Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Sähköinen LTS-infokirje. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” 61 (5 ) 5/ 24 • 10 eu ro a Isän ja nuoren suhde suuntaa liikkumista Mielen hyvinvointi on tehty monesta Anna-Stina Nykänen: Kehopositiivisuutta katsottava pintaa syvemmältä teema: Liikunta & mielenterveys LII KU N TA & M IE LE N TE RV EY S Liik un ta & Tie de 5/2 4 L&T_5_2024_kannet.indd 1 L&T_5_2024_kannet.indd 1 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Jos se menee rikki, mitä pitää korjata. Mitä jos kysyisimme toisiltamme vähän useammin, miten sinä voit tänään. Osa ongelmista kuuluu lääketieteen karsinaan, kaikki eivät. Silti se on. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Mitä jos tämän luettuasi pyytäisit lähimpänä istuvan työkaverin hörppäämään kupillisen toimiston pahaa kahvia – tai soittaisit jollekin niistä kavereista, joille olet niin pitkään aikonut soittaa sitten joskus. Ihmiskunnalla on historiansa parhaat aineelliset ja tiedolliset resurssit, mutta silti se voi huonosti. Elämme mielen pahoinvoinnin aikaa. Yksi ehdokas on silti henkinen hyvinja pahoinvointimme. Miten sinä voit. Tyhmyyden aika. Samoin kuin lämmin pusero varustaa talven tuuliin ja flunssaa vastaan, yksi perusvaruste olisi hyvä pitää aina mukana mielen hyvinvointia tukemassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta L&T_5_2024_kannet.indd 2 L&T_5_2024_kannet.indd 2 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Saa nähdä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Amerikkalaisilla on suolistotunteensa. Digitaalinen aika. Ulkoistamme siivoukset ja pihatyöt, ruokaa tuodaan kotiovelle. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Ja aidosti kuuntelisimme mitä toinen sanoo. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Puhumme korvien välistä ja vatsanpohjasta. Pelkästään diagnosoitavia psyykkisiä sairaustiloja on kovin monia, samoin hoitomenetelmiä. Samalla alaan liittyvän yritystoiminnan, niin ehkäisevän kuin hoitavankin, määrä kasvaa. Yksi tapa nimetä aikaamme voisikin olla vastuiden siirtelyn aikakausi. Informaatioaika. Puuttuu tunne siitä, että iloja ja suruja voi jakaa ihan arjessakin. Muinaisessa Egyptissä sielu oli maksassa. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vihreän siirtymän aika. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Ku va : Ju ha La ita la in en E lämme aikaa, jonka tuleva historiankirjoitus voi nimetä monin tavoin. Moni mielen ongelma liittyy vaikeuksiin kohdata toinen ihminen. Aikamme ilmiö on sekin, että ohjaamme arjen haasteita ammattilaisen ratkaistavaksi. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. . Puuttuu kokemuksia siitä, että jaettu ilo tuplaantuu ja jaettu suru puolittuu. Espanjalaisessa maailmassa sanaillaan ronskisti sukuelimistä, kun kuvataan, löytyykö mielenvoimaa vai ei. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Meitä sattuu sydämeen ja sisus kaluihin. Mielestä on vaikea piirtää kuvaa. Jos se väsyy, mitä kohtaa ihmisessä pitää vahvistaa. Silti helposti unohtuu, että kaikki pahoinvointi, tai vajaa hyvinvointi, ei ole sairautta. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ihmiskuntaa pyörittää niin moni virtaus, että ei niiden seassa elävä ihminen pysty hahmottamaan mikä on se olennaisin tekijä. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. I hminen voi huonosti monista syistä. Ilmastokatastrofin aika. Miten sellaisesta voi pitää huolta, joka ei ole missään, ja silti on. Kaikki ei puhumalla korjaannu, ammattiapuakin tarvitaan, mutta moni kuorma puolittuu ihan vain sillä, että joku huomaa meidän olevan olemassa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Todellisuus on silti monisäikeinen. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. 61. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Henkisen pahoinvoinnin asiat ovat abstrakteja ja hahmottuvat siksi möhkälemäisinä kokonaisuuksina. Unohdamme, että monessa arkitilanteessa voisi toimia myös itse. Sen paikkaa ei voi osoittaa. M utta mikä tämä mieli lopulta on. Aiheesta on tullut median kestoaihe. Toki henkisen pahoinvoinnin purkamisessa ammattiapukin on monessa kohdin tarpeen, mutta sekin tarve huomataan usein vasta kun joku arjessa vointiamme kysyy. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Missä kohdin ihmistä on kohta, joka voi pahoin, kun mieli voi pahoin. Kurkussa on joskus pala. Mikään yksi asia ei näitä ongelmia ratkaise, mutta yhden perusasian voisimme jokainen opetella läheisillemme – ja samalla itsellemme – tekemään. Kuten Paavo Nurmi asian ilmaisi: ”kaikki mitä olen, tapahtuu mielessäni”. Siksi hyvinvoinnin puutostiloja ei pidä ohjata vain lääketieteen ratkaistavaksi. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön
Elämän luonne on liike. Raitakari & Tuija Tammelin 69 Elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnin monet mutkat Inka Sipilä 73 Pikakurssi naisten fysiologiasta ja ympäristön vaikutuksista kestävyyssuoritukseen Pekka Matomäki 5/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: ”Englannin sana awe merkitsee hämmästystä ja syvää kunnioitusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS Miten sinä voit. Riikka Juntunen 27 NÄIN MAAILMALLA Liikuntaa opettamassa Omaninlahden rannalla Mari Kääpä 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Terveystieto: Nelli Lyyra 76 AIKUISOPISKELIJA OUNASTELEE Opin kautta kantapään Riitta-Ilona Pummi-Kuusela 77 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Hyvin suunniteltu on puoliksi liikuttu. 12 Anna-Stina Nykänen: Eletty elämä on muovannut liikuntasuhdettani Jouko Kokkonen 15 Sillat romahtavat kahdesta syystä Jari Kupila 18 Elintapaohjaus etenee hyvinvointialueilla Jouko Kokkonen 24 Suomalaisessa paraurheilussa muutostarpeita Heini Wennman & Virpi Remahl TEEMA: Liikunta & mielenterveys 36 Liikunta ja koettu hyvinvointi Markku Ojanen 42 Urheilijan mieli ja sen muutos Susanna Luikku 45 Luonnosta lisää liikettä ja mielen hyvinvointia Soile Puhakka & Marjo Seppänen 49 Näkökulmia mielen terveyteen ja mielen hyvinvointiin Tomi Mäki-Opas 54 Mielen hyvin vointi lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa Katri Lilja 56 Tarvitaanko mielenterveyden edistämiseen oma liikkumisen suositus. Tunnistamaan ja tunnustamaan awensa, aaveensa: terveen pelon, epävarmuuden, hämmennyksen, ilon. Suo suo awe-kokemuksen. Ollaan mielenterveyden ytimessä.” (Sanataiteilija ja väitöskirjatutkija Sari Maanhalla) Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 12 L&T_5_2024.indd 3 L&T_5_2024.indd 3 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Kuudenkympin ja kuoleman välissä Jouko Kokkonen 5 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ Onko vaikeneminen oikeasti kultaa. Liikkuvan ruumiin hämmästyttävä kokemus sisältää sekä pelon että oivalluksen sävyjä. Suokävely märällä hyllyvällä rahkasammalmatolla luo awe-kokemuksen. Juuso Jussila 59 Isäsuhteen luonne vaikuttaa liikkumisen vähenemiseen nuoruudessa Tuula Aira 62 Internetissä ja sosiaalisessa mediassa mahdollisuuksia ja uhkia nuorille Henri Lahti 66 Lapsuuden ja nuoruuden liikunta harrastuksella yhteys aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen Kasper Salin, Tuuli Suominen, Katja Pahkala, Suvi Rovio, Xiaolin Yang, Janne Kulmala, Irinja Lounassalo, Mirja Hirvensalo, Olli T. Suo kutsuu suostumaan elämän liikkeeseen, olemaan liike liikkeessä
Sivistys.fi -sivuston mukaan pian loppuva ajastaika on kaikille avoin tapahtumien vuosi, jonka aikana sivistyksen päältä pyyhitään pölyt. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Kuudenkympin ja kuoleman välissä T ämän lehden ilmestyessä olen täyttänyt 60 vuotta. Sivistys on paljon laajempi käsite kuin pelkkä kirjasivistys – tai pitäisikö 2020-luvulla sanoa nettihakujen tarjoama pintatieto. Painoa on ollut etenkin viimeisimmän vuosikymmenen ajan rutkasti liikaa. Kalervo Ilmanen toi kehityssuunnan esille tapansa mukaan voimakkain äänenpainoin 1990-luvulla. Liikunnan olosuhdeseminaarissa Lahdessa lokakuun alussa sekä Ari Karimäki että Pasi Koski toivat esiin, miten väestön ikääntyminen ja kuntien eritahtinen kehitys näkyvät liikunnassa. K un hyvinvointialueiden toiminta näyttää yskivän, niin meidän ikääntyvien mielissä pyörii paljon kysymyksiä. Liikuntakulttuurikin muuttuu väestörakenteen myötä. Kaikkialla Suomessa heitä ei ole. Kovin vähän Ilmasen julistusta kuultiin. . Lasteni syntyessä olin nelikymppinen. Vähän liioitellen: toistasataa vuotta kesti suomen asema sivistyskielenä. Kaikki ovat nyt täysi-ikäisiä, mutta vielä on aikaista sanoa, mihin elämä heitä kuljettaa. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Joustavinkin teräs murtuu joskus. Janne Saarikiven havainto eliitin anglisaatiosta pitää paikkansa liikuntatieteissäkin. Meillä toimi kyllä välillä huutoyhteyskin. Pikemminkin sivistyksen päälle on kipattu karkeaa soraa. JOUKO KOKKONEN Ku va : Ju ha La ita la in en L&T_5_2024.indd 4 L&T_5_2024.indd 4 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Urheilukentällä ei ole paljonkaan käyttöä monessa kunnassa. Toisaalta seuroissa liikkuvien suurimman ryhmän 1950–1960-luvuilta asti muodostaneet lapset ja nuoret ovat käymässä vähiin samoilla seuduilla. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä kavennetaan, niin samalla romutetaan perinteistä suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Sinänsä niin ikärakenteen muutokset kuin kuntien kehityksen erisuuntaisuus olivat näkyvissä jo vuosikymmeniä sitten. Sen voin jo sanoa, että jonkinlaisen liikuntainnostuksen olen kaikille onnistunut välittämään. Merkityksetön ei elämänkaaren väliaikapiste silti ole. Kuolemakin käy mielessä, sitä en ihmeemmin pelkää. Kaikki me emme jaksa olla oman elämämme tahkopihkaloita, jotka elävät liikkuakseen ja liikkuvat elääkseen. Erilaisten kansalaisjärjestöjen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset näyttävät suunnitelmalliselta toiminnalta, jonka tavoitteena on vaimentaa kriittiset äänet. Syntymäpäivääni vietin jalkapallon parissa kovin isosti juhlimatta. Kaikkien saatavissa olevien hoivapalveluiden tulevaisuus ei näytä heleältä. Kuusikymppisten tiimoilta olen miettinyt mennyttä ja tulevaa. Vaikka kuinka tuntisi itsensä myöhäiskeski-ikäiseksi ja vanhuuteen näyttäisi riittävän voimia, niin kukaan meistä ei ole loputtomiin rautaa. Tai ruotsinja saksankielisiä, muista kielistä puhumattakaan. Ja olen minä jonkin verran elintapaneuvontaakin saanut. O lemme viettäneet opetusja kulttuuriministeriön nimeämää sivistyksen teemavuotta, vaikka sitä on vaikea uskoa. Sen verran sivistymättömäksi meno on muuttunut. Järjestöleikkaukset kohdistuvat pitkälti samoihin ihmisiin kuin sosiaalimenojen karsiminen. Toiveenani on siis elää parikymmentä vuotta. S iitä ei ole kyse, etteikö tietoa olisi ollut. Tähän ikään olen ehtinyt vetää aika paljon tuoppeja ja makkaralenkkiä – onneksi myös melko monta hiihtoja juoksulenkkiä. Valtio kuin kunnat ovat antaneet ja myös siirtäneet erilaisia tehtäviä järjestöille, jotka hoitavat ne edullisemmin ja joustavammin kuin julkinen valta. Englannin valta-asema näkyy myös suomenkielisissä teksteissä. Osittain oma vika voisi sanoa. Hyvin vapaasti tulkiten: jos isän ja 15-vuotiaan keskusteluyhteys toimii, niin täysi-ikäisenä nuori aika todennäköisesti liikuskelee ainakin jonkin verran. Liikunta-alan yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, mutta likikään kaikilla ei ole varaa ostaa palveluita. Se tulee ajallaan. Kun on tottunut touhuamaan yhtä ja toista, niin luopumisen tuskaa on tiedossa kehon rapistuessa. Varmaa on, että elettyä elämää on takana paljon enemmän kuin edessä. Niin se vain on, että terveysvalistus ja hyvät neuvot purevat vain osaan meistä. Ajattelin silloin, että olisi mukava nähdä, mitä heistä isona tulee. On helpon populistista väittää, etteiväthän valtion suurelta osin rahoittamat järjestöt ole mitään oikeita kansalaisjärjestöjä. Yksittäisestä ei voi päätellä yleistä, mutta mieleen tulee vähän itsetyytyväisesti Tuula Airan väitöskirjan tulos, jonka mukaan isälläkin saattaa olla osuus asiaan. Sen sijaan pelkään raihnaistumista. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Seuratoimijoita on entistä vaikeampi löytää etenkin pienissä kunnissa, joissa väki vähenee. Yritän muokata anglismeja, mutta välillä se tuntuu Don Quijoten taistelulta tuulimyllyjä vastaan. Arvelen etten ole ainoa. Stadion-lehden 50 vuoden takaisista artikkeleista varsinkin saksankielisiä lähteitä löytyy, samoin lehdessä on saksalaisen kirjallisuuden esittelytekstejä. Ja yritystoiminta kannattaa vain siellä, missä on riittävästi maksukykyisiä eläkeläisiä. L oppuhuomiona se, että tämän numeron tekstejä toimittaessa huomasin, miten vähän lähteinä käytetään enää suomenkielisiä tekstejä. Hyvin usein järjestöt ovat tukeneet vähäosaisimpien elämää. Miten kunnat ylipäätään kykenevät tarjoamaan liikuntamahdollisuuksia ikääntyville suomalaisille. Olen mitä todennäköisimmin tärvellyt tulevien elinvuosien laatua huonoilla elintavoilla. Yhtä vähälle huomiolle taisivat jäädä tutkijoiden jo 1980-luvulla esittävät huomiot ikärakenteen muutoksista
Suosittelen lehteä perinteiseen urheilujournalismiin kyllästyneille. Mediaurheilun sukupuolirepresentaatioihin keskittyneessä sessiossa käsiteltiin muun muassa kansainvälisten tennisturnausten lehdistötilaisuuksissa esitettyjen kysymysten sukupuolittuneisuutta. Pääteemana oli Communication & social (dis)order. Kunniamainninnan saivat lisäksi NO NIIN-, Psykoterapiaja Tsilari-lehdet. Ruben Stiller ja päätoimittaja Jari Kupila. Itse esitelmöin yhdessä Veera Ehrlénin kanssa suomalaisten naisurheilutoimittajien, valmentajien ja jalkapalloilijoiden ammatinharjoittamiseen liittyvistä ongelmista nykyisessä mediaympäristössä. Kuva: Hanna Vehviläinen L&T_5_2024.indd 5 L&T_5_2024.indd 5 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ehrlén puhui seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä raportoineiden urheilujournalistien kokemuksista journalismin arvoja luodanneessa sessiossa. Naisten jalkapallon MM-kisat nousivat esiin sekä uutisointia että globaaleja mediatapahtumia käsittelevissä työryhmissä. Se analysoi huippu-urheilun arvoja, yllättää kertomalla kaksostutkimuksista ja vie lukijan olympialiikkeen aateperinnön äärelle. Vuoden laatulehdeksi Stiller valitsi Historiallisen Aikakauskirjan. Kilpailuun osallistui 49 lehteä. Kiinnostavissa väitöskirjaprojekteissa käsiteltiin perinteisiin arvoihin tukeutuvia deittailuja hyvinvointivalmentajia sekä carnivore-dieettiä suosivia sosiaalisen median vaikuttajia. Prahan Charles Universityn tutkimusryhmä tarkasteli jalkapalloilija Jakub Jankton kaapista ulostulon aiheuttamia reaktioita tšekkiläisessä mediassa. Ote on poikkitieteellinen ja tuottaa lukijalle yllätyksiä. Valinnan tehnyt toimittaja Ruben Stiller sai luettavakseen Liikunta & Tieteen huippu-urheiluteemaisen numeron 3/2024: – Liikunta & Tiede paikkaa urheilujournalismin ammottavan aukon. Maskuliinisuuteen ja (anti)feminismiin keskittyneistä esityksistä löytyi kytköksiä liikuntakulttuureihin. palkitsi Liikunta & Tiede -lehden kunniamaininnalla Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa. Kolmannen kerran konferenssissa kokoontui myös Communication and Sport -työryhmä. Urheiluaiheisia esitelmiä löytyi myös muiden työryhmien ohjelmasta. Tanskalaistutkija Morgen Olesen esitteli muslimitaustaisen freestyle-jalkapalloilija Maymi Asgarin TikTok-narratiiveja. Esillä oli myös eurooppalaisten naisurheilijoiden kehopositiivisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä verkkokommunikaatio. Vuoden laatudigi -palkinto myönnettiin Kirjailija-lehdelle. Yhteensä aihealueita oli 30. Hänen mukaansa lehti ”on älyllinen huokaus historiatajun kadottaneessa maailmassa”. Työryhmän toisessa istunnossa käsiteltiin urheilun medioitumista erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista. Molemmat hyödyntävät fitnessja terveyspuheen mekanismeja. Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen, perusteli Stiller. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 5 ajassa Eurooppalaiset mediaurheilun tutkijat koolla Ljubljanassa European Communication Research and Education Association -konferenssi (ECREA) järjestettiin syyskuun lopussa Slovenian Ljubljanassa. Seuraava ECREA-konferenssi järjestetään Brnossa Tšekissä 2026. Esityksissä pureuduttiin esimerkiksi urheilujournalismiin ja ilmastonmuutokseen, urheilujournalistiseen metadiskurssiin ja urheiluvedonlyöntiin. RIIKKA TURTIAINEN Kuva: Riikka Turtiainen Liikunta & Tiede sai kunniamaininnan Vuoden laatulehti -kilpailussa Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry
Saavuttavuuteen vaikuttavat esimerkiksi henkiset ja taloudelliset voimavarat sekä ajankäyttömahdollisuudet. Roitto muistutti, että monet vähemmistöryhmät ovat aliedustettuina liikunnan ja urheilun harrastamisessa ja päätöksenteossa. Kosken mukaan erilaisten seuroihin vaikuttavien tekijöiden määrä on kasvanut. LitT Ari Karimäki (North Sport Consulting Oy) puhui paikallisen liikunnan edistämisestä verkostoissa. Olosuhdeseminaarin järjesti Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry yhteistyössä North Sport Consulting Oy:n kanssa. Vuoden koululaisliikkujan tunnustuksen sai lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Robert Lamberg Salosta. Niihin kuuluvat ovat myös tyytymättömämpiä liikuntapalveluihin ja harrastavat muuta väestöä vähemmän liikuntaa. Erkki Vettenniemen arvioima Katrin Bromberin teos Sports & Modernity in Late Imperial Ethiopia on ilmestynyt vuonna 2022, ei 2002. Kuntien liikuntamenot ovat keskimäärin 145 euroa kuntalaisten kohti, eivät 78 euroa. Neljännen kerran järjestetyn kilpailun finaalikolmikkoon ylsivät myös Mänttä-Vilppulassa toimiva Pekka Koskinen ja Helsingin kaupungilla työskentelevä Katja Kuusisto. Vuoden 2024 olosuhdeseminaarin materiaalit: www.sla-ry.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/olosuhdeseminaari-2024 Kuvat: Jouko Kokkonen Katja SjöblomKorhonen vuoden liikunnan opettaja Jyväskyläläinen Katja Sjöblom-Korhonen valittiin vuoden 2024 liikunnanopettajaksi Liikunnan ja terveystiedon opettajat LIITO ry:n opintopäivillä Salossa syyskuun alussa. Palkintoraati luonnehti Tanskasta tarkasti seurojen tarpeita liikuntaympäristöjen kehittämisessä kuuntelevaksi henkilöksi. Joensuun kaupungilla työskentelevä Mikko Tanskanen valittiin seminaarin yhteydessä vuoden 2024 liikuntapaikkamestariksi. Hän on kannustava, opettajalle avuksi ja haluaa oppia sekä kehittyä. Tämä vaatii kunnilta uudenlaista verkostoitumista paitsi liikuntaja urheiluseurojen myös muiden järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Lamberg asenne liikuntaa ja muita aineita kohtaan oli myönteinen koko yläkoulun ajan. Seurakenttä on myös moninaistunut. Yrittäjä Tiina Boman Ironcoaching Oy:stä esitteli triathlonin puolimatkan kesällä 2023 järjestetyn Ironman MM-kilpailun laajamittaisia järjestelyjä. Hän on siitä lähtien toiminut Huhtasuon yhtenäiskoulun liikunnanja terveystiedon lehtorina. Ohjelmaan kuului opastettu kierros Lahden liikuntapaikoille. Soveltavan liikunnan asiantuntija, KM Riikka Roitto Liikuntatieteellisestä Seurasta esitteli aihepiirin tuoretta tutkimustietoa. Oikaisuja Liikunta & Tieteen numerossa 4/2024 ilmestyneen Timo Ala-Vähälän artikkelin Kunnissa kuuluu soveltavalle liikunnalle hyvää ja huonoa infograafissa oli virhe. L&T_5_2024.indd 6 L&T_5_2024.indd 6 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Liikunnan olosuhdeseminaari pidettiin Lahdessa Olosuhdeseminaarin teemoina olivat saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja verkostojen hallinta. Helsingin vuosinaan hän oppi työskentelemään monikulttuurisista taustoista tulevien nuorten kanssa. Hän valmistui vuonna 1998 ja toimi aluksi liikunnan opettajana Itä-Helsingissä taitoja taidepainotteisessa koulussa. Kuntien liikuntatoimien tehtäväkenttä on hänen mukaansa laajentunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vänttinen toi esille, että saavutettavuudella on monia muitakin ulottuvuuksia kuin fyysiset, tekniset ja maantieteelliset tekijät. Hänen erityisansiokseen luettiin erilaiset ulkoilmatapahtumat, kuten talvella 2024 ensimmäistä kertaa Joensuussa järjestetty jääkiekon ulkoilmaottelu Bolt-stadionilla. Esillä oli myös Lahti urheilutapahtumakaupunkina. Seuroihin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat lisääntyneet. Liikuntapaikkojen saavutettavuutta käsitteli projektisuunnittelija, LitM Liisa Vänttinen YLLI 2.0 -tutkimusja kehittämishankkeesta. Kuva: LIITO ry. Soveltavan liikunnan osuus tästä on 1,2 prosenttia, ei 2 prosenttia. Jyvaskylään Sjöblom-Korhonen muutti vuonna 2008. Professori Pasi Koski käsitteli liikuntaja urheiluseuratoiminnan trendejä
Heidän näkemyksensä mukaan voisi. Liikuntayhteisöjen monikielisyyttä kuvaa kaksi tekijää; kielellinen moninaisuus on jakautunut epätasaisesti liikuntakentän eri rooleissa, eikä kielten moninaisuuteen liittyvistä käytänteistä ole yhteisesti sovittu. Systeemiajattelun avulla tuotettu tieto laajentaa ymmärrystä esimerkiksi liikuntapolitiikan mekanismeista, kolmannen sektorin käytännöistä, valtasuhteista, toimijatason arvoista, johtamistavoista ja verkostoista. Ilmiötä ei silti ole tutkittu aikaisemmin Suomessa. Näkökulma tuo esiin liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen edellytyksiä sekä muutosta edistäviä ja ehkäiseviä toimintamalleja. Liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen tutkimus: www.jamk.fi/fi/projekti/liikuntapolitiikan-systeemisenmuutoksen-tutkimus Kati Lehtonen avasi seminaarissa systeemiajattelua. Seminaarin taustana on suomalaisen liikuntakentän meneillään oleva murros. Liikunnan ja urheilun parissa käytetään vähemmän kieliä kuin mitä liikkujat kodeissaan puhuvat. Kaikki nämä heijastuvat myös liikuntapolitiikan ohjaukseen, järjestöjen uudistumiskykyyn ja kuntien toimintamahdollisuuksiin. Lähtökohtana on kielen rooli osallisuutta edistävänä tai estävänä tekijänä liikunnan ja urheilun kontekstissa. Tarkastelussa ovat kielellisen kirjon ilmentyminen ja siihen suhtautuminen sekä kielten käyttö ja käytäntöjen vaikutukset monikielisissä liikuntaympäristöissä. Hankkeessa tunnistetaan liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen edellytyksiä sekä muutosta edistäviä ja ehkäiseviä toimintamalleja. Kuva: Hannes Penttilä L&T_5_2024.indd 7 L&T_5_2024.indd 7 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kielikäytännöt ja niiden seuraukset. Nopeasti lisääntyvä kielten moninaisuus tunnistetaan selvityksen mukaan myös liikuntakentillä. FT Eva Rönkön laatima selvitys osoittaa, että Suomessa nopeasti lisääntyvä kielten moninaisuus tunnistetaan myös liikuntakentillä. Hallintohenkilöt ja johtajat ovat harvemmin monikielisiä. marraskuuta. Tilanteeseen vaikuttavat globaalit kriisit, taloudellinen niukkuus, vanhanaikaiset toimintatavat ja ajattelumallit. Systeemiajattelua liikuntapolitiikan tutkimuksessa käsittelivät johtava tutkija Kati Lehtonen ja tutkija Sari Lappalainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kielellinen moninaisuus on kuitenkin Rönkön mukaan kotouttamista laajempi kysymys. Havainto kertoo rakenteellisista lasikatoista, jotka estävät monikielisiä henkilöitä toimimasta seurojen ja kuntien liikuntatoimen suunnittelutai johtotehtävissä. Kielimaisema ympärillämme on monipuolistunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Selvitys kuvaa suomalaisen liikuntakulttuurin kielitietoisuutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 7 Selvitys monikielisyydestä liikunnassa ja urheilussa valmistunut Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa -selvitys julkistettiin 12. Keskustelu kielikäytännöistä liikunnassa ja urheilussa on liittynyt lähinnä ulkomaalaistaustaisten liikkujien kotouttamiseen. Järjestelyihin osallistuivat myös Liikuntatieteellinen Seura ja opetusja kulttuuriministeriö. Seminaari oli osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistä tutkimushanketta Be a Sport! Enhancing Systems Change of the Finnish Sport Policy. Englantia tai muita kieliä käyttävät eivät kuitenkaan sijoitu tasavertaisesti liikuntakulttuurin eri tehtäviin suomea ja ruotsia käyttävien kanssa. Selvityksen mukaan useimmin monikielisiä ovat ulkomaalaistaustaiset liikuntakentän toimijat, kuten liikkujat, urheilijat sekä erityisesti valmentajat. Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa. Kielikäytännöt syntyvät usein tilannekohtaisesti ja spontaanisti. Englanti on noussut suomen ja ruotsin rinnalle keskeiseksi toimintakieleksi. Yksi tapa ymmärtää murroskohtia on tarkastella niitä systeemisestä näkökulmasta. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 27. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/ monikielisyys-liikunnassa-ja-urheilussa2024.pdf Be a Sport! -tutkimushanke tarjoaa systeemiajattelua liikuntapolitiikkaan Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä ja professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta pohtivat Be a Sport! -seminaarissa lokakuun lopussa, voisiko systeeminäkökulma avata liikuntapolitiikan solmuja. Selvityksen on julkaissut Liikuntatieteellinen Seura
Hän toimi vuoden ERLI-neuvottelupäivien järjestelytoimikunnan jäsenenä vuosina 1998 ja 2002. 1970-luvun alkupuolella Puputti osallistui LTS:n erityisryhmien liikuntaongelmia käsitelleen toimikunnan työhön, mikä osaltaan pohjusti soveltavan liikunnan alkuvaiheen kehitystä Suomessa. Vuonna 2009 Puputti sai ensimmäisenä paraurheilijana Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin. Veikko Puputti Kuntoutuksen ja paraurheilun uranuurtaja Pitkän uran kuntoutuksessa ja paraurheilussa tehnyt Veikko Puputti kuoli 30. Syväsalmi palasi opetusministeriöön vuosiksi 2004–2006. In memoriam Ku va : LT S: n ar ki st o Ku va : Su om en Pa ra ly m pi ak om ite a L&T_5_2024.indd 8 L&T_5_2024.indd 8 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Hän toimi järjestön ensimmäisenä pääsihteerinä vuosina 2000–2003. Vuonna 1984–1987 Puputti kuului Valtion urheiluneuvostoon ja vuosina 1991–1994 Valtion liikuntaneuvostoon. Kuollessaan 71-vuotias Syväsalmi oli syntynyt 23.10.1952 Porissa. Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) ensimmäisenä pääsihteerinä Syväsalmi toimi vuosina 2016–2018 toiminnan käynnistämisvaiheessa, jossa oli hyötyä hänen antidopingtyössä ja kilpailumanipulaation torjunnassa karttuneesta kokemuksestaan. Syväsalmi loi toimikaudellaan pohjaa maailmanlaajuiselle yhtenäiselle antidopingtoiminnalle. Puputti saavutti yhteensä viisi paralympiakultaa jääratakelkkailussa vuosina 1980 ja 1984. Hän toimi vuoteen 2017 asti Euroopan neuvoston kilpailumanipulaatiotyöryhmän puheenjohtajana. Puputti oli kuollessaan 79-vuotias. Urheilun kentillä Syväsalmi oli ennen kaikkea lentopallomies. Puputti toi Suomeen myös kokonaan uuden lajin, kun hän tutustui Tel Avivin paralympialaisissa vuonna 1968 pyörätuolikoripalloon. Eläkkeelle jäätyään hän toimi muun muassa Lentopalloliiton varapuheenjohtajana. Paraurheilun kunniagalleriaan hänet nimettiin vuonna 2020, jolloin gallerian ensimmäiset kymmenen jäsentä julkistettiin kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. Hänestä tuli opetusministeriön urheiluja nuoriso-osaston osastopäällikkö vuosiksi 1990–2000. Hän toimi myös VLN:n erityisliikunnan jaostossa. joulukuuta. Hän osallistui paralympialaisiin urheilijana kaikkiaan kahdeksan kertaa ja toimi myös joukkueenjohtajana. Puputti suoritti kuntoutuksen jälkeen liikunnanopettajaopintonsa loppuun. Palattuaan Suomeen vuonna 2010 Syväsalmi työskenteli opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajana. Syväsalmi osallistui EU:n kilpailumanipulaation vastaisen sopimuksen valmisteluun ja kehittämiseen vuosina 2011–2017. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Harri Syväsalmi Liikunnan ja urheilun monitoimimies Liikuntaja urheiluelämän eri tehtävissä toiminut Harri Syväsalmi kuoli 5.8.2024. Puputti vammautui 1960-luvulla toisena opiskeluvuonnaan opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa liikunnanopettajaksi. Tämän jälkeen hän työskenteli lobbarina Brysselissä vuosina 2006–2010 erityisesti kansallisen rahapelimonopolin puolustajana. Hän putosi voimistelurekiltä, mikä aiheutti selkäydinvamman. Syväsalmi osallistui 1990-luvun lopulla keskeisesti Maailman antidopingtoimisto (WADA) perustamiseen. Liikuntatieteellisessä Seurassa Puputti osallistui puhujana erilaisiin soveltavaa liikuntaa käsitelleisiin seminaareihin ja tapahtumiin vuodesta 1970 alkaen 2000-luvulle saakka. Yhteys EU-asioihin säilyi kiinteänä. Hän toimi työurallaan Peurungan, Kankaanpään ja Oulunkylän kuntoutuskeskusten johtajana. Syväsalmi osallistui myös EU:n kansainväliseen SAPIS (Strengthening Athlete Power in Sport) -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden äänen kuulemista urheiluhallinnossa ja voimaannuttaa urheilijoita uusilla toimintatavoilla. Syväsalmi työskenteli työuransa alkupuolella tutkimusja koulutussihteerinä Opiskelijoiden Liikuntaliitossa, kisakyläpäällikkönä Helsingin MM-kisoissa 1983, urheilumatkatoimiston johtajana ja Vantaan nuorisotoimenjohtajana vuosina 1984–1989. SUEK perustettiin 2016 laajentamalla Suomen antidopingtoimikunnan toiminta-aluetta. heinäkuuta Kankaanpäässä. Myöhemmin hän perusti 1970-luvulla toimiessaan Peurungan johtajana pyörätuolikoripallojoukkueen
Ulkopuolisten, kuten yritysten tai urheiluseurojen, puolesta ei voi päättää tai luvata mitään. Haluatko täydentää. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 1/2025 aineistopäivä on 7.1.2025. Tai kirjoittaa artikkelin. Kapitalistisen alustatalouden logiikan mukaan ”sijaisjuoksijat” edustavat uudenlaisia ketteriä mikroyrittäjiä, jotka vastaavat kiireisten bisnesihmisten palveluntarpeeseen. On menty aika villisti ja se johtaa siihen, että kukin valmentaa omilla periaatteillaan.” Taitoluisteluliiton koulutuspäällikkö Sanna Vuorinen, Etelätuuli, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkolehti 9/2024 ”On symbolista kielteisessä mielessä, että sisäministeriöön ja sortojärjestelmään kytkeytyvä Dinamo Minsk edustaa Valko-Venäjää eurooppalaisessa cup-kilpailussa ja pelaa demokraattisten maiden seuroja vastaan.” Ihmisoikeusjärjestö Viasnan työntekijä Kanstantsin Staradubets, Helsingin Sanomat 24.10.2024 Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Sijaisjuoksija kirjautuu asiakkaan tilille ja juoksee lenkin asiakkaan puolesta, jotta asiakkaan juoksuprofiili näyttäytyy hänen seuraajilleen suotuissa valossa. Mutta hetkinen, eikö tällainen performatiivisuus ja tulosten tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ole oikeastaan sisäänrakennettu nykyisen kuntourheilun omaan toimintalogiikkaan. Juoksudatalla kilpaileminen somessa on osa juoksemisen performatiivisuutta siinä missä uudet juoksuvermeetkin. JAANA PARVIAINEN filosofian dosentti yliopistotutkija Tampereen yliopisto Muualla sanottua ”Pari vuotta olen käyttänyt rollaattoria ulkona kulkiessani, koska kuulohermoleikkaus vaikutti tasapainoaistiini. Oletko eri mieltä. Juoksijoita on jo vuosikausia patistettu käyttämään älylaitteita oman ruumiintilan mittaamiseen, niin että monet eivät enää edes kykene liikkumaan ilman älylaitteen tuottamaa numeerista dataa. Jalat minulla yhä toimivat niin, että voisin rollaattorin kanssa vähän juostakin, mutta täytyy ajatella sydäntä. Se saattaa reistailla.” Satavuotias Kerttu Lehtikangas, Kodin Kuvalehti 11/2024 ”Ennen kaikkea kaipaan Tanskasta sikäläisen huippu-urheilukulttuurin absoluuttisen kovaa, kaikessa toiminnassa näkyvää vaatimustasoa.” Sulkapallovalmentaja Anu Nieminen, Yle 24.10.2024 ”Siitä olen iloinen, että liikkumisohjelmaan otettiin mukaan vain kaupungin omissa käsissä olevat toiminnot. Mediassa on kauhisteltu sijaisjuoksupalvelua egoistisena ja äärimmilleen vietynä lavastuksena, jonka ainoana tavoitteena on juoksudatalla elvistely ilman omaa fyysistä suoritusta. ”Sijaisjuoksijat” poikkeavat oikeastaan aika vähän woltkuskeista, jotka polkevat ruokaa kotiovillemme tai alustatalouden tarjoamista scooteista, joille voimme ulkoistaa oman kävelymme kaupunkitaajamissa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 9 Tyhmä tiedekysymys Olenko juossut, jos en ole jakanut siitä tietoa somessa. Ehkä seuraavalla kerralla niihinkin voi laajentaa, mutta napakka, rajattu ja selkeä aloitus on mielestäni hyvä.” Vantaan kaupungin projektiasiantuntija Anni Romo, Liikunnan ammattilainen 3/2024 ”Valmentajakoulutuksissamme on valtavasti hyvää, mutta esimerkiksi sitä, miten valmennetaan, ei ole liiton toimesta linjattu. Onko siis ihme, että osalle ”juoksijoista” riittää mainiosti pelkkä älykellojen tuottama numeerinen data ja sen performatiivisuus somessa, koska itse juokseminen ei ole enää pitkään aikaan ollut kuntoilun keskiössä. L&T_5_2024.indd 9 L&T_5_2024.indd 9 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Osallistujista 75 prosenttia oli naisia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0317-7 Pitkäkestoinen harjoittelu parantaa ikääntyneiden toimintakykyä lonkkaleikkauksen jälkeen TtM Paula Soukkio tutki pitkäkestoisen fysioterapeutin ohjaaman kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaisja sairaalahoidon tarpeeseen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Junttila selvitti myös liikkumisen yhteyttä tulevaan tulotasoon ja perusterveydenhuollon avohoidon kustannuksiin yksilötasolla keski-iässä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0247-7 Liikunnasta merkittäviä taloushyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle LL, KTM Hanna Junttila tutki ansiotulotason ja liikkumissuositusten saavuttamisen yhteyttä. Noin joka kymmenes suomalaisnuori on sosiaalisen median ongelmakäyttäjä. Suurimmalla osalla tutkituista fyysinen työkuormitus pysyi samana keski-iästä eläkeikään. Terveystaloustieteellisesti liikuntaan panostamisen voi nähdä investointina, joka parantaa terveyden lisäksi tuottavuutta ja alentaa terveydenhuoltokuluja. Ero johtui osittain fyysisestä työkuormituksesta ja korkeammasta painoindeksistä, jotka olivat yleisempiä vähemmän koulutetuilla. Pesosen liikuntalääketieteen väitöskirja Associations of aging, menopause, and strength training on cortical somatosensory and motor functions tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 25.10.2024. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0308-5 Tuntoaistitiedon suodattaminen ja tiedonkäsittely heikentyy ikääntyessä TtM Heidi Pesonen tutki ikääntymisen yhteyttä aistitiedon käsittelyyn tuntoaivokuorella. Liikkumissuositusten täyttyminen ennusti korkeampaa tulotasoa verrattuna suositukset alittavaan liikkumiseen. Lapsille tulisi tarjota sopivia ja monipuolisia kognitiivisia haasteita päivittäin. Ikäänty minen näkyi heikentyneenä tehtävän kannalta merkityksettömien ärsykkeiden suodattamisena sekä muuttuneena aivokuoren toimintana muutoksen havaitsemisen ja työmuistin päivittämisen aikana. Noin kymmenesosa nuorista kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-9925-6 Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisen median uhkatilanteet haitaksi nuorten terveydelle LitM Henri Lahti selvitti 11-, 13ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja. Niitä voidaan käyttää myös mahdollisina degeneratiivisisten sairauksien biomarkkereina. Tuntoaivokuoren rekisteröintejä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tutkittaessa tiedonkäsittelyä ikääntymisen eri vaiheissa. Harjoittelu paransi toimintakykyä kustannusneutraalisti, mutta ei tuonut lisävuorokausia kotona asumiseen tai parantanut elämänlaatua. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0322-1 L&T_5_2024.indd 10 L&T_5_2024.indd 10 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Toinen ryhmä polki 2–3 kertaa viikossa korkeintaan tunnin kovatehoisesti. Lahden terveyden edistämisen väitöskirja Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024. Soukkion gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja Days Lived at Home, Use and Costs of Healthcare and Social Services, Functioning, and Health-related Quality of Life after Hip Fracture: Effects of a 12-month Home-based Exercise Intervention tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 25.10.2024. Sosiaalisen median ongelmakäyttö selittää huonompaa itsearvioitua terveyttä, alhaisempaa elämäntyytyväisyyttä ja lisääntyneitä univaikeuksia. Osoittautui, että pelkkä suuri harjoitusmäärä ei kohota kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, jos intensiteetti on liian matala. Junttilan lääketieteen väitöskirja Associations of physical activity with productivity and primary healthcare costs tarkastettiin Oulun yliopistossa 11.10.2024. Kohteena oli nuorten, keskiikäisten ja ikääntyneiden aikuisten tuntoja liikeaivokuoren toiminta. Ansiotulot 50-vuotiaa na selvitettiin rekistereistä. Hän selvitti, miten matalaja korkeatehoinen suorituskyky muuttuu, kun harjoittelemattomat miehet ja naiset harjoittelivat kahdessa ryhmässä kymmenen viikkoa. Ongelmista kertovat esimerkiksi jatkuva tarve päästä sosiaaliseen mediaan ja käyttöön liittyvät konfliktit lähipiirin kanssa. Tutkimukseen osallistui 121 kotona asunutta ja leikkauksella hoidettua keski-iältään 81-vuotiasta henkilöä. Paremmat toiminnanohjauksen taidot ovat yhteydessä motoristen taitojen nopeampaan kehitykseen. Matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti. Työnsä fyysisesti kuormittavaksi kokeneet kärsivät muita useammin liikkumisvaikeuksista parikymmentä vuotta myöhemmin. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:NBN:fi:oulu-202408155430 Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä LitM Pekka Matomäki tutki, tulisiko kestävyysharjoittelussa painottaa määrää vai tehoa. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla edeten noin neljästä viikkotunnista yli kymmeneen tuntiin. Kyrönlahden työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Midlife Predictors of Old Age Functioning: Insights from Longitudinal Cohort Studies tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 27.9.2024. Liikunnan edistäminen näyttääkin voivan hyödyttää taloudellisesti sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aineistoksi kerättiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiltä laajoilla kyselyillä ja mittauksilla tietoa elintavoista ja terveydestä. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3594-6 Paremmat toiminnanohjaustaidot yhteydessä motoristen taitojen nopeampaan kehitykseen LitM Anssi Vanhala tarkasteli fyysisen aktiivisuuden, motoristen perustaitojen, toiminnanohjauksen sekä varhaisten matemaattisten taitojen välisiä kehityksellisiä yhteyksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Vanhalan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja The Developmental Dynamics of Physical Activity, Fundamental Motor Skills, Executive Functions and Early Numeracy A Longitudinal Study in Preschoolers tarkastettiin Helsingin yliopistossa 20.9.2024. Etenkin työmuistin päivittäminen on yhteydessä matemaattisten taitojen kehittymiseen. Alhaisempi koulutustaso liittyi nopeampaan fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Väitösuutiset Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä TtM Saila Kyrönlahti tutki alaselkäkipujen ja fyysinen työkuormituksen kehitystä työuran loppuvaiheessa ja niiden vaikutusta vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. Matomäen liikuntafysiologian väitöskirja Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities – With a Special Reference to Durability tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.10.2024
Pahasti. Vuoden 2024 aikana myös huippu-urheilijat ovat kertoneet omista mielenterveysongelmistaan. Heidänkin mielensä voi järkkyä. Kenen tahansa mieli voi järkkyä. Tiedämme, että hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan arjen askareissa. Toivottavasti pääsemme samalla eroon mielenterveyteen liittyvästä vaikenemisen kulttuurista. Jokainen meistä voi tarvita ulkopuolisen apua. Urheilijoiden omakohtaiset kertomukset osoittavat, että mielenterveysongelmat ovat arkipäivää, ja kuka tahansa voi kohdata niitä. Kokemusasiantuntijan kertoma painui mieleeni kahdesta syystä. En muista, milloin olisin hikoillut niin paljon. Yksi hauskimmista asioista oli nauraa – me naurettiin myös sille, että epäonnistuttiin. Tiedämme niin paljon liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, että en voi kuin ihmetellä, miksi liikuntaa ei hyödynnetä nykyistä enemmän mielenterveyden häiriöiden ja oireiden hoidossa. Kuka tahansa voi olla tilanteessa, jossa vaikeuksia on liikaa. RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi M e päätettiin itse mitä pelaamme ja sovimme itse säännöt. Liikunnalla on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Luulen, että jokainen meistä tuntee jonkun, jonka mielenterveys on järkkynyt. Huomasin samaistuvani häneen – hän kertoi olleensa aivan tavallinen ihminen, jolle oli tapahtunut paljon asioita lyhyessä ajassa, minkä vuoksi hänen mielensä oli järkkynyt. Pohdin pitkään, mikä erotti meidät toisistamme. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 11 polttopisteessä Omalle mokalle nauraa, kun ilmapiiri on turvallinen ja ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa. Tennistähti Naomi Osaka on puhunut omista vaikeuksistaan. Omalle mokalle nauraa, kun ilmapiiri on turvallinen ja ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa. Tammikuussa Patrik Laine kertoi osallistuvansa NHL-pelaajien tukiohjelmaan mielenterveyssyistä. Urheilijoiden esiinmarssi johtaa toivottavasti siihen, että urheilun maailmassa syvennytään huippu-urheilijoiden mielenterveyteen. Kyse on kuitenkin aikuisen kokemusasiantuntijan, mielenterveyskuntoutujan, omakohtaisista kokemuksista, kun vertaisryhmä päätti pelata padelia yhdessä. Se padelin pelaaminen oli kivaa. Tiedämme myös, että liikunnan jälkeen tulee yleensä hyvä olo. Ihan toisillemme naurettiin. Toivottavasti etenemme oivaltamisen maailmasta vauhdilla sellaiseen todellisuuteen, jossa mielenterveyden häiriöistä ei enää vaieta. Yksi tiedon lisääjistä ja oivalluttajista on Nuori mieli urheilussa -hanke, joka on jo useamman vuoden ajan tarjonnut nuorten valmentajille ilmaista koulutusta mielen hyvinvoinnin edistämiseen liikunnassa ja urheilussa. Monesta muusta terveysongelmasta jutellaan ja ollaan avoimia, mutta mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista vaietaan edelleen. En keksinyt parempaa selitystä kuin sattuma. Toivon, että yhä useampi asiantuntija kuulee kokemusasiantuntijoiden kertomuksia pelikentiltä. Varmaan naurettiin enemmän kuin liikuttiin.” Tämä lainaus voisi olla kenen tahansa aikuisen kertomaa omasta liikuntaharrastuksestaan. . Mutta he ovat myös ihmisiä, joiden tekemisiä arvostellaan lehdissä. Onko vaikeneminen oikeasti kultaa. Huippu-urheilijat tulevat taloudellisesti hyvin toimeen, heillä on tukiverkostot, heitä fanitetaan ja he ovat esikuvia, idoleita, joilla on kaikki hyvin. Toinen syy, miksi tarina jäi mieleeni, oli nauraminen. Urheilun kentällä on hiljalleen oivallettu mielenterveyden merkitys. ” L&T_5_2024.indd 11 L&T_5_2024.indd 11 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ennen olympialaisia seurasimme telinevoimistelun supertähti Simone Bilesin tilannetta. Vaikeneminen voi olla kultaa, mutta mielenterveydestä vaikeneminen ei ole edes hopeaa
Nykänen nauttii kovasta liikunnasta. Huonokuntoisenakin Nykänen voi hyvänä uimarina ihmetellä trimmattuja naisia, jotka uivat rintauintia pää pystyssä. Yksi kovimmista kokemuksista oli itsessään helppoa koronaa seurannut vaikea pitkittynyt koronatauti. Nykänen kokee olevansa sikäli onnekas, että on kasvanut liikuntaperheessä ja urheiluseuramaailmassa. 12 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN Anna-Stina Nykänen: A nna-Stina Nykänen kertoo suhteen omaan kehoonsa olevan ”jotenkin kehno”. Hän aloitti esimerkiksi kuntosalilla käymisen kymmenvuotiaana pikku-uimarina. – Minun liikuntasuhteeni on sosiaalisuuteen perustuva. Rauhallisemman menon hyvät puolet hän löysi pitkittyneen koronan pehmittämänä. Ja sitä, että liikkumiseen liittyy jotenkin mielihyvä. Hän on halleissa kuin kotonaan. Oma liikkumishistoria auttaa palaamaan liikunnan pariin huonokuntoisenakin. Tarvitsen kavereiden kanssa olemista. Liikunta ei ala täysin alusta, vaan salille voi mennä reippain mielin. Hän ei ole omien sanojensa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita omasta terveydestään. Nykäsen liikuntasuhdetta ovat muuttaneet erilaiset terveyskriisit. Nykäsen oli opeteltava Long covid -poliklinikalla aivojen stressitasoa laskevaa liikuntaa. Sen sijaan hänen liikuntasuhteensa on hyvä ja elävä. Uimahallit ovat kaikkialla maailmassa Nykäsen lempipaikkoja. Eletty elämä on muovannut liikuntasuhdettani Toimittaja Anna-Stina Nykänen on liikkunut koko ikänsä. L&T_5_2024.indd 12 L&T_5_2024.indd 12 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Hän toteaa Eeva Kilven tavoin, että ihmisiä pitäisi kohdella yksilöinä. Hädän hetkelläkin vetäydyn ajatteluun, kaiken pitäisi ratketa aivoilla, ajattelemalla ja puhumalla. Toisaalta hän haluaa harjoitella huonokuntoisenakin kovaa esimerkiksi salilla. Miesten urheilussa paljon hyvää Nykänen määrittelee itsensä postfeministiksi. Minäkuvan kannalta oleellisempaa onkin esimerkiksi koululiikunta. Nykäsen ehdotti Helsingin Sanomissa myös liikuntasivujen perustamista. Ihmiset osaavat Nykäsen mielestä yleensä olla vertaamatta itseään mainoksissa esiintyviin malleihin. Nykänen kokee oppineensa arvostamaan tosi hidasta ja kevyttä liikuntaa. Tämä urheilutodellisuuden kaksijakoisuus vaikuttaa Nykäsen mukaan laajasti elämään. Halusin puhua siitä, että kun oli perustettu autosivut, niin miksei voitaisi perustaa myös liikuntasivut. Liikuntasivut eivät ilmestyneetkään vielä tuolloin Helsingin Sanomiin. Joukkuetoiminnan yhteisöllisyydessä on Nykäsen mielestä kyse muusta kuin menestyskeskeisyydestä. Olo oli kävelyn jälkeen ihmeen levännyt. Feministinä Nykänen pitää tärkeänä sitä, että tytöillä ja naisilla on lupa harrastaa joukkueja kontaktilajeja, joissa yhteentörmäykset ovat väistämättömiä. Vuonna 1989 hän siirtyi Helsingin Sanomiin. Siksi miesten urheilua pitää uskaltaa katsoa uteliaasti ja myönteisesti. Kehopositiivisuudesta puhuminen ei saa Nykäsen mielestä estää kertomasta ylipainon olevan terveysriski. Samanlaista puhetta kuulee harvoin naisurheilijoilta. Sosiologian opintojen ohella Nykänen oli töissä Kauneus ja Terveys -lehdessä. Sitä pidettiin kuitenkin aivan pyhäinhäväistyksenä. Miten selitän itselleni, että pitää kävellä näin hiljaa, sanoo Nykänen pohtineensa. Helsingin Sanomat ja media seuraa esimerkiksi naisten joukkuelajeja paljon. Naiset kun eivät olleet urheilussa ”samalla tasolla” kuin miehet. Urheilun koko kuvaa Nykänen ei pidä niin synkkänä kuin erilaisista – Oli todella havahduttavaa, miten vaikea on tyytyä kevyeen liikuntaan, jos on kilpaurheilevana lapsena tottunut yrittämään aina täysillä. Nykänen sanookin oppineensa arvostamaan hyvin hidasta etenemistä, jota hän kutsuu kuningatarkävelyksi. – Kehosuhteeni on jotenkin heikko. Kehopositiivisuuden ytimessä on Nykäsen mielestä ajatus siitä, että kaikenkokoiset ihmiset saavat nauttia liikunnasta, mikä ei ole lainkaan itsestään selvää. Tehtäisiin juttua liikunnasta. – Kova treeni tuntuu hyvältä ja aiheuttaa voimakkaan euforian tunteen. Kyse on myös suhteesta omaan kehoon ja sen käyttöön – ja kyvystä kuunnella ja ymmärtää kehon viestejä. Se muistuttaa yleisömeren keskellä liikkuneen kuningatar Elisabetin kävelyä: matka eteni ajan kanssa ja pysähdellen. Aikanaan niistä tuli kuitenkin osa lehteä. Salille lähteminen on aina vaikeaa, mutta saan kuitenkin valtavaa tyydytystä liikunnasta. Oli melkein surutyötä joutua etsimään ihan uusia näkökulmia. Se on maailma, jossa voi antaa aivojen levätä hetken. Hän pohtii, pystyvätkö liikunnanopettajiksi yleensä valikoituneet liikunnalliset ja normaalipainoiset ihmiset ymmärtämään oppilaiden yksilöllisiä eroja ulkonäköön, kokoon ja kiloihin katsomatta. Kehopositiivisuus ei ole vain pintaa Suomessakin nousi 2010-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen kehopositiivisuus, jonka mukaan kaikenlaisia ihmiskehoja on kunnioitettava. Perinteisten naisten lajien piilevää kovuutta olisi Nykäsen mielestä käsiteltävä avoimemmin ja analyyttisemmin. Pakon edessä tehty kokeilu kannatti ja antoi uuden kehollisen kokemuksen. Nykäsestä on hienoa, miten kauniisti joukkueurheilijamiehet osaavat puhua menestyksen hetkellä paitsi mitaleista myös siitä, mitä he on oppineet elämästä urheilun kautta. – Kaikki siellä tapahtuva työ, välittäminen ja yhteisöllisyys on mielestäni urheilun merkityksellisintä antia. Mutta uutta on ollut tajuta, että myös hyvin hidas liikunta voi tuntua toisella tavalla hyvältä. Sosiologi Soile Veijola kiinnitti jo 1980-luvulla huomiota siihen, että miesten urheilussa opetellaan törmäämään. Kukaan ei kutsu toista läskiksi vahingossa. Tuolloin tehL&T_5_2024.indd 13 L&T_5_2024.indd 13 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Liikunta-aiheiden tarjonta on vähitellen kasvanut niin Helsingin Sanomissa kuin muissakin medioissa ja muuttunut suorastaan ylitsepursuavaksi. Nykäsen työuran aikana on tapahtunut suuria muutoksia, joita hän kokee olleensa tekemässä. – Sain puhua Sanoma Oy:n johdolle muutaman minuutin. Perinteisissä naisten lajeissa, kuten joukkuevoimistelussa kaikki menevät samaan tahtiin ja välttävät astumasta toistensa varpaille. Nykänen toimi 1990-luvun alkupuolella urheilutoimittajana. Ja on ok, jos siellä ei puhuta niin hirveästi yksityistai työasioista. Suurin osa urheilijoista tai seuroista ei yllä koskaan lähellekään huippua, mutta jaksaa urheilla vuosia ja vuosikymmeniä. Tilanne on muuttunut paljon. Nykäsen mielestä on olennaista tiedostaa, että kaikki ovat sukupuolensa vankeja. – Silloin ajattelin, että miten paljon helpompaa työelämässäkin olisi, jos olisi tottunut olemaan vastakkain ja paiskaamaan kättä, kumpi tahansa voittikaan – ja odottamaan seuraavaa kamppailua, Nykänen muistelee. Nykänen kokee, että keho kuitenkin hoitaa ihmistä esimerkiksi surutyön aikana, kun aivot ovat kykenemättömiä toimimaan. Kovuus ilmenee naisvalmentajien menetelmissä ja johtaa pahimmillaan esimerkiksi syömishäiriöihin. Nautin siitä tosi paljon. Sama koskee seuroja ja seuratoimintaan osallistuvia miehiä. Siellä miehet hoitavat ja pitävät huolta vanhoista joukkuekavereistaan, kun heillä menee huonosti. – Pitäisi arvostaa urheiluun ja liikuntaan liittyvää miesten yhteisöllisyyttä, eikä puhua siitä lainkaan pilkallisesti. Kyse on oikeiden sanojen ja ilmaisuiden käytöstä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 13 tiin juttuja vain kilpaurheilusta ja lähes yksistään miesten urheilemisesta. Urheiluseuroissa ja siellä tehtävä työ on miehille hoivan paikka. Kehopositiivisuudessa ei ole Nykäsen mielestä kyse vain ylipainoisten ihmisten hyväksymisestä sellaisenaan tai ulkonäöstä. Moni asia nytkähtänyt parempaan päin Anna-Stina Nykänen on työskennellyt toimittajana 1980-luvulta lähtien ensin Kuopiossa Uutiskukossa ja Savon Sanomissa. En hahmota sitä, että minun pitää huolehtia kehostani
Nykäsen mielestä on katsottava, mikä on vähän liikkuvan ihmisen elämän kokonaiskuormitus. Se otetaan myös vakavasti. Toisaalta monet puhua pulputtavat mittareidensa lukemista. Varsinkin koronan jälkeen Nykänen sanoo olevansa onnellinen siitä, että suomalaiset syövät työpaikkaravintoloissa, joissa on yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Raportoin hänelle: tunti vesijuoksua ja merenneitoemoji perään. Erityisen hyvänä kehityksenä Nykänen pitää vammaisurheilun nousua. L&T_5_2024.indd 14 L&T_5_2024.indd 14 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Miehensä kuoleman jälkeen Nykänen eli traumaattista vaihetta, jota koronapandemian aiheuttama eristys vielä pahensi. Eri asia on, miten se tehdään mahdolliseksi, ja miten uuteen elämään päästään kiinni. 14 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 epäeettisistä toimintatavoista ja seksuaalisesta häirinnästä kertovan uutisoinnin perusteella voisi päätellä. Tämä ei ole helposti ratkaistavissa. Häntä itseään kannustaa liikkumaan myös oma poika, joka antaa vinkkejä ja kyselee, onko äiti liikkunut. Sosiaalinen ulottuvuus on Nykäselle tärkeä urheilun seuraamisessa. Nykäsen mukaan on päivänselvää, että seksuaalista häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä on ehdottomasti ollut aina urheilussa ja se on ollut aikaisemmin paljon pahempana. Älä ota tästä vielä yhtä stressiä lisää.” Holopainen on tehnyt väitöskirjan kokonaisvaltaisesta psykofyysisestä selkäkipujen hoidosta. Vähäinen liikunta ei ole laiskuutta Liikkumattomuuspuhetta Nykänen pitää harhaanjohtavana. – Ajattelen, että tilanne on tavallaan päinvastainen. Työpaikkaruokailussa yhdistyvät Nykäsen mielestä rakenteellinen muutos ja ruohonjuuritaso. Kokemus muuttui vielä syvemmäksi, kun Christian Eriksen sai sairauskohtauksen. Ristikkäiset odotukset aiheuttavat paineita Yleistynyt ruokavaliopuhe kertoo Nykäsen mielestä laajemminkin tästä ajasta. . Se on yksi tekijä, että menen vaikka vesijuoksemaan tai kuntosalille. Hän ryhtyi hoitamaan minua. Huuhkajien avausottelun vuoden 2021 EM-kisoissa Tanskaa vastaan Nykänen kertoo olleen voimakas kokemus. Moninaisuus otetaankin hänen mielestään hyvin huomioon 2020-luvulla liikuntakulttuurissa. Hän kertoo kipufysioterapeuttinsa Riikka Holopaisen sanoneen viisaasti, ettei liikunnalle ole juuri nyt tilaa: ”Kun olet päässyt kaikesta vähän yli, niin aloitetaan sitten liikunta. EM-kisojen jälkeen Nykänen tapasi junassa huuhkajatoppari Paulus Arajuuren ja pyysi lupaa ottaa selfien hänen kanssaan – itselleen. 1961) Toimittaja, Helsingin Sanomat 1989– ajankohtais-, urheiluja sunnuntaitoimituksissa Kolumnisti 2001– Toimittaja, Uutiskukko 1981 Savon Sanomat 1982–1986 (pätkätöissä) Kauneus ja Terveys 1986–1988 Kirkon viestintäpalkinto 2018 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus 2018 Valtiotieteen ylioppilas (sosiologia) Kirjat: Parhaat puoleni, 2005 Juha Metso & Anna-Stina Nykänen: Hannu Hautala – Legendan perintö, 2021 Suuret kisat käyvät tunteisiin Urheilun seuraajana Nykänen vertaa itseään kirkon jäseneen, joka käy joulukirkossa. – Poikani haluaa äidin pysyvän terveenä. Minua auttaa se, että liikkumisellani on pojalleni merkitystä. Elämässä ei välttämättä edes ole aina liikkumiselle tilaa. Yhteiskunnallisista ongelmista esimerkiksi yksinäisyys vähentää liikkumista. Ihmiset tuntevat syyllisyyttä monista asioista ja kokevat erilaisia paineita. Tämä vahvistaa kahtiajakoa ja vaikeuttaa pääsemistä mukaan liikuntaympyröihin. Urheilussa ollaan 2020-luvulla tietoisia monista asioista, joita ei aiemmin käsitelty, kuten rodullistamisesta. Niin vahvan vaikutuksen Arajuuren ja koko Huuhkaja-joukkueen toiminta oli häneen tehnyt. Mitään varsinaista lempilajia Nykäsellä ei ole. Nykäsen liikuntavinkki on yksinkertainen: parasta on liikkua niin hyvässä seurassa, ettei edes huomaa ajankulua. Asioiden yhteensovittaminen ei ole Nykäsen mukaan helppoa, mutta muuttuu koko ajan helpommaksi. Samalla jää huomiotta, miten äärettömän vaikeaa liikkumaan lähteminen voi olla. Liikkumattomuudesta toitottavat aliarvioivat Nykäsen mielestä sitä, mitä kaikkea liikunta voisi olla. Syöminen ja liikunta ovat psyykkisiä ja kehollisia asioita, sanoo Nykänen. Kisapaikasta sukupolvien työn tuloksena puhuneiden pelaajien innostus tarttui häneen. Nykänen muistuttaa, että liikkumista hankaloittavat lukuisat rakenteelliset ja kulttuuriset seikat. – Se, että ihminen ei koe itseään arvokkaaksi, eikä osaa pitää huolta itsestään, on jo sinänsä asia, jonka ääreen pitää pysähtyä kunnioittavammin. – Ihmisillä on paljon hyvää tahtoa elää terveellisesti ja tehdä hyvää. Samaan tapaan hän rakastaa suuria kisoja ja tunteisiin käyviä urheilukokemuksia. Ihminen on helppo leimata laiskaksi ja saamattomaksi, jos hänen tilannettaan ei tunne. – Välillä tuntuu, että kun menee vaikka työpaikan kuppilaan syömään, niin joutuu miettimään, olisiko tänään eläinten asialla vai yrittäisikö laihduttaa. – Mieheni Heikki Haapavaara sai vuonna 2019 lentokoneessa sairaskohtauksen, johon hän kuoli. Hän katsoo eri ihmisten kanssa erilaisia lajeja. Kai tiedät, että tällainen voi laukaista reaktion.” Tajusin, että olen ihan sekaisin. Kun Eriksenia alettiin elvyttää, niin jouduin trauma-ahdistuksen valtaan. Anna-Stina Nykänen (s. Häirintä on urheilussa sen verran harvinaista, että se kiinnittää huomiota ja siihen voidaan kiinnittää huomiota. Olympiakisojen lajikirjon laajentumista hän pitää hyvänä. Lääkäri, johon olin tutustunut työasioissa, lähetti viestin: ”Katsotko ottelua. Hänestä professori Hannu Itkonen on lausunut osuvasti sanoessaan, ettei kukaan ihminen ole liikkumaton ennen kuin haudassa. Tarkastelussa on otettava huomioon sekä yhteiskunnallinen että henkilökohtainen taso
Mielen hyvinvointia käsittelevä mediapuhe yleistyy muutenkin tavalla, joka kertoo ilmiössä olevan kyse muustakin kuin yksilöiden ylikuormitustai ahdistustiloista. Siinä missä ennen kerrottiin kyllästymiseen asti nivelsiteiden repeämistä, takareisien pamahtamisista ja akillesjänteen ongelmista, on henkisistä kolhuista tullut uusi kestoaihe. V iime aikojen urheilupuheeseen on hiipinyt koko ajan vahvistuva uusi kestopuheenaihe. Mitähän se mielen hyvinvointi oikeastaan on, kun niin moni hyväkuntoinen voi huonosti. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva L&T_5_2024.indd 15 L&T_5_2024.indd 15 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 1 5 JARI KUPILA Sillat romahtavat kahdesta syystä Askel painaa, mieli mustuu, vaikka mittarit väittävät kaiken olevan hyvin. Esimerkiksi Urheiluruudussa on käsitelty kuluneen vuoden aikana urheilijoiden masennustiloja ja henkistä ylikuormittuneisuutta enemmän kuin monen palloilulajin sarjapelejä
Silti juuri urheilun ympäristöissä konkretisoituu ilmiöketjuja, joiden kautta avautuu näkökulmia myös laajemmin. Ei ole varmistettu tukirakenteita. Samalla kun urheilu tuo esiin aiheeseen liittyvän oireilun, olisiko sillä mahdollisuus hahmotella konkreettisesti myös oireiden syiden kokonaisuutta – ja sitä kautta ratkaisumalleja. Ei ole hyvä viesti yhteiskunnalle se, että urheilun kyydistä putoaa koko ajan niin paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat niin uupuneita ja vuosia kestäneen painetilan riuduttamia, etteivät pysty vastaamaan muihinkaan elämän haasteisiin ilman terapiavaihetta. Jos et kestä lämpöä, tule pois keittiöstä. Jos pää ei kestä urheiluleikin paineita, vaihtoehtoja riittää. Ollaan jo tasolla, jossa se on yksi merkittävimmistä urheilijoiden urakehityksiä hidastavista ja keskeyttävistä terveydellisistä tekijöistä Suomessa. Se on paitsi tuhlausta urheilusysteemin näkökulmista, myös yksilöiden traagista. Jos niin moni aikamme urheilija – ja ylipäänsä ihminen – joutuu arjessaan niin ankariin ylikuormitustiloihin, niin miten tätä asetelmaa nyt pitäisi hahmottaa. Vaikka muutaman kerran nitisten ja natisten ensin kestäisikin. Asumme kuitenkin Suomessa, hyväosaisia olemme kaikki. Nykyisin jopa paljaammin kuin monessa muussa ympäristössä. Olisiko aika keskittyä vaihteeksi siihen toiseen syyhyn, joka romahduttaa siltoja. L&T_5_2024.indd 16 L&T_5_2024.indd 16 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kaksi tapaa suhtautua Eri tutkijat (mm. Ensinnäkin voi kylmästi todeta, että sellaista se huippu-urheilu on. Jos ei pureuduta, lahjakkuuksia lopettaa uransa ennen aikojaan. Se pitää tunnustaa ja tämän tosiasian kanssa pitää osata elää, muuten silta romahtaa jossakin vaiheessa. Sama tulos voi syntyä myös siksi, että sillasta ja sen kantokyvystä ei ole pidetty huolta. Vastuullisen toimijan mainetta itselleen haluava urheilusysteemi ei voi kohdella kestävästi yksilöitään näin. Lisäksi on muistettava myös se, että kyseessä on järjestelmätason ohella yksilötason inhimillinen ongelma. Tämä on varmasti totta, eikä toteamusta pidä vähätellä, mutta onko se silti vain toinen puoli asiaa. Urheilussa näkyvät hyvinja pahoinvoinnin asiat tuottavat siksi kysymyksiä, joita on hyvä pohtia muuallakin. Jos tähän suhtaudutaan karskilla heikot sortuu elontiellä -asenteella, hukataan niin paljon potentiaalia, ettei se tunnu pienentyvien ikäluokkien ja lahjakkuusresurssin maassa mielekkäältä – ei edes pelkkää urheilujärjestelmän omaa etua kylmästi tarkastellen. Suomalainen yhteiskunta oireilee ja se näkyy myös urheilussa. Siis millä tavalla aikamme urheilu – ja ylipäänsä yhteiskunta – valmistaa ihmisiään kohtaamaan kuormiaan. Tätä tutkimushavaintoa voi tietysti lähestyä kahdella tavalla. Kaski ym.) ovat päätyneet arvioimaan, että noin puolet suomalaisista huipputason urheilijoista on kärsinyt jonkinlaisista mielenterveyden häiriötiloista. Olympiatason urheilijoilla lukema on luokkaa kaksi kolmannesta. Olennaista on silti ymmärtää, että molemmista voi olla kysymys – ja näitä molempia syitä varten voi varautua, niitä voi ehkäistä ennalta. Terveessä ruumiissahan piti olla terve sielu! Jos tämä touhu tuottaakin näin paljon sairautta, miksi yhteiskunta sitä tukee. Porskuttakoon huippu-urheilu ihan omillaan, jos siellä näin porskutetaan… Kaksi tapaa romahtaa Kun silta murtuu, siihen voi olla kaksi syytä. Aikamme puheessa, etenkin urheilijoiden kohdalla, korostuu se näkökulma, että kuormittavia tekijöitä on liikaa. Silti, vaikka oire tuottaa yhä laajempaa näkyvyyttä ja keskustelua, sen syyt taitavat olla vähän syvemmällä ja piilossa. 16 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Urheilu on poikkeusympäristö, eikä sen ilmiöistä kannata suoria johtopäätöksiä urheilun ulkopuolelle tehdä. Elämä kun on sen luonteista, että se tuottaa toisaalta ylikuormia ja toisaalta murentaa kantokykyä. Itse asiassa niin pitää tehdä, se on vastuullisen ihmisen toimintaa. Jos silta kestää tonnin ja sen päälle ajetaan kolmen tonnin kuorma, se romahtaa. Erilaiset henkisen hyvinvoinnin häiriöja sairaustilat hidastavat ja estävät lahjakkaiden urheilijoiden mahdollisuuksia nousta omien resurssiensa mukaiselle suoritusja menestystasolle. Sellaista on historiassa sattunut. Kun tavoitellaan vuosien ajan inhimillisen suorituskyvyn äärirajaa, ihminen on väistämättä äärirajoillaan kaikin puolin. Tervettä ja sairasta Suhtautuipa miten tahansa, mielen pahoinvointi yleistyy urheilun arjessa. Se, että osa ei sitä kestä, on vain homman luonteeseen kuuluva merkki siitä, että kaikkien mieli ei tuota painetta kestä. Jos näin iso prosentti urheilijoista kärsii henkisistä ongelmista, kyseessä on paitsi iso hyvinvointiongelma, myös asia, jonka syntyyn ja syihin pitäisi valmentautumisessa tarkemmin pureutua. Samalla kun henkisten ongelmien yleisyys rapauttaa urheilusysteemin mahdollisuuksia tuottaa menestystä, asetelma syö myös järjestemän uskottavuutta hyvänä ja nuorten tasapainoista kehitystä tukevana kasvuympäristönä. Näin ajatteleva osa urheiluyhteisöä on suhtautunut yleistyneeseen mediapuheeseen hämmentyen. Myös tätä on nähty. Toinen tapa suhtautua on empaattisempi. On ajateltu, että turha tehdä tästä sen kummempaa numeroa. Tuhannen kilon silta voi romahtaa jo 500 kilon kuormasta. Suomalainen yhteiskunta oireilee ja se näkyy myös urheilussa. Vaikka ihmisen mielen toimintaa ja sietokykyä on syytä käsitellä varoen minkään siltaesimerkin kautta, jotakin se kuitenkin laittaa kysymään. Ensinnäkin on se vaihtoehto, että siltaa ajetaan liian isolla kuormalla. Tuloksen kannalta on se ja sama kummasta syystä on kysymys. Ei sen kummemman ihmettelyn aihe. Timantit syntyvät paineessa. Huippu-urheilu on henkisesti haastavaa ja riskialtista. Siinä missä toisilla särkyy keho tai loppuu lahjakkuusresurssi, toisilta särkyy tai loppuu mieli
. Olemme pysäkillä ja selittelemme tilaamme sillä mitä puutteita ympärillämme on. Vai onko silta liian heikko. Tai masennammeko itsemme jo ennen siltaa niin, ettemme koskaan edes kokeile sillan kestävyytta. Oivallettiin se, että kovaa harjoittelevaa kehoa pitää myös huoltaa ja palautella aktiivisesti. Harva on edennyt huipulle näin toimien. Urheilu on yksi osa samaa elämää, samoin kuin on musiikki tai työelämä – tai oli Kolumbuksen yritys löytää merireitti Intiaan. Mielen säröilyt ovat suhteellisia eikä yksilön kokemaa kuormaa pidä mennä vähättelemään sillä perusteella, että joku näyttäisi jossakin kiskovan paljon kovempaakin kuormaa. Mitäpä jos ei ulkoistettaisi mielen haasteita pelkän psykologian piiriin, vaan otetaan se osaksi kaikkea mitä ihmisenä elämiseen kuuluu. Syntyi oivallus, kun oli riittävän kauan ihmetelty, miksi tulee niin paljon rasitusvammoja. Silti, juuri tässä on erehtymisen mahdollisuus. Vain täydellisillä olosuhteilla, rahoituksella, tietotaidolla ja syntymälahjoilla voi saavuttaa mitään. Se, että emme kärsi nälästä ja vilusta, ei tarkoita, ettemmekö voisi kokea ympäristöämme niin ahdistavana, että menetämme toimintakykymme. Suomi on maa, jossa käytetään kovin paljon aikaa niiden asioiden listaamiseen, jotka eivät ole täydellisiä. Ja heti perään miten-kysymyksiä. Vaikka mielen hyvinvoinnin ja biomekaniikan välille ei kannata liikaa yhtäläisyyksiä vedellä, voisi olla viisautta lähestyä myös mielen haasteita biomekaniikan kokemusten kautta. Miten urheilu opettaa urheilijoitaan etsimään omaa itselle sopivaa yksilöllistä reittiään, luovimaan keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden ympäristöissä – sen sijaan että yrittäisi luoda täydellisiä järjestelmiä ja olosuhteita. Suomen urheilupuhetta on 2000-luvun leimannut jatkuva pyrkimys kehittää olosuhteita ja taustaa, ja samalla valitus siitä, että koko ajan puuttuu sitä ja tätä. Emme tähtää kohti selkeää tavoitetta ja keskity toimimaan sen vaatimalla tavalla epätäydellisissä olosuhteissamme. Se, että pysähtyy listaamaan ympäristönsä epätäydellisyyttä, ei vie eteenpäin. Jos kerran huippu-urheiluun kuuluu epäinhimillisiin mittoihin nouseva psyykkinen vaatimus, pitänee myös mieltä valmentaa, huoltaa ja palauttaa siten, että mieli kestää kuormituksen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 17 Mielen syvät lihakset Muistatteko kuinka 20–30 vuotta sitten valmennuspuheessa lisääntyi puhe syvistä lihaksista sekä suorittavia lihasryhmiä tukevan lihaksiston sekä palauttavan ja huoltavan harjoittelun merkityksestä. Kun elämä on kuitenkin epätäydellistä, tämä ajattelu tuo jatkuvan riittämättömyyden ja pessimismin kierteen, joka lamauttaa ja kuormittaa, vie halun edes yrittää mitään. Jääkö siltamme ylittämättä siksi, että kuormaa on liikaa. L&T_5_2024.indd 17 L&T_5_2024.indd 17 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tunnistamme puutteemme. Millähän tavoin opetamme nuoriamme kohtaamaan tämän seikkailun mahdollisuutena onnistua ja yllättää kaikki. On löydettävä mieltä tukevat syvät ”lihakset”, on opittava vahvistamaan niitä. Miten hänet voisi saada joko keventämään kuormaansa tai kestämään sitä paremmin. Tässä kohdin tekee mieli korjata juttuni ”urheilu”-sanat sanalla ”elämä”. Juuri mitään merkittävää ei ole tässä maailmassa tehty siksi, että olisi ollut käytettävissä täydelliset olosuhteet, rahoitus, tietotaito, kaikki. Olemme harhautuneet polulle, jossa kuvitellaan, että hyvinvointi ja täydellisyys ovat synonyymejä. Olennaisempaa olisi tässäkin kysyä miksi-kysymyksiä. Alistumme jo etukäteen siihen, että kyllä se kuitenkin romahtaa ja pysähdymme ennen siltaa. Täydellisyys ei ole hyvinvointia Silta voi romahtaa kahdesta syystä, mutta se voi jäädä ylittämättä siksikin, ettemme edes yritä. Silti tekee mieli kysyä, pohditaanko asiaa sittenkin yhä turhan paljon vain psykologisena haasteena, ei urheilijan elämää elävän ihmisen elämänkokonaisuuteen ja sen hallintaan liittyvänä haasteiden kokonaisuutena. Sen sijaan heitä, jotka ovat edenneet huipulle olosuhteidensa puutteista huolimatta, on iso liuta. Miksi aikamme ihminen ei oikein jaksa kantaa kuormaansa. Jos suomalaisia katsoo avaruuden näkökulmasta ja suhteuttaa sitä muualla näkyvään elämänmenoon, tekee mieli sanoa kärjekkäästi. Elämme aikaa, joka ei sittenkään ole maailmanhisto rian stressaavin. Elämä ei ole täydellistä. Luovuus, oivallukset ja se itselle sopivin reitti kun ovat nimenomaan löydettävissä keskeneräisistä lähtökohdista ja puutteiden ympäristöissä. Onnistumisia yhdistävät ennemmin puutteelliset lähtökohdat, joiden kanssa on opittu toimimaan oikein. Lisäksi oivallettiin, että suorittavan lihaksen tehon kasvaessa täytyy hoitaa myös niitä lihaksia, jotka pitävät kehon teknisesti oikeissa asennoissa ja muodostavat suorituksille riittävän vahvat tukipisteet. Siis miksi aikamme elämä kuormittaa aikamme ihmistä niin paljon. Puhutaan henkisestä ja fyysisestä puolesta, ikään kuin ne olisivat eri asioita. Aivan kuten turhia lihasvammoja on saatu vähenemään tukevien ja huoltavien harjoitussisältöjen avulla, jotakin vastaavaa täytyy löytää myös mielen kanssa. Ei täydellisyys ole hyvinvointia, eikä sen puutteen pitäisi olla pahoinvointia. Moni aiempien sukupolvien ihminen vaihtaisi ongelmansa nykyihmisen kanssa. Urheilu on elämää, urheilija ihminen Urheilun ja liikunnan ihmisillä on taipumus hahmottaa ihmisyys mekanistisesti. Odotamme että olosuhteet korjautuvat ensin. On toki totta, että aihe on jo urheilussa tiedostettu. Toisaalta selvisi, miksi hyvä harjoittelu johti fyysisten testiominaisuuksien kehitykseen, mutta samalla tekniikkaongelmiin ja tuloskehityksen laskuun. Elämä on silti löytöretki, jonne lähdetään vajavaisen kartan ja kompassin kanssa, keskeneräisin taidoin ja varustein. Ja sana ”urhelija” sanalla ”ihminen”
Käytännön toimia ei ole kuitenkaan helppo toteuttaa hyvinvointialueiden säästöpaineiden puristuksessa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Elintapaohjaus etenee hyvinvointialueilla Ennaltaehkäisy ja elintapoihin vaikuttaminen ovat terveydenhuollon kestävyysvajeen lievittämis keinoja. Kuva: Samuel Hoisko / Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue L&T_5_2024.indd 18 L&T_5_2024.indd 18 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Kuitenkin kun kriisi tulee päälle, niin on aika vaikea tilanne luoda mitään uutta. Asiantuntijoiden kanssa keskustellessa käy selväksi, että ennaltaehkäisy ja elintapaohjaus tarvitsevat tuekseen pitkäjänteisyyttä ja jonkinlaisia pysyviä rakenteita. Emme lähde neuvomaan ammattilaisia, että tässä kohtaa on puhuttava tai tehtävä juuri tietyllä tavalla. Toisinpäin liikuntaneuvojat ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että heillä on se terveydenhuollon ammattilainen, jonka kanssa konsultoida, kertoo Vuorijärvi. Silti päättäjillä olisi oltava hyvinvointialueilla ja kunnissa maltillinen toiminta elintapaohjauksen kehittämiseen. Prosessi kestää 9–12 kuukautta ja siihen sisältyy vähintään kolme käyntiä terveydenhuollon ammattilaisen luona ja tietyt mittaukset. Juha Vuorijärvi toteaa kovan säästöpaineen kohdistuvan perusterveydenhuoltoon, jolla on paljon lakisääteisiä tehtäviä. Ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen on aikaa vaativaa työtä, jonka tulokset näkyvät harvoin heti euroina. Elintapaohjaus vie pienen siivun alueiden rahoista, mutta pakkoraossa jokainen euro joutuu tarkasteluun. Pohjana ovat vaikuttaviksi todetut periaatteet. Vuorijärvi sanoo kehitysja asiantuntijatehtävässä toimivana kantavansa huolta koordinoinnin jatkuvuudesta. Budjettitiukennuksia tulee ja säästökohteita pitää miettiä. Haasteena onkin saada uudentyyppinen toimintamalli otettua käyttöön palkkaamatta lisää hoitajia tai muuta henkilöstöä. Hän pohtii, ovatko sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että liikkumisen lisäämiseksi toimivat epäonnistuneet vaikuttavuuden osoittamisessa. Tuntuu, että heillä on kädet täynnä töitä, pohtii Vuorijärvi. Kun hän saa ohjata asiakkaan kunnan liikuntaneuvojalle, joka voi lähteä ihmisen kanssa tekemään esimerkiksi lajikokeiluita, niin sillä on suuri arvo. Projektisuunnittelija Anne-Mari Ehrola kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on lähtenyt "Jos hommaa ei kukaan koordinoi, niin vaarana on toiminnan hiipuminen vähitellen." L&T_5_2024.indd 19 L&T_5_2024.indd 19 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tulevaisuuden taloustilanne on vielä kireämpi. – Tulokset eivät välttämättä näy heti, vaan vasta pitkällä aikavälillä – erityisesti silloin, kun keskitytään elintapojen varhaiseen tukemiseen, to teaa Nukari. Juha Vuorijärvi sanoo miettineensä itsekriittisesti, miksi ennaltaehkäisevät palvelut joutuvat ensimmäisenä leikkauskohteeksi. Vaikuttavuus saatava esiin Hyvinvointikoordinaattori Henri Nevalainen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitesta näkee kaikkien olevan samassa veneessä hyvinvointialueella. Siinä mielessä sopimuksellisuus ja selkeän mallin luominen ovat meillä pelastus, sanoo Vuorijärvi. – Mallia saa soveltaa. – Jos hommaa ei kukaan koordinoi, niin vaarana on toiminnan hiipuminen vähitellen – etenkin jos ajatellaan, että koordinointi voisi siirtyä käytännön työntekijöille. Etelä-Pohjanmaalla elintapaohjauksen rakenteet on jo luotu. Järjestely on Vuorijärven mukaan osoittautunut toimivaksi ja työntekijät ovat kokeneet sen hyväksi. – Liikuntaneuvonta tai liikunnan edistäminen voi olla terveydenhoitajan pöydän takaa aika vaikeata. Toiminta perustuu sote-keskuksittain ja kunnittain toimivaan vastinparimalliin, jossa yhteistyötä tekevät nimetyt hoitajat ja liikuntaneuvojat. Elintapaohjauksen pitkäjänteisyyden turvaaminen vaatii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen terveyden edistämisen asiantuntijan Kirsi Nukarin mukaan jatkuvaa esilläpitoa, monialaista yhteistyötä ja tiedottamista sekä uusia menetelmiä, kuten sotekeskusten henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistamista. Hyvinvointialue ja kunta tekevät yhdyspintasopimuksen, jossa on määritelty kummankin vastuualue ja rooli elintapaohjauksessa. Vaikuttavuuteen vetoaminen ei välttämättä riitä, kun haetaan nopeasti säästöjä. Sopimuksen on tehnyt 14 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18 kunnasta. Emme ole ihan onnistuneet vaikuttavuuden osoittamisessa siten, että se näkyisi euroissakin, sanoo Vuorijärvi. – Paljon puhutaan painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Itse palvelussa on Vuorijärven mukaan aika paljon liikkumavaraa. Hän muistuttaa myös kunnissa olevan säästöpaineita, minkä vuoksi niidenkään henkilöstöresurssit eivät ainakaan kasva. – Meidän pitäisi varmaan enemmän pystyä tietoa keräämään ja näyttämään, että tämä palvelu oikeasti toimii, ja tällä pystytään riskejä vähentämään. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 19 JOUKO KOKKONEN M ediassa ovat toistuneet uutiset hyvinvointialueiden vaikeasta taloustilanteesta. Ennaltaehkäisyä ja terveellisten elämäntapojen edistämistä on siksi pidettävä koko ajan esillä. Elintapaohjauksessa hyvinvointialueen vastuulla oleva terveysneuvonta on linkitetty tiiviisti kunnan hoitamaan liikuntaneuvontaan. Vaikuttavuudesta kertovan tiedon merkitys on entisestään korostunut. Hänen mukaansa mittareilla on osoitettava toiminnan olevan vaikuttavaa. Hyvinvointikoordinaattori Juha Vuorijärvi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta toteaa, että säästöjä etsittäessä lähdetään usein karsimaan ensimmäisten joukossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäiseviä palveluita. Järjestelmällisyys voi tuoda tehoa Juha Vuorijärven mukaan Etelä-Pohjanmaan malli alkoi rakentua vuodesta 2017 alkaen hankkeena, joka kehittyi maakunnalliseksi verkostoksi. Hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Luotamme hoitajien ja liikuntaneuvojien asiantuntemukseen, sanoo Vuorijärvi
Tarvitaankin markkinointia, jotta ihmiset hakeutuisivat rohkeammin neuvonnan pariin. Elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan piiriin voidaan saada Ilkka Kurttilan mielestä enemmän ihmisiä vahvalla yhteistyöllä ja poliittisella ohjauksella. KePLi pystyy Lassilan mukaan tarjoamaan varsinkin pienemmille kunnille tukea ja apua. Vuoden 2024 hän on työskennellyt työikäisten elintapaohjausta kehittävässä pilottihankkeessa erityisesti sähköisten ja digitaalisten palveluiden kehittäjänä. Pohteella on parhaillaan valmisteilla yhdyspintasopimus kirjaamiseen ja elintapaohjauksen toimintamallin sisällön osalta kuntien ja hyvinvointialueen välille. Jos elintapaja liikuntaneuvonnasta halutaan vahva ennaltaehkäisevä työkalu, vaatii se myös riittävästi voimavaroja. Aluejärjestöt aktiivisia liikuntaneuvonnassa Aikuisliikunnan kehittäjä Ilkka Kurttila kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLI) kehittää ja tukee kuntien liikuntaneuvontaa yhteistyössä Liikkuva aikuinen -ohjelma, hyvinvointialueen, aluehallintoviraston ja muiden sidosryhmien kanssa. Aluejärjestön yhtenä tehtävänä on kehittää liikuntamyönteisyyttä. Soitessa elintapavalmennusta kehittävä fysioterapeutti Mirva Rasmus muistuttaa, että hyvinvointialueen elintapavalmennuksesta vastaavien on vaikea tuntea jokaisen kunnan kaikkia palveluja. Ennaltaehkäisevä työ on kustannustehokasta, se tukee yksilön hyvinvointia ja lisää resursseja terveydenhuollossa pitkällä aikavälillä, tiivistää Kurttila. Se ei ensimmäisessä vaiheessa ole välttämättä kannattavaa toimintaa, eikä todellakaan helppoa, sanoo Lassila. – Kuntakumppanuuden myötä tarjoamme kunnille myös tiedolla johtamisen työkalun indikaattoreiden seurantaan, kertoo Kurttila Hyvinvointialueen kanssa PoPLi tekee yhteistyötä ja auttaa nostamaan liikuntaneuvonnan roolia osana ennaltaehkäiseviä palveluita. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja pidemmissä prosesseissa paino on pudonnut. Ilkka Kurttila näkee liikkumisen merkityksen olevan ennaltaehkäisyssä suuri. Kurttila muistuttaa, että liikuntaneuvonnasta on saatu paljon positiivisia kokemuksia. Henri Nevalainen korostaa roolien ja kriteerien sopimisen merkitystä, jotta asiakkaalle voidaan tarjota hänelle parhaiten sopivaa palvelua. Liikkuva aikuinen -ohjelman keräämistä tuloksista kunnista on tullut ilmi, että neuvonta on tuonut arkeen uusia tapoja liikkua. Ehrola on työskennellyt syksystä 2022 hyvinvoinnin edistämisen palvelukonsepti -hankkeessa. Hänen mukaansa tarvitaan vielä selkeämpiä vaikuttavuusmittareita, jotta poliittinen päätöksenteko tukee panostusta liikkumisen lisäämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. – Joka tapauksessa tämä on win-win-tilanne. Keski-Pohjanmaan Liikunnan (KePLi) aluejohtaja Kalle Lassila näkee aluejärjestön olevan puolueeton kumppani, joka pystyy toimimaan asiantuntijana kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Kirsi Nukari pitää tärkeänä rakenteiden ja yhteistyömallien selkeyttämistä, jolloin päällekkäinen työ vähenee. Vähemmän liikkuvien motivoiminen ei kuitenkaan ole helppoa. – Olen käyttänyt joskus vähän raflaavaa esimerkkiä: liikkumisen markkinoiminen liikkumattomille on vähän kuin pitäisi perustaa baari absolutisteille. Pohteessa elintapaohjauksen ohjausryhmään on kutsuttu muun muassa kuntien liikuntapäällikköitä ja liikuntapalveluasiantuntijoita. Useita eri terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden terveyskeskuskäyntien määrä väheni noin 70 prosenttia liikuntaneuvonnan ansiosta. Lääkkeiden käyttö on vähentynyt, arkiaktiivisuus lisääntynyt ja työkyky parantunut. Liikuntaneuvonta on Lassilan mukaan konseptina vielä niin nuori, että kuntalaiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Ehkä liikkuminen ja liikunta koetaan vielä kepeäksi vapaa-ajan harrastustoiminnaksi, eikä sitä ymmärretä oleelliseksi osaksi hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, mitä se kuitenkin on, linjaa Lassila. Osana tätä on vahvistettava markkinointia ja viestintää sekä ammattilaisten että eri kohderyhmien suuntaan. Tämä korostaa käytännön toimijoiden vuoropuhelun ja paikallisen asiantuntemuksen merkitystä. Ryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja eri ikäkohderyhmien palvelualojen asiantuntijoita. L&T_5_2024.indd 20 L&T_5_2024.indd 20 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 järjestelmällisesti yhtenäistämään elintapaohjausta ja siihen yhdistyvää liikuntaneuvontaa. PoPLi, kunnat ja hyvinvointialue tekevät tiivistä yhteistyötä useassa yhteistyöryhmässä, kuten liikuntaneuvontaja elintapaverkostoissa. – Akuutissa taloustilanteessa luovutaan liian helposti pitkän aikavälin investoinneista. Lassila pitää tärkeänä, että elintapaohjaukseen ja liikuntaneuvontaan suunnataan resursseja hyvinvointialueiden ja kuntien vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kunnissa tunnetaan myös paremmin asukkaat ja heidän mieltymyksensä
Toiminnan tueksi kehitteillä on Reittis – kohti hyvinvointia -verkkosivusto, jolle kootaan elintapaohjaukseen liittyvät itsehoidolliset sisällöt ja myös ”raskaammat palvelut”. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 21 Elintapaohjauksen kannalta on oleellista, että kunnissa liikuntaneuvontaa antavilla on rajattu oikeus kirjata asiakkaan tietoja hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään. Soiten alueen jokaisessa terveyskeskuksessa – Kokkolassa, Vetelissä, Perhossa, Toholammilla ja Kannuksessa – fysioterapeutti toteuttaa elintapavalmennusta osana omaa työtään. Puheeksi otto ei ole yksinkertaista Monilla suomalaisista terveysriskit ovat koholla, mutta heillä ei ole vielä diagnoosia. Vastaanottokäyntien tarvetta digihoitopolku ei Rasmuksen mukaan kokonaan poista, mutta ne lyhenevät, kun asiakkaan tiedot ovat jo valmiiksi käytössä. Rasmus kertoo, että lisäksi arviossa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemisen uhka. Tavoitteena on lisätä arkiliikuntaa erityisesti vähäisesti liikkuvien työikäisten, eläkeläisten ja lapsiperheiden keskuudessa. Parhaimmillaan kuntalaiset hakeutuvat hyvinkin aktiivisesti itse neuvontaan. Kahdessa kunnassa on järjestetty hankepohjaisesti yksilöneuvontaa. Pysyväisluonteista liikuntaneuvontaa on Pohteen alueella tarjolla 14 kunnassa. Hyvinvointialueen palveluun ohjautuvat asiakkaat, joilla on diagnosoitu vähintään yksi seuraavista syistä: tyypin 2 diabetes sydän ja verisuonitauti, ylipaino ja korkea BMI. Asiakkaat voivat saada ohjausta kotonaan ilman tarvetta matkustaa sote-keskukseen, mikä säästää sekä asiakkaiden että ammattilaisten aikaa. – Tavoitteemme on tarjota yhdenmukaista ohjausta ja päästä tilanteeseen, jossa sotekeskusten elintapaohjaus ei ole enää erilaista paikkakunnasta riippuen, Ehrola kertoo. Neuvonnan sisältö ei ole sama eri kunnissa, vaikka tavoitteena on noudattaa kansallisia suosituksia, joihin sisältyvät liikkuminen, ravitsemus ja uniterveys. Kannus on suunnannut toimintansa yli 18-vuotiaille, jotka kaipaavat tukea, motivointia tai ohjausta säännölliseen liikkumiseen. Liikuntaneuvontaa on tarjolla kaikissa Soiten alueen kunnissa ja niissä on Rasmuksen mukaan kuntakohtaisia eroja. Ensiarviokäynnillä kartoitetaan asiakkaan palvelutarve, jonka perusteella hän ohjautuu itsehoito-ohjelmiin, kunnan liikuntaneuvontaan tai Pohteen elintapaohjaukseen. Kokkolassa neuvonta on suunnattu kaikenikäisille neuvoja liikkumiseen, ravitsemukseen tai unen laadun parantamiseen kaipaaville. Tietysti sovitaan, missä aikataulussa hoitaja vastaa. Samalla on oleellista tunnistaa liikuntaneuvonnasta tai elintapavalmennuksesta hyötyvät asiakkaat ja ohjata heidät sopivaan palveluun. Mirva Rasmuksen mukaan etuna on se, että asuinpaikkakunnasta riippumatta asiakas saa digitaalisen palvelun kautta samanlaista ohjausta ja tietoa. Pohteen ohjauksen rinnalle on voitu tarjota digitaalista painonhallinta sovellus Onnikkaa. Tiedossa on, että neuvontaa tarvitsevia on paljon. Kaikkialla Pohteen toimialueella ei edes vielä ole liikuntaneuvontaa. Kaustisen kunnan kanssa Soite on aloittamassa liikuntaneuvontaja elintapavalmennusyhteistyön. Mirva Rasmus muistuttaa, että elintapavalmennus on kohdennettu diagnoosin saaneille. Keskustelu voidaan suunnata asiakkaan mielen päällä juuri oleviin asioihin. Hoitaja pystyy joka tapauksessa tavallaan reaaliaikaisesti seuraamaan asiakkaan etenemistä polulla, mikä vapauttaa resursseja, kertoo Rasmus. Etäohjaus laajentaa mahdollisuuksia Elintapaohjauksen toteuttaminen etäpalveluna on koko Suomessa vahvistuva kehityssuunta. Digitaalisen palvelun etuna on myös se, ettei viestien vaihto ole sidottu aikaan. Asiakas saa käyttöönsä omaa hyvinvointiaan hyödyntävän ja tukevan itsehoidollisen sisällön, L&T_5_2024.indd 21 L&T_5_2024.indd 21 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Hän pystyy täyttämään esimerkiksi harjoituspäiväkirjaa ja painonseurantaa. Esimerkiksi vuonna 2023 runsaan 5 200 asukkaan Kannuksessa oli 56 asiakasta ja 208 asiakaskäyntiä – asiakkaana oli yli prosentti pikkukaupungin väestöstä. Anne-Mari Ehrola korostaa, että ennaltaehkäisyssä on kyse asiakkaista, jotka hyvinvointialue voi useimmiten ohjata kunnan liikuntaneuvonnan tarjoamaan elintapaohjauksen palveluun. Tulevaisuudessa toimintamalli muotoutuu ja ohjauksen rinnalle tarjotaan lisätukea Terveyskylä-palveluun kehitettävän Hyvinvointia elintavoilla -digihoitopolun avulla. Halsuan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin yhteishankkeessa yksi liikunnanohjaaja toteuttaa viiden kunnan alueella liikuntaneuvontaa. Mirva Rasmuksen mukaan on tärkeää, että terveydenhuollossa työskentelevät uskaltavat ottaa elintavat puheeksi. Digihoitopolku mahdollistaa myös suurempien asiakasmäärien palvelemisen. Kirsi Nukari sanoo, että joissakin kunnissa on vasta herätty asian tiimoilta, kun kansallisia liikuntaja elintapasuosituksia on pidetty esillä. Rasmus kertoo, että kuntakohtaiset palveluiden käyttöerot ovat Keski-Pohjanmaalla suuria. – Toimintatapa tuo merkittäviä etuja erityisesti pitkien välimatkojen alueilla. Kolmentoista kunnan alueella on tarjolla Pohteen elintapaohjausta, jota on tavoitteena laajentaa niin, että siihen voisi ohjautua kaikkialta hyvinvointialueelta Pohjois-Pohjanmaalla pilottihankkeessa kehitetyssä toimintamallissa ohjaus tapahtuu videovälitteisesti joko ryhmissä tai tarvittaessa yksilöohjauksena. Etäohjaus voi edistää alueellista yhdenvertaisuutta ja tarjota Pohteen alueen asukkaille entistä saavutettavampaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, Ehrola toteaa. Kirjauksia voi tehdä asiakkaista, jotka saavat neuvontaa hyvinvointialueen lähetteellä. Tarjotinta käyttävät niin asiakkaat kuin ammattilaiset. Kaikkiaan kuntia on Pohteen alueella 30. Joissakin kunnissa neuvonta painottuu liikkumiseen, jolloin ravitsemusja uniterveysohjaus matalan riskin asiakkaille saatetaan nähdä kuuluvan hyvinvointialueen vastuulle. Myös kuntien tuottamien liikuntaneuvontapalvelujen taso vaihtelee Ehrolan mukaan Pohjois-Pohjanmaalla. – Asiakas voi viestiä 24/7. Digipolulle pääsee kellon ympäri Keski-Pohjanmaalle on rakentumassa Terveyskylä-verkkopalvelun yhteyteen digihoitopolku, joka palvelee valmistuessaan sekä keväällä 2024 aloitettua elintapavalmennusta että ennaltaehkäisyä. Ensikäynnillä käytössä ovat Omaolo-terveystarkastuksen tiedot, joten aika ei tärväydy terveydentilanteen kartoittamiseen, vaan se voidaan käyttää palvelutarpeen selvittämiseen. Etäohjauksella voidaan kasvattaa merkittävästi ohjattavien joukkoa
– Nuorten aikuisten motivoiminen on usein haastavinta, sillä he eivät välttämättä vielä itse tunnista muutostarvetta, Ehrola toteaa. – On ymmärrettävää, ettei kukaan mielellään ota aihetta esille, jos ei tiedä, miten ohjata asiakasta eteenpäin, sanoo Ehrola. Kirsi Nukari korostaa elintapaohjausta haluavan tai ehdotettaessa siihen valmiin asiakkaan tiedostaneen oman ongelmansa ja halun tehdä asialle jotakin. Asiakas ei välttämättä ole vielä sairastunut, eikä näkyviä riskitekijöitäkään ole paljon. Puheeksi ottamiseen on liittynyt Anne-Mari Ehrolan mukaan tiettyä arkuutta. Aiheen esille ottaminen on vaikeaa loukkaamatta asiakasta, to teaa Ehrola. Elintapaohjaus – järeä keino Juha Vuorijärvi muistuttaa, että paljon ammattilaisten työaikaa vaativa pitkäkestoinen elintapaohjaus on palvelu, jonka ei pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto. Ehrolan mielestä tällaisissa tilanteissa on tärkeää tarjota asiakkaalle mahdollisuus jatkokontrolliin ja ottaa asia uudelleen puheeksi, kun asiakas käyttää seuraavan kerran terveydenhuollon palveluja. Pohteella mitataan elintapaohjauksessa lähtötilanteessa muun muassa pituus, paino, verensokeri ja vyötärönympärys. – Ylipainon puheeksi ottaminen on monille ammattilaisille vaikeaa, sillä siihen ei aina ole ollut saatavilla asiakaslähtöistä osaamista. Kirsi Nukari muistuttaa, että myös asiakkaan oman osallisuuden vahvistaminen on tärkeää. Ohjauksen saaminen onnistuneesti liikkeelle vaatii hoitohenkilöstöltä tai liikuntapalveluissa työskenteleviltä hienotunteisuutta. Toistuva puheeksi ottaminen voi herättää asiakkaan pohtimaan muutosta, jolloin hän pääsee ohjausprosessiin silloin, kun on siihen itse valmis. Usein asiakas on jo tietoinen ylipainostaan, eikä pelkkä toteamus vastaanotolla edistä muutosta, Ehrola huomauttaa. Ammattilainen käyttää palvelutarjotinta asiakasohjaustyössä. Lisäksi ylipainon käsittely terveydenhuollossa ei ole kovin järjestelmällistä, koska työntekijöillä ei aina ole tarjota konkreettista tukea. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi voimakkaita kokemuksia tai uskomuksia omaan liikuntataustaansa liittyen, mikä tekee aiheesta herkän. Asiakkaalle voidaan tallentaa sivuston avulla soveltuvat itsehoito-ohjelmat, muut palvelut ja järjestöjen tarjoamat elintapoihin liittyvät tukipalvelut ja tulostaa ne vastaanotolla tai lähettää sähköpostiin. Motivaation mittareina voivat toimia erilaiset tulokset. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan tai Pohteen elintapaohjauksen palvelut. Tämä tarkoittaa ihmisen omaa vastuuta terveydestään ja terveistä elintavoista, joista saatava tieto voi tukea pitkällä aikavälillä itselle hyviä valintoja. Sitä ennen vastaanotolla pitäisi pystyä tarjoamaan asiakkaille esimerkiksi lyhytneuvontaa, mini-interventioita tai palveluohjaus"Nuorten aikuisten motivoiminen on usein haastavinta." Kuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 22 L&T_5_2024.indd 22 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Anne-Mari Ehrolan mukaan ennaltaehkäisevä motivointi on yksi hankalimmista osa-alueista. Toisaalta tarvitaan myös tietoa, jota eri asiantuntijat pystyvät asiakkaalle omalta osaamisalueeltaan antamaan. Terveysriskit voivat tuntua kaukaiselta erityisesti nuorehkoista asiakkaista, joiden muutosvalmius saattaa olla vähäinen. Joskus keskustelu on jopa jäänyt ainoastaan laihduttamiskehotukseksi, mikä ei tue asiakaslähtöistä lähestymistapaa
– Haasteena on, miten saamme tämän menetelmän integroitua nykyiseen toimintaan, Ehrola myöntää. Jos mieli voi hyvin, niin voimia liikkuakin löytyy. Tavoitteena on luoda yhteyksiä luonnossa liikkumisen ja henkisen hyvinvoinnin välille. Mielenterveys kulkee mukana Hyvinvointialueiden elintapaohjauksen kehittäjät ovat tiedostaneet liikunnan merkityksen mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kunnankin kannattaa olla mukana Sosiaalija terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueille käytiin jonkin verran keskustelua kuntien innosta tarjota liikuntaneuvontaa asukkailleen. Mirva Rasmus sanoo mielenterveyden kulkevan koko ajan mukana elintapaohjauksessa, sillä kehon ja mielen toimintaa ei voi erottaa. Anne-Mari Ehrola kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla käyttöön otettu vaikuttaviin ohjausmenetelmiin perustuva prosessinomainen elintapaohjauksen malli, joka on alueella työskenteleville ammattilaisillekin uusi. Vuonna 2024 työikäisille suunnatussa pilottihankkeessa ohjaus on keskittynyt käyttäytymisen muutoksen tukemiseen lyhytterapian keinoin. Hänen mukaansa liikunta voi edistää painonhallintaa ja mielenterveyttä rinnan esimerkiksi kulttuuriharrastusten kanssa, jotka osaltaan rikastavat elämää ja vahvistavat mielen hyvinvointia. – Terveydenhuollossa vastaanottoja neuvolapalveluiden ammattilaisten saaminen mukaan kehitystyöhön on ollut hankalaa, vaikka se olisi juurruttamisen kannalta erittäin tärkeää, Ehrola toteaa. Elintapaohjauksen järein malli soveltuu Vuorijärven mielestä henkilölle, jolla on useita riskitekijöitä, eikä muutosta ole saatu muilla keinoin liikkeelle. – Pitää myös muistaa, että joskus pitää toppuuttella liikkumista. Toisaalta käytössä oleva lyhytterapeuttinen ohjausmenetelmä tukee mielenterveysasiakkaita terveysneuvontaa paremmin. Henri Nevalainen näkee kunnan hyötyvän, jos kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja voivat hyvin. Silloin myös asiakas sitoutuu prosessiin. Mielenterveysdiagnoosin saaneet eivät ole kuitenkaan elintapaohjauksen pääasiallinen kohderyhmä. Siinä tarvitaan hienovaraista lähestymistä ja hoitotasapainon ymmärtämistä. – Uudessa mallissa huomioidaan asiakkaan käyttäytymisen taustalla olevat ajatukset, tunteet, uskomukset ja terveysvalintoihin vaikuttavat tekijät, kuten syömiskäyttäytyminen, Ehrola kertoo. Vaikeassa elämäntilanteessa liikkuminen tapaa jäädä sivuosaan. Kirsi Nukari korostaa liikunnan monimuotoisuutta osana mielen hyvinvointia tukemista. Pohjois-Pohjanmaan elintapaohjauksen pilottihankkeessa on ollut mukana paljon mielenterveyspalveluiden asiakkaita, mikä on tuonut esiin tarpeen tiivistää yhteistyötä elintapaohjauksen ja mielenterveyspalveluiden välillä. Mirva Rasmus muistuttaa sekä kunnalla että hyvinvointialueella olevan omien hyte-kertoimiensa kautta yhteinen intressi tarjota hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita. Joutuu sanomaan asiakkaalle, että kuormitusta on liikaa. Pohde järjestää lyhytterapeuttisen menetelmäosaamisen koulutuksia niin vastaanottoja perheja sosiaalipalveluiden ammattilaisille kuin liikuntaneuvojillekin. Aikoinaan käytiin keskusteluja siitä, mikä asia on kenenkin tehtävä, mutta siinäkin sopimuksellisuus auttoi, sanoo Vuorijärvi. Liikkumiseen tarjottu tuki voi myös vahvistaa kunnan imagoa. Juha Vuorijärven mukaan elintapaohjaukseen liittyvän liikuntaneuvonnan hyöty ymmärretään kunnissa. Aiemmin Pohteen ohjaus on perustunut suurilta osin kertaluontoisiin puheeksi ottoihin, esimerkiksi diabeteksen kontrollikäynneillä, jolloin elintapaohjaukseen ei ole jäänyt riittävästi aikaa. Palvelusta voi hyötyä henkilö, jolla alkaa olla hyvin korkea diabetesriski, mutta diabetes ei ole puhjennut ja aikaisempia yrityksiä on, hahmottelee Vuorijärvi. Ohjaus lähtee asiakkaan syvämotivaation kasvattamisesta: itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden pohdinnasta, joiden pohjalta asiakas asettaa muutostavoitteen. – Ja tietysti oma motivaatio ja valmius prosessiin täytyy olla. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 23 ta muun muassa liikuntaryhmiin asiakkaalle, jonka riskitekijät ovat koholla. Käytännössä ohjaus on rajoittunut elintapojen kartoittamiseen ja terveystiedon antamiseen ilman mahdollisuutta tukea käyttäytymisen muutosta syvällisemmin. Mallia pyritään parhaillaan juurruttamaan osaksi käytännön vastaanottotyötä, mutta kiireinen työtahti tuo ongelmansa. Anne-Mari Ehrolan mukaan haasteena on erityisesti mielenterveysasiakkaiden motivointi elintapaohjaukseen. Pohjois-Pohjamaalla on meneillään myös Oulun diakonissalaitoksen Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hanke, joka kannustaa mielen hyvinvoinnin haasteita kohtaavia työikäisiä löytämään luonnossa liikkumisen voimaa. Vuorijärvi arvioi liikunnan merkityksen korostuvan tulevaisuudessa mielenterveysnäkökulmasta. Pohteen alueella aihepiiriä viedään eteenpäin tekemällä liikuntaneuvojille tunnetuksi mielenterveystalon hyvinvointia tukevia omahoito-ohjelmia. Lisäksi nimetyille ammattilaisille tarjotaan vuoden 2025 aikana perehdytysja vieriopetus ryhmäja yksilöohjaukseen yhdessä pilottihankkeen elintapaohjaajien kanssa. Onnistumisen kannalta tärkeää on myös esihenkilöiden tuki, riittävä työajan suuntaaminen ja priorisointi. – On tärkeää arvioida asiakkaan tilannetta ja tunnistaa, millaista tukea liikuntaneuvoja voi tarjota ilman erityistä mielenterveysosaamista, Ehrola pohtii. Ehrolan mukaan liikunnan ja mielenterveyden välisen yhteyden ymmärtämisessä ollaan vasta alkutaipaleella ohjausosaamisessa. – Kaikki ymmärtävät sen, että jos ihminen voi hyvin ja on työkykyinen, niin se on sekä hyvinvointialueen että kunnan etu. . Tämä on kuitenkin korkeamman tason palvelua palveluntuottajiltakin, joten tietysti toivomme kohderyhmän olevan oikea. Etelä-Pohjanmaalla liikunnan mielenterveyshyödyt on Juha Vuorijärven mukaan huomattu ja niistä on keskusteltu. Jos mieli on kovin kuormittunut, niin siihen ei tarvita lisäksi enää mitään rankkaa rääkkiä, korostaa Rasmus. – Lähestymistapana elintapaohjauksessa ovat elintavat sinällään ja mielenterveyshän ei ole elintapa, muistuttaa Vuorijärvi. L&T_5_2024.indd 23 L&T_5_2024.indd 23 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
24 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 HEINI WENNMAN, FT tutkimusja hankekoordinaattori Liikuntakeskus Pajulahti heini.wennman@pajulahti.com VIRPI REMAHL, LitM asiantuntija, tutkimusja koulutushankkeet Liikuntakeskus Pajulahti virpi.remahl@pajulahti.com Suomalaisessa paraurheilussa muutostarpeita Paraurheilun arvostus on noussut 2000luvulla ja mitaleitakin on tullut. Kuva Suomen Paralympiakomitea L&T_5_2024.indd 24 L&T_5_2024.indd 24 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Toni Piispanen saavutti pronssia T51-luokan 100 metrillä Pariisin paralympilaisissa 2024. Myönteisen kehityksen jatkuvuus ei ole itsestäänselvyys
Vuonna 2022 tämä osuus oli vain noin 0,7 prosenttia (Opetusja kulttuuriministeriö, 2024). Siitä löytyy paljon myönteistä asennetta, tahtoa ja hyviä esimerkkejä aktiivisesta toiminnasta. (Valtion liikuntaneuvosto, 2023) Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen parahuippu-urheilun taloudelliset resurssit näyttäytyvät riittämättömättöminä. Paraurheilijamäärät ovat vain arvioita, sillä toimijoilla ei ole yhtenevää tapaa seurata urheilijamääriä. Lukuihin sisältyy osallisuusperusteinen paraurheilu, kuten mm. Huolestuttavaa on, ettei asiassa olla edistytty vuodesta 2015, jolloin suurin ” osa lajiliitoista arvioi uusien paraurheiljioiden rekrytoinnin olevan heikolla tasolla (Saari, 2015). Lajiliittojen yleisavustuksista kohdistuu pieni osa paraurheiluun. Talousresursseja tarvitaan lisää kärjen tuntumassa oleville urheilijoille, paraurheilijan polun alussa ja ruohojuuritason toimintaan seuroissa. Lisäksi paraurheilu saa jonkin verran erityisrahoitusta hanketai tapahtumatukina. Suurelta osin myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut paraurheilun ja -urheilijoiden medianäkyvyyden lisääntyminen. Paraurheilijoiden rekrytointi on ollut hyvin sattumanvaraista ja paraurheilijan polku näyttäytyy hankalana ja jopa olemattomana. Lajiliitoissa koetaan suurelta osin, että uusien paraurheilijoiden rekrytointi on heikolla tai tyydyttävällä tasolla (Kuvio 1). He ovat saavuttaneet kesäja talviparalympialaisissa yhteensä 59 mitalia. Paralympiakomitea saa valtion yleisavustusta, josta paraurheiluun kohdistuu noin miljoona euroa vuosittain. Vuoden 2015 tiedot: Saari, A. Suomalaiset paralympiaurheilijat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin. Paraurheilijoiden rekrytointi on ollut hyvin sattuman varaista. Lisäksi muutamat lajiliitot lukevat paraurheilijoiksi myös harrasteliikkujat. Valtio tuki vuonna 2021 koko suomalaista huippu-urheilua yhteensä noin 12,6 miljoonalla, johon sisältyi huippu-urheilun yksikön kautta virtaava raha huippu-urheilijoille, valmentajille, lajiliitoille sekä osaamisja akatemiatoimintaan. Paraurheilun asema ja arvostus Suomessa on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Lisäksi taloudelliset resurssit ovat heikot. Monissa lajiliitoissa suhtaudutaan usein paraurheiluun myönteisesti. Kuitenkin kun kyse tulee taloudesta, tavoitteiden asettamisesta tai viestinnästä, niin paraurheilun asema jää heikoksi. Heikko Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Ei osaa sanoa 2024 (n=25 lajiliittoa) 2015 (n=23 lajiliittoa) 2 4 6 8 10 12 Uusien paraurheilijoiden rekrytointi lajiliitoissa Kuvio 1. Jos tästä määrästä liikunnan pariin hakeutuisi Suomessa noin kolme prosenttia ja kilpaurheilun pariin noin prosentti (8 000 henkilöä), niin nähdään maamme paraurheilijamäärän olevan vielä pieni. Paraurheilun itseisarvo osana huippu-urheilua sivuutetaan helposti, mikä osaltaan heikentää sen asemaa. Urheilija-apurahat ja yhteistyökumppanuudet antavat kouralliselle paralympiatason huippu-urheilijoita mahdollisuuden valmentautua ammattimaisesti. Harvassa organisaatiossa on myöskään paraurheilijaedustus päätöksentekoelimissä tai luottamustehtävissä. Laajemmin tarkasteltuna valtio tuki huippu-urheilua 29,6 miljoonalla eurolla, mihin on laskettu muun muassa Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yleisavustukset sekä arvokisojen tuki ja tappiotakuut. L&T_5_2024.indd 25 L&T_5_2024.indd 25 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön läpi virtaa vuodessa noin 600 000 euroa paralympiatason huippu-urheilijoiden apurahoihin, lajien tehostamistukiin ja valmentajatukiin. Tällä hetkellä paraurheilijoita Suomessa on noin 1 600. Heistä noin 25 prosenttia on kansainvälisen tason ja 75 prosenttia kansallisen tason paraurheiljoita. Special Olympics -toiminta, jossa kansainvälisiin kilpailuihin ei ole tulosrajoja tai karsintaperusteita. Esimerkki kuvastaa paraurheilun nykytilaa Suomessa monella tapaa. Paraurheilijoiden määrä laskee tulevaisuudessa entisestään, ellei asiaan saada pikaista muutosta. Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n maailmanlaajuisen kampanjan mukaan väestöstä noin 15 prosenttia on jollain lailla toimintarajoitteisia henkilöitä. Lähtökohtana on, että kuka tahansa toimintaan soveltuva voi osallistua. Tästä huolimatta paraurheilu kamppailee asemastaan etenkin organisaatioiden sisällä. Valtion liikuntabudjetista kohdistuu paraurheiluun vuosittain noin 2,6–2,9 miljoonaa euroa. Moni asia on kuitenkin yksittäisten henkilöiden varassa ja toimijoiden roolit ovat epäselvät. Urheiluakatemiatoiminnan piirissä on yhteensä noin 90 paraurheiljaa. Varat ohjautuvat paraurheilulle eri kanavien kautta. Vastuunkantoa ja kehitysprosesseja voi kuvata vuoristoratamaiseksi. Vammaisurheilu ja -liikunta 2015-raportti. Talousresurssit huonoiksi arvioivat lajiliitot kokevat myös paraurheilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen heikoksi. Lajiliittojen arvio uusien urheilijoiden rekrytoinnin tilasta vuosina 2015 ja 2024. Uusien urheilijoiden mukaan saaminen paraurheiluun on iso haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja ja toimintatapoja. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 25 M istä teitä paraurheilijoita aina pulpahtelee?” kysyi eräs urheilujohtaja onnitellessaan paralympiahuippu-urheilijaa kauden päätösja palkitsemistilaisuudessa
(Saari, 2021) Integraatio on kehittynyt vuoristoratamaisesti. Nähtäväksi jää, johtavatko ajatukset ja ehdotukset todellisiin käytännön toimiin ja muutokseen. Näin tutkittiin Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 oli valtion liikuntaneuvoston tilaama ja Liikuntakeskus Pajulahden toteuttama arviointityö. Ensimmäistä kertaa esille nostetut laajan ryhmän näkemykset ja kokemukset paraurheilusta Suomessa tuovat ilmi yhteisen huolen tulevaisuudesta. Näköalapaikalta: 20 vuotta lajiliittointegraatiota. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:17. Lisäksi haastateltiin Suomen Kuurojen Urheiluliiton ja Finlands Svenska Idrottin edustajia kielivähemmistöjen näkökulmasta. (Kuvio 2) Kansainvälinen esimerkki Suunnitelmallisuus Yhteistyö Kehityskumppani Jatkuva arviointi Sattumanvaraisuus Taloudelliset haasteet Henkilöityminen Yhteistyön puute Seurannan ja arvioinnin puute In te gr aa tio pr os es si Int eg raa tio pro se ssi Kuvio 2. Haastateltavana oli edustajia OKM:stä, OK Huippu-urheiluyksiköstä, Suomen Paralympiakomiteasta, Huippu-urheiluinstituutti KIHU:sta ja 16 lajiliitosta. Arviointi toteutettiin haastattelemalla, kyselyillä ja keskustelutilaisuudella, joiden avulla kuultiin laajaa joukkoa paraurheilukentän eri toimijoita. Lajiliitoille voisi esimerkiksi kohdistaa paraurheilulle korvamerkittyä ja toiminnan eri tasojen mukaan porrastettua tukea, mikä tukisi paremmin muun muassa paraurheilun integroitumista lajiliittoihin. 2015. Monimutkainen kokonaisuus vaatii modernia kompleksisen johtamisen otetta (McChrystal ym., 2015), jotta muutoksia voidaan tehdä. Lisäksi huomioon on otettava tiettyjä erityispiirteitä, kuten luokittelu. Sisäinen tiedonanto, Power point-esitys. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat: • paraurheilun integroiminen lajiliittoihin • paraurheilun organisoituminen ja johtaminen • paraurheilun talous • parahuippu-urheilun jatkuvuuden turvaaminen • osaaminen ja asiantuntijuus Kullekin osa-alueelle voi osoittaa konkreettisia ja pitkäjänteisiä toimenpide-ehdotuksia. 2021. Arvioinnin taustalla oli paraurheilutoimijoiden ja päätöksentekijöiden yhteinen huoli paraurheilun tulevaisuudesta sekä se, ettei paraurheilun tilaa ollut aiemmin Suomessa arvioitu tässä laajuudessa. Vaikka lajiliittointegraatiota on Suomessa tehty jo pitkään, niin paraurheilun toimijoille on epäselvää, miten ja kenelle vastuu integraatiosta jakautuu. Parahuippu-urheilun jatkuvuutta turvaisi kolmen–viiden prioriteettilajin valitseminen. Paraurheilu kattaa sekä paralympialajit että ei-paralympialajit. Paikan päällä tapaamisiin osallistui kuusi paraurheilijaa ja yhdeksän valmentajaa, muut vastasivat kysymyksiin etänä. Tärkeää on pikemminkin se, että toiminnanohjauksessa on ymmärrystä paraurheilun erityispiirteistä. . Team of Teams: New Rules of Engagement for a Complex World. Paraurheilun tulevaisuudennäkymät Paraurheilun kentällä on monia toimijoita ja laaja lajikirjo. Onnistuneita lajiliittointegraatioprosesseja kuvaa yhteistyö ja kumppanuus. Lajiliittointegraatiolla on mm. Lajiliitot ovat hyvin eri vaiheissa prosesseissaan. Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: opetusja kulttuuriministeriö. Saari, A. Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024: www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Valtionliikuntaneuvosto-Paraurheilun-organisoituminen-ja-tilaSuomessa-2024-1.pdf LÄHTEET McChrystal, S., Collins, T., Silverman, D., & Fussel, C. Blogikirjoitus, Suomen Paralympiakomitea. 26 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Lajiliittointegraatio Suomessa on 2000-luvun alusta ryhdytty tavoittelemaan paraurheilun integraatiota lajiliittoihin. 2015. Eri tahoilta löytyy tahtoa ja yhteisymmärrystä siitä, että paraurheilun tulevaisuuden varmistamiseksi tarvitaan toimia. Valtion liikuntaneuvosto. Tähän johtamistyyliin liittyvät toimijoiden yli organisaatiorajojen ja ristiin käymät keskustelut. Lajiliitoille (n = 65) ja urheiluakatemioille (n = 19) lähetettiin kysely, johon vastasi 31 lajiliittoa (48 %) ja 10 urheiluakatemiaa (53 %). Saari, A. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:1. Eri toimijoilta vaaditaan toimenpiteitä, jotta paraurheilun menestyspotentiaali voidaan turvata. Ymmärrystä löytyy myös siitä, että toiminta vaatii selkeyttämistä ja yhteistä vastuun kantamista. tavoiteltu parahuippu-urheilijoille yhdenvertaisia valmentautumisja kilpailumahdollisuuksia, sillä liitoissa on lajien paras asiantuntemus. Esimerkkejä lajiliittointegraatiota edistävistä (vasemmalla) ja hidastavista (oikealla) tekijöistä. Talousvaikeudet, henkilöityminen ja prosessin seurannan ja arvioinnin puute haittaavat lajiliittointegraatiota. Lajeille rakennettaisiin tulevaisuuteen tähtäävät menestysprojektit urheilijarekrytointimalleineen. Johtaminen tapahtuu monensuuntaisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. 2024. Paraurheilussa tehdään toimintarajoitteisille henkilöille luokittelu, jonka mukaan kilpailijat jaetaan luokkiin tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi. Penguin. Paraurheilussa on aika päästä asiakirjatasolta toimijakohtaiseen vastuunottoon, sitoutumiseen ja konkreettisiin tekoihin. Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. 2023. Sitä tukevat kansainvälisen lajiliiton esimerkki sekä toimenpiteiden selkeä kirjaaminen strategioihin ja toimenpidesuunnitelmiin. Urheilijoita ja valmentajia kuultiin asiantuntijatapaamisessa, johon kutsuttiin yhteensä 27 henkilöä. Tämä tarkoittaa paraurheilun toteuttamista osana lajiliittojen toimintaa. Toteutuessaan ne veisivät suomalaista paraurheilua eteenpäin. L&T_5_2024.indd 26 L&T_5_2024.indd 26 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Paraurheilulla (entinen vammaisurheilu) tarkoitetaan toimintarajoitteisten henkilöiden harjoittamaa urheilua, jota tehdään kilpailullisin tavoittein. Tulevaisuuden kannalta keskeistä ei ole se, kuka tai ketkä johtavat paraurheilua. Näköalapaikalta: 20 vuotta lajiliittointegraatiota (paralympia.fi)
Sukellusretkillä Daymaniyat Islandille voi nähdä monenlaisia mereneläviä, kuten kilpikonnia, mustekaloja, mureenoita ja rapuja. Opetuskielenä on englanti, mutta islamin ja arabian opetuksen hoitavat tietysti paikalliset opettajat. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 27 O lemme mieheni kanssa jo pidemmän aikaa makustelleet ajatusta lähteä töihin ulkomaille. Valashaikausi oli elokuussa vasta aluillaan. Kulttuurin lisäksi liikunnanopetukseen vaikuttaa sää: ulkoliikunta ei onnistu liki 40 asteen helteessä. Yhteistyö EduClusterin kanssa jatkuu, mutta yhteys suomalaiseen opetussuunnitelmaan on enää löyhä. Koulussa noudatetaan esiopetuksesta yläkoulun 8.-luokkalaisiin IB (International TEKSTI: MARI KÄÄPÄ KUVAT: TOM NEVANPÄÄ Liikuntaa opettamassa Omaninlahden rannalla Koulutyö ja kulttuuri kaikkineen ovat Omanissa perin toisenlaisia kuin Suomessa. Baccalaureate) -opetussuunnitelmaa ja 9–12-luokilla paikallisen opetusministeriön Bilingual-opetussuunnitelmaa. Koska opetan liikuntaa luokille 1–10, olen saanut opiskella kolmen opetussuunnitelman (Primary Years Programme, Middle Years Programme ja Bilingual) käyttämistä. Mieheni on koulutukseltaan fysiikan opettaja, mutta Omanissa hän opettaa matematiikkaa ja science-oppiainetta. Nykyisin koulun omistaa ja sitä operoi Majd Group. Finland Oman School on 2017 EduClusterin kanssa yhteistyössä perustettu koulu, joka sijaitsee Omanin pääkaupungin Masqatin kyljessä. Minut rekrytoitiin luokanopettajaksi, mutta liikunnanopettajapätevyyteni selvittyä, minut palkattiinkin liikunnanopettajaksi. näin maailmalla L&T_5_2024.indd 27 L&T_5_2024.indd 27 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Siihen koitui mahdollisuus, kun molemmat saimme töitä Omanista Finland Oman Schoolista (F.O.S.)
Aamunavauksen aloittaa aina liikunnanopettajan vetämä aktivointiosuus. Tämän jälkeen oppilaat nostavat lipun, yhdessä lauletaan Omanin kansallislaulu ja oppilas ”huudattaa” vuorolausuntana tietyt eläköön-huudot mm. Matkaan kuluu aina aikaa ja itse liikunnalle jää kovin vähän aikaa. Koulu alkaa joka päivä aamunavauksella (Morning Assembly), johon kaikki koulun oppilaat kokoontuvat yhteen yleensä ulos kevyiden katosten alle ministeriön ohjeiden mukaisesti. Paperiralli sekä Suomessa että Omanissa on ollut melkoinen. Kun F.O.S. Myös monialainen Oppilaat pukeutuvat koulupukuun. Omanin sulttaanikuntaan päädyimme, koska halusimme maahan, joka olisi tarpeeksi vieras ja kulttuuriltaan erilainen. Kouluviikko kestää sunnuntaista torstaihin, koska perjantai on paikallisille rukouspäivä ja lauantai muuten vain vapaata. Omanille ja sulttaanille. Muina päiviä heillä on yllä varsinaiset koulupuvut. Koulu on oppilaille kännykätön, niitä ei sallita heillä koulussa lainkaan. Seitsemään tuntiin on sullottu kahdeksan 40 minuutin oppituntia, 30 minuutin aamupalatauko ja 40 minuutin lounastauko. Sää on vielä lokakuun alussa niin kuuma (noin 38 astetta päivällä), ettei ulkoliikuntaa voi ajatellakaan. Portaiden lisäksi kerroksen alas voi mennä toisinaan myös liukumäkeä. Varsinaisia välitunteja ei ole, vaan oppitunnit ovat peräkkäin. Koulua käydään sunnuntaista torstaihin Koko kulttuuri, myös koulumaailma, on täällä kovin erilainen kuin Suomessa, mutta sitähän me lähdimme kokemaan. Koululle tultaessa käydään kasvoskannerilla kirjautumassa sisään ja lähtiessä näytetään laitteelle naama. Valvonta ja jatkuva toiminnan ohjeistaminen ovat suomalaisille opettajille hiukan outoa, väliportaan johtajat vahtivat jokaista kotiin lähtevää viestiä, käyvät seuraamassa oppitunteja ja tarkistavat jopa luokkien vihkotyöskentelyä. Lisaksi usein päivän päätteeksi on palavereja tai kokouksia. L&T_5_2024.indd 28 L&T_5_2024.indd 28 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Liikuntatuntipäivinä vaatetuksena on liikunta-asu koko päivän, vaatteita ei vaihdeta erikseen liikuntatunneille. Saan siis marssia koulurakennuksen ja viereisen liikuntasalirakennuksen väliä päivän aikana usein. Mainiot sukelluspaikat kulmilla ovat mukava bonus. Aika pitkälle tuntuu neljänkin tunnin putki opettajastakin, saati sitten oppilaista, joista pienimmät ovat 4–5-vuotiaita. Alaja yläkoululaisilla on yläaulassa omat rukoushetket, joiden tulisi olla välituntien aikaan. Yläkouluja lukio-oppilaat saavat käyttää ilmastoitua liikuntasalia valvotusti aamupalaja lounastauoilla, silloin siellä pelataan jalkapalloa. Oppilaat ovat joka päivä koulussa klo 7.30–14.30 kaikilla luokka-asteilla. Kävimme Helsingissä IELTS-kielitesteissä, tuloksemme ylittivät onneksi kerralla vaaditun 6/9 tason. Monet kaupat ja liikkeet ovat perjantaisin ainakin puoli päivää kiinni. Kahvilan aamupalat ja lounaat on suunniteltu mahdollisimman terveellisiksi eikä esimerkiksi synttäritarjoomuksissa sallita sokerisia karkkeja tai kakkuja. Yleensä opettajat siirtyvät luokasta toiseen. Opettajien WhatsApp-ryhmissä taas tulee työviestejä 20–50 työpäivän aikana. Kun olimme saaneet opetusluvat (Ministry of Education), työluvat (Ministry of Labor) ja työviisumit, saimme lentoliput kohti Masqatia. Myös ministeriöstä käy ”supervisor” tarkkailemassa työtä. Paperihommat olivat kalliita ja veivät paljon aikaa. Liikuntavaatteita ei vaihdeta, vaan oppilaat ovat pukeutuneet koulupuvun mukaisiin liikuntavaatteisiin valmiiksi liikuntatuntipäivinä. Seuraavaksi hän tulee tunneille katsomaan opetuksen sujumista. Ilman viiletessä talvikaudeksi voi ulkonakin liikkua. 28 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Alaluokilla jokaisella luokalla onkin nimettynä yleensä kansainvälinen luokanopettaja ja arabinkielinen opettaja. Päivää rytmittävät myös rukoushetket. Olen jo saanut tutustua liikunnanopetuksen tarkastajaan ja päässyt esittelemään hänelle kaikki suunnitelmani ja kertomaan opetuksestani. Opettajan työtä seurataan tarkkaan Opettajien päivä on aina klo 7.15–15.15. F.O.S. Kaikki todistukset koulutuksesta ja työkokemuksesta tuli toimittaa englanninkielisenä ja notaarilla ”apostille”-todennettuina. Koulu on myös sokeriton. Jos oppilaiden täytyy siirtyä, kuten esimerkiksi liikuntatunnille, niin opettaja hakee oppilaat luokasta ja saattaa heidät tunnin jälkeen jonomarssia takaisin. tarjosi paikkaa molemmille, aloimme siirtää elämää Persianlahden rannalle. Suomi-elämä oli myyty tai paketoitu varastoon, matka saattoi alkaa. Terveyskasvatus on vielä kovin vähäistä, mutta hyvinvointiasiat nostavat selvästi päätään täälläkin. Opettajien koulupäivä alkaa aina klo 7.15, oppilaat tulevat kouluun viimeistään puoli kahdeksaksi. Tämän jälkeen seuraa luokkakohtaista ohjelmaa ja usein rehtori tai Majd Groupin johtaja lausuu muutaman sanan. Päivärytmi on ehkä ollut ongelmallisin osa. Päätteeksi liikunnanopettaja ohjaa luokat takaisin luokkiin hyvässä järjestyksessä. Testissä mitattiin englannin lukuja kirjoitustaitoa, kuullun ymmärtämistä ja puhumista
L&T_5_2024.indd 29 L&T_5_2024.indd 29 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Isommat tytöt ja pojat liikkuvat erikseen Alakoulun oppilaat ovat sekaryhminä, mutta 7. Ainakin olemme palattuamme monta saunaillan tarinaa rikkaampia kokemuksinemme. Yleisurheiluun löytyy isoja keihäitä, jotka eivät sovellu perusopetuksen oppilaille sekä muutama kuula. Uima-asun tulisi tytöillä olla mielellään pitkä, mutta uintitunneille ovat päässeet länsimaisestikin pukeutuneet expatit (ulkomaalaiset). luokan tytöille, yhteensä 200 oppilaalle. Olemme suunnitelleet olevamme täällä ainakin vuoden. Miesopettaja ei voi opettaa yläkouluikäisiä tyttöjä, joten sijaistaminen onnistuu vain toiseen suuntaan. Osa oppilaista käyttää huivia, mutta muuten heillä on pääsääntöisesti liikuntavaatteet. Koulun erikoisuus on oma 25 metrin uima-allas. Opetus täytyy toteuttaa erikseen, eivätkä tytöt voi pelata poikia vastaan, koska kosketukset on kielletty. Olen mukana myös veden kuljetusta vajaan tuhannen kilometrin päästä Salalahista Masqatiin käsittelevässä kokonaisuudessa eri aineiden opettajien kanssa. Vaatetuksen tulee olla löysä, trikoita ei voi käyttää. Lokakuun alun vanhempainillassa en ihan vielä pystynyt vastaamaan vanhempien kyselyihin heidän Muhammedinsa liikunnan sujumisesta, nimimäärä on sen verran suuri. Muita sukupuolia tai seksuaalisuuntautuneisuutta ei täällä tunnisteta, eikä myöskään opeteta. Opetan siis liikuntaa alakoulussa 1.–6. Helmi ovat pihamaan 400 metrin juoksuradat. Muualla yli polven ulottuva alaosa ja olkapäät peittävä asu riittää. Alakoulussa tytöt ja pojat saavat pelata keskenään. Edes pallopumppua työnantaja ei pystynyt tarjoamaan, joten kävin ostamassa sen itse. Omanin wadit ovat kirkasvetisiä jokiuomia ja suosittuja turistikohteita. Katsotaan sitten keväällä, mitä kuvioita tuleva lukuvuosi sisältää. Aamulenkille voi suunnata shortseissa ja hihattomassa paidassa, mutta muuten yritämme pukeutua paikallista kulttuuria kunnioittaen. luokasta lähtien tytöt ja pojat eivät saa käydä samassa opetuksessa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 2 9 opetus kuuluu täällä ohjelmaan. Liikuntasaleja on vain yksi, eikä siellä ole jakomahdollisuutta, joten yläkoululaisetkin ovat aina samassa tilassa. Hiukset on peitettävä moskeijassa, myös tatuoinnit tulee peittää töissä ja pyhissä paikoissa. Varsinkin pojat pelaisivat vain jalkapalloa, ja jokainen liikuntatunti aloitetaan renkutuksella, pelataanko jalkapalloa tänään. Uinninopetuksen hoitaa yritys kullekin luokalle kerran kahdessa viikossa, tytöt ja pojat erikseen tietenkin. Liikuntavälineistö on myös kovin vaatimaton, palloja on melko kivasti (jalka-, lento-, koripallo), juuri muita välineitä ei ole käytössä. Itse osallistun matematiikkaa ja liikunnan toimintakykymittauksia yhdistävään projektiin. Veneessä matkalla Wadi Shabin vaellukselle ja vesialtaille. Liikunnanopettajana minun kuuluu pukeutua pitkiin housuihin ja yli kyynärpään ulottuvaan paitaan. Miestenkään ei tule liikkua shortseissa julkisilla paikoilla. luokan oppilaille sekaryhmissä ja lisäksi 7.–10. Liikunnanopetuksen osalta olen tehnyt melkoista asennetyötä yrittäessäni selittää, että liikunnanopetus ei ole sama asia kuin jalkapallo. Matkaamme Maailman syrjästä kii voi seurata blogissamme: maailmansyrjastakii.blogspot.com Hiukset on peitettävä moskeijassa, myös tatuoinnit tulee peittää töissä ja pyhissä paikoissa. Asumme kuitenkin expattien suosimalla alueella, jossa pukeutumissäännöt ovat väljemmät. Alkoholia täällä voi ostaa vain muutamista kansainvälisistä ravintoloista ja alkoholinostoluvan poliisilta saatuaan muutamista tarkoin varjelluista kaupoista. Koulussa pitää olla siisti paita, kangashousut (farkut eivät käy) ja umpinaiset kengät. Työviikot ovat todella työntäyteisiä: 25 oppituntia, valvonnat ja opetussuunnitelmatyö täyttävät työviikot ja viikonloppulepo tulee aina tarpeeseen. Tällä saralla työ jatkuu… Jalkapallo on todella iso juttu Omanissa, joten se tietenkin näkyy myös koulussa
Tutkijat pohtivat kuitenkin, että minäpystyvyys ja itsetunto tai erilaiset neurobiologiset tekijät voivat selittää näitä yhteyksiä. Koska liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti sekä kardiometabolisiin riskitekijöihin että psykiatristen sairauksien oireisiin, liikunta voi olla myös yksi merkittävimmistä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkasteltu minkälainen hoito tulisi kyseeseen. Lisäksi parempi kestävyyskunto pienensi tyttöjen masennusriskiä. Kautta aikojen uudet ”teknologiat” ovat aiheuttaneet pelkoa niiden haitallisuudesta lapsille ja nuorille. Ne voivat auttaa esimerkiksi löytämään lapset ja nuoret, joilla voi tulevaisuudessa olla kohonnut mielenterveysongelmien riski. Parempi kestävyyskunto ja lihasvoima olivat yhteydessä pienempään ahdistuksen riskiin seurannan aikana. Psykiat risten sairauksien diagnoosin saaneiden glukoosi-. Sandersin ja kumppaneiden katsauksiin perustuvassa tutkimuksessa yhdistettiin 32 aikaisemman meta-analyysin tulokset, jotka perustuivat noin 2 500 alkuperäistutkimukseen. Tuore laaja seurantatutkimus vahvistaa tutkimusnäyttöä fyysisen kunnon merkityksestä nuorten mielenterveydelle. 2024. Kohonneet glukoosija triglyseriditasot olivat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua kaikkiin tutkittuihin psyykkisiin sairauksiin. Vaikka parempi fyysinen kunto heijastui pienempään ahdistusja masennusriskiin sekä matalampaan ADHD-riskiin, on syytä muistaa, että fyysistä kuntoa arvioitiin kenttätesteillä, jotka antavat karkean kuvan mitattavista ilmiöistä. JAMA NetworkOpen 2024;7(4):e244525. Esimerkiksi 1900-luvun alussa koulun pelättiin ylikuormittavan lasten aivoja ja aiheuttavan hulluutta. L&T_5_2024.indd 30 L&T_5_2024.indd 30 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Hyvä fyysinen kunto on aikaisemmin yhdistetty parempaan fyysiseen terveyteen. Chiangin ja kumppaneiden tutkimuksessa seurattiin lähes kahta miljoonaa tutkimuksen alkutilanteessa 10-vuotiasta lasta vähintään kolmen ja enintään yhdeksän vuoden ajan. Oppimismuuttujien suhteen tulokset olivat vaihtelevia ja suuruudeltaan pieniä tai keskisuuria. Tuore laaja väestöpohjainen tutkimus antaa vahvistusta fyysisen terveyden ja psyykkisen terveyden välisestä kiinteästä yhteydestä. Tutkimuksessa ei selvitetty havaittujen yhteyksien taustalla vaikuttavia mekanismeja. JAMA Pediatrics 2024;178:596–607. Chourpiliadis ja työtoverit tutkivat kardiometabolisten riskitekijöiden yhteyttä psyykkisten sairauksien riskiin yli 200 000 henkilön aineistossa, jossa tutkittavia seurattiin keskimäärin 21 vuotta. Tarkasteltavana olivat tutkimuksen alkutilanteessa mitattujen kestävyyskunnon, lihaskunnon ja nivelliikkuvuuden yhteyksiä kliinisen ahdistuksen ja masennuksen ilmaantumiseen seurannan aikana. Niihin oli osallistunut lähes 2 000 000 lasta ja nuorta. Metabolic Profile and Long-Term Risk of Depression, Anxiety and Stress-Related Disorders. Lähde: Chian, H-L, Chuang, Y-F & Chen, Y-A, ym. Tutkijaryhmä suosittelikin, että aineenvaihdunnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä seurataan tiiviisti mahdollisten psyykkisten häiriöiden varhaiseksi tunnistamiseksi. Sama koskee toiminnanohjauksen tai tarkkaavaisuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä hyötyviä lapsia ja nuoria. Vastaavasti korkea HDL-kolesteroli, eli niin sanottu hyvä kolesteroli, oli yhteydessä matalampaan psyykkisten sairauksien riskiin. 3 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Kohonnut kardiometabolinen riski lisää masennuksen, ahdistuksen ja stressin ilmaantuvuutta Pitääkö sanonta ”terve sielu terveessä ruumissa” paikkansa. Lisäksi tiivis seuranta mahdollistaa tehokkaan ja oikea-aikaisen hoidon aloittamisen. Aineenvaihdunnan häiriöt, erityisesti sokerija rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, voivat liittyä myös psyykkisten sairauksien patofysiologiaan ja vaikuttaa niiden kehittymiseen. 2024. Lähde: Chourpiliadis, C., Zeng, Y. Uhkaako ruutuaika lasten ja nuorten terveyttä. Tutkimuksessa kohonnut veren glukoosija triglyseridipitoisuudet sekä matala HDL-kolesteroli-pitoisuus olivat yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua masennukseen ja ahdistukseen sekä stressiin liittyviin häiriöihin. Psyykkisten sairauksien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden sukupuolieroista huolimatta kardiometabolisten riskitekijöiden yhteydet olivat samankaltaisia miehillä ja naisilla. triglyseridija kokonaiskolesterotasot olivat korkeammat 20 vuotta ennen diagnoosia kuin niillä, jotka eivät sairastuneet psyykkisiin sairauksiin. Pojilla parempi lihaskunto oli yhteydessä vähäisempään masennusriskiin. Myöhemmin radion ajateltiin vievän lapset pois lukemisen parista. Katsausartikkelin perusteella, että ruutuajalla voi olla sekä negatiivisa että positiivisia yhteyksiä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Physical fitness and risk of mental disorders in children and adolescents. & Lovik, A., ym. Runsaampi ruutuaika, teleKuva: Jouko Kokkonen Hyvä fyysinen kunto suojaa nuorta mielenterveyden ongelmilta Mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa joka kolmatta nuorista. Testien puutteista huolimatta tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön. Lisäksi tarkasteltiin näiden fyysisen kunnon mittareiden yhteyksiä ADHD:n ilmaantuvuuteen myös lähes kahden miljoonan nuoren aineistossa. Nykyään lasten ja nuorten ruutuaika on yksi suurimmista huolenaiheista. Parempi kestävyyskunto, lihaskunto ja nivelliikkuvuus olivat myös yhteydessä pienempään ADHD-riskiin
B. Esimerkiksi unihygieniaan, tietoiseen läsnäoloon ja positiiviseen psykologiaan perustuvat interventiot voisivat parantaa urheilijoiden tyytyväisyyttä elämäänsä. v6i.140705 L&T_5_2024.indd 31 L&T_5_2024.indd 31 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. & Rumbold, J. Psykiatriset häiriöt vaikuttivat negatiivisesti huippu-urheilijoiden suorituksiin lisääntyneen ruokavalion kontrollin, liiallisen harjoittelun ja alhaisen motivaation myötä. Syömishäiriön lisäksi on tutkittu masennusta ja ahdistusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 31 visionkatselu ja digitaalisten pelien pelaaminen olivat negatiivisesti yhteydessä oppimiseen. Toisaalta huippu-urheilu itsessään altistaa etenkin naisurheilijoita syömishäiriöille, masennukselle ja ahdistukselle. H., Hulgaard, D. & Parker P, ym. Runsas sosiaalisen median käyttö yhteydessä heikompaan mielenterveyteen. Vaikka ruutuajalla oli myönteisiä yhteyksiä oppimiseen, ruutuajan yhteydet terveyteen olivat pääosin negatiivisia. Tutkijoiden mukaan tästä ei voida tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan loppuun palaminen lisäisi ajan myötä näiden oireiden riskiä. Tutkimukseen osallistui 267 kilpaurheilijaa, jotka vastasivat loppuun palamista, fyysisiä oireita, sairauksia, masennusoireita ja elämän tyytyväisyyttä mittaaviin kyselyihin kahdesti tai kolmesti puolen vuoden aikana. Rungstrømin tutkimusryhmän systemaattinen kirjallisuuskatsaus pureutui huippu-urheilijoiden kliinisesti diagnosoituihin (ICD-10/DSM-5 kriteerit) psykiatrisiin häiriöihin vuosina 1975–2022. Ruutuajan, ruutujen sisällön ja käytön tarkoituksen tasapainottaminen muiden aktiviteettien, kuten leikin ja liikunnan, kanssa on tärkeää lasten ja nuorten psyykkisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi ja turvaamiseksi. Tyytyväisyys elämään pienentää loppuunpalamisen riskiä, vähentää uupumusta ja ylläpitää onnistumisen tunnetta. C., Olsson, L. Tutkijat korostavat varhaista psykiatristen häiriöiden havaitsemisen merkitystä, sillä katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten osallistujien keski-ikä oli vain 18,6 vuotta. Scandinavian Journal of Sport and Exercise Psychology, 6, 27–32. 2024. L., Madigan, D. F. Ruutuaika ei ole pääsääntöisesti joko hyvä tai paha. Nature Human Behaviour 2024;8:82–99. Tutkijat huomioivat mahdolliset yhteydet huippu-urheilun ja psykiatristen häiriöiden välillä. H., Donachie, T. 2024. Glandorfin tutkimusryhmä selvitti pitkittäistutkimuksessa urheilijoiden loppuun palamisen ja useiden terveysmuuttujien välistä vastavuoroista yhteyttä. Esimerkiksi digitaalinen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille altistuminen oli yhteydessä epäterveellisen ruokavalioon. Lisäksi pakko-oireinen häiriö (OCD) ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) on mainittu liitännäissairauksina muutamissa tutkimuksissa. Psychiatric disorders in elite athletes: A systematic literature review of studies using clinical interviews. Useimmat tutkimuksista olivat poikkileikkauksia, ja menetelminä olivat käytössä pääasiassa kliiniset haastattelut ja itsearviointikyselyt. Lisäksi he kannustavat kliinisten haastattelujen entistä laajempaa käyttämistä pelkkien itsearviointikyselyjen sijaan. 2024. Lähde: Sanders, T., Noetel, M. https://dx.doi.org/10.1037/spy0000355 Kuva: Antero Aaltonen Syömishäiriöt merkittävä ongelma huippu-urheilussa Syömishäiriöt ovat selvästi tutkituin psykiatrinen häiriö huippu-urheilijoilla. Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Tyytyväisyys elämään ennustaa urheilijoiden loppuunpalamista Urheilijoiden loppuun palaminen on yhteydessä lisääntyneisiin fyysisiin oireisiin (esimerkiksi päänsärky tai huimaus), sairauksiin (esimerkiksi hengitystieoireet), masennusoireisiin ja unen häiriöihin sekä elämän tyytyväisyyden vähenemiseen. Tulokset viittaavat siihen, että erilaiset henkisen ja fyysisen terveyden muuttujat vaikuttavat loppuunpalamisen kehittymiseen eri vaiheissa ja saattavat linkittyä vain tiettyihin loppuun palamisen ulottuvuuksiin. An umbrella review of the benefits and risks associated with youths’ interactions with 2 electronic screens. LÄHDE: Rungstrøm, K., Frisk, C. LÄHDE: Glandorf, H. Urheilijoiden loppuun palamisen ja psykosomaattisten oireiden välillä oli yhteys. Sport, Exercise, and Performance Psychology. R., & Lichtenstein, M. Katsaukseen sisältyi 11 tutkimusta ja 4 492 urheilijaa, joista suurin osa oli Skandinaviasta. Erityisesti emotionaalinen ja fyysinen uupumus ennustivat masennusoireiden lisääntymistä. Mielenkiintoista oli, että runsaampi ruutuaika oli yhteydessä heikompaan äidinkielen osaamiseen. Athlete burnout and mental and physical health: A three-wave longitudinal study of direct and reciprocal effects. L. Unihäiriöt kertoivat urheilun arvon alentumisesta, mikä näkyi innostuksen vähentymisenä ja kielteisempänä asenteena urheilua kohtaan. Urheilijoiden syömishäiriöiden kehittymiseen liittyvät kehon ihanteet, ruokailun rajoittaminen ja hallinnan puute. Kun ruutuja käytettiin yhdessä esimerkiksi vanhempien kanssa, yhteys oli positiivinen. Myös digitaaliset matematiikkainterventiot sekä matemaattisia osioita sisältäneet digitaaliset pelit olivat positiivisesti yhteydessä matemaattiseen oppimiseen. https://doi.org/10.7146/sjsep. Erilaisten ruutujen käyttö voi olla sekä haitallista että hyödyllistä riippuen tilanteesta, käyttötarkoituksesta ja vanhempien osallistumisesta. Ne voisivat myös auttaa loppuun palamisen ennaltaehkäisemisessä ja siitä palautumisessa. J., Kavanagh, O., MallinsonHoward, S
Lähde: Ashley, B. Perfektionistinen reaktiivisuus on tapa reagoida vastoinkäymisiin, joka saa aikaan biopsykososiaalisen reaktion. Physical Education and Sport Pedagogy, 28(1), 76–93 Teknologian integrointi liikunnan opetukseen saattaa pysähtyä opettajaan Digitaalisen teknologian käyttö opetuksessa on yleistynyt. Oppilaat suhtautuvat kuitenkin kunnon mittaamiseen on eri tavoin. Urheilijat miettivät epäonnistuneita suorituksia paljon pidempään kuin onnistumisia. Onko tyttöjen ja poikien välillä erilaisia kulttuurisia ja sosiaalisia odotuksia. Negatiivisia tunnetiloja urheilijat kokivat etenkin tilanteissa, joissa odotukset eivät täyttyneet tai ennakoidut tulokset toteutuneet. Suoraa yhteyttä tuloksiin ei kuitenkaan ole. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan aiheen syvällisemmän ymmärryksen kehittämiseksi. Lisäksi esiin nousivat ahdistus ja toivottomuus. He keräsivät aineistoa kyselyllä ja osallistujien suoriutumista seuraamalla läpi golfkauden yksittäisillä rei’illä, kierroksilla ja kilpailuiden välillä. Toisinaan ajatukset jäävät pyörimään virheen jälkeen, mikä johtaa heikompiin suorituksiin. Tutkimus kartoitti opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä digitaalisen teknologian käytöstä liikuntatunneilla. Urheilijat kuvailivatkin pyrkivänsä muokkaamaan odotuksiaan tilannekohtaisesti. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Onnistumiset olivat urheilijoille itseisarvo, eikä niitä suuremmin juhlittu tai niistä nautittu. B., & Kawabata, M. J. Heikon lyönnin jälkeen urheilijat kuvailivat säätävänsä pelityyliään tai alkavansa yliyrittämään, joka yleensä johtaa entistä heikompaan suoritukseen. Epäonnistumisten koettiin vaativan erilaisten tekniikoiden hyödyntämistä itsensä kokoamiseksi ennen seuraavaa suoritusta. He halusivat myös arvioida opettajien digitaalisia taitoja ja niiden vaikutusta opetukseen. Ulkoisesti motivoituneet tai motivoitumattomat opiskelijat kokivat testit stressaavina ja epämiellyttävinä. Tunteiden säätelyssä tärkeimmäksi koettiin johdonmukaisen mielentilan ylläpitäminen koko golfkierroksen ajan. Perfektionistisia piirteitä omaavien on uskottu reagoivan ylimitoitetusti menestykseen tai epäonnistumisiin. Opettajat kokivat digitaaliset taitonsa heikoiksi, mikä johtui sekä henkilökohtaisista että koulun asettamista esteistä. Kokevatko nuoremmat oppilaat vähemmän paineita kuntotestaukseen osallistuessaan. Ennen suoritusta valmistautuminen ja rutiinien noudattaminen olivat keskiössä. Ashley ja Kawabata (2023) halusivat selvittää, miten opiskelijat eri kouluasteilla kokevat kuntotestauksen liikuntatunneilla, ja miten heidän motivaationsa vaikuttaa kokemukseen. Suorituksen jälkeen urheilijat usein sortuvat ylikompensaatioon, kuten säätämään liiaksi lyöntiään pyrkiessään korjaamaan aiemman virheensä. Tärkeää olisi pohtia, miten opettaja voisi parantaa oppilaiden sisäistä motivaatiota. Opettajien tulisi tarjota enemmän tukea ja kannustusta erityisesti toisen asteen tytöille, jotta heidän kokemuksensa kuntotestauksesta paranisivat. Sen vaikutuksista liikuntakasvatukseen on keskusteltu kuitenkin melko vähän. Tutkimuksessa käytettiin kyselyä, joka jaettiin 549 singaporelaiselle peruskoululaiselle ja toisen asteen opiskelijalle (328 tyttöä ja 221 poikaa). Korkeammin sisäisesti motivoituneet opiskelijat suhtautuivat kuntotestaukseen myönteisemmin. E. Students’ perceptions of fitness testing in physical education across primary, secondary, and pre-university school levels: a motivational profiles perspective. M. On hyvä miettiä, mistä erot johtuvat. Osa oppilaista pitää itsensä haastamisesta, ja osa heistä suhtautuu kunnon mittaamiseen kielteisesti. Urheilijat tiedostivat, että erityisesti itsemyötätunto on tärkeä perfektionististen taipumusten ja reaktiivisuuden hallitsemiseksi, vaikka he kokivat sen vaikeana. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Perfektionismi ei vaikuta suoraan yliopistogolffareiden tuloksiin Yliopistogolffareiden perfektionistiset taipumukset ja reaktiivisuus vaikuttivat heidän tunnetilaansa, käyttäytymiseensä ja ajatteluunsa golfia pelatessa. Tavoitteena oli selvittää urheilijoiden kokemuksia positiivisen ja negatiivisen tuloksen jälkeisestä perfektionistisesta reaktiivisuudesta, ja heidän käsityksiään perfektionismista urheilussa. He tunnistivat, että harjoituksissa odotustensa olevan kilpailuja korkeammalla, koska muuttuvia tekijöitä oli vähemmän. Fleming ja Dorsch kartoittivat ensiksi 46:n yliopistosarjassa golfia pelaavan urheilijan perfektionistisia pyrkimyksiä ja huolia. Etenkin itsepuheen merkitys näiden säätelemiseksi erottui haastatteluissa voimakkaasti. Haastatteluissa suuttumus osoittautui keskeiseksi osaksi urheilijoiden tunnereaktiota. Wallace kollegoineen (2023) halusivat selvittää opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia digitaalisen teknologian käytöstä liikuntatunneilla. He näkivät sen tilaisuutena parantaa kuntoaan ja saavuttaa tavoitteita. https://doi.org/10.1080/1612197X.2024.2410282 Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.j.salin@jyu.fi Fyysisen kunnon mittaaminen herättää ristiriitaisia tunteita eri kouluasteilla Fyysisen kunnon mittaamisella on kouluissa pitkä historia. tutkimusuutisia L&T_5_2024.indd 32 L&T_5_2024.indd 32 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kysely kartoitti opiskelijoiden asenteita ja kokemuksia kuntotestauksesta. Kognitiivisista teemoista nousivat esiin heikon suorituksen märehtiminen, suoritusstandardit ja odotusten hallinta. 2023. Valmentajat toimivat tässä urheilijoiden apuna. LÄHDE: Fleming, D. Toisessa osassa tutkijat haastattelivat kuutta urheilijaa, joiden perfektionistiset pyrkimykset ja huolet olivat korkeat ensimmäisen tutkimuksen perusteella. Onnistuneen teknologian integroinnin opetukseen takaa opettajien riittävä teknologinen taito. & Dorsch, T. Suorituksen aikana urheilijat reagoivat etenkin viimeisimpään lyöntiin. Mittaamisen tarkoituksena on antaa oppilaille tietoa heidän omasta kunnostaan. Peruskoululaisilla oli positiivisempi käsitys kuntotestauksesta kuin toisen asteen opiskelijoilla. Aineistona olivat kyselyt ja haastattelut, joissa selvitettiin opettajien koettuja digitaalisia taitoja ja teknologian käytön esteitä. Keskimatkan juoksu oli vähiten suosittu testiosio etenkin toisen asteen tytöillä. Kuntotestauksen kokemukset vaihtelevat merkittävästi kouluasteen ja sukupuolen mukaan. 2024. Perfektionistinen reaktiivisuus on tärkeä käsite ymmärtää ja tutkia, koska se liittyy suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Tytöt kokivat kuntotestauksen kielteisemmin kuin pojat erityisesti toisella asteella. Myös kuntotestien tarkoitusta ja hyvän kunnon merkitystä olisi aiheellista korostaa oppilaille. “There’s no good, it’s just satisfactory”: Perfectionism, performance, and perfectionistic reactivity in NCAA student-athletes
Scanlon (2019) kollegoineen halusi selvittää Irlannin Leaving Certificate Physical Education (LCPE) -ohjelman kehittämisprosessia ja erityisesti arvioinnin roolia siinä. Ekologista systeemiteoriaa käyttäneet tutkijat seurasivat neljän huippu-urheilijan valmistautumista olympiakisoihin monimenetelmällisesti vuoden ajan. Monilla urheilijoilla on kuitenkin kapeakatseinen ymmärrys terveydestä. Tutkimus pyrki ymmärtämään, miten alkuperäiset tavoitteet ja valtasuhteet vaikuttivat opetussuunnitelman sisältöön ja arviointipainotuksiin. Saksalais-ruotsalainen tutkijaryhmä tutki laadullisin menetelmin Rion vuoden 2016 olympiakisoihin valmistautuvien urheilijoiden käsityksiä terveyskäyttäytymisestään. Intensiivisen harjoittelun, kilpailuaikataulujen sovittelun ja kisoihin pääsytavoitteiden ohella osa urheilijoista opiskelee tai käy töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Opettajien koulutusta ja tukea tulisi lisätä, jotta teknologian käyttö voisi parantaa oppimiskokemuksia ja -tuloksia. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 10(1), 71-90 Yhteiskuntatieteet HANNA VEHMAS hanna.m.vehmas@jyu.fi Huippu-urheilijat tasapainoilevat terveysriskien ja itsehoidon välillä Huippusuorituksiin valmistautuvan urheilijan on elettävä terveellisesti. LCPE on tutkintoon johtava liikuntakasvatuksen oppiaine, joka otettiin hiljattain käyttöön Irlannin toisen asteen koulutuksessa. 2023. 2019. Opettajien vaikutusmahdollisuudet kehittää opetussuunnitelmaa olivat rajalliset vahvempien akateemisten toimijoiden rinnalla. He ovat valmiita ottamaan useita terveysriskejä saavuttaakseen menestystä. Ryhmän valtasuhteet vaikuttivat oleellisesti päätöksentekoon, ja lopputulos oli monilta osin odottamaton. Kipulääkkeiden käyttö, kivun ja vammojen kanssa harjoittelu, huomattava painonpudotus, doping ja riittämätön palautuminen ovat esimerkkejä terveysriskeistä. Tutkimusaineistoa he keräsivät viikoittaisilla kyselyillä, haastatteluilla sekä urheilijoiden omilla muistiinpanoilla ja kirjoitelmilla. Tämä on ollut käytössä jo pidempään esimerkiksi Irlannissa. Tavoitteena oli myös tunnistaa prosessin aikana syntyneitä odottamattomia seurauksia. riittämättömän koulutuksen, resurssien vähäisyyden, tuen puutteen teknologian käytössä ja teknologian käytön pelon. Olympialaisiin valmistautuminen on erittäin vaativa vaihe huippu-urheilijan uralla, mikä voi vaarantaa hänen terveytensä ja hyvinvointinsa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 33 Esteiksi opettajat nimesivät mm. Opiskelijat tunnistivat teknologian käytön potentiaalin, mutta kokivat sen hyödyntämisen olevan rajallista opettajien taitojen puutteen vuoksi. Onkin tarpeen tarkastella kriittisesti arvioinnin vaikutuksia opetussuunnitelman kehittämisessä. Tutkijat käyttivät Norbert Eliaksen game models -teoreettista viitekehystä, joka auttaa ymmärtämään valtasuhteita ja toimijoiden välisiä neuvotteluja opetussuunnitelman kehittämisessä. Lähde: Scanlon, D., MacPhail, A., & Calderón, A. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten valtasuhteet ja toimijoiden väliset neuvottelut vaikuttavat opetussuunnitelman lopulliseen muotoon. Urheilijan unelmana ja ammatillisena tavoitteena on saavuttaa menestystä neljän vuoden välein järjestettävissä maailman tärkeimmissä urheilutapahtumissa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä Physical Education Development Group (PEDG) -ryhmän jäsentä, jotka olivat keskeisessä roolissa LCPE-ohjelman kehittämisessä. Ekologisen terveyskäyttäytymismallin analyysia hyödyntäen aineistosta etsittiin sekä urheilijan riskiettä terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Teknologian tulisi integoroitua luontevaksi osaksi opetusta, eikä tuntua irralliselta palaselta. Ryhmän jäsenet kohtasivat vaikeuksia määrittäessään arvioinnin painotuksia ja sisältöjä, mikä johti moniin kompromisseihin ja odottamattomiin seurauksiin. Lähde: Wallace, J., Scanlon, D., & Calderón, A. Arvioinnin rooli LCPE-ohjelmassa osoittautui erityisen ongelmalliseksi. Olympiakisoihin valmistautuminen lisää paineita ottaa terveysriskejä entisestään. Opetussuunnitelman kehittäminen on monimutkainen prosessi, jossa alkuperäiset tavoitteet voivat muuttua ja johtaa odottamattomiin seurauksiin. PEDG-ryhmän jäsenet kohtasivat merkittäviä haasteita opetussuunnitelman sisällön ja arvioinnin painotusten määrittämisessä. LCPE-ohjelman lopuksi opiskelijat suorittavat päättökokeen liikunnasta. Digital technology and teacher digital competency in physical education: a holistic view of teacher and student perspectives. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 14(3), 271-287 Opetussuunnitelman kehittämisen haasteet ja arvioinnin merkitys Suomessa on viimeisimmän vuoden aikana keskusteltu taitoja taideaineiden mukaanottamisesta ylioppilastutkintoon. Tämä herätti kysymyksiä siitä, miten opettajien ääntä voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessa. Original intentions and unintended consequences: the ‘contentious’ role of assessment in the development of Leaving Certificate Physical Education in Ireland. Opettajien digitaaliset taidot ovat keskeinen tekijä teknologian onnistuneessa integroinnissa liikuntatunneille. Tutkijat keskittyvät analyysissään opetussuunnitelman sisältöön, arviointipainotuksiin ja vastuun jakamiseen oppilaiden arvioinnissa. Tutkimus tuotti tietoa urheilijoiden kokemuksista ja käytännöistä loukkaantuneena harjoittelemisesta, kivun kanssa harjoittelemisesta, vammoista toipumiseen keskittymisestä sekä ruokavalion ja syömisen korostuneesta merkityksestä urheilijan elämässä. Terveellisen elämäntavan ylläpitäminen on vaikeaa, kun kokonaisuudessaan huippu-urheilusuorituksiin ja kilpailuihin valmistautumiseen vaikuttavat hyvin monitahoiKuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 33 L&T_5_2024.indd 33 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
2023. Ne voivat olla myös uhka urheilu-uralle ja voivat vaikuttaa työterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Edustettuina olivat olympialajeista paini, judo, nyrkkeily ja taekwondo. Lajit kiinnostavat faneja ja mediaa, mikä edistää ja ylläpitää urheilukulttuuriin liitettyä yhteisöllisyyttä ja kaupallisuutta. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 set asiat, joihin läheskään kaikkiin urheilija ei itse pysty vaikuttamaan. Huipulla urheilemisen fyysiset vaatimukset ja vammariskit ovat monia muita ammatteja huomattavasti suuremmat, joten lääkkeiden käyttö on normalisoitunut suorituksen parantamiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi. Tämä kielii tutkijoiden mukaan tietynlaisesta ja moniin urheilulajeihin liittyvästä vammojen hyväksymiskulttuurista, jossa lajiin liittyvät terveysongelmat mielletään asiaankuuluviksi ja normaaleiksi. Tanskalaistutkija Marie Overbye tarkasteli urheilijoiden kipulääkkeiden käyttöä ammattilaisurheilun erityisyyden ja epävarmuuden sekä riskinoton kulttuurin näkökulmista. International Review for the Sociology of Sport 2021, Vol. Urheilijoista 93 prosenttia oli käyttänyt kipulääkkeitä urheilun yhteydessä (naiset miedompia lääkkeitä). Ei-olympialajeista mukana olivat muun muassa viet vo dao, potkunyrkkeily, muay thai, sanda, savate ja karate kyokushin. 58(3) 589–607 Huippu-urheilijat valmiita käyttämään paljon kipulääkkeitä Urheiluvammat ja niihin liittyvä kipu ovat ammatikseen urheileville arkipäivää. Tutkimus herättää pohtimaan ammattilaisurheiL&T_5_2024.indd 34 L&T_5_2024.indd 34 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Lähde: Overbye, M. Lähde: Schubring, A., Halltén, M., Barker-Ruchti, N. Vastaajista 41 prosenttia oli naisia ja 59 prosenttia miehiä. 58(8) 1326–1348 tutkimusuutisia lun erityisyyttä. Yli puolet vastaajista oli saanut ainakin joskus lajien harjoittamiseen liittyviä urheiluvammoja, kuten selkä-, polvi-, käsi-, ranne-, nilkkatai olkapäävammoja. Vaikka useiden kipulääkkeiden käyttö on sallittua urheilussa, niiden pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia. Balancing risk-taking and self-care: The ecology of athlete health behaviour during the Olympic quali?cation phase. Yksinomaan suorituksen parantamistarkoituksessa kipulääkkeitä oli käyttänyt 43 prosenttia vastaajista. Toistuvat tai vakavat loukkaantumiset ovat riskitekijä urheilijan fyysiselle terveydelle. 56 (8) 1091–1115 Kuva: Antero Aaltonen Terveyshaittoja ja vammoja siedetään kamppailulajeissa Kamppailulajit herättävät ristiriitaisia tunteita. Tutkimusaineistona Overbye käytti tanskalaisille eri lajien huippu-urheilijoille lähetettyä kyselyä (n = 775) ja haastatteluja (n = 21). International Review for the Sociology of Sport 2023, Vol. An investigation into elite athletes’ sport-related use of painkillers and their willingness to use analgesics to train or compete when injured. Puolalaistutkijat Lenartowicz, Dobrzycki ja Jasny syventyivät teemaan selvittämällä MMA (Mixed Martial Arts) -kamppailulajeissa urheilevien saamia vammoja sekä käsityksiä terveysongelmista ja kivusta. Kipulääkkeiden käyttö on urheilussa tavallista ja kilpaileminen puolikuntoisena lääkittynä on yleistä. Walking the line. Tavallisimmin urheilijat olivat saaneet lääkkeiden käyttöohjeistusta fysioterapeuteilta tai itsehankittuna tietona esimerkiksi muilta urheilijoilta. On paikallaan miettiä, miten pitkälle urheilun suoritusja tavoitevaatimuksia voidaan venyttää, kun urheilijan oma keho toimii sekä urheiluvälineenä että toimeentulon edellytyksenä. Lääketieteellinen tuki koettiin puutteelliseksi, ja vammojen esiintyvyyttä perusteltiin usein ottelutilanteissa tapahtuneilla yllättävillä tilanteilla tai omilla harjoitteluun liittyvillä puutteilla ja virheillä. & Jasny, M. Väkivaltaisuus ja brutaalius kuitenkin kauhistuttavat monia, mikä saa pohtimaan urheilun vastuullisuutta ja kamppailulajien terveydellisiä haittavaikutuksia urheilijoille. Seitsemän prosenttia urheilijoista ei ollut koskaan saanut mitään opastusta kipulääkkeiden käyttöön. 2023. Aineistoa täydennettiin haastattelemalla 15 kyselyyn osallistunutta urheilijaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2017 ja 2018 kyselyllä 88 kamppailulajien miespuoliselta ammattilaisurheilijalta. Lähde: Lenartowicz M., Dobrzycki A. Polish professional mixed martial arts athletes. 2021. Urheiluun liittyvän kipulääkityksen lopettamista tai vähentämistä oli kokeillut 38 prosenttia vastaajista. Henkilökohtaisten ominaisuuksien ja elämäntilanteen ohella huippu-urheilijan terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat lajivalinta, urheilun organisoituminen sekä huippu-urheilun julkinen tuki ja sponsorointisopimukset. Tanskalaistutkimuksen kipulääkkeiden käyttö näyttää kuuluvan oleellisena osana ammattiurheiluun. Vastaavasti 28 prosenttia ei ollut koskaan harkinnut luopuvansa lääkkeistä. Overbye selvitti, kuinka moni urheilija käyttää kipulääkkeitä urheilun yhteydessä, miksi ja minkälaisissa tilanteissa lääkkeitä on käytetty, pyrkivätkö urheilijat vähentämään kipulääkkeiden käyttöä ja kuka valvoo urheilijan lääkkeiden käyttöä. ‘Let’s face it, it’s not a healthy sport’: Perceived health status and experience of injury among. Lääkkeiden rutiiniomainen käyttö tai kehon stressin helpottaminen olivat vähiten merkittäviä kipulääkkeiden käytön syitä. & Post, A. International Review for the Sociology of Sport 2023, Vol. Urheilijat olivat käyttäneet tai olivat valmiita käyttämään kipulääkkeitä, jos lääke mahdollistaisi vammasta huolimatta kilpailemisen (84 %) tai jos se olisi tarpeen tärkeään kilpailuun pääsemiseksi (78 %). Sekä vammojen useutta että vakavuutta vähäteltiin. Yleisimmät syyt kipulääkkeiden käyttöön olivat päänsäryn lievittäminen ja mahdollisuus kilpailla vammasta huolimatta. Vammojen vakavuutta ei silti pidetty erityisen merkittävänä eikä niitä urheilijoiden mukaan itse asiassa esiintynyt kovin usein. Kyselyvastaajien keski-ikä oli 28 vuotta ja haastatteluun osallistuneiden 30 vuotta
Reseptistimulanttien käyttö ilman lääkemääräystä yhteydessä lukuisiin ongelmiin Lääkärin määräämät stimulantit ovat lääkkeitä, joita käytetään piristämään ja kiihdyttämään elintoimintoja. Nuoret kokivat vapen käytön ikätovereidensa keskuudessa jopa hyödylliseksi. Sähkötupakointi koettiin erottamaksi osaksi nuorisokulttuuria ja nuorten identiteettiä. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Lähde: Gudmundsdottir, B. Vapen käytön taustalla vaikuttaa nuoren sisäinen halu kuulua ryhmään sen sijaan, että käyttö johtuisi ulkoisesta vertaispaineesta. Kuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 35 L&T_5_2024.indd 35 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ennaltaehkäisytoimiin tulisi siten sisältyä sähkötupakoinnin markkinoinnin rajoittaminen, jotta tulevaisuuden sosiaaliset normit pääsisivät muodostumaan niin sanotussa vape-vapaassa ympäristössä. Electronic cigarette social norms among adolescents in New South Wales, Australia. & Freeman, B. Kondomin käyttö oli laskenut vuodesta 2014. Maavertailussa suomalaisnuorten prosenttiosuus oli toiseksi suurin. Perheen sosioekonomisella asemalla ei ollut selvää yhteyttä yhdyntöjen yleisyyteen tai ehkäisyn käyttöön. https://doi. 2024. Kohdejoukkona olivat 15-vuotiaat nuoret Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Kanadassa. Reseptistimulantit lisäävät energisyyttä, keskittymiskykyä ja vireyttä. Health Promotion International, 39(2). Lähes kymmenen prosenttia ei tiennyt, oliko edellisessä yhdynnässä käytetty kondomia. Ilman lääkemääräystä reseptistimulantteja käyttäneillä oli enemmän itseraportoituja tarkkaavaisuuden ongelmia, vähemmän vanhempien tukea ja valvontaa, enemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Johtopäätöksenä tutkijat esittävät, että koulujen seksuaalikasvatukseen tulee panostaa, jotta nuoret oppivat keskustelemaan avoimesti seksuaalisuuteen ja seksuaalikäyttäytymiseen liittyvistä aiheista. Islantilaistutkimus tarkasteli reseptistimulanttien ei-lääketieteellinen käytön yleisyyttä (nonmedical use of prescription stimulants) ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. 2024. Generation Vape -projektissa haastateltiin 46 nuorta, jotka olivat 14–17-vuotiaita. Raportin päätulosten mukaan joka viides poika (20 %) ja joka seitsemäs tyttö (15 %) ilmoitti olleensa yhdynnässä. Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Tutkimusaineisto kerättiin 10 199 toisen asteen opiskelijalta. Käyttöä pidettiin yleisenä, hyväksyttävänä ja normaalina. Volume 5. Vuonna 2023 Australiassa yläkouluikäisistä kolmasosa ilmoitti käyttäneensä sähkösavukkeita, mikä kertoo määrän kaksinkertaistuneen vuodesta 2017. Lähde: Yazidjoglou, A., Watts, C., Joshy, G., Banks, E. G., Reynisdottir, U. Ilman lääkärin määräystä reseptistimulantteja käyttäneet olivat yleisemmin poikia, ja päihteiden sekä huumeiden käyttö ylipäätään oli tässä joukossa yleisempää. org/10.1093/heapro/daae018 WHO: Nuorten seksuaali käyttäytymisessä huolestuttavia piirteitä WHO:n ja kansainvälisen tutkimusverkoston (Health Behaviour in School-aged Children) ovat julkaisseet raportin nuorten seksuaalikäyttäytymisestä. Lisäksi mahdolliset palveluun hakeutumisen esteet (kuten vanhempien luvan tai lähetteen vaatiminen yleislääkäriltä) tulisi poistaa. Nuorille suunnattujen terveyspalveluiden tulee olla suunniteltu siten, että niissä huomioidaan nuoren kehitys, kulttuuri sekä palveluiden saavutettavuus. Tulokset osoittivat, että kuusi prosentti lukioikäisistä oli käyttänyt reseptistimulantteja elämänsä aikana vähintään kerran ilman lääkärin kirjoittamaa reseptiä. Sähkötupakoinnista kieltäytymistä tai siihen kielteisesti suhtautumista pidettiin sen sijaan epätyypillisenä ja outona. Suomessa 15-vuotiaista verraten suuri osa oli ollut yhdynnässä verrattuna muihin maihin. Tulokset kertovat sallivista ja sähkötupakointia ihannoivista sosiaalisista normeista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 3 5 Terveystieto NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi Australialaisessa tutkimuksessa selvitettiin nuorten vapen käytön yleistymisen taustalla vaikuttavia sosiaalisia normeja. Kondomin käytön yleisyys oli kansainvälisen vertailun keskitasoa. Prevalence and correlates of nonmedical use of prescription stimulants among upper secondary school students in Iceland. Nordic Psychology, 76(2), 210–229. D. Niitä käytetään yleisesti jonkin tietyn diagnosoidun häiriön, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön (ADHD), hoitoon. Yhdynnässä olleista noin 60 prosenttia oli käyttänyt kondomia. https://doi.org/10.1080/1901 2276.2023.2177712 Sosiaaliset normit kannustavat nuoria sähkötupakointiin Sähkösavukkeiden eli arkisemmin vapen käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorilla. Vastaajat olivat 15–20-vuotiaita ja he olivat keskimäärin 17 vuotta ja 3 kuukautta vanhoja. A focus on adolescent sexual health in Europe, central Asia and Canada. Vallitsevien positiivisten normien muodostumiseen on vaikuttanut voimakkaasti sosiaalinen altistuminen esimerkiksi sähkötupakoinnin myynninedistämiskampanjoiden kautta. 2023. Kyselyaineisto kerättiin vuonna 2022 ja tutkimukseen osallistui 42 maata. Noin joka kolmas yhdynnässä olleista nuorista kertoi, ettei käytä mitään ehkäisyä. Tutkijat peräänkuuluttavat riittäviä nuorille suunnattuja psykososiaalisen tuen muotoja, jotta nuoret eivät päätyisi käyttämään reseptistimulantteja ei-lääketieteellisiin tarkoituksiin. Lähde: Költ?, A., de Looze, M., Jåstad, A., Nealon Lennox, O., Currie, D., Nic Gabhainn, S. Noin kolmasosa ilmoitti, ettei ollut käyttänyt kondomia. E., Sigurvinsdottir, R., & Sigfusdottir, I
Entinen töölöläinen lenkkeilee edelleen toisinaan Töölönlahden ympäristössä. Kuva: Juha Laitalainen Liikunta ja koettu hyvinvointi Liikunta pärjää hyvin, kun verrataan ihmisten koettua hyvinvointia lisääviä asioita. 36 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 MARKKU OJANEN, professori (emeritus) Tampereen yliopisto markku.ojanen@tuni.fi teema Liikunta & mielenterveys Klaukkalassa asuva Tom Kiias käy usein urheilukuvauskeikoilla pääkaupunkiseudulla. L&T_5_2024.indd 36 L&T_5_2024.indd 36 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
2016; Kirca, 2023). Terveellä väestöllä näitä kielteisiä tunteita on melko vähän eikä niissä ohjelman vuoksi tapahdu muutoksia. Esimerkiksi meditaation keskimääräinen korrelaatio oli Peter Sedlmeierin ryhmän (2018) meta-analyysissä +.27 (d noin + 0,54). • Intensiteetiltään voimakas ja kohtalainen liikunta toimivat lähes yhtä hyvin ja ne vaikuttivat enemmän kuin kevyt liikunta. 2024; Reagsing, ym. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 37 K oetun hyvinvoinnin kokemuksesta käytetään myös sanoja psykologinen hyvinvointi, tyytyväisyys elämään, onnellisuus, koettu elämän laatu, myönteiset tunteet. Jos ohjelman ansiosta jatketaan liikuntaa, silloin ollaan vähitellen tilanteessa, jota edellä kuvatut korrelaatiot kuvasivat. 2023). Hyvinvoinnin tasoa on vaikea kohottaa pysyvästi millään muullakaan keinolla. Kyse oli terveille suunnatuista interventioista. Jokaisella terapialla on siitä omat tulkintansa, mutta kyse voi olla terapeutin ja asiakkaan L&T_5_2024.indd 37 L&T_5_2024.indd 37 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Löytyykö niistä vaikutuksiltaan yhtä hyviä tai jopa parempia keinoja. 2023; Krogh, ym. Hyvinvointi lisääntyy hiukan liikunnan jatkuessa. Toki jälleen on niin, että terveenä on helpompi harrastaa. Interventiot ovat yleensä olleet vähintään kuukauden mittaisia. Tulosten kuvauksessa hyödynnän pääasiassa meta-analyysejä. En toista jatkossa sanaa koettu. Jos ei pysty tai jaksa liikkua, liikunnan määrä vähenee. 2023). Tutkimusten mukaan vaikutukset käyvät molempiin suuntiin, liikunnasta hyvinvointiin ja hyvinvoinnista liikuntaan (Dubash, 2024). Emme silti tiedä, mihin psykoterapian myönteiset vaikutukset perustuvat. 2021; Carr, ym. 2017; Noetel, ym. Liikuntainterventioiden vaikutus Liikuntainterventioiden vaikutuksia on tutkittu paljon. 2017; Weiss, Westerhof & Bohlmeijer, 2016). Samaa voidaan pohtia muidenkin interventioiden yhteydessä. Liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksiä on tutkittu erittäin paljon. Esimerkiksi meditaatio tai omien vahvuuksien tunnistaminen ovat aivan erilaisia menetelmiä kuin sosiaalisten kontaktien tai kiitollisuuden lisääminen. Positiivisen psykologian menetelmien meta-analyysit (Koydemir ym. Miten liikunta pärjää verrattuna muihin psykososiaalisiin interventioihin. Hyvin erilaiset psykoterapiat tuottavat lähes yhtä hyviä tuloksia (Cuijpers, ym. Tulosten arviointia helpottaa, että hyvinvoinnin positiivista puolta kuvaavat menetelmät korreloivat vahvasti keskenään. Eri menetelmien samanlaiset tulokset ovat sikäli yllättäviä, koska niiden välillä on huomattavia eroja. Esimerkiksi Ben Singhin ryhmän (2023) meta-analyysissä vaikutuksen voimakkuudet vaihtelivat – .42:sta – .60:een. 2023) ovat tuottaneet suunnilleen yhtä korkeita vaikutuksen voimakkuuksia kuin mitä liikunnalla on saatu. Miten liikunta pärjää muihin harrastuksiin verrattuna. Yhteyksiä on etsitty kolmella tavalla: • Liikunnan määrän korrelaatiot hyvinvointiin • Liikuntainterventioiden vaikutukset hyvinvointiin • Liikunnan yhteydessä havaitut vaikutukset hyvinvointiin (mielialaan tai positiivisiin tunteisiin) Lukuisissa tutkimuksissa liikunnan määrää on korreloitu hyvinvointiin. Korrelaatiot olivat meta-analyysin mukaan johdonmukaisesti positiivisia, joskin matalia, sillä Cohenin d-arvo oli + 0,316. Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivillä näiden menetelmien oireita lievittävä vaikutus on ollut selvästi suurempaa (Heissel, ym. Susanne Bueckerin ryhmän (2020) meta-analyysissä vaikutukset olivat edellä kuvattuihin korrelaatioihin verraten korkeampia (d= 0,53). Aerobisen ja anaerobisen liikunnan välinen ero oli pieni. Sanan placebo alle luonnollisesti kätkeytyy psykososiaalisia tekijöitä. 2022; Sirgy, Uysal & Kruger, 2017; Wei, ym. 2021). 2013; Krogh, ym. Palautuminen omalle hyvinvoinnin tasolle kuuluu ihmisen biologiaan. Creggin ja Cheavensin (2020) mukaan kiitollisuuden välittömät tulokset voivat perustua placebo-ilmiöön, joten vasta seurantatulokset kertovat, oliko vaikutus aito. Sama pätee myös psykoterapioihin, joita on tutkittu paljon kauemmin. Kiitollisuusinterventioiden tulokset ovat olleet samanlaisia (Davis, ym. Usein psykososiaalisten interventioiden kesto on ollut selvästi lyhyempi kuin liikuntainterventioiden. • Yhteys hyvinvoinnin positiivisiin mittareihin oli selvästi vahvempi (d= + 0,53) kuin negatiivisiin mittareihin, kuten kielteisiin tunteisiin (d= + 03). Kannattaa siis harrastaa monipuolisesti monia erilaisia asioita, jos vain aika riittää. 2022). Hyvin, vaikka monilla muillakin harrastuksilla on ollut positiivisia korrelaatioita hyvinvointiin (Kuper ym. Liikunta ja koettu hyvinvointi Bueckerin ryhmän katsaus tuotti lisäksi seuraavia tuloksia: • Kun verrattiin erilaisia hyvinvoinnin mittareita, onnellisuudesta saatiin vahvempia yhteyksiä kuin elämän laadusta ja tyytyväisyydestä. Susanne Bueckerin ryhmä (2020) löysi 2 463 tutkimusta, joista 157 todettiin niin laadukkaiksi, että ne voitiin ottaa mukaan meta-analyysiin. Entä jos ei olekaan kyse interventioiden tai ohjelmien sisällöistä, vaan siitä, että niihin panostetaan ja että niistä odotetaan tuloksia. Se vastaa noin puolta pienempää korrelaatiota (+.15). Korrelaatiot ovat selvästi korkeampia, kun harrastukset lasketaan yhteen (Chen, ym. Korrelaatio on ollut suurempi, kun väestöstä poimitaan psyykkisistä ongelmista kärsivien ryhmä ja heitä verrataan muuhun väestöön (Dishman, McDowell & Herring, 2021; Pearce, ym. Liikunta luetaan usein yhdeksi harrastukseksi muiden joukossa. • Yksilöliikunnan ja ryhmäliikunnan välillä ei ollut eroja. 2015). Kun liikkuu, fyysinen ja psyykkinen terveys paranevat. Ystävällisyysohjelmien (Curry, ym. Vaikutukset heikkenevät seuranta-aikojen pidentyessä (Cooney, ym. Myös ohjelmien vetäjien auktoriteetilla voi olla vaikutusta. 2018) vaikutukset olivat samansuuruisia kuin meditaation ja kiitollisuuden
Kun henkilön jotakin tekemistä verrattiin hänen antamiinsa muihin arvioihin eli kun hän teki jotakin muuta, eniten onnellisuuslisää antoi intiimi suhde (14,2 pistettä). Liikuntainterventiot ovat olleet tuloksellisia jopa psykoterapiaan ja lääkehoitoon verraten (Heissel, ym. Jokaista voitiin siis verrata itseensä, hänen omaan tapaansa arvioida toimintojen onnellisuutta. Britanniassa 60 000 ihmistä sai tehtäväkseen kirjata vastauksensa välittömästi kuultuaan älypuhelimensa hälytysäänen. Koska monilla sosiogeneettinen onnellisuuden perustaso on aidosti korkeampi, siitä on mahdollista päästä takaisin omalle tasolle. Kaikkien onnellisuusarvioiden keskiarvo oli 70. • Kuinka onnellinen olet asteikolla nollasta sataan. Näillä tiukoilla kriteereillä vain kiitollisuusinterventiot toimivat. Etenkin meta-analyysien kritiikki oli heistä kohtuutonta, vaikka he myöntävät, että usein interventiotutkimuksissa on ollut liian vähän osallistujia hypoteesien testaamista ajatellen. Koska muut paljon esillä olleet keinot, liikunta mukaan lukien, eivät täytä näitä kahta ehtoa, riittävä tieteellinen näyttö puuttuu. Sieltä on tilaa nousta, jos terapia tai ohjelma toimii. Tutkimus kuvasi vaihtelevaa tunneonnea tai mielialaa, joka on syytä erottaa varsin pysyvästä tyytyväisyysonnesta. 2011; Howlett, ym. He ottivat katsaukseensa mukaan vain ennalta rekisteröidyt tutkimukset, joissa lisäksi oli riittävän suuri otos. Sen sijaan ”alaspäin” on runsaasti tilaa. • Kenen kanssa olet. Tutkijat saivat kolme miljoonaa vastausta. Jos elämässä ei ole vakavia ongelmia tai merkittäviä kielteisiä muutoksia, keskiarvo on 8,0 +. Tutkimusten mukaan vain pieni osa jatkaa, sillä vaikutuksen voimakkuudet ovat olleet aika vähäisiä (d = + 0,20; Conn, ym. Taulukko 1. Suomalaisilla tyytyväisyyden keskiarvo oli tuoreimmassa tutkimuksessa 7,8 asteikolla nollasta kymmeneen. Vaikeudet ja vastoinkäymiset – ja etenkin niiden kasautuminen lyhyelle ajanjaksolle – pudottavat tyytyväisyyden tai onnellisuuden jopa 5,0:n alapuolelle. Ong ja Wilcox (2023) sekä Puterman, Zieff ja Stoner (2024) pitivät Folkin ja Dunnin kriteerejä liian ankarina, koska niissä suurin osa tutkimuksista sivuutetaan. Interventioiden vaikutukset terveillä Miksi interventiomuutokset ovat terveillä olleet vähäisiä. Näistä rajoituksista huolimatta tulokset olivat hyvin kiinnostavia. Onnellisuutta lisäävät tai vähentävät asiat Teatteri, tanssi, konsertti 9,3 Näyttely, museo, kirjasto 8,8 Urheilu, juokseminen, liikunta 8,1 Puutarhanhoito 7,8 Laulaminen, esiintyminen 6,9 Keskustelu, yhdessäolo 6,4 Luonnon tapahtumien seuraaminen 6,3 Kävely, retkeily 6,1 Metsästäminen, kalastaminen 5,8 Alkoholin juominen 5,7 Harrastukset, taiteet, askartelu 5,5 Meditaatio, uskonnollinen toiminta 4,9 Penkkiurheilu 4,4 Lastenhoito, leikkiminen lasten kanssa 4,1 Lemmikkien hoito ja leikkiminen 3,6 Musiikin kuuntelu 3,6 Pelit, tehtävien tekeminen 3,0 Ostokset, asioiden hoitaminen 2,7 Rahapelit, vedonlyönti 2,6 Television tai elokuvan katselu 2,6 Tietokonepelien pelaaminen 2,4 Syöminen, välipalat 2,4 Ruoan valmistaminen 2,1 Teen tai kahvin juominen 1,8 Lukeminen 1,5 Puheen tai podcastin kuuntelu 1,4 Peseytyminen, pukeutuminen 1,1 Nukkuminen, lepo, rentoutuminen 1,0 Tupakointi 0,7 Internetin selailu 0,6 Sosiaalinen media, sähköposti 0,6 Kodinhoito – 0,6 Matkustaminen, työmatkat – 1,5 Kokous, seminaari, luennot – 1,5 Järjestely, raha-asioiden hoitaminen – 2,5 Odottaminen/jonottaminen – 3,5 Aikuisista huolehtiminen/auttaminen – 4,3 Työnteko/opiskelu – 5,4 Sairaana vuoteessa – 20,4 L&T_5_2024.indd 38 L&T_5_2024.indd 38 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 2019). Dunigan Folk ja Elizabeth Dunn (2023) aiheuttivat artikkelillaan melkoisen shokin. Tehtävänä oli vastata kolmeen kysymykseen: • Mitä teet (tarjolla oli 40 vaihtoehtoa). Samat henkilöt vastasivat useana päivänä eri aikoina. Tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että siihen ilmoittauduttiin ja toiseksi se, haluavatko ihmiset keskeyttää heti sen, mitä tekevät. Siitä on vaikea päästä ”ylöspäin”, sillä tilaa ei ole. Hienointa oli se, että he saattoivat verrata samoja henkilöitä samaan aikaan päivästä tekemässä erilaisia asioita. Toimintojen vaikutus mielialaan MacKerronin ja Mouraton (2013) Mappiness-tutkimukset ovat antaneet paljon tietoja tilanteiden vaikutuksista. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys yhteensopivuudesta, terapiaan panostamisesta, myönteisistä odotuksista ja terapeutin auktoriteetista. Muita onnellisuutta lisääviä tai vähentäviä asioita löytyy taulukosta 1. Global Happiness -projektin mukaan hyvinvoinnin taso on länsimaissa keskimäärin korkea (Helliwell, ym. 2024). Sen mukaan luotettavaa tietoa interventioiden vaikutuksista on niukalti. 2023), mutta jatkuuko liikunta ohjelmien jälkeen
On hienoa, että mieliala tai onnellisuus kohoaa joksikin aikaa, mutta voiko näiden toimintojen avulla lisätä pysyvämmin onnellisuutta. Itsensä toteuttaminen 5. Eniten minua yllätti positiivisiksi koettujen asioiden määrä. Kodinhoito ei monia innosta, joten miinusmerkki ei yllätä. Miinuspuolen asioita sen sijaan tehdään paljon. Miten on mahdollista, että negatiivisia asioita oli noin vähän. Taulukko 2. Autonomia 2. Mitä enemmän toiminta tuottaa omaehtoisuutta ja aktiivisuutta, sitä enemmän se antaa onnellisuuslisää. Luettelossa on kaksi keinoa, joilla tällaista heijastusvaikutusta voi olla: meditaatio ja uskonnollinen toiminta. Kumman valitset. Turvallisuus 2. Koltko-Rivera, 2006) 6. Sosiaalisen median käyttö ei tuota juuri lainkaan onnellisuuslisää ja kovin runsas käyttö alentaa sitä. Tehdään siis vähemmän työtä ja harrastetaan enemmän kaikenlaista mukavaa. Onko liikkuminen perustarve siitä huolimatta, että on paljon ihmisiä, jotka sitä minimoivat. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 3 9 Tämä tutkimus osoitti onnellisuutta kohottavia asioita olevan enemmän kuin sitä vähentäviä. Tällainen tutkimus ei kerro, kuinka kauan liikunta tai television katselu on kestänyt. Television jatkuva katselu käynee vähitellen tylsäksi. Zawadzki, Smyth ja Costigan (2015) korostavat aktiivisuuden syinä pätevyyttä (osaan, olen taitava), liittymistä (tehdään yhdessä) ja autonomiaa (haluan tehdä), mutta aina näitäkään ei ole liikunnassa mukana. Monikaan ei harrasta liikuntaa enemmän kuin tunnin päivässä. Entä jos katsoo televisiota ja elokuvia kymmenen tuntia päivässä, onko se hyvä keino, kun sen suhteuttaa esimerkiksi liikuntaan. Urheilijat saattoivat hiihtää, juosta ja hyppiä, mutta työllä rasitetut maanviljelijät tai työmiehet säästivät voimiaan. Vielä lapsuudessani tavallisen ihmisen omaehtoista liikuntaa pidettiin outona. Työhön ja työmatkaan saattaa kulua 10 tuntia päivässä ja myös kodinhoitoon voi kulua tunti ja kaksikin. Hallinta ja tuloksellisuus 4. Intiimi yhdessäolo (seksi) ei ketään yllätä, eivätkä monet muutkaan myönteiset asiat, kuten liikunta, yhdessäolo, harrastukset, luonto, laulaminen ja puutarhanhoito. Tuloksia voidaan lukea niinkin, että on paljon asioita, jotka eivät onnellisuuteen merkittävästi vaikuta. Keskimäärin ollaan tuon toiminnan puolivälissä. Ehkä suurin yllätys on työnteon ja opiskelun saama kielteinen arvio – tosin suhteessa muuhun tekemiseen. Kun huomioidaan toiminnan kesto, niin parhaita keinoja ovat esimerkiksi liikunta, lasten kanssa leikkiminen, puutarhanhoito ja harrastukset, joiden parissa aikaa voi kulua useita tunteja. Kuitenkin työ, johon liittyy päivän aikana jonkin verran takapuolen nostamista tuolilta, on hyvinvoinnin kannalta parempi kuin pelkkä istuminen. Entä sosiaaliset kontaktit. 2024: White, ym. Bueckerin Autonomia, mielihyvä, mielekkyys ja tuloksellisuus kannustavat liikkumaan. L&T_5_2024.indd 39 L&T_5_2024.indd 39 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Niiden yhteydessä tai seurauksena voi miettiä, mistä elämässä on kysymys. Itsensä ylittäminen (ks. Tuloksiin mahtuu sekä odotettuja että yllättäviä tuloksia. Sen sijaan lyhytaikaisessa toiminnassa onnellisuuden taso säilynee samanlaisena. Siitä kertovat MacKerronin ja Mouraton (2013) tutkimus sekä työliikunnan ja hyvinvoinnin vertailut (Skurvydas, ym. Teatteri, konsertit ja museokäynnit tuottavat nekin paljon onnellisuuslisää. Perustelen tätä sillä, että vaikka pakkoliikunta tuottaa positiivisia fysiologisia vaikutuksia, se tuskin kohottaa hyvinvointia. Itsearvostus 5. Liikunnan harrastamista ja vaikutuksia selittävät tekijät Kehossa tapahtuu liikuttaessa monenlaisia neurobiologisia reaktioita, mutta en tulkitse niitä liikunnan vaikutusten perimmäisinä syinä, vaan välittävinä tekijöinä tai seurauksina. Ihmisen tarpeet Abraham Maslow (1970) Ervin Staub (2013) 1. Turvallisuus Mitä tarvetta liikunta tyydyttää. Yhteenkuuluvuuden tunne 3. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: joko lisätään huomattavasti myönteisten ja vähennetään kielteisten asioiden määrää tai sitten valitussa keinossa on jokin positiivinen heijastusvaikutus. Havainto osaltaan selittää sen, miksi lähes kaikkialla onnellisuuden taso kallistuu positiiviseen suuntaan. Melkein mille tahansa toiminnalle voidaan löytää oma tarpeensa. Lukeminen voitaisiin vielä lisätä, mutta luemme paljon viihteellistä kirjallisuutta ja kenties vähemmän sellaista, mikä pakottaa pohtimaan. Todellisuuden ymmärtäminen 6. 2020). Tosin hekin ahdistuvat, jos eivät pysty lainkaan liikkumaan tai kun liikkuminen on kovin vaivalloista. Liikunnalla voi olla tunnin 78 pisteen tilassa, mutta television katselulla kymmenen tuntia 72,5 pisteen tilassa. Toiminnan kesto ratkaisee paljon. Autonomia, mielihyvä, mielekkyys ja tuloksellisuus kannustavat liikkumaan. Myös kulttuuri vaikuttaa siihen, millaisia asioita pidetään tärkeinä ja arvokkaina. Jos tekemiseen tulee mukaan pakkoa ja velvollisuutta, se alentaa onnellisuutta. Siitä kertoo sekin, että tarpeiden luettelot voivat olla pitkiä. Arvostus 4. Näitä asioita on luettelossa perin vähän. Ihmisen toimintaa on selitetty tarpeilla, joista esimerkkinä seuraavat kaksi luokitusta (taulukko 2). Myönteiset ihmissuhteet 3. Nuo tarveselitykset eivät tyydytä, sillä niissä näkyy kehäpäättelyä. Monissa asioissa positiivinen vaikutus vähenee ajan myötä. Jos siihen pystyy, se voisi hiukan kohottaa onnellisuuden perustasoa. Teatterissa, museoissa ja näyttelyissä ei yleensä käydä kuin korkeintaan kerran viikossa, joten hyöty ei ole kovin suuri. Ihmiset myös käyttävät niitä. Perustarpeiden tyydyttäminen 1
5. Silloin voidaan päästä väestön keskiarvon tasolle. Vastoinkäymiset ja menetykset voivat sitä alentaa pitkäaikaisesti ja joskus pysyvästikin. Tämä vaikutus näkyy selvimmin suurissa kulttuurieroissa. Hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja onnellisuuden tasossa on suurta yksilöllistä vaihtelua, mutta menetelmästä riippumatta suomalaisten arviot painottuvat myönteiseen suuntaan. . Suomalaisten hyvinvointi 1. Kaikki nämä keinot edistävät liikuntaa, mutta sisäistä motivaatiota painottavat keinot (kolme ensimmäistä) toimivat paremmin kuin ulkoisen motivoinnin keinot. Kun liikunta on pakonomaista, se tuottaa kielteisiä tunteita ja asenteita liikuntaa kohtaan. Joissakin organisaatioissa jokaisen on pakko liikkua, halusi tai ei. 7. 9. 10. Siitä saa muilta myönteistä palautetta. Myös virikkeillä, malleilla, tottumuksilla ja mahdollisuuksilla on suuri vaikutus liikunnan harrastamiseen ja etenkin sen jatkumiseen. Keinojen erot näkyvät siinä, miten ne vaikuttavat hyvinvointiin. Köyhät, kehnosti hallittujen maiden asukkaat antavat hyvinvoinnistaan erittäin matalia arvoja. 4. Sosiaalisen vaikuttamisen keinot ovat yhteydessä liikunnan harrastamiseen ja siitä saatuihin kokemuksiin (Ojanen, 1996). Liikunnallisten ihmisten hyvinvointi on hiukan parempi kuin vähän liikkuvilla. Liikunnan merkitystä vahvistaa lisäksi huomattavasti se, että se edistää myös fyysistä kuntoa ja terveyttä. Näitä keinoja ovat arvostaminen, vastuuseen vetoaminen, tiedon jakaminen, vaihto ja kaupankäynti, uhkaaminen ja pakottaminen. Nämä tutkimukset perustuvat joko poikittaistai pitkittäistutkimusten korrelaatioihin. Koska tuo taso on paljolti geneettisesti määräytynyt, sitä on vaikea huomattavasti kohottaa. Psykososiaalisten interventioiden (esimerkiksi kiitollisuuden ja ystävällisyyden harjoittelun) hyvinvointivaikutukset voivat olla kestävämpiä, koska samalla voi aueta hyveitten merkitys yhteisen hyvinvoinnin kannalta. Liikunnalla on moniin harrastuksiin verrattuna merkittäviä etuja sen lisäksi, että siitä on hyötyä fyysisen hyvinvoinnin kannalta: • Liikunnasta voi tulla osa elämäntapaa • Sitä voi tehdä yksin tai yhdessä • Liikuntamuotoja on runsaasti • Liikuntaa voidaan harrastaa monenlaisissa ympäristöissä • Usein suotuisia muutoksia voidaan tunnistaa kehossa • Kyseessä on luonteva ja hyväksytty toiminta Uskon, että näiden vuoksi liikunnasta saa usein enemmän hyötyä kuin psykososiaalisista menetelmistä. Sellainen tuntuu vastenmieliseltä. Siitä seuraa, että heidän hyvinvointiaan voidaan parantaa terapian ja interventioiden avulla. Tulokset ovat olleet niin myönteisiä, että olemme Global Happiness -projektissa olleet seitsemän kertaa ensimmäisellä sijalla. Kun kyse on henkilöistä, joilla ei ole merkittäviä psyykkisiä ongelmia, psykososiaaliset ohjelmat ovat hiukan kohottaneet hyvinvointia, mutta edelleen on epäselvää, onko kyse melko lyhytaikaisesta mielialan kohoamisesta vai voidaanko hyvinvointia aidosti nostaa uudelle, hiukan paremmalle tasolle. Uhkaaminen ja pakottaminen toimivat vain niin kauan kuin niiden takana on valtaa ja valvontaa. Liikuntaohjelmilla on saatu myönteisiä tuloksia myös muilla kuin psyykkisistä ongelmista kärsivistä. Mielihyvän puute vähentää kiinnostusta liikuntaan. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys ryhmän meta-analyysissä ei ollut eroa yksilöllisen ja sosiaalisen urheilun (sport) välillä. Kun kyse on vakavista mielenterveyden ongelmista, psykoterapioista on ollut keskimäärin huomattavasti hyötyä. Suurin osa liikunnaksi nimetystä toiminnasta parantaa fyysistä kuntoa, nopeutta, notkeutta, kestävyyttä tai taitavuutta. Liikunnan fyysiset terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa. 3. Näin itse koen tällä hetkellä, koska sairaus vaikeuttaa liikuntaa ja liikunta tuntuu pahalta. Liikumme, koska saamme siitä arvostusta, koemme sen vastuulliseksi toiminnaksi ja tiedämme sen edistävän terveyttä. Kun hyvinvointi on selvästi keskimääräistä matalampi, kielteiset elämäntapahtumat ja olosuhteet ovat usein saaneet sen aikaan. Arvostaminen ja vastuun kokeminen lisäävät hyvinvointia, uhkaaminen ja pakottaminen vähentävät sitä. 8. Tulokset ovat silloin kestäviä, kun liikunta jatkuu. Kun tuloksia (hallintaa, taitoja, nopeutta, voimaa) ei synny, se lannistaa. Kun hyvinvoinnin taso on selvästi käytetyn mitta-asteikon positiivisella puolella, sen taso on seurantojen mukaan varsin pysyvä. Vaikka hyvinvoinnissa on mukana vahva geneettinen komponentti, vastoinkäymisiä kokeneet tuskin ovat sillä hyvinvoinnin tasolla, joka on heidän hyvinvointinsa todellinen perustaso. Ehkä mielihyvän puute voidaan korvata velvollisuudella. Tämä kehosta saatu myönteinen palaute voi olla keskeinen liikunnan myönteisten vaikutusten selittäjä. Tulokset ovat usein olleet samaa tasoa kuin psykoterapioilla. 2. Vaikutuksen suunta voi olla sekä hyvinvoinnista liikkumiseen että liikkumisesta hyvinvointiin. Vaikutukset tuskin kestävät, jos liikuntaa harjoitetaan ohjelman jälkeen yhtä vähän kuin ennen sitä. 6. L&T_5_2024.indd 40 L&T_5_2024.indd 40 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Liikunta on nykyajan suomalaisessa kulttuurissa myönteiseksi koettu asia. Kun liikuntaa ei kulttuurissa arvosteta, harrastaminen herättää oudoksuntaa ja heikentää mielekkyyden kokemusta. Liikunnan erityisenä vahvuutena on sen tuottama kehon hallinnan kokemus. Voimme myös palkita itseämme hyvän liikuntasuorituksen jälkeen – vaikkapa jäätelöllä! Asiantuntijat ja meille tärkeät ihmiset varoittavat (jopa uhkaavat) meitä liikkumattomuuden kielteisillä seurauksilla. Miinuksena on tutkimusten tuottama havainto, että hyvänkin intervention vaikutukset heikkenevät, jos se ei kannusta jatkamaan. Liikuntaohjelmat – joiden kesto on yleensä ollut pidempi kuin psykososiaalisten menetelmien – ovat olleet tuloksellisia masennuksen ja ahdistuksen hoidossa
British Journal of Sports Medicine, 55(16), 926–934. Pearce, M. Folk, D., & Dunn, E. K., McDowell, C. Koltko-Riera, M. A systematic review of the strength of evidence for the most commonly recommended happiness strategies in mainstream media. Review of General Psychology, 10(4), 302-317. Krogh, J. 2024. F. T. Sirgy, M. J., Uysal, M., & Kruger, S. NY: Harper & Row. Sedlmeier, P., Loße, C., & Quasten, L. On the relations between personality traits, leisure activities, and well-being. 2019. Rediscovering the later version of Maslow’s hierarchy of needs: Self-transcendence and opportunities for theory, research, and unification. A meta-analysis of the impact on symptoms of depression and anxiety. Can we increase psychological well-being. Cuijpers, P. 2015. The Journal of Positive Psychology, 19(2), 191–205. Carr, A. Exercise for patients with major depression: a systematic review with meta-analysis and trial sequential analysis. 2015. BMC Public Health, 20, 1-9. Singh, B. 2023. M., & Costigan, H. Puterman, E., Zieff, G., & Stoner, L. The effect of expressed Gratitude interventions on psychological wellbeing: A Meta-analysis of Randomised Controlled studies. The interplay of depression symptoms and physical activity: Bidirectional insights from 25-years of the Americans’ changing lives panel. R. Customary physical activity and odds of depression: a systematic review and meta-analysis of 111 prospective cohort studies. 2016. 2006. Weiss, L. 2023. 2017. Maslow, A. University of Oxford: Wellbeing Research Centre. 9, 1–157. Cochrane Database Systematic Reviews. 2013. JAMA Psychiatry, 79(6), 550-559. Motivation and Personality, 2p. 2024. Dubash, S. 2021. 2016. A., Westerhof, G. P. ym. New York: Guilford. Cognitive behavior therapy vs. Kirca, A., M. Malouff, J., & Meynadier, J. ym. ym. 2023. E. 2013. Effect of exercise for depression: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. Towards a benefits theory of leisure well-being. Applied Research in Quality of Life, 16, 1145-1185. A systematic review and metaanalysis of the effects of performing acts of kindness on the wellbeing of the actor. Mental Health and Physical Activity, 26, 100599. M., & Denissen, J. ym. PloSOne, 19(7), e0307744. BMJ Open, 7(9), e014820. B., & Schütz, A. Who benefits from which activity. Cooney, G. Health Psychology Review, 15(4), 574–592. The effects of interventions on psychological well-being: A meta-analysis of randomized controlled trials. Workrelated physical activity and psychological distress among women in different occupations: A cross-sectional study. Staub, E. 2024. Reangsing, C., Rittiwong, T., & Schneider, J. ym. 2024. Journal of Personality and Social Psychology, 125(1), 141-172 MacKerron, G., & Mourato, S. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. Chen, S.T. ym. T. 2011. Mindfulness, 9(2), 371–387. K. 1970. Koydemir, S., Sökmez, A. Curry, O. BMJ, 384. Psychological effects of meditation for healthy practitioners: an update. J. Miller (toim.), The Social Psychology of Good and Evil. Howlett, N., Trivedi, D., Troop, N. Gratitude interventions: Effective self-help. Heissel, A. The influence of leisure engagement on daily emotional well-being. Association between physical activity and risk of depression: a systematic review and meta-analysis. Leisure time, leisure activities, and happiness in China: Evidence from a national survey. 2024. 2023. Conn, V. Teoksessa A.G. Skurvydas, A. 2021). S. M. 2022. International Journal of Applied Positive Psychology, 8(1), 63–86. The evidence-base for positive psychology interventions: a mega-analysis of meta-analyses. ym. R., & Mehr, D. American Journal of Public Health, 101(4), 751–758. World Psychiatry, 22(1), 105–115. Annals of Behavioral Medicine, 49(4), 605–615. E. ym. Dishman, R. 2023. 1996. A., & Chater, A. Journal of Experimental Social Psychology, 76, 320-329. 2017. Journal of Counseling Psychology, 63(1), 20–31. Global Environmental Change, 23(5), 992–1000. Interventions to increase physical activity among healthy adults: meta-analysis of outcomes. 2020. ym. A systematic review and meta-analysis with meta-regression. Effects of mindfulness meditation interventions on depression in older adults: A meta-analysis. J., Smyth, J. Journal of Leisure Research, 47(5), 556–576. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 41 LÄHTEET Buecker, S. Leisure Sciences, 44(7), 995–1012. Journal of Happiness Studies, 22, 413-445. J. J., & Bohlmeijer, E. Davis, D. Applied Research in Quality of Life, 12, 205–228. 2023. Thankful for the little things: A meta-analysis of gratitude interventions. Happiness is greater in natural environments. S. R., & Cheavens, J. Happy to help. 2023. 2021. ym. Noetel, M. PloSOne, 11(6), e0158092. Zawadzki, M. Leisure-time physical activity improves happiness, health, and mood profile better than work-related physical activity. L., Bennie, J., Abbott, G., & Teychenne, M. 2023. British Journal of Sports Medicine, 57(16), 1049–1057. ym. 2021. Leveraging integrative analyses to advance the science of happiness. Journal of Community & Applied Social Psychology, 6(2), 77–99. Physical activity and subjective well-being in healthy individuals: A meta-analytic review. 2021. 2022. C. Nature Human Behaviour, 1–2. 2018. 2013. White, R. Basic human needs, altruism, and aggression. Persuasion strategies applied in psychosocial rehabilitation. Real-time associations between engaging in leisure and daily health and wellbeing. S., Hafdahl, A. Nature Human Behaviour, 7(10), 1697–1707. A systematic review and metaanalysis. Exercise as medicine for depressive symptoms. PsyArXiv. P., & Herring, M. L&T_5_2024.indd 41 L&T_5_2024.indd 41 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kuper, N., Kroencke, L., Harari, G. Cregg, D. Exercise for depression. World Happiness Report. Strength of evidence for five happiness strategies. 2018. ym. Ong, A., & Wilcox, K. Helliwell, J. Are physical activity interventions for healthy inactive adults effective in promoting behavior change and maintenance, and which behavior change techniques are effective. A meta-analysis of the effectiveness of randomized controlled positive psychological interventions on subjective and psychological well-being. Wei, X., Huang, S., Stodolska, M., & Yu, Y. Translational Behavioral Medicine, 9(1), 147–157. Ojanen, M. ym. Aging & Mental Health, 25(7), 1181-1190. control conditions, other psychotherapies, pharmacotherapies and combined treatment for depression: A comprehensive meta-analysis including 409 trials with 52,702 patients. British Journal of Sports Medicine, 57(18), 1203–1209
4 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys SUSANNA LUIKKU Patrik Laine Winnipeg Jets–Montreal Canadiens-ottelussa helmikuussa 2017. C itius, altius, fortius: nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Ehkä päämuutos on sen sisäistäminen, että ”en ole huono urheilija, jos minulle tapahtuu ja koen näin”, Kaski tiivistää. – Mielenterveysongelmat eivät ole enää tabu, ja niistä puhutaan koko yhteiskunnan tasolla enemmän ja avoimemmin. Suojautumiskeinot ja avun lähteet tunnetaan kuitenkin yhä paremmin. Saati sitten törmää niin pahaan seinään, ettei selviä eteenpäin ilman ammattiapua. Kokenut urheilupsykologi Satu Kaski julkaisi oman tutkimuksensa aiheesta jo 2000-luvun alussa, mutta isompi murros asiassa on hänen arvionsa mukaan tapahtunut 2010-luvulta alkaen. Kaikkia ongelmille altistavia tekijöitä ei voida poistaa. Urheilijoidenkaan mielenterveysongelmat eivät ole uusi asia, mutta aiempina vuosikymmeninä ne tunnistettiin ja tunnustettiin heikommin. Kuva: Minas Panagiotakis / AFP / Lehtikuva Urheilijan mieli ja sen muutos Mielenterveysongelmien tabu on murtunut myös huippuurheilussa. L&T_5_2024.indd 42 L&T_5_2024.indd 42 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Huippu-urheilun eetoksen sisään rakentuu helposti kuva yli-ihmisestä, joka ei koska väsy, ole umpikujassa eikä tee vääriä ratkaisuja
Sekä urheilun että muun yhteiskunnan piirissä on kritisoitu sitä, että jatkuva mielenterveyspuhe medikalisoi etenkin nuorten normaalit elämän vastoinkäymiset – ja toisaalta siirtää vastuun rakenteellisista ja johtamisen ongelmista yksilön kokemukseksi, jossa vastuu muutoksesta sysätään hänelle. Samoin kuin niin sanotussa normaalielämässä, jos työterveyshuoltoa ei ole, apua hakiessa törmää yhä useammin seinään. – Kattavat tutkimustulokset mielenterveysongelmien kasvusta puhuvat omaa kieltään. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 4 3 Hän muistuttaa, että urheilu huipulla ja sinne pyrkiminen ovat monella tapaa ympäristö, jonka voi nähdä nykytermein turvattomana. Pelaajayhdistysten kannattaisi olla hereillä ja vaatia myös mielenterveyspuolen hoidon vakuutusta sopimuksiin. Ja jos urheilija pääsee suoraan aiheeseen erikoistuneelle ammattilaiselle, vältytään monelta mutkalta, kuormittavalta selittämiseltä ja väärinymmärrykseltä, Satu Kaski sanoo. Syömishäiriöstä, masennuksesta, uupumuksesta tai päihdeja peliriippuvuudesta ovat kertoneet muun muassa jalkapalloilijat Essi Sainio ja Kaan Kairinen, jääkiekkoilija Niko Hovinen, pesäpalloilijat Mikko Kanala ja Lauri Rönkkö ja salibandyn pelaaja Peter Kotilainen. Kaikkivoipaisen ja -voimaisen huippuyksilön tulee vain kestää ja korkeintaan vahvistua vastoinkäymisistä. Eikä asioita pitäisi päästää siihen pisteeseen, että apua haetaan vasta kun on oltu kolme kuukautta nukkumatta, paniikkikohtaukset ovat jokapäiväisiä tai päihderiippuvuus on päässyt kehittymään näkyväksi. Päihdekoukusta selviytyjistä osa on jakanut tarinansa julkisesti. Ongelmat tulevat esiin, kun ura loppuu tai urheilija loukkaantuu, Kaski sanoo. Toisaalta huippu-urheilu tarjoaa parhaimmillaan niin voimakkaita onnistumisen kokemuksia, rajojen ylittämistä ja loistavan yhteisen ”leikkikentän”, ettei samoja tunteita tavoita mistään muualta. Terveystiedot ovat yksityisiä, mutta yleensä kyseiseen ohjelmaan joudutaan, ei päästä: se on NHL:ssä työnantajan ehto sille, ettei päihde-, lääketai peliriippuvaisen pelaajan sopimusta pureta. Joko apua ei ole ylikuormitetulla ja aliresurssoidulla julkisella puolella saatavilla tai sitten vaaditaan hoitamaan päihderiippuvuus ensin, vaikka se olisi seuraus hoitamattomasta mielenterveysongelmasta. Kaikilla urheilijoilla ei ole hoitopolkua valmiina eikä rahaa hakeutua yksityiselle puolelle. Myös Tuomas Grönmanin mukaan puheet siitä, että nykyajan nuoret ja nuoret aikuiset eivät kestä vastoinkäymisiä ja urheiluun kuuluvia paineita, ovat irti todellisuudesta. Jos kuvaan liittyy epäasiallista kohtelua, kuten alistamista ja kiusaamista, urheilija elää todella stressaavassa tilassa. – Traumaperäisiä mielenterveysongelmia ja syömishäiriöitä on urheilijoilla selvästi verrokkiryhmiä enemmän. Liian moni näistä urheilijoista on päättänyt elämänsä oman käden kautta. Omat ja julkisuuden paineet menestyksestä, pelipaikasta, seuraavasta sopimuksesta, loukkaantumisen pelosta ja taloudellisesta toimeentulosta ovat useimmilla jatkuvasti läsnä. Mielenterveyspuhe ja positiivisuuspakko Yleensä ongelmista on avauduttu urheilu-uran jälkeen, mutta yhä useammat ovat valinneet toisin. Huonoja ratkaisumalleja ja parempaa ennaltaehkäisyä Mielenterveysongelmien kieltämisen tai havaitsemattomuuden aikoina moni urheilija päätyi ”lääkitsemään” ahdistustaan, masennustaan, uupumustaan tai kaksisuuntaista mielialahäiriötään jo uran aikana tai viimeistään niiden jälkeen päihteillä, mikä poikkeuksetta vain pahentaa tilannetta. Etenkin nuoret urheilijat voivat olla hyvin itsekriittisiä, ja täydellisyyden tavoittelua ruokkivat ulkopuoliset odotukset sekä sosiaalinen ja muu media, Grönman sanoo. Huippu-urheilussa ympäristö ja minäkuva voivat vaikuttaa siihen, ettei oireisiin haeta apua, vaikka sitä olisi saatavanakin. Suomessa tunnetuimpiin kuuluu ex-kiekkoilija Marko Jantunen, jolle päihteiden vastaisesta työstä tuli kokemusja vertaisasiantuntijana uusi ammatti. Myös urheilupsykologi ja ex-huippukiekkoilija Tuomas Grönmanin mukaan pitäisi vielä selvemmin sisäistää, että koska huippu-urheilijan elämässä on mielenterveysongelmille altistavia tekijöitä, niihin pitäisi suhtautua ja varautua yhtä lailla ammattimaisesti kuin fyysisiin loukkaantumisiin ja muihin takapakkeihin. Yleensä esiinastujia on kiitetty rohkeudesta, urheiluympäristön ongelmien näkyväksi tekemisestä ja vertaistuesta, mutta toisenlaisiakin ääniä on kuulunut. – Urheilussa se voi näkyä niin, ettei urheilijan ahdistusta, pelkoa ja epävarmuutta oteta todesta eikä hyväksytä: että mitä sinä nyt tuollaisia puhut, pilaat hyvän fiiliksen. – Olympiakomitean vakuutus takaa 10+10 käyntikertaa, mutta sitä ei ole kaikilla urheilijoilla. Ehkä eniten otsikoissa on ollut Montrealiin Columbuksesta siirtynyt Patrik Laine, joka hakeutui NHL:n hoito-ohjelmaan henkisten ongelmien takia. L&T_5_2024.indd 43 L&T_5_2024.indd 43 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. – Vähän niin kuin, että jos näkee ulkona olevan kylmä, laittaa lapaset käteen paleltumisen estämiseksi. Huippuurheilussa ympäristö ja minäkuva voivat vaikuttaa siihen, ettei oireisiin haeta apua. Satu Kaski myöntää, että medikalisaatio voi olla joissain tapauksissa todellinen ongelma, mutta ei läheskään niin yleinen eikä haitallinen kuin ongelmien kieltäminen ja ”positiivisuuspakko”. Urheilu voi myös suojata esimerkiksi perhe-elämän tai muilta siviilipuolen ongelmilta, mutta ei poista niitä. Silloin muutkaan eivät uskalla puhua eivätkä etsiä apua, ja huonon ilmapiirin kiihtyvä kierre on äkkiä valmis. Absolutisti-Laineen kohdalla tätä vaihtoehtoa ei ole tarvinnut spekuloida. Silti joillekin saattoi tulla yllätyksenä, että miljoonia tahkoava ja juniorista asti isoegoisena ja räyhäkkäänä tunnettu ”Tesoman tykki” saattaa olla mielensä kanssa ammattiapua ja sairaslomaa vaativassa umpisolmussa
Silloin joukkueisiin ja seuroihin muodostuu jakolinjoja, jossa pyramidin huipulla ovat menestymisensä ja urheilutaitojensa varjolla muita pompottavat, alistavat ja ylimielisesti kohtelevat ”pikkukeisarit”. Osa henkisen terveyden ja hyvinvoinnin haasteista on luonnollisia, elämässä eteen tulevat asiat ja vaikeudet luovat niitä. Osalla urheilijoista voi olla arjessa läsnä oleva luottohenkilö, kuten fysioterapeutti, huoltaja tai hieroja. Kuva: Rui Vieira / AP / Lehtikuva L&T_5_2024.indd 44 L&T_5_2024.indd 44 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Joukkuelajeissa kanssaurheilijoiden tuki on periaatteessa lähempänä, mutta joukossakin voi tunnetusti olla yksin, etenkin kovassa kilpailutilanteessa – ja joukkueen, seuran tai koko lajin kulttuurissa voi olla epäterveitä piirteitä. ”Ei mitään hävittävää eikä hävettävää” Tuomas Grönman muistuttaa, että urheilu ei ole muusta maailmasta erillinen saareke siinäkään, miksi ja miten mielenterveysongelmat syntyvät ja ilmenevät. Stigma henkisistä ongelmista urheilijan heikkoutena on turha, ja avun hakemista estäessään tai pitkittäessään myös vaarallinen. Se on tietysti hyvä, mutta tämä ei saisi viivästyttää ammattiavun hakemista, jos ja usein kun sille on jo tarve, Kaski huomauttaa. – Mielenterveysongelmia on ollut aina. Satu Kaski ei halua leimata yksittäisiä lajeja, mutta esimerkiksi syömishäiriöt ovat tutkitusti yleisempiä painoluokka-, kestävyysja arvostelulajeissa. Joka suunnasta tulee hälyä, uhkakuvia ja infoja ärsyketulvaa, jonka keskellä kasvavat nuoret ovat aivan eri tilanteessa kuin aiemmat sukupolvet, Kaski sanoo. . – Ja on syytä muistaa, että myös urheilussa on olemassa huonoa johtamista, sortavia rakenteita ja vääränlaista vallankäyttöä, joihin oireilemalla reagoivia yksilöitä on turha syyttää. Sainion ura keskeytyi vuonna 2013 masennuksen ja anoreksian takia kahdeksi vuodeksi. Vielä pahempaa Grönmanin mukaan on, jos aikuiset antavat ymmärtää, että toimintakulttuuri on hyväksyttyä ja siirtävät sitä eteenpäin. Kun näitä asioita aletaan korjata, kaikki voivat paremmin – ja tuloksiakin syntyy helpommin. Sitä voi ja pitää hoitaa – ja mitä aiemmin, sitä parempi, korostaa Grönman. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys Lajikohtaisia ongelmia ja tukikeinoja Tuomas Grönman sanoo, että Patrik Laineen esimerkki voi rohkaista muita hakemaan apua, mutta hän sanoo olevansa huolestuneempi niistä urheilevista nuorista, jotka ovat kasvuiässä ja vasta pyrkimässä huipulle. – Tällaisella touhulla ei ole mitään tekemistä kovuuden, vaatimustason, kilpailullisuuden tai kehittymisen kanssa, vaikka niin yritetään usein esittää. – Se, että mieli menee joskus solmuun tai murtuu, ei ole vaarallista, heikkoutta eikä huonoutta, vaan hoidettavissa oleva ja elämänkulussa mahdollinen asia. Satu Kaski painottaa, että huippu-urheilussa mennään aina tulos edellä; siihen liittyvät paineet ovat osa urheilun eetosta, jota ei voida eikä ole syytä poistaa. – Toisten urheilijoiden tuki on todella tärkeää mielenterveysongelmissa, ja esimerkiksi epäasiallista toimintaa kohdatessa paljon tärkeämpää kuin valmentajan. Ainoa mitä se taatusti kehittää, on nuorten urheilijoiden alttius mielenterveysja muihin ongelmiin, Grönman lataa. – On käsittämätöntä, että junioriurheilussa aina vain esiintyy ammattilaistasolle kuuluvia valmennusja johtamiskäytäntöjä, vääränlaista arvottamista, alistamista ja suoranaista kiusaamista – ja että sen takana ovat useimmiten valmentajat sekä muut auktoriteettiasemassa olevat aikuiset ja vanhemmat, sanoo Grönman. Hän kertoi mielenterveysongelmistaan vuonna 2018. Sen sijaan voidaan kiinnittää huomiota siihen, että tuloksen tekemisen edellytykset ovat optimaaliset myös henkisesti, ja ettei ihmisiä rikota huipputuloksiin pyrkiessä
2024). arvioitu olevan 11 miljardia euroa (OECD 2023). Fyysisen inaktiivisuuden suorien ja epäsuorien kustannusten on arvioitu olevan Suomessa noin 3,2 miljardia euroa vuosittain (Kolu ym., 2022; Kari ym., 2023). 2022). Mielenterveyshäiriöihin liittyvien vuosittaisten kustannusten on SOILE PUHAKKA, FT tutkija ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto soile.puhakka@odl.fi MARJO SEPPÄNEN, FM väitöskirjatutkija ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto marjo.seppanen@oulu.fi Luonnosta lisää liikettä ja mielen hyvinvointia Luonnossa liikkuminen edistää monin tavoin ihmisten hyvinvointia. Asuinympäristö liikkumisen edistäjänä Fyysinen aktiivisuus kytkeytyy yhteiskunnassa vallitseviin tekijöihin. Usein vähäiseen liikkumiseen Kuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 45 L&T_5_2024.indd 45 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Fyysinen aktiivisuus on vahvasti yhteydessä mielenterveyteen. Liikkumattomuus ja mielenterveyshäiriöt aiheuttavat suuria kustannuksia ja kuormittavat julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Viheralueiden merkitys on syytä muistaa yhdyskuntasuunnitellussa. Huomiota olisi kiinnitettävä enemmän helposti saavutettaviin ja motivoiviin liikkumisen muotoihin. Samaan aikaan suomalaisista noin 16 prosenttia kärsi mielenterveyden ongelmista vuonna 2019 (OECD 2023), ja maailmanlaajuisesti koronapandemia lisäsi erityisesti masennusoireilua entisestään (Robinson ym. Yhä useampi suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, vaikka fyysisen aktiivisuuden terveysja hyvinvointivaikutuksista on vahva näyttö. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 4 5 L iian vähäinen fyysinen aktiivisuus on kansainvälisesti väestön terveyttä ja hyvinvointia merkittävästi uhkaava tekijä, jota on kuvattu pandemiaksikin (Kohl ym., 2012). Syitä väes tön liikkumattomuuteen on monia. Tarvitsemme etenkin vähiten liikkuvien fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi entistä monitieteisempää ja -alaisempaa tutkimusta fyysisen inaktiivisuuden syistä. Liikkumisen on todettu ehkäisevän ja hoitavan masennusta ja masennusoireita (Mammen ym. 2013, Noetel ym. Siihen vaikuttavat taloudellinen tilanne, koronapandemia, arkipäivän mahdollisuudet ja tietysti yksilön ominaisuudet (World Health Organization, 2019)
Mieltä kohentavien vaikutusten taustalla vaikuttaa useita ympäristöpsykologian teorioita, kuten tarkkaavaisuuden elpymisteoria (Attention Restoration Theory, ART) ja stressin vähenemisteoria (Stress Reduction Theory, SRT). Yksilön kokemus luonnosta on yksilöllinen. Niiden mukaan luontoympäristöt ovat ihmiselle luontaisesti palauttavia ympäristöjä, jotka vaikuttavat positiivisesti mielenterveyteen ja kognitiiviseen toimintakykyyn kuten psyykkiseen väsymykseen ja keskittymiskykyyn (Kaplan & Kaplan, 1995; Ohly ym., 2016; Ulrich, 2023). Ne ovat välittömiä tai ilmenevät yhdessä esimerkiksi liikkumisen kanssa (Hartig ym., 2014; James ym., 2015). Myös aikaan ja saavutettavuuteen sekä motivaatioon liittyvät syyt ovat yleisiä (Sallis ym., 2016; Ginis ym., 2021). Molemmat teoriat pohjautuvat ennen kaikkea Wilsonin (1984) Biofilia-hypoteesiin, jonka mukaan ihmisillä on synnynnäinen tarve olla vuorovaikutuksessa elävän luonnon kanssa. Myös virtuaaliluonto on ollut tutkimuksen kohteena (Frost et al., 2022). Lapsuus ja kulttuuritausta vaikuttavat, siihen miten määrittelemme luonnon ja minkälaisiin luontoympäristöihin olemme tottuneita ja kiintyneitä. Tutkimusta sekä mielenterveyden että liikkumisen yhteydestä asuinympäristöön tarvitaankin lisää, sillä kaupungistuminen kiihtyy kovaa tahtia (United Nations 2018) ja asuinalueet tiivistyvät luonnon väistyessä tieltä (Naess ym., 2019). Liikkuminen on parhainta, kun se tuo elämään merkityksellisyyttä ja voimaa arjen pyörteisiin. Luonnossa oleskelu lievittää masennusja ahLuontoliikunnassa luonto voi olla tärkeämpi vetovoimatekijä kuin liikunta. Ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat siis riippuvaisia toisistaan, mitä kuvataan planetaarisen terveyden käsitteellä (Horton ym., 2015; Hämäläinen ym., 2023). Luonto terminä on moniulotteinen. 2024). Vahva luontosuhde tärkeä Tutkimus on siirtynyt yhä enemmän luontosuhteen ja hyvinvoinnin yhteyden selvittämiseen. Vahva luontosuhde voi edistää elämän merkityksellisyyden tunnetta, mikä liittyy erityisesti luontosuhteen ja luonnossa liikkumisen yhdessä tuottamiin hyötyihin (Pritchard ym., 2020; Jenkins ym., 2022). Luontokontakti edistää liikkumista ja mielenterveyttä Luontokontakti voi edistää liikkumista ja mielenterveyttä (James ym., 2015). Luontosuhteeltaan vahvat ihmiset viettävät enemmän aikaa luonnossa kuin heikon suhteen omaavat (Flowers ym., 2016). Parhaimmassa tapauksessa nämä kuljetaan lihasvoimin kävellen ja pyöräillen. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys liittyy mielenterveysongelmia tai kroonisten sairauksien aiheuttamia rajoitteita. Luontoympäristöjen on todettu tuottavan enemmän mielen hyvinvointia kuin kaupunkiympäristöjen, jotka voivat myös sisältää paljon ärsykkeitä, kuten melua (Korpela ym., 2010). On mahdotonta yleistää, minkälaiset luontoalueet tuottavat eniten hyvinvointia. Ajankäyttömme on muuttunut, sillä vietämme suurimman osan ajasta n sisätiloissa. Älyja medialaitteiden käyttö on osalla jopa koko valveillaoloajan jatkuvaa. Luonnossa liikkuminen puolestaan on kaikenlaista luonnossa oleskelua, joka ei ole paikallaanoloa. Luontoaltistuksella on sekä fysiologisia että psykologisia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet entistä enemmän huomiota asuinympäristön luonnollisuuteen ja luontosuhteeseen liikuttavina tekijöinä (van den Berg ym., 2018; Puhakka ym., 2020). Erityisesti vihreiden alueiden on todettu olevan yhteydessä pienempään masennusoireiden riskiin (Rautio ym. Kaiken ikäiset suomalaiset viihtyvät luontoalueilla, erityisesti metsäalueilla. Useimmat päivittäisistä rutiineistamme tapahtuvat kotimme läheisyydessä, kuten vapaa-ajan harrastukset, työ-, kouluja asiointimatkat. Luontoliikunnassa luonto voi olla tärkeämpi vetovoimatekijä kuin liikunta (Han & Wang, 2018). Jo muutaman minuutin oleskelu sopivassa luontoympäristössä voi vaikuttaa myönteisesti (Ulrich ym., 1991). Luonnon terveysja hyvinvointivaikutuksia koskevat tutkimukset määrittelevät luonnon pääsääntöisesti vihreäksi tai luonnolliseksi alueeksi, esimerkiksi luonnontilaiseksi metsäksi tai vaihtoehtoisesti ihmisen muokkaamaksi luontoalueeksi, kuten kaupunkipuistoiksi (James ym., 2015; Frumkin ym., 2017). Luontosuhteella vaikuttaa suuresti ihmisen luontoon hakeutumisen motivaatioon. Olisikin tärkeää, että asuinympäristö kannustaa liikkumaan. Jos suhde on vahva, niin ihminen arvostaa luontoa, on valmis tekemään ekologisia ratkaisuja elämässään ja ymmärtää sen olevan hyväksi myös omalle terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Luontoliikunta sen sijaan on tarkoituksenmukaisempaa ja kuormittavampaa fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi polkujuoksu tai umpihankihiihto. He kokevat luontoympäristöt ennen kaikkea palauttavina ja myös mieluisina liikkumisen kannalta (Tyrväinen ym., 2019; Neuvonen ym., 2020). Ihmiset kokevat mielialansa paranevan ja mittauksissa on todettu verenpaineen laskevan luonnossa (Jimenez ym., 2021; Tyrväinen ym., 2023). 2021). Erityisesti metsien ja vaihtelevien luontoalueiden sekä kaupunkien viheralueiden rooli liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin kannalta on noussut esille tutkimuksissa (Tyrväinen ym., 2018; Tyrväinen ym., 2023). Rakennetun ympäristön ominaisuuksista asiointikohteiden helppo saavutettavuus ja hyvä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen infrastruktuuri ovat yhteydessä lisääntyneeseen kävellen ja pyöräillen liikkumiseen (Kärmeniemi ym., 2018). Tutkijat ja liikunta-alan ammattilaiset ovat kiistämättä murrostilanteessa, jossa joudumme entistä ankarammin miettimään keinoja kansalaisten fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kuten myös kansantalouden parantamiseksi. Esimerkiksi luonnon havainnointi, kuten lintujen tarkkailu, sisältää usein kevyttä kävelyä. L&T_5_2024.indd 46 L&T_5_2024.indd 46 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Olisikin tärkeää huomioida entistä enemmän luonnossa liikkumisen ja luontosuhteen roolia fyysisen aktiivisuuden edistäjänä. Kaupunkimaisilla alueilla masennusoireiden riski on suurempi (Rautio ym. Luonnon terveysvaikutuksilla tarkoitetaan terveyshyötyjä, jotka ovat suurempia kuin luonnossa oleskelun haitat, kuten esimerkiksi epämieluisa sää. 2024), ahdistukseen ja stressiin (Gianfredi ym
J., Cochran, B., Kahn Jr, P. Lapsuus on parhaimmillaan läpi elämänkaaren kantavan luontosuhteen muodostumisen kannalta erittäin tärkeää aikaa (Kellert, 2012). The Journal of Climate Change and Health, 13, 100262. Luonnossa oleskelu kannustaa huomaamatta liikkumaan ja tuo mukanaan lukuisia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Näissä ympäristöissä liikkuminen voi tuntua vähemmän kuormittavalta, tapahtuu useammin ja on kestoltaan pidempää verrattuna sisätiloissa tapahtuvaan liikkumiseen (Lahart ym., 2019). Helposti saavutettava lähiluonto on maksuton liikuntapaikka, jossa erityiset varusteet ja välineet eivät ole välttämättömiä. What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health. H., Lawler, J. Erityisesti vihreät runsaskasvilliset alueet luovat liikkumisille terveellisemmän ympäristön puhtaamman ilman ja vähemmän melun ansiosta, mikä edistää mielen palautumista. Time outdoors and residential greenness are associated with reduced systemic inflammation and allostatic load. Fyysinen aktiivisuus ja stressioireilun vähentyminen voi parantaa monien sairauksien, kuten diabeteksen, hoitotasapainoa (Nunan ym., 2013; Andersson & Durstine, 2019). Näin luonnossa oleskelu voi tukea liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien liikkumista. Flowers, E., Freeman, P., Flowers, E. (Calogiuri ym., 2014; James ym., 2015) Myös luonnon monimuotoisuus ja maiseman vaihtelevuus, esimerkiksi pinnanmuotojen moninaisuus, voivat kannustaa liikkumaan. Luontoympäristöjen ja -kontaktin on tutkittu edistävän kognitiivista kehittymistä ja lasten ja nuorten mielenterveyttä. Erilaiset luontolähtöiset menetelmät soveltuvat oivasti myös fyysisen aktiivisuuden ja luontosuhteen edistämiseen. 2024. LÄHTEET Abu-Omar, K., Chevance, G., Tcymbal, A., Gelius, P., & Messing, S. I., Griffin, S. Niiden tulisi olla mahdollisia kaikille ihmisille, erityisesti lapsille ja nuorille. N., Kobylanski, J., Klein, J., Wickersham, L., ... L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 4 7 distusoireilua ja edistää vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa (van den Berg ym., 2018). Frumkin, H., Bratman, G. Puheeksi ottaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä myös yksilöllinen ohjaus on tärkeää. BMC Public Health. Capdevila, L., Losilla, J. 2024. Nature contact and human health: A research agenda. Physical activity promotion, human and planetary health – a conceptual framework and suggested research priorities. Environmental health perspectives, 125(7), 075001. (James ym., 2015; Frumkin et al., 2017) Kodin lähellä sijaitsevat viherympäristöt ja vesistöt liikuttavat ihmisiä iästä riippumatta. & Wade, T. 2017. 2023. Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää lähiluontoa oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi, mutta kaupungistuminen ja luontokato vaikeuttavat tilannetta. F. Luonto tarjoaa kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille monenlaisia liikkumisja harrastusmahdollisuuksia ja toimii siten tasa-arvoisena ja terveyseroja kaventavana ympäristönä (Mitchell ym., 2008). . Tutkittu tieto pitää saada myös tuotua käytäntöön. 2016. Terveysja hyvinvointivaikutukset ovatkin yksi tärkeimmistä syistä hakeutua luontoon. Liikuntatutkimus, erityisesti luonnon, fyysisen aktiivisuuden ja mielen hyvinvoinnin yhteyksien tutkiminen ja ymmärtäminen vaatii monitieteistä yhteistyötä. 2010. Toisen ihmisen tuki voi madaltaa kynnystä hakeutua luontoon. A crosssectional study examining predictors of visit frequency to local green space and the impact this has on physical activity. Environmental science & technology, 44(10), 3947–3955. P., Freeman, P., & Gladwell, V. Environmental Pollution, 344, 123408. Esimerkiksi vapaaehtoinen luontokummitoiminta on koettu hyväksi keinoksi viedä luontoon liittyvää toimintaa ja osallisuutta ihmisten arkeen, päiväkoteihin ja kouluihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonto ja osallisuus, 2024). Jos yksilölle tarjotaan riittävästi tietoa luonnossa liikkumisen periaatteista ja lähiluontokohteista, hänellä on paremmat edellytykset hakeutua luontoon eri vuodenaikoina (Salonen ym., 2020 Passmore ym., 2021). Ymmärrettävästi kaikilla ei ole tasa-arvoista pääsyä luontoon. A cross-sectional study examining predictors of visit frequency to local green space and the impact this has on physical... Kroonisiin sairauksiin voi kuitenkin liittyä potilaan omia ennakkoluuloja liikkumisen mahdollisuuksista suhteessa omaan sairauteen ja tästä syystä luonnossa liikkuminen on matalankynnyksen toimintaa myös heille (Ginis ym., 2021). & Wood, S. (Dadvand ym., 2015; Sakhvidi ym., 2023). M., Alfonso, C., Estrella, T., & Lalanza, J. Kuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 47 L&T_5_2024.indd 47 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Journal of Science and Medicine in Sport. J., ... F. Olennaista on motivoiva ja rohkaiseva tieto. Me tutkijat tarvitsemme liikuntaja sote-ammattilaisten apua tiedon soveltamisessa ja viemisessä käytäntöön. N., Breslow, S. J. M., Styles, J. A. Luontokokemukset ovat avain asemassa yksilön luontosuhteen vahvistamiseksi. Tämä korostaa kuntien ja järjestöjen roolia yksilöllisten luontokokemusten mahdollistajina. A multi-study analysis. On tärkeää, että esteettömyys ja helppokulkuisuus on nykyään huomioitu yhä useammissa luontokohteissa. Myös kaupunkien liikenneja kaavoitussuunnittelijoilla on ratkaiseva rooli, sillä aluesuunnittelu voi vaikuttaa kauaskantoisesti hyvinvoinnin edistämiseen – tai heikentämiseen. Barton, J., & Pretty, J. Viherympäristöjen läheisyys vähentää lasten ja nuorten ruutuaikaa (Dadvand ym., 2014). Egorov, A. Miten edistämme luonnossa liikkumista. Parhaimmillaan luontokäynnit johtavat positiiviseen kierteeseen, josta syntyy uusi, säännöllinen liikkumismuoto, joka ei ole suorituskeskeinen (Shanahan ym., 2016; Egorov ym., 2024). Physical activity and planetary health: A scoping review. Luonnossa liikkumisen ottaminen puheeksi yhä enemmän esimerkiksi kuntien liikuntaneuvonnassa on yksi keino edistää kansalaisten hakeutumista luontoon
& Korpelainen, R. 2022. 2022. Journal of Toxicology and Environmental Health, Part B, 19(7), 305–343. Empirical examinations of effects of three-level green exercise on engagement with nature and physical activity. The relationship between nature connectedness and eudaimonic wellbeing: A meta-analysis. J Epidemiol Community Health, 76(7), 677–684. Ohly, H., White, M. The lancet, 380(9838), 294–305. Robinson, E., Sutin, A. R., Daly, M., & Jones, A. Ecopsychology, 13(2), 103–113. 2019. World Health Organization. E., Hart, J. P., Wheeler, B. Hämäläinen, R. Nunan, D., Mahtani, K. Salonen, K. D., Pratt, M., ... FORESTS AND TREES FOR HUMAN HEALTH: PATHWAYS, IMPACTS, CHALLENGES AND RESPONSE OPTIONS, 125. (2022). & Vasankari, T. Nature step to health 2022-2032: interorganizational collaboration to prevent human disease, nature loss, and climate crisis. Korpela, K. Luonnon virkistyskäyttö 2020. S., Morand, S., Payyappallimana, U., ... 2019. W., Craig, C. Noetel, M., Sanders, T., Gallardo-Gómez, D., Taylor, P., del Pozo Cruz, B., Van Den Hoek, D., ... International journal of environmental research and public health, 18(10), 5137. R., Roberts, N., & Heneghan, C. 2016. International journal of environmental research and public health, 18(9), 4790. 2012. Building for life: Designing and understanding the human-nature connection. Urban sustainability: is densification sufficient. C., Nikolaou, V., & Garside, R. International Journal of Environmental Research and Public Health, 15(2), 375. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. The pandemic of physical inactivity: global action for public health. Kärmeniemi, M., Lankila, T., Ikäheimo, T., Koivumaa-Honkanen, H., & Korpelainen, R. T., Nerg, I., Huikari, S., Leinonen, A. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys Gianfredi, V., Buffoli, M., Rebecchi, A., Croci, R., Oradini-Alacreu, A., Stirparo, G., ... Physical activity for the prevention and treatment of major chronic disease: an overview of systematic reviews. 2012. Annals of behavioral medicine, 52(3), 239–251. The Lancet, 387(10034), 2207–2217. & Tyrväinen, L. Han, K. F., Cerin, E., Conway, T. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. L&T_5_2024.indd 48 L&T_5_2024.indd 48 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. A review of the health benefits of greenness. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., ... E., & Laden, F. L., & Richardson, T. Kaplan, S. Viitattu 12.09.2024. van den Berg, A. Nature-based physical activity and hedonic and eudaimonic wellbeing: The mediating roles of motivational quality and nature relatedness. 68% of the world population projected to live in urban areas by 2050, says UN. L., Lambert, E. Horton, R., & Lo, S. 2024. 2013. W., Bethel, A., Ukoumunne, O. Journal of happiness studies, 21, 1145–1167. World Health Organization. & Signorelli, C. Forests for Human Health–Understanding the Contexts, Characteristics, Links to Other Benefits and Drivers of Change. Journal of environmental psychology, 15(3), 169–182. 2010. & Korhonen, M. United Nations. M., ... Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. American journal of preventive medicine, 45(5), 649–657. 2018. 2023. R., Leetongin, G., & Kahlmeier, S. Sante Publique, (HS1), 249-256. 2008. A., Frank, L. Pritchard, A., Richardson, M., Sheffield, D., & McEwan, K. A systematic review and meta-analysis of longitudinal cohort studies comparing mental health before versus during the COVID-19 pandemic in 2020. Global action plan on physical activity 2018-2030: more active people for a healthier world. The effects of green exercise on physical and mental wellbeing: A systematic review. 2019. 2023. The lancet, 372(9650), 1655–1660. 2023. Tampereen yliopisto. Frontiers in Psychology, 13, 783840. European journal of public health, 34(1), 114–120. Kolu, P., Kari, J. M., Halonen, J. 2018. Tyrväinen, L., Konijnendijk, C., Bauer, N., Dayamba, D. European Planning Studies, 28(1), 146–165. 2018. Associations between nature exposure and health: a review of the evidence. R. The Journal of Climate Change and Health, 10, 100194. 2021. Parental/guardians’ connection to nature better predicts children’s nature connectedness than visits or area-level characteristics. Viitattu 17.9.2024. E., & James, P. & Haahtela, T. The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. 2024. M., Nurkkala, M., Farrahi, V., ... 2024. Association between urban greenspace and health: a systematic review of literature. M., Ylén, M., Tyrväinen, L., & Silvennoinen, H. A., Hodge, K., & Calverley, J. 2020. G., Schiff, J. Systematic reviews, 2, 1-6. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisenjohtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassaolevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudistaasiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luonto-ja-osallisuus. Väitöskirja. Physical activity and the prevention of depression: a systematic review of prospective studies. 2018. Luonto ja osallisuus. 2020. bmj, 384. Rautio, N., Seppänen, M., Timonen, M., Puhakka, S., Kärmeniemi, M., Miettunen, J., ... 2021. & Lonsdale, C. Island press. F., Hart, J. Kellert, S. V., Inoue, S., Alkandari, J. Environmental psychology: An introduction, 55-64. 2021. James, P., Banay, R. Associations between neighbourhood characteristics, physical activity and depressive symptoms: the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. L., Adams, M. M., ... Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A. Health benefits of nature. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Mitchell, R., & Popham, F. Current epidemiology reports, 2, 131-142. https://doi.org/https:// doi.org/10.1016/j.jad.2021.09.098 Sallis, J. Finland: Country Health Profile 2023, State of Health in the EU, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/e7af1b4d-en. Health promotion international, 25(2), 200–209. 2016. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Effect of exercise for depression: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. Lahart, I., Darcy, P., Gidlow, C., & Calogiuri, G. Jimenez, M. The Lancet, 386(10007), 1921-1922. Health and well-being from forests–experience from Finnish research. & Laird, S. Attention Restoration Theory: A systematic review of the attention restoration potential of exposure to natural environments. Journal of Affective Disorders, 296, 567–576. The built environment as a determinant of physical activity: a systematic review of longitudinal studies and natural experiments. 2023. V., Elliott, E. E., Joye, Y., & de Vries, S. Tyrväinen, L., Ojala, A., Neuvonen, M., Borodulin, K., & Lanki, T. & Owen, N. A., Martin, L., Richardson, M., White, M., Hunt, A., & Pahl, S. 2015. Planetary health: a new science for exceptional action. T., & Wang, P. Available at: https://www.un.org/ development/desa/en/news/population/2018-revision-of-worldurbanization-prospects.html. 1995. 2020. Jenkins, M., Lee, C., Houge Mackenzie, S., Hargreaves, E. The individual-level productivity costs of physical inactivity. C. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-1563-4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Passmore, H. M., Salomaa, M. Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R., & Komulainen, J. I., Haveri, H., Prass, M., Virtanen, S. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. 2013. Mammen, G., & Faulkner, G. Kohl, H. Næss, P., Saglie, I. Kari, J. (2015). 2022. OECD/European Observatory on Health Systems and Policies. Medicine and Science in Sports and Exercise, 55(2), 255. 2018. International journal of environmental research and public health, 16(8), 1352. P., DeVille, N. E., Wilt, G
2020; WHO 2022), jota usein käytetään synonyymina mielen hyvinvoinnille, keskittyy hyvinvoinnin tilaan, jossa ihmiset voivat tavoitella omaa potentiaaliansa, työskennellä tuottavasti, selviytyä normaalista elämän stressistä ja antaa positiivisen panoksen yhteisöön sekä laajemmin yhteiskuntaan. Tarkemmin tällä tarkoitetaan sitä, että huonon mielenterveyden riskitekijöitä voi olla esimerkiksi taloudellinen epävarmuus ja työttömyys. 2023). M aailman terveysjärjestö (WHO 2022) määrittelee mielenterveyden henkiseksi ja psykologiseksi hyvinvoinniksi, joka kattaa sen, mitä tunnet itsestäsi ja miten käsittelet ja selviät ulkoisista tilanteista sekä sosiaalisten suhteidesi laadusta. Usein mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin vain tilapäisiä, mutta pitkittyessään ne voivat voivat haitata merkittävästi henkilön hyvinvointia. Positiivisen mielenterveyden viitekehys (Tamminen ym. OECD (2022) on arvioinut, että mielenterveysongelmien taloudellinen taakka, kuten terveyspalvelujen kustannusten nousu, vaikutukset tuottavuuskustannuksiin ja sosiaaliturvan käytön lisääntyminen, voivat olla yli 4 prosenttia (600 miljardia euroa) BKT:stä kaikissa 28 EU-maassa. Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi paitsi yksilöön, mutta myös yhteisöihin ja yhteiskuntiin. Siksi mielenterveyden edistämisessä on tärkeää edistää laajaa ymmärrystä mielen hyvinvoinnista sekä mahdollisuuksia toteuttaa merkityksellistä ja mielen hyvinvointia edistävää toimintaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 4 9 TOMI MÄKI-OPAS, FT professori Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Savon hyvinvointialue tomi.maki-opas@uef.fi Näkökulmia mielen terveyteen ja mielen hyvinvointiin Mitkä poliittiset keinot soveltuvat mielen hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointialueilla. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki, koulutukseen sitoutuminen, sosiaalija terveyspalKuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 49 L&T_5_2024.indd 49 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 2024; Rekola ym. On lisäksi hyvä huomioida, että lähes joka toinen meistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä jonkinasteisia mielenterveysongelmia (OECD 2022). Mielenterveyden taustalla on useita tekijöitä, jotka voivat liittyä geneettiseen alttiuteen, lapsuuden elinoloihin, fyysiseen terveyteen, sosiaaliseen terveyteen, henkiseen hyvinvointiin ja myös ympäristötekijöihin (WHO 2022; DUODECIM 2024; Salmela ym. Mielenterveyttä ei tule ymmärtää vain oireiden vaan laajemmin mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomessa viimeisempien arvioiden mukaan mielenterveysongelmista aiheutuu 880 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon ja 150 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon kustannuksia (Matveinen 2020)
Tässä artikkelissa tarkastelen ensinnäkin mielenter veyden tilaa muutamilla indikaattoreilla valituilla hyvinvointialueilla sekä muutamia niiden keskeisiä taustalla olevia tekijöitä, kuten elintapoja ja palveluita. Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida se, että merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus kertoo siitä, että henkiL&T_5_2024.indd 50 L&T_5_2024.indd 50 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. b. Vastaus sijoittuu jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa psyykkistä kuormitusta ja toinen positiivista mielialaa. Näyttäisi kuitenkin tilastojen valossa siltä, että pohjoissavolaisilla ja pohjoiskarjalaisilla naisilla positiivinen mielenterveys on hieman korkeammalla tasolla kuin muilla hyvinvointialueilla. Mielenterveys ja mielen hyvinvointi a. Mitä asukkaat itse ja toisaalta 2. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (%), AUDIT C -mittari. Mitä hyvinvointialueet voivat tehdä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän pisteluvun saavilla tai sen alittavilla on jo kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuusoireilua. Indikaattori ilmaisee positiivisen mielenterveyden lyhyen mittarin (SWEMWBS) pistemäärän keskiarvon 20–64-vuotiaille, joka perustuu 7-osioiseen versioon mittarista. Nämä kaikki sekä erikseen että yhdessä auttavat ylläpitämään ja edistämään omaan ja muiden mielenterveyden hyvinvointia sekä hakemaan apua sitä tarvittaessa. Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS), keskiarvo. Tarkastelussa on vertailtu joitakin valittuja mielenterveyden mittareita ja niiden taustalla olevia keskeisiä tekijöitä muutamien hyvinvointialueiden (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Helsinki) kesken suhteessa koko Suomen väestöön. Psyykkinen kuormittuneisuus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtana pistemäärää 52. Terveysliikuntasuositus on: Vähintään 2 tuntia 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia raskasta kestävyysliikuntaa viikossa. Terve Suomi aineistoa tarkastellaan kuvailevien tilastollisten menetelmien ja keskeisten tunnuslukujen, prosenttiosuuksien (%) ja keskiarvojen avulla vertailemalla hyvinvointialueita näiden perusteella sekä tekemällä tulkintoja taustalla olevista tekijöistä. Tarkastelussa on hyödynnetty painotettujen pistemäärien keskiarvoa. 5 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys velujen saatavuus, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja luonnon läheisyys. b. Yhteisölle ja yhteiskunnalle on erityisen tärkeää mielenterveyden lukutaidon edistämisen näkökulmasta se, että sitä tukemalla voidaan vähentää mielenterveyteen liittyviä ennakkoluuloja ja stigmaa. Kukin kysymys pisteytettiin 0–4 ja pisteet laskettiin yhteen, jolloin kokonaispistemääräksi voi saada 0–12. Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka olisivat tarvinneet lääkärin vastaanottopalvelua, mutta palvelua ei saatu tai se ei ollut riittävää. Pohjoissavolaiset miehet ja keskisuomalaiset miehet raportoivat positiivisen mielenterveyden korkeammalle tasolle kuin muilla tarkastelluilla hyvinvointialueilla. Ajankohtainen teema mielenterveyden edistämisessä on myös mielenterveyden lukutaito (Cresswell-Smith 2024), jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja hallita mielenterveyteen liittyviä asioita. Tarkastelussa on skaalatun pistemäärän enintään 52 pisteen vastanneiden osuus. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) (MHI5). Hyvinvointialueiden vertailussa eteläsavolaiset ja helsinkiläiset miehet raportoivat muita hieman enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, kun vähiten sitä raportoivat keskisuomalaiset miehet. Eteläsavolaiset naiset raportoivat myös paljon psyykkistä kuormittuneisuutta ja samoin tekevät keskisuomalaiset naiset verrattuna muihin hyvinvointialueisiin. Miesten positiivinen mielenterveys näyttäisi olevan hieman korkeammalla tasolla kuin naisten. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen tilastojen valossa (kuvio 1.), suomalaisessa aikuisväestössä naiset raportoivat hieman miehiä enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta. Asukkaiden mielenterveyden tila ja mitä tekijöitä taustalla mahdollisesti on. c. Tällä tarkoitetaan yksilön tai jopa laajemmin yhteisön tietoa mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, hoitomuodoista, taidosta hakea tietoja ja tukea toista tarvittaessa. Terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus (%). Perustuu AUDIT C:n kolmeen kysymykseen. Mielenterveyden taustalla olevat tekijät: terveysliikuntasuositusten täyttyminen, alkoholin käyttö ja terveyspalveluiden riittämättömyyden kokemus a. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus (%). Käytetyt indikaattorit on kuvattu alla, ja niiden taustalla olevien mittareiden kuvaukset ovat löydettävissä SOTKANET:stä (www.sotkanet.fi). Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20–64-vuotiaista, jotka eivät liiku viikoittain säännöllisesti terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Tarkastelussa ovat ne, jotka eivät liiku terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Lisäksi vähintään kaksi kertaa lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa viikossa. Tarkastelussa liikakäytön pisterajoina on 20–64-vuotiailla miehillä vähintään 6 pistettä, 20–64-vuotiailla naisilla vähintään 5 pistettä. Toiseksi tuon esille tutkimuskirjallisuuden perusteella hyvinvointipoliittisia keinoja: 1. Aineisto ja menetelmät Aineistona on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilastoja indikaattoripankkista (SOTKANET) löytyviä tuoreimpia tilastotietoja Terve Suomi -tutkimuksesta, josta valittiin tiedot vuodelta 2022 ja ikäryhmäksi 20–64-vuotiaat. MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Naisilla tilanne on hieman samansuuntainen. Naisilla positiivisessa mielenterveydessä ei ole merkittäviä havaittavissa olevia eroja hyvinvointialueiden välillä. Vastaukset on pisteytetty (vaihtoehto 1 = 1 p … vaihtoehto 5 = 5 p), pisteet laskettu yhteen (summapistemäärä 7–35 p) ja summapistemäärä on muunnettu SWEMWBS-mittarin painotetuksi pistemääräksi (7–35 p)
2023). Tuloksia tulkittaessa on hyvä muistaa se, että epäterveellisiin elintapoihin liittyviä epäedullisia vaikutuksia mielenterveyteen pystytään ehkäisemään. Eniten terveysliikuntasuosituksen perusteella vähän liikkuviksi luokiteltavia miehiä on Keski-Suomen hyvinvointialueella ja vähiten Helsingin alueella. liikkumiseen ja muihin elintapoihin liittyvät tekijät. Naisilla liikkumisen riittämättömyys korostuu yhtäläisesti kuin miehilläkin, mutta alkoholin käyttö on paljon maltillisempaa kaikilla tarkastelluilla alueilla. Hyvinvointipoliittiset keinot ehkäistä mielenterveysongelmia ja edistää mielen hyvinvointia voidaan karkeasti jakaa kolmeen lähestymistapaan (Sihto & Karvonen 2016; Mäki-Opas & Martikainen 2023). THL:n Terve Suomi -tutkimuksen tilastojen perusteella kaikilla tarkastelluilla hyvinvointialueilla miehillä korostuu liikkumisen riittämättömyys ja alkoholin liikakäyttö. 2024; Saijonkari ym. Vakavat mielenterveysongelmat vaativat varsinkin pitkittyessään kuitenkin säännönmukaista hoitoa ja tukea. Mielenterveyden taustalla on erilaisia elämänkulun aikaisia ja jopa ylisukupolvisia tekijöitä (Salmela ym. Ensimmäinen on individualistinen lähestymistapa, jossa edistetään yksilön terveellisiä Kuvio 1. Hyvinvointipoliittiset keinot: Mitä asukkaat itse ja hyvinvointialueet voivat tehdä asialle. On kuitenkin tärkeä huomioida se, että päihteiden käyttö ja mielenterveys ongelmat linkittyvät läheisesti toisiinsa, joten päihteettömyyden edistäminen on erityisen tärkeää mielenterveysongelmien vähentämisessä. Tulosten näkökulmasta on mielenkiintoista, että vaikka psyykkinen kuormittavuus on korkealla tasolla, niin samoilla alueilla on lähes poikkeuksetta myös korkealla tasolla positiivinen mielenterveys. 2023; WHO 2022 Duodecim 2024). Saijonkari ja tutkimusryhmä (2023) tuovat katsauksessaan esille sen, että esimerkiksi mindfullnessiin, resilienssiin ja elintapoihin liittyvät interventiot ovat vaikuttavia edistettäessä mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia aikuisväestössä. MIEHET NAISET Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 20–64-vuotiaat Positiivinen mielenterveys -mittarin pistemäärä asteikolla 7–35 p (keskiarvo), 20 64-vuotiaat Koko maa Etelä-Savon hyvinvointialue Helsingin kaupunki Keski-Suomen hyvinvointialue Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Pohjois-Savon hyvinvointialue Koko maa Etelä-Savon hyvinvointialue Helsingin kaupunki Keski-Suomen hyvinvointialue Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Pohjois-Savon hyvinvointialue 5 10 15 20 25 5 10 15 20 25 L&T_5_2024.indd 51 L&T_5_2024.indd 51 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Alkoholin liikakäyttöä ilmenee eniten Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa asuvilla miehillä. Positiivinen mielenter veys kuvaa taas sitä, millaisia psyykkisiä voimavaroja ja vahvuuksia sekä kykyjä henkilöllä mahdollisesti on vahvistaa ja ylläpitää omaa mielenterveyttänsä esimerkiksi koherenssin tunteen ja resilienssin avulla. Naisilla sen sijaan korostuu kokemus terveyspalveluiden riittämättömyydestä, mikä näkyy erityisesti Pohjois-Karjalassa. Merkittäviä on myös elinolosuhteisiin ja palveluiden riittävyyteen liittyvät tekijät. 2024; Saijonkari ym. Näistä keskeisiä ja vaikutettavissa olevia ovat mm. Siten sekä naisilla että miehillä näyttäisi olevan myös kykyä ja vahvuuksia vahvistaa omaa mielenterveyttään ja mielen hyvinvointiaan sekä myös mahdollisesti tukea läheisiä mielenterveydessä. Tästä näkökulmasta onkin huolestuttavaa, että terveyspalveluiden saatavuus koetaan riittämättömäksi osassa hyvinvointialueita. Toisaalta myönteisiä vaikutuksia edistämällä kyetään tukemaan mielen hyvinvointia, jopa heikommassa asemassa olevissa ryhmissä (Rekola ym. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 51 löllä voi olla mielialatai ahdistuneisuushäiriö tai jokin muu vakava mielenterveyshäiriö. Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin erot hyvinvointialueiden välillä, THL, Terve Suomi -tutkimus, vuosi 2022, naiset (ylempi) ja miehet (alempi) Päihteettömyyden edistäminen on erityisen tärkeää mielenterveys ongelmien vähentämisessä
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (#363107). Tällöin puhutaan eriarvoisuudesta tai jopa huono-osaisuudesta mielenterveyden kannalta, erityisesti koska nämä erot olisivat ehkäistävissä ja vältettävissä. Hyvinvointipolitiikan keinojen kokonaisuus huomioiden on hyvä muistaa se, ettei yksilöllä ole aina resursseja tehdä itse terveellistä valintaa tai vaalia omaa mielenterveyttään, vaikka olosuhteet nämä mahdollistaisivat. Vaikuttavaa on myös terveellisten ruokatottumusten tukeminen helpottamalla kasvisten määrän lisäämistä tukevia valintoja osana päivittäisiä ruokatottumuksia. Lisäksi toki tarvitaan usein räätälöityjä juuri tiettyyn väestöryhmään kohdistettuja matalan kynnyksen palveluita. Keinoina ovat vaikkapa työssä jaksamisen tukeminen tai viheralueiden lisääminen. Monesti yksilön toiminnan tukemisen lisäksi tarvitaan yhteisön ja yhteiskunnan tukea, ohjausta tai hoitoa, jotta vaikeasta elämäntilanteesta selvitään. 52 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys Kuvio 2. STM:n julkaisi kesällä 2024 Terveydeksi -toimenpideohjelman (STM 2024), jossa ehdotetaan useita tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointipolitiikan toinen keskeinen keino on sosiaalis-rakenteellinen lähestymistapa, jossa muuttamalla sosiaalisia tai rakenteellisia elinolosuhteita pyritään epäsuorasti edistämään mielenterveyttä. Mielenterveyden taustatekijöiden erot hyvinvointialueiden välillä, THL, Terve Suomi -tutkimus, vuosi 2022, naiset (ylempi) ja miehet (alempi) elintapoja kokonaisuutena esimerkiksi elintapaneuvonnan tai valistuksen avulla. Kolmas lähestymistapa on toimintamahdollisuuksien eli mielenterveystaitojen ja kykyjen edistäminen, jossa tuetaan esimerkiksi juuri yksilön kykyjä ja taitoja ylläpitää ja edistää omaan ja toisen mielenterveyttä kulloisissakin elinolosuhteissa. Lisäksi menetelmävalikoimaan kuuluvat laajemmin terveellisten liikuntatottumusten tekeminen helpoksi muun muassa kävelyja pyöräilyolosuhteita sekä lähiliikuntapaikkoja parantamalla. Juuri tämän takia sosiaalis-rakenteelliset ja palvelurakenteeseen kohdistetut hyvinvointipoliittiset keinot ovatkin kaikista tehokkaimpia ja vaikuttavimpia, koska ne kohdistuvat yhdenvertaisesti koko väestöön. Näitä voivat olla esimerkiksi työtai asuinolosuhteiden muuttaminen niin että ne tukevat ja edistävän mielenterveyttä. Elintavoilla on aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeinen rooli mielenterveyden ylläpitämisessä ja mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Palvelujärjestelmällä onkin tärkeä paikkansa hyvinvointiongelmien, tässä tapauksessa mielenterveysongelmien, korjaamisessa ja hoitamisessa. 10 20 30 40 50 60 70 Koko maa Etelä-Savon hyvinvointialue Helsingin kaupunki Keski-Suomen hyvinvointialue Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Pohjois-Savon hyvinvointialue NAISET Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus (%), 20–64-vuotiaat Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20–64-vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 20–64-vuotiaat Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista, 20 64-vuotiaat (2018–) Koko maa Etelä-Savon hyvinvointialue Helsingin kaupunki Keski-Suomen hyvinvointialue Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Pohjois-Savon hyvinvointialue MIEHET 10 20 30 40 50 60 70 L&T_5_2024.indd 52 L&T_5_2024.indd 52 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tulosten perusteella elintapaohjaukseen ja terveellisten elintapojen edistämiseen tähtäävään valistukseen kannattaa edelleen panostaa kaikilla hyvinvointialueilla. . Monet näistä toimenpiteistä tukevat samalla myös mielenterveyttä ja mielenhyvinvointia (taulukko 1.), joita voitaisiin jo nyt edistää hyvinvointialueilla, jos halua ja tahtoa tähän löytyy. Terveysliikuntasuositukset eivät täyttyneet ja alkoholin liikakäyttöä raportoitiin lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Myös sosiaalisella verkostolla ja tuella on oleellinen rooli hoidon toteutumisessa ja onnistumisessa. Kiitokset: Käsikirjoituksen ideoinnissa on hyödynnetty Microsoftin Copilot -tekoälyä
2020. Appelqvist-Schmidlechner, K., Borodulin, K., Mäki-Opas, T. Ravinnosta terveyttä ja hyvinvointia 2. Mental Health Fact Sheet, saatavilla Mental health (who.int) L&T_5_2024.indd 53 L&T_5_2024.indd 53 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Vakiinnutetaan näyttöön perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus (IPS-toimintamalli) osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta sekä laajennetaan toimintamalli myös muihin haavoittuviin ryhmiin 4.4. Saatetaan suun terveys osaksi toimintakulttuuria hoivatyössä 1.5. Building on the Positive; Mental Health Promotion on the Individual, Community, Social Determinant and Policy Level, Helsingin yliopisto, väitöskirja, saatavilla: Building on the Positive; Mental Health Promotion on the Individual, Community, Social Determinant and Policy Level (helsinki.fi) Duodecim. & Mäki-Opas, T. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 5 3 Taulukko 1. Promotive and preventive interventions for mental health and well-being in adult populations: a systematic umbrella review. Kehitetään matalan kynnyksen palveluja ja niiden käyttöönottoa suun terveydenhuollossa 1.4. 2024.Käypähoitosuositukset, mielenterveys, saatavilla kaypahoito.fi Matveinen, P. 2023 31;11:1201552 Sihto, M. Palvelut 1.1 Jalkautetaan uudet ravitsemussuositukset 2.1 Rahoitetaan kouluruokailun kehittämisohjelman toimeenpanoa 3.1 Kehitetään koulujen kerhotoimintaa, syrjäytymisriskissä oleville lapsille kohdennettua muuta harrastustoimintaa sekä kaveritoiminnan malleja lasten ja nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi 4.1 Kehitetään ja pilotoidaan nuorten virtuaalinen hyvinvointineuvola 1.2 Tuetaan joukkoruokailun laatuaskelta julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa 2.2 Laaditaan kansallinen suositus siitä, että kaikki kunnat tarjoa vat ateriaedun varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskenteleville kasvattajille ja opettajille 3.2 Selvitetään kokemuksia nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen malleista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä käynnistetään yhteisasumisen kokeiluja 4.2 Kehitetään eri väestöryhmien tarpeisiin sovitettua elintapamuutoksen ja omahoidon tukea 1.3 Päivitetään opiskeluterveydenhuollon, ase/ siviilipalveluksen ja työterveyshuollon elintapaneuvonta vaikuttaviksi todettujen mallien mukaiseksi 2.3 Laaditaan opetushallituksen suositus älypuhelimien käytön kieltämisestä kouluaikana 3.3 Tuetaan varhaiskasvatukseen osallistumista 4.3. Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden ehkäisy 4. 2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Salmela, J., Lallukka, T., Mäki-Opas, T., Vähäsarja, L. 2023. Mental health problems costing Europe heavily, saatavilla Health at a Glance: Europe 2022 | OECD Rekola, H., Kurkinen, K., Tolmunen, T., Pentikäinen, H., Lakka, T. 2024. 2019. 2024. 2016. et al. Toimenpide-ehdotukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, STM raportteja ja muistioita 2024:19, saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 Tamminen, N. & Karvonen, S. Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan yhteydet positiiviseen mielenterveyden työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla, Liikunta & Tiede, 1/2024 Saijonkari, M. mhpa.2020.100319 Tilastoja indikaattoripankki SOTKANET. & Martikainen, J. 2022. 2024. & Salonsalmi, A. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025-2024, saatavilla: www.sotkanet.fi WHO. & Solin, P. Hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta voidaan tutkia ja hyödyntää päätöksenteon tukena, Duodecim, 139(9):685–8 OECD. Terveydenhuollon menot ja rahoitus. Reinikainen, J. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus – lähestymistapoja ja ratkaisuja. Lasten ja nuorten elinympäristöstä terveyttä ja hyvinvointia 3. THL. Otetaan käyttöön väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vastainen toimenpideohjelma oppilaitoksissa 3.5 Edistetään työpaikkojen monimuotoisuutta 4.5 Päivitetään äitiysja lastenneuvoloiden elintapaohjauksen ja imetyksen tukemisen menetelmät vastaamaan moninaisten asiakkaiden tarpeita 2.6 Edistetään lasten ja nuorten terveyden lukutaitoa kehittämällä koulutussisältöjä, ammattilaisten osaamista ja vanhempien osallistumista 4.6 Otetaan unikasvukäyrä valtakunnallisesti käyttöön lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa 2.7 Kehitetään päihdekasvatusta ja kouluissa tapahtuvia päihteettömyyttä edistäviä toimia sekä ehkäisevää päihdetyötä LÄHTEET Cresswell-Smith, J. Associations of physical activity with positive mental health: a population-based study, Mental Health and Physical Activity, 18:100319, doi: 10.1016/j. 2022. Front Public Health. Tilastoraportti 23/2020, saatavilla www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/146539/TR18_23.pdf?sequence=1&isAllowed=y Mäki-Opas, T. Kehitetään lihavuuden laadukasta hoitoa ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta 2.4 Laaditaan kansalliset suositukset ruutuajasta ja älylaitteiden käytöstä opetuksessa sekä älylaitteiden riittävästä suojaamisesta 3.4. Terveydeksi -ohjelman ehdotetut toimenpiteet tiivistettynä STM:n raporttista 2024 1. Vaikutetaan ylipainoon ja lihavuuteen liittyvään asenneilmapiiriin ja vastuulliseen viestintään 2.5. 2023. 2024 The mediating role of behavioral risk factors in the pathway between childhood disadvantage and adult psychological distress in a Finnish employee cohort, Scientific Reports, in print Sosiaalija terveysministeriö
Toimintatavat on kuvattu kahdella eri verkkokurssilla. Oleellinen on myös heidän käyttämänsä puhetapa. On merkityksellistä, miten valmentajat ja muut aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret. Toimintatapaa on laajennettu harrastusympäristöistä ensimmäisenä urheiluun. Kun harrastusympäristön aikuiset osaavat tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä, kasvaa sen merkitys entisestään. Verkkokurssin käyneitä valmentajia ovat ilahduttaneet sen herättämät ajatukset. Kuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 54 L&T_5_2024.indd 54 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. He ovat huomanneet toteuttavansa jo paljon mielen hyvinvointia tukevia asioita. MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -sisällöt on kehitetty urheiluympäristöihin valmentajien sekä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien aikuisten käyttöön. Nuori mieli urheilussa – syventävä verkkokurssi on pituudeltaan noin kolme tuntia. Urheiluympäristöissä on mahdollisuus tukea mielen hyvinvointia, jonka kivijalkaa rakennetaan jokaisessa harjoitustapahtumassa. Ratkaisevaa on, miten valmentajat ja muut aikuiset kohtaavat heidät. Harrastaminen on jo sinällään merkityksellistä mielenterveyden kannalta. M IELI ry on vienyt useita vuosikymmeniä mielenterveystietoutta kouluihin ja opettajille. Verkkokursseista saatu palaute on ollut myönteistä. Se on suunnattu erityisesti kokeneemmille valmentajille, valmennuspäälliköille, ammattivalmentajille, valmentajien kouluttajille ja vastaavissa tehtävissä toimiville. Valmentajat ovat myös kokeneet löytävänsä verkkokurssilta konkreettisia toimintatapoja, joita he ovat voineet ottaa käyttöön. Nuori mieli urheilussa -verkkokurssi kestää 30 minuuttia, ja on tarkoitettu kaikille valmentajille. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys KATRI LILJA, KM asiantuntija Nuori mieli urheilussa MIELI ry Mielen hyvin vointi lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa Urheilu voi tarjota erinomaiset puitteet lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle
5. Aikaansaamisen kokemukset kasvattavat pystyvyyden tunnetta, omanarvontuntoa sekä itsensä tärkeäksi kokemista, eli luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä. Ota mielellään käyttöön myös tukimateriaali vanhemmille: Vanhemmat nuoren urheilijan tukena. Valmennuksen suunnittelun vaiheet ovat seuraavat: 1. Ymmärsin, kuinka iso vaikutus tavallisella vuorovaikutuksella on.” ”Fysiikka-asiat ja tekniset & taktiset asiat me tiedetään, miten lajissa tehdään. Tavoitteena on vahvistaa valmentajien ja vanhempien osaamista nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Mutta tätä sisältöä me ei saada muista koulutuksista.” L&T_5_2024.indd 55 L&T_5_2024.indd 55 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä, joka muodostaa vakaan pohjan urheilijana ja ihmisenä kasvamiselle ja kehittymiselle. Nuori mieli urheilussa -toimintatavat tukeutuvat Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteorian kuuteen ulottuvuuteen sekä turvalliseen toimintaympäristöön. Arviointia helpottamaan on luotu Tarkistuslista valmentajalle. Vahvat purjeet auttavat myös muuttamaan suuntaa ketterästi ja joustavasti olosuhteiden muuttuessa. Nuori mieli urheilussa sisällöt suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: mieli.fi/nuorimieliurheilussa mieli.fi/ungaidrottare mieli.fi/youngathletes Valmentajapalautetta Nuori mieli urheilussa -verkkokursseista ”Kurssi toi esille uusia näkökulmia ja auttoi hahmottamaan miten valmennusta voi viedä vielä ’syvemmälle’.” ”Valmentajan merkityksen tärkeys nuoren elämässä konkretisoitui. Kyse on taidosta pysähtyä onnellisten hetkien äärelle, kiitollisuuden osoittamisesta sekä myönteisten tunteiden vahvistamisesta. Verkkokurssilta voi ladata avuksi materiaalit: Hyvän harjoituksen tunnusmerkit, Tarkistuslista valmentajalle, Valmentajan keskustelunavaukset ja Nuorten pohdintatehtävät. Nuori mieli urheilussa -sisältöjä viedään valmentajien tietoisuuteen monien eri lajien ja urheiluopistojen valmentajakoulutuksissa. 2. Hankkeessa lisätään ensinnäkin keskustelua ja tietoisuutta mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen mahdollisuuksista ja tärkeydestä urheilussa. Mitä useampi vahva purje urheilijalla on käytössään, sitä palkitsevampaa ja mukavampaa on matkanteko. 5. Valmentaja voi lähteä liikkeelle yhdestä mielen hyvinvoinnin ulottuvuudesta, jota edistetään esimerkiksi pari kuukautta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 55 Hyvän harjoituksen tunnusmerkit Valmentajat ja muut junioriurheilussa toimivat aikuiset voivat aloittaa tutustumalla Hyvän harjoituksen tunnusmerkkeihin. Myönteisyys tukee nuoren urheilijan mielen hyvinvointia. 3. Ensimmäinen askel on toteuttaa Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä valmennusarjessa. Valitse ulottuvuus tai ulottuvuudet, joita haluat edistää valmennuksessa. 4. Huippu-urheilun instituutti KIHU toteuttaa keskisuomalaisille seuroille suunnatun Kohtaava valmentaja -hankkeen, jossa kohdataan seurakohtaisesti valmentajia. Arvioi toimintaasi Tarkistuslistan avulla. Myös liikunnan aluejärjestöt toteuttavat aiheeseen liittyviä koulutuksia ja seurakäyntejä. Pohjola Vakuutus on käynnistänyt yhteistyön 20 lajiliiton ja MIELI ry:n kanssa. 3. Kasvua tukevina purjeina toimii kolme ulottuvuutta: 4. Toimintatavat käytössä eri suunnilla Kauniainen on kannustanut kaupungin neljää Tähtiseuraa tuomaan mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet osaksi valmentajien koulutusta seurassa sekä käytännön valmennustoimintaan. Merkityksellisyys on vahvasti läsnä nuoren urheilijan elämässä, kun hän pääsee hyödyntämään ja kehittämään omia ydinvahvuuksiaan ja vaikuttamaan omaan harjoitteluunsa. Siinä vahvistetaan lasten ja nuorten valmentajina toimivien psykologista ja pedagogista osaamista valmennusarjessa. Läsnäolo ja uppoutuminen – Nuoren urheilijan on hyvä oppia keskittymään pitkäjänteiseen harjoitteluun, rauhoittamaan itsensä stressaavissa tilanteissa sekä elämään hetkessä. Toteuttamalla niitä valmentaja voi vahvistaa mielen hyvinvointia harjoitustapahtuman aikana. . Aktivoi urheilijoita: Suunnittele valmentajan keskustelunavauksen ajankohta ja urheilijoiden pohdintatehtävien käytännön toimet. Kolmesta ensimmäisestä ulottuvuudesta rakentuu turvallinen ja ehjä vene: 1. Kokonaisvaltaista mielen hyvinvoinnin tukemista Syventävä verkkokurssi opastaa ottamaan mielen hyvinvoinnin edistämisen osaksi kausisuunnitelmaa. 6. 2. Näitä voidaan kuvata purjevenevertauskuvalla. Positiiviset ihmissuhteet, ryhmätyötaidot sekä turvallisten aikuisten läsnäolo tukevat nuoren urheilijan mielen hyvinvointia. Myös oman toiminnan säännöllinen arviointi on tarpeen
Tämän lisäksi yhä useampi nuori kamppailee koulu-uupumuksen kanssa (Kela, 2024; ETK, 2023; THL, 2023). Mielenterveyden häiriöt ovat jo esimerkiksi ohittaneet tukija liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syynä. ta-alan ammattilaisten keskuudessa. Ajankohtainen kansanterveyshaaste on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta myös liikuntatieteilijöiden ja liikunJUUSO JUSSILA, MSc väitöskirjatutkija kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto juuso.jussila@uef.fi Tarvitaanko mielenterveyden edistämiseen oma liikkumisen suositus. 56 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys S uomalaisten nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet (Gyllenberg ym., 2023; OECD, 2023). Yleisimmät mielenterveysongelmat – masennusja ahdistuneisuus – heikentävät paitsi ihmisen elämänlaatua ja toimintakykyä, myös kansantaloutta. Paikallaanolon tauottamisen ja kevyen liikuskelun yhteys mielenterveyteen epäselvä ”Kaikki liike kannattaa” on keskeinen viesti esimerkiksi Maailman terveysjärjestön, Yhdysvaltojen ja Suomen liikKuva: Antero Aaltonen L&T_5_2024.indd 56 L&T_5_2024.indd 56 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Puheet mielenterveyskriisistä ja sen moniulotteisuudesta eivät siis ole tuulesta temmattuja. Nykyiset liikkumissuositukset tarjoavat oivan ohjenuoran fyysisen terveyden kannalta riittävän liikkeen saavuttamiseksi. Tästä kertoo muun muassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kesällä 2024 käynnistämä avoin ja maksuton Mielenterveys ja liikunta -opintojakso. Artikkelissani Liikunta – lääke myös mielelle. Suositusten hyöty mielenterveystyön tukena on kuitenkin rajallinen. Nykyisen tutkimustiedon valossa onkin perusteltua pohtia, tarvitaanko mielenterveyden edistämiseen oma liikkumisen suositus. Liikkumisen sanotaan edistävän myös mielen hyvinvointia. (Liikunta & Tiede 4/2023) tiivistin ydinviestikseni, että kaikki liike ei välttämättä vahvista mielenterveyttä
Lihaskuntoa kehittävä liikkuminen – erityisesti voimaharjoittelu – ja liikehallintaa vaativat liikkumismuodot voisivatkin kuulua myös mielenterveyden edistämisen liikkumisen suositukseen. Lihaskuntoja voimaharjoittelun fyysiset terveyshyödyt ovat kiistattomat (HHS, 2018). Voimaharjoittelu voi vahvistaa kehon lisäksi myös itsetuntoa ja minäpystyvyyttä Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikkumista suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa. Säännöllisen kevyen liikkumisen yhteydestä masennusoireisiin, ahdistuneisuuteen tai psyykkisen kuormittuneisuuteen ei ainakaan toistaiseksi ole vakuuttavaa näyttöä missään ikäryhmässä (Felez-Nobrega ym., 2021). Kannustaminen paikallaanolon tauottamiseen ja kevyeen liikuskeluun on näin ollen ansainnut paikkansa suomalaisessa aikuisten liikkumisen suosituksessa. Reipas ja rasittava aerobinen liikkuminen voisivat kuulua myös mielenterveyden edistämisen liikkumissuositukseen, eikä nykyisiä minuuttisuosituksia olisi välttämättä tarpeen muuttaa. Paikallaanolon tauottaminen ja kevyt liikuskelu eivät siis välttämättä kuuluisi mielenterveyden edistämiseen keskittyvään liikkumissuositukseen. Suositus perustuu laajoihin väestötutkimuksiin, joissa on havaittu, että näillä minuuttimäärillä voidaan saavuttaa suurin osa (noin 70 %) liikkumisen terveyshyödyistä – ainakin yleisellä kuolleisuusriskillä mitattuna (Moore ym., 2012; Arem ym., 2015). Suosituksen pintapuolisuutta voi kritisoida. Kaikki liike ei siis ole lääkettä mielelle. Arkisen liikkeen (esimerkiksi työmatkaliikunta) osalta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia (Vella ym., 2023). Vaikka kevyt liikkuminen voi edistää kardiometabolista terveyttä, sen vaikutuksista mielialaan ja mielen hyvinvointiin tiedetään vielä melko vähän. Neurobiologisten ja psykososiaalisten mekanismien lisäksi vapaa-ajan liikunnan ”ylivoimaa” voivat selittää sisäistä motivaatiota ruokkivat tekijät, kuten liikkumisen omaehtoisuus, mielekkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne (Ryan ym., 2000). Edes vapaa-ajan liikunnan muodolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä. Erot kevyen ja reippaan liikkumisen vaikutuksissa voivat johtua esimerkiksi siitä, että kovatehoisempi liike saattaa tehostaa mielihyvähormonien (esimerkiksi endorfiinit, dopamiini ja serotoniini) sekä aivojen rakenteeseen ja toimintaan vaikuttavien neurokemikaalien (esimerkiksi aivoperäinen hermokasvutekijä) tuotantoa tehokkaimmin (Lin ym., 2013; Dishman ym., 2009; Knaepen ym., 2010). Kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu, että paikallaanolon katkaisevat lyhyet liikkumistuokiot voivat parantaa vireystilaa ja joitain kognitiivisen suorituskyvyn osa-alueita, mutta mielialan suhteen näyttö on ristiriitaista (Wu ym., 2023; Giurgiu ym., 2020; Mailey ym., 2017; Bergouignan ym., 2016). Teoriassa liikkumista voisi suositella enemmänkin, mutta merkittävien lisähyötyjen saavuttaminen saattaisi edellyttää jopa suosituksen kaksintai kolminkertaistamista (Moore ym., 2012; Arem ym., 2015). Ne saattaisivat kuitenkin hetkellisesti lievittää esimerkiksi väsymyksen ja uupumuksen kaltaisia masennukseen liittyviä oireita. Lisää tutkimusnäyttöä kuitenkin vaaditaan suosituksen eri osa-alueiden tarkentamiseksi. Arjen toimintakykyä ylläpitävä lihaskunto ja liikehallinta voivatkin kehittyä lihasvoimaa vaativilla arkiaskareilla, kuten raskailla pihatöillä tai portaiden käytöllä. Kuormittavuuden suhteen myös muut tuoreet, satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvat meta-analyysit suosittelevat, että mielenterveysoireiden lieventämiseen tähtäävän liikkeen tulisi olla vähintäänkin reipasta – eli sydämen sykettä kohottavaa ja ainakin lievästi hengästyttävää (Heissel ym., 2023; Singh ym., 2023). Tästä syystä mielenterveyden edistämiseen tarvitaan mielestäni oma liikkumisen suositus (ks. Aerobisen liikunnan ja mielenterveysoireiden annos-vastesuhteesta tarvitaan lisää tietoa Suomalaisille aikuisille suositellaan ainakin 150 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia rasittavaa aerobista liikkumista viikossa. Kaikenlaisen kuntoliikunnan, urheilun harrastamisen ja rentouttavan liikkumisen (esimerkiksi luontoliikunta ja jooga) on havaittu ennaltaehkäisevän ja lievittävän mielenterveysoireilua (Vella ym., 2023). Tämä iskulause on osittain totta, sillä jo lyhytkestoinen kevyt liikkuminen voi vaikuttaa myönteisesti verenpaineeseen, sokerija rasva-aineenvaihduntaan sekä pidemmällä aikavälillä myös kehon koostumukseen (Chastin ym., 2019; Amagasa ym., 2018). Liikkumisen konteksti suosituksen keskiössä Erityisesti vapaa-ajan liikunta edistää mielenterveyttä. Lisäksi voimaharjoittelua ja liikehallintaa kehittävät liikkumismuodot, kuten pallopelit, saattavat olla omiaan vahvistamaan itsetuntoa ja minäpystyvyyden tunnetta esimerkiksi lihasten kasvun tai uusien hienomotoristen taitojen oppimisen kautta (Nguyen Ho ym., 2023). Kuten aerobisen liikunnan kohdalla, kovatehoisempi lihaskuntoharjoittelu voi edistää mielen hyvinvointia erilaisten neurobiologisten mekanismien kautta. Kesällä 2024 julkaistu meta-analyysi viittaa kuitenkin siihen, että 140 minuuttia reipasta liikkumista viikossa saattaisi olla optimaalisin annos ainakin masennusoireiden lievittämiseksi (Tian ym., 2024). Tämä vaikeuttaa suosituksen yksityiskohtaisempaa laatimista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 57 kumissuosituksissa (WHO, 2020; HHS, 2018; UKK-instituutti, 2019). Tämä olisi ehkä käyttäytymisen muutokseen kannustamisen näkökulmasta ongelmallista, jos suositusten kohderyhmäksi ajatellaan vähiten liikkuvat aikuiset. L&T_5_2024.indd 57 L&T_5_2024.indd 57 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ehkä juuri ylimalkaisen muotoilunsa vuoksi tätä ”unohdettua suositusta” noudatetaan huomattavasti harvemmin kuin aerobisen liikkumisen suosituksia (Strain ym., 2016). myös Teychenne ym., 2020). . Aerobisen liikkumisen ja mielenterveysoireiden annos-vastesuhteesta ei tiedetä vielä paljoa. Voimaharjoittelu voi vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen, esimerkiksi lievittämällä masennusja ahdistuneisuusoireita (Rossi ym., 2024; Gordon ym., 2017). Jos mahdollista, suosi positiivista yhdessäoloa sisältävää, monipuolista ja reipasta liikkumista. Sitä odotellessa mielenterveys työtä tukeva liikkumissuositus voisi näyttää yksinkertaisimmillaan tältä: liiku vapaa-ajallasi säännöllisesti, omaehtoisesti ja tavoilla, joista pidät eniten
Sports Medicine, 53(11), 2171–2190. Mechanisms linking physical activity with psychiatric symptoms across the lifespan: a systematic review. 2024. W., & Reichert, M. A., Linet, M. Sports Medicine, 40(9), 765–801. M. & Savelberg, H. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 13, 113. M. Nguyen Ho, P. M., Hofman, A., Lubans, D. L., Jordan, C., O’Day, R., Hill, J. M. Statistical yearbook of pensioners in Finland 2022. PLoS Medicine, 9(11), e1001335. & Inoue, S. Giurgiu, M., Koch, E. & Mutrie, N. 2016. B., Rosenbaum, S. 2023. American Psychologist, 55(1), 68–78. A. & Schuch, F. C., Patel, A. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. & Lubans, D. Exercise benefits brain function: the monoamine connection. A., Aidman, E., Teychenne, M., Smith, J. 2019. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-jahankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset. Rossi, F. THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). D., Plotnikoff, R. Finland: Country Health Profile 2023, State of Health in the EU. Arem, H., Moore, S. Wu, Y., Van Gerven, P. Lin, T. K., Ablah, E., Swank, A. R. Geneve: Maailman terveysjärjestö. Is objectively measured light-intensity physical activity associated with health outcomes after adjustment for moderate-to-vigorous physical activity in adults. G., Rossi, P. & Koyanagi, A. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 33(3), 257–266. 2024. 2019. T., De Jong, N., Kealey, E., Nikolovski, J., Groppel, J. Vella, S. 2020. A systematic review and meta-analysis with metaregression. P. Leisure time physical activity of moderate to vigorous intensity and mortality: a large pooled cohort analysis. & Bennie, J. Mailey, E. M. The effects of resistance exercise training on anxiety: a meta-analysis and meta-regression analysis of randomized controlled trials. 2023. J. 2018. HHS (Yhdysvaltain sosiaalija terveysministeriö). T., Ha, P. W. ETK (Eläketurvakeskus). Heissel, A., Heinen, D., Brokmeier, L. Journal of Science and Medicine in Sport, 26(2), 132–139. Ryan, R. Knaepen, K., Goekint, M., Heyman, E. W. & Sourander, A. 2023. 2009. Viikoittaisen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Exercise as medicine for depressive symptoms. 2018. OECD/European Observatory on Health Systems and Policies. Leisure time physical activity and mortality: a detailed pooled analysis of the dose-response relationship. https:// ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/ aikuisten-liikkumisen-suositus/. Optimising the effects of physical activity on mental health and wellbeing: a joint consensus statement from Sports Medicine Australia and the Australian Psychological Society. British Journal of Sports Medicine, 57(18), 1203–1209. Gordon, B. 2023. British Journal of Sports Medicine, 53(6), 370–376. Washington, DC: Yhdysvaltain sosiaalija terveysministeriö. Tietopaketti: sairauspoissaolot. C., Ebner-Priemer, U. Comparison of new psychiatric diagnoses among Finnish children and adolescents before and during the COVID-19 pandemic: a nationwide register-based study. M., Smith, L., Shin, J. L., Richards, J., Schuch, F. Breaking up sedentary behavior optimally to enhance mood. Mental Health and Physical Activity, 2(1) 4–9. Kela (Kansaneläkelaitos). Teychenne, M., White, R. Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E., Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. H. 2020. I., Kim, M. W., de Groot, R. O., Winkens, B. The forgotten guidelines: cross-sectional analysis of participation in muscle strengthening and balance & co-ordination activities by adults and older adults in Scotland. H. 2000. PLoS Medicine, 20(2), e1004072. R., McDowell, C. Neuroplasticity – exercise-induced response of peripheral brainderived neurotrophic factor: a systematic review of experimental studies in human subjects. E., de Gonzalez, A. 2024. Brain Sciences, 3(4), 39–53. A., Mishina, K., Liukko, E., Kääriälä, A. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and wellbeing. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 15, 65. & Wang, X. & Herring, M. Pariisi: OECD Publishing. Mental Health and Physical Activity, 18, 100315. O. Do we need physical activity guidelines for mental health: What does the evidence tell us. M., Hartge, P. 2023. & Meeusen, R. A systematic review. H., Eijnde, B. Kouluterveyskyselyn tulokset. JAMA Internal Medicine, 175(6), 959–967. Journal of Psychiatric Research, 176, 384–392. M. Optimal exercise modality and dose to improve depressive symptoms in adults with major depressive disorder: a systematic review and Bayesian model-based network meta-analysis of RCTs. 2023. Dishman, R. Tian, S., Liang, Z., Qui, F., Yu, Y., Wang, C., Zhang, M. & Lee, I. & O’Connor, P. Moore, S. Psychiatry Research, 334, 115805. 2015. WHO (Maailman terveysjärjestö). S., Lee, I. & Neves, L. 2012. Strain, T., Fitzsimons, C., Kelly, P. M. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 18, 123. Felez-Nobrega, M., Bort-Roig, J., Ma, R., Romano, E., Faires, M., Stubbs, B., Stamakakis, E., Olaya, B., Haro, J. 2013. R., Vernooij, M. V., Matthews, C. Effect of frequent interruptions of prolonged sitting on selfperceived levels of energy, mood, food cravings and cognitive function. 2017. Effects of an intervention to reduce sitting at work on arousal, fatigue, and mood among sedentary female employees: a parallelgroup randomized trial. Helsinki: Suomen virallinen tilasto. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 59(12), 1166–1171. UKK-instituutti. J., Thun, M., Gapstur, S. 2023. Light-intensity physical activity and mental ill health: a systematic review of observational studies in the general population. & Bessesen, D. S., Weiderpass, E., Visvanathan, K., Helzlsouer, K. & Rodriguez-Ayllon, M. L. British Journal of Sports Medicine, 57(16), 1049–1057. & Maher, C. 2016. Sports Medicine, 47, 2521–2532. https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/ tietopaketti-sairauspoissaolot. B., Rosenbaum, S., Hallgren, M. O., Linet, M. 2023. L., Skarabis, N., Kangas, M., Vancampfort, D., Stubbs, B., Firth, J., Ward, P. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. 2017. L., Rosenkranz, S. & Kuo, Y. & Deci, E. T., Tong, T., Bramer, W. A. Systematic review with meta-analysis of experimental and observational studies. 2010. K. Q., Stubbs, B., Schuch, F. Chastin, S. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. & Matthews, C. B. Lessons in exercise neurobiology: the case of endorphins. M. E. B., Park, Y., Katki, H. & Casey, K. Strength training has antidepressant effects in people with depression or depressive symptoms but no other severe diseases: a systematic review with meta-analysis. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 teema Liikunta & mielenterveys LÄHTEET Amagasa, S., Machida, M., Fukushima, N., Kikuchi, H., Takamiya, T., Odagiri, Y. B., Visvanathan, K., Campbell, P. L. C., Patel, A., Hartge, P., De Gonzalez, A. Medicine & Science in Sports & Exercise, 52(2), 457–465. Effects of breaking up sitting with lightintensity physical activity on cognition and mood in university students. How does light-intensity physical activity associate with adult cardiometabolic health and mortality. BMC Public Health, 16, 1108. L&T_5_2024.indd 58 L&T_5_2024.indd 58 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 2020. S. T., Freedman, M., Weiderpass, E., Adami, H. P., Lyons, M. & Stamatakis, E. 2021. J., Swann, C., Rosenbaum, S., White, R. E., Dos Santos, G. F., De Craemer, M., De Cocker, K., Powell, L., Van Cauwenberg, J., Dall, P., Hamer, M. Gyllenberg, D., Bastola, K., Wan Mohd Yunus, W. Bergouignan, A., Legget, K. E
Aikuisuuteen jatkuva seuraharrastus tukee aktiivisuuden säilymistä.. Nuori siirtyy uusille koulutuksen tai työelämän poluille, ihmissuhteet ja asuinpaikkakin saattavat muuttua. Liikkumisen polut 15 ja 19 ikävuoden välillä (n = 254) 15 v 18 v 200 150 100 50 Reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus m in /p äi vä Liikkumisen lisääjät (8 %) Aktiivisuuden säilyttäjät (28 %) Liikkumista korkealta keskitasolle vähentävät (13 %) Liikkumista keskitasolta alhaiselle tasolle vähentävät (24 %) Läpi nuoruuden vähän liikkuvat (28 %) L&T_5_2024.indd 59 L&T_5_2024.indd 59 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. TUULA AIRA, TtT yliopistonopettaja liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto tuula.m.aira@jyu.fi Isäsuhteen luonne vaikuttaa liikkumisen vähenemiseen nuoruudessa Liikkumisen väheneminen linkittyy nuoren ja isän keskusteluvaikeuksiin. Aktiivisuuttaan vähentävät nuoret jakautuivat kahtia. Melko suuri osa nuorista (runsas neljännes) säilytti entisen varsin korkean aktiivisuustason, ja samansuuruinen joukko liikkui vähän läpi nuoruuden. 2019). 2021). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 5 9 S iirtymä nuoruudesta nuoreen aikuisuuteen on tärkeä elämänvaihe, jolloin tapahtuu monia muutoksia. Väitöstutkimukseni aineistosta muodostui viisi eri suuntaista 15–19-vuotiaiden liikkumisen polkua (kuvio 1.). Nuori aikuisuus on elämänvaihe, jota on toistaiseksi tutkittu yllättävän vähän pitkittäisasetelmalla seuraamalla samojen henkilöiden liikkumista pidemmällä ajalta (Corder ym. Olin onnekas, kun pääsin väitöstutkimuksessani tarkastelemaan 15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten liikkumiskäyttäytymistä, terveyttä ja monenlaisia taustatekijöitä yhdistellen liikemittari-, laboratorioja kyselyaineistoja. Se näkyy myös sydänja verisuonisairauksien riskitekijöissä. Pelkkä keskiarvojen tarkastelu kuitenkin peittää alleen muunlaiset liikkumisessa tapahtuvat muutokset. Toisessa ryhmässä aktiivisuus laski keskitasolta alhaiselle tasolle, kun toisessa joukossa aktiivisuus väheni korkealta lähtötasolta keskitasolle. Kaikkien liikkuminen ei suinkaan vähene. 2019; van Sluijs ym. Lisäksi aineisto sisälsi pienen liikkumista lisäävien ryhmän, joka liikkui paljon 15-vuotiaana, mutta vielä tätäkin enemmän 19-vuotiaana. Kuva: Antero Aaltonen Kuvio 1. Terveysja liikuntatieteilijää kiinnostaa myös, miten liikkumistottumukset ja muu käyttäytyminen kehittyvät. Erisuuntaisia liikkumisen polkuja Moni tietää, että liikkuminen keskimäärin vähenee nuoruudessa (Corder ym
Tuula Aira. Matka opiskelutai työpaikkaan oli yhtä pitkä lähes joka toisella 19-vuotiaalla. Tässä vähän läpi nuoruuden liikkuvien ryhmässä myös koululiikuntaa oli 15-vuotiaana vähemmän, eli liikunta todennäköisesti valittiin harvoin valinnaisaineeksi. Lisäksi halusin tutkia, miten liikkumisen muutokset heijastuvat kardiometabolisiin riskitekijöihin, eli sydänja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskitekijöihin. Yli viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asui kolmannes nuorista 15-vuotiaana. 2021) voi olla osalle nuorista liikaa. Aktiivisuuden säilyttäjät ja liikkumistaan korkealta keskitasolle vähentävät jatkoivat seuraharrastustaan nuoreen aikuisuuteen tyypillisemmin kuin muut. Minua kiinnosti selvittää, miten nämä ryhmät eroavat toisistaan muun terveyskäyttäytymisen, psykososiaalisten tekijöiden, seuratoimintaan osallistumisen, koulutai työmatkaliikunnan sekä paikallaanolon suhteen. Harrastuksen loppuminen saa kuitenkin pohtimaan, missä määrin harrastuksen jatkaminen vähemmän tavoitteellisesti on mahdollista nuorena aikuisena, kun muu vapaa-ajanvietto, opinnot tai työelämä vievät enemmän aikaa. Tarvitaan monenlaisia liikkumisympäristöjä ja yhteisöjä, jotka helposti ja luontaisesti sopivat nuoren aikuisen arkeen ja ajankäyttöön. 2023). Kuva: Jyväskylän yliopisto L&T_5_2024.indd 60 L&T_5_2024.indd 60 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Näin pitkän matkan liikkuminen kokonaan aktiivisesti ei ole pääosalle mahdollista, mutta nuoria voi kenties kannustaa sisällyttämään liikettä osaan matkasta tai muihin arkimatkoihin. Seurat myös liikuttavat suuria määriä nuorempia ikäluokkia (Blomqvist ym. Ihanteellisinta olisi, että seuraharrastusta voisi halutessaan jatkaa, vaikka harjoituskertoja vähentäisikin. Noin kolmasosa tutkituista nuorista jättäytyi pois liikuntaseuratoiminnasta täytettyään 15 vuotta. Kouluja työmatkojen passiivisuus laskee kokonaisaktiivisuutta Passiivisesti kuljetut kouluja työmatkat sekä urheiluseuraharrastuksen puuttuminen 15ja 19-vuotiaana olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään kokonaisaktiivisuuteen. 2023). Oleellisinta lienee kuitenkin se, että riittävä ja itselle mielekäs liikkuminen säilyy myös nuorena aikuisena – tapahtuipa se seurassa tai jossakin muualla, ohjatusti, itsenäisesti tai kaverin kanssa. Keskimääräinen 16–20-vuotiaiden neljä harjoituskertaa viikossa (Mononen ym. Liikkumisen lisäämispotentiaalia olisi siis monentyyppisissä liikkumisen muodoissa kaikkein vähiten läpi nuoruuden liikku vien joukossa. Liikuntaseurat ansaitsevat tunnustusta siitä, että toiminnassa mukana pysyvien fyysinen aktiivisuus säilyy korkeana nuoreen aikuisuuteen. Harrastuksen jatkuminen näytti tukevan aktiivisuuden säilymistä. Pitkät yli viiden kilometrin pituiset koulumatkat yleistyvät kaikissa liikkumisen muutosryhmissä siirryttäessä nuoreen aikuisuuteen. jyu.fi/tels), joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten verkoston yhteistyönä opetusja kulttuuriministeriön rahoittamana. 2008; Rinta-Antila ym. Halu panostaa opiskeluun on kuitenkin yksi yleisimmistä havaituista perusteluista lopettaa liikuntaharrastus (Eime ym. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Näin tutkittiin Tutkimuksen aineisto muodostui 254 nuoren liikemittauksista ja verikokeen sisältävästä terveystarkastusaineistosta kahdelta mittauskerralta: vuosilta 2013–2014 nuorten ollessa 15-vuotiaita ja 2017–2018 heidän ollessaan 19-vuotiaita. Väitöskirja Physical Activity Patterns from Adolescence to Young Adulthood: Their Characteristics and Relationship with Cardiometabolic Health koostuu kolmesta vertaisarvioidusta kansainvälisestä artikkelista ja yhteenveto-osuudesta. Liikuntaseura tukee aktiivisuuden säilymistä Liikuntaseuraharrastuksen lopettaminen oli yleistä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittaviksi rekrytoitiin 156 nuorta urheiluseuran (seuranuoret) ja 100 koulun (nuoret, jotka eivät harrastaneet urheiluseurassa) kautta Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kuopiosta ja Oulusta sekä niiden ympäryskunnista. Joidenkin seurojen motiivina on tavoitteellisen kilpaurheilun mahdollistaminen, ei kaiken kansan liikuttaminen. Tutkimus on osa Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut – Terveyttä edistävä liikuntaseura -seurantatutkimusta (www
https://doi.org/10.1186/ s12889-023-17122-4 Aira, T., Vasankari, T., Heinonen, O. T. 2023. E., White, M. 2019. Onko isän ja nuoren vuorovaikutuksella ja perhedynamiikalla yleisemmin merkitystä nuoren liikkumiskäyttäytymiselle. Epäterveellisten terveystottumusten kasautuminen oli siis havaittavissa 19-vuotiaana, ei vielä 15-vuotiaana. T. Physical activity behaviours in adolescence: Current evidence and opportunities for intervention. F., Ekelund, U., Crochemore-Silva, I., Guthold, R., Lubans, D., Oyeyemi, A., Ding D. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 18, Article 85. Lancet 398(10298), 429?42. Liikkumisen väheneminen heijastuu sairauksien riskitekijöihin Monet elintapasairaudet ilmaantuvat vasta vanhemmalla iällä, mutta liikkumisen merkitys terveydelle voidaan osoittaa jo paljon aiemmin. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 83–92. Kun 17-vuotiaan tulisi liikkua tunti joka päivä, eli seitsemän tuntia viikossa, niin 18-vuotiaalta vaaditaan neljä ja puoli tuntia vähemmän. British Journal of Sports Medicine 53(8), 496–503. Havaitsin, että liikkumisen väheneminen 15 vuoden iästä alkaen näkyi epäedullisina sokeriaineenvaihdunnan, hyvän eli HDL-kolesterolin ja painoindeksin muutoksina. Health Education Research, 25(2), 282–293. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 61 Isäsuhteen merkitys liikkumisen jatkuvuudelle yllättävä tulos Yksi väitöstutkimukseni mielenkiintoisimmista tuloksista oli se, että isän ja nuoren vuorovaikutus 15-vuotiaana ennusti nuoren liikkumiskäyttäytymisen kehittymistä nuoreen aikuisuuteen. 2021. J., Korpelainen, R., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Vasankari, T., Villberg, J. International Journal of Health Promotion and Education 61(6), 317– 331.https://doi.org/10.1080/14635240.2022.2116943 van Sluijs, E. J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Vähä-Ypyä, H. Joka tapauksessa laaja-alaisella terveyden edistämisellä, kuten isien ja nuorten vuorovaikutuksen tukemisella, saattaisi olla potentiaalia ehkäistä liikkumisen vähenemistä ja tukea aktiivisuuden säilymistä nuoruudessa. & van Sluijs, E. 2024. Kansainvälisissä ja kansallisissa liikkumissuosituksissa on tässä mielessä erikoista se, että suositus muuttuu äkisti yhdessä yössä. Liikkumisesta on siis selvästi hyötyä jo nuoruudessa – fyysisen aktiivisuuden muutokset näkyvät väestötasolla konkreettisesti verikokeissa ja muissa laboratoriomittauksissa. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 33(9), 1807–1820. & Harvey, J. Oma nuorten aikuisten liikkumissuositus tarvitsisi perustakseen tietenkin riittävästi tutkimusnäyttöä siitä, minkä verran liikettä on terveyden kannalta riittävästi. Corder, K., Winpenny, E., Love, R., Brown, H. R., Casey, M. & Katzmarzyk, P. Vakioin sukupuolen, hedelmien ja vihannesten käytön, tupakoinnin sekä nuuskankäytön vaikutuksen tutkimustuloksiin. Kokko & L. Näihin ryhmiin kuuluvat söivät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia 19-vuotiaana kuin aktiivisesti läpi nuoruuden liikkuvat nuoret. Liikkumista voi suositella terveyden näkökulmasta. Terveyden edistäminen, joka ei suoraan liity liikkumiseen, tulisikin nähdä mahdollisuutena edistää fyysistä aktiivisuutta. Samoin nuorilla, joiden liikkuminen lisääntyi, ilmeni jo alle 20-vuotiaana terveyden kannalta suotuisaa verenpaineen laskua. Urheilu ja seuraharrastaminen. & Vasankari, T. https://doi.org/10.1093/her/cyn060 Rinta-Antila, K., Koski, P., Heinonen, O. L&T_5_2024.indd 61 L&T_5_2024.indd 61 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. & Kokko, S. 2023. M., Payne, W. M. Niillä nuorilla, joiden liikkuminen väheni varsin alhaiselle tasolle tai jotka liikkuivat vähän läpi nuoruuden, oli muita enemmän keskusteluvaikeuksia isän kanssa mieltä painavista asioista. https://doi.org/10.1186/s12966-021-01130-x Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. Longitudinal physical activity patterns and the development of cardiometabolic risk factors during adolescence. Äidin ja nuoren vuorovaikutuksen osalta vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tällä hetkellä 18-vuotiaan suositus on sama kuin eläkeikää lähestyvän aikuisen. Psychosocial and health behavioural characteristics of longitudinal physical activity patterns: a cohort study from adolescence to young adulthood. https://doi.org/10.1111/sms.14415 Aira, T., Vasankari, T., Heinonen, O. Physical Activity Patterns from Adolescence to Young Adulthood: Their Characteristics and Relationship with Cardiometabolic Health. LIITU tutkimuksen tuloksia 2022. Kaksi ja puoli tuntia vähintään reipastehoista liikettä viikossa riittää hänelle suosituksen mukaan. 2008. Change in physical activity from adolescence to early adulthood: A systematic review and meta-analysis of longitudinal cohort studies. Siten liikkumisryhmien välillä havaitut erot ja muutokset riskitekijöissä olivat riippumattomia muista tutkituista tekijöistä. P. Transition in participation in sport and unstructured physical activity for rural living adolescent girls. 2021. Liikkumisen väheneminen 15–19-vuotiaana varsin alhaiselle tasolle tai vähäinen liikkuminen läpi nuoruuden näkyi myös ruokailutottumuksissa. P., Heinonen, O. M. Teoksessa: S. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)01259-9 Liikkumistaan vähentäneet tupakoivat useammin nuorina aikuisina. & Kokko, S. Aira, T. & Kokko, S. Liikkumistaan vähentäneet tupakoivat lisäksi useammin nuorina aikuisina. Siirtymä nuoreen aikuisuuteen näyttäytyy terveystottumusten valossa tärkeältä ikävaiheelta, johon tulisi suunnata terveyden edistämistoimia ja tutkimusta. Martin (toim.), Lasten ja Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tulos on ainutlaatuinen ja kaipaisi tarkempaa jatkotutkimusta. P. https://doi.org/10.1136/bjsports-2016-097330 Eime, R. Physical activity from adolescence to young adulthood: patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time. . Educational and family-related determinants of organized sports participation patterns from adolescence to emerging adulthood: A four-year follow-up study. & Kokko, S. 2023. BMC Public Health 23, Article 2156. J., Korpelainen R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Toivo, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Niemelä, O., Vähä-Ypyä, H. 2023. J., Korpelainen, R., Kotkajuuri, J., Parkkari, J., Savonen, K., Uusitalo, A., Valtonen, M., Villberg, J., Vähä-Ypyä, H. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94917 LÄHTEET Aira, T., Kokko, S. Missä määrin esimerkiksi nuoren ja isän temperamentti selittävät tulosta. Erillinen liikkumissuositus nuorille aikuisille olisi ehkä tarpeen
2023). 2023). Sosiaalisen median ongelmallinen käyttö viittaa pakonomaiseen käyttöön, jota kuvaavat riippuvuudelle tyypilliset oireet (van den Eijnden ym. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 K ouluikäisten lasten ja nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Monet nuoret löytävät verkosta lisäksi sosiaalista tukea ja keinoja itsensä viihdyttämiseen (Anderson & Jiang 2018). Erityisesti varhaisja keskinuoruus ovat osoittautuneet internetin ja sosiaalisen median käytön kannalta keskeisiksi ikävaiheiksi, joiden aikana korostuvat ryhmään kuulumiseen, identiteetin etsimiseen ja minäkuvan rakentamiseen liittyvät tarpeet (Granic ym. Nykyään melkein jokaisella suomalaisnuorella on älypuhelin ja tili vähintään yhdellä sosiaalisen median alustalla (Official Statistics of Finland, 2021). Kuva: Pixabay pitää ystävyyssuhteita ja yhteenkuuluvuuden tunteita, hakea tietoa itseä kiinnostavista asioista sekä tuottaa ja jakaa sisältöä. Nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä. Vuonna 2015 noin joka neljäs teini-ikäinen ilmoitti olevansa verkossa lähes koko ajan joka päivä ja vuonna 2018 osuus oli jo miltei puolet (Anderson & Jiang 2018; Lenhart 2015). Nuoret voivat kohdata digitaalisissa ympäristöissä myös erilaisia haitallisia, provosoivia ja riskialttiita tilanteita, kuten seksuaalista häirintää, nettikiusaamista tai virheellistä tietoa (Lyyra ym. Tämä avaa mahdollisuuksia solmia ja ylläpitää ystävyyssuhteita. 2020). Keskeisinä kasvuja toimintaympäristöinä internet ja sosiaalinen media vastaavat nuorten tarpeisiin tarjoamalla heille mahdollisuuksia ylläHENRI LAHTI, LitM, TtT (väit.) liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto henri.o.lahti@jyu.fi Internetissä ja sosiaalisessa mediassa mahdollisuuksia ja uhkia nuorille Nuoret viettävät päivittäin useita tunteja internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Suosituimpia nuorten käyttämiä sovelluksia ovat muun muassa YouTube, TikTok, Snapchat ja Instagram (Anderson ym. 2016). Ongelmallisen käytön merkkejä ovat esimerkiksi kielteisten tunteiden pakeneminen sosiaaliseen mediaan, hallinnan menetys ja konflikti läheisten kanssa sosiaalisen median käytöstä (Boer ym. 2022; van den Eijnden ym. Käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä. 2016). Internetin ja sosiaalisen median nopea käyttöönotto nuorten keskuudessa on myös herättänyt huolta näiden teknologioiden vaikutuksista nuorten terveyL&T_5_2024.indd 62 L&T_5_2024.indd 62 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Ongelmallinen käyttö ei jakaudu tasaisesti. Yleisesti ottaen nuoret osallistuvat aktiivisimmin ystävyyslähtöisiin toimintoihin, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitoon sosiaalisen median välityksellä. Sosiaalisen median ongelmakäytön riskiryhmään kuuluu kolmannes suomalaisnuorista. 2022; Parry ym. Tämän lisäksi joka kolmannella on kohonnut ongelmallisen käytön riski (Lahti & Paakkari 2022; Paakkari ym. Suomalaisnuorista noin joka kymmenes kuuluu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Miettiessäni väitöskirja-aihetta havahduin siihen, miten vähän tiedämme siitä, kuinka nuoret aikansa verkossa viettävät – tai siitä, millaista sisältöä he siellä kohtaavat. Huomattava osa aikaisemmasta tutkimuksesta on rajoittunut tarkastelemaan nuorten ruutuaikaa (Griffioen 2020; Nesi ym. Pojille tulee vastaan nettikiusaamista ja huijausyrityksiä useammin kuin tytöille. Nuorta suojaavat uhkatilanteihin joutumiselta esimerkiksi korkeampi tunneäly ja vanhempien tuki, jotka selittävät nettikiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän harvempaa kohtaamista. Kuva: Henri Lahden kotialbumi L&T_5_2024.indd 63 L&T_5_2024.indd 63 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tällaiset pohdinnat ovat olleet itselleni merkityksellisiä lähtiessäni tutkimaan nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttöä sekä siihen liittyviä terveyden osoittimia ja taustatekijöitä. Vaikka käyttö on intensiivistä, nuori voi silti säädellä osallistumistaan ja yhdistää sen terveelliseen elämäntapaan. Koska aktiivisemman käytön ja ongelmallisen käytön välillä on korrelaatio, esitän väitöskirjassani seuraavan tulkinnan: Intensiivinen osallistuminen erilaisiin digitaalisiin aktiviteetteihin ei itsessään ole haitallista nuoren terveydelle, jos aktiivisuus ei häiritse muita tärkeitä elämänalueita, kuten sosiaalisia suhteita ystävien ja perheen kanssa tai esimerkiksi harrastustoimintaa. Ensinnäkin tarkastelen nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttöä aikaisempaa monipuolisemmin kansallisesti edustavan WHO-koululaistutkimuksen ja asiantuntijoilta kerätyn Delfoi-kyselytutkimuksen aineistojen avulla. Tutkimukseni myös vahvisti aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuloksia havaitsemalla, että ongelmallisen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen, alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja yleisempiin univaikeuksiin. Erityisen vähän tuntui olevan tutkimusta, jotka kertoivat kenelle tai millaisissa asemissa oleville nuorille käytöstä voi olla hyötyä tai haittaa terveydelle. 2016). Se on yleisempää yläkoulukuin alakouluikäisillä ja nuorilla, joilla on huonompi terveyden lukutaito ja jotka saavat vähemmän tukea vanhemmiltaan. 2021). Sen sijaan ongelmallinen käyttäjä on menettänyt sosiaaliseen mediaan liittyvien tunteidensa, ajatustensa ja käyttäytymisensä hallinnan. Vaikka sosiaalisen median ongelmallinen käyttö on Suomessa yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, niin suurempi osuus tytöistä kuin pojista kuuluu kohonneen riskin ryhmään (Lahti & Paakkari 2022; Paakkari ym. Väitöskirjassani tunnistin 11-, 13ja 15-vuotiaiden internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja, niihin perustuvia käyttäjäryhmiä, merkittävimpiä sosiaalisessa mediassa kohdattavia uhkatilanteita ja median käyttöä selittäviä taustatekijöitä. 2017; van den Eijnden ym. Henri Lahti. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 6 3 teen ja hyvinvointiin, erityisesti mielenterveyteen (Orben & Przybylski 2019; Twenge 2020). Internet, sosiaalinen media ja terveys Toinen väitöskirjani keskeinen näkökulma on ollut kiinnittää aiempaa kattavammin huomiota internetin ja sosiaalisen median käytön sekä terveyden osoittimien välisiin yhteyksiin. 15-vuotiailla sosiaalisen median uhkatilanteet ovat yleisempiä kuin 11-vuotiailla. Ajattelin, että näitä ilmiöitä olisi tärkeä tutkia nyky-yhteiskunnassa, jossa jatkuu digitaalisten ympäristöjen merkityksen kasvu osana nuorten jokapäiväistä elämää. 2021; Valkenburg 2022). Niin ikään joka kymmenes nuori ilmoittaa joutuneensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi ainakin kerran viikossa. Tämä vuoksi sosiaalinen media hallitsee hänen päivittäistä elämäänsä (Andreassen 2015; Lee ym. 2021). Internetin ja sosiaalisen median käyttö moniulotteista Väitöskirjani syventää aihetta käsittelevää tieteellistä tutkimusta erityisesti kolmesta näkökulmasta, jotka saivat inspiraatiota Valkenburgin ja Peterin (2013) Differential Susceptibility to Media Effects Model -teoreettisesta mallista. Aineistosta on tunnistettavissa myös nuoria, joiden digitaalinen aktiivisuus on luonteeltaan laajempaa, monimutkaisempaa ja teknisesti vaativampaa. Väitöstutkimukseni perusteella nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttö on moniulotteista. Aktiivisempiin internetin ja sosiaalisen median käyttäjäryhmiin kuuluvat nuoret kokevat useammin alakuloisuusoireita ja aamuväsyneisyyttä kuin vähemmän aktiivisiin käyttäjäryhmiin kuuluvat nuoret. Tytöt kohtaavat poikia useammin ulkonäköpaineille altistavaa sisältöä. Virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä on kohdannut päivittäin noin joka kymmenes nuori. Lähes jokainen nuori on kohdannut vähintään yhden uhkatilanteen viimeisen kuukauden aikana
Tämä preventiodilemmaksi (Bauer 2005; Dadaczynski ym. Samalla on huomioitava nuorten oma toimijuus – heidän kykynsä ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. . Wiesbaden. Väitöskirjassani osoitin, että suurin osa nuorista käyttää digitaalisia alustoja tavoilla, jotka vaikuttavat pääosin myönteisesti heidän hyvinvointinsa eri osa-alueisiin. Toimien olisi keskityttävä erityisesti ongelmallisen sosiaalisen median käytön, uhkatilanteiden sekä niistä seuraaviin kielteisten terveysvaikutusten ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Assessment, 29(8), 1658-1675. Erityisesti terveyden lukutaito ja vanhempien tuki osoittautuivat hyödyllisiksi. Kyvykkyyksiä vahvistettava ja turvallisuutta edistettävä Väitöstutkimukseni kontekstissa haluan kehottaa poliittisia päättäjiä, palveluntarjoajia, kouluja, opettajia, vanhempia, tutkijoita ja kaikkia nuorten kanssa toimivia sidosryhmiä ryhtymään toimiin. Toimenpiteiden suunnittelussa olisi hyvä keskittyä etsimään kohderyhmän tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Kasautuessaan haavoittuvuudet voimistavat ja ylläpitävät sosiaalista epätasa-arvoa, ja niillä voi olla sukupolvien yli kantautuvia seuraamuksia. Toimien tulisi vahvistaa nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien kyvykkyyksiä ja resursseja. Lahti, H. Digitaalisten alustojen käytön vaikutukset hyvinvointiin moninaisia Uutisotsikot kuvaavat usein nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttöä kielteisessä valossa maalaillen uhkakuvia ja keskittyen ääritapauksiin. Oleellista on myös edistää digitaalisten alustojen turvallisuutta. Meillä aikuisilla on keskeinen rooli auttaa nuoria käyttämään digitaalista mediaa terveellisesti ja tasapainoisesti. 2018. Validation of the social media disorder scale in adolescents: findings from a large-scale nationally representative sample. https://doi.org/10.1177/ 10731911211027232 L&T_5_2024.indd 64 L&T_5_2024.indd 64 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. https://www.pewresearch.org/internet/2023/12/11/ teens-social-media-and-technology-2023/ Anderson, M., & Jiang, J. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Käytön hallinnan menetys on keskeisessä roolissa sosiaalisen median käytön kielteisten terveysvaikutusten selittäjänä. W., Finkenauer, C., Koning, I. M., & van den Eijnden, R. Väitöskirjani tukee tätä hypoteesia: sosiaalisen median uhkatilanteiden päivittäinen tai viikoittainen kohtaaminen on järjestelmällisesti yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen sekä yleisempiin alakuloisuusja ahdistuneisuusoireisiin. (2005). https://dspace.library.uu.nl/handle/ 1874/416580 Boer, M., Stevens, G. J. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97063 LÄHTEET Anderson, M., Faverio, M., & Gottfried, J. Väitöskirjani kolmas keskeinen näkökulma on ollut tunnistaa yksilöllisiä ja sosiaalisia resursseja, jotka voisivat suojata nuoria sosiaalisen median ongelmalliselta käytöltä ja sen kielteisiltä terveysvaikutuksilta. Yksikin kuukausittainen uhkatilanne lisäsi yleisempien alakuloisuusoireiden esiintymistodennäköisyyttä. 2022). 2015. Resurssit voivat kaventaa eriarvoisuuksia ja terveyseroja hyödyttämällä suhteellisesti enemmän nuoria, joilla oli ongelmalliseen käyttöön liittyviä haavoittuvuuksia. Das Präventionsdilemma. S. 2021) ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa (Boer 2022; Nesi ym. 2018) nimetty havainto haastoi ajatuksiani siitä, millaisia suosituksia väitöstutkimukseni perusteella oikeastaan voi esittää. Paljon työtä tarvitaan, jotta yksikään nuori ei jäisi ilman tukea digitaalisella aikakaudella. Väitöstutkimukseni lisäksi muun muassa tuoreet PISA (2022) -tutkimuksen tulokset ovat korostaneet internetin ja sosiaalisen median turvalliseen käyttöön liittyvien kyvykkyyksien ja resurssien epätasaista jakautumista yhteiskunnallisesti merkittävänä epäkohtana (OECD 2023). 2021) tai promootioparadoksiksi (Thiel ym. Yleisesti ottaen digitaalisten teknologioiden integroituminen elämän eri osa-alueille on nuorten kannalta hyödyllistä (Holly ym. # ConnectedTeens: Social media use and adolescent wellbeing [Doctoral dissertation, Utrecht University]. Molemmat ilmiöt ovat haitallisia terveydelle. 202). Artikkeli perustuu Lahden väitöstilaisuudessaan 27.9.2024 pitämään lektioon. https://www.pewresearch.org/ internet/2018/05/31/teens-social-media-technology-2018/ Andreassen, C. Tavoitteena olisi vähentää epäoikeudenmukaista ja estettävissä olevaa epätasa-arvoa. Potenziale schulischer Kompetenzförderung im Spiegel sozialer Polarisierung. Pew Research Center. Paremmassa asemassa olevat kukoistavat, ja haavoittuvuudet kumuloituvat samoille heikommassa asemassa oleville nuorille. Teens, social media and technology 2023. Aikaisemman tutkimuksen perusteella ystävyyslähtöiset aktiviteetit, jotka väitöskirjassani osoittautuivat yleisimmiksi tavoiksi käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa, mahdollistavat kokemusten jakamisen, vahvistavat vertaissuhteita ja edistävät sosiaalisen identiteetin kehittymistä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että yksilöllisten ja sosiaalisten resurssien lisääminen myös paradoksaalisesti kasvatti ajoittain ryhmien välistä eriarvoisuutta. Ajatusketjun jatkoksi voi esittää, että digitaalisten aktiviteettien parissa vietetyn ajan runsaus kasvattaa riskiä kohdata uhkatilanteita. Ongelmat eivät jakaudu yhdenvertaisesti nuorten keskuudessa, ja eriarvoisuudet verkkoympäristöjen ulkopuolella näyttäisivät heijastuvan myös verkkoympäristöihin. Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health. Utrecht University Repository. 2023; Kickbusch ym. Yleisesti ottaen voimakkaampia keinoja tarvitaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten keskuudessa. 2022. Samanaikaisesti huomattavalla osalla nuorista on ongelmalliselle käytölle tyypillisiä riippuvuusoireita ja he kohtaavat uhkatilanteita. Teens, social media & technology 2018. Onkin mahdollista, että havaitut yhteydet aktiivisemman internetin ja sosiaalisen median käytön ja kielteisten terveysvaikutusten välillä johtuvat todellisuudessa näistä lieveilmiöistä ja niiden välillisistä vaikutuksista. Myös nuorten osallistamista heitä itseään koskevien toimien suunnitteluun on vahvistettava. Pew Research Center. https://doi.org/10.1007/s40429-015-0056-9 Bauer, U. 2023. Online social network site addiction: A comprehensive review. Current Addiction Reports, 2(2), 175–184. Boer, M
New Media & Society, 19(2), 308-326. The lancet and financial times commission on governing health futures 2030: Growing up in a digital world. OECD. Development of the game-based intervention nebolus. https://www.oecd.org/publications/ pisa-2022-results-volume-i-53f23881-en.htm Official Statistics of Finland. Pew Research Center. https://doi.org/10.1177/ 1461444816671891 Lenhart, A. Nature Human Behaviour, 3(2), 173–182. O. In M. The Lancet, 398(10312), 1727–1776. I., Sewall, C. Kulmala & K. M. Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö. (2021). S., Lupton, D., Medhora, R. 2023. Social media use and well-being: What we know and what we need to know. 2023. 2023. A systematic review and meta-analysis of discrepancies between logged and self-reported digital media use. Journal of Communication, 63(2), 221–243 https://doi.org/10.1111/jcom.12024 van den Eijnden, R. JYU Reports. https://www.pewresearch.org/ internet/2015/04/09/teens-social-media-technology-2015/ Lyyra, N., Lahti, H., Eskola, P., & Paakkari, L. 2021. Nature Human Behaviour, 5(11), 1535–1547. https://doi.org/10.3389/fpubh.2021.752183 Granic, I., Morita, H., & Scholten, H. Use of information and communications technology by individuals. https://iris.who.int/handle/10665/378982 Dadaczynski, K., Krah, V., Frank, D., Zügel-Hintz, E., & Pöhlmann, F. Cambridge University Press. 2010. https://doi.org/10.1038/s41562-018-0506-1 Paakkari, L., Tynjälä, J., Lahti, H., Ojala, K., & Lyyra, N. The association between adolescent wellbeing and digital technology use. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. A., Davidson, B. Increases in depression, self-harm, and suicide among US adolescents after 2012 and links to technology use: Possible mechanisms. Volume 6. 2015. J., Fisher, J. 2019. J., Lemmens, J. 2017. S., & Valkenburg, P. Handbook of adolescent digital media use and mental health. 2020. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2024: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. M. M. PISA 2022 Results (Volume I): The state of learning and equity in education. Boniel-Nissim M, Marino C, Galeotti T, Blinka L, Ozoli?a K, Craig W et al. 2013. K., Barkhoff, H., Giel, K., Schweizer, O., Thiel, S., & Zipfel, S. Lasten ja nuorten sosiaalisen median ongelmatilanteet ja tarvittavat turvataidot. 2016. Technology, Mind, and Behavior, 1(1). Toward improved methods in social media research. instituteofhealthequity.org/resources-reports/fair-society-healthylives-the-marmot-review/fair-society-healthy-lives-full-report-pdf.pdf Nesi, J., Telzer, E. OECD. 2018. W., & Xue, L. 2021. P., Ndili, N., Ry?, A., Sambuli, N., Settle, D., Swaminathan, S., Morales, J. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 6 5 Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Computers in Human Behavior, 61, 478–487. 2023. 2021. Ojala (Eds.), Koululaisten terveys ja muuttuvat haasteet 2022: WHO-Koululaistutkimus 40 vuotta (pp. A focus on adolescent social media use and gaming in Europe, central Asia and Canada. K. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)01824-9 Lahti, H., & Paakkari, L. Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Marmot, M. https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.03.038 L&T_5_2024.indd 65 L&T_5_2024.indd 65 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. van, Lichtwarck-Aschoff, A., & Granic, I. The social media disorder scale. Psychological Inquiry, 31(3), 195–223. The differential susceptibility to media effects model. V., Wolpert, M., Wyckoff, A. M., & Peter, J. https://doi.org/10.1037/tmb0000005 Holly, S., Maulik, B., & Samuel, I. Promoting navigation health literacy at the intersection of schools and communities. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(4), 1885. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 27(1). 94–101). https://doi.org/10.1186/s12889-018-5283-2 Twenge, J. S. The Marmot Review. T., Mieczkowski, H., & Quintana, D. 2022. Why are some groups physically active and others not. BMC Public Health, 18(1), 1–14. https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2021.12.006 Valkenburg, P. 2020. https://doi.org/10.55849/ scientechno.v2i1.57 Kickbusch, I., Piselli, D., Agrawal, A., Balicer, R., Banner, O., Adelhardt, M., Capobianco, E., Fabia, C., Gill, A. S., & Lwin, M. Scientechno: Journal of Science and Technology, 2(1), 35-48. A contrast group analysis in leisure settings. Teens, social media & technology overview 2015. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. (Eds.). https://www. Fair Society, healthy lives: Strategic review of health inequalities in england post 2010. Frontiers in Public Health, 9, 752183. Use of whatsapp as a learning media to increase students’ learning interest. H., & Prinstein, M. Statistics Finland. Explicating problematic social network sites use: A review of concepts, theoretical frameworks, and future directions for communication theorizing. https://doi.org/10.1038/ s41562-021-01117-5 Thiel, A., Thedinga, H. https://doi.org/10.1080/1047840X.2020.1820214 Griffioen, N., Rooij, M. https:// www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_fi.pdf Orben, A., & Przybylski, A. https://doi.org/10.1176/appi.prcp.20190015 Valkenburg, P. Psychiatric Research and Clinical Practice, 2(1), 19–25. 2022. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885 Parry, D. 2024. W., Ho, S. Beyond screen time: Identity development in the digital age. 2020. https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/25 Lee, E. Problematic social media use and health among adolescents. Current Opinion in Psychology, 45, 101294. J. 2021
2011), muut kiinnostuksen kohteet (Bergin & Lagerstad, 2023) tai fyysiset syyt kuten loukkaantumiset ja murrosiän tuomat muutokset (Crane & Temple, 2015). 2017). Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, kuinka pitkäaikainen urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen vapaa-ajan liikunta nuoruusvuosina voivat ennustaa fyysistä aktiivisuutta myöhemmässä elämässä. Omaehtoisesti nuoruudessaan liikkuneet säilyttävät todennäköisesti aktiivisen elämäntavan siirtyessään aikuisuuteen, koska he ovat kehittäneet vahvemman henkilökohtaisen yhteyden liikuntaan esimerkiksi pätevyyden kokemusten myötä (K?avi?a ym. L&T_5_2024.indd 66 L&T_5_2024.indd 66 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Omaehtoinen liikunta voi myös osaltaan edistää elinikäisiä liikuntatottumuksia. 2020; Perks, 2007). Omaehtoinen kasvuvuosien liikunta edistää elinikäisiä liikuntatottumuksia etenkin naisilla. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 KASPER SALIN, LitT, dosentti apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kasper.salin@jyu.fi TUULI SUOMINEN, TtT, LitM tutkijatohtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto tuuli.suominen@jyu.fi Tuomas Kukko tilastoasiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu KATJA PAHKALA professori Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus johtaja Paavo Nurmi -keskus SUVI ROVIO erikoistutkija Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus XIAOLIN YANG vanhempi asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu JANNE KULMALA asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu IRINJA LOUNASSALO yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto MIRJA HIRVENSALO professori (emerita) Jyväskylän yliopisto OLLI T. Lukuisissa tutkimuksissa on dokumentoitu fyysisen aktiivisuuden lasku, joka alkaa usein jo alakouluiässä (Lounassalo ym. Lisäksi liikunnan rakenteet, toimintatavat tai lajikulttuuri, kuten lisääntynyt kilpailullisuus ja sosiaaliset paineet voivat heikentää liikuntaharrastuksissa viihtymistä tai kiinnostusta liikuntaa kohtaan (Crane & Temple, 2015). Esimerkkejä omaehtoisesta toiminnasta ovat liikunnallinen leikki, pallopelit tai pyöräily. 2005). 2022; Eime ym. Seuraharrastamisen, kuten joukkueurheilun tai muiden ohjattujen vapaa-ajan harrastusten, on osoitettu vahvistavan yhteisöllisyyden tunnetta, järjestelmällisyyttä ja liikunnan iloa, joka voi jatkua aikuisuuteen asti. (Calestine ym. 2019.) Suuntaus on huolestuttava, koska nuori aikuisuus on ratkaiseva ajanjakso hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien elintapojen muodostumisessa. Seuratoiminta ja omaehtoinen liikunta tärkeitä Lapsuuden ja nuoruuden pitkäaikaisen urheiluseuraharrastamisen on havaittu ennustavan aktiivista liikkumista myös aikuisiässä (Telama ym. Omaehtoisuus tarkoittaa lasten ja nuorten omasta aloitteesta ja kiinnostuksesta lähtevää liikuntaa ilman ulkopuolista pakkoa, valvontaa tai sääntöjä. Fyysisen aktiivisuuden vähenemisen taustalta löytyy moninaisia syitä, kuten koulutyön lisääntyneet vaatimukset, liikuntamahdollisuuksien väheneminen (Rasberry ym. RAITAKARI professori Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus TUIJA TAMMELIN johtava tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu L asten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimus on pitkittäistutkimus, jossa on seurattu muun muassa suomalaisten fyysisen aktiivisuuden kehitystä lapsuudesta keski-ikään. Lapsuuden ja nuoruuden liikunta harrastuksella yhteys aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen Nuoruusvuosien urheiluseuratoiminta näkyy keski-iässä suurempana liikunta-aktiivisuutena sekä miehillä että naisilla
Tytöillä omaehtoinen aktiivisuus säilyi korkeana kaikissa ikäryhmissä. Omatoimisuuden merkitys suuri tytöillä Osallistuminen urheiluseuratoimintaan oli huipussaan 12-vuotiaana, jonka jälkeen se alkoi laskea molemmilla sukupuolilla. L&T_5_2024.indd 67 L&T_5_2024.indd 67 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Pojilla nuoruusvuosien urheiluseuratoiminta liittyi suurempaan päivittäiseen askelmäärään, suurempaan kokonaisaktiivisuuteen ja vähäisempään paikallaoloaikaan keski-iässä. Tytöillä sekä urheiluseuratoimintaan osallistuminen että omaehtoinen liikunta olivat yhteydessä suurempaan reippaan ja rasittavan liikkumisen (MVPA) määrään keski-iässä verrattuna niihin, joilla liikunta oli vähäisempää nuoruudessa. Aineistosta analysoitiin kokonaisaktiivisuuden määrä, paikallaanoloon, kevyeen aktiivisuuteen, ja reippaaseen ja rasittavaan liikkumiseen käytetty aika sekä askelten määrä. Molemmilla sukupuolilla vähän liikkuvien osuus kasvoi ikävuosien karttuessa. Tytöillä urheiluseuratoimintaan osallistuminen liittyi myös suurempaan päivittäiseen askelmäärään ja korkeampaan kokonaisaktiivisuuteen keski-iässä. Nuoruuden liikuntamuodot olivat yhteydessä suurempaan kiihtyvyysmittareilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen keski-iässä. Omaehtoisen liikunnan osallistumisaktiivisuus väheni pojilla 12 vuoden jälkeen. Osallistuminen liikuntaharrastuksiin väheni iän myötä erityisesti pojilla. Tutkittavat olivat tuolloin keskimäärin 48-vuotiaita. Uutta sen Kuva: Lassi Myllylä Näin tutkittiin LASERI on vuonna 1980 aloitettu väestöpohjainen seurantatutkimus. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista lapsuuden ja nuoruuden vapaa-ajan liikunnan harrastamisen alaryhmää kummallekin sukupuolelle: 1) urheiluseuratoimintaan osallistujat (pojista 29 %, tytöistä 23 %), 2) omaehtoiseen liikuntaan osallistujat (pojista 34 %, tytöistä 27 %) ja 3) vähän liikkuvat (pojista 37 %, tytöistä 50 %). Tutkittavia on seurattu säännöllisesti 3–9 vuoden välein, viimeksi vuonna 2018–2020. Latentilla luokka-analyysillä tunnistettiin nuoruusiän liikunnan harrastamisen eri alaryhmät. Nuoruusiän liikunnan harrastamista arvioitiin itse täytettävillä kyselylomakkeilla, joissa selvitettiin tutkittavien vapaa-ajan liikunnan määrää, intensiteettiä ja urheiluseuraharrastamista 9-, 12-, 15ja 18-vuotiaana. Näiden ryhmien ja aikuisiän aktiivisuuden välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa huomioitiin mahdolliset sekoittavat tekijät. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 67 Tutkimuksessa seurattiin lasten ja nuorten liikuntaharrastamista 9-, 12-, 15ja 18-vuotiaina. Tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan urheiluseuraliikkuminen nuoruudessa ennustaa korkeampaa fyysistä aktiivisuutta aikuisuudessa. Vuosina 2018–2020 kerättyä kiihtyvyysmittariaineistoa samojen tutkittavien fyysisestä aktiivisuudesta saatiin 1 001 henkilöltä. Aikuisiän fyysistä aktiivisuutta mitattiin käyttämällä kolmiakselista kiihtyvyysmittaria, jota osallistujat pitivät viikon ajan vuosina 2018–2020. Osallistujien liikunta-aktiivisuus luokiteltiin vapaa-ajan liikunnan määrän ja intensiteetin sekä urheiluseurojen harjoituksiin osallistumisen perusteella. Tämän tutkimuksen analyysiin otettiin mukaan 2 550 tutkittavaa, jotka olivat 1980-luvulla 9–18-vuotiaita ja jotka raportoivat urheiluharrastuksistaan vähintään kahdessa seurantapisteessä vuosina 1980–1989. Alkuperäinen otos koostui 3 596 3–18-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta, jotka valittiin satunnaisesti viidestä kaupungista (Turku, Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopio) ja niiden lähialueilta Suomessa
Physical activity from childhood to adulthood: a 21-year tracking study. Suominen, T.H. Dropping out or continuing playing – A case study of adolescent’s motives for participation in football. G. 2023. (2019). A systematic review of dropout from organized sport among children and youth. Toiminta tarjoaa turvallisen ympäristön tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin ilman suuria taloudellisia panostuksia ja tiukkaa sitoutumista. 2007. W. KIHUn julkaisusarja, nro 67, 16-17. 2015. Ehkä omaehtoisuudessa piileekin osasyy niiden suosioon; toiminta on itseohjautuvaa, aikuiset eivät ole määrittämässä mitä tai miten pitäisi tehdä ja keskeisessä osassa on ajan viettäminen yhdessä kavereiden kanssa. https://doi.org/10.1123/ssj.24.4.378 Rasberry, C. 2024. & Tammelin, T. LASERItutkimus on hyvä esimerkki pitkittäistutkimuksen arvosta nuoruuden liikuntaan osallistumisen ja aikuisiän liikunnan välisen monimutkaisen suhteen ymmärtämisessä. International Journal of Environmental Research and Public Health 19(24), 16480. Sports, 11(7), 128. International Journal of Exercise Science 10(7), 1009–1017. “Longitudinal Associations of Participation in Organized and Unorganized Sports in Youth with Physical Activity in Mid-Adulthood: The Young Finns Study.” Journal of Sports Sciences 42 (15): 1391–1399. L&T_5_2024.indd 68 L&T_5_2024.indd 68 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2019.02.011 Calestine, J., Bopp, M., Bopp, C. Eime, R., Charity, M., & Westerbeek, H. (2005). Research Square (United States). Pojilla vain urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yhteydessä runsaampaan aikuisuuden aktiivisuuteen ja vähäisempään paikallaoloaikaan. Koulun yhteydessä toteutettuna harrastus ei edellytä pitkiä siirtymisiä. M., Robin, L., Laris, B. D., Kostons, D., Fels, I. The association between school-based physical activity, including physical education, and academic performance: A systematic review of the literature. Psychological inquiry, 11(4), 227–268. J., Singh, J., & Mendoza, M. The Preparticipation Sports Evaluation. A., Coyle, K., & Nihiser, A. D., Visscher, C., Oosterlaan, J., Hartman, E., & Bosker, R. doi:10.1080/02640414.2024.23864 90. 1993. 2020. M. ym. 2011. N., Lee, S. Perks, T. Sociology of Sport Journal, 24(4), 378–401. BMC public health, 19, 1–12. On kuitenkin tärkeää muistaa, että liikuntaan osallistumisen motiivit ovat moninaiset ja nimenomaan liiallinen kilpailu on yksi keskeinen syy liikunnasta pois jättäytymiseen (Crane & Temple, 2015). 2022. L., & Ryan, R. Marsh, H. Kun tarkastellaan aikuisena harrastetuimpia lajeja, korostuvat omaehtoinen liikunta ja lajit, joita voi harrastaa yksin. American Journal of Preventive Medicine, 28(3), 267–273. 2015. Urheiluseuratoimintaan ja omaehtoisen liikunnan pitkäaikaisvaikutusten tutkimus tuo esiin tarpeen lähestyä liikunnan edistämistä monipuolisesti. Liikuntatutkimuksessa urheiluseuraharrastajia verrataan usein niihin, jotka eivät osallistu seuratoimintaan. Preventive Medicine, 52, S10–S20. 2019. The Effects of Participation in Sport during the Last Two Years of High School. Tässä yhdistyy kaksi keskeistä itsemääräämisteorian (Deci & Ryan, 2000) kulmakiveä: yhteenkuuluvuuden tunne ja autonomia. Importance of aerobic fitness and fundamental motor skills for academic achievement. European physical education review, 21(1), 114–131. LÄHTEET Bergin, J., & Lagestad, P. 2000. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-19573/v1 K?avi?a, A., Veliks, V., Gu?evska, I., Aniscenko, A., Porozovs, J., & Zuša, A. Partly and Fully Supervised Physical Exercise Effects on Cognitive Functions and Movement Proficiency of Adolescents. 2017. J V. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26371570 Mäkinen, J. Joukkuelajien suosio on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Näitä ovat kävelyn eri muodot, hölkkä tai juoksu, pyöräily ja kuntosali (Mäkinen, 2019) . M. Koulujen kerhotoiminta voi nähdä myös hyvänä mahdollisuutena lisätä liikuntaa ja siihen sitoutumista. M., & Papalia, Z. H., Devine, M. M. J. On hyvä huomioida, että urheiluseuraharrastaminen keskittyy pitkälti joukkuelajeihin, joiden suosio lapsuudessa on suurta. Liikuntaa edistettävä monipuolisesti LASERI-tutkimuksen tulokset tarjoavat aineksia kansanterveyden kohentamiseen tähtääviin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on edistää elinikäistä liikuntaa. Tytöillä omaehtoisen liikunnan taso säilyi vakaampana, mikä saattaa osin selittää sukupuolten välisiä eroja yhteyksissä aikuisiän aktiivisuuteen. Urheiluseuratoimintaan osallistumattomuus ei tarkoita, etteikö ihminen voisi liikkua omatoimisesti. https://doi.org/10.1123/ssj.10.1.18 Mirabelli, M. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29170702 Crane, J., & Temple, V. 2019. The” what” and” why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. College student work habits are related to physical activity and fitness. Sociology of Sport Journal 10(1), 18–43. Seuraamalla samaa yksilöryhmää useiden vuosikymmenten ajan, tutkimus pystyi tallentamaan liikuntakäyttäytymisen vivahteet ja siirtymät. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. Pojilla liikunnan harrastaminen väheni ajan myötä, erityisesti omaehtoisen liikunnan ryhmässä, eikä näin ollen ollut yhteydessä aikuisiän liikuntaan. Tässäkin mielessä toiminta on matalan kynnyksen liikuntaa. https://doi.org/10.3390/ijerph192416480 Lounassalo, I., Salin, K., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Tolvanen, A., ... The Contribution of Sport to a Lifestyle of Community Participation. Distinct trajectories of physical activity and related factors during the life course in the general population: a systematic review. Sport policy and practice: Why a focus on retention is required for both health and performance. American Family Physician, 92(5), 371–376. Samalla monet omaehtoiset liikunnan muodot, kuten frisbeegolf, parkour, keppihevostelu, scoottaus ja rullalautailu ovat nousseet lasten ja nuorten suosikkilajeiksi. Tällöin saattaa jäädä huomaamatta arvokasta tietoa omatoimisen liikunnan merkityksestä aikuisuuden liikuntasuhteen rakentumisessa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 sijaan oli, että myös omaehtoinen liikunta tytöillä oli yhteydessä suurempaan MVPA-määrään aikuisuudessa. A., Russell, L. Psychology of Sport and Exercise 43, 200–209. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2011.01.027 Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, I., Wanne, O., & Raitakari, O. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen nähdään helposti statussymbolina tai haluna kuulua johonkin yhteisöön. Bruijn, A. Samalla se tarjoaa kattavamman kuvan kuin mihin pelkkä poikittaistutkimus pystyisi. Deci, E. H. Does Sport Foster Social Capital
2011). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 69 L iikkumattomuus, mielenterveyden häiriöt, ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet Suomessa. Pysyvien terveyttä ja hyvinvointia edistävien muutoksien saavuttaminen ei ole aina yksinkertaista, sillä yksilön elintavat ovat monimutkainen ilmiö (Michie ym. Elintapaneuvonnalla pyritään tukemaan yksilöä tai ryhmää muutosten saavuttamisessa. Pysyvien elintapamuutosten avulla voidaan vaikuttaa tervey den huollon kustannuksiin ja siirtää hoidon painopistettä kohti ennaltaehkäisyä. Väestön terveyden heikentyminen kuormittaa myös kansantaloutta ja tuottavuutta (Fleischer & Stokenberga 2023). Elintapamuutoksilla voidaan vaikuttaa yksilön elämänlaatuun, terveyteen, elinajanodotteeseen (Fleischer ym. Pysyviin elämäntapamuutokINKA SIPILÄ, liikunnanohjaaja (YAMK) liikuntapalvelukoordinaattori Vantaan kaupunki inka.sipila@vantaa.fi Elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnin monet mutkat Elintapojen muutokset ovat tunnetusti tärkeä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn keino. Kuva: Vantaan kaupunki L&T_5_2024.indd 69 L&T_5_2024.indd 69 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Neuvonnan vaikuttavuuden arviointi ei ole kuitenkaan yksinkertaista. 2019). 2023) ja ehkäistä sairastumista kansantauteihin (Ketola ym
Käytännönläheisen viitekehyksen vaikuttavuuden hahmottamiseen ja terminologian ymmärtämiseen tarjoaa vaikutusketju, joka toimi myös Vantaan tutkimuksellisen kehittämistyön punaisena lankana (kuvio 1.). Tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita tai kehittämiskohteita Hyvinvointimentoroinnin vaikuttavuuden arviointiin liittyy. 70 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 PANOS Resurssit, kuten raha, henkilöstö, osaaminen ja verkostot 240 00 euroa / vuosi 480 euroa / asiakas 6 kokoaikaista työntekijää Digitaalinen alusta Työntekijöiden kouluttaminen Hyvinvointialuekysely Verkostokysely Oheistoiminta asiakkaille, kuten lajikokeilut ja vertaistoiminta Hankinnat, kuten mittausvälineet TUOTOS Mitattava tehty työ, kuten tunnit, kontaktit ja raportit Yksilöllinen ja maksuton 6–24 kuukauden palvelu elintapamuutoksen tueksi hyvinvointialueen aikuisväestölle Digitaalinen elintapa neuvonnan tukimateriaali 500 asiakasta / vuosi 1 800 käyntikertaa / vuosi 4 henkilötyövuotta asiakastyöhön 2 henkilötyövuotta kehittämistyöhön Raportit, dokumentit, julkaisut ja vuosittaiset tulosten analysoinnit VAIKUTUKSET Palvelun aikana (6–24 kk) tai sen päättyessä tapahtuvat konkreettiset muutokset ihmisissä tai rakenteissa Terveyskäyttäytymisessä tapahtuu muutos (liikkumis-, syömistai unitottumuksissa) Tyytyväisyys omiin elintapoihin kasvaa Koettu terveys paranee Elintapasairauksien riskitekijät vähenevät VAIKUTTAVUUS Palvelun päättymisen jälkeen tai 3–6 vuoden kuluttua palvelun aloittamisesta tapahtuvat yhteiskunnalliset hyödyt ja merkittävät muutokset ihmisen hyvinvoinnissa Terveet elinvuodet lisääntyvät Elämänlaatu ja koettu terveys paranee Elintapaja liitännäissairauksia ennaltaehkäistään Ylipaino ja liikkumattomuus vähenevät onnistuneiden elintapamuutosten avulla Kuvio 1. Käsitteiden moninaisuus ja sekalainen käyttö voi vaikeuttaa itsessään vaikuttavuuden arviointia sekä vaikuttavuustiedon kokoamista. Vantaan kaupungin liikunnan palvelualueen toteuttamassa Hyvinvointimentorointi -elintapaneuvontapalvelussa vaikuttavuuden arviointia tutkittiin ja kehitettiin vuosina 2023–2024. Elintapaneuvontapalveluiden sisällöt ja toteutustavat vaihtelevat paljon riippuen palvelun laajuudesta, toteuttajasta ja kohderyhmästä. Mukailtu Heliskoski ym. Palvelussa käsitellään liikuntaa, ravintoa, unta ja palautumista käyttäytymisen muutostekniikoita hyödyntäen. L&T_5_2024.indd 70 L&T_5_2024.indd 70 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Vaikutusketju Hyvinvointimentorointi elintapaneuvontapalvelun näkökulmasta. Työn toisessa vaiheessa lähdettiin kehittämään nykytila-analyysin pohjalta Hyvinvointimentoroinnin vaikuttavuuden arviointia vaikuttavuusajatteluun pohjautuvilla työpajoilla organisaation liikunnan ja terveyden ammattilaisten kanssa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Lopputuloksena syntyi vaikuttavuussuunnitelma palvelulle, jonka avulla voidaan kehittää vaikuttavuuden arviointia elintapojen pysyviin muutoksiin tähtäävässä palvelussa. Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden arviointia on korostettu sekä sosiaalija terveysministeriön elintapaohjauksen tarkistuslistassa 2022 että vuoden 2023 hallitusohjelmassa. Vantaalla kehitetty elintapaneuvontamalli on koko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuisväestön käytössä. siin pyrkivissä palveluissa voidaan käyttää erilaisia nimiä, kuten liikuntaneuvonta, elintapaohjaus ja hyvinvointivalmennus. 2018. Näin tutkittiin Vantaan kaupungin toteuttamalle Hyvinvointimentorointi elintapaneuvontapalvelulle tuotettiin tutkimuksellinen kehittämistyö Haaga-Helian liikunta-alan ylemmän amk:n opinnäytetyönä vuosina 2023–2024. Vaikutusketjun viitekehys Vaikuttavuuden terminologia ei ole vakiintunutta, joten puhekielessä käytetään usein sekaisin vaikutusja vaikuttavuustermejä. Työn ensimmäisessä vaiheessa Hyvinvointimentoroinnin vaikuttavuuden arvioinnin tilasta tuotettiin nykytila-analyysi kokoamalla hankeja toimintavuosien aikaisia dokumentteja sekä hyödyntämällä havainnointija työpajamenetelmiä. Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää elintapaneuvonnassa. Tarve on ilmeinen, mutta toteutus hankalaa
Liikuntaneuvonnan tila -kyselyn (2024) mukaan 31 prosenttia palveluista toteutetaan Suomessa hankerahoituksella tai ostopalveluna. Arviointi antaa mm. Haaste 3: Vastuun määrittely ja yhteistyön puute Monet elintapaohjauspalveluiden toimintaympäristöt ovat muuttuneet hyvinvointialueuudistusten myötä ja yhteistyötä on jouduttu rakentamaan täysin uudelta pohjalta eri organisaatioiden kesken. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkasti, kumpi taho vastaa esimerkiksi elintapaneuvonnasta. Vaikka elintapaneuvontapalveluissa on taustalla yhteinen tarve, on silti jokaisella palvelulla hieman erilainen toimintaympäristö, kohderyhmä, prosessi ja resurssit. Elintapaneuvonnan mittareiden yksi keskeinen tavoite on tehdä näkyväksi käyttäytymisen muutokset (Kivimäki & Tuunanen 2021). Valitettavan usein tuloksia aletaan mitata vasta toiminnan käynnistyttyä, vaikka muutosten todentaminen edellyttää vertailukelpoista lähtötilannetta (Anoschkin 2019). Vaikuttavuustyö on pitkäjänteistä työtä, joten esihenkilöiden resurssien tunnistaminen on tärkeää. Haaste 2: Elintapoja vaikea mitata Elintapaneuvonnan vaikutusten mittaaminen on vaikeaa. Yhteistyöllä pystyttäisiin lisäämään Elintapaneuvonnan vaikutusten mittaaminen on vaikeaa. Vaikuttavuudella puolestaan tarkoitetaan yhteiskunnallista hyötyä, jonka oletetaan tapahtuvan pitkällä aikavälillä toiminnan myötä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 71 Vaikutusketju kuvaa neljän portaan avulla, kuinka jokin toiminta saa aikaan vaikuttavuutta. Ideoita arviointiin ja mittareihin voi hakea valtakunnallisista suosituksista tai muista palveluista. Niillä voidaan myös osoittaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kuten lisääntynyttä toimintakykyä, parantunutta elämänlaatua tai koettua terveyttä – näitä on kuitenkin vaikea arvottaa rahallisesti. Yksinkertaista objektiivista tapaa mitata yksilön liikkumis-, syömisja unitottumuksia käytännön elintapaneuvontatyössä ei välttämättä ole. Juurisyyksi tunnistettiin palvelun puutteelliset tavoitteet, joita ei ollut hankeajan jälkeen uudelleenmääritelty, vaikka toimintaa muuten kehitettiin aktiivisesti. (Heliskoski ym. Mikäli toiminta kulkee vuoden tai muutaman syklillä, saattaa syntyä herkästi ajatus siitä, että vaikuttavuutta on mahdotonta todentaa omassa toiminnassa. Kolmas porras ’’vaikutus’’ kertoo siitä, mitä konkreettisia muutoksia on tapahtunut toiminnan myötä. Vastuuepäselvyydet ovat näkyneet erilaisina käytännön työn ongelmina, kuten vaikeuksina käyttää potilastietojärjestelmää. Vaikutuksiin keskittyminen toiminnan tavoitteiden tai mittareiden laatimisessa on tyypillinen vaikuttavuuden arvioinnin ongelma. Siten vaikutukset poikkeavat ja siksi jokaisen palvelun olisi tärkeää pohtia omaa vaikutusketjua. Pienin askelin tehdyt elintapamuutokset näkyvät mittauksissa vasta pitkällä aikavälillä, eivätkä välttämättä ole suoraan havaittavissa. palautteen asiakkaalle toiminnasta, ammattilaisille kehittämistyöhön eväitä, toiminnalle perusteita ja päätöksentekoon tukea (Aittasalo 2020). Epäselvät tavoitteet olivat mahdollistaneet mittareiden tarpeettoman laajentumisen. Toinen porras ’’tuotos’’ esittää kaiken mitattavan tehdyn työn. Muutaman toimintavuoden aikana on vaikeaa saada pitkän aikavälin vaikutuksista tietoa, jota mm. Haaste 1: Vaikutuskeskeisyys ja epäselvät tavoitteet Hyvinvointimentoroinnin nykytila-analyysin perusteella palvelun systemaattinen vaikuttavuuden arviointi oli jäänyt puutteelliseksi. Tämä ongelma voi juontaa juurensa esimerkiksi resurssien tai osaamisen puutteesta. päätöksentekoon tarvittaisiin. Liikuntaneuvonnan tila -kyselyn (2024) mukaan 43 prosenttia toteuttavista tahoista kokee palveluketjun kehittämisen ja arvioinnin tilan heikoksi tai parannettavaksi. On tärkeää muistaa, että arvioinnilla on eri tarkoituksia ja kohderyhmiä. Kustannusvaikuttavuuden esiintuomiseen vaadittaisiin tutkimusyhteistyötä, taloustieteen osaamista ja resursseja. Vaikuttavuuden arvioinnin voidaan ajatella alkavan jo hyvin asetelluista tavoitteista (Anoschkin 2019). Käytännöt vaihtelevat eri alueilla, mutta onnistuneesta vaikuttavuuden arvioinnista hyötyvät molemmat tahot. 2018). L&T_5_2024.indd 71 L&T_5_2024.indd 71 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Subjektiivisilla mittauksilla voidaan selvittää ihmisten kokemuksia ja tuntemuksia, kuten vireystilaa, jaksamista tai tyytyväisyyttä. Useat mittarit ovat kehitetty tutkimuskäyttöön ja ovat käytännön työssä monimutkaisia tai työläitä (Aittasalo 2020). Lainsäädännön näkökulmasta sekä kunnat että hyvinvointialueet ovat velvollisia edistämään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Hyvin suunniteltu arviointiprosessi auttaa ammattilaista resursoimaan ajankäyttöä ja keventämään työkuormaa esimerkiksi suunnittelemalla vastaanottojen ajat riittäviksi. Ensimmäinen porras ’’panos’’ kuvaa kaikki toiminnan resurssit. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HYTE-kertoimen kautta hyvinvointialueet hyötyvät suoraan rahallisesti elintapaneuvontapalvelun toteuttamisesta. Liikettä ja unta mittaavia välineitä on entistä helpommin saatavilla, mutta välineet vaativat toiminnan järjestäjältä investointeja ja toisaalta sisältävät riskin luotettavuudessa ja käyttökokemuksessa. 2018.) Vaikutusketjua voi käyttää myös suunnittelutyökaluna kulkemalla portaita ylhäältä alas, aloittaen vaikuttavuustavoitteista (Heliskoski ym. Muutoksia tehdään usein samanaikaisesti monella osa-alueella, joten mittareiden tulisi tunnistaa herkästi erilaiset muutokset. Mittariston suunnittelussa on hyvä huomioida, että vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta tulisi löytyä kolmea erilaista mittarikategoriaa: prosessi-, vaikutusja vaikuttavuusmittareita. Kunnat voivat puolestaan hyötyä pitkällä aikavälillä esimerkiksi ylipainon vähenemisestä. Mittaaminen ja tiedonkeruu oli kasvanut tarpeettoman laajaksi ja oleellisten muutoksien tunnistamisesta oli tullut ongelmallista ja työlästä suhteessa resursseihin. Toimintojen laaja hankepohjaisuus voi johtaa lyhytnäköisyyteen ja vaikeuttaa käytännössä vaikuttavuustiedon hankkimista
Michie, S., Van Stralen, M.M. Moninaisten toteutustapojen ja toimintaympäristöjen vuoksi vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Tämän jälkeen arvioitiin uudestaan tuotos ja panos. Vaikutusketjun ohelle luotiin tiedonkeruusuunnitelma, johon sisällytettiin seuraavat tiedot: mitä tietoja ja mittareita kerätään, mistä tieto kerätään, mihin tieto kirjataan sekä mitä asetettua tavoitetta kukin mittari palvelee. Viimeisenä vaiheena keskityttiin mittariston päivittämiseen asetettujen tavoitteiden pohjalta. Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. Vaikuttavuuden askelmerkit. L&T_5_2024.indd 72 L&T_5_2024.indd 72 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. THL:n asiantuntijat 21.10.2019. . Potilastietojärjestelmien yhtenäinen alueellinen käyttö olisi hyvä keino tuoda esille vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Well-being in Finland: Bringing together people, economy and planet. Vaikuttavuuslähtöisen toiminnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen vaatii kiinnostusta, aiheen tärkeyden tiedostamista ja pitkäjänteisyyttä. Artikkeli perustuu Inka Sipilän liikunta-alan ylemmän amk:n opinnäytetyöhön Vaikuttavaa elintapaohjausta Vantaalla: Yksilömuotoisen elintapaohjausmallin vaikuttavuussuunnitelman kehittäminen. Luettavissa: https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/ vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf. fi/wp-content/uploads/2019/12/Hyva%CC%88n-MittaTy%C3%B6kirja-final.pdf. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus elintapainterventioiden osatekijöistä ja vaikuttavuudesta korkean riskin henkilöillä. Luettavissa: https://www.hyvanmitta. 72 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 resursseja ja osaamista vaikuttavuustyössä ja keventämään tiedonkeruuta jakamalla vastuuta. Käytössä ovat arvoja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa sekä hyväksymisja omistautumisterapian menetelmiä. Täydellistä lopputulosta tuskin saa kerralla (jos koskaan), mutta hyvästä suunnittelusta on helpompi ponnistaa aina seuraavalle tasolle. The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Ensimmäisenä hahmottuivat toiminnan tavoitteet. Pariisi. Onnistumiseen tarvitaan yhteisiä tavoitteita, työkaluja ja tahtotilaa. Vantaan kehittämistyön tuloksena syntyi vaikutusketju Hyvinvointimentorointi -elintapaneuvontapalveluun (kuvio 1.). Kannattavampaa voi olla valtakunnallisen yhdenmukaisuuden sijaan keskittyä alueellisen yhteistyön edistämiseen. Palvelussa käsitellään liikkumista, ravitsemusta ja syömistä sekä untaja palautumista asiakaslähtöisesti. Jos asiaa pohtii vaikutusketjun näkökulmasta, voi kunta saada jotain tietoa, mitä hyvinvointialue ei voi kerätä – ja toisin päin. Tulokset esiin yhteistyöllä – vaikuttavuusajattelulla liikkeelle Luotettavan tiedon saamiseksi elintapaneuvonnan vaikuttavuudesta tarvitaan terveydenhuollon, kuntien ja muiden sidosryhmien yhteistyötä. Esitystallenne. Vaikutusketjun luominen aloitettiin toiminnan toivottujen vaikutusten ja vaikuttavuuden määrittelyllä. Hyvinvointimentoroinnin pitkässä palvelussa asiakkaat saavat säännöllisiä tapaamisia henkilökohtaisen hyvinvointimentorin kanssa ja mobiilisovelluksen elintapamuutosten tueksi. Sitran selvityksiä 130. OECD Publishing. Yhdistämällä molempien tahojen potentiaalin ja resurssit voidaan päästä hyvinkin pitkälle alueellisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Fleischer, L. Implementation Sci 6, 42 (2011). & West, R. Asiakkaat ohjautuvat palveluun potilastietojärjestelmän kautta terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana. Kaikki palvelut eivät ole samanlaisia, joten vaikuttavuuden arviointi on suunniteltava palvelukohtaisesti – vaikutusketjun luominen omalle toiminnalle on hyvä ensiaskel. Ketola, E., Partonen, T., Ollila H., Ruokolainen, O., Saarela H., Harjunmaa, U., Elonheimo, H., Haverinen, E., Wennman H., Kaartinen, N., Lehtisalo, J., Lindström, J., Mäki, P., Niinistö, S., Wikström, K., Malmivaara A., Pörtfors, P., Jousilahti, P., Laatikainen, T., & Enarvi, L. Mitä useampi taho jakaa viestin, sitä tehokkaampaa on viestintä. Yhteistyö on myös viestinnän näkökulmasta tärkeää, sillä lopulta vaikuttavuus tulee ilmi vasta siitä viestiessä. Pitkän palvelun ohelle on luotu lyhyt palvelupolku henkilöille, jotka ovat kevyemmän neuvonnan tarpeessa, joilla ei ole digivalmiuksia tai heille, joiden elämäntilanne ja voimavarat eivät ole riittävän pitkäkestoiseen palveluun sitoutumiseen. Palvelun kesto on 12 kuukautta, jonka jälkeen asiakkaat voivat jäädä omatoimiselle 12 kuukauden kestoiselle seurantavuodelle. Hyvinvointimentoroinnin toiminta ja kuusi kokoaikaista työntekijää vakinaistettiin vuonna 2024. https://palveluvalikoima.fi/ documents/1237350/38358699/LIITE1~1.pdf/99e8ed2c-08b7-ed2eb7f3-df5fc8f09804/LIITE1~1.pdf?t=1602417280071. OECD Papers on Well-being and Inequalities, No. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vaikuttavuuden jäljillä. Vaikutusketju tarjoaa käytännönläheisen teoreettisen viitekehyksen ja pohjan vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuussuunnitelman luomiseen. Vantaan mallissa taustaa vaikuttavuustyöskentelystä oli jo useilta vuosilta ja työtunteja oli resursoitu vaikuttavuuden arviointiin. Katsottavissa: https://ukkinstituutti.fi/ elintapaohjaus/liikuntaneuvonta/liikuntaneuvonnan-arviointi/ Anoschkin, K. 2023. 2020. Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen. 14. Luettavissa: https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-42. 2011. Liikuntaneuvonnan arviointi käytännön työssä. & Stokenberga, L. UKK-instituutti. ’Mitä on hyvinvointimentorointi?’ Hyvinvointimentorointi on maksutonta elintapaneuvontaa aikuisille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. 2019. Hyvinvointialueiden rooli on keskeinen pitkien vaikutusketjujen luomisessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716175 LÄHTEET Aittasalo, M. and Tykkyläinen, S. Aloittelevissa toiminnoissa, pienemmissä kunnissa ja pienemmillä resursseilla kannattaa lähteä kevyemmin liikkeelle. Luettavissa: https://doi.org/10.1787/ecf06a58-en. 2018
Sukupuolierojen tutkimus ja merkitys Ritva Mikkonen samoin kuin Dionne Noordhof painottivat, että jo pelkän kuukautiskierron eri vaiheiden vaikutusten tutkiminen on kaukana helposta. Jo kohdussa poikasikiöt kasvavat tyttösikiöitä nopeammin. Sukupuoliero urheilussa Eero Haapala kertoi sukupuolieron näkyvän suorituskyvyssä jo ennen murrosikää. Miesten ja naisten erilainen fysiologia vaikuttaa liikuntaan. Paneelikeskustelussa puhuttiin jopa ”toisesta teiniajasta” korostettaessa tämän vaiheen valtavaa muutosta. Tyttöjen voimantuotto esimerkiksi puristusvoimatestissä on noin kymmenen prosenttia matalampi kuin pojilla. Tosin, kuten Mikkonen huomautti, ei kaikkeen tutkimukseen tarvita kuukautisseurantaa, vaan tutkimuskysymys määrittää mitä on mitattava. Tämänhetkiset hormoniterapiat eivät näyttäisi oleellisesti tätä korjaavan, mutta liikuntaja ruokavaliointerventioilla muutoksiin on pystytty vaikuttamaan. Tommy Lundberg kertoi murrosiän muutosten olevan niin suuret, että pojan murrosiän läpikäyneet transnaiset, eli sukupuoltaan miehestä naiseksi vaihtaneet, eivät hormonihoidosta huolimatta menetä suorituskykyetuaan naisiin nähden. Kokonaisuus ratkaisee, sillä vaikka lisäestrogeeni nostaa naisilla rasvankäytön osuutta entisestään, miesten rasvanPEKKA MATOMÄKI, LItT Jyväskylän yliopisto Turun yliopiston Paavo Nurmi keskus T:mi Kuntopolku Pikakurssi naisten fysiologiasta ja ympäristön vaikutuksista kestävyyssuoritukseen Jyväskylän syyssymposium tarjosi maailman parhaimpien asiantuntijoiden pitämän pikakurssin. Naisilla on myös suhteessa enemmän hitaita lihassoluja, jotka käyttävät rasvaa tehokkaammin kuin nopeat lihassolut. käyttöön lisäestrogeeni ei juuri vaikuta. Sukupuolten välillä on eroa, mutta onko sillä käytännön väliä harjoittelun kannalta. Sukupuoliero – pitäisikö se huomioida harjoittelussa. Tämän eron takia urheilukilpailuissa tyttöjen ja poikien sarjojen yhdistäminen ei todennäköisesti toteuttaisi tasapuolisuutta. Sukupuolten välinen ero on selkeä myös ikääntyvillä. Selväksi kävi myös energiavajeen, kylmän ja kuuman suuri merkitys liikuntaja urheilusuoritusten kannalta. Tämä kaikki lisää tutkimuksen työläyttä ja hintaa, mikä saattaa valitettavasti lannistaa osaa tutkijoista. Selityksiä suurempaan rasvakäyttöön löytyi neljä: naisilla on enemmän ?-reseptoreita, jotka vastaanottavat hormoneilta käskyn irrottaa rasvahappoja rasvavarastoista. Kun kuukautiskierto voi olla epäsäännöllistä, ja huomioon otetaan vielä hormonihoidon eri variantit, on tutkimatonta maaperää vielä paljon. Paneelikeskustelussa tuli esille, että tämän vuoksi naiset pystyvät työskentelemään samoilla kuormilla suhteessa kauemmin ja paremmin kuin miehet, niin voimaL&T_5_2024.indd 73 L&T_5_2024.indd 73 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ero kasvaa murrosiässä poikien saadessa lihasja tyttöjen rasvamassaa. Parhaissa asetelmissa kuukautisseuranta alkaa jo kaksi kuukautta ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista. Tämä näkyy niin hyvin harjoitelluilla urheilijoilla kuin tavallisilla kansalaisilla. Naisten solujen uusiutumiskyky on parempi kuin miesten. Arvatenkin, koska valmius käsitellä estrogeenia on miehillä heikompi. Ulkoisesti menopaussi nostaa kehon rasvamassaa ja vähentää lihasmassaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 73 S ira Karvinen lähti sukupuolten välisissä eroissa liikkeelle solutasosta. Kierto ei ole aina niin selvä ja säännöllinen kuin oppikirjat antavat ymmärtää. Lisäksi suurempi estrogeenimäärä itsessään lisää rasvankäyttöä. Miehillä hormonitoiminta iän myötä hieman muuttuu, esimerkiksi testosteronimäärä vähenee, mutta he eivät koe mitään menopausseja vastaavaa hormonitoiminnan täysmullistusta kuten naiset. Ovulaation hetki voi vaihdella 8–25 päivän välillä, ja oikean päivän nappaaminen vaatii kärsivällisyyttä niin tutkijalta kuin tutkittavaltakin sekä ovulaatioseurantaa virtsatestein ja hormonitestejä verestä. Heillä on myös suuremmat rasvavarannot, jolloin kehon rasvojen irrottamiseen on tarjolla suurempi pinta-ala. Sitä vastoin samalla vakiokuormituksella naiset tyypillisesti turvautuvat enemmän rasva-aineenvaihduntaan, kuten Jari Karppinen mainiosti havainnollisti. Laktaatti on hyvä juttu. Naiset loistavat rasvankäyttäjinä Lepotilassa miesten ja naisten rasvankäytössä ei tuntuisi olevan eroja. Naisilla väsymisensieto on parempi
Tuolloin laktaatin uskottiin olevan tarinan konna: hapettomassa kovatehoisessa energiantuotossa syntyvä myrkyllinen kuona-aine, joka olisi väsymyksen, happamuuden ja kramppien aiheuttaja ja syypää. Edelleen naisten palautuminen on parempaa. Valmentaja oli sanonut Brooksille, ettei tästä tule maajoukkuejuoksijaa, koska hänellä oli liikaa laktaattia. Valmentaja oli tokaissut ”tutustu ja lue aiheesta”. Johtopäätöksenä tehontuotto painokiloa kohti ei ole urheilijoilla niin oleellinen, että sitä kannattaisi jahdata liiallisella energiavajeella. Menneisyydessä energiavaje onkin, etenkin miehillä, sekoitettu ylikuormitukseen, jonka oiretyypit ovat samankaltaisia. Toisin kuin aiemmin luultiin, laktaatin muodostuminen itsessään ei tuota lainkaan happamuutta – se syntyy eri kohdassa prosessia. Ida Heikura kertoi parin viikon energiavajeen heikentävän selvästi maksimaalista voima-, sprinttija kestävyyssuorituskykyä. Sotaharjoitusten energiavaje oli vain yksi stressitekijä psykologisen epävarmuuden, valvomisen ja fyysisen kuormituksen ohessa. Vielä muutaman päivän optimaalinen syöminenkään ei riittänyt palauttamaan tuloskuntoa. Nyt 50 vuotta myöhemmin Brooks kävi myytit läpi yksi kerrallaan rikkoen ne kaikki. Itse asiassa laktaatti pikemminkin neutraloi happamuutta. 74 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 kuin kestävyysharjoittelussa. Tämä voisi johtaa siihen, että naisten tulisi harjoitella hieman suuremmilla kuormilla ja useammin kuin miehet. Tätä historiaa Anthony Hackney valotti. Sitä Brooks todellakin on tehnyt. Energiavajetta ei voi katsoa rasvaprosentista tai kehonkoostumuksesta, sillä energiavaje voi jopa nostaa kehonpainoa. Suhteellisen energianvajeen tutkimus alkoi 1970-luvulla naisurheilijoiden kuukautisten poisjäännin kummasteluna. Tällä hetkellä käytännössä kuukautiskierron mukaan harjoittelusta esitettiin paneelikeskustelussa hieman epäilyjä. Suhteellinen energiavaje on poissulkusyndrooma, mikä tarkoittaa, että tarkkaa diagnoosia on vaikea tehdä. Vaikka suhteellinen energiavaje on vakava haittatekijä, se on loppujen lopuksi vain eräs mahdollinen pullonkaula muiden joukossa. Kuva: Nora Koski L&T_5_2024.indd 74 L&T_5_2024.indd 74 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Paneelikeskustelussa arvioitiin naisten voivan hyötyä miehiä enemmän voimaharjoittelusta, koska heillä on luonnostaan pienempi lihasmassa ja voimataso. Kun keho kovatehoisessa suorituksessa käyttää hapettomasti energiaa, muodostuu samalla paljon laktaattia. Leppoisan, mutta asiapitoisen esitelmän aluksi hän kertoi kipinän aiheeseen syttyneen nuorena mailerina. Hän vertasi laktaattia Fenix-lintuun, joka näistä historiallisista tuskaisista liekeistä nousee uuteen kukoistukseen. Laktaatti on sankari Symposiumin pääpuhujaksi oli saatu George Brooks, jonka elämäntyö on ollut selvittää mitä laktaatti tekee. Yksin sen korjaaminen ei aina auta. Tästä kehittyi 1990-luvulle tultaessa naisurheilijoiden triadi, jonka määrittelivät energiavaje, luuston heikkeneminen sekä kuukautisten poisjäänti. Itse jäin hieman kaipaamaan näkökulmaa siihen, että onko sukupuolten välinen ero lopulta vain yksi monista variaation aiheuttajista, ja kuinka suuri se on verrattuna sukupuolen sisällä havaittuun vaihteluun. Panelistit Anthony Hackney, Ida Heikura, Monica Torstveit ja Laura Mierlahti pohtivat suhteellisen energiavajeen merkitystä. Kierron seuranta on hankalaa jo tutkimusympäristössä, joten käytännön tasolla sitä ei ole helppoa monitoroida ja käyttää hyödyksi. Thomas O’Learyn esitelmä pani tämänkin aihepiirin mittasuhteeseen. Vaikka laktaatti siis on yhteydessä happamuuden kasvuun, sen syyttäminen happamuudesta on kuin syyttäisi palokuntaa tulipalosta. Suhteellinen energiavaje Vaikka naisten fysiologian tutkimus yleisesti laahaa liikuntatutkimuksissa perässä, yhdessä aiheessa se on jopa yliedustettuna. Brooks oli kysynyt mitä laktaatti on, ja mitä asialle kuuluisi tehdä. O’Learyn tutkimuksissa energiansaannin turvaaminen ei odotuksista huolimatta suojannut esimerkiksi hormonitasapainon heilahteluilta. Nykytietämyksen valossa laktaatti on keholle käypää polttoainetta, hyvä kehon sisäinen viestintätapa ja esimerkki aineenvaihdunnan joustavuudesta. Vasta kun triadi muutettiin 2014 suhteelliseksi energiavajeeksi, urheilijoiden energiavajeen tutkimus alkoi päästä naisten vaivan leimasta, ja se tunnustettiin miestenkin tautikirjoksi. Erityisesti sotaharjoituksissa energiankulutus on suurta, ruokahalu kadoksissa ja logistisistakin syistä energiansaanti ei aina yllä tarvittavalle tasolle. O’Leary tutki sotilaiden suorituskykyä ja jaksamista energiansaannin näkökulmasta
Itse asiassa laktaatti on mainio tapa kuljettaa energiaa kehon yhdestä osasta toiselle. Lisäksi hapen osapaine laskee kehon sisällä kylmassä. Sitä vastoin yli kaksiminuuttisissa kestävyyssuorituskilpailuissa kehon lämpötila nousee liiaksikin. Tästä seuraa kehon hikoilua, jonka seurauksena veren plasma vähenee, nestetasapaino järkkyy ja aivojenkin lämpötila alkaa kohota. Ja niin voi käydä tässäkin tapauksessa, kun kylmässä tehty intervalliharjoittelu tehosi paremmin kuin lämpöneutraaliharjoittelu. Lihakset voivat tuottaa laktaattia ja työntää sitä verenkiertoon, josta toiset lihakset tai elimet voivat sitä hyödyntää. Kuva: Nora Koski L&T_5_2024.indd 75 L&T_5_2024.indd 75 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Lisäksi olo itsessään tuntuu epämiellyttävältä tuoden psykologisen esteen suoritukselle. Jyväskylän ”pikakurssi” Symposiumiin oli valittu selkeät painopistealueet, ja niitä toteutettiin arkailematta. Laktaatti toimii myös viestinviejänä vaikuttaen muun muassa aineenvaihduntaan. . Laktaatti puskuroi happamuuden syntyä. Kuva: Juha Hulmi Järjestäjät yhteiskuvassa (vas.): Heikki Kyröläinen, Juha Hulmi, Riikka Kivelä, Johanna Ihalainen, Aino Kuljukka, Essi Ahokas, Dominique Gagnon ja Ritva Mikkonen. Tämä aiheuttaa suurempaa stressiä keholle. Teoriassa laktaatin antaminen verenkiertoon ennen kestävyysurheilukilpailua voisi nostaa suorituskykyä. Onneksi lämpöön voi etukäteen varautua ja 14 päivän lämpötotuttelu on riittävä maksimoimaan lämpösopeutumisen. Sopeutumista ei tarvitse tehdä liiallisesti, vaan siihen riittää tunti päivässä altistusta, jossa kehon lämpö nousee 38,5 asteeseen. Vaikka välillä yleisössä alkoi näkyä myös kyllästymisen merkkejä samojen asioiden pyörittelystä, tämä oli mielestäni onnistunut ratkaisu laajentamaan spesifisiä osaamisalueita. Suomen olympiajoukkue valmistautui Tokion hellekisoihin 2021 näitä lämpösopeutumisia hyödyntäen, Esa Hynynen kertoi. Liikkumisessa vain pieni osa energiasta kuluu etenemiseen, suurimman osan kadotessa lämmöksi. Perusasiat toistuivat, mutta jokainen esitelmöitsijä toi myös omaa perspektiiviään aihepiireihin. Vasta kotimaan hellejakso alkukesästä ennen olympialaisia sai viimeisetkin urheilijat näkemään valmistelun järkevyyden. Lisäksi hyvänä energialähteenä se säästäisi kehon omia hiilihydraattivarastoja. Esimerkiksi kovatehoisessa kuormituksessa laktaatin kertyminen viestittää keholle jarruttaa rasvankäyttöä ja ohjaa täten keskittymään enemmän nopeammin energiaa antaviin hiilihydraattivarastoihin energiantuotannossa. Liuta muitakin keinoja oli käytössä, kuten painon, virtsan värin ja janon tunteen tarkkailua nestehukan välttämiseksi, sopivan viileässä nukkuminen ja oikeaoppinen viilennys kilpailusuorituksen ympärillä. Uudet ärsykkeet aiheuttavat usein kestävyyssuorituskyvyn paranemista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 75 Laktaatti polttoaineena ja viestinviejänä Laktaatti on käypä polttoaine. Kuuman vaikutus liikkumiseen Stephen Cheung kertoi korkeintaan 400 metrin sprinttimatkoiksi mielletyissä juoksukilpailuissa helleilman vaikuttavan positiivisesti suorituskykyyn. Lopputuloksena oli syvälle luotaava kolmipäiväinen pikakurssi muutamaan keskitettyyn aiheeseen. Seminaarin pääpuhuja George Brooks käsitteli laajasti laktaattiin liitettyjä myyttejä, jotka hän kumosi. Samalla lihaksen hapensaanti vähenee raajojen verisuonten supistuessa estäessä veren optimaalisen kulkemisen. Toistaiseksi ei laktaatin antamista urheilijoille ennen lähtöä ole kuitenkaan kokeiltu. Toisaalta liian kylmässä liikunta kangistaa ja liikkumisen energiankulutus kasvaa. Tällöin lämpö on kuin optimaalinen alkulämmittely luoden ihanteellisen työskentelylämpötilan lihaksille. Kylmän vaikutus liikkumiseen Yksi isompi kokonaisuus symposiumissa oli ympäristön vaikutus liikkumiseen. Niinpä 25 asteen lämpötila voi madaltaa maratonsuoritusta 12 prosenttia optimilämpötilaan verrattuna. Lämpösopeutumisen ylläpitäminen on helpompaa, ja kaksi tunnin mittaista lämpöaltistussessiota viikoittain on riittävä ylläpitoon. Pienessä rasituksessa yli puolet sydämen käyttämästä energiasta saadaankin laktaatista. Kehon kuivatuksesta ei ole lisähyötyä, eli riittävä nesteytys on paikallaan. Siksi Dominique Gagnonin mukaan juoksulenkki on optimaalisinta tehdä lähellä nollaa astetta, ja Suomen kesän kaksikymmentä lämpöastetta aiheuttaa jo pudotusta suorituskykyyn. Vaikka sopeutumissuunnitelma oli tehty, kaikki urheilijat eivät aluksi nähneet syytä harrastaa monimutkaiseksi miellettyjä valmistelukikkoja. Sitä syntyy jatkuvasti myös täysin hapellisessa tilassa, mutta samalla sitä jatkuvasti käytetään energiantuotannossa. Käytännössä siis rento tunnin lenkki helteessä tai lämpöpuvussa ajaa asian
Väitöskirjatutkijana saa hyvin suoraa palautetta. Itsensä videointi ja oman naaman näkeminen opetuksen aikana ei välttämättä ole mieluisaa. Herkempänä ihmisenä olisin saattanut lyödä hanskat tiskiin. Palaute, varsinkin verkkovälitteisesti annettuna, voi tuntua viiltävältä. Olen havainnut, että oma kykyni ottaa vastaan kommentteja kirjoituksistani on kehittynyt. Minulle kerrottiin, että digitaaliset työskentelyalustat linkkilistoin ja videoin ovat normaali tapa nykyisissä korkeakouluopinnoissa. Ilkeys, vähättely tai teilaaminen eivät kuulu sivistyneeseen tieteelliseen argumentointiin, mutta joskus sellaistakin ilmassa leijailee. Ahdistusta varmasti lisää verkkomaailman loputon suo, jossa lähdemateriaalien määrä on valtava. Nuo 55 opintopistettä kirjautuivat suoritetuiksi etäopiskeluna verkkoluennoin, tentein ja oppimistehtävin. Hiipi tunne, että olen jäänyt ajastani jälkeen. Tiedonjano ei tyrehtynyt. T erveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi lokakuussa 2024, että korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus väheni 35 prosentista 29 prosenttiin vuosien 2021– 2024 välillä. Zoom-maailma pätkivin yhteyk sin ja oppimateriaalit lukuisine videolinkkeineen eivät tuntuneet minusta lainkaan hyvältä opiskelutavalta. Myöhemmin olen opiskellut lisää niin työn ohessa kuin opintovapaata hyödyntäen. Kun arjen spontaanit sosiaaliset kontaktit jäävät vähiin, niin kynnys pyytää apua nousee. Näin ollen sosiaalisesti innokkaamRIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto riittailonapummikuusela@gmail.com Opin kautta kantapään mat opiskelutoverit saattavat näyttäytyä osaavampina ja ahkerampina, jolloin mielikuvat omasta itsestä sekä opintosuoritusten laadusta ja etenemistahdista voivat vääristyä todellisuutta heikommiksi. [Tarkistettu 30.10.2024.] aikuisopiskelija ounastelee Etäopiskelu hämärtää helposti omaa osaamista suhteessa muihin. Etäopiskelu hämärtää helposti omaa osaamista suhteessa muihin. Edelleen nautin enemmän kasvokkaisista kohtaamisista kuin videoyhteyksistä. Kymmenen vuotta sitten Helsingin yliopiston tarjoamilla tiedeviestinnän kursseilla luotettiin edelleen fyysiseen läsnäoloon luennoilla ja ryhmätöissä. Tankkasin tietoa ilolla. Huomasin ärsyyntyväni kursseilla vaadituista esittelyvideoista, joissa piti kertoa omasta elämästä. Näin 45-vuotiaana elämänkokemusta on ehtinyt kertyä niin monipuolisesti, että osaan olla ahdistumatta kritiikistä. Tunnistan kuitenkin sen, että palautteen saaminen tuntuu välillä kuin terävän kynnen raapaisulta käsivarteen. Vastaanottajan, jälleen trendikkäällä termillä ilmaisten, resilienssistä on kiinni, miten hän palautteen ottaa itseensä vai osaako suodattaa sen vain ehdotukseksi avartaa ajattelua ja muokata tekstiä. Aina löytyy erilaisia tulkintatapoja ja analyyseja riippuen siitä, mistä kulmasta aineistoja tarkastelee ja mihin tutkimuskirjallisuuteen nojaa. Entisenä urheilijana innostuin Jyväskylän yliopiston tarjoamista liikuntapsykologian opinnoista keskellä koronapandemiaa. Samaan aikaan terveydenhuollossa todetut opiskelijoiden ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat kuitenkin lisääntyneet. Sain suorittaa maisterin tutkintoni aikana, jolloin opetus oli luentomuotoista ja muistiinpanot tehtiin käsin. Kaipasin paluuta luentosalien ja seminaariluokkien tunnelmaan, jolloin keskustelut käytiin kasvotusten ja tietoa haettiin pääsääntöisesti kirjaston hyllyistä. Opetus Moodle-alustoineen tuntui sillisalaatilta, en löytänyt päätä, en häntää – enkä etenkään punaista lankaa. Olennaiseen keskittyminen hämärtyy ja opintojen eteneminen takkuaa. Tutkijaseminaarien keskusteluihin kuuluu kriittisyys ja tutkijakollegan puskeminen ajattelussaan, trendikkäästi ilmaistuna, mukavuusalueensa ulkopuolelle. Videotervehdysten perusteltiin luovan yhteisöllisyyttä ja parantavan verkkovälitteistä ryhmädynamiikkaa. 76 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 O len onnekas. Jossain vaiheessa opintoihin ujuttautuivat mukaan tietokoneet ja satunnaisten luennoitsijoiden jakamat PowerPointit. Hammasta purren etenin kurssista toiseen. Tuollaisina hetkinä pyrin hyräilemään muusikko Pauli Hanhiniemen oivaa sanoitusta: ”Tää ei oo ihan haudan vakavaa, muutkin mokaa.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, verkkouutinen 14.10.2024, ”Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on vähentynyt”, https://thl.fi/-/korkeakouluopiskelijoiden-psyykkinenkuormittuneisuus-on-vahentynyt. Yksinäisyys ei ole kaikille hyvästä. En ihmettele THL:n uutisoiman Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksen päätelmiä. Vaikka koronapandemian eristysajat ovat menneisyyttä, niin edelleen opiskelijat pyörivät jatkuvassa videovirrassa ja lukemisessakin välineenä on harvoin fyysinen kirja. T een parhaillaan väitöskirjatutkimusta Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot ovat tuntuneet hyödyllisiltä ja opetusmuodot mieluisilta. Tiedän, että täydellisyys on mahdottomuus eikä sitä ole ainakaan humanistisella tutkimusalalla järkevää tavoitellakaan. L&T_5_2024.indd 76 L&T_5_2024.indd 76 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tutkimuksessa todettiin, että etenkin koronapandemian myötä lisääntynyt etäopiskelu on saattanut lisätä ahdistusoireita
Tämä leimaa henkilökirjallisuutta urheilua laajemminkin. Kirjaa voi lukea paitsi urheilukirjana, myös Perparim Hetemaj -nimisen maahanmuuttajapojan kasvutarinana. Vaikka kirjassa on fokus urheiluarjessa, teos kuvaa myös laajempia urheilemiseen vaikuttavia voima-, ympäristöja taustatekijöitä. Timo Haikarainen: Hämmästyttävää rasvanpolttoa ja lihaskasvua – Suomen kokenein treenari paljastaa salaisuutensa. Poikkeuksellisen pitkä ura maailman kovimpiin kuuluvan urheilusarjan Serie A:n luottotyömiehenä, kansainvälisestikin katsoen, vaikka kaikki ei aivan putkeen mennytkään. Toki parissa yksityiskohdassa herää lukiessa halu kuulla vähän enemmän ja syvemmin. Samalla perinteiset viestimet ja sosiaalisen median influensserit tarjoavat meille räväköitä otsikoita, käärmedieettejä ja mahdollisimman helppoja ja nopeita ratkaisuja. Vaikka kirjantekijät eivät tätä voineet ennakoida, tämä teos tuo myös tärkeän puheenvuoron syksyn 2024 huippu-urheilukeskusteluun, joka on kärjistynyt äänekkääksi sekameteliksi. Tämän vuoksi kirjaa voi suositella myös heille, joita urheilu ei sinänsä kiinnosta. Liikuntabiologi Timo Haikaraisen Hämmästyttävää rasvanpolttoa ja lihaskasvua -kirja haluaa tarjota liikuntabiologisia ratkaisuja niille, jotka kehorauhasta piittaamatta haluavat edelleen muokata omaansa – vähentää rasvaa ja hankkia lisää lihasta. Samalla hän tuotti opettavaisen tarinan koko Suomen huippu-urheilulle. Toki kirjassa on omat epätasapainonsa. Nämä rahaan, dopingiin, politiikkaan ja vastaaviin huippujalkapallon rakenteisiin liittyvät laajemmat tarkastelut – joita tämän kirjan arkinen tarkastelukulma herättää pohtimaan enemmän rivien väleissä kuin riveillä – taitavat kuitenkin olla toisella fokuksella aihetta lähestyvän kirjan aiheita, ei yksittäisen pelaajan kasvutarinan. Painosta ei pidä puhua, etenkään ylipainosta. Toisaalta seuraavassa jutussa puhutaankin jo painavasti kehorauhasta. Joissakin kohdin se rönsyilee liikaakin ja joissakin kohdissa vähän jumittaa, mutta se ei kokonaisuutta pilaa. Jos emme hahmota tätä, on aivan sama millä organisaatiolla Suomessa huippu-urheilua jatkossa tehdään. Näiden teosten lukeminen on kuin laajennetun ansioluettelon tai wikipedia-artikkelin lukemista. Näyttää olevan arvo sinänsä kirjoituttaa itsestään kirja, johon paukutellaan kronikka omasta urheiluelämästä. Tarinaan kuuluu paljon jalkapalloa, mutta samalla kirja kuvaa miten huippu-urheilufokuksessakin elävä ihminen on aina myös taustakulttuurinsa tuote. Tämä kirja onkin paitsi vuoden tärkeimpiä urheilukirjoja, myös erinomainen urheilukulttuurikirja. Kirja on siihen oiva väline. Kokemusta on kertynyt eri tasoisten L&T_5_2024.indd 77 L&T_5_2024.indd 77 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Useimpien meistä täytyy ponnistella henkisesti ja fyysisesti, jos halajamme olla laihempia ja lihaksikkaampia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 7 7 arvioitua K i r j a Kulttuuriteko ja puheenvuoro Erkko Meri ja Gert Remmel: Perparim Hetemaj – Selviytyjä Otava 2024, 335 s. Nykyinen elämänmeno ruokkii meitä runsaalla kädellä ja houkuttelee jämähtämään ruutujen ääreen. Toki urheilu on huomiotaloutta ja urheilijan pitää maksimoida näkyvyyttään. Miksi sellaista pitää kansien väliin painaa. Kirjan perustavoite täyttyy siis komeasti. On tärkeä urheilukulttuuriteko, että tarina on tullut kuvattua juuri tällä tavalla, arjen ja tavallisen jalkapallotyömiehen näkökulmasta avoimesti sanoittaen. Lisäksi kirja on ansiokas kuvaus maahanmuuttajana kasvamisesta osana suomalaisuutta. Kirja on kuin Hetemaj´n ura. JARI KUPILA K i r j a Haikaraisen salaiset kansiot. Urheilijan henkilötarina ja urakaari tulee esiteltyä tavalla, joka laajenee ajatuksia herätteleväksi kuvaukseksi paitsi huippu-urheilijaksi kasvamisesta ja eurooppalaisen huippujalkapalloilun vaatimustasosta, myös havainnoksi suomalaisen urheiluarjen ristiriidasta todellisten huippu-urheilukulttuurien arjen kanssa. Voi olla, että julkisuus on kiinnostuneempi kirkkaammin pintatasolla säihkyvien urheiluihmisten kirja-esineistä, mutta tämän kirjan kohdalla ei tarvitse ihmetellä miksi se on kirjoitettu ja onko tekijöillä sanottavaa. Se kun konkreettisesti kuvaa mikä on suomalaisen urheilun ja aidon kansainvälisen huipputekemisen ero – ja mitä vaaditaan yksilöltä, joka haluaa Suomesta huipputason toimintakulttuuriin päästä. He ovat kirjoittaneet monin tavoin puhuttelevan kirjan. Viime vuosina on ilmestynyt useita urheilijoiden henkilötarinoita, mutta usein on jäänyt mietityttämään mitä niillä kirjoilla on haluttu sanoa. Pelkkä julkkiskirjan julkaisu kun tuntuu olevan ajassamme tärkeämpi peruste medianäkyvyydelle kuin se mitä kirjassa sanotaan. Hieman epätasainen, mutta hyvä kokonaisuus siitä silti tuli. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2024, 216 s. Rohkenen ehdottaa, että pidämme kaikki hetken suumme kiinni ja luemme tämän kirjan. Usein käy mielessä vanha hokema: moni kirja on vain kirja-niminen esine, ei kirjallisuutta. Teoksen kirjoittaja Haikarainen on liikuntatieteiden maisteri, liikuntabiologi, joka on toiminut yli kahdenkymmenen vuoden ajan personal trainerina, valmentajana ja yrittäjänä. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia ja liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Erkko Meri ja Gert Remmel onnistuvat kiertämään Perparim Hetemaj´n kanssa tämän kuopan. Hetemaj pelasi uran, jonka merkittävyyttä ei ole kovin laajalti nähty. Hetemaj´n perheen tarinan kautta piirtyy kuvaus, jota harvoin on osattu Suomessa tehdä urheilukirjallisuuden ulkopuolellakaan. Ihan kelvollista tekstiä, mutta sittenkin lähinnä pintaa
Kaksi ensimmäistä lukua ovat ehkä kirjan parasta antia. Lisäksi kirjoittajat paneutuvat aivojen toimintaan sekä ihmisen evoluutioon aina savannilla kulkevasta metsästäjästä nykyisen kaltaiseen sipsejä syövään sohvalla löhöilijään. Paljon on asiaa, mutta se on paketoitu hyvin ja mielenkiintoisesti. Kirjassa on hyvin selkeästi avattu erilaisia tutkimuksia, selitetty dopamiini ja kerrottu, miksi puhelimen ruutu on niin koukuttava – myös meille aikuisille. Suomeksi ilmestyneet Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (2017) ja Aivoblues – Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin (2023) käsittelevät aivojen hyvinvoinnin ja liikunnan yhteyksiä. Vaikka osa niistä on vähän naiiveja (lainaa naapurin koiraa, jos teillä ei ole omaa), erityismaininta siitä, että vinkeissä huomioidaan myös pyörätuolilla liikkuvat. Haikarainen nostaa esille kuitenkin tärkeitä aiheita: palautumisen ongelmien tunnistamisen, levon ja kehon kuuntelemisen taidon. Neljäs luku on poiminta moninaisista kehonkoostumuksen muokkaamiseen liittyvistä aiheista, joita kirjoittaja käsittelee ongelmanratkaisun kautta. Konkreettisimmat luvut kertovat ruutuajasta ja tietokonepelaamisesta. Kaiken faktatulvan keskellä olisin toivonut rauhallisempaa taittoa ja kuvitusta. Myös rasvanpolttojakson jälkeisen painonhallinnan vaikeuksiin eli saavuttujen tulosten ylläpitoon pureudutaan eri puolilla kirjaa. 78 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 liikkujien valmentamisesta aina aloittelijoista huippu-urheilijoihin saakka. Tekijät käyvät läpi liikkumisen vaikutuksia muun muassa stressiin, keskittymiseen, luovuuteen, pelaamiseen, ruutuaikaan ja muistiin. Kyseessä ei mikään kiihkoton tietokirja, vaan pikemminkin intohimoinen opas, ja osiltaan jopa manifestinomainen puolustuspuhe tuloksekkaan personal trainer -toiminnan puolesta. Kaksi ensimmäistä lukua käsittelee kehonkoostumuksen parantamista eli joko rasvanpolttoon tai lihaskasvuun tähtäävää ravitsemusta ja harjoittelua. ”Kukapa ei haluaisi olla fiksumpi, iloisempi tai voimakkaampi. Ruotsalainen Anders Hansen on psykiatriaan erikoistunut lääkäri, joka on kirjoittanut populaaritieteellisiä menestysteoksia. Rakenteeltaan kirja koostuu viidestä pääluvusta ja muutamasta lisäkappaleesta. Kirja on lajissaan parasta, mitä suomeksi on luettavissa. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että laihduttaminen kyllä onnistuu, mutta painonhallinta uudessa tilanteessa on todella vaikeaa. Sivuille on ripoteltu lisäksi useita tapausesimerkkejä Haikaraisen asiakkaiden saavuttamista tuloksista. JONNE KAMSULA, LitM (liikuntabiologia) Erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura jonne.kamsula@lts.fi K i r j a Liikkumalla fiksummaksi ja iloisemmaksi Anders Hansen & Mats Wänblad. Vuonna 2020 Hansen kirjoitti yhdessä lasten ja nuortenkirjailijan Mats Wänbladin kanssa nuorille tarkoitetun Hjärnstark Junior -kirjan. Myös personal trainerina toimivien liikunta-alan ammattilaisten tai alasta haavelevien kannattanee tutustua kirjaan, sillä sen ydinopit tulisi jokaisen PT:n hallita. Hämmästyttävää rasvanpolttoa ja lihaskasvua -kirjaa en luonnehtisi perinteiseksi tietokirjaksi tai valmennusoppaaksi, vaan ennemminkin tieteeseen ja valmennuskokemukseen pohjaavaksi ja innostamaan pyrkiväksi self help -teokseksi. Haikarainen pyrkii koostamaan ja yhdistämään tämänhetkisen tutkitun tiedon ja laajan käytännön kokemuksensa selkeiksi harjoitteluja ravitsemusohjeiksi. Joitain lukijoita tällainen julistus saattaa ärsyttää, toisia taas motivoida. E-urheilussa menestymiseen ei riitä, että harjoittelee pelkkää peliä, vaan myös kehoon täytyy panostaa. Kirjan loppuun on lisätty vielä erilliset kappaleet lomalaisen painonhallinnasta, kirjoittajan omasta harjoittelusta ja ravitsemuksesta sekä harjoitusohjelmien liikkeistä. Kirjassa on hienoa piirrosarvioitua L&T_5_2024.indd 78 L&T_5_2024.indd 78 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kirja on selkeimmin suunnattu juuri niille (”hämmästyttävää”) rasvanpolttoa ja lihaskasvua janoaville – eli valmiiksi motivoituneille aloitteleville ja keskikokeneille treenaajille, jotka haaveilevat rasvattomammasta ja lihaksikkaammasta olemuksesta. Tämä osa-alue olisi ansainnut ehkä vielä painavamman analyysin ja selkeämmän painotuksen, sillä kuten kirjan tuo esille, laihduttajista 85–95 prosenttia lihoo muutaman vuoden aikana takaisin lähtöpainoonsa. Heille on myös tarjolla vinkkejä harjoittelun ja ravitsemuksen yhdistämiseen, ohjelmointiin ja jaksotteluun viikko-, kuukausija jopa vuositasolla. Viimeinen luku keskittyy myyttien murtamiseen. Siis personal trainerin toiveasiakkaille. Päädytään puhumaan liikkumisesta, koska se kattaa kaiken mahdollisen. Salaisuuksia kirjan sivuilta ei kuitenkaan löydy. Aloitteleville ja keskikokeneille treenaajille löytyy myös muutamia valmiita toimiviksi todettuja harjoitusohjelmia. Taikakonsti tähän on liikkua enemmän.” Näin alkaa Aivovoimaa Junior -kirjan esittely takakannessa. Aivovoimaa Juniorissa on paljon Hansenin aikuisten kirjoista tuttua, mutta se on onnistuttu kirjoittamaan nuoria puhuttelevalla tavalla. Teoksessa on myös liikkumisvinkkejä. Aivovoimaa Junior. Niissä Haikarainen onnistuu tiivistämään rasvanpolton ja lihaskasvuharjoittelut tärkeimmät tutkimustietoon pohjaavat periaatteet ja valmennuskokemuksensa kohtalaisen selkeiksi arkeen vietäviksi työkaluiksi ja esimerkeiksi. Kolmas luku tarjoilee valikoituja keinoja tavoitteenasetteluun, minäpystyvyyden kehittämiseen ja itsensä motivointiin. Kirjoittajalta on aiemmin ilmestynyt vuonna 2016 julkaistu Lihaskasvu ja rasvanpoltto -kirja (Fitra). "Voit tehdä harjoituksen myös kelaamalla, hiihtämällä tai polkupyörällä, jos löydät kivan loivan mäen välineellesi sopivalla alustalla.". Atena 2024, 128 s. Kehorauhan tai pehmeämmän painonhallinnan koulukuntaa kirja ei varmaankaan jätä kylmäksi. Kolme seuraavaa lukua sisältävät myös painavaa asiaa, mutta niissä kokonaisuus jää ensilukemalta hieman jäsentymättömäksi. Pidän siitä, että heti alussa määritellään, mitä termiä kirjassa käytetään: liike, liikunta, urheilu, fyysinen aktiivisuus vai liikkuminen. Tätä ei tule ymmärtää negatiivisesti
Euroopasta mukaan olisi ehkä voinut ottaa ruotsalaiseen kansankotiajatteluun yhdistyneen seuratoiminnan. Eurooppa, Etelä-Amerikka ja Afrikka ovat hyvin edustettuina. Correia tarkastelee myös Britanniassa ensimmäisen maailmansodan aikana alkanutta naisten jalkapallon lyhyttä kukoistuskautta. Correain ajatuksia tarkemmin tuntematta voi tosin olettaa seura-arjen näyttäytyvän tylsänä räyhäkämpien ruohonjuuritason toimijoiden rinnalla. Jalkapallo levittäytyi Afrikkaan osana brittiläistä ja ranskalaista siirtomaapolitiikkaa. Le Monde Diplomatique-, Le Canard Enchaînéja La Revue du Crieur -lehtiin. Kuohuvilla 1960ja 1970-luvuilla monilla eri joukkueiden faniryhmillä oli yhteyksiä joko äärioikeistoon tai äärivasemmistoon. Myös Ranskassa naiset pelasivat 1910-luvun lopulta 1920-luvun puoliväliin. Käännös Fionn Petch. Länsimaihin sillä ei ollut asiaa. Miehet tekivät kaikkensa lopettaakseen harrastuksen ja onnistuivat. Vähitellen urheilutoiminnan varjolla ja yhteydessä virisi itsenäisyyspyrkimyksiä, joita siirtomaaisännät yrittivät turhaan torjua. Loppuun on vielä tiivistetty kolme seikkaa, jotka ovat kaikkien hyvä muistaa: 1. Silmäys jalkapallomaantieteeseen saa ihmettelemään sitä, ettei teoksessa ole montaakaan sanaa aasialaisesta jalkapallosta. 2. Englannista Correia nostaa esiin Valioliigan perustamisen jälkeen muuttuneen jalkapallokulttuurin, johon liittyneet katteettomat toiveet johtivat monien seurojen velkaantumiseen ja konkursseihin. Suositut ottelut päättyivät Englannin jalkapalloliiton 1920-luvun alussa julistamaan täyskieltoon, joka loppui vasta 50 vuotta myöhemmin. Tunisian pääkaupunkiin Tunisiin asettunut Itsenäisyysyksitoistikko matkasi pelikiertueille mm. 3. Sinun ei tarvitse olla urheilullinen eikä taitava jossakin lajissa. Voit muuttaa ja kehittää niitä paremmiksi. Välillä tekstistä lehahtaa jalkapalloromantiikan ryöpsäys, mutta se sallittakoon leikki-ikäisestä pallon hurmassa eläneelle kirjoittajalle. Kirjoittajan näkökulma on vasemmistolainen, mutta ei liian julistava. JOUKO KOKKONEN K i r j a Inhottavan viisas Risto Pakarinen. Urheilun oli tarkoitus olla yksi kuuliaisten mustien kasvattamisen välineistä, mikä toimikin aluksi. Ranskasta paenneet algerialaispelaajat muodostivat Algerian epävirallisen maajoukkueen rungon vuosina 1958– 1962. Näkyvimmin jalkapallo yhdistyi Algerian itsenäisyystaisteluun. Usein äänen saavat alistetussa asemassa niin diktatuureissa kuin siirtomaissa olleet. Correian yksityiskohtaisesta teoksesta oppii myös uusia jalkapalloknoppeja ja yhteiskuntahistoriaa. Muutamin paikoin Correia päätyy yksityiskohtien sumppuun. Useissa seuroissa kannattajat hankkiutuivat omistajiksi ja alkoivat pyörittää toimintaa. Ranskassakin kului puoli vuosisataa ennen kuin naisten jalkapallo alkoi vallata vähitellen alaa. ALPO Into Kustannus 2024, 344 s. Ranskalainen Mickaël Correia lähestyy People’s History -sarjaan kuuluvassa teoksessaan jalkapalloa ruohonjuuritasolta ihmisten näkökulmasta. Alkuteos Une histoire populaire du football. Ottelut ovat myös tarjonneet mahdollisuuden ilmaista protestimielipiteitään jopa niin kovaotteisissa diktatuureissa kuin Josif Stalinin Neuvostoliitossa ja Adolf Hitlerin Saksassa. Teksti soljuu englanniksi käännettynä erinomaisesti. Yksi parhaista tavoista kehittää aivoja on liikuttaa kehoa. L&T_5_2024.indd 79 L&T_5_2024.indd 79 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Itä-Euroopan sosialistimaihin. Pluto Press 2023, 452 s. Missään muuta suuressa urheilulajissa ei kielletty yhtä ehdottomasti naisten osallistumista. Onneksi varsinainen asia tulee esille levottomasta taitosta huolimatta. Aivot eivät välitä miten liikut, kunhan liikut! HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija hanna.vehvilainen@lts.fi K i r j a Rautaisannos ruohonjuuritason jalkapallohistoriaa Mickaël Correia: People’s History of Football. Benito Mussolinin Italiassa mustapaitaisesta maajouk kueesta tuli yksi fasismihallinnon parhaista propagandavälineistä. Jalkapallon ovat halunneet saada haltuunsa sekä valtaapitävät että valtaa tavoittelevat. Onneksi teos jääkiekkovalmentaja Alpo Suhosesta kuuluu jälkimmäiseen. Correia tuo onnistuneesti esiin suositun urheilulajin ja politiikan yhteydet. Ranskan sarjoissa menestyksekkäästi pelanneet algerialaiset herättivät ihastusta taidoillaan. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 79 kuvia, mutta niiden rinnalla on oudosti käytetty syvättyjä kuvapankkikuvia. Näitä paikkoja on onneksi harvoin ja kirjoittaja pääsee muutamalla hyvällä syötöllä taas avarampaan tilaan. On olemassa ”elämäkertoja” ja sitten on elettyä elämää, josta voi kertoa. Tilanne oli sama käytännössä kaikkialla maailmassa. Aivosi eivät ole koskaan valmiit. Jalkapalloon nelivuotiaana rakastunut Correia on kirjoittanut mm. Fanikulttuurin kehitystä tarkastellessaan Correia lähtee liikkeelle sodanjälkeisestä Italiasta. Teosta voi suositella kaikille, jotka kokevat jalkapallon olevan muutakin kuin vain viihdyttävä peli. Kun edellä mainitussa elämäkertatyypissä – liikaa vähättelemättä – saadaan paniikkikohtauksia koiran kuoleman takia, Suhonen ajelee rättisitikalla läpi Euroopan, lukee JeanPaul Sartrea, vierailee Los Angelesissa samoissa juhlissa Elvis Presleyn kanssa ja vastaa puhelimeen, kun joku John soittelee
Monen ihmisen oli vaikea sulattaa sitä, että Alpo on inhottavan viisas. Kirjassa olisi voinut kriittisemminkin pohtia Suhosen lyhyitä tai kesken jääneitä työsuhteita. arvioitua L&T_5_2024.indd 80 L&T_5_2024.indd 80 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. HANNA VEHVILÄINEN K i r j a Valmentajaelämää: tulos tai ulos Jukka Lyytinen. Mirrenin pelaajavalmentajaksi ja sitten päätoimiseksi valmentajaksi. Tuolloin valmentaminen päätyönä oli melko harvinaista. Philadelphiaan matkasi innokas lehtimies, mutta sieltä palasi filosofisen herätyksen kokenut Suhonen. Valmentajana into kulttuurin pariin oli taas kova. Tämän jutun otsikon on keksinyt Henrik Dettmann, joka ehdotti sitä kirjan nimeksi. Mixu Paatelainen. 1967), sitten jalkapallovalmentaja Juha Malisesta (synt.1958) ja viimeisimpänä jääkiekkovalmentaja Alpo Suhosesta (synt.1948). Teosta värittävät Suhosen runot havahduttavat tekstin äärelle. Syksy on ollut joukkuevalmentajien elämäkertojen aikaa. Valmennuksen pidempi oppimäärä. Paatelainen halusi sekä Alexei Eremenko jr:n että Mehdi Taouilin kymppipaikalle ja loi sen pohjalta joulukuusijärjestelmän. Art House. Valmentamisessa Suhonen on ollut aikaansa edellä. Kovin syvälle henkilökohtaisiin asioihin ei pureuduta, vaan pääpaino on valmennusfilosofiassa ja värikkäässä valmentajaurassa. Elokuussa ilmestyi teos jalkapallovalmentaja Mixu Paatelaisesta (synt. Varsinkin päävalmentajakauden jääminen kesken Chicagossa hieman ennen runkosarjan loppua tuntui luovuttamiselta. Vastaavasti kun hän asui Suomessa, ulkomaat houkuttelivat ja ulkomailla oli kotimaan kaipuuta. Molemmilla olikin muita urasuunnitelmia: Suhosesta piti tulla toimittaja ja Malinen mietti ensin arkkitehdin ja sitten opettajan uraa. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Alpo Suhonen on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisvalmentajista. Hän oli vasemmistolainen ja sivari. Suhosen ja Malisen omat pelaajaurat jäivät suhteellisen lyhyiksi. Kun Suhonen työskenteli kulttuurin parissa, valmennustyö tuntui mielekkäämmältä. Maaotteluita kertyi 70, joissa kunnioitettavat 18 maalia. Aika Turun teatterissa ja Porin Jazzin johdossa jäi lyhyeksi, moneen SM-liigajoukkueeseen hän liittyi kesken kauden pelastamaan joukkueen putoamiselta ja pidemmät valmennussuhteet päättyivät usein ”hyvässä yhteisymmärryksessä”. Tai kuten kirjassa sanotaan, aika oli Alpoa jäljessä. Pelaajauran lopussa Paatelainen hyppäsi vuonna 2005 ensin St. Jotkut samat fraasit toistuvat useamman kerran kirjan sivuilla, kuten ”Valmentajien laatima pelisysteemi ei ole itse peli, kuten näytelmän käsikirjoituskaan ei ole itse esitys” ja ”What the fuck are you going to do with your life?”. Jos haluaa lukea tänä vuonna yhden urheiluun liittyvän elämäkerran, kannattaa tarttua ALPO-kirjaan – nimestä huolimatta. Inhottavan viisas olisikin ollut parempi nimi kirjalle kuin tylsä ALPO. Kolmikosta Paatelaisella on pisin pelaajaura, sillä hän pelasi korkealla tasolla yli 30-vuotiaaksi asti. Vaikka absoluuttiset saavutukset ovat vain alle 18-vuotiaiden EM-kulta vuonna 1978 ja kaksi Sveitsin mestaruutta, on hän kuitenkin ollut ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä, toiminut useammassa sadassa NHL-ottelussa apuvalmentajana, valmentanut miesten A-maajoukkuetta ja Suomen pääsarjassa kaikkiaan kuudessa seurassa. The Fighting Big Finn. Suhonen ei tainnut koskaan sopeutua päävalmentajan velvollisuuksiin, kuten jatkuviin mediahaastatteluihin. Juha Malinen. Valmentajauran alkuvaiheessa molemmat hakivat ulkomailta oppia ja molemmat valittiin nuorten maajoukkueen valmentajaksi. Suhonen haaveili toimittajan urasta ja pääsi jopa Sanoman Toimittajakouluun, mutta jätti sen kesken. Paatelaisen kirjassa esille nousee se, kuinka vähäisellä kokemuksella hänet palkattiin miesten A-maajoukkueen päävalmentajaksi. Tammi 2024, 233 s. Autoritäärisen valmennuksen aikaan humaanimpi lähestymistapa oli edistyksellistä. Kilmarnockissa Paatelainen kehitti kuuluisan joulukuusensa, mikä olikin hauska knoppitieto kirjassa. Suhonen oli nuoresta asti jääkiekon ohella kiinnostunut kulttuurista. Sairausloma päätti Suhosen kauden, minkä seurauksena katkesivat myös välit luottomieheen Mike Smithiin. Suhonen aloitti Forssan Palloseuran edustusjoukkueen pelaajavalmentajana kesällä 1971 ja Malinen 1978 Oulun Luistinseurassa juniorivalmentajana. 228 s. Mika Wickström, Markku Saukko & Juha Malinen. Takana oli vain viitisen vuotta päätoimisena valmentajana lähinnä Skotlannissa. Kirjaa lukiessa on pakko pysähtyä pohtimaan moniakin Suhosen sanomisia. Valmentamisesta voisi tulla ammatti. Kaikki kirjat kertovat miehistä, ovat miesten kirjoittamia eikä kukaan ole urallaan valmentanut tyttöjä tai naisia ollenkaan. Toisaalta näiden toistaminen on perusteltua, sillä ne kuuluivat Suhosen perusfilosofiaan. Risto Pakarinen on onnistunut paketoimaan Alpo Suhosen uran niin että teoksesta ei ole tullut tiiliskiveä, vaikka siihen olisi ollut ainekset. Olisiko hänen pitänyt keskittyä toimimiseen apuvalmentajana NHL:ssä, koska ilmeisesti siinä roolissa hän oli helposti lähestyttävänä henkilönä pelaajien mieleen. Hänen valmennusneroutensa on tunnustetumpaa ulkomailla kuin kotimaassa. Paatelainen siirtyi 20-vuotiaana Skotlantiin Dundee Unitediin Matti-isänsä kontaktien avulla. Todellisen inspiraation valmentamiseen Suhonen sai kesällä 1974, kun hän tapasi Philadelphia Flyersin Stanley Cup -voittoon valmentaneen Fred Sheron. Olisiko Suhonen voinut tehdä vielä vaikuttavamman uran NHL:ssä, jos hän olisi työskennellyt pitkäjänteisemmin
Kritiikin häivääkään teoksesta ei löydy, sillä teoksen kirjoittaja Jukka Lyytinen ei ole tainnut haastatella kirjaan muita kuin Paatelaista itseään. Ulkomailla Malinen valmensi ainoastaan Kazakstanissa kaudella 2007–2008. On ehdottomasti hyvä, että urheilijat voivat halutessaan puhua julkisuudessa avoimesti henkisistä paineistaan. Markkanen joutui siirtymään pikavaroituksella Cleveland Cavaliersista Utah Jazziin lähes 2 800 kilometrin päähän Salt Lake Cityyn. Sitä kautta pelissä säilyy myös rentous. Ainakin minulle nousi vertailukohtana mieleen Teemu Selänne, joka pitkään oli suomalaisten suosikkipoika. Urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä on päässyt seuraamaan läheltä NBA-tähdeksi nousseen Lauri Markkasen arkea ja juhlaa Lauri Markkanen – suomalainen supertähti -dokumenttifilmin aineistoa kootessaan. Kerronta on ajoittain viipyilevää, välillä nopeatempoisia kuvatykitystä. Kirjan nimi Valmennuksen pidempi oppimäärä jää myös sivurooliin, sen verran ohkainen on teoksen anti valmennukseen. Selväksi käy, että koko oma ja myös perheen elämä on suunniteltava urheilun ehdoilla, jos huipulla aikoo pysyä ja yltää yhä korkeammalle. Tästä varaukseton tunnustus. Paatelaisella on sen verran pitkä ura ulkomailla, että hänen pelaajatarinansa oli ihan kiinnostava. Lempinimen Finnisher Markkanen teki elokuussa 2024 Utah Jazzin kanssa viisivuotisen jatkosopimuksen, jonka arvo on 238 miljoonaa dollaria. Matkoihin kuuluu NBA:ssa paljon aikaa, vaikka ne tehdään lentäen. Markkasen pohdiskelut ovat dokumentin ydinsisältöä, niin hyvässä kuin vähän huonommassakin. Ammattiurheilijan arjen pintaa dokumentti raapaisee, mutta ei sukella siihen kovin syvälle. Kaikissa tulee hyvin esille valmentaja-arjen karuus. Hyvien valmentajapestien saaminen perustuu myös pitkälti verkostoihin, joten niitä kannattaa aktiivisesti luoda ulkomaita myöten. Sen sijaan merkittävänä saavutuksena voi pitää, että monet pelaajat, kuten Antti Niemi ja Mika Nurmela, ovat nuorina saaneet ensisysäyksen uralleen Malisen valmennuksessa. Miltä valmentajuus näyttää näissä kolmessa teoksessa. Suomalaisen koripallon juuret ulottuvat pitkälti mormoneihin ja etenkin pitkän valmennusuran Suomessa tehneeseen Robert Peterseniin. Sopimukset ovat lyhyitä ja voivat päättyä nopeastikin, jos menestystä ei tule. Mistä saadaan rahaa parempien pelaajien palkkaamiseen vai rakennetaanko joukkue nuorten pelaajien varaan. Kirjaan on haastateltu monia Malisen tuntevia henkilöitä, mutta lopputulos on kovin myötäkarvainen. HANNA VEHVILÄINEN T e l e v i s i o Lauri Markkanen – suomalainen supertähti Käsikirjoitus ja ohjaus: Antti-Jussi Sipilä ja Jussi Jormanainen. Toisaalta dokumentissa näyttäytyy äärettömän kilpailuhenkinen urheilija. Yle 2024, 63 minuuttia. Kirjoja lukiessa on pakko miettiä, onko elämäkertojen ja muistelmien rima nykyään liian matalalla. Tästä hän kiittää myös vaimoaan Verna Ahoa, joka vilahtaa kuvissa, mutta ei ole äänessä. Uran jälkeen mielipiteet Selänteestä ovat jakautuneet. Markkanen puhuu dokumentissa toistuvasti uransa aikana tapahtuneesta henkisestä kasvusta. Riittävä unensaanti ja palautuminen ovat kortilla. Kuvissa näkyy tavallisenoloinen perheenisä, joka kokoilee palapelejä ja rakentaa legoilla myös omaksi ilokseen. Toimittaja Sipilällä on ollut käytössään paljon aineksia, jotka eivät sula aivan ehyeksi kokonaisuudeksi. Tarjolla on valikoituja paloja Markkasen elämästä. JOUKO KOKKONEN L&T_5_2024.indd 81 L&T_5_2024.indd 81 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Dokumentin kannalta on kuitenkin ongelmallista, että Markkanen palaa aiheeseen liian monesti, mikä tekee kokonaisuudesta hyppelehtivän. Myös Salt Lake Cityn asema mormoniosavaltio Utahin pääkaupunkina jää sivuun. Kriittisistä huomioista Lauri Markkanen – suomalainen supertähti on kiinnostava kokonaisuus, joka puhuu urheilijan omalla äänellä. Vuodesta kertova osuus onkin kirjan mielenkiintoisin pätkä. Malinen on kieltämättä ollut värikäs valmentaja kotimaan kentillä, mutta hänen meriittilistansa on aika lyhyt: Suomen cupin voitto TPS:n valmentajana vuonna 1994 on suurin yksittäinen saavutus. Tällainen on esimerkiksi muutos ankaran periaatteen nuorukaisesta ammattiurheilun ympyröihin sopeutuneesta miehestä, jota ilmentää paluu vegaanista osittaiseksi lihansyöjäksi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 81 Paatelainen valmensi Huuhkajia neljä kautta, ja Markku Kanerva sai hänen taustallaan kasvaa rauhassa menestysvalmentajaksi. Varsinkin Suomessa valmentajat joutuvat pohtimaan taloudellisia asioita ihan pääsarjatasolla. Dokumentin mittaan heräsikin joitakin kysymyksiä, joihin olisi voinut tarttua. Kiinnostavia ovat Markkasen mietteet siitä, miten ankarissakin ympyröissä olisi kyettävä nauttimaan pelistä. Rahastakin pääosin äänessä oleva puhuu, mutta ei kovin paljon. Valmentajan edellinen työpaikka on aina käyntikortti seuraavaan. Markkasen osalta samaa ei ole näköpiirissä, vaikka tiukka idealisti näyttää kuitenkin antaneen hiukan periksi NBA-urheilun realiteeteille. Uran suunta saattaa muuttua nopeasti
Markkamääräisesti tukea oli jaossa 1970-luvun alkupuolella yli sata miljoonaa markkaa. ”Julkisten urheilumäärärahojen alueellista eriarvoisuutta on omiaan lisäämään yksityisen urheilutoiminnan varainkäyttö, mikä talouselämämme rakenteesta ja keskittymisestä johtuen jakautuu ehkä vieläkin epätasaisemmin kuin julkiset varat. Hän arvioi terveysneuvonnan painopisteen siirtyvän tekijöihin, joiden katsotaan olevan ainakin osatekijöitä keskeisiin kansantauteihin. Vuolteen mukaan tuotantoelämä ehdollisti kuluttajalle mitä erilaisimpia tarpeita, joilla ei sinänsä ollut mitään tekemistä liikunnan kanssa. 82 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa P äätoimittaja Pertti Mustonen linjasi Stadionin 5–6/1974 pääkirjoituksessa suunnittelun olevan järkevän toiminnan perusta. Pohjimmaisiksi jäivät Mikkelin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänit. Alue oli paikoitellen turvallinen ja hoidettu, mutta osin myös hengenvaarallinen, meluisa ja epäviihtyisä. JOUKO KOKKONEN Hyvin suunniteltu on puoliksi liikuttu. Kärjessä olivat Uudenmaan, Hämeen ja Kymen läänit. Tiihosen mukaan yksityisen kansalaisen ja yhteiskunnan näkemykset ja odotukset voivat kohdata, mutta myös poiketa toisistaan. Läänien väliset erot olivat kuitenkin suuria. Neuvojiksi olisivat hänen mukaansa soveltuneet liikuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet, jos toimenkuva olisi otettu huomioon koulutuksessa. Lähestymistapoja on päättymätön jono, jota kasvava automaatio, koneellistuminen, ihmisten yhä hajautuva arvostusten ja tavoitteiden kaaos yhä pidentää. Liikuntaneuvontaa ei kuitenkaan otettu osaksi terveyskeskusten toimintaa. Alueen osayleiskaava oli laatuaan Suomen ensimmäinen. ”Mikäli tavoite kaikkien kansalaisten liikuntatarpeen tyydyttämiseksi ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta hyväksytään liikuntakulttuurin johtavaksi ajatukseksi, joudutaan valtion ja kuntien osuutta sekä fyysisen että toiminnallisen liikuntasuunnittelun osalta lisäämään ja tehostamaan. Hän näki tämän johtavan kerskakulutukseen, jonka pysäyttämiseksi oli tarpeen luoda kuluttajaa suojaavaa lainsäädäntöä. Vainikka hahmotteli, että terveyskeskuksiin olisi perustettava 250–300 liikuntaneuvojan virkaa. Mustosen näkemykset tuntuvat edelleen osuvilta. ”Liikuntasuunnittelu osana yhteiskuntasuunnittelua on lähestulkoon loppumattomien osatekijöiden vyyhti, kompleksikas, pitkälti hahmottumaton ongelmakokonaisuus, johon esimerkiksi lehtemme teemanumero pystyy vain välähdyksenomaisesti tarjoamaan valoa. Tämän ei sinänsä tarvitse merkitä esimerkiksi järjestöjen ja seurojen toimivallan rajoittamista; kysymys on lähinnä yhteiskunnan varoin tapahtuvan toiminnan ohjaamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden suuntaan.” Matti Holopainen käsitteli liikuntasuunnitteluprosessia, jossa oli hänen mukaansa otettava huomioon kuntoliikuntaa tutkineen J. Niemen toimikunnan laaja määritelmä kuntoliikunnasta ”monimuotoisena fyysisenä toimintana, jota harjoitetaan vapaaehtoisesti pääasiassa sen tuottaman välittömän tyydytyksen ja hyvänolontunteen, mutta myös tiettyjen hyötynäkökohtien, kuten terveyttä ylläpitävän ja sairauksia ehkäisevän luonteensa vuoksi”. Holopaisen mukaan valtion liikuntahallintoa oli kehitettävä ja luotava tehokas suunnitteluelin väliasteen hallintoon. On tietysti syytä kysyä, ovatko tämäntapaiset kehitysilmiöt maamme liikuntakulttuurin kannalta toivottavia.” Pauli Vuolle lähestyi liikuntaa kulutushyödykkeenä. ”Haasteeksi Liikuntatieteelliselle Seuralla ja miksei muillekin liikunnan parissa toimiville yhteisöille kannattaa esittää keskustelun käynnistämistä liikunnasta kulutusyhteiskunnan hyödykkeenä, jolloin konkreettisena tavoitteena voisi olla vaikkapa tien aukaiseminen liikunnan kuluttajavalistuksen ja lainsäädännön alkuunsaattamiselle.” Matti Eronen esitteli Helsingin Keskuspuiston esimerkkinä virkistysaluekaavasta. Keskuspuiston kaava-alueen pinta-ala oli 691 hehtaaria. L&T_5_2024.indd 82 L&T_5_2024.indd 82 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tämä kehityssuuntahan on havaittavissa myös kilpailutoiminnan yhä selvemmässä keskittymisessä maan vauraaseen eteläosaan, missä toimivat seurat pystyvät ’ostamaan’ kehitysalueittemme kasvattamat urheilijat. Tiitisen hahmotelma kuvaa suomalaisen liikuntapolitiikan 1970-luvulla omaksuttuja ja edelleen vaikuttavia suuntaviivoja. E. Hän piti tärkeänä myös yhteyksien luomista sosiaalija terveyshallintoon sekä ympäristönsuojeluhallintoon. Pekka Kiviaho ja Risto Sänkiaho tarkastelivat julkisten liikuntamäärärahojen alueellista jakautumista. Kuntien jakamat varat olivat indeksikorjattuina nelinkertaistuneet 20 vuodessa. Hänen mukaansa liikunnalla asetettavat tavoitteet määrittelivät sen aseman yhteiskunnassa ja samalla liikuntasuunnittelun pääperiaatteet. Esimerkiksi konkreettinen alue, jossa liikuntasuunnittelu olisi ehdottomasti huomioitava, on kuntasuunnittelun tasolla tapahtuva asuntojen ja työpaikkojen sijoittelu.” Seppo Tiitinen käsitteli liikuntatottumusten ohjailua ja liikuntasuunnittelua. Liikuntaneuvontaa kunnan kansanterveystyössä käsitteli Markku Vainikka. Holopainen toimi sittemmin Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana 1990-luvulla
vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ilmastokatastrofin aika. Kaikki ei puhumalla korjaannu, ammattiapuakin tarvitaan, mutta moni kuorma puolittuu ihan vain sillä, että joku huomaa meidän olevan olemassa. Ja aidosti kuuntelisimme mitä toinen sanoo. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Ku va : Ju ha La ita la in en E lämme aikaa, jonka tuleva historiankirjoitus voi nimetä monin tavoin. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Saa nähdä. Puuttuu tunne siitä, että iloja ja suruja voi jakaa ihan arjessakin. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Digitaalinen aika. Ulkoistamme siivoukset ja pihatyöt, ruokaa tuodaan kotiovelle. Siksi hyvinvoinnin puutostiloja ei pidä ohjata vain lääketieteen ratkaistavaksi. Vihreän siirtymän aika. Ihmiskunnalla on historiansa parhaat aineelliset ja tiedolliset resurssit, mutta silti se voi huonosti. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Miten sinä voit. Henkisen pahoinvoinnin asiat ovat abstrakteja ja hahmottuvat siksi möhkälemäisinä kokonaisuuksina. Jos se menee rikki, mitä pitää korjata. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Pelkästään diagnosoitavia psyykkisiä sairaustiloja on kovin monia, samoin hoitomenetelmiä. Sen paikkaa ei voi osoittaa. Mitä jos tämän luettuasi pyytäisit lähimpänä istuvan työkaverin hörppäämään kupillisen toimiston pahaa kahvia – tai soittaisit jollekin niistä kavereista, joille olet niin pitkään aikonut soittaa sitten joskus. Silti helposti unohtuu, että kaikki pahoinvointi, tai vajaa hyvinvointi, ei ole sairautta. Mitä jos kysyisimme toisiltamme vähän useammin, miten sinä voit tänään. I hminen voi huonosti monista syistä. Amerikkalaisilla on suolistotunteensa. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Silti se on. Informaatioaika. Jos se väsyy, mitä kohtaa ihmisessä pitää vahvistaa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. M utta mikä tämä mieli lopulta on. Kurkussa on joskus pala. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Aikamme ilmiö on sekin, että ohjaamme arjen haasteita ammattilaisen ratkaistavaksi. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Osa ongelmista kuuluu lääketieteen karsinaan, kaikki eivät. . Missä kohdin ihmistä on kohta, joka voi pahoin, kun mieli voi pahoin. Puhumme korvien välistä ja vatsanpohjasta. Mielestä on vaikea piirtää kuvaa. Unohdamme, että monessa arkitilanteessa voisi toimia myös itse. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. 61. Moni mielen ongelma liittyy vaikeuksiin kohdata toinen ihminen. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Elämme mielen pahoinvoinnin aikaa. Meitä sattuu sydämeen ja sisus kaluihin. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Yksi ehdokas on silti henkinen hyvinja pahoinvointimme. Mikään yksi asia ei näitä ongelmia ratkaise, mutta yhden perusasian voisimme jokainen opetella läheisillemme – ja samalla itsellemme – tekemään. Puuttuu kokemuksia siitä, että jaettu ilo tuplaantuu ja jaettu suru puolittuu. Tyhmyyden aika. Todellisuus on silti monisäikeinen. Toki henkisen pahoinvoinnin purkamisessa ammattiapukin on monessa kohdin tarpeen, mutta sekin tarve huomataan usein vasta kun joku arjessa vointiamme kysyy. Yksi tapa nimetä aikaamme voisikin olla vastuiden siirtelyn aikakausi. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Espanjalaisessa maailmassa sanaillaan ronskisti sukuelimistä, kun kuvataan, löytyykö mielenvoimaa vai ei. Samoin kuin lämmin pusero varustaa talven tuuliin ja flunssaa vastaan, yksi perusvaruste olisi hyvä pitää aina mukana mielen hyvinvointia tukemassa. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Kuten Paavo Nurmi asian ilmaisi: ”kaikki mitä olen, tapahtuu mielessäni”. Aiheesta on tullut median kestoaihe. Samalla alaan liittyvän yritystoiminnan, niin ehkäisevän kuin hoitavankin, määrä kasvaa. Miten sellaisesta voi pitää huolta, joka ei ole missään, ja silti on. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta L&T_5_2024_kannet.indd 2 L&T_5_2024_kannet.indd 2 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Muinaisessa Egyptissä sielu oli maksassa. Ihmiskuntaa pyörittää niin moni virtaus, että ei niiden seassa elävä ihminen pysty hahmottamaan mikä on se olennaisin tekijä. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa
Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” 61 (5 ) 5/ 24 • 10 eu ro a Isän ja nuoren suhde suuntaa liikkumista Mielen hyvinvointi on tehty monesta Anna-Stina Nykänen: Kehopositiivisuutta katsottava pintaa syvemmältä teema: Liikunta & mielenterveys LII KU N TA & M IE LE N TE RV EY S Liik un ta & Tie de 5/2 4 L&T_5_2024_kannet.indd 1 L&T_5_2024_kannet.indd 1 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Punnittuja puheenvuoroja. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran