Liikunta & Tiede 6/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Open access puhuttaa. julkaisumaksun. Käsikirjoitusten tieteellisestä vertaisarvioinnista ja hyväksymisestä vastaa oma toimitusryhmä. Asiantuntijana teksteihin paneu tuneet arvioitsijat ovat tehneet perusteellista ja arvokasta työtä. Open access -julkaisemisen kustannuksia puolestaan ehdotetaan katettavaksi niin, että artikkelia julkaistavaksi tarjoava joutuisi maksamaan ns. Avoin julkaiseminen on tärkeää myös tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tehokkaan tiedonvälityksen kannalta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Kansi: Gorilla/ 0ystein S0bye Ulkoasu: Jonna HautamäkiNKP Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Ryhmän jäsenet ovat nimenneet käsikirjoituksille arvioijat sekä käyneet tekstejä ja niistä annettuja lausuntoja läpi useaan kertaan noin puolen vuoden arviointiprosessin eri vaiheissa. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 6/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina_ Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. tulostaa artikkelit kokonaisuudessaan. vuosikerta ISSN 0358-7010. 2 OPEN ACCESS TUTKITTUA TIETOA KAIKKIEN SAATAVILLE KATRIINA KUKKONEN-HARJULA "' a: r2 2 s2 :, "' iikunta & Tiede -lehden vuoden viimeisessä numerossa julkaistaan vankka annos tieteellisen _.•--• vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyjä tutkimusraportteja liikuntatieteen eri alueilta. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien verkkomuoto ovat esimerkki uudesta open access -julkaisemisesta. Tämä mullistaa nykyistä tieteellisten lehtien käytäntöä. Opetusministeriö suosittaa tutkimuksen avointa julkaisua, josta on povattu myös erästä yliopistojen menestystekijää kilvassa paikasta tiedeyhteisössä ja kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa. Tämä taas edellyttää sitä, että maksut sisällytetään tutkimuksen rahoitussuunnitelmaan ja että tutkimusrahoittaja hyväksyy ne uudenlaisina kustannuksina. Tavoitteena on, että internetin kautta voisi maksuttomasti LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 seurata tieteellisiä julkaisuja ja mm. Osa artikkeleista julkaistaan siksi vuoden 2007 ensimmäisessä numerossa. Maahamme on perustettu Suomen open access -työryhmä FinnOA (www.openaccess.fi/info). Toimintatavoista on keskusteltu myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tieteessä tapahtuu -nettilehden numeroissa (www.tieteessatapahtuu.fi). Tutkimusartikkelit ilmestyvät myös sähköisesti lehden verkkosivuilla (www.lts.fi, > Liikunta & Tiede, > tutkimusartikkelit 2006). Tähän asti tiedelehtien julkaisemista on rahoitettu tilausmaksuilla. Se tuo kaikkien ulottuville laadukkaita tutkimuksia, joiden ratkaisuja voidaan soveltaa arkielämässä. Seuraava kierros eli vuoden 2007 tutkimusartikkelijulkaisuun tarjottavat käsikirjoitukset tulee lähettää toimitukseen 2.5.2007 mennessä. Käsikirjoitusten tarjonta on jälleen ollut suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämä termi ja toimintatapa suomeksi 'avoin saatavuus' ja kansainvälisesti lyhennettynä OA on viime vuosien aikana vyörynyt suomalaiseenkin tieteen julkaisumaailmaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa on käsitellyt opetusministeriön työryhmä, jonka muistio ilmestyi viime vuonna. Tämä toimitusprosessiin sisältyvä asiantuntija työ voidaan katsoa osaksi tutkijakoulutusta. Se tukee myös tutkimustyön ohjaajia suomalainen kenttämmehän on aika pieni. Tutkimuslaitoksille OA tarkoittaa myös sitä, että ne voivat perustaa omia avoimia julkaisuarkistojaan, joihin ne tarvitsevat julkaisuluvat artikkelien kustantajilta
Pekka Aaltonen TAPAHTUNUTTA 87 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -palkinto Kai Savosen tutkimusryhmälle 88 WHO palkitsi KKl-ohjelman 88 Liiku Terveemmäksi 2007: Teemana aktiiviset työpaikat 89 Pauli Vuolle jatkaa LTS:n puheenjohtajana 89 Kari Keskiselle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 91 Tieteen päivät fyysisen suorituskyvyn rajoilla 97 Väitösuutiset LUETTUA 92 Catwalk sauva kävellen! Sirpa Arvonen 92 Vettä ja vähän muutakin Arto Nevala 93 Geeneistä, dopingista ja keskustelun vaikeudesta Erkki Vettenniemi 95 Uimisesta pintaa syvemmältä Tero Matkaniemi TUTKIMUSARTIKKELIT 2006 OSA 1 18 Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon kannustin vai lannistaja Ttmo Jaakkola, Markus Soini, Jarmo Liukkonen 26 "Kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" Sosioemotionaalisten taitojen käyttö liikunnan opetusharjoittelussa Ulla Klemola, Pilvikki Heikinaro-Johansso 33 Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä Terhi Huovinen, Pilvikki Heikinaro-Johansson 40 Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia Kirsi Kauko, Ulla Klemola 47 Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinta: testiosioiden yhteys valintakoemenestykseen Teppo Kalaja 52 12-16-vuotiaiden kilpatanssijoiden viihtyminen yhden harjoituskauden aikana Sami Yli-Piipari, Ttmo Jaakkola 57 Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa 7 Katsaus Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen 63 Vuoropuhelu paikallisen liikuntakulttuurin vahvistajana Ari Karimäki 69 Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos Hannu Itkonen, Arto Nevala 76 Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939 Antti Syrjäläinen 81 Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä 81 Kirjoitusohjeet 2007. MM-tapahtuma näyttäytyi pätkävapaaehtoisuuden areenana . Satu Pajala 14 Tanssikurssilla tehdään matkaa kokemuksiin Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. Heistä vajaa puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. 2 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Seuratoiminnasta pätkävapaaehtoisuuteen Helsingin yleisurheilun MM-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää. Perimä selittää noin kolmanneksen tasapainokyvyn vaihtelusta iäkkäänäkin . Outi Metsäranta 9 Lapsen harrastus tuo vanhemmat vapaaehtoistyöhön Kansallisen liikuntatutkimuksen 2005-2006 mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista aikuista on mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Esa Rovio 10 Vapaaehtoisturisti haluaa elämyksiä Olympiakisojen vapaaehtoisturistit ovat valmiita kustantamaan itse matkansa ja antamaan jopa kuukauden ilmaisen työpanoksen kisojen onnistumiseksi . Liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille kuitenkin usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Jaana Välimäki 16 POLTTOPISTEESSÄ: Opiskelijan liikunta on resurssikysymys Kari Keskinen 84 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta Kari Kalliokoski 85 Optinen mittausmenetelmä kertoo hapenkulutuksen reaaliajassa Toni Laurila ja Rolf Hernberg 90 Rehtori siirtyy reserviin Tapani likka on monelle tv-tuttu urheilujohtajavuosiltaan. Jari Kanerva 11 Perimä selittää tasapainokyvyn eroja vielä iäkkäänäkin Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen ja toimintakyvyn perusedellytys. Vierumäellä likka on "Rehtori" lopun ikäänsä, vaikka virka siirtyi marraskuun alussa Erkka Westerlundille. Tuntemattomampi on rehtori likka, joka on rakentanut 30 vuoden aikana Suomen urheiluopistosta komean liikunta-alan oppilaitoksen
Toisaalta tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko kiinnostus lisääntynyt itse kisatapahtuman vai suomalaisen urheilumenestyksen myötä. Tätä pidettiinkin yhtenä kisojen tavoitteena kansalaistoiminnan kannalta. Noin kolmasosa seuroista näki seurojen jäsenmäärän tai seurojen toimintaryhmien määrän lisääntyneen kisojen jälkeen. Arvokisojen yhteydessä onkin luonnollista, että lajin harrastajat saavat uutta intoa huipulle tähtäävään harjoitteluun. Lisäksi yli puolet seuroista raportoi kilpaurheilusta kiinnostuneiden harrastajien lisääntyneen. MM-tapahtuma näyttäytyi pätkävapaaehtoisuuden areenana. Osa seuroista raportoi uusien valmentamisesta tai talkootyöstä kiinnostuneiden määrän lisääntyneen sekä myös seuran vanhojen vapaaehtoisten toiminnallisuuden lisääntyneen. Arvostus on motivoiva tekijä työssä, josta harvoin saa konkreettisia etuja. Avainhenkilöiden haastatteluissa julkisuuskuvan kohentuminen koettiin merkittäväksi lajin kehityksen kannalta. Yleisurheiluseuran jäseniä heistä oli vain noin viidennes. Seuroissa tehtävään vapaaehtoistyöhön MM-kisoilla vähäistä myönteistä vaikutusta. Heistä vajaa puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta -tutkimus tehtiin yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen kanssa. Pitkän valmistautumisen kisaurakkaan tekivät urheilijoiden ohella media ja julkishallinto. Millainen olisi vaikutus lopulta ollut ilman Tommi Evilän yllätyspronssia. Lajin kehityksen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on olennaista, että vapaaehtoistyöntekijät saavat kokeLIIKUNTA & TIEDE 43. 6/ 2006 5. Suuri ponnistus kisojen onnistumiseksi tehtiin myös kansalaistoiminnassa. Koettiin myös, että koko urheiluelämän julkisuuskuva sai myönteistä nostetta. Yleisurheilun julkisuuskuva koheni Urheiluliiton seuroille, piireille ja yksittäisille seuratyöhön osallistujille tehdyn kyselyn mukaan kisojen myönteisin vaikutus oli yleisurheilun julkisuuskuvan kohentuminen. Arveltiin, että tätä kautta yleisurheilu saisi pontta taistella harrastajista ja pääsisi maaseutumaisesta imagostaan eroon. Kisojen konkreettiset vaikutukset olivat julkisuuskuvavaikutuksia vähäisemmät. Samaan tapaan kuin huippu-urheilu on eriytynyt muusta urheilusta ja liikunnan harrastamisesta, myös suurtapahtumat erkanevat seurojen kansalaistoiminnasta. Kisojen vapaaehtoistyö poikkesi näin koko liikuntakentän vapaaehtoistyöstä, jonka moottorina on omien lasten harrastus. Lähes kaikki vastaajat olivat tätä mieltä. Vapaaehtoistyö kisoissa kiinnosti erityisesti nuoria. MM-kisojen vaikutuksia kansalaistoimintaan tutkittiin osana MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittänyttä kokonaisuutta. Julkisuuskuvavaikutus on tärkeää yleisurheilun parissa toimivien vapaaehtoisten kannalta. Kun oma laji nousee yhteiskunnallisen huomion keskiöön, voivat vapaaehtoiset tuntea toimensa arvostetummaksi kuin ennen. Suurin osa MM-kisoissa vapaaehtoisena olleista seuratoimijoista koki oman seuran vapaaehtoistyöntekijöiden taitotiedon lisääntyneen kisojen myötä. H elsingissä elokuussa 2005 järjestetyt yleisurheilun MM-kisat olivat eittämättä yksi Suomen suurimmista urheiluponnistuksista. Teksti: Outi Metsäranta MM2005-kisat ja vapaaehtoistyö: Seura toiminnasta pätkävapaaehtoisuuteen Helsingin yleisurheilun MM-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää
Joillekin seuroille harrastajamäärien lisääntymisestä koitui jopa ongelmia, koska yleisurheilukoulujen lisääntyneeseen suosioon ei pystytty vastaamaan. Kisahumua koettiin paikalla osallistumisen sijaan median välityksellä. (ks. Osa Urheiluliiton piiriorganisaatioista jopa raportoi kisoilla olleen pääasiassa negatiiviisia vaikutuksia piirin talouteen. Suurimmassa osassa seuroja MM-kisat eivät näkyneet millään tavalla, ja niissä elettiin kisavuonnakin toiminnan kannalta tavanomaista vuotta. Kisojen hyödyntäminen markkinointimielessä vaatisi myös erityisosaamista seura ihmisiltä. Myönteisten talousvaikutusten vähäisyys koettiin ongelmallisena toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kuitenkin jo vuoden 1994 EM-kisoissa seurojen osuus lipunmyynnistä oli vähäinen. Tämän vuoksi juuri julkisuuskuvavaikutukset painottuivat. Yhtenä tekijänä MM-kisojen paikoin vähäisille vaikutuksille nähtiin se, ettei kisatapahtumaa osattu hyödyntää tarpeeksi. Tutkimuksessa vaikutukset näyttäytyivät todennäköisesti positiivisempina kuin miltä ne vaikuttavaisivat myöhempinä vuosina. Kisojen vapaaehtoisista yleisurheiluseuroissa toimi selvästi alle puolet. Toisaalta on huomionarvoista, että myönteisiä vaikutuksia koettiin vaikkakin vähäisissä määrin myös kaukana kisapaikasta. Näin ollen kisatapahtumaa ei voida pitää koko seurakenttää yhtäläisesti koskettavana tapahtumana. On kuitenkin syytä pohtia kriittisesti, kuinka pysyvää kisojen aiheuttama vaikutus ylipäätään voi olla. Ensimmäisiin Helsingissä vuonna 1983 järjestettyihin yleisurheilun MM-kisoihin verrattuna muutosta on tapahtunut, koska tuolloin seurat osallistuivat ja hyötyivät merkittävästi lipunmyynnistä. Talousvaikutukset vähäisiä Seurojen yhteistyömahdollisuuksiin tai talouteen MM-kisoilla oli vain vähäistä vaikutusta. Nyt yleisurheilun parissa toimijoille riitti, että oma laji sai yhteiskunnallista huomiota. Heijastusvaikutukset painottuivat pääkaupunkiseudulle Alueellisesti tarkasteltuna MM-kisoilla oli sitä enemmän vaikuttavuutta, mitä lähempänä Helsinkiä seura oli (kuvio 1). Osa tutkittavista halusi myös nähdä MM-kisat eräänlaisena yleisurheilun juhlana, jonka saaminen Suomeen palkitsi vapaaehtoistyöntekijät arkisesta puurtamisesta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 J 1 , ·. Suurista ponnistuksista kansalaistoiminnan kentällä toivottiin taloudellista pesämunaa tuleville vuosille. Tutkimuksessa tuli ilmi, ettei kisatapahtumassa läsnäoloa pidetty enää samaan tapaan merkittävänä kuin aikaisemmin. Mahdollisuuksia pohdittiin ennen kisoja, mutta konkreettiset toimet kisojen hyödyntämiseksi eivät näkyneet seuratasolla. MM2005kisojen nuoret lähetit tulivat pääkapunkiseudun yleisurheiluseuroista, mutta erityistä nuoriso-ohjelmaa kisoilla ei ollut, kuten oli MM83ja EM94kisoissa (SUL 1983; SUL 1994). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% musta vaativien arvokisojen järjestämisestä. Seurojen mielipiteet MM-kisojen myönteisistä vaikutuksista alueellisesti tarkasteltuna {N:151). Seurajäseniä vain viidesosa vapaaehtoisista Kisojen konkreettisia vaikutuksia seurakentällä laimensi myös se, ettei yleisurheiluväki ollut vahvasti sidoksissa kisatapahtuman järjestämiseen. Hoikkala & Roos 2000, 18) Pätkävapaaehtoisuus kiinnostaa MM2005-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää. Seurojen vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ei tällaiseen kehitystyöhön ole mahdollisuuksia, koska voimavarat kuluvat perustoiminnan pyörittämiseen. Toisaalta kisojen katsottiin myös tyhjentävän sponsorointimarkkinat. Kuten sanottu, myöskään lipunmyynti ei ollut seurojen työsarkana vanhaan malliin. Tämä tarkoitti mahdollisuutta olla osa eräänlaista globaalia tunneyhteisöä. Harjoitusaikoja ja ohjaajia ei ollut tarpeeksi suhteessa kasvaneeseen kysyntään, ja tällöin toiminnan laatu kärsi. Yksittäiselle toimijalle MM-kisat saattoivat olla vapaaehtoistyöuran huipentuva. Vain julkisuuskuvavaikutukset koettiin yhtä merkittävinä koko maassa. Uudenmaan vastaukset sisältävät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan piiriorganisaatioiden seurat, Pohjois-Suomen vastaukset Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan piirien seurat ja Väli-Suomen vastaukset muiden piirien seurat. Työrupeama kesti useimmilla pari viikkoa. MM2005-kisojen vapaaehtoiset olivatkin mielenkiintoinen kansalaistoimijajoukko, joka ilmensi kansalaistoiminnan suuntaviivoja ylei-+Uusimaa Väli-5 uomi ...,.._ p ohjois-5 uomi julkisuus kuva s euratoiminnot vapaaehtoistyö yhteistyö talous KUVIO 1. (SUL 1981; SUL 1994) Joissakin seuroissa MM2005-kisat paransivat yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi yritysten suuntaan
Kuitenkin seuratyöhön, lajiin ja kisojen katsomiseen liittyvät motiivit olivat tärkeämpiä yleisurheiluseuran jäsenille kuin muille. Koskinen 2005; Mäenpää & Saaristo 2005). Pätkävapaaehtoisuuteen liittyy motiivien uudelleensuuntautuminen, kun ihmiset keskittyvät aiempaa enemmän henkilökohtaisiin projekteihin. Sosiaalisen jäsentäjiksi ovat nousseet posttraditionaaliset, löyhät yhteisöt. Tätä selittää osaltaan sukupolvien erilaiset valmiudet: nuorten vuorovaikutusja kielitaito sekä vanhempien kokemus itse yleisurheilutoiminnasta. Pätkävapaaehtoisuus on erityisen suosittua nuorten keskuudessa. Yhteisön yksilöt ovat vain vähän konkreettisesti sidoksissa toisiinsa. Kuva: Helsingin kaupungin tietokeskus/ Olga R,patti semminkin. Vanhemmalle väelle perinteinen kansalaistoimintakulttuuri oli yhä tärkeää. Vapaaehtoistyö kiinnosti erityisesti nuoria, koska yli puolet vapaaehtoisista oli alle 30-vuotiaita. Tapahtumassa ilmenevää kulttuurista eriytymistä kuvastaa myös nuorten vapaaehtoisten hakeutuminen erilaisiin tehtäviin kuin vanhempien. Kisaorganisaatio teki eri opinnäytetyöntekijöiden kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa vapaaehtoisille tehtiin kaksi kyselyä. Vähiten tärkeitä motiiveja sen sijaan olivat perinteeseen ja lähipiirin osallistumiseen liittyvät motiivit. Valinnanvapaus on synnyttänyt elämysyhteiskunnan. Vapaaehtoisista alle puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. Vapaaehtoisten tärkeimmät ja vähiten tärkeät osallistumismotiivit, vastausten keskiarvo (kai: 1= ei lainkaan tärkeää, 4= erittäin tärkeää (N:1199-1216) Tärkeimmät osallistumismotiivit ka Vähiten tärkeät osallistumismotiivit ka Tämä on ainutkertainen tilaisuus 3,66 Haluan jatkaa perheeni perinnettä osallistumalla 1,67 vapaaehtoistyöhön Haluan olla osa kisojen yhteisöä 3,62 Useat lähipiiristäni osallistuvat vapaaehtoistoimin1,71 taa n Haluan auttaa tapahtumaa menestymään 3,60 Minun odotetaan osallistuvan vapaaehtoistyöhön 1,73 Voin saada kasvattavan kokemuksen 3,58 Vapaaehtoiset saavat kisa-asun 1,87 Yhteiskunta tarvitsee vapaaehtoistyöntekijöitä 3,33 Osallistun, koska lajina on yleisurheilu 2,40 UIKUNTA & TIEDE 43 , 612006 7. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä motiiveja osallistua MM-kisojen vapaaehtoistyöhön olivat tilaisuuden ainutkertaisuus ja halu olla osa kisojen yhteisöä (taulukko 1) . Tutkimuskirjallisuudessa on ryhdytty puhumaan episodisen eli lyhytaikaisen tai pätkävapaaehtoisuuden noususta. Kansalaistoimijoiden uusia intressejä kuvaa myös Schulzen elämysrationaalinen yhteiskunta, jossa yksilöt tekevät valintoja omien halujensa ja päämääriensä mukaan. Suurin osa oli mukana suurtapahtumassa ensimmäistä kertaa. MM-vapaaehtoisten tutkimustulokset perustuvat näihin kyselyihin ja kisaorganisaatiolta saatuihin tietoihin (ks. Kokemuksen saamiseen liittyvät motiivit olivat erityisen tärkeitä nuorille vapaaehtoisille, kun taas vanhemmat vapaaehtoiset painottivat nuoria enemmän seuratyöhön liittyviä motiiveja. Nuorille on myös tyypillistä kuulua erilaisiin ryhmiin ja sukkuloida niiden välillä. Yleisurheiluseuran jäseniä oli vastaajista vain noin viidennes. Pätkävapaaehtoisuus kiinnittyy samoihin kulttuurisiin muutoksiin, joista puhutaan jälkimodernin sosiologisissa tulkinnoissa. (Noro 1991, 238242) Maffesolilaisittain kyse on "yhteisöllisyyden halusta, yhteisestä mielenliikutuksesta ja eräänlaisesta samalla aaltopituudella olemisesta" (Maffesoli 1995, 18). (Schulze 1992, 34-52) Elämysrationaalisuus ja uusi yhteisöllisyys selittävät osuvasti MM-vapaaehtoisten osallistumismotiiveja. Suurtapahtuma erillinen kansalaistoiminnan areena MM2005-tapahtuman tutkimustulokset osoittavat, että tapahtuma oli etäällä monista yleisurheilun paTaulukko 1. On ilmeistä, että MM-kisojen kaltainen tapahtuma tarvitsee sekä pitkän linjan seuraihmisiä että pätkävapaaehtoisuutta suosivia ja kokemuksia etsiviä nuoria avukseen. Kisojen vapaaehtoistyö poikkesi koko liikuntakentän vapaaehtoistyöstä, joka usein kiinnittyy omien lasten harrastuksiin (Yeung 2002, 30). Nuoria kiinnostivat erityisesti kutsuvieraspalveluiden ja markkinoinnin tehtävät, kun taas vanhemmat huolehtivat kilpailu tuomareiden ja kuljettajien tehtävistä. Tärkeimmät motiivit olivat samankaltaisia kaikilla vapaaehtoisilla riippumatta seurataustasta. (Nylund & Yeung 2005, 27; Yeung 2002, 37; Yeung & Grönlund 2005, 169, 174) MM-tapahtuma näyttäytyi juuri pätkävapaaehtoisuuden areenana, ei niinkään perinteisen liikunnan kansalaistoiminnan jatkumona
(2000) Onko 2000-luku elämänpolitiikan vuosituhat. NAIN TUTKITTIIN Tutkimusaineisto: Yleisurheilutoimijat Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta -tutkimuksessa tarkastelussa olivat mukana niin yleisurheiluväki kuin kisojen vapaaehtoiset. Samaan tapaan kuin huippu-urheilu on eriytynyt muusta urheilusta ja liikunnan harrastamisesta, myös suurtapahtumat erkanevat seurojen kansalaistoiminnasta. 6/2006 • Postikyselyt loka-joulukuussa 2005 (otos/vastanneet) 1. Ahdasta perinteisyyttä ylläpitävä kansalaissektorin toiminta jopa heikentää yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Helsinki: Gaudeamus, 9-31 . Toisaalta on pantava merkille, että tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kansalaisaktiivisuuteen niillekin, jotka eivät ole kiinnostuneita pitkäjänteisestä seuratyöstä. Roos (toim.) 2000-luvun elämä sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Julkisuusmarkkinallinen huippu-urheilu ja sen suurtapahtumat eivät mahdu enää "vanhan" urheiluliikkeen raameihin. Urheiluelämän kannalta on nurinkurista, että lajin suurtapahtuma loittonee lajin arkitoiminnasta. Näin myös tapahtumien vaikutukset ruohonjuuritason toimintaan vähentyvät. Lisäksi tunneyhteisöt ovat nousussa. Tällöin seurakentän konreettinen rooli tapahtumassa kutistuu. Jälkimodernissa kulttuurisessa ilmapiirissä symbolisesta yhteisyydestä on tullut jopa tärkeämpää kuin konkreettisista yhteisöistä (Lehtonen 1990, 24). 2700/1218) • Tyytyväisyyskysely kisojen viimeisinä päivinä (500/361). Tampere: Vastapaino, 58-80. Helsinki: Gaudeamus/Helsingin kaupungin tietokeskus. (ks. Tutkimuksia vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoista. Tämä edesauttaa tapahtuman vapaaehtoistyön suunnittelua ja sen ymmärtämistä urheiluelämän laajassa kansalaistoiminnan kontekstissa. Helsinki 2005, 1 o th IAAF World Championships in Athletics. Vapaaehtoisten osallistumismotiivitkin saattavat olla samankaltaisia eri lajien tapahtumissa (ks. 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 . Suomi muutosten edellä . Teoksessa Mats Nylund, Seppo Laakso & Sanna Ojajärvi (toim.) Urheilu, maine ja raha. Tapahtumat ja pätkävapaaehtoisuus laajentavat osallistumisen mahdollisuuksia. .. Elämyksiä ja yhteisöllisyyttä etsimässä: MM-kisojen vaikutus liikunnan kansalaistoimintaan. Metsäranta, Outi (2006). Teoksessa Tommi Hoikkala & J.P. Sen sijaan pienempi joukko, 38 % vastaajista, ilmoitti halukkuutensa säännölliseen seuratyöhön lisääntyneen. Pöyhiä 2004) . Samalla kun suurtapahtumat eriytyvät seura toimijoista, myös toimijat ottavat etäisyyttä tapahtumiin. Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim .) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Hoikkala, Tommi & Roos, J.P. Monet vapaaehtoisten tehtävät ovat samoja kuin aiemmin ja myös aikasempiin yleisurheilun suurtapahtumiin on osallistunut yleisurheilun "ulkopiiriläisiä". Urheiluliiton jäsenseurat (300/157) 3. Raportti Suomen haasteista. Helsinki: Suomen Urheiluliiton julkaisut Oy. Näin ollen tulevien suurtapahtumien järjestäjille on varmasti hyödyllistä tutustua vanhojen tapahtumien tietoantiin. Tapahtuma myös innoitti vapaaehtoisia osallistumaan jatkossakin: 76 % vapaaehtoisista katsoi MM-tapahtuman lisänneen heidän halukkuuttaan suurtapahtumien vapaaehtoistyöhön tulevaisuudessa. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU.n julkaisusarja nro 4/Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos, Tutkimuksia 1/2006. Tämä on tärkeää dynaamisen kansalaisyhteiskunnan kehityksen kannalta. Hautamäki, Antti (2001 ). (Hautamäki 2001, 48-49) MM-tapahtumassa yhteisöllisyyden kokeminen oli yksi tärkeä syy osallistua vapaaehtoistyöhön. Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta. Yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä tuli ilmi, ettei konkreettista osallistumista tapahtumaan pidetty enää niin tärkeänä kuin aiemmin. Lähteet: Harju, Aaro (2005) Kansalaisyhteiskunta vapaaehtoistoiminnan innoittajana. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU :n ja Jyväskylän yliopiston liikunta tieteiden laitoksen kanssa. Tämä johtunee osin siitä, että talkootyön merkitys on vähentynyt (Harju 2005, 7375). Helsinki: Sitran raportteja 6. Tutkimus oli osa yleisurheilun MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittänyttä kokonaisuutta. Itkonen 1996) Suurtapahtumia ei voida järjestää perinteisen kansalaistoiminnan keinoin, koska tapahtumia leimaavat ammattimaistuminen ja liike-elämän toimintamallit. Vapaaehtoissektorin tehtävänä on tarjota kansalaisille mahdollisuus kuulua yhteisöihin. rissa ahertavista kansalaistoimijoista. Outi Metsäranta tutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: outi.metsaranta@kihu.fi Artikkeli perustuu Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta tutkimuksen julkaisuihin: Itkonen, Hannu; 1/manen, Kalervo; Lämsä, Jari; Matilainen, Pertti & Metsäranta, Outi (2006). Tapahtumaan voi sitoa yhteyden myös median välityksellä. Seuratoimijat: kisojen vapaaehtoisia, jotka olivat mukana yleisurheilun seuratoiminnassa (580/303) • Avainhenkilöhaastattelut marraskuussa 2005, yhteensä neljä henkilöä Urheiluliitosta ja MM-kisaorganisaatiosta • Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä MM-kisojen odotukset ennen kisoja ja vaikutukset kisojen jälkeen MM-kisojen vapaaehtoistyöntekijät (otos/vastanneet) • Sähköinen kyselyn vapaaehtoisten osallistumismotiiveista ennen kisoja (n. Vaikka suurtapahtumat ovat eläneet ammattimaistumisen ja eriytyvän liikuntakulttuurin muutoksessa, on niissä silti monia säilyneitä elementtejä. Urheiluliiton piiriorganisaatiot (18/13) 2
MM2005: Volunteer programme -yleistä, haasteet, tehtävät. Vuonna 1997-1998 miehiä oli vapaaehtoistyössä 265 000 (17%), kun tällä hetkellä vapaaehtoistyöhön osallistuu 311 000 miestä. Case: Tapauksena yleisurheilun MM-kisat 2005, Helsinki. Vapaaehtoisten määrä liikunnassa ja urheilussa on lisääntynyt noin 100 000:lla vuodesta 1997-98. SUL (1983). Schulze, Gerhard (1992). Maffesoli, Michel (1995). Suomen Urheiluarkisto. Yeung, Anne Birgitta (2002) Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta. Yleisurheilun MM-kilpailut 1983, Loppuraportti. Noro, Arto (1991 ). Touhu on nykyään projektiluonteista. Aikuisväestöstä ( 19-65-vuotiaat) kaikkiaan 16% on jollakin tavalla mukana liikunnan vapaaehtoistoiminnassa. Miesten suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosikymmenen puolesta välistä. Tulokset kertovat siitä, että vapaaehtoistyö houkuttelee ja että sillä on kaikesta asiakkuusajattelusta huolimatta imua. Tampere: Vastapaino, 167-191. Miehet (19%) tekevät vapaaehtoistyötä naisia (13%) enemmän. Suomen Urheiluarkisto. VAPAAEHTOISTVOHON Kansallisen liikuntatutkimuksen 2005-2006 mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista aikuista on palkatta ja omalla vapaa-ajallaan mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Seuraavaksi eniten vapaaehtoisia on yleisurheilussa (48 000) ja hiihdossa (47 000) . Yleisimpiä vapaaehtoistyön kohteita ovat nuoriso(32%), harrastusja kuntoliikunta(26%) sekä kilpailutoiminta (25%). Läpivirtaus on suuri. Die Erlebnisgesellschaft. Muita yli 25 000 vapaaehtoisen työntekijän lajeja ovat voimistelu, salibandy ja suunnistus. Mäenpää, Pasi & Saaristo, Marianne (2005). Vapaaehtoistyö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, Anttila toteaa. Helsinki: Tutkijaliitto. Mika Määttänen. Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Kultursoziologie der Gegenwart. Jyväskylän yliopisto. Koskinen, Anne-Mari (2005) Miksi osallistua vapaaehtoistyöhön. Nylund, Marianne & Yeung, Anne Birgitta (2005). Järjestelytoimikunnan pöytäkirja 23.10.1981. Toinen vapaaehtoisten määrää nostanut laji on jääkiekko (59 000). Suom. Pöyhiä, Tuire (2004) . Helsinki: Gaudeamus. Itkonen, Hannu (1996). Muoto, modemiteetti ja 'kolmas'. SUL (1981). Helsingin kaupungin tieto· keskuksen verkkojulkaisuja 35/2005. Yleisurheilun MM-kilpailut. Alkuperäisteos 1993. Helsinki: Gaudeamus. Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup /8 rahoittanut opetusministeriö. Yhteisö. Urheilutapahtuman vapaaehtoistyö uuden yhteisöllisyyden ilmentäjänä. Julkaisematon. Kansalaistoimintaan mennään mukaan omien urheilevien lapsien myötä. Vapaaehtoisuuden anti, arvot ja osallisuus murroksessa. Maailman mieli Yhteisöllisen tyylin muodoista. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997-1998 ja 2001-2002. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) erityisasiantuntija Rainer Anttila näkee trendin myönteisenä asiana suomalaisen liikuntakulttuurin kannalta. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/05_ 10_03_Nylund_vj35.pdf. Tampere: Vastapaino, 13-38. Nuorten aikuisten arvot, asenteet ja osallisuus. Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. .. Liikuntasosiologi Pasi Koskea kasvuluvut eivät yllätä. Suomen Urheiluarkisto. Yeung, Anne Birgitta & Grönlund, Henrietta (2005). 19.6.2006 Lehtonen, Heikki (1990). 6/2006 9. Suomen Liikunnan Ja Urheilun, Nuoren Suomen, Suomen Kunto· liikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämässä Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005-2006 on haastateltu yhteensä yli 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3-18· vuotiaita ja 5 500 19-65-vuotiaita. Teksti: Esa Rovio LAPSEN HARRASTUS TUO VANHEMMAT .. Final Report. Seuran toimintaan sitoudutaan siksi aikaa, kun oma lapsi on mukana toiminnassa, sanoo Koski. LIIKUNTA & TIEDE 43. Frankfurt: Campus Verlag. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. SUL (1994). Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa. Helsinki: Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. The European Championships in Athlet· ies in Helsinki 1994. Tämä suomalaisten tapa luo myös sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Tampere: Vastapaino. Tutkielma Georg Simmelin sosiologiasta. Kuokkanen, Anna & Nylund Mats (2005) Suomalaisten suhtautuminen yleisurheilun MM-kilpailuihin. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään laajasti nuorison suosimissa joukkuelajeissa. Nuorisotoiminnan osuus on hieman vähentynyt ja kilpailutoiminnan lisääntynyt. Kenttien kutsu. Tämä on ainoa merkittävä mahdollisuus pyörittää näin laajaa toimintaa. Tapauksena vuoden 2003 jääkiekon MM-kisat. Jalkapallossa työskentelee lähes viidennes kaikista eli yli 90 000 vapaaehtoista
Kyselyyn vastasi 1 72 kisaorganisaatioon kuuluvaa. He haluavat osallistua suurtapahtumaan, ovat valmiita kustantamaan itse matkansa ja antamaan jopa kuukauden ilmaisen työpanoksen kisojen onnistumiseksi. Molempia ryhmiä tarvitaan urheilun suurtapahtumissa. Jari Kanerva Koulutusja viestintäpäällikkö Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi Artikkeli perustuu European Sport Management Association (EASM) syyskuussa 2006 järjestetyssä 14. Kisaorganisaatiossa tehdään työtä vuodesta toiseen. Kanadalainen tutkimus taas kuvaa vapaaehtoistoiminnan eliittijoukkoa, joka viihtyy vain huipputapahtumissa, kuten olympiakisoissa. Barcelonan kisoissa otettiin käyttöön käsite olympiavapaaehtoinen. Tänä vuonna 66. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli miehiä ja vastanneiden keski-ikä oli noin 40 vuotta. Vapaaehtoisten ensimmäinen luokka Ottawan yliopiston professori George Karlisin mukaan vapaaehtoistoiminta on melko uutta olympiatasolla. Siellä luotiin puitteet 6000 vapaaehtoisen valmistautumiselle ja koulutukselle. Kasvava uusi ryhmä on urheilun vapaaehtoisturistit, jotka tulevat isäntäkaupungin ulkopuolelta. Sittemmin olymLIIKUNTA & TIEDE 43 . Vasta vuonna 1980 Lake Placidin kisajärjestäjät loivat konseptin olympiakisojen vapaaehtoisille. Karlis, G. The Motivation of Short Term Employees at Annually Staged mega Sport Events -A case Stydy of Staff att the 66th Hahnenkamm race in Kitzbuhel 2006. Työtä tehtiin keskimäärin 7 päivää, ja työpäivän pituudeksi tuli 8,5 tuntia. Kansainvälinen vapaaehtoistoiminta on kasvanut urheilussa nopeasti. Holger Preussin Qohannes Guttenberg-University Mainz) johtamassa tutkimuksessa selvitettiin kilpailun järjestelyihin osallistuneiden motivaatiotekijöitä. Vain noin 20 % kaikista vuosittain kisajärjestelyihin osallistuvista vapaaehtoisista on mukana ensi kertaa. I tävallassa tehty tutkimus alppihiihdon klassikkokilpailusta vahvistaa kuvaa paikallisesta ja vuosittaisesta suurtapahtumasta, jossa lähes samat vapaaehtoiset tulevat apuun vuodesta toiseen. Sen sijaan vapaaehtoisille maksetulla pienellä korvauksella ei ollut merkitystä kisaorganisaatioon osallistumiselle. Tämä on henkilö, "joka itsenäisesti, epäitsekkäästi sitoutuu yhteistyöhön parhaan kykynsä mukaan olympiakisojen organisaatiossa, huolehtii annetuista tehtävistä ilman korvausta tai muita etuisuuksia." Nykyisin olympiakisojen vapaaehtoiset voidaan jaotella kahteen ryhmään: lähialueelta tulevat vapaaehtoiset, jotka tuntevat paikallisen kulttuurin ja toimintamallit. kerran järjestetyn kilpailun onnistumisesta vastasi 500 vapaaehtoistyöntekijää. Motivaatio tekijöitä tutkittaessa mer ki ty ksellis tä oli työstä saatu tyydytyksen sekä turvallisuuden tunne, hyvä ryhmähenki ja auttamisen halu. Paikallista kisatunnelmaa hakemassa Hahnenkamm Race Kitzbiihelissä on yksi alppihiih1 10 don maailman cupin arvostetuimmista kilpailuista. Assessing the Needs of " Sport Volunteer Tourist" at the Olympic Games: lmplications for administrators of Mega Sport Events. kongressissa pidettyihin luentoihin: Preuss, H. 6/2006 piakisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrät ovat kasvaneet huimasti. Motivaatio löytyi yhteisöllisyydestä ja mahdollisuudesta osallistua oman paikkakunnan suurtapahtumaan. Urheileva maailma on saanut myös uuden käsitteen: urheilun vapaaehtoisturisti (Sport Volunteer Tourist"). Kiinnostaako seikkailu vai houkuttaako yhteinen aikaa tutun kaveripiirin kanssa. Ateenassa vuonna 2004 tarvittiin jo 60 000 vapaaehtoista. & Eisermann, U. Merkittävä osa kisaorganisaation työntekijöistä oli Kizbiihelin alueelta ja vain muutamia tuli Itävallan ulkopuolelta. Lake Placidissa valtaosa vapaaehtoisista oli amerikkalaisia. Teksti: Jari Kanerva Paikallista_ apu~ ja_ vapaaehto1stunsm1a Mikä motivoi vapaaehtoistyöhön
Lisäksi tutkittiin voimalevytekniikalla mitattujen tasapainotestien validiteettia kaatumisriskin ennustajana. 2000, American Geriatrics Society (AGS) guideline 2001, Gillespie ym. Projektin aineistona on laaja suomalaisilta naiskaksosilta kerätty aineisto. Iäkkäiden henkilöiden tasapainokyvyssä esiintyy suurta vaihtelua. Perimä selittää noin kolmanneksen Tutkimus osoitti, että geneettiset tekijät selittävät 14-35% kehon huojuntana mitatun tasapainokyvyn LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 11. Prosenttiosuudet, jotka kertovat perimän, yhteisten ympäristötekijöiden ja yksilölliset ympäristötekijöiden selitysosuudet määritetään ns. I kääntymisen myötä tapahtuvat ja sairauksista johtuvat muutokset asennon säätelyyn osallistuvissa järjestelmissä johtavat usein tasapainokyvyn heikkenemiseen. Hyvät tai huonot geenit eivät kuitenkaan ole pätevä syy olla harrastamatta toimintakyvyn säilymistä edistävää liikuntaa. Jyväskylän yliopiston Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksessa käynnissä olevan Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -projektin tavoitteena on tutkia perimän sekä ympäristöja käyttäytymistekijöiden osuutta yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä iäkkäiden henkilöiden fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta tasapainokyvyn ja kaatumisriskin vaihtelun selittäjänä. Perimä selittää noin kolmanneksen tasapainokyvyn yksilöiden välisestä vaihtelusta iäkkäänäkin. Teksti: Satu Pajala Perimä selittää tasapainokyvyn eroja vielä iäkkäänäkin Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen ja toimintakyvyn perusedellytys. Kaksosilta kerätty tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden määrittää miten suurelta osin perimä sekä ympäristöja käyttäytymistekijöihin liittyvät kaksosten samankaltaisuutta tai erilaisuutta lisäävät tekijät määrittävät yksilöiden eroja tutkittavassa ominaisuudessa. Heikentynyt tasapaino on iäkkäiden ihmisten kaatumisten yksi tärkeimmistä riskitekijöistä. Feder ym. Vuonna 2000-2001 Jyväskylän Yliopiston liikuntaja terveyslaboratoriossa järjestettyihin toimintakyvyn mittauksiin osallistui 103 monotsygoottista (ns. Tutkittavat palauttivat kuukausittain kalenterin, johon he olivat merkinneet tapahtuneet kaatumiset. Sitä, missä määrin perimä selittää iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden vaihtelua eri yksilöiden välillä, on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Testit tehtiin ilman toista tehtävää, sekä siten, että testin aikana henkilö suoritti toista tehtävää (dual-tasking) . Tutkittavien kaatumisia seurattiin laboratorio käynnin jälkeen vuoden ajan. Kaikki kaatumisen ilmoittaneet haastateltiin puhelimitse. Tutkimustuloksia perimän osuudesta tasapainokyvyn ja kaatumisriskin vaihtelun selittäjänä iäkkäillä naisilla ei ole ennen tätä tutkimusta raportoitu. 2003, Moreland ym. 2003, The National Institute for Clinical Excellence (NICE) 2004, Skelton & Todd 2004, Close ym 2005). ei-identtistä, DZ) naiskaksosparia jotka olivat tutkimusajankohtana 63-76-vuotiaita. Yksinkertaisimmillaan perimän merkitystä voidaan tarkastella vertaamalla identtisten ja ei-identtisten kaksossisarusten samankaltaisuutta tutkittavan ominaisuuden suhteen: Suurempi identtisten kaksossisarusten korrelaatio verrattuna ei-identtisten sisarusten korrelaatioon on osoitus siitä, että perimällä on merkitystä ominaisuuden yksilöiden välisen vaihtelun määrittäjänä. identtistä, MZ) ja 114 ditsygoottista (ns. Voimalevytekniikalla mitattu kehon huojunta antaa luotettavaa tietoa iäkkäiden henkilöiden tasapainosta ja kaatumisriskistä. rakenneyhtälömallinnuksella. Iäkkäiden tasapainokykyä ja kaatumisia on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon ja esimerkiksi liikuntaharjoittelun positiivisista vaikutuksista tasapainokyvyn säilyttämisessä ja kaatumisten ehkäisyssä iäkkäillä on jo näyttöä (esim. Tässä raportoitavat tulokset ovat yksi projektin osatutkimuksista. Tähän osa tutkimukseen käytettiin laboratoriomittauksista voimalevytekniikalla mitattuja kehon huojuntatestien ja maksimaalisella nopeudella mitattujen kävelynopeustestien tuloksia
Keskushermoston merkitys korostuu iäkkäillä Arkielämässä tasapainoinen asento on edellytys monen muut toiminnan suorittamiselle. lisäksi havaittiin, että geneettisten tekijöiden osuus oli suurempi tällaista toista toimintoa suorittaen mitatun tasapainokyvyn erojen selittäjänä kuin ilman toista toimintoa mitatun tasapainokyvyn selittäjänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keskushermoston rakenne ja kognitiiviset toiminnot ovat vielä iäkkäänäkin vahvasti geneettisten tekijöiden määrittämiä. Perhetausta huomioon iäkkään henkilön kaatumisriskin arvioinnissa Tutkittavista noin puolet kaatui vähintään kerran seurannan aikana, 91 kaatui kahdesti tai useammin. Jatkossa onkin kiinnostavaa selvittää missä määrin eri säätelyjärjestelmillä ja tasapainokyvyllä on yhteistä geneettistä taustaa, koska se tuo merkittävää lisävalaistusta eri järjestelmien roolista tasapainon säätelyssä. Hyväkuntoisillakin iäkkäillä kaatumisriskiä lisäävää tasapainon heikkenemistä Niillä naisilla, jotka suoriutuivat heikommin voimalevymenetelmällä suoritetuissa tasapainotesteissä eli jotka huojuivat runsaasti, havaittiin lisääntynyt ris. yksilöiden välisestä vaihtelusta ja 1722% maksimaalisen kävelynopeuden vaihtelusta tutkituilla iäkkäillä naisilla. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että vammaan johtavien kaatumisten riski olisi ollut perheittäistä. Siten perimän suurempi selitysosuus dual-task toiminnoissa, joissa keskushermostollinen säätely korostuu, on ilmeinen. Tasapainon säätely on monen elinjärjestelmän, kuten näön, tuntoaistin, lihasjärjestelmän ja keskushermoston yhteistoimintaa. Iäkkäillä heikentynyt kyky suoriutua dual-task tilanteissa lisää myös kaatumisriskiä. Kun keskushermoston suorituskyky ikääntyessä yleensä heikkenee, tasapainon säätely ja samanaikaisesti suoritettava toinen toiminta voivat ylittää keskushermoston kapasiteetin ja asennon hallinta vaarantuu. Jatkossa on kiinnostavaa selvittää millainen osuus perimällä on iäkkäämpien ja huonokuntoisempien vammakaatumisten riskiin. Suurin osa kaatumisista tapahtui päiväsaikaan ja kotiympäristössä. Kaatumisen seurauksena 118 henkilölle aiheutui jokin vamma. Geneettisillä tekijöillä on osuutta näiden järjestelmien rakenteen tai toiminnan määrittäjinä. Saattaa olla, että vaikka kyseessä on huomattavan suuri kaksosaineisto, otoskoko rajoitti tilastollisten menetelmien kykyä tuoda perimän osuus esille. Vaikka tasapainokyky on toiminta johon ei yleensä tarvitse aktiivisesti kiinnittää huomiota dual-tasking tutkimusten havainnot viittaavat vahvasti siihen, että tasapainon säätely edellyttää kuitenkin jatkuvaa keskushermostollista ohjausta. Alttiudesta 12 LIIKUNTA & TIEDE 43, 612006 kaatua toistuvasti perhetekijät selittivät 45 %. Dual-task tilanteissa suoriutuminen heikkenee iäkkäillä enemmän kuin nuorilla. Tämän tutkimuksen tulos tukee aikaisempia havaintoja. Viimeaikoina onkin alettu yhä enemmän mitata tasapainokykyä testeillä, joissa tasapainosuorituksen aikana samanaikaisesti suoritetaan toista motorista tai kognitiivista toimintoa (dual-tasking). Iäkkäillä kaksosnaisilla suoriutuminen huojuntaja kävelytestistä huonontui dual-task -tilanteessa: kognitiivista kapasiteettia kuormittava puhetai laskutehtävä heikensi suoritusta enemmän kuin motorinen tehtävä. Toisaalta, koska tutkittavat olivat suhteellisen nuoria ja vielä hyväkuntoisia aktiivisia naisia, vammaan johtavat kaatumiset tapahtuivat useimmiten tilanteissa ja olosuhteissa, joissa ympäristön olosuhteet ja vaatimukset altistivat kaatumiselle. Tämän tutkimuksen iäkkäillä naisilla perhetekijät, jotka voivat olla geneettisiä tekijöitä tai samalla tavoin perheenjäseniin vaikuttavia ympäristöja elintapatekijöitä, selittivät 35 % kaatumisalttiuden vaihtelusta. Tasapainokyvyn vaihtelua määrittävät geneettiset tekijät ovat siten ainakin osin samoja, jotka määrittävät tasapainon säätelyjärjestelmiä
Art. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 13. DOI: 10.1002/14651858. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Alen M, Tolvanen A, Tiainen K, Rantanen T. Journal of Applied Physiology 2004; 96: 308-315. March 2004; 1-28. Eritoten sisällä tapahtuvien kaatumisten taustalla on useimmin iän tai sairauksien seurauksista johtuva toimintaja suorituskyvyn heikentyminen, kun taas ulkona kaatumisten riskitekijät liittyvät useammin ympäristön vaaratekijöihin. M., Shanks, L. Gerontology 49, 93-116. D., Gillespie, W. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Viljanen A, Rantanen T. Satu Pajala, ft, TtM (väit.) Tutkija Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: satu.pajala@sport.jyu.fi Artikkeli perustuu väitöskirjaan joka on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 116, 78 s, Jyväskylä 2006, ISSN 0356-1070;116, ISBN 951-39-2516-1. 2004. Tutkimus osoitti myös, että monilla suhteellisen hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä on alkavia tasapaino kyvyn ongelmia, jotka lisäävät kaatumisriskiä. Perimä ja ympäristötekijät toimivat vuorovaikutuksessa. Moreland, J., Richardson, J., Chan, D. Väitöskirjan yhteenveto on saatavana sähköisenä http.//dissertations. WHO Europe, Health Evidence Network, Evidence for Decision Makers. 2005. Niin sanotut "hyvät" tai "huonot" geenit eivät ole pätevä veruke olla harrastamatta toimintakyvyn säilymistä edistävää liikuntaa. Siten myös ne henkilöt, joilla on perimästään johtuen paremmat edellytykset tasapainokyvyn säilymiseen voivat hyötyä tasapainokyvyn säilyttämiseen tähtäävästä liikuntaharjoittelusta. Contribution of genetic and environmental factors to individual differences in maximal walking speed with and without second task in older women. Siksi on epätodennäköistä, että geenikartoituksella olisi mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista paikantaa yksittäisiä geenejä, jotka määrittävät näitä ominaisuuksia. Tässä aineistossa eritoten suuri eteen-taakse -suuntainen huojunta oli yhteydessä lisääntyneeseen kaatumisriskiin. Neurobiology of Aging 2006, doi: 10.1016/j.neurobiolaging.2006.04.002 Skelton, D. 2000. Genetic factors and susceptibility to fall in older women. Tämä tieto auttaa ymmärtämään eri järjestelmien tai riskitekijöiden keskinäisiä suhteita ja merkitystä tasapainon säätelyssä. No.: CD000340. Tulokset osoittavat, että voimalevytekniikalla mitattu kehon huojunta antaa luotettavaa tietoa iäkkäiden henkilöiden tasapainosta ja kaatumisriskistä. Close, J. www euro.who.int/document/E82552.pdf. J., Robertson, M. H., O'Neill, J., Bellissimo, A., Grum, R. Exercise and injury prevention in older people . Perimä vaikuttaa myös valintoihin joita teemme elintapoihin liittyen. G., Rowe, B. The Cochrane Database of Systematic Reviews, lssue 4. 2003. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Tolvanen A, Heikkinen E, Tiainen K, Rantanen T. fi/studsport/9513925722.pdf Lähteet: American Geriatrics Society, British Geriatrics Society, and American Academy of Orthopaedic Surgeons Panel on Falls Prevention. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 13, 77-85. Genetic and environmental contribution to postural balance of older women in single and dual task situations. Guideline for the prevention of falls in older persons. Guidelines for prevention of falls in older people over 65. The contribution of genetic and environmental effects to postural balance in older female twins. Journal of the American Geriatrics Society 49, 664-672. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Tolvanen A, Rantanen T. CD000340. Journal of the American Geriatrics Society 2006; 54: 613-618. ki erityisesti sisällä tapahtuviin kaatumisiin. Disability and Rehabilitation 27, 1061-1071 Feder, G., Colin, C., Donovan, S., Carter, V., on behalf of the guidelines' development group. E., Cumming, R. 2003. Jatkossa on tarpeen ja kiinnostavaa selvittää, missä määrin tasapainokyvyn ja kaatumisten taustalla olevat geneettiset tekijät ovat yhteisiä tasapainon säätelyjärjestelmiin ja kaatumisten riskitekijöihin vaikuttavien geneettisten tekijöiden kanssa. British Medical Journal 321, 10071011. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on selvitetty perimän merkitystä luotettavin ja monipuolisin mittarein mitatun tasapainokyvyn ja kaatumisalttiuden vaihtelun selittäjänä iäkkäillä naisilla. Journal of Gerontology, Medical Sciences 2005; 60A: 1299-1303. C. What are the main risk factors for falls amongst older people and what are the most effective interventions to prevent these falls. 2001. Skelton, D., Todd, C. Tasapainokyky ja kaatumiset ovat monitekijäisiä ilmiöitä. Perimä ja ympäristöja käyttäytymistekijät toimivat vuorovaikutuksessa Vaikka perimä osin määrittää vielä iäkkäänäkin tasapainokykyä on ympäristöön, käyttäytymiseen ja elintapoihin liittyvien tekijöiden selitysosuus on huomattava. Kun tasapainon heikkeneminen havaitaan mahdollisimman varhain, pystytään heikkenemisen edistymistä ehkäisemään ajoissa esimerkiksi liikuntaharjoittelulla. Gillespie, L. A., Beyer, N. 2003. jyu. Erityistä hyötyä harjoittelusta on niille henkilöille, joilla perimänsä vuoksi on heikommat edellytykset tasapainokyvyn säilymiselle hyvänä tai edes kohtalaisena vielä iäkkäänäkin. Siksi tällaiset vähäiset, alkavaa heikkenemistä osoittavat muutokset tasapainokyvyssä tulisikin saada esiin riittävän herkillä mittausmenetelmillä. Siten myös mahdollisuudet vaikuttaa tasapainokyvyn säilymiseen ja kaatumisriskin pienentämiseen ovat paremmat riskiryhmiin ja -tekijöihin kohdennetuilla toimenpiteillä, kuten liikunnalla ja kuntoutuksella, kuin jos perimän selitysosuus olisi hyvin suuri. Evidence-based guidelines for the secondary prevention of falls in older adults. Prevention of falls in older people. lnterventions for preventing falls in elderly people. C., Lamb, S. T. Ympäristön olosuhteet, elin tavat ja käyttäytyminen, kuten ravinto tai liikunta, voivat toisaalta vaikuttaa siihen, miten geenit toimivat. H. How should interventions to prevent falls should be implemented
Se oli tanssimatka oppilaille yksilöinä ja ryhmänä. Kuitenkin itse tekeminen on arvokkaampaa kuin hieno lopputulos. Tällöin kokee samanaikaisesti olevansa koskettaja ja kosketettu. Merleau-Ponty 2002/1962). Myös arviointi kohdistuu ulkoiseen suoritukseen eli ruumiin pintaan. Minulla oli mahdollisuus toteuttaa tutkimus omalla työpaikallani Kauhavan lukiossa, jossa tanssikursseja on ollut jo vuodesta 1999 alkaen. Tausta voi olla mielestäni myös abstrakti: koulun toimintakulttuuri tai hallitseva käytäntö. Teksti: Jaana Välimäki •• • 1 TANSSIKURSSILLA TEHOAAN MATKAA KOKEMUKSIIN Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. Tämä artikkeli perustuu liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimukseni Tanssimatkalla Ruumiillisia kokemuksia koulun tanssikurssilla tarkastustilaisuudessa ( Turhaa: Jyväskylän yliopistossa syyskuussa 2006 ) pitämääni alustukseen. Havainnoilla on aina myös tausta. Näin tarpeelliseksi selvittää sitä, minkälaisia kokemuksia he saavat tanssista. Tämä tanssimatka kertoo tanssikokemuksista. Fenomenologiseen ruumiillisuuteen liittyy oivallus siitä, että samalla, kun olemme eläviä kehoja ja koemme ympäristössä olevat toiset ihmiset eläviksi kehoiksi, he ovat silti meille katseidemme kohteita, objekteja (Merleau-Ponty 2002/1962; Klemola 1998). Tämän oivaltaminen johti myös oman tutkimukseni intention kehittymiseen. LJIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 Fenomenologiseen kokonaisvaltaiseen kehollisuuteen liittyy myös kokemuksen käännettävyys, josta käytetään nimitystä kiasma. Vaikka nykyään korostetaan oppilaan itsearviointia, niin itsearvioinnin kriteerit liittyvät usein lopputulokseen, valmiiseen taitoon. Kouluinstituutiossa opettajan katse ei ole enää äidillinen, lempeä ja hyväksyvä, vaan katse on useimmiten arvioiva. Tämä toimintatutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä koko lukuvuoden 2003-2004 kestäneellä jazztanssikurssilla. (MerleauPonty 1987/1968) Merleau-Pontyn (2002/1962) mukaan elävän kehon yksi ominaisuus on situationaalisuus, joka tarkoittaa sitä, että oleminen on olemista jossakin paikassa. Opettajalla osaamisen valta Myös opettaja joutuu koulussa samalla tavalla katseiden kohteeksi. Ruumiillinen kokemus liittyy tässä tutkimuksessa erityisesti fenomenologiseen maailmassa olemiseen, jossa keho on kokonaisuus (Vrt. Näin heidät oppilaina tanssimassa, mutta en juurikaan tiennyt, mitä he kokevat. Se oli myös itselleni opettaja-tutkijana sekä tanssimatka että oman ammatillisen kehittymisen aika. Tutkimustehtävä liikkui tanssikokemuksien suuntaan ja tarkentui ruumiillisten kokemuksien selvittämiseen. Liikunnanopettaja on harvemmmin se, joka korostaa liikkeen kokemista eli sitä, miltä liike tuntuu. Elävällä keholla on mahdollisuus objektivoida itsensä, eli katsoa itseään pinnalta. Kurssille osallistui 27 oppilasta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Opettajana kiinnostuin oppilaiden kokemuksista. Näin tapahtuu esimerkiksi tanssitunnilla, jossa tanssija katsoo liikkumistaan peilistä. Hän objektivoi itsensä katseensa kohteeksi ja on samalla edelleen kokeva, elävä keho. Kyseessä ei siis ollut tavanomainen koulun tanssikurssi, vaan se oli räätälöity kahden soveltavan liikuntakurssin pohjalle tätä tutkimusta varten. Kokemuksen käännettävyydestä puhutaan silloin, kun koskettaa kädellään esimerkiksi omaa kättään. Parviaisen (1997) mukaan elävä keho on tilallis-ajallinen kokonaisuus, joka sisältää yksilön menneisyyden lisäksi myös kulttuurin ja yhteisön historian. Oppilaat arvioivat opettajan taitoja. Onko tanssissa jotain erilaista kuin muissa liikuntamuodoissa. Situaation myötä havainnoille tulee suunta, eli havainnot kohdistuvat johonkin. Kuitenkin ne liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Se voi olla konkreettinen tausta, esimerkiksi liikuntasalin seinäpinta tai esiintymistilanteessa tanssia seuraava yleisö. Liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille kuitenkin usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. 14 mat tanssikokemukseni ovat herättäneet kysymyksiä: Mikä tanssissa on se "juttu", joka saa minut yhä edelleen menemään tanssitunneille ja innostumaan siitä. Kurssin ohjelmaan kuului jazztanssitekniikan harjoittelua, esiintymisiä, Nuori Kulttuuri -katselmukseen osallistuminen sekä kilpaileminen Streetja showtanssin SM-kilpailuissa muodostelmashowsarjassa. Liikunnanopettaja on harvemmmin se, joka korostaa liikkeen kokemista miltä liike tuntuu. Tanssitunnilla opettaja seuraa oppilaiden liikkumista tarkasti: Meneekö liikerata oikein tai pysyykö oppilas rytmissä. Itsearvioinnissa vain valmis taito. Katsottavana olemisen halu ilmenee jo pikkulapsilla, jotka haluavat näyttää osaamistaan muille, erityisesti äidille Qulkunen 2004). Puhutaan elävästä ruumiista tai elävästä kehosta, jopa lihasta
Keholla on muisti (Vrt. Klemola, T.1998. Tampere: Vastapaino. Esiintymisiin liittyi myös ainutlaatuisia jännityksen kokemuksia. Esiintymisten aikana merkityksellistä oli katseiden kohtaamiset muiden tanssijoiden, yleisön tai tuomareiden kanssa. Muiden katseen kohteeksi kommunikoivaan opetukseen Tämän tanssimatkan keskeisimmiksi positiivisiksi kokemuksiksi nousivat oppilaiden näkökulmasta esiintymiset, joissa erityinen kokemus oli mahdollisuus olla muiden katsottavana ja näyttää osaamistaan. Kuitenkin elävä keho mukautuu, kun se tottuu uuteen kokemushorisonttiin. Julkunen. Mielestäni niin sanotun puhtaan ja alkuperäisen kokemuksen kuvaaminen on mahdotonta, koska tutkimuksessani kokemukset olivat kirjallisessa muodossa. Lisäksi ymmärsin, että opetukseni tulee olla reflektoivampaa ja kommunikoivampaa. Pyrin kuvaamaan kokemuksia fenomenologisesti. Merleau-Ponty, M. Teoksessa A. Klemola, T 2004. 6/2006 15. Koulu nuorten kokemistilana. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 43 . Bloomington: lndiana University Press. Olin kuvitellut toimivani opetuksessa hyvinkin humanistisesti, mutta oppilaiden päiväkirjoja reflektoimalla ymmärsin, että ihmiskäsitykseni oli melko ruusuinen. Koska tutkimustehtävänä oli selvittää tanssikurssin aikaisia ruumiillisia kokemuksia, oppilaat kirjasivat ajatuksiaan päiväkirjoihin ja esseisiin. Silloin yksilön ei tarvitse ajatella liikkeen yksityiskohtia. 1987. Nuutinen, P. Sarje (toim.) Näkökulmia tanssin opettamiseen; suomalaisten tanssitaiteilijoiden ja tanssintutkijoiden kirjoituksia. Husso (toim.) Ruumis töihin ! Käsite ja käytäntö. 1997. Laineen (2000) mukaan myös oppilaat tiedostavat vallan olemassaolon. Translated by Colin Smith. Nuutisen (2003) mukaan valta on olemassa opetustilanteessa kerroksittain. Tampere: Tampere University Press. Situaatioon tulevat mukaan myös aikaisemmat kokemukset, jotka vaikuttavat uuden taidon opetteluun. Opettajan käsityksiä vallasta ja valtakumppaneista. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti sain tietoa omasta opettamisestani ja välineitä omaan ammatilliseen kehittymiseen. Perinteisesti fenomenologinen metodi tarkoittaa sitä, että pyritään kuvaamaan ilmiötä, tässä tapauksessa ruumiillisia kokemuksia, sellaisena kuin ne ovat. Casey 1987).Jos liike on aivan uusi, yksilö joutuu objektivoimaan kehonsa ja tarkkailemaan esimerkiksi plien-linjausta tai Mattox-käsien asentoja. Merleau-Ponty, M. Outinen (toim.) Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu, osa 2/5. Jaana Välimäki, Litl Liikunnan ja terveystiedon lehtori Kauhavan yläkoulu ja lukio Sähköposti: jaanava@netikka.fi LÄHTEET: Casey, E. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos, 98-110. Mikäli kyseessä on tuttu taito, vanha kokemushorisontti avautuu ja keho osaa. Opettajalla on ensisijaisesti osaamisen valta. A phenomenological study. Parviainen, J. Evanston: Northwestern University Press. Tutkimusaineistoni oli kirjallisessa muodossa, jonka analysointiin käytin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Laine, K. 2000. 2003. Jyväskylä Kopijyvä. Teoksessa E. R. Ruumis liikkuu Liikkuuko henki. Tampereen yliopisto. Tiivistin nämä merkitykset, ja keskeisiksi tulkinnoiksi nousivat seuraavat: Tanssi oli oppilaille muun koulutyön vastapainoa Tanssi tuotti iloa Tanssimalla oli mahdollisuus parantaa kuntoaan ja taitojaan Tanssi oli ilmaisullista ja vapauttavaa Tanssi oli joillekin väline saavuttaa jokin muu tavoite Omalla kohdallani uutta ymmärrystä syntyi myös ihmiskäsitykseni uudelleen määrittelyssä. Päädyinkin käyttämään fenomenologista metodia tavalla, jossa pyrin kuvamaan päiväkirjoissa olleita kokemuksia rehellisesti. Taidon filosofia Filosofin taito. Tämän lisäksi otin avukseni hermeneutiikan, jonka avulla tavoittelin kokemusten ymmärtämistä. Teoksessa R. Vähitellen uudesta liikkestä tulee erottamaton osa elävää kehoa. Mietola ja H. ja ulkoista olemusta. The visible and invisible, followed by working notes. Remembering. London: Routledge. Tranlated by A. Negatiivisimmaksi tytöt kokivat huonon ryhmähengen erityisesti keväällä 2004. 1987/1968. Taito, kehomuisti ja kehollinen tieto Miten nykytanssijan kehollista tietoa ja taitoa voi käsitteellistää . Kokija on aina yksilö, joka havainnoi ja kehittää osaamistaan omasta situaatiostaan. Kaskisaari & M. Jokinen, M. Lingis. Oppilaiden ja opettajan välillä on kuitenkin kouluinstituution tuoma valtasuhde. 2002/1962. Jo itse kirjallinen muoto tekee kokemuksesta pelkistetyn, eikä kaikkia kokemuksia pysty sanallistamaan. Oppilaat määrittelivät myös itse, mitä tanssi ja tanssiminen heille merkitsi. Fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista. Helsinki: Yliopistopaino, 133-1 50. Koulukuvia. Saatavissa www-muotoisena <URL: www.helsinki.fi/kt1/julkaisut/ktp2003/osa2.pdf>. Ruumiillisen kokemuksen näkökulmasta näen tanssikokemukset samankaltaisina riippumatta siitä, onko tanssimuoto baletti, kansantanssi, afrikkalainen tanssi, jazztanssi tai hip hop. Sosiaalipolitiikan ruumis. Kyseessä on silloin taidon alkuharjoitteluun liittyvä dualistinen vaihe, jossa oma ruumis objektivoidaan katseen tai liikkeen teknisten yksityiskohtien ajattelemisen kohteeksi (Klemola 2004). Itse kirjasin tuntisuunnitelmat ja omat kokemukseni työpäiväkirjaani. Phenomenology of perception. Opettajalla on myös velvollisuus seurata poissaoloja ja antaa arvosana, joka useimmiten on numeerisessa muodossa
Korkeakouluopiskelijalle opintorahaa maksetaan 259,01 €/kk ja muussa oppilaitoksessa opiskelevalle 213,60 €/kk. 16 Opiskelijan liikunta on resurssikysymys ouduin sattumalta kuulemaan kahden opiskelijanuorukaisen sananvaihtoa uimahallin pukuhuoneessa aamu-uinnin jälkeen: "Tekipäs hyvää käydä uimassa pitkästä aikaa nyt tuntuu hienolta vaikka siihen menikin yksi ruoka!" "Ei kannata opiskelijan urheilla kun liikkuu vähemmän niin ei tule niin helposti nälkä" "Jos meinais tosissaan urheilla ja treenata ni pitäs olla kroisoksen tulot et sais tarpeeks ruokaa et jaksais" Opiskelijan työ on opiskelua, jota vastaan opiskelija saa valtion rahoittamaa opintoetuutta. Tukien lisäksi opiskelijan on toki mahdollista hakea pankista valtion takaamaa opintolainaa. He haluavat välttää velaksi syömistä pätkätyötulevaisuuteen varautuessaan. Uusi tutkimustieto antaakin huolestuttavasti viitteitä nuorten miesten fyysisen kunnon rapautumisesta ja liikunnan puutteesta. Opiskelijat eivät ole halukkaita ottamaan opintolainaa. Suomen puolustusvoimat maksaa varusmiehille päivärahaa, joka on alimmillaan 3,60 € ja enimmillään 8,25 € päivässä sekä kustantaa heille lomamatkoista aiheutuneita kuluja sekä asumisen, vaatetuksen ja ruoan palvelukseen kuuluvina etuina. LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 Uimahallissa käyty kahden opiskelijapojan välinen keskustelu kuvaa kokopäiväisen opiskelijan tukalaa tilannetta. Opiskelijalle liikunta on resurssikysymys. Opiskelija tarvitsee vähintäänkin kohtalaista luovuutta, jotta saa päivittäiset menonsa katetuksi. Asumisen omavastuuksi jää tällöin 50,40 €. liikunnallista Joulua kaikille! KARI L. Asumislisä voi olla enintään 201,60 €/kk. Opiskelumahdollisuuksia vahvasti määrittäväksi tekijäksi näyttääkin muodostuvan vanhempien varallisuus ja mahdollisuus tehdä työtä opintojen ohella. Jouluna kansalaiset hiljentyvät ja palautuvat syksyn uurastuksesta. liikunta niin tarpeellista kuin se onkin hyvän kunnon ja työkyvyn ylläpitäjänä uhkaa jäädä toisarvoiseen asemaan. Opiskelijoillekin joulunalusajat ovat aivan konkreettisesti kullanarvoisia. Kaupan ja palvelujen alalle opiskelijat ovat ihanteellinen työvoimareservi ja opiskelijoille tilaisuus paikata opintobudjetin alijäämää. Niukat resurssit panevat opiskelijan tosin myös vähentämään julkisten kulkuneuvojen käyttöä ja lisäämään työmatkaliikuntaa. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@ltes.fi ... Työttömyyskorvauksen 23,50 € peruspäiväraha tarkoittaa 517 € kuukausituloa. Toivottavasti ainakin osa kertyneestä varallisuudesta kohdistuisi liikkumiseen ja parempaan ravitsemukseen. Vapaaajan liikuntaa sen sijaan saatetaan jopa välttää, jotta talous pysyisi aisoissa. Korkeakouluopiskelijan tulot ovat siis 208,61 €/kk tai 6,95 € päivässä viikonloput mukaan lukien. Opiskelijajärjestöjen esitys 15 % korotukseksi opintorahaan kuulostaakin tässä vertailussa surkuhupaisalta korkeakouluopiskelijalle esityksen hyväksyminen tarkoittaisi 8 € päivärahaa
TUTKIMUSARTIKKELIT 2006OSA 1 www.lts.fi Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon kannustin vai lannistaja ........................................ 18 Timo Jaakkola, Markus Soini, Jarmo Liukkonen "Kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" Sosioemotionaalisten taitojen käyttö liikunnan opetusharjoittelussa ......................................................... 40 Kirsi Kauko, Ulla Klemola Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinta: testiosioiden yhteys valintakoemenestykseen ............ 52 Sami Yli-Piipari, Timo Jaakkola Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. 63 Ari Karimäki Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos .............. 69 Hannu Itkonen, Arto Nevala Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939 .............. Keskinen Urho Kujala Mirja Hirvensalo Heimo Nupponen Seppo Penttinen Risto Rinne Harri Suominen Tutkimusartikkelit 2006 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. 76 Antti Syrjäläinen Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä .............. 86 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Katriina Kukkonen-Harjula päätoimittaja Leena Nieminen toimituspäällikkö Hannu Itkonen Kari L. 47 Teppo Kalaja 12-16-vuotiaiden kilpatanssijoiden viihtyminen yhden harjoituskauden aikana ................................................................................. Katsaus .......................................................................................................... 57 Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen Vuoropuhelu paikallisen liikuntakulttuurin vahvistajana .......................... 26 Ulla Klemola, Pilvikki Heikinaro-Johansso Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä ......................................................................... 33 Terhi Huovinen, Pilvikki Heikinaro-Johansson Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia ....................................... 86 Kirjoitusohjeet 2007 ....................................................................................
.. Lisäksi tutkimuksiin osallistuneiden oppilaiden määrä ja sukupuolijakauma oli erilainen. Kaikki tässä artikkelissa käsitellyt aineistot ovat kerätty vuoden 1994 opetussuunnitelman ja vuoden 1999 Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteiden voimassa oloaikana. Liikunta & Tiede 43(6), 18-25. Tässä artikkelissa raportoitujen tutkimusten tulokset kannustavat harkitsemaan liikuntanumeron kriteerien kehittämistä siten, että ne painottavat normatiivisen vertailun ohella itsevertailua, yrittämistä ja oppimista. The results of this study reveal that we should consider developing the criteria of PE grade on learning, effort, and self-referenced values besides of normative comparison. Toiseksi, eri aineistoissa mitattiin osittain erilaisia motivaatiotekijöitä. Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon. Koululiikunta pyrkii oppilaan liikunta tarpeen tyydyttymiseen, liikunnasta saatavaan iloon ja elämyksiin sekä mahdollisuuteen kehittää itsetuntemusta ja vahvistaa omanarvontuntoa. Key words: Physica! education, PE grade, task orientation, enjoyment 18 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 , TVTKIMUSAATIKKELI • Uikuntanumero ja motivaatio JOHDANTO Liikuntanumeron antaminen ja sen kriteerit koululiikunnassa herättävät julkisuudessa keskustelua. Samassa dokumentissa. Osa liikuntanumeron kritisoijista on perustelut näkökulmiaan sillä, ettei numero motivoi alhaiset liikuntataidot omaavia oppilaita liikunta-aktiivisuuteen. Artikkeli koostuu kolmesta eri aineistosta, jotka ovat kerätty yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden liikuntatunneilla vuosina 1999, 2000 ja 2003. The aim of the study was to analyse the associations between physical education grade and exercise motivation in Finnish physical education. Hakusanat: koululiikunta, liikuntanumero, tehtäväorientaatio, viihtyminen ABSTRACT Jaakkola T., Soini M., Liukkonen J. Liikunta & Tiede 43(6), 18-25. Tietoomme on tullut ainoastaan kaksi tutkimusta, joissa on selvitetty liikuntanumeron ja motivaatiotekijöiden yhteyksiä (Huisman 2003; Penttinen 2003) . On myös esitetty väitteitä siitä, että liikuntanumerot annettaisiin liikaa oppilaiden fyysisten taitojen ja edellytysten mukaan. 2006 The association between PE grade and motivation within ninth grade students in Finnish physical education. Oppilasarviointi koululiikunnassa edellisen opetussuunnitelman mukaan Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaan koululiikunnan tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria liikunnan avulla. The analyses of this article comprises of three separate data collected in 1999, 2000 and 2003. LIIKUNTANUMERON YHTEYS YLAASTEIKAISTEN OPPILAIDEN LIIKUNTAMOTIVAATIOON TIMO JAAKKOLA, MARKUS SOINI, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: Jaakkola Timo, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, PL 35, 40351 Jyväskylä Puh: 014-2602139, 050-5882219, sähköposti: timo.jaakkola@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Jaakkola T., Soini M., Liukkonen J. Analysed motivational variables included perceived competence, enjoyment, intrinsic motivation, and amotivation. 2006. Kolmea eri aineistoa analysoitiin ensinnäkin sen takia, että halusimme selvittää liikuntanumeron ja motivaatiotekijöiden yhteyksien samankaltaisuuksia eri aineistoissa. Liikuntanumeron nykyisten kriteerien puolustajat ovat puolestaan vedonneet siihen, että arvosana on tärkeää antaa normatiivisesti, jotta oppilaat saisivat realistisen kuvan omasta fyysisestä pätevyydestään. Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteiden (1999) mukaan liikunnan päättöarvioinnin lähtökohtana ovat liikuntakasvatuksen tavoitteet: kasvatus liikuntaan ja kasvatus liikunnan avulla (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tässä artikkelissa raportoimme kolmen vuosina 1999, 2000 ja 2003 kerätyn aineiston tuloksia, joista olemme jo aiemmin kirjoittaneet artikkeleita motivaatiotekijöiden ja fyysisen aktiivisuuden välisten yhteyksien osalta. Tässä artikkelissa liikuntanumero on päämuuttuja, ja tarkastelemme oppilaiden motivaatiotekijöitä suhteessa liikunnasta annettuun arvosanaan. Motivaatiotekijöistä analysoitiin oppilaiden koettua pätevyyttä, viihtymistä, sisäistä motivaatiota ja amotivaatiota. Lisäksi tehtäväorientaatio oli yhteydessä oppilaiden positiivisiin motivaatiotekijöihin sekä alhaisen että korkean liikuntanumeron saaneilla oppilailla. Subsequently, task oriented students had greater motivational patterns despite of their PE grade. .. Tämän lisäksi liikuntanumeron antamista on perusteltu sillä, että näin liikunnan arvostus kouluaineena säilyisi arvosanan antamisen kautta muitten aineitten rinnalla. Opetussuunnitelman mukaan liikuntakäsite tulisi nähdä laaja-alaisesti, jolloin koululiikunta tukee liikkumista paitsi liikuntalajeissa myös koulun ulkopuolisissa toiminnoissa, kuten vapaa-ajan askareissa, luonnossa ja liikenteessä. Parempia numeroita saaneet oppilaat viihtyivät myös liikuntatunneilla paremmin verrattuina heikommat numerot saaneisiin oppilaisiin. Additionally, the students who had got better PE grades enjoyed more in physical education compared with the students with lower grades. Tulokset osoittivat, että liikuntanumero ja oppilaiden koettu fyysinen pätevyys korreloivat voimakkaasti, mikä heijastaa sitä, että fyysiset taidot ja kunto-ominaisuudet ovat merkittäviä kriteerejä liikuntanumeron antamiselle. Tämän vuoksi halusimme tarkastella liikuntanumeron yhteyttä oppilaiden liikuntamotivaatiotekij öihin. The results revealed that perceived competence and PE grade were strongly associated showing that the main criteria of giving PE grade are physical skills and abilities. Näistä pitkään jatkuneista keskusteluista huolimatta liikunnan arviointia ja sen vaikutuksia oppilaiden liikuntamotivaatioon on tutkittu niukasti. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida liikuntanumeron yhteyttä yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla
• Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikä ryhmäänsä verrattuna ja on säilyttänyt tasonsa edellisistä vuosista. 2004). Arviointikriteeristön tavoitteena on täten parantaa oppilaan hyvinvointia, jolloin liikunnallisten perusteiden ohella mukana ovat myös sosiaaliset ja eettiset näkökulmat (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tällainen orientaatio perustuu itsearviointiin. Tutkimustuloksia arvioinnista Koululiikuntanumeron ja koululiikunnan kokemisen on havaittu olevan selkeästi yhteydessä keskenään (Huisman 2003; Penttinen 2003). Tehtäväorientaatiossa korostuvat Taulukko 1. Edelleen asiakirjassa todetaan, että päättöarvioinnin on perustuttava perusopetuksen tavoitteisiin. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKELJ , Liikuntanumero ja motivaatio 19. Kyseisessä aineistossa 80 % arvosanoista oli hyviä, kiitettäviä tai erinomaisia. Mallin mukaan pätevyyttä voidaan kokea joko tehtävätai minäsuuntautuneesti. • Oppilas on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä. • Oppilas suhtautuu periaatteessa myönteisesti liikuntaan terveyden edistäjänä. Koulun huono liikuntanumero oli myös yhteydessä muita alhaisempaan liikuntaharrastuneisuuteen siviilissä (Malmberg ym. Tämän arvioinnin on oltava kansallisesti vertailukelpoista ja siinä oppilaita on kohdeltava tasa-arvoisesti. todetaan, että arvioinnin tarkoituksena on kannustaa oppilaita monin tavoin tavoitteiden saavuttamiseen. Tyttöjen ja poikien arviointikriteerien on myös havaittu eroavan toisistaan. Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteiden (1999) mukaan oppilaan arvioinnilla perusopetuksessa on kaksi erilaista tehtävää. Liikuntaan suhtautuminen yläasteikäisillä oli negatiivisinta niillä oppilailla, joiden liikuntanumero oli kahdeksan tai vähemmän (Penttinen 2003). Oppilaan kannalta numeroarviointi on eri arviointimenetelmistä konkreettisin työkalu heijastaa omaa osaamistaan ja pätevyyttään. Tieto • Oppilas on selvillä opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja turvallisuusnäkökohdista. Lisäksi on huomioitava, että todistuksissa oppilaan suorituksia voidaan arvioida joko sanallisena arviona ja numeroarvosteluna. Tytöille korkean liikuntanumeron antaneet opettajat arvostivat poikien opettajia enemmän yhteistyötaitoja ja sitoutuneisuutta opetukseen, kun taas poikien opettajat arvostivat enemmän kuntotestistön ja liikehallintatestien mukaista osaamista (Huisman 2003). Arvosanalla neljä merkitään hylättyjä tietoja ja taitoja (Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999). Arvioinnin muotoja voi olla (Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999) useita, kuten todistukset, vapaamuotoiset tiedotteet, suullinen arviointi sekä huoltajan, oppilaan ja opettajan yhteiset arviointikeskustelut ja ryhmätapaamiset. Tehtäväorientoitunut henkilö kokee pätevyyttä ja onnistumisia silloin, kun on kehittynyt omissa taidoissaan, on yrittänyt kovasti tai oppinut uusia asioita (Nicholls 1989; Duda 2001; Roberts 2001) . Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8, hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. • Oppilas tietää keskeiset liikenneturvallisuuteen liittyvät periaatteet. • Oppilas kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Huismanin (2003) tutkimuksessa yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen liikuntanumeron keskiarvo oli 8.3, kun se pojilla oli 8.2. Mitä alhaisempi oli liikuntanumero, sitä alhaisempi oli koettu fyysinen pätevyys (Penttinen 2003) sekä minäkäsitys (Huisman 2003). Toinen oppilaan arvioinnin tehtävä Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteiden (1999) mukaan on päättöarviointi, jonka perusteella oppilaat valikoituvat jatko-opintoihin. Liikunnan arvosanan hyvä (8) päättöarvioinnin kriteerit (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999, 119-120). Tämän vuoksi keskitymme tässä artikkelissa ainoastaan liikuntanumeron tutkimiseen arviointivälineenä. • Oppilas tietää keskeiset fyysisen toimintakyvyn, kunnon ja liikehallinnan osa-alueet, motoriset perustaidot sekä niiden ylläpidon ja arvioinnin keinot. Jotta peruskoulun päättötodistuksen kriteerit olisivat kansallisesti vertailukelpoisia, on opetushallitus määritellyt perusopetuksen tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit niille tietoja taitotasoille, jotka oppilaan tulee hallita saavuttaakseen arvosanan 8 (taulukko 1). Reserviläisille tehdyllä tutkimuksella havaittiin yhteys päästötodistuksen viimeisen liikuntanumeron ja fyysisen kunnon välillä. Reserviläisistä, joiden kouluaikainen liikuntanumero oli kahdeksan tai alle, yli 80 °!o:lla oli maksimaalinen hapenottokyky korkeintaan välttävä. Kun keräsimme tämän artikkelin kolme aineistoa, perusopetuksessa vallitsi monipuolinen arviointijärjestelmä, jonka yksi osa oli numeroarviointi. Tavoiteorientaatio Tavoiteorientaatioteorian mukaan koetun pätevyyden kokeminen on liikuntamotivaation perusta (Nicholls 1989). • Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon. Perusopetuslain asetuksen 852/1998 mukaan oppilaat tulee arvioida numeerisesti asteikolla 4-10. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortille toteutetussa tutkimuksessa koulun liikuntanumero 14 vuoden iässä oli yhteydessä fyysiseen inaktiivisuuteen 31 vuoden iässä (Tammelin 2003). Ensimmäistä kutsutaan arvioinniksi opintojen aikana. Innostumisen kokemukset liikuntatunnilla olivat puolestaan sitä suuremmat, mitä korkeampi oli oppilaiden liikuntanumero. • Oppilas suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla. • Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Arvioinnin tulisi perustua oppilaan omaan oppimisja kasvamisprosessiin ja niihin tavoitteisiin sekä lähtökohtiin, jotka ovat opetusta ja opintoja suunniteltaessa johdettu opetussuunnitelmasta. Tahto ja tunne • Oppilas osoittaa harrastamansa lajin lisäksi kiinnostusta myös muihin lajeihin. Osaaminen ja toiminta • Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat. • Oppilas ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet sekä kuntoja terveysliikunnan periaatteet
Data 2. Ulkoisesti motivoitunut henkilö osallistuu toimintaan palkkioitten, pakotteiden tai rangaistusten pelon takia. Pätevyyden kokemusten kontekstuaalisuus tarkoittaa sitä, että oppilas voi kokea itsensä päteväksi esimerkiksi fyysisesti, mutta ei vaikkapa akateemisesti (Fox 1997). Yleisen minäkäsityksen alla on useita alapätevyysalueita, kuten fyysinen, akateeminen, sosiaalinen ja emotionaalinen pätevyys. 1995), koettua pätevyyttä viisi-osioisella liikuntapätevyys -aladimensiolla (alfa=0.92) koetun fyysisen pätevyyden mittarista (Physical Self-Perception Profile; Fox 1990), viihtymistä sisäisen motivaatiomittarin (Intrinsic Motivation Inventory; Me Auley, Duncan & Tammen 1989) viihtymisen kuusiosioisella aladimensiolla (alfa=0.86) sekä tavoiteorientaatiota 12-osioisella tavoiteorientaatiomittarilla (tehtäväsuuntautuneisuus alfa=0.89; minäsuuntautuneisuus alfa=0.93)(Roberts, Treasure & Balaque 1998). (Vallerand 1997; Deci & Ryan 1985;1991). lisäksi omat henkilökohtaiset tavoitteet, yhteistyö sekä toimintaan osallistujien tasa-arvoinen rooli. Kolmas aineisto kerättiin vuoden 2003 syksyllä. Hän ei koe minkäänlaisia ulkoisia tai sisäisiä "pakotteita" osallistumiselleen. Viihtyminen käsitteenä on monitahoinen ja sitä voidaan määritellä monesta lähestymistavasta. Luotettavuutta tarkastelemme Cronbachin alfa -kertoimilla. Koettu pätevyys tarkoittaa kokemusta omista kyvyistään, jonka yksilö omaa toimiessaan vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa (Harter 1978). Toisen, vuonna 1999 kerätyn aineiston koehenkilöinä oli 768 keskisuomalaista yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joista 386 oli poikia ja 382 tyttöjä. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksessa käytettiin kolmea aineistoa. Tyttöjä heistä oli 2594 ja poikia 1803. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tytöt ovat enemmän tehtäväsuuntautuneita kuin pojat Qaakkola 2002; White & Duda 1994). Lisäksi opetussuunnitelman arviointikriteerien käyttöohjeet heijastavat sekä itsevertailua että normatiivista vertailua ("Arvioinnissa painottuvat eniten osaaminen ja toiminta, joita opettaja arvioi havainnoimalla, mittauksin ja ottamalla huomioon oppilaan tekemän itsearvioinnin"; Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tytöt kertoivat liikuntaan osallistumisen motiiveiksi terveellisyyden, painonhallinnan, yhdessäolon, ilon ja virkistyksen kun pojille tärkeitä merkityksiä olivat kilpailu, tavoitteellisuus ja lihasten kasvattaminen. Oppilaiden koettua pätevyyttä analysoitiin liikuntapätevyys -aladimensiolla Physical Self-Perception Profile kyselystä (Fox 1990) (alfa=0.90), viihtymistä Intrinsic Motivation lnventory -kyselyn viihtymisen aladimensiolla (alfa=0.88) (McAuley, Duncan & Tammen 1989) ja tavoiteorientaatiota Perception of Success Questionnaire -kyselyllä (Roberts, Treasure & Balaque 1998) tehtäväsuuntautuneisuus alfa=0.87; minäsuuntautuneisuus alfa=0.93). Minäorientoitunut henkilö puolestaan kokee pätevyyttä silloin, kun hän on tehnyt paremman tuloksen kuin toiset, tai kun hän on menestynyt hyvin suhteessa tiettyyn normitaulukkoon. Määritelmästä riippumatta viihtyminen liitetään positiivisiin tunnereaktioihin, jotka syntyvät henkilökohtaisten tai sosiaalisten tapahtumien seurauksena (Kimiecik & Harris 1996; Wankel & Sefton 1989). Sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja amotivaatio. Amotivaatiolla tarkoitetaan motivaation täydellistä puuttumista. Tämä orientaatio perustuu normatiiviseen vertailuun. Tärkeää onkin huomata, että minäsuuntautuneisuus ei ole motivaatiota heikentävä tekijä, jos henkilö samanaikaisesti omaa vähintään yhtä paljon tehtäväsuuntautuneisuutta (Duda & Whitehead 1998;Jaakkola 2002). Poikien liikunnan kokonaismäärä sekä järjestetyn liikunnan määrä olivat myös suurempia kuin tyttöjen vastaavat. Oppilaiden kokemaa viihtymistä mitattiin neliosioisella Enjoyment in Sport -mittarilla (Scanian ym. Tutkimus on osoittanut, että tehtäväja minäsuuntautuneisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, vaan meissä kaikissa on piirteitä molemmista tavoiteperspektiiveistä (Duda & Whitehead 1998;Jaakkola 2002). 1993) (alfa=0.94 tytöt, alfa=0.91 pojat).. Kosken ja Tähtisen tutkimuksessa (2005) havaittiin, että liikunnan merkitykset omaksutaan jo hyvin pitkälti ennen kouluikää, eivätkä ne sen jälkeen merkittävästi muutu. Viihtyminen. Havainnointi ja mittaukset edustavat normatiivista vertailua, koska opettaja havainnoidessaan ja arvioidessaan mittausten tuloksia käytännössä heijastaa oppilaan suoriutumista suhteessa toisiin. Pojille kielteisimpiä seikkoja olivat epämiellyttävät tunteet, kuten loukkaantuminen, tappelut tai hikoileminen. Pätevyyden ja onnistumisten kokeminen ei näin ollen ole riippuvainen henkilön kyvyistä ja taidoista. Nupposen ja Telaman (1998) aineistossa tutkittiin kuudennen ja kahdeksannen luokan oppilaita. Esimerkiksi kriteeri "oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna ja on säilyttänyt tasonsa edellisistä vuosista" edustaa minäsuuntautunutta tapaa arvioida oppilasta kun taas kriteeri "oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon" heijastaa tehtäväsuuntautuneita arvioinnin arvoja (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Ensimmäisen vuonna 2000 kerätyn datan koehenkilöinä oli 437 keskisuomalaista yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joista 227 oli poikia ja 210 tyttöjä. Nupposen ja Telaman (1998) tutkimuksessa havaittiin, että kolme neljäsosaa oppilaista piti koululiikuntaa miellyttävänä. Tehtävä-/ kilpailusuuntautuneisuuden seuraukset käsitteiden määrittelyä Koettu pätevyys. Data 3. Osallistujina olivat 4397 yhdeksäsluokkalaista oppilasta ympäri Suomea. Itsearviointi puolestaan paremmin kuvastaa itsevertailua, koska tällöin oppilas vertaa toimintaansa aikaisempiin omiin suorituksiin ja tekemiseen. Pätevyyden kokemusta pidetään yleisesti hierarkkisena kontekstisidonnaisena rakenteena. Huismanin (2003) tutkimuksessa molemmat sukupuolet pitivät koululiikunnan myönteisinä asioina toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta. Poikien on taas todettu olevan tyttöjä enemmän minäsuuntautuneita Qaakkola 2002; White & Duda 1994; Walling & Duda 1995). Koska tavoiteorientaatioteoria edustaa nykyaikaisinta motivaatiotutkimusta ja koska peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden arviointisuosituksissa on sekä tehtäväettä minäsuuntautuneita kriteerejä, halusimme tarkastella liikuntanumeron ja oppilaiden motivaatiotekijöiden yhteyksiä tavoiteorientaatioteoriasta käsin. Tehtäväja minäsuuntautuneisuus voidaan nähdä myös peruskoulun opetussuunnitelman arviointikriteereissä. Niiden mittareista osa oli samoja, osa erilaisia. Tällöin pätevyyden ja onnistumisten kokeminen rajoittuvat, koska ne riippuvat myös muista viiteryhmän jäsenistä (Nicholls 1989; Duda 2001; Roberts 2001). Toisaalta pitää ottaa huomioon, että myös itsearviointi, kuten muutkin arviointimenetelmät saattavat perustua normatiivisiin kriteereihin. Oppilaiden sisäistä (alfa=0.90) , ulkoista (alfa=0.75) ja amotivaatiota (alfa=0.81) mitattiin 28-osioisella liikuntamotivaatiomittarilla (Sport Motivation Scale; Pelletier ym. Data 1. Nupposen ja Telaman (1998) tutkimustulokset tukivat Kosken ja Tähtisen vastaavia siinä, että poikien liikuntaan osallistumismotiivit olivat kilpailullisia, kun ne puolestaan tyttöjen ryhmässä 20 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TIJTKIMUSARTIKKEU , Uikuntanumem ja motivaatio olivat sosiaalisia ja terveyteen liittyviä. Sisäisesti motivoitunut henkilö osallistuu toimintaan puhtaasta ilosta. Huismanin tutkimuksessa (2003) yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen mielestä kielteisimpinä asioina koululiikunnassa ovat kilpailu, testaaminen ja epäonnistumisen tunne. Koski ja Tähtinen tutkivat (2005) liikunnan merkityksiä tytöille ja pojille. Viihtymistä voidaan tarkastella tunteena tai kokemuksena, mutta myös tilana, joka muodostuu jonkin tapahtuman seurauksena (Kimiecik & Harris 1996)
Liikuntanumeron korrelaatio sisäiseen motivaatioon, amotivaatioon, viihtymiseen ja koettuun pätevyyteen. Toisessa aineistossa koetun pätevyyden sekä liikuntanumeron välinen korrelaatio tytöillä oli 0.58 Taulukko 2. liikuntanumero 4 5 6 7 8 9 10 Data 1 (n=378) N 5 11 51 151 118 42 % 1.3 2.9 13.5 39.9 31 .2 11.1 Data 2 (n=751) N 1 4 20 103 303 258 62 % 0.1 0.5 2.7 13.7 40.3 34.4 8.3 Data 3 (n=4265) N 2 22 118 628 1707 1381 407 % 0.5 2.8 14.7 40.0 32.4 9.5 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2(06 , TVTI<IMUSARTIKKEU , Uikuntanumero ja motivaatio 21. Tämän toimenpiteen jälkeen analysoimme yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla eroja oppilaiden sisäisessä motivaatiossa, amotivaatiossa, koetussa pätevyydessä ja viihtymisessä liikuntanumeroluokkien välillä. Tilastolliset menetelmät Muuttujien välisiä yhteyksiä kolmessa eri aineistossa tarkastellaan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointen avulla. TULOKSET Kaikki motivaatiomuuttujat korreloivat tilastollisesti merkitsevästi liikuntanumeron kanssa. Koska aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet eroja tyttöjen ja poikien liikunta-aktiivisuudessa ja kokemuksissa (Huisman 2003; Jaakkola 2002; Koski & Tähtinen 2005; Nupponen Telama 1998), halusimme tutkia näiden muuttujien välisiä yhteyksiä vielä erikseen tytöillä ja pojilla. Muodostimme seitsemänluokkaisesta liikuntanumeromuuttujasta kolmeluokkaisen muuttujan. Lisäksi Scheffen parivertailutestien avulla analysoidaan eroja eri tavoiteorientaatioja liikuntanumeroryhmien välillä. Uikunnallisesti itsensä päteviksi kokevat oppilaat saavat hyviä liikuntanumeroita. Näissä analyyseissä sisäinen motivaatio, amotivaatio, koettu pätevyys ja viihtyminen olivat riippuvia muuttujia ja kolmiluokkaiTaulukko 3. Keskitasoisen (8) liikuntanumeroiden saaneiden oppilaiden luokkiin kuului 39.9-40.3 prosenttia oppilaista. liikuntanumero Data 1 (n=378) sisäinen motivaatio 0.29*** amotivaatio -0.35*** viihtyminen 0.51*** koettu pätevyys 0.61 *** Data 2 (n=751) viihtyminen 0.36*** amotivaatio -0.31 *** koettu pätevyys 0.60*** Data 3 (n=4265) viihtyminen 0.49*** p<0.001*** (p<0.001 ; n=368) ja pojilla 0.62 (p<0.001; n=365). Toinen merkittävä havainto korrelaatioissa oli liikuntanumeron ja viihtymisen välinen kohtuullisen korkea positiivinen yhteys. Liikuntanumeron jakaumat kolmessa eri aineistossa. Huomionarvoista oli koetun pätevyyden sekä liikuntanumeron välinen korkea positiivinen korrelaatio. Varianssianalyysin ja multivarianssianalyysin avulla (MANOVA) selvitetään eroja motivaatiomuuttujissa (sisäinen motivaatio, amotivaatio, viihtyminen) riippumattoman muuttujan (liikuntanumero) suhteen. Tavoiteorientaatio toimii multivarianssianalyyseissä luokittelevana muuttujana. Hyvien (9-10) oppilaiden ryhmiin tuli 32.3-42.7 prosenttia oppilaista. Koska edellinen analyysi osoitti, että liikuntanumero ja motivaatiotekijät korreloivat keskenään, halusimme seuraavaksi analysoida näitä yhteyksiä tarkemmin. Toisaalta, muuttujien väliset korrelaatiot kaikissa aineistoissa ovat hyvin samanlaiset, joten erikokoisilla ja eri tavoin jakautuneilla aineistoilla ei näyttäisi olevan oleellista merkitystä. Ensimmäisessä aineistossa korrelaatiokerroin koetun pätevyyden sekä liikuntanumeron välillä oli 0.65 tytöillä (p<0.001; n=ll9) ja 0.64 pojilla (p<0.001 ; n=l42). Taulukossa 3 on esitetty liikuntanumeronjakaumataulukko kaikkien kolmen aineiston osalta. Kolmeen luokkaan jakamisen tarkoituksena oli muodostaa heikkojen , keskitasoisten ja hyvien liikuntanumeroiden saaneiden oppilaiden luokat jatkoanalyysejä varten. Alimmassa liikuntanumeroluokassa (4-7) oli vähiten oppilaita kaikissa kolmessa aineistossa, 17-18 prosenttia. Muuttujien välisiä korrelaatioita tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että aineistojen N:t ovat hyvin eri suuret ja sukupuolijakaumaltaan erisuuntaiset. Korrelaatiokertoimet olivat siis positiivisia ja yhtä suuria tytöillä ja pojilla
luokka (arvosanat 4-7) 45 2.62 0.86 3>1,2*** 2. Duda & Whitehead 1998) ovat osoittaneet, että tavoiteorientaatio on yhteydessä useisiin motivaatiotekijöihin. luokka (arvosana 8) 296 2.50 0.93 44.33 0.000*** 1,2>3*** 3. Jaoimme oppilaat tavoiteorientaation mukaan neljään luokkaan mediaanin mukaisesti näin syntyi korkean tehtäväorientaation/korkean minäorientaation, korkean tehtäväorientaation/alhaisen minäorientaation, alhaisen tehtäväorientaation/ korkean minäorientaation ja alhaisen tehtäväorientaation/alhaisen minäorientaation luokat. Teoria ja empiiriset havainnot (esim. luokka (arvosana 8) 105 3.09 0.84 66.92 0.000*** 2>3*** 3. luokka (arvosana 8) 93 3.28 0.74 9.40 0.000*** 3>1*** 3. Yksisuuntainen varianssianalyysi osoitti, että kolmeen liikuntanumeroluokkaan jaetut oppilasryhmät erosivat toisistaan motivaatiomuuttujissa. luokka (arvosanat 4-7) 34 2.90 0.76 1>2** 2. Analyysiin käytimme aineistoa kaksi, koska siihen osallistuneiden määrä oli niin suuri, että se voitiin jakaa 12 osaryhmään analyyseissä. Multivarianssianalyysin tulokset osoittivat, että tavoiteorientaation ja liikuntanumeron väliltä ei löytynyt yhdysvaikutusta sisäiseen Taulukko 4. luokka (arvosanat 4-7) 770 2.96 1.03 3>1,2*** 2. TUTKIMUSAATIKKELJ, Liikuntanumero ja motivaatio 1 1 1. Viihtyminen 1. Lisäksi liikuntanumeron 8 omaavat oppilaat saivat korkeampia arvoja motivaatiomuuttujissa verrattuna liikuntanumeron 4-7 omaaviin oppilaisiin. nen liikuntanumero riippumaton muuttuja. luokka (arvosanat 9 ja 10) 101 3.53 0.67 Koettu pätevyys (skaala toisin päin kuin muissa mittareissa) 1. luokka (arvosana 8) 1707 3.63 0.94 647.10 0.000*** 2>1*** 3. luokka (arvosanat 4-7) 127 3.07 0.61 1>2,3*** 2. luokka (arvosanat 9 ja 10) 1788 4.29 0.76 p<0.001***, p<0.01** 22 UIKUNTA & TIEDE 43. luokka (arvosanat 9 ja 10) 317 3.64 0.68 Amotivaatio 1. luokka (arvosanat 9 ja 10) 317 1.98 0.81 Koettu pätevyys (skaala toisin päin kuin muissa mittareissa) 1. Korkeimpaan liikuntanumeroluokkaan kuuluvien oppilaiden motivaatiomuuttujien keskiarvot olivat korkeammalla tasolla kuin toiseen ja kolmanteen kuuluvilla oppilailla. luokka (arvosanat 9 ja 10) 113 3.94 0.65 Amotivaatio 1. Multivarianssianalyysin tulokset ovat esitetty taulukoissa 5 ja 6. Aineistossa koehenkilöiden määrä ei kuitenkaan riittänyt tulosten analysoimiseen erikseen tyttöjen ja poikien osalta. Tämän jälkeen suoritimme multivarianssianalyysin, jossa neliluokkainen tavoiteorientaatiomuuttuja sekä kolmiluokkainen liikuntanumeromuuttuja olivat riippumattomia muuttujia ja sisäinen motivaatio ja amotivaatio riippuvia muuttujia. luokka (arvosanat 4-7) 33 2.91 0.85 2>1* 2. luokka (arvosanat 4-7) 44 3.71 0.80 1>2,3*** 2. luokka (arvosanat 9 ja 10) 319 1.90 0.61 Data 3. muuttuja n ka kh F-arvo p-arvo Scheffe Data 1. luokka (arvosana 8) 95 2.34 0.85 17.06 0.000*** 1>3*** 3. Tämän vuoksi halusimme tutkia kyseisten muuttujien vaikutuksia sisäiseen motivaatioon ja amotivaatioon yhdessä liikuntanumeron kanssa. luokka (arvosanat 4-7) 126 2.96 0.79 2>1** 2. luokka (arvosana 8) 104 3.31 0.83 52.11 0.000*** 2>1*** 3. 6/ 20Cl6. luokka (arvosanat 9 ja 10) 107 1.99 0.80 2>3** Sisäinen motivaatio 1. Tutkimme seuraavaksi tavoiteorientaation yhteyttä motivaatiotekijöihin yhdessä liikuntanumeron kanssa. Analyysit tehtiin erikseen joka aineiston osalta. luokka (arvosanat 9 ja 10) 112 2.18 0.79 Data 2. luokka (arvosanat 4-7) 127 2.71 0.86 2. Tulokset ovat esitetty taulukossa 4. Viihtyminen 1. Sisäinen motivaatio 1. Erot olivat samansuuntaiset kaikkien motivaatiomuuttujien osalla. luokka (arvosana 8) 302 2.68 0.66 204.37 0.000*** 2>3*** 3. Liikuntanumeron yhteys sisäiseen motivaatioon, amotivaatioon, koettuun pätevyyteen ja viihtymiseen, yksisuuntainen varianssianalyysi, Scheffen parivertailutesti. Koska eri liikuntanumeron omaavilla oppilailla näyttäisi olevan eroja motivaatiotekijöissä, halusimme tutkia asiaa tarkemmin. luokka (arvosana 8) 296 3.19 0.76 50.11 0.000*** 3>1,2*** 3
Tämä tulos tukee Huismanin (2003) ja Penttisen (2003) tuloksia liikuntanumeronja koetun pätevyyden välisestä yhteydestä. Enemmän tehtäväorientoituneiden oppilaiden motivaatiotekijät ovat positiivisempia verrattuna vähemmän tehtäväorientoituneihin oppilaisiin. 2.79 2.90 3.27 2.97 185 2. Tehtäväs. 2.38 2.29 4. / minäs. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksemme tarkoituksena oli analysoida liikuntanumeron yhteyttä oppilaiden kokemiin motivaatiotekijöihin koululiikunnassa. Viihtymisen ja liikuntanumeron väliset korrelaatiot kahdessa analysoidussa aineistossa osoittavat, että korkean liikuntanumeron saaneet oppilaat viihtyvät tunneilla paremmin kuin alhaisen liikuntanumeron saaneet oppilaat. + 2.81 3.05 3.34 3.13 150 3. + / minäs. + / minäs. Vaikka yhdysvaikutusta tavoiteorientaation ja liikuntanumeron väliltä ei löytynyt, analyysi osoitti, että eri tavoiteorientaatioja liikuntanumeroluokat eroavat sisäisen motivaation ja amotivaation keskiarvoissa. Alhaisen koetun pätevyyden ja liikunta taidot omaaville oppilaille olisi kuitenkin tärkeää saada liikuntatunneilta LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/20Cl6 , TVTKIMUSARTIKKEU , Liikuntanumero ja motivaatio 23. + 2.84 2.66 3. + / minäs. + 3.44 3.40 3.81 3.62 211 ka. + / minäs. 2.69 n 125 tavoiteorientaation omavaikutus F=8.48, p<0.001 liikuntanumeron omavaikutus F=31.00, p<0.001 tavoiteor./liik.nro yhdysvaikutus F=0.47, p>0.05 3. (8) 3. (<8) 2. Liikuntanumero tavoiteorientaatio 1. 2.93 3.43 3.86 3.59 177 4. Liikunnallisesti itsensä hyviksi kokevat oppilaat saavat hyviä numeroita ja alhaisen koetun pätevyyden oppilaat heikompia numeroita. Vaikka koululiikunnan arvioinnissa opetushallituksen määrittelemät arviointikriteerit ottavat huomioon oppilaan yksilöllisen kehityksen ja oppimisen, voidaan arviointia, jonka tavoite perustuu kansalliseen yleistettävyyteen pitää normatiivisuuteen perustuvana. Vastaavasti parempia liikuntanumeroita saaneiden oppilaiden motivaatio koululiikunnassa on korkeampi kuin huonompia liikuntanumeroita saaneiden oppilaiden. Tehtäväs. + 2.49 2.43 ka. Merkittävä löydös oli liikuntanumeron voimakas korrelaatio koettuun pätevyyteen sekä tytöillä että pojilla. Tehtäväs. Tehtäväs. Tehtäväs. Tämä tarkoittaa sitä, että liikuntataidotja fyysiset ominaisuudet ovat merkittäviä kriteerejä arvioida oppilaita. Liikuntanumero tavoiteorientaatio 1. Tavoiteorientaation ja liikuntanumeron yhdysvaikutus sisäiseen motivaatioon. Vaikka tässä aineistossa esitettyjen korrelatiivisten analyysien perusteella ei ole mahdollista tehdä päätelmiä koetun pätevyyden ja liikunnan arvioinnin välisistä syy-seuraus -suhteista, näyttäisi siltä, että. / minäs. Tavoiteorientaation ja liikuntanumeron yhdysvaikutus amotivaatioon. Sen sijaan sekä tavoiteorientaatiolla ja liikuntanumerolla esiintyi omavaikutus molempien motivaatiotekijöiden osalla. (<8) 2. 2.82 2.58 2. Tehtäväs. n 1. / minäs. Kun tarkastelemme käytettyä koetun pätevyyden mittaria (Fox 1990), voidaan todeta sen olevan luonteeltaan hyvin normatiivinen (Seuraavassa sinua pyydetään arvioimaan itseäsi toisiin samanikäisiin tyttöihin/poikiin Ympyröi se numero, joka parhaiten sopii sinuun; "Olen hyvä urheilussa 1 2 3 4 5 Olen huono urheilussa"). Tehtäväs. Multivarianssianalyysi, Scheffen parivertailutesti. / minäs. Taulukko 5. (8) 1. Multivarianssianalyysi, Scheffen parivertailutesti. (9-10) ka. (9-10) 2.08 2.37 1.72 1.91 2.49 292 Scheffen parivertailu tavoiteorientaatio nelikenttä 4,3<1,2*** ka n 2.51 188 2.57 151 2.03 177 2.16 212 1.98 311 Scheffen parivertailu kolmiluokkainen liikuntanumeromuuttuja 3>1,2*** motivaatioon tai amotivaatioon. jos oppilas omaa heikot liikuntataidot tai -kyvyt, hänen on nykyisillä normatiivisuutta korostavilla arviointikriteereillä vaikeaa saada kiitettävä numero, vaikka hän olisikin innostunut liikunnasta, yrittäisi kovasti ja kehittyisi omissa taidoissaan. 2.96 3.19 3.64 n 124 289 310 tavoiteorientaation omavaikutus F=22.55, p<0.01 liikuntanumeron omavaikutus F=34.73, p<0.001 tavoiteor./liik.nro yhdysvaikutus F=1.23, p>0.05 Scheffen parivertailu tavoiteorientaatio nelikenttä 4>1,2,3; 3>1,2*** Scheffen parivertailu kolmiluokkainen liikuntanumeromuuttuja 3> 1,2; 2> 1 *** Taulukko 6. Tehtäväs
Goal perspective research in sport: Pushing the boundaries and clarifying some misunderstandings. Huisman (2003) tutkimuksessaan totesi, että naisja miesopettajat antavat kiitettäviä numeroita tavoiteorientaatioteorian kannalta hyvin erilaisiin arvoihin perustuen. Measurement of goal perspectives in the physical domain. Teoksessa: G.C. Tällainen lajitaitojen ja liikuntakykyjen arvioiminen painottaa normatiivista vertailua, koska opettaja joutuu aina suhteuttamaan oppilaan taitoja luokan/koulun yleiseen taitotasoon. New York: Plenum Press. Enemmän tehtäväorientoituneiden oppilaiden motivaatiotekijät ovat positiivisempia verrattuna vähemmän tehtäväorientoituneihin oppilaisiin. Champaign, ll: Human Kinetics, 29-182. Halusimme artikkelissamme vielä tarkastella liikuntanumeron ja oppilaiden motivaatiotekijöiden yhteyksiä tavoiteorientaatioteorian mukaan (Nicholls 1989). Emme tutkineet kyseistä asiaa artikkelissamme, mutta jatkossa arviointitutkimusta olisi erittäin oleellista tehdä myös tästä, oppilaan yksilöllisen kokemuksen lähtökohdista. Teoksessa: J.L. 1991. Arvioinnista on suomalaisessa koululiikunnassa tehty muutamia tutkimuksia ja melko paljon tiedetäänkin esimerkiksi liikuntanumeroiden antamisen kuvailevista määrällisistä vasteista. Duda, (toim.) Advances in sport and exercise. Teoksessa: R. Lisäksi aikaisemmat tutkimustulokset tyttöjen ja poikien eroista liikuntasuorituksissa ja -kokemuksissa osoittavat, että arviointitutkimusta pitäisi tehdä niin, että sukupuoli otetaan siinä huomioon Qaakkola 2002; Koski & Tähtinen 2005; Nupponen & Telama 1998). Tämän artikkelin kolme aineistoa kerättiin edellisen opetussuunnitelman aikana. Roberts, (toim.) Advances in motivation in sport and exercise. Haluammekin artikkelillamme herättää keskustelua siitä, tukeeko normatiivisuuden sisältävä arviointijärjestelmä kaikentasoisten oppilaiden liikunta-aktiivisuuden omaksumista koululiikunnan ulkopuolella ja koulun päättymisen jälkeen, vai pitäisikö arviointimenetelmien ja -kriteerien olla jotakin muuta. Lincoln, NE: University of Nebraska, 237-288. positiivisia kokemuksia, jotka voisivat pitkällä aikavälillä muuntua koululiikunnan ulkopuoliseksi liikunta-aktiivisuudeksi. Osa opettajista on toiminut kouluissa monen eri opetussuunnitelman aikana. Deci, E.L. Seurantaja interventiotutkimuksia, joiden avulla voitaisiin analysoida arviointimenetelmien vaikutuksia oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei kuitenkaan ole tehty. Nupponen & Telama 1998) ovat osoittaneet, että koululaiset viihtyvät hyvin liikuntatunneilla ja täten voidaan ajatella, että koululiikunnan tavoitteissa ja niitä heijastavissa arviointikriteereissä ei ole suuria ongelmia. Tämän artikkelin analyysit osoittivat kuitenkin, että eri liikuntanumeron saaneiden oppilaiden viihtyminen liikuntatunneilla oli erilaista ja haasteellisen ryhmän muodostivat juuri huonoimman numeron saaneet oppilaat. Nämä havainnot tukevat liikunnan arviointitutkimuksen tärkeyttä tulevaisuuden liikuntapedagogisessa tutkimuksessa. Ottaen huomioon nämä aikaisemmat löydökset eri tavoiteorientaatioluokkien ja motivaatiotekijöiden yhteyksistä, voisi ajatella, että koululiikunnan arviointikriteerien pitäisikin sisältää sekä normatiivisia että itsevertailevia elementtejä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tehtäväorientaation ja minäorientaation suhde on ratkaiseva tekijä positiivisten motivaatiotekijöiden syntymiselle (Duda & Whitehead 1998). Naisopettajat suosivat yhteistyötä ja sitoutuneisuutta opetukseen kun taas miesopettajat arvostivat enemmän kuntotestistöjen ja liikehallintatekijöiden mukaista osaamista. Kun tarkastelemme uutta vuoden 2004 suunnitelmaa (Opetushallitus 2004), voimme todeta, että siinä liikunnan arvosanan kriteerit ovat muuttuneet vielä huomattavasti enemmän normatiivista vertailua korostaviksi. Tämä osoittaa alueen merkitystä tulevaisuuden liikuntapedagogisessa tutkimuksessa ja toisaalta keskustelun tarvetta liikunnanopetuksen arvoista ja tavoitteista. 2001. 1998. & Ryan, R.M. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yksilön tapa arvioida onnistumistaan toiminnassa, tavoiteorientaatio, on yhteydessä kognitiivisin, affektiivisiin ja käyttäytymiseen liittyviin tekijöihin (Duda & Whitehead 1998; Roberts 2001). Jos tehtäväorientaatio on vähintään yhtä suuri kuin minäorientaatio, on motivaatiotekijöiden havaittu olevan positiivisia, mutta jos minäorientaatio on ollut korkeampi kuin tehtäväorientaatio, niin tällöin seurauksena on ollut vähemmän positiivisia motivaatiotekijöitä Oaakkola 2002; Duda & Whitehead 1998). & Ryan, R.M. LÄHTEET Deci, E.L. Toki pitää ottaa huomioon, että aiemmat tutkimukset (esim. Kääntäen voisi todeta, että kilpailullisuudella ja normatiivisella vertailulla ei ole motivaation kannalta haitallisia vaikutuksia, jos henkilö samanaikaisesti omaa itsevertailevan puolen osoittaa pätevyyttään. A motivational approach to self: lntegration in personality. Lisäksi olisi mielenkiintoista analysoida eri-ikäisten ja eri aikaan opiskelleiden opettajien tapoja arvioida oppilaitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos oppilaalle jää arvioinnista päällimmäisenä mieleen normatiiviseen vertailuun perustuva liikuntanumero, ei muilla enemmän itsevertailua sisältävillä arviointikriteereillä ole oppilaan motivaation kannalta juurikaan merkitystä. Duda, J. Uudessa opetussuunnitelmassa saadakseen kiitettävän arvosanan on oppilaan esitettävä taitoja mo24 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/20Cl6, TUTKIMUSARTIKKEU, Liikuntanumero ja motivaatio nesta eri liikuntalajista. Voiko liikuntaa verrata akateemisiin aineisiin, joissa koulussa opittu aines tarjoaa riittävät kyvyt ja taidot selviytyä elämässä eteen tulevista haasteista, vai pitäisikö koululiikunta ja sen tavoitteet nähdä laajemmin, elämäntavan opettamisena, jolloin toiminnassa ja sen arvioinnissa korostuisivat esimerkiksi aktiivisuuteen kannustaminen, positiiviset elämykset, pätevyyden kokemukset sekä muut sisäiset motiivit. Vastaavasti parempia liikuntanumeroita saaneiden oppilaiden motivaatio koululiikunnassa on korkeampi kuin huonompia liikuntanumeroita saaneiden oppilaiden. Dientsbier, (toim.) Nebraska symposium on motivation. Lisäksi voitaisiin tutkia sitä, mitä koululaisten liikuntatuntien sekä vapaaajan aktiivisuudessa tapahtuisi, jos liikuntanumero muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Vol.38, Perspectives on motivation. Multivarianssianalyysin tulokset osoittivat, että tavoiteorientaation ja liikuntanumeron väliltä ei löytynyt yhdysvaikutusta sisäiseen motivaatioon tai amotivaatioon. Lisäksi olisi hedelmällistä analysoida ja vertailla naisja miesopettajien liikuntanumeroiden antamisen kriteerejä ja niiden vaikutuksia oppilaiden liikuntatuntien motivaatioon sekä aktiivisuuteen pitkällä aikavälillä. Halusimme analyyseillämme selvittää sitä, onko liikuntanumeron yhteys motivaatioon positiivinen vai negatiivinen, kun oppilailla on erilaiset taipumukset arvioida liikuntakontekstissa itseään ja pätevyyttään (tehtäväja minäorientaatio). Yhteenvetona voimme todeta, että liikunnan arviointi ja sen vaikutukset kaipaisivat paljon jatkotutkimuksia. Täten olisi kiinnostavaa tietää heidän arviointikriteeriensä todellisesta muuttumisesta eri opetussuunnitelmakausilla. Lisäksi interventiotutkimuksilla voitaisiin selvittää esimerkiksi sitä, motivoivatko yrittämiseen ja omaan kehittymiseen sidotut arviointikriteerit oppilaita liikkumaan eri tavoin vapaa-aikanaan ja koulun ulkopuolella verrattuina normatiivisiin arviointikriteereihin. lntrinsic motivation and self-determination in human behaviour. & Whitehead, J. Tarvittaisiin myös tietoa siitä, minkälaisia arviointikriteerejä opettajat oikeasti toteuttavat. 1985. Artikkelimme sisältää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Toisaalta tavoiteorientaatiotutkimus on myös osoittanut, että motivaatiokokemukset ovat hyvin yksilöllisiä ja dynaamisia kokonaisuuksia ja olennaista on se, mikä ympäristöstä nousevista vihjeistä nousee eniten dominoivaksi (Nicholls 1989; Roberts 2001; Vallerand 1997). Duda, J. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista verrata erilaisen vapaa-ajan harrastusten omaavien lasten viihtymistä liikuntatunneilla eri liikuntanumeroryhmissä, sillä useat eri tekijät voivat vaikuttaa oppilaan motivaatiotekijöihin jo ennen liikuntatunnin alkua. Sen sijaan sekä tavoiteorientaatiolla ja liikuntanumerolla esiintyi omavaikutus molempien motivaatiotekijöiden osalla
1999. Oppimisen aNiointi 1/2004. & Tammen, V. Väitöskirja. From motivation to well-being. Liikuntakasvatuksen ju1 kaisuja 1. 2003. Kimiecik, J.C. Physical activity from adolescence to adulthood and health-related fitness at age of 31. 1989. Penttinen, S. Journal of Sport and Exercise Psychology 18, 247-263. Teoksessa: M.P. Tammelin, T. 1993. 2004. Human Development 21, 34-64. psychology measurement. 1995. Cambridge, MASS: Harward University Press. Changes in students' exercise motivation, goal orientation, and perceived competence as a result of modifications in school physical education teaching practices. 1990. Journai of Teaching in Physical Education 14, 140-156. 1998. Liikunnan ja kansanteNeyden julkaisuja 131. Yliopistopaino, Helsinki:Opetushallitus. 1997. Effectance motivation reconsidered: Toward a developmental model. Fox, (toim.) The physical self. 1989. Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2003. & Harris A.T. A seasong long investigation of fun in youth sports. Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet. White, S. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Teoksessa: K.R. Zanna, (toim.) Advances in experimental social psychology. Liikunnan merkitykset nuoruudessa. Journal of Sports Sciences 16, 337-347. Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet. L. Väitöskirja. & Suni. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi nuoruuden kasvuympäristö\ ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä . Malmberg, J., Fogelholm, M., Kyröläinen, H., Lepistö, P., Lipponen, J., Mäntysaari, M., Palvalin, K., Pietilä, H., Santtila, M. 2003. Helsinki: Edita Prima. McAuley, E., Duncan, T. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. 1996. Wankel, L.M. The competitive ethos and democratic education. The physical self and processes in self-esteem development. Journal of Sport and Exersice Psychology 17, 35-53. Roberts, G.C., Treasure, D.C. Helsinki:Opetushallitus. Journal of Sport and Exercise Psychology 11, 355-366. Walling, M. Champaign, IL:Human Kinetics, 111-139. 6/2006. D., & Duda, J. 2001 .Understanding the dynamics of motivation in physical activity: The influence of achievement goals, persona! agency beliefs, and the motivational climate. Harter, S. 1999. Research Ouarterly for Exercise and Sport 60, 48-58. Liikunnan aNiointi peruskoulussa. International Journal of Sport Psychology 25, 4-18. Koski, P. Jyväskylä: Liikuntakasvatuksen laitos ja Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. Achievement goals in sport: The development and validation of the Perception of Success Ouestionnaire. 1997. A., & Duda, J.L. Toward a new measure of intrinsic motivation, extrinsic motivation, and amotivation in sports: The Sport Motivation Scale (SMS). What is enjoyment. Morgantown, WV: Fitness lnformation Technology, 21-48. Helsinki:Opetushallitus. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Fox, K.R. Sources of enjoyment for youth sport athletes. 1989. & Blais, M.R. & Sefton, J.M. 2003. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. 2005. 1998. The relationship of gender, level of sport involvement, and participation motivation to task and ego orientation. Oulun yliopisto. Pediatric Exercise Science 5, 275-285. Roberts, G. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Nicholls, J. Helsinki:Opetushallitus. 1994. Vallerand, R.J. Nupponen, H. 1978. University of Jyväskylä. ANosanan hyvä (8) kriteerit yhteisissä oppiaineissa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 219. & Simmons, J.P. Champaign, IL: Human Kinetics, 1-50. Väitöskirja. 2002. Helsinki:Opetushallitus. Pelletier, L.G., Fortier, M.S., Vallerand, R.J., Tuson, K.M., Briere, N.M. Acta Universitatis Ouluensis D 771. LIIKUNTA & TIEDE 43. De Kalb, IL:Office for Health Promotion, Northern Illinois University. 2004. Roberts, (toim.) Advances in motivation in sport and exercise. 1994. Teoksessa: G.C. & Tähtinen, J. & Balague, G. & Telama, R. Toward a hierarchical model of intrinsic and extrinsic motivation. TUTKIMUSARTIKKEU, Uikuntanumero ja motivaatio 25. Jaakkola, T. 1995. A conceptual /definitional analysis with implication for sport and exercise psychology. Huisman, T. Scanian, T.K., Carpenter, P.J., Lobel, M. The physical self-perception profile manual. Nuorisotutkimus 23 (1 ), 3-21. Cross-sectional and longitudinal analyses of the Northern Finland birth cohort of 1966. Psychometric properties of the intrinsic motivation inventory in a competitive sport setting: A confirmatory factor analysis. Goals and their associations w ith beliefs about success in and perceptions of the purposes of physical education. Fox, K.R. San Diego: California Academic Press, 271-360
Most of the interactive situations pre-service teachers faced in schools involved pupils. Tutkimus oli opettajankoulutuksen kehittämiseen liittyvä korkeakouluja liikuntapedagoginen työ. It was remarkable that the negative experiences were linked to the positive ones, when the students used social and emotional skills. "Kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" sosioemotionaalisten taitojen käyttö liikunnan opetusharjoittelussa. The teaching of social and emotional skills should be a crucial part of every teacher training programme. The emotional skills comprise the ability to perceive, express and regulate emotions. Liikunta & Tiede 43(6), 26-32. Sosioemotionaalisten taitojen opetuksen tulisi olla osa opettajankoulutusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vuorovaikutustilanteita liikunnanopettajaksi opiskelevat kohtaavat opetusharjoittelun aikana kouluissa sekä millaisia kokemuksia heillä on sosioemotionaalisten taitojen käytöstä. Liikunta & Tiede 43(6), 26-32. Oppilaiden levottomuus ja häiriökäyttäytyminen olivat lisääntyneet ja henkilökohtaiset ongelmat syventyneet. Kuuntelun taitoja käytettiin eniten. Kontoniemen (2003, 122-123, 133, 156) tutkimuksen mukaan opettajankoulutuksen antamat valmiudet käsitellä ongelmatilanteita ja työn aiheuttamaa emotionaalista painetta olivat riittämättömiä. 6/2006. Laajan opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) tutkimusten mukaan opettajat kokivat työnsä muuttuneen aiempaa vaativammaksi ja kasvatustehtävän vaikeammaksi. The social skills developed during PE teacher education include clear expression skills, active listening skills and problem-solving skills. Asiasanat: Opettajankoulutus, koululiikunta, liikuntapedagogiikka, sosioemotionaaliset taidot ABSTRACT Klemola, U., Heikinaro-Johansson, P. (Rasku-Puttonen & Rönkä 2004.) Suomalaiset opettajan työtodellisuuden tutkimukset puhuvat selvää kieltään. In this case and action research study, the data collection took the form of a qualitative questionnaire and twoto four-person videotaped group interviews. The negative situations were the conf!icts with overactive or unmotivated pupils, and the varied emotions of pupils, which were mirrored in their participation. Tutkimukseen osallistui 17 liikuntapedagogiikan opiskelijaa, jotka olivat opiskelleet sosioemotionaalisia taitoja ja suorittivat opettajan pedagogisia opintoja lukuvuonna 2004-2005. Haasteellisina koettiin oppilaiden yliaktiivisuus, passiivisuus ja oppilaaseen henkilökohtaisesti liittyvät seikat. The data was analysed using content analysis and the analysis of narratives. Sosioemotionaalisten taitojen opiskelu näytti auttavan opiskelijoita tiedostamaan vuorovaikutustilanteita ja antavan välineitä niiden kohtaamiseen. The aim of this study is to illustrate the kinds of interactive situations PE pre-service teachers face in schools and how these teachers utilise their social and emotional skills in such situations. The purpose of the study is to advance PE teacher education in Finland. Opettajat kaipasivat valmiuksia ongelmatilanteiden käsittelyyn ja kriisien kohtaamiseen. Tapausja toimintatutkimuksen aineisto koostui opiskelijoiden kyselylomakevastauksista ja videoiduista ryhmähaastatteluista, joiden analyysissa käytettiin vaiheittaista analyysimallia ja narratiivien analyysia. Haikonen 1999, 29-34; Salo & Kinnunen 1993, 54-57, 87). Puolella opiskelijoista kielteinen kokemus muuttui myönteiseksi sosioemotionaalisia taitoja käytettäessä. (Kiviniemi 2000, 128-151; Välijärvi 2000, 102) Opettajien stressiä selvittäneet tutkimukset tuovat esiin ihmissuhteet keskeisinä kuormitustekijöinä opettajan työssä (mm. Uhmaaminen näkyi sekä välinpitämättömyytenä olla tekemättä mitään että "laittamalla hulinaksi", mikä vaikutti väistämättä kaikkiin oppilaisiin tunneilla. Keywords: Teacher education, physical education, social and emotional skills JOHDANTO Opettajan työn myönteisenä ja samalla kuormittavana erityispiirteenä voidaan pitää työskentelyä kasvavien lasten ja nuorten kanssa. Most of the pre-service teachers used learned skills during their practice year. Vuorovaikutustaitojen merkitys korostui. Pieni, mutta kasvava joukko oppilaita uhmasi ja kyseenalaisti koulutyöskentelyä ja opettajia. "KUN OPPILASTA POTUTTAA, KUUNTE~EN" ::SOSIOEMOTIONAALISTEN TAITOJEN KAYTTO LIIKUNNAN OPETUSHARJOITTELUSSA ULLA KLEMOLA 1, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON2 1 Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto, 2Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Yhteyshenkilö: Ulla Klemola, PL 35 (K01/02), 40014 Jyväskylän yliopisto Puh: 014-260 1714, 050-369 8409, sähköposti: ulla.klemola@edu.jyu.fi TIIVISTELMÄ Klemola, U., Heikinaro-Johansson, P. The factors affecting the use of the skills were also investigated. Studying social and emotional skills made the students aware of interaction and gave them tools to handle interactive situations. TUTKIMUSARTIKKEU. Suurin osa opiskelijoista käytti sosioemotionaalisia taitoja tunneilla. Didaktisia opettamisen valmiuksiaan opettajat pitivät hyvinä, mutta kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen haasteellisen oppilaan kanssa ja selviytymiseen omien voimakkaiden 1 1 1 1. Sosioemotionaalisia taitoja tutkimuksessa olivat vuorovaikutustaidot, joilla tarkoitetaan selkeää itseilmaisua, kuuntelemista ja ongelmanratkaisu taitoja sekä tunnetaidot, joita ovat tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, ilmaisu ja tunteiden säätely. 2006."When the Pupil is Fed Up, 1 Will Listen" Using Social and Emotional Skills in PE Teaching Practice. Tulosten mukaan opiskelijoiden opetusharjoittelussa kohtaamat vuorovaikutustilanteet käsittelivät pääasiassa oppilaiden kanssa toimimista. Sosioemotionaalisten taitojen käyttö who had studied social and emotional skills and did their teaching practicum during the academic year 2004-2005. Ihmissuhdeongelmia opettajille aiheuttavat erityisesti häiritsevät, motivoitumattomat ja erityistukea tarvitsevat oppilaat. The participants of the study were 17 PE student teachers 26 LIIKUNTA & TIEDE 43. Vuorovaikutusosaaminen on yksi viime aikoina eniten keskustelua herättäneistä seikoista, joka nousee opettajan työn muutoshaasteissa ylitse muiden. Lisäksi tutkittiin taitojen käyttöön vaikuttavia tekijöitä. 2006. Listening skills were the most used skills
Myös vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen opetusharjoittelu antaa aidot puitteet. Rydellin ja Henricssonin (2004) kyselytutkimuksessa ensimmäisen luokan opettajille todettiin, että opettajien keinovarasto käsitellä oppilaan häiritsevää käytöstä on kapea. Tulosten mukaan opettajien on syytä välttää pakottavia keinoja oppilaan häiriökäyttäytymiseen puuttumisessa ja suosia keskustelevaa ja kuuntelevaa toimintaa. Kyseessä ovat siis vuorovaikutusja tunnetaidot, joista käytetään nimitystä sosioemotionaaliset taidot. Lukuvuoden aikana jokainen opiskelija kävi seuraamassa kaksi tällaista ryhmäkuuntelutuntia muiden seurantatuntiensa lisäksi. Opettajankoulutukseen ja rehtoreihin kohdistuneet tutkimukset ovat osoittaneet vuorovaikutuskoulutuksen tarpeellisuuden, mielekkyyden ja toimivuuden (Klemola 2003; Rasku-Puttonen & Rönkä 2004; Smith & Montello 1992). Sen vuoksi opettajaksi opiskelevat tarvitsevat opintoja, joissa erilaiset inhimilliset kohtaamistilanteet nuorten, kotien, työyhteisön jäsenten ja muiden yhteistyötahojen kanssa tulevat esiin (vrt. Vuorovaikutusosaamista lisääviä opintoja tarvitaan sekä pääaineopinnoissa että opettajan pedagogisissa opinnoissa. Lisäksi palaute ja sen laatu ovat keskeisiä hyvässä liikunnanopetuksessa. Pedagogisiin opintoihin kuuluvalla opetusharjoittelulla on keskeinen merkitys opettajuutta kehitettäessä. Opiskelijat kertasivat ja syvensivät sosioemotionaalisia taitojaan 10 tunnin mittaisella opintojaksolla, jonka teemoina olivat ryhmäilmiöt, vanhempien kohtaaminen ja koulukiusaaminen. Liikunnanopetukseen liittyen Siedentop ja Tannehill (1999, 9-11) ovat koonneet keskeisiä opetustaitoja, jotka pohjautuvat opettajien tehokkuustutkimusten (teachers· effectiveness) tuloksiin. Opettajat kaipasivat pitkäkestoista vuorovaikutusja tunnetaitoihin sekä itsetuntemukseen painottuvaa koulutusta. Taitojen opetus eteni kumulatiivisesti yksittäisistä taidoista vaativampiin taitojen yhdistämiseen. (Heikinaro-Johansson 2005.) Tutkimusajankohtana kolmannen vuoden liikuntapedagogiikan aineopintoihin kuului valinnainen sosioemotionaalisiin taitoihin keskittyvä opintojakso (ks. SOSIOEMOTIONAALISTEN TAITOJEN OPISKELU LIIKUNNAN AINEENOPETTAJAKOULUTUKSESSA TUTKIMUSAJANKOHTANA Opettajankoulutuksen tehtävänä on valmistaa opiskelijat ihmissuhde-, vuorovaikutusja yhteistyöammattiin, jossa sosiaalinen ja eettinen kasvatus korostuvat (Mikkola 2005). Onnistuneen oppimis-ja opetustapahtuman perustekijöitä ovat muun muassa opettajan kyky luoda hyvä oppimisilmapiiri sekä luokanhallintataidot. Opetusmenetelmät nojautuivat kokemuksellisen oppimisen periaatteisiin. Opettajaopiskelijat hyötyisivät myös tunneosaamista vahvistavista opinnoista (Hawkey 2006; Kokkonen 2005a). Ryhmäkuunteluissa opiskelija piti harjoittelukoulussaan liikunnan harjoitustunnin. tunteiden kanssa he olisivat tarvinneet ohjausta jo peruskoulutuksen aikana. Luokanhallinnan aloittelevat opettajat mainitsevat haasteelliseksi ja yhdeksi suurimmista huolenaiheistaan (Gratch 2000; Rink 2003). Lewis (2001) painottaa opettajan toimintatapojen vaikuttavuutta oppilaiden vastuullisuuden kehittymisessä. 2005, 291), jossa keskityttiin liikunnanopettajaksi opiskelevien kokemuksiin koulun vuorovaikutustilanteista ja sosioemotionaalisLIIKUNTA & TIEDE 42 , 6/2006 , TLJThlMUSAATIKKEU • Sosioemotklnaalisten ia;tojeo käyttö 2 7. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimus oli kuvaileva tapaustutkimus (Patton 2002, 218; Thomas ym. Viime aikoina sosioemotionaalisuus, tunteet ja vuorovaikutus ovat saaneet entistä enemmän huomiota kasvatusta ja koulutusta käsittelevässä keskustelussa ja kirjallisuudessa. Neljäntenä tai viidentenä opintovuotenaan opiskelijat siirtyivät opettajankoulutuslaitokselle suorittamaan lukuvuoden kestävän ohjatun opetusharjoittelun ja loput opettajan pedagogisista opinnoistaan. Vuorovaikutuksen osaamisaluetta pyrittiin kehittämään opintojakson, oppituntiseurantojen eli ryhmäkuuntelujen ja ryhmäkeskustelujen avulla. Myös Sutton ja Wheatley (2003) toteavat, että opettajan tunteiden käsittely ja niistä puhuminen on ohitettu kouluissa ja opettajankoulutuksessa. Oppitunneilla taidot liitettiin liikuntakasvatuksessa esiin tuleviin vuorovaikutustilanteisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia vuorovaikutustilanteita liikunnanopettajaksi opiskelevat kohtaavat opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan opetusharjoittelun aikana kouluissa sekä millaisia kokemuksia heillä on sosioemotionaalisten taitojen käytöstä harjoittelussa. Aineopinnot ja pedagogiset opinnot järjestetään siis rinnakkain. Keskustelut toimivat sekä tutkimusaineiston keruumenetelmänä että tarjosivat opiskelijalle mahdollisuuden koota ajatuksia koetuista vuorovaikutustapahtumista kouluissa. Didaktiikan opintoihin sisältyy muun muassa opetusja vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja pedagogisen ajattelun tietoista kehittämistä. Tässä asymmetrisessä suhteessa vuorovaikutuksen rooli ja laatu ovat sekä keskeisiä että haasteellisia (Gerlander & Kostiainen 2005) . Tutkimuksia opettajien sosioemotionaalisista taidoista tai taitojen opetuksesta opettajankoulutuksessa on toistaiseksi niukasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kuusela (2005) totesi tutkimuksessaan, että liikunnanopettajan sosioemotionaalisten taitojen käyttö, erityisesti eläytyvä kuuntelu, tuki oppilaan osallistumista ja helpotti ristiriitojen ratkaisua. Tuntia havainnoi 4-6 hengen opiskelijaryhmä liikunnan didaktiikan lehtorin johdolla. Luukkaisen (2005, 126) mukaan yhteistyön lisääntyminen on tulevaisuuden opettajuuden tärkein muutos, joka vaikuttaa eniten opettajan työssä jaksamiseen. Tutkimus nojaa dialogifilosofiaan (Buber 1993; Värri 2002),jossa opettaja-oppilas -suhde nähdään kasvatuksellisena suhteena. Keskustelut olivat myös keino kerrata sosioemotionaalisia taitoja. Kiviniemi 2000, 153159). Tutkimus on korkeakoulupedagoginen työ, jonka liikuntapedagoginen tutkimusorientaatio suuntautuu opettajankoulutuksen kehittämiseen (Silverman & Ennis 2003). Tässä työssä sosioemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan yksilöön itseensä ja toisiin ihmisiin kohdistuvia elämänhallintaa tukevia taitoja, joita on mahdollista harjoittaa ja kehittää (Gordon 1974; Kokkonen 2005a; Saarni 2000). Tämä suhde ei voi valtasuhteista johtuen olla puhdas MinäSinä -suhde, mutta sen pyrkimyksenä on oppilaan hyvä elämä ja itseys (Värri 2002). 2004). Myös Kaukon (2005) haastattelemat liikunnanopettajat toivat esiin taitojen merkityksellisyyden työssään ja oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa. Lisäksi pyritään saamaan kuvaa taitojen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. (Rink 2003.) Sosioemotionaaliset taidot lisäävät opettajien valmiuksia näillä keskeisillä opetuksen osaalueilla. Oleellista oli antaa ja saada kollegatukea ongelmallisina koettuihin tilanteisiin. (Rasku-Puttonen & Rönkä 2004; Väisänen & Atjonen 2005, 8.) Liikunnan aineenopettajakoulutuksessa opiskelijat valitaan suoraan opettajankoulutukseen, jossa integroidun opetusmallin mukaisesti opettajan pedagogiset opinnot alkavat ainelaitoksella jo ensimmäisenä syksynä ja jatkuvat läpi koulutuksen opettajankoulutuslaitoksen puolelle. Kyseisen lukuvuoden päätteeksi järjestettiin vuorovaikutuskysymyksiin keskittyneet ryhmäkeskustelut. Opettajan olisi opeteltava kohtaamaan erilaisia ryhmätilanteissa esiin nousevia tunteita ja kanavoimaan ne palvelemaan oppimista. Opintojakson tavoitteena oli kehittää liikunnanopiskelijoiden valmiuksia kohdata koulutyössä eteen tulevia ihmissuhdeja kasvatuskysymyksiä. Klemola ym. Selkeä kommunikointi liittyy liikunnanopetuksessa tehtävien ohjeistukseen, mutta myös oppilaan ymmärtämisen varmistamiseen kysymyksin ja kuuntelemalla. Taitojen avulla opettaja tukee oppimista ja luokan ilmapiiriä, osoittaa välittämistä ja ennaltaehkäisee tai ratkaisee ongelmia. Havainnointitehtävät liittyivät sosioemotionaalisten taitojen käyttöön, josta opiskelijaryhmä antoi harjoittelijalle palautetta
Sosioemotionaalisten taitojen käyttö tulee pohjautua tasa-arvoiseen ja toista ihmistä kunnioittavaan asenteeseen (Saarni 2000, 70). Haastattelun teemat olivat seuraavat: harjoitteluvuoden aikana koulussa kohdatut myönteiset ja kielteiset vuorovaikutustilanteet ja niiden kuvailu, sosioemotionaalisten taitojen käyttö ja oman oppimisen kuvaus, sosioemotionaalisten taitojen merkitys opiskelijalle sekä vuorovaikutuskoulutus opinnoissa. (Gordon 1974; Klemola 2003). Ja uskon, että se on molemminpuolista. (Kokkonen 2005b; Mayer & Salovey 1997; Saarni 2000) 28 LJIKUNTA & TIEDE 43. Opiskelijoiden vastaukset hän kokosi haastatteluteemojen alle. 2004.) Ongelmanratkaisutaidot Molemmat voittavat menetelmässä minäviestejä ja kuuntelua apuna käyttäen määritellään ristiriita ja osapuolten toiveet ja tarpeet asiassa sekä yhteisen ideoinnin avulla etsitään ratkaisu ongelmatilanteeseen. Toiminnan tarkoituksena oli opettajankoulutuksen kehittäminen. Jaottelu pohjautuu Mayerin, ja Saloveyn (1997) tunneälyn määrittelyyn. Vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan selkeää itseilmaisua, kuuntelemista ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi on ilmaistu millä kouluasteella tilanne on tapahtunut. Oppilaisiin kohdistuneet myönteiset vuorovaikutustilanteet käsittelivät nuorten kanssa käytyjä keskusteluja, jotka syntyivät sekä harjoittelijoiden että oppilaiden aloitteesta. Tunnetaidot ovat omien tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua sekä tunteiden säätelyä. Näistä yksi oli kielteinen ja loput myönteisiä kokemuksia. (Vrt. Taulukko täsmentää kunkin sosioemotionaalisen taidon määritelmän. Lainauksissa opiskelijoiden nimet on muutettu, mutta sukupuoli on todellinen. Viisi opiskelijaa toi kuitenkin esiin ohjaaviin opettajiin tai didaktikkoihin liittyviä kokemuksia. Syrjälä 2005). Opiskelijoiden kokemat vuorovaikutustilanteet opetusharjoittelussa liittyivät pääsääntöisesti oppilaiden toimintaan. Kuullun tarkistamisessa kuuntelija palauttaa viestin asiasisällön puhujalle sellaisena kuin on sen ymmärtänyt. 2004.) Kuunteleminen Taito ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin sekä sanallisesti äännähdyksin ja pienin kehotuksin. Ongelmaan tarttuvassa minäviestissä pidättäydytään oppilaan syyttelystä ja ilmaistaan puhujan oma tunne, oppilaan käytös ja siitä seuraavat vaikutukset. TULOKSET Millaisia vuorovaikutustilanteita opiskelijat kohtasivat opetusharjoittelun aikana. Eläytyvässä kuuntelussa heijastetaan ääneen sanomalla puhujan viestin sisältämä tunne tai tarve, jonka puhuja hyväksyy tai hylkää (Gordon 1974; Klemola ym. ten taitojen käytöstä. Vuorovaikutusja tunnetaidot ovat osittain päällekkäisiä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijat (n= 17, 8 naista ja 9 miestä), jotka olivat opiskelleet sosioemotionaalisia taitoja tutkijaopettajan johdolla ja suorittivat opettajan pedagogisia opintoja lukuvuonna 2004-2005 opettajankoulutuslaitoksella. (Kokkonen 2005b; Mayer & Salovey 1997; Saarni 2000.) Tunteiden säätely Taito säädellä tunnistettuja tunteita toiminnan tai ajatuksen avulla. 2002). Sisältöinä olivat useimmiten harrastukset ja muut opetukseen liittymättömät aiheet. Aineisto koostui avoimia kysymyksiä sisältäneistä kyselylomakkeista ja videoiduista puolistrukturoiduista haastatteluista. (Haastattelu, ammattiopisto, Joona) Selkeä itseilmaisu minäviestein Taito ilmaista, mitä itse ajattelee, tuntee ja mitä pitää tärkeänä. Tekstiaineiston käsittely ja analysointi pohjautui Eskolan (2001) vaiheittain etenevään analyysimalliin. J Se opettajana on, miten sen nyt sanois, hyvä kokemus. Tutkimusten niukkuudesta huolimatta yhtäläisyyksiä oli havaittavissa. Patton 2002, 556). Tulosten siirrettävyyttä koeteltiin vertaamalla saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Tunnetaitojen hallinta näyttää tukevan ihmisten välistä vuorovaikutusta (Denham ym. Tutkimustehtävät ohjasivat saadun kirjallisen aineiston järjestämistä. Tutkimuksessa aineistoja menetelmätriangulaatio toteutuivat opiskelijoiden kyselyja haastatteluaineistoissa ja eri tutkimusotteissa (vrt. Haastattelujen kesto vaihteli 1 tunti 30 minuutista kahteen tuntiin. Tulee hyvä fiilis tunnille. Ja sit pääs kuuntelemaan. Tutkijaopettaja käytti myös narratiivien analyysia tyypittelemällä opiskelijoiden kertomuksia (vrt. (Gordon 1974; Klemola ym. Kemmis & McTaggart 2000; Patton 2002, 221.) Koulutuksen aikana opiskellut vuorovaikutustaidot pohjautuvat Gordonin (1974) vuorovaikutusteoriaan, jonka mukaan erilaiset tilanteet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa määräävät käytettävät taidot. Teemahaastattelut tutkijaopettaja toteutti 2-4 opiskelijan ryhmissä, joissa oli sekä kohderyhmän opiskelijoita että muita opettajan pedagogisia opintoja suorittavia liikunnan opiskelijoita. 6/2000 • TUTKIMUSARTIKKEU , Sosioemotionaalisten taitojen käyttö. Kyseessä on kaikkien tunteiden kokeminen, hyväksyminen ja ilmaiseminen siinä määrin, että sekä ihminen itse että hänen ympärillään olevat voivat hyvin. Seuraavassa lainauksessa on esimerkki oppilaskeskustelusta. Tutkimuksen luotettavuustarkastelussa työn uskottavuutta pyrittiin huomioimaan monipuolisen aineiston keruun sekä systemaattisen aineiston analyysin ja tulkinnan avulla (vrt. Kyseessä oli myös toimintatutkimus, sillä tutkijaopettaja (ensimmäinen kirjoittaja) oli toiminut sosioemotionaalisten taitojen opettajana opiskelijaryhmälle sekä pääaineopintojen että opettajan pedagogisten opintojen aikana. 2005, 359). Tunteiden tunnistaminen, Taito erotella omia ja toisten ihmisten tunteita ja nimetä niitä. Vaihtoaitiossa kun oltiin, niin kaveri pääs kertomaan, että illalla on peli. Aineiston käsittelyssä tutkijaopettaja luokitteli kyselylomakevastaukset kahteen luokkaan: kokemukset ensimmäisen harjoitteluvuoron vuorovaikutustilanteista sekä ajatukset sosioemotionaalisten taitojen käytöstä. Arvoristiriidoissa sovelletaan muita ongelmanratkaisutaitoja. Suorat lainaukset opiskelijoiden kertomuksista tuovat kohderyhmän äänen esiin (vrt. Aineiston systemaattinen analyysi Eskolan (2001) mallin mukaisesti tukee luotettavuutta. Thomas ym. Sosioemotionaaliset taidot. Polkinghorne 1995). [ ... Tunteiden ilmaisu on nimeäminen ja ilmaisu sanallista tai sanatonta oman kulttuurin mukaista tunnesanaston käyttöä. Videoiduista ryhmähaastatteluista tutkijaopettaja poimi kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden vastaukset kirjaamalTAULUKKO 1. Sosioemotionaalinen taito Määritelmä la muistiinpanot ja litteroimalla opiskelijoiden kertomia esimerkkitapauksia
Tää hyvä liittyy siihen, että mä pystyin mielestäni erittäin hyvin seuraavalla tunnilla aloittamaan tunnin sillä, et palattiin niihin uimahallitapahtumiin. J Toisen tunnin jälkeen niin tapahtui sama. [ .. ] että pojat oli menny uikkarit päällä saunaan. On toiminut monesti. Ensin neuvoteltiin, et pannaanko vaatteet vai ei. J Sitten tietenkin jyrkkä kielto ja hirvee uhkailu [naurahtaa]. Ekassa jaksossani tytöt meni tupakalle kesken tunnin, kun olin antanut kolmen minuutin vesijuomatauon siis. Oli lentopallotunti [ ... Eläytyvä kuuntelu "Sua huolestuttaa, miten olla mukana(?)." Molemmat voittavat -menetelmä ldeariihen avulla oppilaiden maalivahtivuoro päätettiin 4 muuttaa kiertäväksi. Kuunteleminen ja kuullun tarkistaminen helpottivat yhteistyötä oppilaiden kanssa. Ensimmäinen reaktioni oli säikähdys, nopeasti kuitenkin sanoin: "Voi, kuinka ikävää." (Kyselylomake, ammattiopisto, Katja) Merkillepantavaa aineistossa oli, että kielteinen ja myönteinen kokemus kietoutuivat yhteen. LIIKUNTA & TIEDE 42 , 6/2006, TUTKMUSARTIKKEU, Sosioemotionaalisten lail~en käyttö 29. J. Oli kuntonyrkkeilytunti. Tämä tuli esiin erityisesti miesopiskelijoiden kokemuksissa. Tietenkin kun tajus, mitä ne on tehny, kun niitä ei näkyny seuraavaan varttiin. (Kyselylomake, amma ttikorkeakoulu, J oona) TAULUKKO 2. ]Ja mä olin ikään kuin puun ja kuoren välissä. (Haastattelu, yläkoulu, Aleksi). He kuuntelivat oppilasta sekä neutraaleissa ongelmattornissa tilanteissa että hankalissa hetkissä "kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" (Kysely,Joona). [ ... [ ... Olin tosi vihanen enkä oikein tiennyt, miten siihen puuttuis. Opettajaharjoittelija myös puuttui tällaiseen käytökseen ja huomautti siitä eri tavoin. Ja selitin, miten mua oli hävettänyt meidän puolesta [ ... ] Useesti oon koittanut, mm. Sitten neuvoteltiin, otetaanko sukat pois vai ei. Osa oppilaista oli jopa tullut pyytämään käytöstään anteeksi tunnin lopussa. Yhtäkkiä negatiivinen toiminta loppu! Se positiivinen kokemus tulee siitä, kun saa sen kontaktin. (Haastattelu, yläkoulu, Aleksi) Sosioemotionaalisista taidoista opiskelijat käyttivät eniten kuuntelun taitoja. (Haastattelu, toisen asteen oppilaitos, Jiri) Oppilaiden passiivisesti tuntityöskentelyä häiritsevä käytös oli sitä, että oppilas saattoi vetäytyä syrjään, kieltäytyä tekemästä tai muuten olla tekemättä mitään. Lisäksi kaksi opiskelijaa koki oman tunteen tunnistamisen ja tunneilmaisun minäviestillä apukeinoksi rauhoittaa itseään tuntitilanteessa. (Haastattelu, ammattiopisto, Julia) Kolmas kohdattu vuorovaikutustilanne liittyi oppilaaseen henkilökohtaisesti ja tuli esiin erilaisina tunnetiloina, kuten pelkona, epävarmuutena tai suruna. "Kun sä pomputat sitä palloa, mulla menee omat puheet sekasin ja kukaan ei kuule mitä mä sanon". Ongelmallinen tilanne kääntyi minäviestin avulla myönteiseksi kokemukseksi. [ ... Hän ilmaisi joko suoraan tai epäsuorasti, että jokin asia vaivasi, mikä heijastui hänen osallistumiseensa tunnilla. Puolella opiskelijoista (neljällä miesja neljällä naisopiskelijalla) kielteinen vuorovaikutustilanne oppilaiden kanssa muuttui myönteiseksi silloin, kun opiskelija käytti jotakin sosioemotionaalista taitoa. J Me saatiin selvitettyä. Tilanteiden haasteellisuutta lisäsi opettajaharjoittelijan omien tunteiden kuohahtaminen. [ ... Sosioemotionaalinen taito Esimerkki Mainintojen määrä Minäviesti, tunteen ilmaisu "Mulla menee hermot!" 13 "Mua hävetti meidän puolesta." Ongelmaan tarttuva minäviesti "Mä huolestuin kun lähdit salista kertomatta mihin meet." 4 Kuunteleminen Hiljaisuus, oppilaaseen suuntautuminen, katsekontakti, 19 avaavat kysymykset ja kuullun tarkistaminen. Ongelmallisiksi koetut tilanteet liittyivät yhtä lukuun ottamatta oppilaisiin. Mulla kytkeytyy sekä hyvä että huono kokemus. (Haastattelu, yläkoulu, Aki) Oman tunteen ilmaisemisesta minäviestillä ja syyttelystä pidättäytymisestä oli apua myös neljälle naisopiskelijalle. Opiskelijat käyttivät minäviestiä puuttuessaan oppilaiden aktiivisesti tuntia häiritsevään toimintaan. Oppilas ei toiminnallaan varsinaisesti häirinnyt tuntityöskentelyä. Jotenkin tällä tavalla. Vastaavia ongelmia on löydetty muissakin tutkimuksissa (Haikonen 1999; Hardy 1999). [ ... Ongelmaan tarttuvan minäviestin lähettäminen sai aikaan muutoksen oppilaiden ei-hyväksyttävässä käytöksessä. Ja siihen sitten kun itellä meni hermot. Varmistin vielä, olenko ymmärtänyt ongelman oikein ja että oliko vielä muita epäkohtia. Seuraavasta taulukosta ovat nähtävissä käytetyt taidot aineistosta otetuin esimerkein. tais olla lentopallotunti. Niissä hetkissä opiskelijat kokivat keinottomuutta. "Sen jälkeen siitä tuli vuoden paras tunti." (Haastattelu, ammattiopisto, Julia) Sosioemotionaaliset taidot käytännössä kokemuksia taitojen käytöstä Suurin osa opiskelijoista (n=l 4) käytti sosioemotionaalisia taitoja harjoitteluvuotensa aikana koulun liikuntatai terveystietotunneilla. ] Jokin toi oppilaalle veljensä ikävän kohtalon mieleen ja jostain syystä hän halusi kertoa sen minulle. Aineistossa esiin tulleet ongelmatilanteet tutkijaopettaja tyypitteli kolmeen luokkaan: aktiivisesti tuntityöskentelyä häiritsevä oppilaan käytös (24 kertomusta), passiivisesti tuntityöskentelyä häiritsevä oppilaan käytös (10 kertomusta) sekä oppilaan henkilökohtaiset syyt (6 kertomusta). Taulukko ilmaisee myös opiskelijoiden mainintojen määrän kunkin sosioemotionaalisen taidon kohdalla. Tanssiryhmän harjoituksissa eräs tyttö osoitti ärtymystään niin, ettei osallistunut treeneihin vaan istui ja mökötti. ]ja ne pallot ei meinaa pysyä aina joku pompottaa!" (Haastattelu, yläkoulu, Aleksi) Ongelmallisiksi tilanteet teki niiden yhtäkkisyys, jolloin opettajaharjoittelijalta olisi vaadittu välitöntä reagointia. [ ... Sosioemotionaaliset taidot, esimerkkilause ja maininnat taitojen käytöstä. . Se tunti aikeestaan eniten jännitti tänä vuonna, koska tosiaankin oli vaikeeta nostaa hankala asia uudelleen esiin. Oppilaiden käyttäytyminen oli aktiivisesti tuntityöskentelyä häiritsevää silloin, kun he hälisivät, myöhästelivät, poistuivat ilmoittamatta tunnilta, jättivät noudattamatta sääntöjä tai muuten suuntasivat toimintansa muuhun kuin annettuihin tehtäviin. J Juttelin, vaikken niin hyvin kuin olisin halunnu [ ... Mä näin, et monella oli hyvät taidot, mut nekin laitto plääh. ] Itellä meni niin hermot siihen hommaan. Et se oppilas kattoa silmiin ja näkee että se vähän niinku tajus sen jutun. Tyttö kertoi ongelmansa, joka koski esiintymisasua. [ ... Oppilaan tekemättömyys esti tavalla tai toisella opettajaharjoittelijaa etenemästä opetuksessaan. Häiritsevään käyttäytymiseen opettajaharjoittelijat puuttuivat joko seuraavalla tunnilla tai jo tunnin aikana. Pääsimme ratkaisuun asiassa ja tyttö oli normaalisti mukana lopputreenit. Menin hänen luokse ja kysyin, mikä harmittaa. ] Ensimmäisellä kerralla oli käyny niin, [ ... Meillä oli ollut aika hankalat uintitunnit 8.luokkalaisten kanssa. Toiminta oli tosi flegmaattista. Tämän jälkeen pidimme yhdessä pikapalaverin esiintymisasuja koskien. Tunnilla yksi oppilas alkoi minulle täysin yllätyksenä kertoa veljensä itsemurhasta.[ ... Minäviestin positiiviset seuraukset yllättivät harjoittelijan itsensä. ] Yks iäkkäämpi mies tulisit sanoon, et "onks nää äly kääpiöt sun oppilaita"
Eläytyvän kuuntelun he kokivat haastavaksi taidoksi. Tosin kyselyssä yksi opiskelijoista kertoi käyttäneensä ongelmaan tarttuvaa minäviestiä, mutta to~ si kuitenkin keväällä, että taidot eivät olleet ollut aktiivisesti mielessä. Sinun on se ratkaistava ja mä autan sua siinä. En keksinyt tilanteeseen mitään fiksua. Tunnetaitojen opetus edellyttää kuitenkin sekä herkkyyttä että aihealueen syvällistä ymmärtämistä, mikä on syytä huomioida. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kukaan oppilaista ei halunnut toimia maalivahtina, kuunteleminen ja ongelman ratkaisun ideointi yhdessä oppilaiden kanssa toi kaikkia tyydyttävän ratkaisun ja peli pääsi alkamaan. Huolimatta siitä oliko käyttänyt taitoja, kaikki opiskelijat korostivat yksimielisesti sosioemotionaalisten taitojen tärkeyttä opettajan työssä. Aineisto kuitenkin osoitti, että myös tuntien aikana opiskelijat pystyivät tietoisesti ottamaan tarvittavan taidon käyttöönsä. Tulokset saavat tukea myös Kaukon (2005), Kuuselan (2005) ja Lewisin (2001) tutkimuksista. Myös hyvät kokemukset taitojen käytöstä ongelmatilanteiden ratkaisemisessa motivoivat harjoittelua. Kontoniemi 2003). Toinen opiskelija kertoi jälkikäteen pohtineensa taitoja. Ja sit kun mä sanoin, et "Sopiiko, et mä lasken edellä ja näytän hyvää reittiä?". Vaikka toisen tunteen ääneen sanominen kuulosti monesta opiskelijasta kömpelöltä, käyttivät he silti taitoa. Tavallaan tiedostaa, mut pätkissä. Seuraavat lainaukset kuvaavat opiskelijoiden ajatuksia tiedostamisesta. (Haastattelu, Aleksi) Opiskelijoiden asenne sosioemotionaalisiin taitoihin oli siis sangen positiivinen. Opiskelijat painottivat, että eläytyvän kuuntelun tietoinen ja aktiivinen harjoittelu oli tärkeää erityisesti opettaja oppilas -suhteen kannalta. TUTKIMUSARTIKKELI, Sosioemotionaalisten tartojen käyttö Oon tajunnut tilanteita, et nyt on parasta kuunnella, ehkä jotain kommentoida, mut ettei pidä ratkaista sitä asiaa ite. Tietoisena pysymiseen he toivoivat tukea läpi peruskoulutuksen ja valmistumisen jälkeen. ] Sit mä totesinkin sille että "Vähän pelottaa tää laskeminen (?) ... kun ette tee mitään. (Haastattelu, ammattiopisto, Meeri). Onnistuneiden kokemusten herättämät positiiviset tunteet voivat synnyttää myönteisen kehän, joka tukee opettajaksi kehittymistä. Ammatillinen identiteetti sai näin vahvistusta (vrt. Lisäksi opetusharjoittelussa kohdattuja tilanteita on syytä. Opiskelijoiden oli mahdotonta varautua nopeasti vaihtuviin tilanteisiin, mikä osaltaan vaikeutti taitojen käyttöä. Myös häiritsevään käytökseen puuttuminen minäviestillä sai aikaan myönteisen muutoksen oppilaan käyttäytymisessä. He totesivat tulleensa tietoisiksi vuorovaikutuksesta ilmiönä ja pohtivat omaa tapaansa olla kontaktissa oppilaiden kanssa. Sosioemotionaalisten taitojen opetus tulisikin kuulua olennaisena osana opettajankoulutukseen. Laine 2004). JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Opiskelijoiden opetusharjoittelussa kohtaamat vuorovaikutustilanteet käsittelivät pääasiassa oppilaiden kanssa toimimista, josta syntyivät sekä myönteiset että kielteiset kokemukset. "Ja se sano, että pelottaa. Tietoinen taitojen harjoittelu aidoissa tuntitilanteissa syventää ymmärrystä ja auttaa opiskelijaa löytämään omaa persoonallista otettaan taitojen käyttöön. Opiskelijat käyttivät koulutuksen aikana teoriassa opiskeltuja taitoja käytännössä. Kyll mulle jäi itellekin hirmu hyvä mieli. Opetusharjoittelussa opiskelijoita kannattaa ohjata ottamaan tavoitteekseen perinteisen opetussuunnittelun rinnalle myös sosioemotionaalisten taitojen käyttäminen. (Haastattelu, Lauri) Mä oon tehnyt jopa niin, että oon kirjoittanut omiin tuntisuunnitelmiini [ ... Et se vaan, et piti niinku pysähtyä ja kuunnella sitä, että mikä hätänä ja miks se ei halunnu laskea. [ ... Puolella opiskelijoista kielteinen kokemus kuitenkin muuttui myönteiseksi sosioemotionaalisia taitoja käytettäessä. Opiskelijoista kolme totesi, ettei ollut käyttänyt sosioemotionaalisia taitoja harjoitteluvuoden aikana. Oppilaan tunteen ääneen sanominen ja sen hyväksyminen sai muutoksen aikaan sekä oppilaan tunteissa että toimintaan osallistumisessa. (Haastattelu, yläkoulu, Reetta) Ongelmanratkaisutaidoista molemmat voittaa -menetelmää pyrki opetuksessaan käyttämään neljä opiskelijaa. Opiskelijoiden kokemat ongelmalliset vuorovaikutustilanteet vastasivat aikaisempien tutkimusten tuloksia (Hardy 1999; OPEPRO 2000). Sä mietit mistä voi mennä (?) ... Opiskelijoiden myönteiset kokemukset tunnetaidoista vähentävät huolta, jota julkisuudessa on esitetty tunnetaitojen opetusta kohtaan. Halu tietoisesti harjoitella sosioemotionaalisia taitoja oli syntynyt kokemuksista sijaisena toimimisesta, jolloin taitojen tarpeellisuus oli konkretisoitunut. Mieleen palauttaminen aktivoi opiskelijoiden mukaan taitojen käyttöä. Vuorovaikutuskoulutuksen kannalta tutkimuksen tulokset ovat niin ikään kannustavia. ] Ni sit se sano, että "sopii" ja niin me mentiin eikä siinä enää ollu mitään. Opiskelijat kokivatkin saaneensa sosioemotionaalisten taitojen käytöstä lisää varmuutta opettajan työhön. He ilmaisivat, että oppilaiden kohtaaminen oli tapahtunut lähinnä vaiston varassa. [ ... Opiskelijoiden saamat myönteiset kokemukset haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska ne lisäävät luottamusta omiin kykyihin selviytyä myös työelämässä. Vaikka viisi opiskelijaa totesi kuuntelun olevan itselleen luontainen vahvuus, olivat opiskelijat mielestään oppineet kuuntelun taitoja vuoden aikana. Sosioemotionaalisten taitojen avulla näyttäisi olevan mahdollista luoda sekä oppilasta että opettajaa tukevaa oppimisilmapiiriä ja ratkaista ristiriitoja rakentavasti. Toisinaan tietoisuus heräsi vasta tunnin jälkeen ja taitojen käyttö tunnin aikana jäi näin toteutumatta. Tietoisuus vuorovaikutuksen keskeisyydestä opettajan työssä sai aikaan sen, että kaksi miesopiskelijaa halusi asettaa sosioemotionaalisten taitojen käytön tavoitteekseen harjoitteluvuotenaan. Opettajan pedagogisiin opintoihin sosioemotionaalisia taitoja voidaan sisällyttää eri tavoin. Haasteellisina koettiin oppilaiden yliaktiivisuus, passiivisuus ja oppilaan henkilökohtaiset syyt, jotka vaikuttivat tuntityöskentelyyn. Tietoisuus tukee taitojen käyttöä Opiskelijat nostivat esiin tiedostamisen keskeisenä sosioemotionaalisten taitojen käyttöön vaikuttavana tekijänä. Näyttikin siltä, että sosioemotionaalisten taitojen käyttöön liittyy vahvasti asian tiedostaminen. Myös opettajan työn emotionaaliseen kuormitukseen taitojen käyttö näytti tuovan helpotusta opiskelijoiden tunnistaessa ja ilmaistessa tunteitaan (vrt. [Laskettelussa] yks tyttö sanoi jotain, että "ei uskalla" ja "onks kaikkien mentävä tätä samaa rataa". Opiskelijat painottivat, että sosioemotionaalisten taitojen harjoittelun tulisi olla jatkuvaa ja sitä tulisi olla opinnoissa enemmän. Oppilaan kuunteleminen helpotti oppilaan olotilaa vaikeuksissa ja synnytti yhteisymmärrystä, mikä mahdollisti oppilaan osallistumisen liikuntatunnilla. ], että "Muista käyttää minäviestejä". Esimerkiksi minäviestin käyttö ei kuitenkaan tunnilla ollut tuntunut kovin luontevalta. Sosioemotionaalisten taitojen opiskelu auttoi opiskelijoita tiedostamaan vuorovaikutustilanteita ja antoi heille välineitä niiden kohtaamiseen. 6/2COO. Ihan vaan, kun mä luen sen, oon kirjottanut sen, niin mä uskon et se jää jonnekin päähän. He kirjasivat jaksoja tuntisuunnitelmiinsa konkreetteja tavoitteita eri taitojen käytölle. Olis tuntunut tyhmältä sanoa, että "Minusta tuntuu pahalta tai minua häiritsee ... Myönteiset kokemukset sisälsivät keskusteluhetkiä, joissa opettajaharjoittelija kuunteli ja vaihtoi ajatuksia nuoren kanssa. Kolmas opiskelija totesi huomanneensa, ettei olekaan niin hyvä vuorovaikutuksessa kuin luuli. Ihan kuin autossa, jossa väärää bensaa, unohtuu ja sammuu välillä, ja välillä taas muistaa. (Haastattelu, Joona) 30 LIIKUNTA & TIEDE 43. Ja sit kun ite pysty toimiin siten, niin, että se onnistu se tilanne. Taitoja ei myöskään aina muistettu toiminnan ollessa vilkkaimmillaan. Opiskelijat käyttivät kuuntelun taitoja sekä luonnostaan että tietoisesti. Opiskelijat kertoivat tiedostaneensa taitojen käyttömahdollisuuksia liikuntatunneilla
Teoksessa: P Salovey & D.J. Classroom discipline and student responsibility: the students' view. Hardy, C. & Kostiainen, E, 2005. (Luukkainen 2005, 139; Välijärvi 2000, 173-174.) Sosioemotionaalisten taitojen käyttö koulun moninaisissa vuorovaikutustilanteissa ei kuitenkaan ole helppoa, mikä tuli esiin opiskelijoiden kokemuksista. Opiskelijat pohtivat erilaisia toimintavaihtoehtoja ja tunsivat välillä epävarmuutta omista taidoistaan. Qualitative research & evaluation methods. Lisensiaatintutkimus. Heikinaro-Johansson, P. London: Falmer Press, 5-23. Teoksessa: J. Sosioemotionaaliset taidot opettajan pääomana. 1995. Sosioemotionaalisten taitojen oppimisessa toisten kokemusten kuuleminen rohkaisee ja tuo uusia vaihtoehtoja ongelmallisten vuorovaikutustilanteiden kanssa elämiseen. Jyväskylän yliopisto. Myös kokeneiden ohjaavien opettajien tuntien seuraaminen vuorovaikutuksen näkökulmasta kannattaa jatkossa ottaa osaksi harjoitteluohjelmaa ja siten laajentaa vuorovaikutusilmiöiden havainnointia. Denham, S., Blair, K., DeMulder, E., Levitas, J., Sawyer, K., Auerbach-Major, S., & Oueenan, P. Tutkinnot uudistuvat opettajankoulutuksessa. Luukkainen, . Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 2000. Gratch, A. Liikunnanopettajakoulutus tunnistaa huomisen haasteet. & McTaggart, R. Tampereen yliopisto. Kannas (toim.) Terveystieto tutuksi ensiapua teNeystiedon opettamiseen. Klemola, U., Heinkinaro-Johansson, P., Lintunen, T. 2004; Kontoniemi 2003; Smith & Montellol992). Hardy & M. Polkinghorne 1995). Sosioemotionaalisten taitojen oppimisprosessi onkin pitkäkestoinen tapahtuma ja sen vuoksi on tärkeää taata opiskelijoille mahdollisuuksia kerrata ja syventää taitojaan läpi peruskoulutuksen. Jakku-Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. 2005. Participatory action research. Klemola, U, 2003. Kannas & H. Gordon, T. Opettajien ja opettajankouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta ja opettajankoulutuksen kehittämishaasteista. Polkinghorne, D. Helsinki: Hakapaino, 189-210. Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia oppilaan sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta liikuntatunneilla. Mayer, J.D., & Salovey, P. TeNeyden edistämiskeskuksen julkaisuja 3, 67-77. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. 2004. Hawkey, K, 2006 Emotional intelligence and mentoring in pre-seNice education: a literature review. Lewis, R, 2001. Väitöskirja. Huomisen opettajat. 1974. Thousand Oaks: Sage, 559-603. Kontoniemi, M. Patton, M. 2000. Mawer (toim.) Learning and teaching physical education. Liikunta & Tiede 41 (6), 50-57 . What is emotional intelligence. Luukkaisen (2005, 221) sanoin yhteiskunta tarvitsee "vahvoja mutta kuuntelevia, rohkeita mutta oppimiselle nöyriä, lapselle uskollisia mutta määrätietoisia ja luotettavia aikuisia". 2005. Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin rakentajana. Kiviniemi, K. Jyväskylän yliopisto. Teaching and Teacher Education 17 (3), 4-8. Preschool emotional competence: pathway to social competence. Laine, T. Koska kertomuksilla katsotaan olevan identiteettiä luova merkitys, on tulevien liikunnanopettajien tarinoita syytä tutkia tarkemmin. London: Falmer Press, 126-148. Lincoln (toim.) The Sage handbook of qualitative research. Teacher effectiveness training. Acta universitatis Tamperensis 1016. 2005. Sosioemotionaaliset taidot terveystiedon tavoitteina. Peltonen & L. Tyrväinen (toim.) Virikkeitä teNeystiedonopetukseen. Teoksessa: N. 2003. Yhteisöllisyyttä voidaankin pitää opettajan työn elinehtona. New York: David McKay. Näin perusja täydennyskoulutus linkittyisivät toisiinsa jatkumona. Mikkola, A. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 11näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Keskusteleminen on tärkeää myös kollegiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen kasvattamisen kannalta. Opiskelijoiden kertomusten syvempi analyysi ja merkitysrakenteiden tutkiminen jäi tässä tutkimuksessa vähäiselle huomiolle.Jatkossa tutkijaopettaja paneutuu opiskelijoiden kertomuksiin syventymällä lisää narratiiviseen tutkimusotteeseen (vrt. Wisniewski (toim.) Life history and narrative. Tässä tutkimuksessa kokeiltua vuorovaikutuskysymyksiin keskittynyttä ryhmäkeskustelua voi suositella toimivana työtapana. 2002. Kokkonen, M, 2005a. Aaltola & R. Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Thousand Oaks: Sage. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 210. Child Development 74 (1 ), 238-256. High School Journal 82 (3), 43-55. Teoksessa: C. Helsinki: Hakapaino. Student misbehaviours and teachers· responses in physical education lessons. Eskola, J. Opettajankoulutuksessa tarvitaan työtapoja, joissa opiskelijat voivat keskustellen vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. 2004. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylän yliopisto. Konflikteista aiheutuva stressi ja siitä selviytyminen opettajan työssä. Jännitteisyys opettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhteessa. LIIKUNTA & TIEDE 42, 6/2006, TVTKlMUSARTIKKEU, Sosioemotionaalisten t8Jtojen käyttö 31. Ohjatuissa keskusteluissa opiskelija saa mahdollisuuden käsitellä omia reaktioitaan ja moninaisia tunteitaan. 2005. Opettajan omien sosioemotonaalisten taitojen vahvistaminen edesauttaa sekä opettajan omaa hyvinvointia että oppilaiden oppimista, kasvua ja sosioemotionaalisten taitojen kehitystä koulussa. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Teoksessa: L. 1999. Communicative action and public sphere. Prologi puheviestinnän vuosikirja 2005, 68-87. 2005. 2003. Teacher voice, teacher education, teaching professionals. Minä ja sinä. Mentoring and Tutoring 14 (2), 137-147. Toimintatutkimus. Liikuntakasvatuksen laitos. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. 1999. LÄHTEET Buber, M. Jatkuva harjoittelu sekä koulutuksen aikana että valmistumisen jälkeen oli opiskelijoiden yksimielinen toive. Denzin & Y. Kokkonen, M, 2005b. Jyväskylän yliopisto. 3rd ed. Jyväskylä: PS-kustannus, 133-157. hyödyntää teoriaopetuksessa liittämällä taidot ja niiden harjoittelu opiskelijoiden kokemuksiin. Kemmis, S. Opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihanke (O PEPRO) selvitys 14. TE.T. 1993. Gerlander, M. 1997. 2005. Teoksessa: R. Vastaavia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa (Klemola ym. Opettajien kokemuksia alisuoriutujista. 3rd ed. Narrative configuration in qualitative analysis. Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma. Juva: WSOY. Malli siitä, että opettaja ei tee työtään yksin vaan voi jakaa koulu työn iloja ja suruja yhdessä kollegojensa kanssa, tukee tulevien opettajien hyvinvointia ja jaksamista työelämässä. Haikonen, M. Teoksessa: J. Helsingin yliopisto. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opintojakso liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Työelämään siirryttäessä taitojen kertaus ja syventäminen voi tapahtua osana mentorointia, jossa kokeneet ja nuoret opettajat keskustelevat yhdessä koulun vuorovaikutustapahtumista ja osallistuvat sosioemotionaalisten taitojen täydennyskoulutustilaisuuksiin. Väitöskirja. Väitöskirja. New York: Basic Books, 3-31. Tukea vuorovaikutukseen sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opetussuunnitelma liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. "Milloin sinä otat itseäsi niskasta kiinni?". Tutkimusraportteja 1. & Rovio, E. Hatch & R. Teoksessa: H. Opetus 2000. Kauko, K. 2001. Väitöskirja. Sluyter (toim) Emotional development and emotional intelligence: educational implications. Kuusela, M. Liikunta & Tiede 42 (3), 5-9. Narratiivisen analyysin avulla on mahdollista saada syvällistä kuvaa sosioemotionaalisten taitojen oppimisen kysymyksistä sekä taitojen merkityksestä opettaja-oppilassuhteissa Sosioemotionaalisten taitojen käyttö voidaan nähdä niin asenteena kuin keinonakin luoda välittävää ja oppimista edistävää toimintakulttuuria kouluihin. Keuruu: PS-kustannus, 219-230. Juva PSkustannus
Parker (toim.) The handbook of emotional intelligence. Juva: PS-kustannus, 175185. Champaign, IL: Human Kinetics, 165-186. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään. Bar-On & J. 2004. Effective instruction in physical education. Silverman & C. Applying research to enhance instruction. & Ennis, C. 1992. Theory, development, assessment and application at home, school and in the workplace. 2002. Teoksessa: L. Helsinki: Hakapaino, 157-181. Atjonen (toim.) Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa. Tampereen yliopisto. Rydell, A-M. Kohti avointa opettajuutta. 1993. & Henricsson, L. & Kinnunen, U. Ennis (toim.) Student learning in physical education. Launonen & L. Emotional competence: a developmental perspective. Rasku-Puttonen, H & Rönkä, A. 2000. Silverman, S. Champaign, 1 L: Human Kinetics. Pedagoginen vuorovaikutus ammatillista kasvua edistävän ohjaussuhteen kohteena ja välineenä. Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. & Wheatley, K. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Teachers' emotions and teaching: a review of the literature and directions for future research. 2004. Sutton, R. & Silverman, S. Opettajien työstressi: työn, stressin ja terveyden seurantatutkimus 1983-1991 . 1999. 2000. 2003. Jyväskylän yliopisto. San Fransisco: Jossey-Bass, 68-91. Teoksessa: R. Developing teaching skills in physical education. Research methods in physical activity. Joensuu: Joensuun yliopistopaino, 7-15. Silverman & C. 32 UIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 • TUTKIMUSARTIKKEU • Sosioemotionaalisten taitojen käyttö Smith, R. California: Mayfield. 2nd ed. Champaign, IL: Human Ki netics, 3-7. Scandinavian Journal of Psychology 45 (2), 93-102. Applying research to enhance instruction. Välijärvi, J. Thomas, J., Nelson, J. Salo, K. Opettajien, kuntatyönantajien ja yrityselämän näkemyksiä yleissivistävän opetuksen ja opettajankoulutuksen tulevaisuudesta. 4th ed. Värri, V-M. lnvestigation of interpersonal management training for educational administrators. Teoksessa: S. Saarni, C. Väisänen & P. Educational Psychology Review 15 (4), 327-354. Siedentop, D. Kasvatus 36 15), 366-372. Enhancing learning: an introduction. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä kohti uutta toimintakulttuuria. & Tannehill, D. Väitöskirja.. & Atjonen, P. 2nd ed. Työelämän tutkimusyksikön julkaisuja 7. Teoksessa: S. Teoksessa: P. 2006.Kertomuksen tutkija kasvatustieteen maastossa. Väisänen P. Teoksessa: J. Ennis (toim.) Student learning in physical education. Journal of Educational Research 85 (4), 242-245. Opettajankoulutuksen tehtävä koulukulttuurin muutoksessa. Opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihanke (OPEPRO) selvitys 9. & Montello, P. 2003. 2005. 2005. Syrjälä, L. Rink, J. 2003. Elementary school teachers· strategies to handle externalizing classroom behaviour: a study of relations between perceived control, teacher orientation and strategy preferences. Välijärvi (toim.) Koulu maailmassa maailma koulussa
Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella tarkoitetaan esiopetuksessa lasta, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Artikkelin tarkoituksena oli selvittää, miten opettaja voi tarkoituksenmukaisesti yksilöllistää liikunnanopetusta esiopetuksen heterogeenisessa liikuntaryhmässä. 2006. Liikunnan avulla lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja elinympäristöönsä. 1994; Laasonen 2002; Luukkonen 2001; Sääkslahti 2003; Viholainen 2006.) Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta hengästyttävää liikuntaa, joka tarjoaa mahdollisuuden harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Liikkumisella on myös yhteyttä oppimisvalmiuksien kehittymiselle ja se tukee akateemisten taitojen oppimista. Liikkuminen tukee lapsen hermoston, luuston ja lihaksiston kehittymistä. Results indicated that individualization in a preschool group was a multifaceted teaching behaviour which enabled the teacher to teach all children without organizing separate learning tasks. Video-analysis was carried out using a computerbased observation system, called LOTAS 2.0 (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998). 2006. Lisäksi kaksi tutkijaa piti tunneista havaintopäiväkirjaa. Tunnit videoitiin yhtä lukuun ottamatta ja haastattelut nauhoitettiin. Myös liikunnallisilta taidoiltaan ja motorisilta kokemuksillaan lasten välillä on suuria eroja. The aim of this article was to identify appropriate teaching methods in preschool physical education which aid the teacher in meeting the individual needs of children in a heterogeneous group. Merkittäviä yksilöllisiä eroja on havaittu niin motorisissa perustaidoissa, liikkumisen määrässä kuin fyysisessä toimintakyvyssäkin. Liikunta & liede 43(6), 33-39. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan luustolihasten avulla tuotettua kehon liikettä, joka lisää energiankulutusta (Bouchard & Shephard 1994). Tähän on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota, sillä esiopetusryhmien heterogeenisuus on kasvanut viime vuosina. Nonverbal and verbal communication was used in focusing teaching on pupils with special educational needs as a natural part of teaching the whole group. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua, luokittelua sekä opetustilanteiden sisällönanalyysiä. LIIKUNNANOPETUKSEN YKSILOLLISTAMINEN ESIOPETUKSEN HETEROGEENISESSA RYHMASSA TERHI HUOVINEN, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Yhteyshenkilö: Terhi Huovinen, Liikuntatieteiden laitos, PL 35 L, 40014 Jyväskylän yliopisto Puh: 014-260 2106 (t.), sähköposti: terhi.huovinen@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Huovinen, T., Heikinaro-Johansson, P. The teacher's interaction with the pupils was characterized by warmness of instructional communication, trust and availability to the children. Aineisto muodostui 15 liikuntatunnista sekä opettajan haastatteluista. On tärkeää, että esikoulun opettaja osaa ryhmäopetuksessa yksilöllisesti kannustaa erilaisia lapsia olemaan liikunnallisesti aktiivisia. (Cantell 1998; Cantell ym. The data collection involved observation and field notes by two co-researchers and tape-recorded teacher interviews. 1995; Sääkslahti 2005). 2005; Pönkkö 1999; Sääkslahti 2005; Sääkslahti ym. Data was collected during 15 PE lessons, 14 of which were videotaped. The study was implemented as an interpretive case study. Liikunta & liede 43(6), 33-39. Opetuksen yksilöllistämisen esiopetusryhmässä havaittiin olevan monikerroksista opettajan toimintaa, joka mahdollisti kaikkien oppilaitten opettamisen ilman erillisten oppimistehtävien organisointia. Lasten fyysisen aktiivisuuden määrän on havaittu alkavan asettua pysyväksi piirteeksi jo ennen kouluikää (Sallis ym. Videoaineiston analysoinnissa käytettiin tietokonepohjaista LOTAS 2.0-ohjelmaa (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998). Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä. lndividualizing physical education in a heterogeneous preschool group. Transcripts were created of all videotapes and records. Opettajan tapaa olla vuorovaikutuksessa erilaisten oppilaitten kanssa kuvasivat opetusviestinnän lämpö, luottamus ja läsnäolo. Tehokkaimmaksi tavaksi tukea kaikkien oppilaitten fyysistä aktiivisuutta havaittiin tarkoituksenmukaisen oppimisympäristön muokkaaminen yhdessä oppilasjohtoisen työtavan kanssa. 2000.) Oman haasteensa esiopetusryhmien liikunnanopetukseen tuovat erityistä tukea tarvitsevat lapset. Keywords: physical education, individualization, preschool education, heterogeneous pupil group, teaching behavior, instructional communication JOHDANTO Varhaislapsuudessa liikkuminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Text data were analysed using a coding and categorizing method, and content analysis of teaching events. Kaikki nauhat litteroitiin tekstiksi. The most effective technique in supporting the physical activity of all children was the adaptation of the learning environment together with pupil-centred teaching methods. (Luukkonen 2001, 37; Nupponen ym. Asiasanat: liikunnanopetus, yksilöllistäminen, esiopetus, heterogeeninen oppilasryhmä, opettajan toiminta, opetusviestintä ABSTRACT Huovinen, T., Heikinaro-Johansson, P. Opetuksen suuntaaminen tukea tarvitseville oppilaille tapahtui sekä sanallisten että sanattomien viestien välityksellä luontevana osana koko ryhmän opetusta. Participants included a female teacher and 13 children with and without special educational needs. Samassa ryhmässä voi olla kehitykseltään hyvin eri kypsyysvaiheessa olevia lapsia. Tutkimus toteutettiin tulkitsevana tapaustutkimuksena naisopettajan opettamassa 13 lapsen heterogeenisessa esiopetusryhmässä, jossa osalla oppilaista oli tarvetta erityiseen tukeen. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen tai joilla opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2()()6 , TUTKIMUSARTIKKEU , Yksilöllistäminen esiopetuksen liikunnassa 33
(Siedentop & Tannehill 2000, 42-44; Varstala 1996, 80, 100, 111.) Opetusviestinnän käsitettä voidaan käyttää tarkasteltaessa opettajan viestinnän vaikutuksia oppimiseen. Suomalainen liikunnanopetuksen opetusviestinnällinen tutkimus on kohdistunut viimeaikoina lähinnä sosioemotionaalisiin taitoihin (Klemola 2003; Klemola ym. Arviointiin olivat osallistuneet opettajan ja huoltajien lisäksi toimintaterapeutti, fysioterapeutti, puheterapeutti sekä lastenja nuortenpsykologi. Opettajan tehtävänä on välittää oppilaalle tieto tehtävän tavoitteista, sisällöstä ja suoritusohjeista. Erityisliikunnanopettajan mukanaolon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on todettu auttavan opetuksen toteuttamista, mutta tällaista lisäresurssia ei Suomessa toistaiseksi ole käytössä (Heikinaro-Johansson 1995; Huovinen 2000; Vogler ym. Esiopetuksessa yksilöllistämisen tulee ensisijaisesti tapahtua muun ryhmän opetuksen ohessa tarjoten lapselle mahdollisuuden täysipainoisesti osallistua yhteiseen toimintaan (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 16). Toistaiseksi didaktista tutkimusta heterogeenisten ryhmien opettamisesta on tehty vähän. Eriyttämisellä tarkoitetaan oppilaan hallinnollista tai opetuksellista tietoista ja tarkoituksenmukaista erilaista käsittelyä opetustilanteessa (Numminen & Laakso 2005, 89). Esiopetuksessa liikunnanopetuksen tavoitteena on liikkumisen ja leikin avulla harjaannuttaa lapsen fyysistä kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua, luokittelua ja opetustilanteiden aineistolähtöistä sisällönanalyysiä (Thomas ym. 2005, 291) esiopetuksen heterogeenisessa liikuntaryhmässä, jossa osalla oppilaista oli tarvetta erityiseen tukeen. Lisäksi opettajaa haastateltiin lyhyesti tuntien tapahtumista jokaisen tunnin jälkeen. Tutkimuksen kohdejoukko valittiin tarkoituksenmukaista valintaa käyttäen. Asiasanojen pohjalta tekstiaineisto luokiteltiin 25 opettajan opetuskäyttäytymistä ja oppimisilmapiirin luomista ku. Liikunnan opetus-oppimisprosessissa opettajan toiminnan eri vaiheet limittyvät toisiinsa. 2005, 353-356; Tuomi & Sarajärvi 2004, 105-115). Tarkastelussa kiinnitetään huomiota opettajan (a) yleiseen vuorovaikutukseen oppilaiden 34 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006, TUTKIMUSAATIKKEU, Yksilöllistäminen esiopetuksen liikunnassa kanssa, (b) toimintaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi, (c) toimintaan koko ryhmän opetuksen onnistumiseksi sekä (d) toimintaan oppilaiden fyysisen aktiivisuuden aikaansaamiseksi. Valinnan kriteereinä oli ryhmän riittävä heterogeenisuus (mukana sekä taitavia että erityistä tukea tarvitsevia lapsia) ja opetuksen toteuttaminen yleisopetuksen koulussa ilman lisäresursseja. 1998). Koodaamista auttoivat strukturoidun opetuksen malli liikunnanopetuksessa (Huovinen & Rintala 2003) sekä liikunnanopetuksen tunnetut työtavat (Mosston & Ashworth 2002), mutta ne eivät kahlinneet aineistolähtöistä otetta analysointiin. Toisaalta ryhmässä oli oppilaita, joiden vahvuuksia olivat monipuoliset motoriset taidot, hyvät kielelliset ja matemaattiset valmiudet, pitkäjänteisyys, yritteliäisyys sekä sosiaalinen kyvykkyys. 2004; Kuusela 2005). on oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Opettajaa haastateltiin teemahaastattelua käyttäen kerran ennen tutkimusjakson alkamista ja toistamiseen jakson päätyttyä, jolloin teemahaastattelun ohella käytettiin myös simulated recall-menetelmää (Patrikainen & Toom 2004). Kun huomioiminen tapahtuu yleistä opetussuunnitelmaa soveltaen, kutsutaan sitä opetuksen yksilöllistämiseksi. Tällöin opettaja katsoi yhdessä tutkijoiden kanssa tunneilla kuvattuja videoita kertoen toiminnastaan opetustilanteissa ja perustellen tekemiään ratkaisuja. Eri tutkimuksiin pohjautuen erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän esiopetuksessa voidaan olettaa asettuvan noin 20 %:iin ikäluokasta. Oppimisen haasteita aiheuttivat kielellisen ja matemaattisen hahmottamisen vaikeudet, motoriikan eriytymättömyys, kehonhahmotuksen pulmat ja motorinen kömpelyys, itseluottamuksen puute sekä vetäytyminen toiminnasta ja sosiaalisista tilanteista. Jokaiselle oppilaalle oli laadittu henkilökohtainen esiopetussuunnitelma, johon oli kirjattu oppilaan vahvuuksia ja tuen tarpeita oppimisessa. Kaikkiaan avointa koodausta käyttäen löydettiin 85 erilaista opettajan toimintaa kuvaavaa asiasanaa. Riittävän heterogeenisuuden kriteerin näistä täytti kaksi ryhmää, joista henkilökohtaisen tutustumisen jälkeen tutkimusryhmäksi valikoitui 13 lapsen ryhmä, jossa oli 8 tyttöä ja 5 poikaa. Oppilaita kannustetaan toimimaan omatoimisesti ja aloitteellisesti yhdessä toisten kanssa. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, miten opettaja voi tarkoituksenmukaisesti yksilöllistää liikunnanopetusta esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä. Laadukas liikunnanopetus tarkoittaa jokaisen oppilaan yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten huomioimista liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Viestintätaitoihin sisältyy tuottavien taitojen, kuten opettajan ilmaisu taitojen ja viestin rakentamisen taitojen lisäksi vastaanottavat taidot, esimerkiksi oppilaiden ajatusten ja viestien kuuntelemisen taidot. Tekstiaineiston laajuus kokonaisuudessaan oli 222 A4-sivua (Times New Roman, riviväli 1,5). Analysointi aloitettiin koodaamalla koko aineisto asiasanoin. 24 paikkaa hylättiin, koska esiopetus toteutettiin päiväkotiympäristössä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2005. 2000). Aineistonkeruu kesti tammikuusta toukokuuhun ja sen aikana kaksi tutkijaa seurasi 15 liikuntatuntia. 2004; Pihlaja 1998). Kaksi oppilaista sai toimintaterapiaa ja yksi perheterapiaa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Ryhmässä ei ollut koulunkäyntiavustajaa. Liikunnan opetus-oppimisprosessi muodostuu opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksesta. Opetusviestintää voidaan tarkastella sekä verbaalisena että nonverbaalisena viestimisenä. (McCroskey ym. Videoidut tunnit ja haastattelunauhat litteroitiin. (Adenius-Jokivuori 2001; Rintala ym. Tutkimuskunnassa esiopetusta järjestettiin 32 paikassa. Suurin osa tukea tarvitsevista lapsista aloittaa esiopetuksen yleisopetuksen ryhmässä. Kahdeksassa yleisopetuksen koulussa oli esiopetusryhmä ilman lisäresursseja. Tunnit videoitiin lukuun ottamatta yhtä hiihtotuntia. (Rink 1999; 2003; Siedentop & Tannehill 2000, 9-11, 36-38.) Yksilöllistämistä voidaan tehdä toimintaa eriyttämällä. Usealla lapsella oli tarvetta erityiseen tukeen, mutta aineiston keruun ajankohtana kenelläkään ei ollut vielä tehty erityisopetukseen siirtopäätöstä. 1996; Valokorpi 1997, 2-26.) Tässä artikkelissa opetusviestinnällä tarkoitetaan kaikkia niitä viestin välittämiseen ja vastaanottamiseen liittyviä toimintoja, joilla opettaja pyrkii edistämään oppilaan oppimista ja fyysistä aktiivisuutta liikuntatilanteessa. Ryhmän opettajana toimi 12 vuoden työkokemuksen omaava lastentarhanopettajakoulutuksen saanut opettaja, joka oli osallistunut lukuisille liikunnanopetusta ja erityisopetusta käsitteleville kursseille. Tuntien sisällöt noudattivat voimassa olevaa opetussuunnitelmaa.Jokaisesta tunnista tutkijat pitivät havaintopäiväkirjaa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 14.) Laadukkaassa liikunnanopetuksessa opettajan toiminnan päämääränä on saada kaikki oppilaat osallistumaan aktiivisesti tuntiin ja auttaa heitä saavuttamaan liikunnanopetukselle asetetut tavoitteet. Koodatessa kiinnitettiin huomiota opettajan opetusviestintään, oppilaan liikuntasuorituksen ohjaukseen sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön muokkaamiseen. Lasten huoltajilta saatiin kirjallisesti lupa tutkimuksen tekemiseen. Kun oppilas suorittaa tehtävää, opettaja tarkkailee suorituksia ja ohjaa oppilasta antaen palautetta ja mahdollisia lisäohjeita. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, 16.) Tiedot erityistä tukea tarvitsevien lasten määrästä esiopetuksessa vaihtelevat riippuen siitä, miten tuen tarpeessa oleva lapsi on määritelty. Pyrkimyksenä on ymmärtää ja tehdä näkyväksi opettajan opetusviestintää ja muita toimenpiteitä, joilla opetussuunnitelman mukaisesti voidaan huomioida erilaisten oppijoiden tarpeita osana koko ryhmän opetusta. On kuitenkin havaittu, että opettajien on ollut vaikea toimia tehokkaasti ryhmässä, jossa on mukana erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, huolimatta siitä, että he ovat käyttäneet yksilöllistä ohjausta, monipuolisia opetusmenetelmiä ja soveltaneet opetuksen sisältöä ja välineitä (LaMaster ym. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin tulkitsevana tapaustutkimuksena (Thomas ym
Luokka 2 vastasi SOFIT-luokkaa "kävelee". Videoiduista liikuntatunneista valittiin neljä tuntia analysoitavaksi tietokonepohjaisella opetus tapahtuman analysointiin soveltuvalla LOTAS 2.0-ohjelmalla (Heikinaro-Johansson & Palomäki 1998). Ei se hermostu, mutta kyllä mä toisaalta mietin, että ei se mukavalta tunnu." (Opettajan haastattelu tunnin jälkeen 23.2.2005) Opettaja luotti oppilaiden kykyyn tehdä omaa toimintaansa koskevia päätöksiä. Teoillaan ja sanoillaan opettaja koetti tukea oppilasta valitsemaan osallistumisen. Oppilaiden toiminnan analysoimiseksi ryhmästä valittiin kolme erilaista oppilasta (nimet muutettu): Mari, jolla oli sosioemotionaalisia vaikeuksia, Milla, joka oli motorisesti taitava sekä Aleksi, jolla oli motorisia vaikeuksia. Ohjelmalla analysoitiin opettajan toimintaa ja oppilaiden fyysistä aktiivisuutta eri tunneilla. (Havaintopäiväkirja 8.3.2005) Läsnäolo kuvasi opettajan tapaa tehdä havaintoja oppilaiden toiminnasta ja huomata yksittäisten oppilaiden oppiminen. Tässä tutkimuksessa tutkijan subjektiivisuutta laadullisen aineiston analysoinnissa pyrittiin vähentämään tutkijatriangulaatiota käyttäen. Tähän luokkaan koodattiin esimerkiksi oppilaan reipas kävely, juokseminen, hyppiminen eri tavoin, kiipeäminen, reipas hiihtäminen, painiminen sekä uiminen. havaintopäiväkirjat litteroitu tuntien kulku Miten opettaja toimii edistääkseen koko Tekstiaineisto: Sisällönanalyysi ryhmän liikuntatunnin onnistumista. Opettaja käy hakemassa pesuvatiin altaan vettä, laittaa Marin jalat siihen. Opettajan toimintaluokkia verrattiin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. havaintopäiväkirjat litteroitu tuntien kulku Miten opettaja toimii huomioidakseen Tekstiaineisto: Luokittelu ja teemoittelu oppilaiden yksilölliset tarpeet. Tutkimuksessa käytetyt aineistot ja analyysimenetelmät Tutkimuskysymys Aineisto Analyysimenetelmä Millainen on opettajan ja oppilaiden Tekstiaineisto Teemoittelu välinen vuorovaikutus heterogeenisessa opettajan haastattelut, ryhmässä. Analysointimenetelmien käytössä ja tulosten raportoinnissa pyrittiin täsmällisyyteen, totuudenmukaisuuteen ja eettisyyteen. Luokkaan koodattiin kävelyn intensiteettiä vastaava toiminta, kuten liukuminen, paikallaan hytkyminen tai kevyt konttaaminen. Opettaja löysi jokaiselta oppilaalta yksilöllisiä vahvuuksia. Opettaja tulee muiden joukkoon. Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä observoitiin kolmiluokkaisella asteikolla: (1) oppilas ei liiku, (2) oppilas liikkuu kevyesti ja (3) oppilas liikkuu reippaasti. Luokka 3 määriteltiin siten, että se vastasi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) mukaista reipasta liikuntaa eli vähintään kohtalaisella intensiteetillä suoritettua fyysistä aktiivisuutta (MVPA = moderate-to-vigorous-physical-activity). Istuu koko ajan Marin vieressä kumarassa, Marin tasolla. Yleensä opettaja joutui vain sanallisesti rohkaisemaan osallistumatonta lasta opettaessaan muuta ryhmää, mutta uintitunnilla opettajalla oli aikaa rohkaista arkaa oppilasta kunnan uimaopettajan vastatessa muun ryhmän opetuksesta: Mari löi jarrut päälle eikä tullut altaaseen, vaan jäi istumaan penkille altaan viereen. Mari hyppelehtii vedessä opettajan vieressä. Analyysi perustui sekä kestoettä tapahtumarekisteröintiin. 1992; Pope ym. Hän myös osoitti sanoin ja teoin olevansa oppilaan puolella ja ymmärtävänsä, miltä oppilaasta tuntuu. Rajala 2006). Opettaja kiinnitti huomiota oppilaisiin ja toi verbaalisesti esille havaintojaan. opettajan haastattelut, Opettajan toiminnan pelkistetty kuvaus havaintopäiväkirjat litteroitu tuntien kulku Videoaineisto Miten opettajan toiminta edistää eriVideoaineisto Opettajan toiminnan observointi ja oppilaiden fyysisen laisten oppilaiden fyysistä aktiivisuutta aktiivisuuden observointi LOTAS 2.0-ohjelmalla liikuntatunnilla. Opettajan toiminnan ja oppilaitten fyysisen aktiivisuuden analysoinnissa käytettiin aikaisemmissa tutkimuksissa luotettaviksi havaittuja menetelmiä ja käsitteitä (Keating ym. Mari ja opettaja tulevat altaaseen varovasti käsi kädessä. LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006, MKIMUSARTIKKEU, Yksilöllistäminen esi0petuksell liikunnassa 35. Varstala 1996). Opetustilanteiden sisällönanalyysissä palattiin tekstiaineiston rinnalla videoihin. Opettajan toiminta koodattiin yhdeksään luokkaan: (1) aloittaa tunnin, (2) järjestelee, (3) selittää tehtävää tai opettaa, (4) ohjaa toimintaa tai antaa palautetta, (5) tarkkailee, (6) keskustelee oppilaan kanssa, (7) kasvattaa, (8) eriyttää, (9) muu toiminta (vert. Tutkimuksessa käytetyt aineistot ja analysointimenetelmät on esitetty taulukossa 1. 1999; McKenzie ym. Tutkijoiden analyysit nostivat esille samankaltaisia, toisiaan vahvistavia teemoja. Opettajan opetusviestinnälle oli leimallista lämmin, myönteinen suhtautuminen oppilaaseen. Uima-altaassa uimaopettaja aloitti tunnin. SOFIT-luokituksessa luokka 3 vastasi "erittäin aktiivinen"-kategoriaa. Opettaja hakee kädellä altaasta vettä ja valuttaa sitä Marin jaloille: vesi on ihan lämmintä. Tuntien sisältöinä oli hiihto, uinti, ulkoliikunta ja sisäliikunta. Opettaja jäi istumaan Marin viereen. Analyysissä kiinnitettiin huomiota opetustilanteiden etenemiseen, ajalliseen rytmiin ja sanattomaan vuorovaikutukseen. 1992) luokkia oppilas "makaa", "istuu" ja "seisoo". vaavaan luokkaan. Oppilaalle annettiin aikaa tehdä itsenäinen päätös osallistumisesta. Opettaja ottaa Mariin 7 metrin etäisyyden, Mari jää yksin leikkimään paikalleen. Luotettavuutta lisäsi myös aineistoja menetelmätriangulaatio, joka monipuolisti ja syvensi ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tunnit edustivat kattavasti ryhmän opetussuunnitelmaa. Luokka 1 vastasi SOFIT-menetelmän (McKenzie ym. Aineiston keruussa mukana oli kaksi tutkijaa, jotka kumpikin koodasivat, analysoivat ja raportoivat aineiston toisistaan riippumatta (vert. Sisällön erittelystä pelkistettiin kuvaus opettajan monimuotoisesta toiminnasta tämän heterogeenisen opetusryhmän liikunnanopetustilanteessa. Oppilaiden itsetunnon tukeminen näyttäytyi aineistossa keskeisenä TAULUKKO 1. TULOKSET Yksilöllistäminen opettajan ja oppilaiden vuorovaikutuksena Opettajan toimintaa ja suhtautumista oppilaisiin kuvasivat kolme tunnista toiseen toistuvaa teemaa: lämpö, luottamus ja läsnäolo. 2002; Varstala 1996). "Otan lapset henkilökohtaisesti huomioon: höpötän heidän kanssaan, vitsailen niiden kanssa, yritän luoda lämmintä ilmapiiriä ja toivottavasti sitten olenkin sellainen lämpöinen aikuinen." ( Opettajan alkuhaastattelu 18.1.2005) "Mietin, miten osaisin tuota lasta auttaa. Tämän jälkeen tekstiaineistosta etsittiin laajempia opettajan liikunnanopetuksen käyttöteoriaa (Ojanen 2000, 8694) kuvaavia teemoja
YksJlöllisläminen esiopetuksen liikunnassa 1. Erilaisten oppijoiden huomioiminen tapahtui ennakoinnilla, oppimisympäristön muokTAULUKKO 2. välineiden valinta, oppimispaikka, suunta, ryhmittely, vaihtoehtoisten tehtävien tarjoaminen . läsnäoloa ilmentävänä periaatteena. Opettaja eli "tavallista arkea" oppilaitten kanssa. (Toisille oppilaille) Aleksi meni hienosti tossa kävely leikissä ja !aukka!eikissä, (Aleksille) et törmännyt keneenkään. keskustelu, huomaaminen, kuulemikeus, pettymysten sietämisen vaikeus nen, hyväksyntä, luottamustehtävien Sosioemotionaaliset sosiaaliset taidot, avoimuus, sinnikkyys, yrittelija vastuun antaminen, vaihtoehtojen vahvuudet äisyys, herkkyys tarjoaminen, tehtävien perustelu, positiivinen asenne, iloisuus ryhmittely, opettajan paikka suhteessa oppilaisiin, ajan antaminen, oppilaan itsenäisen päätöksenteon tukeminen . Opetustilanteessa opettaja kohdisti huomionsa samanaikaisesti sekä koko ryhmään, että yksittäiseen oppilaaseen. Opetussisällön keskeiset tavoitteet mielessään opettaja kuljetti opetustilannetta eteenpäin osin dialogissa oppilaiden kanssa. oppilaan nimen käyttäminen, tauotus, tämisen vaikeus, muistamisen vaikeus pillin käyttäminen, sanattoman viesKognitiiviset vahvuudet kiinnostus oppimiseen, pitkäjänteisyys, keskittinnän suuntaaminen, hiljaisuus tymiskyky, kielellinen ja matemaattinen osaami. Vertailussa havaittiin opettajan käyttävän ryhmäopetuksessa menetelmiä, jotka mahdollistivat kaikkien oppilaiden opettamisen ilman erillisten oppimistehtävien organisointia. huomion kohdistaminen oleelliseen, nen, ongelmaratkaisutaidot, looginen ajattelu jatkaminen oppilaan ajatuksesta opetukseen, siltaaminen menneeseen ja tulevaan, mielikuvat, kognitiiviset vihjeet, kuvat, eheyttäminen, kysymysten käyttäminen, vastuun antaminen, . käsitteiden selventäminen, lapsen kielelle kääntäminen, rutiinit, ohje kerrallaan, ymmärtämisen varmistaminen Sosioemotionaaliset tunteiden ilmaisemisen vaikeus, aikuiseen ja Itsetunnon tukeminen luottamuksen vaikeudet itseensä luottamisen vaikeus, sosiaalinen osalrakentaminen: listumattomuus, oman vuoron odottamisen vai. Nii'in, sää oot oppinut." (Opetuskeskustelu tunnilla 15.4.2005) Opettajan toiminta koko ryhmän opetuksen onnistumiseksi Opettajan toiminta oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi Opetustilanteen sisällönerittely paljasti yksilöllistämisen ryhmäopetustilanteessa olevan kompleksista ja monikerroksista toimintaa ilman teknisiä eriyttämistoimenpiteitä. empatia, huumori, houkuttelu 36 UIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2000, TLJTKIMUSARTIKKEU. kaamisella, opetusviestinnän tarkoituksenmukaisella suuntaamisella ja selkeyttämisellä sekä oppilaan itsetunnon tukemisella. Onnistumisia juhlittiin ja oppilaiden saavutuksista iloittiin. (Aleksille) Aleksi, sää oot mennyt hienosti nyt. Opettaja ei tarttunut virheellisiin suorituksiin tai vastauksiin, vaan jatkoi tilanteesta luontevasti eteenpäin. Huomion kohdistaminen yksittäiselle oppilaalle tapahtui Opettajan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta suhteessa oppilaiden tarpeisiin tarkasteltiin vertaamalla opettajan opetuskäyttäytyrnistä ja opetusviestintää oppilaiden liikunnan oppimisen haasteisiin ja vahvuuksiin. Ajankäyttö ohjasi usein siirtymiä. Opettajan toiminta suhteessa oppilaiden oppimisen haasteisiin ja vahvuuksiin on esitetty taulukossa 2. Oppilaiden liikunnan oppimisen haasteet ja vahvuudet sekä opettajan toiminta oppilaiden oppimisen edistämiseksi Oppimisen haasteet ja Haasteiden ja vahvuuksien näkyminen liikunnan Opettajan toiminta oppimisen edistävahvuudet oppimistilanteissa miseksi Psykomotoriset motorisen toiminnan hitaus, motorisen ohjaamiEnnakointi oppimisympäristön muokvaikeudet sen epätarkkuus, ajoittamisen ja rytmittämisen kaus suorituksen ohjaus: vaikeus, lihasvoiman säätelyn vaikeus, moto. Kognitiivista ohjausta ja sanatonta viestintää käyttäen opettaja veti erilaisia oppijoita mukaan käsiteltävään aiheeseen. Oppilaiden ajatuksia hyödynnettiin, mutta opettaja teki viimekädessä päätökset siirtymisestä oppisisällöstä toiseen. harjoittelu ennen ja jälkeen oppimisristen suoritusten vaihtelu tilanteesta toiseen, tapahtuman, tukiopetus, yhteistyö kehonhahmottamisen vaikeus huoltajien kanssa, oppisisältöjen järPsykomotoriset hienoja karkeamotoriset taidot, liikunnan lajijestyksen suunnittelu, energian purku vahvuudet taidot ennen harjoittelua . yhdessä tekeminen, konkretisointi, verbalisointi, visualisointi, kinesteettinen ohjaus, pysäyttäminen, rytmitys, toistaminen, huomaaminen, kannustus, hyväksyntä, ajan antaminen, huomiotta jättäminen Kognitiiviset kielen hahmottamisen vaikeus, matemaattisen Viestin kohdistaminen ajattelun aktivaikeudet hahmottamisen vaikeus, loogisen päättelyn vaivointi selkeyttäminen: keus, tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpi
Yksi ohje annetaan kerrallaan. Oppilaiden ryhmittelyn suunnittelulla opettaja varmistaa sopivimman harjoittelukumppanin tunnilla. Oppilastuntemuksen avulla hän ennakoi eteen tulevat vaikeudet. Opettajan toiminnan jakautuminen eri lajien liikuntatunneilla (% tunnin kestosta) Liikuntalaji ja tunnin kesto Hiihto (50 min) Uinti (47 min) Eriyttää* 35 43 Järjestelee 25 6 Selittää, opettaa 14 11 Ohjaa, antaa palautetta 26 10 Tarkkailee 34 40 Keskustelee, kasvattaa, muu toiminta 1 33 Yhteensä% 100 100 * Eriyttäminen on päällekkäistä opettajan muiden toimintakategorioiden kanssa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20 % 10% 0% Milla Aleksi Mari HIIHTO Milla Aleksi Mari UINTI Milla Aleksi Mari ULKOLIIKUNTA fJ ei liiku liikkuu kevyesti liikkuu reippaasti Ulkoliikunta (56 min) Sisäliikunta (46 min) 23 18 13 27 21 23 43 29 3 100 100 KUVIO 1. Ruumiinkieli puhuttelee tarkkaavaisuuden haasteita omaavaa oppilasta. Opettaja käyttää kinestesiaan ja yhdessä tekemiseen perustuvaa apua kömpelön oppilaan opastamisessa. Opettaja eriytti toimintaa hiihtoja uintitunneilla. Oppimisen vahvistaminen. Aleksin reippaan liikunnan osuus oli 40 % tuntien kestosta. Opettaja suunnittelee hiihtojakson kokonaisuudessaan hyvissä ajoin. Opettaja esittelee harjoiteltavan tehtävän. Hiihto taidon opettamisessa heijastui opettajan toiminnalle tyypilliset piirteet, joten sisällön erittely esitetään seuraavassa hiihtotaidon opettamisen esimerkkiä hyödyntäen. Opettajan toiminnan jakautuminen ajallisesti eri toimintoihin liikuntatunneilla on esitetty taulukossa 3. Reippaan liikunnan (MVPA) osuudet tunneilla jäivät alhaisiksi. Ääneen rytmittäminen auttaa kiipeämistä. Oppilaille annetaan läksyksi harjoitella kengännauhojen solmimista ennen hiihtojakson alkua. Opettaja kertoo hiihdon harrastusmahdollisuuksista ja haastaa oppilaita itsenäiseen harjoitteluun. LIIKUNTA & TIEDE 43. Oppilaat liikkuivat keskimäärin 53 % tuntien kestosta, kun huomioidaan sekä kevyt että reipas liikunta. Oppilaat valitsivat kukin taitotasolleen sopivia harjoitteita opettajan muokkaamassa ympäristössä. Oppilaan nimeä käyttäen hän toistaa käsitteen lapselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Kysymyksellä opettaja varmistaa, onko oppilas ymmärtänyt ohjeen. Tehtävien selittämiseen ja opettamiseen meni keskimäärin 16 %, ohjaamiseen ja palautteen antoon 20 %, oppilaitten toiminnan tarkkailuun 37 % ja muuhun toimintaan sisältäen oppilaiden kanssa keskustelun ja kasvatuksen 9 % tuntien kestosta. Viestin välittäminen. Hiihtojakson päätteeksi oppilaat saavat muistoksi tehtäväkirjasen, jossa harjoitellut asiat on esitelty. Opettaja kehottaa erityisesti motorisesti kömpelön oppilaan vanhempia käymään lapsen kanssa hiihtämässä ennen seuraavaa hiihtotuntia. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus eri lajien liikuntatunneilla(% tunnin kestosta). Oppimista lujitetaan opittujen taitojen käyttöön ottoa tukemalla. Nimiä käyttäen opettaja kohdistaa palautteen oppilaille. Sanallista selitystä tukee näyttö, ydinkohdan korostaminen ja kertaaminen. Ulkoja sisäliikuntatunneilla Mari ei osallistunut lainkaan suurimpaan osaan tuntien tehtävistä. Hiihdossa eriytettyä toimintaa oli 18 minuuttia ja uinnissa 20 minuuttia. oppilaan nimen lausumisen, katseen, kosketuksen, äänen värin, tauotuksen, käsitteiden käytön ja monikanavaisuuden avulla. Opettajan katse ja asento ydinkohdissa suuntautuu kohti oppilasta. Tämän jälkeen opettaja huumorin varjolla herättää oppilaiden mielenkiinnon tehtävään: kysymyksin ja mielikuvin oppilasta autetaan keksimään, mistä taidosta on kysymys. Ennakointi. 6/2006. TUTKIMUSARTIKKELI , Yksilöllistäminen esiopetuksen liikunnassa 37. Marilla reipasta liikuntaa tuli ainoastaan hiihtoja uinti tunneilla, jolloin hän osallistui aktiivisesti eriytettyyn toimintaan. Ryhmittely vaihtuu opetettavan taidon ja lasten tarpeiden mukaan. TAULUKKO 3. Oppilaiden harjoitellessa opettaja havainnoi toimintaa. Konkreettiset merkit, opetuskartiot, nousuladulla auttavat hahmottamaan suuntaa. Opettaja huomaa onnistumiset ja antaa niistä kiitosta julkisesti. Eriyttäminen tapahtui luomalla puitteet oppilaiden itsenäiselle, vapaalle liikkumiselle. Oppimista vahvistetaan vanhempien tuella. Hiihtojakson alkamista tuetaan eheyttämällä opetusta: "rusettikoulua" käydään myös esiopetuksen muilla tunneilla. Toiminnan ohjaus. Opettaja selittää sanallisesti ja konkretisoimalla hiihtoon liittyvät keskeiset käsitteet. Opettajan toiminta suhteessa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen Neljällä observoidulla liikuntatunnilla opettaja käytti järjestelyihin keskimäärin 18 % tuntien kestosta. Milla liikkui kaikilla tunneilla keskimäärin 38 % tuntien kestosta. Epäselviksi jääneet käsitteet puetaan lapsen kielelle: suksen kanteista tulee "hampaat, jotka purevat rinnettä". Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden jakautuminen eri tunneilla on esitetty kuviossa 1
Näin jokaisella oppilaalla oli mahdollisuus kokea onnistumisia liikuntatunneilla. Teoksessa C. Kun erilaisia oppimisen valmiuksia omaavat lapset löytävät liikuntaympäristöstä itselleen sopivia haasteita ja ovat fyysisesti aktiivisia, he oletettavasti saavat myös yksilöllistä liikuntataitojen oppimista tukevaa harjoitusta. Yksilöllistäminen vaatii opettajalta useita samanaikaisia toimia. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että esikoulussa opettaja kiinnittäisi huomiota ohjatun liikunnan intensiteettiin. Tutkimusta tulee jatkaa eri kouluasteilla, jotta opettajan toimintamahdollisuuksista heterogeenisten liikuntaryhmien opetuksessa saadaan mahdollisimman laaja kuva. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Esiopetusvaihe on lapsille ensimmäinen kosketus formaalin koulutusjärjestelmän tarjoamaan liikunnanopetukseen. Tulos tukee Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin (2005) kirjattua kasvattajien tehtävää luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö. Kaikkien lasten reippaan liikunnan määrä lisääntyi selvästi käytettäessä eriytettyä, oppilasjohtoista työtapaa. Oppilaan itsetunnon tukemisella ja fyysisen pätevyyden kokemisella on yhteyttä liikuntaan osallistumiseen (Koljonen & Rintala 2002; Lintunen 2003). Tämä tutkimus osoitti, että opettajalla on mahdollisuus tukea oppilaitten itsetuntoa tarjoamalla jokaiselle kykyihin sopivia haasteita. Oppiminen, minäkuva ja koordinaatiohäiriöt. Tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu erilaisten oppilaiden motoristen taitojen oppimista, joten oppimisympäristön ja oppilasjohtoisen työtavan tehokkuutta ei näiltä osin voida arvioida. LÄHTEET Adenius-Jokivuori, M. J. Myös heterogeenisessa liikuntaryhmässä on mahdollista tarjota kaikille lapsille sellaisia fyysisen pätevyyden kokemuksia, jotka kannustavat tulevaisuudessa osallistumaan liikuntaan koulussa ja myös vapaa-ajalla. Sopivan oppimisympäristön valitseminen yhdessä oppilasjohtoisen työtavan käyttämisen kanssa osoittautui heterogeenisessa ryhmässä opettajan muita toimenpiteitä tehokkaammaksi tavaksi yksilöllistää opetusta ja aikaansaada fyysistä aktiivisuutta. Tärkeää se olisi varsinkin erityistä tukea oppimiseensa tarvitseville lapsille, sillä heille liikunnalla voi olla merkittävää oppimista tukevaa arvoa (Viholainen 2006). Oppimista tulisi tällöin tarkastella paitsi motoristen taitojen oppimisena, myös kokonaisvaltaisesti elämäntaitojen oppimisena liikunnan avulla. Shephard & t. Molemmat liikkuivat tehtäviä suorittaessaan reippaasti, mutta tehtävien välillä he olivat liikkumatta kuunnellessaan opettajan ohjausta tai odottaessaan vuoroaan. Molemmissa liikunnan oppimisympäristö oli muokattu välineiden ja tilankäytön avulla tukemaan lapsen omaehtoista fyysistä aktiivisuutta. Myös tutkitun ryhmän oppilailla oli esikoulussa päivittäin vapaata leikkiä ja ulkoilua. Voidaan myös olettaa, että tässä tutkimuksessa havaittu opettajan lämmin, läsnäoloa ja luottamusta ilmentävä viestintä tyyli tuki oppimista, sillä etenkin opettajan välittömyys ja läm38 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/ 2o:J6 • TLJTKIMUSARTIKKEU, Yksilöllistäminen esiopetuksen ijikunnassa min yhteenkuuluvuutta osoittava viestintä on noussut tutkimuksissa esille oppimista edistävänä viestintätyylinä (McCroskey ym. Kaikki oppilaat olivat kuitenkin aktiivisia vapaassa toiminnassa, kuten hiihtomaassa ja uinnissa. Esija alkuopetusluokkien oppilaiden oppimisvaikeuksiin liittyvän erityisen tuen tarpeen kartoitus Jyväskylän seudulla 2000. Bouchard, C, & Shephard, R. Opetustilanteessa tärkein keino on opetusviestinnän suuntaaminen tukea tarvitsevalle oppilaalle ympäristöä muokkaamalla sekä sanallisia ja sanattomia viestejä välittämällä. Tutkimus osoitti, että opettajalla on mahdollisuus monin keinoin yksilöllistää opetustaan osana ryhmän opetusta. Oletettavasti kuitenkin oppilaan fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen edistää myös taitojen oppimista, mikäli oppimisympäristö on suunniteltu siten, että se ohjaa tarkoituksenmukaiseen motoriseen suoritukseen. Triangulaatio siis lisäsi ymmärrystä opettajan toiminnasta. Bouchard, R. J. 2005; Sääkslahti 2005). Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia lähemmin tätä passiiviselta vaikuttavaa tarkkailua, jolla näyttäisi olevan tärkeä rooli liikuntaa opettavan opettajan toiminnassa. 2005). Champaign, 1 L: Human Kinetics, 77-88. Kun opettajan toimintaa verrattiin lasten fyysiseen aktiivisuuteen tunnin eri vaiheissa, havaittiin, että opettajajohtoisessa opetuksessa ei ollut eroa aktiivisuuden määrässä motorisesti taitavan Millan ja Aleksin, jolla oli motorisia vaikeuksia, välillä. 1998. Kouluikäisillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin opettajan aktiivisen ohjauksen lisäävän oppilaiden fyysistä aktiivisuutta (Schuldheisz & van der Mars 2001). 2001. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetti ei kuitenkaan kaikilla lapsilla riittänyt täyttämään lasten päivittäisen aktiivisuuden suosituksia: osa lapsista suosi opettajalta saatujen tietojen mukaan kotona ja esikoulussa fyysisesti passiivisia leikin muotoja, esimerkiksi piirtämistä tai rakentelua sisäleikeissä ja hiekkalaatikkoleikkien tyyppisiä leikkejä ulkona. Olisi tärkeää, että jokaiselle lapselle kyettäisiin tällöin tarjoamaan positiivinen kokemus liikunnan oppimisesta. Niilo Mäki Instituutti. Yli 94 % 3-8-vuotiaista suomalaislapsista liikkuu LAPS SUOMEN -tutkimuksen mukaan päivässä tunnin tai kauemmin (Nupponen ym. Opettaja kannusti ja auttoi apua tarvitsevia konkretisoimalla ja yhdessä tekemällä. Mari, jolla oli sosioemotionaalisia vaikeuksia, oli opettajajohtoisessa opetuksessa pääosin paikallaan. Tutkimuksessa ei havaittu eroa motorisesti taitavan ja kömpelön oppilaan fyysisen aktiivisuuden määrässä liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa oppilasjohtoinen vapaa toiminta lisäsi kaikkien oppilaitten aktiivisuutta. Stephens (toim.) Physical activity, fitness, and health. Jyväskylän seudun kunnat. Etenkin syksyllä ja talvella tämä tulisi huomioida, sillä silloin 3-6vuotiaiden lasten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden on todettu olevan noin 30 % alhaisempi verrattuna kevään ja kesän liikunta-aktiivisuuteen (Nupponen ym. Murrosikäisten nuorten kanssa toimiminen voi opettajan toiminnan kannalta näyttää erilaiselta kuin esiopetusikäisten lasten opetus. 1996; Valokorpi 1997). Tutkijatriangulaatio vahvisti tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia. Esiopetusikäisten fyysinen kokonaisaktiivisuus muodostuu ohjatun liikunnan lisäksi vapaasta leikinomaisesta toiminnasta. Cantell, M. Tämä ei onnistu ilman oppilaan tuntemusta tai kykyä havainnoida ja tehdä oppimista edistäviä tulkintoja lasten toiminnasta liikuntatilanteissa. Physical activity, fitness, and health: The model and key concepts. Lasten liikuntaharrastuksen edistämisen näkökulmasta tulos on rohkaiseva. Jyväskylän yliopisto, Lapsitutkimuskeskus. Lisäksi lapset kävelivät joka päivä yhteensä 800 metrin matkan läheiselle yläkoululle syömään. Vaikka oppilaat saivat valita tehtävät ja toimia itsenäisesti, opettaja oli kuitenkin aktiivisesti läsnä myös vapaassa toiminnassa. Liikunta ja tiede 35(3), 24-28.. On kuitenkin huomioitava, että tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus esikoulussa nousikin analysoituja liikuntatunteja suuremmaksi. 1994. International proceedings and consensus statement. Tulokset osoittivat, että myös tarkkailu sisälsi paljon sanatonta läsnäoloa. Ilman erilaisten aineistojen ja menetelmien käyttöä tätä ei olisi havaittu. Kun tunneilla lisäksi oli myönteinen ja opettajan turvallisen läsnäolon sävyttämä ilmapiiri, oppilaat uskalsivat osallistua liikuntaan kukin omista lähtökohdistaan. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tärkeää saada lisää tietoa liikunnanopettajan toiminnasta ja opetusviestinnästä suhteessa erilaisten oppilaitten oppimiseen. Reilu kolmannes opettajan toiminnasta analysoiduilla tunneilla oli oppilaiden toiminnan tarkkailua. Kun oppilaalla oli motorisia vaikeuksia, opettaja auttoi häntä hahmottamaan tehtävää ja omaa kehoaan ohjaamalla sanallisesti ja manuaalisesti sekä muokkaamalla fyysistä ja sosiaalista ympäristöä. Oppilaitten reippaan liikunnan määrä analysoiduilla tunneilla jäi alhaiseksi
4th ed. Helsingin yliopiston tutkimusja koulutuskeskus Paimenia. University of Jyväskylä . Liikunta & tiede 41 (6), 21-26. Sääkslahti, A., Numminen, P., Raittila; P., Paakkunainen, U. Soveltava liikunnanopetus. Liikunta ja tiede 41 (6), 50-57. Sääkslahti, A. Vogler, E. Jyväskylän yliopisto. 1998. Saarijärvi: Paimenia-kustannus. 2005. 2nd ed. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänja verisuonitautien riskitekijöihin. Liikunta ihmisen elämänkulussa. Huovinen, T. Arjen oma liikunta lasten liikunnan perusta. Sallis, J., Berry, C., Broyles, S., McKenzie, T. 1999. & Rintala, P. Koljonen, M, & Rintala, P. & Silverman, S. 6/20Cl6, TUTKIMUSARTIKKEU, Yksilöllistäminen esiopetuksen liikunnassa 39. W., Koranda, P. Applying research to enhance instruction. M. Jyväskylän yliopisto. Varstala, V. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Ohjauksesta oivallukseen. Liikunta ja tiede 39(6), 30-32. Huovinen & L. Sääkslahti, A. Väitöskirja. lncluding students with special needs in physical education. Erityispedagogiikan pro gradu-tutkielma. & Tannehill, D. McKenzie, T., Sallis, J. Opettajan toiminta ja oppilaiden liikunta-aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & Ashworth, S. Motoriset ongelmat ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä : Liikunta harjoittaa keskittymistä ja havaintokykyä. lncluding a child with severe cerebral palsy in physical education: A case study. Adapted Physical Activity Ouarterly 11 (2), 115-129. & Nader, P. Väitöskirja. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus. Active supervision and students' physical activity in middle school physical education. 1995. Clumsiness in adolescent: Educational, motor and social outcomes of motor delay detected at 5 years. 2004. Mosston, M. Studies in Sport, Physical Education and Health 45. Laasonen, K. Liikunta ja tiede 39(1 ), 22-29. Heikinaro-Johansson, P. Teoksessa P. 2003. Väitöskirja. Soveltava liikunnanopetus muuttuvassa koulussa. Keating, X., Kulinna, P. Luukkonen, E. 1998. Mawer (toim.) Learning and teaching in physical education. Teaching physical education. Teoksessa P. 2005. 2003. & van der Mars, H. SOFIT: System for observing fitness instruction time . Pediatric Exercise Science 14(2), 135-146. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus. 2006. 2005. Thomas, J., Nelson, J, & Silverman, S. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opintojakso liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Medicine and Science in Sport and Exercice 27, 1042-1049. & Kannas, L. Pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret liikunnan harrastajina. 1-3. London: Falmer Press, 149-167. Journal of Teaching in Physical Education 21 (1 ), 75-90. Communication Ouarterly 44(3), 297-307. Rajala, 0. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. 2005. Huovinen & L. & Siedentop, D. 1998. 1995. Väitöskirja. Heikinaro-Johansson, P. Adapted Physical Activity Ouarterly 17(2), 161-175. Liikunnan opetusprosessin A, B, C. Puheviestinnän lisensiaatin tutkimus. Opetushallitus. Klemola, U., Heikinaro-Johansson, P., Lintunen, T. Jyväskylän yliopisto. Pope, R., Coleman, K., Gonzales, E., Barron, F. Valokorpi, P. Rink, J. Porvoo: WSOY, 342-359. Pihlaja, P. Sosiaalija terveysministeriö, Opetusministeriö & Nuori Suomi. 1996. 2001. 1 Cantell, M., Smyth, M. Psykomotoriikka kokonaiskehityksen tukena, kun lapsella on oppimisvaikeuksia. Päivähoidon syrjällä erityispäivähoito. Developing teaching skills in physical education. & Nader, P. Liikunta varhaiskasvatuksessa. 2000. painos. Ohjausteorian kehittelyä . Schuldheisz, J. Jyväskylän yliopisto. 2000. Rink, J. Selvityksiä 7. Teoksessa P HeikinaroJohansson, T. Kuusela, M. 2006. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Porvoo WSOY, 30-40. & Barraclough, R. Liikunnanopetuksen tarkkailuja analysointisysteemi. lnstruction from a learning perspective. Jyväskylän yliopisto. Ojanen, S. Teoksessa C Hardy & M. & Rovio, E. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 3. Numminen, P. 2003. Lintunen, T. Sosiaalija terveysministeriö. 5th ed. lnclusion practices of effective elementary specialists. 5th ed. Väitöskirja . Oppimateriaaleja 99. Helsinki: Tammi. 1992. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Effective instruction in physical education . Studies in Sport, Physical Education and Health 39. & Romance, T. Journal of Teaching in Physical Education 11 (2), 195-205. Nupponen, H., Halme, T. Toimintatutkimus erityisliikunnanopettajan työstä . 2004. Liikunta ja tiede 37(6), 19-22. Tukea vuorovaikutukseen sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opetussuunnitelma liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Company. 1996. Simulated recall opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan tutkimisen menetelmä. Jyväskylän yliopisto. Pönkkö, A. 2001. 2002. & Parkkisenniemi, S. Väitöskirja. Liikunta ja tiede 42(4), 4-9. Ennis (toim.) Student learning in physical education. 2005. & Ahonen, T. & Laakso, L. 6-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus. Viholainen, H. Measuring teaching behaviors, lesson context, and physical activity in school physical education programs: Comparing the SOFIT and C-SOFIT instruments. Klemola, U. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 282. Siedentop, D. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan . Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. 2000. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. Puheviestintätaidot ja opettajuus: aineenopettajiksi opiskelevien viestintäkäyttäytyminen ja puheviestintätaidot opetusharjoittelun aikana . Jyväskylän yliopisto. & Palomäki, S. Huovinen & L. 1994. 2004. Käyttäjän ohjekirja. Teoksessa S. Esiopetuksen liikunnan opetussuunnitelman toteuttaminen perusopetuksen yhteydessä. McCroskey, J., Fayer, J., Richmond, V., Sallinen, A. 2000. 1999. Kansanen & K. Heikinaro-Johansson, T. 2005. Tuomi, J. Silverman & C. Patrikainen, S. A multi-cultural examination of the relationship between nonverbal immediacy and affective learning. 2003. 1997. Jyväskylän yliopisto. 2000. Champaign, IL: Human Kinetics, 165-186. 2003. LIIKUNTA & TIEDE 43. Validity of revised system for observing fitness instruction time (SOFIT). 2002. Variability and tracking of physical activity over 2 yr in young children . Jyväskylän yliopisto. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Teoksessa P. Jyväskylän yliopisto. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Research methods in physical activity. Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Vanhemmat ja lastentarhanopettajat päiväkotilasten minäkäsityksen tukena. Tallaako lapsi kielensä päälle. 2002. Jyväskylän yliopisto. Juva: PS-kustannus, 239-260. & Välimäki, 1. 1999. Studies in Sport, Physical Education and Health 62 . 2002. Porvoo WSOY, 24-29. Toimintatutkimus. LaMaster, K., Gail, K., Kinchin, G. Heterogeenisen ryhmän liikunnanopetus koulun esiopetuksessa. Champaign, IL: Human Kinetics. Liikuntakasvatuksen laitos. Helsinki: Yliopistopaino. Oppilaantuntemuksesta yksilöllistämiseen ja turvallisen oppimisympäristön luomiseen. Measurement in Physical Education and Exercise Science 3(4), 207-220. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 17. Adapted Physical Activity Ouarterly 15(1 ), 64-81. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & Toom, A. Rintala, P., Välimaa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Villberg, J. Uusikylä (toim.) Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. & Sarajärvi, A. & Heath, E. San Francisco: Benjamin Cummings. Huovinen, T. 2004. HeikinaroJohansson, T
Sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan siis ihmisenä elämiseen ja olemiseen, mutta myös mielekkään ja tuloksellisen koulunkäynnin saavuttamiseen (Kokkonen & Siponen 2005). The study showed that physical education with its special features enables the pupils' social and emotional growth in ali areas of core competence. The teachers' methods of supporting the pupils' social and emotional growth included encouragement, interactive discussions, intervening in unfair situations, the teacher's own example and various pedagogical and didactic means such as creating opportunities for co-operation, using random selections and diversification. Tutkimus osoitti, että liikunnanopetus erityispiirteineen mahdollistaa oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisen kaikilla ydinpätevyysalueilla. The purpose of the study was to establish by which means PE teachers support the social and emotional growth of their pupils during the PE classes and what kind of experiences they have of this support. luokkalaisille. Ydinpätevyysalueet ovat tietoisuus itsestä ja toisista, myönteiset arvot ja asenteet, vastuullinen päätöksenteko ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Supporting social and emotional growth comprehensively, continuously and systematically requires the teachers· know-how and ability for inventive application. Liikunnanopettajien kokemusten mukaan sosioemotionaalisen kasvun tukeminen vaikuttaa sekä oppilaiden yksilöllisten taitojen kehittymiseen että oppilasryhmän sosiaaliseen toimintaan. Of the areas of social and emotional growth, the PE teachers felt that they were particularly able to support the pupils in facing their strengths and weaknesses, regulating emotions, ability to co-operate, peaceful resolution of conflicts as well as integrity and fairness. Lisäksi opettaja oppii myös itse jatkuvasti uusia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja. Asiasanat: liikuntakasvatus, sosioemotionaa!iset taidot, teemahaastatte!u, fenomenologia ABSTRACT Kauko, K., Klemola, U. The core competence areas are awareness of self and others, positive attitudes and values, responsible decision making and social interaction skills. Sosioemotionaalisen kasvun kokonaisvaltainen, jatkuva ja johdonmukainen tukeminen edellyttää opettajalta tietotaitoa ja kekseliästä sovelluskykyä. The approach of the study was phenomenological. Sosioemotionaalisen kasvun alueista liikunnanopettajat kokivat voivansa tukea erityisesti oppilaiden vahvuuksien ja heikkouksien kohtaamista, tunteiden säätelemistä, yhteistyökykyä, ristiriitatilanteiden sopuisaa selvittämistä sekä rehellisyyttä ja reiluutta. Understanding and making visible the pedagogic work on social and emotional aspects implemented in physical education teaching provides tools for achieving the pedagogical objectives of the school. Supporting the social and emotional growth of pupils views and experiences of PE teachers. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisin keinoin liikunnanopettajat tukevat oppilaidensa sosioemotionaalista kasvua liikunta tunneillaan ja minkälaisia kokemuksia heillä on tukemisesta. Liikunnanopetuksessa toteutettavan sosioemotionaalisen kasvatustyön ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen antavat välineitä koulun kasvatustavoitteiden saavuttamiseen. Liikunta & liede 43(6), 40-46. Tutkimuksen aineisto koostui teemahaastatteluista, joiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. OPPILAIDEN SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN TUKEMINEN 11 11 LIIKUNNANOPETTAJIEN NAKEMYKSIA JA KOKEMUKSIA KIRSI KAUKO', ULLA KLEMOLA 2 1 Maijamäen koulu, Naantali, 2 Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto Yhteyshenkilö: Kirsi Kauko, Papinkatu 2, 20540 Turku Puhelin: 044-2600799, sähköposti: kirsi.kauko@naantali.fi TIIVISTELMÄ Kauko, K., Klemola, U. Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia. 2006. Koulun tulee omalta osaltaan olla ohjaamassa ja kehittämässä sosioemotionaalisia taitoja, joiden avulla nuori voi toteuttaa itseään persoonallisesti omien tavoitteidensa suunnassa ja samalla muiden tarpeita huomioiden. According to the experiences of the PE teachers, supporting the social and emotional growth hasan influence on both the development of the pupils' individual skills and the social actions of the group of the pupils. The data of the study consisted of thematic interviews, and the analysis method used was content analysis. Liikunta & liede 43(6), 40-46. Opettajien keinoja tukea oppilaiden sosioemotionaalista kasvua olivat muun muassa kannustaminen, vuorovaikutteinen keskustelu, puuttuminen eriarvoisiin tilanteisiin, opettajan oma esimerkki sekä erilaiset pedagogis-didaktiset keinot kuten yhteistyömahdollisuuksien luominen, satunnaisjakojen tekeminen ja eriyttäminen. Tärkeää on sekä yksilöllisten että yhteisöllisten kasvatustavoitteiden edistäminen. Key words: physical education, social and emotiona! skills, thematic interview, phenomeno!ogy JOHDANTO Yhteiskunta asettaa koululle niin tieto-, taitokuin kasvatustavoitteita. Tutkimuksen ote oli fenomenologinen. In addition, the teachers themselves aisa continuously learn new skills needed in social interaction. The theoretical background of the study used was the classification by Payton et al. 2006. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) edellyttävät opetukselta useita oppilaiden sosioemotionaalista kasvua tukevia toimia kuten esimerkiksi vastuuntuntoisuuden, yhteistyötaitojen ja. (2000) of the core competence areas of social and emotional growth. Kohdejoukkona oli kolme naisja kaksi miesliikunnanopettajaa, jotka opettivat liikuntaa perusopetuksen 7 .-9. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin Paytonin ja muiden (2000) luokitusta sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueista. Moniarvoistuva ja tiimityötä korostava yhteiskunta vaatii vuorovaikutussuhteissa tarvittavien sosioemotionaalisten taitojen yhä kokonaisvaltaisempaa hallitsemista. 40 UIKUNTA & TIEDE 43 , 6/20Q5 , TUTKIMUSARTlKKEU • Sosioernolionaalisen kas\r\Jn tukeminen The target group was three female and two male PE teachers, who taught physical education to grades 7 to 9
Liikunnanopetuksen yhteydessä on kuitenkin toteutettu erilaisia sosioemotionaalisia taitoja edistäviä ohjelmia sekä Suomessa ja ulkomailla. Oppilaat harjaantuivat kyvyissään ilmaista omia tarpeitaan ja oppivat ottamaan vastuuta sekä itsestään että oppituntien onnistumisesta. Lisäksi opetussuunnitelman eheyttäviin kokonaisuuksiin kuuluu ihmisenä kasvamisen alue, jonka integroituna eri oppiaineisiin tulisi turvata oppilaiden sosioemotionaalista oppimista ja kasvua. 2000). Tutkimus hyödynsi teorialähtöistä analyysia (Tuomi & Sarajärvi 2003, 94, 98) siten, että aikaisempaa tietoa testattiin uudessa kontekstissa. 1997, 1-3; Graczyk ym. 1995; Martinek ym. taulukko 1). Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen sen tarkastellessa liikunnanopettajien kokemuksia ja suhdetta omaan elämäntodellisuuteen (ks. Sosioemotionaalisten taitojen harjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia sekä oppimisilmapiiriin että oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen kehittymiseen (Cohen 1999; Elias ym. Rydellin ja Henricssonin (2004) sekä Lewisin (2001) lisäksi Kuuselan (2001; 2005) tutkimus kannustaa opettajia häiriökäyttäytymistä kohdatessaan käyttämään humanistisia menetelmiä rankaisemisen sijaan. Tutkimustehtävät ohjasivat aineiston analysointia,joka suoritettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. 2000). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisin keinoin liikunnanopettajat tukevat oppilaidensa sosioemotionaalista kasvua liikunta tunneillaan ja minkälaisia kokemuksia heillä on tukemisesta. (Rydell & Henricsson 2004.) Lewis (2001) puolestaan totesi määrällisessä tutkimuksessaan, että opettajan käyttämien kurinpitomenetelmien ja oppilaan vastuuntunnon kehittymisen välillä oli vahva yhteys. Pakottavat menetelmät kuten rangaistusten antaminen ja vihaisuus aiheuttivat oppilaiden vetäytymistä toiminnasta ja vähensivät oppilaiden vastuuntuntoa. On kuitenkin osoitettu, että liikunnanopettajiksi opiskelevat kokivat tarvitsevansa konkreettista ohjausta ja opetusta vuorovaikutustilanteiden kohtaamiseen koulussa (Klemola 2003; Klemola ym. Haastattelukysymykset muodostettiin fenomenologisen lähestymistavan mukaan avoimiksi, jotta opettajien vastaukset olisivat kuvailevia ja kertomuksenomaisia. Haastattelurunkona toimivat sosioemotionaaliset ydinpätevyysalueet (tietoisuus itsestä ja toisista, myönteiset arvot ja asenteet, vastuullinen päätöksenteko, sosiaaliset vuorovaikutus taidot). Humanistisen opetusotteen ja hyvän oppilaskontrollin omaavat opettajat puolestaan käyttävät epäautoritäärisiä strategioita kuten oppilaiden kanssa yhdessä käytävää keskustelua ja perustelun etsimistä. 2000) ja uutena kontekstina liikunnanopetus ja liikunnanopettajien näkemykset ja kokemukset. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKEU • Sosioemotionaalisen kaS\t'lln tukeminen 41. 2004). (Kuusela 2005, 87, 107.) Opetussuunnitelman asettamista tavoitteista huolimatta tällä hetkellä ei ole juurikaan tietoa oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisen toteutumisesta eri oppiaineissa. 1997, l; Norris 2003). (ks. Pätevyysalueet rakentuvat useista elementeistä, jotka ovat osin päällekkäisiä ja toisiinsa läheisesti liittyviä. Kolme naisopettajaa ja yksi miesopettaja olivat saaneet täydennyskoulutusta sosioemotionaalisen oppimisen alueilla (esim. 1995) ja koulumenestykseen (Martinek ym. Paytonin ja muiden (2000) luokittelussa sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueet sisältävät taitoja, arvoja ja asenteita, jotka tulee huomioida edistettäessä lasten ja nuorten myönteistä oppimiskäyttäytymistä sekä sosiaalista ja persoonallista kasvua ja kehitystä. Ohjelmien on havaittu vaikuttavan myönteisesti muun muassa oppimisilmapiiriin sekä oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen (Kuusela 2001; 2005), käyttäytymiseen (Compagnone 1995; Gibbons ym. Opettajan humanistinen opetusote, esimerkiksi keskustelun ja aktiivisen kuuntelun käyttäminen, vähensi oppilaiden häiriökäyttäytymistä ja lisäsi vastuuntuntoa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2005. Osoituksena koulujärjestelmän halukkuudesta vastata koulun ja työelämän tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan nähdä sosioemotionaalisten taitojen opetuksen tuominen osaksi terveystiedon oppiainetta. 1995; Hastie & Buchanan 2000; Hellison 1995; 2003; Rantala 2006), ongelmanratkaisutaitoihin (Hastie & Buchanan 2000; Sharpe ym. Kunkin pätevyysalueen sisällä tutkija teemoitteli opettajien näkemyksiä pätevyysalueista sekä tukemisen keinoista. Esimerkiksi ensimmäisessä ydinpätevyysalueessa (tietoisuus itsestä ja toisista) teemoiksi nousi kaksi kokonaisuutta: oppilaiden tunteiden sekä heikkouksien ja vahvuuksien tukeminen. Jatkuvan ja systemaattisen sosioemotionaalisten taitojen harjoittelun on havaittu edistävän myös oppilaiden koulumenestystä (Elias ym. Rydellinja Henricssonin (2004) mukaan opettajan työn eräs tärkeä osa ovat toimintamallit, joita opettaja käyttää kohdatessaan oppilaiden ongelmakäyttäytymistä. Kuusela koki käyttämänsä vuorovaikutusmenetelmät (eläytyvän kuuntelun, minä viestit ja ekosysteemiset menetelmät) toimiviksi tavoiksi kohdata oppilaat ja ongelmatilanteet. 2000.) TUTKIMUSAINEISTO JA-MENETELMÄT Artikkelissa tarkastellaan sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueiden avulla liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta liikuntatunneilla. Tutkimus lähti liikkeelle ajatuksesta, jossa sosioemotionaalinen oppiminen nähdään tärkeänä ja tällä hetkellä koulun kasvatustyössä osin puutteellisesti toteutuvana. Tutkimuksen kohdejoukkona oli kolme naisja kaksi miesliikunnanopettajaa, jotka opettivat perusopetuksen 7.-9. Opettajien anonymiteetin säilyttämiseksi nimet on muutettu. Laine 2001; Perttula 1995; Varta 1992, 23-24). Opettajat olivat iältään 29-42-vuotiaita ja opetuskokemusta heillä oli 3-18 vuotta. 1999), sosiaalisiin taitoihin (Salomon 1997) , vastuuntuntoon (Gibbons ym. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 5, 7, 17, 130-133, 160-161.) Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen koulussa edesauttaa oppilaita muodostamaan myönteistä kuvaa itsestä, käyttäytymään vastuullisesti, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, menestymään koulu työssä ja toimimaan yhteistyökykyisesti ja toiset huomioivasti (Payton ym. Lions-Quest -koulutus, Nuisku -ohjaajakoulutus). Ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa saatujen tulosten mukaan opettajien heikko kontrolli luokka tilanteissa ja vahtiva ote ovat yhteydessä autoritäärisiin toimintamalleihin kuten sanalliseen moittimiseen ja fyysiseen rauhoitteluun. Litteroitavaa aineistoa kertyi haastattelukerrasta riippuen 80-150 minuuttia, yhteensä noin kymmenen tuntia. suvaitsevaisuuden edistämistä. Tutkimuksen teoriatausta perustuu kansainvälisen tutkimusorganisaation CASEL:n (Collaborative to Advance Social and Emotional Learning) tutkijoiden Paytonin, Wardlawin, Craczykin, Bloodworthin, Tompsettin ja Weissbergin (2000) työstämään luokitukseen sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueista. Ydinpätevyysalueet ovat tietoisuus itsestä ja toisista, myönteiset arvot ja asenteet, vastuullinen päätöksenteko ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot (ks. 1999). Liikuntatunteja pidetään erinomaisena sosioemotionaalisen kasvun alustana, sillä liikunnanopetus tarjoaa toiminnallisen ja yhteistyötä korostavan luonteensa vuoksi runsaasti tilanteita, joita voidaan käyttää apuna sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa. (Payton ym. Toimivalla vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä myös syrjäytymistä (Veijola 2003), joka häiriökäyttäytymisen ohella tunnustetaan huolestuttavaksi sosiaaliseksi ongelmaksi kouluissa. Kuusela (2001 ; 2005) tutki sosioemotionaalisten taitojen opettamisen soveltumista liikunnanopetukseen. luokkia. Tässä tutkimuksessa aikaisempana tietona ja teoriana toimi sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueet (Payton ym. Tutkimusjoukon heterogeenisyyden turvaamiseksi liikunnanopettajat valittiin harkinnanvaraisesti iän, sukupuolen, työkokemuksen ja sosioemotionaalisen täydennyskoulutuksen perusteella. Tutkimuksia opettajien kyvyistä ja keinoista tukea oppilaiden sosioemotionaalista kasvua on tarjolla niukasti. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävään kurssiin sisältyi sekä teoriaopetusta että käytännön harjoitteita perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla
Haastattelutilanteet olivat vuorovaikutteisia ja molemmilla osapuolilla oli mahdollisuus tarkistaa kuulemaansa ja tehdä tarkentavia kysymyksiä ( vrt. Tutkimusprosessin luotettavuustarkastelu perustui laadullisen tutkimuksen metodikirjallisuudessa esitettyihin luotettavuustekijöihin, joita ovat tutkijan subjektiviteetin ymmärtäminen sekä aineiston keruun, analyysin, tulkinnan ja raportoinnin arviointi. Ja sitten ne luulee, että verrataan toisiin. Heikkouksien ja vahvuuksien tukikeinoiksi osoittautuivat kannustaminen, kilpailun korostamattomuus, eriyttäminen, pienpelien käyttäminen ja tasoryhmissä suorittaminen. Haastatelluista kaksi naisliikunnanopettajaa oli käyttänyt opetuksessaan erilaisia tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja ilmaisemiseen liittyviä harjoitteita. Niin ne on aivan hymyileviä naamoja sitten, kun ne toteaa, että me parannettiin eniten. Opettajat olivat nähneet usein runsaasti vaivaa keksiessään erilaisia harjoitteita vähentääkseen vertailua muihin ja luodakseen heikoille oppilaille onnistumisen elämyksiä ja itseyden tunteita. Heikkouksien ja vahvuuksien tukemisessa käytettyjä keinoja olivat muun muassa sanallinen kannustaminen, eriyttäminen ja satunnaisjakojen tekeminen. Myös liikunnanopettajien kokemuksia ja käsityksiä tukemisen edellytyksistä ja hyödyllisyydestä teemoiteltiin. Oppilaiden vahvuuksien tunnistamisessa ja esille tuomisessa liikunnanopettajat kokivat työnsä tarpeelliseksi, sillä osalla oppilaista oli vaikeuksia tunnistaa omia vahvuuksiaan. Näkökulmien havainnointi: Kyky havainnoida ja huomata muiden näkökantoja. Sosiaalisten normien analyysi: Kyky arvioida kriittisesti käyttäytymiseen ja sosiaalisiin sääntöihin liittyviä sosiaalisia, kulttuurisia ja median välittämiä viestejä. Yhteistyö: Kyky toimia omalla vuorolla ja olla osallisena parija ryhmätyöskentelyssä. Neuvottelu: Kyky huomioida ristiriidan kaikki näkökulmat ratkaistakseen ristiriita rauhanomaisesti ja kaikkia osallisia tyydyttävällä tavalla. Yksi opettajista toivoi oman anonymiteettisuojansa tarkentamista. Vastuullinen päätöksenteko: Ongelmien tunnistaminen: Kyky tunnistaa tilanteita, jotka edellyttävät päätöksen tai ratkaisun tekemistä ja kyky arvioida rajoja, riskejä ja voimavaroja. "Vaikka, että montako sormilyöntiä saat parin kanssa minuutissa tehtyä. Syrjälä ym. Tavoitteiden asettelu: Kyky asettaa positiivisia ja realistisia tavoitteita. Opettajien mukaan suurin osa oppilaista harjaantui ja uskaltautui ilmaisemaan tunteitaan harjoittelun myötä. Sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueet (Payton ym. Kauko 2005, 51-52),joiden tarkoituksena oli kehittää oppilaiden tunnetaitoja. Tunteiden hallinta: Kyky säädellä omia tunteita. Yhteisöllinen vastuu: Aikomus vaikuttaa yhteisössä ja suojella ympäristöä. TAULUKKO 1. Siihen tuleekin ihan toinen näkökulma. Ongelmanratkaisu: Kyky kehittää, toteuttaa ja arvioida positiivisia ja tilanteeseen sopivia ratkaisuja ongelmiin. Luotettavuuden kriteerinä tutkimuksessa toimii tällöin todellisuuden tuntu ja sen välittäminen lukijalle (vrt. Toisten kunnioittaminen: Aikomus hyväksyä ja kunnioittaa erilaisia yksilöitä ja ryhmiä ja arvostaa ihmisten oikeuksia. Oppilaiden onnistumisen tunteiden luomiseksi ja motivaation säilyttämiseksi opettajat käyttivät erilaisia pedagogis-didaktisia keinoja kuten pienpelien suosimista ja tasoryhmissä suorittamista. Kyky välttää painostavia tilanteita ja viivyttää toimimista, kunnes tuntee olevansa riittävän hyvin valmistautunut. Aineiston analyysi ja tulkinta systemaattisella sisällönanalyysilla tukee luotettavuutta. TULOKSET Opettajien keinoja tukea sosioemotionaalista kasvua Liikunnanopettajien jokapäiväisiä keinoja oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun ensimmäisen pätevyysalueen, tietoisuus itsestä ja toisista, tukemiseksi olivat kannustaminen, keskustelu, kilpailun korostamattomuus ja eriyttäminen. Opettajat pitivät tärkeänä myös opettajan omien tunteiden näyttämistä ja selittämistä oppilaille. Opettajat tarkastivat tehdyt tulkinnat tutkimuksen raportointivaiheessa (vrt. Subjektiivisuuden ja oman esiymmärryksensä tiedostamiseksi tutkija, ensimmäinen kirjoittaja, piti koko tutkimusprosessin ajan päiväkirjaa, jonka avulla hän seurasi oman esiymmärryksensä kehittymistä (Eskola & Suoranta 1998, 17-18, 211). Harjoitteet auttoivat myös opettajaa tiedostamaan ja huomioimaan oppilaiden tunteita. 2000, suomentanut Kauko 2005) Tietoisuus itsestä ja toisista: Tietoisuus tunteista: Kyky tunnistaa ja nimetä omia tunteita. 42 UI KUNTA & TIEDE 43 , 6/ 2006 , TUTKIMUSARTIKKEU , Sosioemoliooaalisen kasvun tukeminen Haastattelurungon toimivuus ja vastaavuus tutkimustehtäviin varmistettiin pilottihaastattelun avulla. Käytettyjä harjoitteita olivat muun muassa tunnerivi, tunnearviointi, tunnesäätilakortit ja tunnekuvat (ks. Ilmaisu ja viestintä: Kyky aloittaa ja ylläpitää keskustelua ja ilmaista selkeästi omia ajatuksia ja tunteita sekä sanallisesti että sanattomasti. Eskola & Suoranta 1998, 17-18, 211,213, 220-222). Eriyttäminen ja kilpailun korostamattomuus olivat tärkeitä keinoja vähentää oppilaiden oman suorituksen vertailua muiden suorituksiin. Opettajat korostivat, että omista tunteista kertominen oli vapaaehtoista tunteiden ilmaisemiselle annettiin mahdollisuus. Roolimallina toimimista pidetäänkin tehokkaana tapana ohjata oppilaiden käytöstä (Heikinaro-Johansson ym. 1999). Liikunnanopettajien kokemusten voidaan kuitenkin olettaa paljastavan jotakin yleistä liikunnanopetukseen sisältyvästä sosioemotionaalisesta kasvatustyöstä, sillä ihmisillä yhteisön jäseninä katsotaan olevan yhteisiä piirteitä ja merkitysperinteitä (ks. Hirsjärvi & Hurme 2000, 189). Aineisto koostui viiden yksilöllisen opettajan haastattelusta ja siksi tutkimustuloksia ei ole syytä yleistää vaan käsitellä lähinnä tutkimusaihetta kuvaavina ja selittävinä. 1994, 136-137). Sosiaaliset vuorovaikutustaidot: Aktiivinen kuuntelu: Kyky osoittaa muille sekä sanallisesti että sanattomasti, että he ovat tulleet ymmärretyksi. Ne menee niin hyvin siihen mukaan, ja sillä. Tunnetaitojen ja tunnepuolen kasvun vahvistamista helpompaa opettajille olikin oppilaiden heikkouksien tukeminen, johon liikunnanopettajakoulutus antaa opettajien mielestä käyttökelpoisia keinoja. Rakentava ajattelu itsestä: Kyky havaita omia vahvuuksia ja heikkouksia ja käsitellä joka päivä isiä haasteita itsevarmasti, luottavaisesti ja elämänmyönteisesti. Mutta sitten tehdään uudestaan ja kysynkin, että minkä verran paransitte sitä omaa suoritusta. Avun etsiminen: Kyky tunnistaa avun ja tuen tarve ja etsiä tarkoituksenmukaista apua. Myönteiset arvot ja asenteet: Henkilökohtainen vastuu: Aikomus sitoutua turvalliseen ja terveelliseen käyttäytymiseen ja olla rehellinen ja reilu toisten kanssa toimiessa. Kieltäytyminen: Kyky kieltäytyä ja pysyä omassa kannassa. Mutta sit ne, jotka on ehkä vähän heikompia, ne onnistuu sillä toisella kerralla paremmin. Usein ne, jotka oli heti aluksi tosi hyviä, niin ne ei välttämättä saa parannettua sitä ihan hirveesti. Laine 2000)
Toisaalta opettajat näkivät oman asemansa arvokkaana tilaisuutena olla vaikuttamassa oppilaiden arvoihin ja asenteisiin. Käytännössä tämä tarkoitti liikuntalajien valintaa tuleville liikuntakursseille ja oppitunneille. Erään opettajan oppilaat olivat arvioineet sekä omaa että toisten työs. Opettajien mukaan sääntöjen oli tarkoitus luoda yhtenäisyyden tunnetta ja toisaalta turvata jokaisen oppilaan asema ryhmässä. kentelyä ryhmässä arviointikaavakkeen avulla. Se riitti, että ne sai kertoa sen ehsymishohemuhsensa ja että he myöhästyivät seuraavalta tunnilta. Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen edellyttää opettajien mukaan monipuolista osaamista sekä erityisesti tarkkavaisuutta ja kykyä tarttua kasvatustilanteisiin. "Suunnistuhsesta tulee mieleen sellainen, että seishalle tullut ryhmä tuli sanomaan, että ope me ehsyttiin kaikki viime vuonna. Deline (1991) sekä Elias ja muut (1997, 9) painottavatkin, että päätöksen tekemistä ja ongelman ratkaisemista tulee harjoitella. Opettajat olivatkin antaneet seitsemäsluokkalaisille yleensä vähemmän päätöksentekovastuuta kuin yhdeksäsluokkalaisille. Kasvattavien arvokokemusten tuottamista pidetäänkin tärkeänä osana opettajan ammattitaitoa (Launonen &: Pulkkinen 2004a). (Payton ym. Opettajat tukivat oppilaidensa ryhmätyötaitoja esimerkiksi muokkaamalla ryhmien kokoonpanoja satunnaisjakojen avulla ja antamalla oppilaille ryhmän kesken erilaisia roolitehtäviä. Ja sitten rupesin, että mitä me tällä tunnilla ollaan tehemässä,jayhsin teitä ei laiteta mihinkään. Esimerkiksi toimiminen erilaisissa ryhmissä edellyttää muun muassa kykyä neuvotella rauhanomaisesti ja välttää epäsuotuisaa käyttäytymistä ( vrt. Terveystiedossa harjoiteltuja vuorovaikutusja tunnetaitoja voikin integroida liikuntatunneille. Liikunnanopettajien mukaan oppilaiden vuorovaikutustaidot olivat hyvin heterogeeniset. Lintunen 2004 ), jotka jo sinällään kuvastivat oppituntien arvoperustaa. Arvokasvatus koettiin kuitenkin haastavana, sillä opettajan tulee keskittyä oppitunnilla moneen asiaan yhtä aikaa. Opettajat näkivät liikuntatunnin hyvänä mahdollisuutena edistää erityisesti muiden kunnioittamista, reiluutta ja rehellisyyttä. Opettajien mukaan oppilaiden asenteisiin ja arvoihin voi vaikuttaa erityisesti epäarvoisiin tilanteisiin puuttumalla ja opettajan omalla esimerkillä suotuisasta käyttäytymisestä. Suurten opetusryhmien kanssa toimiessa vastuun jakaminen oppilaille voi oppitunnin onnistumisen kannalta olla myös välttämätöntä. Että nyt näitä pelottaa, että nyt pitää kuunnella se heidän kokemuksena viime vuodesta, ja sitten sen jälkeen lähteä rakentamaan sitä luottamusta. Brooks (1999) näkee koulun erinomaisena ympäristönä edistää oppilaiden vastuullista päätöksentekokykyä. Roolien jakamisen opettajat totesivat toimivaksi menetelmäksi saada kaikki oppilaat osallistumaan. saa sitten kannustettua niitä harjoittelemaan lisää. Liikunnanopettajat korostivat, että oppitunneilla syntyneet ristiriitatilanteet on aina syytä selvittää. Ja mä ehahs vähän naurahdin sille, että mitenkä te kaikki ootte voinut eksyä, kunnes mä tajusin, että nyt pitää kuunnella. Ristiriitatilanteissa omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on olennaisen tärkeää. Liikunnanopettajat olivat antaneet oppilailleen vaikutusmahdollisuuksia erityisesti oppisisältöjen suunnittelussa. Esimerkiksi pelitilanteessa sattuneen virheen myöntämisen ja sovittelun kautta oppilaat oppivat kantamaan vastuuta tekemistään ratkaisuista. Opettajien mukaan yhdessä sovittuihin ja virallistettuihin sääntöihin oli myös kenen tahansa perusteltua pala ta. 2000). Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen haastavaa ja hyödyllistä Liikunnanopettajien mukaan sosioemotionaalisen kasvun tukeminen on osa koulun jokapäiväistä arkea. Valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä oppilaat itsekin toivoivat saavansa lisää vaikutusmahdollisuuksia koulutyössä (Savolainen 2002) . Sääntöjen tekeminen nähtiin eräänä opettajan keinona pyrkiä vähentämään oppilaiden riskiä joutua eriarvoiseen ja pilkattuun asemaan. Oppilaiden kanssa yhdessä laaditut säännöt käsittelivät yleensä tehtävän suorittamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita (vrt. Liikunnanopettajien mukaan vastuun antamisen oppilaille tulee tapahtua hiljalleen oppilaan iän lisääntyessä. Opetuksessaan he halusivat ilmentää ihmisarvon kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Satunnaisjakojen avulla voidaan varmistua siitä, ettei kukaan jää parittomaksi tai ilman ryhmää ja kaikki ovat lähtötilanteesta alkaen tasa-arvoisia osallistumaan ryhmän työskentelyyn. Saatte mennä haverin kanssa, eikä tarvii käydä näitä kaikkia (rasteja). Konkreettinen esimerkki arvojen tuomisesta oppilasryhmälle näkyväksi oli yhteisten toimintaperiaatteiden luominen, jota osa liikunnanopettajista käytti jatkuvasti osana opetustaan. Vuorovaikutustaitoja on syytä harjoitella, ja sen tulee opettajien näkemysten mukaan tapahtua pääasiassa terveys tiedon tunneilla ( vrt. Oppilaiden mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä liittyen omaan opiskeluun ja tapaan suorittaa annettu tehtävä kehittää oppilaiden vastuunottokykyä (Brooks 1999). Vastuullinen päätöksenteko tukemisen kohteena nähtiin tärkeäksi, sillä liikunnanopettajien mukaan oppilasta tulee ohjata ja kannustaa ottamaan vastuuta oman elämänsä päätöksistä ja tapahtumista. Ryhmätyöskentelyn edellytysten tietoiseksi tekeminen onkin olennainen osa ryhmätyötaitojen edistämistä. Parhaimmillaan säännöt toimivat oppilasryhmän voimavarana ja yhteisen hyvän edesauttajana. Mä vaan kuuntelin ja päivitteli n, että voi että, kun sillä tavalla on käynyt. Payton ym. Ne on hauskoja tilanteita." (Irina, 30v.) Myönteiset arvot ja asenteet -pätevyysalue pureutuu arvo kasvatukseen, joka liikunnanopettajien mukaan on pääasiassa kodin tehtävä. Esimerkiksi kyky tehdä osuvia tulkintoja oppilaan tunteista ja ajatuksista oli osoittautunut tärkeäksi osaksi oppitunnin onnistumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 130-133). Jenkins ja muut (2005) kertovatkin, että liikunnanopettajien tulee olla tarkkasilmäisiä havainnoitsijoita pystyäkseen reagoimaan liikuntatuntien alati muuttuviin tilanteisiin. Yhteisiin sääntöihin olikin kirjattu ydinpätevyysalueen arvoja kuten toisten oppilaiden kunnioittaminen ja reilun pelin toteuttaminen liikuntatunneilla. Opettajien kokemusten mukaan liikuntatunneilla turvallisessa kasvuympäristössä oppilas voi esimerkiksi pelien kautta saada myönteisiä kokemuksia ongelmien ratkaisusta ja vastuullisesta päätöksenteosta. Oppilaiden päätöksentekoa oltiin helpotettu myös esimerkiksi vaihtoehtoja antamalla. 2000.) Sosioemotionaalisen kasvun neljättä ydinpätevyysaluetta eli sosiaalisia vuorovaihutustaitoja ovat aktiivinen kuuntelu sekä kyky ilmaista omia ajatuksia ja tunteita selkeästi. Mulla on tässä kolme erilaista rataa ja te saatte itse valita, että otatteko te helpon, heshivaihean vai vaikean. Opettajat näkivät oppilaan sosioemotionaalisen kasvun sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina, jonka tarkoituksena on kehittää oppilaan elämänhallintataitoja ja menestystä omassa elämässä. Pelhohohemusten julkituominen on helpompaa, kun he tietävät, että mä kuuntelen, enkä arvostele." (Irina, 30v.) Liikuntatunneilla syntyy runsaasti tilanteita, joissa oppilas joutuu soveltamaan vuorovaikutustaitojaan. Leinonen (1996) painottaa, että vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja on parasta opiskella käytännössä. Vastuullinen päätöksenteko ongelmallisessa tilanteessa edellyttää myös riskien ja rajojen tunnistamista. Oppituntitoiminnan aikana opettajat olivat luoneet oppilailleen päätöksentekomahdollisuuksia esimerkiksi oppilaslähtöisen eriyttämisen avulla, jolloin oppilas sai valita itselleen sopivan suoritustason tai -paikan. Liikunnanopettajat kertoivat kokevansa sosioemotionaalisen kasvun tukemisen haastavaksi ja toivoivat itseltään parempaa osaamista vuorovaikutustilanteissa. Kaikilla radoilla on lähellä ja kaukana rasteja. Liikunnanopettajat kokivat, ettei liikunnanopettajakoulutus yksinään ollut antanut heille riittäviä valmiuksia oppilaiden sosioemoUIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2~ • TUTKIMUSARTIKKEU • Sosioemotionaalisoo kasvun tukeminen 43. Myös opettajien omilla vuorovaikutustaidoilla oli merkitystä oppituntitilanteissa
Parhaimmillaan oppitunneilla vallitsee erilaiset oppijat hyväksyvä suvaitseva ilmapiiri, johon opettajan tukikeinoilla on ratkaiseva vaikutus. Olisi tärkeää saada tietoa maamme opettajien valmiuksista ja halusta tukea oppilaiden sosioemotionaalista kasvua. Tunneharjoitteita käyttäneet opettajat olivat kokeneet tunneharjoitteiden vaikuttavan myönteisesti ryhmän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Opettajat arvioivat tunneharjoitteiden luoneen oppilaille myös välitetyksi ja arvostetuksi tulemisen tunteita. Parhaillaan käynnissä oleva opettajakoulutuksen uudistus parantanee aikanaan valmistuvien opettajien vuorovaikutusosaamista ja antaa keinoja opettajien päivittäin kohtaamiin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta vastatakseen sosioemotionaalisen kasvun tukemisen tarpeisiin.Jatkossa tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota opettajien omiin sosioemotionaalisiin taitoihin. Tukiessaan oppilaiden sosioemotionaalista kasvua opettajat kertoivat myös itse oppineensa uusia sosiaalisissa kohtaamisissa tarvittavia taitoja. Kunkin oppiaineen kohdalla tulisi miettiä oppiaineen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa ja taitojen oppimisessa. Minä mielelläni laittaisin jokaikisen opettajan koulutukseen jotain semmosta vuorovaikutus koulutusta." (Siiri, 29v.) Liikunnanopettajien mukaan sosioemotionaalisen kasvun tukeminen koulussa on tarpeellista, mielenkiintoista, antoisaa ja hyödyllistä. Vaikutusmahdollisuuksien antaminen oli lisännyt oppilaiden motivaatiota liikuntatunneilla. 1995; Sharpe ym. Vastuun antaminen oppilaille kehittää opettajien mukaan myös oppilaiden ryhmätyötaitoja, sillä päätöksiä tehdään usein yhteistyössä toisten oppilaiden kanssa. Sosioemotionaalista täydennyskoulutusta vähintään kahdesta koulutuksesta saaneet opettajat olivat soveltaneet liikunnanopetukseensa tunnetaitojen opettelua. Tukiessa oppilaiden sosioemotionaalista kasvua opettajan ja oppilaiden välinen luottamus kasvaa, mikä sinällään luo opettajien mielestä turvallisuuden tunteita oppilaissa. 2000) liikuntatunneilla voi tämän tutkimuksen mukaan kehittyä kaikki neljä osa-aluetta: tietoisuus itsestä ja toisista, myönteiset arvot ja asenteet, vastuullinen päätöksenteko sekä sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Oppilaan kehittyminen kyvyissään säädellä omia tunteitaan ja kontrolloida omaa käytöstään tapahtuu opettajien mukaan vähitellen oppilaiden epäsuotuisaan käytökseen puuttumisen ja tunteiden tukemisen kautta. Niin millä sä niitä käsittelet, jos sulle ei oo ikinä opetettu yhtään ainutta tapaa, yhtään keinoa, et miten sä pystyt kuuntelemaan, tai neuvottelemaan tai luovimaan sitä asiaa. Eräs opettajista arveli oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta seuranneen oppilaiden vihanpurkausten vähentymistä, käytöksen paratumista sekä empatian lisääntymistä. Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa tärkeäksi osoittautui ennen muuta opettajan oma innostus aiheeseen sekä sitoutunut työskentely tunti toiminnan kehittämiseksi. tionaalisen kasvun tukemiseen. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Sosioemotionaalisen kasvun ydinpätevyysalueista (Payton ym. Kasvun jatkuva ja kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää opettajalta tietotaitoa ja monipuolista käytännön soveltamiskykyä. Konkreettista ja nopeasti näkyvää hyötyä sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta oli liikunnanopettajien mukaan seurannut vastuun ja päätöksenteon mahdollisuuksien antamisesta oppilaille. Liikunnanopetus erityispiirteineen mahdollistaa monipuolisen sosioemotionaalisen kasvun tukemisen, kunhan tilanteita osataan käyttää järkevästi hyväksi. Samaa ovat todenneet Liukkonen ja Telama (1997). Näistä osa-alueista tutkimuksessa nousi esiin erityisesti vahvuuksien ja heikkouksien hyväksyminen, omien tunteiden 44 LIIKUNTA & TIEDE 43. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että liikuntatunneilta edellytetään ennalta suunniteltuja järjestelyjä, jotta liikuntatunti voi toimia sosioemotionaalista kasvua tukevana ympäristönä ja toiminnan luojana (vrt. 1995; Solomon 1997). 2003). Jatkossa olisi tärkeää selvittää, miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004, 17, 130-133) edellytetty sosioemotionaalisten taitojen ja kasvun tukemisen integrointi toteutuu yhtenäisessä peruskoulussa sen eri luokka tasoilla ja oppiaineissa. Sosioemotionaalisen kasvun tukemisen myötä opettajat kertoivat saaneensa myös taitotasoltaan heikot ja luonteeltaan arat oppilaat rohkaistumaan mukaan toimintaan. Opettajien mukaan liikunnanopettajankoulutus ei tuolloin yksinään kuitenkaan antanut riittäviä valmiuksia vuorovaikutustilanteiden kohtaamiseen koulussa. Näiden ohjelmien sekä tämän tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että määrätietoisella oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisella voidaan vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi oppimisilmapiiriin sekä oppilaiden käyttäytymiseen ja vastuuntuntoon. Rasku-Puttosen ja Röngän (2004) mukaan eräs ajankohtainen opettajakoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen haaste onkin opettajien valmiuksien kehittäminen juuri oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemiseksi. Alueet voidaan nähdä liikunnanopetuksen erityisalueina oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukemisen ja taitojen oppimisen integroinnissa. Nyt saadut tulokset vahvistavat myös Kuuselan (2005) sekä Lahtisen ja Nyystilän (2004) tuloksia siitä, että tunnetaitojen opettaminen liikunnanopetuksen yhteydessä edellyttää liikunnanopettajilta erityistä tietoa ja taitoa. Opettajien omia sosioemotionaalisia taitoja sekä taitojen opettamisen opiskelua tulisi harjoittaa aktiivisesti ja tehokkaasti (Weissberg ym. Liikunnanopettajien tarkkasilmäisyys ja sitä seuraten kekseliäisyys nousevat arvokkaiksi arkisiksi ja opetuksellisiksi taidoiksi pyrkimyksissä tukea oppilaiden sosioemotionaalista kasvua monipuolisesti, myönteisiä ja rakentavia kokemuksia tarjoten. Samalla sekä päätöksen tekeminen että vastuun ottaminen omista toimista kehittyy. Sosioemotionaalisten taitojen integroiminen oppiaineisiin tulee suunnitella huolellisesti ja johdonmukaisesti. Oppilaat tulivat oppitunneille mielellään ja myöhästelemättä, kun tiesivät, että voivat itse vaikuttaa oppitunnin kulkuun ja tehtävien suoritustapoihin. 1995; Hastie & Buchanan 2000; Hellison 1995; 2003; Kahila 1993; Kuusela 2001; 2005; Martinek ym. Opettajien valmiuksien lisäksi tutkimustyötä tulisi suunnata myös muuhun koulun henkilökuntaan sekä oppilaisiin. Lintunen & Heikinaro-] ohansson 1998). 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKEU , Sosioernotiooaalisen kasvun tukeminen sääteleminen, sopuisa ristiriitatilanteiden selvittäminen, rehellisyys ja reiluus, erilaisuuden arvostaminen, muiden kunnioittaminen ja yhteistyökyky. Henkilökunnan ja oppilaiden käsityksiä ja kokemuksia tutkimalla 1. Sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta seuraavat hyödyt näkyvät opettajien mukaan usein vasta pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi niitä on vaikea arvioida ja mitata. Opettajat arvelivat sosioemotionaalisen kasvun tukemisen hyötyjen näkyvän viime kädessä oppilaiden myönteisenä asennoitumisena liikuntaa kohtaan esimerkiksi oppituntiaktiivisuuden ja suotuisan käytöksen lisääntymisenä sekä hakeutumisena liikuntaharrastuksen pariin vapaa-ajalla. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten vertailu muihin alalla tehtyihin tutkimuksiin oli ongelmallista, sillä aikaisemmat liikunnanopetukseen liitetyt tutkimukset ovat keskittyneet erityisen tarkoitukseen suunnatun ohjelman avulla tarkastelemaan sosioemotionaalisen kasvun tukemista liikuntatunneilla (vrt. Opettajat näkivät liikunnanopetuksen erityisesti yhteistyötaitojen ja suvaitsevaisuuden edistäjänä. "Eihän opettajankoulutuksessa oo ihan hirveesti näitä, vaikka nyt taitaa jo ollakin enemmän näitä vuorovaikutustaitoja, mikä on kyllä tosi hyvä, koska mun mielestä se on niin helppoa se liikunnanopetus, mut sit se kaikki muu mitä siihen tulee, esimerkiksi luokanvalvojan jutut tai sit ne, että joku itkee vessassa, tai kiusaamiset. Laakso 2003; Telama 2000; Telama & Polvi 1999). Lisäksi kyseiset opettajat olivat valmistuneet ammattiinsa vuoden 1995 jälkeen, jolloin liikunnanopettajaopiskelijoiden vuorovaikutusoppiminen oli tullut osaksi koulutusta (ks. Compagnone 1995; Gibbons ym. Sosioemotionaalisen kasvun tukemisen ja taitojen oppimisen integrointi kouluissa voidaan toteuttaa vain opettajien ammattitaitoa hyödyntäen
San Francisco, CA: Jossey-Bass, 391-410. Teaching and Teacher Education 17 (3). Studies in Sport, Physical Educat ion and Health 29. 1995. 2000. Teoksessa: J. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Eläköön nuori. Heikinaro-Johansson, T. Graczyk, P., Weissberg, R., Payton, J., Elias, M., Greenberg, M. Fenomenologinen näkökulma . 1997. Jyväskylä: PS-kustannus, 26-43. laine, T. Research Ouarterly for Exercise and Sport 66, 247255. Väitöskirja. launonen, L. M iten kokemusta voidaan tutkia. 2005. 1996. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Liikuntakasvat uksen ja liikuntapedagogiikan perusteet. Norris, J. Kuusela, M . luokille. Eräs tapa edistää suomalaista koulua sosioemotionaalisen kasvun suunnassa voisi olla erityisen sosioemotionaalista kasvua tukevan ohjelman kehittäminen, joka ulottuisi valtakunnallisella opetussuunnitelmatasolla kaikkiin kouluihin. Opetusmenetelmän merkitys prososiaalisessa oppimisessa. 2000. Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia oppilaan sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta liikuntatunneilla. B. Voices from the fie ld: identifying and overcoming roadblocks to carrying out programs in social and emotional learning / emotional intelligence. E., Weissberg, R. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käyttö. R. Heikinaro-Johansson, P., French, R., Greenwood, M. Guidelines for educators . Teoksessa H. Mukavahankkeen uusi toimintakulttuuri. 2001. 2003. Väitöskirja. & Schuyler, T. & Suoranta, J. Eskola, J. 1997. Liikunta ja tiede 41 (6). 2001. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan käyttää apuna liikunnanopettajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. 2003. Theory into Practice, 42 (4), 314-3 18. Juva: PS-kustannus, 13-26. Elias, M. Criteria for evaluating the quality of school-based social and emotional programmes. New York: Teachers College, 61-73. Toisena mahdollisuutena voidaan nähdä koulukohtaisten ohjelmien kehittäminen. Klemola, U., Heikinaro-Johansson, P., Lintunen T. 253-272. Cohen (toim.) Educating minds and hearts. Project effort: teaching responsibility beyond the gym. Jyväskylän yliopisto. J., Zins, J. Teoksessa: P. Kuinka koulu kasvattaa selviytymään elämässä. Kaikessa tutkimuksessa ja kehitystyössä tulisi huomioida kokeilujen pitkäkestoisuus ja niiden ulottuminen myös koulujen henkilökuntaan sekä koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin (vrt. Liukkonen, J. Hellison, D. Helsinki: Opetushallitus. & Silliman-French, L. 1999. Aaltola & R. 2004. 307319. Jyväskylän yliopisto. Why can ·1 they get along. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opintojakso liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Kauko, K. Teoksessa: J. & Heikinaro-Johansson, P. Parker (toim.) The Handbook of emotional intelligence. Elias ym. Cohen, J. 2003. P. Hastie, P. Eläytyvä kuuntelu, minä-sinä viestit, ongelmanratkaisutekniikat: tavoitteena toim iva vuorovaikut us. Monissa kouluissa toteutetaan sosioemotionaalista kasvua tukevia ohjelmia ja projekteja kuten tukioppilastoimintaa ja vertaissovittelua. Teoksessa: L. 1995. 5057 . Sosioemotionaalisen kasvun tukemista tulisi kuitenkin ajatella laveasti, ja miettiä, miten kouluissa voitaisiin toimia, jotta sosioemotionaalisen kasvun tukemisen hyödyt olisivat kokonaisvaltaisia ja pysyviä (ks. Jyväskylän yliopisto. & Pulkkinen, L. Koulun arvoperusta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, 165. Liikuntakasvatuksen laitos. & Shriver, T. Liikuntakasvatuksen laitos. Social emotional learning and the passage into adolescence. Klemola, U. & Zins, J. & Pulkkinen, L. Huovinen & L. Teoksessa: R. UI KUNTA & TIEDE 43 , 6/2C06 • TIJTKIMUSARTIKKELI , Sosioemolionaalisen kasvun tukeminen 45. Sosioemotionaaliseen oppimiseen . Preservice teacher observations in peer coaching. 2004. & Jenkins, P. Koululii kunnalla kaikista oman osaamisensa sankareita. Juva: PS-kustannus, 165-172. Lisensiaatintutkimus. Teoksessa L. 1998. Helsinki: Yliopistopaino. Lintunen, T. Helsinki: WSOY, 14-23. launonen, L. & Schilling, T. 2000. P., Frey, K. Theory, development, assessment and application at home, school and in the workplace. Classroom discipline and student responsibility: t he studenfs view. 2004. Alexandria, VA: Association for Supervision and Curriculum Development. LÄHTEET Brooks, R. 2000). Helsinki: Opetushallitus, 189-21 0. Liikunnanopettaja, oppilas ja ongelmakäyttäytyminen: Otollinen ilmapiiri syntyy viestinnällä ja vuorovaikutuksella. & Nyystilä, R. 1995. Martinek, T., Mclaughlin, D. Leinonen, P. Tunteet tutuksi Toimintatut kimus tunnetaitopainotteisesta liikuntakerhosta 1 .-2. Launonen & L. Teaching responsibility through physical activity. Jyväskylän yliopisto. Cohen (toim.) Educating minds and hearts. M., Garn, A. Gibbons, S. Teoksessa: J. Liikuntatieteiden laitos. L., Ebbeck, V. 1993. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Teaching responsibility through physical activity. Fair play for kids: effects on the moral development of children in physical education. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 66 (4), 58-63. Hellison, D. F., Greenberg, M. 200 1. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 70 (6), 59-65. Toisaalta tutkimus antaa apua myös liikunnanopettajien oppituntien suunnittelutyöhön ja toteutukseen. Toinen painos. Looking at classroom management through a social and emot ional learning lens. Toimintatutkimus . & J. Liikunta ja tiede 41 (4), 14-1 7. Creating a positive school climate: strategies for fostering self-esteem, motivation, and resilience. 2004a. Columbia University. Peltonen & L. Jenkins, J. Tämän tutkimuksen tuloksia sosioemotionaalisen kasvun tukemisesta voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisen että koulukohtaisten liikunnan opetussuunnitelmien laatimisessa. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Lahtinen, A. Bar-On. Deline, J. Kahila, S. Champaign: Human Kinetics. 22-26. New York: Teachers College, 3-23. Jyväskylän yliopisto. & Hurme, H. E. M ., Kessler, R., Schwab-Stone, M. Tukea vuorovaikutukseen . 1998. 1999. Tampere: Vastapaino . Metsäpelto, R-L. 1999. Lintunen, T. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. & Rovio, E. Promoting social and emotional learning. 2004b. & Pulkkinen, L. 1991. Journal of Teaching in Physical Education 24, 223. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Hirsjärvi, S. Elias, M. 2005. Lewis, R. Lisensiaatintut kimus. Tunteita pulpetille. 1999. Compagnone, N. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Social and emotional learning past and present: a psychoeducational dialogue. Columbia University. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 61 (1 ), 21-26. Li ikunta ja tiede 34 (6), 8-12. 2003. laakso, L. Tunnetaitojen opettaminen ja harjaannuttaminen toimintatutkimus kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunnilla. 2005. Liikunta ja tiede 36 (3). T., Haynes, N. Liikuntakasvatuksen laitos. 2005. Juva: PS-kustannus, 65-75. Liikunta ja tiede 35 (1 ), 38-39. Teaching responsibility to rural elementary youth: going beyond the urban at-risk boundaries. Jyväskylä, LI KES-tutkimuskeskus. Launonen & L. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opetussuunnitelma liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. & Siponen, U. voidaan saada arvokasta käytännön tietoa sosioemotionaalisen kasvun kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Research Ouarterly for Exercise and Sport 71, 2535. Tutkimuksen periaatteet Mukavahankkeessa. Kokkonen, M. & Telama, R. Kuusela, M. J., Bruene-Butler, L., Blum, L. Kaiken kaikkiaan pitkäntähtäimen tavoitteena tulisi olla koulujemme toimintakulttuurin muuttuminen sosioemotionaalista kasvua tukevaksi ja edistäväksi. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tut kielma. 2000. Kannas (toim .) Terveystieto tutuksi ensiapua terveystiedon opettamiseen. Teaching responsibility through sport education: prospects of a coalition. Champaign: Human Kinetics. 2004. Sosioemotionaaliset taidot terveystiedon tavoitteina. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & Buchanan, A. Journal of Educational and Psychological Consultation 11 (2). Mukava -hanke: Launonen & Pulkkinen 2004a; 2004b; Metsäpelto & Pulkkinen 2004). & Weiss, M
Ala-Laurila, J. Elementary school teachers strategies to handle externalizing classroom behavior: a study of relations between perceived control, teacher orientation and strategy preferences. Helsinki: Yliopistopaino. Duodecim, 74-85. Koulutusja tiedepolitiikan osasto. Prevention that works for children and youth. Scandinavian Journal of Psychology 45 (21, 93-102. 2000. The effect of a sportmanship curriculum intervention on generalized positive social behavioral of urban elementary school students. Voiko vastuuntuntoisuuteen kasvattaa. Toimintatutkimus Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin käyttömahdollisuuksista osana perusopetuksen liikuntatunteja. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy koulutuksen alalla. Social and emotional learning: a framework for promoting mental health and reducing risk behaviour in children and youth. Savolainen, A. 2003. Fair play in the gymnasium: improving social skills among elementary school students. Jyväskylän yliopisto. P., Kumpfer, K. uudistettu painos. Veijola, E. 1994. E. Teoksessa: P. & Weissberg, R. 1992. Payton, J., Wardlaw, D., Craczyk, P., Bloodworth, M., Tompsett, C. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Tammi. & Sarajärvi, A. Jyväskylä. Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Kuinka liikunta ja urheilu tukevat kasvua ja sosiaalista kehitystä kouluiässä. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti. & Saari, S. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. & Crider, K. 2006. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Pietikäinen (toim.) Kouluterveydenhuolto. L. 2000. 2. Jyväskylä. 2003. 2004. & Seligman, M. Helsinki. Laakso, H. Teoksessa: L. Journal of School Health, 70 (5), 179-185. Rantala, T. Liikunnan ja terveyskasvatuksen julkaisuja 124, 55-79. American Psychologist 58 (6/71, 425-432. Opetusministeriö. Journal of Applied Behavior Analysis 28, 401-416. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. 1997. Jyväskylä: PS-Kustannus, 175-185. Terveellinen kouluympäristö. 1999. Helsinki: Kirjayhtymä. Solomon, G. 2004. Tuomi, J. P. Helsinki: Duodecim, 409-416. Launonen & L. Telama, R. Vuori & S. Perttula, J. Opettajakoulutuksen tehtävä koulukulttuurin muutoksessa. Rasku-Puttonen, H. 2003. 2002. Lisensiaatintutkimus. Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2003: 4. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. 46 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2000, TVTKJMUSAATIKKEU , Sosioemotionaalisen kasvun tukeminen Sharpe, T., Brown, M. Terho, E-L. 1995. 1995. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 68 (51, 22-25. Weissberg, R. Krogius & M. Helsinki: Kirjayhtymä. Telama, R. Opetushallitus. Rydell, A-M & Henricsson, L. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Teoksessa: M. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. & Rönkä, A. 1 •. Varto, J. Liikuntatieteiden laitos. & Polvi, S. Liikunnan sosiaaliset vaikutukset Teoksessa: 1
Ennustavuutta tarkasteltiin osioiden keskinäisen yhteyden avulla ja niiden yhteisvaikutuksella suhteessa kokonaispistemäärään. Liikunta & liede 43(6), 47-52. Asiasanat: opiskelijavalinta, valintakokeet, yliopistot, liikuntakasvatus, aineenopettajakou!utus ABSTRACT Kalaja T. Suunnistus miehillä ja telinevoimistelu naisilla selittivät vähiten, alle 2 %. The emphasis of different test units should be adjusted towards the vision of selection. To reach the goals set by the Ministry of Education, universities are obliged to lighten the selection processes. Reduction could be done from the sports which are the weakest predictors and had !east affection to the student composition, like skating and test of musicality. The aim of this study was to determine how the used tests predict admission to the physical education teacher education program (PETE). Suuresta hakijajoukosta valitaan ne, jotka ominaisuuksiensa puolesta sopivat parhaiten koulutukseen ja sen jälkeisiin työpaikkoihin. (Ahvenainen ym. The selection of PE students is based on school certificates and entrance examination tests. Entrance examinations of the physical education teacher education program in Finland: effect of selection tests for success. Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelijavalintojen toteuttamisella on suuri merkitys, sillä opiskelijoiden karsinta tapahtuu vain opiskelupaikkoja jaettaessa Husenin (1976) esittämän kilpailumallin mukaisesti. The literature exam accounts for 11 % after controlling motor tests, and the micro-teaching 7 % after motor tests and the literature exam were partialed out from it. Liikuntakokeista miehillä telinevoimistelu ( 46 %) ja hiihto (17 %) sekä naisilla hiihto (30 %) ja vapaavoimistelu (20 %) olivat parhaat menestyksen selittäjät yhteispistemäärän vaihtelusta. The selection procedure could be lightened by reducing the amount of test units. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalintakoe: testiosioiden yhteys valintakoemenestykseen. Keywords: student selection, entrance examination, physical education JOHDANTO Opiskelijan valinta yliopistoihin ja korkeakouluihin on sekä hakijan itsensä kannalta että kansantaloudellisesti tärkeä tehtävä. Also lightening could be done by developing common test units from the highly correlating sports, like apparatus gymnastics and rhythmics / women's gymnastics or hali games and skating. They predict alone 82 % of the variance of total points. 1991, 2) . 2006. Tämä asettaa valintamenettely lie ja erityisesti valintakokeelle ja sen eri asioille monenlaisia vaatimuksia. The percentages of changes varied from literature exam, 20 %, to music test, 6 %. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalintojen testiosioiden yhteyttä valintakoemenestykseen. Tällaista numerus clausus -mallia sovelletaan eri opinja tieteenaloilla, kuten liikunta tieteissä, jolloin tietyntasoisten yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi edellytetään erityiskelpoisuuksia ja käytetään sisäänottokiintiöitä (Silvennoinen ym. LIIKUNNAN AINEENOPETTAJAKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTA: TESTIOSIOIDEN YHTEYS VALINTAKOEMENESTYKSEEN TEPPO KALAJA Yhteyshenkilö: Teppo Kalaja, Liikuntatieteiden laitos, PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh: 014-260 2125, sähköposti: teppo.kalaja@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Kalaja T. Poistettujen testiosioiden aiheuttama vaihtuvuus olisi ollut suurin, jos kirjallinen koe olisi poistettu (20 %) ja pienin, jos musiikkikoe olisi poistettu (6 %). 2006. Yhtenä tavoitteena on valintojen keventäminen. Saavuttaakseen Opetusministeriön tulossopimuksissa määritellyt opiskelijavalintojen tavoitteet, edellytetään yliopistoilta valintakoejärjestelmänsä kehittämistä. 250 male and female applicants ranked by school certificates were invited to the selection tests, which consisted of a literature exam, motor tests in 8 sports, a micro-teaching test and a voluntary music test. Minkään yksittäisen valintakoeosion poisjättäminen ei olisi suuresti vaikuttanut koulutukseen valitun opiskelijajoukon koostumukseen. Orienteering (men) and apparatus gymnastics (women) were the weakest predictors with less than 2 % predictability. Valintakoetta voitaisiin keventää kehittämällä yhteisiä testiosioita voimakkaimmin keskenään korreloivista laji testeistä, kuten telinevoimistelu ja rytmiikka -testeistä tai palloilu ja luistelu -testeistä. 2000, 9) Aika ajoin on käyty LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/20Cl6, TUTKIMUSARTIKKELI , Liikunnan valintaosioiden yhteys menestykseen 4 7. Valintakokeissa menestyminen takaa pysyvän opinto-oikeuden, eikä sitä enää kyseenalaisteta myöhemmän opintomenestyksen tai opintojen kulun perusteella. Regressioanalyysin mukaan vv. Mallissa sisäänottoa runsaampi hakijajoukko kilpailee korkeakoulujen asettamien kriteerien mukaisesti opiskelupaikoista. 2002-2004 hakijoilla (n=936) liikuntakokeet selittivät 82 %, kirjallinen koe 11 % ja opetustuokio 7 % yhteispistemäärän vaihtelusta. Jättämällä pois ne testiosiot, jotka selittivät vähiten yhteispistemäärän vaihtelua ja vaikuttivat vähiten valitun opiskelijajoukon koostumukseen, kuten luistelu ja musiikkikoe, keventäisivät myös nykymuotoista valintaa. Liikunta & liede 43(6), 47-52. Lisäksi laskettiin yksittäisen testiosion merkitys koulutukseen hyväksytyn opiskelijajoukon koostumukseen. The regression analysis of data gathered from the applicants of PETE (N = 936) of the years 2002-2004 indicates that the motor tests are emphasized stronger than expected in the total points of the entrance examinations. Koulumenestyksen perusteella noin 250 parasta miesja naishakijaa kutsutaan kirjallisesta kokeesta, motorisista liikuntakokeista, opetustuokiosta ja musiikkikokeesta koostuvaan valintakoetestiin. None of the tests would have greatly changed the student composition, when individually left out of the total score. The best ca. Of the motor tests, apparatus gymnastics ( 46 %) and skiing (17 %) were the best predictors of success for male, while skiing (30 %) and women's gymnastics (20 %) were explaining most of the variance of total score of female applicants
MENETELMÄT Tutkimusaineisto koostui vuosina 2002-2004 liikunnan aineenopettajakoulutuksen toisen vaiheen opiskelijavalintoihin osallistuneiden 48 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2(X)6, TVTKIMUSARTIKKEU , Liikunnan valintaosioiden yhteys menestyi<:seen henkilöiden (taulukko 1.) valintakoeosioiden pistemääristä. Naisilla vastaavasti rullasuksihiihto, vapaavoimistelu sekä luistelu selittivät eniten yhteispistemäärän vaihtelusta. Sijoituksia vertaamalla saatiin laskettua kuinka monta prosenttia koulutukseen hyväksyttyjen osuus olisi vaihtunut jättämällä yksittäisen testiosion pisteet huomioimatta. Sen poisjättäminen valintakokeesta aiheuttaisi sekä miehillä että Taulukko 1. Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen, perustuen kouluja valintakoemenestykseen. Koulutukseen hyväksyttyjen vaihtuvuus, kun yksittäinen testiosio jätetään huomioimatta yhteispistemäärästä.. Lisäksi tarkasteltiin kunkin testiosion merkitystä yhteispistemäärän osana. Viime vuosien aikana tiedekunnan vahvistamaksi aloituspaikkojen määräksi on vakiintunut 50. Valintakoeosioiden kokonaispistemäärästä vähennettiin kunkin testiosion pistemäärä ja hakijan uutta sijoitusta verrattiin alkuperäiseen sijoitukseen. Testiosioiden keskinäistä riippuvuutta selvitettiin myös Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Valinnoissa ei ole tarpeen käyttää kuin juuri niitä menetelmiä, joilla valintojen tavoitteet saavutetaan, eli saadaan hyvä ja motivoitunut opiskelija-aines. (Sajavaara ym. Pyrkijöitä on ollut vuosittain noin tuhat, joista 5-6 % on otettu opiskelemaan liikunnanopettajiksi. Taulukossa 3. Miesten ja naisten liikuntakoeosioiden selitysosuudet yhteispistemäärän vaihtelusta poikkesivat toisistaan. Motoriset liikuntakokeet (seitsemän liikuntalajin testit sekä suunnistuksen teoriakoe) yhdessä selittivät 82 % yhteispistemäärän vaihtelusta. Vuosittaista vaihtelua ei valintakoeosioiden merkityksessä esiintynyt. Yksittäisen testiosion poisjättäminen ei olisi vaikuttanut oleellisesti sisäänpääsyyn kirjallista koetta lukuun ottamatta (taulukko 4.). Kirjallisen kokeen osuus selitti lisää 11 % ja opetustuokio 6 % yhteispistemäärän vaihtelusta. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkinnon arvosanojen, lukion päästötodistuksen sekä aikaisempien korkeakouluopintojen perusteella laskettavan alkupistemäärän mukaan. Toisaalta tavoite on, että opiskelijavalinnat ovat hakijan kannalta mahdollisimman yksinkertaiset ja helpot. 2002 2003 2004 2002 2004 Koulutukseen hyväksytyt Yhteensä 328 343 265 936 Miehet 160 184 131 475 Naiset 168 159 134 461 Hyväksytyt ilman yksittäistä testiosiota Kuvio 1. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalintojen kirjallisen kokeen, motoristen liikuntakokeiden, opetustuokion sekä musiikkikokeen yhteyttä valintakoemenestykseen. Liikunnanopettajakoulutukseen hakeutuminen on ollut viime vuosikymmenien aikana erittäin suosittua. Liikuntakokeessa on kahdeksan painotukseltaan keskenään samansuuruista laji testiä. 1991, 48; Liikuntakasvatuksen valintakoetyöryhmä 2004, julkaisematon). Tällä hetkellä suomalaista opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yliopistoissa Opetusministeriön tulossopimuksen mukaisesti. Koulutukseen hyväksyttyjen koostumuksen vaihtuvuutta havainnollistetaan kuviossa 1. Miehillä telinevoimistelu ja rullasuksihiihto olivat parhaat valintakoemenestyksen selittäjät. Ainoastaan miesten telinevoimistelun selitysosuus oli tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan vapaaehtoisella musiikkikokeella ei ollut merkitystä yhteispistemäärän vaihtelun selittäjänä. TULOKSET Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalintojen toisen vaiheen valintakoeosiot korreloivat pääasiassa positiivisesti ( taulukko 2.). Valintojen keventämistä onkin esitetty eri yhteyksissä, esimerkiksi pääsykoeosioita voisi yhdistää ja sisäänpääsyä vähiten ennustavia ja keskenään voimakkaasti korreloivia testiosioita jättää pois kokeesta (Silvennoinen ym. Ne eivät saa asettaa hakijoita, esimerkiksi uudet ylioppilaat, eriarvoiseen asemaan sen suhteen, miten paljon valmentautumista ne vaativat. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalintoihin vuosina 2002, 2003 ja 2004 osallistuneiden määrä. ( Opas opiskelemaan aikoville 2005) Myös valintakokeet järjestävälle henkilökunnalle viikon kestävä opiskelijavalinta on erittäin raskas urakka; testaajien objektiivisuus ja arviointikriteeristön pysyvyys joutuvat viimeisten hakijoiden kohdalla kovalle koetukselle. Toisen vaiheen valintakokeeseen kutsutut käyvät läpi monipuolisen, mutta samalla hakijan kannalta fyysisesti ja henkisesti raskaan, kirjallisesta kokeesta, motorisista liikuntakokeista sekä opetustuokiosta koostuvan kymmentuntisen testin. Testien ennustavuutta tarkasteltiin osioiden keskinäisen yhteyden avulla ja niiden yhteisvaikutuksella suhteessa kokonaispistemäärään. Esimerkiksi Englannissa opiskelijat valitaan suoraan lukion ja ylioppilastutkinnon todistusten perusteella. 2002, 26-27) Suomessa hakuvaiheessa tapahtuvaa karsimista on pidetty ennen kaikkea opiskelijan kannalta mielekkäänä vaihtoehtona, koska alasta motivoitunut voi hyvän pääsykoemenestyksen kautta päästä oppilaitokseen, eikä heikompi koulumenestys sulje pois tulevaa uran valintaa. keskustelua siitä, pitäisikö numerus clausus -mallista luopua ja siirtyä muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Saksassa käytössä olevaan malliin, jossa kaikki halukkaat voivat aloittaa alan opinnot, karsinnan tapahtuessa myöhemmässä vaiheessa. Miehet, naiset ja ruotsinkieliset ovat valittu omissa kiintiöissään. Yhtenä päätavoitteena on opiskelijavalintojen keventäminen (Opetusministeriö 2003). Tuloksia on raportoitu muun muassa AIESEP 2006 Maailman kongressissa sekä valtakunnallisissa opiskelijavalintaseminaareissa (Kalaja 2006; Kalaja & Hirvensalo 2006; Hirvensalo & Palomäki 2003), ja ne ovat luoneet pohjaa keskustelulle valintojen kehittämisestä. Toisen vaiheen eri valintakoeosioiden yhteyttä valintakoemenestykseen selvitettiin askeltavan regressioanalyysin avulla, jossa riippuvaksi muuttujaksi valittiin valintakokeista saatu yhteispistemäärä eri liikuntakokeiden, kirjallisen kokeen, opetus tuokion ja musiikkikokeen testipistemäärien toimiessa riippumattomina muuttujina. Opiskelijavalintojen selvitysmies Aholan (2004, 55-56) mukaan itse valintamenettelyiden yksinkertaistamiselle ja keventämiselle on kaksi tarkoitusta. Ainoastaan palloilun korrelaatio kirjalliseen kokeeseen sekä musiikkikokeen korrelaatio palloiluun, suunnistukseen ja luisteluun jäi vaille tilastollista merkitsevyyttä. Myös liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan liikuntatieteiden laitoksella on käynnistynyt opiskelijavalintojen kehittämishanke, jossa tutkimuksen avulla pyritään selvittämään keinoja muun muassa valintakokeen keventämiselle ja yksinkertaistamiselle. Loppupistemäärää on ollut mahdollisuus korottaa vapaaehtoisella musiikkikokeella. on esitetty liikuntakokeiden selitysosuudet kaikkien testiosioiden yhteispistemäärän vaihtelusta sekä niiden keskiarvot, keskihajonnat ja varianssit
013 .201*** koe yhteis.575*** .580*** .567*** .434*** .493*** .526*** .581*** .441*** .470*** .592*** .339*** pisteet *) p<0.05 **) p<0.01 ***) p<0.001 Taulukko 3. %, n. kh. Miehet Naiset Yhteispisteistä poistettu osio Muutos% Muutos n Muutos% Muutos n Kirjallinen koe 20% 17 20% 18 Opetustuokio 13 % 11 10% 9 Suunnistus 13% 11 11 % 10 Perusliikunta 13% 11 7% 6 Rytmiikka ja vapaa voimistelu 12 % 10 8% 7 Uinti 12 % 10 6% 5 Telinevoimistelu 11 % 9 8% 7 Hiihto 11 % 9 6% 5 Palloilu 9% 8 10 % 9 Luistelu 6% 5 8% 7 Musiikkikoe (vapaaehtoinen) 7% 4 5% 3 ka. Miehet Naiset R 2 muutos ka. Valintakoeosioiden poisjättämisen vaikutus koulutukseen valittavien joukkoon liikunnan aineenopettajakoulutuksen toisen vaiheen valintakokeissa sekä vaihtuvien hakijoiden määrä vuosina 2002 2004. 11,2 10,8 9,6 12, 1 11,0 10,7 11,7 11,3 kh. 4,5 4,9 5,0 4,2 4,5 5,0 4,6 4,0 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2CXJ6 • TUTKIMUSARTIKKELI • Liikunnan valintaosiciden yhteys menestykseen 49. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 kirj. Taulukko 2. R 2 muutos Telinevoimistelu .457 12,9 4, 1 Hiihto .300 Hiihto .168 11,7 5,2 Vapaavoimistelu .203 Rytmiikka .083 11,9 4,4 Luistelu .123 Palloilu .054 13,5 3,8 Uinti .084 Uinti .036 11,9 4,2 Palloilu .056 Perusliikunta .024 10,7 4,8 Suunnistus .036 Luistelu .024 13,4 4,9 Perusliikunta .027 Suunnistus .018 11, 1 4,9 Telinevoimistelu .008 Taulukko 4. koe teline.156*** voimistelu rytrriikka .135*** .478*** palloilu .034 .173*** .172*** Linti .212*** .308*** .232*** .117*** perus .208*** .375*** .210*** .276*** .178*** liikunta hiihto .255*** .275*** .206*** .193*** .205*** .298*** suunnistus .147*** .085** .217*** .121*** .206*** .167*** .274*** luistelu .083* .306*** .226*** .348*** .119*** .135*** .240*** .128*** opetus.204*** .237*** .299*** .193*** .227*** .159*** .238*** .134*** .140*** tuokio rrusiikki.251*** .162*** .287*** .033 .145*** .127*** .157*** .038 -. Valintakoeosioiden väliset korrelaatiot. Liikuntakoeosioiden selitysosuus (R 2 muutos) miehillä ja naisilla liikunnan aineenopettajakoulutuksen valintakokeiden yhteispistemäärään sekä liikuntaosioiden keskiarvot ja -hajonnat vuosina 2002 2004
Vaikka testien sisältöä on vaihdettu muuttuneita nykykoulun opettajan tarpeita paremmin huomioiviksi, esimerkiksi ottamalla mukaan telinevoimisteluun liikehavainnon tekemistä mittaava testi ja palloiluun uudempia ja suosituimpia koululiikunnan lajeja (mm. Mikäli opetustuokion tuloksia ei olisi huomioitu osana lopullista yhteispistemäärää, olisi koulutukseen hyväksytyistä miehistä 87 % ja naisista 90 % tulleet silti valituiksi. Heinilä (2002, 308) totesi kuitenkin tutkimuksessaan valintakokeen opetustuokion testin tuloksien olevan yhteydessä koulutuksen aikana toteutettuun kokeeseen opetustaidoista. Jos kirjallisen kokeen pisteet olisi jätetty huomioimatta yhteispisteissä, joka viides koulutukseen hyväksytyn hakija olisi vaihtunut. Valintakokeiden keventäminen taidollisesti ja tiedollisesti parhaan sekä motivoituneimman opiskelija-aineksen erottelemiseksi ei ole koulutuksen järjestäjän kannalta helppo tehtävä. Silvennoisen ym. Ei ole enää kysymys pelkästään liikuntataitojen opettamisesta. 1991, 41) . Kymmenen vuoden kuluttua suosituimmat liikuntalajit voivat olla täysin erilaisia kuin nykyisin. Lisäksi testiosioiden keskinäistä riippuvuutta selvitettiin korrelaatioiden avulla. Valintakokeiden kirjallisen kokeen merkityksen vahvistaminen osana opiskelijavalintaa edellyttäisi painotusten muutosta. naisilla 20 prosentin vaihtuvuuden opiskelijakoostumukseen. Motorisilla testeillä saattaa tästä syystä olla hakijavirtoja ohjailevaa vaikutusta; hakijat tietävät valintakokeissa mitattavan juuri tiettyjä lajitaitoja. Liikunnanopettaja joutuu perustelemaan oppiaineensa merkitystä oppilaidensa lisäksi kollegoilleen, oppilaiden vanhemmille ja yhteiskunnallisille päättäjille. 2002 53). POHDINTA Tämän tutkimuksen mukaan parhaiten kokonaispistemäärän vaihtelua selittivät motoriset liikuntakokeet. Opetustuokiolla on pyritty havainnollistamaan, minkälaiseen ammattiin liikunnanopettajia koulutetaan. Puhtaiden lajitaitojen asemasta voitaisiin arvioida monipuolisesti motorisia taitoja ja liikkeiden oppimiskykyä. (1991, 29) tutkimuksessa esiintymisja opetustuokio korreloi negatiivisesti opetussuunnittelun ja kokeilun oppikurssista annettuun arvosanaan. (1991 , 24) tutkimuksessa havaittiin että kirjallinen koe, palloilu ja perusliikunta / hiihto olivat näkyvimmin vaikuttaneet valintakoemenestykseen. salibandy), on valintakokeessa käytettyjen liikuntalajien valikoima säilynyt vuosikymmeniä samana. Koulutukseen hyväksytyn opiskelijajoukon koostumuksen vaihtuvuutta tutkittiin vähentämällä kokonaispistemäärästä kunkin testiasian pistemäärä. Lajeista miehillä telinevoimistelu ja naisilla rullasuksihiihto selittivät eniten, kun taas pienimmät selitysosuudet yhteispistemäärän vaihtelusta olivat miehillä suunnistuksen, luistelun sekä perusliikunnan ja naisilla telinevoimistelun valintakoetesteillä. Muista koeosioista eniten muutosta koulutukseen valittavien joukkoon olisi aiheuttanut teoriakokeena toteutetun suunnistuksen, opetustuokion, perusliikunnan sekä rytmiikan ja vapaavoimistelun testien poisjättäminen. Tämä täydensi regressioanalyysin tulosta. Kirjallisen kokeen katsotaan myös mittaavan hakijan motivaatiota koulutukseen pääsyyn ja ammattiin (Hirvensalo & Palomäki 2003) , sen avulla hakijat saavat käsityksen opintojen sisällöstä, ja sillä on yhteyttä lukemista ja kirjallisuuden tuntemusta edellyttävään opintomenestykseen (Silvennoinen ym. 1991, 4 2-4 3). Selvitysmies Aholan (2004, 55) esityksen mukaan valinnoissa käytettävän kirjallisuuden määrää voitaisiin vähentää, ja siitä voidaan myös luopua kokonaan sellaisilla aloilla, joilla voidaan kehittää toimivia vaihtoehtoisia koemuotoja. Liikunta-aineksen hallintaa on yleisesti pidetty liikunnan aineenopettajakoulutuksessa keskeisenä, joten motoristen testien voimakas painotus on ollut perusteltua. Analyysin mukaan koulutukseen hyväksytyn hakijan tuli menestyä tasaisen hyvin kaikissa testiosioissa, mitä ilmentää hakijajoukon pieni vaihtuvuus jätettäessä huomioimatta yksittäisen testiosion pisteet. Kuitenkin testattavien lajien runsas määrä sekä valintakokeiden "läpinäkyvyys" eli valintakoetehtävien julkaiseminen etukäteen ovat pitäneet huolen siitä, etteivät yhden lajin huippumenestyjät välttämättä pärjää monipuolisia ominaisuuksia mittaavissa testeissä. (Opiskelijavalintojen itsearviointiraportti, 2002, julkaisematon) Koska opetustuokiossa "oppilaina" ovat oman valintaryhmän jäsenet, eivät oikeat lapset, hankaloittaa se Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiryhmän mielestä pedagogisten taitojen arviointia (Sajavaara ym. (1991, 24) tutkimuksessa (alle 3 %). Metatason motoriset taidot toimisivat uusien liikuntalajien oppimisen perustana. Luku on hieman korkeampi kuin muun muassa Silvennoisen ym. Motoristen liikuntakokeiden erittäin suuri selitysosuus yhteispistemäärän vaihtelusta tarkoittaa sitä, että ne erottelevat koko hakijajoukon paremmin kuin muut valintakoeosiot. Nämä taidot voisivat olla tämän hetken monimutkaistuvassa opetta50 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 • MKIMUSARTIKKEU , Liikunnan valintaosioiden yhteys menestykseen jantyössä (Kari 2006; Kiviniemi 2000, 172; Launonen & Pulkkinen 2004; Luukkainen 2003; Luukkainen 2000; Räihä & Nikkola 2006) tarpeen. Mikäli oletetaan, että nyt valittu opiskelija joukko on "oikea", olisi tässä tutkimuksessa kirjallisen kokeen poisjättäminen muuttanut koulutukseen hyväksyttyjen hakijoiden koostumusta siten, että joka viides hyväksytyistä olisi kuulunut karsiutuneiden joukkoon. Myös Sajavaaran ym. Hyvän lähtötason liikuntalajeissa uskotaan olevan edellytys koulutettavuudelle ja työelämän muuttuvassa kentässä menestymiselle, varsinkin kun liikuntalajien osuus liikunnan aineenopettajakoulutuksen sisällöistä on melko vähäinen verrattuna esimerkiksi liikunnanohjaajakoulutukseen. Regressioanalyysin tulosta voidaan pitää luotettavana, koska multikollineaarisuutta ei esiintynyt (Metsämuuronen 2003, 579). Esseitä sisältävä kirjallinen koe todennäköisesti mittaisi paremmin kokonaisuuksien hallintaa ja reflektointikykyä. Tässä tutkimuksessa opetustuokiotestin selitysosuus lopullisesta pistemäärän kokonaisvaihtelusta jäi seitsemään prosenttiin. Tämä tutkimus antoi uutta tietoa miten liikunnanopettajakoulutuksen opiskelijavalintoja voitaisiin keventää: mitkä testit selittävät valintakoemenestystä vähiten ja mitä asioita voitaisiin poistaa valintakokeesta koulutukseen hyväksyttävän joukon koostumuksen juurikaan muuttumatta. Pienimmät muutokset valittavien joukkoon olisi aiheuttanut luisteluja musiikkikokeen poistaminen. Liikunnanopettajan tulisi hallita perinteisten lajien, kuten hiihdon lisäksi, nykylajeja, kuten hip-hopia. Edelleen voitaisiin pohtia kirjallisen kokeen roolia opiskelumenestyksen ja työssä selviytymisen kannalta. Valintakokeiden yhtenä tehtävänä on antaa hakijoille realistinen kuva ammatista ja sen vaatimuksista (Sajavaara ym. Tämä lienee peräisin liikuntakasvatuksen laitoksen opetuksen painoalueista ja lehtoreiden omista opetusaloista. Sen sijaan Silvennoisen ym. Kirjallisessa kokeessa menestymisellä on naisten osalta havaittu olevan positiivinen yhteys opetusvalmiuksiin didaktiikan kursseilla, jolla puolestaan oli selitysyhteys teoreettisempiin aineopintoihin (Silvennoinen ym. Tutkimusaineistoa pyrittiin tarkastelemaan monipuolisten metodien avulla. Hänen tutkimustuloksissa todettiin positiivinen yhteys opetuksellisten käsitteiden ymmärtämiseen. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa käytetään, liikunta-alan monitieteisyys huomioiden, liikuntapedagogiikkaa sekä anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevää kirjallisuutta, joten kirjallisessa kokeessa ei mitata samoja tietoja kuin esimerkiksi ylioppilaskokeessa. Testiä on pidetty eräänlaisena opettajavalmiuden ennustajana. Sen sijaan telinevoimistelun valintakoemenestyksen. Testin lyhyestä kestosta (5 min.) huolimatta hakijan esiintymistä, vuorovaikutusta opetettavan ryhmän kanssa, motoristen tehtävien hallintaa sekä opetustaitoja, kuten organisointia, motivointia, palautteenantoa sekä luovia ratkaisuja pystytään riittävästi arvioimaan. Regressioanalyysillä arvioitiin yksittäisten testiosioiden merkitystä kokonaispistemäärän vaihtelusta. (2002, 133-134) mukaan tentittävän valintakoekirjallisuuden laatuun sekä sopivuuteen koulutuksen ja ammatin kannalta tulisi kiinnittää huomiota. 2002, 137-138)
Räihä, P. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Opettajankoulutuslaitos. Räihä & T. Heinilä, L. Valinnat opettajaidentiteetti koulutyö. Opettajankoulutuslaitos, 85-94. & Nikkola T. Vuoden 2002 opettajakoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. & Turunen, J. HeikinaroJohansson & E. Jyväskylän yliopisto. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuva opettajuus. Uusien ylioppilaiden menestyminen liikunnan aineenopettajakoulutuksen valintakokeissa. Opetusministeriö 2003. & Pulkkinen, L. Liikunnanopettajakoulutuksen valinta. 2000. 2000. & Meriläinen, L. Väitöskirja. 2006. Nikkola (toim.) Valintakokeet opettajan ammatin veräjänvartijana. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004 9. 1976. Opettajankoulutuslaitos. Toimintakulttuurin muuttuminen. Yliopiston opiskelijavalintojen kehittäminen . 2004. Vuoden 2002 opettajakoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle. Luukkainen, 0. Kiviniemi, K. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKELI , Liikunnan valintaosioiden yt,teys menesfyi<seen 51. LÄHTEET Ahola, S. Helsinki: Opetushallitus. Liikuntakasvatuksen laitoksen julkaisuja, sarja A, Tutkimuksia, n:o 20. Jyväskylän yliopisto. Teoksessa P. Teoksessa P. Teoksessa L. Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi. Vuoden 2005 opettajankoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. Jyväskylän yliopisto. Helsinki: Opetushallitus . Räihä & T. Naisten tuloksiin tällä ei kuitenkaan ollut samanlaista vaikutusta. Räihä, J. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2002. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Koulutukseen hyväksyttäville on asetettu molemmille sukupuolille omat kiintiönsä, joten valintakokeiden miesten ja naisten liikuntakokeet voisivat olla keskenään erilaiset. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Teoksessa P. Jyväskylän yliopisto. Silvennoinen, M., Laakso, L. & Hirvensalo, M. Jyväskylä: Kopijyvä. Yhteishausta yhteisvalintaan. Jyväskylän yliopisto. Hirvensalo, M. McEvoy (toim.) The role of physical education and sport in promoting physical activity and health. 2004. 2003. Nikkola (toim.) Valintakokeet opettajan ammatin veräjänvartijana. Teoksessa P. 1991. & Moitus, S. Sajavaara, K., Hakkarainen, K., Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T., Piilonen, A.-R. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma . Yhtenä selityksenä suurelle erolle tutkimusten välillä lienee koululiikunnassa tapahtuneet muutokset telinevoimistelun opetuksen määrässä. Success of applicants in the entrance examinations of the Finnish Physical Education Teacher Education program. Telinevoimistelua on opetettu ehkä nykyistä enemmän, jolloin kaikkien hakijoiden taidot ovat olleet lähes samalla tasolla. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan myös tietoa valintakoeja opintomenestyksen sekä työssä menestymisen yhteyksistä. uudistettu painos. Teoksessa P. Kari & J. Luukkainen, 0. Analysis of interaction processes in physical education: development of an observation instrument, and its application to teacher training and program evaluation. Teoksessa P. Sattuma vai teoria opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen perustana. Valintakokeen keventäminen on paitsi hakijan, niin myös liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan kannalta erittäin tärkeä tavoite. Husen, T. 2. 2006. Toisen vaiheen valintakoetta voitaisiin myös keventää poistamalla kokeesta ne lajitestit, jotka eivät vaikuttaneet merkittävästi sisään päässeen opiskelijajoukon koostumukseen. Launonen, L. & Palomäki, S. Jyväskylän yliopisto. 2003. Nikkola (toim.) Valintakokeet opettajan ammatin veräjänvartijana. Opettajankoulutuslaitos, 9-30. Opettaja vuonna 2010 Opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Mistä on hyvä opiskelijavalinta tehty. Jyväskylä: Kopijyvä, 51. Vuoden 2005 opettajankoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. 2002. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan tulkita siten, että miehillä telinevoimistelun sisältämät testit erottelevat hakijajoukon paremmin kuin ennen ja paremmin kuin muut lajit. Koulutukseen hyväksytyt miehet menestyivät telinevoimistelussa erityisen hyvin, kun taas karsiutuneet menestyvät kyseisessä testissä selvästi heikommin. Helsinki: Yliopistopaino. Opiskelijavalintojen kehittämiseksi tulisi "rakentaa" yhtenäisiä testiosioita voimakkaimmin keskenään korreloivista lajitesteistä, kuten telinevoimistelusta ja rytmiikasta tai palloilusta ja luistelusta. Problems of securing equal access to higher education: The dilemma between equality and excellence. Opas opiskelemaan aikoville 2005. 2006. Higher Education 5, 407-422. Kari, J. 2000. 2003. Myös eniten toistensa kanssa korreloivia testejä voitaisiin jättää pois, vaikka tässä tutkimuksessa korrelaatiot eivät nousseetkaan korkeiksi. Vuoden 2005 opettajankoulutuksen valintakoeseminaarin loppuraportti. Uudelleen ryhmiteltyjen testiosioiden vaikuttavuus yhteispistemäärään ja opiskelijajoukon koostumukseen on aihe, jota tulisi selvittää jatkotutkimuksella. Hyvärinen (toim.) Rutiinivalinnoista laadukkaisiin valintastrategioihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 229-241. Jyväskylä Jyväskylän yliopistopaino, 250261. Jyväskylän yliopisto. Kalaja, T. Juva: PSkustannus, 57-65. Metsämuuronen, J. Liikuntatieteellisen tiedekunnan valintakoetutkimus liikunnan aineenopettajakoulutukseen vuosina 1978-1982 ja 1986 hyväksyttyjen opiskelijoiden koulu-, valintakoeja opintomenestys. selitysosuus loppupistemäärästä jäi heidän aineistossaan suhteellisen alhaiseksi, miehillä hieman yli 10 % ja naisilla alle 5 %. Räihä, J. Opettajan ja opettajankouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä opettajankoulutuksen kehittämishaasteita. Erityispedagogiikan laitos. 2002. Nämä havainnot poikkesivat tämän tutkimuksen tuloksista erityisesti miesten telinevoimistelun osalta. Räihä & T. Tutkimuksia 77. Hyvärinen (toim.) Rutiinivalinnoista laadukkaisiin valintastrategioihin. Opettajankoulutuslaitos, 53-62. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27. Tästä esimerkkejä ovat luistelutesti ja vapaaehtoinen musiikkikoe; lähes kaikki samat hakijat olisivat tulleet koulutukseen hyväksytyiksi ilman kyseisiä testejäkin. Helsinki: Edita. 2006. Studies in sport, physical education and health, 81. Loppuraportti. Tutkimuksia 77. Jyväskylä: Gummerus. Kari & J. Opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 14. Launonen & L. Jyväskylä: Gummerus. Sisään päässeet hakijat ovat motorisilta taidoiltaan niin hyviä, että sijoittuvat lähes jokaisen liikuntalajin testissä hakijoiden kärkijoukkoon. Abstract book. Ahvenainen, 0., Vehkakoski, T. Kalaja, T
Tutkimusryhmään kuului 209 12-16 -vuotiasta kilpatanssijaa. 12-16-VUOTIAIDEN KILPATANSSIJOIDEN VIIHTYMINEN YHDEN HARJOITUSKAUDEN AIKANA SAMI YLI-PIIPARI, TIMO JAAKKOLA Yhteyshenkilö: Jaakkola limo, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, Keskussairaalantie 4, PL 35 (L), 40014 Jyväskylä Puh: 014-2602139, 050-5882219, sähköposti: timo.jaakkola@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Yli-Piipari S., Jaakkola T. Enjoyment of 12-16-year old dancers during one practice season. Länsimaiselle lasten ja nuorten urheilulle on monien tutkimusten mukaan tyypillistä varhainen erikoistuminen, kilpailujen ja voittojen korostaminen sekä lasten näkökulman unohtaminen (Gould & Horn 1994; Ommundsen 1992; Singer 1984). Viihtyminen liikunnassa on positiivinen tunnetila, jonka koemme liikkuessamme ja urheillessamme. However, although enjoyment is seen essential for sport participation, up to date, only a few longitudinal studies on changes in enjoyment during practice season have been implemented. Liikunta & liede 43(6), 52-56. Yli-Piipari S., Jaakkola T. Flow-tilassa ihminen keskittyy tekemiseensä niin perusteellisesti, että tietoisuus ja toiminta sulautuvat yhteen. The first measure was conducted in October, the second inJanuary, and the third in May. Toistettujen mittausten varianssianalyysi osoitti, että tyttöjen viihtyminen laski harjoituskauden aikana. Poikien viihtyminen pysyi kuitenkin samalla tasolla. 2006. Additionally, research has revealed that enjoyment is an important antecedent in sport participation and physical activity involvement. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata 12-16-vuotiaiden nuorten kilpatanssijoiden viihtymistä yhden harjoituskauden aikana. The boys' enjoyment remained the same. They responded to a Finnish version of the Enjoyment in Sports -scale. Key words: enjoyment, dance sport, physica! education 52 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006, TUTKIMUSARTIKKEU, Viihtyminen tanssiurheilussa JOHDANTO Harrastuksen ennenaikainen lopettaminen eli dropout on ongelma länsimaisessa järjestetyssä liikunnassa. Viihtymisen käsite voidaan rinnastaa myös Decinja Ryanin (1985, 2000) itsemääräämisteorian sisäisen motivaation käsitteeseen. The measure was completed three times during a dance year. Vaikka aikaisempi tutkimus on osoittanut, että viihtyminen liikuntaharrastuksessa pysymisen kannalta on tärkeää, ainoastaan muutamia pitkittäistutkimuksia on toteutettu harjoituskauden aikana. Merkittävimpinä syinä harrastuksen ennenaikaisiin lopettamisiin ovat tutkimusten mukaan kasvaneet ja koventuneet harjoittelumäärät, muut harrastukset ja urheilulajit, alentunut viihtyminen, emotionaalisen tuen puuttuminen, haasteiden puuttuminen, loppuun palaminen ja liika kilpailu (Ommundsen 1992; Singer 1984). 2006. The multivariate analysis of variance with repeated measures design showed that the girls' enjoyment decreased during the practice season. Ensimmäinen kysely suoritettiin lokakuussa, toinen tammikuussa ja kolmas toukokuussa. Teoreettisesti viihtymisen käsite on monitahoinen ja näin ollen se voidaan määritellä eri tavoin. Tanssijoiden kokema viihtyminen tanssiharrastuksessa oli korkea, tytöillä hieman poikia korkeampi. The explorative factor analysis supported the one-factor structure of the Enjoyment in sports -scale. Positiiviset tunnetilat muodostuvat myös sosiaalisesta verkostosta harrastuksen parissa. Viihtyminen on yksi avaintekijöistä selitettäessä kokemuksia ja osallistumismotivaatiota urheilussa (Csikszentmihalyi 1975; Scanian & Simmons 1992) sekä liikunnassa (Wankel 1993; Wankel & Berger 1990). In addition, the internal consistency of the scale was good. Määritelmästä riippumatta viihtyminen liitetään positiivisiin tunnereaktioihin, kuten hauskuuteen, innostumiseen tai pätevyyden kokemuksiin, jotka syntyvät henkilökohtaisen kokemisen tai sosiaalisten tilanteiden kautta (Kimiecik & Harris 1996). Sen mukaan korkeaa viihtymistä ja sisäistä motivaatiota koetaan optimaalisen haasteen edessä, eli kun henkilökohtaiset taidot ja haaste ovat tasapainossa. Asiasanat: viihtyminen, tanssiurheilu, liikuntakasvatus ABSTRACT Yli-Piipari S., Jaakkola T. 2006. Enjoyment has emerged as one of the major constructs for understanding and explaining the experiences and motivation of people who participate in sports. The participants af the study were 209 12-16-year old dancers. Csikszentmihalyin (1975) flow malli on yksi eniten käytetyistä viitekehyksistä ymmärtää viihtymisen käsitettä. (Gill, Grass & Huddleston 1983.) Vaikka viihtymisen on todettu olevan yksi keskeisistä tekijöistä motivaatioprosessissa, sen tutkimisessa ei kuitenkaan ole vielä ollut kovin vahvaa teoreettista pohjaa. Tällöin tekeminen ja toimintaan osallistuminen itsessään toimivat tyydytyksen lähteenä (Csikszentmihalyi 1990). 12-16-vuotiaiden kilpatanssijoiden viihtyminen yhden harjoituskauden aikana. Tällaisia viihtymiseen liittyviä tunnetiloja ovat muun muassa mielihyvä, pätevyyden tunne, jännitys, ilo ja hauskuus (Liukkonen 1998). Epätasapaino voi johtaa mallin mukaan ahdistuneisuuteen ja tylsistymiseen (Biddle 2001). Liikunta & liede 43(6), 52-56. Monissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että yksi tärkeimmistä liikuntaharrastuksessa pysymiseen vaikuttavista tekijöistä on viihtyminen toiminnassa (Biddle & Mutrie 1991; Fox & Biddle 1988; Gould & Horn 1984; Liukkonen 1998; Scanian & Simons 1992). Eksploratiivinen faktorianalyysi ja Cronbachin alfa -kertoimet osoittivat, että viihtymistä analysoivaa mittaria voidaan pitää pätevänä ja luotettavana. 1993). Viihtyminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä selitettäessä urheiluharrastuksen osallistumismotiiveja. Näin ollen viihtymisen käsite voidaan ymmärtää eräänlaisena tunnetilana, joka panee alulle motivaation toimintaa kohtaan. Flown ja sisäisen motivaation käsitteissä on se ero, että flow -teorian mukaan viihtyminen nähdään syynä positiivisille tunnereaktioille, kun taas itsemääräämisteoriassa viihtyminen on seurausta sisäisestä. Dancers perceived high levels of enjoyment in their hobby. Viihtymistä mitattiin suomalaisella versiolla Enjoyment in Sports scale -mittarista (Scanian ym. Kun verkoston sosiaalinen hyväksyntä on voimakasta, vaikuttaa se tutkimusten mukaan viihtyvyyttä lisäävästi. Kyselyt suoritettiin kolme kertaa yhden harjoituskauden aikana
Niemisen mukaan edistyminen ja esiintyminen olivat tärkeitä motiiveja varsinkin nuorille, intensiivisesti tanssia harrastaville tanssin ammattiin suuntautuneille naistanssijoille. Tanssitunnit tuovat minulle iloa ................................ ALOITTAJAT LOPETTAJAT KOKEILIJAT Kuvio 2. Viihtyminen urheilussa (Scanian & Lethwaite 1986). Tanssille tyypillisenä urheilusta erottavana motiivina voidaankin pitää erityisesti itseilmaisuun liittyviä tekijöitä. Kilpa tanssi on harrastusja kilpailumuoto, jota tytöt ja pojat pystyvät harrastamaan yhdessä, tasavertaisessa asemassa. Liikuntaan sitoutumisen malli (Scanian & Simons 1992). Tutkimus toteutettiin yhden harjoituskauden aikana. Kilpatanssi on mielenkiintoinen tutkimuskohde erityisesti sen parityöskentelyn ja luokittelujärjestelmän näkökulmasta. 1 2 3 4 5 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 , M KIMUSARTIKKELI . Vaikka aikaisempi tutkimus on osoittanut, että viihtyminen liikuntaharrastuksessa pysymisen kannalta on tärkeää, ei koko harjoituskauden kestäviä pitkittäistutkimuksia ole silti toteutettu. Tutkimusta varten suoritettiin ositettu otanta. Siihen osallistui 82 poikaa ja 85 tyttöä. Ulkoisilla tehtävän suorittamiseen vaikuttavilla tekijöillä Scanian tarkoittaa muiden palautteesta aiheutuvia pätevyyden ja onnistumisen tunteita. Nieminen (1998) on tutkinut ei-ammattilaisten kansantanssijoiden, nykytanssijoiden sekä baletin ja kilpatanssin harrastajien harrastusmotiiveja ja sosialisaatiota Suomessa. Tutkimukseen valittiin seuroja tasaisesti ympäri Suomea. Kolmannessa tutkimuksessa toukokuussa 2005 oli mukana 89 tyttöä ja 83 poikaa. Mittarin väittämiin vastattiin viisiluokkaisella Likert-asteikolla 0= Täysin eri mieltä ..... Mallissa on kuvattu myös muita merkittäviä liikuntaan sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten muut ajanviettotavat, henkilökohtainen panostus, mahdollisuudet ja sosiaaliset odotukset. Tällaisia muita ulkosyntyisiä tekijöitä ovat myös tunteet vuorovaikutussuhteissa ja sosiaalisessa ympäristössä. Ympyröi numero joka parhaiten vastaa käsitystäsi". He kuvaavat Scanlanin luomaa kaksisuuntaista mallia (kuvio 1), joka kuvaa viihtymistä urheilussa. Toiseen tutkimukseen tammikuussa 2005 osallistui 66 tyttöä ja 70 poikaa. Itsemääräämisteorian (Deci & Ryan 1985, 2000) mukaan voidaan puolestaan olettaa, että sisäisesti motivoitunut henkilö viihtyy toiminnassa. TAULUKKO 1. Pidän tanssitunneista ................................................. Tanssijoiden viihtymistä mitattiin Enjoyment in Sports scale -mittarilla (Scanian ym. Ihmisen ollessa tilanteessa, jossa on suuri mahdollisuus kokea viihtymistä, kasvaa myös todennäköisyys sisäisen motivaation kokemiseen. Mittari on esitetty taulukossa 1. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. 1993). Mittarin väittämät on esitetty taulukossa 1. Nautin tanssitunneista ............................................... Sisäsyntyisillä tehtävän suorittamiseen vaikuttavilla tekijöillä tekijät tarkoittavat itse liikuntasuoritukseen vaikuttavia pätevyyden ja itsekontrollin tunteita. Yhtenä syynä siihen on se, että kilpatanssi on Suomessa melko nuori laji. Viihtyminen tanssiurheilussa 53. Jakoperusteena käytettiin Suomen tanssiurheiluliiton aluejaottelua Etelä-, Länsija Itä-Suomeen. Scanian ja Simons (1992) pitävät liikunnassa viihtymistä tärkeimpänä motivaatiotekijänä. Tässä tutkimuksessa kuvataan 12-16-vuotiaiden nuorten viihtymistä tanssiharrastuksessaan ja myös sukupuolten ja luokka tasojen välisiä eroja seuranta jakson aikana. 5 = Täysin samaa mieltä 1. Suomalaisten kilpatanssijoiden viihtymistä ei ole aiemmin analysoitu. Muutenkin tanssiurheilusta aikaisempaa tutkimustyötä on tehty vähän. Tanssitunneilla on hauskaa ........................................ Toisaalta Nieminen toi tutkimuksessaan esiin myös kilpailullisten motiivien merkityksen tanssin harrastajille. Seuraavassa sinua pyydetään arvioimaan omia harjoituksiasi. 5= Täysin samaa mieltä). Viihtymisen mittari on todettu luotettavaksi ja validiksi muun muassa suomalaisia jalkapallonuoria tutkittaessa (Liukkonen 1998). Mallissa kuvataan sisäsyntyisten ja ulkosyntyisten tekijöiden sekä tehtävän suorittamisen ja muiden tekijöiden suhdetta suorituksessa. Viihtymisen mittarin väittämien johdantona oli "Seuraavassa sinua pyydetään arvioimaan omia harjoituksiasi. 1 2 3 4 5 4. Csikszentmihalyin (1990) mukaan viihtyminen ja flow ovat sisäisen motivaation rakennusmateriaaleja. (Scanian & Simons 1992.) Scanian ja Simons (1992) ovat myös kehittäneet liikuntaan sitoutumisen mallin (kuvio 2), jonka avulla he selventävät jatkamiseen vaikuttavia kognitiivisia sekä tunteisiin liittyviä tekijöitä. (Scanian ja Simons 1992.) SISÅSYNTYISET TEKUÅT pltevyys/ llllITÅVÅN SUORIITAMINBN ilsekonttolH I VIIHTYMINEN URHEILUSSA m liib-ellmys/ ldlpellujlnnllys pttevyy.l muut lronttolloivat n ULKOSYNTYISET TEKIJÅT IV vuorovaikutuosuhtoet/ sosiaalinen hyvfuynta MUUT KIJÄT Kuvio 1. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkittavat olivat vuosina 1988-1993 syntyneitä 12-16-vuotiaita kilpatanssin harrastajia. Kaikista kolmesta mittauksesta kyselylomakkeet saatiin takaisin 36 pojalta ja 4 2 tytöltä. Sukupuolten välisestä harrastuksessa viihtymisestä saman lajin parissa on vähän tutkimustuloksia. Vaikeutta tanssin motiivien määrittämiseen on tullut myös tosiasiasta, että useat tanssilajit muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ensimmäinen mittaus suoritettiin lokamarraskuussa 2004. Koululiikuntatutkimus on kuitenkin osoittanut, että pojat viihtyvät tyttöjä paremmin liikuntatunneilla (Carroll & Loumidis 2001). motivaatiosta. Hän toteaa tutkimuksessaan, että kansan tanssijat ovat omaksuneet uusia taiteeseen ja esiintymiseen liittyviä osallistumismotiiveja. 1 2 3 4 5 3. Se hämärtää tanssien alkuperäisiä harrastusmotiiveja. Ympyröi numero, joka parhaiten vastaa käsitystäsi: 1 = Täysin eri mieltä .... Sisäsyntyisiä muita tekijöitä ovat muun muassa kilpailujännitys ja muut tilanteen kokemiseen vaikuttavat tekijät, joita urheilija kokee suoritusta tehdessään. 1 2 3 4 5 2. Tutkijat esittävät, että liikuntaan sitoutuminen on sitä vahvempaa ja todennäköisempää, mitä suurempi nautinto liikunnasta saadaan
JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, minkälaisia muutoksia tapahtuu nuorten kilpatanssijoiden viihtymisessä yhden harjoituskauden aikana. Toistettujen mittausten varianssianalyysin tulokset on esitetty taulukossa 4. Poikien viihtyminen pysyi samana läpi. Kyselyyn vastattiin nimettöminä, joten henkilöiden tunnistus tapahtui syntymäajan mukaan. Kaikki mittarin neljä osiota latautuivat voimakkaasti yhdelle faktorille. Tämän tutkimuksen mukaan tanssijat viihtyivät hyvin tanssiharrastuksen parissa. Sekä pojat että tytöt viihtyivät harrastuksessa erittäin hyvin. Sisäisen yhdenmukaisuuden tarkastelemiseksi käytettiin Cronbachin alfa -kerrointa. Sen avulla tarkasteltiin keskiarvojen muutosta niin kaikkien kolmen mittauksen kuin sukupuolen ja eri luokka tasojen suhteen. Myöskään luokkatasojen viihtyminen ei ole muuttunut. TULOKSET Viihtymisen kuvailu Viihtymistä kuvailevien tietojen tarkastelu osoitti, että tanssijat viihtyivät harrastuksessaan erittäin hyvin. Tanssijoiden viihtymistä tarkasteltiin kuvailevien tietojen avulla. Tutkimus aloitettiin ottamalla yhteys seurojen yhteyshenkilöihin. 6/ 2006 ,.TUTKIMUSARTIKKEU, Viihtyminen tanssiurtieilussa teoreettinen vaihteluväli on 1-5, joten kaikkien osaryhmien keskiarvot olivat lähellä maksimiarvoa. Eroja eri tasojen ryhmien välillä ei löytynyt. 1993) pätevyyttä ja luotettavuutta analysoitiin eksploratiivisen faktorianalyysin ja Cronbachin alfa-kertoimen avulla. Yhteensä 22 seuraan otettiin yhteyttä, joista 18 seuraa suostui osallistumaan tutkimukseen. Tämä luokkajako perustuu Suomen Tanssiurheiluliiton luokkajakoon. Otantaa valmistellessa seurat jaettiin jäsenmäärän mukaan suuriin, keskisuuriin ja pieniin seuroihin. Tämän jälkeen he keräsivät nimettömät lomakkeet palautuskirjekuoreen, jonka he sitten lähettivät kyselyn tekijälle. Nieminen (1998) on kuitenkin tutkinut suomalaisten kilpatanssijoiden harrastusmotiiveja. Tanssijat jaettiin kahteen ryhmään heidän tanssiluokkansa perusteella. Kun osallistujan taidot ja tehtävän haasteet ovat tasapainossa, Flow -teorian mukaan seurauksena on viihtyminen (Csikszentmihalyi 1975; Scanian & Simmons 1992) Wankel 1993; Wankel & Berger 1990). Mittarin summamuuttujan 54 UIKUNTA & TIEDE 43. Luotettavuutta nosti myös se, että tanssijat täyttivät kyselyt valvotuissa olosuhteissa yhteyshenkilöiden valvonnassa. Seurojen yhteyshenkilöt keräsivät kohderyhmän tanssijat yhteen lomakkeiden täyttää varten joko ennen harjoitusta tai heti harjoituksen jälkeen. t-testin avulla tutkittiin viihtymisen keskiarvojen eroja niin sukupuolen kuin luokkatasojen suhteen. t-testi osoitti, että tytöt viihtyivät tanssiharrastuksessa paremmin kuin pojat. Yksi faktori selitti yhteensä 81 % mittauksen kokonaisvarianssista. Viihtymisen mittarin faktorilataukset, ominaisarvo sekä kommunaliteetit ovat esitetty taulukossa 2. Suomalaisessa tanssiurheilussa viihtymistä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Viihtymisen mittarin (Scanian ym. Tanssijat jaettiin myös alemman ja ylemmän tason ryhmiin ja tutkittiin näiden ryhmien välisiä eroja viihtymisessä. Tämä tutkimus oli luonteeltaan pitkittäistutkimus, jonka aikana tehtiin kolme mittausta. Vaikka tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti merkitsevä eroa viihtymisessä, voidaan kuitenkin todeta myös poikien viihtyneen harrastuksessa hyvin, koska sekä tyttöjen että poikien viihtymisen summakeskiarvot olivat erittäin lähellä maksimia. Tämä havainto osoittaa, että urheilijat nauttivat harrastuksestaan huolimatta heidän taitotasostaan. Poikien viihtyminen on pysynyt tilastollisesti muuttumattomana. Mittarin validiteettija reliabiliteettitarkastelut osoittivat viihtymisen mittarin päteväksi ja luotettavaksi mittaamaan tanssijoiden viihtymistä tanssitunneilla. Yhteyshenkilöt ohjeistivat kyselyyn vastaajia ja valvoivat kyselyn täyttää. Kustakin alueesta valittiin sattumanvaraisesti kuusi seuraa niin, että jokaisesta jäsenmääräperusteisesta lohkojaosta tuli tutkimukseen mukaan kaksi seuraa. Kaikkien kolmen kyselyn toteuttaminen suoritettiin samalla tavalla. Tämä osoittaa sitä, että tanssiharrastus tarjoaa paljon haasteita osallistujilleen. Analyysi osoitti lisäksi, että sekä alemmalla että ylemmällä tasolla tanssivat urheilijat viihtyivät harrastuksessaan hyvin. Viihtymisen muutoksia kuvaavien tietojen tarkastelu osoittaa, että tyttöjen viihtymisen arvot ovat korkeat varsinkin ensimmäisen ja toisen mittauksen osalta. Toisena jaotteluperusteena käytettiin seurojen jäsenmäärää. Toistomittausten varianssianalyysi osoitti, että tyttöjen viihtyminen laski tutkimuksen aikana. Vastaavasti ylemmässä luokassa tanssivat -ryhmään kuuluivat vapaita koreografioita B-A -luokassa tanssivat tanssijat. Kaikille yhteyshenkilöille lähetettiin myös kirjalliset ohjeet ennen jokaista kyselyä. Cronbachin alfa -kerroin viihtymiselle oli alkumittauksessa .97, eikä minkään osion poistaminen olisi nostanut kerrointa. Osaan yhteyshenkilöistä oltiin yhteydessä puhelimitse ja osaa informoitiin kahdenkeskisen keskustelua aikana. Tutkimuksessa pyrittiin myös valottamaan sitä, millaisia eroja on viihtymisessä sukupuolten ja eri luokkatasojen välillä. Muutoksia tanssijoiden viihtymisessä harjoituskauden aikana analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysin avulla. Liukkosen (1998) tutkimuksissa 14-vuotiaiden poikien keskiarvo jalkapalloharjoituksissaan viihtymisestä oli 4.12, joten tanssi urheilijat viihtyivät harrastuksessaan keskimäärin jalkapalloilijoita hieman paremmin. Hänen tutkimuksessaan kilpatanssijoiden tyypillisimmät motiivit olivat kunnonkohentamisen, menestymisen ja esiintymisen motiivit. Kontrastivertailujen avulla tutkittiin ryhmäkeskiarvojen välisiä eroja. Tämä huomio tukee aiempia tutkimustuloksia suomalaisten jalkapallopoikien osalta (Liukkonen 1998). Psykometriset analyysit osoittivat, että mittari soveltuu hyvin nuorten tanssijoiden viihtymisen analysointiin. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että viihtyminen on ollut yksi tärkeimmistä liikuntaharrastuksessa pysymiseen vaikuttavista tekijöistä (Biddle & Mutrie 1991; Fox & Biddle, 1988; Gould & Horn 1984; Liukkonen 1998; Scanian & Simons 1992). Tanssitutkimus yleisesti ottaen on keskittynyt enemmän taideja kansantanssin näkökulmaan. Vertailujen merkitsevyysarvoissa käytettiin Bonferroni-korjausta. Tyttöjen viihtyminen on kuitenkin laskenut pitkittäistutkimuksen aikana. t-testin tulokset on esitetty taulukossa 3. Faktorianalyysi on tehty viihtymisen mittarille ensimmäisestä mittauskerrasta. Niin sanottujen sosiaalisesti suotavien vastauksien eliminoimiseksi yhteyshenkilö ei saanut olla valmennusryhmän henkilö. Viihtymisen mittarin reliabiliteetin tarkastelu osoitti sen mittaavan sisäisesti yhdenmukaisesti viihtymistä. Tutkimuksen tulokset voidaan näin varovasti yleistää koskemaan suomalaisia 12-16-vuotiaita kilpatanssijoita. Alemmassa luokassa tanssivat -ryhmään kuuluivat F-C -luokkalaiset rajoitettuja koreografioita suorittavat tanssijat. Tämän tutkimuksen otanta oli edustava, sillä tutkimukseen oli valittu ositetulla otannalla tanssijoita ympäri Suomea jäsenmäärältään erikokoisista seuroista. Alemmalla ja ylemmällä tasolla tanssivien ryhmien välillä ei ollut eroja viihtymisessä. Tyttöjen viihtymisen muutokset harjoituskauden aikana on myös havainnollistettu kuviossa 3. Mittarin faktorivaliditeettia tarkasteltiin varimax -rotatoidun pääakselifaktorianalyysin avulla. Mittarin validiteetti ja reliabiliteetti Viihtymisen mittari osoitti sen omaavan teoreettisesti oletetun yhden faktorin rakenteen. Tutkimusta varten otettiin yhteyttä otannassa valittuihin seuroihin. Seuroja pyydettiin nimeämään tutkimuksen yhteyshenkilö, joka ohjeistaa kyselyyn vastaajat ja suorittaa kyselytutkimuksen. Yksi vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautunut seura luopui tutkimuksesta kesken tutkimuksen, joten lopulliseksi seurojen lukumääräksi tuli 17 Suomen Tanssiurheiluliiton alaista jäsenseuraa
TAULUKKO 2.Viihtymisen mittarin faktorilataukset, kommunaliteetit ja ominaisarvo (pääakseli -menetelmä, varimax -rotatointi, n:209). tas. tas. Tanssitunnit tuovat minulle iloa .90 .81 4. d Sfäärisyys ei toteudu, Greenhouse-Geisser -korjausta käytetty sukupuoli: tyttö sukupuoli: poika 55 44 o----e------0 321p<.05* 1 1 1 2 mittaus 1 3 3 2 2 mittaus Kuvio 3. tanssivat 4.46 (.63) 4.44 (.84) 4.52 (.80) 33 (2,46.7)iJ 1 .068 Huom. Tanssijoiden viihtyvyyden muutokset vuoden pitkittäistutkimuksen aikana (toistettujen mittausten varianssianalyysi) Toistettujen mittausten ANOVA Mittausajankohta 10/04 01/05 05/05 "within subjects;, Muuttuja ka (khl ka (khl ka (kh) n df 1 F Viihtyminen*Sp Pojat 3.99 (1.05) 3.90 (1.24) 4.06 (1.23) 36 (2,70) 1 .62 Tytöt 4.63 (.40) 4.60 (.72) 4.35 (.96) 42 (2,82) 1 3.43 Viihtyminen*luokkataso Alemm. Tyttöjen ja poikien viihtymisen muutokset tutkimuksen aikana. Muuttujat Faktori 1 h2 1. Tanssitunneilla on hauskaa .91 .83 3. Pidän tanssitunneista .91 .83 2. Tanssijoiden viihtyminen sukupuolen ja luokka• tasojen välillä (t-testi). 3 1 1 1 1 1 p .540 .037* .164 .758 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 • TUTKIMUSARTIKKEU, Viihtyminen tanssiurheilussa 55. Nautin tanssitunneista .88 .78 Ominaisarvo 3.43 TAULUKKO 3. tanssivat 4.24 (.95) 4.16 (1.17) 3.99 (1.15) 45 (2,77.8)iJ 1 1.85 Ylemm. Muuttujat N ka kh t-testi p-arvo Viihtyminen Pojat 83 3.98 .83 -4.91 0.000*** Tytöt 89 4.58 .70 Viihtyminen Alemmalla tasolla tanssivat 95 4.30 .82 .21 .83 Ylemmällä tasolla tanssivat 77 4.27 .74 p<0.001 *** TAULUKKO 4
White, S. Participation motivation in young athletes. Scanian, T. G. & Berger, B. & Ryan, R. The youth in sport. P. Tutkimuskohteena arvokasta olisi tutkia tehtäväorientaation, sisäisen motivaation, tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston ja viihtyvyyden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus -suhteita tanssiharrastuksessa ja -tunneilla. Deci, E. Flow: the psychology of optimal experience. Gill, D. harjoituskauden. & Ryan, R. Substaining motivation in sport. & Simons, J. Brunel, P. Lapsen viihtymisen tukeminen lasten erilaisiin orientaatioihin vastaamalla tukee lasten liikuntaharrastuneisuutta ja fyysistä aktiivisuutta. Näin ollen tietoisuus pedagogisista perusperiaatteista, jotka ovat yhteydessä viihtymisen lisääntymiseen, on tärkeää. Myös dropout -tutkimukset tanssiharrastuksen parissa toisivat lisää tietoa tanssijoiden lopettamisesta ja jatkamisesta sekä motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Journai ofTeaching in Physical Education 14, 140-156. 1988. Csikszentmihalyi, M. 1985. 1997. Kavussanu, M . 1991. Self-determination theory and the facilitation of instrinsic motivation, social development and well being. & Mutrie, N. K., Carpenter P. London: Springer. 1984. Turvallinen harrastusilmapiiri mahdollistaa lapsen liikuntaharrastuksen hänen omista lähtökohdistaan. B. 2001. T. Journal of Sport and Exercise Psychology 18, 264-280. European Physical Education Review 7, 24-43. & Keeler, B. Kilpatanssi on urheilulaji, jossa ensimmäiset tanssiaskeleet olisi hyvä ottaa mahdollisimman nuorena. Beyond boredom and anxiety. Paritanssi parhaimmillaan tukee yksilöiden välisiä vuorovaikutussuhteita, ja sopii mainiosti myös koululiikuntamaailmaan. 1992. Liikuntaprdagogiikan pro gradu -tutkielma. Journal of Leisure Research 22, 165-182. Singer, R. Jatkotutkimuksesta Kilpa tanssi ja motivaatiotutkimus antavat aihetta jatkotutkimuksiin. affect and dropout in the soccer domain. & Duda, J. Wankel, L. & Horn, T. American Psychologist 55 (1}. 56 UIKUNTA & TIEDE 43 • 6/20Cl6, TUTKIMUSARTIKKELI, Viihtyminen tanssiurheilussa Jaakkola, T. & Harris, A. Studies of Sport, Physical Education and Health Sciences 55. Vieläkin tärkeämpää on, että seuran valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat toimivat konkreettisesti luodakseen turvallinen ilmapiirin, jossa lapsen ja nuoren on hyvä harrastaa. Teoksessa G. Enhancing motivation in physical education. A prospective study of young male Norwegian players. Self evaluations. Tavoiteorientaation ja motivaatioilmaston yhteydet sisäiseen motivaation koululiikunnassa. M. Champaign, Illinois: Human Kinetics, 199-216. 1989. 1998. 1990. 1983. 1996. San Francisco: Josey-Bass. attitudes and stereotypes. & Sepponen, K. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 9, 365-374. Scanian, T. 1993. L., Gross, J. A. The child's perspective in physical education: Children's participation motives. W., Simons, J. N. A conceptual /definitional analysis with implication for sport and exercise psychology. Weiss (toim } Psychological foundation in sports. New York: Plenum Press. D. New York: Harper & Row. The relationship of gender, level of sport involvement, and participation motivation to task and ego orientation. Journal Of Sport and Exercise Psychology 15, 1-15. Relationship between achievement goal orientations and perceived motivational climate on intrinsic motivation. Teoksessa J. Psychology of physical activity and exercise: a health related perspective. Nicholls, J. P. International Journal of Sport Psychology 24, 151-169. Kimiecik, J. & Biddle, S. Syynä tyttöjen viihtymisen laskuun voidaan pitää fyysistä tai psyykkistä väsymistä harjoituskauden aikana. & Roberts, G. 1990. The competitive ethos and democratic education. & Duda, J. Tutkimuksen kolmas ja viimeinen mittaus suoritettiin toukokuussa, keväällä juuri ennen harrastajatanssijoille tyypillistä kesätauon alkamista. Tanssiurheilu on harrastus, jota tytöillä ja pojilla on mahdollisuus harrastaa yhdessä. 2000. Carroll, B. Valmentajilla, ohjaajilla ja vanhemmilla on merkittävä vastuu otollisen viihtymistä tukevan ilmapiirin luomisessa harrastusympäristöön. Biddle, S. The psychological and social benefits of sport and physical activity. C. M . Cambridge, MA: Harvard University Press. International Journal of Sport Psychology 14, 1-14. Csikszentmihalyi, M. C. Deci, E. Champaign, IL: Human Kinetics, 359-370. The importance of enjoyment to adherence and psychological benefits from physical activity. L. Roberts (toim.} Advances in motivation in sport and exercise. Motivation in physical activity contexts: The relationship of perceived motivational climate to intrinsic motivation and self-efficacy. J., Schmidt, G. Gould, D. Participation motivation in youth sport. Fox, K. Roberts (toim.} Motivation in Sport and Exercise. 68-78. L. 1995. 1996. What is enjoyment. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopisto. 1975. S. Wankel, L. Enjoyments in youth sports: a goal perspective approach. Childrens· perceived competence and enjoyment in physical education and physical activity outside school. Florida: Sport Consultant International. Jyväskylä: LIKES-Research Center for Sports and Health Sciences. & Luomidis, J. Four dance subcultures: A study of non-professional dancers' socialization, participation motives. 2001. Liukkonen, J. Psychological Consideration Series. & Huddleston, S. K. Kiinnostavaa olisi myös verrata suomalaisten tanssijoiden motivaatiotekijöitä ulkomaisten tanssijoiden vastaaviin tekijöihin. Goals and their associations with beliefs about success in and perceptions of the purposes of physical education. Ommundsen, V, 1992. Walling, M. 1998. Doctoral thesis, Norvegian University of Sport and Physical Education. 1984. Silva ja R. M . lntrinsic motivation and self-determination in human behaviour. Journal of Sport and Exercise Psychology 18, 247-263. Nieminen, P. 1993. LÄHTEET Biddle, S. The Construct of Sport Enjoyment. 1994. Teoksessa G.C. International Journal of Sport Psychology 25, 4-18.. C. G. British Journal of Physical Education 19, 79-82. Champaign, IL: Human Kinetics, 101-127. An introduction to the sport commitment model. 1999
VOIDAANKO LIIKUNNALLA AUTTAA NAISIA TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA. Liikunta edistää tunne-elämän tasapainoa ja painonhallintaa sekä vähentää sydänja verisuonitautien riskiä. Seitsemän kymmenestä haluaisi lopettaa tupakoinnin, ja joka neljäs onkin yrittänyt lopettaa edeltäneen vuoden aikana (Patja & Haukkala 2004). Asiasanat: tupakointi, tupakoinnin lopettaminen, liikunta, liikuntaneuvonta, naisen terveys, interventiot ABSTRACT Kinnunen T., Korhonen T. Vaikka miesten tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana, naisten tupakointi on pysytellyt samalla tasolla. Exercise promotes emotional well-being and weight control, as well as decreases cardiovascular risk. Vaikka liikunta näyttäisi erittäin sopivalta hoitomuodolta tupakoinnin lopettamiseen, siitä on kuitenkin vähän tutkimusnäyttöä. Successful cessation among women is more difficult and may need partly different interventions than among men. Naisten lopettamisen onnistumista vähentävät mm. Lisäksi liikuntainterventio on kestänyt liian vähän aikaa tai siihen sitoutuminen on ollut puutteellista harjoitusvaikutusten aikaansaamiseksi. Liikunta & Tiede 43(6), 57-62. Department of Health and Human Services 2001). 5 7. Tupakointi altistaa naisia myös osteoporoosille ja voi aiheuttaa raskaudenaikaisia komplikaatioita. Weight concerns, stress, depression, Jack of social support, and low education level are among the factors contributing to poorer outcome in cessation treatments for women. 2005). Siksi johtopäätösten teko liikunnan vaikuttavuudesta on vaikeaa. Tupakoinnin lopettaminen on nopein tapa vähentää tupakasta johtuvaa sairastavuutta naisten keskuudessa maailmanlaajuisesti. Suurin osa interventioista on tehty pienillä otoksilla. 6/2CXX> . In a recent study conducted at the Harvard University, exercise adherence was particularly low among women, whose cardiovascular risk was already elevated (high body mass index, nicotine dependence, depression, stress) before the quit attempt. Katsaus Liikunta & Tiede 43(6), 57-62. Thus, making conclusions about the effectiveness of exercise in smoking cessation is difficult. 2000). Although exercise appears as appropriate treatment for smoking cessation, there is scarcity of research about its effectiveness. Moreover, smoking increases women's vulnerability to osteoporosis and pregnancy complications. TUTKIMUSARTIKKELI , Voidaanko liikunnalla auttaa l'\8Jsia tupakoinnin lopettamisessa. Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. However, larger trials are needed to examine various aspects and mechanisms of exercise and smoking cessation. Tulevaisuudessa naisten tupakoinnista muodostunee yhä merkittävämpi kansanterveysongelma (World Health Organisation, 2001; Teo ym. Lisäksi tutkimuksissa tulisi pyrkiä suurempiin otoksiin sekä mittaamaan luotettavasti liikuntaohjelman noudattamista ja harjoitusvaikutusten tasoa. KATSAUS TARU KINNUNEN1, TELLERVO KORHONEN2 1 Harvard Medical School, Tobacco Dependence Treatment and Research, Boston, USA, 2 Helsingin Yliopisto, Kansanterveystieteen laitos, Helsinki Yhteyshenkilö: Tellervo Korhonen, FT, Helsingin Yliopisto, Kansanterveystieteen laitos, PL 41 00014 Helsinki Puh: 09-19127599, sähköposti: tellervo.korhonen@helsinki.fi TIIVISTELMÄ Kinnunen T., Korhonen T. Suurin osa kuolemista johtuu sydänja verisuonitaudeista ja kasvava osuus keuhkosyövästä. Keywords: smoking, smoking cessation, exercise, exercise adherence, counseling, womens health, interventions Tupakointi naisen terveyden aikapommi Tupakoinnin tunnetuista terveysriskeistä huolimatta (Doll ym. Maailmassa kuolee vuosittain noin miljoona naista tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi liittyy myös koulutustaustaan: vähän koulutusta saaneet naiset tupakoivat koulutetumpia useammin (Helakorpi ym. Ilman hoitoa vain 3-8 % onnistuu lopettamaan tupakoinnin pysyvästi (Fiore ym. Lääkehoidon ja neuvonnan lisäksi liikunta on varteenotettava apukeino tupakoinnin lopettamisprosessissa, mutta tarvitaan aikaisempaa laajempia tutkimuksia vaikuttavuusmekanismien selvittämiseksi. As an adjunct to pharmacological treatment and counselling exercise is a promising method for the smoking cessation process. Thus, the main objective in ongoing trials is to find optimal combinations of exercise and behavioural counselling in order to improve exercise adherence. Annually, approximately one million women <lie worldwide from tobacco-induced diseases. The majority of these deaths is <lue to cardiovascular diseases and an increasingly large partion is <lue to Jung cancer. Most studies have had either small sample sizes or insufficient exercise interventions in length or adherence to produce improvement in functional fitness levels. 2006. Tupakointi liittyy naisilla kaksin-kuusinkertaiseen sydänkohtausriskiin, kolminkertaiseen rintakipujen ilmaantumisriskiin, 6-30-kertaiseen riskiin ääreisverisuonien sairauksista ja kaksin-kolminkertaiseen halvausriskiin. 2006) , erityisesti naisten sydäntautien ennustetaan lisääntyvän niin Suomessa (Suomen Sydänliitto 2005) kuin muissakin kehittyneissä maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa (U.S. Äskettäin Harvardin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa liikuntaohjelman noudattaminen oli erityisen vaikeaa niille, joiden sydänja verisuonitautiriski oli jo ennestään koholla (korkea painoindeksi, nikotiiniriippuvuus, masennus, stressi) ennen tupakoinnin lopettamisyritystä. Naisilla onnistunut tupakoinnin lopettaminen on vaikeampaa ja saattaa vaatia osittain erilaisia keinoja kuin miehillä. Smoking cessation is the most rapid way to decrease tobacco related morbidity and mortality. Does Exercise Facilitate Smoking Cessation Success in Women. Vaikka oteLIIKUNTA & TIEDE 43 . Meneillään olevissa tutkimushankkeissa pyritäänkin löytämään optimaalisia liikuntaja neuvontayhdistelmiä paremman liikuntaohjelmaan sitoutumisen saavuttamiseksi. 2004), joka viides suomalainen nainen tupakoi päivittäin. painonhallintaongelmat, stressi, masennus, sosiaalisen tukiverkon puuttuminen ja vähäinen koulutus. 2006. In addition, the future studies should use larger sample sizes and measure exercise adherence and training effects more reliably and comprehensively
2000). Department of Health and Human Services 1996). 2002). 2001). Lisäriskitekijöinä tarkasteltiin ruokavaliota ja alkoholin käyttöä, eläinrasvoja runsaasti sisältävä ruokavalio ja runsas alkoholin käyttö luokiteltuina riskitekijöiksi. Department of Health and Human Services, 2001). Voimassaoleva suositus toteaa, että liikuntaharjoittelu voi parantaa tupakoinnin lopettamisen onnistumista osana muuta vieroitushoitoa, vaikkakin näytön taso on ainoastaan C (Suomen Yleislääketieteen yhdistys r.y:n asettama työryhmä 2002). Onnistunut lopettaminen vaatiikin usein erilaisia hoitoyhdistelmiä ja hoitovaste on riippuvainen muun muassa hoitomuodosta ja siihen käytetystä kokonaisajasta sekä tupakoijan motivaatiosta, nikotiiniriippuvuudesta ja terveydentilasta (Fiore ym. Taulukkoon 1. 1995). Useamman sydän-verisuonitautien riskitekijän kasautuminen näytti ennustavan huonompaa tulosta tupakoinnin lopettamisessa (Korhonen ym. 6/2()1)3, TUTKIMUSARTIKKEU, Voidaanko liikunnalla auttaa nalsia tupakoinnin lopettamisessa. Myös vanhemmilla naisilla, joilla on jo sydäntauti, tupakoinnin lopettaminen lisää selviytymismahdollisuuksia, pienentää infarktin uusiutumisriskiä ja parantaa elämän laatua. Naisten tupakoinnin lopettaminen onnistuu ilmeisesti osin eri keinoilla kuin miehillä. 2000; Hall ym. Tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyvät masennusoireet, stressi ja tupakanhimo myös lisäävät erityisesti naisilla relapsin todennäköisyyttä (Doherty ym. Lääkehoidon lisäksi toteutetut keinot, kuten lopettamisneuvonta tai kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat lisänneet lopettamisen onnistumista (Fiore ym. Näin sydänja verisuonitautien kokonaisriski on myös korkeampi (Winkleby ym. Lisäksi naiset, joilla on vähän koulu tutusta, eivät ehkä liiku niin paljon ja syö niin monipuolisesti kuin naiset, joiden koulutustaso on korkeampi. 1998). Ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan edistää tupakoinnin lopettamismotivaatiota, antaa sosiaalista tukea ja käytännön ohjeita sekä kannustaa pysymään tupakoimattomana. 2005; Ussher ym. 2006). Lisäksi, lyhytkestoiset ja isometriset liikuntasuoritukset ovat kokeellisissa olosuhteissa vähentäneet vierotusoireita sekä tupakan ja muiden huumeiden himoa (Taylor ym. Koska säännöllinen liikunta saattaa parantaa mielialaa, vähentää stressiä ja tupakanhimoa sekä auttaa painon hallinnassa, on luontevaa ajatella, että liikunta olisi erityisen lupaava hoitomuoto naisille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin (Haus ym. Tupakoinnin lopettaminen puolittaa riskin vuodessa, ja 2-5 vuodessa riski laskee tupakoimattomien tasolle (U.S. 1994; Marcus ym. Liikunnan hyödyllisyydestä erityisesti tupakointia lopettaville naisille Niin tupakoinnin lopettaminen kuin säännöllinen liikunnan harrastaminen johtavat moniin terveyttä edistäviin muutoksiin, mutta erityisen nopeasti ne vähentävät naisen sydänja verisuonitautiriskiä (U .S. Keskimäärin 70 % tupakoijista haluaisi lopettaa, mutta alle 10 % onnistuu vuosittain. Lisäksi pysyvä lopettaminen onnistuu yleensä vasta usean yrityksen jälkeen (Fiore ym. 2000). Sisäsyntyinen estrogeeni suojaa naista jonkin verran sydänja verisuonitaudeilta, mutta tupakointi kumoaa tuon estrogeenin suojaavan vaikutuksen. Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen työryhmän vuonna 2002 julkaiseman suosituksen mukaan erilaisilla nikotiinikorvaushoidoilla voidaan merkittävästi helpottaa nikotiiniriippuvuudesta johtuvia vierotusoireita (ärtyisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky ja lisääntynyt ruokahalu). Siksi tupakkariippuvuuden hoidon tulisi suosituksen mukaan sisältää sekä lääkehoitoa (ensisijaisesti nikotiinikorvaushoito ja bupropioni) että yksilötai ryhmäohjausta. Tupakointi ei ole vain yksittäinen riskitekijä, vaan ns. 2006). taan huomioon ikä, koulutus ja muut sydänja verisuonitautiriskit, tupakoinnin aiheuttamat riskit näyttävät olevan naisilla suuremmat kuin miehillä (Prescott ym, 1998). 2005). 2000; Patja & Haukkala 2004). Tupakointi aiheuttaa kaksi kolmesta alle 50-vuotiaiden naisten sydänja verisuonitautikuolemista. Käypä Hoito -suositus tupakkariippuvuuden hoidosta Suomessa Vaikka tupakoinnin terveysriskit ovat hyvin tiedossa, tupakoinnin lopettaminen on vaikea muutos kenelle tahansa. Department of Health and Human Services, 1990, 2001). synerginen tekijä, sillä tupakointi kasvattaa jo entisestään jossakin riskiryhmässä (esim. Useat tutkimukset osoittavat, että liikunnalla voidaan myös parantaa itseluottamusta, unirytmiä, ja stressin sietokykyä (Stathopoulou ym. Naisten tupakoinnin lopettamisen ominaispiirteitä Useiden tutkimusten mukaan naisten voi olla vaikeampi lopettaa kuin miesten, esimerkiksi nikotiinikorvaushoito ei aina tehoa naisilla yhtä hyvin kuin miehillä (Perkins 2001). Koska liikunnalla on terapiamuotona vähän riskejä ja runsaasti terveydelle edullisia lisävaikutuksia, tutkijat ja kliinikot ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota tähän interventiomuotoon (U.S. Yleisesti ottaen tupakoinnin aiheuttamien ongelmien riski kasvaa suhteessa poltettujen savukkeiden määrään, mutta sydäntaudeissa jo pienillä tupakointimäärillä on vaikutusta (Teo ym. Niistä on saatu alustavasti myönteisiä tuloksia (Perkins ym. Painonhallintakysymykset, stressi, masennus, sosiaalisen tukiverkon puuttuminen ja alhainen koulutus ovat tekijöitä, joiden takia tupakoinnin lopettaminen onnistuu naisilla miehiä harvemmin (Perkins 2001). Siksi voidaan olettaa, että yhdistämällä liikunta tupakoinnin lopettamisinterventioon saavutetaan merkittävä kardiovaskulaarinen hyöty. Toisaalta, näytönastekatsauksen perustana on toistaiseksi ollut vähän tutkimuksia, jotka ovat heterogeenisiä. Paitsi että tupakointi ja liikkumattomuus ovat riippumattomia riskitekijöitä, ne ovat altistavia tekijöitä kohonneille veren rasva-arvoille ja verenpaineelle sekä metaboliselle oireyhtymälle (Schnohr ym. korkea kolesteroli tai verenpaine) olevien sairastumisriskiä. Lisäksi ongelmana on se, ettei odottaville tai imettäville naisille ole tarjolla korvaushoitoa, joka 58 LIIKUNTA & TIEDE 43. Niinpä tupakoinnin lopettaminen onkin eräs tehokkaimmista keinoista vähentää sydänsairauksien uusiutumista (U.S. Naisilla jo 1-4 savukkeen polttaminen päivittäin kaksinkertaistaa sydänkuolleisuutta (Bjartveit & Tverdal, 2005). Toiseksi, naiset raportoivat miehiä useammin huolen painon noususta syyksi tupakoinnin jatkamiseen Qeffery ym. Lisäksi aerobisella liikunnalla voi olla erityisiä vaikutuksia nimenomaan naisille. kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Negatiiviset tunteet, mielialojen hallinta ja painonhallintakysymykset ovat tärkeitä haasteita naisten tupakoinnin lopettamisessa, ja niitä varten on räätälöity mm. 1999). 1995; Niaura ym. Lisäongelmana voi olla korkeampi nikotiiniriippuvuus. Keskimääräinen painonnousu vuoden sisällä tupakoinnin lopettamisen jälkeen on 3-4 kilogrammaa, mutta joka kymmenes lihoa yli 10 kilogrammaa (Suomen Yleislääketieteen yhdistys r.y:n asettama työryhmä 2002). on täysin turvallinen. Äskettäin Kinnusen tutkimusryhmä Harvardin yliopistossa Bostonissa on raportoinut naistupakoijien muita sydän-verisuonitautien riskitekijöitä ja niiden yhteyksiä tupakoinnin lopettamistuloksiin. Tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta, mutta tupakkariippuvuuteen liittyy myös psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. 2006). Naisten fyysinen ja emotionaalinen riippuvuus tupakasta on voimakkaampi kuin miehillä (Björnson ym. 2001). Ensinnäkin, tupakoinnin jatkumiseen yhteydessä oleva negatiivinen mieliala on yleisempää naisilla kuin miehillä (Perkins 2001). 2006), tekijöitä, jotka edesauttavat tupakoinnin lopettamista. Department of Health and Human Services 1996; 2001; Teo ym. on koottu pääasiallisia tekijöitä ja mekanismeja, joiden on todettu tai oletetaan vaikuttavan tupakoinnin lopettamiseen.. 1998)
Tämän tilanteissa tutkimuksen puutteena oli, että varsinaista harjoitusvaikutusta ei voitu mitata intervention ollessa neuvontaa ainoastaan. 1997; Ussher ym. Tupakoimattomuudessa ei ollut eroa, mutta liikuntaneuvontaryhmässä esiintyi vähemmän ahdistuneisuutta, stressiä ja ärtyneisyyttä. Siksi liikuntaa tulisikin testata nikotiinikorvaushoidon ja neuvonnan lisänä (Ussher ym. 1988; Taylor ym. nikotiinikorvaushoito) että ei-lääkkeellinen (esim. Tässä interventiossa liikunta oli lopettamisneuvonnan lisäkomponenttina (Marcus ym. 2006 Toimivat nikotiinille korvaavina kiihottavina aineina (serotoniini, sisäsyntyiset opiaatit) Tunne-elämän ja somaattisen Stathopoulou ym., 2006 Auttaa kestämään tupakanhimoa stressaavissa toleranssin paraneminen Millaisia tuloksia liikunta-interventioilla on saatu. Yksikään kolmesta 1980-luvulla tehdystä tutkimuksesta ei pystynyt osoittamaan merkitsevää eroa liikuntaja kontrolliryhmien välillä, osaksi johtuen alhaisesta tilastollisesta voimasta pienen koehenkilöiden määrän vuoksi (Hill 1985; Russell ym. Siksi liikuntaharjoittelu tulisi aloittaa jo muutamia viikkoja ennen tupakoinnin lopettamista. 2000). Tutkijat eivät sitä pohtineet, mutta tämä saattaa osittain johtua siitä, että kyseessä oli ryhmäneuvonta ilman farmakologista hoitoa. Koska relapsi tupakointiin on suurin ensimmäisten viikkojen aikana, kaikki liikunnan myönteiset vaikutukset tulisi olla jo saatavilla. Näin ollen tarvittaisiin lisää tutkimuksia suuremmilla otoksilla ja interventioilla, joilla saadaan aikaan riittävä liikuntaharjoituksen kesto ja taso. 2000). 1999). Näistä Martinin (1997) tutkimus kohdistui erityisryhmään (alkoholistit), jossa tosin saatiin liikunnan vaikutus tupakoinnin lopettamiseen lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutus katosi puolen vuoden seurannassa. Siksi myöhemmissä interventioissa käytettiinkin usein kohtuullista liikuntaa raskaan liikunnan sijaan (Martin ym. Yleisesti ottaen, liikuntaintervention ollessa rasittavuudeltaan kohtuullista, saavutettaneen tiettyjä etuja kuten sen parempi noudattaminen (Blair & Connelly 1996), helpompi toteutettavuus kävelynkin sopiessa tähän tarkoitukseen (Manson ym. Uusimmassa julkaistussa tutkimuksessa (Marcus ym. 1999), vähäisempi tarve valvottuun toteuttamiseen ja pienempi vammariski. 1991; 1995; 1999). Näissä interventioissa ei myöskään pystytty osoittamaan fysiologista harjoitusvaikutusta koeryhmässä, koska interventio oli ilmeisesti liian lyhyt. 2005) testattiin rasittavuudeltaan kohtuullisen liikunnan vaikutuksia. 2006 keskeytyminen Painonhallinta Asikainen ym., 2004 Huolestuneisuus painon noususta vähenee U.S. Kahdeksan viikkoa kestävä tutkimus vertasi tupakoinnin lopettamistuloksia ryhLIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2000, TVTKIMUSARTIKKELI , Voidaanko fökuMalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. Sen sijaan muutamissa 1990-luvun lähinnä raskasta liikuntaa sisältävissä interventioissa saatiin jo parempia tuloksia (Marcus ym. Toinen puute oli nikotiinikorvaushoidon tai muun lääkehoidon puuttuminen interventiosta. 59. Niistä mittavin kokeellinen tutkimus sisälsi ainoastaan naisia. 2003). Department of Health and Human Services, 1996 Unirytmin paraneminen Driver & Taylor, 2000 Vieroitusoireet lievittyvät Muutokset hermoston välittäjäaineissa Stathopoulou ym,. Osassa interventio on ollut raskasta, osassa taas kohtuullista liikuntaharjoittelua. Se osoitti, että voimakkaasti kuormittavalla (65-80 % maksimaalisesta kapasiteetista) liikunnalla saatiin jopa vuoden seurannassa paremmat tulokset (12 % tupakoimattomia) kuin kontrolliryhmässä (5 % tupakoimattomia). Jos tällöin saataisiin liikuntaryhmän ja kontrolliryhmän välille merkitsevä ero liikunnan hyväksi, voitaisiin päätellä, että ero johtuu liikunnasta eikä esimerkiksi sosiaalisesta tuesta. Pelkän neuvonnan vaikuttavuus oli yllättävän vaatimaton. Tutkimukset ovat painottuneet aerobisen liikuntaharjoittelun arviointiin. 2000) ja sitä seuraavina vuosina Euroopassa, ovat tähdentäneet, että tupakkariippuvuuden hoitoon tulee kuulua sekä lääkkeellinen (esim. Yhtä tärkeää olisi se, että tutkimuksessa olisi mittarit liikuntaohjelman noudattamisen evaluoimiseksi (Kinnunen Mustonen, 2005 b). Lisäksi tutkimuksiin tulisi sisältyä sellainen kontrolliryhmä, johon kohdistetaan saman verran interventioaikaa ilman liikuntaa (equal contact contra! condition). Vuoteen 2004 mennessä julkaistujen tutkimusten kriittinen arviointi (Ussher 2005) paljasti, että niistä 11 tutkimuksesta, jotka täyttivät kaikki kokeellisen asetelman kriteerit, vain yksi pystyi pätevästi osoittamaan, että liikunnalla on tupakoinnin lopettamista tehostava vaikutus vuoden seurannassa (Marcus ym. 1999). 1988). Muissa tutkimuksissa oli joko liian pieni koehenkilöiden määrä tai tavoiteltua liikuntaharjoituksen tasoa ei saavutettu tai mitattu. Huolimatta liikunnan lupaavista mahdollisuuksista, vain muutama ennen vuotta 2000 tehty tutkimus sekä täytti tiukat tieteelliset kriteerit että pystyi osoittamaan liikunnan vaikuttavuuden tupakoinnin lopettamisessa (Ussher ym. neuvonta) komponentti. Taulukko 1. Ussherin (2003) tutkimuksessa verrattiin nikotiinikorvaushoidon lisänä toteutettua liikuntaneuvontaa ja terveysneuvontaa. Liikunnan tunnettuja vaikutuksia ja mahdollisia vaikutusmekanismeja tupakoinnin lopettamisprosessissa Mahdollinen vaikutusmekanismi tupakoinnin Liikunnan tunnettu vaikutus Tutkimus/ Katsaus lopettamisessa Mielialan kohoaminen Dilorenzo ym., 1999 Vieroitusoireet lievittyvät Ahdistuneisuuden väheneminen Gauvin & Spence, 1996 Ussher ym., 2006 Huumeiden himon väheneminen Taylor ym., 2005 Tupakanhimon vähenee Ussher ym, 2001 Ussher ym., 2006 Pystyvyyden tunteen ja Craft, 2005 Pystyvyyden tunne ennustaa onnistumista itseluottamuksen lisääntyminen Gauvin & Spence, 1996; tupakoinnin lopettamisessa McAuley & Miheako 1997 McAuley ym., 2000 Kilpaileva käyttäytyminen Craft, 2005 Auttaa vastustamaan tupakanhimoa eri tilanteissa tupakoinnille ja negatiivisten ajatusten Stathopoulou ym. Liikunnan vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa on 1980-luvulta lähtien tehty useita tutkimuksia. Kaikki hoitosuositukset, jotka julkaistiin USA:ssa vuonna 2000 (Fiore ym. Yhtenä puutteena oli, että liikunta aloitettiin vasta samaan aikaan tupakoinnin lopettamisen kanssa
Onko kahden terveyskäyttäytymisen muuttaminen yhtä aikaa liian suuri haaste. Niinpä vuonna 2004 käynnistynyt, niin ikään Yhdysvaltojen kansanterveyslaitoksen (National Institutes of Health) rahoittama laaja jatkotutkimus, keskittyy testaamaan, onko nikotiinikorvaushoidon lisänä laitoksessa ohjatusti toteutettu liikuntaharjoittelu tehokkaampaa kuin kotona itsenäisesti suoritettu liikunta suhteessa tupakoinnin lopettamistuloksiin. Toinen yleisesti havaittu tekijä tupakoinnin lopettamisen ja muiden elintapojen muutosten tekemisessä on itsetunto ja pystyvyyden tunne. 2005; Ussher ym. Vaikka aerobinen liikunta yhdistettynä nikotiinikorvaushoitoon tuotti merkitsevästi paremman tupakoinnin lopettamistuloksen kuin pelkkä nikotiinikorvaushoito, tuon liikuntaohjelman noudattaminen erityisesti korkean sydäntautiriskin ryhmissä näyttäisi olevan seuraava askel tehokkaamman intervention kehittämisessä. 2006). Hypoteesina oli, että kaksi interventiostrategiaa, jotka on suunniteltu minimoimaan sekä negatiivisista tunnetiloista että painonnoususta johtuvia tupakoinnin lopettamisen esteitä, olisivat erityisen tehokkaita juuri naisille. mässä, joka sisälsi kognitiivis-behavioraalista neuvontaa + kohtuullista liikuntaa ja ryhmässä, joka sisälsi vain neuvontaa. Vaikka empiiristä näyttöä kohtuullisen liikunnan pitkäkestoisesta hyödystä ei saatu, komplianssin merkittävyys oli tärkeä lisätulos. Liikuntaharjoittelu useamman kerran viikossa toki kohottaa mielialaa, mutta ei ehkä auta akuutteihin vieroitusoireisiin. Erimuotoisella liikunnalla on kuitenkin mahdollisuus edistää tupakoinnin lopettamista myös muiden mekanismien kautta. Osallistujat, joilla oli alussa korkea motivaatio molempiin muutoksiin, keskeyttivät ohjelman useammin kuin ne, joilla oli korkea motivaatio vain yhdestä riippuvuudesta vapautumiseen (Stotts ym. Heikoimmin liikuntaohjelmaan sitoutuivat naiset, joilla oli jo muutenkin suhteellisen korkea sydäntautiriski (esim. ylipaino, masennus, stressi, nikotiiniriippuvuus). Tämän uuden tutkimuksen tärkeä tulos olikin että liikuntaohjelman noudattamisasteella oli yhteys lopettamistuloksiin. on optimaalinen neuvonnan ja liikunnan yhdistelmä tupakoinnin lopettamisessa. Kävelyn edullinen terveydellinen vaikutus on todettavissa monissa kardiovaskulaarisissa tekijöissä (aerobinen kunto, verenpaine, veren sokeritasapaino), vaikka se suoritettaisiin useammassa erässä päivittäin (Asikainen ym. Tutkimuksen interventiovaihe on kesken, joten varsinaisia tuloksia ei ole vielä käytettävissä (Kinnunen Mustonen 2005 b). Toisaalta, sellaisilla interventioon osallistujilla, joilla motivaatio sekä tupakoinnin lopettamiseen että liikunnan lisäämisen on korkea, voi suurempi keskeyttämisaste tulla ongelmaksi vaikutusten osoittamisessa. POHDINTA Liikuntamuodot ja tupakoinnin lopettamisen haasteet Ylläkuvatut tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä kahden vaikutusmekanismin, mielialan ja painon hallinnan, tutkimiseen. Liikuntaohjelman noudattamisen arviointi ja optimointi keskeistä Kinnusen tutkimusryhmä Harvardin yliopistossa Bostonissa on viime vuosina tutkinut edellä kuvattujen tekijöiden yhteyksiä nimenomaan naisten tupakoinnin lopettamisprosessissa Yhdysvaltojen kansanterveyslaitoksen (National Institutes of Health) rahoituksella toteutetuissa randomisoiduissa kokeellisissa tutkimuksissa. 2003). Nämä on valittu siksi, että ne ovat osoittautuneet naisten kompastuskiviksi tupakoinnin lopettamisessa. Yleisesti ottaen repsahtaminen takaisin tupakointiin oli yleistä eikä liikuntaohjelman noudattaminen ollut optimaalista. Lyhyesti sanottuna, mikä 60 UIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKEU • Voidaanko liikunnalla auttaa naiSJa tupakoinnin lopettamisessa. isometristen harjoitusten sekä lyhytkestoisten liikuntasuoritusten (10 minuutin kuntopyöräily) vaikutusta vieroitusoireiden helpottamiseen (Taylor ym. 2004). 2005). Tutkimus selvittää myös liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta tupakoijille annetun liikuntareseptin noudattamisessa. Kuten Marcus ym. Tässä suhteessa saman tutkijan uudempi tutkimus tuotti vaatimattomamman tuloksen kuin aikaisempi (Marcus ym. Tämän jatkotutkimuksen hypoteesina on, että parantamalla liikuntaohjelman säännöllistä noudattamista saataisiin aikaan myös parempia tuloksia tupakoinnin lopettamisessa sekä voitaisiin samalla vaikuttaa myönteisesti muihinkin sydänsairauksien riskitekijöihin. (1999) totesivat, raskas tai kuormittava liikunta tuottivat parhaan lopettamisprosentin, mutta toisaalta suuri osa tupakoitsijoista ei ole harrastanut liikuntaa ja liian raskas ja usein toistuva liikuntaohjelma lopettamisen yhteydessä voi tuntua ylivoimaiselta, jolloin tyydyttävää liikuntaohjelman noudattamisastetta ei saavuteta. Lisää tutkimusta tarvitaankin eri liikuntamuotojen, intensiteetin ja määrän soveltuvuudesta tupakoinnin lopettamisprosessiin. Liikuntainterventiot, jotka on aloitettu muutamia viikkoja ennen tupakoinnin lopettamista näyttävät jokseenkin lupaavilta (Marcus 1999, Kinnunen Mustonen 2005b). 1996). On havaittu, että tupakoinnin lopettamiseen ja liikunnan lisäämiseen on yhteydessä samanlaisia kognitiivisia mekanismeja, kuten pystyvyyden tunne (King ym. Yksi tärkein syy tupakoinnin lopettamisen epäonnistumiseen on nikotiinin puutteesta kehittyvät vieroitusoireet ja tupakanhimo. Muutamassa esimerkiksi Englannissa meneillään olevassa interventiossa tutkitaankin mm. Liikuntainterventio, kuten kävelylenkit kolme kertaa viikossa vähintään puolen tunnin ajan, nikotiinipurukumin lisänä lähes kaksinkertaisti lopettamisprosentin vuoden seurannassa (9.8%) verrattuna kontrolliryhmään, jonka hoitona oli ainoastaan nikotiini purukumi ja lyhyt tupakoinnin lopettamisneuvonta (5.8%) (Kinnunen Mustonen, 2005a). Tällainen tulos saatiin kaksoisinterventiossa, jossa samaan aikaan yritettiin päästä eroon sekä tupakasta että alkoholista. Edelleen tutkitaan, onko nikotiinikorvaushoidon lisänä liikuntakeskuksessa ohjatusti toteutettu liikunta (Facility-Based) tehokkaampaa kuin kotona itsenäisesti suoritettu liikunta (Home-Based) suhteessa sekä liikuntaohjelmaan sitoutumiseen että tupakoinnin lopettamistuloksiin. Ensimmäinen tutkimus selvitti aerobisen liikunnan vaikutuksia nikotiinipurukumin ja neuvonnan lisänä naisten tupakoinnin lopettamiseen. Kokeellisessa randomisoidussa koeasetelmassa testataan, parantaako liikuntareseptin (Exercise Prescription) lisäksi toteutettava kognitiivis-behavioraalinen liikuntaneuvonta ( Cognitive-Behavioral-Exercise-Adherence Counseling) tupakointia lopettavien naisten liikuntaohjelmaan sitoutumista (Dishman &: Buckworth 1996) ja lisääkö parantunut liikunnan toteuttaminen tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Säännöllinen liikunta kohottaa itsetuntoa ja voi siten edesauttaa relapsin ehkäisemisessä. Muistettava on kuitenkin, että vaikka varsinaiseen tupakoimattomuuteen saadut vaikutukset saattavat olla vaatimattomia, liitännäisvaikutuksetkin, kuten painon hallinta, rasvaja sokeriaineenvaihdunnan paraneminen ja tupakoinnin vähentäminen, ovat tärkeitä sairastavuuden kokonaisriskin vähenemisen kannalta.. Näissä interventioissa oli erona liikunnan rasittavuus, joka aikaisemmassa oli kuormittavampaa. Kolmen kuukauden seurannassa liikuntaryhmän tupakoinnin lopettamistulokset olivat paremmat, mutta ero katosi vuoden seurannassa. 1992; Cheskin ym. Samoin tutkimuksissa, joissa on yritetty tupakoinnin lopettamista ja painonhallintaa samanaikaisesti, tupakoinnin lopettaminen ei ole onnistunut (Hall ym. Lisäkysymyksenä tutkimuksessa on selvittää, kuinka liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja nikotiinikorvaushoito vaikuttavat sydänja verisuonitautien riskiprofiiliin kokonaisuudessaan. Liitännäisvaikutuksina vähintään 4 kuukautta tupakoimatta pysyneiden liikuntaryhmäläisten masennusoireet vähentyivät ja positiivinen mieliala lisääntyi, kun taas kontrolliryhmässä negatiivinen mieliala lisääntyi (Kinnunen&: Korhonen 2004). 1999). Tällä hetkellä parhaimmaksi liikuntamuodoksi on todettu kävely, koska se on helposti sovellettavissa päivittäiseen elämään
Lisäksi meidän pitää tunnistaa ja poistaa esteet, jotka vaikeuttavat näiden hoitokeinojen hyödyntämistä. Johtopäätösten tekoa vaikeuttaa se, että suurin osa interventioista on tehty pienillä ryhmillä, liikuntainterventio on kestänyt liian vähän aikaa tai siihen sitoutuminen ei ole ollut optimaalista,jolloin varsinaista harjoitusvaikutusta ei ole saatu aikaan. 2005, Health behaviour and health among the Finnish adult population, spring 2005, National Public Health Institute, Helsinki, Finland. Psychology of Sport and Exercise, 6, 151-171. Käyttäytymisen muutoksessa ympäristön vaikutus on tärkeä. Hall, S.M., Reus, V.I., Munoz, R.F., Sees, K.L, Humfleet, G., Hartz, D.T., Frederick, S., Triffleman, E. 1998 Nortriptyline and cognitive-behavioral therapy in the treatment of cigarette smoking. Blair, S.N. 2005. Gender differences in smoking cessation after 3 years in the Lung Health Study. Monipuolisin asiantuntemus saataneen, mikäli hankkeessa toimisi liikuntafysiologeja, psykologeja ja tupakkariippuvuuden asiantuntijoita sekä riittävä lääketieteellinen asiantuntemus olisi helposti saatavilla. Interventioiden prosessitekijöiden merkitys Interventiotutkimuksille yhteinen piirre on, että erilaiset ohjelman toteuttamiseen liittyvät määrälliset ja laadulliset tekijät saattavat olla vaikuttamassa siihen, miksi ohjelma tuottaa tai ei tuota tuloksia. 1995. & Cohen, S.J. Björnson, W., Rand, C., Connet, J.E. Tupakoinnin lopettamisen hoitomenetelmät tulee saada paremmin kaikkien naisten ulottuville niin, että he voivat nauttia tupakoinnin lopettamisen suhteellisen välittömistä hyödyistä. Marcus ym. Doll, R., Peto, R., Boreham, J. Dishman, R.K. Jotta voitaisiin vähentää tupakasta johtuvaa sairastavuutta naisten keskuudessa maailmanlaajuisesti, paljon enemmän työtä tarvitaan tupakoinnin ehkäisyssä ja lopettamisessa. Dilorenzo, T.M., Bargman, E.P., Stucky-Ropp, R,, Brassington, G.S,, Frensch, P.A, ,LaFontaine ,T. JOHTOPÄÄTÖKSET Toistaiseksi julkaistut tutkimukset ovat siis raportoineet osaksi ristiriitaisia tuloksia siitä, onko liikuntaohjelmasta enemmän apua tupakoinnin lopettamisessa pitkällä tähtäimellä kuin pelkästään tupakoinnin lopettamista tukevista perinteisistä menetelmistä. 2004, Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors, British Medical Journal 328 (7455): 1519. Calorie restriction increases cigarette usein adult smokers. & Uutela, A. & Buckworth, J. Health consequences of smoking 1-4 cigarettes per day. Nutrition Reviews, 54:S53-65. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , MKIMUSARTIKKELI , Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. Tähän on alettu kiinnittää vakavaa huomiota vasta uusimmissa tutkimuksissa ja sen luotettava mittaaminen koetaan edelleenkin haasteena (Ussher ym. & Sutherland, 1. A systematic review of randomized controlled trials . Liikuntaohjelmaan sitoutumisen aste, jota olemme jo käsitelleet, kuuluu määrällisiin prosessitekijöihin. Department of Health and Human Services, Rockville, MD. He totesivat, että sitoutumisen astetta voitaisiin nostaa, mikäli ainakin osa liikuntainterventiosta tarjottaisiin yhteisöllisten ohjelmien kuten järjestöjen liikuntapalvelujen kautta. Vaikka tutkimusnäyttö ei toistaiseksi ole riittävä yksiselitteisesti vastaamaan kysymykseen liikunnan vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa, sitä voitaneen suositella apukeinoksi edellä kuvattujen edullisten vaikutusten sekä alhaisen riskin takia. Prosessievaluaation avulla saadaan kiinnostavaa ja hyödyllistä lisätietoa varsinaisten tulosmuuttujien lisäksi (Windsor ym. Psychopharmacology 179., (2): 430 436. & Connelly, J.C. Preventive Medici ne 28(1 ):75-85. Fiore, M.C., Bailey, W.C. American Journal of Public Health 85: 223-30. 1996, How much physical activity should we do. Weight gain prevention and smoking cessation: cautionary findings. Usein jäi kuitenkin epäselväksi, painottuiko akateeminen tutkinto liikuntatieteelliseen vai psykologiseen suuntaan. Cheskin,LJ,, Hess, J.M., Henningfield, J., Gorelick, D.A. 2005. Long-term effects of aerobic exercise on psychological outcomes. Doherty, K., Kinnunen, T., Militello, F.S. Sleep Medicine Review, 4;4: 387-402. 1996. Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R. et al. Driver, H.S., Taylor, S.R. Useissa katsauksemme artikkeleissa ei tätä puolta kuvattu juuri lainkaan. Tupakointia jatkavilla naisilla on usein useampiakin sydäntautien riskitekijöitä tai altistavaa käyttäytymistä ja alhaisempi sosio-ekonominen status. & Robison, J. Exercise for health for early postmenopausal women. Laadullisena interventio n prosessiin vaikuttavana tekijänä mainitaan usein henkilökunnan koulutus. Sports Medicine 34(11 ):75378. Toisaalta, tutkimusprotokolla edellyttää standardoitua liikuntaintervention toteutusta, mikä hallittaneen parhaiten tällaisessa 'laboratorio' -ympäristössä. Hoito-ohjelmat, jotka perinteisen nikotiinikorvaushoidon lisäksi tarjoavat sosiaalista tukea ja kiinnittävät huomiota painon hallintaan sekä negatiivisiin tunnetiloihin, saattavat olla erityisen tehokkaita juuri naistupakoijille. Lisäksi, Harvardin yliopistossa (Kinnusen tutkijaryhmä), Brownin yliopistossa (Marcuksen tutkijaryhmä) ja Memphisin yliopistossa (Wardin tutkijaryhmä) meneillään olevissa tutkimuksissa pyritään rekrytoimaan aiempaa huomattavasti suuremmat ryhmät kuhunkin interventioon ja mittaamaan luotettavasti sekä liikuntaohjelman noudattamista että harjoitusvaikutusten tasoa. Craft, LL 2005. Archives of General Psychiatry 55(8):683-90. Tutkimuksissa on pääsääntöisesti käytetty tutkimusyksikössä tarjottua liikuntaa. 2000. Exercise and clinical depression: Examining two psychological Mechanisms. 1994). 1996, lncreasing physical activity: a quantitative synthesis, Medicine and science in sports and exercise, 28, (6):706-719. Haus, G., Hoerr, S.L, Mavis, B. 1994, Key modifiable factors in weight maintenance: fat intake, exercise, and weight cycling, Journal of the American Dietetic Association, 94 (4):409-413. Tällainen muoto ei ole motivoivin, koska ympäristön sosiaalinen tuki jää vähäiseksi. Treating tobacco use and dependence: Clinical practice guideline, U.S. Katsauksemme interventioista olemme tunnistaneet joitakin tällaisia ominaisuuksia. The case for moderate amounts and intensities of physical activity, Research Ouarterly for Exercise and Sport, 67, (2):193-205. Hall, S.M., Tunstall, C.D., Vila, K.L, Duffy, J. & Garvey, A.J. Hill, J.S. 2000). Useimmissa katsauksemme interventioissa työskenteli maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka oli koulutettu erityisesti tutkimusprotokollan toteuttamiseen. Tosin liikunnan ja tupakoinnin lopettamisen yhdistelmävaikutuksia sydäntautien riskiprofiiliin ei tunneta vielä kovin hyvin. (2005) pohtivat kuitenkin ympäristöstä saatavan sosiaalisen tuen merkitystä liikuntaan sitoutumiselle. LÄHTEET Asikainen T-M., Kukkonen-Harjula, K., Miilunpalo, S. 61. Gauvin, L, Spence, J.C. 1985, Effect of a program of aerobic exercise on the smoking behaviour of a group of adult volunteers, Canadian Journal of Public Health 76 13):183-186. 1994. Bjartveit, K., Tverdal, A. 1992. American Journal of Public Health 82(6):799-803. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa pyritäänkin löytämään optimaalisia liikuntaja neuvontayhdistelmiä paremman liikuntaohjelmaan sitoutumisen saavuttamiseksi. Onkin tärkeää arvioida, mahdollistaako ympäristö muutoksen ja onko siinä tekijöitä, jotka vahvistavat intervention vaikutusta. ym. Yksi esimerkki tällaisesta lääkehoidon lisäkomponentista on liikunta, joka vaikuttaa suotuisasti muihinkin sydäntautien riskitekijöihin. Tobacco Control 14: 315-320. 1999. Urges to smoke during the first month of abstinence: relationship to relapse and predictors, Psychopharmacology, 119 (2):171-178. Physical activity and psychological well-being: knowledge base, current issues, and caveats. Exercise and sleep. 2000. 2004
Suomen Sydänliitto ry, Helsinki. 2005 Cardiovascular risk behavior among sedentary female smokers and smoking cessation outcomes. Kinnunen Mustonen T. et al. Marcus, B.H., Albrecht, A.E., King, T.K., Parisi, A.F., Pinto, B.M., Roberts, M., Niaura, R.S. Taylor, A., Katomeri, M., Ussher, M. Ussher, M.H., Taylor, A.H., West, R. 1999, A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. (a) 2005 [Abstract] Aerobic Exercise as a Behavioral Adjunct to Nicotine Replacement Therapy among Female Smokers. A systematic review, Addiction, 95 (21:199-208. Stotts, A.L., Schmitz, J.M. Psychopharmacology, 181:1-7. Ethnic and socioeconomic differences in cardiovascular disease risk factors: Findings for women from the Third National Health and Nutrition Examination Survey, 1988-1994. CNS Drugs, 15(5):391--411. Addictive Behaviors. 1991, Usefulness of physical exercise for maintaining smoking cessation in women. The 5th Annual Women's Health Research Conference, Boston. 2001, Smoking cessation in women. Kinnunen Mustonen T. The Lancet, 368 (9536):647-58. and self-efficacy in older adults: a randomized controlled trail. Exercise interventions for mental health: a quatitative and qualitative review Clin Psychol Sci Prac 13:176-193. Ussher, M., West, R, Doshi, R., Sampuran, A.K. 2000. Reconciling conflicting findings regarding postcessation weight concerns and success in smoking cessation. & Abrams, D.B. Martin, J.E., Calfas, K.J., Patten, C.A., Polarek, M., Hofstetter, C.R., Noto, J. Journal of the American Medical Association 280(4):356--62. 1998. 2006. Tobacco lnduced Diseases 3(11:7-26. 2001, Symptoms of depression and survival experience among three samples of smokers trying to quit, Addictive Behaviors. & Debusk, R.F. Women & The Tobacco Epidemic: Challenges for the 21 st Century. The surgeons General's report on physical activity and health. Proceedings of The Society for Research on Nicotine and Tobacco 11th Annual Meeting held jointly with the 7th Annual SRNT European Conference. Department of Health and Human Services. 1990. 2005. & Liu, J.W. Efficacy of exercise counselling as an aid for smoking cessation: a randomized controlled trial, Addiction, 98(4):523-532 Windsor, R.A., Baranovski, T., Clark, N., Cutter, G. 2004, Tupakkakertomus 2003, National Public Health Institute, Helsinki, Finland. Special considerations. Toimenpideohjelma suomalaisten sydänja verisuoniterveyden edistämiseksi vuosille 2005-2011. 2001. Rockville, MD: CDC, 1990 U.S. 2002, Coronary heart disease risk factors ranked by importance for the individual and community. Smoking and risk of myocardial infarction in women and men: longitudinal population study. & Abrams, D.B. World Health Organization, 2001. 1996. TUTKIMUSARTIKKEU • Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. Department of Health and Human Services. Patja, K. & Grabowski, J. 1997. Nicotine & Tobacco Research. Prescott, E., Hippe, M., Schnohr, P. Evaluation of health promotion, health education and disease prevention programs. Printing Office, Washington (DC) Ussher, M . & Brown, R. Health Psychology, 19 (3):242-246. Marcus, B.H., Albrecht, A.E., Niaura, R.S., Taylor, E.R., Simkin, L.R., Feder, S.I., Abrams, D.B. Annals of Behavioral Medicine 29: S043. 62 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2000. 1997. & McEwen, A. Concurrent treatment for alcohol and tobacco dependence: are patients ready to quit both. Korhonen T, Kinnunen T, Ouiles Z, Leeman R, Medaglia D, Garvey AJ. 2001, Women and smoking: A report of the Surgeon General, U.S. Manson, J.E., Hu, F.B., Rich-Edwards, J.W., Colditz, G.A., Stampfer, M.J., Willett, W .C., Speizer, F.E. 1988, The effects of physical activity as maintenance for smoking cessation. Suomen Yleislääketieteen yhdistys r.y:n asettama työryhmä 2002, Käypä Hoito Suositus: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot, Duodecim, 118 (24):2578-2587. Behavioral Medicine;20(1 ):67-83. Acute effects of self-paced walking in urges to smoke during temporary smoking abstinence. (b) 2005 [Abstract] Exercise in treating tobacco dependence among women. Marcus, B.H., Lewis, B.A., Hogan, J., King, T.K., Albrecht, A.E., Bock, B., Parisi, A.F., Niaura, R. Marcus, B.H., Albrecht, A.E., Niaura, R.S., Abrams, D.B. Drug and Alcohol Dependence, 69 (1):1-7 Suomen Sydänliitto. 2003. The health benefits of smoking cessation: A report of the Surgeon General. 1994. Niaura, R., Britt, D.M., Shadel, W.G., Goldstein, M., Abrams, D. Psychopharmacology 158:66-72. 1999, The efficacy of exercise as an aid for smoking cessation in women: a randomized controlled trial, Archives of lnternal Medicine, 159 (11 ):1229-1234. Russell, P.O., Epstein, L.H., Johnston, J.J., Block, D.R. U.S. Taylor, C.B., Houston-Miller, N., Haskell, W.L. & Beach, D. & Nordestgaard, B.G. Does exercise aid smoking cessation. (2005). 1998. Gov. World Health Organization, Geneva.. Winkleby, M .A., Kraemer, H.C., Ahn, D.K., Varady, A.N. ym. & Abrams, D.B. Perkins, K.A. Physical activity, self-esteem. 7 (6): 871-880. British Medical Journal 316:1043-1047. 1996, Cognitive-behavioral mediators of changing multiple behaviors: smoking and a sedentary lifestyle, Preventive medicine, 25 (6): 684-691. Exercise and self-esteem in middle-aged adults: multidimensional relationships and physical fitness and self-efficacy influences. & Steptoe, A. & Blair, E. 20(11 87-92. & Thompson, P.D. Kinnunen T, Korhonen T. New England Journal of Medicine, 341 (9):650-658. McAuley, E., Mihalko, S.L., Bane, S.M. Prospective evaluation of three smoking interventions in 205 recovering alcoholics: one-year results of Project SCRAP-Tobacco, Journal of Consulting and Clinical Psychology, 65 (1 ):190-194. 15(1 ):13-17. Ussher, M., West, R., McEwen, A., Taylor, A. Schnohr, P., Jensen, J.S., Scharling, H. Tobacco use and risk of myocardial infarction in 52 countries in the INTERHEART study: a case-control study. 2005, "Exercise interventions for smoking cessation", Cochrane database of systematic reviews (Online: Update Software), 1. A 21 year follow-up of 12 000 men and women from The Copenhagen City Heart Study, European Heart Journal, 23(8):620-626. 1988, Smoking cessation after acute myocardial infarction: the effects of exercise training, Addictive Behaviors, 13(4):331-335. King, T.K., Marcus, B.H., Pinto, B.M., Emmons, K.M. Gov. Acute effects of a short bout of moderate exercise on tobacco withdrawal symptoms and desire to smoke. U.S. Jeffery, R.W., Hennrikus, D.J., Lando, H.A., Murray, D.M. 2003. 1995, Exercise enhances the maintenance of smoking cessation in women. Printing Office, Washington (DC). 2004 Weight concerns and negative affectivity in tobacco dependence among women: ls exercise a solution. U.S. Ussher, M ., Nunziata, P., Cropley, M., West, R. Department of Health and Human Services. McAuley, E., Blissmer, B., Katula, J., Dincan, T.E, Mihalko, S.L. Stathopoulou, G., Powers, M.B., Berry, A.C., Smits, J.A.J., Otto, M.W. Understanding and promoting physical activity. Annals of Behavioral Medicine 22(2) 131-9. & Haukkala, A. Acute effects of exercise on desire to smoke and tobacco withdrawal symptoms Hum Psychopharmacol 21 (1 ):39--46. & Hennekens, C.H. 2005, The efficacy of moderate-intensity exercise as an aid for smoking cessation in women: A randomized controlled trial. 2006. & Thompson, P.D. 2000. American Journal of Cardiology, 68 (4):406-407. Addictive Behaviors 13(2): 215-218. 2006. Teo,K.K., Ounpuu, S., Hawken, S., Pandey, M.R., Valentin, V., Hunt, D., Diaz, R., Rashed,W., Freeman, R., Jiang, L. Mayfield Publication Company, Mountain View: CA. 2000
Model is idealistic and should be supplemented with details of exercise of power and some practical aspects. Viimeisten viidentoista vuoden aikana on toimintaympäristö kuitenkin muuttunut nopeasti. Forum was founded in 2002 and that continuous interaction has proved to be useful for all participants. Myös kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa pyritään tehostamaan. Kuntien eriytyminen on heijastunut myös paikalliseen liikuntakulttuuriin. It is important to confirm communicative behaviour and this way reinforce ruutua! confidence. It is evident that forums and arenas of a new kind are needed to strengthen the status of the local collaboration in sport culture. After the end of expansion of the welfare state in 1980s, local sport has been acting in rapidly changing operational environment. Näin voidaan yhteisiä asioita hoitaa joustavasti. Jurgen Habermasin kommunikatiivinen rationalismi muodostaa virikkeellisen kehyksen tarkastelulle. SEMAFORista saatujen kokemusten perusteella on ilmeistä, että säännöllinen tapaaminen on perusta luottamuksen vahvistumiselle. Liikunta & Tiede 43(6), 63-68. Kuitenkin ongelmaksi voi muodostua se, että liikuntatoimi ja seuraväki ovat liiankin tuttuja toisilleen, eikä uusia avauksia kovin helposti synny. Kuntatalouden ongelmat vauhdittavat vuoropuhelua, jonka avulla etsitään ja pyritään kehittämään uusia ideoita ja malleja paikallisiin ongelmatilanteisiin. Municipal authorities and voluntary workers have been the central factors in promoting sport and recreation activities. Key words: communicative action, local sport authorities, sport clubs, local sport culture JOHDANTO Julkisen liikuntahallinnon ja -järjestöjen yhteistoiminta on myötävaikuttanut merkittävästi sodan jälkeisen suomalaisen liikuntakulttuurin muotoutumiseen. Tämän lisäksi seuroissa keskustelua aiheuttaa aiempaa lyhytjänteisempi sitoutuminen talkootyöhön, joka on ollut toiminnan tärkeä voimavara. Taloudellinen ahdinko ja epävarmuus tulevasta näkyvät paikallisen liikunnan rahoituksessa sekä liikuntaedellytysten luomisessa. Local Sport as Communicative Action. Kuntien liikuntatoimessa koetaan seurat keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi liikuntatoiminnan järjestämisessä. Avainsanat: vuorovaikutus, kunnallinen liikuntatoimi, liikuntaseura, paikallinen liikuntakulttuuri ABSTRACT Karimäki A. Habermasin ideaalia täydennetään erilaisilla vallankäyttöön sekä käytännön järjestelyihin liittyvillä yksityiskohdilla. Suuntaus on selkeä, sillä varsinkin isoissa yksiköissä UI KUNTA & TIEDE 43 , 6/20Cl6 • TUTKIMUSARTIKKEU • ¼uop..ihelu liikuntakulttuurin vahvistajana 63. Vuoropuhelu paikallisen liikuntakulttuurin vahvistajana. Liikunta & Tiede 43(6), 63-68. Tämä on johtanut alueellisten hyvinvointierojen kasvuun (Karvonen & Rintala 2004, 159-161). Kunnan liikunta toimi ja seuraväki ovat perinteisesti muodostaneet "tutkaparin", joka on vastannut paikallisista liikunta-asioista. Municipalities and clubs face new challenges, which are setting new standards for ruutua! interaction. One thing is clear: intended actions should be proportional to the state of change. Kuntien liikuntatoimen osalta tilanne on johtanut siihen, että yhteistyökumppaneita haetaan aiempaa ennakkoluulottomammin. Vuorovaikutuksen tiivistäminen on erityisen ajankohtaista, koska nämä keskeiset paikallisen liikuntakulttuurin tahot ovat uusien haasteiden edessä. Edellytykset vuorovaikutuksen kehittämiselle ovat olemassa. 2006. Yhteistyö on perustunut luottamukseen ja pysyviin henkilösuhteisiin, eikä toimintaympäristössäkään tapahtunut suuria muutoksia ennen 1990-lukua. Artikkelissa tarkastellaan kunnallisen liikuntatoimen sekä liikuntaseurojen välistä yhteistyötä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Kuntien toimintaa varjostavat taloudelliset ongelmat sekä resurssien riittämättömyys. SEMAFORI on sosiaalinen innovaatio, jossa on otettu huomioon maantieteellisesti hajanaisen kunnan paikalliset erityispiirteet. Yhteistoiminnallisen perinteen luominen vaatii oppimista ja harjaantumista, mikä saavutetaan vain yhdessä keskustellen ja toimien. Seuroissa aiheuttaa epävarmuutta muun muassa ihmisten vaihteleva sitoutuminen talkootyöhön, joka on ollut perinteisesti toiminnan tärkeä voimavara. Jyväskylän maalaiskunnassa tämä luo uudenlaista toimintakulttuuria. Esimerkkitapauksena esitellään Jyväskylän maalaiskunnan seurafoorumi (SEMAFORI) , joka on toiminut vuodesta 2002 lähtien.Jatkuvan vuoropuhelun ylläpitäminen on osoittautunut tärkeäksi sekä liikuntatoimelle että seuroille. Sport forum is a social innovation, which complements the "official" planning and decision making systems. Artikkelissa analysoidaan aiempaa tiiviimmän yhteistyön tekemisen mahdollisuuksia. In municipality ofJyväskylä sport forum is creating a new course of action, which results are encouraging. The communicative action theory of Jurgen Habermas gives a frame of reference to analyze ruutua! interction between local sport administration and sport clubs. On ilmeistä, että uudenlaisia elämismaailman ja systeemimaailman leikkauspisteessä toimivia vuorovaikutuksen areenoita tarvitaan vahvistamaan paikallista liikuntakulttuuria. In Finland local sport authorities have traditionally had close relationship to local sport clubs. One central factor is the poor financial position of public sector, on the other hand this leads to more active search for potential partnerships with the third sector. VUOROPUHELU PAIKALLISEN LIIKUNTAKULTTUURIN VAHVISTAJANA ARI KARIMÄKI Yhteyshenkilö: Ari Karimäki, Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, Liikuntatieteiden laitos, PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh: 0400-941 745, sähköposti: ari.karimaki@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Karimäki A. 2006. Liikuntaseurat kokevat liikuntatoimen tärkeänä, sillä seurojen tarvitsemien liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on kunnan tehtävä. Still, it is obvious that it takes time to create genuine co-operative tradition inside local sport culture. One example of interactive collaboration is the forum for sport people in municipality ofJyväskylä. In clubs, the commitment to the voluntary work has been diminishing and this causes some uncertainties too
Henkilöityminen ja mahdollinen urautuminen heijastuu myös vuorovaikutussuhteisiin. Vuorovaikutuskanavat auki Muutaman tuhannen asukkaan kunnissa on liikunta-asiat hoidettu aktiivisen yhteydenpidon avulla. Kuitenkin on ilmeistä, että liikunta-asioista tiedottaminen ja aiempaa laaja-alaisemman keskustelun käyminen ovat tapoja virittää liikuntakulttuurin toimijoita vastaamaan 2000-luvun koveneviin haasteisiin. Tiedon kulku on vaivatonta, koska informaatio etenee henkilökohtaisten kontaktien kautta. Systeemimaailman muodostavat talouden ja hallinnon järjestelmät, jotka tähtäävät menestykseen ja ovat siten strategisia toiminnan kenttiä. Pienemmissä yksiköissä tämä tapahtuu aiemmin, suuremmissa myöhemmin. Miten kuntien ja seurojen väliseen suhteeseen vaikuttaa se, että seuroihin kuulumattomat liikkujat ovat määrällisesti suurin ryhmä, jonka liikkumisedellytyksistä kunnan tulisi huolehtia. Ulkopuolista tahoa käyttämällä ei pyritä korvaamaan kokemukseen ja näkemykseen perustuvaa asiantuntijuutta, vaan laajentamaan keskustelua suunnittelun tavoitteista ja lisäämään suunnitteluprosessien avoimuutta ja arvioitavuutta (emt, 41). Entä mikä merkitys on sekä kuntien että seurojen ankealla taloudellisella tilanteella, joka hämärtää näköaloja ja nakertaa uskoa yhteiseen tekemiseen. Onko niin, että kuntien liikuntatoimen viranhaltijat ja seura johtajat kokevat yhteistyön kehittämisen tärkeäksi vai koetaanko se nykyisellään riittävän laajaksi ja monipuoliseksi. Tarkoituksena ei siis ole latistaa tai vähätellä liikunnan viranhaltijan asiantuntemusta, vaan rikastaa sitä aiempaa avoimemmalla keskustelulla. Uusien tapojen ja käytäntöjen omaksuminen voi myös liikunnan viranhaltijalle olla työlästä. Kyse on keskusteluun osallistuvien tietämyksen suhteuttamisesta vuoropuhelun kautta syntyvään laajempaan tietopohjaan. Kunnan liikuntatoimessa koetaan seurat edelleen keskeisiksi toimijoiksi ja yhteistyökumppaneiksi (Seppälä 2002, 34-4 2). Monipuo. palvelut ja tehtävät sektoroitiin tehokkaasti hyvinvointivaltion kasvun aikana, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että viranhaltijat ovat olleet korostetun kiinnostuneita vain oman hallintokuntansa asioista. Jurgen Habermasin (1984) idealistisen näkemyksen mukaan meidän tulisi tavoitella rajoituksista vapaata kommunikaatiota. Onko tämä suhde niin kulunut, että uusia avauksia ei sen kautta enää synny. Epäsymmetrisen keskustelun lisäksi esteinä voivat olla vaikkapa vähäinen kiinnostus yhteisiä liikunta-asioita kohtaan tai ajankäyttöön liittyvät syyt. Mikäli kuntien toimintoja kyetään jatkossa tiivistämään, heijastuu se ajan kuluessa myös liikuntaan. Miten vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä rajoittavaa urautumista voitaisiin estää. Tästä näkökulmasta katsottuna asiaansa esittelevä liikunta-asioiden asiantuntija (viranhaltija) on aina askeleen edellä kuulijoita (seuraväki), mikä saattaa muodostua tasavertaisen keskustelun merkittäväksi tukahduttajaksi. Systeemimaailman lainalaisuudet tunkeutuvat Habermasin mukaan elämismaailman prosesseihin, minkä seurauksena elämismaailma muuttuu vähitellen systeemin alasysteemiksi. Healey, 1996; Lapintie 2003). Kuitenkin uusien periaatteiden omaksuminen vie oman aikansa. Yksi tapa generoida hedelmällistä keskustelua on antaa se ulkopuolisen tahon tehtäväksi. Mikäli toinen osapuoli "tietää" asioiden tilan vaivautumatta aidosti kuuntelemaan toisen näkemyksiä, muistuttaa keskustelu pikemminkin "kuurojen dialogia" (Sotarauta 1999, 94-95). Kumpikin saattaa toistella samoja kuluneita näkemyksiään vuodesta toiseen, eikä vaivaudu ottamaan selvää toisen osapuolen ajatuksista sekä asioiden todellisesta tilasta. Kommunikatiivisen rationaalisuuden periaatteiden mukaisesti mahdollisimman monia tahoja osallistetaan käytävien keskustelujen ja neuvottelujen pariin (esim. Leino 2001 , 50-54) , joka kulminoituu teorian ja todellisuuden välillä olevaan ristiriitaan. Kun tähän lisätään seutuja aluekohtaisen toiminnan kehittämisen paineet, ollaan tilanteessa, jossa "tutkaparin" tulisi pohtia perinpohjaisesti sitä, mikä merkitys niiden keskinäisellä yhteistyöllä on paikallisten liikuntapalveluiden kehittämistyössä. Aito osallisuus ei ole luonteeltaan strategista, vaan tarkoituksena on avoimen keskustelun kautta laajentaa näkökulmaa liikuntaolosuhteiden kehittämiseen. On varsin tavallista, että aktiivisilla ihmisillä on runsaasti erilaisia tehtäviä hoidettavanaan. Tässä tarvitaan kahden keskeisen elämänalueen, elämismaailman (lebenswelt) ja systeemimaailman (systemwelt) kohtaamista. Liikunnan "tutkaparin" kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että liikunta-asioiden hoitoa ohjaavia keskusteluja tulisi käydä avoimuuden hengessä. Näin myös erilaiset epäviralliset ja epämuodolliset innovaatiot sekä kehittämisideat kutistuvat virallisiksi lausunnoiksi ja muodollisiksi kokouksiksi. (Kaunismaa 1992, 71-73) Habermasin näkemyksiä kohtaan on esitetty runsaasti kritiikkiä (esim. Ongelmaksi voi tosin muodostua se, että liikuntatoimi ja seuraväki ovat liiankin tuttuja toisilleen. Tämä aiheutuu hänen mukaansa ainakin osittain siitä, että laaja-alainen osallistuminen ei ole aiemmin kuulunut kunnalliseen organisaatiokulttuuriin. Vastavuoroisesti seurat kokevat kunnan liikuntatoimen tärkeänä, sillä onhan seurojen tarvitsemien liikuntapaikkojen luominen ja kunnossapito pääasiassa kunnan tehtävä. Varsinkin kaupunkien liikuntatoimissa kunnan sisäisen yhteistoiminnallisuuden edistäminen koetaan jatkossa hyvänä kehityssuuntana (Suomi, Karimäki & Matilainen 2004, 94). Elämismaailmaan sisältyy ihmisten keskinäinen toiminta, jossa kommunikaatiolla on merkit64 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/20Cl6 , TUTKIMUSAATIKKEU , Vuoropuhelu liikuntakulttuurin vahvistajana tävä asema. Keskustelun käyminen tulisi tulkita pyrkimyksenä välittömään vuorovaikutukseen. Tässä mielessä vahva liikuntatoimi on myös paikallisten seurojen etu. Habermas peräänkuuluttaa keskustelevampaa otetta päätöksentekoon ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Hänen esittämänsä kommunikatiivinen rationalismi edellyttää sitä, että kaikilla osallistujilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet esittää omia näkemyksiään ja osallistua keskusteluun. Käytännössä valta ja vallankäyttö ovat aina läsnä keskustelutilanteissa, joten täysin tasa-arvoista keskustelua on mahdotonta käydä. Kyse ei niinkään ole taktiikasta,jossa eri osapuolet pyrkivät etukäteen asettamiinsa tavoitteisiin. Avoin ja aito kuunteleminen latistuu helposti kuulemiseksi. Voidaankin kysyä, onko keskustelutilanteissa eri osapuolilla tasavertaiset mahdollisuudet esittää omia näkemyksiään. Vuorovaikutustaidot osana ammattitaitoa Kuntalaisten kanssa käytävät keskustelut ja avoin suhtautuminen yhteisten asioiden hoitoon on tullut kuntaorganisaatioihin jäädäkseen. Tällainen "kommunikaattori" on vuorovaikutustaitoihin perehtynyt henkilö tai taho, joka ei toimi pelkästään jommankumman osapuolen intressien mukaisesti. Puustinen (2003, 40-41) on havainnut merkkejä suunnittelijoiden ammattikunnan kokemista ennakkoluuloista kommunikatiivisuutta kohtaan. Seuraväen koollekutsuminen ei vielä takaa sitä, että liikuntatoimen ja seuraihmisten välisissä keskusteluissa syntyy jotakin merkittävää. Kun toimijoita on vähän, on yhteisymmärrykseenkin helppo päästä. Tämän toteuttaminen vaatii osallisilta ja varsinkin viranhaltijalta käytännön ongelmien kanssa painimista (Puustinen 2001 , 33) , sillä yksinomaan keskustelujen järjestäminen ja niiden suunnittelu vie runsaasti aikaa. Ongelmista huolimatta vuorovaikutusta pyritään edistämään nykyaikaisessa kuntasuunnittelussa. Asioilla on taipumus henkilöityä. Habermasin mukaan pelkkä kuuleminen ei riitä, sillä eri osapuolten tulee pyrkiä ymmärtämään toistensa argumentteja. Virallinen näkemys välittyy todellisuudessa eri tahojen intresseinä ja etuina, kun taas laaja, monipuolinen ja jäsentynyt näkemys tarvitsisi kasvualustakseen myönteisen ilmapiirin sekä tavoitteelliset keskustelut ja neuvottelut
Tavallisesti puhutaan esimerkiksi "vaajakoskelaisuudesta" tai "palokkalaisuudesta", kun taas "maalaiskuntalaisuudesta" puhutaan harvoin. Kuntaorganisaation sisällä on vahvat kollegiaaliset siteet. Eri taajamat ovat varsin vahvoja ja yhtenäisiä, mikä aiheuttaa sen, että Jyväskylän maalaiskunnan oma identiteetti on varsin epämääräinen. Tämänkaltainen käsitys voimistaa asioiden henkilöitymistä, joka voi muodostua myös ongelmaksi. Vuoropuhelun jatkuvuuden varmistamiseksi on kuitenkin rakennettava pysyviä foorumeja ja areenoita, joilla käytävä keskustelu on pitkäjänteistä ja joka osaltaan vastaa dynaamisen kehittämistyön haasteisiin. Paikallistasolla on käytettävissä riittävästi yleistä tutkittua tietoa liikunnan edistämisen perustaksi (esim. Pelko tämän vuosien työllä saavutetun kokonaisnäkemyksen hämärtymisestä voi olla yksi keskeinen hidaste liikuntaväen keskinäisen keskustelukulttuurin kehittymiselle. Hajanaisessa kunnassa tapaamiset ja keskustelut luovat uudenlaista toimintakulttuuria. Tästä on esimerkkinä maalaiskunnan seurojen avustamisjärjestelmän uusiminen. Toisaalta omaa näkemystä pitäisi uskaltaa koetella jatkuvasti. Ainakin sosiaalija terveydenhuollon kehittämistyössä tästä on projektitasolla hyviä kokemuksia (Ala-Kauhaluoma & Laamanen 2002). Esimerkiksi syksyn 2005 istunnossa oli edustettuna 13 liikuntaseuraa. Istuntoja pidettiin aluksi neljä kertaa vuodessa, vuoden 2005 aikana kokoonnuttiin kahdesti. Tällä varmistetaan se, ettei SEMAFORista muodostu vain harvojen asiaan vihkiytyneiden keskustelukerho. Toisaalta liikuntatoimen ja seuraväen tulisi vahvistaa omaa yhteistyötään ja opetella aidosti keskustelemalla löytämään oikeanlaisia menetelmiä ja uusia lähestymiskulmia liikunta-asioiden edistämiseen. Kokemus opettaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta, jolloin mahdollisuudet hyödyllisen kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi ovat olemassa. Jyväskylän maalaiskunnan liikuntakulttuurin kannalta kyse on näkyvästä pään avauksesta, joka voi toimia hennon "yhteistoiminnallisen perinteen" (Salmikangas, A-K. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/ 2006 • TUTKIMUSARTIKKEU , v\Joropuh~u liikuntakulttuurin vahvistajana 65. Hanke syntyi tarpeesta tarkastella maantieteellisesti hajanaisen, yli 34.000 asukkaan kunnan liikuntakulttuuria kokonaisvaltaisesti. Kun kyse on suuresta kunnasta, on vapaa-aikaan ja liikuntaan liittyviä asioita runsaasti. Seurat ovat syntyneet ja kehittyneet taajamakohtaisesti (Teräväinen 1977, 511-512; Simula 2002, 35). Kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavaa työtä tulisi kuitenkin opetella tekemään yhteisesti erilaisten liikunnasta aidosti kiinnostuneiden tahojen kesken. Liikuntapalveluiden aloitteesta ryhdyttiin työhön, jonka tuloksena kaudelle 2004 saatiin uudet avustamissäännöt, -ohjeet ja -lomakkeet. Seuraavassa esitellään yksityiskohtaisestijyväskylän maalaiskunnassa vuonna 2002 käynnistynyt keskustelua, yhteistyötä ja verkostoitumista vauhdittava SEMAFORI -hanke. Yhteys viralliseen päätöksentekoon muodostui SEMAFORissa mukana olevien sivistyslautakunnan jäsenten kautta. Toisaalta liikunta-asioille saadaan "kasvot", jotka edistävät yhteydenottoa ja informaation etenemistä, toisaalta liiallinen henkilöityminen ja asioiden kasautuminen yhdelle taholle saattaa muodostua laaja-alaisen kommunikaation ja siten myös liikunnan edistämisen esteeksi. "Tutkaparin" tulisi ottaa huomioon kentän laajuus. Tähän liittyy myös käsitys viranhaltijan roolista liikunnan professionaalisen intressin vaalijana. Liikunnan viranhaltija on perinteisesti pyrkinyt tarkastelemaan liikunta-asioita kokonaisvaltaisesti. Jyväskylän maalaiskunnan SEMAFORI Vuorovaikutuksen kehittäminen kuntaja järjestösektorin kesken on keino, jolla etsitään uusia toteuttamiskelpoisia tapoja turvata asukkaiden hyvinvointi. Mikäli liikunnan viranhaltijalle on muodostunut työkokemuksen kautta selkeä näkemys liikunta-asioiden edistämisestä, on sillä suuri merkitys seuraväen ja muiden liikunnasta kiinnostuneiden kannalta. Säännöllinen tapaaminen on perustana luottamukselle, jonka voimistumisen kautta voidaan yhteisiä asioita hoitaa joustavasti. Vaajakosken-Jyskän (14.000 as.), Palokan (11.000 as.) sekä Tikkakosken (5.000 as.) lisäksi maalaiskuntaan kuuluu kymmenisen pienempää kylää. Dokumentoinnilla on varmistettu se, että myös ne tahot, jotka eivät pääse osallistumaan foorumiin voivat seurata keskustelujen kulkua. Istunnot on dokumentoitu ideakortteihin, jotka löytyvät muun muassa liikuntapalveluiden nettisivuilta (www.jklmlk. Foorumi on muotoutunut liikuntaväen kohtaamispaikaksi, jossa keskustellaan maalaiskunnan isoista ja pienistä liikunta-asioista. Keskustelemisen lisäksi on panostettu yhteiseen tekemiseen. Näin myös muut hallintokunnat nojautuvat liikunta-asioissa liikunnan viranhaltijan puoleen. Maalaiskunnan seurat ovat osallistuneet istuntoihin aktiivisesti. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä foorumilla ole päätösvaltaa. Luonnollista on, että yhteistyö ja laaja osallistuminen vievät aikaa sekä vaativat oppimista ja harjaantumista, mikä saavutetaan vain yhdessä keskustellen ja toimien. lisen näkemyksen hyödyntäminen riippuu eri osapuolten neuvotteluvarasta eli siitä, miten he pystyvät joustamaan tarvittaessa myös omista etukäteisnäkemyksistään. Hänet mielletään useasti paikallisena etujen vahtijana ja reviirin vartijana, joka "puuttuu peliin" kun kyse on liikunnasta. Tässä mielessä kyse on nimenomaan Jyväskylän maalaiskunnan, ei pelkästään sen eri taajamien liikuntakulttuurin edistämisestä. Tarve yhteistyön tiivistämiseen oli ilmeinen, sillä Jyväskylän maalaiskunta on laajalle levinnyt kolmen taajaman kunta. 2004, 224) vahvistajana. Laaja-alaisen liikunnan asiantuntemuksen varmistaminen koettiin tilanteessa tärkeäksi. Myös seurakenttä on eriytynyt. fi 12.12.2005). Hänen tehtävänään on edistää tasapuolisesti eri lajien, erilaisten ihmisryhmien sekä eri puolella kuntaa asuvien kuntalaisten liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi jalkapallon, jääkiekon ja naisvoimistelun erikoisseuroja tai jaostoja löytyy kustakin taajamasta. Kokonaisuuden hahmottaminen on laaja-alaisessa keskustelussa ongelmallista. Vuori 2005). Liikuntatoimi toimii eräänlaisena paikallisen liikuntaintressin suodattimena kuntaorganisaatioon päin. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän maalaiskunnan seurakenttä koostuu 30 seurasta. SEMAFORI nähtiin varsinkin kunnan liikuntapalveluissa mahdollisuutena paikata tätä puutetta. Myös seurojen edustajien kierrätys mahdollistuu tämän käytännön avulla. Liikuntatoimi koetaan kunnassa liikunnan asiantuntijana ja välittäjänä, jonka kautta voidaan kartoittaa myös muiden liikunnasta kiinnostuneiden tahojen näkemyksiä (Rajaniemi 2005, 117-121). Onkin ilmeistä, että käymällä aktiivisesti keskustelua käytännön liikunta-asioista sekä liikunnan tulevaisuudesta voi liikunnan viranhaltija kehittää omaa "pelisilmäänsä" ja tätä kautta hänellä on yhä paremmat edellytykset toimia paikallisen liikuntakulttuurin keskeisenä voimavarana. Toisaalta liikunta-asioita maalaiskunnassa käsittelevän sivistyslautakunnan asiantuntemus on suuntautunut pääasiassa kouluasioihin, jolloin liikunnan ja vapaa-ajan asiat etenevät viranhaltijapainotteisesti. Toinen merkittävä seikka uuden foorumin syntymisen taustalla oli se, että kunnassa ei ole erillistä vapaa-aikatai liikuntalautakuntaa. Näitä tahoja ovat kunnan liikuntatoimen ja seuraväen lisäksi esimerkiksi muut järjestöt, asukasja kyläyhdistykset, oppilaitokset sekä suurena enemmistönä järjestäytymättömät harrastajat ja muut liikkujat. On luonnollista, että eri osapuolet pyrkivät katsomaan asioita omista näkökulmistaan, mutta mikäli joku taho takertuu kiinni omaan näkemykseensä, ei yhteisymmärrystä pääse syntymään (emt, 47-48). SEMAFORin kantavat tahot ovat kunnan liikuntapalvelut sekä maalaiskunnan aktiiviset seurat, jotka yhdessä määrittävät asiat, joita foorumilla käsitellään. SEMAFORin alkumetreistä lähtien oli selvää, että kunnan liikuntapalveluiden ja seuraväen välisen yhteyden tiivistämisen lisäksi foorumilla voidaan vahvistaa myös seurojen keskinäistä vuoropuhelua
Myös maankäyttöön liittyvät asiat nojaavat liikuntaväen ja teknisen toimialan, lähinnä kaavoituksen väliseen vuoropuheluun. Vuoropuhelu liikuntakulttuurin vahvistajana 1 1 1 1. Tätä edesautetaan käsittelemällä asioita sopivan suuruisina osakokonaisuuksina. SEMAFORissa käytyjen keskustelujen nojalla on käynyt ilmi, että kyseessä on poliittisesti latautunut arvostusasia. Näin ollen liikuntakulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen onnistuu luontevasti pilkkomalla ja jäsentämällä erilaisia teemoja paremmin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkinä tästä toimii SEMAFORissa syksyllä 2004 käsitelty asia terveyttä edistävän liikunnan järjestämisestä kunnan ja seurojen yhteisin voimin. Liikuntatilojen käyttömaksut ovat monessa kunnassa yleistä keskustelua herättävä aihe. Epävirallisella areenalla arkiset liikunta-asiat (Habermasin elämismaailma) voidaan tuoda esiin ilman päätöksenteon tai sen valmistelun muodollisia paineita. Näistä johdetut teemat ovat muokattavissa ajankohtaisiksi liikuntapoliittisiksi kysymyksiksi, joiden ratkomisessa liikuntaväen näkemys on keskeistä. SEMAFORin kaltaisella epävirallisella foorumilla on ainakin kahdenlaista merkitystä. investoinnit ja vuokrien subventio) arvo on suurempi kuin vuosiavustusten. Terveysliikunta on varsin tuore tulokas liikuntakentällä, joten sen organisoimisen työnjako ei ole vielä täysin selkiytynyt. SEMAFORissa käytiin varsin tiivistä keskustelua tilavuokrista, sillä foorumin alkutaipaleella maalaiskunnassa oli meneillään kokeilu junioreiden maksuttomista harjoitusvuoroista. Toisaalta kuntaorganisaatio on perinteisesti hidasliikkeinen, joten uusien, kevyiden rakenteiden juurruttaminen on tarpeen. Liikuntaväki haluaa, että heidän asiansa otetaan huomioon ja tässä työssä omalla lautakunnalla on merkitystä, mikäli sillä on riittävästi painoarvoa. Tutkimuksen (Suomi, Karimäki & Matilainen 2004, 91) mukaan liikuntatoimen viranhaltijoiden mielestä on yhdentekevää, mikä elin liikunta-asioita kunnassa hoitaa kunhan asiat tulevat hoidetuksi. Vuoropuhelua voidaan laajentaa myös koskemaan välittömän ja välillisen tuen keskinäisiä painotuksia, sillä yleensä välillisen tuen (esim. jäähalli ja liikuntahalli) vuorojen käyttö jakautui aiempaa useammalle ryhmälle. Keskeistä on, että esiin nostetut ongelmat koetaan yhteisiksi. Käsitysten ja näkemysten kristallisoinnin ja hiomisen lisäksi liikuntavoimien koostaminen on tärkeää kunnassa, jossa ei ole omaa liikuntalautakuntaa. Mikäli asia koetaan jonkun muun tai vain toisen osapuolen ongelmaksi, ei ratkaisemiseen tarvittavaa sitoutumista voi syntyä. Taulukossa 2 on esitetty SEMAFORin kokemusten perusteella yhteisen käsittelyn kohteeksi soveltuvia asiakokonaisuuksia. Kunnan viranhaltijoilla ja päättäjillä ei välttämättä ole kovin realistista kuvaa yksittäisten seurojen ohjaajaresursseista. Yksi tällainen oli se, että tietyissä suosituissa liikunta tiloissa (esim. Kyse on paikallisten erityispiirteiden (maantieteellinen hajanaisuus) ja muuttuneen ympäristön (tiukka kuntatalous) vauhdittamasta uudenlaisesta yhteenliittymästä, jossa pohditaan, etsitään ja pyritään kehittämään uusia ideoita ja malleja ongelmatilanteisiin. Tämä keskustelu viritti myönteistä suhtautumista terveysliikunnan järjestämistä kohtaan myös muissa maalaiskunnan seuroissa ja mikä tärkeintä asiaa päästiin puimaan foorumilla, jossa äänessä olivat tahot, jotka itse parhaiten tuntevat oman toimintansa mahdollisuudet ja rajoitukset uusien liikuntaryhmien järjestämistä kohtaan. Julkisen sektorin toimenpiteiden lisäksi on syytä kartoittaa seurakentän mahdollisuudet terveysliikunnan edistämisen suhteen. Syksyisen kohtaamisen myötä päästiin keskustelemaan laaja-alaisesti maalaiskunnan ensimmäisen seuravetoisen terveyttä edistävän liikunnan ryhmän toiminnasta ja siitä saaduista kokemuksista. Keskusteluissa ilmeni, että kaiken kaikkiaan liikuntatoimintaa aktivoivasta ja virkistävästä kokeilusta aiheutui myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Seurojen edustajien näkemykset asiassa ovat tärkeitä, koska seurat ovat tilojen pääasiallisia käyttäjiä ja vuokrien maksajia. (Karimäki & Simula 2004, 45) Ajankohtainen keskustelun kohde on myös terveyttä edistävä liikunta, jonka merkitys kasvaa väestön ikääntyessä. Näin liikuntasuunnittelun avulla voidaan kirjata ideoita ja ehdotuksia, joita jatkossa voidaan hyödyntää päätöksiä tehtäessä. Jyväskylän maalaiskunnassa on panostettu vahvasti vuodesta 2002 lähtien terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen, mikä on aiheuttanut sen, että asia on profiloitunut kunnan liikuntapalveluiden ja eritoten liikuntasuunnittelijan työ tehtäväksi. TUTKIMUSARTIKKEU. Kevyen liikenteen väylästön merkitys ulkoilussa on keskeinen, joten foorumin kautta voidaan kanavoida liikuntaväen käsityksiä esimerkiksi kunnan teknisen toimialan hyödynnettäväksi. SEMAFORI liikuntasuunnittelun välineenä Foorumissa on kyse voimavarojen tiivistämisestä sekä "virallisen" asiantuntemuksen laajentamisesta arkitiedon suuntaisesti sekä päinvastoin. Poliittista painoarvoa toimintaan saadaan kun mukana on riittävän keskeisiä päätöksentekijöitä. Tässä tapauksessa ongelmat liittyvät paikalliseen liikuntakulttuuriin, jota pyritään suunnitelmallisesti yhteisvoimin kehittämään. KuntaSuomen tutkimuksessa (Mattila & Ikola-Norrbacka 2004, 56-58) ilmeni, että liikunnan viranhaltijat pitivät liikunta-asioista vastaavan lautakunnan merkitystä vähäisenä ja sen nauttimaa arvostusta heikkona. Mikäli keskustelu ja vuorovaikutus on aitoa, on foorumilla todellista merkitystä ja potentiaalia edistää asioita. Virallisen systeemin (Habermasin systeemimaailma) katvekohtia tulee aktiivisesti täydentää epävirallisella järjestelmällä (Taulukko 1.). Taulukko 1. Tämä aiheutti sen, että varsinkin vanhemmat juniorijoukkueet, jotka kilpailevat ja harjoittelevat usein, eivät kaikki saaneet riittävästi harjoitteluvuoroja. Osalliset voivat saavuttaa monipuolisen ja jäsentyneen näkemyksen paikallisista liikunta-asioista. Syntynyt käsitys voi olla hyvinkin erilainen kuin yksittäisen viranhaltijan tuottama näkemys. Päätöksentekijöiden osallistumista työskentelyyn perustellaan sillä, että mukana olevat päättäjät saavat monipuolisen tuntuman liikunta-asioihin. (SEMAFORin ideakortti 3/2004) SEMAFORI innovaationa SEMAFORia voidaan tarkastella sosiaalisena innovaationa (Hämäläinen & Heiskanen 2004). Vuorovaikutusfoorumi elämismaailman ja systeemimaailman leikkauspisteessä Elämismaailma Vuorovaikutusfoorumi Systeemi maailma kohtauspaikkana Arkinen Epävirallinen, neuvoa antava Virallinen lmpulsiivinen Dynaaminen Muodollinen Kommunikatiivinen Kommunikatiivinen, prosessuaalinen Strateginen Liikunnan kokeminen Liiku ntasu u n nittel u Liikuntapoliittinen päätöksenteko 66 UIKUNTA & TIEDE 43, 6/20Cl6. Liikkumisympäristön kehittäminen on laaja tehtävä, jossa varsinaisen liikunnan harrastamisen lisäksi tulee tarkastella ulkoilua ja virkistäytymistä
Kuitenkin yhteyden ja luottamuksen lujittuessa on luonnollista edetä välittömään vuoropuheluun. 30 (3), 257-272. 2002. Pohdittaessa SEMAFORin tulevaisuutta, nousevat esiin seuroihin kuulumattomat liikkujat. Vuorovaikutuksen tiivistämisen tarve oli tiedostettu molemmin puolin, joten ulkopuolista keskustelun avaajaa ei tarvittu. & Laamanen, E. London : Heinemann. TIJTKJMUSARTIKKELI , Vuoropuhelu liikuntakulttwrin vahvistajana 67. Ideologian käsitteen teoria ja ideologian muutos Jurgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriassa. Mattila, J. Helsinki: Edita. Ideologia, kommunikaatio ja systeemit. Mikäli toiminta perustuu yksinomaan voimakkaasti institutionalisoituihin intresseihin, saattaa käydä niin, että eri tahojen väliset jännitteet estävät edistymisen. Leino, H. Puustinen, S. Vuorovaikutustaitoihin perehtynyt henkilö voisi toimia tarvittaessa sekä puskurina että prosessien kiihdyttäjänä. The argumentative turn in planning theory and its implication for spatial strategy formation . Yhteiskuntasuunnittelu 39 (1 ), 26-45. Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu. Mikäli samoja teemoja toistetaan kerrasta toiseen, tuottaa se runsaasti ennalta-arvattavia argumentteja ja reaktioita, jotka osaltaan latistavat innovatiivista otetta. Jyväskylän yliopisto. 2004. Teoksessa L. Suunnittelun paradigman muutokset ja tieto/valta. Istunto toimii palautteen saamisen ja antamisen areenana sekä soveliaana tilaisuutena koetella lautakunnalle tehtäviä esityksiä. Leino (toim.) Paikallinen valta. Yhdyskuntasuunnittelu 41 (2), 39-54. Studies in Sport, Physical Education and Health. & Heiskala, R. SEMAFORIN ehkä tärkein funktio on jatkuvan vuoropuhelun ylläpitäminen. Vuorovaikutusfoorumille soveltuvia ajankohtaisia asiakokonaisuuksia Liikkumisympäristön kehittäminen Taksaja avustuspolitiikka Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Liikuntapaikkojen rakentaminen, ylläpito ja Tilojen käyttömaksut Seurojen ja liikuntatoimen keskinäinen sijoittelu yhteistyö Peruskorjausohjelma Avustussäännöt ja -politiikka Paikallisten perusteluiden kehitteleminen Maankäyttö ja liikuntasuunnittelu Kevyen liikenteen väylät ja lähiliikuntapaikat Ulkoiluja viheralueet SEMAFORissa on noudatettu tiettyjä periaatteita, joiden avulla työskentelylle on luotu mielekäs perusta. Yhdyskuntasuunnittelu 41 (2), 925. Koskiaho & H. 6/2000 . Tampere University of Technology, Department of Architechture, Urban planning publications 29, 46-70. Karimäki, A & Simula, E. & Rintala, T. Habermas, J. Rajaniemi, V. 1992. 2004. Hämäläinen, T.J. Myös käsiteltäviä teemoja on vaihdeltu niiden ajankohtaisuuden mukaan. 2001. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että yhteiseen tekemiseen on selkeä tilaus: kokemus yhteisessä veneessä matkaamisesta on vahva, koska kyse on rajallisista resursseista ja niiden hyödyntämisestä mahdollisimman järkevästi. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. SEMAFORI aloitettiin liikuntapalveluiden ja seuraväen toimesta. Lapintie, K. Civil society papers 4. Sosiaalipolitiikan laitos. Tässä mielessä puolueeton taho, joka uskaltaa avata keskustelun ja nostaa esiin asioita, jotka jostain syystä on jätetty taustalle, voisi käynnistää toiminnan kehittämisen kannalta suotuisia prosesseja. Ylinen (eds.) Are local strategies possible 1 Scrutinising sustainability. Vuoropuhelulla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiyhteistyöhön. Tampere, 4470. Vuoropuhelu käynnistyi luontevasti osapuolten välillä. Jyväskylä: Kirjapaino Kari. The theory of communicative action. Yhteiskunta-politiikka 29 (2), 159170. Asumisen ja ympäristön tutkimuksen yksikkö. Maksuton liikuntapaikka avaimena lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen I Jyväskylän maalaiskunnan liikuntatoimi. Liikettä liikuntapaikoille. Vuoropuhelun laajentaminen Kun keskusteluareenoita liikuntakulttuurin kentälle luodaan, on hyvä toimia ainakin aluksi totuttujen roolien mukaisesti. Suunnittelijaprofessio refleksiivisen puristuksessa. Tutkimus kuntien kirjastokulttuuri-, nuorisoja liikuntapalveluista 1996-2002. Mikäli liikuntatoimen ja seuraväen välillä on kitkaa, voi hänen merkityksensä muodostua alusta lähtien varsin keskeiseksi. Kun maalaiskunnassa pohdittiin mahdollisuutta siirtyä maksuttomiin juniorivuoroihin, osoittautui SEMAFORI kohtaamispaikaksi, jossa voitiin käydä keskustellen ongelmakohtia lävitse ja ennakoida uuden käytännön vaikutuksia. Puustinen, S. Väitöskirja. Tämän esimerkin valossa paikallisen liikuntakulttuurin toimintaedellytyksiä on pystytty kiistatta edistämään. Kaunismaa, P. Healey, P. Mukaan saataisiin tuoreita tekijöitä, joita liikuntaväen joukkoon soisi runsaasti lisää. Vallankäyttö vuorovaikutteisessa kaavasuunnittelussa. 2004. LÄHTEET: Ala-Kauhaluoma, M. 2003. Sitran julkaisu 271. Jatkossa on kuitenkin hyvä pohtia voitaisiinko ulkopuolisen tahon avulla saada lisäarvoa yhteiseen työskentelyyn. Vaihtelevat vapaa-aikapalvelut. Ideakortteihin dokumentoitu istuntojen sisältö on mahdollistanut henkilöiden vaihtuvuuden. KuntaSuomi-tutkimuksia n:o 48. Näin voitaisiin pohtia liikunnan olosuhteiden ja palveluiden kehittämistä vastaamaan sekä seurojen että seuroihin kuulumattomien liikunnan tarpeisiin. Vaasan Yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 53. Jyväskylän maalaiskunnassa yhteistyö aloitettiin käytännöllisesti. 1984. 1995. Foorumin "kisällinnäytteeksi" luotiin uusi avustusjärjestelmä. Karvonen, S. ln T Pakarinen & H. & lkola-Norrbacka, R. Volume 1: Reason and the rationalization of society. 2005. Liikuntalaissa määritelty työnjako luo pohjan foorumityöskentelylle. Kuntaja järjestötoimijoiden kokemukset ja kehittämisajatukset sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöprojekteista. Foorumin isännät ja järjestäjät vaihtuvat jokaisella kerralla. Osallistumisen sietämätön keveys kommunikaation merkityksestä kaavoittajien työssä. Tällä tavalla laaja kunta tulee tutuksi kaikille osallisille. Häikiö, B. 2003. LIIKUNTA & TIEDE 43. Myös taksoituksen käytännön toteutuksen ja soveltamisen yksityiskohdista oli luontevaa neuvotella foorumissa. Alueellisten hyvinvointierojen kasvu jatkuu. Tutkimus eri väestöryhmät tasapuolisesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelusta ja sen kytkemisestä maankäyttöja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. SEMAFORI on luonteva paikka heidän äänensä esiin nostamiseksi. Mikäli liikuntatoimi on keskeinen ja aktiivinen aloitteen tekijä, on vaarana, että foorumi mielletään sen työvälineeksi, ei niinkään liikuntaväen innovatiiviseksi kohtaamispaikaksi. 2004. Taulukko 2. Avustusjärjestelmä on saanut koko liikuntaväen varauksettoman hyväksynnän, koska uusi järjestelmä on aiempaa selkeämpi ja jäsentyneempi. Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. 2001. Foorumi palveleekin liikuntaväen yhteisen intressin muodostamista, mikä on liikunnan edistämisen ja liikuntasuunnittelun kannalta hyödyllistä. Kun päätöksiä tekevät ovat foorumissa mukana, toimii yhteys epävirallisen ja virallisen organisaation välillä
Nakertamisesta hanketoimintaan. (toim.) Kaupunki vuorovaikutuksessa . Studies in Sport, Physical Education and Health. Jyy n kotiseutusarja n:o 13. Suomi, K., Karimäki, A. asp ?language=1 68 UIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKEU . Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa . Semaforin ideakortti 3/2004. Vuori, 1. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisu 2004 (6), 89-95. Teoksessa Lappalainen, J.T. Yhdistyselämää . Suomen Kuntaliitto. 1977. & Matilainen, P. Simula, E. Fogelholm & 1. Salmikangas, A-K. Seppälä, V-M. (toim.) Jyväskylän maalaiskunnan kirja . 1999. 2004. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla www-muodossa: http://www.jklmlk.fi/index. Vuori (toim.) Terveysliikunta. Liikuntaja urheiluseurat Jyväskylän maalaiskunnan liikuntatoiminnan kentällä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja C 52. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä . Liikettä liikuntapaikoilla. Espoo, 8998. VuoropuheJu liikuntakulttuurin vahvistajana 1 I· ... Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta. Helsinki Kustannus Oy Duodecim, 11-19. Kunnan ja seurojen yhteinen kehittämisja keskustelu-foorumi . Semafori. Helsinki. 2004. Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut. Liikuntatoimi yhteistyössä yli toimintarajojen. 2002 . Yhteispelillä tuloksiin . Jyväskylän maalaiskunta liikuntatoimi. 2005. Jyväskylä, 511-530. Sotarauta, M. Liikunnan vaikutustapa. Haasteena liikunnan peruspalvelujen turvaaminen kuntien viranhaltijoiden käsitykset liikuntatoimen nykytilasta ja lähitulevaisuudesta. www.jklmlk.fi 12.12.2005. Näkökulmia suunnitteluajattelun muutokseen. Teräväinen, S. Väitöskirja. 2002. Teoksessa Knuuti, L. Teoksessa: M
The fourth period is the early internationalization of football, which is defined by the growth in the number of football players, the growing movement of football players, the growing number of international matches and the ability to follow international matches made possible by television. Tosin Jarkko Kiukas (1992) on kausittanut sarjatoiminnan levinneisyyden pitkän aikavälin muutoksia. Ensimmäisen vaiheen olemme nimenneet rantautumisen kaudeksi. In the third period, the national football organization took shape, which meant the establishment of operational practices and clear distribution of work. The second period is named the period of organization, when the sport spread to different parts of Finland through the actions of football activists. Tarkastelunäkökulmamme on historiallis-sosiologinen. 2005). Tutkimusaineisto koostuu Suomen Palloliiton toimintakertomuksista, liiton julkaisemista pallokirjoista, suomalaista jalkapallokulttuuria käsittelevistä teksteistä sekä kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta. Viides ja samalla suomalaisen jalkapalloilun nykytodellisuutta kuvaava ajanjakso on globalisoitumisen kausi, jolloin suomalainen jalkapalloilu on aiempaa tiiviimmin osa lajin kansainvälisiä käytäntöjä pelaajasiirtoineen, media tuotteineen ja fanikulttuureineen. 2006. Suomesta puuttuu edelleen kattava yleisesitys maamme jalkapalloilun muutoslinjoista. Liikunta & liede 43(6), 69-75. Jalkapalloilun varhainen kansainvälistyminen on neljäs nimeämämme kausi. Our point of view is based on historical sociology. Tämän artikkelin tavoitteena on hahmottaa suomalaisen jalkapalloilun kausia osana kansallisen liikuntakulttuurin sekä jalkapalloilun lajikulttuurin muutosta. Näkökulmamme on siis historiallis-sosiologisen periodisoiva, emmekä kirjoita jalkapalloilun tapahtumahistoriaa. Artikkelin tavoitteena on hahmottaa suomalaisen jalkapalloilun kausia osana kansallisen liikuntakulttuurin sekä jalkapalloilun lajikulttuurin muutosta. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, millaisia kausia sisältyy suomalaisen jalkapallon muutokseen 1900-luvun alkuvuosista nykypäivään sekä mitkä ovat kausien taitekohtia ja tyypillisiä piirteitä. Kolmannella kaudella kansallinen jalkapallojärjestelmä muotoutui, mikä merkitsi toimintakäytäntöjen vakiintumista ja selkeää organisatorista työnjakoa. Kansainvälisen tutkimuksen painopisteen muutoksen voi tiivistää Hans Bollingia (2002) mukaillen siirtymiseksi lajija järjestöhistorioista huliganismitutkimuksen kautta analysoimaan jalkapallon kaupallistumista ja globalisoitumista. SUOMALAISEN JALKAPALLOILUN KAUDET JA URHEILUKULTTUURIN MUUTOS HANNU ITKONEN, ARTO NEVALA Yhteyshenkilö: Arto Nevala, Joensuun yliopiston historian oppiaineryhmä, PL 111, 80101 Joensuu Puh: 013-2514395, 050-3097154, sähköposti: arto.nevala@joensuu.fi TIIVISTELMÄ ltkonenH., Nevala A. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 , MKIMUSARTIKKELI , JaJkapallcilun kat.det 69. The fifth and the last period describing the present state of Finnish football is the period of globalization, when Finnish football is tied closer to the international practices of the sport, including the movement of players between football clubs, media products and fan culture. 2006. Sitä sävyttivät pelaajamäärien kasvu, pelaajien lisääntynyt liikkuvuus, maaottelujen määrän nousu sekä television mahdollistama kansainvälisten ottelujen seuraaminen. We have named the first period as the period of arrival, which is when the sport came to Finland from other countries. Periods of Finnish Football and the Transformation of Sports Culture. 2003; katso Nevala ym. Kaksi keskeistä tutkimuskysymystämme ovat, millaisia kausia sisältyy suomalaisen jalkapallon muutokseen 1900-luvun alkuvuosista nykypäivään sekä mitkä ovat kausien taitekohtia ja keskeisiä piirteitä. The research materia! consist of the annual reports of the Football Association of Finland, the books related to football published by the association, the articles dealing with the Finnish football culture and national and international research. Suomalaisesta jalkapalloilusta ei ole tehty 2000-luvulle asti ulottuvaa periodisointia ja tulkintaa. Suomen Palloliiton kaksi historiikkia ovat suhteellisen suppeita ja iäkkäitä (SPL 1957 ja SPL 1967). Kansainvälisesti jalkapalloa on sen sijaan tutkittu paljon. Keywords: Football, Sport culture, Periods, Transformation of Sports Culture JOHDANTO Suomea ei yleensä pidetä merkittävänä jalkapallomaana; esimerkiksi sijoituksemme kansainvälisen lajiliiton FIFA:n rankinglistalla on jatkuvasti liikkunut 40:n huonommalla puolella. Tällöin laji tuli muualta kuljetuttuna urheilulajina Suomeen. Tämän vuosituhannen alussa ilmestynyt Jalkapallon pikku jättiläinen kyllä esittelee lajin vaiheita sekä Suomessa että maailmalla, mutta ei juuri kytke muutoksia yhteiskunnan tai liikuntakulttuurin muuttumiseen (Kanerva ym. Asiasanat: Jalkapalloilu, liikuntakulttuuri, aikakaudet, muutos ABSTRACT Itkonen H., Nevala A. The purpose of the article is to analyze Finnish football as a part of the national sports culture and as part of the transformation in the culture of football as a sport. Jalkapalloa yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä käsittelevä tutkimuskin on Suomessa jäänyt vähäiseksi. Liikunta & liede 43(6), 69-75. Kattavan kokonaiskuvan jalkapallon akateemisesta tutkimuksesta saa Christiane Eisenbergin (2006) kokoamasta bibliografiasta. Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos. The main research questions are; what kind of periods are included in the change of the Finnish football since the early years of the 20th century until today, and what are the turning points and typical features of the periods. Toisen kauden olemme nimenneet organisoitumisvaiheeksi, jolloin laji levisi jalkapalloaktiivien toimien seurauksena eri puolille Suomea. Parhaana suomalaisena jalkapallosaavutuksena voi pitää naisten maajoukkueen selviytymistä EM-lopputurnaukseen ja etenemistä alkulohkosta välieriin kesällä 2005
Jo vuonna 1903 Ivar Wilskman selosti Palloleikkejä -kirjassaan kymmenen muun pelin ohella perusteellisesti myös jalkapalloilua. Rantautuminen Suomeen Monessa yhteydessä toisteltu tarina kertoo jalkapallon rantautuneen Suomeen ulkomaisten merimiesten mukana 1800-luvun lopussa. Kasvun seurauksena liiton oli kehitettävä organisaatiotaan. (Kanerva ym. Epävirallisten turnausten jälkeen oman lajiliiton perustaminen ja kansainväliseen yhteisöön liittyminen nousivat Suomessa esiin 1907, kun tulossa oli useita kansainvälisiä otteluja. (Winner 2005, 15-22; katso myös Elias & Dunning 1986.) Suomalaisen urheiluhistorian varhaisvaiheiden pioneeri Klaus U. Erityisesti Sortavalan seminaarin voimistelunopettaja Carl Poppius vei jalkapalloharrastusta eteenpäin suomentamalla lajin säännöt ja ottamalla pelin opetusohjelmaan. Tilanne kuitenkin muuttui vuosikymmenessä ja 1920-luvun lopussa mestaruudesta kamppailleita joukkueita oli jo yli kaksikymmentä. Seuroista paikalla olivat vain Unitas, PUS, Åbo Idrottsvänner, Turun Jalkapalloseura, Gamlakarleby Idrottsvänner ja Wiborgs Hockeyklubb. Ovatpa meikäläiset pallopelien harrastajat uskaltaneet käväistä jo vieraallakin pohjalla onneansa koettamassa: mutta huonosti onnistui tämä rohkea sanoisinko uhkarohkea yritys." (Wilskman 1907, 147.) Wilksman osoittaa, kuinka jalkapallo oli saanut tukevan jalansijan Suomessa. Vuonna 1922 perustettiin ensimmäisenä Helsingin piiri ja runsas vuosikymmen myöhemmin toiminnassa oli jo 11 piiriä. Berliinin olympiavuonna 1936 jalkapalloharrastus oli kasvanut siinä määrin, että lajia pelattiin jo kolmella sarjatasolla; pääsarjan lisäksi myös B-sarjassa ja maakuntasarjassa. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Artikkelimme lähdeaineisto koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Esimerkkeinä tällaisesta aineistosta ovat Wilskmanin (1907), Suomelan (1929) ja Jukolan (1958) teokset. Liiton tasolla organisaatiota kehitettiin, kun 1936 palkattiin ensimmäinen päätoiminen sihteeri. Erityisesti toimintakertomukset ovat hyvää lähdeaineistoa, koska niissä valaistaan itsereflektiivisesti jalkapalloilun kontekstuaalisuutta suomalaisessa urheilukulttuurissa. Siellä täällä maalaiskylissäkin, kuten Tyrväällä, Valkealassa jne. MKIMUSARTIKKEU • JalkapaJloilun kaudet maa Englannissa, jonka "kieroutuneista ja usein brutaaleista" julkisista kouluista peli levisi kaupunkeihin ja eri yhteiskuntaryhmiin muodostuen massaliikkeeksi 1880-luvulle mennessä. (Itkonen 1996, 215-230.) Liikunnan ja urheilun kausilla on siis isoissa linjoissa paljon yhteistä yleisemmän kansalaistoiminnan muutoksen kanssa. Suomelan näkemystä jalkapalloilun kulttuurisista konstruktioista onkin toisteltu useassa yhteydessä (esimerkiksi Tammisalo 1938). Paremmuus ratkaistiin cup-kilpailuna aina 1930-luvun alkuun saakka. Toisena aineistokokonaisuutenamme olemme hyödyntäneet alkuperäislähteinä Suomen Palloliiton toimintakertomuksia ja pallokirjoja etenkin toisen maailmansodan jälkeisen ajan käsittelyssä. Ainoastaan Sortavalan seminaarissa, Wiipurin suomalaisessa lyseossa ja Turun suomalaisessa oppikoulussa harrastettiin sitä jonkin verran. Nyttemmin ovat olot tässä kohden kerrassaan muuttuneet. Kolmanneksi käytämme jalkapalloilun muutoksia analysoivia kirjoja ja artikkeleita. Niiden näkemyksen mukaan säännöllinen sarjatoiminta edesauttoi lajin leviämistä. pelataan jännittäviä mactheja, ja itse Suomen mestaruudesta ilmoittautui ottelemaan kokonaista 8 joukkuetta, näistä kumminkin sekä Unitas että polyteknikot eivät voineet ryhtyä kilpailuun joukkueidensa vaillinaisuuden takia" (Suomen urheilulehti 1910, 518). Suomela näkee jalkapalloilun levinneimmäksi urheilu peliksi, jonka juuret ulottuivat aina Roomaan saakka. päivänä 1907. (SPL 1957, 50-58; Kiukas 1992, 30-34.) Harrastuksen kasvu näkyi hyvin Palloliiton jäsenseurojen määrässä: 1910-luvun alkupuoliskolla se oli 25, mutta talvisodan aattona jo yli 170. Teoksessaan Urheilu Suomessa vuodelta 1907 Wilskman kuvaa jalkapallon juuria ja rantautumista Suomeen: "Mitä varsinkin Englannissa, Amerikassa ja Ruotsissa ja muualla yleisesti harjoitettuun jalkapalloeli potkupallo-peliin tulee, oli se viime vuosisadan aikana Suomessa miltei tuntematon urheilumuoto. (SPL 1957 41-59; Kanerva ym. (SPL 1957, 36-37.) Liiton perustamisen jälkeen jalkapalloilijat pääsivät tavoittelemaan ensimmäistä Suomen mestaruutta vuonna 1908. Lähestymistapaa on hyödynnetty etenkin kansalaistoimintojen ja yhteiskunnan muutoksen tutkimuksessa, mutta se soveltuu myös liikuntakulttuurin vaiheiden jäsentelyyn. Jalkapallo on Suomelan mukaan myös Englannin vanhin urheilupeli, sillä lajin varhaisvaiheista löytyy kirjailijamunkki Fitz-Stephenin maininta jo 12. Näin oli myös lajin emä70 UI KUNTA & TIEDE 43 , 6/200/3. Pelin levittämisessä tärkeään asemaan nousivat lyseot ja kansakoulun opettajia valmistaneet seminaarit, joissa jalkapalloa harrastettiin jo 1890-luvulla. Suomela esitteli jalkapallon muutoksia Urheilun ja voimistelun historia -teoksessaan. Englantilaisnuorukaiset Rurik, Alfred ja John Crichton olivat saapuneet teollisuusmiehinä Turkuun ja jalkapallo tietysti matkatoverina. Ensinnäkin olemme hyödyntäneet julkaisuja, joissa on kuvattu ja tulkittu suomalaisen jalkapalloilun vaiheita. 256-257.) Jalkapalloharrastuksen laajeneminen pakotti organisoimaan uudenlaisen kilpailujärjestelmän, jota ajoivat innokkaimmin maaseutuseurat. vuosisadalta. Jalkapallon kehittyminen yleisesti hyväksytyksi ja eri yhteiskuntaluokkiin levinneeksi peliksi edellytti sääntöjen tiukentumista ja pelitavan siistiytymistä 1800-luvun lopulla. Jalkapalloa potkitaan tähän aikaan miltei kuumeentapaisella innolla ja potkupalloseuroja perustetaan yhä uusia. Esimerkiksi pohjoismaiset jalkapallovaikuttajat korostivat oman liiton ja FIFA:n jäsenyyden tärkeyttä. 2003, 261; Kiukas 1992, liitetaulukko 7.) Maailmansotien välisenä aikana jalkapallo joutui taistelemaan elintilasta pesäpallon kanssa.. Jalkapallon rantautuminen kertoo Suomelan mukaan paitsi kytköksestä "sivistyneeseen maailmaan", myös ammattilaisuuden ja amatörismin välisestä linjanvedosta, sillä ''jalkapalloa ei yleensä pidetä sen häpeällisempänä ammattina kuin esim. Mukiinmenevä pelikenttä löydettiin niittyalueelta Turun nykyisen itäisen asema-alueen paikkeilta." (SPL 1957, 12.) Englantilaisten innoittamana jalkapalloilu alkoi kiinnostaa aluksi turkulaisia lyseolaisia ja levitä sitten muualle, esimerkiksi Sortavalaan ja Viipuriin, varsin nopeasti. jonkun taiteen harjoittamista." (Suomela 1929, 258-269.) Organisoitumisvaihe Jalkapallon organisoitumisen ensimmäinen askel oli liiton perustaminen ja kilpailutoiminnan käynnistyminen. Alkuvaiheissa osallistujia oli vain kourallinen, eikä kaikilla edes täyttä miehistöä: '']alkapallourheilun levenemistään levenee Suomessa. Kansalaistoiminnan isoja kehityslinjoja seuraten (esimerkiksi Itkonen 2000, 13-17), urheilun ja liikunnan kansalaistoiminnan kaudet voidaan jaotella 1) järjestökulttuurin kaudeksi (1800-luvun lopulta 1930-luvulle); 2) harrastuksellis-kilpailulliseksi kaudeksi (1930-luvulta 1960-luvulle); 3) kilpailullis-valmennukselliseksi kaudeksi (1960-luvulta 1980-luvulle) ja 4) eriytyneen toiminnan kaudeksi (1980-luvulta nykypäiviin). Keskeinen menetelmämme on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa paljon hyödynnetty kausittelu eli toiminnan jaottelu erilaisiin vaiheisiin (Siisiäinen 1990; Itkonen 2005). (Kanerva ym. Muun järjestötoiminnan mallin mukaisesti Palloliittokin ryhtyi perustamaan piirijärjestöjä. Vuonna 1930 siirryttiin kokeilujen jälkeen kahdeksan joukkueen yksinkertaiseen sarjaan, ja kaksinkertaiseksi sarja muuttui 1932. 2003, 254-256.) Koululaitos oli siis tärkeässä asemassa suomalaisen jalkapallon varhaisvaiheissa. Suomen Palloliiton historiikissa lajin käynnistymistä kuvataan seuraavasti: " Turun vuoden 1890 jalkapalloharjoitus on kuitenkin ensimmäinen täysin varma tapaus maassamme. Suomen Palloliiton perustava kokous pidettiinkin toukokuun 19
Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä TUL:n seurat liittyivät SPL:n alaisuuteen ja näin päästiin yhteiseen sarja toimintaan (Kiukas 1992, 42-43). Vuonna 1951 liiton henkilökuntaan kuuluivat pääsihteeri, päävalmentaja, kirjanpitäjä, kirjeenvaihtaja, toimistoapulainen, neljä alueohjaajaa ja urheiluopisto Eerikkilän vahtimestari. Siellä tosin oli tyytyminen yhteen tappiolliseen otteluun. Myös suomalaisille seurajoukkueille tarjoutui tilaisuus kansainvälisiin otteluihin. Kansallinen jalkapallojärjestelmä Toisen maailmansodan jälkeen alkoi suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentaminen. Suomen Palloliiton seurat, henkilöjäsenet ja pelaajat 1949 1969. WTKIMUSARTIKKEU -JalkapaJk>lun kaudet 71. Suurten ikäluokkien osuus näkyy niin seurakuin jäsentilastoissakin. 2003, 257, 442.) Suomalaisen jalkapalloilun maaottelukontaktit laajentuivatkin vasta 1920-luvulla. LIIKUNTA & TIEDE 43. Kansallisen jalkapallojärjestelmän kehittämisen avainkysymys oli SPL:n ja TUL:n suhde. Tämäkin on osaltaan vaikuttanut siihen, etteivät suomalaiset ole menestyneet kansainvälisillä jalkapallokentillä. Ammattilaisuusasia nousi esille vuonna 1920, jolloin liiton hallitus teki puheenjohtaja Erik von Frenckellin johdolla kielteisen päätöksen. Hanke kariutui rahan puutteeseen. Sen sijaan neljän vuoden päästä Tukholmassa Suomi sijoittui neljänneksi voittaen kisoissa Venäjän ja Italian. Vuonna 1946 Palloliitto ja TUL solmivat uuden yhteistyösopimuksen (SPL:n tk 1946). Kansallisen jalkapallojärjestelmän vakiinnuttamisen kautena seurojen ja pelaajien määrä nousi yli kaksinkertaiseksi ja seurojen jäsenmäärä lähes kolminkertaiseksi. Koulutuksen tehostamisen mahdollisti osaltaan Palloliiton urheiluopiston Eerikkilän valmistuminen. (SPL:n tk 1951.) Oleellinen osa kansallisen jalkapallojärjestelmän rakentamista oli myös koulutuksen ja valmennuksen kehittäminen. 2003, 443-445.) Vaatimattomasta menestyksestä huolimatta suomalaisen jalkapalloilun organisoitumisvaiheen tärkeä elementti oli kansainvälisyyden lisääntyminen. Pesäpallo vaikuttikin osaltaan siihen, ettei jalkapallosta Suomessa tullut monien muiden maiden tapaan suosituinta palloilulajia. Kansainvälistymisen myötä Palloliiton oli ratkaistava myös suhteensa ammattilaisuuteen, joka sai jalkapalloilussa vahvan jalansijan. Näin menetellen oli maajoukkueemme johdolla jo ennakolta tuntuma vastustajiksemme tuleviin joukkueisiin. Maajoukkueen menestymiseksi etsittiin uusia keinoja esimerkiksi seuraavasti: "Maajoukkue-ehdokkaiden kunnon tarkkailu suoritettiin päävalmentajan testauskierroksilla, leireillä, harjoitusja katsastusotteluissa. Niinpä esimerkiksi Hämeessä, Kuopion seudulla ja Valkeakoskella jalkapallo saavutti näkyvän aseman. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat elivät aktiivisen nuoruutensa aikoja 1950ja 1960-luvulla. Ennen ensimmäistä maailmansotaa maaotteluja pelattiin olympialaiset (1912) mukaan luettuna yhteensä vain seitsemän, joten kansainvälisyys oli vielä vähäistä. Vuosi Seuroja Jäseniä Pelaajia 1949 316 69 023 16 596 1951 348 88 215 18 450 1961 568 177 726 24 820 1969 665 208 156 32 658 Taulukon lähteet: SPL:n toimintakertomukset 1949 1970. Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeenhän suomalainen yhteiskunta jakaantui porvarilliseen ja työväestön järjestökulttuuriin. Lajin kasvu toi mukaan myös uusia paikkakuntia. Amatööriydessä pitäytyminen oli iso päätös. Ensimmäisenä siirtyi vuonna 1952 Aulis Rytkönen (Ranska/Toulouse FC). Jo vuonna 1939 seuraavaksi vuodeksi Suomeen myönnettyjä olympiakisoja ennakoiden Suomen Palloliitto teki sopimuksen TUL:n kanssa (SPL:n tk 1939). Vuonna 1919 perustetussa Työväen Urheiluliitossa myös jalkapalloilu oli suosittua. Vain Kreikkaa vastaan jouduttiin pelaamaan ilman ennakkotarkkailua." (SPL:n tk 1966.) Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet kansainvälistivät suomalaista jalkapalloa kahdella tavalla. Jalkapallossa viriteltiin kuitenkin liittojen välistä yhteistyötä monia muita lajeja enemmän. Liittoon kuuluikin 1940-luvun lopulla 17 piiriä, ja määrä pysyi osapuilleen samana 1990-luvulla toteutettuun organisaatiouudistukseen asti. (Kiukas 1992, 44-47.) Toiminnan lisääntyessä Palloliiton organisaation vaatimukset kasvoivat. Toisaalta liittotasolla tarvittiin entistä enemmän palkattua työvoimaa, vaikka valtaosa tekemisistä hoidettiinkin vapaaehtoisvoimin. Kansallisen jalkapallojärjestelmän rakentaminen tarkoitti myös harrastajamäärien voimakasta kasvua. 2003, 257-258.) Valittuun linjaukseen vaikutti muissa lajeissa vallinnut kielteinen suhtautuminen ammattilaisuuteen. Toiseen maailmansotaan ulottuvana kautena pelattiin keskimäärin kuudesta kahdeksaan maaottelua vuosittain lähinnä naapurimaita vastaan. Vuonna 1949 liiton seuroilla oli noin 150 kurssitettua valmentajaa ja koulutusbudjetti nousi lähes kolmeen miljoonaan markkaan. Lisäksi tarkkailtiin pelaajia sarjaotteluissa. Ensinnäkin maaottelujen määrä lisääntyi ja Euroopan jalkapalloliiton perustamisen (1954) jälkeen myös maanosan seurajoukkueiden kilpailutoiminta käynnistyi. (Kanerva ym. Sotavuosien yksituumaisuuden hengessä SPL ja TUL laativat keväällä 194 3 asiakirjan, jossa sovittiin yhteisen jalkapalloilun sarjajärjestelmän perustamisesta (Hentilä 1982, 500). Organisoitumisen alkuvaiheeseen kuului nopea integroituminen kansainväliseen jalkapalloyhteisöön. Kansainvälisten kontaktien lisääntymisestä kertoo lisäksi se, että Suomi osallistui vuodesta 1929 lähtien pohjoismaiseen mestaruusturnaukseenja pääsi vielä mukaan vuoden 1936 olympiaturnaukseen Berliiniin. Vuoden 1907 marraskuussa FIFA:n työvaliokunta ilmoitti suomalaisille hyväksymisestä järjestön väliaikaiseksi jäseneksi ja seuraavana vuonna Suomen Palloliitto otettiin varsinaiseksi jäseneksi. Jalkapalloilun määrälliseen kasvuun vaikuttivat yleiset yhteiskunnalliset tekijät. Helsinki oli 1950-luvun loppuun tultaessakin menestyksellisin jalkapallopaikkakunta, mutta vähitellen laji levisi sisämaahan ja pohjoiseen. (Kanerva ym. Tavoitteena oli sekä jalkapalloinnostuksen levittäminen että uusien lahjakkuuksien rekrytoiminen lajin pariin (SPL:n tk 1948). Kehittämistyöstä huolimatta valmennus pysyi silti osin amatöörimäisenä, kuten vielä 1960-luvun puolivälissä käytössä olleet toimintatavat osoittavat. Vastustajiksi tulevien maajoukkueiden pelitapaan tutustumiseksi kävivät valiokunnan puheenjohtaja ja päävalmentaja seuraamassa eräitä maaotteluita ulkomailla. Sotien jälkeen yhteistoimintakeskusteluja jatkettiin. (Hyppänen 2005.) Toinen ulottuvuus oli suomalaispelaajien siirtyminen ulkomaille ammattilaisiksi. Kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön osoittaa se, että Palloliitossa harkittiin vakavasti joukkueen lähettämistä Lontooseen vuoden 1908 olympialaisiin. Toisaalta pesäpallo levisi tuon ajan urheiluelämän mahtitekijän eli suojeluskuntajärjestön kautta varsinkin maaseudulle (Laitinen 1983). Kansainvälisesti jalkapalloilua kehitettiin ammattilaisurheiluna, mutta Suomessa toimittiin varsin amatöörimäisesti 1970-luvulle saakka. Oheinen taulukko 1 havainnollistaa asiaa. (SPL 1957, 70.) Uutena koulutusmuotona Palloliitossa alettiin järjestää 1940-luvun lopulla piirien poikaleirejä. (Kanerva ym. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin valiteltiin, että suomalaiset amatöörit joutuvat maaotteluissa kohtaamaan ammatikseen jalkapalloa pelaavia. 6/2006 . Seuraavana Taulukko 1. Palloliitossa hehkutettiinkin, että "tämän aikaansaannoksen arvoa nostaa lisäksi huomattavasti se, että Suomen palloiluväki ensimmäisenä Suomen urheiluväestä on järjestänyt keskinäiset välinsä" Qukola 1958, 63 7). Jalkapalloa harrastettiin kaupungeissa, sillä maaseudun heikot kenttäolot hidastivat leviämistä. MM-kisojen karsintaan Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuosina 19371938, mutta tuloksena oli pelkkiä tappioita. Yksi edellytys kansallisen jalkapallon voimistamiselle oli uusien piirien perustaminen
Suomalaisen jalkapalloilun kansainvälistymistä valaisee maaottelujen määrä, joka ilmenee taulukosta 2. Lisäksi jalkapalloilu kisasi 1970-luvulta lähtien katselijoista myös muiden lajien kanssa. Jalkapalloilun yleistä näkyvyyden kasvua ei siis Suomessa pystytty siirtämään kotimaisten sarjaotteluiden katsojamääriin. Kaikkiaan kyseisenä kesänä jalkapallon SM-sarjaa seurasi 657 534 katsojaa (SPL:n tk 1965). Pelaajien määrän kasvun vastapainoksi yleisön kiinnostus kotimaiseen huippujalkapalloon ei näkyvästi lisääntynyt. (SPL:n tk 1972 ja 1973.) Näiden uudistusten voi tulkita kertovan valmennuksellis-kilpailulliselle kaudelle tyypillisen ajattelun vahvistumisesta suomalaisessa jalkapallossa. Tuolloin jalkapalloilu todella löi itsensä läpi suurena televisiolajina, sillä kisat näkyivät kaikkiaan 75 maassa, myös Suomessa. Lopputulos ei aina ollut kotimaisen jalkapallon kannalta hyvä: "Kansainvälisten huippuotte!ujen runsas televisiointi sarjakauden aikana on omalta osaltaan vaikuttanut sarjaotteluiden yleisömäärien pienentymiseen" (SPL:n tk 1972). Jääkiekossa siirryttiin syksyllä 1975 uudenmuotoiseen liigaan. Vuonna 1970 rekisteröityjä pelaajia oli runsaat 33 000, mutta kaksi vuosikymmentä myöhemmin jo yli 70 000. Ensiarvioissa uutta sarjasysteemiä pidettiin onnistuneena ja se säilyikin rakenteeltaan samanlaisena 1990-luvun alkuun saakka, aivan kuten uudistusta tehtäessä toivottiin. Ruotsissa rekisteröityjen naispelaajien määrä oli vielä 1970-luvun vaihteessa samaa tasoa, mutta vuonna 1972 naapurimaassa oli jo yli 9 000 rekisteröityä naispelaajaa. Suomen ensimmäiseen naisten jalkapallomestaruuskilpailuun osallistui vuonTaulukko 2. Mestaruussarjan keskimääräiset katsojaluvut olivat 1960luvulla niin korkeita (lähes 3 000), että vastaavalle tasolle päästiin uudelleen vasta 2000-luvulla. Rekisteröityjen naispelaajien määräkin kasvoi aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Ensinnäkin jääpalloilu eriytyi omaksi lajiliitokseen vuonna 1972. Kansainvälisesti naisjalkapallon näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäsi 1969 järjestetty Eurooppa-cup, ensimmäinen kansainvälinen kilpailu (Hjelm 2004, 35-39). Näin lajien välinen pitkä yhteys järjestöllisellä tasolla katkesi. na 1971 peräti 51 joukkuetta, mikä kertoo harrastuksen laajuudesta. Suomen jalkapallomaaottelut 1970 2003. Naisjalkapalloa harrastettiin virallisen kilpailutoiminnan ulkopuolella Suomessakin jo 1960-luvulla. Esimerkiksi vuonna 1965 tehtiin pääsarjatasolla yleisöennätys, kun HJKHaka -kamppailua seurasi 17 239 maksanutta katsojaa. Kilpailutoiminnassa, koulutuksessa ja valmennuksessa oli päästy kohtuullisen vakiintuneisiin muotoihin, ja lisäksi jalkapalloilu kiinnosti yleisöä. (SPL:n tk 1971-1991.) Suomessa ei kuitenkaan koettu samanlaista naisjalkapallon kasvukautta kuin Ruotsissa, jossa pelaajien määrä 1980-luvun alussa ylitti 26 000 (Hjelm 2004, 31). Näin pyrittiin kaventamaan ongelmalliseksi koettua tasoeroa mestaruussarjan ja seuraavan sarjatason välillä. Laji näkyi entistä enemmän tärkeässä mediassa ja Suomen maaottelutkin saivat tervetullutta julkisuutta (SPL:n tk 1966). 21-v./ 18-19-v. Qukola 1958, 668) Ammattilaiseksi siirtyminen merkitsi uudenlaista kytkeytymistä kansainväliseen jalkapallojärjestelmään. Fabio Chisari (2006, 43, 49-50) nostaa tutkimuksessaan Englannin vuoden 1966 MM-kisat jalkapallon ja televisioinnin välisen suhteen käännekohdaksi. Tulkintaa tukee se, että Palloliitto linjasi toimintansa lähtökohdaksi vahvasti koulutuksen ja valmennuksen uusimpien innovaatioiden hyödyntämisen ja levittämisen: "Voimakkaasti kehittyvä ja tieteistyvä valmennus on johtanut siihen, että liiton koulutuksellisia ja valmennuksel!isia palveluja on jatkuvasti lisättävä. Kokonaisuutena tarkastellen kansallinen jalkapallojärjestelmä rakentui meillä 1960-luvulle tultaessa. Määrällinen kasvu ja varhainen kansainvälistyminen Suomalaisessa jalkapalloilussa tapahtui 1970-luvun alkupuolella muutoksia, jotka oikeuttavat puhumaan uuden kauden alkamisesta. Tässä yhteydessä tarkastelemme maaottelujen määriä sekä pelaajien liikkumista Suomeen ja Suomesta ulkomaille. Aikaisempi, jopa huippupelaajille tyypillinen, kahden lajin pääsarjapelaaminen hävisi vähitellen. Kenties merkittävin suomalaisen jalkapalloilun muutos oli 1970ja 1980-luvuilla vähitellen nopeutunut kansainvälistyminen, jota voi mitata useilla tekijöillä. Kuluneen toimintakauden aikana on valmisteltuja käyttöön saatettu monistesarja]ohdatusta ohje!moituunjalkapa!!ovalmennukseen." (SPL:n tk 1972.) Kolmas 1970-luvun alun muutoksista oli naisjalkapallon läpilyönti. Suomen Palloliiton jäsenseurojen luku lisääntyi alle 700:stä yli 1 200:aan ja samalla rekisteröityjen pelaajien luku kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Jääpallon irtautuminen kertoo myös kilpaurheilullisuuden kasvusta. Uudistus tähtäsi myös pääsarjatason nostamiseen ja sitä kautta kansainvälisen huipun tavoittamiseen. 17-v. naiset Tytöt Yhteensä olympia 1970 6 6 6 2 20 1975 8 6 2 8 7 3 3 37 1980 9 3 5 8 4 4 3 36 1985 10 4 2 6 17 4 43 1990 9 4 1 4 15 9 6 48 1995 10 9 3 8 6 9 14 59 1999 10 10 14 9 9 12 17 81 2003 14 8 7 25 2 9 14 79 Taulukon lähteet: SPL:n toimintakertomukset 1971 1993 ja Jalkapallokirjat 1982 2004. Myös pesäpallon katsojamäärät lähestyivät jalkapalloa 1970-luvun aikana (Laitinen 1983). Vuosi A 23-v. Toiseksi vuonna 1973 toteutettiin jalkapallon sarjaremontti, jossa uutena portaana mestaruussarjan ja suomisarjan väliin tuli ensimmäinen divisioona. Yleisömäärien ohella jalkapalloilun asemaa määritti olennaisesti lajin näkyminen tiedotusvälineissä. vuonna Ranskan ammattilaiskentille matkasivat Kalevi Lehtovirta ja Nils Rikberg. Jalkapallon mestaruussarjan katsojakeskiarvot pysyivät 1970-luvun alkuvuosista 1990-luvulle saakka jotakuinkin samalla tasolla eli runsaassa 2 000 katsojassa. Se ennakoi uuden kauden alkamista, vaikka Suomesta ulkomaille siirtyneiden pelaajien määrä 1950ja 1960-luvuilla olikin vaatimatonta esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin verrattuna (Goksoyr & Olstad 2002; Sund 1997). Suomalaiselle jalkapalloilulle televisiojulkisuuden lisääntyminen 1960-luvun lopulta lähtien oli kaksiteräinen miekka. Erityisesti television asema tässä suhteessa korostui 1960-luvulta lähtien. Toisaalta kotimainen jalkapallo joutui 1970-luvulta lähtien taistelemaan näkyvyydestä kansainvälisten huippuotteluiden kanssa. 15-16-v. 72 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/20Cl6, TlJTKIMUSARTIKKEU ,Jalkapalloilun kaudet [ 1 1 1 1. (SPL:n tk 1971; Hjelm 2004, 31.) Suomalaisessa jalkapalloilussa 1970-luvun alkupuolelta 1990luvun alkuun ulottuva kausi oli voimakkaan määrällisen kasvun aikaa. 2004). Samaa osoittaa rekisteröityjen naisjalkapalloilijoiden määrä, joka mainittuna vuonna oli lähes 1 000. Muutoksen seurauksena huippukiekkoilun näkyvyys ja katsojamäärät nousivat (Mennander ym
Muutoksen nopeudesta kertoo se, että pelikaudella 2005-2006 ulkomailla pelasi 66 suomalaista 15 maassa (www.mtv3. Heidän määränsä kasvoi nopeasti ja seuraavalla vuosikymmenellä mestaruussarjassa pelasi keskimäärin 25-30 ulkomaalaista. Vuonna 1975 Suomi saavuttikin peräti hopeaa alle 18-vuotiaiden EM-turnauksessa Sveitsissä. Jalkapalloilun globalisoitumisella tarkoitammekin tässä yhteydessä paitsi kansainvälisen kanssakäymisen voimakasta laajentumista, myös kansainvälisen jalkapallon kulttuuristen ja sosiaalisten ilmiöiden entistä nopeampaa ja syvällisempää heijastumista lajin kansallisille kentille. Kansainväliset ottelut kiinnostivat suomalaisia aikaisempaa enemmän, kun maajoukkue ja seurajoukkueet menestyivät hieman aikaisempaa paremmin. Norjassa jalkapalloilun ammattilaistuminen eteni kuitenkin huomattavasti Suomea nopeammin ja pitemmälle. Niinpä 1990-luvun lopulla itäeurooppalaiset pelaajat olivat suurin ryhmä ja aikaisemmin enemmistönä olleita brittejä oli nyt noin neljännes ulkomaalaisista pelaajista. Pelaajavirtojen kasvun toinen ulottuvuus on ollut suomalaisten pelaajien siirtyminen ulkomaan sarjoihin. Huippujalkapalloilijoiden liikkuvuus oli 1990-luvulle asti varsin vaatimatonta (Lanfranchi & Taylor 2001). Seurauksena oli, että monille Veikkaus-Liigan joukkueille perustettiin omat kannattajakerhot LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006, TIJTKIMUSARTIKKELI .Jalkapalloilun kaudet 7 3. 1970-luvun lopulla ulkomailla pelaavia oli hieman toistakymmentä ja määrä nousi hitaasti 1990-luvulle asti, jolloin liikkuvuus Suomesta ulkomaille lisääntyi nopeasti. Sen sijaan A-maajoukkueen vuosittaiset ottelumäärät kasvoivat hitaammin, koska arvokilpailut ja niiden karsinnat pitkälle säätelevät maaotteluohjelmaa. Itäeurooppalaisten pelaajien huomattava osuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalainen erikoispiirre, sillä Ruotsi ja Norja ovat suuntautuneet enemmän Länsi-Euroopan ja viime aikoina myös niin sanotun kolmannen maailman pelaajiin (Goksoyr & Olstad 2002, 328-332; Sund 2003, 70-75). Tärkeä saumakohta tässä suhteessa oli HJK:n selviytyminen Mestarien Liigaan syksyllä 1998. Erityisesti nuorten, naisten ja tyttöjen kansainväliset pelit lisääntyivät vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Yksi tällainen muutos oli kansallisen huippujalkapallon irrottaminen Palloliiton alaisuudesta omaksi toimintayksikökseen. (Alm 2003, 13-14). (Alm 2003.) Tässä suhteessa Suomi kansainvälistyi paljolti samalla tavalla kuin Norja, jonka yhteydet Brittein saarille ovat perinteisesti olleet läheiset. Arviomme mukaan suomalaisessa jalkapalloilussa tapahtui 1990-luvulta lähtien niin merkittäviä muutoksia, että ne oikeuttavat puhumaan uudesta aikakaudesta. Tunnemme toki globalisaation käsitteeseen liittyvän latauksen ja käsitteestä käydyn kriittisen tieteellisen keskustelun (esimerkiksi Beck 1997, 13-23). Vähitellen kansainvälisen kanssakäymisen tiivistyminen etenkin nuorten kohdalla avasi suomalaisille mahdollisuuden päästä kokeilemaan taitojaan ulkomaisilla kentillä. (SPL:n tk 1989, 1990 ja 1993.) Muut suuret palloilulajit seurasivat esimerkkiä myöhemmin. Myös maakohtaiset pelaajakiintiöt todettiin perustamissopimuksen vastaisiksi. Kuten taulukosta 2 voi havaita, maaottelujen kokonaismäärä kasvoi 1990-luvun aikana miltei kaksinkertaiseksi. Liigan yleisökeskiarvojen perusteella kiinnostus ei kuitenkaan näytä oleellisesti lisääntyneen. Mainittuna vuonna myös poikien maaottelumäärät kasvoivat selkeästi kuten taulukko osoittaa. Pari vuotta myöhemmin ulkomailla oli 15 pelaajaa. Qalkapallokirja 2000, 94-95). Näin jalkapallossa siirryttiin jääkiekossa toimivaksi osoittautuneeseen ja urheilukulttuurin eriytymisestä kertovaan liigajärjestelmään. Kun entistä suurempaa joukkoa suomalaispelaajia seurattiin myös ulkomaisissa seuroissa, kasvoi tietämys fanikulttuureista nopeasti. Selkeä osoitus globalisoitumisesta on myös Suomesta ulkomaille siirtyneiden sekä vastaavasti muualta Suomeen tulleiden pelaajien määrän nopea kasvu 1990-luvun puolivälin tienoilta alkaen. Otteluihin ei siis tultu enää pelkästään seuraamaan kansainvälisiä tähtiä, vaan myös kannustamaan omia. (SPL:n tk 1978 ja 1980.) Jalkapalloilun kansainvälistyminen sai silti pelaajien liikkuvuudesta uuden ulottuvuuden, sillä aikaisemmin keskeisessä asemassa olivat valmentajien vierailut ja opintomatkat lajin arvoturnauksiin, kansainvälisiin koulutustilaisuuksiin tai seurojen harjoituksiin. (Goksoyr & Olstad 2002, 315-320.) Menestyneet suomalaiset jalkapalloammattilaiset, esimerkiksi Aulis Rytkönen, Juhani Peltonen ja Arto Tolsa, olivat poikkeustapauksia 1970-luvulle saakka. Esimerkiksi vuonna 1978 ulkomaisissa sarjoissa pelanneita oli kaikkiaan 11, joista seitsemän pelasi Ruotsissa. Suomessa ensimmäisenä pelanneet ulkomaalaiset olivat valtaosin brittejä. (SPL:n tk 1972, 1974 ja 1975.) Kansainvälistymisestä globalisoitumiseen Olemme rajanneet viimeisen, 1990-luvun alkupuolelta käynnistyvän jakson omaksi kokonaisuudekseen, vaikka tämän kauden piirteitä löytyy jo 1980-luvun lopulta. (Ilmivalta 2001, 1-2.) Siirtymisen helpottuminen tarkoitti pelaajien valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden rajua lisääntymistä etenkin Euroopassa ja toisaalta puhtaasti kansallisten sarjojen häviämistä (Giulianotti & Finn 2000; Lanfranchi & Taylor 2001; Sund 2003). Vuosina 2004 ja 2005 Veikkaus-Liigassa tosin päästiin suurimpiin lukuihin sitten 1970-luvun alun, mutta vieläkin keskiarvo jäi kovista ponnisteluista huolimatta niukasti alle 2 700 katsojan eli 1960-luvun alun tasolle (www.veikkausliiga.com; SPL:n tk 1961). Päätöksen seurauksena ilman sopimusta olevien pelaajien siirtyminen EU-valtiosta toiseen muuttui rajoittamattomaksi ja monissa maissa lähdettiin purkamaan myös kansallista siirtokorvausjärjestelmää. Vielä 1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomen pääsarjoissa viitisen kymmentä, mutta vuosikymmenen lopussa jo kaksinkertainen määrä. Pääsarjojen (Liiga ja Ykkönen) osalta ulkomaalaisten määrä kuitenkin nousi jyrkästi Bosman-päätöksen jälkeen. Kansainvälisesti hyvin menestyneessä norjalaisessa pelityylissäkin brittiläinen vaikutus on ollut vahva. Näkyvin niistä on niin sanottu fanikulttuuri, joka alkoi yleistyä meillä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Toisena merkittävänä muutoksena pidämme kansainvälistymisen muuttumista globalisoitumiseksi myös suomalaisessa jalkapalloilussa. Alkuvuoden 2000 tietojen mukaan ulkomailla pelasi kaikkiaan 43 suomalaista yhteensä 11 maassa. Ulkomaille siirtymisellä mitattuna suomalaisen jalkapalloilun kansainvälistyminen eteni 1970-luvulla vielä melko hitaasti. Tulkintaamme suomalaisen jalkapalloilun globalisoitumisesta perustelemme ensinnäkin maaottelumäärien selkeällä kasvulla. Ennen kaikkea alle 18-vuotiaiden poikien maaottelujen määrä lisääntyi. fi/urheilu/futis/erik.shtml ?2055). Kansainvälistymisen nopeutuessa vuonna 1980 pelattiin jo lähes kaksi kertaa enemmän maaotteluja kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kolmantena globalisoitumista osoittavana seikkana nostamme esiin kansainvälisten jalkapallon kulttuuri-ilmiöiden rantautumisen Suomeen. Keskiarvot pysyttelivät koko 1990luvun noin 2 000 katsojassa. Kasvuun vaikutti myös sosialismin romahtamisesta johtunut itäeurooppalaisten pelaajien siirtymisrajoitusten poistuminen. Taustalla oli niin sanottu Bosman-tapaus, jonka päätöksessä Euroopan Yhteisön tuomioistuin totesi urheilun siirtokorvausjärjestelmän olevan ristiriidassa EU:n perustamissopimuksen työvoiman vapaan liikkuvuuden kanssa. Harri Heinonen (2005, 20-21) puhuu suomalaisen jalkapalloyleisön määrällisestä ja laadullisesta muutoksesta. Kaikkien ulkomaalaispelaajien tarkasta määrästä Suomen sarjoissa ei ole täsmällistä tietoa. Sarjaseurojen organisoiman huippujalkapalloilun nimi oli ensimmäisenä kautena 1990 Futisliiga ja myöhemmin (1993) nimi muuttui pääsponsorin mukaisesti Veikkaus-Liigaksi. Pelaajien liikkuvuudella mitattuna 1990-luvulta lähtien on siis oikeutettua puhua kansainvälistymisen muuttumisesta globalisoitumiseksi: pelaajamäärät ovat kasvaneet ja siirtopapereissa esiintyvien maiden määrä on lisääntynyt. Suomeen ensimmäiset ulkomaalaiset "ammattilaiset" ilmestyivät 1970-luvun lopulla
Jalkapalloilu saattoikin lajinomaistaa suomalaista urheilukulttuuria, sillä lukuisat uudet jalkapalloseurat olivat nimenomaan lajiseuroja. Hämeenlinna. opiskelijakirjasto.lib.helsinki. 2006. Elias, N. Tampere; Gaudeamus. Suomalaisten seurajoukkueiden kansainvälinen menestys jalkapallossa. Hentilä. 2000. Kiinalainen liikemies Ye Zheyun hankki seuran omistukseensa kesällä 2005, vaihtoi valmennusja seurajohdon sekä osan pelaajista. 1996. A hundred Years. Urheilun Pikku Jättiläinen. Svensk damfotboll 1965-1980. Change, Continuity and Other Contradictions in World Football. Giulianotti, R. Frankfurt am Main. Allianssin kytkeminen kansainväliseen vedonlyöntibisnekseen ei ollut erillistapaus, sillä samoihin aikoihin esimerkiksi italialaista jalkapalloilua ravisutteli mittava, huippuseuroihin asti ulottunut lahjusskandaali. Toisaalta jalkapalloilun globalisoituminen ja kulttuurin muutos näkyivät nopeasti myös Suomen kansallisilla kentillä: fanit ilmestyivät katsomoihin, seurojen talouden hoidon merkitys korostui ja pelaajaliikenne vilkastui. 2005. Porvoo; WSOY. Teoksessa Norbert Elias ja Eric Dunning (toimi Från riddarspel tili fotbollscup. Ulkomaalaiset ammattijalkapalloilijat suomalaisseuroissa 19781998. 1990-luvun lopulla ja myös Suomen maajoukkueen kannattajat järjestäytyivät omaksi yhdistyksekseen 2000-luvun alussa (Villgren 2005, 32-36). Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Lopulta vedonlyöntiin kytkeytynyt vilppi paljastui. Kansallisen jalkapallojärjestelmän kypsyminen käynnistyi jo sotavuosina. Kristianstad, 97-117. Alena-Kustannus Oy. (Rumpunen 2006) Yritys kytkeä suomalainen jalkapallo suoraan osaksi kansainvälistä jalkapallotaloutta päättyi näin katastrofiin. Tämä merkitsi myös sitä, että sekä porvarillisen että työläisurheilun toimijat ajoivat korostuneesti jalkapalloilun etua. Kenttien kutsu. Jalkapallon lumo. Urheilullisen tason nostaminen ulkomaalaisia pelaajia hankkimalla ja maajoukkueen vahvistaminen saamalla suomalaisia pelaajia ulkomaisiin seuroihin edesauttoivat kilpailullis-valmennukselliseen kauteen siirtymistä. Svenska ldrottshistoriska Föreningens Årsskrift 2002. Liikunnan kansalaistoiminta. Jo edellisellä vuosikymmenellä mahdollistunut television katselu muutti suomalaistakin jalkapallojulkisuutta. Suomalaisesta jalkapalloilusta löytyy 1990-luvulta uudelle vuosituhannelle ulottuvana jaksona eriytyneen liikuntakulttuurin kaudelle tyypillisiä piirteitä. & Tikander, V. Vanha perusongelma, miten jalkapalloilun suuri harrastajapotentiaali kanavoidaan katsojamäärien kasvuksi, on kuitenkin ratkaisematta. 2001. 2006. Suhrkamp Verlag. & Koski, P. & Dunning, M. Jukola, M.1958. llmivalta, P. Jyväskylä; Gummerus. 2002. Kanerva, J., Arponen, A.O., Heinonen, M., Tamminen, J. Ratkaisut antoivatkin aihetta puhua Palloliiton mallista. Itkonen, H. Goksoyr, M. When Football Went Global: Televising the 1966 Word Cup. POHDINTA Jalkapallon rantautuminen Suomeen ja organisoituminen ajoittuvat kansalaistoiminnan kausittelussa liikunnan järjestökulttuurin kauteen. Hämeenlinna; Karisto. 2003. Borea Bokförlag. 2002. Jupakan lopputuloksena Allianssi menetti liigapaikkansa ja koko seuran toiminta päättyi keväällä 2006. Jalkapallokirjat 1982-2004. 1982. Fotbollsforskning. 2003. Kansalaistoiminnan suuri linja. OhJekirja nuorille urheilijoille, tietokirja kaikille urheilunharrastajille. Finn and Richard Giulianotti (toim I Football Culture. Local Contest, Global Visions. Itkonen, H. Varhainen kansainvälistyminen käynnistyi suomalaisessa jalkapalloilussa 1970-luvun alkupuolella. Suomen historian seminaariesitelmä, Joensuun yliopisto. Suomen työläisurheilun historia 1. Useissa seuroissa uusia käytäntöjä piti opetella vaikeimman kautta, sillä Allianssin ohella talousvaikeuksissa ovat kamppailleet muun muassa Helsingin Jokerit, FC Jazz, FC Oulu ja Joutsenon Kultsu. Muun talouden tavoin mediallismarkkinallistuneen jalkapalloilun rahavirrat ovat muuttuneet ylikansallisiksi, jolloin ei Suomessakaan ole vältytty ikäviltä lieveilmiöiltä. S. Hyppänen, J. Suomalaisen jalkapalloilun globalisoitumisen olemme ajoittaneet 1990-luvun alusta nykypäiviin saakka ulottuvaksi ilmiökokonaisuudeksi. Fotball! Norges Fotballforbund 100 år. Tampere. Samanaikaisesti myös jatkui Kiukkaan (1992) havaitsema huippu jalkapallon keskittyminen entistä harvempiin ja elinvoimaisempiin keskuksiin. Was ist Globalisierung. Sport i sociologisk belysning. Beck, U. Tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta. Frank Cass; London, Portland., 256-282. Hjelm, J. International Bibliography of Football History. & Finn, G.P.T. Eisenberg, C. Viisi vuotta Bosmanista Kansalliset siirtokorvaukset yhä käytössä . Helsinki. Malmö, 145154. Teoksessa Gerry P.T. ldrott och samhälle. Allianssin tapauksessa vahvasti esille noussut taloudenhoidon merkitys korostui kaikkiaankin jalkapalloseuroissa 1990-luvun kuluessa siirryttäessä eriytyneeseen, huippu-urheiluorientoituneeseen toimintakulttuuriin. 2005. Old Visions, Old lssues: New Horizons, New Openings. Verkkojulkaisu osoitteessa http://www. Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton tekemät sopimukset synnyttivät varhain yhteisen sarjajärjestelmän. 31, No. 1, 170-208. Helsinki; WSOY.. Vilkastuneiden ja kaksisuuntaisten pelaajavirtojen lisäksi jalkapallokulttuuria tulkittiin ja siihen kiinnityttiin aiempaa kansainvälisemmin. 1970-luvun pelaajavirrat sekä Suomeen että Suomesta 74 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2003 , TUTKIMUSARTIKKELJ , Jalkapalloilun kaudet ulkomaille kansainvälistivät monelta osin kansallista jalkapallokulttuuria. 31, No. Kotimainen jalkapallo myös kamppaili näkyvyydestä paitsi muiden lajien myös taivasja kaapelikanavien yleistymisen myötä kansainvälisen jalkapallon kanssa. Kansallisesta huippujalkapallosta muodostettiin liiga, jonka viihteellisyyttä ja näkyvyyttä pyrittiin lisäämään monin tavoin. Alun myönteisen julkisuuden jälkeen heräsivät epäilyt sopu pelistä, kun Allianssi hävisi murskalukemin Hakalle. Suomen Palloliiton julkaisu. 2005. LÄHTEET: Alm, . Historical Social Research, Voi. Suomen historian seminaariesitelmä. Amasoner på planen. 1997. Folkliga fotbollsspel i England under medeltiden och begynnelsen av den nyare tiden . Globalisoitumisen taloudellinen ulottuvuus näkyi suomalaisessa jalkapalloilussa liigajoukkue Allianssin tapauksessa. 2000. Bolling, H. 2004. Tällöin myös yhteydet perinteisen järjestökulttuurin kokonaisuuteen ohenivat. Menestyksen tavoittelu tarkoitti myös valmennusja koulutustoiminnan tehostamista sekä sarjajärjestelmän remontointia. & Olstad, F. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Varkaus and its People. Teoksessa Itkonen, H., Heikkala, J., llmanen, K. Aikaisemminhan taloudelliset yhteydet rajoittuivat lähinnä siirtokorvauksiin. Ye Zheyun oli lisäksi sekaantunut lahjontaan myös Belgiassa, josta Allianssiin tuotiin sekä toimitusjohtaja että pelaajia. Itkonen, H. Palloliiton valitseman amatööripohjaisen lajikulttuurin takia toiminta säilyi muiden lajien tapaan harrastuksellis-kilpailullisena aina 1960-luvulle saakka. Heinonen, H. Chisari, F. Norges Fotballforebund; Eurolitho. Historical Social Research, Voi. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Lajien välisessä kilpailussa jalkapalloaktiivit joutuivat haastavaan tilanteeseen, sillä kansalaissodan jälkeisissä niin sanotun valkoisen Suomen oloissa kansallismielisten maanpuolustustahojen ensisijainen suosikki oli pesäpallo. Joensuun yliopisto. Osoituksena tästä on muun muassa ammattilaisjalkapalloon jo aiemmin kuulunut fanikulttuuri, joka rantautui myös Suomeen. Olennainen osa globalisoitumista ovat myös jalkapalloilun taloudessa tapahtuneet muutokset. Jalkapallon Pikkujättiläinen. Från pessimism tili optimism. fi/eres. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1057. 1, 42-54. 1986
& Korpela, J. Lähtökohtia suomalaisen jalkapallotutkimuksen monipuolistamiselle. Football Magazine n:o 2, 38-43. Winner, D. Tutkimuksia yhdistyslaitoksen kehityksen ja protestijaksojen suhteesta suurlakosta 1990-luvulle. Toimittanut Tauno Linnavuori. Jalkapallotaito. & Taylor, M. 100 Years of Football. WSOY Helsinki. Svenska fotbollförlaget; Solna. Suomen Palloliitto 1907-1957. 1992. Liigatähdet. Moving Bodies. Sund, B. Jyväskylä. Sund, B. Kiukas, J. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2005. Jyväskylä; Atena Kustannus Oy, 89-97. 1983. Liikuntasosiologian pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 1997. Toimittanut Tauno Aro. Oxford. Lanfanchi, P., Eisenberg, C., Mason, T. Miten opin pelaamaan ja opetan jalkapalloa. Rumpunen, R. 1, No. Helsinki. Wilskman, 1. Suomen Palloliitto (S PL) 1967. Nevala, A., Heinonen, H., Itkonen, H. Skandinavia, englanninkieliset maat ja Japani. & Wahl, A., 2004. London; Bloomsbury Publishing. Voi. Lanfanchi, P. Suomela, K. 1938. Villgren, M . U. Pronters Trento. 2006. Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajat identiteettinsä rakentajina. Fotbollens maktfält. Helsinki. Suomen urheilut XX:n vuosisadan alkuvuosina. Teoksessa Heikki RoikoJokela, Esa Sironen ja Ossi Viita (toim.) Taidetta ja tehdasurheilua. 6/2006. Mennander, A. TUTKIMUSARTIKKELI .Jafkapal~lun kaudet 7 5. Those Feet. 2003. 2005. Helsinki. Urheilun ja voimistelun historia 111. 1, 62-82. Suomen urheilulehti 1910. Tutkijaliitto. Belgian likainen jalkapalloskandaali. The Move of Swedish Football. Suomen Palloliiton toimintakertomukset (SPL:n tkl 1939 1993. Maantieteen pro gradu-tutkielma. Towards professionalism and lndustrial Relations. www.mtv3.fi/urheilu/futis2006/erik.shtml72055 www.veikkausliiga.com. Joensuun yliopisto. Suomalainen protesti ja yhdistykset. 2005. 2001 Moving With the Bali. Suomen Palloliitto (SPL) 1957. Pesäpallo. Helsinki; Gummerus. & P. Tampere. Sarjatoiminta ja sen painopistealueet eri ajanjaksoina. Laitinen, E. Suomen Palloliitto 60-vuotias. Tammisalo, N. 1907. Siisiäinen, M. LIIKUNTA & TIEDE 43. The Migration of Professional Footballers. XI 11 vuosikerta. 1990. Journal Published by The Norwegian University of Sport and Physical Education. 2004. Svenska fotbollshistoria i internationellt perspektiv. A Sensual History of English Football. Suomen Palloliiton arkisto, Urheilun keskusarkisto, Helsinki. 2005. Suomen Pesäpalloliitto; Saarijärvi. Kansallispeli 60 vuotta. Jalkapallokulttuurin alueellinen leviäminen Suomessa. The FIFA Centennial Book. 1929
Tässä tilanteessa TUL keskittyi olemassaolonsa turvaamiseen. Liikunta & liede 43(6), 76-80. HUIPPU-URHEILIJOIDEN LOIKKAUKSET TUL:STA SVUL:OON 1919-1939 ANTTI SYRJÄLÄINEN Yhteyshenkilö: Antti Syrjäläinen Joensuun yliopisto, Niskakatu 25 as. In these circumstances the individual working-class sportsmen had to do persona! decisions, and shifting over to the non-socialist association, or defection, became one of such for many. Kommunistiseurojen urheilijat lähtivät liiton kielloista huolimatta Moskovan spartakiadeihin. Yhteensä loikkarit saavuttivat 23 olympiamitalia. The conflicts were large both between the sports associations and inside 76 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2C03 . Urheilijoiden loikkaukset vasemmalta oikealle eli Työväen Urheiluliitosta (TUL) Suomen Voimisteluja Urheiluliittoon (SVUL) herättivät runsaasti keskustelua 1920-ja 1930-luvun urheilulehdistössä. 21 80100 Joensuu Puh: 050-5391331, sähköposti: syrjalai@cc.joensuu.fi TIIVISTELMÄ Syrjäläinen A. ( Hentilä 1982, 178; Nygren 1969, 138-145) Kommunistien ja sosiaalidemokraattien välinen taistelu työväenliikkeen herruudesta vaikutti kaikissa työläisjärjestöissä 1920ja 1930-luvuilla. Suomalaisten urheilijoiden loikkaukset tapahtuivat murrosvaiheessa olleessa järjestöpoliittisessa tilanteessa ja 1920-1930-lukujen yhteiskunnassa, jossa taloudellinen lama, kiristyneet poliittiset suhteet ja oikeistoradikalismi olivat arkipäivää. The reasons for the defections were connected with income and sport politics. (Hentilä 1982, 70,94; Halila 1960b, 482, 491-492) SVUL:n huippu-urheilijoiden valmennustoiminta tähtäsi olympiamenestykseen. Voidaan löytää kaikkiaan 77 huippu-urheilijaksi laskettavaa työläisurheilijaa, jotka siirtyivät TUL:sta SVUL:oon vuosina 1919-1939. The defections of the top-athletes from TUL to SVUL in the years 1919-1939. Yli 50 urheilijaa voitti SM-kultamitalin tai arvokisamitalin. Monet aikakauden tunnetuimmista urheilijoista, kuten Volmari Iso-Hollo, Gunnar Bärlund ja Väinö Kokkinen olivat TUL:n kasvatteja. Asiasanat: Urheilu, TUL, oikeisto, vasemmisto, loikkaus, loikkari ABSTRACT Syrjäläinen A. 2006. Altogether, the defectors gained 23 Olympic medals. Yhteistyö SVUL:n ja TUL:n välillä näytti lupaavalta, mutta sotavuodet pysäyttivät Suomen urheiluelämän lähes täysin, tosin sodat myös yhtenäistivät kansaa. TUTKIMUSARTIKKEU • Huippu-urheilijoiden leikkaukset TUL. The reasons for the defections were multifarious almost without an exception. Furthermore, many of the working-class athletes aiming at the top considered having better chances for advance on their sports career on the side of the non-socialists. Työväenliitosta loikanneet huippu-urheilijat eivät olleet mitään tusinataitajia vaan he menestyivät pääosin erinomaisesti SVUL.n puolella. TUL liittyi sosiaalidemokraattiseen SUI:iin ja sosiaalidemokraatit vakiinnuttivat valtansa TUL:ssa lopullisesti vuonna 1928. Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939. Syitä oli sekä vetäviä että työntäviä. There were both fetching and shoving reasons. Loikkausten syyt olivat toimeentuloon liittyviä ja urheilupoliittisia. Tästä alkoi kommunistiseurojen erottamisvyöry. TUL:n edustajat oli suljettu pois merkittävimmistä urheilukisoista, mutta. !n all, one can find 77 working-class sportsmen, considered as top-athletes, who shifted over from TUL to SVUL in the years 1919-1939. Näissä oloissa yksittäinen työläisurheilija joutui tekemään henkilökohtaisia ratkaisuja, jollaiseksi monelle muodostui "porvariliittoon" siirtyminen eli loikkaaminen. Over 50 athletes won gold in the Finnish championship or a medal in other valuable contest. Suomi saavutti vuosina 1920-1936 yli 160 olympiamitalia.(Laine 1992, 217) TUL toivoi työläisolympialaisista porvarillisen olympialiikkeen vastapainoa, mutta näin ei käynyt. (Kokkonen 2003 8-9,17) Liikunta ja urheilu nähtiin porvarillisessa Suomessa kansakuntaa jalostavina ja yhdistävinä tekijöinä, mutta todellisuudessa Suomen urheilujärjestökenttä oli jakautunut. The defections of the athletes from the left to the right, that is, from the Workers· Sports Association (TUL) to the Finnish Gymnastics and Sports Association (SVUL) aroused discussion widely in the sports press of the 1920s and 1930s. 2006. The defections were not only persona] decisions, but also caused difficulties to the defector himself as well as to his immediate community. Loikkausten syyt olivat lähes poikkeuksetta moninaiset. (Hentilä 1992, 244; Nygren 1969, 14-18) Kiristyvä vasemmiston vastainen ilmapiiri vaikeutti työläisurheilun olemassaoloa 1930-luvun alun Suomessa. Key words: sports, TUL, the rightlright wing, the left!left wing, defection, def ector JOHDANTO Työväen Urheiluliitto (TUL) perustettiin vuonna 1919 ja lähes puolet Suomen Voimisteluja Urheiluliiton (SVUL) entisistä seuroista siirtyi uuteen liittoa. Many of the most famous athletes of the era, such as Volmari Iso-Hollo, Gunnar Bärlund and Väinö Kokkinen, were disciples of TUL. Suomen edustajien kansainvälinen urheilumenestys koettiin kansakunnan arvoa ja asemaa kohottavaksi seikaksi 1920ja 1930-luvuilla. Loikkaamiset eivät olleet pelkästään henkilökohtainen kertaratkaisu, vaan niihin liittyi hankaluuksia niin loikkarille itselleen kuin lähiyhteisölle. Liikunta & liede 43(6), 76-80. The top-athletes who defected from the working-class association were not any average sportsmen, but they were rather successful on the side of SVUL. Sekä urheilujärjestöjen väliset että TUL:n sisäiset ristiriidat olivat suuria. The defections of the Finnish athletes took place in the society of the 1920s and 1930s, in which the political organizations were in a state of crisis, and the economical depression, the strained political relations and the right-wing radicalism were commonplace. (Häyrinen 1987, 67; Kempas 1986, 79) Urheilumenestys oli tärkeää nuorelle suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi moni huipulle tähtäävä työläisurheilija katsoi porvaripuolella olevan paremmat mahdollisuudet edetä urheilu-uralla
Suurimman huomion lehdistössä saivat luonnollisesti aikaan suurimman urheilulajimme, yleisurheilun edustajat. Loikkarit eivät itsekään halunneet erityisesti levitellä taustaansa. SVUL:n näkökulmasta kirjoitetuissa lehtikirjoituksissa ja tutkimuskirjallisuudessa heijastui porvareiden halu saada loikkarit vaikuttamaan SVUL:n omilta kasvateilta. Lehdistössä on aiemmin esitetty, että kaikkiaan yli 50 työläisseurojen kasvattia otti osaa tutkimani aikakauden olympialaisiin. Missä uransa vaiheessa he loikkasivat. Tutkimissani lajiryhmissä oli huippu-urheiluloikkarien lisäksi muita loikkareita, erityisesti nyrkkeilyssä ja painissa, mutta näiden menestys jäi harrastelijatasolle ja heidän seurasiirroillaan oli siten lähinnä vain paikallista merkitystä. TULOKSET Tutkimusteni perusteella kaikkiaan 77 huippu-urheilijaa vaihtoi liittoa 1920-ja 1930-luvuilla. Tapahtui nimittäin loikkauksia. Myös talviurheilulajeja, varsinkin hiihtoa, harrastettiin melko runsaasti työläisliitossa. Seppo Hentilän TUL:n historiateokset selvittivät loikkausten taustalla ollutta tilannetta. Moni työläisurheilija ei tuntenut poliittisia vakaumuksiaan niin voimakkaiksi, että olisi ollut valmis niiden takia unohtamaan urheilulliset tavoitteensa. Poliittinen kahtiajako teki usein lehtikirjoittelusta puolueellista. Ylivoimaiset suomalaisvoittajat paitsi kasvattivat uskoa omiin kykyihinsä, niin tajusivat, ettei heille löydy kilpailukykyistä vastusta TUL:n tarjoamilta kilpakentiltä. Painijoista voi mainita erikseen kaksinkertaisen olympiavoittajan Väinö Kokkisen ja kolminkertaisen olympiamitalisti Onni Pellisen. Suurin osa ei noussut kansalliselle huipputasolle harrastamassaan urheilumuodossa tai he edustivat lajeja, joiden pienen harrastuspohjan sekä yleisön vähäisen kiinnostuksen takia en laske heitä huippu-urheiluloikkareiksi. Urheilijoiden TUL-tausta pyrittiin peittämään eri lähteissä. Talvilajeista löytyvät muut huipputason siirtyjät. monet työläisurheilijat olivat vaikuttamassa Suomen kansainväliseen menestykseen 1920-ja 1930-lukujen arvokisoissa. Aikarajaukseni ulottuu TUL:n syntymisestä SVUL:nja TUL:n yhteistoiminnan alkuun. Työläisurheiluväen toiveet muodostaa työläisurheilijoille työläisolympialaisista olympiakisoja vastaava tapahtuma kokivat haaksirikon. Tutkimukseni koskee huippu-urheilijoiden siirtymisiä TUL:n kuuluvasta seurasta SVUL:oon tai sen alaisiin erikoisliittoihin. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimukseni käsittelee TUL:n urheilijoiden siirtymisiä SVUL:n puolelle vuodesta 1919 vuoteen 1939. TUL:n suosituimmat lajit olivat jalkapallo, nyrkkeily, painija yleisurheilu (ks. TUL-lehdessä puolestaan pyrittiin korostamaan itsenäistä työläisurheiluaatetta, mutta nationalististen arvojen korostaminen ei ollut vierasta sielläkään. Olympiakisojen mitalipallille pääsi 1920-luvun alussa urheilijoita, jotka olivat edustaneet kylläkin sekä työläisseuraa että porvariseuraa ennen TUL:n perustamista, mutta eivät sen jälkeen, kuten Hannes Kolehmainen. Huippu-urheilijat olivat jo viime vuosisadan alkupuolella kunnianhimoisia ja itsevarmoja yksilöitä, jotka halusivat näyttää paremmuutensa muihin nähden. Hentilä 1982, 276) Tutkimusteni perusteella olympiakisoihin osallistuneiden ja olympiamitalistien luvut ovat hiukan väitettyjä vaatimattomampia, mutta silti merkittäviä. Sanomalehdet olivat myös tärkeä lähderyhmä tutkimuksessani. Suomen huippu-urheilijoiden kansainvälinen menestys oli erinomaista vuosiUI KUNTA & TIEDE 43 • 6/2{X)6 • TIJTKIMUSARTIKKEU , Huippu-urheilijoiden leikkaukset 7 7. (esim. Eniten kohua nostattivat oman aikansa TUL:n ykkösurheilijoiden Eino Borgin ja Lasse Virtasen loikat. Häyrinen 1987, 37,74) Huippu-urheilijoiden loikkauksille voidaan löytää monia erilaisia syitä, joista helposti esille nousevat TUL:n sisäiset ristiriidat sekä pääsy olympialaisiin. Vuolle 1977, 33) Mainituissa lajeissa TUL sai myös parhaat saavutuksensa. Pauli Vuolteen tutkimus suomalaisten huippuurheilijoiden taustasta sekä Reijo Häyrisen ja Leena Suomi urheilun suurvaltana -kirja antoivat hyvän pohjan loikkareiden ja muiden huippu-urheilijoiden väliseen vertailuun. Seppo Hentilä on tutkinut yksityiskohtaisesti, tosin varsin niukasti loikkaustapauksia. Tutkimuksessani esiintyvien urheilijoiden lisäksi paljastui muitakin loikkareita. Heidänkin tapauksissaan tulee muistaa, että loikkaus syntyi lähes aina useiden rinnakkaiden syiden vuoksi, eikä pelkästään ensisijaisen syyn takia. Jompikumpi näistä syistä oli todennäköisesti ensisijainen syy liittorajan ylittäneeseen seurasiirtoon yli puolelle tutkimushenkilöistäni. (ks. Aiemmin ei ole tehty kattavaa tutkimusta loikkareista. Mistä seurasta mihin he muuttivat. Vuoden 1936 olympiajalkapallojoukkueesta yli puolet oli työläisseurojen kasvatteja. Erityisesti, kun uutisoitiin paljon tunteita herättävistä asioista kuten loikkaustapauksista. Parhaiten yleisurheilijoista menestyi myöhemmin kaksinkertainen olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo, mutta monet muutkin olivat auttamassa SVUL:a monissa kilpailuissa. TUL:n sisäiset ristiriidat olivat yleensä merkittävin syy siirrolle sellaisen urheilijan kohdalla, joka joko henkilökohtaisesti tai koko hänen edustamansa seura erotettiin TUL:sta työläisliiton sisäisten ristiriitojen aikana. Tutkimusteni mukaan olympiakisoihin osallistui ainakin 34 urheilijaa ja he saavuttivat 23 olympiamitalia. Luonnollisesti juuri näiden lajien urheilijoista löytyi runsaimmin loikkareita. Huippu-urheiluloikkareiksi laskin molemmilla puolilla rajalinjaa menestyneet, maajoukkuetason urheilijat. Varovaisesti arvioiden satoja TUL:n alaisiin urheiluseuroihin kuuluvia aktiiviurheilijoita siirtyi SVUL:oon 1919-1939. Työläisurheiluväen sisäiset ristiriidat olivat omalta osaltaan työntämässä urheilijoita pois TUL:sta. Merkittävänä lähderyhmänä toimivat tutkimuksessani arkiston antimet. 15 urheilijaa pääsi juhlimaan olympiamitalia vähintään yhden kerran. Loikanneet huippu-urheilijat edustivat lähes poikkeuksetta näitä lajeja. Vertailin loikkareita Suomen muihin huippu-urheilijoihin ja pureuduin tarkemmin kolmeen erilaiseen tapaukseen: Borg, Iso-Hollo, Kajander. Ossi Viidan Hymyilevä Hannes auttoi kokonaisnäkemyksen hahmottamiseen varhaisesta suomalaisesta työläisurheilusta. Sen verran arasta asiasta oli kysymys. Hän on antanut loikkausten taustoista yleiskuvan, jota tutkimukseni täydentävät tuomalla huomattavasti lisää tietoa erityistapauksista sekä esittämällä ilmiöstä kvantitatiivisen kokonaiskuvan. Tärkein tutkimuskysymykseni oli: miksi loikkaukset tapahtuivat. Arkistomateriaali koostui TUL:n liittotoimikunnan kokouspöytäkirjoista, SVUL:n liittojohtokunnan ja liittohallituksen kokouspöytäkirjoista, lajiliittojen pöytäkirjoista, yksittäisten työläisseurojen arkistoista, yksityisarkistoista sekä tutkimiini esimerkkitapauksiin liittyvästä arkistomateriaalista. Merkittävässä osassa tutkimuksessani olivat TUL:n viisi päälajia: jalkapallo, nyrkkeily, paini, yleisurheilu ja hiihto. Talviurheilijoista kuuluisin oli mestarihiihtäjä KalleJalkanen, mutta myös pikaluistelijat Antero Ojala ja Jaakko Friman kipusivat olympiamitalipallille saakka. Nyrkkeilijöistä tunnetuin oli Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin iskijä Gunnar Bärlund. He kahmaisivat Seppo Hentilän mukaan parempaan talteen yhteensä 31 olympiamitalia. Kaikkiaan 52 loikkaria saavutti vähintäänkin SM-kultaa tai merkittävän kansainvälisen arvokisamitalin porvariliittoa edustaessaan. Milloin he loikkasivat. Miten loikkarit menestyivät ennen loikkaansa. Annoin myös vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Keitä loikkarit olivat. TUL:n puolella pyrittiin vaikenemaan loikkareista, jotta loikkaamisongelma voitiin lakaista maton alle. Sekä Suomen urheilulehden että TUL-lehden toimituskunta oli poliittisesti asennoitunutta ja lisäksi Suomen urheilulehdessä pyrittiin lietsomaan nationalistista urheilupropagandaa, jonka avulla nuoriin toivottiin tarttuvan yhteiskunnan ja isänmaan kunnioitusta. Hentilän esittämän sekä omiin tutkimuksiini perustuvan mitalimäärän ero voi selittyä tutkimukseni rajoittumisella urheilijoihin, jotka edustivat vuosina 1919-1939 sekä TUL:oon että SVUL:oon kuuluvaa seuraa
Lamakauden aikana tapahtui runsaasti loikkauksia. Helsingin Kiffen oli hankkinut heidät riveihinsä lokakuussa 1930 ja seuran puheenjohtaja kertoi ylpeänä nyrkkeily kauden näkymistä: " ... .. Toki se kertoo myös, ettei takaisinpaluu työläisliittoon aina ollut helppoa, mikäli kaunoja vielä kannettiin. Näin oli Bruno Ahlbergin ja Gunnar Bärlundin kohdalla. Lahjakkaankin urheilijan oli erittäin vaikeaa elättää itsensä 1920ja 1930-luvuilla pelkästään urheilulla. Näin oli varsinkin urheilijoiden kohdalla, jotka esiintyivät ensimmäistä kertaa uudessa seurassaan ratkaisevissa olympiakarsinnoissa tai muissa vastaavissa olympialaisiin valmistavissa koitoksissa. Tällä kertaa voin sanoa, että meillä on mitä edustavin urheilijajoukko ... Ainoa ratkaisu oli loikkaaminen SVUL:n puolelle. Huippu-urheiluloikkarit olivat menestyneet erinomaisesti jo työläisliitossa, sillä suurin osa heistä oli saavuttanut vähintäänkin TULmestaruuden. Urheilijoiden paine liitonvaihtoon lisääntyi vuosikymmenen vaihteessa alkaneen suuren lamakauden aikana, jolloin yleinen puute ja joukkotyöttömyys koskettivat TUL:n huippujen arkea. Vuosina 1925-1934 loikkasi yhteensä ainakin 56 huippu-urheilijaa. Ansionsaanti alkoi vaikuttaa entistä enemmän huippu-urheilijoiden ratkaisuihin. Armottomassa tilanteessa pysyvän työpaikan saanti tai edes entisen työpaikan säilyttäminen houkuttelivat työläisnuorukaisia. Näin tapahtui paitsi porvariniin myös työläispuolella. Urheilumarkkinoille tulviva raha oli merkittävä tekijä monissa loikkaustapauksissa, sillä vaikka amatöörisäännöistä lipsuttiin työläisliiton puolellakin niin merkittävimmät rahat pyörivät maan virallisten huippujen palkkioissa ja kisoihin houkutteluissa.(Halila 1960b,349) Kuten taulukko 1 kertoo, eniten loikkauksia tapahtui 1930-luvun vaihteen molemmin puolin, eniten 1930-luvun alussa. Suomeen levisi 1930-luvun ensimmäisinä vuosina pula-aika, jolloin elannon hankkiminen oli vaikeaa ja työttömien määrä kasvoi. Perinteisen amatöörikäsityksen mukaan ammattilaiset eivät saaneet ottaa vastaan rahaa urheilukilpailuissa. Yleensä urheilija oli tuolloin parhaimmillaan noin 25-30vuotiaana, kuten oli myös suurin osa huippu-urheiluloikkareista. Toimeentulon takaava työpaikka oli saatava tai ainakin entinen työpaikka oli turvattava. Osa ristiriitojen takia TUL:n ulkopuolelle ajautuneista huippu-urheilijoista palasi takaisin riitojen laannuttua, mutta palaajia oli kuitenkin vähän, vaikka se oli ainakin teoriassa mahdollista jokaiselle. Huippuurheilu-uran epävarmuus ja rajallisuus olivat suuria syitä varsinkin varttuneiden kohdalla. Amatöörisääntöjen noudattaminen joutui koetukselle. Loikkausmotiivit vaihtelivat monesti sen mukaan, mitä ikäryhmää he edustivat ja missä urheilu-uran vaiheessa he olivat. Urheileva maailma oli jakautunut ammattilaisiin ja amatööreihin. Siihen miten hyvin amatööriurheilijatkaan kykenivät toteuttamaan amatööri-ihanteita ja amatöörisääntöjä, voidaan suhtautua kriittisesti. sinne asetamme kaksi neliötä, kaksi hiekkaja koukkusäkkiä ym. Suomen Sosiaalidemokraatti 8.10.1936) Työpaikan saamisen tärkeys korostui etenkin työttömien urheilijoiden osalta. Toiveet olympiamenestyksestä vaikuttivat voimakkaimmin yleisurheilijoiden ja painijoiden siirtoihin. Näin oli esimerkiksi jalkapalloilija Reino Friin kohdalla, joka oli Moskovan spartakiadiosallistumisensa takia saanut potkut entisestä työpaikastaan. Tämä kertoo, että monet muut syyt vaikuttivat pahimpien työläisurheilun sisäisten ristiriitojen aikanakin. Vuosikymmenen vaihteessa SVUL:oon siirtyi useita sellaisia urheilijoita, jotka tuskin ilman ristiriitoja olisivat jättäneet työläisliittoa. Työpaikka muodosti huippu-urheilijallekin elämisen elinehdon. Huippu-urheiluloikkareista merkittävän osan ensisijaista loikkaussyytä ei voi perustellusti päätellä. Uransa huipulla siirtyneiden urheilijoiden loikkiin liittyi monesti pitkäaikaista houkuttelua ja työpaikkatarjouksia. Myös mahdollisuus tienata lisää elantoa urheilemalla vaikutti ammattilaiseksi lähdön lisäksi loikkauksiin liittojen välillä. Esimerkiksi huippunyrkkeilijä Olli Lehtinen oli ennen loikkaamistaan pelkkä juoksupoika, mutta heti loikkaamisen jälkeen hänelle aukeni paikka arvostetussa OY Alkoholiliikkeessä. Monet iäkkäistä,jo TUL:lle paljon menestystä. Usein siirtoon liittyi myös valmiiksi laaditut kilpailuohjelmat, lupauksia ennätyksistä saatavista korvauksista ja joskus epäilemättä suoraa käteistäkin. myös uusia harjoitusmenetelmiä . Molemmat olivat alle kaksikymppisiä lupauksia, jotka halusivat kehittyä huippu tekijöiksi. Tähtien saamiseksi omiin kisoihin nousi kova kilpailu, jossa monet turvautuivat rahan voimaan. Työpaikan saamisen vaikutus on suoraan liitettävissä moniin loikkaustapauksiin. "(Suomen urheilulehti 17.10.1930) Loikkauksen ohella parhailla työläisurheilijoilla oli olemassa toinenkin vaihtoehto yrittää tienata urheilun avulla paremmin, sillä urheilijoita alkoi siirtyä tutkiminani vuosikymmeninä myös ammattilaisiksi. (ks. Joissain tapauksissa myös valmennuksen ja harjoitteluolosuhteiden paraneminen vaikuttivat ratkaisevan paljon. uusi huoneisto ... Ne olivat lajit, joiden edustajat vastasivat pääosin Suomen menestyksestä olympialaisissa ja muissa kansainvälisissä kilpailuissa. (ks. Ammattilaiset eivät puolestaan voineet ottaa osaa olympialaisiin tai muihin amatöörien kisoihin. na 1919-1939, mikä lisäsi entisestään työläisurheilijoiden kilpailunhalua ja voitonhimoa. Olympiakisojen alla siirtyneiden urheilijoiden siirtojen taustalla oli nähdäkseni useimmiten halu päästä olympiakisoihin. Tämä seikka oli liittynyt loikkausongelmiin jo ennen lamakauttakin, sillä jo 1920-luvulla työpaikoilla esiintyi painostusta liittyä porvarilliseen urheiluseuraan,jotta työpaikka olisi taattu.(Kempas 1986, 81; Raevuori ym.1994, 38) Työpaikkalupaukset muodostivat eittämättä syitä liittoloikkauksiin. Muita tarpeellisia välineitä ... Ainakin 46 huippu-urheilijaa edusti ennen loikkaustaan helsinkiläistä urheiluseuraa 55 sen jälkeen, kuten taulukot 2 ja 3 ilmaisevat. Menestyvä huippu-urheilija kykeni käytännössä ansaitsemaan jonkin verran taidoistaan työläispuolella, mutta varsinkin 1930-luvun alun tilanteessa taloudellisesti kannattavampaa oli siirtyä porvari puolelle. sen pinta-ala 226 neliötä ... Erityisesti spartakiadiriitojen takia TUL:sta erotettujen kommunistijohtoisten työläisseurojen urheilijat olivat pakon edessä 1930-luvun vaihteessa, jos halusivat välittömästi jatkaa kilpauraansa. (Hentilä 1982, 277-278; Halila 1960a, 120) Amatöörisääntöjä pyrittiin usein kiertämään tarjoamalla kilpailuissa palkkioksi tavarapalkintoja rahan sijasta. (Viita 2003, 29) 78 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2000 , TUTKIMUSARTIKKEU , Huippu-urheilijoiden k>ikkaukset Raha alkoi nousta jatkuvasti yhä voimakkaammin esiin laajempien kansankerrosten kiinnostuessa urheilusta ja huippu-urheilijoista. Loikkaamisia tapahtui koko maassa, mutta eniten pääkaupunkiseudulla. TUL:n urheilijoilla ei ollut mahdollisuutta osallistua Suomen edustajina kaikkein merkittävimpiin kansainvälisiin kilpailuihin. Yleismaailmallinen lamakausi vaikutti voimakkaasti 1930-luvun alun siirtoihin. Huippu-urheiluloikkareihin lukeutui hyvin monenlaisia ja eri-ikäisiä henkilöitä. Heidänkin siirtojensa taustalla vaikuttivat usein olympiakuume sekä TUL:n sisäiset kiistat, mutta mikään ei viittaa, että ne olisivat olleet ratkaisevia tekijöitä. Tasaväkisen vastuksen kaipuu kiehtoi luonnollisesti TUL:ssa ylivoimaiseksi osoittautuneita työläistähtiä. Työväenliiton sisäiset ristiriidat vaikuttivat lukuisten loikkausten ajoittumiseen 1930-vaihteeseen. Varsinkin perheelliset ja vähävaraiset urheilijat olivat pahimpina pulavuosina lähes pakon edessä. HelsinginJyrynjohtokunnan kokouspöytäkirja 14.7.1927, SVUL:n liittojohtokunnan kokouspöytäkirja 20.11.1928 3 §) Monin paikoin seurojen johto viittasi kintaalla amatöörimääräyksille, etenkin kun ulkomailla tiedettiin meneteltävän samoin. Yleensä nuorten, vasta uraansa aloittelevien ja juuri TUL:n parhaimmistoon nousseiden loikkaajien liitonvaihdon taustalla oli halu kehittyä kilpailijoina. (Purme 2002b, 34) Eräs syy loikkauksiin olivat myös paremmat harjoitusolosuhteet sekä tehokkaampi valmennus. Amatööriurheilijoiden korostettiin olevan ammattiurheilijoita pyyteettömämpiä, koska he eivät kilpailleet rahan vuoksi vaan ainoastaan oman kunniansa sekä maansa ja seuransa puolesta. Näissä tapauksissa työpaikka tarjoukset ja suoranainen houkuttelu vaikuttivat asiaan. Puhdas kokeilunhalu oli suuri syy heidän siirroilleen. Pääosa huipuista siirtyi TUL:sta SVUL:oon parhaina kilpailuvuosinaan tai silloin, kun he olivat lähestymässä niitä
Oman työläisseuran toiminta saattoi olla lopahtanut ja tulevaisuus hämärän peitossa, eikä uraa haluttu silti vielä lopettaa. Eino Borg oli ehdoton TUL-tähti,joten hänen seurasiirtoonsa liittyi luonnollisesti paljon spekulointia ja runsaasti erilaisia selityksiä. tuoneista, loikkareista siirtyivät osittain olosuhteiden pakottamina. Usea kokenut loikkari toki myös halusi näyttää omat kykynsä porvaripuolellakin, jotta niitä ei asetettaisi pian päättyvän uran jälkeen kyseenalaisiksi. Hän oli saavuttanut jo huippu-urheilijan tason ja statuksen, mutta häneltä voitiin odottaa vielä lukuisia huipputuloksia tulevina vuosina. Loikkaajien ikä loikkaushetkellä Ikä/laji Yleisurheilu Nyrkkeily Paini Jalkapallo Talvi lajit Yhteensä 15-19 1 6 1 1 9 20-24 3 8 4 9 1 25 25-29 8 2 6 5 2 23 30+ 6 1 1 8 Tuntematon 4 4 1 1 2 12 Kaikki 22 20 12 16 7 77 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/ 2(X)6 • TUTKIMUSARTIKKELI , Huippu-urt1eilijoiden loikkaukset 7 9. Taulukko 1. Loikkaamisajankohta Vuodet/laji Yleisurheilu Nyrkkeily Paini 1919-1924 5 2 1925-1929 6 5 2 1930-luvun vaihde* 1 1930-1934 4 11 7 1935-1939 6 3 1 Tuntematon 1 Kaikki 22 20 12 Tarkastelemistani esimerkkitapauksista Volmari Iso-Hollo siirtyi SVUL:oon nuorena lahjakkuutena, joka oli vasta kehittymässä huipputasolle. Väinö Kajander puolestaan vaihtoi liittoa uransa ehtoopuolella ja suurin osa hänen parhaista kilpailuvuosistaan oli jo takana. Taulukko 4 kertoo, minkä ikäisinä liittoa vaihdettiin. Eino Borg loikkasi selkeästi uransa parhaimpina kilpailuvuosina. HäJalkapallo Talvilajit Yhteensä 1 8 4 1 18 2 3 10 3 35 1 11 1 2 16 7 77 (*1930-luvun vaihde -lokeroon on merkitty ne yksittäiset loikkarit, joiden loikkaamisajankohta voidaan ajoittaa 1920ja 1930-lukujen vaihteeseen, muttei selkeästi kummankaan vuosikymmenen puolelle.) Taulukko 2. Loikkaamista edeltänyt seura (TULI Seura/laji Yleisurheilu Nyrkkeily Paini Jalkapallo Talvi lajit Yhteensä Helsingin Jyry 8 10 4 6 28 Muu Helsinki 3 5 9 1 18 Tampere 2 1 2 5 Turku 2 2 4 Muu kaupunki 5 3 4 1 13 Kylä 2 2 2 6 Tuntematon 1 1 1 3 Kaikki 22 20 12 16 7 77 Taulukko 3. Jos kaikki oli jo TUL:n puolella saavutettu, uusia haasteita saattoi löytää enää porvaripuolelta. Moni uskollinen, aiemmista houkutteluista kieltäytynytkin, TULtähti jätti seuransa suhteellisen varttuneella iällä. Loikkaamisen jälkeinen seura (SVUL) Seura/laji Yleisurheilu Nyrkkeily Paini Jalkapallo Talvilajit Yhteensä Helsinki 12 17 9 16 1 55 Tampere 3 1 1 5 Turku 2 2 Muu kaupunki 1 2 3 1 7 Kylä 2 3 5 Tuntematon 1 1 2 Muut 1 1 Kaikki 22 20 12 16 7 77 Taulukko 4
Kokkonen Jouko: Kansakunnat kultajahdissa. Helsinki 2003. Laine Leena: Suomi huippu-urheilun suurvaltana. Teoksessa: Suomen Voimisteluja Urheiluliitto SVUL 1900-1960. Toinen osa 19181939. net ajoi siirtoon halu näyttää kiistattomat taitonsa koko Suomen kansalle, vaikkakin lopulliseen siirtoon liittyi myös taloudellisia ja muita etuja. Porvoo 1994. Helsingin Jyryn johtokunnan kokouspöytäkirja 14.7.1927. Oli nimittäin todennäköistä, että suuri osa entisestä toveripiiristä unohti petturiloikkarin siirron jälkeen. Ensimmäinen osa 1900-1917. Huippu-urheilijoiden loikkauksille ei voi löytää ainoastaan yhtä selittävää tekijää vaan niihin johtivat lähes aina useat syyt. Työpaikkatarjoukset vaikuttivat huippu-urheilijoiden loikkauksiin. Esimerkiksi Lasse Virtanen kertoi kun hän vielä itse urheili TUL:n puolella että he olivat olleet hyviä tuttuja Eino Borgin kanssa ennen tämän siirtoa, mutta eivät olleet loikkauksen jälkeen vuosiin jutelleet. Teoksessa: SUOMI USKOI URHEI LU UN: Suomen urheilun ja liikunnan historia. Nygren Helge: Punainen Olympia. Raevuori Antero, Arponen Antti 0., Hannus Matti: Urheilu 2000 osa 1. Juhlajulkaisu 2. Vakaumuksellinen kommunisti Kajander olisi pysynyt TUL:ssa koko uransa ilman spartakiadiriitoja ja 1930-luvun alun lamaa, jolloin moni muukin aatteellinen vasemmistolainen loikkasi porvariliittoon. Tuskin huhuiltuja, valtavia rahamääriä on kuitenkaan TUL:n huipuille suoranaisesti tarjoiltu, ainakaan siitä ei ole todisteita. Yksi asia erotti heidät kuitenkin muista menestyjistä: liitonvaihto. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu no.131. Panostusten hinta oli kuitenkin monien huippu-urheilijoiden ja muidenkin kilpailijoiden siirtyminen SVUL:n puolelle. Keuruu 2003. Vuolle Pauli: Suomalaisen huippu-urheilijan elämänura. Julkaisija SVUL 1960a. Kempas Martti: PYHÄ URHEILU: Senttejä ja sekuntteja, kamppailua ja ristiriitoja. Muita työläisurheilijoita SVUL:oon vetäviä tekijöitä olivat paremmat harjoitusolosuhteet, välineet sekä laadukkaampi valmennus. Sanomalehdet: Suomen Sosiaalidemokraatti 8.10.1936 Suomen Urheilulehti 27.6.1930-17.10.1930 Kirjat: Halila Aimo: Suomen Voimisteluja Urheiluliitto SVUL. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 17. Vetävien tekijöiden lisäksi oli olemassa myös työntäviä tekijöitä, jotka vaikuttivat huippu-urheilijoiden loikkauksiin. Teoksessa: Helsingin Jyry 100 v. Teoksessa: Suomen Voimisteluja Urheiluliitto SVUL 1900-1960. Purme Into: Reino Fri viimeinen spartakisti. Hentilä Seppo: Poliittista urheilua ja urheilupolitiikkaa . Vaihtoehtoisen kehityksen tie suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Osa 1. Teoksessa: SUOMI USKOI URH EILUUN: Suomen urheilun ja liikunnan historia. Julkaisija SVU L 1960b. Huippu-urheilijan loikkaaminen työväenliitosta porvariliittoon oli aina sellainen tilanne, josta ei selvinnyt ilman sisäisiä arpia. Hyvistä työntävistä ja vetävistä syistä huolimatta henkilökohtaisen menneisyyden ja perhesekä toveripiirin paine toimivat urheilijoita entisessä liitossa kiinnipitävinä voimina. Jyväskylä 1977. Tärkeitä tekijöitä, jotka vetivät huippu-urheilijoita porvariliittoon, olivat kilpailunhalu, tasaväkisen vastuksen kaipuu sekä maineen ja kunnian tavoittelu. Ne ajoittuivat yhteiskunnan kahtiajakautumisen aikakauteen, jolloin oikeiston ja vasemmiston välinen vastakkainasettelu oli suurimmillaan. Porvarillisen Suomen nationalismiin kiinnittynyt, huippu-urheilumenestystä korostava, ajattelutapa oli levinnyt myös työläisurheilupiireihin. Työpaikkatarjouksia ja muita houkutteluja tapahtui ainakin suurimpien huippujen ollessa kyseessä. keskusjärjestöt Suomen Urheiluarkisto. Helsinki 1992. Kaikki työläisurheilijat olivat kuitenkin itse oman liittonsa valinneet, eli todennäköisesti heidän poliittinen kantansa oli vasemmistolainen, koska paikkakunnalla, 80 LIIKUNTA & TIEDE 43. Voimisteluja urheiluseura Helsingin Jyry Ry:n 100-vuotisjulkaisu. Syitä oli sekä vetäviä että työntäviä. urheiluseurat työläisurheiluarkisto Suomen Urheiluarkisto. Urheilu ja nationalismi. Häyrinen Reijo: Suomen yleisurheilun historia. TUL:n sisäinen valtataistelu oli merkittävin urheilijoita SVUL:oon työntävä syy varsinkin 1930-luvun alussa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja. Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen sankaruus porvarillisessa Suomessa. Huippu-urheilijan siirtyminen liittoriitojen aikana TUL:n alaisesta seurasta SVUL:n alaiseen seuraan ei ollut nykyäänkin yleisiin seurasiirtoihin verrattavissa oleva asia, sillä 1920ja 1930luvun suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttanut voimakas oikeiston ja vasemmiston välinen kahtiajako teki huippu-urheilijoiden liittoloikkauksista hankalan ja tunteita kuohuttaneen asian. Suomen urheilulle tämä oli hyväksi, koska TUL tuotti kiistatta huippu-urheilijoita moniin eri lajeihin. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Monet TUL:n 1920ja 1930-lukujen huippu-urheilijat siirtyivät SVUL:n puolelle, vaikka poikkeuksiakin toki oli. Hentilä Seppo: Suomen työläisurheilun historia. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu no 131. Hämeenlinna 1982. Tapauksen kuittaaminen pelkällä olankohautuksella oli mahdotonta niin urheilijalle kuin hänen entiselle seuralleenkin. Sotia edeltävän ajan loikkaustapaukset muodostavat merkittävän osatekijän tarkasteltaessa suomalaista urheiluhistoriaa kautta aikain. Monet loikkaajat olivat omalta osaltaan vaikuttamassa Suomen hyvään urheilumenestykseen kansainvälisillä areenoilla. 11:. Ihmisen arvoista liikettä 1902-2002. (ks. 11 .1928. Vuodet 1900-194 1 . Loikkarit eivät olleet irrallinen osa urheilijayhteisöstä vaan pääosin samanlaisia huippuurheilijoita kuin muutkin suomalaiset omat aikansa valiot. Helsinki 1987. Työntävä tekijä myös oli, ettei työläisliitto tarjonnut työläishuipuille riittävästi tasaisia tai tasokkaita kilpailuja. Kaikki urheilijat eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta politiikka vaikutti jokaisen loikkarin ratkaisuun. Helsinki 1992. Vammala 1989. Helsinki 1969. LÄHTEET Arkistolähteet: TUL:n liittotoimikunnan kokouspöytäkirja 20. Kajander halusi jatkaa vielä hetken uraansa, mikä ei ollut silloin mahdollista työläisliitossa. Suomen Urheilulehti 27.6.1930) Tämä kertoo, miten voimakkaasti kahtiajakautunut ajan urheiluyhteisö oli sekä miten suuresta ja arasta asiasta loikkaustapauksissa oli kyse asianosaisten henkilökohtaisella tasolla. Tutkimani loikkaukset ajoittuivat suomalaisen urheiluelämän kultaisille vuosikymmenille, jolloin jatkuvat urheilumenestykset saivat urheilua seuraavan kansanosan uskomaan haavekuvaan Suomesta poikkeuksellisen suurena urheilumaana. Iso-Hollo halusi ensisijaisesti kehittyä huipputasolle, mitä siirto edesauttoi. Sekä Volmari Iso-Hollon että Väinö Kajanderin siirtoa edelsivät spartakiadiriidat, mutta heidän liitonvaihtonsa motiivit olivat silti hyvin erilaisia. Viita Ossi: Hymyilevä Hannes. Vaasa 1986. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja. Huippuluokan työläisurheilijat tavoittelivat kilpailumenestystä aivan yhtä tavoitteellisesti kuin SVUL:n urheilijat. Tästä syystä loikkauksiin liittyi voimakkaita tunteita molemmin puolin, jotka eivät voineet olla vaikuttamatta myös asianosaisten henkilökohtaiseen elämään. Usein ne toimivat lopullisina siirron sytyttäjinä. Häyrinen Reijo Laine Leena: Suomi urheilun suurvaltana. 6/20Cl6 , TUTKIMUSARTIKKEU, Huippu-urheilijoiden leikkaukset josta löytyi työläisseura, vaikutti lähes poikkeuksetta myös porvariseura. Helsinki 2002. Useimmiten huipputekijöiden houkuttelemiseen riitti vain lupaus työpaikasta ja lisääntyvistä kilpailumahdollisuuksista. Suomen olympiaurheilijoiden katras olikin jonkin verran työläispainotteisempi kuin muissa maissa. Halila Aimo: Suomen Voimisteluja Urheiluliitto SVUL
Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset tulee toimittaa LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen (os. Artikkelityypit Käsikirjoitukset voivat olla alkuperäistutkimuksia tai katsauksia. lts.fi Liikunta & Tiede tutkimusartikkelinumero 2007 -kirjoitusohjeet 1. Kansainvälisissä julkaisuissa aiemmin julkaistuja tutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Toimitustyössä noudatetaan tieteellistä asiantuntija-arviokäytäntöä. 03-2829222 sähköposti: katriina. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki) 2.5.2007 mennessä. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 2.5.2007 mennessä Liikunta & Tiede -lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osa julkaisujen julkaisemiseen. Lehti indeksoidaan kansainväliseen liikuntatieteelliseen SPORT -tietokantaan sekä kotimaiseen KATI -tietokantaan. Tekstin riviväli on 1.5, marginaalit ovat 25 mm (ylä, ala, vasen, oikea) . * Asiasanat 3-8 kpl * Johdanto * Tutkimusaineisto ja menetelmät * Tulokset * Johtopäätökset ja pohdinta Johtopäätösten ja pohdinnan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mahdollisesta jatko tutkimustarpeesta sekä tulosten mahdollisista käytännön sovelluksista. lausuntojen perusteella. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Kirjoitusohjeet on julkaistu numerossa 6.2006 sekä osoitteessa http://www.lts.fi ja niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntatieteellisestä Seurasta. tyhjät), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sis. 5. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei saa ylittää 15 sivua. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Tekstin fontti on Times New Roman 12 pts. * Lähdeluettelo * Taulukot, kuviot ja kuvatekstit 6. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkuperäistutkimuksia suomeksi. Käsikirjoitukset laaditaan seuraavasti: * Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sis. Toimitusryhmä voi hyväksyä julkaistavaksi myös aiemmin kansainvälisessä tiedejulkaisussa tai tieteellisessä kongressissa julkaistun tutkimuksen suomenkielisen version, mikäli sillä katsotaan olevan erityistä merkitystä. 200 sanaa. TUTKIMUSARTIKKELIT 2007 Käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä LIIKUNTA & TIEDE -lehti käynnisti vuonna 2000 tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvan tutkimusartikkelien julkaisemisen. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä, joka voi olla edellistä suppeampi. 2. Arvioinnin perusteella hyväksytyt käsikirjoitukset julkaistaan sekä verkkoversiona (ww.lts.fi) sekä LIIKUNTA & TIEDE -lehden vuoden 2007 viimeisen numeron yhteydessä. * Tiivistelmä Tiivistelmän tulee olla laajuudeltaan max. 7. fi). 3. Käsikirjoitusten muoto Käsikirjoitukset toimitetaan kolmena paperikopiona ja sähköisenä tallenteena. Lähdeviittaukset Lähteiden määrä tulee pitää kohtuullisena. Julkaisemisesta päättää lehden toimitusryhmä em. Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Lyhyt otsikkoa käytetään julkaistaessa artikkelin sivujen ylä tunnisteena. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Julkaisuoikeudet Käsikirjoitukseen on liitettävä saatekirje, jolla kirjoittajat vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. Sähköposti: toimisto@lts.fi). Hyväksytyt artikkelit julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2007 ja LTS:n internet-sivulla (http://www.lts.fi). Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts. kukkonen-harju/a@uta.fi Leena Nieminen Toimituspäällikkö Liikuntatieteellinen Seura puh 09-010 778 6604 sähköposti: leena.nieminen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköpostin liitteenä yhdessä tekstitiedoston kanssa. Alkuperäisartikkelissa lähdeviittausten määrä voi olla enintään 40 ja katsausarUIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 81. 4. Lisätieto1a: Katriina Kukkonen-Harjula Päätoimittaja UKK-instituutti puh. tyhjät), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite)
Komiteanmietintö 1976: 42. Prospective 1-year follow-up study. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. 10. Lait ja asetukset Huumausaineasetus 1972. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. Schorndorf, Hoffmann. Helsinki, Duodecim, 54-68. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä. (Duda 2001; Lintunen 2000). European Journal of Physical Education, 5 (2), 147-157. , esim. Sarjajulkaisut Mikkelsson M (1998) Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. World Health Organization Technical Report Series 516. Taulukot Taulukoitten määrä pitää minimoida. Komiteanmietinnöt Perhekasvatustoimikunnan m1etmto. Kustannukset peritään artikkelien kirjoittajilta tilauksen mukaisesti. Lisensiaatintutkimus. New York, NY, Random House. Teoksessa: Baltes PB, Brim OG (toim.) Life-span development and behavior, vol. Turun yliopisto. 2002) . 612006 Opinnäytteet Rovio E (2002) Joukkueellinen yksilöitä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Jyväskylän yliopisto. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. tikkelissa enintään 120. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisematon". Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. ! ! 1 1 1. 4. 161/18.2.1972. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietoj en lisäksi merkitään internetin hakemistopolku. Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjoj en kirjoittajille annettuja ohjeita. sivumäärästä ja painoksen suuruudesta. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. (Telama ym. Pulkkinen L (1982) Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Kuvioitten takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Uronen V (2003) Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. . Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. Eripainosten kustannukset riippuvat mm. 82 LIIKUNTA & TIEDE 43. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta: http://kirjasto.jyu.fVjyk/kokoelmat/sarjaohjeet.pdf Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta Kirjat Bös K, Mechling H (1983) Dimensionen sportmotorischer Leistungen. (Roberts & Ommundsen 1996). Geneve. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Penttinen S (2003) Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Artikkelien kirjoittajille toimitetaan artikkelin pdf-tiedosto maksutta. Lerner RM (1986) Concepts and theories of human development, 2nd ed. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. Report of a WHO study group. Pehkonen (1999, 69) osoitti, että ... Raporttisarjat Youth and drugs. Eripainokset Artikkelien eripainokset pitää tilata heti kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. Kun lähteenä käytetään internetin kautta tavoitettua artikkelia, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. 9. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Pehkonen 1999, 69).Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. Helsinki, WSOY. WelsmanJ, Armstrong N (2000) Physical activity patterns in secondary schoolchildren. 8. Liikunta & Tiede 4/1998, 4-10. Väitöskirja. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. Myös niiden määrä pitää minimoida. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä tekstitiedoston kanssa. Luvut kokoomateoksessa Oja P (1995) Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen (mieluiten tiff-muodossa) ja lähetetään sähköpostilla lehden vastaavalle toimittajalle yhdessä tekstitiedoston kanssa. New York, NY, Academic Press, 63-105. Teoksessa: Vuori I, Taimela S (toim.) Liikuntalääketiede. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. Artikkelit Kannas L, Tynjälä J (1998) WHO Koululaistutkimus 1986-1998. Heikinaro-Johansson P, Huovinen T, Kytökorpi L (2003) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos
Typologian yläluokat ovat 1) seuran terveyden edistämisen toimitavat, 2) seura terveyttä ja turvallisuutta edistävänä ympäristönä, 3) seuran yhteisölliset terveyden edistämisen toimet, 4) seuran yksilölähtöiset terveyden edistämisen toimet sekä 5) seuran terveyspalvelut. & Villberg, J. TUTKIMUSUUTISILLE UUSI FOORUMI Suomalainen liikuntatieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja laaja-alaista. Laadi tutkimusuutinen selkeäksi ja tiiviiksi, enintään 2000 merkkiä (välimerkit mukaan Leena Nieminen Toimituspäällikkö Sähköposti: leena.nieminen@lts.fi •• 11 11 TERVEVTTA EDISTAVAN URHEILUSEURAN KRITEERIT ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOIMANA Tutkimuksen tarkoituksena oli kahden asiantuntijaryhmän (terveyden edistämisen ja urheiluseura toiminnan asiantuntijat) avulla saada selville olennaisimmat lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan liittyvät terveyden edistämisen tehtävät. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. Lisätietoja: Lähetä lyhyt tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista. lukien) laajaksi. Tutkimuksen lopputuloksena muodostettiin 22 kriteeriä sisältävä ja viiden yläluokan alle jaoteltu alustava typologia terveyttä edistävän urheiluseuran kriteereistä. Kokko, S., Kannas, L. Asiantuntija-arviointien jälkeen tutkija tarkasteli esille nousseita tärkeimpiä kriteereitä suhteessa taustalla olleeseen terveyden edistämisen Ottawan julistukseen ( Ottawa Charter) ja siinä määriteltyihin viiteen strategia osa-alueeseen. Kolmen kierroksen aikana asiantuntijaryhmät pääsivät konsensukseen 15 olennaisimmasta kriteeristä. Delphi -menetelmällä toteutetussa tutkimuksessa asiantuntijaryhmät arvioivat yhteensä 81:n teorian kautta esille nousseen tai asiantuntijoiden itsensä esille nostaman kriteerin relevanssia kuvattaessa terveyttä edistävää lasten ja nuorten urheiluseuraa. Pelkästään kansainvälisten tiedejulkaisujen sivuilta tutkimus ei kuitenkaan välity riittävän tehokkaasti liikunnan ammattilaisille ja päätöksentekijöille kotimaassa. Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Tästä syystä tutkija lisäsi kriteerilistaan seitsemän kriteeriä. Lehti tarjoaa kaikille liikuntatieteen eri alojen tutkijoille mahdollisuuden uutisoida kansainvälisiä tutkimusraporttejaan keskeiselle lukijakunnalle kotimaassa. Tutkimustulosten ensisijainen julkaiseminen arvostetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on yhä yleisempää. (2006) The health promoting sports club in Finland a challenge for settings approach. Health Promotion International 21 (3), 219-229. Tarkastelussa havaittiin, että asiantuntijoiden esille nostamat kriteerit eivät kattaneet kaikkia strategia osa-alueita riittävän laajasti. Täten voidaan arvioida, missä määrin ko. urheiluseurojen toiminta on terveyttä edistävää. Toimita tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista sähköpostilla osoitteeseen leena.nieminen@lts.fi. Tiivistelmä luettavissa osoitteesta: http://heapro.oxfordjournals.org/ cgi/content/abstract/21 /3/2 19 Yhteystiedot: sami.kokko@sport.jyu.fi UIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 83. Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisutiedot ja omat yhteystietosi. Tutkimuksen meneillään olevassa vaiheessa arvioidaan kehitettyjen mittareiden avulla erityyppisten lasten ja nuorten urheiluseurojen toimintaa terveyden edistämisen näkökulmasta. Arvioinnista saatavien tulosten avulla voidaan myös kehittää konkreettisia työkaluja urheiluseuroille toimintansa terveyden edistämisaktiivisuuden lisäämiseen sekä itsearviointiin
84 Liikunnan biolääketieteen maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI LIHASTEN TOIMINTAA TUTKITAAN ERIKOISEMMILLAKIN ELÄIMILLÄ Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisussa, The Proceedings of National Academy of Science -lehdessä, julkaistiin äskettäin mielenkiintoinen lihasten toimintaa selvittelevä tutkimus, jossa koe-eläimenä oli, ei niinkään tavanomainen lihastutkimusten koe-eläin hiiri tai rotta, vaan helmikana. http://www.pnas.org/cgi/content/abstract/1 03/42/15681 MITEN TENNISKYYNÄRPÄÄTÄ PITÄISI HOITAA. Eipä ole enää. Tenniskyynärpää on yleinen vaiva, ei pelkästään tenniksen pelaajilla, mutta myös tietyissä kättä yksipuolisesti kuormittavissa ammateissa toimivilla. J Clin Endocrinol Metab, in press. Se millä mekanismilla tupakointi vaikuttaa luustoon jäi kuitenkin vielä epäselväksi, mutta D-vitamiinitai testosteronitasoilla ei näyttänyt olevan vaikutusta.Jälleen tuli siis yksi naula tupakoivien arkkuun. Ensimmäisellä kerralla alusta oli täysin tasainen, mutta toisella kerralla tutkijat tekivät kanalle jäynän ja poistivat alustasta palasen, samalla kuitenkin peittäen sen hauraalla paperilla, aiheuttaen helmikanan jalan pituuteen verrattuna noin 40 % pudotuksen kesken juoksun. Yhteensä yli 1000 Göteborgin alueelta kotoisin olevaa noin parikymppistä miestä osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin tupakoinnin vaikutuksia luustoon. Tutkijoiden mukaan kortikosteroidihoitoa tuleekin välttää tenniskyynärpään pitkäaikaisessa hoidossa. On kuitenkin ollut epäselvää, paraneeko tämä vaiva paremmin pelkällä levolla vai jonkinlaisella hoidolla. http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubme d&pubmedid= 17012266 TUPAKOINTI RIKKOO NUORTEN LUUT Otsikko on ehkä turhankin raflaava, mutta tämänsuuntaisia johtopäätöksiä voisi tehdä tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta. Proc Natl Acad Sci 103:15681-15686, 2006. VIITE: Daley MA, Biewener AA. Tässä tutkimuksessa Harwardin yliopiston tutkijat panivat helmikanan juoksemaan tasaisella alustalla kahteen kertaan ja kuvasivat juoksua huippunopealla videokameralla. Running over rough terrain reveals limb control for intrinsic stability. VIITE Lorentzon M, Mellstrom D, Haug E, Ohlsson C. Smoking in young men is associated with lower bone mineral density and reduced cortical thickness. Jalan kulma kontaktihetkellä ja lihasten voimantuoton suunta muuttuivat, mutta liikettä pystyttiin hyvin mallintamaan samanlaisella jousimallilla kuin juoksua tasaisella alustalla. Tuore australialaistutkimus nimittäin osoittaa, että vaivaa kannattaa hoitaa, ainakin alkuvaiheessa. http:// jcem.endojournals.org/cgi/rapidpdf/jc.2006-1294v1 Kari Kalliokoski, FT, LitM Erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi 1 1. VIITE Bisset L, Beller E, Jull G, Brooks P, Darnell R, Vicenzino B. Tutkijoiden mukaan näillä tuloksilla voi olla tärkeää sovellettavuutta kehitettäessä proteeseja ihmisille tai kokonaisa robotteja. Myös fysioterapia paransi ensimmäisen kuuden viikon aikana oireita paremmin kuin pelkkä lepo, mutta pidemmällä tähtäimellä erot näiden kahden välillä pienenivät. Lisäksi ero näytti keskittyvän luun kuorikerrokseen, joka oli tupakoivilla ohuempi kuin tupakoimattomilla. Tulokset osoittivat, että helmikana pystyi jatkamaan juoksua yllättävän samankaltaisesti myös äkillisen pudotuksen aikana ja sen jälkeen. Tarkoituksena oli selvittää miten juoksu muuttuu alustan yllättävän epätasaisuuden johdosta. Nähtäväksi kuitenkin jää, olisiko alkuvaiheen kortikosteroidihoito yhdistettynä jompaankumpaan kahdesta muusta hoidosta myöhemmässä vaiheessa ollut kaikkein tehokkain hoitomuoto. Erityisen selvä ero oli reisiluussa, jossa mineraalitiheys oli tupakoivilla yli viisi prosenttia pienempi kuin tupakoimattomilla. Mielenkiintoista saaduissa tuloksissa oli, että vaikka kortikosteroidihoito antoi ensimmäisen kuuden viikon aikana parempia tuloksia kuin fysioterapia tai pelkkä lepo, vuoden seurannan aikana edut kääntyivät LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 päinvastaiseksi eli kortikosteroidilla hoidetut potilaat paranivat huonommin. Tulokset osoittivat selvästi, että päivittäin tupakoivilla oli selvästi alhaisempi koko kehon luun mineraalitiheys. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 333:939-944
Pauling määritti 70-luvulla laboratoriossaan eri hivenaineita jäädytetyistä hengitysilmanäytteistä. Tutkimuksissa on havaittu, että astmapotilaalla keuhkojen NO-tuotanto kasvaa. Optisilla mittausmenetelmillä kaasupitoisuus voidaan sen sijaan mitata reaaliajassa suoraan uloshengitysilmasta sulkematta näytettä näytekammioon tai pussiin. Näytteen ottaminen uloshengitysilmasta on vaivaton ja tutkittavan henkilön kannalta yksinkertainen toimenpide verrattuna esimerkiksi verikokeeseen. Nykyisin kehitetään optisiin menetelmiin perustuvia pienikokoisia ja helppokäyttöisiä mittalaitteita elimistön toiminnan seuraamista ja diagnoosia varten. Suurimman osan näistä kaasuista muodostavat luonnollisesti ilmakehän kaasut, mutta joukossa on suuri määrä hyvin pieninä pitoisuuksina esiintyviä hivenkaasuja. Ulospäin hengittämämme ilma sisältää kuitenkin myös suuren määrän muita kaasuja itse asiassa yli 200 erilaista kaasua. Antiikin Kreikassa neuvokkaat parantajat osasivat jo erottaa potilaan uloshengitysilmasta makean hedelmäisen tuoksun, jonka nykyisin tiedämme aiheutuvan asetonista ja viittaavan diabetekseen. Tällä tavalla voidaan mitata uloshengitysilman kaasuja erittäin tarkasti, mutta mittaustuloksen saaminen vie aikaa ja kaasunäytettä on säilytettävä hyvin, jotta se pysyy puhtaana. Uloshengitysilman NO-pitoisuuden ja hengitysteiden tulehdusten väliseen yhteyteen vaikuttavat kuitenkin hyvin monet biokemialliset prosessit. Uloshengitysilmasta voidaan ottaa kaasunäyte ja sulkea se näytteenottopussiin, esimerkiksi kaasukromatografilla tehtävää laboratorioanalyysia varten. Astmaatikon uloshengitysilman NO-pitoisuus onkin jopa useita kymmeniä ppb-yksiköitä korkeampi kuin terveellä ihmisellä. Astmaatikon uloshengitysilman NO-pitoisuuden on toisaalta havaittu selvästi laskevan astmalääkityksen myötä. Teksti: Toni Laurila ja Rolf Hernberg Optinen mittausmenetelmä kertoo hapenkulutuksen reaaliajassa Urheilijoiden maksimaalinen hapenottokyky määritetään sisäänja uloshengitysilman happipitoisuuden erosta. M eitä ympäröivä ilmakehä koostuu pääasiassa typestä ja hapesta sekä pienestä määrästä hiilidioksidia ja joitakin muita kaasuja. Typpimonoksidia siirtyy uloshengitysilLIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 85. Tuo pieni NOmäärä on tarpeen, koska elimistö käyttää typpimonoksidia luonnollisena viestinviejänä moninaisten biokemiallisten toimintojensa säätelyssä. Uudet optiset mittausmenetelmät edistävät uloshengitysilman diagnostiikkaa. Optinen mittaus voidaan tehdä hyvin nopeasti jopa miljoonia kertoja sekunnissa. Uloshengitysilmasta tehtävät diagnoosit eivät ole uusi asia. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana tutkimus uloshengitysilman sisältämien hivenkaasujen ja ihmiskehon toiminnan välisten syy-yhteyksien löytämiseksi on kuitenkin nopeasti lisääntynyt. Ulos hengittämämme ilma sisältää kuitenkin yli 200 erilaista kaasua. Terveellä ihmisellä on uloshengitysilmassaan noin 1-20 tilavuuden miljardisosaa, eli ppb-yksikköä typpimonoksidia. Tieto pitoisuuksien muutoksista saadaan reaaliajassa. Uloshengitysilman typpimonoksidin on havaittu toimivan merkkiaineena hengitystietulehdussairauksille, joista tunnetuin on astma. Hivenkaasujen ja elimistön toimintojen välisten yhteyksien tutkimus on vasta alkutaipaleella. Esimerkiksi perinteisellä spirometrilla tehtävässä mittauksessa astman esiintyminen huomataan vasta paljon myöhemmin. Uloshengitysilman kohonneen NO-pitoisuuden on huomattu paljastavan alkavan astma-tulehduksen varhaisessa vaiheessa. Hivenkaasut voivat kertoa paljon elimistön toiminnasta. Uloshengitysilma kertoo astmasta ja diabeteksesta Typpimonoksidieli NO-molekyyli on yksi tutkituimmista uloshengitysilman hivenkaasuista. Uloshengitysilman virtsamaisen tuoksun on kauan tiedetty viittaavan häiriöihin munuaisten toiminnassa. Mittaustekniikan kehitys luo uusia mahdollisuuksia pienikokoisille, jopa henkilökohtaisille ja mukana kannettaville mittalaitteille, joiden suorituskyky on samaa tasoa kuin suurten laboratoriolaitteiden muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta lääketieteellisissä tutkimuksissa on löydetty runsaasti uusia yhteyksiä uloshengitysilman hivenkaasujen ja eri sairauksien välillä. Näitä kaasuja hengitämme joka hetki. Hivenkaasut voivat kertoa paljon elimistön toiminnasta. Esimerkiksi liikuntatieteessä maksimaalinen hapenottokyky määritetään sisäänja uloshengitysilman happipitoisuuden erosta. Nykyaikaisemman hengitysilman analyysin aloitti Linus Pauling, joka sai kemian Nobelpalkinnon vuonna 1954. Hengityksen tuoksusta on osattu tehdä karkeita johtopäätöksiä potilaan tilasta itse asiassa jo hyvin pitkään
Toni Laurila TkT Vanhempi tutkija Fysiikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: toni.laurila@tut.fi Rolf Hernberg TkT Professori Fysiikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: rolf.hernberg@tut.fi Toni Laurila on kehittänyt uusia diodilaserpohjaisia mittausmenetelmiä. Valon avulla tapahtuvalla kaasupitoisuuden mittauksella monia etuja Valon avulla ainepitoisuus voidaan mitata itse näytteeseen mekaanisesti koskematta. Useimmat kaasut ovat näkyvälle valolle läpikuultavia. Mutta jo perustutkimusvaiheessa tarkat mittalaitteet ovat siis tarpeen. Useimmat 86 LIIKUNTA & TIEDE 43. Haastetta lisää vielä se, että laitteen pitäisi nykyisin olla myös pienikokoinen. Diodilaserien avulla voidaan itse asiassa rakentaa pienikokoisia kaasumittalaitteita, joilla on riittävä herkkyys hivenkaasujenkin havaitsemiseen. Laurila toimii Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen optiikan laboratoriossa vanhempana tutkijana. Kaasumolekyylit, kuten esimerkiksi hiilidioksidi CO2, hiilimonoksidi CO tai typpimonoksidi NO, voidaan havaita muiden kaasujen joukosta, vaikka kohdekaasun osuus olisi jopa alle miljardisosan näytteen kokonaistilavuudesta. Rolf Hernberg toimii professorina Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksella. Näin oli asian laita pitkään myös optisissa mittauksissa. Otetaan esimerkiksi uloshengitysilman happipitoisuuden mittaus. Lähes jokainen meistä hyödyntää diodilasereita päivittäin sillä CDtai DVD-soittimien toiminta perustuu nimenomaan tähän pikkuriikkiseen valonlähteeseen. Hivenkaasujen syntymekanismien ymmärtämiseksi onkin tehtävä paljon lääketieteellistä perustutkimusta, jotta tietyn sairauden ja hivenkaasun välinen yhteys voidaan osoittaa niin yksikäsitteisesti, että hengitysilman analyysiin pohjautuva sairauksien diagnoosi on mahdollista. nykyiset sähkö kemiallisiin mittausantureihin pohjautuvat laitteet, joilla mitataan urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä, ovat jo pienikokoisia ja kannettavia, mutta vaativat usein toistuvaa kalibrointia ja niillä on suhteellisen rajallinen elinikä. Perinteiset laser-valonlähteet ovat usein myös kookkaita, kalliita ja monimutkaisia käyttää. maan lisäksi eri tavoin hengityselimistön eri osissa. Kaasujen spektrikirjasoista löytyy tieto, että happieli Oi-molekyyleillä on 760 nm aallonpituudella absorptioalue. Tämän vuoksi jokaisella kaasulla on oma ainutlaatuinen sormenjälkensä eli absorptiospektrinsä, josta aine voidaan valon avulla tunnistaa. Luotettava uloshengitysilman diagnostiikka edellyttää myös lähes itsestään selvältä tuntuvan näytteenoton syvällistä hallintaa. f1/optics. Lisätietoja: http://www tut. 90-luvulta lähtien voimakkaasti kehittynyt diodilasereihin pohjautuva optinen diagnostiikka on kuitenkin tuonut muutoksen tähän asetelmaan. Diodilaserien avulla voitaisiin löytää ratkaisu näihin ongelmiin. Ensimmäisiä suhteellisen pienikokoisia optisia mittalaitteita, joilla on hivenkaasumittauksiin riittävä suorituskyky, on jo kaupallisesti saatavilla. Ihmissilmälle näkyvän valon aallonpituus on 400 nanometrin (nm) ja 730 nm välillä. Diodilasereita voidaan käyttää myös kaasujen optisessa mittauksessa. Valon absorption määrä riippuu hapen pitoisuudesta. Tulee myös kulumaan aikaa ennen kuin nykyisestä pöytätietokonetta vastaavasta kokoluokasta siirrytään oikeasti henkilökohtaiseen kokoluokkaan suurin piirtein matkapuhelimen kokoisiin laitteisiin. Hänen väitöskirjansa käsitteli diodilaserspektroskopiaan pohjautuvaa optista diagnostiikkaa. Optinen mittaus voidaan tehdä hyvin nopeasti, jopa miljoonia kertoja sekunnissa. Tuosta pienestä valovoirnakkuuden alenemasta voidaan laskea, kuinka paljon näyteastiassa on happea. tietokone KAASUN MITTAUS VALOLLA Valon värin määrää aallonpituus. 6/2006 , ·······• .•.•. Laitteen on kyettävä mittaamaan noin yhden ppb-yksikön eroja NO-pitoisuudessa. Jokaisella atomilla ja molekyylillä on kyky absorboida tietyn väristä valoa, riippuen aineen atomitason rakenteesta. Valon absorption happikaasuun voimme havaita siten, että valon voimakkuus alenee, kun se kulkee kaasunäytteen läpi. Tämän vuoksi diodilaserpohjaisissa kaasumittauksissa käytetään useimmiten infrapuna-alueen säteilyä. Tampereen teknillisen yliopiston optiikan laboratorio on mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan maksimaalisen hapenottokyvyn mittausta diodilasereihin pohjautuvalla tekniikalla. Näin nopea mittaus kertoo pitoisuuden muutokset välittömästi reaaliajassa. Optisella mittauksella voidaan päästä myös hyvään havaintoherkkyyteen ilman usein toistuvia kalibrointeja. ;. Tällaisille pienikokoisille hivenkaasumittareille olisi merkittävää kysyntää. Tämä vastaa väriskaalaa violetista tumman punaiseen, kuten sateenkaaressa. Kaasu pitoisuuden optisessa mittauksessa tulee aluksi tietää, minkä kaasun pitoisuus halutaan määrittää. Pienen koon lisäksi diodilasereilla on myös toinen hyvä ominaisuus ne muuntavat tehokkaasti sähköä valoksi, joten niitä voidaan käyttää akuilla tai paristoilla toimivissa kannettavissa laitteissa. Mittalaitteen on oltava erittäin herkkä,jotta esimerkiksi astmaatikon uloshengitysilman NO-pitoisuus voidaan luotettavasti havaita. Tutkimuslaboratorioissa perinteisesti käytetyt mittalaitteet voivat olla tätäkin herkempiä, mutta ne ovat varsin kalliita ja usein työläitä käyttää. Toisin sanoen, ne eivät absorboi näkyvää valoa. Nämä laitteet ovat tosin vielä kalliita. Diodilaserit ovat nuppineulan päätäkin pienempiä valonlähteitä
Koeryhmä osallistui kahden vuoden yksilölliseen UIKUNTA & TIEDE 43 • 6/ 2006 87. Kai Savosen johdolla tehty tutkimus voitti ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2006 -kilpailussa. Neuvontapalveluita saaneet henkilöt käyttivät 2,5 vuoden seurannassa vähemmän normaaleja kunnallisia kotihoitopalveluja kuin kontrolliryhmään kuuluneet henkilöt. Verenpainetaudiksi määriteltiin lepomittauksessa systolinen verenpaine ;:,: 140 mmHg, diastolinen verenpaine ;:,: 90 mmHg tai verenpainelääkkeen käyttö. .. SAVOSEN TUTKIMUSRVHMALLE Uusi yksinkertainen ja turvallinen tapa arvioida kuolemanvaaraa verenpainetautia sairastavilla Kai Savosen johdolla tehty tutkimus osoittaa, että uudella rasituskoemuuttujalla voidaan ennustaa verenpainetautia sairastavien miehien ennenaikaista kuolleisuutta. Tutkimus osoitti, että liikuntaneuvontapalvelut hyödyttivät niitä iäkkäitä henkilöitä, joilla oli jo havaittu liikkumiskyvyn ongelmia. Uusi rasituskoemuuttuja (WL 100) kuvaa sydänja verenkiertoelimistön kuntoa ja henkilön suorituskykyä syketaajuudella 100 lyöntiä/ minuutti. Bonsdorfin johdolla tehdyssä tutkimuksessa. .. Uusi muuttuja oli toiseksi vahvin sydänja verisuonisairauksien sekä sepelvaltimosairauksien kuolleisuuden ennustaja tupakoinnin jälkeen. Matala WLl00 tarkoittaa, että verenpainetautia sairastava henkilö tarvitsee normaalikäytäntöä aktiivisempaa hoitoa ja seurantaa. VUODEN LIIKUNTALAAKETIETEELLINEN TUTKIMUS 2006 -KILPAILUN VOITTO KAI .. 1) Kai Savonen, 1) Timo Lakka, 1,2) Jari Laukkanen, 1) Tuomas Rauramaa, 2) Jukka T Salonen, 1 J Rainer Rauramaa Suorituskyky syketaajuudella 100 /yöntiä/min ja kuolleisuus verenpainetaudissa 1) Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, 2) Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto. Hyvätasoisen kilpailun muut palkinnot myönnettiin Mikaela von Bonsdorfille, Katja Wallerille ja Sirpa Mustalammelle. Tutkimuksen kohteena oli edustava väestöotos 42-61 vuotiaita verenpainetautia sairastavia miehiä, joille tehtiin maksimaalinen rasituskoe polkupyöräToinen sija Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2005 kilpailussa: Kevyellä liikuntaneuvonnalla voidaan parantaa iäkkäiden kykyä selviytyä päivittäisten asioiden hoidosta ja vähentää kotihoitopalvelujen tarvetta Suhteellisen kevyiden liikuntaneuvontapalvelujen järjestäminen perusterveydenhuollossa voisi ennaltaehkäistä tai lykätä vaativien ja kalliiden terveydenhuollonpalveluiden käyttöä iäkkäillä kroonisesti sairailla inaktiivisilla henkilöillä todetaan Mikaela von ergometrillä. Verenpainetauti on Suomessa merkittävä kansansairaus, joten tuloksella on kansanterveydellistä merkitystä. Se on yksinkertainen ja turvallinen tapa arvioida kuolemanvaaraa verenpainetautia sairastavilla. Vuoden paras liikuntalääketieteellinen tutkimus -palkinnon ja 1000 euron stipendin voitti Kai Savosen tutkimusryhmä. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntaneuvonnan vaikutusta iäkkäiden henkilöiden päivittäisten asioiden hoitamiskykyyn sekä kotihoitopalvelujen käyttöön. Vierumäellä pidettävän Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports kongressin yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 38 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta
010 778 6606, tiina.heinonen@lts.fi 88 LIIKUNTA& TIEDE 43, 6/2006 WHO PALKITSI KKI-OHJELMAN Maailmanterveysjärjestö WHO on palkinnut Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Counteracting Obesity Award -palkinnolla. Vähäinen liikunta on eräs lihavuuteen johtava tekijä. Tulokset olivat samansuuntaiset identtisillä ja ei-identtisillä kaksosilla. TERVEEA1A1,4· (/ , ks 1 Teksti: Eeva Tulisalo Liiku Terveemmäksi 2007: TEEMANA AKTIIVISET TVOPAIKAT Liiku Terveemmäksi -päivä on kaikkien suomalaisten yhteinen liikuntapäivä. Neuvontaan kuului yksi käynti fysioterapeutin luona, jonka jälkeen annettiin liikuntaneuvontaa puhelimitse noin neljän kuukauden välein. Tänä vuonna määrä kaksinkertaistui. Tiina Henonen p. Teemalla ei haluta sulkea ketään pois vaan työpaikka ymmärretään laajasti. Vuoden 2007 Liiku Terveemmäksi -päivän teemana on "Aktiiviset työpaikat". Maailmanlaajuisesti vietettävä liikuntapäivä Move for Health sai alkunsa Maailman terveysjärjestön WHO:n aloitteesta vuonna 2002. 1) Katja Waller, 2) Jaakko Kaprio, 1) Urho M. Liikkujien määrä nousi viime vuoden arvioidusta 59 000 liikkujasta jo 80 000 terveysliikku jaan. Suomessa Liiku Terveemmäksi -päivän vietto on vakiintumassa. Kujala Pitkäaikaisen liikunnan vaikutus metabolisiin riskitekijöihin kaksosilla 1) Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 2) Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto Lisätietoja. Tunnustus suomalaiselle terveysliikunnan kehittämiselle KKI-ohjelman puheenjohtaja, liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä toteaa, että KKI-ohjelman palkitseminen kansainvälisellä tunnustuksella on samalla vahvistus Suomen valitsemalle terveysliikunnan kehittämisen mallille. Jollekin se on koti, päiväkoti tai vanhainkoti, toiselle taas koulu, tehdas, toimisto, laitos tai vaikkapa metsä tai maatila. 1) von Bonsdorff M, 1) Leinonen R, 2) Kujala UM, 1) Heikkinen E, 1) Törmäkangas T, 1) Hirvensalo M, 1) Rasinaho M, 3) Karhula S, 1) Mänty M, 1) Rantanen T Liikuntaneuvonnan vaikutus päivittäisiin toimintoihin Ja kotihoitopalvelujen käyttöön iäkkäillä henkilöillä: 2 vuoden satunnaistettu kontrolloitu tutkimus 1) Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2) Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 3) Sosiaalija terveyspalvelukeskus, Jyväskylän kaupunki Kolmas sija Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2005 -kilpailussa Säännöllinen ja pitkäaikainen liikunta hidastaa painonnousua ja vyötärönympäryksen kasvua perintötekijöistä riippumatta Pitkäaikainen liikunnan harrastaminen aikuisiällä hidastaa painonnousua, suojaa vyötärönympäryksen kasvamiselta ja vähentää poikkeavaa sokerinsietokykyä todetaan Katja Wallerin johdolla tehdyssä tutkimuksessa. WHO palkitsee KKI-ohjelman aikuisten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä. Palkinto luovutettiin 11.11. Pääasia on saada kaikki halukkaat mukaan liikkumaan Liiku Terveemmäksi -päivän tarkoituksena on kertoa ihmisille liikunnan terveysvaikutuksista, esitellä eri paikkakuntien liikuntamahdollisuuksia niin lajeja kuin paikkojakin sekä innostaa kaikkia ihmisiä liikkumaan terveemmäksi eli liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi. Liikunnan harrastamisen tulee kuitenkin jatkua varsin säännöllisenä, jotta sen aikaansaamat terveysvaikutukset säilyvät. Tutkimuksessa suljettiin pois perintötekijöiden vaikutus lihavuuteen siten, että tutkimukseen valittiin mukaan 42 kaksosparia, joissa toinen kaksosista ei harrastanut liikuntaa ja toinen liikkui säännöllisesti kolmenkymmenen vuoden ajan. Erityishuomio kohdistuu arkiliikuntaan ja aiemmin liikuntaa harrastamattomien osallistumiskynnyksen madaltamiseen. ,·. liikuntaneuvontaan. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä ovat tiiviisti mukana myös liikuntaja kansanterveysjärjestöt, kunnat sekä muut liikuntaja terveysalan toimijat. Terveysliikunnan kehittäminen pohjautuu Suomessa vahvaan ministeriötason yhteistyöhön liikuntaja terveyssektorien välillä. Palkinto on tunnustus muun muassa KKI-ohjelman Tartu tilaisuuteen -liikuntaja painonhallintakokonaisuudelle, jota KKI-ohjelma alkoi toteuttaa vuonna 2005. Lihavuus on eräs maailman suurimpia terveysongelmia. Istanbulissa WHO:n järjestämän yli 50 Euroopan maan ja sen lähialueiden ministerikokouksen yhteydessä. Vuonna 2005 päivän Internet -kalenteriin rekisteröityjä tapahtumia oli reilu sata. Lisätietoja Liiku Terveemmäksi -päivästä osoitteesta: http://www.liikuterveemmaksi.fi. Vuoden päätapahtumia olivat tällä kertaa Porukalla perheliikuntatapahtumat sekä Suomen Voimisteluliitto Svolin seurojen Liiku Terveemmäksi -kevätnäytökset. Kaksosparien joukosta seitsemällä ei-liikkuvalla henkilöllä oli tyypin II diabetes tai poikkeava sokerinsietokyky, kun taas yhdelläkään liikuntaa harrastavalla henkilöllä niitä ei ollut. Toimiva yhteistyöverkosto tavoittaa hyvin kansalaiset ja luo heille mahdollisuuksia terveysliikunnan lisäämiseen, mikä on tärkeätä myös painonhallinnassa. Lisäksi koeryhmään kuuluvilla henkilöillä oli mahdollisuus osallistua kahteen luentoon, joiden aiheina oli ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäiseminen. Pyöräilyviikko ja Työpaikkojen terveysliikuntapäivä olivat mukana. Myös mm. Tutkimustulokset pitävät paikkansa vaikka geenien ja lapsuuden ympäristön vaikutukset otettaisiin huomioon
Ansiomerkit luovuttivat kansanedustaja Suvi Linden ja johtaja Raija Mattila opetusministeriöstä. SUOMEN UIMALIITTO Sat11 11lt1111n11 ,906-:1006 Suomen Uimaliitto palkitsi ansioitunutta uimaväkeä pääjuhlassaan 11.11. Uimaliitto korostaa uimataidon ja yhteistyön merkitystä yhteiskunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran uusi virallinen englanninkielinen nimi on Finnish Society of Sport Sciences. Finlandiatalolla. Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Kari Keskiselle luovutettiin tilaisuudessa Suomen Uimaliiton ansiomerkki ja Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi. Hän on johtanut Seuraa vuodesta 2002. Kuvassa osa Suomen Uimaliiton ansiomerkin saajista; vasemmalta Juhani Karmanheimo, Kari L. Juhlavuoden päätapahtumia ovat olleet mm. Voimme nauttia hyvistä vesiliikunnan olosuhteista maassamme, kokea liikunnan riemua ja vaalia terveyttä kuntoilemalla vedessä, todetaan liiton juhla viestissä. liikuntatieteellinen Seura f innish Society af Sport Sciences -il KARI KESKISELLE SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIORISTI 100-vuotista taivaltaan juhliva Suomen Uimaliitto palkitsi ansioitunutta uimaväkeä pääjuhlassaan 11.11. maaliskuussa urheilumuseossa avattu juhlanäyttely Uinnista eväät elämään, historiikki Sata altaassa, kesäkuussa Rollouinnit Turussa ja lyhyen radan SM-uinnit Oulussa. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 89. Liikuntatieteellisen Seuran hallitus vuonna 2007, katso www.lts.fi. Keskinen, Mauri Kiiski, Matti Kivinen, Olavi Lehtinen Tarja Liljeström, Ulla Lucenius, Vesa Martikkala ja Kari Miettinen. PAULI VUOLLE JATKAA LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN PUHEENJOHTAJANA Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Pauli Vuolle valittiin 31.10. Vuoden huipensi Mäkelänrinteen uintikeskuksessa joulukuun 7.-11. Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2007. Varapuheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen liikuntapsykologian professori Taru Lintunen. järjestetyt lyhyen radan EM-uinnit
Hän on kokonaisvaltainen johtaja. Urheiluliiton koulutuspäällikköpestin ja Los Pacosin toiminnan johtajuuden jälkeen Ilkasta tuli 1976 Vierumäen pitkäaikaisin johtaja. 6/2006 pilaitoksen ja liikuntamatkailukeskuksen johtajan. Olympiakomitean puheenjohtaja sai juoda tv-ruudussa mitalikahveja, jakaa Sisupuukkoja ja toisaalta selitellä välillä suomalaisten menestymättömyyttä. Teksti: Pekka Aaltonen Tapani likka, 65, on monelle tv-tuttu urheilujohtajavuosiltaan. Työhuonetta ja asuntoa hänellä ei ole enää opistolla. Ilkka aloitti työuransa Vierumäellä opettajana 1967 valmistuttuaan Jyväskylästä liikuntakasvatuksen kandidaatiksi. · Vierumäellä likka on "Rehtori" lopun ikäänsä, vaikka virka siirtyi marraskuun alussa Erkka Westerlundille. Työ kauli hänestä suuren opLIIKUNTA & TIEDE 43. Sitä ei Ilkka itsekään kiellä. Tuntemattomampi on rehtori likka, joka on rakentanut 30 vuoden aikana , Suomen urheiluopistosta komean liikunta-alan oppilaitoksen. Niin on ollut alusta alkaen. Eikä pelottanut mikään, Ilkka naurahtaa nyt. 90 piskelijat ja henkilökunta puhuttelevat Ilkkaa rehtoriksi. Ilkka oli silloin 35vuotias. Silloin siirryn reserviin, Ilkka määrittelee eläköitymistään.. Siihen opiskelut jäivätkin, sillä Ilkan vauhti on ollut kovaa. Tehtaiden varjossaJämsänkoskella ja Jämsässä Ilkka kasvoi patruuna johtamiseen. Hän on Vierumäen palkkalistoilla vielä vuodenvaihteeseen. Sen jäljet näkyvät hänen työtavoissaan
210 opintopisteen "Degree Programme in Sports and Leisure Management" tutkinnon opiskelu tapahtuu kokonaan englanniksi. Erityisesti Yhdysvalloista ja Kanadasta on ollut kiinnostusta kurssille, jonka yhtenä opettajana ja ohjelmajohtajana on toiminut uusi rehtori, jääkiekkomaajoukkueen entinen päävalmentaja Erkka Westerlund. Olemme urheilun käytännön osaamiskeskus, Ilkka tiivistää. 1966 valmistunut pieni uimahalli ja 1974 noussut pyöreä urheiluhalli edustivat urheilurakentamisen huippua. Papparavuodet Ilkka viettää vartin päässä Vierumäeltä Heinolan keskustassa Kymijoen rannalla. Ilkan jättäessä avaimet Westerlundille opisto on kasvanut 15 liikunta-alan ammattitutkinnon oppilaitokseksi. Ammattikorkeakouluopintojen lisäksi tarjolla on johtamis-, liikuntapaikka-alan, hieroja-, ohjaaja-, valmentajaja mediakoulutusta. Lisätietoja: Jan Rydman lieteen päivien pääsihteeri Sähköposti: jan.rydman@tsv.fi LIIKUNTA & TIEDE 43. Aktiiviurheilijoiden suosiossa on ollut liikuntaneuvojan kurssi. Vierumäki suunnittelee ylemmän ammattikorkeatutkinnon aloittamista 2008. Vierumäki aloitti yhteistyön Haaga-instituutin ammattikorkeakoulun kanssa 2001. Huikeasta rakentamisesta huolimatta Ilkalla on selvä näkemys Vierumäestä. 1976 Ilkalla oli käsissään pieni intiimi yhteisö. Kaksivuotista liikunnanohjaajakurssia kävi 44 oppilasta. Ohjelma on luettavissa internetissä osoitteessa www.tieteenpaivat.fi, jonne sitä myös päivitetään. Professori Paavo Komin johdolla tarkastellaan mitkä tekijät määrittävät ihmisen suorituskykyä. Nykyiset liikunnanohjaajat suorittavat 3,5-vuotisen ammattikorkeakouluopinnot. Geenimanipulaatiolla yli suorituskyvyn rajojen. Ei liitoissa ehditä pohtia uuden etsimistä. Kolmivuotinen kurssi on mukautettu jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden kilpailutoimintaan. Valtiot varjelevat mustasukkaisesti rajojaan, eikä Euroopan integraatio ole niitä poistanut, vaikkakin madaltanut. Se kuvaa tiedettä, joka pyrkii jatkuvasti laajentamaan tietämyksemme rajoja. Ylpeyttä aiheuttaa mm. Koulutus on päätehtävä, vaikka joku voi luulla, että tämä on vapaa-aikakeskus. TIETEEN PAIVAT Ilkka ei ole turhan vaatimaton kehuessaan Vierumäen opetuksen tasoa. Tieteen päivien avajaisissa 10.1. 6/2006 91. Vierumäki ei kuitenkaan pyrijyväskylän tontille tieteen tekoon. Jääkiekkoon suuntautunut koulutus on kerännyt Vierumäelle opiskelijoita 15 eri kansakunnasta. Myös ihmisyksilöllä on omat fyysiset ja henkiset rajansa, eivätkä niidenkään loukkaukset jää vaille seurauksia. Yksi ylpeyden aiheista on Vierumäen liikuntainstituutin kansainvälinen liikunnan ammattikorkeakoulututkinto. yliopiston päärakennuksessa klo 10-12. Vierumäen liikuntalääketieteen instituutin johtaja Tommi Vasankari hoitaa siellä 5-vuotista terveysliikunnan professuuria. Tieteen päivien 2007 yleisotsikkona on Rajalla. Tutkimusja kehitystyö vahvistui, kun Kari Puronaho siirtyi Jyväskylästä Vierumäelle. Kasvuaikeet vierailivat enintään Ilkan päiväunissa. Urheiluopiston ympärillä Vierumäen alueesta on kasvanut liikuntamatkailun ykköspaikka Suomessa. Me tutkimme ja autamme liittoja. Painettua ohjelmaa voi tilata osoitteesta tilaukset@ tsv.fi Joka toinen vuosi pidettävien Tieteen päivien järjestäjinä ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta ja Suomen Kulttuurirahasto. puhuu professoreiden Ilkka Niiniluoto ja Georgina Mace lisäksi ulkoministeri, dosentti Erkki Tuomioja. Kun Vierumäki 2020 -hanke on toteutunut, urheiluopisto voi majoittaa 2 500-3 000 asiakasta. Vierumäen palveluista ovat etusijalla omistaja-asiakkaat. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska kartoittaa arkipäivämme liikkumattomuuden monia kansansairauksia lisääviä vaikutuksia; olemmeko jo ylittäneet kriittisen rajan. Fyysisen suorituskyvyn rajapintoja kartoitetaan torstaina 11.1. Urheiluopisto säilyy käytännön läheisenä oppilaitoksena. Vierumäkeläisten keskuudessa on tekeillä neljä väitöskirjaa. Professori Bengt Saltin Kööpenhaminan yliopistosta kertoo onko geenimanipulaation käyttö rajojen ylittämiseksi todellinen uhka. Kasvu jatkuu vielä pitkään. Samalla Vierumäestä on kehittynyt liikuntamatkailun ikoni. Sen lisäksi opistolla oli voimistelusali, urheilukenttä ja komeaa kangasmaastoa. Teeman puitteissa esitellään erityisesti raja-aitoja ylittävää tutkimusta, mutta myös sekä konkreettisiin että aineettomiin rajoihin liittyviä aiheita. Hyväksytyssä kaavassa on uutta rakennusoikeutta yhteensä noin 200 000 kerrosneliömetriä. Alueella on 1 650 vuodepaikkaa ja loma-asuntoja noin 200. Opistoa hallinnoivan kannatusosakeyhtiön suurin osakas onJääkiekkosäätiö (52,52 prosenttia). Jo ensi vuonna Vierumäelle nousevat päärakennukseen liittyvä kolmas torni, nykyaikainen uimahalli ja Euroopan uudenaikaisin ampumahalli. yhteistyö Turun yliopiston kanssa. Sen lisäksi urheilujärjestöistä omistajiin kuuluvat alle kymmenen prosentin osuudella Koripallosäätiö, Taitoluisteluliitto, Svoli ja Uimaliiton Tuki. Oppilaitoksella on valmiudet toteuttaa sekin englanninkielisenä. Vuodepaikkoja Vierumäellä oli noin 150. FYYSISEN SUORITUSKYVYN RAJOILLA Tieteen päivät järjestetään keskiviikosta sunnuntaihin 10.-14.1.2007 Helsingissä, keskuspaikkana Helsingin yliopiston päärakennus
Tällaisena kirja voi toimia uusien fitness-sauvailijoiden sekä 20-30plus liikkujien innostajana. Seuran vuosikirjoissa teema onkin ollut miltei aina näkyvä, muttei hallitseva. ISBN 951-796-464-1. Lihaskuntoa ja tasapainoa kohentavia sauvajumppaliikkeitä jää kaipaamaan. Kaikki kirjoittajat ovat tällä kertaa akateemisen koulutuksen suorittaneita. Sirpa Arvonen, KM Liikuntapalvelujohtaja Kisakallion Urheiluopisto Sähköposti: sirpa.arvonen@kisakallio.fi Teksti: Arto Nevala VETTA JA VAHAN MUUTAKIN Heikki Roiko-Jokela & Esa Sironen (toim.), Alussa oli vesi. Tehokas sauvakävely -kirjan kirjoittaja Marko Kantaneva pääsi mukaan sauvakävelyn kehittelytyöhön ollessaan opiskelijana Vierumäen Urheiluopistossa ja nyt kirjoittajan sauvat viuhuvat Keski-Euroopan fitnessmarkkinoilla. Keväällä julkaistun liikuntagallupin mukaan lajin suosio ei ole Suomessa osoittanut vieläkään hiipumisen merkkejä. Kirjoittaja kertoo sauvakävelyn olevan tieteellisesti todistettu aidoksi ja tehokkaaksi kuntoilumetodiksi. LUETTUA Teksti: Sirpa Arvonen CATWALK SAUVAKAVELLEN! Tehokas sauvakävely. Kirjoittaja lupaa paljastaa sauvakävelyn salat. Tehokas sauvakävely -kirjassa suurta osaa näyttelevissä kuvissa esitellään katuja hiekkarantamuotia sekä uutta sauvamerkkiä. Sauvoitteleviin miehiin sekä 20-kesäisten tyttöjen joukkoonkin aletaan jo tottua. Yleisesti käytössä olevat liikuntasuositukset saavat kirjassa uusia tulkintoja, sillä kirjoittaja lupaa kuntatason säilyvän yhden kerran viikossa tehdyllä hengästyttävällä, vähintään 30 minuutin harjoituksella. Sauvakävelytekniikan oivaltamista kirjoittaja on selvästi pohtinut, mutta kävelyn biomekaniikan ymmärtämisen soisi kuultavan ohjeissa. Vuoden 2006 vuosikirja " ... Yli 35-vuotiaita kirjoittaja kehottaa aina käymään lääkärintarkastuksessa ennen sauvakävelyn aloittamista. Sauvan oikeaa mittaa on testattu yhden hengen koeryhmällä. Sauvavalmistaja vei lajin maailmalle osana Nordic Fitness -konseptia, ja Kantanevan uusi sauvaopas vaikuttaa olevan osa tätä maailman valloituksen markkinointiviestintää. Pääteemaan liittyy kuitenkin vain osa teoksen sisällöstä. Esa Sironen pitää tätä esipuheessa aiheellisesti julkaisijaseuran tavoitteiden kannalta tappiona, sillä maallikkokirjoittajien tuoreet näkökulmat jäävät nyt puuttumaan. Myös uusin vuosikirja sisältää niin tutkimusartikkeleita, kirja-arvosteluja kuin tapahtumauutisia. Sauvakävelyn suosio levisi Suomessa vauhdikkaimmin 50-65-vuotiaiden naisten keskuudessa ja lajin imago leimaantui tätienergiasta. S uomen urheiluhistoriallinen seura on tehnyt jo yli vuosikymmenen pioneerityötä, jonka oleellinen osa on ollut vuosikirjan julkaiseminen. 2006. Harjoitusohjelmien ymmärtämisessä tarvitsee varsinkin aloitteleva liikkuja sinnikkyyttä; jokainen jumppaliike pitää hakea numeron perusteella eri puolilta kirjaa. Sauvavoimisteluosiossa viitataan verryttelyyn ja lämmittelyyn, mutta liikeohjeissa keskitytään vain venyttelyyn. Kirja on perinteisesti ollut avoin erilaisille kirjoituksille ja erilaisille kirjoittajille. Kirja soveltuisi uuden sauvakävelymaan valloitukseen, mutta suomalaisille sauvakävelyn harrastajille kirja ei tarjoa uusia näkökulmia. Gummerus Kirjapaino; Jyväskylä. ISBN 951-846-295-x S auvakävelyn fanit ja uusinnokkaat ovat saaneet uuden oppaan. Suomessa sauvakävely levisi erilaisten verkostojen kautta; kansalaisja liikuntajärjestöt innostivat paikalliset vetäjät lajin puolestapuhujiksi. 92 LIIKUNTA & TIEDE 43. Mitä sitten aidolla tarkoitettaneenkaan 7 Tutkimustulosten johtopäätösten ja niistä johdettujen perustelujen olisi olettanut olevan enemmän esillä kuin vain 1/3-sivun listana, jossa lähteitä ei mainita. 612006 Kirja vaikuttaa kiireesti kootulta, sillä monia epäjohdonmukaisuuksia löytyy ohjeistuksista. Sauvakävelyn vaikutuksia kuvataan kuntosaliliikkeenä tunnetun kulmasoudun piirroskuvalla, eikä sen yhteyttä sauvakävelyyn mitenkään selitetä. Sauvakävelyn salat. Millä ehdoilla askelta kannattaa yrittää pidentää. virittyy kansatietee!lis-teologisesti veden äärelle". Kirja esittelee sauvakävelyn perustiedot lajin aloittajille, mutta teholiikkujen sauvakäyttöön kaipaisi lisää hienosäätöä. Sauvavalmistajat ja fitness-saralla työskentelevät ovat halunneet vaikuttaa lajin imagoon alusta asti markkinointiviestinnällä. Marko Kantaneva, Docendo Finland Oy. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2006. Atena Kustannus Oy. Kantanevan uskoa ja lajiin sitoutumista täytyy ihailla, sillä tämä on jo häneltä neljäs suurin piirtein samansisältöinen sauvakävelyopas. Sauvakävelymainoksissa on alusta asti viiletetty sauvoja puristavien mannekiinien joukolla
Myös urheilukulttuurin paikalliset vivahteet ja perinteisen penkkiurheilijan muuttumisen osallistuvaksi virtuaaliurheilijaksi tulevat kirjassa käsitellyiksi. kulmasta. Lääkäriksi sittemmin lukenut ruotsalaisnuorukainen kisaili korkeushyppääjänä Helsingin olympialaisissa 1952, ja ikämiehenä hän valvoo uuden polven kilpailijoita urheilusysteemin ylimmissä lääketieteellisissä komiteoissa. Claudio Tamburrini ja Torbjörn Tännsjö (toim.): Genetic Technology and Sport. Edellä mainittujen lisäksi vuosikirja-artikkeleissa käsitellään vielä jalkapalloa, jääkiekkoa ja parkouria. Tämä lähestymistapa onkin jäänyt viime aikojen keskustelussa dopingpainotuksen varjoon. Toinen vuosikirjan hallitseva teema on yleisurheilu. Kolmas yleisurheilua tu tkaileva artikkeli on Erkki Vettenniemen oivaltava erittely urheilumuodon historian kirjoittamisen perinteestä. Oman lisämausteensa paikalliseen uimakulttuurin kehitykseen toi vesien saastuminen, jonka seurauksena "välillä kroolattiin läpi sellupaalujen niin että rapa roiskui". Uskontotutkija Mikael Lindfeltin Harri Salimäen Tahko Pihkala -väitöskirjaan perustuva analyysi uskonnon ja urheilun välisestä suhteesta taasen nostaa esiin poikkeavia ja kriittisiä näkökulmia. Samalla päättyi vaihe, jossa "suomenkielisen työväestön vasemman laidan" ihmisillä oli oma kesäpaikka lähes keskellä Helsinkiä. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 93. Routledge 2005. 381 s. He ovatkin taas tehneet hyvää jälkeä sisäisessä teemoittamisessa, kuvituksessa, ulkoasun suunnittelussa ja englanninkielisissä tiivistelmissä. Nordic Council for Alcohol and Drug Research 2005. Hän löytää siitä peräti yhdeksän näkökulmaa, jotka ulottuvat perinteisistä numerotai järjestöhistorioista aina ruumiintekniikoiden tai dopingin historiaan. Ethical Questions. University of California Press 2005. Kirjojen oivaltavat kansiteemat kertovat mielestäni eniten toimittajien luovuudesta, mielikuvituksesta ja paneutumisesta. Tämä ilmenee esimerkiksi Erkki Vasaran edellisessä (vuoden 2005) vuosikirjassa julkaisemasta analyysistä. Moni-ilmeinen, jopa rönsyilevä, sisältö ei toki ole huono asia, vaan kertoo ennemminkin urheiluhistorian kentän laajuudesta. Mikko Leinonen taas analysoi suomalaisen kestävyysjuoksun 1970-luvun kultakautta erityisesti valmennuksen eri osa-alueiden näköTeksti: Erkki Vettenniemi .. Alberto Bouroncle ja Sari Rauhamäki (toim.): Sport and Substance Use in Nordic Countries. Michaela Bränn puolestaan valottaa kiinnostavasti vähän tunnettua purjehduspaviljonkikulttuuria Suomessa 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Ljungqvistin artikkeli avaa antologian Genetic Technology and Sport. Sitä paitsi taitaa löytyä hyvin vähän jos ollenkaan teemoja, joiden varaan yli 250-sivuisen vuosikirjan voisi rakentaa. Vesiartikkelien sarjan aloittaa Kimmo Seppäsen ja Tero Matkanimen pienoishistoria Kuusankosken uintipaikkojen kehityksestä. Antti Linnan ja Simo Laakkosen artikkelikin käsittelee meren liittyvää vapaa-ajanviettoa. Niinpä vuosikirja yltää hyvin vastaavien pohjoismaisten julkaisujen tasolle. Onneksi niin on nytkin. osa teosta. Tällaisten uusien avausten esittäminen on usein kuulunut urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjan luonteeseen. SKDL:n Helsingin kunnallisjärjestön ylläpitämästä Vasikkasaaren kesämajayhdyskunnasta tuli kirjoittajien sanoin kaupunkilaisten merellinen kesäparatiisi sotavuosien jälkeen lisääntyneen vapaa-ajan myötä. Perusselvityksen lisäksi paviljonkien kytkeytyminen suomalaisen arkkitehtuurin muutoksiin tai purjehdusseurojen rooli urheiluelämän ja yhdistyskentän muotoutumisessa kaipaisivat kirjoittajan mukaan vielä kovasti lisätutkimusta. 223 s. Kehityssuuntahan on tuttu niin suurista kansainvälisistä kuin puhtaasti kansallisistakin lajeista. Leinonen huomauttaa, että monet myöhemmin kielletyistä aineista ja menetelmistä olivat 1970-luvulla sallittuja ja ilmeisen yleisessä käytössä. Varhaisista uimahuoneista siirryttiin yhteiskunnallista luokkajakoa seurailleiden uimalaitosten kautta kaikille yhteiseen kunnalliseen uimahalliin 1970-luvun alussa. 202 s. Rejuvenation, Aphrodisia, Doping. Arto Nevala Erikoistutkija, dosentti Joensuun yliopisto Sähköposti: arto.nevala@joensuu.fi GEENEISTA, DOPINGISTA JA KESKUSTELUN VAIKEUDESTA John Hoberman: Testosterone Dreams. Taloussektorin korostuminen kansainvälisessä yleisurheilussa on joka tapauksessa laittamassa koetukselle esimerkiksi tyypillisen suomalaisen perinteen järjestää ammattilaisurheilukilpailut pääosin amatöörivoimin. Saaren siirtyminen puolustusministeriöltä Helsingin kaupungille 1960-luvun alussa johti kuitenkin mökkiläisten häätöön liian arvokkaaksi katsotulta alueelta. K un Arne Ljungqvist kirjoittaa dopingista "kuolettavana uhkana" ja esittää, että sitä vastaan suunnattu taistelu yhdistää koko urheilevan maailman, hän on epäilemättä tosissaan liikkeellä. Vippaskonstien ohella urheilun moraalisesti puhdasta "suurta kertomusta" uhkasi tuolloin vielä amatööriyden kriisi. Kalle Virtapohja osoittaa, kuinka laji on viime vuosikymmeninä muokannut sääntöjä ja käytäntöjä ennen kaikkea kaupallisuuden ja mediajulkisuuden osoittamaan suuntaan
Unelma ikuisesta potenssista Dopingpykälien anakronistisuus korostuuJohn Hobermanin tuoreimmassakin teoksessa. Ainakaan urheiluliikkeen ulkopuolinen etiikka ei siihen lupaa myönnä, eikä himoittua tietoa tule edes valmennusportaalle herumaan muuten kuin rikoksen kautta. Sen toivotti urheilukentille jo tervetulleeksi Andy Miah pioneeriteoksessaan Genetically Modified Athletes, jonka esittelin melko tuoreeltaan Suomessa (HS 26.2.2005). Kulttuuriset edellytykset vain puuttuivat: vielä ei voitu ajatella, että katumainokset kirkuisivat erektion olevan "jokamiehen oikeus", kuten Suomessa tapahtui kesällä 2005. Mainitsen nyt joitakin tämän rintaman epäloogisuuksia. Muilla kirjoittajilla on aivan riittävästi mahdollisuuksia osoittaa dopinginvastaisten ristiretkien nurinkurisuus. Tämä oli sanonut geenejä koskevalla informaatiolla olevan jännittävää käyttöä urheiluvalmennuksessa, mikä on tietysti täysin totta, ja mikä samalla vahvistaa, kuinka sokeita urheilujohtajat omalle retoriikalleen ovat. Hobermanin mukaan kilpaurheilussa koettiin pelkkä johdanto "inhimillisen identiteetin ennennäkemättömään kriisiin". Entä mihin etiikkaan vedoten dopingaineita nuuskivat laboratoriot aikovat päästä noin vain käsiksi geneettiseen informaatioon. Kun sairauksia ryhdytään hoitamaan menetelmin, jotka aiheuttavat geeniperimän muutoksia jälkeläisissäkin, kieltääkö urheiluväki näiltä osanoton kilpailuihin. Esimerkiksi urheiluvalmennuksen hän olettaa vakavoituneen vasta 1930-luvulla. Kanadalainen Angela Schneider kysyy, mitä "ei-terapeuttinen" valmennusapu oikeastaan tarkoittaa. Lääketieteelliset edellytykset testosteronin laajamittaiselle käyttöönotolle olivat olemassa jo pari sukupolvea sitten. Puhetapa on perinteisen manikealainen: uudet demonit uhkaavat taas tahrata viatonta urheilua. Missä pisteessä loppuu terapia ja mistä alkaa suorituskyvyn viritys. Nämä huomiot soveltuvat myös geeniteknologiaan. Urheilijatkin palauttavat suorituksen jälkeen hormonaalisen tasapainonsa vain ennalleen. Arto Tiihonen puolestaan ihmettelee dopingista käydyn keskustelun niukkuutta kirjassa Sport and Substance Usein Nordic Countries. Urheilusta ja nautinta-aineista puhutaan pohjoismaisittain siinä antologiassa, jossa Arto Tiihonen on mukana, mutta ilman että yksikään kirjoittaja hyödyntäisi Texasin yliopiston tutkijan John Hobermanin teosta Mona! Engines (1992). Historioitsijana ajattelen tietenkin Hobermanin tavoin, että Hemohesin pesä löytyy 1800-luvulta. Tällä kertaa brittitutkija muistuttaa Kansainvälisen Olympiakomitean johtajan Jacques Roggen kommentista vuodelta 2001. Testosterone Dreams on mieshormonin kulttuurihistoria, jossa analysoidaan niitä pelkoja ja ennen kaikkea toiveita, joita hormonihoitoihin on liitetty. Se ei siis estänyt haaveilemasta geeniteknologian valjastamisesta olympiavankkureiden eteen. Kilpailuvietin vaikutukset olivat nähtävissä jo tuolloin; kehitystä on tapahtunut vain keinovalikoiman laajentumisen myötä. Tietysti "terapia" kuuluisi lainausmerkkeihin, sillä siinä vaiheessa kun normiksi otetaan viriileimmän ikävaiheen taso ja hormonikäyrien luontainen hiipuminen rinnastetaan sairauteen, silloin on saavutettu tulosurheilua hallitseva mentaliteetti. Tästä ironiasta huolimatta pidän kohtuullisena myönnytyksenä, että Ljungqvistin moralisoiva teksti saa aloittaa mainitun artikkelikokoelman. Norjalainen Gunnar Breivik viimein mainitsee, miten tiede ja teknologia ovat aikojen alusta ohjanneet modernia urheilua, mistä johtuen doping on asetettava sen ytimeen ja jätettävä löysät puheet lieveilmiöstä sikseen. Geenit tulevat entä sitten. Tiihosen omassa artikkelissa tulkitaan Lahden dopinghiihtoja miestutgenetic technology and sport Hhka,IQ1H$1i!lrn ( -~~T-,W-lonjOfDTIM,jO kimuksen näkökulmasta. Ketä vastaan ja millä tavalla he olisivat syyllistyneet huijaukseen. Päätelmien rakentumista on hauska seurata (teksti perustuu Tiihosen väitöskirjaan) ja ihailtavana pidän tekijän halua selvittää hiihtäjien lankeemus oman tieteenalan työvälineillä. Vanhenemisesta tehdään tuota pikaa "oireeton kokemus", sillä tehok. Rogge on mieluusti markkinoinut itseään dopingin vihollisena n:o 1. Tällaisia lapsuksia paikkaa tanskalainen Verner Möller, joka huomauttaa, kuinka ihmisruumiista vallitsi "mekanistinen näkemys" kilpapyöräilyssä jo toistasataa vuotta sitten, ja kuinka tätä urheilumuotoa ravistelevat skandaalit todistavat koko modernin edistysuskon kriisistä. Niin sanottu geenidoping on sittemmin virallisesti kielletty, kuten tunnettua, ja moraalisen paniikin kaikuja on esiintynyt tässäkin lehdessä (L&:T 4/2002), 94 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 hiljattain myös Suomen Kuvalehdessä (8/2006), jonka haastattelema urheilulääkäri tiesi tilanteen olevan "erittäin pelottava". Mutta voiko mitään dialogia urheiluväen kanssa ikinä syntyä. Sitä voidaan kutsua pidäkkeettömän suorituksen ihanteeksi, jossa menestystä tavoitellaan kaikin kuviteltavissa olevin keinoin. Tällä hetkellä meilläkin ollaan seuraamassa Yhdysvaltoja siviilipuolen hormoniterapian suhteen. Yhdysvaltalaisen Alberto Bouronclen historiallinen katsaus on yleensä ottaen asiallinen, joskin juuri Hobermanin ignorointi johtaa paikoitellen harhaan. Ruotsalainen Torbjörn Tännsjö vuorostaan toteaa, kuinka kaikkien menetelmien salliminen lisäisi urheilun oikeudenmukaisuutta: enää eivät voittajat määräytyisi "geneettisen loton" nojalla. Omasta mielestään Ljungqvist ja kumppanit ovat kirkastamassa kilpaurheilun olemusta; mutta objektiivisesti tarkastellen he murentavat sen alkuperäisintä tarkoitusta
Uimaopetusja hengenpelastustyöhön liittyneiden järjestörakenteen murrosten selvittämisen lisäksi Kalervo Ilmasen teoksessa on kiinnostavasti esitelty uimaopetuksen muuttuneita menetelmiä. Täytyisikö testit näin ollen keskittää stadionien sijaan tanssi paikkoihin. Aina pinnalla -teos on ilmestynyt sopivasti samana vuonna kuin Suomen Uimaliiton (SUiL) 100-vuotishistoriikki "Sata altaassa" (Pertti Mustonen). Aktiiviurheilijoita heistä oli yksi, kun taas entinen aitajuoksija oli kilpavuosiensa jälkeen luennoinut korvausta vastaan dopingaineiden ja huumeiden vaaroista. Tutkimuksen dispositio on johdonmukainen, ja kronologiselle pohjalle rakennettu tarkastelutapa on toimiva. Englantilaisen Lincoln Allisonin mietteet geenikirjassa ovat lähitulevaisuuden suhteen miellyttävän rauhallisia. Kaikkia sektoreita toki yhdistää virtsanäytepurkin varjo, ja siksi lopetan Arne Ljungqvistin päätössanoihin, joiden mukaan voimakkain paine dopinginvastaisten sotatoimien tehostamiseen tulee urheilijoilta itseltään. ISBN 37-4676-3 S uomalaisen uinnin vaiheita on tutkittu tieteellisesti vain vähän. Jos on tarjolla lääke, silloin on kyse enää siitä, että hankitaan sopiva diagnoosi, joka mahdoilistaa terapiaksi kutsutun prosessin aloittamisen. Virallista pöytäkirjaaineistoa elävöittävät lukuisat mutta silti tarkasti kohdennetut haastattelut. Tämähän herättää kysymyksen siitä, kuka sitä kamaa sitten oikein käyttää. Kilpaurheilun tosiasialliset käytännöt ovat vahvistaneet, kuinka vaikeaa on erottaa terveyden ylläpitoa suorituskyvyn kehittämisestä. Miltä siis näyttää urheilusuorituksen manipuloinnin tarina 2000-luvulla. Ne ovat Hobermanin sanoin nostalgisia fantasioita. Dosentti Kalervo Ilmasen teos "Aina pinnalla. Tuleeko geeniteknologia todella mullistamaan urheilun, täyttääkö vai tyhjentääkö tämä käänne katsomon. Urheilusta ei ole enää aikoihin voitu puhua yksikössä: olympiaurheilut kahlaavat ojan ja allikon välillä, jalkapallon ja tenniksen suunnilla sirkus jatkuu vanhaan malliin, paikallistason kisailut ovat irronneet huippu-urheilun helmoista. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 612006 95. Teoksen sisällöstä tarkkoine lähdeviitteineen hyötyvät sekä tutkijat että SUH:n toimintoihin kytkeytyneet henkilöt: tiedon alkulähteille on helppo löytää. Näiden valistuskampanjoiden tehoa John Hoberman hieman vähättelee, mutta nehän todistavat Ljungqvistin olevan sittenkin oikeassa. Ammattitutkijana Ilmanen on onnistunut vaativassa "kahdelle kentälle" suunnatussa työssään. Sujuvasti kirjoitettuun tekstiin, huolellisesti laadittuihin kuvioihin sekä ennen julkaisemattomiin kuviin perehtyessä monen mieli väistämättä palautuu omakohtaisiin, mahdollisesti kylmiin ja kloorinhajuisiin, uimakoulutunnelmiin. Koska SUH ja SUiL ovat toimineet puoli vuosisataa osittain samalla asialla, uinnin historiasta kiinnostuneille voi mielihyvin suositella molempien teosten lukemista. Edita. Jokainen urheilija, jolta hän on asiaa vasiten tiedustellut, on takuulla vakuuttanut inhoavansa dopingia. Tilanne on kuitenkin osittain korjautunut, sillä suomalaisen uimakulttuurin yhdestä osaalueesta on ilmestynyt perusteellinen tutkimus. 50 vuotta työtä uimaopetuksen ja hengenpelastuksen hyväksi. Hobermanin teesit viittoilevat suuriin, oikeastaan perimmäisiin kysymyksiin, joiden rinnalla "puhtaan urheilun" puhemyllyt voidaan jättää omaan arvoonsa. 50 vuotta työtä uimaopetuksen ja hengenpelastuksen hyväksi" avaa uria uimaopetuksen myös kilpauinnin yhä syventyvälle tutkimukselle. Kolme ruotsalaista urheilijasuuruutta siis Ljungqvistin maanmiehiä kiidätettiin yökerhon edustalta poliisin suojiin ja kaikkien virtsanäytteet kielivät kokaiinista. kuutta jumaloiva kilpailuyhteiskunta kiistää henkisten ja fyysisten kykyjen rajoitteet, joita juutalais-kristillisessä ihmiskuvassa vielä kunnioitettiin. Erkki Vettenniemi Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi Teksti: Tero Matkaniemi UIMISESTA PlNTAA SYVEMMALTA Kalervo llmanen: Aina pinnalla. Työssään Kalervo Ilmanen on käyttänyt hyväkseen etupäässä liittotason aineistoa, sillä työn runko muodostuu Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton, Suomen Uimaliiton sekä Työväen Urheiluliiton arkistolähteistä. Kalervo Ilmasen teos on sekä SUH:n (Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto) 50-vuotishistoriateos että tieteellinen tutkimus. Yhden vastauksen saimme elokuun 2006 kohuotsikoissa. Huolimatta siitä, että historiateosten näkökulmat ja tutkimusotteet ovat erilaiset, ne kuitenkin täydentävät toisiaan
Uimaliiton tyytymättömyys SVUL:oon johtui ennen kaikkea sitä, että SVUL tulkitsi SUiL:n kilpaurheilujärjestöksi ja jätti määrärahoja jakaessa huomioimatta Uimaliiton seurojen tekemän mittavan uimaopetustyön. 50 vuotta työtä uimaopetuksen ja hengenpelastuksen hyväksi" lukeutuu liikunta j ärj es tö his torioidemme eliittiin. Koska SUiL:n asema oli ennen Suomen itsenäistymistä vielä heikko, kahteen kieliryhmään kuuluneen uimari väen välinen kieliriita sekä näkemyserot kilpa uinnin ja uimaopetuksen välisestä suhteesta iskeytyivät voimallisesti uimaseurakenttään. Syykin oli perusteltu: Suomen Uimaliitolle ja sen jäsenseuroille lastattiin runsaasti vastuuta uimaopetuksesta ja hengenpelastuksesta. Kalervo Ilmasen mukaan Uimaliitto tarttui ajatukseen erityisen painokkaasti 1990-luvun taitteessa, koska sen oma talous oli heikoilla. Tästä teoksesta SUH saa olla kiitollinen ja ylpeä. Siksi on perusteltua, että tutkija avaa teoksensa luvulla "Uinti, uimaopetus ja hengenpelastus historian virrassa". On ymmärrettävää, että Uimaliitto halusi eroon uimaopetusja hengenpelastustoiminnoista, koska se ei pitänyt yhteiskunnan tukea velvoitteiden toteutumisessa riittävänä. Ilmasen käsiinsä saama Wojciech Liponskin "World Sports Encyclopedia" (2003) on epäilemättä perehtymisen arvoinen teos. "Uintiurheilu oli joutunut vuosi vuoden jälkeen antamaan varojaan ja työvoimaansa hengenpelastajien toimintaan. Kiinnostava ensimmäinen luku houkuttelee lukijaa kansainvälisistä ympyröistä sujuvasti kansallisen uimakulttuurimme vivahteikkaisiin alkuvaiheisiin. Tuolloin Uimaliiton strategiseksi tavoitteeksi tuli käynnistää SUH:n kanssa neuvottelut yhteistyön tiivistämisestä ja päällekkäisten toimintojen purkamisesta. Uimaopetusja hengenpelastustoiminta eivät kiinnostaneet Suomen Uimaliittoa mainittavasti yli kolmeen vuosikymmeneen, mutta tilanne muuttui 1980-luvun lopulla. Tero Matkaniemi, FL Lukion rehtori, Kuusankoski Sähköposti: tero.matkaniemi@ kuusankoski.fi. Liiton talouden muutoslinjojen kuvaamisessa dosentti Ilmasen käsi ei ole vapissut eikä ajatus ole katkennut, sillä selkeästi, johdonmukaisesti ja asiantuntevasti kuvattu teema avautuu ja etenee sujuvasti alusta loppuun asti. Kalervo Ilmanen toteaa, että SUH:n toiminnan aikana hukkumiskuolemat ovat vähentyneet. Teoksen viimeisessä luvussa tekijä päätyy perustelemaan SUH:n toiminnan tärkeyttä ja tulevaisuutta. Vaikka uimaopetus oli ruotsinkielisten seurojen tärkeintä toimintasarkaa, myös suomenkielisissä seuroissa uimaopetuksella oli merkittävä asema koko maailmansotien välisen ajan. Lopuksi dosentti Kalervo Ilmanen esittää, että koko uimaopetusja hengenpelastusliikkeen yhteisöllinen vahvistaminen voisi olla yksi tulevaisuuden suunta. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto perustettiin vuonna 1956. Tämä oli ollut esteenä uinnin urheilulliselle kehittymiselle", kuten Kalervo Ilmanen toteaa. Edellisenä vuonna Uimaliitto oli liittynyt SVUL:oon, ja liittymisestä aiheutuneista ongelmista alettiin keskustella vakavasti sotavuosien jälkeen. Perinteisten toimintamuotojen oheen oli vielä tullut jää tietouden levittäminen, ja tähän työhön upposi monen uimaseuran resursseja. Hukkumiskuolemien määrän vähenemistä ei tietenkään voi suunnata yksin SUH:n ansioksi, mutta liiton työllä on epäilemättä ollut mittaamaton merkitys. Kirjan ensimmäiset lähdeviitteet esittelevät mielenkiintoa herättävän lähdeteoksen. 6/2006 SVUL:n nuiva asenne uimaopetusja hengenpelastustoimintaa kohtaan, jonka arvioitiin kattavan puolet liiton toiminnasta". Uimaopetukseen liittyvän filantropian aatteen kannalta oli edullista, että SUH säilytti itsenäisyytensä, sillä Uimaliitossa haikailtiin Pertti Mustosen tulkinnan mukaan enemmän SUH:n voimavaroja kuin sen aatetta. Kaikkiaan teos "Aina pinnalla. Vaikka SUH ei olekaan nykyaikaisine projekteineen läsnä kaikissa tilanteissa, sen vuosikymmeniä kestänyt ja laajalle levinnyt valistustyö on ainakin välillisesti muokannut myönteisiä asenteita uimaopetusta kohtaan. Valmiita toimintasuunnitelmia Ilmanen ei SUH:lle tarjoa, vaan hän jättää teoksensa muun muassa oppikirjaksi liikuntahallinnon ja -suunnittelun parissa työskenteleville. Aina pinnalla -teoksen varsinainen tutkimusosa lähtee liikkeelle maamme kilpauinnin ja uimaopetuksen yhteisestä taipaleesta Uimaliiton alaisuudessa. SUH:n historiateoksen erityisen kiinnostavaa antia on liiton ja julkisen vallan vaihdelleet suhteet. Eri aikoina liitto on joutunut perustelemaan työnsä tärkeyttä rahoittajilleen, kuten opetusministeriölle ja sponsoreille. Uimaopetuksen asemaa Uimaliitossa jopa vahvistettiin vuonna 1939, jolloin liiton alaisuuteen perustettiin uimaopetusjaosto. Liiton nuoresta iästä huolimatta uinnilla ja sen oppimisella on pitkä historia. SUH torjui SUiL:n valtausyritykset saattelemalla taloutensa sekä puheenjohtajaja toiminnanjohtaja-asiat kuntoon. Kalervo Ilmanen toteaa, että " vedenjakajana oli 96 LIIKUNTA & TIEDE 43. Aina pinnalla -teos kertoo, kuinka nurina SVUL:a kohtaan jatkui Uimaliitossa 1950-luvulla
244 tutkittavaa arvottiin osallistumaan joko liikuntaryhmiin, kirkasvalossa tai normaalissa valaistuksessa, tai rentoutus-venytysryhmiin, joko kirkasvalossa tai normaalissa valaistuksessa. DI]ohanna Höysniemen vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja Design and Evaluation of Physically Interactive Games tarkastettiin 19.8. Tiaisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että geneettiset tekijät selittävät noin kolmanneksen yksilöiden välisistä eroista lihasvoimassa ja maksimaalisessa kävelynopeudessa. Säännöllinen liikunta laskee sydämen sykettä ja lisää sydämen terveyttä kuvaavan sykevaihtelun määrää. Väitökset Onko liikunnallisella pelaamisella tulevaisuutta uutena liikuntamuotona. Kehollinen vuorovaikutus perustuu uudenlaisten peliohjaimien, kuten web-kameroiden, sensoreiden ja urheiluvälineitä simuloivien ohjaimien käyttöön. Fyysinen pelaaminen perustuu koko kehon tai isojen lihasryhmien käyttöön tietokonepelin ohjaamiseksi. Tutkimusta varten kerättiin vapaaehtoisia työterveyshuoltojen kautta. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa Uusi menetelmä tuo tarkkuutta sykevaihtelun mittaamiseen LitM Antti Kiviniemen väitöskirja "Sydämen autonomisen säätelyn mittaaminen korkeataajuisella sykevaihtelulla" tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 22.9. Väitöstutkimuksessa kehitetty menetelmä mittaa sydämen sykevaihtelun määrää sykkeen vuorokausinauhoituksesta. Liikunnallisten pelien keskeisenä suunnitteluhaasteena on se, miten pelistä saadaan viihdyttävä, käytettävä sekä pelaajalleen fyysisesti sopiva. Tutkimuksessa selvitettiin myös liikunnallisen pelaamisen ympärille syntyneitä pelikulttuureita ja pelaamisen vaikutuksia pelaajien terveyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Sekä liikunta että kirkasvalo paransivat tutkittavien mielialaa ja vähensivät masennusoireita. Sydämen sykevaihtelu heijastaa sydämeen kohdistuvaa autonomisen hermoston toimintaa. html Säännöllinen liikunta yhteydessä parempaan mielialaan LL, psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäen väitöskirja Liikunnan ja valon vaikutus mielialaan tarkastettiin 1.9. Uusi mittaustapa tarkentaa erityisesti sykevaihtelun yhteyttä sydänperäisen äkkikuoleman riskiin. Väitöskirjassa tarkastellaan fyysisen peliohjauksen tapojen intuitiivisuutta ja niiden soveltuvuutta eri kohderyhmille. Tutkittavat arvioivat mielialaansa tutkimuksen aikana käyttäen Hamiltonin masennusasteikon itse täytettävää versiota. Uusi sykevaihtelua mittaava menetelmä osoittautui myös erinomaiseksi kuvaamaan autonomisen hermoston toimintaa kestävyysharjoittelussa terveillä koehenkilöillä. Lihasmassassa geneettisten tekijöiden selitysosuus on LIIKUmA & TIEDE 43 . Tutkimusta tehtiin kolmessa tapaustutkimuksessa, joissa kohderyhminä olivat lapset, taistelulajien harrastajat ja tanssipelaajat. Liikunnallisella pelaamisella todettiin olevan positiivisia vaikutuksia pelaajien peruskestävyyteen, lihasvoimaan, koordinaatiokykyyn sekä reaktionopeuteen. Väitöstutkimus osoittaa sydänperäisen äkkikuoleman riskin olevan kuusinkertainen niiden sydäninfarktipotilaiden kohdalla, joilla on todettu alentunut sykevaihtelu. Lisätietoja: http://www.ktl.fi/portal/404 3. epätyypillisten masennusoireiden hoitamisessa. 6/2006 97. Masennuspotilailla liikuntahoidolla on saatu myönteisiä tuloksia. Sydämen sykevaihtelua mittaava uusi menetelmä arvioi aikaisempaa tarkemmin sydäntapahtumien riskiä eri potilasryhmissä. Kliinisesti merkittävän menetelmästä tekee sen tarkkuus tunnistaa potilaat, joiden riski sydänperäiseen äkkikuolemaan on vähäinen. Tuomo Rankinen (Pennington Biomedical Research Center, Human Genomics Laboratory, USA) ja kustoksena professori Urho Kujala. Tampereen yliopistossa. Tutkimus selvitti myös sykevaihtelun fysiologista taustaa. Vastaväittäjänä toimi professori Martti Mäntylä Teknillisestä korkeakoulusta ja kustoksena professori KariJouko Räihä. Näitä oireita on useammin talvimasennuksesta kärsivillä kuin ihmisillä, joiden masennus ei ole vuodenaikariippuvaista. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Tässä menetelmässä sykevaihtelu määritetään syketasolta,jolla se kuvaa parhaiten sydämeen kohdistuvaa autonomisen hermoston toimintaa. Tutkimus kesti kahdeksan viikkoa ja tutkimusjakso oli sijoitettu keskelle talvea. Vastaväittäjänä toimi professori Juha Hartikainen Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Huikuri. Epätyypillisiä masennusoireita ovat ruokahalun kasvu, erityisesti "hiilihydraattinälkä" , painon nousu ja unen tarpeen ja määrän kasvu. Vastaväittäjänä toimi dosentti Bengt Kjellman, Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta ja kustoksena on professorijouko Lönnqvist. Säännöllinen liikunta vaikuttaa väestötutkimusten perusteella olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Helsigin yliopistossa. Pelitilanne luo usein puitteet, jossa sekä pelaaja että peliyleisö vaikuttavat yhdessä pelikokemukseen. Kirkasvalo oli liikuntaa tehokkaampi ns. Kirkasvalo on tehokas hoito talvimasennuspotilailla, ja helpottaa myös lievempää, säännöllisesti talvisin toistuvaa kaamosoireilua. Jyväskylän yliopistossa. Tutkimukseen osallistui 89 tervettä 17-30-vuotiasta miestä ja naista sekä 590 sydäninfarktipotilasta. Lisätietoja: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos06/ kiviniemi.htm Perimä vaikuttaa lihasvoimaan ja kävelynopeuteen TtM Kristina Tiaisen liikuntalääketieteen väitöskirja "Genetics of skeletal muscle characteristics and maximal walking speed among older female twins" tarkastettiin 29.9. Alentuneen sykevaihtelun on sitä vastoin todettu olevan yhteydessä suurempaan sydänkuolleisuuteen. Erityisesti tanssipelaamisen ympärille on syntynyt laajoja peliyhteisöjä, joiden piirissä tuhannet nuoret harjoittelevat ja kilpailevat urheilijoiden tapaan. Lisätietoja: http://acta.uta.fi Väitökset Tampereen yliopiston kirjasto Tampereen yliopisto http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2006050
Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin, että keskiikäisillä ja vanhemmilla miehillä hyväksi koettu terveys ennusti pidempää elinikää 10 ja 18 vuoden seurannassa. Kaksostutkimuksessa selvitetään geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta vanhuuden toiminnanvajausten synnyssä iäkkäillä naisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyt liikunta-aktiivisuus ja kestävyyskunto vähentävät kehon rasvapitoisuutta ja erityisesti vatsan alueella olevan rasvan määrää. Vastaväittäjänä toimi professori Gunnevi Sundelin Uumajan yliopistosta ja kustoksena professori Esko Mälkiä. http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2006/10/4546/ show _announcement 98 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 Sosiaalinen tuki ja elämään tyytyväisyys pidentävät iäkkäiden ihmisten elinikää TtM Tiina-Mari Lyyran gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Predictors of Mortality in Old Age. Heikot tulokset nopeutta, voimaa, liikkumiskykyä ja keuhkojen toimintaa kuvaavissa mittauksissa lisäsivät 75vuotiaiden miesten ja naisten kuolemanriskiä kymmenen vuoden seuranta-ajalla. Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi apuulaisprofessori Henning Langberg (Institute of Sports Medicine, Bispebjerg Hospital Copenhagen) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila. Tutkimus on osa The Finnish Twin Study on Aging -tutkimusta. Kevytkin säännöllinen harjoittelu vähentää tukija liikuntaelinoireita TtM Tuulikki Sjögrenin fysioterapian väitöskirjan "Työpaikalla tapahtuvan fyysisen harjoitteluintervention vaikuttavuus toimistotyöntekijöiden toimintakykyyn, työkykyyn ja yleiseen subjektiiviseen elämänlaatuun ryhmätasolla satunnaistettu vaihtovuorokoe ja vuoden seuranta" tarkastettiin 7.10. 10. Erityishuomio sydänja luurankolihaksessa tarkastettiin 27. Harjoittelua seurasi 15 viikon kontrollijakso, jolloin koehenkilöt eivät harjoitelleet eivätkä saaneet ohjausta. Saadut tulokset viittaavat siihen, että osittain samat geneettiset tekijät ovat yhteydessä lihasvoimaan ja maksimaaliseen kävelynopeuteen iäkkäillä naiskaksosilla. Sairauksien lukumäärä kuitenkin selitti edellä mainitun yhteyden. Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen aineistot on koottu kolmen tunnetun monitieteisen tutkimusprojektin Ikivihreät, OCTO-Twin ja kolmen ikäryhmän terveys ja toimintakyky yhteydessä Suomessa ja Ruotsissa. Contribution of self-rated health, physical functions, life satisfaction and social support on survival among older people" tarkastustettiin 20.10. Lisäksi koettujen oireiden voimakkuus väheni. Lisäksi fyysisesti aktiivisemmilla ja parempikuntoisilla kaksosilla maksan vapaiden rasvahappojen käyttö oli vähäisempää verrattuna huonompikuntoisiin kaksosveljiin.. Fysioterapeutin ohjaamaan, mutta työntekijöiden itsenäisesti toteuttamaan harjoitusohjelmaan käytettiin keskimäärin 5 minuuttia päivässä. Tiaisen tutkimus on ensimmäinen, jossa lihasvoiman ja kävelynopeuden periytyvyyttä on tutkittu yhdessä. adm .j yu. Ympäristötekijöiden eli ei-perinnöllisten tekijöiden suuri selitysosuus korostaa fyysisen aktiivisuuden, kuntoutuksen, harjoittelun sekä muiden ympäristötekijöiden tärkeyttä fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa ja parantamisessa iäkkäillä naisilla. Nämä vaikuttavat terveyteen jopa mitattuna perustavaa laatua olevalla terveysmittarilla, eloonjäämisellä. Lisäksi heidän psyykkinen toimintakykynsä, koettu työkykynsä ja subjektiivinen elämänlaatunsa olivat parantuneet. Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista toimistotyöntekijää. Yhteys säilyi merkitsevänä myös, kun erilaiset toimintakyvyn indikaattorit huomioitiin. Koska perimällä on vaikutusta lihasvoimaan ja kävelynopeuteen, osa väestöstä saattaa olla geneettisestä perimästään johtuen muita alttiimpia toimintakyvyn heikkenemiselle. LitM Jama Hannukaisen väitöstutkimuksessa tutkittiin sydänja luurankolihaksen verenvirtausta ja aineenvaihduntaa positroniemissiotomografialla (PET) sekä sydämen rakennetta ja toimintaa sydämen ultraäänitutkimuksen ja sydänkäyrän avulla liikunta-aktiivisuuden ja kestävyyskunnon suhteen eroavilla perimältään identtisillä nuorilla terveillä mieskaksosilla. Siten liikunnan varhaiset perimästä riippumattomat vaikutukset ihmiselimistössä nuorilla aikuisilla tunnetaan huonosti. huomattavasti suurempi eli 75 %. Tutkittavat, 103 identtistä kaksosparia ja 114 ei-identtistä kaksosparia, valittiin Suomen kaksoskohorttitutkimukseen osallistuneista 63-76vuotiaista naiskaksosista. Sjögrenin tutkimus on tiettävästi ensimmäinen työpaikalla toteutettu kuntoutustutkimus, jossa fyysisen harjoittelun annos-vastesuhteita on tarkasteltu samalla, kun harjoittelun ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus on kontrolloitu. Lisä tietoja: http ://info. Kehitetty harjoitusohjelma soveltuu tehtäväksi työpaikalla osana normaalia työpäivää. fi/main/po rtti/tiedo t teet/2006/10/4563/show _announcement Liikunta vähentää kehon ja maksan rasvoittumista nuorilla miehillä LitM]arna Hannukaisen väitöskirja Lisääntyneen liikunta-aktiivisuuden ja aerobisen kunnon vaikutus terveisiin identtisiin kaksosiin. Kun edellä mainittujen mittausten antama informaatio koottiin yhteen, suoriutumiseltaan alimpaan kolmannekseen kuuluvien kuolemanriski oli kolmesta neljään kertaan suurempi kuin parhaimpaan kolmannekseen kuuluvilla. Tulokset myös vahvistavat nykykäsitystä, että lihasvoima ja kävelynopeus ovat monitekijäisiä ominaisuuksia, joihin vaikuttavat useat eri geenit. Viidentoista viikon fyysisen harjoittelun aikana työntekijöillä esiintyi vähemmän päänsärkyä sekä niskan, hartioiden ja alaselän oireita kuin aikana, jolloin he eivät harjoitelleet. Deeg (Vrije Universiteit, Amsterdam) ja kustoksena professori Taina Rantanen. Iäkkäiden ihmisten kuolleisuuden ennustekijöitä tarkasteleva väitöskirjatutkimus osoittaa, että psykososiaalinen hyvinvointi, kuten tyytyväisyys tämänhetkiseen elämään, ja koettu sosiaalinen tuki ovat fyysisten tekijöiden ohella tärkeitä iäkkäiden ihmisten terveydelle. Vastaväittäjänä toimi professori Dorly ].H. Fyysinen harjoittelu paransi myös koehenkilöiden subjektiivista vointia, mutta välittömästi harjoittelun jälkeen tehdyissä mittauksissa sillä ei ollut vaikutusta muuhun psykososiaaliseen toimintakykyyn tai subjektiiviseen elämänlaatuun. He osallistuivat työpaikalla 15 viikon ajan kevyeen kuntosalilaiteharjoitteluun ja siihen liittyvän ohjaukseen. Seurantamittauksissa, vuosi alkumittausten jälkeen, työntekijöiden tukija liikuntaelimistön kunto oli merkitsevästi paremmalla tasolla kuin alkumittauksissa. Jyväskylän yliopistossa. Aikaisemmat liikunnan vaikutuksia selvittäneet tutkimukset ovat pääasiassa olleet poikkileikkaustutkimuksia tarkoin rajatuilla ryhmillä (sairaat, ikääntyneet tai huippu-urheilijat)
Osaamispääoman kehittämisessä koko henkilöstöä yhdistävällä ja yrityksen imagoa vahvistavalla työpaikkaliikunnalla voi olla selkeä rooli. Vaihtoehto liikuntanumerolle voisi olla kirjallinen arvio henkilökohtaisesta kehittymisestä tai numeroarvioinnin vapaaehtoisuus. Lisäksi kartoitettiin osaamispääoman eri osa-alueiden (inhimillinen pääoma, rakennepääoma ja suhdepääoma) tunnuslukujen yhteyksiä liikuntakäyttäytymiseen. Kuntoliikunta näyttää siis vaikuttavan luun aineenvaihduntaan suotuisasti alkuvaiheessa, mutta tämän jälkeen vaikutus tasaantuu. Arvioinnissa heikosti menestyneet oppilaat ovat ryhmä, jonka tulisi saada erityishuomiota muutoin vaarana on liikunnallisen elämäntavan ulkopuolelle syrjäytyminen. Kuitenkin oppilaat,joilla liikuntanumero on alle kahdeksan, viihtyvät liikuntatunneilla selvästi muita huonommin ja ovat fyysisesti muita vähemmän aktiivisia. fi/main/portti/tiedotteet/2006/11/4619/show _announcement Työpaikkaliikunta tukee yrityksen aineetonta pääomaa LitL Ossi Aura johtamisen laitokselle tekemä väitöskirja "Worksite Fitness Po!icy in an Intellectual Capital Framework" tarkastettiin Svenska Handelshögskolanissa 8.12.2006. Oikeaoppinen työpaikkaliikuntapolitiikka havaittiin pitkäjännitteiseksi, johdon johtamaksi ja laadukkaasti eri palveluja henkilöstölle tarjoavaksi. Koululiikunnan opetussuunnitelmassa asetetut varsin yksityiskohtaiset taidolliset tavoitteet ja arvosanan kahdeksan kansallinen yleistettävyys ohjaavat opettajia vertaamaan oppilaita keskenään koulun, opetusryhmän ja yksilöiden tasolla. Työpaikkaliikuntapolitiikan yhteyksiä yrityksen osaamispääomaan tutkittiin monimenetelmällisesti. Kuopion yliopistossa. Ensimmäisen vuoden jälkeen säännöllisen kuntoliikunnan todettiin vähentävän luun menetysnopeutta. Tutkimukseen osallistui 140 keski-ikäistä miestä ltäSuomesta. Lisä tei toja: h ttp://info. Tutkimukseen osallistui vuonna 2003 noin 4400 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista tyttöä ja poikaa. 6/2006 99. Hannukaisen johtopäätös tutkimuksestaan on, että kohtuullisesti lisääntyneellä liikunta-aktiivisuudella ja kestävyyskunnolla on vain vähäisiä perimästä riippumattomia vaikutuksia terveiden nuorten miesten sydämen toimintaan ja sydämen sekä luuranko lihaksen veren virtaukseen ja aineenvaihduntaan. Kyseisen ryhmän myönteisten liikuntakokemusten lisääminen on selkeä haaste liikunnanopetukselle. adm.jyu. Vastaväittäjänä toimi professori Hanna Roberts (BI Norwegian School of Management) ja kustoksena professori Guy Ahonen .. Lisätietoja: http://www.hanken.fi/public/Events/Event/ event/80 LIIKUNTA & TIEDE 43. Neljässä case-tutkimuksessa (seuranta-aika 2-9 vuotta) selvitettiin työpaikkaliikunnan toteutustavan, liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kunnon vaikutuksia yrityksen osaamispääomaan. Aktiivinen liikuntaharrastuneisuus nuorena aikuisena vähentää kehon rasvan määrää ja vapaiden rasvahappojen ottoa maksaan. Lisä tietoja: http ://www.utu.fi/tu tkimus/vaitosu u tisia/j arna_hannukainen.html Perintötekijät ja säännöllinen kuntoliikunta vaikuttavat keski-ikäisten miesten luustoon LL Terhi Remes-Pakarisen lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väistöskirja "Perintötekijöiden ja säännöllisen liikunnan vaikutus luuhun keski-ikäisillä miehillä" tarkastettiin 11.11. Esitutkimuksessa määritettiin ensisijaisesti liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kunnon tunnusluvut yrityksen henkilöstöraportoinnin tarpeisiin. Vastaväittäjänä toimi professori Mikko Korkiakangas Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Lauri Laakso. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perimässä esiintyvien rakenne-erojen sekä säännöllisen kuntoliikunnan merkitystä keski-ikäisten miesten luuston aineenvaihduntaan ja mineraalitiheyteen. Lisäksi selvitettiin, säätelevätkö perimässä esiintyvät rakenne-erot kuntoliikunnan vaikutuksia luunmineraalitiheyteen. Lisätietoja: http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN95 l27-0576-l tremespakarinen.htm Kilpailu, vertailu ja pakottaminen heikentää viihtymistä LitM Markus Soinin liikuntapedagogiikan väitöskirja "Motivaatioilmaston yhteys aktiivisuuteen ja viihtymiseen liikuntatunneilla" tarkastettiin 11.11. Miehiä seurattiin kuuden vuoden ajan, jolloin heiltä mitattiin luuntiheyttä selkänikamista sekä reisiluun yläosasta kaksienergisen röntgenabsorptiometrin avulla. Miehet jakaantuivat aktiiviseen, kuntoliikuntaa harjoittavaan ryhmään ja vertailuryhmään. Yhdeksäsluokkalaiset viihtyvät keskimäärin hyvin liikuntatunneilla ja kokevat itsensä aktiivisiksi. Nämä mekanismit voivat ainakin osittain selittää kestävyysliikunnan terveysvaikutuksia. Inhimillisen pääoman alueella tutkimuksen löydökset olivat vahvimpia perinteisissä hyvinvoinnin muuttujissa (terveysja työkykytuntemuksissa), tosin liikuntaaktiivisuus oli yhteydessä myös henkilöstön motivaatioon ja kompetenssiin. Osaamispääomaa arvioitiin kehitetyn mittariston avulla. Kuitenkin neljän vuoden jälkeen luunaineenvaihdunnassa ei ollut muutosta eri ryhmien välillä. Näin toteutettu työpaikkaliikunta on osa yrityksen rakennepääomaa. Oppilaat viihtyvät ja ovat fyysisesti aktiivisia liikuntatunneilla, joilla he saavat vaikuttaa tuntien kulkuun, tuntevat kuuluvansa ryhmään ja keskittyvät taitojensa kehittämiseen omista lähtökohdistaan. Normatiivista vertailua korostava ilmapiiri on kuitenkin liikuntatunneilla aktiivisuutta ja viihtyvyyttä vähentävä tekijä. Toisaalta esitutkimuksessa löydettiin selkeitä yhteyksiä liikuntakäyttäytymisen sekä sairaspoissaolojen, terveystuntemusten ja työkykyarviointien välillä. Työpaikkaliikuntapolitiikka nähtiin osana yrityksen osaamispääomaa ja erityisesti osana rakennepääomaa. Kokemus liikuntatunnin motivaatioilmastosta on yksilöllinen. Työpaikkaliikuntaan osallistumisen todettiin tukevan yrityksen ilmapiiriä ja esimies-alais -suhdetta. Luuston aineenvaihduntaa kuvaavia tekijöitä määritettiin verinäytteistä. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kalevi Laitinen HUS:sta ja kustoksena dosentti Anitta Mahonen. Jyväskylän yliopistossa. Laadukas työpaikkaliikuntaohjelma tukee yrityksen paikallista imagoa, asiakkaan tuntemusta ja asiakassuhteen kiinteyttä
Application deadline: 31.1.2007. Further information: www.jyu.fVsposmapro Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity This master's programme, at the Department af Biology af Physical Activity, offcrs three possible fields af specialisation: biomechanics, exercise physiology or the science af sport coaching and fitness testing. The main admission criteria and applicalion forms can be found on the programme wcbsites.. Programme graduates are qualified to work at sport and fitness centers and academies, research institutes, medical rchabilitation centers and spons organizations, etc. Application deadline: 31.1.2007. Further information: www.jyu.fVsport/bpa LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 Master's Programme in Sport and Exercise Psychology This master's programme, at the Dcpartment of Sport Sciences, includes optional studies abroad and a career-enhancing internship period, in addition ta the studies conducted in the University of Jyväskylä. Further information: http://www.jyu.fVsport/seppro Who can apply. Each af these master's programmes consist of 120 ECTS credits and are designed for both international and Finnish students. Liikuntatieteellinen Se toivottaa HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2007 The following two-year master's programmes, at the Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, now welcome applications: 100 Master's Degree Programme in Sport Science and Management This master's programme, at the Departmenl of Sport Sciences, prepares students for successful careers in the dynamic field of sport management. The programme graduates will be employed in the field of sport and exercise psychology, for example, as psychological health and well-being consultants, performance enhancement consultants, leaders, or academic researchers. The programme consists of academic modules, an optional study abroad period and a valuable internship period in a national sporting organization such as the Finnish Sport Federation, the National Olympic Committee or the National Football Association. Application deadline: 30.3.2007
CI) «I "' ::) ::i «I -=-= CI) en "' «I CI) !::i -=-= E LLI «I LU = ::c E -~ (/) CI) =s <( = 0.. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi liikuntatieteellinen Seura. .e in (/) -~ 8 CI) <( -inci: ,lS 111 > i== = ::lrv, === (/) ~§8 a.. > ................... sivulla . Arvomme pa lautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Paul i Rinta lan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. 2 ................. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ ti laajarekisterin yl läpitoon. C CC = ... lts.fi tai faxilla 010 778 6619. .... = 3 ....... ....... Sähköposti .... ......... .. CI).,_ ::) . sivulla . 3. 2007 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunim i Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurol la (normaalih inta 54 euroa). Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osa llistu oheisella palvelukorti lla lukijaäänestykseen 22.1.2007 mennessä. • n. ... ......... ... ... Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2007 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! Esimerkiksi XIX Kuntotestauspäivien osal listumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. Sähköposti Lahjati lauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi .. Voit osa llistua äänestykseen myös osoitteessa www. Myös muu palaute on tervetul lut. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. ....IF-0 PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 6/06 Kolme ki innostavinta artikkel ia olivat: 1 .. . Posti numero Postitoimipaikka Puhelin ... .. /. sivulla Muuta palautetta Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 36 euroa/2007 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Li ity Li ikuntatieteel liseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2007 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa/2007 (edel lyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteen i .......... .... Etun imi Jakeluosoite
Teknologia kuntotestauksessa pyrkiikö renki isännäksi. Hankkeita ja tutkimuksia 18.00 ....... Vuokatin urheiluopisto, 12.-13.4.2007 Opistontie 1, Vuokatti Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura TORSTAI 12.4.2007 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 8.00 ••••••• Ilmoittautuminen ja aamukahvi (Vuokatti halli) 9.00 ••••••• AVAUS/ Teknologia kuntotestauksessa mahdollisuudet ja haasteet erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos 9.10 ••••••• Hyvinvointi-ja liikuntateknologia -yhteys kuntotestaukseen tutkimusjohtaja Vesa Linnamo, JY liikuntabiologian laitos 9.30 ••••••• Hilavitkuttimet ihmisen liikkumisen ja suorituskyvyn mittauksessa johtaja Jukka Viitasalo, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 10.10 ••••••• Demonstraatioiden alustukset 4 x 10 min Opi arvioimaan METit työssä ja vapaa-aikana käytäntö opettaa testauspäällikkö Ari Mänttäri, Tampereen Urheilulääkäriasema Non-invasiiviset fysiologiset sylkimittaukset Tutkimusjohtaja Vesa Virtanen, biotekniikan laboratorio 11.00 ....... 08 / 6191 411 tai 08 / 6191 500) 20.00 ....... Kainuulainen päivällinen (ruokaravintola O'las) ... Lounas (ruokaravintola O'las) 12.00 12.45 ••••••• Posteriesitykset (Vuokatti halli) Kehon koostumuksen arviointi kuntotestauksessa Erikoissuunnittelija Jukka Salmi, JY liikuntabiologian laitos Laser-avusteinen hengityskaasumittaus Petri Inga/suo, liikuntateknologian opiskelija 13.00 ••••••• Rinnakkaissessiot (hiihtoputki/Snowpolis) (3 x 45 min klo 13.00, 13.50 ja 14.40) osallistujat jaetaan 3 ryhmään ja kukin ryhmä osallistuu kaikkiin rinnakkaissessioihin Hiihtoputken mittausjärjestelmät tutkimusjohtaja Vesa Linnamo / laboratorioinsinööri Veli Kolehmainen, JY liikuntabiologian laitos Non-invasiiviset mittaukset syljestä ja hengityskaasumittaukset tutkimusjohtaja Kehon koostumusmittaukset (bioimpedanssi) ja dynaami: nen tasapainonmittaus Vesa Virtanen, Biotekniikan laboratorio / Petri Inga/suo, liikuntateknologian opiskelija : erikoissuunnittelija Jukka Salmi/ : tutkijaopiskelija Jarmo Piirainen, JY liikunta biologian laitos 15.30 ••••••• Kahvi (Vuokatti halli) 16.00 ••••••• Mitä testaa ja n tulee tietää mittausteknologiasta. Mittausteknologian sovellukset ihmisen tutkimisessa ja testaamisessa projektipäällikkö Mari Lahtinen, Kajaanin mittalaitelaboratorio (MILA) 16.30 ••••••• Toimiva ja turvallinen laite + Osaava mittaaja = Tuloksekas mittaus dosentti Harri Sievänen, UKK-instituutti 17.15 ....... Omaehtoista liikuntaa ja hierontamahdollisuus (varaa aika etukäteen puh. Sponsoreiden iltatori (Vuokatti halli) Tervetuliaismalja ja tutustuminen messuosastoihin 21.00 23.00 ......
08-6191 500. Lounas (ruoka ravintola O'las) / patonkia matkaevääksi tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Harri Lindholm, Työterveyslaitos 9.10 ••••••• Kahvi (Vuokattihalli) 9.30 ••••••• Rinnakkaissessiot (hiihtoputki/Snowpolis) (3 x 45 min klo 9.30, 10.20 ja 11.1 O) osallistujat jaetaan 3 ryhmään ja kukin ryhmä osallistuu kaikkiin rinnakkaissessioihin Sykevariaatio mitä se on ja mitä sillä voi tehdä. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus LTS:lle). Ilmoittaudu osoitteessa www.kuntotestaus.net, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6601. tutkija Esa Hynynen, Opi arvioimaan METit työssä ja vapaa-aikana Aika ennen ja jälkeen hilavitkutusten Teknologia laadukkaassa testauksen palvelutapahtumaketjussa projektisuunnittelija Jyrki Aho, Liikuntatieteellinen Seura Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus käytäntö opettaa testauspäällikkö Ari Mänttäri, Tampereen Urheilulääkäriasema / erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos 12.05 ••••••• Teknologia ja laitekehitys (Vuokatti halli) "Miten laitteita kehitetään?" ohjelmistokehitys, innovaatiot ja tuotteistaminen toimitusjohtaja Anssi Lipsonen, Hurlabs Oy Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin. SEMINAARIN HINTA • Osallistumismaksu 175 € • LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 140 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhteisilmoittautumista) • Perustutkinto-opiskelijat 140 € • LTS:n opiskelijajäsenet 120 € (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä Kainuulaisen päivällisen. professori Heikki Rusko, JY liikuntabiologian laitos 8.55 ....... 08-6191411 tai myyntipalvelu@vuokattisport.fi, puh. LISÄTIETOJA Tiina Heinonen p. Kommentti puheenvuoro Sykevariaation käytön sudenkuopat työkuormituksen arvioinnissa kliinisen fysiologian erikoislääkäri 1. . 8.15 ••••••• Mitä eri menetelmiä voidaan käyttää kuormittavuuden mittaamisessa. VIETÄ VIIKONLOPPU VUOKATISSA Lue lisää www.kuntotestaus.net tai kysy maija-liisa.korhonen@vuokattisport.fi, puh. pääsihteeri Kari Keskinen, Liikuntatieteellinen Seura 12.40 ....... ILMOITTAUTUMINEN Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 24.3.2006. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole 12.35 ••••••• PÄÄTÖS/ "Mitä päivillä opittiin. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi www.kuntotestaus.net liikuntatieteellinen Seura. PERUUTUSEHDOT Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on keskiviikko 31.3. Majoitusvaraukset päivien ajaksi samoista osoitteista. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. PERJANTAI 13.4.2007 ...............................................................
www.veikkaus.fi/yritys SUOMALAINEN VOITTAA AINA. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet lottovoittaja. ARTTU ON SYNTYNYT LOTTOVOITTAJAKSI. Pelasitpa Veikkauksen pelejä tai et. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikkausvoittovaroja liikunnan. nuorisotyön, taiteen ja tieteen hyväksi yli 380 miljoonaa euroa yli miljoona euroa päivässä. Veikkauksen peleihin panostetut eurot koituvat loppujen lopuksi niin sinun, perheenjäseniesi, ystäviesi kuin meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. r