Liikunta & Tiede 6/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

AMINEN " lJl~PlJ-Uf.lME~WN , VALTIKSI ~ "' '~--..,._ ~ ~ "' A E:T MASSÄ ~~ . '
Liikunnan vapaaehtoistyössä väheneminen näkyy erityisesti ikäluokassa 15-44-vuotiaat. 48. Yleisesti seuratoimintaan suhtaudutaan kansamme keskuudessa erittäin myönteisesti, mutta todelliset toimet sen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi eri tahojen toimesta ovat sittenkin viime vuosikymmeninä jääneet kovin vähäisiksi. Esimerkiksi se, että Pohjoismaat menestyvät toistuvasti erilaisissa onnellisuusmiuauksissa, voi nirniuäin selittyä osittain sillä, että näissä maissa on valinnut suhteellisen hyvä tasapaino organisoituneen toiminnan kolmen eri logiikan kesken. Toisin sanoen sekä julkisen sektorin logiikalla, bisneslogiikalla p myös kansalaistoiminnalla on ollut elintilansa ja käytännön kentillä ruutunsa. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Humun väliraportti julkistettiin ja järjestökenttä hyväksyi Seinäjoella yhteisiä askelmerkkejä. Suomea on oman väen keskuudessa jo usean sukupolven ajan pidetty yhdistysten luvattuna maana. Liikunnan ja urheilun saralla meillä on myös pidetty yllä käsitystä, että kansainvälisesti seuratoimintamme olisi jotenkin ainutlaatuista. Lisäksi tiedetään, että parissa vuosikymmenessä yli 60-vuotiaiden seurapuheenjohtajien osuus on seitsenkertaistunut. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Lukunt« & Tiede -lehdessä J..äytetyissä kuvituskuviss« esiintvvut« henk1löillä ei henkilöinä ole yhteyttä as1antunti1aart1kkele1ssa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin art1kkehssa emy1sest1 viitata. Tuoreet eurooppalaiset vertailut kertovat kuitenkin karua kieltään, ettei ainakaan osallistumislukujen perustella ole syytä olkaimien paukuueluun. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 pasi.koski@utu.fi. Näihin prosesseihin liittyen voisi kohdistaa huomiota moneenkin kohtaan. Tällaiselle ajatukselle on ollut löydettävissä jonkin verran perusteita. Kärkipään maina paistattelevat Alankomaat, Tanska ja Ranska. Useankin eri aineiston perustella sijoituksemme jää pistesijojen ulkopuolelle. KANSALAISTOIMINTAA TALVENTUMMUESSA Kuva: MJJMäkinen Liikunta &Tiede 6/2011 PASI KOSKI alven iummuessa on liikuntakulttuurimme kannalta keskeisiä prosesseja viety eteenpäin. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Tällä foorumilla voi tarttua kuitenkin vain yhteen kerrallaan. Tilastokeskuksen vasiajulkaistu raportti ajankäyttötutkimuksesta kertoo vapaaehtoistoiminnan innon kaiken kaikkiaan pysyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin piirtein entisellä tasollaan, mutta etenkin alle 25-vuotiaiden keskuudessa sen yleisyys on selvästi laskenut. Ihmisillä on ollut energiaa ja mahdollisuuksia toimia myös omaehtoisesti yhdessä toisten kanssa ja pitää kansalaisyhteiskunta elävänä. Monia enteitä kolmion tasapainon horjumisesta erityisesti kansalaistoiminnan kustannuksella on kuitenkin ollut tunnistettavissa jo pitkään. Tämän tosiasian ja yllä kuvattujen havaintojen valossa ei järjestökentån st rategiaprosessissa keskeisten valintojen joukkoon päässyt seuratoiminnan kehittäminen tule aktiivisten toimien kohteeksi ainakaan yhtään liian aikaisin. Millä mittareilla liikkuvinta urheilukansaa vuonna 2020 ikinä mitataankaan, on ainakin seuratoiminnan saralla vielä tekemistä. Kevään valoa odotellessa voi kuitenkin onneksi rakennella toivorik kauua, johon myös liikunnan käynnissä olevat projektit meitä pyrkivät innoittamaan. Valitsin tällä kertaa sellaisen, joka sivuaa kahta ensin mainittua prosessia ja jossa on myös kansainvälisen vertailun ulottuvuus. Samaan aikaan toisaalla esiteltiin ennakkotietoja liikuntatieteen Pohjoismaisesta arviosta
Eija Pöllänen POHDITTUA 85 Onko suunta selvillä. Rasittavaa liikuntaa kuten hölkkää tai juoksua harrastavilla keski-ikäisillä on hyvä fyysinen toimintakyky sekä vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä kuin vähemmän liikkuvilla. Katri Takala, Arja Oikarinen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 46 Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Neljä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa. Jouni Lahti 80 POLmOPISTEESSÄ: Muutoksen tuulet. Osaamisen kehittäminen Ja jakaminen varmistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja palvelutoiminnalla, valmennusosaamisella ja valmentajakoulutuksella. Anu Kangasniemi 101 Liikunnan biotieteiden maailmasta. .. Leena Paavolainen 11 Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän. Henna Mikkola, Henna Koivikko, Anna-Emilia Peltoperä, Ari Rahikkala, Kari Kumpulainen, Jukka Riekki 40 Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodeissa. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Arja Sääkslahti 100 Liikuntapsykologian maailmasta. Kari L. Arto Tiihonen 96 Kolme kruunua, kiekko ja kansankoti. Pasi Koski 4 Vahva osaaminen on huippu-urheilun kilpailuetu. SVU 40-juhlakirja. Kari Kalliokoski 102 Väitösuutiset. .. Johanna Forsström AJASSA 81 Pohjoismaisen liikuntatieteen arviointi suosittaa: Monitieteistä, innovatiivista, yhteistyössä. 82 Vuoden 2011 Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Katja Pahkalalle 84 EU-projekti MYOAGE selvittää miksi ikääntyvä lihas heikkenee. Erkki Vettenniemi 97 Tätä on odotettu! Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Arja Sääkslahti TUTKIMUSUUTISIA 98 Liikuntapedagogiikan maailmasta. Tuomas Zacheus, Suvi Mäkinen, Pasi Koski 71 Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjeistoissa. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla. Anita Saaranen-Kauppinen, Esa Rovio, Anna Wallin, Jari Eskola 24 Ei VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. Aino Sarje 78 Kirjoituskutsu ja aikataulu 2012 78 Kirjoitusohjeet 2012 Kuva: HUMU 80 OPISKELIJA OUNASTELEE: Miesvalmentajatko vastuussa Suomen arvokisamenestyksestä. Keskinen 17 TUTKIMUSARTIKKELIT 2011 OSA 1 18 "Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen" Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus. Heikki Tikkanen 89 "Urheilu-utopia". TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Mikko Salasuo, Tommi Hoikkala LUETTUA 91 !kääntyä, mutta ei vanheta. Mikä on liikuntalääketieteen ja liikuntalääketieteen päivien merkitys tulevaisuudessa. Kari Kalliokoski 87 Liikuntalääketieteen suunta on selvillä. Jeja-Pekka Roos 94 Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Seppo Pulkkinen 63 Naiset paitsiossa. Mari Lehmuskallio 32 ActiveAquarium -virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon ja tavoiteorientaatioon. Jaana Kari 55 Johtajuuden siirtovaikutus urheiluja koulumaailman välillä
I i 'i·f. , ; ' "; / ,.\. 48,6.12011 4 LIIKUNTA & TIEDE. !tt·'' .:.. ,-\·.• •. !c;., 1·:, ~ ,.... ,1 :--1;; 1 • • • ' • ~ , . i' i . j:".'l·i··.'./ ·c, ~. TUTKIMUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN JA PÄINVASTOIN: Vahva osaaminen on huippu-urheilun --·~ . . ·. • . . 1 • " I "'4. ·. W_I --~
uomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan. ( f: 1 Huippu-urheilun muutoksessa tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoiminnan laatu ja sen vieminen käytännön valmennukseen. Osaamistarpeet nousevat urheilijan polun eri vaiheista lapsuudessa, nuoruudessa ja huipulla. Teksti: LEENA PAAVOLAINEN kilpailuetu Osaamisen määrätietoinen kehittäminen ja suunnitelmallinen jakaminen on keskeinen yhteinen valinta suomalaisen huippu-urheilumenestyksen varmistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Osaamisen kehittäminen ja jakaminen varmistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja palvelutoiminnalla, valmennusosaamisella ja valmentajakoulutuksella. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta. Muutostyö jatkuu toiUIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 5. Tämä on käynnistänyt muutoksen ja halun saada aikaan parempia tuloksia. Samanaikaisesti puhaltavat urheiluliikkeessä muutoksen tuulet. Huippu-urheilun muutosryhrnä HUMU on jättänyt runsaan vuoden työskentelyn jälkeen väliraportin, jonka linjaukset hyväksyttiin Olympiakomitean valtuuskunnassa 17.11.2011
Nämä ohjelmat ovat Osaamis-, Urheiluakaterniaja Huippuvaiheen ohjelma. Yhteistyötä on vahvistettava. Tavoitteena on, että itse urheilua arvostetaan, ei ainoastaan saavutuksia ja mitaleja. Yksin yrittämisestä päästään yhdessä tekemisen kulttuuriin. Toimintatavan muutos kiteytyy kolmeen osaan: 1. Muutosryhmän väliraportissa esitetään, että Suomeen perustetaan Huippu-urheiluyksikkö johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua (sisältäen vammaishuippu-urheilun) ohjelmaja resurssiohjauksen keinoin. Osaamisen vahvistamisessa muita avaintekijöitä ovat lajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö, valmentajuuden ja valmennusosaamisen vahvistaminen, valmentajien ja muiden asiantuntijoiden määrän lisääminen urheilijan polun kaikissa eri vaiheissa ja yhteinen johtamisjärjestelmä. Yksikkö toimii päätöksenteoltaan itsenäisenä osana ja on uudistuvan Olympiakomitean keskeinen osa. Kansainvälinen benchmarking osoittaa, että suomalaisen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan taso on monilta osin korkea, mutta verrattuna kilpailijamaihin se on vielä liian kaukana urheilijan ja valmentajan arjesta. Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. 2. Huippu-urheilun muutostyössä osaamisen kehittäminen ja jakaminen on nostettu keskeiseksi valinnaksi. 3. Myös eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Huippu-urheilulla on yhteinen johto ja resursointi. Muutoksen tulee tapahtua ajattelussa ja toimint atavoissa. 3. Huippu-urheiluyksikkö vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Se vaatii onnistuakseen osaavaa strategista johtamista ja tukipalveluja. 6 l KUNTA& TIEDE 48 • 6 1 2011. Osaaminen on suomalaisen huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä tulevaisuudessa sen kohdistuessa urheilijan polulla käytännön tekemiseen. Urheilijan polun vahvistaminen on peru sta kaikelle rakent eiden ja toimintatapojen muuto kselle. Ilo, intohim o, yhdessä tekem inen, osaam isen kehiu äm inen ja pyrkimys erinomaisuuteen luovat edellytykset suomalaisen huippu-urheilijan ja joukkueen onnistumiselle, menestykselle ja huippuurheilun arvostukselle. Tämä on paras tapa parantaa osaamisen laatua ja jakamista. Tämä edellyttää lajien ja muiden asiantuntijoiden jatkuvaa yhteistyötä. Urheilija on lähipiireineen keskiössä. Nykyinen siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella kaikkien toimijoiden kesken. 2. Yksikkö on tiiviissä yhteistyössä lajien ja muiden urheilutoimijoiden kanssa. Huippu-urheiluyksikkö sisältää kolme ohjelmaa, jotka tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä keskenään. Tässä kirjoituksessa keskitytään Osaamisohjelmaan ja siinä erityisesti huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoimintaan. Osaam ista on kehitettävä ja vietävä käytännön valm ennukseen. meenpanovaiheella vuoden 2012 loppuun asti. Urheilu nähdään perheissä haluttuna harrastuksena ja yhä useam pi lapsi ja nuori tulee mukaan ur heiluun. Näiden tekijöiden tu lee yltää urheilijoiden, valmentajien, seuro jen, laji liittojen ja muiden toimijoiden arkeen. Meidän tulee vahvistaa huippu-urheilun perusja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan osaamista ja viedä se kiinteästi osaksi palvelutoimintaa ja valmennusta. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoimintaa Edellisissä Liikunta & Tiedelehden numeroissa sekä erikoistutkija Pasi Koski ( 4/2011) että Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen (5/2011) peräänkuuluttivat varsin aiheellisesti tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä käytännön toiminnassa. llmm1 Arvostus ~ Onnlstuninen Menes&ya 1~ 2 la, ilon, innostuksen ja intohimon ilmapiirissä. Huippu-urheilun muutostyö kiteytyy kolm een asiaan: 1. Valmentajilla ja muilla urheilutoimijoilla ei ole riittävästi osaamista hyödyntää tutkimusja kehittämistoimintaa ja toisaalta tutkijat ja asiantuntijat toimivat liian kaukana huippu-urheilun toimintaympäristöstä
Tavoitteena on entistä parempi yhteistyö eri toimijoiden välillä ja toisaalta selkeämmät vastuut ja roolit osaamisen vahvistamiseksi Urheilijan polun eri vaiheissa. On koettu myös tärkeäksi löytää yhteinen näkemys ja ymmärrys huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnasta ja sen merkityksestä Urheilijan polun vahvistamisessa. Osaamisohjelmalla tehoa tiedon tuottamiseen ja jalkauttamiseen Osaamisohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2020 mennessä maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehiuärnisja koulutustoiminta vietynä käytännön valmennukseen. KIHU on tulevaisuudessa entistä vahvemmin myös kansainvälisesti arvostettu huippuurheilun tutkirnus-, kehittämisja palvelutoiminnan edelläkävijä. • Yhtenäinen valmentajakoulutus. Osaamisohjelman tehtävänä on varmistaa, että Jyväskylän yliopisto ja Liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta yhdessä muun tutkimusverkoston kanssa ottaa entistä vahvempaa roolia huippu-urheilun osaamisen kehittämisessä perusja soveltavan tutkimustoiminnan sekä koulutuksen avulla. Huippu-urheilun muutostyössä osaamisen kehittäminen ja jakaminen on nostettu keskeiseksi valinnaksi. Huippu-urheilun perustutkimuksella tarkoitetaan uutta tietoa tuottavaa tutkimustoimintaa, joka antaa perustan tiedon laaja-alaiseen ymmärtämiseen LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 7. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippuurheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä. • Mahdollistaa pitkäjänteinen huippu-urheilun tarpeen huomioiva, mutta tarvittaessa myös nopeasti reagoiva huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta. Uudistuva Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toimii jatkossa kiinteänä osana Huippu-urheiluyksikköä. Osaaminen on suomalaisen huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä tulevaisuudessa. On siirrytty jo sanoista tekoihin! Osana huippu-urheilun muutostyötä laaditaan huippu-urheilun valtakunnallinen tutkimusja kehittämisohjelma 2010-luvulle. Tavoitteena on, että huippu-urheilun valtakunnallinen tutkimusja kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2012 aikana ja integroituu myös osaksi tulevaa Opetusja kulttuuriministeriön Liikuntatieteellisen jaoston laatimaa tutkimuksen suuntaasiakirjaa. Ohjelmassa määritellään 2010-luvun huippu-urheilun keskeisiä osaamistarpeita ja painopistealueita. • Kehittää huippu-urheilun asiantuntijuutta. Tutkimusja kehittämistoimintaa suunniteltaessa ja osaamisverkoston yhteistyön lisäämisessä on myös pyritty selkiyttämään huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan määrittelyjä. Näin vahvistetaan KIHUn roolia ja sitä kautta tutkimusja kehittämistoimintaa konkreettisena osana huippu-urheiluvalmennusta ja Urheilijan polkua. Lisäksi on käynnistetty selvitys rakenteesta ja resursseista sekä eri toimijoiden rooleista ja vastuista urheilijan polulla. Osaamisverkosto vahvistamaan urheilijan polkua Huippu-urheilun muutostyössä ja tutkimusja kehittämistoiminnan uudistamisessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut saada osaamisverkoston toimijat mukaan ja yhteistyöhön sekä saavuttaa yhteinen ajattelu Urheilijan polun kautta. Tiedon hyödyntäminen ja välittyminen urheilijoille ja muille huippu-urheilutoimijoille paranee. Valmentajan työhön tulee olla sekä ammatillinen koulutuspolku että oto-valmentaj ien koulutusjärjestelmä. Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan arvostus kasvaa, sitä resurssoidaan lisää ja kehittyy kilpailukykyisiä ja innovatiivisia toimintaympäristöjä. • Huippu-urheilututkimuksen tarpeen ja roolin tunnustaminen osaksi liikuntatieteellistä ja muuta tutkimustoimintaa. Huippu-urheilutoiminta myös näiden toimijoiden osalta ohjautuu jatkossa tiiviissä yhteistyössä Huippu-urheiluyksikön kanssa. Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan nykyinen toimintaympäristö ja osaaminen on kartoitettu ja ohjelmatyön tavoitteet, vastuutahot, toteutus ja aikataulu laadittu. Niiden kehittäminen ja jakaminen varmistetaan tutkimusja kehittämistoiminnalla, valmennusja johtamisosaamisella sekä valmentajakoulutuksella. Tavoitteina ovat myös: • Valmentajuuden kehittäminen ja valmennusosaamisen lisääminen. Eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy ja työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Osaaminen kehittyy huippu-urheilun toimintaympäristössä. Toimenpiteinä ovat suomalaisen urheiluvalmennuksen linjaukset, valmennusjärjestelmän johtaminen sekä yhteistyöhön ohjaava toiminta. Muiden osaamisverkoston toimijoiden, kuten valmennuskeskukset, liikuntalääkelieteen keskukset jne., yhteistyö ja toiminta osana kokonaisuutta Urheilijan polun eri vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää. Urheilijan polku määrittelee osaamistarpeet. Tutkimus-, kehittämisja koulutustoiminta linkittyvät paremmin toisiinsa. On ollut hienoa kokea innostunut, mahdollistava, asiantunteva ja vuorovaikutteinen ilmapiiri sekä eri toimijoiden vahva tahtotila, sitoutuminen ja usko huippu-urheiluosaamisen kehittämiseen
Kehittämistyö toteutuu usein soveltavan tutkimuksen osana tai jatkona; esimerkiksi mittausjärjestelmien kehittäminen urheilijan fyysisten ominaisuuksien tai suoritustekniikan analysoimiseksi, harjoituslaitteiden ja kilpailuvälineiden kehitystyö, tiedonvälitysja palautteenantomenetelmien kehittäminen, arviointimenetelmien kehittäminen, järjestelmien ja toimintatapojen benchmarking, tietokantojen suunnittelu jne. 8 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimustietoa ja -menetelmiä kehitetään ja tuotetaan uusia menetelmiä, laineita, välineitä, materiaalia ynnä muuta urheilijan/joukkueen, valmentajan ja muiden huippu-urheilutoimijoiden päivittäistoimintaan. Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on tiedon nopea tuottaminen havainnollisella, pelkistetyllä ja käytäntöön sovellettavalla tavalla. Huippu-urheilun soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan uutta tietoa tuottavaa tutkimustoimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on tulosten soveltaminen käytäntöön. Tavoitteena on myös olemassa olevan tiedon ja toimintatapojen kerääminen, jäsentäminen, analysointi ja arviointi toiminnan kehittämiseksi ja huippuurheilun päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteena on, että huippu-urheilun perustutkimus on tunnistettu tutkimusalue valtakunnallisessa OKM:n liikuntatutkimusstrategiassa. ja soveltamiseen. J ulkaisukielinä ovat suomi, englanti ja ruotsi. Tieteellisten kriteereiden täyttyminen ja korkea laatu mahdollistavat laajan tutkimusrahoi tuspohjan: Suomen Akatemia, OKM (tiederahat), säätiöt, laitosten oma perusrahoitus, kansainvälinen rahoitus. Huippu-urheilun perustutkimuksen tavoitteena on myös tutkijoiden/asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen. Se on pitkäjänteistä, väitöskirjoja tuottavaa ja oppikirjojen tms. Tavoitteena on myös asiantuntijoiden, valmentajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden osaamisen kehittyminen. Kehittämistoiminnan potentiaalisena rahoittajina nähdään OKM (sektoritutkimusrahat, kehittämisrahat), TEKES, huippu-urheilutoimijat, säätiöt, liikeelämä jne. Kehittämisja palvelutoiminta hyödyntää tutkimustietoa Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet ja toiminta perustuu valtakunnalliseen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan ohjelmaan. Raportointimuotoina käyuöraportu, julkaisusarjat, koosteet, audiovisuaalinen materiaalit, koulutusmateriaalit, valmennuskirjallisuus, luennot, asiantuntijapalvelut ja joskus myös tieteelliset julkaisut ja opinnäytetyöt. Sen avulla luodaan uusia tai kehitetään nykyisiä käytäntöjä ja toimintamalleja. Lähtökohtana on urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet. Se perustuu valtakunnalliseen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan ohjelmaan ja on tunnistettu tutkimusalue valtakunnallisessa OKM:n liikuntatutki 111 usstrategiassa. Sen lähtökohtana ovat urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet. Pyrkimyksenä on yhdistää perustutkimusta soveltavaan tutkimustoimintaan, jolloin myös mahdollistetaan käytäntöön sovellettavuus. Huippu-urheilun soveltava tutkimus täyttää tieteelliset ja korkean laadun kriteerit, jolla varmistetaan osaamisen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden jatkuva kehittyminen. Suomalainen huippu-urheilun tutkimus on monilta osin korkeatasoista, mutta verrattuna kilpailijamaihin se on vielä liian kaukana urheilijan ja valmentajan arjesta. Tieteellisten kriteereiden täyttyminen ja korkea laatu mahdollistavat tutkimusrahoituksen: OKM (tiedeja sektoritutkimusrahoitus). kautta pitkällä aikajänteellä koulutustoiminnan kautta välittyvää. Tutkimustoimintaa johtaa tutkijakoulutuksen saanut henkilö. Raportointimuotoja ovat käyttöraportit, julkaisusarjat, koosteet, audiovisuaalinen materiaali, koulutusmateriaali, valmennuskirjallisuus, urheiluasiakkaan omat julkaisut, sähköiset julkaisukanavat, luennot, asiantuntijapalvelut, jne. Muina rahoittajina tulevat kyseeseen TEKES, huippu-urheilutoimijat, säätiöt, liike-elämä jne. Palvelutoiminnalla asiantuntijatukea reaaliajassa Huippu-urheilun palvelutoiminnan tehtävänä on tuottaa reaaliaikaisesti (joskus pienellä viiveellä) urheilijalle/joukkueelle ja valmentajalle päivittäistoiminnan tueksi asiantuntijapalveluita harjoittelu-, kilpailuja laboratorio-olosuhteissa. Sitä toteutetaan lähinnä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja se täyttää tieteelliset ja korkean laadun kriteerit, jolla varmistetaan osaamisen jatkuva kehittyminen ja julkaisutoiminta korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa (peer review) ja tieteellisissä kongresseissa
Huippu-urheilu on osa tätä osaamista antamassa ja saamassa. LEENA PAAVOLAINEN, LitT Huippu-urheilun muutosryhmä, HUMU Sähköposti: leena.paavolainen@noc.fi www.huippu-urheilunmuutos.fi Huippu-urheilun muutostyössä tutkimusja kehittämistoimintaa uudistetaan yhteistyössä urheilijoiden, valmentajien, lajien ja osaamisverkoston toimijoiden sekä asiantuntijaryhmän kanssa. KIHUn ja muutostyön selvityksen perusteella nykytilanne voidaan kiteyttää seuraavasti: Vahvuudet ja mahdollisuudet; • Liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa paljon • Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ja osaaminen • Jyväskylän yliopisto ja liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta ja osaaminen • Muun tutkimusverkoston osaaminen Urheilijan polun ja huippu-urheilun käyttöön • Huippu-urheilun tutkimustoiminta on moneen muuhun maahan verrattuna korkeatasoista ja laadukasta • Tutkimusja kehittämistahojen olemassa oleva verkosto ja osaajat pääosin tuntevat toisensa • Huippu-urheilututkimuksen perinteet ja osaaminen • Hyvät ja toimivat olemassa olevat mallit ja esimerkit • Huippu-urheilun muutostyö • Toimijoiden yhteistyö • OKM:n tahtotila huippu-urheilututkimuksen kehittämiseksi ja tulevat strategialinjaukset Heikkoudet ja haasteet • Liikuntatieteellistä tutkimusta on paljon, mutta huippu-urheilun osuus on siitä pieni • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan valtakunnallinen strategia puuttuu ja määritelmät ovat epäselviä • Huippu-urheilun tutkimustoimintaa ei tunnisteta ja tunnusteta riittävällä tavalla osaksi liikuntatieteellistä tutkimusta, mistä seurauksena on osaltaan ollut huippu-urheilun tarpeista lähtevän tutkimustoiminnan rahoituksen vähäisyys ja puute • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan kokonaisresurssit ovat liian pienet ja olemassa olevat resurssit ovat pirstaloituneet • Tutkimustiedon kenttä on pirstaleinen ja kokonaiskuva puuttuu siitä, mitä ja miksi tutkitaan • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan kokonaisjohto puuttuu, vastuunottorakenne on määrittelemättä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on puutteellista • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta on liian hajanaista, lyhytjänteistä ja projektit liian pieniä • Tutkimusja kehittämistoiminnalla ei pystytä vastaamaan huippu-urheilun tarpeisiin riittävän nopeasti ja reaaliaikaisesti • Tutkimusja kehittämistoiminta ei ole osa valmennuksen ja toimijoiden arkea • Olemassa oleva tutkimustieto ei kohtaa riittävän hyvin käyttäjiä • Tutkimusja kehittämistoimijoiclen ja asiantuntijoiden osaaminen ei kehity riittävällä tavalla huippu-urheilun toimintaympäristössä • Lajeissa ei ole riittävästi huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan osaamista ja ymmärrystä Huippu-urheilua tarvitaan osaamisen vuoksi: Osaamisen kasvattaminen on jokaiselle ihmiselle elämänmittainen oppimisen paikka. Huippu-urheilun palvelutuotannon rahoittajina ovat OKM (sektoritutkimusrahat, kehittämisrahat, tuki tapahtumien järjestämiselle), huippu-urheilutoimijat, liike-elämä jne.) Haasteena tutkimuksen pirstaloituminen ja tiedon heikko jalkautuminen Vuonna 2010 julkaistu KlHUn tekemä Kilpaja huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta Suomessa selvitys loi hyvän lähtökohdan nykytilan arvioinnille. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen on ollut tiiviisti työssä mukana. Asiantuntijaryhmässä ovat toimineet: • Keijo Häkkinen, Professori, Liikuntabiologian laitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto • Kirsi Hämäläinen, LitT, Yliopettaja, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, Vierumäki • Lauri Kettunen, Professori, Tampereen teknillinen yliopisto • Mikko Levola, LitM, Valmennuskeskuksen johtaja, Pajulahti • Taru Lintunen, Professori, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto • Kari Niemi-Nikkola, LitM, Valmennuksen johtaja, Olympiakomitea • Ari Nummela, LitT, Biotieteiden johtaja, KIHU • HeikkiTikkanen, LT, ylilääkäri, Helsingin Urheilulääkäriasema • Tommi Vasan kari, LT, UKK-instituutin johtaja, Olympiakomitea • Jukka Viitasalo, Professori, KIHUn johtaja • Leena Paavolainen, LitT, Huippu-urheilun muutosryhmä LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 9. Palvelutoimintoihin lukeutuu myös muun muassa tietokantojen ylläpito, koulutusmateriaalin tuotanto, toiminnan arviointi, auditointi, kongressien ja seminaarien järjestäminen jne
Taiteilijoiden, tieteilijöiden ja urheilijoiden pyrkimyksiä korkeimpaan virtuositeettiin ja huippusuorituksiin tulee arvostaa, edistää ja tukea. Metafora sisältää tärkeän näkemyksellisen viestin huippu-urheilu on yksi keskeisiä kulttuurimme rakennusaineita, ydinpilareita. Huippu-urheilun arvostusta tulee vahvistaa tutkimuksen kohteena, osaarnisena, ammattina, nuoren kansalaisen ja heidän perheensä elämänpoliittisena valintana, järjestelmänä ja globaalisten yhteisten kokemusten tuottajana. Keskeistä huippuurheiluosaamisen jalostamisessa ja hyödyntämisessä on KIHU:n ja Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan entistä aktiivisempi yhteistyö. Tätä tiedekunnan strategiat yötä viritti ja edesauttoi useat yhteiset keskustelutilaisuudet Huippu-urheilun muutosryhmän ja KIHU:n kanssa. Tiedekunnan ja KlHU:n kumppanuus on tänä päivänä vahvempi kuin koskaan. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta huomioi toiminnassaan laaja-alaisesti liikuntakulttuurin eri osa-alueet ja niihin liittyvän korkeatasoisen tutkimusperustaisen osaamisen edistämisen. Yhdessä tekemisen näkymät ovat varsin valoisat. Jos huippu-urheilun kulttuurisessa hapessa on päästöjä ja kuona-aineita, arvostukseen tulee säröjä. Tiedekunta laati tänä syksynä talousja toimintasuunnitelmaansa liittyen oman huippu-urheiluosaamisen edistämisen toimenpidesuunnitelman. LASSE KANNAS Dekaani Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@jyu.fi 10 LIIKUNTA & TIEDE 4<1•612011. Näin tutkimusyhteistyötä vahvistaa myös koulutuyhteistyö. Tämän huippuurheilun hyvän puolesta kannattaa ponnistella, myös tiedeyhteisön. Toisaalta huippu-urheilun itsensä on teoissaan ja toiminnassaan huolehdittava arvostuksensa edellytyksistä. Teksti: LA SSE KANNAS Liikuntatieteellinen tiedeyhteisö on mukana huippu-urheilun edistämistalkoissa H uippu-urheilu on happea, jota kansakunta hengittää. Huippu-urheilun arvostusta tulee vahvistaa. Huippu-urheiluosaarnista edistävän koulutuksen kehittämistoimenpiteistä kuvaavat seuraavat esimerkit: • maisterija tohtori tutkintoon johtavaa koulutusta liikuntabiologian laitoksella kehitetään edelleen • tarjotaan opiskelijoille aikaisempaa laajempi kurssi valikoima valmennuksen liikuntapedagogisia ja terveystieteellisiä opintoja • vahvistetaan urheilupsykologista koulutusta • luodaan aikaisempaa laajempi huippu-urheiluosaamisen kurssitarjotin liikunnan aineenopettajakoulutuksessa olevien valittavaksi • tarjotaan tiedekunnan Viveca-yksikön puitteissa valmentajien täydennyskoulutusmoduuleja • suunnitellaan urheilu-uransa päättäneille räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia • huippu-urheiluun liittyviä opintoruoduuleja toteutetaan yhteistyössä muun muassa KlHU:n kanssa. Toisaalta tiedekunnan tehtäviin kuuluu seurata kriittisesti huippu-urheilun kehitystä ja reagoida huippu-urheilun lieveilmiöihin. Kun huippu-urheilu on terveellä tavalla elinvoimainen ja kiehtova kulttuurimme osa, sen arvostus vahvistuu. Haluamme tuottaa lisäarvoa suomalaiselle huippu-urheilulle edistämällä ja kehittämällä siihen liittyvää yliopistokoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja koulutus vahvistavat osaltaan tätä arvostusta
6 /20 11 11. LI IK U NT A & TI E DE 48
Liikunta-aktiivisuuden ja tukija liikuntaelinten sairauksien välinen yhteys on monimutkainen. 2006). Muut liikuntaluokat verrattuna liikunnallisesti passiivisiin. Näiden aikaisempien tutkimusten aikaan Suomessa sydänja verisuonisairaudet olivat keskeisin diagnoosiryhmä työkyvyttömyyseläkkeissä ja liikunnan hyödyt tässä suhteessa ovat hyvin tunnettuja (Kohl 2001). Myös niillä miehillä, jotka harrastivat kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa, oli pienempi riski työkyvyttömyyteen kuin liikunnallisesti passiivi.silla. Liikunta-aktiivisuuden yhteys oli samansuuntainen niin tukija liikuntaelinten sairauksista kuin mielenterveyssyistä johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 2008), mikä tukee tämän tutkimuksen tuloksia rasittavan liikunnan hyödyistä. Aiemmat tutkimustulokset ovat havainneet rasittavan liikunnan (Kaprio & Sama 1994) ja hyvän kestävyyskunnon (Karpansalo ym. Seurannan aikana liikuntaluokkien väliset erot fyysisen toimintakyvyn keskiarvossa eivät kuitenkaan merkittävästi kasvaneet. Esimerkiksi liian rasittava liikunta altistaa loukkaantumisille ja nivelongelmille kun taas kohtuullisesti rasittavat liikuntamuodot ovat turvallisia (Vuori TAULUKKO 1. Aikaisemmat seurantatutkimukset vertailukelpoisella aineistolla ovat raportoineet samansuuntaisia tuloksia (Hillsdon ym. Hyvän toimintakyvyn omaavissa kuitenkin oli nähtävissä suuremmat erot liikuntaryhmien välillä mikä tarkoittaa, että liikunta auttaa ylläpitämään hyvää fyysistä toimintakykyä. Liikunnallisesti passiivisilla oli heikoin ja kuntoilijoilla paras itse raportoitu fyysinen toimintakyky sekä naisilla että miehillä. 2005). Tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimusten kanssa, joissa liikunnan rasittavuus on huomioitu (Proper ym. Verrattain suuri määrä kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa ei laskenut myöhempien sairauspoissaolojen riskiä liikunnallisesti passiivisiin verrattuna etenkin naisten keskuudessa. Liikunta-aktiivisuus n= 5090 Malli 1 Malli 2 Malli3 Malli4 Liikunnallisesti passiiviset 1200 1.00 1.00 1.00 1.00 (< 14 MET) Kohtuullisesti rasittavaa 1472 1.01 1.00 1.07 1.07 (14-30 MET) (087-1.17) (0 87-1.15) (0 93-1 24) (0 94-1 23) Rasittavaa liikuntaa 477 0.81 0.86 0.91 0.94 (14-30 MET) (O 64-1.02) (0.69-1 07) (0.72-1.14) (0.76-1.17) Kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa 842 1.07 1.00 1.18 1.17 (30-50 MET) (0 90-1.27) (085-1.18) (1.00-140) (1 01-1.37) Rasittavaa liikuntaa 560 0.74 0.77 0.87 0.88 (30-50 MET) (0.60-0 92) (0.63-0.95) (0.70-1.08) (072-108) Aktiiviset kuntoilijat 539 0.74 0.73 0.88 0.94 (> 50 MET) (0.59-0 92) (0 59-0.91) (0.71-1.11) (0 77-116) Malli 1 Ikä ja tupakointi vskioitu Malli 2 Malli 1 + sosioekonominen asema Malli 3 Malli 1 + BMI Malli 4 Malli 1 + fyysinen toimintakyky 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Liikunta on hyödyksi painonhallinnassa, mikä voi myös osaltaan vähentää sairauspoissaoloja. Poissonin regressioanalyysi. Lisäksi rasittavaa liikuntaa kuten hölkkää tai juoksua harrastavilla oli parempi fyysinen toimintakyky kuin kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa harrastavilla. Aktiiviliikkuja muita harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle Rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli myös selvästi pienempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle seurannan aikana. toteutetusta seurantakyselystä sekä rekisteritiedoista. Hyvä kestävyy skunto on lisäksi yhdistetty pienentyneeseen sairauspoissaolojen riskiin (Kyröläinen ym. Rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli myös vähemmän myöhempiä sairauspoissaoloja, jotka kuvastavat väliaikaista työkyvyn menetystä (Taulukko 1). Eli rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli parempi fyysinen toimintakyky ja osittain siitä johtuen vähemmän sairauspoissaoloja kuin liikunnallisesti passiivisilla. Peruskyselyn fyysisen toimintakyvyn vakiointi selitti liikunnan ja myöhempien sairauspoissaolojen yhteyttä huomattavasti. Naisilla myös BMl:n vakiointi selitti yhteyttä huomattavasti. Nykyään noin kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tukija liikuntaelinten sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä ja pienemmässä määrin sydänja verisuonisairauksista. 2003) suojaavan työkyvyttömyydeltä. Pitkät sairauspoissaolojaksot (>14 päivää) naisilla. lkävakioitu riskisuhde ja muiden vakiointien vaikutus riskisuhteeseen (RR and 95 % CI)
Onhan rasittava liikunta tosin mukana nykyisissäkin liikuntasuosituksissa, mutta usein korostetaan ehkä turhankin voimakkaasti sitä, että liikunnan ei välttämättä tarvitse olla rasittavaa terveyshyötyjen saamiseksi. Rasittavan liikunnan harrastaminen kuvastanee osittain myös hyvää fyysistä kuntoa. 2001). Rasittavaa liikuntaa 11 16 30-50 Kyllä 6. Noin kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tukija liikuntaelinten sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Lisäksi rasittavan liikunnan puolesta on näyttöä siinäkin mielessä, että fyysisen kunto (etenkin kestävyyskunto) on vahvemmin yhteydessä toimintakykyyn kuin liikunta-aktiivisuus (Huang ym. Kohtuullisesti rasittavaa 29 19 14-30 Ei liikuntaa 3. 2000), kuten tässäkin tutkimuksessa. 2006, Samitz et al. LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 13. Liikuntakysymyksissä (esim. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin painottavat rasittavan liikunnan tärkeyttä terveyteen liittyvän toimintakyvyn kannalta. Aktiiviset kuntoilijat 10 19 50+ Kyllä mitattuna itse raportoituna fyysisenä ioirnintakykynä tai rekistereistä saaduilla tiedoilla sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. 1998). Miesten ja naisten osuudet (%), MET-tuntia viikossa (vaihtelualue) ja osallistuminen rasittavaan liikuntaan. 2008), mutta toisaalta on myös viitteitä rasittavamman liikunnan hyödyistä (Lampinen ym. JOUNI LAHTITtM (väit.) Tutkija Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Sähköposti: jouni.mm.lahti@helsinki.fi Kirjoittajan kansanterveystieteen väitöshirja "Leisuretime physical activity, health relatedfunctioning and retirement: a prospective cohort study among middleaged employees" tarlwstettiin Helsingin yliopistossa 4.11.2011. Rasittavuus määrää vahvemmin yhteydessä myöhempään terveyteen Kohtuullisesti rasittavan liikunnan hyödyt terveydelle ovat ennestään tunnettuja (Physical Activity Guidelines Advisory Cornmiuee 2008). Säännöllinen ja riittävän usein toistuva kohtuullisesti rasittava liikunta on terveellistä ja suositeltavaa etenkin aiemmin passiivisille, mutta toimintakyvyn ja työkyvyn säilymisen kannalta rasittavampi fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävä liikunta voi olla tarpeellista. Näinhän asia tietysti onkin, mutta ainakin terveille keski-ikäisille edes jonkun verran liikuntaa harrastaville rasittavaa liikuntaa voitaneen turvallisesti suositella terveyshyötyjen lisäämiseksi. Liikunnan ja mielenterveyden osalta aiemmat tutkimukset osoittavat jo vähäisenkin liikunnan suojaavan esimerkiksi masennukselta (Teychenne ym. 2011). Proper et al. 2006) ei aina ole varsinaisesti kysytty liikunnan määrää vaan kysymys on muotoiltu niin, että liikkuuko suositusten mukaisesti kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa. Liikunnallisesti 24 25 0-14 Kyllä/ei passiiviset 2. Monessa tutkimuksessa,joissa rasittava liikunta on havaittu kohtuullisesti rasittavaa hyödyllisemmäksi, on herännyt kysymys siitä, että ero voi johtua liikunnan kokonaismäärästä. 2001). Miesten ja naisten MET-tuntia Rasittavaa osuudet(%) viikossa liikuntaa Naiset Miehet 1. Kohtuullisesti rasittavaa 17 9 30-50 Ei liikuntaa 5. Eli näin ollen liikunnan kokonaismäärää ei ole voitu huomioida. Tämän tutkimuksen perusteella liikunnan rasittavuus on liikunnan määrää vahvemmin yhteydessä myöhempään terveyteen liittyvään toimintakykyyn TAULUKKO 2. Proper et al. Toisaalta on myös niin, liikunnalla ja fyysisellä kunnolla on itsenäisiä yhteyksiä terveyteen (Blair ym. Lisäksi kun huomioidaan se, että aiemmat tutkimukset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia herää kysymys, että pitäisikö liikuntasuosituksia jossain määrin miettiä uudelleen. Myös aiemmissa tutkimuksissa on viitteitä siihen suuntaan, että rasittava liikunta olisi terveyden kannalta hyödyllisempää kuin kohtuullisesti rasittava liikunta (katso esim. Tässä tutkimuksessa liikunnan kokonaismäärä huomioitiin muodostamalla liikuntaluokat siten, että liikunnan kokonaismäärä on vertailtavissa, mutta luokat eroavat sen mukaan harrastaako rasittavaa liikuntaa vai ei. Liikunta-aktiivisuuden luokitus. Rasittavaa liikuntaa 9 12 14-30 Kyllä 4
lisäksi tutkittiin, muuttuuko kohtuullisesti rasittavan ja rasittavan liikunnan harrastaminen eläkkeelle siirtymisen myötä. liikunnan muutoksesta eläkkeelle siirryttäessä on julkaistu artikkeli liikunta & Tiede -lehdessä 6/2010. liikunnan harrastamiseen viikossa keskimäärin käytettyä aikaa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kysyttiin neljässä rasitusasteessa. Karpansalo M, Lakka TA, Manninen P, Kauhanen J, Rauramaa R and Salonen JT. NÄIN TUTKITTIIN T utkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikuttaako vapaa-ajan liikunnan määrä ja rasittavuus myöhempään fyysiseen toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Am J Prev Med 2005; 28: 245-250. Physical activity and cardiovascular disease: evidence for a dose response. Sairauspoissaolotiedot perustuvat työnantajan rekisteriin ja tiedot työkyvyttömyyseläkkeistä Eläketurvakeskuksen rekisteriin. tation in adults aged 40 and older. Jokaiselle rasitusasteelle annettiin MET-arvo ja näihin tietoihin perustuen laskettiin viikoittaisen liikunnan kokonaismäärä MET-tunteina viikossa. Cardiorespiratory fitness and nsk of disability pension: a prospective population based study in Finnish men. Physical fitness, physical activity, and functional limiSairauspoissaolot kuvaa tilapäistä työkyvyn menetystä ja siten terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemista työssä. LÄHTEITÄ Blair SN, Cheng V and Holder JS. Terveyteen liittyvän toimintakyvyn mittareina käytettiin sekä kyselyettä rekisteriaineistoa. Tilastomenetelminä käytettiin kovarianssianalyysiä, Coxin suhteellisten riskien mallia sekä Poissonin regressio analyysiä. Med Sci Sports Exerc 2001; 33: S379-99; discussion S419-20. Vastaava määrä sisältäen rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi 60 minuuttia hölkkää/juoksua ja 45 minuuttia reipasta kävelyä. Prospective study of physical activity and physical function in early old age. 1s physical activity or physical fitness more important in defining health benefits. Tässä artikkelissa käsitellään väitöskirjatutkimusta muilta osin liittyen liikunta-aktiivisuuteen ja myöhempään terveyteen liittyvään toimintakykyyn. Kaprio J and Sama S. Aineisto muodostuu vuosina 2000, 2001 ja 2002 toteutetuista peruskyselyistä (n=8960), vuonna 2007 toteutetusta seurantakyselystä (vastausprosentti 83%) sekä rekisteritiedoista. lisäksi muodostettiin vastaavat luokat suuremmalle liikunnan kokonaismäärälle (30-50 MET-tuntia viikossa) sekä erikseen aktiivisten kuntoilijoiden luokka, jossa liikunnan määrä ylittää 50 MET-tuntia viikossa. Fyysisen toimintakyvyn mittarina käytettiin Short-Form 36 kyselypatteriston fyysistä komponenttisummaa joka kuvastaa yleistä fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Med Sci Sports Exerc 2001; 33: S472-483. Decreased risk of occupational disability among former elite male athletes. Lisäksi vertailtiin liikunnan rasittavuuden mukaan niitä jotka liikkuivat liikuntasuositusten mukaisesti ja samalla kontrolloitiin liikunnan kokonaismäärä. Kohl HW,Jrd. Occup Environ Med 2003; 60: 765-769. Med Sci Sports Exerc 1998; 30: 1430-1435. Eri pituiset sairauspoissaolojaksot heijastavat terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemisen astetta. Peruskyselylomake lähetettiin kyseisinä vuosina 40, 45, 50, 55, ja 60 vuotta täyttäneille Helsingin kaupungin työntekijöille ja seurantalomake peruskyselyyn vastanneille. JAPA 1994; 2: 115-126. 14-30 MET-tuntia viikossa jaettiin kahteen ryhmään: kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa (14-30 MET-tuntia viikossa) ja sisältäen rasittavaa liikuntaa (14-30 MET-tuntia viikossa). liikuntaaktiivisuus luokiteltiin terveysliikuntasuosituksen mukaan ja siinä huomioitiin sekä liikunnan määrä että sen rasittavuus (Taulukko 2). 14 LIIKUNTA& TIEDE 48• 6/2011. Esimerkiksi 150 minuuttia reipasta kävelyä on 15 MET-tuntia viikossa kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa. Huang V, Macera CA, Blair SN, Brill PA, Kohl HW,Jrd and Kronenfeld JJ. Hillsdon MM, Brunner EJ, Guralnik JM and Marmot MG. Työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan kuvaavat vakavaa terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemista, koska työkyky on laskenut huomattavasti. Tutkimuksen aineistona on käytetty Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusta (Helsinki Health Study), jossa tarkastellaan työntekijöiden terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (Lahelma ym. Liikunnallisen passiivisuuden rajana käytettiin 14 MET-tuntia viikossa joka vastaa keskimäärin noin tuhannen kilokalorin viikoittaista energiankulutusta liikunnassa. 2005)
(Epub ahead of print). Eur J Public Health 2005; 15: 504-510. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2011; 8: 36. Occup Med (Lond) 2008; 58: 251-256. Dose-response relation between physical activity and sick leave. Med Sci Sports Exerc 2001, 33: S551-5586. Preventive Medicine 2010; 50: 246-250. Washington, DC: U.S. The irnpact of physical activity on sickness absence. ntatietee/linen Seu /1\ INyofS • 1 ·• ~,.., LIIKUNTA & TIEDE 48, 6 /2011 15. Proper KI, van den Heuvel SG, De Vroome EM, Hildebrandt VH and Van der Beek AJ. Teychenne M, Bali K and Salmon J. lnt J Epidemiol 2011 Sep 5. Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Prev Med 2008; 46: 397-411 Vuori IM. Department of Health and Human Services, 2008. Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen 0, Roos E and Saastamoinen P. VÄITÖSKIRJAAN SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT: Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Changes in leisure-time physical activrtv after transition to retirement: a followup study. Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Occupational class inequalities across key domains of health: results from the Helsinki Health Study. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Changes in intensity of physical exercise as predictors of depressive symptoms among older adults: an eight-year followup. Lampinen P, Heikkinen RL and Ruoppila 1. Lahti J, Rahkonen 0, Lahelma E, Laaksonen M. The impact of physical activity on physical health functioning A prospective study among m,ddle-aged employees. Prev Med 2000; 30: 371-380. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2010; 20: 191-199. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. BMI and sickness absence ,n male military personnel. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Br J Sports Med 2006; 40: 173-178. Domains of physical activity and all-cause mortality: systematic review and doseresponse meta-analysis of cohort studies. Physical ntness. Leisure-time physical activity and disability retirement: A prospective cohort study (submitted March 2011 ). Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Kyröläinen H, Häkkinen K, Kautiainen H, Santt ila M , Pihlainen K and Häkkinen A. Samitz G, Egger M and Zwahlen M
KA RI L. Virkistävät arjen keitaat eivät enää tunnu virkistäviltä vaan lisäävät ahdistavaa tunnelmaa. Toistuvat doping-tapaukset ovat olleet arkipäivää nyt jo vuosikymmenten ajan eikä helpotusta ole näköpiirissä. Kriisien keskellä ihmiset suojautuvat pakenemalla vaihtoehtoiseen todellisuuteen ja itselle mieluisten asioiden pariin. Jokapäiväisissä kriisi tunnelmissa eläminen ja taukoamaton rummutus talouskriisin ympärillä alkavat vaikuttaa ihmisten mielialaan myös Suomessa. POLTTOPISTEESSÄ Muutoksen tuulet S äätila on syksyn myötä muuttunut pimeäksi, tuuliseksi ja viimaiseksi samalla kun ihmisten arkea leimaa huoli maailmantaloudesta ja sen kestävyydestä. Vastaavasti kansainvälinen ja kotimainen media pitävät tehokkaasti huolen siitä, että urheilua vaivaavat ongelmat tunkevat sisään ovista ja ikkunoista säännöllisin väliajoin. Urheiluun eivät kuulu liittojohtajien jatkuvat nahistelut sen enempää kuin jengi tappelut pelikentillä. Urheilu onkin tarjonnut viime aikoina runsaasti huonoja uutisia ja uutisvirrassa huono uutinen erottuu ja kerrotaan helpommin kuin hyvä uutinen. Lätkä saa paljon anteeksi, mutta rajansa se on rakkaimmankin kauhukakaran kasvatuksessa." Urheiluviihde näyttää siirtyvän pelikentältä raastupaan ja urheilun elämykset muuttuvat mustan puhuviksi. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 16 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 -'2011. Jos ja kun esimerkillä on voimaa, niin kuin urheilun toimijat usein itse esittävät, alkaa urheilua seuraava suuri yleisö vähitellen kyllästyä urheilun ympärillä tapahtuvaan jatkuvaan kiistelyyn. Jari Kupila kirjoitti Urheilulehden pääkirjoituksessaan osuvasti: "Jääkiekko on Suomessa suurta viihdettä, mutta yhteisönä vain noin 100000 ihmisen vähemmistö. Vaikka kulttuuri peilaakin maailman tapahtumia usein kepeän huumorin avulla, muistuttavat ne samalla vakavien ongelmien läsnäolosta. Muutoksen tuulet puhaltavat. Erityisen suuri merkitys on omakohtaisella liikunnalla, jonka avulla ehkäistään huonoa kuntoa ja jopa parannetaan sairauksia. Viihde ja muu kulttuuritarjonta lohduttavat ja virkistävät masentavan uutisvirran keskellä. Usko tulevaisuuteen on koetuksella kun uusi päivä tuntuu aina edellistä huonommalta. Mitä raikuvampi nauru teatterin katsomosta kuuluu sitä vakavammaksi saattaa maailman tilanne kehittyä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että jääkiekon ohella Suomen muukin urheilu kaipaa kurinpalautusta. Euroopan vahvat talousmaat antavat kurinpalautusta asiansa huonommin hoitaneille, ja näiden kansalaiset puolestaan hangoittelevat vastaan kukin omalla tyylillään. On turha luulla, että pari maailmanmestaruutta ja ilmaveivi riittävät siihen, että näin pieni porukka saa loputtoman erivapauden mihin tahansa. Mutta mitä urheilussa ja muilla kulttuurin aloilla tänä päivänä tapahtuukaan. Kilpaurheilun seuraaminen tarjoaa parhaimmillaan myönteisiä kokemuksia ja voimaannuttavia elämyksiä sekä mukavia keskustelun aiheita. Kupilan kirjoitus sopii mainiosti koko suomalaiseen urheiluun. Urheilutoimijoiden on itse selvitettävä onko urheilun polku kulkemassa parrasvalojen loisteeseen vai marginaalikulttuurin varjoisille kujille
32 Henna Mikkola, Henna Koivikko, Anna-Emilia Peltoperä, Ari Rahikkala, Kari Kumpulainen, Jukka Riekki Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodeissa ... .. Jaana Kari .. Keskinen Urho Kujala Pirkko Numminen Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2011 osa 1 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. 18 Anita Saaranen-Kauppinen, Esa Rovio, Anna Wallin, Jari Eskola Ei VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista 24 Mari Lehmuskallio ActiveAquarium -virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon ja tavoiteorientaatioon . 46 Johtajuuden siirtovaikutus urheiluja koulumaailman välillä 55 Seppo Pulkkinen Naiset paitsiossa. 40 Katri Takala, Arja Oikarinen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Neljä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa ........ TUTKIMUSARTIKKELIT 2011 OSA 1 www.lts.fi Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus............... ······························· 78 Kirjoitusohjeet 2012 78 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Päivi Atjonen Hannu Itkonen Kari L. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa 63 Tuomas Zacheus, Suvi Mäkinen, Pasi Koski Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjeistoissa 71 Aino Sarje Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2012 .
The research materia! was Iirst analysed by studying it as a whole and looking into general Ieatures. Especially different kinds of changes and crises in peoples' lives affected their physical activity levels. Research then focused on the specific features rclared io the rescarch qucstions. The research materia! (n=57) was collected by the method of empathy-based stories Irorn 57 subjecis in t wo different Finnish universities during winter 2011. "KAINO LÖYSI PARIN, MUTTA JATKAA LIIKUNNAN HARRASTAMISTA EDELLEEN" SOSIAALISET SUHTEET JA LIIKUNTA-AKTIIVISUUS ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, ESA ROVIO, ANNA WALLIN, JARI ESKOLA Yhteystiedot: Anita Saaranen-Kauppinen, Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 Kuopio. The solution to increasing physical activity does not solely originate from an individual internally but rather betwcen individuals. We examined what k ind of images physical activity initiation and termi nation are associated with , and what kind of role and meaning relationships have on physical activity levels. eläytynusrnenetelmällä kahdessa suomalaisessa yliopistossa talvella 2011. "Tony found a partner, but still continued to be physically active" Social relationships and physical activity levels. Asiasanat: liikunta-aktiivisuus, sosiaaliset suhteet, eläytymismenetelmä . Keywords: physical activit.y, social relationships, 111et/10d of empathybased stories. Liikunta-aktiivisuuden edistämistavoitteissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota yksilön arkeen ja elämäntilanteeseen ja näihin liittyviin merkityksellisiksi koettuihin ihmissuhteisiin tai niiden puutteisiin. Tarkastelemme, millaisia mielikuvia sekä liikunnan aloittamiseen että lopettamiseen liitetään sekä millainen rooli ja merkitys ihmissuhteille annetaan. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että ratkaisu liikuntaaktiivisuuden lisäämiseen ei löydy yksilön sisältä vaan pikemminkin se on ihmisten välissä. Puh. 2011. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka liikuntaaktiivisuuden mielletään kytkeytyvän sosiaalisiin suhteisiin. "Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen" Sosiaaliset suhteet ja liikuntaaktiivisuus. Based on the current research, it can be concluded that more attention should be placed on individual's everyday life and phase of life as well as to relationships or to thc Jack of them, when promoting physical activity More imponantly we should consider how different kinds of relationships limit or enable physical activity; the kinds of choices people make, and how other people react to them. ln most of the answers, physical activity initiation and termination seerned to be somehow interacting wit h the everyday life. When the social surroundings or relationships changed or were doubtful, also peoples' physical activity levels changed. Tarkensimme analyysia havainnoiden yksityiskohtia siitä, mitä ja kuinka aineistossa kerrottiin sosiaalisista suhteista ja liikunta-aktiivisuudesta millaisia sosiaalisia suhteita tarinoissa kuvattiin ja millainen merkitys niille annettiin liikunnan aloittamisessa ja lopettamisessa. Liikunta & Tiede 48 (6), 18-23. Tut kimusaineistomrne (n=57) on kerätty nk. lt is a well-known fact that thc Fin ns are not enough physically active, even though physical activity has bcen proven in several studies to have positive effects on health, well-being, and national economy. The next step was to observe the details of how and what people told about social relationships and physical activity the kinds of social relationships pcoplc described in their stories and what the relauonships meant for physical activity initiation and termi nation. 18 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSAATIKKEU • Sosiaahset suhteet Ja l11kunta-aktHvisuus. 2011. Vastaajat ovat sekä tavallisia liikkujia että liikuntaa opiskelevia. Liikunta & Tiede 48 (6), 18-23. Sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden muuttuessa tai kyseenalaistuessa myös liikuntasuhde muuttui. . Saaranen-Kauppinen A., Rovio E., Wallin A., Eskola J. The purpose of the current research is to study how physical activity is considered to be a part of social relationships. Suurimmassa osassa vastauksia niin liikunnan lopettaminen kuin aloiuarninenkin nähtiin kietoutuvan jollakin tavalla elämän ja arjen kokonaisuuteen, ja erityisesti erilaisiin muutosja murroskohtiin. Tunnetusti suomalaisten liikunta-aktiivisuus voisi olla suurempikin, onhan liikkumisen todettu lukuisissa tutkimuksissa tuovan myönteisiä seuraamuksia terveydelle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle. Analyysi eteni aineiston kokonaisuuden ja yleispiirteiden tarkastelusta tutkimuskysymystcmme kannalta keskeisiin seikkoihin fokusoimiseen. 040-3552774.Sähköposti:anita.saaranen-kauppinen@uef.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Saaranen-Kauppinen A., Rovio E., Wallin A., Eskola J. The subjects were both regular exercisers as well as people who take physical activity more professionally
(Agoustinos, Walker & Donaghue 2006; Valsiner & van der Veer 2000.) Varsinkin yksilön läheisillä ja läheisiksi kokemilla ihmisillä George Herbert Meadin 1930-luvulla esittämiä ideoita ja käsitteitä lainaten nk. Eläytymismenetelmän tavoitteena on selvittää esimerkiksi ihmisten ajattelun logiikkaa, asenteita, mielikuvia tai asioille annettavia merkityksiä. Tiedon ja käsitysten voidaankin nähdä rakentuvan spiraalimaisesti ja vuorovaikutteisesti, ja nämä sosiaalisesti rakennetut ja jaetut käsitykset vaikuttavat sosiaalisen identiteetin muodostumiseen ja ovat yhteydessä sosiaaliseen toimijuuteen (Wagner ym. Eläydy Kain on tilanteeseen ja kerro miksi näin 011 liäynyt. Eläydy Kai11011 tilanteeseen ja lierro miksi näin 011 käynyt. merkityksellisillä toisilla (Burr 2004) on tärkeä rooli minuuden ja identiteetin rakentamisessa. Yksilö on aina osa erilaisia sosiaalisia ryhmiä ja suhteita, joten varsinkin sosiaalinen ympäristö vaikuttaa keskeisesti yksilön käsityksiin, valintoihin ja toimintaan. Etenkin erilaisissa elämän muutosja murroskohdissa yksilön roolit ja viiteryhmät muuttuvat elämäntilanteiden ja niihin liittyvien kehysten ja käsikirjoitusten (Goffman 1975) muuttuessa. Esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista ja liikunnasta on olemassa runsaasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eri tavoin rakennettua ja myös laajalti yhteisesti jaettua tietoa. 2002; Trost ym. Näin ollen myös yksilön liikuntasuhteen (Koski 2004; Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009) voidaan ajatella syntyvän ja muuttuvan sosiaalisessa kontekstissa, yksilön ja muiden ihmisten vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen vuorovaikutus on esimerkiksi median, tieteellisten tutkimusten, kokousten, kahvipöytäkeskustelujen ja saunailtojen muodossa alati läsnä ihmisten arjessa, ja siinä rakennetaan jatkuvasti käsitystä itsestä suhteessa toisiin. Analysoimme aineistoamme aluksi aineiston kokonaisuutta ja sen yleispiirteitä havainnoiden, jonka jälkeen fokusoimme tutkimuskysymysternme kannalta keskeisiin seikkoihin. Eläytymismenetelmässä (Eskola 1997; 1998; 2001) vastaajat kirjoittavat lyhyehköjä tarinoita nk. Menetelmän vahvuutena on, että se tarjoaa mahdollisuuden uusiin avauksiin esimerkiksi vähän tutkittujen aiheiden parissa ja herättää tutkijan pohtimaan tutkimaansa ilmiötä. Itseen ja omaan toimintaan liittyvien käsitysten lisäksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuu myös yleisempiä jaeuuja käsityksiä, sosiaalisia representaatioita (ks. Tällä valinnalla pyrittiin edistämään vastaajien äänen esille saamista: Kukin kirjoittaja pystyi tuottamaan tarinan anonyymisti toisen henkilön roolinoton kautta ja sai itse valita, eläytyykö hän miehen vai naisen asemaan. kehyskertomusten antamien mielikuvien pohjalta. myös Janz & Becker 1984). Samaten esimerkiksi työhön, perheeseen ja sukupuoleen rooleineen kytkeytyy sosiaalis-kulttuurisia käsityksiä ja asenteita, joihin liitytään jo varhain sosiaalistumisen kautta, ja joita myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa ollaan mukana tuottamassa ja uusintamassa (LorenziCioldi & Clernence 2004). Yksilö ja hänen ympäristönsä ovat kaiken aikaa dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Liikkumiseen yhteydessä olevat tekijät voidaan aiempien tutkimusten pohjalta kategorisoida esimerkiksi biologisiin (kuten ikä, sukupuoli, painoindeksi), demografisiin (sosioekonominen ja koulutuksellinen tausta), fyysiseen ympäristöön liittyviin (asuinpaikka, liikkumismahdollisuudet), psykologisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin (pystyvyyden tunne, minäkäsitys, motiivit, liikunnan tuottama mielihyvän tunne) sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin (tottumukset ja tavat, sosiaalinen tuki, sosiaalisiin ryhmiin kuuluminen) (Bauman ym. Nykyään lii/1unnan /1arrastami11e11 ei kuitenlwan kuulu enää osaksi Kai11011 elämää. Tutkimukseen osallistuneita suunnattiin kehyskertomuksessa kertomaan liikunnan aloittamisesta tai lopettamisesta kolmannessa persoonassa, jolle oli valittu sukupuolineutraali nimi. Elämänkulussa tai -kaaressa on useita erilaisia episodeja eli vaiheita ja tapahtumia, jotka muovaavat yksilön elämäntilannetta, nk. Liikkumisen ja vähäisen liikunta-aktiivisuuden tarkasteluissa olisi tilaa tarkastelunäkökulmien laventamiseen ja syventämiseen: ihmisen elämää ja arkea olisi hyvä tutkia kokonaisvaltaisemmin. 2007, 438). elämänkenttää (Lewin 1951). (2) Kaino ei ole aiemmin harrastanut aktiivisesti liikuntaa. Koodaamalla haimme LIIKUNTA & TIEDE 48 , 6/2011 · MKJMUSARTIKKELI · Sosiaaliset suhteet ia liikunta-aktiMsuus 19. Samaten vastaajat pystyivät itse rakentamaan tekstissään Kainon taustaa haluamassaan määrin. esteettisyys, esteettömyys, kulkuyhteydet, turvallisuus, sää tai maantieteelliset ominaisuudet) on havaittu olevan yhteydessä vapaa-aikaja työmatkaliikuntaan niin monimutkaisella tavalla, etteivät tutkijat ole pystyneet esiuärnään selkeitä todisteita sen yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen (WendelVos ym. esim. Kahden ryhmän vastauksissa (n=57) on sekä tavallisia liikkujia että liikuntaa opiskelevia. (Eskola 1997, 16-18.) Tässä tutkimuksessa käytimme kahta kehyskertomusta: (1) Kaino on aiemmin harrastanut alitiivisesti liikuntaa. 1999; Bauer & Gaskell 2008). eläytymismenetelmällä kahdessa suomalaisessa yliopistossa talvella 2011. Aiempien tutkimusten perusteella rakentuu kyllä kuva liikunta-aktiivisuuden moniselitteisyydestä, mutta tutkimusten ongelmana on, että erilaiset tunnistetut tekijät jäävät usein toisistaan irrallisiksi muuttujiksi, ja liikunnan harrastaminen tai harrastamauornuus saattaa näin ollen vaikuttaa varsinaiselta sattumien summalla. 2002; ks. Vastaajat ovat pääosin nuoria aikuisia, mutta sen enempää emme vastaajien taustoista tiedä, koska eläytymismenetelmän perinteiden (Eskola 1997) mukaisesti menetelmää käytettäessä ei taustatietoja yleensä ole kerätty eikä siten tehty vaikkapa vastausten ikätai sukupuolivertailuja. Kehyskertomusten varioinnin avulla saadaan perinteistä koeasetelmaa muistuttava tilanne, jossa ainoastaan yhtä tekijää muuttamalla voidaan tutkia, mikä vaikutus kyseisen tekijän varioinnilla on kertomuksiin. Tarinoissa vastaajat vievät tarinaa joko eteenpäin tai kuvaavat mitä on tapahtunut ennen kehyskertomuksessa kuvattua tilannetta. (Eskola 1997, 5-6, 27-31; Eskola & Saaranen 2003, 54.) Kehyskertomuksia on eläytymismenetelmää käytettäessä tapana rakentaa vähintään kaksi, ja niiden tulee poiketa toisistaan yhden tekijän suhteen muiden kertomusten osien pysyessä samana. MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimusaineistomme on kerätty nk. Voidaan siis olettaa, että sosiaalisesti jaetuilla liikuntaan ja ihmissuhteisiin liittyvillä käsityksillä on keskeinen merkitys ihmisten liikunta-aktiivisuudelle ja sille, kuinka suhde liikuntaan rakentuu. JOHDANTO Kuten jo hyvin tiedetään, suomalaisten liikunta-aktiivisuus voisi olla suurempi onhan liikkumisen todettu lukuisissa tutkimuksissa tuovan myönteisiä seuraamuksia terveydelle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle (Fogelholm 2007). Tutkimuskysymyksiämme ovat: Millainen rooli ja merkitys ihmissuhteille annetaan liikunnan aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvissä mielikuvissa. Eläytymismenetelmän avulla tuotettuja tarinoita voidaankin pitää mahdollisina tarinoina siitä, mitä on voinut tapahtua ja mitä eri asiat merkitsevät. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, kuinka liikuntaaktiivisuuden mielletään kytkeytyvän sosiaalisiin suhteisiin. Moscovici 2001; Pirtulä-Backman & Helkama 2001). Vastaavasti on vahvaa näyttöä perheen ja ystävien sosiaalisen tuen myönteisestä yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen (esim. Sosiaalisilla suhteilla on siis keskeinen merkitys elämänkentän rakentumisessa minä syntyy ja uusintuu meistä. Vaihtelemalla varioitavaa tekijää saadaan siis erilaisia tarinoita ja voidaan tutkia, miten tarinat eroavat toisistaan ja etsiä tarinoista tiettyä rakennetta tai logiikkaa. Esimerkiksi ympäristön (esim. Kuinka yhteneviä ja jaettu ja käsitykset liikunta-aktiivisuudesta ja erilaisten ihmissuhteiden yhteydestä ovat. Trost ym. Nykyään liikunnan harrastaminen lwuluu lwitenkin osa/1si Kai11011 elämää. 2002), multa sitä, millä tavalla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakennetaan suhdetta liikuntaan, ei vielä tiedetä
Kertomuksen päähenkilö koki liikkumisen aloiuamisen tauon jälkeen liian haastavaksi, vaikka uedosukin hyvin kuten muissakin aineiston tarinoissa Lehtiin liikunnan harrastamisen mahdollisuudet ja sen myönteiset terveysvaikutukset: Sitten Kai110 sairastui vahavasli, hän oli pitliään sairaalahoidossa. Tarinoissa, joissa Luoliin esille perheja työelämää lii kku matiornuuteen johtaneina syinä, kuvattiin toisinaan elämäntilanteen johtaneen myös painonnousuun ja siihen liiuyen erilaisiin tukija liikuntaelinten ongelmiin, kuten tyypillisimmillään polvivaivoihin. Aiemmin keskeisesti arkeen nivoutunut toiminta siirtyi ryhmän jäsenten erilleen joutumisen tai lähtemisen vuoksi menneisyyteen, ja ryhmämuotoista liikkumista ja aiempaa viiteryhmää saalelliin muistella nostalgisessa hengessä: Ei Kaino mää liililwnut. löytyvät uralla et.enemisestä. Lopulta muodostimm e koodaam isen ja kvaruifioim isen avulla aincisLOa un kim uskysyrnystcm rne näkökulm asta jäsentäviä ja kokoavia teemoja. Mikäli perheen ja työyhteisön ulkopuolellakaan ei löydeuy myönteistä sosiaalista Lukea liikkumiselle, kerrottiin tämän vaikeuttavan liikunnan harrastamista. Työ vie suuren osa päivästä ja pari pientä lasw jäljelle jäävän vapaa-ajan. Esimerkiksi aiemmin elämään kuuluneen tärkeän harrastusryhmän loppuminen ryhmän jäsenten muuttuneiden elämäntilanteiden vaikutuksesta tuotiin esiin liikkumisen lopettamiseen vaikuuanecna tekijänä perhe ja työ sitoivat ja suuntasivat voimavaroja, niin itsellä kuin muillakin: Kaino haluaisi edelleen harrastaa liikuntaa, mutta aihe, ei tahdo mää riittää. Perheja työkeskeiseen clämänvaiheeseen kehystämisen sijaan aineistossa lähestylliin liikunnan lopeuamista myös nuoremman henkilön näkökulmasta. Kuliaan heistä ei ole lwitenlrnan lwvin liilw1111alline11 ja heitä ei varmaan /1ii1111ostaisi lähteä salille hä11en lu111ssac111. Fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmat liitettiin myös toisiinsa jommankumman edeltäessä toista ja terveysongelmien nähtiin heijastuvan ihmissuhteisiin tuoden niihin kuormaa ja tuottaen sen myötä tyytymättörnyyuä. Itsenäistyminen uudella paikkakunnalla, opintojen aloillaminen Loisella asteella tai korkeakoulussa ja muuLOkset ihmissuhteissa (kaverit, seurustelukumppanil) sitoivat tarinoissa päähenkilön psyykkissosiaalisla energiaa. (Eskola 1998; Saara nen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Eläytyrrusrnenerelm än luonteen mukaisesti aineisto on luettavissa monesta eri näkökulmasta. Mitä nyt joskus lwil1eana muisteli haveriporuldwa ja hiliisiä i Iloja jääl1iel1011 parissa. Tappio, liikunnan harrastamisen lopettaminen, mainittiin suurimmassa osassa vastauksista kielteisiä tunteita herättävänä asiana, joka täytyi elärnänmuutosten seurauksena vain kestää, vaikkei sitä täysin hyväksyisikään. Kaino harrasti ennen lenkheilyä ja l1ävi säännöllisesti salilla, muttCI nyl ailiaa tai puhtia liilwnlaan ei tunnu löytyvä11. Osassa opiskelijanäkökulmasta lopeuamista lähestyneitä kertomuksia todelliin pitkään elämään kuuluneen harraslusryhmän päättymisen vaikuttaneen merkilläväsli liikkumista kohtaan koelluun motivaatioon. Perhe ja työ ovatkin yleisesti liikunta-aktiivisuuteen va iku n aviksi tiedettyjä tekijöitä (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla). Arjen velvollisuuksien ja liikunnan välille muotoutui tarinoissa kilpailullinen suhde, jossa Loisen oli kertomuksen päähenkilön jaksamisen ja selviytymisen vuoksi väistyttävä toisen tieltä. Oli se vaan eri hivaa' YapaamuoLoisempaa ryhmäliikuntaa ja sen päättymistä käsiuele20 l 'KUNTA & TIEDE 48 • 612011 • Tl.JTKlMUSARTIKKEU • Sosiaaliset suhteet Ja l11kunla-akt11V1suus. Hän tosin tietää, että liiliunla varovaisesti uudelleen aloitetluna voisi olla eritt.äin tärlieä tcliijä hänen lwilil1i11aiselle liuntoulwniselleen, seliä fyysiselle eltä psyyhliisellc. M yös sosiaaliset suhteiden merkitys ansaitsisi vielä jatkotarkastelun. Kvant ifioi mal la saim m e tukea aineiston tyypillisten ja sam alla poikkeavien elementtien hahm ottam iseen. MuuLOsten nähtiin olevan yhteydessä liikunnan lopettamiseen: Kai11011 elämässä 011 tapahtunut paljon suuria muut.olisia. Niinpä jatkotutkim uksissa fokus voisi olla vaikkapa siinä kysymyksessä, mitä oikeastaan aloitetaan kun aloitetaan liikunnan harrastam inen; entä mitä puolestaan lopetetaan kun lopetetaan liikunnan harra stam inen. J-/än oli myös lwtilwupungissaan l1äy11yt monta vuotta samalla lwntosalilla, josta tyhhäsi lwvasti ja lenhheilyliin tuntui turvalliselta t.utuissa maisemissa. Vailieudet alhoival liäydä myös psyyllcen päälle, ja avioliillo alhoi rnlwillc1. (2010) ovat tehneet. Kai110 ei ole vielä lutustunul hyvin uusiin lwululiavereihin, mutta he vaihuttavat muhavilta. Juonirakenteita, tarinatyyppcjä. Liikkuminen jäi joissakin kertomuksissa jo pelkästään työn tekemisen vaikutuksesta. Kaino masentui. /-Iän 011 muuttanut uudelle pail1halw1111alle, eronnut poilrnystävästään ja aloittanut. Kainon työliavcrit ovat lähes tullwon liililiumat.tomiaja he asettavat Kainolle paineita työpailrnlla. Alavireän mielialan myötä liikkumisen aloittarninen vaikeutui. Käsittelem me luokkien alla analyysin avulla rakentam iam me teemoja, ja havainnollistamme samalla LUtkittavien ääntä aineistolainauksin. Entä mitä lisää narratiivinen analyysi voisi tarjota. Tällöin Kaino konstruoitiin yleensä opiskelijaksi, jonka liikunnan harrastaminen jäi uuden elämäntilanteen ja siihen liittyvän sosiaalisen ympäristön muuttumisen myötä. TULOKSET Liikunnan lopettaminen Hahrnoteluinpa aineiston kertomuksissa Kainoa sitten mieheksi tai naiseksi, yhtenä keskeisimpänä liikunnan lopettamiseen liittyvänä tekijänä kuvattiin perheja työelämää. Eräässä kertomuksessa painonnousun seurauksena muodostunut kielteinen kehonkuva sai tarinan naispäähenkilön myös väluärnään aiemmin aktiivisesti harrastettua ryhmäliikuntaa ja ylipäänsä liikkumista jollain tapaa sosiaalisissa ja sosiaalisen vertailun helposti mahdollistavissa konteksteissa, kuten kuntosaleilla. Esimerkiksi eräässä tarinassa kuvatuin terveysongelmia, joiden syntyyn työja perhe-elämän ristipaineessa elämisellä saattoi olla omat vaikutuksensa ja iodeu iin niistä seuranneen vaikeuksia avioliitossa, mikä taas puolestaan oli johtanut masennukseen ja aloite kyvyttömyyteen. Nyt Kaino 011 niin väsynyt ja aloitcl1yvytö11, että ei jahsa enää l1anastCla lenlilieilyä. Tällainen rikas aineisto mahdollistaa monia vaihtoehtoista m cnctclm ällisiä, teoreettisia ja sisällöllisiä tulkintoja, joista tässä yhteydessä voidaan esitellä vain jokin osa. Fyysisen terveyden lisäksi joissakin vastauksissa nosteu iin esiin psyykkisen terveyden ongelmat liikkumista vaikeuttavana tekijänä aivan kuten esimerkiksi Buman ym. Näin tapahtui varsinkin, jos työyhteisön muut jäsenet eivät osoittautuneet hikuntaa harrastaviksi, eivätkä näin ollen tarjonneet myönteistä yhdenmukaisuuden painetta, konformismia, ja viiteryhmää (Rovio 2009) tarinan päähenkilön liikkumiselle: Kai11011 siirryllyä työelämään hänen ailrnnsa on ollut lwrtillaja tavoitteet. Kaino laitwa lrnilw, tarmonsa työntelwon ja liilwnta on jäänyt toissijaiselisi. Esittelem me tulokset jakaen ne kehyskertom uksittain kahteen pääluokkaan, lopettam iseen ja aloittam iseen. uudessa lwulussa opishelun. Hänen fyysinen lw111onsa romahti. Entisillä pelilwvereilla 011 sama tilanne,joten yhteiset treenit ovat senkin vuolisi jääneet. Arki ja sen ihmissuhteet voittivat liikunnan kustannuksella. Terveydelliset haasteet tai jo suoranaiset ongelmat esitettiin luonnollisina liikkumattomuuteen liittyvinä asioina, jotka voivat johtaa liikunnan aloiuarmsen kynnyksen nousemiseen. vastauksia siihen, mitä ja millä tavoin aineistossa kerro ttiin sosiaalisista suhteista ja liikunta-aktiivisuudesta liikunnan aloittam isen ja lopettam isen yhteydessä. Perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen nähtiin hyvin itsestään selvästi tiettyyn elämänvaiheeseen liittyviksi, sitoutumista ja aikaa vaaliviksi ja motiiveja suuntaaviksi asioiksi. Elämänkenltä siis muovautui ja muulli rooleja, liikkumista tukevia rakenteita ja sosiaalisia suhteita viileryhmineen (Vuolle 2000; Rovio 201 l)
Joukkue kilpaili lwnsallisella tasolla ja menestyi kohtalaisesti. Tarvitsen ehhä enemmän ryhmän ympärilleni liihlwmaan,jotta itse vaivautuisi n liililwmaan. Kaino allwi pian etsiä uudenlaisia hanastuhsia, ja allwi viettää enemmän aikaa lwneella. Se vei Kainon täysin me1111essään. Hän oli myös lukenut tutliimu/1sista, joissa l1ermttiin liikunnan positiivisista vail1utuhsista elämään yleensä. En ole sellaista omatoimista tyyppiä. "Että ihminen on onnellisimmillaan urheillessaan". vien kertomusten lisäksi aineistossa oli useita tarinoita aktiivitai kilpatason joukkueurheilun lopettamisesta. Ryhmäliikunta oli ollut vastaajalle mielekäs ja myös ainoa tapa harrastaa ilman ryhmää ei ollut liikkumistakaan: Nyt hun en enää ole seurassa, en myösl1ään harrasta liihuntaa itsenäisesti. Esimerkiksi eräässä vastauksessa dramaattinen tapahtuma aktivoi päähenkilön orientoitumaan tulevaisuuteen ja sai hänet ymmärtämään elämän rajallisuuden ja sosiaalisten suhteiden tärkeyden hänen elämässään: Sairaslwhtaus pysäyttää Kainon miettimään elämänarvoja. Kun hyvätjoul1huetoverit lwjaantuivat, loppui myös oman rahhaan lajin harrastaminen, sillä sitä ei voinut yl1sin harrastaa, eihä uutta joukkuetta enää löytynyt. Hän haluaa vanheta yhdessä vaimonsa kanssa ja leili/1iä yhdessä lastenlasten lwnssa. Joka tapauksessa liikkumisen aloittaminen tuotiin yleensä esiin päähenkilön päätöksenä ja toimintana, jolla oli myönteisiä vaikutuksia elämän ja arjen kokonaisuuteen niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Hyväksi koettua toimintaa, jonka seurauksena hyvinvointi lisääntyi ja jota sosiaalisten suhteiden todettiin tukevan, päätettiin kuitenkin jatkaa elämän kenttä ja -tapa muuttuivat: Kaino on puoli vuotta sitten ouanut vastaan opisl1elupailian yliopistossa. Sosiaaliseen ympäristöön kaivattiin muutosta tai se oli jo muuttunut liikkumista aloitettaessa. Panostukseen nähden tuottoa ei välttämättä koettu riittäväksi, varsinkin jos toiveet arnmau ilaisurasta alkoivat kariutua. Tällöin tarinan päähenkilö suuntautui ensisijaisesti ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen toimintaan. Myös eräässä kertomuksessa, jossa kirjoittaja kertoi liikunnan lopettamisesta Kainon rooliin astumisen sijaan minä-muodossa, kuvattiin ryhmässä tapahtuneen aktiiviliikkumisen päättymisen jälkeen liikkumisen jääneen pois arjesta. Kaino oli kyllästynyt viettämään iltojaan yksin pohdishel/en mennyttä ja tulevaa ja liaihliea sitä mitä hän voisi tehdä. Vapaa-aika hui ui ystävien, tv:n ja juhlimisen parissa Arki tuntui välillä tylsältä, varsinl1in iltaisin oli joslws yl1sinäistä /nm hail1hi ystävät olivat harrastustensa parissa. Esimerkiksi ihmissuhteiden kaipuuseen reagoiminen tai liikkumista tukevien sosiaalisten suhteiden vahvistuminen tai molemmat saattoivat johtaa liikunnan aloittamiseen, yhdessä liikuntamyönteisen tiedon lisääntymisen kanssa: Kaino l1ävi ennen vain koulussa ja töissä. Aktiiviliikkumisen kirjoitettiin vieneen runsaasti aikaa ja saattaneen kuormittaa kehoa liiallisesti aiheuttaen erilaisia vaikeitakin rasitusvammoja. sälilyä, futsalia ja lentopalloa. Elämän ja omien vaikutusmahdollisuuksien kokemuksen tunnettiin kaventuneen muiden ihmisten asettamien ja kasvaneiden vaateiden vuoksi, ja aktiiviliikkumisen mielekkyys joutui koetukselle. Oli ryhdyttävä tuumasta toimeen. Vähitellen, hw111on huononnuttua, Kaino lihoi ja /aishistui. 5 kertaa viikossa. Liikunnan aloittaminen Liikunnan aloittamisesta kertovissa tarinoissa taustoitett ii n usein päähenkilön elämäntilannetta samaan tapaan kuin lopettamistarinoissa liikkumisen lopettamiseen liittyviä tai lopettamisesta seuranneita tekijöitä kuvattaessa. Kaverit saavat Kainon LIIKUNTA & TIEDE 48. Joul1kue oli todella vastaanottava ja yhdessä on niin muliava harrastaa. Kaino inhosi haihhia ikäisiään himourheilijoita ja allwi systemaaWsesti mollata näitä erilaisilla foorumeilla. Osassa aineiston vastauksista tarinan päähenkilö jättäytyi itse pois ryhmästä, osassa puolestaan tilanne sai luonnollisen lopun joukkueen hajaaruuessa opintojen aloittamisen myötä. Tämän jälkeen Kainon oli vailieaa löytää samanlaista liikunnan riemua. Mikäli Kaino hahmoteltiin työikäiseksi, kerrottiin hänellä usein olevan erilaisia terveysongelmia, kuten ylipainoa, tukija liikuntaelinten vaivoja ja sydänja verisuonisairauksia tai niiden ensioireita. 612011 • TUTKIMUSARTIKKELI ,Sosiaaliset suhteet ja l11kunta-aktiivisuus 21. Tärkeintä harrastul1sessa oli lwitenhin kaverit ja liilwnnan riemu. Ja olisihan se /1iva olla l1esällähin paremmassa lwnnossa! Kainon ystävä on al1tiivinen liikunnan harrastaja ja hän viimein sai Kainon myös tulemaan ln111tosalille. Hän ei ole aiemmin ollut ollenlwan liikunnallinen ja vapaa-aika on lwlunut hotona tietolwneen ääressä sel1ä kitaraa soittaessa jc1 ravintoloissa lwvereiden lwnssa seurustellessa. Eräässä tarinassa kerrottiin Kainon alkaneen liikkumattomuuteensa ja näin ollen itseensä turhautuneena myös asennoitua ikäisiinsä paljon liikkuviin henkilöihin kielteisesti ja jopa ryhtyneen julkisesti leimaamaan heitä internetin sosiaalisilla foorumeilla pyrkien näin asemoitumaan entiseen minäänsä nähden nk. Liikunnan aloittamisesta päätöksen tekeminen ja itse liikkumisen aloittaminen tapahtui usein jollakin tapaa suhteessa muihin ihmisiin. Osa kavereista on häynyt yliopistoliihunnan avoimilla palloiluvuoroilla pelaamassa mm. Osassa vastauksista muutostarve virisi vähitellen elämäntilanteeseen liittyvän tyytymättömyyden ja terveystietoisuuden tai -ongelmien lisääntyessä. Kainon piti hehsiä muita lajeja,joita harrastaa ja muita keinoja joilla pysyä lwnnossa, mutta mil1ään ei tuntunut samalta kuin ennen ja liilwnta alhoi tuntua pahhopullalta. Niin vapaamuotoista kuin organisoidumpaa ja kilpailullisempaakin ryhmäliikuntaa harrastaneiden nuorten aikuisten liikkuminen loppui, mikäli uudelta paikkakunnalta ei löytynyt sopivaa järjestettyä ryhmäliikuntamuotoa ja muuttunut sosiaalinen ympäristö uusine sosiaalisine suhteineen ei tarjonnut tukea tai mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Ystävä pelaa rugbya ja Kaino päätti lähteä /10heilemaan rugby-treeneihin milt.ä uusi laji tuntuisi. Kun taas tarinan päähenkilön viitattiin olevan nuori aikuinen, hänen elämänkenttänsä kirjoitettiin muovautuneen opintojen ja uusien sosiaalisten suhteiden ja aktiviteettien myötä liikuntaa tukemattomaksi ja tämän seurauksena myös toisinaan jonkinlaisia terveyshuolia tai -ongelmia ja ulkonäköön kohdistuvia paineita aiheuttavaksi. Liikunnan lopettamisen jälkeen tarinoiden päähenkilöiden toiminta suuntautui yleensä muihin sosiaalisiin toimintoihin tai harrastuksiin, kuten esimerkiksi ainejärjestötoimintaan, musiikkiin tai kaveriporukassa oleskelemiseen (kasvotusten tai internetin välityksellä), juhlimiseen ja päihteiden käyttämiseen. Kun Kaino tuli täysi-il1äisel1si ja samoin myös jouhhuetoverit, heidän yhteinen hilpauransa oli tullut päätöhseen.Joulilwe hajaantui, sillä moni lähti opislielemaan toiselle pail1hahunnalle ja yhteinen harrastus loppui siihen. Joissakin aineiston kertomuksissa liikunnan aloiuamiseen ei liitetty erityisiä syitä, vaan liikunnan harrastaminen aloitettiin sosiaalisten suhteiden myötä, muun toiminnan ohessa. vastarooliin (Niemistö 1998) ja rakentamaan sosiaalisen erouauturnisen kautta uutta liikkumatonta minäänsä: Entinen ryhmäurheilija oli se/heän turhautunut ti/anteeseen,jossa hän /10/1i olevansa voimaton. Kaino lwipasi jotain uutta elämäänsä. Kaino oli hyvässä kunnossa ja rahasti omaa lajiaan, jota oli lwrrastanut koho il1änsä. Vaihha hän hoho ajan mietti haluavansa palata vanhaan aktiiviseen minäänsä, tuntui se jo ajatul1sen tasolla liian rasittava/ta ja työläältä toteuttaa. Kummassakin tapauksessa suhde liikuntaan muuttui aiemmin elämään kuuluneen tärkeän osan poistuessa arjen ja ihmissuhteiden kokonaisuudesta: Aikaisemm in Kaino harrasti joul1hueurheilua n. Muutamassa aloittamista käsittelevässä tarinassa päähenkilö tai hänen läheisensä sairastui vakavasti tai äkillisesti ja tämä toimi selkeänä käännekohtana päähenkilön elämässä. Opisl1elijaelämän lwutta on löytynyt uusia lwvereita, joiden lwnssa on ollut mukava viettää aihaa
Epävirallisempana sosiaalisena interventiona voidaan pitää puolison ja tässä tapauksessa nimenomaisesti vaimon toimintaa. Eräässä vastauksessa päähenkilö löysi liikunnan aloittamisen jälkeen itselleen kumppanin, mikä oli toivottua, ja kirjoittaja totesi Kainon jatkavan liikkumista siitä huolimatta. Buman ym. Kaino löysi itsellensä parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen. Tarinoiden päähenkilö kuitenkin löytää liikunnan sosiaalisten suhteiden avulla. Lopettamiskertomuksissa sosiaaliset suhteet sitoivat tai suuntasivat päähenkilön toimintaa muuhun kuin liikkumiseen. Sosiaaliset suhteet toimivat siis merkittävinä omien käsitysten ja toiminnan sosiaalisen vertailun ja rakentamisen elementteinä ja sosiaalisena tukena liikkumisen aloittamisessa (Ståhl 2003; Trost ym. 2002): Myös sosiaaliset suhteet olivat yksi tel1ijä hänen liikuntaharrastuksena aloittamisessa. Erilaisten kaverija ystävyyssuhteiden myönteisen vaikutuksen lisäksi muutamissa tarinoissa myös muut sosiaalisen ympäristön tekijät vaikuttivat liikkumisen aloittamiseen. esim. Kaino scli11ähti lääkärin puheita oikein todella. Muutamissa aloittamistarinoissa koululiikuntaan liitettiin negatiivisia muistoja, ja kertomuksen päähenkilöä kuvattiin esimerkiksi aina viimeisenä joukkueeseen valituksi tulleena ja muihin nähden liikuntataidoiltaan heikompana tai huonommuutta kokeneena. Toisaalta voidaan myös ajatella, että Kainon liikkumisen tavoite oli ollut nimenomaan uuden ihmissuhteen löytäminen, ja kun tämä tavoite täyttyi, ei liikkumiselle välttämättä olisi ollut enää niin suurta tarvetta: Jo lyhyen ajan lwluu.ua Kaino huomasi voivansa sel1ä he11/1isesti että fyysisesti paremmin. Elämänkenttään kuuluneiden ihmisten liikunnallisuus toimi sosiaalisen vertailun ja myönteisen sosiaalisen paineen, konformismin, tuojana ja siten myös uuden liikunnallisen minän ja identiteetin rakentamisen varantona. Tällöin päähenkilö oli kyllä tehnyt, usein jo pidemmän aikaa, havaintoja omasta terveydestään ja ollut tilanteeseensa tyytymätön, mutta orastavat ideat jalostuivat varsinaiseksi päätökseksi ja toiminnaksi (ks. Kaverit liannustivat häntä liikliumaan ja kunnon noustessa myös yhteiset lenkit ja useampien yhteisten asioiden jakaminen havereiden kanssa oli mahdollista. Useissa vastauksissa kerrottiin lääkärillä käymisestä, ja siitä, kuinka lääkäri oli "suositellut", "kehottanut" tai jopa suorastaan "käskenyt" tai "määrännyt" elämäntapojen muutokseen. Muutamissa kertomuksissa liikunnan harrastamisen ja näin ollen uuden elämäntavan myötävaikutuksesta saatettiin myös joko löytää uusi elämänkumppani tai vaihtoehtoisesti toiveet ja usko sellaisen löytymisestä vahvistuivat. Sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden muuttuessa tai kyseenalaistuessa myös liikuntasuhde muuttui. Motivaatio liikkumiseen 22 UIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Sosiaaliset suhteet Ja liikunta-aktiivisuus. Terveysja liikuntatietoisuus oli vahvaa, eli liikkumista puoltavat, institutionaaliset ja asiantuntijoiden esittämät "hyvän elämän" diskurssit näytetään omaksutun osaksi arkit ietoa; liikuntaan liittyvä tieto on siis luonnollistettu. Sosiaalisen ympäristön muutokset ja uudet sosiaaliset suhteet voivat aineiston perusteella aktivoida ja vahvistaa liikkumista, vaikka henkilön perhetausta olisikin liikkumista Lukematon ja aiemmat kokemukset liikunnasta olisivat kielteisiä. Kyllä se vaimol1i11 011 huomannut. Lääkärillä käynti tuotiin esiin enimmäkseen kertaluonteisena asiantuntijainterventiona, joka vahvisti aiempia omia maallikkoajatuksia tai suorastaan ravisteli hereille puutuneisuuden kaltaisesta arjen velvoitteiden ja kiireen kuormittamasta tilasta: Läähåri painotti, että tilanne ei vielä ole hengenvaarallinen, mutta jos sama meno jatkuu, pahenee arvot entisestään, aineenvaihdunta lal1kaa toimimasta ja kroppa pettää. Iloinen ja liannustava ilmapiiri saa Kain on tulemaan viilwittain sählyvuorolle ja hän on jopa ryhtynyt lenl1'1eilemään, jotta jaksaisi pelata. Niin tuli sovittua seuraava uintilierta ja tästä allwi Kai nolla se polku, joha johti ensinnähin säännöllisen uinti harrastuksen aloittamiseen ja toisekseen viilwnloppuisiin kävelylenkkeihin uuden ystävän kanssa. Sen sijaan koululiikunta aiheutti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisen vertailun kautta, enemmän tai vähemmän, sosiaaliseen viiteryhmään kuulumattomuuden tunnetta ja ei-liikunnallisen identiteetin rakentumista. Koululiikunta konstruoitiin pakoksi, joka ei ollut onnistunut lisäämään liikkumisen iloa ja tekemään liikunnasta luontevan osan päähenkilön elämäntapaa. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suurimmassa osassa vastauksia niin liikunnan lopettaminen kuin aloittaminenkin nähtiin kietoutuvan jollakin tavalla elämän ja arjen kokonaisuuteen sekä erityisesti erilaisiin muutosja murroskohtiin. Väliintulon muodon saanut sosiaalinen tuki oli siis merkittävä liikunnan aloittamiseen kannustanut tekijä (Ståhl 2003). ruuhkavuosista ja eräänlaisesta arjen hiljaisesta sankaruudesta, sekä siitä, millaista on olla opiskelija ja nuori aikuinen muuttuneessa sosiaalisessa ympäristössä. Liikunnan aloittamiskuvauksissa puolestaan jo olemassa olevat tai toivotut ihmissuhteet, kuten ystävät, kaverit ja perheen jäsenet, antoivat peilauspinnan tarinan päähenkilön ajatuksille, toiveille ja toiminnalle sekä sysasivät hänet liikkumaan. Liikkuminen kuvattiin elämän ja sen sosiaalisen ympäristön muutosja murroskohdissa, kuten työ-, opiskelijaja perhe-elämässä, haasteellisena tai jopa mahdottomana. Kaiken kaikkiaan tarinoista välittyi samankaltaisia kuvauksia elämän nk. Hän vaihtoi joliapäiväisen hampurilaisannol1sensa salaattiin, iltaoluet tomaat.timehuun ja aloitti myös liikuntaharrastuksen. Kaino epäilee ensin l1yl1yjää11, mutta lähtee muhaan. Tätä tulkintaa vahvistaa myös se, että liikunnan lopettaminen nähtiin pääsääntöisesti kielteisenä, aloittaminen puolestaan myönteisenä ja hyviä seuraamuksia tuottavana asiana. Tämä seikka on yleisesti tunnettu ja on havaittu muissakin tutkimuksissa (ks. Erilaisten elämän murrostai saumakohdista hahmoteltujen käsitysten lisäksi myös terveydestä ja liikkumisesta esitetyt mielikuvat olivat hyvin yhteneviä, sosiaalisesti jaettu ja. Vuori 2003; Prochaska & Velicer 1997) vasta joko virallisemman tai epävirallisemman intervention, jonkun toisen henkilön puuttumisen, jälkeen. Huomioitavaa kuitenkin on, että itsestään selvyyden muodon saanut, sosiaalisesti jaettu ja hyväksytty tieto liikkumisesta ja sen tärkeydestä jäi aineistossa toissijaiseksi sosiaalisiin suhteisiin nähden. Aviopuolison johdonmukaiseksi ja pukäkestoiseksi luonnehdittu sosiaalinen tuki, mikä sai tarinoissa välillä hieman kielteisenkin sävyn, tuotti tulosta ja johti myös parempaan tyytyväisyyteen parisuhteessa: Kaino on huomannut itsetuntonsa hohenevan silmissä ja elämäån on tullut uutta potkua. Kirmatessaan reihäpallon perässä ja hien virratessa Kainon mieli muuttuu positiiviseksi ja yhdessäolo sählyvuorolla liasvattaa yhteishenlieä. 2010). Liikunta-aktiivisuus ei siis ole kiinni vain yksilön päätöksestä vaan erilaiset ja eri tavoin sosiaaliseen ympäristöön kuuluvat viiteryhmät määrittävät oleellisesti suhdetta liikuntaan. houhut.eltua muliaan yo-sählyyn, harrastelijavuorolle. Tunnin uinnin aikana Kaino sai myös uuden tuttavuuden toisesta hallin l1ävijästä. Usein liikkuminen aloitettiin myös elämän jatkuvuuden ja ihmissuhteiden pysyvyyden tai löytämisen toivossa. Tarinoissa liikkumisen myötä sosiaalinen ympäristö muuttui ja päähenkilön kuvattiin löytäneen myös uusia ihmissuhteita, jotka toivat elämään sisältöä ja saattoivat johdattaa uusien liikunnallistenkin kokemusten äärelle: . Tämä voitaneen tulkita niin, että kirjoittaja mielsi muuttuvan sosiaalisen ympäristön vaikuttavan päähenkilön liikuntasuhteeseen, ja vastauksessa oletettiin muiden tarinoiden tapaan että elämänkumppanin löytäminen toisi elämäntilanteen muutoksen myötä liikkumisen haasteita, jotka päähenkilö kuitenkin tarinassa päihittää. Läpi koko aineiston etenkin opiskeluun tai työhön liittyvät tuttavuudet, kaverit ja ystävät kytkettiinkin liikunnan aloittamiseen joko siihen innostaneina eli liikuntakynnyksen ylittämistä tukevina tai liikkumisen jatkuvuutta vahvistavina
1999. Suom. 1997. Vuolle, P. Tampere: TAJU. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. & Gaskell, G. Lewin, K. Oxford: Blackwell, 298-320. Construction of the idea. Health Education Ouarterly 11(1). & Owen, N. Uusi suunta liikuntatutkimukseen. <http://www. 2006. 2000. 2003. Opetusministeriön työryhmämuistiliittyviin ihmissuhteisiin tai niiden puutteisiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. 2001. llmanen (toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. & Saaranen, A. Bauman, A.E., Sallis, J.F., David A. Lisää liikuntaa' Helsinki: Edita. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Mikäli jotakin yhteisöä ei koeta tärkeänä vertailuja samastumiskohteena, eikä sen koeta tarjoavan mielekkäitä ihmissuhteita, saattaa liikkumisen normatiivisuuden kokemus johtaa "muista" erouauturniseen pyrkimiseen ja liikkumisen vastaisen identiteetin rakentamiseen. Hyvinvoiva työyhteisö on kilpailutekijä. Vainonen. 2001. Dzewaltowski, D.A. Jyväskylä: Vastapaino, 253-274. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Teoksessa M. Brewer & M. Sallis, J.F. 1-47. D. Group processes and the construction of social representations. Philoqene (toim.) Representations of the social. & Helkama, K. Prochaska, J. Koska ihmiset tekevät liikkumiseen liittyviä valintoja suhteessa muihin ihmisiin, voidaan yhtenä liikunta-aktiivisuuden edistämistä tavoittelevana keinona nähdä konformistisuuden lisäämisen. American Journal of Health Promotion 12 (1). 1951. LIIKUNTA & TIEDE 48, 612011 · TVTI<!MUSARTIKKEU ,Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktnvisuus 23. 2007. London: Sage. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. The role of determinants, correlates, causal variables, mediators, moderators, and confounders. 36-41. Tutkimuskatsaus. M enetelm ä tuott i varannon, jossa vastaajien voidaan ajatella eläy tyrn isen kautt a heijastaneen om ia m ielikuviaan ja kokem uksiaan ja sam alla kultt uuris-sosiaalisia käsityksiä, arvoja ja asenteita. fsd.uta. 2002. Paine yhdenmukaisuuteen, varsinkin mikäli se koetaan yksilön taholta kielteisesti, saattaa lisätä tarvetta vastapositioiden ottamiseen. Väitöskirja. & Miettinen M. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:1. Eskola, J. Hewstone (toim.) Social cognition. Buman, M.P., Yasova L.D. Why a theory of social representations?Teoksessa K. Goffman, E. Tutkim uksem m e peru steella voidaan todeta, että ra tkaisu liikunt aaktiivi suuden lisääm iseen ei löydy yksilön sisältä vaan pikem m inkin se on ihm isten välissä. Tampere: Vastapaino. Fogelholm, M., Paronen 0. Frame Analysis: An Essay on the Organization of Experience. The social mind. 2003. & Clemence, A. Tutkim usaineistom m e koostui eläytym ism enetelm än avulla kerätyistä vastauksista. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. N äin ollen pyritt äessä liikunta-aktiivisuuden edistäm iseen tulisi yksilön arkeen ja eläm änt ilant eeseen sekä näihin LÄHDELUETTELO Augoustinos, M., Walker, 1. & van derVeer, R. & Van Lenthe F. Harmondsworth: Penguin, 1975 Janz, N. & Puusniekka, A. 0. Liikunta & Tiede 4, 58-60. 8(5), 425-440. 2000. Vaikka eläy tyrn ism en etelrn ällä toteutetun tutkim uksen ensisijainen tarkoitu s ei olekaan arvioida tarinoiden realistisuutt a vaan pikem m inkin tutkia ihm isten ajattelun logiikkaa, voidaan kuitenkin sanoa, ett ä laadullisen aineistom m e kyllääntyneisyy s (yhteen sä lähes 60 aloitt am isja lopettam iskert om usta), vastauksista löytyneet sam ankaltaisuudet ja kert om uksissa tehty ankkuro im inen hyv in todellisen kaltaisiin tilanteisiin puoltavat havainto jem m e kert ovan arjesta ja sen sosiaalisesta kontekstista. Tampere · Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. F. Liikunnan merkitys rakentuu elämänkaarella. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Niemistö, R. KvaliMOTV Menetelmäopetuksen tietovaranto lverkkojulkaisul. Liikunta & Tiede 48 (1). 2004. Medicine & Science in Sports & Exercise, 1996-2001, 34 112). Koski, P. Eläytymismenetelmäopas. 2010. 223-230. 1984. Burr, V. Asian Journal of Social Psychology, 2, 95-125. Eskola, J. 2011. Helsinki Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. Liikunta & Tiede (5-6), 52-59. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. Eskola, J. 335-353. 1997. 2003. Social cognition: an integrated introduction. The health belief model: A decade later. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. Aaltola & R. Valsiner, J. & Velicer, W. 2004. 2002. 2008. New York: Harper & Row. Tampere TAJU. Alkuteos The person in social psychology 2002. Liikunnan toimintapolitiikan arviointia terveyden edistämisen kontekstissa: sosiaalisen tuen, fyysisen ympäristön ja poliittisen ympäristön yhteys liikunta-aktiivisuuteen. The transtheoretical model of health behavior change. Correlates of adults' participation in physical activity: review and update. Serge Moscovici. H avaintoja on kuitenkin syy tä koetella jatkossa m uiden, eri m enetelm in toteutetta vien tut kim usasetelm ien avulla. UK: Cambridge University Press. fi/menetelmaopetus/>. Wagner, W., Duveen, G., Farr, R., Jovchelovitch, S., Lorenzo-Cioldi, F., Markovå, 1. aita ja selvityksiä 2008:14. Teoksessa J. Field theory in social science; selected theoretical papers. 1975. 38-48. Jyväskylän yliopisto. Theory and method of social representations. Teoksessa V. Luomalla myönteistä yhdenmukaisuuden painetta esimerkiksi työyhteisöissä, vahvistamalla liikkumisen normatiivisuutta, voisivat ihmiset sosiaalisen vertailun tuloksena haluta kuuluvansa "meihin". Vuori, 1. Bridging theoretical traditions. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 23-46. Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä. ei synny tyhjiössä vaan sosiaalisessa kontekstissa sosiaalisessa vuoro vaikutuksessa m uotoutuvan tiedon ja käsitysten sekä erilaisten ihm issuhteiden yhteisvaikutuksessa. Suomalaisen hiihdon menetetty maine hiihdon tulevaisuus ja eläytymismenetelmä. 2006. Bauer, M.W. Rovio, E. J. Oxford: Blackwell, 8-35. Deaux & G. Social representations theory: A progressive research program for social psychology. Eskola, J. Pirttilä-Backman, A.-M. Psychology of Sport and Exercise (11). Rovio, E., Hakonen, H., Laine, K., Helakorpi, S., Uutela, A., Havas, E. 1998. American Journal of Preventive Medicine 23(2S), 5-14. Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. & Brown, W. Lorenzi-Cioldi, F. 2004. Partanen & O.H. 1998. Moscovi, S. Liikunta-aktiivisuuden edistämisessä tulisikin tunnistaa yksilölle tärkeitä ihmissuhteita ja niiden kaipuuta minuuden merkitykselliseksi koettuja ja toivottuja peilauspintoja ja kohdistaa edistämiseen pyrkiviä toimia "meihin". & Donaghue, N. & Rose, D. Oleellista on selvittää, miten erilaiset yksilön elämään kuuluvat ihmissuhteet rajoittavat tai mahdollistavat liikkumista. Obesity Reviews. Teoksessa M.B. Toward a better understanding of the influences on physical activity. 2007. Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Valli. Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikuntaaktiivisuuteen. Trost, S.G., Owen, N., Bauman, A.E. (Viitattu 14.04.2011.) Ståhl, T. Potential environmental determinants of physical activity in adults: a systematic review. Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Hänninen, J. Descriptive and narrative reports of barriers and motivators to physical activity in sedentary older adults. & Giacobbi P.R. & Tammelin, T. Jyväskylä: PS-kustannus, 133-157. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Saaranen-Kauppinen, A. Wendel-Vos, W., Droomers, M., Kremers, S., Brug, J. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Sosiaaliset representaatio!. Toisaalta tässä piilee myös riskejä. Teoksessa K. Cartwright (toim.). 2009. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 3/2004, 189-208. Journal for the Theory of Social Behaviour, 38 (4). 2001. Opetusministeriön julkaisuja 2009:18. & Becker, M
El VILLEGALLE VAAN VERTAISET, VALMENTAJAT JA VANHEMMAT LASTEN JA NUORTEN NÄKEMYKSIÄ LIIKUNTAKIINNOSTUKSEENSA VAIKUTTAJISTA MARI LEHMUSKALLIO Yhteyshenkilö: Mari Lehmuskallio, Turun opettajankoulutuslaitos, Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto. Kaverit, ohjaaja/ valmentaja sekä vanhemmat rnäärittyivät tärkeimmiksi liikuntakiinnostuksen lisääjiksi. Niin kaikki valmiiksi listatuista 14 vaikutustahosta kuin vastaajien itsensä täydentämätkin tahot olivat keskiarvoin mitattuna lisänneet heidän kiinnostustaan liikuntaa ja urheilua kohtaan. At !east it would be important to update the rncaning structures loaded on different areas of sport. Isä ja ulkomaiset urheilutähdet olivat voimakkaampia liikuntainnostajia pojille siinä missä äiti, pikkusisarukset ja muut julkisuuden henkilöt tytöille verrattuina vastakkaiseen sukupuoleen. The purpose of the siudy was to define the significant sport socialization agents of the 11-12 (n= 442) and the 15-16 (n= 380) age groups from their own standpoint. Sähköposti: mari.lehmuskallio@utu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Lehmuskallio, M. Liikunta & Tiede 48 (6), 24-31. Evert though Finnish society can be characterized sportizated majority of its children and youth doesn't exercise enough according to their health. Opettaja keräsi eniten mainintoja liikuntakiinnostusta vähentäneenä tahona. Paljon sen potentiaalia vaikuttaa kuitenkin olevan vielä hyödyntämättä. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa ryhmittelevinä tekijöinä käytettiin paitsi ikää ja sukupuolta myös vastaajien perheiden tuloluokkaa. Kysely toteutettiin Turussa 22 viidennellä ja 22 yhdeksännellä luokalla oppitunnin aikana. ln order to increase the amount of physical acuvity, its irnportant ro recognize those reference groups that affect their sport iruerest most. Kaikkien tahojen keskimäärin liikuntakiinnostusta lisäävä vaikutus on myönteinen lähtökohta nuorten ikäluokkien fyysisen aktiivisuuden nostamisessa. Lehmuskallio, M. . Puh. Ohjaajan/valmentajan merkitys oli suurempi sosioekonomisen taustan kohotessa. Tutkimuksessa selvitettiin 11-12-vuotiaiden kaupunkilaislasten (n= 442) ja 15-16-vuotiaiden -nuorten (n= 380) omia näkemyksiä tärkeimmistä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista sekä vaikutuksen suuntia. Ei VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. Keyworcls: sport socialization, agent of socialization, physical cclucation, spon interest, sport culture Asiasanat: liil1untasosialisaatio, viiteryhmät, liilw11talwsvatus, liiku11ta/1arrastus, liikuntalwlttuuri 24 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKlMUSARTIKKEU • Lasten )8 nuorten lnkuntavaikuttaiat. The survey was accomplished in Turku in 22 fifth grade and in 22 ninth gradc classes during lessons. Tämän jälkeen on helpompi jäljittää, mistä ristiriita johtuu ja missä liikuntavaikuttajat epäonnistuvat. 02-3335986/040-8343393. . Measured by means ali of rhe 14 reference groups found in the questionnaire as well as the ones added by the respondents increased their interest in sport Friends, parents and coaches/instructors proved to be the most significant sport socialization agents. Ainakin liikunnan rnerkityksellistäminen vaatii päivitystä tavoiteltaessa edes lasten ja nuorten terveysliikuntasuositusren täyttymistä. Liikunta &Tiede 48 (6), 24-31. 2011. 2011. Neither Spears nor Superman but peers and parents significant sport socialization agents from the standpoint of children and adolescents. Teachers collected rnost norninations as decreasing sport interest. When analyzing the data age, gender and aisa familial econornic background were used as grouping factors. Pyrittäessä lisäämään nuorten ikäluokkien fyysistä aktiivisuutta on tärkeää tuntea ne tahot, jotka ratkaisevimmin vaikuttavat heidän kiinnostukseensa liikuntaa ja urheilua kohtaan. However, a lot of its potential seems to be unexploited so far. Fathers and foreign sports stars were more important sport iruerest boosters for the boys where rnot hers, younger siblings and celebrities for the girls cornpared with the opposite sex. Vaikka suomalaista yhteiskuntaa luonnehditaan urheilullistuneeksi, enemmistö sen lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. The significance of coaches/ instructors was higher with the uplift of the respondcnts' familial econornic background. The research result of ali the reference groups increasing children's and adolescents' interest in sport rnakes a positive basis for the atternpts to raise their physical activity level. After that us easier to look for the causes of the incongruity
Pyrittäessä nostamaan nuorten ikäluokkien fyysisen aktiivisuuden määriä ja edelleen hyvinvointia on tärkeää tuntea ne tahot, jotka ratkaisevimmin vaikuttavat heidän liikuntasosialisaatioonsa. Burr 2004.) Prirnaarisosialisaauossa, joka ajoittuu lapsuuteen ja josta huolehtii ensisijassa lapsen lähi piiri, lapsi samastuu mcrkit ykscf lisiin toisiin. 2002) Mikäli liikunta toteutuu kiinnostuksen lisäksi myös riittävänä fyysisenä aktiivisuutena (hcngästymiseuä, hikoilemisena), pystyy se parhaimmillaan edistämään hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Nurbcarn ja Cat lord (1991) hahmottelevat liikuntaan sosiaalistumisen mallin kolmiportaiseksi: val i n ta+-s muutos v-omaksuminen. Urheilullistumisen rinnalla mitä todennäköisimmin myös sen syynä hyvinvoinnin merkityksen tiedostaminen on voimistunut kaikissa ikäryhmissä (Berg 2005). (Esim Husu ym. Seuraavassa tuodaan esimerk!n omaiseen tarkasteluun kolme kokonaiskuvaa tavoittelevaa mallia, jotka juontavat juurensa erilaisista liikuntakulu uurisista maaperistä: brittiläisen, amerikkalaisen ja kotimaisen. Liikuntaa voidaankin pitää verraten pysyvänä elämän kokonaisuuden elementtinä. Liikunnallisin merkityksin värittynyt elämäntyyli, arvostus ja kiinnostus liikuntaa kohtaan tai edes vapaa-ajan varsinainen liikunnan harrastaminen eivät näytä riittävän kompensoimaan fyysisesti yhä passiivisernrnan arjen aiheuttamia terveysongelmia, kuten huonoa kuntoa ja ylipainoisuutta. Liikunnalle allistavi/isi tekijöiksi he luokittelevat asennoitumista tukevat, 111otivaatiota kasvattavat sekä kokeilumahdollisuuksia ja tietoa tarjoavat toimenpiteet. Welk y111. Yksilöä ei tule ymmärtää sosialisaatiossa vain passiiviseksi ärsykkeiden vastaanottajaksi, vaan aktiiviseksi (vuoro lvaikuuajaksi. MuulOstcn toteuttaminen edellyuää positiivisen asenteen ja motivaation syntymistä. Pysyvästi liikunnallisen elämäntyylin kannalta lienee toivouavaa, että altistavat ja mahdollistavat tekijät toteutuisivat jo primaarisosialisaatiovaiheesLIIKUNTA & TIEDE 48 · 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKELI -Lasten Ja nuorten li1kuntavrnkuttaJal 25. 2003) saattaa helposti unohtua yhteiskuntamme sport isoit urn isen myötä. Green ym. Liikunnan omaksuminen tapahtuu kokeilemisen, oppimisen ja osallistumisen kautta. Jotta omaksu111inen olisi pysyvää, on osallistumisen lopulta toistuttava säännöllisesti. Liikunta on myös luokiteltu suomalaisten keskuudessa kymmenen tarkei rnmän elämäniloa tuottavan asian joukkoon (Ojanen 2000). (1980) jakavat liikuntasosialisaatiomallissaan käyttäyty111iseen vaikuttavat tekijät altistaviin, mahdollistaviin ja vahvistaviin. Lasten liikuruaharrastukset ovat osuva esimerkki vastavuoroisuudesta, sillä niiden myötä monet vanhemmatkin sosiaalistuvat uusiin lajikuluuureihin. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisilla kokemuksilla on todettu monia yhteyksiä niihin suhtautumistapoihin, joilla liikunta myöhemmin kohdataan (esim. Kun vahvimmat vaikuttajat ovat tiedossa, on helpompi lähteä jäljittämään urheilullistuneessa, mutta silti liian vähän liikkuvassa yhteiskunnassamme, mistä tämä ristiriita johtuu, missä vaikuttajat epäonnistuvat. 2008, 284). Lapsuus ja nuoruus edustavat näin ollen aikaa, jolloin on vielä "paljon tehtävissä" liikuntaan kasvamisen ja kasvattamisen suhteen, laajemmin kansanterveyden ja hyvinvoinnin suhteen. Usko urheilutoiminnan vapaamuotoista leikkiä parempiin mahdollisuuksiin pitää lapset ja nuoret "pois pahanteosta" istuu niin ikään tiukassa (Ilmonen & Siisiäinen 1998). Yhteisön jäsenten toisiinsa kohdistarruen normatiivisten odotusten eli sosiaalisen kontrollin avulla opittuja toimintaja ajattelutapoja ylläpidetään ja vahvistetaan. Jopa joka kolmannen lapsen on arvioitu voivan maassamme huonosti joko Iyysisesu. SOSIAALISTUMINEN LIIKUNTAAN Sosialisaatiolla viitataan käyuäytyrnlsen muutoksiin,jotka ovat seurausta yksilön vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa. Berger & Luckmann 2000.) Liikuntaan sosiaalistumisen ei ole nähty poikkeavan lähtökohdiltaan muusta sosialisaatiosta, vaan edellyttävän "liikunnallisten" toimintaja ajattelutapojen sisäistämistä vuorovaikutuksen kautta. Koska sekundaarisosialisaatio tapahtuu ajallisesti primaarisosialisaation jälkeen, se kohdistuu jo muotoutuneeseen minuuteen sekä jo sisäistettyyn käsitykseen todellisuudesta ja maailmasta, joilla on taipumus säilyä. Primaarisosialisaatio päåu yy, kun yleistyneen toisen käsite on vakiintunut lapsen tietoisuudessa. Mahdollistavat tekijät sallivat motivaation kohteen toteutua eli ovat esimerkiksi tilaisuuksia käyttää liikuntapaikkoja ja -välineitä sekä osallistua ohjattuun liikuntatoimintaan. l999). 2011.) Psyykkisen terveyden osalta suomalaislasten ja -nuorten on todettu olevan pohjoismaisiin ikätovereihinsa verrattuna vähemmän itseään arvostavia, kuormiuuneempia sekä elämään varovaisemmin, pelokkaammin ja epäluouavalsernrnln suhtautuvia (Poikki 2001). Liikuntasosialisaation malleja Kenties ilmiön monitahoisuudesta johtuen vain harvat tutkijat ovat pyrkineet johtamaan yleisestä sosialisaariotcor iasta nimenomaan liikuntasosialisaatioon Iokusoivia synteesejä tai malleja. Vuorovaikutusta kutsutaan sosiaaliseksi vaikuuarniseksi silloin, kun yksilö todella omaksuu tai muuttaa tapojaan käyttäytyä, tuntea, asennoitua ja/tai ajatella. Tähtinen ym. Rashoue 2006.) Myös sosiaalisen vaikuttamisen kaksisuumaisuus: kohti liikuntaa poispäin liikunnasta (esim. Sekundaarinen sisäistäminen ei useinkaan juurru kovin syvälle tietoisuuteen, minkä vuoksi se puolestaan on altis syrjäytymään. psyykkisesti ja/tai sosiaalisesti (Bardy y111. Liikuntaa harrastetaan maassamme ene111111än kuin koskaan (esim. Maguire 1999). Ajan kuluessa samastuminen alkaa ulottua konkreettisten toisten lisäksi myös toisiin yleensä. Yhteisössä kulloinkin hyväksyttyjä toimintaja ajattelutapoja opitaan tiedostetun kasvatuksen lisäksi kaiken muunkinlaisen kommunikaation välityksellä ja nykyään paljon vastavuoroisemmin kuin aiemmin. Liikunnallisten va/inlOjen tekemiseksi tietoisuuden on ensin herättävä ja tietoja on saatava riittävästi. Hän sisäistää merkuykse llisten toisten maailman ainoana olemassa olevana todellisuutena. Liikunnan "ilosanomaa levitettäessä" on syytä muistaa, ettei esimerkiksi määräyksiin tai pakkoon taipuminen 111äärity sosiaalisen vaikuttamisen muodoksi, sillä se harvoin saa aikaan todellista sisäistämistä. Kuitenkaan enemmistö suomalaislapsisia ja -nuorista ei liiku lyystsen terveytensä kannalta riittävästi. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a/b) ja liikunta onkin muodostunut monelle tärkeäksi identiteetin rakennusosaksi samoin kuin elämän realiteetiksi ja rytmittäjäksi (esim. Yang ym. Toisin kuin primaarisosialisaatioprosesseissa, sekundaarisosialisaatiossa roolit irtautuvat helposti niitä esittävistä yksilöistä ja todellisuus nähdään suhteellisena. Liikunnan arvo yltää korkealle kulttuurisessa arvoasteikossa ruumiillisuuden korostumisen vanavedessä. Vahvistusta omaan liikunnallisuuteen voidaan saada vaikulllstahojen lisäksi omien kykyjen ja motivaation lisääntymisen kautta. (Esim. Liikuntaan kytkeytyvät merkitykset ovat tunkeutuneet vahvasti suomalaisten elämäntyyleihin läpäisten koko yhteiskuntarnrnc elämänmuodon. (Esim. Koski 2004; sportisaatio-käsitteestä ks. Lisäksi esitetyt mallit ovat usein keskittyneet vain yhteen liikuntasosialisaation vaikuttajatahoon (ks. Partridge ym. Mikäli asenneja motivaatioilmasto ovat lähtökohtaisesti primaarisosialisaatiovaiheessa liikunta111yönteisiä, ei 111allin muutosportaalle tarvinne astua lainkaan. JOHDANTO Suomalaista yhteiskuntaa kuvataan sport isoituneeksf , urheilullistuneeksi (esim. Yleisen sosialisaatioteorian perusteella primaarisosialisaatiovaiheen liikunnalliset kokemukset tai niiden puute ovat erityisen tärkeässä asemassa koko elämänkaaren liikunnallisuutta ajatellen. 2002). Prirnaar isosial isaat iota seuraa sekundaarisosialisaatio kauaen kaikki tapahturnasarjat, joissa lapsi johdatetaan todellisuuden rnuille sektoreille. (Esim
Miles 2000.) Näyttäytyykö kulttuuriteollisuus lapsille ja nuorille itselleen tärkeimpänä liikuntasosialisaation suuntaajana. (Esim. Perheille suunnattua tarjontaa on myös merkillepantavan vähän. Kodin liikunnallisuuden ja lasten liikuntakiinnostuksen välillä on havaittu riippuvuus useissa tutkimuksissa. Onnistunut koulun liikunta synnyttää elämyksiä, joiden myötä liikuntaan kiinnittyminen vahvistuu myös vapaa-ajalla ja liikuntaan kytkeytyvät kulttuuriset merkitykset saavat positiivista sisältöä. 2008.) Media. Äidin ja isän merkitys liikuntasosialisaauossa kuten sosialisaatiossa yleisesti vähenee kavereiden merkityksen korostuessa. Hän erittelee mallissaan kolme liikuntasosialisaatiota suuntaavaa ohjausjärjestelmän osaa. Tyypillisimmät liikuntasosialisaatioon vaikuttajat Myöhäismodernissa ajassa sosiaalisten kollektiivien kuten perheen, suvun, työja kouluyhteisön nähdään menettäneen merkitystään myös liikunnan ohjausjärjestelmässä. Vaikka tämän päivän nuoria ei voidakaan kuvailla sosiaalisesti eheänä ryhmänä eikä voida puhua yhtenäisestä nuorisokulttuurista, kulttuurisen refleksiivisyyden myötä veriaisryhmillä on aiempaa keskeisempi merkitys kaikessa sosialisaatiossa. 2003.) Jossain määrin vanhempien, mutta etenkin saman sukupuolen ja pienen ikäeron omaavien sisarusten liikuntaharrastamisen on havaittu toimivan käyttäytymismallina, joka konkreettisimmillaan suuntaa lapsen omaa harrastusvalintaa. 2008.) Vanhempien osoittama hyväksyntä ja tuki, heidän tarmokkuutensa ja tieto-taitonsa liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa sekä potentiaalinsa muokata fyysiseen aktiivisuuteen kytköksissä olevia ympäristötekijöitä ovat näyttäytyneet tärkeinä sosiaalisen vaikuttamisen muotoina suhteessa lasten liikkumiseen. Muutos puberteeui-ikäisten suhteessa vanhempiin ulotLUu luonnollisesti myös liikuntaan. Media tarjoaakin runsaasti merkityksiä ja ihanteita ruumiin kulttuuriin liittyen. (Esim. 2003.) Kodin, vanhempien ja muiden perheenjäsenten merkitys muuttaa muotoaan yksilön liikuntasosialisaation edetessä. Partridge ym. Liikuntaseurat. Vertaismallin näkeminen kasvattaa luottamusta siihen, että itsekin kykenee vastaaviin suorituksiin. Heinilän huomio erityisohjauksen merkittävyydestä muodostaa yhden tämän tutkimuksen rationaalisista perusteista: huolimatta kehysja yleisohjauksesta itselle tärkeiden vaikutushenkilöiden erit yisohjaus on liikuntasosialisaation ratkaisevin tekijä. Heinilän mallissa ohjausjärjestelmän osat eivät etene kronologisessa järjestyksessä kahden edellä esuellyn mallin tapaan, vaan potentiaalisesti ne ovat olemassa koko ajan primaarisesta sekundaariseen sosialisaatioon. Erilyisohjaus läheisten vaikutushenkilöiden toimesta usein kuitenkin vasta ratkaisee lopullisen suhtautumisen liikuntaan, eri lajien suosion ja kiinnostavuuden vaihtelun. Urheilullisen, nuoren ja terveen ruumiin on selitetty sopivan tämän aikakauden ideaaliksi niin hyvin, koska se edustaa sekä konkreettisesti että symbolisesti kulttuurissa vallitsevaa ideologiaa rajattomasta kehityksestä (Hietala 2003). (Esim. Liikuntaseuraan kiinnittymisen pinnat löytyvät nyt vahvimmin yhdestä lajista sekä omasta ryhmästä tai joukkueesta, jonka piirissä toiminnot pääosin 26 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKELI • Lasten ja nuorten fiikuntavaikuttajat. Koulun ja liikunnanopettajan vaikutusta liikuntaan sosiaalistumisessa onkin pidetty rnerkiuävänå erityisesti nuorempien oppilaiden kohdalla. Monet yksilöt kokevat paineita täyttää vallitsevat ihannekriteerit ja tehtävässä epäonnistuminen voi aiheuttaa syyllisyyttä ja itseinhoa. Vaikutukset välittyvät muun muassa liikuntataitojen opettamisen, liikuntaan kannustamisen, liikuntainformaation jakamisen, palautteen antamisen sekä vertailujen tekemisen kautta. Lähes päivittäin koulun julkisissa tiloissa oppilaat peilaavat itseään ja muita toistensa kautta myös liikkujina. Malmelin 2003). Usein lapsen liikuntaharrastus vaikuttaa koko perheen arkeen, eivätkä sisarukset voi våluyä lajikulttuurisilta vaikutteilta. Parhaimmillaan penkkiurheilu johtaa omakohtaiseen liikunnan harrastamiseen. Yleisohjaus opettaa eri lajien tuntemusta, suoritusstandardeja ja kiinnostavuuden erilaisia lähteitä. Ne tähtäävät useimmiten tietyn lajin kilpailutoimintaan. Iän karttuessa sisarukset myös valtaavat vanhempien paikkaa lapsen liikuntakyvykkyyden pätevyysindikaattoreina. McPherson ym. (Wilska 2001.) Lasten eri medioiden kulutusmäärät ja -sisällöt voivat riippua ratkaisevasti vanhemmista. Tämän päivän lasten ja nuorten jopa kaikkein vaikutusvaltaisimmiksi sosiaalisiajiksi uumoillaan kulttuuriteollisuuden tuotteita, joita kuluttamalla he vahvistavat omaa epävarmaa identiteettiään median ja ikätovereiden näkemyksiä myötäillen. Ulkomaisiin vertailukohteisiin nähden Heinilän (1986) liikuntasosialisaatiomalli huomioi vahvemmin laajemman yhteiskunnallisen vaikutuspiirin. Lasten peilatessa ennen kaikkea omia kykyjään, tietojaan ja taitojaan vertaistensa vastaaviin nuoret pyrkivät selvittämään, millaisina heitä pidetään muiden silmissä. (Esim. Koti. Ennen tämän tuikimuksen vastauksia esitettyihin kysymyksiin luodaan tiivis katsaus aiempaan tietämykseen tyypillisimmistä lasten ja nuorten liikuntasosialisaatioon vaikuttajista. Parhaimmillaan sosiaalinen liikuntatoiminta tyydyttää yhteenkuuluvuudentarpeita ja luo kontekstin ystävyy ssuhteiden muodostumiselle. Se, mitä lapsi tai nuori ajattelee muiden arvostavan, on minuuden rakentumisen kannalta usein avainasemassa. (Esim. sa siinä määrin, että omat kyvyt voisivat varhain kehittyä motivaatiota edistävälle tasolle. Esimerkiksi vanhempien osoittama kiinnostus liikunnan joukkotiedotusta kohtaan tarttuu helposti lapsiin. Refleksiivisyydellä viitataan minuuden peilaamiseen toisten kautta. Useimmille näiden merkitys on suurin primaarisosialisaatiovaiheessa, kun liikuntaan tutustutaan. 2008.) Kaverit. Molemmissa tarkastelluissa malleissa lapsuuden lähipiirin liikuntakuluuurinen pääoma nousee olennaiseen asemaan eritoten huomioitaessa primaarisosialisaatiovaiheen pysyvyystaipumus. (Esim Welk ym. (Esim. (Esim. Brunton ym. Ohjaako kulttuuriteollisuus entäpä muut vaikutustahot kohti liikuntaa vai siitä poispäin. Sisarukset antavat lisäksi toisilleen neuvoja ja tukea sekä jakavat liiku maan kytkeytyviä merkitystulkintoja ja arvoja. Perheessä vallitsevat liikumakuluuunset ajauelumallit (esimerkiksi kilpailu, terveys) näkyvät usein lasten valitsemissa liikuntamuodoissa. Liikunnan ja urheilun seura työtä on luonnehdittu maamme laajimmaksi vapaamuotoiseksi lasten ja nuorten sosiaalistamisjärjestelmäksi. Kehysohjaus ohjaa arvostamaan kilpailua ja saavutuksia yhteiskunnan kehysarvoina ja to imintamalleina yleisesti, liikunnassa ja urheilussa erityisesti. Snyder & Spreitzer 1983.) Vertailemiseen kytkeytyvä liikuntanumero on havaittu yhdeksi merkittävimmistä aikuisiän liikunnan harjoittamisen ennustajista (Yang 1997, 84). Kodin liikunnallisuudella tarkoitetaan muun muassa liikuntarnyönteistä perheilmapiiriä sekä liikunnan ja penkki urheilun asemaa perheenjäsenten arjessa ja vapaa-ajassa. Toimintamuotojen tarjonta ei-kilpailullisille jäsenille jää niukaksi siitä huolimatta, että kilpailullisuuden on todettu laantuneen. Yksilön omat ratkaisut ja valinnat suuntaavat voimakkaasti hänen elämäänsä. 1989.) Koulu. Tyypillisimmät seuratoiminnan muodot ovat ohjauspalvelujen ja harjoitusmahdollisuuksien tarjoaminen harrastajille. Ruumiillisuus painottuu erityisen voimakkaasti nuoruudessa, sillä tällöin identiteetti kytkeytyy ruumiillisuuteen tiukemmin kuin missään myöhemmässä elämänvaiheessa. Partridge ym. Panridge ym. Minuuden peilaaminen ja työstäminen paitsi kasvokkaisen kanssakäymisen myös median kautta on voimistunut (esim. Varsinaisiin lasten liikuntaharrastuksiin vanhemmat saattavat osallistua esimerkiksi ohjaustai [ärjestelytehtavissä, mutta myös ornatoimisten liikuntahetkien organisoiminen sekä lasten totuttaminen fyysisesti aktiiviseen arkeen ovat olennaisia tekoja terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hautamäki & Hautamäki 2005.) Liikuntakykyisyys nauttii etenkin poikien keskuudessa suurta arvostusta ja sillä on monesti selkeä yhteys hyväksynnän tai syrjinnän kokemiseen vertaisryhrnässä. (Esim
Asteikon negatiivinen-positiivinen -ulouuvuus oli olennainen tekijä suhteessa sosiaalisen vaikuttamisen käsitteeseen. Aiemman tutkimustiedon valossa iällä voitiin myös olettaa olevan merkitystä eri tahojen koettuun tärkeyteen liikuntakiinnostusta säätelemässä. Listaa oli lisäksi mahdollisuus täydentää sellaisilla tahoilla, joita ei ollut siinä valmiiksi mainittu. Hahmoteltaessa eri Lahojen vaikutLavuusranking-järjesLystä kussakin vaslaajaryhmässä hyödynnettiin vaikuLuskeskiarvojen vertaamiseen riippumattomien ryhmien L-testiä. tarkemmin Lehrnuskallio 2007, 68-69.) Aineiston tilastollinen analysointi aloitettiin ristiintaulukointien sekä eri vaikutustahojen saavuttamien aritmeettisten vaikutuskeskiarvojen avulla. Tutkimuskaupunkina toimi Turku. l alakoulua ja ll yläkoulua sekä edelleen kouluista kaksi viidettä tai yhdeksättä luokkaa, jotka kokonaisuudessaan osallistuivat tutkimukseen. Korkeampiin tuloja sosiaaliluokkiin lukeutuvat suomalaisperheet kuluttavat muun muassa enemmän rahaa liikunnan harrastamiseen sekä aktivoivat lapsiaan varhaisemmassa iässä harrasiusten pariin. Survey-tutkimuksen kyselylomake täytettiin oppitunnin aikana ja lähinnä vastaajien huolimattomuudesta aiheutunut hävikki jäi kolmeen prosenttiin. Miten tärkeimmistä vaikuttajista saataisiin maksimaalinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä hyöty irti. Perheen tuloluokka -summarnuuuujan muodostuksessa kutakin indikaattoria painotetLiin taloudelliseen arvoonsa perustuen. (Koski 2000; 2007.) Maassamme ei ole tehty viimeaikaista kartoitusta lasten ja nuorten näkökulmasta siitä, mitkä tahot he itse kokevat voimakkaimmiksi liikuntakiinnostukseensa vaikunajiksi: sen lisääjiksi tai vähentäjiksi. Otantatekniikoina käytcu iin osueuua otantaa, vaiheja ryväsotaruaa. Eri kaupunginosista pouniu iin satunnaisotannalla l. Koska Suomessa lasten ja nuorten liikuntakulttuurissa ei ole havaittavissa enää selkeitä alueellisia eroja ja koska suomalaista nuoruutta voidaan kauttaaltaan luonnehtia melko kaupunkima iseksi, määr iuyi tämän tutkimuksen johtopäätöspopulaatioksi 11-12-vuotiaat ja 15-16-vuotiaat suomalaiskaupunkien tytöt ja pojat (ks. Liikunnan tärkeydestä viestivät myös kaikista ikäryhmistä runsain liikuntaja katsomopenkkiurheilupalvelujen käyttö (esim. Vastaajien iän ja sukupuolen vaikutusta eri tahojen merkitykseen tutkitLiin kaksisuunLaisella varianssianalyysillä. Esitellyissä liikuntasosialisaatiomalleissakin kiinnostus näyttäytyi tärkeänä tekijänä matkalla kohti myönteistä ja aktiivista liikuntasuhdetta. Tarkastelua jatkettiin parametrisin testein perustuen Tähtisen ja Isoahon (2001, 43-44) huomioon siitä, että vähänkin suuremman otoksen testisuureen jakauma on normaali, vaikka tarkastelun kohteena olevan muuttujan jakauma ei noudattaisikaan normaalijakaumaa (todennäköisyyslaskennan raja-arvolause). Nuorten avainvaikuttajien paljastuminen nähtiin olennaiseksi pyrittäessä muuttamaan liikunnasta poispäin ohjautuvaa kehityssuuntaa. Mahdollisuus nimetä LIIKUNTA & T'EDE 48, 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKELI, Lasten 1a nuorten h1kuntavaikutta1at 27. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen otos (N = 822) koostui 44 luokan oppilaista niin, että 11-12-vuotiaiLa viidesluokkalaisia vastaajia oli 442 (n,y,o< = 210; npoja< = 232) ja 15-16-vuotiaita yhdeksäsluokkalaisia vastaajia 380 (n,y,ö< = 202; npoja< = 178). Aineistoa ryhmittelevänä tekijänä käytettiin iän ja sukupuolen lisäksi vastaajien perheiden tuloluokkaa, koska taloudellisten ja sosiaalisien tekijöiden on havaittu vaikuttavan merkitLävästi (liikunta) sosial isaatioo n. Murrosiän kynnyksellä olevien 11-12-vuotiaiden viidesluokkalaisten asenteen koululiikuntaa kohtaan on havaittu olevan eri luokka-asteista myönteisimmän ja (koulu)liikunnassa menestymisen tärkeintä (esim. Lomakkeeseen listattiin valmiiksi seuraavat 14 mahdollista liikuntakiinnostukseen vaikuttavaa tahoa: lläiti, 2) isä, 3) pikkusisarus, 4lisosisarus, 5)kaveri, 6)opettaja, 7Jkoulun terveydenhoitaja, S)Jääkäri, 9lohjaaja/valmentaja, IOlkotimainen huippu-urheilija ja/tai -joukkue, 11 )uJkomainen huippu-urheilija ja/tai -joukkue, l 2)eJokuvasankari, l3lsarjakuvasankari, 14 lmuu julkkis. Yang 2003). 2006.) Vastaajien nuoren iän takia perheen tuloluokan operationalisointi perustettiin kolmeen konkreettiseen indikaattoriin: asumismuoto, autojen lukumäärä (enintään 4 kpl) ja kaukaisimmat lornarnatkakohteet Kotitalouksien omistamien hyödykkeiden ja kulutuskohieiden pätevyydestä osoittaa sosioekonomista statusta on saatu vahvaa näyttöä useissa tutkimuksissa (esim. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää suomalaisten 11-12-vuotiaiden kaupunkilaislasten ja 15-16-vuotiaiden -nuorten oma näkemys siitä, kuinka paljon ja minkä suuntaisesti eri tahot ovat vaikuttaneet heidän kiinnostukseensa liikuntaa ja urheilua kohtaan. TarkasLelLaessa vasLaajien perheen tuloluokan mahdollista yhteyttä eri vaikutustahojen merkitykseen turvauduuiin yksisuunLaiseen varianssianalyysi in. Keskimäärin puberteetin huipun ohittaneiden 15-16-vuotiaiden yhdeksäsluokkalaisten suhteen taas tiedettiin koululiikunnan merkityksen sekä mainittujen palvelujen käytön jäävän selvästi vähäisemmiksi. Paju 2004). Vaikka liikunnasta kiinnostuminen ei suoraviivaisesti tarkoitakaan omakohtaista liikunnan harjoittamista ja vielä vähemmän fyysisen aktiivisuuden suositusmäärien täyttymistä, synnyttää kiinnostus jotakin asiaa kohtaan monesti myös motivaation toimia kiinnostuksen kohteen parissa. tapahtuvat. Tietyiltä osin saatuja tuloksia varmistettiin epäparametrisin testein (Mann-Whitneyn U, Kruskal-Wallis), mutta koska ristiriitaisuuksia ei esiintynyt, tulokset raportoidaan vain parametrisin testisuurein. TUTKIMUSTULOKSET Kuvio 1 kertoo lasten ja nuorten näkemyksen heidän liikuntakiinnostukseensa vaikuttavien Lahojen merkityksestä vaikutuskeskiarvoin kymmenen tärkeimmän vaikuttajan osalta. Tieto varhaisemman sosialisaatiovaiheen tärkeimmistä vaikuttajista näyttäytyi taas erityisen merkityksellisenä suhteessa pysyvien elämäntapojen juurruttamiseen. Etenkään fyysisen terveyden kannalta tällainen kehityssuunta ei ole toivottava. Käsityksen syntyminen vahvimmista nuorten ikäluokkien liikuntakiinnostukseen vaikuttajista auttaa tarttumaan niin tutkimuksellisesti kuin käytännössäkin eritellymmin kunkin toimintaan. Asumismuodon painokertoimeksi määritettiin 4, autojen 1 ja lornamat kakohteiden 0,25. Levenen testiä käytettiin populaatiovarianssien yhtäsuuruuden varmistamiseen. Nämä lapset ja nuoret ovatkin keskimäärin liikunnallisesti aktiivisempia verrattuna alempien tuloja sosiaaliluokkien jälkikasvuun. Edes sportisoituneessa yhteiskunnassa tutkimuksen lähtökohtana ei voi olla, että kaikki olisivat liikunnan ja urheilun puolestapuhujia. Vastaajat antoivat arvionsa eri tahojen vaikutuksesta I iikuntaki innost ukseensa vi isiportaisella LikerL-astei kolla, jonka ääripäät olivat: vähentänyt kiinnostustani paljon (-2) ja lisännyt kiinnostustani paljon (+2). (Esim. Nupponen 1999). Jaottelu kolmeen tuloluokkaan pohjautui kvartiileihin siten, että matalaan tuloluokkaan sijoitettiin alin 25 prosenttia, keskituloluokkaan 50 prosenttia ja korkeaan tuloluokkaan ylin 25 prosenttia vastaajista surnmarnuuuujan arvon perusteella (Q 1 = 7,25; Q 2 = 18,25) (Ks. Tämän päivän ohjausja valmennustoiminnan aaieperustoina korostuvat hyvät käytöstavat sekä eettis-moraaliset asiat, kuten reilu peli ja rehellisyys. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-20106; Pääkkönen & Niemi 2002). Laakso ym. Varianssianalyysin tuotlamia LUloksia tarkennettiin Tukey HSD -monivertailutestillä. Tutkimuksen kohdentaminen nimenomaisiin ikäryhmiin perustui siihen, että aiemmissa tutkimuksissa niiden välillä oli ilmennyt selkeitä eroja liikuntakäyttäytymisessä sekä liikunnan merkityksessä
Ohjaaja/valmentajakin putosi ll-tasolle vain yhdeksäsluokkalaisten poikien näkemyksissä. lk tytöt äiti isä1 opettaja2 1 t äiti-isä = 2,979; p = 0,003 ohjaaja/valmentaja isosisarukset 2 t isä-opettaja = 3, 11 0; p = 0,002 kaverit 5. lk pojat kaverit isä7 kotimainen huippu-urh 8 7 t kaverit-isä= 2,578; p = 0,011 ohjaaja/valmentaja ulkomainen huippu-urh. Tarkennettaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin tuottamia tuloksia Tukey HSD -monivertailutestillä paljastui tilastollisesti merkitsevien erojen löytyvän niin poikien kuin yhdeksäsluokkalaistenkin ryhmässä matalan ja keski tuloluokan väliltä (molemmissa p < 0,01). Sukupuoli oli puolestaan yhteydessä isän (F(l) = 8,859; p = 0,003), äidin (F(l) = 10,690; p = 0,001), pikkusisarusten (F(l) = 5,710; p = 0,017), ulkomaisten huippu-urheilijoiden ja/tai -joukkueiden (F(l) = 9,532; p = 0,002) sekä muiden julkkisten (F(l) = 7,033; p = 0,008) vaikuuavuuteen. valm iiksi listattujen tahojen lisäksi m uita vaikuttajia ei tu ottanut ainoatakaan vaikutuskeskiarvoltaan kym m en en kärkeen yltänyttä sijoitusta. Viidesluokkalaiset vastasivat useimmin sarjakuvasankarin (6 % vasTAULUKKO 1. = 2,756; p = 0,007 äiti isosisarukset 28 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Lasten Ja nuorten hikuntava1kut1a1at. Samaa sukupuolta oleva vanhempi lisäsi vastaajan liikunta kiinnostusta !tason vaikuttajien joukossa, mikäli kyseessä oli viidesluokkalainen,ja ll-tason vaikuttajien joukossa, mikäli vastaaja oli yhdeksäsluokkalainen. lk tytöt kaverit äiti5 kotimainen huippu-urh 6 5 t kaverit-äiti= 2,465; p = 0,015 ohjaaja/valmentaja isä 6 t äiti-kotim.urh. Kokonaisuudessaan ulkopuoliset tahot näyuivat lisänneen voimakkaammin viideskuin yhdeksäsluokkalaisien liikuntakiinnostusta, mikä juoruanee juurensa alakoululaisten varhaisempaan vaiheeseen (liikunta)sosialisaatiossa ja edelleen heidän vahvempaan samasturniseensa merkityksellisiin toisiin. Ulkomaiset huippu-urheilijat ja/tai -joukkueet toimivat molempien poikaryhmien lll-tason vaikuttajina, mihin kyseinen taho ei yltänyt kummassakaan tyuöryhrnässä. 4 t äiti-ulkom.urh. kuvio 1) keskiarvoa muiden tahojen saavuttamiin keskiarvoihin. Tärkeimpien lasten ja nuorten liikuntakiinnostusta lisänneiden tahojen sijoittuminen kolmelle vaikuttavuustasolle l-taso ll-taso 111-taso 5. Toki viidesluokkalaiset ovat voineet vain käyuää nn kimuslornakkeen Likert-asteikkoa positiivisemmalla otteella kuin yhdeksäsluokkalaiset. Kotimaiset urheilutähdet tuntuivat inspiroivan erityisesti 11-12-vuotiaita poikia. Taulukossa l näkyy viidesja yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien tärkeimpien liikuntakiinnostusta lisänneiden vaikutustahojen sijoittuminen kolmelle vai kuttavuustasolle. Koska korkeamman sosioekonomisen taustan tiedetään lisäävän osallistumista organisoituun liikuntaan sekä alentavan liikuntaharrastuksen aloitusikää (esim. Niin lasten ja nuorten itsensä nim eäm ät kuin jokainen 14:stä valm iiksi listatusta tahosta oli keskim äärin lisännyt heidän kiinnostustaan liikuntaa ja urheilua kohtaan. Sosiaalisen vaikuttamisen suunta näyuäytyi siis kautta linjan positiivisena, liikuntaa tukevana. Laakso ym. Valmentajan vaikutus voimistui tuloluokan kohentumisen myötä, mikä heijastanee ennen kaikkea eroja lasten ja nuorten organisoidun liikunnan harjoiuarnisakuivisuudessa. Liikuntaa ja urheilua selvästi arvostetaan laajalti ja sen hyödyllisyydestä nuorille ikäluokille tuntuu vallitsevan konsensus. Saman ikäluokan tytöt olivat puolestaan ainoa ryhmä, joka koki opettajan merkityksen edes Il l-tasolle yltävänä. Koivisto 2005) Pyrittäessä asettamaan eri-ikäisten iyuöjen ja poikien liikuntakiinnostusta lisänneet tahot vaikuttavuuskeskiarvojensa perusteella tilastollisesti testauuun ranking-järjestykseen syntyi paljon jaeuuja sijoituksia. Yhteys ilmeni tarkasteltaessa omina ryhminään kaikkia vastanneita poikia (F(2) = 5,101; p = 0,007) ja kaikkia yhdeksäsluokkalaisia (F(2) = 5,172; p = 0,006). 8 t isä.-kotim.urh. Näin kouluikäistenkin oma kokemus vahvisti käsitystä suomalaisen yhteiskunnan urheilullisturnisesra. = 2,415; p = 0,017 9. Vaikuttavuustasolle 1 ylsivät kaikki ne tahot.joiden vaikutuskeskiarvot eivät t-testissä jääneet tilastollisesti merkitsevästi alhaisemmiksi korkeimpaan vaikutuskeskiarvoon nähden. Koska sukupuolella ja iällä ei todettu yhdysvaikutusta minkään mainitun vaikutustaho n kohdalla, voitiin isä ja ulkomaiset urheilutähdet nimetä voimakkaammiksi liikuntakiinnostuksen lisääjiksi molempien ikäryhmien pojille siinä missä äiti, pikkusisarukset ja muut julkisuuden henkilöt molempien ikäryhmien tytöille verrattuina vastakkaiseen sukupuoleen. Taulukkoa on tulkittava vain suuntaa antavana. Vaikuuavuustasoilla 11 ja 111 vaikutuskeskiarvoja verrauiin vastaavasti korkeimpaan sellaiseen keskiarvoon, jolla pudouiin ylemmältä tasolta. Joka tapauksessa kaksisuuntaiset varianssianalyysit osoutivat vastaajan iän olevan merkityksetön taustarnuuuuja ainoastaan kavereiden sekä pikkuja isosisarusten vaikuttavuuden osalla. Kaverit osoittautui ainoaksi tahoksi, joka esiintyi kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä l-tason vaikuttajana. Eri vaikutustahoista vain ohjaajan/valmentajan merkitys liikuntakiinnostuksen lisääjänä oli yhteydessä vastaajan perheen tuloluokkaan. Tulos ulkomaisten urheilutähtien poikia innostavasta vaikutuksesta on linjassa median keskittymiseen vahvasti miessukupuolen huippuja kilpaurheiluun (ks. Vanhempien suhteen huomionarvoista on myös, että molemmat heistä ylsivät vastaajaryhmästä riippumatta vähintään vaikuuavuustasolle lll. 2006) on johdonmukaista, euä tällöin myös valmentajan/ohjaajan merkitys liikuntakiinnostukselle kasvaa. Koska kaikki tahot olivat vaikutuskeskiarvoin mitattuna lisänneet niin viideskuin yhdeksäsluokkalaistenkin kiinnostusta liikuntaa ja urheilua kohtaan, tarvittiin ristiintaulukointia paljastamaan, mitkä tahot saivat eniten mainintoja liikuntakiinnostusta vähentäneinä. lk pojat isä äiti3 ulkomainen huippu-urh.4 3 t isä-äiti = 2,163; p = 0,032 ohjaaja/valmentaja kotimainen huippu-urh. Tämän vuoksi muodostettiin kolme vaikuuavuustasoa (I, 11,111) vertaamalla kussakin ryhmässä korkeimman aritmeettisen vaikut.uskeskiarvon saavuttaneen tahon (ks. Lukum ääräisesti eniten mainintoja saivat isovanhem m at. = 2,034; p = 0,043 kaverit 9. Kaikkien muiden tahojen positiivinen vaikutus näyttäytyi voimakkaampana viideskuin yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa (Pulkom.urh/joukkue = 0,023; muut p < 0,001)
Nuorten ikäluokkien ohjattu harrastaminenhan seuroissa on jopa lisääntynyt, mutta koulujen liikuntakerhoihin osallistuminen sekä omatoiminen liikkuminen yksin tai kavereiden kanssa on vähentynyt (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-20106). 4 1 1 06: 1 OSJ 1,01.~I 1 1 0,89 n·1.13 0.98 0.2 0.4 0,6 0,8 1.1 . 6/2011 · TUTKIMUSAATIKKELI · Lasten ja nuorten liikuntavaikuttajat 29. (Ks. Tammelin & Karvinen 2008). Vastauksen tietäminen olisi merkityksellistä siinä mielessä, kannattaako lapsia ja nuoria liikuntaan kannustava viestintä LIIKUNTA & TIEDE 48. Hehän ylsivät ainoana tahona molempien ikäryhmien niin tyttöjen kuin poikienkin näkemyksissä kaikkein korkeimmalle vaikuttavuustasolle. Edellytyksenä kuitenkin on, euä kyseessä on heille itselleen merkityksellinen asia. Lasten ja nuorten omien toi miruatapojen ja tulkintojen ymmärtämiseksi nimenomaan heistä itsestään lähtevää tietoa ja heille merkityksellisten asioiden hahmottamista on peräänkuuluieuu. 5. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ovatpa tässä tutkirnuksessa paljastuneet lasten ja nuorten omat näkemykset tärkeimmistä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista totuus ilmiöstä tai ei, kertovat ne heidän kokernustodellisuuksistaan. Välttämättä ei tiedosteta, että useammankaan kerran viikossa toistuvat seuraharjoitukset eivät yksin riitä täyttämään edes lasten ja nuorten terveysliikuntasuosituksia (ks. Kavereilla näyttäisi olevan eri vaikutustahoista jopa eniten vaikutusvaltaa. Varsinaista liikunnan harrastamista saatetaankin eri vaikuiustahojen toimesta korostaa turhan paljon suhteessa fyysisen aktiivisuuden toteuttamisen muihin mahdollisuuksiin. Fyysisesti kuormittavammat arkirutiinit ja hyötyliikunta ovat vaihtuneet istumiseen autossa, näyttöruutujen ääressä, matkapuhelin korvalla. Etenkään lapsia, joiden luontaiseen olemukseen kuuluu aktiivisuus ja uteliaisuus, ei yleensä tarvitse houkutella tai painostaa osallistumaan. Opettaja sijoittui näin ainoana vaikutustahona kärkikolmikkoon kummankin ikäryhmän näkemyksissä. lk pojat D5 lk tytöt 1.4 -2=i·!ihentän~1 paljon, -r=väbentänvt vähän, O=el vaikutusta, I=ttsännvt vähän, 2=1isänn~1 paljon kiinnostusta liikuntaa kohtaan KUVIO 1. 2002.) Peilattaessa terveytensä kannalta riiuämäuörnästi liikkuvien kouluikäistemme määrää edellä kirjoitettuun näyttäisi heidän liikuntakiinnostukseensa vaikuttavilla tahoilla olevan parannettavaa ainakin liikkumisen merkityksellistämisessä. Bardy ym. Heidän tapansa jäsentää maailmaa kun ei aina ole sama kuin aikuisten. kaverit äiti isä -b1J 1 o~s OJ 0.l 1 oL 11 '9 0hl 1 0.6" 1 01· ;f o., ~.13 0,Jl 1 1 O.l 0,61 l 0,61 1 1 0,6J Cl 0,86 1 e.s 1 1 0,66 1 06~ 0,98 11 O.l9 1 1 o.ss 1 09 1' 1~ 1 1 1.09 1 1 OJ 1,1 1 1. tähti suoma!. Lastensa kavereita eivät vanhemmat (yleensä) pääse valitsemaan, mutta vaikutusmahdollisuuksia on siihen, että yhä useammalle liikunta olisi myönteinen elämän realiteetti. muu julkki s opettaja pikkusisko/-veli isosisko/-veli ulkom. Kumpi onkaan tyypillisesti ensin: oma liikuntakiinnostus ja kaverit kiinnostuksen parista, vai liikunnasta innostuneet kaverit ja heidän myötään oma liikuntakiinnostus. tähti ohj./valm. Lasten ja nuorten näkemys liikuntakiinnostukseensa eniten vaikuttavista tahoista taajista; n= 27), terveydenhoitajan (5 %; n= 22) ja opettajan (4 %; n = 18) vähentäneen l iikuntakiinnostustaan. 9 lkpojat a9 lk tytöt . Toki tutkimustulos kaikkien vaikutustahojen keskimäärin liikuruakiinnostusta lisäävästä vaikutuksesta muodostaa positiivisen lähtökohdan, jonka kehitysmahdollisuuksia pohditaan lopuksi. Yhdeksäsluokkalaisilta eniten mainintoja keräsivät opettaja (8 %; n= 30), isä (5 %; n= 19) ja äiti (4 %; n= 15)
(Ks. Se, mikä opettajissa ja/tai heidän toiminnassaan aiheuttaa erityisesti liikuntakiinnostuksen vähenemistä, vaatii vielä lisätutkimista. Kovin moni lapsi ja nuori kun liikkuu vain vähän koulutusta ja korkeintaan nimellistä korvausta saavan ohjaajan/valmentajan johdolla (ks. Aiemmista kotimaisista tutkimustuloksista voidaan kuitenkin löytää muun muassa seuraavanlaisia suuntaviivoja. Sosiaalisen vaikuttamisen teoria sanoo yksilöiden tekevän muutoksia käyuäytymiseensä etenkin sellaisen vuorovaikutuksen tuloksena, jossa Loinen osapuoli koetaan jossain suhteessa itsen kanssa samankaltaiseksi tai erityisen kiinnostavaksi tai asiantuntevaksi. (Rashoue 2006.) Tämä viittaa siihen, että liikunnalliset kaverit "vetäisivät" yksilön mukanaan liikunnan pariin. Urheilutähdet omaavat vaikutuspotentiaalin kaikilla kolmella Heinilän (1986) liikuntasosialisaatiomallin ohjausjärjestelmän osalla. Myös Rovio ym. Suuri osa näistä ei edistä fyysistä akuivisuuua. Muut julkisuuden henkilöt tai elokuvaja sarjakuvasankarit eivät yltäneet liikuntakiinnostukseen vaikuttavien tahojen vaikuuavuusluokituksen kolmelle ylimmälle tasolle. Jos opettajan johdolla ei tavoiteta liikkumisen tärkeimpiä merkityksiä: hyvää oloa ja mieltä, fyysisyyttä sekä tutuimmista rutiineista poikkeavia kokemuksia, voivat täyttymättömät odotukset heijastua liikuntakiinnostukseen laimentavasti. Toisaalta taas sosialisaauoteor iat korostavat primaarisosialisaatrovaiheua ja lähimmän perhepiirin vaikutusta liikunnan sisäistämisessä osaksi elämää. Lahtinen ym. Opettajat myös mainittiin useimmin liikuntakiinnostusta vähentäneenä tahona, joskin vain kuusi prosenttia vastaajista vastasi näin. Perheille suunnauujen liikuntapalvelujen tarjonnan soisi myös olevan runsaampaa ja monipuolisempaa etenkin, kun nuoremmissa ikäkohorteissa perheen ja perheen kanssa vietetyn vapaa-ajan arvostus on noussut vahvimmin (Liikkanen 2005). (Ks. kohdistaa painokkaammin yksilöille vai kaveriporukoille. Tulos on siinä mielessä positiivinen, että kuluuuriteollisuuden levittämien stereotyyppisten mielikuvien muun muassa ihanneruumiista pelätään aiheuttavan yhä nuoremmille velvollisuudentunteita muokata itsestä standardien kaltainen keinoilla millä hyvänsä. Myös enemmistön mielipide omaksutaan helposti. Kulttuuriteollisuus ei näyttäytynyt tämän tutkimuksen valossa maineensa veroiselta vaikutustaholta. Todettakoon vielä, euä sitten tämän tutkimuksen aineistonkeruuvuoden 2004 liikunnalliset konsolipelit ovat kasvattaneet rajusti suosiotaan ja nousseet varteenotettavaan asemaan yhtenä liikuntakiinnostukseen vaikuttavana tahona. Soini 2006.) Koulun liikunta ja opettaja sen toteuttajana saattavat tuottaa peuyrnyksiä myös suhteessa oppilaiden liikkumiseensa kohdistamiin merkitysodotuksiin. Tämä sai pohtimaan, kuinka valmiita tahtiurheilijat ovat tällaiseen asemaan. Vallitseva käytäntö ei sen sijaan linjaa siihen, euä maassamme ohjaajan/valmentajan vaikutus tunneuaisiin tai tunnusreuaisun näin painavaksi. 30 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKELI • Lasten ja nuorten liikuntavaikuttajal. Miten lasten ja nuorten Lerveysliikuntasuositukset huomioidaan vai huomioidaanko lainkaan. Sitäkään ei tule sivuuttaa, miten arkija hyötyliikunta saataisiin ladattua lasten ja nuorten silmissä nykyistä arvosteturnrnin merkityksin. Lahelma ja Gordon (2003) näkevät koulussa yleisesti vallitsevan monia ristiriitoja. 2002). Ohjaajan/valmentajan lukeutuminen kaikkein vaikuuavimpien liikuruakiinnostusta suuntaavien tahojen joukkoon on linjassa organisoidun liikunnan lisääntyneeseen harrastamiseen sekä harrastamisen varhaiseen alouusikään nähden. Jos vanhempien oma asenne ja käyuäytyrrnnen vaikkapa suhteessa arkiliikuntaan on väheksyvä, omaksuu lapsi sosiaalisen vaikuttamisen teorian perusteella helposti samankaltaisen suhtautumistavan. Tasa-arvoa pyritään toteuttamaan, vaikka muu ympäröivä yhteiskunta on monin tavoin hierarkkisesti erotteleva. Lehmuskallio 2007.) Kotimaiset ja/tai ulhomaiset huippu-urheilijat ylsivät liikuntakiinnostusta lisänneiden tahojen vaikuuavuusluokituksessa vähintään tasolle lil lukuun ottamalla viidesluokkalaisten tyttöjen ryhmää. Ilmeistä on, ellei viestinnässä kannata sivuuttaa kumpaakaan mahdollisuutta. Varhaisvaiheisiinhan ajoittuvat parhaat mahdollisuudet vaikuttaa liikunnan omaksumiseen luonnolliseksi ja positiiviseksi osaksi elämänkokonaisuuua olipa laji mikä tahansa. Tiedostavatko he oman merkityksellisyytensä ja miten tiedostaminen ilmenee. Siitä huol imat ta , että opettajan merkitys näyttää jäävän etenkin pojilla vain vähäiseksi liikuntatunneilla viihtyrnisen kokemisessa, saattavat oppilaiden näkemysten sivuuttaminen opetusta koskevassa päätöksenteossa sekä heidän henkilökohtaisen kehittymisensä väheksyminen menestyksen määrittelyssä olla opettajan toimintatapoja, jotka heijastuvat oppilaiden yleiseen liikuntakiinnostukseen negatiivisesti. Jatkossa on tärkeää perehtyä tarkemmin niin pelien kuin muidenkin vaikutustahojen tapoihin vaikuttaa sekä vaikutusten sisältöihin. Yhteiskunnallisen liikunnallisen kehysohjauksen suo kernaasti olevan suvaitsevampaa. Jos lapsi pienestä asti pyörii liikuntatoimintojen parissa, eikö kavereitakin löydy niistä piireistä. Herää myös kysymys, minkä suuruista ja sisältöistä osuutta ohjaajakoulutuksissa näyttelee varhainen liikuntasosialisaatiovaihe verrattuna esimerkiksi edistyneempään lajiainekseen. Keskustelu vanhempien voimakkaasta vaikutuksesta ja heidän liikuntaan kohdistamistaan merkityksistä voisi käydä vilkkaampanakin. Kun urheilutähtien tuikkimista osaltaan säätelevä media muodostaa vielä eriuäin merkityksellisen arjen oppimisympäristön tämän päivän lasten ja nuorten todellisuuksissa, vaikuttaisi tältä sektorilta löytyvän paljon terveysja liikuntakasvatuksellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi oppilaiden kasvua autonomisiksi yksilöiksi pyritään tukemaan samaan aikaan kun heitä sopeutetaan kansalaisuuteen liittyviin sääntöihin ja normeihin. Rashotte 2006). Etenkin 11-12muita myös 15-16-vuotiaiden antamien vastausten tapaan sosialisaalioteoriatkin korostavat vanhempien ja muun lähipiirin merkitystä konstruoitaessa pysyvimmänluonteisia toimintatapoja. Taistelu tästä vapaa-ajasta nimittäin käy yhä tiukempana eri elämysteollisuuden toimintamuotojen kesken. Huolimatta monivuotisesta yliopistollisesta opeuajankoulutuksesLa ja parhaimmillaan lähes päivittäisistä kohtaamisista lukuvuoden aikana vastaajat kokivat opettajien lisäävän kiinnostustaan liikuntaa ja urheilua kohtaan selvästi vaatimauomarnrnassa määrin kuin ohjaaja/ valmentaja. Lisäksi tähdet tulkiuaneen usein sosiaalisen vaikuttamisen teorian erityisen kiinnostaviksi henkilöiksi tai asiantuntijoiksi, joiden esimerkkiä helposti seurataan (ks. (2011) ehdottavat tuoreessa artikkelissaan, että aiemmista tutkimusja Loimintakäytänteistä poiketen vanhemmat olisivat kohteena silloin, kun lapsiin ja nuoriin halutaan vaikuttaa. Kuinka monet vanhemmat aidosti uskovatkaan tekevänsä palveluksen lapsilleen kuljettaessaan heidät autolla seuraharjoituksiin tai vapauttaessaan heidät pihan lehtien haravoinnista, jolla voimia säästyy tärkeisiin harrastuksiin. Onko tiedostaminen ja valmius vain urheilijoiden itsensä varassa, vai saavatko he opastusta esimerkiksi lajiliitoiltaan 7 Minkälaiseen arvoperustaan valmiudet pohjaavat. Myös liikuntakykyisyyteen perustuvat ryhmittelyt sekä niukka määrä yhteistoimintaa voivat herättää kielteisiä tuntemuksia. Esitetäänkö lisäksi ohjauksen lähtökohdaksi terve ja hyvinvoiva lapsi vai tietyn lajin taituruus
1999. Teoksessa A. Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä! Menetelmien perustat. Champaign, IL: Human Kinetics, 269-291. societies, civilizations. 17-21 Nutbeam, D. 2003. Youth lifestyles in a changing world. 2007. Snyder, E. Global sport. Husu, P., Paronen, 0., Suni, J. Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. & Vasankari, T. Helsinki: Tilastokeskus. & Heino, T. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Tilastollisen analyysin lähtökohtia. A multidisciplinary analysis of physical activity, sport participation and dropping out among young Finns a 12-year follow-up studv. Pääkkönen, H. Englewood Cliffs: Prentice-Hall. 2000. Tiedonsosiologinen tutkielma. Lehmuskallio, M. Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. McPherson, B. E. A. SLU-julkaisusarja 6/2010. SLUjulkaisusarja 2/05. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 47. M. Teoksessa K. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. 2003. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010b. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. 2002. Sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen. Factors explaining the physical activity of young adults: the importance of early socialization. Lahelma, E. Puuronen & R. 2003. E. Social aspects of sport. D., Curtis, J. & Oakley, A. 47-55. Teoksessa: P Oja & R. Helsinki: Gaudeamus. Studies in Sport, Physical Education and Health 120. Blackwell Publishing. Measuring socioeconomic status and rts effects at individual and collective levels: a cross-country comparison. Helsinki. Tammelin, T. Pölkki, P. & Niemi, 1. & Morss, G. Jyväskylän yliopisto. Raportti. Oppilaiden syrjäytymisuhkien tunnistaminen ja ehkäisy peruskoulun haasteena. 2004. Lapset ja nuoret. & Kujala, A. R. & Stellino, M. Social Science Research Unit, Institute of Education, University of London. 2011. Paju, P. Jyväskylä LIKES. Liikunta & Tiede 43 (2), 4-13. Sosiaalipsykologisia ihrniskäsitvksiä. Suomalaisnuorten sosiomoraaliset minäkuvat "hyveen jälkeisenä" aikana: alkaako sosiaalisen kameleontin aika. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Liikunnan ja urheilun seuratoiminta nuorisotyönä. Vapaa-aika muutoksessa merkitykset, rajoitteet ja valinnat. Lähteenoja (toim.) Arvot, moraali ja yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Liikunnan kehittämiskeskus 7 /2000. 2005. Kulttuuri ja viestintä 2002:2. Helsinki: Gaudeamus. 1991. 2003. Pirttilä-Backrnan. Parental influences on physical activity in children: An exploration of potential mechanisms. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :15. Ahokas. Turun yliopisto. Pediatric Exercise Science (15), 19-33. Jyväskylän yliopisto. Tampere: Vastapaino. Lahtinen, J., Viitasalo, J., Lämsä, J., Linja, T. Yang, X. Teoksessa: M. Soini, M. Jyväskylän yliopisto. Suomalainen arki. Cambridge Polity Press. 2001. Göteborg Studies in educational sciences 193. Nupponen, H. Helsinki: Opetusministeriö & Nuori Suomi ry. 167-196. 1983. An introduction to the sociology of sport. Selvitys miesten ja naisten asemasta suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Wilska, T.-A. Liikkanen, M. Laakso, L., Nupponen, H., Koivusilta, L., Rimpelä, A. 2001. Julkaisusarja C, oppimateriaalit: 13. Teoksessa: M. Ojanen, M. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. The social significance of sport. Tutkimuskatsaus. 2007. & Spreitzer, E. W. Teoksessa: T. 1997. Jyväskylä: LIKES, 123-149. Welk, G. 60-70. Social influence. & Patridge, K. Buckingham: Open University Press. Partridge, J. 1986. London: EPPI-Centre. 2006. Mainonnan lukutaito. 2001. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 3/2004. Malmelin, N. Hanifi & U. Helsinki: Tilastokeskus, 137-168. & Tammelin, T. 1989. 2005. Helsinki. & Luckmann, T. Liikunta & Tiede 39 (11. Liikkuvaksi nuoreksi kasvaminen on monen tekijän summa. J., Wood, K. LÄHTEET Bardy, M., Salmi, M. 1980. muuttuvatko seurat. 2005. Berg, P. Yläasteen erot ja erilaisuudet. 2006. Helsinki. Nuorten elinolot -vuosikirja IV. & lsoaho, H. & Telama, R. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a. 2003. B. 2002. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 76. http://www.blackwellpublishing.com/sociology/docs/BEOS_S1413.pdf (luettu 14.9.2011) Rovio, E., Hakonen, H., Laine, K., Helakorpi, S., Uutela, A., Havas, E. Miehet ja naiset numeroina liikunnassa ja urheilussa. http://eppi.ioe.ac.uk (luettu 5.9.2011) Burr, V. Suomen Valmentajat ry. Helsinki. 2011. 2000. 6-13. Koski, P. 189-208. Ilmonen, K. Aikuisliikunta. Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikuntaaktiivisuuteen. 2006. Opetus ja oppiminen virallisessa koulussa. Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Telama (eds.) Sport for all. SLU-julkaisusarja 7/2010. & Siisiäinen, M. Hautamäki, A. & Viikari, J. Liikuntakulttuurin muutos Ia elämäntyylien eriytyminen. S. Mikä lapsiamme uhkaa. Koski, P. Uudet ja vanhat liikkeet. Champaign: Human Kinetics. 2008. Liikuntasuunnittelun laitoksen tutkimuksia no: 35. Yang, X., Telama, R., Leino, M. Myyry & S. Rapomeja 263:2001. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 9, 120-127 Yang, Y. 2004. Teoksessa: P Paju (toim.) Samaan aikaan toisaalla .. Helsinki: Tilastokeskus, 7-30. Koivisto, N. Hannula (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Teoksessa: A-M. G. Välimaa (toim.) Nuori ruumis. Porvoo WSOY, 125-146. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. & Loy, J. Tähtinen, J. 2002. Suomalaisten liikuntaja urheiluharrastukset 1981-2002. Maailma muuttuu. Berger, P. 2004. 2005. Helsinki: Helsingin kaupungin opetusvirasto, 12-41. & Catford, J. Göteborg: Acta Universitatis Gothoburgensis. & Heinonen 0. Liikuntakulutus kaupunkilaislasten Ja -nuorten liikuntasuhteessa.Turun yliopiston julkaisuja: sarja C, osa 263. Teoksessa: 1. & Hautamäki, J. & Karvinen, J. Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä. Tähtinen, J., Rinne, R., Nupponen, H. Research Reports on Sport and Health 103. Maguire, J. Turun opettajankoulutuslaitos. Liikkanen. B. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 30.Vammala: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta. Hietala, V. Järventie & H. Painii myyttien kanssa Urheilu modernissa ja postmodernissa mediakulttuurissa. 2003. Rashotte, L. Hannula (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Gordon (toim.) Koulun arkea tutkimassa. Heinilä, K. Teoksessa: M. Teoksessa: T. A., Brustad, R. Health education planning. Koski, P. Suomalainen koululiikunta pärjää eurovertailussa. 299-319. Liikkanen, R. Palo Aito: Mayfield Publishing Company. Teoksessa: T. W., Kreuter, M. Social influence in sport. Jyväskylän yliopisto. Hoikkala & A. Miten se meitä liikuttaa. Liikunta & Tiede 48 (11, 36-41. J. Johdanto Iisalmessa on Lidl. 1999. Millainen osa liikunnalla on psyykkisessä hyvinvoinnissa. 2000. Helsinki: Stakes. Children and physical activitv: A systematic review of barriers and facilitators. Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSS-ohjelmaympäristössä. Liikunta & Tiede 36 (31. J. Sauli (toim.) Eriarvoinen lapsuus. Miles, S. Koripallo penkkiurheiluna. LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 , MKIMUSARTIKKEU, Lasten ja nuorten li1kuntavaikuttajat 31. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. 2002. rajat ja mahdollisuudet. (toim.) 2008. 1998. Proceedings of the World Congress on Sport for AII, 3.-7.6 1990 Tampere, 175-183. Valmentaminen ammattina Suomessa. Green, L. Brunton, G., Harden, A., Rees, R., Kavanagh, J., Oliver, S. llmanen (toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. & Gordon, T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja no: 124. W., Deeds, S. Lähikuva 1/2003, 6-15. Horn (ed.) Advances in sport psychology. Lahelma & E. Nuoret, alueellisuus ja hyvinvointi. Hanifi & U. ldentities. Promoting physical activitv in the community experiences from the Heartbeat Wales program. 1999. A diagnostic approach. Helsinki: Gaudeamus. L. Stakes. Tuotteistettu nuoruus kulutusyhteiskunnassa. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Tampere: Vastapaino. 2000. L
The experiences of the teachers and pupils were mainly positive: 74 per cent thought that the vinual aquarium fit the school context well. Liikunta & Tiede 48 (6), 32-39. Puh. Liikunta & Tiede 48 (6), 32-39. ln the future it is important to continue developing new technology based environmcnts to schools that enhance the physical activity of children. ln addition, the interest was to see how different approaches to nicknaming fish affected the pupils' achievement goal. 040-184 2841. Questionnaires and group interviews were used as methods to collcct rcscarch data. Lisäksi tutkittiin oppilaiden tavoiteorientaatiota sekä vinuaaliakvaarion kalojen erilaisten nimimerkkiratkaisuiden yhteyttä oppilaiden tavoiteorientaatioon. ACTIVEAQUARIUM -VIRTUAALIAKVAARION VAIKUTUS LASTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEEN, MOTIVAATIOON JA TAVOITEORIENTAATIOON HENNA MIKKOLA, HENNA KOIVIKKO, ANNA-EMILIA PELTOPERÄ, ARI RAHIKKALA, KARI KUMPULAINEN, JUKKA RIEKKI Yhteyshenkilö: Henna Mikkola, Kasvatustieteiden tiedekunta, Future School Research Center, PL 2000, 90014 Oulun yliopisto. When educators are applying the activity monitor and ActiveAquarium LO school context and teaching, it is worth considering how the pupils' task orientation could be best supported. J<eywords: pliysical activity, pliysical education teclinology, motivation, achievement goal, activily 111011ito1; avatar, virtual aquarium Asiasanat: fyysinen al1t.iivisuus, liil1untatel111ologia, motivaatio, tavoileorientaatio, al1tiivisuusn1iuari, avalelr, virtuaalia/1vaario 32 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKELI • Vlrluaa liakvaano Ja l11kuntafT1 oltvaatKl. luokan oppilaita (n=50) ja luokkien kaksi opettajaa kuukauden mittaisena ajanjaksona keväällä 2010. Tutkittava järjestelmä koostuu ranteessa pidettävästä aktiivisuusmittarista ja seinä näytöllä esiteltävästä ActiveAquariu111-virtuaaliakvaariosta. Tämä tutkimus käsittelee liikkumisen määrää mittaavan ja visualisoivan järjestelmän yhteyttä alakoulun oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen, -mouvaauoon ja tavoiteorientaatioon. Järjestelmä on ainutlaatuinen, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmin kouluympäristössä. ja 5. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kyselyn ja haastatteluidcn avulla opettajien ja oppilaiden virtuaaliakvaarion käyuökokemuksisia fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. ActiveAquarium virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon ja tavoiteorientaatioon. Riekki, J. Sähköposti: henna.mikkola@oulu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Mikkola, H., Koivikko, H., Peltoperä, A-E., Rahikkala, A., Kumpulainen K., Riekki, J. The findings indicate thai in general and during the intervention, the pupils were task-oriented rather than ego-oriented. . ActiveAquarium's effect on children's physical activity, motivation and achievement goal. The testccs were 4th and 5th graders (n=50) and their two teachers, and the research was conducted during a one-month periodin the spring of 2010. Mittarilla mitattu aktiivisuus visualisoituu akvaariossa kala-avattaren käyttäytymiseen ja ulkonäköön. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaat arvioivat itsensä sekä yleisesti että kokeilun aikana enemmän tehtäväkuin kilpailusuuntautuneiksi. Akvaarion käyttökokemukset olivat pääasiassa positiivisia ja 74 prosenttia oli sitä mieltä, että akvaario soveltuu kouluun hyvin. 2011. Sovellettaessa akt iivisuusmittaria ja virtuaaliakvaariota kasvatukseen ja opetukseen on syytä pohtia, millä tavoin niiden avulla voidaan parhaiten tukea oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuutta. Oppilaat, joiden akvaariossa kalat oli nimetty oppilaan nimen mukaan, olivat minäsuuntautuneempia kuin nimimerkkiä käyttäneet oppilaat. The pupils whose fishes wcre narned based on their real names were more egoorientcd than those who used nicknames. Tutkimukseen osallistui 4. Lapsista 40 prosenttia ilmoitti, että heidän liikuntaaktiivisuutensa lisääntyi akvaariokokeilun aikana ja 60 prosenttia ilmaisi, että liikunta-aktiivisuus säilyi ennallaan. Tulevaisuudessa on syytä kehittää edelleen teknologiatueuuja oppimisympäristöjä lasten liikunta-aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. . The sysiern is uniquc and has not bcen studied before in the school conicxt. Tämän tutkimuksen perusteella nimimerkkien käyttö on eräs tällainen tekijä. The rcsearch reporied here investigated t he measuremern of physical activity with a wearable device (activity monitor) and presentation of the measurcd activity level in a virtual environment (ActiveAquarium) through the appearance and behavior of virtual avatar Iishes. 2011. According to this research, the use of nicknames is one way to support task orientation. 40 per cent of the testees felt that their physical activity increased during the ActiveAquarium project, while the rest (60 %) felt that it stayed the same. Mikkola, H., Koivikko, H., Peltoperä, A-E., Rahikkala, A., Kumpulainen, K. The aim was to find out the possible irnpacts of ActivcAquarium on the physical activity of children, their motivation and achievement goals
Tämä tutkimus käsittelee ActiveAquarium-virtuaaliakvaariota pedagogisena toimintamuotona sekä käytön yhteyttä oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen, -motivaauoon ja tavoiteor ieruaatioon. Kehitysyhteistyön aikana Polar Electro Oy on kehittänyt erityisesti lapsille ja nuorille suunnatun PolarActiveahtiivisuusmittarin, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös ActiveAquariumin kanssa FA20-mittarin sijaan. Mitä varhaisemmin liikunnallinen elämäntapa omaksutaan, sitä todennäköisemmin ihminen on liikunnallisesti aktiivinen myös aikuisiässä (National Association for Sport ... (Duda 2001; Nicholls 1989.) Minäorientoituneet yksilöt kokevat pätevyyttä verratessaan itseään toisiin yksilöihin ja voittaessaan toiset. Lapset ja nuoret elävät kulttuurisessa ympäristössä, joka ei enää automaattisesti aktivoi heitä fyysisesti. Silloin kaikilla oppilailla on samat tavoitteet ja luokassa tapahtuu paljon vertailua ja palautteen antamisessa keskitytään lopputulokseen. 2004). (Fogelholm ym. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA JA TUTKIMUSONGELMAT Säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella on niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Maailman teknologisoituminen ja ihmisten lisääntynyt tietoja viestintätekniikan käyttö näyttävät suoraan vähentävän ihmisten fyysistä aktiivisuutta: teknologian käyttö vähentää päivittäistä energiankulutusta ja ihmiset tekevät yhä enemmän istumat yötä fyysisen työn sijaan (Haskell ym. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän mukaan kouluikäisen tulisi liikkua 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Aktiivisuusmittarin suosituksen mukaan, käyttäjän tulisi liikkua 1,5 tuntia päivittäin. Näistä suuntautumismalleista käytetään nimitystä minäja tehtävåorientoitunut suuntautuneisuus. Tutkimusja kehitystyötä tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja teknillisen tiedekunnan sekä Polar Electro Oy:n kanssa. Erittäin vähän liikkuvia on nuorista 20-25 prosenttia. Tällaista oppimisympäristöä voidaan kuvata motivaatioilmastoltaan tehtäväsuuruaut uneeksi. Lapsille ja nuorille on olemassa useita fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Tavoiteorientaatioteoria (Nicholls 1989) on yleisin viitekehys selittämään motivaatiota ja käyttäytymistä liikuntatilanteissa. Kouluissa on tärkeää kehittää uusia toimintamalleja, joilla tuetaan liian vähän liikkuvien fyysistä aktiivisuutta (ks. Tämä määrä ei riitä ylläpitämään lasten ja nuorten fyysistä kuntoa, minkä vuoksi koululiikunnan päätehtävänä voidaankin nähdä positiivisten elämysten ja kokemusten tarjoaminen kaikille lapsille. (Liukkonen 1998, 40-45; Soini 2006, 30.) Kilpailua korostavaa ilmastoa kutsutaan kilpailusuuntautuneeksi motivaatioilmastoksi. (Nicholls 1984.) Minäorientoituneisuuden voidaan olettaa olevan yhteydessä helposti motivaatiovaikeuksiin (Roberts 2001, 19; Sarlin 1995, 46), sillä jos motivaation perustana on kilpaileminen ja vertailu, motivaatio saattaa heikentyä liikuntaa kohtaan, kun ei saavutetakaan esimerkiksi parasta sijaa kilpailuissa. myös Fogelholm ym. Tutkimusta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Kun yksilö toimii omista sisäisistä tarpeista ja lähtökohdista käsin, kuten saavuttaakseen hyvänolon tunteen, ihminen on sisäisesti motivoitunut toimintaa kohtaan ja voittamista tärkeämpää on esimerkiksi kehittyminen omissa liikunnallisissa taidoissa. (Peltonen & Ruohotie 1992.) Liikunnan tulisi olla hauskaa, monipuolista, riittävää ja jokapäiväistä ja sen tulisi antaa pätevyyden kokemuksia kaikille lapsille. Tässä tutkimuksessa käytettiin Polar Electro Oy:n FA 20 -akt iivisuusmittaria (FA= Fitness Act.ivity) ja ActiveAquarium-virtuaaliakvaariota, jotka tarjoavat käyttäjälleen mahdollisuuden oman toiminnan reflektoirniseen. TUTKIMUSARTIKKELI ,V1rtuaal1akvaano ia l11kuntamotr;aatKJ 33. Tavoiteorientaatioteorian mukaan liikuntamotivaatio on persoonallisuuden piirteiden eli tavoiteorientaation ja motivaatioilmaston eli tilanteellisten tekijöiden vuorovaikutuksen tulos (Jaakkola 2003; Roberts 2001, 43-47). Ihmiset ovat eri tavoin motivoituneita liikkumaan ja nauttivat erilaisista tavoista harrastaa urheilua. Erityisesti kunnoltaan heikkotasoisten oppilaiden koettuun pätevyyteen ja myönteisiin liikuntakokemuksiin koulussa tulisi kiinnittää huomiota. 1999; Schön 1983.) Virtuaaliakvaario jaettiin julkisesti luokkahuoneessa muiden oppilaiden ja opettajan kesken. Oman toiminnan reflektoirninen on oppimisessa keskeisessä roolissa. 2007, 4). Tämän teorian mukaan on olemassa kaksi motivationaalista suuntauturnismaliia, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja tulkitsee omaa pätevyyttään ja osaamistaan liikuntatilanteessa. 6/2011 . Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten teknologian keinoin voidaan vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin ja terveyteen. (McAlpine ym. Opettajan toiminta vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiseksi motivaatioilmasto luokassa muodostuu. 2007; Huotari 2004; Kouluterveyskysely 2009.) Yhtenä selityksenä tähän ristiriitaiseen tilanteeseen on esitetty terveysja hyötyliikunnan vähentymistä lasten ja nuorten keskuudessa. Samaan aikaan kuitenkin lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt, lihavuus on yleistynyt ja niskasekä hartiakivut ovat lisääntyneet (Fogelholm ym. 2007, 3.) Suomalaisten lasten fyysistä aktiivisuutta voidaan kuvata myös polarisoituneeksi lapset ja nuoret jakautuvat yhä enemmän erittäin vähän ja paljon liikkuviin (Kalaja & Kalaja 2007) Koululiikunnan viikkoturu imäårä on vähentynyt muutaman vuosikymmenen aikana ja peruskouluissa liikuntaa on enää keskimäärin kaksi 45 minuutin pituista oppituntia viikossa (Perusopetuksen opetussuunnitelman ... Lisäksi suomalaiset kuuluvat Euroopan eniten liikkuvien ihmisen joukkoon (Special Eurobarometer 2009). Haasteena tällaisessa ympäristössä on kehittää toimintamalleja, joilla voidaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä motivoida heitä liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan. Tutkimus toteutettiin keväällä 2010, jolloin markkinoilla oli vain aktiivisuusmittari, joka on ensisijaisesti suunniteltu aikuisille. Aiempien tutkimusten mukaan kilpailuorientoitunut motivaatioilmasto on yhteydessä oppilaiden negatiivisiin tunteisiin, heikkoon viihtyvyyteen ja suurempaan ahdistuneisuuteen. Tehtäväorientoituneet puolestaan kokevat pätevyyden tunnetta kehittyessään omissa taidoissaan, yrittäessään kovasti tai oppiessaan uusia asioita. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret nauttivat enemmän liikunnanopetuksesta, jossa keskitytään kilpailemisen ja vertailemisen sijaan oppilaan omaan kehittymiseen (Pietilä 2008). Koululla on merkittävä rooli terveysliikuntaan kasvattamisella kodin ohella. Tutkimus toteutettiin FutureStep-hankkeessa, joka on osa laajempaa Future School Research lsl Wave -hanketta (2009-2011). Viimeaikaiset tutkimukset lasten ja nuorten terveydestä ja liikunta-aktiivisuudesta antavat ristiriitaisia tuloksia: liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt kyselytutkimusten perusteella, ja harrastaminen urheiluseuroissa on jopa lisännyt suosiotaan (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010; Kouluterveyskysely 2009). (Laakso & Tammelin 2008, 6.) Suomalaisista nuorista arviolta 40-50 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Pyöräilemisen sijaan kouluihin ajetaan nykyään skootterilla tai kuljetaan autolla. 2007). Tavoitteena hankkeessa oli hyödyntää teknologiaa niin, että jokainen lapsi, myös liikunnallisesti heikkotasoisempi, sai pätevyyden kokemuksia. Lisäksi yli kahden tunnin mittaisia isturnisjaksoja tulisi välttää. (Duda & LIIKUNTA & TIEDE 48. Käsillä oleva tutkimus noudatti toimintatutkimuksen periaatteita, ja tavoitteena oli tutkimuksen keinoin parantaa opetuksen ja oppimisen käytäntöjä (Koshy 2010). Oman toiminnan tarkastelu ja parempi ymmärrys auttaa löytämään uusia näkökulmia ja tekemään tarvittaessa muutoksia toimintaan. Pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. 2004). Hyvässä iehtäväsuuruautuneessa ilmastossa jokainen lapsi saa o nnisturnisen kokemuksia ja pystyy selviytymään haasteista, jotka on asetettu hänen taitotasolleen sopivaksi
Kuviossa kaksi on esitetty virtuaaliakvaarion toimintaperiaate. Tässä tutkimuksessa tutkijat päättivät etukäteen, että neljännen luokan oppilaat saivat valita kalallensa nimimerkin ja viidennen luokan oppilaat nimesivät kalan oman nimensä mukaan. Kotilainen 2011; Kankaanranta 2011). ja 5.-luokkalaisia oppilaita (n=50), joista 24 oli KUVIO 1. esim. Näiden lisäksi kuplassa näkyy myös käyttäjän kerryuärnä kokonaispistemäärä, joka perustuu kulutettuihin kaloreihin. 2008). Millainen yhteys luokkien erilaisilla virtuaaliakvaarion nimimerkkiratkaisuilla on oppilaan arvioon omasta tavoiteorientaatiostaan. Käyttäjän fyysistä aktiivisuutta mitataan ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla, josta aktiivisuusdata siirretään latauspisteessä F/owLinh-lukulaitteen avulla Internetissä olevaan liikuntapäiväkirjaan (polarpersonaltraine1:co111). Whitehead 1998.) Vaikka tavoiteor ientaation ajatellaan koostuvan persoonallisuuden piirteistä ja olevan siten myös melko muuttumaton, voidaan kuitenkin olettaa, että yleisellä ilmapiirillä liikuntatunneilla on vaikutusta siihen, millaiseksi lapsen tavoueorientaauo muodostuu yleensäkin hänen liikkuessaan. Lapset ja nuoret käyttävät vapaa-ajallaan monipuolisesti teknologiaa ja myös koulussa teknologian käyttö on yleistymässä (ks. Tietokoneeseen asennettu ActiveAquariu111-ohjelma hakee aktiivisuusmittaria käyttäneiden aktiivisuuden päiväkirjasta ja heijastaa aktiivisuuden visuaalisesti käyttäjän avatar-kalaan. Värikäs ja virkeästi liikkuva kala kuvastaa ihmistä,joka on liikkunut aktiivisuusmittarin suositukseen nähden riittävästi. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielman (Koivikko & Peltoperä 2011) ja FutureStep-hankkeen yhteistyössä saatuihin tutkimustuloksiin ja vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Pelkkä laite ei sinällään ole riittävä motivointikeino liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen, eikä teknologian käyttö opetuksessa saa olla itsetarkoitus, vaan sen on tuettava opetusta ja sen tavoitteita. Teknologiaa tulisi hyödyntää osana liikuntakasvatusta erityisesti siten, että se tukisi oppilaiden tehtäväorientaatiota, jolloin lapset keskittyvät omaan terveyteensä ja kehittymiseensä kilpailemisen sijaan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että teknologinen laite voi lisätä motivaatiota liikuntaa kohtaan (Bravaia ym. ActiveAquarium-virtuaaliakvaario AcliveAquariwn on tietokoneessa toimiva virtuaalinen akvaario, jonka kala-avauaret heijastavat oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Kalalle voi antaa nimimerkin tai oman nimen, joka näkyy kalan yläpuolella olevassa kuplassa. Tämä on otettava huomioon, kun liikuntateknologiaa sovelletaan käytäntöön koulumaailmassa. Liian vähän liikkuvan käyttäjän kala taas on väriltään harmaa ja liikkuu hitaasti virtuaaliakvaarion pohjalla. Tässä tutkimuksessa selvitetään oppilaiden kokemuksia ActivcAquariumin käytöstä ja aktiivisuusmittarin sekä ActiveAquariumvirtuaaliakvaarion käytön yhteyttä oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen ja -motivaatioon. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin oululaisella alakoululla keväällä 2010. kuvio 1). Millaiseksi oppilaat arvioivat oman tavoiteorientaationsa sekä yleisesti akvaariokokeilun ulkopuolella että akvaariokokeilun aikana) 3. Voidaan ajatella, että AcliveAquarium-virtuaaliakvaario luo sosiaalisen ulottuvuuden aktiivisuusmittarin käyttöön, koska aktiivisuusmäärä heijastetaan koko luokan nähtäväksi (ks. Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan motivaatiota lasten tavoiteorientaation näkökulmasta. Näin voitiin tarkastella erilaisten nirnirnerkkiratkaisujen yhteyttä oppilaiden tavoiteorientaatioon. Kuplassa näkyvät tähdet (l-5) ilmaisevat, kuinka liikunnallisesti aktiivinen käyttäjä on ollut. Teknologian yhteyttä liikuntamotivaatioon on tutkittu jonkin verran. Akvaario heijastetaan koko luokkayhteisön näkyville seinänäytölle. 2007; Kang & Brinthaupt 2009; Richardson ym. Opettaja ja oppilaat katselemassa virtuaaliakvaariota luokassa 34 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Virtuaaliakvaano Ja l11kuntamotl\lilall0. On myös viitteitä siitä, että teknologisen laitteen yhdistäminen sosiaaliseen kontekstiin on yhteydessä suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen kuin laitteen käyttäminen omatoimisesti (Chin A Paw ym. 2008). Lisäksi tarkastellaan virtuaaliakvaarion kalojen erilaisten nimimerkkiratkaisuiden yhteyttä oppilaan tavoiteorientaauoon Nichollsin (1989) tavoiteorientaatioteorian näkökulmasta. Millaisia kokemuksia oppilailla ja opettajilla on vi rtuaaliakvaariosta ja sen vaikutuksista oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen) 2. (Ks. Kokeiluun osallistui 4. Kuviosta 3 voidaan nähdä, kuinka kalan ulkomuoto vaihtelee käyttäjän liikunta-aktiivisuuden mukaan. kuvio 2.) Kalamallivaihtoehtoja on useita erilaisia, joista käyttäjä saa valita itselleen mieluisimman. Edellä mainitut kuvaukset kaloista ovat ääripäitä, joiden välimaastossa kalan ulkomuoto vaihtelee käyttäjän liikunta-aktiivisuuden mukaan
Aktiivisuusmittari mittaa aktiivisuutta käden liikkeestä ja ilmoittaa aktiivisen ajan mittarin näytöllä graafisesti. Vastaavasti akvaariokokeilun ulkopuolista tavoiteorientaatiota mitattiin instruktiolla: "Kun liikun, tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun ... Oppilaille näytettiin aloitustilaisuudessa myös video virtuaaliakvaarion toirnintaperiaaueista ja heitä opastettiin henkilökohtaisesti, kuinka aktiivisuusmittariin kertynyttä dataa siirretään verkossa olevaan liikuntapäiväkirjaan. Tutkimushankkeen alussa järjestetyssä tilaisuudessa oppilaille esiteltiin aktiivisuusmittar i, jota he käyttivät sekä koulussa että vapaa-ajalla. Alkumittauksessa kartoueuun taustamuuttujien lisäksi oppilaiden liikunta-aktiivisuutta ja tapoja harrastaa liikuntaa. Aktiivisuusmittariin syötettiin oppilaiden sukupuoli, syntymäaika, pituus ja paino. H A R JO IT U S P Å IV Å K IR JA & & & KATSOJIA KÄYTTÄJÄ AKTIIVISUUSMITTARI HTTP B USB 4-7.~ -~~ KUVIO 2. Loppumittauksessa selvitettiin liikunta-aktiivisuuden lisäksi oppilaan tavoiteorientaatiota suomenkielisellä (Liukkonen 1998, 33) kaksidimensionaalisella The perception of success questionnaire, POSQ -tavoiteorientaatiomittarilla (Roberts ym. FA20-mittari soveltuu parhaiten kävelytai juoksutyyppiseen liikuntaan. Lisäksi molemmille luokille järjestettiin erillinen lopetustilaisuus, jossa oppilaat haastateltiin (n=49) 6-7 henkilön pienryhmissä puolistrukturoidulla haastattelulla. 1998, 339-347) sekä akvaariokokeilun aikana että kokeilun ulkopuolella (ks. ". Aineisto kerättiin alkuja loppumiuauksilla sekä haastatteluiden avulla. Yleiskuva virtuaaliakvaariosta neljäsluokkalaisia ja loput 26 oppilasta viidesluokkalaisia. Mittari antaa tietoa energian kulutuksesta, kuljetusta matkasta, aktiivisista askeleista sekä aktiivisuuden kestosta. Jokainen oppilas huolehti itse oman aktiivisuusdatan siirtämisestä päiväkirjaan kuukauden ajan käyttämällä luokkaan rakennettua latauspisteitä. taulukko 1). lnstruktioina akvaarikokeilun aikaisen tavoiteorientaation mittaamiseksi oli: "Kun liikun aktiivisuusmittarin kanssa ja seuraan omaa aktiivisuuttani akvaariosta, tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun ... Lisäksi molemmat opettajat haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelulla erikseen. Alkuja loppurniuaukset oppilaille toteutettiin Webropol-kyselvillä Internetissä. Vastausvaihtoehdot olivat miuarissa TAULUKKO 1. ActiveAquarium-virtuaaliakvaarion toimintaperiaate KUVIO 3. POSO-mittarin osioiden teoreettiset määritelmät Liukkosen (1998) mukaan TavoiteOsio Määritelmä orientaatioteoria TehtäväYritän kovasti Yrittäminen orientoitunut Huomaan todella kehittyväni Itsensä suuntaus kehittäminen Voitan vaikeudet Itsensä kehittäminen Onnistun sellaisessa, mitä en ole aiTehtävän kaisemmin osannut oppiminen Teen kaiken parhaan kykyni mukaan Yrittäminen Saavutan itselleni asettamat tavoitteet Tehtävän hallinta MinäVoitan toiset Ylivertaisuus orientoitunut Olen paras Ylivertaisuus suuntaus Pärjään paremmin kuin toiset Voittaminen Näytän toisille olevani paras Ylivertaisuus Pärjään sellaisessa asiassa, mitä toiVoittaminen set eivät osaa Olen selvästi toisia parempi Voittaminen LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU, Virtuaallakvaaoo ja li1kuntamotrvaah0 35. ". Oppilaista 12 oli poikia ja 38 tyttöjä ja iältään he olivat 10-12-vuotiaita. Loppumittaus sisälsi myös kysymyksiä liittyen akvaarion käyttökokemuksiin
Kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettiin frekvenssien lisäksi sekä tettä Mann-Whitneyn U-testiä ryhmien keskiarvojen erojen tilastollisen merkitsevyyden testaamiseksi sekä faktorianalyysiä sumrnarnuuuujien muodostamiseksi. Taulukossa 2 on kuvattu tutkimuskysymyksittäin käytetyt aineiston keruuja analyysimenetelmät. Oppilaiden ja opettajien kokemuksia ActiveAquariumista virtuaaliakvaarion käytön yhteydet lasten liikuntaaktiivisuuteen Oppilaiden ja opettajien virtuaa\iakvaarion käyttökokemuksia kerättiin kyselylomakkeella ja haastatteluilla. 1998). Oppilaiden ja opettajien kokemukset virtuaaliakvaarion käytöstä olivat pääasiassa positiivisia: akvaarion ja kalojen ulkonäkö miellytti lähestulkoon kaikkia osallistujia, ja 74 prosenttia oli sitä mieltä, että akvaario soveltuu kouluun hyvin. Millainen yhteys luokkien erilaisilla Kyselylomake: riippumattomien vi rtuaal iakvaarion nimimerkkiratkaiotosten t-testi, suilla on oppilaan arvioon omasta Mann-Whitneyn U-testi tavoiteori entaatiostaan. Viidesluokkalaiset puolestaan kertoivat haastattelussa, että suurin osa heistä latasi aktiivisuutta kalalleen päivittäin tai lähes päivittäin koko kokeilun keston ajan. Osa oppilaista koki, varsinkin neljäsluokkalaiset, että innokkuus väheni kokeilun loppua kohden ja heiltä aktiivisuusTAULUKKO 2. Kaksi oppilasta ilmoitti myös harrastavansa ohjattua liikuntaa useammin päivittäin tai lähes päivittäin kuin kokeilun alussa. 3. Oppilaiden (76 %) mielestä akvaarion kalat heijastivat hyvin heidän aktiivisuuttaan. Yleisimmin oppilaat olivat kiinnostuneita seuraamaan oman kalan ja muiden kalojen aktiivisuutta sen ulkonäön ja voinnin perusteella. Tulos ei kuitenkaan aivan saavuttanut tilastollisesti merkitsevän rajaa. Tämä tutkimustulos on samansuuntainen kuin tutkittaessa nimimerkkiratkaisun yhteyttä oppilaan arvioon omasta tavoiteorientaatiosta POSQ-mittarilla, joka on analysoitu jäljempänä (Roberts ym. Oppilaat täsmensivät kuitenkin, etteivät vertailleet kalojen pistemääriä, eivätkä niiden värejä paitsi: 36 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 • TUTKIMUSAATIKKELI • Virtuaal1akvaar10 ja h1kuntamotivaatio. (Oppilas, 4./li.) Haastattelussa kävi kuitenkin ilmi, että nimimerkki-akvaarion oppilaat tiesivät, mitkä kalat olivat omien kavereiden kaloja nimimerkistä huolimatta. Haastattelun perusteella osa oppilaista oli sitä mieltä, että he kiinnittivät enemmän huomiota liikkumiseensa akvaarion ja kalojen ulkonäön ansiosta, mutta he eivät kuitenkaan lisänneet liikuntaa, jotta kala voisi akvaariossa paremmin. TULOKSET Tutkimustulokset esitellään seuraavaksi vastaamalla tutkirnuskysymyksiin. Millaisia kokemuksia oppilailla ja Haastattelut sisällönanalyysi opettajilla on virtuaaliakvaariosta ja Kyselylomake: tilastollinen analyysi sen vaikutuksista oppilaiden liikunta(frekvenssit, Mann-Whitneyn U-testi) aktiivisuuteen. Tutkimuskysymykset, aineistonkeruuja analyysimenetelmät Tutkimuskysymys Aineistonkeruuja analyysimenetelmät 1. Haastattelussa molempien luokkien oppilaat toivat esille, että oman luokan akvaarion nimimerkkiratkaisu oli hyvä. Haastattelut analysoitiin sisållönanalyysin menetelmin (Neuendorf 2002) etsimällä haastatteluista toistuvia teemoja. Asteikot aseteteltiin tarkoituksella niin, että suurin arvo on negatiivisin, jotta ne olisivat yhdenmukaiset kyselylomakkeen muiden Likert-astcikollisten kysymysten kanssa. Verrattaessa alkumittauksen ja loppu mittauksen tuloksia arkiliikunnan määrästä, huomattiin, että päivittäin tai lähes päivittäin arkiliikuntaa puoli tuntia kerrallaan harrastavien määrä lisääntyi neljällä oppilaalla. Lähes kaikki oppilaat (90 %) ilmoittivat käyttävänsä aktiivisuusmittaria joka päivä tai 5-6 kertaa viikossa. Vastaavasti nimi-akvaariota käyttäneet oppilaat pitivät omaa nimeä automaattisesti parhaana kalan nimiratkaisuna, koska muuten oma kala ei olisi ollut oppilaiden mielestä helposti tunnistettavissa. Mielenkiintoista on, että nimimerkki-akvaarion käyttäjistä 54 prosenttia koki, että heidän liikunta-aktiivisuutensa lisääntyi kokeilun aikana, kun vastaavasti nimi-akvaarion käyttäjistä 27 prosenttia koki liikunta-aktiivisuutensa lisääntyneen (p=0,063). viisiponaisella Likert-asteikolla (1 = täysin samaa mieltä ja 5 = täysin eri mieltä). Lapsista 40 prosenttia koki, että heidän liikunta-aktiivisuutensa lisääntyi akvaariokokeilun aikana ja loput 60 prosenttia ilmaisi, että liikunta-aktiivisuus säilyi ennallaan, kun lapsilta kysyttiin suoraan vi nuaaliakvaario-kokeil un vaikutusta heidän liikunta-aktiivisuuteensa. (Oppilas, 51/1.) Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, aiheuttiko akvaario oppilaiden välille kilpailua. Oppilaiden haastatteluissa nousi esille, että yleisimmin harmia aiheuttivat erilaiset tekniset ongelmat: No siis se oli ihan Ii iva, multa sitten se aina ärsylli liun jumilti jotenlii ja sille se ei toiminu ja sit oltiin lwili/1i sillei öööö. (Oppilas, 5. /Ii.) Yleisimmin ongelmia aiheutti se, etteivät aktiivisuusmäärät latautuneet liikuntapäiväkirjaan ja omalle kalalle, koska käyttäjän vaihtaminen ei ollut automaattista vaan oppilaiden täytyi muistaa vaihtaa käyttäjää. Vertailua on siis voinut tapahtua kaikesta huolimatta. Seuraavaksi esitetyt tulokset perustuvat näiden aineistojen analyyseihin. Millaiseksi oppilaat arvioivat oman Kyselylomake: frekvenssianalyysi tavoiteorientaationsa sekä yleisesti akvaariokokeilun ulkopuolella että akvaariokokeilun aikana. Noin puolet oppilaista latasi myös aktiivisuutta päiväkirjaan ja akvaarioon ainakin 5-6 kertaa viikossa. Alkumittauksessa suurin osa oppilaista (70 %) ilmoitti harrastavansa arkiliikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan päivittäin tai lähes päivittäin ja loppumiuauksessa arkiliikuntaa ilmoitti harrastavansa vastaavan väitteen mukaisesti 78 prosenttia oppilaista. Kukaan ei kokenut, että liikunta-aktiivisuus olisi vähentynyt. Oppilaista 60 prosenttia ilmoitti vertailevansa oman kalan aktiivisuutta muiden kaloihin ja 36 prosenttia koki akvaarion ainakin jokseenkin kilpailulliseksi. Lisäksi 90 prosenttia oppilaista oli kiinnostunut oman kalan pistemäärästä, mutta myös toisten kalojen pistemäärää seurasi 70 prosenttia oppilaista. mittarin käyttö saattoi unohtua muutamaksi päiväksi. Yksi nimimerkki-akvaarion oppilaista puolusti nimimerkkien käyttöä parempana ratkaisuna seuraavasti: Jos olisi liildwnu vähän nii olis saattanu tulla ehliä paha mieli jos toiset olis tullu siihen sanomaan että lii/1u vähä enemmän liu sulia on noin vähän pisteitä. Luokassa, jossa akvaarion kalat nimettiin henkilön omalla nimellä, akvaario koettiin tilastollisesti merkitsevästi kilpailullisemmaksi kuin luokassa, jossa kaloilla oli nimimerkit (p = 0,037*). Toisaalta osa oppilaista kertoi lisänneensä liikuntaa: Mulla /1yllä /rn alussa se oli hi,-veen /iirlws mut.ta sit mää huomasin, eti.ei se oli yhtäliliiä semmonen must.a nii mää samana päivänä olin vannaa /10/io päivän ullwna juolisemassa ja pelaamassa jallwpalloa. Osa neljännen luokan oppilaista oli haastatteluissa sitä mieltä, että akvaario aiheutti kilpailua enemmän poikien kuin tyttöjen välille. Oppilaat olisivat haastattelun perusteella innokkaita käyttämään akvaariota ja aktiivisuusmittaria myös jatkossa. 2
Teknologia voi toimia välineenä opettaa lapsia ymmärtämään liikunnan merkitys oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Teknologian käyttö kouluympäristössä ei tarjoa reflekticn mahdollisuuua ainoastaan oppilaalle itselleen, vaan myös opettaja voi saada palautetta LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKELI, Virtuaaliakvaano ja IHkUlltamotrvaallO 37. Näiden muuttujien välillä oli voimakas positiivinen korrelaatio (r = 0,89; p < 0,001) ja yleinen minäsuuntautuneisuus selitti kokeilun aikaisen minäsuuntautuneisuuden vaihtelusta 79 prosenttia. Omaa nimeä käyttäneet oppilaat olivat minäsuuntaut uneempia kuin nimimerkkiä käyttäneet oppilaat. /11.) Neljännen luokan opettajan mielestä akvaario ei lisännyt kilpailua oppilaiden välillä. Myös liikkuessaan akvaariokokeilun aikana oppilaat arvioivat itsensä enemmän tehtäväsuuntautuneiksi (ka = 1,72, SD= 0,73) kuin minäsuuntautuneiksi (ka = 2,73, SD= 1,37) ja tehtäväsuuntautuneisuuden kohdalla ryhmän vastaukset olivat homogeenisempia kuin oppilaiden vastatessa minäsuuntautuneisuuua koskeviin kysymyksiin. Teknologia tarjoaa käyttäjälleen mahdollisuuden reflektoida omaa liikkumistaan. Nimimerkkiratkaisulla oli siis tilastollisesti merkitsevä yhteys ainoastaan oppilaan minäsuuntautuneisuuteen kokeilun aikana. Tulosten perusteella oppilaan yleinen minäsuuntautuneisuus on positiivisessa yhteydessä kokeilun aikaiseen minäsuuntautuneisuuteen. Sillä, oliko oppilaan kala nimetty nimimerkillä vai oman nimen mukaisesti, ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta oppilaan kokemaan tehiäväsuuntautuneisuuteen (p >0,05). (Opettaja, 5. Nimimerkkiratkaisujen yhteys oppilaan arvioon omasta tavoiteorientaatiostaan Viidennen luokan oppilaiden vinuaaliakvaarion kalat nimettiin oppilaan nimen mukaisesti, jolloin muut luokan oppilaat tiesivät mikä kala edustaa kutakin oppilasta. Useat lapset ja nuoret ovat motivoituneita käyttämään teknologiaa päivittäin vapaa-ajallaan. Tässä tutkimuksessa luotettavuutta pyriniin parantamaan menetelmätriangulaatiolla (ks. Omaa nimeä käyttänyt ryhmä sai tilastollisesti merkitsevästi matalamman keskiarvon (2,30) kuin nimimerkkiä käyttänyt ryhmä (ka=3,23) mitattaessa nimimerkkiratkaisun yhteyttä kokeilun aikaiseen minäsuuntautuneisuuteen (p=0,02*). Jos/ms saatto kattoo että mikä on kirkkain mutta sitten ne /mikki oli melkee yhtä /1irlilwita. Oppilaiden arvio omasta tavoiteorientaatiosta yleisesti ja akvaariokokeilun aikana Histogrammitarkastelujen ja keskiarvojen luottamusvälien perusteella voitiin todeta, että oppilaan liikkuessa yleisesti akvaariokokeilun ulkopuolella oli minäsuurnautuneisuuden ja iehtäväsuuntautuneisuuden välillä eroja. Vastaavasti niistä oppilaista, jotka arvioivat itsensä keskimääräisesti vähemmän tehtäväsuuntautuneiksi, ei voida kovinkaan tarkasti ennustaa, miten he arvioivat tehtäväsuuntautuneisuutensa kokeilun aikana. Näiden muuttujien muodostama kaksiulotteinen jakauma osoitti kuitenkin viitteitä heteroskedasusuudesta eli varianssien erisuuruudesta ja näin ollen asiasta ei voitu olla täysin varmoja. Myös tehtäväsuuntautuneisuuden kohdalla oli voimakas positiivinen korrelaatio (r = 0,71; p < 0,001) ja yleinen tehtäväsuuruautuneisuus selitti kokeilun aikaisesta tehtäväsuuntautuneisuuden vaihtelusta 51 prosenttia. Tuomi & Sarajärvi 2003) ja aineistoa kerättiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa ActiveAquarium-vinuaaliakvaariota tutkitti in ensimmäistä kertaa kouluympäristössä. Minäsuuntautuneisuuden keskiarvoksi saatiin 2,66 ja keskihajonnaksi 1,32, kun taas tehtäväsuuntautuneisuuden keskiarvo oli 1,52 ja keski hajonta 0,44. Reflekuo on keskeisessä roolissa oppimisessa sen avulla tarkastelemme toimintaamme eri tilanteissa ja suuntaamme tulevaa toimintaamme. lk.) Viidennen luokan opettaja toi myös esille, että oppilaat liikkuivat enemmän välitunneilla, jotta saisivat kerryieuyä akt iivisuutta mittariin. Motivaatio on kompleksinen käsite ja haasteellinen tutkimuskohde. esim. Jos oppilaan yleinen minäsuuntautuneisuus on korkea, voidaan olettaa, että hän on myös kokeilun aikana hyvin minäsuuntautunut. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, oliko luokkien minäsuuntautuneisuudessa eroja jo alun perin heidän liikkuessaan yleisesti kokeilun ulkopuolella. Oppilaan arvio omasta minäsuuruautuneisuudesta yleisesti kokeilun ulkopuolella oli yhteydessä siihen, millaiseksi oppilas arvioi minäsuuntautuneisuutensa myös kokeilun aikana. (McAlpine ym. (Oppilas, 4. Ne oppilaat, jotka arvioivat itsensä yleisesti hyvin tehtäväsuuntautuneiksi, arvioivat itsensä myös kokeilun aikana hyvin tehtäväsuuntautuneiksi. Lisäksi tarkasteltiin vinuaaliakvaarion kalojen erilaisten nimimerkkiratkaisuiden yhteyttä oppilaan tavoiteorientaatioon Nichollsin (1989) tavoiteorientaatioteorian näkökulmasta. Näiden lukujen perusteella voitiin todeta, että oppilaat arvioivat itsensä liikkuessaan yleisesti akvaariokokeilun ulkopuolella hieman enemmän tehtäväsuuntautuneiksi kuin minäsuuntautuneiksi. Hänen havaintonsa olivat pikemminkin sen suuntaisia, euä akuivisuusmiuari ja akvaario saivat ensisijaisesti oppilaat kiinnittämään huomion omaan liikkumiseensa. FutureStephankkeen tavoitteena on käyttää teknologiaa kouluympäristössä siten, että se tukee oppimista ja kasvatusiavoiueua laajemmin. Yksi selitysmahdollisuus voi olla myös se, että oman nimen näkyminen julkisesti virtuaaliakvaariossa lisää kilpailullisuuua ja näin ollen myös minäsuuntautuneisuutta oppilaiden keskuudessa. Tutkimuksessa käytettyä POSQ-mittarin lasten versiota voidaan pitää luotettavana ja pätevänä mittaamaan oppilaiden tavoiteorientaatiota. Tehtäväsuuntautuneisuuden kohdalla hajonta oli selvästi pienempi kuin minäsuuntautuneisuuden kohdalla, joten vastatessa tehtäväsuuntautuneisuutta koskeviin asioihin, olivat vastaajat enemmän yhtä mieltä kuin vastatessaan minäsuuntautuneisuuden asioihin. Nimimerkkiratkaisun yhteys oppilaan kokeilun aikaiseen minäsuuntautuneisuuteen voi johtua siis siitä, että omaa nimeä käyttäneet viidennen luokan oppilaat olivat jo kokeilun alkaessa minäsuuntautuneempia kuin nimimerkkiä käyttäneet neljännen luokan oppilaat. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viiueitä siitä, että oppilaat hyödynsivät aktiivisuusmittaria ja virtuaaliakvaariota oman liikkumisensa reflektoirnisessa ja järjestelmä sai lapset k iinn it tärnåän huomiota omaan liikkumiseensa. Viidennen luokan opettajan mukaan hänen luokassaan oli havaittavissa pientä kilpailua, mutta opettaja ei kuitenkaan havainnut luokassaan esimerkiksi kiusaamista: On tietysti lämmöstä hilpailua, en tiedä sille onlw se tervettä /1ilpailua, mutta joka tapauhsessa halutaan että oma hala on niinlw väril1äsja lii/1huva ja itellä on paljo pisteitä ja hyllä niitä vertailtiin niitä pisteitä sielä näytön edessä aina. Neljäsluokkalaiset saivat keksiä oman nimimerkin, mikä mahdollisti sen, että oppilas pystyi halutessaan pysymään anonyymina kalan käyttäjänä. TULOSTEN TARKASTELU, POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppilaiden kokemuksia ActiveAquarium-virtuaaliakvaarion käytöstä ja akriivisuusrniuarin sekä ActiveAquariumin käytön yhteyttä oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen ja -motivaatioon. Opettajan mukaan oppilaat myös antoivat toisilleen vinkkejä siitä, millaisella liikunnalla aktiivisuutta sai hyvin kerryteuyä. 1999; Sehän 1983.) Tärkeintä on saada lapset kiinniuämään huomiota liikkumisensa määrään sekä kannustaa heitä liikkumaan ja asettamaan tavoitteita yksilöllisesti, jotta he voisivat omaksua liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan ja pysyä terveenä myös tulevaisuudessa. Siksi sen tutkiminen ja erityisesti teknologisen sovelluksen vaikutuksen osoittaminen oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon, ja tavoiteorientaatioon on erityisen haasteellinen tehtävä
Aktiivisuusmittari ja virtuaaliakvaario tarjoavat oppilaille konkreettisen tavan seurata oman fyysisen aktiivisuuden määrää ja oman kalan avulla oppilaan voi olla helpompi hahmottaa myös liikunnan määrän vaikutusta hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa aktiivisuusmittarin ja virtuaaliakvaarion yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen pystyttiin tarkastelemaan ainoastaan lasten omien kokemusten perusteella. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta kaivataan nimenomaan tarkempaa tutkimustietoa objektiivisia menetelmiä käyttäen. (Ks. Tässä tutkimuksessa ja futureStephankkeessa yleisesti havaittiin, että koulumaailmaan tarkoitettu teknologia tulisi kehittää mahdollisimman yksinkertaiseksi ja selkeäksi, jolla teknologia tukisi opettajan työtä ja oppilaan oppimista, eivätkä kuormittaisi osapuolia liikaa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia sitä, miten kauan oppilaat jaksavat motivoitua akvaarion käytöstä ja voisivatko virtuaaliakvaario ja aktiivisuusrnit tari vaikuttaa oppilaan tavoiteorieritaatioon lisäämällä tehtävåsuumautuneisuuua pidemmällä aikavälillä. 38 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Virtuaaliakvaano Ja l~kuntamotivaaho. Näin ollen teknologiatuettu oppimisympäristö voi tarjota liikunnallisia pätevyyden kokemuksia myös oppilaille, jotka eivät ole liikunnallisilta taidoiltaan niin lahjakkaita. Maailma on muuttunut, ja ihmisten luonnollinen liikkuminen näyttää valitettavasti vain vähenevän. Myös opettajien ja oppilaiden haastattelut tukevat oletusta nimen näkymisen yhteydestä kilpailullisuuteen. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa tarkasteltiin teknologisen järjestelmän soveltuvuutta liikunta-aktiivisuuden edistämiseen laajemmasta pedagogisesta näkökulmasta. Oman toiminnan reflektointi on laadukkaan oppimisen ja opettamisen ydin. Tämä voi jo sinänsä motivoida oppilaita, jotka eivät ole liikunnallisesti lahjakkaita. Myös tässä tutkimuksessa osa oppilaista arvioi, että heidän liikuntaaktiivisuutensa lisääntyi akvaariokokeilun aikana. Aktiivisuusmittaria ja virtuaaliakvaariota sovellettaessa kasvatukseen ja opetukseen on syytä pohtia, millä tavoin niiden avulla voidaan parhaiten tukea oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuutta (Nicholls 1989). Liikuntateknologiaa valmistava Polar Electro Oy on hankkeen aikana kehittänyt uuden aktiivisuusmittarin kouluympäristöön. ActiveAquarium integroitui kuukauden mittaisena ajanjaksona osaksi kahden alakoulu n luokan päivittäistä sosiaalista toimintaa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia sitä, miten akt iivisuusrnittari ja virtuaaliakvaario tukevat tätä tavoitetta esimerkiksi perinteisiin opetusmenetelmiin verrattuna, joissa teknologiaa ei hyödynnetä oman fyysisen aktiivisuuden reflektoinnissa. Tämän tutkimuksen perusteella nimimerkkien käyttö on eräs tällainen tekijä. Koshy 2010.) Virtuaaliakvaario tuo uuden ulottuvuuden fyysisen aktiivisuuden näkyväksi tekemiseen; rannelait teesta saatavan henkilökohtaisen palautteen lisäksi aktiivisuus heijastuu virtuaalisen akvaarion kalaan, joka on koko luokkayhteisölle näkyvissä. omasta toiminnastaan luokkahuoneessa ja suunnata toimintaansa uudelleen palautteen pohjalta. Siksi on tärkeää, että koulussa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja luodaan lapsia ja nuoria motivoivia toimintamalleja osaksi koulun perustoimintaa. Koulun tärkeänä tehtävänä on kasvattaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin, joihin kuuluu myös liikunnallinen elintapa. Polar Active -aktiivisuusmittari on suunniteltu lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen ja liikuntarnotivaation lisäämiseen. Kyselytutkimukset antavat usein liian positiivisen kuvan liikkumisen määrästä. Polarin uusi aktiivisuusmittari tarjoaa jatkotutkimusta ajatellen paremman välineen kerätä objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä aktiivisuudesta kuin tässä tutkimuksessa käytetty FA20-mittari. Piaget 1988). Tutkimusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta ja sen yhteydestä liikuntateknologian käyttöön kaivataan kuitenkin edelleen. Tällaisin menetelmin pystytään myös todentamaan teknologia-interventioiden vaikutus oppilaiden liikunta-aktiivisuuteen luotettavammin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) korostaa, että lasten tulisi oppia ymmärtämään liikunnan merkitys oman terveytensä kannalta. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että aktiivisuusmittari ja akvaario eivät näytä lisäävän kilpailullisuutta. Tässä tutkimuksessa oppilaat kokivat akvaarion nimenomaan hauskana ja myös opettajien mielestä akvaario innosti oppilaita ja sai heidät tarkkailemaan omaa liikkumistaan. Oppilaat, joiden kala oli nimetty heidän omallanimellään, olivat minäsuuntautuneempia kuin oppilaat, jotka käyttivät nimimerkkiä. Koska peruskoulun alakoulun oppilaiden ajattelu on yhteydessä konkreettisiin tilanteisiin ja asioihin, voi liikunnan yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin olla vaikea ymmärtää vielä tässä iässä (vrt. Liikunnan tulee olla hauskaa, nautinnollista ja antaa pätevyyden kokemuksia kaikille lapsille. Kun usein liikuntatunneilla korostuvat suoritukset, aktiivisuusmittarin ja virtuaaliakvaarion käytössä korostuu pikemminkin se, että oppilas on ylipäänsä liikunnallisesti aktiivinen. Positiivista on, että oppilaat kokivat oman tavoiteorientaationsa akvaariokokeilun aikana enemmän tehtäväsuuntautuneeksi kuin minäsuuntautuneeksi. Liikuntateknologia ei vain siis tarjoa uuden välineen lasten ja nuorten motivoimiseksi, vaan myös uuden arvokkaan välineen tutkimusaineiston keräämiseksi. Akvaariosta ja fyysisestä aktiivisuudesta keskusteltiin päivittäin niin toisten oppilaiden kuin luokanopettajankin kanssa. ActiveAqurium ja muut liikuntateknologiset innovaatiot voivat olla keinoja tukea liikunta-aktiivisuutta, kun aikaisemmin teknologia on yhdistelty ihmisten lisääntyneeseen fyysiseen inaktiivisuuteen. Tutkittaessa nimimerkkiratkaisun yhteyttä oppilaan tavoiteorientaatioon, tulokset osoittivat, että nimimerkkiratkaisulla oli tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppilaan minäsuuntautuneisuuieen. Lasten ja nuorten liikunnallinen polarisaatio (Kalaja & Kalaja 2007) aseuaa kasvattajat suuren haasteen eteen kuinka motivoida täysin passiivisia tai erittäin vähän liikkuvia lapsia omaksumaan liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa) Teknologian tiedetään vähentävän ihmisten liikunta-aktiivisuutta, mutta on myös viitteitä siitä, että teknologian käytöllä on voitu lisätä passiivisten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta (Chin A Paw 2008; Kang & Brinthaupt 2009). Tuloksen perusteella voidaan olettaa, että oman nimen näkyminen antoi mahdollisuuden kilpailullisuuden lisääntymiseen ja tuki näin ollen minäsuuntautuneisuutta siitäkin huolimatta, että samat oppilaat arvioivat itsensä enemmän minäsuuntautuneiksi myös liikkuessaan kokeilun ulkopuolella
Kang, M. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. & Whitehead, J. Jaakkola, T. A meta-analysis of pedometer-based walking interventions, and weight loss. lonline viitattu 28.3.2011 !. Teoksessa G. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Duda, J. Kaikki kunnossa. 1992. Piaget, J, 1988. Porvoo WSOY Pietilä, M. Saatavilla html-muodossa <URL: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/Fl/tulokset/index.htm>. N., Franklin B. C. Pro gradu -tutkielma. Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. Special Europarometer 334 / Wave 72.3 TNS Opinion & Social. Sarlin, T. Student motivation. Duda (toim.) Advances in sport and exercise psychology measurement. Liukkonen & A. Opetusteknologia koulun arjessa. Kouluterveyskysely 2009. Physical Activity and Public Health Updated Recommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Measurement of goal perspectives in the physical domain. Hyvinvointia tukeva motivaatioilmasto liikunnan opetuksessa. Tuomi, J, & Sarajärvi, A. Using Pedometers to lncrease Physical Activity and lmprove Health. Nicholls, J, G. 2007. 2008. 1998. Roberts, (toim.) Advances in motivation in sports and exercise. 2008. Orlando: Academic press, INC. L. M. Oppimismotivaatio. 2010. D., Olkin, 1. Sosiaalija terveysministeriö. Kasvatustieteiden tiedekunta. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sport and Physical Activity. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. LÄHTEET Bravata, D. Effects of groupand individual-based step goals on children's physical activity levels in school. Conducted by TNS Opinion & Social at the request of Directorate General Education and Culture. 1989. L., Lin, N., Lewis, N., Stave, C. Koshy, V. 2009. Soini, M. Teoksessa P Heikinaro-Johansson & T. R., Newton, T. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. D. & Kalaja, S. Fyysinen toimintakyky ja sen kehittäminen koululiikunnassa. 1983. Opetusministeriö. 2011. E., Blair S. L. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Circulation Journal of the American Heart Association 116, 1081-1093. Sarlin, E-L. Laakso, L. M. Richardson, C. A., Macera C. & Brinthaupt, T. Jyväskylän yliopisto. Helsinki: Otava. W,, Thompson, P. McAlpine, L., Weston, C., Beauchamp, C., Wiseman C,, and Beauchamp, J. lonline viitattu 27.9.20111 Saatavilla pdf-muodossa: <URL: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19717 /D094_netti.pdf>. Vammala: Vammalan Kirjapaino. Oppimista arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen kautta. Lasten liikuntamotivaatio ActiveAquarium-virtuaalikokeilun aikana. The content analysis guidebook. Second Edition. R.; Powell K. Conceptions of ability and achievement motivation. Liito. 2004. Goal perspective research in sport: pushing the boundaries and clarifying some misunderstandings. 1984. Roberts (toim.) Advances in motivation in sport and exercise. Schön, D. Helsinki: Yliopistopaino. Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos. Champaign, IL: Human Kinetics, 129-182. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, T. Lintunen, J. 2008. & Sirard, J. Ames & C. 2007. 2002. LIIKUNTA & TIEDE 48. Neuendorf, K. Journal of Sports Sciences 16, 337-347. 2007. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011. Valmennus ja motivaatiotekijät Teoksessa E.-L. Teoksessa G. Opetushallitus. Liukkonen, J, 1998. R. Building a metacognitive model of reflection. C., Treasure, D. A. 1999. Roberts, G. M., Smith-Spangler, C., Sundaram, V., Gienger, A. Minäkokemuksen merkitys liikuntamotivaatiotekijänä. Peltonen, M. M., Pate R. & Miettinen, M. & Swartz, A. lonline viitattu 28.3.2011 J. Kytökorpi, (toim.l Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2001. 69-77 Roberts, G. Saatavilla pdf-muodossa: <URL: http:// pre20090115.stm. 35-47. The motivation of children to play an active video game. Maailma liikkuu ihminen ei. Nicholls, J, G. Teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Opetushallituksen kuulumisia. Pediatric Exercise Science 21, 148-158. Annals of Family Medicine 6 (1 ). Teoksessa Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. 1995. painos) Porvoo WSOY, 232-254. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. 2004. Volume 1. & Peltoperä, A-E. Chin A Paw, M., Jacobs, W., Vaessen, E., Titze, S. NY: Basic Books. L, Lee 1. Lapsi maailmansa rakentajana. Morgantown, WV: Fitness lnformation Technology, 21-48 Fogelholm, M., Paronen, 0. Oulun yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. London Thousand Oaks, Calif. 2003. Duda, J. 39-73. The Reflective Practitioner: How Professionals Think in Action. Saatavilla pdf-muodossa <URL: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_334_en.pdf>. 2004. & Mechelen, W. C. Oulun yliopisto. Tiivistelmä. Ames, (toim.) Research on motivation in education. Champaign, IL Human Kinetics, 1-50. Kotilainen, S. Kalaja, T. 12. V111uaallakvaano }ei li<llllarrotlVaa!JO 39. The competitive ethos and democratic education. Koivikko, H. fi/prl 169019512649/passthru pdf> Haskell, W. & Bauman, A. Liikuntatieteiden laitos. Teoksessa R.E. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Pönkkö, (toim.) Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa. 1998. Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 8-9. !online viitattu 28.3.2011 !. Helsinki: WSOY, 139-150. C. 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKEU. Reston: NASPE Publications. Survey co-ordinated by Directorate General Communication. Achievement goals in sport: The development and validation of the Perception of Success Ouestionnaire. SAGE. Moving into the Future: National Standards for Physical Education. Helsinki: Tammi. A., Heath, G. Understanding the dynamics of motivation in physical activity: The influence of achievement goals on motivational processes. 2008. 2003. Journal of Science and Medicine in Sport 11, 163-166. Lasten mediaparometri 2010: 0-8-vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. lontine viitattu 28.3.20111. Lisensiaatintyö. 2011. London: Harvard University Press. Huotari, P. Saatavilla html-muodossa: <URL: http://www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2/>. Huovinen & L. L. Journal of the American Medical Association 298 (19), 2296-2304. Teoksessa J. 2011. L., Abraham, J, J., Sen, A., Jimbo, A. A Systematic Review. C. Kankaanranta, M. 2001. Higher Education 37 (21, 105-131 National Association for Sport and Physical Education an Association of the American Alliance for Health, Physical Education, Recreation and Dance. Action research for improving educational practice: a step-bystep guide. 2007. & Ruohotie, P. 2006. & Tammelin, T. California Sage publications. & Balague, G. UKK-Instituutti
The resulis showed that the climate or 3-4-year-old children's PE sessions during the PE intervention that aimed at developing children's socioemotional skills i n day care centres was mainly positive. The target group of this study was twelve preschool teachers lrom Iive different day care cerures in Kajaani and Sotkamo who had instructed PE sessions during the PE intervention. The transcribecl, handwritten 131-page-long diary-bascd data was analysed using conrent analysis. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodeissa. The purpose of the siudy was to analyse ancl describe preschool teachers' experiences of the climate during PE sessions. The climate was described wit h concepts such as enthusiastic, happy, expectant, enterprising, exciting and Iull or initiative. Ilmapiiriä kuvattiin käsitteillä innostunut, iloinen, odottava, yritteliäs, jännittävä ja aloitteellinen. Climate during a physical exercise intervention aimed at development of socioemotional skills in day care centers. 2011. The data for this study consisted of diaries wriuen by the preschool teachers during t he PE intervention. Tulosten mukaan 3-4-vuotiaiden lasten liikuntatuokioiden ilmapiiri sosioemotionaalisia taitoja kehiuävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa oli pääosin myönteinen. Puh. Ilmapiirissä ilmeni myös kielteisiä piirteitä, joita kuvattiin käsitteillä passiivinen ja levoton. 2011. Takala. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lastentarhanopettajien perusja täydennyskoulutuksessa. Keywords: early education, physical education, socioemotional slii/1s, climate, contetll analyse 40 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 • TUTKIMUSARTIKKEU • l.nkl.r)ta111erven100 tnapw,. The resuhs of this study can be used in the basic and Iurthcr training of preschool teachers. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ja kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia liikuntatuokioilla ilmenneestä ilmapiiristä. Liikunta & Tiede 48 (6), 40-45. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viiden eri kajaanilaisen ja sotkamolaisen päiväkodin kaksitoista (n=l2) lastentarhanopettajaa, jotka olivat ohjanneet liikuntatuokioita kyseisessä liikuntainterventiossa. This arucle d iscusses a study conductecl cluring an eight-monthlong physical eclucation (PE) intervention that airned at developing 3-4-year-old childrcns socioemotional skills in day care centres. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimusta, joka tehtiin kahdeksan kuukautta kestäneessä 3-4-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävässä liikuntainterventiossa päiväkodeissa. Tutkimusaineisto muodostui lastentarhanopettajien liikuntaintervention aikana kirjoittamista päiväkirjoista. Some negatives Ieatures, described with such concepts as passive and restless, were also noted in the climate. . SOSIOEMOTIONAALISIATAITOJA KEHITTÄVÄN LIIKUNTAINTERVENTION ILMAPIIRI PÄIVÄKODEISSA KATRITAKALA,ARJA OIKARINEN, MARJA KOKKONEN, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: Katri Takala, Kajaanin ammattikorkeakoulu, PL 52, Ketunpolku 4, 87101 Kajaani. 044-710 1625, sähköposti: katri.takala@kajak.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Takala, K., Oikarinen, A., Kokkonen, M., Liukkonen, J. K., Oikarinen, A., Kokkonen, M., Liukkonen, J. sisällönanalyysi . Litteroitu, 131 käsinkirjoitetun sivun laajuinen päiväkirja-aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Asiasanat.: varhaislwsvaws, liikuntalwsvatus, sosioemotionaaliset taidot, ilmapiiri. Liikunta & Tiede 48 (6), 40-45
Sosioemolionaalisia taitoja parantavien interventioiden avulla voidaan luoda ilmapiiri, joka auttaa lapsen kehitystä ja edistää hänen oppimistaan (Jennings & Greenberg 2009). Wilsonin ym. Lastentarhanopettajat tukivat lasten sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioilla tarjoamalla näille mahdollisuuksia ideoida itse, harjoitella muun muassa parija ryhmätyöskentelyä, välineiden paikalleen laiuarnista ja pois korjaamista sekä omien tunteiden tiedostamista ja nimeämistä. Ohjelman sisältö oli muokattavissa kunkin lapsiryhmän mukaan sopivaksi. 2011). Liikuntatilanteet edistävät lapsen prososiaalista käyttäytymistä, sillä he oppivat muun muassa itsehallintaa, sietämään turhautumista ja toimimaan yhteistyössä toisten kanssa (Eldar & Ayvazo 2009). (Takala ym. 2009, 2011.) Tässä tutkimuksessa analysoidaan ja kuvataan lastentarhanopettajien kokemuksia liikuntaintervention aikana pidettyjen liikuntatuokioiden ilmapiiristä. Toisaalta esimerkiksi lasten sosiaalisen pätevyyden on katsottu olevan yhteydessä oppimist.ilanteen ilmapiiriin (Brophy-Herb ym. 2009). (2010) mukaan opettajien tulee suunnitella lasten kehitystasoon sopivia harjoiueita tukiessaan lasten sosiaalisia taitoja liikuntatuokioilla. Toisaalta Claessens ym. Kolmevuotiailta lapsilla tunteiden ymmärtäminen ja niiden säätely on yhteydessä heidän sosiaaliseen pätevyyteensä (Leerkes ym. Lisäksi Denhamin (2006) sosioemotionaalisen pätevyyden käsitteeseen sisältyvät tutkimistamme taidoista kontaktin ottaminen toiseen, yhteistyö parija ryhmätehtävissä, toisen auttaminen, toisen tunteisiin samaistuminen, vuoron odottaminen ja häviön sietäminen. (2009) toteuttaman lncredible Years Dina Dinosaur Classroon Curriculum -ohjelman avulla parannettiin päiväkodin ilmapiiriä kiinnittämällä huomiota opettajan toimintaan, ja sillä oli myönteinen vaikutus lasten käyttäytymiseen sekä heidän osallistumiseensa. itsehallintaan sekä ihmissuhteiden hallintaan (Zins ym. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005, 17, 20) mukaan opettajien tulee mahdollistaa lasten päivittäinen liikunta päiväkodeissa ja liikuntaa ohjaiessa tulee käyttää monipuolisia opetustyylejä. (2002) ovat todenneet liian vähäisen päiväkodin henkilökunnan määrän edesauttavan huonon ilmapiirin syntymistä ja vähentävän oppilaskeskeistä toimintaa. Hyvät yhdessä leikkimisen taidot ovat yhteydessä myönteisiin sosiaalisiin taitoihin, vähäiseen aggressiivisuuteen ja vähäisiin sopeutumisen ongelmiin 3-5-vuotiailla lapsilla (Fantuzz o ym. (2006) kymmenen viikkoa kestäneen liikuntaintervent ion avulla kehiteltiin 4-5-vuotiaiden lasten luovaa ajattelua, mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä. Opettajan ammattitaito on siis tärkeä myös pienten lasten liikunnan ohjauksessa, jolla lapsen optimaalinen kasvun ja kehityksen tukeminen mahdollistuu (Prskalo ym. Lapselle tulee myös antaa mahdollisuus toiminnan suunnitteluun (Geiken ym. Ennen liikuntainiervenuon alkua ja sen aikana lastentarhanopettajat koulureuun toteuttamaan liikuntakasvatusohjelmaa. Tutkittaessa ilmapiirin vaikutusta lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja koulunkäyntiin on iodeuu, että päiväkodin ilmapiiri ennusti lapsen sosiaalisia taitoja ja sitoutumista koulunkäyntiin ensimmäisellä ja toisella luokalla (Esposuo 1999). 2004), jotka ovat lasten ja nuorten sosioemotionaalisia taitoja edistäviä interventioita tutkivan ja arvioivan tutkimusorganisaatio CASELin (Collaborative for Academic Social and Emotional Learning) määrittelemiä taitoja. Ohjelma on sovellettu Sarlinin (1992) ja Pönkön (1996) påiviuäisistä liikuntakasvatuksen opetusmalleista ja sen lähtökohtana on 3-4-vuotias lapsi ja hänen kehitystasonsa. (2009) totesivat tutkimuksessaan alle kouluikäisten lasten akateemisten ja sosioemotionaalisten taitojen vaikutuksesta heidän koulumenestykseensä viidennellä luokalla, että ainoastaan kyky olla tarkkaavainen ennusti koulumenestystä. l.iikuruatuokiot tarjoavat lapselle virikkeellisen kasvuympäristön, sillä siellä lapset voivat osoittaa tunteitaan ja harjoittaa sosiaalisia taitojaan. 2010), sosiaaliseen pätevyyteen (Howes 2000) ja kouluvalmiuksien oppimiseen (Brown ym. Lisäksi lasteruarhanopeuajat muokkasivat liikuntaympäristöä siten, että se innosti lapsia oppimaan uusia asioita. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut, joten varhaiskasvatuksen ilmapiirin tulee olla myönteinen (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005,18). 2007). 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKEU l.J1kuntainter.entK>n ~mapm 41. 2008). myös Saarni 2000,77) emotionaalisen pätevyyden käsitteeseen. 2004). Nämä sosioemotionaaliset taidot liittyvät tietoisuuteen itsestä ja toisista, vastuulliseen päåtökseruekoon. Interventioon osallistuneet lapset osoittivat aktiivisuutta liikunnassa ideoimalla ja löytämällä ratkaisuja aseteuuihin ongelmiin. Liikuntakasvatusohjelman harjoitteissa oli sosioemotionaalisten tavoitteiden lisäksi kognitiiviset ja psykornoioriset tavoitteet. 2007). (2008) ovat todenneet, eua myös lasten sosiaaliset taidot, kuten toimintaan osallistuminen, tehtävän loppuun suorittaminen sekä tovereiden hyväksyntä, ovat yhteydessä opettajan vuorovaikuiustaitojen tasoon. 2008, 29, 32). 2010). 2010). Lapsi-opettaja suhteella on merkitystä kouluikäisten luokkahuoneen ilmapiiriin (Brown ym. Kouluttamalla opettajia voidaan parantaa merkittävästi heidän kykyään luoda hyvä ilmapiiri myös päiväkodin toimintaan (Raver ym. Zachopouloun ym. Chen Liun ym. Akateemisilla taidoilla oli enemmän merkitystä koulumenestykseen myöhemmin. 2010; Mashburn ym. Konstruktivistisen ajattelun mukaan ihmisenä olemisen todellisuuteen vaikuttavat yksilön omat kokemukset ja sosiaalinen ympäLIIKUNTA & TIEDE 48. JOHDANTO Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa toteuieu iin kahdeksan kuukauden mittainen liikuntainterventio 3-4-vuotiaille päiväkoti lapsille. Lapsi tarvitseekin turvallisen, terveellisen ja virikkeellisen kasvuympäristön, joka tukee sosiaalisen ja tunne-elärnän kehitystä, luovaa toimintaa ja mielikuvitusta (Varhaiskasvatus vuoteen 2020. 2008, 21) ja kehityksen tukemisessa (Love ym. 2004). Myös lasten innokkuus lisääntyi. 2009; varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005, 18; Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005, 21) Päiväkodin ilmapiirillä on katsottu olevan vaikutusta 4-vuotiaan lapsen sosioernotionaaliseen kehitykseen (Brown ym. Baker-Henninghamin ym. Opettajan pedagogiset ja didaktiset ratkaisut vaikuttavatkin merkittävästi liikuntatuokioiden ilmapiiriin. (2007) mukaan ensimmäisen luokan lapsia tutkittaessa havaittiin, euä opettajien tuella ja rakentavalla palautteen annolla oli merkittävä rooli lasten sosiaalisen pätevyyden kehittymiseen. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tässä tutkimuksessa sosioemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan kuuntelua, kontaktin ottamista toiseen, yhteistyötä parija ryhmätehtävissä, toisen auttamista ja toisen tunteisiin samaistumista, vuoron odottamista sekä häviön sietämistä (Takala ym. 2007). Heidän tietoisuuttaan muun muassa luovan ilmapiirin muodostamisen keinoista tuleekin lisätä (Dababneh ym. Mashburn ym. VARHAISKASVATUKSEN ILMAPIIRI PÄIVÄKODISSA Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnin, oppimisen (Varhaiskasvatus vuoteen 2020. 2008). Toisen tunteisiin samaistumisen ja häviön sietämisen taidot sisältyvät myös Denhamin (2007; ks. 2008). Kontaktin ottaminen toiseen, yhteistyö parija ryhmätehtävissä, toisen auttaminen ja toisen tunteisiin samaistuminen ovat keskeisiä sosiaalisen pätevyyden kannalta (Rose-Krasnor 1997). Pianta ym. Pienten lasten sosioernotionaalisten taitojen taas on todettu olevan yhteydessä lasten myöhempään koulumenestykseen (Duncan ym. Liikuruairuervenuo perustui Kaikki linnut lentämään -nimiseen päivittäiseen liikuntakasvatusohjelmaan alle 4-vuotiaille (Haatainen ym
Tällöin lapsen ajatellaan oppivan vaativiakin tehtäviä aikuisen ohjauksessa ja itseään kehittyneemmän toverin kanssa toimiessaan. Luistelu ja hiihto olivat myös innostavia aiheita. Heidän kirjoittamaansa päiväkirja-aineistoa kertyi tekstiksi yhteensä 131 käsinkirjoitettua sivua. Lisäksi lapsi oppii toisten kanssa olemisen pelisääntöjä, joita hän ei oppisi yksin leikkiessään. Seuraava päiväkirjarnerkintä kiteyttää väline liikunnan ja yhdessä tekemisen tuottavan iloa: "leikkivarjossa on taikansa, en tiedä mikä siinä on, mutta se vain motivoi lapsia liikkumaan ja se yhdessä tekeminen ja onnistumisen riernuko sen tuntuu nostavan tunnelman kattoon". Tulosten mukaan 3-4-vuotiaiden lasten liikuntatuokioiden ilmapiiri sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa oli pääosin myönteinen (yhteensä 256 mainintaa). TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida lasteruarhanopeuajien kokemuksia liikuntatuokioiden ilmapiiristä kahdeksan kuukautta kestäneen 3-4-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja kehitTAULUKKO 1. Pelkistetyt ilmaukset yhdistettiin samansisältöisi in luokkiin tarkoituksena etsiä ilmauksista yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Berger & Luckmann 1994, 207-21 2; Tynjälä 1999). Lapset olivat innostuneita muun muassa leikk ivarjoista , palloista, huiveista ja vanteista. Yksi koulutuskerta kesti kaksi tuntia. Paiväkirjamerkinnöistä löytyneet myönteiset ilmaukset jakautuivat seuraaviin kuuteen alaluokkaan: innostunut ilmapiiri (f; 125; 49 prosenttia), iloinen ilmapiiri (f; 74; 29 prosenttia), odottava ilmapiiri (f; 11, 4 prosenttia), yritteliäs ilmapiiri (f; 11; 4 prosenttia), jännittävä ilmapiiri (f; 13; 5 prosenttia) ja aloitteellinen ilmapiiri (f; 22; 9 prosenttia). Päiväkirja-aineistoon alleviivattiin kaikki lauseet, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen, minkä jälkeen ne pelkistetuin. Lastentarhanopettajat kirjoittivat päiväkirjaa toteuttaessaan liikuntainterventiota lähes viikoittain ohjattujen liikuntatuokioiden aikana tai niiden jälkeen. Lapsiryhmiä oli kuusi ja yhdessä ryhmässä oli 6-12 lasta. sisältää esimerkin yhden luokan muodostamisesta. Liikuntainterventioon osallistunut tutkija koulutti lastentarhanopet tajia ennen intervention alkua ja sen aikana yhteensä viisi kertaa. Päiväkirjamerkinnoistä ilmenee seuraavia innostunutta ilmapiiriä kuvaavia merkintöjä: "haluttiin jatkaa leikkimistä", "lapsille mieluinen jumppa ja jaksoivat myös erittäin kauan tehdä" sekä "lasten loputon innostus". Aineisto luettiin läpi useaan kertaan, jotta siitä sai kokonaiskuvan. Liikuntatuokio oli siis odotettu tapahtuma lasten päivässä ja oli aiheita, joita lapset odottivat innolla: "lapset odottivat hiihtoa". Joitakin lapsia varhaiskasvattajat kuvasivat myös "urheiksi kävelijöiksi". Tutkimuksessa analysoidaan ja kuvataan lastentarhanopettajien kokemuksia liikuntaintervention aikana pidettyjen liikuntatuokioiden ilmapiiristä. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksella haluttiin syvällistä ja ymmärtämiseen pyrkivää tietoa (Alasuutari 2007, 51) kahdentoista lastentarhanopettajan kokemuksista 3-4-vuotiaiden lasten Iiikuntatuokioilla ilmenneestä ilmapiiristä kahdeksan kuukautta kestäneen sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa. Tutkimuksessa oppimisen ueteenfilosolisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, joka painottaa oppijan aktiivista roolia ja toimijoiden keskeistä vuorovaikutusta oppimistapahtumassa (ks. Lastentarhanopettajien päiväkirjojen kirjoittamista ohjasi kaksi teemaa: "mieleeni jäi erityisesti" ja "tuokion ilmapiiri". Vygotskyn (1978, 86) mukaan oppimisessa lähikehityksen vyöhyke tarkoittaa lapsen nykyisen taitoja tietotason ja poten tiaalisen kehitystason välistä aluetta. Lapset odottivat liikuruatuokioita: "lapset odottivat jumppaan pääsyä" ja "odottava tunnelma". risiö (Ponterotto 2005). Tuloksissa nousi esiin myös se, että tämän ikäiset lapset pitävät vertaistensa kanssa tekemisestä: "yhdessä tekemisen meininki, näyttää tuottavan iloa" ja "lapset pursusivat energiaa ja iloa yhdessä olemisesta ja isossa tilassa liikkumisesta". Aineiston analysoi liikuntainterventioon osallistunut tutkija aineistolähtöisellä sisällön analyysillä (Dey 1993; Polit & Beck 2008). Ilmapiirissä ilmeni myös joitakin kielteisiä piirteitä (yhteensä 41 mainintaa). Liikuntainterventiossa kehitettiin seuraavia sosioemotionaalisia taitoja: kuuntelu, kontaktin ottaminen toiseen, yhteistyö parija ryhmätehtävissä, toisen auttaminen ja toisen tunteisiin samaistuminen, vuoron odottaminen sekä häviän sietäminen (Takala ym. Jännittävää oli esimerkiksi aarteen etsiminen ja noidan ilmestyminen: "jännittynyt, ihan käsin kosketeltava ilmapiiri, kun jännitti niin noidan ilmestyminen". Lastentarhanopettajat kirjoittivat iloista ilmapiiriä kuvatessaan lasten iloisista ilmeistä ja naurusta sanoilla "markkinahurnun tunnelma", "lasten silmät loistivat" ja "r iernunkiljahduksia". Koulutuksen sisältöjä olivat liikuntakasvatusohjelmaan perehdyttäminen, lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla ja ohjeistus päiväkirjojen kirjoittamiseen. Yritteliäisyyttä liikuntatuokioilla lastentarhanopettajat kuvasivat seuraavasti: "yritystä ja sinnikkyyttä riittää" ja "sisua löytyy" sekä "halu yrittää on kova". Vastauksia haetaan siihen, millaiseksi lastentarhanopettajat kokivat 3-4-vuotiaiden päiväkoti lasten liikuruatuokioiden ilmapiirin, kun he toteuttivat sosioemotionaalisia taitoja kehittävää liikuntakasvatusohjelmaa kahdeksan kuukautta kestäneen liikuntaintervention aikana päiväkodeissa. Mielikuvien ja tarinoiden käyttäminen liikuntatuokioilla paitsi motivoi lapsia liikkumaan, aiheutti lapsille myös jännitystä, sillä välillä "kaikki kilju ivat jännityksestä". Kun lapsi kokee liikuntatuokioiden aiheen mielenkiintoiseksi, hän myös yrittää suoriutua tehtävistä. Esimerkki varhaiskasvattajien päiväkirjoista sisällön analyysin avulla luokan "innostunut" muodostamisesta Aineiston pelkistäminen, ryhmittely sekä abstrahointi Alkuperäisilmaisu Pelkistetty ilmaisu Luokka "kaikki olivat innostuneita jäähallilla luistelusta" "ilmapiiri innostunut, väline innosti kovasti lapsia" "mukavan innokas, lapset antaumuksella mukana" innostuneita jäähallilla luistelusta ilmapiiri innostunut innostunut mukavan innokas tävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa. Huomionarvoista on se, että välineliikunta tuntui innostavan myös arimmat lapset mukaan: "leikkivarjo innostaa arimmatkin lapset mukaan leikkiin". 2011). 42 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • MKJMUSARTIKKELI • L11k1.1"1l81nte,vent1011 ~mapNn. Tutkimuksen kohderyhmänä olleet kaksitoista naislasreruarhanopettajaa valikoituivat tutkimukseen niistä kunnallisista Kajaanin ja Sotkamon alueen päiväkodeista, jotka olivat osallistuneet liikuntainterventioon. Aineiston luokille annettiin niiden sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaava nimi. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, joka perustuu kahdeksan kuukauden mittaiseen liikuruainterveru ioon päiväkodeissa. Lastentarhanopettajat olivat 32-52-vuotiaita ja he olivat toimineet päiväkodissa 4-26 vuotta. Kolmas myönteistä ilmapiiriä kuvaava alaluokka oli odottava ilmapiiri. Taulukko 1. Myös tässä luokassa ilmeni lasten ilo välineliikunnan parissa: "riemu ja ihastus välineeseen, se miten pallo motivoi välineenä"
Varhaiskasvattajat olivat onnistuneet luomaan tekemiseen kannustavan ilmapiirin liikuntatuokioille. l.Jikuntainter.-entJon ~mapwi 43. Lapset olivat aloiueellisia ja "kehittelivät itse kivoja juuuja". Huomion arvoista on se, euä välineliikunta tuntui innostavan myös arimmat lapset mukaan. Myönteisen luokan alaluokissa "innostunut" ja "iloinen" oli erityisen paljon mainintoja, 199 kappaletta. 2008; Pian ta ym. Liikuntatuokioilla esiintyi riitelyäkin, jota kirjoittajat kuvasivat seuraavasti: "riidanpoikastakin esiintyi välillä". Ilmapiiriä kuvattiin myös passiiviseksi, sillä lapset olivat välillä väsyneitä tai eivät halunneet osallistua liikuntatuokion toimintaan. on kuvattu tämän tutkimuksen keskeiset tulokset. Lapset innostuivat myös itse ehdottamaan lisätekemistä liikuntatuokioille: "lapsilta tuli ehdotuksia lisäleikeistä". He olivat tällöin motivoituneita intervention liikuntatuokioiden aiheista ja halusivat suoriutua tuokioiden tehtävistä. Liikuntavälineiden tulisi olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005, 23). Lapset osotuautuivat sinnikkäiksi ja he halusivat yrittää. Kielteisen ilmapiirin Liikuntatuokion aihe tai väline innosti lapsia (f=45) Odoltava Innostunut (f= 11) (f= 125) Lapset olivat innokkaita (f• 80) Lapset eivät halunneet osal !istua (f = 7) Passiivinen (f= 13) Lapset olivat väsyneitä (f• 6) Yritteliäs (f= 11) ilmapiiri 3-4-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintcrvcntion Jännittävä aikana päiväkodeissa (f= 13) Lapset yrittivät (f= 6) Lapset olivat sinnikkäitä (f= 5) Aloitteellinen (f= 22) Lupsct ideoivat (f= 14) Lapset olivat kekseliäitä (f= 8) KUVIO 1. Kuviossa 1. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa myös hyvän vuorovaikutuksen lasten ja opettajan välillä (Mashburn ym. Lapset voivat välillä olla väsyneitä eivätkä halua osallistua toimintaan. Ohjeiden kuunteleminen oli levottomina päivinä vaikeaa: "eivät oikein jaksaneet kuunnella ja muutenkin lapset olivat vähän levottomia". Sen sijaan lapset kärsivät monin tavoin ylisuurista ryhmistä (Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Lapset siis ideoivat itse ahkerasti esimerkiksi aikuisen kysyessä miten erilailla voi liikkua: "peikkoverryttelyssä hyvin keksivät, miten erilailla voidaan liikkua, kurkistella jne." tai aikuisten antaessa lapsille mahdollisuuden keksiä itse: "halusivat innokkaasti ehdotella Jaakko kulta -laululeikkiin toimintatehtäviä". Toimintaan osallistumattomuutta kuvatuin seuraavasti: "pari lasta suuttui, lähtivät pois", "tottelevaisuusongelmia" ja "joku ei halunnut tehdä vaan olisi ollut harjoittelijan kanssa". Kahdentoista varhaiskasvattajan päiväkirjoista syntyneet liikuntatuokioiden ilmapiiriluokat 3-4-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa (f=297) LIIKUNTA & TIEDE 48. Tutkimuksen mukaan liikuntatuokioiden ilmapiiri oli myös aloitteellinen: lapset keksivät ja ideoivat itse aikuisen antaessa heille siihen mahdollisuuden. 2002), ja lapsella on mahdollisuus osallistua toimintaan (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005, 18). Liikuntatuokioiden ilmapiiri ei ollut ainoastaan myönteinen, sillä se oli ajoittain myös passiivinen ja levoton. Lisäksi lapsia motivoi jänniuävä ilmapiiri ja liikuntatuokion aihe, jossa on voimakkaasti mielikuvia mukana. Ilmapiirissä esiintyi myös kielteisiä piirteitä (yhteensä 41 mainintaa). Tulosten mukaan 3-4-vuotiaiden lasten liikuntatuokioiden ilmapiiri sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa oli pääosin myönteinen (yhteensä 256 mainintaa). Yksi lapsi voi siis esimerkillään saada muut mukaansa toimimaan levottomasti. Voidaankin todeta, että 3-4-vuotiaat lapset osallistuivat liikuntatuokioille mielellään ja he odottivat niille pääsyä. Varsinkin pienemmät lapset eivät halunneet välillä osallistua. 2008, 33). 2006). Päiväkirjojen kirjoittajat kuvasivat suuren ryhmäkoon aiheuttavan lapsissa levottomuutta herkemmin kuin pienen ryhmäkoon. Loppureruoutus on näin pienillä lapsilla, 3-4-vuotiailla, haasteellinen: "loppureruoutuksessa ei jaksettu olla patjoilla paikoillaan". Tutkimuksessa liikuntatuokioiden ilmapiiri oli myös yriueliäs ja jänniuävä. POHDINTA Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida lastentarhanopettajien kokemuksia liikuntatuokioiden ilmapiiristä kahdeksan kuukautta kestäneen 3-4-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention aikana päiväkodeissa. Päiväkirjamerkinnöistä löytyneitä kielteisiä merkintöjä oli yhteensä 41 ja ne jakautuivat seuraavaan kahteen alaluokkaan: passiivinen Cf= 13; 32 prosenttia) ja levoton Cf=28; 68 prosenttia). Suuren ryhmäkoon aiheuttamaa levottomuutta kuvattiin muun muassa näin: "lasten paljoudesta johtuen oli vähän turhan paljon hälinää ja levottomuutta" ja "levoton, paljon lapsia". Myös väsymys näkyi pienten lasten liikuntatuokiolla: "osa lapsista hyvin väsyneitä, pienet törmäilyt tuottivat suuren itkun". Koska pienillä lapsilla on luontaista uteliaisuutta ja mielikuvitusta, opettajan tuleekin antaa heille tilaisuuksia liikunnan kauna kuvitella, etsiä ja löytää (Zachopoulou ym. 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKELI . Tutkimuksessa intervention liikuntatuokioille osallistuneissa ryhmissä oli 6-12 lasta. Lisäksi ilmapiiri oli välillä levoton: "yksi lapsi aiheutti levouornuuua, muut mukaan". On mahdollista, että pieni ryhmäkoko edesauttoi lasten innokasta ideoimista ja keksimistä, sillä Sieglerin (2000) mukaan pienessä ryhmässä lapsella on aikaa myös omalle ajattelulle. Välineitä voisikin hyödyntää tehokkaasti pienten lasten liikuntatuokioilla, koska ne motivoivat kaikkia osallistumaan
Myös yhteiskunnan pääuäjien tulee taata laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen: päiväkodeissa pitää olla tarpeeksi henkilökuruaa ja lapsiryhmien koko sopivan pieni (Piarua y111 2002). He olivat ohjanneet aikaisemmin työssään liikuntaa päiväkodeissa ja osallistuneet lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävään kahdeksan kuukautta kestäneeseen liikuntainterventioon sekä siihen sisältyneisiin koulutuksiin. Lisäksi on tärkeää saada lupa lasten vanhemmilta ja päiväkodin hallinnolta. 2008; Pianta y111. Jatkotutkimuksen kohteena tulisi olla myös ne tekijät, jotka lisäävät liikuntatuokioidcn ilmapiirin levotlomuulla ja passiivisuuua. Tutkimuseeuinen neuvottelukunta 2002). 1994. Tä111än tutkimuksen rajoituksiin kuuluu se, että kohderyhmän pienuuden vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin päiväkoteihin. Myös lukija voi arvioida tulosten siirrettävyyttä muihinkin kuin tutkimuksen kontekstin kaltaisiin päiväkoteihin lukiessaan tutkimuksen kuvausta (vrt. Tuloksia ei ole esitetty pelkästään kuvailevalla tasolla, sillä lukija voi arvioida tulosten tulkintaa ja tulkinnan luotettavuutta myös suorien lainausten (Kvale 1996, 265) ja taulukon l. Tutkimuksen LÄHTEET Alasuutari, P. 2007. Lisäksi tämän tutkimuksen sisällön analyysin suorittanut päälUtkija ei ole työskennellyt varhaiskasvatuksen parissa vaan hänen esiymmärryksensä aiheesta 111uodostui pääsäämöisesti liikuntaintervention aikana. 2010). Brophy-Herp, H.E., Lee, R.E., Nievar, M.A. Tutkimukseen osallistuneilla lasteruarhanopeuaj i ! Ja oli olennaista tietoa lasten sosioemotionaalisista taidoista liikunnan kontekstissa. & Davis, D. 2010. 2008, 21). Berger, P. Kvale 1996, 231, 232). Helsinki: Gaudeamus. Lisäksi jatkotutkimuksen avulla tulisi selvittää sitä, millaisia tuloksia saataisiin, jos lapset oteuaisiin 111ukaan tutkimukseen ja huo111ioitaisiin heidän palautteensa. V. Koulutuksen sisältöjä olivat muun muassa liikuntakasvatusohjelrnaan ja päiväkirjojen kirjoittamiseen perehdyttäminen, lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikunratuokioiden avulla sekä sosioe mot ionaalisien taitojen teoriataustan valouaminen. Tulokset voi kuitenkin suhteuuaa osaksi muiden päiväkotien liikuntatuokioita (Alasuutari 2007, 244, 249). Jatkotutkimusaiheita Jatkotutkimuksen avulla olisi tärkeää selvit1ää il111apiirin 111erkitystä kunkin yksittäisen sosioemotionaalisen taidon oppimisen kannalta. 2009. Voidaan olettaa, että kun tässä tutkimuksessa lastentarhanopettajien raportoima liikuntatuokioiden ilmapiiri oli pääosin myönteinen ja samalla kun ryhrnäkoot olivat pieniä, on lasten ja opettajien välinen vuorovaikutus ollut laadukasta (Mashburn ym. Passiivisuuua osoitettiin tulosten mukaan suuu.urnalla ja olemalla iouelemau omia, joten voisi pohtia myös sitä, vastasivatko liikuntakasvatusohjelman kaikki harjoiueet 3-4-vuotiaan lapsen kehitystasoa (Chen Liu ym. lmproving classroom qual,ty: Teacher influences and experimental ,mpacts of the 4Rs Program. Suom. & Gardner, J.M. A pilat study of the lncredible Years TeacherTraining programme and a curriculum unit on social and emotional skills in community pre-schools ,n Jamaica. Tutkimukseen osallistuneen tutkijan esiymrnärrys aiheesta muodostui pääsääntöisesti hänen osallistumisestaan intervemion liikuruatuokioille kahdeksan kuukauden ajan lähes viikoiuain yhdessä tutkimukseen osallistuneessa päiväkodissa ja hänen tältä ajalta tekemistä päiväkirjamerkinnöistään. Lasten tutkimuksen erityispiirre on huomioida lasten hyvinvointi ja terve kehitys. Teaching learning-related social skills in kindergarten physical education. JOPERD: The Journal of Physical Edu44 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKELI • L.ukunta,n18!VOOIIOO drnap1n. Tutkimukseen on saatu lupa myös Jyväskylän yliopiston eeuiseliä toimikunnalta. social competence: Relations to fa111ily characteristics. Lastentarhanopettajien tuleekin tiedostaa vastuunsa lasten kasvua ja kehitystä tukevan ilmapiirin luomisessa pienten lasten ohjaajina ja opettajina. 134-148. Journal of Applied Developmental Psychology 28 121. Laadullinen tutkimus. Näitä taitoja olivat kuuntelu, kontaktin olta111inen toiseen, yhteistyö parija ryhmätehtävissä, toisen auttaminen ja toisen tunteisiin samaistuminen, vuoron odottaminen sekä häviän sietä111inen. Tutkimuksen tuloksia on tulkittu tiedostaen tutkijan keskeinen rooli analyysissä ja tulkinnassa (Eskola & Suoranta 1998). Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma. Näyuää siltä, että sosioernouonaalisia laitoja kehittävän liikuntaintervention ilrnapi iri oli varsin myönteinen. Koulutuksia järjesteltiin ennen intervention alkua ja sen aikana yhteensä viisi kertaa. Tutkimuksen tuloksiin on voinut vaikuttaa myös se, ellä liikuntakasvatusohjelma on ohjannut liikunlaluokioiden ja koko intervention toimintaa. Baker-Henningham, H., Walker, S., Powell, C. & Aber, J.L. Aineiston alaluokkien käsitteellistäminen kuvattiin mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi liikuntatuokion organisointi tai ohjaajan käyuamat pedagogiset ratkaisut ovat voineet aiheuttaa lasten lcvouornuuua ja passiivisuutta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys Tut kirnu ksen tuloksia voidaan hyödyntää lastentarhanopettajien perusja täydennyskculutuksissa. Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Laadullisen tutkimuksen luotcuavuuskrueercuä ovat uskottavuus, todeksi vahvisieuavuus ja siirrettävyys (Lincoln & Cuba 1985, 290). avulla. Luotettavuuden lisäämiseksi käyteuiin myös mernber checking -meneu elyä (Culver ym. Validoiminen on ollut läsnä koko tutkimusprosessissa, ja aineiston analyysissä tulkintaa on kyseenalaistettu palaamalla luokittelua tehtäessä alkuperäisiin ja pe lkisteu yihin ilmaisuihin käyden näin vuoropuhelua aineiston kanssa (Kvale 1989, 78). 2010. Raiskila. teacher behaviors and classroom climate. Preschooler's tekemiseen saatiin kirjallinen lupa lasten vanhemmilta, lasteruarhanopcuajilta sekä Kajaanin ja Sotkamon päivähoidon johtajilta. Tämän vuoksi niitä sekä liikuntatuokioua yleensäkin kannattaa toteuttaa päiväkodeissa tuettaessa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tutkimuksessa todeksi vahvisieuavuus merkitsi sitä, että tulokset perustuivat päiväkirja-aineistoon. 2007. Chen Liu, M., Karp, G.G. 2003) näyttämällä tulokset neljälle tutkimukseen osallistuneelle lasteruarhanopettajalle, jotka arvioivat tulosten paikkansapitävyyttä. 624-631. & Luckmann, T. Näin hän pääsi lasteruarhanopeuajten sekä päiväkotien lasten kokemusmaailmaan. Journal of Educational Psychology 102 111. l.astemarhanopeuajat osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti ja he olivat tietoisia tutkimuksen tarkoituksesta (ks. Liikuruatuokioiden aiheiden tulee olla vaihtelevia,ja erilaisia välineitä tulee hyödyntää monipuolisesti Lisäksi näyttää siltä, euä pienet ryhmäkoot mahdollistavat myönteisen ilmapiirin syntymisen liikuntatuokioille ja tätä kautta lapsen oppiminen mahdollistuu parhaiten (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005, 18). syitä on kuitenkin hyvä pohtia päiväkodeissa. Vaajakoski: Gummerus. (Ruoppila J 999, 29, 32-33.) Tutkimus on suorireu u lapsille tutussa päiväkotikontekstissa. Brown, J.L., Jones, S.M., LaRusso, M.D. Tässä tutkimuksessa uskottavuus tarkoitti sitä, miten hyvin lastentarhanopettajien påiväkirjamerkinnöist ä saadut tulokset vastasivat todell isuuua. Chrld: Health, Care and Development 35 15). 2002) ja lasten oppimista edistävää (Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Siirrettävyys tarkoin! tulosten sovelleuavuuua samankaltaisiin päiväkoteihin. & Stollak, G. 153-167
1989. New York: Teachers College Press, 3-22. 1996. Prskalo, J., Findak, V. 1999. Ruoppila, 1. cation, Recreation & Oance 81 161, 38-44. Early Education and Development 17 11 ), 57-89. & Trudel, P. Etäpelto ja P Tynjälä ltoim.l Oppiminen ja asiantunt11uus: Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Leerkes, E.M., Paradise, M., O'Brien, M., Calkins, S. & Beck, C.T. The nature of social competence: A theoretical review. 1996. & Ayvazo, S. Social-emotional competence as support for school readiness: What is it and how do we assess it. Measures of classroom quality in prekindergarten and children's development of academic, language and social skills. Esposito, C. A. Kaikki linnut lentämään. 2002. Kvale (toim.) lssues of validity in qualitative research. & Neljak, B. 1992. Liikunnasta iloa lapsen elämään: päivittäinen liikuntakasvatus 5-6-vuotiaiden päiväkotilasten koetun pätevyyden ja sosiaalisen hyväksynnän tukena. Putting the cart before the horse: The role of a socio-moral atmosphere in an inquiry-based curriculum. Lisensiaatintutkimus. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. Kvale, S. Promoting kindergarten children's creativity in the classroom environment in Jordan. Social Oevelopment 6111. Rose-Krasnor, L. Haatainen, U., R. & Bradley, R. Howes, C. Merrill-Palmer Ouarterly 54 11 I, 102-124. To validate is to question. & Liukkonen, J. Zachopoulou, E, Trevlas, E., Konstadinidou, E. & Liukkonen, J. Takala, K., Kokkonen, M. Takala (toim.) 2004. 1998. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Typical classroom experiences in first grade: The role of classroom climate and functional risk in the development of social competence. 2006. 225-238. The Elementary School Journal 102 131. 2003. Jennings, P.A. Child Development 74141, 1021-1033. LIIKUNTA & TIEDE 48 , 612011 • TUTKIMUSARTIKKEU , l..Jil<ultaint8'Vtllll0fl llmaplln 45. Wang & H. Tampere: Vastapaino. Lisensiaatintutkimus. Essentials of nursing research. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla. & AI-Omari, A.A. Geiken, R., Van Meeteren, B.D. Lehtola-Kettunen, T. The scientific base linking social and emotional learning to school success. 2009. Siegler, R.S. & Chazan-Cohen, R. & Archimedes Project Research Group. 2008. Oealing with feelings: How children negotiate the worlds of emotion and social relationships. 2002. Journal of Counseling Psychology 52 121, 126136. D. International Journal of EarlyYears Education 14 131, 279-294. Methods, appraisal and utilization. 2000. 2009. Child Oevelopment 79 131, 732749. 2011. Dey, 1. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. & Greenberg, M.T. Psychology in the Schools 41 131, 323-335. Bloodworth, R.P Weissberg, M. & Japel, C. Child care quality matters: How conclusions may vary with context. Learning in urban blight: School climate and its effect on the school performance of urban, minority, low income children. Denham, S. & Stuhlman, M. A. San Francisco, CA: Jossey-Bass, 68-91. & Sardin, L. Lincoln, S.Y & Cuba, E.G. Review of Educational Research 79 111, 491-525. Liikuntakasvatuksen laitos. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. The re-birth of children's learning. 1978. A decade of qualitative research in three sport psychology journals: 1990-1999. CA: Sage Publications. Tynjälä, P. Päivittäinen liikuntakasvatusohjelma alle 4-vuotiaille. Parker ltoim.l The handbook of emotional intelligence: Theory, development, assessment, and application at home, school, and in the workplace. Zins, M.R. Claessens, A., Duncan, G. Wilson, H.K., Pianta, R.C. Vygotsky, L.S. The relation of kindergarten classroom environment to teacher, family and school characteristics and child outcomes. Teoksessa: A. Saatavissa: http://www.tenk.fi. & Suoranta, J. Y. Educating through the physical-rationale. Oevelopmental Psychology 43 161, 1428-1446. 2007. 2008. M., Gilbert, W. London: Sage Publications. Teoksessa: R. Sosiaali1a terveysministeriön selvityksiä 2007:72. Dababneh, K., lhmeideh, F.M. Ponterotto, J.G. The design and implementation of a physical education program to promote children's creativity in the early years. Jyväskylän yliopisto. Teoksessa: J.E. Lasten tutkimuksen eettisiä kysymyksiä Teoksessa: 1. & Howes, C. Emotional competence: A developmental perspective. Sartin, E.L. New York: Lippincott Williams & Wilkins. Pönkkö,A. Child Oevelopment 71 111, 26-35. 2008. School readiness and later achievement. Kinos, P Niiranen & M. Hujala, K. London: Routledge. 1999. 2009. Pianta, R.C., La Paro, K.N., Cox, M.J. 1997. & Engel, M. Karila, J. Economics of Education Review 28141, 415-427 Culver, D. Helsinki: Stakes. 2004. Liikunta & Tiede 46 111, 22-29. Emotion and cognition processes in preschool children. J. Bar-On & J. 2009. An examination of the contributions of interactive peer play to salient classroom competencies for urban Head Start children. Elementary School Journal 108121, 81-96. Kaltiainen, P. luokkalaisten koettuun fyysiseen ja yleiseen pätevyyteen sekä motoriseen kuntoon, pallonkäsittelytaitoihin ja voimistelutaitoihin. Mind in society The development of higher psychological processes. Duncan, G.J., Dowsett, C., Claessens, A., Magnuson, K., Huston, A., Klebanov, P., Pagani, L.L.,Engel, M., Brooks-Gunn, J., Sexton, H., Duckworth, K. lnterviews: An introduction to qualitative research interviewing. London: Harvard University Press. Takala, K., Oikarinen, A., Kokkonen, M. Cognition, Brain & Behavior 11 111, 1-48. Social-emotional classroom climate in child care, child-teacher relationships and children's second grade peer relations. Jyväskylä: Atena Kustannus, 26-51. Educating future preschool and primary school teachers to teach physical education Bologna process in Croatia. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2005:17 Helsinki: Yliopistopaino. & Kato, T. Early Child Development and Care 180 191, 1165-1184. Jyväskylän yliopisto. 1985. Zins, J.E., Bloodworth, M.R., Weissberg, R.P. & Cohen, H.L. Kinesiology 39 121, 171-183. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. lmproving preschool classroom processes: Preliminary findings from a randomized trial implemented in Head Start setting Early Childhood Research Ouarterly 23 11), 10-26. Päiväkotilasten sosioemotionaalisia taitoja liikuntatuokioilla edistävät tekijät varhaiskasvattajien kokemana. Raver, C.C., Jones, S.M., Li-Grining, C.P., Metzger, M., Champion, K.M. 1993. Fantuzzo, J., Sekino. Kajaani: Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. User-friendly quide for social scientists. The prosocial classroom: Teacher social and emotional competence in relation to student and classroom outcomes. Social Development 9 12), 191-204. Education and Treatment of Children 32 131, 471-486. Eskola, J. Oualitative research in counseling psychology: A primer on researchparadigms and philosophy of science. & Lange, G. Saarni, C. Kvale, S. The Sport Psychologist 17 11), 1-15. 2008. Kindergarten skills and fifth-grade achievement: Evidence from the ECLS-K. 2006. Wahlberg ltoim.l Building academ,c success on social and emotional learning: What the researcher says. Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet. Polit, D.F. Beverly Hills. Porvoo: WSOY, 160-179. Denham, S.A. Oualitative data analysis. 1999. 2005. 111-135. Ojala ltoim.l Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. 2000. Eldar, E. 2009. 2004. 2010. Kasvatus 42111, 69-80. Lund: Studentlitteratur, 73-92. 2008. 2007. 2007. Ruoppila, E. Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Teoksessa S. Siipola, K. School Psychology Review 28 131, 365-378. Kisker, E.E. Naturalistic inquiry. Mashbum, A.J., Pianta, R.C., Hamre, B.K., Downer, J.T., Barbarin, O.A., Bryant, D., Burchinal, M., Earty, D.M. 2009. Childhood Education 85 141, 260-263. 2007. Liikuntakasvatuksen laitos. Love, I.M., Harrison, L., Sagi-Swartz,A., van ljzendoom, M.H., Ross, C., Ungerer, J.A., Raikes, H., Brandy-Smith, C., Boller, K., Brooks-Gunn, J., Constantine, J. Päivittäisen liikuntaohJelman yhteydet peruskoulun 1.-3. 2005. Helsinki: Yliopistopaino. & Wahlberg, H
The results indicate that subjects were strongly committed to the culture of competitive sports and forceful strive towards improvement and success. Puh. . Analysoin laadullisen tutkimusaineiston aineistolähtöisesti narratiivisen tutkimuksen lähestymistapoja hyödyntäen. Teaching ideologies and student practices of a physical education teacher are strongly influenced by the teachers own sports background and experiences on physical activity. Sähköposti: jaana.m.a.kari@jyu.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Kari, J. 2011. From athlete to the teacher education Four male primary school teacher students telling stories of their experiences of physical activity and sport at the beginning of their teacher education. Furthermore, challenges brought on by this athletic background to teacher education studies is discussed. Physical education teacher education should therefore emphasize the cultural aspect of the physical activity because the values of competitive sports are at least partially inconsistent with the objectives of the physical education in primary school. URHEILU-URALTA OPETTAJAKSI OPISKELEMAAN NELJÄ KILPAURHEILIJAMIESTÄ LIIKUNTAKOKEMUSTENSA TULKITSIJOINA LUOKANOPETTAJAOPINTOJENSA ALUSSA JAANA KARI Yhteyshenkilö: Jaana Kari, Kyllikinpolku 1, 87250 Kajaani. Tutkimukseni tulos ilmaisee opiskelijoiden voimakasta sitoutumista kilpaurheilukulttuuriin ja kilpaurheilun vaatimuksiin jatkuvasta kehittymisestä ja menestymisestä. Results clearly show that this was the only story these students were willing or able to share about their physical activity history. Tutkimukseni tulos kertoo siitä, että kilpailemisesta ja menestymisestä kertominen on ainut tarina, jonka opintonsa aloittava kilpaurheilua harrastanut opiskelija haluaa tai osaa omasta liikuntahistoriastaan kertoa. The aim of this study was to describe how primary school teacher studerus with background in competitive sports tel1 about their own physical activity experiences, and to answer question on what is their perspective to sports and exercise culture. Qualitative research data was analyzed inductively using narrative research approaches. Liikuntaa opettavaksi opettajaksi kehittymiseen vaikuttavat voimakkaasti opiskelijan omat liikuntaan liittyvät kokemukset ja kyky tulkita ja ymmärtää niitä. Kari, J. Liikunta & Tiede 48 (6), 46-54. Keywords: sports and exercise culture, teachership of physical education, prima,y student teacher education, autobiography, narrative 46 UIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKJMUSARTIKKELI • l.Jrtelu-ualta cpenajaksl opisk elemaan. Tutkimuksen pääaineistona oli neljän kilpaurheilutaustaisen miesopiskelijan liikuntaomaelämäkerrat. Asiasanat: liihuntaliulttuuri, liiliu1111a11opettajuus, luohanopettajalwulutus, omaelämäliert.a, narratiivisuus . This would enable young physical education teacher students to reflect and to consciously develop their perspectives of sport culture broader and in the direction of the targets of the schools physical education. Tutkimuksessani vastasin kysymykseen siitä, millaisesta liikuntakulttuurisesta näkökulmasta kilpaurheilutaustainen miesluokanopettajaopiskelija aloittaa opettajaopintonsa ja pohdin sitä, millaisia haasteita kyseinen näkökulma asettaa luokanopettajakoulutukselle. Research data was collected through autobiographical writing on four male primary school teacher students right at the beginning of their teacher education studies. Liikunta & Tiede 48 (6), 46-54. Opiskelijat kirjoittivat tekstit välittömästi luokanopettajaopintojensa alussa. 050-3510 355. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa kulttuurista ja kriittistä näkökulmaa liikunnanopettamiseen, jotta nuoret opiskelijat oppivat havainnoimaan liikuntakulttuuria ja tulkitsemaan omia liikuntakokemuksiaan kilpaurheilun näkökulmaa laaja-alaisemmin ja jotta he sisäistävät koulun liikunnanopetukselle asetetut tavoitteet. Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Neljä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa. 2011. Tämän tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää sitä, miten luokanopettajakoulutuksensa aloittavat kilpaurheilutaustaiset miesopiskelijat kertovat liikuntaan liittyvistä kokemuksistaan
Opettajan työn muuttuva monimuotoisuus haastaa myös opettajankoulutuksen. (Valtonen 2009.) Luokanopettajaopiskelijoiden täytyy omaksua liikunnanopettamiseen tarvittavat tiedot ja taidot paljon tiiviimmässä paketissa, kuin liikuntaa pääaineenaan lukevat ja aineenopettajaksi tähtäävät opiskelijat tekevät. Aineisto on osa laajempaa tutkimusaineistoa, jonka keräsin yhden opettajankoulutusyksikön kaikilta vuonna 2008 luokanopettajaopintonsa aloittaneilta opiskelijoilta (58 henkilöä). Aiemman tutkimuksen (esim. (Pesonen 2011; Kujala 2011.) Tutkimuksellisesti edellisiä kysymyksiä on tarkasteltu Suomessa niukasti. Kriittisen pedagogiikan ydinkysymyksiä ovat kysymykset siitä, ketä, mihin ja miten kasvatetaan ja kuka kasvatuksesta hyötyy. Kriittiseen pedagogiikkaan nojaavissa tutkimuksissa pyritään tekemään näkyväksi tiedon kulttuurista rakentumista ja opettajan toimintaa kulttuurin uusimajana tai uudistajana. 2005.) Kriittinen pedagogiikka kannustaa opettajaa ottamaan opetuksessaan selvää siitä, mitkä ovat hänen itsensä oppiaineeseen liittyvät lähtökohdat, millainen tietäminen ja osaaminen ovat arvokasta, ketkä ryhmästä nauttivat huomiosta ja saavat arvostusta osakseen ja ketkä saavat äänensä kuuluviin (Garrett & Wrench 2008). Tähän perustuen ja kriit tisen pedagogiikan lähtökohdat tiedostaen onkin syytä selvittää sitä, millaisia ovat kilpaurheilutaustaisten miesluokanopellajaopiskelijoiden liittyvät kokemukset ja niiden tulkinnat: millaisia opettajuuden aineksia miehillä on mukanaan, kun he aloittavat opettajaopintonsa. Tuorein tutkimus on Jyri Pesosen (2011) väitöskirja liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen kehittämisestä. Piilo-opetussuunnitelman käsite viittaa kriittisen pedagogiikan ajatukseen siitä, että kasvatuksen teoria ja käytäntö eivät ole neutraaleja suhteessaan yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tarkastelenkin sitä, miten kilpaurheilijataustaiset miesluokanopettajaopiskelijat tulkitsevat koulutuksensa alussa omia liikuntakokemuksiaan ja liikunnan ja urheilun kulttuurista maailmaa. Kun opetettavana aineena on liikunta, opettajan kriittisyys oppiainettaan ja omaa toimintaansa kohtaan voi olla vaikeasti heräteltävissä. JOHDANTO Liikuntaa opettavan opettajan työ haasteellistuu jatkuvasti; lapset jakautuvat yhä selvemmin liikkuviin ja liikkumattomiin, hyvinvoiviin ja pahoinvoiviin, varakkaisiin ja varattomiin. Luokanopeuajakoulutukseen kuuluu liikuntaa kaikille opiskelijoille yhteisinä opintoina vain 3-6 opintopistettä. Curtner-Smith, Hastie & Kinchin 2008; Garrett & Wrench 2008; Penttinen 2001, 107, 115116) mukaan oman urheilu-uran vaikutus opettajuuteen korostuu voimakkaasti kilpaurheilutaustaisilla ja erityisesti miehillä. Vaihemallitja pedagogisen ajattelun käsite ohjaavat tutkimaan konkreettisia opettamisen taitoja kuten taitoa organisoida ja antaa oppilaille palautetta liikuntasuorituksista. Kriittisyyttä voi hankaloittaa myös se, että liikunnanopettajana toimimisen malli on syntynyt ja vahvistunut jo ennen opettajankoulutuksen alkamista, sillä opeuajuuden kehittymiseen vaikuttavat opiskelijan aikaisemmat kouluja oppimiskokemukset, vapaa-ajan harrastukset, media, perhe ja ystävät. Lisäksi opiskelijat voivat opiskella liikunnasta 2-5 opintopisteen laajuisen vapaavalintaisen opintojakson ja sivuaineen (25op). Liikuntaa opettavat opettajat ovat useimmiten itse hyvin liikunnallisia ja työ liikunnanopettajana on ikään kuin jatkoa omalle urheiluharrastukselle. Menestyvät urheilijat ja liikunnalliset hyvinvoivat ihmiset saavat osakseen arvostusta. Vastaan tutkimuksessani seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • Millaisista asioista koostaen ja miten asioista kertoen kilpaurheilutaustaiset miesopiskelijat kirjoittavat liikunnallisen ornaelärnäkertansa heti luokanopeuajaopintojensa alussa. Myöskään opettaja ei toimi neutraalisti, vaan hänen toimintaansa vaikuttaa hänen oma elämänhistoriansa. Koulutuksen näkökulmasta tärkeäksi nousevat kysymykset siitä, ketkä ovat sopivia koulutettavia ja millaiset opinnot tarjoavat opiskelijoille käsitteelliset ja taidolliset työkalut relevantin ammatillisen identiteetin rakentamiseen. Liikunta ja urheilu ovat yhteiskunnassamme voimakkaasti esillä ladattuna myönteisillä mielikuvilla. Määrällisesti merkittävin osa koululiikuntakokemuksista ajoittuu kuitenkin alakouluun (luokat 1-6), jossa liikunnanopetuksesta vastaavat pääasiassa luokanopettajat (Penttinen 2001, 6). (Kagan 1992; Lawson 1983; Morgan & Hansen 2008; Ojanen 2003, 11-15; Penttinen 2001, 115-116; Väisänen & Silkelä 2003, 31-33.) Se, miten opiskelija kokee ja tulkitsee liikunnan ja urheilun kulttuurista maailmaa, vaikuttaa hänen työhönsä lasten liikuntakasvattajana. Pääaineistoni koko on yhteensä 39 liuskaa, riviväli 1,5-2 ja fonttikoko 12pts eli kesimäärin 10 liuskaa/kirjoittaja. TUTKIMUSAINEISTOJA MENETELMÄT Tutkimukseni on otteeltaan laadullinen ja sen aineistoa lähestytään narratiivisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen (Hyvärinen 2004). Kerroin opiskelijoille, että omien liikuntakokemusten ja liikuntaan liittyvien asenteiden ja käyttäytymismallien läpikäynti on merkityksellisiä liikuntaa opettavaksi opettajaksi kehittymisen näkökulmasta ja että omaelämäkerrallisen esseen kirjoittaminen on aloitus ja osasuoritus kaikille opiskelijoille yhteisellä Liikuntakasvatuksen perusteet -opintojaksolla (3op). Piilo-opetussuunnitelman kautta lapsille opetetaan asenteita, tapoja ja tottumuksia, joiden kautta heidät sopeutetaan vallitsevan yhteiskunnan olosuhteisiin. Liikunnanopeuajuuden kehittymistä koskevissa tutkimuksissa on Suomessa hyödynnetty opettajan ammatillista kehittymistä kuvaavia vaihernalleja, kuten Siedentopin (1991, 11-12) ja Kaganin (1992) malleja sekä pedagogisen ajattelun käsitettä (Palomäki 2009, 30; Penttinen 2003). Pohdinnassa pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, millaisia haasteita tutkimukseni tulos asettaa liikuntaa opettavien luokanopettajien koulutukselle. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 -TUTIKJMUSAATIKKELI -Umeiu-"81\a opet1ajaks, o,:,skelemaan 47. Asenteet voivat vaikuttaa opettajan kykyyn kohdata tasa-arvoisesti ja kannustavasti erilaisia oppilaitaan. Liikuntakulttuurissa erilaiset asenteet liittyvät esimerkiksi eri sukupuolille, eri-ikäisille, tasoisille ja kokoisille liikkujille sopivaksi katsottuun liikkumiseen. Kun tiedetään, että suomalaispojistaja -nuorista 80 prosenttia osallistuu liikunnan seuratoimintaan ennen 19:llä ikävuotta (Koski & Tähtinen 2005), on hyvin todennäköistä, euä alakoulussa lapsille liikuntaa opettava miesopettaja, on harrastanut nuoruudessaan liikuntaa urheiluseurassa. En rajannut aihetta tarkkaan, vaan pyysin opiskelijoita pohtimaan kysymyksiä millainen liikkuja olen ja miksi, sekä sitä, mitkä asiat ovat vaikuttaneet minuun liikkujana. Lisäksi koulun liikunnanoperukselle tuovat vivahteensa räjähdysmäisesti lisääntynyt monikulttuurisuus, perinteisten perhetraditioiden murtuminen ja yhteiskunnassa lisääntynyt julkinen, kouluakin vavisuttanut väkivalta (Kujala 2011). Annoin opiskelijoille tehtäväksi kirjoittaa omista liikuntaan liittyvistä kokemuksistaan omaelämäkerralliset esseet heti luokanopeuajaopintojensa alussa ennen varsinaisten opintojen alkamista. Tarkastelun ulkopuolelle jää helposti opetuksen piilo-opetussuunnitelma, joka voi sisältää niin yksittäisen oppijan kuin koko oppilasryhmän kannalta hyvinkin merkityksellisiä viestejä. • Millaisesta liikuntakulttuurisesta näkökulmasta kilpaurheilutaustainen miesluokanopettajaopiskelija aloittaa opettajaopintonsa. (Berg 2010; Kari 2003; Kujala 2011; Tiihonen 2002). (Tomperi ym. Pääaineistoni laajuus on yhteensä 39 liuskaa (riviväli 1,5-2, pistekoko 12) eli keskimäärin 10 liuskaa/ kirjoittaja. Heidän liikunnanopetusja kasvatusfilosofiansa keskeisenä vaikuttajana ovat opiskeluaikaa edeltävät omat valmennusja urheilukokemukset, ja nämä kokemukset voivat ylittää opiskeluun liittyvän koulutusvaikutuksen. Liikunnanopettajaksi opiskelevien opettajuuden kehittymistä ja opettajankoulutusta on tutkittu vähän ja tutkimukset ovat kohdistuneet pääosin liikunnan aineenopeuajakoulurukseen (Pesonen 2001, 15)
Jokainen näistä opiskelijoista on myös valinnut myöhemmin opinnoissaan liikunnan sivuaineekseen ja oletan, euä he tulevat myös opettamaan liikuntaa opettajan urallaan. Kerroin opiskelijoille, että tulen k äy u ärn ään esseitä opetuksellisen tarkoituksen lisäksi tutkimustarkoitukseen. Temaattisen luennan tulos on esitetty taulukossa yksi. Näitä tekstejä oli kahdeksan. Tein ensin aineistolähtöisen temaattisen luennan, jonka avulla selvitin, mistä asioista esseissä KERROTAAN. Aloitin aineistoni analysoinnin lukemalla kaikki aineistossani olevat miesopiskelijoiden kirjoittamat tekstit (n= 18, yht.ISO liuskaa tekstiä) ja näistä teksteistä tarkempaan analyysiin valitsin ne tekstit, joiden kirjoittajat ovat pitkäaikaisesti (aikuisikään saakka) ja aktiivisesti harrastaneet kilpaurheilua. Teemoiuelutaulukosra, mutta myös itse teksteistä, on havaittaTAULUKKO 1. Kilpaurheilutaustaisten miesopiskelijoiden omaelämäkerrallisissa esseissä esiintyvät teemat OMAELÄMÄKERRALLISTEN TEKSTIEN SISÄLTÖ KIRJOITTAJA Tekstissä esiintyvä teema tai aihepiiri ui lp pp 2 pp 1 pp3 jp1 jp 2 jk Lapsuuden perhe ja perheen liikunnallisuus X X X X X X Liikunnalliset pihaleikit X X X X X X X Urheiluharrastuksen aloittaminen seurassa X X X X X X X X Eri urheilulajien kokeilut alle kouluikäisenä ja alakoulussa X X X X X X X Menestymisen ja saavutusten kuvaaminen X X X X X Päälajinvalinta ja valinnan perustelu X X X X X Harjoittelun koveneminen/harjoittelun tulosten näkyminen X X X X X X Joukkuetovereiden urheilun lopettamisesta kertominen X X X X X Halu voittaa ja kunnianhimo X X X X X X Harjoittelu ja pelaaminen kotipaikkakunnan ulkopuolella X X X X Vanhempien merkittävä osallistuminen/tuki urheiluharrasX X X X X tuksen jatkumisessa Urheilulukiossa opiskelu X X X X Haaveet pääsystä ammattilaisurheilijaksi/pääsarjatasolle X X X X X Omien fyysisten ominaisuuksien vertaaminen urheilun X X X vaatimuksiin Loppuun palaminen/ ylikunto X X X X Urheilun tuomat hyödyt muuhun elämään/urheilun nautinX X X X X X X nollisuus Urheiluvammat ja loukkaantuminen X X X X X Ulkonäkö ja ulkonäön muokkaaminen liikunnan avulla X X X X Punttisali / kuntosali X X Miesten urheiluun osallistuminen X X X X Laiskuus liikkumisessa/motivaation puute X X X X X Urheilun lopettaminen X X X Armeija X X X Koululiikunta X X X X Suuntautuminen liikunnan opettamiseen/valmentamiseen X X X Kuntosali /punttisali X X X X Urheilun herättämät tunteet ja fyysiset tuntemukset X X X X X X kehossa Omaehtoisen liikunnan harrastaminen urheilu-uran jälkeen X X X X Penkki urheilu X Kilpaja huippu-urheiluun liittyvät kielteiset ilmiöt kuten X doping ja urheilun poliittisuus ja kaupallisuus Omien ruokailutottumusten terveellisyyden pohdinta X X Liikunnan merkitys sosiaalisen elämän keskipisteenä X X X X X X X Teema-alueita yhteensä 24 23 22 19 16 16 16 8 ui= uimari lp = lentopalloilija pp2 = pesäpalloilija 2 ppl = pesäpalloilija 1 pp3 =pesäpalloilija 3 jpl =jalkapalloilija 1 jp2 =jalkapalloilija 2 jk = jääkiekkoilija 48 LIIKUNTA & TIEDE 48 • €/2011 • MKIMUSARTIKKELI • Urheilt.H•alta ope!tiljaksl opiskelemaan. Pyysin opiskelijoilta kirjallisen tutkimusluvan ja kerroin, että tutkimukseen osallistuminen tai osallistumauornuus ei vaikuta opintoihin. Tämän jälkeen aloitin varsinaisen aineiston analyysin
2004, 169). Kirjoittajat pysähtyvät kuvaamaan samoja solmukohtia liikuntahistoriastaan. Temaattisesta luennasta valikoituneiden tekstien pohjalta kirjoitin artikkeliini mallikertomuksen (Silvennoinen 2001, 46). Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärrän, että kertoessaan elämästään kertoja puhuu kokemuksestaan, jonka hän on kokenut tietyssä sosiaalisessa tilanteessa omien aikaisempien kokemustensa ja elämänsä näkökulmasta ja jonka hän sanallistaa tietyssä vuorovaikutustilanteessa käytössään olevien kulttuur isten jäsennysten puitteissa. Kasvaminen, kasvatus ja oppiminen voidaan nähdä olevan yksilöllisten ja yhteisöllisten kertomusten konstruointia ja uudelleen konstruointia. Mallikertornus kiteyttää sitä, mitkä asiat nousevat vahvimmin pintaan, kun kilpaurheiluiaustainen miesopiskelija kertoo liikunnallisen omaelämäkertansa luokanopeuajaopintojensa aloitu svaiheessa. Ensimmäinen periaate on historiallisen jatkuvuuden periaatte. Suhteellisen pienestäkin aineistosta voidaan tehdä yleisempiä kuin vain kyseistä aineistoa koskevia päätelmiä, kun aineisto alkaa toistaa itseään. lisäksi reflektiivisyy s liittyy tutkijan asemaan. Nämä alueet ovat penkkiurheilu (maininta yhdessä tekstissä), kilpaurheiluun liittyv ät kielteiset ilmiöt, kuten doping ja urheilun poliittisuus ja kaupallisuus (yhdessä tekstissä) ja omien ruokailutottumusten terveellisyyden pohdinta (kahdessa tekstissä). Tiihosen (2002, 136) mukaan merkittävät tapahtumat pojan urheilu-uralla toimivat solmukohtina, initaatiohetkinä, jotka muuttavat pojan suhdetta itseensä. Portaat vievät kohti mieheyttäja urheilun huippua, huippu-urheilua. Tutkimukseni luotettavuutta olen tarkastellut soveltaen toimintatutkimuksen validointiperiaatteita (Heikkinen & Syrjälä 2006, l 49-162). Tiedostin kuitenkin, että jatkamalla aineiston hakua olisi esille voinut tulla yksittäisiä uusia teema-alueita. Toinen periaate on reflektiivisyy s. Katsoin, että neljä muuta tekstiä eivät tuo aineistoon merkittävää uutta tietoa ja aineiston kyllääntymispiste saavutetaan neljän ensimmäisen tekstin avulla (Eskola & Suoranta 1998, 62-63). Olen vaikuttanut tutkimusaineistoni syntymiseen ant amalla ohjeet omaelämäkerrallisten tekstien tuottamiseen ja niiden tulkintaan vaikuttaa oma liikuntakulttuurinen ymmärrykseni ja asemani opeuajankouluuajana. Tie huipulle ei ole kuitenkaan suoraviivainen, vaan matkalla avautuu näkymiä liikuntakulttuurin erilaisiin maisemiin. (pesäpal/oilija 2) Tiihonen (2002, 136) kirjoittaa urheilun portaista, joita pitkin poika kulkee urheilu-urallaan. Aineistoni kirjoittajat ovat rakentaneet omaelämänkerralliset tekstinsä kulkemaan urheilun hierarkkisessa järjestelmässä lapsuuden leikeistä kohti huippu-urheilua. Arvioin myös, että neljä tekstiä mahdollistaa riittävän syv ällisen aineiston analysoinnin ja tulkinnan, jotta saadaan esille se, mikä ilmiössä on merkittävää ja mikä on toistuvaa myös yleisemmän tason tarkastelussa (Hirsjärvi ym. (Syrjälä 2001, 208-209.) Paitsi, että tutkimusta varten tuotetut kertomukset ovat tutkimusaineistoa, ne ovat osa opiskelijan opeuajuuteen kasvua ja niitä on myös käytetty myöhemmissä opintojen vaiheessa tähän tarkoitukseen. Malli kertomus on tämän artikkelin aineiston pohjalta syntynyt "mahdollinen ja toistuva tarina", muttei ainut ja särötön tarina. Nämä teema-alueet olen huomioinut analyy sija tulkintavaiheessani. Kaksi kertojista on pesäpalloilijoita (ppl ja pp2), yksi on lentopalloilija (Ip) ja yksi on uimari (ui). Vaikka tutkimuskohteenani oli rajallinen määrä omaelämäkerrallisia tekstejä, voidaan ajatella, että niihin jokaiseen on sitoutunut kulttuurissamme oleva yhteinen tarina. Tutkimuksen i kiinnittyy kertomuksellisuuden kautta osaksi opettajankoulutu sta. Dialekusuuden periaate on ajatus siitä, että sosiaalinen todellisuus rakentuu moniäänisesti dialogina. Viides validointiperiaate on tutkimuksen havahduttavuus. Tällä tarkoitan, että oma taustani vaikuttaa siihen, kuinka aineisto avautuu. Toimivuusperiaatteen näkökulmasta tutkimusta arvioidaan sen käytännön vaikutusten, kuten hyödyn ja tai osallistujien voimaantumisen kannalta. Analyy si kietoutui tulkintaan, jossa kiinnitin analyy sini tulokset ja tekemäni huomiot liikuntakulttuuriseen ymmärrykseeni ja aiempaan aihealueen tutkimukseen. Ensimmäinen solmu ja ponnistus urheilun portaissa kirjoittajille on urheiluseuraan LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 • TUTKJMUSAATIKKELI, Urheilu-uralta coertaaks opskele<naan 49. Tutkija on aina rajoittunut suhteessaan tutkimukseensa. Tavoitteenani on kiteyttää tulkinnoistani ajatuksia, joista voi versoa näkökulmia luokanopeuajakoulutuksen liikunnan opintojen kehittämiseen. Tuikusen kertomuksia kerrontatilanteen tunnistaen. vissa, että kahdeksasta esseestä neljä ensimmäiseksi taulukossa esite u y ä tekstiä ovat sisällöllisesti, mutta myös rakenteellisesti hyvin samankaltaisia (paljon yhteisiä teema-alueita: 19-24 kpl ja teemat on kirjoitettu samaan järjestykseen). Dialogisuuteen liittyy myös tutkimukseni tärkeä eettinen periaate, että tutkimukseeni osallistu neet opiskelijat ovat lukeneet artikkelin käsikirjoituksen ja hyväksyneet tulkintani. Tutkimukseni tuloksena syntyi mallikertomus, jonka kertojia ovat menestyneet junioriurheilijat. Näin yksityinen ja erityinen saa yleisemmän merkityksen. He ovat liikunnan suurkuluttajia, joiden liikunnallinen pätevyys tulee todistetuksi lukijalle heti esseiden ensi lauseissa. Nämä tapahtumat voivat olla voiton tai tappion, hyväksymisen tai hylkäämisen kaltaisia yksilöllisiä ja samalla kollektiivisia tunnekokemuksia, ruumiillisia kokemuksia kivusta ja suorituskyvyn rajoista tai kognitiivisia kokemuksia omasta muuttuneesta identiteetistä. Käytännössä mallikertomus syntyi siten, että tarkastelin neljän valitsemani kertomuksen yksityiskohtia, kertomuksissa esiintyviä tihentymiä ja ydinepisodeja sekä [okaalisaauonvaihtoja (Hyv ärinen 2004). Urheiluseurassa oikeaa urheilua Omaelämäkerralliset tekstit alkavat kuvauksilla siitä, että kirjoittajat ovat sisällä liikunnan ja urheilun maailmassa. Hyv ä tutkimus havahduttaa ajattelemaan ja tuntemaan asioita uudella tavalla. Kolme teema-aluetta oli sellaisia, joita ei esiintynyt neljän ensimmäisen kirjoittajan tekstissä. Tutkimukseni merkitys nousee siitä, mitä ajatuksia tutkimukseni kertomus herättää lukijassaan. MALLIKERTOMUS "VOITTOON ASTI TAISTELLAAN" Aineistoni kertomusten pohjalta kirjoittamani mallikenomuksen keskeinen elementti on urheilun hierarkkinen järjestelmä. Tämä viittaa siihen, että kaikkien yksilöllisten kertomusten taustalla on kulttuur inen kertornusvarasto, jonka pohjalta tuotetaan uusia kertomuksia. Tähän ilmiöön viittasi myös tässä aineistossa esiintyneet kolme yksittäistä teema-aluetta. Samoista tapahtumista voidaan kertoa erilaisia versioita, riippuen siitä kuka on kuuntelija ja missä kertomus kerrotaan. Tämän periaatteen olen huomioinut ant amalla artikkelissani tilaa aineistoni alkuperäisille kertomuksille ja keskustelemalla aihealueen aiemman tutkimuksen kanssa. Tekstiin kirjoittautuu mukaan myös liikuntakulttuurin olemuksesta kiinnostunut tutkija, nainen ja yliopisto-opettaja, jonka lapsuutta ja nuoruutta on tutkittavien tavoin jäsen tänyt kilpaurheilu. Omaelämäkerrallisten tekstien kokonaisrakennetta tarkastellessani huomaan, että alkuun tekstit etenevät ilman karikoita kohti urheilusankaruutta, mutta loppua kohden matka hidastuu ja kertojat näkevät ja kokevat liikuntakulttuuria menestystarinaa laajemmin. Lyhyesti voin /1ertoa, että olen harrastanut liiliuntaa /10/10 ikäni ja elämäni onl1in pyörinyt urheilun ja liikunnan ympärillä. Tämä rakenne toistuu mallikertomuksessanikin. Urheilukulttuurissa osallistujat jaetaan menestyjiin ja häviäjiin, huippuihin ja harrastelijoihin ja yhteisön arvostus riippuu siitä, mihin sarjaan sijoitut. Neljän ensimmäisen tekstin samankaltaisuuden ja sisällöllisen rikkauden johdosta (verrattuna neljään muuhun tekstiin) valitsin nämä neljä tekstiä tarkempaan analyy siin. Aineistoni tekstit jatkuvat rakenteeltaan ja sisällöltään hyvin identtisesti. Myös lopuissa neljässä artikkelissa esiintyi samoja teema-alueita, mutta määrällisesti rajatummin (8-16 teema-aluetta/teksti)
Tämä herättää mielenkiintoni: nämä luokanopettajaopintonsa aloittavat opiskelijat eivät koe tarpeelliseksi ruoria koululiikuntakokemuksiaan. Olisin varmasti päässyt, lwslw lwulumenestyl1se11i oli todella hyvää. Poikien urheilussa drop out -ilmiö vahvistuu yläkouluikään tultaessa 13-14-ikävuoden jälkeen (Koski & Tähtinen 2005, 6). Tähän ainakin viittaavat ne aineiston kohdat, joissa kirjoittajat kertovat siitä, kuinka tarmokkaasti heidän vanhempansa osallistuvat heidän urheilu-uriensa edistämiseen. Halusin enemmän, halusin menestyä. Tärlieän pelin hävittyään taas tuntee ainaliin hetkellisesti lwiken sen työnteon menneen hulilwan, ja positiivisia asioita 011 vaikea yrittää lwivaa esiin. He pyrkivät ja pääsevät urheilulukioon. Lukion alkaessa nuoren on tiedettävä vastaus kysymykseen, onko minulla edellytyksiä huippu-urheilijaksi. (/entopalloilija) Seuraava solmukohta kirjoillajien liikuntahistoriassa on siirtyminen lukioon. Tulkitsen, että leikki on yhteisöllistä toimintaa, jossa tarvitaan yhtälailla jokaisen osallistujan panos. Toisaalta voi olla, että menestymisestä kertominen on ainut tarina, jonka he opintojensa alussa kykenevät liikuntaan liittyvistä kokemuksistaan tuottamaan. Ylisi suuri syy on voitontahto, jaha ajaa ylisittäiset ihmiset ja jouhliueet ha,joiu.elemaan tosissaan. Koululiikunta voidaan ohittaa parilla lauseella todeten, kuinka se monipuolisti liikkumista ja tuki urheiluharrastusta ja urheilijana kehittymistä. (pesäpalloilijal) Kohti lukiota kohti huippu-urheilua Esseet etenevät kronologisessa järjestyksessä alakoulusta yläkouluun ja sitten lukioon. Toiset kuvaavat, kuinka vanhemmat vievät heidät harrastukseen. Kilpailu koulussa on äärimmäisen kovaa, eikä se rajoitu vain urheiluun, vaan myös 50 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKJMUSARTIKKELI • Urhetlu·L.ralta ope ttajBk si opiskelemaa.n. Isommille paikkakunnille kerätään alueen dreamteam, jota valmennetaan kohti valtakunnallista menestystä. Jatkavatko harrastustaan vain menestyvät ja siitä motivoi tuvat juniorit kuten aineistoni kirjoittajat 7 Yläasteailw 011 varmasti monelle se vaihein aiha säilyttää miele11l1ii11to liihunwan ja urheiluun. Tulosl1e/1itylise11 hidastuminen näytti minul.le huit.enliin sen, että härlii harlwa. Toisaalta haluwan voitwa itsensä hun taas toisaalta muut kilpailijat ja vastustajat. Alakoulun aikaa kuvataan monipuolisen liikkumisen ajaksi ja lauseissa korostetaan liikkumisen riemua ja kavereiden kanssa yhdessäoloa. Urheilu ei enää olekaan mukavaa ja urheilevien poikien rivit harvenevat. Sen sijaan liikunnallisista pihaleikeistä kerrotaan vuolaasti (7/8 kirjoittajasta kuvaa pihaleikkejä). Kehittelimme oman kentän.jossa pesien virkaa toimittivat suuri vaahtera, leilikimölil1i ja lwlmospesälisi raahattu nurin lwadettu puutarhapöytä. Päätin, ett.ä houlunhäynti 011 minulle tärl1eä111pää Menin normaaliin luliioon, jonlw hävin lwlmessa vuodessa. Kuten urheilun eetokseen kuuluu, menestyminen vaatii uhrauksia (Hämäläinen 2008). Olin harl1i1111ut valwvasti urheilululiioon pydiimistä. Tulkitsen, että he ajattelevat urheilumenestymisensä hyödyttävän heitä tulevassa opiskelussaan ja ammatissaan liikuntaa opettavana opettajana. Palloja katosi pellolle monesti, mutta onneksi kultai11e11noutajammejoose oli yhtä innostunut pesihsestä hui n minäliin, ja niinpä useimmiten pallot löytyivät lwiramme tarl1a11 vainun ansiosta. Miksi ihmiset sitten vievät liil1l1umise11 äärimmilleen ja liilpaurheilevat. Menestymisen kuvaaminen on keskeinen elementti myös niissä tekst inko hdissa, joissa kirjoittaja pohtii sitä, mitä lajia kannattaa harrastaa tai miten paljon urheiluun kannattaa panostaa. Kotipilwssamme leil1l1imöki11 ililiunat ja liiterin seinä saivat hyytiä, lwn havereicleni kanssa löimme ja heittelimme palloa innoissamme. Voitot ja menestys palkitsee työnteon, valaa uslwa tekemiseen ja antaa voimia jatlwmaan eteenpäin. (pesäpalloilija2) Kirjoittajien kotipaikkakunnilla joukkueet hajoavat ja kirjoittajien on etsiuåvä harrastukselleen jatkoa ulkopaikkakunnalta. Omien urheilulukiokokemusteni pohjalta voin sanoa, ellä kaikilla itsenäinen asuminen ei tuossa iässä vielä onnistu. Minulle ei riittänyt pelliliä harrastaminen niin liuin monille lwvereilleni. (pesäpalloilijal) Yläkoulu n aika kuvautuu teksteissä liikuntaan ja urheiluun sitoutumisen aikana, jolloin osa joukkuekavereista lopettaa harrastuksen. Piirijoukkueisiin, arvo-otteluihin tai valmennusryhmiin pääsy on selkeä porras ylöspäin urheilun hierarkiassa. Seuran verkkarit ovat ulkoinen tunnusmerkki liikunnallisesta pätevyydestä ja askel kohti urheilun eliittiä. Seitsemännen luolwn syksyllä pelasi n sehäjääliieklwa että lentopalloa ullwpaihkahunnilla. Urheilu lukio merkitsee 16-vuotiaalle usein muunoa pois kotoaan. Seuraavasta lainauksesta tulee hyvin esiin, kuinka urheilussa pitää tehdä työtä ja nähdä vaivaa menestymisensä eteen. Kentän takarajana aikoihin naapurin pelto. Toiset kirjoittajat kuvaavat seuraan liittymisen tulleen omasta halustaan. Tiihonen (2002, 138) kirjoittaa, että kun poika sisäistää urheilun tärkeimmän tavoitteen, jatkuvan kehittymisen ja menestymisen vaatimuksen, on vaarana, että poika ainakin urheilun maailmassa muuttuu suorituksiksi ja saavutuksiksi. Aineistoni kirjoittajat liittyvät seuraan viisitai kuusivuotiaana. Lapsuuden leikit vaihtuvat oikeaan urheiluun. Mitä voittaminen urheilussa merkitsee. Jotain suurta tai jonkun tärkeän pelin voitettuaan tuntee, lwinlw kaililii se yhdessäjouhlmeen kanssa tehty työ ei ole mennyt lwl1kaa11 vaan on ollut lwihen sen vaivan arvoista. Tämä tulee voimakkaasti esiin myös aineistostani. Huomaan, että leikeistä ]a pihapeleistä kerrotaan aineiston teksteissä me-muodossa, kun taas urheilusta ja siihen liittyvistä valinnoista kirjoittajat kirjoittavat minämuodossa. Nyt olisi teht.ävä töitä todella pitliäjänteisesti ja lwvaa, eil1ä tuloliset si/1il1ää11 välttämättä olisi haaveita vastaavia. Kertomukset jatkuvat oman tai joukkueen menestyksen esittelyllä. Aineistoni uimari pohtii asiaa seuraavassa. Epäonnistumisesta ei saa lannistua, vaan kipua pitää sietää, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Pieni poikakin ymmärtää, että on tärkeää kuulua urheiluseuraan ja pyytää vanhempiaan itsensä sinne viemään. Kertomuksissa menestymistä urheilussa arvioidaan myös yleisemmällä tasolla. Leikissä jokaisella on roolinsa, jopa kairalla. Vanhemmat uskovat urheiluharrastuksen hyvyyteen ja haluavat lapsensa mukaan urheiluseuratoimintaan. Tietysti menestymisellä kuvataan omaa pätevyyttä urheilijana. Tässä iässä allwi liunnianl,imo ja oma menestymisenlrnlu voittaa sitä lapsena koettua liihunnan ylisinherwista riemua. Kirjoittajat haluavat kertoa yksityiskohtaisesti menestymisestään myös minulle, tulevalle liikunnanopettajalleen. Tulkitsen, että urheiluseuraan kuuluminen on kulttuurisesti yksilölle merkityksellistä ja arvostusta antavaa. Menestymisenhalu ja odotettavissa oleva menestymisenmahdollisuus myös motivoivat kovaan harjoitteluun. Urheilun portaiden kiipeäminen vaalii jälleen uhrauksen. Tämän hetken kuvaaminen on ainut asia/teema, joka on mukana kaikkien kahdeksan kirjoittajan teksteissä. Tavoitteena menestys Urheilun ydintä on voittaminen ja menestyminen. Urheiluseura toimii yhteisönä, jossa urheilijaksi kasvetaan ja liikunnallista pätevyyttä kehitetään. VoitWmi11e11 merkitsee minullekin mellw paljon. Tämä voi muodostua pojalle taakaksi, jos hän ei erota itseään, voiuojaan ja tappioitaan toisistaan tai jos hänen läheisensä eivät kykene sitä tekemään. liittyminen. (uimari) Aineiston kolmelle joukkueurheilua harrastaneelle lukio avaa lopullisesti oven urheilun maailmaan. Voittamisen tunne 011 tunne, jonlw whia kannattaa ha,joitella ja jonka eteen olen valmis tehemään töitä. Se on tarina, jonka nämä nuoret miehet ovat omaksuneet urheiluharrastuksissaan ja ehkäpä myös kotoaan. Minulle olikin pieni solil1i se, että monet entiset pelikaverini lopett.ivat urheilemisen yläasteen ailwna. Toisin kuin urheilussa leikissä ei ole arvojärjestystä, tavoitteita tai valmiita sääntöjä. Menestymisen arvioimisen kautta kirjoittajat pohtivat teksteissään monia erilaisia asioita. Koululiikunta ei saa kertomuksissa juurikaan huomiota. Tässä tapauksessa uhraukset tarkoinavat aikaa ja rahaa myös vanhemmilta, kun he kuljettavat poikaansa ilta toisensa jälkeen ulkopaikkakunnalle harjoiuelemaan
(lentopalloilija) Urheilu lapsen ja nuoren kasvuympäristönä Joukkueurheilun harrastajalle joukkue voi olla kiinnipitävä yhteisö, jossa voi olla itsensä ja saada tukea joukkuetovereiltaan. (pesäpalloilija 1) NÄKYMIÄ LIIKUNTAKULTTUURIN LAAJEMPIIN MAISEMIIN Tytöt ja pojat urheilijoina Menestystarinan rinnalla kertojat poikkeavat polulta ja luovat katseita liikuntakuluuurin laajempiin maisemiin. Sama voi tietysti koskea myös nuoren vanhempia ja valmentajia. Jokainen kirjoittaja kuvaakin initaatioaskeleensa aikuisten sarjaan. Muut huitenl1in olivat hasvaneet pil1'w hiljaa ohi ja miesten sarjassa ero vain horostui. Aineistosta tämä tulee esiin, kun nuoria urheilijoita kannustetaan urheilemaan, vaikka elimistö ilmoittaa selviä merkkejä ylirasittumisesta ja levon tarpeesta. Urheilijan ruumis koneena Nuoren initoituminen urheilun portaalta toiselle ei onnistu ilman uhrauksia ja pelkoa epäonnistumisesta tai yhteisön ulkopuolelle jäämisestä. Urheilun maailmassa naisen miestä alempi paikka ja fyysinen heikkous on itsestäänselvyys, jonka jo lapsi tiedostaa kuten seuraavasta lainauksesta on luettavissa. Vapaus tehdä vapaa-ajalla lähes "mitä vain" voi myös muodostua nuoren tervettä kasvua uhkaavaksi tekijäksi. Minne eåeia. Urheiluun osallistuva poika joutuu taistelemaan paikastaan urheiluhierarkiassa, mikä tiettyyn rajaan asti tukee hänen kasvuaan mieheksi. 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKEU ,Urheilu•U'8ha openaJclkSi opiskelemaan 51. Liikuntaharrastus vaihtuu urheiluksi ja samalla se muuttuu hyvin tavoitteelliseksi. Miesten sarjaan osallistuminen on nuorelle pojalle merkittävä mittari, jolla mitataan sekä aikuistumista ja miehisyyttä että urheilullista pätevyyttä. Ensimmäisten hahden luokan ai/wna tullut menestys pallonheilossa sai minut lähtemään muhaan paihallisiin viil1'10l1ilpailuihin, missä l1ilpailtiin yleisurheilulajeissa. Haaveena oli tiukka urheilijan vartalo .... Teksteissä on kuvauksia painonhallinnasta, ylipainosta ja laihdutuksesta. Alul1si epäiltiin, että selässäni on vain hramppi, jolw lauheaisi parissa päivässä. Aineisto antaa viitteitä myös siitä, että urheiluun kuuluu "urheilijan mitat" ulkoisesti täyttävä vartalo. Tämä tulee esiin seuraavasta lainauksesta. Uhraukset liittyvät nuoren urheilijan ruumiiseen. Olisin halunnut olla atleellinen ja hyvä kroppainen, mutta en ollut. Harjoittelu tuntuu nuoressa kehossa hyvälle ja nuori kasvava elimistö kehittyy nopeasti. Urheileva tyttö voi joutua todistelemaan naiseuttaan, taistelemaan oikeudestaan liikkua haluamallaan tavalla tai saa kuulla tytöuelyä ja vähättelyä suorituksistaan (Kari 2003). Teksteissä esiintyy paljon kuvauksia eri sarja tasoista ja siirtymisistä sarjatasolia toiselle. Näin ollen valitsin lentopallon ja jääkiekko sai jäädä .... Saman katkelman voi tulkita myös niin, että joukkueurheilu voi olla nuorelle pojalle toisinaan niin vaaLIIKUNTA & TIEDE 48. Nuorella pojalla on kova halu astua sisään urheilun ja mieheyden maailmaan ja treenata ja muokata omaa kehoa urheilun vaatimuksia vastaavaksi. Siellä olin jopa huonompi l1uin ikäiseni tytöt, mutta se ei lannistanut. Valmennuksesta nautitaan ja oma fyysinen kehittyminen tuntuu hienolta. Sen arvo mitataan vain urheilusuorituksessa, nopeutena, voimana ja taitona, jonka ruumis voi halutulla hetkellä tuottaa. Silloin olin kasvanut viimeisen vuoden ailwna 21 cm ja olin lentopallojouhkueeni toiseksi pisin ja pä,jäsin il1äisissäni todella hyvin. Myös tytöille ja naisille urheilun ja mieheyden yhteen kieroutuma voi tuottaa hankaluuksia. Aineiston kirjoiuajaakin elämänmuutos mietityttää. Kipu ei huitenhaan hellittänyt ja häytyäni magneettiliuvissa totuus selvisi. (jalkapalloilijal) Aineistossani urheilun vaatimat uhraukset vaikuttavat rajuilta, tosin urheilun näkökulmasta luonnollisilta. Minne syöttää. Vielä hetlien emmittyäni oli aiha tehdä suuri päätös ja lopulta palwta tavarat ja suunnata kohti uutta kotil1untaa.Ja kaihki tämä oil1eastaan vain raklwan liihuntaharrastuhsen tahia. Lukion holmannella vuosihurssilla ollessani solmin kolmivuotisen pelaajasopimul1sen miesten superpesisjoul1'1ueen kanssa. Lopulta urheilu-ura ajautuu kriisiin, kun elimistö ei enää kestä "rääkkiä", kuten yksi kirjoittajista asian ilmaisee.Jouduin lopettamaan pelin hesken sietämättömien selkäkipujen vuoksi. Kahdessa selhänihamani nil1amakaaressa oli rasitusmurtuma,jolw tarlwilli, että tämän hesän pelit. Alkoi välillä jo miettiä sitä, mi/1si tuli valinneeksi lentopallon jääkiehon sijasta Olin nauttinut molemmista lajeista aihaisemmin ja nyt omat fysiologiset ominaisuudet eivät tahtoneet riittää toiseen. Kirjoittajat kuvaavat lukioaikaista harjoitteluaan erittäin kovana, ankarana, ammattimaisena, hyvin organisoituna työnä, jossa valmentajan asiantuntijuutta ei epäillä. Ikää allwi olla jo sen verran, että ullwnäöstä huolehtiminenkin alkoi olla tad1empaa. Lääkärin lausunto oli vähintään liuin isku vasten hasvoja. Olin pe/annul jo yhden kesän saman seuran junioreissa, mistä olin erittäin onnellinen. Siirtymät toimivat konkreettisina askelina kohti urheilusankaruutta. Kipuileva keho hiljennetään särkyja tulehduskipulääkkeillä. arvosanoista ja sosiaalisista suhteista kilpaillaan. (lentopalloilija) Urheilun ja mieheyden yhteen kieroutuma ei ole Tiihosen (2002, 136) mukaan ongelmaton. Se vaivasi mieltäni pit/1ään. "Punttisali" on paikka jossa mieheyttäja urheilijan mittoja rakennetaan. Pelin jäll1een suihlwssa käytyäni joul1'1uetoverit joutuivat jopa puhemaan minut. Urheilua voidaan pitää keskeisenä instituutiona, jossa rakennetaan kulttuurista tietoisuutta sosiaalisista sukupuolieroista miesten ja naisten välillä (Veijola 1998). Ala-asleen ensimmäisten luokhien aikana tärheintä urheilussa minulle oli joukkueeseen liuuluminen ja lwvereiden kanssa hauskanpito. Tehtyäni sopimul1sen edustusjoukhueen hanssa olin l1uitenkin ihionnellinen. Hain lopulta urheiluluhioon pelonsehaisin tuntein ja pääsin hui n pääsinkin sisään kouluun. (/entopalloilija) Nuorelle nopea kehitys tuo tunteen siitä, että kaikki on mahdollista urheilussa. Nuori on voinut olla omassa kotikunnassaan sekä koulumenestykseltään että urheilurn enestykseltään tähti ja nyt hän on vain yksi samanlaisten joukossa. Aloin olla liian lyhyt lentopalloilijahsi, 183cm, vaivasi. Kävellessäni lääkärin luota pois kurlwssani tuntui suuri pala ja kyyneleet valuivat estelyistä huolimatta. (pesäpalloilija 1) Ruumiin välineellinen arvo tulee esiin myös siinä, miten kirjoittajat arvioivat ruumiinsa ominaisuuksia suhteessa urheilun vaatimuksiin. (pesäpalloilija 1) Urheilulukiossa harjoitusmäärät kasvavat huimasti. Ulkonäkövaatimukset koskettavat aineistoni nuoria miehiä. Tilanne voi olla henkisesti raskas. Epäonnistumisen pelko tulee esiin seuraavasta aineistoesimerkistä: Ensimmäistä kertaa harjoituhsiin saapuminen ei aina tuntunut mulwvalta. Urheilujärjestelmä tuottaa nuorelle jatkuvasti uusia haasteita, ensin on päästävä juniorijoukkueeseen, sitten nuorten SM-kilpailuihin, aikuisten edustusjoukkueeseen ja lopulta ammattilaiseksi (Tiihonen 2002, 139). Lul1ion ajan panosti n siis todenteolla udieiluun ja lentopalloon ... Pelkona on kuitenkin epäonnistuminen, joka pahimmillaan kyseenalaistaa (sukupuoli-)identiteetin. (lentopalloilija) Teksteistä voi tulkita, että kehon voima ja koko ovat urheilussa vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia. Ranlwn harjoituhsen jällieen tuli aina aivan mahtava olo, kun adrenaliini edelleen virtasi suonissa. niinpä myös kuntosalille tuli lähdettyä ihan mielellään. Epävarmuus omista taidoista viheriällä jysl1ytti aina pallon ajautuessajallwihin. Ensin arvioidaan tyttöjen ja poikien liikunnallisia mahdollisuuksia. Aineistoa tulkiten urheilussa ruumiilla on välineellinen arvo. Nuoret miehet ovat sisäistäneet urheilun hierarkkisen järjestelmän ja tekstien punaisena lankana on kulkea kohti huippua, miesten ammattiurheilua. Miesten urheilu on oikeaa urheilua ja siihen osallistuminen on nuorelle pojalle unelmien täyttymys. Olin viidennellä luolwlla asti aina luokhani lyhyin,jopa tyttöjä/Iin lyhyempi, mutta se ei haitannut minua eikä havereitani. olivat pelatutja lepoa urheilusta tulisi jopa lwksi huuhautta
Minusl.CI tu11t.uu toe/elia mulwvalle juosta pitkin lenlil1ipollwja tai pelata jall1C1palloa. Kysymys on siitä, miten koulutetaan laaja-alaisia hyvinvoinnin ja ihmissuhdetaitojen asiantuntijoita (Laakso 2007), jotka asettavat toiminnan lähtökohdaksi oppilasjoukon monimuotoisuuden sekä pyrkimyksen tasaarvoon, yhteistoimintaan ja oikeudenmukaisuuteen (Kujala 2011). Mutta, jos urheileminen ei jol1u viililw innosta, en tunne syyllisyyttä, vailll1C1jät1äisin liilihumiset vielähin vähemmälle. (uimari) Luokanopet iajakoulutuksensa aikana aineistoni kirjoittajat joutuvat pohtimaan kysymystä siitä, mitä "kuuluu" koululiikuntaan. Omaelämäkerrallisten tekstien juoni kulkee urheilun hierarkkisia portaita pitkin lapsuuden leikeistä kohti miesten urheilua (Tiihonen 2002, 148). Joukkueessa toimimiseen voi kuulua ylimielistä käyttäytymistä, uhoamista ja esiintymistä (Tiihonen 2002, 37). Kuvauksia voi pitää vilpittömästi koettuina hienoina hetkinä urheilun parissa, mutta ne voi tulkita myös opituiksi tarinoiksi, joissa kirjoittajat kertovat oman tarinansa sisällä yleistä tarinaa urheilun ja liikunnan myönteisestä merkityksestä kasvavalle lapselle ja nuorelle (Hämäläinen 2008, 133). Teksteistä huomaa sen, miten paljon vaikeampaa kirjoittajille on kertoa muusta kuin menestymisestä. Jos hyvä olo seuraa liilwntasuoritusta, tulee hyvä olo jo liiliuntasuorit.ul1sen ailw11al1i11. Siirtymät näen potentiaalisina mahdollisuuksina, joiden kautta opiskelijat kehittyvät kohti opetusministeriön (Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009) asettamaa tavoitetta tasa-arvoa edistävästä ja eettisesti kestävästä liikunnanopettaj uudesta. Liilwntasuoritul1se11 ailwna esimerl1il1si lenliillä voi rauhassa miettiä elämän eri asioita haihessa rauhassa tai vaswavasti niin sanotusti jättää aivot niin sanotusti nariklwanja vain juosta ja huunnclla luontoa ja le11hl1ipolu1111arinaa scnncdla kun lieho saa happea. Liikunta on kirjoittajille normaalia elämää, kun taas kilpaurheilu jo junioritasolla on muuta elämää dominoivaa. Yksi kirjoittajista nostaa esiin yleisellä tasolla liikuntaan liittyviä kielteisiä ilmiötä, kuten urheilun kaupallistumisen ja politisoitumisen sekä dopingin. Lukijalle syntyy mielikuva, että kuusi sivua menestystarinaa on ollut helppo työstää, mutta sen jälkeen on pitänyt pohtia sitä, mistä minä nyt kertoisin, että saan täyteen vaaditut kymmenen sivua. Joulihueurheilussa onliin mielestäni hyse url1ei/un, liihkumisen, tunteiden ja hailw1 111ahclollise11 jal1C1misesta niin hyvässä kuin pahassakin. Samassa taulukossa olen pohtinut opiskelijoiden liikuntakulttuuriseen ymmärrykseen liittyviä "siirtymisiä", uudenlaisten liikuntakulttuuristen ja -pedagogisten merkitysten avautumisia, joita odotan opettajankoulutuksen aikana tapahtuvan. Analyysissäni olen tarkastellut sitä, mistä asioista rakentuu kertojien liikunnallinen elämäkerta. Tutkimukseni tulos ei ole mitenkään yllättävä, mutta se antaa tärkeän viestin liikuntaa opettavien opettajien kouluttajille. Seuraavaan taulukkoon olen vielä tiivistänyt sitä, millaisista asioista rakentuu tämän artikkelini aineiston kirjoittajien liikuntaelämäkerrat. On helppo lähteä harjoitulisiin, ln111 t.iel.ää, cl.l.ä harjoituksissa näliee taas omat parhaat lwverit, eiliä l1e11ellchää11 tarvitse todistella tai esiUää mitään ja saa olla oma itsensä .... Omaa liikuntahistoriaa pohditaan tekstien lopussa aikaisempia kokemuksia arvioiden ja uuteen suunnaten. innokkuus opettaa liikuntaa ja elää liikunnallisia hetkiä lasten kanssa Liikuntaan liittyvä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto Halu oppia edelleen uutta ja kehittyä liikunnan opettajana 52 LIIKUNTA S, TIEDE 48 • 612011 • n.JTKJMUSARTIKKEU • Urhetlu-uratta opelt.1jaksl opskelemaan. (pesäpalloi/ija l) Kirjoittajat kertovat teksteissään myös siitä, miten urheilu on antanut paljon sisältöä heidän elämäänsä: ystäviä, kokemuksia, itsetuntemusta ja -luottamusta. Kilpaurheiluun kuuluu ahkeruus ja työn tekeminen, jonka vastakohdaksi asettuu syyllisyyden tunteita nostattava laiskuus. Tällaisiakin teksteissä on, kuten seuraavasta lainauksesta huomaa. (pesäpalloilijal) Jokaisella kirjoittajalla yläasteja lukioaikainen intensiivinen urheileminen on joutunut katkolle joko loukkaantumisen, urheilun lopettamisen, opiskelun tai armeijan myötä. Narratiivitutkijana ajattelen, että itselle merkittävistä kokemuksista kerrotaan seikkaperäisesti ja ne erottuvat aineistosta ydinepisodeina ja tiheinä kuvauksina. On hienoa olla osa jouhlwetta ja tuntea huuluvc111sa joulilweeseen. Kirjoittajien näkökulmat heittelehtivät ja teksteihin kirjautuu lyhyitä toisistaan irrallisia kappaleita. Useammat kirjoittajat asettavat omat kokemuksensa lasten ja nuorten kilpaurheilusta vastakkain muun liikunnan kanssa. Omaelämäkerrallisten tekstien tiivistetty sisältö ja kertomusten "odotettu kehittyminen" opettajankoulutuksen aikana. Nykyään harrastan liilwnlaa ilman tarl1l10ja suunnitelmia. Mitä enemmän joulihue viellää yhdessä ailwa sitä läheisemmälisi jouliliueen jäsenet hitsautuvat, ja sitä enemmän jouhhueurheilusta saa irti. Tähän viittaa se, että näistä urheilun hyödyistä kerrotaan luettelomaisesti. Tulkintaja pohdintavaiheessa hyödynsin aiempaa aihealueen tutkimusta. Tutkimukseni tulos, mallikertomus vahvistaa aiemman tutkimuksen (Koski & Tähtinen 2005) tuloksen siitä, että urheiluseurassa paljon liikkuvat ja kilpailutoiminnassa menestyvät pojat arvostavat ja pitävät liikkumisessaan tärkeänä kilpailua, tavoitteellisuutta ja menestymistä. tivaa, ettei hän pysty omana itsenään sen vaatimuksia täyttämään. TAULUKKO 2. Elementti Muutoshaaste Minäkeskeisyys, oma toiminta toiminnan keskipisteenä Oppilaslähtöisyys, opettajana kehittyminen Kilpailu Yhdessä. Kilpaurheilijataustaiset miesopiskelijat keskittyvät teksteissään oman urheilu-uransa kuvaamiseen. POHDINTA Olen tutkimuksessani aineistolähtöisesti teemoitellut kahdeksan ja analysoinut tarkemmin neljän kilpaurheilutaustaisen nuoren miehen liikuntaan liittyviä omaelämäkerrallisia tekstejä. Tämä 011 asia, jolw joul1kueurheilussa minua viehättää. Osalle kirjoittajista pohdinta nostaa esiin aiempaa tekstiä syvällisempiä mietteitä liikunnan ja urheilun maailmaan ja omiin kokemuksiin liittyen. lainaus edellä). . mutta yksilöllisesti tekeminen Menestys Yksilöllisen oppimisen ja kehittymisen arvostaminen Totaalisuus ja totisuus Ilo ja innostavuus Ruumis koneena Ruumis kokonaisvaltaisena kokemuksena Urheilijan (mieheni ruumis Lapsen ruumis Rakkaus urheiluun Liikunnallinen elämäntapa. Kysyin aineistoltani, mitkä asiat opiskelijoiden liikuntaan ja liikuntakulttuuriin liittyvissä kokemuksissa ovat kertomisen arvoisia, kun kysyjänä on liikuntakasvatuksen yliopisto-opettaja ja kontekstina on luokanopettajaopintojen aloitus. Tutkimukseni tulos velvoittaa opeuajankouluuajia miettimään kriittisesti sitä, millainen opettajankoulutus ohjaa kilpaurheilukulttuuriin kasvaneet tulevat opettajat näkemään liikuntakulttuurin moninaisuus ja vastaamaan koulun liikunnanopetuksen haasteisiin. Lainauksessa ruumis on psykofyysinen kokonaisuus, jossa fyysistä ruumiillisuutta ei alisteta järjen kontrolloimaksi "urheilutyökaluksi" vaan mieli ja ruumis toimivat avoimessa vuorovaikutuksessa. Kirjoittajat kuvaavat, että liikuntaan kuuluu oma-aloitteisuus ja vapaaehtoisuus kun taas kilpaurheilussa valmentaja on toiminnan ehtojen määrittäjä. Tuntuu hyvälle, liun syhe nousee, hihi virtaa ja elimistö pääsee purlwmaan itseään ja ajatuhset pääsevät t.uulettumaan. Kirjoittajat kertovat liikunnan herättämistä tunteista ja fyysisistä tuntemuksista kehossa (mm
Tutkimuksen arviointi. Koulutuksen tehtävänä on monipuolisesti liikuntakulttuuria ymmärtävien asiantuntijoiden kouluttaminen sen lisäksi, että koulutus opettaa opiskelijalle liikuntataitojen ja liikunnan opettamisen didaktiset ja pedagogiset perusteet. Eletty ja kerrottu kertomus. (Pesonen 2011.) Opettajankoulutusta on syytetty siitä, että se keskittyy liikaa opettamisen teknisen puolen hallinnan harjoittamiseen, eikä riittävästi haasta opiskelijoita pohtimaan omia lähtökohtiaan ja opittuja toimintatapojaan (Curtner-Smith & Sofo 2004; Garret & Wrench 2008; Timken & van der Mars 2009). & Wrench, A. Erilaisten opiskelijoiden erilaiset liikuntaelämäkerrat rikastuttavat toisiaan. Rovio & L. Curtner-Smith, M.D .. Kosken (2009, 2) sanoin tarvitsemme tietoa siitä, " miten kulttuuria syntyy, miten kulttuurisia merkityksiä luodaan, siirretään tai omaksutaan .. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa kulttuurista näkökulmaa liikuntaan. 115-142. 2004. Näin opinnot eivät jää vain suorittamiseksi (liikunnassa omakohtaiseksi liikkumiseksi), vaan opiskelija rakentaa tietoisesti omaa opeuajuuuaan. Curtner-Smith & Sofo 2004; Garret & Wrench 2008; Timken & van der Mars 2009). Tampere: Vastapaino. Kilpaurheiluiaustaisten opettajien on vaikeaa omaksua esimerkiksi nykyisin suositeltavia oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä. On tärkeää kysyä sitä, mihin koululiikunnalla oikeastaan tähdätään ja erityisesti sitä, mitkä ovat kasvatuksen keinot. 2004. 2004. Väitöskirja. Heikkinen, H. L.T. Näihin asioihin liittyvä ymmärrys auttaisi meitä edistämään liikuntakulttuuria." lities in primary physical education. 297-309. Ryhmärajoja ja hierarkioita. Aineistostani on luettavissa, että opettajankoulutuksen konteksti ei välttämättä käännä opiskelijan katsetta opettamiseen tai edes koululiikuntaan. Opettajan koulutuksella on merkitystä sille, miten opiskelija ymmärtää liikunnan ja urheilun maailmaa ja miten hän havaitsee ja tulkitsee liikuntaan liittyviä ilmiöitä. Vaikka liikuntakulttuuri ja ihmisten siihen liittämät merkitykset ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana (Zacheus 2009), näyttää siltä että kilpaurheilu sisältäen lasten ja nuorten urheilun läpäisee muutoksia hitaasti. Jyväskylän yliopisto. & Soto, S. Hirsjärvi, S., Remes, P. Väitöskirja. Sosiologia 41 141. Aineistoni kirjoittajien tekstit päättyvät herkullisesti kysymään, mitä nyt, kun minusta ei tullutkaan aivan huippu-urheilijaa. Connections, pedagogy and alternative possibikilpaja huippu-urheilun oikeellisuudesta ja tarkoituksellisuudesta. Mitä muuta liikunta voisi minulle ja kenties muille antaa. 2008. Tekstit sisältävät myös pohdintaa LÄHTEET: Berg, P. 2006. Eskola, J. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Sosiaalipsykologian laitos. & Suoranta, J. 2008. Joukossa on opiskelijoita, jotka pitävät itseään jo koulutukseen tullessaan valmiina liikunnanopettajina ja opeuajuutensa mallin he ammentavat omista urheiluharrastuksistaan. Hyvärinen, M. Aineistoni antaa viitteitä siitä, että omien liikuntakulttuuriin liittyvien kokemusten läpikäynti riittävän syvällisesti ohjaa opiskelijaa näkemään liikuntakulttuuria aiempaa laaja-alaisemmin. Studies in Sport, Physical Education and Health 127. Hastie, P.A. Myös Pesonen (2011, 146) pitää yhteisöllistä oppimista opettajankoulutuksessa tärkeänä. Garrett, R. Koulutuksen tulisi valmentaa osaamisen yhteiseen rakenteluun. (Curtner-Smith, Hastie & Kinchin 2008; Garrett & Wrench 2008; Penttinen 2001, 107, 115-116.) Taitavan koululiikkujan kokemukset ja näkemykset hyvästä ja onnistuneesta liikuntatunnista ovat luonnollisesti hyvin erilaiset kuin heikosti liikunnassa pärjänneen luokkatoverin. Liikunta & Tiede 4516), 31-37. Critical storytelling as a teaching strategy in physical education teacher education. Suomessa aihetta ovat pitäneet esillä ainakin Tiina Kujala (2011) ja Jyri Pesonen (2011, 144-146), joka tutkimuksessaan pohtii, miten opettajankoulutuksessa omaksutut hyvät lajitaidot ja tiedot lopulta vastaavat oppilaiden ohjaamisen tarpeisiin. Ongelmaksi nousee se, että juuri taitavasta tulee opettaja ja hänen on vaikea samaistua heikon koululiikkujan kokemuksiin. & Sajavaara, P. & Syrjälä, L. Helsingin yliopisto. Tämän uskon toteutuvan kokemuksellisten ja yhteisöllisten opiskelumenetelmien avulla, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja puntaroida näkemyksiään. Tutki ja kirjoita. 2006. LIIKUNTA & TIEDE 48, 612011 • TUTIKMUSARTIKKEU -Umelu·"1111a opena,aks, opskoemaan 53. 2010. Opettajankoulutukselle tuo haasteen se, että liikuntaan erikoistuneilla luokanopettajaopiskelijoilla ja erityisesti miehillä opetusja kasvatusfilosofian keskeisenä vaikuttajana ovat opiskeluaikaa edeltävät omat valmennusja urheilu kokemukset ja nämä kokemukset ylittävät opiskeluun liittyvän koulutusvaikutuksen. Helsinki: Tammi. Menestystarina kimpoaa esiin ensimmäisenä ja voi ollakin, että jollei muita tuntemuksia kaivella ja tavoitella ohjatusti esiin, menestystarina jyrää alleen hienojakoisemman aineksen. Hämäläinen, K. Syrjälä ltoim.) Toiminnasta tietoon. Etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. ja kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen. 339-360. lnfluence of occupational socialization on beginning teachers interpretation and delivery of sport education. Vaikka kovin syvällistä pohdintaa teksteissä ei esiinny, menestystarinan rinnalla ja erityisesti sen kerrottuaan kirjoittajat erittelevät liikuntaan liittyviä tunteitaan, kehollisia tuntemuksiaan, kokemiaan sosiaalisia suhteita, epäonnistumisen pelkojaan ja loukkaantumisiaan. Liikunnanopettaja tarvitsee työssään inhimillisiä elämäntaitoja ja taitoa kohdata empaattisesti erilaisia oppijoita. Teoksessa H.L.1 Heikkinen, E. Sport, Education and Society 13 111, 39-60. Liikuntakasvatuksellisten tavoitteiden ja menetelmien luonnollisuus ja oikeellisuus tulee jokaisen liikuntaa opettavan opettajan asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa. Helsinki: Kansanvalistusseura, 144-162. Näkökulmaani tukee liikuntapedagogiseen opettajankoulutukseen liittyvät tutkimukset, joissa opettajankoulutusta on kehitetty kriittisen pedagogiikan näkökulmasta (esim. Opettajankoulutuksen yhtenä tehtävänä voisikin pitää sitä, että opiskelijat oppivat kertomaan ja tulkitsemaan omaa liikuntahistoriaansa opiskeluidensa myötä entistä vivahteikkaammin, erilaiset tulkintavaihtoehdot tunnistaen ja niitä myös pedagogiseen ajatteluunsa linkittäen. European Physical education Review 12 131. Sport, Education and Society 9111. Näin koululiikunnan todellinen sisällöllinen ja menetelmällinen uudistuminen on hidasta ja vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisiä usein lajilähtöisiä opintojaksoja laajempien opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen välisten yhteyksien luomista, jotta opiskelijalla on aikaa ja mahdollisuus kertoa itsestään uudistuvaa tarinaa liikuntaa opettavana opettajana (Kari 2010). 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. lnfluence of a Critially 0riented Methods Course and Early Field Experience on Preservice Teachers· Conceptions ofTeaching. Näitä taitoja voi herätellä esiin kriittisen pedagogiikan ydinkysymysten avulla ja niitä liikuntapedagogiikkaan soveltaen. & Kinchin, G.D. Garrett, R. Yhteisöllisyys on tärkeää myös siksi, että yhteisöllisyyden kokemuksen kautta tuleva opettaja oppii ymmärtämään ryhmän merkityksen koulussa ja oppilaiden oppimisessa. Sport, Education and Society, 13111, 97-117 Curtner-Smith, M.D. 1998. Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheiljoiden tarinoissa. Tämä havainto mielestäni tarkoittaa sitä, että opettajankoulutuksessa tulee vahvasti opintojen alusta lähtien kannustaa ja ohjata opiskelijaa tutkimaan asioita tulevan työnsä, opettajan toiminnan näkökulmasta. Pedagogis-didaktisen opetusdiskurssin rinnalle täytyy luoda kriittiseen pedagogiikkaan nojaavaa keskustelevaa ja opiskelijoiden omat lähtökohdat huomioivaa opettajuuteen ohjausta (Curtner-Smith & Sofo 2004; Garrett 2006; Garrett & Wrench 2008; Silvennoinen & Laine 2007; Tinning 2002). On aiheellista pohtia sitä, kuinka kilpaurheilun arvot ja käytänteet kulkeutuvat koululiikuntaan tai lasten ja nuorten harrasteliikuntaan. Tällöin voi jäädä opettajuuden kehittymisen kannalta merkittäviä omakohtaisia kokemuksia hyödyntämättä
Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Liikkuvat subjektit, paikallinen tieto. Sport, Education and Society 13 141, 373-391. Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. 2008. Tutkimuksia 72. & Laine, T. 1983. Välimaa (toirn.) Nuori ruumis. 1991. Timken, G.L. Joensuu: Joensuun yliopistopaino, 27-42. Laakso, L. Opettajankoulutuslaitos. Kujala, T. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Company. Liikunnan merkitykset nuoruudessa. Koski, P. Toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksen käynnistämisestä ja kehittämisestä. Väitöskirja. pdf Luettu 28.9.2011 Veijola, S. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 18. Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009. Teoksessa M. Luokanopettajaksi opiskelevien ammatillinen kasvu ja kehittyminen pitkäkestoisessa ohjauksessa tutkimushankkeen teoreettisen mallin ja menetelmien kehittelyä. Helsingin yliopisto. Kaksi latua Lydia Widemanin ja Siiri Rantasen omaelämäkerrallisia kertomuksia 1950-luvun naisurheilusta. Kenen kasvatus. & Silkelä, R. Tampere: Tammer-paino, 9-12. (Luettu 7.4. & Tähtinen, J. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja No 1. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 232. f i/vi rmo/vi rmo-1 /lii kunta/a rkisto/Opsien_laaju us_tt-ai neet. Kagan, D. Tutkimusta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö ja se on saanut tukea rnvos Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahastolta. Jyväskylä: PS-Kustannus, 203-214. Väisänen, P. Liikunnan didaktiikan monialaisten opintojen opintopisteiden ja kontaktiopetuksen määrät eri opettajankoulutusyksiköissä lv. Lawson, H.A. & van der Mars, H. Johdantoa kirjoituksiin. Lisensiaatintutkimus. Journal ofTeaching in Physical Education 2111, 3-16. 2003. 2003. Ruumiillisuus liikunnanopettajaopiskelijoiden kerronnassa. Tutkimuksia urheilusta, turismista ja sosiologiasta. Liikuntakasvatuksen laitos. Koski, P. Joensuu: Joensuun yliopistopaino, 11-22. Tomperi & M. 2009-2010. Silvennoinen & T Laine (toirn.) Kuka minä sitten olen. Siedentop, D. & Kiilakoski, T. Väitöskirja. Studies in Education, Psychology and Social Research 219. Tampere: Tammer-paino, 45-59. ZacheusT. Jyväskylän yliopisto. The effect of case methods on preservice physical education teachers' value orientations. OUEST 54 (31, 224-240. 2003. Metodin valinta ja aineistonkeruu: Vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. 2001. Liikunnan Ja kansanterveyden julkaisuja 134. Kiitokset rnyos tutkimusaineistoa tuottaneille opiskelijoille ja tutkimuksen ohjaajille professori Pilvikki Heikinaro-Johanssonille ja professori (emeritus) Martti Silvennoiselle. http://www. Jyväskylän yliopisto. Penttinen, S. enorssi. Ohjauksesta oivaltamiseen ohjausteorian kehittelyä. Studies in Sport, Physical Education and Health 142. Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. 2007. Teoksessa A. Silvennoinen, M. Toward a "Modest Pedagogy": Reflections on the problematies of critical pedagogy. Physical Education and sport Pedagogy 14 121, 167-187. Penttinen, S. Väitöskirja Pesonen, J. 129-169. Morgan, P. 2009. Liikunnan merkitykset vuosina 1923 -1988 syntyneiden suomalaisten nuoruudessa. Teoksessa T.Kiilakoski, T. 2003. 2005. Liikuntakasvatuksen ja liikuntapedagogiikan perusteet. Teoksessa R. Kari, J. Helsinki: WSOY, 15-30. 2009. Review of Educational Research 62 121. Aaltola & R. http://www.slu.fi/lum/numero-13-2010/tutkittua/ koululiikuntafoorumi-liikuntakas/. Toward a model of teacher socialization in physical education: the subjective warrant, recruitment, and teacher education (part 11. Kari, J. Tampere: Vastapaino, 7-28. Jyväskylän yliopisto. Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Nuoruuden kasvuympäristö! ja opettajan koulutus opettajuuden kehitystekijöinä. Silvennoinen, M. 54 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • ~MUSAATIKKEU • Urt-el.J-lKlllla openaj31<5,. 20111. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja No 1. Opemajat oppijoina. 2005. Väitöskirja. Valtonen, J. Jyväskylän yliopisto. 2007. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus. 2010. The relationship between PE biographies and PE teaching practices of classroom teachers. 2002. Elämäkerta ja tarinat tutkimuksessa. Developing teaching skills in physical education. 2001. Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: Oikeita miehiä ja urheilijoita. Enemmän samaa ei yksin riitä. Tomperi, T.,Vuorikoski,M. Syrjälä, L. Opiskelijoiden kirjoituksia ruumiillisuudesta ja identiteetistä. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 162. Tiihonen, A. Ojanen, S. Silkelä (toim.l Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. 2001. Liikunnan merkityksellistämiseen. 2009. Liikunta & Tiede 46 (61, 34-40. Teoksessa J. Opettajankoulutuksen merkitys liikuntaa opettavaksi opettajaksi kehittymisessä. 2009. & Hansen, V. Valli (toirn.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylän yliopisto. 2011. 2009. Puuranen & R. Professional growth among preservice and beginning teachers. Palomäki, S. Koululiikuntafoorumi: Liikuntakasvatus on luokanopettajakoulutuksen tärkeä painopiste. 1998. Teoksessa R. Liikunta & Tiede 48 141, 52-55. 1992. Teoksessa P Heikinaro-Johansson & T Huovinen (toirn.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopisto. Nuorisotutkimus 23111, 3-21. Tinning, R. Kiitokset: Artikkeli on osa LitL Jaana Karin väitöskirjaksi tarkoitettua tutkimusta, jonka tarkoituksena on tutkia luokanopettajaopiskelijoiden liikunnanopettajuuden kehittvmistä opintojen aikana. Silkelä (toim.l Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. 2011. Studies in Sport, Physical Education and Health 165. Liikunta &Tiede 46 (2-31, 2. 2002
040-589 0664. The study is a qualitative study based on the hermeneutic phenomenology research tradition. Tarkastelin johtajuuteen mahdollisesti liittyvää siirtovaikutusta huippu-urheiluvalmentajataustaisten rehtoreiden kokemusten kautta. My aim was to find out if the results would reveal larger entities and such entities that would describe the leadership transference more specifiLIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKELI • Johtajuus urheiluja koulumaailmassa 55. The leadership elements that were applicable to the school world but not ro the sports world formed three thematic entities: 1) decision-making process, 2) context specific laws, statutes and agreements and 3) accepting poor performance. The leadership elements that cannot be transferred from the sports world to the school world formed five thematic entities: 1) harshness of leading, 2) game-like situational leadership, 3) context specific laws, statuies and agreements, 4) compensation systern and 5) tirneline of leadership. Koulumaailman siirtovaikutuksesta urheilumaailmaan löysin neljä teemakokonaisuutta: 1) moniammatillisuus, 2) kokonaisuuden ymmärtäminen, 3) selkeys ja 4) auktoriteetti. 1 have studied transference from four different perspectives: 1) bidirectional transference, 2) transference from sport world to school world, 3) transference from school world to sport world and 4) leadership elements that are nontransferable. Research has shown that there is transference between the sports and school world. 2011. Muodosti n niistä viisi teemakokonaisuutta: 1) oikeudenmukainen ihmisyys, 2) työilmapiiri, 3) suunnittelu, 4) sitoutuminen ja 5) verkostoituminen. Johtajuuden elementeistä, jotka toimivat koulumaailmassa, mutta eivät urheilumaailmassa, muodostin kolme teemakokonaisuutta: 1) päätöksentekoprosessi, 2) lait, asetukset ja sopimukset sekä 3) huonon suorituksen hyväksyminen. Kouluja urheilumaailmassa on myös sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka toimivat vain omassa maailmassaan ja niiden siirtäminen toiseen kontekstiin näyttää aiheuttavan vain ongelmia. Siirtovaikutuksesta muodostin 11 teemakokonaisuutta: 1) Aika ja sen kunnioittaminen, 2) päätöksentekokyky, 3) yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa, 4) omien virheiden sietokyky, 5) paineensietokyky, 6) määrätietoisuus, 7) organisointikyky, 8) kapteenijärjestelmä, 9) itseluottamus, 10) luottamus ja 11) luovuus. Tutkin siirtovaikutusta neljästä näkökulmasta: 1) kaksisuuntainen siirtovaikutus, 2) siirtovaikutus urheilumaailmasta kouluun, 3) siirtovaikutus koulumaailmasta urheiluun ja 4) johtajuuden elementit, jotka eivät ole siirrettävissä. JOHTAJUUDEN SIIRTOVAIKUTUS URHEILUJA KOULUMAAILMAN VÄLILLÄ SEPPO PULKKINEN Yhteyshenkilö: Seppo Pulkkinen, Samulinranta 27, 40520 Jyväskylä. Leadership and the possible transference related toit were examined through the experiences of principals with top coach backgrounds. The starting point of my study is the assumption that these two worlds have leadership transference which allows developing leadership so that work both as a principal and as a coach benefit from the transference. Siirtovaikutuksen löytäminen urheilumaailmasta koulumaailmaan oli haastatelluille helppoa, koska heidän mielestään siirrettäviä asioita on runsaasti ja pitkän valmentajauran tuoma kokemus auttoi näkemään niitä. The aim of this study is to look into leadership transference between the two worlds of sport and school. Johtajuuden elementeistä, jotka eivät ole siirrettävissä urheilumaailmasta koulumaailmaan muodostin viisi teemakokonaisuutta: 1) johtamisen kovuus, 2) pelinomainen tilannejohtaminen, 3) kontekstiin liittyvät lait, asetukset ja sopimukset, 4) palkkiojärjestelmä ja 5) johtajuuden aikajana. Sähköposti: seppo.pulkkinen@jkl.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Pulkkinen S. There are also such elements in the school and sports worlds that are applicable only in their own world and transferring them to another world may cause problems. Kaksisuuntainen siirtovaikutus tarkoittaa sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka ovat siirrettävissä maailmasta toiseen. . Puh. Finding transference from the sports world to the school world was easy for the iruerviewees because they had ali been coaches before starting to work as principals. Based on the hermeneutic phenomenology research tradition 1 aimed at interpreting and understanding the research results. . Totesin kouluja urheilumaailman johtamisen välillä olevan siirtovaikutusta. ln addition, they ali have a long career in coaching; some of them are still coaching while working as principals. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen kuuluva laadullinen tutkimus. Liikunta & Tiede 48 (6), 55-62. Analyysin perusteella Pulkkinen S. Ne ovat samanlaisia tai samantyyppisiä molemmissa tutkimuksen kohteena olevissa toimintaympäristöissä, mutta niiden tulkinta ja käyttö ovat erityyppisiä. Fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen perustuen pyrin tutkimustulosten tulkintaan ja ymmärtämiseen. They are similar or of the same type in both worlds of the study, but their interpretation and use differ from each other. They formed five thematic entities: 1) fair humanity, 2) work atmosphere, 3) planning, 4) commitment and 5) networking. Leadership Transference between the Sports World and the School World. Bidirectional transference means such leadership elements that can be transferred from one world to another. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tutkia johtajuuden siirtovaikutusta urheiluja koulumaailmassa. 1 formed 11 thematic entities from this transference: 1) time and respect for ume, 2) decision-making skills, 3) co-operation with the media 4) tolerance of own faults, 5) pressure tolerance, 6) devotion to a set purpose, 7) organizing skills, 8) captain system, 9) self-confidence, 10) confidence and 11) creativity. Liikunta & Tiede 48 (6), 55-62. Tutkimukseni lähtökohtana oli oletus, jonka mukaan edellä mainittujen toimintaympäristöjen välillä on johtajuuteen liittyvää siirtovaikutusta, jonka avulla voidaan johtajuutta kehittää molemmissa toimintaympäristöissä niin, että siitä on hyötyä sekä rehtorin että valmentajan työssä. Transference from school world to sports world consisted of four thematic entities: 1) multi-professionalism, 2) understanding the big picture, 3) clarity and 4) authority. Tarkoituksenani oli selvittää löytyykö tuloksista laajempia ja tarkemmin johtajuuden siirtovaikutusta kuvaavia kokonaisuuksia. 1 have studied leadership and transference related toit from a coach's and a principal's point of view. Johtajuuden siirtovaikutus urheiluja koulumaailman välillä. 2011
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tutkia johtajuuden siirtovaikutusta urheiluja koulumaailmassa. Varsinaisesti rehtorin ja valmentajan työn samankaltaisuulla ja mahdollista johtajuuteen lii11yvää yhteyttä ei ole tutkiuu. Käytän tutkimuksessani termiä maailma. Urheilumaailman ja koulumaailman yhteneväisyyttä rehtorin ja valmentajan työssä ei ole tutkiuu Suomessa. Liikunnassa siirtovaikutuksella tarkoitetaan opittujen tietojen ja taitojen siirtämistä joko toiseen samanlaiseen tilanteeseen tai niiden soveltamista erilaisessa tilanteessa (Numminen & Laakso 2001, 27-28). Heillä tarkoitan henkilöitä, jotka ovat toimineet tai toimivat edelleen joukkuelajien valmentajina huipputasolla. Esimerkiksi jalkapallossa oppimista auuavat muiden maalipelien pelaamisesta saadut kokemukset. muodostin viisi johtajuuden siirtovaikutusta kuvaavaa kategoriaa, joita kutsun kohteena olevien maailmojen johtajuuden siirtovaikutukseksi. Tämä LUtkimus poistaa tätä puutella. Pirneksen (2006, 14-20) mukaan johtaminen voidaan mieltää käyuäytyrniseksi, jossa esimiesasemassa oleva henkilö pyrkii vaikuttamaan hänen vastuullaan oleviin yksilöihin ja ryhmiin toiminnalle asetettujen iavoiueiden saavuuamiseksi. Rehtorina heidän tulee olla toiminut joko peruskoulussa tai lukiossa. Jyri Puhakaisen (1995) väitöskirja "Kohti ihmisen valmentamista" suuntasi tutkimusta myös kohti valmentajan johtamisjärjestelmiä. Siirtovaikutusta on tuikiu u pitkään. Mustonen (2003, 186) rinnastaa rehtorin roolin jalkapallokentän liberoon, mikä kuvaa jossain määrin urheiluja koulumaailman samankaltaisuutta myös johtajan roolissa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että urheiluja koulumaailman johtajuudessa on elernenuejä, jotka ovat siirrettävissä myös laajemmin nykyajassa toimivaan johtajuuteen, jossa ihminen on tärkein elernenui. Based on the resuhs of this study, it can be staied that leadership in the sport and school worlds contains such elements that can be generally transferred also more extensively to modern leadership where the human being is the most valuable element. Kuviossa 1 oleva viitekehys tuo esiin paitsi siirtovaikutuksen myös johtajuuden keskeisen roolin molemmissa maailmoissa. Tämän tutkimuksen keskeinen tekijä on johtajuus. Kategoriat tuovat esiin sellaisia johtajuuden siirtovaikutukseen liittyviä kokonaisuuksia, joiden tiedostaminen ja hyödyntäminen voivat kehiuää johtajuutta molemmissa toimintaympäristöissä. Tutkimukseni keskeinen termi siirtovaikutus yhdistää kaksi maailmaa (toimintaympäristöä) toisiinsa. Thorndikeä pidetään ensimmäisenä siirtovaikutuksen tutkijana. Tämän tutkimuksen maailmat rajaan käsillämään johtajuuden rehtorin ja valmentajan näkökulmasta. Tämä käsitys tuli tunnetuksi ideruusten elernenu ien teoriana. Avainsanat: Koulumaailma, urheilumaailma, huippu-urheilu, rehtori, valrnencaja, johcajuus, sii rcovaihutus JOHDANTO Valmentamista on tutkittu paljon, multa tutkimus on keskittynyt pääasiassa fysiologiseen puoleen. 2004, 65-66;Judd 1936, 21; Thorndike 1913.) ldenuisten elementtien teoriaa on kehitetty ja uudistettu, multa idea samankaltaisten elementtien siirtämisestä on säilynyt. Se perustuu muistiin, havaintoihin ja johtopäätöksiin. Lumela 2003; Värutinen & Blomqvist 2003; Griffin, Mitchell & Osiin 1997; Mitchell, Griffin & Osiin 1994) cally. Useissa liikuntatieteelhsissä tutkimuksissa (esim. 1 call these Iive categories the leadership transference between the worlds of the study. Tämä on tutkimukseni rikkaus, mutta samalla myös haaste. Jo vuonna 1913 hän totesi, euä alkuperäisen ja myöhemmän oppimisen välinen siirtovaikutus perustuu siihen, euä opittavat asiat sisältävät samankaltaisia elemenuejä, jotka sopivat yhteen. Huipputasoksi määriuelen toimimisen ylimmän sarjatason, esimerkiksi SM-sarjan, SM-liigan tai maajoukkueen valmentajana. Siirtyminen autoritäärisestä johtamisesta dernokraan iseen johtamistapaan tapahtui vähitellen, eikä Puhakaisen vaikutusta tähän voida pitää merkuykseuömänä (Hämäläinen 2003, 5; Hämäläinen 2008,16). Raasumaa (2010, 28) määrilleJee johtajuuden olevan toimintaan liittyvä käsite, jossa johtaminen on jonkin toiminnan merkityksellisyyden esiin nostamista ja merkityksellisyyden kokemista (vrt. (Bransford et. The categories bring out such leadership transference entities that can, if fully undersiood and utilized, be elemental in developing leadership in both worlds. Näissä määritelmissä esiintyi kolme valmentajan johtajuuteen liiuyvää termiä: toiminta, merkityksellisyys ja vaikuttaminen. Samaan maalipelien ryhmään kuuluvien pelien perustaktiikka on samanlaista, vaikka taitotekijät ovat erilaiset. Nämä termit liittyvät myös koulumaailmaan. Johtajuuteen mahdollisesti liittyvää siirtovaikutusta tarkastelin huippu-urheiluvalmentajataustaisten rehtoreiden kokemusten kaulla. Se on puhekielessä yleisesti koulusta ja urheilusta käytelty termi, jonka avulla kuvaan sitä laajaa kokonaisuuna, joka lii11yy sekä kouluun enä urheiluun. Based on my interpretation of the results I formed five eategories t hat describe the leadership transference between the two worlds. Keywords: school worlcl, sports worlcl, wp sports, principcil, coach, leaclnship, lransference on tode11u, ellä samantyyppisissä peleissä pelikäsityksen siirtovaikutus on suuri. Mahlamäki-Kultasen (1998) tutkimus ammatillisten oppilaitosten rehtoreista pedagogisena kehiuäjinä sisältää havaintoja rehtoreista kapteeni, joukkueen johtaja ja valmentaja metaforina sekä muutamina muina urheilumaailmaan liinyvinä vertauksina, multa syvempää yhteyllä urheilumaailmaan ei ole tehty. Haen tutkimuksellani vastausta seuraaviin llllhimushysymylisiin: Mitä johtajuuden elemenuejä voidaan siirtää a) urheilumaailmasta koulumaailmaan, b) koulumaailmasta urheilumaailmaan ja c) mitä elemen11ejä ei voida siirtää maailmasta toiseen1 56 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Johtajuus urheiluja koulumaailmassa. al. Molempien toimintojen on pitänyt olla pitkäkestoista, vähintään kolme vuolla. Kategoriat ovat: 1) ihmiskeskeisyys, 2) syklisyys, 3) tehtäväalueiden laajuus, 4) muutoksen sieto ja 5) johtamiskäyuäytyminen. Edvard L. Juuti 1992, 9-l l ). Tutkimukseni lähtökohtana oli oletus, jonka mukaan näillä kahdella maailmalla on erityisesti johtajuuteen liillyviä yhteisiä tekijöitä. Siirtovaikutuksen hyödyntäminen on yksi opetuksen ja valmennuksen peruspilareita urheilumaailmassa. Sitä on uukiuu paljon ja siihen liittyviä ilmiöitä ja elementtejä on esioletukseni mukaan paljon. Valmentajuuden tutkimus, erityisesti Suomessa, on ollut vähäisempää. Ne muodostavat tämän tutkimuksen ytimen. Sitä on sivuuu joissakin rehtoritutkimuksissa, esimerkiksi Kurki (1993, 17), jossa hän rinnastaa rehtorin ammatin valmentajan ammattiin. Siirtovaikutus liittyy yksilön kykyyn laajentaa yhdessä asiayhteydessä opittua tietoa muihin asiayhteyksiin. The categories are: 1) Orientation iowards people (Anthropocentrism) 2) Cyclicality, 3) Extensiveness of position, 4) Change iolerance and 5) Leadership behavior
Siinä liitin aineistoni soveltuviin teoreettisiin käsitteisiin. Analyysiyksikön määrittämistä ohjaa tutkimustehtävä ja aineiston laatu. Asioiden ymmärtäminen ilman tätä esituttuutta saattaisi olla tutkijalle lähes mahdotonta. Näin pystyin muodostamaan tutkimusaineistostani sitä kuvaavat teemat, joita nimitin teemakokonaisuuksiksi. Tässä tiivistin aineistoni sekä pilkoin sen pienempiin osiin. K O U L U Johtajuuden elementit REHTORI Oma alue URHEILU Johtajuuden elementit SIIRTOVAIKUTUS KUVIO 1. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Toinen vaihe on aineiston klusterointi eli ryhmittely. Tutkimukseni on kokemusten tutkimista ja valitsin aineistonkeruumenetelmäksi haastattelun. (Patton 2002, 429-534; Silverman 2002, 167-192). Huippu-urheiluvalmentajataustaisista rehtoreista valitsin ne, jotka täyttivät seuraavat neljä kriteeriä: 1) on toiminut valmentajana joukkueurheilussa pääsarjatasolla tai maajoukkueessa, 2) valrnentajavuosia pääsarjaiasolla tai maajoukkueessa tuli olla vähintään kolme, 3) on toiminut rehtorina peruskoulussa tai lukiossa ja 4) koulu työvuosia esimiestehtävissä tuli olla vähintään kolme. Oi/1euden111ulwi11e11 ihmisyys -teemakokonaisuus muodostuu ihmiseen, erilaisiin ihmisiin, oikeudenmukaiseen kohteluun, ihmisarvoon ja näiden asioiden ympärille muodostuvaan kokonaisuuteen. Tässä tutkimuksessa analysointiyksikkönä oli ajatuskokonaisuus. Tässä vaiheessa käytin apunani temaattisen analyysin tarjoamaa lähestymistapaa (Braun & Clarke 2006). Ne ovat samanlaisia tai samantyyppisiä molemmissa tutkimuksen kohteena olevissa maailmoissa, mutta niiden tulkinta ja käyttö ovat erityyppisiä. (Laine 2001, 26-31.) Oma kokemuksellisuuteni näkyy siinä, että olen elänyt ja elän edelleen molemmissa tutkimukseni kohteena olevissa maailmoissa. Toisen nolaaminen ja nöyryyttäminen eivät kuulu hyvän johtajan KAKSISUUNTAISEN SIIRTOVAIKUTUKSEN TEEMAKOKONAISUUDET OIKEUDENMUKAINEN IHMISYYS TYÖILMAPIIRI SUUNNITTELU SITOUTUMINEN VERKOSTOITUMINEN KUVIO 2. Kolmas vaihe on abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. He edustivat useita eri lajeja ja osa heistä oli toiminut sekä seuraettä maajoukkuevalmentajina. Valmennusvuosia haastatelluilla oli 9-30 vuotta. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusperinne on osa laajempaa hermeneuttista perinnettä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 34-35). Ensimmäinen vaihe on aineiston redusointi eli pelkistäminen. Tämä mahdollisti fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteeseen kuuluvan ihmisen kokernusmaailrnan ja teorian välisen vuoropuhelun (vrt. Tutkimuksen viitekehys mukaista kolmivaiheista prosessia. Tärkeänä seikkana pidettiin toisen ihmisen hyväksymistä hänen mielipiteidensä kuuntelemista ja arvostamista, vaikka olisi itse eri mieltä. Valmentajakokemusta minulla on yhteensä 35 vuotta, joista 25 vuotta lentopalloja 10 vuotta salibandyvalmentajana. Ryhmittelin ja yhdisti n samaa asiaa tarkoittavat ilmaukset teemoiksi. Rehtorina olen työskennellyt 12 vuotta ja liikunnanopettajana 16 vuolla. Omaa analysointiani varten lisäsin abstrahointiin yhden vaiheen: teemakokonaisuuksien ja tieteen teorian vuoropuhelun. Sen pyrkimyksenä on ymmärtää tutkimuskohde mahdollisimman perusteellisesti. Joillakin oli kokemusta myös useammasta eri lajista. Kahsisuunwinen siirtovailiutus tarkoittaa sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka ovat siirrettävissä maailmasta toiseen. Analysointini perusteella löysin viisi teemakokonaisuutta, jotka on esitelty kuviossa 2. Laine 2001). Heidän ikäjakaumansa vaihteluväli oli 40-60 vuotta. Kaksisuuntaisen siirtovaikutuksen teemakokonaisuudet LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 , ruTKIMUSARTIKKEU -Johtejuua urheiluta koulumaailmassa 57. Fenomenologisen tutkimuksen kohteena on elämismaailma, ihmisen suhde omaan elämäntodellisuuteensa. Selvitän sitä neljästä näkökulmasta: 1) kaksisuuntainen siirtovaikutus, 2) siirtovaikutus urheilumaailmasta koulumaailmaan, 3) siirtovaikutus koulumaailmasta urheilumaailmaan ja 4) johtajuuden elementit, jotka eivät ole siirrettävissä. Olen itse paitsi tämän tutkimuksen tekijä myös hui ppu-u rheiluval menta jataustai nen rehtori. Haastattelumenetel mänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. (Lichtman 2006, 116-127; Patton 2002, 339-427; Silverman 2002, 83-118; Hirsjärvi & Hurme 2001, 34-38.) Aineiston analyysi menetelmäksi valitsin laadullisen sisällönanalyysin. Siinä kokemuksellisuus tai elämyksellisyys on ihmisen maailmasuhteen perusmuoto (Kansanen 2004, 13; Laine, 2001, 29) Fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että tutkittavien merkitysmaailma on tutkijalle entuudestaan tuttu ja, että tutkija yleensä elää tutkittavassa kulttuuripiirissä. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT TUTKIMUSTULOKSET Tämä tutkimus on fenomenologis-hermeneuttisccn tutkimusperinteeseen kuuluva laadullinen tutkimus. Hermeneutiikalla tarkoitetaan teoriaa ymmärtämisestä ja tulkinnasta. Siinä kävin läpi alkuperäisestä aineistosta koodatut alkuperäisilmaukset ja etsin niistä samankaltaisuuksia tai eroavuuksia kuvaavia käsitteitä. Haastattelin tutkimustani varten kymmenen edellä mainitut kriteerit täyttävää huippu-urheiluvalmentajataustaista rehtoria. Noudatin analysoinnissani Milesin ja Hubermanin (1984) mallin Kouluja urheilumaailman johtamisen välillä, voidaan todeta olevan siirtovaikutusta. Tuomen ja Sarajärven (2002, 112) mukaan laadullisessa sisällönanalyysissä tulee määrittää analysointiyksikkö
Valmentajarehtorit liittivät sitoutumiseen myös termin sitouttaminen. Määrätietoisuus on yksi urheilumaailman yleiskäsitteistä, jonka merkitys on laaja ja liittyy vahvasti johtajuuteen sekä johtajana toimimiseen. Rehtori ja valmentaja ovat mahdollisuuksien luojia. Selviytymiseen alun epävarmuudesta ja jännityksestä olivat haastateltavat todenneet saaneensa apua kokemuksistaan urheilumaailmassa. Ajan kunnioittaminen on myös toisten kunnioittamista. Aika on ainutlaatuinen resurssi,jota ei saa tuhlata turhaan (vrt. Hyvän työilmapiirin luomiseen liittyy kolme tekijää: l) motivoiminen, 2) positiivisuus ja 3) sopiva huumori. Tässä tutkimuksessa haastatellut ovat siirtäneet kapteenijärjestelmän lähes sellaisenaan koulumaailmaan tai siitä on otettu elementtejä koulun johtamisen apuvälineeksi. Verlwstoituminen koettiin tärkeäksi henkisessä jaksarnisessa ja verkostojen merkitys suureksi johtamisen yksinäisyyden poistamisen näkökulmasta. Niiden edellytyksenä pidettiin sitoutumista ja sen katsottiin olevan edellytys muutoksen aikaansaamiseen. Sen siirtäminen koulumaailmaan auttaa myös rehtoria kehittymään omassa työssään. Sinne on syntynyt kokonaan uusia ammattiryhmiä. Positiivisen työilmapiirin luomisen tavat ovat sellaisia, joita voidaan hyödyntää myös toisessa maailmassa. Itseluottamus urheilumaailmasta oli siirtynyt koulumaailmaan. Erityisesti kokonaisuuden hahmottamisen ja pienten asioiden huomioimisen merkitys on lähtöisin urheilumaailmasta. Paineensietokyvyn hallintaa osoittaa rauhallinen reagointi erilaisiin, nopeasti ja ylläuäenkin tuleviin tunnepurkauksiin. Tämän koettiin olevan yksi urheilumaailman tekijöistä, joka on siirrettävissä koulun toimintaympäristöön. Aikaisemman, varsinkin urheilun toimintaympäristössä tutun, yhteen henkilöön kohdistuvan iyötaakan jakajiksi on tullut paljon eri ammattiryhmiä. Drucker 2006, 26). Päätöksentekoon liittyvät asiat: päälöksentekokyl1y, päätöl1senteon nopeus ja päätöl1sentelw erilaisissa tilanteissa ovat rehtorin työn tärkeitä elementtejä. aikavarkaita, on koulumaailmassa paljon, myös rehiorcissa. Tämä on pakottanut rehtorin työskentelemään koulussa olevien eri ammattiryhmien lisäksi yhä 58 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSARTIKKEU • Johtaiuus urheiluJa koulumaailmassa. Ne koettiin urheiluun liittyvinä sisäsyntyisinä ominaisuuksina, jotka auttavat myös rehtorin työssä. Työilmapiirin merkitys on haastateltavien mielestä kiistaton. Koulumaailmassa opetussuunnitelma on keskeinen koulun toimintaa ohjaava asiakirja. Aikavarkaalla tarkoitan henkilöä, joka varastaa itselleen aikaa esimerkiksi rnyöhästyrnisillä, yli pitkillä puheenvuoroilla kokouksissa, saman asian toistamisella, jonka edellinen oli sanonut (vrt. Haastanelut ilarme sai kuitenkin haastateltavat ajattelemaan asiaa myös tästä näkökulmasta ja se tuotti neljä ieernakokonaisuuua, jotka on kuvattu kuviossa 4. Urheilumaailmassa lrnpteenijclrjestelman toimivuus on tärkeä (vrt. Siirtovaikutuksen löytäminen koulumaailmasta urheilumaailmaan oli vaikeaa, koska haastateltujen mielestä siirrettäviä asioita oli vähän eivätkä he olleet pohtineet asiaa aikaisemmin näin päin. Siirtovaikutus urheilumaailmasta koulumaailmaan työn muuttuessa yhä enemmän valmentajan työn omaiseksi, sirpalemaiseksi ja hektiseksi, tulee urheilumaailmaan kuuluvasta nopeasta päätöksentekokyvystä myös koulumaailmassa yhä tärkeämpi tekijä. Haastateltujen mukaan ajan luisuttelijoita, ns. Siirtovaikutuksen löytäminen urheilumaailmasta koulumaailmaan ei ollut vaikeaa, koska haastateltujen mielestä siirrettäviä asioita oli runsaasti ja pitkän valmentajauran tuoma kokemus auttoi näkemään niitä. Haastateltavien kokemusten mukaan valmentajaksi kasvamisen yksi seikka on omien virheiden hyväksyminen. Nämä teernakokonaisuudet on kuvattu kuviossa 3. Valmeruajauran kautta yhteistyöstä tiedotusvälineiden ja sen alueen toimijoiden kanssa on syntynyt luonteva toimintakulttuuri. Kapteenistoa verrattiin suoraan koulun johtoryhmiin. Itseluottamuksen kanssa samaan aihepiiriin kuuluva asia on luottamus myös muihin kuin vain itseensä. Analysointini jälkeen muodosti n 11 teema kokonaisuutta, jotka kuvaavat niitä johtajuuden elementtejä,joilla on suurin siirtovaikutus koulumaailmaan. Luottamuksen aikaansaamiseen vaikuttaa neljä tekijää: 1) johtajan tehtävä luottamuksen rakentajana, 2) luottamus toisiin, 3) avoimuus ja 4) vastuunaruo. Luottamus tuli esiin kahdelta eri kannalta, luottamukseen oman yhteisön sisällä ja luottamukseen yhteisön ulkopuolisiin tahoihin. Luovuutta voidaan pitää elämän perusenergiana, normaalina olotilana sekä voimaa antavana elämän ydinenergiana, jonka avulla pystytään selviämään haastavista ja nopeasti muuttuvista tilanteista (vrt. Se mahdollistaa laajemman katsantokannan ja erilaisia näkökulmia. Toinen paineen alla työskentelyyn liittyvä asia on stressin sietokyky. Määrät.ietoisuus vaatii sekä suunnittelua että suunnitelmallisuutta. Suunnittelussa on neljä aikaan sidottua yhteistä tasoa: 1) oppitunnin suunnittelu; urheilumaailmassa yksittäisen harjoituksen suunnittelu, 2) lukuvuoden jaksojen suunnittelu; urheilumaailmassa urheiluvuoteen sisältyvien harjoituskausien suunnittelu, 3) lukuvuoden suunnittelu; urheilumaailmassa sarjakauden suunnittelu ja 4) pidemmän aikavälin suunnittelu. Paineen alla työskentelyä pidetään urheilumaailmassa usein liikkeellepanevana voimana. Paineen alla työskentelyä pidettiin asiana, joilla on positiivinen vaikutus rehtorin työhön. Syy ajan kunnioittamiseen urheilumaailmassa johtuu siitä, että aika on koko ajan "kortilla", niin peleissä kuin harjoituksissa. Näin on paitsi urheilussa myös koulussa. Hänninen 2009, 87-88; Ahonen 2008, 147). Suunnittelu ja sen huomioiminen johtajuudessa on erityisesti arjen toimintaan vaikuttava tekijä. Urheilun toimintaympäristö on opettanut myös suurempien ryhmien organisointia sekä ymmärtämään muiden valmennustapahtumaan osallistuvien toimijoiden osuuden. Verkostojen laajentamista useaan eri suuntaan pidettiin tärkeänä. Erityisesti asiantuntijaorganisaation johtamisessa oman rajallisuuden tiedostaminen on tärkeää ja edellytys onnistuneelle johtamiselle (vrt. Aika ja sen hw1nioil.laminen tuli esiin kaikkien ryhmän jäsenten kunnioittamisessa, joka on onnistuneen ryhmätoiminnan edellytys. Organisointikyl1yä pidettiin asiana, joka auttaa rehtoria myös koulumaailmassa. Yhteistyö tieclotusvälineiclen lrnnssa koettiin helpoksi. Suunnittelua tarvitaan molemmissa maailmoissa. Heidän tehtävänään on pyrkiä luomaan mahdollisuuksia myös rajallisilla resursseilla ja asettamaan itsensä joskus mahdottomilta tuntuvien haasteiden eteen. Rehtorin AIKA JA SEN KUNNIOITTAMINEN YHTEISTYÖ TIEOOTUS\IÅUNEIO(N KANSSA OMIEN VIRHEIDEN SIETOKYKY PAINEENSIETOKYKY SIIRTOVAIKUTUS URHEILUMAAILMASTA KOULUMAAILMAAN MÄÄRÄTIETOISUUS ORGANISOINTIKYKY KAPTEfNIJÄRJESTELMA ITSELUOTT AM US LUOVUUS KUVIO 3. Best & Thomas 2007, 36; Aaltonen, Pajunen & Tuominen 2005, 146). Valrneruajarehtoreiden mukaan urheilumaailma opettaa luovuuteen. Rehtorin uran alkuvaiheet ovat usein ratkaisevat toiminnan jatkon kannalta. Urheilumaailmassa opetussuunnitelmaa vastaa valrnennussuunnitelma. Sitoutumiseen liittyvät sekä kehittäminen että kehittyminen. Rasila & Pitkonen 2008, 6-15). Urheilumaailmassa opuusia paineensieclosta on kiistaton hyöty myös johtajuudelle koulumaailmassa. tunnusmerkkeihin kummassakaan maailmassa. Nikander 2007, 97)
Urheilussa valmentaja ei voi hyväksyä huonoa suoritusta. Itseluottamus tulee valmentajan ja rehtorin sisältä henkilökohtaisena, itse saavutettuna asiana, sitä vastoin auktoriteetti ja karisma tulevat ulkoa, muiden antamana ominaisuutena. Tämä mahdollistaa oman palkkiojärjestelmänsä. Haastateltavat toivat huonon suoritu/isen hyvähsymisen elementtinä, jota ei voi siirtää koulumaailmasta urheilumaailmaan. Se kuvaa sitä ympäristöä, mistä tämän tyyppinen johtaminen on saanut alkunsa. Urheilumaailma ei tunne palkkataulukoita. Kuvaan tätä termillä johtajuuden aikajana. Palkkiokäytänteet poikkeavat näissä maailmoissa, kuten edellä mainittu työsuhdeturvakin. Tällaisten nopeiden tilanteiden johtaminen on yhteydessä sekä edellä mainittuun johtamisen kovuuteen että tilanteeseen liittyvään koulumaailmaan soveltumattomaan kielenkäyttöön. Päätöl1sentelwprosessi on tarkasti säädelty, yleensä moniportainen ja aikaa vievä. Koulumaailmassa opitut työskentelytavat eri ammattiryhmien kanssa ovat siirtäneet moniammatillisen työskentelytavan myös urheilumaailmaan. Pelaaja-/valmentajasuhde saattaa lyhyimmillään kestää yhden ottelun tai harjoituksen ja erittäin harvoin suhde kestää yli 10 vuotta. Se on myös muuttanut rehtorin johtamiskäsitystä enemmän yhteistyöjohtamisen suuntaan. Pohdinnan jälkeen haastateltavat mainitsivat tekijöitä, joista muodosti n kolme teemakokonaisuutta: 1) päätöksentekoprosessi, 2) lait, asetukset ja sopimukset sekä 3) huonon suorituksen hyväksyminen. Opetussuunnitelmatyöhön liittyy olennaisesti kokonaisuuden ymmörtäminen ja sen hahmottaminen. Auhtoriteetti johtajuuden elementtinä on sellainen, jota valmentajarehtorit eivät kokeneet luoneensa itse, vaan he totesivat sen tulleen muiden antamana ominaisuutena. Kouluja urheilumaailmassa on myös sellaisia johtajuuden elementtejä, jotka toimivat vain omassa maailmassaan. Kuvaan hektistä, nopeaan "selkäyti mestä lähtevään" reagointiin perustuvaa johtamista termillä pelinomainen tilannejohtaminen. Suurimpana syynä tähän on se, että vaihtuvuus urheilujoukkueessa on paljon nopeampaa ja suurempaa kuin koulumaailmassa. Katson sen kuitenkin kuuluvan tutkimuksen tähän osaan, sillä se asettaa johtajuudelle urheilumaailmassa sellaisia vaatimuksia, joita ei voi koulumaailmassa toteuttaa. Tämä ei ole mahdollista koulumaailmassa. Urheilukontekst issa yhden yksittäisen tuloksen merkitys saattaa aiheuttaa liian nopealla reagoinnilla koko kokonaisuuden muuttamisen. Sell1eys -teemakokonaisuuteen liittyvät asiat koskevat toiminnan selkeyttä kolmesta eri näkökulmasta: 1) asioiden esitystavan selkeys, siihen liittyvä asioiden perustelu ja ymmärryksen vienti pelaajille, 2) oman johtamistavan tarkastelu ja sen selkeys sekä 3) oman käyttäytymisen ja siihen liittyvän moraalin selkeys, samoin kehumisen ja haukkumisen käyttö. LIIKUNTA & TIEDE 48. Koulumaailmassa työsuhdeturva on paitsi ammattijärjestöjen välisin sopimuksin myös tarkasti lakien ja asetuksien perusteella säädelty (vrt. Usein syynä ovat henkilökohtaiset erimielisyydet ja niistä johtuvat riidat. Johtamisen kovuuteen kuuluu sellainen kielenkäyttö, jota ei voi koulumaailmassa käyttää. S II R TO V A IK U T U S K O U L U M A A IL M AS T A U R H E IL U M AA IL M AA N M O N IA M M A T IL LI S U U S K O K O N A IS U U D E N Y M M Ä R T Ä M IN E N S E L K E Y S A U K TO R IT E E TT I KUVIO 4. Koulumaailmaa säätelevät lait ja asetukset sekä muut määräykset. Lahtinen & Lankinen 2009.) Virkaehtosopimusten noudattaminen on lain rehtorille asettama velvollisuus. Kouluorganisaatioissa toiminta on pysyvämpää ja pitkäkestoisempaa urheilumaailmaan verrattuna. Usein liian pikainen reagointi johtaa vielä suurempaan vahinkoon kuin vain yhteen yksittäiseen heikkoon tulokseen (vrt. Tämä saattaa aiheuttaa nykyisessä tulosjohtamisen ja tuotteistamisen täydellisyyttä tavoittelevassa ajassa paineita johtajalle. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät toimet, kuten arvio henkilön persoonasta, on tehtävä urheilumaailmassa lyhyemmällä aikavälillä. Valmentaja kohtaa uransa aikana enemmän johdettavia kuin rehtori pitkänkään uran aikana. Lait, asetul1set ja sopimukset -teemakokonaisuuteen kuuluvista asioista työsuhdeturva poikkeaa urheiluja koulumaailman välillä paljon. Urheilun ja koulun toimintaympäristöissä esimies-/alaissuhde voi poiketa kestoltaan hyvin paljon. Koulumaailmassa rehtori-opettajasuhde voi olla jopa vuosikymmenien mittainen. Johtajuuden elementeistä, jotka eivöt ole siirrettävissä urheilumaailmasta koulumaailmaan oli muodostettavissa viisi teemakokonaisuutta: 1) johtamisen kovuus, 2) pelinornainen tilannejohtaminen, 3) lait, asetukset ja sopimukset, 4) palkkiojärjestelmä ja 5) johtajuuden aikajana Johtamisen kovuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä johtamismenetelrnien kovuutta ja urheilumaailmaan liittyvää "prässååmistä", joka on tiettyyn rajaan saakka hyväksyttävää. Lähes kaikilla haastatelluilla termit: auktoriteetti ja lwrisma sekä näihin läheisesti liittyvä termi uskottavuus esiintyvät jossain vaiheessa haastattelua. Urheilumaailmassa vastaavat asiat ovat selvästi vähemmän säädeltyjä, vaikka niihin liittyvät määräykset tiukentuvat jatkuvasti. Voimakas kielenkäyttö liittyy yleensä palautteen antoon, joko pelaajalle tai tuomarille. Henkilöjohtamisessa ei voi käyttää samoja menetelmiä. Tämä tekee päätöksentekojärjestelmästä kankeamman kuin urheilumaailmassa. Vapaa palkkapolitiikka aiheuttaa myös valmentajalle sellaisia tilanteita,joita rehtori ei koulumaailmassa voi käyttää. Heino 2000). Rehtorin työn muuttuminen moniammatillisuuden suuntaan on tämän tutkimuksen mukaan vaikuttanut myös huippu-urheiluvalmentajataustaisten rehtoreiden työskentelyyn valmentajana. Koulumaailmassa keskeneräisyyden, vaillinaisuuden tunteen ja kompromissien kanssa on tultava toimeen. Urheilun vapaaehtoisuus antaa valmentajalle mahdollisuuden erottaa pelaaja joukkueesta lähes mistä syystä hyvänsä. Lahtinen & Lankinen 2009). Sellaisten johtajuuden elementtien löytäminen, jotka toimivat koulumaailmassa, mutta eivät urheilumaailmassa, oli vaikeaa. Nämä koulumaailman realiteetit pakottavat rehtorin toimimaan toisin kuin valmentajan urheilumaailmassa. (vrt. Myös kokonaisuuden hahmottaminen koulun toimintaympäristössä on urheilumaailmaa helpompaa. Sen hyväksyminen vaatii huippuurheiluvalmentajataustaiselta rehtorilta hyvää itsetuntoa ja asian tiedostamista. Yhteinen piirre kaikilla haastatelluilla oli, että auktoriteettia ja karismaa ei pidetty varsinaisina kunniamainintoina, joihin tietoisesti pyrittäisiin. Urheilu-ura on lyhyempi kuin opettajan ura. Se ei ole suoranaisesti sellainen johtajuuden elementti, jota ei koulukontekstissa voisi käyttää. Siirtovaikutus koulumaailmasta urheilumaailmaan useamman eri sidosryhmän kanssa. 6/2011 , TUTKIMUSARTIKKEU ,Johtajuus urheiluJa koulumaailmassa 59. Rehtorille asettaa haasteen se, että hän ei voi aina itse valita opettajakuntaansa ja hän tulee kuitenkin työskentelemään heidän kanssaan kauan. Lisäksi jo edellä mainitut lait, asetukset ja sopimukset muodostavat oman kokonaisuutensa. Erityisesti peli tilanteissa on valmentajan toimittava nopeasti ja tehtävä päätöksiä nopeasti
Ihmisliesl,eisyys kuvaa haastateltujen johtamisoteua ja -filosofiaa. Puhakainen 1995; Smoll & Smith, 1989). valrneruajarchtoru korostavat selkeitä, yksinkertaisia toimintatapoja muutostilanteissa ja heidän tehtävänään tulee olla myönteisen ilmapiirin aikaansaaminen, jolla edellytykset muutokselle olisivat suotuisat ja opettajien olisi siten helpompi sitoutua muutokseen. Kahdessa muussakin kategoriassa, syklisyys ja tehtäväalueiden laajuus, ihmisten välinen toiminta on keskeistä. Tehtäväalueiclen laajuus kuvaa sitä muuttuvaa maailmaa, jossa sekä valmentaja euä rehtori toimivat tällä hetkellä. Tein tutkimuksen aineiston perusteella samansuuntaiset havainnot valmentajan työstä, kuin Mäkelä löysi rehtorin työstä. Syklisyys vaatii vahvaa tilannejohtamisen taitoa, jonka merkitys jokaisessa syklissä ja niihin liittyvissä johtamistoimenpiteissä ovat avainasemassa. He eivät koe muutosjohtamista vaikeana, vaan haastavana vahvasti 11101 ivaatiota luona vana osana johtamisen arkea ja perustauoa, joka on siirtynyt urheilumaailman johtamisesta koulumaailmaan. Muuwlisen sieto liittyy muutoksen johtamiseen. Kokosin tutkimukseni päätulokset ja analyysissäni noudatin aiemmin kuvaamani Milesin ja Hubermanin (1984) sisällön analyysin etenemisen mallia. 1-1 uippu-urheil uval rnentajataustaiset rehtorit korostavat inhimillisen toiminnan merkitystä johtamisessaan huolunaua heidän pitkästä valrneruajaurastaan kilpaurheilun kovassa ja joskus armottomassa maailmassa. Molemmissa tutkimuksen maailmoissa johtajan käyuäyiyminen perustuu ihmisten huomioimiseen ja johtamiseen heidän avullaan. POHDINTA Tämä tutkimus on tehty kokeneiden ja pitkään tutk imukscn kohteena olevissa kahdessa maailmassa toimineiden huippu-urheiluvalmentajataustaisten rehtoreiden näkemyksistä. Tämän tutkimuksen mukaan haastateltavat ovat löytäneet itselleen sellaisen johtamiskäyuåytyrnistavan mikä on heille luontainen ja toimii molemmissa maailmoissa. Varta 1992, 59). TEEMAKOKONAISUUKSISTA JOHDET UT KATEGORIAT Tutkimukseni lähtökohtana oli oletus, jonka mukaan urheiluja koulumaailmalla on erityisesti johtajuuteen l iittyviä yhteisiä tekijöitä. Urheilun toimintaympäristössä muutos on jatkuvasti läsnä tavalla tai loisella. Molemmissa organisaatioissa noudatetaan vuosittaista kiertoa. Arkielämän tuntemus ja siitä saadut kokemukset näkyvät tutkimuksen tuloksissa ja niistä johdetuissa johtajuuden siirtovaikutusta kuvaavissa kategorioissa. Tätä voidaan kutsua myös urheilutermillä pelinlu/111. Se mielletään sellaisena ominaisuuIHMISKESKEISYYS SYKUSYYS JOHTAJUUDEN SIIRTOVAIKUTUS TEHTÄVÄALUEIDEN LAAJUUS MUUTOKSEN SIETO JOHTAMIS• KÄYTTÄYTYMINEN KUVIO 5. Urheiluvalrnentajataustaiset rehtorit sietävät hyvin muutosta ja siihen liit tyviå haasteita. Tätä tarkoitusta varten Lein vielä yhden uuden analyysin, jonka tarkoituksena oli selviuää löytyykö edellä kuvaamistani tuloksista laajempia ja tarkemmin johtajuuden siirtovaikut usta kuvaavia kokonaisuuksia. Tämä amrnau itaito voidaan saada tällä tavalla koko joukkueen hyödyksi. Se on antanut heille hyvän itsetunnon ja itsevarmuuden, muna säilyttänyt samalla terveen nöyryyden sekä ymmärryksen oman tiedon rajallisuudesta. Mäkelän (2007, 190-194) johtopäätös identifioida yhteistyöverkostojen johtaminen omaksi tehiäväalueekseen rehtorin työssä sopii myös tähän tutkimukseen. Valmentajan rooli on muuttunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana ihmisjohtamisen ja Liimityön suuntaan (vrt. Tämä ei tarkoita sitä, eitä pelaajat laativat taktiikan yksin, vaan se tehdään yhdessä valmentajien kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta olevan tärkeää, euä johtajan kovan pinnan alta löytyy kuitenkin inhimillinen ihminen, joka hallitsee ihmisten kanssa toimimisen myös johtajana. Hänen mukaansa pelaajille on hyvä antaa mahdollisuus vaikuttaa asioihin esimerkiksi osallistumalla pelitaktiikan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Nikanderin (2007, 93) esiintuoma kokeneiden pelaajien ottaminen mukaan valrnermustoirninnan suunniueluun kuvaa samalla sitä muutosta, joka valmcnnuskulu uurissa on tapahtunut. Fenomenologishermeneuuiseen uukimusoueeseen liittyy myös tutkimustulosten tulkinta ja ymmärtäminen (vrt. Se tuo esiin ne uudet alueet, jotka on huomioitava molempien uukimukse n kohteena olevien maailmojen johtajuudessa. Syhlisyys kuvaa johtajan työn luonnetta ja sitä syklisyyttä, joka hallitsee molempia maailmoja. Ihmiskeskeisyys ja siihen liittyvä inhimillinen toiminta on yksi keskeinen johtajuuden välistä siirtovaikutusia kuvaava ulottuvuus. Kouluvuoden kierron määrää lukuvuosi ja urheiluvuoden kierron määrää vastaavasti sarjakausi. Erityisesti joukkueurheilussa muutos on ollut nopeaa, valmcnnusuimit ovat nykyään arkipäivää ja aikaisempi yhden henkilön ympärille keskiuynyt valmennustoiminta on taaksejäänyttä aikaa ainakin huipputasolla. Tämän perusteella muodosti n viisi kategoriaa, joita kutsun kohteena olevien maailmojen johtajuuden siinovaikutukseksi, jotka on esitelty kuviossa 5. Jol1ta111isl1äyuäytymi11en sisältää sellaisia tekijöitä, joista on hyötyä molemmissa tämän tutkimuksen kohteena olevissa toimintaympäristöissä. Kategoriat ja niihin liiuyvät tekijät Luovat esiin sellaisia johtajuuden siirtovailwtuhseen liittyviä kokonaisuuksia, joiden tiedostaminen ja löytyneen tiedon hyödyntäminen voivat kehittää johtajuuua molemmissa maailmoissa. Nikander (2007, 93) totesi joukkueen valmentamisen olevan sekä joukkueen että yksittäisen pelaajan valmentamista. He mieltävät itsensä vahvaksi muutoksen ja sen toteuttamisen osaajiksi. Tämä lähestymistapa ei ole jäänyt vain keskustelun tasolle, vaan valmennuskuluuuri on muuttunut vähitellen. Tämäntyylinen johtamiskäyuäytyminen on seurausta haastateltujen vahvasta valrneruajaiaustasta ja siitä syntyneestä siirtovaikut uksesta johtamistapaan rehtorin työssä. Nämä löytämäni tekijät kuvasin edellisessä luvussa. Aineistosta nousee esiin kasvatuksellinen johtaminen, josta voidaan myös käyttää käsitettä valmennuksellinen johtaminen. Valmentajan johtajuus on muuttunut ja muutos on merkinnyt johtamisalueen 60 u·,<LJNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKJMUSARTIKKEU • Jontaiuus urheilu· Ja koulumaailmassa. Johtajuuden siirtovaikutusta kuvaavat kategoriat terra, jota haastatellut pitävät omaa johtajuuttaan helpottavana taitona, joka on siirtynyt urheilumaailmasta koulumaailmaan. Urheilumaailmassa saatu kokemus on pääasiallisin seliuävä tekijä sille seikalle, että viidestä johtajuuden si irtovaikutusta kuvaavasta kategoriasta kolme, ihmiskeskeisyys, muutoksen sieto ja johtarniskäyttäytyminen, keskiuyvät ihmisten huomioimiseen johtajuudessa. Tähän liittyy useisiin eri tilanteisiin kuuluva hektisyys. Siiriovaikutuksen avulla voidaan oppia tilannejohtamisen taitoja ja käyuäytyä eri tilanteissa sen vaatimalla tavalla. Monella aikuispelaajalla on pitkä peli ura takanaan ja hän omaa runsaasti pelitoiminnan käytännön ammattitaitoa
Using thematic analysis in psychology. Tiimi työn onnistumisen edellytys on oikeanlainen kokoonpano. Oitmäki: Aavaranta Oy. Oualitative Research in Psychology 3 (41. kokemus ja koulu. Olen elänyt tutkimissani maailmoissa koko elämäni ja tehnyt tutkimukseni paitsi tutkijana myös samaan aikaan työskentelevänä LÄHTEET: Aalto-Nevalainen, P. Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa. 77-101. Drucker, P. Käsitteenmuodostus. Liikuntapedagogiikan lisensiaattityö. Teaching sport concepts and skills: A tactical games approach. Helsinki: Talentum. Jyväskylän yliopisto: Studies in Sport. & Osiin, J. Tämän tutkimuksen aineisto nosti esiin ajatuksia jatkotutkimuksiksi. Heidän mukaansa laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on avoin subjektivueeui ja sen myöntäminen. & Hurme, H. Urheilujohtajuus, lähinnä seurojen ja liittojen johtaminen koettiin heikkoina lenkkinä eikä siihen luoteltu. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Judd, C. Korot kopisevat liikunnan johtoportaassa yhä useammin. Omaa tarkastelukulmaani on helpouanui Eskolan ja Suorannan (2003, 210-212) esiin tuoma suhtautuminen omaan subjektiviteettiin. H. Helsinki: WSOY Braun, V. Everything You Need to Know AboutTeaching but Are too Busy to Ask. Tämä lähtökohta asettaa tutkimuksen luotettavuudelle omat haasteensa. lhrniskeskeisyyden, ihmisistä lähtevän voimavaran ja muutoksessa elämisen valjastaminen tulevan johiajasukupolven käyttöön tulee olemaan toimivan johtajuuden edellytys. Hämäläinen, K 2008. 2006. & Gurley, K. Tämän ilmiön esiintuomisen halu ja voimakkuus toi pohdittavaksi tämän alueen perusteellisemman tutkimuksen tarpeen. Helsinki Gaudeamus, 328-387. Valmentautumisen psykologia. Aineiston analyysi nosti kuitenkin esiin elementin, jonka kaikki haastateltavat mainitsivat jollain tavoin useassa eri yhteydessä. Huomioimatta ei voi jäuää sitä, että kaikki tutkimuksessa haastatellut valrnentajarehtorit olivat miehiä, koska en etsinnästäni huolimalta löytänyt yhtään haastatelluille asettamiani kriteereitä täyuäväå naisrehtoria. mieli. 2003 Johdatus ladulliseen tutkimukseen. Hyvän elementit ammatillisen koulutuksen johtajuudessa ja rehtorin työssä. Tampere: rehtorina, joka on mukana aktiivisessa valmennustyössä liigavalmeruajana. 2009. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä molemmissa tutkimuksen maailmoissa tiedostamalla se tosiasia, eua aika muuttuu ja johtajuuden tulee seurata aikaa ja muuttua sen mukana. Ahonen, H. Ilman omaa kokemustani sekä rehtorin euä valmentajan työstä tulosten analysointi ja johtopäätösten teko olisi jäänyt vaille tutkittavan ilmiön syvempää tarkastelua ja painottunut vain aineiston varassa tapahtuvaan tarkasteluun (vrt. 2003. 2001. Juuti, P. Tässä tutkimuksessa haastatellut rehtorit ovat tehneet pitkän uran sekä huippu-urheilun että koulumaailman saralla. 2003. Leadership Lessons for Success on and off the Field. Aalto-Nevalainen 2011) Eräänä jatkotutkimusaiheena voisi olla selvittää niitä syitä, miksi naisvalmentajien määrä huipputasolla on pieni erityisesti joukkuelajeissa. 2008. 2002. Iloisemmin, rohkeammin, keskittyneemmin I Lahti: VK-kustannus. 37-78. 2007. & Clarke, V. & Suoranta, J. New York: McGraw-Hill. The Effective Executive. & Thomas, W. Champaign, IL: Human Kinetics. Joiltakin, lähinnä jo h tarm sk äy u äy tym iseen liittyv iltä, osilta koko järjestelmä on kääntynyt ylösalaisin aikaisempien vuosikymmenten toimintaan verrattuna.Johtaminen voi olla kaksisuuntaista, se voi olla sekä perinteistä ylhäältä alas top-down että alhaalta ylös bottom-up -periaaueeseen pohjautuvaa tilanteen mukaista johtajuutta, joka tuo mukanaan motivaatiota ja lisää sitoutumista (vrt. Liikunta & Tiede 48(5), 48-53. Björk & Gurley 2003). (toim.) 2004. 1992. Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Vastapaino. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Tutkimukseni "kaksoiskansalaiset" ovat olleet koko elämänsä tekemisissä nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Hirsjärvi, S. Urheilumaailmassa tulisi mieuia pitäisikö sama suuntaus näkyä myös valmentajissa 7 (vrt. Education as the Cultivation of Higher Mental Processes. LIIKUNTA & TIEDE 48. Griffin, L., Mitchell, S. Sekä rehtorin että valmentajan tärkeimmän tiimin, rehtorija valmentajatiimin, muodostamisessa on tärkeää muistaa Edwardsin (2005,118) esiintuoma onnistuneen tiimitoiminnan edellytys: Surround Yourself with Good People. Eskola, J. Aaltonen, T, Pajunen. & Tuominen, K. Physical Education and Health 127. Teoksessa M-L. Superintendents as Transformative Leaders: Creating Schools as Learning Communities and as Communities of Learners. Laadullisessa tutkimuksessa pääasiallisin luotettavuuden kriteeri on tutkija itse. Työskentely eteenpäin katsovan ikäluokan kanssa on opettanut myös johtajaa katsomaan samaan suuntaan ja kehittämään johtajuuttaan samaan suuntaan kokemuksen antamilla eväillä. Tuloksissa korostui oikeanlaisen työjaon merkitys koulumaailmassa apulaisrehtoreiden ja urheilumaailmassa muiden valmentajien kanssa sekä jaettuun johtajuuteen perustuvan tiimityön hyödynrärninen. Jyväskylän yliopisto. KakkuriKnuuttila (toim.l Argumentti ja kritiikki. Turpeinen 2009). Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Education. Valmentajataustaiset rehtorit ovat kokeneet urheilumaailman ihmisiin keskittyvän johtajuuden toimivan myös koulumaailmassa. 1936. Naisrehtoreiden lukumäärä on kasvussa (Opetushallitus 2006). London: Continuum. Tynjälän (1991, 391) mukaan tutkijan tulee olla tietoinen omasta subjekuivisuudestaan ja kirjoittaa se auki. 2005. Nikander (2007, 105) totesi laadullisen tutkimuksen mahdollistavan tiedon saamisen sellaisista asioista, jotka jäisivät tutkimalla käyttämällä toisia menetelmiä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut käsitellä näiden maailmojen johtajuutta laajemmassa mittakaavassa. New York Harper Collins Publishers Edwards, H., You Play to Win the Game. Yrityskulttuurin murros. Väitöskirja Hämäläinen, K. & Pellerrino, J. 6/2011 , TUTKJMUSARTlKKELJ · Johtajuus urheduJ8 koulumaailmassa 61. Aavaranta-sarja. Kyseinen elementti on urheilujohtaminen. laajenemista painopisteen siirtyessä yhä enemmän kokonaisuuden hallintaan. Pidän sitä sellaisena tekijänä, joka on suunnannut heidän johtajuuttaan kehittymään ihmiskeskeiseen suuntaan, sietämään muutosta ja muuttamaan johtamiskäyttäytymistään ajan vaatimusten mukaisiksi ja elämään ajassa. Tutkimustiedon avulla olisi mahdollista löytää ne ongelmakohdat, joihin puuttumalla voitaisiin aloittaa luottamuksen rakentaminen. Kakkuri-Knuuttila, M-L. Oma kustanne. Valmentavan johtamisen filosofia. 2006. Helsinki: Yliopistopaino Hänninen, R. Väitöskirja. Psychology and Social Research 352.Väitöskirja Best, B. Enemmän kuin valmentaja 7 Valmentaja urheilijoiden kirjoituksissa. Heino, S., 2000. Tämän tutkimuksen mukaan nykyaikaisen valmennuksen elementtien siirtyminen rehtorien johtamistapaan on osaltaan vaikuttanut siihen, että tiimityö ja jaettu johtajuus ovat muodostuneet koulujen keskeisiksi toimintatavoiksi. Sekä ihmisten että eri organisaatioiden toiminnan tunteminen on yhä keskeisempää. Rehtoreiden kertoma johtajuus ja johtajaidentiteetti. Björk, L. NewYork: Macmillan. 2011. H. Journal ofThought 38, (41. Uskon pystyneeni toteuttamaan tätä rnahdollisuuua toimimalla objektiivisena tutkijana ja katsomalla kriittisesti näistä kolmesta roolistani valmentajan ja rehtorin toimintaa. Miten opimme: Aivot. 1997. Tämä tutkimus rajattiin käsittelemään johtajuuden siirtovaikurusta valmentajan ja rehtorin näkökulmasta. Bransford, J., Brown, A., Cocking, R., Donovan, M. Syty ja Sytytä
Pallopelien perusteita. Pimes, U. Helsinki: Yrityskirjat. 1991. Aavaranta-sarja. Aaltola & R. Helsinki: Gaudeamus. Mitä rehtorit todella tekevät. A Sourcebook of New Methods. Tuomi, J. OPH:n tilastoraportti: Opettajien kelpoisuus parantunut. Teoksessa P Heikinaro-Johansson, T. Kohti ihmisen valmentamista. Tactical awareness as a developmentally appropriate focus for the teaching of games in elementary and secondary physical education. 2001. Huovinen & L. L. Helsinki: Tietosanoma. & Blomqvist, M. Oualitative Research and Evaluation Methods. Fenomenologinen näkökulma. Liikunta & Tiede 5-6, 60-65. & Osiin, J. 2003. Keittiömestarin huippuosaaminen mestarien itsensä kertomana. A Practical Handbook. 2009. Kehittyvä johtajuus. Myyntitykki vai tyhjä tynnyri. Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos julkaisu no 28. Kasvatus 5-6 1221. 1984. Väitöskirja Mäkelä, A. Kansanen, P. Väitöskirja Tynjälä, P. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta. Oualitative research in education. A users guide. Helsinki: Otava. Johtamisen dynamiikka. Mitchell, S., Griffin, L. 0. Rasila, M. 2. Jyväskylän yliopisto: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 203.Väitöskirja Numminen, P. Teoksessa P Kansanen & K. Tampere: Tampereen yliopisto. Helsinki: Tammi. Teachers College. Silverman, D. 1995. Educational Psychology, Voi. Bevery Hills, CA Sage Publications lnc. 1994. Väitöskirja Lahtinen, M., & Lankinen, T. & Huberman,A.M. Valli (toim I Ikkunoita tutkimusmetodeihin 11. Varto, J. Kurki, L. Teoksessa J. 2008. 2007. & Smith, R.E. Leadership Behaviors in Sport: A Theoretical Model and Research Paradigm. Tampere: Tampereen yliopisto. Journal of Applied Social Psychology 19 (181. Lichtman, M. 2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 100. Jyväskylä: PS-kustannus, 9-22. Jyväskylä: PS-kustannus, 26-43. 1522-1551. 62 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • Tl.fll(IMUSARTIKKEU • Jcntejuus umeoJa koulumaailmassa. Puhakainen, J. & Sarajärvi, A. Laine, T. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen miesten jalkapallojoukkueen valmennuksessa. Ammatillisen oppilaitoksen rehtori pedagogisena kehittäjänä. Acta Universitatis Tamperensis 599. Väitöskirja. Väitöskirja. Johdantoa kasvatustieteellisissä tutkimuksissa käytettävien tutkimusmenetelmien systematiikkaan. 2006. Aikavarkaat kuriin. London: Sage Publications lnc. Uusikylä (toim.l Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. 1993. 1913. The physical educator 51 (11. 387-398. Miles, M.B. 2010. Opetushallitus. 1992. 2002 Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Mihin rehtoria tarvitaan 7 Rehtorin tehtävät ja niiden toteuttaminen Pohjois-Savon yleissivistävissä kouluissa. 2002. Helsinki: Kirjayhtymä. Kakkuri-Knuuttila, M-L, & Heinlahti, K. Väitöskirja Raasumaa, V. Thomdike, E. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 383. Pedagoginen johtajuus. Patton, M. 2003. 2007. 1998. Miten kokemusta voidaan tutkia. Lumela, P. & Laakso, L. 2006. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Oualitative Data Analysis. Liikunnan opetusprosessin A, B, C Jyväskylän yliopisto: Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. 21-28. 2004. Helsinki WSOY, 184-200. Smoll, F.L. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin tehtävistä peruskoulussa. Mitä on tutkimus. Thousand Oaks, CA Sage Publications lnc. Kytökorpi (toim) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. & Pitkonen, M. Kolmen eritasoisen ryhmän pelianalyysi kahdessa jalkapallon pienpelissä. Ouluensis E 63. Vänttinen, T. 2006. 2003. Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Perusopetuksen rehtori opettajien osaamisen johtajana. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 316.VäitöskirJa Nikander, A. Oulun yliopisto: Acta Universitatis. Mustonen, K. 2002. Thousand Oaks, CA Sage Publications lnc. 1989. 2006. 2001. Doing Oualitative Research. Mahlamäki-Kultanen, S. Turpeinen, V. The Psychology of Learning, New York: Columbia University
Kohderyhmän yleisimmin korostamia liikunnan merkityksiä ovat terveys, kunnon kohottaminen, rentoutuminen, ulkonäön parantaminen sekä liikunnan sosiaalinen puoli. maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Asiasanat: Maahanmuuttajat, naiset, merkitykset, kotoutuminen, liikuntasuhde ZacheusT., Koski P., Mäkinen S. Meanings of sport and physical activity of immigrant women in Finland. One would also have to understand that the meanings which are obvious in sorne culture, are not necessarily obvious within some other. First, survey data was collected in southern Finland (n = 399, included 276 female irnmigrants). Liikunta &Tiede 48 (1), 63-70. Jotta naisia voitaisiin aktivoida liikkumaan, heidän liikunnassaan tulisi painottaa terveyteen, rentoutumiseen ja sosiaalisuuteen liittyviä asioita. . !n contrast, competing, parents and spouse's expectations or exercising alone do not have such importance. Tutkimusaineistoina käytetään Etelä-Suomessa asuville maahanmuuttajille tehtyä kyselyä (n= 399, joista naisia 276) ja maahanmuuttajanaisten haastatteluja (n= 23). Erot kantaväestöön nähden näyttäytyvät muun muassa suhtautumisessa ikääntyneiden liikuntaan ja eräissä toimintatavoissa liikuntapaikoilla. 6/2011 , MKIMUSARTIKKEU. The results showed that the female immigrants are not as physically active as their male counterparts or the native Finns. Myöskään tieto liikunnasta tai sen terveysvaikutuksista ei maahanmuuttajanaisilla ja kantaväestöllä ole aina samanlaista. Maahanmuuttajanaiset harrastavat vähemmän liikuntaa kuin kantaväestö tai maahanmuuttajamiehet. Key words: Immigrants, women, meanings, integration, physical activity relationship LIIKUNTA & TIEDE 48. Naiset paitsiossa. MAAHANMUUTTAJANAISTEN LIIKUNNAN TUNNUSPIIRTEITÄ SUOMESSA TUOMAS ZACHEUS, PASI KOSKI, SUVI MÄKINEN Yhteyshenkilö:Tuomas Zacheus, puh. The data used in this article was collected with two different research methods. Sen sijaan kilpaileminen, vanhempien odotukset ja yksin liikkuminen eivät ole tärkeimpien joukossa. The attitude towards the physical activity of the elderly people, understanding how to act some sport places, and the knowledge related to physical activity or its health effects vary between some immigrants and the native Finns. NAISET PAITSIOSSA. Artikkelissa tarkastellaan Suomessa asuvien maahanmuuttajanaisten liikuntaa ja heidän siihen liittämiä merkityksiään. Health/well-being, becoming more fit, relaxation, improving one's looks, and being together are clearly the most important meanings in physical activity and sport to immigrant women. 044-0342195, tuomas.zacheus@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT ZacheusT., Koski P., Mäkinen S. lf we want immigrant women to be physically rnore active, meanings which are related to health, relaxation and the sociability should be emphasized in their physical activity. Maahanmuuttajanaisten liikunta Suomessa 63. Olisi myös ymmärrettävä, etteivät jonkun kulttuurin itsestään selvänä pitämät asiat ole välttämättä selviä toisen kulttuurin kasvateille. Liikunta &Tiede 48 (1), 63-70. Second, 23 female immigrants were interviewed. Women offside. . This article examines the meanings of sport and physical activity of immigrant women in Finland
Muualla kuin synnyinmaassaan asuvien määrä on maapallolla kaksinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Suurin osa maahanmuuuajanaisten organisoituun liikuntaan osallistumista tarkastclleista tutkimuksista selittääkin osallistumisen esteet juuri kulttuurisilla ja uskonnollisilla seikoilla tai rasismilla. Tässä artikkelissa perehdytään Suomessa asuvien maahanmuuttajanaisten liikunnan merkityksiin. Kotoutumisella tarkoitetaan keskeisten uuden kotimaan toimintatapojen sekä kielen oppimista omaa alkuperäistä kieltä ja kuluu uria unohtamalla (vrt. (Walset h & Fasting 2004, 111-112, 115-116, 118,120, 122-124.) Erityisesti maahanmuuttajanaisten on todettu olevan liikkumattomuuden riskiryhmää. Jotkut tulevat maahan suomalaisen puolison, perheenyhdistämisen tai opiskeluja työpaikan perässä. Tarkemmin sanoen Suomessa sillä tarkoitetaan: "maahanrnuuuajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanrnuuuajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja laitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurm ylläpitämiseen" (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010). Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Tut k imusaineistossa ei siis ole mukana niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia. Keskeisiä syitä tähän ovat paitsi maapallon voimakkaasti kasvanut väestö, myös lisääntyneet sosioekonomiset erot köyhien ja rikkaiden valtioiden välillä. Esimerkiksi pakolaisista kiintiöpakolaiset valitaan kansainvälisiltä pakolaisleireiltä, kun taas turvapaikanhakijat tulevat omin neuvoin Suomeen (Horsti 2009, 78). Toki Pohjoismaissa on eräissä tutkimuksissa osoueuu liikunnalla olevan kotoutumista edistäviä vaikutuksia (esim. (Forsancler & Ekholm 2001, 108.) Vaihtelua on myös saman syyn vuoksi muuttaneiden keskuudessa. Erityisesti liikunnan ja urheilun on nähty olevan ihanteellinen keino helpottaa kotoutumista. Toiseksi esiintyy "kuluuurista vastustusta" miesten ja naisten yhteisiä urheiluseuroja kohtaan. Berry 2006). Neljäs syy on, ellei uuden kotimaan kansallisen liikuntakulttuurin piirteitä ja sen organisoinnin muotoja ymmärretä. Heitä kutsutaan ensimmäisen sukupolven maahanmuunajiksi. Kuka on maahanmuuttaja. Niinpä on tärkeää analysoida tarkemmin niitä asioita, joita maahanmuuttajanaisten liikuntaan liinyy. Myren 1999; Andersson 2002; Myren 2003; Walseth 2006). Walseth ja Fasting (2003) pereh1 Artikkelissa tällä tarkoitetaan joukkoa maahanmuuttajia, jotka alkuperämaidensa perusteella muodostavat omia ryhmiään, mutta joihin kuuluvien määrä on pienempi kuin kantaväestöön kuuluvien. Elling, De Knop & Knoppers 2001, 415; Andersson 2002, 97-98; Walset h & Fasting 2004, 109; Krouwel, Boonstra, Willem Duyvenclak & Velclboer 2006, 167; Muller, van Zoonen & ele Rooclle 2008, 387-389). (Krouwel etc. (Walseth & Fasling 2004, 123-124) Tanskassa on löydetty neljä keskeistä selitystä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten vähäiselle urheiluun osallistumiselle. Maahanmuuttoa ovat lisänneet ennen kaikkea 1990-luvun sodat ja kriisit sekä inkerinsuomalaiset paluurnuuuajat perheineen. (ks. JOHDANTO Maahanmuuttajien määrä Suomessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana seitsenkertaistunut. Toisen sukupolven maahanmuuttajia ovat puolestaan ne, jotka ovat syntyneet uudessa maassa ja joiden vanhemmista ainakin toinen on maahanmuuttaja. Osa heistä on paluumuuttajia, osa taas pakolaisia, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 150 000 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka on syntynyt toisessa maassa. 2009,14.) Tietenkin on jossain määrin kyseenalaista kutsua Suomessa syntynyttä henkilöä maahanmuuttajaksi vain sen perusteella, euä hänen vanhempansa tai vain toinen heistä on syntynyt ulkomailla. Tässä llltkimuksessa asia on ratkaistu määrittelemällä maahanmuuttajiksi kaikki ulkomailla syntyneet. Kolmanneksi haluttomuutta osallistua seuratoimintaan aiheuttaa valtavirtaseurojen kulttuurille tyypillinen alkoholinkåyuo. Urheilun on uskottu toimivan eräänlaisena rajojen rikkojana tai maclaltajana ja yhdistävänä tekijänä erilaisista kulttuureista ja yhteiskunnista kotoisin olevien ihmisten välillä. (Sam & Berry 2006, 1-2.) Ajankohtaiseksi ja oleelliseksi kysymykseksi niin maahanmuuttajan kuin vastaanottavan valtionkin kannalta on tullut, kuinka kotoutu mista voitaisiin helpouaa. Ei olekaan helppoa vetää rajaa siihen, milloin ihminen lakkaa olemasta maahanmuuttaja. Walsethin ja Fastingin (2004) mukaan monissa Euroopan maissa suuri osa kaikista etnisistä vähemmistöryhmistä I haluaisi osallistua liikuntatoimintaan, mikäli heillä olisi siihen mahdollisuus. (Väänänen ym. Sen sijaan esimerkiksi Hollannissa on todettu maahan muuttajien liikunnan olevan luonteeltaan välillä pikemminkin riitoja ja erimielisyyksiä kuin kansojen välistä ystävyyttä edistävää. Liikunnan ja urheilun vaikutuksista kotoutumiseen on kuitenkin tarjolla vain vähän llltkimukseen pohjautuvaa tietoa (ks. Erilaisilta alueilta tulleiden joukossa on eri suhteessa miehiä ja naisia, eri-ikäisiä ja eri tavalla kouluuautuneita. (Ekholm 2001; Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, 10-16, 22; OPM 2010, 9.) Maahanmuuttajien määrään lisääntyminen on kansainvälinen ilmiö. (Joronen 2009, 20.) Maahanmuuttajanaisten liikunnan erityispiirteitä Liikunta on elämänalue, johon harvoin suhtaudutaan täysin kielteisesti. Myös samasta maasta muuttaneet voivat vaihdella taustoiltaan suuresti. (FRA 2010, 51.) Koska muun muassa musliminaisten liikuntaan liittyvät asiat ovat saaneet julkisuuua, on syytä tarkastella lyhyesti islamilaisuuden suhtautumista naisten lukuruaan-. Walset h & Fasting 2004; FRA 2010). Maahanmuuttajien liikunnasta puhuttaessa erityisesti naiset on nähty haasteelliseksi ryhmäksi useassa Euroopan maassa (esim. Tämä kyseenalaistaa sen stereotyyppisen uskomuksen,jonka mukaan liikunta ei heitä kiinnosta. Esimerkiksi Aasiasta Länsi-Eurooppaan muuuanetlle musliminaisille kuluuuriset ja uskonnolliset syyt ovat olleet yleisin este osallistua organisoituun liikuntaan, kun taas afrikkalaistaustaisille merkittävin este on ollut rasismi. Maahanmuuttajilla on myös erilaisia lähtökohtia, sillä vapaaehtoiset siirtolaiset, kuten työn tai opiskelun perässä muuttavat saattavat valmistautua vuosien ajan matkaansa, kun taas pakon sanelemana kotimaansa jättävillä ei ole yleensä juurikaan aikaa valmistautumiseen (Westermeyer 1989, 13) Maahanmuuttajat ovat lähtöisin eri maista ja kuluuuripureistä. 64 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSAATIKKELI • Maahanmuutta1ana1sten l11kunta Suomessa. Tällaisten merkitysten esimerkiksi sen, mitkä asiat ovat maahanmuuttajanaisten liikunnassa tärkeitä ja miksi tutkiminen tuo meille sellaista tietoa, jota voidaan käyttää apuna monikuluuuristen liikuntapalvelujen suunniuclerrusessa ja erityisesti maahanmuuuajanaisten kotoutumisen helpottamisessa. Ensinnäkin kyseisten kulttuurien perinteisen sukupuoliroolituksen mukaan naisten tehtävä on kodista huolehtiminen. FRA 2010, 50). 2006: 173-175; Muller, van Zoonen & ele Rooclle 2008, 395-396.) On siis ilmeistä, euä liikunnan merkityksestä maahanmuuttajille tarvitaan enemmän tietoa. Lisäksi sen avulla on mahdollista lievittää muuton myötä syntynyttä ahdistusta sekä luoda iunneua johonkin kuulumisesta. Pikemminkin kyse on siitä, elleivät liikuntaa järjestävät tahot yleensä tarjoa mahdollisuuksia, jotka ottaisivat maahanmuuttajien kuluuuriset erityispiirteet huomioon. Sen on katsottu voivan edistää muun muassa uuden kotimaan kielen oppimista, sosiaalisten kontaktien luomista ja itsetunnon vahvistamista. 201emme toki tietoisia siitä, että musliminaiset eivät ole yhtenäinen tai rajoiltaan selkeä ryhmä
(Walseth & Fasting 2003, 54-56) Pfisterin (2000) saksalaisuukimuksen havaintojen perusteella erityisesti sääntö kehon peittämisestä ja vaatimus sukupuolten erottamisesta tekee Turkista kotoisin oleville musliminaisille ja -tytöille usein vaikeaksi tai mahdottomaksi osallistumisen liikuntaan ja urheiluun yhdessä muiden kanssa. Hunnun käyttö, sukupuolten erottelu sekä ylipäätään voimasuhteet miesten ja naisten välillä olivat tyypillisiä liikunnan ja urheilun esteitä. (Pfisier 2000, 512-513.) Saksassa asuvia turkkilaisia maahanmuuttajanaisia voidaan Pfisterin (2000, 518) mielestä houkutella liikunnan pariin, jos l) vain naispuoliset osallistuvat kyseiseen liikuntaan, 2) kurssien vetäjät ovat naisia, 3) pojilla ja miehillä ei ole pääsyä liikuntatiloihin naisten käyttäessä niitä, 4) kehon peittävä vaatetus hyväksytään, 5) erilliset pukeuturnisja suihku tilat ovat saatavilla, 6) liikuntatilat ovat helppojen kulkuyhteyksien päässä kotoa, 7) liikuntatunnit järjestetään iltapäivällä tai alkuillasta, 8) naisilla on mahdollisuus hakea nuoremmat sisaruksensa lastenkaitsijoiksi liikuntatuntien ajaksi ja 9) liikuntatoiminta on terveyssuuntautunutta. "Kunnollisen tytön" odotettiin myös tulevan suoraan koulusta kotiin ja pysyvän kotona. Kotoutumisen onnistumiseksi muutoksia toimintatavoissa ja asenteissa tarvitaan paitsi maahanmuuttajilta, myös kantaväestöltä. (Koski 2008, 156). Nämä tulkinnat vaikuttavat myös naisten suhtautumiseen liikuntaan ja urheiluun. Heidän perinteessään mies päättää, saavatko naiset osallistua liikuntaan vai eivät. Maahanmuuttajanaisten este harrastaa liikuntaa saattaa olla myös henkilön oma halu toimia tietyllä tavalla, vaikka perheenjäsenet eivät suhtautuisikaan kielteisesti liikuntaan. Tämän lisäksi nuorten turkkilaisnaisten vapaa-ajan harrastuksia todettiin haittaavan heidän vanhempiensa pelot tyttäriensä saksalaisilta ystäviltä saamista mahdollisista haitallisista vaikutteista, jotka voivat etäännyttää heitä turkkilaisesta kulttuurista. Yleisesti ne naiset, jotka eivät käyttäneet humua lainkaan tai jotka käyttivät hijab-huruua, sanoivat, että Jumala rohkaisee heitä harrastamaan liikuntaa ja urheilua. (Walseth & Fasting 2003, 50.) Egyptiläiset musliminaiset suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti liikuntaan ja urheiluun, mutta monetkaan eivät silti olleet aktiivisia liikunnan harrastajia. Ellingin ja Knoppersin (2005) hollantilaistutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaikka maahanmuuttajanaiset osallistuivat organisoituun liikuntaan kaikkein vähiten, vähäinen osallistuminen ei johtunut ainakaan suoraan uskonnosta tai Islamista. Haastatellut musliminaiset luokitettiin neljään eri luokkaan sen mukaan, millaista huntua nämä käyttivät. Lisäksi myös urheilun kirjoittamattomat säännöt ja normit vaikeuttavat usein maahanmuuttajanaisten ja -tyuöjen osallistumista urheilutoimintaan. tyivät musliminaisten liikuntaan Egyptissä neljän kuukauden ajan haastattelemalla Alexandrian yliopiston 18-26-vuotiaita opiskelijoita saadakseen selville heidän liikuntaan ja urheiluunsa liittyviä piirteitä. (Kay 2006, 365) Strandbun (2005) norjalaistutkimuksessa sukupuolten välinen epätasa-arvo ja sääntöjen erilaisuus pojille ja tytöille olivat asioita, josta monet muslimitytöt kertoivat riitelevänsä toistuvasti vanhempiensa kanssa. Kayn (2006) Englannissa tekemän tutkimuksen mukaan osa nuorista musl irn inaisista vietti suurimman osan ajastaan kotona ja liikkui vain vähän kodin ulkopuolella. Johan Galtungin (1991) mukaan urheilu on yksi voimallisimmista kulttuurin siirtomekanismeista ja rakenteista, mitä ihmiskunta on koskaan tuntenut. Sen keskeisyys kunkin elämänyhtälössä ilmenee muun muassa siinä, kuinka paljon siihen ollaan valmiita panostamaan aikaa tai muita inhimillisiä resursseja. 2004, 858). Jopa yhteinen pukuhuone tai yhteiset suihku tilat muiden tyttöjen kanssa saattaa olla ongelma. Liikunta ja urheilu muodostaa yhden tällaisista maailmoista. (Strandbu 2005, 32, 40.) Toki myös muiden kuin islaminuskoisten maahanmuuttajien keskuudessa on havaittu sukupuolten välisiä eroja. Kolmanteen ryhmään kuuluivat myös rinnat peittävän krimar-hunnun käyttäjät. Naisen ihon näkeminen kiihdyttää tämän kulttuurisen näkemyksen mukaan miesten seksuaalisia haluja. Huolimatta edellä ilmi käyneistä musliminaisten liikuntaan liittyvistä hankaluuksista on kuitenkin syytä pitää mielessä, että Islam itse asiassa rohkaisee naisia osallistumaan liikuntaan (Walseth & Fasting 2003, 53). Qin (2009) tutki Yhdysvalloissa asuviin kiinalaisiin maahanmuuttajanuoriin kotona ja koulussa kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia. Tullakseen hyväksytyksi vertaisryhrnässään, tytöt kokivat, että heidän pitää osittain hylätä oma "vanhanaikainen kulttuurinsa". Esimerkiksi kr irnartai nikab-huruua käyttävien naisten ainoat mahdolliset liikuntapaikat olivat oma koti tai pelkästään naisille tarkoitetut liikuntapaikat. Monissa kulttuureissa lapsista ja kodista huolehtiminen kuuluu selkeästi naisille, jolloin liikunnan harrastamiseen ei ole aikaa ja mahdollisuutta. Jotkut tytöt kokivat epämukavaksi liikkua vastakkaisen sukupuolen nähden, vaikka heidän vanhempansa eivät olisi olleet erityisen tiukkoja tämän asian suhteen. Suurimmalle osalle koulussa pärjääminen oli tärkein asia, jota vanhemmat heiltä odottivat. (Elling & Knoppers 2005, 261.) Eräs keskeisesti maahanmuuttajanaisten liikunta-aktiivisuuteen liittyvä tekijä on perhe ja sen tuomat velvollisuudet. Ensimmäisen ryhmän muodostivat hunnuttomat. 6 '201 1 , Tl/TKIMUSAATIKKEU • Maahanmuuttajanaisten l11kunta Suomessa 65. (Qin 2009, 47-50.) On osoitettu, että mitä lähempänä lähtöja tulomaan kulttuurit ovat toisiaan, sitä helpompaa on kotoutuminen uuteen maahan ja todennäköisesti myös sen liikuntakulttuuriin (Nielsen ym. Sen sijaan hijab-hunnun käyttäjät tai ne, jotka eivät käyttäneet humua ollenkaan, kokivat liikunnan harrastamista haittaavaksi tekijäksi erityisesti miesten ja naisten väliset valtasuhteet. Lisäksi monet kokivat vanhempien odotusten täyttämisen johtaneen siihen, että heitä ei hyväksytty vertaisryhmässään. Se on muokannut käsityksiämme esimerkiksi ihanteellisesta kehosta ja ylipäätään esteettisyydestä sekä vaikuttanut myös arkipäivän kielen käyttöömme ja ajauelutapoihlmme. Erilaisten huruujen käyttö liittyy islamin toisistaan poikkeaviin tulkintoihin. Tämä johtui pääosin kulttuurisista käytännöistä, joiden mukaan naisten on pidettävä huolta kodista ja oltava mahdollisimman vähän tekemisissä kodin ulkopuolisten asioiden kanssa. Syrjinnän mekanismit ovat usein hienovaraisia ja perustuvat eri kulttuurien kirjoittamattomiin sääntöihin ja syvälle juurtuneisiin merkitysrakenteisiin. (Walseth & Fasting 2003.) Hunnun käyttö tekee ymmärrettävästi joidenkin urheilulajien harrastamisen lähes mahdottomaksi. Neljänteen ryhmään luokiteltiin niin sanotun nikab-hunnun käyttäjät. Tällöin myös ystävä kontaktit jäävät vähäisiksi. Tyttöjen liikunnan harrastamisessa oli nimittäin eroja myös islaminuskoisista maista saapuneiden välillä: Turkki ja Marokko ovat kumpikin islaminuskoisia maita, mutta turkkilaisista tytöistä vain 18 prosenttia harrasti liikuntaa, kun taas marokkolaisilla tytöillä vastaava osuus oli 40 prosenttia. Niinpä esimerkiksi kilpaurheilun harrastaminen oli näille naisille mahdotonta. Niinpä jotkut heistä eivät saaneet liikkua yksin kodin ulkopuolella. (FRA 2010, 51.) Liikuntasuhteen käsite liikunnan merkitysten tutkimisen apuna Nykypäivän ihmisen elämänpiiri koostuu useista erilaisista sosiaalisista maailmoista, joissa hän sukkuloi. Kyseinen huntu peittää vartalon ja pään niin, että ainoastaan silmät näkyvät. Toiseen ryhmään kuuluivat ainoastaan hiukset peittävän hijab-hunnun käyttäjät. Silloin, kun liikunnan ja urheilun sosiaalinen maailma ymmärretään kulttuurisena kokonaisuutena, voidaan nojata Claude Levi-Straussin LIIKUNTA & TIEDE 48 . He eivät voineet harrastaa liikuntaa yhdessä miesten kanssa ilman huntua. (Koski 2008, 151, 156, 160.) Jotain urheilun roolista nyky-yhteiskunnassa kuvaa, että se kykenee kokoamaan yhteen miljoonia ihmisiä ympäri maailman sukupuolesta, ihonväristä, iästä, uskonnosta tai kansallisuudesta riippumatta (FRA 2010, 2)
Tutkimukseen valikoitui vain harvoja Länsi-Euroopan maista kotoisin olevia. Näistä muokattiin kymmenen liikuntaan ja urheiluun liittyvää merkitystä, joiden tärkeyttä kysyttiin maahanmuuttajilta. Eroja naisten suhteessa liikuntaan Maahanmuuttajanaisten liikunta-aktiivisuuden on todettu olevan useassa Euroopan maassa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Belgiassa ja Norjassa olevan selvästi vähäisempää kuin maahanmuuuajarniesten ja kantaväestön naisten. Maahanmuuttajien määrät* ja osuudet Suomessa sekä tutkimusaineistossa Kansallisuus Määrä Osuus Näyte Osuus Naisten Osuus Suomesmaahannäytmäärä näytsa muunateessä näytteessä jista(%) (%) teessä (%) Venäjä 26,909 18,8 104 26,3 89 32,2 Viro 22,604 15,8 34 8,6 22 8.0 Ruotsi 8.439 5,9 2 0,5 Somalia 4,919 3.4 24 6,1 16 5,8 Kiina 4,620 3,2 8 2,0 6 2.2 Thaimaa 3,932 2.7 16 4,1 15 5.4 Saksa 3,502 2.4 3 0,8 1 0.4 Turkki 3,429 2.4 2 0,5 Irak 3,238 2,3 24 6,1 18 6,5 Iso-Britannia 3,213 2,3 7 1,8 2 0.7 Intia 2.736 1.9 1 0,3 1 0.4 Entinen 2,637 1,8 27 6,8 17 6,2 Jugoslavia Iran 2,508 1.7 22 5,6 14 5,1 Joku muu 50,570 35,3 121 30,6 75 27,2 YHTEENSÄ 143,256 100 395 100 276 100 *Lähde. Syntymämaan perusteella turkimusaineistossa oli yliedustus Venäjältä, Somaliasta, Thaimaasta, Irakista, entisestä Jugoslaviasta, Irakista ja Iranista kotoisin olevia. Voidaan puhua liikuntasuhteesta. Nämä kaupungit valittiin kohteiksi, koska suurin osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Etelä-Suomen kaupungeissa. Liikunt asuhde ra kentuu niiden m erkitysten vara an, joita elärn än k u lk u m rn e aikana olem m e kohdanneet. Aineiston keruu tapahtui siis eräänlaisen lumipallomenetelrnän avulla. M erkitys viittaa tässä yhteydessä käsitteeseen, jolla on kaksi oleellista piirrettä. Niihin valikoitui seitsemän eri kansallisuuden edustajia. jossa hän muodosti 58:sta liikunnan merkitysväittämästä 11 liikunnan tärkeyttä suomalaisten elämässä kuvaavaa summamuuttujaa (merkitysulottuvuutta). Analyysissä käytettiin teemoittelua, josta tämän anikkelin kannalta keskeisiä olivat liikunnan merkitys maahanmuuttajanaisille ja liikuntakulttuurien väliset erot. Kum m assakin lähestym istavassa kulttuurin nähdään m uodostu van merkityksistä. Lisäksi pieni osa lomakkeista toimitettiin oppilaitoksiin ja liikuntaryhmien vetäjille postitse ja myöhemmin nämä vastuuhenkilöt lähettivät täytetyt lomakkeet takaisin tutkijoille. (ks. Kaikki nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelut kestivät 20 minuutista reiluun tuntiin. OPM 2009 haastateltavista, joilta puolestaan saatiin toisten haastateltavien yhreysueioja. Kyseisten kaupunkien valintaan vaikutti myös se, että ne ovat sopivalla tavalla erikokoisia. Vinkkejä aineistonkeruupaikoista saatiin maahanmuuttajien parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta (n = 15), joita haastateltiin ennen kyselytutkimusta (asiantuntijahaastatteluiden tuloksista ks. Nämä olivat Irak, Tunisia, Vietnam, Turkki, Somalia, Venäjä ja Kuuba. Kyselytutkimus (n = 399, josta naisia 276) kerättiin maahanmuuttajien koulutusta järjestäviltä tahoilta, maahanmuuttajayhdistyksiltä ja maahanmuuttajien liikuntaryhmistä tyypillisesti siten, että tutkijat menivät lomakkeiden kanssa paikan päälle, jossa vastaajat täyttivät ne. Haastateltavat valittiin siten, että asiantuntijoilta ja kyselylomakkeiden keruupaikoista saatiin vinkkejä TAULUKKO 1. (Koski 2008; Koski 2004). AINEISTO JA MENETELMÄT Tässä artikkelissa selvitettiin Turussa, Helsingin seudulla ja Salossa asuvien maahanmuuttajien liikuntasuhdetta vuoden 2010 aikana tehdyllä kyselyllä sekä haastatteluilla. Aineistossa painottuivat paluumuuttajat, pakolaiset ja avioliiton myötä Suomeen tulleet, mutta siihen valikoitui vain harvoja työperäisiä maahanmuuttajia. Yksi haastatteluista tehtiin Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tiloissa, yksi muun oppilaitoksen tiloissa, kaksi haastateltavien kotona, yksi haastateltavan valitsemassa kahvilassa, ja loput maahanmuuttajayhdistysten tiloissa. Vastaajista peräti 70 prosenttia oli naissukupuolen edustajia. Nämä olivat kilpailu, terveys/hyvinvointi, fyysisyys, sosiaalisuus, rentoutuminen, muodikkuus, miehisyys, henkinen kasvu, yksinäinen puurtaminen, taloudellinen edullisuus ja vanhempien odotukset. Kahdessa haastattelussa käytettiin osin suomea ja osin englannin kieltä. Artikkelin toisena tutkimusaineistona ovat maahanmuuttajanaisten haastattelut (n = 23). M itä syvem m ällä jossain sosiaalisessa m aailm assa olem m e, sen parem m in ym m ärräm m e ja olem m e sisäistäneet täm än m aailm an merkityksiä ja sitä m erkityksellisem m iksi ne voidaan kokea. Haastatteluissa korostui kyselyaineistoon verrattuna enemmän elämänkulkuun liittyvät asiat. (Walseth &: Fasting 2004; 66 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKJMUSARTIKKEU • Maahanmuuttajanaisten l11kunta Suomessa. Niissä naiset saivat kertoa elinvaiheistaan ja liikunnan merkityksestä elämässään. Suurin osa vastaajista käytti suomenkielistä lomaketta. Kollektiivisella tasolla m erkityksistä on usein m uodostunut enem m än tai vähem m än selkeitä ra kenteita, joilla on taipum us vaikuttaa yksilöiden valintoihin ja käyttäytym iseen. Artikkelin merkitysanalyysin pohjana on Zacheuksen (2010a) suomalaiselle aikuisväestölle tekemä tutkirnus. Suurin osa vastaajista oli syntyisin Itä-Euroopasta, Aasiasta tai Afrikasta. ajatukseen kulttuurista kielenä tai weberiläiseen ideaan kulttuurista ihm isten m uodostam ien merkitysten seittinä. Molemmissa ryhmähaastatteluissa ja yhdessä yksilöhaastattelussa mukana oli tulkki. Yhtäältä se viittaa johonkin, m itä jokin tarkoittaa ja toisaalta se sam aan aikaan viittaa johonkin tärkeysasteeseen, m erkittävyyteen. Zacheus &: Hakala 2010, Zacheus 20106). Sen sijaan virolaisilla, ruotsalaisilla, kiinalaisilla, saksalaisilla, turkkilaisilla, briteillä ja intialaisilla oli aliedustus (taulukko 1). Lomake, joka koostui 35 kysymyksestä, käännettiin kahdeksalle kielelle, jotka olivat arabia, kurdi, somali, englanti, vietnam, ranska, albania ja venäjä. Kyselyyn vastaajat olivat iältään 15-86-vuotiaita ja edustivat 68 eri kansalaisuutta, jotka puhuivat äidinkielenään 37 eri kieltä. Suurimmassa osassa haastattelukielenä oli suomi. Haastatteluista kaksi toteutettiin ryhmähaastatteluina (yhdeksän somali naista ja seitsemän venäläistä). m erkityksistä lisää esim . Koski 2000; Koski 2005.) Li ikuntaan ja urheiluun kulttuurisena ilm iönä kaikilla on jonkinlainen suhde
TUTKlMUSAATIKKEU -Maahanmuuttejanarsten lukunta Suomessa 67. erkut & Tracy 2002, 420; Yang, Laffrey, Stuifbergen, Eun-Ok , May & Kouzekanani 2007, 295-296) Lisäksi maahanmuuttajanaisilla ja -ty töillä on selvä aliedustus myös urheilun seuratoiminnassa, urheilun johtotehtävissä ja pen kkiurheilijoina. Maahanmuuttajanaisten liikunnan merkitysten keskimääräinen tärkeys syntymämaanosan mukaan (asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä) LIIKUNTA & TIEDE 48. Näistä ainakin rahan puute, suomen kieli ja tiedon puute lien evät mitä suurimmassa määrin käytännön esteitä. Suomessa syntyneistä 19-65-vuotiaista naisista 60 prosenttia harrastaa liikuntaa vähintään neljästi viikossa (SLU 2010, 6), kun vastaava osuus jäi aineistomme 15-86-vuotiailla maahanmuuttajanaisilla 17 prosenttiin. Sen sijaan vanhempien odotukset olivat afrikkalais(3,2) ja aasialaisnaisille (2,5) selvästi tärkeämpiä eurooppalaisnaisiin (1,6) verrattuna. Vastaavanlaisia tuloksia löytyy myös kantaväestöä koskien. Aasia (n = 58• 76) KUVIO 1. Walseth 2006, 450). Suomessa esimerkiksi miesten ja naisten liikunta on ollut samalla tasolla jo 1970-luvulta lähtien ja nykyisin naiset ovat selvästi ohittaneet miehet liikuntakertojen määrässä. Puolison odotusten tärkeydessä eroa taas oli erityisesti Aasiassa (2,9) ja Afrikassa (2,8) sekä Euroopassa syntyneiden (2,2) välillä. Sitä vastoin tytöt korostivat iloa, virkistystä ja paineiden purkamista poikia yleisemmin. (Koski & Tähtinen 2005, 12-13.) Lehmuskallion (2007) turkulaislapsiaja -nuor ia käsittelevässä tutkimuksessa menestyshalu (johon kuului kilpailu) oli pojille niin ikään tärkeämpää kuin tytöille, mutta vastaavasti hyvä olo ja mieli tärkeämpiä tytöille kuin pojille. Sitä vastoin ulkonäön painotus eurooppalaisten ryhmässä afrikkalaisiin verrattuna on osoitus ulkonäkökeskeisyyden Terveys ja hyvinvointi Rentoutumirrinen Ulwnäön parantamilen Kunnon kohottamhen Y hdeSSå oc ja ys tavyyss uhteet Puolison odotukset Liikkumilen yksin Muodikkaat tiikunlavarusteet Vanhempien odotukset Kilpailemilen 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 l r 1 1 1 1 1 T 1 1 r 1 1 1 1,00 1,50 2,00 2.50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 D Af rikka (n a 23-30) . Tärkeimpiä asioita maahanmuuttajanaisille liikunnassa olivat terveys ja hyvinvoint i, kunnon kohottaminen, rentoutuminen, ulkonäön parantaminen sekä yhdessäolo ja ystävyyssuhteet. (Lehmuskallio 2007, 87-88.) Samoin Zacheuksen (2010a) suomalaista aikuisväestöä käsittelevässä tutkimuksessa kilpailu oli tärkeämpää miehille kuin naisille, mutta naisilla liikunnan "pehmeämpi puoli" rentouttavine vaikutuksineen korostui miehiin nähden. Kilpaileminen ei ole kovin tärkeä elementti maahanmuuttajille. Asiassa on kuiten kin sukupuolten välillä selkeä ero. EU"ooppa (n a 120-147) . (Laakso 1986, 90-91; Helakorpi, Patja, Prättälä & Uuiela 2001, 13; SLU 2005-2006, 7; SLU 2009-2010, 6.) Maahanmuuttajien vähäiseen liikunnan harrastamiseen vaikuttavat sekä käytännön asiat että kulttuurierot. Naisille puolestaan rentoutuminen oli liikunnassa tärkeämpää kuin miehille (t (342) = -3,58, p<0,001). 612011 . Näin oli ulkonäön osalta erityisesti Afrikassa syntyneisiin nähden (Euroopassa syntyneet 4,1, Afrikassa syntyneet 3,4, asteikolla 1-5). Maahanmuuttajanaiset liikkuvat myös selvästi vähemmän kuin maahanmuuttajamiehet, sillä miehistä vähintään neljä kertaa viikossa liikkui 27 prosenttia ja liikunnallisesti täysin passiivisia oli kahdeksan prosenttia. (Zacheus 2010a, 62-63.) Syntymämaanosan mukaan maahanmuuttajanaisten liikunnan merkityksiä tarkasteltaessa eroja havaittiin ulkonäön (F (2, 236) = 4,28; p<0,05), kunnon kohottamisen (F (2, 229) = 4,56; p<0,05) yhdessäolon (2, 245) = 4,74; p = 0,01), puolison odotusten (F (2, 210) = 6,00; p<0,01), yksin liikkumisen (F (2, 228) = 3,52; p<0,05) ja vanhempien odotusten (F (2, 198) = 10,72; p<0,001) korostamisessa. Kilpailu oli maahanmuuttajamiehille keskimäärin selvästi tärkeämpää kuin naisille (t (208) = 6,27, p<0,001). Jos ei ole rahaa, ei osaa kieltä, eikä ole tietoa liikuntamahdollisuuksista, liikunnan harrastaminen hankaloituu. (FRA 2010 , 59.) Myös Suomessa asuvien maahanmuuttajanaisten liikunt aharrastus on selvästi vähäisempää kuin kant aväestön naisten. Vastaavasti, kun "ei lainkaan -ryhrn ään" kuuluu alkuperäisnaisista vain yksi prosentti, oli tämän ryhmän osuus maahanmuuttajanaisten keskuudessa yli 16 prosenttia. Vanhempien ja puolison odotusten korostuminen Afrikassa ja Aasiassa syntyneiden naisten ryhmissä Euroopassa syntyneisiin verrattuna vahvistaa käsitystä perheen suuremmasta merkityksestä näissä kulttuureissa. Erot heijastelevat ainakin osittain liikunnan asemaa Suomen ja maahanmuuttajien lähtömaiden välillä. Ulkonäkö, kunnon kohottaminen ja yhdessäolo olivat Euroopassa syntyneille naisille keskimäärin tärkeämpiä liikunnan merkityksiä kuin muille. Samansuunt aisia tuloksia on saatu myös Yhdysvalloista, ainakin tiettyjen kansallisuuksien edustajien keskuudessa (esim. Molempien sukupuolten merkittävimmät liikuntaa haittaavat tekijät olivat rahanpuute, suomen kieli, ajanpuute, perheen tarpeet, tiedon puute sekä talvi. Esimerkiksi suomalaisnuorten liikunnan merkityksiä käsittelevässä tutkimuksessa pojat korostivat kilpailuun ja tavoitteellisuuteen liittyviä merkityksiä selvästi tyttöjä yleisemmin. Toki myös maahanmuuttajamiehet ovat liikunnallisesti passiivisempia kuin kantaväestön miehet
Tämä tulos ei tunnu olevan kuluuurisidonnainen, sillä se, että miesten 68 Ll!KUNTA 8 TIEDE 48 • 612011 • TUTKIMUSAATIKKEL1 • Maahanrnuuttniana1sten l11kunta Suomessa. Niissä ihminen saattaa pitää itseään liian vanhana liikunnan harrastamiseen, vaikka tähän ei esimerkiksi todellisia ryysisiä perusteita olisikaan. Et he ei uslwlla lähtee 111ihi11l1ää salille, 111u1 sel1i11 johtuu siitä ei jos mies ei a1111a lupaa. Tämä luuy! paitsi naisten pelkoon lähteä yksin liikkumaan, myös siihen, että eräät naisten suosikkiliikuntalajeista olivat luonteeltaan ryhmää edcllyuaviä, kuten tanssiliikunta. Huomionarvoista kuitenkin on, että vaikka liikunnan rerveysmcrkuys oli maahanmuuttajanaisille lähes poikkeuksetta tärkeä syy harrastaa liikuntaa, kaikki heistä eivät tienneet esimerkiksi liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista, terveellisestä ruokavaliosta ja erilaisten sairauksien hoidosta yhtä paljon kuin kantaväestö. Vastaavia tuloksia on saatu myös muualta Euroopasta. Se 011 ihan vaaralline11 metsä ... (/-faas1c111elu 5, 11aine11, lw1oisi11 Vic111amislCI) Toinen haastateltujen maahanmuuttajanaisten korostama liikunnan merkitysulouuvuus oli sosiaalisuus. "Suomalaisil 011 lictysli e11e1m11ä11 tietoa ihan terveydestä ja urheilusta, hyvi11voi1111isla ja itsestää11 huole/11i111iscslCI ja muusta. Esimerkiksi somalinaisten ryhmähaastattelussa kävi ilmi, että kotiäitinä olo kotija puutarhatöineen oli Somaliassa ollut toimintaa, jonka lisäksi ei edes koettu tarvittavan muuta liikuntaa. Sejo aullais paljo11. " .111111 se oli riitä naisille, et telic lwtilöitäja sit nää ullwtöitä, sil lapset ja pu111cirhat ja sit ruuanlaiuo, nää oli riiuävä ... J<u11 hän /icli tulee Suo111es, sc11 jällieen palwlai11c11. " (1-faastattel11 6, 11ai11c11, /101oisi11 Turhista) Haastaueluissa ilmeni myös, etlä monille, erityisesti muslimimaista tulleille naisille liikunnalla pitää olla joku käytännöllinen tarkoitus, jolla sitä harrastettaisiin. .jos 111aahw11nuullaja11aisille saatais omat ryhmä/. Tämän jo aiemmissakin tutkimuksissa todetun asian toivat esiin lähes kaikki haastatelluista maahanmuuttajanaisista. Kukaan heistä ei halunnut liikkua yksin, vaan ryhmä ja ystäväpiiri olivat heille erityisen tärkeitä. Esimerkiksi Irakista kotoisin oleva nainen kertoi, euä hänen kotimaassaan 40-vuotiasta pidetään jo tosi vanhana, koska maassa vallitsevien elinolosuhteiden vuoksi ihmiset eivät yleensä elä kovin paljon pidempään. Heille on esimerkiksi vaikeaa lähteä kävelylle, ellei sillä ollut jotain päämäärää tai syytä, kuten kaupassa käynti. Tässä orava ja se 11ii11 erilainen, si/isi." (Haastallelu 15, nainen, lwtoisin So111alias1a) Naiset toivat myös esiin, että miehille liikuntaryhmiin meneminen on usein helpompaa kuin naisille. se oli talven ailwna /os, et pitäis hävellä metsän puolella. Sen sijaan puolison odotukset, muodikkaat liikuntavarusteet, yksin liikkuminen, vanhempien odotukset ja kilpailu eivät olleet läheskään niin tärkeitä. Muutenkin miehet uskaltavat mennä helpommin mukaan liikuntarientoihin kuin naiset. Pari liertaa mä oli11 liuulunut, eWi hei/ olis tämä aja tuliset. Se, että liikunnan ja urheilun julkinen rahoitus kohdistuu epätasaisesti miehille ja naisille, on tuttua myös koko väestön keskuudesta (Aaltonen, Jeronen & Villa 2009, 137). Vartalo ei ao 1ou1rnu1, wlce heti l1ipua. He sano, et en 111ää lähde siellä, siellä on susi ja harhu ja sil sa111a lw11 ei joliu tarina. Ja /11111 cnsi111mäine11 lierta mä pyyti11 naislCI, meil oli ... Jotkut mielsivät kodista huolehtimisen jo sinällään liikunnaksi, vaikka sitä ei sellaiseksi Suomessa yleensä lasketakaan. Maahanmuuttajanaisille ei siis tarjota samalla tavalla mahdollisuuksia liikkua kuin miehille. 1-fe sanovat, että tässä 011 ihan tosi erilainen hui11 Afri/iha. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat liikunnallisesti passiivisempia kuin kantaväestö. Se 011 l1yl111ä maa. Mä tunnen 111ei11aa11 se111111osial1i11 perheitä missä tytöt istu11 lwtona. Lehdet 011 erilai11en, 110 orava ei ole Afrihassa ollenliaa11. Ne 011 111w1 iliäsii ja ... Syntymämaassaan he eivät olleet joutuneet samalla tavalla tekemisiin liikunnan terveystietouden kanssa. Et se 011 se111mosta, Wä 011 lwul1u siellä, oli ihan vääri11 cljatuhsilla.Ja heti 111ää muistan, meil oli lianlilieen alus oli leiri ... Tärkeitä olivat terveys ja hyvinvointi, kunnon kohottaminen, rentoutuminen, ulkonäön parantaminen sekä yhdessäolo ja ystävyyssuhteet. EI csimerhi/is somalialai11rn 11ai11cn, lwn hä11 tulee Suomessa, hän 011ge/111ia, lwslw hän oli pilliä ai/wna työ, tehnyt hava /10mma Somaliassa ... " .. Paljo11 homma. Keskimääräinen elinikä on erityisesti kehitysmaissa ja sotaa käyvissä maissa selvästi Suomea alhaisempi. Eroja toki oli sen perusteella, mistä päin maailmaa maahanmuuuaja on kotoisin. Ulkonäkö oli Euroopassa ja Aasiassa syntyneille naisille selvästi tärkeämpi liikunnan merkitys kuin Afrikassa syntyneille, kun taas Afrikassa ja Aasiassa syntyneille vanhempien ja puolison odotukset olivat eurooppalaisia tärkeämpiä. Ei saa, ei lii/ilwa niin hui11 Somaliassa. Lisäksi toimintatavat liikuruapaikoilla Suomessa saattavat olla joillekin outoja ja myös erilainen ympäristö voi aiheuttaa pelkoa, kuten seuraava sitaatti osuvasti kuvaa: "Alussa, liun 111aaha11111uuuajat tullu somalilaisille 11aisille, heti ei saa11111 semmosta ajatusta, et jolw menee Suomessa metsään olle11haw1. Tämä saattaa johtua siitä, että entisessä kotimaassaan suurin osa heistä oli työskennellyt kotiäiteinä. Lisäksi maahanmuuuajanaiset ovat passiivisempia kuin syntyperäiset suomalaisnaiset ja maahanmuuttajamiehet. Si/isi, että hun lwhs/1ym111rnlä vuolla 011 /wliäili ja sil sa111alla tehä homma sit lwtona ja put1tarl1a-asial." (Haas1auel111 17-25, Somaliasta lwtoisi11 olevien naisten 1yh111älwas1auelu, luihin hää1111ös) Monille maahanmuuuajanaisille yllättävä liikuntaan liittyvä asia Suomessa oli huomata, että täällä ikääntyneetkin harrastavat aktiivisesti liikuntaa. lkääntyneethän harrastavat liikuntaa Suomessa yhtä yleisesti kuin nuoret, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista (Compass 1999; Zacheus 2008.) Suomen naapuristakin eli Venäjältä maahan muuttaneet naiset hämmästelivät meikäläisten ikääntyneiden 1 i iku nta-akt i ivisu utta. Miehet voivat pelata esimerkiksi jalkapalloa lähes missä tahansa. Niin sii» mielessä liyl vict11wnilaise1 jää vähä11 jällicrn. Toki miehet myös itse järjestävät aktiivisemmin itselleen mahdollisuuksia liikkua. Aineistomme 15-86-vuotiaiden maahanmuuttajanaisten liikunnan merkitykset jakautuivat jyrkästi tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Ja eliliä sc11/1i11 vuolis se ei 11ii11 ilsessää11 liii1111osta 11ii11 paljo, lw ei siil liedäl1l1ään 111itää11 .. ja erityisesti sporttisen ulkonäön suuremmasta roolista niin sanotuissa rikkaissa maissa, vaikkakin myös Aasiassa syntyneille naisille ulkonäkö oli kohtuullisen tärkeää. En mää lioslwan ajatellut, ei vanhulisel voivat nyt minun i/1äi11e11, Iässä iässä mc//1ei11 70, eloliuussa täytän 70, niin eitä eiliö näillä ole mitään näillä mu111moilla teliemistä, lw11 ne l1ävclee ja l1ävelee tuolla, hävclee ja l1ävelee ja sitlen lwn tuli muotiin tä111ä SC/l1va/1ävely vielä." (1-faastallelu 42, 11ai11e11, /101oisi11 Venäjältä) Monissa maissa on erilainen ikäkäsitys kuin meillä. Sen sijaan esimerkiksi islamin uskoa t unn ustavi lla naisilla ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ilman pitkää hametta muuten kuin suljetuissa tiloissa toisten naisten kanssa. Maahanmuuttajamiesten liikuntaan liittyvät asiat usein myös huomioidaan naisten asioita paremmin. Maahanmuuttajamiehet korostivat kilpailun merkitystä naisia enemmän, kun taas rentoutumisen suhteen asia oli toisinpäin. Mä sanoin ei lwrhut olemassa, lwrliu olemassa, multa ei tääl alucclla ... J<oslw maahc111111uuuajapojille 011 tosi paljon. Ei oo hu,111011 auri11/10 lwin Somalia. "Täällähän tuli hyvin paljon l1aihhca uulla. He /ie/isii itte teliemistä ja pystyy tehe111ää11, 111ut naiset on se111mosia, et ei. Ikääntyneiden liikunta uutta maahanmuuttajille Maahanmuuttajanaisten haastaueluissa lähes kaikki riippumatta siitä, mistä päin maailmaa he olivat tulleet Suomeen, korostivat liikunnan tärkcyuä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kodin ja perheen hoitamiselta ei liikunnan harrastamiseen sen itsensä vuoksi helposti jäänyt aikaa tai voimiakaan
Elling, A., De Knop, P. FRA 2010. A project seekinq the co-ordinated monitoring of parncipation in sports in Europe. Ouebec: University of Laval Press. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Wien: European Union Agency for Fundamental Rights. Ouoc Cuong (toim) Monietnisyys ja työ. 10-24. Bouroncle. 2004. Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R. 2002. Kulttuurisista syistä mainittakoon, eua eräät täällä vallitsevista liikunnan merku ysulouuvuuksista näynävät jääncen maahanmuuttajanaisille jossain määrin vieraiksi. Contexts of acculturation. Norwegian macro-debates and the role model aspect. Rastas & S. & Knoppers, A. K. Naisten haastatteluista kävi esimerkiksi ilmi, että vaikka terveys oli tärkein asia naisten liikunnassa, yleinen terveysuetous ja tieto liikunnan terveysvaikutuksista eivät olleet varsinkaan pakolaisuuden vuoksi Suomeen muuuanerlla aina samankaltaisia kuin syruyperäisillä suomalaisilla. Berry (toim I The Cambridge handbook of acculturation psychology. Toiseksi, maahanmuuttajaosuuksiltaan Suomen suurimmissa kunnissa olisi syytä olla erillinen maahanmuuttaja-asioihin keskittyvä liikunnanohjaaja, joka paitsi vetäisi liikuntaryhmiä, myös antaisi maahanmuuttajille tietoa liikunnasta, sen järjestämisestä, tilojen varaamisesta ja byrokratian käytännöistä selviämisessä. 2000. Daughters of Islam. A. Teoksessa S. Kyntäjä & N. Miehille yhdessä liikkuminen on käytännössä paljon helpompaa, koska he voivat pelata jalkapalloa ja muita pelejä suhteellisen vapaasti. M. W. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Ia terveys kevät 2001. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Alitolppa-Niitamo. Teoksessa: D. Ekholm, P Hautaniemi, A. 2001. International Heview for the Sociology of Sport 41 131. Ekholm, E. Joronen, T. New York, Melbourne. A cultural perspectrve on youth. Kaikissa maissa liikunta ei ole yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin meillä, eikä siihen liittyen ole väluämäuä ollut tietoakaan tarjolla. 189-208. 2002. Teoksessa: A. Sport participation in Europe. Tämä siksi, elleivät he olleet tottuneet harrastamaan liikuntaa pelkän liikunnan harrastamisen vuoksi. Teoksessa: K. 2001. Esiin tuli myös monien aiempien IUtkimusten tavoin, cuä varLÄHTEET Aaltonen, M., Joronen, M. Tampere: Jyväskylän yliopisto. Elling, A. Kuluuurieroista kertoo myös usean haastateltavan ihmcuelyt liittyen kantaväestön ikääntyneiden liikunta-aktiivisuuteen. tutkimuksia 3/2004. Forsander, A. The sport system as a metaphor for the world system. Lopuksi on myös hyvä pitää mielessä, eua koko väestön liikunnan edistäminen monipuolisine palveluineen hyödyttää myös maahanmuuttajia. Keskinen, A. Kay, T. Galtung, J. Niinkin nuoret kuin 40-vuotiaat muuttajat maista, joissa keskimääräinen elinikä on selvästi Suomea alhaisempi, saattavat pitää itseään jo liian vanhoina liikunnan harrastamiseen. Heikkala. Syrjintä Suomessa 2008. LIIKUNTA & TIEDE 48, 612011 , T\JTKJMUSARTIKKEU, Maahaomuuttegmersten l11kunta Suomessa 69. E. Johdatus kirjan teemoihin. 414-434. The social inteqrative mearunq of sport: A critical and comparative analysis of policy and practice 1n the Netherlands. Etniset ryhmät Suomessa. Forsander. & Ekholm, E. Sport, gender and ethnicity Practises of symbolic inclusion/exclusion. A. 83-160. Ali. 83-106. Suomalaisen kuluuurin tavat saattavat olla etenkin alkuun maahanmuuttajille vieraita, multa vastaavasti muiden kuluuurien tavat voivat puolestaan olla outoja suomalaisi lie. J. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. sport, and alcohol. Maahanmuutosta. Predicting adolescent self-esteem from participation in school sports among Latino subgroups. 147-156. 77-85. Kyntäjä & N. NAD-publ1cat1on, No 45, 161-176. Alcohol in the web of rnearunqs. E. Sam & J. Tampere: Vastapaino. 2009. 357-373. Landry & M.Yerles (eds.) Sport. Ouoc Cuong (toim.) Monietnisyys ja työ. Singapore, Säo Paolo: Cambridge University Press. 2009. Monen vanhassa kotimaassa arkiliikunta oli väluärnäiöruä selviytymisen kannalta, multa Suomessa tällaista liikkumisen pakkoa henkiinjäämiseksi ei ole. Koski, P. 2006. Kyllä Suomeen yksi nainen mahtuu' Turvapaikanhakijat uhreina ja uhkana suomalaisessa julkisuudessa. Berry, J. 2005. ethnic discrimination and exclusion of migrants and rrunonties ,n sport: A comparative overview of the situation ,n the European Union. Teoksessa: H.andrv. Helsinki: Paimenia. Neljänneksi, maahanmuuttajien houkuuelerniseksi liikunnan harrastajaksi tulisi myös jalkautua enemmän "kentälle", heidän tyypillisimpiin kokoontumispaikkoihin, sillä esimerkiksi lehti-ilmoitukset ja mainokset tavoittavat huonosti tätä kohderyhmää. 1991. Ali, A. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Sociology of Sport Journal 18 (41. Hispanic Journal of Behavioral Sciences 24 (4). llmanen (toim.) Pelit ja kentät. Jotkut heistä antoivat ymmärtää suorastaan pelkäävänsä liikunnan harrastamista ilman ystävien tai ryhmän tukea. & Knoppers, A. Journal ofYouth and Adolescence 34 (31. & S. 2001. Koski, P. Teoksessa A. Viidenneksi, liikunnan hyödyistä kertominen olisi syytä monessa tapauksessa aloittaa aivan perusasioista. Cape Town. 2009. 2001. Vain harvassa maassa on sellaista liikuntaku lt tuuria kuin Suomessa, jossa ikääntyneet liikkuvat yhtä usein kuin nuoret. Ensinnäkin, kun maahanmuuttajille järjestetään liikuntaa, tulisi miehille ja naisille olla erilliset liikuntaryhmät, mutta ryhmien pitäisi olla avoimia kantaväestölle. Teoksessa T Joronen 2009 (toim.) Maahanmuuttajien vapaa-aika Ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. 257-268. L. Cambridge. ldentity work in sports. Alitolppa-Niitamo, E. Forsander. 409-429. Teoksessa: H. Esiin tuli myös, cuä naisille, joiden entisessä kotimaassa naisen tehtävänä on huolehtia kodista ja perheestä eli olla täysipäiväinen kotiäiti, liikunnalla tulee usein olla joku käytännön tarkoitus,jotta sitä tulisi tehtyä. En ole rasisti, mutta ... Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16 / 2001. Racism. Tuori (toim.) 2009. sinkin islaminuskoisten naisten tulisi voida harrastaa liikuntaa ilman riskiä miesten katseista, mikäli he aikovat liikkua ilman humua ja pitkää hametta. Kolmanneksi, maahanrnuuuajataustaisia tulisi ottaa enemmän mukaan liikuntapalvelujen suunnitteluun, koska heillä on kokemuksellista tietoa maahanrnuuuajaryhmistä ja niiden kulttuurisista erityispiirteistä. Yhdessä muiden (naisten) kanssa liikkuminen on maahanmuuttajanaisille hyvin tärkeää. Tällaisissa ryhmissä maahanmuuttajien ja kantaväestön olisi luontevaa tutustua toisiinsa. Compass 1999. Monietninen yhteiskunta. monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. E. London: UK Sport & Walkden House. & Tracy, A. 135-154. Andersson, M. 2005. Helsinki: Ihmisoikeusliitto. E sim erk ik si ra h an pu u te, su o m en kie li ja tied o n pu u te m aahan rn u u u ajicn keske isin ä liik u n n an estein ä ovat ra a'an käy tän n ö ll isiä sy itä, eik ä niissä kulttuurien välisiä iapaeroja ole syytä ylikorostaa. 2006. Jolla liikunnasta olisi mahdollisimman paljon apua kotoutumisessa ja jolla siinä ei olisi syrjiviä käytäntöjä, t u lisi sen järjestämisessä huomioida useita asioita. Ethnic minority youth. Helsinki Paimenia, 161-188. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. 27-42. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Ekholm, P Hautaniemi. liik u n n assa pain o ttu u naisiin näh d en "k o va" pu o li kilp ailem isin een ja naisill a "p eh m eäm p i" pu o li reru o u tu rn isin een , o n tu u u m yö s kan taväestö n kesk u u d esta. Journal of International Migration and lntegration 3 (1). Li ik u n n all iseen passiiv isu u teen liittyy sek ä ku lttu u rista sy itä, että sell aisia sy itä, jo tka eiv ät ain ak aan su o ra an jo h d u ku lu u u rien välisistä ero ista. & Uutela, A. Horsti, K. Tällöin resurssit tulisivat paremmin kohdennettua. Madrid. Teoksessa: A. Rauhamäki (eds.) Sports and substance usein the Nordic countries. Koski, P. J. Liikunnan kansalaistoiminta kulttuurina toiminnan merkityksellisyys ja merkitysrakenteet. llmanen & P Koski (toim.) Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot. the Third Millenium. Itkonen. Erkut, S. & Villa, S. W
87-99. Terveyden Ja hyv1nvo1nnin laitos. & Kouzekanani, K. & de Roode, L. International Rev1ew for the Soc1ology of Sport 38111. virola.sten. Suomalaiset llikuntasukupolvet Ja l11kuntakulttuurin muutos. 2008. Stones from Musl1m g1rJs In Oslo wrth irnrmqrant backgrounds. L. 155-166. T .: • r '1 • TKi~ SAAT -<KEL • Maahanmuut1a1anaisten l11kunla Suomessa. Myren, K. C., Stuifbergen,A., Eun-Ok, K., May, K. or assrrmtation. lslam's vIew on phys1cal actIvIty and sport. Sam & J. 2005. Helsinki Opetusministeriön pohtnkka-analvvseja 2009 3. & Husted, L. 151-163 Koski, P. The s1gn1f1cance of sport and physical activ1ty during the acculturat1on and IntegratIon process of ImmIgrants In Finland the experts' vIew. W. L11kunta kotoutumisen Ja kulttuurien kohtaamisen välineenä MaahanmuunaJ1en parissa työskentelevien näkökulmia. Zacheus, T. Be1ng "qcod" or bemq "popular" Gender and ethnic identrtv neqotianon of Chrnese rmrmqrant adolescents. & Wahlberg, K. Walseth, K. Luonnonmukaisesta ark1l11kunnasta liikunnan eriytymiseen. Singapore. elinolot 2003:1 SLU 2005-2006 Aikurshikunta. Ernpmcai Economics 29 14). Journal of Sport Historv 27 131. Jyväskylä LIKES. 432-444. Kuntoutussäätiö. OPM 2009. Yang, K., Laffrey, S. 2004. 70 .., "-!TA-. 2000 D01ng sport In a headscarf. ldenutv, embodied culture and phvsical exercise. 387-401. Zacheus, T. http://www.f1nlex.f1/f1/lak1/alkup/2010/20101386/ [Luettu 7.11.2011 [ Lehmuskallio, M. Westermeyer, J. 2007. 2003. Strandbu, Å. Kasvatus & Aika 4 12). & Fasting K. 497-524. 2006. Zacheus, T. 2010a. Sam, D. 2009. 855-883. Madrid, Cape Town. 3-21 Krouwel, A., Boonstra, N., Willem Duyvendak, J. Maahanrnuuttapen elinolot Venäläisten. Helsinki: Työterveyslaitos. Osaaminen, työ Ja hyv1nvoint1 9-2009. 291-298. S., Rosholm, M., Smith, N. lntrocuction. Socioloqv of Sport Journal 25 131. L. OPM 2010 Kehiuerrusotuelrna rnaahanrnuunauen kotouttamiseksi lukunnan avulla Helsinki: Opetusministeriön tvorvhmarnursuoue Ja selvrtvksiä 2010: 16 Pfister, G. Mental helth for refugees and other mIgrants. 2003. Helsinki: Suomen Kuntourhertulutto SLU 2009-2010. & Nieminen, M. Es1selvitysraportt1. Sport as a means of IntegratIng minority women. L11kuntaan Ja urheiluun liittyvät merkitykset suomalaisten elämän aikana. Helsmki Tilastokeskus. 2005. 2008. Walseth, K. & Fasting, K. Sport and belong1ng. 2009. 2003. 2006. European Journal for Sport and Society 7 121. 1999 Pois paustosta rnaahanrnuuttauen lukuntabarrastukset Ja vaoaa-ajanv.eno Suomessa. Phvsical Activrtv Relat1onsh1p (PARI. Melbourne. Sport in Society 7 111. Laakso (tcrm.) Näin suomalaiset liikkuvat. Maahanrnuurtajavaeston asema opetusrrurus tenon tehtäväalueilla. Koski, P. 2004. Social and preventive approaches. Laki kotoutumisen edistämisestä 2010. W Berry (toirn.) The Cambridge handbook of acculturatron psychology. Walseth, K. Oin, D. Zacheus, T. 27-45. 1986 Aikuisväestön vapaa-ajan tukuntabarrastus. Egyptian women InterpretIng Islam. somalialaisten Ja vietnarnilatsten elämää Suomessa 2002. International Rev1ew for the Soc1ology of Sport 41 131, 447-464. Liikunnan Ja kansanterveyden Julka1suJa 143. Sao Paolo: Cambridge University Press, 1-7. 45-60. 2006. Teoksessa: D. 109-129. Journal of Adolescent Research, 24 11 ), 37-66. & Berry, J. Turun vhopiston [ulkeisuja C 163. & Hakala, M. Turun yliopiston Julka1suJa C 268. 2008. Oualrticauons. Kasvatus 41 151. 2010b. Laakso, L. Teoksessa: P Vuolle, R Telama & L. Maahanmuuttajien IntegroItumInen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Pohjanpää, K., Paananen, S. Helsinki: Suomen Kuntotukuntalutto. l.ukuntakulutus kapunkuarslasten Ja -nuorten lukuntasuhteessa. Nielsen, H. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Kohtaamisia liikunnan kentällä liikunnan suvaitsevarsuushankkeiden arvromti 1996-2002. Springf1eld: Charles C Thomas Publ1sher. Aikuislukunta. & Tähtinen, J. Muller, F., van Zoonen, L. German sport ano Iurk.sh females. LeIsure-tIme physical activity among midlife Korean immigrant women In the US Journal of lmm1grant and M1nority Health 9 141. 1989. B. A good sport. t.ukunnan merkitykset nuoruudessa Nuonsotutkrrnus 23 111. Research into the capacitv of recreational sport to inteqrate Dutch rmnonues International Review for the Sociology of Sport 41 121, 165-180. Liikunnan Ja kansanterveyden iulkarsuja 122 Jyvaskyla LIKES Myren, K. 2010. Cambridge, New York. 55-68. The mteqranve power of sport: lmaqmed and real ettects of sport events on mutncurturat mteqranon. An extended framework for analyz1ng rrnrmgrant wage gaps. 2007. tnternauonai Hevrew for the Soc.oloqv of Sport 43121. uiscnrnmatrons. Lukunnan Ja kansanterveyden Julka1suJa 50 Helsinki: Valtion painatuskeskus. Young, 13 11 ). Väänänen A., Toivanen, M., Aalto, A-M., Bergbom, B., Härkäpää, K., Jaakkola, M., Koponen, P., Koskinen, S., Kuusio, H., Lindström, K., Malin, M., Markkula, H., Mertaniemi, R., Peltola, U., Seppälä, U., Tiitinen, E., Vartia-Väänänen, M., Vuorenmaa, M., Vuorento, M. & Veldboer, L
ln the articlc, 1 will outline ihe styles of apparatus gymnastics in Finnish gymnastics manuals from t hc 1870s to ihc l920s. 1800-luvun loppupuolella säätyläisten tclinevoirn istelu eli kultakauttaan. 612011 • MKIMUSARTIKKELI, Varhaiset tehnevo1m1steluoh101stot 71. For thc analysis, 1 went through thc manuals published in Finland at that time. Suomen autonomian ajan säätyläisten voimistelu oli filantrooppisten virtausten mukaista ja voimistelu telineillä oli liikuntakuluuurin keskeisiä muotoja. 1 will clcscribe, from ihc basis of the norms presentecl in them how apparatus gymnastics was justifiecl, to whom the gymnastics was aimccl, what kincl of apparatus have bcen in use ancl how the movements have been performccl. The early stages of apparatus gymnastics in Finnish gymnastics manuals. Liikunta &Tiede 48 (6), 71-77. 09-797375.aino.sarje@gmail.com TIIVISTELMÄ ABSTRACT Sarje A. Analyysiä varten kävin läpi maassamme tuona aikana ilmestyneitä voimisteluoppaita ja metodikirjoja. Liikunta & Tiede 48 (6), 71-77. 2011. Asiasanal: telinevoimistelu, suomalaisel voimisteluoppaat ja 111etoclil1i rjat, urheilunhisloria, Suomen autonomian ailw Sarje A. On thc ot.her hancl, starting from ihc 19 l0s, thc cmphasis shihed to compctiuvc sport in the Finnish gymnastics culturc. . Telincvoimistelu mukailtiin kansanvalistuksen hengessä myös kansakoululaitoksen sekä maaseudun ja työväen voimisicluseurojen tarpeisiin. Samaan aikaan säätyläispiireissä alettiin uushumanismin nimissä hyljcksiä telinevoimistelua. TELINEVOIMISTELUN VARHAISVAIHEET SUOMALAISISSA VOIMISTELUOHJEISTOISSA AINO SARJE Yhteyshenkilö: Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. . ln the late 1800s apparatus gymnastics of the gentry was having its hcyday Staning from thc 1890s, apparatus gymnastics was adapicd in ihc spirit of popular enlightenment, ro ihe neecls of elementary school sysiem ancl workcrs' ancl Iarrners' gymnastics clubs t hat mcant simplifying gymnastics ancl climinaling apparat us. Artikkelissa hahmottelen telinevoimistelun linjauksia suomalaisissa voirnisteluohjeistoissa 1870-luvulta 1920-luvulle. Tiirasaarentie 23, 00200 Helsinki. Puh. Keyworcls: apparatus gymnastics, Finnish gymnastics manuals ane/ melhocl /Jooks, history of sports, the time of Finnish autonomy UIKUNTA 8 TIEDE 48. At the same i imc, i he gentry siartcd to look down on apparaius gymnastics for thc ncw neoclassic icleas. Toisaalta keskiluokan, työväen ja maaseudun voirnisreluseuroissa kilpaurheilu sai kannatusta 1910-luvulta alkaen. ln Finland, in the 1800s, thc gymnastics of the gentry was performccl accorcling to ihe trcnds of philanthrophy, ancl gymnastics on apparatus was a central form of cxcrcise. Kuvaan pääpiirteisesti niissä esiteltyjen normien pohjalta, miten telinevoimistelua on perusteltu ja kenelle voimistelu on tarkoitettu, millaisia voimistelutelineitä on ollut käytössä ja miten liikkeet on suoritettu. Tämä merkitsi voimistelun yksinkertaistamista ja telineiden karsimista. Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjeistoissa. 2011
Ajan hengen mukaisesti hän arvosti luonnontieteitä ja korosti voimistelun terveydellisiä ja rysiologisia vaikutuksia. Lisäksi kuva-analyysin (Sarjc 2004) avulla tarkastelin telincliikkcidcn suoriiustapaa oppaiden piirroksista, vanhoista valokuvista (esim. C. Tuolloin koko kansa såätyläisistä työläisnuorukaisiin ja kansakoululaisiin heräteltiin harjoiuclcrnaan iclincvoimistclua. (Forss 1937, 121-122) Autonomian ajan Suomessa telincvoimistelu oli keskeisiä liikuntakulu uurin muotoja, ja sen varsinainen kultakau;i alkoi 1880-luvulla. Varalan urheilumuseon kokoelma) sekä Syl1c 100 -rapahiumaa varten koostetusia clokuvatallcntccsta. Filaru rooppistcn ihanteiden mukaisesti miesten ja naisten ruumiinharjoituksel olivat yhtäläisiä laadultaan, vaikka eivät määrältään. Halila 1959, Laine 198-+, Suomela 1953). Vastaavasti voimistelutelineillä oli harjoiteltava sen mukaan, miten ne muokkasivat ihmisruumista, eivätkä telineet olleet ylipäänsä yhtä keskeisiä kuin saksalaisessa järjestelmässä. JOHDANTO Suomessa on eletty telinevoimistelun nousukautta jo joitakin vuosikymmeniä. Toiseen vaiheeseen valitsin noin neljänneksen julkaisujen liikcvarasrosta ja ohjelmista. Viitteitä voirnistcluohjclmistojcn yhteiskunnallisista yhteyksistä hain Suomen Naisten Voimisicluluton juhlajulkaisuista (1900-1912), urheiluja voimisiclulehdistä, kuten Kisalm1llä ja S110111rn Ur/1ci/1,/cl,1i sekä voimistelun historiaa kasiuclcvistä tutkimuksista (esim. Tästä huolimaua syntyi pitkäaikainen kiista Viktor Hei kelin, johtavan miesvoimisteluteoree1ikon ja häillä sukupolvea nuoremman Elin Kallion, suomalaisen naisvoimistelun uranuurtajan kesken. Tämän aineiston lähiluin yhteistyössä liikunnanopettaja Anneli Nokkalan kanssa. Hjalmar Ling oli isänsä oppien käytäntöön saauaja. F. (Ljunggren 1999, 155) Filantrooppisen voimistelun uranuurtajaJ. Voi rnistclukulu uuri n kulloistenkin vaikuttajien tehtäviin "kuului" aikansa keskeisten oppaiden ja käsikirjojen laatiminen. (Lempa 1992, 67-75) Saksassa GutsMuthsin seuraaja! kariuttivat sekä telineitä että telineliikkeitä. Teokset ovat kukin olleet tavalla tai toisella merkkipaaluja, alansa ensimmäisiä, ja niistä on yleensä oteltu useampia painoksia. Vohagc-harjoiucista kehittyi tcl incvoimisrclua, kun elävät hevoset korvattiin puuhevosilla. Muista Suomessa käyttöön otetuista saksalaisista telineistä mainittakoon renkaat, hyppyarkku, pukki, napakiikku ja askeleet seinässä. Jahn Olli käyttöön rekkija puomiliikkeitä sekä joitakin voltage-harjoituksia. Telinevoimistelun filantrooppiset virtaukset Varhaisin suomalainen tclincvoimisrclu seurasi ruumiin harjoitusten filantrooppisia virtauksia. Tunnellln urheiluhislOrioitsijan Klaus Uno Suomelan mukaan Heikel ja Kallio olivat kuitenkin periaalleessa samaa mieltä. Itse telineliikkeel olivat etupäässä hyppyjä, kiipeämisharjoituksia sekä tasapainoharjoiwksia, muun muassa kävelyä puujaloilla. Analyysi oli siis varsin yksityiskohtainen, ja tässä artikkelissa sen tuloksista kuvataan vain keskeiset linjat. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tämä varsinaisesti säätylaistcn ruumiinkuluuurin muoto kuitenkin nopeasti hiipui. Toiseksi arvioitiin voimistcluliikkeirä, mitkä niistä olivat tyypillisiä ja toisaalta erikoisia sekä puuttuiko jotain. (Koivusalo 1982, 177, Ljunggrcn 1999) Kaikki Suomen varhaiset voimistelunkehilläjäl olival perehtyneet molempiin voimistelusuuntauksiin ja halusivat voimistelussaan yhdistää parhaat puolet sekä saksalaisesta euä ruotsalaisesta järjestelmästä. Perusteena oli se, ellei naisja miesruumiin ana10misessa rakenteessa ole erityisen suurta eroa. Heikel oli jyrkästi saksalaisen suuntauksen kannattaja, ja vielä jyrkemmin Kallio puolsi ruotsalaista. Erimielisyys koski niitä periaalleita, joita järjestelmistä tuli omaksua. (Suomela 1942, 196-197) 72 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSAATIKKELI • Vmt,a1sct tehnevoun1steluohre1s101. Telinevoimistelun suosio ei kuitenkaan ole ainutkertaista suomalaisessa voimistclukuluuurissa. Lisä käsitystä tclincvoimistclusta ja sen tavoitteista sain voimistelun vaikuttajien kanssa käymistäni keskusteluista. Ohjelma-analyysi tapahtui kahdessa vaiheessa. Teosten kirjoittajat ovat olleet suomalaisen voim istcl uku lt tuuri n kehittäjiä, monet heistä Helsingin yliopiston voirnistclulairokscn opettajia. Näistä oli hyötyä aatclismiehelle kuuluvissa taidoissa, kuten miekkailu ja ratsastus. Hänen voimistelunsa tuli olemaan sekä saksalaisen että ruotsalaisen voimistelujärjestelmän perustana. Ensimmäinen Suomessa painettu liikuruakasvaruskirja oli Karl Gustaf Göösin Woimistc/1111 /-/a1joil11s-Oppi vuodelta 1868. Artikkelia varten kävin läpi kaiken tuona aikana ilmestyneen voirnistclukirjallisuuden ja kokosin siitä ne teokset, joissa käsitellään tai sivutaan tcli ncvoimistciua. Hänen järjestelmänsä tie1eellisen perustan johdosta jokainen voimis1eluliike oli tarkoin perusteltu ihmisruumiille tuottamiensa seurausten suhteen. Jo 1700-luvulla Ruotsi-Suomessa ritarin ruumiinharjoituksiin kuului myös voltage-harjoituksia eli iau uroiruia liikkuvan hevosen selässä. Aineistoni uusin kirja on Anni Collanin vuonna 1926 julkaisema Voimistclutclincopas .1cl1ä 11rl,ci/11ja lei/1l1iväli11copas. Aineiston ohjelmia arvioitiin seuraavilla ulouuvuuksilla: pituus, rakenne, dynamiikka, painotukset, vaikeus ja laatu (raskas/ kevyt, hauska/ikävä, yksi toi kkoi n en/vaihteleva). Artikkelissa seuraan Suomessa julkaist uissa voimistcluoppaissa ja käsikirjoissa esitettyjen normien pohjalla telinevoimistelun ylcistymistä ja sen käytäntöjen muotoutumista maassamme 1870-luvulta 1920-luvulle. Filantrooppinen voimistelu kchiuyi saksalaisen valistuksen kasvatuskulrluurissa, jonka periaatteena oli tasapuolisuus henkisen ja ruumiillisen kasvatuksen kesken. G utsM uths esi ltel i voimistel ujärjestelmänsä perustavanlaawisessa teoksessaan Gii11111as1i/1 fiir dic J11grnd ( 1793). Aineistoa jäsensin sekä ohjelma-analyysin että kuva-analyysin avulla. (Koivusalo 1982, 174-177; Suomela 1953, 136-145) Ruotsalaisen voimistelujärjestelmän perustaja Per Henrik Ling (1776-1839) pyrki voimistelulla kehittämään ruumista voimakkaaksi kokonaisuudessaan. Telinevoimistelu oli vain osa, tosin merkittävä osa ruumiinkulttuuria. Jo GutsMuthsin käytössä oli useita saksalaiselle järjestelmälle tyypillisiä telineitä, kuten tikapuut, puomi, tanko, köydet, hevonen, kohon1apuu ja korkeushyppytelineel. Ensimmäisessä vaiheessa luin kursorisesti läpi tcl ivoirnistclua käsille levät julkaisut ja hahrnou clin niissä esitetyn voimistelun painotuksia ruotsalaiseen ja saksalaiseen voimistclujärjcstclmäån. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTOT Autonomian ajan Suomessa kirjoja julkaistiin harvakseen. GutsMuths arvosli komeaa ryhtiä ja uljasta olemusla, koska ne hänestä osoillivat jaloa luonnella. Vounistelukulu uurin kulloistenkin vaikuttajien tehtäviin "kuului" aikansa keskeisten oppaiden ja käsikirjojen laatiminen. Taas ruumiin voimat kuvastivat moraalista rohkeulla. Sen aikaiseen voim istcluu n kuului nimittäin kymmenkunta erilaista ruumiinharjouusmuotoa, muun muassa mickkailua, ratsastusta ja tanssia. Lisäksi telineet poikkesiva1 saksalaisista. Voimistelu oli laaja-alaista ruumiin kehurämisra tavoitteena luoda terve ja ryhdikäs olemus. GutsMuths pyrki voimistelulla kehillämään ryhtiä ja ruumiin monipuolista hallintaa, kuten notkeutla, nopeutta ja ruumiillista taitavuutta sekä lisäämään voimaa ja kestävyyttä. Analyysi keskittyy telinevoimistelun kannalta oleellisiin käännckohtiin ja toisaalta lunnusomaisiin ratkaisuihin. L. Lingin tarkoilUksen tulkintaan. Nimenomaan ruotsalaisia telineitä olivat pujottelupuu, puolapuu, kalteva taso, satula ja yksirivisel tikapuut. Vilkkaasta sananvaihdosta huolimaua heidän erimielisyytensä rajoilluivat suh1eellisen toisarvoisiin seikkoihin, ennen kaikkea P H. Fr
6. (Kallio 1915, 75) Kallion voimistelua voidaan pitää aikansa säätyläisnaisihantecn kritiikkinä ja vastakullluurina. Vuonna 1879 Kallio lähti kahdeksi vuodeksi Tukholmaan Kuninkaalliseen Voimistelun Keskusinstituulliin perehtymään ruotsalaiseen voimisteluun Hjalmar Lingin johdolla. Vuodesta 1896 alkaen Suomen sotilaspiirin päällikön, kenraali G. Göösin ohjelmat olisivat silloisille kansakoululaisille olleet liian vaikeita, mutta /-la,joitus-Oppi oli erinomainen perusta Hei kelin säätyläisten poikakouluja varten julkaisemalle käsikirjalle Prnklis/1 lrandbo/1 i sl10/gyn111astil1 för gossar (1874, 284 s.). Näistä suurin osa lienee ollut lukijoille tuntemattomia, ja Heikel varoiu ikin , elleivät nämä säikähdä kirjassa esiteltyjä telineitä. Virallisesti voimistelu otettiin kadettien koulutusohjelmaan vuonna 1839, mutta itse telinevoimistelusta ei ole yksityiskohtaisia tietoja. Göösin mielestä sekä tyuöeua poikalapset tarvitsevat terveen ruumiin tullakseen kelvollisiksi kansalaisiksi. Tästä huolimatta Heikel esitteli yhteensä yli kaksi ja puolisaraa erilaista liikevaihtoehtoa, joista pääosa tehtiin kiinteillä mutta osa liikkuvilla telineillä: riippumista, kiipeämistä, keinumista, työntämistä, tasapainoilua, hyppyjä ja voltage-harjoituksia. Hän neuvoi myös opettajia, ellei voimisteluluokan koko tulisi yliuää 40 oppilasta, ja erot oppilaiden iässä ja fyysisessä kehityksessä tuli tasoittaa asentamalla telineet eri korkeuksille. karkeloharjoituksia, yksinkertaisia järjestyslii kkeitä, poljennollisia liikkeitä, jopa tanssia sekä helppoja tclineliikkeitä. Telineliikkeiden määrä ohjelmissa kasvoi vähiuäin; ensimmäisissä ohjelmissa oli pari, sitten kolme multa vaikeimmissa ohjelmissa oli jopa viisi telineliikeuä. (Suomela 1953, 274275) Näihin aikoihin Ruotsissa voirnistclunopctus oli kuninkaallisella kiertokirjeellä rnääräuy alkavaksi kansakouluissa. (1874, 1 l) Telinevoimistelun kultakausi Hei kelin laatima opas otettiin käyttöön myös säätyläismiesten tuolloin vielä harvalukuisissa voimisteluseuroissa. (Koivusalo 1982, 41, Meinander 1996, 15, 21) Palauuaan Suomeen Kallio vielä kokemattomana voimisteluteoreetikkona yhdisti ohjelmissaan saksalaisia telineliikkeitä ja ruotsalaisia vapaaliikkeitä Lingin kaavan mukaan. Ison ja liikkuvan rintakehän kehilläminen oli Kallion mielestä yksi voimistelun päätarkoituksista, jota ei koskaan saanut unohtaa. Oppaan ohjelmat ja ajatukset voimistelun tehtävästä muistuttavat Heikelin säätyläisnuorukaisia varten suunnittelemia ohjelmia. Se, "ellei voimistelua tyttöjen kanssa taideta harjoittaa samalla tavalla kuin poikalasien kanssa", Göösin mukaan seurasi "näitten molempien erilaisesta luon nosta ja e lämäntarkouuksesta." ( Göös 1968, 8) Kirjan seitsemisenkymmentä malliohjelmaa oli kokoonpantu Lingin kaavan mukaan. Vielä vuonna 1885 saätyläisrniesten voirnisteluseuroja oli koko maassa kaikkiaan vain kymmenen. Ramsayn aloitteesta joka toinen vuosi kornenncu iin erikoiskoulutukseen voirnistelulaitoksen kursseille kymmenen nuorta upseeria, joilla oli hyvät voimistclulliset taipumukset. Lingin oppilaana Kallio omaksui voimisteluunsa lääkintävoimistelun ja voimistelun ruumista korjaavan painotuksen. (Halila 1959, 23-30) Seuravoimisteluun nähden telinevoirnistclua harjoiteltiin varsinaisesti armeijalaitoksen piirissä. Hän korosti ruumiillista kasvatusta henkisen ja tiedollisen oppimisen rinnalla, jopa niiden edellytyksenä. Siksipä heille soveltui samat telineet, vaikkakin tyttöjen liikkeet olivat helpompia. He toimivat aliupseer ikoulut uksen voirrustelunopcuajina ja antoivat varusmiehiä kouluuaville upseereille kuukauden kurssin voimistelussa ja sen opellamisessa. Käsikirjan kaikkiaan 75 kuvasta näkyy varsin hyvin, millaisia olivat Göösin csiuclcrnät voimistelutelincct , kuten hevonen, nojapuut, rekki, renkaat, tangot, tasapainopuu, kiikku ja pyörike. Heikel piti voimistelua sivistyneelle ihmiselle väluåmäuörnånä kasvatuskeinona ja erinomaisena keinona luomaan sotamicstä. Ohjelmista tuli sangen rasLIIKU"lTA & TIEDE 48. Uuden asevelvollisuuslain astuttua voimaan vuonna 1879 Heikel sai Gustaf Adolf Gripenbergin kanssa tehtäväkseen käsikirjan laatimisen soulasvoirnistelun käyttöön. 201' • TUTKIMUSAATIKKELI · Varhaiset tehnevournsteluoh1eistot 73. Kaikki hyvän sotilaallisen (voimistelullisen) kasvatuksen arvokkaita hedelmiä." (Heikel 1881, 8) Sot ilasvoirnistclun taso kohosi entisestään vielä 1890-luvulla, kun Hei kelin johdolla yliopiston voimistelulaitoksella koulutettiin voirnistclunohjaajia armeijan käyttöön. Valokuvista näkyy, että naiset voimistelival ilman kureliivejä ja nauhakenkiä, mikä mahdollisti vaativan telinevoimistelun. Näillä upseereilla oli pataljoonaansa paluunsa jälkeen sotaväen voimistelun tasoon välitön parantava vaikutus. (Cygnaeus l910, 16, 22-23) Cygnaeus kutsui perustamansa Jyväskylän seminaarin ensimmäiseksi voimistelunlehtoriksi Karl Gustaf Göösin, joka oli jo opettanut voimistelua Helsingin Lyseossa multa oli varsinaisesti laskennon ja maantiedon opettaja. (Suomela 19-H, 189) Säätyläistytöt suorillivat voimisteluliikkeet arkivaaueisiin ja kureliiveihin sonnustautuneina, eikä voimistelu näin ollen voinut olla kovin vaikeaa tai ruumiillisesti kehittävää. Vuonna 1861 Göös sai valtion stipendin liikunnan alan ulkomaiseen opiskeluun. E. (Heikkinen 1992, 72) Toisaalla kansakoululaitoksessa Uno Cygnaeus oli liikuntakasvatuksen kannattaja. Varhaisin telinevoimistelu Suomessa Varhaisin telinevoimistelun harrastus oli osa armeijalaitoksen laajaalaista klassista ruumiinkulu uuria, jonka tavoitteena oli luoda kadeteille terve ja ryhdikäs olemus. Vuonna 1881 Neuvoja sotavoimistelussa ilmestyi sekä suomenettä ruotsinkielisenä. GutsM ut hs arvosti hyppi mistä, ja Heikelin ohjelmissa oli paljon hyppyjä telineiden yli, telineitä pitkin ja telinei Itä alas. (Laine l984, 32-36) Ilmeisesti tclinevoi mistelusta sotilaallisessa komennossa saatiin hyviä kokemuksia, sillä Heikel kirjoitti: "Kuka tahansa voi havaita jossain määrin, mitenkä jo yksivuotinen sotapalvclus voi luoda kalpeasia, uruclosta, saaman omasta, kyssaniskaisesta maalaisrengistä, jonka käynti on laahusiavaa, terveen, uljaan, hyväryhtisen, reipaskäänteisen ja -käyntisen, sanavalmiin ja henkisesti vilkkaan sotamiehen. Kallion suunnittelemia ohjelmia harjoiteltiin Kallion ja Belly Sahls1enin jo vuonna 1876 perustamassa Suomen ensimmäisessä naisvoimisteluseurassa Gymnastikförening för fruntimmer i Helsingfors. Filantrooppisten ihanteiden mukaisesti Elin Kallion kantana oli, että useimmat telineliikkeet soveltuvat sekä miehille ellä naisille. Säätyläistyttöjen ja -naisten voimistelu oli ollut saksalaisen suuntauksen mukaisesti nk. Göösin jo laajaan telinekokoelmaan Heikel lisäsi vielä hyppynarun, puomin, hyppytelineet, rynnäkkösillan, kalteva! tangot ja keinu n. Vaativa telinevoimistelu, jollaista pojat ja miehet harrastivat, edellylli vapaata henginämistä, mikä oli mahdotonta tyttöjen ja naisten voimistelussa heidän asujensa vuoksi. Kallion voimistelijoiden habituksena olikin voimakas urhotar, jolla oli komea ryhti, laaja rintakehä ja vahvat lihakset. Telineliikkeet oli tarkoitus tehdä vauhdikkaasti suurina liikeratoina. Oppaan kuvituksesta käy ilmi, cuä kadcuicn ja varusmiesten oli ajateltu harjoituksissa käyttävän erityistä voi misteluasua: väljää paitaa ja housuja, kireää vyötä ja korkeakanraisia kenkiä, eikä univormua Ruotsin mallin mukaan. Ohjelmissa oli paljon vaativia telineliikkeitä nojapuilla, köysissä, plintillä, puomilla sekä vinoilla ja vaakasuorilla tikapuilla. Kirjansa johdannossa Heikel pahoitteli, cuä voimistelutunticn vähyyden vuoksi yksittäiseen ryhmään saattoi kuulua yli viisikymmentä oppilasta, eikä tunneilla näin ollen ollut minkäänlaista kuria tai järjestystä. Kadcuien lisäksi voimistelua harrasti koko vakinaisesti aseissa oleva armeija, kaikkiaan 4000 miestä sekä reservissä 12 000 miestä. (Suomela 1953, 281-282) Säätyläisnaisten oma linjaus Myös naisten telinevoimistelua alelliin kehittää 1870-luvulla. (Forss 1937, 245) Vuonna 1868 Göös julkaisi samaan tarkoitukseen suomenkielisen käsikirjan Woimistelun /-larjoit.us-Oppi (124 s.), alaotsikolla lwnsalwulujcn tarpeisiin
Heikelin mielestä ruotsalainen tyuövoirrustclu käsitteli tyttöjä pelkkänä lihasmassana eikä ollut näin ollen kelvollinen kasvatusopilliscksi voimisteluksi. l890-luvulla hän myötävaikutti lukuisten työväen urheiluseurojen ja arnmauiyhdtstyksien alaosastoina toimivien voimisteluklubien perustamiseen. Niinpä hän oli tutustunut kaikkeen mahdolliseen liikuntakasvatusvälineistöä koskevaan kymmenillä opintomatkoillaan ulkomailla. Valokuvista päätellen säätyläisnaiset olivat myös rohkeita ja taitavia telinevoimistelijoita. Sen sijaan telinevarastoon kuuluivat vain kohontapuu, rekki, hyppyarkku, irrote11ava satula ja korkeushyppytelineet. Dammin mielestä kohontapuuna toimi hyvin parin kolmen metrin pituinen ja kämmenen levyinen lauta, jos sen yläpuolelle käänneuy, sileäksi höylä11y syrjä oli tehty pyöreäksi. (Kisakenuä 6-7/1926, 215) Kirjaa ei myöhemminkään hyödynnetty esimerkiksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen kurssikirjana. (Collan 1926, 5-7) Valiteuavasti voimisteluliikkeen arvot olivat 1920-luvulla jo muuttuneet siinä määrin, euä teos jäi vaille oikeutettua huomiota Kisal1entässä, vain lyhyen ilmoituksen varaan. 1912, 147) Suomelan arvion mukaan Kallion teos oli merkitykseltään verrattavissa Hei kelin Voimistelun teoria -teokseen. Kallion esitteli vuonna 1901 julkaisemassaan Naisvoimiste/1111 l1äsil1irjassa laajan telineliikekokoelman sekä tarkat ohjeet siitä, kuinka liikkeet tulee suorittaa ja mitkä ovat liikkeiden tavallisimmat suoritusvirheet. Käsikirjasta otettiin viisi painosta. Kirjan laajennetut ja perusteellisesti uudelleen kirjoitetut versiot olivat yksityiskohtaisuudessaan vaativia jopa voimistelunopeuajille. ( Gymnastiktabeller 1886, 111) Heikel ei arvostanut korjaavaa voimistelua eikä etenkään Hjalmar Lingin näkemyksiä. Eräs voimistelunopettaja kertoi Kisal1enttää11 laatimassaan kirja-arviossa saaneensa päänsä pyörälle valmistellessaan voimistelutunteja Kallion käsikirjan pohjalta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella harjoiteltiin telinevoimistelua sekä saksalaisen euä ruotsalaisen järjestelmän mukaan. Dammin suunni11eleman voimistelun pääpaino oli telinevoimistelussa, joka oli melko lähellä Heikelin liikkuvaa ja aerobista ryhtivoimistelua. Ruumiinharjoitusten ympärille pyrit tiin luomaan kansallinen liike lukuisten eurooppalaisten esikuvien mukaan, nimenomaan suomalaisuusliikkeen tunnuksiin sitoutuva liike. (Suomela 1953, 380) Johdannossa Collan kertoo joutuneensa kouluhallituksen voirrusteluruarkastajana alituisesti opastamaan telineiden suhteen. (FKGF-SNVL 1912, 15-16) Vuonna 1912 Kallion luotto-oppilas Anni Collan kirjciui puomilla tehtävistä tasapainoharjoituksista ja varsinkin vaiheist.a sel/aisislCI. Damm piti kohontapuuta tärkeimpänä telineenä, varsinkin kun se hänestä sopi aloittelijoille. Kirjassa Collan neuvoi, mitä tulee ottaa huomioon telineitä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Kirjassa malliohjelmat esitettiin kuitenkin perin vaikeaselkoisesti, mikä on saatlanut ehkäistä niiden käyttöä työväen voimistelun arjessa. Hän arvosteli naisten uutta voimistelutyyliä ja piti sitä miesvoimistelun mau uomana matkimisena, jossa harjoiteltiin kulmikkaita, sotilaallisia liikkeitä ja tytöille sopimattomia telineharjoituksia yksitoikkoisen komennon mukaan. Työväen voimisteluseuroihin liiuyi harjoituskauden aikana jatkuvasti uusia jäseniä, joista suurin osa oli aina vasta-alkajia. Hänen mielestään niissä oli kyse vain terveydenhoidosta, jossa voimistelijat tekivät pääasiassa raskaita sairasvoimisteluharjoituksia telineillä tai toverin avustamina. (Halila 1959, 23-37) Jo vuonna 1887 työväen voimisteluharrastuksen taustahahmo, itseoppinut Viktor Damm oli perustanut Suomen ensimmäisen työvåenvoirnisteluscuran Helsingin Ponnistus. Vuosina 1896-1919 kasvatusopillisen naisvoimistelun opeuajauaren tehtävissä toimineen Naema Öhmanin vaikutuksesta telinevoimistelu kohosi Suomelan mukaan arvoon, jollaista se ei koskaan aikaisemmin eikä myöhemminkään ollut saanut. Telineosaan sisältyi aina riipunta-, sitten nojahyppy-, sit1en telinehyppäysja mahdollisesti vielä punnerrusharjoitus. Hän suosit1eli tällaista "kohontapuuksi" nimitettyä telinetlä varatlomille seuroille ja oli varma, euä sen avulla saaltoi harjoi11aa 74 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 • Mt<IMUSARTIKKEU • Varhaiset tel1nevomisteluohJetstot. Heidän esiuämänsä liikkeet, kuten tasapaino kohornapuulla tai nojapuilla ede llyuivät voimakasta lihaksistoa ja ruumiin kokonaisvaltaista hallintaa. Oman seuransa julkaiseman ohjelmakoosteen esipuheessa Kallio varoitt i vasta-alkajia ja heistä etenkin niitä, jotka ovat aikoinaan saaneet vapautuksen kouluvoirnistelusta, elleivät nämä etenisi liian nopeasti, vaan olisivat maltillisia etenkin hyppyjen suhteen. Vuonna 1886 suomettarelaisten hankkeena perustettiin ensimmäinen suomenkielinen urheilulehti Uljas propagoimaan koko kansan ruumiinkulttuurin merkitystä. Etenkin tikapuuja nojapuuliikkeet saivat osakseen yleisön suosiota. (Suomela 1942, 196) Telinevoimistelusta tuli hyvin suosittua säätyläisnaisten keskuudessa. Lisäksi Collan oli perehtynyt alan kirjallisuuteen, etupäässä saksalaiseen. Voimistelu on saattanut olla heille hyvinkin vaativaa. Aikuisten liikuntakasvatusta varten tuli perustaa voimisteluseuroja ja kansakoululaisten kasvatuksesta huolehtia voimistelunopetusta tehostamalla, "sillä se, jolla on terävä ja turmeltumaton järki ja vahva ja raitis ruumis, hän voi hyväin päiväin vallitessa tuottaa isänmaalleen hyötyä ja iloa, vaaran uhatessa tulla kansallensa tueksi ja turvaksi." (Laine 1984, 45-56) Työväenja maalaisvoimisteluseuroja aleuiin isänmaallisessa hengessä perustaa koko aikuisväestön ruumiinkulttuurin kehinämiseksi. Ohjelmissa telinevoimistelu suoritelliin saksalaisen perinteen mukaisesti omana ryhmänään. S.J. Dammin näkemykset olivat lähellä fennomaanien ideologiaa ja liinyivät työväen wrightiläiseen kauteen. Hänen mielestään työväenliikkeen tehtävänä oli saattaa kansan syvät kerrokset tasa-arvoon ylempien kerrosten kanssa. Lehdessä todisteltiin muun muassa, cuä oli väärin pitää voimistelua vain herrojen huvina, sillä voimistelu on fyysisesti ja henkisesti yhtä tärkeää koko kansalle. Tästä huolimaua Darnrn kirjoitti: "Jokaisen reippaan Suornalaispojan tulee osata tehdä kauniita ja puhtaita liikkeitä ja asento ja myös telineillä Liikkumisen tulee olla uljasta, muna kuitenkin maltillista, sopusointuista ja kaunista." (Tarnmipuuonen 1898, 31) Intomielinen Damm julkaisi vuonna 1898 työväen sekä maaseudun nuorison ruumiinharjoituksien tueksi käsikirjan Työväen voimistelt1l1irja seuroja varten (250 s.). Suomelan mukaan Collanin työ oli parhaiden alan ulkomaisten teosten veroinen. Collan arvosti myös kohontaliikkeitä, jotka nekin vaativat tavallista enemmän tahdonponnistusta. (Suomela 1942, 196) Vuodesta 1904 lähtien Suomen Naisten Voimisteluliitossa kenuånäytöksissä esiteu.iin aina myös tel i ncvoi mistelua, muun muassa kohontaliikkeitä ja telinehyppyjä. (S. Oppaassaan Damm ohjeisli kolmisensataa erilaista telineliike11ä ja niistä koostettuja sarjoja. Vuonna 1926 hän julkaisi Voimistelute/ineopas seliä urheiluja leil1hivälineopas -nimisen perusteellisen ja yksityiskohtaisesti kuvitetun, etenkin voimistclurelineitä esittelevän teoksen (364 s.). (Syke 100elokuvakoosie) Collan pysyi lujana telinevoimistelun puolustajana. (Nokkalan haastattelu, 11.52011) Telinevoimistelua koko kansalle kansanvalistuksen hengessä Fennomaanien mielestä voimistelu soveltui erinomaisesti muidenkin kuin asevelvollisten suomalaisuuden rakentamiseen. Hän arvioi myös, mitkä telineet hänen mielestään olivat epäkäytännöllisiä meidän oloissamme. Telineillc valmistavia liikkeitä oli vähän, vaikka telineillä heilumiset cdcllyutväi paljon voimaa. (Collan 1912, 45) Vielä 1920-luvullak in Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksen opeuajatarkandidaaut hallitsivat erinomaisesti nojapuuja kohontapuuliikkeet sekä telinehypyt. (Suomela 1942, l95) Kallio kehitti telineliikkeiden asiantuntemustaan ja alli käyuöön ruotsalaisen voimistelun telineitä, kuten puola puut, hyppyarkun ja satulan. Collanin mielestä oli "hyvä, että voimistelussa on ruvettu käyuärnään korkeampaa tasapainopuuia." Tuohon aikaan puomi saattoi olla jopa puolentoista metrin korkeudella. kaita, sekavia ja ajankäytön suhteen perin epätarkoituksenmukaisia
Kallion tapaan Stenroth toivoi saavansa kouluihin suuren telinekokoelman. Heikel oli saanut voimakkaita vaikutteita 0. Kansakouluihin hän suositteli suhteellisen helposti hankittavia telineitä, kuten puolapuut, rekki ja korkeushyppyielineet. Telineistä hän hyväksyi vain rekin, nojapuut, hevosen ja pukin. Kirjassaan hän toteaa, että "näistä tehtävistä ovatkin oppilaat hyvin huvitettuja". Niissä oli vähän telineliikkeitä, yleensä vain yksi, joskus kaksi kutakin ohjelmaa kohden. Ensimmäinen takaisku oli armeija laitoksen lakkauttaminen ja Haminan kadettikoulun toiminnan lopettaminen vuonna 1903. (Stenroth 1.910, 10, 78-81) Telinevoimistelun harrastus joutuu vaikeuksiin Telinevoimistelu oli ollut Suomen autonomian ajan säätyläisten ruumiinharjoitusmuoto, ja alkoi hiipua 1900-luvun alussa suomalaisen sääty-yhteiskunnan hajoamisen yhteydessä. (Kallio 1909, 25; 1915, 60) Kansahoulun voimistelulwavoja -oppaassaan Stenroth oli telinevoimistelun kannalla ihan käytännöllisistäkin syistä, sillä hänestä telinevoimistelusta aiheutui vähiten häiriötä kansakouluissa usein välttämättömässä yhteisvoimistelussa. Voimistelun häsihirjassa Kallio kuitenkin edellytti, että kouluissa on asiallinen voimistelusali ja riittävä määrä telineitä: puolapuut, kohontapuut, korkeushyppytelineet, plintti, pukki ja vetokoysi sekä voimistelupenkit, joita voi käyttää myös punnerruspuuna ja rynnäkkösiltana. "Eikä tämä puute ainoastaan tässä suhteessa rajoita 1 i i kevaraston käyttämistä, vaan ehkäisee koko yhteisvoimistel ua," Stenroth mainitsi pahoitellen. Lisäksi ajateltiin, euä juuri muinaisessa Hellaassa voimistelu ja urheilu olivat olleet keskeisiä kulttuuriarvoja ja voimistelu kehittänyt helleenien sotakuntoisuuua. Wilskman 1906, 7) Suomen itsenäistyttyä yleinen asevelvollisuus laajent ui myös käytännössä koskemaan koko ikäryhmää autonomian ajan vajaan kymmenen prosentin sijaan. (Wilskman 1909A, 5) Vielä vuonna 1920 Collan huomautti, ettei useimmissa kansakouluissa ollut minkäänlaisia voimistelutelineitä. Myös hyppyarkku oli hänestä monikäyttöinen ja edullinen teline, ja jos sen selkään asetettiin satula, hyppyarkulla voitiin korvata hevonen. Telinevoimisteluohjelmia suunniteltiin myös kansakouluja varten. Göös oli julkaissut kansakoulujen voimistelua varten suomenkielisen käsikirjan jo vuonna 1868, muna vasta 1890-luvun alkupuolella kansakoulunopettajien keskuudessa herättiin huomaamaan juuri kansakouluvoimistelun tarpeisiin laaditun oppaan merkitys. Kallio oli kansakouluvoimistelun suhteen idealistisernpi kuin Wilskman ja kannatti telinevoirnistelua, vaikkei vielä 1910-luvullakaan edes kaupunkien kansakouluissa ollut riittävästi telineitä ja tarkoituksenmukaisesti sisustettua tilavaa huonetta voimistelua varten (Stenroth 1910, 2). Filantrooppinen telinevoimistelu oli ristiriidassa uushumanististen ideaalien kanssa, sillä oletettiin, euä muinaiskreikkalaisessa voimistelussa käytettiin vähän telineitä. Säätyläisvalistajien tavoitteet olivat usein idealistisia, sillä telinevoimistelu saattoi olla liian vaikeaa suomalaisille kansanihmisille, jotka kuvattiin luonnostaan hitaiksi ja saamattomiksi. Polttavin lienee ollut tiloihin ja telineisiin väluämäuömien varojen puute. Ohjelmissa liikevaihtoehtoja tarjottiin kuitenkin aivan liikaa maalaisseurojen tarpeisiin. (Halila 1959, 12, 17; Heikel 1905, 99-100, 115-116) Jopa Heikel, telinevoimistelun uranuurtaja maassamme, alkoi karttaa telineitä. useimpia tärkeimmistä telineliikkeistä. Jaeger hyljeksi telinevoimistelua ja kehittämänsä sauvavoimistelun avulla hän halusi nujertaa typerän telinevoimistelun ja jättää hail1hi turhat taitoja loistotemput sikseen. (Tammiputtonen 1898, 42, 109,147, 182-183) Voimisteluseuroja perustettiin myös maaseudun naisten ruumiinkulttuurin kehittämiseksi, vaikkei ohjelmakirjasia tähän tarkoitukseen ollutkaan saatavana, ja pätevistä johtajista oli jatkuva pula Kallion käsikirjassa telinevoirnistelu esiteltiin maalaisvoimisteluseurojen toiminnan kannalta aivan liian yksityiskohtaisesti. Ajateltiin, että voimistelijan tuli muistuttaa ulkonäöltään antiikin kuvapatsaita. Samalla aktiivinen sotilaspalvelusaika lyheni yhteen vuoteen ja sisälsi pääasiassa harjoitusta sotaa varten, eikä aikaa enää riittänyt jokamiehen telineharjoituksiin. 6/ 2011 , TUTI<.IMUSARTIKKEU • Varhaiset tel100V01m1steluoh_1015tol 75. Malliohjelmissa saattoi olla kolmekin telineliikettä, vaikkakin pääasiassa puolapuilla, kohoruapuulla tai penkillä. Joitakin liikkeitä oli kuitenkin varattu vain pojille. Wilskman, käytännöllisenä voimistelumiehenä, oivalsi kentän tarpeet. Filantrooppisen voimistelun ruumiillisen taidon ja ryhdikkyyden tavoittelu korvattiin uushumanistisen kauneusihanteen edellyttämällä ruumiin muokkauksella. Olipa "niinkin osattomia kouluja, ettei niissä ole mitään välineitä, joita voisi telineenä käyttää-kuten hyvin tehtyjä pulpeueja ja penkkejä." (Collan 1920, 7) Kaiken lisäksi voimistelukirjallisuuua ei ollut saatavana tai se oli aika vaikeaselkoista. Syynä poikkeamiseen yhteisvoimistelun periaatteesta hän piti poikien vaatimaa nopeaa liikkeiden vaikeutumista ja toisaalta tyttöjen varsinaisten voimistelupukujen puutetta. Vuonna 1896 valmistuneesta Voimistelun liäsihirjasta otettiin sittemmin neljä korjattua ja laajennettua painosta. Lisäksi Kallion mielestä joka koulussa tarvittiin puisia pystytankoja, kiipeämisköysi, renkaat ja pujottelupuut. (Suomela 1926, 85-89) Merkkiteoksessaan Voimistelun teoria Heikel tavoitteli miesten joukkuevoimisteluun antiikin voimistelussa olettaUI KUNTA & TIEDE 48. Miekkailuja ratsastustaidot, joihin telinevoimistelu harjaannutti, eivät enää olleet oleellisia sodankäynnissä. Liikkeitä oli useimmilla klassisilla telineillä, kuten vaakasuorat tikapuut, köydet, pystytanko, rekki, nojapuut, korkeushyppytelineet, renkaat, hyppyarkku ja satula. Jaegerin uushelleenisestä urheiluvoimistelusta jo vuonna 1869 Saksaan suuntautuneella opintomatkallaan. (Suomela 1953a, 245-248) Toisaalta ongelmana oli muidenkin yhteiskuntaryhmien kuin säätyläisten ruumiinkuluuurin järjestäminen tarkoituksenmukaisesti. Wilskmanin käsikirjan rinnalla kansakouluvoimistelussa sovellettiin Fanny Stenrothin vuonna 1910 julkaisemaa opasta Kansalwulun voimist.elulwavoja, joka oli Kallion Voimistelun käsikirjaan sovitettu ohjelrnakokoelrna. Stenrothin ohjelmissa kolmannes liikkeistä tehtiin telineillä. (Ahlbäck 2004) Telinevoimistelua oli vaikeaa soveltaa muidenkin kansanosien voimistelukulttuuriksi. (esim. Kallio tiedosti tämän ja julkaisi useamman oppaan maalaisvoirnisteluseurojen johtajien koulutusta varten, mutta varsinaisille rivijäsenille soveltuvia ohjelmia ei niissäkään ollut. Hän otti Kalliota paremmin huomioon maaseudun olosuhteet ja sen, että seuroilla "on puute tehneistä ja telineiden käyttö on järjestettävä olosuhteiden mukaan." (Stenroth 1917, 8) Stenrothin julkaiseman ohjelmakoosteen Voimisteluhaavoja naisvoimistelua varten ( 1917) viidessäkymmenessä malliohjelmassa oli kussakin yleensä vain kaksi tehneliikeuä: riipuntaa, kohontaa tai kiipeämistä jollakin saatavana olevalla telineellä. Useimmilla, varsinkin maaseudulla toimivista seuroista ei ollut käytettävänään riittävästi voimistelutelineitä, tai telineet olivat sangen kömpelöitä ja epämukavia. (Wilskman 1906, 3) Ivar Wilskman sai tehtävän. Lisäksi Stenroth suunnitteli telinevoimistelua varten tarkan ryhmäjärjestelmän, jossa käyui oppilaita apuna, vanhempia apujohtajina ja nuorempia tukijoina. Kadettikoulun lakkauttaminen ei tosin ollut ainoa syy klassisen telinevoimistelun kriisiin. H. Suomalaisen voimistelukulttuurin uudet virtaukset 1900-luvun taitteessa Suomen ruotsinkielisen porvariston keskuudessa virisi uushumanististen ihanteiden harrastus. Oppaassaan Stenroth otti huolella huomioon niin kaupunkikuin maalaiskansakoulujen olosuhteet ja kokosi ohjelmat niin eri-ikäisten kuin tyttöjen ja poikien yhteisvoirnistelua silmällä pitäen. Myös harjoitushuoneet olivat lähes poikkeukselta ahtaita. Juhlapuheissa esikuvana pideu iin Hellaan pienen kansan oletettua yhteisvastuuntuntoa ja taistelua vapautensa puolesta. Hän suunnitteli kansakouluja varten selkeän ja yksinkertaisen oppaan, jonka ohjelmat olivat helppoja. Myös Jyväskylän opettajaseminaarin voimistelunopettaja Fanny Stenroth sovitteli Kallion käsikirjan periaatteet seuravoimisteluun
Armeijalaitoksen ulkopuolella telinevo imistelu alkoi yleistyä vasta 1870-luvulla lähinnä säätyläisten kouluja seuravoirnistclussa. Nuori Suomen kansa halusi kipeästi muiden maiden huomiota. VI Gymnastikfesten i Tammerfors Suomen Naisten Voimisteluliino. Voimisteluja Urheiluseura "Ponnistus" 11. Voimistelun teoria. Härneenfinna: Gureen. Tclincvoirnistclu oli yläluokkaista eikä yhdistänyt nuoren Suomen kansakunnan eri kerroksia. MUU AIKALAISKIRJALLISUUS Collan,A. Helsinki Otava. (Tiedcr 2002) Kilpailu tapahtui miesten kesken ja naiset toimivat ainoastaan miesten taustatukena. (Viktor Damm) 1898 (toim.). Collan, A. (Hentilä 1992, Kokkonen 2008) Kilpaurheilun ideaali oli self made Illan. Urheilijain Kustannus Oy. Toki näitä valmiuksia tavoiteltiin jo 1800-luvulla filantrooppisten virtausten mukaisella voimistelulla, mutta kyse ei varmaan ole filantrooppisten virtausten "lämmittämisestä" vaan jostain aivan uudesta. FKFG-SNVL 1912. Voimistelun käsikirja. Heikel, V. Helsinki. G. Työväenluokan ja talonpoikaisnuorukaisct suosivat urheilua, myös kilpaurheilua, etenkin juoksua ja painia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö. ideaali yhdistyi militarismiin ja darvinismiin, joissa maskuliinisuutta symbolisoi kilpailun avulla osoitettu kykenevä ja voimakas ruumis. Heikel, V. Helsinqfors: Hufvudstadsbladets tryckeri. Teoksessa• Uno Cygnaeuksen kirjoitukset Suomen kansakoulun perustamisesta ja jär1estämisestä. Naisetkaan eivät enää harrasta yksinomaan uushumanistista suomalaista naisvoimistelua, jonka keskustaliikuntaa ei voinut yhdistää telineliikkeiden kanssa. Björkstcnin voimistclutyylissa oli vähän telineliikkeitä ja telineinä vain nojapuut, kohontapuut, penkki, puolapuut ja tikapuut. 6/2011 • TlJTKlMUSARTIKKEL, • Varhaiset lel1nev01m1stelUOhJe1SIOI. Käytössä oli suuri telinevarasto niin saksalaisia kuin ruotsalaisia telineitä. Kansanvalistusseura. Olympiamitalit saivat erityisen suuren vertauskuvallisen merkityksen suomalaisuuden esittämisessä. Kolmas. Björkstenin julkaisema kaksiosainen käsikirja Naisvoimistelu (osa I 1918/1920 ja osa 11 1922/1926) tuli kansainvälisesti tunnetuksi ja käännettiin useammalle kielelle. Kallio, E. Helsinki• Yrjö Weilin. 1874. nide 11. korjanu ja laajennenu painos. Näin ollen ei olla selvillä esimerkiksi autonomian ajan telinevoimistelun monipuolisuudesta ja vaativuudesta. Voimistelun käsikirja, etupäässä naisvoimistelua varten. VI Gymnast1kfesten I Tammerfors Suomen Naisten Voimisteluli1no. 50 Pyramidi kuvaa. Helsinki Otava. Telinevoimistelun sijaan Bjorksten arvosti muinaiskreikkalaisia tansseja ja leikkejä, joita hän piti sulouden korkeimpana muotona. Teoksessa• Finska Kvinnors Gymnastikförbund. Työväen voimisteluk1qa seuroIa varten. 1906. Wilskman, 1. VI voimistelujuhlat Tampereella. Voirnistelukaavojs naisvoimistelua varten. Liikuntakasvatuksen järjestely kansakouluissa. Urheilusankarcista tuli ihanteita, joiden menestymiseen suomalaiset saattoivat samaistua, ja toisaalta kilpaurheilu tarjosi väylän kyvykkäiden yksilöiden nopeaan sosiaaliseen nousuun. Stenroth, F. Lisäksi se edellytti pitkäaikaista harjoiuelua ja asianmukaisia harjoitteluolosuhteita, joita työväen tai maaseudun seurat eivät voineet tarjota. (Björksien 1920, 1-3, 24, 51, 59, 250-252) Telinevoimisreluun kohdistui paineita toiseltakin suunnalta. W. Heikel, V. Vartian julkaisemassa käsikirjassa Voimistelunopas (1916) lihaskuruoharjoitukset olivat keskeisiä, mutta teline liikkeisrä hän hyväksyi vain sellaisia, joissa tarvittiin vähän telineiden tukea, kuten vapaat hypyt riman, arkun tai hevosen yli sekä rekin ja nojapuut. Gymnastiktabeller begagnade vid "Gymnastikföreningens för fruntimmer i Helsingfors" öfvingar, åren 1881-1886. 1905. (Vartia 1916, 93-114, 120-145, 164, 170-171) Myös naisvoimistelun nuori kehittäjä Elli Björksicn oli monessa suhteessa 1-leikelin linjoilla ja arvosti antiikin kulttuuria elävän veden läliteenä. Porvoo: WSOY Göös, K. Kchityshistorialla sclucuiin niin miesten kyvykkyys kuin LÄHTEET AIKALAISKIRJALLISUUS• VOIMISTELUOPPAAT JA KÄSIKIRJAT Björksten, E. Helsinki : Otava. Telinevoimistelulle oli tunnusomaista muun muassa vauhdikas liikkuminen, suuret liikeradat ja yläruumiin vahvistaminen. 1910. 1868. Woimistelun Harjoitus-oppi, kansakoulujen tarpeisiin. Valtion varoilla toimitenu kokoelma 100-vuotispäiväksi 12 p. Määräävämpänä syynä telinevoimistelun saavutusten sivuuttamiseen urheiluhistoriassa on liikuntakulttuurin painopisteen siirtyminen 1900-luvun alussa uushumanisrnin ja kilpaurheilun virtauksiin; itsenäisessä Suomessa säätyläisten telinevoimistelua alettiin pitää vanhanaikaisena. Käsitys Suomesta ainutlaatuisena urheilukansana oli tärkeä osa suomalaisuuden rakentamista. Helsinki. Voimisteluopas. Cygnaeus, U. Helsinki: G. (Heikel 1916, 19, 30-44, 250) Useat muutkin 1910-luvun voimisieluvaikuttajat olivat tällä kannalla. 1910. 1881. Kansakoulun voimistelukaavoja. Voimistetusta kasvatuskeinona naisille. Viime vuosikymmeninä, kun Suomen kansallinen kunnia ei enää perustu miesten kansainvälisissä yleisurheilukilpailuissa saamiin voittoihin, ruumiinhallinnan ideaaleja on ollut mahdollista muuttaa. 1912. painos. 3. 1920. 1909A. Helsinki. Neuvoja sotavoimistelussa. Nykyinenkin telinevoimistelu kehittää ruumiin liikkuvuutta, koordinaatiota, voimaa ja ketteryyttä. VI voimistelujuhlat Tampereella, 1911, vihko 11. Naisvoirnistelu, ensimmäinen osa. Helsingfors. Tammiputtonen, V. lokakuuta 1919. Eräänä syynä telinevoimistelun kultakauden unohtumiseen saattaa olla se, että käytössä olleita voimisteluchjelmistoja on historiantutkimuksessa analysoitu varsin vähän. W. Edlund. Kallio, E. Helsinki Otava. naisten kyvyttömyys urheiluun. Praktisk handbok I skolgymnastik för gossar. 41-55. Artikkelissa kuvasin, kuinka filantrooppisten aaucidcn mukaista teli nevoi mistelua sovcllcu iin Suomessa autonomian ajalla. maansa ylevyyttä, harmonista sopusuhtaisuutta ja kauneutta. Wilskman, 1. Helsingfors• Förlagsaktie76 L1IKUNTA & TIEDE 48. Vartia, A. Helsinki Otava. Helsingfors. Helsinki. 1886. Helsinqtors: "Gymnastikföreningens för fruntimmer i Helsingfors" förlag. Muun muassa Heikelin luotto-oppilaan Arvo Vanian mielestä telmeliikkcct saattoi hyvin korvata samalla tapaa vaikuttavilla permantotai seuraliikkeillä. Heikel, V. 1920. 1917. Voimistelutelineopas sekä urheiluja leikkivälineopas. Collan,A. 1911, vihko 11, nide 11. Eklund'in kustannuksella. Stenroth, F. 1916. Helsinki: Otava. 1915. G. 1916. Ehdotus Suomen kansakoululaitokseksi 1861. Finska Kvinnors Gymnastikförbund. (Laine 1992, 118) Etenkin naisten telincvoimistelu sai osakseen paljon vastustusta; ei pidetty sopivana, että miehet ja naiset harjoiuelivat samoja liikkeitä.Jo vuonna 1909 Wilskman ilmaisi kamanaan, cuä koska "naisen ruumis, sen rakenne, muoto, voima ja kestävyys sekä ennen kaikkea naisen luonne ovat niin kerrassaan erilaiset miesten vastaaviin ominaisuuksiin verrattuna" oli miesten ja naisten yhtäläinen ruumiinkuluuuri "suoranaisesti luonnottomuudeksi luettava." (Wilskman 1909, 10) Telinevoimistelu vetää jälleen puoleensa Telinevoimistelun varhaisia vaiheita tunnetaan aika huonosti, vaikka laji oli ennen kilpaurheilun läpimurtoa keskeinen liikuntakulttuurin muoto maassamme. Voimistelun käsikirja, kansaja alkeiskouluja varten. Kilpaurheilusta tuli olyrnpiavoiuojcn myötä J 900-luvun alussa muutamassa vuodessa hallitsevaksi liikuntakulttuuria. 1909. Telinevoimistelun kuhakausi jatkui aina 1910-luvulle, ja kaikilla kansanosilla oli tuolloin "periaatteessa" mahdollisuus harrastaa tätä lajia. Gymnastikens historia, första delen. 1926. Hentilän mukaan Suomi oli maailman ensimmäinen kansa, joka käytti kilpaurheilijoiuensa kansainvälistä menestystä kansallisena voiman näyttönä
Lappeenranta. Viita (toirn.) Olvmpralapset. 1-11. Helsinki: VAPKKustannus, 101-131. Åbo: Åbo tidnings och tryckeri akt,ebolag. TUTKIMUSKIRJALLISUUS Ahlbäck, A. Teoksessa T Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluun. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 131. U. l.rk martallen som rågfältet. 1953. 2008. Stockholm: Brutus Östlings Bokförlag Symposion. Urheilu järjestäytyy ja politisoituu. Educating the Middle-Class Bodies in Classical Germany. HAASTATTELU, HAASTATTELIJANA AINO SARJE Nokkala, Anneli, liikunnanopenaja, Lohja, 11.5.2011. Halila,A. bolaget Helios. Suomela, K. Urheilu valtaa mielet. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi. Hentilä, S. Tieder, D. 1909. Sironen ja 0. 147-149. When Character Became Capital: The Advent of the Self Made Man in Sweden, 1850-1900. 11 vihko, 11 nide. Fanny Stenroth: Kansakoulun voimistelukaavoja. Där pojkar blir män. U. Viktor Heikel suomalaisen liikuntakasvatuksen luojana. 53-79. 1944. Linggymnastikens manliqhetsprojskt 1790-1914. Helsinki: VAPK-kustanne, 133-153. Suomen miesvoirnistelu-ja urheiluseurat vuoteen 1915. 1959. Valokuvat naisvoimistelun peileinä. Suomela, K. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2004. Urheilu nationalismin kanavana 1a lähteenä Suomessa 1900-1952. 1982. Forss, H. Roiko-Jokela, E. Suomela, K. Voimistelun läpimurto. 1953a. 1984. Meinander, H. Historisk ndskritt för Finland (2), 135-165. Helsmki SKS. 1992. Kirjallisuuna, 215. Manlighetskonstruktion i f,nländska tidsknfter för vårnphktiqa 1890-1940. Helsmkr: Kustannusosakeyhtiö Kivi. Urheilun maailmanhistoria. Porvoo-Helsinki: WSOY. 1937. Voimistelu maamme oppikouluien oppiaineena, vuosina 1843-1917 Liikuntatieteellisen seuran julkaisu no 83. 100 vuotta "suomalaisen voimistelun" isän syntymästä Kisakennä (121. 2004. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu no 93A Lappeenranta. U. U. Helsinki. Urheilun ja voimistelun historia 11. S. 1926. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 131. Sarje, A. Teoksessa: T Pyykkönen (toim.) Suom, uskoi urheiluun. 1 osa. Svenska Finlands ldrottsförbunds skrifter 1. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö. 1992. Helsinki. 1999. Hundra år finlandssvenska gymnastik. 1856-1917. Kisakenttä 6-7/1926. Koivusalo, 1. Suomela, K. Lempa, H. U. VAPK-kustannus, 65-79. 1996. 1942. Laine, L. Helsinki: Forssan Kirjapaino Oy. Voimisteluolot Skandinaviassa. Kroppens bildning. Teoksessa: H. Viktor Heikel ja naisvoimistelumme. Beyond the Gymnasium. New York: Lexington books. Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiinkulnuurin alueella Suomessa v. Porvoo WSOY. VI voimistelujuhla 1911 Tampereella. 194-197 Suomela, K. Ekenäs: Finlands Svenska Gymnastikförbund. J. Heikkinen, A. 1992. Men and masculinities (51. Teoksessa T Pyykkönen (to,m.) Suom, uskoi urheiluun. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 48 · 6/2011 · TUTKIMUSARTIKKELI, Varhaiset tehnevooustelcobrestot 77. Wilskman, 1. Från forngrekisk tili svensk idron 1900. Saarijärvi, 161-170. Suomen Naisten vorrnistelutiitto. S. Kokkonen, J. Laine, L. Ljunggren, J. Kansakunta kilpasilla. 1992. 2002. 1912. Suomen urheiluhistoria
Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi ko. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www.icmje.org. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeron 2012 kirjoitusohjeet 1. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan 13.4.2012 mennessä lehden toimitukseen osoitteeseen Liikuntatieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -lehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan ensisijaisesti Liikunta & Tiede -lehden vuoden 20 l2 viimeisessä numerossa sekä LTS:n Internetsivuilla (www.lts.fi). Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. Julkaistavaksi tarjottavat käsi kirjoitukset tulee toirniuaa LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen (os. Käsikirjoituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä,johon kirjoittaja haluaisi sen sijoitettavan tekstiä taitettaessa. Lisäksi voidaan artikkelin kiitososassa mainita henkilöt.jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuuarnista. 2. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Otsikkosivu lähetetään sähköisessä muodossa erillisenä tiedostona. 78 LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011. Kirjoituskutsu LIIKUNTA & TIEDE -lehti julkaisee tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvia suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä sähköisesti Liikuntatieteellisen Seuran Internet-sivuilla www.lts.fi. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina (mieluiten tiff-muodossa) sähköpostin liitteenä yhdessä tekstitiedoston kanssa. Julkaisemisesta påättäå lehden toimitusryhmä em. Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin julkaistuja alkuperäistutkimuksia voidaan hyväksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys. Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin tekijyys edellyttää, että kirjoittajiksi ilmoitetuilla on merkutävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, euä he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunnitteluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan euä artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Paperikopioiden sivut numeroidaan. Liikuntatieteellinen Seura, Stadion, eteläkaarre , 00250 Helsinki) 13.4.2012 mennessä. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasauuna ja ilman tavutusta. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (katso Tutkimuseettiscn neuvokunnan ohjeet 2002, www.tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto, www.icmje.org). Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivulle. lausuntojen perusteella. Kokonaislaajuuteen kuuluvat otsikkosivu, tiivistelmät, kuviot ja lähteet. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 mm, fontti Times New Roman ja Ionuikoko 12 pts. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjoitustekstin sisälle. Paperikopioiden osalta riittää postileima, sähköinen versio on lähetettävä viimeistään 13.4. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen sekä kolmena paperikopiona euä sähköisenä tallenteena. Käsikirjoitukseen on liitettävä saate kirje, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. TUTKIMUSARTIKKELIT 2012 Kirjoitukset toimitukseen 13.4.2012 mennessä. Tutkijoille ja tutkijakoulutcuaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksia alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Kirjoitusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2012 sekä niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntariereelliscstä Seurasta. tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alkupcräisraporueja suomeksi. Käsikirjoituksen otsikoinnissa suositellaan noudatettavan soveltaen seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulra ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös väli lyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoittajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköpostiosoite). Sähköposti: toimisto@lts.fi. 3. Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit
Lisensiaatmtutkimus. Teoksessa: 1. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. 2003. Kirjallisuusviittaukset Alkuperäisartikkelin lopussa lueteltujen käytettyjen lähteiden määrä voi olla enintään 40. New York: Acaderruc Press, 63-105. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. 1983. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Phvsrcal acuvity patterns 1n secondary schoolchildren. Lahdclucuclossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. 1986. julkaiscmauomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Joukkueellinen yksilöitä. Jyväskylä Studies 1n Educanon, Psychology and Social Research 219. Welsman, J. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla yhdessä tckstiticdoston kanssa. Jyväskylän vlioprsto. SARJAJULKAISUT Penttinen, S 2003 Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA 01a, P 1995. Baltes & O.G.Brim (toirn.) t.rte-span development and behavior, voi. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdeuetojen usäksi merkitään internetin hakerrustopotku 1a päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Näkökulmia liikuntapedaqoqrikkaan. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietmtö. Pehkonen 1999, 69). European Journal of Phvsical Educatron 5 (21. Ii/jyk/kokoe I mat/sa rjaohjeet. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelit 10 vuotta. Vuori & S. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että. & Armstrong, N. A siasan at 3-8 kpl johdanto Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdinta ja johtopäätökset Tämän osan toivotaan sisältävän myös lyhyehkön taustoittavan arvion siitä, miten esitetyt tulokset ja johtopäätökset täydentävät tai kyseenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisiajatkotutkimustarpeita sekä mitkä ovat tulosten mahdollisia käytännön sovelluksia. 2000. & Kvtökorpi, L. & Kokkonen J. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta h u p:1/k i rjasro .jyu. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperikopiota. 2010. World Health Organization Technical Report Senes 516. Oirnensionen sportmotorischer l.erstunqen. (Telama ym. Fyysinen 1a terveyskunto sekä nuden mittaus. WHO-Koululaistutk1mus 1986-1998. Lähdeluettelo Taulukot kuviot ja kuvateksti! 4. Teoksessa: PB. Kuviot Kuvioiden tehtävänä on täydentää tekstiä. 161/18.2.1972 RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. Artikkelin pclf löytyy LTS::n Internet-sivuilta. Helsinki, 19.7.1952. Lisätietoja: Pasi Koski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi Kari L. 4. Kormteanmietmtö 1976: 42. Prospective 1-year follow-up studv. Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selkeästi. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Lerner, R.M. 1998. 2002. Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olvrnpievoirtaja. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdcviuiauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Concepts and theories of human development, 2nd ed. Turun yliopisto. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, euä ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. 7. pd f. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdelueuclossa. Pulkkinen, L. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA, kiqoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin tähdeueoot. väitöskirja. 612011 79. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54-68. Geneve. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Report of a WHO study group. Self-control and contmurtv from childhood to late adolescence. Helsinki: Valtion painatuskeskus. .Iuniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotuvit ja kavensuhteet kahden vuoden aikana. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. & Tynjälä, J. Schorndorf: Hoffmann. 2002). LIIKUNTA & TIEDE 48. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta 1a arvrornnista poikien jäåkiekkojoukkueessa. & Mschhnq H. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa un kimusan ikkclin kirjoittamisesta saa myös artikkelista Itkonen, H. Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös, K. Vierasperäisistä termeistä tulee käyuää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. Väitöskirja. OPINNÄ YTTEET Mrkkelsson, M. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puoli pisteellä, esim. " Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Liikunta & Tiede 47 (l), 32-34. Jyväskylän yliopisto. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja lähetetään sähköpostilla lehden toimitukseen yhdessä teksuuedosion kanssa. Kuvioitten takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Helsinki: WSOY. New York, NY: Random House. 1982. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "ju lkaiscmaton". Tairnela (toirn.) t.nkuntatääkeuece. (Roberts & Ommundsen 1996). Rovio, E. Uronen, V. Turun yliopiston julkaisuja D 320. Nuoruuden kasvuympäristöt 1a opettajankoulutus opettajuuden kehitystekiJöinä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Liikunta & Tiede 35 141, 4-10. 1998. 147-157. Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. (toim 1 2003. 5. (Duda 2001; Lintunen 2000). 6. Kuvioille an ne taa n eri 11 isellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin perehtymistä
Naisvalrnentajat rajataan oman sukupuolensa urheilijoiden, naisellisten ja esteettisten lajien valmennukseen sekä toimimaan nimikkeellä valmentaja tai ohjaaja, kun taas miehet toimivat päätai erikoisvalmentajina ja valmentavat lajeja laidasta laitaan. Erityisesti piti kiinnittää huomiota tämän liikuntakulttuurin tasa-arvoistumisen jatkuvuuteen. Valmentajia on pistetty vaihtoon kesken kilpailukaudenkin, joten varmasti valmentajalla katsotaan olevan merkitystä urheilijan menestymisessä. Opinnäytetyöni mukaan Suomen kansallisen ja kansainvälisen tason valmennus on yhtä miesvalmentajien hegemoniaa. Valmennuksen parissa vallitsee Suomessa hyvin vahva ukkovalta, sillä 76 prosenttia näiden tasojen valmentajista on miehiä. Milloin kaltaiseni valmennukseen suuntautunut naisliikunnanohjaaja voi alkaa luottaa tasa-arvoiseen kohteluun kaksilahkeisia kollegoitaan vastaan. Kun puhutaan tasa-arvosta, molempien sukupuolten vahvuuksista ja erilaisista näkökulmista valmennuksessa, uskoisi molempien sukupuolten hyödyntämisen vain rikastavan valmennusta. Urheilijan menestys on kiinni urheilijan taidoista, huippukunnon ajoituksesta ja urheilijan lahjoista lajissaan, mitkä valmentaja on hionut äärimmilleen. Voidaanko miesvalmentajia siis pitää vastuussa Suomen arvokisamenestymåuöruyydestä. Tavoitteeksi heiteltiin liikuntakulttuurin kehittäminen niin, että naisilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet miehiin verrattuna. valmennuksen parissa. Tutkimuksessani tuli vastaan toistakymmentä lajia, joissa naisvalmentajia ei ollut lainkaan! Mutta ei yhtään sellaista lajia, jossa miesvalmentajia ei olisi. Eikö tämän kehityksen pitäisi jo näkyä jossain. Todellisuudessa suomalaiset naisvalmentajat omaavat miehiä korkeamman kilpaurheilutaustan, vähintään yhtä korkean valrnentajakoulutuksen ja korkeamman peruskoulutuksen. Teksti: JOHANNA FORSSTRÖM Miesvalmentajatko vastuussa Suomen arvokisamenestyksestä. Kun 82 prosenttia suomalaisista kansainvälisen tason valmentajista on miehiä, on miesvalmentajien kontolle jätetty suuri vastuu suomalaisen kilpaja huippuurheilun tulevaisuudesta. Naisvalmentajilla korkeampi kilpailutausta ja peruskoulutus Valmennus kilpaja huippu-urheilussa vaatii valrnentajalta riiuävää tietotaitoa ja kokemusta, sillä tavoitteena ovat kansainväliset kilpailukentät tai niillä pysyminen. Jatkavatko rniesvalmeruajat turvallista hegemoniaan vielä pitkään. Mielestäni ilman naispuolisia johtajia, päättäjiä ja esikuvia valmennuksessa tuskin voidaan saavuttaa riittävää tasa-arvoa. Ymmärtäisinkin naisten vähyyden kansallisen ja kansainvälisen tason valmennuksessa jos he olisivat lähtötasoiltaan miehiä heikompia. Naisliikuntajulistus julistettiin vuonna 1994. Sukupuolten välinen tasa-arvo on sosiaalija terveysministeriön mukaan keskeinen suomalainen arvo. Suomen kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kokoaman aineiston" tarkemmassa tulkinnassa oli kohteena 1251 suomalaista kansallisen ja kansainvälisen tason valmentajaa. Miesten ylivalta ajaa valmennuskulttuurin pisteeseen, jossa naisten potentiaalia toimia valmentajana ei vain yksinkertaisesti hyödynnetä riittävästi. Tasa-arvo ongelmahan ei siis ole vain valmennuksen parissa vaan koko liikuntakulttuurissa. Naisena ja valmennuksen pariin suuntautuneena opiskelijana kiinnostus valmennuksen tasa-arvon tutkimiseen sekä naisen asemaan Suomen valmennuskulttuurissa lähti puhtaasti itsekkäistä syistä. Huolimatta viime vuosikymmenten positiivisesta kehityksestä liikuntakulttuurin tasa-arvossa kotimaassa ja ulkomailla, minkä myötä naisten liikuntalajivalikoima ja naisliikuntaharrastajien osuus on kasvanut, on naisten edustus tutkimusten mukaan huomattavan alhainen varsinkin ylemmissä johtoja valmennustehtävissä (Reade, Rodgers & Norman, 2009; Kilty, 2006; Kunnari, 2000.) Milloin tasa-arvo saavuttaa 2000luvun myös valmennuksessa. Mihin suuntaan pitäisi sormella osoitella kun tulosta ei synny. S uomalaisen huippu-urheilun saavutuksilla ei ole voinut rehvastella viime vuosina muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Val meruaessaan kilpaja huippu-urheilun parissa naisvalmeruajat joutuvat tyytymään lisäksi miehiä "heikompiin" valmennuspesteihin. Miehet ovat tunkeutuneet tehokkaasti laajentamaan 80 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Miksi sitten tuntuu, että Suomen valmennuskulttuurista sukupuolten välistä tasa-arvoa saa etsiä suurennuslasin kanssa. Urheilu ei hyödynnä kaikkea osaamista Viime vuosituhannella Brightonin naisliikuntajulistuksessa todettiin, että naisten edustus on liian alhainen kaikissa urheiluja liikuntaorganisaatioiden johtoelimissä. Julistuksen tavoitteiden mukaan tasa-arvon tukemiseen piti kehittää sellaiset rakenteet ja ohjelmat, että naishenkilöstön määrä voisi lisääntyä 111111
Arvioinnin toteutti Suomen Akatemia yhdessä pohjoismaisten tutkimusrahoittajien kanssa. marraskuuta Helsingissä. 2000. JOHANNA FORSSTRÖM Haaga-Helia AMK Sähköposti: johanna@letic.fi UIKUN"'A & TIEDE 48 • 6 /2011 81. 2006. Yhteistyötä eri tieteenalojen ja tutkimustahojen kanssa kannattaa kehittää, samoin Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä. Töitä varmasti riittää Suomen kilpaKilty. Pohjoismaiselle yhteistyölle nähtiin hyviä mahdollisuuksia. Pohjoismailla on vankka perinne ja arvostettu asema liikuntatieteissä. Women in Coaching. POHJOISMAISEN LIIKUNTATIETEEN ARVIOINTI SUOSITTAA: Monitieteistä, innovatiivista, yhteistyössä Pohjoismainen liikuntatutkimus on edelleen korkeatasoista. 2009. The Under-Representation of Women in Coaching: A Comparison of Male and Female Canadian Coaches at Low and High Leves of Coaching. Tutkijoita arviointi kannustaa julkaisemaan nykyistä laajemmin korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissämyös liikuntatieteen alan ulkopuolella. K. Nonnan. Myös tutkijakunnan sukupolvenvaihdosten suunnitelmallista ennakointia tulisi kehittää. International Journal of Sports Science & Coaching. Opinnäytetyön aineisto kerätty KIHUn toimesta vuonna puolten vaikutusmahdollisuudet perinteisissä mies2009. Tiivis kanssakäyminen nähtiin etuna myös tutkijakoulutuksessa ja tutkijoiden liikkuvuuden edistämisessä. s.20, 222-234. Naisvalmentajat Suomessa. The Sport Psychologist. ja huippu-urheilun parissa, eikö olisi koko urheilun Kunnari. Tutkijakoulutusta ja tutkijoiden urakehitystä tarkasteltiin omana kokonaisuutenaan. L., Reade. Innovatiivisuutta ja monitieteisyyttä on kuitenkin jatkossa syytä vaalia systemaattisesti. Tutkijavakansseihin nähden tohtoreita valmistuu runsaasti. Nykyinen koulutusaika venyy usein yli viideksi vuodeksi, mikä katsottiin kansainvälisesti verraten suhteellisen pitkäksi. valmennuksen näkökulmia naisten valmennuksessa. W. *Artikkelissa tuodut tutkimustulokset ovat opinnäytetyöstäni 'Tasa-arvon toteutuminen Mutta miten toteutuu tasa-arvo ja molempien sukuSuomen valmennuskulttuurissa. Pro gradu tutkielma. Lopullinen arviointiraportti valmistuu tammikuussa 2012. etu hyödyntää kaikki mahdollinen työvoima. N. Tutkijakoulutukseen tulisi myös saada lisää tehoa. 1. Esimerkiksi eri Pohjoismaissa jo olemassa olevien useiden tietopankkien ja -rekisterien systemaattista hyödyntämistä tulisi tehostaa. & Rodgers. Jyväskylän yliopisto. 4/2009, s. tus todettiin yleisesti ottaen korkeatasoiseksi, mutta siinä on huomattavia eroja. Vahvan aseman säilyttämiseksi liikuntatutkimuksessa on jatkossa syytä panostaa etenkin rnonitieteisyyteen, innovatiivisuuteen ja uusiin yhteistyöhankkeisiin, joiden vauhdittamiseksi olisi tarpeen myös varata erillistä rahoitusta. Arviointiraportti valmistuu tammikuussa 2012, mutta arvioinnin antamaa yleiskuvaa ja keskeisiä toimenpidesuosituksia esiteltiin Liikuntalääketieteen päivillä 10. L iikuntatieteellisen tutkimuksen tasoa, painotuksia, strategiaa ja rakenteita Pohjoismaissa on arvioitu. 505-520. ten lajeissa, kun lähes poikkeuksetta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla miesurheilijaa valmentaa LÄHTEET kuitenkin mies. TutkijakouluKuva: ANTE RO AALTO NEN Kansainvälisen asiantuntijaryhmän keskeisiä johtopäätöksiä ja suosituksia esitteli Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä arviointiryhmän jäsen, professori Stuart Biddle Loughboroughin yliopistosta
Tutkimuksen tulokset korostavat entisestään liikunnan tärkeyttä sydänterveyden edistäjänä jo nuorena, Pahkala summaa. (Association af physica/ aclivity with vascular endothelial f unclion and intima-media thichness: a longitudinal study in adolescents) Pahha/.a K, Heinonen OJ, Simell OJonna Viihari), Rönnemaa T, Ni.inikoslii H, Raitakari OT Kirjoittajien taustayhteisöt: l)Sydäntuthimusheslws, Turun yliopisto; 2) Paavo Nurmi -lieshus ja terveysliihunta, Turun yliopisto; 3)lastentautioppi, Turun yliopisto; 4)sisätautioppi, Turun yliopisto; 5)/iliininen fysiologia, Turun yliopisto Katja Pahkala ja tutkimusryhmä voitti ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2011 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. ValLimon laajentumiskyky ja seinämän paksuus ovat sydänterveyden keskeisiä varhaisia mittareita. Tutkimus on osa irnevåisiåssä alkanutta sydänja vertsuorutautisairastuvuuden ehkäisyprojektia (STRIP). Vähän liikkuvilla nuorilla jo pienikin liikunnan lisääminen aiheuttaa myönteisiä muutoksia valtimon rakenteessa. Tutkimuksen otsiliko ja tekijät: Hyviä uutisia nuorille sohvaperunoille pienihin liihwman l.isääminen parantaa verisuonten terveyttä. 82 LIIKUNTA& TIEDE48 •61201 I. Tutkija Katja Pahkalan mukaan erityisen merkittävä löydös oli, että vähän liikkuvilla nuorilla, jotka lisäsivät liikuntaa 13 ja 17 ikävuoden välillä, valtimon seinämä paksuuntui vähemmän kuin yhtäjaksoisesti vähän liikkuvilla ikätovereilla. Liikunnan vaikutus oli tutkimuksessa riippumaton muun muassa sukupuolesta, painoindeksistä, hyvän kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteesta tai systolisesta verenpaineesta. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 37 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Nuorilla ei aiemmin ole tehty pitkittäistutkimuksia liikunnan vaikutuksesta valtimon laajenturniskykyyn ja seinämän paksuuteen nuorilla. Valtimonkovettumataudin kehitys alkaa lapsuudessa. Tutkimus osoitti ensimmäisenä liikunnan myönteisen vaikutuksen valtimon rakenteeseen ja toimintaan terveillä nuorilla pitkittäisasetelmassa. AJASSA VUODEN 2011 LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS -KILPAILUN VOITTO KATJA PAHKALALLE Pienikin liikunnan lisääminen parantaa verisuonten terveyttä Kuva: JARI KANERVA T utkimus selvitti' vapaa-_ajan liikunnan vaikutusta vatsa-aortan seinämän paksuuteen ja olkavaltimon laajentumiskykyyn lähes 500 nuorella. Nuoria seurattiin 13-vuotiaasta 17 vuoden ikään saakka. Nuorten liikunnan määrää tulkittiin kyselyllä, valtimon laajentumiskyky ja seinämän paksuus mitattiin ultraäänimenetelmällä
ollut eroa ennen leikkausta eikä kahden vuoden kuluttua seurantakäynnillä kliinisissä testeissä. Molemmissa ryhmissä tilanne parani ennen leikkausta vallinneeseen tilanteeseen nähden. Tutkimuksen mukaan ryhmien välillä ei. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla potilaita, joilla oli eturistisiderepeämä korjattu joko yksöistai kaksoissiirretekniikalla. Lopullinen analyysi tehtiin 121 potilaan tiedoista. Polven liikerata säilyi samana molemmissa ryhmissä. Päälöydöksenä tutkimuksessa havaittiin, että DBryhmällä oli vähemmän uusintaleikkauksia siirteen pettämisestä johtuen kuin SE-ryhmällä. Tutkimus oli satunnaistettu ja seuranta-aika oli vähintään kaksi vuotta. Tutkimuksessa 150 potilasta jaettiin satunnaisesti yksöissiirreryhmään (SB) ja kaksoissiirreryhmään (DB). Kirjoittajien taustayhteisöt: 1) Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), 2) UKK instituutti, Tampere, 3) Hatanpään sairaala, Tampere Lisätietoja kilpailusta: Jonne Kamsula jonne.kamsula@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 83. Sama kokenut ortopedi suoritti kaikki leikkaukset. Tutkimusryhmä osoitti, että eturistisiteen korjausleikkauksella saavutetaan samanlainen tukevuus sekä yksöissiirreettä kaksoissiirretekniikalla sekä etu-takasuunnassa kuin myös kiertoliikkeessä. (Double-bundle versus single-bundle anteri.or cruciate ligament reconstruction: randomized clinical and magnetic resonance imaging study with 2-year f ollow-up) Suomalainen P, Moisala A-5, Paakkala A, Kannus P, Järvelä T Kuva: JARI KANERVA Piia Suomalainen ja tutkimusryhmä voitti Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämään Nuori tutkija -kilpailun, johon osallistui 15 nuorta tutkijaa. Perinteisessä eturistisideleikkauksessa keskitytään AM kimpun palauttamiseen ja kaksoissiirretekniikassa korvataan molemmat kimput siirteillä. Tutkimuksen otsikko ja teliijät: Eturistisiderepeämän korjausleikkaus yksöisvai kaksoissiirretekni ihalla satunnaistettu kliininen tutkimus kahden vuoden seurantatulohsista ja MRllöydöksislä. AJASSA VUODEN 2010 NUORI LIIKUNTALÄÄKETIETEEN TUTKIJA 2010 -KILPAILUN VOITTO PIIA SUOMALAISELLE: Etu ristisiderepeä m ät: Kaksoisiirretekniikalla vähemmän uusintaleikkauksia E turistiside koostuu anteromediaalisesta (AM) kimpusta, joka vastaa polven tukevuudesta kaikissa koukistuksen asteissa sekä posterolateraalisesta (PL) kimpusta, joka toimii polven kiertoliikkeissä sekä polven ollessa hieman koukussa (1,2)
Seminaarissa kuultiin muun muassa kroonisen tulehduksen merkityksestä lihassolujen uudiskasvulle, todettiin ikääntyessä pienentyvän voimantuottotehon olevan seurausta sarkomeerirakenteen laadullisista muutoksista ja kerrottiin lihassolun supistumisominaisuuksille tärkeän mitokondrioiden oman kalsiumpumpun löytymisestä. puiteohjelman rahoittama nelivuotinen tutkimusprojekti, johon osallistuu 19 tutkimusryhmää kymmenestä Euroopan maasta. Pelkät kansalliset tutkimukset jäävät helposti liian kapea-alaisiksi, jotta niillä voitaisiin luoda kokonaiskäsitystä ikääntymismuutosten kaltaisista monitahoisista tutkimusongelmista. Teksti: EIJA PÖLLÄNEN EU-projekti MYOAGE selvittää ikääntymiseen liittyvän lihasvoiman heikkenemisen syitä, seurauksia ja hoitokeinoja L ihaksen ikääntymismuuiokset altistavat heikentyneeseen liikkurnisja toimintakykyyn, metabolisiin sairauksiin ja varhaiseen kuolleisuuteen. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Sarianna Sipilä, Sähköposti: sarianna.sipila@jyu.fi Tutkijatohtori Eija Pöllänen, Sähköposti: eija.pollanen@jyu.fi Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaksi vuosiksi 2012-2014 on valittu lehden nykyinen päätoimittaja dosentti Pasi Koski Turun yliopistosta. lokakuuta 2011 Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä. EU rahoittaa MYOAGE-konsortiota 11,2 miljoonalla eurolla. 84 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Liikuntatieteellisen Seuran hallitus päätti valinnasta kokouksessaan 25.lokakuuta. Tutkimusta koordinoi Gillian Buttler-Browne Pariisin lnstitut National de la Sante et de la Recherche Medicale'sia. Siksi onkin tärkeää muodostaa laajoja monitieteisiä tutkimusohjelmia. Projekti kokoaa yhteen kliiniseen, epidemiologiseen, biologiseen, liikuntalääketieteelliseen ja fysiologiseen tutkimukseen erikoistuneita ansioituneita tutkimusryhmiä mahdollistaen lihaksen ikääntymisen tutkimuksen monesta eri näkökulmasta. MYOAGEn kolmas vuosikokous järjesteltiin 16.-19. MYOAG E-tutkijaverkosto on tästä hyvä, toimiva esimerkki. Kokoukseen osallistui noin 45 tutkijaa MYOAGEen kuuluvista tutkimuslaboratorioista. MYOAGE on EU:n 7. Suomesta mukana on Sarianna Sipilän ja Vuokko Kovasen johdolla Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskus, joka johtaa MYOAGE-projektin hormonitutkimusta ja on mukana projektin liikuntatutkimuksissa. Kokous avattiin avoimella seminaarilla, jossa keskusteltiin alan uusimmista tutkimustuloksista. MYOAGE-tutkimushankkeen tehtävänä on selvittää lihasvoiman, -massan ja koostumuksen ikääntymismuutosten biologisia mekanismeja ja hoitokeinoja
Keskiviikon aamupäivän aikana kuultiin herättäviä luentoja, jotka panivat meidät ajattelemaan l iikuntalääketieteen tulevaisuutta Suomessa. Heikki Tikkanen pyrki luennollaan olemaan provosoiva ja sitä hän totta vie olikin. L iikuntalääketieteen päivät on taas kerran ohi ja on hyvä hetki pohtia tulevaa. Olisiko vika sitten ohjelmassa. Nytkin kävi ilmi, että päivillä oli mukana noin kymmenen lääkäriä. Päivien ajankohta on tiedossa ainakin vuodeksi eteenpäin ja taitaapa olla niin, että päivät ovat ainakin viime vuosina ajoittuneet aina tähän marraskuun toiselle viikolle, joten jos on halua tulla päiville, niin ajankohdan saa varmasti järjestettyä vapaaksi hyvissä ajoin. Tämän kyllä huomasi keskiviikkoaamuna salin astellessa takarivien paikat oli poistettu käytöstä, eikä ollut vaikeuksia löytää paikkaa salissa. Sanotaan, että hyökkäys on paras puolustus, mutta tässä tilanteessa tuo tuntui hyvin oudolta. POHDITTUA @_,: __ ' ·., .. Pohjolan talolta on siirrytty sujuvasti ja ehdottoman onnistuneesti lähemmäksi lääketiedettä, Meilahden kampukselle. Missä heistä suurin osa oli. Lisäksi tulee lukematon määrä liikunnasta innostuneita lääkäreitä, puhumattakaan niistä lääkäreistä, jotka eivät vielä tiedä liikunnan voimasta terveyden edistämisessä. fysiatria) lääkäreitä ja niihin erikoistuvia. Muistelisin, että aiempina vuosina päivien esitteessä oli teksti, että osal I istu jamäärä on rajoitettu 250 osallistu jaan, mutta tänä vuonna sitä ei näkynyt, eikä näyttänyt olevan tarpeenkaan. On tietysti totta, kuten pääsihteeri Kari Keskinen totesi asiaa hänelle ihmetellessäni, että yksi selittävä tekijä on taloudellinen tilanne, joka on pakottanut yritykset ja yhteisöt karsimaan koulutusmäärärahoja, mutta voisiko taustalla olla myös muita selityksiä. Nykyisellään päivien ohjelma on jonkinlainen kiva paketti liikunnasta ja terveydestä, mutta ei siinä sitä "kovaa" tiedettä varsinaisesti ole, siis kai ki lie esitettävien isojen luentojen ohjelmassa. ~~j, T' Teksti: KARI KALLIOKOSKI ONKO SUUNTA SELVILLÄ mikä on liikuntalääketieteen ja liikuntalääketieteen päivien merkitys tulevaisuudessa. Olisiko aiheellista korostaa enemmän sitä tiedettä. Liikuntatutkimuksen kenttä ei ole Suomessa laaja ja tällä kentällä tarvitaan varmasti muitakin pelureita kuin lääkäreitä tai muuten päivät kuihtuvat kokonaan. Osallistujalistan mukaan ilmoittautuneita oli noin 150 ja kun siitä poistetaan LTS:n edustajat, päivillä tuotteitaan esitelleiden yritysten edustajat ja pikaisesti piipahtaneet, niin päästään vielä selvästi alhaisempaan lukumäärään. Olin, ja aika moni muukin liikuntatutkijakollegani, yllättynyt Heikin suorastaan hyökkäävästä asenteesta, jolla hän pyrki puolustamaan lääkäreiden oikeutta omia liikuntalääketiede itselleen. Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä, joukko liikuntalääkelieteeseen erikoistuvia lääkäreitä, paljon läheisesti liikuntaan liittyvien alojen (esim. Olisiko useampi lääkäri kiinnostunut tulemaan paikalle, jos päivillä esiteltäiLIIKUNTA& TIEDE48•6/2011 85. Missä nyt mennään kuka kokee liikuntalääketieteen päivät omakseen. Päivät ovat perinteisesti koonneet vuosittain laajan kentän liikunta-alan osaajia yhteen vuotuiseen tapahtumaansa. Kyseessä on kuitenkin liikuntalääkeTIETEEN päivät
Että nämä päivät kokoaisivat yhteen koko liikunnan biotieteiden kentän kerran vuodessa yhteen ja esittäisivät sitä kansainvälistä huippututkimusta, jota meillä tällä saralla on. Tutkimuksen tekemiseen liittyy tietysti aina jonkinlainen kilpailuasetelma, etenkin rahoituksen suhteen, mutta Suomessa useimmat tutkimusryhmät ovat eriytyneet tekemään omaa spesifiä alaansa ja kilpailua samoilla menetelmillä tutkivien ryhmien välillä ei juuri ole. Sitä kautta esimerkiksi fysioterapeuttien olisi helpompi ymmärtää, miksi vammat ja kiputilat syntyvät ja mihin kuntoutus perustuu. Luennoitsijalistassa pyörii vuosi vuodelta suurin piirtein samat nimet ja valitettavasti täytyy todeta, että henkilöitä, joista monien tieteellinen kompetenssi on suhteellisen vähäinen. Ilmeisesti siinä on ollut päivien alkuaikoina taustalla tekijöitä, joista me nuori polvi emme ole edes tietoisia. Siksi meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, ei pelkästään tutkimuksen saralla, vaan myös siinä, että liikuntalääketieteen päivistä tulisi todellinen liikuntalääketieteen ja liikunnan biotieteiden ykköstapahtuma Suomessa. Opetusministeriö rahoittaa tällä hetkellä kuutta liikuntalääketieteen keskusta Suomessa ja näiden keskusten yksi tärkeä tehtävä on liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tekeminen. Tällaisten edellä mainittujen alansa huippututkijoiden luennot voisivat omalta osaltaan avartaa liikuntalääketieteen parissa toimivien ihmisten tietämystä esimerkiksi juuri jännetai lihasvammojen biomekaanisista perusteista. Monen tutkijakollegan kanssa keskustellessa tuli esiin, että eikös nämä sama luennot pidetty viime vuonna ja sitä edellisenä ja ... Vaikka omalla sarallaan ansiokkaita esityksiä olivatkin ja niissä jonkin verran esiteltiin myös tieteellisiä tutkimuksia, niin voisi silti miettiä olisiko ohjelman syytä uudistua sinne tieteellisempään suuntaan. Lääkärit voivat erikoistua liikuntalääketieteeseen ja maisteriopiskelijat voivat valmistua terveystieteen maisteriksi pääaineenaan liikuntalääketiede. Verven liikuntalääketieteen tutkimusyksikön johtaja, Mikko Tulppo, on kansainvälisesti hyvinkin arvostettu tutkija, joka on tehnyt uraauurtavaa liikuntalääketieteellistä tutkimusta jo 20 vuotta. Keskiviikon aamupäivän ohjelma sopisi hyvin vaikkapa liikuntapoliittisten neuvottelu päivien ohjelmaan ja keskiviikon iltapäivän ohjelma vaikkapa fysioterapeuttien käytännön koulutuspäivien ohjelmaan. Vaikka Heikki Tikkanen luennossaan halusi omia liikuntalääketieteen pelkästään lääkäreiden yksinoikeudeksi, mielestäni alan poikkitieteellisyys kannattaisi nähdä ennemmin vahvuutena kuin uhkana. Vuosien saatossa olen ihmetellyt Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkijoiden niukkaa osallistumista liikuntalääketieteen päiville. Istumisen vaaroista kuultiin tämän vuoden liikuntalääketieteen päivillä jopa ihan "Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus" -kilpailua myöten. Minne pitäisi mennä kuka voisi kokea liikuntalääketieteen päivät omakseen. Sompailtuani liikuntatieteiden ja lääketieteen välimaastossa koko kohta viisitoistavuotisen urani ajan, voin hyvin jakaa Jouni Kuivalaisen L&T-lehdessä 5/2011 esittärnän kommentin kuinka monta kertaa sitä onkaan joutunut vastaamaan, että "ei, en minä oo lääkäri". si in uusi n ta tieteellistä näyttöä Ii ik unta lääketieteen saralta. Jonkinlaista vastakkainasettelua kuitenkin ilmeisesti ja tästä olisi jo nyt vihdoin syytä päästä eroon. Liikunnan biotieteiden tutkimuksen kenttä, johon luen kuuluvaksi myös liikuntalääketieteen, on Suomessa verraten kapea, eikä sitä kannattaisi entisestään kaventaa turhalla kyräilyllä ja liiallisella kilpailuasenteella. Tarvitsemme molempien ammattiryhmien panosta taistelussa kaikkein terveellisimmän ja monipuolisimman tunnetun lääkkeen, liikunnan, määräämisessä ja annostelussa sekä tietysti myös alan tutkimustyössä. Vuodesta 2007 alkaen käynnissä olleessa suomalais-kanadalaisessa ARTEMIS-tutkimuksessa selvitetään Mikon vetämässä osahankkeessa liikuntaharjoittelun vaikutuksia monelta eri kannalta tyypin 2 diabetespotilailla, joilla on tai ei ole sepelvaltimotautia liikuntalääketieteen kannalta erittäin relevantti hanke siis. Kinesiologian professori Taija Juutinen, myös kansainvälisesti arvostettu tutkija, on tutkinut paljon jänteiden ja lihasten biomekaniikkaa. Otetaanpa käteen tämän vuoden ohjelma ja katsotaan otsikkoja. Toisinkin voisi silti olla ja otan esimerkin. Vaikka tutkimus onkin ollut pääasiassa "perustutkimusta" on siinä silti taustalla myös kliininen merkitys: Jos emme ymmärrä jänteiden toimintaa, ei niiden kipeytymistä tai vammautumista voida ehkäistä eikä ymmärretä, miten kuntoutus edistää paranemista jänneongelmissa. En kuitenkaan muista koskaan nähneeni Mikkoa puhumassa liikuntalääketieteen päivillä muuta kuin tutkimusraportointisessiossa ja näin kuulemma on; Mikko ei ole päivillä koskaan isompaa esitystä pitänyt. Voisivatko järjestäjät miettiä ensi vuoden päiville raikkaampaa näkökulmaa (mitenkään epidemiologista tutkimusta väheksymättä) vaikkapa juuri tuohon istumisen vaarallisuuteen ja kutsuisivat Taijan kertomaan istumisen biomekaanisesta puolesta. Hyviä esiintyjiä kaikki toki ovat ja asiatkin sinänsä tärkeitä. Mikäli siis jänteiden biomekaniikka, hyvinkin relevantti aihe liikuntalääketieteessä, tuntuu liian raskaalta päivien ohjelmaan, millaisena sitä ei suinkaan pidetä esimerkiksi Amerikan liikuntalääketieteellisen yhdistyksen (ACSM) vuosikokouksessa. Tämän myötä alan yleinen taso ja tietämys nousisivat ja sen myötä varmasti myös tämän alan tiede nousisi pitkässä juoksussa. Tälläkin hetkellä suuriman 86 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Olisi ehkä syytä pyytää ensi vuonna' Otanpa toisen esimerkin. Tällä puolella olisi varmasti kehittämistä joissakin keskuksista, erityisesti omalähtöisen tutkimuksen osalta. Liikuntalääketiede on siitä kummallinen lääketieteen ala, että koulutusta siinä voi saada sekä lääkärit että ei-lääkärit. Taija on ollut viime aikoina esillä myös istumisen vaarojen puolestapuhujana (katso Helsingin Sanomat 15.8.2011), käytettyään vanhaa menetelmää (EMG) uudella innovatiivisella tavalla osoittamaan kuinka passiivisia lihaksemme ovatkaan suurimman osan päivästä. Ilmeisesti lääkärin titteli menee luennoitsijavalinnassa tieteellisen vaikuttavuuden edelle
Liikuntalääketiede ei erikoisalana vielä tänä päivänäkään ole riittävän tunnettu ja tunnustettu. Puolustamista sen asema toki vaatii minkä Kari Kalliokosken kirjoituskin hyvin osoittaa. Nyt liikuntalääketieteen käyttö tässä yhteydessä sotkee ja aiheuttaa väärinkäsityksiä. Kokeneeksi erikoislääkäriksi kouliintuminen vie helposti 15 vuotta perusopintojen aloittamisesta. Se vaati kuusi vuotta kestävän peruskoulutuksen ja sen lisäksi viisi vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen, mutta siinä ei ole kaikki. Tämä kannanoton otan sekä liikuntalääketieteen erikoisLIIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 87. Siispä tuon maisterien opiskelulinjan nimi tulisi olla jotain muuta kuin liikuntalääketiede. Se vaati sitä myös kaikkien Suomessa olevien 48:n muun lääketieteen erikoisalan joukossa. Ulkopuolinen ei nimittäin välttämättä ymmärrä näiden kahden "linjan" eroa ja se aiheuttaa sekaannusta. Vain lääketieteen peruskoulutuksella voi erikoistua liikuntalääketieteeseen. Lääkäri tekee aina lääkärin työtä tavalla tai toisella ja ilman selittelyjä. Se koulutus on jotain aivan muuta ja sen nimi pitäisi olla toinen. Kaikista meistä ei voi tulla lääkäreitä, eivätkä monet lääkäriksi edes haluakaan, mutta monet haluavat silti tehdä tärkeää työtä liikunnan terveysvaikutusten tutkimisessa sekä sairauksien ja vammojen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa liikuntaa hyödyntäen. Tämä tulee hyvin ilmi kun kerrot omista kokemuksistasi, ja siitä miten Jouni Kuivalainen omassa kolumnissaan kertoo, miten hän joutuu selittämään mitä tekee tai tulee tekemään tulevaisuudessa. Sen sijaan haluan korjata joitain selviä virheitä, joita palaute sisältää. Maisterin koulutuksella ei saa koulutusta liikuntalääketieteeseen. Mitenkään muuten liikuntalääketieteen opiskelu ei ole käytännössä mahdollista. Ja erikoislääkäri tekee erikoisalaansa liittyviä töitä. Samalla opiskelun ja työn ohessa tulevat tutuksi muut erikoisalat, joiden kanssa erikoislääkäri sitten varsinaisessa potilastyössään toimii ja hoitaa useiden erikoisalojen yhteisiä potilaita. Maisterin koulutukselle toinen nimi Koulutukseen liittyy toinen väärinkäsitys, jota halusin esityksessäni oikaista. Tähän halusin esityksessäni puuttua, sillä liikuntalääketieteen tulevaisuudelle on erittäin tärkeää sen tunnustettu asema lääketieteessä ja muiden erikoisalojen joukossa. osan liikunt alääketieteellisestä tu tkim uksesta Suom essa tekevät m uut kuin lääkärit, joten voi hyv ällä syy llä kysyä, ett ä m itä jää jäljelle, jos lääkärit alkavat yksin tehdä täm än alan tutkim usta 7 Kovin vähän. Lääketieteen ala se on ollut tässä maassa virallisestikin jo yli 25 vuotta eli ainakin siitä saakka kun liikuntalääketieteen erikoisalan koulutus perustettiin Suomeen. Koska osa palautteesta koskee Liikuntalääketieteen päiviä, en puutu niihin tarkemmin, koska en katso olevani niistä ainakaan yksin vastuullinen. Se ei onnistu minkään "pienen kaavan" mukaan. Kysymys ei siis ole pelkästä lukemisesta, opiskelusta ja tieteen tekemisestä. Ei suotta lytätä tätä tärkeää omaa osaansa tässä Teksti: HEIKKI TIKKANEN elämän palapelissä tekevää ammattiryhmää, jolla ei toki ole kompetenssia kaikkiin asioihin, kuten ei ole lääkäreilläkään. Ei tarvitse, sillä liikuntalääketiede on jo lääketieteen erikoisala. Koko tämä aika menee lääkäriksi ja siihen työn kasvamiseen niin opiskelussa kuin varsinaisessa potilastyössäkin. Lääketiedettä ei liikuntatieteen ala En esityksessäni ominut liikuntalääketiedettä lääkäreille. Liiku n ta lääketiede-nimitys maisteri n tutki n 11011 yhteydessä aiheuttaa ongelmia (sanoisinpa jopa häiriköintiä) varsinaisessa erikoisalan koulutuksessa olevilla ja erityisesti sen lopputuotoksen eli erikoislääkärin nimikkeen arvostuksessa ja asemassa muiden erikoisalojen joukossa (ja tätä yritin esityksessäni tähdentää). Sanoin, että liikuntalääketiede on lääketieteen ala, ei liikuntatieteen ala. Joitain kommentteja ja taustatietoja sekin palaute kuitenkin kaipaa. KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi VASTINE KARI KALLIOKOSKELLE: Liikuntalääketieteen suunta on selvillä K iitän Kari Kalliokoskea palautteesta ja kritiikistä, joka osin on rakentavaakin
Lisäksi liikuntalääkeuede edelleen kaipaa yhteistyökumppaneita myös lääketieteen muilta erikoisaloilta. HEIKKI TIKKANEN, LT, ylilääkäri ja tutkimusjohtaja kliinisen fysiologian erikoislääkäri, dosentti liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Lääkäriliiton myöntämä lääkärikouluttajan erikoispätevyys Liikuntalääketieteen yksikkö, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto ja Urheilulääketieteen säätiö Sähköposti: heikki.tikkanen@helsinki.fi 88 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 2011. Liikuntalääketieteellistä tutkimusta monen tieteenalan voimin Liikuntalääketieteellisestä tutkimuksesta sinänsä en puhunut esityksessäni juuri mitään. Jos Kari Kalliokoski koki, että keskiviikon iltapäivän ohjelma sopi fysioterapeuttien käytännön koulutukseen, niin sitten me järjestäjät onnistuimme tavoitteissamme, sillä fysioterapeutit ovat olleet suuri osallistujajoukko päivillämme. Joskus myös raastavaksi kun joudumme miettimään monista hyvistä vaihtoehdoista ne parhaiten ajan henkeen sopivat vaihtoehdot ja etsimään sopivat esiintyjät, joilla on aikaa ja halua tulla esiintymään päiville. Liikuntalääketieteen keskusten tehtävänä on olla muutakin kuin tutkimusorganisaatioita. Jälkimmäiselle päivälle on ollut tarkoitus tehdä erikseen selkeitä osioita niin tutkijoille, käytännön toimijoille kuin liikuntalääketieteen erikoislääkäreille ja erikoistuville. Erikoislääkårikoulutus liikuntalääketieteen keskuksissa pitää sisällään paljon muutakin kuin tutkimusta ja siihen osallistumista sillä erikoistuvat tarvitsevat vankkaa kliinistä koulutusta mestari ja oppipoika -periaatteella, joka vaatii aikaa ja voimavaroja koulutusyksiköltä ja sen henkilökunnalta. Tällä kertaa siinäkin ilmeisesti onnistuttiin. Tätä taustaa vasten liikuntalääketiede erikoisalana oli voimakkaasti esillä juuri pidetyillä päivillä. Nyt vain sattui tulemaan oikea tilaisuus ja hetki. Eräs keskeinen toiminta on liikuntalääketieteellinen opetusja koulutustoiminta Ja etenkin liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden koulutus, josta ne ainoina yksikköinä omilla yliopistoalueillaan vastaavat. Joka vuosi päivien ohjelmaa on pyritty miettimään ja kehittämään edellisvuosien palautteiden perustella Ja niin tehdään nytkin. Lääketieteellisen tutkimuksen parissa sairaaloissa ja tutkimusryhmissä toimii muun muassa kemistejä, Iyysikkoja, geneetikkoja, mikrobiologeja ja tilastotieteilijöitä. Kumppaneita myös lääketieteen muilta erikoisaloilta Liikuntalääketiede tarvitsee kumppaneita. Nyt ja olen jatkossakin. Liikuntatieteellinen seura mahdollistaa tilaisuuden järjestämisen. Liikuntalääketieteellistä tutkimusta kuten lääketieteellistä tutkimusta yleisestikin tehdään monen ammattikunnan ja tieteenalan toimesta. Erikoisalan koulutuksesta on tehty OKM:n toiveesta arviointi, joka oli tarkoitus esitellä tämä vuoden päivillä mutta raportin ollessa vielä kesken sitä ei esitetty. Vastaavasti ensimmäinen aamu on perinteisesti ollut liikuntalääketieteen yhteiskuntapoliittinen osio ja siinä on ollut OKM:llä mahdollisuus esittää omia kannanottoja ja toiveita alan suuntaviivoihin ja tulevaisuuteen. Tutkimuslain 2§ kohdassa l sanotaan, euä tässä laissa tarkoite taa n lääketietieteel I isel lä tutkimuksella sellaista tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Paikalla oli siis aktiivisesti toimivia liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä enemmän kuin ehkä minään vuonna aiemmin. Kun Kari Kalliokoski väittää, ettei päivillä ollut lääkäreitä kuin kymmenen, niin heitä oli jo pelkästään erikoislääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden osiossa torstaina toista kymmentä. Liikuntalääketiede tarvitsee kumppaneita paitsi muilta tieteen sektoreilta myös terveydenhuollon sektoreilta. Samaan aikaan pidettyä tiedearviointia eli seuraamassa osa ylilääkäreistä ja erikoistuvista lääkäreistä. Tällöin kyse on siis lain mukaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, tekipä sitä sitten lääkäri tai joku muu henkilö, jolla on asianmukainen ammatillinen ja tieteel Ii nen pätevyys. Vastavuoroisesti omalta alaltamme on esitetty ajankohtaisia asioita ja teemoja pohdittavaksi. Koska päivien tarkoituksena ei ole pelkästään olla tiedepäivät vaan myös alan laajempi esittely ja koulutustapahtuma, tulee sen ohjelmasta väistämättä hieman pirstaleinen. Eikä ilmeisesti syyttä. Niin tapahtui tälläkin kertaa. Liikuntalääketieteen päivät ovat perinteisesti olleet ikkuna alastamme ulospäin. En karsasta yhteistyötä vaan olen aina ollut enemminkin perinteisesti sen vankka kannattaja. Nyt vain liikuntatieteellisen tutkimuksen arviointi vei suunnitellulta tieteen osiolta ajan. Tätä toimintaa opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on rahoittanut ansiokkaasti jo vuosia eikä sosiaalija terveysministeriö ole pyynnöistä huolimatta tätä koulutusta tukenut. Me liikuntalääketieteen keskusten ylilääkärit koemme ohjelman vuosittaisen rakentamisen haastavaksi ja aikaa vieväksi tehtäväksi. Myös tältä näkökulmalta liikurualääketieteen ohjelmaa on vuosien saatossa pyritty rakentamaan. Siksi olemme kiitollisia kaikenlaisesta palautteesta. Päivät liikuntalääketieteen ikkuna Liikuntalääketieteen päivien ohjelmasta vastaavat liikuntalääketieteen keskusten ylilääkärit yhdessä tuumin. Asia olisi varmaan ollut syytä ottaa esille jo paljon aiemmin. lääkärinä että alan vastuukouluttajana sekä Suomen Lääkäriliiton Liikuntalääketieteen alaosaston puheenjohtajana. Tiedän asian johtamastani yksiköstäkin, jossa liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden lisäksi rinta rinnan toimii liikuntafysiologeja, ravitsemustieteilijöitä ja terveystieteilijoita
Siksi asettaudun lukijana suosiolla akateemisesti orientoituneen kansalaistoimijan rooliin. taistelu tunujaoisia). Miten eriarvoistava erinomaisuus on linjassa SLU:n Visio 2020:n kanssa, jossa pyritään tekemään suomalaisista maailman liikkuvin urheilukansa. Raportin taustalla olevat selvitykset, tutkimukset ja muut perustelut jäävät täysin näkymättömiksi missä ovat "hyvät käytännöt" tai tutkimuspohjainen tieto. Kant 1995 l 17841). Teksti on kirjoitettu vilpittömin mielin ja Immanuel Kantia hieman taivuttaen: "kirjoittajan maksimaalisen henkisen täysi-ikäisyyden tilassa"(vrt. Yhteistyön vahvistaminen Polkuun kuuluvat lapsuusvaihe, nuoruusja valintavaihe ja huippuvaihe. Sen sisältöä täytyy tarkastella osana liikunnan ja urheilun kenttää sekä ajan yhteiskunnallisia arvovalintoja, pedagogista maisemaa ja taloudellisia reunaehtoja. Sävy on utuisen maalaileva. Koulutuksen kentällä erinomaisuutta ylikorostava puhetapa on kohdannut kovaa vastarintaa yli kymmenen vuoden ajan. liman tiedollista pohjaa, ovatpa ehdotukset kuinka briljantteja tahansa, kaikki uskottavuus valuu sormien läpi. Kansalaistoimijan silmin raportti asettuu laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Väliraportin analyyttinen tarkastelu on erittäin vaikeaa. Osa tulkinnoista saattaa kalskahtaa jyrkältä sanailulta, mutta tämä teksti nousee ja palautuu täysin väliraportin tiedolliseen sisältöön tai pikemminkin sen puuttumiseen. Väliraportin kirjallinen muoto on hämmentävä. lkävaiheiden jaottelu on tehty harkiten (ks. Rahkonen 1996). Yhteistyö eri liikuntasektorin toimijoiden välillä tuottaa merkittävää synergiaa, monipuolistaa eri tahojen osaamista ja palautuu huippu-urheiluun parempana laatuna. Tämä osa on sekä urheiluväen että muiden kansalaisten helppo allekirjoittaa. Professori Hannu Simolan (2001) näkee kritiikin aiheena olevan puhetavan aiheuttavan koulujen, oppilaiden ja opettajien eriarvoistumista. Sitä voi Masudaa mukaillen kutsua "urheiluutopiaksi". Mitä tarkoittaa raportin ehdottama tunti liikuntaa, ja kuinka se saadaan lomitettua koulupäivään (vrt. Osaamisen kehittäminen ja vieminen käytännön valmennukseen 3. Urheilija lähipiireineen keskiössä 2. Onko olemassa jokin tapa aktivoida vanhempia, jota ei ole jo kokeiltu satoja kertoja. Kielitieteilijä voisi kuvailla raporttia pyrkimykseksi tavoitella "innostusta kuvaavien adjektiivien maailmanennätystä", taiteen ystävä puhuisi "maalauksesta utopiana, maalauksena,jota ei ole (ceci pas une peinture)" ja huippu-urheilun aikalaistarkkailija lähinnä lamaantuu ja kysyy: miten ja miksi juuri näin (vrt. Muutoksen tärkeimpänä moottorina pidetään yksilön sujuvaa soljumista näiden vaiheiden läpi kohti huippua (vrt. "Urheilu-utopian" tavoitteet Muutostyöryhrnän raportti rinnastuu monilta kohdin Jean Cöte:n "urheilijan polkuihin" (HuMu:lla polku) ja Kanadassa käytössä olevaan Long-Term Athlete Development (LTAD) -malliin, vaikka ensimmäiseen ei raportissa viitata eikä Jälkimmäistä identifioida lainkaan. Ulkopuolinen voi vain arvailla, miksei ryhmä ole kirjoittanut konkreettisia, perusteellisia ja pohdittuja argumentteja maalailunsa selkänojaksi: nojautunut tutkimustietoon. Millaisin poppakonstein saadaan lisättyä LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 89. Samalla yksittäiset hyvät ja erinomaisetkin ehdotukset valuvat hukkaan. 2005). Se on kuin kirja ilman alkua ja keskiosaa, vain loppu on luettavissa se on draama ilman kaarta. Teksti: MIKKO SALASUO POHDITTUA "URHEILU-UTOPIA". (vrt. Nipuli 2011) ja selkeästi. "Urheilu-utopian juoksuhiekassa" Siirryttäessä käsittelemään "urheilijan polun" ulkopuolista tukemista ja käytännön toimia uppoaa raportti oman tekstuaalisen ilmaisunsa juoksuhiekkaan. Yksilön psykososiaalisten tarpeiden huomioiminen on jatkuvasti korostunut, on kyse urheilusta tai muusta elämästä. Suomeen ehdotettavat uudistukset ovat näiden kahden askeettinen synteesi (tai mutaatio). Rahkonen 1996, 30). Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla J apanilainen Yoneji Masuda kirjoitti vuonna 1981 futuristisesta "computopiasta" informaatioyhteiskunnan tuovasta hyvästä (ks. Suomessa Huippu-urheilun muutostyöryhrnä julkaisi 17.11.2011 odotetun väliraportin: toivon paremmasta, joka panee meidät liikkeelle. Se on myös kustannustehokasta, kun samoja asioita ei tehdä päällekkäin eri taholla. 2005.) Väliraportin pohdituin anti on urheilijan polun sisällössä: 1. Entä kuinka "aidosti" kehitetään seuratoimintaa. Silmäänpistävä muotoilu on urheilijan polun kaikkiin vaiheisiin toistuvasti liitettävä termi "erinomaisuus". Balyi ym. Balyi ym
Tätä muutosta koordinoivat lajiliitoista siirtyneet huippuurheilujohtajat, joista osan tittelit muutetaan lajiryhmavastaavaksi. Edellä I uettua ei kannata pelästyä tai siitä kenenkään loukkaantua. Myös tutkimustulokset tukevat monipuolisen osaamisen olevan tärkeä selittävä tekijä huipun tavoittavien taustalla (Huhta & Nipuli 2011; Nipuli 2011). Nerokaskaan idea ei jää elämään, jos 90 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Mikäli raporttia lukee toisin, ovat myös päätelmät erilaisia. Edessä on kuitenkin perustavanlaatuinen ongelma: raportti sisältää an sich luettuna useita arvovalintoja, joissa priorisoidaan huippu-urheilua muun liikunnan ja urheilun sijaan. "Urheilu-utopian komentopaikka" Raportissa esitetään 30 henkisen Huippu-urheiluyksikön perustamista Olympiakomiteaan. Huhta & Nipuli 2011.) Onko HuMu:lla olemassa jokin selvitys, jossa on käyty systemaattisesti läpi kaikki tutkimuksissa havaitut pulmat ja vieläpä ratkaistu ne. liman riittäviä perusteluja kaikki edellä esitetty kiteytyy sanaan utopia. Aiheellisempaa on syventyä perusteellisesti pohtimaan, kuinka urheilusektorilla voidaan 2010-luvulla kuvitella operoitavan raportilla, jonka sisältö on kuin Jackson Pollockin viimeinen ekspressionistinen raiskaus ennen turmankolariaan. Julkishallinnon tehokkuusajattelun verhoamassa yhteiskuntamaisemassa elävä kansalaistoimija saa tässä kohdin "ahaa-elämyksen": Josko urheilujohtajien legiooriista siirretään logistisin järjestelyin väkeä uuteen yksikköön 7 Lajiliittoja se voi kirpaista, mutta näin muutos tapahtuu ilman kustannuksia ja päällekkäisyyksiä saadaan karsittua. Siinä mainitaan osan rekrytoitavista henkilöistä työskentelevän jo nyt huippu-urheilun parissa. Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009). Onko valtioneuvosto allokoinut budjetissa moista summaa tähän tarkoitukseen tai kuinka eettistä on käyttää veikkausvoittovaroja, joilla olisi myös lukemattomia vaihtoehtoisia kohteita urheilun ja liikunnan piirissä 7 Eivätkö lisä rahat, jos sellaista on, tulisi suunnata SLU:n Visio 2020:n toteuttamiseen koko kansan monipuoliseen liikuttamiseen. Sen kirjaimellinen luenta implikoi ei-toivottua yhteiskunnan tilaa, jossa syydetään kymmeniä miljoonia euroja huippu-urheilun kehittämiseen, järjestörakenteet paisuvat vastoin koko muun yhteiskunnan trendiä, saamme lisää urheilujohtajia ja byrokratian rautahäkki tiukentaa otettaan, luomme rakenteita vastoin kansainvälistä tutkimustietoa ja lasten ja nuorten urheilun polarisaatio saattaa entisestään kiihtyä. "Urheiludystopia" Edellä esitettyjen tulkintojen yhteensopivuudesta rnuutostyöryhmän vetäjän Jukka Pekkalan ja kumppanien ajatuksiin ei kannata lyödä vetoa. Huippu-urheilu ja urheilu yleensä kilpailevat lasten nuorten elämässä monien muiden valintojen kanssa (Salasuo & Koski 2010). Tutkijat ovat erimielisiä urheilukouluperustaisen toiminnan tehokkuudesta huippu-urheilumenestyksen edistäjänä (ks. Kansainväliset tutkimukset eivät myöskään tue oletusta, että urheilukoulumallin oppilaat viihtyvät ja onnistuvat opiskeluissa urheilun rinnalla. Hommasta selviää pelkän muuttokuorman hinnalla, kun lajiliittojen huippuurheilujohtajat siirtyvät uuteen komentopaikkaan 7 Huippu-urheilun komentopaikalta johdetaan osaamisohjelrnaa, urheiluakaterniaohjelmaa ja huippuvaiheen ohjelmaa. Huhta & Nipuli 2011). Mieleen tulee väistämättä weberiläinen päämäärärationaalisuuden rautahäkk i valtava byrokraauinen järjestelmä, joka on olemassa vain itseään varten (ks. Näinköhän tämä on ajateltu. Huippu-urheilijoiden valmennuksen kehittäminen ja lajien välinen yhteistyö on erittäin positiivinen suunta. Valmentajien lisäkouluttaminen tietysti maksaa, mutta yhteistyöllä ja päällekkäisyydet poistamalla säästetään valtion menoja. Kun raportissa Kihu on valjastettu Huippuurheiluyksikön ohjastarnana entistä tehokkaammin palvelemaan huippujen kehittymistä, myös KiHun tutkimusosaaminen kohtaa paremmin kysynnän. Keskeneräisen utopian ja dystopian ero onkin hyvin pieni. Niiden toimivuudesta ei tutkirnuskatsausten perusteella ole olemassa selkeää näyttöä. Näin muu liikuntatutkimus voi keskittyä koko kansalaisyhteiskuntaa palvelevan tiedon tuottamiseen (ks. Silloin se palvelisi myös huippu-urheilua, sillä tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että huipulla olevilla on usein monipuolinen liikuntatausta: maailman liikkuvin urheilukansa 2020! (SLU 2010; Huhta & Nipuli 2011.) Raportti ei nykymuodossaan ehkä olekaan urheilu-utopia, vaan dysiopia ihanneyhteiskunnan antiteesi. Ne ovat näyte siitä, millaisille luennoille Muutostyöryhmän hyvin niukasti perusteluja ja operaationalisointia sisältävä väliraportti on avoin se suorastaan kutsuu ilrniasussaan siihen. Ei voi kadehtia niitä tahoja, joiden tulee tehdä tältä pohjalta taloudellisesti sitovia päätöksiä. On myös aivan pakko kysyä, uskooko joku todella Suomen olevan paras Pohjoismaa urheilurnenestyksellä mitattuna 2020. Raportin aate on ylevä, mutta sisältö ei kutoudu reaalimaailman ehtoihin. Rahkonen 1996, 13)7 Raportissa korostetaan urheilujohtamisen merkitystä ja suunnitelmien toteutuessa on johtajia tulossa vielä lisää. Onko sittenkin kyseessä valistuksen ajalta lainattu utopia, joka on täynnä toivoa ja toivottomuutta sekä luottamusta ja epätoivoa ambivalenssia uhoa urheilu väen ihasteltavaksi (ks. suomalaisen huippu-urheilun arvostusta, kun vastaan vääntää satoja miljardeja tahkoava kansainvälinen "viihdeurheilukone". (ks. Raportin ehdottamien muutosten kustannukset liikkuvat 25-40 miljoonassa eurossa. Sulkunen 1998; Salasuo 2009). Tässä kohdin Euroopan vakavia talousvaikeuksia aktiivisesti seuraava kansalaistoirnija näkee säästön paikan. Kansalaistoirnija hämmästelee, miksi on valittu urheiluakatemioiden tie. Johtamisen laatu on tärkeää, mutta Suomessa on tällä hetkellä pelkästään urheiluliikkeen sisällä, kattojärjestöt ja lajiliitot, erilaisin vakanssein yli 300 päätoimista urheilujohtajaa
Toinen lapa olisi varata veteraanin nimitys vain oikeille veteraaneille eli yli 50tai yli 60-vuotiaille. Teoksessa Koivisto, J., Mäki, M. sitä ei esitetä selkeänä, taustalla vaikuttava tietoja tutkirnuspohjaisuus osoittaen ja loppuun saakka viimeisteltynä. LUETTUA Teksti: J P ROOS IKÄÄNTYÄ, MUTTA El VANHETA Erilainen tapa vanheta. Johdatus sosiologiaan. Minulle omakohtainen liikunta on merkinnyt varsin paljon. Helsinki: Opetusministeriö. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuori Suomi. Ei ikinä 1 Nyt olen 66 ja mielestäni veteraani urheilija, juossut ja hiihtänyt kohta 40 vuotta yhtä mittaa. Yksi niistä on se, että veteraaniurheilijan alaikärajaa on laskettu, siis laskettu 35:stä 30:een vuoteen: Tämä on ymmärrettävissä vain yhdellä tavalla: monissa lajeissa urheilijan akti iviura päättyy jo 30 vuoden iässä koska huippu-urheilu on erittäin raskasta ja riskialtista ja SVU on ensisijaisesti kilpaurheilijoiden järjestö. Vastaus kysymykseen Mitä on valistus. Toimituskunta: Kunto Viiru, Jorma Manninen, Mikko Nieminen, Harri Suominen, Christer Sundqvist, Arto Tiihonen ja Raimo Taponen. 1996. Kun parhaimmillani olin omassa ikäluokassani jopa ensimmäisten kymmenen prosentin joukossa (Finlandiassa sijoitus alle tuhat kun osanottajia oli 15000 tai Pogostassa joskus jopa sadan ensimmäisen joukossa) niin nykyään sijoitun usein reilusti alle UIKUNTA & TIEDE 48, 612011 91. Kasvatus 32:3, 290297. Miten kilpaurheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Omasta harrastajanäkökulmastani (en ole koskaan osallistunut veteraanikilpailuihin) olen ollut "nuori" urheilijana (tulokset paranivat) tuonne 50 vuoden kieppeille minkä jälkeen tulokseni alkoivat heiketä ja vauhti hidastua. Opetusministeriön strategia liikuntatutkimuksen suuntaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Helsinki: Gaudeamus. Yksi tapa määritellä veteraani-ikä olisikin ehkä juuri se hetki, jolloin tuloskäyrä kääntyy lopullisesti laskuun. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuori Suomi. Rahkonen, K. Teoksessa Hoikkala, T:, Salasuo, M. Nipuli, S. & Koski, P. Tutkimus kanadalaisesta urheilun kehitysmallista, sen sovelluksista, haasteista ja erikoistumisiästä. Aika harvoissa lajeissa se on 30 ja kestävyysurheilussa tuloksia voi hyvin parantaa vielä 40 vuoteen asti. Salasuo, M. Mikä on minulle ollut masentava oivallus on, että joskus JO-vuotiaana kuvittelin, että jos jaksan juosta tai hiihtää tarpeeksi pitkään, niin sijoitukset paranevat kunnes lopulta saatan jopa kamppailla voitosta. Kirjoituksia vuosituhannen päättyessä. Kant, 1. Kuulun siis itse jälkimmäisiin. Vancouver: Canadian Sport Centres. Minäkö veteraani. Tunnetut sotilaat. osallistunut maratoneille ja pitkän matkan hiihtoihin) ensi kertaa vähän päälle kolmikymppisenä. & Uusitupa, T: (toim.) Mitä on valistus. 2011. 2010. Eli siis vähän jokaiselle jotakin. 1998. Salasuo, M. Se pyrkii pidentämään huippu-urheilun harjoittamista niin sanotulla huipputasolla kaikkiin ikäryhmiin. SLU 2010. Olen 40 vuoden ajan liikkunut säännöllisesti ja välillä jopa harjoitellut erittäin intensiivisesti. Käsitteitä ja näkökulmia. Pohdittua urheilun organisointia. 2001. & Nipuli, S. Huhta, H. & Ojajärvi, A. 2009. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 303-340. 4-9. Askelmerkkejä lasten ja nuorten nykyaikaiseen kilpaurheiluun. Erilainen tapa vanheta on aika merkillinen kokoelma. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. "Ja kaikki juoksevat Cooperin testiä hunnes saavat tuloliseksi alle 12 minuuttia!" Rauno Repomies 2011 MIKKO SALASUO, VTT Dosentti Erikoistutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi LÄHTEET: Balyi, Istvan & Way, Richard & Norris, Steven & Cardinal, Charles & Higgs, CoIin (20051 Canadian sport for life: LongTerm Athlete Development Resource Paper V2. Kun sitten tajusin että 35 vuoden iässä olisin jo veteraaniurheilija, niin pidin sitä loukkauksena ja tosi typeränä. Kirjoittajat ovat veteraani urheilijoita, järjestöväkeä, tutkijoita ja lääkäreitä. Koulutuspolitiikka ja erinomaisuuden eetos. Liikunta & Tiede 47 (2-31. 2011. Tampere: Vastapaino, 85-94. Kohdeyleisö on nähdäkseni toisaalta veteraaniurheilijoita, toisaalta laajemmin liikunnasta kiinnostuneita. Utopiat ja anti-utopiat. Simola, H. Helsinki: WSOY Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009. Todellisuudessa on käynyt päinvastoin. Puolustusvoimat: Suomen suurin kuntokoulu. 1995 11784]. Olen vain iäkäs kuntoilija. ISBN 978-952-92-9172-4 Ien aloittanut juoksuja hiihtoharrastuksen vähän alle kolmekymppisenä ja päässyt kunnolla vauhtiin (so. Olen myös juossut ja hiihtänyt numerolappu rinnassa mutta ilman erityisiä voiuotavoiu eita. SVU 40 Juhlakirja. Mutta! Nyt taas on niin ikävästi etten kelpaakaan veteraaniurheilijaksi, koska en harrasta kilpaurheilua. Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 1http://www.slu.fi/sluesittely/visio2020/I (Viitattu 20.11.2011) Sulkunen, P. Siinä on mukaansatempaavia elämäntarinoita, veteraaniurheilua koskevia tutkimuksia, suoranaisia harjoitusohjelrnia ja muuta valmennukseen liittyvää, juhlapuheita ja pakinoita. Kilpaurheilijoiden järjestö Suomen Veteraani urheilijat SVU juhlii 40 vuotista olemassaoloaan (se on siis perustettu suurin pirtein samaan aikaan kuin itse aloitin urheiluharrastukseni aikuisena) julkaisemalla hieman hajanaisen juhlakirjan, joka sisältää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia
Jos voisi esittää toivomuksen, niin olisi hienoa, jos SVU ottaisi huomioon tämän kahtiajaon: "veteraaniurheilu" huippu-urheilun jatkeena missä tahansa ikäluokassa ja todellinen ikäihmisurheilu eli yli 50tai 60-vuotiaiden aktiiviiliikunta ja sen harrastajien kerääminen yhteen. Jorma Manninen on huippu-urheilu-uran kesken jättänyt urheilija, joka sittemmin palasi täysillä veteraaniurheilun pariin ja jonka tulostaso on enemmänkin tasainen viiva kuin mikään jyrkkenevä alamäki. Tosin tarinat ovat aika poikkeuksellisia. Asteikko ulottui yli 13 vuotta oikeaa ikää nuoremmaksi/oikeaa ikää vanhemmaksi. Kuten Tiihonen toteaa, he olivat vanhenemista estävä vaikutus. Hän olisi voinut ehkä pohtia hieman syvemmin sitä, miksi naiset eivät halunneet/osanneet vastata hänen kyselyynsä (lomake ei valitettavasti ole mukana). Ja urheilu saa tuntemaan nuoreksi. Ehkä kirjan pahin puute onkin siinä, ettei tarpeeksi pohdita reaalimaailman vaihtoehtoja, joista nämä veteraani urheilijat poikkeavat kuin päivä yöstä. Se on siinä mielessä väärä ajatus, että kyllä urheilulla ja liikunnalla on jossain määrin juuri aita. Varmaan kiinnostavin Tiihosen tuloksista on sinänsä hassu kvantifiointi ikätuntemuksista (jota olisi tietysti hyvä verrata normaaliväestöön!). Tiihonen nojautuu pitkälle Henning Eichbergin näkemyksiin urheilun motiiveista ja seuraa tätä. 92 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Se ei yrittäneet vastata kovin tunnollisesti Tiihosen ilmeisesti varsin hankalaan lomakkeeseen. . Yleisesti he olivat terveitä, hyväkuntoisia, hyvin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. jos SYL ·ottaisi huomioon k a lu iajaon: . Kuntosali on esimerkiksi lähes jokaisen ohjelmassa. Tosin minulla ei ole oikein yhteistä kummankaan ryhmän kanssa: en ole huippu-urheilija enkä kovin hyvä 60-vuotias urheilijakaan, pelkkä kirjassa hiukan väheksytty kuntoilija. Itse en ole yleensä ajatellut asiaa näin päin vaan lähinnä suhteessa muihin samanikäisiin (siis kuinka moni ikäisistäni pystyy juoksemaan 30 km, hiihtämään 60 km, kävelemään portaat ylös viidenteen kerrokseen yms) Eläkkeelle meno parantaa veteraaniurheilijan kuntoa Tiihosen artikkelin pohjalta kirja on luultavasti saanut nimensä "erilainen tapa vanheta". ··\'<'tcraa11i11rl1<'ilu·· huippu-urhc ilun jatk<'<'llH 1nissii tahansa ikiiluokassa ja todellinen ikiiil11nisurl1cilu eli Yli ~0tai ()0-\·11otiaid<'11 ak t iivii liik uut a. Rennon valoisasti vakavasta Minulle Erilainen tapa vanheta kirjan parasta antia olivat siihen sisältyvät ornaelärnäkerrat ja muu kokemuksellinen aines. Hänen rennon valoisaa kuvaustaan uran alkuvaiheesta, vähitellen kerääntyvistä vaikeuksista ja uudesta elämästä on nautinto lukea. Lajia harrastetaan pääasiassa yksin tai kaverin kanssa, mutta joukkuelajit ovat harvinaisia. Ja sen subjektiiviset kokemukset vaihtelevat. Selitys on yksinkertainen: siirryttäessä vanhempiin ikäluokkiin tusinaurheilijat jäävät pois ja lopulta mukana on vain ikäluokan ehdotonta huippua siinä missä vielä 30ja 40-vuotiaiden joukossa on suur in osa melko löperöä väkeä. Ainakin itselläni on ollut sellainen ajatus, että olen valmis tekemään töitä, jotta voisin elää samalla tavoin kuin olen aina elänyt ilman, että ruumis asettaa rajoituksia. Löytyy myös joitakin suhteellisen laiskoja harjoittelijoita, mutta suurin osa ireenaa paljon ja vakavasti. Vastaajat ovat pääasiassa "oikeita" veteraaneja eli 50-70-vuotisitten tulee suoritus ja kolmanneksi kokemus, mitä se sitten lieneekin. On mielenkiintoista, että hän lähetti lomakkeen myös naisille, multa ei saanut juurikaan vastauksia, vaan päätti lopulta jättää naiset kokonaan pois. Häneltä pettivät keuhkot uran lopussa ja vasta uuclen keuhkon saaminen teki mahdolliseksi palaamisen. Tiihonen on tehnyt hieman oudon valinnan raportoida tuloksensa kvantitatiivisesti, vaikka kyse on siis 14 valitun veteraaniurheilijan vastauksista. Useimmilla on huippu-urheilijan tausta ja he ovat olleet jo koulussa hyvin liikunnallisia. Eli yli kuusikymppisissä pääosa pitkän matkan juoksijoista ja hiihtäjistä on veteraaniurheilijoita SVU:n ymmärtämässä mielessä. Keskimäärin ihmiset arvioivat olevansa 8-12 vuotta oikeaa ikäänsä nuorempia. puolivälin. Tällainen kokemus minullakin on monista tapaamistani sarjavoittajista: he ovat jopa saaneet parhaat aikansa ikärniehinä. Paino on kuitenkin terveydellä, ole siis erilainen tapa vanheta, vaan tapa pysyä täysin toimintakykyisenä. Tuija Helander oli huippu-urheilija, joka on siirtynyt veteraaniurheiluun dramaattisten vastoinkäymisten kautta. Saamme tietää keskiarvot ja ääriarvot, jotka ymmärrettävästi voivat poiketa huomattavastikin. Niin kauan kuin tämä onnistuu, olen tyytyväinen. Normaali suomalaismies on oletettavasti parhaassa kunnossaan armeijan jälkeen, siis parikymppisenä ja sitten alkaa ensin pulskistuminen ja hidas ()lisi hienon. Ja vaikkapa Pogostassa yli 60 sarjan voittajat jäävät pääsarjalaisista vain muutaman hassun minuutin kun allekirjoittaneen ero kärkeen on venähtänyt runsaasta puolesta tunnista pariin tuntiin .. Näin esimerkiksi liikuntamotiivit jakautuvat kolmeen kategoriaan; suoritus, terveys ja kokemus. Arto Tiihonen on liikuntasosiologi ja miestutkija, jonka artikkeli perustuu 14 veteraaniurheilijan vastauksiin. Tiihosen porukka on kyllä hyvin erityinen ja melko homogeeninen. Nähdäkseni Tiihosen veieraaniurheilijoilla tämä on myös toteutunut. Veteraaniurheilijat ovat melko yksinäistä porukkaa. Silti se eroaa erityisesti niin sanotun "kokemuksen" osalta
Kuten Young ja Medic huomauttavat, niin vereraaniurheilijat korostavat asioita, joita normaaliliikkujat eivät niinkään korosta (fyysisten taitojen kehittäminen, kilpailulliset tavoitteet, jännitys) Sen sijaan hauskan pitämien kuuluu kyllä myös normaalikuntoilijan repertuaariin. Toisaalta tässä osiossa on oikeita tilastoja esimerkiksi suorituskyvyn muutoksista. 1997 ja nopein ailia ehdottomasti Pirlian hiihdon me//10 tarldiaan viisi tuntia 90-/uvun a/liupuole/la. Kiinnostavaa on, että harjoitusmäärät ensin nousevat 30 vuoteen asti, sitten laskevat noustakseen taas eläkeiässä aivan 25-29-vuotiaiden tasolle. Täytyy myöntää, että tässä suhteessa olen eräänlainen vapaamatkustaja, joskaan en kyllä ole myöskään hyödyntänyt urheiluseurojen erilaisia etuuksia. Jos 20-30 miesten paras maratonaika oli jotain reilun kahden tunnin luokkaa niin vielä 70-vuotiaiden kohdalla ollaan jossain 2.30 kohdalla. Mikä on kai nykyään hyvää suomalaista keskitasoa. Tai lyhyitä on, mutta minusta on kivempi urheilla ilman kaikkia niitä velvoitteita, joita seuratoiminta tuo mukanaan. Kestävyyslajeissa tämä pätee myös huippusuorituksiin, kuten edellä mainitsin Pogostan osalta. Harjoittele kohtuullisesti, mutta jatkuvasti ja nuoruuden tulostaso pysyy Kirjan selkein anti veieraaniurheilijoille löytyy ehkä laajasta valrnennusosiosta. Toisaalta kuitenkin terveys ja kunnon paraneminen on se osallistumista edistävä tekijä, josta kaikki ovat samaa mieltä. Urheilijat ovat melko yksinäistä porukkaa, vaikka mielellään muuta väitetäänkin. Mutta ei minua varten. Lajia hnrrnstr-tuau piiiiasiassa yksin tai k avr-riu kan~sa. Kunnon ylläpitäminen motiivina tasaveroinen kilpailemisen kanssa, mutta terveys on jo vähemmän tärkeä syy urheilla. Inkeri Fältin kuvaus Kuopion Vipinän toiminnasta valottaa sitä puolta liikuntaharrasiuksessa, jota paitsi olen jäänyt. Ihan hauskaa, myönnän mieluusti. Harjoittelumäärien keskiarvo vastasi kohtuullisen hyvin Tiihosen samaa tulosta (noin 13,5 tuntia viikossa kun Tiihosella oli noin kymmenen). Eli pysymään samassa kunnossa. Käyrät alkavat nousta jyrkästi vasta mentäessä 75 ikävuoden paremmalle puolelle. Heillä on myös selkeä veteraaniurheilijan määritelmä, jossa veteraaniurheilija on henkilö, joka edelleen kilpailee ja harjoittelee. Ihailen suuresti niitä, jotka jaksavat ylläpitää nykyoloissa urheiluseuratoimintaa. Puolet jengistä piti tärkeimpänä syynä itsensä haastamista ja tavoitteiden saavuttamista, saatua mielihyvää ja kilpailua. Toisaalta on kiinnostavaa, että vain joka neljännen mielestä osallistuminen veteraanikisoihin antaa mahdollisuuden olla ystävien kanssa. Toisin sanoen"normaali" kuntokäyrä on jatkuvasti laskeva ja loppupuolella jyrkästi putoava. Itse en ole niin vakava urheilija, että se olisi minua jaksanut suuresti kiinnostaa. On mielenkiintoista havaita, kuinka paljon varsinkin naisten tulokset ovat parantuneet 20 vuodessa ja kuinka vähän tulokset huononevat ikähaitarilla 30-60 ( 400 metrin juoksussa miehillä noin viisi sekuntia ja naisilla ehkä vähän enemmän. ), jonka juoksunopeus tai korkeyshyppysuoritus eivät ole juurikaan muuttuneet 20-vuotiaasta 70-vuotiaaksi. Eli välttämään haitallisen vanhenemisen. Veteraani urhei I ijan kuntokäyrä (erotuksena nuorista huippu-urheilijoista) on itse asiassa lähes tasainen. Itselläni on kokemusta monista muista järjestöistä mutta ei urheiluseuroista. murru joukku<'lajit ovat harviuuisiu. Eläkkeelle menolla on selvästi kuntoa parantava vaikutus. Eli siis erilaisia talkoohommia. mathan tahaperin?), paras hiihtosijoitus Finlandia-hiihdon noin 700 sija v. Kuten yksi kirjoittajista, Jorma Manninen toteaa, niin hänen suorituksensa pikajuoksussa on alentunut noin 0,2 sekuntia vuodessa noin 40 vuoden perspektiivissä, mikä ei ole mitään normaaliliikkujan näkökulmasta. Tämä on minusta ikäihmisurheilun keskeinen idea , joka kirjassa häviää veteraaniurheilun huipputulostavoittelun varjoon: kohtuullisen hyvällä jatkuvalla harjoittelulla pysyy pitämään tuloksensa lähes samoina hyvin pitkään. Toisaalta hyvin treenaavat ei-huippuurheilijat voivat esittää hyvinkin tasaisia käyriä esimerkiksi HS (kirjan toimittaja Harri Suorrunen. J P ROOS Sosiaalipolitiilian professori, paras maratonaiha noin 3.11 (josta joliu veteraaniurheilija sanoi halvehsivasti että o/etho juossut. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 93. Itse haaveilen juuri nyt siitä, että kun muutaman vuoden sisällä jään lopullisesti eläkkeelle, voin käyttää harjoitteluun jonkun verran enemmän aikaa ja parantaa harjoittelun tasoa niin että maraton menisi taas pitkästä aikaa alle neljän tunnin. Perusidea eli kunnossa kaiken ikää saa jakamattoman hyväksyntäni. Veteraani urheilussa minua ei viehätä kilpailu ja mestaruudet. Bradley Young ja Nikola Medic tarkastelevat samaa aihetta hieman laajemmalla aineistolla. Vcu-rnnuiurhci lijat ovat melko yksi11iiis1ii porukkaa. kunnon lasku, joka nopeutuu tuossa 40-50 vuoden iässä, kun painoa kertyy tosi paljon, diabetes ja sydäntaudit alkavat puskea päälle ja pienikin liikkuminen ottaa sydämen päälle
Jo kirjan kansikuvassa poseeraavat 1950-luvun mäkimiehet antavat viitteen siitä, miksi retroilu on nyt niin suurta huutoa. Ja päätyen lopulta yhteisten kilpakumppaneiden tukemiseen elon viimeisinä vuosina ja muistelemiseen sen jälkeenkin, kun kaveri jo 'hyppää muualla'. Hiihtomuseo julkaisuja n:o 6. Punapaidoilla tarkoitetaan tässä kirjassa vielä tarkemmin sitä Punapaitojen hyppääjäjoukkoa, jonka ikähaitari alkaa noin viidestäkymmenestä ikävuodesta päätyen lähelle sataa vuotta. Kirjoittajatkaan eivät ole antaneet tämän liiallisen objektiivisuuden vaatimuksen haitata, vaan lukijaa hemmotellaan lupsakkaalla kansanmiesten puheella ja tarinoinnilla, jossa välillä eksytään aloitetusta aiheesta kauaskin näennäiselle sivupolulle. P unapaidoilla tarkoitetaan Lahden Hiihtoseuran mäkihyppääjiä, jotka ennen hyppyhaalareita ja kypäriä sonnustautuivat Norjasta luodun tyylikkään mallin mukaisesti neulot t uu n punaiseen villapaitaan, jota täydensivät tummat prässätyt housut, kiiltäviksi lankatut monot ja kunkin oman tyylin mukaisesti päähän aseteltu punainen pipo. Kirjan kirjoittajat Antti Karisto ja Pekka Laaksonen lahtelaislähtöiset akateemiset kuluuurirniehet, joille lahtelainen urheiluelämä on ollut aina sydäntä lähellä ovat koostaneet materiaalin tyylikkäästi sisällöllisesti ainutlaatuiseksi ja ulkoasultaan upeaksi kirjaksi. "Mäkihyppy on hyppyrimäestä suksilla suoritettu määritellyn tyyliopin mulwinen fyysinen ja tekninen, psyyl1hislä hypsyyllä ja heshillymishykyä, ajatusten ja liildieiden hallintaa, voimaa, nopeutta ja rohlieulla vaaliva, melwniikan ja fysiikan lakien alainen /iiliesarja. Ja mitä hän ei olisikaan ehtinyt miettiä ja kehitellä. Kirjan, joka on täynnä pieniä anekdootteja mitä erilaisimmista mäkihyppyyn jollakin tavalla liittyneistä ja osin luuyrnäuömistäkin aiheista. Porvoo. Punapaitojen perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, Mytäjäisten rnäkifilosofi, vuonna 1919 syntynyt Manne Salonen on ehtinyt miettiä tätäkin asiaa. Kirjassa myös heitetään 'legendaa' eli kerrotaan juttuja.jotka eivät välttämättä ole pilkulleen tottakaan, mutta jotka luonnehtivat hyvin jotakuta hyppääjätoveria, tilannetta, mäkiä tai vaikka suhdetta viinaan ja tupakkaan. Virallisesti Punapaidat on ollut oikea yhdistys parikymmentä vuotta ja sen nykyinen puheenjohtaja on vuoden 1964 olympiavoittaja Veikko, Viki, Kankkonen. Legendat Lahtelainen mäki legenda viittaa lahtelaisten mäkihyppääjien erittäin laajalla rintamalla rakentuneeseen menestykseen aina mäkihypyn alkuvuosista lähtien tuonne 1960-luvun lopulle asti. Tämä joukko ei olekaan mikä tahansa entisten nuorten joukkio, vaan lämminhenkinen ja tiivis yhteisö, joka on elänyt niin ilot kuin surutkin yhdessä jo vuosikymmenten ajan. LUETTUA Teksti: ARTO TIIHONEN PUNAPAIDAT LAHTELAINEN MÄKILEGENDA Antti Karisto ja Pekka Laaksonen (2011) Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Tämä on erittäin hieno ratkaisu, joka avaa mäkihyppääjien alakulttuuriin, lahtelaiseen paikalliskulttuuriin ja näiden kautta koko sen ajan maailmankuvaan rikkaan, tunnekylläisen ja yhtä aikaa syvän inhimillisen sekä tarkkanäköisen luotauksen. Arvostelutuomaristolta heltyisi varmaan 50ja 60-lukujen nykyistä paljon tiukemmilla kriteereilläkin keskiarvoksi 19 tai jopa 19,5 pistettä. Essentiat Legendojen lisäksi kirjassa paneudutaan hartaudella vaikkapa mäkihypyn filosofiaan ja perimmäiseen olemukseen, mutta nytkin 'Punapaidan' tarinan kautta. Tähänkin on suorastaan pakko siteerata hänen tietokirjarnaista kuvaustaan mäkihypystä, joka ei kaivanne lisäystä tänä päivänäkään, jos sen vaikka Wikipediaan kopioisi. Kivistön ja varsinkin Verton ääni kuuluukin kirjassa usein, sillä osa tarinoista on dialogimuodossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Toki mäkilegendoja on syntynyt Lahdessa tuon ajan jälkeenkin, kuten Jari Puikkonen, Toni Nieminen ja Janne Ahonen, mutta mäkilegendan toista merkitystä eli Punapaitojen tiivistä yhteisöllisyyttä ei enää nuorempien mäkihyppääjäpolvien joukossa ole rakentunut. Taitavasti tarina kuitenkin löytää takaisin tuulirakoon, josta päästään turvallisesti kummun yli montun pohjalle ja sen ylikin vastamäkeen ja joillekin niin vaikeaan kaarieeseen. Liikesarjan jolwisen suoritustason perimmäisenä tarlwituhsena hyppääjällä on pyrkimys tietoisesti saavullaa maksimaalinen hyppypituus persoonallisella, esteellisesli hallitulla ja teknisesti mahdollisimman täydel94 LIIKUNTA& TIECt:48•6/2011. Kertojat Kirjan kertojina toimivat Punapaidat itse. Aineiston keruun ovat tehneet 'lahtelaiset lönnrout', kuten julkistamistilaisuudessa näitä merkittävän työn tekijöitä luonnehdittiin, ja itsekin Punapaidat Napu Verta ja Pekka Kivistö. Kertojina eivät ole pelkästään lahtelaisen mäkihypyn kultakauden menestyneimmät hyppääjät, vaan äänen ovat saaneet ne, joilla on ollut mukanaan hyvä tarina. Siitäkin kirjassa on vaikuttavaa tietoa. Teos kuvaakin juuri tätä yhteisöllisyyden syntymistä ja sen ylläpitämistä erityisen oivaltavasti ja pikkutarkasukin alkaen 'tösien' merkityksestä mäkihyppyharrastuksen aloittamisessa, jatkuen Salpausselän saunan tai iltamäkien yhteen kokoavaan, kaikki ikäpolvet mukaan ottavaan kuvaukseen, josta ei puutu huumoria eikä kujeita
Selvää on myös se, että mäkihyppyyhteisö on tarjonnut osallisuuskokemuksia ei vain urheilu-uran aikana, vaan myös sen jälkeen ihan loppuun asti tai jopa sen ylikin. Jokaista hyppääjää on myös jossakin vaiheessa pelottanut, sen he auliisti myöntävät. Kun iltakilpailuissa nöösipojat pääsivät hyppäämään vaikka kahden maailmanmestarin välissä, niin yhteenkuuluvuuden ja merkittävyyden tunne on aivan eri luokkaa kuin vaikkapa silloin, kun kilpailee vain oman ikäistensä poikien kanssa. Tämä kirja pitäisi siis olla yhtenä opuksena huippu-urheilun muutosryhmällekin. Erityisen merkityksellistä on myös se, että Lahden hiihtoseura ja Punapaidat ovat saaneet runsaasti toimijuuskokemuksia aluksi nuorukaiset joutuivat tekemään itse omat hyppyrinsä ja hoitamaan joskus tekemäänkin suksensa ja varusteensa. Tänä päivänä puhutaan suomalaisen huippu-urheilijan urapolusta, kun Huippu-urheilun muutostyöryhrnä keräilee näitä nykyhuippujen polkutarinoitakin. Kuvat tukevat loistavasti kirjan kertomaa tarinaa ja onnistunut taittoidea on myös se, että marginaaleissa on suoria lainauksia tai pieniä juttuja, jotka täydentävät verevästi leipäLIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 95. lisesli suoritetulla vartalon ja sulisien liitlwLLomalla yhteistyöllä " lnitiaatiot Kirjasta löytyy mainioita 'vihkiytymistarinoita' erityisesti siitä, miten siihen 'Isoon' ensimmäistä kertaa uskaltauduttiin joku oli jopa tehnyt sen hyppytunnilla koulusta, kun oli kuullut kaverinsa ehtineen tekemään sen ensin. Punapaidat ovat haudanneet ja muistelleet edesmenneitä jäseniään jo monen monta. Vuonna 1988 kuolleen Eino Kirjosen haudalla käydään edelleen säännöllisesti. Se antaa voimia jatkaa pitkin urapolkua huipulle asti. 'Isoon' ei tietysti menty ilman initiaatioreittiä, joka kulki 'tösistä', 'Karpalon' ja 'Keskarin' kautta 'Isoon' ja myöhemmin lentomäkiin asti. Kokemuksellisuudet Urheilussa niin tärkeiden kokemuksellisuuksien perspektiivi aukeaa kirjassa myös mainiosti. Yhteiskuntatieteilijä ja historioitsija pystyvätkin tarttumaan kiinni seikkoihin, jotka saattavat jäädä liikuntatieteilijältä huomaamatta ne eivät ole 'lillukanvarsia' ainakaan, jos näiltä entisiltä huipuilta kysytään. Silti mäkihyppy ei tänä päivänä vedä samalla tavalla nuoria kuin aiemmin. Iltapäivällä tuo poika olikin sitten ihan eri mies kuin aamulla, olihan hän hypännyt 'Isosta'. Kaiken lisäksi 'Isosta' hypättiin ensimmäisen kerran melkein aina ilman lupaa. Näin oma isäni nuoruudessani tokaisi usein, kun jokin homma vaati kaiken huomion. Laulu katkesi kovimmiltakin tekijöiltä hyppyrin nokalla palaten vasta vastamäessä mieleen se väli oli 'Ilow'ta', täydellistä läsnäoloa, jonka aikana ei 'auttanut Maamme-laulukaan'. Aika on tehnyt tehtävänsä eivätkä kirjan kertojat arkaile kertoa asioita, joita eivät varmasti nuorempana olisi tulleet paljastaneeksi. Se näyttää, minkälainen oli mäkihyppykulttuuri silloin, kun suomalainen mäkihyppy eli kultaaikaansa. Joskus uhmattiin vanhempien tahtoakin. Mäkihyppy on vahva elämys, jopa niin väkevä, ettei kukaan pystynyt laulamaan Maammelaulua koko hypyn ajan tätäkin pisti mäkifilosofi Manne Salonen pojat joskus kokeilemaan. Ei varmaankaan. Joissakin perheissä ja suvuissa mäkihyppy oli sukuvika, mutta iso osa hyppääjistä tuli mukaan 'tösien' kautta ja kun Karpalon pienestä mäestä uskaltautui kokeilemaan, niin mukaan astuivatkin jo oikeat hyppääjät, joiden vaikutus oli valtavan suuri. Tämä onkin jotain, mikä nykyurheilusta ikäkausijakoineen on valitettavasti katoamassa tai kadonnut eri-ikäiset urheilijat eivät enää harjoittele tai kilpaile samalla tapaa yhdessä ja yhteisöllisesti. Viisikymmentä vuotta sitten yhdessä mentiin myös tansseihin ja otettiin ne ensimmäiset viinaryypyt. Vaikka sieltä ei voi eikä kannata kaikkea kopioida, niin itse ainakin ajattelen, että urheilemisen merkitys tällaisessa Punapaitojen yhteisöllisyydessä aivan varmasti nousee kokemuksellisesti aivan eri tasolle kuin nykyisessä eriytyneessä urheilukulttuurissa. Mäkihyppy on ollut mäkimiehille myös erittäin merkityksellisiä (idenliteetti)kokemuksia tarjoava harrastus tai oikeastaan elämäntapa. Ehkä kyse onkin siitä, että homma on nykyään tehty kokemuksellisesti liian ohueksi nyt korostetaan liikaa vain niitä hyviä elämyksiä. Karisto ja Laaksonen ovat osanneet kuvata eivät ainoastaan näitä erilaisia urapolkuja, vaan myös metsän näiden polkujen ympäriltä. Mies on kasvanut aikuiseksi 'Isosta' ensimmäistä kertaa hypätessään, mutta käännekohtia ovat olleet myös kaatumiset tai muut epäonnistumiset. Mutta ketään ei ole unohdettu. Liekö hänkin kuullut tästä lahtelaisten experimentistä jotakin kautta, kun joskus samoissa kisoissa hiihteli. Elämyksellisyyttä on rutkasti itsessään, sitä ei tarvitse erityisesti muokata elämykselliseksi palveluksi. Polut mäki hypyssä Lukijaa kiinnostaa myös se, miten mäkihyppääjä! ovat tulleet mukaan mäkihyppytoimintaan. Kyllä suhde urheilemiseen pitäisi olla kokemuksellisesti laajempi ja syvempi. Punapaidat kirjana Punapaidat on ulkoasultaankin upea kirja. Veikko Kankkosen vanhemmista isä kävi kirjan mukaan vain kerran katsomassa poikansa hyppäämistä, vaikka koti olikin ihan Salpausselän lähi tuntumassa. Saataisiinkohan kisoja millään järjestettyäkään, jos nämä jo eläkeiässä olevat punapaidat ja muut aktiivit eivät hommia pyörittäisi. Mutta nuo samat konkarit olivat myös vertaisia, jotka ymmärsivät poikasten pelkoja ja tukivat omalla hienolla tavallaan jokaista porukkaan kuuluvaa. Tämä mäkirniesten yhteisö veti puoleensa, vaikka kotoa ei ehkä olisi kovasti tuettukaan mäenlaskuharrastusta. Ja äiti ei käynyt kertaakaan, sanoi vain kerran kun poika oli taas voittanut jonkun kilpailun, 'että etkö sinä voisi joskus antaa jonkun toisenkin voittaa'. Hyppäämisen lisäksi aikuiseksi mieheksi vihkiytymisen paikkoja oli muuallakin; saunassa ja sen pukuhuoneessa oli tarkka hierarkia, jonka rappusia tuli nöyrästi kiivetä ylöspäin. Kun kaiken pitää olla kivaa, niin harrastuksesta viedään aika iso siivu pois. Punapaidat tunsivat kuuluvansa sukupolvien ketjuun ja liittyvänsä suomalaisen urheilun suureen kertomukseen. Konkareiden paikoille ei nööseillä ollut asiaa. Myöhemmin mukaan tuli muuta seurat yötä iso osa Punapaidoista on edelleenkin mukana muun muassa Salpausselän kisojen järjestämisessä sen eri tehtävissä
Siihen hetkeen loppuu Tobias Starkin väitöskirjatutkimus Folkhernrnet på is, tutkimus, jota lukiessani palasin alati yhteen ja samaan kysymykseen. Jääkiekkoa ensinnäkin markkinoitiin modernin elämäntunnon ilmentymänä. Mutta mikäli Euroopan urheilukin on tuomittu arnerikkalaistu maan , siirtyminen jääpallosta jääkiekkoon ei välttämällä tapahdu niin nopeasti kuin tietyt johtajat ajattelevat." Jääkiekko oli saapunut Ruotsiin juuri ennen Tegnerin arvion ilmestymistä. Näin kaiketi kävi Ruotsissa, multa Suomen kohdalla järjestys taisi olla loinen. Se on enimmäkseen pikkutarkkaa perustutkimusta, josta jatkuvasti haarautuu haasteita täydentäville tutkielmille. Neuvostoliiton pelitavan katsotaan yleisesti palautuvan syöuöpainoueiseen ruotsalaiseen jääkiekkoon, mistä huolimatta Stark väittää juuri neuvostokiekossa yksilöiden uhrautuneen kollektiivin hyväksi. U kknutttlS'<'tn&irf!,II0-1"J'& ''J ääpallo vaati sulavuutta ja älyä, jääkiekko voimaa ja häikäilemätöntä mielenlaatua", kirjoitti ruotsalaisen urheilujournalismin auktoriteetti Torsten Tcgner keväällä 1920. Otan vain yhden esimerkin: millainen rooli Suomea vastaan käydyillä maaotte luilla oli ruotsalaisen jääkiekon tiellä kansankodiksi kutsutun konstrukrion kaapin päälle. Pelityyleillä tekijä arvuuuelee vallauornasti. Starkin tulkinta rakentuu modernisaation ja kansallisen identiteetin varaan, ja nämä käsitteet vuorostaan koostuvat pienemmistä selittävistä tekijöistä. Tässä kirjassa Suomi katoaa marginaaleihin, mikä nähdäkseni kelpaa lisätodisteeksi siitä, että jääkiekko todella oli Suomessa marginaalinen laji 60-luvulle asti. Kirja lienee myös hyvä ellei erinomainen voittajaehdokas vuoden urheilukirja -kilpailussa. Tyyli ainakin riittää eikä pituudessakaan ole valittamista. Ruotsissa oli 60-luvun alussa suhteellisesti tarkastellen enemmän televisiovasiaanou imia kuin missään maassa Yhdysvaltoja lukuun ouamaua. Teksti ei kuitenkaan ole museokamaa, vaan loistava täydennys tekijöiden aiemmalle Salpausselän kisoja kuvanneelle kirjalle. ARTO TIIHONEN, FT, Litl, Tutkija lkäinstituutti Sähköposti: arto.tiihonen@ikainstituutti.fi Teksti: ERKKI VETTEN NIEMI KOLME KRUUNUA, KIEKKO JA KANSANKOTI Tobias Stark: Folkhemmet på is. , l VEM VINNER VM. "'-',,,, .. Urheilullista nationalismia jääkiekko kiihotti monin tavoin. Toisin kuin jääpallossa (tai jalkapallossa), maaotteluja ja arvokisoja oli kosolti, ja 50-luvulta lähtien kylmä sota sähköisti yhteenottoja entisestään. 410 s. iiirii!J@!XJ/ff) ERNST ROLF HVT(HA.MOII ,~ ··-·.. Kirja on myös lukijaystävällinen, siihen ei tarvitse olla 'Ison' mäen hyppääjä, vaan kokemus kirjallisesta 'tösästå' riittää oikein hyvin. Näin sotkuista voi humanistinen tutkimus pahimmillaan tai näkökulmasta riippuen parhaimmillaan olla. --,,,.,,. Ruotsalainen retoriikka taas suuntautui väkivaltaa vastaan, millä perusteella Stark mieltää maansa olleen "maailman omatunto" kaukalossakin vaikka kyse siis oli silkasta retoriikasta. Ironista kyllä, jääpalloilijoista koottu joukkue osallistui Antwerpenin olympiakisojen kiekkoturnaukseen, ja tuloksena oli seitsemän maan joukossa neljäs sija. Kariston ja Laaksosen uraauurtavaksi luonnehdittavien kirjojen kautta urheilun ja lahtelaisuuden välisestä sidoksesta tiedetään nyt todella paljon enemmän. Sillä katsou iin olevan amerikkalainen alkuperä, se oli tapahtumana ilmeisen kiihkeä spektaakkeli, sillä oli vaikutusvaltaisia kehiuäjiä 40-luvulta alkaen, ja 60-luvulla käynnistyi sitten hallien aikakausi. Seuraavan neljännesvuosisadan jääkiekko sinniueli jääpallon varjossa. Kuten Suomessa liiankin hyvin muistetaan, siihen mennessä Ruotsin joukkueet olivat saalistaneet kolme maailmanmestaruutta. ERKKI VETTEN NIEMI VTT Tutkija Sähköposti: e.vettenniemi@webinfo.fi 96 LIIKUNTA& TIEDE 48 • 6/2011. Tobias Starkin yli 400-sivuinen monografia ei huipennu yksiselitteisiin teeseihin. Iso koko ja kovat kannel tekevät kirjasta kohteensa näköisen se näyttääkin patinoituneelta, kuten nuo punapaitaiset mäkihyppääjätkin. Televisioj ui kisuuden vaikutusta ei sitä vastoin sovi kiistää. Olisiko liian optimistista toivoa, euä tulevan kevään kotimaisia MMotteluja iaustoiuarnaan ilmestyisi jokunen suomalainen vastine Srarkin tulkinnoille. ldrottsforum.org 2010. Miksi mitään tällaista ei ole vastaavassa mittakaavassa kirjoitettu Suomesta. Tässä tutkimuksessa jääkiekon läpi lyönti edeltää pelien siirtymistä halleihin. Edeltävät kappaleet antavat jo ymmärtää, että Tre Kronorin taival Ruotsin "rakastetuirnmaksi maajoukkueeksi" (kuten Stark muotoilee) ei pääpiirteissään poikkea jääkiekon kotimaisista vaiheista. Luvassa on myös suomalaisen mäkihypyn historiasta kertova kirja, jonka Jouko Vahtola toimittaa. tekstiä, josta tosin ei siitäkään puutu hyppääjien ääntä. lshockey, modernisering och nationell identitet i Sverige 1920-1972. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä voimasuhteet vaihtuivat, kunnes 70-luvun alussa jääkiekon suosio näytti harppaavan jalkapallonkin ohi. "Siitähän ei ole epäilystäkään, mitkä ominaisuudet ovat meidän aikamme yleisön keskuudessa suosituimmat. IOUG TAV,..._ ,..,1 ,_1 Tobias StarF.y ~ • Flkh" ~-emmet-pä is llhodor,, modnnlk rina och 11.1 1io
Herää epäilys: eikö fysiologia sittenkään ole pedagoKirja on helposti mukana kuljetettava, käytännöllisen kokoinen ilman lisälaitteita ja nettiyhteyksiä toimiva tiedonpesä. Keskeiset asiat löytyvät niistä tiivistetysti. Rakenne antaa selkeä kuvan ja liikuntapedagogiikkaa opiskelevana helpottaa heti aluksi huomata, euä fysiologia pystytään liittämään pedagogisiin tekijöihin. Epävarmuuden hetkellä tuli myös tarkistettua, että jokaisen kappaleen lopussa on tiivis yhteenveto kappaleen sisältämistä asioista, joten viimeisen aamun kertaus onnistuu niiden avulla hienosti. Tästä seuraa usein myös se, että suomen kielellä tutkittuun tietoon perustuvia erityisalojen oppikirjoja ei kenelläkään oikein tunnu olevan aikaa kirjoiuaa ja opiskelijat jäävät ilman mahdollisuutta opetella ymmärtämään opiskelemiaan asioita ensin äidinkielellään ja vasta myöhemmin sukeltaa asioihin tutkirnusmielellä ja -kielellä. Hän tarjoaa kirjallaan mahdollisuuden tutustua motoriikkaan omalla kielellämme. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että kovin väsynein silmin niitä ei pysty tihrustamaan, koska osa kuvioista sisältää niin pientä tekstiä, että painojälki on hieman vaikeasti hahmotettavaa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro167. Helsinki 2011. LUETTUA Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI TÄTÄ ON ODOTETTU! Kari Kauranen: Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Onneksi kirjasta sentään löytyy selventäviä kuvioita. Ehkä viikko sittenkin riittää .. ISBN 978-951-8982-84-2, ISSN 0356746X ~~ Ja motonncn opp1mmcn K ari Kaurasen kirjoittama ja Liikuntatieteellisen seuran tänä vuonna julkaisema kirja Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen täyttää aukon, jonka täyuäjää on kaivattu jo pitkään. Tähän sisältö muutokseen on ollut omat painavat syynsä, mutta sitä tosiasiaa se ei kuitenkaan poista, että liikuntaa opettavalla opettajallakin tulee olla käsitys siitä, minkälaiset lainalaisuudet vaikuttavat ihmisen liikkumiseen erityisesti motoristen taitojen oppimiseen. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 97. Siis, varsin älykäs keksintö ja oiva keino oppia. Onneksi oppia voi monella tavalla. Kirja on helposti mukana kuljetettava, käytännöllisen kokoinen ilman lisälaitteita ja nettiyhteyksiä toimiva uedonpesä. Muutaman kuvion sisällä olevan tekstin selvittämiseksi oli aivan välttämätöntä etsiä suurennuslasi avuksi. Väistämättä tämä madaltaa opiskelijoiden kynnystä tutustua myöhemmin myös aihealueen alkuperäisjulkaisuihin, viimeistään graduniekovaiheessa. Kaurasen kirja osui paikkaamaan juuri tätä problematiikkaa. Englannin kieli tuntuu jatkavan voittokulkuaan ensisijaisena uedekielenä. Kirjassa on sivuja yhteensä 433. Tarkistuksen jälkeen helpotti aavistuksen verran kun huomasin, että luettavia sivuja onkin "vain" 426. Seuraavaksi tulee arvioitua tenttiin valmistautumiseen tarvittavaa aikaa. Tekstin Ionuikoko tosin on kyllä pientä eikä opiskelijaa tentin lähestyessä auta yhtään tieto siitäkään, että kuvia kirjassa on aika vähän. Ensivaikutelma kirjasta oli varsin myönteinen: raikas ja energinen väritys, taka-kannen esiuelyteksu lupaa yhdistää fysiologisen ja pedagogisen näkökulman.joten odotan, että kirja tarjoaa opiskelijoille heidän kovasti toivomiaan käytännön esimerkkejä. Tenttikirja testiin Tartuin kirjaan opiskelijan näkökulmasta sillä ajatuksella, että kirja pitäisi tenttiä viikon kuluttua. Siitä kyllä heti ymmärtää, että kirjan avaaruista ei kannata [äuää viimeisen illan varaan. Se on edelleenkin liikunnanopetuksen keskeinen sisältö kasvattamisen ohella. Jokainen sivu on siis tiukkaa tekstiä tiukasta asiasta. Havainnollistavat esimerkit kun kuuluvat hyvän temtikirjan erityispiirteisiin. Kirjan sisällys paljastaa kokonaisuuden ja lukijan on helppo yhdellä silmäyksellä hahmottaa kirjan sisältö kokonaisuudessaan: motorinen suorituskyky jakautuu alalukuihin, joissa nykytieto ankkuroidaan historiaan, esitellään tärkeät teoriat kunnes paneudutaan motoriikan säätelyn fysiologiaan, motoriikan säätelyyn, motorisen suorituskyvyn tutkimiseen sekä patologisiin muutoksiin motorisessa suorituskyvyssä. Vaikka opintojaksokokonaisuuksissa luentojen määrää on vähennetty, ei peli ole menetetty. Liiku n na no pe u a ja kou I utu ksessa biologisten aineiden osuus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Toinen kokonaisuus käsittelee motorista oppimista käsitellen muun muassa oppimisreorioita, hermoston plasusiteettia, lasten ja nuorten motorista kehitystä, motorisen oppimisen vaiheita ja taidon harjoittelua, palautetta sekä arviointia. Itse asiassa tekstiin uppouduttuani, "tenuipäivän lähestyessä" aloin epäillä, että ehtisinkö sittenkään lukea kirjaa läpi
Vilkaisin lähteisiin ja mielihyväkseni löysin lähteiden joukosta viime vuonna ilmestyneen Timo Jaakkolan kirjan taitojen opettamisesta. Näiden tekijöiden tiedetään ratkaisevan pitkällä aikavälillä sen, kuinka fyysisesti aktiivinen ihminen on ja toisaalta, kuinka paljon hän harrastaa liikuntaa tai osallistuu urheiluun. giikasta täysin irrallinen alue. Lukeminen alkaa. Tasapaino psyykkisten tekijöiden, motorisen kapa98 LIIKUNTA & TIEDE 48 , 6 /2011. Kirjoittaja on ainakin seurannut aikaansa ja osannut kiinnittää oman asiantuntijuutensa aiheesta kirjoitettuun pedagogiseen perusteokseen. He ehdottavat, että opetuksen tulisi painottua ensisijaisesti motorisiin perustaitoihin, joiden harjoittelusta seuraa tunne pystyvyydestä. Selkeät määrittelyt helpottavat aihealueen ympärillä käytävää keskustelua ja eri alojen tarjoamien näkökulmien ymmärtämistä. Se on vaativa tehtävä, mutta oppikirjalle eduksi. Miten kirjoittaja ymmärtää "harjoittelun". Kirjan ansioihin on myös luettava erinomaiset määrittelyt. Liikunnan harrastaminen ja urheileminen ovat alkaneet eriytyä toisistaan, mutta MacNamara kollegoineen esittää holistisesta näkökulmasta muokattua kolmen maailman jatkumoa (The Three Worlds Continuum), lähestymistavaksi liikuntakasvatuksen ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan synnyttämiseksi. Tekstiä olisi tietenkin voinut muokata hieman enemmän, ettei lukija muista jo kertaalleen lukeneensa asiaa juuri ko. Toisaalta pakkohan se on myöntää, euä kun asiayhteyksiä tarkastellaan eri näkökulmista, jossain vaiheessa lähestytään väistämättä sitä pistettä, jossa asia yhtyy muihin tulokulmiin. Ehkä siihen ei kiinnittäisi huomiota, jos lukisin kirjaa vain yksi asiayhteys kerrallaan tai päätyisin lukemaan vain "tärppejä". Senhän voisi kyllä kääntää pedagogiseksi kikaksi: toisto on opintojen äiti, mutta silti se hieman häiritsee. Toisaalta, senhän voi sitten laittaa yhdeksi tenttikysymykseksi. Mitenkähän kirjoittaja mahtaa siinä onnistua. Tämä on nyt pakko saada selvitetyksi. Välillä tulee tunne, että tämän olen jo lukenut. Sisältö on kiinnostavaa, kokonaisvaltaista ja ymmärrystä lisäävää. Siitä syystä jäin hieman kaipailemaan määritelmän aukikirjoittamista eri ammattien näkökulmasta. Tentaattorin ominaisuudessa voin puolestaan todeta, että kirja antaa runsaasti aineksia rakentaa eritasoisia tenltikysymyksiä: nippelitietoa, eksakteja määrittelyjä ja systeeminkuvauksia, eri näkökulmien tai teorioiden vertailua, soveltavia tehtäviä multa myös laajoja esseetyyppisiä tehtävänantoja. "Tenttiinlukuviikosta" tuli tiivistahtinen, multa ehdin kuin ehdinkin. Tällainen toiminta merkityksellistää liikunnan. Tämä keskeinen termi vie tekstiä eteenpäin sen eri muodoisARJA SÄÄKSLAHTI, LitT saan, mutta useammassakin kohtaa jäin hieman pohtimaan, että opettaja, ohjaaja, valmentaja ja fysioterapeutti taitavat kuitenkin tulkita harjoittelun hieman eri tavoin. Silloin asia toistuu. Se puolestaan vaikuttaa yksilön motivaatioon ja siihen, ettei hän lannistu pienistä vastoinkäymisistä. Selkeästi määritellyt termit hyvä pohja keskustelulle Pedagogisen näkökulman liittäminen fysiologiaan hieman jännittää. Erinomaista! Uskon nimittäin, että vain sillä tavalla pystymme lisäämään paitsi tietoa yksittäisistä alueista myös eri alojen opiskelijoiden keskinäistä vuoropuhelua. Samalla haluan onnitella kirjoittajaa massiivisesta, multa onnistuneesta työstä, josta meille opettajille on työkaluksi pitkäksi aikaa. Yhtä määritelmää jäin kuitenkin kirjasta kaipaamaan. Tutkijaryhmä etsi liikuntakasvatuksen keinoja ja kiinnitti huomiota erilaisiin opetussuunnitelmiin. Huomaan, että tietyissä asioissa toistoa todellakin on. Nämä hänen nimeämänsä "kolme maailmaa" ovat: osallistuminen, henkilökohtainen pätevyys ja huippusuoritus. sanankääntein. Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta "Kolmen maailman jatkumolla" fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan L iikuntakasvatuksen tavoitteena on opettaa liikuntaan liittyvää tietoutta, kehittää taitoja ja ymmärrystä sekä edistää fyysistä kehitystä ja tarjota pätevyyden tuntemuksia. Tentaattorina haluan kiittää Liikuntatieteellistä seuraa, että se otti julkaistavakseen tällaisen kauan kaivatun oppikirjan. He toteavat muun muassa, ettei monia eri liikuntamuotoja sisältävä opetussuunnitelma välttämättä tarjoa riittävästi pätevyyden kokemuksia kaikille oppilaille ja että käytännössä opetus helposti etenee taitavien liikkujien ehdoilla
Viite: Ericsson, 1. VIITE: MacNamara, A., Collins, 0., Bailey, R., Toms, M., Ford, P. Tämä ketju synnyttää itseohjautuvuutta, mikä on huippusuoritusten edellytys. Physical education and Sport Pedagogy 16 131, 313-329. Ohjaajien on syytä pohtia myös sitä, miten lasten motivaatio vaikuttaa osallistumiseen. siteetin ja antropometristen tekijöiden kesken on menestyksen perustana. Liikuntakasvatuksen tehtävänä on vaikuttaa vastavuoroisesti motoristen ja psyykkisten taitojen sekä käyttäytymisen välillä sisäisen motivaation synnyttämiseksi. Johtopäätöksissään tutkija toteaa, että koulun liikunnanopetuksella voidaan tehostaa lasten motoristen taitojen oppimista keskittymällä motivaation ja pätevyyden kokemusten lisäämiseen, erityisesti tytöillä. 2011. Tyttöjen ja poikien väliset taitoerot pienenivät interventioryhmässä ja interventioryhmän liikunnan arvosanat olivat parempia. MUGI hyödyntää kolmea taidon oppimisen periaatetta: ryhmittelyä, jossa taidon osatekijöistä luodaan suurempia kokonaisuuksia, jotka vähitellen sulautuvat toisiinsa taidon oppimisen edetessä, asiayhteyteen liittämistä eli taitoja harjoitellaan samanlaisissa tilanteissa kuin missä niitä todellisuudessa tarvitaan, ja huomion suuntaamiseen lopputulokseen. Liikuntakasvatuksen tulisi rohkaista lapsia tuomaan esiin kykynsä ja pystyä vahvistamaan niitä edelleen. & Pearce, G. Promoting lifelong physical activity and high level performance: realizing an achievable aim for physical education. Hän muistuttaa myös, että kaksi oppituntia liikuntaa viikossa ei ole riittävästi, vaan myös muita keinoja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tarvitaan. Siksi liikunnanopetus ja -kasvatus tulee kohdistaa sisäisen motivaation ja itsenäisyyden vahvistamiseen. 2011. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja, yliopistotutkija Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi UIKUWA & TIEDE 48 • 6 /2011 99. 265-278. ltsemääräämisteoria luo pohjan ymmärtää osallistumishalukkuutta. Effects of increased physical activity on motor skills and marks in physical education: an intervention study in school years 1 through 9 in Sweden. Informatiivinen palaute parantaa suoritusta mutta myös kehittää edellytyksiä oppia havainnoimalla muiden suorituksia. Toimiva palaute korostaa onnistumista ja ohjaa huomiota ydinkohtien oivaltamiseen. Mitä enemmän pätevyyden kokemuksia kertyy sitä itsenäisemmäksi ja sisäisesti motivoituneemmaksi liikkuja tulee. Tutkittu tosia-asia kun on, että lasten myönteisistä kokemuksista seuraa iloa ja nautintoa. Perustaidot ja liikuntanumerot paremmiksi MUGl:lla R uotsalainen lngegerd Ericsson tutki yhdeksän vuoden pitkittäistutkimuksessa, miten fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja koulun liikuntatuntien opetuksen perustuminen MUGl (Motorisk Utveckling som Grund för Inlärning) ohjelmaan vaikutti oppilaiden motorisiin taitoihin ja liikunnan arvosanaan todistuksessa. Positiivisista tuloksista huolimatta Ericsson nosti huolenaiheeksi sen, että sekaryhmäopetuksessa tyttöjen poikia paremmat liikuntataidot eivät näy arvioinnissa, vaan opettajat antavat pojille systemaattisesti parempia arvosanoja. Tulokset osoittivat, että lisätty liikunta ja MUGIohjelma lisäsivät lasten fyysistä aktiivisuutta ja paransivat lasten taitoja verrokkiryhmään verrattuna. Nämä erot tulivat näkyviin jo toisella luokalla, mutta ne pysyivät aina yhdeksänteen luokkaan saakka. Taidon oppimisen alkuvaiheessa palautteen tulee rakentaa sisäistä tunnetta ja mielikuvaa yhtä hyvin kuin parantaa harjoiteltavaa taitoa. Pedagogisesti MUGI tiivistyy seuraavasti: opetuksen keskiössä ovat a) painopiste onnistumisissa virheiden sijaan b) liian vaikeiden taitojen välttäminen, ja c) pyrkimys perustaitojen automatisoituminen varhain. Tutkijat peräänkuuluttavat liikuntakasvattajille kiinnostusta kuunnella oppilaiden tuntemuksia ja kokemuksia sekä pohdintaa siitä, miten ne vaikuttavat lasten päätöksiin osallistua liikuntaan tai urheiluun. MUGI-ohjelman lähtökohtana on Banduran (1997) näkemys siitä, että taidon oppimisen varhaiset vaiheet ovat erittäin tärkeitä. Physical Education and Sport Pedagogy 16 (3)
Liikuntainterventiota ei siis pitäisi nähdä pelkästään kunnon kohottamisen välineenä vaan huomata sen hyödyllisyys kokonaisvaltaisesti työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Tutkimukseen haettiin netin kautta toteutettavan kyselyn avulla fyysisesti inaktiivisia työntekijöitä, joilla oli lieviä depression oireita. Mindfulness-harjoittelu lisää flownkokemuksia urheilijoilla nnistunut urheilusuoritus vaatii urheilijalta hyvää keskittymiskykyä ja taitoa saada suoritukseen rentoutunut tunnetila. Osallistujat satunnaistettiin kahteen eri ryhmään. Masennusoireilua mitattiin kyselykaavakkeella (PHQ-9) ja tutkittaville tehtiin joukko fyysisiä mittauksia (mm. VIITE: De Zeeuw, E., Tak, E., Dusseldorp, E. Koeryhrnää pyydettiin myös pitämään päiväkirjaa tekemistään harjoitteista ja heitä muistutettiin niistä päivittäin tekstiviestien avulla. Suuria muutoksia pisternäärissä näkyi koeryhmän osalta erityisesti flow.ta mittaavissa alaluokissa, "Clear goals" ja "Sense of corurol" intervention aikana. Hollantilainen tutkimusryhmä Zeeuw, Tak, Dusseldorp & Hendriksen (2010) selvittivät tutkimuksessaan, millainen vaikutus työpaikalla toteutettavalla kymmenen viikkoa kestävällä liikuntainterventiolla on työntekijöiden psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja voisiko interventio ennaltaehkäistä masennusta. Liikunnalla on sen sijaan todettu olevan myönteisiä vaikutuksia myös psyykkiseen hyvinvointiin, esimerkiksi masennuksen ennaltaehkäisyssä. Koeryhmä (n=6) osallistui kuusi viikkoa kestävään mindfulnessohjelmaan, joka koostui cd:n avulla tehtävistä harjoitteista. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut eroa, mutta loppumittauksissa erot olivat tilastollisesti merkitseviä niin flow.ta kuin tietoisuustaitoja mittaavissa pisternäärissä. Huippusuorituksiin Iiitetåänkin usein flown-käsite (Csikszentmihalyi), jota voisi kuvailla optimaaliseksi tunnetilaksi, jossa sulautuvat tasapainoisesti yhteen muun muassa syvä keskittyneisyys, korkea pystyvyyden tunne ja tehtävän vaatimat haasteet tai tavoitteet. Tulos nostaa mielenkiintoisen näkökulman urhei100 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. MindIulnesseli tietoisuustaitoharjoitusten on todettu lisäävän keskittymiskykyä, mikä on alkanut kiinnostaa myös urheilupsykologian alan tutkijoita. Tutkijaryhmä Aherne ja Moran (2011) selvittivät interventiotutkimuksessaan, millainen vaikutus mindfulnessharjoittelulla on flown kokemiseen urheilijoilla (n=13). Workplace exercise intervention to prevent depression: A pilot randomized controlled trial. Työssä jaksamista tuetaan tavallisesti työn henkisen kuormittavuuden näkökulmasta henkilökohtaisella ohjauksella, stressinhallintaohjelmilla tai kehittämällä työympäristöä ja -ilmapiiriä, mutta tutkimustulosten mukaan niiden vaikutukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Liikunnan avulla voi ennaltaehkäistä masennusta työpaikalla M asennus yleistyy yhä enemmän myös meillä Suomessa. Tietoisuustaitoharjoittelulla näyttäisi olevan vaikutusta urheilusuorituksen parantamisessa. WHO:n (2001) mukaan masennus koskettaa jo liki 121 miljoonaa ihmistä maailmassa aiheuttaen työstä poissaoloja ja yhä useammin jopa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Mindfulnessharjoittelulla puolestaan tarkoitetaan käytännön menetelmää, jossa harjoitellaan kykyä elää tässä hetkessä ja havaita omia ajatuksiaan ja tunnetilojaan ilman siihen liittyvää arviointia tai pyrkimystä päästä niistä eroon. Masennusoireilu väheni tilastollisesti merkittävästi intervention aikana. 2010. Kriteerit täyttävät henkilöt (n=30) satunnaistettiin joko koeryhrnään, jotka harjoittelivat valvotusti kaksi kertaa viikossa tai kontrolliryhmään. Työpaikalla toteutettu liikuntainterventio on käyttökelpoinen mahdollisuus ennaltaehkäistä masennusta erityisesti niillä henkilöillä, joilla olisi korkeampi riski sairastua masennukseen myöhemmin. Mental Health and Physical Activity, 3, 72-77. Kymmenen viikon aikana saatiin myös positiivisia muutoksia fyysisissä muuttujissa. Flownkokemuksia mitattiin 36 kohtaa käsittävällä kyselykaavakkeella (FFS-2) ja tietoisuustaitoharjoitteluun liittyviä ajatuksia ja tunteita 12 kohtaa käsittävällä kyselyllä (CAMS-R). paino, pituus, BMl, vyötärön ympärys, verenpaine) intervention alussa ja lopussa. & Hendriksen 1
Kokeneen lääkärin suorittamana molemmat biopsiamenetelmät ovat turvallinen, eikä toistetuistakaan näytteenotoista yleensä koidu harmia. Viime aikoina voimakkaasti lisääntyneisiin geenitutkimuksiin tarvittava näyte on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin mitä saadaan alkuperäisellä Bergströmin tekniikalla. P. LÄHDE: Aherne, C. Tutkijat kehottavatkin varovaisuuteen tulkittaessa toistetuista biopsianäytteistä saatuja tuloksia. Similar changes of gene expression in human skeletal muscle after resistance exercise and multiple fine needle biopsies. Harjoitusjakson jälkeen kaikki autonomisen hermoston toimintaa mittaavat parametrit olivat palauUIKUN'"A & TIEDE 48 • 6 /2011 101. 2011. Hermoston toimintaa mitattiin monipuolisesti muun muassa sykeja verenpainevaihtelulla, barojälkeen ja vertasivat tuloksia samoissa aikapisteissä harjoitusta tekemättömiltä otettuihin näytteisiin. R uotsalainen Jonas Bergström kehitti lihasbiopsiatekniikan jo noin 50 vuotta sitten ja siitä lähtien se on ollut yksi käytetyimmistä menetelmistä tutkittaessa lihaksen biokemiaa. 2011.abstract refleksiherkkyydellä ja mittaamalla lihaksen sympaattista aktiivisuutta. Tutkijat ottivat biopsioita reisilihaksesta ennen jalkakyykkyharjoitusta ja 1, 4 ja 24 tuntia harjoituksen Harjoittelu palauttaa autonomisen hermoston toiminnan sydäninfarktin jälkeen A utonomisen hermoston toimintakyky häiriintyy pahasti sydäninfarktin jälkeen, mikä on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. 70-80 % vo2max:ista). Arvostetussa Hypertensionlehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusraportissa osoitetaan, että kuuden kuukauden harjoittelujaksolla, joka aloitettiin kuukausi infarktin jälkeen, voidaan palauttaa autonomisen hermoston toimintakyky normaalien terveiden verrokkien tasolle. Kaikki nämä mittarit olivat selvästi heikentyneet heti infarktin jälkeen ja kuukauden kuluttua, jolloin tutkittavat aloittivat kuuden kuukauden aerobisen treenijakson. Anu Kangasniemi Tutkija, psykologi LIKES-tutkimuskeskus / Mehiläisen urheiluklinikka Jyväskylä Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Mitä lihasbiopsianäytteet oikeasti kertovat. Uuden saksalaistutkimuksen mukaan toistetuista ohuteneulabiopsioista voi kuitenkin aiheutua näytteistä mitattuihin tuloksiin yllättäviä muutoksia. & Moran, A. Tulosten luotettavuuden kannalta oli kuitenkin huolestuttavaa, että toistetut biopsiat levossa olleilta aktivoivat myös samoja geenejä ja suurin piirtein samalla tavalla. The Etfect of Mindfulness Training on Athletes Flow An lnitial lnvestigation. Julkaistu verkossa 3.11.2011. http://jap.physiology.org/content/early/2011/10/31/ japplphysiol.00959. Journal of Applied Physiology, painossa. Mielen hallinta ei en ää näyttäisikään olevan ratkaisu optimaalisen tunnetai vireystilan luomisessa, vaan ratkaisuna toimisikin paradoksaalisesti kyky ottaa kaikenlaiset ajatukset ja tunteet vastaan läsnä tässä hetkessä, ilman niiden välttämistä tai yritystä kontrolloida niitä. Mindfulnessharjoittelu katsotaan kuuluvaksi niin sanotun kognitiivisen kayttåytymisterapian kolmanteen aaltoon ja aihepiiristä löytyy paljon positiivista näyttöä psykoterapian tutkimusalueelta.jatkossa onkin mielenkiintoista seurata, miten mindfulness -pohjaiset menetelmät saavat jalansijaa niin tutkijoiden kuin käytännön työtä tekevien keskuudessa liikuntaja ur heilupsykologian alalla. Niinpä onkin kehitetty ohutneulabiopsiamenetelmää, jolla saataisiin pienempi näyte ja huomattavasti pienemmästä ihoon tehtävästä viillosta. Friedmann-Bette B, Schwartz FR, Eckhardt H, Billeter R, Bonaterra G, Kinscherf R. lijoiden psyykkiseen valmentautumiseen. The Sport Psychologist, 25, 177-189. Kuten muissakin tutkimuksissa on osoitettu, jalkakyykkyharjoitus aktivoi monia lihaksen tulehdusreaktioon, kasvuun ja aineenvaihduntaan liittyviä geenejä. Harjoittelu koostui kolmesta 60 minuutin viikoittaisesta harjoituksesta, joka sisälsi pääasiassa pyöräilyä ergometrillä noin anaerobisen kynnyksen teholla (n
lisääntynyt punasolutuotanto) ja välttää harjoitusvauhtien putoaminen, mikä yleensä johtaa suorituskyvyn laskuun myös vuoristosta palattaessa. "Live high train low" using normobaric hypoxia: A double-blinded, placebo-controlled studv. tuneet terveiden verro kkien tasolle. Täm ä löydös antaa hyv ä syy n kehittää sydäninfa rktipotilaiden kuntoutu sta Suom essakin. Niin tulivat alppimajat Suomeen. Hypertension 58: 1049-1056, 2011. Tärkeimmät löydökset olivat, että hemoglobiinimassan, suorituskyvyn, maksimaalisen hapenottokyvyn ja submaksimaalisen suorituksen taloudellisuuden muutokset eivät eronneet ryhmien välillä. Tutkimuksissa oli kuitenkin yksi perustavaa laatua oleva puute eli ei tehty plasebokontrolloituja tutkimuksia. Nyt tähänkin puutteeseen on saatu korjaus, ainakin jossain määrin. Tämä johti myös tutkimuksiin aiheen ympärillä sekä meillä että maailmalla ja näytti siltä, että korkealla asumisella ja matalalla harjoittelulla tosiaan voidaan parantaa suorituskykyä. Journal of Applied Physiology, painossa. 149 tutkimukseen osallistuvaa 70-78-vuotiasta tamperelaisnaista satunnaisteu iin neljään ryhmään: voimaharjoittel u-, tasapaino-hyppelyharjoittelu, yhdistetty harjoittelu (voi102 LIIKUNTA & TIEDE 48, 6 /2011. Useimmiten oli mukana kontrolliryhmä, joka treenasi ja asui koko ajan joko korkealla tai matalalla, mutta ongelmana oli, että tutkittavat tiesivät itse mihin ryhmään kuuluivat. Tämän seurauksena Suomesta tuli kertaheitolla alppivaltio, kun Heikki Rusko tutkimusryhmineen keksi, että meillähän voidaan rakentaa vähähappisia kammioita, joissa urheilijat voivat asua ja harjoitella sitten normaaliolosuhteissa. Julkaistu verkossa 27.10.2011. Tämän tutkimuksen perusteella alppimajaharjoittelusta ei ollut plaseboa (eli normaalia ilmanalaa) parempaa vaikutusta kuntoon ja suorituskykyyn. Tutkijat osoittivat toistetuilla kyselyillä, että asukit eivät tienneet mitä ilmaa hengittivät. Vähintäänkin kohtuullisesti rasittava voimaharjoittelu ja tasapainohyppelyharjoittelu ovat turvallisia ja käyttökelpoisia harjoitusrnuotoja kotona asuville suhteellisen terveille iäkkäille naisille. http://jap.physiology.org/content/early/2011/10/25/japplphysiol.00388.201 labstract KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi Väitökset Kuntosalija tasapainoharjoittelu sopii iäkkäille naisille TtM Saija Karinkannan väitöskirja Kolmen eri liikuntaohjelman vaikutukset kaatumisten ja murtumien vaaratekijöihin kotona asuvilla iäkkäillä naisilla tarkastettiin 8.10.2011 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Raija Korpelainen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Markku Järvinen. Tunnettu EPO-tutkija, tanskalainen, Zurichin yliopiston professorina nykyään toimiva Carsten Lundby teki ryhmänsä kanssa tutkimuksen, jossa he panivat 16 kestävyysurheilijan porukan asumaan alppirnajaan, johon kuudelle annettiin hengitettäväksi normaalia ilmaa ja lopuille 3000 metrin korkeutta vastaavaa ilmaa. Tämä käy ilmi terveystieteiden maisteri Saija Karinkannan UKK-instituutissa tekemästä tutkimuksesta, jossa 70-78-vuotiaat tamperelaisnaiset harjoittivat säännöllistä liikuntaa vuoden ajan. Lisäksi arvioitiin harjoitusohjelmien soveltuvuutta iäkkäille naisille sekä tarkasteltiin saavutettujen harjoitusvaikutusten pysyvyyttä. Siebenmann C, Robach P, Jacobs RA, Rasmussen P, Nordsborg NB, Diaz V, Christ A, Olsen NV, Maggiorini M, Lundby C. Täm ä löydös on m erkittävä siksi, että ensim m äiset kuusi kuukautta infa rktin jälkeen ovat kriittisiä rytm ihäiriöihin liittyvien kuolem ien kannalta ja näiden rytm ihäiriöiden tiedetään liittyv än auto nom isen herm oston to im innan häiriöihin. Effects of Long-Term Exercise Training on Autonomic Control in Myocardial lnfarction Patients. Etenkin voima-, tasapainoja hyppelyharjoitteita yhdistävä harjoittelu ehkäisee naisten fyysisen toimintakyvyn ja luuston heikkenemistä. http://hyper.ahajournals.org/content/58/6/1049 Parantaako alppimajaharjoittelu sittenkään suorituskykyä. Molemmat porukat harjoittelivat samalla tavalla koko kahdeksan viikon jakson. Tutkimuksessa arvioitiin kahden eri liikuntaharjoitteluohjelman sekä näiden yhdistelmän vaikutuksia kotona asuvien iäkkäiden naisten kaatumisten ja murtumien riskitekijöihin. S iitä on jo reilut 15 vuotta, kun amerikkalaistutkijat julkaisivat mielenkiintoisia tuloksia, että yhdistämällä vuoristossa asuminen ja harjoittelu alempana, voidaan saada vuoristoharjoittelun hyödyt (esim. Martinez DG, Nicolau JC, Lage RL, Toschi-Dias E, de Matos LD, Alves MJ, Trombetta IC, Dias da Silva VJ, Middlekauff HR, Negräo CE, Rondon MU. Saija Karinkannan väitöskirja perustuu UKK-instituutissa tehtyyn Ikäihmisten liikuntatutkimukseen.
Aineisto muodostuu vuosina 2000, 2001 ja 2002 toteutetuista peruskyselyistä (n=8 960), vuonna 2007 toteutetusta seuraruakyselystä (vastausprosentti 83 %) sekä rekisteruiedoisia. Heillä keskimääräinen Cooper-testitulos parani noin 270 metriä (2009 metristä 2282 metriin). Myös nuorten miesten kunto kohentui. Lahden tutkimuksessa liikunnan harrastamisen hyödyt näkyivät niin tukija liikuntaelinten sairauksista kuin mielenterveysongelmista johtuvien tyokyvyuömyyseläkkeiden määrässä. Keskivartalorasva vähenee myös normaalija alipainoisilla varusmiehillä, vaikka heidän keskimääräinen painonsa voi palvelusaikana hieman jopa nousta. helsi n ki-filhancllel 1013812 794 7 Varusmiespalvelusaikana laihtuvat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat LL Ilona Mikkolan väitöskirja Metabolisen oireyhtymän vallitsevuus sekä kehonkoostumuksen, fyysisen kunnon ja kardiovaskulaaristen riskitekijöiden muutokset varusmiespalvelusaikana tarkastettiin 18.11.2011 Oulun yliopistossa. Liikapainoiset varusmiehet laihtuvat varusmiespalvelusaikana jopa kahdeksan kiloa. Lahden väuösuukirnus on osa Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusta (Helsinki Healt h Study), jossa tarkastellaan työntekijöiden terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Osa vanhuuseläkkeelle siirtyneistä lisäsi liikunnan harrastamista, ja vanhuuseläkkeelle siirtyneistä harvempi kuin töissä jatkaneista lukeutui 'vähän liikkuviin'. lahU@helsi n lii-fi. Vastaväittäjänä toimi dosenui Hannu Vanhanen (Kansaneläkelaitos, Helsinki) ja kustoksena professori Sirkka KeinänenKiukaanniemi. 191 27608, joun i. mm. Yhteisenä, ensisijaisena haasteena on liikunnan lisääminen LJIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 103. Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän TtM Jouni Lahden väitöskirja "Leisure-rirne physical act ivity, health related funclioning and retirerneru a prospecuve cohort study among middle-aged ernployees" tarkasteltiin 4.11.2011 Helsingin yliopistossa. Eniten varusmiespalveluksen aikaisesta liikunnasta hyötyivät liikapainoiset, ennen armeijaa vain vähän liikuntaa harrastaneet miehet. Eniten hyötyivät yhdistettyä harjoittelua tehneet. Varusmiespalveluksen aikaisen kunnon nousun katsotaan seliuävän edullisia kehonkoostumusmuutoksia. Suomessa kaikista työkyvyuömyyseläkkeistä noin kaksi kolmasosaa johtuu tukija liikuntaelinten sairauksista tai mielenterveysongelmista. 03 2829223, saija.lwri11lw11ta@uta.fi Väitösllirja jullwistaan sarjassa AcLCI Universitalis Tamperensis; 1643, Tampere University Press, Tampere 2011. Lisätietoja: Jouni Lahti puh. . Keskimääräinen Cooper-juoksutestitulos parani 170 metriä (2500 metristä 2670 metriin). Varusmiespalvelusaikana terveydelle haitallinen keskivartalorasva väheni keskimäärin 40 prosenttia. . Ilona Mikkolan tutkimuksessa selvitettiin sydänja verisuonitautien riskitekijöiden yleisyyttä varusmiespalveluksen alussa sekä tarkasteltiin kuruomuutosten yhteyttä painon ja kehon koostumuksen muutoksiin. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan keskivartalolihavuuteen liittyvää riskitekijäkertymää, joka ennustaa tyypin 2 diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien kehittymistä. http://acta.uta.fi. lntervention päätyttyä kaikki harjoiueluryhmät olivat hyötyneet harjoittelusta verrokkeihin verrattuna. Lisätietoja: hup://urn.fi/urn:isbn:9789514295577 Varusmiespalvelusajan liikunta ennaltaehkäisee sydänja verisuonisairauksia LL Henna Cederbergin väitöskirja Liikunnan, asyloimattoman greliinin ja geenimuutosten vaikutus sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden muutoksiin varusmiespalvelusaikana tarkastettiin 25.11.2011 Oulun yliopistossa. ma + tasapaino-hyppelyharjoiuelu) ja verrokkiryhmä. ISBN 978-951-44-8536-7, ISSN 1456-954X. Fyysisen toimintakyvyn säilyuärruseksi ikääntyneiden olisi syytä jatkaa säännöllistä liikuntaa, vaikka tutkimuksessa joitakin harjouusvaikutuksia oli nähtävissä vielä vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeenkin. vastaväittäjänä toimi professori Pirjo Nuutila Turun yliopistosta ja kustoksena professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi. ISBN 978-951-44-85350, ISSN 1455-1616 seliä sähliöisenä sarjassa Acta Electronica Universil.atis Tamperensis; 1105, Tampereen yliopisto 2011. Lihavat varusmiehet paransivat kuntoaan eniten. Tutkimuksessa seuratt ii n keski-ikäisten Helsingin kaupungin työntekijöiden liikuntaakuivisuuua ja terveyttä vuodesta 2000 vuoteen 2007. Lisätietoja: Saija Karinlwnta puh. Lisäksi aktiivisesti harjoitelleiden naisten sääriluun lujuus parani. Erityisesti terveydelle kaikkein haitallisin keskivartalorasva vähenee. Lahti selviui våitöstutkirnuksessaan, vaikuttaako vapaa-ajan liikunnan määrä ja rasittavuus myöhempään fyysiseen toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyuörnyyseläkkeelle jäämiseen. Väitöstutkimus osoittaa, euä varusmiespalveluksen aikaisilla kuntomuutoksilla on merkittävä vaikutus nuorten miesten sydänja verisuoniterveyteen. Yhdistetty voimaja tasa pai no-hyppelyharjoi uel u paransi naisten alaraajojen lihasvoimaa ja kehon dynaamista tasapainoa sekä itse arvioitua fyysistä toimintakykyä. Lahti selviui väuöstutkirnuksessaan myös sitä, muuttuuko kohtuullisesti rasittavan ja rasittavan liikunnan harrastaminen eläkkeelle siirtymisen myötä. Rasittavaa liikuntaa harrastavilla keski-ikäisillä on parempi fyysinen toimintakyky ja vähemmän sairauslomia kuin vähemmän ja kevyemmin liikkuvilla ikätovereillaan. Harjoitusryhmäläiset harjoiu elivat ohjatusti kolme kertaa viikossa 12 kuukauden ajan. Tutkimuksessa seurattiin noin tuhatta Sodan kylän jääkäripri kaatissa varusmiespalveluksensa vuonna 2005 aloittanutta nuorta miestä. Vastaväittäjänä toimi professori Mikael Fogelholm ja kustoksena on professori Eero Lahelma. Väitösliirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa littps:/1 helda. Metabolinen oireyhtymä todettiin noin seitsemällä prosentilla varusmiespalveluksensa aloittavista nuorista miehistä ja jopa yli puolella lihavista (painoindeksi yli 30kgm-2).
104 LIIKUNTA& TIEDE 48 • 612011. Tutkimusaineiston muodosti Sodankylän jääkäriprikaatissa kerätty aineisto, jossa yli tuhannen vuonna 2005 varusmiespalveluksensa aloittaneen varusmiehen terveyttä seurattiin koko varusmiespalveluksen ajan. . 040 505 2258, seppo.humpulainen@teahfi. nä toimi professori Hannu Nieminen Varusmiespalvelusaikana parantu(Helsingin yliopisto) ja kustoksena nut kestävyysja lihaskunto laskivat verenpainetta ja kolesteroliarvoja. 201 l professori Hannu Itkonen. Tutkimusaineisto koostuu julkaistusta kirjallisesta aineistosta, julkaisemattomasta haastatteluista ark ist oma teriaal ista , sekä Kumpulaisen omasta muistelutiedosta ja päiväkirjamerkinnöistä. Hikeä ja harmoniaa Liikunnan ja fyysisen ilmaisun opetus näyttelijäkoulutuksessa LiK Seppo Kumpulaisen väitöskirja Hikeä ja harmoniaa. Varusmiesten vasteessa liikuntaan oli yksilöllisiä eroja, jotka selittyvät ainakin osin geeneillä. Seppo Kumpulainen on opettanut liikuntaa ja fyysistä ilmaisua Teatterikorkeakoulussa vuodesta 1983 lähtien. Lisätietoja: AnLLi Laine, puh. pub 1 i sh i ng@ecl i ta fi. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää kestävyysja lihaskunnon muutosten vaikutuksia sydänja verisuonisairauksien vaaratekijöihin varusmiespalvelusaikana. Lisäksi todettiin ensimmäistä kertaa laajassa väestötutkimuksessa, että mahalaukusta erittyvän hormonin greliinin asyloimaton muoto lisääntyi verenkierrossa liikunnan myötä, joka osaltaan selitti kuruornuutosten edullista vaikutusta kehonkoostumukseen, insuliiniherkkyyteen ja veren rasva-arvoihin. Väitöshirja on ju/'1aist.u TeatLeril10rl1ea/10ulun Acta Sce11ica -sarjassa ja silä voi ostaa Teauehhod1ea/10ulun llirjastosta. Ateenan 2004 kcsäolympiakisojen ja Torinon 2006 talviolympiakisojen aikaisesta uutisoinnista koostuva sanomalehtien kokonaisaineisto on laajuudeltaan 9 602 sivua, neliösenttilaskennan kohteeksi rajattu olympia-aineislO 1 750 sivua ja laadullisen tarkastelun kohteeksi rajattu olympia-aineisto 122 sivua. Lisätietoja: Henna Cederberg puh.044 7175 701. väestötasolla nuorten ja nuorten aiJyväskylän yliopistossa. hu pllju lti lw.oulu fi/Recordl isbn978-951-42-9591-l Ruotsalaisille murskavoitto urheilujournalismin Suomi-Ruotsimaaottelussa LitM Antti Laineen liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja "Urheilujournalismin Suomi-Ruotsi-maaottelu Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista" tarkastettiin 26.11. Tutkimus selvittää, miten teatterikoulutuksen eri toimijat ja ilmiöt ovat vaikuttaneet liikunnan ja fyysisen ilmaisun opetuksen kehittymiseen. Muutokset kestävyysja lihaskuntotesteissä, kehonkoostumuksessa sekä sydänja verisuonisairauksien vaaratekijöissä määritettiin palvelusajan alussa ja lopussa. Ruotsalaislehdillä on paljon enemmän resursseja, ne tuottavat urheilusta merkittävästi enemmän ja monipuolisemmin materiaalia, niiden journalismi on enemmän tutkivaa, proaktiivista ja kriittistä ja myös sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ruotsalaislehdissä paremmin edustetuksi. Tutkittavia opettajia oli 15, joista seitsemää oli mahdollista haastatella. Vastaväittäjänä toimi FT, professori, dosentti Tiina Rosenberg Lundin yliopistosta ja kustoksena taiteellisen tutkimuksen professori Esa Kirkkopelto. Iltalehden ja Ilta-Sanomien vastustajiksi asettuvat Aftonbladet ja Expressen. Nämä edulliset muutokset liittyivät painon ja keskivartalolihavuuden vähenemiseen. Lisäksi hän esittää tulkintoja erojen syistä. Vastaväittäjäkuisten ikäryhmissä. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu kahdeksaa urheilutoimituksen esimiestä ja analysoitu muista lähteistä koottuja tilastotietoja. 040 805 3958, anlli.laine@jyufi. Liikunnan ja fyysisen ilmaisun opetus Suomen Teatterikoulun ja Teatteri korkeakoulun näyttelijänkoulutuksessa vuosina 1943-2005 tarkastettiin 26.11.2011 Teatteri korkeakou I ussa. Tutkimus toi uutta tietoa diabetesriskigeenien vaikutusmekanismeista, sekä liikunnan ja geenien yhteisvaikutuksesta lihavuuden kehittymisessä. Vastareaktiona 1990-luvulla vakiintuivat opiskelijan rcfleki ioon nojaavat pehmeät kehotekniikat. 1970-luvulla moderni tanssi korvasi voimistelun. 1940ja 1950-luvuilla tärkeimmät oppiaineet liikunnassa ja fyysisessä ilmaisussa olivat voimistelu ja miekkailu, 1960-luvulla miirni , naamiot ja akrobatia. Laine tutki, millaista on suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien tuottama urheilujournalisrni sekä miten suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien tuottama urheilujournalismi eroaa toisistaan. Tutkimuksessa todettiinkin, että diabetesriskigeen ien rasvamassaa lisäävä vaikutus väheni parantuneen kunnon myötä. Suomalainen urheilujournalismi on vastaavasti vähäisempää, yksipuolisempaa, reaktiivisempaa ja vähemmän kriittistä. . Väitös'1i1jc111 tilau'1sct tel?ijälLäja arvosteluhappalcet Edita Publislring Oy puh. Ruotsalaiset iltapäivälehdet suoriutuivat tehtävästään urheilujournalismin foorumina huomattavasti suomalaisia vastineitaan paremmin. Tutkimus perustuu poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen aineiston seikkaperäiseen määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Kumpulaisen väitöskirja porautuu näyttelijöiden I ii kunnanopet ukseen vuosina 1943-2005. 1980-lukua leimasi Turkan kauden raju fyysisyys, kilpailu sekä testit. Eroja selittäviksi tekijöiksi Laine listaa maiden iltapäivälehtien ja urheilujournalismin poikkeavan historiallisen kehityksen, maiden urheilukulttuurin väliset erot sekä lehtien resurssitekijät, joihin tutkijan haastattelemat suomalaistoimittajat ennen kaikkea vetosivat. Lisätietoja: Seppo Kumpulainen, puh. 020 450 05 / asia lwspa 1 vei u. Ainoat alueet, joilla suomalaiset iltapäivälehdet pärjäävät ruotsalaisille ovat mainoksien ja kuvituksen suhteelliset määrät. Näyttelijänkoulutuksesta on erotettavissa tiettyjä kausia. Laineen mukaan resurssitekijät eivät kuitenkaan selitä kuin osan eroista ja tämä tiedostetaan myös suomalaistoimituksissa. Lisäksi selvitettiin sitä, miten geneettiset ja hormonaaliset tekijät selittävät liikunnan terveyshyötyä
sivulla ....... Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 6/2011 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 3 Muuta palautetta ....... Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi 0.#kun!ff,!,IH~Seum Finnish Society of Sport Sctences. Myös muu palaute on tervetullut. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. Sähköposti . D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 37 euroa/2012 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 37 euroa/2012 DYhteisöjäseneksi 170 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 22 euroa/2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni.. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2012 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. fi tai faxilla 010 778 6619. / 2012 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts. sivulla Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (11-3112.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksu n saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. sivulla ........ Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 16.1.2012 mennessä. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 61 eurolla (normaalihinta noin 78 euroa)
seuraavat hotellit: Scandic Continental continenralhelsinki@scandichotels.com Hotelli Helka reservarions@helka.fi Katso tarkemmin majoituskiinriöistä www.kunrotestaus.net ii 1 1 1 D 1 E1ffi:t%D Viimeinen veloitukseron peruuruspäivä on maanantai 12.3.2012. ~ Päivillä voi esitellä kunrotestaamiseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. (lJjjffj!j); {?(l]:j{MJ !ffiifOl!Dii#n Ji'ES.TM.lUA (JI[R1JJJJr:mJIR] WJJJllJJ1lJ u[[[J[JJJll}]Jj -· 21..-22.3.201.2 •• • •• K.untotestausp · ~ -poLtlil fil V\,{,V\,{,filttt~ov~elil ~oulu, H-e ==========~---S 6 /V\ l N R..tTt6t:>DT Seminaarin hinta • t . 04110,rna~ Merropolia Ammattikorkeakoulun, Vanha viertotie 23, 00350 Helsinki mmmJmi:m Iltatilaisuus järjestetään keskiviikkona 21.3.2012 klo 20.00 alkaen (paikka avoin). LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 170 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhreisilrnoittauturnista) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) 140 € Hinnat sisältävät serninaarirnateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltarilaisuuden buffet-illallisen. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. 010 778 6606 jonne.kamsula@lts.fi Tuula Valli (ilmoittautuminen) puh. Suomenkieliset abstraktit julkaistaan Kuncotescauspäivillä osallistujille jaettavassa materiaalissa. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus tuula.valli@lts.fi). Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Ulr,rn~m1 1 111ow1it Ilmoittaudu osoitteessa www.kuntotestaus.net tai puhelimitse 010 778 6601 Viimeinen ilmoittaurumispäivä on maanantai 5.3.2012. Abstraktit jätetään osoitteessa www .kuncotestaus.net perjantaihin 17.2.2012 klo 16.00 mennessä. 010 778 6601 tuula.valli@lts.fi. Posterir voivat olla joko tieteellisiä, käycännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Jonne Karnsula (ohjelma) puh. Majoitusta tarjoavat mm. ~ Osallistujat varaavat ja maksavat majoitukset itse
13.15 PERSOONAT PELISSÄ testaaja motivoi muutokseen Ari Mänttäri 14.00 TUNTEET PELISSÄ testipalaute ja liikuntaan motivointi Taru Lintunen ja Mirja Hirvensalo 15.00 YHTEENVETO 15.30 KOTIMATKALLE e;iiku!::~eura Finnish Society of Sport Sciences Metropolia Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin. TULKITAAN TULOKSET KUINKA OHJEISTAA LIIKUNTAA JA HARJOITTELUA. -~~ 1 :~-t~~!..~•.:j•~ U 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS 9.45 TESTAAMINEN JA LÄÄKITYS puhuja avoin 10.1 S KUN HENGITYS VINKUU KUNTOTESTISSÄ Stefan von Knorring 10.45 VIRKISTYSTAUKO 11.00 SYDÄNPOTILAAN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Arto Hautala 11.40 TESTAAMINEN TUKIJA LIIKUNTAELINSAIRAUKSIEN KUNTOUTUKSESSA Arja Häkkinen 12.15 LOUNAS 13.15 POSTERINÄYTTELY TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN 13.45 DEMONSTRAATIOT (kolme rinnakkaista demonstraatiora) KAIKKI MIKÄ VINKUU EI OLE ASTMAA Stefan von Knorring TESTAAMINEN NIVELSAIRAUKSIEN KUNTOUTUKSEN TUKENA Tapani Pöyhönen (virkisrystauko klo 15.15) SYDÄNPOTILAAN TERVEYSINDEKSIT Arto Hautala 16.30 METROPOLIAAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN ESITTELYÄ 17.00 AIKAA LIIKKUA JA RENTOUTUA 20.00 ILTATILAISUUS l TDR.S TA f 2:2..3 .:2.01.:2. ..---------------------------------------------l~e.SKfVf f KKO :2.1..3.:2.01.:2. 9.30 SPIROERGOMETRIA PALAUTE JA LIIKUNNAN OHJELMOINTI Puhuja avoin 10.15 VIRKISTYSTAUKO 10.45 KUINKA OHJEISTAA SYDÄNPOTILAAN LIIKUNTAA Mikko Tulppo 11.30 KUINKA OHJEISTAA NIVELSAIRAAN LIIKUNTAA Tapani Pöyhönen 12.15 LOUNAS MITEN MOTIVOIDA MUUTOKSEEN
Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan nlikökulmasta. . Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen kokoaa tiedot ihmisen motorisesta suorituskyvystä ja oppimisesta. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi. u;kunio11 Crj)r:Jf,rd,;,~ J J . e; LTS Ll/kuntatieteellinen Seura. ~~ d d lukunnan ja t d ervey, enhuoUon ammattilaisille rlllt,n4QiU@~ Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä. www.lts.fi p. Hinnat kumpikin erikseen 60 ( (norm.), 50 ( (LTS:n jäsen), 40 ( (opisk.) + toim.kulut yhdessä 110 € (norm.), 90 € (LTS:n jäsen), 70 C (opisk.) + toim.kulut J(ari J(auranen Niina Nurkka \ l.,),1j'+lj{illJ JJWWJ J!JJ.V ~ JJ un1nen . motorinen opp Ja i-~=m--·ecee//i,. Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä