un 8aTIEDE 9 f 9 ö ä wwl h( ( f @l _ ä 6 w( l o ( _ _ l l 77l 7( w( _ f ä 77l 7pp _ _ ( 8 p6 ä 6 D 7pp _ ( 6 wl hl 7pp _ _ ( 8 l ww9 8 ( ( f Lawä @8 pw wl @_ 9 p_ f p LL· J w( w_ p8 ( f l @wp_ _ ä 7pw : , ' 9 f l
CG zGqB G z?c·?; ·GGYI Teijo Pyykkönen 30 Liikunta on osa liikkumista Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Suvi Määttä, Teija Nuutinen, Carola Ray, Johan HI Eriksson, Elisabete Weiderpass, Eva Roos 78 Sometan, siis liikun. Anna Wallin, Sini Rosenberg, Anita Saaranen-Kauppinen, Jari Eskola 85 Liikunta-alustan pystysuuntainen jäykkyys ja sen mittaaminen. Seppo Penttinen, Heimo Nupponen 20 Yhdessä vai erikseen. \ qÄ=cC \ g\ C ··\ \ qcY Ä] zcYz?cYYcC C = W G ·\ C =zGc; \ \ . Tapani Jäniskangas 93 Kirjoituskutsu ja aikataulu 2015 95 EMERITUS IHMETTELEE: Onko tutkitulla tiedolla virkaa politiikassa. Joonas Putti, Jesperi Saukkonen AJASSA 97 Pohjoismainen lehti verkkolehdeksi 2016. 97 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeleille vertaisarviointitunnus. 7ccgg\ B c; =Y W G " GcgGC CGGY?C?Y gä ; c··=c. ?YB \ gGc; ·GI Jaana Suni, Pauliina Husu, Minna Aittasalo, Tommi Vasankari TUTKIMUSARTIKKELIT 2014 OSA 1 34 Painin ja yleisurheilun ammattivalmentajat Suomessa ennen toista maailmansotaa. Erkki Vettenniemi 101 NÄIN MAAILMALLA: Vuonojen maan liikuntakulttuuri ihastuttaa ja yllättää. Y?W GG ] C=c; ö Y gccYY?; ·\ g; ==YI f = ?Y ?C==C C cY=Y q=\ YG=Ä·. =Y " \ . =g; GY ·\ Y·cG " ä czä ; ; ä I Heidi Syväoja 24 Liikunta on myös käsitteiden peliä. Juha Ruokonen, Marja Kokkonen, Juha Kokkonen 56 Kahdeksasluokkalaisten suhtautuminen liikuntaan sekä sen yhteys sosiaaliseen lähipiiriin ja omaan liikuntaan. Liikuntapäiväkirjan jakaminen liikuntasuhteen rakentajana. Jouko Kokkonen 105 Valtapallohuumaa , R Sanna Ojajärvi, Sanna Valtonen 106 Suomalaista juoksu-urheilua. 9 ; B . ?·\ ; " =C c; ; ä =. Kati Lehtonen 99 Aikamme amerikansuomalaiset sankarit. s \ c" " \ \ qÄ=cC \ Y ?C=B G; ; G?C. Viimeistä viedään. =Y gä ] ··ö ~Y =" ä W ?Ä. Mikko Julin TUTKITTUA 110 Tutkimusuutiset 115 Väitösuutiset. Kari Raivio 96 OPISKELIJA OUNASTELEE: Luo oma tulevaisuutesi. Seppo Penttinen, Heimo Nupponen 21 POLTTOPISTE: Uusi liikuntalaki ketä se liikuttaa. Tuomas Zacheus 108 Lihasvammat urheilussa. _ ?\ C \ cgä c; =· CG" ; =· c; ·\ zG· g=; gcB ä ä qcY gGÄ. Pilvikki Heikinaro-Johansson, Mary O'Sullivan 15 Opettajankouluttajat kannustavat liikuntaa opettavia oman työnsä arvostamiseen. Kalle Rantala 41 Ensimmäisellä luokalla motorista lisätukea saaneiden oppilaiden menestys koululiikunnassa sekä kokemuksia oppimisesta ja ' liikunnasta. =C C= CGGW =B B cYgcYI Pasi Koski 10 Osaavaa opettajuus rakentuu laadukkaalla koulutuksella. Sirkku Korpela LUETTUA 104 Kylmää sotaa kaukalossa. Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Tuija Tammelin, Kaarlo Laine Kuva: SIRKKU KORPELA 71 Vanhempien sosiaalisen tuen ja koulutustason yhteys lasten liikuntaan. Ritva Nupponen, Minna Aittasalo, Olavi Paronen 63 Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Pasi Koski 4 Hukattu penkkiurheilijasukupolvi. Jouko Kokkonen 107 Nyrkkeilijän kova elämä. Reinikka, Arja Sääkslahti, Eeva Luukkonen 49 Liikuntatuntien psykologinen turvallisuus ja motivaatioilmasto alakoululaisten tyttöjen [a poikien silmin. Kari Keskinen 22 Riittävästi liikuntaa, kohtuudella ruutuaikaa toimiva resepti oppimiselle. 2 PÄÄKIRJOITUS. POHDITTUA 98 Liikkumattomuudesta. =; \ qÄ=cC \ =c z?c . 7ccg\ Y·Ggä ; c··=c
---"'s 4 7pp_( 6wl A wpäo ä 2• 0M :, '. Hukattu penkkiurheilija-~====r= sukupolvi. Z \ RZR w=g; ·ca öl f p _9 f _ p J R ·,:. §6 ~Ii! ..
Keskinen Urho Kujala Lauri Laakso Tutkimusartikkelit 2014 osa 1 ?Y W \ C gGc; ·\ B ] ö ; " . TUTKIMUSARTIKKELIT 2014OSA 1 ! ! ! IC ·; I% c ö GcYcY W G ] C =c; \ qÄ=cC \ Y GB B G··czGC B =Y·GW G· f \ ?B =; ; G =YY=Y ·?c; ·G B GGcC B GY; ?·GG Z 34 Kalle Rantala ä Y; cB B ä c; =C C ä C\ ?gGC C G B ?·?qc; ·G Cc; ä ·\ g=G ; GGY=c. ,. www.tsv.fi/tunnus Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski " ä ä ·?cB c··GW G Jouko Kokkonen ·?cB c··GW G Päivi Atjonen Hannu Itkonen Kari L. =g; G; C \ ?ggGC Gc; ·=Y ; \ Ä·G\ ·\ B cY=Y Cccg\ Y·GGY ; =gä ; =Y ] Ä·=] ; ; ?; cGGC c; ==Y Cä Äc" ccqccY W G ?B GGY Cccg\ Y·GGY Z 56 Ritva Nupponen, Minna Aittasalo, Olavi Paronen å C ä g?\ C \ C Gc; ·=Y ; \ ~W =g·cczc; =Y ; ?; cGGC c; =Y G; =B GY ] Ä·=] ; zä C c·\ Y·cC ccg\ Y·GGY W G ?; GC C c; \ \ ·==Y Z 63 Katja Rajata, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Twja Tammelin, Kaarlo Laine v GYÄ=B " c=Y ; ?; cGGC c; =Y ·\ =Y W G g?\ C \ ·\ ; ·G; ?Y ] Ä·=] ; CG; ·=Y Cccg\ Y·GGY Z 71 Suvi Määttä, Teija Nuutinen, Carola Ray, Johan HI Eriksson, Elisabete Weiderpass, Eva Roos f ?B =·GYD ; cc; Cccg\ Yn 7ccg\ Y·G" ä czä gcqW GY W GgGB cY=Y Cccg\ Y·G; \ Ä·==Y qGg=Y·GW GYG Z 78 Anna Wallin, Sini Rosenberg, Anita Saaranen-Kauppinen ja Jari Eskola 7ccg\ Y·GLGC \ ; ·GY " ] ; ·] ; \ \ Y·GcY=Y W ä ] gg] ] ; W G ; =Y B c··GGB cY=Y Z 85 Tapani Jäniskangas _ cqW ?c·\ ; g\ ·; \ a ·\ ·gcB \ ; Gq·cgg=C c· : , 2 93 _ cqW ?c·\ ; ?ÄW ==· : , 2 93 :'1111111111 ~ v ä @wl pf l @v p9 pw( IIII Z _9 77ä Hpl 7w H@l 6 f _ l o II ö ä ä@L@ä v pä ) äo .,. % L·c=. ?; ·?cYG ?; ?c··==; ; G ! ! !I C·; I% c. =Y ?" " cC Gc. GC Gg?\ C \ C Gc; ·=Y ·] ··ö W =Y W G " ?cgc=Y ; cC B cYIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII I II Z 49 Juha Ruokonen, Marja Kokkonen, Juha Kokkonen _ GÄ. =Y B =Y=; ·] ; g?\ C \ C ccg\ YYG; ; G ; =gä g?g=B \ g; cG ?" " cB c; =; ·G W G Cccg\ YYG; ·G Z 41 Osmo Reinikka, Arja Sääkslahti, Eeva Luukkonen 7ccg\ Y·G·\ Y·c=Y " ; ] g?C ?° cY=Y ·\ qzGC C c; \ \ ; W G B ?·czGG·c?cC B G; ·
t I : 2L:t t I s =C; cYgc 7ccg\ Y·G·c=·==C C cY=Y f =\ qGI v l ö_L_\ ; ·GYY\ ; I Laine, L. . : , , 4I _GY; Gg\ Y·G gcC " G; cC C GI ( qÄ=cC \ YG·c?YGC c; B cY gGYGzGYG W G Cä Ä·==Yä f \ ?B =; ; G . . =Y f =\ qGI v ä c·ö ; gcqW GI Lahtinen, H. . 4. . " =q% ?qB GY• =L=YÄGY• =B =Y·a ·Ä= " GqG. : ~I ( qÄ=cC \ zGC ·GG B c=C =·I w=?g; =; ; Ga wI ö] ] ggö Y=Y U·?cB IR f \ ?B c \ ; g?D \ qÄ=cC \ \ YI 7ccg\ Y·G·c=·==C C c; =Y f =\ qGY W \ C gGc; \ Yq. , 1L . . =Y f =\ qGI v å c·ö ; gcqW GI The Official Report of theOlympic Games of Stockholm. : 4 Anni Collanin lehtileikekokoelma _p@hl 77pf ( ( f Beamish, R. t 4Lt. , I Guttmann,A. . . I ö?qz??a ) f 9 åI Laine, L. . 21I s =C ; cYgca 7ccg\ Y·G·c=·==C C cY=Y f =\ qGI Viita, 0. t I , L t : I s =C;cYgca 7ccg\ Y·G·c=·==C C cY=Y f =\ qGI v l ö_L_\ ; ·GYY\ ; I Laitinen, A. =qYcY \ qÄ=cC \ GG··==Y =; c·Gc; ·=C cW GYGI r c~C c?·Ä=• G s c; ·?qc• G 0: I s =C ; cYgca f \ ?B GC Gc; =Y _cqW GC C c; \ \ . : , , 0I f \ ?B c z?c··??Y L gGY; G Cccgg\ B GGYa f \ ?B =Y ] C=c; \ qÄ=cC\ Y , , z\ ?··GIs =·; cYgqa åC =c; \ qÄ=cC \ Y '\ BY§ä ä ' YöR Mikkola, J. , L-. : I Vasara, E. ~I f \ ?B GCGc; \ qÄ=cC cW G· ?C] B " cGgc; ?c; ; Ga GC \ ==C C cY=Y hGgG\ B GI w=?g; =; ; Ga äI v G; GqG U·?cB IR f \ ?B c \ qÄ=cC \ Y ; \ \ qzGC ·GYGI 7ccg\ Y·G·c=·==C C c; =Y f =\ qGY y\CgGc; \ Yq. ' , _cqW ==YzGcÄ·. c° B ; q\·· DY ·Ä= ; • c=Y• = ?% S·qGcYcY° S GY. : , , ' I v GC ·c?Y Cccg\ Y·GÄGC C cYY?Y Äc; ·?qcGI 7ccg\ Y·G·c=·==C C c; =Y f =\ qGY W \ C gGc; \ Yq. : , , , I p; ä YB GGY W G \ qÄ=cC \ L\ ; g?Y B c=; L 7G\ qc öcÄgGC G B ?. : , : I 7?" " \ qG" ?q··cI f \ ?B =Y 9 C ] B " cGg?B c·=GI Häyrinen, R. , , L-. . Suomen Palloliiton arkisto w?cB cY·Gg=q·?B \ g; =· . • G" G• c·c=; ·. 4. , 0L-. , 0L-. : . ' , U; c; I öGcYcC cc··. . t . . . . I wÄ= 6 G·\ q= ?% 8 ?. 2: I r c~C c?·Ä=• G sc;·?qc• G . &Lehmusto, H. t ' I wc=Yc g=cÄä ä YÄ=c·?Y B GGcC B GYB =; ·Gq\ \ ·==YI ö?qz??a ) f 9 åI Kokkonen, J. t I f ·?• gÄ?C B 9 q° GYc; G·c?Y; g?B B c··=Y % ö q ?C]B " c; gG; " =C=Y c f ·?• gÄ?C B . GI f \ ?B c L ] g; c \ qÄ=cC \ Y ; \ \ qzGC C?c; ·GI w=?g; =; ; Ga äI v G; GqG U·?cB IC f \ ?B D \ qÄ=cC \ Y ; \ \ qzGC ·GYGI 7ccg\ Y·G·c=·==C C c; =Y f =\ qGY W \ C gGc; \ Yq. @=• ?q. 7Ä s wä ä w ö l p6 l 8 l ww9 8 l w 7Ä s wä ä w f \ ?B =Y ( qÄ=cC \ Gqgc; ·. ·Ä= \ ; = ?% " =q% ?qB GY• =L=YÄGY• DY° ; \ ~; ·GY• =; I f " ?q· cY Äc; ·?q] : 2 Ut -I ' : L' t t I Beamish, R. . ' , Suomen Urheiluliiton arkisto v GC B =Y·GW cG W G \ qÄ=cC cW ?c·G g?; g=zcG G; cGgcqW ?W G . . I s =C ; cYgc f \ ?B GCGc; =Y _cqW GCCc; \ \ . 2I s =C ; cYgca 7-g\ Y·G·-=·==C C cY=Y f =\ qGI : t L2' I Häyrinen, R. . : , , 0I 5G; ·=; ·I Äc° Ä=; ·I ; ·q?Y° =; ·I l • qcY•\ = ?% Äc° Ä" =q% ?qB GY• = ; " ?q·I 6 =! å?qga @?\ ·C =. t I f ?; cGGC c; =; ·G ·] ö YW G?; ·G U; \ ?B I f =" " ?@GY. 1L:: 1 Iso-Hollo, V. 2I s =C ; B gca 7ccg\ Y·G·c=·==C C cY=Y f =\ qGI . : , , t I s ] B ] cC =zä s GYY=; I w] ö Cäc; \ qÄ=cC cW G s GYY=; _?C=ÄB Gc; =Y ; GYgGq\ \ ; " ?qzGqcC C c; =; ; G f \ ?B =; ; GI_=\ q\ \ a 9 ·GzGI v Gc·ö ; gcYGI 40 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 • TUTKIMUSARTIKKELI • ~ sccraasen amma111valmenr\Uksefi synty. : ' I öGcYc; g=C \ ?" G; I @GY; gGCGc; L; \ ?B GC Gc; =Y W G zG" GG" GcYcY ?" " cgcqW GI s =C ; cYgca 9 ·GzGI Martiskainen, S. & Ritchie, 1. & Ritchie, 1. , 4I ( qÄ=cC cW GY ?" G; I h] zä ; g] Cä H\ B B =q\ ; I Salimäki, H. 4. I r c~C c?·Ä=• G s c; ·?qc• G : t I Vasara, E. . 14I 5q?B @c·\ GC ·. : t I @G·GL W G g=Y··ä \ qÄ=cC \ Y gä ; cgcqW GI s =C ; cYgc 9 ·GzGI Pihkala, L. =qY f " ?q·; I 6 =! å?qga d ?C \ B ~cG ( Ycz=q; c·] öq=; ; I Huippu-urheilun muutostyöryhmä. =GB \ ; I . :1 ( qÄ=cC \ ·Gc·?I : I " GcY?; U. : , , 2I 5q?B pq[ =. 1 v GC g?c; =Y f \ ?B =Y \ qÄ=cC =zG· ; ?·\ qc·I f \ ?W =C \ ; g\ Y·GW ä qW =; ·ö Y \ qÄ=cC \ L W G gG; zG·\ ; ·?cB cY·G z\ ?; cYG . 4L-. ° =I Durkheim, E. =C C RI s =C ; cYgca HG\ . W G ( qÄ=cC \ C cc··?R öö ] ·ä gcqW G· . : GI f \ ?B c Ä\ c" " \ L\ qÄ=cC \ Y ; \ \ qzGC ·GYGI w=?g; =; ; Ga wI ö] ] ggö Y=Y U·?cB IR f \ ?B D \ ; g?c \ qÄ=cC \ \ YI 7ccg\ Y·G·c=·==C C c; =Y f =\ qGY W \ C gGc; \ Yq. t 1I 8 GcC c; ·G B GqG·?YccYI 8 c·=Y ; \ \ qW \ ?g; cW Gg; c g=Äc·] ·ä ä YI h] zä ; g] Cä aH\ B B =q\ ; I Järvinen, M. . Suomen Voimisteluja Urheiluliiton arkisto w?cB cY·Gg=q·?B \ g; =·
. Dt D0 f cC C ?cY ·ä C C ö cY ' D t . Välituntiliikuntaindeksin laskemisessa käytettyjen muuttujien jakaumat UT R sekä välituntiliikuntaindeksin keskiarvo pojilla ja tytöillä. D0 4D0 ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G tD: , D' _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G , D0 , Di , D, , ö=CGGY " GC C ?" =C=W ä äY g?; gGGY 10D0 . TUTKJMUSARTIKKEU , ~ Vahtuntd11k1.11\a ia osaäsus ylakoulussa 6 7. n=674 n=682 _ä z=C =Y äY g?; gGGY D4 : D' f cC C ?cY ·ä C C ö cY ' 2Dt ' 2D2 ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G : 4D' : . D0 ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G : 4D1 : . : Df cC C ?cY ·ä C C ö cY 2D. t D: f cC C ?cY ·ä C C ö cY 2Dt ' D. n=809 n=869 _Gcggc zä C c·\ YYc· \ C g?YGI 2Dt : D: äYcB B ä g; ==Y \ C g?YGD B \ ··G ; cC C ?cY ·ä C C ö cY ; c; ä C C ä I t 2D: t 1D' äYcB B ä g; ==Y ; c; ä C C ä D B \ ··G ; cC C ?cY ·ä C C ö cY \ C g?YGI t t Dt t , _Gcggc zä C c·\ YYc· ; c; ä C C ä 0D: D' , D, , Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla ulkona. f cC C ?cY ·ä C C ö cY . 44D1 f cC C ?cY ·ä C C ö cY t D4 , D' ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G t Dt , D' _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G , D' i , D, , ö=CGGY " GC C ?" =C =W ä äY g?; gGGY 00D1 44Df cC C ?cY ·ä C C ö cY : t D: -, D( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G 1D2 Dt _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G : D2 , D' i , D, , 9 ; GC C c; ·\ Y ?ÄW G··\ \ Y zä C c·\ Y·cC ccg\ Y·GGYM L·?cB cY·GGY äY g?; gGGY 4: Dt 44D. ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G D4 D' _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G , D4 , D' , D1t 4 Välituntiliikuntaindeksi (välituntiliikunnan kokonaismäärä) n=793 n=865 Keskiarvo (Keskihajonta) 8,7 (8.7) 6,5 (6,1) <0,001 R " LGqz. : D: . D' _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G ' D2 : D0 , D100 9 ; GC C c; ·\ Y Cccg\ Y·G" =C=cÄcY ·Gc C=cgg=cÄcY äY g?; gGGY 4D. TAULUKKO 3. v ä C c·\ Y·cg] ; ] B ] g; =· ö?W G· w] ·ö · " Missä olet yleensä koulun välitunnilla. ; \ g\ " \ ?C ·=Y zä C c; cC C = =q?cC C = ·L·=; ·cY ·Gc gÄcc: L·=; ·cY " =q\ ; ·==C C G LliKUNTA & TIEDE 51 , 6/2014 . : D. t Df cC C ?cY ·ä C C ö cY ' D. D1 ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G dtj , D. D0 _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G D 1D, D, , 9 ; GC C c;·\ Y Cccg\ Y·G" =C =cÄcY ·Gc LC =cgg=cÄcY äY g?; gGGY 40D0 . n=666 n=770 _ä z=C=Y äY g?; gGGY . , D. , D, , t f cC C ?cY ·ä C C ö cY t D4 . 2D' ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G D2 _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G , D1 , D' , D1t 2 Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla sisällä. _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G D: , D0 w?cB cY zä C c·\ Y·cC ccg\ YYGY ?ÄW GGW GYG äY g?; gGGY . 0D4 ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G 2D' , D. _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G : D, Dt i , D, , 9 ; GC C c;·\ Y ?ÄW G··\ \ Y zä C c·\ Y·cC ccg\ Y·GGYM L·?cB cY·GGY äY g?; gGGY 4' D1 44Dt f cC C ?cY ·ä C C ö cY -, D1 , ( ; =cB B cC C G zä C c·\ YY=cC C G t D: D' _GcgcC C G zä C c·\ YY=cC C G D2 , Dt , D, , 1 w?cB cY zä C c·\ Y·cC ccg\ YYGY ?ÄW GGW GYG äY g?; gGGY
i Rahkonen, 0. : , t I l " cYG " \ C " =·c; ; GI å; cC \ ?gGY ] Ä·=c; ö C C c; ] ] ; I 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·. \ B ?% öÄ] ; c• GC l • ·czc·c=; a G ; =• ?Y. c• cY= A f • c=Y• = cY f " ?q·; A ä[ =q• c; = t : U. : , , , I _?\ C \ g\ zcGI _?\ C \ Y\ ?q·=Y g?g=B c; ·cC GYGI h] zä ; g] C ä Y ] C c?" c; ·?Y ] Ä·=c; g\ Y·G·c=·=c. =; ·GI 7GG. ?C=; • =Y• = t ' Ut D ' . =Y=B B ä Y ·] ··ö W ä g\ cY " ?cgcGI 7ccgg\ B c; =Y W G =qc ·?cB cY·?W =Y ; \ \ YYc··=C \ \ Y ?; GC C c; ·\ B c; =Y gG; G\ ·\ B cY=Y ; GB ?cC C = Y\ ?qcC C = zGÄzc; ·GG g\ c·=YgcY ?C =··GB \ ; ·GD =··ä Gg·cczc; =B " c=Y g?\ C \ " ä czc=Y =. Y\ ?q·=Y g?g=B GGY ; ?; cGGC c ; ==Y G; =B GGY zGc g\ ··GG ?; GCC c;·GB GCC G Y\ ?qcG g?\ C \ Y ·?cB c Y·?W =Y ; \ \ YYc ··=C \ \ Y ·Gc C c;ä ä B ä CC ä zä C c ·\ Y·c C c c g\ YYGY B GÄ. =Y B \ gGGY Y\ ?q=· zGC c·; =zG· ?B GY " GcggGY; G g?\ C \ ] Ä·=c; ö ä g\ zGGzcC C G ·cgG" \ cC C GI 9 zG·g. 8 äw zGC \ =; I 8 =. ; \ ~W =• ·cz= ; ?• cGC ; ·G·\ ; ?Y ?~=; c·] cY G ~cqG• cGC • ?Ä?q· ?% G. ·! . i Leon, A.S. M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGD W \ C gGc; \ W G t . Jr, Schmitz, K.H., Emplaincourt, P.0., Jacobs, D.R. % UC \ =··\ t -t : , ' R Laine, K. RI ' . : , , 1I ö=q• =cz=. : , , 4I d GC c~qG·c?Y ?% ·! . Lämpimät kiitokset kai/1ille. czc. ?C =; • =Y· s =GC ·Ä ' U2RD ' 1. q=YI h?\ qYGC ?% f " ?q·; f • c=Y• =; : 0' RD 221L-202I Finkelstein, D.M., Kubzansky, l.D., Goodman, E. Kalalahti, M., Karvonen, S. =Y =. =Y·c·] wÄG· CY%C \ =Y• =; l . q?zGcg\ ·\ ; ; \ Ä·=c; ·Gn 9 Yg. A Vasankari, T. s \ B GY CY. =GB \ ; I v ä c·ö ; gcqW G Ziehe, T. I s cCW GcY=Y " ?cgG W G ä ä Y=gä ; ·] ··ö j Ä ä YcD ; \ g\ " \ ?C c W G ; ?; cGGC c; \ \ ; g?\ C \ ; ; GI w=?g; =; ; Ga w w?C?Y=Y U·?cqYIR f \ ?B GC GcY=Y g?\ C \ ·\ ; hG g\ C ··\ \ qcI wGB " =q=a v G; ·G" GcY?D t 2L-24I Tolonen, T. =Y W G Ä] zcYz?cYYcY CGc·?; I Ä··" aM M ! ! !I ·ÄCI % cM G··G• ÄB =Y·; M g?\ C \ ·=qz=] ; g] ; =C ] M 7?B Ggg==·M _w_: , ö_ 5 p 6 I" . 4. : , : I 7ccg\ Y·G; ?; c?C?° cG \ qÄ=cC \ YD Cccg\ YYGY W G q\ \ B ccC C c; \ \ . Tilastoasiantuntija /-larto /-lalwnen oli tul1ena aineiston analyyseissa. i Laine, K. =Y ·Gqg=B " c g\ zGGB cY=Y z?c G\ ··GG W G·g?; ; G ; \ \ Y·GGB GGY Gg·cz?cY·c·?cB =Y" c·=c·ä YccYD =··ä Y= g?; g=··Gc; czG· =qcC Gc; cG ?" " cC Gc·G W G ?" " cC G; q] ÄB cä Y] g] c; ·ä " Gq=B B cYI 7Ä s wä ä w Ainsworth, B.E., Haskell, W.l., Whitt, M.C., Irwin, M.l., Swartz, A.M., Strath, S.J., 0'Brien, W.L., Basset, D.R. i Kelly, S. : , --I l qgc" ä czä Y qG; c; B c g?\ C \ ; ; GI ä·Y?° qG% cY=Y ·\ ·gcB \ ; ; \ ?B GC Gc; L W G B GGÄGYB \ \ ··GW GY\ ?q·=Y q] ÄB ä ; \ Ä·=c; ·GI 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGD W \ C gGc; \ W G , I s =C ; cYgca 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGI v ä c·ö ; gcqW GI Sweeting, H., West, P., Young, R. GC cg=I s \ B GY 6 G·\ q= GY. 40I öccC?L?" =·\ ; ; \ \ YYc·=C B Ga B cÄcY g?\ C \ ; ; G ?" c·GGYI wGB " =q=a v G; ·G" GcY?I Evenson, K.R., Catellier, D.J., Gill, K., 0ndrak, K.S. : , --I o cB =Y; c?Y; ?% G. i McMurray, R.G. ?C=; • =Y·; I 9 ~=; c·] @=; =Gq• Ä U4RD , 4L-, : 0I Goodman, E.,Adler, N.E., Kawachi, 1., Frazier,A.l., Huang, B. =zGC \ G·c?Y ?% G Y=! cY. i Paju, P. 8 äw cY·=Y; c·c=; I 8 =. . I s =C ; cYgca HG\ . 4L20I Ainsworth, B.E., Haskell, W.l., Herrmann, S.D., Meckes, N., Basset, D.R. cY • ?C C G~?qG·c?Y ! c·Ä ·Ä= ö; ] • Ä?; ?• cGC ) ?qgcY° Hq?\ " I Ä··" a M M ! ! ! I B G• ; =; I \ • ; % I =. i Turpeinen, S. i Kiilakoski, T. ?~c=• ·cz= B =G; \ q=; ?% " Ä] ; c• GC G• ·czc·z % ?q • ÄcC . U·?cB IRI : , t I 9 " " cC Gc. =Y W ä CW cC Cä I w=?g; =; ; Ga _I CC B GY=Y A s I v =ÄB G; U·?cB IR 7ccg\ YYGY Gq==YG·I åÄ·=c; g\ Y·G·c=·==C C c; cä gcqW ?c·\ g; cG Cccg\ YYG; ·G W G \ qÄ=cC \ ; ·GI 7ccg\ Y·GgG; zG·\ g; =Y CGc·?; D ·\ ·gcB \ g; cG M : , : D 1L: , I l q· cgg=C c Y ·\ C ?g; =· Y?; ·GzG· =; c c Y B ] ö ; g] ; ] B ] g; =YD z?c g. l . =qYc·=·I f ·?• gÄ?C B a f ] B " ?; c?Y r ?g% ö qCG° I 1, 7pp_( 6 wl A wpäo ä 2• 0: , ' • 8 _p8 ( fl @wp__ä7p • Zv Gh-·\ Y·-C--g\ Y·G-G?;GCC-; \ \ ; , Gg?\C\ ;;G. ?C =; • =Y·; J " =q• =" ·c?Y; ?% ; ?• cGC ; ·G·\ ; a . Jr, Tudor-Locke, C., Greer, J.l., Vezina, J., Whitt-Glover, M.C. \ GC c·] I 6 =! å?qga ) I) I 6 ?q·?YI Hoikkala, T. : , t I 6 ?·g=GB " c g?\ C \ L Gg·cczc; =B " c g?\ C \ " ä czä n w=?g; =; ; Ga ö s GqcY=Y A HR @GYYcgg. \ M q=; =G q• ÄM " ; ] • Ä?; ?• cG pM ; \ ~W =• ·cz= " Ä " -\ =··\ 1: : , ' R Broady, D. f ?• c?=• ?Y?B c• f ·G·\ ; a l 6 =! w] " = ?% C. i Colditz, G.A. . c\ B ?% öÄ] ; c• GC l • ·czc·c=; a GY \ " . =Y ÄGzGcYY?· W G ·\ C gcYYG· Y\ ?q·=Y z\ . =Y W \ C gGc; \ W G : 1: I h] zä ; g] Cä a 7ccg\ YYGY W G gGY; GY·=qz=] . : , , t I CB " G• · ?% ?~W =• ·cz= GY. " =q\ ; ·==· =; cB =qgcg; c ; GB GY; \ \ Y·Gc; cG g\ cY ·ä ; ; ä =; c·=·] · Y\ ?qc; ?·\ ·gcW ?c. . =Y ] C cB B cC C = G; g=C B cC C = z=qqG··\ YG ?" " cC Gc; ccYD W ?·gG g?g=zG· g?\ C \ ] Ä·=c; ö G; =B GY; G GC ÄGc; =B B Gg; cD W G B cCC Gc; cG ·\ Y·=c·G Yä B ä ?" " cC GG· C cc··ä zä · g?\ C \ \ Y W G g?\ C \ " ä czä ä Yn 6 \ ?q=· W GgG\ ·\ zG· ; \ ~W =g·cczc; =Y ; ?; cGGC c; =Y G; =B GY B \ gGGY =qcC Gc; ccY ?" " cC G; q] ÄB ccYD W ?c. ?C =; • =Y· s =GC ·Ä t . =Y GW G·\ g; cG Y\ ?q·=Y Cccg\ YYG; ·G W G ; =Y gc" \ " c; ·=c; ·ä I 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGI v =qgg?W \ C gGc; \ W G 02D : ' L: 4I Souto, A-M. L' 41I Gretschel, A. c; ·ä B c; ; ä ä ·cö 7p_äf I Tolonen, T. i Steward, J. t L2, ' I Tammelin, T., Laine, K. i Lundbom, P. =Y % ] ] ; cY=Y Gg·cczc; \ \ ; I 7ccg\ YYGY W G gGY; GY·=qz=] . c; ·ä zä Y Cccg\ YYGY Y] g] ·cC G W G B \ \ ·?g; =·I 9 " =·\ ; L W G g\ C ··\ \ qcB cYc; ·=qcö Y h\ C gGc; \ W G : , a 2I Itkonen, H. =C C ] ·] g; =Yä ?Y Y\ ?q·=Y ?; GCC c; ·GB cY=Y ·?cB cYYGY ; \ \ YYc··=C \ \ Y W G W ä qW =; ·ä B c; ==YI f \ ~W =g·cczc; ==Y ; ?; cGGCc ; ==Y G; =B GGY C cc··] =Y W G·g?; ; G ?C c; c B c=C =Ygc·q\ ?c; ·G ·\ ·gcG " =q\ ; ·=c·GD W ?c. ?C =; • =Y· f B ?gcY° I h?\ qYGC ?% l . ?CC c ; \ \ g; cGI s GG; ·G··=C \ · W G ÄGzGc YY?c YYc · ·?c; czG· ; ] zä C C c ; =B " ä ä ·c=·?G Y\ ?q· =Y ; \ ~W =g·c czc;c;·G g?g=B \ g; c;·G ; =gä ?; GCC c ; ·\ B c;=Y g?g=B \ g; =CC c; \ \ . : , -I : , d ?B " =Y. cG·qc• ; I : , , l \ ° 3 , 4: Raät -I Goodman, E., Huang, B., Schafer-Kalkhoff, T. =z=C ?" B =Y· GY. G·= ?% G• ·czc·] • ?. : , --I _?\ C \ G ?Y gä ] ·ä zä I ä·Y?° qG% cY=Y ·\ ·gcB \ ; g?\ C \ C \ ?gG; ·G ; ?; cGGCc; =YG ·cC GYGI 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGD W \ C gGc; \ W G 2I s =C; cYgca 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGI v ä c·ö ; gcqW GI Rajala, K., Turpeinen, S. g?\ C \ Y Gqgc" ä czä Y g?g=B \ ; B GGcC B G =qcC GcY=Y YccC C ä ?" " cC GcCC GD W ?·gG ; cW ?c··GzG· c·; =Y; ä g?\ C \ ] Ä·=c; ö ·cggGc. U·?cB IRI wä ; ; ä ; =c; ?Y =Ygä B \ \ ·G z?cn 6 \ ?qc; ?·\ ·gcW ?c. YcY° D B ?. \ " . ?B D \ ·~cC . ?C =; • =Y·; J f =C% L@G·=. : , , 0I 6 . =GB \ ; I Husu, P., Paronen, 0., Suni, J. U2RD 014L042I Goodman, E., Adler, N.E., Daniels, S.R., Morrison, J.A., Slap, G.B. : , , , I d ?B " =Y. : , , -I l . U·?cB R : , : I o =B ?gqG·cG?" " c·\ Y·c 7G; ·=Y W G Y\ ?q·=Y g\ Y·G : , , LC\ z\ Y GC \ ; ; GI 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGD W \ C gGc; \ W G 4I s =C ; cYgca 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?I Harris, J.R. =; GY. : , : I o =B ?gqG·cGq=B ?Y·cY ·] ö gGC\ W GI w=?g; =; ; Ga HR Hq=·; • Ä=C i w _ccC Gg?; gc U·?cBI R o =B ?gqG·cG?" " c·\ Y·cI 7G; ·=Y W G Y\ ?q·=Y g\ Y·G : , , LC \ z\ Y GC \ ; ; GI 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?M 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; ; =\ qGD W \ C gGc; \ W G 4I s =C ; cYgca 6 \ ?qc; ?·\ ·gcB \ ; z=qg?; ·?D : ' . • ?qq=C G·=; I h?\ qYGC ?% l . I _\ C ·\ qGYGC] ; =qI ( Y° . G·= ?% • ?. Jr i Leon, A.S. =; GY. : , , 1I wÄ= 8 G• l q·Ä\ q ; • GC = ?% ; \ ~W =• ·cz= ; ?• cGC ; ·G·\ ; I f \ B B Gq] " q=" Gq=. s =GC ·ÄI h?\ qYGC ?% l . i Dolan, l.M. : , --I _?\ C \ CGc; ·=Y ; ?; cGGC c; =· Äc=qGqgcG· W G g?\ C \ B ] ö Y·=c; ] ] ; I f ?; c?C ?° cG ' 4Ut RD : : L : t 1I Kiilakoski, T., Nivala, E., Ryynänen, A., Gretschel A., Matthies, A-l., Mäntylä, N., Gellin, M., Jokinen, K. c• G·?qI ö=. ?C =; • =Y· ; \ ~W =• ·cz= ; ?• cGC ; ·G·\ ; ! c·ÄcY ·Ä= ; • Ä??C • ?B B \ Yc·] a o =; • qc" ·c?Y GY. c• cY= A f • c=Y• = cY f " ?q·; A ä[ =q• c; = ' t U4RD 212L4-I Adler, N. : , , 0I f ?• cGC f ·G·\ ; D f ·q=; ; D GY. . i Adler, N.E. . L: 1-I Kouluterveyskysely : , --I w=qz=] . : , , -I 6 \ ?q·=Y g\ C ··\ \ qc· g?\ C \ ; ; Ga ä ä YcD ·cC G W G ; \ g\ " \ ?C ·=Y Gqgc; =· W ä qW =; ·] g; =·I s =C ; cYgca HG\ . : , , I w=qz=] ··ä =. : , I f \ ?B GCGc; ·=Y % ] ] ; cY=Y Gg·cczc; \ \ ; W G g\ Y·. \ CC c ; cY B =Y=·=C B c Y z?c ·Gc;c c Y B ] ö ; " \ q=\ ·\ G zc qG C C c ; =Y W G =" ä zc qG C Cc ; =Y g?\ C \ Y ] Ä·=c;·] ö Äö Y ; =gä =·=Ygc Y =" ä zcqG CC c ; =Y g?\ C \ Y ·?c B c Y·GGY C c c··] zc c Y =; ·=c;cc YD W ?·gG zGc g\ ··GzG· ?; GCC c;·\ B c;·G qG W ?c··GzG; ·c I KJ/TOKSET HY D• Y§' GD 11eräämisessä aut.toivat LIKES-t.uti-limusl1esliuksessa tut/1ijat Katariina Kämppi, /-/anna-Mari Maijala ja Johanna Pauliliu sel1ä tutkimuslworclinaattorit v cq" c Jnl1inen, Jouni Kallio ja Kirsti Sieli/1i11en. =YD zGC ·c?L?" cY W G % cC ?; ?% cGY W \ C gGc; \ W G ' t I h] zä ; g] Cä a f ?öÄcI v ä c·ö ; gcqW GI Paju, P
KUVA 2. Loadmanin periaatekuva Plasllc llange wilh dlsplay Eledtonics Battaries Plale Rubbe r mou nting Alta<:h lng mag nel Felling weighl (high posillon ) Rubbe< wshioo Atumlnlum tube Force sensor Bottom plate Dynaaminen jäykkyys Alustojen dynaamiset jäykkyydet mitauiin eri lavoin säädetyllä Load man II -pudotuspainolaitteistolla. Levykoolla 100 mm tehtiin kolme miuausta ja muilla levyillä yksi mittaus. Jos p-arvo on pieni, niin korrelaatiota voidaan pitää tilastollisesti merkitsevänä. Lait teella kuormituksen alustalle aiheuttama painuma mitataan laineen yläpäähän sijoitetulla kiihtyvyysanturilla. Testattavilta alustoilta mitatut staattiset jäykkyydet halkaisijaltaan eri kuormituslevyillä w=; ·G··GzG GC \ ; ·G öGg; \ \ ; hä ] gg]] ; yg6 M B C Kuormituslevyn halkaisija {mm] 132 100 70 yB B F gG gÄ ö( @ 12,5 3630 3032 109,4 2210 ws 17 2270 1430 40,3 960 2S 16 2100 1155 21,8 850 w\ qzGLGC \ ; ·G 47 340 223 8,7 180 8 ?Y. 10 3490 _\ B cq?\ Ä=·=g?Y\ qB c 22 600 4000 3500 3000 e i 2500 J 2000 LOaI 1500 '"I 1000 500 'o 1 L L iä 1 .... TULOKSET Eri liikunta-alustojen staattisella mittauksella määritellyt jousivakiot Mitattujen alustojen staattisella mittauksella saadut jousivakiot mää riteltiin tangenuina voima-painuma -käyriltä kohdassa 1,69 kN ja tulokset on esitetty taulukossa -I Kuorrnituslevynä käytettiin halkai sijaltaan 132, 100 ja 70 mm olevia levyjä. TAULUKKO 1. Testi laite kalibroidaan vuosittain ja toirniruakunnon tarkistus tehdään aina ennen laitteiston käyttöä vakioalustalla. Liikunta-alustojen staattisella mittauksella määritetyt jousivakiot halkaisijaltaan eri kuormituslevyillä mitattuna 88 LIIKUNTA& nEDE51 •6/2014 • MKIMUSARTlKKELI•~Litu,ta-alus!aniayid<Ws. Kuviosta 3 voidaan nähdä kuormitus levyn halkaisijan vaikutus miuaustulokseen. Mittauksessa lailleen näyttöön tulevat E-moduuli (MPa), painuma (mm) ja kuorrnitusvoi ma U6 R I Joustomoduulilla (E-moduuli) tarkoitetaan kuormituksen aiheut taman painuman perusteella laskettua kimmomoduulia E. D ; 1~ :: 1 ,';; 1 V .i,1 6 d 1 Z -"' 1 ZI u 10 , Z , 50 100 _\ ?qB c·\ ; C =z] Y ÄGC gGc; cWG yB B O 9 ö ( @ ?WS l> 2S O Turva-alusta 127 150 KUVIO 3. Lisäksi on laskettu korrelaai iokertoirneen liluyvä p-arvo. Kuvassa 2 on esitetty Loadman 11:n osat. Putken alapäähän on asennettu voima-anLUri,joka mittaa iskun aihe uuarnan dynaamisen voiman. Mittaustulosten toisieuavuus laineella on noin viisi prosenttia, millä tarkoitetaan joustavalla alustalla tehtyjen mittausten keskihajon taa (PANK-9001). Yleisemmin rajana käytetään p-arvoa 0,05 (viiden prosentin merkit sevyystaso). Dynaaminen kuormitus 6,6 kN on sama kuin mitta uslaiueella "Artificial Athlete" ja vastaa pystyvoimaa hypyissä. McMahon & Greene (1979) käyttivät mittauksissaan halkaisijaltaan 127 mm levyä, joka edusti jalkapohjan pinta-alaa. Tilastomenetelmät Kahden muuttujan välistä lineaarista riippuvuutta on tarkasteltu Pearsonin korrelaauokertoirnen R ja seluysasieen R2 perusteella. Loadman -pudotuspainolaiueella mitattaessa joustomoduuli lasketaan kaavalla l: Cl E=l,5 • p • 2 U R E on joustornoduuli, MPa p on jännitys kosketuspinnassa = P/mr2, Pa P on rnaksirnikuorrnitus, N a on g\ ?qqYc·\ ; " cYYGY säde, mm s on mitattu maksimipainuma, mm Voiman vaimennusarvo saadaan siten, että voiman maksimiarvoa llltkiltavalla alustalla ja jäykällä alustalla (betonilauia) verrataan ja voiman vaimennus lasketaan kaavalla 2: Voiman vaimennus(%)= (l-.0)•100 (2) f1, Fs = uu kiuavaha alustalta mitattu voima-arvo Fb = betonilta mitattu voima-arvo Mittauksissa käytettiin halkaisijaltaan 132 mm ja 70 mm pohjale vyjä. Laitteen kokoon panoa (paino, pudotuskorkeus, pohjalevy, kumivaimennin) voidaan vaihdella mitattavan alustan tai miuauksen tarkoituksen mukaan. Ajasta ja kiihtyvyydestä laite laskee nopeuden sekä nopeudesta painuman. . Mittauksissa laiueistolla aiheutettu dynaaminen kuormitus kovalle alustalle (betoni lattialle) oli sekä 22,9 kN että 6,6 kN
t : : : D. 2D'1 1D1 00 ' , 4 1, 0D0 t D0 ' Dt t 2 . Käytettäessä halkaisijaltaan 70 mm aluslevyä ero oli pie nempi, mutta kuitenkin samansuuntainen. 1Dt 04 : 1 1, 0D0 ' D-. Saatua yhteyuä on kayteuy muutettaessa tehtyjen kenuämutausten dynaamisella mittauksella määritetty jou sivakio vastaamaan staauisella mittauksella määriteltyä jousivakiota. Eri alustoilta mitatut dynaamiset iskuvoimat ja jäykkyysominaisuudet Testattava alusta Aluslevyn halkaisija, Painuma Jousto moduuli Isku voima Voiman vaimenDynaamisella dynaaminen [mm] E nus verrattuna mittauksella kuormitus [MPa] [kN] betonilattiaan määritetty jousiGC \ ; CI . : D2: 0t D2 , D4 t D. ' D: t . Kuvan 4 perusteella voi daan todeta, että staatusella mittauksella ja dynaamisella mittauksella määritellyt jousi vakiot korreloivat hyvin keskenään; kuorrnituslevyn halkaisijalla , 132 mm (R = 0,95, p = 0,05) ja kuormituslevyn halkai sijalla , 70 mm (R k 0,99, p k 0,02). Taulukon 2 tuloksista voidaan nähdä, että alustan jäykkyydellä on merkittävä vaikutus isku voimaan; jäykempiin alustoihin kohdistuu dynaamisessa iskussa suurempi voima kuin vähemmän jäykkiin alus toihin. _ -~ 1500 +----,,""-.,...:::......1..=..,.~=,,,,,.,=---------: lOCO +-~.-C-~'=,,----------------~ 500+--Ft4~va------------------. 2D02 : 4 Uä: R 0D. t D1: ' t D, D44 11 , D, . Eri urheilualustojen dynaamisella mittauksella määritetty jousivakio betonialustalla (dynaaminen kuormitus 6,6 kN) staattisella mittauksella määritetyn jousivakion funktiona Kuviossa 5 on esitetty eri alustojen halkaisijaltaan 132 mm:n kuor rnituslevyllä sekä staauisella euä dynaamisella mittauksella (dynaa minen kuormitus 22,9 kN) määritellyt jousivakiot asfaltin päällä. 2: : . : Dt t 04D. u4 4 0D2 1: i 4, , t : 0D0 t D' ' . 21 t : 0D0 D 00 2D2 t t t 1, : : D. _ \ ?qB ·\ ;C=z] Y ÄGC gG·fc W G 1, B B 500J ~--------------~----E 4500 +----------'-=--e~"'c:'~""7""-~'"'---- .__ Z 400J NLL L L L L L L Zk ZL DDLDiL L L L L L L L .,. Yleisurheilukentän pinnoitteen alla oleva kerros on yleensä asfaluia. TAULUKKO 2. t Dt 4 ' 1D' D 1 D , D, 1 ' . Laitteistolla aiheutettu dynaaminen kuormi tus betonilattialle oli 22,9 kN ja 6,6 kN. ; 3500 J; 300J +---------,,"'-,~---------.,. . . ~ 2500 ~ 2000 +------,-,<:___.,L;.. 4' w\ qzGLGC \ ; ·G t : : : D. 1' 1, 0D0 t D: 2: 8 ?Y. t D12 10 20 : 001 1, 0D0 : D, 2D2 1 : 1t ws t : : : D. Halkaisijaltaan suuremmalla aluslevyllä mitattu jäykkyys on suurempi kuin halkai sijaltaan pienemmällä aluslevyllä mitattu jäykkyys. Eri liikunta-alustoilta mitatut dynaamiset jousto-ominaisuudet Taulukossa 2 on esitetty eri alustoilla pudotuspainolaitteella eri laite kokoonpanoin mitatut painumat, jousiomoduulit, dynaamiset isku voimat ja jäykkyysarvot. 2D. Neljälle juoksuratarnatolle tehtiin dynaamisella kuormituksella 22,9 kN ja halkaisijaltaan 132 mm kuormituslevyllä kymmenen määritystä alustaa kohden. ' : f t : : : D. 1, : : 7pp_( 6wl A wpäoä 2• 0M :, ' I w( w_p8 ( fl@ wp__ä7p LZ Ch-g\ YOGLGC \ ; ·GY iaykkyys 89. 22, 1 _\ B cq?\ Ä= ·=g?Y\ qB c t : : : D. ' t 1, 1, : : D. ' 22 1, : : D. Ku vasta voidaan nähdä, että muuttujien välillä on selvä lineaarinen yh teys (R = 0,999, p < 0,001). , D-0 t . Alustojen dynaamiset jäykkyydet on måärueuy voiman ja laitteiston mittaaman painuman suhteena. Taulu kossa 2 on esitelty mitatut joustomoduuliarvojen ja voima-arvojen keskiarvot ja keskihajonnat. Mittauksissa, joissa aluslevyn halkaisija oli 132 mm, dynaamiset mittauksella määritetyt jousi va kiot ovat selvästi suurempia kuin siaauisella mittauksella määritetyt jousivakiot. Dy naaminen jäykkyys riippuu aluslevyn pinta-alasta. Eri alustoilta mitattujen staattisten ja dynaamisten jäykkyyksien vastaavuus Kuviossa 4 on esitetty testattavien alustojen staattisella ja dynaamisel la (kuormitus 6,6 kN) mittauksella määruetyt joustvakiot. : D-t ' D4 , D-0 t 2 0t 2: t : 0D0 Dt2 2D. zYI g\ ?qI vakio ("jäykkyys") iOu yg6 F yB B F gG gÄ gG gÄ yT F [kN/ml PUR t : : : D. t ' t : t : 0D0 D'2D0 ' t 40: 1, : : D. Mittaukset on tehty halkaisijaltaan 70 ja 132 mm kuormituslevyillä testattavan alustan ollessa betonilauian päällä. +---<IB=~---~---~---~---, lOOJ 200J OKuormiuslevyn halka1S1ja 132 mm 300J Staattinen Wä]gg]]; [kN/ml ',,h 500J KUVIO 4
E = 1000 Turv~ ,: t 500 1•1Unl 500 KUVIO 5. Tekonurmikentiltä ja luonnonnurmilta mitatut joustomoduulit, dynaamiset voimat ja niiden perusteella lasketut staattiset jäykkyydet Kenttätyyppi / nro Nukan nimellispituus Joustomoduuli Isku voima Staattinen jäykkyys [mm] [MPa] [kN] [kN/ml Hiekkatekonurmipintainen 33 104,3 16,8 10 578 pesäpallokenttä / 1 Hiekkatekonurmipintainen 33 105,8 17,4 10 940 pesäpallokenttä / 2 Hiekkatekonurmipintainen 33 84,1 15,9 8119 pesäpallokenttä / 3 Hiekkatekonurmipintainen 33 119,4 16,6 12177 pesäpallokenttä / 4 Hiekkatekonurmipintainen 20 76 15,5 6 936 pesäpallokenttä / 5 Kumirouhetekonurmipintainen 60 16,5 6,9 356 jalkapallokenttä / 1 Kumirouhetekonurmipintainen 40 27,3 7,4 912 jalkapallokenttä /2 Kumirouhetekonurmipintainen 55 (alla joustokerros 13,5 7,4 240 jalkapallokenttä / 3 25 mm) Kumirouhetekonurmipintainen 55 21,8 7,3 601 jalkapallokenttä / 4 Kumirouhetekonurmipintainen 55 22,5 7,2 649 jalkapallokenttä /5 Kumirouhetekonurmipintainen 45 (alla joustokerros) 15,5 5 110 jalkapallokenttä / 6 Nurmipintainen jalkapallo21,4 6,9 554 kenttä/ 1 Nurmipintainen jalkapallo19 6,8 428 kenttä/ 2 Nurmipintainen jalkapallo19,4 7, 1 494 kenttä / 3 Nurmipintainen jalkapallo21,2 6,9 543 kenttä/ 4 • TUTKIMUSA.ATIKKEU • ~ lJ1kunta-alustan Jaykkws. Taulukon 3 tuloksista voidaan havaita, että pesäpallokenttien joustornoduulija jäykkyysarvot on selvästi suurempia kuin jalkapal lokenttien vastaavat arvot. Kenttien alusrakenteena on kalliomurskerakenne. Tutkittujen kenttien jousto mitattiin pesäpallokentiltä 19 pisteestä ja jalkapal lokentiltä 3-4 pisteestä eri puolilta kenttää. Eri urheil asfalttialustalla (d staattisen jäykkyy 90 UIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 Kuormituslevyn l'Ylk.lisijo11.32 mm 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Staattinen jäykkyys [kN/ml ualustojen dynaaminen jäykkyys ynaaminen kuormitus 22,9 kN) den funktiona Urheilualustojen dynaamisen jäykkyyden mittaus kentällä Viiden hiekkatekonurrnipintaisen pesäpallokentän, kuuden kumi rouhetekonurmipintaisen jalkapallokentän ja neljän jalkapallonur men jousto-ominaisuuksia tutkittiin Loadman II -Iaiueistolla (0 132 mm kuormituslevy, dynaaminen kuormitus 22,9 kN). Luonnon nurmija kumirouhetekonurmi kenttien jäykkyysarvot vastaavat toisiaan. Näin TAULUKKO 3. Kumirouh• .!ä! 1500 tr1konurm1?__........ Taulukossa 3 on esitetty mitattujen jousto moduulien (E 2) ja iskuvoimien keskiarvot. POHDINTA Tutkimuksen mittauksissa havaittiin, että urheilualustan dynaamisel la ja staattisella mittauksella määritetyn jousivakion välillä on ilmei nen yhteys, kun verrataan Loadman II -pudotuspainolaitteen dynaa mista mittausta staattisesti puristamalla tehtyyn mittaukseen. ~ 3500 !: 3000 .2500 > 1 : 2000 .. 4 5 00 e 4000 ...... Lisäksi kenttien staattiset jäykkyydet on laskettu kentällä tehdyistä dynaamisista mittauksista kuvan 7 esittämällä yhtälöllä
Ratojen jäykkyyksien määruyksissä kuormituslevyn halkaisija oli 127 111111. Kuten kuvio 3 osoittaa kuormuuslevyn halkaisija vaikuttaa tutkittavan alustan staattiseen jäykkyyteen. Mittauksissa tulosten toistettavuus (keskihajorua) laitteella oli alle 5 prosenttia McMahon & Greene (1979) tutkivat kahta jäykkyydeltään erilaista puurakenteista rataa (staattiset jäykkyydet: 100 ja 195 kN/m), yhtä vaahtokurnilaatoista ladattua alustaa (jäykkyys 14,4 kN/111) ja beto nialustaa sekä määrittelivät juoksunopeuden ja juoksuvarnmojen kannalta radalle optimaalisen staattisen jäykkyysalueen. Näistä 47 mm paksun maton mitattu arvo vastaa McMahonin ja Greenen (1979) esittämää optimaalista juoksuradan jäykkyyttä ja siitä mitattu alustan voiman vaimennusarvo (52 prosenttia) on lähellä IAAF:n vaatimusta. Kentän optimaalinen jäykkyys määräytyy lajikohtaisesti. verrattuna betonilattiaan olivat 35 prosenttia ja 36 prosenttia (taulukko 2). Pesäpallokentän pitää olla selvästi jäykempi kuin yleisurheiluja jalkapallokentän. Stafilidis ja Ararnpatz is (2007) tutkivat juoksua! ustojen vaikutusta pikajuoksusuoritukseen alustan staattisella jäykkyysalueella 550-5 500 kN/111 (kuormituslevyn hal kaisija 100 mm). Alustan ominaisuudet pitäisi mitata tutkittaessa liikkumisen biomekaniikkaa erilaisilla alustoilla. Tutkittujen luonnonnur mija kumirouhetekonurmikenltien jousto-ominaisuudet vastasivat toisiaan. LIIKUNTA& TIEDE 51, 6/2014, TUTKIMU5.A.RTIKKEU -~ LJ1ktX1ta-alus1anjåykkyys 91. JOHTOPÄÄTÖKSET Liikkumisen mekaniikkaa voidaan mallintaa käyttämällä yksinker taista jousi-massa -mallia (Kerdok ym. Samoin Meijer totesi tutkimuksessaan, että juoksu nopeu della ja alustan jäykkyydellä oli merkittävä vaikutus (10-32 prosent tia) iskuvoirnaan, mutta alustan jäykkyydellä ei ole vaikutusta aktiivi seen voimaan juoksuaskeleen rullatessa alustaa vasten. Mittaustuloksista selviää myös kentän tasalaatuisuuden vaihtelut. Kansainvälisen Yleisurheiluliiton IAAF:n vaatimus kentän voiman vaimennukselle on 35-50 prosenttia. Tutkimuksessa todettiin selvä iskuvoiman (passive peak) pienene minen joustavimmilla ptstejoustavilla alustoilla verrattuna kovempiin alustoihin. Ferrisin & Farleyn (1997) mukaan tyypilliset juoksuradat ovat jäy kempiä kuin McMahonin & Greenen (1979) esittämä radan optimaa linen jäykkyysalue (jousivakio-alue). On haastetta insinööritaidolle ja biomekaniikan asiantuntijoille päät tää, missä raja-arvo eri lajeissa pitäisi olla urheilusuorituksen paran tamisen kannalta aiheuttamalla kuitenkaan odottamattomia riskejä pelaajalle. Mittausmenetelmä soveltuu hyvin liikunta-alustojen pystysuuntaisen jäykkyyden mittaamiseen. Loadman II -pudotuspainolaitteistolla on mahdollista mitata edustavia arvoja jousi-massa -rnallia varten. Tällä iskunvaimennuksen vaihteluvälillä yleisurheilukentän päällysteen paksuus on Suomessa rnitatuilla kentillä vaihdellut 13-29 mm välillä (jäniskangas 2008). Urheiluhalleissa erilaisten pinnoitemateriaalien ja lattiarakenteen vaikutus jalan rakenteiden ja alustan välisiin reak tiovoimiin voi vaihdella, jolloin joillakin alustoilla vaikutukset voivat muodostua haitallisiksi rasitusvammojen kannalta. Urheilijoiden vammatutkimuksissa puuttuu yleensä miuaustieto urheilualustan ominaisuuksista. Loadman 11 -laiueen miuausvlrheettomyyua eli reliaabeliuua arvioitiin uusinta mittausten avulla. Meijerin tu t k irnuksessa jalan ja alustan kontak tiaika oli lyhyempi jäykemmällä alustalla (staattisella miuauksella halkaisijaltaan 135 mm aluslevyllä määritelty jousivakio = 670 kN/111) verrattuna kahteen vähemmän jäykkään alustaan (staauisella mitta uksella rnääritetyt jousivakiot = 257 kN/111 ja 109 kN/111). Kentältä edellyteuy jäykkyys määräytyy lajin luonteen mukaisesti. Taulukosta 2 nähdään, euä juoksuratamauojen voiman vairnermukset (dynaaminen kuormitus = 6,6 kN, 70 mm kuormituslevy). Näin ollen iskunvaimennustaso e 50 prosenuia on lähellä McMahonin ja Greenen (1979) määrittelemää optimaalisen juoksualustan jäykkyyt tä. juoksu, hypyt). Loadman 11 -Iaiueella kovalla alustalla aiheutettu dynaa minen kuormitus 6,6 kN vastaa ihmisen hyppysuorituksissa alustaan kohdistuvia iskuvoimia. Kenuäpinnat voidaan luokitella vain esimerkiksi nurmeksi tai keinonurmeksi. Tutkimuksessa käytetyllä dynaamisella mitlausmenetelmällä saadaan selkeästi erot erilaisten kenttien välillä. Mittauksissa, jossa käytettiin halkaisijaltaan 132 mm pohjalevyä, tehtiin joustavuudeltaan erilaisille juoksuratamatoil le (PUR, WS, 2S, Mondo) ja yhdelle turva-alustalle kymmenen määri tystä alustaa kohden (taulukko 2). Tutkitun 47 111111 paksuisen kurnipåållysteen staattinen jäyk kyys (0 132 mm) oli 340 kN/111 sekä juoksuratarnauojen WS ja 2S vastaavasti 2270 kN/m ja 2100 kN/111. Laitteistoa voi säätää eri laisia urheilusuorituksia vastaaviksi (esim. Jatkossa pitäisi sel vittää useammilla eri jäykkyyksisillä alustoilla (yleisurheilukenttien jäykkyysalue) juoksijan koruakuaikoja, jotta saataisiin selvitettyä nykyisten juoksuratojen optimaalinen jäykkyys juoksunopeuden suhteen. Askeleen kontaktiaika eli tu kivaiheen kesto vaikuttaa urheilijan juoksunopeuteen. Kentän optimaalinen jäykkyys määräytyy siis lajikohtaisesti. Menetelmän antamaa kenttämittaustietoa voidaan käyttää esimerkiksi kenttien luokittelussa, käyttöhyväksyn nässä ja liikuntavammatutkimuksessa. Staattiset määritykset tehtiin levykoon hal kaisijalla 132 111111, joka vastaa kirjallisuudessa esitettyä levykokoa (McMahon & Greene 1979; Meijer). 2002, McMahon & Cheng 1990). ollen kentällä pudotuspainolaiueella tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida alustamateriaalin staattinen jousivakio. Tehdyn tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, etlä urheiluken tät ovat jäykkyydeltään hyvin erilaisia. KIITOKSET Haluan /1iittää yo-merlionomi Miililia Laaksosta ja käyt1.öi11si11ööri Anlli Aliliasta avusta tut/1imustyössä. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista dynaamista kuormitusta (22,9 kN ja 6,6 kN) ja kahta erilaista kuorrnuuslevyä (0 70 111111 ja 132 111111). Päällysteen paksuus vaikuttaa voimanvaimennukseen (jäniskangas 2008). Edellä mai nituista tutkimuksista puuttuu kuitenkin juoksualustan staattinen jäykkyysalue noin 200-600 kN/m, joka pitäisi tutkia urheilijan vam mojen ja juoksu nopeuden kannalta. Tässä tutkimuksessa esitetyllä miuausmenetelmallä on mahdollista arvioida olemassa olevien kenttien alustojen staattisia jäykkyyksiä. Yksityiskohtaisempi tieto alustoista puuttuu; esimerkiksi alustan rakenne, tiiviys, jäyk kyys tai muita vaikuttavia ominaisuuksia (McGhie 2014). Urheilun vam rnauturnisnskuuikimuksissa voidaan myös puhua vain yleisesti esim. McMahonen ja Greenen (1979) tutkimista alustoista puuuuivatjäykemmät alustat lukuun ottamalla erittäin jäykkää betonialustaa. Esimerkiksi pesäpallossa pomppulyönti on tehokas tapa pelaajan ulkokeruällä etenemiselle, joten kentän jäykkyys C'ko vuus") vaikuuaa pelin luonteeseen. synteettisestä alustasta tai parketualusiasta, vaikka pitäisi ilmoittaa alustan rakenne, jäykkyys ja kitka, eikä pelkkää pintamateraalia. Jalkapalloilijat pitävät ihanteel lisena luonnonnurmikentän joustavuutta
Ferris, D. 2002. Soc. Thesis for the degree of Philosophiae Doctor. Journal of Applied Physiology, 82, 15-22. J. & Arampatzis,A. tut. Tam pere. Perttunen, J., Kyröläinen, H., Komi, P. Kinematic adaptations during running: Etfect of footwear, surface, and duration. Surfaces for sports areas Determination of shock absorption. Sports Med. Deporte, E. Trodheim. P. McMahon, T.A. Hreljac, A. 2014. Sports Med 1990: 10, 132-138. lnteraction of leg stitfness and surface stitfness during human hopping. 2002. Track compliance does not atfect sprinting performance. Running in the real world: adjusting leg stitfness for ditferent surfaces. A. & Herr, H.M. 1998. lnjuries to runners. 2005. Biomech. Energetics and mechanics of human runrunq on surfaces of ditferent stitfnesses. Tarkistettu 17.9.2013. 1997. Universitet Maastricht. R. Ferretti, A., Puddu, G., Mariani, PP., Neri, M. McGhie, D. 1979. 12, 893-904. Medicine & Science in sports & exercise. 1990. 2007. The technology of athletics tracks. Cosmos 15.8.2008. 1985. 2002. B, 989-994. 2004. Maaja pohjarakenteet. James, S.L., Bates, B.T. Lovett, R. Heinonen, A. & Van Gheluwe, B. Prevalence of jurnpers knee among elite athletes from ditferent sports: a cross-sectional study. 2004. lmpact forces in running. Ground Reaction Forces in Elite High Jumping in Congress Proceedings XII international Congress of Biomechanics, UCLA California, June 1989, Abstract 202 EN 14808:2005. fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21433/jan,s kangas_yleisurheilu kenttienjousto-ominaisuudet.pdf ?sequence = 1. & Ostemig. J. Harvard University. Meijer, K. 1990. PANK-9001. Faculty of Social Sciences and Technology Management. 1479-1490. & Williams, K.R. 1990; 23 Suppl 1, 65-78. Lond. 2. Päällystealan neuvottelukunta. The Biomechanics of running on Artificial Turf. & Van Gheluwe, B. Biomechanics Voi. LÄHTEET Cavanagh, P.R. Deporte, E. Physiol. 1988. The Mechanics of running: how does stitfness couple with speed. Faculty of Health, Medici ne and Life Sciences. Lian, 0B., Engebretsen, L., Bahr, R. Nigg, B.M. P., Louie, M.,& Farley, C.T. Ferris, D. 3, no. Tarkistettu 17.9.2013. Knee lnjuries in volleyball. J. Jumper's knee an epide miological study of volleyball players. 1978. Van lngen Schenau (Eds), Free University Press, Amsterdam, 575-581. Am. 1984. 2000. Kerdok, A.E., Biewener, A.A., McMahon, T.A., Weyand, P.G. 2008. 2008. 6:40-50 Jäniskangas, T. Biomechanical Analysis of lmpact Absorption and Traction on Third-Generation Artificial Turf. 1989. 2002. De Groot, P Hollander, P Huijing and G.J. 92 UIKUNTA& TIEDE 51 • 612014 • MKJMUSAATIKKEU • ~l.J1kunta-akJStan,aykkyys. http://sportsurf.lboro.ac.uk/ workshops/STARSS/S1/KM.pdf. Ramey, M.R. The International Journal of Robotics Reseach, Voi. J. Kantavuuden mittaus, Load man. Am J Sports Med 2005 33, 561-567. Human Kinetics, USA Ferretti, A., Papandrea, P., Conteduca, F. 92, 469-478. & LaFortune, M.A. 1980. Yleisurheilukenttien jousto-ominaisuudet. Biomech. Hardin, E.C., Bogert, A.J.V.D & Hamill, J. Journal of Sports Sciences. Ground Reaction Forces in the Triple Jump, International Journal of Spiorts Biomechanics, (3), 233-239. Hyväksytty 13.6.2002. "Loadman 11" kannettava pudotuspainolaite muistilla. AI-Engineering Oy. Stafilidis, S. The influence of track compliance on running J. Proc. Department of Human Movement Science. & Cheng, G.C. Ground reaction forces in distance running. Phys Sportmed 1984; 12: 97-106. & Greene, P.R. Appi. November 2007; 25(13). Rakennustekniikan laitos. Ground Reaction Forces and Moments in Javelin Throwing in Biomechanics XI-B, G. 1984. Current Opinion in Orthopedics 8 43-47. 13, 397-406. & Fartey, C.T. Enoka, R.M. Mechanics of Locomotion. McMahon, T.A. lmpact and Overuse lnjuries ,n Runners. 1997. Norwegian University of Science and Technology. Tampereen teknillinen yliopisto. Biomechanical loading in triple jump.Journal of Sports Sciences, 2000, 18, 363-370. Neuromechanics of human movement. http://dspace.cc. McMahon, T.A
Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen ylätunnisteena. Tarkemmat Vancouver-ohjeet, katso www .icmje.org. Lisätietoja: Kari Kalliokoski Päätoimiuaja Turun yliopisto Sähköposti: kari.kalliokoski@utu.fi Kari L. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. Lehti toimii myös välineenä tutkijakoulutuksessa ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Toimitustyössä noudatetaan hyvää tie teellistä käytäntöä (ks. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä riedosioina teksuuedoston mukana. 3. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi kuvioiden ja taulukoiden numero ja otsikko siihen kohtaan tekstiä, johon kirjoittaja halu aisi sen sijoi teuavan tekstiä taiteuaessa. niueluun tai tulosten analyysiin ja tulkinPaperikopioiden sivut numeroidaan. Paperikopioiden osalta riittää määräpäivän posuleima. Lisäksi voidaan artikkelin k iitososassa mainita hen kilöt, jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Ku vioiden/kuvien koko tulee olla 300 dpi 1:1 koossa (minimikoko A6). Kansainvälisissä julkaisuissa muulla kielellä aiemmin jul kaistuja alkuperäistutkimuksia voidaan hy väksyä julkaistavaksi, mikäli tutkimuksella katsotaan olevan erityisen suuri kansallinen merkitys.Tutkijoille ja tutkijakouluteuaville lehti tarjoaa mahdollisuuden raportoida tutTutkimusartikkelinumeron 2015 kirjoitusohjeet 1. MS Excel tai MS Word. Kuvioiden ja kuvien hyväksyttyjä uedostornuoto]a ovat jpg, pdf, tif, eps. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi kyseisen tieteenalan koti maista ansioitunutta tutkijaa.Julkaisemisesta pääuåä tutkimusartikkelien toimitusryhmä asiantuntijalausuntojen perusteella. LIIKUNTA &TIEDE -lehti julkaisee vertaisarvioituja suomenkielisiä tutkimusartikkeleita tutkimusartikkeliliitteissä ja lehden internetsivuilla (www.lts.fi). Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudes saan saa ylittää 20 liuskaa, kun tekstin rivi väli on 1,5, marginaalit 25 mm, Ionu i Times New Roman ja Ionuikoko 12 pts, Koko naislaajuuteen kuuluvat otsikkosivu , tiivis telmät, kuviot ja lähteet. Käsikirjoituksia otetaan arvioitiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimi tukseen sekä kolmena paperikopiona että Tekijöiden nimet merkitään näkyviin vain erilliselle otsikkosivulle. Käsikir joituksen tekstiin omalle riville kirjoitetaan kimustuloksia alan kotimaisessa tieteellises sä julkaisussa. Näiden perusoh jeiden laiminlyönnit johtavat siihen, ellei käsikirjoitusta kelpuuteta arviointiproses siin. Kevään arviointiprosessissa hyväksytyt artikkelit julkaistaanjoulukuun numerossa ja internet-sivuilla ww w.lts.fi. Käsikirjoitukseen on liitettävä saatekir je, jolla kirjoittajat lisäksi vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä aiemmin muualla julkaisematonta tutk irnusairieistoa , jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi loisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. 2. Käsikirjoitukset tulee toimittaa edellä mai niuuihin määräaikoihin mennessä LIIKUN TA & TIEDE -lehden toimitukseen (os Lii kuntaueteelltnen Seura, Stadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki.) Kirjouusohjeet on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 6/2014. Käsikirjoituksen otsikoinnissa suositellaan noudateuavan soveltaen seuraavaa jaottelua: Otsikkosivu Otsikkosivulta ilmenee käsikirjoituksen otsikko (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), lyhyt otsikko (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit), kirjoiuajien nimet, yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti osoite). Sähköposti: toimisto@lts.fi Kevään arviointiprosessiin tulevien käsi kirjoitusten määräaika on 31.3.2015 ja syk syn arviointiprosessiin 30.9.2015. ja syksyn arvi ointiprosessissa hyväksytyt tulevan vuoden kesäkuussa. icmje.org). Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artik keleita ei saa julkaista samansisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman lehden julkaisijan kirjallista suostumusta. Kevään arviointiprosessissa hyväksytyt käsikirjoitukset ilmestyvät joulukuussa ja syksyn arviointiprosessissa hyväksytyt seuraavan vuoden kesäkuussa. Aikataulu Käsikirjoitukset toimitetaan arviointipro sesseille annettuun määräaikaan mennessä lehden toimitukseen osoitteeseen Liikunta tieteellinen Seura, Liikunta & Tiede -Iehti, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsin ki. Taulukot toimite taan alkuperäistiedostona esim. Sähköinen versio on lähetettävä määräpäi vään klo 16.00 mennessä. Lehti on monitieteinen ja julkaisee alku peräisraporueja suomeksi. Otsikkosi vu lähetetään sähköisessä muodossa erillise nä tiedostona. Artikkelin tiedosto lähetetään lehden toimitukseen (toimisto@lts.fi). Tiivistelmä Tiivistelmän pituus on enintään 2000 merk kiä mukaan lukien välilyönnit. Suomenkie lisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittäa englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä. Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisinä painokelpoisina paperikopioina eikä niitä sijoiteta käsikirjoitustekst in sisälle. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 93. Käsikirjoituksen tekijyys hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin kirjoittajana oleminen edellyttää, euä kirjoittajiksi ilmoitetuilla on merkiuavä vaikutus artikkelin syntyyn siten, euä he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunsähköisenä tallerueena. TUTKIMUSARTIKKELIT 2015 Käsikirjoitukset toimitukseen 31.3. tai 30.9. Kevään määräaika on 31.3.2015 ja syksyn 30.9.2015. Tutkirnuseetuse n neuvokunnan ohjeet 2002, www .tenk.fi sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto www. Niitä voi tiedustella myös lehden toimituksesta Liikuntalieteellisestä Seurasta ja ne löytyvät lehden internetsivuilla (www.lts.fi). taan että artikkelin kirjoiuamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja ovat lisäksi hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version
Teoksessa: 1. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. Joukkueellinen yksilöitä. Taulukot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja toimitetaan alkuperäistie dostona (esim. (Roberts & Ommunclsen 1996) Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kir joittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. 161 /18.2 .1972. Liikunta & Tiede 35 (4), 4-10. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelit 10 vuotta. 7998. Kaikista kuvioista tulee toimittaa kaksi painokelpoista paperikopiota. 2003.Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Kuvioitten laadinnasta on ohjeita esimerkiksi osoitteessa http://www. Kuvien koko 300 dpi 1:1 koossa (min. Prospective 1-year follow-up study. New York: Academic Press, 63-105. Kuviot Kuvioiden/kuvien tehtävänä on täydentää tekstiä. Liikunnan ja kansanterveyden jul kaisuja 133.Väitöskirja. 94 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 6/2014. Väitöskirja. Schorndorf: Hoffmann. Helsinki, 19.71952. Lisätietoja: Kari Kalliokoski Päätoimittaja Turun yliopisto Sähköposti: kari.kalliokoski@utu.fi Kari L Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa tutkimusartikkelin kirjoittamises ta saa myös artikkelista Itkonen, H. Pulkkinen, L. Physical activi ty patterns in secondary schoolchildren. 7986. & Tynjälä, J. A6). Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu. Heikinaro-Johansson, P Huovinen, T & Kytökorpi, L. WHO-Koululaistutki mus 1986-1998.Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta KIRJAT Bös, K. Kuvioi den takapuolelle merkitään käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan nimi, kuvion numero. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. Bal tes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, voi. Jyväskylä, LIKES tutkimuskeskus. 7. 7983. Uronen, V. Taulukoista toimitetaan kaksi erillistä paperi kopiota. Liikuntakasva tuksen laitos. l.ähdelueuelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojcn kirjoittajille annettuja ohjeita. Liikunta & Tiede 47 (1), 32-34. Vuori & S. "Pehkonen (1999, 69) osoitti, että ... Artikkelin pdf löytyy lehden sivuilta osoitteesta www.lts.fi. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aak kosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiin tyrnisjärjestyksesiä tekstissä. 2010. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Termit, joita käytetään lyhenteitä, tulee en simmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa ko konaisuudessaan. Kun lähteenä käytetään INTERNETIN KAUTTA TAVOITETTUA ARTIKKELIA kirjoitetaan lähdeluette loon painetun artikkelin lähdetiedot. 2002). Tekstissä viit taus merkitään sulkuihin ja lähdeviiuauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Rovio, E. Nuoruuden kasvuympäristö! ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. (Ducla 2001; Lintunen 2000). (Telama ym. & Kokkonen J. Toiminta tutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Helsinki:Valtion painatuskeskus. filj y k/ko koe I ma t/sa rjao hjeet. pclf 8. Kirjallisuusviittaukset Alkuperäisartikkelin lopussa lueteltujen käy tettyjen lähteiden määrä voi olla enintään 40. Julkaisematonta materiaalia ei mainita läh delueuelossa. RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. 4. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Julkaisemattomaan materiaaliin viit taamista tulee välttää. European Journal of Physical Education 5121, 147-157 SARJAJULKAISUT Penttinen, S 2003.Lähtökohdat liikuntaa opettavak si luokanopettajaksi. 2000. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus "julkaisernaton". 7998. Turun yliopiston jul kaisuja D 320. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. World Health Organization Technical Report Series 576. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. OPINNÄ YTTEET Mikkelsson, M. Asiasanat 3-8 kpl Johdanto Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Pohdinta ja johtopäätökset Tämän osan tulee sisältää myös lyhyehkö taustoittava arvio siitä, miten esitetyt tu lokset ja johtopäätökset täydentävät tai ky seenalaistavat aiempaa tutkimustietoa, mitkä ovat mahdollisia jatkotutkimustarpeita sekä mitkä ovat tulosten käytännön sovelluksia. Helsinki: Kustannus Oy Duode cim, 54-68. & Mechling, H. New York, NY: Random House. MS Excel / Word) erikseen tekstitiedoston mukana. Concepts and theories of hu man development, 2nd ed. Yksityiskohtien tulee olla riittävän selkeitä niin, että ne erottuvat myös kuviota pienennettäessä. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA O1a, P 1995. th e-a ps.org/m m/P u bl ica tions/1 n fo-For-A u t hors/Prepari ng-Figu res. (toim.l 2003. Lisensiaatintutkimus. 1982. Turun yliopisto. Jyväskylän yliopisto Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Helsinki: WSOY Lerner, R.M. Kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja toimitetaan alkuperäistiedostona (kuvioiden ja kuvien hyväksyttyjä tiedostomuoto]a ovat jpg, pdf, tif, eps) erikseen ieksuuedoston mukana. Komiteanmie tintö 1976: 42. Teoksessa: PB. & Armstrong, N. Geneve. Kuvioille annetaan erillisellä paperilla otsikko ja kuvateksti, joka tekee sisällön ymmärrettäväksi ilman itse tekstiin pereh tymistä. Vierasperäisistä termeistä tulee käyttää suomalaista vastinetta, aina kun sellainen on olemassa. "Kun lähteenä käytetyn artik kelin kirjoittajia on kaksi, molemmat maini taan, esim. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. 6. Jyväskylän yliopisto. Lähteet Taulukot kuviot ja kuvatekstit 4. Report of a WHO study group. 2002. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. Pehkonen 1999, 69).Jos kirjoittajan nimi on osa lauset ta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olvrnpravoitt aja. Welsman, J. Dimensionen sport motorischer Leistungen. 5.Taulukot Taulukot numeroidaan ja otsikoidaan selke ästi
Jos tiedon kysyjällä on ongelmia, niin sellaisia löytyy myös tarjontapuolella. Olen juuri luovuttanut valtioneuvoston tilaaman selvityksen ja ehdotuksen siitä, kuinka näyttöön perustuvan päätöksenteon neuvonantojärjestelmä Suomessa tulisi järjestää ( www.vnk.fi). Nykyihmisen ensimmäinen tieto lähde, Google, antaa hakutermille "evidence based policy" yli 130 miljoonaa osumaa (en ole kaikkia käynyt läpi). Vaikka päättäjä haluaisi käyttää tutkittua tietoa, sitä ei niin vain ole tarjolla. Valtion tutkimuslaitokset ovat uudistusten ja budjet tisupistusten kurimuksessa, ja niille on annettu selvä viesti toimia aktiivisemmin päätöksenteon tiedon tarpeen tyydyttämiseksi. Kaikki julkaistu tutkimus esillä olevan sairauden hoidosta kerätään, asiantuntijat luokitte levat julkaisut niiden laadun perusteella, ja luotet tavimmaksi havaittu tieto tiivistetään suositukseksi, jota aika ajoin päivitetään. Niitä voivat olla Tehdyt sopimukset ("siitä ei ole hallitusohjelmassa mainintaa") Taloudelliset reunaehdot ("Suomella ei ole siihen varaa") Arvot ja ideologiat ("se uhkaa hyvinvointivaltiota") Varovaisuusperiaate ("sitä ei ole todistettu turvalliseksi") Mielipidetiedustelut C'se on vastoin kansalaisten tahtoa") Auktoriteettiin vetoaminen ("minä tiedän paremmin") Kansallinen alemmuuskompleksi ("Ruotsissa tehdään näin") Tähän epämääräisten motiivien sillisalaattiin on viime aikoina tarjottu mausteeksi tutkittua tietoa (evidence-based policy). P oliittiset samoin kuin ihmisten päätökset ovat joskus intuitioon perustuvia, mutta yleensä mukana on muunlaisia aineksia, jot ka usein verhotaan peitekieleen. KARI RAIVIO Kansleri (emeritus) Helsingin yliopisto LIIKUNTA& TIEOE51 •6/2014 95. Tiedon tuottajista yliopistoilla on autonomia ja omat intressinsä, jotka eivät aina lyö yksiin yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Tiedeakatemioissa on paras ja puolueeton tieteellinen asiantuntemus, mutta ne ovat hieman uneliaita seurapiirejä, joilta puuttuvat kanavat yhteiskuntaan. Näyttöön perustuva toimintatapa sai alkunsa lää ketieteestä, jossa se yleensä liittyy hoitosuositusten laatimiseen. Emeritus kuitenkin ihmet telee, onko vai tioneuvosto tässä poliittisen elämän hurlumheissa aidosti kiinnostunut kehittämään toimintaansa. Liikuntalääketieteen alalta on julkaistu yksi systemaattinen katsaus, joka käsittelee liikunnan käyttöä sairauksien hoidossa, ehkäisyssä ja kuntoutuksessa ( www.kaypahoito.fi). Sieltä löytyy liikuntapolitiikkaa sekä EUn tasolla että eri maissa, näyttöön perustuvaa val mennusta, koululiikuntaa jne. Monilla on omia tai avustajien välittämiä mutta sattumanvaraisia kontakteja tiedemaailmaan. Sen pääkoh dat ovat tiecleneuvonantajan viran perustaminen val tioneuvoston kansliaan, tutkimusjohtajien (tohtori) virat kaikkiin ministeriöihin, ja tiecleakatemioiden yhteisesti pystyttämä tiedeanalyysiyksikkö, joka laa tisi systemaattisia katsauksia päätöksenteon tueksi ja antaisi pikakonsultaatioita kriisien tai muiden äkil listen tapahtumien sattuessa. Jos nämä toimenpiteet toteutetaan, uskon että myös tieteestä kiinnostuneet ja siihen luottavat kan salaiset ovat tyytyväisiä. Sitä luulisi olevan helppo perustella, sillä yhteiskunnan kehitys on paljolti riippuvainen tieteestä ja teknologiasta, ja useimmilla politiikan asialistan kohdilla on myös tieteellinen ulottuvuus. Monet poliitikot sanovatkin, että he arvostaisivat puolueetonta tiedeasiantuntemusta enemmän kuin lobbareita. Yksikään poliitikko ei kehtaa sanoa, ettei tieteellä olisi merkitystä, mutta on kokonaan toinen asia, halutaanko tutkittua tietoa aidosti käyttää pää töksenteossa. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: KARI RAIVIO Onko tutkitulla tiedolla virkaa politiikassa. Lääketieteessä laadun kultaleiman saa saturmaistettu kaksoissokkokoe, mutta monella muullakin alalla olisi mahdollista ja suotavaa perustaa kehittämistyö satunnaistettuihin tutkimuksiin ja kokeiluihin, vaikka sokkouttaminen ei olisikaan mahdollista. Google on vaikea apuvä line, koska massaa on liikaa ja jyvät ja akanat sekai sin. Vastaavaa lähestymistapaa on ryhdytty sovelta maan yhä useammalla yhteiskunnan sektorilla, esi merkiksi koulutus, ympäristönsuojelu, sosiaalityö ja rikostorjunta, sanalla sanoen yhteiskunnan päätök senteko yleensä. Etujär jestöt ja lobbarien sankat laumat vetoavat mielellään tutkittuun tietoon, mutta valikoiden, poimien rusi noita pullasta, toisin sanoen sellaisia tiedon muruja, jotka vahvistavat omia käsityksiä ja ennakkoluuloja
Sama pätee melkein mihin tahansa muu hunkin alaan. Melkein vuoden suunnittelun jälkeen syntyi yritys, joka on ollut eittämättä opiskeluaikamme paras pää tös. Halusimme päästä tekemään ja näkemään mahdol lisimman paljon itse, jotta saisimme kokonaiskuvaa fysioterapia-alasta tänä päivänä. On aivan eri asia harjoitella luokkakavereiden kanssa simuloiden todellista ti lannetta kuin työskennellä motivoituneen asiakkaan kanssa, jota voi oikeasti auttaa. Lähestyimme liikunta-alan ammattilaisia avoimella viestillä eri foorumeilla ja kerroimme, että emme halua pyörittelemään peu kaloita tai vetämään bingoa seitsemäksi viikoksi. Ennen kaikkea olemme saa neet kullanarvoista kokemusta oikeiden asiakkaiden kanssa työskentelystä. Ei ole kuitenkaan tarpeen tuomita heitäkään, joille tentteihin lukeminen ei maistu. 96 LIIKUNTA& TIEDESl •6/2014. Toisaalta nyt on paras aika toimia, kun ei vielä ole asuntolainaa ja kolmea suuta ruokittavana. Ei yrittäminen toki ole kaikkia varten, mutta sitäkään ei tiedä ennen kuin on kokeillut. Olemmehan istu neet koulunpenkillä suurimman osan elämästämme ja halu päästä työelämään on kova. Päätimme tehdä ensimmäisen harjoittelunkin sa malla taktiikalla oma-aloitteisesti suunnittelemalla sen itse alusta loppuun. Yrityksen perusta minen ja sen pyörittäminen on toki vaatinut paljon. Omaa tulevaisuutta han tässä rakennetaan. Kuulemme koulun käytävillä valitusta siitä, että koulussa ei opi mitään ja miten turhia jotkut kurs sit ovat. Vaihtoehtoina on jäädä paikalleen ih mettelemään tai vaikuttaa asiaan itse. Siihen ei ole resursseja eikä se ole edes tar peellista. Oma-aloitteisuus ja riskinotto palkittiin jälleen. Voimme loppujen lopuksi vaikuttaa vain omiin valintoihimme ja siihen, miten suhtaudumme asioihin. Tässä vaiheessa opiskelijayrittäjyys astuu kuvaan. Olkaa rohkeita, ottakaa riskejä ja luokaa oma tulevaisuutenne valinnoillanne! JOONAS PUTTI JESPERISAUKKONEN Sähköposti: info@kuntopolis.fi Kirjoittajat ovat Kuntopolis Hyvinvointiosuuslwnnan (www.huntopolis.fi) perustajiaja Laurea Ammattihorlieahoulun toisen vuoden Jysioterapeulliopishelijoita. Me tartuimme härkää sarvista jo ensimmäisenä vuonna, kun opettajamentoreidemme kannusta mana laitoimme liikuntaja hyvinvointipalveluita tarjoavan osuuskunnan pystyyn. luemme viikoittain uutisia sosiaalija terveysalan budjettileikkauksista, suomalaisyritysten konkurs seista ja menetetyistä työpaikoista. Opiskeluaikana riskit ovat suhteellisen pienet ja saatu kokemus on erittäin arvokasta. Se on pehmeä las ku koulunpenkiltä työelämään ja erinomainen tapa tehdä opiskelusta mielekkäämpää ja hauskempaa. Opiskelijayrittäjyys on pehmeä lasku koulunpenkiltä työelämään ja erinomainen tapa tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Pääsimme tekemään lihastasapainokartoituksia nuorille urheilijoille, ohjaamaan työhyvinvointiryhmää, tekemään erilaisia kunto-ohjelmia ja olimme mukana kuntout tamassa eturistisideleikkauksesta toipuvaa potilasta. Jos korkeakoulutasolla keskittyy tunneilla älypuhelimen räpläykseen ja alkaa lukea tentteihin vasta viimeisenä iltana, on todennäköisesti väärällä alalla. Olemme alkutaipaleellamme oppineet erittäin paljon yrittäjyydestä, saaneet upeita työtarjouksia ja erinomaisia kontakteja. Se olisi myös oiva aika kehittää yritystä. Vastuu täytyy kantaa itse. Kaiken tämän ahdistuksen keskellä täytyy muistaa, että tulevaisuus ei ole paikka, johon menemme vaan paikka, jonka luomme. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: JOONAS PUTTI, JESPERI SAUKKONEN Luo oma tulevaisuutesi '' Mitä on fysioterapia?" kuuluu opet tajan kysymys heti tunnin alussa. Ala kehittyy niin nopeasti, että on mahdotonta sanoa minkälainen se on viiden vuoden kuluttua. Saimme paljon yhteydenottoja ja koostimme niit ten pohjalta erinomaisen harjoittelun. Toisen vuoden fysioterapiaopis kelijoina se olisi jo ihan hyvä tietää, mutta kysymykseen ei olekaan ihan yksinker taista vastausta. Oma yritys on ollut unel mana jo pitkään. Opettajan tehtävä ei kuitenkaan enää ole syöttää tietoa ja paimentaa samalla tavalla kuin ala asteella. Halusimme haastaa itsemme ja oppia yrittäjyydestä, joka muutenkin kiinnosti todella paljon
S< 1 \JUINAVIAf~ JOURNAL OF MEDICINE & SCIENCE IN SPORTS Pohjoismainen lehti kokonaan verkkolehdeksi 2016 alkaen V0lUJ,1lUIV NR l JUN[ ZOI~ Tunnus myös helpottaa vertaisarvioitujen julkai sujen tunnistamista olipa tiedosta kiinnostunut opiskelija, tutkija, kirjasto, hallinnon edustaja tai tutkimustiedon käyttäjä. Tunnuksen hakeminen ja käyttö on maksutonta. Päätoimittaja professori Stephen Harridgen mu kaan menettely on tarpeen nopeuttamaan hyväksyt tyjen artikkelin julkaisemista. Käyttöoikeuden saaminen edellyttää, että tiedekustantaja sitoutuu noudatta maan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Lehden nykyinen im pact factor on 3.174. Lehti on tilaajien luet tavissa osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/. wiley.coml LIIKUNTA& TIEDE 51 • 612014 97. Lehti siirtyy pelkästään verkkoversiona julkai semiseen vuoden 2016 alusta. Lisätietoja ja tunnuksen hakeminen: www.tsv.fi/tunnus, tiedustelut sähköpostilla osoitteeseen tunnus@tsv.fi Y hteispohjoismainen liikuntatieteiden tut kimusjulkaisu Scandinavian Joumal of Medicine &: Science in Sports on rankattu kahdeksanneksi 81 liikuntatieteen alueen tieteellisen lehden joukossa. Tunnus kertoo, että kyseisen jul kaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Scandinavian Journal of Medicine &: Science in Sports on pohjoismaisten liikuntalääketieteellisten yhdistysten ja Liikuntatieteellisen Seuran vuonna 1990 perustama lehti. Tunnuksen käyttöönoton tavoitteena on yhden mukaistaa kotimaisen tiedekustantamisen vertaisar viointikäytäntöjä parhaiden kansainvälisten ja tut kimuseettisesti kestävien standardien pohjalta sekä edistää tieteellisen laadunarvioinnin läpinäkyvyyttä. Samalla siirrytään julkaisemaan 12 numeroa nykyisen kuuden vuosit taisen numeron sijaan. Lehden edel täjä oli 1979 käynnistynyt Scandinavian Journal of Sports Sciences, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli professori Marttij. Kotimaiset tiedekustantajar voivat hakea ver taisarviointitunnuksen käyttöoikeutta täyttämällä sähköisen hakulomakkeen. Lisätietoja: http://on lineli.brary. ~ ~ VERTAISARVIOITU ~ ~ KOLLEGIALT GRANSKAD 1111F PEER-REVIEWED _., ..1111 www.tsv.fi/tunnus Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeleille vertaisarviointitunnus L iikunta &: Tiede -lehden tutkimusartikke leille on myönnetty Tieteellisten seurain val tuuskunnan vertaisarviointitunnus. Karvonen. Sen ensimmäisenä päätoimit tajana toimi professori Bengt Saltin. Tunnus on TSV:n rekisteröimä tavara merkki, jolla tiedekustantajat voivat merkitä julkai semansa tieteellisen ennakkoarvioinnin läpikäyneet artikkelit ja kirjat
Jonkinasteista ymmärtämisen murros sen suhteen, että Suomi ja suomalaiset istuvat tätä menoa itsensä hautaan alta aikayksikön, on siis tapahtunut, Perinteisin harras teliikunnan keinoin kukaan ei enää kuvittele tais televansa istumista vastaan, sekin on jo myönnetty. Tarvitaan joustavuutta ja aktiivisuutta koulu-, työja päiväkotipäiviin, liikkuvampaa arkea vanhuksille jne. Ongelmaksi muodostuu vain se, että toimenpiteiden tekemättä jättämisestä ei tulee seuraamuksia kenellekään. KATI LEHTONEN Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: kati.lehtonen@likes.fi Pitäisikö liikkumattomuuden sijasta problematisoida valtion hallinto toimenpiteineen ja päätöksentekoprosesseineen. "Istumi nen Lappaa" -tyyliset otsikot ovat lyöneet hyvin läpi mediassa ja tietoisuus liian vähäisestä fyysisestä ak tiivisuudesta on lisääntynyt huimasti. Tutkimusnäyttöä on suollettu vuosikaudet ja selvää näyttöä liikkumisen myöntei sistä terveyskuin talousvaikutuksistakin on paljon. Pitäisikö kysymyksen asettelu kääntääkin Loisin päin ja problematisoida valtion hallinto toimenpiteineen ja päätöksentekoprosessei neen liikkumattomuuden sijasta 7 Muutamia kehittä miskohteita löytyisi varmasti helposti. Ajankohtakin oli koko lailla otollinen. Myös liikkumattomuuden ehkäisy ja istumisen vähentä minen. Eli tavoitteeksi voi daan laittaa mitä vain ilman, että niitä tarvitsisi saa vuttaa. Liikkumattomuutta on pidelty "pirullisena ongelmana" eli ongelmana, joka on vaikea tunnistaa, ymmärtää ja hyväksyä. Foorumissa julki tuotu vaatimus siitä, että liikku mattomuus on sisällytettävä kaikkien valtion hal linnon alojen ja ministeriöiden toimintaan, on läh tökohtaisesti kannatettava. Omalla tavallaan kaikki foorumissa olleet var masti myönsivät sen, että näin on. POHDITTUA Teksti: KATI LEHTONEN Liikkumattomuudesta K ansallinen liikuntafoorumi keräsi syys kuun viimeisenä viikonloppuna Pasilaan, Ylen tiloihin yli 250 ihmisistä yhteen kuuntelemaan liikkumattomuuteen liitty viä faktoja ja keskustelemaan aiheesta virallisesti ja vapaamuotoisesti. Paikalla oli tavoitteen mukaisesti varsin kirjava joukko toimijoita julkiselta, yksityi seltä kuin kalman nelta sektori! ta. Enää ei tarvinnut siis tehdä muuta, kuin ryhtyä toimeen. Silti liikkumattomuuden saaminen eri ministeriöi den agendoille on ollut pitkän aikaa lähestulkoon unen omainen toive. Lisäksi paikalla oli median edustajia jopa järjestävänä tahona sekä mui ta asiantuntijoita. 98 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014. Kun esitetään kysymys siitä, kenelle tämä liikkumattomuus ongelmana kuuluu, ei yhtä äkkiä löydy kovin montaa innokasta asiaan tarttumaan. Ainekset osallistujien puolesta rat kaista kysymys siitä, mitä tehdä liikkumattomuudel le ja liialle istumiselle, olivat siis ainakin tyydyttävät. Tähän astihan asia kuin asia etenee yleensä len nokkaasti, inspiroivasti ja myötämielisesti
Näin ei suinkaan ole. Mutta sehän ei estä tarttumasta siihen urheilusankaruuden kriittisenä kommentaarina. Urheiluun tykästyneet tahot tahtovat ostaa san karinsa Suomeen hinnalla millä hyvänsä. Kun kerran kansalaisuu den puolesta perheen sopisi juurtua Amerikan man tereelle, hän kaavailee kiristävänsä lisää etuisuuksia Jääkiekon parissa sankaruutta tuotetaan yhtä naiivilla otteella kuin juoksu-urheilussa niinä aikoina, joina Kolehmainen ja Nurmi täyttivät taskujaan Amerikan raharadoilla. LIIKUNTA& TIEOESl 06/2014 99. K uten Jouni Tossavaisen teoksen New Yorliin Lentävä suomalainen (2014) sisäkan nessa heti huomautetaan, Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle asuessaan New Yorkissa". Kolehmainen muutti Ame rikkaan Tukholmasta, vuoden 1912 olympiakaupun gista, jossa hän oli kunnostautunut pitkillä matkoilla peräti kolmen kultamitalin arvoisesti. Kolehmainen ei sitä paitsi seilaisi Atlantin halki pelkkien lupausten varassa. Jääkiekon verraten lyhyt taival urheiluhistoriamme eturivissä saattaisi johdattaa uskomaan, että kyse olisi tuoreesta trendistä. Maatila olisi lahja, suoranainen lahjus, jota ilman hän ei edes harkitsisi paluumuut toa. Kilpailut tapahtuvat sa maisissa kanjoneissa ja joskus yhtä tunkkaisissa hal leissa, kuten Madison Square Gardenissa. Elä måkerraksi vaivihkaa venyvä fiktio vertautuu fiktio nalisoituihin elämåkertoihin, jollaisia on Suomessa kin julkaistu suurin piirtein Kolehmaisen tasoisista urheilijoista (Vettenniemi 2006). Juuri tuon nimisen areenan myöhempiin käyttäjiin lukeutuvat myös jääkiekkoilijat, mikä yhteensattuma voisikin auttaa ymmärtämään, että kilpajuoksu ei ole yhtään sen lähempänä (ihmis)luontoa kuin jääkiekon kal tainen aktiviteetti. Teksti: ERKKI VETTENNIEMI Aikamme amerikansuomalaiset sankarit Suomalaisen urheilusankarin perikuva kuluvalla vuosisadalla lienee joukkueurheilija, Atlantin takana elantonsa ansaitseva jääkiekkoilija, joka pistäytyy synnyinmaassaan kerran kesässä ja jonka edessä median pitää polviaan notkistaman. Vaimo kummastelee mie hensä uusinta oikkua: "Tilalle, Turkuun, farmilleko, johonkin korpeen! Mitä Hannes tiesi maanviljelystä muuta kuin kaupunkilaispojan haaveita." Alma Kolehmainen pitää itseään mieluummin aidosti amerikkalaisena kuin amerikansuomalaisena kotiäitinä ja tarkemmin katsoen myös Hanneksen isänmaallisuus on talonpoikaisen unelman tavoin huterissa kantimissa. Tossavaisen saavutukset taas sijoittuvat kaunokirjallisuuden kentille, ja tarkaste lemani teos on totta puhuen romaani, toisin sanoen sepitettä. Kirja käynnistyy alkuvuodesta 1921, kun Koleh mainen tekee lähtöä isiensä maahan maratonin olyrnpialaisvoittajana. Hannes Kolehmainen on harjoitellut "kivita lojen kanjoneissa", jotka ovat "täynnä hiilen katkua, autojen kaasua ja nokea". Suurjuok sija tuntuisi ikävöivän Suomen suhteen vain äidin kieltään savoa, jolle on vieraalla maalla vähänlaisesti käyttöä ja jonka viljelyä erityisesti vaimo vastustaa. Tossavaisen romaania lainaten "lehtimiehiltä menee hyvä satu bisnes alta, jos totuus urheilusta kerrotaan niin kuin se on". Luvassa oleva laivamatka viskaisi kolmen hengen perheen New Yorkin kupeesta maalaismaisemaan, kuokan ja auran varteen. Identiteettiä etsimässä Jouni Tossavaisen luomus on ensinnäkin urbaani ur heilija. Kun Kolehmainen kuulee hänelle äkisti myönne tystä Yhdysvaltain kansalaisuudesta, seurauksena on pienimuotoinen identiteettikriisi: "Oliko hän sitten suomalainen vai jenkki?" Siihen pulmaan ei tällä siirtolaisella ole valmista vastausta ja koska si niristilippukin jättää hänet kylmäksi, lippu tanko jää pystyttämättä Staten lslandin tontille
2006."Hiihtäjän nahoissa. Kumpikin versio on kirjoiuajan asettamissa puit teissa totuudenmukainen tulkinta. 2003. Kuinka ollakaan, Selänteen elämäkerta ilmestyi vain hieman New Yorkin Lentävän suomalaisen jälkeen (Mennander 2014). Tossavaisen romaania lainaten "lehtimiehiltä menee hyvä satubisnes alta, jos totuus urheilusta kerrotaan niin kuin se on". Halmesvirta & H. Kolehmainen on "kallellaan kukkarokilpailujen perään", kertoja muotoilee hivenen kaunistellen. Niin vanhana kukaan ei kil paillut ja siihen asti jokainen juoksuaskel muistutti kivusta jossain päin ruumista. Mennander, A. Mihin se oli kadonnut. Kuten Paavo Nurmen representaatioihin paneutuneet tutkijat taannoin oivalsivat, Iiktional isoitu kerronta kuuluu "kansallisiin iclen Li teeuidiskursseih in" siinä missä perinteinen asiaproosakin, "koska ei ole olemassa yhtä ainoata täydellisen oikeaa todellisuuden kuvaa mistapaa" (Itkonen & Knuuttila 1997). New Yorkin Lentävä suomalainen. 1997. Tossavaisen Hannes-teksti käy myös kiehtovaa vuoropuhelua julkaisuajankohclan kanssa. Teemu. Tarkoitan "hi dastuvia ukkoja" kaukaloissa, Teemu Selännettä ja kumppaneita, joiden kausiansiot, siirtosumrnat, vammakierteet, käynnit kotimaassa, kaivatut maa joukkue-edustukset ja kavahdetul lopettamishuhut elättävät urheilumediaa sesongista toiseen. Hymyilevä HannesTyöläisurheilija Hannes Kolehmairallinen tutkimus Tossavaisen päähenkilöstä. Eläytyvää ker rontaa lainatakseni: "Hidastuva ukko, muutama nopea vuosi ja hän täyuäisi neljäkymmentä. lisuutta, toisin kuin Ossi Viidan (2003) elämäkerViita, 0. Mitä hän mahtaisikaan ajatella myöhempien aikojen Jääkiekkoilijoista, jotka tienaa vat pikajuoksusuorituksen verran kestävästä kuva ruuturnaino ksesta enemmän kuin hän kaiketi koko karriäärinsä kuluessa' Isoveli Viljam Kolehmainen on sentään rehdisti juoksualan ammattilainen. Hänen moniselitteiset aforisminsa inspiroivat Hannesta yhä uusiin ennä tyksiin: "Ei se voitto vaan tulos, joka jää viivan alle." Pikkuveljen tulosjahti näyttäytyy ennen pitkää kierteenä ja rinnastuu mihin tahansa itsetuhoiseen riippuvuuteen. & Knuuttila, S. 2014. Oikeiden ammattilaisurheilijoiden ansioita hän kadehtii estoitta. Vai olisiko Kolehmainen kyennyt kuvittelemaan, että Suomea taklattaisiin Madison Square Gardenissa maailmankartalle luistimet jalassa 7 ERKKI VETTENNIEMI, YTT Jatko-opiskelija Jyväskylä Sähköposti: erkki.s.vettenniemi@student.jyu.fi LÄHTEET: Itkonen, H. 2014. Tossavaisen Kolehmainen kilpailee amatöö rinä, ikään kuin virkistysurheihjana, sillä avoin am mattilaisuus ei olisi taloudellisesti kannattava ratkai su. Mikäli kestävyysjuoksuun sopii suhtautua ennak kotapauksena, jääkiekon "totuudet" tullaan myller tämään vuosisadan lopulla, sitten kun tekojäätkin ovat sulaneet ja kansallissankareita on löydetty lajeista, joista meillä tuskin on edes aavistusta. Jyväskylä: Atena. Pahimpana tietysti korvien välissä kysymys, oliko kukaan nähnyt hänen nuoruuttaan. Vaikka sen sankaruus porvarillisessa Suomessa. Mauno Saaren 'MarjaNew Yorliin Lentävä suomalainen on siis kaunokirjalLiisa' fiktionalisoituna elämäkertana" Kulttuurintutkimus nro 2. Helsinki: Like. Kenen eteen hän oli juossut?" Sadunkertojien sukupolvet he varustavat ammoin kuolleen maanmiehensä elä män merkityksillä. Kultamitalisti joutuisi rehkimään vailla kelvollis ta korvausta, mutta sellaiselle haihattelulle hänellä ei riitä ymmärrystä. Hän kokee pakonomaista tarvetta "toistaa vielä kerran voiuojuoksut", vaikka oma ke ho ja perheenpään velvollisuudet edellyttäisivät ai van toisenlaista priorisointia. Kun Viita työstää Kolehmaisesta suomalaisten porvareiden sortamaa muurariurhei lijaa, Tossavainen taritsee lukijoilleen juurettoman, raajoistaan rapistuvan ja suorastaan eksistentiaalis ta tyhjyyttä potevan veteraanin, joka on lojaali vain lompakkoaan kohtaan. lajityypeissä on vissi ero, tekijät ovat samalla asialla; 100 LIIKUNTA 8, TIEDE 51 , 6/2014. "Ehkä osan niistä keräys rahoista, joita Piikkiön tilan lunastarnisesta jäisi yli, voisi lähettää Hannekselle etukäteen?" Juoksee kukkaron kanssa Dollarit tuoksahtavat tuhdin romaanin sivuja kään nellessä niin taajaan, että Paavo Nurmi ei taida enää olla kotimaisen juoksukirjallisuuden rahanahnein hahmo. Tossavainen, J. Olympialaissankari kärsii suoraan sanoen "hirvittä västä rahan tarpeesta", ja siksi hän amerikkalaiset amatöörirutiinit opittuaan haalii "taalat talteen nur kan takana". Talviaamuna vuoteesta noustessa "lonkkaa repi" ja "kylkiä viilteli", mutta lenkille oli silloinkin vääntäydyttävä. Helsinki: Otava. Baseballurho Babe Ruthille ojen netaan mitättömästä näytöksestä sata dollaria, mil laisen summan eteen Kolehmaisen täytyisi ponnis tella mailikaupalla ja samalla varoa, ettei jäisi kiinni sääntörikkeestä. Ameri kansuomalaisen juoksijan tarinaa voidaan nimittäin lukea ironisena lausuntona 2000-luvun amerikan suomalaisesta urheilusankaruudesta. Teemun summittainen selailu jo osoittaa, että jääkiekon parissa sankaruutta tuotetaan yhtä naiivilla otteella kuin juoksu-urheilussa niinä aikoina, joina Kolehmainen ja Nurmi täyttivät tas kujaan Amerikan raha radoilla. Roiko-Jokela (toim.), Se toinen Paavo Nurmi ja varjoon jääneet. suomalaisilta ihailijoiltaan. Vettenniemi, E. Helsinki: Otava. "Hiilimurskan kylmä vattiasTeok sessa A
Viimeiset neljä ja puoli vuotta olen tutustunut Trondheimissa perinpohjaisesti norjalaisen liikun nan ja urheilun arkeen, ensin opettajan pedagogisten opintojen myötä, ja sen jälkeen viimeiset kaksi vuot ta norjalaisen koulun liikunnanopettajana. Norjassa tytöt ja pojat ovat yhdessä liikuntatunnilla. "Friluftsliv" on vuosisatojen aikana muotoutunut osaksi norjalaisten elämäntapaa. liikunta ja urheilu ovat keskeinen osa Norjan kulttuurin moni muotoisuutta. Japanin vuosien jälkeen norjalainen liikuntakult tuuri tuntui tutulta, ovathan rakenteet ja perusperi aatteet urheilun järjestämisestä ja seura toiminnasta sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat peruspilarit pitkälti samanlaisia. Luontoliikunta elämäntapana Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Vuosisatoja kestänyt vaeltelu tuntureilla on muokan nut vahvan perustan norjalaiselle liikuntakulttuuril le. Kun neljä talvea olen hiihdellyt tuntureilla, seurannut junioreiden hiihto harjoituksia ja nähnyt, kuinka sylivauvoista vaareihin koko kansa suksii tunturissa sunnuntaisin, ymmärtää, miksi norjalaiset ovat maailmanhuippuja kansallislajissaan hiihdossa niin maastossa kuin mäessä. Norjalaisissa tarhoissa lapset käyvät säännöllisesti joka viikko retkillä lähiympäristössä, ja lucntolii kuntaan erikoistuneet tarhat ovat hyvin suosittuja. Liikunnallinen elä mänasenne heijastuu läpi koko kansan. NÄIN MAAILMALLA Teksti: SIRKKU KORPELA Vuonojen maan liikuntakulttuuri ihastuttaa ja yllättää L ähes kymmenen vuoden "turnee" maailmal la on tarjonnut minulle, Jyväskylän liikun nan kasvatille, mielenkiintoisen mahdolli suuden tarkastella kahden tyystin erilaisen maan liikuntakulttuureja ja peilailla eroja suomalai seen liikuntakulttuuriin. Se on ihan oma käsitteensä täällä, ja lapset jo pienestä pitäen, tarhaikäisistä lähtien opetetaan retkeilyn ja luonto liikunnan saloihin. lisäksi ruohonjuuritason kokemusta maan lukuntakulttuu rista ovat tarjonneet tarhaja kouluikäisten lasten liikuntaharrastukset. Syvempi perehtymi nen japanilaiseen liikuntakulttuuriin jäi kuitenkin kesken, kun matka jatkui Keski-Norjan tuntureiden jylhiin maisemiin. LIIKUNTA & TIEDE 51, 6/2014 101. Näin ollen on ihan luonnollista, että norjalaisessa koulumaailmassa myös toteutetaan "tur" -påiviä ja "uteskole" -toimintaa on kehitelty paljon pidemmälle kuin Suomessa. Friluftsliv kattaa yhden kolmasosan liikunnan ope tussuunnitelmien keskeisistä sisällöistä. Norjan luonnon tarjoamat olosuhteet ovat ver taansa vailla. Sanotaan, että norjalaiset ovat syntyneet sukset ja lassaan. Liikunnan sosiaaliset ulottuvuudet tulevat aivan eri tavalla näkyviin ja hyödynnettyä yhteisopetuksessa. Liikuntatieteitä joka vuonon pohjukassa. Tässä valossa onkin ollut hämmästyttävää havaita, miten heikko asema koululiikunnalla on Norjassa. Toisaalta on hämmästyttävää, miten paljon eroja maidemme välillä löytyy. Se on omiaan lisäämään kouluviihtyvyyttä, luokkahenkeä ja tasa-arvoisuutta. Eikä vain huippu-urheiluhullua, vaan todellista ulkoilmakan saa huikean luontonsa keskellä. Vuonna 2005 muutimme Tokioon, jossa vajaan viiden vuoden aikana tulivat tutuksi lukuisten leik kipuistojen lisäksi niin Hokkaidon huikean runsas lumiset laskettelukeskukset, lenkkeily Komazawan olympiapuiston 1,2 kilometrin mittaisella aslalttira dalla kuin myös äärimmäiseen täyteenahdetut uima hallit ja lasten liikuntaryhmät. Vertaillessa Suomen ja Norjan ope tussuunnitelmia on huomionarvoinen ero erityisesti siinä, kuinka suuri painotus luontoliikunnalla on. Norjalaisen liikuntakulttuurin ehkä vaikuttavin erityispiirre on juuri luontoliikunta (Iri luftsliv)
Kun vertaa Jyväskylän liikuntatieteellisen tiede kunnan monopoliasemaa Suomessa norjalaiseen liikuntakoulutuksen täydelliseen pirstaloitumiseen, ei voi välttyä pohtimasta, minkälaiset seuraukset liikuntatieteelliselle tutkimukselle ja osaamiselle syntyy näin erilaisista lähtökohdista. Norjassa kan salliseksi liikuntatieteen keskukseksi on määritelty Oslon pohjoispuolella sijaitseva Norjan liikuntakor keakoulu (Norges idrettshogskole), jolla on kansal linen vastuu liikuntatieteen suunnasta ja tutkimuk sesta. Toisaalta monissa kouluissa lii kuntasalien ja -varusteiden taso on hyvin vaatima tonta, joskin tämä on hyvin kouluja paikkakunta kohtaista. Maailman parhaimmin koulutetuille liikunnan opettajille tuosta "haasteesta" selviäminen ennen kuin siihen totutaan ja pidetään itsestäänselvyytenä ei pitäisi olla minkään tason ongelma. Suurella ilolla ja mielenkiinnolla olenkin seu rannut ja lukenut uutisia Suomen uudesta tulevasta perusopetussuunnitelmasta ja Helsingin kaupungin ajatuksista yhdistää tyttöjen ja poikien liikunnanope tus. Norjassa panostetaan paljolti massoihin ja kaikille löytyy paikka juniorijoukkueissa eikä ketään pudo teta pois matkan varrella. Se on omiaan lisäämään kouluviihtyvyyttä, luokkahenkeä ja tasa-arvoisuutta, ja näin liikunnan sosiaaliset ulottuvuudet tulevat aivan eri tavalla näkyviin ja hyödynnettyä yhteisope tuksessa. Huomiota herättää myös panostus friluftsliv opintoihin. Norjassa koulujen liikuntatunnit järjestetään yhteisopetuksessa, siis tytöt ja pojat ovat yhdessä samalla liikuntatunnilla. Peräti seitsemässä korkeakoulutusta antavassa opinahjossa on mahdollisuus valita luon toliikuntaan syventyvät opinnot. Toistaiseksi kuitenkin opettajat ovat onnistuneet säilyttämään perinteisen vapautensa oppituntien ulkopuolisen työn suorittamiseen itse valitsemallaan tavalla ja ajalla. Harrasteliikunnan laajuus urheilumenestyksen taustalla. Täällä kouluviihty vyys ja sosiaaliset taidot ovat huipussaan, mutta kan sallisen katastrofin lähteillä ollaan, kun vertaillaan PISAja muita oppimiseen liittyviä tuloksia. Mistä sitten kumpuaa norjalaisen urheilumenes tyksen salaisuus. Tytöt ja pojat liikkuvat yhdessä Norjalainen koulumaailma eroaa muutenkin aika paljon suomalaisesta koulusta. Liikunta on oppiaineena vahvasti myös keskias teen lukioja ammattikoulutuksessa. Kuten edellisessä Liikunta & Tiede -lehden numerossa tällä palstalla esiteltiin tanskalaisen koululaitoksen muu toksia, myös Norjassa opettajat ovat joutuneet viime kevään ja kesän aikana taistelemaan virkamiestyö aikaa vastaan. Paineita liian varhaisesta erikoistumisesta yhteen liikuntalajiin ei myöskään näytä olevan, vaan pikemminkin ihaillen seuraan sivusta sujuvaa ja joustavaa lajien vaihtoa eri vuo denaikojen mukaan. Tämä ei tarkoita pelkästään muutaman liikunnan lisäkurssin valitsemista tai huippu-urheilu-uran yhdistämistä lukio-opintoihin, vaan kuka tahansa liikunnasta kiinnostunut voi hakeutua liikuntalinjalle, jossa kol men vuoden aikana perehdytään liikunnan ja urhei lun eri osa-alueisiin. Olisi kuvitellut asian olevan aivan päinvastoin. Kenestäkään ei pyritä tekemään huippua kymmenvuotiaana. Vauraus näkyy muun muassa lasten hy vissä harrastusolosuhteissa, kun jokaisessa pienessä kin kunnassa ja vuononpohjukan päässä on komea keinonurmikenttä. Norjassa on 106 lukio-ammattikoulua ( videregående skole), jossa voi valita idrettsfag-koulutuslinjan. Norjassa liikunnanopettajien koulutustaso on paljon vaatimattomampi kuin Suomessa. Friluftsliv-kulttuurin lisäksi nor jalaisen liikuntakulttuurin merkillepantava piirre on vahva panostus harrasteliikuntaan niin juniorikuin seniori tasollakin. Käsite "breddeidrett" on tullut tutuksi niin nor jalaisen liikuntatieteen kirjallisuuden kuin ruo honjuuritason seuratoiminnan esimerkkien kautta. Liikuntaa on viikossa suunnilleen saman verran kuin Suomessa, mutta Norjassa liikunnanopettaji en koulutustaso on paljon vaatimattomampi kuin Suomessa. Norjassa kuitenkin on laaja yliopistoja korkea kouluverkosto: yli 20 korkeakoulua ja yliopistoa an taa liikuntatieteellistä koulutusta useissa erilaisissa liikuntatieteen opintokokonaisuuksissa, yhden vuo den opinnoista (60 op.) kolmen vuoden bachelor opintoihin ja viiden vuoden maisterin tutkintoihin. Norjalaista junioriurheilua ohjaavat vahvasti Norjan kansallisen liikuntajärjestön (NlF) määrittelemät lasten ja nuorten liikunnan ehdot. Oma kokemukseni on, että kaikki pelot poikien dominoinnista tai toimimattomista pallopeleistä ovat turhia. Velattomalla öljymaalla on tietenkin aivan erilai set mahdollisuudet panostaa rahallisesti liikuntaan ja urheiluun, ja valtion liikuntaan käyttämät rahat ovatkin huomattavasti Suomen liikuntabudjettia suuremmat. Tekeekin mieli väittää, että suomalaisten liikunnanopettajien koulutus ja tietotaito ovat aivan maailman huippua. SIRKKU KORPELA, LitM Lektor med tilleggsutdanning Trondheim Sähköposti: sirkku.korpela@tut.fi 102 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014
LIIKUNTA& TIEOESl •6/2014 103. K u va: S IR K K U K O R P E LA Friluftsliv-kulttuurin lisäksi merkillepantava piirre on vahva panostus harrasteliikuntaan. Käsite "breddeidrett" on tullut tutuksi niin norjalaisen liikuntatieteen kirjallisuuden kuin ruohonjuuritason seuratoiminnan esimerkkien kautta
Urheilun käytön kansallisten ja poliittisten päämäärien välineenä Jo kisipilä määrittelee hiukan liian lyhy ellä jänteellä. Lähteiden suhteen Jokisipilä tuntuu liukuvan joskus ohuenpuoleiselle jäälle, mutta tätä on lähdeviitteiden puuttuessa asiaa vaikea todentaa. Lisäksi Kanada oli sivuosassa kylmän so dan maailmassa. Urheilukirjaksi Jokisipilän teos on virkistävä poikkeus. Pientä tyhjäkäyntiä koneeseen on jäänyt, mikä johtunee kirjan pitkästä kypsymisajasta. Neuvostoliiton miehistö ehti voittaa maailmanmestaruuden ja olympia kullan ennen kuin suuren ja mahta van ensimmäinen jäähalli valmistui vuonna 1956. Järjestelmän voitto ja propagandan helmi Urheilu oli yksi kylmän sodan kult tuuritaistelun keskeisistä rintamista, minkä Jokisipilä tuo selkeästi esille. Hän on onnistunut luomaan luettavan ja yksityiskohtaisen esityk sen aikakaudesta, jonka kuluessa ur heilu oli idän ja lännen välisen ideolo gisen kamppailun keskeisiä välineitä. Jääkiekko oli kylmän sodan aikana maailmanlaajuisesti pienempi laji kuin 2010-luvulla. Neuvostoliitossa Kanadan lyöminen voitiin esittää järjestelmän voittona. Hän kuvaa samalla hyvin huippu-ur heilun reunaehtoja Neuvostoliitossa. Jo vuosien 1908 ja 1912 olympiakisoja leimasi suurvaltojen kamppailu urheilukunniasta. Urheilupuheessa uhattiin kylmän sodan aikana kamppailujen olevan sotaa, mutta todellisesta sodasta oltiin onneksi kaukana. Suuret sanat johdattavat joskus ylitulkintoihin. Teksti: JOUKO KOKKONEN KYLMÄÄ SOTAA KAUKALOSSA Markku Jokisipilä: Punakone ja vaahteranlehti. Eri puolilla maailmaa laajemmin harrastetuissa joukkueurhei luissa Neuvostoliitto ei ollut likikään yh tä vahva kuin jääkiekossa. Punakonekin rnuo dosti neuvosto-oloissa omantakeisesti johdetun saarekkeen. Paikoitellen tekstissä maistuu hienoinen jälkiviisauden ma ku. Neuvostojärjestelmä ei kyennyt koko olemassaolonsa aikana kehittämään lajin olosuhteita tai har rastajia palvelevaa varustetuotantoa. Punakorieesta tuli Jokisipilän sanoin neuvostopropagandan helmi. Kylmän sodan kulttuuritaisteluihin kuului kova retoriikka, jota Jokisi pilä esittelee laajasti. Kaikin puolin sujuvaan ja perustel tuun esitykseen liittyy pieni perspek tiiviharha.Jääkiekon merkitys kylmän sodan vuosina korostuu jonkin verran liikaa Jokisipilän tulkinnassa. Laaja taustoitus luo vankan pohjan urheilukamppai luiden kuvaukselle, jotka Jokisipilä on kirjoittanut tuoreesti. Tiedonrnuren ten kyllästämä kerronta rullaa kuin punakoneen peli. Neuvostoliit tolaisille urheilun seuraaminen antoi mahdollisuuden viettää aikaa muun kuin poliittisesti taatusti oikeaop pisen kulttuuritarjonnan parissa. Vaikutukset ulottuivat myös sisäpoli tiikkaan. Urheilusil mälasein jääkiekkoa tuijottavasta tu keva pohjustus voi tuntua liialliselta, mutta vähänkään maailman menosta laajemmin kiinnostuneelle esitystapa on antoisa. Kirja etsii eurooppalaisen ja pohjoisamerik kalaista jääkiekkokulttuurin ominais piirteitä, ja on osaltaan vaikuttanut Jokisipilän työhön, jossa hän tuo esille muun muassa punakoneen pe lityylin vaikutuksen kansainväliseen ja kanadalaiseen jääkiekkoon. Neuvostoalarnaisen ja puolue-eliitin toiveet kuitenkin yhtyivät urheilun herättämässä menestyksenjanossa. ISBN 978-951-1-27881-8. Kana dalaistenkin oli nöyrryttävä muutta maan rymistelykiekkoaan taitopelin suuntaan, mikä antoi tilaa Wayne Gretzkyn tapaisille taitureille. ~1··-• ar u o 1s1p1 a PUNaKONe M arkkuJokisipilä lähes tyy teoksessaan Puna kone ja vaahteranlehti kylmää sotaa jääkiekon kautta. Otava 2014. Neuvostopatriotismi saikin kiistatta voimaa urheilusta. Jääkiekossa Neuvostoliiton valtio ammattilaisista koostunut punakone saavutti amatöörien MM-tason hal linnan 1960-luvulla ja 1970-luvulla se osoitti olevansa vähintään kanada laisten taata-ammattilaisten veroinen. Kun Matti Murto ja Veli-Pekka Ketola ovat muistelleet jälkeenpäin kylmän sodan kiekkokamppailuja omana talvisotanaan, niin lausuntoon on vaikuttanut Neuvostoliiton mu rentuminen. Jokisipilän tutkimusta täydentävä nä voi lukea Osmo Kivisen.Jani Mesikämmenen ja Timo Metsä-Tokilan teosta Kylmä kiekkosota (2000). Jääkiekon ehdottomana suurvaltana itseään pitäneessä Kanadassa puna koneen voima järisytti urheiluelämää. 332 sivua. Punakoneen ja vaahteralehtisten kamppailussa oli pelkistetysti kyse siitä, että Neuvos toliitto yritti iskeä jääkiekon avulla säröjä länsirintamaan. Kesä olympiakisat olivat idän ja lännen ja etenkin Neuvostoliiton ja Yhdysvalto jen välisen ideologisen kamppailun keskeisin näyttämö koko kylmän so dan ajan. Urheilu oli Neuvostoliitossa usein myös kenttä, jolla toimineet saattoi vat saada erivapauksia, etenkin jos menestystä tuli. Kir joittajan urheilijaja valmentajatausta tuo tekstiin syvyyttä. Kanada pyrki puolestaan saamaan liikkumatilaa suuren naapurinsa kyljessä.Jääkiekon merkitys korostui Neuvostoliitossa entisestäänl 970-1980-luvuilla, kun pysähtynyt valtiokone tarvitsi jääkie kon tarjoamia propagandaryyppyjä. JOUKO KOKKONEN, FT Historiantutkija Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi 104 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014. Atomipommin ja avaruusaseman rakentanut imperiumi ei saanut tuo tettua kunnollisia jääkiekkomailoja tai jäädytystekniikkaa. Urheilijat harjoittelivat kovaa vai keissa oloissa ja heikoilla varusteilla. Olympi atuloksia tulkittiin eri valtioissa joko kansallisen elinvoiman osoituksena tai uhkaavan rappion enteinä. Jokisipilä käyttää perustellusti suu rimman osan sivumäärästä neuvosto jääkiekon esittelyyn ja analysointiin. 'M kk J k .
Paikoin kaksi vahvaa tarinaa, FlFAn tarina ja mediaspektaakkelin rakentamisen tarina, yhdistyvät varsin jouhevasti. Mo lemmat olisivat jo yksinään olleet ar vokkaita tutkimuskohteita. Teos on kentällään merkittävä ava us. Valta-analyysikin on toistaiseksi ollut harvinaista. Toisaalta kaksi vallankäytön tarinaa jalkapallon MM-kisoista saa lukijan odottamaan seuraavien kisojen mediaspektaakke lia .. Huippu-urheilun ja median liitto on ilmeinen: sitä, miten urheilua medi assa esitetään ja mitä sidoksia sillä esitetään yhteiskuntaan olevan, ei voi analysoida liikaa ei myöskään esittä misen tapoja ja niiden seurauksia. Onko valta jonkun käsissä. Tekstiin on kirjattu varsin huolellisesti sekä tari naa vahvistavat että kyseenalaistavat elementit. Viimeksi mainitut eivät Kolamon tulkinnoissa olleet kovin voimakkaita, mutta valon pilkahdus näkyi kyllä jo Brasilian kisojen media julkisuudessa. Teksti: SANNA OJAJÄRVI, SANNA VALTONEN VALTAPALLOHUUMAA! Sami Kolamo: FIFAn valtapeli. S ami Kolamon väitöskirja ei olisi voinut ilmestyä parem paan aikaan: sen kontekstina ovat Brasilian kisojen jälki mainingit ja käynnissä oleva FlFA kr iitti nen keskustelu Qaiarissa 2022 järjestettävien kisojen epäeettisistä puolista. U KUNTA & TIEDE 51 , 6/2014 105. Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina.Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116. Välillä median käytäntöjen purkaminen ja FIFAn todellisen vallan käytäntöjen analyysi eivät kerta kaikkiaan kommunikoi keskenään. SANNA OJAJÄRVI, VTM Mediatutkija Helsingin yliopisto SANNA VALTONEN, VTL Mediatutkija Helsingin yliopisto l Trheilu elää julkisuudessa ja julkisuudesta. Suomalainen liikuntatutki rnus totisesti kaipaa ilmiöihin, asioi hin ja keskusteluihin sisälle menevää mediatutkirnusta. Näiden kahden tarinan eleganui yhdistäminen ei ehkä kai kilta osin ole mahdollistakaan. Urheilu elää jul kisuudessa ja julkisuudesta, ja siksi urheilun tutkiminen nimenomaan julkisuuden näkökulmasta on merkit tävä aluevaltaus. Väitöskirja on tervetullut ja kiin nostava puheenvuoro urheilun ja median suhteesta. Keskitetty mediaspel1taahheli, lwmeratietoi11e11 performatiivisuus ja lwllehtiivinen muisti rakentuvat Kolamon tulkin noissa suunniteltuina tekoina, joilla FIFA ja mediakoneisto rakentavat yhdenmukaista tarinaa. ja siksi urheilun t utkimiur n nimcuomuan [ulk isuurk-n niikok uluiastu 011 mr-rk itt avii aluevaltaus. Runsaslukuisin esimerkein Kolamo havainnollistaa median toimintatapo ja ja yksittäisiä hetkiä, joissa FlFAn valta konkretisoituu median sanava linnoiksi ja kuvakulmiksi. Huippu-urheiluun ja sen julkisuu teen sisäänkirjoueuuja taloudellisen ja symbolisen vallan käytäntöjä ei ole näin monipuolisesti vielä tarkasteltu. Aineksia molempiin on runsaasti. Lajiylpeydesiä, nationalismista ja visuaalisesta mieli hyvästä koostuva kollektiivista muis tia rakentava spektaakkeli naamioi näkymättömäksi yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen liit tyvät epäkohdat. Mikä lopulta on Sa mi Kolamon näkemys vallasta: onko vai ta harki ttuja tekoja päämäärän saavuttamiseksi vai hienovaraisempia, sisäistettyjä toimintatapoja, joita tois tuvasti vahvistetaan kaikkien toimes ta. Kolamo esittää, että näky mättömät ja näkyvät valtakäytännöt saavat kisojen mediaspektaakkelin lopulta palvelemaan kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn tarkoitusperiä. Kuka niistä lopulta on vastuussa. Hengäs tyttävän luku kokemuksen jälkeen olemme valmiita nyökyttelemään hyväksyvästi Kolamon tulkinnoille: kuningaslajia hehkuttava mediaspek taakkeli rakentaa mahtipontisen ta rinan, jossa visuaalinen ja sanallinen esillepano rakentavat kollektiivisen tunnekokemuksen. Tuoreen väitöskirjan fokus on yhteiskunnan valtasuhteissa: siinä, miten monimutkainen valtasuhtei den verkosto saa ihmiset toimimaan vallitsevia valtasuhteita pönkittävillä tavoilla. ISSN 1457-6899. Kyliä' Muna lukukokemus jättää jälkeen sä myös kysymyksiä, jotka kaikki liittyvät valtaan. Toisinaan ne elävät omaa elämäänsä. Olisi toivottavaa, että se toimisi päänavauksena tehdä arkisemmistakin Ii ikuruakulrtuurtsista kysymyksistä yhtä kunnianhimoisia kulttuurisia tulkintoja. Toinen rakentuu konkreettisista val lankäytön toimista ja toinen operoi mielikuvien ja kollektiivisen muistin symbolisella tasolla. Hiukan epäselväksi jää, rakentaako Kolamo lopulta tarinaa FIFAn valta pelistä vai median vallasta. Valtaja mediakriittisyydessään Kolamon tutkimusasetelma on kun nianhimoinen: hän haluaa ymmärtää miten FIFAn toiminta ja ehkä tah tokin näkyy journalistisissa käytän nöissä ja journalismin diskursseissa. Kolamon hahmottelema eeuis kriittinen perspektiivi ei löytynyt valtamediasta, mutta kirja antaa viit teitä siitä, että jalkapallospektaakkelin ympärille rakentunut yhteisöllisyys on ristiriitaisempaa kuin mitä media julkisuudesta voisi päätellä
LUETTUA Teksti: JOUKO KOKKONEN SUOMALAISTA JUOKSU-URHEILUA MAAILMALLA JA VÄHÄN KOTIMAASSAKIN Erkki Vettenniemi. Sen avulla kirjoittaja saa rakennettua koko kirjan kattavan kaaren, joka ei kuitenkaan täysin va kuuta. Kestävyysjuoksu on ollut miehi nen laji, mikä kuitenkin ylikorostuu Vettenniemen teoksessa. Juokseminen oli joillekin joutavaa, toisille tolkullista. '' • ~ ~ ~.,~~ ' ~ S uomalaisen kestävyysjuok sun historia lupaa nimenä ja aiheena paljon. ISBN 978-952-222-451-4 -1 ~~~ ~QKKI VfTHNNIEMI SUOMALAISEN 1,, , KESTÄVYYSJUOKSUN -.:. Viljam Kolehmainen nousee teoksessa suomalaisen kestävyys juoksun "isäksi". Ihan sattumaa kes tävyysjuoksun ja urheilun suosion nousu 1900-luvun alussa ei ollut. Tarinoita ja jossittelua piisaa. Vettenniemi itse loiventelee teoksensa lopussa tulkintansa olevan "muuan mahdollinen näkemys aihepiiristä, josta ei lopullista sanaa tulla lausumaan". Esitystä rytmittävät ja jopa rakentavat varhaisempien kronikoitsi joiden runsaat lainaukset. Vaikka naiset ovat saaneet kilpailla kestävyysjuok sussa vasta 1970-luvulta lähtien, niin aiheesta olisi voinut kirjoittaa enemmän. Ylipäätään teos painottuu 1900-luvun alkupuolelle Suomen yleisurheilun ja kestävyysjuoksun suurvuosiin. Veuermierni on valinnut esityk seensä yllättävän tyylilajin. Teoksen nimen ja sisällön välinen suurin ristiriita juontuu siitä, että kes tävyysjuoksun yhteiskunnallinen ja kansainvälinen kehystys jää ohueksi. Kustantaja mainostaa kirjan olevan "en simmäinen kokonaisesitys kotimaisen juoksu-urheilun satavuotisesta taipa leesta". Henkilö hakemistosta löytyy kymmenkunta naista ja liki 300 miestä. Suomalaisen kestävyysjuoksun historia. On hyvä, että hänen valmennukselliset ansionsa tulevat aiempaa selvemmin selville.Vetten niemen tulkinta Viljam Kolehmaisen merkityksestä on kuitenkin liioitellun makuinen. Arvot ja merkitykset määrittyivät uudelleen. Vetten niemi käy jälkijukolamaisella olleella läpi suomalaisten kestävyysjuoksi joiden vuosisataista taivalta lähinnä arvokilpailuissa ja niiden alla. Suomi on hänen mielestään taantunut lentävien suo malaisten maasta hiipivien hölkkärien valtakunnaksi. Vettenniemen jälkisanoissaan ainakin puolitosissaan esittämän heiton mukaan tällä ei ole merkitystä, koska "kestävyysjuoksu on täysin irrallaan vakavamielisten tutkijoiden suosimista 'yhteiskunnal lisista' selitysmalleista". Suomalaisuuden Kirjallisuuden Seura. Kestävyysjuoksun edellytyk siin, harrastuspohjaan, merkitykseen ja suosioon vaikuttaneet tekijät ovat pienessä sivuroolissa. HIS~~RIA .. 336 sivua. Suomalaisen kestävyysjuoksun menneisyyden veuennierneläinen tulkinta ei suinkaan ole pitkästyttävää luettavaa. Vettenniemi liioittelee lennokkaasti juoksijoiden osakseen saamaa ih meuelyä. Yhtä lailla outoa oli kansan parissa reilu vuosisata sitten näyttele minen, kuorolaulu tai käsikirjoitetun järjestölehden toimittaminen. Jos Suomalaisen hestävyysjuohsun historiaa on uskominen, niin juoksentelu juurtui Suomeen va hingossa muutamien nuorukaisten päähänpistosta. Samaan aikaan mies ten eliniänodote on noussut vajaasta 50 vuodesta liki 80 vuoteen. JOUKO KOKKONEN, FT Historiantutkija Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi Kestävyysjuoksun yhteiskunnallinen ja kansainvälinen kehystys jää ohueksi. Juoksijat juoksevat ja kansa hurraa tai haukkuu. 106 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014. Hölkällä on ollut lääketieteen ja ruokavalion ohella oma osuutensa asiaan. Maus teena ovat kirjoittajalle luonteen omaiset piikit, jotka sinkoilevat eri suuntiin. Hänen vankkaan tutkirnustyöhönsä perus tuva rivakka aloitus juoksu-urheilun varhaisvaiheista lupaa enemmän kuin kronikoivasti Tukholman olympiaki soista 1912 alkaen etenevä suurkilpai lupohjainen tarkastelu. Kansa koulunkin moni koki pilaavan hyvät työmiehet. Kuntoliikunnan Vettenniemi kuit taa yliolkaisesti. ":,,· . Kuvali ite ei tarjoa suuria yllätyksiä, vaan otoksista valtaosa on nähty aiemmin lukuisien teosten sivuilla. Kilpaurheilun kehitys oli osa moder nisoitumisprosessia, jonka mankeliin koko Suomi oli joutunut. Teksti kulkee ja kilpailuku vaukset tempaavat mukaansa. Juoksijat juoksevat ja kansa hurraa tai haukkuu. 2014. Tekijän esittämä varaus on paikallaan
Lisäksi hänen senaikainen valmentajansa valmensi suojattiaan kuin mekaanista konetta ottamatta lainkaan huomioon ihmistä. Wahlströmin sinnikkyys ja taistelu luutuneita asenteita kohtaan on ollut ihailtavaa. Ei siis voida pitää ihmeenä, että juuri Wahlström nousi lajissaan huipulle. Lapsuuden, nuoruuden ja amatööriuran tapahtumia sivutaan vain taustoittamaan sitä, miksi asiat sillä hetkellä ovat niin kuin ovat. Tärkeä kysymys Miksi. Kirjan perusteella on ilmeistä, että suomalaisessa amatööri nyrkkei lyssä pääpaino on fysiikan harjoittelussa nyrkkeilytaitojen kustannuksella. Kaksi EM-hopeaa ja yksi pronssi, neljä pohjoismaiden mestaruutta sekä kymmenen Suomen mestaruutta ama töörikehissä ja ammattilaisten Euroo pan mestaruus puhuvat puolestaan. Miksi pitää harjoitella 3-4 kertaa päivässä, kun l-2 kertaa päivässä har joittelu olisi paljon laadukkaampaa. Kivun sietämisen ammattitaitoa Wahlströmin teoksen suurin ansio on siinä, että se on rehellinen kuvaus nyrkkeilyn kulissien takaisesta maa ilmasta ja sen "pimeästä puolesta". Monen ura olisi tyssännyt myös siihen, kun maajoukkueen vaimentaja sanoi, että naiset eivät ole tervetulleita nyrkkeilyliiton leireille. Kirja jakautuu kahteen osaan, ama tööri uran viimeisen vuoteen ja sitä seuraavaan siirtymäjaksoon sekä ammattilaisuraan. ISBN 978-952-222-549-8 EVA WAHLSTRÖM E va Wahlström (s 1980) on Suomen kaikkien aiko jen paras naisnyrkkeilijä ja lajin uranuurtaja maassam me. Miten voi olla mahdollista, että kun urheilija loukkaantuu, hän ei saa kunnollista lääketieteellistä hoitoa, hänelle ei enää soiteta, valmentaja hylkää eikä kukaan ole enää kiinnos tunut siitä, mitä hänelle kuuluu. Miksi pitää nostaa puntteja kauheita määriä. lloisen jul kisuuskuvan takana on äärimmäisen vaativa persoonallisuus (siis vaativa itseään kohtaan), joka ei ole koskaan tyytyväinen harjoitteluunsa ja nyrk keilyynsä, eikä osaa tai halua kuun nella kehoaan lainkaan. Kirja on siis ikään kuin päiväkirja vuosilta 2007-2014. SKS 2014, 281 s. Meronen saa Wahlströmin kyseen alaistamaan monia entisiä asioita, joi ta on tehty "koska niin on aina tehty". Valmentaja Risto Merosen koh taaminen on ilman muuta eräs Wahl strömin elämän keskeisistä käänne kohdista ja hänen uransa pelastus. Itse asiassa koko kirja on silkkaa sairaskertomusta ja jatkuvan kivun kanssa elämisen kuvausta, jos kin hetkittäin sieltä täältä pilkahtaa myös nyrkkeilyn tuoma nautinto. Ottelu tai turnaus otellaan, vaik ka kipujen vuoksi ei pystyisi kunnolla kävelemään. Wahlströmin jääräpäinen luonne tulee hyvin esiin. Nyrk keilyliitosta ja sen valmentajista ei piirrykään kirjassa kovin hyvää ku vaa. Myös murtuneella kädellä nyrkkeil lään. Esimerkiksi: miksi nyrkkeilijän pitää juosta kahden tunnin lenkkejä, vaik ka hän ei ole maratoonari. LUETTUA Teksti:TUOMAS ZACHEUS NYRKKEILIJÄN KOVA ?. Amatöörinä Wahlströmin identiteetti perustui sii hen, että hän harjoitteli enemmän ja kovempaa kuin muut naisnyrkkeilijät ajattelematta juurikaan sitä, onko sii nä järkeä. Hän matkusti myös omalla kustannuksellaan har joittelemaan ulkomaille eri maiden maajoukkueleireille. Nousu nyrkkeilyn huipulle ja tais telu miesten hallitsemassa maailmassa eivät kuitenkaan ole Wahlströmin tänä vuonna ilmestyneen kirjan pääosassa. Paluu nyrkkeilyn pariin tapahtuu pikku hiljaa ja hän päättää siirtyä ammattilaiseksi, vaik ka liiton johtoporras onkin kieltänyt häntä tekemästä niin (koska häntä tarvitaan mainoskampanjoissa). Kun urheilija menestyy, hän kyllä kelpaa liiton tapahtumien keulakuvaksi. Esimerkiksi ve näläisten kanssa harjoiteltaessa armoa ei tunnettu, mutta ei sitä pyydettykään. Wahlström kuitenkin kävi leireillä kiellosta huolimatta, kunnes hänet hyväksyttiin mukaan. Rajoilla. Miksi pitää tehdä kuntopiiriä useita kertoja viikossa, kun tavoitteena ei ole olla kuntopiirin maailmanmestari. Eikö sekin ajan voisi käyttää nyrkkei lytaidon opettelemiseen, koska nyrk keily on taitolaji mitä suurimmassa määrin 7 Miksi hakata säkkiä puolen tuntia yhteen soittoon ja hajottaa kä tensä sillä tavalla. Kehään men nään, vaikka olisi sairas, "koska liitto tai talli sekä sponsorit niin vaativat". Wahlström kuitenkin palasi nyrkkeilysalille yhä uudelleen, kunnes hänet hyväksyttiin joukkoon. Voimasta ei näet ole mitään hyötyä, jos lyönti ei osu. •• ELAMA Wahlström, Eva. Kun Wahlström on nyrkkeilyt amatööriurallaan kehonsa niin hajalle, että koko ura on vaarassa ja normaalielämäkään ei suju ilman kipuja, hän ei koe enää olevansa lii tolle mitään velkaa. Toinen keskeinen teema kirjassa on yksityiskohtainen harjoittelun ku vaaminen. Teos ei ole tyypillinen urheilijaelämäkerta, jossa tapahtu mat etenevät lapsuudesta, urheilun aloittamisesta, huipulle nousemisesta ja uran huippuhetkien tarkasta ku vauksesta nykyiseen tilanteeseen. Vammoista huolimatta harjoitellaan "koska vammojen sietäminen on osa lajin ammattitaitoa". Moni nuori nainen olisi vaihtanut lajia, kun nyrkkeilyseuran valmentaja teki selväksi, että nyrk keily ei ole naisia varten. Eikö ke hässä vaadittavaa kuntoa voi kohottaa muullakin tavoin kuin juoksemalla. Pääosin kirja keskittyy seitsemän vuoden ajanjaksoon vuodesta 2007 alkaen. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 107
Jos liikuntaa suositellaan kaiken ikäisille paran tamaan väestön terveydentilaa ja vähentämään terveydenhuollosta ai heutuneita kustannuksia, niin liikun nan aiheuttamien vammojen riskejä pitää pienentää. Myös laajempi hen kinen muutos elämää ja nyrkkeilyä kohtaan on tarpeellinen, koska järjet tömän kova harjoittelu, jokaisen suu palan vahtiminen ja pakonomainen menestyksen tavoittelu ovat vieneet paitsi nyrkkeilijän terveyden, myös elämänilon. Esimerkiksi valmennuksen parissa toimiville se antaa runsaasti ajattelemisen aihetta. TUOMAS ZACHEUS, KT Erikoistutkija Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Sähköposti: tuomas.zacheus@gmail.com LUETTUA Teksti: MIKKO JULIN, TAPANI RISTO LIHASVAMMAT URHEILUSSA Mueller-Wohlfahrt H-W, Uebelacker P, Haensel L, GarrettW (2013). Kyseessä on eh kä jopa paras tänä vuonna ilmestynyt urheilukirja. 417 sivua ISBN 978-3-13-162471-0 Muscle lnjuries in Sports F yysinen aktiivisuus kehittää kuntoa ja vaikuttaa en naltaehkäisevästi moneen sairauteen. Kir jassa avataan, miten lihasvammojen terminologia on ollut hyvin epäyh tenäistä ja vammoja kuvaavia sanoja on käytetty eri tavoin eri yhteyksissä. Kirjan kolmas teema kipujen kanssa elämisen kuvauksen ja harjoittelun lisäksi onkin vanhoista haitallisista malleista poisoppiminen ja sen vaikeu s. Wahlströmin kirja on sujuvaa lu ettavaa ja tempaa lukijan mukaansa alusta asti. Kirja pureutuu monella tasolla lihasvammojen luokitteluun, diagnostiikkaan ja hoitoihin, mutta ottaa erityistarkasteluun jalkapallossa tapahtuvat lihasvammat. Käy myös ilmi, että Wahlströmille on opetettu amatööriurallaan väärän lainen nyrkkeilytekniikka, jossa vas tustaja näkee lähtevän lyönnin "kilo metrin päähän". Kirja kertoo myös nyrkkeilyä harrastamat tomille lukijoille elävästi muun muas sa siitä, mikä saa ihmisen valitsemaan lajikseen nyrkkeilyn, millaista on olla riippuvainen nyrkkeilystä, millaisten paineiden alla nyrkkeilijä on ennen ottelua, millaista on kiivetä kehään vain vastustaja seuranaan tietäen, että toinen voittaa ja toinen häviää ja miten suhtautua nyrkkeilyn riskeihin (missä tahansa ottelussa voit kuolla itse tai tappaa toisen). Muscle injuries in sports. Muscle injuries in sports -kirja ku vaa kattavasti luustolihasjärjestelmää, sen vammautumista ja kuntoutukseen liittyviä tekijöitä perusteineen. Vammoja kuvaavat termit kohti yhtenäistä käytäntöä Kuudes kappale on kirjan avainkap pale. Kirja painottuu alkupuoleltaan käsittele mään laajasti (125 sivua) luusroli hasta anatomian, fysiologian ja bio mekaanisten ominaisuuksien osalta unohtamalla vaskulaarisia ja neuraa lisia tekijöitä lihasvammojen ymmär tämisen perusteeksi. Georg Thieme Verlag KG (Stuttgart). Siinä esitellään vuonna 2012 julkaistu "Terminology and classifica uon of rnuscle injuries in sport: The Munich consensus staternent". Tästä johtuen myös lihasvammojen diagnostisointi ja kuntoutus ovat olLihasvammat ovat olleet hankalia määritellä, luokitella ja hoitaa, koska käytännön hoitosuosituksia on ollut vähän. Luku kolme painottaa aminohapposaannin ja joidenkin kes keisten kivermäisja hivenaineiden merkitystä lihasvammojen paranemi seen liittyen ja luvussa neljä avataan lihasvammoista paranemisen tema tiikkaa laajemmin. 108 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014. Perusteeksi riittää se, että kirjan mukaan jalkapal lon pelaajia on lähes 300 miljoonaa pelaajaa, joista keskimääräinen pelaa ja kärsii kaksi vamma ja näistä vam moista suurin osa on lihasvammoja. Viidennen kappa leen jalkapalloilijoiden lihasvammo jen epidemiologiasta on kirjoittanut alan arvostettu tutkija Jan Ekstrand. Kaksi ensimäistä lukua käsitte lee luustolihaksen toiminnallista anatomiaa ja antaa harjoituksen ja perusfysiologian nälkäisille tukevan tietopaketin. Teos on erinomainen paketti perustiedon kertaamiseen ja syventä miseen lihasvammojen ennaltaehkäi syn ja kuntouttamisen näkökulmasta. Ratkaisu keskittyä vain muutaman vuoden tapahtumiin koko elämänkaaren sijaan on toimiva. Kirja hyödyntää Thieme -kustantajan aikaisempien teosten muun muassa Color atlas of neurology -kirjan kuvitusta ja tieto pohjaa. Eva W ahlströ min kirja on piristävä poikkeus usein kaavamaisiin urheilijoiden elärn äker teihin ja se on suositeltavaa lukemista kaikille urheiluihmisille lajista riip pumatta. Juuri perusilmiöiden kuvaaminen tässä kirjassa on onnistunut. Tämä ajatus on ollut Mucller-Wohlfartin ja kumppanei den kirjan "Muscle injuries in sports" taustalla
Nyt kirjassa, uuden luokittelun yhteydessä, avataan lihas vam mojen tutkim isen esim erkein tätä luokittelua. Kaikille niille henkilöille, jotka ovat tekemissä lihasvammojen arvi oinnin, hoidon, kuntoutuksen, en naltaehkäisyn kanssa tai ovat muuten vain kiinnostuneita lihasvammoista, tämä kirja on erinomaisesti kirjoitettu tuore tietopaketti aihepiiristä. Viimeiseen kappaleeseen on kerätty kahdeksan erilaista tapausesimerkkiä loydöksistä magneetti-, -ultraääni ja röntgenku vineen. MIKKO JULIN, THM Fysioterapian lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Sähköposti: mikko.julin@laurea.fi TAPANI RISTO, LitM Anatomian ja fysiologian lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Sähköposti: tapani.risto@laurea.fi Rauhaisaa Joulua ja Hyuää Uutta Vuotta 2015 I LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 109. Uskoaksem m e tällainen luokitus on tervetullut kaikkien li hasvamm ojen parissa työskentelevien henkilöiden keskuuteen. leet epäyhtenäisiä. Ero tusdiagnostiikka, käyttäytym isen neuro logia ja neuro fysiologia ovat saaneet omat kappaleensa. Lihasvarnrnojen hoito-osiossa käy dään laajasti läpi erilaisia konserva tiivisia tapoja hoitaa vammoja, mutta myös leikkaushoito on saanut oman lyhyen kappaleen. Tämä kirja luo katsauksen uu simpiin alan tutkimuksiin painottuen erityisesti urheilijoiden lihasvammo jen diagnostisointiin, luokitteluun ja hoitoihin erilaisista lähestymista voista. Jopa selän ro oli lihasvam m ojen syntym isessä on saanut oman kappaleensa. Vaikka kuntoutusprosessia ei kuvatakaan yksityiskohtaisesti niissä on kuvattu vamman paranemispro sessi ja urheilijan paluu takaisin akti viteetteihin. Kirja on miellyttävä lukukokernus myös laadukkaiden kuvien ja selkeiden tau lukoiden vuoksi. Luokittelun jälkeen kirja jatkaa matkaansa lihasvam mojen maailmas sa kuvantam ismenetelm illä, ultra äänellä ja magneettikuvantam isella. Lihasvammat ovat perinteisesti olleet hankalia määritellä, luokitella ja hoitaa, koska tutkimustietoa ja käytännön hoitosuosituksia on ollut vähän. Toiseksi viimeinen kappale käsittelee lihasvammojen ennaltaehkäisyä runsailla kuvilla ja käytännön vinkein. Jalkapalloilijat ovat erilaisin esimerkein erityistarkastelussa läpi koko kirjan
Näiden seurauksena kansainväliset urheilujärjestöt ja maiden hallitukset ovat yhä enemmän sitoutuneet kielletty jen aineiden kitkemiseen urheilusta. Lumilautailijoi den joukossa on kuitenkin myös aikuisharrastajia. Aikuisharrastajien motii110 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014. Kaikissa ryhmissä suhtauduttiin kriittisesti dopingin vastaisten toimenpiteiden riittävyyteen, mutta am mattilaisurheilijoiden ja erityisesti kuntourheilijoi den keskuudessa suhtautuminen oli kaikkein kriit tisintä. Tämä kertoo sekä doping-ilmiön laajuudesta että sveitsi läisten vakavasta suhtautumisesta urheiluun. Aikuislaskijat olivat päätyneet lumilautailijoiksi vaihtelevien käytäntöjen ja sattumien kautta. Attitudes towards doping a comparison of elite athletes, performance oriented leis ure athletes and the general population. Tutkijaryhmä lähti tarkas telemaan onko asenteissa tapahtunut muutoksia 5-10 vuoden aikana. Asenteet dopingia kohtaan ovat kiristyneet Sveitsissä viime vuosina. Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Kuntourheilijat muuta väestöä kriittisempiä dopingia kohtaan Sveitsissä D oping-skandaalit ovat ryvettäneet urhei lun mainetta viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa. Iäkkäät ja korkeasti koulutetut olivat muita jonkin verran kriittisempiä. Tutkimusaineisto koos tui seitsemän miesja yhden naislautailijan haastat teluista. Lautailun alkuperä on nuorison alakulttuureissa,ja harrastajien keski-ikä on monia muita liikuntalajeja alhaisempi. Kysymys kuuluukin, missä määrin urheilijat ja suuri yleisö tukevat julkista antidoping-työtä. Haastateltavista seitsemän oli 33-41-vuotiai ta ja yksi 19-vuotias. Antidoping-työ edellyttää lisäksi merkittäviä taloudellisia resursseja. Norjassa puolestaan 22 prosent tia lautailijoista on 15-24-vuotiaita. Esi merkiksi Yhdysvalloissa 75 prosenttia lautailijoista on alle 24-vuotiaita. Huomattavaa on kuitenkin, että erityisesti kuntourheilijat suhtautu vat kiellettyjen aineiden käyttöön ammattilaisurhei lijoita ja tavallisia kansalaisia kriittisemmin. Vielä 2000-luvun alkupuolella urheilijoi den ja muun väestön asenteet eivät merkittävästi poikenneet toisistaan. LÄHDE: Stamm, H., Lamprect M. (2014). Valtaosa sveitsiläisistä kannattaa ehdotonta kilpailukieltoa dopingin käytön seurauksena. Naisten ja miesten asen teissa ei sen sijaan ollut eroja. Sveitsiläisten keskuudessa näyttäisi vallitsevan va kaa yksimielisyys dopingia vastaan. Valtaosa sveitsiläisistä kannattaa ehdotonta kilpailukieltoa dopingin käytön seurauksena. Kuntourheilijat pitivät dopingia ammattilaisur heilijoita enemmän erittäin vakavana ongelmana. Urheilijat ja erityisesti kuntourheilijat kannattivat tiukimpia toimenpiteitä dopingin vastaisessa taistelussa. Sveitsissä on kerätty 1990-luvulta lähtien tietoa kansalaisten ja urheilijoiden asenteista dopingia kohtaan. Norjalaistutkija Mari Sisjord tutki sitä, miksi aikui set harrastavat lumilautailua ja miten he kiinnittyvät lautailukulttuuriin. European Journal for Sport and Society 11 (2), 171-189. Lumilautailu kiehtoo myös aikuisia L umilautailu mielletään yleensä nuorten har rastukseksi. & Kamber,, M. Lisäksi tutkittiin sitä, miten eri asenteet poikkeavat eri ryhmien kesken. Osa oli harrastanut lajia jo nuorena, osa oli löytänyt lajin esimerkiksi oman vanhemmuuden kautta. Giddensin identiteetin ja refleksiivisyyden sekä sukupolven kä sitteitä hyödyntäen tutkija keräsi tutkimusaineistoa Etelä-Norjassa järjestetyltä viikon mittaiselta lumi lautailuleiriltä vuonna 2008. Vastaajia pyydettiin arvioimaan doping-ongelman vakavuutta; dopingin vastaisia julkisia toimenpiteitä; dopingin syitä ja seu rauksia urheilulle ja yhteiskunnalle sekä käsityksiä siitä, mitkä olisivat sopivia toimenpiteitä taistelussa dopingia vastaan. Tutki musta varten kerättiin tietoa ammattilaisurheilijoilta (n=l038), kuntourheilijoilta (n=2497) sekä taval lisilta kansalaisilta (n=l013). Kuvaavaa lajin pariin ajautumiselle oli uuden etsiminen sekä urheilulliset ulottuvuudet. Aikuisena lajin harrastamisen aloittaneiden kohdalla tarkasteltiin myös miksi he olivat ajautuneet juuri tämän lajin pariin
& Silverman, S. Lisäksi havaittiin, että oppilaat kokivat FitnessGram -testin jossakin määrin hyödyllisemmäksi ja mielek käämmäksi kuin Presidents Challenge -testin. Muusta opetuksesta irrallisena, vuosittain rutiininomaisesti toistuvana tapahtumana tehtävä testaus ilman kuntosisältöön liittyviä perusteluja tai aiheen opetusta voi johtaa negatiivisten asenteiden syntymiseen. High School Students' Anitudes Toward Fitness Testing. vit liittyivät uusien vaativien fyy sisten ja taidollisten haasteiden vastaanottamiseen, riskien hallintaan, kehittymisestä nauttimiseen ja eläm ysten etsim iseen. Lisäksi on mahdollista, että opettajat ohjaavat ja kannustavat poikia ja tyttöjä kuntotestien suorittamisessa eri tavalla, tai että tytöt tarvitsisivat poikia enemmän ohjausta, kannustusta ja keskustelua. Luulen, että meillä Suomessakin on vielä paljon tehtävää ja kehitettävää, ennen kuin koulujen kuntotestauk sen voidaan todella sanoa edistävän myönteisten liikunta-asenteiden syntymistä, elinikäistä liikunta aktiivisuutta ja kykyä omasta hyvinvoinnista huo lehtimiseen. Siinä missä nuoret saattavat kiinnittyä lautailuun esim erkiksi sosiaalisista m otiiveista käsin, tarjoaa lum ilautailu aikuisharrastajille kehollisia haasteita ja itsensävoit tamisen tunteita. Oppilaiden asenteissa oli suurta vaihtelua. Myönteisimpiä olivat oppilaiden tiedolliset asenteet, jotka kuvasivat esi merkiksi sitä, kuinka hyödyllisinä he kuntotestit kokivat. Onkin todennäköistä, että monet heistä sijoittuivat lähelle asenneasteikon ääripäitä. LÄHDE Sisjord, M.K. Lisäksi oppilaat vastasivat asennekyselyyn. Tutkijat haastavat opettajia keksimään kuntohar joitteluun ja kuntotestaukseen nuoria kiinnostavia menetelmiä. A study of participants at a camp for adult snowboarders. Kuntotesteistä nauttiminen oli sitä vastoin ulottuvuus, jossa oppilaiden suhtautuminen oli kiel teisintä. Toki on hyväksyttävä sekin, että maksi maalista fyysistä ponnistelua vaativat suoritukset ei vät kaikkien mielestä ole erityisen mukavia. (2014). Yksi syy tyttöjen kielteisempiin asenteisiin voi olla se, että he kokevat oman pätevyytensä ja menestymisen mahdollisuutensa kuntotesteissä heikommiksi kuin pojat. Keskimäärin oppilaat suhtautuivat kuntotestauk seen varovaisen myönteisesti. HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport Management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: SANNA PALOMÄKI Pojat suhtautuvat kuntotesteihin myönteisemmin kuin tytöt A merikkalaistutkijat Mercier ja Silverman (2014) selvittivät murrosikäisten poikien (n=524) ja tyttöjen (n=675) suhtautumis ta kuntotesteihin. Erityisesti tyttöjen ja poikien suhtautuminen erosi tunneulottuvuudella; tyttöjen suhtautuminen oli kielteisempää kuin pojilla oppi laan luokkatasosta riippumatta. 2014. Tyttöjen ja vanhempien op pilaiden kielteisempi suhtautuminen voi heijastella sitä, että he suhtautuvat koululiikuntaan kaiken kaikkiaan negatiivisemmin kuin pojat ja nuoremmat oppilaat. Lajikulttuureihin kiinnittymistä ja eri lajien harrastajaprofiileja on ent istä vaikeampi ennustaa. When grown-up kids go snowboarding. Sam an lajin sisällä on nähtävissä motiivien erilaistum ista. Norjalaistutkim uksen tulokset osaltaan vahvista vat käsitystä postmodern in yhteiskunnan liikunta kulttuurin monipuolistu misesta. Pojat suhtautuivat kuntotestaukseen myön teisemmin kuin tytöt. Journal of Teaching in Physical Education 33, 269-281 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 6/2014 111. Opettajan asenteet, opetuksen laatu ja sisältö vaikuttavat siihen, miten oppilaat kuntotestauksen kokevat. He joko pitivät tai eivät pitäneet kuntotesteistä. Nuorimpien poikien ja tyttöjen asenteet olivat myönteisempiä kuin vanhempien oppilaiden vertail taessa asenteita high school luokkien 9-12 oppilailla. LÄHDE Mercier, K. Kuntotestaukseen liitettävä oppilaan oma tavoitteenasettelu puolestaan voi edesauttaa sitä, että testit koetaan mielekkäämmiksi. Oppilaat suorittivat lii kunnanopettajien johdolla koulujen liikuntatunneil la, joko FitnessGram -kuntotestistön (8 koulua) tai Presidents Challenge -testistön (7 koulua). European Journal for Sport and Society 11 (3), 205-226
112 LIIKUNTA& TIEDE51 •6/2014. Toivon, että kouluissa kuunnellaan liikun nanopettajia ja oppilaita, kun päätöksiä liikuntaryh mien muodostamisesta tehdään, eikä sekaryhmäope tukseen siirrytä ainakaan perusteetta tai vain talou dellisiin syihin vedoten ja ryhrnäkokoja kasvattaen. Erityisesti tyttöjen aktiivisuuteen ja mahdollisuuksiin oppia tuntien aikana on kiinnitettävä huomiota. LÄHDE: Smith, N.J., Lounsbery, M.A.F., & McKenzie T. 127-135. 'Tyuöryhrnlssa tytöille kertyi reipasta tehoista liikuntaa noin 13 prosenttia mutta sekaryh missä vain viisi prosenttia tunnin ajasta. Liikuntatuntien pituudeksi oli lukujärjestyksessä määritelty noin 43 minuuttia, mutta niiden todelli nen pituus jäi tutkijoiden mukaan keskimäärin alle 30 minuutin. Journal of Physical Activity and Health 11. Aktiivisuuden määrä ja intensiteetti oli korkein poikaryhmien tunneilla. Järjestelyihin ja organisointiin käytetyn ajan osuus oli suurin sekaja tyttöryhmissä. Sekä pojat että tytöt olivat suhteessa aktiivisimpia oman suku puolen mukaan muodostetuissa ryhmissä verrattuna sekaryhmiin. 2014. Physical Ac tivity in High School Physical Education: lmpact of Lesson Context and Class gender Composition. Poikaja seka ryhmien tunneilla käytettiin enemmän aikaa pelaa miseen kuin tyttöryhmien tunneilla. Lähes puolet tuntien ajasta käytettiin erilaisten pelien pelaamiseen ja noin neljännes kuntoharjoitte luun. Valitettavasti keskustelua sekaryhmien puolesta tai vastaan käydään varsin vähän tutkimustietoon pohjaten. Tytöille vähiten liikuntaa poikien ja tyttöjen yhteisopetuksessa S uomessa koulujen liikunnanopetusta toteu tetaan yleisimmin siten, että tyttöjä ja poikia opetetaan pääsääntöisesti omina ryhminään yläkoulussa ja usein jo alakoulun ylimmillä luokilla. Tässä tutkimuksessa sekaryhmät osoittautuivat epä edulliseksi tyttöjen fyysisen aktiivisuuden kannalta. Aika ajoin keskustelu meidän käytän tömme hyvistä ja huonoista puolista käykin vilkkaa na. Oppilaat liik kuivat tunneilla noin 15 minuuttia ainakin kohtuul lisen aktiivisesti (MVPA). Tyttöryhmissä puolestaan käytettiin enemmän aikaa kuntoharjoit teluun. Tosin tästä 11 minuuttia oli kävelyyn verrattavaa aktiivisuutta ja vain vajaa neljä minuuttia reipasta (VPA), juoksuun verrattavaa aktiivisuutta. Amerikkalaistutkijat Smith ym. Tutkimukseen osallistui seitsemän high school -koulua ja aineistoa kerättiin yhteensä 164 liikuntatunnilta. Tunnit sisälsivät jonkin verran myös oppilaiden vapaata pelailua tai leikkejä, mutta taitoharjoittelua varsin vähän, neljä prosenttia ajasta. Ylipäätään pojat olivat tyt töjä aktiivisempia ryhmästä riippumatta. Lisäksi tutkijat ehdottavat pidempiä liikuntatunteja ja runsaampaa ajankäyttöä taitoharjoitteluun. (2014) selvittivät systemaattiseen observointiin perustuvan SOFIT menetelmän avulla, millaista oppilaiden liikuntatun tien aikainen fyysinen aktiivisuus oli poikaJa tyttö ja sekaryhmissä. Oppilaat käyttivät siis noin 35 prosent tia tuntien ajasta siirtymisiin ja vaatteiden vaihtoon ja vain 65 prosenttia itse oppituntiin. Joitakin sisältöjä kuten paritansseja ja eri laisia valinnaisia liikuntakursseja toteutetaan tyy pillisesti tyttöjen ja poikien yhteisissä ryhmissä. SANNA PALOMÄKI, LitT Yliopiston lehtori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi Tyttöjen ja poikien erillisryhmäopetuksella pyritään liikunnassa oppilaiden erilaisten kiinnostuksen kohteiden ja fyysisten ominaisuuksien huomioon ottamiseen opetuksessa sekä tasavertaisen oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen tytöille ja pojille. Suomalainen erillisryhmissä toteutettava liikun nanopetus ei tavoittele tiettyjen sukupuoliroolien ylläpitoa, vaan sen avulla pyritään oppilaiden eri laisten kiinnostuksen kohteiden ja fyysisten ominai suuksien (muun muassa kuntotekijät, lihasmassa) huomioon ottamiseen opetuksessa ja tasavertaisen oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen tytöille ja pojille. Lii kunnan erillisryhmät eivät ole kovin yleisiä muualla maailmassa. Johtopäätöksissä tutkijat toteavat, että kouluissa tulisi miettiä ratkaisuja, joilla siirtymisiin ja vaattei den vaihtoon hukattavaa aikaa voitaisiin vähentää
Valmentajat seurasivat lisäksi urhei lijoiden asennoitumista ruokailemiseen ja heidän syömiskäyttäytymistään tarkkaillessaan mahdollisia syömiseen tai painoon liittyviä ongelmia urheilijoil la. Aikaisempi kokemus syömishäiriöistä ja läheinen suhde urheilijaan auttoi tunnistamaan ensiLIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 113. Tähän tulisikin kiinnittää nykyistä runsaammin huomiota erityisesti lajeissa, jossa loukkaantumisriski on suuri. Tutkirnusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Miten tunnistaa syömishäiriöden ensimerkkejä urheilijoilla. Lajissa tapahtuu myös runsaasti louk kaantumisia, joilla on sekä fyysisiä ja psyykkisiä seu rauksia. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua. Tämä lähtökohta persoonallisten ja psy ko-sosiaalisten tekijöiden ohella vaikuttaa siihen, miten syömishäiriöt kehittyvät. Optimaalinen toipuminen ja kentille palaa minen vaatii fyysisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi psykologisten tekijöiden huomioon ottamista. Tutkimustulosten mukaan voidaan päätellä, että loukkaantumistilanteissa psykologisten reaktioiden käsittelylle ja kuntoutumisen aikana tapahtuvalle psyykkiselle valmennukselle on suuri tarve. Teemat kytkeytyivät muun muassa loukkaantumistilanteen aiheuttamiin emotionaalisiin reaktioihin (traumaja shokkireaktiot), kuntoutus vaiheeseen liittyvään sosiaaliseen tukeen ja psykolo gisiin tekijöihin sekä psykologisen valmiuteen palata takaisin pelikentille. Urheiluvammojen hoitaminen vaatii myös psykologisesta näkökulmas ta katsottuna ammattitaitoa ja terveydenhuollon ammattilaisen osaamista. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan stra tegioita, joita valmentajat käyttävät tunnistaessaan syömishäiriöiden kehittymistä yleisurheiluissa. Meillä on vähän lajikohtaista tietoa siitä, millai sia psykologisia vaikutuksia loukkaantumisella on erityisesti australialaisessa jalkapallossa, jossa louk kaantumisia tapahtuu verrattain usein. Tutkimustulosten mukaan valmentajat käyttivät fyysisiä, sosiaalisia ja suoritukseen liittyviä indikaat toreita tunnistaessaan syömishäiriöiden kehittymistä urheilijoillaan. 2014. Jotkut lajit saattavat altistaa kehon koon tarkkailuun myös lajiin kuuluvi en esteettisten näkökulmien seurauksena. The Psychological lmpact of Long-Term lnjury on Australian Football League Players Journal of Applied Sport Psychology, Volume 26, 377-394 Urheiluvammasta toipuminen vaatii myös psykologisten tekijöiden ammattitaitoista hoitoa. Tutkijat löysivät aineiston pohjalta 14 erilaista teemaa, jotka liittyivät loukkaantumisprosessin eri vaiheisiin. Ai kaisempien tutkimusten mukaan urheilijat kärsivät loukkaantumistilanteissa muun muassa stressistä, masermusoireista, epäuskon ja turhautuneisuuden tunteista. LÄHDE: Mandy Ruddock-Hudson, Paul O'Halloran, Greg Murphy. Tutkijaryhmä Ruddock-Hudson, O'Halloran & Murphy (2014) selvittivät pitkittäistutkimuksellaan kahdeksan jalkapallopelaajan psykologisia reaktiota loukkaan tumistilanteessa. Vaikka tutkimus tehtiin vain yhdessä lajissa, tulok sia voidaan hyödyntää myös yleisemmin urheiluvam moista toipumisen edistämisessä. Tutkimukseen osallistui 11 yleisurheiluvalrnentajaa, joilla oli kokemusta valmentamisesta sekä kansalli selta että kansainväliseltä tasolla. U seimmat urheilijat arvostavat hoikkaa vartaloa ja pitävät alhaista kehon painoa tärkeänä urheilusuorituksen kannalta. Lisäksi haastatteluista kävi ilmi, että myös valmen tajat itse antoivat suuren merkityksen kehon painolle ja "ideaaliselle" urheiluvartalolle urheilusuorituksen kannalta. Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Loukkaantumistilanteesta takaisin kentille myös psykologiset tekijät vaativat hoitoa ja kuntoutusta A ustralialainen jalkapallo edustaa urhei lulajia, jossa vauhti ja voima yhdistyvät fyysiseen kontaktiin ja taklaustilanteisiin
R998-R1008. Peake. Psychology of Sport and Exerci se, 15, 721-728. Sen Nyt tulee HICT T utkijatkin menevät joskus sekaisin erilais ten harjoitusohjelmista käytettyjen lyhen teiden kanssa, saati sitten tavalliset kuntoi lijat. useammin B rittiläinen kestävyysjuoksija Paula Radcliffe on yksi kylmähoidon nimeen palautumisen apuna vannovista urheilijoista. Cold water immersion enhances recovery of submaximal muscle function aher resistance exercise. Tutki mukseen rekrytoitiin mukaan 23 kohtuukuntoista (maksimaalinen hapenouokyky noin 60 rnl/kg/rnin) sijaan kuusi tuntia varsinaisen treenikerran jälkeen tehdyssä kovatehoisessa varsinaista treeniä simuloi vassa testissä suorituskyky oli parempi kylmähoidon kuin pyöräilyn jälkeen. Salaaminen, kommunikaatiovaikeudet urhei lijan kanssa ja valmentajien stereotyy ppiset asenteet vaikeuttivat tunnistamisprosessia. Coombes , Jonathan M. 2014. Kahdeksan viikon jälkeen HlCT-ryhmä paransi rei lusti sekä 10000 että 1500 metrin juoksutuloksia, voimaominaisuuksia ja juoksun taloudellisuutta, vaikka heille tuli juoksukilometrejä 42 prosenttia vähemmän jakson aikana. LÄHDE Llion A. Tutkimustulokset osoittavat, että yleisur heiluval mennuksessa valmentajien olisi hyv ä oppia tunnista maan syömishäiriöihin liittyviä tekijöitä paremmin. oireita. Koko ryhmä harjoitteli ensin juoksua neljän viikon ajan saman ohjelman mukaan neljä kertaa viikossa. Kymmenen hengen po rukka aktiivisia kuntosalikävijöitä teki kaksi kovaa voimaharjoitusta, joiden jälkeen he tekivät palautu mista edistääkseen satunnaisessa järjestyksessä joko kymmenen minuutin kylmäkylvyn tai kymmenen minuutin kevyen pyörälenkin. American Journal of Physiology Regulatory, lntegrative and Comparative Physiology, 307. Hyppyja isometri sissä voimatesteissä suoritukset olivat huonommat heti treenin jälkeen ja kahden ja neljän tunnin ku luttua, eikä kylmäkylpy edistänyt palautumista. Jeff S. HlCT perustuu kovatehoisen intervalliharjoitte lun ja räjähtävän voimaharjoittelun yhdistelmään, jota ei nimestään huolimatta tehdä samanaikaisesti, vaan peräkkäisesti harjoitussession aikana. Tutkijat tekivätkin johtopää töksen, että kylmäkylpy ei näytä edistävän nopeus voimaja maksimivoimatasojen palautumista kovan voimaharjoituksen jälkeen, mutta auttaa lihasten palautumista submaksimaalisissa suorituksissa mah dollistaen voimaharjoitusten toistamisen tiheämmin. Hänen lisäk seen kylmähoitoa käyttävät monet muutkin kestävyyslajien urheilijat, mutta voimalajien ur heilijoiden tätä menetelmää kuulee käyttävän har vemmin. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/25121612 kestävyysjuoksua harrastavaa miestä. ldentifying and preventing disordered eating among athletes: per ceptions of track and field coaches. 2014. Tuore australialaistutkimus osoittaa, että maksimivoiman palautumisen kannalta kylmästä ei välttämättä olekaan hyötyä. Tämän jälkeen puolet satunnaistettiin jatkamaan samalla linjalla, mutta toinen puoli korvasi pari harjoitusta viikossa HlCT-harjoitteella, joka sisälsi 30 sekunnin maksimaalisia juoksupyrähdyksiä (4-12 kpl kol men minuutin palautuksella) ja vartin verryttelyn Jälkeen jalkalihasten räjähtävän voiman harjoitteita. Vaikka valmentajien ensisijaisena pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä ja estää syörn ishäiriöiden kehitty mistä, saattaa valmentajien omalla asennoitumisella olla myös vaikutusta ongelmien syntymiseen. LÄHDE Plateau, C.R., McDermott, H.J., Arcelus, J. ANU KANGASNIEMI, LitM, Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Kylmähoito ei nopeuta maksimivoiman palautumista, mutta voi auttaa treenaamaan . Juuri kun olemme tottuneet H IT:iin, HllT:iin, ym., Jens Bangsbon johtama tanskalainen tutkijaryhmä lanseeraa jälleen uuden termin HlCT, High-lntensity Concurrent Training kovatehoinen samanaikainen harjoittelu. Roberts , Kazunori Nosaka . & Meyer C. Kovatehoisen intervalli114 LIIKUNTA& TIEOE51 •6/2014
Väuöstyössä tutkittiin lanneran gan jäykistysleikkaukseen menevien potilaiden vartalolihasten voimaa ja lihasvoiman muutoksia leikkauksesta toipumisen jälkeen. LÄHDE Skovgaard C, Christensen PM, Larsen S, Andersen TR, Thomassen M, Bangsbo J. Journal of Applied Physiology, 117: 1097-1109, 2014. On siis tullut aika väistyä tämän palstan toimittajan paikalta ja antaa tuoreelle innokkaalle kirjoittajalle mahdollisuus tuoda oma näliemyksensä palstan sisältöön. Tutkimukseen osallistui 277 suoKiitos! Aloitan 1.1.2015 tämän lehden päätoimittajana. Terveillä selkälihasten voimataso on normaalisti suurempi kuin vatsalihas ien, mutta tutkituilla potilailla tämän voimasuhteen todettiin kääntyneen päinvastaiseksi. Physical activily and sedenw,y behaviour in association wilh academic pe,formance and cognitive Junctions in school-aged children. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jari Arokoski (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena pro fessori Arja Häkkinen. Lisäksi seulottiin elektromyografiaeli lihasten aktii visuusmittausten avulla sopivia har joitusliikkeitä leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen parantamaan alaselän asennonhallintaa ja lihasvoimaa. running economy, and muscle NHE1 in moderately trained runners. Tutkimus toteutettiin LIKES-tutki muskeskuksen ja Jyväskylän yliopis ton psykologian laitoksen yhteistyönä vuosien 2011-2014 aikana. . harjoittelun ja kovan räjähtävän voimaharjoittelun yhdistäm inen voikin olla hyv ä keino parantaa kehon eri ominaisuuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltai sem min kuin kum pikaan näistä yksinään. Olen vuosien varrella saanut monelta kollegalta palautetta ja poihkeuksetta se on ollut mieluisaa sellaista. Hillman (Department of Kinesiology ane! Community Health, University of Illinois, Urbana-Champaign, Illinois) ja kustoksena professori Timo Ahonen (psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto). http//wwwncbi.nlm.nih.gov/pub med/25190744 KARI KALLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi Väitökset Oppimistulokset riittävästi liikuntaa, kohtuudella ruutuaikaa LitM Heidi Syväojan psykologian väitöskirja "Physical activity ane! sedentary behaviour in association with academic performance ane! cognitive functions in school-aged children" tarkastettiin 15.11.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväit täjänä toimi professori Charles H. Tutkimuksen mukaan liikunnallisesti aktiiviset lap set menestyivät tarkkavaisuustestissä paremmin ja heidän kouluarvosano jensa keskiarvo oli korkeampi vähän liikkuviin lapsiin verrattuna. Tämä ha vaittiin, kun seurattiin 114 potilasta, joille oli suoritettu lannerangan jäy kistysleikkaus Tampereen yliopistol lisessa sairaalassa tai Keski-Suomen keskussairaalassa. Lisää tehoa selkäleikattujen harjoitteluun TtM Sami Tarnasen fysioterapian väitöskirja " Lannerangan jäykistys leikkauksen jälkeisen kuntoutus harjoitteluohjelman kehittäminen" tarkastettiin 21.11.2014 Jyväskylän yliopistossa. Kiitos teille! Sen pohjilta on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin lehden päätoimittajana. rnalaista viidesja kuudesluokkalaista lasta. Tutkimustulosten mukaan liikunta saattaa edistää koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta, kun taas erittäin runsaalla ruutuajalla saattaa olla epäedullinen vaikutus koulumenes tykseen ja tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin. Lisätietoja: Heidi Syväoja, Puh. 020 762 9583, heidi .syvaoja@lihes.fi Syväoja, H. www.lilies.fi. Häiriöt asennonhallinnassa lisäävät alaselän kuormittumista työssä ja vapaa-ajalla ja saattavat häiritä ope roidu n alueen paranemista sekä lisätä alaselän kulumamuutoksia. Vaikka leikkaus vähensi alasel kåkipua ja paransi toimintakykyä huomattavasti, potilaiden lihasvoimat eivät parantuneet kolmen kuukauden toipumisvaiheen aikana. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että paljon tietokonetta käyttävät ja kon soli pelejä pelaavat lapset suoriutuivat heikommin tarkkaavaisuuden jous tavuutta ja työmuistia mittaavissa testeissä. Myös kouluarvosanojen keskiarvo oli heikompi niillä lapsilla, jotka viettivät runsaasti aikaa ruudun ääressä. Aloitin palstanpiåon 2006, joten kahdeksan vuoden rupeama tuli tehtyä ei mitenkään vähäpätöinen aika ihmiselämässä. Li KES Research Reports 011 Sport and Health 292. Liikuntaa ja liikkumattomuutta selvitettiin sekä objektiivisin mittauk sin että kyselymenetelmin. Concurrent speed endurance and re sistance training improves performance. Tutkimuksessa havaittiin selän jäykistysleikkaukseen menevien potilaiden vatsaja selkälihasten voimatason olevan erittäin matala. . Väitöstilaisuus on englan ninkielinen. 2014. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 6/2014 115. Uutisia luotetaan jallwssa maapallon toisel.ta puolen eli Australiasta tutkija Ilkka Heinosen voimin. Syväoja tutki liikunnan ja liikku mattomuuden yhteyksiä koulumenes tykseen ja kognitiiviseen toimintaan kouluikäisillä lapsilla. Jyväskylä: LlKES Research Center Jor Sport and Health Sciences
Teos 011 julkaisw saijassa Studies i11 Sport, Physical Eclucation a11cl /-lealtl1 numerona 214, 106 s., ]yväshylä 2014, ISSN: 03561070, ISBN: 978-951-39-5945-6. Samalla suomalaislasten uniongelmat ovat 1 isääntyneet. Lisätietoja: Sami Tarnanen, sam i. Näillä harjoitteilla voidaan voimaominaisuuksien lisäksi kehittää vartalolihasten kapasiteettia hallita alaselän keskiasentoa. 1012014. Kaatuminen on yleisin tapaturrnai nen kuolinsyy Suomessa. Rudolf Kle metti kehitti väitöskirjassaan tieto konepohjaisen analyysimenetelmän kaatumisriskin arvioimiseen. Jottei Suomi kaatuisi FM Rudolf Klemetin soveltavan fysiikan alan väitöskirja "Analysis of Stability Against Falling by Move meni Sirnulat ion in Hurnan Walking" tarkastettiin 21.11.2014 Jyväskylän yliopistossa. Tuloksena syntyy tutkittavan hen kilön kävelyä kuvaava ueiokonesi mulaatio. Paljon liikkuva lapsi reagoi lievemmin stressiin Psykologian maisteri Silja Martikaisen väitöskirja "Sleep, physical activity, and heah h in children a developmental perspeciive" tarkastel tiin 5.12.2014 Helsingin yliopistossa. Martikainen tutkii erityisesti kah deksanvuotiaiden lasten unen laatua ja sen suhdeua verenpaineeseen ja stressiin, fyysisen aktiivisuuden yhteyttä psykiatrisiin oireisiin sekä kahdeksan ja 12-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta ja sen suhdetta stres : hormoni kortisoliin ja kortisolivast1siin. Vastaväittäjänä toimi professori Marcus Pandy (University of Melbourne, Australia) ja kustoksena professori Kimmo Kainulainen Qyväskylän yliopisto). Sen tuloksia on jo nyt hyödynnetty suunn iteltaessa lannerangan luudu tusleikkauksen jälkeistä kuntoutus ohjelmaa. Vastaväittäjänä toimi tutkimuspro fessori Timo Partanen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena on professori Katri Räikkönen-Talvitie. ISBN: 978-951-39-5862-6. Liikkeet ei vät lisänneet potilaiden alaselkäkipua, joten ne soveltuvat hyvin kuntoutuk seen. Tällä sirnulaauolla voidaan testata, kuinka herkkä henkilö on kaatumaan. Tutkittujen harjoitteiden aikana selässä ei tapahdu liikettä, jolloin myös jäykistetylle leikkausalueelle kohdistuva haitallinen kuormitus pystytään minimoimaan. Tutkitulla potilas ryhmällä harjoitteilla saatiin aikaan selkäli haksien voirnaharjoiueluun vaadittava aktiivisuustaso. Martikaisen mukaan useista ,i kaisemmista tutkimustuloksista poi keten terveillä kahdeksanvuo· .lla lapsilla uni ei ole yhteydessä ;•rlän ja verisuonitautien riskiä lisaävaan kardiovaskulaariseen Ienotyyoj., I'. . . Lisätietoja: Silja Martikainen, puh.0443531984, s-posti: silja.mani kainen@helsinki.fi Väitösl1i1ja11 tiivistelmä 011 luettavissa osoitteessa: URN:ISBN:978-95151-0292-8 116 LIIKUNTA& TIEDE51 •6/2014 J. Terveillä tehokkaiksi todettuja harjoitusliikkeitä valikoitiin sovellet tavaksi selän jäykistysleikkauksessa olleille potilailla. Väitösl1i1ja onjullwistu sarjassa JYFL Research Report, nro. Kaatuminen tapahtuu useimmiten kävellessä. Leikkauksen jälkeinen normaalin kuntoutuksen mukainen kevyt har joittelu sekä asteittainen paluu päivit täisiin akuvuecueihin eivät riittäneet parantamaan vartalolihasten voimaa. Liikkumattomuus ja uniongelmat lapsilla ja nuorilla ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Kävelyn mekaniikka on kuitenkin erittäin monimutkainen, joten kaatu misriskin arviointi on hyvin vaikeaa. Lisätietoja: Rudolf Klemetti, r-uclolf.l1lemetti@phys.jyufi, 040 534 3198. Klemetin kehittämä menetelmä toimii siten, että tutkittavan henkilön käve lyä kuvataan ensin videokameralla samalla suorittaen muita biomekaa nisia mittauksia. Ikääntyminen ja monet sairaudet lisäävät kaatumisriskiä. Jatkuva stressijärjestel mien kuormittuminen voi kuitenkin johtaa terveydelle haitalliseen krooni seen stressiin. Väitös tuo uusia perusteita sille, mitä harjoitusohjelmien pitäisi sisältää. Harjoitusli i kkeiden soveltuvuutta selkäleikkauksen jälkeiseen kun toutukseen ei ole aiemmin tutkittu. Martikaisen väitöstutkimus lisää tieteellistä näyttöä unen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä hyvin vointiin lapsilla ja nuorilla. Tutkimusprojekti jatkuu kuntoutusohjelman vaikuttavuutta selvittävällä tutkimuksella. ISSN: 0075-465X. Klemetti käytti työssään Stanfordin yliopistossa kehitettyä maailman edistyneintä ihmisen liik keiden mallinnusja simulointiohjel mistoa. Siksi on tärkeää arvioida kaatumisriskiä nimenomaan kävelys sä. Mene telmää voidaan käyttää tunnistamaan henkilöitä, joilla on suuri kaatu misriski. com, puh.050 373 7646. Kaatumalla kuolee kolme kertaa niin paljon ihmi siä kuin liikenneonnettomuuksissa. Jatkossa tarvitaan kuitenkin myös kokeellisia pitkittäistutkimuksia löydösten syy seuraus -suhieiden selvittämiseksi. Tämän jälkeen mit taustulokset yhdistetään ihmiskehon lihasmekaniikkaa mallintavaan tieto konemalliin. ta rnanen@gmai I. Kahdeksan vuoden iässä f) vsise .ii aktiiviset lapset kärsivät vähemmän psykiatrisista oireista kuin passiiviset ikätoverinsa. Tutkimustulokset korostavat liikun nan tärkeyttä lapsuudesta varhaiseen murrosikään. Psykologian maisteri Silja Marti kainen tutki väitöksessään unen ja liikunnan yhteyksiä hyvinvointiin. Lisäksi heidän kortiso livasteensa stressiin olivat passiivisia lapsia matalammat. Stressijärjestelmien tasapainoinen toi minta ja niiden riittävä reagointi ovat elintärkeitä. Siten heidät voidaan saada ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, jottei kaatumisia tapahtuisi. Erityisesti suomalaislapsilla liikun nan määrä vähenee huomattavasti murrosiässä muihin eurooppalaislap siin ja -nuoriin verrattuna. Siksi sopivia liikkeitä lähdettiin et simään mittaamalla vartalolihasten aktivoitumista pystyasennossa tal jalaitteella suoritettujen työntöja vetotyyppisten harjouuslukkeiden aikana
Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaari maksu. fi Yhteistyössä: ~ kisakallio Sopivalla svkkeella. Peruutusehdot Viimeinen veloitukseton peruuruspäivä on perjantai 6.3.2015. l O 778 6606 jon ne.kamsula@lts.fi Pidaramrne oikeuden ohjelman muutoksiin Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikuntatieteellinen Seura kuntotestausvaliokunta LTS Liikuntatieteellinen Seura Linda Raivio (ilmoittautuminen) puh. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus 1 i nda. Lisätietoja: Jonne Kamsula (ohjelma) puh. Seminaari paikka Kisakallion Urheiluopisto, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi/koulutus. Posterinäyttely Päivillä voi esitellä kuntotestaamiseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Majoittujat varaavat ja maksavat majoituksensa itse. 010 778 6602. fi). raivio@! ts. rai vio@I ts. Abstraktit jätetään sähköpostitse jonne.kamsula@lts.fi 26.2.2015 klo 16.00 mennessä. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännölli siä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Majoitus Osallistujille on varattu majoituskiintiö Kisakallion Urheilu opistolta. Lasten ja nuorten toimintaja suorituskyvyn arviointi ·a mittaaminen z·· www.lts.fi SEMINAARITIEDOT Seminaarin hinta Osallisrurnismaksu 220 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 170 € (yhteisöjäseniltä edellyte tään yhreisilmoirtaurumisra) LTS:n opiskelijajäsenet (opiskelijakortti tai vastaava esitettävä) 140 € Hinnat sisältävät seminaari materiaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden buffet-illallisen. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 2.3.2015. Laskun maksa matta jättämistä ei tulkita peruuruksena. Lisätietoja linda.raivio@lts.fi, p. Suomen kieliset abstraktit julkaistaan Kuntotestauspäivillä osallistujille jaettavassa materiaalissa. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. lltatilaisuus Iltatilaisuus järjestetään Kisakallion Urheiluopiston Ranrarnaka siinilla torstaina 19.3.2015 klo 20.00 alkaen. 010 778 6602 1 i nda. Lisätietoja majoi rusvai h toehdoista www.lts.fi/koul u rus. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hin taan. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen
L11ty l.iikuntatieteeltiseen Seuraan , ::J Jäseneksi 39 euroa/2015 U\".f;Jteisöjäseneksi 180 euroa /2015 (kysy lisää 1) Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2015 (edellyttää päätoimista opiskelua) Ha,uan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni. 3. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. ,co :.: ~ en ............... .ro C ~ -; ~::::, Q) -~ ::::, !!! in ~ ...., ...., C/) > CJ) :,,<'. .. ./.. . Ilmoita palautekortin kohdassa Muuta palautetta kumman kirjan valitset, mikäli voi tat. Etunimi ... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. L.LJ C :c E (J) ~ C/) CI) =s :,,<'. . 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 65 eurolla (normaalihinta noin 84 euroa). . -c:: ··················· (1) ~ CJ) C '~ ca :::1 c ... alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. en ca "' C ::::, :::1 ~ ca -" ~ CI) (1) "' ca .8 ~ en !:i -" E :J w ca -~ (1) ·o.. Jakeluosoite Postinumero. ............ Puhelin. ....1 1CI PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 6/2014 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 . Myös muu palaute on ter vetullut. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Muuta palautetta . ... .. Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti . Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka. .,. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palau tetta leena.nieminen@lts.fi. sivulla Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (1.1-3112) _,'rilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat ~o ilmestyneet lehdet takautuvasti. sivulla . C ><( C 0. .. . .!!! g en ,co :.s2 <( Lnc( .:,L (1) ~ .l9 11) > CO ~ C ::SM CO ~ :::1 ·co C C1 ...., C/) ..:,,: C C1 (1) ~ F :: ::1 CI ·~ a... sivulla . Finnish Society of Sport Sciences. Itselleni O Lahjaksi U Vuositilaus 40 euroa /2015 Kestotilaus 38 euroa/ vuosi W Opiskelijatilaus 25 euroa/2015 (edellyttää päätoimista opiskelua) Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 16.1.2015 mennessä. Sähköposti 1fl1,nM!@1'ttN!m,1 111•-""_,.,.....a,...n --,lhlolllo Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2015 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi l.ahjatilauksen saaja / uusi osoite Sukunimi
Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 2.3.201 S. Seminaaripäivään tulee kuitenkin ilmoittautua etukäteen. Behm, School of Hurnan Kinecics and Recreacion, Memorial University Of Newfoundland, Canada Nuoren urheilijan terveystarkastukset ja erot biologisessa iässä Dosentti, liikuuralääkcriercen erikoislääkäri Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat Liikuntalääkecieteen erikoislääkäri, LL, Stefan von Knorring, Helsingin urheilulääkäriascrna Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Liikunralä.ikerierecn eriko islääkäri, LT, Lauri Alanko, Helsingin urheilulääkäriasema Nuorten urheilijoiden tukija liikuntaelinten testaus toiminnallisia merkkejä mahdollisista ongelmista Fysioterapeutti Juha Koskela, Tampereen urheilulääkäriasema Seminaarin päätös ~ffel, li111WfNÄ] ~ ~ JJ015 uuAN1AI 21 Kaikille avoin ja ilmainen ... Lauantain seminaaripäivä on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittaudu osoitteessawww.lts.fi/koulutus. Lounas ja kahvit ovat omakustanteisia. 9.30 9.45 10.15 10.45 11.15 11.45 Tervetuloa Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät Erikoistutkija, Lir'T, Kaisu Mononen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Fyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen Rehtori Asko Härkönen, Kisakallion Urheiluopisto Kahvi Biologisen kehitysasteen merkitys nuorten valmennuksessa Asiantuntija, LitT, Tomi Vänttinen, Kilpaja huippu-urheilun rurkirnuskeskus Lasten ja nuorten harjoittelu taitolajeissa puhuja avoin 10 000 tunnin myytti Johtaja, l.ir'T, Sami Kalaja, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 12.45 Lounas 12.15 13.45 14.15 15.15 15.45 Lasten ja nuorten oheisharjoittelu Koripallossa Nuorten olympiavalrnenraja Jari Nykänen, Suomen koripalloliirrc Keynote presentation: Optimal warm-ups and foundation training for youth strength and power training Professor, PhD, David C. UKK-instituutti 15.1 S Kahvi ja näyttelyyn rurusrurnincn 16.00 MOVE! -demonstraatiot 16.00 17.00 Päivän päätös 20.00 lltatilaisuus Kasva Urheilijaksi -testit ja verkkopalvelu Lasten ja nuorten urheilun asiantuntija, KM, Laura Tase, Valo ry Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kasva urheilijaksi urheiluakatemiassa Toiminnanjohtaja Simo Tarvonen, Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia URHEA Valmennuksen kehittäjä Mika Saari, Pääkaupunkiseudun Urheiluakacemia URHEA KTK-testi Mittaa oma taitoälykkyytesi Johtaja, LirT, Sami Kalaja, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus PIIIA!l!M 20.3.2015 KTK-testi -käytännön kokemukset Kisakalliossa Tesrauspäällikkö Mika Valavuori, Kisakallion Urheiluopisto Lounas Kaupalliseen näyttelyyn ja posrerinäyrrclyyn tutustuminen Keynote presentation: Recommendations for Evaluation of muscular strength with Children and Adolescents Professor, PhD, David C. Behm, School of Hurnan Kinerics and Recrearion, Memorial University Of Newfoundland, Canada Intohimon sytyttäminen ja säilyttäminen lasten ja nuorten valmennuksessa Puhuja avoin Päivän päätös. ~ 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 19.3.2015 9.00 9.30 Tervetuloa Puheenjohtaja, LitT, Juha Ah tiainen, LTS:n kunrorcstnusvaliokunra 9.45 Rehrori Asko Härkönen, Kisakallion Urheiluopisro 10.15 9.45 Päivien askelmerkit Johtaja, LirT Sami Kalaja, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 10:00 OPS2016 ja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä 10.45 Opetusneuvos Matti Pietilä, Operushallirus 10.30 Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena 11.15 Ylilääkäri, LT, Marke Hietanen-Peltola, Terveyden ja hyvinvoinnin lairos 11.45 11.00 Valtion liikuntaneuvosto arvioimassa lasten ja nuorten liikuntaa 12.30 Pääsihteeri Minna Paajanen, Valtion liikuntaneuvosro 13.15 11.30 MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Kehirrärnispäällikkö, pä.isihrceri Anne Ylönen, TtM, Suomen Terveydcnhoirajaliitto ry 12.00 Lounas 13.00 Move! Koululaisten fyysisen toimintakyvyn 14.00 mittariston kehittäminen Dosentti, Lir T, Arja Sääkslahri, Liikuntakasvatuksen laitos, Jyv,iskylän yliopisro 14.30 13.45 Move! näkökulma käytännön toteutuksesta ja viitearvot Suunnittelija, Lit M, Laura Joensuu, LI KES-tlltkimuskeskus 15.00 14.15 Move! Tietoa, tukea ja motivointia kokemuksia kentältä Liikunnan lehtori Heli Soosalu, Tuusula Terveydenhoitaja Cacharina Siiskonen, Tuusula 14.45 MOVE! laadun varmistus arvioinnissa 15.30 Tutkija Marjo Rinne, TtT
Tilaa kaikki kolme kirjaa edullisempaan yhteishintaan: 170 € (norm.hinta), 145 € (LTS.n jäsen -hinta), 120 € (opisk.hinta). Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täyden täviä. "Lihas rakenne, toiminta ja voirnaharjoirtelu" on lihaskudokseen keskittyvä oppikirja, jossa tarkastellaan lihaksen rakennetta ja toimintaa, lihastoiminnan biornekaniikkaa ja mittaamista, lihaskudoksen vaurioita, ikääntymistä ja lihassairauksia sekä lihasvoi maharjoi ttelua. Lopuksi näkö kulmat yhdistetään yhtenäiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. 010 778 6602. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Liikkeiden ja voimantuoton ymmärtäminen edellyttää lihak sen rakenteen ja toiminnan tuntemista. Hinta: 75 € (norm.hinra), 65 € (LTS:n jäsen -hinta), 55 € (opisk.hinta). Alaan keskittyvää suomenkielistä op pikirjaa ei aiemmin ole julkaistu. Toistaiseksi alalta on puuttunut ajantasainen suomenkielinen perusteos. Kari Kauranen Lihas rakenne, toiminta ja voima harjoittelu Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 171; 566 sivua, 2014. Kirjan lopussa nämä näkökulmat yhdistetään käytännön ohjeiksi Hinta: 60 € (norrn.hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta). Kari Kauranen Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 167; 443 sivua, 2011. Teos perehdyttää lukijan biornekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittaus menetelmiä suomeksi. Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. Kirja kokoaa näkemykset ihmisen rnororisrisesta suoritusky vystä ja oppimisesta. . Opiskelijoiden ryhmätilaukset sovitaan erikseen. Kari Kauranen, Niina Nurkka Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 166; 435 sivua, 2010. . Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmista. Hermoston tulee olla kunnossa, jotta oppiminen olisi mahdollista, ja pedagogisten menetelmien oikeita, jotta muu tokset olisivat optimaalisia. Finnish Society of Sport Sciences Jil)JJM rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu tukuntaneteetttnen Seura www.lts.. Hinta: 60 € (norrn.hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinra). Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut