Liikunta & Tiede 6/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HYVÄN TIEDEARTIKKELIN ABC. Liikunta & TIEDE 56 6/ 19 • 8 eu ro a TEKEMINEN EI LOPU TASA-ARVOTYÖSSÄ TEEMA: Naisen fysiologia ja urheilu LIIKKUMISEN SUOSITUKSET – MISSÄ MENNÄÄN
Työ antaa mielenkiintoisen perspektiivin siihen, mitä naisurheilu on ollut, ja millaista tietä tähän päivään on kuljettu. Silti Kristan ja Kaisan esimerkit tasoittavat osaltaan sitä tietä, jonka raivaamisessa Lydia, Siiri ja heidän aikalaisensa tekivät aikanaan merkittävää työtä. Tämä tekee helpommaksi ymmärtää, miksi liikuntatieteissä naisurheilijoiden liikuntafysiologinen tai valmennuksellinen tutkimus on vielä tänäkin päivänä varsin rajallista ja vähäistä verrattuna miesurheilijoiden tai -kuntoilijoiden tutkimukseen. 56. Lydian ja Siirin kokemuksia leimasivat naisten alisteinen asema urheilussa: heitä ei tuettu samalla tavalla kuin mieshiihtäjiä, eivätkä he edes aina saaneet päättää omista asioistaan. Kilpaurheilua pidettiin luonnottomana naisille ja sen katsottiin tekevän naisista liian miehisiä: vartalosta turhan lihaksikkaan ja luonteesta epänaisellisen päättäväisen tai jopa aggressiivisen. Suuremmissa kansallisissa hiihdoissa heidän tehtävään oli 1920luvulla lähinnä kahvinkeitto. Paino: Forssa Print 2019 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Voidaan jopa puhua todellisesta nousukaudesta, jos tarkastellaan esimerkiksi urheilijoiden palkkauksen, yleisömäärien tai mediasopimusten kehittymistä naisurheilussa (Nielsen Sports 2018). Nykyisin naisurheilu elää ja voi hyvin. Suuret tulot koskevat toki vain yksittäisiä huippu-urheilija naisia ja ovat vain yksi näkökulma urheilun tasa-arvokysymyksiin, joissa varmasti riittää tehtävää tulevaisuudessakin. Vielä 1950-luvullakin naishiihtäjille tarjottiin usein joko suoraan samoja harjoitteluohjeita kuin miehille, tai sitten he saivat itse keksiä ja luoda omat harjoittelumetodinsa kuten ainakin Siiri Rantanen menestyksekkäästi teki. Naishiihtäjistä Krista Pärmäkoski tienaa arviolta yhtä paljon kuin olympiavoittaja Iivo Niskanen , ja ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on pystynyt tekemään vielä suurempaa tiliä menestyksellään. SANNA PALOMÄKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Teemaosuuden toimittaja: Johanna Ihalainen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Aluksi naiset saivat osallistua vain pieniin kylätai pitäjähiihtoihin. Esimerkiksi naisten housuihin pukeutumista paheksuttiin, puhumattakaan siitä, että vielä pitkään aikaan olisi ollut saatavilla naisille suunniteltuja urheiluvaatteita. Nämä historiantiedot ovat peräisin opiskelukaverini, nykyisen liikuntatieteen tohtorin Jaana Karin liikuntapedagogiikan pro gradu -työstä (2000), johon hän ansiokkaasti haastatteli kahta suurta suomalaista naishiihtäjää Lydia Widemania ja Siiri ”Äitee” Rantasta . Teemaosuudessamme tutkija Anthony Hackney arvelee vähäisemmän tutkimuksen johtuvan osaltaan myös siitä, että naisten elimistö ja hormonitoiminta ovat haastavampia tutkimuskohteita kuin miesten. Hiihto ei siis ollut kiellettyä naisilta, kuten jotkut muut urheilulajit 1900-luvun alkupuolella, mutta kovin pitkälle menevästä tasa-arvosta ei voitu hiihdossakaan puhua. Naisurheilun kehitystä jarruttivat kulttuuristen ja taloudellisten esteiden lisäksi käytännön seikat. Jos he halusivat hiihtää, oli harjoittelu hoidettava varsin vaatimattomissa olosuhteissa ja muiden velvollisuuksien ohessa, joita olivat esimerkiksi työ ja myöhemmin molemmilla mies, lapset ja kodinhoito. Hiihtämisen luon nollisuus ja välttämättömyys myös naisten liikkumismuotona on osaltaan kummunnut maaseudun huo noista kulkuyhteyksistä ja siitä, ettei talvella ollut paljon muita vaihtoehtoja. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 6 / 2019 NAISET LADULLA Ku va : JY U /IN K A R IS SA N E N S uomessa naiset ovat hiihtäneet mahdollisesti kauemmin kuin missään muussa maassa. Yleinen oli myös uskomus siitä, että urheileminen turmelee naisten lisääntymiskyvyn. sanna.h.palomaki@jyu.fi
51 Liikuntafoorumilla käsittelyssä tiedolla johtamisen mahdollisuudet ja vaikeudet. Erkki Vasara 57 Syvällistä pureutumista lasten ja nuorten harjoitteluun. TUTKITTUA 60 Tutkimusuutiset 64 Väitösuutiset 67 TUTKIMUSARTIKKELIT 68 Sarjat, joiden puolesta taistella – suomalaisen jalkapallokannattajuuden arvoja, merkityksiä ja päämääriä Futisforum² -keskustelupalstalla. Elina Sillanpää AJASSA 48 Vuoden 2019 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitti Anna Kankaanpää. Ritva Taipale, Johanna Ihalainen 38 Naisurheilijoiden ravitsemuksen erityisvaatimukset. Jouko Kokkonen 7 Nita Korhonen: Taito ja kenttäkokemus edellä johtotehtäviin. Hannu Itkonen 21 Kaksi vuosikymmentä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Suvi Ravi, Johanna Ihalainen, Maarit Valtonen 35 Kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutus suorituskykyyn ja harjoitteluun. Nelli Hankonen 19 Miten kirjoitan hyvän tiedeartikkelin. Tomi Valtanen, Jaakko Mursu 40 Turhia tabuja naisurheilijoiden valmennuksessa. Anni Hakkarainen, Jarmo Piirainen 27 LÄHIKUVASSA: Käytännöstä nousevat tutkimuskysymykset innostavat. Arja Sääkslahti 54 Koulun pihalla ei aina riittävästi mahdollisuuksia liikkumiseen koulupäivän aikana. Anthony C. 51 Lukijakyselystä eväitä lehden kehitystyöhön. Eero Haapala 58 Fyysistä aktiivisuutta fysiologian näkö kulmasta. Tommi Vasankari 15 Kuinka tukea motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta liikunnassa. Jaana Suni, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Ari Mänttäri, Minna Aittasalo, Marjo Rinne, Annika Taulaniemi, Tommi Vasankari 12 POLTTOPISTE: Tuoreet liikkumissuositukset hämmentävät. Terhi Huovinen 55 TOIMITTAJALTA: Tutkimusartikkelien kirjoitusohjeet uudistuvat. Guro Strøm Solli, Øyvind Sandbakk 43 Lapset eivät ole pieniä aikuisia – eivätkä tytöt ja pojat kehity samaan tahtiin. Tiia Kekäläinen, Jenni Karvonen, Katja Kokko 96 Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä. Tasa-arvotyö muuttaa liikuntakulttuuria. Hackney 32 Naisurheilijan terveys – peruspilarina energiansaanti. T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 4 Ku va : R IIT TA -IL O N A H U R M E R IN TA. Eero A. Sanna Palomäki 4 Piikkarit-pääpalkinto Terhi Heinilälle. Haapala 45 Naiset ovat miehiä pienempiä, mutta eivät ole pieniä miehiä. Kuva liikuntakulttuurin historiasta. Marko Kananen 77 Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. Mikael Fogelholm 13 Keskustelua: Nyt puhumme liikunnan ala rajoista – missä optimitaso. Marjo Neuvonen, Katja Kangas, Ann Ojala, Liisa Tyrväinen 87 Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä ja fyysinen aktiivisuus aikuisiässä – systemaattinen katsaus vuosilta 2013–2019. 49 Amatööriurheilun viimeinen linnake murtui. Tahko Pihkala -seura 13 Keskustelua: Tieteellinen tutkimusnäyttö muuttaa suosituksia. Jouko Kokkonen 8 Liikkumisen suositukset eilen, tänään ja huomenna. Antti Laine, Olli Venäläinen, Pertti Matilainen 2 PÄÄKIRJOITUS: Naiset ladulla. Hannu Itkonen, Jouko Kokkonen 24 Biomekaniikan mittaustekniikka on mullistunut 30 vuodessa. 52 EMERITA IHMETTELEE: Tuloskortteja ja tuloksia. Kerstin Ehnholm POHDITTUA 53 Vähän kuin Amerikan malliin. Jouko Kokkonen ARVIOITUA 56 Järkäleellinen ampumahistoriaa. Ritva S.Taipale 46 Naiset ja miehet ikääntyvät eri tahtiin. Piikkarit-palkittu Terhi Heinilä 50 Paavo Komin elämäntyö laajasti esillä Jyväskylässä. Johanna Ihalainen 29 TEEMA: Naisen fysiologia ja liikunta 29 Nainen, fysiologia ja suorituskyky – tutkittavaa riittää. Mikko Julin 59 VÄLÄHDYKSIÄ VUOSIEN TAKAA: Stadion 50 vuotta sitten
Heinilän mielestä urheilun kannattaa olla mukana Euroopan unionissa ja hyödyntää sieltä saatavia voimavaroja.. Urheilulla ei vielä tuolloin ollut toimivaltaa EU:ssa. EU-asiat ja -vaikuttaminen olivat uutta Suomessa, joka oli liittynyt unionin jäseneksi vuonna 1995. 4 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 TEKSTI: Jouko Kokkonen KUVA: Riitta-Ilona Hurmerinta Tasa-arvotyö muuttaa liikuntakulttuuria Vuoden 2019 Piikkarit pääpalkinnon saanut Terhi Heinilä näkee sukupuolten tasa-arvon edenneen liikunnassa ja urheilussa. Monen vuoden lobbaustyön tuloksena urheilu sai toimivallan, minkä tuloksena se pääsi mukaan direktiiveihin ja ohjelmiin. Tekemistä riittää silti: naisilla on aliedustus liikuntakulttuurin ja valmennuksen johtopaikoilla sekä valmennustehtävissä. H einilä sai kansainväliseen toimintaan lentävän lähdön, kun hän pääsi 1990-luvulla asiantuntijaksi EU:n urheiluyksikköön. Euroopan ja maailman liikuntapoliittisten pelikenttien tuntijana Heinilä kuuluu Suomen kärkeen. Suomen ohella toiset uudet jäsenmaat Ruotsi ja Itävalta olivat aktiivisia liikuntaja urheiluasioissa
Jos hoitaa pieniä lapsia tai iäkkäitä vanhempia, ei pääse ehkä edes lenkille. IWG on vaikuttanut monien naisten elämään myönteisesti, minkä Terhi Heinilä sai kokea liikkuessaan IWG-puheenjohtaja Raija Iisalo-Mattilan kanssa maailmalla. Palkinto perustuu liikunnan ja urheilun sukupuolten välistä tasa-arvoa pohtineen työryhmän raporttiin Piikkareilla – nopeammin, korkeammalle ja tasa-arvoisemmin (1995). Heinilä muistuttaa kuiPiikkarit: jatkossa vuoro vuosin teemana tasa-arvo tai yhdenvertaisuus Piikkarit-tunnustuksen saivat Terhi Heinilän ja Nita Korhosen ohella uimari Ari-Pekka Liukkonen, jääkiekkovalmentaja Pasi Mustonen ja nyrkkeilijä Eva Wahlström. Hän korostaa yhteistyön merkitystä ja kiirehtii sanomaan saaneensa tehdä urallaan töitä monien esimerkillisten naisten ja miesten kanssa. Nelisvuotiskauttaan 2010-luvun alussa Kansainvälisen naisurheiluverkoston IWG:n pääsihteerinä Heinilä kuvaa upeaksi kokemukseksi. Esimerkiksi Japani on sijalla 110 sukupuolten tasa-arvossa. Naiset voivat kouluttautua, tehdä työtä, perustaa perheen ja harrastaa liikuntaa melkein lajissa kuin lajissa. Heinilä on omien sano jensa mukaan työskennellyt hyvissä tiimeissä, joista monet ovat ponnistaneet eteenpäin. Palkitsemiskäytäntö muuttui tänä vuonna. Naiset ovat urheiluliikkeessä ja -järjestöissä luontevasti Heinilä osallistui vuonna 2014 hyväksytyn Euroopan unionin liikunnan ja urheilun tasa-arvostrategian suositusten laatimiseen. Julistuksen on hyväksynyt 550 kansainvälistä tahoa, joista viimeisimpiä allekirjoittajia on Aasian paralympiakomitea. Viimeisinä kisaosallistumisen avasivat naisille Bahrain, Brunei ja Saudi-Arabia. Suositusten asiakokonaisuuksiksi valikoituivat urheiluhallinto, luottamushenkilöt ja päätöksenteko, työntekijöiden tasa-arvo, naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä, valmennuksen tasa-arvo ja mediakysymykset. Pitkälle on kuljettu ajoista, jolloin Lauri Pihkala lausui naisten yleisurheilun ottamisen kisaohjelmaan olevan viimeinen naula olympialiikkeen arkkuun. Perheen ja työn yhdistämisessä Suomi on sijalla seitsemän. Brighton plus Helsinki -julistuksen ydinsisältönä on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, jotta naisten oikeudet urheilussa toteutuisivat päätöksenteossa, valmennuksessa ja mm. 5 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 tenkin, että EU-maiden yleisessä tasa-arvoindeksissä Suomi on pudonnut neljänneksi. Verkoston puheenjohtajuus kiertää nelivuotiskausittain. Verkoston yhtenä pyrkimyksenä oli saada kansainväliset lajiliitot mukaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Ensi vuonna jaossa on Yhdenvertaisuus-palkinto tunnustuksena yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämisestä.. Heinilä toivoo, että Tokion olympialaiset ja paralympialaiset parantavat tilannetta. Ne ovat voimassa vuoteen 2020. Opetusja kulttuuriministeriö on vuodesta 1995 alkaen myöntänyt Piikkarit-palkinnon liikunnan sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämiseksi. KOK on nostanut profiiliaan puheenjohtaja Thomas Bachin aikana tasa-arvokysymyksissä ja hyväksynyt niitä koskevat suositukset. Tunnustus roolimallille Vuodesta 2014 Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteerinä työskennellyt Heinilä kokee palkinnon ennen kaikkea tunnustukseksi toiminnastaan roolimallina. – Naiset tulivat sanomaan, että IWG on muuttanut heidän elämänsä. Olimme ensin häkeltyneitä, mutta naiset kertoivat, etteivät he olleet kuvitelleetkaan voivansa olla mukana urheiluliikkeessä. Se oli pysäyttävää. Tasa-arvo on Terhi Heinilän mukaan edistynyt liikuntakulttuurissa viimeisten 25–30 vuoden aikana. Vuonna 2019 teemana oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen liikunnassa ja urheilussa. KOK:n toiminnan ansiosta kaikki kisoihin osallistuneet maat lähettivät Lontoon 2012 olympiakisoihin naisurheilijoita, ensi kerran olympialiikkeen historiassa. Komissaari Vassiliou esitteli suositukset IWG:n konferenssissa Helsingissä 2014. On erilaisia hoivavastuita ja urakatkoksia. – Naiset ovat hoivasta vastuussa. SLU:n johto ei ollut erityisen innostunut hakemaan IWG:n puheenjohtajuutta, joka kuitenkin toi Suomelle näkyvyyttä. Edellä ovat Ruotsi, Tanska ja Ranska. Tunnustus on vuosittain annettu tasa-arvotyötä eri tavoin toteuttaneille hankkeille, yhteisöille, tapahtumille tai yksityishenkilöille. Ennen nykyistä tehtäväänsä Heinilä työskenteli Liikuntatieteellisessa Seurassa, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä, opetusministeriössä ja Valtakunnallisessa Liikuntaorganisaatiossa. Se vaikuttaa myös liikunnan harrastamiseen. Kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n pääsihteerinä hän toimi vuosina 2010–2014. Uskon, että se näkyy harrastamisessa ja osallistumisessa urheilun päätöksentekoon. Esimerkiksi hän nostaa Euroopan olympiakomiteoiden EUtoimiston varajohtajana toimivan Heidi Pekkolan ja ENGSO:n pääsihteerin Kaisa Larjomaan . Japanilaiset ovat joutuneet lisäämään tasa-arvoa urheilussa kansainvälisen olympialiikkeen ohjaamana, mikä voi heijastua myös muuhun yhteiskuntaan. Heinilän kaudelle osui esimerkiksi Brightonin julistuksen uudistaminen vuonna 2014. KOK seuraa nykyisin tarkasti, miten paljon naisia osallistuu kisoihin eri lajeissa ja luokissa. Paljon parjattu KOK on pystynyt kulissien takana vaikuttamaan naisten osallistumiseen olympiakisoihin. Kyproslainen komissaari Androulla Vassiliou , jonka vastuulla olivat myös urheiluasiat, oli Heinilän mukaan hyvin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä. Tasa-arvo Suomessa ja maailmalla – ikuisuuskysymys Tasa-arvossa riittää tekemistä eri puolilla maailmaa. Tämä tunnustus myönnetään jatkossa parittomina vuosina. Suomen perustilanne liikunnan ja ylipäätään sukupuolten tasa-arvossa on hyvä. Valintaperusteena oli henkilön toiminta roolimallina jollakin liikuntaja urheilukulttuurin osa-alueella. liikuntatilojen käytössä
Olen ollut onnekas, että minut valittiin Naisjärjestöjen Keskusliittoon. Heinilä sanoo myös miettivänsä välillä, onko suomalaisessa urheiluliikkeessä tarpeeksi tahtoa ja sitoutuneisuutta edistää tasa-arvoa. 6 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 ja tasavertaisesti mukana työntekijöinä. Epätasoarvo syvällä yhteiskunnassa Tasa-arvotyölle on Terhi Heinilä mukaan edelleen tarvetta. Heinilä mainitsee IWG:n ja KOK:n suositukset, jotka olisivat hänen mukaansa helposti toteutettavissa Suomessakin. Keskustelulla korvauksista on Heinilän mielestä ollut suuri vertauskuvallinen merkitys. Proposal for Strategic Actions 2014 – 2020, https://ec.europa.eu/assets/eac/ sport/events/2013/documents/20131203-gender/finalproposal-1802_en.pdf Brighton plus Helsinki 2014 Declaration on Women and Sport: https://iwgwomenandsport.org/wp-content/uploads/2019/03/Brighton-plus-Helsinki-2014-Declaration-on-Women-and-Sport.pdf IOC Gender Equality Project, https://stillmed. Näkyvin heistä on Yhdysvaltojen MM-kultaa voittaneen joukkueen kapteeni Megan Rapinoe . Tasa-arvon puolesta toimiminen ei ole aina ollut Heinilällekään ruusuilla tanssimista. Urheilussa ja liikunnassa tavoitteena on päätöksenteon saaminen tasoarvoisemmalle pohjalle ja naisten nostaminen valmennuksen johtopaikoille. Heillä naisten ja tyttöjen urheilu-urien tukeminen on ollut järjestelmällistä. Naisten palkkaeuro on 84,2 senttiä ja eläke-euro hiukan yli 60 senttiä. Hän ottaa esimerkiksi Tanskan, jossa olympiakomitean puheenjohtaja on sitoutunut vahvasti sukupuolten tasa-arvoon. Aina ei kuitenkaan tunnisteta erityispiirteitä, joita tulisi tukea. Naisten jääkiekon MM-kisat ja jalkapallon MMkisat saavuttivat huomattavasti näkyvyyttä ja muuttivat asenteita. Kaikkineen Suomi on selvästi perässä muita Pohjoismaita johtamisen ja valmennuksen luvuissa. – Kun katsotaan kylmästi lukuja, niin parinkymmenen vuoden aikana ei ole menty vaikkapa päätöksenteossa tai valmennuksen huippupesteissä eteenpäin. Toivon, että nykyiset urheilun tasa-arvotoimijat saisivat tukea, eikä se hidastaisi heidän uraansa. Osa naisurheilijoista on ottanut roolia vaikuttajina pelikenttien ulkopuolellakin. Hän toivookin, että tämän päivän tasa-arvon edistäjien polku olisi tasaisempi myös liikuntakulttuurissa. Seksuaalinen häirintäkään ei ole kadonnut urheilusta ja liikunnasta. Tietoa, mitä pitäisi tehdä, on olemassa. Heinilä muistuttaa myös, että lähes kolmasosa lajiliitoista ei ole koskaan palkannut huipputason valmentajaksi naista. Olympialajien liitoissa puheenjohtajista on naisia 14 prosenttia. JOUKO KOKKONEN, FT toimituspäällikkö Liikunta & Tiede Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi LINKKEJÄ: Gender Equality in Sport. Mediakenttääkin hallitsevat miehet. Tyttöjen valmennukseksessa ja urheilijapoluilla ei huomioida tarpeeksi heidän erityispiirteitään, mikä vaikuttaa heidän urheiluharrastuksensa jatkuvuuteen. Urheilussa on toisaalta nähty myönteisiä muutoksia. Suomen Palloliitto päätti ryhtyä maksamaan maaotteluista yhtä suuria korvauksia niin naisille kuin miehille. Muutoksen on kuitenkin lähdettävä urheiluliikkeen johdosta, jolta Heinilä odottaa entistä vahvempaa sitoutumista. Parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Eri yhteiskunnan alueilla on edelleen epätasaarvoa. Urheilun kattojärjestön puheenjohtajaksi tai pääsihteeriksi ei ole vielä valittu naista. Hallitusten ja liittojen jäsenistä on naisia ja tyttöjä kolmannes. Vielä on myös matkaa siihen, että naiset voisivat halutessaan jatkaa urheilu-uraa valmennustehtävissä. Myös FIFA on päättänyt nostaa naisjoukkueille maksettavia korvauksia. – Meillä on tässä paljon tehtävää, jos vertaa esimerkiksi Norjaan. Norja on myös saavuttanut hyviä tuloksia arvokilpailuista. Heinilä näkee, että tyttöjen ja naisten urheilun suhteen ajatellaan ja tarkoitetaan hyvää. – Kaikenlaista on tullut koettua. Pohjoismaista voi ottaa mallia Liikuntaja urheilukulttuurin miehisyys jarruttaa Heinilän mielestä edelleen tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään urheilijoina. Myönteisenä kehityksenä Heinilä tuo esiin sen, että Yle on joukkueurheiluseurannassaan korostanut tasaarvoa. olympic.org/media/Document%20Library/OlympicOrg/News/2018/03/IOC-Gender-Equality-ReportMarch-2018.pdf. Tasa-arvotyö ei ole uraa vahvistava tekijä urheilussa. Se on kiinnostava näköalapaikka
Kynnen katkeamisesta ei parane parahtaa itkuun, mutta korkokengillä voi hyvin astella. Espanjalainen Anna Carrasco voitti 2018 ensimmäisenä naiskuljettajana maailmanmestaruuden. 7 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NITA KORHONEN: Taito ja kenttäkokemus edellä johtotehtäviin Moottoriurheilu kuuluu liikuntaja urheilukulttuurin kiisteltyihin osa-alueisiin. Olemme taistelleet kovasti sen puolesta, että ihmiset ymmärtäisivät moottoriurheilun olevan oikeaa urheilua. Pitää olla kärsivällinen, asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. Nainen vai mies. Hän kuului myös Suomen Moottoriliiton hallitukseen ja eteni toiseksi varapuheenjohtajaksi 2016. Diplomatiaa arabimaissa – ja miesten maailmassa Suomen tilanteen Korhonen näkee hyvänä. – Miten pystyttäisiin parantamaan naisten asemaa esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa naiset eivät edes saa ajaa moottoripyörillä. FIM:n naiskomission johtoon Korhonen nousi vuonna 2012. – Ongelmana on enemmän se, että jos haetaan Kuva: RIITTA-ILONA HURMERINTA. K orhonen kasvoi moottoriurheilun kyllästämässä ympäristössä. Korhonen myöntää, että moottoriurheilu on miesten maailmaa. Kun minut valittiin, niin avasin ovet myös miesjäsenille. Korhonen aloitti vapaaehtoisena Neste Rallyssa kouluikäisenä. Kirsi Kainulaisesta tuli vuonna 2016 sivuvaunuluokan maailmanmestari Pekka Päivärinnan matkustajana. Tilanne on aivan erilainen kuin esimerkiksi arabimaissa, joissa toimiminen vaatii Korhosen mukaan naiselta äärimmäisiä diplomaattisia taitoja. Toiminta naiskomission johdossa on samalla ollut urheilujohtamisen Korhosella ankara koulu, jossa on käyty ”hemmetinmoisia taisteluita tuulimyllyjä vastaan”. Niissä tarvitaan erilaisia taitoja ja enemmän voimaa kuin ratamoottoripyöräilyssä. ”Hiekkalajeissa” (off-road) naisille on kehitetty kilpailutoimintaa omissa luokissa. Kun halutaan parantaa naisten asemaa moottoriurheilussa, niin siihen tarvitaan miehiä mukaan. Nita Korhonen kokee Piikkarit-huomionosoituksen tunnustukseksi koko moottoriurheilulle. On mentävä taito edellä. Etenkin motocross menestyy naisten lajina hyvin. Hän tunnustaa olevansa hiukan jätkämäinen – ja samalla oma itsensä. Korhosen mielestä ketään ei pidä valita johtotehtäviin sukupuolensa takia. Korhonen muistuttaa naisten yltäneen 2010-luvulla huipputason saavutuksiin myös yhteisissä sarjoissa. – Ajattelin, että moottoriurheiluihmistä ei missään nimessä valita. Työnsä vuoksi hän muutti asumaan Sveitsiin. – Synnyin tähän maailmaan. Hänen isänsä Pentti Korhonen on vuoden 1975 Road Racingin MM-pronssimitalisti. Helmikuussa 2019 Korhonen valittiin FIM:n suhdeja tapahtumajohtajaksi. Vuonna 2006 hänet valittiin Suomen Moottoriliiton esityksestä Kansainvälisen moottoripyöräilyliiton (FIM) juuri perustettuun naiskomissioon. Maa on suhteellisen tasa-arvoinen. – Minulle on ollut tärkeää, että meitä ei nähdä feministiryhmänä. Naisten ongelmaksi hän näkee liiallisen itsekriittisyyden. Kun olin lapsi, niin meillä oli isän tiimikavereita ja moottoriurheilutoimittajia kotona
Lisäksi sähkömoottoripyörälajit ja sähköpolkupyörälajit vievät toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Monissakaan urheilulajissa ei olla tässä yhtä pitkällä. Nainen miettii, että täytän 99 prosenttia, mutta minulta jää puuttumaan tuo yksi juttu, ei voi hakea. AMKissa korostui käytännönläheisyys, yliopistolla teoriapuoli. Niin Suomessa kuin maailmalla vapaaehtoistoimijoiden saaminen mukaan toimintaan on entistä vaikeampaa. Ihmiset, jotka eivät ole koskaan ajaneet pyörällä, päättävät säännöistä. Korhonen sanoo kuitenkin, että urheilujohtamisessa oleellista on kentän tunteminen. He torppaavat itsensä saman tien. Korhosen mukaan liitto on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristöasioihin. Ympäristökysymyksissä FIM ja koko moottoriurheilu ovat joutuneet suurennuslasin alle. Tai kilpailijana. Hän pohtii, voisiko opiskelijoille antaa opintopisteitä tapahtumajärjestelyihin osallistumisesta. 8 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 henkilöä johtotehtävään, niin mies katsoo täyttävänsä 30 prosenttia vaatimuksista, ja laittaa hakemuksen. Liiton ympäristövastaava kiertää tapahtumissa ja varmistaa, että kierrätysja muut ympäristötoimet on järjestetty. JOUKO KOKKONEN. Korhonen nostaa esiin vapaaehtoistyön merkityksen. – Meillä on henkilöitä johtotehtävissä, jotka eivät tiedä, mitä kentällä tehdään. Kumpikaan ei kuulu hänen unelma-ammatteihinsa, mutta ne ovat mahdollistaneet osaltaan työskentelyn moottoriurheilun maailmassa. Taustalla mediaja johtamisopinnot Korhonen on tehnyt töitä myös toimittajana ja kirjailijana. Korhonen pitää yhdistelmää hyvänä. Jokaisella pitäisi olla käytännön kokemusta alhaalta saakka lipunmyynnistä ja makkaranpaistosta alkaen. Pohjaa nykyiseen työhön ovat osaltaan luoneet viestinnän ja liiketalouden opiskelu Haagan ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa suoritetut urheilujohtamisen opinnot
L iikunnasta tuli 1970-luvulla merkittävä osa sydänpotilaiden hoitoa ja kuntoutusta, kun amerikkalainen tiedeyhteisö American College of Sports Medicine (ACSM) julkaisi vuonna 1975 kirjan moniportaisesta rasituskokeesta ja sen pohjalta laaditusta liikuntasuosituksesta (ACSM 1975). KUVA 1. Samalla 2000-luvun alussa leivottu liikuntapiirakka on siirtynyt historiaan. UKK-instituutin Liikuntapiirakka aikuisille (2004). Liikuntasuositus oli yksilöllinen täsmäsuositus. 8 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: JAANA SUNI, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, ARI MÄNTTÄRI, MINNA AITTASALO, MARJO RINNE, ANNIKA TAULANIEMI, TOMMI VASANKARI Liikkumisen suositukset eilen, tänään ja huomenna UKK-instituutin lokakuussa 2019 julkaiseman aikuisten liikkumisen suosituksen pohjana on 1970-luvulla alkanut kehitystyö
Suosituksen pääviesti kuului seuraavasti:. UKK-instituutin Liikuntapiirakka aikuisille (2004). Katsaus vahvisti, että Japa nissa käytössä ollut 10 000 askeleen päivittäissuositus vastasi ainakin osittain terveysliikunnan suositusta. Sitä täydensi arki-, hyötyja työmatkaliikunnasta koostuva perusliikunta. Centers for Disease Control and Prevention, CDC) ja ACSM (Pate et al.) julkaisivat vuonna 1995 ensimmäisen terveysliikunnan suosituksen: ”Aikuisten tulisi liikkua päivittäin vähintään 30 minuuttia reippaasti kuormituksella, joka aiheuttaa jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä.” Suositus oli merkittävä, ja siihen viitattiin tiedejulkaisuissa 1 000 kertaa vuoteen 2003 mennessä. Täsmäliikunnan suositeltu määrä oli 2–3 tuntia ja perusliikunnan 3–4 tuntia viikossa. Vuonna 1990 ACSM esitti yleisen suosituksen aikuisväestön kestävyyskuntoa kehittävästä liikunnasta. 9 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 hengitysja verenkiertoelimistön kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan useudesta, rasittavuudesta ja kestosta. UKK-instituutin päivitetty Liikuntapiirakka aikuisille (2009) KUVA 1. Kolmesti viikossa oli liikuttava rasittavuudeltaan 50–80 prosenttia maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2max) 20–60 minuuttia kerrallaan. Terveyden edistämisen tavoitetaso edellytti molempia. KUVA 2. Arvostetuin terveyden edistämisen taho U. Vuonna 2004 ilmestynyt tutkimuskatsaus terveyden kannalta riittävästä päivittäisestä askelmäärästä (Tudor-Locke C, Bassett DR Jr. UKK-instituutti ja suomalaiset liikuntasuositukset UKK-instituutti julkaisi ensimmäisen terveysliikuntasuosituksensa edellä kuvatun yhdysvaltalaissuosituksen pohjalta vuonna 2004. Lisäksi ACSM esitti ensimmäisen suosituksen lihaskuntoa kehittävästä harjoittelusta: 8–10 liikettä suurille lihasryhmille, toistojen määrä 8–12 ja useus vähintään kaksi kertaa viikossa. Yhdysvaltojen terveys ministeriön laajan tutkimuskatsauksen perusteella suosituksen kestävyysliikuntaosio säilyi päivityksessä ennallaan ja lihaskuntoharjoittelu lisättiin ensimmäistä kertaa myös yhdysvaltalaiseen terveysliikuntasuositukseen. Surgeon General (Tudor-Locke, Bassett 2004) ja saman maan Kansanterveyslaitos (National Institute of Health) sekä Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) julkaisivat vastaavia suosituksia omissa nimissään. Suosituksessa todettiin, että terveyttä voi edistää myös liikunta, joka ei paranna kestävyyskuntoa. (ASCM 1990) Yhdysvaltojen terveysministeriö (U.S. Päivityksen myötä UKK-instituutin ”Liikuntapiirakkaa” (Kuva 2.) muokattiin kevyesti. Mukaan liitettiin suositus lihaskuntoja liikehallintaharjoittelusta, joka pohjautui osittain vuoden 1990 kuntoliikuntasuositukseen. Nykyisin askelmäärätavoitteet asetetaan yksilöllisesti asteittain suuremmiksi suhteessa tavanomaiseen askelmäärään. 2004) sai Liikuntapiirakan ilmestymisen aikaan paljon huomiota Suomessa. Askelmittarit olivat suosittuja, joten katsauksen taustalla oli ensimmäistä kertaa myös teknisillä laitteilla mitattua tietoa liikkumisen määrästä. Pääviesti säilyi lähes ennallaan, koska lihaskuntoja liikehallintaharjoittelu oli otettu huomioon jo edellisessä versiossa. Suositukset visualisoitiin Liikuntapiirakaksi (Kuva 1.), jossa kestävyysliikuntaja lihaskuntosuositusten mukaista liikuntaa kutsuttiin nimellä täsmäliikunta. S. Pieniä muutoksia piirakkaan Vuonna 2008 tehtyyn liikuntasuosituksen kansainväliseen päivitykseen (https://health.gov/paguidelines/2008/ summary.aspx) mennessä tutkimustieto liik kumisesta lisääntyi valtavasti ja mukana oli myös tek nisillä laitteilla mitattua tietoa
”Kestävyyskunto paranee liikkumalla useana päivänä viikossa. Tutkimuksista laaditut yhteenvetokatsaukset osoittivat, että liian vähäisen liikkumisen lisäksi runsas paikallaanolo altistaa sairauksille. UKK-instituutin päivittämä viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille (2019). Ydinviesti vuonna 2019 uudistetussa liikkumisen suosituksessa säilyy silti ennallaan: KUVA 3. 2018).. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Pienikin määrä liikkumista on parempi kuin ei yhtään.” Liikkumisen suositus siirsi liikuntapiirakan historiaan UKK-instituutti hyödynsi liikkumisen suosituksen päivittämisessä edellä mainittua Yhdysvalloissa laadittua laajaa tutkimuskatsausta liikkumisen terveysvaikutuksista (Kuva 3.). Terveyshyödyt lisääntyvät, kun kesto pitenee tai liikutaan rasittavammin kuin liikuntapiirakassa suositellaan. Terveyttä edistää vähintään 10 minuuttia kerrallaan kestävä reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Terveysliikunnaksi eivät riitä muutaman minuutin kestoiset arkiset askareet.” Yhdysvaltalaista liikuntasuositusta uudistettu mittavasti Yhdysvaltain terveysministeriö julkaisi uuden fyysisen aktiivisuuden suosituksen vuonna 2018. Vaihtoehtona on rasittava kestävyysliikunta, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Myös näiden yhdistelmä on mahdollinen. Suositus perustuu laajaan tieteelliseen katsaukseen liikkumisen terveysvaikutuksista (https://health.gov/paguidelines/ second-edition/pdf/PAG_ExecutiveSummary.pdf; Piercy et al. Syntyi uusi terveystutkimuksen paradigma summautuvista vaaratekijöistä: runsas paikallaanolo, vähäinen liikkuminen ja huono fyysinen kunto. 10 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Vuosina 2009–2018 useissa maissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin toistuvasti, että väestön päivittäisen istumisen määrä oli suuri. Tutkimustieto runsaan paikallaanolon haitallisuudesta näkyy vahvasti päivitetyssä yhdysvaltalaissuosituksessa: ”Aikuisten tulisi päivittäin liikkua enemmän ja istua vähemmän saavuttaakseen terveyshyötyjä
Myös lasten ja nuorten suositukset päivittyvät kolmelle eri ikäryhmälle: alle kouluikäiset, alakouluikäiset ja yli 12-vuotiaat. Päivitetty liikkumisen suositus huomioi entistä vahvemmin hyvinvoinnin kokonaisuuden ja mahdollistaa myös yksilöllisen tarkastelun. Lisäksi UKK-instituutti tuottaa soveltavia liikkumisen suosituksia. Med Sci Sports Exerc. The Physical Activity Guidelines for Americans. Liikuskelukin tuo terveyshyötyjä Uudistunut liikkumisen suositus huomioi myös kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. JAMA. Liikkumisen kuormittavuus riippuu yksilön kestävyyskunnon tasosta: huonokuntoinen henkilö kuormittuu saman liikkumissuorituksen aikana enemmän kuin hyväkuntoinen. Suosituksen uudet osat eli kevyt liikuskelu, paikallaanolon tauottaminen ja uni ohjaavat suosituksia viikon sijaan päivittäisen liikkumisen tarkasteluun. Kevyellä liikuskelulla osoitettiin olevan terveyshyötyjä etenkin vähän liikkuville: verensokerija rasva-arvot alenevat, verenkierto vilkastuu sekä lihakset ja nivelet vetreytyvät. 1990;22(2):265–74. How many steps/day are enough. Tudor-Locke C, Bassett DR Jr. 1995;273(5):402–7. Uudenlaisilla tilastoanalyysimenetelmillä saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa vuorokauden aikaisen liikkumisen, paikallaanolon ja unen vaikutuksista mm. 11 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 ”Aikuisten tulisi terveytensä kannalta liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia 30 minuuttia tai rasittavasti ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa tai vastaavan määrän yhdistämällä reipasta ja rasittavaa liikkumista. yleisiin kansansairauksiin. 2018;320(19):2020–2028. Sports Med. Menetelmän merkittävänä hyötynä on se, että muutos yhdessä aika jatkumon osassa aiheuttaa vääjäämättä muutoksen vähintään yhdessä toisessa aikajatkumon osassa (Kuva 4). Objektiivisesti mitattu tieto liikkumisesta haastaa suositusten tekijöitä tulevaisuudessa päivittämään niitä useammin. Esimerkki yhden henkilön liikemittaustuloksista (uni, paikallaanolo, liikkuminen) viikon ajalta: keskiarvot ja niiden päivittäinen vaihtelu.. Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia ja unen vaikutus palautumisessa on suuri. American College of Sports Medicine position stand: The recommended quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory and muscular fitness in healthy adults. Suosituksista tuotetaan ruotsinja englanninkieliset versiot. 2004;34(1):1–8. JAANA SUNI, dosentti, TtT tutkimusja kehittämispäällikkö UKK-instituutti Sähköposti: jaana.suni@ukkinstituutti.fi Lisätietoa: www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus LÄHTEET Guidelines for Graded Exercise Testing and Exercise Prescription. American College of Sports Medicine (ACSM), 1975. Terveydellisiä lisähyötyjä syntyy, kun liikutaan reippaasti yli 5 tuntia viikossa. Preliminary pedometer indices for public health. Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi. JAMA. Tällaisia liikuntalajeja ovat esimerkiksi tanssi, golf ja hiihto. Yli 65-vuotiaat saavat oman suosituksensa. Uudistusta tehdään laajassa yhteistyössä eri alan toimijoiden kanssa ja eri kohderyhmät osallistuvat prosessiin. https://health.gov/paguidelines/2008/summary.aspx https://health.gov/paguidelines/second-edition/pdf/PAG_ ExecutiveSummary.pdf Piercy KL, Troiano RP, Ballard RM, Carlson SA, Fulton JE, Galuska DA, George SM, Olson RD. Yhdistelmäharjoituksiin lasketaan myös rasittavat pihatyöt, kuten lumenluonti ja metsässä liikkuminen. Lisäksi suositus nostaa esiin yhdistelmäharjoittelun: yhdellä liikkumiskerralla voidaan harjoittaa useampia suorituskyvyn osa-alueita (kestävyys, lihaskunto ja liikehallinta). Uuden suosituksen mukaan lyhyistäkin liikkumisen jaksoista kertyvä kokonaisaika edistää terveyttä. Päivitystyö jatkuu vuonna 2020 UKK-instituutti jatkaa uuden liikkumisen suositusperheen päivittämistä. KUVA 4. Review. Lisäksi lihaskuntoa tulisi harjoittaa vähintään 2 kertaa viikossa niin, että suurimmat lihasryhmät kuormittuvat vähintään kohtalaisesti.” Merkittävä muutos uudessa suosituksessa on se, että vaatimus vähintään kymmenen minuuttia kestävän liikkumisen minimijaksoista on poistettu. Pate RR, Pratt M, Blair SN, Haskell WL, Macera CA, Bouchard C, Buchner D, Ettinger W, Heath GW, King AC, et al. Liikkumisen ja paikallaanolon mittaamisen merkitys kasvaa Kiihtyvyysmittaukseen pohjautuvien liikemittareiden aikakaudella on siirrytty liikkumisen ja paikallaanolon mittaamiseen vuorokauden ympäri
Jotta käyttäytymismuutosta pystytään optimaalisesti tukemaan, on hyvä yrittää ”diagnosoida” ongelma ja ymmärtää, mistä käyttäytyminen on kiinni (Hankonen, 2017). 15 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: NELLI HANKONEN Miten tukea motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta. Lisäksi jokaisen ihmisen tilanne on erilainen, ja samankin ihmisen kohdalla motivaation määrä ja laatu vaihtelee. Toisinaan avainongelma on ympäristön piirteissä: arjen elinympäristössä on vain harvoja, hankalasti saavutettavia tilaisuuksia toimintaan. Jotta käyttäytyminen voi toteutua, ihmisellä pitää olla siihen kyvyt, motivaatio ja ympäristössä tilaisuus: Esimerkiksi pyöräilemiseen ihminen Kuva: ANTERO AALTONEN. Käyttäytymisen muutos koostuu lukuisista osatekijöistä. tarvitsee pyöräilytaidon, halun ajaa (motivaation) ja itse pyörän (tilaisuus). Joskus kuitenkin avainasemassa on motivaatio, johon tässä tekstissä keskitytään. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Nämä käyttäytymisen ehdot sisältävät useita eri osatekijöitä. Motivaatiota voidaan käsitteellistää määrän kautta: joku on erittäin paljon motivoitunut liikuntaan, toiselT iedon jakaminen on usein käyttäytymisen muutoksen välttämätön, muttei riittävä ehto. Urho Kekkosen kuuluisan toteamuksen mukaan ”kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumista, ovat tekosyitä”. Joskus ihmistä aletaan motivoida, vaikka hän on jo motivoitunut ja käyttäytymisen toteutuminen onkin kiinni taitojen ja tietojen puutteesta
Liikunnan edistämisen tehtävänä olisikin monipuolisesti tukea motivaation sisäistymistä (Kuva 1.). Motivaatiojatkumo Motivaation laji ULKOINEN PAKKO SISÄINEN PAKKO OMAT ARVOT SISÄINEN Teen, koska.. Motivaatiota voi tarkastella myös sen laadun kautta. Tutkimusnäyttö viittaisi siihen, että käyttäytymisen ylläpidon ja psykologisen hyvinvoinnin kannalta kaikista edullisin ”motivaatio-mix” sijoittuu omaehtoisten laatujen puolelle. Mitä motivaation laatuja sisäisen ja ulkoisen motivaation välillä on. Liikunnan edistäjän olisi hyvä varmistaa, että myös ihmisten omien tavoitteiden näkökulmasta motivaatiopohja on riittävän laaja ja omaehtoisiin motiivilajeihin kytkeytyvä. Sisäiset tavoitteet ovat yhteydessä omaehtoisempaan motivaatioon ja siten kestävään muutokseen. Ulkoiset tavoitteet kiinnittyvät sisäisen pakon motivaatiolajiin, niillä voi olla yhteyksiä häpeän, syyllisyyden tai ahdistuksen kokemuksiin. Tämä teoria selittää, miksi syyllistäminen ja häpäisy ei useimmiten toimi pitkäkestoisen liikunnallisen elämäntavan muodostamiseksi. Pääasiallinen painopiste on kuitenkin jossain kohtaa jatkumoa. ”parannan taitojani”, ”kohennan kuntoani”, ”pidän hauskaa liikkuessani”, ”nautin yhdessäolosta” ja ”hallitsen stressiä”. Omaan hyvinvointiin ja arvoihin kytkeytyvät tavoitteet ja niiden mielessä pitäminen ruokkivat omaehtoisen motivaation lajeja, joten niiden tukeminen on oiva liikunnan edistämisen keino. “Puhtaiden” sisäinen–ulkoinen-ääripäiden välillä on jatkumo paljon tutkitun motivaatioteorian, itsemääräämisteorian (Ryan & Deci, 2017; Hagger ym., 2020) mukaan. Yhtä vahvasti motivoituneiden ihmisten välillä voi olla eroja. Tällöin liikkumisen pääasiallisena motivaationa on häpeän tai syyllisyyden välttäminen tai toisten arvostuksen hakeminen. Tässä motivaatiolajissa ihminen mieltää liikkuvansa, koska sen aiheuttamat hyödyt palvelevat hänelle itselleen tärkeitä arvoja, vaikkei hän erityisesti liikunnasta nauttisikaan: “Liikunta ylläpitää toimintakykyäni, jonka ansiosta jaksan leikkiä ja puuhata lapsenlapseni kanssa, ja arvostan tätä yhdessäoloa.” Toisaalta ulkoisen motivaation kyljestä voidaan erottaa sisäisen pakon ajama motivaatio, jossa ihminen on sisäistänyt ulkoiset odotukset. Lähelle sisäistä sijoittuu toinen omaehtoisen motivaation muoto, samastunut liikuntamotivaatio. “joku määrää” “muuten hävettää” “arvostan seurauksia” “nautin” Liikunnan edistäjien ja urheiluvalmentajien kannattaisikin tukea motivaation omaehtoisten muotojen painotusta.. Monella liikkumaan lähtevällä on mielessään tiettyjä tavoitteita, joita hän hakee liikunnalla: Parempaa unta, säpäkämpää ulkonäköä, terveydellisten riskitekijöiden hallintaa. Esimerkiksi välillä korostuneempana mielessä väikkyy liikunnan tuottama ilo ja nautinto, kun taas toisinaan syyllisyys suunniteltujen salikertojen väliinjäämisestä tai vatsamakkaroiden häiritseminen kolkuttaa mielessä päällimmäisenä motivaatioperustana. Miten liikunnan tavoitteet yhdistyvät motivaatioon. Liikkumaan aloittavaa on hyvä tukea löytämään laji, josta voi nauttia. Määrällisesti yhtä voimakas motivaatio voi nimittäin kummuta pakosta ja painostuksen kokemuksesta tai puhtaasti sisäisesti. Tämä lisää kestävämmän elintapamuutoksen todennäköisyyttä. ”tulen paremman näköiseksi” ja ” teen vaikutuksen muihin ihmisiin”. 16 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 la taas on vain vähän tai “ei ollenkaan motia”. Useimmilla meillä on osasia eri motivaation laaduista, ja motivaation painopiste heilahtelee ajassa. Näin ollen liikunnan edistäjien ja urheiluvalmentajien kannattaisikin tukea motivaation omaehtoisten muotojen painotusta ihmisen mielessä. Ulkonäköhyötyjen korostamisen sijaan liikkujia voi muistuttaa myös niistä laajoista hyvinvointihyödyistä, jotka ovat omiaan tukemaan omaehtoista motivaatiota (Hankonen, 2016). Tätä voivat ryhmäjumppaohjaajat tehdä treeninkin keskellä muistuttamalla, että meistä tulee jaksavampia, vahvempia, energisempiä ja hyväntuulisempia! Selkävaivat vähenevät ja niska-hartiakivut hellittävät – nukumme ensi yönä paremmin – stressitaso laskee – lihakset voimistuvat – vastustuskyky syysflunssaa vastaan kasvaa – röökinhimo hellittää… KUVA 1. Mikä on paras motivaatio-mix. Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä ulkoisista tavoitteista ovat mm. Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä sisäisistä tavoitteista ovat mm. Sisäinen motivaatio – ilo, nautinto ja kiinnostus – mainitaan usein keskeisenä tavoitteena liikunnan edistämisessä. Liikunnan tavoitteita voi jakaa sisäisiin ja ulkoisiin
Unen laadun paranemisen tai kauppakassien kantamisen keventymisen liikkuja huomaa jo päivien tai viikkojen viiveellä. Liikuntaa on helppo yhdistää muihinkin ihmiselle tärkeisiin arvoihin, mutta se vaatii hieman ajatustyötä. Motivaation tukeminen: Tärkeä osatekijä kokonaisvaltaisessa liikunnan edistämisessä Motivaatio ja omaehtoisen motivaation tukeminen vuorovaikutuksella ei ole taikapilleri. esim. Yhteenkuuluvuuden tarpeen tuki merkitsee sen kokemuksen tukemista, että ihmisestä aidosti välitetään, hän on arvostettu ryhmän jäsen ja hän kelpaa sellaisena kuin on. Autonomian tarve ymmärretään usein väärin: se ei ole sama asia kuin oma täysi päätösvalta, itsenäisyys tai riippumattomuus muista. ”sinun on pakko”, ”nyt meidän täytyy”). Vastakohdassa eli kaoottisessa tyylissä puolestaan puuttuu selkeys ja hallittavuus. Eri liikunnanedistäKUVA 1. hyväksyy sen, että toisen mielestä liikunta on tylsää), rohkaisee oma-aloitteisuuteen, mahdollistaa valinnanvaraa (toki joissakin puitteissa), osoittaa kärsivällisyyttä, ja perustelee pyyntönsä. Autonomiaa tukevaa tyyliä käyttävä ohjaaja tai valmentaja on empaattinen, kuulee ja tunnustaa valmennettavan näkökulmat (esim. Kuten alussa todetaan, muutos ei riipu pelkästään yksilöllisestä moti vaatiosta. Linnansaari & Hankonen, 2019), ja motivoivalla vuorovaikutuksella ei tietenkään ratkaista kaikkia konkreettisia rakennetun tai sosiaalisen ympäristön esteitä ihmisten liikuntakäyttäytymisessä. Psykologisia perustarpeita ovat tarve 1) autonomiaan (kokemus siitä, että päätän), 2) pätevyyteen (kokemus siitä, että osaan) ja 3) yhteenkuuluvuuteen (kokemus siitä, että kelpaan). Esimerkiksi toisen aktiivinen kuuntelu ruokkii paitsi autonomian tarvetta, myös yhteenkuuluvuuden tarvetta. Seuraavassa avataan enemmän, miten vuorovaikutustyyli joko tukee tai uhkaa psykologisia tarpeita, ja miten tämä puolestaan vaikuttaa motivaatioon. Rakenteen tarjoaminen on omiaan tukemaan pätevyyden – osaamisen ja hallinnan – tarvetta. Let’s Move It -ohjelmassa opiskelijat pitivät liikunnan monipuolisiin hyötyihin ja niiden omakohtaiseen pohdintaan herättelevästä ryhmäharjoituksesta on kuvattu verkkosivuilla www.letsmoveit.fi/harjoitukset). Usein pinnallisesti ystävälliseltä ja tukevalta vaikuttava tyyli voi tosiasiassa olla lannistava ja kontrolloiva (ks. PT:n komentelu treenitilanteissa nimenomaan vähentää tällaisen henkilön autonomian kokemusta. Motivoivalla vuorovaikutuksella on kuitenkin tärkeä rooli ihmisten voimaannuttamisessa tekemään muutoksia omassa elämässään ja arjessaan. Liikunnan arvon sisäistäneet ihmiset myös todennäköisemmin havahtuvat vaatimaan päätöksentekijöiltä kunnianhimoisempia liikunnan edistämistoimia, joilla saataisiin tehokkaasti edistettyä konkreettisia tilaisuuksia liikkumiseen kiireisen ja motorisoidun nykyarjen keskelle. 2019). Kuten moni liikunnanedistäjä on varmasti huomannut käytännössä, tarkoituksenmukaista on korostaa paitsi pitkäkestoisia hyötyjä kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä, myös välittömiä hyvinvointivaikutuksia. Autonomian tuen vastakohdassa, kontrolloivassa tyylissä taas käytetään painostuskeinoja toisten ohjaamiseen tietyllä tavalla ajattelemiseen, tuntemiseen tai toimimiseen, ohitetaan toisen näkökulmat ja puhutaan kontrolloivia sanavalintoja käyttäen (esim. 17 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Nykyään ilmastonmuutoksen aikana moni ammentaa työmatkaliikunnan motivaatiota paitsi terveyshyödyistä, myös itselleen tärkeistä luonnonsuojeluhyödyistä. Osa autonomian kokemusta on se, että ymmärtää toiminnan perustelut ja kokee omistajuutta toiminnasta. Rakennetta tarjotessaan ammattilainen ilmaisee selvästi odotukset ja ohjeet, ilmaisee uskovansa toisen kykyihin, tarjoaa toisen tasoon sopivaa apua ja opastusta sekä tarjoaa informatiivista, kehittymisen kannalta hyödyllistä palautetta. Psykologi Susanna Anglén luomat kiteytykset ”minä päätän, minä osaan, minä kelpaan” kuvaavat hyvin yksilön psykologista kokemusta perustarpeista. Monen työ-, kouluja hoitopäivät on rakenteistettu passiiviseksi, matkaliikunnan infrastruktuuria puuttuu sekä arjen ja lähiympäristön turvallisia, valaistuja liikkumismahdollisuuksia on niukalti. Tarpeita tukeva, motivoiva vuorovaikutus koostuu monista vuorovaikutuskeinoista, ja monet keinot vaikuttavat useamman kuin yhden tarpeen täyttymiseen kerrallaan. Esimerkiksi autonomian tarve voi täyttyä erinomaisesti, kun ihminen pyytää personal traineriaan määräämään treenitilanteessa, mitä hän tekee. Vuorovaikutustyylin psykologisia vaikutuksia arvioidessa tyyliä kannattaa arvioida pintaa syvemmältä. Tämä on hänen omaehtoinen toiveensa. Autonomia viittaa kokemukseen, että ymmärtää toiminnan tarkoituksen ja ”omistaa” toiminnan. Omaehtoisesti motivoituneet ihmiset saadaan lisäksi helpommin liikkeelle työpaikan jumppahetkiin ja liikkuvan opiskelun puuhiin. Psykologiset perustarpeet motivaation laadun taustalla Tutkimuksissa on havaittu, että omaehtoisempaa motivaation laatua syntyy helpommin sellaisissa toiminnoissa ja ympäristöissä, joissa ihmisen psykologiset perustarpeet tyydyttyvät. Miten ja miksi vuorovaikutustyyli vaikuttaa motivaation laatuun. Toisaalta jollekulle on erittäin tärkeää pitää päätäntävalta myös liikuntatilanteissa. Käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita (ks. Ammattilaisten vuorovaikutustyyli niin liikuntaneuvonnassa, liikunnan opetuksessa kuin valmennuksessakin vaikuttaa ohjattavien motivaatioon ja liikuntaan: ei vain mitä sanotaan ja tehdään, vaan miten. Myös urheiluvalmennuksen vuorovaikutustyylillä on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu vaikutuksia urheilijoiden lopetusaikeisiin ja suoritukseen. Motivaatiojatkumo. Motivointityylin avainulottuvuudet ovat linjassa kolmen perustarpeen kanssa 1) autonomian tuki (vastakohtana kontrollointi), 2) rakennetta antava (vastakohtana kaoottinen) ja 3) yhteenkuuluvuuden tuki (Aelterman ym. näytevideot Let’s Move It, 2018)
Omaehtoisesti motivoituneet todennäköisemmin tarttuvat ympäristön tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin. Jatkotutkimusta tarvittaisiinkin siitä, miten vuorovaikutuskoulutuksia voitaisiin kehittää lopputulosten paremmaksi saamiseksi. Autonomiaa tukeva vuorovaikutus lapsiin ja nuoriin kohdistuvien liikuntainterventioiden perustana: Kirjallisuuskatsaus. 2019;40:110–26. Toward an integrative and fine-grained insight in motivating and demotivating teaching styles: The merits of a circumplex approach. Sinä… a)…vakuutat hänelle, että olet avoin palautteelle ja ehdotuksille. Motivoinnin ABC. (Eds), Mikä meitä liikuttaa. & Nurmi, J.-E. Esimerkkivideot Ei-motivoiva ohjaustyyli; Motivoiva ohjaustyyli. Tyylejä voi havainnollistaa tutkimuksessa käytettyjen mittarien avulla. Moti voiva vuorovaikutus ja viisas, optimaalisen motivaation tukeminen on hyödyllinen osa kokonaisvaltaista liikunnan edistämistä. Blogi: https://blogs.helsinki.fi/nhankone/2016/10/03/ulkonaosta-jamuista-liikunnan-motiiveista/ Hankonen, N. L. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development and wellness. J Educ Psychol.2019;11(3):497–521. Treeneissä tulee haastava kohta, ja urheilija alkaa valittaa. New York, NY: Guildford Press. Kuten arvata saattaa, kontrolloiva ja kaoottinen tyyli ennustaa motivaation sammumista. Metaanalyyseissa on kuitenkin havaittu, että motivointikoulutuksen käyneistä vain pieni osa käyttää optimaalista motivointityyliä. Motivoivaa vuorovaikutusta on mahdollista oppia. Hankonen, N. Cambridge University Press. c)…jätät huomiotta valittamisen ja jatkat kuin mitään ei olisi tapahtunut. d)…vaadit, että hän keskittyy. Vuorovaikutustyylit käytännössä kokemaan pätevyyden tunnetta. 202–221). (2017). Juva: PS-kustannus. Kasvatus, 46(5), 473–89. Miten motivoida kohti hyvinvointia. & Hankonen, N. Motivaatiopsykologian perusteet (pp. b)…tarjoat hänelle hyödyllisen strategian, miten hoitaa ongelman askel kerrallaan. Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen: Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin pääpiirteitä. (2016). Ryan, R. Delrue J et al. 18 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 mistilanteissa olisi vastuullista ja strategista käyttää kommunikaatiota, joka ruokkisi ihmisissä omaehtoista motivaatiota, ei ulkoista tai sisäistä pakkoa. Käyttäytymismuutosinterventiot terveyden edistämiseksi. Let’s Move It (2018). Hänen täytyy hoitaa harjoitus loppuun omaksi parhaakseen. (2017). Mitä vastaisit seuraavaan urheiluvalmentajille tarkoitetun Situations in Sport -kyselyn (Delrue ym. NELLI HANKONEN, VTT apulaisprofessori Helsingin yliopisto Sähköposti: nelli.hankonen@helsinki LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTOA: Aelterman N et al. Teoksessa Sinikallio, S. PSkustannus. www.letsmoveit.fi/motivointi Linnansaari, A., & Hankonen, N. Teoksessa Salmela-Aro, K. (2015). Adopting a helicopter-perspective towards motivating and demotivating coaching: A circumplex approach. Ulkonäöstä ja muista liikunnan motiiveista. Iloinen uutinen on, että motivointityyli ei ole pysyvä persoonallisuuspiirre, vaan taito, jota voi kehittää. (2019). (toim.) Handbook of Behavior Change. Changing behavior with self-determination theory. Esimerkistä on ilmeistä, että pelkkä autonomian tuki ei riitä: pelkkä avoimuus palautteelle (a) ei auta ihmistä Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kanssa keskustellessaan ammattilaiset tarvitsevat liikunnan puheeksi ottamisen ja elintapamuutoksen tukemisen taitoja, jotta vähän liikkuvat tarttuvat liikuntamahdollisuuksiin.. (2020). Hynynen, S. 2019) valmennustyyliä kartoittavaan kysymykseen. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kanssa keskustellessaan ammattilaiset tarvitsevat liikunnan puheeksi ottamisen ja elintapamuutoksen tukemisen taitoja, jotta vähän liikkuvat tarttuvat liikuntamahdollisuuksiin. Motivoiva vuorovaikutus on todetusti tehokkaampi liikunnanedistämiskeino kuin tarpeiden täyttymistä uhkaavat tyylit (Hynynen & Hankonen, 2015). Hagger, M., Hankonen, N., Chatzisarantis, N., Ryan, R. Psychol Sport Exerc. Arvioi kaikkien a–d -vaihtoehtojen osalta, kuinka todennäköisesti valitsisit kyseisen toimintatavan. Tilanteeseen sopivan avun tarjoaminen (b) auttaa osaltaan hallinnan tunnetta, pieniä onnistumisia ja siten motivaation ylläpidossa ja tukemisessa. Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi. (toim.), Terveyden psykologia. Teoksessa Hagger ym. ISBN 978-952-451-769-0. Toimintatavoista a tukee autonomiaa, b antaa rakennetta, c edustaa kaoottisuutta ja d puolestaan kontrollointia. M., & Deci, E
Seuraava opastus hyvän tutkimusartikkelin kirjoit tamiseen syntyi laatiessani esitystä elokuussa 2019 pidetyille Liikuntatieteen päiville. Tällöin kirjoittaja joutuu kysymään itsel tään, onko kyseessä tieteellinen avaus eli aivan uusien Tutkijan ammattitaidon olennainen ominaisuus on kyky tuottaa laadukasta tekstiä. Tekstin kokonaisuus muodostuu tekstin tavoit teesta, sisällöstä, rakenteesta ja kielestä. 19 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: HANNU ITKONEN Miten kirjoitan hyvän tutkimusartikkelin. (ks. Ensinnä on perusteltua arvioida, onko teksti perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta vai ko rostuuko siinä pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikutta miseen. Laadukkaassa tutkimusartikkelissa ensisijaisen tär keitä ominaisuuksia ovat tekstin kokonaisuus ja kon teksti. Esko la 1998, Niemelä 1991, Svinhufvud 2016, Brause 2000, Ehlich 2003). T utkimusraportoinnin merkityksestä viestivät ne lukuisat teokset, joissa opastetaan laa dukkaaseen tiedekirjoittamiseen (ks. Konflikti, kokonaisuus, konteksti Artikkelin kirjoittamisessa voidaan lähteä liikkeelle pohtimalla tekstin konfliktia. 2) Miten kirjoitan hyväksyttävän tutkimusartikkelin. Asiaa on syytä pohtia, sillä usein artikkelien suosituksissa tehdään yksioikoisia tulkintoja esimerkik si tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kontekstuaa lisuus puolestaan koskee tekstiä kokonaisuudessaan. Kyse on siis siitä, minkä ristiriidan, ongelman tai halkeaman teksti nostaa esiin.. Tutkimuskontekstin lisäksi artikkelilla on myös tie dekonteksti. Konfliktin varaan rakentuu tekstin jännite. Tavoite Tavoitetta pohdittaessa on hyvä tunnistaa tekstin tutki muskonteksti. Näkemyksiini ovat vaikuttaneet useat kirjoittamiseen opastavat teokset sekä kirjoittamista ammattikäytännöissään opettavat henkilöt. Oja 2017.) Esimerkiksi tämän tekstini konflikti koostuu pyrkimyksestä vastata kysymyksiin: 1) Miten tekstis tä tulee kiinnostava. 3) Miten kehityn tiedekirjoittajana. Oheinen kuvio havainnollistaa sekä tekstin kontekstu aalisuutta että tavoitteeseen, sisältöön, rakenteeseen ja kieleen liittyviä kysymyksiä, joita tarkastelen yksityis kohtaisesti seuraavaksi. Erilaisista painotuksista huolimatta yhteistä kaikille oppaille on vaatimus teks tin sujuvuudesta ja selkeästä rakenteesta. Tutkimustulosten saattaminen kirjalliseen muotoon on edellytys sille, että muut tutkijat ja asiasta kiinnostuneet pääsevät arvioimaan tutkimuksen laatua ja merkitystä
Rakenne Tieteellinen kirjoittaminen on siinä mielessä konven tionaalista, että totunnaiset tavat määrittävät tekstiä. Writing your doctoral dissertation: invisible rules for success. Niemelä, P. Wissenschaftlich schreiben: lehren und lernen. Tutkimusartikkelissa sekä sisällön, rakenteen että kielenkäytön valintojen täytyy palvella kirjoittajan ar tikkelilleen asettamia tavoitteita. Svinhufvud, K. Kirjoitusohjeiden noudattamatta jättäminen johtaa helposti tekstin hylkäämiseen julkaisusta. Kyseessä on taitolaji, joka palvelee eten kin tutkimustekstien popularisointia. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Eri puolilla maapal loa työskentelevien tutkijoiden kiinnostuksen kohteet ovat toi sistaan poikkeavia. Hyvä artikkeli sisältää myös pohdinnat ja suositukset. Oja, O. Rakenne tekee esityksestä loogisen ja sidosteisen. Tutkimusartikkelin tavoitteen, sisällön, rakenteen ja kielen sopusointuisuus luo edellytykset laadukkaalle tekstille. Berlin: de Gruyter. Teksti voi myös kiinnittyä jonkin ilmiökoko naisuuden tarkasteluun. Edellä esitettyä ohjeistusta ei pidä noudattaa jokaisen tekstin suhteen orjallisesti. & Stetts, A. Kieli Tutkimusartikkelin kieleltä edellytetään käsitteelli syyttä, normienmukaisuutta, tieteellistä asiatyyliä sekä yhä useammin myös monitieteisyyttä. Tampere: TAJU. Tavoite ohjaa ennen kaikkea kirjoittajaa itseään, mutta luo myös tekstille vaikuttavuutta. Teksti tulee kiinnittää niihin tutkimus keskusteluihin, joissa kyseistä ilmiötä on tarkasteltu aiemmin. Voipa tutkija omilla tutki mustuloksillaan myös haastaa aikaisemmat tulkinnat. 1998. 2017. 2003. Hyödyllistä on kuitenkin pohtia tekstiään eri ulottuvuuksilla. Kieli on merkittävää paitsi luettavuuden myös tekstin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta. Ehlich, K. Tiedeyhteisöjen strategioiden ja tutkimusohjelmien yleistyessä tekstit ovat yhä ylei semmin kyseisten instituutioiden linjausten mukaisia. Kokenut tutkija uskaltaa antaa tekstissään kuulua oman kirjoit tajaäänensä. Julkaisun, johon tekstiä tarjotaan, konventionaalisuus on syytä tunnistaa. Kaikkiin julkaisuihin ei kannata esimerkiksi lähettää kvalitatiivisin menetelmin toteu tettua tutkimustekstiä. Digitaalinen julkaisu: Art House. Looginen ja sidosteinen rakenne auttaa ja ohjaa lukijaa seuraa maan kirjoittajan argumentointia. Tallinna: Art House. Tutkijan yhteisökytkentä on tiiviimpi, jos hän julkaisee artikkelinsa osana tutki musryhmän toimintaa. Käsitteellisyys paikantaa tekstin omaan tieteenalaansa ja osoittaa kir joittajan olevan selvillä, millä tutkimuskentällä hän liikkuu. Tieteellinen kirjoittaminen ei ole väistämättä va kiintunutta ammattislangia, vaan tutkija voi kirjoittaa myös elävästi, rikkaasti ja havainnollisesti. 1991. Kielellistä valmentautumista tutkija voi harjoittaa kirjoittamalla tekstejään useille alustoille eli muihinkin kuin puhtaisiin tiedejulkaisui hin. 2000. Kyseessä voi olla myös vahvistus, jolla osoitetaan oman tutkimuksen tuotta neen samansuuntaisia tuloksia kuin muissakin ilmiöön paneutuvissa tutkimuksissa. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi. Eskola, J. Julkaisun kirjoitusohjeet ovat syntyneet sekä tieteen alatraditiosta että paradigmaattisista painotuksista. Erilaisten tutkimusparadig mojen painotusten lisäksi julkaisemiseen liittyy myös tiettyä kulttuurirelatiivisuutta. Olennaista on myös mietis kellä, mikä on tekstin esiin nostettava konflikti. Jokaisella osalla on lisäksi oma merkityksensä. Sisältö Artikkelin sisällön suhteen on syytä pohtia, mitä ta voitteita teksti palvelee. London: Falmer Press. Tekstejään arvioitavaksi lähettävän tutkijan on syytä lukea suurennuslasin kanssa julkaisun kirjoitusohjeet. 20 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 tutkimustulosten esittäminen. Porvoo. Tutkija voi kirjoittaa tekstin ”yksinäisenä sutena” itsekseen ja omaan tutkimusteemaansa kes kittyen. Ilman selkeitä tavoit teita artikkelin fokus jää helposti hämäräksi. Tie teelliseltä artikkelilta edellytetään, että siinä esitellään uusia tutkimustuloksia. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin: tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. 2016. Kun kaikki osaset ovat kohdal laan, myös lukijat ja arvioitsijat ovat tyytyväisempiä. Tutkimustekstin yleinen perusrakenne muodostuu johdannosta, teoreettisesta kehyksestä/kirjallisuuskat sauksesta, tutkimustehtävän, menetelmien ja aineis tojen kuvaamisesta sekä tuloksien esittämisestä. Kirjoituksia tieteellisestä kirjoittamisesta. S. Näin tekstiin saadaan myös uskottavuutta ja käsikirjoitus näyttäytyy sitä arvioivienkin silmissä riittävän tasokkaaksi. WSOY. Sisällön suhteen olennaista on etenkin tekstin kon tekstuaalisuus. LÄHTEET Brause, R. Näin hyvä tutkimusteksti tuo jonkinlaisen lisän aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Sisältö palvelee eten kin tekstin tieteellistä kiinnostavuutta. Laajimmillaan tutkija voi asemoida tekstinsä osaksi tiettyä tiedetraditiota tai vallalla olevaa paradigmaa. Tutkimustekstien laatimisen haasteellisuus tekee vaivannäöstä ennen pit kää myös palkitsevaa. Kohti kokonaisvaltaista tulkintaa. Tutkimustekstiltä edellytetään normienmukaisuutta ja tieteellistä asiatyyliä. Tekstin tavoitteeseen liittyy myös tutkijan yhteisö konteksti
Esille nousi erityisesti vertaisarviointiin perustuvan suomenkielisen julkaisufoorumin tarve. Monografioihin perinteisesti tukeutuneissa yhteiskuntaja käyttäytymistieteissä kansainvälisten tiedejulkaisujen hyödyntäminen ei onnistunut yhtä helposti kuin biotieteissä. Julkaisurytmitys säilyi ennallaan. 21 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: HANNU ITKONEN, JOUKO KOKKONEN Kaksi vuosikymmentä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita toimittajakaudella Stadion-lehti alkoi julkaista anonyymien asiantuntijoiden arvioimia tutkimustekstejä. Liikunta & Tiede -lehdellä oli vankka pohja aloittaa vertaisarviointiin perustuva julkaisutoiminta. Linjanmuutosta korosti myös julkaisun uusi vuoden 1981 alussa käyttöönotettu nimi Liikunta ja Tiede. Artikkelien sisäänottokäytäntö muuttui vuonna 2016, jolloin maaliskuun ohella käyttöön tuli myös syyskuun jättö. Lehden sisältö muuttui samalla useita piiruja liikuntapoliittisesta tiedejulkaisun suuntaan. Ryhmän tehtävänä on ollut artikkelien arviointikelpoisuudesta päättäminen, arvioitsijoiden valinta ja julkaisupäätösten tekeminen. Kun käsikirjoitusten sisäänotto tapahtui edelleen kerran vuodessa maaliskuun lopussa, niin tekstit ilmestyivät pääosin vuoden viimeisessä ja seuraavan vuoden ensimmäisessä numerossa. Asiaa oli esillä VLN:n liikuntatieteellisen jaoston helmikuussa 1999 järjestämässä liikunnan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen arviointiseminaarissa Jyväskylässä. Artikkelit julkaistaan sitä mukaa kuin ne on hyväksytty. Näiden artikkelien julkaiseminen hiipui 1970-luvulla, kun liikuntapoliittiset teemat saivat enemmän sijaa lehdessä. Kolmannella kierroksella määrä notkahti, jolloin päätoimittaja Lasse Liikunta & Tiede alkoi julkaista vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita vuonna 2000. Liikunta ja Tiede julkaisi arvioitettuja artikkeleita kaikilta liikuntatieteiden aloilta. Lehti kuului vertaisarvioinnin edelläkävijöhin Suomessa, sillä käytäntö oli alkanut yleistyä vasta 1970-luvulla. V altion liikuntaneuvoston (VLN) liikuntatieteellinen jaosto pohti 1990-luvun lopulla yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisten artikkelien julkaisukanavia. Uutta julkaisua varten Liikunta & Tiede sai tuekseen toimitusryhmän, joka koostui liikuntatieteen eri alojen asiantuntijoista. Katkos ja uusi tuleminen Liikunta & Tiede lopetti arvioitujen artikkelien julkaisemisen 1990-luvun alkuvuosina. Toimitus otti tuolloin tekstejä vastaan jatkuvasti ja artik keleita ilmestyikin pitkin vuotta. Biotieteiden tutkijoille muutos ei ollut suuri, sillä he olivat alkaneet suunnata tekstejään koko ajan lisääntyneisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Myös biotieteilijöitä kiinnosti 1980-luvulla suomenkielinen julkaiseminen. Vuonna 1980 alkaneella Juhani Ilmarisen pääKu va : A N TE R O A A LT O N E N (M U O K K A U S L& T). Sen sijaan yhteiskuntaja käyttäytymistieteilijöiltä katosi vertaisarviointiin perustuva julkaisukanava. Sihteerinä ovat toimineet Leena Nieminen (2000–2008), Teijo Pyykkönen (2008–2009) ja Jouko Kokkonen (2009–). Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat Hannu Itkonen , Joel Juppi , Urho Kujala , Heimo Nupponen ja Harri Suominen . Idea jalostui Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisuksi, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 2000 lopussa. Uuden julkaisun kahtena ensimmäisenä vuonna artikkelitarjonta oli melko runsasta. Julkaisu painettiin aluksi omana erillisenä numeronaan. Itkonen toimii ryhmässä edelleen. Koke musten perusteella lehti siirtyy vuonna 2020 uuteen tutkijaystävälliseen käytäntöön. Kotimainen julkaisutoiminta kehittää tieteellistä sanastoa ja valmentaa nuoria tutkijoita kansainvälisille areenoille. Vuonna 1963 perustettu Stadion-lehti julkaisi alkuvuosinaan tutkimusraportteja, joiden arviointi perustui toimituskunnan asiantuntemukseen. 2000-luvun puolivälistä alkaen artikkeleista tuli vähitellen osa lehden eri numeroiden sisältöä. Kokemukset osoittavat, että suomenkieliselle julkaisukanavalle on edelleen tarvetta
Päätavoite toteutui liikuntatieteellisen tutkimusartikkelijulkaisemisen ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella ennen kaikkea liikuntakasvatuksessa ja liikuntapsykologiassa, joiden piiriin kuuluvia artikkeleita oli yhteensä lähes puolet (49,0 %) vuosina 2000–2009 julkaistuista teksteistä. Hän piti tärkeänä, että julkaisuun työnsä tulokset saaneiden joukossa oli väitöskirjansa ensimmäisen osajulkaisun kirjoittaneita. Ryhmän sitoutuminen työhön on ollut vahvaa, vaikka sen jäsenet ja arvioitsijat työskentelevät toimittajaa lukuun ottamatta korvauksetta. Tutkimusartikkelien julkaiseminen nimenomaan Liikunta & Tiede -lehdessä mahdollistaa osaltaan myös liikunnan ja urheilun kenttätason toimijoiden ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun. Suomenkielisellä tutkimusartikkelien julkaisemisella on myös kansallinen merkitys. Tämä on sikäli harmillista, että alan uusimman tutkimustiedon julkaiseminen pelkästään tieteenalan kansainvälisissä julkaisuissa kaventaa väistämättä lukijakuntaa. Katsahdamme seuraavassa artikkelien määrään, tieteenalojen tarjontaan sekä artikkeleita tarjoaviin instituutioihin. Myös tohtoriopiskelijoiden lisääntyminen ja painopisteen siirtyminen artikkeliväitöskirjoihin on lisännyt yhteiskuntatieteellisten tekstien julkaisemista. Vain harvat artikkelit ovat ylittäneet julkaisukynnyksen ilman muokkausta. Artikkelitarjonnan kasvua selittää edellä mainittu väitöskirjajulkaisemisen siirtyminen monografioista. Se on myös tukenut usein varsin voimakkaasti artikkelien saattamista julkaisukuntoon. Liikuntakasvatus ja -sosiologia vahvasti esillä Liikunta & Tiede -lehden ensisijaisena tavoitteena on ollut tarjota julkaisukanava yhteiskuntaja käyttäytymistieteelliselle tutkimukselle. Vuosittain prosessiin osallistuu kymmeniä alansa kokeneita huippututkijoita, joiden palaute tarjoaa artikkelien kirjoittajille mahdollisuuden kehittää tutkijantaitojaan. Se pitää osaltaan huolen siitä, että tutkimuksen kieli ei kangistu museopuheeksi, jolla ei ole yhtymäkohtia käytettyyn kieleen. Liikuntasosiologian artikkeleiden määrää selittää osaltaan tieteenalan soveltava luonne ja yliopistolain kolmannen tehtävästä eli yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta huolehtiminen. Tieteenteko omalla kielellä auttaa myös liikunnan yhä laajentuvan ja jakautuvan kentän suomenkielisen käsitteistön kehittelyssä. Samalla myös käsikirjoitusten hylkäysprosentti on kasvanut. Suomeksi julkaiseminen kansallisesti merkittävää Liikuntakasvatuksen vahvaa asemaa selittää ensinnäkin se, että alalla tehdään tutkimusta, joka taipuu hyvin Liikunta & Tiede -lehden artikkeleiksi. Liikuntakasvatuksen ja -sosiologian osuus oli 70 prosenttia vuosina 2010–2019 julkaistuista artikkeleista. Toisella kymmenvuotiskaudella tarjottiin 47 artikkelia enemmän kuin ensimmäisellä kaudella. Liikunnan terveystieteiden, liikuntapsykologian, liikuntafysiologian ja liikuntalääketieteen julkaisumäärien pienentymisen selittävät julkaisukäytäntöjen ja kanavien muutokset. Kolmanneksi suurimman alueen muodostavat liikunnan terveystieteet. Päätoimittaja Kannas piti tärkeänä myös tutkijan taitoa perustella ja puolustaa ratkaisujaan tahdikkaasti tutkimuksellisin väittein. Lehti julkaisee kuitenkin tekstejä kaikilta liikuntatieteen alueilta. Tämä osoittaa, että tut kijaja kirjoittajakoulutukseen on tarvetta. Katsausartikkelien määrä on ollut kaikilla liikuntatieteen aloilla erittäin pieni vuosina 2000–2019. Liikunnanopettajakoulutuksessa ja muissa liikuntakasvatuksen tehtävissä toimii runsaasti nuoria, joiden urakehitystä artikkelien julkaiseminen tukee. Kannas korosti arviointiprosessin voivan opettaa heille, ”kuinka paljon tutkimusartikkelin hiomiseen ja laadukkaaseen viimeistelyyn pitää ponnistella”. Tarjottujen artikkelien määrä on selkeästi lisääntynyt. Arvioitsijalausuntojen lisäksi myös Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä on antanut neuvoja. 22 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Kannas (L & T 1/2003) kehotti etenkin jatkokoulutettavia nuoria tutkijoita ja heitä ohjaavia senioritutkijoita terästäytymään: ”Tarvitsemme suomenkielellä julkaistua liikunnan ja urheilun tutkimusta haastamaan arkisen kepeähkön urheilupuheen.” Tutkijakouluttaja Kannaksen toivomus kuultiin ja jo vuoden 2003 artik kelisato oli päätoimittajan mukaan ”ilahduttavan moniääninen”. Liikunta & Tieteen merkitys väitöskirja-artikkelien julkaisukanavana on entisestään korostunut 2010-luvulla, kun monografiajulkaiseminen on vähentynyt myös yhteiskuntaja käyttäytymistieteissä. Tarjottujen artikkelien määrä kasvanut Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisun tullessa 20 vuoden ikään voidaan arvioida muutamia muutossuuntia. Yksi lehden päämääristä on ollut tutkijakoulutus. Julkaistavaksi tarjottujen tekstien määrä nousi 2010-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se on kään tynyt hienoiseen laskuun. Eniten on lisääntynyt suhteellisesti ja määrällisesti liikuntasosiologisten artikkelien määrä. Kunnollinen artikkeli ei valmistu lopputyön alkuasetelman esittelyllä ja yhteenvetoluvun kevyellä muokkauksella. Liikuntahistorian osuus on pysynyt pienenä, mikä johtuu osaltaan Suomen urheiluhistoriallinen seuran (SUHS) julkaisemasta vuosikirjasta, jossa on ilmestynyt vuodesta 2008 alkaen vertaisarvioituja artikkeleja. Kahden vuosikymmenen aikana on käynyt yksiselitteisesti selväksi, etteivät pro gradu -työt ja muut opinnäytteet välttämättä taivu helposti tieteelliseksi artikkeliksi. Julkaistujen artikkelien painopiste on muuttunut vuosina 2010–2019. Tutkimustekstien seuraaminen voi jopa kannustaa omaan tutkimusharrastukseen. Liikuntakasvatuksen asema on edelleen vahva, mutta liikuntapsykologisten artikkeleiden määrä on laskenut oleellisesti. Tästä huolimatta lehti on kyennyt julkaisemaan toisella kaudella ensimmäiseen verrattuna 23 artikkelia enemmän
Toivottavaa olisi, että nykyisin vähän artikkeleita lähettävät tieteenalat innostuisivat myös suomenkielisestä tutkimusjulkaisemisesta. Hyvä kysymys on sekin, että millaisia seurauksia monografioista artikkeleihin siirtymisellä on. Kahden vuosikymmenen opetukset Tutkimusartikkelijulkaisun kahden vuosikymmenen mittaisesta taipaleesta voidaan tehdä muutamia yleisempiäkin havaintoja. HANNU ITKONEN JOUKO KOKKONEN Julkaistut Tarjotut Hylkäys prosentti 2000–2009 96 135 28,9 % 2010–2019 119 182 34,6 % yhteensä 215 317 32,2 % (Vuoden 2019 osalta arvioitavaksi otetut) TAULUKKO 1. Tutkimusartikkelien jakauma taustayhteisön perusteella. Tutkimusartikkeleiden jakautuma tieteenaloittain 2000–2009 2010–2019 2000–2019 Jyväskylän yliopisto 48 67 115 Tampereen yliopisto 4 5 9 Helsingin yliopisto 3 2 5 ItäSuomen yliopisto 5 1 6 Turun yliopisto 3 13 16 Muut yliopistot 3 6 9 Ammattikorkeakoulu 10 6 16 KIHU 2 1 3 LIKES 2 5 7 Muu tutkimuslaitos 9 7 16 Urheiluopistot 2 2 Muu taho 2 2 Yksityinen tutkija 3 6 9 96 119 215 (Vuoden 2019 osalta arvioitavaksi otetut) TAULUKKO 3. Esimerkiksi Turun yliopiston artikkelimäärän kasvu kolmesta 13 tekstiin kertoo liikuntatieteellisen orientaation vahvistumisesta yliopiston julkaisutoiminnassa. 20 vuotta sitten tehty päätös julkaisun perustamisesta on siten osoittautunut kaukonäköiseksi. Toiseksi voidaan pitää hyödyllisenä, että tutkimusartikkeleita kirjoitetaan muuallakin kuin Jyväskylässä. Jotakin sukupolvien muutoksesta viestii kuitenkin se, että suomenkielisessä ilmaisussa on ollut lisääntyvässä määrin toivomisen varaa. Ensinnäkin julkaisua voidaan arvioida kielen näkökulmasta. Useat uraansa aloittavat tutkijat ovat tarjonneet artikkeliaan julkaistavaksi omalla äidinkielellään, ja saatu palaute on ollut väistämättä tutkijakoulutusta parhaimmillaan. Jyväskyläläisten tekstien runsautta selittää osaltaan tutkijakoulutuksen tehostaminen, monografioista artikkeleihin siirtyminen ja artikkelijulkaisemisen aseman keskeisyys rahoituslähteenä. Liikunta & Tiede -lehden runsas levikki sekä monimuotoinen lukijakunta takaavat sen, että artikkeleita luetaan, ja että niillä on siten myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistujen vertaisarvioitujen artikkeleiden kokonaismäärä 2000–2009 2010–2019 2000–2019 Liikuntakasvatus 27 51 78 Liikuntapsykologia 20 8 28 Liikunnan terveystieteet 18 12 30 Liikuntasosiologia 11 33 44 Liikuntafysiologia 5 3 8 Liikuntahistoria 4 9 13 Liikuntasuunnittelu 4 4 Liikuntalääketiede 4 4 Muut 3 3 6 96 119 215 (Vuoden 2019 osalta arvioitavaksi otetut) TAULUKKO 2. Osaltaan muutokseen saattaa vaikuttaa tohtorikoulutuksen aktivoituminen, mikä puolestaan johtunee opetusja kulttuuriministeriön rahoitusmallien muutoksista. Tieteenaloittain tarkasteltuna etenkin liikuntakasvatuksen ja liikuntasosiologian tutkijoille tiedejulkaisu on tarjonnut merkittävän julkaisukanavan. Kolmanneksi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelijulkaisu on osoittanut tarpeellisuutensa. Huomiota kiinnittää myös se, että ammattikorkeakouluistakin lähetetään tekstejä julkaistavaksi. Liikuntakasvatuksen arvioitaviksi otettujen käsikirjoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut. Artikkelitarjonnan runsaus osoittaa suomenkieliselle tutkimusjulkaisulle olevan tarvetta. Yhteensä näiden kahden tieteenalan osuus on suurempi (122 artikkelia) kuin muiden yhteensä (93 artikkelia). Monessa tapauksessa muualta lähetetyt artikkelit ponnistavat muilta tieteenaloilta kuin Jyväskylän liikuntatieteitä lähellä olevat tekstit. 23 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 artikkeleiden suuntaan. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat ymmärrettävästi tarjonneet eniten arviointiin päätyneitä tutkimusartikkeleita. Liikuntasosiologisten tekstien määrä on puolestaan kolminkertaistunut. Suhteessa muihin tekstejä lähettäneisiin instituutioihin ensimmäisen kymmenvuotiskauden tekstimäärät olivat 48–46 ja toisella 67–52. Taulukkoa voi kuitenkin lukea myös niin, että liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään siis muuallakin kuin Jyväskylän yliopistossa
24 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: ANNI HAKKARAINEN, JARMO PIIRAINEN Biomekaniikan mittaustekniikka on mullistunut 30 vuodessa Biomekaniikan mittausteknologia on harpannut toiselle tasolle alan pioneerin Paavo Komin uran alkuvuosista. Näitä käsitteli esityksessään professori Janne Avela Jyväskylän yliopistosta, joka teki väitöskirjatyönsä vuosituhannen vaihteessa. Näistä aiheista puhuivat mm. Huippu-urheilussa suorituskyvyn parantamisen ja analysoinnin juuret voivat olla tutkimuksessa, mutta soveltaminen perustuu nykypäivänä suorituskyvyn pienten yksityiskohtien analysointiin esimerkiksi kisasuorituksista. Komilla oli kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä rooli liikuntabiologian tieteenalan kehittäjänä. kansainvälinen symposium keskittyi biomekaniikkaan. (electromyography) ja voimamittausten ohella sähköstimulaatiota hermolihasjärjestelmän refleksivasteiden mittaamiseen. Erityisesti Komin lihas-jännekompleksin venymislyhenemissykliä käsittelevä tutkimus (stretch shortening cycle) on ollut kansainvälisestikin merkittävää. Tuolloin voimaja lihasaktiivisuus (EMG) -käyrät tallennettiin erillisillä piirtureilla tai oskilloskoopeilla jatkoanalysoitaviksi. Viimeisimpinä käyttöön on tullut puettava (wearable) teknologia sekä yhä tarkemmat ja nopeakäyttöisemmät liikeanalyysijärjestelmät. Britannian pikajuoksumaajoukkueen kanssa esitti, että ryhmäkeskiarvojen ja tilastollisten merkitsevyyksien sijaan tulisi keskittyä yksittäisten urheilijoiden arvoihin. MEG perustuu aivojen sähköisen toiminnan aiheuttamien magneettikenttien mittaamiseen, ja sillä pystytään paikantamaan aivojen aktiiviset alueet hyvin tarkasti. yväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntabiologian tieteenalaryhmän lokakuussa järjestämä 20. Avela hyödynsi tutkimuksissaan EMG. Teoriasta käytäntöön Perustutkimuksen lisäksi liikuntabiologiaa tutkitaan myös käytännön näkökulmasta, varsinkin silloin, kun pyritään kehittämään urheilijan suorituskykyä tai tekniikkaa. Paavo Komi Memorial Symposium: Motor control, sport performance and injury prevention -symposium kunnioitti samalla professori Komin (1939–2018) elämäntyötä. Avausluennon piti professori Albert Gollhofer Freiburgin yliopistosta, joka teki tutkimusyhteistyötä Komin kanssa 1980-luvulla juoksututkimuksissa. EMG, TMS ja MEG – menetelmät kehittyvät Venymis-lyhenemissyklin lisäksi professori Komi ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyivät usein motorisen kontrollin tutkimiseen ja ennen kaikkea sen adaptoitumiseen: miten harjoittelu ja/tai kuormitus vaikuttavat hermo-lihasjärjestelmän toimintaan ja miksi. Hänet muistetaan liikuntafysiologian ja biomekaniikan asiantuntijana. Tätä hän perusteli pikajuoksulla, jossa sekunnin sadasosat määrittävät voittajan. Salo, joka on työskennellyt mm. Tavallisissa biomekaanisissa laboratoriomittauksissa voimalevyjen tai muiden venymäliuskateknologiaan perustuvien anturien merkitys on edelleen suuri. professori Wolfgang Potthast Kölnin yliopistosta, Suomen Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) johtaja Aki Salo sekä Vuokatissa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikköä johtava professori Vesa Linnamo . Lisäksi viimeisimmän 20 vuoden aikana biomekaanisissa tutkimuksissa kuvaan ovat astuneet mm. Tätä aihetta tarkasteli yliopistotutkija Simon Walker Jyväskylän yliopistosta, joka on väitöskirjatyönsä jälkeen keskittynyt tutkimaan ikääntymisen vaikutusta aivojen toimintaan, mikä on yksi keskeisimpiä tulevaisuuden tutkimusalueita neurobiologian ja biomekaniikan alueilla. kortikaalisen aivokuoren aktiivisuutta sekä sen toimintaa estäviä ja kiihdyttäviä vasteita. painepohjalliset, joilla on mahdollista mitata ja analysoida jalkapohjan painejakaumaa erilaisten urheilusuoritusten aikana. Komin muistosymposium kokosi yhteen teorian ja käytännön osaajat. Näillä menetelmillä on mahdollista tutkia tarkemmin motorista säätelyä, sen mukautumista ja eroja esimerkiksi nuorilla ja ikääntyneillä. Yksi uusimpia aivotoiminnan tutkimuksen mittaustekniikoita on MEG-mittaus (magnetoencephalography), josta luennoi apulaisprofessori Harri Piitulainen Jyväskylän yliopistosta. Voimamittauksiin käytettiin venymä liuskateknologiaan perustuvia voimalevyantureita. Toistaiseksi MEGtekniikkaa on sovellettu lähinnä laboratoriotutkimuksissa. Myöhemmässä vaiheessa liikuntabiologian tutkimuksessa on yleistynyt myös TMS (transcranial magnetic stimulation) -menetelmä, jolla on mahdollista tutkia mm
25 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Kuva: ANTERO AALTONEN
Uutena mahdollisuutena kuvaan ovat tulleet myös erilaiset peliohjelmoinnin pohjalta toteutetut todentuntuiset ja sulavasti toimivat virtuaaliympäristöt. professori Kamiar Aminian Lausannen yliopistosta. Varsinkin urheilijoilla lyhyt analysointiaika on ehdottoman tärkeä nopean palautteen saamiseksi. Haasteena puettavien teknologioiden käyttämisestä tutkimuskäytössä Aminian toi esiin validoinnin puutteen. Videokuvaan perustuvien kisareittien simuloimista laboratorioympäristöissä on käytetty jo muutamien vuosikymmenten ajan. Järjestelmä auttaa vertaamaan suoritusta aikaisempiin. Apulaisprofessori Neil Croninin (Jyväskylän yliopisto) mukaan koneoppiminen perustuu aiemmin mitattuun aineistoon, jonka avulla pyritään opettamaan algoritmeja haluttujen asioiden tunnistamiseksi, mittaamiseksi ja analysoimiseksi. Aihetta käsitteli mm. pyöräily, hiihto ja mäkihyppy. Vaikka edellä mainitut menetelmät eivät ole kovin käytännöllisiä, niiden avulla on kyetty tekemään perustutkimusta ja selvittämään jänteiden ja lihasten rakenteisiin tai vaurioihin liittyviä seikkoja. Koneoppimista voidaan hyödyntää myös suurten data-aineistojen analysoinnissa, joka manuaalisesti kestäisi jopa kuukausia. analysoitaessa vastaja takatuulen vaikutusta lennon eri vaiheissa. 26 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Paavo Komi vaikutti merkittävästi liikuntateknologian yksikön perustamiseen Vuokattiin, ja häntä pidetään myös hiihdon biomekaniikan tutkimuksen uranuurtajana. Urheilijan vähemmän terveet päivät Symposium käsitteli myös urheilun ja kehon yleisen kuormittuneiduuden aiheuttamia loukkaantumisia. Tieteen ja käytännön välistä kuilua on pyritty kaventamaan liikuntatieteissä viimeisten vuosikymmenten aikana. Paavo Komi oli ensimmäisiä tutkijoita maailmassa, joka hyödynsi optista kuitua jänteeseen kohdistuvien voimien mittaamiseen 1990-luvulla. ANNI HAKKARAINEN, LitM projektipäällikkö (HYTELI-projekti) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Sähköposti: anni.s.j.hakkarainen@jyu.fi JARMO PIIRAINEN, LitT yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Sähköposti: jarmo.piirainen@jyu.fi Professori Komin lihasjännekompleksin venymis-lyhenemissykliä käsittelevä tutkimus on ollut kansainvälisesti merkittävää.. Linnamo toi myös esille yksikön kehittämän valmennuksen palautejärjestelmän Coachtechin, jolla voidaan tallentaa videokuvaa ja useita eri suorituskykymuuttujia sensoreilta synkronoidusti. Professori Linnamo kertoi Vuokatin pohjoismaisten hiihtolajien mittausmenetelmistä ja tutkimusympäristöistä sekä näiden hyödyntämisestä tutkimuksessa ja valmennuksessa. Tämän myötä on syntynyt paljon puettavia teknologioita, joiden merkitys on tulevaisuudessa entistä suurempi niin urheilijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin elämässä. Tämän lisäksi jänteisiin kohdistuvia voimia on mitattu suoraan jänteestä (in vivo) jänteeseen kiinnitettävällä anturilla tai jänteen läpi viedyllä optisella kuidulla. Urheilun tutkimuksessa ja terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä niin koneoppiminen kuin ”big datan” hyödyntäminen ja data-analytiikka ovat vielä varsin alkutekijöissään, mutta kentän odotetaan kasvavan lähivuosina. Älykkäisiin ratkaisuihin kuuluvat tulevaisuudessa myös koneälyn (tai koneoppimisen) hyödyntäminen. Finni kertoi, miten etenkin ultraäänitekniikkaa on käytetty paljon jänteiden toiminnan tutkimiseen. Magneettikuvauksella on mahdollista päästä yhä tarkempiin tuloksiin jänteen ja lihaksen poikkipinta-alojen määrittämisessä, mutta menetelmä on varsin kallis ja näin ollen vain harvojen tutkimusten käytettävissä. Puettavat teknologiat voivat olla yksittäisiä antureita, kuten kiihtyvyysja asentoantureita. Tutkimuksessa tietokonesimulaatiota oli hyödynnetty mm. Professori Taija Finni Jyväskylän yliopistosta luennoi akillesjänteen kuntoutuksesta ja rakenteen palautumisesta voimaharjoittelun avulla. Simulaatioiden merkitys kasvussa Lajeissa, joissa olosuhteet vaikuttavat suuresti suorituskykyyn ja kilpailutulokseen, on teknologian kehittymisen myötä alettu hyödyntää yhä enemmän erilaisia tietokonesimulaatioita ja simulaatioympäristöjä ”todellisen” suorituskyvyn analysoimiseksi. Hän oli itse ensimmäinen koehenkilö akillesjänteen in vivo -voimatutkimuksessa. Kehitys on kulkenut varsin raskaista perinteisen hiihdon voimalevyistä nykypäivän yhä pienempiin välineisiin integroitaviin voimasensoriteknologioihin. Loukkaantumiset ja varsinkin erilaiset jännevammat ovat urheilussa yleisiä. Kehitys kulkee kohti älykkäitä kankaita ja tekstiilejä, joihin on integroitu toimintakykyyn tai yleiseen terveyteen liittyvää teknologiaa. Yliopistotutkija Mikko Virmavirta esitelmöi mäkihypyn tuulikompensaatiosta ja sen kehittämisen tarpeesta. Näitä lajeja ovat mm
Myöhemmin opiskelin vielä sairaanhoitajaksi, koska halusin ammatin, jossa olisi töitä. Väitöskirjassani ei raportoitu yhdenkään naisen tuloksia, vaikka naisiakin mitattiin. Hän on muun muassa jakanut Ruotsista saamansa tutkijapaikan puoliksi miehensä kanssa.. Johanna Ihalainen toimii tutkija tohtorina Jyväskylän yliopiston ja Kilpa ja huippuurheilun tutkimus keskuksen (KIHU), Training Room projektissa. En tiennyt mitä haluan, mutta pidin liikunnasta. Suoraviivaista suunnitelmallisuutta. Tein gradun aiheesta, josta minulla oli omaa kokemusta, hiihtäjien flunssaan sairastuvuudesta. Gradua tehdessä innostuin tutkimuksesta. Aiemmin juuri ennen ensimmäistä äitiyslomaani, kollegani Ritva Taipale , oli aloittanut projektin, jossa tutkittiin hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksia harjoitteluadaptaatioihin. Olen 32-vuotias liikuntafysiologiantutkija, jolle tekee vieläkin vaikeaa määritellä itseään tutkijaksi. Tulin lukion jälkeen suoraan opiskelemaan liikuntafysiologiaa Jyväskylän yliopistoon. Varmaan isoimmat minuutta muokanneet tekijät ovat olleet elämäni miehet, aviomies ja kaksi isoa pikkusankariamme. Opiskelin liikuntafysiologiaa ja samalla käytännössä kaikki muutkin kurssit liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, koska en ollut varma, mitä haluan. Sattuman puuttumista peliin. Hyödyllisiä harharetkiä. Ihalainen on urallaan tehnyt luovia ratkaisuja perheelämän ja tutkimuksen yhteensovittamisessa. Halusin tutkia urheilijoita, mutta sain rahoitusta enemmän kansanterveydelliseen aiheeseen. 27 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Käytännöstä nousevat tutkimuskysymykset innostavat Olin lopettaa liikuntafysiologian opinnot, koska liikunnanja terveystiedonopettajan ura tuntui houkuttelevammalta. Samaan aikaan aloin hakea apurahoja. Kun väitöksen jälkeen aloin jalostaa tätä ajatusta päätin ex tempore hakea Ruotsiin kansalliseen talviurheiluntutkimuskeskukseen (The Swedish Winter Sports Research Centre – MittuniverL Ä H I K U V A S S A J O H A N N A I H A L A I N E N Kuka olet ja miten sinusta on tullut sinä. Miten ja miksi löysit uran juuri liikunnasta. Muistan, että pääsykokeissa yritin laskea omien nikamieni määrää. Tavoitteena on lisätä urheilijan näkemiä terveitä päiviä. Siitä se lähti, mahtavasta kollegasta, ajatus tutkia naisia. Vielä yliopistoon tullessani ajattelin, että minusta tulee urheilija. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tajusin, että se haave ei tule toteutumaan. Olisin varmaan vieläkin tohtorikoulutettava, ellen olisi päättänyt, että haluan väitellä ennen toisen lapsen syntymää ja niinpä kuukautta ennen laskettua aikaa astuin puhujanpönttöön kertomaan voimaharjoittelusta ja tulehdusmarkkereista nuorilla miehillä. Millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. – Minua ajavat eteenpäin ehkä ensisijaisesti käytännön, esimerkiksi urheilijoiden ja valmentajien esiin nostamat kysymykset, joihin tutkimus ei tällä hetkellä pysty vastaamaan, sanoo tutkijatohtori Johanna Ihalainen
Lisäksi teen vahvaa yhteistyötä norjalaistutkijoiden kanssa ja siellä tutkimuksemme keskittyy naishiihtäjiin. Jos jotain muuttaisin, niin ehkä hieman hitaampikin vauhti olisi riittänyt. Jokainen tutkimus ja luento lisää keskustelua aiheesta ja toivottavasti tavoittaa etenkin ne (urheilija)naiset, joilla hormonitoimintaan liittyvät haasteet tai oireet vaikuttavat urheilu-uraan ja elämänlaatuun. Puolet ajasta sai olla kotona lasten kanssa. Tärkeintä ei ole se mitä tekee, vaan miten sen tekee. Mieheni otti toisen ja minä toisen. Tuntuu, että hienoja ja innostavia projekteja viuhuu ympärillä ja haluaisin tutkia ihan kaikkea ja olla kaikesta perillä. Seuraavaksi haluan tutkia raskauteen ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Oli raskas vuosi, mutta se avasi useita uusia ja hienoja ovia tutkimuksen saralla. Oma muu tutkimus keskittyy tällä hetkellä naisiin ja erityiskysymyksiin, jotka liittyvät naisurheilijan terveyteen ja suorituskykyyn. Oma ajatukseni on, että en usko, että keskiarvoisesti löydämme esimerkiksi suuria eroja suorituskyvyssä kuukautiskierron aikana, mutta yksilölliset erot voivat olla merkityksellisiä. Tällä hetkellä toimin tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston ja Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU), Training Room -projektissa, jossa pyritään lisäämään urheilijoiden terveitä päiviä. Näen aika usein päivitetyn ja kehittyneemmän version itsestäni opiskelijoissamme, heille yritän opettaa, että he ovat fiksuja ja että elämässä ja varsinkin tutkimuksessa ja työelämässä ehtii. Mitä vastauksia alan tutkimukselta odotat. JOHANNA IHALAINEN, LitT tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: johanna.k.ihalainen@jyu.fi Tärkein uraan liittyvä saavutukseni on se, että olen alkanut arvostaa omaa osaamistani.. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia nyt. Ympärilläni oleva perhe ja kollegat ovat mahtavia ja heiltä saa paljon positiivista palautetta, mutta itsensä arvostaminen ja oman ammatillisen osaamisen tunnistaminen eivät ole läheskään yhtä helppoja asioita. Mitä tekisit toisin, jos saisit mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. Yhden kirjaprojektin kokemukset ja urheilijoilta tulleet käytännön kokemukset ovat taas nostaneet esiin useita kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastauksia. 28 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 sitetet) tutkijaksi tällä naisurheilijatutkimus ajatuksella. Olemme juuri aloittaneet yhteistyössä Firstbeatin kanssa projektin, jossa selvitetään naisten palautumista kuukautiskierron eri vaiheissa ja naisten käyttäessä erilaisia hormonaalisia ehkäisymenetelmiä. Ruotsin tutkimuspätkän seurauksena teen edelleen ruotsalaisten huippu-urheilijoiden kanssa yhteistyötä suoranaisen tutkimuksen ulkopuolelta. Onneksi perhe tarjoaa jotkut rajat. Mitä tutkit/teet, mikä sinua työllistää parhaillaan. Tärkein uraan liittyvä saavutukseni on se, että olen alkanut arvostaa omaa osaamistani. Sinne sitten menimme koko perhe, ja jaoimme hakemani tutkijan paikan kahdeksi 50-prosenttiseksi osa-aikaiseksi paikaksi. Huippuhetki urallasi, tärkeimmät saavutukset
HACKNEY Nainen, fysiologia ja suorituskyky – tutkittavaa riittää Kuva: ANTERO AALTONEN. 29 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Teksti: ANTHONY C
Huomasin pohtivani, että jos liikunta vaikuttaa lisääntymishormoneihin, niin mikä on hormonien yhteys naisten suorituskykyyn. L ääketieteen tutkijat alkoivat 1970-luvulla ymmärtää, että vaikka liikunta vaikuttaa naisten terveyteen valtaosaltaan myönteisesti, sillä saattaa olla myös kielteisiä vaikutuksia. Kuukautisten poisjääminen on oireyhtymän ensimmäisiä ilmentymiä. Lisäksi lisääntymishormonit ovat. Päädyinkin seuraavaan käsitteelliseen kysymysmalliin: Muutokset lisääntymishormoneissa (kuukautis kierto) . Myös hormonien vaikutuksista naisten kilpaurheilu suorituksiin riittää tutkittavaa. Tästä johtuen tutkimusryhmät, omani mukaan lukien, alkoivat selvittää, vaikuttavatko naisten lisääntymishormonit fysiologisesti merkittävästi liikkuvien naisten suorituskykyyn. Vaikutus voi olla erittäin suuri ja johtaa mataliin hormonipitoisuuksiin, mikä osaltaan aiheuttaa terveysongelmia. Tutkimuksissa on löytynyt yhteyksiä lisääntymishormonien muutosten ja lihaksen glykogeenivarastojen, energiantuottojärjestelmien käytön, voimaominaisuuksien, sekä kehon lämpötilan säätelyjärjestelmän välillä. Fysiologiset vaikutukset (positiiviset/negatiiviset?) Tutustuttuani aiheesta tehtyyn tutkimukseen selvisi, että eläintutkimuksissa kysymystä oli pyritty selvittämään. Nämä muutokset ovat merkittäviä naisen suorituskyvyn ja harjoitusvasteen kannalta useissa eri urheilulajeissa (Hackney 2017). Mielenkiintoa lisäsi se, että lisääntymishormonien pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti kuukautiskierron vaiheissa. • Onko kuukautiskierrolla vaikutusta suorituskykyyn. Kansainvälisen olympiakomitean lääketieteellinen komitea otti konsensuslausumassaan (2014) esille sen, että alhainen energiansaanti vaikuttaa naisurheilijan oireyhtymän osatekijöiden lisäksi laajemmin useisiin fysiologisiin järjestelmiin, kuten esimerkiksi aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään, sydänja verisuoniterveyteen sekä proteiinisynteesiin (Mountjoy et al 2018.). Muun muassa Barbara Drinkwater , Anne Loucks , Constance Lebrun , Naama Constantini ja Michelle Warren esittivät, että hyvin kuormittava liikuntaharjoittelu saattaa vaikuttaa kielteisesti lisääntymisterveyteen, kun seurauksena on kuukautisten poisjääminen ja sekundaarinen amenorrea. Tutkijaurani alkuaikoina 1980-luvulla olin kiinnostunut urheiluamenorreasta ja etenkin sen hormonaalisista vaikutuksista. Hain vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: • Vaikuttaako amenorrea naisen suorituskykyyn. Fysiologiset vasteet (negatiiviset) Liikunta ja sen aikaansaamat harjoitustulokset vaikuttavat naisen merkittävimpien sukupuolihormonien, estrogeenin ja progesteronin toimintaan. Siksi naisurheilijan oireyhtymän käsitteen rinnalle on nostettu suhteellinen energiavaje urheilussa (RED-S). Pohtiessani näitä kysymyksiä 40 vuotta myöhemmin, tutkimusnäyttö saa minut vastaamaan kyllä – lisääntymishormonit voivat vaikuttaa ja vaikuttavat muun muassa naisten fyysiseen suorituskykyyn ja palautumiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että matala energiansaanti on tässä ilmiössä merkittävä tekijä. Muutokset lisääntymis hormoneissa . kemialliselta rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin useat aineenvaihduntaa ja nestetasapainoa säätelevät hormonit. Silti naisille suunnatut liikuntasuositukset pohjautuvat pääosin miehillä tehtyyn tutkimukseen. Myöhemmin tämä ilmiö on nimetty urheiluamenor reaksi, joka on tunnistettu yhdeksi naisurheilijan oireyhtymän (Female Athlete Triad) merkeistä. 30 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Lisääntymishormonit vaikuttavat oleellisesti naisten fyysiseen suorituskykyyn ja palautumiseen. • Ovatko naisen elämänkaaren aikana lisääntymishormoneissa tapahtuvat muutokset (esimerkiksi kuukautisten alkaminen ja menopaussi) yhteydessä fyysisen suorituskyvyn muutoksiin. Halu ymmärtää baisten ainutlaatuista fysiologiaa Henkilökohtaisena tavoitteenani ei ollut selvittää, miksi miehet ovat tietyissä fyysisissä ponnisteluissa parempia kuin naiset, vaan ennemminkin ymmärtää naisten ainutlaatuista fysiologiaa. Liikunta (harjoittelu) . Niissä oli huomattu, että lisääntymishormonit vaikuttavat useisiin fysiologisiin järjestelmiin ja prosesseihin, joilla voisi olla yhteys myös fyysiseen suorituskykyyn. Minulle kysymys oli looginen, sillä useimmilla hormoneilla on useampi kuin yksi tehtävä ja ne vaikuttavat moniin kehon järjestelmiin. Seuraavina vuosikymmeninä tutkimus keskittyi naisurheilijan oireyhtymään konseptuaalisen mallin mukaisesti: Liikunta (/harjoittelu) . 1980-luvulla ihmisillä tehtyä tutkimusta ei juurikaan ollut. Pitkällä aikavälillä se lisää riskiä luuston heikkenemiseen (rasitusmurtumat/osteoporoosi) ja on yhteydessä häiriytyneeseen syömiskäyttäytymiseen (Daily, Stumbo 2018)
Aihepiiristä tehty tutkimus on kuitenkin vähäistä verrattuna miesurheilijoita ja -kuntoilijoita koskevaan (Mujieka, Taipale 2019). Female athlete Triad. Naisten lisääntynyttä osallistumista liikuntaan voidaan pitää myös yhtenä merkittävänä tutkimustarpeen perusteena. Sport science on women, women in sport science. Hackney AC. HACKNEY, Ph.D., D.Sc. Tänä vuonna, 50 vuotta ensimmäisen kuulennon jälkeen, onkin hyvä palauttaa mieliin edesmenneen Yhdysvaltojen presidentin John F. Smith NK. Koska haaste on sellainen, jonka olemme valmiita hyväksymään, haluttomia lykkäämään ja valmiita voittamaan.” (Kennedy 1962)* Tällä eetoksella ja asenteella tulisi myös liikuntatieteilijöiden pureutua naisten fysiologian, liikunnan ja urheilun tutkimukseen. Int J Sport Nutr Exerc Metab. LÄHTEET Daily JP, Stumbo JR. Koska tuo päämäärä suuntaa ja mittaa voimavarojamme ja taitojamme parhaimmillaan. https://www.bbc.com/news/business-49426349 Mujika I Taipale R. Tämä lähestymistapa ei enää sovi tutkijoille eikä soveltajille. ANTHONY C. Kennedy, Rice University in Houston (Texas), Sept. Kennedyn syyskuussa 1962 kuuluisassa ”kuupuheessaan” lausumat sanat mutkikkaan ja vaikean tieteellisen haasteen ääressä: ”Päätimme mennä kuuhun tällä vuosikymmenellä ja tehdä monia muitakin asioita asioita. Sex Hormones, Exercise, and Women: Scientific and Clinical Aspects. 12, 1962. Springer Publishing, New York, NY. 2018 Jul 1;28(4):316-331. How tracking menstrual cycles helps women in sport. 2019; 14(8), pp.1013-1014. Department of Exercise & Sport Science University of North Carolina Chapel Hill, NC, USA Käännös: Johanna Ihalainen ja Jouko Kokkonen Alkuperäisteksti on luettavissa englanniksi LTS:n verkkosivuilla. Mountjoy M, SundgotBorgen J, Burke L, Ackerman KE, Blau wet C, Constantini N, Lebrun C, Lundy B, Melin A, Meyer N, Sherman R, Tenforde AS, Torstveit MK, Budgett R. Naisiin kohdistuva tutkimus teettää kiistatta lisätyötä, mikä on osaltaan vähentänyt alan tutkimusta. Prim Care. President John F. Accessed September 4, 2019. 2018 Dec;45(4):615-624. * “We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard, because that goal will serve to organize and measure the best of our energies and skills, because that challenge is one that we are willing to accept, one we are unwilling to postpone, and one which we intend to win.” Valitettavasti naisille suunnatut, näyttöön perustuvat liikuntasuositukset pohjautuvat pääosin miesosallistujilla tehtyyn tutkimukseen.. Int J Sports Physio Perf. 31 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Kyse ei ole vain laboratorio-oloissa saaduista tuloksista. Puolet maailman ihmisistä on biologisesti naisia ja onneksi useat kulttuuriset ja sosiaaliset muurit, jotka ovat estäneet naisia osallistumasta liikuntaan ovat vähitellen murtumassa. Valitettavasti tämä on johtanut tilanteeseen, jossa muun muassa naisille suunnatut, näyttöön perustuvat liikuntasuositukset pohjautuvat pääosin miesosallistujilla tehtyyn tutkimukseen. Naisten lisääntynyt liikunta kasvattaa tutkimustarvetta Liikuntatieteissä tulee tunnistaa tutkimuksen vähäisyys ja vaatia lisää tutkimusta lisääntymisiässä olevista, vaihdevuosi-ikäisistä ja vaihdevuodet sivuuttaneista naisista. International Olympic Committee (IOC) Consensus Statement on Relative Energy Deficiency in Sport (RED-S): 2018 Update. 2017. Esimerkiksi MM-kultaa kesällä 2019 voittanut Yhdysvaltojen naisten jalkapallomaajoukkue on avoimesti kertonut, miten sen harjoittelussa otettiin jokaisen urheilijan kuukautiskierto huomioon osana hänen harjoittelunsa optimointia (Smith 2019). Vaikka lisääntymishormonien muutokset huomioiva, hyvin tehty in vivo -tutkimus on haasteellista, työlästä ja aikaa vievää, niin tämä ei saa olla syynä tutkimusaiheen unohtamiseen. kuukautiskierrosta) ei tarvitse välittää, ei onneksi pidä paikkaansa. Ei siksi, että ne ovat helppoja, vaan koska ne ovat vaikeita. Vanha harhaluulo, että kaikki naisurheilijat olisivat amenorrisia ja tämän vuoksi hormonaalisista muutoksista (ts. BBC News September 3, 2019
32 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Teksti: SUVI RAVI, JOHANNA IHALAINEN, MAARIT VALTONEN Naisurheilijan terveys – peruspilarina energiansaanti Kuva: ANTERO AALTONEN
Häiriöihin luetaan kliinisesti havaittavat oligomenor rea (kierron pituus yli 35 vuorokautta), primaarinen amenorrea (kuukautiset eivät ole alkaneet 15 ikävuo teen mennessä) sekä sekundaarinen amenorrea (kuu kautisten jääminen pois vähintään kolmeksi kuukau deksi). Riittämätön energiansaanti voi aiheuttaa lu kuisia haasteita terveydelle ja suorituskyvyl le. 33 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Riittävä energiansaanti vaikuttaa oleellisesti naisurheilijan suorituskykyyn ja elämänikäiseen terveyteen. Naisurheilijan oireyhtymän/suhteellisen energiava jeen hoito vaatii aina ensisijaisesti puutostilan korjaa mista. 2011). Näitä on ajateltu olevan liian vähäisen syömisen aiheuttamat muutokset mm. Energiavajeen varhainen tunnistaminen tärkeää Energiavajeen ja alhaisen estrogeenitason samanaikai sen esiintymisen on todettu olevan erityisen haitallista luustolle (De Souza ym. Riittämätön energiansaanti voi johtua joko kliini sestä syömishäiriöstä, häiriintyneestä syömiskäyttäy tymisestä tai tahattomasta energiavajeesta tilanteessa, jossa energiankulutus on suurta, eikä sitä pystytä syömällä täydentämään. 2014; Mervaala ym. Painon pysyminen vakaana ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei energiansaannissa voisi olla puutteita. 2014.) Naisurheilijan oireyhtymän/suhteellisen energiava jeen varhainen tunnistaminen on tärkeää vakavampien terveys ja suorituskykyhaittojen välttämiseksi. Liian alhainen energiansaanti johtaa muutoksiin hormonipitoisuuksissa aiheuttaen häiriöitä hypotalamusaivolisäkemunasarja akselilla. 2014; Potgieter 2013). Varhaiseen tun nistamiseen ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä, minkä vuoksi kliininen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa. Eri tyisen oleellista varhainen tunnistaminen on nuorten urheilijoiden kohdalla ikävaiheessa, jossa luuston huippumassaa ei ole saavutettu. 2014.) Kuukautiskierto riittävän energiansaannin mittarina Kuukautiskierron häiriöt ovat naisurheilijoilla yleisiä ja voivat olla merkki riittämättömästä energiansaannista. Nykykäsityksen mukaan runsas ja kovatehoinen liikunta ei itsenäisenä tekijänä aiheuta kuukautiskierron häiriöitä, vaan taustalla näyttäisi olevan kulutukseen nähden riittämätön energiansaanti (Loucks ym. Vaje ei näy välttämättä päälle. (Nattiv ym. (De Souza ym. Rauh ym. Luun mineraalitiheyden parantuminen vie vuosia. Tämä tapahtuu joko energiansaantia nostamal la, kulutusta vähentämällä tai näiden yhdistelmällä. 2014). Kuukautiskierron häiriöt voidaan todeta riittämät tömästä energiansaannista johtuviksi, kun muut syyt on poissuljettu. 2007.) Primaarisen ja sekundaarisen amenorrean sekä pitkittyneen oligomenorrean selvittelyihin kuuluvat raskaustesti, kilpirauhashorminipitoisuuksien mit taaminen ja progestiinitesti. Ylidiagnostiikkaa on kuitenkin syytä välttää, kun oire yhtymä on lievä ja lyhytkestoinen. E nergiankulutukseen nähden riittämätön ener giansaanti ei ole naisurheilijoilla harvinaista. Energiavaje heikentää muun muassa luun mineraalitiheyttä. 2007). pitkään jat kunut amenorrea, huomattava alipaino, syömishäiriö tai toistuvat rasitusmurtumat) (De Souza ym. Sitä suositellaan tilanteissa, joissa epäillään, että luun mineraalitiheys voi olla alentunut (mm. 2014; TheinNissenbaum ym. Lisäksi voidaan tehdä gynekologinen kaikukuvaus sekä tarkempia suku puolihormonien määrityksiä (FSH, LH, estradioli, testosteroni, DHEAS). 2007.) Lisäksi luun mineraalitiheys heikkenee myös estrogeenitasoista riippumattomista syistä. Naisurheilijan oireyhtymä tarkoittaa energian kulu tukseen nähden liian alhaisesta energiansaannista johtuvia häiriöitä kuukautiskierrossa sekä luuston mi neraalitiheydessä (De Souza ym. Kun energiansaanti on kroonisesti matalampaa kuin kulu tus, keho säästää eivälttämättömistä toiminnoistaan, mikä johtaa perusaineenvaihdunnan laskuun. 2008). Toi saalta näyttäisi myös siltä, että urheilijoiden välillä on. Ilmiötä kuvaamaan on kehitetty kaksi eri termiä: vuonna 1992 American College of Sports Medicinen lanseeraama naisurheilijan oireyhtymä sekä Kansain välinen olympiakomitean vuonna 2014 lanseeraama termi suhteellinen energiavaje urheilussa. IGF1, leptiini ja kortisolipitoisuuk sissa (De Souza ym. Krooninen energia vaje tässä vaiheessa voi johtaa palautumattomiin luun mineraalitiheyden muutoksiin (De Souza ja Williams 2005). Lisäksi kuukautiskierron häiriöiksi luetaan lie vemmät, subkliiniset kuukautiskierron häiriöt, kuten luteaalivaiheen lyheneminen sekä anovulatoriset kier rot. Paino ei välttämättä laske, vaikka energiansaanti olisikin fysio logisesti riittämättömällä tasolla. Naisurheilijan oireyhtymän/suhteellisen energia vajeen oireet voivat olla alussa lieviä, ja urheilija saattaa ulkopuolisen silmin näyttää terveeltä. On myös näyttöä siitä, että naisurheilijan oireyhtymä tai jotkin sen yksittäiset komponentit, ovat yhteydessä vammoihin, erityisesti rasitusmurtumiin (esim. (De Souza ym. 2018). Haastattelun tueksi on laadittu erilaisia oire kyselyitä. Niukka energiansaanti voi ilmetä äkillisenä laihtumisena, alipainona tai häiriintyneenä syömisenä. Suhteellinen energiavaje urheilussa on terminä laajempi. Se ottaa kantaa moniin muihinkin – joskin vähemmän tutkit tuihin – riittämättömän energiansaannin haittoihin (Mountjoy ym. (Nattiv ym. (De Souza ym. Energiavajeen korjaaminen onnistuu usein päivissä tai viikoissa. 1998; Veldhuis & Weltman 2005). 2019.) Luuntiheyttä voidaan tarvittaessa mitata kaksienergiaisella absorptiometrimenetelmällä (DXA). Vastaavasti kuukautiskierron normalisoitu miseen voi mennä kuukausia tai jopa yli vuosi. Vajeella on vaikutuksia luustoon ja sukupuolihormonien toimintaan, minkä lisäksi se voi vaikuttaa haitallisesti myös sydän ja veri suoniterveyteen, immuunipuolustukseen sekä suori tuskykyyn (De Souza ym. Tämän seurauksena naishormonien pitoisuudet laske vat, mikä johtaa sekä kuukautiskierron häiriöihin että luun mineraalitiheyden heikkenemiseen. 2008; Nattiv ym. 2014)
Lieberman, J. British Journal of Sports Medicine 48 (4), 289. Naisurheilijan oireyhtymän hoitoketju vakiintumaton Suomessa Urheilijan terveydenhuolto vaatii moniammatillista yhteistyötä eikä naisurheilijan oireyhtymän/suhteelli sen energiavajeen hoito tee asiassa poikkeusta. 2014 Female Athlete Triad Coalition Consensus Statement on Treatment and Return to Play of the Female Athlete Triad: 1st International Conference held in San Francisco, California, May 2012 and 2nd International Conference held in Indianapolis, Indiana, May 2013. Mountjoy, M., Sundgot-Borgen, J. & Heath, E. 2011. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy 41 (2), 60–69. Journal of Applied Physiology 84 (1), 37–46. 2013. L., Jamal, S. A., Hawker, G. (2019) toteavat artikkelissaan, naisur heilijan oireyhtymän hoitoketju on vielä suomalaisessa hoitojärjestelmässä vakiintumaton. Medicine and Science in Sports and Exercise 50 (3), 551–561. Veldhuis, J. Rogol (toim.) The Endocrine System in Sports and Exercise. I. Naisurhei lijalla kuukautiskierron ja siihen liittyvien tekijöiden läpikäynti on keskeinen osa terveystarkastusta. Thein-Nissenbaum, J. Heidän mukaansa koulu, nuoriso tai liikuntalääkäri on hyvä hoidon koordinoija tilanteessa, jossa epäily naisurheilijan oire yhtymästä herää. I., Mallinson, R. 2008. & McGuine, T. D. Kraemer & A. International Journal of Sports Physical Therapy 9 (7), 948–958. 2019. Päämääränä on arvioida, onko terveydentila sellainen, että tavoitteellinen urheilu on turvallista ja kehittymi nen mahdollista. C., Olmsted, M., Goolsby, M. J., Nattiv, A., Joy, E., Misra, M., Williams, N. The Female Athlete Triad. 2014; Mervaala ym. Menstrual Disruption with Exercise Is Not Linked to an Energy Availability Threshold. E., Loud, K. K., Burke, L. I. D. Näkökulma terveyteen on holistinen. Naisurheilijan oireyhtymä: Liikaa urheilua ja liian vähän ruokaa. Oxford, UK: Blackwell Publishing Ltd, 69–76.. 2017). A., Gundberg, C. 2014a. K. Nattiv, A., Loucks, A., Manore, M., Sanborn, C., Sundgot-Borgen, J. M., Ackerman, K. Low energy availability, not stress of exercise, alters LH pulsatility in exercising women. Loucks, A. J. S., Wagstaff, D. & Nichols, J. SUVI RAVI, TtM, tohtorikoulutettava, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: suvi.m.ravi@jyu.fi JOHANNA IHALAINEN, LitT, tutkijatohtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: johanna.k.ihalainen@jyu.fi MAARIT VALTONEN, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) Sähköposti: maarit.valtonen@kihu.fi LÄHTEET De Souza, M. (De Souza ym. Associations between disordered eating, menstrual dysfunction, and musculoskeletal injury among high school athletes. J., West, S. Kaikille yli kymmenen tuntia viikossa harjoitteleville urheilijoille suositellaan vuosittaista terveystarkastusta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 13, 61-68. M. ongelmien vakavuusas te ja se, miksi energiansaanti on riittämätöntä. The Reproductive Axis. Bone 43 (1), 140–148. J., Carr, K. I. Rauh, M. South African Journal of Clinical Nutrition 26 (1), 6–16. L. J., Gibbs, J. Teoksessa W. & Williams, N. & Matheson, G. 1998. Vastaanotolla keskustellaan muun muassa vammojen ennaltaehkäisystä ja mahdollisesta hoidosta, terveelli sestä ravitsemuksesta sekä urheilijan kokonaiskuormi tuksesta. IOC consensus statement on relative energy deficiency in sport (RED-S): 2018 update. 2018. & Meyer, N. M. 2019). E., Blauwet, C., Constantini, N., Lebrun, C., Lundy, B., Melin, A. A. & Keski-Rahkonen, A. 2007. Hoito tulee suunnitella aina yksilölli sesti ja siihen vaikuttavat mm. 2005. L., De, M. F. M., Rauh, M. J. 2005. British Journal of Sports Medicine 52, 687–697. De Souza, M. 2014. 34 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU yksilöllisiä eroja siinä, kuinka herkästi puutteet ener giansaannissa vaikuttavat kuukautiskiertoon (Lieber man ym. Tahattomassa alisyömisessä ravitsemusterapeutin konsultointi voi riittää, kun taas syömishäiriön olles sa kyseessä hoidossa tulisi aina olla mukana syömis häiriöihin perehtynyt ammattilainen. Potgieter, S. Beyond hypoestrogenism in amenorrheic athletes: Energy deficiency as a contributing factor for bone loss. J., Barrack, M. & Williams, N. A. & Williams, N. Mervaala, A., Laukka, P. & Warren, M. Lisäksi puheeksi otetaan mahdollinen lääki tys ja niihin liittyvä antidopingsäännöstö. Sport nutrition: A review of the latest guidelines for exercise and sport nutrition from the American College of Sport Nutrition, the International Olympic Committee and the International Society for Sports Nutrition. Associations between the female athlete triad and injury among high school runners. & Weltman, A. 2017. The presence of both an energy deficiency and estrogen deficiency exacerbate alterations of bone metabolism in exercising women. L. Current Sports Medicine Reports 4 (1), 38–44. De Souza, M. Medicine & Science in Sports & Exercise 39 (10), 1867–1882. B., Verdun, M. Kuten Mervaala ym. 2014.) Tarvittaessa voidaan konsultoida myös muita erityisasiantuntijoita, kuten gynekologia, psykiatria, endokrinologia tai urheilupsykologia (De Souza ym. J. doi: http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2013-093218
TAIPALE, JOHANNA IHALAINEN Kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutus suorituskykyyn ja harjoitteluun Ku va : A N TE R O A A LT O N E N Mikä on kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn merkitys, kun puhutaan suorituskyvystä ja harjoitusadaptaatioista. Naisten harjoittelu tutkimusten on sanottu kärsivän ”laatuongelmasta”, sillä niissä on otettu harvoin huomioon kuukautiskierto tai se, käyttävätkö tutkittavat hormonaalista ehkäisyä.. 35 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Teksti: RITVA S
Tutkimusten mukaan 85–90 prosenttia naisista kärsii ainakin yhdestä kuukautiskiertoon liittyvästä oireesta ja 15–20 prosentilla oireet häiritsevät arkea. Kuukautiskierron mukaan jaksotetusta kestävyysharjoittelusta ja sen aikaansaamista vasteista ei ole vielä julkaistu tutkimustuloksia. Muutamissa tutkimuksissa on havaittu, että painotettaessa voimaharjoittelua kuukautiskierron alussa voima ja lihasmassa kehittyvät paremmin kuin silloin, jos sitä painotetaan kierron lopun keltarauhasvaiheeseen. Tuore katsaus voimaharjoittelusta, osoittaa, että eumenoristen naisten (normaalikuukautiskiertoisten) ja miesten voimataso paranee ja lihasmassa kasvaa suhteellisesti saman verran, kun he harjoittelevat samankaltaisilla ohjelmilla (Knowles et al., 2019). Munarakkulavaiheen puolen välin jälkeen estradioli-pitoisuus alkaa nousta ja heti perään LH ja FSH hormonipitoisuudet nousevat huomattavasti. Toisaalta useissa tutkimuksissa on havaittu, että voimatasot eivät vaihtele kuukautiskierron aikana. (Oosthuyse & Bosch, 2010) Keltarauhasvaiheessa naisen kehon lämpötila on keskimääräisesti korkeampi, mikä voi vaikuttaa etenkin lämpimissä olosuhteissa lämmönsäätelyyn ja koettuun rasitukseen. Yksilölliset erot voivat olla suuria Maksimaalinen hapenottokyky ei tutkimusten mukaan vaihtele tilastollisesti merkitsevästi kuukautiskierron aikana, mutta yksilötasolla voi olla suurta vaihtelua. Estradioli, joka on lisääntymisiässä olevan naisen tärkein estrogeeni, keltarauhashormoni (progesteroni), lutenisoiva hormoni (LH) ja munarakkuloita stimuloiva hormoni (FSH) ovat pitoisuudeltaan alhaalla. Nämä tutkimukset antavat osviittaa siitä, että munarakkulavaihe voi olla harjoitusvasteiden kannalta otollisempi vaihe esimerkiksi blokkivoimaharjoitteluun/ kovaintensiteettiseen (intervallityyppiseen) harjoitteluun kuin keltarauhasvaihe. Keltarauhasvaiheessa (luteaalivaihe) estradioli ja keltarauhashormonien pitoisuudet ovat hetkellisesti hieman matalampia, mutta lähtevät nousuun. Esimerkiksi hormonaalisessa tilassa tapahtuu nopeita Kuukautiskierron kulku Kuukautiskierto on merkki naisen elimistön homeostaasista. Kuukautiskierto jaetaan yleensä kahteen (tai neljään) vaiheeseen, joissa naisen hormonipitoisuudet vaihtelevat (kuva 1). Tutkimalla kuukautiskierron ja/tai hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksia harjoitteluadaptaatioihin voidaan kuitenkin todeta, että huomioimalla kuukautiskierto harjoittelun suunnittelussa naiset pystyvät mahdollisesti optimoimaan harjoitteluaan ja saavuttamaan parempia tuloksia (ml. voimantuotto-ominaisuuksiin, aineenvaihduntaan, kehon lämpötilaan, tulehdukseen sekä loukkaantumisriskiin. Oireita koetaan tyypillisimmin kuukautisten aikana ja kierron O n helppoa olettaa ja jopa todeta, että naiset ja miehet mukautuvat suhteellisen samalla tavalla harjoitteluun. Tämän vaiheen lopussa, hormonaalisten muutosten seurauksena tapahtuu ovulaatio (munasolun irtoaminen munasarjasta) ja nainen voi tulla raskaaksi. voimaja lihaskasvua, hapenottokyky). Kuukautiskierron vaikutus voimaan ja kestävyyteen Kuukautiskierron vaikutuksia suorituskykyyn on tutkittu, mutta useisiin tutkimuksiin liittyy ongelmia. Kuukautiskierto on luonnollinen ja säännöllinen ilmiö, joka alkaa keskimäärin 12–13-vuotiaana ja loppuu keskimäärin 51 vuoden iässä vaihdevuosiin. Kierron normaali pituus on noin 21–35 vuorokautta ja itse vuotovaihe kestää 2–8 vuorokautta. KUVA 1. Myös rasva-aineenvaihdunta näyttää olevan tässä vaiheessa tehokkaampaa Tämä voi johtaa siihen, että naisen on vaikeampi saada itsestään kaikki irti kovassa harjoituksessa. Esimerkiksi kovemman intensiteetin harjoittelun juoksun taloudellisuus (80 % VO 2max ) voi kärsiä hieman keltarauhasvaiheessa. Kierto alkaa munarakkulavaiheella (follikulaarivaihe) ensimmäisenä vuotopäivänä. On esitetty, että voimantuotto-ominaisuudet ovat parhaimmillaan munarakkulavaiheessa (Pallavi, Souza, & Shivaprakash, 2017). Kuukautiskierron vaiheet 36 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU muutoksia ja useissa tutkimuksissa käytetyt kaksi mittauspistettä kierron eri vaiheissa eivät välttämättä kerro koko totuutta. Huomioitava on kuitenkin se, että kierron eri vaiheiden merkityksen kiistävässä tutkimuksessa harjoittelu keskittyi yläraajoihin, kun kierron vaiheiden välillä eroja osoittaneissa tutkimuksissa harjoittelu on keskittynyt alaraajoihin. Useimmat tutkimukset viittaavat siihen, että keskimääräiset kestävyysharjoittelukynnykset (aerobinen ja anaerobinen kynnys) eivät vaihtele kuukautiskierron mukaan, vaikka hengityksen säätely näyttää olevan tehokkaampaa keltarauhasvaiheessa kuin munarakkulavaiheessa. On esitetty, että kuukautiskierron vaihe pitäisi ottaa huomioon tai vähintään kirjata ylös kuntotestauksessa, koska yksilölliset erot ovat suuria. Mikäli nainen ei ole tullut raskaaksi, estradioli ja keltarauhashormonien pitoisuudet laskevat vähitellen ja kuukautisvuoto aloittaa uuden kuukautiskierron.. Naisten kuukautiskierron on osoitettu vaikuttavan jonkin verran mm. Jonkin verran on lisäksi tutkimusnäyttöä siitä, että naiset palautuvat hitaammin keltarauhasvaiheessa kuin munarakkulavaiheessa (Markofski & Braun, 2014), joten palautumiseen on syytä kiinnittää huomiota kierron loppuosassa. Tosin aihetta on tutkittu vähän ja on myös tutkimuksia, jotka eivät tue tätä väitettä (Sakamaki-Sunaga, Min, Kamemoto, & Okamoto, 2016). (Reis, Frick, & Schmidtbleicher, 1995; Sung et al., 2014; Wikström-Frisén, Boraxbekk, & Henriksson-Larsén, 2017)
37 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU loppuvaiheessa, mutta niitä voi ilmetä kierron kaikissa vaiheissa. L., & Salmon, P. On kuitenkin merkittävää muistaa, että kuukautisten siirtäminen tai poistaminen hormonaalisella ehkäisyllä on eri asia kuin kuukautisten poisjääminen, esimerkiksi kovan harjoittelun, muun stressin tai energiansaannin riittämättömyyden takia. aknea ja erinäisiä gynekologisia haasteita mm. Knowles, O. Influence of Menstrual Cycle on Indices of Contraction-Induced Muscle Damage. Oireisiin voi kuulua mielialan vaihtelua (myös masennusta), väsymystä, ärtymystä, univaikeuksia, lihasten ja nivelten kipuja, mahan turvotusta, ummetusta tai ripulia, päänsärkyä. Positiivisena voidaan pitää sitä, että on näyttöä siitä, että liikunta helpottaa kuukautiskiertoon liittyviä oireita (Choi & Salmon, 1995). TAIPALE, LitT tutkijatohtori Liikuntateknologian yksikkö Vuokatti, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto JOHANNA IHALAINEN, LitT tutkijatohtori Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto LÄHTEET Choi, P. Esimerkiksi suhteellinen energianvaje, PCOS ja endometrioosi voivat vaikuttaa hormonipitoisuuksiin (kts. Tuoreessa voimaharjoittelukatsauksessa on mainittu hormonaalisen ehkäisyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista harjoittelun aikaansaamiin muutoksiin proteiiniaineenvaihdunnassa (Knowles et al., 2019). Symptom changes across the menstrual cycle in competitive sportswomen, exercisers and sedentary women. Voiko hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa adaptaatioihin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita androgeeneja sitova globuliini (SHBG), joka on useasti hieman kohonneena. On vielä epäselvää, mikä on havaittujen vaikutusten pitkäaikainen merkitys. Noin puolet naisista ja suunnilleen 70 prosenttia urheilijoista käyttää hormonaalista ehkäisyä (Martin, Sale, Cooper, & Elliott-Sale, 2018). Hormonaalisen ehkäisyn käyttö, tyyppi ja antotapa tulisi raportoida ja, mikäli mahdollista, hormonaalisen ehkäisyn käyttäjät tulee sijoittaa omaan ryhmäänsä. J., Orellana, L., & Lamon, S. Y. Jour. Lisäksi hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa yksilöllisesti ja myös kielteisesti. RITVA S. (2019). Hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa merkittävästi myös muihin hormonitasoihin. Kuitenkin niillä naisilla, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä, kehonkoostumus parani enemmän kuin niillä, jotka käyttivät hormonaalista ehkäisyä (Ihalainen, Hackney, & Taipale, 2019). A. Lopuksi olisi hyödyllistä ottaa huomioon muut mahdolliset gynekologiset vaivat ja sairaudet ja/tai syyt hormonaalisen ehkäisyn käyttöön. Markofski, M. (2019). Sims & Heather, 2018). Ennen kuukautisvuodon alkua ilmeneviä oireita kutsutaan PMS-oireiksi (premenstruaalioireyhtymä). Oireyhtymän syytä ei tiedetä. Tämän lisäksi havaittiin, kuten myös aiemmissa tutkimuksissa, että tulehdusja stressimarkkeripitoisuudet ovat hormonaalisen ehkäisyn käyttäjillä korkeampia (Ihalainen et al., 2019). K., Hackney, A. Tutkimuksissa on huomioitava, että edes säännöllinen kuukautisvuoto ei takaa sitä, että hormonit olisivat tasa painossa. Hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei vaikuta voimantuotto-ominaisuuksiin, mutta saattaa vaikuttaa harjoitteluadaptaatioihin. Omassa hyvin kontrolloidussa, mutta pienellä joukolla tehdyssä tutkimuksessamme ei havaittu kymmenen viikon harjoittelujakson jälkeen merkitseviä eroja suorituskyvyn kehityksessä (Myllyaho et al., 2018). British Journal of Clinical Psychology, 34(3), 447–460. Muistilista liikuntabiologeille Tutkimusten tulokset tulee esittää erikseen naisten ja miesten ryhmissä, jotta mahdollisia eroja vasteissa ja adaptaatioissa voi pohtia. Näin ollen ovulaation mittaaminen voi olla merkityksellistä. Ihalainen, J. On esitetty, että urheilijoiden loukkaantumisriski olisi matalampi, koska nivelsiteiden jäykkyys ei vaihtele hormonitasojen muutosten seurauksena. monirakkulaoireyhtymää (PCOS) ja PMS-oireita. Kohonnut SHBG voi teoriassa vaikuttaa lihasmassan kehittymiseen ja rasva-aineenvaihduntaan negatiivisella tavalla. Changes in inflammation markers after a 10-week high-intensity combined strength and endurance training block in women: The effect of hormonal contraceptive use. S. Osalla naisilla nämä oireet ovatkin rajuja. E., Aisbett, B., Main, L. Raskaudenehkäisyn lisäksi sillä hoidetaan mm. C., Drinkwater, E. Urheilijoilla yksi merkittävä syy käyttää hormonaalista ehkäisyä on kuukautiskipujen hoidon lisäksi myös tyhjennysvuotojen ajoituksen suunnittelu. Hormonaalinen ehkäisy madaltaa estrogeenien ja keltarauhashormonin tasoja, mikä estää ovulaation tai muilla mekanismeilla torjuu raskaaksi tulon. Kuukautisten siirtämiseen tai jopa niistä eroon pääsyyn on pätevä sosiaalinen/gynekologinen syy ja se on nykytiedon mukaan myös turvallista. C., & Taipale, R. Kuukautiskierron huomioonottaminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa, mutta tämä tieto saattaa selittää esimerkiksi yksilöllisiä vasteita. Resistance Training and Skeletal Muscle Protein Metabolism in Eumenorrheic Females: Implications for Researchers and Practitioners. Toisaalta normaaliin kuukautiskiertoon liittyvien hormonaalisten muutosten alasajolla hormonaalista ehkäisyä käyttäen on raportoitu myös positiivisia vaikutuksia. Lisäksi kuukautiskierron vaiheen ja hormonaalisen ehkäisyn käytön raportoiminen tulisi sisältyä laadukkaaseen tutkimukseen. M., & Braun, W. Havaittuja myönteisiä seurauksia ovat myös PMS-oireiden, runsaan vuodon ja kuukautiskipujen lieventäminen. Journal of Science and Medicine in Sport. (2014). Toisaalta ei ole tutkittu, miten hormonaalisen ehkäisyn jatkuva käyttö vaikuttaa harjoitteluvasteisiin ja adaptaatioihin. (1995). Sports Medicine (Auckland, N.Z.)
Springerplus, 3(1), 668. Effects of follicular versus luteal phase-based strength training in young women. (2014). Assessment of musculoskeletal strength and levels of fatigue during different phases of menstrual cycle in young adults. International Journal of Sports Medicine, 16(08), 545–550. J. https:// doi.org/10.1113/EP086797 [doi] Sung, E., Han, A., Hinrichs, T., Vorgerd, M., Manchado, C., & Platen, P. (1995). N. D., & Shivaprakash, G. Experimental Physiology, 103(10), 1309–1317. The effect of the menstrual cycle on exercise metabolism. Journal of Clinical and Diagnostic Research, 11(2), CC11–CC13. S. Wikström-Frisén, L., Boraxbekk, C. J. K., Hackney, A. https://doi.org/10.1519/ JSC.0000000000001250 Sims, S. Oosthuyse, T., & Bosch, A. (2017). Effects of Menstrual Phase-Dependent Resistance Training Frequency on Muscular Hypertrophy and Strength. Pallavi, L. Martin, D., Sale, C., Cooper, S. (2018). M., Ihalainen, J. Hormonal Contraceptive Use Does Not Affect Strength, Endurance, or Body Composition Adaptations to Combined Strength and Endurance Training in Women. (2018). C., Souza, U. J., & Henriksson-Larsén, K. Journal of Strength and Conditioning Research, 30(6), 1727–1734. Journal of Strength and Conditioning Research, 1. Effects on power, strength and lean body mass of menstrual/oral contraceptive cycle based resistance training. (2017). Sakamaki-Sunaga, M., Min, S., Kamemoto, K., & Okamoto, T. B., & Elliott-Sale, K. K. T., & Heather, A. (2018). 38 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU nal of Strength and Conditioning Research, 28(9), 2649–2656. Journal of Sports Medicine and Physical Fitness, 57(1–2), 43–52.. C., Valtonen, M., Nummela, A., Vaara, E., … Taipale, R. https:// doi.org/10.7860/JCDR/2017/24316.9408 Reis, E., Frick, U., & Schmidtbleicher, D. Myllyaho, M. Frequency variations of strength training sessions triggered by the phases of the menstrual cycle. Myths and Methodologies: Reducing scientific design ambiguity in studies comparing sexes and/or menstrual cycle phases. (2016). Sports Medicine, 40(3), 207–227. International Journal of Sports Physiology and Performance, 13(7), 926–932. Period Prevalence and Perceived Side Effects of Hormonal Contraceptive Use and the Menstrual Cycle in Elite Athletes. (2010)
Liian vähäinen energiansaanti voi häiritä normaalia kuukautiskiertoa ja saada aikaan lievempiä (luteaalisen vaiheen lyhentyminen Kuva: ANTERO AALTONEN. Lisäksi naiset ovat alttiimpia alhaisen energiansaannin haittavaikutuksille. Yksi merkittävä tekijä, mikä erottaa naisurheilijat miesurheilijoista ovat munasarjojen tuottamat hormonit, estrogeeni ja progesteroni, joiden pitoisuudet vaihtelevat kuukautiskierron aikana. Naisurheilijoiden ja -kuntoilijoiden kohdalla liian vähäinen syöminen on huomattavasti miehiä yleisempää. Ravitsemuserojen vuoksi naisurheilijoiden kohdalla on hyvä huomioida tiettyjä asioita ruokavalion käytännön koostamisessa, jotta terveydentila ja suorituskyky pysyvät hyvänä. 2018). 38 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Teksti: TOMI VALTANEN, JAAKKO MURSU Naisurheilijoiden ravitsemuksen erityisvaatimukset Naisja miesurheilijoiden ravitsemusvaatimukset poikkeavat toisistaan jonkin verran. Tällöin keholle jää liikunnan aiheuttaman energiankulutuksen jälkeen riittämätön määrä energiaa ylläpitämään optimaalista terveyttä, kehitystä ja suorituskykyä. L iian vähäinen energiansaanti on iso haaste ur heilijoiden terveydelle ja suorituskyvylle (Mountjoy ym. Urheilijoiden ja aktiiviliikkujien kohdalla alhaisen energiansaannin tilaa kutsutaan suhteelliseksi energiavajeeksi
Naisurheilijoiden kohdalla onkin erityisen tärkeä kiinnittää huomiota riittävään energiansaantiin, riittäviin rautatasoihin sekä huomioida kuukautiskierron vaikutus kehonkoostumukseen ja painoon. Devries MC, Hamadeh MJ, Phillips SM, Tarnopolsky MA. Tämä edesauttaa lämmönsäätelyä liikkumisen aikana, mutta toisaalta hikoilun nopeampi alkaminen ruumiinlämmön noustessa voi lisätä nesteen menetystä ja lisätä riskiä kuivumiselle. Huomio riittävään raudansaantiin Naisurheilijoiden on tärkeä pitää silmällä rautatasoja. Int J Sport Nutr Exerc Meatab. Luteaalisen LÄHTEET Mountjoy M, Sundgot-Borgen JK, Burke LM, Ackerman KE, Blauwet C, Constantini N, Lebrun C, Lundy B, Melin AK, Meyer NL, Sherman RT, Tenforde AS, Klungland Torsveit M, Budgett R. Jun;52(11):687–697. 1993). TOMI VALTANEN, TtM tohtoriopiskelija laillistettu ravitsemusterapeutti Sähköposti: tomi@ravitsemustalo.fi JAAKKO MURSU, FT, dos. 2018. Nesteja elektrolyyttitasapainon säätely poikkeaa naisten ja miesten välillä (Rossi 2017). Oct;36(4):627–653. Kestävyysurheilevilla naisilla raudanpuutteen yleisyyden on havaittu olevan 55–60 prosenttia, kun miehillä se on 31–38 prosentin luokkaa (Coates ym. Gender differences in leucine kinetics and nitrogen balance in endurance athletes. 2006). Lisäksi liian matala energiansaanti voi näkyä myös mm. Nutrional aspects of the female athlete. Energiaravintoaineiden saannin ja nestetarpeen osalta nykyiset suositukset pätevät pitkälti niin naisille kuin miehillekin, vaikka kuukautiskierrolla on niihin oma vaikutuksensa. J Appl Physiol. Estrogeenillä näyt tää olevan proteiinia säästävä vaikutus vähentämällä aminohappojen hapetusta lisäämällä lipolyysiä (rasvojen hajotusrektio) ja rasvahappojen hapettumista energiaksi, mikä voi tarkoittaa sitä, että naisten proteiinitarve on miehiä pienempi silloin, kun estrogeenitasot ovat korkealla (Phillips ym. luuterveyden heikkenemisenä, loukkaantumisja infektioriskin lisääntymisenä ja sydänja verisuonijärjestelmän ja hormonitoiminnan epäedullisina muutoksina. 2017). Nutrition for special populations: Young, Female and masters athletes. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että suurin osa urheiluravitsemustutkimuksista on tehty miehillä, jotka lähtökohtaisesti ovat suurikoisempia kuin naiset, minkä lisäksi heidän rasvattoman massan ja rasvamassan suhteensa on suurempi (Desbrow ym. 2006. Tämän vuoksi on myös tärkeä huomioida, että kehonpainoa ja -koostumusta seurattaessa mittaus suoritetaan aina samaan kuukautiskierron vaiheen aikana. Phillips SM, Atkinson SA, Tarnopolsky MA, Macdougall JD. 39 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU vaiheen aikana korkean estrogeenitason myötä naisten lämmönsäätelykynnys laskee plasmavolyymin lisääntyessä. Br J Sports Med. Clin J Sport Med. Kuukautiskierron luteaalisen vaiheen aikana kehon paino saattaa nousta jopa 2–2,5 kg kohonneen progesteronitason myötä, mikä voi heikentää suorituskykyä. Erityisesti kuukautiset altistavat naisurheilijoita raudanpuutteelle. Säännöllinen rauta-arvojen mittaaminen onkin paikallaan naisurheilijoilla etenkin, jos kuukautiset ovat runsaat. 2019. Lisäksi kuukautiskierron aikaiset estrogeenin ja progesteronin muutokset vaikuttavat kehon rasvattoman ja rasvaisen massan suhteeseen. Incidence of iron defiency and iron defient anemia in elite runners and triathletes. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana on vähitellen tullut tutkimuksia, jotka keskittyvät naisurheilijoiden ravitsemuksen erityistarpeisiin. On kuitenkin selvää, että lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan, sillä naisurheilijoilla on monessa suhteessa omat eritystarpeensa, joita on tärkeä huomioida ravitsemuksen suunnittelussa. Mar 1;29(2):220–227. Kuukautiskierto, energia-aineenvaihdunta, nestetasapaino ja keho Urheilijoiden energiaravintoaineiden suositukset on määritelty kehon painon mukaan, mikä auttaa hahmottaman erikokoisten ja -pituisten ihmisten tarpeita. 2017. laillistettu ravitsemusterapeutti, Biolääketieteen yksikkö, Liikuntaja urheilulääketiede Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Sähköposti: jaakko.mursu@uef.fi ja ovulaatiovaiheen puuttumisen) tai vakavampia (kuukautiskierron pitkittyminen tai kuukautisten poisjääminen) kuukautiskierron häiriöitä. 2017 Sep;27(5):493–498.. 1993. Lisäksi glykogeenivarastojen hyväksikäyttö energiaksi liikuntasuorituksen aikana on vähäisempää luteaalisen vaiheen aikana (Devries ym. Menstrual cycle phase and sex influence muscle glycogen utilization and glucose turnover during moderate-intensity endurance exercise. IOC consensus statement on relative energy deficiency in sport (red-s): 2018 update. Sama koskee kasvisruokavaliota noudattavia sekä kestävyyslajien ja erityisesti kestävyysjuoksun harrastajia. Raudanpuute ja etenkin raudanpuuteanemia voivat vaikuttaa kielteisesti suorituskykyyn. 2017. Desbrow B, Burd NA, Tarnopolsky M, Moore DR, Elliott-Sale KJ. Nov;75(5):2134–41. Lisäksi kuukautiskierron aikaisilla hormonipitoisuuksien muutoksilla on oma vaikutuksensa elimistön lämmönsäätelyyn. Rossi KA. Am J physiol Regul Integr Comp Physiol. Tämä auttaa naisurheilijoita ehkäisemään kehon lämpötilan nousua suhteessa miesurheilijoihin. 2019). Kuukautiskierron vaihe näyttää vaikuttavan energiaravintoaineiden hyväksikäyttöön. Naiset hikoilevat miehiä vähemmän pienemmän kokonsa ja suuremman ihopinta–ala–paino -suhteen myötä. Oct;291(4):R1120–8. Clin Sports Med. Coates A, Mountjoy M, Burr J
Ymmärryksemme liikunta fysiologiaan ja etenkin suorituskyvyn rakentumiseen liittyvissä kysymyksissä on pääasiassa perustunut mies urheilijoilla tehtyihin tutkimuksiin. 40 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Teksti: GURO STRØM SOLLI, ØYVIND SANDBAKK Turhia tabuja naisurheilijoiden valmennuksessa M iehet ja naiset eroavat yksilöllisen erojen lisäksi toisistaan myös keskimääräisesti. Toisaalta näillä tekijöillä voi olla “Mikä on suurin ero naisja miesurheilijan valmentamisen välillä?”, on yleisin kysymys valmentajaseminaarissa, kun keskustelu kääntyy biologisen sukupuolen vaikutukseen. Yksi merkittävimmistä erokokonaisuuksista on naisten lisääntymisterveyteen liittyvä fysiologia. Kuva: ANTERO AALTONEN. Useissa lajeissa sukupuolten välillä on eroja taloudellisissa tilanteessa ja urhei lijoiden absoluuttisissa määrissä. Näyttöön perustuvassa valmennuksessa tulisi huo mioida sukupuolten väliset fysiologiset erot. Lisäksi enemmistö valmentajista on miehiä. Niiden huomiotta jättäminen saattaa vaikuttaa etenkin yksi lötasolla merkittävästi esimerkiksi huippuurheilijan suorituskykyyn
Linjassa tämän kanssa eniten kuukautiskier toon liittyviä oireita raportoitiin myös vuotovaiheessa. 2017), mutta linjassa aiemmin huippuurheilijoil la raportoidun käytön yleisyyden (40–70 %) kanssa (Brynhildsen ym. Kuukautiskierto ja hormonaalinen ehkäisy urheilijoilla Urheilijoilla tehtyjen, hyvin kontrolloitujen kuukautis kiertoa ja hormonaalista ehkäisyä käsittelevien tutki musten määrä on vähäinen. 2009). 41 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU valtava merkitys myös nuorten naisten liikuntaan ja urheiluun osallistumiseen. • Urheilijoiden tiedon lisääminen: Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että urheilijat ja heidän ympärillään oleva tiimi ymmärtävät, miten esimerkiksi kuukautiskierto saattaa vaikuttaa harjoittelun laatuun. Tietämys ja kommunikaatio kuukautiskierrosta ja hormonaalisesta ehkäisystä Urheilijoiden tietämys kuukautiskierrosta ja harjoitte lun suhteesta on lähes tutkimaton aihe. Kuukautiskierron ja mahdollisesti kiertoon liittyvien oireiden seuraaminen harjoituspäi väkirjassa on ehdottomasti suositeltavaa. Yleisimpiä oireita olivat vatsakipu, turvotus ja mieli alan heilahtelu. Tämä korostaa sitä, että kuukautiskiertoa pidetään Naisurheilijoiden näyttöön perustuvassa valmennuksessa huomioitavaa • Tarvitaan lisää tietoa kuukautiskierrosta ja hormonaalisesta ehkäisystä: Valmentajien tulisi käyttää hyödykseen asiantuntijoita varmistaakseen, että heillä on perusymmärrys esimerkiksi kuukautiskierrosta keskusteluun urheilijan kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan pystytä sanomaan, käyttivätkö urheilijat kipulääkeitä, jotta pystyisivät tekemään suunnitellut harjoitukset ja/tai saattaako kuukautiskipuihin käytettyjen lääkkeiden käyttö vaikuttaa esimerkiksi harjoittelun laatuun tai harjoitusvasteisiin. Lukema oli mer kitsevästi korkeampi, jos valmentaja oli nainen (44 %), eikä mies (22 %). • Systemaattinen kuukautiskierron seuranta: Valmentajien olisi hyvä motivoida urheilijoita seuraamaan kuukautiskiertoaan ja siihen mahdollisesti liittyviä oireita ja aktiivisesti käyttää tätä tietoa hyväkseen arvioidessaan esimerkiksi harjoittelun laatua. Hormonaalisen ehkäisyn käytön yleisyyden syynä ovat päätarkoituksen ohella esimerkiksi vähentyneet kuukautiskivut ja mahdolli suus vaikuttaa vuotovaiheen ajankohtaan. He kokevat myös ai heesta keskustelun vaikeammaksi. Halusimme siksi selvittää urheilijoiden omia kokemuksia kuvataksemme parem min heidän todellista elämäänsä. Tutkimuksessamme vain 27 prosenttia urheilijoista raportoi keskustelleensa kuukautiskiertoon liittyvistä kysymyksistä valmentajansa kanssa. Lähes 60 prosenttia norjalaisista talviurheilijoista käyttää hormonaalista ehkäisyä. Vaikka yli 80 prosenttia urheilijoista kertoi kokevansa kuukautiskipuja, niin vain runsaat 20 prosenttia urheilijoista sanoi muuttaneensa harjoit telua toistuvasti kipujen vuoksi. • Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri: avoin ilmapiiri aiheiden ympärillä ja siihen liittyvä vahva urheilija–valmentaja -suhde, on edellytys sille, että urheilijat keskustelevat aiheesta ja jakavat kokemuksiaan. Merkitsevästi suurempi osa urhei lijoista raportoi havainneensa suorituskykynsä heiken tyneen joko 1–4 päivää ennen kuukautisvuotoa tai sen aikana. Tämä artikkeli perustuu norjalaisilta talviurheilijoilta kerät tyyn aineistoon. Aiemmissa tutkimuksissa on rapor toitu samansuuntaisesti. Yhteensä 140 urheilijaa vastasi. • Ymmärrys hormonaalisesta ehkäisystä: valmentajien olisi hyvä tiedostaa hormonaalisen ehkäisyn yksilölliset ja mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Havaitsimme myös, että suuri osa urheilijoista ei halua puhua kuukautiskierrosta valmentajansa kanssa. Kysyimme 184 norja laiselta kovatasoiselta hiihtäjältä tai ampumahiihtäjältä kyselylomakkeella kokemuksia kuukautiskierron ja/ tai hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista muun mu assa suorituskykyyn, mahdollisista kiertoon liittyvistä oireita (kuten päänsärky) ja aiheeseen liittyvästä kom munikaatiosta valmentajien kanssa. Heistä 50–71 pro senttia raportoi, että ovat havainneet suorituskykynsä olevan korkeampi tai matalampi tietyssä kuukautis kierron vaiheessa. Vaikka monissa tutkimuksissa ei ole havaittu hormo naalisen ehkäisyn vaikuttavan suorituskykyyn, niin yksilölliset vasteet ovat ilmeisiä (Martin ym. Haluamme myös suositella, että lääketieteellinen tiimi valmistelee toimintamallin, jolla varmistetaan ammattimainen toiminta, kun käsitellään arkaluontoista terveystietoa liittyen muun muassa hormonaaliseen ehkäisyyn ja lisääntymisterveyteen liittyviin ongelmiin.. 1997). Tutkimuksem me perusteella vain kahdeksan prosenttia urheilijois ta kokee itse tietävänsä tarpeeksi kuukautiskierrosta. Heidän on syytä varmistaa, että urheilijat keskustelevat tästä lääkärinsä kanssa. 2017). Tämän kanssa on linjassa se, että 26 prosenttia hormonaalisen ehkäisyn käyttäjistä kertoi tässä tutki muksessa lopettaneensa hormonaalisen ehkäisyn ja/ tai vaihtaneen valmistetta, koska he olivat kokeneet käytön vaikuttavan negatiivisesti suorituskykyynsä. Useimmat valmentajat ovat miehiä (Reade ym. Pohdimme esiin nousseiden asioiden vaikutuksia käytännön valmennustyöhön. Urheilijoi den ja valmentajien on kuitenkin hyvä tiedostaa, että joissakin tutkimuksissa on raportoitu hormonaalisen ehkäisyn vaikuttavan mahdollisesti harjoitteluvastei siin. Yleisimmät muutokset harjoittelussa olivat harjoi tuksen keston ja tehon lasku sekä kovatehoisen har joituksen siirtäminen. Yli 50 prosenttia urheilijoista raportoi käyttävänsä kipulääkkeitä kuukautiskipuihin. Miesvalmentajat eivät pidä yhtä merkityksellisenä sitä, että he kysyvät urheilijoilta esimerkiksi kuukautishäiriöistä. Käyttö on yleisempää kuin yleisesti naisilla pohjoismaissa (35–45 %) (Lidh ym. • Lisää puhetta: Kuukautiskierto ja hormonaalinen ehkäisy vaikuttavat hyvin yksilöllisesti urheilijan kokemiin muutoksiin suorituskyvyssä ja mahdollisissa oireissa. Tällöin ei puhuta enää marginaalisesta huippuurheilijoiden joukosta
Vaikka urheilija oli hyvin tarkassa ter veysseurannassa synnytyksen jälkeen, todennäköisesti liian nopea harjoituskuorman nosto johti terveysongel miin ja urheilijalla havaittiin kaksi rasitusmurtumaan ristiluussa. The menstrual cycle and sport performance. Terveysongelmat ratkesivat merkittävällä harjoituskuorman laskulla ja vaihtoehtoisten harjoitus muotojen hyödyntämisellä. Toinen yhtä merkittävä huomioitava tekijä on hor monaalisen ehkäisyn yksilölliset vaikutukset suoritus kykyyn. Lisäksi tulee tehdä selväksi, että lapsen saaminen voi olla luonnollinen osa urheilijan uraa. 2014). 42 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU edelleen tabuna ja aiheeseen liittyvää koulutusta tar vitaan lisää. 2016a, Bo ym. 2017;96(1):19-28. 2005;24(2):e51-82, xiii-xiv. Tämän lisäksi me olemme julkaisseet ainutlaatuista dataa maailman menestyneimmän maastohiihtäjän harjoittelusta, fyysisestä suorituskyvystä sekä kehonkoostumukses ta raskauden ja synnytyksen jälkeiseltä ajalta (Solli, Sandbakk). • Lisää keskustelua: Valmennustiimin tulisi varmistua, että urheilijoiden ympärillä on tukiverkosto ja tarjoaa tukea urheilijalle, joka suunnittelee raskautta. Oral contraceptive use among female elite athletes and age-matched controls and its relation to low back pain. Toisaalta on huomioitava, että harjoittelusta jätettiin kovatehoiset harjoitukset pois käytännössä raskauden alusta asti. Myös meidän tutkimuksessamme merkittävä osa urheilijoista raportoi kuukautishäi riöistä (epäsäännöllisyys/kuukautisten poisjääminen) määrällisesti kovien (30 %) ja paljon tehoharjoittelua sisältävien jaksojen (23 %) aikana. Tämän vuoksi naisurheilijoiden valmentajien on syytä hakea lisätietoa ja koulutusta naisurheilijan mahdollisesti merkityksellisistä erityispiirteistä, kuten kuukautiskierto, hormonaalinen ehkäisy ja raskaus osana urheilijan uraa. • Systemaattinen terveyden ja suorituskyvyn seuranta: Raskaana olevalle urheilijalle tulee tarjota yhdessä lääketieteellisen tiimin kanssa tukea, jotta turvataan sekä syntyvän lapsen että äidin turvallisuus, mutta myös optimaalinen harjoittelu niin, että urheilija voi palata takaisin urheilun pariin.. Naisurheilijoiden valmennuksen erityispiirteitä Vaikka useat harjoittelun perusperiaatteet ovat samoja naisilla ja miehillä, suuri osa naisurheilijoista kokee, että kuukautiskierto vaikuttaa heidän suorituskykyyn sä. 2018). Tiedetään, että huippuurheilijat, etenkin kestävyysurheilijat, kuuluvat kovien harjoitusmäärien ja mahdollisesti seuraavan matalan energiansaatavuu den vuoksi kuukautiskierron häiriöiden riskiryhmään (Kroshus ym. Acta Obstet Gynecol Scand. 2016b, Bo ym. Contraceptive use in the nordic countries. Nä mä muutokset tulee ottaa huomioon harjoituskuor man suunnittelussa niin, että turvataan sekä urheilijan että sikiön turvallisuus. Torstveit MK, Sundgot-Borgen J. 1997;76(9):873-878. Clin Sports Med. Valmennuksessa on myös syytä ottaa käyttöön järjes telmä, jossa seurataan ja arvioidaan kuukautiskiertoa ja sen mahdollisia vaikutuksia. Brynhildsen J, Lennartsson H, Klemetz M, Dahlquist P, Hedin B, Hammar M. • Yhteistyö lääketieteen asiantuntijoiden kanssa: valmentajille ja urheilijoille tulisi tarjota mahdollisimman paljon tietoa harjoittelusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. 2017a, Bo ym. 2017b, Bo ym. Koska, kuukautisten poisjääminen on yksi naisilla helpoiten havaittavista suhteellisen energian vajeen (REDS) merkeistä (Kroshus ym. Raskaus osana urheilijan uraa Huippuurheilevien naisten määrä on kasvanut ja yhä useammat urheilijat toivovat saavansa lapsia urheilu uran aikana. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa vuotopäivien ja mahdollisten oireiden merkitsemistä harjoituspäiväkirjaan. Acta Obstet Gynecol Scand. GURO STRØM SOLLI, MSc tohtorikoulutettava Department of Sports Science and Physical Education Nord University Bodø, Norway ØYVIND SANDBAKK, PhD professori Centre for Elite Sports Research, Department of Neuromedicine and Movement Science Norwegian University of Science and Technology Trondheim, Norway Käännös: Johanna Ihalainen LÄHTEET Constantini NW, Dubnov G, Lebrun CM. Paluu huippuurheilijaksi oli menestyksekäs. Lisäksi voimaharjoittelua muokattiin ja harjoittelun määrää vähennettiin asteittain viimeisellä kolmanneksella. 2014), on tärkeää, että val mennussuhteessa ja joukkueessa oleva ilmapiiri mah dollistaa aiheesta keskustelun. Kuukautisten poisjääminen on aina merkki jostain ja vaikkakin sekundaarinen amenorrea on ”korjattavissa oleva tila” muun muassa energiansaantia nostamalla, voi sillä olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, esimer kiksi luuston terveyteen (Kroshus ym. Tärkeää on myös luoda ympäristö, jossa kommunikaatio on avointa myös näihin aiheisiin liittyen. Urheilijan kehossa raskauden aikana tapahtuvat anatomiset, fysiologiset ja biomekaaniset muutokset ovat samanlaisia kuin naisilla yleensä. Kansainvälisen olympiakomitean asiantuntijaryhmä on julkaissut näyttöön perustuvat suositukset raskau den seurannasta ja turvallisesta harjoittelusta raskau den aikana (Bo ym. 2014). Lindh I, Skjeldestad FE, Gemzell-Danielsson K, et al. Participation in leanness sports but not training volume is associated with menstrual dysfunction: Miten yhdistää raskaus ja huippu-urheilu. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kovatasoinen urheilija voi tarkassa terveysseurannassa kestää hyvinkin korkeita harjoitusmääriä
Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016 evidence summary from the ioc expert group meeting, lausanne. Gender differences in high school coaches’ knowledge, attitudes, and communication about the female athlete triad. Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016/2017 evidence summary from the ioc expert group meeting, lausanne. Br J Sports Med. Bø K, Artal R, Barakat R, et al. Part 4-recommendations for future research. Int J Sports Physiol Perform. 2005;39(3):141. Int J Sports Sci Coach. Period prevalence and perceived side effects of hormonal contraceptive use and the menstrual cycle in elite athletes. 2018;9:595.. Bø K, Artal R, Barakat R, et al. Part 5. 2018;52(17):1080-1085. 2018;13(7):926932. 2016b. The underrepresentation of women in coaching: A comparison of male and female canadian coaches at low and high levels of coaching. 2014;48(7):491-497. 2014;22(3):193-208. 2017;51(21):1516-1525. 2009;4(4). Front Physiol. Br J Sports Med. Part 3-exercise in the postpartum period. Br J Sports Med. Scandinavian Sport Studies Forum. Norwegian elite-level coaches: Who are they. Bø K, Artal R, Barakat R, et al. Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016/17 evidence summary from the ioc expert group meeting, lausanne. Reade I, Rodgers W, Norman L. Kroshus E, Sherman RT, Thompson RA, Sossin K, Austin SB. The ioc consensus statement: Beyond the female athlete triad-relative energy deficiency in sport (red-s). Eat Disord. 2016;50(21):1297-1305. Br J Sports Med. Bø K, Artal R, Barakat R, et al. 2017;51(24):1724-1726. 2016;50(10):571-589. Br J Sports Med. 2016a. 43 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU A national survey of 1276 elite athletes and controls. Br J Sports Med. Solli GS, Sandbakk Ø. Part 2-the effect of exercise on the fetus, labour and birth. Training characteristics during pregnancy and postpartum in the world’s most successful cross country skier. Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016/17 evidence summary from the ioc expert group meeting, lausanne. Exercise and pregnancy in recreational and elite athletes: 2016 evidence summary from the ioc expert group meeting, lausanne. Recommendations for health professionals and active women. 2017;8:29-47. Martin D, Sale C, Cooper SB, Elliott-Sale KJ. Bø K, Artal R, Barakat R, et al. Part 1-exercise in women planning pregnancy and those who are pregnant. Mountjoy M, Sundgot-Borgen J, Burke L, et al. Br J Sports Med. Fasting K, Sisjord MK, Sand TS
O sa eroista, kuten lasten aikuisia matalampi absoluuttinen maksimaalinen hapenottokyky (V ?O 2max ) ja absoluuttinen lihasvoima sekä -massa, liittyvät kehon kokoon. Tytöt ja pojat kasvavat ja kypsyvät eri tahtia Tytöillä murrosiän kasvupyrähdys, jonka aikana he kasvavat 20–25 senttimetriä, ajoittuu yleensä 11–13-ikävuoteen. Tyttöjen lihasmassa on poikiin verrattuna esimurrosiästä alkaen pienempi ja rasvamassa suurempi, mutta kasvupyrähdyksen aikana lihasmassan kasvu on suurempaa pojilla ja rasvamassan kasvu puolestaan tytöillä. Pojat kasvavat noin kaksi vuotta tyttöjä myöhemmin tapahtuvan kasvupyrähdyksen aikana 25–30 senttimetriä. Lasten ja aikuisten välillä on myös toiminnallisia eroja, kuten lasten aikuisia parempi oksidatiivinen mutta heikompi glykolyyttinen kapasiteetti sekä aikuisten parempi kyky aktivoida motorisia yksiköitä (Takken, Bongers, Van Brussel, Haapala & Hulzebos 2017). Solutasolla pojilla tyypin I lihassolujen suhteellinen osuus vastus lateralis-lihaksessa näyttäisi vähenevän. 43 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU Sukupuolierot elinkaaren aikana Teksti: EERO A. HAAPALA Lapset eivät ole pieniä aikuisia – eivätkä tytöt ja pojat kehity samaan tahtiin Lapset eroavat monilta anatomisilta ja fysiologisilta ominaisuuksiltaan aikuisista. Kehittyminen kohti aikuisuutta tuo esiin sukupuolten fyysisen suorituskyvyn ominaispiirteet ja erot
2018). Lihasmassan lisäksi sukupuolieroja hapenottokyvyssä on selitetty poikien suuremmalla iskutilavuudella, mutta tyttöjen ja poikien ero näyttäisi olevan riippumaton lihasmassasta ja iskutilavuudesta (Armstrong & Welsman 2019). 2019). Menetelmällisesti luotettavampien tutkimusten mukaan tyttöjen maksimaalinen hapenottokyky nousee 13–14-vuotiaaksi saakka ja poikien aina 16–18-vuotiaaksi asti noudattaen murrosiän lihasmassan kehityskaarta (Armstrong & Welsman 2019). Tätä eroa voi selittää esimerkiksi tyttöjen poikia pienempi osuus tyypin I lihassoluja, pienempi hemoglobiinipitoisuus (Savinainen ym. (Savinainen ym. Pojilla tyypin I lihassolujen suhteellinen osuus vähenee myös 17–27-vuotiaana, mutta tytöillä ei vastaavaa muutosta ole havaittu. Siksi on spekuloitu, että myös biomekaaniset tekijät tai kypsymisen aikaansaamat laadulliset muutokset Tyttöjen absoluuttinen maksimaalinen hapenottokyky on matalampi esimurrosiästä aina aikuisuuteen kuin poikien.. Lihasten kehityksen erot Ennen murrosikää tyttöjen ja poikien väliset erot lihasten poikkipinta-alassa ja lihasvoimassa ovat pieniä, mutta murrosiässä tyttöjen lihaksen poikkipinta-alan ja lihasvoiman kasvu on pienempää kuin poi kien (Armstrong & Mechelen 2014). 2004). Kunto nousee kasvun aikana eri tavoin tytöillä ja pojilla Tyttöjen absoluuttinen maksimaalinen hapenottokyky on matalampi esimurrosiästä aina aikuisuuteen kuin poikien. Joissain tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että tyttöjen ja poikien erot lihaksen poikkipinta-alassa ovat pienempiä kuin erot lihasvoimassa (Wood ym. Tytöillä myös kehon kokonaispainoon suhteutettu hapenottokyky laskee iän myötä, mutta pojilla se pysyy melko vakaana. 2018), matalampi valtimo-laskimohappiero maksimikuormituksessa ja erot hapenkuljetuksen ja tarpeen yhteensovittamisessa. Poikkileikkaustutkimuksissa onkin havaittu, että tyttöjen ja poikien maksimaalisen hapenottokyvyn välinen ero pienenee, kun se suhteutetaan lihasmassaan (Agbaje ym. 44 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU noin 65 prosentista 50 prosenttiin viiden ja 20 ikävuoden välillä. Lähestyttäessä 18 vuoden ikää, poikien voimatasot ovat yli 50 prosenttia suuremmat kuin tyttöjen. Erot lihasvoimassa tyttöjen ja poikin välillä näyttäisivät suureksi osaksi johtuvan eroista lihaksen poikkipinta-alassa ja kehon koossa (Wood, Dixon, Grant & Armstrong 2004)
A., Lintu, N., Viitasalo, A., Barker, A. Tyttöjen anaerobinen suoristuskyky kasvaa 7–17-vuotiaana noin 270 prosenttia ja poikien noin 375 prosenttia. Naisten lihassolujen poikkipinta-ala on lähtökohtaisesti pienempi kuin miesten ja lihassolujakauma esimerkiksi ulommassa reisilihaksessa (vastus lateralis) on raportoitu olevan naisilla keskimäärin: IIx (23 %), IIa (36 %), ja I (41 %) ja miehillä keskimäärin: IIx (20 %), IIa (46 %), ja I (34 %) (Staron ym. Medicine and Science in Sports and Exercise, 36(3), 498–503. Peak oxygen uptake cut-points to identify children at increased cardiometabolic risk – The PANIC Study. 2004). O., Haapala, E. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 29(1), 16–24. Naisten lihakset väsyvät yleensä hitaammin ja palautuvat nopeammin kuin miesten. A ikuisiässä naisilla on pienempi lihasmassa (noin 2/3 miesten lihasmassasta) ja suurempi rasvaprosentti kuin miehillä. 2018. Lihassolujakauma selittääkin osittain, miksi naisten lihakset väsyvät yleensä hitaammin ja palautuvat nopeammin kuin miesten. R., Takken, T., … Lakka, T. EERO A. Multilevel allometric modelling of maximal stroke volume and peak oxygen uptake in 11–13-year-olds. Published On, 11. ANNALSATS Articles in Press. Myös hemoglobiinin määrässä ja veren kapasiteetissa kuljettaa happea lihaksille on eroja. Testosteronilla on yhteys lihasmassaan, Ku va : A N TE R O A A LT O N E N. Savinainen, S., Lakka, T. H. Oxford Textbook of Children’s Sport and Exercise Medicine (Third Edit). Armstrong, N, & Mechelen, W. Martin, R. Lisääntymisikäisten naisten ja miesten välinen ero lihavoimassa selittyykin pääosin lihasmassan määrällä ja ero korostuu ylävartalossa. Pienemmässä kehossa on pienempi sydän ja pienemmät keuhkot. Muita selittäviä tekijöitä löytyy aineenvaihdunnasta, lihaksen rakenteista (ml. Takken, T., Bongers, B. estrogeenillä) on myös tärkeä rooli lihasmassan kertymisessä ja ylläpidossa. Longitudinal Changes of Maximal Short-Term Peak Power in Girls and Boys during Growth. C., Van Brussel, M., Haapala, E., & Hulzebos, E. HAAPALA, FT lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: eero.a.haapala@jyu.fi LÄHTEET: Agbaje, A. 2017. E., Dixon, S., Grant, C., & Armstrong, N. European Journal of Applied Physiology. 2019. Myös keskushermoston toiminta ja/tai motivaatio, erot hermostossa impulssien johtumisessa tai muutokset ärsytys-supistuskytkennässä saattavat selittää eroja. Sukupuolierot lihasmassassa ja lihaksen poikkipinta-alassa selittävät osin eron anaerobisessa suorituskyvyssä, mutta on myös esitetty, että erot glykolyyttisessä kapasiteetissa, tyypin II lihassolujen osuudessa ja niiden rekrytoinnissa sekä maksimaalisessa hapenottokyvyssä voivat selittää näitä eroja. 2000). tiheämpi hiussuoniverkosto ja suurempi mitokondrioiden määrä), sekä lihasaktivaatiosta. Erot kestävyyssuorituskyvyssä voivat selittyä osittain myös aineenvaihdunnalla, sillä naisilla on samalla suhteellisella juoksuintensiteetillä matalampi hengitysosamäärä, eli naiset käyttävät miehiä vähemmän hiilihydraatteja polttoaineena suorituksissaan (Devries 2016). Wood, L. 2004. Monesti testosteroni saa kaiken kunnian lihaskasvukeskusteluissa, mutta naishormoneilla (esim. Medicine and Science in Sports and Exercise, 36(11), 1977–1984. Hapenottokyky on naisilla keskimäärin pienempi kuin miesten. 2019. Naiset ovat keskimäärin 5–10 prosenttia lyhy empiä ja 20–25 prosenttia kevyempiä kuin miehet (Janssen, Heymsfield, Wang & Ross 2000). (Martin ym. J. A., Vlachopoulos, D., Sääkslahti, A., Helajärvi, H., Ihalainen, J., … Haapala, E. A. TAIPALE Naiset ovat miehiä pienempiä, mutta eivät ole pieniä miehiä Aikuisten naisten lihasmassa on kolmanneksen pienempi kuin miesten. Mainittakoon, että esimerkiksi lisäämällä lihassupistuksen intensiteetti, lisäämällä kognitiivista kuormitusta lihassupistuksen aikana, muuttamalla supistustyyppiä dynaamisten supistumisten aikaansaamiseksi naisten ja miesten väliset erot lihasväsymyksessä pienenevät (Hunter 2009). Teksti: RITVA S. Cardiopulmonary Exercise Testing in Pediatrics. A., & Bedu, M. Tämä johtuu osittain pienemmästä kehosta. J. 45 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU lihaksessa saattavat selittää havaittuja sukupuolieroja. Van (Eds.). Kasvu, sukupuolinen kypsyminen ja kehitys sekä niiden merkitys liikuntatieteissä. 2014. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole suuria eroja absoluuttisessa anaerobisessa suoristuskyvyssä ennen 13–14 ikävuotta, mutta tämän jälkeen erot tyttöjen ja poikien välillä kasvavat. Elbow flexion and extension strength relative to body or muscle size in children. Retrieved from Armstrong, Neil, & Welsman, J. 2004. F., Dore, E., Twisk, J., Van Praagh, E., Hautier, C
TAIPALE, LitT, tutkijatohtori Liikuntateknologian yksikkö Vuokatti, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto sähköposti: ritva.s.taipale@jyu.fi LÄHTEET Devries, M. Tämän vuoksi naisilla saattaa olla aineenvaihdunnallinen etu etenkin ultramatkoilla ja kuukautiskierron takana olevan estradiolipitoisuuksien vaihtelun on ehdotettu vaikuttavan myös energia-aineenvaihduntaan. W., & Phillips, S. Myös lihasvoiman, voimantuottotehon ja lihasmassan pieneneminen liittyy fysiologiseen ikääntymiseen. S., Murray, T. M. Toisaalta pienempi lihasmassa, oksidatiiviset hitaasti väsyvät lihassolut ja tiheämpi hiussuoniverkosto, joka kuljettaa happea lihaksiin ja aineenvaihduntatuotteet pois puoltavat ideaa, että naiset pystyvät tekemään pidempiä tai enemmän sarjoja kuin miehet samalla suhteellisella painolla (% ykkösmaksimista). Tuoreessa meta-analyysissä todettiin, että miehet saavat enemmän hyötyä kestävyysharjoittelusta kuin naiset (DiazCanestro & Montero 2019). Testosteroni tosin vaikuttaa lihasten lisäksi myös psyykeen ja esimerkiksi aggressiota voidaan hyödyntää voimaharjoittelussa mm. European Journal of Applied Physiology, 112(7), 2693–2702. Vaikuttaako sukupuoli harjoitusadaptaatioihin. (2000). Staron, R. Associations of exerciseinduced hormone profiles and gains in strength and hypertrophy in a large cohort after weight training. (2016). C., Hikida, R. Sex-based differences in endurance exercise muscle metabolism: Impact on exercise and nutritional strategies to optimize health and performance in women. E., Aisbett, B., Main, L. Ajallisesti ensimmäinen ja toimintakykyvaikutuksiltaan suurin muutos on voimantuottotehon heikentyminen. Kestävyydessä tarina on hieman erilainen. Diaz-Canestro, C., & Montero, D. (2000). Sex Dimorphism of VO2max Trainability: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports Medicine (Auckland, N.Z.). Miehillä kehonkoostumukseen ja suorituskykyyn vaikuttavat hormonitoiminnan muutokset ovat hitaampia ja pitkäkestoisempia. 6–10RM kuormat ovatkin tehokkaita naisten lihasmassan kasvattamisen kannalta. On tosin havaittu, että yksilöiden välinen vaihtelu esimerkiksi lihasmassan kehittymisessä on suurempi miehillä ja vasteet/mekanismit eroavat toisistaan jossain määrin. Fyysisistä ja fysiologisista eroista huolimatta naisten ja miesten voima ja lihasmassa kehittyvät suhteellisesti samankaltaisesti, jos he harjoittelevat pitkäkestoisesti vastaavanlaisella ohjelmalla (Knowles ym. C. Sports Medicine. Vaikka naisilla on lähtökohtaisesti pienempi hapenottokyky, naisille tärkeä estrogeeni (estradiol) lisää rasvojen saatavuutta ja käyttöä samalla kun se vähentää hiilihydraattiaineenvaihduntaa. B., Wang, Z., & Ross, R. T., … Toma, K. Knowles, O. Tarkkaa selitystä tähän ei ole vielä löydetty, mutta esimerkiksi naisen sydämen vasen kammion kapasiteetin mukautua harjoitteluun on väitetty olevan pienempi kuin miesten. saamaan isompia painoja nostettua. 2019). (2012). RITVA S. P., Crill, M. Naisilla lihasvoima vähenee ja rasvamassa lisääntyy vaihdevuosien aikana. West, D. S., Hagerman, F. Janssen, I., Heymsfield, S. J., Orellana, L., & Lamon, S. Fiber type composition of the vastus lateralis muscle of young men and women. Experimental Physiology, 101(2), 243–249. Journal of Histochemistry & Cytochemistry, 48(5), 623–629. F., Hostler, D. Painavammat esim. C., Drinkwater, E. Teksti: ELINA SILLANPÄÄ Naiset ja miehet ikääntyvät eri tahtiin Ihmisen suorituskyky heikkenee ikääntyessä. (2019). Resistance Training and Skeletal Muscle Protein Metabolism in Eumenorrheic Females: Implications for Researchers and Practitioners. K estävyyssuorituskyky heikkenee 20–30 ikävuoden jälkeen noin prosentin vuodessa. Skeletal muscle mass and distribution in 468 men and women aged 18–88 yr. Suorituskyvyn heikkenemisen on spekuloitu johtuvan sekä vähentyneestä Lihassolujakauma selittääkin osittain, miksi naisten lihakset väsyvät yleensä hitaammin ja palautuvat nopeammin kuin miesten.. Toisaalta useissa aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että sukupuolella ei ole merkitytä hapenottokyvyn kehityksen kannalta, joskin sukupuoli vaikuttaa absoluuttiseen hapenottokykyyn. (2019). 46 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU mutta kehossa virtaava suurempi testosteronin määrä ei välttämättä ennusta lihaskasvua (West & Phillips 2012). Journal of Applied Physiology, 89(1), 81–88
Female reproductive factors are associated with objectively measured physical activity in middle-aged women. Sekä fyysinen aktiivisuus että hormonikorvaushoito saattavat edesauttaa lihasmassan ja voimantuottotehon säilymistä (Ronkainen ym. Long-Term Testosterone Supplementation in Older Men Attenuates Age-Related Decline in Aerobic Capacity. PLOS ONE, 12(2), e0172054. Samoin kehon koostumus muuttuu, kun rasvamassa lisääntyy erityisesti keskivartalossa ja raajojen lihasmassa vähenee. Lisääntynyt lihasvoima parantaa toimintakykyä kuten kävelynopeutta. Menopausal Status and Physical Activity Are Independently Associated With Cardiovascular Risk Factors of Healthy Middle-Aged Women: Cross-Sectional and Longitudinal Evidence. Yli 75-vuotiaista miehistä noin neljäsosalla voidaan todeta kliinisesti merkitsevästi alentunut vapaan testosteronin määrä. 2016). A., Marks, E. High-Intensity Strength Training in Nonagenarians: Effects on Skeletal Muscle. (2017). M., Tsitouras, P., Pencina, K. Laakkonen, E. 2018). Frontiers in Endocrinology, 10. ELINA SILLANPÄÄ, LitT, Gerontologian dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto Sähköposti: elina.sillanpää@jyu.fi LÄHTEET Ahtiainen, J. (2009). 2016). muutoksina hormonitasoissa. Heikon lihasvoiman ennustevaikutus kuolleisuuteen on samanlainen molemmilla sukupuolilla, vaikka naisilla absoluuttiset voimatasot ovat pienempiä kuin miehillä (Arvandi ym. Karvinen, S., Jergenson, M. Näiden lisäksi psyykkiset oireet ovat yleisiä. BMC Geriatrics, 16(1), 201. Hormonikorvaushoito voi hidastaa suorituskyvyn heikkenemistä ja helpottaa oireita (Traustadóttir ym. N., Lipsitz, L. Toisaalta naisten absoluuttisesti heikompi suorituskyky ja erityisesti lihasvoima altistaa naiset iän myötä lisääntyville toimintakykyja liikkumisvaikeuksille. 2019). K. Ikääntymismuutoksia voidaan tehokkaasti torjua harjoittelulla, sillä elimistön kyky adaptoitua fyysiseen kuormitukseen säilyy vanhuuteen asti. Miesten andropaussissa hormonipitoisuudet laskevat hitaammin ja pidempään kuin naisilla. Sen sijaan huonokuntoisilla (iäkkäillä) henkilöillä lihasvoiman, voimantuottotehon ja reiden poikkipinta-alan kasvu saattaa olla huomattavan suurta (Fiatarone ym. 1990). H. C., Ryan, N. Vaikka yksilöllinen harjoitteluvaste kestävyysja voimaharjoitteluun vaihtelee huomattavasti, vaihtelua ei selitä sen paremmin ikä kuin sukupuolikaan (Ahtiainen ym. (2016). Ronkainen, P. 47 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 NAISEN FYSIOLOGIA JA URHEILU liikunta-aktiivisuudesta että biologisista ikääntymismuutoksista, jotka näkyvät mm. Naisten elinajanodote on edelleen korkeampi kuin miehillä, vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana ero on pienentynyt kahdeksasta vuodesta viiteen. Eroa selittää pääasiassa miesten suurempi kuolleisuus sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksiin, mikä puolestaan johtuu sekä biologisista tekijöistä että elintavoista. Arvandi, M., Strasser, B., Meisinger, C., Volaklis, K., Gothe, R. Fiatarone, M. D., Meredith, C. JAMA: The Journal of the American Medical Association, 263(22), 3029–3034. J., Hyvärinen, M., Aukee, P., Tammelin, T., Sipilä, S., … Laakkonen, E. W. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 103(8), 2861–2869.. Age, 38(1), 1–13. G., … Storer, T. Menopaussin aikaisten hormonimuutosten vaikutusten erottaminen muista ikääntymismuutoksista on haastavaa. Testosteronin puutteeseen liittyvä oireilu kehittyy hitaasti ja sitä on hankala tunnistaa. Menopaussioireet voivat haitata naisten liikunnan harrastamista, mutta liikunta voi myös helpottaa oireita (Laakkonen ym. Menopaussin jälkeen naisilla on paitsi vähemmän estradiolia myös vähemmän lihasvoimaa kuin ennen vaihdevuosia. M., Li, Z., Travison, T. (2018). M., Lowe, D. Gender differences in the association between grip strength and mortality in older adults: results from the KORA-age study. Valtaosa kotipalveluiden piirissä olevista ja palvelutaloissa asuvista iäkkäistä on naisia. A., & Evans, W. (1990). P., Walker, S., Peltonen, H., Holviala, J., Sillanpää, E., Karavirta, L., … Häkkinen, K. A., … Sipilä, S. M., Siebert, U., … Thorand, B. Heterogeneity in resistance training-induced muscle strength and mass responses in men and women of different ages. Menopaussiin asti naisten sairastuvuus kardiovaskulaarisiin sairauksiin on pienempää kuin saman ikäisillä miehillä. Jo vuonna 1990 osoitettiin, että voimaharjoittelulla pystytään lisäämään lihasvoimaa lähes satavuotiailla henkilöillä (Fiatarone ym. Menopaussi ja andropaussi: hormonitoiminta hiipuu Yli kolmannes naisten elämästä sijoittuu nykyisin menopaussin jälkeiseen aikaan. 1990). J. (2019). Journal of Applied Physiology, 107(1), 25–33. fyysisen aktiivisuuden määrästä ja sairauksista riippumatta. Andropaussi aiheuttaa miehille samanlaisia terveydelle epäedullisia muutoksia kehon koostumuksessa ja suorituskyvyssä kuin naisille vaihdevuodet. Lihasvoima ylläpitää toimintakykyä sukupuolesta huolimatta Heikko lihasvoima keski-iässä ja iäkkäänä ennustaa toimintakyvyn laskua, vaikeuksia päivittäistoiminnoissa sekä ennenaikaista kuolleisuutta mm. A., Kovanen, V., Alén, M., Pöllänen, E., Palonen, E. Traustadóttir, T., Harman, S. (2016). 2009). Menopaussiin liittyy sydänja verisuonitau tien riskitekijöiden kasvu, jota voidaan vain osittain lieventää fyysisellä aktiivisuudella (Karvinen ym. M., Ankarberg-Lindgren, C., … Sipilä, S. 2017). Postmenopausal hormone replacement therapy modifies skeletal muscle composition and function: A study with monozygotic twin pairs. K., Kulmala, J., Aukee, P., Hakonen, H., Kujala, U
Neljännelle ja viidennelle sijalle kilpailussa ylsivät Jyväskylän yliopiston tutkijat Elina Sillanpää ja Sira Karvinen . Kilpailussa toiseksi sijoittui Sarianna Sipilä Jy väskylän yliopistosta ja kolmanneksi Sari Aaltonen Helsingin yliopistosta. Kaikkien tutkimuskilpailuun osallistuneiden esitys tiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede lehden numerossa 5/2019. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että biologista ikääntymistä voidaan hidastaa vapaaajan liikunnalla. Liikuntalääketieteen päivien aikana pidettyjen nel jän tutkimusesittelyosion parhaat suulliset esitykset palkittiin kunniamaininnalla ja tuotepaketilla. Havainto voi selittyä myös sillä, että fyysistä työtä tekevillä tupakointi ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä. Liikuntalääke tieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 40 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutki musta. Tun nustuksen esityksistään saivat Suvi Ravi (Jyväskylän yliopisto), Laura Heikkilä (ODL Liikuntaklinikka, Hanna-Kaarina Juppi , (JY) ja Mahsa Modarress (Medical Research Center Oulu). (Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta) 48 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Vuoden 2019 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitti Anna Kankaanpää F M, tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää ja hänen tutkimusryhmänsä voittivat Liikunta tieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen kes kusten järjestämän Vuoden liikuntalääketie teellinen tutkimus 2019 kilpailun. Perintötekijät vaikuttivat harrastettujen liikuntalajien määrään enemmän nuo ruudessa kuin aikuisiällä, jolloin puolestaan jokaisen kaksosen yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutus korostui erityisesti naisilla. Vuoden 2019 nuoren liikuntalääketieteen tutkijan palkinnon sai Sara Kaartinen . Hän selvitti kaksostut kimuksessaan perintö ja ympäristötekijöiden suhteel lista vaikutusta harrastettujen liikuntalajien määrään nuoruudesta aikuisikään. Liikuntalääketieteellisen tutkimuskilpailun palkitut (vas.) Sara Kaartinen, Sira Karvinen, Elina Sillanpää, Sari Aaltonen, Sarianna Sipilä ja voittaja Anna Kankaanpää. Sen sijaan työssä tapahtuva liikunta saattaa nopeuttaa biologista ikääntymistä. Tulokset auttavat ymmärtämään elin iän odotteeseen liittyviä tekijöitä ja sosioekonomisia eroja. Anna Kankaanpää tutki, miten vapaaajan ja työajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä biologisiin ikä arvioihin. Tulokset tukevat aiempia liikuntamuuttujilla tehtyjä havaintoja. Tutkittavina oli suomalaisen kaksoskohortin nuoria aikuisia. Lisäksi ne ovat luettavissa verkko versiona pdfmuodossa: www.lts.fi/media/liikuntatiede lehdenartikkelit/5_2019/lt_519_abstrktit_lowres.pdf A J A S S A
Teema oli englanniksi ”Athlete power on the rise” eli urheilijoi den vaikutusvallan kasvu. Esityksensä lopuksi hän näytti kuvan, jossa oli tulipalon keskellä kulkeva matkustajalaiva. Tutkijat pohtivat, kuinka lapsille ja nuorille voitaisiin taata turvallinen ympäristö urheilun ja lii kunnan harrastamiseen. Kyse ei ole pienestä joukosta, sillä yliopistomestaruuksista kisaa vuosittain noin 400 000 opiskelijaa. Venäjän dopingvyyhti sai alkunsa heidän paljastuksistaan, ja nyt pariskunta elää maanpaossa Yhdysvalloissa. Kymmenen viime vuotta naisten keskimatkoja hallinnut juoksija on ollut mediahuo mion keskiössä, kun Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) päätti keväällä 2019 asettaa testosteronirajat naisjuoksijoille 400 metrin ja mailin välisillä matkoilla. Naisten sukupuolen määrittely (yleis)urheilussa tuntuu olevan asia, johon liittyy niin paljon erilaisia elementtejä (lääketieteelliset seikat, ihmisoikeusaspekti, institutionaalinen rasismi), että kaikkia tyydyttävän lopputuloksen aikaansaami nen näyttää mahdottomalta. Salissa istunut IAAF:n lakiasiain johtaja ihmetteli aiheellisesti, miksi häntä ei ollut pyydetty mukaan pulpetin taakse. Champion Women järjestöä johtava Nancy Hogshead-Makar esitteli Safe sport asetuksen sisältöä, jonka tavoitteena on suojata urhei lijoita väärinkäytöksiltä. Vain kaksi viikkoa konferenssin jälkeen NCAA:n johto päätti, että yliopistoissa opiskelevat urheilijat saavat jatkossa solmia yhteistyösopimuksia ja saada henkilökohtaisia mainostuloja. Kyse on urheiluviestinnän ja tutkivan urheilujournalis min tapahtumasta, mutta paikalla on aina ollut myös tutkijoita ja tieteentekijöitä. Elokuva ohjaaja Bryan Fogel esitteli Icarusdokumenttinsa taustoja värikkääseen Hollywoodtyyliin. Ganusilla on nyt tehtävänään pelastaa tuo venäläis alus. NCAA on amatööriurheilun viimeinen linnake, mutta Play the Gamessa esitelmöineiden asiantuntijoi den mielestä järjestö on juuttunut vanhoihin kaavoi hin, jotka eivät vastaa 2000luvun todellisuutta. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran Euroopan ulkopuolella, kun kokoontumispaik kana oli Colorado Springs Yhdysvalloissa. Tapaus Semenya Tieteelliseltä kannalta lähestyttiin myös yhtä maailman tunnetuinta urheilijaa eli EteläAfrikkaa edustavaa Caster Semenyaa . Venäläisistä paikalla olivat myös Julia ja Vitali Stepanov , jotka joutuivat pakenemaan länteen muutama vuosi sitten. Ganusin mukaan Venäjä ei voi jatkaa entiseen mal liin, sillä muutoin on edessä huippuurheilun täydelli nen romahdus. 49 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Amatööriurheilun viimeinen linnake murtui Myös USA:n yliopistourheilu puhutti konferenssi väkeä. Seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö on puhutta nut PohjoisAmerikan urheiluelämässä viimeisen parin vuoden aikana, ja aihe olikin vahvasti esillä Play the Gamessa. Konferenssissa he olivat median edus tajien haastateltavina, ja Vitali toimi myös kokous edustajien autonkuljettajana hotellin ja kokouspaikan välillä. Vauhtia ja vaaratilanteita oli myös Venäjän antidopingtoimiston (Rusada) johtaja Juri Ganusin esityksessä. IAAF perusti päätöksensä tutkimuksiin, mutta useat liikuntafysiologian tutkijat ovat kyseenalaistaneet tut kimusten luotettavuuden ja vaatineet IAAF:ää julkaise maan kaiken tutkimusdatan. Play the Gamen Semenya osiossa ja paneelissa oli mukana kolme esitelmöitsijää, jotka kaikki kuuluivat IAAF:n päätöstä vastustavaan leiriin. Kaiken lisäksi Stepanovit lähtivät juoksusta innostuneiden konferenssivieraiden mukana aamulen kille Colorado Springsin korkeassa ilmanalassa.. Seuraavana päivänä hän jakoi kokous hotellissa tiedotetta, jossa esitettiin IAAF:n näkemyksiä tutkijoiden esittämiin väitteisiin. Vaara ei ole ylisana venäläisten dopingasioista puhuttaessa, sil lä Ganusin kollegoista kaksi on kuollut oudolla tavalla ennen kuin he ehtivät julkaista tietojaan maan doping kulttuurista. Dopingia käsiteltiin useissa eri sessioissa, ja aiheesta kuultiin ja nähtiin mielenkiintoisia esityksiä. Vertaus on sikäli mielenkiintoinen, että tervetu liaisillallisella Ganus kertoi työskennelleensä aikanaan Estoniavarustamon palveluksessa Tallinnassa. Suomesta tapahtumaan osallistui allekirjoittaneen ohella Kansainvälisen olympiakomitean urheilijako mission jäsen Emma Terho ja SUEK:n viestintäpääl likkö Susanna Sokka . Järjestö ei ole tätä tehnyt, joten kiistely on jatkunut. JUHA KANERVA toimittaja, tietokirjailija Ilta-Sanomat Sähköposti: juha.kanerva@iltasanomat.fi A J A S S A T anskalaisten ideoima Play the Game järjestet tiin ensimmäisen kerran jo 1997, ja sen jäl keen se on ollut koolla kahden vuoden välein joko Tanskassa tai muussa Euroopan maassa. Asetus lisättiin USA:n lainsää däntöön helmikuussa 2018. NCAA on saanut viime vuosina painetta amatööriihanteesta luopumiseen opiskelijoilta, medialta ja lainsäätäjiltä
Hän oli pe rustamassa muun muassa European College of Sport Science järjestön nuorten tutkijoiden kilpailua. Luen tomuistiinpanot raapusteltiin ruutu paperille, jotka ovat sittemmin siirtyneet ajasta ikui suuteen. Hänen intohimonsa työhön ei jäänyt epäselväksi. Kutakuinkin jokainen puhuja muisteli, miten Komi oli vaikuttanut vuosikymmenten varrella heidän uraansa kollegana tai opettajana. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntabiologien vuosittaisessa symposiumissa oli tä nä vuonna vuorossa pääaineista biomekaniikka. Palkintoon sisältynyt tuhat dollaria so vittiin käytettäväksi Paavo Komi muistosymposiumissa nuorten tutkijoiden kilpailun palkintoihin. Komin panos biomekaniikan ja liikuntafysiologian tutkimukselle niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ei jäänyt epäselväksi. Yksi osoitus professori Komin elämäntyön merki tyksestä on The American Society of Biomechanics seuran kesällä 2019 postuumisti hänelle myöntämä Jim Hay Memorial Award in Sport Biomechanics 2019 palkinto. Nuorten tutkijoiden kilpailuiden palkintojenjako. Toiseksi tuli Andras Hegyi Jyvänkylän yliopistosta ja kolmanneksi sijoittui Jusa Reijonen ItäSuomen Yliopistosta Kuo piosta. Sym posium kunnioitti edesmennyttä emeritusprofessori Paavo Komia ja hänen elämäntyötään. Professori Komin sydäntä lähellä oli erityisesti nuorten tutkijoiden aseman ja mahdollisuuksien pa rantaminen. JONNE KAMSULA erityisasiantuntija Liikuntalääketiede ja kuntotestaus Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jonne.kamsula@lts.fi Kesällä 2019 Calgaryssä pidetyn Biomekaniikan kansainvälisen Jim Hay Memorial symposiumin Paavo Komin elämäntyötä kunnioittavat esitykset ovat vapaasti katsottavissa osoitteessa: https://www.youtube. Symposiumin päätöspäivänä perjantaina 25.10. 50 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Paavo Komin elämäntyö laajasti esillä Jyväskylässä Kunnioittavissa tunnelmissa istuuduin kuunte luoppilaaksi ”Paavo Komi Memorial Symposiumiin”. Kilpailun voitti Beyza Tafur , Queen Mary University of London, UK. Hatarien muisti kuvien perusteella käsittelyssä olivat varmasti voima aikakäyrät sekä venymislyhenemissyklus. pal kittiin Paavo Komi Student Award kilpailun parhaat nuoret tieteentekijät. Tätä hän toteutti myös työskennellessään lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä. Pää oli nuorella opiskeli jalla pyörällä ja se lienee ollut osin professori Komin tarkoituskin. Tunnustus julkistettiin Calgaryssä pidetyssä Jim Hay Memorial symposiumissa, johon oli pyy detty professorit Robert Gregor (Georgia Institute of Technology, USA) ja Taija Finni (Jyväskylän yliopis ton liikuntatieteellinen tiedekunta) puhumaan Komin elämäntyöstä. Niin on professori Komikin, viime vuoden lokakuussa 2018. com/playlist?list=PLQFJwiFNKBz2hbGxqUufXfmBSbXa SLbwP A J A S S A E nsimmäinen muistikuvani liikuntatieteellisen tiedekunnan opinnoista on professori Paavo Komin pitämä johdantoluento uusille opiskelijoille vuonna 1995. Kuvassa (vas.) arvosteluraadin puheenjohtajana toiminut professori Heikki Kyröläinen, Beyza Tafur, Jusa Reijonen, Andras Hegyi ja professori Taija Juutinen.. Luennon päätyttyä kaikki salin kuusi liitutaulua olivat täynnä käyriä, kuvaajia ja kaavoja
Lehdestä löysi vähintään muutaman kiin nostavan jutun 88 prosenttia vastanneista. JOUKO KOKKONEN. Esimerkiksi seuraava kiteytys nostaa lehdenteon riman korkealle. Liikuntafoorumin aikana esillä olivat liikuntakult tuurin tietovarannot ja tiedonkäytön käytännön koke mukset. 51 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Liikuntafoorumin käsittelyssä tiedolla johtamisen mahdollisuudet ja vaikeudet sin, suurten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisuun tarvitaan erityisen paljon tutkittua tietoa. Kuvitus sai sekä kehuja että moitteita. Tiedolla johta minen onkin väistämättä kokemusten, näkemysten ja kovan tiedon yhteensovittamista. Nyt kiinnostavuus selviää vasta koko tekstin lukemalla, minkä takia moni hyvä juttu jää varmasti lukematta. Briner koros ti, että olennaisinta on ottaa tiedolla johtaminen osaksi organisaation toimintaa. Arkinen asia ratkeaa pienemmin ponnistuk L iikunta & Tiede lehden lukijakysely tuotti 34 vastausta. Kansallisen liikuntafoorumin esitykset VLN:n verkkosivuilla. Avovastaukset tuottivat ideoita käytännön toimitustyö hön. Lisäksi Brinerin mukaan on syytä muistaa aina, mi ten syvällistä tietoa kunkin ongelman ratkaisemiseen tarvitaan. Tosielämässä ei ole aikaa koota tietoa loputtomiin. Vaikka lukijakyselyn anti jäi suppeaksi, niin se tarjo aa aineksia lehden sisällön ja ulkoasun kehittämiseen. Ensi vuonna tapahtuma järjeste tään Kouvolassa. Erityisesti toi vottiin graafisten esitysten ja taulukoiden ulkoasun kehittämistä. https://www.liikuntaneuvosto.fi/tapahtu ma/liikuntafoorumi2019/ Lukijakyselystä eväitä lehden kehitystyöhön A JA S S A V altion liikuntaneuvosto järjesti lokakuun lopussa Kansallisen liikuntafoorumin Jyväs kylässä. Foorumi kokosi Jyväskylään ennätysmäärän osallistujia, yli 300. Määrä on niin pieni, ettei sen perus teella voi tehdä vahvoja päätelmiä lukijatyyty väisyydestä. Lehden aineistojen kiinnostavuus jakautui varsin tasaisesti. Foorumin pääpuhuja professori Rob Briner (Queen Mary Uni versity of London) muistutti, miten vaikeaa on pääs tä ihannetilanteeseen, jossa päätöksenteko perustuu kaikkeen käytettävissä olevaan tietoon. Kyselyyn vastanneet lukijat ovat suhteellisen tyytyväisiä lehteen. Osalle lukijoista tekstit ovat luonteeltaan sopivia, toiset toivoivat populaarimpaa otetta. Vertaus arvioitujen tutkimusartikkelien julkaisemista vastaa jista 91 prosenttia piti joko melko tai hyvin tärkeänä. Teemana oli tiedolla johtaminen ja tiedon muuttaminen liikkeeksi. – Tekstit kaipaavat kauttaaltaan enemmän väli otsikoita, selkeitä listoja, johtopäätöksiä ja johdannon ja kuvia. Yleisarvosana asteikol la huono–erinomainen oli vahva hyvä, 64 prosenttia vastaajista. Jokainen teksti pitäisi pystyä myös silmäile mään nopeasti läpi, jotta saisi käsityksen siitä onko juttu kiinnostava
Voidaan kysyä, mihin opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikön taito ja voima on hukkunut, ettei se enää pysty huolehtimaan tärkeästä koordinaatiotehtävästään. Joku lienee tavoitellut uutta, korkeaa johtajatehtävää, totesi tämä vanha kyynikko. Hallitukset vaihtuivat ja tuli uusia kehittämistarpeita. Aiheena olivat esimerkiksi arvonlisävero, valmentajien työsopimukset tai järjestyksenvalvojien koulutus. Niiden suunnitelmat kerättiin lääninhallituksiin, joihin palkattiin uusia virkamiehiä koordinoimaan työtä. Kilpaja huippu-urheilussa ammattilaisuus oli saanut jalansijaa, maksettiin mitä jaksettiin, eikä kaikkea kerrottu. KERSTIN EHNHOLM, FM eläkeläinen, liikuntaneuvos Sähköposti: kerstin.ehnholm@elisanet.fi Kirjoittaja on työskennellyt opetusministeriön nuorisoja liikuntayksiköissä sekä lopuksi kulttuuriasiainneuvoksena taideyksikössä 1973–1988. EMERITA IHMETTELEE Katsoessani pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaa havahduin ihmettelemään vahvaa uskoa siihen, että liikuntaa lisätään uusin hallinnollisin rakentein. Rainer Anttila ja allekirjoittanut ryhtyivät toimeen. Valtakunnallinenkin suunnitelma jäi puolitiehen. Huippuvuosina ei välttämättä mietitty, mistä huiput olivat syntyneet. Liikuntakulttuuri oli 1990-luvulla villiä länttä. Erityisesti professorit Heikki Halila ja Kari-Pekka Tiitinen sekä ministeri Lauri Tarasti tutustuttivat meidät matkan varrella arvokkaisiin urheilujuridiikan asiantuntijoihin. Tuloskorttimme oli tallennettu alkuperäisen työryhmän julkaisuun, johon sitten kirjattiin ”hoidettu”. Huippu-urheilu on koko liikunnan jäävuoren huippu. P alatkaamme valtakuntamme alkuaikoihin. Ilman järkevää liikuntapoliittista toimintaa ei kuitenkaan saa huipputuloksiakaan. Pohjaa ei voi jättää huomiotta. Liikkumista ei voi delegoida. Jokainen ihminen joutuu itse ponnistelemaan ja harjoittamaan lihaksiaan. Suomen Laki I ja II tutkittiin alusta loppuun. 52 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: KERSTIN EHNHOLM Tuloskortteja ja tuloksia ja sopimista. Tämä edellyttää luottamusta, kunnioitusta, avoimuutta. Kutsuimme halukkaita yhteisiin istuntoihin, joita kutsuin ”yhdessä oppimisen kokouksiksi”. Ja saimme paljon uusia ystäviä. Tavoitteena on luoda liikkumisohjelma, ja sen arviointia varten uusi yksikkö valtioneuvoston kansliaan. Suomen Valtakunnan Urheiluliitossa hän toimi yhteysjohtajana 1989–1993 ja sen jälkeen Suomen Liikunta ja Urheilussa jääden eläkkeelle liikuntapoliittisena johtajana vuoden 2007 lopussa. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa paikallistason ponnistuksin on synnytetty liikuntaa ja urheilua, sitä eivät mitkään arviointiyksikön mietteet voi kovin helposti muuttaa. Kaikki kunnat eivät tietenkään saaneet suunnitelmia valmiiksi. Ehdotuksemme johtivat useimmiten lainsäädännön muutosehdotuksiin, jotka päätyivät eduskuntaan. Ministeriö ei voi olla vain rahanjakaja ja Olympiakomitea ei voi olla ainoastaan avustusten vastaanottaja. Elävästi tulevat mieleeni 1970-luvun paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset viiden vuoden kehittämissuunnitelmat. Valiokuntien kansanedustajia informoitiin eri tavalla. Teimme liikuntapolitiikkaa, enkä vieläkään osaa sanoa, miten kansan liikkumisen määrä kasvoi. Liikunnan edellytysten luominen kuuluu sen sijaan kehittyneen yhteiskunnan tehtäviin. Yhteistyössä joidenkin seurajohtajien kanssa syntyi idea ensin SVUL:ssa ja jatkossa SLU:ssa selvittää, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo yhdistystoiminnasta. Järjestöjen ja ministeriön liikuntayksikön yhteinen työryhmä kirjasi noin 25 lakia, jotka kaipasivat muutoksia tai lisäyksiä. Kunnat tekivät suunnitelmansa, johon myös liikunnan ja urheilun kehittämistavoitteet kirjattiin. Ministeriöiden virkamiehet oppivat matkan varrella, mitä liikunta on ja ennen muuta, mitä se ei ole. Palavereihin osallistuivat tarpeen mukaan myös virkamiehet valtiovarainministeriöstä (verolait), sisäministeriöstä (turvallisuus-, kokoontumisja arpajaislait), sosiaalija terveysministeriöstä (urheilijoiden sosiaaliturva, vakuutusasiat) jne. Kyse on yhteistyöstä. Valtion liikuntaneuvosto on tuottanut eri ministeriöille liikunnan ja liikkumisen tuloskortit, joissa kuvataan liikunnan edistämisen intressit, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, mittarit, keskeinen lainsäädäntö ja kehittämiskohteet. Opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö ja Suomen Olympiakomitea voivat yhdessä vallan hyvin huolehtia liikunnan edistämisestä, liikuntapolitiikasta ja liikuntaan vaikuttavasta lainsäädännön uudistamisesta. Opetusministeriö oli välillä mukana sitä koskevissa asioissa. Kävimme tällä tavoin kaikki ministeriöt läpi. Halutessa voi analysoida suomalaisen mäkihypyn kohtaloa. Suomessa on jo kaksi vahvaa valtakunnallista liikunnan ja urheilun organisoijaa ja -kehittäjää. Monta vuotta kului ennen kuin liikunta sai oman hallintoyksikön, mitä pidettiin tärkeänä saavutuksena. Vaikutimme kuitenkin siihen, että verolainsäädännön pahimmat koukerot poistettiin, urheilijat saivat rahastonsa ja eläkevakuutuksensa, Veikkauksen jako-osuudet kirjattiin uudestaan lakiin, tapasimme satoja, jollei tuhansia seurajohtajia. Kirkollisja opetusministeriö huolehti pääosin kansan kouluttamisesta
Vaikka Berglundin esiin nostamia piirteitä voidaan tunnistaa suomalaisesta juniorikiekkoilusta, niin Suomesta olisi mahdollisuus kirjoittaa myös aivan toisenlainen tarina. Ohjelmaformaatit vanhemmista, jotka valmentavat pikkuisiaan lasten missikilpailuihin, tanssikilpailuihin tai laulukilpailuihin sattuvat suomalaiseen sieluun. Jääkiekkoharrastus on perheelle iso taloudellinen panostus, johon kaikilla ei ole varaa. Artikkeli houkutteli pohtimaan samoja ilmiötä suomalaisesta näkökulmasta. Kiekkovanhemmista syntyy ryhmiä, joissa samantyylinen arvomaailma vetää puoleensa. Lasten harrastaminen voi siis olla alku ja mahdollisuus perheen ruuhkavuosia elävien aikuisten pitkäkestoisillekin ystävyyssuhteille. Suomalaiset vanhemmat tekevät suuren määrä talkoita rahoittaakseen juniorinsa harjoitusmaksuja. Mieliini on ikuisesti jäänyt tapahtumakuva olympiajään reunalta: epäonnistunut taitoluistelija itkee lohduttomasti ja pyytää valmentajaltaan anteeksi sitä, ettei voinut tuoda valmentajalleen odotettua kunniaa. 53 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Vähän kuin Amerikan malliin Television välityksellä ei ole voinut välttyä huomaamasta amerikkalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä valtavaa ja toisinaan jopa vastenmielistä kilpailullisuutta. Silti uskallan väittää, että jotain perustavaa laatua olevia eroja näiden kahden kulttuurin välillä on – pohjoismaiset arvot. Ilmeisen tosia huhuja liikkuu myös siitä, miten vanhemmat ovat yrittäneet vaikuttaa valmentajaan peluuttamisessa, jopa määrittelemällä lapsensa pelipaikkoja sen perusteella, millä pelipaikalla NHL:ssä maksetaan korkeimmat palkat. Kertalukemalta oli helppo välähdyksenomaisesti tunnistaa samanlaisia ilmiöitä myös suomalaisessa juniorikiekkoilussa. Berglund määrittelee suurimmaksi taustavoimaksi juniorikiekkoilussa vanhempien lapsilleen asettamat edistymisja menestymisvaatimukset. Lajiliitossa valmentajakoulutusta kehitetään jatkuvasti ja valmennustyylin muutos näkyy myönteisellä tavalla, jopa aikuisten edustusjoukkueissa. Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan, että juuri heidän lapsensa ”voittaa” valmentajan huomion joukkueessa, saa runsaasti peliaikaa ja mahdollisuuden edetä vaativammalle tasolle. Kaikilla tuntuu olevan hirmuinen halu päästä harjoittelemaan jäähalleihin. Vielä toistaiseksi suomalainen talvi antaa kuitenkin erinomaiset puitteet ulkojäillä treenaamiseen. Suomeen tarvittaisiin varmaan monta terapeuttia ja parisuhdeneuvojaa lisää, jos nämä ystävyyssuhteet olisivat jääneet syntymättä.. Keskenään ystävystyneet vanhemmat jakavat ilot ja murheet. Jääkiekon harrastaminen ja ”koutsi” voivat olla monelle lapselle elämässä kiinnipitävä voima, kuten esimerkiksi upea Icehearts -toiminta on osoittanut. Amerikkalainen kilpailuyhteiskunta arvoineen ulottuu hyvin voimakkaasti myös vanhemmuuteen, jossa voimavarat keskitetään voittamiseen. Yhdestä pohjoismaisesta voimavarasta haluan suomalaisia juniorikiekkoilijoita kuitenkin muistuttaa. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliopistotutkija, lasten liikuntakasvatuksen dosentti Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi P O H D I T T U A L iikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2019 on Jouko Kokkosen ansiokkaasti kääntämä artikkeli Bruce Berglundin alkuperäistekstistä, kiinnostava essee juniorikiekkoilun muodonmuutoksesta Amerikan Yhdysvalloissa. Ulkojäätreeni silloin tällöin olisi kaikille hyödynnettävissä ja huomattavasti edullisempaa. Ei siis ole epäilystäkään, etteikö artikkelissa mainittuja ilmiötä olisi myös Suomessa. Ja differentiaalioppimisen näkökulmasta ulkojää edistäisi myös motoristen taitojen oppimista: laadultaan ja pinnaltaan vaihteleva jää on juuri sellaista ympäristön vaihtelua, jota edistykselliset valmentajat yrittävät sisähalleihin luoda erikseen ympäristöä muokkaamalla. Muodostuu yhteisöjä, joissa vanhemmat voivat saada vertaistukea monenlaisissa elämäntilanteissa. Tällaisia vanhempia tunnistetaan suomalaisissakin juniorijoukkueissa, mutta ei sentään hinnalla millä hyvänsä. Vanhemmilla on suuria odotuksia lastensa pelaajauralle. Tällainen aktiivinen toiminta joukkueen eteen yllättäen yhdistää vanhempia. Suomessakin jääkiekko, kuten kaikki muukin jääurheilu, on kallistunut erityisesti harjoituspaikkamaksujen myötä. Suomessakin on toki monenlaisin motiivein toimivia valmentajia, mutta eivät suomalaiset vanhemmat tällaista kauaa katso. Katsojalle ei jää epäselväksi, että vanhemmat tekevät mitä tahansa lapsensa eteen ja epäonnistumisen hetkellä lapsi ymmärtää vähemmästäkin pettäneensä vanhempansa odotukset. Lastensa suojeluvaisto saa heidät hakeutumaan toisenlaiseen seuraan. Ulkoilma tekisi hyvää lasten terveydelle ja takaisi hyvän yöunen. Raitis ulkoilma olisi erinomaista vaihtelua nykylasten runsaalle sisällä istumiselle. Onneksi suomalaiseen juniorijääkiekkokulttuuriin mahtuu vielä huikean monipuolinen kirjo höntsäpeleistä tavoitteelliseen huippu-urheiluun. Kiekkoharrastuksen myötä monet isät ja äidit ovat löytäneet tärkeän vertaistuen ja voimavaran, myös niihin tilanteisiin, jossa murrosiän myllerrykset haastavat vanhemmuutta
Alakoulun pihat olivat tilavia ja toisen vieressä oli vielä suuri kaupungin puistoalue. Stadionin vierestä alkoi pitkä ja jyrkkä alamäki. Pihoilta löytyi erilaisia kiipeilyja liukumäkikokonaisuuksia. Alakouluissa oppilaat myös viettävät välitunnit yleensä ulkona. Toiminnallisten oppituntien lisäksi välitunnit tarjoavat mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Niissä pihat ovatkin usein vain asfalttikenttiä tai parkkipaikkoja. Vaikutti siltä, että maaseutukouluissa ympäröivää luontoa pystytään hyödyntämään toisin kuin kaupunkien keskustoissa sijaitsevissa kouluissa. Pallo lensi siis aidan yli useasti, joten stadionia P O H D I T T U A Lapset viettävät koulussa ison osan valveillaoloajastaan. Yläkouluun siirryttäessä pakolliset ulkovälitunnit ovat suomalaisopiskelijoiden kokemusten mukaan vähäisiä. Alakoulun pihoilta löytyivät myös juoksuradat, joiden kunnossapito ei ole ollut vuosikausiin riittävää. Teini-ikäisillä mielipiteet koulun pihoista eroavat sukupuolen mukaan: tytöt ovat poikia tyytymättömämpiä pihojen liikkumismahdollisuuksiin. Lisäksi pihoilla oli keinuja, puita, hiekkalaatikko, muutamia levähdyspaikkoja, koripallokenttiä ja pienet asvalttialueet, jossa oli joskus ollut viivoja ja korit. Ei olekaan samantekevää, millaisessa ympäristössä välitunnit vietetään. Kuuden Euroopan maan yhteisessä “Nordic Baltic Learning Environments for Movement Affordances” -hankkeessa (NB-LEMA) on kiinnitetty katse koulujen pihoihin liikkumisen mahdollistajina. Sille osallistui 20 opiskelijaa ja 12 opettajaa eri maista. Toisella sivulla oli kolme korilevyä, mutta niistä oli poistettu renkaat, koska pallot olivat lennelleet auto jen päälle. Hankkeen alustavien tutkimustulosten mukaan koulupihat ovat hämmästyttävän samanlaisia eri maissa. Kurssin alussa professori Ingunn Fjø rtoft muistutti, että lapset viettävät välitunnilla noin 2 000 tuntia peruskoulun aikana. 54 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: TERHI HUOVINEN, SEÁN O’LEARY, JANI LAAKSONEN, SAMU SUORANIEMI Koulun pihalla ei aina riittävästi mahdollisuuksia liikkumiseen koulupäivän aikana asenteet ja kiinnostuksen kohteet sekä kollektiivinen halukkuus olla ”cool” vaikuttavat suuresti siihen, liikutaanko pihalla vai ei. Pohjoismaiset opiskelijat kertoivat koulun lähiluonnosta useammin kuin Baltian maiden opiskelijat. L okakuussa NB-LEMA -hanke järjesti Kaunasissa, Liettuassa, liikkumista edistävien koulupihojen suunnittelun intensiivikurssin. Pihasta löytyi kuitenkin kaksi pelikenttää: ministadion ja koripallokenttä. Intensiivikurssilla osallistujat eri maista esittelivät aluksi omien koulujensa pihoja. Alakouluista löytyy yleensä jonkin verran myös leikkitelineitä, mutta yläkoulujen ja lukioiden pihat ovat karumpia. Myös oppilaiden. Koulujen pihoilla paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Liettuassa tutustuimme kahteen alakouluun ja yhteen lukioon. Toisen alakoulun viereiseen puistoon sai mennä ainoastaan opettajan luvalla. Ministadionin päähän oli sijoitettu maalit ja tekonurmialusta. Koripallokentän molemmissa päissä oli korilevyt, joista löytyi korinrenkaat. Suomessa etenkin alakoulujen pihoilla on paljon liikkumisen mahdollisuuksia. Liikkumisen mahdollistavan koulun pihan tulisi hänen mukaansa tarjota mahdollisuuksia monipuolisiin kehollisiin kokemuksiin ja kutkuttaa myös lapsen omaa mielikuvitusta. Piha-alueita leimaavat tasaisuus sekä erilaiset pallopelikentät, joista tyypillisimpiä ovat jalkaja koripallokentät. Näillä alakoulun pihoilla ei ollut lapsille mitään välineitä (palloja, mailoja tms.), vaan kaikki piti käydä erikseen pyytämässä opettajalta, mikäli niitä halusi. Autoja oli monessa rivissä, eikä paljasta maata juuri ollut. Välissä oli vain pari metriä korkea aita. Professori Fjørtoft kertoi havainneensa omissa tutkimuksissaan, että 6-vuotiaille sekä asfalttiettä metsäpiha mahdollistavat yhtä paljon liikettä, mutta luonnonpiha houkuttaa liikkumaan motorisesti monipuolisemmin. Mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä enemmän koulun pihan tulee tarjota erilaisia mahdollisuuksia: tylsällä pihalla teinit eivät liiku. Pojille piha on “ok”, jos sieltä löytyy jalkapallokenttä. Lukion piha toimi käytännössä autojen parkkipaikkana
Jos säätila vaikutti vähänkään epävakaalta – siis ihan normaalilta syyssäältä – lapsia kehotettiin pysyttelemään sisällä. Kun opiskelijat houkuttelivat lapset ulos, niin kaikki juoksivat, pelasivat ja leikkivät aivan yhtä innokkaasti kuin suomalaislapsetkin. Pihalta löytyi näiden lisäksi kolme penkkiä, joten kovin paljon mahdollisuuksia ei pihan käyttöön välituntisin ollut. Huonokuntoisten pallokenttien kunnostaminen, korien laskeminen lapsille sopivalle tasolle ja mahdollisten lajien monipuolistaminen (esimerkiksi erilaiset maalit, lentopalloverkot) parantaisivat kentän käytettävyyttä. Pihoille voisi esimerkiksi tehdä jonkinlaiset varastot, joissa voisi ottaa vapaasti palloja ja muita välineitä. Opiskelijoiden tehtävänä oli näyttää, miten koulun pihojen tarjoamia liikkumismahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää välituntiliikunnassa. Pihoille olisi helposti saanut useammankin pelikentän, mikäli niille lisättäisiin maaleja. TERHI HUOVINEN, LitT (väit.) yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: terhi.huovinen@jyu.fi. Niillä oli myös paljon tilaa, joten erilaisten tasapainoköysien (slackline) tai muiden rakenteiden tuominen parantaisi pihojen käytettävyyttä. Samat kehitysideat toimivat monessa suomalaiskoulussakin, kun pihan toiminnallisuutta aletaan parantaa: välineet saataville ja suorituspaikkoja (maaleja) lisää. 55 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 käytettiin aika vähän. Pihoille voisi rakentaa myös seiniä, joita vasten voisi potkia tai heittää palloja. Opiskelijat esittivät viikon päätteeksi kouluille pihojen kehitysideoita. Lisäksi nuoret toivovat NB-LEMA hankkeen alustavien tutkimustulosten mukaan pihoille pinnanmuotoja sekä viihtyisyyttä lisäävää ja liikkumaan houkuttelevaa kasvillisuutta. Opiskelijat onnistuivat toteuttamaan monipuolisia toiminnallisia välitunteja oppilaille kaikissa käyntikohteissa. Suurimmaksi esteeksi lasten liikkumiselle osoittautuivat aikuisten asenteet. Jopa lukiolaiset innostuivat liikkumaan, kun aikuiset näyttivät esimerkkiä ja järjestivät välitunnille houkuttelevaa toimintaa
Toinen tärkeä kehittämiskohde on tekstien kielellinen viimeistely. Toimitusryhmä joutuu lukemaan varsin usein tekstejä, joissa kirjoitusja mahdollisesti myös ohjaustyö ovat jäänyt puolitiehen. JOUKO KOKKONEN. Arvioitsijan näkökulmaan tutustuminen tuo esille myös oman työn heikkouksia. Tämä numero sisältää uudet tutkimusartikkelien kirjoitusohjeet, jotka artikkelien toimitusryhmä valmisteli. Toisaalta kaikki eivät ole halukkaita antamaan julkista lausuntoa artikkelista. Kirjoittajien ajatuksenjuoksusta on välillä vaikea saada selvää. Lehden arviointiprosessin kulkuun ja periaatteisiin voi tutustua LTS:n verkkosivuilla. Sen verran värkeissä on varaa. Nimettömien arvioiden tilalle on tarjottu julkista arviointia. Nimettömänä toimiminen ei myöskään välttämättä onnistu pienessä maassa. Saadut lausunnot ovat lähes poikkeuksetta olleet rakentavia ja käsikirjoituksen kehittämistä palvelevia. Tieteellisten artikkelien muoto on kansallisesti ja kansainvälisesti vakiintunut, eivätkä Liikunta & Tiede -lehden rahkeet riittäisi sen muuttaminen. Liikunta & Tiede on tarjonnut kaksi vuosikymmentä julkaisumahdollisuuden liikuntatieteen suomenkielisille teksteille. Lehti voi sen sijaan kehittää omia käytäntöjään ja parantaa ohjeistustaan. Arviointikäytännöstä keskustellaan tiedejulkaisemisen maailmassa jatkuvasti. Ja kirjoitusohjeita kannattaa noudattaa. Artikkelikäsikirjoituksen tarjoaja ei ole likikään aina miettinyt esitystapaansa ja lähtökohtiaan loppuun saakka. Uusimistyön päähavaintona oli tarve teroittaa tutkimusongelman esittämisen selkeyttä. Prosessiin tutustuminen on hyödyksi myös ensimmäisiä arviointitehtäviään suorittaville tutkijoille. Näyttää myös siltä, että toisinaan osa ohjausvastuusta yritetään siirtää arvioitsijoille. Tämä voi jopa vaarantaa arviointikäytännön jatkuvuuden. Kun arvioitavaksi tulevien kotimaisten ja ulkomaisten artikkelien määrä edelleen kasvaa, niin asiantuntijoita alkaa myös ärsyttää yhä enemmän puolinaisten tekstien päätyminen luettavaksi. 55 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 T O IM IT T A JA L T A Tutkimusartikkelien kirjoitusohjeet uudistuvat V ertaisarvioiduilla tutkimusartikkeleilla on tiedeyhteisön sisäisessä tiedeviestinnässä tärkeä asema. Artikkelit ovat myös olennainen osa tutkijoiden urakehitystä. Arvioitsijoiden työtä täydentävät toimitusryhmän keskustelut, joissa tulee usein esiin kehittämisehdotuksia. Työtehtävien kuormittamat arvioitsijat kokevat helpommaksi kieltäytyä tehtävästä kuin antaa lausuntoa. Läpinäkyvyyden kannalta ratkaisu olisi hyvä. Erityisen hyödyllistä arvioinnin toteutukseen perehtyminen on nuorille tutkijoille. Liikunta & Tiede noudattaa nimettömyyteen, kahden asiantuntijan lausuntoon perustuvaa arviointikäytäntöä, eikä ole siitä luopumassa. Arviointimenettely on osoittautunut toimivaksi. Toisaalta arvioitikäytäntöä pitää yllä ”kauhun tasapaino”: kaikilla tutkijoilla on julkaisutarpeita, joten lausunto kannattaa laatia järjestelmän pitämiseksi pystyssä
Ja toisekseen, on miellyttävää, että tekijä on käyttänyt allekirjoittaneen teosta lähteenään, mutta vaikka Vesa Vasara onkin oivallinen jalkapallomies, hän ei todellakaan ole kirjoittanut Valtion liikuntahallinnon historiaa. Kalle Virtapohja on tehnyt suuren työn. Tästä muodostuu sekava kokonaisuus, josta lukijan on vaikea saada pitävää otetta. 1920ja 1930-luvut huipentuivat traagisesti sotavuosiin, jotka tekijä on mielestäni väärin sijoittanut sodan jälkeisiä vuosikymmeniä tarkastelevan luvun alkuun. Kuntoja terveysliikunta vahvistuivat liikuntakulttuurissamme 1960-luvulta alkaen. Syytteet olivat politiikkaa ja sellaisena armotonta ajankuvaa, jota tekijä avaa oivallisesti. Huomioiden koko urheilun kirjon, tekemistä kuitenkin riittää vielä. 56 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: ERKKI VASARA JÄRKÄLEELLINEN AMPUMAHISTORIAA Kalle Virtapohja: Sata tarkkaa vuotta. Kuvaavaa on, että liitto päätti muuttaa vuonna 1946 jopa eräiden kilpailumuotojensa nimet. Myös urheilumuotojen määrä lähentelee jo sataa. Kriittisenä huomiona Virtapohjan teoksesta on sanottava sen sisäinen sirpaleisuus ja sekavuus jäntevästä päälukuotsikoinnista huolimatta. Ajan mittaan olot kuitenkin helpottuivat. Sen jälkeen käsitellään hänen seuraajiaan ennen muuta 2000-luvulta sekä liiton taloutta 1950-luvulla. SKP:n pää-äänenkannattaja Työkansan Sanomat syytti liiton lahtelaista ja riihimäkeläistä jäsenseuraa muun muassa rikollisiksi asejärjestöiksi, jotka jatkavat suojeluskuntatyötä. Alalukuihin sisältyy otsikoista riippumatta usein lähes kaikkea mahdollista. Suojeluskuntien lakkauttaminen vaikeutti liiton toimintaa. Talvija jatkosodan aika oli kuitenkin ennen muuta huipennus sille urheiluja poliittiselle elämälle, joka Suomessa vallitsi ennen sotia. Koska ammunta on paitsi siviiliharrastus myös sotilastoimintaa, on selvää, että liiton eri tehtävissä on vaikuttanut sotilaita. Pelkona oli liiton lakkauttaminen. Tekijä on jakanut teoksensa kuuteen päälukuun, lähtökohtaisesti kronologisesti. Sotilaskiväärikilpailusta tuli kiväärikilpailu, sotilaspistoolikilpailusta pistoolikilpailu ja kaksintaisteluammunnasta kuvioammunta. A R V I O I T U A. Esimerkiksi luku ”Hugo Österman 27 vuotta puheenjohtajana” (vuodet 1932 – 1958) on 12-sivuinen, mutta Östermanin puheenjohtajuutta tarkastellaan vain viidellä ensimmäisellä sivulla. Puolustusvoimain ja Suojeluskuntajärjestön suhteet lajiliittoon ja urheilumuodon kehitykseen nousevat perustellusti esiin. On miellyttävää, että Suomen Ampumaurheiluliitto on teettänyt muhkean aanelosjärkäleen, jossa on tuotu esiin kaikki oleellinen ampumaurheilun vaiheista maassamme. Neljäkymmenluvun lopulla ampumaurheilua vainosi puolestaan laitavasemmisto. Liian harvan viitteistyksen vuoksi on vaikea selvittää, mitä tietoja on mistäkin lähteestä saatu. Liikkeelle lähdetään ampumaurheilun varhaisvaiheista ja lajin saapumisesta Suomeen 1800-luvulla sekä sen eittämättä läheisistä yhteyksistä sotilaselämään. Suomen Ampujainliitto perustettiin vuonna 1919, ja Virtapohja kartoittaa varhaisvaiheet perusteellisesti. Sellainen siitä tuli vasta vuonna 1963. Myös Ampu maurheiluliitto oli tiukan paikan edessä, minkä Virtapohja kuvaa tarkasti. Jatkosodan päätyttyä Suomessa alettiin elää uusissa oloissa, joita leimasivat muun muassa Suojeluskuntaja Lotta Svärd -järjestöjen lakkauttaminen, valvontakomission aika ja siirtyminen YYA-sopimuksen vuosiin. Muutoinkin kilpailutoiminta ja -kuvaukset, liiton muu toiminta ja henkilökuvaukset sisältyvät usein samoihin alalukuihin. Ensinnäkin, mikä on Halme 1920. ERKKI VASARA, VTT poliittisen historian dosentti Helsingin yliopisto Sähköposti: erkki.vasara@helsinki.fi M onet suomalaisen urheilun lajiliitot ovat 1980-luvulta lähtien teettäneet historiatutkimuksen tai historiikin. SVUL:n ja TUL:n väliset kiistat ja TUL:n hajoaminen, jotka olennoivat 1950-luvun järjestöpoliittista urheiluelämää, eivät ampumaurheilua koskettaneet. Lopuksi vielä pari huomautusta teoksen kirjallisuusluettelosta. Ampumaurheilu on pysynyt kehityksessä hyvin mukana. Ampumaurheilun historia Suomessa. Kuvitus on onnistunut, ja erikoistutkija Vesa Tikanderin kokoamat tilastot perusteellisia. Myös naisten, nuorten ja vammaisten mukaantulo ampumaurheilun piiriin on ollut huomattavaa. 384 s. SAL, Helsinki 2019. Hän tuo ponnekkaasti esiin eri henkilöiden vaikutuksen ja merkityksen, mikä luo inhimillisen näkökulman urheilumuodon kehitykseen. Liiton kilpailutoiminta on monipuolistunut, koulutustyö voimistunut, samoin valmennus. Suomen Ampumaurheiluliitto 1919–2019. Tietomäärältään Virtapohjan teos on erinomainen. Liittohan ei ollut SVUL:n jäsen
Teos jakautuu kolmeen suureen ko konaisuuteen. Se antaa myös asiaan perehtyneelle uusia näkökulmia ja päivitettyä ja ajan tasaista tietoa lasten ja nuorten liikun taan ja valmennukseen. Lisäksi eri omi naisuuksien kehittämistä käsittelevissä kappaleissa kuvataan malliharjoituksia ideoiden tueksi. M illaisen kirjan lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan parissa työs kentelevät tarvitsevat. Siinä pitäisi käydä seikkaperäisesti läpi, että lapset eivät ole pieniä aikuisia A R V I O I T U A merkitys ja rooli urheilijanpolun aika na. Teksti on täyttä tieteellistä asiaa. Myös toisen kokonaisuuden alla kir joittajien kokonaisvaltainen näkemys lasten ja nuorten harjoittelusta herättää mielenkiintoa ja pohdintaa eri ominai suuksien harjoittelusta ja merkityksestä eri ikäkausina. Ensimmäisen kokonaisuuden helmiä on esimerkiksi lahjakkuuksien löytämisen ongelmalli suus. Kolmas kokonaisuus avaa monipuo lisesti urheilijan arkipäivään ja arkipäi vän valmentamiseen liittyviä teemoja, kuten harjoittelun jaksottamista, urhei lijan ravitsemusta, vammojen ehkäisyä sekä lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kehittymistä tukevaa harjoitteluympä ristöä. 57 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: EERO HAAPALA SYVÄLLISTÄ PUREUTUMISTA LASTEN JA NUORTEN HARJOITTELUUN Rhodri Lloyd & Jon Oliver (toim.). Teemaa käsitellään laadukkaasti ja kriittisesti. Huippu asiantuntijoiden Rhodri Lloydin ja Jon Oliverin toimittama ja kattavan kansainvälisen asiantuntijaryhmän kirjoittama teos (toinen painos) tarjoaa vastauksia lukuisiin kysymyksiin, joita lapsista ja nuorista on esitetty liikunnan yhteiskuntatieteissä, liikuntafysiolo giassa ja valmennuksessa. Lisäksi tätä täydennetään erilais ten urheilijan kokonaisvaltaiseen kehit tymiseen tähtäävien mallien arvioinnil la. EERO HAAPALA, FT Lasten ja nuorten liikunta fysiologian dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: eero.a.haapala@jyu.fi fysio logisesti, psykologisesti tai sosiaa lisesti. Teemaa käsitellään laadukkaasti ja kriittisesti.. Tämä kokonaisuus sitoo hyvin yhteen aikaisemmissa osuuksissa käsi tellyt teemat ja liittää ne vielä parem min arjen valmennukseen. Lisäksi teoksen tulisi tarjota teo reettinen tausta, miten erilaisia fyysisiä ominaisuuksia voi harjoittaa lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa. Ensimmäisessä avataan lasten ja nuorten urheilun ja liikun nan kannalta olennaisia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia muutoksia, ja miten ne pitää huomioida lasten ja nuorten harjoittelussa. Kirjan nimen mukaisesti voima harjoittelun teoreettisen, fysiologisten muutosten sekä voimaharjoittelun hyötyjen käsittelyyn käytetään jonkin verran enemmän palstatilaa kuin mui den ominaisuuksien läpikäymiseen. Strength and Conditioning for Young Athletes – Science and Application. Tutkimusnäyttö erilaisten lahjakkuuksien seulontamenetelmien toimivuudesta ja hyödynnettävyydestä esitellään laajasti monesta eri näkökul masta. Ensisilmäykseltä liikuntabiologisesti painottuva kirja yllättää positiivisesti ottamalla huomioon lasten ja nuorten valmennukseen liittyviä pedagogisia näkökulmia. Parhaita esimerkkejä on laajasti kuvattu motoristen taitojen Ensimmäisen kokonaisuuden helmiä on esimerkiksi lahjakkuuksien löytämisen ongelmallisuus. Kirjasta on vaikea löytää suuria puut teita. Myös useita perinteisiä, mutta huo noon tieteelliseen näyttöön perustuvia uskomuksia, kuten herkkyyskaudet, avataan ja tarkastellaan kriittisesti. Routledge 2019, 387 sivua. Monimutkaisia asioita havainnollistetaan selkein kuvin
Toisaalta kirjassa ei ole myöskään yhtään mainosta, mikä jättää sisällön ajattomana pääosaan. Yksi kirjan motoista on ”jos epäröit, kysy ammattilaiselta”. Teoksen pääsanoma on, että elämä on fyysistä aktiivisuutta. Samoihin aikoihin ilmestyi Esko Mälkiän ja Niko Waseniuksen teos fyysisestä aktiivisuudesta fysiologian näkökulmasta. Lisäksi laajuutta on tiivistetty niin, että teoksessa ei ole yhtään ylimääräistä sivua. Samalla kuitenkin käsitteiden, mittaustapojen ja tulosten merkitysten kriittinen tarkastelu on jäänyt vähäiseksi. Kirjassa on viisi kappaletta, jotka käsittelevät fyysistä aktiivisuuden ilmiöitä ja mittaamista, väestön fyysisen aktiivisuuden tilannetta, liikkumisen ja liikunnan hyötyjä, fyysisen aktiivisuuden toteuttamista sekä nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Kirja on omakustanne. Kuvat ja taulukot, ilmeisesti tekijöiden omia, on otsikoitu välillä hyvin niukasti – ja toisinaan niin runsaasti, että osan selityksistä olisi voinut siirtää tekstiin. Kirjoittajien mukaan kirjan tarve tuli ilmeiseksi, kun fyysisen aktiivisuuden ympärille kehittyi yhä enemmän terveyttä käsittelevää tutkimusta ja toimintaa. Lukijan kannalta tämä näyttäytyy sujuvana tekstinä, kun numerot ja kaavat eivät varasta päähuomiota. Vaikka teoksen näkökulma fyysiseen aktiivisuuteen on fysiologinen, niin tekijät ovat tietoisesti pyrkineet välttämään liiallista fysiologian, fysiikan ja matematiikan esittämistä. Kirja on tarkoitettu tietokirjaksi erityisesti ammattilaisille, joiden tehtävänä on määritellä ja seurata ihmisten fyysisen aktiivisuuden tarpeita, muotoja ja kehitystä. 58 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: MIKKO JULIN FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA FYSIOLOGIAN NÄKÖKULMASTA Esko Mälkiä ja Niko Wasenius: Fysiologinen näkökulma fyysiseen aktiivisuuteen. Teos on arvokas lisä aiheesta kiinnostuneiden henkilöiden kirjahyllyyn. Y hdysvaltain terveysviraston vuonna 2018 päivittämä fyysisen aktiivisuuden suositus julkaistiin Suomessa lokakuussa 2019 muokattuna nimellä ”Aikuisten liikkumisen suositus". Fysioterapian emeritusprofessori Esko Mälkiä ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Wasenius omaavat mittavan kokemuksen fyysisen aktiivisuuden tutkimuksen parista. Kirjoittajat toteavat, että fyysisen aktiivisuuden energiankulutus ei riipu paikasta tai tilanteesta, vaan liikkeistä ja niiden intensiteeteistä. MIKKO JULIN lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Sähköposti: mikko.julin@laurea.fi A R V I O I T U A. Kirjan lopussa on myös hyvin kattava lähdeluettelo lukijoille, jotka haluavat perehtyä aihealueeseen syvällisemmin. Suomenkielistä alan tietokirjallisuutta on niukasti ollut saatavilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kirjassa ei ole värikuvia, ja kuvatekstit ovat osin pieniä. Tiedon fysiologiasta, liikkeiden muodosta ja kuormituksesta pitäisi tekijöiden mukaan olla kaiken perusta. Lähteisiin ei juurikaan suoraan viitata tekstissä, vaan tekijät kehottavat luottamaan kirjoittajien ja tekstin tarkastajien asiantuntemukseen. Mediapinta 2019, 192s. Tämä on hyvä ohjenuora aikamme Wikipediamaailmassa – myös fyysisen aktiivisuuden aihepiirissä. Mittarit, joiden luotettavuus on vielä usein heikolla tasolla, eivät kykene analysoimaan terveyden kannalta haitallisia tai kehittäviä aktiivisuuksia. Lisäksi lopun liiteosiosta löytyvät fyysisen aktiivisuuden keskeisimmät käsitteet ja yksiköt, sekä esimerkinomainen liikkumisen ja harjoittelun analyysi. Pieneen tilaan on pakattu paljon tietoa
Vaihetta voidaan kutsua vaikkapa sihteerivaiheeksi. Kolmeen korkeakouluun on ehdotettu perustettavaksi päätoiminen liikuntasihteerin virka ensi vuonna. Wuolio kyseenalaisti perinteisen näkemyksen, jonka mukaan urheilutaidollisesti osaava opettaja olisi ammatissaan automaattisesti paras. ”Korkeakouluissa tapahtuva liikunta on siirtymässä uuteen vaiheeseen. (LTS:n arkisto) 59 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 ukka Wuolio käsitteli Stadion-lehdessä 4/1969 urheilutaidon merkitystä liikunnanopettajalle. Tällöin myös heidän opetusintonsa laskee usein, mikä heikentää viihtymistä ammatissa. Kuva liikuntakulttuurin historiasta. S ta d io n 5 vu o tt a si tt en VÄLÄHDYKSIÄ VUOSIEN TAKAA Yliopistoja korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvu lisäsi 1960-luvulla painetta kehittää heille suunnattuja palveluja. Luonnonjäillä oli suuri merkitys suomalaisessa jääkiekossa 1980-luvulle saakka. Sen sijaan hänen tulisi katalysaattorin tavoin huolehtia siitä, että luokassa syntyy reaktio, jonka kulkua hänen tulisi ohjata ja säädellä neuvoillaan.” Wuolio muistutti, että urheilullisesti taitavimmatkin opettajat joutuvat jossakin vaiheessa lopettamaan urheilu-uransa. ”Osallistumalla itse aktiivisesti toimintaan, hän menettää mahdollisuutensa toimia opetustehtävänsä edellyttämällä tavalla. Tämän liikuntasihteerin tehtäviin kuuluu organisoida, koordinoida ja toteuttaa opiskelijoiden parissa tapahtuva liikuntatoiminta ko. Hänen mukaansa omista suorituksistaan ja kunnostaan kiinnostunut liikunnanopettaja tarkasteli tehtäväänsä kapea-alaisesti. korkeakoulun piirissä.” Lehtinen arvioi, että liikuntapalveluiden tuottamisvastuun siirtäminen ylioppilaskunnilta korkeakouluille vapauttaisi opiskelijoiden yhteenliittymälle aikaa ja tarmoa liikunnan propagoimiseen ”kuluttajille, opiskelijoille ja kaikelle muullekin kansalle”. Antti Lehtinen tarkasteli tilannetta liikunnan näkökulmasta
Opting out of youth sports: how can we understand the social processes involved. Félix (2019) etsi tutkimusryhmänsä kanssa avain tekijöitä, jotka saisivat lissabonilaiset ryhtymään pyö räilijöiksi, ja koettuja pyöräilyn esteitä. Lissabon oli tapaustutkimuksen kohteena esimerkki kaupungista, joka on pyöräliikenteen edistäjänä aloittelija. Dropoutia on paljolti selitetty analysoimalla kyse lyitä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot. Megatapahtumaa kritisoitaessa huo mio kohdistuu yleensä järjestäjämaan ongelmiin, eikä niinkään KOK:n vastuulla olevan kisaisännyyspaketin perusvikoihin. 2019. Sport, Education and Society, DOI: 10.1080/13573322.2019.1663811. & Strandbu, Å. T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n y h t e i s k u n t a t i e t e i d e n m a a i l m a s t a K un nuori päättää jättäytyä pois urheiluhar rastuksesta, taustalta löytyy usein monia syitä ja useita muutoksia. Megatapahtuma jätti kuitenkin Rioon ”mätiä hedelmiä”, joihin kuuluvat militarisointi, häädöt asuinalueilta sekä lunastamattomat lupaukset esimerkiksi infrastruktuurin parantumisesta. Uusi havainto oli, että ratkaisevaa on usein eri elämänalu KOK kätkee kisapuheellaan mädät hedelmät B rittiläinen Adam Talbot (2019) teki etnogra fista tutkimusta Rio de Janeirossa kaksi vuot ta olympialaisten jälkeen. 60 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: ELINA HASANEN Urheiluharrastuksen lopettamissyyt kietoutuvat yleensä yhteen eilta kumpuavien syiden yhteisvaikutus. E., Stefansen, K. Talbot, A. Talbot suosittaa, että tapah tumien seurauksia tutkittaessa on syytä työskennellä järjestäjien lisäksi myös muiden paikallisten toimijoi den parissa, jotta epämiellyttäviäkin totuuksia voidaan saada näkyviin ja osaksi diskurssia. Henkilökohtaiset huolenaiheet, kuten terveys ovat kannustimina pysyvämpiä, mutta ne eivät yksinään saa laajoja joukkoja pyörän päälle. Persson, M., Espedalen, L. Kansainvälinen Olympiakomitea sekä paikalliset kisajärjestäjät ja yrityssponsorit rakentavat olympia laisten perinnöstä diskurssin, jossa siitä puhutaan pel kästään myönteisesti. Perintö puheella oikeutetaan kisojen järjestäminen, vaikka todellisuudessa pitkäkestoisia myönteisiä muutoksia ei ole varmistettu. Kyselyyn vastasi noin 1 200 nuorta. Artikkelissaan hän osoittaa, että kisojen kielteiset seuraukset jää vät piiloon olympialaisten suurenmoista perintöä ko rostavan diskurssin taakse. Menetelmä ei tuonut esiin aiemmista tutkimuksista poikkeavia harrastuksen lopettamisen pääsyitä. Pelkkä koettujen estei den poistaminen ei myöskään riitä. Pyöräilyn kulkuta paosuuden kasvattaminen vaatii ajan mukana muut tuvia, monenlaisiin yksilöllisiin ja ulkoisiin tekijöihin vaikuttavia toimia. Esimerkiksi urheilu ja koulunkäynti voivat vaatia samanaikaisesti paljon muun muassa aikataulujen ja sosiaalisten suh teiden kannalta, ja nuori voi asettaa koulun etusijalle. Silti edes paikalliset aktivistit eivät haastatteluissa olleet taipu vaisia puhumaan olympiakisojen perinnöstä kielteises sä merkityksessä. International Review for the Sociology of Sport, DOI: 10.1177/1012690219878842. Ur heilu voi menettää merkitystään sosiaalisena areenana tai muuttua taakaksi, kun hyvän elämän rakentaminen tuntuu edellyttävän panostamista toisaalle. Norjalainen tutkijaryhmä (2019) syventyi laadullisesti avovas tauksiin, jotka saatiin 16–19vuotiailta oslolaisnuorilta osana laajempaa kyselyä. Pyöräilyn. Talking about the ‘rotten fruits’ of Rio 2016: Framing mega-event legacies. 2019. Urheilun sisäiset ja sen ulkopuoliset areenat tar joavat nuoruudessa erilaisia mahdollisuuksia kiinnit tyä tärkeisiin ryhmiin, paikkoihin ja asioihin. Yksipuolinen diskurssi estää seurauksiin varau tumista ja ongelmien ennalta ehkäisemistä. Urheilun ja muun elämän kehityskulut kietoutuvat yhteen. Tutkijat tarjoavatkin kuulumisen käsitettä työvälineeksi katsoa sekä harrastamista että sen lopettamista nimenomaan nuorten näkökulmasta. Pyöräilyä edistävät muuttuvat tekijät P yörällä liikkumiseen parhaiten kannustavat tekijät muuttuvat paikallisten liikenneolosuh teiden, pyöräilykulttuurin, taloustilanteen ja muiden vastaavien rakenteiden muuttuessa. KOK:n ja sen yhteistyökumppaneiden asema on niin vahva, että olympialaisten perinnön yleistä käsitys tapaa on vaikea muuttaa
DOI: 10.1016/j.jth.2019.100628 ELINA HASANEN, LitT Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: elina.hasanen@jyu.fi. Maturing urban cycling: Comparing barriers and motivators to bicycle of cyclists and noncyclists in Lisbon, Portugal. Parhaiten kul kutapaosuutta kasvatetaan, kun osataan kohdistaa kulloisiakin toimenpiteitä heille, jotka ovat halukkaita aloittamaan säännöllisen pyöräilyn. Lissabonissa väyläverkoston paranta minen, kaupunkipyörien käyttöönotto, talouskriisi ja pyöräilyn yleistyminen katukuvassa näkyvät myös kannustavissa ja estävissä tekijöissä. Pyöräilemättömien käsitykset sen sijaan olivat toisenlaiset: heidät saisi pyörän päälle etupäässä pa remmilla olosuhteilla ja välineillä kuten väyläverkos tolla tai sähköpyörällä. Aineistona tutkijoilla oli kysely, jonka reilut tuhat vastaajaa he jakoivat pyöräilijöihin ja pyöräilemättömiin. Félix, R., Moura, F., & Clifton, K. 61 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 kulkutapaosuus on siellä alle prosentin, ja pyöräilyolo suhteet ja kulttuuri ovat kehittymättömiä. J. Journal of Transport & Health, 15. 2019. Tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, miten pyöräi lyn aloittamiseen sysänneet tekijät voivat olla yhtey dessä paikallisiin muutoksiin ja pyöräilyn edistämisen ponnistuksiin. Pyöräilijöille tärkeimpiä sysäyksiä kulkutavan muut tamiseen olivat olleet henkilökohtaiset huolenaiheet ja intressit, kuten ympäristön tila, oma fyysinen kunto ja terveys
Simonton ja Garn (2019) halusivat selvittää liikuntatunnilla ilmenevien kielteisten tunteiden (viha, tylsistyminen ja häpeä) ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä. L., & Garn, A. 2019. Sen jäsenten motivaatio parani tutkimuksen aikana.. LÄHDE: Simonton, K. Heidän motivaatiotaan ja itsearviointikykyä tutkittiin itsearviointilomakkeella. Potdevin kollegoineen (2019) halusi selvittää, miten viiden viikon harjoittelujakso yhdistettynä videopalautteeseen vaikuttaisi oppilaiden oppimiseen, itsearviointiin ja liikuntaan motivoitumiseen. Niin ikään tylsistymisen tunteet olivat yhteydessä vähäisempään aktiivisuuteen vapaa-ajalla. Tulokset osoittivat, että häpeän tunteet liikuntatunneilla olivat yhteydessä myöhemmin häiritsevään Videopalaute tukee oppimista koululiikunnassa V ideopalautetta on hyödynnetty jo pitkään urheilussa tukemassa urheilijan kehittymistä. Myös liikunnanopetuksessa videopalautetta on käytetty, mutta tutkimusnäyttöä sen hyödyllisyydestä on toistaiseksi vähän. Näin ollen liikuntatunneista nauttiminen on ollut jo pitkään mielenkiinnon kohteena liikuntapedagogiikan tutkimusmaailmassa. Sen sijaan vihan tunteet ennustivat vähäisempää paikallaanoloa ja lisääntynyttä häiriökäyttäytymistä liikuntatunneilla. Oppilaiden vartalon ja käsien kulmaa mitattiin jokaisella harjoituskerralla. Opettajien tulisi olla tietoisia oppilaiden kielteisistä tunteista, että he voisivat tehdä oppilaiden myönteisiä kokemuksia lisääviä pedagogisia ja sisällöllisiä ratkaisuja. Tässä ryhmässä havaittiin myös itsearvioinnin kehittyneen. Vastaavasti 25 oppilasta osallistui saman sisältöiseen opetukseen ilman videopalautetta. Tulokset osoittivat, että oppilaiden vartalon ja käsien kulma parantui enemmän videopalautetta saaneeseen ryhmään kuuluneilla oppilailla. Molempien ryhmien tavoitteena oli harjoitella käsilläseisontaa. Vähemmän on tutkittu sen sijaan oppilaiden kielteisiä tunteita liikuntatunnilla. DOI: 10.1177/1356336X19879950 T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p e d a g o g i i k a n m a a i l m a s t a L iikunnasta nauttiminen on yksi koululiikunnan tavoitteista, koska se lisää oppilaiden kiinnostusta ja sitoutumista liikuntaan. Yhteensä 18 oppilasta kuului ryhmään, jolle annettiin viiden viikon ajan videopalautetta suoritusten jälkeen. European Physical Education Review. Negative emotions as predictors of behavioral outcomes in middle school physical education. Rakenneyhtälömallinnuksella selvitettiin oppilaiden kielteisten tunteiden ja toiminnan välisiä yhteyksiä. Osallistujat täyttivät kyselylomakkeen kahdesti, seitsemän viikon välein. Kielteisten tunteiden ja liikuntatuntikäyttäytymisen ymmärtäminen voi auttaa liikunnanopettajia oppilaiden aktivoimisessa. Yhteensä 401 yläkoulun oppilasta osallistui tutkimukseen. 61 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: KASPER SALIN Kielteisetkin tunteet tärkeää huomioida liikuntatunneilla käyttäytymiseen ja paikallaanoloon tunneilla sekä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen vapaa-ajalla. C
Myös tällä kerralla he kirjoittivat lyhyesti piirroksestaan. Aineisto analysoitiin induktiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Vanhemmat oppilaat ymmärsivät paremmin koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet. Toinen vaihe keskittyi koululiikuntaan ja lasten koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden välillä hahmottamiin yhteyksiin. Koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet lasten käsittäminä L iikunnanopetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden omaksuminen. Lapset piirsivät kuvan, jossa he olivat liikuntatunneilla. How can video feedback be used in physical education to support novice learning in gymnastics. Tämän lisäksi se vaikuttaa myönteisesti itsearviointiin ja oppilaiden motivaatioon. Liikunnanopetuksessa tulisi jatkossa olla käytössä riittävästi teknologiaa, joka voi tukea oppilaiden oppimista. Tämä korostaa sitä, että kaikkia lapsia tulisi tukea koululiikunnassa, jotta he voisivat oppia sen merkityksen laajemmin osana oppimisprosessia liikunnallisesta elämäntavasta. LÄHDE: Parker, M., MacPhail, A., & O’Sullivan, M. 2018. Tällä hetkellä on kuitenkin melko vähän tutkimustietoa siitä, miten lapset ymmärtävät koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksen. Physical Education and Sport Pedagogy, 23(6), 559?574. Kuvissa lapset osoittivat olevansa aktiivisia kouluympäristön ulkopuolella. Koululiikuntaa onkin yleisesti pidetty keinona, jonka avulla lapset oppivat suoraan tai epäsuorasti olemaan fyysisesti aktiivisia ja saavat tietoa fyysisen aktiivisuuden merkityksestä. Aineistoa kerättiin kahteen otteeseen. Ensiksi selvitettiin lasten fyysistä aktiivisuutta ja millaisissa paikoissa se tapahtui. Tuloksissa erottui neljä teema: sukupuolittunut osallistuminen, koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet, kyvykkyyden aistiminen ja osallistumisen luonne. Lisäksi 31 lasta osallistui ryhmähaastatteluihin, joissa keskusteltiin piirroksista. KASPER SALIN, LitT, dosentti tutkijatohtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kasper.salin@jyu.fi. Tytöt kuvasivat osallistumistaan enemmän yksin kuin pojat. Osa lapsista kuvasi piirroksissaan omaa onnistumistaan, esimerkiksi maalintekoa. Parker kollegoineen (2018) halusi selvittää, 1) miten lapset ymmärtävät itsensä fyysisen aktiivisuuden ja koululiikunnan konteksteissa, ja 2) mikä on näiden kahden kontekstin suhde toisiinsa. ‘Drawing conclusions: Irish primary school children’s understanding of physical education and physical activity opportunities outside of school. Samalla opettajien osaaminen tulisi varmistaa täydennyskoulutuksella. LÄHDE: Potdevin, F., Vors, O., Huchez, A., Lamour, M., Davids, K., & Schnitzer, C. Yhteensä 135 (86 poikaa, 49 tyttöä) irlantilaista 8–11-vuotiasta peruskoululaista osallistui tutkimukseen. (2019). Ilman tällaista tukea osa lapsista ei ymmärrä koululiikunnan ja yleisen fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä. 62 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Tutkimus osoitti, että videopalaute on tehokas keino lisätä motorista oppimista. Tämän lisäksi he kirjoittivat lyhyesti piirroksestaan. Ensimmäisessä vaiheessa lapset piirsivät piirroksen, jossa he olivat fyysisesti aktiivisia. Tutkijat päättelivät tämän perusteella, että lapset kokivat enemmän nautintoa liikkuessaan muualla kuin kouluympäristössä. Lapsilla havaittiin eroja siinä, miten he ymmärsivät koululiikunnan ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä. European Physical Education Review, 24(4), 449?466. Effects on motor learning, self-assessment and motivation
Ensimmäisellä kierroksella kaikkia osallistujia ohjeistettiin kävelemään kuusi minuuttia normaalilla T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p s y k o l o g i a n m a a i l m a s t a T avoitteenasettelu on yksi yleisimmistä fyysisen aktiivisuuden lisäämisen strategioista. Swann ja tutkimusryhmä tutkivat, olisivatko avoimet tavoitteet (esimerkiksi ”katso, kuinka hyvin pystyt suoriutumaan”) vaihtoehtoinen tapa asettaa toimivia tavoitteita liikunnassa.. Tutkimukseen osallistui 83 aikuista, jotka suorittivat kävelytestin liikuntasalissa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään: (1) ei tavoitetta, (2) avoimet tavoitteet, (3) SMART-tavoitteet ja (4) tee parhaasi -tavoitteet. Testi koostui kolmesta kuuden minuutin kävelystä, joiden välissä oli kuusi minuuttia aikaa palautua ja täyttää kyselyitä. 62 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: HANNA-MARI TOIVONEN Toimivatko avoimet tavoitteet liikunnassa. Etenkin SMART-tavoitteet, joiden mukaan tavoitteiden tulisi olla tarkkoja, mitattavissa, saavutettavissa, realistisia ja aikaan sidottuja, ovat usein esillä
Yksi suorituksista sisälsi osallistujien itsensä valitsemaa musiikkia, toinen tietoisen läsnäolon nauhoitteen kuuntelun ja kolmas vain liikuntaa. Tee parhaasi -ryhmän ohjeistus sekä toiselle että kolmannelle kierrokselle oli yrittää parhaansa kuuden minuutin ajan. He kuitenkin toivat esiin esimerkiksi sen, että mitkään tavoitteet eivät olleet osallistujien itseasettamia. J., Peoples, G., Mullan, J., Vella, S. Avoimet tavoitteet ryhmään kuuluneet saivat toisen ja kolmannen kierroksen ohjeistukseksi selvittää, kuinka pitkälle he pystyvät kävelemään kuudessa minuutissa. Cox selvitti tutkimusryhmänsä kanssa musiikin ja tietoisen läsnäolon vaikutusta vähän liikkuvien naisten tunnetiloihin. A., & McMahon, A. (2019). Ei tavoitetta -ryhmään kuuluneet saivat saman ohjeistuksen myös toiselle ja kolmannelle kierrokselle. LÄHDE: Swann, C., Hooper, A., Schweickle, M. E., Ullrich-French, S., Hargreaves, E. Kolmannella kierroksella ohjeena oli kävellä esimerkiksi 25 metriä enemmän kuin toisen kuusiminuuttisen aikana. The effects of mindfulness and music on affective responses to self-paced treadmill walking. Cox ja tutkimusryhmä eivät löytäneet merkittäviä eroja musiikkia ja tietoista läsnäoloa sisältäneiden suoritusten välillä. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Lisäksi suoritusten jälkeen kysyttiin osallistujien tunnetiloja, nautinnon määrää, tietoista läsnäoloa sekä mielikuvaa suorituksen aikaisista tunnetiloista ja ennustetta tulevista tunnetiloista. 63 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 vauhdilla. Tutkimukseen osallistui 31 naista, jotka suorittivat kolme 20 minuutin harjoitusta juoksumatolla valitsemallaan tahdilla. Tulokset viittaavat siihen, että sekä musiikin että tietoisen läsnäolon yhdistäminen liikuntaan saattaa vaikuttaa positiivisesti vähän liikkuvien naisten tunnetiloihin. Musiikkia sisältäneen suorituksen jälkeen nautinto, mielikuvat suorituksen aikaisista tunnetiloista ja ennuste tulevista tunnetiloista olivat kuitenkin merkittävästi korkeammat kuin ilman musiikkia suoritetussa liikunnassa. Etenkin kasvanut tietoisuus omista fyysisistä tuntemuksista liikunnan aikana saattaa olla hyvä tapa lisätä liikunnan mielekkyyttä. Comparing effects of goal types in a walking session with healthy adults: Preliminary evidence for open goals in physical activity. K. Sekä avoimet tavoitteet että SMART-tavoitteet johtivat kuitenkin suurempaan nautintoon osallistujien kesken kahteen muuhun ryhmään verrattuna. DOI: 10.1016./j.psychsport.2019.01.003 Musiikki ja tietoinen läsnäolo lisäävät liikunnan mielekkyyttä T unteilla on iso vaikutus ihmisten liikuntakäyttäytymiseen. SMART-tavoitteet ryhmän jäsenet saivat toiselle kierrokselle ohjeistukseksi kävellä tietyn metrimäärän pidemmälle (esimerkiksi 50 metriä) kuin ensimmäisen kuuden minuutin aikana (lisäys oli +16,67 %). SMART-tavoitteet lisäsivät osallistujien kokemaa painetta tai kireyttä, kun taas avoimet tavoitteet paransivat osallistujien yrittämistä, uskoa suorituksen onnistumisesta ja kiinnostusta toistaa suoritus. Kävellyn matkan määrässä ei ollut eroa avoimet tavoitteet, SMART-tavoitteet tai tee parhaasi -ryhmien välillä. Psychology of Sport & Exercise. Osallistujien tunnetiloja mitattiin neljä kertaa kunkin suorituksen aikana. DOI: 10.1037/spy0000192 HANNA-MARI TOIVONEN, LitM yliopistonopettaja, liikuntapsykologia Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Sähköposti: toivonen.hanna@yahoo.com. Myös tietoista läsnäoloa sisältäneen suorituksen jälkeiset arviot tulevista tunnetiloista olivat merkittävästi positiivisemmat kuin vain liikuntaa sisältäneen suorituksen jälkeen. Swann ja tutkimusryhmä siis osoittivat, että avoimet tavoitteet voivat olla hyödyllisiä liikuntakontekstissa. Suoritukset toteutettiin viikon välein ja suoritusjärjestys vaihteli osallistujien kesken. A. (2019). LÄHDE: Cox, A
Nyt aiheesta ja kyseisestä lääkkeestä on saatu uutta tutkimustietoa. 63 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Teksti: ILKKA HEINONEN Metformiini haittaa lihasten kasvua henkilöillä. Tämä johtuisi siitä, että metformiinilla on anti-inflammatorisia eli tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, vaikkakin sen muita vaikutuksia ovat insuliiniherkkyyden paraneminen jyrsijöillä ja maksan glukoosintuoton vähentäminen ihmisillä. Metformiinia voimaharjoittelun yhteydessä saaneet yli 65-vuotiaat henkilöt eivät kuitenkaan saaneet läheskään yhtä hyviä T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n b i o t i e t e i d e n m a a i l m a s t a T utkimusuutisissa on jo aikaisemmin kerrottu joidenkin lääkkeiden, kuten diabeteslääkkeenä käytettävän metformiinin, yhteisvaikutuksista liikunnan kanssa. Tutkijat ounastelivat, että metformiini voisi parantaa voimaharjoittelun harjoitusvaikutuksia iäkkäillä
Nähtävästi vähän liikkuvien keskuudessa liikunta ei tuota sellaista mielihyvää, joka ajaisi ohi tupakasta saatavan, ja saisi jättämään tupakoinnin kokonaan. Varsinaisia haittavaikutuksia, kuten lihasvoiman heikkenemistä, lääkkeellä ei kuvattu, joten sikäli sekä lääkärit että potilaat voivat jatkaa huolettomin mielin. Tutkimustulokset haastavat miettimään, pitäisikö potilaiden syödä vain lääkettä eikä tehdä lihasvoimaharjoittelua. Cochrane Database Syst Rev. Vai onko heidän lopetettava lääkkeen käyttö, jos he haluavat käydä kuntosalilla ja parantaa lihasvoimiaan. Etenkin lihasmassan kasvu ja lihasten poikkipinta-ala, mutta myös yleiset voimatasot jäivät alhaisemmiksi. Ussher ja kumppanit päättivät tarkastella asiaa. Aging Cell. 2019(10). T unnetusti hyvin harvat liikunnallisesti aktiiviset ihmiset polttavat tupakkaa, koska he tietävät sen olevan haitaksi terveydelle. 2019 Dec;18(6):e13039. Tämän perusteella ei voida sanoa, miten hyvin liikunnan lisäys tepsisi jo liikuntaa harrastaviin, ja kuinka paljon liikuntaa heillä olisi lisättävä, jotta se vieroittaisi tupakasta. Näin ollen yhä enemmän rasvaa pakkautuu eri kudoksiin, eikä ylimääräinen rasva ole missään kudoksessa terveydelle hyväksi. LÄHDE: Ussher MH, Faulkner GEJ, Angus K, Hartmann-Boyce J, Taylor AH. Jos nimittäin energiankulutus ei muutu ja energiansaanti ylittää myös lääkkeen kanssa kulutuksen, solujen energiavarastot täyttyvät yhä kiihtyvämmällä tahdilla. 64 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 harjoitusvaikutuksia kuin ilman lääkettä treenanneet. doi: 10.1111/acel.13039. LÄHDE: Walton RG, Dungan CM, Long DE, Tuggle SC, Kosmac K, Peck BD, Bush HM, Villasante Tezanos AG, McGwin G, Windham ST, Ovalle F, Bamman MM, Kern PA, Peterson CA. Meta-analyysin kohteena olleiden tutkimusten koehenkilöt olivat pääosin melko inaktiivisia henkilöitä. Se ei tunnetusti ole kuitenkaan helppoa, mutta voisiko liikunta olla siinä avuksi. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 7 279 henkilöä, joten aineisto oli varsin kattava. Sekä lääkkeellä että harjoittelulla haetaan molemmilla ”hyviä asioita” eli potilaan yhä parempaa terveyttä. ILKKA HEINONEN, LitM, FM, FT Akatemiatutkija, Liikuntaja verenkiertofysiologian dosentti PET-keskus & Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos Turun yliopisto, Turku. He löysivät kirjallisuudesta 24 tutkimusta, jotka olivat selvittäneet asiaa. doi: 10.1002/14651858. Jotkut saattavat myös polttaa tupakkaa, mutta haluaisivat lopettaa savuttelun. Kiinnostavalla tavalla monet ihmiset eivät jaksa olla fyysisesti aktiivisia, vaikka he tietävät fyysisen inaktiivisuuden olevan terveydelle haitaksi. Eri asia lienevät lääkkeen pitkäaikaisvaikutukset, vaikka lyhytaikaisesti se tai jokin muu lääke herkistäisikin glukoosin kulkua lihas-, rasvaja muihin soluihin. Yhteenvedossaan he totesivat, että näyttöä liikunnan lisäämisen tehosta tupakasta irrottautumisessa ei juuri löytynyt siihen tähtäävissä ohjelmissa. Metformin blunts muscle hypertrophy in response to progressive resistance exercise training in older adults: A randomized, double-blind, placebo-controlled, multicenter trial: The MASTERS trial. Auttaako liikunta lopettamaan tupakanpolton. Exercise interventions for smoking cessation
Suomalainen urheilujohtaminen 1960-luvulta vuoteen 2018” tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuussa 22.11.2019. 1980-luvulla Uunila johtama SVUL panosti johtamisen kehittämiseen, johtamiskoulutukseen ja strategiatyöhön. 64 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Johtajuus unohtunut urheiluliikkeen kehittämisessä FM Tapani Hautamäen Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Menestyksen ja romahduksen tie. SVUL ja TUL haluttiin yhdistää säästöjen aikaansaamiseksi. Muutokseen päättyi myös vahvan johtajuuden kausi suomalaisessa urheiluliikkeessä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava filosofian maisteri Tapani Hautamäen väitöskirja. Urheiluliikkeen vahva, aikaansa seuraava johtajuus personoitui erityisesti Jukka Uunilassa. Yhtenäisyyden sijasta tuloksena oli kuitenkin entistä pirstoutuneempi urheiluliike, jossa eri järjestöt T U T K IT T U A V ä i t ö k s e t. Vastaväittäjänä toimi professori Pasi Koski Turun yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta. Suomalainen urheiluliike koki historiansa suurimman mullistuksen 1990-luvun alussa, kun SVUL ja TUL menettivät keskusjärjestöasemansa ja tilalle perustettiin julkisen vallan pakottamana heikko palveluorganisaatio SLU, Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Toimiessaan Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana 1960-luvun lopulla hän otti käyttöön Suomeen juuri tulleen johtamisopin, tavoitejohtamisen. Tilanne muuttui täysin, kun talouslaman kourissa kamppaileva Suomi joutui 1990-luvun alussa säästökuurille, joka koski myös urheiluliikettä
Muistisairauskuolleisuutta seurattiin vuoden 1981 kyselystä vuoden 2011 loppuun. Lopputuloksena saatiin aikaan järjestö, jonka tehtävä oli epäselvä. Iso-Markku tutki keski-iän liikunnan yhteyttä vanhan iän kognitiivisiin kykyihin ja muistisairauskuolleisuuteen sekä vanhan iän objektiivisesti mitatun liikunnan yhteyttä muistiin ja tiedonkäsittelykykyyn. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n noin kaksi vuotta kestänyt perustamisprosessi oli kaoottinen. Liikunnan määrän ja kognition tai muistisairauskuolleisuuden välillä ei havaittu annosvaste-suhdetta, mutta kaksosilla, jotka molempina kyselyvuosina kuuluivat vähiten fyysistä liikuntaa harrastaneeseen viidennekseen, oli myöhemmin keskimäärin heikompi kognitio kuin muilla, Iso-Markku kertoo. Väitöstyön aineisto koostui suomalaisesta kaksoskohortista, johon kuuluvat kaikki ennen vuotta 1958 Suomessa syntyneet, samaa sukupuolta olevat kaksosparit, joista kumpikin oli elossa vielä vuonna 1967. Vanhalla iällä objektiivisesti mitattu passiivinen aika oli käänteisesti ja kevyen liikunnan määrä positiivisesti yhteydessä muistiin ja tiedonkäsittelyyn, mutta vaikutus ei ollut suuri. Parittaisissa analyyseissa, joissa vertailtiin kaksosparien sisäisiä eroja liikunnassa kaksosparien sisäisiin eroihin kognitiossa tai muistisairauskuolleisuudessa, ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, vaikka trendit olivat saman tyyppisiä kuin yksilöanalyyseissa. Puute aiheuttaa päällekkäisyyksiä, tehottomuutta ja resurssien tuhlausta. Tätä ennen vuonna 2012 oli perustettu Olympiakomitean sisälle huippu-urheiluyksikkö, jonka tehtävänä oli kehittää suomalaista kilpaja huippu-urheilua. 2000-luvulla SLU:n tilalle perustettiin VALO ry. Väitöskirja on julkaisu sarjassa Publications of the University of Eastern Finland. Lisätietoja: Paula Iso-Markku, paula.iso-markku@helsinki.fi. Iso-Markun mukaan keski-iän pitkäaikainen ripeä liikunta oli yhteydessä sekä alentuneeseen muistisairauskuolleisuuteen että parem paan kognitioon yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Dissertations in Social Sciences and Business Studies,206. LL Iso-Markun tutkimuksen mukaan ripeä liikunta keski-iässä on yhteydessä alentuneeseen muistisairaudesta johtuvaan kuolleisuuteen kahta vuosikymmentä myöhemmin. Jos asia halutaan korjata, korjaaminen on aloitettava ylhäältä, opetusja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean välisistä suhteista ja työnjaosta. SLU ei missään vaiheessa saanut sitä arvostusta, jota se olisi tarvinnut koko urheiluliikkeen palvelujärjestönä. Sen elinaika jäi lyhyeksi, kun vuonna 2016 liikuntaja urheilukulttuuri koottiin yhteen valtakunnalliseen kattojärjestöön, Suomen Olympiakomiteaan. Yli 65-vuotiaille kohortin jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua puhelimitse toteutettuun kognitiohaastatteluun, ja syntymäkohortteihin 1940–1944 kuuluvilla oli lisäksi mahdollisuus osallistua kiihtyvyysmittarilla toteutettuun liikuntaaktiivisuuden mittaukseen. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305766 ryhtyivät vahvistamaan omia organisaatioitaan ja kilpailemaan keskenään niin resursseista kuin toiminnoistakin. Sekä liikunnan että muistisairauskuolleisuuden tai kognition suhteen erilaisia kaksospareja oli erittäin vähän suhteessa mukana olleiden kaksosparien määrään. Urheiluliikkeen kehittäminen on suuntautunut rakenteiden uusimiseen. Näin vaikka useat työryhmät ja ulkopuoliset selvittäjät ovat SLU:n perustamisen jälkeen todenneet, että urheiluliikkeestä puuttuu johtajuus. Yhteys selittyy kuitenkin ainakin osaksi perimään ja kasvuympäristöön liittyvillä tekijöillä. Vastaväittäjänä toimi professori Kaare Christensen, University of Southern Denmark ja kustoksena professori Jaakko Kaprio. Lisätietoja: Tapani Hautamäki, tapani.hautamaki@flamo.fi. Ensin se pakotti urheiluliikkeen epäonnistuneeseen uudistukseen ja on sen jälkeen rahoituspäätöksillään tunkeutunut yhä syvemmälle urheiluliikkeen toimintajärjestelmään. Seurannan aikana 21 524 kaksosen joukosta 353 kuoli muistisairauteen. Julkinen valta on sekoittanut tilannetta. Johtajuuden sisältö ja merkitys näyttävät jääneen urheiluliikkeessä vieraaksi asiaksi. Lisäksi hän selvitti, selittyvätkö mahdolliset yhteydet geneettisillä tekijöillä tai lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristöllä. Yksi merkittävä syy johtajuuden puuttumiseen löytyy urheiluliikkeen ulkopuolelta. Osallistujat vastasivat vuosina 1975 ja 1981 laajoihin terveyskyselyihin, joissa kartoitettiin muun muassa liikunnan määrää ja intensiteettiä. Selkein tavoite oli päästä pois nykytilasta. Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://epublications.uef.fi/ pub/urn_isbn_978-952-61-3202-0/. 65 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 Ripeä liikunta keski-iässä alentaa muistisairauskuolleisuutta LL Paula Iso-Markun väitöskirja ”Relationships between physical activity, dementia mortality, and cognition in Finnish twins” (Liikunnan, muistisairauskuolleisuuden ja kognition väliset yhteydet suomalaisilla kaksosilla) tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnan 8.11.2019. Sen sijaan johtajuuden kehittämiseen ei ole puututtu
Keskinen Tiina Kujala Kati Lehtonen Tutkimusartikkeliton julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi Sarjat, joiden vuoksi taistella – suomalaisen jalkapallokannattajuuden arvoja, merkityksiä ja päämääriä Futisforum² -keskustelupalstalla 68 Marko Kananen Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä 77 Marjo Neuvonen, Katja Kangas, Ann Ojala, Liisa Tyrväinen Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä ja fyysinen aktiivisuus aikuisiässä – systemaattinen katsaus vuosilta 2013–2019 87 Tiia Kekäläinen, Jenni Karvonen, Katja Kokko Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset suomen rahapelijärjestelmästä 96 Antti Laine, Olli Venäläinen, Pertti Matilainen Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2020 105 Kirjoitusohjeet 2020 105 TUTKIMUSARTIKKELIT www.lts.fi. Liikunta & TIEDE Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Sanna Palomäki päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Hannu Itkonen Kari L
Artikkeli nojaa teoreettisesti Pierre Bourdieun sosiaalista erottautumista koskevaan ajatteluun. Aineistoa on tulkittu kirjoittajien esityksinä kannattajuuden ideaaleista eikä niinkään kuvauksina tosiasiallisesti tapahtuvasta kannattajuudesta. One of the most important dividing lines between the users runs through the supporters of Finnish clubs and international clubs. Sähköposti: marko.kananen@xamk.fi. Keskustelun taustalla on suomalaisen jalkapallon ystävien kokemus paikallisen palloilun jäämisestä kansainvälisen jalkapallon varjoon. Theoretically, the article builds on Pierre Bourdieu’s notions on social distinction. 2019. Sarjat, joiden vuoksi taistella – suomalaisen jalkapallokannattajuuden arvoja, merkityksiä ja päämääriä FutisForum² -keskustelupalstalla. Artikkelin aineistona toimii jo lähes kymmenen vuotta aktiivisena ollut keskusteluketju ulkomaalaisten seurojen etäkannattajuuden haitallisista vaikutuksista suomalaiselle jalkapalloilulle. Tästä seuraa myös kannattajuuden velvoittavuus. 2019. Patteristonkatu 3D, 50101 Mikkeli. FutisForum² is Finland's largest football-related discussion platform with over sixty thousand registered users. Jokaisen jalkapallon ystävän katsotaan olevan vastuussa paikallisen seuransa hyvinvoinnista. This debate is motivated by local supporters’ experience of Finnish football being left in the shadows of international football. 68 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² SARJAT, JOIDEN VUOKSI TAISTELLA – SUOMALAISEN JALKAPALLOKANNATTAJUUDEN ARVOJA, MERKITYKSIÄ JA PÄÄMÄÄRIÄ FUTISFORUM 2 -KESKUSTELUPALSTALLA Marko Kananen, YTT, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu/Juvenia – nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus. Liikunta & Tiede 56 (6), 68–76. Yksi palstalle kirjoittavien suomalaisten jalkapalloihmisten keskeisin kahtiajako koskee suomalaisten ja ulkomaalaisten seurojen kannattamista. FutisForum² on Suomen suurin jalkapalloaiheinen keskustelupalsta, jolla on yli kuusikymmentätuhatta rekisteröitynyttä käyttäjää. In the analyzed data, the main dimensions of differentiation between the two groups of supporters relate to the different emphasis between individuality and communality. The ultimate purpose of supportership is also presented through a communal goal. Qualitative content analysis has been used to analyze the discussion material. This also results in the obligation of supportership. Liikunta & Tiede 56 (6), 68–76. Paikalliskannattajien näkemyksissä seura edustaa tiettyä yhteisöä ja näin kannattajuuden ehdoksi katsotaan kyseisen yhteisön jäsenyys ja sen arkeen osallistuminen. Leagues worth fighting for – values, meanings and objectives of Finnish football supporters on FutisForum² -discussion platform. Supporters are committed to support their local club because they see it as having a positive impact on the well-being of the local community and the development of Finnish football. Kannattajat sitoutuvat tukemaan paikallista seuraansa, koska he näkevät sen vaikuttavan positiivisesti paikallisyhteisön hyvinvointiin ja suomalaisen jalkapalloilun kehitykseen. Keskusteluaineiston analysoinnissa on käytetty laadullista sisältöanalyysiä. Tässä artikkelissa tätä kahden ryhmittymän välistä kahtiajakoa ja rajankäyntiä käytetään analysoimaan suomalaisten seurojen kannattajien näkemyksiä omasta kannattajuudestaan ja siihen liittyvistä arvoista, merkityksistä ja päämääristä. Avainsanat: Jalkapallo, kannattajuus, fanius, etäkannattajat, paikalliskannattajat. Analysoidun keskusteluaineiston keskeisimmät eronteon ulottuvuudet kietoutuvat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden väliseen painotuseroon. In the opinion of the local supporters, the club represents a particular community and thus the membership of that community and participation in its everyday life is a condition for its supportership. The data stems from a discussion thread about the effects that the support of international clubs have on Finnish football. Football supporters are considered to be responsible for the welfare of their local clubs. ABSTRACT Kananen, M. This article explores this debate and analyzes how the supporters of Finnish clubs define their supportership and the values, meanings and objectives relating to it. Myös kannattajuuden perimmäinen tarkoitus esitetään yhteisöllisen päämäärän kautta. Keywords: Football, supporters, fans, local supporters, global supporters TIIVISTELMÄ Kananen, M. The data has been interpreted as the authors' representations of ideal supportership, rather than as descriptions of their actual support
69 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² JOHDANTO Jokaisella ihmisellä on toki vapaus "elää jalkapalloa" kuten haluaa, mutta onhan suomalaisten suhtautuminen jalkapalloon todella kieroon kasvanutta. Jalkapallokannattajien välisissä vastakkainasetteluissa ei itsessään ole mitään uutta tai yllättävää, vaan kannattaminen rakentuu usein juuri omien ja vastustajien väliselle jännitteelle (Benkwitz & Gyozo 2012; Theodoropoulou 2007). Tältä osin Bourdieun ajattelussa korostuu myös yksilöiden ja ryhmien pyrkimys oman sosiaalisen statuksen vahvistamiseen. Tämänkaltainen keskustelu kotimaisen ja ulkomaisen jalkapallon asemasta ei ole FutisForum²:lla uutta, vaan sitä on käyty palstan historian aikana lukuisissa eri ketjuissa kymmenientuhansien viestien verran. Kotimaisten seurojen kannattajien näkökulmasta etäkannattajuuden katsotaan siis kategorisesti eroavan heidän itsensä edustamasta oikeanlaisesta kannattajuudesta. Tarmo suunnataan ulkomaalaisten joukkueiden ihailuun ja kannustamiseen, eikä mitään olla valmiita tekemään kotimaisen jalkapallon eteen. Artikkelissa ei siis käsitellä etäkannattajia tai etäkannattajuutta ilmiönä, vaan ne toimivat vastakohtina, joista erottautumalla suomalaisten seurojen kannattajat luovat kuvaa omasta kannattajuudestaan ja rakentavat rajoja legitiimin ja ei-legitiimin kannattajuuden välille. Kannattajien sijaan heidät esitetään yllä olevien lainausten tavoin jalkapallosta piittaamattomina ” larppaajina” ja ” loiseläjinä”. Keskustelun laajuuden ja pitkäkestoisuuden lisäksi huomionarvoista on kannattajien välisen vastakkainasettelun ehdottomuus. Suomessa on tehty jonkin verran tutkimuksia ja opinnäytetöitä Suomen maajoukkueen kannattajista (Villgren 2007; Heinonen 2002; Godenhjelm & Heinonen 2001; Salminen 2014) ja kansainvälisen jalkapallon etäkannattajista (Kolamo 2018; Heinonen 2005; Ahola 2014; Soininen 2016), mutta tämän artikkelin keskipisteessä olevia kotimaisten seurojen kannattajia on käsitelty lähinnä vain muutamissa opinnäytetöissä (Lehikoinen 2005; Rasila & Salasuo 2002). Passattuja, itsekkäitä mulkkuja. Mitkä ovat niitä asenteita, arvoja ja käytäntöjä, joiden kautta kuvaa oikeanlaisesta kannattajuudesta rakennetaan ja ylläpidetään FutisForum² -keskustelupalstalla. Vaikka harrastajamäärissä jalkapallo. Bourdieu on määritellyt pääomalle kolme perusmuotoa, jotka ovat taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma. Kannattajien välisen nokittelun sijaan etäkannattajat pyritään pikemminkin rajaamaan kokonaan kannattajuuden ulkopuolelle. Oman elämänsä performanssitaiteilijat, jotka surffailee ja larppaa "tunnelman" perässä ja valittavat suomalaisen jalkapallo-ottelun surkeasta yleisömäärästä tai äänekkäiden kannattajien puutteesta, aivan kuin muiden vastuulla olisi luoda heille mieluisat olosuhteet toteuttaa itseään. Tässä artikkelissa pyritään siis selvittämään niitä suomalaisen jalkapallokannattajuuden kentän legitiimejä pääomia, joiden kautta suomalaisten seurojen kannattajat erottautuvat ulkomaalaisten seurojen etäkannattajista ja tuottavat samalla omaa kannattajuuttaan. Suomalaisissa jalkapallokatsomoissa on esimerkiksi ollut näkyviä kannattajaryhmiä jo 1990-luvun lopulta lähtien ja monet kansainvälisestä kannattajakulttuurista tutut kannattajuuden sosiaaliset ja kulttuuriset muodot ja ilmiöt ovat rantautuneet Suomeen juuri jalkapallon kautta. Samalla ihaillaan miten muilla menee hyvin ja välinpitämättömyyttä ei olla rakentamassa omaa juttua. Kuten viestistä käy ilmi, keskustelun taustalla on suomalaisen jalkapallon ystävien kokemus siitä, että Suomessa paikallinen palloilu jää usein kansainvälisen jalkapallon varjoon niin mediahuomion, arvostuksen kuin seuraajien määrässä. Bourdieulle pääoma on siis käsite, jonka avulla on mahdollista tarkastella toimijoiden asemia ja toimintaedellytyksiä eri kentillä (Bourdieu 1985). Ette arvosta jalkapalloa ja aina pitäisi päästä valmiiseen pöytään. Tutkimustiedon vähäistä määrää voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, sillä kannattajakulttuurin saralla jalkapallon rooli on ollut Suomessa varsin merkittävä. Näin myös yksilöt asettuvat kentällä tiettyihin asemiin riippuen siitä, kuinka paljon heillä on hallussaan näitä kentän toiminnassa merkityksellisiä pääomia. Tässä artikkelissa tätä kahden ryhmittymän välistä kahtiajakoa ja oikeanlaista kannattajuutta koskevien rajojen määrittelyä käytetään analy soimaan suomalaisten seurojen kannattajien näkemyksiä omasta kannattajuudestaan ja siihen liittyvistä arvoista, käytännöistä ja päämääristä. Bourdieun mukaan sosiaalinen maailma rakentuu eri toimintojen muodostamista kentistä, joille yksilöt ja ryhmät kokoontuvat tärkeänä pitämänsä ilmiön, kuten esimerkiksi jalkapallon ympärille. Kentän sisäisten pelisääntöjen ja normien mukaisesti tietyt olemisen, toimimisen ja tietämisen tavat, eli bourdieulaisittain pääomat arvottuvat kentällä muita merkittävimmiksi. Rajankäynnin tematiikan kautta artikkeli nojaa teoreettisesti Pierre Bourdieun sosiaalista erottautumista koskevaan ajatteluun (Bourdieu 1996; Bourdieu 1998; Bourdieu & Wacquant 1995). Joudut perustelemaan kotikaupunkisi potkupalloseuran kannattamisen ja peleissä käymisen, kun taas tuhansien kilometrien päässä vaikuttavan suurseuran kannattaminen on täysin normaalia. Koska jokaisella kentällä on oma logiikkansa ja eronteon mekanisminsa (Bourdieu 1998; Bourdieu & Wacquant 1995), legitiimien pääomien sisältöä ei ole mahdollista määrittää tai rajata ennalta. FutisForum²:n keskusteluissa huomiota kiinnittää kuitenkin se, että ulkomaalaisten seurojen kannattajiin kohdistettu kritiikki ei palaudu kysymykseen väärän joukkueen kannattamisesta. Vitun loiseläjät. Prototyyppi lehtijutusta, joka käsittelee suomalaista jalkapallofania, kertoo kakkosen 80-luvun lähetysten ansiosta johonkin englantilaiseen seuraan rakastuneesta mieshenkilöstä, joka unelmoi joskus pääsevänsä katsomaan suosikkijoukkueensa peliä oikein paikan päälle. (Bourdieu 1984; Bourdieu & Wacquant 1995) Lamontin ja Lareaun (1988) mukaisesti kulttuuripääoma ymmärretään siis niiksi kentällä yleisesti hyväksytyiksi tiedoiksi, tavoiksi ja asenteiksi, joita käytetään toisten ihmisten ja ryhmien kulttuuriseen ulossulkemiseen. Tämä statuskamppailu tapahtuu sekä kentän legitiimejä pääomia keräämällä että ”alempiarvoisemmiksi” katsotuista ryhmistä erottautumalla. KIRJALLISUUS, AINEISTO JA MENETELMÄT Suomalaista seurajalkapalloilua ja erityisesti siihen liittyvää kannattajuutta on tutkittu vähän. Yllä oleva viesti on kirjoitettu Suomen suurimmalle jalkapalloaiheiselle keskustelupalstalle, FutisForum²:lle. Näin ollen huomio kiinnitetään kannattajuuden kentän kulttuuripääomiin, eli niihin arvostettuihin ja korkeaa statusta ilmaiseviin asenteisiin, käytäntöihin ja tietoihin, joiden kautta suomalaisessa kannattajakeskustelussa tehdään eroja legitiimin ja ei-legitiimin kannattajuuden välillä. (Heinonen 2007; Itkonen & Nevala 2007) Suomalaisen jalkapallokannattajuuden tutkimisen kiinnostavuutta lisää myös se, että monista muista maista poiketen jalkapallo ei ole Suomessa suosituin urheilulaji. Kentälle on siis ominaista sosiaaliset hierarkiat ja yksilöiden ja ryhmien väliset statuserot. Se kuvaa palstalle kirjoittavien suomalaisten jalkapalloihmisten yhtä keskeisintä kahtiajakoa, jossa vastakkain ovat suomalaisten ja ulkomaalaisten seurojen kannattajat. Koska artikkelin aineistona käytetään anonyymia verkkokeskustelua, ei kannattajien välisissä eronteoissa ole mahdollista huomioida kirjoittajien sosioekonomisia taustoja (kuten esimerkiksi sukupuoli, ikä, luokka, koulutus tai asuinpaikka) tai heidän sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Tutkimuksen tehtävänä on päinvastoin tuoda esiin sitä, millaisiin pääomiin kentän erot paikantuvat ja millaisten olemisen, tietämisen ja toimimisen tapojen kautta eri ryhmien välisiä symbolisia erontekoja rakennetaan ja ylläpidetään
Vaikka keskustelupalstan yhteen viestiketjuun rajoittuminen rajaakin väistämättä artikkelin aineistoa, voidaan sitä FutisForum²:n yleisen aseman, ketjun viestimääräisen ja ajallisen laajuuden, sekä sen puhtaaseen vastakkainasetteluun perustuvan asetelman vuoksi pitää erityisen merkittävänä ja selkeänä suomalaisten jalkapallokannattajien itsemäärittelyn ja erottautumisen kenttänä. Analyysissa on pyritty tietoisesti hahmottamaan paikalliskannattajuuden yleisiä linjoja, jonka myötä monet hienojakoisemmat sisäiset erottelut ovat väistämättä jääneet vähemmälle huomiolle. Artikkelin aineisto on kerätty FutisForum² -keskustelupalstalta. Vaikka tämänkaltainen anonymisointi onkin osittain kosmeettista, sillä avoimen keskustelupalstan viestit ovat kaikkien löydettävissä, vaikeuttaa se kuitenkin osaltaan tekstin ja sen kirjoittajan yhdistämistä. Tutkimuksen haittavaikutusten arvioinnissa on puolestaan katsottu, ettei jalkapalloaiheisten viestien keräämisestä, analysoimisesta ja julkaisusta aiheudu harmia tai haitallisia vaikutuksia niiden kirjoittajille. Vaikka sosiaalisen median kontekstissa FutisForum² onkin avoin keskustelualusta, jonka sisällöt ovat niin lainsäädännön (Tietosuojalaki 1050/2018) kuin esimerkiksi julkisen sanan neuvoston (2011) näkökulmasta julkisia ja tutkijoiden käytettävissä, herättää analyysin rajoittaminen keskustelupalstan yhteen viestiketjuun myös monia eettisiä kysymyksiä. TENK 2012). Kuuma side alleviivaa voimakasta identifioitumista ja seuraan sitoutumista, kun taas kylmä side viittaa pinnalliseen identifioitumiseen. Sisältöanalyysi on tehty aineistolähtöisesti, eli kulttuuripääoman sisältöä ole ennalta päätetty tai rajattu, vaan tutkimuksen tehtävänä on ollut selvittää mitkä olemisen, tietämisen ja toimimisen tavat toimivat kannattajuuden kentällä legitiiminä pääomana ja sitä kautta symbolisten erojen tekijänä ja ylläpitäjänä. 70 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² onkin ykkönen, jää se esimerkiksi yleisöja sponsorirahan määrässä mitattuna jääkiekon jalkoihin. Etenkin suomalaisen seurajalkapalloilun kaltaisten, varsin vähän medianäkyvyyttä saavien ilmiöiden kohdalla kannattajien oman äänen ja keskustelun huomioiminen on erityisen merkityksellistä. Niiden todenperäisyyden sijaan ollaan kiinnostuneita siitä, millaista kannattajuutta niiden kautta luodaan ja millaisia rajoja kannattajuuden ja ei-kannattajuuden välille rakennetaan. esim. Ostavat canalit ja systeemit, hunttaavat jokaisen tv-matsin, kulkevat kaupungilla manun paita päällä ja elävät internet-todellisuudessa kiinnittämättä huomiota suomalaiseen futikseen tai jopa pahempaa: haukkuen suomalaista futista. Vaikka kirjoittajien suostumusta tutkimukselle ei ollutkaan mahdollista selvittää, on artikkelissa harkinnan jälkeen päädytty käyttämään lainauksia ketjuun kirjoitetuista viesteistä. Ideaalityyppien esiin nostaminen ja analysoiminen sopivat hyvin verkkokeskustelun luonteeseen, jossa konsensuksen ja yhteisymmärryksen tavoittelemisen sijaan omaa mielipidettä korostetaan ääripäiden ja kärjistysten kautta. Tämän artikkelin aineistona käytetään FutisForum²:n Jalkapallokulttuuri-osiosta löytyvää ”Mieshuoraus 1 on jalkapallon syöpä” -ketjua, jossa otsikon mukaisesti keskustellaan etäkannattajuuden (mahdollisesta) haitallisesta vaikutuksesta jalkapalloilulle. Kannattajuuden nelikentässään Giulianotti erottelee kannattajaidentiteettejä muun muassa sen mukaan, kuinka merkittävässä osassa jalkapalloseura on yksilön elämässä. esim. Aineistoa tulkitaan siis kirjoittajien esityksinä kannattajuuden ideaaleista eikä niinkään kuvauksina tosiasiallisesti tapahtuvasta kannattajuudesta. Tässä artikkelissa heistä käytetään vähemmän latautunutta termiä "etäkannattaja". Aiheen asemasta ja merkityksestä FutisForum²:lla kertoo myös se, että ketjulla on syyskuun 2019 loppuun mennessä yli miljoona lukukertaa. Palstan merkityksestä kertoo myös se, että FutisForum² on ollut aiheena lukuisissa opinnäytetöissä (Ohtonen 2018; Laakkonen 2016; Lindberg 2017; Turpeenniemi 2012) ja ainakin yhdessä väitöskirjassa (Kytölä 2013). Niistä keskeisimmät liittyvät kirjoittajien yksityisyydensuojaan ja tutkimuksen mahdollisiin haittavaikutuksiin (ks. Terminä "mieshuora" herättää ilmeisiä kysymyksiä kannattajuuden maskuliinisuudesta, joihin ei tämän artikkelin puitteissa voida kuitenkaan valitettavasti tarttua (ks. Heidän vastinpariinsa, eli suomalaisten seurojen kannattajiin viitataan puolestaan termillä "paikalliskannattaja". Spaaij 2008; Pope 2011; King 1997b).. FutisForum²:lla keskustelua käydään anonyymien nimimerkkien kautta, jonka myötä kirjoittajien yksityisyydensuoja on lähtökohtaisesti korkeampi kuin esimerkiksi Twitter tai Facebook -viestien kohdalla. 2018; Markham & Buchanan 2012; Fingerroos & Jouhki 2014; Kuula 2015) Anonyymien nimimerkkien kautta käytävä keskustelu vaikuttaa myös aineiston analysointiin. Artikkelissa lainattujen viestien kohdalla ei myöskään mainita kirjoittajien nimimerkkejä, eikä niistä käy ilmi esimerkiksi kirjoittajan paikkakunta tai muita hänen henkilöllisyyteensä viittaavia tekijöitä. Tarkoitin juuri niitä, jotka hokevat olevansa futisihmisiä henkeen ja vereen. Keskusteluketju on aloitettu joulukuussa 2009 ja vajaan kymmenen vuoden aikana siihen on kirjoitettu lähes kymmenentuhatta viestiä. Vastakkain eivät siis ole jalkapalloon intohimoisesti suhtautuvat ihmiset ja jalkapallon satunnaisseuraajat. Tässä artikkelissa kirjoittajien näkemykset otetaan kuitenkin annettuina. (Kosonen ym. Kirjoittajien taustoja, kuten esimerkiksi ikää, sukupuolta tai sosioekonomista asemaa on mahdotonta huomioida aineiston analysoinnissa. (Östman 2015; Hakala & Vesa 2013; Pöyhtäri, Haara ja Raittila 2013; Arpo 2005) Keskusteluaineiston analysoinnissa on käytetty laadullista sisältöanalyysiä, jossa aineisto on ensin pilkottu pieniin osiin ja järjestetty sitten temaattisen luokittelun ja käsitteellistämisen kautta uudeksi kokonaisuudeksi (Hakala & Vesa 2013; Eskola & Suoranta 1998; Tuomi & Sarajärvi 2017). Niin loppuunmyydyillä stadioneilla hurmoksessa huutavat ihmismassat (Brown 2007), poliittiset ultrat (Spaaij & Carles 2005), väki valtaiset huligaanit (King 1997a; Kerr 1994) kuin sukupolvelta toiselle periytyvä yhteiskunnallista asemaa heijasteleva kannattajuuskin (Giulianotti 2002) tuntuvat riittämättömiltä kuvaamaan suomalaisen seurajalkapalloilun todellisuutta, jossa niin kannattajaja euromäärät kuin jalkapallon yhteiskunnallinen ja poliittinen merkitys ovat varsin pientä. Artikkelin lähtökohtana oleva kannattajuuden määritelmä noudattelee Richard Giulianottin (2002) jakoa kuumiin ja kylmiin kannattajasuhteisiin. Tämän vuoksi myös monet mediassa ja kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa kannattajuuteen liitetyt käsitykset ja mielikuvat istuvat huonosti suomalaisen seurajalkapalloilun kontekstiin. Tämä keskustelun lähtöasetelma tuodaan esiin useita kertoja myös analysoidussa aineistossa. Suomen suurimmalla jalkapalloaiheisella palstalla on yli kuusikymmentätuhatta rekisteröitynyttä käyttäjää ja sen eri ketjuihin on lähetetty yli yksitoista miljoonaa viestiä. 1 "Mieshuora" on Futisforumilla vakiintunut termi, jolla viitataan ulkomaalaisten seurojen suomalaisiin kannattajiin. Tämän artikkelin kontekstissa ollaan kiinnostuneita niistä suomalaisista jalkapallon ystävistä, joiden suhde tiettyyn suomalaiseen tai ulkomaiseen seuraan täyttää kuuman siteen tunnusmerkistön. En siis tarkoittanut peruspenkkiurheilijoita, jotka katselevat satunnaisen säännöllisesti sieltä sun täältä futista, kendoa, hiihtoa, olympialaisia leikkejä. Samoin on mahdotonta todentaa, onko yhdellä henkilöllä käytössään useita nimimerkkejä, tarkoittavatko viestien kirjoittajat sanomaansa, vain onko viestien tarkoituksena esimerkiksi vain hämmentää keskustelua ja provosoida muita käyttäjiä. FutisForum²:n merkitys heijastelee osaltaan tapahtunutta mediamuutosta, jossa jalkapalloon liittyvää keskustelua ei käydä ainoastaan valtamedioiden ympärillä ja ehdoilla, vaan jalkapallon kuluttajista on tullut yhä enemmän myös jalkapallosisältöjen tuottajia (Kolamo 2018; McCarthy 2013; Turtiainen 2012). Lainatut viestit eivät käsittele arkaluonteisia tai henkilökohtaisia asioita, eivätkä ne värikkäästä kielestä huolimatta sisällä esimerkiksi henkilökohtaisia loukkauksia, vihapuhetta tai mitään muuta, joka herättäisi kiinnostuksen viestin kirjoittajan todellista henkilöllisyyttä kohtaan
Tämä pelien ulkopuolisen kannattajuuden korostuminen toistuu paikalliskannattajien puheenvuoroissa säännöllisesti. Syyt voivat vaihdella paidanväristä logoon, ikimuistoiseen otteluun tai vaikkapa oman juniorijoukkueen lisänimeen. Näistä syistä johtuen etäkannattajat seuraavatkin pelejä väistämättä enemmän ruutujen välityksellä. Paikallisyhteisöön sidottu kannattajuus Arkisuuden ja intohimon välinen vastakkainasettelu näkyy myös kannattajien kertomuksissa kannattajasuhteen alkamisesta. Paikalliskannattajien kirjoituksissa kannattajuus esitetään arkisena ja pelien ulkopuolellakin elävänä fyysisenä yhteytenä seuraan. Pelaajat eivät voi kuulla hänen kannustustaan tai mieshuora ei voi löytää aamulla itseään paikallislehden otteluraportin kuvituksesta. Artikkelin tuloksia esittelevä osio on järjestetty näiden erontekojen mukaisesti. Vielä, jos sai olla kannattajapäädyssä, niin huhhuh. Hän ei tunne kotistadioninsa jokaista nurkkaa tai pysty aistimaan ottelupäivän tunnelmaa stadionin läheisyydessä. Sitä ei koe nettipalstoilla. Tai, kehuskelu kuinka hyvin tuntee kaikki nykyiset ja entiset pelaajat. Se on vaan futista. Vaikka paikalliskannattajatkin puhuvat seuraan liittyvästä tunnesiteestä ja peleissä koetuista elämyksistä, korostuu heillä tunnepitoisen puheen sijaan seuran ja kannattajan arkisempaa ja pelien ulkopuolellakin tapahtuvaa vuorovaikutusta painottava puhetapa. Etäkannattajien viesteissä toistuvat usein yksityiskohtaiset tarinat siitä, kuinka juuri tietty seura valikoitui omaksi. Yllä lainatussa paikalliskannattajan kirjoituksessa samankaltaisia ilon, pettymysten ja yhteenkuuluvuuden tunteita kokevien etäja paikalliskannattajien välinen ero tarkentuu pelin ulkopuolisiin tapahtumiin. Mieshuorien maailmassa tyypillistä on myös totaalisen koominen vuolaan rakkauden vannominen ja vakuuttelu siitä, kuinka paljon rahaa krääsään menee ja kuinka paljon vaivaa joutuu näkemään, että voi katsoa ottelun TV:stä. Analysoidussa aineistossa käydään jonkin verran keskustelua fyysisen läsnäolon merkityksestä kannattajuudelle. Ei mieshuoraaminen ole tunteiden puolesta kovin erilaista kuin paikallisen seuran kannustaminen. Lainauksen mukaan etäkannattaja ” ei voi osallistua seuran toimintaan pelikenttien ulkopuolella”. Ei joo tosiaan innosta heittäytyä huutamaan televisiolle, ei ne jätkät sitä kuule. Olemalla osa seuraa, joka on vaikuttanut kotikunnallasi vuosikymmeniä. Siinä missä Suomessa lippujen ja kausikorttien hinnat ovat varsin maltillisia ja katsomoissa lähes aina tilaa, painivat etäkannattajat fyysisen etäisyyden ja matkakustannusten lisäksi myös kalliiden lippujen ja loppuunmyytyjen stadioneiden kanssa. Nämä luokittelukategoriat kehittyivät ja muuttuivat analyysiprosessin aikana ja lopuksi suomalaisten seurojen kannattajuutta päädyttiin kuvaamaan viiden keskeisen eronteon kautta. Hän ei tunne pelaajien taustoja jo vuosien takaa tai ole koskaan törmännyt heihin omissa peleissään junnuna. Hän ei voi osallistua seuran toimintaan pelikenttien ulkopuolella ja käydä katsomassa harjoituksia tai nuorien junnujen pelejä. Alla oleva kirjoitus nivoo keskustelua tältä osin hyvin yhteen. Ei niitä tunteita voi järjellä selittää. Hän ei koskaan pääse halailemaan pelaajia mestaruusjuhlissa tai juhlimaan kauden päätöstä pokaalia nostellen kannattajien kantakuppilassa. Keskustelun kokonaiskuvassa paikan päällä koetun ja mediavälitteisen kokemuksen välinen vastakkainasettelu on kuitenkin yllättävänkin pienessä osassa. Tämän artikkelin aineistossa suomalaisten paikalliskannattajien kannattajuuden ideaali näyttäisi olevan lähempänä Giulianottin esittämää perinteisen kannattajuuden kuvaa. Siinä toisaalta tunnistetaan, että tunteiden tasolla etäja paikalliskannattajien peliin liittyvät elämykset ja kokemukset voivat olla hyvin samankaltaisia, mutta toisaalta myös piirretään selvä raja näiden kahden ryhmän välille. Mieshuora voi kokea samanlaisia onnen ja pettymyksen tunteita joukkueensa peliesitysten mukaan, kokea veljeyttä sjungatessa huoraajakavereidensa kanssa pubissa telkulle, voi odottaa jännittyneenä aamuun asti sängyssä pyörien ennen tärkeää matsia ja voi varmasti tuntea ylpeyttäkin oman seuransa puolesta. Sosiaalista osa-aluetta jalkapallosta ei koe tv:n äärellä. Joukkueen stadionille pääseminen on elämän onnellisin päivä ja maagisen ikimuistoinen juttu. Sen kokee osallistumalla fyysisesti jalkapallon arkeen. Nämä eronteot liittyivät ottelutapahtumien ulkopuoliseen kannattajuuteen, kannattajuuden paikkasidonnaisuuteen, kannattajien velvollisuuksiin, kannattajien toimintatapoihin ja kannattajien suhtautumiseen jalkapallon globaaliin kehitykseen. Richard Giulianotti (2002) on omassa kannattajuuden nelikentässään paikantanut tämänkaltaisen intohimon ulkoisen esiintuomisen ja sen kritisoimisen perinteisten kannattajien ja kaupallisuuteen myönteisemmin suhtautuvien fanien väliseen erontekoon. Tämän jälkeen viestit luokiteltiin laajempien eronteonulottuvuuksien alle. Vaikka molemmat ryhmät allekirjoittavat kuluneen fraasin siitä, että kannattaja ei valitse seuraansa, vaan seura kannattajansa, poikkeavat nämä valintaprosessit merkittävästi toisistaan. Suomalaisten paikalliskannattajien viesteissä korostuva jalkapallon arki ja pelitapahtumien ulkopuolinen kannattajuus ovat mielenkiintoinen vivahde kannattajakeskusteluun, jossa kannattajuus kytkeytyy tavallisesti juuri ottelutapahtumiin. FutisForum²:n kannattajuuskeskustelussa keskeiseen osaan nousee siis otteluiden seuraamisen lisäksi kannattajan konkreettinen osallistuminen ” jalkapallon arkeen”. Lopun perin melko arkipäiväistä. Ja se onnistuu helpoiten osallistumalla kotimaiseen jalkapalloon. Tiedän myös pelaajien arvostavan faneja, mutta tuskin heitä kauheammin kiinnostaa pelin aikana se, mitä toisessa maassa huudetaan television edessä. Tällöin kannattajuus nähdään arjen vastakohtana (Pearson 2012), karnevalistisena juhlana (Armstrong & Young 1999), hetkellisenä symbolisena siteenä (Brown, Crabbe & Mellor 2008) tai jopa pyhänä kokemuksena (Bale 1991). Mutta, mitä mieshuoraaja ei voi koskaan kokea. Itse pystyn heittäytymään huutamaan MyPalle ja maajoukkueelle, menestyivät ne miten vaan. Yksi ilmeisimmistä paikallisja etäkannattajien välisistä eroista paikantuukin ottelutapahtumaan osallistumiseen. Jalkapallo-ottelu on tärkein osatekijä kokonaisuudesta jalkapallo, mutta se on vain osatekijä kokonaisuudesta jalkapallo, ja se loppuosa alkaa, kun ottelu päättyy. Merkitykselliseksi nousee tällöin kysymys siitä, kuinka konkreettisesti seura on osa kannattajan jokapäiväistä elämää. (Ahola 2014; Heinonen. Hänen mukaansa faneilla korostuu usein kannattajuuden ulkoinen esittäminen, kuten seuratuotteiden käyttäminen ja seuraan liittyvän triviatiedon tuntemus, kun taas seuran perinteisille kannattajille tärkeää on tietty etäisyys ja kannattajuuden arkisuuden korostaminen. TULOKSET Kannattaja osana jalkapallon arkea Kannattajilla on perinteisesti nähty olevan keskeinen rooli ottelutapahtumien tunnelman luomisessa (Pearson 2012; Merkel 2012; King 1997). 71 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² Analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineistosta on poimittu kaikki ne kotimaisen jalkapallon kannattajien viestit, joiden sisältöjen katsottiin luovan kuvaa oikeanlaisesta ja/tai vääränlaisesta kannattajuudesta joko tietynlaisia toimintaja ajattelutapoja korostamalla tai vääränlaisiksi katsotuista tavoista erottautumalla. Etäkannattajuudesta erottaudutaan puolestaan yhdistämällä siihen epäaidon performanssin ja lapsellisen intoilun ja fanittamisen leima. Tätä kautta he myös pyrkivät erottautumaan etäkannattajista, joiden kannattajuudessa he näkevät arkisuuden sijaan korostuvan tunteiden ja intohimon performanssin
Tällöin korostuvat tyypillisesti fyysiset paikat, kuten stadionit, kantakuppilat ja harjoituskentät, joiden ympärille paikalliskannattajien arki rakentuu (esim. Paikalliskannattajien viesteissä huomiota kiinnitetään erityisen paljon esimerkiksi paikallisen junioritoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Onko jollain Metallican tai Iron Maidenin fanipaita. Teknologian kehittymisen ja jalkapallon globalisoitumisen ja medioitumisen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut (Kolamo 2018; Cleland 2015; Giulianotti 2009). Vaikka paikalliskannattajienkin kirjoituksissa esiin nousevat peleistä saatavat elämykset, kiinnitetään huomiota paljon jalkapalloseuran ja sitä kautta myös sen kannattajien laajempaan rooliin ja merkitykseen paikallisyhteisössä. Tämä käyttäjä löysi futiksesta paljoa mitään tietämättömänä pikkupoikana suosikkijoukkueensa Fifa-pelistä. Ovatko suosikkikengät Karhut. Yksilöllisen valinnan sijaan kannattajuuteen kasvaminen on siis ollut tietyn seuran fyysisessä vaikutuspiirissä elämisestä seurannut prosessi. Seuran ja kannattajan arkista ja fyysistä kanssakäymistä korostavan puhetavan myötä paikalliskannattajien näkemys kannattajuudesta erkaantuu yhä selvemmin jalkapalloseuran edustusjoukkueesta ja sen ottelutapahtumista. "Paikallinen seura" ei ole mikään aate, vaan se on fysiikanlakien mukainen pakko. Peliin tai pelitapahtumaan liittyvien tekijöiden sijaan kannattajuus palautuu paikalliskannattajien kirjoituksissa ennen kaikkea yksilön vastuuseen oman paikkakuntansa jalkapalloyhteisön hyvinvoinnista. Jos asut Savossa, niin et voi laittaa lastasi Ajaxin junnuihin. Vaikka etäkannattajien näkökulmasta paikallisuuden korostamisessa nähdäänkin ” impivaaralaisuutta”, ” nurkkapatriotismia” ja ” ummehtuneita menneen maailman kaikuja”, ei paikalliskannattajien kirjoituksissa nouse esiin nationalismia, ksenofobiaa tai edes ajatusta oman kulmakunnan ylivertaisuudesta. Jäisitkö oman lapsesi koulunäytelmästä pois koska Netflixistä on kivempaa katsoa kotisohvalla parempilaatuista tuotosta. Kannattajuus eroaa fanittamisesta ja ihailemisesta siten, että kannattaja on erottamaton osa seuraa, subjekti yhdessä seuran kanssa ("me pelaamme"), koska kannattaja on osa samaa sosiaalis-maantieteellistä yhteisöä, mutta fanit ja asiakkaat näkevät ihailunsa kohteen objektina, jota fanitetaan. Etäkannattajien puheenvuoroissa paikallista jalkapalloseuraa kohtaan koettu kiinnostuksen puute palautuu usein yksilöllisesti koettuihin tekijöihin, kuten esimerkiksi tunnesiteen puuttumiseen, pelin tai olosuhteiden heikkoon tasoon tai ankeaan katsomotunnelmaan. En edes tiennyt silloin kyseessä olevan mikään suurseura, se vaan tapahtui, ja AC Milan on jäänyt sydämeeni ikuisiksi ajoiksi. Enemmän kyseessä on ideologinen asia. Fyysisen kanssakäymisen sijaan etäkannattajuudessa nähdään siis korostuvan tunnetasolla koetun yhteisöllisyyden (ks. 72 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² 2005; Godenhjelm 1999) Yhteistä näille kirjoituksissa esitetyille etäkannattajuuden kasvutarinoille on se, että sattumanvaraisesta tekijästä alkanut kiinnostus on kehittynyt joko salamannopeasti tai ajan myötä vahvaksi ja vakaaksi suhteeksi. Etäkannattajille ajatus maantieteellisestä paikasta yksilön valintoja sito vana tai ohjaavana voimana näyttäytyykin individualismin, vapaan liikkuvuuden ja globaalin kuluttajuuden näkökulmasta ristiriitaisena. Entä jos he kertovat saaneensavaikutteita Elvikseltä ja Janis Joplinilta. Etäkannattajien kirjoituksissa oman seuran valikoituminen assosioituu romanttiseen rakastumisen tunteeseen, jonka kohdetta ei voi valita. Onko mitään järkeä ostaa Barcan fanipaitaa, josta kukaan urheilujoukkue satojen kilometrien säteellä itsestäsi ei hyödy mitenkään. Kotikuntasi seuran tukemiseen osallistumalla varmistat, että seura on olemassa, kun omat lapsesi alkavat harrastaa liikuntaa. Näin ollen vain paikallinen jalkapalloseura voi järjestää ja tarjota jalkapallotoimintaa yhteisönsä jäsenille. Paikalliskannattajien viesteissä oman seuran valikoituminen esitetään puolestaan huomattavasti deterministisempänä prosessina, joka tunteiden sijaan on paikalliskannattajien sanoin ” perusaluemaantiedettä” tai ” fysiikanlakien mukainen pakko”. Englanniksi laulavat suomimuusikot, tykkäättekö. Syynä tähän ei ole nationalismi tai nutipäisyys, vaan se yksinkertainen fakta, että jalkapallon harrastaminen ja siinä kilpaileminen vaatii kanssakäymistä fyysisten ihmisten kanssa. Juottehan vain Karjalan keskiolutta. Tykkäättekö chilistä. Mites noin muuten, syöttekö lihapullien ja muusin lisäksi kebabia. Kentän ja pallon lisäksi jalkapalloon tarvitaan pelaajia, valmentajia, huoltajia, kentänhoitajia ja monia muita toiminnan mahdollistavia henkilöitä ja tahoja. Tämän puhetavan keskiössä on pyrkimys paikallisen jalkapallotoiminnan järjestämiseen ja ennen kaikkea velvollisuus sen jatkuvuuden turvaamiseen. Löytyykö levyhyllystä pelkkää Isto Hiltusta. Suomalaiset jalkapalloihmiset ovat jalkapallo -nimiselle pelille vastuussa siitä, että futis elää ja voi hyvin myös paikallistasolla Suomessa eikä vaan siellä telkkarin Arsenalissa. Samoin niiden seuraaminen on ennen autojen, television tai internetin aikakautta ollut paikallista (Brown, Crabbe & Mellor 2008). Paikalliskannattajien kirjoituksissa kannattajuudessa ei siis ole kysymys pelkästä joukkueen menestyksestä, pelin tasosta tai kannattajien saamista elämyksistä, vaan seuran laajemmasta vaikutuksesta yhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnille. Omissa kirjoituksissaan paikalliskannattajat kritisoivatkin ajatusta jalkapallomaailmasta avoimena ja rajoittamattomana pelikenttänä, jossa vain kannattajan henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Kannattajuuden edellytykseksi esitetään seuran ympärillä olevan paikallisyhteisön jäsenyys ja sen arkeen osallistuminen. Bale 1991). Ovatko karjalanpiirakat paikallista ruokaa. Myös tältä osin erottautuminen noudattelee Giulianottin (2002) esittämää jakoa kannattajien ja fanien välillä, jossa kannattajuuden nähdään kumpuavan paikallisuudesta ja seurayhteisön konkreettisesta jäsenyydestä, siinä missä faniudelle on tyypillisempää suurempi fyysinen etäisyys fanin ja seuran välillä. Jalkapalloseura on yhteisönsä tuote. Ei sitä voi rinnastaa ruokakauppaan tai bändiin, jonka asiakas tai ihailija voi olla kuka tahansa mistä vaan. Romanttisen rakastumisen sijaan paikalliskannattajat hakevat viesteissään yhtymäkohtia kannattajuudelle esimerkiksi perhesiteistä. Kumman olette katsoneet useammin, Jurassic Parkin, vai Pekka ja Pätkä lumimiehinä. Paikalliskannattajien kirjoituksissa nämä seikat näyttäytyvät puolestaan toissijaisina. Kannattajan vastuu seuran hyvinvoinnista Yksilön ja yhteisön välinen painotusero tulee esille myös kannattajien pohtiessa syitä paikallisen seuran peleissä käymiselle. Jalkapallomaailma rakentuu maantieteellisten alueiden perusteella. Anderson 1983). Ei tämä ole mikään vitun teinien tietokonepeli, jossa voit vetää käsikynkässä jalat siksakkia lyöden korealaisten kanssa. Ikään kuin se ei riittäisi, että suomifutis on jo ihan riittävän paskaa muutenkin, niin sitten pitää toisia itseään jalkapalloihmisiksi kutsuvia, vastuutaan laiminlyöviä janareita vielä houkutella ja rukoilla edes katsomoihin jollain helvetin markkinoinnilla ja a-luokan makkaroilla. Paikalliskannattajien viesteissä jalkapallon nähdään perustuvan paikallisuuteen, koska se vaatii ihmisten välistä fyysistä kanssakäymistä. Jos asut Kymissä, niin et voi mennä höntsäämään Barcelonan ikämiehiin. Ajatus kannattajuuden paikkasidonnaisuudesta ei ole uusi, vaan jalkapalloseurat ovat perinteisesti rakentuneet juuri tietyn maantieteellisen paikan tai yhteisön ympärille (Giulianotti 2002). Aivan kuten omaa perhettään, myöskään omaa seuraansa ei voi valita. Omaa seuraasi tukemalla olet mukana varmistamassa, että omat lapsesi oppivat terveellisen liikunnallisen elämäntavan.
Tämä kaikki on mahdollista, kun hallinta asioista on osakeyhtiöillä, ei seuroilla ja niiden jäsenillä. Suomalaisen jalkapalloilun kontekstissa etäkannattajuus katsotaan osasyylliseksi vähäisiin katsojaja seuratoimijamääriin ja tätä kautta seurojen toimintavaikeuksiin. 73 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² On yks vitunhailee tuleeko joistain heistä maajoukkuetähtiä! Tärkeintä on, että lapsesi oppivat jalkapallon kautta pitämään huolta fyysisestä hyvinvoinnistaan. Aika harvoin esiin tuotu pointti on se, että mieshuoraus on väärin mieshuoratun seuran paikallisia kannattajia kohtaan. Paikalliskannattajat eivät myöskään halua nähdä itseään pelkkinä talkootöihin osallistuvina vapaaehtoisina, vaan heidän kirjoituksissaan esiin nousee halu päästä vaikuttamaan seuran valintoihin ja toimintakulttuuriin myös isossa kuvassa. Olen ollut kasaamassa ottelussa kentänlaitamainoksia, pesemässä penkkejä, pystyttämässä oluttelttaa, kolaamassa lunta kentältä, ettei ottelua peruta. Paikalliskannattajien puheessa tällaista painotusta ei kuitenkaan ole, vaan sitoutuminen paikallisen seuran hyvinvointiin on voimakasta ja halu vaikuttaa suuri. Oletko tyytyväinen, jos valmennuksen taso on tyyliin naapurin Pertti, joka joskus 70luvulla on nähnyt kolme peliä valioliigaa telkkarista vai se ammattitaitoinen motivoiva valkku, joka tietää mitä tekee auttaakseen sen jälkikasvun kohti ammattilaisuutta, eikä pilaa sitä potentiaalia heti kättelyssä. Paikalliskannattajien kritiikin mukaan miljardibisnekseksi kasvaneesta jalkapallosta pyritään tekemään massaviihdettä mahdollisimman laajoille ja globaaleille yleisöille, jolloin toimintaa ei ohjaa enää huoli paikallisyhteisön hyvinvoinnista, vaan pyrkimys voitolliseen liiketoimintaan. Legitiimin kannattajuuden yhdeksi ehdoksi nouseekin pelkän peleissä viihtymisen sijaan kannattajien halu ja velvollisuus osallistua ja vaikuttaa seuran toimintaan. Perinteisesti kannattajuuden ydintoimintona pidetty joukkueen äänekäs ja organisoitu kannustaminen peleissä muodostaa paikalliskannattajien viesteissä usein vasta kannattajuuden perustason, jonka päälle rakentuvat muut toimijuuden muodot. Kannattajat eivät ole passiviinen popcornit ja limut kädessä pehmeillä penkeillä istuva joukko läskejä, vaan joukko ihmisiä, jotka muodostavat yhdessä jotain enemmän kuin yksilöiden summa on. (Numerato 2015; Cleland 2015; Sandvoss 2003). Yksilöitä velvoittavan luonteen lisäksi paikalliskannattajuuteen liittyy tulevaisuusorientaatio ja yhteisen rakentamisen mielikuvat, jossa paikallista seuraa tukemalla ja sen toimintaan osallistumalla paikalliskannattajat kokevat olevansa mukana kehittämässä suomalaista jalkapalloilua. Mitäs sitten, jos jälkikasvusi osoittaa halukkuutta alkaa pelata seurassa futista. Ja aikuisempana oppivat jalkapalloseuransa kautta pitämään huolta myös henkisestä hyvinvoinnistaan. Esimerkkeinä diskokääpiö Koskinen, Tampereen markkinointirahamiehet tai stadion€urot silmissään Hongan [liiga]tarun lyhyeen päättäneet Joukot. Keskustelupalstalle lähettämissään viesteissään paikalliskannattajat katsovat siis etäkannattajuuden liittyvän kehitykseen, jossa seurojen paikalliskannattajat joutuvat väistymään maksukykyisemmän globaalin yleisön tieltä. Keräämässä rahaa arpajaispalkintoja hankkimalla. Mieshuoran takia lähetysajat siirretään ja pahimmassa tapauksessa seuran värit ja nimi muutetaan. Paikalliskannattajien kirjoituksissa etäkannattajien suhde seuraan esitetään välineellisenä ja ensisijaisesti yksilön oman elämysnälän tyydyttämiseen tähtäävänä. Tällä viitataan esimerkiksi yksilöiden haluttomuuteen ottaa hoitaakseen yhteisön vastuutehtäviä. Suomalaiset ovat perinteisesti juuri näitä passiivisia paskahousuja, jotka eivät usko voivansa vaikuttaa mihinkään omalla tai yhteistoiminnallaan. Vaikka esimerkiksi suomalaisten seurojen kansainvälisestä menestyksestä puhuttaessa esiin nousee tarve pelaajabudjettien kasvattamiseen ja sitä kautta parempien pelaajien hankkimiseen, esitetään tämäkin vastuullisen budjettikurin ja jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta. Yksi suomalaisen paikalliskannattajuuden ominaispiirteistä on omistaja-asenteeseen liittyvä vastuullisen rahankäytön korostaminen. Tätä kautta he myös erottavat itsensä etäkannattajista, joiden he katsovat olevan enemmänkin seuran asiakkaita, kuluttajia tai katsojia (Oppenhuisen & van Zoonen 2016). Tämän puhetavan yleisyyteen vaikuttanevat monien suomalaisten seurojen krooniset talousvaikeudet ja lähivuosien kokemukset liiallisten riskien aiheuttamasta tuhosta suomalaisen seurajalkapalloilun jatkuvuudelle ja hyvinvoinnille. Etäkannattajista erottautumisen ehdottomuus palautuukin osaltaan siihen, että etäkannattajuuden nähdään edistävän tätä negatiivista kehityskulkua. Paikalliskannattajien osallistumisen eetos toimii vastapainona usein kannattajuuteen ja faniuteen yhdistetylle postmodernille yhteisöllisyydelle (Maffesoli 1995; Heinonen 2007; Bauman 2002), jossa velvoittavuuden sijaan nähdään korostuvan elämysten, kulutuksen sekä yksilöitä vähemmän sitovien osallistumisen muotojen. Osallistumisen kautta paikalliskannattajat näkevät itsensä seuraan kiinteästi kuuluvina jäseninä tai jopa osaomistajina, joilla on velvollisuuksia ja vastuita seuraa kohtaan (Cleland 2015). Tämä on myös yksi keskeisimmistä tavoista erottautua ulkomaalaisten seurojen etäkannattajista, jotka paikalliskannattajien viesteissä leimataan tyypillisesti omista tunne-elämyksistään kiinnostuneiksi jalkapallon kuluttajiksi. Paikalliskannattajien kirjoituksissa erityisen arvostetuksi nousee monipuolinen osallistuminen seuran toimintaan ajasta ja vaivasta tinkimättä. Yhteisen projektin edistämisen sijaan paikalliskannattajat katsovat heidän päinvastoin hidastavan ja vaikeuttavan suomalaisen jalkapalloilun kehityskulkua. Jalkapallon tuotteistumiskritiikki Paikalliskannattajien kirjoituksissa keskeiseen osaan nousee siis paikallisen jalkapallotoiminnan hyvinvointi ja kannattajien merkittävä rooli sen turvaamisessa. Kannattajan osallistuminen seuran toimintaan Velvoittavuuden kautta paikalliskannattajien kannattajuuspuheessa korostuu voimakas osallistumisen eetos, jossa kannattajat tekevät töitä seuransa hyvinvoinnin ja kehityksen eteen. 90-luvulla olin ottelutapahtumassa maskottina, lapsiparkissa ilahduttamassa lapsia ja kentän reunalla hyppimässä. Myynyt fanituotteita ottelutapahtumassa. Mieshuorat ryöstävät kannattajilta sen, minkä kannattajat ovat luoneet. Mieshuora vie paikallisen kannattajan paikan lehtereiltä ja nostaa lipun hinnat pilviin. Silloin voi tienkin nousta ajatus päähän, että mitä jos oisinkin silloin aikanaan sen sohvan, telkkarin ja ulkomaalaisen futiksen sijaan käynytkin sen paikallisen seuran matseissa. Mieshuoraus on moraalisesti väärin.. Yhdeksi merkittäväksi uhkakuvaksi tälle päämäärälle FutisForum²:n keskusteluissa esitetään jalkapallon globalisoituminen ja medioituminen ja tätä kautta jalkapalloseurojen alati kasvava tuotteistuminen. Paikalliskannattajan sanoin ongelmana on, että ” tarmo suunnataan ulkomaalaisten joukkueiden ihailuun ja kannustamiseen, eikä mitään olla valmiita tekemään kotimaisen jalkapallon eteen.” Kansainvälisissä suurseuroissa, joihin valtaosa etäkannattajuudesta kohdistuu, etäkannattajuuden katsotaan puolestaan aiheuttavan globaalin kysynnän kasvamista ja sitä myötä lippuhintojen ja katsomopaikkojen karkaamista paikallisten kannattajien ulottumattomiin. Olen kirjoittanut kausijulkaisuun ja otteluennakoihin. Tähän yhteiseen kehitysprojektiin palautuu myös yksi keskeisimmistä erottautumisen teemoista. Suomalaisseuroissa parin ihmisen on yhä liian helppoa huuhtoa keskenään koko paketti pöntöstä alas. Keskittämällä kiinnostuksensa ja kulutuksensa ulkomaalaisiin seuroihin etäkannattajien katsotaan laiminlyövän velvollisuutensa suomalaista jalkapalloa kohtaan
YHTEENVETO JA POHDINTA Pierre Bourdieun mukaan sosiaalisen toiminnan kenttä toimii magneetin tavoin. Pekingissä olisi esimerkiksi 80 000 paikkanen stadion, jolle mahtuisi enemmän faneja kuin Emirates Stadiumille. Näiden vetävien ja työntävien voimien kautta paljastuvat myös kentällä vallitsevat erottautumisen mekanismit. Yhtä hassulta se varmasti hänen mielestään kuulostaa kuin SiPS-kannattajan päässä mielikuva Indonesiassa käydystä kiihkeästä kapakkaväittelystä paikallisen KuPS-fanaatikon ja Siilinjärven kaupunginosat googlesta opetelleen SiPS-fänin välillä. Toisaalta ei ole pohjois-lontoolaisen Arsenal-kannattajan vika, että suomalaiset tykkimieslarppaajat ja spurs-fänit miekkailee pippeleillään futisforumilla telkkarimatsin lomassa. Kannattajilla korostuu puolestaan seuran merkitys paikallisyhteisölle ja seuran ja kannattajan välitön vuorovaikutus fyysisessä arkiympäristössä. Hänen mukaansa faneilla on enemmän markkinaja kulutuskeskeinen suhtautuminen kannattamaansa seuraan, jossa pelejä seurataan ruutujen välityksellä ja kannattajuutta ilmaistaan seuran tuotteita kuluttamalla ja käyttämällä. Juuri tuohon suuntahan mieshuorat haluavat maailman muuttuvan, kun etäkannattavat tuhansien kilometrien päässä olevia "omia" seuroja. Näitä erottautumisen ulottuvuuksia ei tule kuitenkaan tulkita liian yksioikoisesti tai nähdä niitä toisiaan poissulkevina. Myös Giulianottin (2002) kannattajuuden nelikentässä suhtautuminen jalkapallon tuotteistumiseen ja kaupallistumiseen on yksi keskeisimmistä kannattajien ja fanien välisistä eroista. No miksi ihmeessä Arsenalin pitäisi pelata kotiottelunsa enää Lontoossa, jos kerran suurin osa kannattajista tulee ihan muualta. Tiukkarajaisen teoreettisen mallin sijaan tämän artikkelin keskeinen pyrkimys onkin empiriaan pohjautuva suomalaisen jalkapallokannattajuuden kuvan monipuolistaminen. Paikalliskannattajien puheenvuoroissa seura edustaa tiettyä yhteisöä ja näin kannattajuuden ehdoksi katsotaan kyseisen yhteisön jäsenyys ja sen arkeen osallistuminen. Etäja paikalliskannattajuus voivat myös yhdistyä jalkapalloihmisen arjessa monin eri tavoin. Meillä on vielä kansalliset sarjat joiden vuoksi taistella, kohtuuhintaiset liput katsomoihin, jotka ovat avoinna kaikille, mahdollisuus halutessamme jopa seistä ottelussa, jälkikasvulla mahdollisuus paikkaan junnujen edarissa, joten televisiot kiinni ja paikallisen seuran toimintaan. Seura erotetaan siis kategorisesti paikattomasta brändistä tai globaalista tuotteesta, jonka kuluttaminen tai fanittaminen on mahdollista yli maantieteellisten rajojen. Koska etäkannattajuuden ytimessä nähdään olevan kannattajien yksilöllisten valintojen ja tunneelämysten, ei paikalliskannattajat katso heillä olevan tarvetta tai mahdollisuuksia suhtautua kriittisesti paikalliskannattajien esiin nostamiin globaalin jalkapalloteollisuuden luomiin lieveilmiöihin, kuten paikallisen jalkapallotoiminnan kuihtumiseen. Vaikka esimerkiksi paikalliskannattajien viesteissä painottuu puhe velvollisuuksista ja yhteisistä päämääristä, liittyy heidänkin kannattajuuteen intohimoa, elämyksiä ja yksilöllisiä valintoja. Eihän seurojen kannattaminen ole (mieshuorien mielestä) sidottu mitenkään siihen seuran kotipaikkakuntaan. Näin yksi kannattajuuden symbolisista raja-aidoista pystytetään lajin tuotteistumiseen ja meditoitumiseen kriittisesti suhtautuvien paikalliskannattajien ja sen logiikan hyväksyneiden etäkannattajien välille. Samoin etäkannattaja voi olla esimerkiksi osakkeiden kautta seuran omistaja, kokea velvollisuudentunnetta seuran hyvinvointia kohtaan ja suhtautua kriittisesti jalkapallon tuotteistumiseen. Paikalliskannattajien esittämissä uhkakuvissa jalkapalloseurat irrotetaan niiden paikallisyhteisöistä ja seurojen toimintaa ohjataan ainoastaan globaalin markkinatalouden logiikan mukaisesti. Paikalliskannattajien viesteissä myös kannattajuuden perimmäinen tarkoitus esitetään yhteisöllisen päämäärän kautta. Jokaisen jalkapallon ystävän katsotaan olevan vastuussa paikallisen seuransa hyvinvoinnista ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Kannattajat sitoutuvat tukemaan paikallista seuraansa, koska he näkevät sen vaikuttavan positiivisesti paikallisyhteisön hyvinvointiin ja suomalaisen jalkapalloilun kehitykseen. Katsojaja kuluttajapotentiaalin maksimoimiseksi jalkapalloseurat muuttuvat tällöin paikattomiksi tai niiden paikallisuus esiintyy enää globaaleille markkinoille suunnatun brändäyksen tai markkinoinnin välineenä, jonka kautta maailmanlaajuiselle kannattajakunnalle luodaan medioitunutta ja tuotteistunutta paikallissidosta (Kolamo 2014; Edensor & Millington 2008). Keskeisimmät eronteon ulottuvuudet. Mieshuorat haluavat, että joukkueiden ympärillä oleva paikallisuus muuttuu globaalisuudeksi ja seuran suhde vanhaan ja alkuperäiseen kotipaikkakuntaan hälvenee. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiivistetysti niitä eronteon keskeisiä ulottuvuuksia, joiden pohjalta paikalliskannattajat rakentavat ja ylläpitävät kuvaa oikeanlaisesta kannattajuudesta. Tässä paikalliskannattajien dystopiassa vastuullisten ja paikallisyhteisön hyvinvointiin sitoutuneiden kannattajien sijaan katsomoissa ja ruutujen äärellä on kritiikittömiä kuluttajia ja asiakkaita, joille yhteisen rakentamisen ja uhrautumisen sijaan tärkeintä on viihtyminen ja joukkueen kannattamisesta saatavat elämykset. Tämän vuoksi heidät esitetään paikalliskannattajien viesteissä kannattajien sijaan seurojen asiakkaina tai kuluttajina. Jos kaikki ajattelevat kuin tämä mieshuora ja hänen fanittamansa yritys, 20–30 vuoden päästä "jalkapallon sanomaa" levitetään yötä päivää hormonihirviöiden ja heidän edustamiensa franchasien suljetun maailmanliigan tv-esitysten välityksellä Qatarista. Tässä artikkelissa on tutkittu niitä suomalaisen jalkapallokannattajuuden kentällä olemisen, tietämisen ja toimimisen tapoja, joiden kautta suomalaisten seurojen kannattajat toisaalta kokoontuvat yhteen ja toisaalta erottautuvat ulkomaalaisten seurojen etäkannattajista. Se vetää yhteen toimijoita, joilla on samanlaisia pääomia ja työntää taas kauemmas vääränlaisia tai arvottomia pääomia halussaan pitäviä toimijoita (Bourdieu 1998; Bourdieu & Wacquant 1995). Heidän edustamansa kannattajuus ei näyttäydy velvollisuutena, vaan vapaana valintana, jonka kautta kannattajat voivat ilmaista omaa yksilöllisyyttään. Keskeisin eronteon ulottuvuus kietoutuu yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden väliseen painotuseroon. Paikalliskannattajuus Etäkannattajuus Yhteisö Yksilö Velvollisuus Valinta Päämäärä Elämys Omistajuus Asiakkuus Eletty paikallisuus Medioitunut paikallisuus KUVIO 1. Paikalliskannattajien näkemyksissä etäkannattajuudesta korostuvat puolestaan etäkannattajien yksilölliset elämykset ja valinnat. Sen lisäksi, että suomalaista kannattajuutta käsittelevä lehtijuttu tai tutkimus ” kertoo kakkosen 80-luvun lähetysten ansiosta johonkin englantilaiseen seuraan rakastuneesta” kannattajasta, se voi kertoa esimerkiksi myös yhteiskunnallisesti valveutuneesta ja kansalaistoimintaan orientoituvasta kannattajuudesta.. Tästä seuraa myös kannattajuuden velvoittavuus. Paikalliskannattajuus nähdään puolestaan vastavoimana tälle kehitykselle. Arsenal voisi siis hyvin pelata kotiotteluita maailman suurimmilla stadioneilla ympäri maailman. 74 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² Paikalliskannattajien viholliskuvana on siis ajatus globaalista ja ”hypertuotteistuneesta” (Giulianotti 2002; Kolamo 2014) jalkapallomaailmasta, jossa paikallisyhteisön jäsenillä ei ole enää sanantai jalansijaa oman kaupunkinsa jalkapalloseuran toiminnassa
2013. Haara, P. 1996. International Review for the Sociology of Sport, 48(4), 421–434. Tampere: Vastapaino Bourdieu, P. A sociology of the global game. Heinonen, H. Helsinki:Tammi. 2005. Hulluna urheiluun-fanin samaistuminen suosikkijoukkueeseen ja suosikkipelaajaan. Fandom, Marketing and the Political Economy of Dutch Football. & Buchanan, E. Koskinen-Koivisto (Eds.), Moniulotteinen etnografia, 79–108. 2007. 1997a. 1998. Markham, A. Manchester: Manchester University Press. Notkea moderni. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Mediaurheilu. Sociological Theory 6(2), 153–168. Soccer & Society, 7(1), 62–75. Ohtonen, R. The anti-fan within the fan – awe and envy in sport fandom. 2008. Tutkimus internet-keskusteluryhmien viesteissä rakentuvista puhetavoista, tulkinnoista ja tulkinnan kehyksistä kommunikaatioyhteiskunnassa. Yksityisiä kaukosuhteita vai yhteisön karnevaalia. Tunnetalouden dynamo. New York: Routledge. Lehikoinen, E. Lee (toim.): Fandom – identities. Matikainen & M. Saatavana sähköisessä muodossa http://www.jsn.fi/paatokset/4939-sl-12/ Kerr, J. Etäfanin faniutuminen ja identiteetti. Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Bauman, Z. 2018. Tampere: Tampere University Press. 2014. & Raittila, P. 1995. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Armstrong, G. Kuula, A. 2002. McCarthy, B. Gray, C. Edensor, T., & Millington, S. 2011. 2013. Helsinki: Ethnos ry. 2018. Joo, hankitaan sellainen valmentaja, jonka kanssa ainoastaan voitetaan! Urheilunationalismi FutisForum2 -keskustelupalstalla. Soccer & Society 13(4), 479-494. & Viñas, C. Journal of sport and social issues 26(1), 25–46. Järjen käytännöllisyys. 2008. Jalkapallokannattajien toisistaan käyttämät nimitykset ja niiden semanttinen prosodia FutisForum 2 -keskustelupalstalla. Oppenhuisen & van Zoonen. Cultural capital: Allusions, gaps and glissandos in recent theoretical developments. Football. Bourdieu, P. 369–392. Lamont, M., & Lareau, A. Sarajärvi, A., Tuomi. Tikka (toim.): Otteita verkosta. J. 1999. 1994. Bale, J. Fanatical football chants: Creating and controlling the carnival. 2016. Benkwitz, A. Soccer & Society 9(3), 303–312. Brown, S. Leicester: Leicester University Press, 130–144. 1991. Futisfani verkossa-Vahvistuuko yhteisöllisyys. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 4939/SL/12. Teoksessa: S. British Journal of Sociology 48(4), 576-593. Heinonen, H. & Young, M. 2012. Teoksessa: S-M. New York: Routledge. New York: Routledge, 1–6. Brown, A., Crabbe, T. Teoksessa: J. Tampere: Vastapaino, 216–244. An ethnography of English football fans: cans, cops and carnivals. Bourdieu, P. 2001. “Like pulling down Durham Cathedral and building a brothel”: Women as “new consumer” fans. Supporters, followers, fans, and flaneurs: A taxonomy of spectator identities in football. Etnologinen kenttätyö ja tutkimus: metodin monimuotoisuuden pohdintaa ja esimerkkitapauksia. Verkkokeskustelut ja sisällön erittely. Multilingual language use and metapragmatic reflexivity in Finnish internet football forums: a study in the sociolinguistics of globalization. Tampere: Vastapaino. King, A., 1997b. Kosonen, M., Laaksonen, S. Maffesoli, M. & Jouhki, J. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, no 39. Heinonen, H. Sandvoss, C. Tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Soininen, M. Jyväskylä: Vastapaino. Football fans and clubs in Germany: conflicts, crises and compromises. & Heinonen, H. Mika Siimes. Merkel, U. Pope, S. Kolamo, S. London: McGraw-Hill Education. Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Passion, politics and violence: A socio ?historical analysis of Spanish ultras. Arpo, R. Playing at home: British football and a sense of place. London: Verso. 2018. Hakkapeliitat Anfieldilla. Godenhjelm, P. & Mellor, G. Tampere: Vastapaino. Harvard University Press. D. Consuming sports media, producing sports media: An analysis of two fan sports blogospheres. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. 2016. Giulianotti, R. Spaaij, R. Rasila, S. Eskola, J. 2012. Kolamo, S. Suom. 1983. Bourdieu, P. 2012. Williams & S. Men like us, boys like them: Violence, masculinity, and collective identity in football hooliganism. Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Supporters or Customers. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos. Internetin keskustelukulttuurit. Pearson, G. FIFAn valtapeli: Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. 75 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² LÄHTEET Ahola, S. Wagg (toim.) British football and social change: getting into Europe. Tapaustutkimus jalkapallon Suomen cupin finaalista Tampereella 2001. Toiminnan teorian lähtökohtia. 1995. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Anderson, B. 1999. 2002. Refleksiiviseen sosiologiaan. 2013. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 131–146. M., Rydenfelt, H., & Terkamo-Moisio, A. Case: FC Lahden Kannattajat. 2005. Soccer & Society 3(3), 26–50. Sandvoss & H. 2017. A sociology of football in a global context. Understanding soccer hooliganism. 2014. 1988. Jyväskylä: Ateena. & Salasuo, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jalkapalloa katsomassa – karnevalismia, vastarintaa ja performatiivisuutta. 2005. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, kielija viestintätieteiden laitos. 2006. Lindberg, E. 2008. Kytölä, S. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. 2012. Soccer & Society 13(3), 359–376. 2002. Global Networks, 8(2), 172–193. J. Theory and society 14 (6), 723–744. “This is Our City”’: branding football and local embeddedness. 1998. The lads: Masculinity and the new consumption of football. Godenhjelm, P. Hakala, S. The time of the tribes: The decline of individualism in mass society. Journal of Sport and Social Issues, 32(4), pp. Teoksessa: J. 1985. Finnish soccer supporters away from home: A case study of Finnish national team fans at a World Cup qualifying match in Liverpool, England. International Review for the Sociology of Sport, 46(4), 471–487. 2013.Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Nevala (toim.) Kuningaspelin kentät. King, A. Giulianotti, R. Sociology, 31(2), pp. Tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta. Pöyhtäri, R. Distinction: A social critique of the judgement of taste. 2015. & Gyozo, M. ”Saa ottaa talteen” – suomalaisten jalkapallofanien yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentuminen ja ylläpitäminen FutisForum²keskustelupalstalla. Laaksonen, J. Teoksessa: H. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 116. Spaaij, R. Eight print. The postmodernity of football hooliganism. Laakkonen, A. Culture, Sport Society 2(3), 173–211. 2007. In P. Hyvinvointikatsaus 2(99), 42–49. 2017. 2002. 2005. & Wacquant, L. Hämeenaho, & E. Joensuu: Joensuu University Press. 2014. 2004. 1999. 2015. Theodoropoulou, V. Fingerroos, O. The social space and the genesis of groups. A game of two halves: Football fandom, television and globalisation. Imagined Communities: Reflections on the Origin and Spread of Nationalism. Salo. Sage. Ethical Decision-Making and Internet Research: Recommendations from the AoIR Ethics Working Committee. Interpreting and exploring football fan rivalries: An overview. 329–346. Tampere: Vastapaino. Suomennoksen toimittajat M'hammed Sabour ja Mikko A. Jalkapallon lumo. Cambrige: Polity Press. & Vesa, J. Media & viestintä 41(1), 117–124. Introduction: commonality amongst diversity: Modernization and soccer fans. 2013. Jyväskylä: Liikunnan kehittämiskeskus. Soccer & Society, 6(1), 79–96. & Suoranta, J. Brown (toim.) Football fans around the world: From supporters to fanatics. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, kulttuurintutkimus. Itkonen & A. Etäfani 2.0 -Tapaustutkimus suomalaisista Arsenal-faneista 2010-luvulla. Introduction: football and community – practical and theoretical considerations. Cleland, J
Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 155-165. Maajoukkueen kannattajat identiteettinsä rakentajina. 2007. Nevala (toim.) Kuningaspelin kentät. New York: New York University Press, 316–327. 2012. ”Millasen Päivityksen Tästä Sais?": Elämäjulkaisijuuden Kulttuurinen Omaksuminen. 76 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Suomalainen jalkapallokannattajuus ja Futisforum² and communities in a mediated world. Nopeammin, laajemmalle, monipuolisemmin: digitalisoituminen mediaurheilun seuraamisen muutoksessa. Villgren, M. Turku: Turun yliopisto. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). Itkonen & A. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.. 2015. Saatavana sähköisesti https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2018/20181050 Turpeenniemi, J. Ihmistieteisiin luettavien tutkimusalojen eettiset periaatteet. Pro gradu -tutkimus. Tietosuojalaki 1050/2018. Jalkapallofanien toiminta ja käytänteet virtuaaliyhteisössä case: Futisforum 2 . Teoksessa: H. Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Lapin yliopisto. Turtiainen, R. 2012. Östman, S. 2012
The aim of this study was to identify the attractive nature areas for PA, and the residents evaluated the valued properties and the development proposals of these areas. Therefore, potential ways to increase PA at individual and population level is of high public health priority. ABSTRACT Neuvonen M., Kangas K., Ojala A. Ann Ojala, VTT, Luonnonvarakeskus. Urban nature as an environment for residents’ physical activity in Helsinki. Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. This study examined the role of urban nature for PA among Helsinki residents. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kaupunkiluonnon roolia asukkaiden liikunnassa. We also examined the possible differences in used areas for green exercise between physically active and less active groups. 2019. In total, 1106 residents responded to the survey, indicating 2598 places for their green exercise and outdoor recreation environments on the map. Asukkaat arvostivat alueen hyvää saavutettavuutta, reitistöjä sekä liikuntamahdollisuuksia. 029 532 5406. Asukkaille erityisesti laajat viheralueet ovat luonnossa liikkumisen kannalta tärkeitä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden sekä luontokokemuksiin että liikuntaharrastuksiin. Katja Kangas, FT, Luonnonvarakeskus. Sähköposti: marjo.neuvonen@luke.fi (yhteyshenkilö). 2019. Luonnon on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin, stressistä palautumiseen, liikunta-aktiivisuuteen sekä parantavan sosiaalisia suhteita. Kyselyn perusteella luontoympäristöt ovat asukkaille tärkeitä, sillä 36 prosenttia vapaa-ajan liikunnasta tapahtui luontoympäristössä. Liisa Tyrväinen, MMT, Luonnonvarakeskus. & Tyrväinen L. Inadequate physical activity (PA) is acknowledged as a key health risk factor in modern societies. Kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan tukea tarjoamalla liikuntaan sopivia ja siihen kannustavia luontoympäristöjä. Around 36 % of the residents’ spear time PA took place in nature environments, indicating the importance of these areas. A public participatory GIS survey was conducted in three study areas of Helsinki in the year 2018. Asiasanat: luonto, fyysinen aktiivisuus, ulkoilu, luontoliikunta, kaupunkiviheralue. Kyselyyn saatiin 1106 vastausta, ja merkintöjä ulkoiluja luontoliikuntapaikoista kertyi yhteensä 2598. Luontoliikuntaan sopiva kohde löytyi keskimäärin 1,28 km päästä. Liikunta & Tiede 56 (6), 77–86. These areas were valued for their good accessibility, trails, sport facilities, possibilities for recreation, beautiful scenery, and possibilities for experience nature and silence. 77 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä KAUPUNKILUONTO ASUKKAIDEN LIIKUNNAN EDISTÄJÄNÄ HELSINGISSÄ Marjo Neuvonen, YTM, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, onko vähän ja paljon liikkuvien välillä eroja luontoliikunnan mahdollisuuksien suhteen. P. Liikunta & Tiede 56 (6), 77–86. Among the physically active group, the provision of green environments was associated with the distance to green exercise facilities; among the less active group this association was not found. Current research evidence indicates positive influence of nature on health and well-being through stress recovery, improved physical activity and social relationships. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2018 internetpohjaisella osallistavalla paikkatietokyselyllä Helsingissä kolmella tutkimusalueella. Paljon liikkuvien ryhmässä luontoliikuntapaikat olivat lähellä, kun viheralueita oli tarjolla runsaasti, mutta vähän liikkuvien ryhmässä liikuntapaikkojen ja viheraluetarjonnan yhteys ei noussut samalla tavoin esille. Kohteen valintaan vaikuttivat myös kaunis maisema, sekä mahdollisuudet luontokokemuksiin ja hiljaisuuteen. The health and well-being of citizens can be supported by providing natural environments that support and motivate PA. Riittämätön liikunta on monien sairauksien riskitekijä, ja siksi kansalaisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on sekä yksilöiden että kansanterveyden kannalta tärkeää. Residents of Helsinki used green environments in their neighbourhood but also areas further away from their immediate home surroundings. The average distance to green exercise area was 1.28 km. Especially large green areas are important for the residents, as they offer opportunities for nature experiences as well as places for different physical activities. Tavoitteena oli tunnistaa houkuttelevia viheralueita, jotka edistävät fyysistä aktiivisuutta. Helsinkiläiset hyödyntävät sekä kotinsa läheisyydessä että eri puolilla kaupunkia sijaitsevia kohteita. & Tyrväinen L. Keywords: nature, physical activity, outdoor recreation, green exercise, urban green area ABSTRAKTI Neuvonen M., Kangas K., Ojala A. Lisäksi tutkittiin mitä ominaisuuksia alueissa arvostettiin ja mitä kehitysehdotuksia asukkailla on
Luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saadut terveysja hyvinvointihyödyt ovat monen osatekijän summa. Ulkoiluun verrattuna luontoliikunnan voidaan ajatella siis olevan tavoitteellisempaa ja sisältävän enemmän fyysistä aktiivisuutta (esim. Laajat toisiinsa kytkeytyneet metsäiset luontoalueet, kuten Keskuspuisto ja Viikki-Kivikko, ovat tunnistettu luonnon monimuotoisuudenkin turvaamisen kannalta tärkeiksi alueiksi (Helsingin yleiskaava – Selvityksiä YOS 2014). Nämä vaikutusmekanismit ovat ainakin osittain vuorovaikutteisissa suhteissa ja kytköksissä toisiinsa. Tutkimusta luontoliikunnan terveysja hyvinvointihyödyistä kaivataan lisää, mutta luontoympäristöllä on selvästi tärkeä merkitys liikuntapaikkana. Tyrväinen ym. Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa asuinympäristön viheralueiden saatavuuden ja virkistykseen sopivien viheralueiden läheisyy. Shanahan ym. 2012). Sen alle kuuluvat mm. Käsite sisältää luonnonvarojen käytön näkökulman ja sitä käytetään usein rinnakkain ulkoilu-käsitteen kanssa. 2014). 2015). Suomalaiset kaupungit ovat eurooppalaisittain vielä melko vihreitä. Näiden lisäksi rannat ja lukuisat saaret muodostavat virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. 2007a, Tyrväinen ym. Esimerkiksi noin 40 prosenttia Helsingin pinta-alasta on viheralueita, joista metsien osuus on noin yksi viidesosa (Jaakkola ym. 2014, ten Brink ym. Rakentamisen myötä suuri osa viheralueista on kuitenkin melko pieniä. Tyrväinen ym. Erityisesti tutkittiin millaisia alueita käytetään ulkoiluun ja luontoliikuntaan, ja millaisia asioita asukkaat nostavat esille heidän käyttämistään ulkoiluja luontoliikuntapaikoista. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on luonnon terveysja hyvinvointitutkimuksen viitekehys, jossa tarkastellaan millaisten mekanismien kautta luontoympäristö vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnosta saatavia terveysja hyvinvointihyötyjä voivat olla esimerkiksi parempi koettu terveys, alentunut painoindeksi, kohentunut mieliala sekä mata lampi kuolleisuus sydänja verisuonisairauksiin (Hartig ym. Kokeellisiin tutkimuksiin liittyvässä meta-analyysissä luontoliikunnasta eroja löytyi luontoympäristöissä koettuun vähäisempään ponnisteluun, suurempaan tyytyväisyyteen ja positiivisempiin elämyksiin verrattuna sisäliikuntaan. 2018). 2014, Mytton ym. Liiallinen istuminen ja fyysisen aktiivisuuden vähäisyys ovat ongelma kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti nuorten ja iäkkäiden vähäisestä liikunnasta tulisi olla huolissaan (esim. Malliin on lisätty vielä immuunipuolustuksen vahvistuminen (Kuo 2015, Tyrväinen ym. 2014, Markevych ym. Luontoalueiden roolia ja merkitystä liikunnan edistäjänä kaupunkiympäristössä on tutkittu vielä vähän. Barton ja Pretty 2010). Tutkimustuloksien yleistettävyyttä kuitenkin hankaloittaa luontoliikuntaympäristöjen vähäinen kuvailu, pitkittäistutkimuksien puuttuminen ja eri liikuntatapojen vertailun hankaluus (Lahart ym. Luontoympäristöön liittyvät tekijät ovat sen laatu ja saavutettavuus sekä luontoympäristön käyttämisen tavat ja useus. 78 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä JOHDANTO Vain osa, noin kolmannes, aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Kaikkonen ym. 2014, James ym. 2015, Markevych ym. 2007b). 2013). Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnonympäristössä (Sievänen ja Neuvonen 2011). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin millainen rooli ja merkitys kaupunkiluonnolla on helsinkiläisten liikunnassa. 2017). 2015). 2015). Lisäksi tutkittiin, onko luonnossa liikkumisen edellytyksissä eroja vapaa-ajallaan vähän ja paljon liikkuvien asukkaiden välillä. Tässä tutkimuksessa luontoympäristöjä tarkastellaan suhteessa asukkaiden liikuntaan käsitteiden luonnon virkistyskäyttö, ulkoilu ja luontoliikunta avulla. Vasankari ym. 2019). 2014). Toisaalta skotlantilaisessa väestötasoisessa tutkimuksessa terveysja hyvinvointimittareita vertailtaessa liikunta luonnossa verrattuna liikuntaan muissa ympäristöissä erosi vain vähän. Luontoliikunnan on myös havaittu tuottavan tehokkaampaa mielialan kohenemista ja kognitiivista elpymistä verrattuna sisäliikuntaan (Pasanen ym. Aiemmissa tutkimuksissa luonnossa liikkumisen on havaittu keskittyvän erityisesti laajoille viheralueille (esim. 2007b, Faehnle ym. Liikunnan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi onkin tarpeen paremmin ymmärtää kaupunkiluontoalueiden käyttöä ja erityisesti sitä, kuinka hyvin ne sopivat liikuntaan ja vastaavat asukkaiden tarpeisiin (Tyrväinen ym. Myös Suomessa on tutkittu viher alueiden vaikutusta stressin alenemiseen (esim. 2010, Jäppinen ym. 2019). Tunnistettavat luontoympäristöjen hyödyt terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiselle ovat 1) ympäristöhaittojen lievittäminen, esimerkiksi vähäisempi altistuminen melulle ja saasteille, 2) elvyttävät ja palauttavat vaikutukset kuten stressin hallinta ja tarkkavaisuuden elpyminen, 3) rakentavat vaikutukset, kuten vaikutus fyysisen aktiivisuuden lisääntymiselle sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten kontaktien lisääntyminen (Hartig ym. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus luontoympäristössä oli yhteydessä pienempään psyykkisten sairauksien riskiin, mutta liikunta muualla kuin luonnossa oli yhteydessä puolestaan parempaan yleiseen hyvinvointiin (Mitchell 2013). Kaupungistumisesta huolimatta aikuisten vapaa-ajan liikunnassa suomalaisten suosituin liikuntaympäristö on luonto: suomalaisten liikunnasta runsas kolmannes tapahtuu luontoympäristössä, noin neljännes kodin pihapiirissä, vajaa neljäsosa rakennetussa ulkoympäristössä, ja vain runsas kymmenesosa sisäliikuntatiloissa (Borodulin ym. maiseman katselu ja auringonotto, jotka eivät ole liikuntaa, mutta ovat luonnon virkistyskäyttöä ja ulkoilua. Meta-analyyseissä on näyttöä siitä, että ulkoilu luonnossa (sisältäen luontoliikuntaa) parantaa mielialaa, koettua terveyttä, kuntoa sekä auttaa irtautumaan arjesta parantaen esimerkiksi itsetuntoa (esim. Sen sijaan tieteellistä näyttöä luontoliikunnan terveysja hyvinvointihyödyistä on vähemmän. Luontoympäristöä pidetään myös kansainvälisesti liikkumisen kannalta motivoivana ja vetovoimaisena ympäristönä (James ym. Kun liikkumista edistävät ympäristöt tunnistetaan, voidaan kansalaisten terveyttä edistäviä arkiympäristöjä vaalia ja kehittää osana kaupunkisuunnittelua. 2016, Lahart ym. Luontoympäristöjen saavutettavuus ja ympäristön laatu Luontoympäristöjen saavutettavuus ja laatu vaikuttavat viheralueiden käyttöön ja koettuihin hyötyihin (esim. 2007b, James ym. Suomalaisissa tutkimuksissa vihreän ympäristön läheisyyden on todettu lisäävän virkistyskertojen määrää ja sitä kautta olevan yhteydessä parempaan koettuun terveyteen (Pietilä ym. Suomalaisten ulkoilua mittaavan väestökyselyn mukaan (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI) vuonna 2010 kolme neljästä suomalaisesta ulkoili luonnossa viikoittain. 2017). 2018). Ulkoilu-käsite on tekemistä korostava, ja sillä tarkoitetaan lihasvoimin kuten jalan, hiihtäen, pyöräillen, soutaen tai näihin verrattavalla tavalla vapaa-aikana tapahtuvaa liikkumista sekä oleskelua, yleistä luonnonharrastusta sekä muuta näihin verrattavaa harrastustoimintaa ulkoilmassa (Sievänen ja Neuvonen 2011). 2015, Astell-Burt ym. 2011). Vahvin tieteellinen näyttö liittyy elpymiskokemuksiin ja stressin alenemiseen luontoympäristöissä. 2016, Tyrväinen ym. Luontoliikunta korostaa liikunnan harrastamista ulkona ja luonnossa. 2015). Kuitenkin kasvukeskuksissa kaupunkirakennetta tiivistetään, ja esimerkiksi Helsingissä merkittävä osa luontoalueista on varattu yleiskaavassa tulevaisuudessa rakentamiseen. Suosituimpia luonnossa liikkumisen muotoja ovat kävely, uinti, pyöräily, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen, maastohiihto, marjastus ja kalastus (Sievänen ja Neuvonen 2011). Liikuntatutkimuksen kentässä aihetta on tutkittu vähemmän ja kansainvälinen näyttö on myös jonkin verran ristiriitaista, koska kulttuuriset tavat liikkua luonnossa sekä tarjolla olevat luontoalueet poikkeavat eri maiden välillä. 2018). Tyrväinen ym. Ulkoilun ja luontoliikunnan merkitys ja hyödyt Luonto hyvinvoinnin lähteenä Tutkimustieto luonnon terveysja hyvinvointihyödyistä on viime vuosina vahvistunut (Nilsson ym. 2014, James ym
kauneutta, liikuntamahdollisuuksia, rauhaa ja hiljaisuutta, tilanja vapaudentunnetta sekä metsäntuntua (Tyrväinen ym. Luymes ja Tamminga 1995). Aikaisemmassa helsinkiläisiä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että vähän liikkuvat harrastavat vähemmän luontoliikuntaa (Pyky ym. 2013). 2017). Vastaajia pyydettiin myös merkitsemään luontokohteita, joita pitäisi kehittää paremmin ulkoiluun sopivaksi (kehitettävä kohde) sekä vastaamaan, mitkä tekijät he kokivat epämiellyttäväksi kyseisessä kohteessa, tai miten he haluaisivat sitä kehittää (14 vaihtoehtoa ja muu syy). 2016). Ulkoilupaikkojen laatuun liittyy palveluiden monipuolisuuden lisäksi yleisiä alueiden ylläpitoon, siisteyteen, viihtyisyyteen sekä maisema-arvoihin liittyviä tekijöitä (McCormarck ym. Verrattain pienetkin, alle hehtaarin kokoiset, alueet voivat jollakin tavoin edistää terveyttä ja lisätä asukkaiden tyytyväisyyttä (Ekkel ja de Vries 2017, Krekel, Kolbe ja Wustemann 2016). Vastaajien osoitteet oli poimittu satunnaisotoksena väestörekisterikeskuksen tietokannasta, jonka jälkeen kysely oli avoimena 26.3.–31.7.2018. Viheralueiden koettu laatu on keskeinen viheralueiden terveysja hyvinvointivaikutuksia välittävä tekijä (esim. Koska postinumeroalueen kes. 2007). Arnberger ym. Mutta vaikka fyysinen aktiivisuus oli tutkimuksessa korkeampaa viheralueita enemmän sisältävillä alueilla, fyysinen aktiivisuus selitti vain osan vihreän ympäristön ja terveyden välisestä yhteydestä. Alueiden valintaan vaikuttivat erot viheralueiden määrässä ja kaupunkirakenteen tiiviydessä (vrt. Helsingissä ja Tampereella tehdyssä tutkimuksessa kaupunkilaiset arvostavat luontoympäristössä mm. Myös puistojen ja viheralueiden määrän sekä vastaajien raportoiman fyysisen aktiivisuuden määrän välillä on havaittu yhteys (Astell-Burt ym. Määritelmää ”riittävän isolle” viheralueelle ei kuitenkaan ole olemassa. 79 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä den havaittiin olevan yhteydessä ulkoilukertojen määrään (Neuvonen ym. White ym. 2010). 2012). Vastausvaihtoehtoja oli neljä 1) luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljoakaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti, 2) kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa, 3) harrastan kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 3 tuntia viikossa ja 4) harjoittelen kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja. 2014a, Astell-Burt ym. Liian suuri käyttöpaine ja ruuhkaisuus voivat puolestaan vähentää alueiden houkuttelevuutta (esim. (THL, Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005–2019). 2016). Kysely toteutettiin Maptionnaire-kyselytyökalulla (Mapita oy). Miten fyysisen aktiivisuus jakautuu eri ympäristöihin, kuten luontoympäristöihin (esim. Viheralueiden saavutettavuutta kuvaaviksi muuttujiksi kullakin alueel la laskettiin viheralueen osuus vastaajien postinumeroalueen pinta-alasta sekä etäisyys lähimpään vähintään keskisuureen viheralueeseen postinumeroalueen keskipisteestä. 2016). Myös etäisyys vastaajien merkitsemiin luontoliikuntapaikkoihin laskettiin vastaajan postinumeroalueen keskipisteestä, sillä vastaajien kodin koordinaattitietoja ei ollut saatavilla. 2019), joten tilastollisissa analyyseissä vertasimme fyysisen aktiivisuuden ensimmäistä tasoa, vähäinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus (luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljoakaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti), muihin fyysisen aktiivisuuden ryhmiin (vastausvaihtoehdot 2–4). Lisäksi ihmisten kokemus alueen turvallisuudesta on tärkeä (esim. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin SPSS Statistics 25 tilasto-ohjelmalla. Aineistoa päivitettiin huomioimalla vuoden 2003 jälkeen maankäytössä tapahtuneet muutokset maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuoden 2014 ja 2016 aineistojen perusteella. Kolmantena mittarina toimi vapaa-ajan fyysisen aktiivisuus, jota mitattiin kysymyksellä Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaaaikana. Monet viheralueisiin liittyvät laatutekijät, kuten alueen koko, yhteys muihin alueisiin, maiseman miellyttävyys ja monimuotoisuus, kuten myös harrastusmahdollisuuksien runsaus ja palvelut (valaistus, paikoitus, polut, opasteet) maiseman kauneus, rauhallisuus ja hiljaisuus, kasvija eläinlajien runsas määrä sekä kulttuuriset arvot lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja käyttöä (Tyrväinen ym. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin Helsingissä kolmella tutkimusalueella (kuva 1), joista yksi sijaitsi kantakaupungin läheisyydessä (alue 1), toinen ItäHelsingissä (alue 2) ja kolmas Pohjois-Helsingissä (alue 3). Myös roskaisuus, luonnon kuluneisuus ja harrastusmahdollisuuksien vähäisyys vähentävät alueen vetovoimaisuutta. pääkaupunkiseudun tieverkostosta sekä maankäytöstä. 2014b, McMorris ym. Helsinkiläisten ulkoilu ja luonnossa liikkuminen -kyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään omasta lähiympäristöstään kartalle paikkoja, joissa he mieluiten käyvät ulkoilemassa ja liikkumassa luonnossa (ulkoiluja liikuntapaikka), sekä mitkä tekijät heitä miellyttävät juuri kyseisessä paikassa (16 vaihtoehtoa ja muu syy), miten he useimmiten tekevät siellä ja kuinka usein he käyttävät aluetta. Kyselyaineisto kerättiin internetpohjaisella osallistavalla paikkatietokyselyllä (public participation GIS) keväällä 2018. Viheralueet jaoteltiin pieniin (<25 hehtaaria), keskisuuriin (25–150 hehtaaria) ja isoihin (>150 hehtaaria) alueisiin. Kyseinen aineisto on tehty hyödyntäen Helsingin kaupungilta saatua viheralueaineistoa, ilmakuvia sekä vuoden 2003 seutuCD:tä, joka sisältää tietoa mm. puisto, metsä, vesistö, ranta), rakennettuihin sisäliikuntatiloihin, ulkona sijaitseviin rakennettuihin ympäristöihin, kodin pihapiiriin tai puutarhaan tai vapaa-ajan asunnolle ja muuhun ympäristöön. 2007b, Bjork ym. Nämä arvostetut ominaisuudet keskittyivät tyypillisesti laajempiin metsäisiin alueisiin. 2007b). 2015, Liu ym. Asuinpaikan läheisten viheralueiden hyvä tarjonta liitettiin parempaan sydänterveyteen ja mielenterveyteen laajassa Uutta Seelantia koskevassa terveyskyselyssä (Richardson ym. Kyseinen mittari on käytössä aikuisväestön terveyttä seuraavissa tutkimuksissa (mukana FinSote-tutkimuksessa), ja sen kyky erotella väestöstä liikuntaa harrastamattomat on hyvä. Viheralueilla ja luontoympäristöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa vesija viheralueita kuten esimerkiksi metsiä ja soita, kaupungin puis toja ja puutarhoja, vesistöjä ja rantoja, peltoja, niittyjä ja laitumia, viljelypalstoja ja siirtolapuutarhoja, hautausmaita, sekä lisäksi yllä mainituissa ympäristöissä sijaitsevia leikkipuistoja, rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja, kuten kuntoratoja, hiihtolatuja, ulkokuntosaleja jne., jalankulkuja pyöräilyreittejä sekä kevyen liikenteen väyliä. 2010). Kutsu vastata kyselyyn lähetettiin 5 759 asukkaalle. 2007a, Tyrväinen ym. Paikkatietoanalyysit tehtiin ArcGIS versiolla 10.3.1 (ESRI 2015). Esimerkiksi kokemus urbaanin ympäristön turvattomuudesta saattaa rajoittaa viheralueiden käyttöä. Tyrväinen ym. Kyselyssä kysyttiin vastaajien taustatietoja, kuten koulutusta, ammatti-asemaa, tuloja, asumismuotoa, kuinka kauan on asunut alueella, sekä fyysistä aktiivisuutta kolmen seuraavaksi kuvatun mittarin avulla. Laajemmat alueet toimivat kuitenkin parhaiten liikuntaympäristöinä ja monipuolisten mahdollisuuksien tarjoajina, koska jo esimerkiksi latutai polkuverkostoa varten tarvitaan isompia alueita. Tutkimustuloksia siitä, miten luontoliikuntaympäristön laatu vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen on vielä vähän. Viher alueiden sijainti ja koko määritettiin aiemmassa projektissa, vuonna 2003 kootun paikkatietoaineiston pohjalta (Tyrväinen ym. Esimerkiksi puistojen määrän lähietäisyydellä (alle 0,5 km) ja mitatun fyysisen aktiivisuuden määrän välillä havaittiin positiivinen yhteys laajassa tutkimuksessa, joka kattoi useita kaupunkeja kymmenessä eri maassa (Sallis ym. Vaihtoehtoina olivat vapaa-ajan liikuntaharrastus (muu kuin ulkoilu), ulkoilu, työmatkaja asiointi liikunta, työssä liikkuminen ja fyysiset kotityöt. Käytämme jatkossa ryhmistä lyhennettä vähän liikkuvat ja paljon liikkuvat. Mistä fyysisen aktiivisuuden muodostuu. 2012). Tutkimusalueita virkistyskohteiden etäisyyksien mukaan vertailtiin kovarianssianalyysilla (UNIANOVA). 2008, de Jong ym
Myös väestötilastojen perusteella tutkimusalueilla asuvista noin 53 prosenttia on naisia ja 47 prosenttia on miehiä (Paavo-tietokanta, 2014). Vastaajista noin 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä ja alle prosentti valitsi vaihtoehdon ’muu sukupuoli’. Väestöön verrattuna aliedustettuina olivat alle 30-vuotiaat ja yliedustettuina yli KUVA 1. Fyysisen aktiivisuuden ryhmien vertailussa hyödynnettiin ?²-testiä ja t-testiä. Parivertailut alueiden välillä laskettiin Tukey (b) -testillä. Alueeseen 1 (keltaiset rajat) kuuluivat Kallio, Itä-Pasila, LänsiPasila, Etu-Vallila-Alppila, Vallila. Vastaajista 15 prosenttia oli ikäryhmästä 18–29-vuotiaat, yli puolet (58 prosenttia) ikäryhmästä 30–64-vuotiaat ja 27 prosenttia vastaajista kuului ikäryhmään 65–81-vuotiaat. Havaittiin, etteivät nämä pinta-alaa koskevat muuttujat mallissa olleet tilastollisesti merkitseviä, ja lopulliset mallit vastaavat yksi suuntaista varianssianalyysiä (ANOVA). Alueella 2 sijaitsivat Myllypuro, Kontula-Vesala, Vartioharju sekä Mellunmäki, ja alueella 3 Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Maununneva, Maunula-Suursuo ja Länsi-Pakila.. Tutkimukseen osallistuneiden kartalle merkitsemät luonnossa liikkumisen paikat, joissa he käyvät a) vähintään kerran viikossa (1057 merkintää) ja b) harvemmin kuin kerran viikossa (1157 merkintää). postinumeroalueen koko, huomioitiin postinumeroalueen koon mahdollinen vaikutus lisäämällä sekä pinta-ala-muuttuja kovariaattina että pinta-alan ja tutkimusalueen interaktiot tilastollisiin analyyseihin. 80 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä kipisteestä mitattu muuttuja ei vastaa todellista etäisyyttä vaan siihen voi vaikuttaa mm. TULOKSET Kyselyyn vastasi yhteensä 1 106 henkilöä. Etäisyysmuuttujien jakaumaa on korjattu ottamalla muuttujasta luonnollinen logaritmi (ln)
Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Suomenlinna, Seurasaari, Uutela, Mustavuori ja Kallahdenniemi. Asukkaiden ilmoittamat luontoliikuntapaikat Vastaajista 901 teki merkintöjä kartalle. TAULUKKO 1. Kyselytutkimuksille on tyypillistä, että nuorten vastauksia saadaan vähemmän. Valtaosa vastaajista, yli 90 prosenttia, oli äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvia. Harvemmin kuin kerran viikossa vieraillut luontoympäristöt sijaitsevat samalla tavoin laajoilla viheralueilla, mutta myös hieman enemmän rantojen läheisyydessä tai esimerkiksi kohteissa, joissa on suojelualueita tai erityisiä maisematai kulttuuriarvoja (kuva 1). Helsinkiläiset hyödyntävät luontoliikuntapaikkoja monipuolisesti käyttämällä sekä asuinympäristönsä välittömässä läheisyydessä että kauempana asuinympäristöstään sijaitsevia kohteita (kuva 2). Vastaajat merkitsivät 0–42 luontoliikuntapaikkaa (keskiarvo: 3,4) ja 0–9 kehitettävää kohdetta (keskiarvo 1,5). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus oli asukaskyselyssä vain noin 12 prosenttia ja katokyselyssä heidän osuutensa oli 20 prosenttia. Etäisyys lähimpään luonnossa liikkumisen paikkaan oli keskimäärin 1,28 kilometriä. Tutkimusalueiden vertailu asukasmäärän, viheraluetarjonnan, alueen koon ja asukkaiden merkitsemien luontoliikuntapaikkojen mukaan.. Vastaava luku on aikuisväestössä on vuonna 2014 ollut keskimäärin noin neljännes 25–64-vuotiaista (THL, Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005–2019). Vapaa-ajan liikunnan määrän (4 luokkaa) ja tutkimusalueen välillä ei ollut tilastollista riippuvuutta ( ?² =10,69, p=0,099). 81 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä 65-vuotiaat vastaajat. Merkintöjä ulkoiluja luontoliikuntapaikoista Helsingin kaupungin alueelle kertyi 2 598 ulkoiluja liikuntapaikkaa ja 747 kehitettävää kohdetta. Vastaajista 12 prosenttia kuului vapaa-ajallaan vähän liikkuviin (Ryhmä 1), puolet (50 prosenttia) fyysisen aktiivisuuden ryhmään 2, kolmasosa (34 prosenttia) kolmanteen ryhmään ja loput 4 prosenttia aktiivisimpaan ryhmään (Ryhmä 4). Merkinnöistä valtaosa, 1936 kappaletta, merkittiin viheralueille tai rannoille ja suoraan vesistöihin 121 kappaletta. Vastauskadon selvittämiseksi tehtiin 53 haastattelua puhelimitse. Useimmiten luonnossa käytiin ulkoilemassa (puolet asukkaiden raportoimista luonnossa liikkumisen kerroista) tai tarkkailemassa luontoa tai luonnosta nauttimasta (noin neljäsosa kerroista), viidennes kerroista liittyi kuntoiluun ja loput kerroista liittyivät työja asiointimatkoihin (7 prosenttia). Vähän liikkuvien ryhmät eri tutkimusalueilla jäävät pieneksi (n=91) verrattuna muihin fyysisen aktiivisuuden ryhmiin (n=725). Kehitysajatuksista 479 sijoittui viheralueille ja 24 kappaletta vesistöön. Ne sijaitsivat, pääosin keskisuurilla tai laajoilla viheralueilla. Katokyselyn perusteella lähiympäristön luontoliikuntapaikkoja tärkeäksi kokevia oli hieman enemmän kyselyyn vastanneissa (96 prosenttia) kuin kadon joukossa (93 prosenttia). Puolet vastaajista Asukasmäärä Viheralueita pintaalasta, % Alueen koko, km 2 Etäisyys vähintään keskisuureen viheralueeseen, km Etäisyys lähimpänä sijaitsevaan luontoliikunta-paikkaan, km (keskihajonta) Etäisyys luontoliikunta-paikoille, km (keskihajonta) Alue 1 44 500 19,5 7,3 0,28 1,30 A (1,25) 2,69 A (2,51) Alue 2 42 300 32,7 15,9 0,34 1,42 AB (1,61) 3,26 B (3,14) Alue 3 35 000 35,1 14,6 0,33 1,17 B (1,42) 2,70 C (2,96) Kaikki alueet 31,1 37,7 0,32 1,28 (1,41) 2,83 (2,85) Merkintöjä, kpl 806 2431 F LN_ANOVA 4,30 12,33 p-arvo 0,014 <0,001 Alue 1: Kallio, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Etu-Vallila-Alppila, Vallila Alue 2: Myllypuro, Kontula-Vesala, Vartioharju, Mellunmäki Alue 3: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Maununneva, Maunula-Suursuo, Länsi-Pakila Eri symbolit A, B, C kertovat, että ero on tilastollisesti merkitsevä ryhmien välillä, Tukey (b) -testi p<0,05. Vähintään keskisuuri viheralue sijaitsi asukkaista keskimäärin 0,32 kilometrin etäisyydellä laskettuna postinumeroalueen keskipisteestä (taulukko 1). Asukkaiden liikkumisesta reilu kolmannes (36 prosenttia) tapahtui ulkona luontoympäristössä, vajaa viidennes (18 prosenttia) rakennetuissa sisätiloissa esimerkiksi liikuntaja uimahallissa tai kuntosalilla, reilu neljännes (29 prosenttia) ulkona rakennetussa ympäristössä, noin kymmenesosa (9 prosenttia) ulkona kodin pihalla, puutarhassa tai vapaa-ajan asunnolla ja loput (8 prosenttia) muualla esimerkiksi kotona sisätiloissa. Paljon liikkuvien ryhmässä oli noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuntoilun vuoksi luonnossa liikkuvia kuin vähän liikkuvien ryhmässä. Alueiden välille ei löytynyt eroja verrattaessa vähän liikkuvien osuutta eri tutkimusalueilla ( ?²=3,48, p=0,175). Kantakaupungin läheisyydessä sijaitsevalla alueella joka viides vastaajista oli kuitenkin alle 30-vuotias. Tärkein syy vastaamattomuuteen oli ajan puute. Esimerkiksi etäisyys lähimpänä sijaitsevaan luontoliikuntapaikkaan: Alue 1 (A) ja Alue 3 (C) poikkeavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Merkityistä ulkoiluja luontoliikuntapaikoista noin puolet oli kohteita, joita vastaajat käyttivät vähintään kerran viikossa (kuva 1). Tutkimukseen vastaamattomien joukosta haastateltiin 26 miestä ja 27 naista, kaikilta tutkimuksen postinumeroalueilta. Vähän liikkuvien ryhmässä ulkoilu ja luonnon tarkkailu sekä luonnosta nauttiminen olivat paljon liikkuvia useammin luonnossa liikkumisen motiivina kodin lähellä liikuttaessa ( ?²=16,75, p=0,002) sekä tarkasteltaessa kaikkia luontoliikuntapaikkoja ( ?²=24,65, p<0,0001). Alue 2 (AB) ei poikkea alueista 1 ja 3. Muun kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus vastauksista oli vain muutama prosentti. Luonnossa liikkumisen edellytykset: saavutettavuus Pohjois-Helsingissä sijaitsevalla tutkimusalueella (alue 3) ja Itä-Helsingin tutkimusalueella (alue 2) viheralueiden osuus oli yli 30 prosenttia alueen pinta-alasta, kun taas Kallion ja Pasilan asuinalueella (alue 1) osuus oli hieman alle 20 prosenttia (taulukko 1). Valtaosa vastaajista piti asuinympäristönsä tarjoamaa mahdollisuutta liikkua luonnossa erittäin tärkeänä, vain vajaalle neljälle prosentille vastaajista luontoalueilla ei ollut merkitystä. Lähiluonto on merkittävä liikuntaympäristö sekä paikka rentoutumiseen kaupunkilaisille
82 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä ilmoitti luontoliikuntapaikan, joka sijaitsi alle kilometrin (mediaani 0,90 km) etäisyydellä. Asukkaat saivat myös ilmaista kyselyssä, mitkä tekijät he kokivat epämiellyttäväksi tai mitä haluaisivat kehittää ulkoiluja luontoliikuntapaikoissa. Myös alueiden 1 ja 2 välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,05). Lähimpänä sijaitsevia luontoliikuntapaikkoja tarkasteltaessa alueella 3 etäisyys ulkoiluja luontoliikuntapaikkaan oli lyhyempi kuin alueella 1 (p<0,05). KUVA 2. Helsinkiläisten kartalle merkitsemien luontoliikuntapaikkojen jakautuminen tutkimusalueelle, kunkin vastaajan asuinalueen postinumeroalueen keskipisteestä a) alueella 1, b) alueella 2, c) alueella 3 ja d) kaikilla alueilla yhdessä. Kaikkia merkittyjä luontoliikuntapaikkoja tarkasteltaessa alue 3, jossa etäisyys kaikille kohteille oli keskimäärin lyhin, poikkesi merkitsevästi alueista 1 ja 2 (p<0,05). Alueella 2 ja 3 asuvien merkitsemissä kohteissa oli eniten hajontaa asuinympäristössä ja kauempana sijaitsevien kohteiden suhteen, eikä niiden välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Vähän liikkuvien ryhmässä alueella 3 asuvien luontoliikuntapaikat sijaitsivat päinvastoin hieman kauempana. Kantakaupungin läheisyydessä (alue 1), jossa viheralueiden tarjonta oli niukin, etäisyys oli keskimäärin suurempi ja poikkesi merkitsevästi alueella 3 asuvien ilmoittamista luontoliikuntapaikkojen etäisyyksistä (taulukko 1). Vähän liikkuvien ryhmässä keskimääräinen etäisyys lähimpään luontoliikuntapaikkaan oli hieman lyhyempi (1,18 km) kuin muissa ryhmissä (1,31 km), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (tLN=-0,53, p<0,595). Myös kokemus alueen turvallisuudesta ja reittien helppokulkuisuudesta sekä mahdollisuus ja riittävä tila omille harrastuksille, sekä muiden kävijöiden rajallinen määrä koettiin alueen vetovoimaa lisäävinä tekijöinä. Paljon liikkuvien ryhmässä luontoliikuntapaikat sijaitsivat alueella 3 hieman lähempänä asuinympäristössä kuin alueella 1 tai 2 asuvilla. Luontoliikuntapaikkojen valintaan vaikuttavat tekijät Valtaosa vastaajista piti asuinympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia luontoliikuntaan erittäin tärkeänä. Vähän liikkuvien kartalle merkitsemien ulkoiluja luonnossa liikkumisen paikkojen etäisyydet eivät eronneet merkitsevästi eri tutkimusalueiden välillä (taulukko 2). Yleisin palaute liittyi kokemukseen luontoympäristön. Paljon liikkuvien ryhmässä tutkimusalueiden välillä oli eroja etäisyydessä sekä vastaajien merkitsemään lähimpään ulkoiluja liikuntapaikkaan luonnossa (p=0,003), että heidän merkitsemiin kaikkiin luonnossa liikkumisen paikkoihin (p<0,001). Asukkaat arvostavat alueen helppoa saavutettavuutta, rakennettua reittejä sekä kohteita, jotka tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Etäisyydet lähimpään ulkoiluja liikuntapaikkaan eri tutkimusalueiden välillä poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,014). Tärkeitä paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat myös kaunis maisema, mahdollisuudet luontokokemuksiin ja hiljaisuuden kokemiseen sekä metsän tuntu (kuvio 1)
Ulkoiluja liikuntapaikkojen etäisyydet eri tutkimusalueilla paljon ja vähän liikkuvien ryhmissä. TAULUKKO 2. Asukkaiden ulkoiluja luontoliikuntapaikkoihin liittämät positiiviset tekijät.. 83 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 1–3 Merkintöjä, kpl F LN_ ANOVA p-arvo keskiarvo (keskihajonta) Etäisyys lähimpään luontoliikuntapaikkaan, km Vähän liikkuvat 1,08 (1,40) 1,03 (0,67) 1,45 (2,27) 1,18 (1,57) 88 0,54 0,585 Paljon liikkuvat 1,34 A (1,23) 1,48 B (1,69) 1,17 B (1,69) 1,31 (1,47) 709 5,87 0,003 Etäisyys ulkoiluja luontoliikuntapaikoille, km Vähän liikkuvat 1,93 (1,61) 1,93 (1,69) 2,92 (3,59) 2,22 (2,42) 213 0,10 0,902 Paljon liikkuvat 2,79 A (2,59) 3,38 B (3,22) 2,69 C (2,91) 2,90 (2,88) 2193 14,1 <0,001 Alue 1: Kallio, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Etu-Vallila-Alppila, Vallila Alue 2: Myllypuro, Kontula-Vesala, Vartioharju, Mellunmäki Alue 3: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Maununneva, Maunula-Suursuo, Länsi-Pakila Eri symbolit A, B, C kertovat, että ero on tilastollisesti merkitsevä alueiden välillä, Tukey (b) -testi p<0,05. Esimerkiksi: Ryhmässä Paljon liikkuvat etäisyys lähimpänä sijaitsevaan luontoliikuntapaikkaan alueella 1 (A) poikkeaa verrattuna alueisiin 2 tai 3 (B) . KUVIO 1
84 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä pilaamisesta metsänhakkuiden, rakentamisen tai esimerkiksi alueen epäsiisteyden takia (kuvio 2). Asukkaiden ulkoiluja luontoliikuntapaikkoihin liittämät kehitysehdotukset. Tässä helsinkiläisiä koskevassa tutkimuksessa, ehkä juuri urbaanista ympäristöstä johtuen, rakennettujen ulkoliikuntapaikkojen osuus kaikista liikuntapaikoista oli suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Vähän liikkuvien ryhmässä oli sekä heitä, joiden liikkumisympäristö löytyi kodin läheltä että kauempaa oman asuinalueen ulkopuolelta. Tutkimuksen vähän liikkuvien ryhmässä liikuntapaikkojen sijainnin hajonta oli suurta. Kallio-Pasila -alueella asuvien luontoliikuntapaikat sijaitsivat kauempana kuin pohjoisempana sijaitsevilla esikaupunkialueilla Pohjois-Haagassa, Kannelmäessä, Maununnevalla, Maunula-Suursuo alueella ja Länsi-Pakilassa, jossa viher alueita oli eniten alueen kokonaispinta-alasta. Suunnittelussa viheralueiden saavutettavuutta kuvataan usein alueen etäisyytenä kodista, vaikka sopiva liikkumisen ympäristö asukkaalle voi sijaita oman asuntoalueen ulkopuolella. KUVIO 2. Vähän liikkuvat käyttivät luontoliikuntapaikkoja useammin ulkoiluun, luonnosta nauttimiseen ja luonnon tarkkailuun verrattuna paljon liikkuviin, joiden joukossa oli enemmän luonnossa kuntoilevia.. Tiiviissä kantakaupungissa viheralueita oli tarjolla niukasti ja esikaupunkialueilla melko runsaasti. (2011) valtakunnallisessa tutkimuksessa. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksella pyrittiin muodostamaan parempi kokonaiskuva siitä, millaiset ympäristöt edistävät liikuntaa, ja millainen rooli luonnolla on kaupunkilaisten liikunnassa. Alueen saavutettavuus kodista ei yksistään olekaan riittävä indikaattori, koska se ei ota huomioon millainen alue laadultaan on kyseessä. Turvaton ympäristö, melu, epämiellyttävä maisema, heikko ilmanlaatu sekä alueen ruuhkaisuus koettiin heikentävän luontoliikunnan mahdollisuuksia kohteissa. Luonnon merkitys asukkaiden vapaa-ajan liikunnassa näyttäytyy vahvana, noin reilu kolmannes tapahtui ulkona luontoympäristössä, noin vajaa viidennes rakennetuissa sisätiloissa esimerkiksi liikuntaja uimahallissa tai kuntosalilla, reilu neljännes ulkona rakennetussa ympäristössä, noin kymmenesosa ulkona kodin pihalla, puutarhassa tai vapaa-ajan asunnolla ja loput muualla, esimerkiksi kotona sisätiloissa. Paljon liikkuvien ryhmässä hyödynnetään runsaasti näitä hyvien yhteyksien päässä sijaitsevia luontoliikuntamahdollisuuksia, mikä näkyy lyhempänä etäisyytenä ulkoiluja luontoliikuntapaikkoihin tutkimusalueella, jonka keskellä Keskuspuisto sijaitsee. Tässä tutkimuksessa kaupunkilaisten luonnossa liikkumisen paikat sijoittuivat pääosin laajoille viheralueille. Vaikka viheralueita onkin ylipäänsä verrattain hyvin saatavilla, keskimäärin noin 300 metrin etäisyydellä kaupunkilaisista, voi omille harrastuksille sopivin luontoliikuntapaikka löytyä kauempaa. Tulosten perusteella kaupunkilaiset hyödyntävät luonnossa sijaitsevia liikuntapaikkoja kokonaisuudessaan kuitenkin enemmän kuin rakennettuja sisäliikuntatiloja. Kyseisellä alueella sijaitsevat myös Keskuspuisto ja Pirkkolan urheilupuiston alue, joissa on tarjolla runsaasti erilaisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Niissä on tarjolla monia asukkaiden arvostamia laatutekijöitä, kuten monipuoliset harrastusmahdollisuudet, hyviä reittejä, sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen kauniin maiseman, hiljaisuuden ja metsän tunnun kautta. Liikunnan osuus luontoympäristössä oli samansuuruinen kuin Borodulin ym. Tutkimusalueet valittiin siten, että poikkesivat viheraluetarjonnan suhteen toisistaan
Kolmanneksi tulokset ovat parhaiten yleistettävissä pääkaupunkiseudulla asuviin ja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin väestöryhmiin. s. Tuloksia tulkittaessa tulisikin huomioida se, että kyselyyn vastanneet edustavat parhaiten vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvia ja heidän ulkoiluja liikuntapaikkojaan luonnossa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollista mitata todellista aktiivisuutta, joten käyttämämme fyysisen aktiivisuuden mittari perustui vastaajien omaan arvioon. Ensimmäinen rajoite liittyy siihen, että katokyselyn perusteella kyselyyn vastanneissa on todennäköisesti hieman väestöä enemmän vapaaajallaan paljon liikkuvia kuin vähän liikkuvia. (2019) tutkimuksessa Helsingissä vahva suhde luontoon yhdistyi korkeampaan luontoliikunnan määrään. 2012). Yksilön suhde luontoon on luontoliikuntaa lisäävä tekijä ja osaltaan vahvistaa luonnossa liikkumisesta saatavia hyötyjä. Muulta Suomeen muuttaneiden osuus vastaajista jäi pieneksi. Rahoittajina ovat toimineet opetusja kulttuuriministeriö ja Luonnonvarakeskus. Erityiskiitos kaikille Helsinkiläisten ulkoiluja luonnossa liikkuminen -kyselyyn 2018 osallistuneille. Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa metsäisessä Keskuspuistossa elpyivät rakennettua puistoa enemmän ne, joille luonto oli keskimääräistä tärkeämpi ja urbaani ympäristö miellytti keskimääräistä vähemmän (Ojala ym. Luontoympäristöjen mahdollisuudet ja rooli liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena. 44, 3947–3955. Kaupunkirakenteen tiivistämisen jatkuessa laadukkaiden viheralueiden tarjonnan turvaaminen onkin entistä tärkeämpää. Rakentaminen omalle tärkeälle luontoalueelle herättää usein voimakkaita tunteita, koska viheralueiden määrä vaikuttaa asuinpaikan valintaan ja ulkoilualueiden läheisyydestä ja vihreistä ikkunanäkymistä myös maksetaan asuntohinnoissa (esim. Int J Obes (Lond), 38(1):156–159. Tulos on samansuuntainen kuin Portugalissa toteutettu Loureirin ja Veloson (2014) tutkimus, jossa vahva yhteys luontoon korreloi positiivisesti luonnossa liikkumisen kanssa. How can residents' experiences inform planning of urban green infrastructure. Vaikka liikuntaa edistävien ympäristöjen luominen on välttämätöntä, on se todennäköisesti yksin riittämätön keino edistää fyysisen aktiivisuuden määrää (Giles-Corti ja Donovan 2002). Colley, R.C., Garriguet, D., Janssen, I., Graig, C.L., Clarke, J., Trembley, M.S. Monille sopiva virkistysmetsä on järeä, täysikasvuinen ja helppokulkuinen, jossa on hyvä näkyvyys (Silvennoinen 2017, Tyrväinen ym. 2003, 2005). Giles-Corti, B., Donovan, R.J. Helsingin kestävä viherrakenne.. Tutkimuksessa saatiin myös palautetta luontoympäristöjen pilaamisesta, joka usein liittyivät rakentamiseen sekä metsienhoitoon ja hakkuisiin. 2014. Barton, J., Pretty, J. Heidän luonnossa liikkumisen tottumuksia tulisikin selvittää tarkemmin esimerkiksi haastatteluin. Haasteena ovat alueiden tarjonnan riittävyys, kohteiden ekologinen kestävyys, eri toimintojen mahtuminen samoille alueille, alueen ympärivuotinen käytettävyys sekä erilaisille käyttäjäryhmille sopivien palvelujen kehittäminen. Mitchell, R., de Vries, S., Frumkin, H. Toiseksi, liikuntaa mittaavien objektiivisten mittareiden avulla voitaisiin mahdollisesti saada kokonaisvaltaisempi käsitys yksilön fyysisestä aktiivisuudesta. Selvityksiä YOS 2014. J Epidemiol Community Health, 62(4):e2. Luonto liikuttaa monin tavoin eri elämänvaiheissa olevia, mutta se on erityisen tärkeä ikääntyville ja lapsille (Shanahan ym. On myös näyttöä siitä, että elpymisen ja elinvoimaisuuden tunteet lisääntyvät kun luontokohde koetaan itselle sopivaksi. 2014b: Greener neighborhoods, slimmer people. 85 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä Tässä tutkimuksessa vesija viherympäristöjä ja niiden yhteyttä luonnossa liikkumiseen tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. OKM/84/626/2015, OKM/24/626/2016, OKM/75/626/2017. Annu Rev Public Health, 35: 207–228. Tutkimus on osa NatureMove-tutkimusta ”Viherympäristöt liikuntaaktiivisuuden edistäjinä Suomessa”. 2011. Landscape and Urban Planning 130, 171–183. Social Science & Medicine, 54(12), 1793–1812. Statistics Canada, Catalogue no. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. 2017. Pyky ym. Suomalaisen fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Case Finland. Myös Englannissa tehdyssä terveyskyselyssä selvisi, että vesistöjen läheisyys oli yhteydessä asukkaiden terveyteen lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden kautta ja erityisesti kävelylenkkeilyn kautta (Pasanen ym. Green space is associated with walking and moderate-tovigorous physical activity (MVPA) in middle-to-older-aged adults: findings from 203 883 Australians in the 45 and Up Study. 2014. Helsingissä vesija viherympäristöt linkittyvätkin usein toisiinsa: myös meren läheisyydessä on laajoja metsäja viheralueita. A multi-study analysis. 2011. Hartig, T. Julkaisussa: Husu, P., Paronen, O., Suni, J., Vasankari, T. 2011. 2019). 2010. What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health. Sci. Nature and health. Astell-Burt, T., Feng, X., Kolt, GS. Borodulin, K., Paronen, O., Männistö, S. 2011). 2008. 2002.The relative influence of individual, social and physical environment determinants of physical activity. 2019). Luontoliikuntamahdollisuuksia voidaan parantaa kehittämällä alueiden saavutettavuutta, luontomaiseman ja -ympäristön laatua, reittejä sekä turvallisuutta. Faehnle, M., Bäcklund, P., Tyrväinen, L., Niemelä, J., Yli-Pelkonen V. Kiitokset Tutkimusryhmä kiittää tutkija Riitta Pykyä (Luke, ODL) sekä erikoistutkija Tuija Sievästä, tutkija Ron Storea ja tutkija Tuomas Nummelinia (Luke) arvokkaista kommenteista kyselyä suunniteltaessa sekä tutkija Ulla Ovaskaa (Luke) avusta. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Meren läheisyyden vetovoima näkyi erityisesti kohteissa, joita ei käytetty välttämättä päivittäin, mutta jonne asukkaat tulivat ulkoilemaan myös kauempaa. Environ. Astell-Burt, T., Feng, X., Kolt, GS. Bjork, J., Albin, M., Grahn, P., Jacobsson, H., Ardo, J., Wadbro, J., Ostergren, PO. Kyselyjen etuna on, että ne toimivat etenkin laajojen väestöryhmien tavoittamisessa paremmin. Physical activity of Canadian adults: Accelerometer results from the 2007 to 2009 Canadian Health Measures Survey. Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. Luontoliikunnassa erityisesti metsät toimivat monipuolisina liikuntaympäristöinä Suomessa. 2010. Technol. Recreational values of the natural environment in relation to neighbourhood satisfaction, physical activity, obesity and wellbeing. Evidence from 246,920 Australians. Esimerkiksi ohjelmallisilla retkillä ja toiminnalla voidaan edistää innostusta liikkua luonnossa sekä mahdollistaa myös kauemmas suuntautuvia retkiä niille, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa virkistysmahdollisuuksien perässä. 82-003-XPE, Health Reports, 22, no. A comparison of trail preferences of Vienna and Sapporo forest visitor segments. Landscape and Urban Planning Nearby green space and human health : Evaluating accessibility metrics. Sen lisäksi tarvitaan neuvontaa ja ohjausta sekä sosiaalista tukea eri kohderyhmille. 1. LÄHTEET Arnberger, A., Aikoh, T., Eder, R., Shoji, Y. How many people should be in the urban forest. Landscape Urban Plan, 157: 214–220. & Mieno, T. Br J Sports Med, 48(5): 404–406. Urban Forestry & Urban Greening, 9: 215–225. Helsingin yleiskaava. 60–67. 2016, Lachowych ym. 2014a. Tyrväinen ja Miettinen 2000). On havaittu, että objektiivinen fyysisen aktiivisuuden mittaus esimerkiksi askelmittarein tuottaa itsearviointia alhaisempia fyysisen aktiivisuuden määriä (Colley ym. Tutkimuksen tulosten yleistettävyyteen liittyy joitakin rajoitteita. Luontoalueet lisäävät tunnetusti asuinviihtyvyyttä, parantavat maisemaa ja ilmanlaatua sekä vaimentavat melua. Ekkel, E.D., de Vries, S
J.Environ. Lin, BB., Gaston, K.J., Fuller, R.A. 2010. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Tools for mapping social values of urban woodlands and other green areas. 2018. 2014. & Calogiuri G. Vihreä ja merellinen Helsinki 2050 VISTRA OSA 1: lähtökohdat ja visio. Property prices and urban forest amenities. Curr Epidemiol Rep 2015, 2(2):131–142. B. & Schipperijn, J. 2015. pii: E1352. Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., Tyrväinen, L. Pasanen, T., Tyrväinen, L., Korpela, K.M. Social Science & Medicine, 91:130–134. https://doi. Metlan työraportteja 52: 57–77. Sievänen, T. Is physical activity in natural environments better for mental health than physical activity in other environments. 2014. 132s. Tyrväinen, L., Mäkinen, K. Pretty, J., Peacock, J., Sellens, M., Griffin, M. Vasankari, T., Kolu, P., Kari, J., Pehkonen, J., ym. Loureiri, A., Veloso S. Contribution of nature areas to residents' health in urban and suburban areas in Helsinki, Finland. Sports Med 46(7): 989– 995. 38: 1–9. & Ojala, A. 2017. Landscape and Urban Planning 79: 5–19. 2015. Lahart, I., Darcy, P., Gidlow, C. A., Pearce, J., Mitchell, R., & Kingham, S. The health and social benefits of nature and biodiversity protection. Forest, trees and human health & wellbeing. Luonto lähelle ja terveydeksi: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. 2007b. 427s. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. 2018. 2015. What can global positioning systems tell us about the contribution of different types of urban greenspace to children’s physical activity. White, M.P., Sabine, P., Ashbullby, K., Herbert, S., & Depledge, M.H. Urban greenness and physical activity in a national survey of Canadians. Nilsson, M., Sangster, C., Gallis, T., ym. Kaupunkiekologinen tutkimusraportti. Julkaisussa: Tyrväinen, L., & Tuulentie, S. In: Proceedings of the 8th International Conference on Monitoring and Management of Visitors in Recreational and Protected Areas; 2. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. Public Health. Psychol. Dissertationes Forestales. McMorris, O., Villeneuve, PJ., Su, J., Jerrett, M. The mental and physical health outcomes of green exercise. Outdoor exercise, well-being and connectedness to nature. Neighbourhood blue space, health and wellbeing: The mediating role of different types of physical activity. Markevych, I., Schoierer J., Hartig T., Chudnovsky, A., Hystad, P., Dzhambov A.M., de Vries, S., ym. Health & Place, 55: 20–28. 2016. Jäppinen, J.-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. Health & Place, 16(4): 712–726. 70s. Mitchell, R. Mccormack, G. Perceived green qualities were associated with neighborhood satisfaction, physical activity, and general health: results from a cross-sectional study in suburban and rural Scania, southern Sweden. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Pasanen, T.P., White, M.P., Wheeler, B.W., Garret, J.K., Elliot, L.R. 2013. Richardson, E. 2016. 2019. In K. 2013. Kuo, M. Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2015. Psico, 45(3): 299–304. Ecological Economics, 121: 117–127. Sallis JF, Cerin E, Conway TL, Adams MA, ym. Neuvonen M, Sievänen T, Tönnes S, Koskela T. Role of physical activity in the relationship between urban green space and health. 2016. Environ Res, 137: 94–100. Kaikkonen, R., Murto, J., Pentala-Nikulainen, O., Koskela, T., Virtala, E., Härkänen, T., Koskenniemi T, ym. Int J Environ Res Public Health. 81–114): Springer Verlag. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. THL, Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005–2019. Lachowycz, K., Jones, A.P, Page, A.S., Wheeler, B.W., Cooper, A.R. Journal of Environmental Economics and Management 39(2): 205–223. Springer Science 2010. Nilsson, T. 2013. Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas. 2016. Lancet, 387(10034):2207–2217. Exploring pathways linking greenspace to health: Theoretical and methodological guidance. The effects of urban land use on residential well-being. Frontiers in Psychology, 9: 2167.. 2019. Promising mechanisms and a possible central pathway. R., Rock, M., Toohey, A. Benefits and uses of urban forests and trees. Ecological and aesthetic values in urban forest management. Applied Psychology: Health and Well-Being 63: 324–346. 2000. Shanahan, D.F., Franco, L. ym. https://sotkanet.fi/ sotkanet/fi/index Tyrväinen L., Neuvonen M., Silvennoinen H. (Eds.) 2010. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2013:4 James, P., Banay, R.F., Hart, J.E., Laden, F. Pyky, R., Neuvonen, M., Kangas, K., Ojala, A., Lanki, T., Borodulin, K., Tyrväinen, L. Health Place, 18(3): 586–594. 2019. Tyrväinen, L., Pauleit, S., Seeland, K., & de Vries, S. Access to green areas and the frequency of visits – A case study in Helsinki. J Environ Manage, 190: 223–230. 2015. 284 p. Journal of Outdoor Recreation and Tourism, 10: 44–54. 2016. Institute for European Environmental Policy. How might contact with nature promote human health. ten Brink, P., Mutafoglu, K., Schweitzer, J-P., Kettunen, M., Twigger-Ross, C., Baker, J., Kuipers, Y. J. 2012. 2012. de Jong, K., Albin, M., Skarback, E., Grahn, P., Bjork, J. 2017. Characteristics of urban parks associated with park use and physical activity: A review of qualitative research. Urban Forestry and Urban Greening, 1(3), 135–149. Feelings of restoration from recent nature visits. 2018. 2007a. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014: 27. Landscape and Urban Planning 33: 391–400. 86 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • : Kaupunkiluonto liikunnan edistäjänä Miten turvata kestävä viherrakenne…. 2015. 2014. Health Place, 18(6):1374–1380. Health & Place 55: 59–70. Jaakkola, M., Kuokkanen-Suomi, L., Kiljunen-Siirola, R., Karisto, M. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134, 13: 1397–1403. Suomen ympäristökeskus, Multiprint Oy, Helsinki. Tyrväinen, L., Miettinen, A. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. The Benefits of Natural Environments for Physical Activity. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. 1995. 104 s. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., & Kolehmainen, O. Luymes, D.T., Tamminga, K. Environ Res, 158: 301–317. Urban Forestry & Urban Greening 2007, 6(4): 235–247. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath Krekel, C., Kolbe, J., Wüstemann, H. Silvennoinen, H. Randrup, and C.C. Int. The greener, the happier. 2007. 2017. Frontiers in Psychology, 2015; 6: 1093. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. 2014. Can green exercise improve recovery from acute mental stress. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K., Ylen, M. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Journal of Environmetal psychology 35: 40–51. Environment International 131: 1–11. 2003. Konijnendijk (Eds.), Urban Forests and Trees in Europe A Reference Book (pp. Apr;127(4): 318–24. M., Hignell, D. 2019. 2005. 2013. Luonnon virkistyskäyttö 2010, Metlan työraportteja 212, 190s. Integrating public safety and use into planning urban greenways. The relationships between urban parks, residents' physical activity, and mental health benefits: A case study from Beijing, China. org/10.14214/df.242 Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T. The Effects of Green Exercise on Physical and Mental Wellbeing: A Systematic Review. 16(8). Metsämaiseman kauneus ja metsänhoidon vaikutus koettuun maisemaan metsikkötasolla. doi:10.1007/978-90-4819806-1 Ojala, A., Korpela, K., Tyrväinen, L., Tiittanen, P., Lanki, T. [abstract]. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35. Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R., Komulainen, J. Restorative effects of urban green environments and the role of urban-nature orientedness and noise sensitivity: A field experiment. (toim.) 2011. Liu, H., Li, F., Li, .J, Zhang, Y. A Review of the Health Benefits of Greenness. Environ. Health Res., 15: 319–337. & Neuvonen, M. 2005. Wooller, J.J., Rogerson, M., Barton, J., Micklewright, D., & Gladwell, V
Aiemmissa systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa ulospäinsuuntautuneisuus ja tunnollisuus sekä vähäisemmässä määrin myös avoimuus kokemuksille on yhdistetty runsaampaan fyysiseen aktiivisuuteen. The purpose of this systematic review was to summarize the most recent studies, published since 2013, examining the relationship between personality traits and physical activity across different study designs and physical activity measurements. Jenni Karvonen, TtM, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Previous systematic reviews and meta-analyses have shown that extraversion, conscientiousness, and, to a lesser extent, openness are associated with higher levels of physical activity. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeisimmät tutkimukset vuodesta 2013 alkaen ovat saaneet selville piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä eri tutkimusasetelmilla ja fyysisen aktiivisuuden mittareilla. Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä ja fyysinen aktiivisuus aikuisiässä – systemaattinen katsaus vuosilta 2013–2019. Sähköposti: tiia.m.kekalainen@jyu.fi (yhteyshenkilö). 87 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus VIISI SUURTA PERSOONALLISUUDEN PIIRRETTÄ JA FYYSINEN AKTIIVISUUS AIKUISIÄSSÄ – SYSTEMAATTINEN KATSAUS VUOSILTA 2013–2019 Tiia Kekäläinen, TtT, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. This information could be used, for example, in the development of physical activity interventions. Studies investigating accelerometer-based physical activity measurements, combinations of personality traits or facet-level personality measurements, gender differences, and studies conducted among Finnish populations are lacking. Avainsanat: persoonallisuus, piirteet, fyysinen aktiivisuus, liikunta, fyysinen inaktiivisuus, aikuiset. Se voi selittää myös fyysisessä aktiivisuudessa ja liikuntakäyttäytymisessä havaittavia yksilöllisiä eroja. Personality describes relatively stable individual differences in feeling, thinking and behaving. Liikunta & Tiede 56 (6), 87–95. A common approach to investigating personality is to identify individual differences in personality traits by using the Five-Factor Model (also known as Big Five). These differences may explain why some people are physically active and others are not. High neuroticism was linked to a higher risk of inactivity. More research on the relationship between personality traits and physical activity is called for. Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Viveca 146, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. fyysisen aktiivisuuden edistämiseen pyrkivissä interventioissa. The association of agreeableness with physical activity was inconsistent. Persoonallisuus kuvastaa yksilölle tyypillisiä ja suhteellisen pysyviä tapoja tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Liikunta & Tiede 56 (6), 87–95. Neuroottisuuden on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. 2019. Eräs tapa hahmottaa persoonallisuutta on tarkastella persoonallisuuden piirteitä, niin sanottuja viittä suurta piirrettä. The Five-Factor Model personality traits and physical activity in adulthood – systematic review based on years 2013–2019. & Kokko K. & Kokko K. Six databases were searched and 26 original articles were selected for review. Katsauksen aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta, ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 26 alkuperäisjulkaisua. Tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille kytkeytyivät runsaampaan fyysiseen aktiivisuuteen etenkin pitkittäistutkimuksissa. Kiihtyvyysanturilla mitattua fyysistä aktiivisuutta, persoonallisuuden piirteiden yhdistelmiä, alapiirteitä, sukupuolieroja ja suomalaista väestöä ei ole juurikaan huomioitu tutkimuksissa. 2019. Neuroticism has been linked to less physical activity. The results showed that extraversion was positively related to physical activity, especially moderate-to-vigorous physical activity. Conscientiousness and openness were positively associated with physical activity, especially in longitudinal studies. Nämä julkaisut osoittivat ulospäinsuuntautuneisuuden kytkeytyvän erityisesti keskija kovatehoiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää mm. Näihin piirteisiin kuuluvat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, tunnollisuus, avoimuus kokemuksille ja ystävällisyys. Ystävällisyyden yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen olivat epäjohdonmukaisia. Neuroottisuus oli yhteydessä suurempaan fyysisen inaktiivisuuden riskiin. Moreover, the role of personality in intervention studies or choosing exercise types remains unclear. Lisäksi persoonallisuuden rooli interventiotutkimuksissa ja eri liikuntamuotojen valinnassa on yhä epäselvä. Keywords: personality, traits, physical activity, exercise, physical inactivity, adults TIIVISTELMÄ Kekäläinen T., Karvonen J. These traits are extraversion, neuroticism, conscientiousness, openness, and agreeableness. Katja Kokko, PsT, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. ABSTRACT Kekäläinen T., Karvonen J
Ulospäinsuuntautuneisuuden on myös havaittu kytkeytyvän selkeämmin kovatehoisempaan kuin kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen (Wilson & Dishman 2015). Lapsuudessa ja nuoruudessa käyttäytyminen ja ulkoisen ympäristön kanssa tapahtuva vuorovaikutus ovat pääasiassa temperamentin säätelemiä, mutta aikuisuudessa temperamentti ”väistyy persoonallisuuden alle” (Keltinkangas-Järvinen 2009). Näissä katsauksissa peräänkuulutetaan erityisesti pitkittäistutkimuksia. Temperamentti käsittää joukon yksilölle ominaisia tapoja ja taipumuksia reagoida ja ilmaista tunteita, ja nämä taipumukset ovat havaittavissa jo vastasyntyneillä lapsilla (KeltinkangasJärvinen 2009). 2004). Persoonallisuuden piirteisiin puolestaan liittyy monimutkaisempia kognitiivisia prosesseja, kuten arvoja, asenteita ja tavoitteita, joiden ilmenemiseen ympäristö vaikuttaa: mitä enemmän tilanne rajoittaa yksilön käyttäytymistä, sitä vähemmän tälle tyypilliset piirteet ilmenevät (Metsäpelto & Rantanen 2009). Aiempien meta-analyysien mukaan erityisesti ulospäinsuuntautuneisuus (r = 0,23/ r = 0,11) ja tunnollisuus (r = 0,20/ r = 0,10) ovat myönteisesti yhteydessä runsaampaan ja neuroottisuus vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen (r = -0,11/ r = -0,07) (Rhodes & Smith 2006; Wilson & Dishman 2015). Käytetyt tietokannat olivat Web of Science, Medline, Pubmed, Ebscon PsycInfo, PsycARTICLES ja Sportdiscus with Full Text. Tunnollisuus on yhdistetty fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös muuhun suotuisaan terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäisempään tupakointiin ja alkoholinkäyttöön sekä terveellisen ruokavalion noudattamiseen (Bogg & Roberts 2004). Tässä katsauksessa käytämme kuitenkin viimeisimmän suomennoksen mukaisesti termejä avoimuus kokemuksille ja ystävällisyys (McCrae & Costa 2016). Avoimuus kokemuksille puolestaan kuvastaa esimerkiksi halukkuutta tutustua uusiin asioihin ja taipumusta olla avoin mielikuvitukselle, kauneudelle ja näkemyksille (McCrae & Costa 2016). Aiemmat systemaattiset katsaukset persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä ovat koonneet yhteen ennen vuotta 2013 aiheesta julkaistut tutkimukset (Rhodes & Smith 2006; Wilson & Dishman 2015). Fyysinen aktiivisuus voi auttaa täyttämään ulospäinsuuntautuneiden henkilöiden aktiivisuuden ja seurallisuuden tarpeita, ja toisaalta neuroottisuuteen liittyvät kielteiset tuntemukset, kuten ahdistuneisuus ja epävarmuus, saattavat vähentää halukkuutta kokea fyysistä kuormitusta (Wilson & Dishman 2015). Fyysisellä inaktiivisuudella puolestaan viitataan liian vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen suhteessa yleisiin suosituksiin (Thivel ym. Jokaisesta piirteestä on myös erotettavissa useita alapiirteitä, jotka kuvaavat piirteiden sisältöä tarkemmin. Viiden suuren persoonallisuuden piirteen on havaittu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Ystävällisyys kuvastaa epäitsekästä ja toiset huomioon ottavaa käyttäytymistä, ja sen alapiirteitä ovat esimerkiksi luottamus, mukautuvaisuus ja vaatimattomuus (Mc Crae & Costa 2016). Käytettyjen hakusanojen valinnassa hyödynnettiin aiempia katsauksia. Ulospäinsuuntautuneisuuden, josta käytetään myös nimitystä ekstraversio, alapiirteitä ovat esimerkiksi seurallisuus, aktiivisuus ja jännityshakuisuus (McCrae & Costa 2016; Metsäpelto & Rantanen 2009). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä tarkastelevia tutkimusartikkeleita etsittiin helmikuussa 2019 ja haku päivitettiin syyskuussa 2019. Kukin piirteistä muodostaa jatkumon, jonka eri kohtiin eri yksilöt sijoittuvat. Tämä katsaus on samalla ensimmäinen suomenkielinen katsaus aiheesta. Persoonallisuuden piirreteoreettisessa tutkimuksessa on vakiintunut käsitys, että viisi suurta persoonallisuuden piirrettä (Five-Factor Model tai Big Five) tavoittavat jotain olennaista yksilöiden välisestä vaihtelusta. Samoin puhuttaessa esimerkiksi runsaasta neuroottisuudesta viitataan henkilöihin, jotka saavat korkeita neuroottisuuspistemääriä suhteessa toisiin vastaajiin, ei neuroottisuuden absoluuttisesta tasosta. Korkeita pistemääriä tunnollisuudessa saavia henkilöitä voidaan alapiirteiden mukaisesti luonnehtia esimerkiksi järjestelmällisiksi ja velvollisuudentuntoisiksi (McCrae & Costa 2016). Tunnollisille henkilöille fyysinen aktiivisuus voikin tuottaa heidän kaipaamaansa pätevyyden tunnetta (Ingledew ym. 2018). Katsaukset ovat kuitenkin keskittyneet tarkastelemaan ainoastaan persoonallisuuden piirteiden roolia fyysisen aktiivisuuden ennustajina (Rhodes & Smith 2006; Wilson & Dishman 2015). 2013). Katsauksessa kiinnitetään erityishuomiota viiden suuren persoonallisuuden piirteen ja fyysisen aktiivisuuden välisiin yhteyksiin eri tutkimusasetelmissa (poikkileikkaus-, pitkittäisja interventiotutkimukset) ja eri fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmillä tarkasteltuna. Avoimuudella kokemuksille havaittiin heikko yhteys fyysiseen aktiivisuuteen toisessa meta-analyysissa (r = 0,03) (Wilson & Dishman 2015) ja ystävällisyyden ei ole havaittu olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (Rhodes & Smith 2006; Wilson & Dishman 2015). 2013). 1985). Aikuisiässä persoonallisuuden piirteillä on todettu olevan jopa rakennettua ympäristöä suurempi rooli fyysisen aktiivisuuden selittäjinä (Rhodes & Smith 2006). Tavallisesti yksilöiden persoonallisuuden piirteiden tasoja tarkastellaankin tällä jatkumolla suhteessa toisten vastaajien vastaaviin tasoihin. Erityisesti puettavien mittareiden, kuten kiihtyvyysantureiden ja askelmittareiden, käyttö liikuntatutkimuksissa onkin viime vuosina yleistynyt (Strath ym. Näin ollen, mikäli halutaan tarkastella persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä, on juuri aikuisväestöön keskittyminen perusteltua. Myös fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen muilla kuin itsearviointiin perustuvilla mene telmillä on kaivattu lisähuomiota (Rhodes & Smith 2006; Wilson & Dishman 2015). 2000). 2000). Näitä mittareita hyödyntämällä voidaan saada uutta tietoa myös persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä. Lapsuuden temperamenttiin kuuluvien ominaisuuksien, kuten temperamenttiin liittyvän aktiivisuuden, on todettu ennustavan myöhempää fyysistä aktiivisuutta (Yang ym. Persoonallisuuden piirteiden biologinen perusta on temperamentissa, mutta myös kokemukset muovaavat piirteitä (Rothbart ym. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena on päivittää persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä tarkastelevia katsauksia keskittyen vuoden 2013 jälkeen julkaistuihin artikkeleihin. Johdannossa esittelemme tuloksia, jotka on julkaistu vuoteen 2013 mennessä. 88 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus JOHDANTO Persoonallisuus kuvastaa yksilölle tyypillisiä, suhteellisen pysyviä käyttäytymisen, ajattelun ja tuntemisen tapoja (McCrae ym. Urheilua koskevassa tutkimuksessa tätä yhteyttä on tarkasteltu myös toisinpäin ja havaittu pitkäaikaisen urheilun harrastamisen ennustavan persoonallisuuden kehitystä (Allen ym. Neuroottisuus taas kuvastaa taipumuksia kokea kielteisiä tunteita, kuten ahdistuneisuutta ja ärtyneisyyttä, ja siitä käytetäänkin myös nimitystä tunne-elämän epätasapainoisuus (McCrae & Costa 2016; Metsäpelto & Rantanen 2009). Näihin piirteisiin kuuluvat ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, tunnollisuus, avoimuus kokemuksille ja ystävällisyys (McCrae & Costa 2010; 2016). Hakusanat olivat fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden osalta physical activity OR exercise OR inactiv* OR sedent* ja persoonallisuuden piirteiden osalta “ personality trait” OR “ big five” OR “ five factor” OR extraver* OR introver* OR neurotic* OR emotional stability OR open. Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea luurankolihasten tuottamaa liikettä, jossa energiankulutus nousee yli lepoaineenvaihdunnan perustason (Caspersen ym. 2017). Avoimuudesta kokemuksille on suomenkielisessä kirjallisuudessa käytetty myös nimitystä avoimuus uusille kokemuksille ja ystävällisyydestä nimitystä sovinnollisuus (Metsäpelto & Rantanen 2009). Tässä katsauksessa keskitymme persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiin yhteyksiin
2017; Petersen ym. Persoonallisuuden piirteitä oli mitattu pääosin validoiduilla mittareilla ja fyysistä aktiivisuutta erilaisilla itsearviointiin perustuvilla kyselylomakkeilla (ks. Kaikissa tutkimuksissa yhteyttä ei kuitenkaan löytynyt (Lipowski ym. Avoimuus kokemuksille tosin ennusti fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä vain 35–64-vuotiailla, mutta ei sitä nuoremmilla tai vanhemmilla henkilöillä (Allen ym. Ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden, avoimuuden kokemuksille ja ystävällisyyden osalta myös australialaista aikuisväestöä edustava aineisto (n = 10 277/11 133) tuotti samansuuntaisia tuloksia (Allen ym. Yhdessä tutkimuksessa neuroottisuuden kielteinen yhteys intensiteettiin näkyi ainoastaan naisilla (Brunes ym. Päivitetyssä haussa syyskuussa 2019 löydettiin otsikon perusteella viisi mahdollista uutta artikkelia, joista tarkemman läpikäynnin jälkeen vain yksi täytti sisäänottokriteerit. Kirjoittaja K1 rajasi hakutuloksista otsikoiden ja tiivistelmien perusteella pois sisäänottokriteereihin sopimattomat artikkelit sekä kaksoiskappaleet. 2017). Sisäänottokriteereitä olivat: 1) vertaisarvioidussa lehdessä ilmestynyt, 2) englannintai suomenkielinen, 3) vuonna 2013 tai sitä myöhemmin ilmestynyt alkuperäisartikkeli, joka käsitteli 4) persoonallisuuden piirteiden yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen ja nimenomaan sen 5) useuteen, määrään tai intensiteettiin ja 6) jonka otosta ei oltu valittu fyysisen aktiivisuuden tai inaktiivisuuden perusteella (esimerkiksi urheilijat tai tietyn lajin harrastajat). Poikkeuksena oli kaksi aineistoa yhdistäneen meta-analyysin toinen, 30–84-vuotiaita yhdysvaltalaisia aikuisia edustava otos, jossa runsas avoimuus kokemuksille ja vähäinen ystävällisyys kytkeytyivät runsaampaan itsearvioituun keskitai kovatehoiseen fyysiseen aktiivisuuteen (Stephan ym. 2017). Persoonallisuuden piirteet kytkeytyivät fyysiseen aktiivisuuteen myös yksilötasolla. 2014a). 2013; Smith ym. Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet pitkittäistutkimuksissa Viidessä yksittäisessä pitkittäistutkimuksessa ja yhdessä seitsemän aineistoa yhdistävässä meta-analyysissa tutkittiin persoonallisuuden piirteitä fyysisen aktiivisuuden ennustajana (Taulukko 1). Lisäksi yksi uusi artikkeli löydettiin viitehaun perusteella. ym. Ensimmäisen meta-analyysin mukaan korkeat pistemäärät neuroottisuudessa ja matalat pistemäärät kaikissa muissa piirteissä olivat yhteydessä suurempaan inaktiivisuuden riskiin (Sutin ym. ym. 2014a). 2017). 2018). Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet poikkileikkaustutkimuksissa Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä oli tarkasteltu yhteensä 12 poikkileikkaustutkimuksessa (Taulukko 1). 2013) sekä muutamalla pienemmällä otoksella (Butkovi . 2014; Petersen ym. 2015) lukuun ottamatta kahta pienillä ja valikoituneilla otoksilla tehtyä tutkimusta (Ramsey & Hall 2016; Smith ym. 2014; Lochbaum ym. 2013; Butkovi . 2013) ja toisessa muuttui myönteiseksi, kun muut persoonallisuuden piirteet olivat samassa mallissa (Petersen ym. Myös yksittäisiä kysymyksiä käytettiin arvioitaessa joko fyysisen aktiivisuuden useutta (esimerkiksi kertaa/viikko), kestoa (minuuttia/viikko) tai intensiteettiä (esimerkiksi kevyt, keskitai kovatehoinen). 2016) ja toisessa tutkimuksessa kahdesta aineistosta (n = 6 313) (Stephan ym. Koska kaikissa tietokannoissa ei ollut mahdollista rajata hakua vain vertaisarvioituihin lehtiin, K1 tarkasti vielä Ulrichsweb-tietokantaa hyödyntäen, ovatko mukaan valitut artikkelit julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä. 2017). 2017; Emile ym. 2017; Allen & Vella 2015). 2013), kun taas puolessa tutkimuksista yhteyksiä ei löytynyt (Butkovi . 2018). 2018; Reed ym. Jäljelle jäi 119 artikkelia. 2018; Wilson ym. Tämän seurauksena yksi artikkeli rajautui pois. 2019). Ulospäinsuuntautuneisuuden ja itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden välinen myönteinen yhteys näkyi myös lähes kaikissa yksittäisissä tutkimuksissa (Brunes ym. 2017; Lipowski ym. Kolmessa tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden määrän tai useuden lisäksi intensiteettiä (Brunes ym. TULOKSET Tässä katsauksessa oli mukana 26 alkuperäistutkimusta, joissa hyödynnettiin yhteensä 36 eri aineistoa (Yhdysvallat 18, Australia 1, Japani 3, Iso-Britannia 6, muu Eurooppa 8). ym. 2018), kun taas toisessa millään persoonallisuuden piirteellä ei ollut johdonmukaista yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen verrattaessa eri vuosikursseilta kerättyjä aineistoja (n = 3 099) (Kroencke ym. ym. 2013; Petersen ym. Taulukon 1 alaviite). 2018; Ramsey & Hall 2016; Smith ym. 2017; Petersen ym. Kolmessa tutkimuksessa käytettiin kiihtyvyysanturia tai askelmittaria fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa. Kahden aineiston meta-analyysissa ainoastaan ulospäinsuuntautuneisuudella oli myönteinen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen molemmissa otoksissa (Stephan ym. Lähes kaikissa yksittäisissä poikkileikkaustutkimuksissa avoimuus kokemuksille ja ystävällisyys eivät olleet yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (Butkovi . 89 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus ness OR conscientious* OR agreeable*. Tulososiossa viitataan itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen, ellei toisin mainita. 2014a). Seuraavaksi K1 kävi läpi vuonna 2013 ilmestyneet artikkelit ja rajasi pois yhden Wilsonin ja Dishmanin (2015) katsauksessa mukana olleen artikkelin ja neljä katsausta. Seuranta-ajat vaihtelivat noin neljästä kuukaudesta lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Tämän jälkeen K1 ja K2 lukivat jäljelle jääneiden 114 artikkelin tiivistelmät ja päättivät itsenäisesti tähän katsaukseen hyväksyttävät artikkelit sisäänottokriteerien perusteella. 2014; Lipowski ym. Kun sisäänottokriteerit 1–3 otettiin tietokantojen rajausmahdollisuuksien mukaan huomioon, tuli hakutuloksia käytetyillä hakusanoilla yhteensä 578 kappaletta. Neuroottisuudella havaittiin olevan kielteinen yhteys itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen norjalaista väestöä edustavalla suurella otoksella (n = 38 743) (Brunes ym. ym. Näin ollen lopulliseen katsaukseen hyväksyttiin 26 artikkelia (Taulukko 1). Pienemmistä opiskelijaaineistoilla toteutetuista tutkimuksista toisessa (n = 126) tunnollisuus ennusti myöhempää fyysistä aktiivisuutta (Joyner & Loprinzi 2018; Joyner ym. Tutkimuksista 18 tarkasteli kaikkia viittä persoonallisuuden piirrettä ja loput yhtä, kahta tai kolmea piirrettä. Vastaavasti tunnollisuus kytkeytyi noin puolessa tutkimuksista myönteisesti itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen (Lipowski ym. Useiden eri kansallisuuksien edustajiin ja eri-ikäisiin henkilöihin perustuvan meta-analyysin (n = 56 786) mukaan kaikki viisi persoonallisuuden piirrettä kytkeytyivät myöhempään fyysiseen aktiivisuuteen: runsaampi ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille sekä vähäisempi neuroottisuus ja ystävällisyys ennustivat runsaampaa fyysistä aktiivisuutta (Jokela ym. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa tehtiin meta-analyysi 16 aineiston pohjalta (n = 126 731) (Sutin ym. 2013; Butkovi . 2018). Petersenin ja kumppaneiden (2018) tutkimuksessa myös tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille olivat myönteisesti yhteydessä intensiteettiin. Hyväksyttyjen artikkelien tarkemmassa läpikäymisessä löydettiin viisi artikkelia, jotka eivät täyttäneet sisäänottokriteereitä. 2016). 2018; Ramsey & Hall 2016). Jokelan ja kumppaneiden (2018) meta-analyysin mukaan persoonallisuuden piirteiden yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen olivat yksilötasolla samanlaisia kuin ryhmätasolla: Niillä mittauskerroilla, joilla henkilö sai omaan keskiarvoonsa nähden korkeita pistemääriä ulospäinsuuntautuneisuudessa, tunnollisuudessa ja avoimuudessa. 2017). 2014; Novak ym. 2014; Petersen ym. 2017; Ramsey & Hall 2016; Smith ym. Ulospäinsuuntautuneisuudella havaittiin kaikissa kolmessa tutkimuksessa myönteinen yhteys intensiteettiin, kun taas neuroottisuus kytkeytyi siihen kielteisesti. Tutkimusten perustiedot ja päätulokset on esitetty taulukossa 1. K1 ja K2 hyväksyivät yksimielisesti 30 artikkelia mukaan katsaukseen. Lisäksi 7) persoonallisuuden piirteistä mukana oli ainakin yksi viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä ja 8) otoksen keski-ikä oli vähintään 18 vuotta. 2017; Lochbaum ym
Katsaukseen hyväksytyt tutkimusartikkelit vuosilta 2013–2019 ulospäinsuuntautuneisuuden (U), neuroottisuuden (N), tunnollisuuden (T), avoimuuden kokemuksille (A) ja ystävällisyyden (Y) yhteyksistä fyysiseen aktiivisuuteen (FA). TAULUKKO 1. 90 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus
Yhdysvaltalaisaineistossa fyysisen aktiivisuuden taso ennusti ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden ja koko persoonallisuusprofiilin pysyvyyttä (Stephan ym. 2018). Neljässä tutkimuksessa, joissa käytettiin useita laajoja australialaisja yhdysvaltalaisväestöä edustavia otoksia, oli tarkasteltu fyysistä aktiivisuutta persoonallisuuden muutoksen ennustajana (Taulukko 1) (Allen ym. Brewerin ja kumppaneiden (2013) tutkimuksessa tarkasteltiin viidestä piirteestä vain neuroottisuutta, joka ei kuitenkaan ennustanut kotona tehtävien liikuntaharjoitusten toteutumista eturistisideleikkauksen jälkeen (n = 91). Persoonallisuuden piirteiden rooli fyysistä aktiivisuutta sisältävissä interventioissa Persoonallisuuden piirteiden roolia fyysiseen aktiivisuuteen perustuvaan interventioon sitoutumisessa tutkittiin kahdessa tutkimuksessa. 2012). Pitkittäisaineistot ovat mahdollistaneet myös toisinpäin kulkevien yhteyksien tarkastelun. Tutkittavat, jotka saivat korkeita pistemääriä neuroottisuudessa tai matalia pistemääriä ulospäinsuuntautuneisuudessa, tekivät enemmän harjoituksia videopeliavusteisen kuin itseohjautuvan jakson aikana.. Useimmissa tutkimuksissa runsas fyysinen aktiivisuus ennusti kaikkien muiden piirteiden paitsi neuroottisuuden lisääntymistä. 2015; Stephan ym. 2014b). 2017; Allen ym. 2014b). Zaitsun ja kumppaneiden (2015) tutkimuksessa ikääntyneet tutkittavat (n = 16) osallistuivat sekä videopeliavusteiseen että omatoimiseen interventioon, joissa molemmissa tehtiin tuolista ylösnousuharjoituksia. 2018). Samat yhteydet näkyivät pienemmässä (n = 88) opiskelija-aineistossa myös päivittäisellä tasolla, jolloin kuitenkin myös neuroottisuudella oli myönteinen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen: sellaisina päivinä, kun opiskelijat kokivat olonsa ulospäinsuuntautuneemmiksi, tunnollisemmiksi ja neuroottisemmiksi kuin yleensä, he myös liikkuivat enemmän (Mõttus ym. Yhdessä näistä tehtiin myös meta-analyysi kolmen aineiston pohjalta (Stephan ym. 2015). Australialaisaineistossa havaittiin fyysisen aktiivisuuden muutoksen olevan tasoa merkittävämpi ennustaja: fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ennusti neuroottisuuden vähenemistä ja kaikkien muiden piirteiden lisääntymistä (Allen ym. Korkea fyysinen aktiivisuus ennusti myös persoonallisuuden piirteiden pysyvyyttä, mutta yhteydet eivät olleet johdonmukaisia eri otosten välillä: Australialaisaineistossa fyysisen aktiivisuuden taso ennusti neuroottisuuden ja ystävällisyyden pysyvyyttä ja fyysisen aktiivisuuden pysyvyys puolestaan neuroottisuuden ja tunnollisuuden pysyvyyttä (Allen ym. Avoimuutta kokemuksille ja ystävällisyyttä ei oltu tässä tutkimuksessa mitattu. 2018; Stephan ym. 91 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus kokemuksille sekä matalampia neuroottisuudessa ja ystävällisyydessä, oli hän todennäköisesti myös fyysisesti aktiivisempi (Jokela ym. 2015)
Kaikkien piirteiden kohdalla on syytä huomioida suunta, jossa fyysisen aktiivisuuden roolia persoonallisuuden kehityksessä tarkastellaan (Allen ym. Tätä aihetta olisikin tärkeää tutkia lisää ja hyödyntää saatua tietoa esimerkiksi yksilöllisempien liikuntainterventioiden suunnittelussa sitoutumisen parantamiseksi. Ystävällisyyden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen näytti aiempien katsausten tapaan vähäiseltä ja epäjohdonmukaiselta. On myös tärkeää huomioida persoonallisuuden piirteiden rooli fyysiselle aktiivisuudelle yksilötasolla: yksilö näyttäisi liikkuvan enemmän silloin, kun hän saa korkeita pistemääriä esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudessa ja tunnollisuudessa verrattuna omaan keskiarvoonsa (Jokela ym. 2017; Wilson ym. Smithin ja kumppaneiden (2017) tutkimuksessa askelmittarilla ja päiväkirjalla aikuisilta kerätty fyysistä aktiivisuutta koskeva tieto oli yhdistetty samaan muuttujaan (n = 94). Poikkileikkausmetaanalyysissa ystävällisyydellä puolestaan havaittiin myönteinen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen (Sutin ym. Muiden piirteiden osalta tulokset olivat ristiriitaisia. Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä tunnollisuuden roolista fyysisesti aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä (Wilson & Dishman 2015), ja tunnollisuus kytkeytyikin fyysiseen aktiivisuuteen erityisesti pitkittäistutkimuksissa. Wilsonin ja kumppaneiden (2015) tutkimuksessa ulospäinsuuntautuneisuus kytkeytyi myönteisesti ainoastaan itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen. Allenin ja Laborden (2014) mukaan yksilöt saattavat hakeutua omaan persoonallisuuteensa sopivan liikuntalajin pariin (esimerkiksi joukkuelajit vs. 2017; Stephan ym. Ystävällisyys kytkeytyi fyysiseen aktiivisuuteen ainoastaan suurimmissa aineistoissa, mutta niissäkin osin ristiriitaisesti. Laajoissa meta-analyyseissa (Jokela ym. 2018; Sutin ym. 2014). Syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ilman kokeellista tutkimusasetelmaa. 2002; Hilliard ym. Kaikissa kolmessa tutkimuksessa neuroottisuus kytkeytyi kielteisesti fyysiseen aktiivisuuteen (Artese ym. Lisätutkimus erojen syistä olisikin vielä tarpeen. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuoden 2013 jälkeen julkaistujen tutkimusten tulokset vahvistavat pääosin aiemmin julkaistujen katsauksien ja meta-analyysien johtopäätöksiä viiden suuren persoonallisuuden piirteen yhteyksistä fyysiseen aktiivisuuteen. Vähäinen neuroottisuus oli yhteydessä runsaampaan fyysiseen aktiivisuuteen useimmissa poikkileikkaustutkimuksissa, mutta pitkittäisyhteydet olivat epäjohdonmukaisia eri aineistojen kesken. Poikittaistutkimuksissa oli enemmän vaihtelua, mikä voi osaltaan selittää sitä, miksi avoimuuden kokemuksille ja fyysisen aktiivisuuden väliltä ei ole löydetty yhteyksiä kaikissa aiemmissa meta-analyyseissa (Rhodes & Smith 2006). yksilölajit), mutta säännöllinen osallistuminen tiettyyn lajiin voi myös kehittää persoonallisuuden piirteitä siihen soveltuvampaan suuntaan. 2017; Allen & Vella 2015; Jokela ym. Varsin moni tähän katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli toteutettu epäedustavilla aineistoilla. 2014b). Tulokset olivat johdonmukaisimpia ulospäinsuuntautuneisuuden osalta. Vaikka yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä, ne olivat kuitenkin kooltaan pääosin suhteellisen pieniä. 2018). Fyysisen aktiivisuuden rooli persoonallisuuden kehityksessä ja pysyvyydessä näyttäisi kuitenkin olevan jopa sairauksia ja demografisia tekijöitä merkittävämpi (Stephan ym. 2017; Smith ym. Tunnollisuuden tapaan myös avoimuus kokemuksille kytkeytyi johdonmukaisesti fyysiseen aktiivisuuteen erityisesti pitkittäistutkimuksissa. Muita piirteitä ei oltu mitattu. 2015). Fyysisen aktiivisuuden merkitys persoonallisuuden kehityksessä voi selittyä myös terveyden ja toimintakyvyn kautta: fyysinen inaktiivisuus voi altistaa sairauksille ja toimintakyvyn rajoitteille, jotka saattavat johtaa epäsuotuisiin muutoksiin persoonallisuudessa (Stephan ym. Toista ääripäätä edustivat laajat, useita aineistoja yhdistävät tutkimukset (Jokela ym. Artese ja kumppanit (2017) tarkastelivat persoonallisuuden piirteitä ja kiihtyvyysanturilla mitattua fyysistä aktiivisuutta eläkeläisaineistolla (n = 69). 2018; Stephan ym. Tunnollisuuden on aiemmin havaittu ennustavan parempaa ja neuroottisuuden heikompaa sitoutumista liikunnalliseen kuntoutukseen (Courneya ym. Fyysistä aktiivisuutta tarkastelevassa kokeellisessa tutkimuksessa persoonallisuutta tai sen piirteitä ei kuitenkaan olla juurikaan huomioitu. 2017). Viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä erityisesti tunnollisuus on yhdistetty siihen, että liikunta-aikomukset toteutuvat (Rhodes & Dickau 2013). Ystävällisyyden rooli suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen on siis edelleen epäselvä. 2018; Stephan ym. Yksi keskeinen aukko tutkimusalueelta löytyykin fyysisen aktiivisuuden mittaustavasta: vain kolmessa poikkileikkaustutkimuksessa hyödynnettiin puet. 2016). 2013; Zaitsu ym. 2015). 2014b). 2017). Henkilöt, joilla on korkea neuroottisuuspistemäärä, raportoivat useampia esteitä fyysiselle aktiivisuudelle (Smith ym. 92 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus Persoonallisuuden piirteiden yhteys puettavilla mittareilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen Vain kolmessa tutkimuksessa, jotka kaikki olivat poikkileikkaustutkimuksia, oli hyödynnetty itsearvioinnin lisäksi tai sen sijaan puettavia fyysisen aktiivisuuden mittareita. 2016), joissa fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa on kuitenkin käytetty melko suppeita luokiteltuja muuttujia. 2018), kun taas korkeampi fyysinen aktiivisuus ennusti ystävällisyyden lisääntymistä (Allen ym. Tutkimukset tukevat myös Wilsonin ja Dishmanin (2015) havaintoa ulospäinsuuntautuneisuuden heikommasta yhteydestä kevyeen kuin keskija kovatehoiseen aktiivisuuteen. Tämä näkö kulma on aiemmin huomioitu lähinnä urheilun parissa. Toisaalta korkea esteiden ylittämiseen liittyvä minäpystyvyys saa myös neuroottiset henkilöt liikkumaan enemmän (Smith ym. Lähes kaikissa vuoden 2013 jälkeen julkaistuissa tutkimuksissa ulospäinsuuntautuneisuus kytkeytyi myönteisesti sekä senhetkiseen fyysiseen aktiivisuuteen että ennusti myöhempää fyysistä aktiivisuutta. 2018; Mõttus ym. 2018). 2014). Korkeat pistemäärät ystävällisyydessä ennustivat pitkittäistutkimuksissa vähäisempää fyysistä aktiivisuutta (Allen ym. 2017). 2018; Sutin ym. Artese ja kumppanit (2017) havaitsivat ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden ja avoimuuden kokemuksille olevan myönteisesti yhteydessä kiihtyvyysanturilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. 2018; Stephan ym. Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä selittäviä mekanismeja olisikin syytä tutkia lisää. Tähän katsaukseen valikoituneiden kahden interventiotutkimuksen perusteella ei myöskään voida tehdä johtopäätöksiä persoonallisuuden piirteiden roolista fyysistä aktiivisuutta sisältävään interventioon sitoutumisessa (Brewer ym. Avoimuus kokemuksille näyttäisi kytkeytyvän myös laajempaan lajivalikoimaan (Lipowski ym. Avoimet henkilöt saattavatkin kokeilla uusia liikuntamuotoja muita innokkaammin ja löytää niistä itselleen mieluisan lajin, mikä näkyy pitkällä aikavälillä myös fyysisen aktiivisuuden määrässä. 2016) kaikilla persoonallisuuden piirteillä havaittiin olevan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas pienemmillä otoksilla toteutetuissa tutkimuksissa yhteyksissä ilmeni enemmän vaihtelua. Muita persoonallisuuden piirteitä koskevissa tuloksissa oli enemmän vaihtelua, minkä lisäksi myös tutkimusasetelmalla näyttäisi olevan merkitystä sen kannalta, millaisia tuloksia saadaan. 2015; Stephan ym. 2017). Wilson ja kumppanit (2015) puolestaan vertasivat itsearvioitua ja kiihtyvyysanturilla mitattua fyysistä aktiivisuutta opiskelijanaisilla (n = 707). Smithin ja kumppaneiden (2017) tutkimuksessa vain neuroottisuudella havaittiin kielteinen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen. 2017; Wilson ym. 2015). Toisaalta niiden tutkimusten tulokset, joissa fyysistä aktiivisuutta oli mitattu kiihtyvyysanturilla, eivät olleet yhtä johdonmukaisia ulospäinsuuntautuneisuuden osalta (Artese ym. Toisaalta molemmin suuntaisia yhteyksiä tarkasteltaessa on myös saatu viitteitä siitä, että persoonallisuuden piirteiden merkitys fyysisen aktiivisuuden muutoksen ennustajana olisi suurempi kuin fyysisen aktiivisuuden merkitys persoonallisuuden muutoksessa (Allen ym
Persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä koskevaa tutkimustietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilöllisien liikuntaohjelmien suunnittelussa ja kohdentamisessa sekä riskiryhmien tunnistamisessa. 2018; Stephan ym. 2015. Esimerkiksi McAdamsin (1995) persoonallisuusteorian mukaan temperamentti ja persoonallisuuden piirteet muodostavat persoonallisuuden perustason, toinen taso sisältää persoonallisuuden motivaatioon liittyvät ulottuvuudet ja kolmas taso yksilön itsestään kertoma tarinan. Tämä systemaattinen katsaus kokosi yhteen tuoreimman tutkimustiedon viiden suuren persoonallisuuden piirteen ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä aikuisväestöllä ollen samalla ensimmäinen suomenkielinen katsaus aiheesta. Bogg, T. & Jones, M. Current Directions in Psychological Science 23 (6), 460–465. Katsauksen heikkouksiin voidaan lukea aikaja aiherajaus. Myös mahdollisia moderaattoreita, kuten sukupuolta, on tähän mennessä tutkittu vain vähän. International Review of Sport and Exercise Psychology 6 (1), 184–208. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän systemaattisen katsauksen tulokset vahvistavat aiempien katsausten ja meta-analyysien havaintoja persoonallisuuden piirteiden kytköksistä aikuisten fyysiseen aktiivisuuteen. 2017). Alapiirteitä olisi tarpeen tutkia lisää, vaikkakin niiden mittaaminen edellyttää suhteellisen pitkien persoonallisuuskyselyjen käyttöä. Sen sijaan neuroottisuus on yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. & Laborde, S. A. Psychological Bulletin 130 (6), 887–919. Longitudinal determinants of walking, moderate, and vigorous physical activity in Australian adults. Viidestä persoonallisuuden piirteestä johdonmukaisin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen on ulospäinsuuntautuneisuudella, joka kytkeytyy myönteisesti etenkin keskija kovatehoiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Artese, A., Ehley, D., Sutin, A. 2012). & Armeli, S. S. Persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä olisi siis mahdollista tarkastella muidenkin tasojen kuin vain piirteiden kautta. 2014b; Sutin ym. LÄHTEET Allen, M. Myös persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välisiin yhteyksiin vaikuttavia moderaattoreita on tutkittu vähän ja niiden rooli on vielä epäselvä. Koska aiheesta on jo tehty useampi kansainvälinen systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, tämä systemaattinen katsaus rajattiin koskemaan vuodesta 2013 eteenpäin ilmestyneitä artikkeleita. Itsearvioinnin lisäksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen on aiemmissa tutkimuksissa rajoittunut lähinnä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän tarkasteluun erottelematta esimerkiksi vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta työssä tapahtuvasta aktiivisuudesta. Lisäksi persoonallisuuden rooli liikuntainterventioissa ja mahdolliset välittävät tekijät persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden välillä ovat edelleen epäselviä. A., Vella, S. Allen, M. Wilsonin ja kumppaneiden (2015) tutkimuksen mukaan persoonallisuuden piirteiden yhteydet saattavat olla erilaisia suhteessa itsearvioituun ja kiihtyvyysanturilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. 2017. Myös tätä aihetta olisi perusteltua tutkia lisää. 2013. Alapiirteitä oli käsitelty vain yhdessä tässä katsauksessa mukana olleessa tutkimuksessa, ja sen perusteella esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuuden ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet selittyvät pitkälti aktiivisuus-alapiirteen kautta (Artese ym. & Laborde, S. Preventive Medicine 78, 101–104. R. E., Van Raalte, J. 2017. Kiitokset Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta (www.jyu.fi/pathway). & Bull, F. Ystävällisyyden yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen ovat epäjohdonmukaisia. Allen, M. Lisäksi persoonallisuuden piirteiden yhteyttä esimerkiksi eri liikuntalajien tai erityyppisen liikunnan, kuten kestävyysja voimaharjoittelun, harrastamiseen on tutkittu aiemmin lähinnä urheilijoilla (Allen & Laborde 2014). 2016), kun taas kahdessa tutkimuksessa osa yhteyksistä havaittiin vain naisilla (Allen ym. Piirreyhdistelmien tutkimus voisikin olla hyödyllistä myös suhteessa fyysisen aktiivisuuteen. Psychology and Aging 32 (2), 131–138. S. Health-related behaviour and personality trait development in adulthood. Personallisuuden piirteet saattavatkin selittää yksilön tapaa arvioida oman liikuntansa määrää tai kuormittavuutta. Personality and actigraphy-measured physical activity in older adults. Journal of Research in Personality 59, 104–110. 2013). A. Esimerkiksi osassa tässä katsauksessa mukana olleissa tutkimuksissa miesten ja naisten välillä ei havaittu olevan eroja tarkastelluissa yhteyksissä (Stephan ym. Lisätutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden, eri liikuntalajien, persoonallisuuden piirteiden alapiirteiden ja piirreyhdistelmien osalta. The role of personality in sport and physical activity. Armstrong, T. Esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudella on havaittu olevan myönteisempi yhteys terveyteen yhdistettynä korkeaan kuin matalaan tunnollisuuteen (Kinnunen ym. Conscientiousness and health-related behaviors: A meta-analysis of the leading behavioral contributors to mortality. S., Magee, C. Persoonallisuuden roolia lajivalinnassa kannattaisi tutkia myös tavallisessa väestössä, koska persoonallisuuden piirteillä on muun muassa todettu olevan yhteyksiä opiskelijoiden liikuntamotiiveihin, liikuntaa kohtaan koettuihin esteisiin ja lajimieltymyksiin (Courneya & Hellsten 1998). S., Vella, S. Allen, M. 2004. Yksilön persoonallisuus muodostuu kuitenkin eri piirteiden yhdistelmistä, ja yksittäistenkin piirteiden rooli saattaa olla erilainen riippuen toisista piirteistä (Donnellan & Robins 2010). S., Greenlees, I. 2015. Journal of Public Health 14 (2), 66–70. Bidirectional associations between personality and physical activity in adulthood. Kaiken kaikkiaan persoonallisuuden piirteet olisi syytä huomioida liikuntatutkimuksessa useammin, sillä nämä taipumukselliset piirteet pystyvät osaltaan selittämään sitä, miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät. Lisäksi katsaus rajattiin käsittelemään vain viittä suurta persoonallisuuden piirrettä, vaikka persoonallisuus käsittää muutakin. Tunnollisuuden ja avoimuuden kokemuksille myönteiset yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen näkyvät etenkin pitkittäistutkimuksissa. 2014. Suomalaisella väestöllä aihetta ei myöskään ole juurikaan tutkittu. Allen, M. 2017; Brunes ym. & Laborde, S. & Vella, S. & Terracciano, A. Personality in sport: A comprehensive review. Viittä suurta persoonallisuuden piirrettä on tutkimuksissa yleensä tarkasteltu piirre kerrallaan matalia tai korkeita pistemääriä saavia henkilöitä vertaillen. Development of the World Health Organization Global Physical Activity Questionnaire (GPAQ). 2006. 93 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus tavien mittareiden keräämää fyysisen aktiivisuuden tietoa. L., Tennen, H. W. Koska fyysisen aktiivisuuden perusteella valikoituneet otokset (esimerkiksi urheilijat) rajattiin katsauksesta pois, osa esimerkiksi eri liikuntalajeja käsitteleviä artikkeleita jäi pois tarkastelusta. & Roberts, B. Pitkittäisyhteydet persoonallisuuden piirteiden ja fyysisen aktiivisuuden välillä näkyvät myös toisinpäin fyysisen aktiivisuuden ennustaessa persoonallisuuden kehitystä aikuisuudessa. 2013.. Health Psychology 36 (4), 332–336. W., Cornelius, A. Brewer, B. A
D. L., Mortensen, E. McCrae, R. 2004. 2017. NEO Inventories for the NEO Personality Inventory-3, NEO Five-Factor Inventory-3, and NEP Personality InventoryRevised. & Jezewska, M. 2014. D., Rentfrow, P. Godin Leisure-Time Exercise Questionnaire. Metsäpelto & T. & Gough, H. 2014. W., Cornelius, A. K., Markland, D. E. T. 1998. Resilient, overcontrolled, and undercontrolled personality types: issues and controversies. J., Powell, K. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Courneya, K. & Dickau, L. Applied Psychology: Health and Well -Being 9 (2), 207–227. Analysis of seven longitudinal cohort studies. 2000. E. Nature over nurture: Temperament, personality, and life span development. C., Brewer, B. Journal of Health Psychology 18 (5), 612–619. Odessa, FL: Psychological Assesment Resources. J. J. 2014. Craig, C. What do we know when we know a person. Petersen, G. Journal of Personality 63 (3), 365–396. & Sheppard, K. Psychology of Sport and Exercise 15 (2), 198–204. Psychology of Sport and Exercise 30, 128–134. Personality trait predictors and mental well-being correlates of exercise frequency across the academic semester. & Weaver, S. Teoksessa: R.-L. Teoksessa: L. 1975. W. E. & Barrett, P. Lutz, FL: Psychological Assessment Resources. Rhodes, R. E. & Robins, R. C., Laurent, Y., … Casillas, J. Personality, physical activity, and symptoms of anxiety and depression: The HUNT study. Costa, P. L. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Pervin & O. 1985. Personality and Individual Differences 6 (1), 21–29. 2017. 94 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus Predictors of adherence to home rehabilitation exercises following anterior cruciate ligament reconstruction. & McCrae, R. Longitudinal effects of personality on physical activity among college students: Examining executive function as a potential moderator. Honkaniemi, Käänt.). W., Hogan, R., Ashton, M. The NEO Personality Inventory Manual. A., Eber, H. & Lund, R. 2018. R., Anderson, J. Big Five personality characteristics and adherence to clinic-based rehabilitation activities after ACL surgery: A prospective analysis. European Journal of Personality 32 (6), 642–652. Social and Personality Psychology Compass 4 (11), 1070–1083. R., Walker, A., Wilcox, A., … Robbins, D. Kroencke, L., Harari, G. 1985. P. & Rhodes, R. Manual of the Eysenck Personality Questionnaire. McAdams, D. Suomenkielisen version käsikirjaliite. 2018. & Loprinzi, P. Keltinkangas-Järvinen, L. Caspersen, C. John, O. Journal of Sport and Health Science 2 (3), 176–183. M. B. R., Costa, P. T. Physical activity and personality: A behaviour genetic analysis. Aging stereotypes and active lifestyle: Personal correlates of stereotype internalization and relationships with level of physical activity among older adults. Personality and selfdetermination of exercise behaviour. Withinand between individual variability of personality characteristics and physical exercise. S. The Dijon Physical Activity Score: Reproducibility and correlations with physical fitness in patients with coronary artery disease. D., Hardy, N. John (toim.), Handbook of personality: Theory and research, 2nd ed. Hilliard, R. Gremeaux, V., Lemoine, Y., Fargeot, A., D’Athis, P., Beer, J. L., Ainsworth, B. Eysenck, S. Personality correlates of exercise behavior, motives, barriers and preferences: An application of the five-factor model. Persoonallisuuden piirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina. & Swann, W. 2010. B. & Lutz, R. Grit, conscientiousness, and the transtheoretical model of change for exercise behavior. D. https://www.brandeis.edu/psychology/lachman/pdfs/midi-personality-scales.pdf Lipowski, M., Lipowska, M., Peplinska, A. R. Lachman, M. E., Booth, M. Journal of Personality and Social Psychology 78 (1), 173–186. A revised version of the psychoticism scale. Metsäpelto & T. Annales de Readaptation et de Medecine Physique 51 (5), 366–378. P. 2016. Journal of Research in Personality 37 (6), 504–528. 2008. Butkovi ?, A., Vukasovi . Revised NEO Personality Inventory (NEO PI-R) and NEO Five-Factor Inventory (NEO-FFI): Professional manual. & Cutton, D. Metsäpelto, R.-L. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy. & Shephard, R. Emile, M., Chalabaev, A., Stephan, Y., Corrion, K. 2009. 2013. R. Journal of Aging and Health 30 (8), 1263–1283. 2013. Europe’s Journal of Psychology 14 (4), 880–896. T. S., Friedenreich, C., Sela, R., Quinney, H. Medicine & Science in Sports & Exercise 29, 36–38. & Hall, E. International Maritime Health 65 (3), 158–165. Correlates of adherence and contamination in a randomized controlled trial of exercise in cancer survivors: An application of the theory of planned behavior and the five factor model of personality. London: Hodder and Stoughton. Novak, J. & Francis, A. R. Does personality matter in diabetes adherence. Psychological Reports 121 (2), 344–355. M. & Bratko, D. The Midlife Development Inventory (MIDI) Personality Scales: Scale construction and scoring. Gosling, S. 1992. Brunes, A., Augestad, L. Medicine & Science in Sports & Exercise 35 (8), 1381–1395. Moderators of the intention-behaviour rela. Viitattu 5.11.2019. A very brief measure of the Big-Five personality domains. & Gudmundsdottir, S. L. C., Cloninger, C. Personality and Individual Differences 36 (8), 1921–1932. 1997. 2002. R. L., Rod, N. Ingledew, D. & Hellsten, L.-A. 2010. Sports 4 (2), 25–31. & d’Arripe-Longueville, F. Is withinindividual variation in personality traits associated with changes in health behaviours. E. Social Science & Medicine 236, 112400. C. Eysenck, H. Personality determinants of health behaviours of merchant navy officers. 2019. J. Jyväskylä: PS-Kustannus, 49–70. 2016. Jyväskylä: PS-Kustannus, 71–98. The prospective association between the Five Factor Personality Model with health behaviors and health behavior clusters. & Van Raalte, J., L. 1999. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 48 (5), 745–756. Jokela, M., Airaksinen, J., Kivimäki, M. 2009. & Costa, P. 2013. Journal of Research in Personality 69, 139–148. The Open Rehabilitation Journal 7, 1–5. Teoksessa: R.-L. Public Health Reports 100, 126–131. Joyner, C. J. Godin, G. 1997. New York: Guilford. & Costa, P. NEO-PI-3 Persoonallisuusinventaari. Joyner, C., Rhodes, R. Ramsey, M. T., Jr, Ostendorf, F., Angleitner, A., Hrebickova, M., Avia, M. D., … Smith, P. G. R. McCrae, R. & McCrae, R. M. M. Goldberg, L. G. McCrae, R. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Scandinavian Journal of Psychology 53 (6), 512–522. 2018. Odessa, FL: Psychological Assessment Resources. Courneya, K. L., Sjostrom, M., Bauman, A. L. Extraversion, emotional instability, and self-reported exercise: The mediating effects of approach-avoidance achievement goals. 2003. B. The International Personality Item Pool and the future of public-domain personality measures. Reed, J., Pritschet, B. 2006. & Christenson, G. H., Lange, T., Flensborg-Madsen, T., Hansen, A. Physical activity, exercise, and physical fitness: Definitions and distinctions for health-related research. The Big-Five trait taxonomy: History, measurement, and theoretical perspectives. D. Technical report. Personality profiles and health: Longitudinal evidence among Finnish adults. Rehabilitation Psychology 58 (1), 64–72. Autonomy mediates the relationship between personality and physical activity: An application of self-determination theory. 2013. M. Personality and Individual Differences 24 (5), 625–633. G., Eysenck, H. Hlupi ?, T. Occupational social class and personality traits in relation to leisure-time physical activity level: Cross-sectional results from the Copenhagen aging and midlife biobank. Exploring the pathways between neuroticism and patient adherence in couples with type 2 diabetes. International Physical Activity Questionnaire: 12-country reliability and validity. R., Johnson, M. & Loprinzi, P. 2018. L., Marshall, A. Annals of Behavioral Medicine 24 (4), 257–268. 1995. Mõttus, R., Epskamp, S. Donnellan, M. R., Johnson, J. & Hakulinen, C. E., … Oja, P. B. Kinnunen, M.-L., Metsäpelto, R.-L., Feldt, T., Kokko, K., Tolvanen, A., Kinnunen, U., … Pulkkinen, L. B. Lochbaum, M., Litchfield, K., Podlog, L. 2003. E. J. T. & Srivastava, S. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Journal of Research in Personality 40 (1), 84–96. & Gosling, S. 2012. M., Katana, M. & Rantanen, J. & Eysenck, S. 2017. P. Costa, P. 1985. Temperamentti – persoonallisuuden bologinen selkäranka. (L
Wilson, K. Stephan, Y., Sutin, A. British Journal of Sports Medicine 40 (12), 958–965. 2013. 2017. & Duclos, M. The influence of social-cognitive constructs and personality traits on physical activity in healthy adults. R., Stephan, Y., Luchetti, M., Artese, A., Oshio, A. & McKechnie, J. S., Gary, R. Personality correlates of physical activity: A review and meta?analysis. M., Panahi, S., Rivière, D. Frontiers in Public Health 6, 288. Mini-Markers: A brief version of Goldberg’s unipolar Big-Five markers. 2006. British Journal of Sports Medicine 47 (4), 215–225. & Terracciano, A. Circulation 128 (20), 2259–2279. 1996. J., Kaminsky, L. E. 2015. & Terracciano, A. Physical activity and personality development over twenty years: Evidence from three longitudinal samples. 2014b. 2018. & Terracciano, A. & Glasgow, R. The five-factor model of personality and physical inactivity: A metaanalysis of 16 samples. Journal of Research in Personality 49, 1–7. D., Evans, E. E. J., Hampson, S. Medicine & Science in Sports & Exercise 47 (8), 1691–1697. Stephan, Y., Boiché, J., Canada, B. Association of personality with physical, social, and mental activities across the lifespan: Findings from US and French samples. Journal of Research in Personality 73, 173–179. Zaitsu, K., Nishimura, Y., Matsuguma, H. 2018. Journal of Personality and Social Psychology 78 (1), 122–135. Physical activity and personality development across adulthood and old age: Evidence from two longitudinal studies. Sutin, A. R., Luchetti, M., Bosselut, G. I. Toobert, D. The summary of diabetes self-care activities measure: Results from 7 studies and a revised scale. & Evans, D. 2017. Personality and Individual Differences 72, 230–242. 2015. Rothbart, M. Games for Health Journal 4 (5), 375–380.. Japanese Journal of Psychology 67 (1), 61–67. Yang, X., Kaseva, K., Keltikangas-Järvinen, L., Pulkki-Råback, L., Hirvensalo, M., Jokela, M., … Tammelin, T. M. K. Stephan, Y., Sutin, A. Saucier, G. R. & Higuchi, S. Personality correlates of physical activity in college women. Wilson, K. Guide to the assessment of physical activity: Clinical and research applications. Journal of Research in Personality 63, 22–28. E. Rhodes, R. A., … Swartz, A. K., Ahadi, S. Strath, S. Journal of Personality Assessment 63 (3), 506–516. Temperament and personality: Origins and outcomes. E. 2016. K. E. Thivel, D., Tremblay, A., Genin, P. 2000. 2015. International Journal of Sport and Exercise Psychology 15 (5), 540–555. Evidence from the Young Finns Study. & Dishman, R. A. A., Ainsworth, B. E., Bhibha, M. E. Personality and physical activity: A systematic review and meta-analysis. & Terracciano, A. Smith, G., Williams, L., O’Donnell, C. 2014a. & Dishman, R. British Journal of Psychology 105 (4), 564–580. 1994. Diabetes Care 23 (7), 943–950. M. Wada, S. 2000. Construction of the Big Five Scales of personality trait terms and concurrent validity with NPI. International Journal of Behavioral Medicine 24 (2), 171–179. E., Ekelund, U., Freedson, P. Association between extraversion and exercise performance among elderly persons receiving a videogame intervention. 95 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Persoonallisuus ja fyysinen aktiivisuus tionship in the physical activity domain: A systematic review. Physical activity, inactivity, and sedentary behaviors: definitions and implications in occupational health. Does childhood temperamental activity predict physical activity and sedentary behavior over a 30-year period. & Smith, N
2019. Tutkimuksen perusjoukko koostuu kaikista niistä suomalaisista pääsarjatason palloilujoukkueista, joiden ottelut olivat kauden 2015/16 aikana säännöllisesti Veikkauksen Pitkävedon pelikohteina. Nykyisen suomalaisen rahapelijärjestelmän arvioi parhaaksi oman toiminnan kannalta noin neljännes (24 %). Pertti Matilainen, FM, Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede 56 (6), 96–104. P. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 120 joukkuetta (98 %). Keywords: gaming system, sport team, betting, Veikkaus TIIVISTELMÄ Laine, A., Venäläinen, O. PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. The study examines the views of the Finnish highest league ball games teams on the Finnish gaming system. Joukkueista 78 prosenttia vastasi, etteivät he saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista. Olli Venäläinen, LitM, Jyväskylän yliopisto. The views of Finnish highest league ball games teams on the Finnish gaming system. Tutkittavia osaalueita on kolme: joukkueiden 1) tietoisuus veikkausvoittovarojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) veikkausvoittovaroista saama tuki ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama korvaus sekä tyytyväisyys tukeen/ korvaukseen ja 3) näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja mahdollisesta toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. 2019. More than half (53%) considered the financial support from gaming profits important to sport federations/series organizations, but only over a quarter (27%) to their own team. More than a half (54%) of the compensation recipients reported being dissatisfied with the situation, about a quarter (24%) took a neutral opinion and about a fifth (21%) were satisfied with the situation. ABSTRACT Laine, A., Venäläinen, O. 040-805 3958. Almost half (46%) of the teams did not know what are the distribution principles of the gaming profits allocated to sport and physical education. Liikunta & Tiede 56 (6), 96–104. In order to provide background for the survey results, this study deals with the Finnish gaming system and the importance of gaming profits as sources of sports funding. Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä sponsorointitai verkkokumppanuusrahaa ilmoitti saavansa 65 prosenttia joukkueista. Toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymistä piti kannattavana noin puolet (49 %). Sähköposti: antti.laine@jyu.fi (yhteyshenkilö). Lähes puolet joukkueista (46 %) ei tiennyt, millä perustein urheilulle ja liikuntakasvatukselle osoitettavat tuet veikkausvoittovaroista jaetaan. Korvausta saaneista yli puolet (54 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytymättömiä, noin neljännes (24 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja noin viidennes (21 %) oli tilanteeseen tyytyväisiä. & Matilainen, P. 65 per cent of teams reported receiving sponsorship or network partnership money from cooperation agreements with Veikkaus. Perusjoukko oli 123 joukkuetta. Yli puolet (53 %) piti tukia tärkeinä lajiliitolle/sarjaorganisaatiolle, mutta ainoastaan runsas neljännes (27 %) omalle joukkueelle. The material was collected by a survey, which 120 teams (98 %) responded to. Kyselyn tuloksien taustoitukseksi tutkimuksessa käsitellään suomalaista rahapelijärjestelmää ja veikkausvoittovarojen merkitystä liikunnan ja urheilun rahoituslähteenä. Yhteistyöstä saadut rahalliset korvaukset olivat keskimäärin varsin pieniä, noin puolella korvausta saaneista (48 %) alle 2 000 euroa kaudessa. The current Finnish gaming system was considered the best from own team’s perspective by about a quarter (24%). The financial compensation received from such cooperation was on average relatively small: around half (48%) of the compensation recipients received under 2 000 euros per season. Transferring to the licensing based system was considered worthwhile by around a half (49%). The study focuses on three areas: the teams’ 1) awareness of the distribution principles of the gaming profits and views on the impact of the activities of Veikkaus, 2) financial support received from gaming profits and payments received from cooperation agreements with Veikkaus, as well as satisfaction with the financial support/payments, and 3) views on the current Finnish gaming system and views about the possible transfer to a licensing based gaming system. Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä. Asiasanat: rahapelijärjestelmä, urheiluseura, vedonlyönti, Veikkaus. The complete enumeration included 123 teams. & Matilainen, P. All the teams that had received more than 20 000 euros per season were men’s ice hockey and football teams. Kaikki yli 20 000 euroa korvausta saaneet olivat miesten jääkiekkoja jalkapallojoukkueita. Complete enumeration of the study includes all the Finnish highest league ball games teams whose games were during the 2015/16 season regularly available on Veikkaus fixed-odds betting (Pitkäveto). Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemyksiä Suomen rahapelijärjestelmästä. 96 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä SUOMALAISTEN PÄÄSARJATASON PALLOILUJOUKKUEIDEN NÄKEMYKSET SUOMEN RAHAPELIJÄRJESTELMÄSTÄ Antti Laine, LitT, Jyväskylän yliopisto/Liikuntatieteellinen tiedekunta. 78 per cent of teams answered that they did not receive any direct financial support from the gaming profits
Ne päättävät muun muassa kustannusarvioltaan korkeintaan 700 000 euron (alv %) liikuntapaikkahankkeiden rahoituksesta.. Edunsaajien välinen jakosuhde perustuu arpajaislakiin, jonka 17 § mukaan Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään 1) 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 2) 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä 3) neljä prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Kauppinen 2019a; 2019b). Suomessa yksinoikeusjärjestelmää on kuitenkin pyritty vahvistamaan (ks. (Raijas & Pirilä 2019, 10–11, 31–32, 39–41.) Veikkausvoittovarojen jakoperusteet ja määrä Rahapelitoiminnan tuotot eli veikkausvoittovarat jaetaan Suomessa liikunnalle, kulttuurille, tieteelle, nuorisotyölle, sosiaalija terveysjärjestöille sekä hevosurheilulle. Euroopan komissio 2013). Tutkimusaihetta taustoitetaan tarkastelemalla perusteellisesti Suomen nykyistä rahapelijärjestelmää lainsäädännön ja veikkausvoittovarojen jakoperusteiden näkökulmista, sillä muuten tutkimuskohdetta on hankala ymmärtää. (Ks. Ahonen 2019), Suomen rahapelipolitiikka nojaa edelleen ennen kaikkea protektionismiin eli ”taloudelliseen nationalismiin” (Matilainen 2017, 61; Myllymaa & Matilainen 2016). Keskeistä on pelihaittojen ehkäisy eli rahapelien toteuttaminen mini moiden niiden aiheuttamat ongelmat. Rahapelejä on säädelty Suomessa vuoden 2012 alusta alkaen lakisääteisellä yksinoikeusjärjestelmällä. Nykymuotoinen Veikkaus Oy aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, kun ”vanhan” Veikkaus Oy:n, Fintoto Oy:n sekä RAY:n rahapelitoiminnot yhdistettiin (Veikkaus 2017, 5, 18). EU-alueelle on muodostunut verkkoteknologisen kehityksen vauhdittamana kansalliset rajat ylittävä verkkorahapelimarkkina, jota ei kyetä tehokkaasti hallinnoimaan kansallisella lainsäädännöllä (ks. Monopolin oikeuttamisperusteeksi ei riitä se, että tuotoilla rahoitetaan yhteiskunnallista toimintaa. Raento 2011; 2012.) Suomen aikaisempi toimilupajärjestelmä oli EU-oikeuden näkökulmasta ongelmallinen, sillä se loi olettaman toimilupien avoimesta kilpailuttamisesta. (Veikkaus 2018a, 5.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kyselyn avulla selvittää suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemyksiä Suomen rahapelijärjestelmästä. Ahvenanmaan autonomisen maakunnan rahapeliyhteisö PAF:n (Ålands Penningautomatförening) ja Suomen valtion välillä pitkään jatkunut oikeuskamppailu siitä, kuka saa mainostaa ja tarjota internetin rahapelipalveluja mannersuomalaisille asiakkaille oli jo 2000-luvulla osoittanut, ettei lakisääteistä yksinoikeusjärjestelmää edeltänyt muodollinen toimilupajärjestelmä ollut avoin kilpailulle, mutta legaalimonopoli selkeytti tilannetta suhteessa EU-oikeuteen. Raento 2012.) Toisaalta, vaikka Suomen rahapelijärjestelmän historiallisen muotoutumisen ja yleiseurooppalaisesta suunnasta poikkeavien nykymuutosten taustalla on useita ei-taloudellisia tekijöitä (ks. Kaikkia rahapelejä koskeva valtion monopoli on Euroopan maista Suomen ohella enää vain Norjassa. Myllymaa ja Matilainen (2016) kirjoittavat osuvasti, että suomalaista rahapelipolitiikkaa ”leimaa organisoitu tekopyhyys: järjestelmän tosiasiallinen päätarkoitus on tuottaa vuosi vuodelta suurempi rahapotti edunsaajille”. Myllymaan (2017, 5–7, 230–232) mukaan tämä selittyy vertikaalisilla toimivallanjakokiistoilla unioni-instituutioiden ja jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden keskinäisillä erimielisyyksillä niin kansallisen kuin EU-tasoisen rahapelipolitiikan sisällöstä. Legaalimonopoliin siirtymisen myötä arpajaislaista poistettiin toimilupasäännökset. (Selin 2018.) EU-sääntöjen mukaan lakisääteinen rahapelimonopoli hyväksytään käyttäen perusteena yleistä etua, kuten kuluttajien suojelua tai petosten ja muun rikollisen toiminnan torjuntaa (ks. Vuonna 2018 Veikkauksen osuus Suomen rahapelimarkkinoista oli noin 86 prosenttia. esim. Pohjoismaista Tanskassa siirryttiin toimilupajärjestelmään vuonna 2012 ja Ruotsissa vuoden 2019 alussa. EU:n jäsenvaltiot säätelevät rahapelitoimintaa rajojensa sisällä, mutta kansallisissa sääntelykehyksissä on silti noudatettava muuta EU:n lainsäädäntöä sekä sisämarkkinaperiaatteita ja -sääntöjä (Euroopan komissio 2012). Myllymaa 2017). Tuotosta jaettavien avustusten ja valtionosuuksien myöntämisestä urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen päättää opetusja kulttuuriministeriö (OKM). 97 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä JOHDANTO Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö ja kansainväliset vapaakauppasopimukset ovat kohdistaneet muutospaineita unioniin kuuluvien maiden rahapelimarkkinoiden liberalisoimiseen, sillä tiukasti valvotut mono polijärjestelmät sotivat EU:n vapaan markkinatalouden periaatteita vastaan (Cisneros Örnberg & Tammi 2011). Tämän seurauksena useissa unionin maissa, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, on 2010luvulla siirrytty toimilupaperusteisiin järjestelmiin eli niin sanottuun lisenssimalliin, jossa vedonlyöntiyhtiöillä on mahdollisuus hankkia toimilupa kyseisen valtion rahapelimarkkinoille. ”Uusi” Veikkaus Oy on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jolla on arpajaislain (2016) 11 § mukaisesti yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Suomessa (Ahvenanmaan autonomista maakuntaa lukuun ottamatta). Tutkijoiden tulkintaa vahvistavat vuonna 2019 julkaistut uutiset Veikkauksen pelaamaan kannustavasta mainonnasta ja yhtiön johdolle maksetuista tulospalkkioista sekä yhtiön toimitusjohtajan puheet kovista paineista tuloutustason ylläpitämiseen (ks. Kansallista lainsäädäntöä on muokattu EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivaksi vain siinä määrin kuin on ollut välttämätöntä. Urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen tarkoitetusta tuotosta käytetään 1) 25 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 2) 17,5 prosenttia tieteen edistämiseen, 3) 38,5 prosenttia taiteen edistämiseen, 4) yhdeksän prosenttia nuorisotyön edistämiseen ja 5) kymmenen prosenttia 1–4 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla. Tutkimuskohteina ovat: joukkueiden 1) tietoisuus rahapelitoiminnan tuottojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) veikkausvoittovaroista ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama taloudellinen tuki/ korvaus ja tyytyväisyys tukeen/korvaukseen sekä 3) näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. Luvussa yhdistyvät Veikkauksen pelikate ja konsulttiyhtiö H2 Gambling Capitalin arvio suomalaisten muualle tapahtuneesta digitaalisesta rahapelaamisesta. myös Alkio 2015, 62–63). Suomen rahapelijärjestelmä EU:lla ei ole sektorikohtaista rahapelilainsäädäntöä. myös Raento 2012.) Vuoden 2013 marraskuussa Euroopan komissio totesi, että Suomen lainsäädäntö täyttää EU-oikeuden vaatimukset (Euroopan komissio 2013; ks. (Ks. Aiemmin toistuvasti määräaikaiset toimiluvat saaneet yhteisöt (Veikkaus Oy, RAY ja Fintoto Oy) saivat lailla määritellyn yksinoikeusaseman. Sisäministeriö 2015), vaikka nettipelaaminen kansainvälisille vedonlyöntiyhtiöille on murtanut monopolin jo kauan sitten. 1 (Arpajaislaki 2016.) Vuonna 2017 Veikkauksen liikevaihto oli noin 3 231 miljoonaa euroa ja edunsaajille jaettava tilikauden voitto noin 1 021 miljoonaa euroa 1 Aluehallintovirastot toimivat tietyissä päätöksissä valtionapuviranomaisina. esim. (Alkio 2015, 50–51; ks. Lainsäädännöllisten muutosten ohella keskeinen toimenpide suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän vahvistamisessa on ollut rahapeliyhteisöjen yhdistäminen. EU-oikeuden takia tehdyistä muutoksista huolimatta Suomi on käytännössä pyrkinyt hillitsemään EU:n vaikutuksia maan rahapeli politiikkaan
Huippu-urheilun momentista ei osoiteta suoraa rahallista tukea pääsarjatason urheiluseuroille. Äänessä ovat muun muassa edunsaajien ja Veikkauksen edustajat, ammattivedonlyöjät, poliitikot, tutkijat, toimittajat, kilpailuja kuluttajaviranomaiset 2 Veikkauksen tutkimuspäällikkö Valtteri Merikallion henkilökohtainen tiedonanto 7.11.2019.. Seurat voivat sen sijaan hyötyä esimerkiksi liikunnan yhdenvertaisen saavuttavuuden momenttiin kuuluvasta liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoituksesta, joiden myöntämisestä vastaavat OKM ja aluehallintovirastot (AVI). Perinteisten urheilukohteiden suosion vedonlyöntilistoilla ovat viime vuosina haastaneet nopeasti pelivaihtojaan kasvattaneet e-urheilukohteet. 98 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä (Veikkaus 2017, 14). Tämän tutkimuksen kannalta keskeisin momentti on liikunnan kansalaistoiminta, mikä jakautuu liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin (91 %) ja seuratoiminnan kehittämistukeen (9 %). Vuonna 2017 näiden lajiliittojen veikkausvoittovaroista saama toiminta-avustus vaihteli Suomen Palloliitto ry:n runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta Suomen Jääpalloliitto ry:n 140 000 euroon (OKM 2017a). Kaikki tämän tutkimuksen kohteena olevien joukkueiden lajiliitot ovat merkittäviä edunsaajia. Sponsoroinnin kohteet Veikkaus päättää itse. (Hakola 2016.) Suomen rahapelijärjestelmästä käydään ajoittain vilkasta julkista keskustelua. Esimerkiksi Eurovision laulukilpailujen kaltaisten viihdekohteiden liikevaihto on suhteessa urheilukohteisiin marginaalista. Sponsorointi tarkoittaa tavoitteellista ja vastikkeellista yhteistyökumppanuutta sponsoroivan yhteisön ja sponsoroinnin kohteen eli oikeuksien haltijan välillä, jolla tähdätään liiketoiminnan edistämiseen. Jääkiekon SM-liiga Oy) ei ole mahdollisuutta saada suoraa rahallista tukea OKM:n jakamista veikkausvoittovaroista, mutta nämä voivat muiden toimijoiden tapaan solmia sponsorointisopimuksia Veikkauksen kanssa. Veikkaus luopui verkkokumppanuusohjelmasta (31.12.2017), koska se ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Oy HIFK-Hockey Ab) ja osakeyhtiömuotoisilla sarjaorganisaatioilla (esim. Perustilastot vuodelta 2017, 2018, 13–21.) Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen momentteihin vuonna 2017 esitetään kuviossa 1. Kaikilla keskusteluun osallistujilla on omat tavoitteensa. Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski on kuitenkin korostanut sitä, että ”Urheilupeleillä on kokoaan suurempi merkitys, koska ne ovat brändin luomisen ja asiakaspidon kannalta tärkeitä. Lähde: Liikuntatoimi tilastojen valossa. Tämä on luonnollista, sillä juuri urheilupeleissä kansainväliset yhtiöt horjuttavat Veikkauksen monopolia voimakkaasti ja kovan kilpailun myötä palautusprosentit ovat Veikkauksella urheilupeleissä muita pelejä suuremmat. On syytä korostaa, että veikkausvoittovaroista saatava tuki ja vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa ovat eri asioita. Veikkausvoittovarat muodostavat valtaosan kaikista valtion liikuntamäärärahoista. KUVIO 1. Lajiliittojen päätösvallassa on, tuetaanko toiminta-avustuksesta seuroja. Osakeyhtiömuotoisilla urheiluseuroilla (esim. Vuosina 2005–2017 Veikkauksen edunsaajakumppanien oli lisäksi mahdollista solmia yhtiön kanssa verkkokumppanuusohjelma, mikä tarkoitti Veikkauksen pelien pelaamista sähköisesti niin, että verkkokumppani sai pelatuista peleistä suoran palkkion. Samana vuonna OKM:n jaettavaksi osoitettujen veikkausvoittovarojen kokonaismäärä oli noin 559 miljoonaa euroa, josta urheilun ja liikuntakasvatuksen osuus oli vajaat 30 prosenttia (167,1 M€). Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2017. Määrärahat koostuvat monenlaisista avustusja rahoitusmuodoista. Kyseisestä summasta valtaosa on urheiluvedonlyöntiä. Verkkokumppanuusohjelma on syytä huomioida, sillä se oli käytössä vielä, kun tämän tutkimuksen aineistoa kerättiin. Näkemyksiä rahapelimonopolista esitetään puolesta ja vastaan. Vuonna 2017 Veikkauksen kiinteäja muuttuvakertoimisten vedonlyöntipelien sekä Vakion yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 566 miljoonaa euroa, mikä oli noin 17,5 prosenttia yhtiön liikevaihdosta (Veikkaus 2017, 14, 25). Vuonna 2017 osuus oli runsaat 93 prosenttia. Osuus on selvästi pienempi kuin urheilupelien osuus yhtiön liikevaihdosta. Yhdistyksinä operoivat urheiluseurat voivat itse hakea veikkausvoittovaroista seuratoiminnan kehittämistukea, joka tunnetaan yleisemmin nimellä seuratuki. Veikkauksen urheiluvedonlyönnin suosituimpia pelikohteita ovat kotimaisten ja kansainvälisten jääkiekkoja jalkapallosarjojen ottelut. Urheilupelien pelaajat pelaavat myös muita pelejä”. Veikkausvoittovaroista jaettavat avustukset ovat tarkasti ”korvamerkittyjä”. Käytäntöä kritisoineet tutkijat ovat esittäneet, että Veikkaukselta kerätyt tuotot pitäisi mieltää veroksi ja niiden käytöstä päättää valtion normaalin budjetointiprosessin kautta. Liikuntajärjestöt käyttävät veikkausvoittovaroista saamansa yleisavustuksen parhaaksi katsomallaan tavalla. ( Liikuntatoimi tilastojen valossa. Vuonna 2017 urheilupelien osuus Veikkauksen tuotoista oli 6,2 prosenttia 2 . 2016). Keskeiset perusteet tälle ovat, että korvamerkitseminen on haitallista verotulojen käytön tehokkuuden kannalta ja korvamerkittyjen pelituottojen käyttökohteiden jakauma on hyvin erilainen kuin muiden julkisten menojen jakauma (Kotakorpi ym. Perustilastot vuodelta 2017, (2018, 21). Vuonna 2017 OKM myönsi seuratukea vajaat neljä miljoonaa euroa: tukea sai 425 seuraa tuen suuruuden ollessa 2 500–15 000 euroa (OKM 2017b)
4 Aloite tutkimukseen on tutkijoiden ja tutkimuksen tekoon ei ole haettu eikä vastaanotettu ulkopuolista rahoitusta.. Määristä ja muodoista on siirrytty asiayhteyksien analyysiin ja merkitysten tulkintaan, kohti rahapelaamisen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia mekanismeja (Raento 2012). Joukkueiden Veikkauksen kanssa tekemän vedonlyöntiyhteistyön vastuuhenkilöiden yhteystiedot selvitettiin Veikkaukselta. Kritiikkiä on esitetty muun muassa urheilun veikkausvoittovarojen jakosuhteen pienenemisestä (Kokkonen 2019). Vaihtoehtoiset tavat järjestää rahapelejä rajattiin tutkimuksessa toimilupajärjestelmään, koska EU-lainsäädännön ja useiden muiden EU-maiden rahapelijärjestelmiinsä tekemien muutosten myötä sitä voidaan tällä hetkellä pitää lakisääteisen yksinoikeusjärjestelmän realistisimpana vaihtoehtona. esim. Kun esimerkiksi kansainvälisten rahapeliyhtiöiden yhteistyö ulkomailla operoivien suomalaisten huippu-urheilutoimijoiden kanssa lisääntyi 3 , OKM (2014) teetti selvityksen, jossa keskityttiin etsimään keinoja estää urheiluorganisaatioiden yhteistyö kansainvälisten peliyhtiöiden kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2016 tammi-helmikuussa sähköisenä kyselynä mrInterview-ohjelmalla. Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden osalta tietoaukkoa pyri tään tilkitsemään tällä tutkimuksella. esim. 2016) tarkastelevat tutkimukset. Tutkimus on täysin riippumaton 4 ja tutkitun ilmiön ymmärtämiselle keskeiset käsitteet on avattu kohderyhmälle kyselyn ohessa toimitetussa informaatioliitteessä neutraalisti. TUTKIMUSAINEISTO, TUTKIMUSMENETELMÄT JA VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Tutkimuksen perusjoukko on kooltaan 123 joukkuetta. Rahapelihaitoista kärsivien määrä on huomattavasti suurempi. (2016) rahapelitutkimuksen bibliografia sekä Nord myrin ja Forsmanin (2018) systemaattinen tutkimuskartoitus osoittavat, että rahapelitutkimusten määrä on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Vuosien saatossa urheilun ja liikuntakasvatuksen suhteellinen osuus pienentyi asteittain vuoteen 2001 saakka, jolloin tuli voimaan nykyiseen arpajaislakiin sisällytetty laki raha-arpajaisten sekä veikkausja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä. ENCE) yhteistyötä kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kanssa. Tutkimuksen kohderyhmä poikkeaa useimmista muista Veikkauksen edunsaajista siten, että kyseisten joukkueiden ottelut tarjoavat yhtiölle pelikohteita, joiden avulla se tekee liikevoittoa. Poliisihallitus on selvittänyt myös e-urheilun kilpapelijoukkueiden (esim. Keskeisenä perusteena urheilun ja liikuntakasvatuksen osuuden pienentymiselle on käytetty sitä, että kokonaispotin kasvun myötä rahamäärä on lisääntynyt (ks. Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin vastuuhenkilöille sähköpostitse. Hokkanen 2016). Perusjoukkoon sisällytettiin kaikki ne suomalaiset pääsarjatason palloilujoukkueet, joiden ottelut olivat tammikuussa 2016 käynnissä olevalla pelikaudella säännöllisesti pelikohteina Veikkauksen Pitkävetolistoilla. (Salonen & Raisamo 2015, 38–43.) H2 Gambling Capitalin väestövertailun mukaan vuonna 2018 suomalaiset hävisivät rahapeleihin asukaskohtaisesti eniten Euroopassa ja globaalissa vertailussa asukaskohtaiset tappiot olivat neljänneksi suurimmat. Sulkusen (2019) mukaan edunsaajat ovat menetelleet tyhmästi, kun eivät ole hyvissä ajoin vaatineet rahapelituottojen ohjaamista valtion budjettiin. Selvitystä varten kuultujen liikuntajärjestöjen edustajien näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä eivät käy raportista ilmi. Poliisihallituksen mukaan Jokereiden ja NordicBetin yhteistyö oli arpajaislain vastaista ja Jokereille määrättiin uhkasakko, joka tulisi voimaan, mikäli kieltopäätöstä lain rikkomisesta ei noudateta. (H2 Gambling Capital 2019.) Kiinteästi suomalaisten arkeen kuuluvan rahapelikulttuurin selittäminen pelkillä euromääräisillä vertailuilla ja haittanäkökulmalla on kuitenkin ongelmallista (ks. Kyselyn taustatietokysymyksinä tiedusteltiin 1) vastaajan tehtävä joukkueessa, 2) urheilulaji, 3) urheilijoiden sukupuoli, 3) budjetin koko, 4) veikkausvoittovaroista saadun suoran rahallisen tuen määrä yhden pelikauden aikana sekä 5) Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saadun sponsorointija verkkokumppanuusrahan määrä yhden pelikauden aikana. Ylikangas 1990, 86, 207–210). Kun tuotot vähenevät ja taloudessa seuraa taantuma, on eduskunnassa vaikea puolustaa edunsaajien nykyistä asemaa ja korvata menetyksiä verovaroista. Cisneros Örnberg & Tammi 2011; Selin 2016) ja suomalaisen urheiluvedonlyönnin historiaa globaalissa kontekstissa (Karekallas ym. Edunsaajien näkemysten tutkimukselle tilausta Arpajaislain (2016) 52 § sisältää velvoitteen rahapeliongelmien seurannasta ja tutkimuksesta sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. Veikkauksen asiantuntijoille tarjottiin mahdollisuus kommentoida kyselomaketta ja kyselyn saatteena toimitettua informaatioliitettä, mutta tutkijoina päätimme niiden sisällöistä. esim. Täysi-ikäiset suomalaiset hävisivät vertailuvuonna rahapeleihin 446 euroa asukasta kohden. Sähköpostin ohessa vastaajille toimitettiin taustatiedoksi kahden sivun laajuinen informaatioliite, jossa esitettiin, miten veikkausvoittovarat jakautuvat Suomessa urheilulle ja liikuntakasvatukselle sekä määriteltiin tiettyjä kysyttyjä asioita kuten se, mitä veikkausvoittovaroista saatava tuki ja vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa tarkoittavat. Vastaamatta jättäneille lähetettä3 Jääkiekon KHL-joukkue Jokerit teki kaudella 2014–2015 yhteistyötä vedonlyöntifirma NordicBetin kanssa mainostaen yhtiötä muun muassa Suomen rajojen ulkopuolella pelattujen vierasotteluiden pelipaidoissa. Näistä kaksi oli ilmoittanut lopettavansa toimintansa ja ne jätettiin perusjoukon ulkopuolelle. Tämä juontaa juurensa siihen, että Veikkauksen edeltäjä Oy Tippaustoimisto Ab perustettiin vuonna 1940 urheilujärjestöjen aloitteesta ja sen tuotot jaettiin aluksi kokonaisuudessaan urheilua ja liikuntakasvatusta edistäviin tarkoituksiin. 99 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä sekä kansainvälisten peliyhtiöiden sanansaattajat. Lainsäädännöllisten määräysten myötä eniten tutkimusta on tehty väestön rahapelikäyttäytymisestä, etenkin ongelmapelaamisesta (ks. Selin 2015; 2016), minkä myös tutkimuskentän monipuolistuminen osoittaa. Veikkausvoittovarojen edunvalvontataistelulla on pitkät perinteet, mutta edunsaajat harvoin kritisoivat nykyjärjestelmää julkisesti (ks. Puolueiden ohjelmissa monopolilla on edelleen vankka kannatus, mitä selittää osittain se, että lukuisat poliitikot toimivat edunsaajakentän luottamustehtävissä (Kokkonen 2019). Tätä tutkimusta sivuavat esimerkiksi suomalaista rahapelipolitiikkaa (ks. Viranomaisselvitysten lähtökohtana on ollut, että yksinoikeusjärjestelmä säilyy. (Sulkunen 2019.) Urheiluvaikuttajista soraääniä ovat esittäneet muutamat yksilöt. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että THL:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista suomalaisista 3,3 prosentilla eli estimoidusti noin 124 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Näistä kolmessa (jalkapallo, pesäpallo ja salibandy) pelikohteina olivat säännöllisesti sekä miesten että naisten pääsarjojen ottelut ja muissa viidessä vain miesten pääsarjojen ottelut. Niiden kesälajien pääsarjoista, jotka eivät olleet tammikuussa 2016 käynnissä sisällytettiin perusjoukkoon edellisen päättyneen kauden joukkueet. Lintosen ym. Lajeja, joiden kotimaisten pääsarjojen ottelut olivat tuolloin säännöllisesti Pitkävedon pelikohteina, oli kahdeksan: jalkapallo, jääkiekko, jääpallo, koripallo, käsipallo, lentopallo, pesäpallo ja salibandy. Joukkueita kyseisissä pääsarjoissa oli ajanjaksossa yhteensä 125. Nordmyr & Forsman 2018; Raento 2012). Edunsaajaryhmien näkemyksiä nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja sen mahdollisista vaihtoehdoista ei ole perusteellisesti tutkittu. Sekä Jokereiden että ENCE:n tapaukset ovat päättyneet niin, että yhteistyö kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön kanssa on lopetettu ja yhteistyö Veikkauksen kanssa käynnistetty
Nämä jakautuivat seuraavasti: toiminnanjohtajat ja toimitusjohtajat 35 %, puheenjohtajat 21 %, markkinointivastaavat 12 %, joukkueenjohtajat 12 %, managerit 11 %, viestintävastaavat 2 % ja muut 7 %. Kaikki muut 120 vastasivat, joten vastausprosentiksi muodostui 98. Valtaosa (81 %) osakeyhtiöistä oli miesten jääkiekkoja jalkapallojoukkueita. Kyselyyn vastanneet joukkueet.. Suurimmat budjetit olivat miesten jääkiekkojoukkueilla, yhtä lukuun ottamatta yli neljä miljoonaa euroa. KUVIO 2. Laine 2017). Kyselyyn vastanneiden joukkueiden laji, joukkueen urheilijoiden sukupuoli, vastauksien määrä sekä joukkueiden toimintamuodon jakautuminen osakeyhtiöihin ja yhdistyksiin esitetään taulukossa 1. Tilastolliset analyysit tehtiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Kokonaistutkimuksen ja korkean vastausprosentin vuoksi tutkimustuloksissa syntyneitä eroja pidetään todellisina, minkä vuoksi tutkimustulosten tilastollista merkitsevyyttä ei tuloksissa tarkastella. Lisäksi lomakkeen lopussa oli kaksi avointa kysymystä (Minkälaista yhteistyötä edustamasi joukkue tekee Veikkauksen kanssa?; Mitä hyvää/kehitettävää yhteistyössä Veikkauksen kanssa on edustamasi joukkueen kannalta?). Yksi miesten jääkiekkojoukkue ja yksi koripallojoukkue sekä yksi naisten jalkapallojoukkue jätti vastaamatta kyselyyn. TULOKSET Tulokset jäsentyvät kolmeen osaan, jotka ovat: joukkueiden 1) tietoisuus rahapelitoiminnan tuottojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) veikkausvoittovaroista ja Veikkauksen TAULUKKO 1. 100 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä vien muistutusviestien vuoksi kyselyssä tiedusteltiin myös joukkueiden nimiä, mutta ne tulivat vain tutkijoiden tietoon, eikä niitä raportoida. Joukkueiden lähtökohdat ovat tältä osin varsin poikkeavat, sillä osakeyhtiöiden toiminnan pääasiallinen tarkoitus on tuottaa taloudellista voittoa osakkeenomistajille ja yleishyödylliset yhdistykset eivät saa pyrkiä taloudellisen voiton tavoitteluun. Mikäli kyselyyn ei senkään jälkeen ollut vastattu, vastuuhenkilöihin otettiin yhteyttä puhelimitse ja pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Muut kysymykset sisälsivät väittämiä, joissa käytettiin 7-portaista Likert-asteikkoa (esim. Toimintamuoto on tärkeä huomioida, sillä se vaikuttaa aiemmin esitetyn mukaisesti edunsaantimahdollisuuksiin veikkausvoittovaroista. 1 = erittäin tyytymätön, 7 = erittäin tyytyväinen) täydennettynä en osaa sanoa -vaihtoehdolla. Jääkiekon miesten liigajoukkueet ovat siinä mielessä oma lukunsa, että Liiga on Suomen ainoa täysammattilaissarja (ks. Kyselyyn vastaamatta jättäneille lähetettiin muistutusviesti. Lähtöajatuksena oli, että innokkaimpia vastaamaan ovat ne, jotka ovat joko voimakkaasti nykyisen rahapelijärjestelmän puolesta tai sitä vastaan. Toimintamuodon vaikutusta vastauksiin on selvitetty ristiintaulukoinnilla ja kaikki oleelliset erot esitetään. Joukkueiden tietoisuus veikkausvoittovaroista jaettavien tukien ja Veikkauksen kanssa tehdyn vastikkeellisen yhteistyön vaikutuksista. Joukkueista 65 prosenttia ilmoitti budjetikseen alle 500 000 euroa. Pienimmät budjetit olivat naisten jalkapalloja salibandyjoukkueilla sekä miesten jääpallojoukkueilla, joista jokaisen budjetti oli alle 200 000 euroa. Joukkueiden vedonlyöntiyhteistyöstä vastanneiden henkilöiden nimikkeet vaihtelivat. Jouk kueiden toimintamuodon jakautuminen osakeyhtiöihin ja yhdistyksiin selvitettiin kauppaja yhdistysrekistereistä. Vastanneista joukkueista 32 toimintamuoto oli osakeyhtiö ja 88 yhdistys. Aineiston rajallisuuden ja tutkitun ilmiön luonteen takia kattavaa aineistoa pidettiin tärkeänä
myönteinen, neutraali, kielteinen, en osaa sanoa), jota on täydennetty lajien välisten vertailujen osalta Likertin 7-portaisen asteikon vastauskeskiarvoilla (1–7). KUVIO 3. Tulokset raportoidaan kaikista kyselyn monivalintakysymyksistä ja esitetään suhteellisina osuuksina koko vastaajajoukosta. Tiedusteltaessa Veikkauksen kanssa vastikkeellista yhteistyötä tehneiltä joukkueilta tyytyväisyyttä tehtyyn yhteistyöhön ja siitä saatavaan talou delliseen korvaukseen, yli puolet (54 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytymättömiä, vajaa neljännes (24 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja runsas viidennes (21 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytyväisiä. Joukkueiden näkemykset veikkausvoittovaroista jaettavien tukien ja Veikkauksen kanssa tehtävästä vastikkeellisesta yhteistyöstä muodostuvien tulojen merkityksestä. Veikkausvoittovaroista jaettavien tukien ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä muodostuvien tulojen tärkeys koettiin joukkueissa korkeintaan keskimääräiseksi. Osakeyhtiönä toimivat joukkueet tiesivät yhdistyksinä toimivia joukkueita paremmin, miten tuet ja vastikkeellinen yhteistyö vaikuttavat sarjaorganisaation/lajiliiton toimintaan. Vähiten merkitykselliseksi Veikkauksen toiminnan omalle joukkueelle kokivat miesten lentopallo(1,8) ja käsipallojoukkueet (2,0). Alkuperäiset vastausluokat on selkeyden vuoksi yhdistetty neljään päälinjaan (esim. Avointen vastausten anti jäi sen verran vähäiseksi, että ne on rajattu raportin ulkopuolelle. Lukeman suhteen on syytä huomioida, että runsas neljännes (27 %) joukkueista toimi osakeyhtiöinä, jotka eivät olleet tukeen oikeutettuja. Lopuilla miesten jääkiekkojoukkueilla ja runsaalla puolella miesten jalkapallojoukkueista summa oli 20 000–49 999 euroa. Tukea saaneista 63 prosenttia oli tukeen tyytymättömiä, 26 prosenttia suhtautui asiaan neutraalisti ja 11 prosenttia oli tukeen tyytyväisiä. Muiden Veikkauksen kanssa vastikkeellista yhteistyötä tehneiden joukkueiden korvaukset olivat selvästi pienempiä, useimmilla alle 2 000 euroa. Vajalla kolmanneksella (32 %) rahasumma oli alle 2 000 euroa, 17 prosentilla 2 000–19 999 euroa ja 13 prosentilla 20 000–49 999 euroa. Tästä huolimatta joukkueet arvioivat, että veikkausvoittovaroista ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä muodostuvat rahasummat ovat selkeästi tärkeämpiä sarjaorganisaatioille ja lajiliitoille kuin omalle joukkueelle. Joukkueiden saama taloudellinen tuki/korvaus ja tyytyväisyys saatuun tukeen/korvaukseen Joukkueista 78 prosenttia ilmoitti, etteivät he saa suoraa rahallista tukea OKM:n ja AVI:en jakamista veikkausvoittovaroista. Joukkueiden toiminnan osalta vastaava osuus oli vain runsas neljännes (27 %) (kuvio 3). OKM:n ja AVI:en jakamissa rahallisissa tuissa ei ollut suuria lajikohtaisia eroja, sillä jokaisesta sarjasta tukea ilmoitti saavansa enintään kolme joukkuetta. Tietoisuus rahapelitoiminnan tuottojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista Tietoisuutta veikkausvoittovarojen jakoperusteista pyydettiin arvioimaan huomioimatta kyselyn mukana saatua informaatioliitettä. Tämä on sikäli loogista, että näiden joukkueiden kanssa Veikkauksen tekemä vastikkeellinen yhteistyö on rahassa mitattuna selvästi suurinta. Joukkueet tiesivät parhaiten, miten veikkausvoittovaroista jaettavat tuet ja vastikkeellinen yhteistyö Veikkauksen kanssa vaikuttavat joukkueen omaan toimintaan (55 %) ja sarjaorganisaation/lajiliiton toimintaan (49 %), mutta näiltäkin osin tietämättömien osuus oli varsin suuri, noin kolmannes (kuvio 2). Yhdeksällä prosentilla saatu tuki oli alle 2 000 euroa, kuudella prosentilla 2 000–10 000 euroa ja seitsemällä prosentilla yli 10 000 euroa. Likertin 7-portaisella asteikolla veikkausvoittovaroista jaettavat tuet ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä muodostuvat tulot kokivat sarjaorganisaatiolle ja lajiliitolle tärkeimmäksi miesten jääpallo(6,0), jalkapallo(5,3) sekä jääkiekkojoukkueet (5,3). Merkittävää on myös se, että näiden joukkueiden ottelut ovat Veikkauksen urheilupelien suosituimpia kotimaisia kohteita. Tässä kysymyksessä tukea ei rajattu pelkkään suoraan rahalliseen tukeen. Tyytymättömyydestä ja tyytyväisyydestä kertovien vastausluokkien tarkempi erottelu osoitti, että tasan kolmannes tukea saaneista joukkueista ilmoitti olevansa tukeen erittäin tyytymättömiä, mutta vastaavasti vain yksi joukkue ilmoitti olevansa tukeen erittäin tyytyväinen. Joukkueista 65 prosenttia vastasi saavansa Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä sponsorointitai verkkokumppanuusrahaa. Veikkausvoittovaroista tukea saaneilta joukkueilta tiedusteltiin tyytyväisyyttä saatuun tukeen. Neljä joukkuetta (3 %) ilmoitti saavansa vastikkeellisesta yhteistyöstä korvausta 50 000–100 000 euroa. Yli puolet (53 %) vastaajista oli sitä mieltä, että ilman kyseisiä tuloja lajiliiton/sarjaorganisaation toiminta vaikeutuisi merkittävästi. Nämä olivat kaikki miesten jääkiekkojoukkueita. Osakeyhtiöinä toimivien joukkueiden yhteistyöstä saamat rahasummat olivat suurempia kuin yhdistyksinä toimivien joukkueiden. 101 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama taloudellinen tuki/ korvaus ja tyytyväisyys tukeen/korvaukseen sekä 3) näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. Tyytymättömyydestä ja tyytyväisyydestä kertovien vastausluokkien tarkempi erottelu paljasti tälläkin kohtaa, että erittäin tyytymättömien osuus (22 %) oli moninkertainen verrattuna erittäin tyytyväisten osuuteen (2 %).. Lähes puolet (48 %) kaikista joukkueista ei tiennyt, miten sarjaorganisaatio/lajiliitto käyttää tuet ja yhteistyöstä muodostuvat tulot (kuvio 2). Vähiten merkityksellisiksi tulovirrat kokivat miesten lentopallojoukkueet (3,3). Korkein keskiarvo muodostui miesten jalkapallo(4,4) ja jääkiekkojoukkueille (3,9). Tämä oli odotettua, sillä valtaosa osakeyhtiöistä oli miesten jääkiekkoja jalkapallojoukkueita ja niiden ottelutapahtumat tuottavat Veikkaukselle esimerkiksi tapahtumien paikanpäälle ja viestintävälineiden ääreen houkuttelemina katsojakeskiarvoina tarkasteltuna selkeästi eniten näkyvyyttä
Joukkueiden suhtautuminen yhteistyöhön kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kanssa, jos Suomessa siirryttäisiin toimilupaperusteiseen vedonlyöntijärjestelmään. Mikäli Suomessa siirryttäisiin toimilupaperusteiseen järjestelmään,. Käsipallojoukkueiden kiinnostusta toimilupajärjestelmään selittänee se, että vastauksien mukaan joukkueet eivät saaneet minkäänlaista suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista tai Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä. 102 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä Tyytymättömien suuri osuus ei ole sikäli yllättävää, että alle neljännes (24 %) kaikista kyselyyn vastanneista joukkueista ilmoitti saavansa Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä yli 10 000 euron korvauksen. (Kuvio 4.) Eniten kasvaneisiin rahamääriin uskoivat miesten jääkiekkojoukkueet (6,2) ja vähiten naisten pesäpalloja miesten jääpallojoukkueet (3,8). Lukuisat joukkueet, esimerkiksi kaikki miesten käsipallojoukkueet ja valtaosa miesten lentopalloja naisten salibandyjoukkueista, eivät vastauksiensa mukaan saaneet minkäänlaista suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista – ei OKM:n tai AVI:n jakamina, eikä myöskään Veikkauksen kanssa tehdyn vastikkeellisen yhteistyön tuloina. Joukkueiden vastauksissa oli selvää lajikohtaista vaihtelua: tyytymättömimpiä olivat niiden lajien joukkueet, joiden saama taloudellinen tuki ja korvaus vastikkeellisesta yhteistyöstä oli euromääräisesti vähäisintä. Nykyistä rahapelimallia pitivät omalle joukkueelle huonoimpana miesten jääkiekkojoukkueet (2,9) sekä miesten jalkapalloja salibandyjoukkueet (3,0). Reilu kymmenes (11 %) ei tähän uskonut, runsas viidennes suhtautui asiaan neutraalisti (22 %) ja vajaa kymmenes (9 %) ei osannut sanoa kantaansa. (Kuvio 4.) Likertin 7-portaisella asteikolla mitattuna nykyistä rahapelimallia pitivät omalle joukkueelle parhaana vaihtoehtona naisten jalkapallojoukkueet (4,9) sekä miesten jääpalloja pesäpallojoukkueet (4,3). Toimilupajärjestelmään olivat kiinnostuneimpia siirtymään budjettien koon perusteella suurimmat joukkueet. Osakeyhtiöinä toimivat joukkueet uskoivat tukien lisääntymiseen enemmän kuin yhdistyksinä toimivat joukkueet. Näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä Joukkueista noin neljännes (24 %) piti nykyistä yksinoikeusjärjestelmää parhaana vaihtoehtona omalle joukkueelle. Vajaat puolet (45 %) ei pitänyt, runsas viidennes suhtautui asiaan neutraalisti (22 %) ja vajaa kymmenes (9 %) ei osannut sanoa kantaansa. (Kuvio 4.) Toimilupajärjestelmään siirtymistä pitivät hyödyllisimpänä miesten jääkiekkojoukkueet (5,5) ja vähiten hyödyllisenä naisten pesäpallojoukkueet (3,8). Joukkueista noin puolet (49 %) piti toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtymistä kannattavana ja noin kuudennes (17 %) kannattamattomana omalle joukkueelle. Joukkueista 58 prosenttia uskoi, että nykyisestä rahapelijärjestelmästä toimilupajärjestelmään siirtyminen lisäisi suomalaisen huippu-urheilun saamaa rahallista tukea. Vastaavasti joukkueiden, jotka eivät tehneet Veikkauksen kanssa vastikkeellista yhteistyötä (35 %) ja joukkueiden, joilla vastikkeellisesta yhteistyöstä saatu rahasumma oli alle 2 000 euroa (32 %), yhteenlaskettu osuus oli peräti kaksi kolmasosaa (67 %). Likertin 7-portaisella asteikolla tyytymättömimpiä esimerkiksi OKM:n ja AVI:en jakamiin tukiin olivat miesten käsipallo(1,0) ja lentopallojoukkueet (1,9). Runsas viidennes suhtautui asiaan neutraalisti (22 %) ja noin kahdeksasosa (13 %) ei osannut sanoa kantaansa. KUVIO 4. Joukkueiden näkemykset rahapelijärjestelmistä oman toiminnan näkökulmasta. KUVIO 5. Myös esimerkiksi miesten käsipallojoukkueet suhtautuivat toimilupajärjestelmään siirtymiseen varsin myönteisesti (4,9)
1,5%) on kansainvälisesti vertailtuna matala, mutta on myös paikallaan muistaa, että lakisääteisen rahapelimonopolin tarkoitus ei ole tuottojen maksimointi, vaan pelihaittojen ehkäisy. Vain noin kymmenes veikkausvoittovaroista tukea saaneista ja noin viidennes Veikkauksen kanssa vastikkeellista yhteistyötä tehneistä joukkueista oli tilanteeseen tyytyväisiä. Toimilupajärjestelmään siirtymisen myötä huippu-urheilulle suuntautuvien sponsoritulojen. Tutkimukseen vastaajat olivat varsin toiveikkaita siitä, että toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään siirtyminen lisäisi Suomessa huippuurheilun saamaa tukea. Minkään lajin joukkueiden keskiarvo ei mennyt alle neljän eli aktiivisuudesta viestittiin lajista riippumatta. Myös vastikkeellinen yhteistyö seurojen ja Veikkauksen välillä oli rahassa mitattuna keskimäärin vähäistä: joukkueiden, jotka eivät tehneet Veikkauksen kanssa vastikkeellista yhteistyötä (35 %) ja joukkueiden, joilla vastikkeellisesta yhteistyöstä saatu rahasumma oli alle 2 000 euroa (32 %), yhteenlaskettu osuus oli kaksi kolmasosaa (67 %). Joukkueista yli puolet (53 %) puolestaan myös uskoi tekevänsä yhteistyösopimuksen toimiluvan saaneen kansainvälisen toimijan kanssa. Joukkueista 12 prosenttia ei tähän pyrkisi, vajaa viidennes suhtautui asiaan neutraalisti (18 %) ja runsas kymmenes (11 %) ei osannut sanoa kantaansa. Lovi suurenee, mikäli viime vuosien kasvu ulkomaille suuntautuvassa rahapelaamisessa jatkuu. esim. Tutkimukseen vastaajien käsitykset yhteistyömahdollisuuksista kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kanssa eroavat merkittävästi OKM:n (2014, 18) tekemästä selvityksestä, jonka perusteella on todennäköistä, että toimilupajärjestelmä hyödyttäisi Suomessa ainoastaan hyvin pientä osaa urheiluseuroista. Joukkueista yli puolet myös uskoi tekevänsä sopimuksen jonkin kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön kanssa, mikäli Suomessa siirryttäisiin toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään. Puronaho 2014, 15). (Mäkinen 2010, 16–17.) Tämä heijastuu myös tämän tutkimuksen tuloksista, sillä 78 prosenttia joukkueista ei ollut saanut suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista. Joukkueista yli kolmannes (36 %) vastasi, että jokin kansainvälinen vedonlyöntiyhtiö on jo osoittanut kiinnostusta yhteistyötä kohtaan. Liikunta on tällä hetkellä Suomessa ainoa toimiala, joka on valtion talousarviossa käytännössä kokonaan riippuvainen veikkausvoittovaroista. Moni urheiluseurajohtaja epäilemättä pohtii, mihin kaikkialle Veikkauksen markkinointibudjetti kuluu. Oman lukunsa muodostavat tässä tutkimuksessa kohteena olevat huippu-urheilujoukkueet, joista useat voivat taloudellisesti kehnosti (ks. Valtioneuvosto 2019). Optimistisuutta selittää osaltaan se, että kansainväliset vedonlyöntiyhtiöt olivat osoittaneet yhteistyökiinnostusta yli kolmannesta vastaajia kohtaan. Ja kun vastaajina olivat suomalaiset pääsarjajoukkueet, joiden ottelut ovat säännöllisesti Veikkauksen pelikohteina, ei ole yllättävää, että useat vastaajista olivat kriittisiä nykytilannetta kohtaan: vain noin neljännes näki nykyjärjestelmän parhaaksi joukkueen omalle toiminnalle. Kauppinen 2019b). Esimerkiksi Ruotsissa rahapelimarkkinoiden avautuminen mahdollisti miesten jalkapallon kahdelle ylimmälle sarjalle ennätyssuuren yhteistyösopimuksen, kun 85 vuotta kestänyttä yhteistyötä valtionyhtiö Svenska Spelin kanssa ei jatkettu, vaan solmittiin vuonna 2020 käynnistyvä yhteistyösopimus kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön kanssa (Tolén 2018). Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on kirjaus, että arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kompensoidaan (ks. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018, 44–45.) Se toteutuuko Rinteen hallituksen kirjaus ja mistä lisärahaa löydetään, mikäli taloudessa seuraa taantuma, jää nähtäväksi (ks. Raportista ei käy ilmi, kuinka laaja oli haastateltujen joukko ja miten heidät valittiin. Laine 2017). Eniten kiinnostusta kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden taholta oli kohdistunut miesten jalkapallo(6,2) ja jääkiekkojoukkueisiin (5,8) ja vähiten naisten jalkapallo(2,1) ja pesäpallojoukkueisiin (2,4). (2012, 34–36, 72–73) raporttiaan varten haastattelemat suomalaisten urheiluseurojen johtajat arvioivat, että nykyistä sallivampi linja esimerkiksi urheiluvedonlyöntiä tarjoavien yritysten markkinointiin voisi mahdollistaa seuroille merkittävän lisärahoituksen lähteen. esim. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kiinnostus kohdistuisi niihin sarjoihin, jotka keräävät eniten yleisöä ja mediahuomiota. Seurojen asema nykyjärjestelmässä on varsin heikko. Näiltä osin OKM:n arvioon on helppo yhtyä, sillä Veikkaus harjoittaa vastikkeellista sponsorointiyhteistyötä tällä hetkelläkin samalla periaatteella. Sulkunen 2019). Likertin 7-portaisella asteikolla tarkasteltuna aktiivisimmin yhteistyösopimuksia kansainvälisten vedonlyöntiyhtiöiden kanssa pyrkisivät saamaan miesten jääkiekko(6,3) ja salibandyjoukkueet (5,7). Veikkausvoittovaroista myönnettävät liikuntajärjestöjen yleisavustukset tai vaikkapa liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin suunnattavat avustukset hyödyttävät myös suomalaisia huippu-urheilujoukkueita, mutta suoran taloudellisen tuen ja sponsorointiyhteistyön pieni määrä aiheutti joukkueissa tyytymättömyyttä. Yhteistyösopimuksien syntymiseen uskoivat eniten miesten jääkiekko(6,0) ja salibandyjoukkueet (5,6) ja vähiten naisten jalkapallo(2,1), pesäpallo(2,4) ja salibandyjoukkueet (2,6). Veikkaus 2018b.) Kyselyyn vastanneet joukkueet tiesivät varsin huonosti, millä perustein urheilulle ja liikuntakasvatukselle osoitettavat tuet veikkausvoittovaroista jaetaan. On myös paikallaan mainita, että raportin laatimista ovat rahoittaneet kansainväliset peliyhtiöt. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Veikkausvoittovaroista jaettavat avustukset ovat välttämättömiä liikuntajärjestöjen ja lajiliittojen toiminnan pyörittämiselle, mutta siihen avustukset pääsääntöisesti jo kuluvatkin. Kuuluvaisen ym. Vaarana on, että liikunnan ja urheilun perustarpeet eivät tule enää tyydytetyiksi, sillä useiden liikuntaharrastuksien kokonaiskustannukset ovat 2000-luvulla kaksintai kolminkertaistuneet (ks. (Kuvio 5.) Kiinnostus oli ollut suurempaa yhtiöinä toimivia joukkueita kuin yhdistyksinä toimivia joukkueita kohtaan. Nyt kasvu on tyrehtynyt ja lähivuosina Veikkauksen tulojen ennakoidaan pienenevän merkittävästi, kun markkinointia rajoitetaan, peliautomaatteja vähennetään ja pakollista tunnistautumista edellytetään (ks. (Ks. Sen sijaan 14 prosenttia ei tähän uskonut, vajaa viidennes (19 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. 103 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä joukkueista noin kolme viidesosaa (59 %) arvioi pyrkivänsä olemaan aktiivinen saadakseen yhteistyökumppaniksi jonkin Suomeen toimiluvan saaneen kansainvälisen vedonlyöntiyhtiön. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta (2018) linjaa, että valtion liikuntarahoitusta tulee lisätä joko suoraan budjettirahoituksena tai Olympiarahaston muodossa kehysbudjetoinnin ulkopuolelta. (Ks. Urheilun ja liikuntakasvatuksen osuuden pienenemistä veikkausvoittovaroista on aiemmin perusteltu kokonaispotin kasvulla. Veikkauksen (2018b) mukaan yrityksen markkinointiviestinnän kokonaiskulut olivat vuonna 2018 runsaat 47 miljoonaa euroa. Sarjaorganisaatioiden ja lajiliittojen olisi tärkeää viestiä tästä jäsenilleen nykyistä paremmin – etenkin, koska tukien suuntaaminen seuraportaalle on varsin vähäistä. Vastaajat olivat kuitenkin heikosti perillä myös siitä, miten sarjaorganisaatiot ja lajiliitot käyttävät veikkausvoittovaroista jaetut tuet ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä syntyneet tulot. Kokonaiskulujen osuus yhtiön liikevaihdosta (n. Tällaisten yhteydenottojen keskeinen motiivi lienee markkinahenkinen mielipidemanipulaatio ja paineen luominen monopolijärjestelmää kohtaan, sillä Suomen rahapelilainsäädännön tuomat rajoitukset ovat kansainvälisillä vedonlyöntiyhtiöillä tiedossa. Selvää joka tapauksessa on, että rahapelimarkkinoilla liikkuu huimat rahasummat ja asiakkaista kovaa kilpailua käyvien peliyhtiöiden markkinointipanostukset ovat valtavia. Yksinoikeusjärjestelmän myötä Veikkauksella on yksinoikeus markkinoida vedonlyöntipelejä Suomessa, minkä vuoksi esimerkiksi urheiluseurat eivät voi mainostaa kansainvälisiä vedonlyöntiyhtiöitä. Yli puolet vastaajista piti tukia tärkeinä lajiliitoille ja sarjaorganisaatioille, mutta ainoastaan runsas neljännes omalle joukkueelle
2011. Production and Consumption of Recreational Gambling in Twentieth-Century Finland. Laine, A. 2019a. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018: 41. Helsinki: Unigrafia. Myönnetyt avustukset. 1286/21.12.2016. Helsingin Sanomat 25.8.2016, A34–A35. https://minedu.fi/documents/1410845/4265472/liikuntajarjestot-2017.pdf/6505470a-0097-49a4-be21-3521a6d4b4d4/liikuntajarjestot-2017. 2018. 2014. Gambling, Space and Boundaries in Finland. 2015. 2012. Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Myllymaa, A. Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 437–446. Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 461–466. 2018. Perustilastot vuodelta 2017. OKM 2017a. Addiction Research & Theory 24 (3), 199–208. Mäkinen, J. Reno and Las Vegas: University of Nevada Press, 60–82. 2016. A systematic mapping of nordic gambling research 2000–2015: current status and suggested future directions. Suomalainen rahapelitutkimus syntyi arpajaislain myötävaikutuksella. Teoksessa: A. https://www.aftonbladet.se/sportbladet/fotboll/a/ EonLPG/allsvenskans-nya-avtal--vart-780-miljoner-kr Valtioneuvosto 2019. & Tammi, T. 2019. Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 447–451. Rahapelit – Licence to Print Money. Helsingin Sanomat 1.11.2019, A12. & Pirilä, M. Myönnöt 2017. 104 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 • TUTKIMUSARTIKKELI • Näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä määrä luultavimmin kasvaisi, mutta eurot oletettavasti keskittyisivät entistä harvalukuisemmalle joukolle. UNVL Gaming Research & Review Journal 18 (1), 25–50. Vuosiraportti 2017. LÄHTEET Ahonen, J. Suomen rahapelisääntely järjestettävä uudelleen. Journal of Gambling Issues 26 (1), 110–125. Selvitys Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kauppinen, L. 2017. Helsinki: Talentum. H2 Gambling Capital 2019. 2010. & Forsman, A. 2016. Alkio, M. 2012. Viitattu 27.8.2019. Viitattu 5.9.2019. 2016. Yhteiskuntapolitiikka 81 (1), 78–86. Raento (toim.) Rahapelaaminen Suomessa. Markat miljooniksi. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. Karekallas, M., Raento, P. pdf.pdf OKM 2017b. Raijas, A. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 16/2015. 1990. Rahapelijärjestelmät – Suomi ja muut maat. OKM 2014. & Raisamo, S. Turun Kauppakorkeakoulu, CCR tutkimuspalvelut, E2/2012. https://www.kkv.fi/globalassets/kkvsuomi/julkaisut/selvitykset/2019/kkv-selvityksia-4-2019-rahapelijarjestelmat.pdf Salonen, A. Viitattu 25.9.2019. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELE X:52012DC0596&from=EN Euroopan komissio 2013. Toisaalta ei ole myöskään toivottavaa, että ratkaisu löytyisi nykyjärjestelmästä: mikäli rahapelimyynnistä riippumattomia uusia tulonlähteitä ei löydy ja mikäli veikkausvoittovarojen jakosuhde sekä Veikkauksen sponsorointipanostukset pysyvät ennallaan, urheilun ja liikuntakasvatuksen rahoitus rahapelitoiminnan tuotoista lisääntyy vain, jos suomalaiset häviävät rahapeleihin entistä enemmän. 2018. Laine & H. Vantaa: Oy Veikkaus Ab.. Yhteiskuntapolitiikka 81 (4), 469–476. Aftonbladet 28.6.2018. Veikkauksen monopolia ei pidetä enää pyhänä. Selin, J. Viitattu 4.3.2019. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. OKM 2014, 18). Päätös 2017. Rahapelilainsäädäntö ja markkinat. 2018. Schwartz (toim.) Gambling, Space, and Time. Hokkanen, M. Drop-out vai throw-out. 2019b. Cisneros Örnberg, J. Allsvenskans nya avtal – värt 780 miljoner kr. Viitattu 8.11.2019. Sisäministeriön julkaisu 12/2015. The Importance of the Private Sport Sector Has Increased in the 2000s. Veikkaus Oy. Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019. Diffusion and Learning: Twenty Years of Sports Betting Culture in Finland. Lintonen, T., Nordmyr, J., Raisamo, J. Finland . Komissio kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan EUoikeutta rahapelien sääntelyssä. Julkaisematon. Raento, P. COM/2012/0596. 2015. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. 2019. & Matilainen, R. Kilpailuja kuluttajavirasto. Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Raento, P. Suomen rahapelimarkkinat. Seuratuki. 2017. H2 Global All Product (Euro) Summary 17.10.2019. Selin, J. 2016. https:// cms.veikkaus.fi/site/binaries/content/assets/dokumentit/vuosikertomus/2017/ veikkaus_vuosiraportti_2017.pdf Veikkaus 2018a. 2014. Teoksessa: P. & Lehtonen, A. Veikkauksen avainluvut 2018. Vuosiraportti 2018. Viitattu 25.9.2019. KIHU:n julkaisusarja nro 17. Rahapelaamisen ja sen tutkimuksen muutos Suomessa. 2015. Helsinki: Gaudeamus, 7–24. G. uudistettu painos. Publications of the faculty of social sciences 63:2017. Kauppinen, L. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1101_fi.htm Hakola, T. 2017. & Renkonen, T. The Political Economy of Online Gambling in the European Union. Keille kuuluvat rahapelien tuotot. Viitattu 8.3.2019. Kohti sähköisesti välitettävien rahapelien kattavaa eurooppalaista kehystä. https:// www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_6+2018.pdf Veikkaus 2017. Suomen rahapelipolitiikan suhteesta EU-oikeuteen. veikkaus.fi/fi/yritys#!/yritystietoa/veikkaus-numeroina Ylikangas, H. Cham, Switzerland: Springer International Publishing AG, 107–124. Veikkauksen johtoa palkitaan tuloksesta. Viitattu 12.12.2018. Viitattu 6.11.2019. 2011. Selin, J. Raento & D. Kokkonen, J. Liikuntaa edistävät järjestöt. Vehmas (toim.) The Private Sport Sector in Europe. Matilainen, R. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/kulttuuri-nuoriso-ja-liikunta-asiat Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018. Yhteiskuntapolitiikka 84 (1), 109–112. & Viren, M. Haittanäkökulman asema rahapelipolitiikassa verrattuna alkoholipolitiikkaan ja tupakkapolitiikkaan. Veikkaus laajentaa tunnistautumispakkoa. Helsingin Sanomat 9.8.2019, A8. Oikeus 47 (1), 96–103. Netti ratkaisee Veikkauksen tulevaisuuden. https://www. Puoli vuosisataa suomalaista veikkausta. Opetusja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014: 26. Kolme kriisiä ja kansalliset rahapelit. Tämä joukko todennäköisesti hyötyisi toimilupajärjestelmästä, mutta yksiselitteisenä ratkaisuna urheilun ja liikunnan rahoitusongelmiin sitä ei voi pitää (ks. Liikuntatoimi tilastojen valossa. Kuuluvainen, A., Koponen, A., Oikarinen, E., Ranki, A., Ryömä, A., Laihinen, P. https:// cms.veikkaus.fi/site/binaries/content/assets/dokumentit/vuosikertomus/2018/ veikkaus_vuosiraportti_2018.pdf Veikkaus 2018b. 2019. Rahapelitutkimuksen bibliografia. Suomalaisten liikuntajärjestöjen ja ulkomaisten peliyhtiöiden yhteistyö. 2016. Nordmyr, J. Viitattu 19.12.2018. https://minedu. Rahapelien verotus ja rahapelituottojen käyttö Suomessa. Tolén, M. Lehdistötiedote 20.11.2013. Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat. K. Sisäministeriö 2015. Euroopan komissio 2012. Gambling problems as a political framing – Safeguarding the monopolies in Finland and Sweden. Shifting Boundaries and Cultures. Eurooppalaisen rahapelipolitiikan suuri murros vielä edessä. 2. Kotakorpi, K., Roukka, T. & Tammi, T. Liikunta & Tiede 56 (2–3), 59–60. 2019. 2016. Viitattu 12.12.2018. fi/documents/1410845/4286032/Seuratuki+2017/50959ef6-1ad2-480e-abb2972bd01371c4/Seuratuki+2017.pdf Puronaho, K. Myllymaa, A. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014: 5. Addiction Research and Theory 26 (5), 339–348. Arpajaislaki 2016. Yhteiskunnallisten murroskausien vaikutus suomalaisen rahapelijärjestelmän muotoutumiseen. Economic and social history, University of Helsinki. Veikkaus Oy. Sulkunen, P. Helsinki: Unigrafia. Teoksessa: P
Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei saa julkaista saman sisältöisenä tai samassa muodossa uudelleen ilman julkaisijan kirjallista suostumusta. Kunkin käsikirjoituksen arvioi vähintään kaksi kyseisen tieteenalan kotimaista ansioitunutta tutkijaa, mikäli tutkimusartikkelien toimitusryhmä toteaa tekstin täyttävän tieteellisen artikkelin kriteerit, ja olevan arviointikelpoinen. Tarkemmat ohjeet, katso http://www.icmje.org/. Myöhästyneet artikkelit siirtyvät automaattisesti seuraavan arviointierään. Artikkelin edellytetään olevan sisällöllisesti ja kielellisesti hyvin viimeistelty. Käsikirjoitukset tulee toimittaa sähköisesti LIIKUNTA & TIEDE -lehden toimitukseen osoitteeseen tutkimusartikkelit@lts.fi Toimitustyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (Katso: Tutkimuseettisen neuvokunnan ohjeet http://www.tenk.fi/ sekä kansainvälinen Vancouver-ohjeisto http://www.icmje.org/). 105 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 LIIKUNTA & TIEDE -lehti julkaisee vertaisarvioituja suomenkielisiä tutkimusartikkeleita painettuna ja lehden internetsivuilla (www.lts.fi). Vuonna 2020 jättöpäivät ovat 29.3. Aikataulu Käsikirjoitukset ja saatekirje toimitetaan ohjeissa annettuun määräaikaan mennessä sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen tutkimusartikkelit@lts.fi. Molempien tiivistelmien jälkeen tulee luetella 3–8 avainsanaa (keywords). Tutkijoille ja tutkijakoulutettaville lehti tarjoaa TUTKIMUSARTIKKELIT 2020 mahdollisuuden raportoida tutkimustuloksistaan alan kotimaisessa tieteellisessä julkaisussa. Lyhenteet ja vierasperäiset termit Lyhenteet tulee ensimmäistä kertaa mainittaessa kirjoittaa kokonaisuudessaan. 3. Arviointiprosessissa hyväksytyt artikkelit julkaistaan Liikunta & Tiede -lehden numeroissa mahdollisimman pian ja samanaikaisesti pdf-muodossa internet-sivuilla www.lts.fi. Suomenkielisen tiivistelmän ohella käsikirjoitukseen tulee liittää englanninkielinen tiivistelmä (Abstract). Lehti toimii myös tutkijakoulutuksen välineenä ja soveltuu väitöskirjan osajulkaisujen julkaisemiseen. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Käsikirjoitusten laajuus ei kokonaisuudessaan saa ylittää 20 liuskaa (A4-kokoinen), kun tekstin riviväli on 1,5, marginaalit 25 mm, fontti Times New Roman ja fonttikoko 12 pts. Tämä osio liitetään artikkeliin vasta sen jälkeen, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi. Taulukot, kuviot ja niiden selitetekstit sijoitetaan käsikirjoituksen pdf-versioon omalle paikalleen. Liikunta & Tiede on monitieteinen aikakauslehti, joka julkaisee alkuperäisraportteja suomeksi. Lisäksi he ovat hyväksyneet artikkelin lopullisen, julkaistavaksi tarkoitetun version. Käsikirjoitusten laajuus ja rakenne Tutkimusartikkeliksi tarjottavan käsikirjoituksen koko aineisto tallennetaan yhteen PDF-tiedostoon, joka lähetetään yhdessä saatekirjeen kanssa osoitteeseen tutkimus artikkelit@lts.fi. Vuonna 2020 jättöajat ovat 31.3.2020 ja 30.9.2020. Käsikirjoitukseen on liitettävä saatekirje (Wordtai PDF-tiedosto), jossa kerrotaan artikkelin otsikko sekä kaikki tekijät ja heidän taustayhteisönsä. ja 30.9. Lyhyttä otsikkoa käytetään valmiin artikkelin sivujen alatunnisteena. Suomenkielisen käsitteen jälkeen voi tarvittaessa kirjoittaa sulkuihin vierasperäisten termin. Käsi kirjoitusten jättöaika päättyy vuosittain joko maaliskuun tai syyskuun viimeisenä arkipäivänä. Toimitusryhmä palauttaa heikosti viimeistellyn tai liian pitkän tekstin muokattavaksi käsikirjoituskriteerit täyttäväksi. Tekstejä voidaan julkaista seuran sivuilla erillisenä verkkoartikkeleina yhteisymmärryksessä tekijöiden kanssa. Lisätietoja: Sanna Palomäki, päätoimittaja, Liikunta & Tiede Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomäki@jyu.fi Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö Liikunta & Tiede Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitusohjeet: www.lts.fi Käsikirjoitukset toimitukseen 31.3. Tiivistelmä ja asiasanat: Tiivistelmän pituus on enintään 2 000 merkkiä mukaan lukien välilyönnit. Käsikirjoituksen laadinnassa noudatetaan seuraavaa jaottelua: Käsikirjoitus otsikoidaan suomeksi ja englanniksi (enintään 120 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit) ja lyhyt otsikko suomeksi (enintään 45 merkkiä, sisältäen myös välilyönnit). Käsikirjoituksen tekijyys – hyvä tieteellinen käytäntö Artikkelin kirjoittajiksi ilmoitetuilla on oltava merkittävä vaikutus artikkelin syntyyn siten, että he ovat osallistuneet sekä tutkimuksen suunnitteluun tai tulosten analyysiin ja tulkintaan että artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen. Uudelleen julkaistaessa käytetään lehdessä ilmestyneen artikkelin pdf-tiedostoa. Aineisto toimitetaan mustavalkoisena. Kokonaislaajuuteen kuuluu kaikki artikkeliin tarkoitettu materiaali eli otsikot, tiivistelmät, artikkeliteksti, lähteet, kuviot ja taulukot. Vierasperäisistä käsitteistä tulee käyttää suomalaista vastinetta aina kun sellainen on olemassa. Toimitusryhmä saattaa kirjoitusohjeista poikkeavan ratkaisun arvioitsijoiden tietoon. Lisäksi lehdessä voidaan julkaista katsausartikkeleita sekä käännösartikkeleita, joilla on suomenkielisinä huomattava merkitys liikuntakulttuurin kannalta. Ryhmä päättää myös artikkelien julkaisemisesta asiantuntijalausuntojen perusteella. Varsinaisessa tekstiosiossa suositellaan käytettäväksi seuraavaa rakennetta: • Johdanto • Tutkimuksen viitekehys • Tutkimustehtävä, -menetelmät ja -aineisto • Tulokset • Pohdinta ja johtopäätökset • Lähteet Tästä rakenteesta voi kuitenkin poiketa, jos aihe tai käsittelytapa sitä vaatii. Tutkimusartikkelinumeron 2020 kirjoitusohjeet. tai 30.9. Artikkelin mahdollisessa voidaan kiitososassa mainita henkilöt, jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteuttamista. Saatekirjeellä kirjoittajat myös vahvistavat, että käsikirjoitus sisältää alkuperäistä, aiemmin muualla julkaisematonta tutkimusaineistoa, jota ei ole julkaistu eikä tarjota julkaistavaksi toisessa tieteellisessä lehdessä tai kirjassa. 2. Teksti kirjoitetaan vasen reuna tasattuna ja ilman tavutusta. Kuvioiden ja taulukoiden tarkat painokelpoiset versiot pyydetään erikseen siinä vaiheessa, kun artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. 4. 1
Kirjallisuusviittaukset Alkuperäisartikkelin lopussa lueteltujen käytettyjen lähteiden määrä voi olla enintään 40. & Armstrong, N. & Kytökorpi, L. Report of a WHO study group. Liikunta & Tiede 35 (4), 4–10. Physical activity patterns in secondary schoolchildren. Jyväskylä, LIKEStutkimuskeskus. Uusi käsikirjoitus toimitetaan arvioitsijoille, joilta pyydetään kannanottoa julkaisukelpoisuudesta. Turun yliopisto. Komiteanmietintö 1976: 42. 2000. ”Pehkonen (1999, 69) osoitti, että...” Kun lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajia on kaksi, molemmat mainitaan, esim. Lähteet luetteloidaan ilman numeroita aakkosjärjestyksessä, riippumatta niiden esiintymisjärjestyksestä tekstissä. PDF-versio luettavissa osoit teessa lts.fi. Poikkeukset ovat mahdollisia katsausartikkeleissa. LISÄTIETOJA: Sanna Palomäki päätoimittaja Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomäki@jyu.fi Jouko Kokkonen toimittaja Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi Lehden verkkoversio ja kirjoitus ohjeet: http://www.lts.fi Lisätietoa tutkimusartikkelin kirjoittamisesta saa myös artikkelista Itkonen H. Arvioiden perusteella artikkeli voidaan julkaista, lähettää muokattavaksi tai hylätä. LUVUT KOKOOMATEOKSESSA Oja, P. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kyseisistä ohjeista. Taimela (toim.) Liikuntalääketiede. Väitöskirja. Baltes & O.G.Brim (toim.) Life-span development and behavior, vol. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta https://kirjasto. Geneve. Prospective 1-year follow-up study. 2019. 161/18.2.1972. Dimensionen sport motorischer Leistungen. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Liikunta & Tiede 55 (6), 96–102. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Kirjoittajat saavat käyttöönsä arvioitsijoiden lausunnot, joiden pohjalta heitä pyydetään muokkaamaan tekstiään. Jyväskylän yliopisto. https://fl-cdn.scdn1.secure.raxcdn. jyu.fi/julkaisut/sarjaohjeet.pdf/view 6. (Duda 2001; Lintunen 2000). (Telama ym. WHO-Koululaistutkimus 1986–1998. Pulkkinen, L. 1998. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. HAASTATTELUT Nurmi, Paavo, olympiavoittaja, Helsinki, 19.7.1952. Huovinen, T. Helsinki: WSOY. Teoksessa: P.B. Kun useisiin lähteisiin viitataan samanaikaisesti, ne ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. Mikäli artikkeli on julkaistu vain sähköisesti, lähdetietojen lisäksi merkitään internetin hakemistopolku ja päivämäärä, milloin osoite on tarkistettu. Tekstissä viittaus merkitään sulkuihin ja lähdeviittauksen tulee sisältää kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi ja tarvittaessa sivunumero (esim. Concepts and theories of human development, 2nd ed. (Kokkonen M. Nuoruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä. LEHTIARTIKKELIT Kannas, L. Turun yliopiston julkaisuja D 320. World Health Organization Technical Report Series 516. Jos kirjoittajan nimi on osa lausetta, viittaukseen merkitään pelkkä vuosiluku ja sivu suluissa, esim. OPINNÄYTTEET Mikkelsson, M. & Mechling, H. Rovio, E. Lähdeluettelossa noudatetaan Jyväskylän yliopistosarjojen kirjoittajille annettuja ohjeita. KOMITEANMIETINNÖT Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi. Seksuaalivähemmistöjen häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä: henkisen pahoinvoinnin näkökulma. com/files/sites/4708/l-t_6-18_tutkimusartikkelit_96-102_lowres-29f30e46-688b-4e75-98ae6dbda8d36e2a.pdf , 14.3.2019) 7. Schorndorf: Hoffmann. Kun lähteenä käytetään INTERNETARTIKKELIA, kirjoitetaan lähdeluetteloon painetun artikkelin lähdetiedot. New York: Academic Press, 63–105. Arviointiprosessi Tutkimusartikkelien toimitusryhmä arvioi kokouksessaan, täyttääkö tarjottu käsikirjoitus tieteelliseltä artikkelilta vaadittavat kriteerit. Pehkonen 1999, 69). 106 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 6 / 2019 5. 1982. 2003. 1995. Viitattaessa tällaiseen materiaaliin merkitään tekstissä kirjoittajan nimen jälkeen huomautus ”julkaisematon”. Teoksessa: I. Liikuntakasvatuksen laitos. Kaksi vuosikymmentä vertaisarvioituja tutki musartikkeleita. LAIT JA ASETUKSET Huumausaineasetus 1972. Heikinaro-Johansson, P. SARJAJULKAISUT Penttinen, S. Jyväskylän yliopisto. Julkaisematonta materiaalia ei mainita lähdeluettelossa. RAPORTTISARJAT Youth and drugs 1973. Fyysinen ja terveyskunto sekä niiden mittaus. 1998. & Kokkonen J. New York, NY: Random House. European Journal of Physical Education 5 (2), 147–157. Esimerkkejä lähdeluettelosta KIRJAT Bös, K. Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. Welsman, J. Lerner, R.M. Toimitusryhmä tekee julkaisupäätökset yleensä toisen muokkauskierroksen jälkeen. (Roberts & Ommundsen 1996). Joukkueellinen yksilöitä. (toim.) 2003. 2002. Liikunnan ja kansan terveyden julkaisuja 133.Väitöskirja. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja ja sen jälkeen merkintä ym., esim. Jos vaatimustaso ylittyy, niin ryhmä nimeää kaksi toisistaan riippumatonta nimetöntä arvioitsijaa, joilta pyydetään lausunto tekstistä. 2018. Uronen, V. Julkaisemattomaan materiaaliin viittaamista tulee välttää. Musculoskeletal pain and fibromyalgia in preadolescents. 2002). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 219. 2003. Liikunta & Tiede 56 (6), 21–23. 1983. Vuori & S. Lisensiaatintutkimus. Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. 4. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. 1986. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 54–68. & Tynjälä, J