Loimaan Lehti 07.10.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Teitä on paljon. Kati Uusitalo JUHLALEHDEN TEKIJÄT JULKAISIJA Priimus Media Oy PÄÄTOIMITTAJA Kati Uusitalo TOIMITTAJAT Sampsa Hakala, Lari Kiviranta, Marianna Langenoja, Jorma Mäkinen, Tiina Naula, Maija Paloposki, Heidi Pelander, Anu Salo, Pasi Salo ja Kiti Salonen JUTTUJEN EDITOINTI Sampsa Hakala ULKOASU, TAITTO JA KUVANKÄSITTELY Pasi Salo ILMOITUSSIVUJEN VALMISTUS Kaisa Salmelin ja Sirpa Retva MARKKINOINTI Sari Kaukoranta, Liisa Kivinen, Veli-Matti Knuuti ja Pirjo Suoranta PAINOPAIKKA Lehtitehdas, Salo, 2015 ERIKOISKIITOKSET Sormusdesigneri Emma Kuusinen, Loimaan lukion historiakurssilaiset, tet-harjoittelija Iidamaria Vainiotalo ja piirtäjä Riina Kreivilä. Se on vapaaehtoistyötä tapahtumissa, harrastuksissa ja hädänalaisten apuna. Se on vaikuttamista meitä koskeviin päätöksiin lähellä ja kaukana. Valmius ja halu tehdä asioita niiden hyväksi. Se on perheistä ja muista läheisistä ihmisistä huolehtimista. Se on töiden tekemistä ammattitaidosta ylpeänä. Se on yrittämistä, se on kauppaa. 2 PÄÄKIRJOITUS Sormus sen kertoo Kun mietimme Loimaan Lehden 100-vuotislehden tekemistä, emme halunneet sen olevan vain kokoelma sekalaisia juttuja seudulta tai katsaus lehden historiaan. Tämä lehti kertoo seudun elämästä, sen ihmisten arjesta ja juhlasta, työstä ja vapaa-ajasta. Sanojen takana voi joka sivulla nähdä syyn seudun menestykselle. Se on ihmisten sitoutuminen läheisiin ja kotiseutuun. Vuosikerrat muistuttavat meitä joka päivä edeltäneiden sukupolvien työstä. Yritetään yltää samaan, edes lähelle. Kiitos kaikille lehteä tehneille ja lukeneille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Se on kotiseudun ja juurten muistamista maailmalla. Tästä syystä tämän juhlanumeron kannessa Sirpa ja Jaakko Kallionpään käsissä komeilevat Loimaan Lehden sivuista tehdyt sormukset. Juuri tästä syystä 100-vuotislehtemme symboli on sormus, merkki sitoutumisesta ja tahdosta. Lehden sata vuotta on monta vuosikertametriä sitoutumista, täynnä tarinoita sitoutumisesta
3 TERVEHDYS SATAVUOTIAALLE JUHLALEHDEN SISÄLTÖ 6 Pikkuruisella Matiaksella on paljon paremmat elämän edellytykset kuin hänen ikätovereillaan satakunta vuotta sitten. 10 Jo koulumatkoja yhdessä Alastarolla kulkeneet Sirpa ja Jaakko Kallionpää ovat olleet naimisissa reilusti yli 50 vuotta. Sitkeä paikallislehti onkin monelle kanava ja side kotipaikkakunnan uutisiin ja kuulumisiin. Esitän juhlavuotta viettävälle lehdelle, sen tekijöille ja lukijoille onnitteluni ja toivotan parhainta menestystä tulevaisuuteen. Menitkö Nummen linja-autolla Lallikselle tai Särkkään 1980-luvulla? Bussikuski Erkki Nummi kertoo, miten käyttäydyit. 30 Koppimopo oli yksi 1990-luvun vempeleistä, eikä meno ollut mautonta. Kolmen maakunnan alueella ilmestyvä Loimaan Lehti on ollut ansiokkaasti nostamassa esille asioiden taustoja ja analysoinut yhteiskunnan muutosta. Paikallinen sanomalehti yhdistää levikkialueensa ihmisiä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimii myös lukijoidensa keskustelufoorumina. Lehti on jo täyden vuosisadan ajan elänyt mukana levikkialueensa ihmisten arjessa ja juhlassa. Tilattavaa paikallislehteä luetaan tarkkaan ja puheenaiheet tunnetaan. Tänä päivänä verkkosivut ja näköislehti palvelevat myös alueelta muuttaneita. Eräänlaisia koppimopoja näkee nykyäänkin, mutta kehittyneinä versioina. 32 Jaa, että ihan parin euron pääsymaksu keikalle. tammikuuta, joka on Loimaan Lehdellekin erittäin merkittävä päivämäärä. 14 Hanhijokelainen rivimies Aatto Toivonen tarjoaa juhlapuheista poikkeavan näkökulman rintamavuosiin. 16 Veikko Laakso piti 1950-luvulla elokuvista, joita kaverit pitivät homehtuneina. Rock around the clock ei ollut yksi niistä, sillä se iski koko kauppalan nuorisoon vuonna 1956. Se laskee Euroopan kotimarkkinaksi, mikä ei ole saviseutulaista rehvakkuutta vaan perustuu lahjomattomiin numerotietoihin. 45 Heti mulle kaikki tänne -maailma oli tuntematon käsite 1960-luvulla. Viikko sitten otettu lehtikuvakin tuntui ihan tuoreelta. 46 Tulevaisuus saisi olla nykyistä juhlavampaa. Työvuodet menivät pitkälti Turussa, mutta eläkevuosiksi he palasivat kotiseudulleen. Pariskunta vihittiin 15. Eino Toivosen mukaan oli hienoa, kun Virttaaltakin pääsi joskus nautiskelemaan elokuvaviihteestä kauppalan teattereiden pehmeille penkeille. 18 Savikukossa oli 1960luvulla ainakin osittain tyylikästä väkeä. 20 Kojonkulmalla ei näperrelty sota-aikana, kun kylän naiset alkoivat leipoa. Jauhoja käytettiin 400 kiloa kerralla. 26 LP:n historiaan mahtuu monta nousua ja laskua. Takavuosina joukkue saattoi uhrata jopa ruokarahansa mailojen ostamiseen. 28 Tasavallan presidentin tervehdys Ensimmäisen Loimaan Lehden ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut sata vuotta. Loivarin porukka pitää bänditoimintaa yllä, vaikka keikkojen järjestäminen on usein lähinnä risuilla tanssimista. 36 Etteikö tulevaisuudessa olisi varaa eläkkeisiin. Mäkinen oli mukana myös, kun Loimaalla tehtiin paikallistelevisiota ja kunnallisvaaliohjelman alussa selostuksesta saivat selvää vain huuliltalukijat.. Turha huoli, Ilmarisen toimitusjohtaja vakuuttaa. 39 Punkalaitumella on paljon raikkaampi meininki kuin Helsingin Kalliossa. 40 Hyvä tuote taipuu moneen käyttöön, Pirkko Jaakola toteaa. 42 Pemamek on yksi Loimaan seudun vahvoista yrityksistä. Näin toivoo Tapio, 5. Hänen päiväkotikavereillaankin on paljon toiveita tulevaisuuden suhteen. Lapsiryhmälle on päivänselvää, että sankareille kuten lääkäreille ja palomiehille on tarvetta tulevaisuudessakin. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti 52 Jorma Mäkinen söi tusinan verran nakkeja kalkkitehtaan avajaisissa, vaikka sisäänpääsyssä oli hankaluuksia
Bol?evikkien marraskuun vallankumous oli vasta tuloillaan. Paikallisesti elintarvike- ja työelämäkysymysten kärjistyminen johtivat ilmapiirin kiristymiseen valtapolitiikan ohella. Kansa jakautui vähitellen kahteen leiriin Saviseudullakin. ja ?provninkeja? Loimaan seutu Lari Kiviranta ?Sunnuntai-illaksi oli työwäen ja työnantajain waltuutetut kokoontuneet sowittelemaan työehdoista ja olikin sowinto molemminpuolisten myönnytysten johdosta jo syntymäisillään, kun sisäänryntäsi lakkokomitea wihaisena ja rähisten, waatien omat edustajansa poistumaan. Se nähtäwästi pelkäsi sowinnon sittekin tulevan. Lehti tunnettiin tuolloin nimellä leipäviljavarastojen takavarikointien alkamisesta. Kunnallisia Sanomia. Lukijoille siteerattiin senaatin päätöstä Kesällä 1917 Suomi ei kuitenkaan vielä ollut itsenäinen, ja kovin moni tuskin edes leipäviljan kulutuksen säännöstelystä. Lehti kirjoitti, kuinka ?lakkolaiset häiritsewät pelloilla rauhallisesti työskentelewiä, samoinkuin karjanhoitajia?. Maanviljelijät olivat aiemmin päättäneet tarjota talvella seitsemäntuntista ja kesällä yhdeksäntuntista työpäivää. ?Jollei työwäestö siihen suostu, antawat he eron kaikille palwelijoille mennä mi- kuin kesällä 1917, hin haluavat.? Lehden mielestä sillä Loimaallekin majoitettiin ensimpaikallisen sopimiKansa jakautui sen esteenä oli lakkomäistä maailmansokomitean painostus. taa käyviä venäläisiä vähitellen kahteen ?Työwäestö mosotilaita. leiriin Saviseudullakin. Lehdestä ilmeni, nessa talossa kyllä suostuisi yllämainiettei sotaväen maJärjestäytyminen tulla tawalla sopijoittaminen ollut järjestyskaarteihin ja maan isäntäwäkensä ihan tervetullutta. kanssa, mutta ?lak?Nyt kun leipäwilsuojeluskuntiin eteni kokomitea. Siinä kerrottiin maanviljelyslakon puhkeamisesta Virttaalla. Samoihin aikoihin maatalouslakkoiltiin Vähänperän ja Isonperän kylissä. Vaalimainontaa ja -kielenkäyttöä hetkeä ennen kuin Suomi itsenäistyi. Kesäkuussa tiedettiin kertoa vuotta. 4 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Elintarvikepulaa, venäläistä sotaväkeä, lakkoja . Järjestäytyminen järjestyskaarteihin ja suojeluskuntiin eteni syksyn 1917 mittaan. ?Päällepäin rauhallisena pysynyt Loimaan seutukin alkoi etsiä puolin ja toisin ?provninkeja??, historioitsija Jari Niemelä luonnehtii Suur-Loimaan historian kolmannessa osassa. ENSIASKELEET SISÄLLISSODAN tielle oli astuttu. Ennen sotaa Loimaan seudun puoluekartta ja voimasuhteet erosivat melkoisesti nykypäivästä. ?Punaisista punaisin oli Metsämaa vasemmiston 72,4 prosentin osuudella?, Jari Niemelä havainnollistaa vuoden 1916 eduskuntavaalien tulosta. Lokakuun 1917 eduskuntavaaleissa porvarillisten puolueiden vaaliliitto saavutti 36 prosentin kannatuksen Loimaan seudulla. päivältä vuonna 1917.. terrorisoi ja on kortin warassyksyn 1917 mittaan. siitä, niin ettei se ussa ja nälkä kaiken todennäköisyyden kalla.? mukaan muodossa Toimittajan asennetta lakkokomitetai toisessa alkaa oloihin ei tarvinnut la lähellä meitä, on lukea rivien välistä: kaikkea muuta kuin ?On walitettawaa, ilahduttawa ilmiö että moiset huligaanimaiset ainekset yhä wenäläisen sotawäen majoittaminen edelleen saawat mellastaa ja sotkea rau- maahamme. Se seikka, että Loimaalle sijoitettu sohallisen yhteiskunnan asioita?. tawäki sattuu olemaan siiwoa ja tasaista SAVISEUDUN PAIKALLISAVIISIN alkutaival wäkeä, ei suinkaan muuta itse pääasiaa ajoittuu lähes yksiin itsenäisen Suomen toiseksi täälläkään.? syntymän kanssa. Maan itsenäistyessä joulukuussa 1917 SOTA JA ULKOMAANKAUPAN VAIKEUDET oliLoimaan Lehden ensimmäisen numeron vat johtaneet elintarvikehuollon heikkeilmestymisestä oli kulunut vajaat kolme nemiseen. Ja se ei saanut sen mielestä tulla, kun kerran ?kansalaiskokous. Tämä suomalaisten puolueiden etusivun ilmoitus on Kunnallisista Sanomista syyskuun 27. Sen haaveili koko asiasta. avulla jaettiin maassa oleva ja mahdolliValtiolliset seikat eivät välttämättä ol- sesti ulkomailta saapuva vilja ?tasaisesti leet päällimmäisenä mielessä loimaalaisil- maan asukasten kesken?. lakaan, joilla riitti murhetta päivittäisessä Elintarvikepulan oloissa ihmisiä valisarjessa. tettiin käytännön vinkeillä, kuten miten Tunne emämaa Venäjän läsnäolosta sokerijuurikkaasta voitiin valmistaa siisaattoi voimistua jopa niin myöhään rappia kotitarpeisiin. Poliittinen kuohunta jatkui emämaa Venäjällä maaliskuun vallankumouksen jälkimainingeissa. Sosialidemokraatit menettivät kannatustaan, mutta puolueen suosio oli silti lähes 62 prosenttia. Kunnallisen päätöksenteon puolella voimasuhteet olivat toiset, sillä kuntakokouksissa äänestettiin maksettujen kunnallisverojen mukaan. Niemelän sanoin ?kuntakokouksiin osallistui vähäinen määrä ihmisiä, ja tosiasiallista valtaa käytti pieni lähes kaikessa mukana olevien kunnallismiesten joukko?. ?Kansamme tulee ensi lokakuun 1 ja 2 päivänä käydä eduskuntavaaleihin, joita tärkeämpiä sillä tuskin koskaan on ollut.. oli päättänyt, että työwäestön waatimuksiin on sellaisinaan, ilman sowitteluja ja myönnytyksiä alistuttawa.? Kansalaiskokous vaati muun muassa kahdeksan tunnin työpäivää kautta vuoden. Osuusmeijeri oli seisauksissa, koska ?jäsenet eiwät wie sinne maitoakaan, syystä että lakkolaiset wahtiwat meijerin owien edessä?. TÄLLAISTAKIN ELÄMÄ oli Saviseudulla vajaat sata vuotta sitten. Katkelma on Kunnallisten Sanomien uutisesta kesäkuulta 1917
Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Se on kantaa ottamaton nimitys, jota käyttää nuorempi sukupolvi. Sisällissota ei tuo liikaa esille osapuolia tai heidän pyrkimyksiään, joten nimitys on neutraali. Sodassa molemmilla osapuolilla oli ulkomaisia vahvistuksia; punainen Etelä-Suomi sai tukea Neuvosto-Venäjän bol?evikeilta ja valkoinen Suomi sai tukea Saksalta. Sodassa oli mukana noin 200 000 suomalaista ja 20 000 ulkomaista sotilasta. Sillä haluttiin korostaa taustalla olevaa ideologiaa. Venäjän pyrkimykset venäläistää Suomi päättyivät vuonna 1916. Nämä ajat yhtenäistivät Suomen kansaa ja usein niitä kutsutaankin nimellä sortokaudet. Suomen kansa alkoi yhdistyä. Kalle Koivula ja Leo Sulonen. Häntä ei kruunattu koskaan, sillä Saksan hävittyä maail- mansodan Suomi alkoi suuntautua Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Suomeen vakiintui tasavaltainen hallitusmuoto. . Sota loppui valkoisten voittoon. . Vuosien varrella on sanailtu siitä, millainen sota Suomessa sodittiin heti itsenäistymisen jälkeen. Loimaan lukion yhteiskuntaopin kurssilaiset pohtivat, kuinka hyvin eri nimitykset kuvaavat selkkausta. Kapina ja vallankumous Luokkasota Sisällissota Vapaussota Punaisten toiminta tuomittiin valkoisten johdosta nimenomaan kapinaksi tai punakapinaksi. Punaiset käyttivät nimitystä myös itse, pitäen kuitenkin toimintaansa oikeutettuna. Tästä johtuen Suomi jakaantui Kansanvaltuuskunnan Helsingistä johtamaan punaiseen Etelä-Suomeen ja valkoiseen Suomen Senaatin johtamaan Keski- ja Pohjois-Suomeen. 5 LARI KIVIRANTA Lukiolaiset Meri Mustajärvi, Julia Heinonen, Elviira Hulmi ja Maria Mahlamäki katsovat vajaan sadan vuoden takaisia tapahtumia maltillisesti eri näkökulmia punniten. Näkökulmia vuoden 1918 sotaan . Suomesta alettiin suunnitella kuningaskuntaa ja kuningas valittiin Saksasta. Vaikka Suomi oli itsenäistynyt, ei kansa ollut yhtenäinen; se jakautui valkoisiin ja punaisiin. Ensimmäinen sortokausi oli vuosina 1899?1905 ja toinen vuosina 1908?1916. . Elintaso nousi. Hän vakiinnutti Suomeen parlamentarismin. . Tilannetta pahensi uhkaava pula elintarvikkeista. . Ståhlberg. Jakautuminen kärjistyi 27.1.1918 punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi. Vuosina 1914?1918 käyty ensimmäinen maailmansota aiheutti Venäjän keisarikunnan romahduksen. Tästä johtuen Suomen suurruhtinaskunta hajosi ja maamme julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Työryhmä: Sanni Anttila, Pilvi Pitkäranta, Meri Lindholm, Meri Mustajärvi ja Jaana Mäkitalo. . Punaisten vallankumous -nimitys on looginen, koska punaisen osapuolen ryhtyminen 1918 sotaan täyttää kaikki vallankumouksen tunnusmerkit. Vallankumousta käytettiin punaistenkin keskuudessa. Senaatti toimi Vaasassa. . Punaiset tavoittelivat myös enemmän vapauksia. On vaikea puhua venäläisiä vastaan käydystä vapaussodasta, sillä venäläiset eivät tehneet merkittävää vastarintaa. Puolueellinen nimitys, sillä kuvaa lähinnä valkoisten voittoa. Työryhmä: Juuso Yli-Mikola, Atte Sairanen, Julia Heinonen, Juho Karén, Heidi Riikonen ja Antti Kaskiluoto. -L U K U Työryhmä: Maria Mahlamäki, Ella-Sofia Knaapi, Sofia Sundberg, Julia Kuusela ja Katri Mustajärvi. Työryhmä: Laura Tuominen, Carita Kauriinoja, Elisa Merta, Saana Ojala ja Elviira Hulmi. . Ideologian perustana punaiset halusivat toteuttaa omanlaisen vallankumouksen Neuvosto-Venäjältä saatujen vaikutteiden myötä. Käytetty kuvaamaan suomalaisten välisiä sosiaalisia ristiriitoja ja jakautumista sääty-yhteiskunnan pohjalta. Luokkasodassa oli ilmeistä, että osapuolet taistelivat valtion vallasta ja hallinnasta. Sota oli punaisten mielestä selvä luokkasota, jossa vastakkain oli kaksi eri yhteiskuntaluokkaa: työväenluokka ja porvaristo. Nimeä käyttivät eniten äärivasemmistolaiset. Nimitys on harhaanjohtava, koska luokkajako taistelijoiden välillä ei kuitenkaan ollut kovin selkeä. Terminä sisällissota on yleistynyt vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Nimitys korostaa kansallisen yhtenäisyyden arvoa. Sota käytiin rajatun alueen sisällä pääasiassa suomalaisten kesken. Nimeä ei käytetty vielä sodan aikana. Vapaussota on lähinnä valkoisten käyttämä termi. Sillä haluttiin viedä huomiota pois siitä, että kyseessä oli Suomen sisällissota. Vapaussota valkoisten näkökulmasta merkitsi Suomen itsenäisyyden säilyttämistä punaisia kommunisteja vastaan. Voidaan käyttää myös punaisten näkökulmasta, jolloin viitataan valkoisia auttamaan tulleiden saksalaisten karkottamiseen
Yksi tunnetuimpia urheilijoita oli Paavo Nurmi. 6 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET -L U K U . Puhuttiin köyhäintaloista. Loimaa, Vesikoski, Pietilä?, ilmoitti A. Kaupungistuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen vähensivät syntyvyyttä. . Ensimmäiset polttomoottorilla varustetut tiehöylät otettiin käyttöön, mikä mahdollisti teiden kunnossapidon talvisin ja ympärivuotisen liikenteen. . Hän sai yhteensä yhdeksän kultaa ja kolme hopeaa olympialaisissa vuosina 1920, 1924 ja 1928. . 1920-luku oli Suomessa merkittävä eheytymisen vuosikymmen, minkä aikana sisällissodassa kahtia jakautunut kansa pyrittiin eheyttämään sosiaalisin uudistuksin. Sisällissodan jako valkoisiin ja punaisiin oli yhä käytössä. . Junaliikenteessä käytettiin lähes pelkästään höyryvetureita. Vuonna 1920 käytiin ensimmäiset jääkiekon MM-kisat. . niin Haitulan KyläNuutilassa, Hirvikosken Kitkolla, Ilmaristen Kössillä kuin Karhulan Tohnalla. Lasten ja perheiden hyvinvointia on parannettu niin maailmalla kuin meillä samoilla keinoilla: tartuntatautien ehkäisemisellä, riittävällä ravinnolla, Joka kymmenes lapsi kuoli alle vuoden vanhana. ELÄMÄN puhtaalla vedellä, elinolojen kohentamisella sekä terveydenhoidon parantamisella raskausaikana, synnytyksissä ja niiden jälkeen. Suomessa lapsikuolleisuus oli itsenäisyyden ajan pienin. Kuolleisuus laski lääketieteen kehittyessä ja ravinnon saatavuuden parantuessa. Aikakauden suurimpia lääketieteellisiä keksintöjä olivat penisilliini, insuliini, Cvitamiini ja laastari. . 1920-luvulla Suomen perinneruokia olivat esimerkiksi läskisoosi, syltty, hernekeitto, lihapullat ja kaalikääryleet. Annika Forss ja Maria Leino Ennen oli huonommin Katkeralla kaipauksella ilmoitan että pikku tyttöni Hilkka Tuulikki sai kutsun seuraHilkk ta hellää äitiään ikuiseen taivaan iloon elettyään täällä surujen ja kärsimysten maassa 1 w. Jo pitkään lapsia koskevat ilmoitukset ovat pääosin olleet ihan muuta kuin surureunoin ja pienin enkelein koristettuja kuolinilmoituksia. Vanhoista lehdistä näkee miksi. ?Kätilö. Lapsia annetaan elätteelle Loimaan kunnalliskodista helmikuun 7. Taalikka oli juuri toukokuussa toivottanut ?köyhäinhoitokaitsiat y.m.. Sato kärsi, ja sen seurauksena ihmiset. Lehdessä vilahtavat niin espanjantauti kuin kurkkumätäkin. Nähtiin nälkää. Tuhatta syntynyttä lasta kohti menehtyi meillä kaksi lasta. Tänä päivänäkin maailmassa on maita, joissa lähes 200 lasta tuhannesta menehtyy ennen kuin on täyttänyt viisi vuotta. Saharan eteläpuolisissa maissa ja eteläisessä Aasiassa tilanne on vaikein. Sodat ja epidemiat saattavat vielä nostaakin määrää vuodesta riippuen. Monessa maassa eletään siis vielä meikäläistä 1920-lukua. Valitettavasti jossain jopa 1700-lukua. VUONNA 2013 Kati Uusitalo Lähteet: Unicef, Tilastokeskus. Eurooppaan syntyi seitsemän uutta valtiota: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, T?ekkoslovakia ja Jugoslavia. . Suurimmat puolueet olivat Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, Maalaisliitto ja Kansallinen Kokoomuspuolue. . Suomen väkiluku kasvoi 3,1 miljoonasta 3,4 miljoonaan. . Alastarolla niitä kutsuivat Loimaan Lehdessä kokoon 1921 Kalle Ylimattila ja Vihtori Lehtinen. . Lähes joka lehdessä on kuolinilmoituksia, ja vain harvoin yksikään ei ole lapsen tai teini-ikäisen. Jenny ja Joose Heinosen Leewi kuoli runsaan kuukauden ikäisenä lyhyen ajan sairastettuaan 1921, samoin Elin ja Matti Lundenin rakas Viljo Onni. Tyyne ja Sulo Airon Esko Eerik menehtyi runsaan vuoden ikäisenä 1929 aivokalvontulehdukseen, Elli ja Mauri Kankaanpään Auri Tellervo samana vuonna keuhkokatarrin sairastettuaan. Vieressä muistetaan 18-vuotiasta Eero Mäkilää, joka ?nukkui kuolonuneen lentävän keuhkotaudin murtamana?. Ja voi Laihon perhettä, joka menetti 7-vuotiaan Oiva Olavin ja 6-vuotiaan Senja Marian samana toukokuisena iltana 1921. Joka kymmenes lapsi kuoli alle vuoden vanhana. ELETTIIN lama-aikaa. tervetulleiksi tulemaan kuulemaan tarkastaja, eversti Nilssonin esitelmää köyhäinhoidosta Loimaan kunnalliskotiin. Toki lehdessä on sellainenkin uutinen, että Loimaan Asemanseudulla asunut nahkurityöntekijän leski tuomittiin käräjillä siitä, että hän ?maksua vastaan lähdetti sikiöitä?. arvaamattomuus oli läsnä 1920-luvulla aivan eri tavoin kuin nyt. Köyhäinhoitolautakunnat kokoontuivat joka pitäjässä. Elintarvikehoitaja August Oikiakin ilmoitti lehdessä, että tammikuussa -21 sokeria jaetaan Mellilässä vielä 26. Niistä luovuttiin vasta 1950-luvulla. . Tämän jälkeen presidentiksi valittiin Lauri Kristian Relander, joka toimi presidenttinä vuoteen 1931. . Kaarlo Juho Ståhlberg oli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti vuosina 1919?1925. Eduskuntavaalit järjestettiin vuosina 1922, 1924, 1927 ja 1929. päivänä, ilmoitti köyhäinhoitohallitus samaan aikaan Loimaalla. Elokuussa 1921 ilmoituksessa eritellään, että huollettavaksi annetaan kaksi poikaa, ja pyydetään asiasta lähemmin sopimaan Esimies Taalikan kanssa. Samainen J. päivä, mutta ei sen jälkeen. Halloja oli tämän tästä. 3 kk. 20 p.? Akseli Leppäkoski ei ollut 1920-luvulla ainoa, joka joutui jättämään lehteen ilmoituksen kohdanneesta surusta. Yrityksiä me- ni konkurssiin, ja tiloja ja tavaroita myytiin sekä vapaaehtoisilla että pakkohuutokaupoilla. Oli isompaa ja pienempää puutetta. Lahti jo 1915 Loimaan Lehdessä, mutta valtio velvoitti kuntia palkkaamaan ensimmäiset kätilöt huolehtimaan perheistä ja lapsista juuri 1920-luvulla. Jo 1920-luvulla lehdessä ilmoitettiin rokotuksista, ja Antti Lindell vetosi vanhempiin kunnallislautakunnan puolesta, että nämä rokotuttaisivat lapsensa. Kauaskaan ei tarvinnut lähteä: Loimaalla pääsi pistettäväksi 23 paikassa . Kansalaissota oli juuri käyty, ja sen jälkiä korjattiin edelleen. Elintason nousuun vaikuttivat etenkin asuntoolojen kohentuminen ja kulutustavaroiden sarjatuotanto.
Nyt he ovat itse tulossa äideiksi, Hanna Lindström huokaa haikeana hymyillen. Perheiden elämänilo taitaa vähän tarttuakin . Vanhalla Vesikosken Koululla avajaiset. Lokakuun lopulle asti palvelemme tuttuun tapaan Pekankujalla. Tervetuloa! K U U LT O S H O P | Pekankuja 10, 32200 Loimaa | Puh 040 4841148 | www. niin monen lapsen ja vanhemman näkee kasvavan ja niin monen perheen onnistuvan. Työssä kasvetaan lasten ja perheiden rinnalla. . 02-766 9176, 050 3280 100 Onnea 100-vuotiaalle! Ps. joskus perheissä tunnutaan miettivän ahdistukseen asti onnistumista kasvattajana ja sitä, tulevatko he vanhempina tarjonneeksi tarpeeksi virikkeitä ja kokemuksia lapsille. ja monimuotoisia haasteitakin on, mutta työ neuvolassa on palkitsevaa . Neuvola toimii edistääkseen koko perheen terveyttä ja hyvinvointia Loimaa/neuvola Kati Uusitalo Terveydenhoitaja Janika Helenius tarkistaa neuvolassa, miten Matias, 3 kk, on kehittynyt. On osoitettu, että vanhempien terveys ja hyvinvointi sekä terveystottumukset raskausaikana vaikuttavat keskeisesti syntyvän lapsen terveyteen sikiöajasta aikuisuuteen. Se neuvolassa huolettaa, että monilla tuntuu nykyään olevan valtavat paineet vanhemmuudesta . 7 Matias saa hyvää hoitoa . kuultoshop.fi. Apua saa, jos haluaa, neuvolan väki vakuuttaa. Muutamme joulun alla uusiin tiloihin! 2.11. neuvolantäti on nimittäin itsekin parhaillaan äitiyslomalla. MURHETTA KATI UUSITALO 66-vuotias Loimaan Seurahuone onnittelee 100-vuotiastaa Loimaan Lehteä! *********************************** Varaa PIKKUJOULUSI AJOISSA! ?????????????????????????????????????????????? Padddock Oy Onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä! Karoliinan Pitopalvelu Virttaalla palvelee Sinua vuosikymmenten ammattitaidolla. Hoidamme juhlasi teillä tai meillä - leivonnaiset leivomme itse - käytämme kotimaisia lähiruoka-aineksia Hille ja Pirjo Karoliinassa LOUNASPÖYTÄ joka päivä p. 02 762 1820 Lamminperä 12, Loimaa LOUNAS joka keskiviikko, perjantai ja sunnuntai Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi Otsolantie 20, 31640 Humppila Puh: 040 7488003 (Armi Liuhala), (03) 424 0800 Email: otsolanhovi@otsolanhovi.fi Muista myös Isänpäivälounas ja pikkujouluvaraukset Kuulto Shop onnittelee 100-v. Loimaan Lehteä! . Vauva pulisee omaa kieltään ja katse etsii neuvolan tätiä. . sellaisesta verkostosta ammattitaitoa ja apua ei osattu edes haaveilla 1920-luvulla, eikä osata vieläkään monessa maailman kolkassa. Neuvolan väki ei kyselekään perheiltä arjen sujumisesta uteliaisuuttaan. . Yritämme aina kartoittaa niitä haasteita, joita kullakin perheellä kenties on. Tavoitteena kun on koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. . Ensimmäiset lapset, jotka näin aikoinaan neuvolassa, olivat silloin menossa kouluun. Neuvolassa tuetaan paitsi lasten, myös koko perheen hyvinvointia. . Näkee, että Matiakselle on juteltu, terveydenhoitaja Janika Helenius kiittelee Maria-äitiä, kun pieni poika ottaa kontaktia neuvolantätiin. Helppo vauva, nukkuu yönsä, äiti Maria Yli-Heikkiläkin vahvistaa. vauvoilla ja perheillä ei ole asiat hyvin. Apua saa, jos haluaa, äitiysneuvolan lääkäri Kirsi Jokinen ja terveydenhoitaja Hanna Lindström vakuuttavat. Tarvittaessa perheen avuksi voidaan käynnistää isokin koneisto ja hätiin saadaan paljon ammattitaitoa sekä iso joukko asiantuntijoita perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalitoimesta . Vianor -rengastapahtuma ma 16.?17.10. P. On perheitä, jotka eivät halua nähdä heillä olevan ongelmia. KAIKILLA SEUDUN On perheitä, joissa on psyykkisen tuen tarvetta. Monilta puuttuu nykyään tukiverkko: voi olla, että isovanhemmat ovat kiireisiä tai he voivat asua kaukana, eikä perheillä ole ympärillä sellaista yhteisöä, joka ennen kenties oli naapurustoissa ja kylissä. . Valtaosalla toki on. Neuvolassa kuitenkin nähdään, että kun ongelmia on, ne ovat usein monitahoisia. On perheitä, joissa päihteet ovat ongelma. Näkee, että hänelle on juteltu, Janika Helenius kiittelee. Rokotus sujuu hienosti, mitä nyt hieman Matias parkaisee mielenosoitukseksi ja pusertaa silmäkulmaan kyyneleenkin. Pian pulina jatkuu. Matiaksella on kaikki hyvin.
... joulukuuta Kansainliitosta. Nea Siven ja Jaana Virtanen Loimaan Lehden vuosikymmenet jatkuvat sivulla 14. Aina Hunnas os. Kapina päättyi 6. maaliskuuta 1932. . 8 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET -L U K U . ja melkoisen emännän saikin! Alastaro-Seuran puheenjohtajan Jaakko Väisäsen ääneen pujahtaa myötätuntoinen sävy hänen kertoessaan, ettei Alastarolla sijaitsevan Hunnaan talon viimeinen emäntä Aina Hunnas ollut ihan niitä helpoimpia ihmisiä. Suomessa alkoivat Kalevalan satavuotisjuhlallisuudet 1935. . Monta sataa vuotta saman suvun hallussa olleen kantatilan sukuvaiheet päättyivät Ainan aikaan 1930-luvulla, kun viimeinen isäntäpari jäi lapsettomaksi. Hunnaan talo siirtyi Alastaron kunnan omistukseen vuonna 1935, jolloin viimeinen emäntä oli jo muuttanut kunnasta pois. Talvisota alkoi 30. Hitler selvitti Saksan valtiopäivillä pitämässään puheessa ?Saksan juutalaisongelman ratkaisua? 1939. . Voi vain arvailla, miettikö isäntä samaa Ainan kanssa avioiduttuaan. Hunnaan talon vaiheita on hyvin kiinnostavalla tavalla kirjannut ylös Tauno Suominen. Puhelivatkin siinä, vuodentulosta luultavasti, kunnes sitten Mikko vähän karautti kurkkuaan ja sanoi: . Talvisota kesti 105 päivää. Yhdysvalloissa oli alkanut suuri lama, jonka myötä teollisuusosakkeiden arvo laski. . Vuonna 1935 syntynyt Tauno Suominen muistelee, että vielä hänenkin lapsuudessaan kaikenlaisia tarinoita liikkui paljon ja erityisesti juuri Hunnaan talosta. Tämä taas lienee enemmän tai vähemmän sen ansiota taikka syytä, että talon viimeinen emäntä oli sellainen persoona kuin oli. Viimeinen isäntä Mikko Hunnas sai todella tietää paikkansa ja kohtalona oli, että hän myös jäi suvun viimeiseksi 1930-luvulle päästyä. Mikko Antinpoika oli syntynyt vuonna 1856. Puolison hän otti naapuritalosta Brusilasta, päätyen valinnassaan nuorempaan sisareen Ainaan. Totanoin. Kapina päättyi, kun presidentti P. Espanjan sisällissota käytiin 1936?1939. . Kyse oli sen ajan viihteestä: talollisten tekemiset pantiin tarkoin merkille ja tarinat kulkivat palkollisten kautta eteenpäin. Sisarukset asuivat lähetysten, kunnes Alma vuonna 1930 kuoli. Aina muutti pian sen jälkeen Turkuun, mutta jätti monet tarinat jälkeensä. NIIN KUIN jo mainittiin, Hunnas on Alastaron kantatiloja, jonka vaiheet tunnetaan 1500-luvulle asti eli niin pitkälle kuin kirjallisia tietoja maamme kantatiloista on ylipäätään olemassa. Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille 1934, ja samana vuonna Hitler nousi Saksan valtakunnankansleriksi. . Keskikokoinen tila säilyi koko historiansa ajan saman suvun hallussa, ja elämä lienee soljunut vailla suurempia nousu- tai laskukohtia, kuten Suominen artikkelissaan kirjoittaa. Elämän tasaisuus ei poista sitä tosiseikkaa, että Hunnaan talo edusti paikallista yläluokkaa, talollisia, joiden elämää seurattiin pitäjällä tarkoin. E. Lapuan liikkeen kannattajat marssivat ?talonpoikaismarssilla. Kerrottakoon siis Suomisen vuonna 1991 laatimaa artikkelia mukaillen tarina Hunnaan kantatilan viimeisestä emännästä Ainasta, naisesta, jolla ei riittänyt vain tahdonvoimaa, vaan lisäksi voimaa viedä tahtonsa toteen muiden mielipiteistä paljonkaan piittaamatta. Tarinan taustaääninä ovat Jaakko Väisänen ja Maiju Boenisch, Hunnaan museota yleisölle jälleen viime kesänä auki pitänyt pariskunta. Isänmaallinen kansanliike oli ensimmäistä kertaa mukana vuoden 1933 eduskuntavaaleissa. Brusila (1870?1944). 22). Mikko Hunnas (1856?19 Hunnaan talon viimeinen emäntä . Svinhufvud lupasi säilyttää rauhan ja järjestyksen, ja käski kapinan osanottajia palaamaan kotiin. Hmnjaa, sano valtiopäivämies siihen si, funteeras pikkasen aikaa ja jatko: . Saksan joukot miehittivät Itävallan 1938, ja sen liittämisestä Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä. . Mitäs sää siihen sanosit, ko mä oon vähän meinannu, et jos toi teijän Aina tulisi meille emännäks?? . Josif Stalin esitteli neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia 1933. . Päärakennus on sisustettu pitkälti nimenomaan 30-luvun tai sitä vanhemmalla esineistöllä. Vielä pitkään isäntäparin väistyttyä talosta on kerrottu tarinoita, jotka ovat varmaan palvelleet aikansa ?julkkisviihteen. Kyl kai mää sentään Ainan vaan otan, ko se on nuarempi ja nätempiki, sano. . heinäkuussa 1930. . Kokoelmista löytyy muun muassa Brusilan sukuun naineen Alman kutoma shaali sisarelleen Ainalle. Nii Aina si, sano Brusila. Eduskuntatalo vihittiin käyttöön Helsingissä maaliskuussa 1931. . Hunnaan talosta tuli sittemmin kulkutautisairaala ja sen jälkeen kotiseutumuseo, jota ylläpitää AlastaroSeura. nälkää. Eikä varmasti vähiten räiskyvän ja voimakastahtoisen Aina-emännän vuoksi. pitänyt valita Ainan vanhempi sisko Alma OLISIKO SITTENKIN puolisoksi, hänetkin kun Mikko Hunnas olisi saanut. Kantatilan satojen vuosien mittainen sukuhallinta päättyi 1930-luvulla. Hunnaan talosta tuli ensin kulkutautisairaala ja sitten museo. Loimaa/Alastaro Anu Salo . Helmikuussa 1932 Mäntsälän kapina, joka oli oikeistolaisten talonpoikien yritys kaataa Suomen hallitus. . Suominen kir- joittaa tapauksen menneen näin: Juho Brusila ja Hunnaan vanhapoikaisäntä Mikko käyskentelivät jonakin sunnuntaiehtoona talojensa välisen raja-aidan tuntumassa viljankasvua tutkailemassa. En tiä si kans kuin täsä oikeen tekis. IKL sai eduskunnasta 14 paikkaa. . Suomalaiset saivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa 1936. . Eduskunta hyväksyi vuosilomalain huhtikuussa 1939. . Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta, jonka vuoksi se erotettiin 14. Kyl maar sää Ainan vaan saat. Mut älä Ainaa ota, ei sillä talosa mittää virkaa oo, ko se on ennemmin tommonen hepsankeikka. Ota mein Alma, ni saat talloos hyvän emännän.? Taisi isä tuntea tyttärensä? Mikko oli kuitenkin kuuro neuvoille, sillä puolison luonteen ja käytännön taitojen sijaan päätöksessä painoivat enemmän puolison ikä ja ulkonäkö: . Kyl sää Ainan vaan saat. VALTIOPÄIVÄMIES. marraskuuta 1939. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen 1932. . He esittelivät ystävällisesti talon esineistöä ja ajan vaatetusta juttua varten
Alman kuolinilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 1930. TARINA KERTOO Mikon varsin pian huomanneen, millaisen emännän oli saanut. Vuosikymmenen edetessä fraktuura hävisi lehden palstoilta. Kun nyt kääntelee Loimaan Lehden vanhoja kellastuneita sivuja, moni asia hämmästyttää ja hämmentää, mutta myös oudolla tavalla kiehtoo. Osola muun muassa piti kokonaisen esitelmäsarjan Raamatun Ilmestyskirjasta . isämme pois ?täältä murheenlaaksosta kulkemasta?, myös suurta surua siitä että näin tapahtui: ?murhemielin ilmoitamme, jälleennäkemisen toivossa?. Lehti uutisoi uutterasti kunnanvaltuustojen tekemät päätökset, yhdistysten kokoukset ja tulipalot, joita oli paljon. Kieltolaki päättyi 5. Maailma on ollut niin erilainen. Sen voisi todeta olleen monin tavoin pieni. Elämänpiiri oli monelle se, mikä oli lähellä. Avioliittoon kuulutettujen ja vihittyjen palstalla puoliso oli harvemmin kotoisin kovin kaukaa, sillä paikkakunnan sijaan ilmoituksissa kerrottiin yleensä kylän nimi. Palstat olivat sen ajan jalkapuu: juttuun painettiin nimikin, kun kuvailtiin, miten mies yritti riistää itseltään hengen poliisin putkassa. Sirpaleet vain lentelivät. Siinä missä emäntä oli kova isännälle, oli isäntä hyvä palkollisille pitäen näiden tarpeista mahdollisuuksien mukaan hyvää huolta. pitäessään Alastaro-seuran kotiseutumuseota kesäisin yleisölle avoinna. Olisi Almakin ollut Mikkoa nuorempi, mutta vasta 40-vuotiaana avioitunut Mikko päätyi siltikin nuorempaan sisareen, joka parin avioituessa oli 26-vuotias. Rakkautta ei kaiketi jääty sen enempiä odottelemaan järjestetyssä liitossa, joka sai siunauksensa morsiamen kotona pidetyissä häissä vuonna 1896. Alma-sisar jäi synnyinkotinsa Brusilan emännäksi ja avioitui puolestaan Heikki Kairuksen kanssa. Sallilan sähkölaitos rakensi, puhelinlinjojakin vedettiin ja lypsykilpailuja pidettiin. Kunnallisveron ensi erä oli mentävä maksamaan kuntahuoneelle taikka sitten seuraavana päivänä Osuuskauppaan. Emäntä sen sijaan ei kursaillut syödä muiden nälkäisten silmien alla vaikka niitä kahtatoista kananmunaa, jotka hänen kerrotaan itselleen voissa paistaneen ja kivivatista maistaneen. Ainan motiiveista käytökselleen ei ole tietoa, mutta yhtä kaikki ylös on kirjattu, että emäntä asusti kamarissa, ja isäntä palkollisten kanssa pirtissä. ?Tunnette itsenne tyytyväiseksi käydessänne Loimaan kauppalan Kotikutomossa tilaamassa itsellenne...? Eläimet olivat vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä ja myös lehden ilmoittelussa. Joka tapauksessa kerrotaan, että kaupoissa häneltä huijattiin varoja. Säästä, hyvä ihminen! Maksamme talletuskorkoa jopa 8 ja puoli prosenttia! Älä anna taloutesi vuotaa, pistä siihen tulppa ja vaikka vähänkin tilkettä tilillesi. Elettiin vaikeita aikoja, sillä pari sivua myöhemmin on yhtä iso kasa ilmoituksia, mutta nyt pakkohuutokaupoista: ?Myydään kaksi hevosta noin 2,100 markan ulosmitatusta saatavasta?. Vanhaemäntä tuli kuitenkin jostain syystä katumapäälle, repi asiasta laaditun välikirjan ja mitätöi koko järjestelyn. Nuorempi polvi sai tyttären mutta ei tilaa. Siihen liittyvällä kivipenkillä emäntä usein istui, mitä lie miettinyt. Kivipenkin teksti kuuluu:?Usko, toivo, rakkaus, kel´on elämässä / sil´on tosi tointumus / Menestys ja onni eivät taida häntä turmella, eikä viha vaino runnella.? Lähteenä jutussa on käytetty Tauno Suomisen Saviseudun Joulussa vuonna 1991 julkaistua artikkelia ?Hunnaan talon tarinoita?. Etusivun ilmoittajia 1930-luvun Loimaan Lehdissä ei voi olla huomaamatta, niin näyttävästi ne ovat liikkeellä. Niinpä Hunnaa toimi kulkutautisairaalana aina 1950-luvulle saakka. Vaan mitäpä tapahtui viimeiselle emännälle. Hän joka tapauksessa rakennutti Alastaron hautausmaalle miehelleen erikoisen muistomerkin. Sen ja sen talon palvelijan kerrottiin nimeltä mainiten raahautuneen junan keulassa kuolemaan, ja kerrottiinpa myös, miten ?vähämieliseksi tiedetty. Ajankohta muistetaan numerosarjasta 5-4-3-2-1-0. Kaikkineen 1930-luvun lehdistä henkii vahvasti elämä maaseudulla, maaseudusta ja maanviljelyksestä, jonka ohessa kauppa, pankkitoiminta ja kunnat, seurakunnat sekä yhdistystoiminta pitivät hellää huolta kansan varustamisesta, sivistämisen tarpeesta ja tarvittaessa myös suitsimisesta nuhteen polulle. Kunnes edessä olivat sodan vuodet. POLKUPYÖRIEN Kieltolaki päättyi 5. Fraktuuran lukeminen onnistuu nykyihmiseltäkin, mutta vaatii keskittymistä. huhtikuuta 1932 kello 10, jolloin ensimmäiset Alkon myymälät avasivat Suomessa ovensa. Ajankohta muistetaan numerosarjasta 5-4-3-2-1-0. Tuomaskuona Pääliina Huokea Flokki Biisamimyyrä Talvikappa/kesäkappa Vientienemmyys Työnpuute Laulajaiset Ränki Tullijauhatus Talonruokainen Flaneletti Iltama. Muutoinkin kauppaa käytiin todella paljon huutokaupalla, ei vain pakosta ja vasaran alla, vaan myymällä vähän kaikkea haloista kuolinpesiin. 1930-LUVUN alun lehdistä iso osa ladottiin vielä fraktuuralla, sillä samaisella kirjasimella, jota Sisu-pastillien ystävät saattavat tänä päivänä nimittää Gifuksi. Sitten vatsaansa sairastellut Mikko-isäntä yllättäen kuoli ja kasvattityttärestä alettiin kiirehtiä talolle jatkajaa. Opettaja O.V. Naiset olivat jonkun tyttäriä, mutta olivatpa he myös itsellisiä taikka jopa huvilan omistajia. Yhtä kaikki, uutinen kuin uutinen, ilmoitus kuin ilmoitus, niin ihmisen asemointi yhteisöönsä tehtiin tarkasti tittelöiden. Minkäänlaista yksityisyyden suojaa ei lehtikirjoittelussa ollut. Siälä on sun paikkas pirtin pöyräsä, emäntä sanoi. Alioikeuden ratkaisu riitti, kun avioeroista tuli ?tawallisia riitajuttuja?. Paikallinen kultaseppä tosin lupasi, etteivät heitä ostetut kihlat ?koskaan ruostu: annamme niiden mukaan hyvän onnen kaupantekijäisinä.. Hänet naitettiin Martti Pietille, josta piti puolestaan tuleman uusi isäntä. Siitosorien tarjontaa astutukseen ja ylipäätään hevosiin liittyvää asiaa riitti runsain mitoin. Kieltolain asettamin ehdoin eleltiin vuosikymmenestä vielä pari ensimmäistä vuotta, kunnes perustettiin Oy Alko Ab. Ja kahvia . Kuollessaan hänen sanottiin olleen varaton. TULIKOHAN EMÄNTÄ jollakin tapaa katumapäälle kohdeltuaan puolisoaan niin kuin kohteli. Myytyään talonsa Aina Hunnas muutti pois. 9 ANU SALO Nii Aina si, sano Brusila. Kyl sää Ainan vaan saat. Satunnaisotoksia lehden arkistosta Loimaan Lehti Anu Salo Maiju Boenisch ja Jaakko Väisänen ovat Hunnaan nykyinen ?isäntäpari. huhtikuuta 1932 kello 10, jolloin ensimmäiset Alkon myymälät avasivat Suomessa ovensa. Hän osti talon Turusta, minkä lisäksi hän lienee tehnyt muitakin kauppoja. sitä riitti emännälle, mutta isännälle ruisvettä... Puuseppä kyllä pääsi aterioimaan emännän kamariin ja juomaan oikeata kahviakin. Erään kerran kahviaikana tuli Mikko pirtistä kahvikupit kourassa emännän kamariin ja aikoi ryhtyä kahvittelemaan hänkin, kun Aina-emäntä muistutti talon käytännöistä: . Hänen kerrotaan vahvistaneen sanojaan niin, että iski korppuvadin isännän päähän. Niin myös tulevat tapahtumat asiasta viihteeseen. Dallapé konsertoi, Buster Keaton ja Harold Lloyd hauskuuttivat elokuvissa. Talia eli höystöä sai hintaan kuusi markkaa kilo, saman verran sai pulittaa hintaa yhdestä jäniksestä. TYÖTÄKIN OLI toki tarjolla, kysyntää riitti niin siivoille karjanhoitajille, kunnollisille palvelijoille, reippaille navetta-apulaisille kuin tukinajajille ja tallimiehillekin. Kansaa sivistettiin mitä moninaisimmin aihein. Ja mainittu vatikin löytyy ta- losta vielä, Jaakko Väisänen näyttää, kaivaen astian esiin kaapista. HUNNAAN VIIMEINEN isäntäpari jäi siis lapsettomaksi, minkä vuoksi emäntä otti kasvattityttären, josta piti tuleman talon uusi emäntä. Veronkoonnista ja verojen rästikoonnista muistuttavat jutut ja ilmoitukset toistuivat lehdessä säännöllisesti. jälleenmyyjiä riitti, tarjonnan laadun luvattiin tietenkin olevan lujaa, keveää taikka siroa ja halvalla sai, osti sitten Prinsin, Drottin, Etevän, Pyrkijän taikka jonkin muun lukuisista vaihtoehdoista. Lehden ilmoituksissa teititeltiin asiakaskuntaa. Aika paljon luvattu! Kuoleminen oli juhlallista ja täynnä paitsi Herran armoviisautta ottaa ?vanhuuden heikontama. Rantasen elokuvateatterissa...! Vuoden 1930 alusta tuli voimaan uusi Linjabiili Boksisaappaat Kaasupuolustusyhdistys Frangilaina Kiinteimistö Akkumulaattori Shinglata avioliittolaki, eikä avioeroja tarvinnut sen jälkeen enää käsitellä korkeimmassa oikeudessa. mies syyllistyi Hintsalassa karmeaan veritekoon, joka sekin kuvailtiin inhorealistisen tarkkaan. Niin myös juoruttiin lehdessä, kuka missäkin juopotteli ja minkälaisin seurauksin. Loimaan torilla myytiin ruokakomeroiden täytettä lehdessä julkaistuin hinnoin. Ainalle piika kantoi ruuan kamariin, isäntä söi palkollisten kanssa pirtissä. Jaakko Väisänen ei tiedä tarkemmin minä vuonna, mutta tautivitsaukset kurkkumätä, tulirokko ja lavantauti pitivät huolen siitä, että hoitopaikkaa tarvittiin. Kansallis-OsakePankki, säästöpankit ja osuuskassat, toinen toisiinsa kompastellen ja kaikilla sama viesti: Säästä nyt. Kiikkustuolissa syödessään keinutelleen emännän jäljiltä jäi elämään hänen tokaisunsa ?Ohhoh ko oli oikeen nälkä?, joka sai jatkon ?sano Hunnaan mamma, ko kivivatillisen voissa paistettua munnaa söi.? . Aina-emännän arvellaan koettaneen myydä taloa Alastaron kunnalle jo aiemmin, mutta 1935 kauppa lopulta toteutui. Sittemmin talosta tuli kulkutautisairaala
Voit taitella lehden sivun useamman kerran, jolloin voit leikata useamman kappaleen kerralla. 4. En halunnut kävellä kirkon käytävää, kun olen sellainen jännittäjätyyppi, Sirpa sanoo ja muistelee, että siltikin jännitti niin, että tuntui, ettei henki kulje. Kahvit juotiin kotona päälle, ja Sirpan isäkin pääsi paikalle. Hän tuli Satalinnasta Harjavallasta saakka taksilla. . tammikuuta 1915, jolloin pidettiin Loimaan Lehteä kustantaneen Oy Kuntain Lehden perustava yhtiökokous. EMMA KUUSIN EN Sormus omasta lehdestä Tarvikkeet: Pahvia Sakset Viivotin Kynä Harppi (ei pakollinen) Suoja-alusta työskentelyyn (ei pakollinen) Loimaan Lehtiä Yleisliima (esimerkiksi Eri Keeper) Sivellin liiman levitykseen Purkki liimaseokselle Kuivausalustaksi pala muovia, esimerkiksi muovipussi Hiomapaperi Mattopuukko (ei pakollinen) Lakkaa (esimerkiksi kynsilakka, servettilakka, puulakka) 1. Anna kuivua hetki. 12. Asettele pintaa vasten ja lekappale liimapintaa vitä liimakerros lisättyyn kappaleeseen. Jatka tätä kunnes sormus on halutun paksuinen. Päivä oli aurinkoinen, mutta pakkasta oli melkein 20 astetta. Heidät vihki Alastaron Pikkupappilassa Arvo Anttila. . Ensin ajattelin, ettei punatukkaisen kanssa voi millään olla, mutta kyllä vaan on oltu, Sirpa nauraa. Kotiseudulla käytiin ammattikoulu ja kauppakoulu, ja Jaakko ehti ennen armeijaa olla Vihannolla Loimaalla töissäkin. Sitten Kallionpäät muuttivat Turkuun. . Hänellä onkin riittänyt vauhtia jopa SMkultamitalille saakka veteraanikisoissa. Jaakko opiskeli vielä opettajaksikin ja opetti Loimaallakin ammattikoulun autopuolella. Sirpa teki toimistotöitä senkin jälkeen, kun he palasivat Loimaalle, mutta oli ennen eläkkeelle jäämistään työttömänäkin. . Silloin sai töitä suht hyvin, Jaakko sanoo. Ensin Sirpa oli lasten kanssa kotona ja meni töihin, kun KOHDATTU lastenlapsi. . Elämä oli vaatimattomampaa ja kiireettömämpää, ja lapsetkin osasivat tuntea vastuuta paljon pienempinä, eivätkä vanhemmat heitä niin passanneet. 7-vuotiaana äitinsä menettänyt Sirpa pohtii, että lasten täytyi ?kantaa itsensä. Tarkkaan elettiin. Ennen oli muutenkin erilaista, he miettivät. tammikuuta vuonna 1961. 10 LOIMAAN LEHTI ON MUKANA LUKIJOIDEN ARJESSA JA JUHLASSA Tärkeintä on läheisyys KATI UUSITALO Loimaa/Mälläinen Kati Uusitalo Sanoin Jaakolle, että anna käsi, ja kun hän otti kädestä kiinni, oikein tunsin, miten käsivartta pitkin lähti voimaa. S irpa (o.s. Siitä se paraneminen lähti. SE LATO, jonka luona Kallionpäät Onni on oma koti, mutta etenkin rakkaus ja läheiset, Sirpa ja Jaakko Kallionpää tuumivat. Laaksonen) ja Jaakko Kallionpää vihittiin 15. Anna kuivua vähintään yhden vuorokauden ajan. Suunnittele sormuksen muoto piirretyn reiän ympärille. onhan se lapsuudenmaisemaa, jonne piti päästä reilun parinkymmenen Turun vuoden jälkeen takaisin. . Kappaleen kuivuttua aloita sormuksen muotoilu. Hio hiomapaperilla sivut tasaiseksi. Mattoveitsellä tai puukolla voit muotoilla karkeampia muotoja, jos esimerkiksi haluat muuttaa suunnittelemasi sormuksen muotoa. Valmista liimavesiseos. Jos kappaleet loppuvat kesken, niin voit leikata niitä lisää. 7. Emma Kuusinen. Jokivarsi on hieno, Jaakko sanoo ja Sirpa-mamma jatkaa, että siellä pappa aina kalastaa pojanpojan kanssa. Sitoutumisesta puolisoon ja perheeseen saa jopa parantavaa voimaa. Siltä se tuntui Sirpasta eräänä keväisenä päivänä 23 vuotta sitten, jolloin Jaakko tuli katsomaan häntä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Mikä ihme siinä oli, että joskus siinä seinustalla oltiin kolmeenkin asti yöllä, kun ei kotiin maltettu mennä, he pohtivat. Katseista kyllä huomaa, että he taitavat hyvinkin tietää miksi. Samasta syystä on kasvatettu lapset Kari ja Jarkko, ollaan mukana neljän lapsenlapsen elämässä, harrastetaan, osallistutaan ja pidetään omasta terveydestä huolta. Kun on luvattu rakastaa ja tahdotaan rakastaa edelleen. Kun välitetään. . Ei meistä tullut koskaan kaupunkilaisia. Kotiseudusta muistutti aina myös Loimaan Lehti, jonka mamma tilasi heille perään Turkuunkin. Maalla pysyvät allergiat ja astma paremmin kurissa, ja yhteiset pyöräily- ja kävelylenkit sekä kuntosali pitävät Jaakon kansakouluaikana loukkaaman selänkin kunnossa. TÄRKEINTÄ elämässä on rakka- us, läheisyys rakkaiden kanssa ja terveys. Sanoin Jaakolle, että anna käsi, ja kun hän otti kädestä kiinni, oikein tunsin, miten käsivartta pitkin lähti voimaa. Jaakon äidin mielestä piti kuitenkin odottaa, että Jaakko täyttää 19. Täysi-ikäiseksi tultiin siihen aikaan vasta 21-vuotiaina, ja sitä nuoremmat tarvitsivat vanhempien luvan avioitumiseen. Syntymäpäivä tuli, ja hääpäivä viisi päivää sen jälkeen. oli jo koululaisina. Sirpa on kotoisin kilometrin Alastaron kirkolta Kosken suuntaan ja Jaakko Tammiaisista. Sirpa pääsi joskus Jaakon pyöräntarakalle, ettei tarvinnut laukkua kävellen kantaa, ja linjaautossa he etsiytyivät usein vierekkäisille penkeille istumaan ? joskus tosin kaverit tekivät kiusaa ja valloittivat viereiset penkit. . Leikkaa niin kauan, että saat haluamasi paksuisen sormuksen. 5. Pienillä tuloilla pärjättiin ilman velkaa, apua tuli lapsilisien verran. . Veitsen käyttö ei ole tarpeellista, vaan hiomapaperilla pystyy muotoilemaan yhtä hyvin. 10. Oli isä, ja hyvä isä olikin, mutta hän oli päivät töissä. KOTI JA SEN YMPÄRISTÖ ovat Kallionpäille tärkeitä . Siihen aikaan oli paljon sellaista keuhkovarjostumaa. Pariskunta oli vuonna 1961 nuori, mutta vielä nuorempanakin he olisivat jo naimisiin menneet . Tee reiästä 1?2 millimetriä ha- luttua suurempi. Asettele kappaleet päällekkäin ja arvioi kuinka paksun sormuksen haluat tehdä. Rintasyöpäleikkauksesta oli kulunut vasta tunteja. . silloin eri tavalla. . Seoksessa on hyvä olla mieluummin liian vähän vettä kuin liian paljon. 6. Piirrä mallin avulla sanomalehteen sormuksen kappaleita. Esimerkiksi jos haluat sormuksen halkaisijan olevan 18 mm, tee siitä 19?20 mm. 2. Leikkaa sormuksen pahvimalli. 3. Sekoita 1 osa liimaa ja 1 osa vettä. Lapset ja lapsenlapset, he luettelevat painokkaasti. Mälläisiin rakennetussa talossa he olivat asuneet vasta neljä päivää, kun siellä kastettiin 1988 ensimmäinen Loimaan Lehden syntymäpäivä on 15. Tässä vaiheessa kannattaa olla kärsivällinen, jotta seuraavien vaiheiden tekeminen onnistuu. Sormuksen voi laittaa kuivumaan joko ripustamalla tai antaa kuivua muovin päällä pöydällä. Pyyhi kostealla (ei märällä) rätillä sormus pölystä. Levitä seosta siveltimellä yhteen leikattuun kappaleeseen kerle toinen rallaan. Painele sormusta välillä, jolloin ylimääräinen liima tulee väleistä pois. Lopuksi käsittele sormus liimaseoksella joka puolelta, näin saat ylimääräisen liiman pyyhittyä pois. 8. Ensin menin ihan pitkin seiniä, kun olin työssäkäymiseen tottunut. Harrastuksista ja luottamustoimista löytyi päiviin ohjelmaa. usein kohtasivat seurusteluaikana, on jo aikaa purettu. . Mittaa ja piirrä sormuksen reikä pahviin. Muista siinä tapauksessa käänn käännellä välillä. Lakkaa valmis sormus lakalla, jolloin saat sormukseen kiiltävän ja kestävän pinnan. Voit laittaa sormuksen p painon alle kuivumisen loppuvaiheessa muutamaksi tunniksi. 9. Sirpan itse kirjailema taulu on kodissa kunniapaikalla. Jaakko lähti opiskelemaan teknikoksi. Ole kärsivällinen. 11
11 Parhaimmat onnittelumme elinvoimaiselle 100-vuotiaalle! Loimaan Taideseura ry. Onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä hyvästä yhteistyöstä kiittäen. Onnea Onne On nea ne a Loimaan Loim Lo imaa im aan aa n Lehti Leht Le htii 10 ht 100 0 vu vuot vuotta! otta ot ta!! ta Kaikki juhlalehden lukijat Tervetuloa Taideseuran VUOSINÄYTTELYYN Kuukantalolle, Kuukankuja 1. Näyttely avoinna 18.10.- 25.10.2015 ma-pe klo 17-19 sunnuntaisin klo 14-18 Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle Loimaan Lehdelle! www.loimaajc.com TM Loimaan Seudun Nuorkauppakamari ry Worldwide Federation of Young Leaders and Enterpreneurs Alastaron Sotaveteraanit ry %JOPMJGU 0Z POOJUUFMFF -PJNBBO -FIUF» WVPUJTKVIMBWVPOOB Loimaan evankelinen kansanopisto onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä! www.leko.fi Loimaan Kunnalliset JHL EJOPMJGU DPN toivottaa 5P TO THE *OB ONNEA 100-vuotiaalle LOIMAAN LEHDELLE! 102-vuotias Metsänhoitoyhdistys onnittelee 100-v. Loimaan Lehteä! 100-vuotiasta Loimaan Lehteä onnitellen ?. ?©´£¤´ ?¤??£¤®ö£¤´ ????´?? MTK-Loimaan Seutu MTK-Alastaro MTK-Mellilä MTK-Metsämaa 100-vuotiasta onnitellen ja yhteistyöstä kiittäen Onnittelemme 100-vuotiasta Loimaan Lehteä! JMJping Oy www.ypaja.? Loimaan Jelppipalvelu Oy Hevosvoimaa Käsityöläiskatu 10, 32200 LOIMAA jmj.? jelppipalvelu.?
a
Kunnallis- ja JUTTUAIHEET kirkollispolitiikka on tiukassa seurannassa. Lehdenteon perusta onkin jatkuva vuoropuhelu ympäristön kanssa. . Monipuolinen. Kaikenikäisille. Paikallinen mainoskanava. Ilmoitusmyyjätkin saavat ehdotuksia jutunarvoisista henkilöistä, yrityksistä ja ilmiöistä. Oma lukunsa ovat lukijoilta puhelimitse sekä facebookin ja sähköpostin kautta toimitukseen tulevat vinkit. Loimaan Lehden väki innostuu ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista sekä ihan tavallisista ihmisistä. Tunteita herättävä. Toimittajat bongaavat aiheita lukemastaan, näkemästään, kokemastaan ja kuulemastaan. Ihmisläheinen. Laaja puskaradio pitää lehden monipuolisena, toimittaja Pasi Salo summaa. palaa, niin keikalle lähdetään heti, mutta useimmiten lukijan vinkki vaatii jalostamista: toimittajan työtä on miettiä juttuun näkökulma. Arjen rajoitteet vaikuttavat paljon siihen, mitkä aiheet päätyvät lehteen. Toimittajalla voi olla tarjolla kaksi keikkaa, joista hän ehtii tehdä vain toisen. JOS KIRKKO. Harvoin tulee sellaista kauppareissua, ettei joku tulisi jotain kommentoimaan, päätoimittaja Kati Uusitalo sanoo. valikoituvat lehteen mitä moninaisimmista kanavista. Se on mieluisa merkki siitä, että tekijät ovat lähellä lukijoita. . Ajankohtainen. Tällaisia sanoja tulee esiin, kun Loimaan Lehden väeltä kysyy, millaista paikallislehteä he haluavat tehdä. Palkitsevaa lehdentekijälle on se, kun kylillä puhutaan lehdessä olleista asioista. Kommentteja, palautetta ja kysymyksiä tulee sekä toimittajille että ilmoitusmyyjille esimerkiksi kauppareissuilla sekä hiihto- ja pyörälenkeillä. Juttuvinkkejä on saatu hiihtoladullakin. Loimaa Heidi Pelander L uettu. 12 PAIKALLISLEHTI KUUNTELEE JA KERTOO HEIDI PELANDER Myyntineuvottelijat Sari Kaukoranta ja Liisa Kivinen, toimitussihteerit Tiina Naula ja Sampsa Hakala, toimittajat Lari Kiviranta, Kiti Salonen ja Pasi Salo, myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti, toimittajat Anu Salo ja Maija Paloposki sekä päätoimittaja Kati Uusitalo huolehtivat, että satavuotiaassa paikallislehdessä riitti mielenkiintoista sisältöä kesällä 2015. Lehdentekoa sydämellä SUURELLA
Keskustelun jälkeen een hän tajusi, että kyseessä inutlaatuinen hetki, jota oli ainutlaatuinen ei voi vuosien päästä enää toistaa. seuraa usein vapaa-ajallekin, kun lukijoiden vinkkejä pistetään korvan taakse tai hyvä ilmiöjutun aihe hyppää yhtäkkiä silmille. Ihmiset ehkä luulevat, että pohdimme aina hirveän analyyttisesti, että mistä tehdään juttu, mutta usein sattumakin puuttuu peliin, toimittaja Anu Salo sanoo. . Eniten aikaa toimituksessa on tiistaisin ja torstaisin, jotka eivät ole taittopäiviä. Ylen roolia olisikin syytä tarkastella uudestaan. Lehtitaloissa on kuitenkin oltu valppaina ja uusia toimintatapoja kehitetään innolla. Jos palaute tulee sisällöstä, niin emme voi jättää juttua tekemättä siksi, että siitä tulee ikävää palautetta. Meidän vahvuutemme on ollut ja tulee olemaan paikallinen sisältö, jota muiden toimijoiden on vaikea jäljitellä. Viime aikojen tapahtumat yhteiskunnassamme ovat osoittaneet vanhan viisauden oikeaksi: turhuuden markkinoilta hankittuun tyhjänpäiväiseen viisauteen on turha luottaa. Luottakaamme siis paikallislehtien kykyyn elää ihmisten arjessa ja lehtien toimittajien ammattitaitoon oikean tiedon tuottamisessa. Jaakko Ujainen puheenjohtaja, Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaosto MUISTO LOIMAAN LEHDESTÄ Paikallisuus on valttia murroksessa Loimaa Heidi Pelander Suomalainen media elää murrosta paperisen lehden ja digiajan välimaastossa, eikä Loimaan Lehti ole poikkeus. Uudistusten ansiosta kustannustehokkuus kasvoi ja sitä myötä lehden tekemisen voimavarat kasvoivat. Tänä päivänä suomalainen kaupallinen media on historiansa suurimman haasteen edessä. Toimitukseen uskaltautuu pieni vähemmistö lukijoista. . Kun yksilö voi hyvin, niin henkilökohtainen hyvinvointi paranee ja vaikutukset ulottuvat perhepiiriin, talouteen, terveyteen, palveluihin, koulutukseen, harrastuksiin ym. Emme koskaan voi tietää, koska käännämme elämässämme uuden sivun, mutta aina kannattaa avata sydämensä uusille, tuleville muistoille. Lämpöisin ajatuksin, Airi Mäntyharju Säkylä Muistihoitaja/?vanhanaikainen? apuhoitaja, Alastaron Ilolakoti 3 Vakituisessa työssä LL:n ilmoituksen johdosta 1.6.2011 lähtien. Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuutin mukaan lehden uskottavuus on kaikki kaikessa. Toimittaja Kiviranta toteaa, että lehdessä pitää miettiä entistä syvällisemmin, miten lehti voi palvella lukijoita, jotka ovat entistä valveutuneempia. Palautteesta keskustellaan ja sitä pohditaan toimituksessa. Kaupallisin keinoin on vaikeaa kilpailla yleisradion tarjonnan kanssa. Toivon, että se johtuu siitä, että lu lukijat ovat tyytyväisiä eikä siitä, etteivä etteivät he uskalla tulla käymään, toimitoimi tussihteeri Sampsa a sanoo Hakala sanoo. Turhaa tietoa M aastamme löytyy laskutavasta riippuen vähän yli 130 tilattavaa paikallislehteä. maaliskuuta 2011 antoi minulle yli viisikymppiselle naiselle vielä ?uuden elämän?. Tulen olemaan ikuisesti kiitollinen siitä, että meille on tullut Loimaan Lehti vuosikymmeniä. VUONNA 2011 oltuani muutamia vuosia pätkätöissä, tehtyäni kymmeniä hakemuksia ja käytyäni monessa haastattelussa minulle vihdoin aukeni mahdollisuus päästä rinnalla kulkijaksi niin asiakkailleni, heidän omaisilleen kuin työtovereillenikin lehtenne ilmoituksen kautta. Hän istui ihan rauhassa, keitin kahveetkin. Se on jo sadan vuoden ajan ollut mukana paikkakuntalaisten riennoissa ja omalta osaltaan tehnyt työtä lisäksi paikallisen elinkeinoelämän hyväksi. Sekä toimittajat että ilmoitusmyyjät uskovat, että paikallisuus on myllerryksessä valttia. Klikkihömpän tie ei ole kauhean pitkä. Silti täytyy olla pilkettäkin silmäkulmassa: että lehti herättäisi monenlaisia tunteita, yllättäisi. Vain yksi ilmoitus ja uusi ovi avautui... L ehdessänne ollut vakituinen työpaikkailmoitus 24. Loimaan Lehti on ollut yksi kärkipään toimija tällä sektorilla. 1960-LUVULLA lislehdet ovat selvinneet monia muita lehtiryhmiä paremmin. Me emme myöskään ole yhtenäinen porukka, joka on joka asiasta samaa mieltä. Toimittaja on riippuvainen siitä, miten ihmiset ovat käytettävissä haastattelua varten. . Tulevaisuuteen katsellaan positiivisin mielin. . Kerran tuli yksi ilmoitusasiakas käymään kotona. On tärkeää miettiä, kohdistuuko kritiikki toimittamisen tasoon vai itse jutun sisältöön. . Usein nähdään, että päättäisimme yhdessä, mikä asia nostetaan ja mistä vaietaan, mutta sehän ei pidä paikkaansa, Pasi Salo sanoo. Uusitalo vakuuttaa, että Loimaan Lehdessä ei myöskään ole mustaa kirjaa aiheista, joista ei kirjoitettaisi. Ainoa tiukka rajoite on paikallisuus: Loimaan Lehti seuraa uskollisesti oman levikkialueensa eli Loimaan, Oripään ja Ypäjän asioita, ihmisiä ja ilmiöitä. Viime vuosisadan alkupuolella alkoi voimistua kotiseutuhenki, jonka seurauksena monelle paikkakunnalle syntyi koko alueen tarpeita palveleva sitoutumaton paikallislehti. Lehden perustaja oli usein paikkakunnalla toimiva opettaja, kirkkoherra tai muuten valistunut kansalainen. Asemastaan huolimatta he tajusivat yhteisöllisyyden voiman. Sitoutumattomille lehdille oli hyvä tilaus, koska useimmat muut lehdet ammensivat taustansa poliittisista ideologioista. Lehtien tehtävä olikin parantaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä edesauttaa paikkakunnan henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kasvua. Samalta kasvualustalta ponnisti myös Loimaan Lehti. takasi yleisradiolle miltei rajattomat mahdollisuudet kehittää nettilehteään ja muita sisältöjä. Paikallislehti tekee uniikkia työtä, jota kukaan muu ei tee, toimittaja Lari Kiviranta sanoo viitaten tarkkaan ajankohtaisseurantaan levikkialueella. Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta uskoo, että paikalliset tekijät löytyvät paikallislehden mainoksista internettiä helpommin ja nopeammin. Sekä toimituksessa että ilmoitusmyynnissä on tärkeää kehittyä ajan mukana. Kaukorannan mukaan yrittäjille pitää tarjota mahdollisimman monipuolisia ratkaisuja sekä lehdessä että nettisivuilla. Lehtien toimitustyö muuttui yhä ammattimaisemmaksi ja entisaikojen valistuksellinen ote kasvoi koskettavaksi paikallisjournalismiksi. Kiti Salosen mielestä innostavaa on erilaisten ihmisten tapaaminen. . Median kuluttaminen on kokenut valtavan mullistuksen ja kaupan rakenteiden muuttuminen on tuonut omat haasteensa lehtien talouden ylläpitämiseen. Tuo työ jatkuu. Valtiovallan viime vuosina tekemät toimenpiteet eivät ole olleet omiaan kannustamaan lehtiä uudistustyöhön, mutta siitä huolimatta me emme luovuta. Tilausmaksujen arvonlisäveron korotus tuli huonoon aikaan ja oli muutenkin kädenojennus ulkomailta toimiville mainoskakun syöjille. Googlet ja facebookit eivät toiminnastaan tai mainostuloistaan maksa senttiäkään veroja Suomeen. Kansalaisille säädetty Ylen ?pakkotilausmaksu. Oma sijansa on myös meiltä maailmalle lähteneiden tarinoilla. TOIMITTAJAN TYÖSSÄ päätyy paikkoihin, joihin ei ehkä muuten pääsisi tai tulisi mentyä. Juteltiin mukavia ja saatiin ilmoitusasiakin hoidettua, hän nauraa. AMMATTI-IDENTITEETTI LEHTI HERÄTTÄÄ tunteita, ja jutuista tulee palautetta, välillä kipakkaakin. Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta muistaa tapauksen, jossa ilmoitusmyynti meni kotihommiksi. . Monella on työkokemusten myötä jopa etuoikeutettu olo. Myös lehtien talous vankistui ja niinpä pienillä lehdillä oli usein mahdollisuus omaksua uutta tekniikkaa ensimmäisten joukossa. Onko se hallituksen, eduskunnan vai veronmaksajien radio? Uusi hallitus voisikin pohtia uudelleen innovaatiotuen kohdistamista ja millä keinoin voitaisiin turvata kohtuuhintainen lehtien jakelu hajaasutusalueille. MEDIAKENTÄN myllerryksestä paikal- alkoi paikallislehdissä voimakas kehityksen aika. Toimitussihteeri Sampsa Hakalan mielestä luotettavuus ja asiallisuus ovat nettiaikanakin valttia. . Minulle on tullut kotiseutu tutuksi ihan eri tavalla tämän työn kautta, Maija Paloposki jatkaa. Lari Kivirannan mieleen on jäänyt tästä lehdestä löytyvä 92-vuotiaan sotaveteraanin haastattelu, jossa muistellaan an 1940-lukua. 1940 lukua. Tämä työ mahdollisti minulle myös lisäkoulutusta ammattiin, mitä olin tosin tehnyt jo 16-vuotiaasta asti. Työpaikka on myös eheyttänyt minua ihmisenä, kun olen saanut työyhteisöltäni arvostusta, ainutlaatuista hyväksyntää juuri sellaisena kuin olen ja rikottu minuuteni palautettiin takaisin. Näin yksi tavanomainen ilmoitus voi antaa kokonaan uuden sisällön, ei vain yhden ihmisen elämään vaan koskien koko yhteiskuntaa. 13 TERVEHDYS SATAVUOTIAALLE Toimittajan työssä päätyy paikkoihin, joihin ei ehkä muuten pääsisi tai tulisi mentyä. Valintaan voi vaikuttaa se, mikä aihealue seuraavasta lehdestä puuttuu. Se rajaa toimittamisen vapautta kohtuuttoman paljon, Pasi Salo huomauttaa. Kiitoksiakin tulee, mutta niitä ei voi pitää oman ammattitaitonsa mittarina. Anu Salon mukaan oma ammatillinen status on jo lunastettu, ja hyvä palaute on mukavaa ekstraa sen päälle. Välillä terveisiä, palautetta ja juttuvinkkejä uskalletaan tuoda toimitukseen asti, mikä on täysin sallittua
Se purettiin 1992. Sofia Kuosa ja Camilla Suonpää. Varmaan nekin tiesivät pääsevänsä kotiin. Miehet kokoontuivat Alastaron seuraintalolle ennen erkanemistaan omille teilleen. Hän sai kallonmurtuman, eikä polvi ollut sen päivän jälkeen entisensä. Matkalla sairaalaan kysyin pojalta, onko hänen kylmä. Se kävi silloin äkkiä. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Yksi suurimmista suruista kosketti vasta sodan jälkeen 1950-luvun alussa, kun yksi perheen lapsista menehtyi vajaan kolmen vuoden ikäisenä saatuaan karjakeittiön kuumasta vedestä vaikeita palovammoja. . Ne olivat jo saaneet passit. Kaljat me Arvin kanssa otettiin ja sitten erottiin. Loimaa/Hanhijoki Lari Kiviranta Numeron 43 saappaat olivat ahtaat. Toinen oli numeroa 46 ja toinen 48. Hän muistaa tapahtuman työttömyystöistä 1950-luvun puolelta. . Ne olivat aina lunta täynnä. Kylvölomalleen hän sai ylleen puolisääreen ulottuneen asepuvun valtavine paikkoineen. Hän vastasi ei. 19.9.1944 aselepo Neuvostoliiton ja Suomen välille. . Velipojalta se ei oikein sujunut, kun se oli sodassa haavoittunut. Oksiminen sen sijaan onnistui. Valoisat vuodenajat taittuivat peltotöissä ja rakennushommissa pääasiassa omilla työmailla. . Hän tunsi häpeää, kun ei ollut totellut. . Poromies Sodankylästä valmisti hirvet siihen kuntoon, että saimme lihat. Ryhmänjohtaja ohjeisti useaan kertaan: älä nosta päätäsi, katsele periskoopilla. Oli aurinkoinen päivä, eikä mitään ääniä kuulunut mistään. . Tietämättään yksi Toivosen mukanaan tuomista hevosista oli naapurin. RAUHANTEON . Sillä jalalla oli pärjättävä myöhemmin niin halko-, touko- kuin sotatöissä. Haaveri säästi hänet myöhemmin myös pitkältä marssilta Savujärveltä Kilpeenjoelle kesällä 1944. VARUSMIESPALVELUKSEENSA Toivonen astui Hyrylään alkuvuonna 1942. Eivät ne jalat terveet olleet, mutta päästivät sairaalasta, kun mies halusi. . Mietin, tällaistako tämä nyt on. Hän päätti katsella kanavaa ja nousi juoksuhaudasta täyteen mittaansa. Hevonen oli pelästynyt tuulenpuuskaa ja rattailla varisseita paperisäkkejä. . Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomeen kesäkuussa1944. Vaihdossa sain eriparia saappaat. Toinen oli numeroa 46 ja toinen 48. Hän vastasi kyllä. Sen jälkeen hän ei puhunut enää mitään. Erityiskiitos haastattelun yhteyshenkilölle Alastaron sotaveteraanien puheenjohtajalle Veikko Heikkilälle. . Olin kuulemma kuin vankilasta karanneen näköinen, Toivonen muistaa kotopuolen reaktioita. Kylvöt hoidettiin ja kesämaa kunnostettiin. Olisi siinä pojilla montaa laija ollut mielessä, kun olisivat nähneet. jatkuessa armeijan muoniin saatiin täydennystä luonnon antimista, kun kolme hirveä samoili suomalaisten linjoille naapurin puolelta. . Tutuiksi tulivat muun muassa Karhumäki, Poventsa, Seesjärvi ja Stalinin kanava. Toivonen muistaa Poventsassa Mutkan . Eli omaa elämäänsä ja antoi muiden elää omaansa. ELÄMÄ jatkui päällisin puolin siitä, mihin se oli jäänyt. . Neuvostoliitto suostui rauhanneuvotteluihin Rytin hallituksen kanssa. . Velipojan kanssa lähdimme halkoja tukkimetsään heti talvella. Se on sitä demokratiaa. Hän ei halunnut olla mukana riennoissa ja järjestöissä, kävi ainoastaan joillain asevelikäynneillä. Lotat valmistivat vielä perunasopan. . Hän itki pelosta. SOTATYÖN Vaihdossa sain eriparia saappaat. 14 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Sotatoimista tukkimetsään ja peltotöihin . Talvisota päättyi 13.3.1940. Joukko-osastojen liikkeet ja taistelutantereet ovat peruskauraa kronikoissa ja historiateoksissa. Rivimiehen tarina on jäänyt sivummalle. . Ne olivat aina lunta täynnä. H anhijokilainen Aatto Toivonen oli vasta 16-vuotias nuorukainen, kun Hitlerin armeijat hyökkäsivät Puolaan syksyllä 1939. Suurvaltapolitiikan sivutuotteina Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat itäisen ja pohjoisen Euroopan omiin nautinta-alueisiinsa. Suomi vedettiin mukaan talvisotaan, jota seurasi nimensä mukaisesti jatkosota. Yläneellä syntyneen Aatto Toivosen perhe muutti Hanhijoelle maailmanpalon kynnyksellä keväällä 1939. Aatto oli pientilallisen poika. Melko hyvin elämä alkoi luontumaan, kun oli työtä sodan jälkeen. Nuoren miehen arki ei ollut pelkkää työntekoa. Yhdistyneiden kansakuntien lastenapuyhteisö Unicef perustettiin 1946. . Paremmat varusteet hän sai loman päätyttyä Hyrylässä. RINTAMALLE Toivosen tie vei syksyllä 1942. Hän oli Alastaron komppanian ja työkomppanian mukana pääasiassa Maaselän kannaksella. Siinä tehtävässä hän siirtyi muiden mukana sodan loppunäytökseen Karjalan kannakselle; Kilpeenjoelle, Juustilaan ja Ihantalaan kesällä 1944. Ihantalasta Toivoselle on jäänyt mieleen vanhempi mies, joka itki haikeasti juoksuhaudassa. Voimassa oleva ennätys vuorokauden aikana syntyneistä: 24.8.1945 syntyi 495 lasta. . Kysyin, onko sinun hyvä olla. Siellä hänet valittiin tuvan vanhimmaksi, mutta tehtävä ei oikein sopinut hänen luonteelleen. . Ensimmäiset vangit tuotiin Puolassa Auschwitzin keskitysleirille. . Naapurin tarkka-ampujalla oli räjähtävä piipussa. Toivonen ajatteli aluksi, ettei kertoisi asiasta ikinä kenellekään. En minä pystynyt ketään komentelemaan, pääsin siitä hommasta eroon. Varusmiesajoista jäi muistoksi jalkoihin iskenyt nivelreumatismi sikotaudin sivutuotteena. Hevonen lähti ja minä sen suupielissä. Toivonen loukkasi itsensä pahasti. Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun neuvostojoukot alkoivat pommittaa Suomen kaupunkeja. jälkeen, paluumatkalla asemalta kotiin hevoset juoksivat koko matkan pimeästä huolimatta. Tupakki piti nälkää poissa ja hermoja kurissa. varusteissa ei ollut kehumista. Toivonen muistaa, kuinka häntä petkutettiin vaihtokaupassa. . Mitä hän itki? . Minun teki mieleni saunaan. Sotaväessä tuli opeteltua tupakanpoltto, eikä se välttämättä ollut pelkästään pahasta. Ei pojista kukaan tullut enää soppaa hakemaan. Päiviä myöhemmin Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista. . Lapin sota päättyi 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset poistuivat Suomesta. tuneet kovin luontevasti rintamamiehiin, kuten Toivonen asian muotoilee. Ikänsä puolesta talvisota ja jatkosodan hyökkäysvaihe jäivät häneltä vielä väliin. Nuoren miehen tuleville sotakokemuksille löi leimansa siviilissä ennen kutsuntoja sattunut tapaturma, kun hän jäi meijerireissullaan hevosen jalkoihin ja rattaiden alle. Naimisiinmenon vuoro oli vuonna 1946; kihlat olivat juhannuksena ja häät heti syksyllä. . Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYAsopimus, eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta allekirjoitettiin 1948. Takki ei yltänyt juuri kyynärpäätä pidemmälle. . Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan vuonna 1942. . Jouduin kuorimaan tukkia. Ei auttaisi panna yksin alkuun vartioon, vaikka olin 19-vuotias, mutta kyllä vaan unhottuu. Minulla sattui olemaan armeijan lakki päässä, kun se oli lämmin. Lepyttelin siinä hevosta, ja sitten tuli toinen puuska. Silloin suhahti korvan juuresta, ja luoti räjähti takana puussa. Joku siitä sanoi, että ota se verikauha pois päästäsi, on niitä muitakin lakkeja. Toivonen ei ollut asiasta millään, kun ei ole poliittista tyyppiä. . Suomessa alettiin viettää kaatuneiden muistopäivää 1940. . Numeron 43 saappaat olivat ahtaat. ARMEIJAN -L U K U Toimikunta patisteli lehden välityksellä kotirintaman väkeä mottimetsään maaliskuun lopulla 1943. SODAN JÄLKEEN ihmiset eivät aina suhtau- tukikohdassa ensimmäisen vartiovuoron, jossa hän oli yksin. En ollut sitä ennen hirvenlihaa saanutkaan. Jatkosodan lopulla Toivosen vanha jalkavaiva tuotti siirron huoltoportaaseen hevosmieheksi
. En pyydä isosti, kun en täältä mitään mennessäni vie.. 15 LARI KIVIRANTA Voidaan varmaan sanoa, että Aatto Toivonen vietti hiljaista, vaatimatonta ja työteliästä elämää sodan jälkeen
Loimaalla ei ollut juuri muuta ajanvietettä kuin pesäpalloa ja tansseja lauantaisin, mutta elokuvia näytettiin viikon ympäri. KAUPPALASSA oli 1950-luvulla kaksi eloku- vateatteria: Loimaan Kino ja Heimolinnan elokuvat. Meilläkin oli pitkän aikaa seinällä Linnaisten vihreä kamari, Toivonen hymyilee. LAAKSO muistelee käyneensä katsomassa parhaimmillaan kolmekin elokuvaa päivässä: alkuillan näytöksen Kinossa, iltanäytöksen Heimolinnassa ja yönäytöksen taas Kinossa. Elokuviin kulunut aika, raha ja huoli lähes riippuvuudeksi muuttuneesta elokuvainnostuksesta saivat Laakson tekemään henkilökohtaisen elokuvalakon, jonka aikana hän ei käynyt katsomassa yhtäkään filmiä. Kun Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa joulukuussa 1955, lakko oli pakko purkaa. Vuotta aiemmin julkaistu Väinö Linnan sotaromaani oli herättänyt laajaa keskustelua ja sai ihmiset tungeksimaan ELOKUVAT loivat aikansa populaarikulttuuria. Näytöksissä tytöt kiljuivat ja painuivat ekstaasiin, Veikko Laakso muistelee. Rockmusiikin täyteinen filmi kolahti kansakoulua käyneeseen poikaporukkaankin. Tytöt ostivat Elokuva-aitta-lehtiä kioskilta, leikkasivat niistä näyttelijöiden kuvia vihkoihinsa ja tekivät kuvista paperinukkeja. James Deanin, Jerry Lewisin, Brigitte Bardot?n ja Sophia Lorenin kaltaiset ulkomaiset näyttelijät etenkin olivat nuorten ihailun kohteena ja muodin innoittajina. . Sitä saatiin vanhemmilta tai tienattiin olemalla perunamaalla, lapsenpiikana tai taloissa töissä, Toivonen muistelee. Kinossa ja Heimolinnassa oli kahdenhintaisia paikkoja. Toivonen muistelee, että kiertävissä teattereissa olisi mainostettu pankkeja ja pyykkipulvereitakin. Elokuvan näkeminen oli yleisölle elämys, jota koneen surina ei häirinnyt. 1950-luvulla James Deanin silkkipaita villitsi pojat ja Rock around the Clock vaivutti tytöt ekstaasiin. KITI SALONEN elokuvateattereihin ympäri Suomen. Bill Haleyn & His Comets -yhtyeen tähdittämä elokuva villitsi nuorison myös Kauppalassa. . Tuntematonta sotilasta esitettiin moneen kertaan, sillä kaikki halukkaat eivät mahtuneet kerralla sisälle. van ilmaiseksi. Työväentalossa oli puupenkit, jotka pitivät kauheaa kolinaa, kun ihmiset lähtivät pois. KAUPPALAN TEATTEREISSA oli myynnissä pieniä herkkuja: limonadia, pastilleja ja karamellipusseja. Eivät valoa vasten leijailleet savukiehkuratkaan, joita tupakoitsijat työväentalossa puhaltelivat saliin. Filmin päätyttyä nuorisolla oli kiire juosta hakemaan elokuvamainos itselleen ilmoitustaululta tai rakennuksen seinältä. . Koska silkkipaitoja ei myyty kaupassa, äiti ompeli sellaisen sekä veljelleni että tämän kavereille. Loimaalaisille Tuntemattomasta sotilaasta teki erityisen se, että elokuvassa oli mukana oman kylän poika. Laaksolla kavereineen oli tapana pitää kirjaa elokuvista, joita he kävivät iltaisin katsomassa. Rock around the Clock oli viiden tähden leffa. Yhteen aikaan ero oli niin mitätön, että poikasakkikin saattoi ostaa lipun aitioon tai parvekkeelle, Laakso kertoo. Toivonen myöntää, että hienompaahan se oli, kun Virttaaltakin joskus pääsi elokuviin Kauppalaan. Tuntematon sotilas vei katsojia muilta elokuvilta, yleislakko vaikeutti elokuvien tekoa, kotimaassa tuotantokustannukset nousivat ja yleisömäärät laskivat. Ulkomaisetkaan elokuvat eivät kyenneet pärjäämään katsojakilpailussa televisioille, jotka alkoivat yleistyä kodeissa vuosikymmenen lopussa. Televisio-ohjelmat alkoivat täyttää samaa tehtävää, joka elokuvilla oli sotien jälkeen ollut. 16 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Elämää suurempia elokuvia . Se oli valtava villitys silloin, Laakso naurahtaa. Laakson kaveripiirissä amerikkalaisia, italialaisia ja ranskalaisia elokuvia ihailtiin, kun taas suomalaiset filmit tuntuivat nuorista kovin vanhanaikaisilta, jopa hieman häpeällisiltä. . Viisi vuotta vanhemman veljeni oli välttämättä saatava samanlainen silkkipaita kuin James Deanilla. Virttaalla elokuvailmoituksilla oli vuorattu melkein joka puuceen seinä. Elokuvat irrottivat arjen huolista. 1950-luvulla elokuvat olivat kaikkien ulottuvilla, Laakso toteaa. ELOKUVIEN Haastatteluiden lisäksi jutussa on käytetty lähteenä Kansallisfilmografian internetsivuja (www.elonet.fi).. Metsämaalainen Kosti Klemelä näytteli elokuvassa vänrikki Koskelan roolissa. . Jo ensimmäisenä vuonna yli kaksi miljoonaa katsojaa kerännyt Tuntematon sotilas on yhä Suomen katsotuin elokuva. Loimaallakin filmi veti väkeä niin, etteivät kaikki katsojat mahtuneet teattereihin sisälle. Toivonen muistelee parhaimpina kertoina työväentalossa olleen 50?60 katsojaa. Tavatonta ei toki ollut, että elokuvanäytös sykähdytti nuoria niin syvästi. Eddie Constantinen seikkailut machoetsivänä ja Jerry Lewisin tähdittämät komediat myös olivat aikansa suosikkeja. Quo Vadiksen kaltaiset historiaspektaakkelit vetosivat historioitsijana työuransa tehneeseen Laaksoon jo lapsena. Kotimaisiakin elokuvia oli toki tarjolla. Huippuvuonna 1955 studiokausi tuotti jopa 30 kotimaista ensi-iltaelokuvaa: Ryysyrannan Joosepin, Villin Pohjolan ja Kauniin Kaarinan muun muassa. 1950-luvulla elettiin elokuvien kultakautta. . Ne tarjosivat hupia ja viihdettä, loivat elämänuskoa ja yhdistivät kansaa. . Se herätti muissa hieman kateutta, Laakso kertoo. Kiertävissä elokuvanäytöksissä nuorisoa tarvittiin avuksi myös lipunmyyntiin silloin, kun koneenkäyttäjät olivat yksin matkassa. Siellä oli pehmeät penkit: Kinossa punaiset ja Heimolinnassa vihreät. . Toisten mielestä ne olivat vähän homehtuneita elokuvia. nousukautta seurasi 1950-luvulla niiden tuho. Teattereissa oli päivänäytös, kaksi peräkkäistä iltanäytöstä ja usein vielä yönäytöskin. Kiertävät elokuvanäyttäjät esittivät filmejä työväentaloissa ja seuraintaloissa. Eino Toivonen muistaa, kuinka Virttaan työväentalossakin saatettiin näyttää saman päivän aikana kaksi filmiä, alkuillan elokuva lapsille ja illan elokuva aikuisille. Virttaalta käytiin katsomassa elokuvia myös Vampulassa, Oripään Suojalassa ja Alastaron seuraintalossa joko linja-autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä. Loimaan Lehdestä luettiin, mikä elokuva oli milloinkin esityksessä. Rivipaikkoja ja kalliimpia aitio- ja parvekepaikkoja, joissa pariskunnat yleensä viihtyivät. . Virttaalla elokuvamainoksia liimattiin Osuusliikkeen ja Punkan varaston seinään, Kauppalassa teattereiden ikkunan alle, sähkötolppiin ja ilmoitustauluille. . . Ihmiset pitivät häntä vähän tuttuna, vaikka eivät olisi häntä niin tunteneetkaan, Toivonen kertoo. Loimaa Kiti Salonen Kaikkialla suurta kohua herättänyt elokuva! Jatkuvasti täydet katsomot Lontoossa, Oslossa, Tukholmassa! Maailmalla mellakoita aiheuttanut Rock around the Clock saapui Loimaan Kinoon huhtikuussa 1956. Kinossa ja Heimolinnassa elokuva alkoi Laakson mukaan aina alkufilmillä: uutiskatsauksella meiltä tai maailmalta, ennakkomainoksella tulevasta elokuvasta tai hengenpelastuspätkän kaltaisella valistusfilmillä. Toivosen mukaan nuoret kilpailivat, kuka pääsi ovimieheksi repäisemään lippuja ja ansaitsemaan ilmaislipun itselleen. Toisiltakin löytyi aina jostain rahaa elokuvalipun verran. . Siitä tuli kavereiden kesken monta kinaakin, minä kun siihen aikaan tykkäsin Pekka Puupäästä. Kun pojat kiinnittivät ilmoituksia, he pääsivät vaivanpalkaksi katsomaan eloku- Virttaalainen Eino Toivonen kävi katsomassa elokuvia kotikylän työväentalossa, Oripäässä, Alastarolla, Vampulassa, Loimaalla ja joskus Turussakin
Kun myös Martta Määttä menehtyi autokolarissa 1971, elokuvateatteri jäi Juhani Määtälle. 1980 -luvun alkupuolella Juhani Määttä joutui talousvaikeuksien vuoksi luovuttamaan teatterikiinteistön Hannu Aroselle. 2000 Loimaan Kino siirtyi Vesa Aaltoselle. Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti 1957. . 17 Sata elokuvan vuotta Loimaalla 1915 (tai mahdollisesti jo aiemminkin) liikemies Otto Vänni toi elokuvat Loimaalle avaamalla elokuvateatteri Lyyran. Suomen suurimmat puolueet olivat SDP, SKDL ja Maalaisliitto. . Nuorisokulttuuri saapui Suomeen. . Samalla elokuvateatterin nimi muuttui Loimaan Kinemaksi. Lähde: Jari Niemelän Suur-Loimaan historia 3 (2003) ja www.oocities.org/elokuvadynastia. Oi, muistatkos... Sen on nähnyt elokuvateatterissa yli 2,8 miljoonaa katsojaa. . Suomi siirtyi pulaajasta kulutusyhteiskuntaan. . Sodanjälkeinen jälleenrakennus muutti Suomen ilmettä. Filmeissä hauskojen musiikkinumeroiden väliin oli istutettu kepeä tarina. -L U K U Pekka ja Pätkä Puistotäteinä (1955) oli neljäs Puupää elokuva. Puupäänä Esa Pakarinen ja Pätkänä Masa Niemi. . Euroopan talousyhteisö perustettiin 1957. . Emämaiden vallassa olevat siirtomaat halusivat itsenäistyä. . Yhdysvallat räjäytti ensimmäisen vetypommin 1952. . Väestön koulutustaso alhainen, maa- ja metsätalous suurin elinkeino. Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955) on Suomen katsotuin elokuva. (1954) oli yksi monista 1950-luvun rillumarei-elokuvista. Hyvinvointiyhteiskunnan laajamittainen rakentaminen alkoi 1950-luvulla . Elokuvateatteri sijaitsi Vännin liiketalon ulkorakennuksessa osoitteessa Satakunnantie 9. Tieverkostoa parannettiin. . Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä alkoi kylmä sota. Sebastian Hakanen ja Olli-Pekka Hämäläinen. 1952 pidettiin Helsingin kesäolympialaiset. . Suomi liittyi Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. . Vänni kiersi näyttämässä elokuvia myös ainakin Ypäjän, Metsämaan ja Mellilän työväentaloissa. Korean sota käytiin 1950? 1953. . Elokuvanäytöksen päätteeksi teatterissa tanssittiin. 1920 -luvun lopulta lähtien elokuvia näytettiin myös Heimolinnassa. 1950-luku oli suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin kultakausi. . Yleislakko vuonna 1956 johti jopa 10 prosentin palkankorotuksiin. . Lyyran toiminta loppui Vännin kuolemaan 1918. 1924 elokuvaesitykset jatkuivat, kun Juho Rantanen avasi Loimaan Elävien Kuvien Teatterin. Mykkäfilmien aikaan Rantanen paukutti rumpua tykin merkiksi ja heilutti räikkää konekiväärin ääntä kuvatakseen, samalla kun Nuutti Kulonen soitti haitaria teatterin parvekkeelta. Valtionvelka laski jyrkästi, velka oli noin 10?15 prosenttia bruttokansantuotteesta. . Suomi kaupungistui ja teollistui nopeasti. Sairaalaverkostoa alettiin parantaa ja yhtenäistää. . Elvis Presley saavutti suosiota nuorison keskuudessa. . Televisio korvasi radion teollisuusmaiden tärkeimpänä joukkotiedotusvälineenä. . Väkiluku kasvoi neljästä miljoonasta neljään ja puoleen miljoonaan. . Kun elokuvia esittänyt Kiva Oy joutui taloudellisiin vaikeuksiin, toiminta siirtyi Loimaan Suojeluskunnalle. 1940 -luvulla Rantasen elokuvateatteri koki perusteellisen muutoksen, kun teatteriin rakennettiin kalteva lattia, lasiseinäinen lipunmyyntikoju ja wc:t sekä hankittiin plyysipäälliset pehmeät penkit. 1950 -luvun alussa Arttu Määttä hankki Juho Rantaselta omistukseensa Loimaan Kinon. Vuonna 1958 Määtän hoitoon siirtyi myös Heimolinnan elokuvat, joka lopetti toimintansa 1962. Arttu Määtän menehdyttyä liikenneonnettomuudessa Loimaan Kinon toimintaa jatkoivat vaimo Martta Määttä ja poika Juhani Määttä. Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi 1956. . Henkilöautojen määrä moninkertaistui 1950-luvulla. Vuosikymmenen alussa niitä oli 36 000 ja 1959 jo 163 000.
Vuosina 1968?1969 noin 40 000 ihmistä muutti Suomesta Ruotsiin. . Minihameet, sukkahousut ja pitkät housut yleistyivät rysäyksessä. Kennedy (1917? 1963) . Loimijoessa uimista ei voinut silloin ajatellakaan. Minihameen maailmanvalloitus mullisti 1960-luvun loppupuolen koko naisten vaatetuksen. Kansalaisoikeusliikkeen johtoon noussut baptistipastori Martin Luther King Jr. 18 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET -L U K U . 1966 eduskuntavaaleissa Suomeen tuli vasemmistoenemmistöinen eduskunta. . Vuosien 1962 ja 1966 suurimmat puolueet olivat Maalaisliitto, Suomen kansan demokraattinen liitto ja Suomen sosialidemokraattinen puolue. . Myöhemmin Beatles-tyyliset yhtyeet. . Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle 21.7.1969. . Koska vaihtoehtoja oli vähän, ihmiset pukeutuivat paljon yhtenäisemmin kuin nykyään. Harva erottui joukosta, Leimu kertaa. VUOSIKYMMENEN puolivälin tienoilla alkoi tapahtua, kun hameen helma lyheni lyhenemistään Lontoossa ja shokeeraamaan suunniteltu minihame valloitti maailman. . Siihen aikaan tehtiin hyviä, korkealaatuisia vaatteita. Hippiliikkeen nousu alkoi, mikä tarkoitti vapaamman elämäntyylin syntyä kommuuneissa. . Eisenhowerin seuraajaksi 44-vuotias John F. Paitapuserot ja villapuserot täyttivät. 1960-luvulla Suomessa koettiin iso muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, lähinnä Itä-Suomesta Etelä-Suomeen tai Ruotsiin. Kosmonautti Juri Gagarin kiersi Maan Vostok 1 -raketilla huhtikuussa 1961. Loimaalaisen Marita Leimun, 69, mieleen on painunut erityisesti oman nuoruutensa vuosikymmenen pukeutuminen. . Kankaissa vilahteli kolme ärrää: raidat, ruudut ja ruusukuviot. 1960-luvulla ryhdyttiin keskustelemaan saamenkielen asemasta. . Repo julisti vuonna 1966 informatiivisen ohjelmapolitiikan. Berliinin muuri rakennettiin vuonna 1961. Leevi Salminen ja Markus Nokso-Koivisto Loimaan Lehden vuosikymmenet jatkuvat sivulla 26. Tässä kuvassa on leima, koska se on viinakortista. Minihameita alkoi näkyä Loimaallakin todella nopeasti, toisin kuin vaikkapa bikineitä. Bikineille ei löytynyt tältä seudulta käyttötarkoitusta, koska Loimaalla ei ollut 1960-luvulla uimapaikkoja. Yhdysvaltain musta väestö heräsi vaatimaan itselleen kansalaisoikeuksia. Sellainen tarvittiin, jos aikoi 21 vuotiaana ostaa väkeviä 1960-luvulla. Sävy sävyyn. Sukkahousut korvasivat pitkät nailoniset sukat ja sukkanauhaliivit. Se perustui oikeisiin tietoihin ja tosiasioihin perustuvan maailmankuvan tarjoamiseen sekä kannusti rikkomaan vanhoja perinteitä ja tuomaan yhteiskunnan tabuja esiin. . Bikinitkin yleistyivät, mutta Loimaalla niitä ei juuri nähty; siihen oli yksinkertainen syy. Loimaa Pasi Salo 1960 -luvusta muistetaan musiikki ja muoti, lauloi Juliet Jonesin Sydän 30 vuotta myöhemmin. Kilpailu avaruuden herruudesta. Suomessa oli 1960-luvulla kaksi televisiokanavaa Yle TV1 ja Yle TV2. . Vuonna 1961 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin Dwight D. Ne olivat yksinkertaisia ja tyylikkäitä. Kankaat olivat kauniita, Leimu sanoo ja alkaa selata vanhaa valokuva-albumia, jonka sivuilla seikkailee upea nuori nainen. Muoti oli 1960-luvulla verkkaisempaa kuin nykyään. Lyhyen hameen kanssa alettiin käyttää pitkävartisia nahkasaapikkaita. 1960-luvun alussa Suomessa muotiin nousi rautalankamusiikki. järjesti suuria mielenosoituksia eri puolella Yhdysvaltoja. . Jo edellisellä vuosikymmenellä läpi lyönyt kellohame oli vuosikymmenen alussa edelleen suosittu kesäisin, ja talvella sonnustauduttiin puolihameeseen. Vaatteita tehtiin itse, sillä kauppojen valikoima oli suppea. . Yleisradiossa uusi pääjohtaja Eino S. Vaikka 1960-luvun tyyli oli yksinkertainen, sen siivellä tapahtui hurjia. Minihame ehti Lontoosta Loimaalle erittäin nopeasti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Villapusero ja pitkät housut: huippumodernia naisten syysmuotia noin 50 vuotta sitten. Kun kampaukset olivat . Ruutu, raita ja ruusukuviot käväisivät naisten muodissa
Tuolla kaupungilla kulkiessa saa ihan tosissaan pelätä, milloin jonkun pöksyt putoavat. Valtiovarainministeri Eino Raunio arvioi Loimaan Lehdessä, että korkeasuhdanne nostaisi tuotantoa seitsemällä prosentilla vuonna 1969. Loimaalaisia kehotettiin säästämään vettä, ja kuivuus koetteli muun muassa hunajasatoa. Suomessa elettiin nousukautta. 19 Loimaan Lehti Pasi Salo T ämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri askel ihmiskunnalle?, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong lausui astuessaan kuun kamaralle kesällä vuonna 1969. Muutama viikko myöhemmin, 15.?18. Väriä pukeutumiseen haettiin muun muassa huiveilla. arvioi, että naiset kiinnittivät ulkonäköönsä enemmän huomiota 1960-luvulla kuin nykyään. Mutta naisten virallinen vaate oli edelleen hame. Asia takkusi, koska kaupunginhallituksen päätöksistä oli valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Elokuun alussa reserviläiset harjoittelivat ilmavalvontaa. Mallia vilkuiltiin kanssasisarista ja Saviseudullakin vierailleista tanssilavojen kuningattarista kuten Laila Kinnusesta ja Annikki Tähdestä. MARITA LEIMU . Loimaan Lehti kertoo kesästä 69 muun muassa seuraavaa: Marita Leimun kampaus oli vajaat 50 vuotta sitten mallia muhkea. Kuohkeutta haettiin käyttämällä öisin papiljotteja ja tupeeraamalla tukka aamuisin. muhkeimmillaan Tansseihin, ravintolaan ja töihin mentiin hameessa ja korkokengissä. Nailonien saumojen piti olla suorassa. vaatekaapit. Meikkaamiseen käytettiin kyllä aikaa, mutta ison tukan tekeminen ei kestänyt kovin kauan. Tansseihin, ravintolaan ja töihin mentiin hameessa ja korkokengissä. Nailonien saumojen piti olla suorassa, 1960-luvun lopulla ravintola Savikukossa tarjoilijana työskennellyt Leimu muistelee. . elokuuta, New Yorkin osavaltiossa järjestettiin pop- ja rockfestivaali Woodstock. Ypäjä halusi säilyttää itsenäisyytensä ja jatkaa yhteistoimintaa sekä Loimaan että Forssan suuntaan. Loimaan kauppala oli saanut juuri kaupunkioikeudet, ja Loimaalle etsittiin kaupunginjohtajaa. Ehkä minä vähän sen ajan yksinkertaista tyylikkyyttä kaipaankin. Nykyajan nuorten muodin ymmärtämiseen iäti tyylikäs leskirouva väittää olevansa liian vanha. . Vuosikymmenten saatossa se on saavuttanut maineen hippiliikkeen ja koko 1960-luvun loppuhuipentumana. Mutta mitä tuona legendaarisena kesänä tapahtui Saviseudulla. Teollisuuteen, talonrakennustoimintaan ja palveluelinkeinoihin arvioitiin syntyvän pian 50 000 uutta työpaikkaa.. Se näkyi kansassa kivalla tavalla. . Se oli oikeastaan yksi sivat soo, ja kampaus oli valmis. Naiset myös auttoivat toisiaan kampausten tekemisessä. Loimaan vesitorniinkin sijoitettiin muutama reserviläinen, joita toimittaja kävi jututtamassa. Virttaalla viriteltiin suurlentokenttähanketta. Passeja oli myönnetty 25 kappaletta enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Loimaan Matkahuolto muutti elokuun ensimmäisenä päivänä rautatieasemalle. Elokuussa otettiin kantaa myös ajankohtaiseen kuntauudistusehdotukseen. Jokioisilla äänestettiin täpärästi Forssakeskeisen suurkunnan perustamista vastaan. Nyt ajatukset olivat kääntyneet. ?Virttaankankaan lentokenttäalueella ei ole yhtään huonoa puolta tai epäkohtaa?, suitsutti paikan päällä vieraillut maaherra Esko Kulovaara. Sään puolesta kesä oli kuuma ja kuiva. Metsämaalla suhtauduttiin suopeasti Loimaan talousalueen kuntien yhdistämiseen. Kyllä ne muutamilla sen verran matalalla roikkuvat, Leimu sanoo nauraen. Naisten kerrospukeutumisvimmaakaan hän ei allekirjoita. . Ihmisillä oli töitä ja ilmapiiri kepeä. Meidän yhteiskunnassamme vanhukset unohdetaan hyvin helposti, jätetään yksin silloin, kun he kaikkein kipeimmin tarvitsevat kanssaihmisten tukea. Kaikki vaatteet eivät vaan yksinkertaisesti sovi keskenään, mutta toki pukeutuminen on jokaisen oma asia, Leimu toteaa ja sulkee valokuva-albumin. AIEMMIN KEVÄÄLLÄ valmistunut Alastaron Loimikoti vihittiin heinäkuun alussa. . Ajatus oli syntynyt kolme vuotta aiemmin, joskin kiireisimmät olivat tuominneet sen nopeasti haihatteluksi. Minäkin tupeerasin monen ystävättäreni hiukset, kun olin ensin omillani harjoitellut. NYKYÄÄN Marita Leimu muistelee 1960-lukua tyylikkäänä ja hauskana aikana. Työttömien määrä oli laskussa. Rohkeimmat naiset alkoivat käyttää pitkiä housuja. . Aamulla tukka tupeerattiin. Kampauksen kuului olla runsas ja muhkea. . Vanhusten aseman parantamisen tulisi kuitenkin aina olla kunniatehtävä työssä olevalle ikäluokalle, pastori Heimo Larkovuo lausui juhlatilaisuudessa. Loimaan piirin nimismiehen kanslia tiedotti, että se oli myöntänyt vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 158 passia, 89 miehille ja 69 naisille. Silloin piti olla huolitellumpi kuin tänään. Aivan erityistä huomiota naiset kiinnittivät kampaukseensa. Yöksi laitettiin papiljotit päähän. Housut ainakin pitäisi nostaa kiireesti ylös
Edes peltotöiden koneellistuminen ei vienyt maaseudun luonnetta. Vain yksi hevonen jäi sille tielle. Muut tulivat onnellisesti takaisin. kasvatella kukkiani ja kurottelin kattoa kohti, kun rankat vuosikymmenet kuluivat. Punakaartilaiset yrittivät viedä talostamme hevosen, mutta eläin pani niin kovasti vastaan, etteivät onnistuneet. Vaikka Kojonkulma näki paljon, se muuttui yllättävän vähän. Maaseutu on säilyttänyt perinteensä pitkään, vaikka sitäkin ovat vuodet koetelleet Loimaa/Kojonkulma Marianna Langenoja S ynnyin reilut sata vuotta sitten, kun äitini omistaja rouva Seetrisaari juurrutti minut tuoreeseen multaan. Siellä minä kasvoin peräkammarissa ja katselin muuttuvaa Loimaata ja sen ihmisiä. Kun olin reilu kolmevuotias, puhkesi sisällissota. Kasvatan pitkässä varressani kerran vuodessa 60 kukkasta ja kiemurtelen kattoa pitkin ikkunan kaihtimiin, joita ei enää saa suljettua. Ikkunan toisella puolella avautuu mitä komein peltomaisema. Taisteluihin Edes peltotöiden koneellistuminen ei vienyt maaseudun luonnetta. joutui myös tilamme auto ja kaksi hevosta. Vuosi 1918 ei ollut yhtä levoton meidän seudullamme kuin lähikulmilla. 20 VANHAT LEHDET OVAT ELÄNEET ITSENÄISEN SUOMEN KOKO HISTORIAN MARIANNA LANGENOJA Nykyisin Anja-Maija Eskolalle kuuluva posliinikukka on kasvanut sadassa vuodessa suureksi ja vahvaksi. Tarina 100-vuotiaasta kukasta . He tekivät leipiä kerralla 400 kilosta jauhoja. Leipiä kuivatettiin pitkin pitäjää ja pakattiin sitten rintamalle vietäviksi. Rintamalla odottikin syöjiä, esimerkiksi omistajani Nikolai Iso-Eskolan kasvattipoika Paavo Eskola. Juuri sellainen kuin voisi Loimaalla kuvitellakin olevan. Olen saanut lukuisia lapsia, joita on lahjoitettu paikallisiin koteihin, Loimaan Lehden toimitukseen ja myyty Kojonkulman perinnepiirin hyväksi. Voi olla, että lapseni näkevät Loimaasta toisenlaisen todellisuuden, mutta minulle paikkakunta näyttäytyy ennen kaikkea idyllisenä ja perinteitä kunnioittavana pitäjänä. MINÄ SE EHDIN Tämä kasvi vietti ensimmäiset vuosikymmenensä peräkammarissa, jossa oli talvisin hädin tuskin lämpöasteita, kertoo Anja-Maija Eskola. Kojonkulmalaisten piti anoa kulkulupaa joka kerta mennessään Loimaan kylille, mutta minun elämääni sellaiset asiat eivät hetkauttaneet. SOTA-AIKA Venäjää vastaan oli sekin eriskummallista. Helsinkiläisvieraamme olivat hysteerisiä. Lotat kiipeilivät kylän suuressa kuusessa ja tarkkailivat sotakoneita. Hän lähti sotimaan vain 19-vuotiaana, kuten monet muutkin pojat. Rankoista ajoista huolimatta se kasvattaa joka vuosi noin 60 tuoksuvaa kukkasta.. Hän lahjoitti minut Nikolai Iso-Eskolan vauraalle maatilalle Loimaan Kojonkulmalle. Kojonkulma on pysynyt perinteisenä aivan näihin päiviin asti. Olen nyt ehtinyt iälle, päässyt pois peräkammarista ja tullut Paavo Eskolan vaimon Anja-Maija Eskolan ylpeydeksi. Hienot rouvat syöksyivät joka kerta ojaan, kun näkivät pienenkin merkin pommikoneesta. He olivat tottuneet koviin pommituksiin, mutta meikäläiset suhtautuivat pelokkuuteen vähän kummeksuen. Pommien pauke ei juuri kantautunut minun peräkammariini. Sen sijaan huoneeseeni leijaili usein tuoreen leivän tuoksu, kun kylän naiset leipoivat keittiössämme
Loimaan Lehteä yhteistyöstä ja toivotamme Vauhdikasta alkavaa vuosisataa! Loimaan UA Rockets onnittelee Reipasta 100-vuotiasta! Onnea! 110-vuotias Kurkijoen Marttayhdistys ry onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä. Kiitämme yhteistyöstä & toivotamme onnea 100-vuotiaalle! Krekilän Myllyn kesäteatteri SANANVAPAUS ON PERUSOIKEUS! . 21 Onnittelemme ja kiitämme 100-v
052 ONNITTELEE 100-vuotiasta LOIMAAN LEHTEÄ! Loimaan Palloilijat jr-pesis onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä Onnittelut 100-vuotiaalle Loimaan Lehdelle! VUORISEN KONEPAJA OY www.vuorisenkonepaja.? Onnittelemme ja kiitämme Loimaan Lehteä työstä! hyvästä yhteis 0500 871 084 Loimaan Keskustan kunnallisjärjestö onnittelee 100-vuotiasta! Loimaan Kokoomus ry Onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä! Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme menestystä jatkoon! www.loimaankokoomus.fi 4XDOLW\ ZRRGHQ IORRUV IURP )LQODQG Toivottaa: Oman kylän kauppiaat Jyrki ja Mari Koenkytö henkilökuntineen XjF` X Fb)b X ?z ~U)??F)b . X`F?. I jbbF??)X)) ?????j?F ?. Loimaan Sosialidemokraatit onnittelee sananvapauden mahdollistajaa.. Yhdessä jatkamme sanan ja vapauden puolustamista!! Onnea 100-vuotiaalle Loimaan Lehdelle! Onnittelemme 100-vuotiasta Loimaan Lehteä Loimaan Reserviupseerit ry. Vasemmistoliiton Loimaan kunnallisjärjestö PAM Loimaan seudun os. XjF` b X)B?) ???????Æå????å?±??å?????
Ei kai vaan tehdä jotain juttua. Eipä ole toistaiseksi onnistunut. Siitähän vasta uutisen saisi! Normaalisti toimittajan työ on jotain tältä väliltä. Se on kuin onkin melkein hallittavissa. TOIMITTAJALLA ON pilakuvissa sama iänikuinen hattu jossa lukee press, paina tästä. 22 TOIMITTAJAN AMMATTI EI KUULU ARVOSTETUIMPIIN, MUTTA ALALLE ON TUNKUA RII NA KR EIV ILÄ Toimittaja ei ole vain puun ja kuoren välissä, hän istuu oksalla, jota keikuttavat lukijat, työnantaja ja haastateltavat monine odotuksineen ja vaatimuksineen. Toimittaja tasapainoilee, koska on vaikeaa olla kaikille mieliksi. Karikatyyreissä toimittajalla on epäkohtelias nenä, jonka hän työntää ei-toivottuihin paikkoihin. Eikä pidäkään. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin ensimmäinen ohje Oi aikoja, oi tapoja, mutta lehtiö ja kameralaukku, ne kulkevat vielä useimpien paikallislehden toimittajien matkassa juttukeikoilla. K aikki tietävät, millainen toimittaja on, koska toimittaja on julkinen, jos ei nyt eläin, niin ihan omanlaisensa ihmislaji. Toimittajan stereotypia ainakin on. Yleensä toimittajista ei varauksetta pidetä, vaan pikemminkin heitä vilkaistaan vähän varovasti kohti, että taidan tuntea tuon, mitähän se oikein aikoo. Eihän siihen sentään kuvaa tule. Yhtä usein toimittajaa lähestytään toiveikkaana: juttupyyntöjen ynnä kaikkinaisten toiveiden tulva on vuolas ja toimittajalla välillä paineita olla vähintään kahdessa paikassa yhtäaikaa. Hatun lierin alla lepattavat urkkijan uteliaat korvat, jotka kuulevat kaiken ja silmät, jotka ilkeästi kiiluen porautuvat uutisen nälässä vaikka likasankoon. Elokuvissa ja rikosromaaneissa toimittaja on usein poliisien ja poliitikkojen inhoama ärsyttävä kyylä, No toimittajahan nyt on semmoinen
Apinalaatikko lehdessä kuitenkin on, ja siellä me kaikki olemme, valmiina starttaamaan torille tai minne milloinkin. Toimittajien aivoituksille varmaan nauretaan, heitä pilkataan ja heille suututaan, se on varma, mutta kellepä julkisen työn harjoittajalle ei tulisi palautetta, milloin liiasta kiltteydestä, milloin taas ilkeydestä. On kuitenkin mahdotonta kirjoittaa sanomatta mitään. Toimittajia myös kunnioitetaan, halataan, kiitetään ja kuorrutetaan kutsuin ja kahvikupillisin (kestävä vatsa luetaan ammatissa eduksi). Tyypillistä toimittajaa ei varmasti ole olemassa, mutta kyllä ammattikuntaa jonkinlainen tiedostava uteliaisuus, halu oppia ja ottaa selvää, osallistua ja tunkea kärsänsä ulos toimituksesta vetää ylös tuolista. 9?17, la 8?14, su 9?13 Tervetuloa mukaan toimintaan ja kahville Olohuoneeseen! Pekankuja 4, Loimaa Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Onnea 100-vuotiaalle Loimaan Lehdelle! Varaudu nyt omaan juhlakauteesi. Soita pitopalveluumme! Ravintola Seppälänk. Täydellisyyden TOIMITTAJAN TUNNISTAA jättää ketään. Toimittajaparka yrittää muutosta parhaansa mukaan hahmottaa, mutta tietää kyllä, että jokaisen oma todellisuus on aina subjektiivinen kokemus ja lukijat erilaisia. Tämä tieto saattaa tulla suurelle yleisölle karmeana järkytyksenä, mutta toimittaja ei tee virheitä tahallaan. Ei tämä kaikki siis pelkästään sormista tule. 3|\WlOLLQRMHQ YXRNUDXV . Adjektiivarasto ja verbit on tarkistettu kumpaakin mahdollisuutta varten. työ herättää ilman muuta tunteita toimittajassa itsessäänkin. Toimittajan helvetti on hänen unissaan, jossa keikalla ovat kadonneet niin auto kuin haastateltavan nimi ja osoitekin, jossa kamera on jumissa ja lehtiön pintaan raapiva kynä tyhjää täynnä. On se pääkin joskus tyhjä . Seurakunta ei sanele saarnaa kirkossa eivätkä vanhemmat opeta koulussa. Haastateltavat eivät siis myöskään kirjoita juttuja, mutta faktat saa toki tarkistaa. Rispektiä toimittajan ammattitaidolle, työrauhalle ja valinnoille, kunnes toisin todistetaan. Jos jokin asia on median syytä, jokainen yksittäinen toimittaja on vastuussa jokaisesta tyylitajuttomasta lööpistä. ONNEA! 51v. joka haluaa kirjoittaa vain ikävistä asioista. Ammattien arvostuskyselyissä toimittaja on usein vihoviimeinen hännänhuippu, ammattikunta, jonka suotaisiin painuvan sinne missä painovirheet kasvavat. Tässäkin tekstissä joka kirjain on yksi näppäimen painallus, joka on käynyt toimittajan korvien välin kautta ja pudonnut sieltä ruutuun. 5, Loimaa 044 988 0708 PS. Toimittajan aikaansaannokset ja aatokset herättävät tunteita, se on varma, mutta jos ne herättävät myös tiedostavan tai kiinnostuvan ihmisen lukijassa, maailmanselitys on aina yhden jutun päässä lähempänä olla valmis. Silloin toimittaja ystävällisesti pahoittelee ja harmittelee ja ujuttaa johonkin sivulauseen mutkaan yllättävän tiedon, että vaikka teemme lehteä, emme sentään jaa sitä. helposti reissussa rähjääntyneestä kameralaukusta, jonka uumeniin on juttukeikoilla kertynyt rutattuja kahvipahveja, kuivahtaneita kuulakärkikyniä, aanelosia ja yksi hätätilanteessa käyttöön otettava kestohymy, jonka toimittaja osaa ripustaa kasvoilleen tilanteessa kuin tilanteessa. Paitsi milloin vakavoituu ja ehkä jopa liikuttuu . 23 100 Toimittaja on usein yhtä kuin media: osoitettavissa vastuulliseksi kaikesta käynnissä olevasta keskustelusta ja sen tasosta. .HPLDOOLVHW SHVXW . Kyllä hän siitä ilahtuu, ihminen kun edelleen on. maailma voisi olla paljon pahempi, tai siis parempi, paikka. Jatkuva tietojen täydentäminen ja tarkistaminen on elinehto ammatissa, mutta onneksi se on usein myös luontainen taipumus. Jos joku ajattelee maailman muuttuneen hirmuisen monimutkaiseksi, tiedon tulvan loputtomaksi ja todellisuuden sirpaleiseksi, niin juuri siltä toimittajastakin voi tuntua, kun hän ohjaa virtaa yhden otsikon alle kerrallaan. Toimittaja sijoitetaan tarinassa roikkumaan milloin kenenkin housunlahkeeseen haittaamaan tutkimuksia ja päätöksentekoa. Jos jokin asia on median syytä, jokainen yksittäinen toimittaja on vastuussa jokaisesta tyylitajuttomasta lööpistä. Silti, jos toimittajaa raaputtaa pintaa syvemmältä, niin sieltä voi löytyä muutakin kuin pilkkuvirheitä. Sieltä voi löytyä ihan jopa ihminen. illuusio putoaa ennen pitkää rivien väliin ja jää sinne. Toimittajaa voi muuten joskus kiittääkin. Missä julkiset keskustelut käytäisiin ja kuka kattaisi aiheet tarjolle. Toimittaja ei tiedä kaikkea, mutta paljon hän tietää. (PXOVLRSHVXW P\\QWL .\V\ NXOMHWXVSDOYHOXD 3 2SSLSRMDQNDWX /RLPDD DY PD SH ZZZ ORLPDDQSHVXOD ¿ 7621628 Ravintola 7621628 ONNITTELEE 100-VUOTIASTA LOIMAAN LEHTEÄ! ->Ì>?Õ??>?Ì?iÊ£{]Ê ???>>ÊUÊÜÜÜ°Ì?À???>?Û?>°w. Jos kirjoittaa pöö! on ihan varmaa, että joku naurahtaa ja toista ärsyttää. Ilman toimittajia ei olisi otsikoita. Viikko ilman otsikoita ja toinen ilman uutisia, millaista se olisi. Täyttäisi palstat, mutta ilman järkevää sisältöä. Toimittajan työ on moniammatillista sosiaalisten taitojen ja hankittujen tietojen soveltamista, jossa psykologisella silmällä, rohkeudella, ihmislukutaidolla, draaman tajulla, vivahteiden ymmärryksellä ja vaikka millä on loputtomasti käyttöä. Työ muuttuu, tekemisen välineet uudistuvat, mutta perusydin säilyy: se on kertominen, lajityypistä riippumatta. Haastateltava luottakoon toimittajaan, luottaahan toimittajakin lukijaan! TARKKAAN OTTAEN toimittajan työ on KYLMÄKSI TOIMITTAJA harvoin ILMAN TOIMITTAJIA ammatti muiden joukossa ja niinpä sen harjoittaja elää jotakuinkin tavallisten ihmisten tavoilla eli nukkuu sängyssä ja käyttää syödessään ruokailuvälineitä. Toimittaja on yleensä herännyt aamulla ja keittänyt päivän sytykkeeksi kahvia. Hämmästyttävää on, että siinä missä ammatin arvostus makaa kyselyjen perusteella pohjamudissa, nuoret hamuavat alalle, jolla työskennellessä voi toteuttaa itseään. Monet arvelevat työn olevan vallan mahtavaa, ja kyllähän se usein onkin. Niin taikka näin, niin joka tapauksessa toimittajan puhelin saattaa pärähtää, jos aamun lehti on jäänyt tulematta. Valmiiksi se ei silti koskaan tule, koska maailma muuttuu kaiken aikaa. Eikä pidäkään. Toimittaja heiluttelee tarvittaessa journalistin ohjetta kuin pappi raamattua tai opettaja opsia. Ja kyllä, kuvakin otetaan! Anu Salo Puutarhurinkatu p. Silloin toimittaja vetäytyy keräämään voimia, putkahtaakseen sitten taas takaisin palstoille. Jos toimittaja on ilkikurisella päällä, samat sopivat kumpaankin tarkoitukseen. Toimittaja on myös pukeutunut aamulla, ja yleensä toimittajamaisen vapaamuotoisesti. lukuisia toimittajia. Jos tulisi, se näyttäisi ehkä tältä: i9rqu ¨?w3b 97t9O Ät. Asiansa osaavat toimittajat ovat tässä maailmassa välttämättömiä, pitämässä perinteisen journalismin puolta. Toimittaja ei ole vain puun ja kuoren välissä, hän istuu oksalla, jota keikuttavat lukijat, työnantaja ja haastateltavat monine odotuksineen ja vaatimuksineen.Toimittaja tasapainoilee, koska on vaikeaa olla kaikille mieliksi. Aamukahvi kun ei kuulemma maistu miltään ilman. Näkemys vaihtelee sen mukaan, mitä mieltä jutusta ollaan. Kyseessä on työ, joka totisesti jakaa mielipiteet. Kun hän ottaa kuvia, alkaa kuumottaa. Myös urheiluseuroille ruokapalvelut Onnittelemme 100-vuotiasta Loimaan Lehteä . Voi tarvita saappaita taikka siistejä sisäkenkiä, mutta jakkupuku- tai muutakaan tiukkaa pukeutumiskoodia alalla ei ole. Silmälasit ovat todennäköiset, viimeistään sitten, kun on parikymmentä vuotta tihrunnut kirjoitusvihreiden perässä. Jos ei, niin toimittaja on joko kuollut tai kipeästi alanvaihdon tarpeessa. AINA EI työn vaatimaa sosiaalisuutta ja vireyttä tietenkään jaksa. kirjoittakaa itse muutama tuhat juttua ja huomatkaa, että toisinaan sutii tyhjää, vaikka työ onkin niin älyttömän simppeliä kuin vain sanojen järjestämistä peräkkäin. Sanat, niin... Joskus toimittaja saa olla myös sankari, joka saa konnat kiikkiin ja tilille tekosistaan, kun poliisikin vain kähmi ja poliitikko puliveivasi. Toimittajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi jaksetaan sinnikkäästi sovittaa uskallus tehdä tyhmiä kysymyksiä, mutta kyllä ansioksi sekin luetaan, jos osaa tehdä viisaita. Toimittaja on usein yhtä kuin media: osoitettavissa vastuulliseksi kaikesta käynnissä olevasta keskustelusta ja sen tasosta. 762 2528 ark. 9HVLSHVXW . Tiennyt tai ei tiennyt, että minne menee tänään keikalle. Sikalaanko vai ministerin vastaanotolle. Informaatioähky ja ihmisväsymys iskevät toisinaan, eikä silloin jaksa kuin ehkä välilyöntejä vain. Mistä ne oikein tulevat. Montakohan meitä on ollut? On mahdotonta tarkkaan laskea, varsinkin kun ennen tekeminen oli anonyymiä ja nyt on nimi melkein aina jutun yllä (taikka alla). Yhtä kaikki, on ollut hienoa saada olla mukana! Melkein tässä liikuttuu. Eli hymyillään kun tavataan (ja tehdään vaikka juttuakin). Oma persoona on keskeinen työkalu, mutta paljonko sitä työhönsä vuodattaa, se on jokaisen määriteltävä itse. Paikallisen lehden, Loimaan Lehden palstoilla on tasapainoillut vuosikymmenien mittaan . 3 \\NLQSHVXDLQHLGHQ . Siinä onnistuminen on kerrassaan hieno taito! TOIMITTAJAN TIETÄVÄT kaikki ja toimittajan pitäisi tietää kaikki, mutta nyt ei jaksa toistaa kulunutta vertausta apinasta. nyt jo sadan vuoden ajan!
Itsekin täytyy jotakin tehdä, vähintään olla mukana yhteisissä tempauksissa. Yhteistyöstä ei voi poimia itselle vain hyötyjä kuin rusinoita pullasta. Kaikki ei toki ole vain asiakkaiden ja kauppiaiden omissa käsissä. . Agneta Twerin on ollut mukana 1980-luvulta saakka, ja 1980- ja 90-lukujen vaihteessa hän ja hänen miehensä Jyrki Mäkelä ostivat liikkeen itselleen. Kolmatta kauppiassukupolvea edustanut Jyrki Mäkelä menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1994. Kauppa on muuttunut taatusti vuosisadassa, mutta paljon jo kolmessakymmenessä vuodessakin. . Keski-Euroopassa on jo menty takaisin pienten liikkeiden keskustoihin. Paikallisten palveluiden hyödyntämistä hän tosin toivoo jo nyt. . Lehdestä haetaan tarjoukset ja menot, ja mikä tärkeintä, nähdään se, mitä meidän verovaroilla tehdään. EI HÄN yrittäjäkollegoitakaan päästä hel- polla. . Muutama asiakas kävi, ja meitä oli ehkä yksi töissä. Nykyään joulukauppa on kuumimmillaan joulua edeltävät pari viikkoa, ja aattonakin ovi käy tiuhaan vielä viimeisinä aukiolon tunteina. . Verorahatkin menevät vielä muualle. Pahin vaihtoehto on, että paikallisten palveluiden arvo huomataan vasta sitten, kun niitä ei ole. . 24 LOIMAA ON MONIPUOLINEN KAUPPAPAIKKA Nyt on aika herätä huomaamaan paikalliset palvelut, kulta- ja kelloliike Mäkelän Agneta Twerin sanoo. Palvelua kun löytyy ja valikoimaa riittää. Itsekin täytyy jotakin tehdä, vähintään olla mukana yhteisissä tempauksissa. Yhteistyöstä ei voi poimia itselle vain hyötyjä kuin rusinoita pullasta. EILISTÄ ei voi myydä . Pelkkä yksi hittituote tai tarjous tiskissä ei riitä. . Kerran kuussa voisi olla pitkä aukiolo. Kauppiaan mielestä seudulla voisi järjestää enemmän tapahtumia, sillä aina kun saadaan lisää ihmisiä käymään ja liikkeelle, se tuo kauppaa. . Sekin riittää, että kaiverruksen saa kolmen viikon päästä . Palvelemme myös myöhempään kuin ennen; maanantaista torstaihin puoli kuuteen, perjantaisin kuuteen ja lauantaisin kahteen. Kassatapahtumistakin sen jo näkee, milloin kauppa käy. Esimerkiksi muutoksesta käy myös joulu. . ja yhä uudelleen ja uudelleen. Sana palvelusta ja valikoimasta myös leviää. . Ennen avattiin kello 8.30, nyt avataan 9.30, ja joskus mietin, pitäisikö avata vieläkin myöhemmin. Asiakkaatkin tykkäävät siitä. Rivien välistä voi siis kuulla, että ei kauppiastakaan tarvitse väkisin vääntää noitamaisiin kamppeisiin tarjoilemaan vaikka vihreää kakkua tai hämähäkkileivoksia. Seudullahan kerrotaan monenlaisia tarinoita 1800-luvulla eläneestä naisesta, Prättäkitistä, joka kertomusten mukaan muun muassa noitui varkaan sudeksi. Meillä on aattona täysmiehitys. Tavaraa pitää myös olla loppuun saakka. PALVELEVA KAUPPA miettii asiakkaan tarpeita. . Emme me tiedä, mitä on tapahtunut, jos ei ole omaa lehteä. On oltava ensimmäisten joukossa uutuuksissa. Yllättävän paljon tulee asiakkaita Turun suunnaltakin, Agneta Twerin sanoo. Voi kyllä olla niinkin, että asiakkaat odottavat paikallisilta kaupoilta enemmän kuin kaupunkilaisserkuilta. Eilistä päivää ei voi myydä. Valikoimaa pitää olla kaikille asiakkaille. Näin paikallinen perinne toimii kehyksenä keväisessä kauppapäivässä, jota mainostetaan etukäteen ja jälkikäteen näytetään myös kuvagalleriana lehdessä. Paikallislehden merkitys seudulla on Agneta Twerinin mielestä muutenkin moninainen. . Ennen tehtiin joulupaketteja jo marraskuussa, ja jouluaatto oli leppoisa kauppapäivä. Että maalla palvelua voi vaatia, ja isoissa liikkeissä käy se, mitä on tarjolla. Epäreilulta tuntuu sekin, että paikallisiin liikkeisiin tullaan kokeilemaan tuotteita, ja sitten tilataan ne netistä. Verkkokauppa on heillä toki itselläkin. . Kauppojen Yöt esimerkiksi, hän sanoo ja kehuu erityisesti Prättäkittipäivää, jolloin kauppiaat ja henkilökunta ?hölmöilevät?. . Palveluita on paljon, eikä täällä tarvitse juosta parkkimittareilla sakkojen pelossa. Ja jos emme käytä paikallisia palveluja, niin... . Kaiverrukset ja muut. Valikoima on palvelua. SEKIN ON palvelua, että henkilökunta osaa sanoa tuotteista muutakin kuin hinnan. Agneta Twerin korostaakin nimenomaan, että osaamista pitää olla. Kauppiaan pitää olla aikaansa edellä Loimaa/Turuntie Kati Uusitalo Palvelu ja valikoima. Siinä on Agneta Twerinin resepti sille, miten pienen paikkakunnan kauppa pärjää. . ja jos ei riitä, niin aina on niitä asiakkaita, joille se riittää. Maalla ei riitä ?rahat pois ja näkemiin? -asenne. Agneta Twerin vertaa, että kun tänään tehdään kauppaa, se täytyy tehdä niin, että asiakas tulee kaupoille huomenna . Ruotsissa kasvu tulee olemaan 2,9 prosenttia, täällä kulutus on lyöty kiinni. Näin ei tule uusia työpaikkoja. ERIKOISKAUPALLE ja pienille liikkeille tulee vielä tilausta, Agneta Twerin ennustaa silti. . Kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän sanoo ja toivoo järkeviä päätöksiä esimerkiksi maan hallitukselta, jotta ihmiset uskaltavat kuluttaa. Varovaisuus kun tarttuu. . Tuotteiden lisäksi pitää tuntea asiakkaat. Äärimmillään asiakkaiden tunteminen voi olla sitä, että hänelle sanotaan psst, älä ota vaimolle tätä, kun sellainen meni jo yhdelle toiselle rouvalle. Tai sitten niin, että vinkataan ostajalle, että saaja tykkää muuten yleensä näistä. ISOSSA KAUPUNGISSA voi riittää, että sisälle tulee yksi tuhannesta ohikulkijasta. Tarvitsemme kaikki toisiamme.. Samoin asiakkaan pitää saada yhdeltä reissulta kaikki. Sekin on lisä paikalliseen palveluun. KULTA- JA KELLOLIIKE Mäkelä juhli pari vuotta sitten 90-vuotisjuhliaan
02-7627072, 0500-789040 Loimaan Metallityöväen amm.os. 29 onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä ja lehden tekijöitä. ä Kiittäen yhteistyöstä ja toivoen menestystä ja viihdyttäviä lukuhetkiä jatkossakin. Onnea 100-vuotiaalle! Onnittelemme 100-vuotiasta Loimaan Lehteä Oripään Reservialiupseerit ry Alastaron Reserviläiset ry Ypäjänkylän kyläyhdistys onnittelee Tule rentoutumaan kasvohoitoon, jalkahoitoon tai kuumakivihierontaan < Meiltä myös sokeroinnit! 100-vuotiasta Loimaan Lehteä Onnea painotuoreelle 100-vuotiaalle! ????????????? ??????????????????????????? Citikkahuolto UÊÊ >????Ê?Õ??ÌÊÕÕÃ???Ê>ÊÛ>??i?«???Ê ?Ì???????° Onnea aalle UÊÞ?ÃÊÕÕ`i??>ÌÊ*iÕ}i?Ì?Ì° 100-vuoti n Loimaa UÊÊ ?ÌÀ?i??]Ê*iÕ}i?Ì?Ê>Ê ?>Ì?«>?iÌÌ?>ÕÌ?Ì° ! Lehdelle UÊ Ê ?Õ«iÀB?ÃiÌÊÛ>À>?Ã>ÌÊ>ÊÌ>ÀÛ???iiÌ 9DOOR[RQQLWWHOHH YXRWLDVWD . 25 Onnea 100-vuotiaalle! ~Kiitos hyvistä jutuista ~ Kojonkulman Martat, Kyläyhdistys, Perinneyhdistys, Koulun vanhempaintoimikunta, Maamiesseura ja Pienviljelijäinyhdistys 100-vuotiasta Loimaan Lehteä Onnittelee Loimaan Seudun Yrittäjänaiset Loimaan evankelis-luterilainen ??????????? ???????????????????? ????????????????????????? ???????????????????????????? ???????????????? ???????????????????????? Onnittelut 100-vuotiaalle yhteistyökumppanillemme! VUORISEN LIIKENNE Oy Loimaan Yrittäjät ry www.vuorisenliikenne.? Puh
Citroenit ja Peugeotit 20 + 20 v. kokemuksella. 6???>?>ÌÕÊ£]ÊÎÓÓääÊ ???>>°Ê*°Êä{{ÊÓxÈÊx£ÎÎ ÜÜÜ°V?Ì???>?Õ?Ì?°v?
Kaksi niistä katkesi jo harjoituslyönneissä kuivuutensa takia. 4.9.1973 Loimaan Lehti riemuitsi: ?Loimaa palaa mestaruussarjaan?. TMP kaatui Loimaalla 19?10?. Katkenneilla ?vedettiin? miehiä kolmoselta kotiin?. 2.9.1975 Loimaan Lehti joutui kuitenkin toteamaan: ?Kolmeen kevätkierroksen tappioon kaatuivat Loimaan mestaruussarjahaaveet. Koivula vastasi: ?. LP ensi vuonna maakuntasarjassa?. Joukkueenjohtajana toimi tällöin aiempien vuosien tähtipelaaja Simo Koivula, jolta lehtijutussa kysyttiin LP:n voiton salaisuutta. Naapuri hermoili?. Hyvä latautuminen. Jutussa todettiin: ?Hyvä loppukiri pelasti Loimaan Palloilijoille sarjapaikan Suomensarjassa nostaen joukkueen siitä jo lähes epätoivoisesta tilanteesta, johon alkukesän tappiot olivat sen ajaneet. Juttu kertoi: ?Suomensarjan pesäpalloilua nähdään jälleen ensi kesänä Loimaalla. Joukkue ei hermoillut, vaikka oli kyse noususta. 3.9.1974 Loimaan Lehti totesi: ?Ranskalaiseksi visiitiksi muodostui Loimaan Palloilijain yritys mestaruussarjassa pelaamiseksi. Vaikka Loimaa voittikin viimeisessä ottelussaan Kouvolan niukasti, mutta kiistatta, juoksuin 3?5, tuli sen kohtaloksi putoaminen?. KAUTEEN 1975 LP lähti kovin tavoittein. Loimaan Lehti otsikoi 3.4.1975: ?Edustusjoukkueen tavoite mestaruussarjaan nousu?. Kausi toikin komeita voittoja, esimerkiksi 29.7.1975 Loimaan Lehti uutisoi: ?LP maksoi kalavelkansa . Hyvän maun raja olisi tässäkin pidettävä?. Kauteen mahtui myös kommelluksia. 19.8.1975 Loimaan Lehti kirjoitti: ?Mailat jäivät kotiin, lyöntipeli silti voiton avaimena Lammilla. Pelikaudella julkaistiin pesäpallopalstaa, ja otteluselostuksia ja muuta pesäpalloasiaa oli lehdessä tiuhaan tahtiin. Kauden alussa saadut pelaajavahvistukset ovat kuitenkin terästäneet koko joukkuetta ja tulos on mainio: paikka mestaruussarjassa?. Ilo mestaruussarjapaikasta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä 12.9.1972 ilmestynyt Loimaan Lehti kirjoitti: ?Muun Suomen juhliessa sunnuntai-iltana täysin rinnoin Münchenin kultamitaleita sekoit- Loimaan Palloilijoiden edustusjoukkue vuodelta 1974. 20.8.1978 Loimaan Lehti otsikoi: ?Ikaalinen löi juhlaottelussaan Loimaan . Kaudella 1979 LP:n ykkösjoukkue pelasi nimellä Loimaan Pesä-Veikot, ja 4.9.1979 Loimaan Lehden urheilusivuilla nähtiin otsikko: ?Loimaan pesäpalloilu taas suomensarjatasolla?. Koivula totesi LP:n myös harjoitelleen kovemmin kuin koskaan aikaisemmin. Mestaruussarjassa ei kuitenkaan onnistuttu tälläkään kertaa pysymään yhtä kautta kauempaa. Loimaalaisyleisö tietää, että kun Simpan käsi on puhunut, Jim Hineskin luulee juosseensa vastatuuleen. Kolme lyötyä juoksua todistavat lisäksi, ettei kanuunakaan ole päässyt talven aikana ruostumaan.? LP voitti tällöin Tervakoskella Padon joukkueen helatorstaina olleessa sarjaavauksessa juoksuin 5?4. Kausi 1970 päättyi syyskuussa, ja 17.9.1970 Loimaan Lehti otsikoi: ?Loimaan Palloilijat jatkaa Suomensarjassa . Auto rikkoutui ja joukkue saapui kentälle aivan viime hetkessä. Kun pelaamaan jouduttiin kylmiltään sai kotijoukkue alussa helposti juoksuja. Viimeisellä kierroksella Loimaa kohtasi PuMun vieraissa ja voitti sen vajaamiehisenäkin ja enempiä yrittämättä juoksuin 23?2. Ottelun paras pelaaja oli Paavo Saastamoinen, joka löi seitsemän tavallista ja yhden kunnarin?. kautta sujuivat LP:n säilyttäessä paikkansa Suomensarjassa. 2.9.1976 ilmestynyt Loimaan Lehti kertoi Loimaan hävinneen kauden päätösottelunsa Nurmolle 3?5 ja sijoittuneen sarjassa kolmanneksi. 30.8.1977 pelinjohtajana todettiin olevan edelleen Simo Koivula ja kauden päättyneen voittoon Lammista juoksuin 8?7. Kovaan syyskuntoon päässyt LP voitti kaikki syyskierroksen ottelunsa, mutta ei pystynyt sarjataulukossa ohittamaan Jokioisten Koetusta, joka nousi ensi kaudeksi mestaruussarjaan. kuvaili pesäpallopalstalla silloisen huippupelaajan Simo Koivulan edesottamuksia: ?Todellinen löytö LP:llä on kuitenkin 1-pesällä. Pojat olivat päättäneet, että voitto otetaan, vaikka sitten väkisin. Paikallisesta kaupasta saatiin kuitenkin ruokarahoilla ostettua neljä mailaa. Ensimmäisessä vuoroparissa Seinäjoki teki niitä viisi, mikä jo ratkaisi ottelun?. murheellisesti putoamiseen sarjaporrasta alemmas. Jutun mukaan ?Loimaa pelaa ensi kaudellakin Suomensarjassa, mikä oli odotettua, joskaan ei toivottua, jo ensimmäisten sarjakierrosten jälkeen?. KAKSI SEURAAVAA Suomensarjakaudella 1978 ei vältytty kommelluksilta. LP:tä intohimoisesti kannustaneelle kotiyleisöllekin annettiin jutussa ohjeita: ?Kun kerran katsojista puhutaan niin mainittakoon vielä loimaalaisten tavasta ottaa joku vierasjoukkueen jäsenistä hampaisiinsa. Kahdella mailalla iski Loimaa Lammin nurin sunnuntaisessa Suomensarjan ottelussaan. 26 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Pesäpalloilun vuosikymmen KULTAINEN SIMO KOIVULAN ARKISTO Loimaan Lehti Tiina Naula 1970 -luku on ollut Loimaalla yksi pesäpalloilun kultaisista vuosikymmenistä, mikä näkyy myös sen ajan Loimaan Lehdissä. Viime lauantaina LP voitti keskeytetyn Heinola-ottelun uusinnan numeroin 10?6 ja sunnuntaina kaatui TMP kotikentällä komeasti 19?10. Saavutetut 14 pistettä antavat jatkopaikan Suomensarjassa?. KAUSI 1971 sujui Loimaan Palloilijoilta mai- niosti, sillä 7.9.1971 ilmestynyt Loimaan Lehti otsikoi kolmella huutomerkillä: ?Mestaruussarjaan!!!? Jutussa kerrottiin, että ?Loimaalla on jälleen pesäpalloilun mestaruussarjan joukkue. Jutussa kerrottiin: ?Loimaan Palloilijoiden putoaminen maakuntasarjaan sinetöitiin lopullisesti varsin juhlavissa puitteissa. Tämä tosiasia sinetöitiin sunnuntaina iltapäivällä Herttoniemessä. Vierasottelua pelaavat loimaalaiset saivat pelin loppuvaiheissa rauhallisesti varmistaa voittonsa, kun vielä saatiin tieto, että Jokioisten Koetus oli lyönyt pahimpana uhkaajana olleen Lahden Maila-Veikkojen joukkueen. Lahti murskattiin 28?2?. Loimaan Palloilijoiden paluu mestaruussarjaan on tavallaan uusi tuleminen, sillä vuoden 1963 jälkeen on seura ponnistellut suomensarjassa keskinkertaisena joukkueena, välillä vakavan putoamisuhankin alaisena. Mestaruussarjaan noususta julkaistiin siihen aikaan poikkeuksellisesti koko sivun kuvallinen juttukokonaisuus. Vuonna 1970 saviseutulaisen pesäpalloilun ykkösseuran Loimaan Palloilijoiden eli LP:n miesten edustusjoukkue pelasi Suomensarjassa, joka oli silloin mestaruussarjan jälkeen valtakunnallisesti toiseksi korkein sarjataso. Loimaan Lehden pesäpallojutut olivat 1970-luvulla usein värikästä luettavaa. Kirjoittajan nimeä niissä ei mainittu juuri koskaan, joskus kirjoittajaksi oli merkitty nimimerkki, kuten 9.5.1970 ilmestyneessä lehdessä nimimerkki P. 8.8.1978 Loimaan Lehti totesi Seinäjoen lyöneen Loimaan 20?1. Jutussa kirjoitettiin: ?Onni hylkäsi Loimaan Palloilijat sunnuntaina jo menomatkalla Seinäjoelle. Loimaan Palloilijat siirtyivät auttamattomasti suomensarjaan?. LP:n kohtalon sinetöi häviäminen PunaMustille Helsingissä 5?2. VUODEN KULUTTUA tunnelmat olivat kuitenkin jälleen iloiset. LP matkusti Suomensarjan päätöskierroksen otteluun Ikaalisiin, missä isäntäseura Ikaalisten Tarmo juhli 70-vuotista toimintaansa. Juhlatunnelmassa pelannut kotijoukkue ei antanut vierailleen voitonmahdollisuutta, vaan korjasi itse pisteet juoksuin 11?1?. Maakuntasarjataival jäi kuitenkin loimaalaisen pesäpalloilun onneksi tällä kertaa yhden kauden mittaiseksi. Pelinjohtaja Simo Koivula on alarivissä äärimmäisenä oikealla. tui loimaalaisten tunnelmaan hieman suruvoittoisuutta. Loimaalaiset huomasivat Lammille päästyään, että mailat ja pallot olivat jääneet kotiin. Peliin jäi siis käytettäväksi kaksi mailaa, joilla lyötiin 13 juoksua. 2-tontin monivuotinen vartija (Simo) Koivula on siirtynyt pykälän eteenpäin ja viuhuvat tappoheitot sekä salamannopeat reaktiot osoittavat, että mies on tainnut vasta nyt löytää sen oikeansa. Loimaan Pesä-Veikot osoitti kotiyleisön edessä paremmuutensa kukistamalla toistamiseen Hyvinkään Topparit?. Tästä loimaalainen pesäpalloilu lähti kohti uutta vuosikymmentä, jonka loppupuolella tehtiin jälleen odotettu paluu mestaruussarjaan. KAUSI PÄÄTTYI
Lasse Viren voitti kaksi olympiakultaa 1972 Münchenin olympialaisissa ja kaksi olympiakultaa 1976 Montrealissa. . Hurriganes oli vuosikymmenen suosituimpia bändejä. Tuomas Eskola ja Janne Nyman. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 Kuvat ja koko sivun juttukokonaisuudet olivat Loimaan Lehdessä 1970-luvulla harvinaisuuksia. Hän käy katsomassa kaikki Loimaan Palloilijoiden nykyisen edustusjoukkueen pelit, ja hän on toiminut myös monenlaisissa tehtävissä pesäpallon parissa. . LP:n ja Leiskun välit rauhoittuivat vasta, kun LP:hen tuli Leiskusta kolme pelaajaa, Koivula kertoo. LP:llä oli parhaimmillaan samaan aikaan 14 joukkuetta, sillä eri ikäryhmillä oli omat joukkueensa. Omina peliaikoinani läpilyöntejä tuli paljon, Koivula sanoo. VAIKKA PELI onkin muuttunut, pesäpallo kiinnostaa Koivulaa edelleen. Kävimme Pohjanmaalla monet kerrat. Joskus hävisimme, mutta kyllä voittojakin tuli, Koivula sanoo ja muistaa, että vaikVAIKKA -L U K U Yleisöä kävi paljon, sillä peleissä oli aina vähintään 2 000 katsojaa, ja tunnelma oli todella hyvä. . Olemme entisten ja nykyisten pelaajien talkooporukalla kunnostaneet pesäpallokentän katsomot ja rakentaneet kioskin. Koivulan toiveissa on myös, että loimaalainen pesäpalloilu palaisi takaisin mestaruussarjatasolle eli nykyiseen Superpesikseen. . Kansainvälinen öljykriisi levisi maailmalle öljyntuotannon vähenemisen ja öljyn hinnan nousun takia, seurauksena talouden hidastuminen, lama ja inflaation kiihtyminen. . Teemu ?Finnish Flash. 4.9.1973 julkaistu Loimaan Lehti teki kuitenkin Loimaan Palloilijoiden mestaruussarjaan paluusta näyttävän jutun. tamoinen, joka oli erittäin hyvä pelaaja. Saastamoinen opiskeli Turun yliopistossa, ja loimaalaiset yritykset järjestivät hänelle aina kesäksi kesätyöpaikan. Muistan juhlimme mestaruussarjaan sarjaan nousua Seu Seurahuoneella, joka oli aivan täynnä. Yleisön tunteet kävivät peleissä välillä kuumina, eikä tämä koskenut pelkästään LP:n ja muualta tulleiden joukkueiden otteluita vaan paikallispeleissäkin sattui ja tapahtui. . Silloiset pelaajat jaksoivat juosta. Silloinhan kunnarinkin sai vasta, kun juoksi kotipesään asti, kun nykyään riittää kolmospesälle pääsy. Pesäpallon säännöt ovat muuttuneet muutenkin, sillä 1970-luvulla ei ollut nykyistä jaksopelisysteemiä vaan koko ottelun juoksumäärä ratkaisi. Erityisesti on jäänyt mieleen Tohmajärveltä alun perin ollut Paavo Saas- . 1970-luvulla juoksuja tuli usein runsaasti, sillä yksi muuta maata allekirjoittivat ydinaseet kieltävän sopimuksen. . Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen Suomessa alkoi 1973. Merkittävimmät erot olivat linja-, kuorma-, paketti- ja erikoisautoille sekä perävaunuyhdistelmille asetettu 80 km/h rajoitus sekä moot- joukkue saattoi tehdä niitä Mestaruussarjankin pelissä 20?30. . Pesäpallo oli 1970-luvulla Loimaan seudun ehdoton ykkösurheilulaji, sanoo Loimaan Palloilijoiden monivuotinen pelaaja ja pelinjohtaja Simo Koivula, 76. Koivulan mukaan 1970-luku oli Loimaan Palloilijoissa vaihtelevaa aikaa. Ulkopelissä pelipaikkani oli useimmiten kakkospesällä. Olen myös ollut LP:n sihteerinä ja esimerkiksi vuonna 1994 Loimaalla pelatussa Itä?Lännessä olin toimitsijana. Suomen ja Neuvostoliiton väliin avattiin rajanylityspaikka 1975. . 1971 Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, perustettiin alueelliset terveyskeskukset. . Vihreästä tuli Loimaan Palloilijoiden väri 1970-luvulla, jolloin pelaajat saivat myös yhtenäiset peliasut. Urho Kekkonen oli Suomen presidenttinä koko vuosikymmenen. . Joukkueen kanssa tuli kierrettyä pelaajana ja pelinjohtajana Suomi ristiin rastiin. Nykyiset puheenaihe kaupungilla. ykköslajit koripallo ja a lentopallo olivat 1970-luvulla Loimaalla maalla huomattavasti pienempiä lajeja eja kuin pesäpallo. Abba voitti Euroviisut 1974. . Suomen ensimmäinen rockfestivaali Ruisrock pidettiin Turussa. . LP nousi mestaruussarjaan kausiksi 1972 ja 1974, mutta molemmilla kerroilla joukkue putosi yhden kauden jälkeen takaisin Suomensarjaan. LP pelasi paikallispelejä Loimaan Leiskun kanssa ja muistan eräänkin pelin, jossa olin kakkosvahtina ja Leiskun kannattajat heittelivät minua yleisön joukosta kivillä. Suomen kauppalat eli kaupunkimaiset kunnat muutettiin kaupungeiksi, joita tuli 21 lisää. . 27 ?Kesällä tuntui, että eihän Loimaalla muusta puhutakaan? Loimaa Tiina Naula . Kauden 1979 LP pelasi maakuntasarjassa, mutta nousi vuodeksi 1980 takaisin Suomensarjaan. 1970-luvulla ei ollut nykyistä Ykköspesistä vastaavaa sarjaa, vaan Suomensarja oli mestaruussarjan jälkeen toiseksi korkein sarjataso. Koivula pelasi LP:n ykkösjoukkueessa vuodesta 1955, ja 1970-luvun alussa hän oli yhä LP:n parhaita pelaajia. Metsämaan kunta liitettiin Loimaan kuntaan 1. 1.1976. . Olen myös edelleen mukana pesäpalloväen talkooporukassa. Koivulan mukaan n yleisurheilu oli ainoa laji, joka pystyi kilpailemaan pesäpallon kanssa suurimmasta huomiosta. . Etykin eli Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssin huippukokous järjestettiin Finlandia-talossa Helsingissä 1975. . Olin pelinjohtajana kaikkiaan kymmenen vuotta. Sitä ennen jokainen pelasi omissa verkkareissaan, Simo Koivula kertoo. Koivulan asu ja maila ovat peräisin hänen peliajoiltaan. ka Pohjanmaalla kannustettiin nustettiin innokkaasti omaa joukkuetta, oukkuetta, siellä osattiin kunnioittaa ittaa myös vastustajaa ja sitä, että ttä muualaan pelata lakin Suomessa osataan pesäpalloa. PESÄPALLOA SEURATTIIN N Loimaan seudulla 1970-luvulla lla erittäin aktiivisesti, ja pelit olivat ykkösgilla. Kesällä tuntui usein, että eihän Loimaalla muusta puhutakaan kuin pesäpallosta. säpallosta. illä peleissä oli aina Yleisöä kävi paljon, sillä sojaa, ja tunnelma vähintään 2 000 katsojaa, uistan myös, kun oli todella hyvä. Suomessa edelleen vain kaksi tvkanavaa, TV1 ja TV2. . Kun katselen nykyisten pelien pieniä juoksumääriä, mietin joskus, että eikö enää osata lyödä. Selänne syntyi 3.7.1970. . Yritykset tukivat muutenkin pesäpalloilua aktiivisesti, ja saimme muun muassa peliasuja lahjoituksina sponsoreilta. KOIVULA MUISTAA , että pesäpalloilijat harjoittelivat 1970-luvulla erittäin kovaa, vaikka kaikki kävivätkin pesäpalloilun ohella töissä tai opiskelivat. 1970-luvulla aloimme saada pelaajia myös muualta, Esko Mäkinen tuli Tampereelta ja Leinon Markku ja Pertti Jokioisilta. Olisihan se hienoa, jos Loimaalla näkisi vielä korkeimman sarjatason pesäpalloilua. toripyörille maksiminopeus 120 km/h. . Pisimmät pelimatkat olivat Ouluun ja Sotkamoon, joihin menimme joskus junalla. Koivulan mieleen ovat jääneet erityisesti pelireissut Pohjanmaalle, joka on perinteisesti ollut tunnettua pesäpalloaluetta. . Vuonna 1970 hänet valittiin jo kolmannen kerran Varsinais-Suomen piirin parhaaksi miespesäpalloilijaksi. . Sisällä pelasin numerolla neljä tai viisi eli roolini oli olla kotiuttaja ja pääsin usein purkamaan ajotilanteita, Koivula muistelee. Koivula jatkoi myös pelaajan uraansa vielä 1980-luvulle asti, hän siirtyi 1970-luvun alkupuolella LP:n pelinjohtajaksi ja valmentajaksi ja toimi välillä myös joukkueenjohtajana. Koivulan mukaan oli myös huomattavaa, että miesten edustusjoukkueessa pelasi pitkään vain loimaalaisia pelaajia. . 1970-luvulla joukkueen valmentajana oli myös Pentti Airo. . Harjoituksia oli vähintään kolme kertaa viikossa, lisäksi Pentti Airo piti kuntoiltaa ja juoksuharjoitukset olivat tiukkoja treenejä.
1989 Suomesta tuli Euroopan Neuvoston jäsen. . Myös meillä kuljettajilla oli hyvät tilat, telkkarit, sohvat sun muut. Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi 1980-luvulla. . Vuonna 1988 naiset pääsivät ensimmäistä kertaa evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan. . Lallikselle tuli parhaimmillaan 12 linjavuoroa ympäri aluetta. Uuno Turhapuro, Spede Show ja Hymyhuulet olivat suosittuja televisiossa. . Koivisto valittiin Sosiaalinen kontrolli oli tiukka, ja esimerkiksi pissatauon jälkeen kaikki huolehtivat, että kaverit olivat mukana autossa. Erkki Nummi arvelee, että yksi syy Lallintalon huikeaan suosioon oli reilu meininki esiintyjiä kohtaan. . Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTA:n (Euroopan vapaakauppajärjestön) täysivaltainen jäsen. . Presidentti Urho Kekkonen erosi presidentin virastaan terveyssyistä vuonna 1981. . Loimaalta oli lähtö Lallintalolle lauantaisin kello 19, ja meno kesti noin puolitoista tuntia. Berliinin muuri murtui 1989. . Köyliön Lallien puheenjohtaja Veli-Pekka Suni kertoi taannoin Yleisradion haastattelussa, että parhaana vuotena Lalliksella oli 66 keikkailtaa, ja iltojen keskiarvo oli 1 152 kävijää. bändimekkaan kuljettiin tietysti omin autoin, mutta moni myös Nummen linja-autoilla. Yksi Lalliksen kyytejä ajaneista bussikuskeista oli Erkki Nummi, joka kurvailee Loimaan seudun teillä edelleen työkseen. seen. . Se oli riittävä tieto busseilla joraamaan matkaaville. Suomessa järjestettiin 1982 ja 1988 presidentinvaalit. Jos jollekin tu tuli huono olo mutkaisilla mu utkaisilla teillä, niin nu nuoret uoret siivosivat sotku sotkunsa unsa itse. . Esiintyjille varatut takahuonetilat olivat sen ajan parhaita. Ajoimme silloin joka reitin kahdella autolla. Ensimmäiset Tangomarkkinat Seinäjoella järjestettiin 1985. Mikko Vuolle ja Markus Kulmanen. Niitä oli li Lallintalon lisäksi myös Humppilan Seurojentalolle sekä Särkkään. SAVISEUDULTA -L U K U TORSTAISIN lehdessä julkaistuissa ilmoituk- sissa kerrottiin bussivuoroista lyhyesti ja ytimekkäästi: Linja-autot. 1982 ehdokkaita oli kahdeksan, mutta Mauno Koivisto sai selvän äänienemmistön valitsijamiesvaaleissa ja hänet valittiin presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella. Joskus tosin emme ehtineet sinne taukotiloihin ollenkaan, jos innostuimme parantamaan maailmaa kuskien kesken jossain linja-autossa. Nummen mukaan yksi Lalliksen suosituimmista illoista oli silloin, kun esiintymässä oli ruotsalainen The Poppers -bändi, joka heitti Suomessa keikan vain Lallintalolla. . 28 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Nummen bussit veivät väkeä legendaariselle Lallikselle Loimaalta oli muitakin kuskeja kuten Saarisen Seppo ja Jalovaaran Simo, Nummi muistelee. Loimaan seutu Sampsa Hakala M oni tunnettu ja nykyäänkin suosittu bändi kuten Eppu Normaali, Popeda ja Yö osuvat silmiin, kun tutkailee Köyliön Lallintalon ilmoituksia 80-luvun Loimaan Lehdistä. Lallintalo eli Lallis kukoisti 1980-luvulla ja keräsi nuorisoa sekä tanssiväkeä Köyliöön ympäri maakunnan. Takaisin lähdettiin kello 00.30. Nummen bussit ajoivat Lallikselle parhaimpina aikoina kolmea reittiä: Loimaa?Alastaro?Vampula, Mellilä?Kyrö? Aura?Säkylä sekä Punkalaidun?Huittinen. . Suurin syy nousukauteen oli se, että Suomen Pankki vapautti luoton hakemisen ja yritykset pystyivät luvanvaraisesti hakemaan lainaa ulkomailta, minkä vuoksi lainaraha oli huomattavasti halvempaa. . Syksyn Sävel -televisio-ohjelma saavutti suosionsa huipun 1980-luvulla. . Väkeä oli niin paljon, että nimismies keskeytti keikan vähäksi aikaa ja hälytti lisää järjestysmiehiä jä paikalle. jatkokaudelle heti vuonna 1988. . Vapaa-ajalla ihmiset saattoivat katsoa VHSkasetteja, ratkaista Rubikin kuutiota tai pelata Trivial Pursuitia. . Kuntosalit ja solariumit yleistyivät Suomessa. . Ajoimme tanssikyytejä kaikkiaan iaan parisenkymmentä vuotta. 1983 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat jälleen YYA-sopimuksen. . Suomen ensimmäinen McDonald?s avattiin vuonna 1984 Tampereella. . Eikä sinne menty pelkästään orkesterien takia vaan myös tapaamaan muiden kuntien ja kaupunkien samanikäistä väkeä. NUMMI MUISTELEE , että kyyyy selkkauk ksitta. dit sujuivat selkkauksitta. uli vaikka . Ryysis oli kauhea. Vuosikymmenen suosituimpia laulajia olivat muiden muassa Tapani Kansa, Paula Koivuniemi, Matti ja Teppo Ruohonen sekä Katri Helena. . Aikataulut ja reitit kun pysyivät samoina pitkään.
Meillä ei ole varaa jättää sitä pois. ?Baarissa viittoili muutama karkeakarvainen keskikaljannoutaja. Toimitusjohtaja Jaakko Heinonen arveli niin sanotun automarketkuumeen hellittäneen: ?keskustasta sivussa olevia tavarataloja ei enää pidetä onnistuneina ratkaisuina?. Marraskuussa kerrottiin valtuuston valinneen Ilkka Vainion kaupunginjohtajaksi. Vainio sai 16 ääntä ja vastaehdokkaana ollut Raimo Johtonen 11 ääntä. ?Perinteiseksi tulleen Polkkarallin järjestäminen on Loimaalle kunnia-asia. ?Ravintoloihin ei ole tehty joukkoryntäyksiä eikä maitokauppojen keskiolut ole tehnyt kauppaansa siinä määrin kuin voisi olettaa. ?Kahden konttorin olemassaoloa pidetään alueella itsestäänselvänä. ?Kumpikin ehdokas on täyttä ainetta. ?Minua hämmästyttää, ettei minua onnittelemaan ole tullut Espanjan hovi. Toisen konttorin lopettamisesta ei ole edes keskusteltu?, toimitusjohtaja Ossi Kangasperko sanoi.. Ulos astui vain pari muukalaista, jotka huikkasivat kuvanoton jälkeen, että ei kestä kiittää, satanenkin riittää?, Mellilän Shellistä raportoitiin. Toimitilojaan laajentanut Oskari Heikkilä Oy sai kaupungin yrittäjäpalkinnon lokakuussa. Pankilla oli konttori myös Kojonperässä. Uutisessa kerrottiin, että alueella on valmiina jo 118 asuntoa ja viimeisen kerrostalon rakentaminen alkanee vuoden lopussa. Virttaalla tehtyyn gallupiin helmikuussa haastatellut henkilöt toivottivat formularadan tervetulleeksi kylään: ?Ei sellaisesta radasta varmaan suurta haittaa olisi, kyllä maailmaan ääntä mahtuu? ja ?Olisi se piristysruiske tälle Virttaalle, joka on vähän ollut sellainen takapajula?. Saviseutulaiset jonottivat poliorokotukseen pääterveysasemalla maaliskuussa. 29 SAMPSA HAKALA Vuonna 1976 bussikortin saanut Erkki Nummi työskentelee Matka-Niinimäellä ja ajaa lähinnä koulukyytejä. Olenko minä suututtanut Espanjan hovin. Sen puoliabsurdissa sanoituksessa kerrotaan olevan kauan aikaa siitä, kun laulun kertoja on viimeksi pyörähtänyt pyörässä ylöspäin. Biisi on Kahdeksas ihme -albumilla, joka ilmestyi juuri vuonna 1985. Saman vuoden Loimaan Lehdistä näkee, miten harjannostajaisia tammikuussa. Toiminta oli ripeää, sillä päivän aikana rokotuksen sai peräti 1 600 ihmistä. Alkon työntekijät olivat lakossa huhtikuussa, mutta Saviseudun asukkaita moinen ei hetkauttanut. Kyllä paikkakunnalla on oltava yksi kunnon tapahtuma vuodessa?, kaupunginjohtaja Risto Nikkilä sanoi. Syyskuussa toimitus teki kierroksen lähikuntien yöelämään. Molemmat ovat tarmokkaita ja esiintymisvalmiita henkilöitä, jotka tuntevat tämän alueen ihmiset?, valtuutettu Matti Kallio-Soukainen sanoi. Kojonjoen Osuuspankin uuden toimitalon valmistumisesta Kojonkulmalle kerrottiin joulukuussa. Pimeiden pullojen kaupasta tai salakaupasta ei myöskään ole erityisempiä merkkejä näkynyt.? Toukokuussa Loimaan Lehti kertoi myönteisen uutisen: ?Eduskunnan ää- nestysluvuissa selvää kieltä, Siementarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi Loimaa?. Uutisen mukaan Loimaan pahimmaksi kilpailijaksi arvioitu Somero hävisi äänestyksen 123?33. Loimaalaisten raviharrastajien ylpeyden aiheen eli Ruutu-Pojan kerrottiin latautuvan Kuninkuusraveihin Jokioisilla. ?Tuskin toista näin hienoa suomenhevosta enää sattuu saman valmentajan käsiin?, Raineri Puikkonen luonnehti oritta kesäkuisessa haastattelussa. Heinäkuun kulttuuriuutinen oli Alpo Jaakolan saama professorin arvo. Uransa alkuvuosina hän oli isänsä Eero Nummen palveluksessa. Saviseutu pyörähteli tuolloin. NURMEN ALUEELLA vietettiin kerrostalon LL 1985 Sampsa Hakala Y ksi Lallintalonkin monta kertaa täyteen vetäneen Eppu Normaalin tunnetuimmista biiseistä on Vuonna 85. Myös Englanti on ollut kovin hiljaa?, taiteilija kummasteli. Elokuun alussa kerrottiin Polkkarallin vetäneen Keskuspuiston ja Kauppatorin täyteen väkeä
Kulutusta en ole laskenut vaan kaatanut bensaa tankkiin tarpeen mukaan. Kovin pitkälle Koskinen ei uskaltaisi koppimopolla lähteä kesäpaikalta Mellilästä, jossa mopo on säilössä. 1997 Lasten leluhitti oli Tamagotchi eli virtuaalilemmikki, joka vaati hoitoa ja huolenpitoa, kuten ruokkimista ja lääkitsemistä. Viimeistään eläkepäiville, jos ei muuten. Koskinen myöntää epäilleensä itsekin, mahtaako koppero pysyä pystyssä vai kellahtaako vallan. Kokemus on osoittanut kyydin olevan yllättävän vakaata, sillä penkit sijaitsevat melkein takapyörien päällä. Edellinen omistaja kerrytti vuosimallia -93 olevan Amican mittariin yli 15 000 kilometriä. Koskinen on keskittynyt hupilenkkeihin, mutta on mopolla tehty jo yksi arvovaltainen ajokin. Koskisen sisaren tytär hurautti kesällä koppimopolla naimisiin. . Kaiken varalta pikkuteitä pitkin lienee paras liikkua. . Tölkistä maksettiin markan pantti. . 1992 Ensimmäiset MiniDisc- soittimet julkistettiin. . Lavallisia koppimopoja mies oli nähnyt ennenkin, muttei moista italialaista pikkuhärveliä. . 30 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET Y säri teki muotivempeleistä ilmiöitä . Nastarenkaat löytyvät ja lämmityslaitekin, vaikka siinä aika vähän tehoja onkin. koppimopoista uumoiltiin eläkeläisten hittimenopeliä. Kävikin niin, että koppimopo sai yhden pyörän lisää ja kuskeiksi nuoria. Syntyi mopoauto. 90-LUVULLA Hannu Koskinen epäili aluksi itsekin, mahtaako koppimopo pysyä pystyssä. Meno on osoittautunut yllättävän vakaaksi. Italialainen Amica on varusteltu automaattivaihteilla. Ajattelin, että kai ihmisellä jokin leikkikalu täytyy olla. 1996 Superspariin tuli Loimaan ensimmäinen tölkkien palautusautomaatti. Moottori huolehtii matkaäänistä. Tekniikan 1990-luku . Mikäli Tamagotchi kuoli, sen sai herätettyä henkiin napin painalluksella. . 1994 Myöhemmin maailman suurimmaksi BBS:ksi kasvanut MBnet-purkki avattiin. . 1990 Tim Berners-Lee ja Robert Cailliau kehittivät World Wide Webin. . oli kuvattu kohde, kun hääpari kaartoi sillä pihalle. AUTOMAATTIVAIHTEISEN italialaisen kyytiin solahtaa hyvin kaksi ihmistä. Samaan aikaan kaksi loimaalaista neljäsluokkalaista tyttöä suunnitteli haastavansa koulun oikeuteen Tamagotchien käyttökiellon vuoksi. Tekniikka oli tullut osaksi arkea ja jäädäkseen. Internetin käyttö on sittemmin räjähtänyt, mutta leipäkoneen leipoma leipä maistuu yhtä tuoreelta kuin lama-aikaan. Koppimopolla saa retroa kyytiä KITI SALONEN Loimaa/Mellilä Kiti Salonen Viime syksynä tieto Metsämaalla myynnissä olleesta Amicasta saavutti Hannu Koskisen monen suun kautta. ?Hääauto. Huhtikuussa 1994 Loimaan Lehti kirjoitti koppimopojen kaupan vilkastuneen niin, että mopot viedään käsistä. 1993 Vedenkeitin oli lamajoulun hittituote. . Shellin baariin olen luvannut ajaa, mutta sekin reissu jäi seuraavaan kesään. Ei sillä, etteikö Amicalla olisi mahdollista ajaa talvellakin. . Nastarenkaat ja lämmityslaitekin löytyvät. Koppimopon hytissä ei ole radiota, mutta ei sille oikeastaan olisi käyttöäkään. 1999 Markkinoille tullut Nokian 3210 -matkapuhelin on yhä maailman toiseksi myydyin puhelinmalli.. 1998 Käsipelikonsoli Game Boy Coloria sai mansikan, viinirypäleen, kiivin, voikukan ja sinivihreän värisenä. . 1991 Suomen pankin pääjohtaja Harri Holkeri soitti maailman ensimmäisen gsm-puhelun Nokian Radiolinjalle toimittamassa verkossa. . 1995 PlayStation-pelikonsoli julkaistiin Euroopassa. . Jousituksen ansiosta matkustajat eivät kuoppia juuri tunne, mutta menon kyllä kuulevat. Neljääkymppiä kulkeva koppimopon moottori pörisee niin, ettei radiolle ole tarvetta.
Kiina-ilmiö: länsimaat investoivat runsaasti Kiinaan ja monet yritykset siirsivät tuotantoaan Kiinaan. . Muuten leivästä tulee pannukakku. keampaa ja täyttävämpää. . Seuraavaksi internet tulee varmaan iholle tai verkkokalvolle. Ihmiset ovat niin mukavuudenhaluisia nykyään.. Lama 1990?1993: markka devalvoitiin kahdesti ja Suomi ajautui suurtyöttömyyteen yritysten konkurssisuman myötä. . Muotiilmiötä koneesta kuitenkaan tuskin enää tulee. Nythän se on jo taskussa, Tapio enteilee. Loimaan Lehden internetsivut olivat vuonna 1996 sisällöllisesti aikaansa edellä. Ensimmäiset digitaalikamerat ja dvdsoittimet tulivat markkinoille. Tuomas Lankinen, Valtteri Nykänen ja Jani Mustajärvi tui Bulletin Board Systemiin (BBS), jonka käyttäjät soittelivat toisilleen modeemit vinkuen. . 1995 tekstiviestien lähettäminen tuli mahdolliseksi. . Todenteolla internetyhteydet yleistyivät kodeissa vasta, kun puhelinyhtiöt alkoivat 1990-lopulla tarjota internetyhteyksiä isdn:n, adsl:n ja kaapelimodeemin kautta. . Viestiketju imuroitiin purkin keskustelupalstalta ensin omalle koneelle, ja viesteihin vastaamisen jälkeen möykky ladattiin takaisin purkkiin. 1998 Nokian 5510 -puhelimeen tuli legendaarinen matopeli. . lehdelle kun ei vielä tuolloin myönnetty omaa domainia eli verkkotunnusta. . 31 Kömpelötkin webbisivut kohahduttivat Loimaa Kiti Salonen On muuten tosi mahtava juttu, että Loimaan Lehdellä on omat webbi-sivut ja siellä vielä omat sivut nuorille, vai mitä mieltä olette? Terveisin Yx loimaalainen vuosimallia 81. Vuonna 1996 Loimaan Lehti kuului niiden harvojen paikallislehtien joukkoon, jonka internetsivuilla oli muutakin kuin toimituksen yhteystiedot. Lehden etusivusta tehdyn pdf:n luvattiin aukeavan 28,8 kilon modeemilla 3?4 minuutissa. Modernien internetsivujen takana oli edistysmielinen päätoimittaja Ville Pohjonen ja Loimaan Seudun Puhelin, jonka internetsivujen alla Loimaan Lehden sivut olivat . Presidentteinä Mauno Koivisto (1982? 1994) ja Martti Ahtisaari (1994?2000) . Suomen ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 Ruotsissa. . Riippumattomasta tiedonvälityskanavasta on tullut tila, jonka käyttöä suuret kansainväliset yhtiöt rajoittavat. . Käytän leipäkonetta varmaan vielä kymmenenkin vuoden päästä, ja jos kone hajoaa, ostan uuden. Voileipägrillit, vohveliraudat ja yleiskoneet ovat jääneet pitkäksi aikaa kaappiin pölyttymään, muttei leipäkone. Leipäkonetta on ehdotettu monesti vuoden turhakkeeksi, mutta sellainen se ei Lehden mielestä ole lainkaan. . Kun Lehti kymmenkunta vuotta sitten bongasi samanlaisen Aroma Plussan kirppikseltä, oli kone pakko saada. . Mies ihmetteli, mitä teet leipäkoneella, kun osaat leipoa itsekin. Vakuuttelut koneen tarpeellisuudesta menivät miehelle ja perheen pojille perille vatsan kautta. Yhteydenpito perus90-LUVUN -L U K U . Bang . Nokia esitteli ensimmäisenä maailmassa tuotantovalmiin digitaalisen gsm-puhelimen 1999. . Valmis leipä ei ehdi kauaa vanheta, kun se jo hujahtaa miesväen suuhun. Kokemus on opettanut, että ainemäärien ja aineiden lisäysjärjestyksen suhteen on oltava tarkkana. Jorma Ollila nimitettiin Nokian pääjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. . Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. . 1999 Nokia nousi maailman viidenneksi arvokkaimmaksi tuotemerkiksi. . Jos ei omien, niin sitten naapureiden. Lehti laittaa monesti leipäkoneen surraamaan aamulla, jolloin leipä on valmista, kun 7- ja 8-vuotiaat pojat tulevat koulusta. Neuvostoliitto hajosi 1991. . Itä-ja Länsi-Saksa yhdistyivät 3.10.1990. . Ei mitään höhhöä, leipoja kuvaa. Jottei leivästä tulisi pannukakkua, aineet on mitattava tarkkaan ja lisättävä koneeseen oikeassa järjestyksessä: ensin vesi, öljy ja jauhot, mausteet ja hiiva viimeiseksi. Neljässä tunnissa kone sekoittaa, alustaa, kohottaa, leipoo, paistaa ja jäähdyttää. Leipien lisäksi koneella syntyy vaikka pellillinen pullataikinaa mustikkapiirakkaan. LEHTI myöntää olevansa koneintoilija. Alkuvaiheessa Loimaan Lehden internetsivulle päivitettävä materiaali taidettiin toimittaa LSP:lle disketeillä, LSP:llä tietoverkkopäällikkönä työskennellyt Janne Tapio muistelee ja jatkaa, että etäyhteyteen siirryttiin kuitenkin nopeasti. puolivälissä tietotekniikkainsinööriksi valmistunut Tapio on seurannut tietoverkon nopeaa kehitystä lähietäisyydeltä, ensin LSP:ssä ja sen jälkeen loimaalaisessa JMJpingissä. Kun Tapio aloitti alalla, internet oli nörttien indiekulttuuria. Loimaan Seudun Puhelimessa tuolloin työskennellyt Janne Tapio päivitti sivuille kerran viikossa uutisia disketiltä. epäilee, että 1990-luvulla kukaan ei osannut aavistaa internetin kehitystä: vuonna 2015 miljardien kilometrien päässä olevaan satelliittiin saa TAPIO Leipäkone ei ole turhake Loimaa Kiti Salonen 1990-luvulla Terhi Lehden appiukolla oli moderni keittiökone, jollaisen myös miniä olisi tahtonut. Ajastuksella tuoretta leipää ja leiväntuoksua saa aamupalapöytäänkin. . Kun Irc-galleria tuli, teini-ikäiset vaativat, että kotona pitää olla kiinteä ja nopea nettiyhteys. yhteyden samalla yhteysnopeudella kuin parikymmentä vuotta sitten naapuriin. Vaikka 1990-luvulla internetin mahdollisuuksiin suhtauduttiin hieman naiivisti eikä tietoturvaan juuri panostettu, pitää Tapio vuosikymmentä internetin kultaaikana. Internetin leviäminen nörttipiireistä puolen ihmiskunnan käyttöön on muuttanut sen alkuperäistä ideaa. Mika Häkkinen voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden vuosina 1998 ja 1999. . Keskustelupalstojen lisäksi internetissä oli muun muassa pankkien ja internetin käytön pioneereina toimineiden oppilaitosten sivustoja. Modeemilla internettiin pääseminen oli kömpelöä, hidasta ja kallistakin. Nuorten kesken -keskustelupalstan lisäksi sivustolta löytyi linkkejä muun muassa Mikon sääsivulle, Kiss FM:ään ja Loimaan kaupunginjohtajan Ilkka Vainion kotisivuille. Paikallisuutisia päivitettiin internetsivuille kerran viikossa. Keskustelupalstat muuttuivat reaaliaikaisiksi vasta myöhemmin. Tavalliset kuluttajat alkoivat kiinnostua internetistä vuoden 1993 jälkeen, jolloin graafinen NCSA Mosaic -selain julkaistiin. Vielä tuolloin internetissä oli Tapion mukaan kuitenkin vähän sellaista sisältöä, joka olisi kiinnostanut kaikenlaisia käyttäjiä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYAsopimus raukesi 1991. . En minä edes jaksaisi kantaa kaupasta niin paljon leipää kuin meillä syödään, Lehti naurahtaa. KAUPAN leipään verrattuna leipäkoneleipä on Lehden mukaan edullisempaa, kuoh- Terhi Lehti ei enää luopuisi leipäkoneesta
Esimerkiksi vielä 2000-luvun alussa työväentalossa oli vilkasta elävään musiikkiin keskittynyttä toimintaa, nyt tarjolla on lähinnä baareja ja Heimolinna. Onneksi jotain, miehet huokaavat, mutta toivomisen varaa jää. Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin vuonna 2005. . Ongelmana on saada yleisöä edes maksuttomiin tapahtumiin, Lehtonen toteaa. Ikuinen dilemma tuntuukin olevan siinä, että riemua ja meininkiä kyllä toivotaan, mutta jos osallistumisen ehtona on edes parin euron pääsymaksu, ei moni harkitsekaan kotoa poistumista. Sosiaalisen median käyttö varsinkin nuorten keskuudessa on saanut huomattavasti kannatusta, lähes jokaisella nuorella on älypuhelin. . Mutta... . Lukemat taululla huimat 6?1. . Vuonna 2015 tehtiin uusi kansalaisaloite siitä, että avioliitto säilytettäisiin naisen ja miehen välisenä. Ella Savonen ja Elsa Mäkelä MAIJA PALOPOSKI Tehkää musaa, tarjotkaa esiintymismahdollisuuksia ja käykää keikoilla! Loivarilaiset Toni Lehtonen, Eeli Toppari, Marko Silvennoinen ja Hannu Enver Mäkelä kehottavat kaikkia osapuolia aktiivisuuteen. KUINKA ROCK MAKAA ja muita musamietteitä Loimaan seutu Maija Paloposki S ärkevä basso, synkkyys ja innokkuus ovat asioita, jotka monelle tulevat mieleen pienen kaupungin bänditoiminnasta. 2000-luvun alussa samat teemat pyörittivät myös Loimaan bändimaailmaa. Metalliyhtyeitä syntyi kuin sieniä sateella, heviletit värjättiin mustiksi ja treeniksillä raikasi raskas kitara. Paljon on muuttunut 15 vuodessa, toisaalta ei mikään. eli Loimaan elävän musiikin yhdistyksen hallituksen jäsenet Marko Silvennoinen (puheenjohtaja), Toni Lehtonen, Hannu Enver Mäkelä ja Eeli Toppari ovat seuranneet musiikkirintaman tapahtumia kuuloetäisyydeltä. . Ensinnäkin bändien kehittymistä rajaa se, että paikkakunnalla ei ole kunnollisia esiintymispaikkoja. Lordi voitti ensimmäisenä suomalaisena Euroviisut 2006. . Esimerkiksi death metal-yhtye Demigod niitti aikoinaan mainetta Eurooppaa myöten, ja trash metalia edustava Curimus kiertää edelleen maata intohimolla. Curimuksen nokkamies Silvennoinen myöntää, että töitä on tehty suorastaan perkeleellisesti ja etenkin päämäärätietoisesti. . Suomi voitti jääkiekon MM-loppuottelun Ruotsia vastaan 2011. 2011 Kreikan kriisi kärjistyi ja muut EU-valtiot myönsivät sille tukipaketteja. . Tällä hetkellä on tyylien suhteen melLOIVARIN ko hajanaista, Silvennoinen pohtii. Miehet listaavat, että seudulla on kokoonpanoja niin räppiin, punkiin, rokkiin kuin rockabillyynkin, ja tietenkin niitä metallibändejäkin löytyy. Skaala on laaja, mikä rikastaa paikallista musiikkikulttuuria. Olemme myös tehneet juuri niin kuin itsestä on tuntunut, vaikka tapa ei olisi ollut metalliuskollinen. kuitenkin vakuuttaa, että Loimaan musaelämä ei suinkaan ole kuihtumassa, se vain kaipaa tehoa: yhteistyötä, yritteliäisyyttä ja osallistumista, musiikin tekijöitä, kuulijoita ja järjestäjiä. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta syntyy elämyksiä. LOIVARIN VÄKI. 2000 Tarja Halosesta tuli Suomen tasavallan ensimmäinen naispresidentti, jonka jälkeen presidentiksi nousi Sauli Niinistö vuonna 2012. . Nokia menetti johtoasemansa maailman kännykkämarkkinoilla, ja vuonna 2014 se myi puhelinliiketoimintansa Microsoftille. . 32 LOIMAAN LEHDEN VUOSIKYMMENET -L U K U . Noidankehä on valmis: ei keikkoja, ei bändejä, ei hauskaa. Miehet huomauttavat, että Loimaalla on kuitenkin riittänyt kiivasta ja edistyksellistä musisointia. Älypuhelinten ja muun tietotekniikan käyttö alkoi lisääntyä. Tasa-arvoinen avioliittolaki meni läpi eduskunnassa joulukuussa 2014 kansalaisaloitteen toimesta. Aktiivisia bändejä tuntuu olevan aika vähän, Lehtonen toteaa. Bänditoiminta pyöriikin pitkälle juuri niiden tyyppien varassa, jotka olivat innokkaita jo vuosituhannen alussa. Lehtosen mukaan ilmiö näkyy hyvin tapahtumissa: samat paikalliset kokoonpanot ovat kiertäneet niin Alpon kesävestarit, Jüberfestin kuin Sillanalusrockinkin. . Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön 1.1.2002. . Loimaa on niin pieni, ettei soittajia ole mahdottomasti, Silvennoinen lisää. SUMMATA VOINEE , että aktiiveja löytyy. Mutta missä ne aktiviteetit ovat? Loivarilaiset listaavat muutaman epä- kohdan. Baareissa elävä musiikki jää herkästi sivuosaan, Heimolinnassa taas akustiikka on kehno. Toinen pulma liittyy väen herättelyyn. . Vuonna 2001 New Yorkiin World Trade Centeriin tehtiin terrori-isku.
Se on vaikea tie, mutta ainoa tie, Tuominen sanoo. Sysi & Savi katsoo tulevaisuuteen. Aiomme pysyä omana itsenämme. Virheitä on tehty, mutta myös oivalluksia syntynyt. . Biisit tutkivat maailmaa ja ammentavat useimmiten ihmismielen pimeämmältä puoliskolta. Kompromisseja ei voi tehdä loputtomasti, vaikka bändissä soittaisivat parhaat kaverit. Treenatkaa soittimianne, puhaltakaa yhteen hiileen ja tehkää hyviä biisejä. Pitäkää myös hauskaa! Näillä opein on Sysi & Savi raivannut tiensä yläasteen autotallitreeneistä keikkalavoille. . Kierolla huumorilla tavoitellaan kuitenkin sitä valoisampaa puoliskoa. VUOSI 2015 on ollut yhtyeelle ensimmäinen keikkavuosi. Kuunnelkaa laaja-alaisesti musiikkia, yhteen genreen ei kannata jähmettyä. Ensimmäisten sanoitusten jälkeen vain nauroin. Bootsit savessa kaikkialle. Meille Loimaa on tukikohta, mutta tarkoitus on ampaista muualle, sillä musiikin tekemisen täytyy olla globaalia. Yhtyeen jäsenillä on vahvaa soittohistoriaa eri kokoonpanoista ja tyyleistä. Tavoittelen edelleen pilvilinnoja, eikä tässä jarruja ole tarkoitus painaa. UUSIA KOKOONPANOJA Tuominen vinkkaa muutamasta pointista. . Sanat tuntuivat suussa vierailta, olin kuin maahanmuuttaja, sävellyksistä ja sanoituksista vastaava Tuominen kertaa. Sitten jokin napsahti, tekstejä alkoi syntyä kuin luonnostaan. Sanoittaminen äidinkielellä teki olon paljaaksi, mutta toi teksteihin terävyyttä ja syvyyttä. . Bändi katsoo tiukasti eteenpäin, mutta myös menneisyyteen: loimaalaisuus on jättänyt jälkensä. . Linja kuitenkin tukee valtavirtaa siinä, että suomenkielinen rock on koko ajan vankistanut asemaansa kotimaan musiikkipiireissä. PITKÄN LINJAN rockjäbälle ei kielenvaihdos ollut helppo ratkaisu. Tuominen myöntää ajatelleensa, että rock nyt vain kuuluu tehdä englanniksi. Olemme aika freesi ja ainutlaatuinen bändi suomalaisessa musiikkimaailmassa. Soitamme eeppistä hardrock-a-billyä, laulaja-kitaristi Teemu Tuominen linjaa. Hänen lisäkseen yhtyeeseen kuuluvat Juho Ojala (kitara, taustat), Tuomas Välimäki (läskibasso) ja Petteri Horn (rummut). Persoonalliseksi vuonna 2014 perustetun bändin tekee se, että laulukieleksi on valikoitunut suomi. 33 Sysi & Savi kulkee omaa tietään MAIJA PALOPOSKI Loimaa Maija Paloposki N eljän miehen kokoonpano Sysi & Savi edustaa uuden aallon bänditoimintaa Loimaalla. . Sitten vapaa-ajan riimittely pisti pohtimaan asennetta uudestaan. . Laulaja-kitaristi Teemu Tuominen (edessä), kitaristi Juho Ojala (vas.), rumpali Petteri Horn (oik.) ja läskibassoa soittava Tuomas Välimäki (takana) ovat löytäneet yhteisen sävelen. K Kuunnelkaa laaja-alaisesti musiikkia, yhteen genreen ei kannata jähmettyä. Treenatkaa soittimianne, puhaltakaa yhteen hiileen ja tehkää hyviä biisejä. Pitäkää myös hauskaa!. Takana on myös kaksi demoa, ja suunnitelmissa ovat EP:n ja pitkäsoiton nauhoitukset
34 AT E L J E E 5_\USTYUS ]²²^SÃ YXXS^^OVOO `_Y^SK]^K /RLPDDQ /HKWHl MXKODYXRQQD RQQLWHOOHQ RQQ Hulmi KORUATELJEE JA TAIDELAINAAMO Nunatak Oy . reinola@seutuposti.? Kukat tekevät juhlan, onnea Loimaan Lehdelle Yksivuotias Isännöinti Oy Tikakoski Onnittelee satavuotiasta! t. 763 1193 0400 741 556 www.tikakoski.com isannointi@tikakoski.com . Oliver ja tytöt MA-PE 9-17, LA-SU 9-13 Väinämöisenkatu Väi ä öi k t 7, 7 Loimaa L i p
2QQHD YXRWLDDOOH SDLNDOOLVOHKGHOOH BSdZS[__Sf a``[ffW^gf #""hgaf[SS^^W >a[_SS` >WZVW^^W
KSL:n mukainen luoton hinta 34.440,96 ?. Rahoituksen edellytyksenä on myönteinen luottopäätös. EU-yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km, CO2-päästöt 140 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. 0,7. UUSI AVENSIS. 7,(7?. X-XX, la X-XX, puhelin 1234 5678, ma-pe 9-18, la 10-14 www.nettiosoite.fi .DWVR YDLKWRDXWRPPH QHWLVWl ZZZ WR\RWDDXWRFHQWHU ¿ YDLKWRDXWRW Myynti - Huolto - Varaosat - Rent Mika Matarmaa 020 7810782, Kari Tarkkala 020 7810783, Juha Ala-Nissilä 020 7810781 puh.hinnat: 8,21 snt/puh.+lankapuhelimesta 6,9 snt/min tai matkapuh. Korko 2,95 %. WINTER PACK NYT VAIN 590 ?. . ?¥¯³²¥d¹¹¨©¸d©²²¥¯³º¥¸d TOYOTA SAFETY SENSE q¸¹¶º¥°°·¹¹·º¥¶¹·¸©©¸pd ¯¹¸©²d¥¹¸³±¥¥¸¸²©²d¬?¸?®¥¶¶¹¸¹·rd PIENI KÄSIRAHA SOPIVA KUUKAUSIERÄ TAATTU HYVITYSHINTA TOYOTA JOUSTOLLA $YHQVLV :LQWHU 3DFN HVLP 345 ?/kk. 0RRWWRULO¦PPLWLQ DVHQQHWWXQD . 7DYDUDWLODQ VXRMDSRKMD DVHQQHWWXQD ?¸¹·d®³´¥dur|ttd? Avensis 1.8 Active Touring Sports: autoveroton suositushinta 23 XX 440 XXX ?, arvioitu autovero 6 X XXX,XX XXX ?, 840,15 ?, toimituskulut 600 arvioitu kokonaishinta sisältäen toimituskulut XX 30 XXX,XX 880,15 ?. TOYOTA JOUSTO. 3DUHPSL WLH XXWHHQ DXWRRQ TOYOTA AVENSIS 1.8 Valvematic Active Touring Sports 31.432,49 . toimituskulut 600 ?, Toyotan autoverokampanjan alennuksen 37,66 . 1RNLDQ WDOYLUHQJDV\KGLVWHOP¦ NHY\WPHWDOOLYDQWHLOOD . (sis. ja Winter Pack -talvivarustetarjouksen 590 ?). TOYOTA JOUSTO kk-erä 345 ?. Perustamiskustannus 180 ?. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 13.501 ?. Käsittelymaksu 9 ?/kk. 14,9 snt/min. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 15 % (4.715 ?). Rahoitusaika 48 kk. 21 ('(66. Todellinen vuosikorko 3,78 %. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi. Varsinais-Suomen Auto-Center Lamminperä 8, Loimaa. Katuosoitexxxxx 12, 00000 KAUPUNKI Avoinna: avoinna ark
En osaa olla kauhea pessimisti sen suhteen. Maatalous on se ala, joka on tuottanut kaiken sen, mistä me nyt nautimme. Silloin oman kylän asiat tiedettiin, naapurikylästäkin jotain, mutta sitä pidemmälle ei paljon mitään. Nyt kuvaa sumentaa informaatiotulva. . Teppo Vihola: Sarka on aidossa vuorovaikutuksessa tämän päivän maatalouden ja maaseudun ihmisten kanssa. KATI UUSITALO Loimaa/Puujalkala Kati Uusitalo S uomen maatalousmuseo Sarka seisoo loimaalaisella aukealla. Me tuomme mukaan eri näkökulmia. Niitä tarvitaan. Nykyään kaikki tieto on saatavilla helposti, mutta maailmankuvan muodostaminen ei ole välttämättä yhtään sen helpompaa kuin vuosisatoja sittenkään. . Milloin maaseudulla saastutetaan ja tuhlataan luonnonvaroja, kun asutaan liian harvaan ja joudutaan ajelemaan eestaas. . Edullisinta juu olisikin, jos väki siirrettäisiin Kehä kolmosen sisäpuolelle, ja loput olisi reservaattia, Teppo Vihola puuskahtaa. Kaikkea ei voi sentään laskea rahassa, vaikka moni yrittääkin. Päivän politiikka saa muutenkin huutia museonjohtajalta. . Aikaa se vei neljä vuotta, neljä vuotta! Hän arvaakin, että byrokraatit ne sammuttavat Suomesta sitten joskus valot. . Ympärillä näkyy viljapeltoa ja viljapeltoa, metsääkin. Pellot ja metsät näkee tavallinenkin silmä. Paikallislehti pysyy, sillä meihin vaikuttaa se, mitä täällä tapahtuu. Paikallisesti ollaan käsinkosketeltavan, arkisen elämän äärellä, ja paikallislehti tekee sitä työtä, mitä kukaan muu ei tee. . Museon tehtävä ei ole paalata maataloutta ja maaseutua museoon, vaan kertoa ihmisille maalta ja metropoleista siitä, mistä leipä tulee. . Jos Loimaan Lehti ei kirjoita jostakin, ei siitä kirjoita kukaan. Lehti on hänen mielestään vankka yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Museossa paikallislehteä lu- kee sekä oma väki että museokävijät. Meillä on tällä seudulla yleisö, joka on kiinnostunut siitä mitä teemme. Kaiken selittäminen on helppoa, mutta sen ymmärtäminen on vaikeaa. PAIKALLISEN LEHDEN rooli koros- tuukin Teppo Viholan mielestä päivä päivältä. . Täällä tullaan pärjäämään, mutta Suomessa on seutuja, jotka eivät tule pärjäämään. Aktiiviset ihmiset ovat kylien tulevaisuuden tae. AVARA MAISEMA hehkuu sinistä taivasta, kultaista viljaa ja vihreää metsää. Museon takapihalla seisoessa voi suorastaan nähdä menneet sadat vuodet ja kuvitella sukupolvien ketjun maata muokkaamassa ja metsää hoitamassa. . Se mitä lautaselle päätyy ja mistä se siihen tulee, ei olekaan enää itsestäänselvyys. Siinä on myös museon tehtävä . 35 LOIMAA ON LAAJAN MAATALOUSALUEEN KESKUS Ympäristö herättää museon elämään . Se on huikea tunne tavoittaa, museonjohtaja huokaa. Tässä maisemassa ei ole kovin vaikeaa nähdä tuleviakaan vuosisatoja ja sukupolvia. Tässä maisemassa jos missä.. samassa pöydässä paikallinen isäntä tai emäntä, urakoitsija ja museon väkeä, ketä tahansa. . Toki on tällaisia vuosia, joissa ei meinaa mikään onnistua. Pellolle päästiin paikoitellen jo aikaisin huhtikuussa, mutta kesä oli sateinen ja kylmä elokuuhun asti. Keski-Euroopassa kesällä matkailleena hän tosin huomauttaa, että tilanne on siellä vielä pahempi. Ei mitään saada aikaiseksi. Pitäisi tulla valmista myös. Hän heittää esimerkin 1940-luvulta, vaikka vain suhteellisuudentajun elvyttämiseksi. . Tähän väkilukuun nähden saamme tapahtumiin liikkeelle paljon väkeä ja paljon palautetta. OIKEASTI Maatalousmuseo Sarka ja museonjohtaja Teppo Vihola tähyävät tulevaisuuteen. Täällä on ihmisillä nälkä sivistää itseään, saada tietoa tästä ympäristöstä. Ja ennen kaikkea pääomaa. . Tilanpito vaatii koulutusta sekä jatkuvaa tietojen päivittämistä. Näkyvissä on valtavaa halua saada ihmiset pois maaseudulta isoihin kasvukeskuksiin. Milloin väitetään, että palvelut ovat liian kalliita tuottaa maaseudulla. Kesäkuussa oli Ranskassa alueita, joilla pellot kuivuivat koppuroiksi. Syy optimismiin tulee siitä, että maapallon väkimäärä kasvaa ja ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotantoa. . Aito maalaiselämänmeno kuuluu museoravintolassa, jossa porukalla istutaan . Museo ja sen väki on aidossa vuorovaikutuksessa maatalouden ja maaseudun ihmisten kanssa. Eikä sekään ole harvinaista, että museossa jonkun esineen vierelle pysähtynyt kävijä alkaa tarinoida omista muistikuvistaan ja tuo lihaa ja verta asiakirjoista ja erinäisistä tieteellisistä lähteistä kerätylle tiedolle. Vuorovaikutus opettaa, ja sitä museon väki haluaakin. . Se on raakaa yrittämistä. Samaan aikaan iso osa suomalaisistakin on kasvanut erilleen maataloudesta ja ruoantuotannosta. Ruoan hinta nousee väkisinkin. Suomessa tuotantoa on jatkossakin. . tuoda esiin sitä, mistä leipä tulee. Tarkoitus ei ole paalata maataloutta ja maaseutua museoon. ILMAN MAATALOUTTA maatalousmuseon pitäisi olla Helsingissä, Teppo Vihola toteaa. Sodan jälkeen asutettiin muutamassa vuodessa 470 000 siirtolaista. Maataloushistorioitsijan ja museonjohtajan silmä näkee vähän muutakin. Kuten asioiden ja ajan mittasuhteita. ei meillä olisi kieltä, kulttuuria, tuskin kansaakaan. . Ihan yksin. Teppo Vihola virnistelee, että jos hän olisi Kekkonen, hän kieltäisi palaverit ja sitten työryhmät. Entisajan komiteoita ei auttaisi tänään naureskella, niistä kun hänen mukaansa syntyi aina sentään mietintö ja suoraan lakiehdotus. . Täällä on maassa peruskosteus, eikä kuivuus vaivaa niin kuin muualla. MAASEUDUN puolesta hän tosin on huolissaan. Teppo Vihola kiittelee lehteä monipuoliseksi lukemiseksi, jossa ilmoituksetkaan eivät mene lukijoiden ohi. Siitä on museolla omaakin kokemusta, juuri tapahtumien kävijämäärien suhteen nimittäin. Museon viestiä viedään eteenpäin myös muissa suomalaisissa paikallislehdissä: museon henkilökunnan kirjoittama, perinteitä tutkaileva sarja ilmestyy kaikkiaan 25:ssä paikallislehdessä eri puolilla maata. JOS PAIKALLISLEHTI hänen mielestään säilyy, niin säilyy myös suomalainen maatalous. . Työ opittiin vanhemmilta. Enää se ei riitä. Tilat ovat isontuneet, jotkut osa-aikaistuneet. Museolakia kun juuri muutettiin, niin siitä muuttui pari lausetta, ja muutokset olivat lähinnä teknisiä. Facebookit ovat ohimeneviä. Siellä sitä tietoa maataloudesta ja maaseudusta tarvittaisiin. Se, että maatalousmuseo on juuri Loimaalla, on kuitenkin hänen mielestään ehdoton etu. Aito maalaismaisema ja vuodenkierto näkyvät seinänkokoisista ikkunoista. Maatalous oli suurin elinkeino ainakin 1950-luvulle saakka, jopa 60-luvun alkuun asti, Teppo Vihola muistuttaa. Nyt tuottajia on vähemmän kuin ruotsinkielisiä suomalaisia. Ennen maatalous oli elämäntapa
ja tietysti vakuutuksiin. Mies on epäilemättä tottunut olemaan julkisuudessa. vakuutusten puhelinmyynnistä suuren suomalaisen eläkevakuutusyhtiön johtamiseen. Kaiken summana Ritakallio laskee oppineensa rohkeutta, jonka varassa hänellä on kykyä ratkaista, uudistaa ja edistää asioita. Uteliaisuuden ja rohkeuden rinnalle Ritakallio nostaa vielä yhden menestystekijän, ja se on . Niitä on tullut tavaksi nimittää kriiseiksi. Suomi on ollut osa globaalia maailmantaloutta, mutta kärsinyt tunnetuin seurauksin kansallisista talouden ongelmista, jotka Ritakallion mielestä ovat pikemmin rakenteellisia kuin puhtaasti finanssikriisi. Vaikka ei poliitikko olekaan, eikä sellaiseksi ole koskaan halunnut, sellaiselta Ritakallio hieman kuulostaa todetessaan, että lähivuosien aikana on kaikkein tärkeintä saada Suomen kilpailukyky kuntoon ja onnistua ratkaisemaan liian suureksi paisuneen julkisen sektorin uudistaminen. . Niistä moneen voidaan liittää tietoinen rasti, jolle on voinut suunnistaa, mutta onpa maastossa ollut myös ennakoimattomia talouden sudenkuoppia. Siihen tarvitaan kaikkien yhteinen päämäärä, Ritakallio sanoo ja keskustelu kiertyy jälleen työurien pidentämisen välttämättömyyteen. Ei niin että kansalaisissa olisi hänestä vikaa . Haluan, että Ilmarinen on edistämässä tietämystä eläkkeen karttumisen mekanismeista ja jokaisen tulevan eläkkeensaa- jan ymmärrystä siitä, miten eläke kertyy ja millainen siitä itse kullekin muodostuu. . Yhdessä asiassa olemme silti epäonnistuneet, ja se on viestintä, Ritakallio kritisoi ja selittää lisää. . Ritakallio muun muassa muistaa, miten jo kymmenvuotiaana poikasena kaiveli kodin kirjahyllyä Vampulassa ja tarttui jännittävän näköiseen kirjaan. Rastilta rastille, määrätietoisesti ja itseään säästelemättä. . suuren eläkevakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi, pitkälti samaan tapaan kuin tärkeimmässä harrastuksessaan suunnistuksessa. 36 SAVISEUDULTA EI OLE KOVIN PITKÄ MATKA HUIPULLE Entistä vakuuttavampaa . Ilmarinen on tuottanut kasvua tavalla, joka pitää toimitusjohtajan tyytyväisenä, mutta ennen muuta siihen on syytä eläkkeensaajilla, hän muistuttaa. . Niinpä Vampulassa syntynyt Ritakallio lupasi kotiseudulla käydessään mielellään haastattelun Loimaan Lehdelle, aikeenaan pelata samalla kierros golfia kotikentällä. Työelämässä Ritakallio on puolestaan operoinut isoilla kentillä ja edennyt urallaan vakuuttavalla tavalla. Pykälät ja periaatteet ovat tulleet tutuiksi. on edennyt keskeiselle yhteiskunnan näköalapaikalle . hieman yllättäen ? maltti, jolla hän tarkoittaa kykyä keskittyä olennaiseen ja tehdä ratkaisuja harkiten sen tiedon varassa, joka kulloinkin on käytettävissä. Ritakallio kertoo tarkistavansa Ilmarisen tuottojen kehittymisen tiukalla rutiinilla joka päivä. Työkokemusta on vaikka muille jakaa . Tarvitaan kykyä jäsennellä tietoa nopeasti ja käyttää sitä päämäärään pääsyssä, Ritakallio pohtii. Hän on aina ollut kova liikkumaan. Vampulasta löytyvät edelleen vanhat tutut lenkkipolut, vaikka mies kertoo käyvänsä nykyään samalla salilla ?entisen pääministerin ja nykyisen valtiovarainministerin kanssa?. RITAKALLIO, 53, MATKAA SALLILAN koulun pulpetista Helsinkiin ja maailmalle on edistänyt Ritakallion tunnustama keskeinen luonteenpiirre, joka on palvellut myönteisesti eteenpäin ajavana voimana. . Ei haittaa, vaikka katsoisi päivittäin, minkä verran on jälleen tienannut eläkettä. on ihan ilmiömäinen lukujen suhteen ja tiputtaa vuosilukuja ulkomuistista kuin tyhjää vain. Työelämässä ja suunnistuksessa on oikeasti paljon samaa. Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio haluaa parantaa käsitystämme eläkejärjestelmästä Loimaa/Alastaro Anu Salo K un Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio kävelee vastaan Alastaro Golfissa, kädenpuristus on luja ja hymy sellainen, että siihen on helppo vastata. Jälkikäteen asiaa arvioiden voi myöhemmille kiinnostuksen kohteille nähdä monia enteitä aina lapsuudesta saakka. Eläkkeisiin liittyvällä viestinnällä ei ole onnistuttu luomaan luottamuksen tunnetta, johon kuitenkin on kaikki edellytykset, Ritakallio sanoo. Hän harmittelee, miten mielikuva siitä, että eläkkeet olisivat jotenkin uhattuna, varat hupenemassa tai järjestelmässä vikaa, on hirveän sitkeässä. Tarvittaisiin siis vakuuttavampaa viestintää, ja se on yksi toimitusjohtajan keskeisistä päämääristä. . Haluan kokea uutta, ottaa asioista selvää ja oppia koko ajan lisää, Ritakallio sanoo. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja plakkarissa on myös Harvardissa Bostonissa lunastettu strategisen johtamisen tutkinto MBA. Se on uteliaisuus eli kai minussa on edelleen jäljellä paljon samaa kuin pikkupojassa. Lakikirja kiehtoi olemuksellaan, vaikka pykälien sisältö ei nuorelle pojalle varmaan vielä auennutkaan. Ritakallion urapolulla kaikki etapit liittyvät tavalla taikka toisella lakiasioihin, talouteen, pankkitoimintaan ja sijoittamiseen . Suomessa on yksi maailman parhaista eläkejärjestelmistä. työelämääkin pitää uudistaa. Suomen tilanteessa erityispiirre on vielä itäinen naapuri, joka aiheuttaa lisätuskaa talouden tervehdyttämisen tiellä. HÄN ITSE parhaisiin kuuluvan eläkejärjestelmän edusmiehiin kuuluukin, VAIKKA MAAILMAN
Matkan varrelle on mahtunut todella monenlaista vakuutusten puhelinmyynnistä puhelinperintään. . 37 ANU SALO KUKA? Mielikuva siitä, että eläkkeet olisivat jotenkin uhattuna, varat hupenemassa tai järjestelmässä vikaa, on hirveän sitkeässä. Timo Ritakallio, 53, on Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja. Se on myös omiaan pidentämään työuran mittaa. Pitkään mies edusti legendaarista Liedon Parmaa lajin SM-kisoissa. . Ne olivat kasvattavia kokemuksia, jotka lisäsivät rohkeutta. Elämässä pitää uskaltaa. Timo Ritakallio pitää kunnostaan hyvää huolta liikkumalla todella paljon. Oikeustieteen kandidaatti, MBA. . Timo Ritakallio, 53-vuotias, syntynyt 1962. . Yhtiön sijoitusten tuotot hän kertoo tarkistavansa päivittäin. työ on vapautettu työhuoneissa istuen tehdystä vapaasti liikkuvaksi, mutta käytettävissä on myös hiljaisia tiloja. Tarkalleen ottaen se liittyy suomalaisten työurien pituuteen tilanteessa, jossa eliniänodote on noussut. Kilpailen edelleen veteraanisarjoissa, myös suunnistuksen MM-kisoissa, Ritakallio sanoo. Hän oli aikanaan kautta aikojen nuorin osuuspankkijohtaja Suomessa aloitellessaan uraansa. Harrastaa paljon liikuntaa: suunnistusta, tennistä, lenkkeilyä, lihaskuntoharjoittelua, golfia.. osallistumassa siis . Lukuisia keskeisiä luottamustoimia suomalaisten yhtiöiden hallituksissa. . Tehtyjen työvuosien määrä suhteessa eläkkeellä oloon on vinoutunut niin, että työssäoloaikaa pitää nykyisestä kasvattaa. Tähän myös tähtää vuonna 2017 tuleva eläkeuudistus, joka turvaa suomalaisen eläkejärjestelmän talouspohjaa puolentoista vuoden mittaisella työuran jatkeella. Ritakallion mukaan matemaatikot pystyvät laskemaan hyvin tarkkaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ennusteet, joiden varassa edetä. . Aiemmat pitkän linjan ennusteet ovat todistaneet käyttökelpoisuutensa hyvin ja osuneet todella hyvin oikeaan, Ritakallio kiittelee. Hänelle elämästä tekee mielekästä elää todeksi sanonta, että oppia ikä kaikki. Kirjoitti ylioppilaaksi Lauttakylän lukiosta 1981. . Kotoisin Vampulasta, asuu Helsingissä. . jo vuodesta 1978. Pidetään kaikki huolta, että jaksetaan, Ritakallio painottaa ja sanoo mielekkäällä työllä olevan suora yhteys ihmisten jaksamiseen. Jälkimmäisessä oli osallistujia 50 eri maasta, se oli hyödyllinen kokemus. ILMARISEN Ritakallio haluaa olevan esimerkkinä näyttämässä tietä uudistuvaan työelämään, jossa mielekkään elämän kokonaisuus on hallinnassa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi jo aikuista lasta (vuonna 1988 syntynyt tytär ja 1991 syntynyt poika). . Kyllä, joskus todella soitettiin perintäpuheluja velallisille. Työkokemusta laajasti pankkisektorin ja finanssialan eri tehtävistä Osuuspankissa ja Pohjola Pankissa. . Nousi Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi 2015 helmikuussa Harri Sailaksen jäätyä eläkkeelle. . Auttaa paljon, että nukun hyvin. Menen yleensä jo kymppiuutisten jälkeen nukkumaan, sillä olen aamuihmisiä. Nousen puoli kuusi ja saatan lähteä jo heti aamusta lenkille tai salille. Ritakallio on omalla esimerkillään todistanut, että liikunta auttaa jaksamaan ? se on sekä henkistä itsensä purkamista että omasta fysiikasta huolehtimista. Hän on ylpeä siitä, että on käynyt kaikissa Jukolan viesteissä . Iso osa kaikesta opista on ollut havainto, että ihmiselle on eduksi oppia toimimaan eri kulttuureista tulevien toimijoiden kanssa, oli kyse sitten luottamustehtävästä kansainvälisessä suunnistusliitossa tai MBAkoulutuksen osallistujien kohtaamisesta. . Läsnäololla ei tarkoiteta sitoutumista paikkaan vaan tehtävään. . Siihen kuuluu työ, josta voi lähteä hyvillä mielin, jopa virkistyneenä kotiin. Työantaja tukee tässä . Yrityksen johdon näyttämällä esimerkillä on valtava merkitys, Ritakallio uskoo. Hänen oma jaksaminensa voi oikein hyvin. . Valmistelee tohtorin väitöskirjaa. . Lempilaji on suunnistus, ja Ritakallio onkin jokavuotinen näky Jukolan viestissä. . Ne ovat olleet mieluisaa nähtävää. viestintää on uudistaminenkin Ritakallion mukaan tarpeen
02 764 1163 !6/)..! MA. ??. ??? HUOLLATA KONEESI TALVIKUNTOON! Meiltä varaosat Hardi, Tume, Massey Ferguson & Claas renkaat Valikoimastamme maataloustarvikkeet TARJOUKSET! TB-HUOLTO LEHTILÄ Alastaro p. ???. ???. ??. ??. ?. ??????. 38 Lokakuun aikana kaikille ilmoittautuneille PIMEÄAJON-KURSSI ILMAISEKSI (arvo on 80?) onnittelee 100-vuotiasta Loimaan Lehteä. ILMOITTAUDU: www.ajokortti.com P. ?. 044 0203 016 Renkaat ja vanteet edullisesti! 6XNHOOD LORLVHHQ )RUVVDQ 9HVLKHOPHHQ Vesikoskenkatu 3 .
KE
PE TI
TO LA SU %TELiINEN 0UISTOKATU
&ORSSA
PUH ma-pe 6.30-20 la 8-19 su 10-20 %$5,,)3%4 ()..!4 !IKUISET E ,APSET V E 0ERHELIPPU E K-Huolto
!