Loimaan Lehti 08.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Nro 128 MARIANNE ROVIO Seniorit hakevat voimaa ja terveyttä kuntosalilta Irtonumeron hinta 1,60 . 2014 Hurrikaani pelasi inhottavasti, puolusti lähes mahdottomia palloja peliin ja tuli aina takaaajotilanteessa rinnalle. Ranskan maajoukkuepelaaja Samuele Tuia Sivu 5 Sivu 17 Loimaan talousalueen paikallislehti . 100. Sivu 24 TEEMA: SENIORIT Sivut 8-14 Marja-Leena Levo vahvistaa yläselän lihaksia ja Marja Lehtonen voimistaa rintalihaksiaan. sis. alv. Aiempaa iloisempaa taidetta Ilman vyötä Taidemaalari Erkki Poso on pystyttänyt Kuukantaloon näyttelyn, jonka nimi on Mahdollisuus. Näyttelyssä on esillä parisenkymmentä työtä. Sivu 6 Nolla on pyylevä. Aiemmin synkkäsävyisiä töitä tehnyt Poso maalaa nyt lämpimämmin ja iloisemmin. Ei se hääviltä näytä, mutta oikea pukeutuminen auttaisi. Opistot pohtivat taas yhdistymistä LAUANTAI 8.11. Vyö saisi sen näyttämään kahdekan numeroa kauniimmalta. Kuntosalitoiminta edistää hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä. LL VERKOSSA www.loimaanlehti.fi 0
pidä yhteyttä! TYTTÖ Alastaron kappelineuvoston jäsen 27.10.2014 4030 g 53 cm Sari & Anssi Nurmi Raimo Huhtala 2.11.2014 Heidi Hartikainen ja Samu Heikkilä 25.10.2014 2940 g 48,5 cm Krista Ruuska ja Jarno Hänninen sekä isosisko Venla SEURAKUNTAVAALIT Anniina Marjamäki t WVPUJBT SFTUP OPNJ t ,BVEFMMB o LJSLLPWBMUVVUFUUV LJSLLPOFVW KÊT LJSLLP OFVW KBPT UPO WQK 83 65 ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA! kirkko keskellä arkea KATARIINA KOJO Vaikuta seurakuntasi päätöksentekoon! Toiminnanjohtaja, lastentarhanopettaja Toiminnassa on huomioitava jäsenet vauvoista vanhuksiin. Tarkennus Jukka Korvenpää tarkentaa Loimaan kirkkovaltuustosta julkaistua juttua (LL 6.11.) Korvenpää kertoo tehneensä aloitteen yhdessä valtuutettu Esko Lundgrenin kanssa. 60 Kirkko keskellä arkea IHANAT ROMANSSIT, SERENADIT, RAKKAUSLAULUT Heimolinnassa Tuttu ja turvallinen talousmies RAIMO SAVOLAINEN Seurakunnan oltava mukana elämän eri käänteissä . (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233. Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi Kotisivut: www.loimaanlehti.fi Jakeluhäiriöt: Puh. 6 kk 61,60. Teuvo 10.11. lasten, nuorten, perheiden ja vanhusten hyväksi. 4 kk 42,10 . klo 18.30 alkaen. Aatos 9.11. 4 kk 57? Etutilaus: Laskutusjakso 12 kk 119,50. vauvasta vaariin! 75 KESKUSTELUTILAISUUS EU:N AJANKOHTAISISTA LINJAUKSISTA MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen alustaa keskustelun EU:n ajankohtaisista linjauksista energiapolitikkaan ja biotalouteen, EU:n toimista Venäjän asettamamasta elintarvikkeiden tuontikiellosta aiheutuvien seurausten johdosta ja uuden EU:n maatalouspolitiikan toteutuksesta Sarka-museon kokoustiloissa Loimaalla torstaina 13.11. lista LUKIJAN KUVA ARI REINIKAINEN sunnuntaina 16.11.2014 kello 17 Armi Haatanen, laulu, sello Anniina Arvonen, laulu Iina Wahlström, laulu, juonto Reino Jalonen, laulu Pekka Suhonen, laulu, kitara Sakari Mäntyranta, laulu, saksofoni Jukka Lahtonen, basso Tapio Laurila, musiikin johto, piano Vanha-Perttula johtokuntaan VARSINAIS-SUOMEN Keskustanaiset pitivät syyskokoustaan Laitilassa 4.11. Kokous teki henkilövalintoja tulevalle vuodelle. 02 269 3434 arkisin klo 6-16 viikonloppuisin klo 6-12 Ypäjä, Humppila: Ilvesjakelu (03) 6151 344, klo 6.30?10. Säkylä, Punkalaidun, Huittinen ja Vampula: Almamanu 0800 392262 Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 129,30. (sis.alv). Kahvitarjoilu. Lyhyet kommenttipuheenvuoron käyttävät MTK-Loimaan pj Pekka Ahokas ja ent. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 588 8032 Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939 Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta (02) 588 8024 Myyntineuvottelija Liisa Kivinen (02) 588 8021 Ilmoitussuunnittelija Kaisa Salmelin (02) 588 8967 Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Aineistoaikataulu Julkaisupäivä valmis aineisto tiistai pe klo 16 torstai ti klo 16 lauantai to klo 16 vedostettavat to klo16 ma klo 16 ke klo 16 Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Toimittaja Anu Salo (02) 588 8033 Toimittaja Pasi Salo (02) 588 8036 Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma?pe klo 8?16 (02) 7702 626 tilaukset@loimaanlehti.fi www.tilaajapalvelija.fi Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kustantaja: Priimus Media Oy. Painopaikka: Salon Lehtitehdas. Toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen, 0400 694 644, kirsti.kirjonen@sss.fi. 3 kk 32,00? Irtonumero 1,60? Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,38?/pmm 3-sivu 2,38?/pmm Tekstissä 2,22?/pmm Tekstin jälkeen 1,90?/pmm Takasivulla 2,38?/pmm Etusivulla (modulikoot) 3,91?/pmm Kuolin- ja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,90?/pmm Määräpaikkakorotus 0,06?/pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,09?/pmm Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin 5 riviä 7,50 . Käytä äänioikeuttasi ja äänestä minut toimimaan seurakunnassamme loimaalaisten hyväksi! Riikka 68 Onnela HEIKKI VAINIO 81 Kasv.tiet.kand., lastentarhanopettaja Äänestä su 9.11. 6 kk 77. Euroopan tilintarkastustuomioisTervetuloa. tuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä. Loimaalainen seurakunnan jäsen. Sinä voit vaikuttaa siihen, miten seurakuntamme toimii mm. Kanta-Loimaan srk-talossa klo 11?15 ja Kaupungin kirkossa klo 16?20. KONSERTTEJA Loimaan kirkkovaltuustoon 9.11.2014 Autoilija, yrittäjä 3815 g 50,5 cm TYTTÖ Valtuutettuna voin vaikuttaa seurakunnassa tehtäviin päätöksiin. Leena Virtanen 54 Joonalle PIKKUVELI Tuttu loimaalainen seurakunnan päättäjäksi AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 8.12. Aurinko laskee kello 16.10. Kirkko Keskellä Arkea . marraskuuta 2014 2 KALENTERI NIMIPÄIVÄT 8.11. Martti SYNTYNEITÄ Sinun äänesi kotiseurakunnassa . Lauantaina 8. Piirin puheenjohtajana jatkaa mynämäkeläinen Minna Luotonen. Johtokunnan jäsenistöön valittiin uudelleen muun muassa Päivi Vanha-Perttula Loimaalta. Uutisia kotiseudulta, oletpa missä tahansa! www.loimaanlehti.fi Liput 10 ? Tervetuloa ihanien sävelten pariin! Kuva on otettu Mellilässä Isossaperässä 30.10.2014 auringonlaskun aikaan. SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa Puh
Esitteessä kerrotaan 15 suomalaisesta kylästä ja niistä löytyvistä matkailukohteista. Esitettä jaetaan muun muassa tänä viikonloppuna Helsingin Elma-messuilla ja tammikuussa Matkamessuilla. Esitteen saa myös Ypäjän Karrinpuomista ja Paijan maatilamajoituksesta. ESITTEESSÄ ON mukana pääasiassa Lomalaidun -yhdistyksen kylämatkailuhankkeessa olevia kyliä Etelä-Suomes- ta, Pohjanmaalta, idästä ja pohjoisesta. Lomalaitumen esitteen mukaan esittellyt kylät ovat omaleimaisia, ja niissä on tarjolla mielenkiintoisia kulttuuri- ja matkustuskohteita, joista paikallisetkin voivat yllättyä. Ypäjä on ensimmäinen kylä, joka esitteessä kuvataan. 3 Lauantaina 8. Autossa oli kesärenkaat ja lumisateisella kelillä se pyörähti ajoradalla ympäri. Tuplakolari LOIMAA Kuorma-auto törmäsi kahteen peuraan Ysitiellä tiistaina noin kello 17. marraskuuta 2014 Auto törmäsi kaiteeseen LOIMAA Mieskuljettaja menetti henkilöauton hallinnan kantatie 41:llä Virttaalla torstai-illalla ja törmäsi ajoradan kaiteeseen. Kuormaauto vaurioitui törmäyskohdastaan, ja peurat kuolivat. Ypäjä pääsi omaleimaisten kohteiden esitteeseen YPÄJÄ on yksi Tervetuloa kylään -esit- teen kunnista. Auto vaurioitui, mutta kuljettaja ei loukannut itseään. Hän ajoi Vampulasta Oripään suuntaan. Esite kertoo lyhyesti Levomäen maatilamökeistä ja Paijan maatilamajoituksesta. Q ? ? ? ? ?? Ð ç j ?Î j Á ? Ä Ð Ð ? ?ð ? þ ð ð þ ? . ? ? Î Ä ??oÙ oÐ Ð o?? ? Î o?ø j Þ Î Î Ä Ã ?? ??o?? j Î ? ? ?? ? j ? Ä ç Ä Þ ?Ä ? Ä ?Ù ? Ä Ð Ð ? ?Á ? ê ? ? ??ø j ? Á j Ä ? ?j ?? ? ? Ä ? ?j ? Î ? ?? Þ ?;F Ã } ç Þ ? Î ? Ä ? ?j ?Íj ??? Þ ?? ? Ä ? ?j ?j Ð ? Þ Þ ? Î ? Ä ? ?j þ ?. ? ? Î Ä ??oÍoÞ o?ø ? ? ?? Ù Ù ? ?ø j Ð ? ? Ð ? Ù j j Þ ? ? Ä Þ ? j ?Î ç Î ç Þ j Ä ? ? j Ð ?j Ä ? ? Ù Ù Ä Þ þ ?Q ? Ð ? ?Í? ??? Ð ? Ù j j Þ ?Þ Ä Ä Þ ?Ð j Ä ?? ?j j Þ ?ø j Þ Î Î Ä Ã ?Íj ?? j Î ? ? ?? ? j ? Ä j ? Ä ? Î ? Þ ?ç ç Þ þ ?;? ? ? ? ø j Þ Î Î Ä ? Ä Ä Î ç Þ ?Î ? Þ Þ Ä j Î ? Ä ??j ? Íç j Ù Ù ? ?Î j Á ? Ä ??Î ç Þ ??ç ? ? Ä ? ? j Ù Ù ? ? Ù j j Þ j Þ ?j Ä Þ j ?ð ? þ ð ð þ ? z ;F Ã } ç Þ ? Î ? Ä j ?Î ? ? ?? ? ?;? ? ? ? ø j Þ Î Ä Þ ?j ? Ä j Î j ? ç Ù Ä ? ?j Íj Ð Ð ? ?Íç Þ Î j ?ç Ù j ??j Ä ?ø ? ? Á ? ? Þ ?? Á ?? Ä Þ ? Þ ?ø j Þ Î Î Ä Ã ?Íj ? ?j Ä ?? j Î ? ? ?? ? j ? Ä ç Ä Þ ?Ä ?ç Þ ?? oÁ Ä Þ ?ooÞ ? ? ?? ? ? ç j ?Î ? ? Î j ? ? ? ? ? j þ ? ±?? ? b Á ? ? ? ? o?Á ? ? o??? Ð ? ? þ ?. Mainostekstin mukaan Ypäjä on omaperäisen kaunis hevospitäjä, jossa joka viides turpa on hevosen turpa
Aivan normaalia poliitikolta. kukaan ei kyseenalaista kun tehdään työtätekevistä työttömiä 350000 vaan kun mainitaan virkamies pääministeriä myöten jyristään ettei tämä tule kuuloonkaan! Hyvinvointivaltiossa virahoitajilla onkin erityis asema! Verotettavat tulot v.2013 275 euroa hyvin voipa eläjä! . Onneksi isäntä oli ottanut esille suvun isot konjakkilasit. Rantakaavassa tosin lukee vain loma-asumiseen, mutta kuka enää rupeaa kyhäämään majaa vajaakanttisesta, kun naapurille urakoidaan torneineen kolmikerroksisia rantapyhäkköjä. Kun olemme oppineet syömään ulkona ja pääsemään tarpeistamme sisällä, lainmukaiset laitteet huoltoineen maksavat tuhottomasti. NÄIN SYKSYISIN valaistaan pari hehtaaria metsää ja suota. Asianmukaisesti unohdimme terveelliset ruokailusuositukset. Kun rakas läheinen satuttaa itseään, se tuntuu usein kipeämmältä kuin se, jos itseä sattuisi. LUKIJOILTA TÄSSÄ KOHTAA hyppäämme ajankulussa eteenpäin ja aamuyön tunteihin. Taksi oli opastanut meidät kotikoloihin ja olimme kömpineet vuoteisiin. Olin nukahtamaisillani, kun ajatuksiini kimmahti väite, jonka olin kuullut illan mölyssä. Johtuen lähinnä siitä, että oli jo ehtoo ja syksy. Muistakaa ajoissa käydä nostamassa laituri, etteivät jäät tee siitä päreitä. Jorma Mäkinen jorma.makinen@pp2.inet.fi KOPIT . Loimaan tilahallinto hakee kiinteistötyönjohtajaa jonka pitää olla ihmemies, jos ei ystäväpiiristä löydy, pitää pyytää MacGyver tilahallinnon palvelukseen. Ihmettelevä kuntalainen . Entä jos hämärämiehet siirtävät tekniikan luvatta muutaman piirun etelään. Miksi tämä vuodatus ja lukijan kiusaaminen tutuilla asioilla. mi- ten esimerkiksi nelikymppiselle tyttärelle soitetaan aamuvarhaisella ja kielletään tätä lähtemästä kesärenkailla työmatkalle Kalajoelle. Ihanaa isyyttä voikin olla vaikka laina-auto talvirenkailla. Lapsen ensimmäinen influenssa oli kidutusta, kertoo isäksi kasvamisestaan esikoisromaaninsa kirjoittanut Hippo Taatila (LL 6.11.) Niinpä. Pahoinvointi vaan lisääntyy yhteiskunnassamme ja koskettaa yhä useampia perheitä eri muodossa. Ja kun ruoka tarjottiin, emme edes lompakkoystävällisesti. Lähes kaikkea oli helposti saatavilla. Sääliksi käy viattomia lapsiparkoja joihin moinen huutaminen jättää pysyvät arvet. Eläkeliiton Alastaron yhdistyksen kuukausitapaamisessa 5.11. Raivoavia äitejä näkee ja kuulee aina vaan enemmän (LL Kopit 6.11.). KU P.S. Emme syöneet Välimeren kansojen tapaan, emme edes sydänystävällisesti. Hämärä kun laskeutuu, kannattaa parhaimpiin pukeutuu. Yllätyksiä täynnä ilta voi olla, toivottavasti on hyvä ryhmä koolla! 1+1=3 . Eli vain omaan käyttöön. On omalla tavallaan paras isä tai äiti, vaikka ei osaakaan näyttää tunteitaan kuin elokuvissa. Ikävimmillään pohdinta päättyy siihen, että lapsi miettii elämänsä loppuun asti olleensa syypää vanhempansa puutteisiin ? että jos hän olisi ollut toisenlainen, niin vanhempi ei olisi juonut tai olisi ollut enemmän läsnä. Lasta voi syyttää vasta sitten, jos hän vanhempana toistaa oman vanhempansa virheet. Huomenna isänpäivänä kannattaa suoda ajatus sille, miten tosielämässä isinä ja lapsina eletään ja välitetään . Näin: . Onneksi suomalaisilla on nämä rantamökit, ne säästävät tuhottomasti energiaa. Nousin istualleni vuoteessa ja huusin pimeyteen: . Tärkein ohjelmannumero oli yhtä aikaa puhuminen. Pöytä oli katettu kulinaarisesti, eikä joidenkin ravintoloiden isänpäivälounaiden tapaan taloudellisesti. Ihmiset vedetään liian koville. Lauantaina 8. Siksi, että aivan pian meitin tarttee rakentaa uusi ydinvoimala, yksinomaan, jotta saadaan mökkikansan tarpeet tyydytettyä, grillit lämpenemään ja olut pysymään viileänä rakkailla rannoillamme. P.S. Ihania esimerkkejä on monia, mutta myös niitä toisia. Valitettavasti moni lapsi joutuu pitkälle aikuisuuteen asti pohtimaan, miksi omasta vanhemmasta ei ollut vanhemmuutta kantamaan tai miksi oma vanhempi ei ole ollut sitä mitä lapsi olisi toivonut. Onnellisimmillaan pohdinta päättyy siihen, kun lapsi huomaa, että vanhempi kuitenkin yritti ja yrittää parhaansa. Eivät ne jaksa eikä kukaan auta. Puppua, täyttä potaskaa. Mukaan pääsi ainoastaan nostamalla volyymin tasoa. marraskuuta 2014 4 ILKKA UUSITALO 80 MIELIPIDE KIRKKO KESKELLÄ ARKEA TOIMITTAJALTA Onkos tullut ajateltua? Istuimme ehtoota ikiaikaisten ystäviemme mökillä. Monia varteenotettavia asioita kuitenkin esitettiin. Siis tosi pimeetä. PÄÄKIRJOITUS TOIVON LISTA Vaalipäivä 9.11.2014 TIINA PERHO 26 KIRKKOVALTUUSTOON! Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi Ihanampaa kuin elokuvissa Näin isänpäivän aikaan korvat herkistyvät tarinoille vanhemmuudesta. Bensaa palaa moottoreissa ja vesiskoottereissa ja matkat rentoutumaan ovat 300 kilsaa suuntaansa. Lähes samanvetoiset, joista ennen myytiin torilla perunoita. Asumus pidetään sähkölämpimänä ympäri vuoden. Sauna lämpiää puoli vuorokautta ja lattialämmitys saman verran. Vaihtoehtoisesti saunan lauteilla tai verannalla. Mittayksikkö oli kappa, you see. (Pian lehtemme on satavuotias, joten ymmärtänette kansainvälisyyden, you see. Tietysti tarjolla oli myös palanpainiketta, kuten hienosti sanotaan. Kynnystä avun hakemiseen tulisi madaltaa ja syyllistämisen tai sijoitusten sijaan antaa apua arjessa jaksamiseen. Voimia äideille <3 Lisää mielipiteitä sivulla 19. Mitään tositrendikkäitä ajatuksia ei noussut päivänvaloon. Tuttujen tuvalla Pirkko Rintamäki kertoi elävästi isästään rovasti Vilho Rintamäestä. Hyvä oivallus tyttäreltä oli pyytää Jukka Korvenpäätä lukemaan lehdessä ollut rovastin kirjoitus. Kiittäen kuulolla olleet . Oho, tuli taas.) Mutta pannaan mennen takaisin illan tunnelmiin. Rahvas tosin käyttää ilmaisuja ryypätä tai vedetään lärvit. Lainkuuliaisena seniorina nautin vain mitä laki ja vaimo määräävät
Hän ja hänen äitinsä Taina Oksanen uskovat, ettei opistojen yhdistyminen juuri näkyisi käytännössä, sillä harrastajat kulkevat jo nyt yli opistojen rajojen. Lisää laatua ja kursseja . Aiemmin vuokra on ollut 14,88 euroa neliöltä. Remontin aikana vuokrat ovat olleet matalammat, koska yhden hengen huoneissa on asunut kaksi asukasta. Korotus nähdään perusteltuna, koska remontin myötä huoneet ovat uudenveroiset ja niiden varustelu on parempi. Tällainen järjestely voi pelastaa monia kursseja, sillä ajomatkat eivät lopulta ole kovin pitkiä, rehtori sanoo. Jos yhdistymisselvityksen jatkaminen hyväksytään sekä Pöytyällä, Loimaalla että Auranlaakson kansalaisopiston sopimuskunnissa, hanke saadaan vireille mahdollisesti keväällä 2015. Fuusiota suunniteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2009, mutta hanke kaatui Pöytyän kunnan torppaukseen. Hyvät ja terveet tilat ovat yksi laadun lähtökohdista, rehtori toteaa. Hän kaavailee, että mahdollisen uuden opiston pääpaikka valitaan sen mukaan, missä ovat parhaimmat tilat hallinnolle ja muulle henkilökunnalle. Pääpaikan sijainti ei kuitenkaan saisi vaikuttaa uuden opiston nimeen. Harrastajamäärän kasvu taas paksuntaa opiston lompakkoa, jolloin kursseja voidaan järjestää enemmän. Näkisin asian ennemminkin niin, että jos yhdellä kurssilla on vähän opiskelijoita sekä Loimaalla että Pöytyällä, kurssin lopettamisen sijaan voidaan järjestää kurssi vain toisella paikkakunnalla. Esimerkiksi Loimaalla on vahva käsitöiden tekemisen perinne ja kädentaitoihin erikoistumalla kursseihin saataisiin lisää laatua. Virta huomauttaa, ettei erikoistuminen johda siihen, että muiden alojen kursseja karsitaan. . Loimaan työväenopiston liittymistä Auranlaakson kansalaisopistoon aletaan selvittää jälleen Loimaan seutu Marianna Langenoja Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto halutaan yhdistää. Valtio korostaa työväenopistojen opetuksen laatua. Pöytyän päättäjät halusivat katsoa rauhassa, mihin suuntaan muissa palveluissa mikäkin kunta kallistuu. Kun opistot yhdistävät voimavaransa, jää rahaa enemmän markkinoinnille ja imagon uudistamiselle, mikä tuo lisää harrasta- jia. On vaara, että valtio ajaa ahtaalle pienet työväenopistot vuonna 2016, jos niitä ei yhdistetä. Varsinainen yhdistyminen voisi tapahtua vuoden 2016 aikana. Opiston tilat kuntoon ja nimi uusiksi Loimaan seutu Marianna Langenoja Jos Auranlaakson kansalaisopisto ja Loimaan työväenopisto yhdistyvät, laitetaan samalla myös opintotilat kuntoon. Opistojen rehtorin Ilkka Virran mukaan uudelle opistolle tarvi- taan yhtenäinen tila, jossa henkilökunta pääsee kohtaamaan ja jossa voidaan tarjota kursseja. VIRRAN MUKAAN opiston toiminta jatkuisi myös kouluissa ja muissa hyväksi havaituissa paikoissa, mutta ?homeisista vinteistä. Tuolloin syynä oli epäselvyys kuntaliitosasioissa. Sillä olisi arviolta 8 500 kurssilaista ja se tarjoaisi joka vuosi noin 700 kurssia tai mahdollisesti enemmän. Rehtori näkee fuusion jälkeisen tulevaisuuden pelkkänä kasvuna. Samaan aikaan kuntien valtionosuudet pienenevät. MIKÄLI Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto sulautuisivat yhteen, tulisi opistosta Varsinais-Suomen neljänneksi suurin. Lisäksi opiston sisällä voitaisiin erikoistua alueellisesti. Opisto ei mahdollises- ti jatkaisi toimintaansa esimerkiksi Loimaan Lapidushallissa, jossa järjestetään tällä hetkellä käsityökursseja. . luovuttaisiin. Hänen mukaansa yhdistyminen toisi monia muutoksia, jotka helpottaisivat hallintoa mutteivät juurikaan näkyisi harrastajille. ?Tällä hetkellä opistot tekevät monia asioita kahteen kertaan. Ne maksavat erikseen esimerkiksi Teosto-maksut ja kopiomaksut. Sellaiset opettajat, jotka opettavat molemmissa opistoissa, joutuvat työskentelemään toiseen opistoon sivutuloverokortilla. Huoneissa on muun muassa omat vessat. Palvelutalon remontin on tarkoitus valmistua tämän kuun lopulla, jonka jälkeen voidaan tehdä lopullinen muutto ja huonejako. Oripään kunta on saanut palvelutalon peruskorjaukseen ja laajennukseen rahoitusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta, jonka ohjeet määrittävät osaltaan sitä, millaiseksi vuokrat voidaan asettaa.. marraskuuta 2014 AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8031 02 588 8032 UUTISET MARIANNA LANGENOJA Loimaa siirtyy potilastietoarkistoon Pöytyäläinen Ville Välilä käy Loimaan työväenopiston järjestämällä puutyökurssilla. Tiedot tallennetaan myös terveydenhuolto-organisaatioiden omiin potilastietojärjestelmiin. Arkistosta on hyötyä potilaille ja terveydenhuollon henkilökunnalle, kun potilastiedot ovat kaikkien potilasta hoitavien käytettävissä. Potilastiedot ovat tiedot tallentaneen terveydenhuollon palvelujen antajan käytettävissä. Virta toivoo, että nimestä tulee mahdollisimman neutraali, eikä se olisi paikkaan sidottu. LOIMAA on liittynyt valtakunnalliseen potilastietoarkistoon. Kaupungin terveyskeskuksessa ja terveysasemilla asioivien potilaiden tiedot viedään tämän kuun alusta alkaen uuteen potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennetaan potilaskertomustiedot, riskit, rokotustiedot, voimassaoleva lääkitys ja laboratoriotulokset. 5 Lauantaina 8. Yhdistyminen toisi hänen mukaansa säästöjä ja takaisi opistojen olemassaolon. . Hallinto on ripoteltuna pitkin poikin ja sairastumistapauksissa ei välttämättä saada tuuraajaa, rehtori luettelee ongelmia. Tietojen luovuttaminen muille terveydenhuollon palvelujen antajille edellyttää potilaan suostumusta. Täysi-ikäiset potilaat voivat katsoa omia tietojaan omakanta-verkkopalvelusta. Potilastietojen vieminen valtakunnalliseen arkistoon aloitettiin VarsinaisSuomessa huhtikuussa. Palvelutalon vuokriin korotus ORIPÄÄSSÄ palvelutalon asukkaiden vuokrat nousevat joulukuun alusta alkaen, kun palvelutalon remontti valmistuu. Sosiaalilautakunta päätti, että uusi neliövuokra on 17,07 euroa. Nyt Pöytyä on itse tehnyt aloitteen yhdistymisselvityksen jatkamiseksi. Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston rehtorin Ilkka Virran mukaan opistojen yhdistyminen toisi monia muutoksia, jotka helpottaisivat hallintoa mutteivät juurikaan näkyisi harrastajille. Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston rehtori Ilkka Virta on innoissaan
niin, tuliko heti joku mieleen. marraskuuta saakka, ja kisan tulos julkistetaan Loimaan Lehdessä 29. marraskuuta. elokuuta 1961. Keskustelen kuitenkin tauluista ja sisällöistä varsin mielelläni ja Erkki Poso ripusti Paratiisisarja-työnsä näyttävästi esille Kuukantaloon. aionkin olla paikalla kaikkina näyttelypäivinä. Erkki Poson taidetta esillä Kuukantalossa su 16.11. Ilmoitustaululla on puheenjohtaja Maiju Boenischin ottamia valokuvia muurin historiaan liittyvistä paikoista ja jäljellä olevista muurin jäänteistä. Berliinin jaon symboliksi muodostunut suljettu Brandenburgin portti avattiin 22. Siellä näytettiin kuvia Berliinistä ja kerrottiin, kuinka Bornholmer Strassen rajanylityspaikalla oli avattu rajapuomi kello 21.20 ja päästetty DDR:n kansalaiset kulkemaan Länsi-Berliinin puolelle. Tilanne oli kuitenkin aivan toinen. Jo ensimmäisenä yönä noin 20 000 henkilöä kulki Bösebrücke-sillan kautta länteen. Hän auttaa myös muita onnistumaan ja on innostunut ja palveluhenkinen sekä luo myön- teistä meininkiä yhteisöön. Lähetä ehdokkaasi nimi ja perustelut siitä, miksi juuri hän olisi Loimaan seudun positiivisin, joko kirjeenä tai postikorttina osoitteella Loimaan positiivisin, Loimaan Lehti, Käsityöläiskatu 10, 32200 Loimaa tai sähköpostina osoitteella sampsa.hakala@loimaanlehti.fi. Ehdotusten pitää olla perillä viimeistään 13. Lauantaina 8. Seuraavina päivinä avattiin uusia kulkumahdollisuuksia jaetun kaupungin osien välille. Kirjasto on puolestaan kerännyt pöydälle selailtavaksi ja lainattavaksi aiheeseen liittyviä kokoelmansa kirjoja. Maanantai-iltana Maiju Boenisch kertoo esitelmässään kuvin ja sanoin Berliinin ja sen muurin historiasta. klo 14. Avoinna viikolla klo 17?19 ja viikonloppuna klo 14?18. . Ehdokkaiden nimet julkaistaan Loimaan Lehdessä ja lehden internet-sivuilla 15. asti. Avajaiset su 9.11. Seuraavana vuonna muuri purettiin. Työn innoittajana oli keskiajalta peräisin oleva paikallislegenda. He tanssivat. Lisää lämpöä tauluihin SAMPSA HAKALA Loimaa Sampsa Hakala Synkkäsävyisiä töitä aiemmin tehnyt taidemaalari Erkki Poso, 31, on muuttanut värimaailmaansa lämpimämpään ja iloisempaan suuntaan. Poson uudistuneeseen värien käyttöön pääsee tutustumaan Mahdollisuus-nimisessä myyntinäyttelyssä, jonka avajaiset järjestetään huomenna Kuukantalossa. Näyttelyssä on esillä parisenkymmentä työtä. Mukana on historiallisia kuvia muurin rakentamisesta, joka alkoi 13. Nykyisin sen paikan voi tunnistaa kaupungin keskustassa 20 kilometrin matkalla katukivetyksestä. Esitelmä Berliinin muurin murtumisesta Loimaan pääkirjastossa ma 10.11. Ensimmäinen ajatus oli, että eihän tämä pääty samoin kuin Prahan kevät itäblokin panssareiden vyörymiseen kaduille elokuussa 1968. Pääosin ne ovat akryylimaalauksia, mutta mukana on myös muutama grafiikkatyö. Lähestymiskulma on valtaosin symbolinen, mutta mukana on abstraktejakin näkemyksiä. POSO ON koulutukseltaan artesaani ja suorittanut myös kuvataide- ja kirjoituskursseja. Hän muistaa vielä hyvin, kuinka hän oli katsonut Saksan television kello 22.30 alkaneita iltauutisia. Muutkin rajanylityspaikat avasivat porttinsa. Valituksi tullut palkitaan Kauppatorilla 30. Pääosa kuvista on kuitenkin omia. Boenisch asui muurin murtumisen aikaan LänsiSaksassa Stuttgartissa. marraskuuta, jol- loin myös äänestys alkaa. Äänestysaikaa on 27. kuka tahansa positiivinen saviseutulainen. Tärkeintä on, että hän on osoittanut tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta. marraskuuta järjestettävässä joulunavaustapahtumassa. SEKÄ POSITIIVISINTA ehdottaneiden että äänestäjien kesken arvotaan palkintoja. Loimaan seudun positiivisin -kisan järjestävät Loimaan Seu- dun Nuorkauppakamari ja Loimaan Lehti. Positiivisin-kilpailu on järjestetty Loimaan seudulla jo neljänä vuonna. joulukuuta. Eikun ehdottamaan!. Taulujen lisäksi hän toteuttaakin luovaa puoltaan kirjoittamalla ja tekemällä videotaidetta. Vahvasti saviseutulainen taiteilija kertoo, ettei näyttelyssä ole yhtenäistä teemaa ja kukin katsoja saa hakea merkityksiä tauluille mielensä mukaan. . Kisa on suosittu, sillä sekä ehdokkaita että ääniä on jokaisella kerralla tullut runsaasti. Vuonna 2010 tittelin sai Kaija Suominen, 2011 Tiina Hautojärvi, 2012 Mervi Sairanen ja 2013 Osmo (Osku) Leikasto. Tänä vuonna tittelin ansaitsisi... . Vitriinissä on esillä joitain esineitä ja kirjoja. marraskuuta 2014 6 Is sot C omiat Isot Comiat n yt m yynnis ssä. nyt myynnissä. akko Kysy enn etua! tilaajan Myynti: Jukka Uusitalo 040 745 7734 AGCO Suomi Oy, Patruunankatu 2, Loimaa KULTTUURI 02 588 8020 Berliinin muurin murtumisesta näyttely ja esitelmä Sunnuntaina 9.11.2014 tulee kuluneeksi 25 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Loimaan seudun Suomi-Saksa Yhdistys on kerännyt sen kunniaksi näyttelyn Loimaan pääkirjastoon. klo 18, näyttely aiheesta jatkuu marraskuun loppuun. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Kojonkulman kummitteleva munkki. marraskuuta. Keskustelen tauluista ja sisällöistä varsin mielelläni. Vielä ehdit ehdottaa positiivisinta henkilöä LOIMAAN SEUTU Vielä on aikaa ehdottaa kuka on Loimaan seudun positiivisin henkilö vuonna 2014. Positiivisin 2014 -ehdokkaaksi kelpaa nuori tai vanha, mies tai nainen, urheilija tai rentoilija, johtaja, opettaja, hoitaja tai huoltomies
Keski-Euroopasta tuodaan halpaa lihaa Suo- meen. Asia on herättänyt erittäin laaAlkusyksystä HKScanilla päät- jaa mielenkiintoa kunnissa ja yhteytyivät toimihendenottoja on tullut. Viesti maakunnasta kilöitä koskevat yt:t. Mutta Onko Loimaa jollain tavalla aina se tulee yllätyksenä. Tätä on nyt jatkunut yli puoli vuotta. Eskola arvioi kovimpien iskujen kohdistuvan sianlihan tuotantoon. . Pyrkimyksenä on aito neuvottelu, jossa mitään vaihtoehtoja ei ole poissuljettu. Voiko tämä tarkoittaa koko teurastamon sulkemista Mellilässä? . Vientikielto Venäjälle taas astui voimaan alkuvuodesta. Punkalaitumen Vanttilassa toimivan yrityksen toimialaa ovat paperi- ja kartonkituotteet. Päätuote ovat teollisuudelle valmistettavat kartonkihylsyt. Loimaalaispariskunta käy markkinoilla vuosittain, mutta nyt kun molemmat ovat jääneet eläkkeelle, aikaa shoppailulle on enemmän.. Olemme tehneet lyhennettyä viikkoa. Meillä lomautukset alkoivat viime vuoden elokuusta. Punkalaitumen Vuoden yrittäjä. Yrityksen liikevaihto oli viimeisimmällä tilikaudella 231 000 euroa. ENEMMÄN KUIN 2000 SANAA TOMI MÄKELÄ (KUVAAJA ON TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA LOIMAAN LEHDESSÄ LOIMAAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTOSTA) Savipäivämarkkinat järjestettiin taas eilen Loimaan torilla. Välillä olemme tehneet täyttä viikkoa, mutta suurimmaksi osaksi on ollut lyhennettyä työviikkoa siitä asti. MELLILÄN teurastamon pääluottamusmies Karol Kula kertoo saneensa tiedon yt-neuvotteluista torstaiaamuna, hetki ennen me- HKSCAN kertoi aiemmin syksyllä merkittävistä Länsi-Suomea ja diaa. . Viime vuon- . Ei tämä mukana näissä suunnitelmissa? työmotivaatiota kauheasti lisää. . Vuoden yrittäjiksi valittiin Juha Pihko ja Juhani Ranta. Juha Pihko ja Juhani Ranta / Novacore Oy on 39. Ytkutsun piirissä on noin 40 teu- rastamon työntekijää. Yhtiö arvioi henkilöstövaikutusten kohdistuvan noin 30 henkilöön. Eskola sanoo mahdollisten toimenpiteiden olevan toistaiseksi avoinna. . Materiaalina käytetään kotimaista 100-prosenttista kierrätyskartonkia ja luontoystävällistä sidosainetta. Teurastettavaa on ollut vähemmän. Olemme toivoneet markkinan elpymistä, mutta näköpiirissä ei ole nopeaa muutosta tilanteeseen. Viimeisimmän yt-kutsun perustelut sianlihan ylituotannosta eivät yllätä pääluottamusmiestä. . Olemme tehneet on ollut myönteina Mellilässä pe- lyhennettyä viikkoa. nen. 7 Lauantaina 8. Taustalla vaikuttaa sianlihan ylituotanto Loimaa/Mellilä Lari Kiviranta HKScan aloittaa Mellilän teurastamon koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ensi viikolla. Kaupunkitalättiin puolestaan solla emme ole viekoko teurastamon Teurastettavaa on lä yksilöineet asiaa, sulkemista. Eskola kertoo. ollut vähemmän. Pihko ja Ranta Vuoden yrittäjät PUNKALAITUMEN Vuoden yrittäjä julkistettiin 7.11. Punkalaitumen kunnantalossa järjestetyssä tilaisuudessa. Mellilässä teurastetaan lihasikoja ja emakoita. . Nämä ovat aiheuttaneet markkinahäiriöitä. Yhtiön tavoitteena on sopeuttaa teurastuskapasiteettia markkinatilannetta vastaavaksi. Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Samuli Eskola kertoo tämän tarkoittavan koko Mellilän teurastamon toimintojen uudelleenarviointia. Neuvottelujen aikana selvitetään muun muassa mahdollinen tarve teurastusmäärien vähentämiseksi. Torstaiaamuna tiedotettu ytkutsu koskee ainoastaan HKScanin Mellilän toimipaikkaa. Myynnissä oli käsitöitä, erilaisia herkkuja marjoista leivonnaisiin, vaatteita ja hyödyllistä käyttötavaraa. Aamu alkoi torilla rauhallisesti, mutta ostosten tekijöiden määrä kasvoi päivän valjetessa. Hannele ja Jouko Vähäoja ostivat kalaa ja kassikaupalla leivonnaisia Savipäivämarkkinoilta Loimaan torilta. Sen piirissä on noin 40 teurastamon työntekijää. Yhtiö arvioi henkilöstövaikutusten kohdistuvan noin 30 henkilöön. PAIKALLISIA maanantai-tiistai klo 17.30 asti ajanvarauksella puh. Haemme ratkaisua yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Novacore Oy:n asiakkaana on kotimainen rullaava teollisuus, jonka kautta yli 50 prosenttia tuotannosta lähtee ulkomaille. Novacore Oy on perustettu vuonna 2006 ja sen omistavat tuotannosta vastaava Juhani Ranta ja myynti- ja ostotoiminnasta vastaava Juha Pihko. Asiat ratkeavat neuvottelujen kuluessa, Eskola vastaa. YT-NEUVOTTELUITA perustellaan liha-alan kireällä kilpailutilanteella. HKScanin ongelmana on kannattavuutta nakertava EU:n sianlihan ylituotanto ja Venäjän unionimaille asettama sianlihan tuontikielto. 010 257 3202 Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,0595 /min Matkapuhelimesta 0,0828 / puhelu + 0,1704 /min Yhdessä hyvä tulee. HKScan puntaroi Mellilän teurastamon tulevaisuutta . marraskuuta 2014 Neuvotteluajat TÄLTÄ SIVULTA Yt-kutsu koskee ainoastaan HKScanin Mellilän toimipaikkaa. Ihan puun takaa se tuli, vaikka Viroa koskevista investointisuunviime vuosina näitä yt:itä on ollut, nitelmista. ja siihen on vähän tottunut
Tavoiteltu yleisö on juuri sitä ikäryhmää, jolla on paljon omakohtaisia muistoja museokierroksella nähdystä. Hänen kohdallaan museon tarjonta toimi juuri niin kuin parhaimmillaan käy, löytyy omakohtainen kosketus näyttelyssä nähtyyn ja silloin muistot heräsivät eloon. Eila Vuorinen tuli yhdessä ystäviensä Salme Vanhatalon ja Aino Lintulan kanssa Sarkaan, kun museossa järjestettiin senioripäivä. Ehkä se on tämä meidän tapa mennä ja tehdä asioita yhdessä. Seniorien kohdalla on museon kannalta myös kyse todella tärkeästä ikäryhmästä, Wahlström painotti. Valokuva vaatii oikeanlaisen säilytyksen Loimaa Anu Salo Monilla lojuu piironginlaatikossa tai tietokoneessa tai molemmissa valokuvia hujan hajan. Sivullisia huvitti. . Ihan joka otosta ei kannata varsinkaan tietokoneella säilytellä, vaan karsia aina välillä turhia pois. Mukavaa tämä on, pitää mielen virkeänä, Vanhatalo, Vuorinen ja Lintula pohtivat. ANU SALO Iina Wahlströmin johdolla saattoi askaroida itse koristellun valokuvakehyksen. Valokuvakehyksen voi koristella kuvaan liittyvällä aineistolla. NÄYTTELYKIERROKSEN herättämät muistot vaikkapa siitä Harakan isännän voimasanailusta on juuri sellaista muistojen esiin kutittelua, johon museo esineistönsä kautta pyrkiikin. . Niin kuin nyt vaikka Vuorisen Eilan vuosikymmenien takaa kumpuavat muistot Harakan isännästä, joka tapasi suureen ääneen sadatella traktorinsa temppuilua. Tuolla näyttelyssä oli juur samanlainen traktori kuin Harakalla. Valokuvan säilymistä hyvänä voi onneksi edistää monin tavoin. Senioripäivä oli kaikin tavoin mukava kokemus kolmikolle, joka tuli katsastamaan päivän antia yhdessä. TOMI MÄKELÄ NAISKOLMIKON mielestä on mu- kavaa kulkea tapahtumissa yhdessä ja kun Sarka varta vasten ohjelmallisen senioripäivän järjesti, pitihän se lähteä katsastamaan. . Maatalousmuseo Saran kokoelmissa on kuutisentuhatta luetteloitua ku- vaa, asianmukaisesti säilytettyinä. Miten sama pyrkimys täytetään kotioloissa, siitä museon amanuenssi Elsa Hietala oli koonnut vinkkejä senioripäivän kävijöille. Osa kuva-aiheen tallennusta on siis kuvauksen jälkeen oikea säilytys. KARU TOSIASIA Hietalan mukaan on, että mikään ei ole ikuista, valokuvakaan. Yhdessä on paljon mukavampi osallistua. Kokeilun pohjalta voidaan kehitellä mahdollista jatkoakin, Wahlström sanoo. Senioripäivä järjestettiin samalla ajatuksella kuin muukin kohdennettu tarjonta. Nyt päätettiin kokeilla senioripäivää, joka pal- velisi iäkkäämpää väkeä. . marraskuuta 2014 8 SENIORIT Harakan isännän traktorikin löytyi ANU SALO . Pitää vain uskaltaa tehdä valintoja, Hietala suosittelee. Museoammattilaisen näkökulmasta on vielä erityisen tärkeää muistuttaa asiasta, joka helpos- ti unohtuu: vaikka nyt tiedämme oikein hyvin, että kuvassa poseeraavat iloiset kumminkaimanserkukset, niin jälkipolvet eivät välttämättä henkilöitä enää tunnista. Ne kuvat, joista siis haluaa välittyvän tietoa jälkipolville enemmänkin, kannattaa varustaa tiedoilla kuvauspaikasta, kuvassa olevista henkilöistä tai muista olennaisiksi arvioimistaan asioista, kuten vuosiluvusta. Tarjolla oli niin nähtävää, kuultavaa kuin tekemistä käsillekin. Valokuvalle saattoi suunnitella itse koristellun kehyksen kotiin viemiksiksi. . Aika paljonhan me kaikenlaiseen osallistutaankin, kerhoihin ja muuhun, vaikka yhdeksättäkymmenettä jo käydään, naiset nauroivat. Traktori sauhutti ja isäntä karjui, niin kuin se nyt olisi jotakin auttanut. Ja miettivät että kyllä, on todella hyvä kysymys, miksi naiset niin ahkerasti osallistuvatkin, kun miehiin vertaa. . Sarka kokeili senioripäivän vetovoimaa Loimaa Anu Salo Voihan kaikki muistot ja niiden mieleen nostattamat tunteet! Itkusta nauruun ja ihmetyksestä liikutukseen. Jos kuvat ovat siellä piironginlaatikossa sekaisin, niin kyllä ne ajan myötä varmasti kärsivät, vaikka sitä ei heti huomaakaan. Päivän aikana oli tarjolla ohjelmaa näyttelykierroksesta yhteislauluun ja luentoon vanhojen valokuvien oikeasta säilytyksestä. Salme Vanhatalo, Aino Lintula ja Eila Vuorinen tutustuivat maatalousmuseon 1950-luvun osastolla muun muassa pyykinpesun historiaan. Happovapaa säilytys riittävän viileässä ja valolta suojattuna on jo paljon, Hietala sanoo. Digikuvien kanssa kannattaa puolestaan huolehtia sähköisestä varmuuskopioinnista ja teettää tärkeimmistä kuvista vedos. Tekniikan kehityksen myötä kuvien tallennus ja toistaminen myös muuttavat muotoaan, mikä kannattaa tiedostaa. YKSI ASIA, joka ylipäätään helpottaa tehtävää todella paljon, on kuvien määrän johdonmukainen vähentäminen. . Ja siksi juuri lähdimme tällaista senioripäivää kokeilemaan. Ollaan tunnettu toisemme niin kauan. Lauantaina 8. kun vaan tietäisi mistä aloittaa... Kuulostaako tutulta. Sen toivottiin houkuttelevan kävijöitä, koska tarjonta koettiin omaksi. Pitäisi varmaan järjestää ne jotenkin... Moni ei ehkä itse hahmotakaan, kuinka arvokkaasta muistitiedosta on kysymys, näyttelyamanuenssi Iina Wahlström sanoo. Sarka järjestää jo vanhastaan paljon teemoitettua tarjontaa nuoremmalle väelle, koululaisille ja lapsiperheille. Jos epäjärjestys ja huoli kuvien oikeasta ja turvallisesta säilyttämisestä vaivaa mieltä, kannattaa toimia ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tappurikin, Eila Vuorinen hymyilee palattuaan kierrokselta maatalousmuseo Saran näyttelystä. Nyt päivän ohjelma suunniteltiin väljäksi, osallistua voi, kun itse hetkensä valitsi, sillä näyttelykierroksia starttasi useampia. Sillä vaikka kuvan sanotaankin kertovan enemmän kuin tuhat sanaa, kadonneiksi faktoiksi ei sekään jälkikäteen muutu.. Kuvien laadun varjelemiseksi ja otosten säilyttämiseksi jälkipolville on kuitenkin tehtävissä paljon.
9 Lauantaina 8. Osa käy useampana kertana viikossa, kun taas toiset tulevat mukaan kerran viikossa, Javanainen kertoo.. 0500 325 586 Kauppalankatu 2, Loimaa Palvelemme ark. Tänne tullessa ihan nuorenee, kun muistelemme kaikkea nuoruuteen liittyvää. Saimi Leppäkangas ja Sirpa Puolakka tekevät muistia virkistäviä tehtäviä Tammikodin salissa. . Moni tulee myös itsenäisesti kotoa käsin. Täällä he voivat puhua ilman pelkoa siitä, että he eivät muista kaikkea mistä ovat puhuneet. Heille on todella helpottavaa, ettei tarvitse miettiä mitä muut ajattelevat heistä. LOIMAALLA kerrostaloasunnossaan asuva Lauri Kannisto kertoo tulevansa mielellään tapaamaan muita päivätoiminnan pariin. . asiakirjat. Edunvalvontavaltuutukset sekä yksityinen edunvalvonta. Palvelutoimisto Tarja Tyykilä p. klo 10-14 tai sopimuksen mukaan. . Pääsääntöisesti toiminta on tarkoitettu muistisairaille ja kotona asuville ikäihmisille sekä omaishoidon tuen piirissä oleville asiakkaille. Päivätoiminta tarjoaa tukea omaishoitajalle sekä hoidettavalle. . Toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. . marraskuuta 2014 . Joulun alla leivomme pipareita ja teemme erilaisia juttuja eri vuodenaikoina, kertoo Loimaan kaupungin päivätoiminnan ohjaaja Elina Javanainen. Javanaisen mukaan ikäihmiset ovat olleet päivätoiminnassa sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi tyytyväisiä siitä, että he pääsevät ulkoilemaan valvotusti. Myös vertaistuki on koettu tärkeäksi. Apua asiakirjojen laadintaan. Testamentit, lahjakirjat, perukirjat, ym. Täällä on tavattoman mukavaa, kun ei tarvitse olla aina kotona, Kannisto myhäilee. Myös Saimi Leppäkangas ja Sirpa Puolakka käyvät usein päivätoiminnassa. . Tykkäämme jumpata muiden kanssa, kun kotona joskus tulee aloitettua jumppa yksin eikä siitä tule mitään, kun kukaan ei ole käskemässä jatkamaan, Leppäkangas ja Puolakka sanovat. TAMMIKODISSA ikäihmisten päivätoimintaa järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tammikodin lisäksi ikäihmisten päivätoimintaan pääsee mukaan perjantaisin Alastaron Ruusurinteen työtuvassa ja tiistaisin Hirvikoskella Kitkonpuistossa. . Tänne kuljetaan takseilla tai sitten omaiset kuskaavat. 9, Loimaa JALKAHOITOLA ARJALKA Jalkojenhoidon amm.tutkinnon suorittanut jalkahoitaja Ajanvaraus 040-749 9159 www.arjalka.fi me kaikkea nuoruuteen liittyvää, Kannisto hymyilee ja lähtee reippaasti kokeilemaan tasapainoharjoituksia Tammikodin liikuntasalin lattialle rakennetulla radalla Javanaisen opastuksella. Päivätoiminta on Kanniston mukaan kiva sosiaalinen tapahtuma. . Päivätoiminta tukee omaishoitajan jaksamista. Hoidettavan osallistuminen päivätoimintaan mahdollistaa hoitajalle oman ajan järjestymisen, kertoo Tammikodin omaishoidon tukikeskuksen toiminnanohjaaja Anja Ojala. Päivätoiminnan aktivi- teettien avulla myös ikäihmisten päivää virkistetään ja kuntouttavien harjoitusten kautta pyritään parantamaan tasapainoa ja lihaskuntoa. Meillä on hyvin erilaisia aktiviteettejä kuten liikuntaa, sana-arvoituksia ja helppoja tietovisoja. Tänne tullessa ihan nuorenee, kun muistelem- JALKAHOIDOT myös koti- ja laitoskäynteinä r Jalkahoitotuotteet, suojat ja kevennykset r Silikooniorteesit r Diabeetikon sukat r Kenkien, sukkien, pohjallisten desinfiointi KLENZ-otsonaattorilla Teitä palvellen Käsityöläisk. TEEMA: SENIORIT MARIANNE ROVIO Lauri Kannisto kokeilee tasapainorataa Elina Javanaisen ohjaamana. Taustalla Tapio Rämö, Yrjö Jakonen ja Raimo Tuomola odottavat vuoroaan. Päivätoiminta aktivoi ikäihmisiä Loimaa/Mellilä Marianne Rovio Ikäihmisillä on Mellilän Tammikodin päivätoiminnassa mahdollisuus tulla virkistämään muistiaan ja tapaamaan muita kuntouttavan jumpan tai vaikkapa sanaleikkien parissa
Lihasvoimaa voi lisätä jopa yli 90-vuotiailla. Voimaharjoittelu auttaa myös tasapainossa. Kartanonmäen kuntosalissa käy kotihoidon parissa olevia vanhuksia sekä Kartanonmäen omia asukkaita. Kuntosali on kuitenkin avoin kaikille eläkeläisille. Kuntosalilaitteet on hankittu perintövarojen avulla. . Voimaharjoittelua voi toteuttaa, jos rasitus ei aiheuta sydänoireita. . Jo se, että mennään kuntolaitteisiin rollaattorista tai pyörätuolista, auttaa todella paljon vanhuksia. Kartanonmäen kuntosali. Lauantaina 8. Erityisesti pakara- ja reisilihaksia tulee vahvistaa. Torstaisin Hirvihovin tatamilla kaksi ryhmää. Kyllä tämä hyvää tekee ja tykkään käydä salilla sen verran mitä terveys on sallinut, Koivisto kertoi. Kartanonmäen kuntosali on vielä ilmainen eläkeläisten kuntosali. Keskiviikkoaamuisin yhdeksästä kymmeneen on starttiryhmä, jonka kautta pääsee alkuun ohjaajien avustuksella, Levomäki selitti. VESIHOVIN KUNTOSALI täyttyy maanantaiaamuisin aktiivisista eläkeläisistä, jotka ovat päättäneet tulla kohottamaan kuntoaan. . Ikäihmisten ohjattu kuntosali. Maanantaisin Hirvihovissa klo 9?10 ja aloittelevien ryhmä klo 10?11. . Aamupäivän aikana täällä käy ainakin noin 50?60 ihmistä. Osa on todella aktiivisia ja he tulevat tänne hyvällä mielellä ylläpitämään kuntoaan ja lihasten toimintaa. Pyrin antamaan vaihtoehtoisesti harjoitteita, jos esimerkiksi jollakin on olkapäässä ongelmaa. Marja Lehtonen on käynyt Hirvikoskella kuntosalilla jo 10 vuoden ajan. ryhmä klo 10.05?11. Pitkäaikaissairaiden jumppa: Liikuntahallin peilisalissa keskiviik- koisin kelo 11?12. . Tämä auttaa taas kehoa toimimaan paremmin. Kuntosaliharjoittelua tulisi toistaa säännöllisesti vähintään kahden kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa. Koivisto asuu vaimonsa kanssa kotona ja tietää, että harjoittelusta on hyötyä myös arjen askareissa. . 2. Jos esimerkiksi vanhus on petipotilaana viikon verran, niin tänä aikana hänen lihasvoimansa saattaa heikentyä noin 25 prosenttia. Myös iäkkäämpänä lihasmassaa saa vahvistettua lihasharjoitusten avulla, selitti Levomäki, joka ohjaa Kartanonmäen kuntosalilla voimaharjoittelua. Voimaharjoittelulle ei ole yläikärajaa. Metsämaan Nahuntuvalla maanantaisin klo 14.30?15.30.Tiaisentien palvelutalolla perjantaisin klo 10?11. Myös työväenopistolla kursseja. Vesijumppa Vesihovissa torstaisin klo 14.30?15.. Harjoituksen ja levon suhteen tulisi olla oikea, Levomäki sanoi. LEVOMÄKI KESKITTÄÄ huomionsa kuntoutuksessa erityisesti alaraajoihin, vaikka koko kropan kanssa tehdään voimaharjoituksia. . Ikäihmiselle voimaharjoittelu on todella tärkeää. Täällä ei ole kilpailua ja jokainen voi tehdä omaan tahtiinsa. Lihasten suorituskyky paranee nopeasti sopivalla harjoituksella. Tämä on todella virkistävää. Totta kai sitä toivoo, että hyvä kunto säilyisi pitkään ja pysyisi terveenä pitämällä kunnostaan huolta. Aarne Koivisto tekee kolme kertaa kymmenen sarjan takareisien voimaharjoituksen fysioterapeutti Anne Levomäen johdolla. FAKTA Liikuntaa senioreille Loimaalla . ryhmä klo 9?9.55. Toistaiseksi maksuton. . 1. Kestävyysliikunnan, kuten kävelyn, lisäksi voimaharjoittelun on todettu olevan suurena apuna ikäihmisten arkielämässä pärjäämisessä. . Loimaalta löytyy aktiivista senioriliikuntaa Loimaa Marianne Rovio Aarne Koivisto treenaa takareisiään Kartanonmäen kuntosalissa. Fysioterapeutti Anne Levomäen mukaan alaraajojen voimaharjoittelu on erittäin tärkeää ikääntyneiden kuntosaliharjoittelussa. ja aloittelevien/kevyempi ryhmä klo 9.30?10.30. . Lihasmassaa lisää voimaharjoittelu, jossa vastus on 60? 80 prosenttia maksimivoimasta. Vastusta lisätään voiman karttuessa. Keskiviikkoisin urheilukeskuk- sen kuntosalilla syke+ -ryhmä klo 8.30-9.30. Keskiviikkoisin klo 9?10 Kartanonmäen kuntosalilla starttiryhmä (ohjaus 5 kertaa, jonka jälkeen omatoimista harjoittelua). Jos on pitkään tekemättä juuri mitään tai istuu pyörätuolissa eikä harjoita lihasvoimaa arjen rutiineissa paljoa, niin kuntosaliharjoittelu herättelee hermoston toiminnan. Ikääntyneiden tuolijumppaa: Haaran Pääskynpesässä maanantaisin klo 13?14. Tärkeintä on juuri toimintakyvyn ylläpitäminen, kertoi liikunnanohjaaja Mikael Wilén. Wilén suosittelee kuntosaliliikunnan lisäksi myös tuolijumppaa, joka sopii hyvin myös esimerkiksi sydänsairauksia, diabetesta tai nivelongelmia sairastaville. Vessassa käynti, kävely, pystyssä pysyminen ja tuolilta nousu helpottuvat alaraajojen ollessa vahvemmat. Koivisto käy kuntosalilla ollessaan lyhytaikaishoitojaksolla Kartanonmäessä. Lisäksi hän käy ikäihmisten liikuntaryhmässä torstaisin. . Kuntosalille voi tulla mukaan, vaikka ei olisi aikaisemmin harrastanut ja kunto olisi nollassa. . marraskuuta 2014 10 . Alaraajojen lihasten vahvistaminen edesauttaa nimenomaan arjen tapahtumissa. Käsilihakset ovat jo yleensä vanhuksilla luultua vahvemmat. Levomäki muistutti, että vaikka kuntosaliharjoittelun myötä varsinaista lihasmassaa ei syntyisikään, harjoittelu vaikuttaa lihasten hermoston paranemiseen. Marja-Leena Levo vahvistaa yläselän lihaksia ja Marja Lehtonen voimistaa rintalihaksiaan, kun Eija Jussilainen punnertaa penkillä. . Muuta jumppaa senioreille: ikäihmisten hyvän olon liikunta: tiistaisin Niinijoen koululla klo 13?14. TEEMA: SENIORIT Kuntosali auttaa selviämään paremmin arjen rutiineista MARIANNE ROVIO
Varmista sen kunnollinen toiminta pesemällä tai vaihtamalla rasvasuodatin 2?3 kuukauden välein. Tarkkaile aktiivisesti myös asunnon rakenteiden ja pintojen kuntoa. Lisätietoa sisäilmasta: www.sisailmayhdistys.fi. Tervetuloa virkistäytymään koko perheen voimin! Kuusitie 1, Loimaa, puh. Takarivissä Jukka Martti, Matti Palperi, Iko Tuomola ja Olli-Pekka Silander. Maire Toivonen 15 ? (norm. Pasi Koivisto Ke 12.11. 02-764 1150 | Ma?pe 9?17 Väinölänkatu 4. 14,95 ?) Minisun Kalsium+D 20 mg, 100 purutabl. S TARJOU 15 ? Minisun Kalsium+D 25 mg,100 tabl. S TARJOU (norm. Perusasioiden ollessa kunnossa hyvän sisäilman ylläpito on helppoa. Oikea lämpötila on kaiken perusta. 020 735 3030 ark klo 9?14, nettivaraus 24 h r JOGP!MPJNBBOMBBLBSJUBMP à s XXX MPJNBBOMBBLBSJUBMP à Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min WWW VESIHOVI l LOIMAAN UIMAHALLI VESIHOVI Testaamme värejä VEL VE LJ LJ. L s5INTI s6ESIJUMPAT ma ja ke klo 15.00?15.30 ti ja to klo 19.30?20.00 s6ESIJUOKSU s.ISKAHIERONTA s0OREPENKKI s,IUKUMËKI s+AHVIO s+UNTO JA VOIMAILUSALI. Huonekohtaiset ilmansuodattimet riittävät yleensä pölyjen poistamiseen vain yhden huoneen ilmasta silloin kun ne ovat kunnossa ja puhtaita. Huolehdi makuuhuoneiden ilmanvaihdosta yön aikana jättämällä väliovet auki. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tai pahentaa monia ärsytys- ja allergiaoireita sekä keuhkosairauksia. Paras tapa tehostaa koko asunnon tuuletusta on ajoittainen ristiveto. Muista selvittää esimerkiksi jatkuvan tunkkaisuuden tai epämiellyttävän hajun syyt perinpohjin, kyse voi olla mahdollisesta terveydellisestä vaarasta. Ajanvaraus p. Talvella sopiva huonelämpötila on 20?22 astetta. Kylpyhuoneen ilmanvaihdon riittävyyden voi tarkistaa helposti peilin avulla: jos se huur- AUKIOLOAJAT: ma 9?21, ti 6?21, ke 9?21, to 6?21, pe 9?21, la 12?16.30 (elokuun lauantait suljettu) tuu lyhyen suihkun aikana eikä kirkastu 10?15 minuutin kuluessa, ilmanvaihto on liian heikkoa. TEEMA: SENIORIT TAPAAMISIA KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Jokainen päivä on kuulemisen arvoinen! Puistokatu 10, 20100 TURKU Ma - to 12.00 - 17.00 Pe - la 10.00 - 13.00 Myymälä 044 043 2040 Päivi 044 582 5360 KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Monipuolista vesiliikuntaa! Vuoden 1950 5B-luokkalaisia kokoontui Sarka-museoon. Eturivissä Maija Sipilä, Anja-Maija Eskola, Liisa Mustala, Annikki Kemppainen sekä Anja Sillanpää-Häkkinen. EKOVINKKI Hyvä sisäilma on avain hyvinvointiin Ihmiset viettävät 90?95 prosenttia ajastaan sisätiloissa. 02 761 1257 Liisa Harjula Valonia 100065000005 100045000005 P U T K I A S E N N U S OY www.putkiasennuskoivusaari.? Loimaan lääkäritalon lääkärit ja asiantuntijat: Yleislääkärin vastaanotto: Minisun Kalsium+D 10 mg, 100 purutabl. S TARJOU 13 ? (norm. 11 Lauantaina 8. marraskuuta 2014 . Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, se on pidettävä päällä jatkuvasti. Pasi Koivisto To 13.11. 17 ?) Tarjoukset voimassa marraskuun ajan. ALASTARON APTEEKKI Loimijoentie 76 puh. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa sisälle ker- tyvät epäpuhtaudet ympäri vuorokauden, ei pelkästään ruoanvalmistuksen aikana. Liesituuletin tai -kupu on hyödyllinen jokaisessa keittiössä. Hyvä sisäilma siis lisää ja ylläpitää hyvinvointia ja jokaisen meistä tulisikin tarkkailla kodin ja työpaikan sisäilman laatua säännöllisesti. 17 ?) Ma 10.11
Metallisiin sideharso- Idealside oli helpottava uutuus joustamattomien sideharsojen rinnalle. Meillä oli aika paljon kaikenlaista huoltohommaa, Mäki muistelee. Joustavan ja sideharsoa paremmin paikallaan pysyvän idealsiteen yleistyminen 1970-luvulla helpotti huomattavasti hoitajien työtä. He tarttuvat ?pänkseihin. - metsä on aina ollut tärkeä maamiehen pankki, mutta tunnollinen palvelusväki rinnastettiin jopa sitä paremmaksi. MAATALOUS- JA METSÄTYÖT olivat raskaita ja työpäivät pitkiä, kiireisimpinä toukotöiden ja sadonkorjuun aikoina elettiin auringon mukaan aamunkoitosta iltahämäriin eikä vapaapäiviäkään pidetty juuri muulloin kuin isoimpina kirkkopyhinä. Sunnuntaisin ei sentään tehty muita töitä kuin välttämättömät karjanhoito- ja kotitalousaskareet. Punkalaitumen Kanteenmaan Nokkalassa oli joskus 1800-luvun loppupuolella ihmetelty, kun renki oli pyytänyt syntymäpäivänään ?ehtopäivän vappaaks?. Mutta ehkä vain pahimpina katovuosina ja sota-aikoja lukuunottamatta maalaisoloissa sentään syötiin hyvin ja runsaasti, nykykäsityksen mukaan ei ehkä aivan terveellisesti, mutta ruuasta ei ollut puu- liki rasvaista, i ii turhia hi tetta, jja jjos se olikin niin sokereita ei kuitenkaan käytetty. 1900-luvun alkupuolella Loimaan ja Punkalaitumen maalaistaloissa nautittiin ensin aamukuuden aikaan suurusta, johon kuuluivat keitetyt tai uunissa haudutetut perunat, lihan- tai kalansuolavesi tai lihakeitto sekä tietysti ruisleipä ja päälleryypättäväks jauhokalja tai ajan tavan mukainen kevytmaito, josta enimmät kermat olivat kuorittu pois. Kello 10 maissa nautittiin murkina, jolla tarjottiin puuroa tai velliä, toisinaan rasvaista klimppisoppaa sekä leipää ja leivän särpimenä yleensä palvattua tai kuivattua lihaa. Puolipäivän aikaan oli tukevan päivällisen vuoro, se oli suuruksen kaltainen perunoineen kaikkineen, mutta liha- ja kalatarjonnaltaan runsaampi ja monipuolisempi. Ruokailuitten välistä työrupeamaa sanottiin Punkalaitumella trykiks(i). KAHVIA EI etenkään palvelusväelle ennenvanhaan tarjottu juuri muulloin kuin ehkä sunnuntaisin ja juhlapäivinä, mutta Punkalaitumen Palojoen kangasniemessä piiat ja rengit olivat saaneet kahvia lisäksi silloin, kun taloon sattui tulemaan kahvitettavia vieraita, tosin piiat ja rengit hörppivät kahvinsa eri pöydässä kuin vieraat ja isäntäväki. Palojoen Niemelässä piiat ja rengit ja kaikenlaiset päivämiehet ruokailivatkin erillään isäntäväestä, mikä tietysti herätti heissä arvailuja, että isäntä ja emäntä syövät parempaa ruokaa. Jokaisessa talossa oli pirtin ovensuunurkassa vesisaavi ja siinä kuuppa, joten janoa väestä kenenkään ei tarvinnut kärsiä, ja vesi pyrittiin pitämään raikkaana niin, että edellispäivältä mahdollisesti ylitse jäänyt väljehtynyt ja lämmennyt vesi vietiin seuraavana aamuna karjan juottoastioihin ja tilalle tuotiin kaivosta uutta.. Ennen ei Sorsa eli virtsapullo oli ennen lasinen. Ennen kaikki ruiskut ja neulat pestiin, steriloitiin ja käytettiin uudelleen. KERUUARKISTOJEN LEHDILTÄ L oimaalla i ll jja P Punkalaitumella, k l i ll k kuten Satakunnassa yleensäkin, oli taloissa ja isommissa torpissakin ennenvanhaan aina vähintään 1?2 sekä mies- että naispalvelijaa, trenkiä ja piikaa, ja usein heidän lisäkseen vielä keskenkasvuinen nuori rengin- ja piianopissa pikkutrenkina ja -piikana. Ammattinimike oli tuolloin apuhoitaja ja aluesairaalassa oli kaksi kirurgista osastoa. Yhdessä vitriineistä komeilee apuhoitajan työasu. eli saksien näköisiin pihteihin, joita käytetään edelleen haavojen hoidossa. Täytyi olla valkoiset sukat tai sukkahousut ja nauhakengät. Vasta ripille päässyt 15?16-vuotias henkilö pestattiin päätoimiseksi palvelusväeksi, 12?14-vuotiaat luettiin vain apuväeksi ja oppistakkureiksi. Oleellista Loimaan ja Punkalaitumen seudulla oli, että talon isäntäväellä ja palkollisilla yleensä oli keskenään erittäin hyvät ja läheiset suhteet, mihin varmasti paljolti oli vaikuttamassa se, että palvelusväki tavallisimmin pestattiin talon sukulaisista, omien torppien tytöistä ja pojista tai ainakin oman kylän väestä, harvoin täällä oli ulkopitäjistä tulleita piikoja ja trenkejä, ?ei niistä tiärä, sälleistä?, sanottiin. Myös nuorten illanvietoissa, nurkkatansseissa ja kyläkeinulla niin talojen tyttäret ja pojat kuin piiat ja rengitkin olivat yhdenvertaisia. Piikoja ja renkejä arvostettiin ahkeruutensa ja ammattitaitonsa mukaan, nimitys piika ja renki olivat ammattinimiä sii- äk i talon l iisäntä ä ä jja emäntäkin ä äki taii sepnä kuin pä ja suutari, nimet eivät vielä olleet kärsineet minkäänlaista inflaatiota. Punkalaitumella tiedettiinkin ennenvanhaan, että ?ahkera piika ja uskollinen trenki, ne on talollep paremmak kom piäni pläntti mettää. Nurminen kertoo, että ompelukoneen puolaustoiminnosta oli rullaamisessa apua. . Muisteluseuraksi ovat lupautuneet eläkkeellä olevat perushoitajat Mirja Mäki ja Eila Nurminen. Kaksikko teki koko hoitajanuransa Loimaan aluesairaalassa. Pänksit, kotsat ja tufferit olivat Mirja Mäen ja Eila Nurmisen työarkea Loimaa Heidi Pelander Loimaan aluesairaalan kirurgisen osaston näyttelyvitriinien kautta voi kurkistaa sairaala-arkeen vuosikymmeniä sitten. Sideharsojen rullaamiseen oli käsikäyttöinen apuväline. purkkeihin taiteltiin valmiiksi ?tuffereita? eli sideharsotaitoksia. Vanhat ruiskut muistuttavat pesusavotasta: apuhoitajat pesivät käytetyt ruiskut ja neulat, minkä jälkeen ne vietiin steriloitavaksi. Nurmi tuli taloon vuonna 1959, Mäki vuonna 1970. Lauantaina 8. Se kannatti tehdä pareittain: toinen piti harsoa tiukalla ja toinen rullasi. Puisilla kainalosauvoilla klenkattiin aina 1980-luvulle asti, kunnes kyynärsauvat yleistyivät. PERUSHOITAJAN ARKI on muuttunut Mäen ja Nurmisen ajoista rajusti. Teipit helpottivat tosi paljon, siteet saatiin pysymään paremmin eikä niitä tarvinnut korjata monta kertaa päivässä, Mäki sanoo. Erikokoisilla lieriönmuotoisilla putkiharsotelineillä kipsin alle asetettavan putkiharson sai ujutettua kipeän raajan päälle potilasta satuttamatta. Helman piti olla 40 senttimetriä maasta, Mäki luettelee. Asun kruunasi hoitajan hattu, tuttavallisemmin ?kotsa?, joka kiinnitettiin kolmella valkoisella hiuspinnillä päälaelle. Vaatetussäännöistä ei tullut mieleenkään poiketa: ylihoitaja olisi puuttunut asiaan välittömästi. NÄYTTELYVITRIINEISSÄ on paljon Mäelle ja Nurmiselle tuttuja työvälineitä. Toinen iso muutos oli hakaneulojen korvaaminen teipillä 1980-luvulla. . Päivällisen jälkeen pidettiin tunnin mittainen ruokatunti vain lepäillen tai ehkä joitain käsitöitä tehden, hevosvaljaita korjaillen jne, jotkut, varsinkin miehet, saattoivat tällöin jopa ihan nukahtaa. Ruokatunnin aikana hevoset saivat syödä ja levätä. marraskuuta 2014 12 . Kello 15?16 aikaan käytiin taas vähän murkinalla ja päivän runsain ateria nautittiin i ii kello k ll 18?19 18 19 ehtoollisena, h lli minkä i kä jälkeen ei karjatalousaskareita lukuunottamatta suoritettu enää muita töitä. TEEMA: SENIORIT . Pitkulaisessa valkoisessa astiassa liotettiin virtsakatetrit, jotka nekin pestiin ja steriloitiin. Yksi yleinen homma oli pestyjen sideharsojen rullaaminen. Nurminen aloitti työuransa tismalleen tällaisessa vaatetuksessa: siniruudullisessa mekossa ja valkoisessa esiliinassa. Mäen tullessa taloon 10 vuotta myöhemmin asu oli vaihtunut keltaiseksi. Tuolloin vanhoja siniruudullisia asuja pitivät enää opiskelijat harjoitteluissaan. Asun yksityiskohdista oltiin tarkkoja.
Piian rahapalkka oli pienempi kuin rengin, noin 80?100 mk/v (290?365 euroa). Työvuoden alkaessa pestuun tapahduttua tai vuosiloman päätyttyä, jos piika tai renki palasi samaan taloon työuraansa jatkamaan, palvelusväki sai vuoden palkkaennakkoa yleensä 10?12 mk (36?44 euroa) suuruisen pestuurahan, loppuosa palkasta suoritettiin yleensä vasta työvuoden päätyttyä. Palkkaennakoita ei juuri annettu, ellei ollut aivan erityistä syytä. Pikkupiikojen ja -renkien rahapalkka saattoi usein jäädä vain pelkän pestuurahan suuruiseksi, ?muttei mukulat nir rahhaa tarttenukkan?. OMA MIELENKIINTOINEN episodinsa satakuntalaisessa maatalon työjärjestyksessä olivat puhdetyöt. Ne olivat pitkälti sosiaalinen tapahtuma, kun talon koko väki varsinaisten töiden jo päätyttyä ennen nukkumaanmenoa kokoontui pirttiin puuhastelemaan kykyjensä mukaan kuka mitäkin, ja tällöin myös juttu kulki ja tarinat elivät. Uuniin sytytettiin tuli lämpöä ja valoa antamaan, lisävalaistuskeinona oli nurkassa päreitä ja pöydällä kynttilöitä. Tapana oli, että naisväki kehräsi ja kutoi, mutta miehet yleensä tekivät puutöitä. eli hoitajien hatut. saavin, ämpärin, kiulun ja juustokehän. Mutta mikäli ?trenki oli sevverran kopelo käsistänsä, ettei rekkee syntyny ja saavia saanu?, niin hänen täytyi teettää ne jollakulla toisella ja maksaa ne tekijälle tai muutoin ainakin reen hinta vähennettiin palkasta, ja reen käyväksi arvoksi esim 1900-luvun alkupuolella sanottiin 6?7 markkaa (22?25 euroa). Raudoittaa renkien ei sentään rekiään tarvinnut, vaan ne työt kuuluivat sepän erikoisalaan. Joissain tapauksissa ainakin Loimaan Orisuolla tiedetään veistotaidottoman rengin saaneen vaihtaa reenteko karjapihassa suoritettavaan kuivikehakojen hakkaamiseen- Punkalaitumen Palojoen ja Vihalaidan seudulla, ehkä laajemmallakin alueella, tunnettu ja tunnustettu puuastioiden, pärekoppien ja työrekien tekijä ihan 1950-luvun puoliväkiin asti oli ?Lintemannin pappa?, Väinö Lindeman, jonka tiedetään pelastaneen pulasta monta veistotaidotonta renkimiestä. Hänen puuastiansa olivat niin hyviä, kestäviä ja taidokkaasti veistettyjä, että kerran hän uskalsi eräälle häneltä lihatiinun tilanneelle seppämestarillekin sanoa tämän huomautettua, että tiinun pitää olla niin tiivis, että siinä suolavesikin pysyy, että ?kyä mun (valmistamassani) tiinusa sualavesi pyssyy, mutta lihat siittä tuppaa jo keväppualla hävviimään?. Puhdetyöt päätettiin siinä kello 21?22, vaikka mitään määräaikaa ei tosin ollutkaan, vaan jokainen työskenteli niin pitkään, kunnes väsähti tai kun sai työnsä jonkin tietyn vaiheen kuntoon niin, että oli sopiva jättää loput seuraaviin iltoihin. Puisilla kainalosauvoilla klenkattiin aina 1980-luvulle asti, kunnes kyynärsauvat yleistyivät. Heikki Keskumäki. TEEMA: SENIORIT HEIDI PELANDER Muisteluhetken kunniaksi Mirja Mäki ja Eila Nurminen asettivat päihinsä ?kotsat. Piioille näiden lisäksi annettiin myös villoja tai pellavia, joista he saivat itse kehrätä ja kutoa haluamiaan liinoja tai vaatteita. Monissa taloissa palvelusväki myös sai kapanalan, noin puolitoista aaria, viljelysmaata tai jotain nurkantakusta, johon piiat tapasivat kylvää pellavaa ja rengit istuttaa tupakkaa omaa käyttöään varten. Mutta Punkalaitumen Vihalaidan Kankaanpäässä tiedetään pirtin pöydällä aina olleen räätikkäitä tai nauriita, syksymmällä kaalejakin, joista kuka tahansa halutessaan sai välilä käydä veistämässä mieluisensa välipalan. SATAKUNTA VUOTTA sitten 1900-luvun alkupuolella Loimaan ja Punkalaitumen seudulla rengin rahapalkka oli ammattitaidosta ja ehkä hieman talostakin riippuen siinä sadasta puoleentoistasataan markkaa vuodessa, mikä nykyrahaksi muutettuna vastaa noin 365?550 euroa. Lisaksi rengin palkkaetuihin kuuluivat asunto ja ruoka sekä työvaatteet, asunto tosin oli järjestetty muun väen kanssa yhteiseen pirttiin, ellei talossa olut erillistä renkipirttiä, mutta kesäisin etenkin nuorempi väki halusi asustella aitoissa ja luhdeissa. yhden hengen ?privaattihuonetta?, joihin pääsi maksamalla ylimääräistä. Yhdessä vitriinissä päiväkahvitarjotin muistuttaa privaattihuoneiden potilaiden erityiskohtelusta: muuta eroa hoidossa ei ollut, mutta yksityisyyden lisäksi rahalla sai päiväkahvit pullan kera. Kun nykyään leikkausten jälkeen patistetaan pian ylös sängystä, ennen oltiin vuodepotilaina pidempään. Vaikka oli vapaapäivillä välissä, samat potilaat olivat osastolla, kun tuli takaisin, Nurminen kertoo. Kaksikko muistelee sairaalan huoneiden olleen isoja ja ahtaita, suurimmassa oli kahdeksan potilasta. Potilaista tuli aika tuttuja. 13 Lauantaina 8. Osastolla oli kaksi Lisäksi pelloille, riiheen ja muillekin työmaille vietiin janojuomaksi kaljaa tai piimää, joka puuleilissä pysyi yllättävän viileänäkin, jos se kesäkuumalla muistettiin pistää varjoisaan pensaikkoon tai ojan penkkaan. Vain lapset saivat välipaloja, ?voikakkoo ja maitoo?, ehkä juustonnokareen tms. Me vain toteutimme, mitä ylhäältä käskettiin. Myöhäissyksyllä olleen viikon pituisen vuosiloman alkaessa renki lisäksi sai talosta kapan (4,6 l) rukkita, leipiä, vähän palvattua lihaa yms, minkä ajateltiin riittävän lomaviikon ruuaksi. Ennen leikkausompeleiden poistoa ei päässyt kotiin. . Taustalla apuhoitajan työasu, jota käytettiin 1950-luvulla. ollut näppärää päiväkirurgiaa, vaan potilaat olivat osastolla pitkään. marraskuuta 2014 . Niinpä rengin edellytettiinkin talven mittaan valmistavan ainakin kaksi työrekeä tai yhdet parireet. Mäki muistelee, miten joka iltapäivä otettiin potilailta lämmöt ja pestiin kaikkien selät pirtulla. Kaksikko arvelee, että vastaavia rutii- nijuttuja tehtiin ennen paljon enemmän. Kaikki perushoitajan työt tehtiin pareittain, työtovereihin tutustui ja yhteishenki oli hyvä. Työyhteisö oli ennen hierarkkisempi: Mäki muistelee, että ennen tehtiin, mitä käskettiin, kun nykyään rohkaistaan kyseenalaistamaan tekemisen tapoja.
Äiti tietysti pelkäsi ja sanoi nimensä ja itkien sanoi en tiedä, mutta sotaleski kuitenkin olen. Tarkastajat lopettivat äi- din kohdalta tarkastuksen siihen ja äiti sai kuin saikin elintarvikkeet Turkuun. Isän sisko asui Turussa, ja äiti oli kirjoittanut hänelle ajoissa ja sai luvan mennä hänen luokseen niiksi kahdeksi yöksi. SYKSY OLI aika pitkällä ja oli aika pimeääkin, kun äiti käveli Kojonperästä linja-autolta kotiin. Miksi nyt ei enää niitä arvosteta yhtä paljon. Kun meillä on nyt hyvä laite, niin voisimmehan hyödyntää sitä vaikkapa vierailukäynneillä hoitokodeissa, Tervonen ideoi. MUISTELUKSIA Kyllä sodan aikanakin oli hyvät materiaalit Äitini, syntynyt 1902, oli juonut nuorena vahingossa kahvikupissa ollutta lipeäkiviliuosta luullen sitä kotikaljaksi ja se vei . myös tanssia karaokelaulujen tahtiin. Eloisat saattavat lauleskella muulloinkin kuin säännöllisissä kerhotapaamisissa. . Kaikki Eloisat ystävi- Laula mitä haluat, kone kertoo sanat. neen ovat tervetulleita mukaan. VIIME TORSTAINA viidennen kerran kokoontunutta kerhoa pidetään Kitkon- puiston palvelutalossa joka kuukauden 1. Paikalla on yleensä ollut parisenkymmentä henkilöä, joista noin puolet on tarttunut mikkiin. Kauko Tervonen ja Hannu Haikonen vetäisivät Paratiisin. Tervosen, Jouko Rautasen, Katri Lehtojärven ja Hannu Haikosen mukaan vanhat valssit ovat suosituimpia laulettavia. Sitä sopii kyllä kysyä. Heikki Niittymäki. ainakin hän niin oletti . ja jopa toivottavaa . Tangotkin taipuvat jonkin verran. . Naapurin vanhin tytär oli sinä aikana meillä auttamassa ja hän oli tehnyt meille lapsille ruuan ja laittanut äidille pais- tin uuniin odottamaan äidin tuloa. Muistan, kun äiti tuli kotiin ja hampaat olivat hänellä yläleuassa suussa ja koska kiire oli navettaan lypsylle niin piti kiireesti syödä uunissa oleva ruoka. Muistan hyvin, kun äiti yritti syödä niillä uusilla hampaillaan, mutta se oli vaikeaa ja kun kiire oli niin äiti otti hampaat pois suustaan ja alkoi syödä pelkillä yläleuan ikenillä. Kerhoa vetää Kauko Tervonen, jonka mukaan kaikki halukkaat saavat laulaa. . ja 4. torstai. Lauantaina 8. marraskuuta 2014 14 . Kaikille annetaan tasapuolisesti aplodit, eikä esityksiä tuomaroida millään tavalla, Tervonen tiivistää pelin hengen. Hänen mukaansa karaokeilu on sosiaalinen, mukava yhdessäolon muoto. . hänen hampaansa huonoon kuntoon. Elettiin syksyä 1942 ja naapurin rouva oli äitini kanssa saman ikäinen ja hänen hampaansa oli myös huonot ja hän oli kuullut, että Turusta saa teknikolta tekohampaat ja hän meni Turkuun ja sai teknikolta tekohampaat. Tämä naapurin rou- va sanoi äidille: ?Ota sitten, niin kuin minäkin otin sianlihaa ja voita mukaasi niillä varmistaa hampaiden saamisen ja niillä voi maksaa myös osan kustannuksista. VAIKEAA OLI kuljettaa elintarvikkeita junassa Loimaalta Turkuun, mutta yrittää piti, koska hampaat varsinkin yläleuassa olivat olemattomat. No äiti pakkasi hyvin voikilon ja ison palan sianlihaa . siivuttaa se kyllä piti, jotta oli helpompi pakata matkalaukkuun. Matkalla olivat tarkastajat tulleet junaan ja tietysti tarkastivat pistokokein matkustajien laukkuja. Äiti tietysti joutui siihen tarkastettavien joukkoon, ja hänet oli viety sinne konduktöörin vaunuun ja kysyttiin mikä rouvan nimi on ja minne on asiaa. Aika pian hän niihin tottui eikä hampaat olleet hänel- tä pois suusta muuta kuin hän pesi ne. Kyllä sodan ja pulan aikanakin oli hyviä materiaaleja, sillä ne äidin tekohampaat olivat niin hyvät, että niille ei mitään tarvinnut tehdä ja ne olivat hänellä 43 vuotta ? aina kuolemaan asti. Kyllä elintarvikkeilla voilla ja sianlihalla oli silloin taivaallinen voima. Uralin pihlaja, Aamu Airistolla, Lokki ja Häävalssi, he luettelevat esimerkkeinä kerholaisia miellyttävistä lauluista. Kvartetilla on tietys- ti myös omia biisibravuureitaan: Tervonen on mieltynyt Yölintuun, Lehtojärvi luikauttaa Lulun, Rautanen lähtee Vihreille niityille, ja Haikonen vaikkapa Venezuelaan. Homma ei ole ihan pelkkää laulamista, sillä kerhossa on sallittua . TEEMA: SENIORIT SAMPSA HAKALA Tauno Matikainen lauloi Iltatähden eikä ollut ensimmäistä kertaa asialla. Loimaa/Hirvikoski Sampsa Hakala Eläkeliiton paikallisyhdistys Loimaan Eloisat on hankkinut uuden karaokelaitteen ja hyödyntää sitä kokoontumalla karaokekerhoon kaksi kertaa kuukaudessa
Sieltä sai 10 pennillä kuumaa mehua ja joskus rahat riitti munkkiinkin. Kalle Björkman oli armoitettu makkaramestari, samoin Kaino-veljensä. Toisella puolla oli tietysti meidän oma kirkkomme. Siihen aikaan rippikoulu kesti pari viikkoa syksyllä ja samat keväällä. . Eräs Metsämaan toimittaja-poikakin halusi ensimmäiseksi Lihantarkastamon nähdä. Tori oli vilkas ja erittäin suosittu Markkinoitten aikaan. Siirtyikö tästä sitten Käsityöläiskadulle? Vielä oli tummahko talo, jossa asui kai soittaja. Muistan, että Inton rouva Kaarina sai puhutuksi piispankin liikkeen avajaisiin. Intolla oli laajemmatkin suunnitelmat, mutta kaupunki penäsi vastaan. 31.10.2014 78. Kaikki pojat eivät osanneet oikein lukeakaan. No siellä oppivat. Niin arvaatte, että luistimilla vaan pesiskentän aidan yli ja terät kipinää lyöden kioskille. PESISKENTTÄ OLI nimittäin talvisin jäädytettynä. Aika pieni, mutta kodikas. Olen sieltä ripille päässyt niin kuin moni muu. Palaamme tähän taloon, kun palaamme Satakunnantietä aikanaan. NYT TORIN NURKALLE. Muistan että kävimme Sorrontien koulukaverin kanssa hakemassa hänelle monot opettajan antamalla kupongilla. Samoin Santran kioski. Satakunnantielle päin oli pieni taloustavaraa myyvä liike. Seuraavana Loimaan Vaatetus ja Heinon Aku. sen tiesimme. Jossain on kuvia, kun Aulaa rakennetaan, vuosi oli 1960. 15 Lauantaina 8. Hieno liike ja yläkerrassa asuk- Matti Pullin Wanhaa Loimaata -sarjan viides osa vie lukijat torin nurkille. kaita. Lihantarkastamo oli poikien kiinnostuksen kohteena aina. Lihantarkastamon nurkalla oli aina kalakauppias Lindfors. Olin usein isäni kanssa ostamassa silakoita, vaikka vähän pelkäsinkin niitä kilkkejä eli katkaravun poikasia. Santran kioskin paikalle ja Osuusliikkeen puutalon viereen tuli Aula. Kirja- ja Kangaskauppa. Omistaja oli Pohjankosken Jorman äiti . Paljon uutta tuli Heimolinnankadulle 50-luvun lopulla ja 60-luvulla. Parhaiten muistan Ojalan Arton, joka pelasi LP:ssä ykköspesää ja osasi lyödä piikin. Uuden talon, oikeastaan tavaratalon valmistuttua tähän puutaloon jäi kangasosasto ja kenkäosasto. Ihmettelimme, että Ilmi Pärssinen löi yhtä lujaa kuin miehet. Mainitsemme uudestaan osuusliikkeen matalan puutalon. Niiden ryynimakkaroiden vertaa ei ole vielä löytynyt. Aula lopetti muutama vuosi sitten, mutta muistot säilyvät. Vastapäätä kenttää oli Björkmanin Makkaratehdas ja myös Björkmanien asuintalo. Kaunis Ritva oli veljeni luokalla ja Mauno alemmilla. Mäkisen liike, jossa Loimaan Puhelin aloitti toimintansa. Ostimme ensimmäiset sukset Sähköstä. Isän mielestä mustat, tervatut Karhut oli paremmat kuin punaiset Esko Järviset. Voitto-siteillä tietysti. No, kyllä niillä pärjäsi, paras sijoitukseni kisoissa oli 7. Loimaan Sähkö laajeni pian monipuoliseksi tavarataloksi. Se oli tärkeä paikka, kun talvisin kävimme luistelemassa. Lindforsilla oli pieni suun liike, kuin jauhaisi purukumia. Kirkon takana oli kaunis puisto, joka sai nimen Getsemane! Kun pesiskentällä tuli hyvä lyöjä vuoroon, niin huuto kuului: Lyö Getsemaneen! Myöhemmin olen joutunut kertomaan, että olen paikkakunnalta, jossa kirkko purettiin. Olisiko kappalainen Mäkinen asunut aikanaan tässä. Jos ei mainita Niilo Jaakkolan rakentamaa pikku kerrostaloa, joka sekin on jo purettu. Tarkastamon nurkalla toimi myös putka ja samalla sivulla oli elokuvamainokset. Keväisin kun pesiskenttä oli vielä märkä, harjoittelivat LP:n miehet ja naiset torilla iltaisin. Sitten Niemelän talo, jossa pihassa oli myös kioski. Siinä kuitenkin asui opettajia ja alakerrassa oli pari pikku myymälää. Matti Pulli KIRKKO KESKELLÄ ARKEA 50 Aleksanteri Alanen Asiakaspalvelutiimin esimies 59 Helvi Klemetti Psykoterapeutti, eläkkeellä Mauri Poso 69 Insinööri Jorma Tiiri Dipl.ins. 60 Katariina Kojo Toiminnanjoht. lastentarhanopett. 70 Airi Pullinen Eläkeläinen 79 80 Ilkka Uusitalo Kasv.tiet.lis., täyd.koul.päällikkö 51 Heini-Sisko Borra Rehtori 61 Antti Eskola 52 Maatalousyrittäjä 62 53 Taina Haavisto Asumispalvelupäällikkö 63 54 Raimo Huhtala Autoilija 64 Jirka Laaksonen Jukka Laaksonen Pia Laaksonen 71 72 73 74 Ylioppilas Marja-Leena Juhani Punta Raikkonen Laboratoriohoitaja, eläkkeellä Heikki Vainio Rehtori 81 Ryhmäesimies 82 Ammatillinen ohjaaja Marjaana Reuhkala Fil. Uusina makkaroina tuli myöhemmin Berliinimakkara ja Lauantai. Se oli Hampparin väärä. Eläinten ruhot siirtyivät omaa rataansa sisätiloihin, joissa eläinlääkäri Sippel ne tarkasti ja löi leiman. Vaimonsa oli mukana vahvasti. Oliko Osuusliikkeitten välillä joskus kioski? Seuraavaksi pieni puutalo, jossa asui vähän aikaa Aaltonen, jonka mielilause oli ?surut pois!?. Sitä ihmetellään. Haapasen rapattu kaksikerroksinen talo hautaustoimistoineen päättää kadun. Loimaan Sähkö aloitti vaatimattomassa puutalossa Into Lehtosen johdolla. maist. erityisopettaja 83 Margit Leena Vehviläinen Virtanen Tuotevastaava, eläkkeellä Palvelupäällikkö, eläkkeellä Sairaanhoitaja, diakonissa Juuso Sandell Sari Huhtinen Kukkakauppaapulainen Jukka Korvenpää Eläkeläinen 55 Taksinkuljettaja 84 Eveliina Wallin Parturi-kampaaja, yrittäjä 65 Anniina Marjamäki Restonomi 75 Raimo Savolainen Osastopäällikkö, eläkkeellä 56 Petra Hämäläinen Filosofian yo 66 Valtteri Markula Postinjakaja 57 Hilppa Jankama Erityisluokanopettaja Pekka Mäkelä 67 Ylikonstaapeli 76 Hanna Sohlman Lastentarhanopettaja 77 Melisa Stevanovic Mus.maisteri, valtiotieteen tohtori 58 Kauko Kankare Eläkeläinen Riikka Onnela 68 Kasv.tiet.kand. lastentarh, opett. Paavo Sätilä Maanviljelijä SEURAKUNTAVAALIT 9.11.2014 ENNAKKOÄÄNESTYS 27. Siellä oli myös kiekkokaukalo. sommalla puolella mentiin haukkaa ja muita luistelulajeja. Oli sähkötarvikkeita, urheiluosasto, myöhemmin levybaarikin. Oli siellä rusettiluistelutkin kerran talvessa. Minä en uskaltanut kertaakaan ja Wäkä Villekin vain kerran. Tosin hänkään ei tohtinut lähteä likan kanssa luistelemaan. Samoin Inton veli Kalle. Ai niin olihan siinä vieressä K.H. Työväkeä oli paljon ja lisää vielä sähköurakoinnin puolella. marraskuuta 2014 WANHAA LOIMAATA Torin nurkkia ja Loimaan Sähkö Viimeksi taisimme lopetella Saviseudun Baariin ja Osuusliikkeeseen. Myös Björkmanin tumma Suomi-makkara oli suosittu
Kolmanteen erään Esa Säteri muun valmennusryhmän kanssa oli hieman sekoittanut koostumuksia, ja pukukopissa oli yhdessä päätetty laittaa kaikki likoon riskin uhalla. Homma tuotti tulosta. Korin alla pisteitä keräsivät Ian Hummer (13/5/3/1r/1t) ja Travis Nelson (11/9/1/3t). Aaron Johnson (10/9s/2r) antoi peräti yhdeksän korisyöttöä. Rocketsin saldo on kuusi voittoa, kolme tappiota ja sarjataulukon neljäs sija. Rockets tuli tasoihin ja haki vimmatusti johto-osumaa, mutta kelkka kääntyikin Lujalle. Onneksi taistelutahtoa riitti, ja kun Luja otti kaksi minuuttia väärästä vaihdosta, sai Matias Paukkio kiekon mielipaikkaansa, josta Matias kiskoi hirmuisella vedolla tilanteeksi 4?4. Luja katkaisi Rocketsin takaa-ajolta siivet ja siirtyi jälleen 3?4-johtoon. Tosin kotijoukkueella oli pari Janne-Matti Järvinen kolmekin erinomaista paik- onnistui ja nyt puolestaan kaa hoitaa ensimmäivoitto ko- Kotijoukkueella senä onnistunut Teetiin, mutta aina ei kiek- oli kolmekin erinmu Setälä ko pompi oi- omaista paikkaa joutui paikein. Kylmäpäisesti Tomi kuitenkin hoiteli kiekon verkkoon ja kamppailu eteJATKOAIKA EI tuonut tulos- ni pari kerrallaan. Aggressiivinen ja hyvin kommunikoinut puolustusrintama eliminoi täysin Seagullsin profiilipelaajat. Ensin Janne-Matti Järvinen kavensi 2?3, ja pari minuuttia myöhemmin Jari Hakala teki 3?3. Jatkoaikakaan ei tuonut tulosta, vaan ratkaisu haettiin voittolaukauskilpailussa, jossa Janne-Matti Järvinen lopulta takasi Rocketsille voiton 5?4VL (0?1, 1?2, 3?1, 0?0) ja kaksi sarjapistettä. Luja oli kaksi ensimmäistä erää niukasti niskan päällä. Vieraiden paras pistemies oli sentteri Melsahn Basabe (14/11/1t). Bisonsin pelit jatkuvat sunnuntaina, kun loimaa- laiset isännöivät tsekkiläistä Nymburkia VTB-liigan ottelussa. Nymburk on todellinen tsekkiläisen koripallon legenda, sillä se on voittanut peräti 11 perättäistä mestaruutta Tsekin liigassa viime vuosina. Bisons karkasi viiden minuutin pelin jälkeen jo 11 pisteen johtoon, ja Eero Aaltosen (9) kolmoset neljänneksen lopulla kasvattivat eron jo 16 pisteeseen (28?12). Pro A:ssa Hilliard oli sivussa loukkaantumisen vuoksi muutaman kuukauden eikä ehtinyt päästä kunnolla rytmiin koko kauden aikana. Siitä huolimatta Pro A:n tilastoiksi muodostui 24 peliminuutin keskiarvolla 7,9 pistettä, 2,9 levypalloa ja 1,2 syöttöä ottelua kohden. Bisons pelaa kotimaista Korisliigaa sekä kansainvälistä VTB-liigaa. Rockets voittoon huikeassa trillerissä Jääkiekko Pekka Lehto Rockets ja Lauttakylän Luja tarjosivat runsaslukuiselle yleisölle lätkäviihdettä parhaimmillaan. Luja karkasi jo kahden maalin johtoon. Rockets tuli vielä kerran tasoihin ja mentiin jatkoajalle. Loimaalaisten 16 pisteen voitto oli lähes yhtä suurilukuinen kuin helsinkiläisten Biisoneista sunnuntaina ottama. Ottelu ratkesi Biisonien eduksi jo ensimmäisellä neljänneksellä. Jos jollain on video tästä maalista, niin hidastuksesta voitaisiin varmaan huomata, että Matias tuuletti maalia jo ennen kuin kiekko ehti verkon perukoille. Travis on puhunut pelistä jo kauan. Vierasjoukkue nousi ottelun toisella puoliskolla vielä muutamaan otteeseen 12 pisteen päähän, mutta sitä lähemmäs sillä ei ollut enää asiaa. . Travis Nelson pelasi viime kaudella Tsekin liigaa Nymburkin arkkivihollisessa BK JIP Pardubicessa. . Rocketsillakin oli hyviä paikkoja, mutta viimeistely ontui, ja kun kotijoukkueesta onnistui vain Miska Niemi kahden miehen ylivoimalla maalinteossa, johtivat vieraat kahden erän jälkeen 1?3. Loimaalle saapuu silloin sarjakärki VG-62 Naantalista.. Jos noin paljon antaa siimaa ekassa erässä, niin siitä on aika vaikea nousta, Eero Sahlberg (7/1s) harmitteli. BISONS JATKOI siitä, mihin se jäi Kalev/Cramo-ottelussa. Tällä kaudella VTB:ssä Nymburk on voittanut vain kaksi pelaamastaan kuudesta ottelusta. Päävalmentaja Greg Gibsonin mukaan koko joukkue odottaa Nymburkin kohtaamista, mutta yksi pelaaja on erityisen innoissaan. Sitten saatiin kahden miehen ylivoimalla hakea johtomaalia, mutta se tyssäsi Tuomas Järvisen saamaan hieman kyseenalaiseen estämisjäähyyn. marraskuuta 2014 16 URHEILUTULOKSIA LEHTEEN Toimituksen sähköpostiosoite on toimitus@loimaanlehti.fi URHEILU TÄLTÄ SIVULTA Hilliard on 28-vuotias ja 193-senttinen laitapelaaja, joka on pelannut viime vuosina sekä Saksan Bundesliigassa että Ranskan pääsarjassa Pro A:ssa. Revanssi Lokeista, sunnuntaina vastaan asettuu Nymburk EVELIINA TOIVOLA Koripallo Jesse Kojo Tasan puolet upposi 22 kolmosen yrityksestä. Bisons Loimaa?Seagulls Helsinki 87?71 (46?29). Bisons onnistui kukistamaan helsinkiläisen Seagullsin revanssiottelussa torstaina. Tasan puolet sella tasolla. Lauantaina 8. Hän todella haluaa voittaa heidät, Gibson jutteli. Koko alkukauden vakuuttavia otteita esittänyt Bisonsin Travis Nelson pelasi jälleen vahvasti ja piti pallon hallussaan Seagullsin kiivaasta puolustuksesta huolimatta. upposi 22 kolmosen yrityksestä. Viime kauden mestaruuden se vei häviämättä otteluakaan kansallisessa pääsarjassa. Sen verran hyvin sattui lapaan. Toisen ta. Liiton pelisiirron vuoksi 14.11. Rockets?Chiefs -peli siirtyy pelattavaksi 7.1.2015, joten Rocketsin seuraava kotipeli on vasta lauantaina 22.11. kello 14.30. Voitto- hoitaa voitto kotiin, neistettuun laukauskiltilanteepailussa en- mutta aina ei kiekko seen. Helsingissä ilmiömäisesti kaaren takaa säkittänyt Carl Lindbom (7/8/2/1r/1t) jäi täysin aseettomaksi. Tällä kertaa Riku simmäinen pompi oikein. Vuorinen venytti patjansa Setälän yrityksen tielle, ja ottelu oli onnellisesti ratkennut kotijoukkueen hyväksi. Sarjaa on nyt pelattu yhdeksän kierrosta eli kaikki joukkueet ovat kohdanneet toisensa kerran. Hän pääsi yrittämään vain kaksi kertaa, eikä osunut kummallakaan kerralla. Biisonien heittopeli sen sijaan kulki. VTB:n ja Tsekin liigan lisäksi joukkue tahkoaa Eurocupia. Kansainvälisillä kentillä menestys ei ole ollut yhtä suvereenia kuin kansalli- Anthony Hilliard Bisonsiin KORIPALLO Amerikkalaispelaaja Anthony Hilliard on loimaalaisen koripallojoukkueen Bisonsin uusin pelaaja. Bisons on solminut Hilliardin kanssa loppukauden mittaisen sopimuksen. Hilliard on 28-vuotias ja 193-senttinen laitapelaaja, joka on pelannut viime vuosina sekä Saksan Bundesliigassa että Ranskan pääsarjassa Pro A:ssa. Kaudella 2012?2013 hänet valittiin Ranskan Pro-B:n parhaaksi laitapelaajaksi ja hänen joukkueensa Antibes voit- ti liigan. Hilliard teki tällöin tilastoikseen 17,1 pistettä, 4,8 levypalloa ja 3,1 syöttöä ottelua kohden. Aivan erän lopussa päästiin jälleen kokeilemaan voittomaalia kahden miehen ylivoimalla, mutta tuloksetta. onnistuja oli vieraiden Teemu Setälä ja Tomi Korvenpää joutui kovaan paineeseen, koska maali oli saatava, muuten peli menisi Lujalle. Aaltosen lisäksi kaukaa osuivat Roope Ahonen (15/1/2/1t), Antto Nikkarinen (6/1/5/1r), Ville Mäkäläinen (9/4/2/1r) ja Matti Nuutinen (14/4/1/1r)
Jatkosta ensim- kaksi varamiestä, jotka olimäisenä putosi Lammin Ti- vat saaneet kutsun estyneikan Martti Miettinen, huo- den tilalle, joten kilpailuun nolla tuurilla, koska hänel- saatiin täysimääräinen kaklä oli sama tulos kuin jat- sitoista kilpailijaa. Jouduimme tekemään hirvittävän määrän töitä yhden pisteen eteen, Ranskan maajoukkuemies Samuele Tuia jakoi kiitosta kotijoukkueelle. Tappio viidennessä erässä tietää sitä, että Hurrikaanin on kahden viikon päästä Istanbulissa voitettava varsinainen ottelu. VuonKILPAILUA JATKETTIIN 125 na 2015 tullaan järjestämään tikan kilpailulla, ja kahdessa miesten kilpailun kanssa saviimeisessä vaiheessa hei- massa yhteydessä Super SM tettiin 25 tikan sarjat, joi- -kilpailu myös naisille sekä den heittotulokset kerrot- nuorille tikanheittäjille. tiin kahdella. Muutenkin pe- viä vaikeuksia saada peli kulkemaan. räti 18 torjuntapistettä Galatasarayn Jokaisessa erässä Galatasaray johLentopallo Valtteri Arra ti useammalla pisteellä. kultainen erä 15 pisteeseen ja sen erän voittaja etenee jatkoon. 3?0 tai 3?1 -voitto vie Hurrikaanin automaattisesti jatkoon. Kilpailun koon päässeellä Esa Pylvä- avauspuheen piti Olavi Alasellä, mutta Pylväsen paras Nissilä. yksittäisen sarjan tulos 46p Kilpailijoiden kanssa käyvoitti vertailussa Miettisen tiin päivän päätteeksi yh3x45p. Heillä laitapelaajat onnistuivat meidän kolmen miehen torjuntaamme vastaan lyömään väkisin pisteitä. Siinä me annoimme liikaa tasoitusta. Muuten meillä onnistui laitapelaajiltakin kaikki hyvin, kiitteli Kakko. Varsinkin Aivars Petrusevics viihtyi kansainvälisessä tunnelmassa. Latvialainen nakutti 22 pistettä ja onnistui nyt torjuntapelissäkin 4 torjunnan verran. . Galatasaraylle riittää jatkopaikkaan mikä tahansa tulos. TULOSPÖRSSI JUOKSU Rautaveden maraton, Sastamala 1.11. M55v: 1) MarkkuVirta Leisku 3.01,38, 2) Heikki Järvenpää Häjyt 3.17,11. KORIPALLO A-poikien I divisioona: LoKoKo?Tampereen Pyrintö III 89?61. Konsta Hannula 8, Matias Kaup- pinen 3, Alvari Einola 2, Juuso Mäkilä, Konsta Seppälä 19, Kevin Aaviste 20, Valtteri Niittumäki 6, Artur Arhangelski 31. ta edustava Asko Rantanen sijoittui kovatasoisessa kilpailussa viidenneksi häviten neljännen sijan Markku Määtälle vain viiden pisteen marginaalilla. Tikanheiton kauden 2014 loppuhuipentuma Super SM -kilpailu käytiin 1.11. Loimaalla. 17 Lauantaina 8. Ja johtotilanteessa he onnistuivat pitämään oman pelitasonsa tarpeeksi korkealla tasolla. Meillä oli hyvä torjuntapeli ja lisuudet viedä koko ottelu ja aihesaimme juuri Rejlekin kuriin torjun- uttaa todellinen yllätys. Jos voitto tulee viidennessä erässä, pelataan vielä ns. Asenne oli kunnossa ja pelasimme rohkeasti, kuten toivoinkin. Hurrikaani?Galatasaray-FXTCR Vaikka tuli tappio, en todellakaan ole Istanbul 2?3 (22?25, 25?20, 25?22, pettynyt. Kilpailijoiden paremmuusjärjestys vaihte- STURL SUPER SM -KILPAILU li koko kilpailun ajan, joten Loimaan Metsämaalla 1.11. jännitys säilyi kilpailun vii- Tulokset: meisen heittäjän suorituk1) Lehtonen Seppo JST sen viimeiseen tikkaan as- 2880,5, 2) Tammi Aimo Turti. Metsämaan Urheilijoi- nen Raimo PaavT 942.. Määtän hynek oli maineensa veroinen. Kilpailun järjesti Metsämaan Urheilijat, ja se SUPER SM -KILPAILUN pidettiin Kalliohovissa Met- osallistumiskriteerinä oli, sämaalla. että Suomen TikkaurheiluKilpailu aloitettiin heit- liiton seuroilleen myöntätämällä ensin 250 tikkaa, ja missä henkilökohtaisissa saatujen tulosten perusteel- miesten sarjan SM-kilpaila kahdeksan parasta jatkoi- luissa annettiin sijoituspisvat kilpailua. teitä kahdelletoista parhaalJatkoon pääsivät parem- le heittäjälle. Erien aluistapelin ansiosta. Kaik- olivat kaikki keskipelaajat pidempiä kiaan kymmenen kertaa kotijouk- kuin yksikään Hurrikaani-pelaaja. kue torjui pelätyn lähes kaksimetrisen hakkurin. HURRIKAANILLA OLI jopa mahdol. Päinvastoin, oli kauden pa20?25, 9?15). ras peli ja toivottavasti saimme nyt koneen kunnolla käyntiin, valmenLoimaalle asteli keskiviikkona Lii- taja Ville Kakko kommentoi viiden kuntahallin parketille Challenge cu- erän taistelun jälkeen. pin otteluun yksi legendaarisia euKotijoukkuetta voikin aivan syysrooppalaisia seurajoukkueita, kun tä onnitella hyvästä vastuksesta. turkkilainen GalaVladimir Cedic osoittasaray saapui enti pystyvänsä pelaasimmäiseen osaot- Tappio viidennessä maan kovalla tasolteluun Hurrikaanin erässä tietää sitä, la (25 pistettä, hyökvieraaksi. Kunkin heittämuusjärjestyksessä Po- jän pisteet laskettiin yhteen sion Tikan Markku Määt- ja kaksitoista eniten pisteitä, Jämsän Seudun Tikan tä saanutta kutsuttiin Super kaksi kilpailijaa Tarmo Jär- SM -kilpailuun. Siihen totta kai pi- sa oli kuitenkin kotijoukkueella lietää olla tyytyväinen. Pitää muistaa, että vastustajalla Hurrikaanin torjunnan edessä. Kol- varsinainen ottelu. oli ovelaa ja monimikosta vain Barapuolista. Metsämaan vinen ja Seppo Lehtonen, Urheilijoita edustava Asko Turun Tikan Rantanen Aimo Tammenestyi mi, Metsä- Kilpailussa oli SM-kilpaimaan Ur- mukana kymmenen luissa maiheilijoiden niosti, joten kahdestatoista Asko Rantahän saavutti nen, Ähtä- kutsun saaneesta. myös kilpairin Seudun luoikeuden. Tikan Eino Nokelainen ja Kilpailussa oli mukana Kymenlaakson Tikan kilpai- kymmenen kahdestatoista lijat Juha Hyyrynen ja Esa kutsun saaneesta ja lisäksi Pylvänen. Hurrikaani pelasi inhottavasti. He puolustivat lähes mahdottomia palloja peliin ja tulivat aina takaaajotilanteessa rinnalle. Tshe- vyydeksi voi laskea koko joukkueen kille kirjattiin 22 pistettä, kun maan- hyökkäysprosentin, joka oli tasan mies Rejlek hyytyi lähes totaalisesti 50. Seppo Lehtonen oli vie- Ti 2870,5, 3) Järvinen Tarmo lä ennen viimeistä kilpailu- JST 2865,5, 4) Määttä Markvaihetta, 25 tikan kilpailua ku PosTi 2838,5, 5) Rantakolmantena, mutta rauhal- nen Asko MU 2833,5, 6) Nolisella varmalla työskente- kelainen Eino ÄST 2806,5, 7) lyllään hän ohitti edellä ole- Pylvänen Esa KLT 2803,5, 8) vat kilpailijansa ja voitti lo- Hyyrynen Juha JLT 2802,5, pulta toiseksi sijoittunutta 9) Miettinen Martti LamTi Aimo Tammea 10 pistettä 999,5, 10) Lampinen Juha ja kolmanneksi sijoittunut- TurTi 996,5, 11) Vaarala Sita Tarmo Järvistä 15 pistet- mo OuTi 971,5, 12) Honkotä. Galatasa- että Hurrikaanin käysprosentti 56) Garayn ennakkoon vaalatasarayn kaltaisia rallisimmat pelaajat on kahden viikon jättiläisiä vastaan. olivat hakkuri Filip päästä Istanbulissa Cedic saa olla kiitolRejlek ja yleispelaa- voitettava linen Kalle Määtäljat Samuele Tuia sekä le, jonka pelaaminen Kamil Baranek. Lisäksi jatkosta pu- teenvetopalaveri, josta saatosivat Turun Tikan Juha tujen positiivisten kokeLampinen, Oulun Tikan Si- musten myötä Suomen Tikmo Vaarala ja Paavon Tikan kaurheiluliitto tulee järjestäRaimo Honkonen. mään tulevinakin vuosina Super SM -kilpailuja. marraskuuta 2014 JUUSO RIPONIEMI Kuvassa on keskellä kultamitali kaulassa kilpailun voittaja Seppo Lehtonen Jämsän Seudun Tikasta, vasemmalla on hopeisen mitalin saanut Aimo Tammi Turun Tikasta ja oikealla on Tarmo Järvinen Jämsän Seudun Tikasta pronssinen mitali kaulassa. Tikkakausi huipentui Metsämaalla Tikanheitto Pekka Niinikoski Galatasarayn Ibrahim Emet ja Samuele Tuia olivat verkolla voimattomia, kun Hurrikaanin hakkuri Vladimir Cedic iski kovan hyökkäyslyönnin. Hurrikaanin hieno taistelu hyytyi viidennessä erässä kaltaista joukkuetta vastaan on kova lukema. Pitkälti Baranekin ratkaisujen ansiosta.
Syntien tunnustuksen ottaa vastaan rippi-isä. Vanhan ajan kirkon merkittävimmät opettajat ovat kirkkoisiä. Kymmenen vuoden kuluessa Agricola toimitti painoon yhdeksän suomenkielistä kirjaa, jotka riittivät kirkon tarpeisiin neljännesvuosisadan ajaksi. marraskuuta 2014 18 TÄLTÄ SIVULTA Veikko Laihasen tuottama ja jännityksellä odotettu ensimmäinen suomalais-amerikkalainen yhteistyövärielokuva on valmis ja aloittaa näinä päivinä kiertokulkunsa elokuvateattereissa kautta maan. 50 VUOTTA SITTEN ENNEN MÄKISEN MURJAISU . Ketjujen valmistukseen käytetään elektroterästä. Nastat on valmistettu cromimanganiteräksestä ja hitsattu sähkönvastushitsausmenetelmällä. Opettajat Sulo Suominen ja Hilja Kannisto. Karkaisukäsittely antaa nastalle lasikovuuden. Kovuus pienenee porttaattomasti nastan juurta kohden. Ketju on itsepuhdistuva. Kuvassamme on entisestäänkin kaunistunut Pirkko Mannola sekä suosittu amerikkalainen elokuvaja tv-tähti Richard Long eräässä tämän hauskan ja vauhdikkaan elokuvan jännittävässä kohtauksessa. Kuva Helena Pesson albumista. KIÄLEN PÄÄLLÄ Voi hyvä isä sentään! Huomenna vietetään sekä isänpäivää että uskonpuhdistuksen muistopäivää. Elokuvan kolmannessa pääroolissa nähdään miehekäs Åke Lindman ja heidän lisäkseen on mukana suurin suomalainen tähtikaarti vuosiin. Pentti Mäkilä toi Loimaan Lehden toimitukseen Loimaan Kalevalankadulta olevan vanhan kuvan, jonka rakennuksista ainakin Gulf-Kesoilin huoltoasema on jo purettu pois. Pyhäkoulussa Taipaleen tiloissa 1940-luvun alussa. Lauantaina 8. Kirjakielen isän arvonimi on totisesti ansaittu. Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa. Paavi on pyhä isä. Tämän tekee mahdolliseksi ketjuihin sijoitetut nastat, jotka ketjun kiristyessä jäävät tanakasti pystyasentoon. Ketjua voidaan käyttää myös raskaammissa työkoneissa. 1/10 mm kova pinta. Saksassa vuonna 1517 käynnistyneen luterilaisen reformaation periaatteisiin kuului, että jokaisen oli saatava kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Kun reformaatio pantiin toimeen Ruotsissa kuningas Kustaa Vaasan päätöksellä, ei suomalaisilla hengenmiehillä ollut valinnanvaraa. Äkkiä ajatellen näillä merkkipäivillä ei ole mitään yhteistä, mutta kun asiaa tutkii tarkemmin, yhteyksiä löytyy monenlaisia. Isä-sana tuo ensimmäiseksi mieleen aikuisen miehen suhteessa lapsiinsa. Tällöin osuus on 2/3 ja nasta on entistä sitkeämpi. Hengellisten teosten suomentaminen ei kuitenkaan ollut hänen oma päähänpistonsa. Erityisesti huomattiin sen soveltuvuus metsätöihin. Etenkin tieteen, taiteen ja uskonnon piirissä esikuvallista opettajaa nimitetään oppi-isäksi. Mikael Agricolaa sanotaan suomen kirjakielen isäksi, koska hän oli ensimmäinen, joka julkaisi painettuja kirjoja suomeksi. Nastaketju on saatavissa kaikkiin tavallisiimpiin rengaiskokoihin. Juokse kuin varas Veikko Laihasen tuottama ja jännityksellä odotettu ensimmäinen suomalaisamerikkalainen yhteistyövärielokuva on nyt valmis ja aloittaa näinä päivinä kiertokulkunsa elokuvateattereissa kautta maan. Se oli velvollisuus. Nastaketjun kokeilu on tapahtunut Norjan jäätiköillä ja se on osoittanut käyttökelpoisuutensa myös Suomessa viimetalvissa kokeiluissa. Opettajana Taimi Kytömaa. Heijastinlevykkeet oli hankkinut Loimaan kauppalan liikennetoimikunta ja luovutus tapahtui Loimaan Seudun Osuuskassan ja Loimaan Säästöpankin toimeksiannosta. Tilaisuudessa, jossa levykkeet luovutettiin olivat lahjoitettajien edustajina prokuristi Alli Virtanen, toimitusjohtaja Sauli Viemerö ja toimitusjohtaja Olli Vihanto. Kuva Rauha Reinikan albumista. Kankareen kansakoululaisia vuonna 1924. Tehtaan laboratoriokokeet, joissa sekä raakaaineet että ketjut tutkitaan, antavat takeet nastaketjujen laadusta. Asennusta varten ei renkaasta tarvitse poistaa ilmaa vaan siinä saa olla normaali ilmanpaine. Tällä merkillä on etuna vanhoihin nähden se, että ketju pitää myös jäätiköllä. Sivuketjut pintakarkaistaan, jolloin niihin tulee n. Jumala on taivaan isä. Vain omaan käyttöön, sanoi laihialainen, kun Tallinnasta morsiamen haki ja tullin läpi kantoi. VANHAT VALOKUVAT LL 24.10.1964 Heijastinlevykkeitä Loimaan Yhteiskoululle Loimaan Yhteiskoulu sai viime perjantaina vataanottaa 400 Taljan heijastinlevykettä jaettavaksi keskikouluasteen oppilaille. Isäksi nimitetään kuitenkin myös aikaisempien sukupolvien edustajia sukulaissuhteista riippumatta, kun puhutaan esi-isistä, isiltä perityistä tavoista, isiemme maasta tai isänmaasta. Sanaa käytetään myös hallintoväestä: kaupunginisät, maan isä. Hengellisessä kielessä isäsanalla on monenlaista käyttöä. Yhteiskoulun puolesta otti lahjan vastaa rehtori Oiva Hyhkö. Luovutuksen yhteydessä todettiin heijastinlevykkeiden merkitys liikenneturvallisuuden lisääjinä pimeänä aikana liikuttaessa ja esitettiin toivomus, että yhteiskoulun oppilaat esimerkillään vaikuttaisivat levykkeiden käytön yleistymiseen myös muiden koulujen oppilaitten joukossa. Norjalainen traktorin lumiketju Norjalaiset ovat kehittäneet traktoreita varten uuden National-merkkisen nastalumiketjun. Varsinkin katolisessa kirkossa isä on hengenmiehen yleisnimitys. Vertauskuvallisesti isäksi voi nimittää uuden aatteen, oppisuunnan, laitoksen tai hankkeen perustajaa ja ensimmäistä edustajaa
Viikoittain lapset pääsevät leikkimään ikätovereidensa kanssa ja vanhemmat juttelemaan kahvikupin ääressä viikon arkiasiat. Perhekerhot myös kokoavat yhteen erisukupolvia, parhaimmillaan meidänkin perheestä kerhoihin osallistui 4 sukupolvea. Itse haluan nostaa esiin lapsiperheille suunnatun työn tärkeyden. Seurakunnan perhekerhon kautta lapset vanhem- pineen pääsevät tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia perheitä sekä toteuttamaan tärkeää sosiaalista kanssakäymistä. Oppilaille korostetaan itse oppimisen tärkeyttä lähdemateriaalin hankinnassa, jota kirjastot tietokoneineen, kirjoineen jne. Uusi puheenjohtaja on Turussa asuva Eija Isaksson ja Loimaan Seudun Kuulo ry:n puheenjohtaja Erja Linkki on yksi hallituksen yhdeksästä jäsenestä. Sukupuolten tasa-arvokiintiökin toteutui, sillä hallituksessa on seitsemän naista ja kaksi miestä. Se on kaikkien seurakunnan toiminnassa mukana olevien tehtävä. Luottamushenkilöiden- Tahtotila kin olisi pystyttävä siirtämään painopiste hallinnollisista taisteluista ja valituksista, remontti- ja talousmurheista seurakunnan toiminnan uudistamiseen. Niihin talkoisiin olen valmis, siksi olen ehdolla seurakuntavaaleissa. Tarja Mäki-PuntoRistanen Kirkkovaltuutettu ja seurakuntavaaliehdokas Kirkon pitää olla keskellä lapsiperheiden arkea! Tiistain Loimaan lehdessä oli Ilkka Uusitalon erinomainen mielipidekirjoitus jossa korostettiin kirkon antamaa tukea ihmisten arkihaasteisiin. Vallan hupaisa sanomus on esim. Ilmeisesti tekemään kaikkensa, että vaje pysyisi entisellään, tasapainohan merkitsee vakiotilaa, ei piirunkaan vertaa puoleen tai toiseen. Ay-kielessä kestävyysvajeen tasapainottaminen näyttää tarkoittavan myös sitä, että päätöksestä hyötyy nimenomaisesti etujärjestö itse muista viis veisaamatta. Vielä yksi hyvä esimerkki huonosta esimerkistä on sana elvytys. marraskuuta 2014 MIELIPIDE MIELIPIDE LEHTEEN Toimituksen sähköpostiosoite on toimitus@loimaanlehti.fi Eloa ja iloa jumalanpalveluksiin Olen huolissani Loimaan seurakunnan jumalanpalveluksista. Ollaan siis sallivia lasten äänille ja liikkeille. EN SYSÄÄ vastuuta jumalanpalvelusten kehittämisestä millekään yksittäiselle ammattiryhmälle. Perinteisesti sen on ymmärretty tarkoittavan toimintojen palauttamista normaalitilaan. Hyvät muistot perhekerhoista kantavat pitkälle ja uskon että nämä nuoret seurakunnan lastenkerhojen ja rippikoulun jälkeen aikanaan tuovat omat lapsensa seurakunnan perhekerhoihin. Loimaan seurakunnan pitää jatkossakin pysyä keskellä lapsiperheiden arkea! Jukka Laaksonen seurakuntavaaliehdokas, Kirkko keskellä arkeaehdokaslista Sulkeeko Loimaa kirjastojaan jatkossakin? Kansankirjastojen perustaminen käynnistyi Suomessa 1800 luvun puolivälin tienoilla. tarjoavat. Jos lapset eivät jo koulussa saisi tietoa kirjastosta, miten heidät myöhemminkään saisi kirjallisuuden lukunautintojen äärelle. Loukkaantunutta tai sairauskohtauksen saanutta potilasta yritetään elvyttää jo ambulanssissa matkalla sairaalaan. Mutta nykyisten päättäjien kielenkäytössä elvytys merkitsee yhteiskunnan toimintojen alasajoa, mitä todistavat Punkalaitumen nuorisotila Nurkkaputkan käyttäjienkin toteamukset. Se vaatii mielenkiintoisia sisältöjä ja houkuttelevia toteutuksia. - ja kuitenkin ministeritason ihmiset sanovat senkin vailla hymyn häivää. Kieltämättä tahtotila on soinnukas ja kaunis sana, joka istuu suomen kieleen hyvin, mutta mielestäni se tarvitsisi täsmentäviä määreitä. Tahto on pyrky, halu päästä johonkin päämäärään. Kirjastojen kehittäminen oli sivistys - ja kulttuuripolitiikan tulosta. Eniten kirjastossamme voi kunnioittaa sitä, että meillä Suomessa yleisten kirjastojen periaatteena oli ja on, että kaikille kansalaisille taataan maksuton pääsy tiedon ja kulttuurin keskukseen asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta, tänäkin päivänä. Maksuttomana ja kaikil- le avoimena, se toteuttaa eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme tiedollista demokratiaa. Heidän mielestään ensiapuelvytys on kokonaan eri asia kuin julkisen vallan suorittama taloudellisen tilan muuntoyritykset. Konkreettisimmat esimerkit nuorten ymmärtämästä elvyttämisestä ovat kyläkoulujen ja -kauppojen sulkemiset ja maaseudun terveysasemien toimintojen siirtämiset keskussairaaloihin. Tomi Tähkävuori LUKIJOILTA KUULOLIITTO/ERKKI AHONEN/VIESTINTÄ Erja Linkki Kuuloliiton hallitukseen Jos ihminen kuulee huonosti tai ei ollenkaan, hänen asemansa yhteiskuntamme tasa-arvoisena jäsenenä horjuu. Mitä tapahtuu, kun nykyiset eivät enää tule. Ensi vuonna liitto täyttää 85 vuotta, joten tiedossa on juhlahumua. Kirjastojen toimintaan meillä Loimaalla ei saisi puuttua ainakaan millään lopullisella toimella. Niistä keskeisimpiä olivat liiton talous ja Kuhmoisissa sijaitsevan kuntoutus- keskus Kopolan kohtalo. Lounais-Suomi on liittohallituksen uudessa kokoonpanossa hyvin edustettuna. ?tahtotila on kestävyysvajeen vakiinnuttamiseksi.. Jos lapset eivät saa olla kirkossa lapsia, he eivät kirkossa viihdy. Kielikorvamme mukaan kestävyysvajeen täytyy tarkoittaa vähäkestoisuutta, puutteellista kestokykyä. Mutta mitä kansanedustajat ajavat takaa pyrkiessään tasapainottamaan kestävyysvajetta. Se on myös paljolti sivistysjohtajan käsissä, siksi asiaa häneltä kysynkin: Manne Pärkö, onko Loimaa sulkemassa kirjastojaan jatkossakin? Taisto Levo Alastaro Muutamaa hyökkäämättömyyssopimusta lukuun ottamatta politiikan kieli on jo lähes sata vuotta ollut kohtuullisen ymmärrettävää, päättäjät ovat yleensä tarkoittaneet sitä, mitä ovat sanoneetkin. Viime aikoina eduskunnan ja kunnallisvaltuustojen saleihin, työmarkkinajärjestöjen auditorioihin ja vähän kaikenlaisiin kabinetteihin on virrannut tyhjänpäiväisiä ilmasuita ja jopa sanoja ja sanontoja, jotka politiikassa on merkitsevät aivan päinvastaista kuin kansan käyttökielessä. Kriittisesti sairaan potilaan tila on onneksi pysynyt vakaana, tai isännällä on paljon peltoa, suuri maatila, jota hän viljelee tehokkaasti. Politiikan kielessä tahtotila ei kuitenkaan tarkoittane muuta kuin että asian kanssa temmeltävillä on tahtoa saada siitä aikaan pikainen ratkaisu, elleivät sitten kokouspalkkiot vaadi loppukommunikean myöhemmäksi siirtämistä. Kestävyyden me ymmärrämme ja vajeenkin. Hallituksen varapuheenjohtaja on Antero Penttinen. Kuuloliiton valitsema Vuoden 2014 Selkeä puhuja on meteorologi Pekka Pouta. Sirkka Lindell Kuvassa on koko Kuuloliiton liittohallitus, toisena vasemmalta on uusi puheenjohtaja Eija Isaksson, ryhmän keskellä on Loimaan Seudun Kuulo ry:n puheenjohtaja Erja Linkki ja osittain hänen takanaan on Kuuloliiton hallituksen entinen puheenjohtaja, nyt uusi varapuheenjohtaja Antero Penttinen.. Se vaatii myös asen- nemuutosta. Erilaisia puhuttelevia teemoja lapsista perheisiin, myös surevista kolhittuihin. Tarvitaan mukulamessuja, tuomasmessuja ja tarvi- taan lattarimessuja. Kunnioitan kaikkia heitä, jotka säännöllisesti ja uskollisesti käyvät kirkossa, mutta olen valtavan huolissani tulevaisuudesta. Keitä varten messuja silloin järjestetään? Olisi kiireesti saatava lapset perheineen mukaan. Tähän asti ja vielä jatkossakin suomalaisen lapsen elämän korkeakoulu on lä- hikirjaston lasten osasto ja kirjaston täti. Tiedän että Loimaalla tullaan tekemään kirjastoselvitys lähiaikoina ja todennäköinen mahdollisuus mielestäni on, että se tulee sulkemaan monta kirjastoa Loimaalla Virttaan lisäksi. En voi uskoa, että kirjastolaitos pysyisi koskemattomana Loimaalla kunnan säästötoimien kurimuksessa. Mutta muistaa pitäisi aina se, että kerran suljettua kirjastoa ei sitten enää sen jälkeen henkiin herätetä. TÄLTÄ SIVULTA Loimaalla tullaan tekemään kirjastoselvitys lähiaikoina ja todennäköinen mahdollisuus on, että se tulee sulkemaan monta kirjastoa. Kirjastojen kohtalo on kuntien ja valtiovallan käsissä, sekä jokaisen sivistystä ja koulutusta arvostavan suomalaisen käsissä. Kuulovammaisten valtakunnallinen puolestapuhuja on Kuuloliitto ry. Niissä käy niin vähän ihmisiä, että kohta viimeinen sammuttaa valot. Jumalanpalvelukset tarvitsevat uudistamista. Tarvitaan eloa ja iloa, tanssia ja laulua. 19 Lauantaina 8. Juhlavuoden teemana on Ikäkuuloisuus. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna 25.?28.10.2014 Helsingin Valkeassa talossa pidettiin liittokokous, jossa liittokokousedustajat valitsivat vastuunkantajat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi ja päättivät liitolle ja jäsenistölle tärkeistä asioista. Hienosti sanottuna olisi oikein hyvä, jos jokaisella olisi intensiivinen tendenssi rakentavien asioiden edistämiseksi. Tila puolestaan tarkoittaa asemaa, paikkaa, sijaintia
AUTOKORJAAMOITA AUTOHUOLTO MAUNU KY, LOIMAA . klo 18.00 Valoxilla Myllykyläntie 9-11. Ylhäisten opintokerho 1 kokoontuu Ritvan luona Virttaalla ma 10.11. klo 13. Loimaan ja Ympäristön Eläkeläiset, ma 10.11. klo 1415.30 Loimaan Silmuset -vertaisryhmä Olohuoneella ja klo 18.30-20 Oiva ja Olga -ryhmä erityislapsiperheille Kauhanojan koululla. Eloisat ry. Ikkunatummennukset . Messumatka on avoin kaikille. . Näemme mukana mielellään marttoja muistakin toimintaryhmistä. Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry. ARKKITEHTITOIMISTOJA . Muutama paikka vielä vapaana Kädentaidot 2014-messuille Tampereelle su 16.11. klo 12.00 Tuttujen Tuvalla. Loimaan Seudun Omakotiyhdistys. Pesut, kesto- ym. . klo 14-16. Loimaan Punaisen Ristin päiväpirtti on avoinna ma-pe klo 10-14. Terveyspiste avoinna ti 11.11. 050-5904848. Alastaron Kyläyhdistys ry: Kaikille avoin kylätapahtuman suunnittelutilaisuus kylätoimistolla ma 10.11. klo 17.30 Olohuoneella. Anitalle 050-5292439, 14.11. klo 15-16. Tuulilasit . klo 12.00 viikon vieraana Osmo Leikasto. HAMMASTEKNIKOITA . klo 14-15 ja Kosken terveysasemalla ke 12.11. Vapaaehtoisten joul. Maalaus, peltityö . Lauantaina 8. ISÄNNÖITSIJÖITÄ TALOYHTIÖT HUOM! Hammasproteesi asioissa teitä palvelee . Loimaan Vertaiset ma 10.11. klo 1314.30 Hirvikosken Apurit -vertaisryhmä Kitkonpuistossa, ke 12.11. Tiedustelut Maija 040 582 4983. Eläkeliiton Alastaron yhdistys. Laulajat kokoontuu ke 12.11. Rengasmyynti . Muistikerho ke 12.11. Materiaalit viim. Huolto, korjaus . Ilm. Finikor-ruosteenestokäsittely . KOIRAHOITOLOITA Yksilöllistä täysihoitoa kaikenlaisille kaikenlaisi koirille maaseudun rauhassa. Isännöinti Oy Tikakoski . Jäsenilta ma 10.11. Korjaus bussiaikatauluun 11.11. klo 13 kirjastossa. Loimaan AA-ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 15.00 Nuorisotalon alakerrassa. Peltoisten kyläyhdistys. Käsityökerho ti 11.11. Keskusteluilta. Vierailijana virkavallan edustaja eli "polliisi". klo 1012. Tied. lähtevälle Siljan eloisien risteilylle. Helinä p. Toimintaryhmä to 13.11. Automyynti vahaukset . Ti 11.11. illanvietto keilahallilla 14.11. Kyläuutiset ilmestyvät viikolla 47. Autovuokraus . Ma kerho kaupungin kirkon yläsalissa 17.11. Ke 12.11. klo 13. Loimaan Seudun Karjalaseuran Teatterimatka Tampereelle pe 14.11. Niinimäen bussiaikataulu: Niinijoen OP klo 16.30, Hirvikosken Apteekin pysäkki klo 16.40, Kaunismäenkatu klo 16.50, Kela/OP:n torinpuoleinen pysäkki klo 17.00. Tietoa ikäkuulosta Loimaan Eläkkeensaajien kerhossa to 13.11. klo 13 Loimaan Nuorisotalolla. Kansalliset Seniorit. klo 18.00. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. j.tilaisuuteen Turkuun, Riittalle 19.11. Kaarina Kangassuo 0503639420. Loimaan seudun yrittäjänaiset. Joul. Kuulopalveluvastaanotto Tuulensuun Palvelukeskuksessa ti 11.11. illanvietto Evirassa ke 19.11 klo 18.00. mennessä. Alastaron kirkonkylän opintokerho kokoontuu Tuttujen Tuvalla ti 11.11. Mahdollisen kimppakyydin järjestämiseksi, ilmoittautumiset yhteiseen la 29.11. ke 12.11. Hirvikosken kirjaston pysäkillä auto on klo 18.15 (virheellisesti 18.45). Loimaan Seudun Omakotiyhdistys. klo 19.00. Loimaan Seudun Kuulo ry. mennessä puh. 0400 644716. Kojonkulman yhdistykset. klo 12.00 Pirkko Jaakola tulee vieraaksemme. PALVELUHAKEMISTO PAIKALLISTA OSAAMISTA PARHAASTA PÄÄSTÄ PALVELUHAKEMISTO . klo 17.00 Pirkko Laineella syksyn ja pitsien lumoissa. 0505242214 tai Minna p. marraskuuta 2014 20 SEURATOIMINTA Kauhanojan Martat. klo 16 kylätalolla. Näkövammaiset
(02) 7622 393 www.tikakoski.com . JALKAHOITOLOITA . Kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset. -A PEKLO s3OITAJAVARAAAIKA Väinämöisenkatu 6 B Op-talo, Loimaa P
Pasi Markula ky 0500 770606 Jalkahoitola Arjalka, Käsityölaiskatu 9, Loimaa P. PXXW NRUMDXNVHW . 040 7499 159, www.arjalka.fi Kauneushoitola Sabrina, Turuntie 14 P. 0500 929 227. juuri sinua varten. H. 02 762 1350, 0500 741 437 Myös koti- ja laitoskäynnit, nettiajanvaraus www.sabrina.fi . 044-5566 841 ZZZ QHRYHW À Nyt myös Royal Canin erikoisruokavaliot. . ELÄINTILOJA Jäärämetsän eläintila lastenhoitoa, eläinkerhoja ZZZ MDDUDPHWVD À . JUHLA- JA PITOPALVELUITA HENKILÖNOSTIMIEN VUOKRAUSTA Alastaron Autopalvelu Määräaikaishuollot Renkaat ja rengastyöt BE-, DSL- ja OBD-mittaukset Kolarikorjaukset Katsastuspalvelu Hinauspalvelut Ilmastointihuollot Loimijoentie 99, Alastaro P. NDWVDVWXVSDOYHOXW Fiat Opel BMW huollot ja korjaukset Idyllinen Ryötin tila Juhlaan ja arkeen Herkullista lähiruokaa ja tunnelmallinen tila . PllUlDLNDLVKXROORW . NRODULNRUMDXNVHW . Puh. 0400-544 659. Kaikkiin automerkkeihin Loimaantie 272, 32440 Alastaro, p. Tukea . BRODEERAUKSET Liikelahjat, tekstiilit, brodeeraukset, tarrat. J & S Subcontracting Oy, P. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJA NEOVET . JÄTEHUOLTOA Teollisuuskatu 2, Loimaa p. 0400 765 351 . 040 968 9880. Vesikoskenkatu 1, 32200 Loimaa Kimmo Tikakoski 0400 741 556 Ville Nurminen | vv.nurminen@gmail.com . ehkä voin . 050 350 6983. +358(0)44 352 9797 Oripääntie 1120, Niinijoki www.makelantila.? Auto- ja pienkonekorjaamo Oy . (02) 762 4844 . www.j-s.fi . 0400 641 517 DMRNRUWWL FRP 3 9HVLNRVNHQNDWX /RLPDD . Apua . 0500 822 386 www.alastaronautopalvelu.? DINO 180 Max kork Sivu-ulottuma 18 m 10,5 m . Puh. 040-7527 353 www.ryotintila.? Juhla-ja Kokouspalvelut omalla, aidolla lähiruokakeittiöllä Eksoottisen erilainen Menninkäissavusauna Ikaalisten Kylpyläosakkeen vuokraus www.paija.. KONEVUOKRAUSTA Jalkahoitola Irma Paljakka, Kalevalalankatu 11 A 10, P. www.jormalaaksonen.net . HENKILÖNOSTIMIA DINO 160 XT DINO 95 T www.loimaanelainhoitola.? p. HOIVAPALVELUJA Juhlatila, kotileipomo ja tilapuoti . Ota yhteyttä . AUTOKOULUJA Tarvitsetko apua arjen askareissa? Toimin tukihenkilönä kotipalveluja täydentävissä toiminnoissa, hoidan asioita puolestasi tai yhdessä kanssasi. HYVINVOINTIPALVELUJA Roskat pois nurkista! . Turvaa ? parantaa Sinun ja läheistesi arkea. eläinlääkäri lähelläsi Myrskylinnankatu 2 A, Loimaa p. NURMI 040 546 2084 Saksinostimet ja kuukulkijat sisä- ja ulkokäyttöön. Henkilönostin Leguan 160 230V /diesel. Köllintie 20, 32100 Ypäjä p.050 56 96 945 . BETONITUOTTEITA Jorma Laaksonen, Seppäläntie 192, 32210 Loimaa. P