alv.
Miska Lehto: Brainstorm.
Valokuvat voivat
voimaannuttaa
Sivu 6
. Kaksi lahjakasta Loimaan seudulla
vaikuttanutta kuvataiteilijaa. vuosikerta
Irtonumeron hinta
2,00 . No niin, nyt se nähdään, kyyti on heti
kylmää, kun kolmikko
kävi ilmi, oppositiosta
osoitetaan kaikkeen eli
säähänkin syyllisiä.
Sivu 20. 2015
Nro 51
Loimaan
talousalueen
paikallislehti.
101. Toinen maalasi
kuvan toisesta, ja nyt
lopputulos on lahjoitettu vapaasti ihailtavaksi
Loimaan Taidetaloon.
Sivu 7
11
Trio näyttää heti
ilmaveivinsä
LAUANTAI
9.5. sis. Kävelykatua saatetaan
kokeilla keskustassa
Sivu 5
MISKA LEHTO
Kun rengaspaineen
saa suhteutettua
oikein, niin esteet
muuttuvat
mahdollisuuksiksi.
Fatbikeen koukkuuntunut
Olli-Matti Lieskivi
Sivu 13
Persoonallisesta näkökulmasta
saviseutulaista
koripall
lobuumia tarkasteleva
Loimaan Lehden juttu
sai pronssia Sanomalehtien liiton järjestämässä
valtakunnallisessa kilpailussa.
Sivu 8
Taidetalo sai
arvokkaan
lahjoituksen
Elias Anttila ja Viljo
Syrjämä
klo 10 Perhekerho
srk-talolla
To 14.5. 6 kk 80,00. 13.04.2015 Loimaa
Jäi ahkera työsi muistoksi meille,
hyvän sydämes ohjeet elämän teille.
Sä aina muistit ja huolta kannoit,
et paljon pyytänyt, vaan kaikkesi annoit.
Kaipauksella muistaen
Teuvo
Seppo
sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Kiitos LAS:n henkilökunnalle Tertun hyvästä hoidosta.
VALMISTUNUT
Oripääläinen Toni Kupela on
suorittanut puutarhatalouden perustutkinnon Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikössä.
Kuka. klo 13 Kultaiseniän
kerho srk-talolla
klo 15 Seniorikuoron harjoitus srk-talolla
klo 18 Seurakuntakuoron
harjoitus srk-talolla klo 18
Ke 13.5. Missä?
Mihin aikaan?
LL, Saviseudun
luvullisin
Kiihkeimmän soitimen aikaan oli vielä niin hämärää, että kuvia ei saanut otettua. (sis.alv). klo 10 Messu kirkossa klo 10, jonka jälkeen Kaatuneitten muistopäivän kukkienlasku kirkkomaalla, Kaukinen, Perko
Kirkkoherranvirasto avoinna ke klo 9-12
Lisätietoja www.oripaa.fi/
oripaan seurakunta
Metson soidin kiihkeimmillään
Metson soidin on kiihkeimmillään
toukokuun alussa. Timo, Timi
10.5. Mustat pilvet leijuvat paikan yllä sinne suunniteltujen tuulimyllyjen takia.
Erkki Kallio
PÄIVÄN SANA
9.5. klo 18 Helatorstain Jumis srk-talolla, Kaukinen, Perko, Seurakuntakuoro
Su 17.5. ORIPÄÄ
Su 10.5. 11: 9-10
11.5. Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa
lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.
Luuk. Etsikää, niin te löydätte. Laskutusjakso 12 kk 124,00. 98: 8-9
10.5. Kävin vappupäivän aamuna yhdellä sellaisella,
ja siellä meno oli hurjaa. Valoisuuden lisäännyttyä esittäytyi yksi ukkometso kaikessa komeudessaan
LL PAIKALLINEN NÄKÖKULMA
SYNTYNEITÄ
TYTTÖ
TYTTÖ
18.4.2015
30.4.2015
3340 g 50 cm
4190 g 53 cm
Mirva Heikkilä &
Ville Helminen
Kaisa Vähä-Heikkilä
ja Aki Saksi
KIRKOLLISIA ILMOITUKSIA
. klo 11 Äitienpäiväjuhlajumis srk-talolla.
Ti 12.5. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233.
Päätoimittaja
Kati Uusitalo
(02) 588 8030
050 555 7526
Toimitussihteeri
Sampsa Hakala
(02) 588 8031
Toimitussihteeri
Tiina Naula
(02) 588 8032
Ilmoitusmyynti:
Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939
Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta
(02) 588 8024
Myyntineuvottelija Liisa Kivinen
(02) 588 8021
Ilmoitussuunnittelija Kaisa Salmelin
(02) 588 8967
Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen
040 539 0969
sari.kuusinen@sss.fi
Aineistoaikataulu
Julkaisupäivä valmis aineisto
tiistai
pe klo 16
torstai
ti klo 16
lauantai
to klo 16
vedostettavat
to klo16
ma klo 16
ke klo 16
Toimittaja
Lari Kiviranta
(02) 588 8035
Toimittaja
Anu Salo
(02) 588 8033
Toimittaja
Pasi Salo
(02) 588 8036
Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet
avoinna ma?pe klo 8?16 (02) 7702 626
tilaukset@loimaanlehti.fi
www.tilaajapalvelija.fi
Vastuu ilmoituksista: Lehden
suurin vastuu ilmoituksen
julkaisemisessa sattuneesta
virheestä on ilmoituksen hinta
ja muihin lehtiin toimitetusta
aineistosta sen valmistusarvo.
Kustantaja: Priimus Media Oy.
Painopaikka: Lehtitehdas
Salo, 2015.
Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen. 6 kk 63,90. Kolkuttakaa,
niin teille avataan. 3 kk 33,20?
Irtonumero 2,00?
Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %.
Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi
Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään
Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi
voimassa oleva postimaksu.
Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi
Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä
2,46?/pmm
Kotisivut: www.loimaanlehti.fi
3-sivu
2,46?/pmm
Tekstissä
2,28?/pmm
Jakeluhäiriöt:
Tekstin jälkeen
1,93?/pmm
Puh. toukokuuta 2015
2
KALENTERI
NIMIPÄIVÄT
9.5. Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%.
Kaikenlaista, ihan näiltä nurkilta.
LL, Saviseudun paikallisin
Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 4 kk 43,70 . Osmo
KUOLLEITA
AJANTIETO
Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 5.01.
Aurinko laskee kello 21.50.
LUONTO
ERKKI KALLIO
Rakkaamme
Terttu Tellervo
TUKIA
* 22.10.1950 Loimaa
. Tällöin ukkometsot hakeutuvat perinteisille soidinpaikoilleen kilpailemaan naarasmetsoista eli koppeloista.
Linnut tulevat jo illalla pelipaikan
puihin, ja itse soidin alkaa aikaisin
aamuyöllä pimeyden vielä vallitessa.
Saviseudulta löytyy vielä muutama toimiva soidin. Aino, Aini, Aina, Ainikki
11.5. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää,
ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.
Luuk. 02 269 3434
Takasivulla
2,46?/pmm
arkisin klo 6-16
Etusivulla (modulikoot)
3,97?/pmm
viikonloppuisin klo 6-12
Kuolin- ja kiitosilmoitukset, kunnalliset
Ypäjä, Humppila: Ilvesjakelu
ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,93?/pmm
(03) 6151 344, klo 6.30?10.
SANOMAMääräpaikkakorotus
0,06?/pmm
Säkylä, Punkalaidun,
LEHTIEN
Värikorotus yhdestä lisäväristä
0,09?/pmm
Huittinen ja Vampula:
LIITON JÄSEN Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin
Almamanu 0800 392262
ISSN 0358-9161 5 riviä 7,50 . Lauantaina 9. 11: 13
Tilaushinnat:
Määräaikainen 12 kk 134,10. Viisi ukko-
metsoa ja kaksi koppeloa oli soidinpaikalla. Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret
niiden iloon Herran edessä, sillä hän tulee ja tuo
maailmaan oikeuden.
Ps. 4 kk 59,00?
Etutilaus:
Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14
Mitä useammalla kielellä lapsi lukee, sitä isompi
ilo voi olla.
Äänensävyillä voi viestiä
paljon ja värittää tunnelmaa. Makaronilaatikko on parasta.
2) Äiti on maailman paras
äiti.
Robert Kinnunen, 7,
Loimaa
1) Ruokaa. Niissä on joka
aukeamalla yksi tavallinen
sivu ja toinen lapsen luettavaksi tarkoitettu sivu, jossa on isommalla fontilla vähemmän tekstiä houkuttelevan kuvan kera. ja muulloinkin?
Satu Rakkolainen-Sossa
Kirjoittaja on kielentutkija,
joka lukee mielellään sekä
yksin että yhdessä.
Valtteri Lampinen, 8,
Punkalaidun
1) Siivoaa.
2) Siivoamisessa.
Matilda Hirvonen, 7,
Punkalaidun
1) Äiti on töissä sairaanhoitajana ja auttaa ihmisiä.
2) Ruuanlaitossa. Sekä lukija että kuuntelija eläytyvät ääneen lukemiseen, jota leimaa inhimillisyys. Kun
aikuinen lukee lapselle, hän
lähtee lapsen kanssa yhteiselle kielelliselle matkalle.
Opetellessaan lukemaan
lapsi tarvitsee paljon harjoittelua saavuttaakseen sujuvuuden. Kerran äiti
siivosi huoneeni, enkä enää
meinannut löytää leluja.
Romeo Purik, 7, Alastaro
1) Siivoaa ja nukkuu.
2) Äiti osaa laittaa hyviä voileipiä. Maijalle! T: Mamma,
Pappa ja Kati-täti
Sylin täydeltä onnea
3-vuotiaalle Tuomakselle!
T: äiti, iskä, Lauri, Elias ja Urho
Vuokkokuussa nimipäiviään juhlivat Vuokko ja Helmi Hulsi.
4-vuotissyntymäpäiväänsä viettää vuokkokuussa myös serkkupoika Felix Rajala. toukokuuta 2015
GALLUP
1) Mitä äiti tekee. 12.00
Oripään
Osuuspankki
Helatorstaina 14.5.
lehti ilmestyy
normaalisti.
PALJON ONNEA VAAN
Aineistot ti 12.5.
klo 16.00 mennessä.
Käsityöläiskatu 10, 32200 Loimaa
Puh. johdosta! T: äiti,
Ari, Valtteri, Niklas, mummu,
Pertti ja muut tutut
Onnea 6.5.
Toivoo käly ja lanko perheineen.
Synttärionnittelut kohta täysikäselle! T: äiti, iskä, Martina, Tommi,
Senni, Niilo, Marlo, Mari, Eemeli,
Mandi, Seba, Mirka, Saana, Iina.. Näin lap-
si pääsee osallistumaan aktiivisesti yhteiseen lukukokemukseen ja saa motivoivia onnistumisen elämyksiä.
Voi olla maaginen hetki, kun
lapsi, jolle on luettu ääneen,
lukeekin itse sujuvasti aikuiselle. Onnittelut sankareille. Kenen kanssa sinä luet silloin . Toivottaa mamma
ja Pena-pappa.
Aurinkoiset 4-vuotisonnittelut Joonas Suviselle 10.5.2015!
Toivottavat äiti, iskä & Rasmus
Paljon Onnea 9-vuotiaalle
Emilialle 12.5. Erityiset lukemisen
opettelua tukevat kirjat, jotka ovat suosittuja esimerkiksi Saksassa, sopivat hyvin aikuisen ja lapsen yhteisiin lukutuokioihin. Entäpä
jos yrittäisimmekin tehdä
lukukokemuksesta sosiaalisemman?
Ääneen lukeminen on
luonteva osa virikkeellistä
vuorovaikutusta, jota varsinkin kehittyvä lapsi tarvitsee puhjetakseen kielelliseen kukoistukseen. 2) Missä äiti on paras?
TEKSTI JA KUVAT: JOONAS ALANNE
Toivo Kilpi, 6, Loimaa
1) Tekee ruokaa. Niihin tulee kurkkua,
voita ja makkaraa.
Lami Suolaniemi, 8,
Punkalaidun
1) Auttaa toisia.
2) Leipomisessa.
Ääneen lukeminen yhdistää
Lukeminen koetaan usein
yksityiseksi tapahtumaksi, johon yritetään löytää
oma rauha, kuten vähän aikaa sitten vietettynä Lukurauhan päivänä. tai oikeastaan me kaikki. Lasten lisäksi monet
muutkin voivat nauttia yhdessä lukemisesta. 3
Lauantaina 9. Maailman
myllerryksessä hiljaisuuden
tilaa ei aina kuitenkaan ole
helppo saavuttaa. Tykkään äidin
perunamuussista ja jauhelihasta.
2) Siivoamisessa. (02) 588 8000
ilmoitukset@loimaanlehti.fi www.loimaanlehti.fi
Hauskaa 2-vuotissynttäriä
12.5. Siitä voi-
vat ilahtua erityisesti vanhat,
sairaat ja lukutaidottomat
tai sellaiset ihmiset, joille lukeminen on jostain muusta syystä vaikeaa . Parhaimmillaan ääneen lukeminen
yhdistää monia sukupolvia.
Maailman ääneen lukemisen päivää vietetään ensi
keskiviikkona. Äiti tekee
hyvää spagettikastiketta.
Oripään Osuuspankki
on poikkeuksellisesti avoinna
keskiviikkona 13.5.2015
klo 9.00
Se on analysoitu
melkein puhki,
Äitiys ei ole
Äitiys on pitkä
purettu osiin ja
kilpailu joka voija polveileva
koottu taas yhtetaan, se ei ole
teen . tutkimukmitattava suorikasvutarina.
siksi ja oppaiksi,
tus, eikä se ole
ohjeiksi ja neusama kaikille.
voiksi. Kaikki viisaus kun ei
asu yhdessä päässä ja sikiä neitseellisestä
maaperästä.
Parhaiden päätösten taustalla on myös
tiukka vaikuttavuusarviointi, jotta sääntöjen seuraukset eivät tule ikävinä yllätyksinä.
PÄÄTÖKSENTEKO ei ole koskaan helppoa.
Euroopan ja maailman asialistoilla riittää
vääntämistä.
Urakkaa kuvaa esimerkiksi se, kun eurooppalaisen metsästrategian tekemisen
aluksi suomalaismepiltä kysyttiin miten
monta metsää teillä siellä Suomessa on.
Suomalaiselle kysymys kuulostaa itsestäänselvyydessä hieman hauskalta. Keskieurooppalaisella torilla ei
välttämättä vaadita vesipisteitä ja kylmälaitteita, mutta suomalaisella torilla eräässäkin kaupungissa on vaadittu. Lisää tietoa
unionista ja siellä
vaikuttamisesta
sivuilla 9?11.. millainen äiti minä olen, omaansa ei voi selittää. Soitin kaupungin puutarhapuolelle koskien koirien
jätöksiä, koska keväinen keskustelu ihmisen parhaasta
ystävästä on taas alkanut. Vesihovin saunoihin kaide keskelle ja ulkoallas pikkuhiljaa jo remonttiin!
. Ihanaa elämää.
Väiski
. Kevät etenee, ja ympäristöön tulee
kivasti värejä, kuvaaja toteaa.
. Äitikokemus on
jokainen nainen tuntee, vastausta jotain niin henkilökohtaista, että
etsien . Matkalla tutustuttiin
sekä Euroopan parlamentin että komission toimintaan ja vierailtiin muun
muassa Suomen EU-edustustossa,
Suomen Nato-suurlähettilään luona
ja Kuntaliiton Brysselin toimistossa.
Tänään vietetään Eurooppapäivää. Hyvä Väinö Suomela, samaa mieltä! Katsokaa uutisia,
huolet ja harmit ja katastrofit ovat ihan muualla kuin
Loimaalla. Eläimet lannoittavat luonnonkukat kasvuun.
. Äitiys muuttuu
helposti juhlavaksi kiiltokuvaksi, se kääntyy hauraaksi ja silkkihansikkain käsiteltäväksi myytiksi, josta ei voi eikä saa sanoa mitään kovin rosoista. Sitä mitä ei
osaa tai tunne, on helppo ?dissata?.
SUOSITUIMPIIN väitteisiin kuuluu se, että kaikki rahat menevät unioniin ja sieltä
ei saada mitään.
Unionin suurimmaksi saavutukseksi on
kuvattu sisämarkkinoita, joiden toimimiseksi tarvitaan yhteistä lainsäädäntöä. Kuin yrittäisi kertoa, miltä tuntuu olla olehaluan olla, pystyn olemaan?
LUKIJAN KUVA
massa. Emmehän mekään tiedä toisten maiden olosuhteista paljon sitä enempää, mitä olemme hotellin altaalta nähneet.
Kati Uusitalo
Kirjoittaja osallistui Paikallislehtien
Päätoimittajayhdistyksen päätoimittajapäiville Brysselissä. ja se joku löytää tiet vaikuttamiseen omalle asialleen.
Kannattaa välittää asioista ennen kuin
on liian myöhäistä. Muistatte varmaan kaverit, sen
70 luvun. Olkoon mahdollisimman monen kasvutarina hyvä ja turvallinen kokemus. Äitikin kasvaa ja muuttuu iän myötä, siinä kuin lapsetkin. Euroopan unionista tiedettiin sittenkin kovin vähän.
Joku sanoisi, että emme tiedä vieläkään
kovin paljon enempää. Ja kun emme tiedä,
meille on helppo väittää vähän mitä vaan.
Ivaamme kyllä maita, joissa kansalaisille sanellaan ylhäältä, mitä heidän kuuluu ajatella, mutta astumme samaan ansaan itsekin.
Kun emme ota selvää meitä koskevista asioista, meille on helppo väittää vähän
mitä vaan.
Jos tietoa puuttuu tavallisilta kansalaisilta, niin puuttuu sitä muiltakin. Tehdään nyt sitten niin. Hyvää äitienpäivää! AS
KOPIT
ARI REINIKAINEN
. Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi tuli tänä vuonna kuluneksi 20 vuotta. Mieluiten äänestän laulajan hyvyyden
vuoksi kuin paikkakunnan.
Aito mielipide
TOIMITTAJALTA
Ei mennä helppoon
Osa meistä teki parikymmentä vuotta sitten äänestyspäätöksensä heppoisin tiedoin. Itselle tärkeiden asioiden puolesta kannattaa puhua ja toimia.
KUNKIN JÄSENMAAN oma haaste on se,
miten se tulkitsee Brysselistä tulevaa lainsäädäntöä. Äitiydestä on kyllä kirjoitettu ja sanottu paljon. Olipa kerran baari, Hirvikosken keskustassa, jossa ontuva mies omistajana. Se alkaa Kehä kolmoselta ja päättyy maan rajalle.
YLEMMYYDENTUNTOON ei ole meillä kuitenkaan syytä. Ainakaan äitienpäivän alla.
Eikä ole tarpeenkaan sanoa. Uskokaa pois, joku jaksaa muutakin . toukokuuta 2015
4
MIELIPIDE
PÄÄKIRJOITUS
PÄIVÄN MIETE Kaikkien pitäisi saada rahaa
ja päästä toteuttamaan kaikki haaveensa,
jotta he tajuaisivat, ettei se ole vastaus kaikkeen.
Jim Carrey
Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi
Äitiyden arvoitus on jokaisen oma
Kun puhutaan ja kirjoitetaan äitiydestä, on läsnä vahva pateettisuuden vaara. Virkamies menetti malttinsa ja käski kirjoittaa
asiasta Koppeihin. Siitä huolimatta tähän ni- Äitiydelle ei todellakaan ole kemenomaiseen naisen rooliin jää hystä, johon saisi asetelluksi täyaina olemaan se arvoitus, jonka dellisen otoksen. Ööö,
meillä on yksi metsä. Lauantaina 9. Tammikuun
pakkasissakin.
Esimerkkejä on useita myös esimerkiksi kilpailuttamisen saralla.
Koko unionin haaste on, miten saadaan
tietoon kaikkien 28 jäsenmaan erilaiset tarpeet ja olosuhteet, ja miten ne saadaan soviteltua yhteen niin, että säädetyt lait ovat
järkeviä kunkin kannalta . Tunteitaan ei voi sellaisenaan siirtää osaksi toisen ihmisen
kokemuspiiriä, mutta äitiydessä
niitä on kyllä varmasti läsnä äärestä laitaan.
Äitiys on pitkä ja polveileva kasvutarina. Yritys saada aikaan vakautta on kai ollut kova. Virkamiehen
kannattaa muistaa, että hän työskentelee kaupunkilaisille.
. Monessa suhteessa siinä on onnistuttu, vaikka ei sovi vähätellä talouden turbulenssia.
Meneehän unioniin rahaa, ja summalle voisi tietenkin tehdä jotakin, mutta ym-
märtääkseni EU:n budjetti on noin prosentti Euroopan bruttokansantuotteesta.
Kaikki on vähän suhteellista . Seinäjoelle on pyrkimässä hyviä nuoria laulajia esim.
Maija Huittisista. ja eikö
kaikista järkevintä olisi kuitenkin opetella
käyttämään unionin mahdollisuuksia hyväksi sen sijaan että ämpyillään ja jossitellaan sitä, että unionissa on valuvika siellä
ja valuvika täällä ja sitä, miten asiat olisivat ilman unionia.
Tietääkseni päätöstä eroamisesta ei ole
tehty.
Tekemättömäksi ja päättämättömäksi heittäytymisellä pysytään vain samassa jamassa.
Ja siellähän ei kukaan tunnu haluavan olla.
Mikään ei muutu, jos jaksamme klikata
vain kissavideoita. voisi sanoa, että osin etsitään sitä, mikä on suhteessa kaikille vähiten haitallista.
Vaikuttaminen on unionissa samanlaista
kuin missä tahansa muuallakin. Kiukuttelemalla voi saada jotakin läpi, mutta sillä riskillä, että leikkikaverit jatkossa kaikkoavat.
Mielipiteitä on asioista vähän enemmänkin kuin 28.
Ja hyvä niin, parhaita päätöksiä saadaan
aikaiseksi, kun kuullaan monipuolisesti
erilaisia näkökantoja. Pyysin muutamaa pientä
roskapönttöä lisää, joihin roskat ja jätökset voi laittaa,
en siis mitään koirien jätöksille erikseen suunniteltuja
pönttöjä
Kaupunki kasvaa, ja kasvua olisi
tuettava Lemmensillan muuttamisella autoliikenteelle sopivaksi.
?
?
?
Edelleen siis kaivataan joenrannan yhteiskäyttöä! Eikä sitä,
että se myydään yksityiskäyttöön.
Jos halutaan liikettä enemmän
keskustaan, niin Alko takaisin
keskustaan.
Loimaalainen Sanna Vänttilä suhtautuu varauksellisesti Heimolinnankadun yksisuuntaisen osuuden
muuttamiseen kävelykaduksi. 5
Lauantaina 9. Niukka enemmistö on sitä
mieltä, ettei keskusta ole heille
merkityksellinen.
Loimaan kaupunki sai reilut
parisataa vastausta kyselyyn keskustan kehittämisestä (LL 11.4.).
Kaupungin tavoitteena on
hahmottaa laajempaa kokonaisuutta ja pelisääntöjä keskustaalueen vetovoiman kohentamiseksi. Vajaat 53 prosenttia on
sitä mieltä, ettei rakennuskantaan ole tarvetta tehdä muutoksia.
Rakennuskannan muutoshalukkaista lähes 80 prosentin mie-
lestä nämä muutokset voisivat
olla julkisivusaneerauksia. Reilut 40 prosenttia piti levähdys- ja oleskelualueiden puutetta ongelmana.
Neljäsosa moitti jalkakäytävien
huonoa kunnossapitoa talvella.
Kehittäkää jokin todella innovatiivinen tapa yhdistää
markettialue keskusta-alueeseen liikenteellisesti, niin saadaan keskustaalue elinvoimaisemmaksi.
?
Etuajo-oikeudet selvennettävä
katuverkostossa. Esimerkiksi
läpiajoluonteinen Satakunnankatu
on hermostuttava ajettava. Kolmasosa kaipaa nykyistä korkeampaa rakentamista torin ympärille.
AUTOILUN kannalta ongelmalliseksi koetaan epäselvät etuajooikeusjärjestelyt. Teknisen lautakunnan on tarkoitus käsitellä
asiaa tämän kuun lopulla.
Kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on, että
muutoksesta tulisi pysyvä.
Aronojan mukaan mahdollinen pysyvä järjestely edellyttäisi muun muassa kadun korottamista laatoituksen avulla, jotta kävelykatu
erottuisi keskustan muista
kaduista.
Keskustan kehittämistä
koskevassa kyselyssä moni vastaaja toivoi kävelykatua keskustaan ja erityisesti Heimolinnankadun yksisuuntaiselle osuudelle.
Asiointiliikenne alkaa Alastarolta ja Mellilästä
LOIMAAN kaupunki aloittaa Alastarolta ja Mellilästä kutsupohjaisen asiointiliikenteen, joka suuntautuu
Loimaan keskustaan.
Ajopäivä on perjantaina.
Kyse on ympäri vuoden toimivasta käytännöstä.
Kyydit ovat jatkoa jo nyt
toimiville asiointikuljetuksille. Myös Kauppalankadun kaupungintalon edustan pätkän voisi
muuttaa kävelykaduksi ihan muuten
vaan, tai tehdä siihen vaikka parkkipaikkoja.
?
?
Suojatiemaalaukset puutteelliset, piittaamaton ajotapa Keskuskoulun edessä.
Vanhoille ihmisille pitkät
matkat keskusta-alueelta esimerkiksi apteekkiin, jollainen
pitäisi edelleen olla torin läheisyydessäkin.
?
?
Tasa-arvoiset risteykset pois ja
kolmiot tilalle.
Loimijoen rannat tulisi hyödyntää vaikka väkisin, muuttaen
ne kevyen liikenteen virkistysreiteiksi. Aina
tarkkailtava pikkukaduilta tulevia
ajoneuvoja.
?
Loimijokivarsi pitäisi liittää
kiinteästi keskusta-alueeseen ja
hyödyntää sen mahdollisuuksia.
Poiminnat ovat kaupungin kyselystä,
joka koski keskusta-alueen kehittämisestä.
?Kahvilakatu. Kaupunki on kaivannut
mielipiteitä etenkin liikenteestä tulevien kaavoitus- ja katuratkaisujen pohjaksi.
ENEMMISTÖ vastaajista kaipaa
keskustaan viherrakentamista ja
kalusteita. Hän muistuttaa, että autoilijoilla on käyttöä kadulle ja etenkin toripäivisin parkkipaikkoina. Katu saataisiin turvallisemmaksi, kaupungin työpäällikkö Esa Aronoja perustelee ja sanoo, että tämä
mahdollistaisi myös sen, että kahvilat voisivat tarvittaessa laajentaa terassejaan.
Järjestely olisi aluksi väliaikainen tulevan kesän
ajaksi. Hänen mielestään osuus pitäisi muuttaa pikemmin kaksisuuntaiseksi, jotta pihoilta olisi helpompi poistua eikä ajettaisi väärään suuntaan.
keitä sekä kesäisiä toritapahtumia. Toinen taksi kuljettaa pelkästään Alastaron
keskustaan asioimaan jääneet takaisin kotiin.
Asiasta päättänyt kau-
punginhallitus katsoo toisen mahdollisen ajopäivän
tarvetta ensi vuoden alussa,
kun asiointiliikenteen käytöstä ja muusta palautteesta on saatu tietoa.
Kaupunki on varannut tämän vuoden käyttösuunnitelmassaan kutsupohjaiseen
asiointiliikenteeseen sekä
seutu- ja työmatkalipputukeen vajaat 57 000 euroa.. toukokuuta 2015
AIHETTA JUTTUUN Soita:
Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat
02 588 8031
02 588 8032
Anna rakkaallotte elua
Äidille hemmlahjakor tilla
UUTISET
Turuntie 14, Loimaa
P. Toiveissa on myös oleskeluun käytettävän tilan lisääminen.
Risteysturvallisuuden parantamista pitää tärkeänä reilu neljäsosa.
Moni nostaa esille myös Loimijoen rannan hyödyntämisen
yleiseen virkistykseen aiempaa
enemmän.
TORIN läheisyyteen kaivataan
kivijalkakauppoja ja pikkuliik-
SANOTTUA
Loimaan keskustasta
?
Heimolinnankadun yksisuuntaisen osuuden voisi muuttaa
kävelykaduksi, koska niin sanottu
baarikatu on viikonloppuisin tukossa humalaisia ihmisiä, ja aiheuttaa
vaaratilanteita autoilijoille käytöksellään. Mellilästä liikenne on ajettu useamman vuoden ajan
kesäisin, kun koululaisliikenne on ollut keskeytettynä.
Virttaan ja TammiaistenHennijoen suunnista Alastaron keskustaan tulevat taksit yhdistyvät siten, että yk-
si auto jatkaa Loimaan keskustaan. Tätä mieltä
on enemmistö vastaajista, jotka
ottivat kantaa kaupungin kyselyyn Loimaan keskustan kehittämisestä.
Toisaalta enemmistö mieltää keskustan turvalliseksi, selkeäksi, siistiksi eikä melukaan
häiritse.
Mielipiteet jakaantuvat siinä,
onko keskusta käyttäjäystävällinen. Kyseisen katuosuuden varrella sijaitsevat muun muassa Bar Edgar,
Tornikahvila ja Hintakaari.
Tämä osuus suljettaisiin
autoliikenteeltä ja erotet-
taisiin kävelykaduksi muun
muassa kukka-asetelmien,
penkkien ja liikenneopasteiden avulla.
. Liki puolet pitää tähdellisenä paikkoja ulkomyyntiin
ja terasseihin.
Reilu kolmasosa näkee tarpeellisena yhteyden torilta Loimijoen rantaan sekä erikoisvalaistuksen ja keskustan pimeän
ajan ilmeen kohentamisen. Myös pyöräteiden puute aseman, torin ja marketin välillä kismitti puolta vastanneista.
Noin kolmasosa piti ongelmana risteysten ja kadunylitysten turvattomuutta sekä pyöräteiden huonoa kuntoa.
Yli puolet näkee keskustan
epäviihtyisänä jalankulkijan näkökulmasta. Näin toivoo vastaajien
enemmistö.
Monien toivelistalla ovat
myös keskuspuiston kahvila ja
oleskelualueet sekä toritapahtumat ympäri vuoden.
Torin rakennuskannan mahdolliset muutokset jakavat mielipiteitä. voi muuttua kävelykaduksi tänä kesänä
Loimaa/Heimolinnankatu
Lari Kiviranta
Loimaan kaupunki suunnittelee muuttavansa Heimolinnankadun osittain kävelykaduksi.
Muutos koskee Heimo-
linnankadun yksisuuntaista osuutta jokirannan läheisyydessä. 02
02-762
762 1350
1350,
0500 741 437
www.sabrina.?
KANSA OTTI KANTAA:
?keskusta viihtyisämmäksi?
LARI KIVIRANTA
Loimaa
Lari Kiviranta
Loimaan keskusta ei ole viihtyisä eikä kutsuva. Tätä mieltä oli
puolet vastaajista.
Neljäsosa piti ongelmallisena
keskustan pysäköintimahdollisuuksia ja turhaa läpiajoliikennettä keskustan läpi.
Yli puolet koki pulmallisena
autoilun ja pyöräilyn samoilla
väylillä
Hän haluaa kuitenkin ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin kuviensa välityksellä. Valokuvaaminen on toiminut myös
voimaannuttavana keinona selvitä omista arjen haasteista eteenpäin. Hän on juuri pystyttänyt kolmannen näyttelynsä, ja tällä kertaa se pidetään Salossa.
Lehdon mielestä jokainen yksilö on arvokas, minkä hän haluaa tuoda esille
taiteen keinoin.
. Raha vaikuttaa kaikessa, ja toisaalta ihmiset pääsevät huipulle silloin, kun
he omaavat hyvät puheenlahjat, vaikka taitoa ei olisi
aina riittävästi.
LEHTO POHTII , että hänen
kuviensa aiheet voivat olla
joskus hieman ahdistavia
ja synkkiä. Olen niin
työskentelyn lumoissa.
Lehto on pohtinut viimeaikoina myös valokuvaajan imagoon liittyviä asioita.
Välillä tuntuu siltä, että valokuvaajan ja taiteilijan tulisi pärjätäkseen korostaa itseään todella paljon.
. toukokuuta 2015
6
LAINA Nettikeskusteluissa käytetään Suomileffakuvastoa: junttimaalainen pelkää turmeltunutta kaupunkia ja helsinkiläinen ajattelee, että
maaseutu on kaukana ja susi syö matkaeväät.
Muusikko Heikki Salo Aamulehden Morossa
KULTTUURI
LAINA Suomalaisissa lastenkirjoissa saattaa
jo seikkailla avioero- ja sateenkaariperheitä,
mutta muuten päähenkilöt ovat pääasiassa
perinteisiä suomalaisia.
Hanna van der Steen Pelastakaa lapsissa
MISKA LEHTO
Spring.
MARIANNE ROVIO
Loimaa
Marianne Rovio
Valokuvaaja Miska Lehto,
23, haluaa välittää kuviensa kautta tärkeitä asioita.
Talouskriisi, epätasapaino
köyhien ja rikkaiden välillä, seksuaalivähemmistöjen
oikeudet ja omat mielentilat välähtelevät Lehdon kuvamaailmassa.
Mellilästä kotoisin oleva Lehto opiskelee valokuvausta Muurlan opistossa. Tämä on minun kanavani purkaa mielipiteitäni
ja ajatuksiani. Työstän kuvaa jopa 12 tuntia kerrallaan enkä välttämättä malta pysähtyä edes syömään. Työstän Photoshopin
avulla sellaisia komposiitteja, joissa käytän hyväkseni paljon myös kuvapankin kuvia. Se on jotenkin niin narsistisen omahyväistä, että pitää nostaa itseään niin paljon esille. Lauantaina 9. Valokuvaajan tulisi
brändätä itseään jatkuvasti. Nykyään
maailma on kuitenkin jotenkin aivan liian narsistinen. Alalla
kilpailu on kuitenkin kovaa.
Lehto on tehnyt töitä
freelancerina muun muassa
toisten blogeja suunnittelemalla ja samalla toteuttanut
muutamia valokuvauskeikkoja. Valokuvaamista hän on harrastanut
jo 16-vuotiaasta, ja sitä ennen häntä kiinnosti kuvittajan työ.
. Minua inhottaa ajatus siitä, että myisin omaa imagoani, jotta valokuvani myisivät paremmin. Jokainen ihminen on
tasa-arvoinen. Työstän kuvaa
jopa 12 tuntia
kerrallaan enkä
välttämättä malta
pysähtyä edes
syömään.
rää yleensä öisin. Tulevaisuuden toiveena Lehdolla on saada graafisen suunnittelun opiskelupaikka.
Miska Lehto välittää kuviensa kautta kantaaottavia tarinoita ihmisenä olemisesta.. Hän käsikirjoittaa kuviensa suunnitelmat tarinan muotoon.
Sitten kun hän alkaa työstää kuvaa, hän ei malta pysähtyä lainkaan ennen kuin
kuva on valmis.
. Kuvissani esiintyy yleensä vain yksi henkilö kerrallaan, jotta katsoja kiinnittää huomionsa tähän henkilöön ja
voi mahdollisesti myös samaistua kuvan välittämään
tarinaan.
Lehdon inspiraatio he-
Toimittajat nauttivat, jos saavat aikaan
nokittelua hallituspohjasta ja leikkauksista.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi Journalistissa
ANU SALO
Oripää harkitsee
pakkotoimia
viemäriasiassa
. Siitä huolimatta kumpaisellakin on tunnettu ja tunnustettu sijansa seudun
taide-elämässä, monellakin tavalla.
Viljo Syrjämän
Elias Anttilasta
maalaama
muotokuva on
vuodelta 1975.
Oripään kunta suunnittelee
ryhtyvänsä toimenpiteisiin, LIEDON asemalta alkaneet
jotta Auran, Pöytyän ja Ori- siirtoviemärin rakennustyöt
pään välinen siirtoviemä- ovat edenneet Riihikoskelri saataisiin valmistumaan le. 010 257 3202
PAIKALLISIA
Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,0595 /min
Matkapuhelimesta 0,0828 / puhelu + 0,1704 /min
Yhdessä hyvä tulee.
LAINA Poliitikoilta ei kysytä ekokatastrofeista ja
muista asioista, joista tulevaisuutemme todella
riippuu. Tavoitteena on, että työt
valmistuvat marraskuun
määräaikaan mennessä.
Vt. kunnanjohtaja Pek- loppuun mennessä. Ystävykset haaveilivat vapaasta taiteilijuudesta, mutta muut
realiteetit sanelivat elämänkulkua. Nyt, aikana, jolloin
molempien syntymästä on tullut kuluneeksi satakunta vuotta, tarinaan sopii
hyvin kirjoittaa vielä pieni luku lisää.
Sen tekee aiheelliseksi taidelahjoitus, jonka Loimaan Taidemuseo
vastaanotti Elias Anttilan tyttäriltä Maija-Liisa Alaselta ja Kaarina
Kopulta.
Kyseessä on Viljo Syrjämän maalaama muotokuva Elias Anttilasta. 7
Lauantaina 9. Maalauksen tyyli on tunnistettavaa Syrjämää, ja tunnistettava on toki myös Anttilan muotokuvan hahmo, joskin hänet läheisesti tunteneet
luonnehtivat kuvassa olevan hieman
jylhä poseerausilme.
NIIN Loimaan sivistyslautakunnan
puheenjohtaja Heikki Vainio kuin
kulttuurisihteeri Juhani Heinonenkin ovat lahjoituksesta mielissään ja
kiittävät eleestä. Joten varaa hankkeen
. Yhdistymisen
myötä tulee perustettavaksi myös uusi yhteinen jätelautakunta.. Paju
ka Paju kertoo kunnan va- huomauttaa rakennustöirautuvan jättämään Pöyty- den olevan toistaiseksi aiän rakennuslautakunnalle kataulussa.
Oripään kunnan huolena
maanrakennuslain mukaisen lupahakemuksen, jolla on se, että siirtoviemärin rayhdyskuntaa palveleva joh- kentamisen valtionavustus
to voitaisiin sijoittaa ilman on voimassa ainoastaan tämän vuoden.
maanomistajan lupaa.
. Satakierron omistaa neljä kuntaa, ja se toimii noin 30 000
asukkaan alueella (Eura,
Huittinen, Säkylä ja Köyliö). Orinen päätök- maksavasta
sen lainvoi- hankkeesta valtio pään maksuosuus on noin
maisuutta,
puoli miljoohän jatkaa ja maksaa noin 1,7
naa euroa.
sanoo, että miljoonaa euroa.
Loimi-Hämeen
Jätehuolto
ja Satakierto
yhdistymässä
NYT Syrjämän Anttilasta maalaama
muotokuva on siis lahjoitettu uudelleen, osaksi Loimaan Taidemuseon
kokoelmaa.
Taidetalossa on myös edelleen
meneillään Viljo Syrjämän taidetta esittelevä näyttely, johon tällä tavoin tuli mukaan vielä yksi yllätysteos. Prosessin arvellaan kestävän
vuoden loppuun. Tähän asti maanomistajasopimukset on saatu il- viivästymiselle ei ole, Paman suurempia vaikeuk- ju korostaa ja sanoo huosia, mutta nyt sopimusten len koskevan muitakin aluteko näyttää erittäin vaike- een kuntia.
Kokonaisuudessaan reilut
alta Pöytyällä lähestyttäessä
neljä miljoonaa euroa makOripäätä, Paju perustelee.
. Samalla haettaisiin savasta hankkeesta valtio
maksaa noin
maanraken1,7 miljoonaa
nuslain mu- Reilut neljä
euroa. Tavoitteena on, että uusi yhtiö voisi
aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta.
Yhdistymisen myötä Satakierron omistajakunnat
tulevat mukaan LHJ:n uusiksi omistajiksi ja yhtiön
hallitukseen. toukokuuta 2015
Neuvotteluajat
maanantai-tiistai klo 17.30 asti
ajanvarauksella puh. Yhtiön liikevaihto on
noin 8,5 miljoonaa. Maalaus on vuodelta 1975, ja se on ollut
aikanaan 60-vuotissyntymäpäivälahja Anttilalle. Fuusio ei vaikuta henkilöstön asemaan.
Yhdistymisessä Satakierto Oy sulautuu suunnatun
osakeannin kautta LoimiHämeen Jätehuoltoon. Huolena
valtionosuuden
menetys
Oripää
Lari Kiviranta
Heikki Vainio ja Juhani Heinonen vastaanottivat Maija-Liisa Alasen ja Kaarina Kopun Loimaan Taidemuseolle lahjoittaman muotokuvan.
Muotokuvalahjoitus
Loimaan Taidetaloon
Loimaa
Anu Salo
Loimaalaista Elias Anttilaa (1915?
1996) ja oripääläistä Viljo Syrjämää
(1914?1976) yhdistivät vahvasti sekä
taide että ystävyys. Taidetalo on muutoinkin lisännyt taiteenystävien ha-
korvaukset maanomistajille määritettäisiin jälkikäteen lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
Tähän saakka kuntien palkkaama konsultti on
neuvotellut maanomistajien kanssa sopimukset viemäriputkien sijoittamisesta.
lua tehdä lahjoituksia silloin, kun
teoksia halutaan ?hyvään kotiin?.
Tämä Anttilan muotokuvan lahjoittaneilla tyttärillä tarkoituksena
olikin, saada isän muotokuva hyvään talteen, osaksi Loimaan kart-
tuvaa taidekokoelmaa.
Syrjämän muusta tuotannosta
koottu näyttely on Taidetalossa esillä toukokuun puoliväliin saakka,
avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 13?18.
LOIMAAN SEUTU Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt LoimiHämeen Jätehuolto Oy
(LHJ) ja Satakierto Oy ovat
käynnistäneet selvitystyön
yhdistymisestä.
Yhtiöiden mukaan yhdistäminen toisi merkittäviä synergiaetuja ja auttaisi tuottamaan kuntalaisten
jätehuollon palvelut entistä
kattavammin, tehokkaammin ja edullisemmin.
LHJ on 13 kunnan omistama yhtiö, joka toimii noin
110 000 asukkaan alueella
(Forssan, Loimaan, Akaan,
Sastamalan ja Someron seudut). Satakierron liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa.
Henkilöstömäärät ovat 41
ja 8. Loput
kaista lupaa
maksaa alueen
tehdä työ en- miljoonaa euroa
kunnat
Eli mietittiin, että miten
urheilullista penkkiurheilu
oikein onkaan, jutun kirjoittanut ja kuvannut päätoimittaja Kati Uusitalo kertoo.
Hän sanoo otteluissa aina ihailleensa sitä, miten fanit jaksavat huutaa ja heilua
läpi koko ottelun, ja kiinnittäneensä huomiota siihen,
miten Bisons-fanien esihuutajan ja rumpalin Jyrki
Veinin voimat riittävät läpi
otteluiden ja otteluputkien.
Jutun taitosta ja ulkoasusta vastasi toimittaja Pasi Salo.
. Lehden
verkkosivuilta löytyy video
. Loimaan Lehti menestyi
jälleen Parhaat sivut -kisassa
LOIMAAN LEHDEN juttukokonaisuus Bisonsin fanijoukon rumpali Jyrki Veinistä
valittiin viime vuoden kolmanneksi parhaaksi sivuksi lehdissä, joiden levikki on
alle 10 000.
. ?YHTEISÖN tahdissa. Otsikon ja kuvan yhteispeli toimii; muutamalla silmäyksellä saa käsityksen, mistä on kysymys.
Juttu on helppo lukea, taitto pysyy kurinalaisesti paketissa, ja pääkuva on tarpeeksi iso. vähän kuin itsekin urheilisi. siitä plussaa.
Raati totesi, että juttuun
olisi vielä voinut ottaa kuvan
myös oikeasta sykekäyrästä ja
merkata siihen pelin vaiheet.
Kilpailu on Sanomalehtien Liiton järjestämä valtakunnallinen kilpailu. Siitä lehdentekijät ovat
onnellisia, mutta se tekee
myös nöyräksi, sillä ilman
lukijoiden luottamusta tätä työtä ei voisi tehdä, lehteä
kustantavan Priimus Media Oy:n hallituksen pu-
Sanomalehtien Liiton kilpailuissa menestyneet palkittiin torstaina Tampereella.
heenjohtaja Kirsti Kirjonen kiittelee.
Hän toteaa, että lehtien
välisiä sivu- ja juttukilpailuja järjestetään laadun parantamiseksi ja on hyvä saada myös ulkopuolista näkökulmaa lehtien arkityöhön.
. Nyt sitä tuli myös kilpailun raadilta,
Kati Uusitalo kiittää.
Finalistien joukossa myös parhaissa jutuissa
LOIMAAN LEHTI oli finalistien
joukossa myös Parhaat jutut
-kilpailussa, jossa kaikki suomalaiset lehdet kisasivat samassa sarjassa.
Loppusuoralle pääsi Näkökulma-sarjassa lehden vakituisen avustajan Kiti Salosen kolumni ?Muista proaktiivinen fiilinki!?.
Sarjan voitti päätoimittaja Petri Karjalaisen Koillissanomiin kir-
joittama kolumni ?Suvaitsevaiset
kuusamolaiset?.
UUTISSARJAN voitti Tuomas
Rimpiläisen Aamulehteen kirjoittama juttu ?Rikossarja päättyi, kun iäkäs rouva istui kuuntelemaan murtomiestä?.
Finalistien joukossa oli Loimaan Lehden juttu ?Ei tällaista
odota tapahtuvan?. Kiva idea seurata soittajan sykettä. Sarjan, jossa Loimaan Lehti sijoittui kolmanneksi, voitti
Itä-Häme. Aloitimme vuosi sitten keväällä sarjan, jossa
olemme julkaisseet Lauantaivieras -sivulla tavallista
pidempiä juttuja ja isompia kokonaisuuksia, joissa
päästään syventymään aiheeseen ja ihmiseen. kuten
myös kritiikki . Ranteessa olevasta kellosta on valittu yksinkertainen mutta merkityksellinen kuva. Tämä on
osoitus siitä, että myös ulkopuolisen arvion mukaan
Loimaan Lehti on tasokas ja
laadukas uutisväline. Sijoittuminen finalistien joukkoon
kertoo jotakin tekemisestämme.
Kati Uusitalo kiittää niin tekijöitä kuin lukijoita.
. LOIMAAN Lehti on omalla seutukunnallaan erittäin
arvostettu ja tärkeä lehti. Se kertoo ilkivalta-tapauksesta, josta taval-
lisesti kirjoitettaisiin lyhyt poliisiuutinen.
. Torin kebab-paikan kuljetusauto kaadettiin sunnuntain vastaisena yönä. Etukäteen vähän jännitimme,
mitä lukijat niistä tykkäävät, mutta palaute on ollut myönteistä. toukokuuta 2015
8
LARI KIVIRANTA
Palkintotaulun ripustamispaikka on
parhaillaan
mietinnässä.
TEIJA UURINMÄKI
. Lehteä ei voi,
emmekä haluakaan tehdä sitä
tyhjiössä.. Emme voi olla aina töissä, eli emme voineet raportoida asiasta tuoreeltaan edes
nettiin. Olen todella iloinen siitä, että sijoituimme finalistien joukkoon jutuillamme, sillä samassa sarjassa kisasivat niin paikallislehtien maakunnallisten kuin
valtakunnallisten lehtien jutut. Lukijoiden kiitos . Tekijät vaativat itseltään paljon, ja lukijat vaativat meiltä paljon. Toiseksi sijoittui
Västra Nyland.
Kisassa valittiin myös
parhaat jutut ja etusivut,
joissa Salon Seudun Sanomat sijoittui sarjassaan (levikki yli 10 000) toiseksi.
. Sillä
tiellä lehti ja sen tekijät jat-
kavat myös tästä eteenpäin!
. että tekijät olivat käyneet pyytämässä anteeksi. osoittaa, että lehti on tärkeä heille. Saimme kuulla . kiitos
FC-Torin Heron ja Mohammedin
. Loimaan Lehti on ak-
tiivisesti osallistunut erilaisiin alan kilpailuihin ja
monta kertaa niissä myös
hyvin sijoittunut. -juttu syntyi siitä, kun seudun
urheilua seuratessa huomasi
aina, että oma pulssi nousee
. Lauantaina 9. Se oli mielestämme uutinen ja toisaalta myös
hienon inhimillinen sellainen ?
ensin usko turvalliseen suomalaiseen yhteiskuntaan järkkyy
ja sitten palautuu, päätoimittaja Kati Uusitalo kuvaa.
Paras juttu -kilpailuun osallistui 202 juttua.
Niiden hinta
on kuitenkin pieni verrattuna sen
kynnyksen ylittämisen kuluihin.. Nato on hallitusten välinen
järjestö, jossa neuvotellaan asioista aina niin kauan että kaikki maat
voivat päätökset hyväksyä. Suhteet Yhdysvaltoihin ja Kanadaan ovat tärkeät, ja Nato on yksi kanava kahdenvälisten suhteiden lisäksi. Kääntäen pyrimme täällä viestimään mitä Suomi
toivoo kumppanuuden kehittämiseksi.
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa alkoi 1990-luvulla. Myös tästä asiasta pitää kuitenkin olla konsensus: jos yksikin
nykyinen jäsenmaa vastustaisi jäsenyyttä, hakemus raukeaisi eikä tuon maan tarvitsisi kantaansa perustella.
Viimeisimmän laajentumisen
yhteydessä jäsenyyden vahvistaminen on kestänyt hakemuksesta 1?3 vuotta. Nato on hallitusten
berg huomautton päätöslauselma. Suomen
sotilasosaamiselle
on kysyntää
Bryssel
Olli Ristimäki
Naton Euroopan päämajaan Brysselissä johtaa vaatimaton vierassisäänkäynti, vaikka kompleksi käsittää arviolta 25 hehtaarin alueen
ja valtavasti rakennuksia. Kehityssuunnan tietäminen on tärkeää, jotta Suomi tietää miten siihen
pitää suhtautua. Käytännössä puolustuskykyä mitataan suhteessa Venäjään.
. Lisäksi on haluttu kantaa kansainvälinen solidaarinen
vastuu ja osallistua rauhanturvatoimintaan. Siviilit
siis päättävät, ja sotilaat toteuttavat. Suomessa siviiliosaamiseen liitetään sotilaskoulutus, joka on muuttuneessa sodankäynnissä kova yhdistelmä. Nato-yhteistyössä
kyetään kehittämään omaa puolustusta sekä muun muassa järjestämään harjoituksia, jotka olisivat Suomelle yksinään liian raskaita, hän luettelee.
NATO ON yhtä kuin jäsenmaat,
Pia Rantala-Engberg määrittelee.
. Nyt keskitytään Suomen lähialueisiin kaukaisten rauhanturvaoperaatioiden sijaan ja toisaalta pyritään
huolehtimaan kokonaisturvallisuudesta yhteiskunnassa siten ettei jää harmaita alueita ja rajapintoja, joihin vihollinen voisi päästä iskemään.
Virallisesti Suomi ei ole sanonut Venäjän olevan sille sotilaallinen uhka. 9
Lauantaina 9. Nato ei voi laskea mitään
kumppanin toimintakyvyn varaan, eikä siltä esimerkiksi edellytetä Naton suosituksen mukaista
kahden prosentin puolustusmenojen osuutta BKT:sta. Tosin vain
neljä jäsenmaatakin täyttää tuon
VENÄJÄN TOIMET Ukrainassa ja
ehdon tällä hetkellä.
Suomi solmi Naton kanssa lähialueillaan ovat herättäneet
isäntämaatukea koskevan kehys- huolta, ja Natoa on vaadittu jopa
sopimuksen viime syksynä. toukokuuta 2015
EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5.
Kumppani-Suomi seuraa
Natoa suoraan aitiopaikalta
KULLERVO HAKAMA
. Toimista pitäisi olla
muassa siitä, että se tehtiin kan- konsensuspäätös, tai esimerkiksalta salassa.
si YK:n turvalliRantala-Engsuusneuvos. Sellaistaa, ettei Nato- välinen järjestö, jossa
joukkoja silti neuvotellaan asioista
ta kuitenkaan
voi tuoda Suo- aina niin kauan että
ei käytännössä
meen ilman
voi tulla, kun
nimenomaista kaikki maat voivat
Venäjä on tuon
Suomen pää- päätökset hyväksyä.
elimen pysy-
väisjäsen, Rantala-Engberg selvittää.
Tuomo Repo kertoo omana
mielipiteenään, ettei Suomessa
voisi käydä kuten Ukrainassa.
. Ensimmäiseksi jäsenyyttä pi-
tää kuitenkin hakea, Rantala-Engberg muistuttaa.
töstä jokaisesta operaatiosta.
Suomen sotilasosaamiselle
on kansainvälisesti kova kysyntä. Nato on hyvin poliittinen järjestö, johon kuuluminen on aina
vapaaehtoista ja jäsenyys muotoutuu maan oman tarpeen mukaan.
Naton Euroopan päämaja on järeästi vartioitu paikka.
Rantala-Enberg muistuttaa
myös päätöksenteon kaksivaiheisuudesta. Kaikki toimenpiteet, jotka
nostavat uhkaa vihollista vastaan
sekä kynnystä hyökätä Suomeen,
ovat kannatettavia. Niiden
uumenissa toimii jäsenmaiden
isojen edustustojen mukana myös
Suomen pieni yksikkö.
Suomen Nato-jäsenyys oli yksi
vaalien kärkipuheenaiheista. Siksi Nato ei ole velvolliSopimusta arvosteltiin Naton nen toimimaan eikä se ole ykvastustajien keskuudessa muun sinkertaista. Lisäksi on muita vaatimuksia, muun muassa demokratiasta, jotka Suomi tosin hyvin täyttäisi.
. Se konkreettisesti puuttumaan Ukmahdollistaa muun muassa jouk- rainan tilanteeseen. Myös
Suomen kaltaiset kumppanuusmaat ovat paikalla, Suomella on
ollut edustusto Natossa vuodesta 1997.
Suomen edustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia RantalaEngberg pitää Suomen läsnäoloa
tärkeänä.
. Vaikka jäsenyyden hakemisesta tai siitä pitäytymisestä ei ole tiedossa
nykyistä valmiimpaa, parikymmentä suomalaista työskentelee
asian ytimessä, Naton Euroopan
päämajassa Brysselissä.
NATOSSA on 28 jäsenmaata, joista 22 on myös EU:n jäseniä. Venäjän aikeita ei tunneta
tarkkaan, mutta sotilaallinen uhka on yhtä kuin kapasiteetti plus
aikomus. Rantala-Engbergin mukaan
kumppanuus on tärkeää sekä Suomen oman puolustuksen että ulkosuhteiden kannalta.
. Meistä ollaan kiinnostuneita.
ERO kumppanuus- ja jäsenmaan
välillä on Rantala-Engbergin mukaan erittäin selkeä: kumppanuusmaalle Nato ei anna turvatakuita, mutta ei langeta sille jäsenmaan velvollisuuksiakaan.
. Venäjän sotilaallinen kapasiteetti kasvaa koko ajan, talouden taantumasta huolimatta.
Hänen mukaansa Suomen kivijalka on riittävä varautuminen.
. Turvallisuusympäristön muututtua on myös Suomen puolustuskyvyn painopisteet ovat radikaalisti muuttuneet. Ensin päätetään operaatiosta, ja sen jälkeen siitä, ketkä siinä ovat mukana.
SUOMEN Nato-jäsenyys on ajoittain kiivaankin julkisen keskustelun kohteena Suomessa, mutta Rantala-Engberg haluaa tuoda
realismia aiheeseen.
Jäsenyyteen täytyy täyttää tietyt ehdot, kuten pääpuolueiden
sekä kansan enemmistön tuki liittymiselle. Suomen apulaissotilasedustaja Natossa, eversti Tuomo Repo
kehuu Suomen olevan sotilaallisesti kehityksen kärjessä.
. Vielä muutama vuosi sitten
yleinen asevelvollisuus tyrmättiin
Nato-mäelläkin, mutta nyt ääni on
toinen. Ukraina on
kojen kuljettamisen Suomen maa- Naton kumppanuusmaa, mutta
perän kautta sekä harjoitusten jär- ei puolustusliiton jäsen.
jestämisen Suomessa.
. Siihen kuuluu myös
tietty valmennusohjelma, josta
Suomi kuitenkin selviäisi nopeasti ollessaan jo nyt monella tavoin Nato-yhteensopiva.
Periaatteessa Natoon liittyminen olisi siis mahdollista yhden
hallituskauden aikana.
. Seuraamme Naton toimintaa
ja kehitystä sekä raportoimme siitä Suomen valtionjohdolle
Minulta kysyttiin täällä, että montako metsää teillä Suomessa on. Mediajättien laiskuus on JäätteenmäHän nostaa esimerkin elintarvikease- en mielestä jopa turhauttavaa.
tuksesta, jossa on vaatimus raaka-aineiden
. Direktiivi tietäisi pienvoimaloille satojen tuhansien eurojen satsauksia suodattimiin, mikä puolestaan olisi monelle niistä kuolinisku.
. EU ei ole Suomen etäispääte, Pietikäinen painottaa.
. Pienten paikallislehtien resurssipulan he ymmärtävät, ja senkin, että paiTYHMIÄ PÄÄTÖKSIÄ EU ei Sirpa Pietikäi- kallislehden rooli on vahtia enemmän kunsen mielestä tee, vaan päätökset syntyvät nallista päätöksentekoa. Kutsun median suhtautumista Helena Petäistö -ilmiöksi, eli kun toimittajat
seisovat sitten vasta punaisella matolla ja
haastattelevat tänne tulevia pääministereitä, kun asioihin voisi tarttua jo paljon aikaisemmin, Pietikäinen patisti.
. toukokuuta 2015
10
Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen (PPY) matkalle osallistui 27 päätoimittajaa eri puolilta Suomea. Olisihan se hullua, että hiiltä käyttävät voimalaitokset saavat tupruttaa enemmän. Eduskuntatoimittajat etenkin voisituoreudesta ja leikkausvälineiden puhtau- vat seurata EU:ta paljon enemmän, sildesta, jotta kuluttajat eivät
lä asiat, jotka tulevat edussairastuisi. Anneli Jäätteenmäki ja Sirpa
Pietikäinen ovat jäseniä Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa, jossa käsitellään
tälläkin hetkellä suomalaisia herkällä tavalla koskettavia asioita.
Esimerkiksi on pidettävä huolta siitä,
että Suomen metsiä voidaan jatkossakin
hyödyntää teollisuudessa taloudellisesti,
mutta silti kestävällä tavalla osana ilmastopolitiikkaa.
Osa eurooppalaisista mepeistä pitäisi
metsät vain virkistyskäytössä. hyvästä ammattitai- Suomessa on.
on kiintopiste paikallisuu-
teen. Suomen hankkeet ovat vastatuulessa,
jos niitä perustellaan vain kansallisesta näkökulmasta, Jaakonsaari totesi.
. Täällä Brysselissä makkarat ovat markkinoilla pöydällä jäähdytettynä toisella tavalla ja leikkausvälineitä on useampia.
Suomessa taas pitää olla kylmäkalusteet
ja juokseva vesi. Minulta kysyttiin
täällä käsittelyyn jo paljon
silti lopputulos voi olla yh- täällä, että montako aikaisemmin, Jäätteenmätä hyvä.
ki valistaa.
. Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen toimi vierailun pääemäntänä.
Nurkkakuntaiset hankkeet e
Bryssel
Eeva-Liisa Pennanen
Jos europarlamentaarikot aikovat saada kotimaalleen edullisia hankkeita eteenpäin
EU:ssa, ne on kyettävä perustelemaan eurooppalaisessa kehyksessä. Tämä on kuulkaa jännittävää; täältä
löytyy mielenkiintoisia asioita, jotka koskettavat ihmisten arkea: esimerkiksi ruoka-, kuluttaja- ja terveysturva sekä työlainsäädäntö kiinnostaisivat varmasti suomalaisia, Jaakonsaari mainitsee.
SUURIMMALLA EU-maalla, Saksalla, on
96 euroedustajaa, Suomella vain 13. Lauantaina 9. poikkeaa eduskunnan valiokuntatyöskentelystä siinä, että Euroopan parlamentin-valiokunnat eivät juuri kuuntele asiantuntijoita
eli lobbaajia. Siksi Jäät-
teenmäen mielestä on enemmän kuin suotavaa, että metsäpolitiikka pidetään kansallisena.
. Pohjoisten
valtioiden on voitava hyödyntää metsiään,
ja kyllähän me osaamme metsiämme hoitaa, sen me teemme täällä selväksi, Jäätteenmäki kertoo.
Toinen Jäätteenmäkeä ja kaikkia suomalaismeppejä huolestuttava asia on pienvoimaloiden hiukkaspäästödirektiivi niiden
kohdalla, jotka käyttävät biopolttoaineita. Valtamedialle, kudemokraattisesti ja edustavat eurooppa- ten Hesarille ja Ylelle Jaakonsaari, Pietikäilaisten kansalaisten mielipidettä siinä suh- nen ja Jäätteenmäki sen sijaan antavat nuhteessa kuin he ovat äänestäneet.
teet. Suomalaisilla virkamie- metsää teillä
. Meillä määritellään toimintatapa lainkirjaimen, ei -hengen mukaan, ja silloin asioista kyllä tulee hirveän
byrokraattisia.
Meppien mukaan on luonnollista, että
Suomessa ja Romaniassa ajatellaan monista asioista eri tavalla. Eri maissa asikunnan käsittelyyn, tulevat
at ratkaistaan eri tavalla, ja . Jos voisin muuttaa asian, niin muuttaisin sen niin, että koko valiokunta yhdessä
kuuntelisi asiantuntijoita. Valtaosalla EU-asioista
hillä . He menevät
sen taakse, että ?EU määrää?, kun eivät halua tulkita asetusta, ettei vain tulisi virhettä.
. on ?pikkuisen huono?
perehtyneisyys EU-asioihin. Suomessa valiokunnat herkistävät korvansa esimerkiksi SAK:n ja MTK:n
asiantuntijoille.
. Sen jo ovat oppineet kokeneet suomalaismepit Liisa Jaakonsaari (sd), Sirpa Pietikäinen (kok) ja
Anneli Jäätteenmäki (kesk).
. Suurin valitsee ensin haluamansa valiokuntapaikat päältä, pienten on tyytyminen siihen, mitä jää.
Jäsenet toimivat yhteensä 20:ssä tiettyyn alaan erikoistuneessa pysyvässä valiokunnassa, jotka muun muassa laativat
mietintöjä lainsäädäntöehdotuksista, esittävät tarkistuksia täysistuntokäsittelyyn ja
nimittävät neuvotteluryhmän käymään
neuvoston kanssa neuvotteluja EU:n lainsäädännöstä.
Jäätteenmäen mukaan ?systeemi. Jos tänne tulee sillä mielellä, että minä
muutan Euroopan unionin, niin varmasti
turhautuu. Nyt jokainen valiokunnan jäsen ottaa yhteyttä niihin asiantuntijoihin, joihin haluaa.. Se ei kuitenkaan
estä keskinäistä kunnioitusta ja hyvää yhteistyötä.
MEPPIEN MIELESTÄ parlamentti valiokuntineen olisi ehtymätön uutislaatikko suomalaiselle medialle, joka ei osaa sitä hyödyntää. Niiden direktiivit on kuitenkin luotu
jo kauan sitten, ja pienvoimaloiden direktiivit ovat vasta tulossa, Jäätteenmäki toteaa.
dostaan huolimatta . Kyllä täällä yksittäinenkin meppi pystyy vaikuttamaan; eihän kukaan halua
olla sellaisessa työpaikassa, jossa ei pysty.
Suomalaisten meppien yhteistyö on erinomaista, Jäätteenmäki sanoo
KANSALLISESTI tärkeissä asioissa on meppien mukaan oltava kuitenkin hyvin tarkkana ja hereillä
Suuri osa EU:n toiminnasta vaikuttaa alue- ja paikallistasolla, jossa lainsäädäntö ja toimintasuunnitelmat toimeenpannaan käytännössä.
KUNNILLA on yhteensä 420 000
työntekijää, joten direktiivit voivat koskea suoraan laajaa joukkoa ihmisiä. Kukin valiokunta valitsee itselleen varsinaisten jäsentensä keskuudesta 2,5 vuoden kaudeksi puheenjohtajan
ja enintään neljä varapuheenjohtajaa, jotka muodostavat yhdessä valiokunnan puheenjohtajiston.
Valiokuntien poliittinen kokoonpano heijastaa
parlamentin kokoonpanoa.
. Varajäsen ulkoasiainvaliokunnassa sekä suhteista yleisafrikkalaiseen vastaavassa valiokunnassa.
Valiokuntien toiminta
. Kuntaliiton toimisto sijaitsee ?Euroopan Kuntatalossa?, joka kokoaa saman katon alle lähes 30 alue- ja paikallishallintoa edustavaa kansallisen liiton Brysselin toimistoa sekä kaupunkien toimistoja. 11
Lauantaina 9. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit).
. Me olemme viestinviejiä.
Substanssitietämys on Helsingissä, jossa Kuntaliitolla on yli
200 asiantuntijaa. Valiokuntien keskustelut ovat yleisölle avoimia, ja niitä voi pääsääntöisesti seurata suoratoistona.
. Varapuheenjohtaja EU:n ja Venäjän parlamen-
taarisen yhteistyövaliokunnassa.
. Kunnilla on noin 520
tehtävää. Syntynyt 1959 Parikkalassa.
. Syntynyt 1945 Oulussa.
. Jäsen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa.
. toukokuuta 2015
EEVA-LIISA PENNANEN
KULLERVO HAKAMA
Keskustan Anneli
Jäätteenmäki haluaa EU:ssa vaikuttaa
siihen, että Suomen
metsät pysyvät jatkossakin hyötykäytössä ja ettei niistä
tehdä pelkkiä virkistysalueita.
Henrik Rainion johtama toimisto tekee Kuntaliiton edunvalvontaa
Brysselissä.
Pieni toimisto
valvoo kuntalaisten
etua Brysselissä
Bryssel
Timo Ruotsalainen
SDP:n Liisa Jaakonsaaren mielestä EU
olisi pohjaton uutislähde, jos suomalaiset toimittajat tajuaisivat sitä vain penkoa.
eivät etene EU:ssa
Mepit ja valiokunnat
Sirpa Pietikäinen (kok.)
. Jälkimmäistä tarkkaillaan muun muassa siksi, että sen ajattelu lähtee suurkaupunkien näkökulmasta.
SOTE JA KOULUTUS ovat Suomessa isoja asioita, mutta EU:n
vaikutus niihin on pieni. Jäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä suhteista Intiaan vastaavassa valiokunnassa.
. Meillä on 5?8 ykkösprioriteettia, joihin pyritään vaikuttamaan. Edustaa Euroopan parlamentin sosialistien ja
demokraattien ryhmää.
. Talossa toimivat myös Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto Cemr
sekä Eurocities.
SATELLIITTITOIMISTOSSA on
kaksi työntekijää ja harjoittelija. Jos parkkeeraat auton kadun
varteen ja käyt ostamassa parkkilipun kadun toiselta puolen,
voit saada silti sakon. Belgiaan verrattuna määrä ei ole iso.
Esimerkiksi Brysselin metropolialue käsittää pääkaupunkialueen
ja 103 ympäristön kuntaa.
Brysselinä tuntemamme kaupunki jakaantuu eri kuntiin tavalla, joiden rajat kulkevat turistin
mielestä salaperäisesti ja ympäristössä näkymättömästi:
. Talous- ja
työasiat, energia- ja ilmastoasiat,
sosiaaliturva sekä sisämarkkinat
ja maahanmuutto, digitaaliset
sisämarkkinat, Eurooppa-strategian väliarviointi sekä EU:n ja
USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut.
Muita ajankohtaisia edunvalvonta-asioita ovat esimerkiksi komission valmistelema uusi työaikadirektiivi sekä jäte- ja ilmanlaatuasetus. Sillä on oikeus asettaa tutkintavaliokuntia tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden
rikkomisesta tai unionin oikeutta sovellettaessa
tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta.
. Se on vuodesta 1992 alkaen pyrkinyt välittämään ajankohtaista tietoa EUasioista sekä vaikuttamaan kuntia koskeviin direktiiveihin ja
suunnitelmiin.
Lobbaus ja tiedonvaihto ovat
tarpeen. Valiokuntien puheenjohtajat koordinoivat
valiokuntien työtä valiokuntien puheenjohtajakokouksessa.
Suomen Kuntaliitolla on EUedunvalvontaa tukeva toimisto Brysselissä. Sovitteluvaiheessa kutsutaan koolle erityinen
sovittelukomitea.
Valiokunnat kokoontuvat yleensä Brysselissä, ja
niitä avustaa pääsihteeristö. Toimiston koko pakottaa keskittymään vain tärkeimpiin EUasioihin.
. Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi olisi esitetyssä
muodossa merkinnyt Suomessa
tehotonta peruskorjausta. Varajäsen ympäristön, kansanterveyden ja
elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa,
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon
valiokunnassa, Ympäristön, kansanterveyden ja
elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa.
Valtuuskunnassa AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa.
Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
. Kussakin 20 valiokunnassa on 25?71 varsinaista
jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Me esimerkiksi
muokkaamme suomalaisen lausunnon englanniksi ja katsomme, miten se kannattaa nostaa
esille, Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoo.
KESKEISIMPIÄ seurattavia tahoja ovat EU-parlamentti ja Euroopan neuvosto. Parlamentti voi myös asettaa alivaliokuntia ja
väliaikaisia erityisvaliokuntia käsittelemään erityisiä kysymyksiä. Lippuautomaatti saattaa olla eri kunnassa
kuin autosi, Rainio muistuttaa.. Jos Kuntaliitolla on muutosesitys valmisteilla
olevaan lakiin, Brysselin toimiston työntekijät arvioivat, keiden
meppien puoleen asiassa käännytään.
Samantapaista työtä tekevät
myös muut maat. Suomen EU-rahoitukseen vuosina 2014-20 saatiin parannus, hankintadirektiivin uudistaminen oli yksi asia,
pankkisäätely toinen, Rainio luettelee.
SUOMESSA ON 317 kuntaa. Niiden lisäksi on asioita,
joita seurataan mutta joihin ei
laiteta paljon paukkuja.
Kevään ajankohtaisiksi asioiksi on komission työohjelman perusteella valittu kuusi. Syntynyt 1955 Lapualla.
. EU:n lasketaan olevan
50?60 prosentissa tehtävistä jollain tavoin mukana.
. Jäsen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
sekä suhteista Kiinan kansantasavaltaan vastaava
valtuuskunnassa.
. Kohta ei jäänyt vaatimukseksi, vaan
suositukseksi. Sen sijaan nimenomaan ympäristöpuolella vaikutus on suuri.
Kuntaliitto on Rainion mielestä onnistunut työssään usein.
Päätökset ovat kompromisseja,
mutta toimiston kannalta löytyy
eteenpäin saatuja asioita.
. Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä.
. Välillisesti vaikutukset voivat ulottua kaikkiin suomalaisiin. Varajäsen ulkoasiainvaliokunnassa, budjettivaliokunnassa, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
valiokunnassa.
Liisa Jaakonsaari (sd.).
Peräti viisi viimeistä hyökkäystä päättyi pallonmenetykseen.
Kenneth Simms (16/12/2/1t) nosti ko-
tijoukkueen kahden pisteen johtoon vain
41 sekuntia ennen loppua. Meidän puolustuksemme keskittyminen hävisi täysin. Ratamestarina
toimi Risto Kaukasoina.
Rata A 1,7 km: 1) Niklas Salonen 14.51,
2) Tiina Hautajärvi 15.21, 3) Arja Markkula 15.22, 4) Santeri Hakala 17.38, 5) Juha Kurppa 18.24, 6) Jaakko ja Erkki Rannisto 20.04, 7) Riitta Soppi ja Matti Vainio 20.31, 8) Kerttu Salo 22.17, 9) Kyllikki
Kurppa 23.06, 10) Sointu Taatila 23.32, 11)
Hannu Tamminen 23.58, 12) Emilia Hakala 26.17, 13) Juulia Hakala 26.29, 14) Tarja Niinimaa 29.27, 15) Tarja Korpela 30.51,
16) Inka, Joona, Henni ja Veera Pyy 34.07,
17) Hanna Suominen 36.59, 18) Jesse Mäki 44.34, ei aikaa: Niilo Savo.
Rata B 3,5 km: 1) Ari Salonen 22.28, 2)
Tuomas Piha 24.38, 3) Esko Nummi 25.16,
4) Eeva-Stiina Suominen 30.39, 5) Pia
Mustajärvi ja Paula Hakala 33.02, 6) Raija Nummi 33.42, 7) Roosa Ojala 34.55, 8)
Paula Ketola 35.25, 9) Antti Piha 35.27, 10)
Ulla Nyman 35.57, 11) Susanna Hämäläinen 36.23, 12) Pentti Palo 36.48, 13) Markku Korpela 37.01, 14) Heli Ojala 37.09, 15)
Merja Sätilä-Merta 37.56, 16) Risto Sarkki 38.13, 17) Jonna Leppänen 38.43, 18)
Kasperi Salo 38.45, 19) Harri Kuosa 39.07,
20) Ahti Isosomppi 39.12, 21) Pentti Saario 40.33, 22) Anna Pullinen 41.16, 22) Elisa Merta 41.16, 24) Garl-Johan Engberg
41.51, 25) Hannu Kylliäinen 43.36, 26)
Arttu Korpela 44.54, 27) Tuula Sinkkonen
ja Eveliina Hongisto 45.15, 28) Anna-Liisa
Tammi 46.30, 29) Juhani Tammi 46.40, 30)
Keijo ja Eija Hongisto 47.02, 31) Eeva Kärri 47.40, 32) Anne Kanerva 47.41, 33) Suvi
Ahtinen 47.45, 34) Rauno Ahtinen 48.16,
35) Riku Laaksonen 48.41, 36) Marja-Leena Hakala 48.55, 37) Anna Lahinen 52.44,
38) Terhi Kiviranta 53.44, 39) Aune Hongisto 53.53, 40) Arvo Ali-Rantala 56.25,
41) Marja Välimäki 1.12.18, 42) Merja Toivonen 1.28.13, 43) Päivi Nokso-Koivisto
1.28.51, 44) Leena Hurmerinta, Eeva Kivistö ja Ritva Mäkinen 1.49.14, Ei aikaa:
Tarja Mäki ja Aulikki Mäentaus.
Rata C 4,9 km: 1) Pekka Leppänen 37.38,
2) Marika Yli-Kauppila 38.58, 3) Juha Taaveli 39.40, 4) Mika Raatikainen 40.25, 5) Juha Pullinen 41.34, 6) Heikki Hakala 43.48,
7) Jonna Pakola 45.44, 8) Martti Vaittinen
45.57, 9) Leena Hellstén 47.58, 10) Heikki
Heinonen 49.51, 11) Tuija ja Matti Leppämäki 50.31, 12) Anni Pohjalainen 50.38, 13)
Jari Jääskeläinen 51.33, 14) Heimo Hongisto 51.43, 15) Pirjo Kuusela 52.34, 16) Paula
Pellonperä 52.36, 17) Pentti Kuusela 52.53,
18) Simo Savo 53.03, 19) Jussi Holm 57.03,
20) Tarmo Heikkilä 57.22, 21) Timo Kesti 57.30, 22) Kalevi Suvila 1.01.00, 23) Katri Prusila 1.01.34, 24) Markku Laurinen
1.12.50, 25) Veikko Haapanen 1.18.18, Ei
aikaa: Pekka Kujanpää.
Rata D 6,4 km: 1) Vesa Merta 45.11,
2) Pasi Hongisto 46.01, 3) Janne Hakala 46.02, 3) Matti Piha 46.02, 5) Mikko YliKauppila 46.10, 6) Martti Tytykoski 50.59,
7) Timo Ojala 52.53, 8) Matti Ylitalo 53.10,
9) Mika Piha 53.15, 10) Jarkko Mäki 53.22,
11) Juho Mäki 53.39, 12) Harri Pohjalainen 54.56, 13) Jesse Ojala 56.18, 14) Heikki Rantanen 56.36, 15) Markku Pulliainen 58.42, 16) Jouko Kylä-Utsuri 59.14,
17) Riku Lehtilä 59.48, 18) Esko Pirttimäki 1.04.04, 19) Tapio Vuolle 1.04.12, 20)
Laura Korpela 1.04.54, 21) Harri Välimäki 1.06.14, 22) Mervi Salo 1.08.28, 23) Mika Kilpeläinen 1.10.15, 24) Lassi Vatka
1.16.44, 25) Hannele Uusitalo 1.23.17.
Hyvät pelit ja parhaat selitykset
Loimaan Lehdestä.
LL, Saviseudun urheilullisin. Lauantaina 9. Finaaliturnaukseen
oli päässyt 12 parasta joukkuetta kauden aikana pelattavista turnauksista yli sadan joukkueen joukosta. Krekilänkankaalla. Pallo upposi levyn kautta renkaan läpi, kun peliaikaa oli vain yhdeksän sekuntia. Ensimmäisen erän
voitti Ator, ja Jankon paineet
kasvoivat toiseen erään.
Valmentaja Katariina Kojo
pyrki rauhoittelemaan tyttöjä
ja luottamaan omaan pelaamiseen, jota kautta varmasti
paikka neljän joukkoon aukeaisi. Sarja 2?2.
Bisonsin ja KTP:n neljäs välieräkohtaaminen erosi aiemmista peleistä melkoisesti. Jankon tytöt
jännittivät ottelua erittäin paljon, mikä näkyi hermostuneena pelaamisena ja helppoina
Hopeanhohtoiset tytöt.
Takarivissä Heidi Nevala, Sanni Rantasalo,
Julia Huhtala, Emmi Välimäki, Emmi
Järnberg ja
Erika Vienonen. Jankolla
oli tässä ottelussa ensimmäistä kertaa ajoittain vastaanoton
kanssa ongelmia, mutta loppujen lopuksi kolmas erä tuli
Jankolle hyvällä suorituksella.
Eli voitto välierästä 2?1.
FINAALIIN odotettiin kovinta mahdollista vastusta eli Salon Viestiä, joka myös oli voittanut kaikki edelliset ottelut
turnauksessa.
Jankon tytöt lähtivät haastamaan ennakkoluulottomasti ja johtivat ensimmäistä erää
22?18, minkä jälkeen Viestin
muutama kova syöttö ja hieman tuurikin toi Viestin tasoihin.
Tiukka taistelu oli loppuerässä, mutta harmittavasti erä Viestille 23?25. Tästä yhtenä
esimerkkinä on se, että Jankon vastaanotto oli koko turnauksen paras.
Turnauksen All Star-joukkueeseen valittiin Jankolta
passari Emmi Välimäki ja keskitorjuja Inka Tuominen. Jankko
oli ottelussa koko ajan niskan päällä ja vei ottelun 2?0.
Jankon alkulohko oli ennakkoon kovatasoisin, ja alkulohkon pelien jälkeen voitiin todeta asia varmaksi. Jankon tytöt näyttivät olevansa kovia sekä fyysisesti että
psyykkisesti ja nousivat syvästä suosta vieden ylivoimaisesti
kaksi seuraavaa erää. Sellaisia menetyksiä ei normaalisti
tule, mutta jostain syystä tänään tuli, Bisonsin päävalmentaja Greg Gibson tiivisti ottelun käännekohdat.
Biisonien parhaasta esityksestä vastasi Tuukka Kotti (16/14/3/1t).
Ian Hummer (13/5/2/1r) pelasi Travis
Nelsonin sijaan neljännessä välierässä.
Hän onnistui ihan hyvin, mutta mikään
sateentekijä hän ei ollut. Näin lauantai-illan päätteeksi paikka
välieriin oli varmistettu.
SUNNUNTAINA välierään vastaan asettui JyväsLentis, joka
pelasi lähinnä yhden pelaajan
kautta, joten Jankko tiesi, mitä
pitäisi tehdä voittaakseen. Jos toinen joukkue
onnistui pisteputkella hieman karkaamaan, ei mennyt kauaa, kun toinen kuroi eron kiinni.
Peli oli tasalukemissa vielä nelisen minuuttia ennen loppua.
BIISONEILLA oli ratkaisuhetkillä suuria
vaikeuksia hyökkäyspelin pyörittämisessä. Ensiksi Kotkan 10?0-ru-
ni toisella neljänneksellä. Ottelusta tuli loppujen
lopuksi rutiinilla 2?1 voitto,
vaikka toisessa erässä pelissä
oli pieniä haasteitakin.
TOINEN ja samalla viimeinen
alkulohkon ottelu oli Savonlinnan Ajoa vastaan. Toiseen
erään Viestin itseluottamus oli
kova, ja heidän fyysiset laiturinsa onnistuivat kaikessa.
Viesti siis tällä kertaa parempi lukemin 2?0.
JANKON JOUKKUE on jo monta vuotta treenannut kovaa.
Pelaajat ovat teknisesti erittäin taitavia eli SM-mitali ei
ollut sattumaa. Tällä kertaa ottelu säilyi tasaisena
loppuhetkille saakka. klo 18.30.
Jankon C-tytöille SM-hopeaa
LENTOPALLO Jankon C-tytöt
taistelivat huhtikuun lopulla
Kuortaneella lentopallon SMhopeaa. Hienossa säässä kevään ennätysosanotto 127 henkilöä. toukokuuta 2015
12
URHEILU
URHEILUTULOKSIA LEHTEEN
Toimituksen sähköpostiosoite on
toimitus@loimaanlehti.fi
LAINA Moraalinen finaali on liian vahva termi, onhan Korisliigassa meneillään toinenkin
loistava välieräsarja, mutta KTP ja Bisons ovat
tarjoilleet toistaiseksi uskomattoman sarjan.
Juha Piipari KTP:n nettisivuilla
FINAALIIN VAI EI:
ratkaisupeli tänään
. Bisons
tarvitsee jälleen kotiyleisön vankkumattoman tuen, jotta loimaalaisryhmä taistelee lauantain jälkeen sarjan kirkkaimmista mitaleista.
Bisons-KTP Loimaan liikuntahallissa
la 9.5. Tässä lohkossa oli kolme kovaa joukkuetta, ja Jankko otti tärkeän voiton varmistaen itsensä kahdeksan joukkoon.
LOHKOVOITON myötä Jank-
ko sai pitkän valmistautumisen puolivälieriin, jossa vastaan tuli tuttu Liedon Parman
ja Maskun Katajan yhdistelmäjoukkue Ator. Olen sanonut, että tämä on putkien
sarja. KTP onnistui venyttämään välieräsarjan viidenteen osaotteluun
Koripallo
Jesse Kojo
KTP-Basket?Bisons Loimaa 73?68
(37?36). Jankon tytöt
lähtivät tavoittelemaan turnausta ennen mitalia.
LAUANTAINA jo alkulohkon
peleihin oli saapunut iso faniryhmä, missä jokaiselta tytöltä
oli useampia perheenjäseniä,
sukulaisia ja tuttuja mukana.
Ensimmäinen ottelu oli Euran
Raikua vastaan, joka tiedettiin
Jankolle haastavaksi joukkueeksi. Saapa nähdä
nostaako Gibson Hummerin pelaavaan
kokoonpanoon jälleen, kun kyseessä on
finaalipaikan kohtalon ratkaiseva kohtaaminen.
LOIMAALAISYLEISÖ näytti upeutensa jo
edellisessä kotipelissä. Tosin tämä yksi pelaaja on tällä
hetkellä Suomen ehdottomasti paras C-tyttö eli kyllä Jankko
kovan työn sai tehdä mennäkseen finaaliin.
Ottelun kaksi ensimmäistä
erää oli tiukkaa vääntöä, jossa molemmat joukkueet saivat
hyviä onnistumisia. Ottelu ratkesi Brandon Jeffersonin (17/3/2/6r) haamuheittoon.
Biisonien puolustus sai ahdistettua
takamiehen hankalaan asemaan, mutta
hän sai kuitenkin epätasapainoisen viskaisun ilmoille. Ero kasvoi viiteen, eikä
Bisons enää saanut kavennettua.
. Keskirivissä Inka Kanerva, Emmi
Heino, Saana Lindgren
ja Inka Tuominen. Sitoutumista on vaadittu pelaajilta, valmennukselta ja perheiltä, mutta työ tuli taas palkittua.
Joukkue kiittää koko harjoitusryhmää tukeneita yrityksiä
sekä Lions Club Oripää/Okraorganisaatiota.
TULOSPÖRSSI
SUUNNISTUS Torstairastit 7.5. Edessä valmentaja Katariina
Kojo.
virheinä. Korviahuumaava meteli piti tunnelman katossa. KAKSI ASIAA . Toinen asia oli viimeiset pallonhallinnat
Tavanomaiset läskipyörän renkaat ovat vähintään 3,7 tuumaa paksut.
. Ensimmäinen kotijoukkueen maali nähtiinkin melko pian, kun taitavalle Inter-hyökkääjälle annettiin tilaa kääntyä ja
ampua pallo vastustamattomasti verkkoihin.
Maalin jälkeen peli tasoittui hieman ja myös loimaalaiset alkoivat saada
palloja lähelle Inter-maalia. toukokuuta
kello 16 kausi potkaistaan
käyntiin myös Hirvihovin
nurmella, kun Kaarinan
Reipas saapuu Loimaalle.
Otteluun on vapaa pääsy.
Kotiavausta ennen LoPS
matkaa Poriin ensi tiistaina Regions. toukokuuta 2015
VEMPAIN
JOONAS ALANNE
Olli-Matti Lieskivi, Hannu Uusitalo ja Timo Mäkinen tutkivat Loimaan Sportiassa myynnissä olevaa läskipyörää.
k
n
u
o
i
n
o
t
m
s
a
a
a
a
m
stoon
i
i
p
o
s
rää eikä koskaan palauttanut siitä.
Hän innostui pyörästä, ja se oli pakko myydä hänelle, Lieskivi kertoo.
Pyöräily
Joonas Alanne
F
atbike eli läskipyörä kehitettiin alun perin Alaskan ankariin keleihin. Cupin otteluun Toejoen Veikkoja vastaan. Tilasimme fatbiken viime syksynä, ja hyvä niin, sillä uusia ei tällä
hetkellä saa. Peli pelataan Porin
Karhuhallissa kello 19 alkaen.. Ainoastaan
renkaat pitää vuosittain vaihtaa.
Lieskivi arvioi, että Loimaalta
löytyy tällä hetkellä kymmenkunta fatbike-pyöräilijää. Eräs kaveri halusi testata pyö-
KALLIOILLA pyöräileminen onnistuu läskipyörällä helposti, sillä
ison renkaan pito on tavanomaista maastopyörää parempi. Interiä pidettiin ennen kauden alkua sarjan
selkeänä suosikkina, ja ennen ottelua se johtikin sarjaa huimalla maalierolla.
Inter aloitti ottelun juuri niin vahvasti kuin loimaalaiset odottivatkin.
Nuori ja juoksuvoimainen
kotijoukkue pelasi vauhdikkaasti ja sai vyörytettyä
hyökkäyksiä kohti LoPS:n
päätyä. Nyrkkisääntönä
on, että halvemmat pyörät painavat
enemmän, Lieskivi sanoo.
Hän halusi kokeilla uutuutta ja
tilasi ensimmäisen läskipyöränsä muutamia vuosia sitten yhdessä Hannu Uusitalon kanssa. 13
Lauantaina 9. Tuhannella eurolla saa pyörän, jolla on hyvä aloittaa. Valmistajat ovat myyneet varastonsa tyhjiksi. Se kestää
hyvin eikä uppoa maahan. Puolittaisia paikkoja tuli tasaisen vähän molempiin päihin, kunnes
puolen tunnin pelin jälkeen LoPS:n keskialueella
tapahtuneen menetyksen
jälkeen interiläiset päättivät nopean vastahyökkäyksen tyylikkäästi maaliin asti. Kun rengaspaineen saa suhteutettua oikein, niin esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Hyviä maalintekopaikkoja kummallakin oli
jokseenkin samanverran,
mutta tällä kertaa Interin hieman parempi taito
ja huomattavasti parempi
kunto ratkaisi ottelun.
LOIMAALTA puuttuvan tekonurmen takia LoPS on
joutunut pelaamaan kaikki alkukauden pelinsä vieraissa, mutta ensi viikon
lauantaina 16. Sillä
pyöräileminen on vähän maastopyörää raskaampaa mutta rauhallisempaa, Hannu Uusitalo kuvailee.
Tämä juttu aloittaa uuden
sarjan, jossa esitellään teknisiä
uutuustuotteita.
LoPS niukkaan
tappioon
Turussa
JALKAPALLO Jalkapallon
Nelonen jatkui Loimaan
Palloseuran osalta tiistaina
5.5., kun loimaalaiset matkasivat kauden kolmanteen otteluun Turun Yläkentälle FC Inter 2:n vieraaksi. Fatbike tuo
hänen mielestään tavanomaiseen
maastopyöräilyyn oman lisänsä.
. Ottelun loppua
kohden LoPS:n pelaajat alkoivat väsyä eikä kunnon
tilanteita enää nähty. Maastossa rengas joustaa, eikä hankalasta alustasta ole haittaa. Lieskiven mukaan läskipyörän kanssa on
maastopyörää helpompi tutustua
metsäpyöräilyyn.
Yhtenä pyörän eduista hän mainitsee myös sen, että siinä on tavanomaista maastopyörää vähemmän huollettavia osia. Lieskiven mielestä läskipyörällä liikkuminen on erittäin koukuttavaa.
. Tällä hetkellä kysyntä on tarjontaa suurempaa, Loimaan Sportian kauppias
Timo Mäkinen sanoo.
SPORTIASSA myytävänä olevan
pyörän hintalappu voi pelottaa
harrastuksesta kiinnostuneita.
Valkoisesta Crescent-merkkisestä
pyörästä saa pulittaa 1 499 euroa.
Mäkisen mukaan asiakkaat ovat
usein tutustuneet läskipyörään netissä. Monipuolisuus sai polkupyöräharrastajat kiinnostumaan.
Nykyään voidaan puhua jopa trendistä.
. Tätä kautta myös pyöräilyä
koko ikänsä harrastanut Olli-Matti
Lieskivi kuuli erikoisesta pyörästä
ensimmäisen kerran.
Läskipyörän nimi tulee isoista renkaista. Fatbike on todella hyvä silloin,
kun metsät ovat märkiä. Noin 4-tuumaisilla renkailla varustetuilla pyörillä
oli mahdollista ajaa hankikannolla ja haastavassa maastossa pystyttiin liikkumaan vaivatta ilman
jousitusta.
Vähitellen pyörän suosio alkoi
kasvaa. Loimaalaiset väsyivät
huomattavasti turkulaisia enemmän ottelun edetessä. Tilanteessa 2?0
LoPS pääsi jälleen hieman
enemmän mukaan peliin
ja myös pyörittämään palloa.
TOINEN PUOLIAIKA oli
melko yhteneväinen ensimmäisen puoliajan lopun kanssa molempien joukkueiden saadessa puolittaisia paikkoja.
Selkeästi paras tilanne oli
LoPS:lla kun kulmatilanteen jälkeen pallo saatiin
jo melkein maaliviivalle
mutta tilanteen pelasti uhrautuvasti pelannut Interpuolustus. Hinnalla on tekijänsä. Lumen lisäksi sen havaittiin sopivan erinomaisesti myös
kivikossa, kallioilla ja hiekalla ajamiseen. Lopputulos siis 2?0 Inter 2:lle.
SUURIN ERO joukkueiden
tasossa oli kuntopohjassa. Kalleimmat pyörät ovat
hiilikuitua, halvemmat alumiinia ja
halvimmat terästä. Tämä
harrastus tempaa mukaansa, Lieskivi kuvailee.
Olin hallissa valvojana
vuonna 2008, kun Juha Kojo kysyi minulta, että voisinko tulla rummuttamaan
miesten 1. Elivätkö viikingit ennen Jeesusta?
10. Ne olivat
todella hyviä aikoja, jolloin
nautin rumpujen soitosta
erittäin paljon.
Milloin aloitit rummuttamisen Biisoneissa?
. Milloin ensimmäinen Aku Ankka -lehti
ilmestyi suomeksi?
4. Suostuin ilomielin.
Olen siis soittanut korismatseissa Kakkosdivarista
liigaan asti.
Mikä on ollut sinulle
ikimuistoisin hetki Biisoneiden menestyksen kannalta?
. Todennäköisesti kyllä.
Haluan olla hallinvalvojana vielä hyvin pitkän ajan,
rummuttaa ja pitää meteliä hallissa.
Kun ja jos Bisons pääsee
finaaliin, pelit joudutaan
pelaamaan Turussa. Pääkaupunkia ei enää rakenneta autoilun vaan raideliikenteen ehdoin.
Suunnittelija Tero Anttila Kuukausiliitteessä
LARI KIVIRANTA
Sydämellistä
rummutusta
peleissä jo
vuodesta 2008
Loimaa/Liikuntahalli
Valtteri Niittumäki,
Santeri Riikonen
Reino Saari, olet toiminut
rumpumiehenä Bisonsin
otteluissa neljä vuotta.
Mitä joukkue merkitsee
sinulle?
. Minulle ja varmasti
muille erityinen hetki oli
se, kun Bisons voitti ensimmäisen suomenmestaruutensa vuonna 2012. Mikä on emu?
7. toukokuuta 2015
14
VIIKON LUKU
Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus
kokoavat hallitusta.
VIIKON VIERAS
LAINA Ilmastonmuutos alettiin ottaa vakavas-
ti noin vuonna 2006. Se oli todella huikea tunne, kun vasta olimme nousseet Korisliigaan ja samantien voittaneet mestaruuden. Vaikka he olisivatkin joskus suoriutuneet huonosti, minun
uskoni heihin ja tähän organisaatioon, ei ole koskaan muuttunut. Mitä
mieltä olet tästä?
. Mikä on Suomen kansalliskukka?
2. Lauantaina 9. Minua pyydettiin ensimmäisen kerran bändiin
noin vuonna 1966. joukkueen peleihin. Biisonit ovat olleet hyvin lähellä minun sydäntäni jo hyvin pitkän ajan. Noin 12?13-vuotiaana.
Opin alkeet nopeasti ja olin
ahkera opiskelemaan.
Olet soittanut myös bändeissä?
. Minä vuonna Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa?
6. Kilpailut järjestetään yhteistyössä
Loimaan Urheiluratsastajien kanssa.
Kilpailut alkavat kello 10, ja tapahtumaan on vapaa pääsy.. Olen uskonut loimaalaisen koripallon menestykseen jo Kakkosdivisioonan ajoista asti.
Milloin aloitit rumpujen
soiton?
. Vaikka sanottaisiinkin, että nykyiseen halliin ei mahtuisi tarpeeksi
katsojia, silti omasta mielestäni halliin mahtuu aivan tarpeeksi porukkaa, eikä isompi halli muuttaisi sitä sen enempää.
Kirjoittajat opiskelevat
Loimaan lukiossa ja olivat
Loimaan Lehdessä Tetharjoittelussa.
Reino Saari rytmittää huippukorismatseja.
Oswald
OSOITA TIETOSI
1. Mikä on fontti?
8. Minä vuonna Bisons Loimaa nousi Korisliigaan?
5. Omalta kannalta vastustan tätä hyvinkin paljon, koska kotihalli on aina
kotihalli, ei se siitä muutu.
Kun Biisonit pelaavat täällä, se on heille tuttu paikka
jo ennestään, mutta kun he
menevät pelaamaan Turkuun, se ei tunnu enää kotikentältä. Minä vuonna Suomen sisällissota sodittiin?
3. Millä nimellä kutsutaan räjähtävää tähteä?
9. Missä asuivat inkat?
Viivi & Wagner
Oikeat vastaukset sivulla 20
Hevosilla kilpaa
Valmennuskeskus Loimihaassa järjestetään kouluratsastuskilpailut äitienpäivänä eli 10.5.
Ohjelmassa on 1-tason Helppo C -luokka sekä 2-tasolla Helppo B ja Helppo A
-luokat. Sitä hetkeä ei korvaa mikään.
Jatkatko rummuttamista
Loimaan liikuntahallilla ja
Biisoneille vielä kauankin?
En myöskään tiedä, millainen järjestelmä kansakouluntarkastuksessa
yleensäkään oli. . Tähän
mahtuvat kaikki vaatteenne.
. 3.000 m2 ja huonetilaohjelma edellyttää tilat 50 lapsen lastentarhalle, joista 25
lapselle kokopäiväosasto ja 25 lapselle
puolipäiväosasto. Kokouksessa
hyväksyttiin mm. Sen näenkin, mutta mitä
siitä tulee?
Lastuja, lausahti Jaakko yhä
edelleen höyläämistään jatkaen. Kun sukupuoliroolit
vielä tuolloin istuivat lujassa,
niin tämän vuoksi poikien käsitöiden, jotka silloin melkein
vallan olivat puutöitä ja veistoa,
tuntiopettajana toimi naapu-
rissa asunut maanviljelijä Toivo Seppä.
Kerran, kaiketi 1950-luvun
puolivälin aikaan, koululle oli
tullut kansakoulun tarkastaja.
Itse olin tuolloin kymmenkunnan ikäinen Palojoen koululainen. Eikös se ole sopimatonta
kulkea nakuna, asiakas kysyi.
VANHAT VALOKUVAT
11.5.1965
Lastentalon piirustukset hyväksyttiin
Asiarikas
kokous Loimaan
kauppalanvaltuustolla
Loimaan kauppalanvaltuustolla oli viime
perjantain kokouksessaan käsiteltävänä
useita tärkeitä kysymyksiä. Pellolla juotiin kahvit, kun ei koskaan ehditty kotiin asti juomaan, kuvan tuonut Rauha Reinikka muistelee.
Kesärlän Kojolta 1955 poikakerhokuva. kaksi 40
m2:n osastohuonetta, 45 m2:n laulu- ja
leikkisali, lääkärintarkastus- ja eristyshuone, keittiö ja ruokailutilat, puku- ja pesuhuoneet, varastot ja sosiaaliset tilat.
Siipiosastoon tulee johtajattaren asunto, kaksi opettajien ja kaksi lastenhoitajien asuntoa, kolme harjoittelijoiden asuntohuonetta sekä keittäjän ja talonmiehen
asunnot.
Rakennuksen lattiapinta-ala tulee
olemaan 826 m2. Katsastettu v. toukokuuta 2015
MYYTÄVÄNÄ Hyväkuntoinen MOSSE
vm/57. Kalle Suomäki, Kalle Raikkonen, Pentti Kolkkala, ?, ?, Paavo Ala-Nissilä, Paavo Tamminen, ?,
Matilda Kairinen, Lauri Siivonen, Erkki Lyly, Aune Yli-Puntari, Aune Lehto, ?, ?, ?, Eeva Vesanto, ?, ?, Terttu Rauvola, Leeni YliHeikkilä, Samuli Tamminen, Väinö Jussila, Veikko Mäkinen, Paavo Suomäki, Erkki Poso, Matti Kyläkoski, Väinö Ketonen, Tuure
Puisto, Laina Rauvola, Aili Kankare, Suoma Eskola, ?, Veikko Johansson, Esko Jaakkola, ?, ?, Irja Alho, ?, Kalle Alho, Eevi Töykkälä, Helge Suovanlava, Elma Lähteenmäki, Into Levo, Eine Puisto, Hilda Suvinen, Toivo Jaakkola, ?, Eeva Kankare, Olga Koskinen,
Rauha Heikkilä, Aino Heikkilä, Eero Mäkipää ja Lahja Rantanen. Mainittuihin
rakennustöihin myönsi valtuusto määrärahoja yhteensä 71.500 mk.
Nyt hyväksyttyjen arkkit. kauppalan lasten talon
piirustukset, kirkkopuiston rakennussuunnitelma, Auran-Humppilan tieltä tulevan sisääntuloväylän rakentamissuunnitelma sekä suunnitelma vesijohdon
rakentamiseksi Loimijoen yli. Varmastikaan
Punkalaitumella ei ollut omaa
tarkastajaa, vaan Jussilakin toimi monen naapurikunnan yhteisesti kustantamassa virassa.
Oli miten oli, tarkastaja oli
päättänyt tarkastaa myös poikien veistotunnin, joka oli monen yläluokan yhteinen. Alarivissä oikealta on ensimmäisenä Risto Jaakkola ja toisena
Olli Tiisanoja, jonka albumista kuva on.
KERUUARKISTOJEN LEHDILTÄ
Palojoen koulun veistotunnilla kuultua
Viime sotien jälkeen 1950-luvulla Punkalaitumen Palojoen
kansakoulun molemmat vakinaiset opettajat olivat naisia.
Yläluokkien opettajana oli Kyllikki Lähti miehensä Olavin kaaduttua sodassa, ja alaluokkien
opettajana oli Karjalasta paikkakunnalle tullut Anna-Liisa
Kurikka. 15
Lauantaina 9. Mitä sinä teet, kysyi tarkastaja Jaakolta.
. Eikä asiasta enää puhuttu
sen enempää.
Mukava sattumus on sen verran paikkakuntahistoriallinen,
että päätin taltioida sen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkistoon.
Heikki Keskumäki. Piirustukset esitetään
sosiaaliministeriön lopullisesti vahvistettavaksi.
Kurittulan koululaiset 29.4.1925. Kuva Kalle Raikkosen albumista.
RAUHA REINIKKA
ILMOITUS
Heinäntekoa Tynin pellolla Peltolan kylässä. Muistan tarkastajan pulleavatsaiseksi kravattiherraksi,
sukunimensä oli Jussila, mutta
etunimeä en muista. Mää höylään, oli Jaakon napakka vastaus, mihin tarkasta-
ja totesi sen kyllä näkevänsäkin,
mutta halusi tietää enemmän.
. Tovin aikaa opettaja Sepän kanssa keskusteltuaan Jussila jututti myös oppilaita ja pysähtyi Ketolan Jaakon luo.
. 1965.
Nähtävänä tiistai- tai keskiviikkoillalla klo 17
jälkeen Tampereentie 3.
50 VUOTTA SITTEN
ENNEN
MÄKISEN MURJAISU Myyjä
kehui matkalaukkua.. Lisäksi on seimiosastossa tilaa 10:lle 1?3-vuotiaalle lapselle.
Rakennukseen tulee mm. Jaakko Ilvessalon laatimien piirustusten mukaan tulee lastentalon kokonaistilavuus olemaan
n. Uuno Kojo piti
1950-luvulla Kojolla pyhäkoulua ja poikakerhoa
040-441 0235. Retki Turkuun Taidemuseoon ja Wäinö Aaltosen museoon ti 12.5. myös aamukahvit Riihimäen
Lasimuseossa sekä lounas. Sit. Huolto, korjaus . Naisten sarjassa jatkoon valittiin muun
muassa Emmi Jokinen, joka
asuu Helsingissä mutta on
kotoisin Humppilasta.
Jatkoon valittiin yhteensä
50 nais- ja 50 mieslaulajaa, joita yleisö voi nyt äänestää netissä seuraavaan vaiheeseen
Uutisia
Seniorit Surffaa . tutustuminen Porvoon Tuomiokirkkoon, Nukke-ja lelumuseo, Brunbergin makeistehtaanmyymälä sekä vapaata ostosaikaa.
Hint. Ostarille p. - Kyläpäivä Ostarilla la 6.6.
. Finikor-ruosteenestokäsittely
. JUHLA- JA PITOPALVELUITA
. Lauantaina 9. Tuulilasit
. kesäkuuta pidettävään Tangomaratoniin.
Yleisöäänten perusteella jatkaa 20 nais- ja 20 mieslaulajaa. Rengasmyynti
. Paikkavar. Kaikki innokkaat mukaan
suffailemaan!
Loimaan Taideseura. juuri sinua varten.
Akku- ja dieselsaksinostimet 10m/14,5m.
Akku- ja dieselkuukulkijat 11,7m/29m. Ikkunatummennukset
. Ostarilta.
PALVELUHAKEMISTO PAIKALLISTA OSAAMISTA PARHAASTA PÄÄSTÄ PALVELUHAKEMISTO
. Jokisen kappale on Siks oon mä
suruinen.
Loimaalainen Hans-Veli Huhtala on päässyt jatkoon Seinäjoen Tangomarkkinat 2015 -laulukilpailun
esikarsinnasta. 14.6. toukokuuta 2015
16
Hans-Veli Huhtala
tangoäänestyksessä
SEURATOIMINTA
eli Turussa 6. ARKKITEHTITOIMISTOJA
. klo 14-15,
Marttilan terveysasemalla ti 12.5. Maalaus, peltityö . sis. 0400-544 659.
AUTOHUOLTO MAUNU KY, LOIMAA
. ohjatut ryhmät
kokoontuvat jälleen ke 13.5. Kuulopalveluvastaanotto Tuulensuun Palvelukeskuksessa ti 12.5. Automyynti
vahaukset
. Lähtö klo 9.50
OP/Kelan pysäkki.
Kansalliset Seniorit. p. Pesut, kesto- ym.
. 045 3929479/Hanna.
Mellilän Kyläyhdistys r.y. Yleisön valitsemien kilpailijoiden lisäksi tuomaristo kutsuu Tangomaratoniin 10 + 10 kilpailijaa.
Huhtala osallistuu nettiäänestykseen kappaleella Mustasukkaisuutta. Teatterireissu linja-autolla Jokioisille ke 3.6.
"Vain muutaman huijarin tähden".
Ilm. klo
15-16 ja Kyrön terveysasemalla ke
13.5. Autovuokraus
. klo 13 kirjastossa.
kotiseudulta,
oletpa missäpäin
maailmaa
tahansa!
www.loimaanlehti.fi
Alastaron Kyläyhdistys ry: Hallitus
kokoontuu Tuttujen Tuvalla ma 11.5.
klo 18.
Loimaan Seudun Kuulo ry. ilm.
viim. klo
9.00?11.00 Tuulensuun Palvelukeskuksessa, osoitteessa Huvilakatu 32.
Varaa oma ohjausaikasi ryhmään
soittamalla numeroon 0400 780 460/
Tiina Läksy. Teemana "Piha
ja puutarha". klo 14-15.
Alasenjoen-Kärkkäänjoen maatalousnaisten kaikille avoin kesäretki Porvooseen 15.7.; Opastettu kävelykierros, mahd. HENKILÖNOSTIMIA
Idyllinen
LLOIMAAN
OI
OIM
IMA
MAA
MAAN
AAN
AN
N
KONEVUOKRAUS
KON
KO
ONE
NEEVU
VUO
UOK
OKRA
OKR
KRAU
RAUS
AUS
US
Ryötin tila
Herkullista lähiruokaa ja tunnelmallinen tila
. Muistikerho
ke 13.5
AUTOKOULUJA
DINO 160 XT
DINO 95 T
Pasi Markula ky
0500 770606
Kotihoitoa, tehostettua
palveluasumista,
päivätoimintaa,
päivähoitoa ja
ruokapalvelua.
Parasta paikallista hoivaa ja
huolenpitoa lähellä Sinua.
www.tuulensuunpalvelukeskus.fi
Huvilakatu 32, 32200 Loimaa p. PllUlDLNDLVKXROORW
. (02) 7622 393
. 044-5566 841
ZZZ QHRYHW À Nyt myös Royal Canin erikoisruokavaliot.
.
Alastaron
Autopalvelu
Määräaikaishuollot
Renkaat ja rengastyöt
BE-, DSL- ja OBD-mittaukset Kolarikorjaukset
Katsastuspalvelu
Hinauspalvelut
Ilmastointihuollot
Loimijoentie 99, Alastaro P. HAMMASTEKNIKOITA
Hammasproteesi asioissa teitä palvelee
Kokoproteesit, pohjaukset ja korjaukset.
-A
PEKLO
s3OITAJAVARAAAIKA
Väinämöisenkatu 6 B Op-talo, Loimaa
P. 02 7637 5600
NEOVET . PXXW NRUMDXNVHW
. eläinlääkäri lähelläsi
Myrskylinnankatu 2 A, Loimaa
p. 0500 822 386
www.alastaronautopalvelu.?
Kaikkiin automerkkeihin
. (02) 762 4844
. NRODULNRUMDXNVHW
. NDWVDVWXVSDOYHOXW
Fiat
Opel
BMW
huollot ja
korjaukset
Auto- ja pienkonekorjaamo Oy
Teollisuuskatu 2, Loimaa
p