Loimaan Lehti 09.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kasvukauden vaihtelevat sääilmiöt eivät ole aiheuttaneet Saviseudulla vakavia haittoja. Venäjän vastapakotteet piristävät takuuvarmasti vihtateollisuutta. Sivu 6 Valtakunnan terävin asiantuntijajohtaja tviittaa: Suomi elää jälleen metsästä. Näyttelyssä on esillä muun muassa senkki, piironki ja harmoni, jotka ovat kulkeneet Kurkijoelta Loimaalle. Haave ei välttämättä toteudu, sillä sääennusteet lupailevat epävakaista ensi viikolle. . TEEMA: MAA- JA METSÄTALOUS Sivut 7?22 Irtonumeron hinta 1,60 . vuosikerta Nro 90 LARI KIVIRANTA Martti Tytykoski pui Alastarolla Vännilänkylässä aikaista ohraa alkuviikosta. Sadonkorjuu pääsi Loimaan seudulla vauhtiin alkuviikolla. 2014 Geenimuunneltu ruoka voisi pelastaa maailman nälkäänäkevät. Luomuruoka on pian pois muodista. Toimittaja Marianna Langenoja Sivu 5 Sivu 4 Loimaan talousalueen paikallislehti . Sivu 28 LL VERKOSSA www.loimaanlehti.fi 23. Peruskoululaiset liikenteen sekaan LAUANTAI 9.8. Kun lähdön aika koitti, matkalle voitiin lastata vain sen verran tavaraa kuin hevonen jaksoi vetää kärryssä. 100. alv. Myös omaisuutta päätyi evakkoon Vihtapakote Kurkijokimuseossa Loimaalla on esillä evakkomatkalle mukaan otettuja esineitä. sis. Sadosta povataan hyvää. Miehen toiveissa on poutainen kahden viikon jakso
Lauantaina 9. 3 kk 32,00? Irtonumero 1,60? Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,38?/pmm 3-sivu 2,38?/pmm Tekstissä 2,22?/pmm Tekstin jälkeen 1,90?/pmm Takasivulla 2,38?/pmm Etusivulla (modulikoot) 3,91?/pmm Kuolin- ja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,90?/pmm Määräpaikkakorotus 0,06?/pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,09?/pmm Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin 5 riviä 7,50 . Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: "Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä!" 1. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 588 8032 Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939 Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta (02) 588 8024 Myyntineuvottelija Liisa Kivinen (02) 588 8021 Ilmoitussuunnittelija Kaisa Salmelin (02) 588 8967 Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Aineistoaikataulu Julkaisupäivä valmis aineisto tiistai pe klo 16 torstai ti klo 16 lauantai to klo 16 vedostettavat to klo16 ma klo 16 ke klo 16 Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Toimittaja Anu Salo (02) 588 8033 Toimittaja Pasi Salo (02) 588 8036 Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma?pe klo 8?16 (02) 7702 626 tilaukset@loimaanlehti.fi www.tilaajapalvelija.fi Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kustantaja: Priimus Media Oy. Painopaikka: Salon Lehtitehdas. Toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen, 0400 694 644, kirsti.kirjonen@sss.fi. 11.07.2014 TYKS Päivänä kauniin kesäisen hiljeni sydän kultainen. Lähtösi vaikea kestää on surumme suuri ja sanaton. Lohtuna muistot rakkaat. 10.8. T: Äiti, iskoulumatkaa ekaluokkalaisille! kä, Ossi, Timo, Johanna, Ella, Aino, T: Ritva ja Veikko Niilo, pappat, mamma ja mummi Torstain 7.8. Kun. Erja, Eira 10.8. 8.8.2014 Kemiönsaari T: mummi, ukki ja enot Paljon Onnea Emilia! 4-vuotiaalle prinsessalle 10.8. Onnea toivottavat: Joonas, äiti, isä, mammat ja pappa Rakkaat 5-vuotissynttärionnittelut Titi-neitokaiselle! Halauksin: Tiiu, Tiitus, Äiti ja Jonne Rakas pieni ihminen, olet ainutlaatuinen. Hän oli lisäksi väliaikaisessa ajokiellossa. Välimettänlenkiltä, Riekkokujalta, Haukkakujalta, Rastaskujalta, Pyykujalta, Närhikujalta ja Tikkakujalta. Kartanomäen pihakirppis la 16.8. (sis.alv). 18: 21 Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset Marttia hoitaneille. KASTETTUJA POIKA 21.7.2014 2410 g 47 cm Iida Saarinen ja Juuso Järvenpää TYTTÖ LOIMAA Miehen epäillään vahingoittaneen kolmea mopoa Pirttikujalla Loimaalla myöhään torstai-iltana. Tekijän henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Täsmennys 16.7.2014 3670 g 51 cm Anni & Mikko Pääkkönen Nelmiinalle PIKKUSISKO 6.8.2014 3310 g 48 cm Mari Kärkäinen & Ossi Lehtonen LL PAIKALLINEN NÄKÖKULMA Kortiton rattijuoppo jäi kiinni Kartanomäessä kirppistellään Loimaan Kartanomäen asuinalueella järjestetään ensi viikon lauantaina pihakirppis. Myynnissä on kirpputoritavaraa ja pientä purtavaa. Mukana on talouksia LOIMAA Henkilöauton kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta. Alastarolla tiellä 213 keskiviikkona iltapäivällä autoillut kuljettaja puhalsi ajon jälkeen yhden promillen. 4 kk 42,10 . 97: 1-2 Puoliso, isä, pappa ja isopappa Martti Juhani SALMINEN * 14.12.1931 Loimaa . Koulun omistajat ovat siis Timo Kaunisto ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Seuraa kotiseutusi tapahtumia kesäosoitteessakin! (02) 770 2626 SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa Puh. Lauri, Lasse 11.8. Sanna, Susanna, Sanni KUOLLEITA PÄIVÄN SANA 9.8. Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 6 kk 61,60. 7: 13 Aino Päivi ja Timo Niina, Mikko ja Teemu perheineen Teppo ja Riina Timo ja Marjo Emma, Eeli Eetu perheineen muut sukulaiset ja ystävät 11.8. 0200 72822 (mpm/pvm) arkisin klo 6-16 viikonloppuisin klo 6-12 Ypäjä: Jakelukulma, (03) 6151 344. Säkylä, Punkalaidun, Huittinen ja Vampula: Almamanu 0800 392262 Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 129,30. 4 kk 57? Etutilaus: Laskutusjakso 12 kk 119,50. klo 10?16. KOTISEUDULTA UUTISIA oletpa missäpäin isoLLa U:LLa www loimaanlehti fi www.loimaanlehti.fi maailmaa tahansa! PALJON ONNEA VAAN Mies rikkoi mopoja SYNTYNEITÄ LL AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 5.22. Aurinko laskee kello 21.43. Onnea Sara 2 v. 6 kk 77. Todistajien mukaan mies rikkoi mopoja jollakin työkalulla ja poistui sen jälkeen paikalta. Mopoista oli rikottu lamppuja ja katteita. Paljon onnea Antti Aarre 5 vuotta! Toivoo äiti ja isä Ida, Nikolas, Tiitu ja Akseli.Turvallista Hei Inka - aurinkoiset onnenhalit 13-vuotispäivänä 11.8. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233. Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi Kotisivut: www.loimaanlehti.fi Jakeluhäiriöt: Puh. Jeesus sanoo: "Menkää sisään ahtaasta portista. Kauniston vaimo Kirsi OjansuuKaunisto täsmentää, että hän osti koulun miehensä kanssa yhdessä vuosi sitten. elokuuta 2014 2 KALENTERI NIMIPÄIVÄT 9.8. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Matt. Loimaan Lehdessä kerrotaan Timo Kauniston ostaneen Hennijoen kansakoulun
Lindellin mukaan samalla kirkon ympäristöstä kaadetaan pystyssä olevia lahoja puita. . Seurakunnan tekemän alustavan tarkastuksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei ruumishuone vaurioitunut osumasta. Kaatuneet puut tullaan korjaamaan hautausmaalta pois ensi viikolla. 3 Lauantaina 9. Koska tuhot ovat paikallisia, Loimaan seurakunnan työpäällikkö Ari Lindell arvelee, että alueelle saattoi iskeä jonkinlainen syöksyvirtaus. . Puustostakaan ei tule suurta rahallista menetystä, sillä suuri osa kaatuneista puista on lahoja. Yksi koivuista kaatui ruumishuoneen päälle. La 9.00?13.00 Mukana oli hieman onneakin, sillä kirkko ja hautakivet eivät vahingoittuneet. Toinen susipentueista on havaittu Köyliössä, toinen Pöytyällä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan samoilla reviireillä oli pentueet viime kesänä ja Köyliössä myös edellisvuonna. Pentueiden olemassaolo on varmistettu luonnossa liikkujien ilmoittamien näkö- ja jälkihavaintojen se- Palvelutalon keittiö valmis kä riistakamerakuvien perusteella. Myös RKTL:n tutkimusapulainen on varmentanut havainnot. PENTUJEN tarkkaa määrää ei ole pystytty arvioimaan, mutta reviireillä olevien laumojen koko tarkentuu syksyn ja talven aikana. Lisäksi Lounais-Suomesta on saatu kahden susireviirin reuna-alueelta riistakamerakuvaa aikuisesta sudes- ta ja pennusta. 02 763 2049 Ma?pe 9.00?17.30. Myrskyn kaatamat puutkin olivat pääosin lahoja. Liikkeellä kaksi susipentuetta LOUNAIS-SUOMEN susireviireiltä on varmistettu kaksi pentuetta. Vielä on epävarmaa, liittyykö havainto aikaisemmin varmennettuihin pentueisiin vai onko kyseessä erillinen, kolmas pentue. Peto- ja pentuehavainnoista voi ilmoittaa paikallisille petoyhdyshenkilöille, jotka kirjaavat havainnot suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun. Koulun keittiö jää koululaisten ruokahuoltoon, kun koulut al- kavat maanantaina. Palvelutalon vanhan osan remontti jatkuu, ja urakan on tarkoitus valmistua aikataulun mukaisesti marraskuun alussa. Seurakunnan tekemän alustavan tarkastuksen perusteella ruumishuone ei kuitenkaan vaurioitunut osumasta. Kova tuuli kaatoi puita Virttaan hautausmaalla Loimaa/Virttaa Kiti Salonen Myrskytuuli teki torstai-illalla tuhoja Virttaan hautausmaalla. Imumadon toukkien löytäminen laboratorionäytteistä on vaikeaa. Melliläjärven uimareita on kiusannut syyhy viime kuussa (LL 19.7.). Yksi koivuista kaatui ruumishuoneen päälle. elokuuta 2014 KITI SALONEN Melliläjärven vesi on taas uimakelpoista LOIMAA Melliläjärven uimaveden mikrobiologinen laatu on todettu hyväksi ja se täyttää vaatimukset, jotka on annettu sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimuksissa. Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:n laboratoriolausunnon mukaan Melliläjärvessä on havaittu vain vähän leviä. Palvelutalon tiloissa valmistettiin ensimmäiset remontin jälkeiset ateriat torstaina. Palvelutalon keittiö oli remontin ajan evakossa Oripään koululla kahden kuukauden ajan kesällä. Tuuli kaatoi toistakymmentä koivua ja haapaa kirkon ympäristöstä. Osa puista kaatui juurineen, ja osa puunrungoista katkesi poikki. Kaatuneiden puiden läheisyydessä kulkemista tulee välttää, työpäällikkö ohjeistaa. ORIPÄÄN palvelutalon keittiöremontti on valmistunut. Tietoja käytetään arvioitaessa suurpetojen määrää ja levittäytymistä.. Havaitut levät olivat panssarija piileviä. Melliläjärven lasten altaassa havaittiin runsaasti piilevien tyhjiä kuoria. Tuhot jäivät sikäli pieniksi, että kirkkorakennus ja hautakivet eivät vaurioituneet. Palvelutalon laajennus valmistui toukokuun lopulla (LL 24.5.). Palvelutalo on ikäihmisille suunnattu tehostetun palveluasumisen yksikkö. SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT MARKKU YLI-KOVERO 14.8., 8.9., 15.9., 23.9. MARKKU LEINONEN 16.8., 4.9. TIMO HAAPALA 1.9., 25.9. AJANVARAUS 02 763 2049 Vesikoskenkatu 3, LOIMAA P. Olemme rajanneet hautausmaalle alueet, joilla voi kulkea turvallisesti. Joukossa oli myös vähän panssari- ja viherleviä. Niin Melliläjärvestä kuin lasten altaastakaan ei ha- vaittu niin sanottua järvisyyhyä aiheuttavan imumadon cercaria-toukkia eikä sinileviä. Laboratorion mukaan levien puolesta ei ole estettä veden virkistyskäytölle. Iho-oireiden todennäköisin aiheuttaja on imumato, vaikka toukkavaiheita ei näytteestä löytynyt. Järvisyyhyepäily todennetaan yleensä oireiden perusteella ja varsinkin, jos useammalla uimarilla todetaan oireita
Pitkäaikaissairaiden kohdalla tekisin esityksen myös hoito- ja vammaisetuuksien korotuksista varsinkin pienempien etuuksien kohdalla. Mukavaa loppukesää! Tuula Hällfors-Laaksonen SDP Loimaan osasto Ohjeita kirjoittajille LOIMAAN LEHDEN Lukijoilta -palstalla julkaistaan ensisijaisesti lehden lukijoiden omalla nimellä varustettuja kirjoituksia. Hymy ei maksa mitään ja on hieno ele asiakkaalle. Me vammaisetkin olemme ihmisiä . Jos vilja kerran saadaan sellaiseksi, että se kasvaa melkein missä oloissa tahansa, niin viedään GMO suoraan sinne, missä nälänhätää koetaan. Muuntelun avulla olisi mahdollista päästä eroon myös torjunta-aineista ja kasveja koettelevista taudeista. Riisistä saadaan A-vitamiinipitoisempaa, mikä voi pelastaa nälkäkuolemilta. Hankkeessa mukana olleena, tiedän sen hyvät tulokset. Esimerkiksi vilja saadaan sietämään paremmin ulkoisia olosuhteita, kuten kehitysmaiden kuivuutta. Sian sonta on terveellistä, mutta ihmisten ei. Tämä asetus on kumottava ja todennäköisesti kumotaankin. Telakkakauppa on koko Varsinais-Suomelle hyvä uutinen. Taipaleen mallin mukaan yli kymmenen vuotta työttömänä olleet ja 57-vuotiaat pääsisi- vät suoraan eläkkeelle. Olisihan se vähän elitististä mussuttaa täällä Pohjolassa vähäsatoista luomua sen sijaan, että osallistuisimme yhteisiin talkoisiin nälänhädän ehkäisemiksi. Yksi suurimmista ongelmista on lihansyönnin jatkuva kasvu. Maan tarpeen kasvaessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttaessa luonnonmullistuksia GMO-merkityistä ruoista voi tulla vielä hittituotteita. Farssinomainen asetus oli susi jo syntyessään, silti monia kattilakuntia ehdittiin höynäyttää. Suuri ilonaihe on Turun telakan tilanne. Eläimet tarvitsevat rehua, joka vaatii kasvu-alaa. Samaan aikaan maahehtaareista kilpailee biopolttoainetuotanto. Joukossa on noin puolet vaikeasti työllistettäviä ja on aiheellista miettiä ja keskustella Lex Taipale-mallista. Kolme likakaivoa taloon ja niiden sisältö eläinten jätösten mukana peltoon ja ylivuoto sille tehtyyn imeytys kuoppaan, että se siitä. Taisto Levo . Tilakoko on kasvanut seutukunnallamme, ja kannattavuutta on haettu yhä suuremmista yksiköistä. Koko elintarviketeollisuuden murroksen jatkumisesta kertoo HKScanin tuore ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista, jotka koskevat jälleen Mellilän teurastamoakin (s. Itsekin olen samaa mieltä. Heli . LK LUKIJOILTA Kesän jälkeistä SDP-politiikkaa Kesälomat ovat pääosin vietetty ja työt ovat alkamassa. Politiikan kentällä kesälomat eivät ole näkyneet oikeastaan ollenkaan. elintärkeästä ruuasta puhumattakaan. elokuuta 2014 4 MIELIPIDE TOIMITTAJALTA Luomu ei pian kelpaa Luomuruoka on pian pois muodista. Kuluttajat ovat tulleet tietoisemmiksi sen synkemmästä puolesta: se vie paljon viljelytilaa, koska se on vähäsatoisempaa. Myös kuvia esimerkiksi seudulla tavatuista luonnon ihmeistä voi lähettää toimitukseen. Nimimerkin käyttökin on mahdollista, mutta kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina saatettava toimituksen tietoon. Paikallisista aiheista lyhyesti (n. 2000 merkkiä) ja napakasti kirjoitetut ja kirjoittajan nimellä varustetut jutut pää- tyvät varmimmin ja nopeimmin lehden sivuille. Loimaan Lehden osoite on Käsityöläiskatu 10, 32200 Loimaa. Sähköposti tulee perille osoitteella toimitus@loimaanlehti.fi. KOPIT . Hankkeen kautta moni työtön ja työkyvytön pääsi eläkkeelle ja pois uuvuttavasta työtön-leimasta. Muistan hyvin tämän hankkeen ja hyvän yhteistyön työvoima- ja muiden viranomaisten kanssa. Melliläpäivä oli mukava kokemus, mutta risuja niille, jotka olitte tosi yrmeitä kaikki kun kävimme ostoksilla. Itse nostan esille muun muassa verotuksen lapsivähennyksen pieni- ja keskituloisille, korotetaan eläketulovähennystä pieni- ja keskituloisille eläkeläisille ja takuueläkkeisiin kymmenen euron tasokorotus kuukaudessa. Kiitos Prisman suutarille hyvästä ja nopeasta palvelusta. . Kysymys ei ole nippelikaupasta, sillä Venäjän osuus Suomen elintarvikeviennistä on reilu neljännes. Loimaan seudun talonpojille pakotteiden vaikutukset voivat jäädä kevyemmiksi, sillä niiden lasketaan tuntuvan erityisesti meijerituotteissa. Kuluttajien ei välttämättä kanna- ta juhlia viennin tyrehtymistä seuraavasta mahdollisesta ruokakorin halpenemisesta, sillä pakotteiden kansantaloudelliset vaikutukset ottavat omansa takaisin toisaalla. Vaikka maatalouden suhteellinen merkitys kansantaloudelle on laskenut, on elinkeinon ja siihen liittyvän muun bisneksen osuus edelleen huomattava paikallisesti ja erityisesti Loimaan seudulla. Maatalous luo murroksestaan huolimatta vakaata toimeliaisuutta silloin, kun talouden muut tukijalat horjuvat . Taide on sitä, että tietää, mitkä virheet säilyttää. Scott Adams Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi Maatalouden pitkällinen murros Ruuantuotanto on elänyt suurta muutosta viimeiset parisenkymmentä vuotta osana Euroopan Unionia. Unioniaika on näkynyt maanviljelijöiden tulonmuodostuksen ohella kenties konkreettisimmin maatilojen rakennemuutoksen kiihtymisenä. Todellinen maailmanpelastaja on geeniteknologian kannattaja. ON HELPPO ajatella, ettei geenimuuntelu ole Suomen asia. Helppo seistä hajareisin ojan päällä, kun maksoi vain 14 000 euroa jätevesipuhdistamo. Kesä alkoi minihallitusneuvottelun tuloksien selvittämisellä jatkuen budjettiehdotukseen, joka 6.8.2014 julkistettiin tiedotusvälineille. Taloutemme vakautta tai laskusuhdannetta olemme saaneet huolestuneena seurata. Silloin eduskunta päätti ns. Eikö heillä ole muuta tekemistä. Pitkin kesää olemme seuranneet Ukrainan tilannetta ja Venäjän vastatoimia rajoitteisiin. Maksetaanko siitä palkkaa? Näkevä ihmettelijä . Levon Taisto puhuu tosi järkevästi näistä asioista, lukekaa. tunnissa päivittäin. Silloin luomu menettää mainettaan ja geenimuuntelu nousee arvoon arvaamattomaan. GEENIMUUNTELUN avulla kasveille voidaan kehittää sellaisia ominaisuuksia, joita niiltä nyt puuttuu. Se on hyvä tapa lisätä vientiä, pitää ruoan hinta kurissa ja kyse on myös etiikasta. Tääl- lä maaseudun laitamilla se on koko talon ja tontin hinta. Riskit eivät ole väistyneet ja ostovoima sekä kysyntä ovat vaisuja. Loimaan kaupunki on savuton, miksi pari hoitajaa saa käydä tupakalla monta kertaa . Espoolainen ystäväni kävi ostoksilla Hirvikosken M-kaupassa ja sanoi, että ?olipa siisti kauppa!?. Laki oli voimassa vuonna 2005, mutta sitä valmisteltiin jo vuoden 2001 alussa ns. Nykyinen jätevesiasetus tai laki on puhdas suomalainen kansallinen kiusa, jota ei EU vaadi. rahallisesta porkkanasta, jos jatkaa työelämässä saavutetun eläkeiän jälkeen. Suomen talouden elpymisestä ollaan nyt montaa mieltä. 17). Ruokateollisuus on myös maailmanpolitiikan armoilla, sillä Venäjän vastapakotteet unionimaille ovat kohdistumassa elintarvikkeisiin. Geenimuunneltu ruoka voisi pelastaa maailman nälkäänäkevät. Tulevaisuudessa luomuihminen ei olekaan se eettinen kuluttaja, joka ajattelee globaalia hyvinvointia. Kasvu johtuu pääosin siitä, että köyhimpien maiden väestö lisääntyy rajusti. jos joka talossa ois oma talonmies kuin ennenvanhaan niin ois paljon hyötyä: esim. talot pysys paremmin kunnossa taloissa kun talkkari korjais ne sitä mukaa kun jokin hajoo sekä taloissa ois järjestys ja kuri eikä ois häiriköitä kuin että kun on huoltoyhtiö niin niillä on niin paljon töitä että ne ei ehdi eikä kerkiä jokapaikkaan vaikka tekevätkin hyvää työtä. . Vuonna 2005 puhuttiin aktiivisesti pidennetyistä työurista ja siitä keskustellaan edelleen. Se tarkoittaa, että jokainen viljelykelpoinen maatilkku on otettava tulevaisuudessa hyötykäyttöön, siis tehoviljelyyn. Vuoden 2001 eduskunta totesi valtion talousarviossaan, että pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on henkilöitä, jotka eivät aktiivistenkaan toimenpiteiden jälkeen pysty työllistymään ja näihin selvityksiin valtio osoitti rahaa. Näillä keinoilla on myönteinen vaikutus ostovoiman kohenemiseen. Silloin monissa kunnissa tehtiin eläkeselvityksiä pitkäaikaistyöttömille. Ennen kuin niin voi tapahtua, täytyy kuluttajat vakuuttaa siitä, ettei geenimuunneltu ole sen vaarallisempi jalostuskeino kuin perinteinenkään. Marianna Langenoja PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN MIETE Luovuus on sitä, että antaa itsensä tehdä virheitä. Tällä hetkellä maapalTodellinen lon väkiluku on maailmanyli 7 miljardia. Monessa yhpelastaja on teydessä on otettu viime aikoina geenitekno- esille karu fakta: ruokaa ei pilogian an riitä kaikille. kannattaja. Alan asiantuntijat ja viljelijät, joiden kanssa olen keskustellut aiheesta, ovat kuitenkin toista mieltä. Heidän mielestään geenimuuntelu on väistämätön tulevaisuus myös Suomessa. Tässä päätöksessä valtio löysi kestävän ja liiketaloudellisesti kannattavan omistusratkaisun, joka palauttaa luotta- musta telakan tulevaisuuteen. Budjettiehdotus 2015 Antti Rinteen johdolla sisältää edelleen monia toimia, joita on sovittu vietäväksi eteenpäin. ELMA-hankkeella. Miksi tuotannon runsaudesta pitäisi välittää? Maailman väkiluku kasvaa koko ajan. Vuosia kestänyt työttömyys koettelee työkykyä ja elämän laatua. Lauantaina 9. Nilan biisons Turku, yhdentekevää.... Aiheellista on miettiä Taipale-mallia tähän päivään ennen kuin pidennetyistä työurista päästään eteenpäin. YK:n arvioiden mukaan vuonna 2100 maapallolla asuu 10,9?16,6 miljardia ihmistä. Työttömyysaste on jatkanut kasvuaan. Sadoista tulee suurempia. Prismassa hyvä palvelu, mutta kassajonot ruuhka-aikaan kamalat. Vakioasiakas . Ja eikö pomo puutu asiaan mitenkään vaan antaa sen tapahtua
Pieniä rikkeitä tehdään silloin tällöin. Pyöräilykypärä voi pelastaa hengen Loimaa Maija Paloposki Laki sanoo, että polkupyöräilijän on käytettävä kypärää, mutta sen käyttämättömyydestä ei ole määrätty sanktioita. Liikenneturvan viime kesän tarkkailun mukaan pyöräilykypärää käyttää 44 prosenttia pyöräilijöistä, mikä on korkein prosenttiosuus vuosiin. Loimaan Lehden tekemän kypäränkäyttölaskennan tulos on kuitenkin murheellinen: 50 pyöräilijästä kypärä kuului vain yhden pyöräilijän varusteisiin. Seuranta tehtiin torstaina puolenpäivän jälkeen Aleksis Kiven kadulla. Kun resursseja oli enemmän, pidimme valoista ratsioita, ja ihmiset olivat ihmeissään, kun kirjoitimme sakkoja. Jos jalankulkija ei käytä oikeuttaan, tapa yleistyy Suomessa kautta maan, eikä jo suojatielläkään olevaa kulkijaa väistetä, Viitasaari sanoo ja muistaa, että viime vuonna suojateiden valvontaviikolla kuskeille jaettiin sakkoja varomattomuudesta. . Autoilijan tulee väistää suojatietä ylittävää, mutta jalankulkijat eivät aina tahdo saa- da oikeuksiaan läpi. Viitasaari näkee asian niin, että jalankulkijat ovat varovaisuudellaan itse luoneet kulttuurin, jossa autoilija on kuningas. . Koulujen alku lisää liikennettä etenkin aamuisin ja iltapäivisin koulujen lähistöillä. . Törmäsin rekan kanssa, ja kypä- Vanhempi konstaapeli Arto Viitasaari kehottaa olemaan varovainen liikenteessä. Maanantaista lähtien liikkeellä on paljon pieniä kulkijoita. rä meni kappaleiksi. Ainakin auton kanssa pyöräilijä jää todennäköisesti toiseksi. LOIMAALAISTEN pyöräilijöiden liikennekäyttäytymisestä Viitasari on pistänyt huomiolle yhden seikan: puuttuvat valot. . On hyvä ottaa huomioon, että joissain tapauksissa kypärän käyttämättömyys saattaa olla vakuutusyhtiöille syy korvausten epäämiseen, jo siksikin kypärää kannattaa käyttää, vanhempi konstaapeli Arto Viitasaari sanoo. Hän ei usko, että kypärää käytetään Loimaalla muuta maata laiskemmin tai että tietyt ikäryhmät jättäisivät sen useammin kotiin. LOIMAALAINEN Matti Rantanen on ky- päränkäytön puolestapuhuja. elokuuta 2014 AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8032 02 588 8036 UUTISET Koulujen alkaminen lisää aamu- ja iltapäiväliikennettä . Kyllä kypärä suojaa päätä, ei vain kolarissa vaan jo kaatuessakin siitä on hyötyä. Vuodessa hän pyöräilee 3 000?3 500 kilometriä. . Siihen aikaan käytin kypärää vain silloin tällöin, mutta nykyään aina. Lisäksi pyörässä on oltava heijastimet, edessä valkoinen ja takana punainen, soittokello sekä ainakin yksi toimiva jarrulaite. Muuten Viitasaari uskoo, että pyöräilijät hallitsevat liikennesäännöt melko hyvin. . Viitasaari kehottaa vanhempia ja lapsia käymään koulureitin yhdessä läpi, ja samoin yhdessä tulee kerrata muita olennaisia asioita, kuten tien ylittämisiä ja väistämisiä. Huolellisuutta tarvitaan etenkin suojateillä. Pääsääntöisesti pyöräilijä väistää aina, mutta jos autoilija on kääntymässä tai tulee kolmion takaa, niin silloin väistää autoilija. Viitasaari muistuttaa myös, että jos suojatie on pyörätien jatkeena, eli pyöräilijä saapuu pyörätieltä suojatielle, saa suojatien ylittää ajaen, mutta muuten on pyörä talutettava. Hän kuitenkin lisää, että fillaristin ei kannata ottaa turhia riskejä. . Liikenteessä on syytä olla entistä varovaisempi ja tarkempi. Varsinkin aloittavat koululaiset vasta opettelevat liikenteessä toimimista, sillä heillä ei ole samaa kokemusta kuin koulua jo käyneillä, ja muutenkin voi alakoululaisilla olla uusia reittejä kuljettavanaan, vanhempi konstaapeli Arto Viitasaari sanoo. Vastuu lasten turvallisuudesta ja liikenteeseen perehdyttämisestä on aikuisella. Otantaan kuului kaikenikäisiä fillaristeja. . Aika monella vastaantulijalla se on päässä. MAIJA PALOPOSKI Paljon pyöräilevä Matti Rantanen käyttää aina pyöräilykypärää.. Viitasaaren arvion mukaan epäselvyyttä on etenkin väistämissäännöissä. Koska polkupyörä on ajoneuvo, sitä koskevat samat liikennesäännöt kuin muitakin ajoneuvoja. Muutamia omia määräyksiä polkupyöräilijöillä kuitenkin on. . Mielestäni kypärää käytetään aika paljon. Kun itse kävelen, katson autoilijaa kohti ja lähden ylittämään suojatietä. Jos jalankulkija selvästi näyttää autoilijalle merkkiä, että saa mennä, niin silloinhan auto saa mennä. Pyöräilijöillä väistämissäännöt hukassa Loimaa Maija Paloposki Koulut alkavat maanantaina, mikä tuo liikenteeseen paljon pieniä kulkijoita. Välillä näkee jalkakäytävillä ajamista yli 12-vuotiailla, mutta muuten täällä menee kohtuullisesti. Pyöräilijä on sen verran heikossa asemassa, että ennemmin kannattaa väistää kuin käyttää etuajo-oikeuttaan. Valoja tulee käyttää hämärän ja pimeän aikaan, Viitasaari sanoo. Mutta jos merkkiä ei anneta, on autoilijan väistettävä jo siinä vaiheessa, kun kulkija on astumassa suojatielle, Viitasaari muistuttaa. JOS AUTOILIJAT tarvitsevat välillä muistinvirkistystä liikennekäyttäytymisestä, niin tarvitsevat sitä myös polkupyöräilijät. 5 Lauantaina 9. Taju oli jonkun aikaa pois. Kerran on kypärä pelastanut henkeni
Toisilla se on luonnostaan ja ne, joilla sitä ei ole, voivat onneksi sitä oppia. Vaa- Kurkijokelaisen päätoimittaja Helena Sulavuori on lukenut muistelmista, että toisinaan tunteet menivät järjen edellä evakkokuormaa lastattaessa. Yksinkertaisimmillaan väärää tekoa pahoitellaan, siitä pyydetään anteeksi niiltä, joita on loukattu ja asian ratkaisusta otetaan opiksi, ja tämän jälkeen asian yleensä voi unohtaa ja elämässä mennään eteenpäin. Fiksut pärjäävät aina. Kukin otti mukaansa sen, minkä tärkeäksi koki. Suutarit ottivat ompelutarvikkeensa, emännät käsityönsä ja isännät työkalunsa. Se on pienestä kiinni, mitä meistä isona tulee. Musiikin tunneista on jäänyt mieleeni hyvin, kuinka opettaja antoi meille kolmasluokkalaisille eteemme ne pienet lyömäsoittimet, joita puisilla nuijilla kopauteltiin. Museo sijaitsee osoitteessa Kuukankuja 1, Loimaa. Näyttelyn esineet ovat kulkeneet mukana evakkomatkalla. Fiksuimmat, ja varsinkin tytöt, saivat ne kauniisti soimaan. Mutta meillä muutamalla pojalla ei kauaa mennyt, kun opettaja rauhallisesti totesi, että ?menkääpäs pojat te omaan luokkaan jo piirtämään?. Tavaroita oli aikaa pakata yksi päivä ja yö. Evakkomatkalle lähdettiin aamulla vailla tietoa minne. Syyskuussa 1944 evakuointi sujui helpommin, sillä evakuointisuunnitelmat olivat valmiina, valmisteluille oli enemmän aikaa ja pakattavaakin oli vähemmän. Evakoiden kesken välitettiin suullista tietoa siitä, missä tavaravarastossa kenenkin omaisuutta oli nähty. Matkan aikana evakot majoittuivat kirkoissa, asemilla, ladoissa ja tuttavien luona. Kaikki näyttelyn esineet ovat kulkeneet mukana evakkomatkoilla. Loimaan seudulle Kurkijoen evakot tulivat Pohjanmaan kautta. Koulussa meillä on koulutetut aikuiset, jotka selvittävät tilanteita ja ratkovat niitä parhaimman kykynsä mukaan. Koulussa opetamme lukemisen ja laskemisen ohella monta muutakin tärkeätä taitoa, mutta sydämen sivistystä, joka tulee kotoa, voimme vain tukea. Pitkälle vie se ymmärrys, jota opettaja osoittaa yrittävälle oppilaalle. Pyyntö oli niin kauniisti muotoiltu, että me Fiksut pojat yritimme väritpärjäävät tää paperille kyllä kuvia oikein ahkerasti. aina. Vasta myöhemmällä iällä ymmärsin, etten ollut kaksinen piirtäjäkään. Syyskuun alusta lukien museo on auki vain lauantaisin klo 12?16. Kun jatkosodan evakuointikäsky tuli, lähtijöillä oli kiire saada nostettua perunat ja puitua pellot. Saatavilla olevista kankaista ommeltiin säkkejä ja puusta nikkaroitiin laatikoita, joihin tavarat pakattiin. Erityisesti kiusaamistilanteissa liian usein edelleen törmää aikuisen sinisilmäiseen suhtautumiseen oman lapsen ollessa osapuolena. Vaikka nimenomaan pitäisi opettaa lapselle eroa oikean ja väärän teon välillä. Hevoset ja lehmät otettiin, mutta kanat ja siat teurastettiin jo kotona. Olenkin vanhempainilloissa aina muistanut kertoa, että yksi koulumme tärkeimmistä oppiaineista on ATK; siis opimme Anteeksipyynnön, Tervehtimisen ja Kiittämisen tärkeitä taitoja. Jarmo Rasi rehtori Vain tärkein mahtui mukaan . He kokivat vääryyttä siitä, että Kurkijoelta piti lähteä, vaikkei kyseessä ollut valloitettu alue, Kurkijokelaisen päätoimittaja Helena Sulavuori kertoo. Evakkomatkojen haikeisiin ja kiireisiin tunnelmiin pääsee tutustumaan Kurkijokimuseossa, jonne Pirkko Riikonen ja Leena Virtanen ovat koonneet evakkomatkoja käsittelevän näyttelyn. Näyttelyssä voi seisahtaa rautatieasemalle odottamaan evakkojunaa, tutkia evakkokuormaa tai istahtaa Kurkijoelta tuodun salikaluston ääreen. . Kauan kantaa se tuki, jota koulu antaa osaamattomalle oppilaalle. Lähtö oli kuitenkin henkisesti raskaampi, sillä toivoa paluusta ei juuri ollut. . Suutarit ottivat ompelutarvikkeensa, emännät käsityönsä ja isännät työkalunsa. kärryjen lisäksi matkaa taitettiin junilla. Matka oli pitkä ja raskas. Sotakuljetusten vuoksi evakkojunat seisahtuivat välillä pitkiksikin ajoiksi, ja junia myös pommitettiin. Matkojen aikana osa tavaroista rikkoontui, varastettiin tai hävisi. Lauantaina 9.8. museo on auki poikkeuksellisesti klo 12?21. Lähtökohtaisesti kellään ei pitäisi olla tarvetta kyseenalaistaa ammattilaisen aikuisen ratkaisua. Kurkijokimuseon Evakot matkalla -näyttelyssä esillä olevat juhlakalusto, harmoni, senkki ja piironkikin on tuotu evakkokuormassa Kurkijoelta Loimaan seudulle. tetta ja ruokaa piti tietenkin myös pakata mukaan. . Maaliskuussa 1940 lähtö oli kiireinen ja kylmä. elokuuta 2014 6 Neuvotteluajat TÄLTÄ SIVULTA Koulussa opetamme lukemisen ja laskemisen ohella monta muutakin tärkeätä taitoa, mutta sydämen sivistystä, joka tulee kotoa, voimme vain tukea. KULTTUURI maanantai-tiistai klo 17.30 asti ajanvarauksella puh. Valokuvista koottu kuvakooste näyttää, millaista evakkomatkoilla on todella ollut. KOSKA miehet olivat sodassa, matkavalmistelujen tekeminen jäi useimmiten naisten ja lasten vastuulle. Herkästi asettaudutaan puolustuskannalle, jopa otetaan syy lapsen teosta omalle, aikuisen kontolle. Joskus tien päälläkin. . Karjalanpiirakat ja leivät leivottiin eväiksi ennen lähtöä. Sulavuoren mukaan vanhoista muistelmista käy ilmi, kuinka valintoja oli välillä vaikea tehdä järjellä. Loimaalle ja lähikuntiin Kurkijoen 10 000 evakosta päätyi asumaan 7 000 evakkoa, Sulavuori kertoo. Muistot evakkomatkoista eivät ole unohtuneet 70 vuodessakaan. Kurkijokimuseo on avoinna elokuun loppuun asti lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12?16. Suuressa roolissa, sanoisin jopa suurimmassa roolissa, ovat kaverit. Kurkijokimuseon näyttelyssä on esillä evakkomatkan kulkeneita esineitä KITI SALONEN Loimaa Kiti Salonen Kurkijokelaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa kahdesti. Jatkosodan evakkoon lähdöstä tulee syyskuussa kuluneeksi 70 vuotta.. 010 257 3202 Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,0595 /min Matkapuhelimesta 0,0828 / puhelu + 0,1704 /min Yhdessä hyvä tulee. KIRJOITTAJAVIERAS Koulun tärkein oppiaine Siitä on jo yli neljä vuosikymmentä aikaa, kun aloitin taipaleeni Keskuskoululla. Osaa kotiseudun jättäminen katkeroitti. Toisaalta hard rockista on tullut musiikkipiireissä jo käsite, ja mekin sitä tuolloin seitkytluvulla tietämättämme aloittelimme. Opettajalle tuollainen kauniisti ilmaisemisen ja ymmärtämisen taito on kultaakin arvokkaampi taito. Osa tavaroista oli mahdollista jättää yhteiskuljetuksiin. MAATALOUSPITÄJÄSSÄ hevosia riitti evakkomatkoille, vaikka osa niistä oli sodassa. Mukaan voitiin ottaa vain sen verran kuin hevonen jaksoi vetää kärryissä. Lauantaina 9. Hyvät kaverit, hyvät harrastukset, aikuisen oikea ymmärrys virheen sattuessa ja tuki epäonnistumisen hetkellä ovat niitä peruspilareita, joilla rakennetaan hyvää perustaa lapsen kasvulle. KAIKKI TILANTEET ovat kuitenkin erilaisia, ja lapset tarvitsevat kasvuunsa myös sääntöjä ja niiden noudattamisen valvontaa, siis kuria ja järjestystä. Osa arvoesineistä ja astioista piilotettiin Kurkijoelle, osa pakattiin mukaan. Näyttelyssä esillä olevat senkki, piironki ja harmoni ovat kulkeneet evakkomatkan Kurkijoelta Loimaan seudulle. . Paljon on muistoja, mutta hampaan kolossa ei yhtään. Koska lähtiessä määräpaikkaa ei tiedetty, tavaroihin oli voitu merkata vain nimi ja lähtöpaikka. Paljon tavaraa piti tietysti myös jättää. Hevos- Näyttelyssä voi pohtia, mitä itse pakkaisi mukaan, jos lähtö evakkomatkalle tulisi. Evakkokuormaan kukin pakkasi sen, minkä tärkeimmäksi koki
Huonolle pellolle sokerijuurikasta ei kannata edes kylvää, Saara Tammelin sanoo. Hitaasti sujuvien kylvöja nostotöiden vuoksi sokerijuurikkaan viljely on viljakasveja työläämpää. Hankimme hiljattain paremman nostokoneen, joten sokerijuurikkaan viljelyä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Kesäkuun runsaat sateet toivat takapakkia, sillä märkyys ja sen vuoksi viivästyneet torjuntatyöt haittasivat sokerijuurikkaan kasvua. Sokerijuurikkaan viljely tasoittaa viljelijän työhuippua ja antaa viljaa paremman tuoton KITI SALONEN Loimaa/Mellilä Kiti Salonen Sokerijuurikassadosta on tulossa keskimääräinen, vaikka vielä alkukesällä näytti siltä, että sato jää tänä vuonna pieneksi. . Sokerijuurikas menestyy parhaiten neutraalissa tai lievästi emäksisessä maassa, jota rikkakasvit eivät ole vallanneet. Nostotöihin päästään lokakuussa. kakuussa, tasoittaa sokerijuurikaan viljely viljelijän työhuippua, Tuomas Tammelin lisää. PELTOTÖIDEN tasoittuminen pitkin kevättä ja syk- syä on pian viisihenkiselle lapsiperheelle tärkeä peruste viljellä sokerijuurikasta. Pellon salaojitusten on oltava kunnossa. . Sokerijuurikkaan lisäksi Tuomas ja Saara Tammelin viljelevät heinää, syysvehnää, nurmea, ruokahernet- . Koska sokerijuurikas nostetaan pellolta vasta lo- tä, ohraa ja kuminaa. Sokerijuurikkaan viljelyssä kriittisin aika kestää kylvöstä juhannukseen. Taloudellisesti kannattavampaa se kuitenkin on. Tammelinien mukaan sokerijuurikkaasta saa kilpailukykyisen hinnan, eikä hinta heittele samalla tavalla kuin viljan. Vuonna 2013 tehdyn sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tila siirtyi Tuomaksen ja Saaran omistukseen. Viime vuonna nuoripari kasvatti sokerijuurikkaan viljelysalan 40 hehtaariin. . Jos juurikkaat taimettuvat hyvin ja lämmintä riittää, loppukesällä niihin ei enää iske mikään. Tammelinin tilalla sokerijuurikkaan viljelystä on pitkät perinteet, sillä Tuomaksen vanhemmat Juha ja Marjatta Tammelin aloittivat juurikkaan viljelyn vuonna 1975. Maasta vedetyt juurikkaat näyttävät jo nyt kohtuu suurilta, vaikka kasvukautta on jäljellä vielä pari kuukautta. Viljelijät arvelevat satomäärän nousevan 35?40 tonniin hehtaarilta. . Ensi vuonna aiomme tosin vähentää sokerijuurikkaan viljelyalaa hieman, jotta saamme pellot paremmin viljelykiertoon. TAMMELINIT viljelevät sokerijuurikasta samalla lohkolla kaksi vuotta ja välivuonna viljaa. Sokerijuurikas on kasvu- Saara ja Tuomas Tammelinin pelloilta noussee tänä vuonna noin 1 600 tonnia sokerijuurikasta. olosuhteiden suhteen vaativa kasvi. Satokin on melko varma. . Pitkä kasvukausi on kuitenkin korjannut tilannetta, Tuomas ja Saara Tammelin kertovat. Tammelinin tilalla Mellilässä sokerijuurikkaat päästiin kylvämään jo pääsiäisenä. Tuomas tuli mukaan maatalousyhtymään kahdeksan vuotta sitten. 7 Lauantaina 9. Traktorilla matkaan menee neljä tuntia, Tuomas Tammelin naurahtaa. Sokerijuurikkaat ovat kasvaneet hyvin, vaikka alkukesä oli märkä. elokuuta 2014 MAA- JA METSÄTALOUS Vaativa mutta satoisa juurikas . Viljelymaata on 170 hehtaaria, ja nautoja on tilalla 140. Osa pelloista sijaitsee 150 kilometrin päässä Kärkölässä Saaran kotitilalla.
#
# $ #
# % % ! " #
Tammelineilta urakoitsija hakee sokerijuurikkaat syksyn aikana kolmessa erässä ja vie ne Sucroksen tehtaalle Säkylään. Nostoissa ja aumojen peittelyssä pakkaselta suojaan on oma työnsä, muttei sokerijuurikaan viljely mitään magiaa ole. Jouluun mennessä aumoiksi kasatut sokerijuurikkaat ovat kadonneet pelloilta. . Sucros on viime vuosina investoitunut tuotantoon, joten tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaikki Suomen sokerijuurikkaan viljelijät ovat sopimusviljelijöitä. Syysvehnät Ruisvehnä Rukiit Syysrapsit TILA TYÖLLISTÄÄ viljelijöiden itsensä lisäksi Tuomaksen isän Juhan ja yhden kesätyöntekijän. 0500 538 556. Kun Salon sokeritehdas lopetti vuonna 2007, oli sokerijuurikkaan tuotanto vaarassa loppua Suomesta kokonaan. Koska Tammelinin tilalla on sokerijuurikkaan nostoon tarvittavat koneet, tilan väki nostaa muidenkin melliläläisten sokerijuurikkaat. Tuomas ja Saara Tammelin kertovat tyytyväisinä, että Mellilässä on nykyään neljä sokerijuurikkaan viljelijää ja maata sokerijuurikkaan viljelyssä yhteensä 75 hehtaaria. . Suunnitelmallista työtä se vain vaatii, Tuomas Tammelin toteaa. SALAOJITUKSET ja KAIVUUTYÖT SUORITTAA AHTI PALONEN Ky, p
TEEMA: MAA- JA METSÄTALOUS ANU SALO Pölyttäjiä tarvitaan. Ihmiset ihmettelevät sitten talviaamuisin, että mikä ihme heitä on pistänyt, Leinonen kertoo viime vuosien havainnoista. JOS HYTTYSIÄ on ollut tänä kesänä vähän, esimerkiksi leppäkerttuja, kukkakärpäsiä ja paarmoja on riittänyt niidenkin edestä. Kirvavuosi on ollut niin erinomainen, että leppäkertut ja kukkakärpäset ovat. elokuuta 2014 8 . Suurissa kaupungeissa on alkanut elää city-hyttysyhteiskuntia, joille vuodenajat ovat merkityksettömiä. . Leppäkertut ovat voineet paksusti hyvän kirvakesän ansiosta, ja muurahaisetkin ehtivät näköjään poseeraamaan. PÖLYTTÄJIÄ ja erilaisia pörriäisiä on tällä kasvukaudella piisannut, joskin alueelliset erot ovat isoja. Iloitkaa, kun näette Loimaan seudulla kimalaisia. Kukissa on riittänyt hyönteisiä ruuhkaksi asti. Paarmoja ei ole ollut tänä kesänä tavallista enempää. Vähälukuisempi toinen sukupolvi, johon kuuluvat muiden muassa kirsihyttyset, on vasta tuloillaan. . Jos painanne kuivuu toukkavaiheessa, se on hyttysten menoa, valtakunnallinen hyönteisasiantuntija sanoo. Leinonen korostaa, että ensi kesän sääskiennustetta ei voi tämän hetken tilanteen perusteella antaa, ja kuluva kesäkin on kesken. Toisaalta villien pölyttäjien määrät vaihtelevat muutenkin sekä vuosittain että paikallisesti. voineet paksusti. Ne ovat niitä loppukesän inisijöitä, jotka vaikuttavat melkein aroilta keskikesän hyttysiin verrattuna. Kaikkialla Suomessa hyttysistä ei päästä eroon enää talvellakaan. Ne vaan starttasivat kaikki yhtä aikaa lentoon, kun hellejakso kylmän alkukesän jälkeen alkoi. Paarmojen lentoaika kestää kolmesta viiteen viikkoon, eli se on päättymässä, Leinonen laskeskelee. Asiantuntija tietää kokemuksesta, että esimerkiksi leppäkerttujen runsaslukuisuus hyttysköyhänä kesänä ei ole sattumaa. ASIANTUNTIJA povaa, että kohta ilmassa surisee entistä enemmän aggressiivisia ampiaisia. Jos painanne kuivuu munavaiheessa, munat saattavat selvitä seuraavaan kevääseen. Näin luonnon varamiespalvelu toimii. Vaikka hyttysiä ei ole, linnuille riittää biomassaa, mitä syödä. vat pihakaivoissa, viemäreissä ja lattiakaivoissa. Iloitkaa, kun näette Loimaan seudulla kimalaisia. Ne tekevät työt ja jättävät hauskanpidon muille. Kevään kuiva jakso romahdutti kannan rannikolla ja monin paikoin sisämaassakin. Hyttynen tarvitsee munilleen keväällä kostean painanteen, ojan tai lammikon. . Pölyttäjistä on oltu viime vuosina huolissaan ympäri Eurooppaa. Torjunta-aineiden ja sairauksien pelätään pienentäneen kimalais-, kukkakärpäs- ja villimehiläiskantoja. Sieltä ne lentävät öisin veriaterialle. Ei siis ihme, että ovat loppuvaiheessa vähän pahalla päällä. Loimaan seutu Pasi Salo E rikoisten säiden vuosi näkyy hyönteiskannassa, Ely-keskuksen suunnittelija Reima Leinonen kertoo. Hyttysistä Loimaan seudulla ei ole tarvinnut tänä kesänä kärsiä. Lauantaina 9. Kun paritelleet kuningattaret poistuvat pesistä, toimettomiksi jääneet työläiset alkavat puolustaa itseään pesän sijaan. Reima Leinonen arvioi, että ampiaispesän työläisille käy loppujen lopuksi vähän niin kuin vanhoillepiioille. . Kaupunkihyttyset kehittyvät ja asu- . Luonnon varamiespalvelu korvasi hyttyset muilla hyönteisillä . Ampiaiset voivat olla tähän aikaan vuodesta näreissään myös, jos niiden pesiä hävitetään tai niitä tuhoutuu. Paarmojen runsaslukuisuus puolestaan on osittain harhaa. . Loimaalla hyökkäileviä ampiaisia on ihmetelty niin toreilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Hyönteisasiantuntija arvelee, että havainnot johtuvat ennen kaikkea määrästä. Loimaan seudulla onkin riittänyt kimalaisia, niin kuin maaseudulla pitääkin. PASI SALO . Jano ja nälkäkin ampiaisilla voi olla. Leinonen muistuttaa, että joitain pomppiaisia tarvitaankin.
elokuuta 2014 . Kun jyväkoko jää pieneksi, sadon määrä sekä ravinto- ja rehuarvot jäävät a iv a t o n Helppo ja v KKAUS! LÄHETYSPA LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! 6907ff5 ,3,4,5;;0 6@ PUINTIAIKANA HUOLTO JA VARAOSAPÄIVYSTYS. VARAA PUIMURIHUOLTOSI AJOISSA! Nyt varaosamyymälästämme 4 $$!& (!4( !& * $#, <,6 84(% 44! % /#! !4/ 8/% /#! - *6#+$ !4/ 8/# /!& /!& ;4, P. 9 Lauantaina 9. 050 514 1169 Lopotintie, 32210 Loimaa K-Huolto K-Varaosa Palvelemme ammattitaidolla ja nopeasti. Soita ja varaa aika TILAA AIKA HETI! VIHERVAKKA OY puh. TEEMA: MAA- JA METSÄTALOUS Kolmosbetoni Oy . Mies pui torstaihin mennessä parisenkymmentä hehtaaria aikaista ohraa. KASVUSTOT ovat paikoitellen kui- tenkin hyvin erilaisia. Jalli huomauttaa kuivuuden ja helteen rokottaneen erityisesti niitä kasvustoja, jotka ovat kärsineet jo aiemmin kasvukauden aikana. Kesäkuun sateet ja kasvitaudit iskivät erityisesti ohra- mutta myös muille kevätviljapelloille. 8$! /;$!&4 .!4 $#, ! , , % . Tällä on suora yhteys satoon, sillä jyväkoko ja laatu kärsivät. Sittemmin helteinen sää on käynnistänyt näillä lohkoilla viljojen pakkotuleentumisen. . Sadonkorjuu pääsi vauhtiin Loimaan seudulla kuluvan viikon alkupäivinä Loimaan seutu Lari Kiviranta Viljakasvustot ovat sinnitelleet ja selviytyneet yllättävän hyvin loppukesän helteistä ja kuivuudesta Loimaan seudulla. Näin arvioi erikoistutkija Marja Jalli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisilta. Sadonkorjuu pääsi seudulla hiljalleen vauhtiin alkuviikosta, kun puimurit ilmestyivät keräämään pelloilta ohraa sekä ruista ja vehnää. Alastarolainen Martti Tytykoski pui ensimmäiset lohkot maanantaina Alastarolla Vännilänkylässä. 48649122 / 4864910 Puintiaika käsillä! Huollamme Claas ja Sampo puimurit Meiltä myös varaosat Konekeskon myymiin koneisiin. Ammattitaidolla ja nopeasti. Turuntie 66, 32200 Loimaa p. valmisbetonia Helteiden viljoille aiheuttamat haitat jäämässä vähäisiksi . 0400 860268 t www.makelankorjaamo.? ;
+4!% #84 $#, 8& !& & < 44(+ $4! $#, 2%7 8$ " 4 /4 84 # ;44 % /! ; )$"; % !$$ !4/ 8/#(& 5<< ) * " ( % ! , . : 4;)# $89 8&8 $ , - osat Konehuolto Hannu Onnela Oy 7\O s
Itselläni ohra menee kananrehuksi, 14 prosentissa. 02 - 764 5156 kolmosbetoni@tango.lu www.kolmosbetoni.com THH[HSV\[LLU QH [LVSSPZ\\[LLU erojakin on. #/ 4 9 & .!4 s * 9(!4 $8 !& 4 s $";4 4(4 ( <<# $ & 4(& # 8#( (" 8/ Puh. Kuivauskustannukset jäivät mataliksi, kun viljan kiervehnä ja öljykasvit myyntiin. Mies oli huojentunut, sillä taka- rätti kertaalleen kuivurissa eikä suuna on äärilaitojen kasvukausi: ke- rin osa eristä tarvinnut ollenkaan liväällä siemenet kylvettiin kuivaan ja sälämpöä kuivaamossa. Sen sijaan viljelijää mietitytti vilkylmään maahan, mitä seurasi pitkä viileä jakso. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi ,3,4,5;;,1f heikommiksi. Puimuri leikkasi pys- lut hikistä sadonkorjuusäätä, vaiktykasvustoa, ja sato vaikutti hyväl- ka lämpötila liikkui 30 asteen kuumemmalla puolella. tä, joskaan ei erinomaiselta. Viljan puintikosteus vaihteli 10? . (/ 4 4 .9!## 4 s 8( 44!% 4 s ! &#(& #84 s !##! 4 . Pyrin tekemään jäähdytyksen lopulta helteisiin. Myös Jalli uskoo Loimaan seudul- öisin. Jalli huomauttaa lämpimällä ja ta kerättävän kelpo sadon, sillä kaskuivalla säällä olevukauden häiriötekivan myös suotuisia jät eivät ole iskeneet Loimaan seudulta vaikutuksia: homeseudulle niin pahasti sienten kasvumahkuin runsaista sateis- kerättäneen kelpo dollisuudet ovat heita kärsineessä idässä sato, sillä kasvutai kuivuuden koet- kauden häiriötekijät kommat, eikä peltojen rakenne tiivisty telemalla lounais- ja eivät ole iskeneet koneiden painosta. länsirannikolla. Edelleen edelly. 4;)# $84 s ; . elementtejä '+ )' +' + " ) # ' ' ) * ) &48(%% !&% 9 4( 4. betonin pumppausta . 0400 520 329 Puh. Kasvin satopotentiaali jää hyödyntämättä, hän havainnollistaa. Tytykoski oli puimaansa ohraan VÄNNILÄSSÄ Tytykoski ei valiteltyytyväinen. Mahdolliset kasvustoja lakoonnuttavat sadekuurot voivat vielä leikata sadon määrää ja laatua. #) ) 9!&//! *6 www.loisposti.? 3 . #4(.!4 ' ! ,! ,, #. Hinta on toki erittäin huono. Lähtökohtaisesti seudulle niin Loimaan alueella on pahasti kuin sateista tykset syysviljojen kylvölle ovat hyvät. hyvät, rehevät kasTytykoski aloittikin vustot, hän summaa kärsineessä idässä oitis keskiviikkona ja arvioi viileän al- tai kuivuuden muokkaustyöt, silkukasvukauden luo- koettelemalla lä hän aikoo kylvää neen hyvän pohjan lounais- ja länsihybridiruista ohran kasvustoille. tilalle. Lohkojen välisiä rannikolla. Suoritetaan VILJANPUINTIA P. 8$!!## $ 4#84 /;$!&4 .!4 9 &44!!$!4 ;%, s !!$ !& 4 % 4 $(84 & " #(& !/!!& s #)%((44(.!4 s !+ 4 s # .!4 s . Kesäkuussa viileyttä jan jäähdyttäminen pitkäaikaista vatäydensi sateinen kausi, joka vaihtui rastointia varten. . Näihin ovat vaikuttaneet kylvöjen onnistuminen, pellon kasvukunto sekä sadekuurojen osuvuus.
'+ )' #) '' '
84 %(&4! *'' 5*'0< &4 &% !RTO -IKKOLA s
89( 8$% & & < << 5< 01' OOO
JGEMC9MHH9
_ c OOO