Loimaan talousalueen paikallislehti • 104. Miehistössä on monta lupaavaa nuorta, ja kokenutta kaartia edustavat Sebastian jaakkola, Topi Tuura sekä Joni Kalttonen. alv. vuosikerta Nro 39 TIISTAI 10.4. On aika ripustaa palttoo naulaan ja kaivaa lyhythihaiset paidat esiin. MAIJA PALOPOSKI Sivu 6. Jos et toimi nyt, sinulla ei ole viikonloppuna lämmin, sinulla on kuuma. Suomen pelargoniyhdistyksen jäsensihteeri Sirpa Ojala Sivu 7 Sivu 8 LL VERKOSSA www.loimaanlehti.fi Tämä kuusikko kilpailee edustustehtävien hoidosta 13 pelaajaa on tehnyt sopimuksen Loimaan Palloilijoiden kanssa. Sivu 12 6 Loimaan Likka -kilpailussa on kuusi ehdokasta: Susanna Viljas, 25, Elina Mäkilä, 27, Satu Eskola, 25, Kaisa Laine, 21, Nea Sivén, 19, ja Susa Marku, 24. Sivu 10 Irtonumeron hinta 2,10 € sis. 2018 Hurrikaani haluaa yllättää lentisväen ”” Pelargonioiden historiaa tunnetaan melko hyvin. Sarjakausi alkaa äitienpäivän aattona. Lämmin vai kuuma. Joitakin lajikkeita on kasvatettu samassa talossa sukupolvelta toiselle
Kaksoiselämä tempaa hänet mukaansa outoon maailmaan, joka on täynnä aisteja, tunteita ja säveliä. KAARINA ELOMAA Seuraa kotiseutusi tapahtumia kesäosoitteessakin! (02) 770 2626 JOKA SORTIN MARKKINAT Tule myymään – tule ostamaan melkein mitä vaan, vanhaa ja uutta! Lauantaina 14. Tällaisia ajatuksia lauantai aamuna tulee paperille runo Jukalta, riimit saan kevätkukalta, rakastan huhtikuun aamuja. Uuden minäsi, joka on ollut kätkettynä arkisen kuoren alla.” Valman arjenharmaa elämä muuttuu, kun hän saa yllättäen tilaisuuden murtautua ulos totutuista ympyröistä ja olla hetken joku toinen. Motoristi voi kuitenkin itse omalla ajotyylillään vaikuttaa näkymiseensä liikenteessä. kantaesityksensä loimaalaisen Pirkko Hyvösen käsikirjoittama Toinen-musiikkinäytelmä. Muut esitykset ovat 15.–24.4. Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939 Myyntineuvottelija Riina Karila (02) 588 8024 Myyntineuvottelija Liisa Kivinen (02) 588 8021 Ilmoitussuunnittelija Sirpa Retva (02) 770 2306 Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma–pe klo 8–16 (02) 7702 626 tilaukset@loimaanlehti.fi www.tilaajapalvelija.fi Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Hän on aikaisemmin toiminut Viljelijän Berner Oy:n palveluksessa. – Mitä pienempi lähestyvä ajoneuvo on, sitä vaikeammaksi etäisyyden ja nopeuden arviointi muuttuu. AUTOILIJOILTA vaatii valpasta mieltä huomata moottoripyörät talven jälkeen, kun kaksipyöräisiä ei ole näkynyt liikenteessä kuukausiin. Moottoripyöräilijän on myös ajettava tavalla, jota muut voivat ennakoida. LIIKENNEVINKKI Keväinen Loimijoki sunnuntaina. ”Minä näytän sinulle muutoksesi. Autoilijoiden on havainnoitava taustapeilejä säännöllisesti ja varmistettava, ettei motoristi ole jäänyt katveeseen tai muuten vain huomaamatta ennen kaistanvaihtoa, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. Risteyksessä kohtisuoraan lähestyvä moottoripyöräilijä voi jäädä rekisteröimättä, jos katse hakeekin auton kokoista menopeliä. Sivutieltä tullessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan aloittaa päätien havainnointi jo ennen risteystä. huhtikuuta 2018 KALENTERI AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 6.25. Jukka Puisto LUKIJAN RUNO Autoilijoiden huomioitava kaksipyöräisten paluu Moottoripyörä on kapeana ja pienenä ajoneuvona huomattavasti vaikeampi havaita liikenteessä kuin henkilöauto. Jää vetäytynyt, ja pyöräkin näkyy, kuvan lähettänyt Kaarina Elomaa toteaa. Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä tekijänä on nopeus: kun välttää kovia kiihdytyksiä ja noudattaa rajoituksia, on paremmin muiden ennakoitavissa. HEMIÖ 18.4. – Motoristin näkyvyyteen vaikuttavat perinteiset oikeaan liikennekäyttäytymiseen kuuluvat asiat, kuten vilkkujen ja ajovalojen oikea käyttö sekä kunnon turvaväli, jolla välttää ajautumasta edellä ajavan katveeseen, luettelee Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,60 e /pmm 3-sivu 2,60 e /pmm Tekstissä 2,42 e /pmm Tekstin jälkeen 2,05 e /pmm Takasivulla 2,60 e /pmm Etusivulla (modulikoot) 4,12 e /pmm Kuolinja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 2,05 e /pmm Määräpaikkakorotus 0,06 e /pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,09 e /pmm Nelivärikorotus 0,25 e /pmm Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin 5 riviä 7,50 €. Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa Puh. Aurinko laskee kello 20.36. Vesikoskenkatu 3, LOIMAA P. Kantaesitys Loimaan teatterissa Loimaan teatterin lavalla saa perjantaina 13.4. Aivomme toimivat siten, että pääsääntöisesti yliarvioimme etäisyydet ja aliarvioimme nopeudet. Haaran-Onkijoen kyläyhdistys ry HAARALLA NYT. On huhtikuu edennyt viikon verran, olen useamman kerran kirjoittanut siitä, mut ei se riitä. 2 Tiistaina 10. – Onnettomuuksissa näkyy selkeästi autoilijan havaintovirhe. Musiikkinäytelmän käsikirjoituksen pohjana ollut Pirkko Hyvösen kirjoittama Toinen-pienoisromaani julkaistaan musiikkinäytelmän ensi-illan yhteydessä. Näin ei yllätä muita tielläliikkujia. Valkoinen, kirkkaat värit sekä heijastinliivi erottuvat parhaiten. Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14. MOTORISTIN viisi vinkkiä näkyvyyteen: 1) Vältä kovia kiihdytyksiä ja aja nopeusrajoitusten mukaan. 2) Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan ja valitse ajolinjasi siten, ettet ajaudu liian lähelle tien oikeaa reunaa. NIMITYKSIÄ Agronomi MMM Jaakko Laurinen Mellilästä on nimitetty Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaupalliseksi johtajaksi 1.3. Ajattelen onko omaa ansiota vai onko ystävät vaan niin hyviä he ovat. 5) Vältä kaukovalojen käyttöä päivällä, ne hankaloittavat moottoripyörän nopeuden ja etäisyyden arviointia. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Olen tyhmä, mut savicat ryhmä, missä saan olla on hyvä kuin myös Jaakolan Pirkko. 4) Vältä kokomustien varusteiden käyttöä, esimerkiksi valkoinen tai värikäs kypärä tekee näkyväksi. 3) Anna muille mahdollisuus pitää sinua silmällä – älä puikkelehdi esimerkiksi jonoissa. Samoin kannattaa välttää ajamasta liian lähellä tien oikeaa reunaa, jotta erottuu ympäristöstä paremmin. Painopaikka: Lehtitehdas Salo, 2018. Kotisivut: www.loimaanlehti.fi Aineistoaikataulu Julkaisupäivä valmis aineisto vedostettavat tiistai pe klo 16 to klo16 torstai ti klo 16 ma klo 16 lauantai to klo 16 ke klo 16 Toimittaja Pasi Salo (02) 588 8036 Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 588 8032 Toimittaja Anu Salo (02) 588 8033 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 152,90 e 6 kk 91,80 e 4 kk 65,50 e Etutilaus: Laskutusjakso 12 kk 143,00 e 6 kk 72,50 e 4 kk 49,70 e 3 kk 37,70 e Irtonumero 2,10 e Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Tero 11.4. Tule jo kevättuuli, tule lämmin, olen syönyt jo mämmin. Näin liikenteen huomaaminen ei jää vain yhden havainnointikohdan varaan, Vuoristo kannustaa. Ihmettelen, vaikka pitäisi tietää, miksi niin moni minua sietää. 02 763 2049 Ma–pe 9.00–17.00. Minea, Verna LUKIJAN KUVA SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Jakeluhäiriöt: Puh. 02 269 3434 arkisin klo 6-16.30 viikonloppuisin klo 7-12 Ypäjä, Humppila: Ilvesjakelu (03) 6151 344, klo 6.30–10. Näytelmän ohjaa Laura Kilpiö ja musiikin on sovittanut Kari Mäkiranta. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Esityksen pääosassa nähdään Iina Wahlström, ja svengiä pitää yllä ensimmäistä kertaa Loimaan teatterin esityksessä nähtävä live-orkesteri. La 9.00–13.00 Näe elämä omalla tyylilläsi SISÄLTÄÄ KEHYK SE T JA LINSSIT KAIKKI SILMÄLASIT 40 % KAIKKI AURINKOLASIT -25 % VOIMAKKUUKSILLA TAI ILMAN TED BAKER MARIMEKKO TOMMY HILFIGER POLICE KATE SPADE VARAA AIKA 02 763 2049 SILMÄLÄÄKÄRI V. KULUTONTA JA KOROTONTA MAKSUAIKAA 12 kk Lauantai aamu Luin jo Loimaan Lehteä, kahvia join,hyvin voin. Säkylä, Punkalaidun, Huittinen ja Vampula: Almamanu 0800 392262 Kustantaja: Priimus Media Oy. – Prätkällä ei esimerkiksi ole oikeutta puikkelehtia jonossa. Yksittäisonnettomuuksien jälkeen yleisimmät moottoripyöräonnettomuustyypit ovat kolmion takaa motoristin eteen tuleva auto sekä vastaantulevan auton kääntyminen vasemmalle motoristin eteen. Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. alkaen. Ajovarusteiden näkymisessä kypärän väri on tärkeimmässä roolissa. Tänään on aurinko näkyvissä, mut missä, missä näen leskenlehden kukassa, olen hukassa, se on tavallista runo Jukassa. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233. NIMIPÄIVÄT 10.4. huhtikuuta klo 12 – 16 Haaran Pääskynpesä, Metsämaantie 69, LOIMAA Pöytävaraukset (2 m = 10 €) Matti Jokiselta 0500 120 649. Ajotyylin lisäksi varusteiden merkitystä kannattaa miettiä. Lopulta Valma joutuu päättämään, kummassa todellisuudessa hän haluaa elää
Loimaan liepeiltä kahviostamme Kahvi ja marjaherkkuwiener Paikallisen puolella. 6 -pack Suomalainen vIljaporSaan ulKofIlE palana Suomalainen KEräKaalI 1. Paikallisen puolella. alv. Paikallisen puolella. – 11.4., ellei toisin mainita. Paikallisen puolella. palvelutiskistämme palvelutiskistämme 2 99 5.– Yksittäin 2,79-2,99 kpl 11 94 Sinebrychoff claSSic ld 5,5% 0,33 l tlk 6-pack (5,58/l) sis. pantit 1,60 1 89 kpl Oululainen äitimuOrinherkkulimppu 450 g (4,20/kg) 6 50 kpl kankaan hapankOrppu 500 g (13,00/kg) 4 99 pkt herkkutilan parhaat kermajuuStO 1 kg (4,99/kg) 2 99 tlk foster’s tai lapin kulta Olut 4,5% pintti (5,00/l) sis. alk. Paikallisen puolella. alk. pantin 0,90 Voim.21.3. lk Suomi atria grIllInaKKI 840 g ja lIhapIIraKKa 400 g (2,89-6,25/kg) arla Kalinka vähälaKTooSInEn KErroSjogurTTI 150 g (2,78/kg) pihveinä KurKKu 1. lk Suomi 1 99 ps Omar kermatOffee mOkkapala 220 g (9,05/kg) 3 49 prk Vesta matjeSSilli 310/210 g mSc (16,62/kg) 1 89 pl Spring alkOhOlitOn Sima 1,5 l (0,99/l) 4 -paCK 6 29 pakkaus coca-cola, Zero tai light VirVOituSjuOmat 1,5 l 4-pack (0,78/l) sis. 3 Tiistaina 10. pantin 0,90 2 kpl 2 50 Yksittäin 0,49 prk (3,27/kg) 6 prk Voim.1.3. 24%) LOIMAA 010 538 9200 ma-pe 8-21 la 8-20 su 12-18 Lue palkittua Marin PALA KAKKUA -BLOGIA www.k-citymarket.fi/blog it/ pala-kakkua Tarjoukset voimassa TI – KE 10.4. Paikallisen puolella. pantin 0,15 12 85 pakkaus aura Olut 5,2% 6-pack 0,33 l (6,04/l) sis. 5 99 kg 6 99 kg 1 69 kg 79 kg 6 -pack Erä Erä Erä. Voim.8.3. huhtikuuta 2018 ww w. alk. kcit ym ar ke t.f i Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis
”Älä koskaan ikinä muutu......” Leena Revo . Suuret kiitokset Alastaron Kirkonkylän koulun opettajat ja 5-6 lk oppilaat todella hienosta esityksestä Ihmepoika A. Loimaan soittokunnalle kiitokset upeasta kirkkokonsertista. . 4 Tiistaina 10. Rupeamaa töissä on toki kertynytkin: hän on tullut kirjapainoon töihin kesällä 1972 ja tehnyt vaikka millaisia töitä talossa lähes puolen vuosisadan työurallaan. ja 6. Itsekin huomaan jääneeni koukkuun älypuhelimeen. Pelottavaa on kuitenkin teknologian koukuttavuus sekä myös se, miten sillä voi tarkkailla ihmisen jokaista liikettä ja nyt jo mahdollisesti jo jopa ajatuksia. . Kiitos Terveyskeskus, Röntgen, Labra hyvästä ja nopeasta palvelusta, kaikki tapahtui aamupäivän aikana. Teknologia kehittyy, mutta pysyykö ihmisen psyyke perässä. . Suuri Kiitos Kari Nummila ja Loimaan Lehti artikkelista la 7.4. Toisaalta koneellistuminen vie myös työpaikkoja ihmiseltä, tai ehkä se vapauttaa ihmisen aina vain mielekkäämpiin töihin, jos sellainen on työmarkkinoilla mahdollista. Ehkä se helpottaa jälleen ihmisen työtä. Nyt koneet voivat toimia jopa ajatuksen voimalla. Saisiko jonkin Loimaan puiston vessan auki jo siinä viiden kuuden aikaan aamusta, niin olisi aamuherääjille ja matkailijoillekin jokin paikka, jossa käydä vessassa, jos ei halua käydä ainoalla bensa-asemalla, joka kuuden aikaan sattuu olemaan auki. Nämä tosi asiat ovat luoneet suomalaisen vapaan itsenäisen valtion! Suomalainen duunari . Voisiko kaupunki ohjata rahaa katujen kunnossapitoon yhtä avokätisesti kuin urheiluseuroille. Kännykkä luo turhaa stressiä, koska aina pitäisi olla tavoiteltavissa, mitä aikaisemmin perinteisen lankapuhelimen myötä ei tarvinnut olla. Paula Kulmala . Sporttibaaria etsin, jossa näkisi kiekkoa. On ihmisiä, jotka eivät ehdi kahville ja tapaamaan kasvotusten, mutta jostain kumman syystä heillä on aikaa aina tuijotella kännykän näyttöä. Mahtavaa Kirkonkylänkoulun 5. Jossain vaiheessa psykologit valittivat siitä, että ihminen ei pysy kännykän perässä. Burroughs Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi LL KOPIT . kesäkuuta lähtien. Keilahallilta soitettiin takaisin ja kerrottiin, että tervetuloa, hoidetaan asia. . Hyviä eläkepäiviä siis Liisa – ja muut kans! KU PÄÄKIRJOITUS MIELIPIDE PÄIVÄN MIETE Sinun on opittava elämään ilman uskoa, ilman isänmaata, ilman liittolaisia. Today vaateliikkeen ja Kahvila Ennin edessä on suojatie, jonka päälle ei saa ajaa, ja vähintään auton verran pitäisi olla väliä... . Tekoäly kehittyy huimaa vauhtia ja siitä on varmasti hyötyä ja haittaa. Kiitos! . Sinun on opittava elämään yksin hiljaisuudessa. Marianne Rovio. T.Soi kunniaksi Luojan . On jännä nähdä, onko tulevaisuus yhä enemmän linkittänyt ihmisen teknologiaan vai alkaako ihminen kyllästyä teknologiaan ja irtautua siitä. Itse veikkaisin, että teknologiset yritykset kehittävät aina vain uusia ja koukuttavampia laitteita. Haaran Köörille Kiitokset hienosta kevätkonsertista. Esimerkiksi Kiinassa teknologiaa on käytetty hyväksi kasvojentunnistamista, mikä auttaa viranomaisten työtä rikollisten kiinniotossa, mutta naamakuvalla voit maksaa jo ostoksetkin tai saada palan vessapaperia yleisessä vessassa. Suomessa on Eläketurvakeskuksen mukaan lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä: joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia, ja 35 kunnassa heitä on yli puolet väestöstä (Yle.fi). . Lisää koirankakkaroskiksia katujen varsille! Linnunlaulu voittaa kännykän pirinän TOIMITTAJALTA ESKO Joskus hamassa lapsuudessani videopuhelut tuntuivat kaukaiselta utopialta. Mutta on ihan kiva mennä välillä juoksulenkille ilman, että joku laite mittaa aikaani ja kilometrejäni, ja ehkä joku soittaakin siinä välissä. Ja ihmisiä tavatessakin puolet ajasta kuluu facebookin päivittämiseen. William S. Monilla työpaikoilla ollaan samoissa tunnelmissa tänään, huomenna ja joka päivä kuin Loimaan Lehdessä tänään. . . Yhtä lailla tietenkin jokainen eläkeläinen totuttelee uuteen elämäänsä. luokat! Aivan upea oopperaesitys. T.Kaksin kauniimpi . . On paljon mieluisampaa pysähtyä pellon reunalle ja katsella paluuta tekeviä kurkia, kuunnella mustarastaan laulua ja laittaa puhelin lentotilaan. . AIKAISEMMIN ihmiset olivat karkkilakossa tai tupakkatauolla. Nyt ollaan sometauolla ja kännykkä laitetaan lentotilaan, koska aina ei jaksa olla tavoitettavissa tai tuijotella kännykän näyttöä. . Katujen kunto on surkea, reikiä täynnä. . Siitä saa kaiken irti, jos haluaa. Kuulostaa pelottavalta. Yhdysvalloissa juuri kehitelty laite on pystynyt tunnistamaan ajattelemiamme sanoja 92 prosentin tarkkuudella. huhtikuuta 2018 Hyviä eläkepäiviä, Liisa! Kivisen Liisa, Loimaan Lehden armoitettu asiakaspalvelija on tänään viimeistä päiväänsä töissä. Pinkki pyörä suuntaa siis huomisesta alkaen aamuisin muualle kuin Käsityöläiskadulle ja lehteen. 10+ Sami M . Pitää tulla toimeen ilman tuttuja osaajia ja muovata töiden hoitumiseksi uudet tavat. Nuori lääkäri hoiti tehtävänsä kiitettävästi. Miltä tuntuisi jos oikeasti kehitellään laite, jonka avulla voit tietää toisen ihmisen ajatuksia sinusta. On teitä paljon! On erikoista, että kun eläkkkeelle jää vuodessa yli 50 000 ihmistä, eläkkeelle jäämiseen valmentautumisesta ei puhuta sen enempää. Kaulapantamaisen laitteen väitetään tunnistavan ääneen lausumattomia sanoja seuraamalla kasvojen ja kaulan pienien lihaksien liikkeitä. Pääasia kuitenkin on, että tekee eläkepäivistään juuri sellaisia kuin itse ajattelee. Kestäisitkö varmasti tietää totuuden. Toimeliaat eläkeläisja muut järjestöt ovat hyvä kanava löytää puuhaa ja yhteisöjä työn ulkopuolelta, ja niitä Loimaan seudulla riittää. Teknologia on varmasti hyvä renki mutta huono isäntä. Ja kaiken lisäksi ihmisen kiusana ja tietysti myös helpotuksena ovat internet, sosiaalinen media, älypuhelimet, pelikonsolit ja X-asiat eli yllätyksenä vain on, mihin kaikkeen aiomme sopeutua ja jäädä koukkuun tulevaisuuden teknologisten ilmiöiden kehittyessä. . Huomisesta lähtien hän on lomilla ja virallisesti eläkkeellä 1. Loimaalla osataan. Entä nyt kun kännykkä on jo älypuhelin kaikkine mahdollisine toimintoineen.
Hän valmistui psykologiksi vuoden 2014 joulukuussa, ja aloitti Loimaalla nykyisessä työssään vuoden 2017 alussa. Sitten on sosiaalisten tilanteiden jännittämistä ja niihin liittyviä pelkoja. Hän keventää omaan ajatuskehäänsä juuttuneiden mielen kuormaa toteamalla, ettei ole mikään ihme, jos miettimistä riittää. Kokonaisuus antaa hyvän kuvan tämän ajan vaatimuksista, joihin liittyy ammatinvalinta, oman paikan löytäminen ja monenlaiset työelämän kiemurat. MAIJA PALOPOSKI Loimaa Anu Salo Mietteitä taikka murheita opintoihin tai muutoin elämänhallintaan liittyen. Se tuntuu totta kai hyvältä. Yksin ei Loimaalla opiskelevan tarvitse selviytyä, sillä tarjolla on loistavat matalan kynnyksen tukipalvelut jokaiselle Novidan opiskelijalle, joka kokee tarvitsevansa tukea. Koulupsykologin työn lisäksi hän tekee toiminimellä soveltuvuustestauksia ja toimii työterveyspsykologina. – Koulussa työskentelevä psykologi ei kuitenkaan tee virallista hoitotyötä, vaan on matalan kynnyksen tukikontakti, joka tarvittaessa ohjaa eteenpäin, Eteläaho huomauttaa. Tässä hallitus on jo ryhtynyt toimiin, Grahn-Laasonen kertoi. Perheen sisällä voi olla yksinäinen, vaikka oltaisiin samassa tilassa. Niin ei tarvitse kuitenkaan olla, apua saa aina, Eteläaho sanoo. Meillä on totuttu pitämään itsenäistä selviytymistä arvossa. Ja kolmanneksi moni nuori purkaa tunteitaan perheiden erillisyydestä. Syyn avun tarpeelle ei myöskään tarvitse olla päälle kaatuvan raskas, jotta voi kääntyä asiantuntijan puoleen. Omista opiskeluajoista on kulunut sen verran vähän aikaa, että ammatinvalintakysymyksetkin ovat vielä tuoreehkona mielessä. Lähetteitä tai muita puheille hakeutumisen koreografioita ei tarvita. Pohjois-Pohjanmaalta syntyisin oleva, nykyään Turussa asuva Eteläaho harrastaa judoa ja toimii myös lajin valmentajana. . Psykologi Jesse Eteläaho Loimaalla opiskelijoille on tarjolla kattavat tukipalvelut . Kaikki tähtää samaan eli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja samalla tietysti siihen, ettei opintoja keskeytettäisi. Niin ei tarvitse kuitenkaan olla, apua saa aina. Niitäkin kokemuksia kuitenkin on, että aiemmin puheilla poikennut opiskelija on tullut myöhemmin vastaan paikkansa löytäneenä. – Haaveilin myös liikunnanopettajan ja poliisin ammateista, mutta kun pääsin sitten lukemaan psykologiaa, se vei mennessään, hän kuvailee. huhtikuuta 2018 UUTISET LAINA Koulutus ei vanhaan tapaan takaa töihin pääsyä ja hyvää elämää. – Yleisin on alakuloinen mieliala eli on masennusoireita. PSYKOLOGIN TYÖ on tuntunut Jesse Eteläahosta juuri oikealta valinnalta omaksi ammatiksi. – Voi poiketa vaikka ovensuussa kysäisemässä, että ehtisinkö nyt jutella. – Kun olen läheltä, Forssasta, ja olen seurannut Loimaata, niin käsittääkseni asiat ovat täällä aika hyvin hoidossa. Työssään Eteläaho auttaa niin nuoria kuin aikuisopiskelijoita, ja apuja saa myös niihin mietteisiin, jos haluaakin vaihtaa opintoalaa. – Itselle on puolestaan työnohjaukseen osallistuminen välttämätöntä, sillä tässä työssä joutuu usein kohtaamaan ongelmapainotteisia tilanteita. Koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi Turun Sanomissa AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8031 02 588 8032 ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA Tiistaina 10. huhtikuuta 2018 Lauantaisilla Aprillimarkkinoilla Loimaan Kauppatorilla vieraillut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) iloitsi siitä, että nuorisobarometrin mukaan nuoret suhtautuvat koulutukseen myönteisesti. Eteläaholla on tukikohta jokaisessa koulutusyksikössä Loimaalla, mikä varmasti helpottaa lähestymistä. Näillä mietteillä Novida ammattiopiston ja lukion psykologina työskentelevä Jesse Eteläaho rohkaisee puheilleen silloin kun opiskelija kokee omien ajatustensa vaativan selvittelyä. – Meillä on totuttu pitämään itsenäistä selviytymistä arvossa. SITÄ VARTEN tukipalvelut nimenomaan on luotu, antamaan työkaluja selviytymiseen. – Täällä ovat ratkaisujen avaimet omissa käsissä, ihmiset tuntevat toisensa ja voidaan helposti ratkaista ongelmia yhteistyössä, rakentaa yhteistyömalleja sekä jatkumoa koulutuksessa ja tarjota myös yhteyksiä sote-palvelujen puolelle, kun perhe tarvitsee enemmän tukea. Novidassa on koottu lukion ja ammattiopiskelijoiden tukemiseen kattava opiskelijahuoltoelin, johon kuuluvat muun muassa kuraattori, opinto-ohjaaja, koululääkäri, terveydenhoitaja ja erityisopettajia, mutta moniammatillista yhteistyötä tehdään arjessa muutoinkin. Psykologin puheille tulon syitä ovat useimmiten alavireisyys, sosiaaliset pelot ja perheiden erillisyys Jesse Eteläahon mukaan psykologin juttusille tuloon on hyvä syy jo se, kun huomaa miettivänsä, että pitäisikö. Liikunta on hänelle oman vapaa-ajan täyttäjänä tärkeää. ANU SALO. Hän kertoo opiskelijoiden käynnin syyn olevan useimmiten jonkin kolmesta seikasta. Hän pohti, että pienillä paikkakunnilla, kuten Loimaalla, on paljon hyviä puolia koulutuksen tarjoamisessa. Psykologi tekee yhteistyötä muiden opiskelijahuollossa työskentelevien kanssa. Vaatimuksia ja suoriutumisen paineita riittää niin opiskellessa kuin työelämässä, ja niiden puristuksessa on osattava pitää itsestään huolta. Vaikka miten kouluttautuisi, silti voi joutua työttömäksi. 5 Tiistaina 10. – Opiskelijahuoltoon on pakattu tosi kova paketti tukitoimia, Eteläaho huomauttaa. Eteläaho toivoo, että psykologien työpanosta voitaisiin nykyistä enemmän soveltaa yksilön ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamiseen jo ennalta, kun nyt huomio on useimmiten keskittynyt enemmän ongelmanratkaisuun. Ylipäätään vahva peruskoulu ja koulutusjärjestelmä ovat suomalainen vahvuus, ja saamme hyviä tuloksia edelleen, vaikka viime pisa-tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa merkkejä siitä, että oppimistulokset eriytyvät alueiden välillä. Kannattaa tulla, jos vaikka vain ohimennen huomaa miettivänsä, että pitäisikö, Eteläaho kuvailee lähestymisen helppoutta
– Olen yritteliäs ja iloinen. Torille on kuitenkin päästävä. – Olen iloinen ja reipas nuori yrittäjä ja syntyperäinen loimaalainen. Uusi toripäivä sai kävijöiltä hyväksytyn vastaanoton. PAIKALLISIA LAINA Propaganda on tehokkaimmillaan silloin, kun sen vastaanottajat eivät miellä sitä ollenkaan propagandaksi. Jos olisi satanut räntää, niin en olisi lähtenyt, Rajala totesi. huhtikuuta 2018 Loimaan Likka -kandidaatit esittäytyivät Loimaa/Kauppatori Maija Paloposki Pian on taas aika valita uusi Loimaan Likka. Myös Susa Marku työskentelee yrittäjänä parturi-kampaamo Klassikossa. LOIMAAN LIKKAA voi äänestää nettilomakkeella sekä Loimaan K-citymarketissa 29. Koski aikoi hankkia kotiinviemisiksi lakuja. HÄMEENLINNASTA Loimaalle myymään lähtenyt Liisa Henttinen harmitteli, että kauppa kävi heikonlaisesti. – Nyt paikalle pääsevät hekin, jotka ovat töissä, Rajala huomautti. Parturi-kampaamo Klassikon yrittäjä Kaisa Laine viettää vapaa-aikansa laulellen ja kavereiden kanssa hengaillen. LOIMAALAINEN Sirpa Lisinen kertoi, että eläkeläisenä hänelle ei juuri ole väliä, mikä on Aprillimarkkinoiden ajankohta. – Olen iloinen ja avoin ja haluan uusia kokemuksia. – Olen fiftarivaateliikeyrittäjä Loimaalta. Elina Mäkilä kertoi työskentelevänsä sosiaalialalla ja haaveilevansa matkustelusta. Myös teatteri on lähellä nuoren naisen sydäntä. Loimaan seudun Nuorkauppakamarin järjestämän kilpailun kandidaatit esittäytyivät ensimmäistä kertaa Aprillimarkkinoilla. Myös ystävien kanssa vietetty aika on hänelle tärkeää. Kotoisin olen Nousiaisista, joten haluan kokea, mitä Loimaalla on annettavaa minulle ja minulla Loimaalle. – Yli puolet on itse tehty.. – Aprillimarkkinat on kevään avaus. Sirpa Lisisellä oli pyörän etukori täynnä ostoksia. MAIJA PALOPOSKI MAIJA PALOPOSKI Susanna Viljas, 25, Elina Mäkilä, 27, ja Satu Eskola, 25, pohtivat, että on hienoa, että paikallisilla yrityksillä ja järjestöillä on mahdollisuus käyttää Loimaan Likkaa edustustehtävissä. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat käsityöt. Aprillimarkkinat avasi kevään Loimaa/Kauppatori Maija Paloposki Aprillimarkkinoilla rikottiin perinteitä, kun torikauppaa käytiin lauantaina perjantain sijaan. Iltatapahtumassa on mukana stand up -koomikko XL Sami ja musiikista vastaa Rasi. Ehdokkaita on kuusi: Susanna Viljas, 25, Elina Mäkilä, 27, Satu Eskola, 25, Kaisa Laine, 21, Nea Sivén, 19, ja Susa Marku, 24. Harrastan jenkkiautoja, fiftaritoimintaa ja metsästystä, kertoi Susanna Viljas. Projektipäällikkö AnnaLeena Reinosen haastattelussa he pääsivät esittelemään itsensä ja kertomaan, miksi juuri heissä olisi ainesta uudeksi Loimaan Likaksi. Ostoksiakin hän teki, sillä mukaan tarttui valkosipulimarinadeja ja kääretorttua. Kaisa Laineen, 21, Nea Sivénin, 19, ja Susa Markun, 24, mielestä Loimaan Likka -kilpailu on hieno perinne. – Järkevä veto. Hän myi naisten vaatteita ja tekstiilejä. Aprillimarkkinat oli hänelle tuttu tapahtuma, sillä hän muisteli käyneensä torilla aiemminkin vuosia sitten. Väkimäärän runsaus herätti hänessä ihmetystä. Hän ja oripääläinen Reijo Rajala lähtivät markkinoille myös kauniin ilman takia. – Ihmisiä on paljon, mutta vain ostavat asiakkaat puuttuvat. Kevään abiturientti Nea Sivén kertoi olevansa ahkera ja rohkea ja tekevänsä aina loppuun asti sen, minkä kerran aloittaa. Täytyy tukea kauppiaita. – Yleensä en ole mitään muuta ostanutkaan. Hän sanoi, että torialue on aina kierrettävä vähintään kerran läpi. – Torit ovat mukavia paikkoja poiketa joka paikassa, vaikka ei välttämättä mitään ostaisi. Aprillimarkkinat järjesti Loimaan seudun Nuorkauppakamari. toukokuuta. – Aina jotain tarttuu mukaan. Timo Koski ja Reijo Rajala pitivät Aprillimarkkinoiden siirtämistä perjantaista lauantaihin hyvänä ideana. Kilpailun finaali on Seurahuoneella 4. Hämeenlinnalainen Liisa Henttinen kauppasi asusteita ja vaatteita. – Joka kerta, Savipäivämarkkinoille myös. Hän korosti pitävänsä tärkeänä Loimaan esilletuomista ja lisäsi myös olevansa tyyppi, joka erottuu massasta. – Seuraavaksi on tiedossa päivän ruoka eli lihapiirakka kahdella nakilla. YTK:ssa töissä oleva Satu Eskola sanoi harrastavansa kuntosalilla käymistä. Partiolainen Sofia Savonen Repolaisessa 6 Tiistaina 10. Kun aiemmin torilla on käynyt töiden jälkeen neljän aikaan, niin puolet on ollut jo purettu. Tohtori Olli Kleemola Turun Sanomissa LAINA Tee jotain hienoa vieraiden ihmisten kanssa, ja opit todella, todella, todella paljon uutta Voi olla, että yksi ainoa pesti, retki tai projekti voi avata oven uuteen maailmaan. Lauantai on ehdottomasti parempi kuin arkipäivä, loimaalainen Timo Koski arvioi. Jaan myös lehtiä Tietojakelussa. – Harrastan yleisurheilua ja vedän Leiskussa alle kouluikäisten urheilukoulua. Hän maisteli paistettuja muikkuja ja suunnitteli katsovansa muutakin tarjontaa. – Kun lähden johonkin, teen sen sata lasissa ja iloisena. – On tainnut lama tulla torikauppaan, kun myynti on huonoa joka paikassa. huhtikuuta saakka
– Pelargonioiden historiaa tunnetaan melko hyvin, ja monia viehättää niissä juurikin tarinat, kertoo Pelargoniyhdistyksen Sirpa Ojala. PELARGONILAJIKKEITA tunnetaan yli 10 000. huhtikuuta 2018 EKOVINKKI Auta pölyttäjiä pärjäämään Viime vuosina on kirjoitettu hyönteisiä kohdanneesta kadosta eri puolilla maapalloa, ja huolta aiheuttaa myös pienentynyt lintukanta. Yhdistyksen tavoitteena on kerätä tietoa vanhoista pelargonioista. Nimismies ja Alastaron Helena. ASKOLASTA Huhtamoon tullutta Tiina Renvallia kiinnostaa pelargonioissa niiden perinteisyys. Tällä kertaa Renvall oli ostanut muun muassa Nimismiehen, Sotalesken ja Alastaron Helenan. Erityisesti suuret lajikkeet ovat hänen mieleensä. BirdLife Suomen tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen mukaan räystäsja haarapääskyjen kanta on vähentynyt noin kolmanneksen viimeisen vuosikymmenen aikana. – Äidilläni oli sellainen jo 70-luvulla, ja varmaan siksi itsekin olen niistä kiinnostunut. Lajien monimuotoisuus sekä hämmästyttää että viehättää. Se kertoo harrastajien lisääntyneestä määrästä, kertoo Vorne ja esittelee löytämäänsä hienolehtistä L´Elegante -riippupelargonilajiketta. Hänellä on kotonaan jo yli 200 erilaista lajiketta. Pelagonin hersyvän ulkomuodon lisäksi sen persoonallisuutta täydentää tarinat lajikkeen löytäjästä tai kasvattajasta. Hurmaavat pelargonit sytyttävät harrastajat ja viehättävät tarinoillaan Pelargoniyhdistyksen puheenjohtaja Leila Kakko löysi etsimänsä Sarah Donnin ja Viipurin erakon. – Tämä on todella harvinainen! RAUMALAISEN Pirkko Korventaustan mukaan Huhtamon Pelargonipäivän kaltaiset tapahtumat ovat odotettuja, vaikka etsinnässä ollutta Anni-mummun punaista pelargonia ei tällä kertaa löytynytkään. Myös linnut osallistuvat pölytykseen, minkä lisäksi ne muun muassa levittävät kasvien siemeniä ja syövät tuhohyönteisiä. On pitkälti pölyttäjien ansiota, että lautaseltamme löytyy esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia. 7 Tiistaina 10. Hänen kotonaan n melkein 300 pelargoniaa. Sirpa Ojala kertoo innostuvansa pelargonioiden monimuotoisuudesta ja kauneudesta. HOUKUTTELE pihamaallesi hyönteisiä ja lintuja: anna pientareiden niittykukkien siementää ennen niittoa, äläkä trimmaa nurmikkoa jatkuvasti ainakaan koko pihaalueelta. Lajikkeiden perinteikkyys kiehtoo Renvallia.. Etsi netistä ohjeet perhosbaarin perustamiseksi tai hanki perhoskeidas. – Hienointa tässä harrastuksessa onkin se, että jokainen voi löytää itseään kiinnostavan lajikkeen, Ojala kertoo. VarsinaisSuomessa vahva maatalous on osaltaan vähentänyt luonnonpölyttäjien ja lintujen elinympäristöjä, kuten pellonpientareita ja niittyjä. Tapahtumaa järjestämässä ollut puutarhuri Tiina Niittynen oli iloinen kävijämäärän runsaudesta. Annetaan vastavuoroisesti pölyttäjien nauttia kesästä ja kukkaloistosta. Anna Wahlberg oli tuonut Huhtamon Pelargonipäivään kotoaan vaihdettavia pistokkaita. Tänne on mukava tulla ihastelemaan erilaisia lajikkeita ja tapaamaan muita samasta aiheesta innostuneita. Suomen Mehiläishoitajain Liiton tietopaketti ja yhteystietoja osoitteessa polytys.fi. – Aiemmin lajeista kiinnostuneet lähettelivät pistokkaita kirjekuorissa ympäri maata. – Innostun monenlaisista lajikkeista, ja viehättävyyttä lisää niiden helppohoitoisuus ja kauneus. Maanviljelijän näkökulmasta nyt on hyvä hetki sitoutua ympäristösopimukseen ja hakea tukea monimuotoisuuden ylläpitämiseksi (mavi.fi/ymparisto). Hyönteisillä on keskeinen rooli ekosysteemissä pölyttäjinä ja osana ravintoketjua. Sotaa pakoon lähtiessä mukaan otetut kasvit ovat olleet omistajilleen todella tärkeitä. PÄIVI KAIJULA Askolalaisen Tiina Renvallin löytöjä Pelargonitapahtumasta olivat mm. Renvall, kuten moni muukin tapahtuman kävijä, oli tehnyt ennakkotilauksen kiinnostavista lajikkeista niitä kasvattavalta Rinkin puutarhalta. Yhdistyksen ja tapahtumien parasta antia on samanhenkisten harrastajien seura. Esimerkiksi tämän Wilhelm Langut -nimisen lajin historia tunnetaan 1800-luvulle saakka, ja sen erikoisuutena on vahva, pitkä varsi. Monelle punainen pelargoni on se kesäkukka, joka heitetään pois syksyn tullen. Marja Tommola Valonia Huittinen/Huhtamo Päivi Kaijula P elargoni eli tutummin pelakuu on maalaistalojen ikkunalaudoilta tuttu perinnekasvi. Kasvia voi kuitenkin talveuttaa melko helposti, ja monelle onkin käynyt niin, että innostus vie mennessään ja intohimo lajikkeita kohtaan kasvaa. Keväisin niiden vihertävät versot kielivät alkavasta kasvukaudesta ja lehdistä lähtevä hurmaava tuoksu tuo mieleen parfyymikaupan. – Järjestimme tapahtuman vuosi sitten ensimmäisen kerran ja silloin huomasimme, kuinka innostuneita tästä ollaan. – Erityisesti niin sanotut evakkopelakuut ovat itselleni mieluisia. Hyönteishotellit ovat oivia kesävieraan lahjatuomisia ja sopivat myös kerrostalojen pihoille. TAMPERELAINEN Pirjo Vorne kertoo innostuvansa erityisesti kirjavalehtisistä pelargonioista. Myös vuokrattavat pölytyspalvelut kannattaa muistaa: esimerkiksi mansikkaja omenaviljelykset hyötyvät mehiläispesistä niin laadullisesti kuin taloudellisestikin. Paljon on tehtävissä niin maaseutukuin kaupunkialueillakin, joten tänä kesäkautena kannattaakin kiinnittää huomiota lentävien ystäviemme hyvinvointiin. Toisen lajin valttina on kaunismuotoinen lehti, toinen hurmaa lehtensä aromikkaalla tuoksullaan tai kukinnan erityisyydellä. – Joitakin lajikkeita on kasvatettu samassa talossa sukupolvelta toiselle. Se, että saan itse olla mukana säilyttämässä tällaisia perinnelajeja, on hienoa. Hyönteiskadon lisäksi lintujen vähenemiseen on vaikuttanut muun muassa muutokset rakennustyylissä – pesäpaikkoja ei löydy vaikkapa ulkorakennusten räystäistä entiseen malliin. Huhtamossa pääsiäisen aikaan järjestetty Pelargonipäivä esitteli lajikkeiden monipuolisuutta ja veti Honkapirtin täyteen alan harrastajia ympäri Suomea. Monet viljelijät onneksi huomioivat monimuotoisuuden esimerkiksi jättämällä ojien varsille monilajisia pensaita ja puuryhmiä. Välillä näiden saanti on ollut tosi hankalaa, mutta parina viime vuonna helpompaa
huhtikuuta 2018 Hurrikaani lähtee finaalisarjaan haastamaan Valepan Lentopallo Valtteri Arra Kun tänään alkaa Mestaruusliigan finaalisarja Vammalan Lentopallon ja Hurrikaanin välillä, löytyy otteluparista selvä suosikki-haastaja-asetelma. Joukkue on äärimmäisen vaarallinen, kun se saa hengen päälle. Ainoastaan Matti Oivanen, Karri Kutinlahti ja Jesse Mäntylä ovat jäljellä viime kaudella hopeaa voittaneesta joukkueesta. Oikeastaan se oli alusta loppuun saakka taistelua kentällä ja kentän ulkopuolella. Joukkueen pelaamisessa on ollut läpi kauden ongelmia, mutta nyt kaikki näyttää olevan kunnossa juuri oikealla hetkellä. Tämän talven kisoihin pojat harjoittelivat itsenäisesti uimalla Melliläjärven avannossa. Huhti sai SM-kullastaan myös Loimaan kaupungin myöntämän urheilustipendin. Kahdeksatta luokkaa käyvä Huhti jaksaa treeneistä huolimatta panostaa myös koulutehtäviin. Tällä kaudella Hurrikaanin runkosarja ei ollut pelkkää voittokulkua. Rantasen mielestä ratkaisu löytyy silti perustekemisestä. Se on voittanut nyt yhdeksän edellistä kohtaamista ja voittanut pudotuspeleissä kolme ottelusarjaa Hurrikaania vastaan. URHEILU LAINA Jos seisot minuutin, kulutat 0,15 kaloria enemmän kuin jos istuisit saman ajan. Hurrikaanin yllätysmahdollisuus piilee siinä, että sen pelillisesti nouseva trendi jatkuu. KAROLIINA MARKULA ””. – Joukkue on terve, ja olemme valmiit haastamaan Valepan. Neljässä vuodessa seisaaltaan työskentely laihduttaisi jopa kymmenen kiloa. Tosin juuri ennen talviuintikisoja syödään rasvaista ruokaa, jotta saa energiaa. Kun vedestä nousee, tulee ensin huikean lämmin fiilis, mutta sitten onkin jo ihan jäässä, Aapo Huhti kertoo. 15 metrin jälkeen lähtee tunto pois, sitten on vain vedettävä loppuun. Vastakkain on kaksi liigan parasta passaria ja kaksi erittäin tasaista seitsikkoa. TALVIUINTIKILPAILUISSA kisaajat uivat 25 metrin matkan noin kolmeasteisessa avannossa. – Voisi sanoa, että hän on asunut vedessä aina, Taina Huhti nauraa. – Olen itsekin jo valmis aloittamaan loppuottelut. Totta kai paine on kova, mutta kokemuksesta on hyötyä. Nyt alkavat finaalit ovat luonteeltaan toisenlaiset. – Veusin valmentaja Heikki Puhtimäki on ollut valmentajana oikeudenmukainen ja mielettömän upea. Tavoitteena hänellä on aina ennen muuta parantaa uintiaikaansa. Talviuimari Aapo Huhti Melliläläinen Aapo Huhti suhtautuu mitaleihin vaatimattomasti. – Kummassakin on kiva porukka ja hyvä henki, mikä antaa myös motivaatiota harjoitella, Aapon äiti Taina Huhti kiittelee. – Hienoja kokemuksia kisoista on kyllä saanut. Hurrikaani oli myös viime kaudella finaalissa Valepaa vastassa, silloin vammalalaiset veivät kultamitalit selvästi 4–0-otteluvoitolla. Emme mieti viime kausien tilastoja, ja uskon, että olemme valmiita haastamaan Valepan. Tämä tekee yhdeksän kaloria tunnissa. – Kumman vastaanotto ja hyökkäyspeli on parempaa, on voitossa kiinni. Myös apuvalmentaja Petri Ahinko tsemppaa aina uinnissa. Kovat taistelut puolivälierissä ja välierissä ovat entisestään hitsanneet joukkueetta yhtenäisemmäksi, ja Hurrikaanin itseluottamus on kova. Molemmat pojat edustavat kilpauinnissa forssalaista Vesihelmen Uimaseuraa ja talviuinnissa Turun Avantouimareita. Huhti on uinut kilpaa vuodesta 2014, mutta äitinsä mukaan hän on jo pienestä pitäen rakastanut uimista ja kunnioittanut vettä, mutta ollut silti rohkea. Vaikka vesi on hyytävän kylmää, uinnin aikana kisaajien suonissa virtaa siinä määrin adrenaliinia, että kylmyyttä tuskin edes huomaa. Ähtärin SM-kisoissa helmikuussa Huhti ui rintauintikultaa ja Nissilä vapaauintikultaa, Tallinnan MMkisoissa maaliskuussa Huhti ui rintauinnissa neljänneksi ja Nissilä kahdeksanneksi. Päävalmentaja Lauri Rantanen on tehnyt joukkueen kanssa erinomaista työtä saadakseen joukkueen ensin pudotuspeleihin ja lopulta finaaleihin saakka. Halliuintia he treenaavat tällä hetkellä valmentajan silmän alla kolmasti viikossa, mutta kevään tullen treenikertoja on tarkoitus lisätä vielä yhdellä. – Hienoja kokemuksia kisoista on kyllä saanut. Seuraavaksi tähtäimessä ovat kesällä pidettävät ikäkausimestaruuskilpailut ja vuoden päästä helmikuussa järjestettävät talviuinnin SM-kilpailut Turussa. Tallinnan menestys tuntuu niin ikään erityisen hienolta, sillä hän oli luokkansa nuorin osallistuja. Itse uimari suhtautuu mitaleihin kuitenkin nöyrästi. Kilokaupalla talviuintimitaleita Loimaalle Loimaa/Mellilä Karoliina Markula Melliläläinen Aapo Huhti ja loimaalainen Aleksi Nissilä ovat menestyneet upeasti talviuinnin tämänvuotisissa SMja MM-kilpailuissa. Kyllä uintia voisi harrastaa enemmänkin, jos aikaa olisi, intohimoinen uimari tuumaa. – Lihaskuntoa täytyy harjoittaa, ja ruoan pitää olla terveellistä. – Turun kisoja odottaa hyvillä mielin, ne ovat niin lähelläkin. Uinti on kuitenkin nuorellemiehelle kaikki kaikessa. Mäntylä tietää, mistä on kyse, kun pelataan finaaleja. Päävalmentaja on havainnut viime viikon harjoituksissa, että kaikilla on hiukan normaalia enemmän energiaa. – Meitä koeteltiin pitkin kautta, joten olemme aivan varmasti henkisesti valmiita pelaamaan mestaruudesta. Lääketieteen uutinen Tiede-lehdessä LAINA Puolivälierissä Valepaa tiukasti kiusanneessa Vantaa Ducksissa ja Hurrikaanissa on paljon samaa. 15 metrin jälkeen lähtee tunto pois, sitten on vain vedettävä loppuun. Suorituksen aikana jännittää niin, että kylmää ei tunne. Näillä menneillä tilastoilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä tänään, kun finaalisarja avataan Sastamalassa. Jos vastustajan kaikille pelaajille sattuu yhdessä hyvä päivä, Valepakin on helisemässä. Hänen avullaan on saatu esimerkiksi rintauintitekniikkaa parannettua paljon. Kun Hurrikaani oli viime kaudella Mestaruusliigan runkosarjan yhtä ylivoimainen voittaja kuin Valepa nyt, olivat mestaruusunelmat korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin. Ainoastaan keväällä 2015 välierissä Hurrikaani oli sastamalaisia vahvempi. – Täytyy vain uida kovaa. Täytyy vain uida kovaa. Tavoitteenani on myös saada uintiaikaa yhä paremmaksi. Lentopallofani Jari Penttilä Tyrvään Sanomissa 8 Tiistaina 10. Mestaruus ratkeaa neljällä voitolla. Luvassa on melkoiset karnevaalit, jossa yleisö tunnustaa väriä ja nauttii tunnelmasta ja pelistä, toista kertaa finaalisarjaan lähtevä Rantanen tunnelmoi. Suoritukseen menee suurin piirtein 15–20 sekuntia. VIIME VUOSIEN aikana Valepa on hallinnut joukkueiden keskinäisiä otteluja. Hallitseva Suomen Mestari ja runkosarjan suvereeni voittaja Valepa lähtee uusimaan viime vuotista mestaruutta. Varsinaisten uintiharjoitusten lisäksi kunnosta on pidettävä huolta kotona. Vaikka Valepan pelaaminen nojaa viime vuoden tapaan kolmikon Mikko EskoOlli Kunnari-Urpo Sivula tehoihin, on Hurrikaani lähes uudella joukkueella haastamassa ennakkosuosikkia. Tekemisen tasosta näkee, että myös pelaajat odottavat jo tosipelien alkua, Rantanen myöntää
Lasitettu parveke. n Potila 340 äes varpajyrillä. (Huom: palvelu ei toimi Gomobile-liittymällä) Tekstiviestimaksua ei palauteta, mikäli ilmoitus on sääntöjen vastainen. 045 321 6603. Somero. TOISELLA JAKSOLLA alkoivat sitten Bisonsin vaikeudet. 0405113208. uutena 690). P. 0408397044 n As.auto Fiat Dethleffs 2.8 TDi -99, kats. 2. n Matkailuauto Iveco Mobil Wetta vm. 045 110 2905 n Vuokralle tarjotaan RT 1h, k, ph, s, wc, vh. Pieni kosteusvaurio ei ole este. BISONS OLI alkua lukuun ottamatta pari askelta Namikaa perässä. P. Bookerin lisäksi vain Petteri Ruutiainen (14/11) tuotti ongelmia Namikan puolustukselle. n ”Mummopyörä” Helkama Aino 3v jalkajarru, tavarakori. Puh 040 839 7044. Myös epäkuntoiset. P. P. P. Kaikki vain 2500 e, kulj. Ilmoita kolmessa lehdessä yhden ilmoituksen hinnalla! n Toyota Carina E aluvanteet Michelin, Energy, renk. P. n Koivuklapia kotiin toimitettuna. P. OSTETAAN n Asuntoauto tai -vaunu, merkillä ei väliä, pieni kosteuvaurio ei haittaa. Siirtymähyökkäys tuotti ongelmia, ja en ymmärrä, miksi pelaajat eivät tällä kertaa ehtineet puolustusvalmiuteen. 040 511 1927. 200 e. Jakson loppuun Bisonsin sai muutaman riiston ja pari vapaata kolmosta, mutta tällä kertaa pallo ei löytänyt tietään koriin. 040 557 1053 Tarjoa! n Ostetaan matkailuvaunu/auto omaan käyttöön. P. n Myynnissä pienehkö yksiö Loimaan keskustassa. Somerolehteen klo 13.00. Soita ja tarjoa. 280 tkm, h. 0405588676 n Myydään kuivia koivuklapeja. 050 559 7268. Sakari Laaksolle tuomittiin vielä jakson loppuun hieman närää aiheuttanutta kolme vapaaheittoa. P. P. 050 518 0882. Palaturvekone. n Halutaan vuokrata ok-talo Loimaan seudulta. Ottelun tuomarikolmikko liigatuomari Ariadna Chueca Morenon johdolla näki lähes jokaisessa Bisons-puolustuksessa olleen jotakin väärää. 050 3485 197 n Vuokrattavana kalustettu 30,5 m 2 yksiö Loimaalla Lamminkadulla hissitalon 2. 040 755 7029. Hinnat: 60e/vrk arki, 85e/ vrk vkl ja 125e/vkl. n Vierekkäisiä lomahuoneistoja IKAALISTEN KYLPYLÄN alueelta. 30 e. 040 125 0990. P. 040 216 6644. (Osastot: M myy, O ostaa tai S sekalaiset) Lähetä viesti numeroon 17252. Polttopuut ja kuljetus sovittavissa. 045 130 6087. SOITTAMALLA: 02-588 8952 Auranmaan Viikkolehti, ma-pe 9-15 02-588 8021 Loimaan Lehti, ma-pe 9-14 02-588 8552 Somero-lehti, ma, ke, to, pe 8.30-13 SEurAAVA LöYTöLAArI tiistaina 17.4. Namika oli lisännyt tempoa sitten edellisen ottelun, mutta Bisons viimeisteli hitusen paremmin vapaat korintekotilanteet. n Ylivuotista kuivaa koivuklapia ja 4 metristä sekarankaa. 046 5540 130. huhtikuuta 2018 Löytölaari julkaistaan tiistaisin Auranmaan Viikkolehdessä, Loimaan Lehdessä ja Somero-lehdessä. 0400 112 118. 050 379 4356. 044 9239826 n Vanha suuli, navetta, tai muu vast. 0400 307 742 n Ruskeita kalkkunoita pitoon tai paistiksi. P. Namika tasoitti finaalisarjan Koripallo Juha-Pekka Mäki Helsingin NMKY–LoKoKo Bisons 89–77 (51–41). maksu, noudetaan. H. P. Materiaalit tulee toimittaa viimeistään to 12.4. Etukuormaajalla suursäkkinostin, lantatalikko ja 2 kauhaa. Heti vapaa. Suoravetoinen viljakaira 4-tuumainen, viisimetrinen. KEVÄTTARJOUS 21.6. P. n Pienkoneita ja työkaluja. 0400 535 287 n Juko N 250 kylvölannoitin, EsaTume 4 m äes, jyrät 4,6m, Lely 3 m jyrsin, Ylö Viska 600 levitin, paripyörät 13.6x28, 13.6x38,16.9x38.0500 840 071 n Vanhoja pyöröpaaleja varastosta. Tarjoa rohkeasti! Hinta max 4.000 e. 350 e. MYYdääN n Kalakatiskoja Ihamäentie 201, Somero. n Vuokralle tarjotaan 33 m 2 yksiö Someron keskustassa. 040 594 6907. P. Tilanteesta seurasi tekninen virhe protestoinnista ja Namikalle vapaaheitto ja pallonhallinta. P. n Vuokralle tarjotaan Peipontie 3:sta Somerolta saunallinen 60 m 2 kaksio. 56.5 185 /65 /15 kesärenkailla 4 kpl 150 e talvirenkaat 185 /65 /14 4 kpl 100 e 0405431728 n Kuivaa koivuklapia 1,5 m 3 säkeissä 70e/säkki. 0400 861 564. 0405588676 n Cormick 250 mökkitraktori, johon takakippikauha, tukkivinssi, kärryt/reki puun ajoon sekä talikko ym. n Tasausäes lev. ajoleikkurit, mopot, perämoottorit, moottorisahat, agrikaatit, sähkö ja paineilmatyökalut. Kaikki huomioidaan. Yhdeksän pisteen takaaajoasemassa viimeiselle neljännekselle lähtenyt Bisons saa heti jakson alussa lisää ongelmia. 280 e (ovh. P. P. Lisätietoja p. P. Namika korjasi toisen jakson peräti 31–16. Hukkasin numerosi. -84. P. -97, rekisteröity kuudelle. Bisonsin päävalmentaja Arttu Mannelin antoi krediittiä Namikan pelaamiselle: – He tulivat paljon vauhdikkaammin otteluun. no 7, aj. sopii Dugato, Boxer, Jumper h.450 e P.040 548 5105 n Opel alumiinivanteet 4x100 keskir. Vuokra 410 e/kk+ vesi+ sähkö. P.040 322 7430 n Löytyykö polttopuu rankaa myös paksummat ja kaadettavat käy havu ja lehtipuu 040 509 7006 n Ostetaan koivukuitua nuppikuorman verran Someron alueelta. Hyvä varustelu. Juho-Matti Henttosen koriyrityksessä tuomarit eivät viheltäneet virhettä, ja niinpä Bisonsin penkki reagoi tilanteeseen. Kotietu näytti olevan jälleen iso tekijä, kun sarjan toisen ottelun voittajasta taisteltiin perjantai-iltana Malmin Palloiluhallissa. Potila 11-piikkinen kultivaattori. klo 15.00. krs. P. 0465370189 Ilmoitukset tiistain Löytölaariin viimeistään TOrSTAINA KELLO 15: 1. n Uutta vastaava rumpulajittelija. Alussa Bisons pysyi Namikan kyydissä lähinnä Sebastian Bookerin huiman jakson ansiosta: 15 pistettä ensimmäisellä jaksolla ja Bisons otti viiden pisteen etumatkan. järj. n h/p auto miel toyota.kaikki huom myös muut merkit ja as-vaunut maksan hyvin. Ajettu max. P. H. P. 040 583 5707. koko 185/65 R14. KupONGILLA Löytölaari, Somero-lehti Heikintie 4, 31400 Somero 3. 300km. n Vierassänky 80x195 + 7 cm patja, puinen sälepohja, kokoontaitettava, kerran käytetty. 045 858 0158. H. Sakari Laakso nousi yhdeksi ottelun hahmoista, kun hän ensin onnistui pimentämään Caldwellin illan ja sen jälkeen heitti toisella jaksolla 12 pistettä. Vaikka ero pisteissä ei ollut tuon suurempi, oli ero valmiudessa otteluun todella iso. vaunu/auto. Sebastian Bookerin kolmonen toi Bisonsin jo kahden pisteen päähän. P. asti 25 P. 050 543 3635 n Vuokrattavana pieni OKtalo Aura-Pirkkatie 1245 Loimaa. 23.000 e. Vaikka ero pisteissä ei ollut tuon suurempi, oli ero valmiudessa otteluun todella iso. P. 0440 483 591 n Kesärenkaat vanteilla uudet 205/65R16C. 42 m 2 , Tarvasjoen keskustassa. Meidät jyrättiin. Tempo ja siirtymähyökkäys olivat ottelussa Namikan heiniä ja vieläpä herkäksi käynyt tuomarien reagointi (virheet 51 kpl!) aiheutti joukkueissa päänvaivaa. n Ostetaan hyväkuntoinen Claas Dominator 48. 9 Tiistaina 10. SäHKöpOSTILLA: ilmoitukset@avl.fi ilmoitukset@loimaanlehti.fi ilmoitukset@somerolehti.fi 4. Klapi Tuiko, levikepyörät Zetor 845 uudet. n Aggregaatti 2 kw tarpeettomana. Bisonsin amerikkalaispelaajat jäivät otteluissa vaisuiksi, ja kun vieläpä Tuure Takala (11 syöttöä) otti selvän niskalenkin Bisonsin Esko Salosesta, oli ottelu ratkennut. n Laskettelusukset, murtomaasukset, jääkiekkosuojukset ja luistimia, myös kaunoluistimia sekä lasten syöttötuoleja. H. Kulutuspinta 5-6 mm, pulttijako 5x100. Soita 045-2498480 n Halutaan ostaa sekarankaa 10-15m 3 Kojonkulmalle tuotuna saa olla ylivuotista. Kolmannella neljänneksellä Bisons onnistui hyökkäyksessä levittämään kenttää laajemmin ja Juho-Matti Henttonen kaunisteli lukemia parilla kolmosellaan. Bisonsin penkkipelaajat antoivat ottelussa hyvin tukea tehden aloitusviisikkoa enemmän pisteitä. 6 m nostolaite. SEKALAISIA n Vuokralle tarjotaan siisti remontoitu RT-yksiö 38,5 m 2 Someron keskustassa. Alastarolla. n Asuntoauto/-vaunu. Loimaa P. Mahdollinen kuljetus. 8500 e /vaihdossa vaikka traktori. TEKSTIVIESTINä Näppäile teksti LAArI, välilyönti, osasto ja oma ilmoituksesi. H. Bisonsin parhaana palkittiin Sebastian Booker (21p sekä Namikan parhaana Arsene Towa (21p/15lp). 041 445 8146. Soita ja tarjoa p. P. 0400 743 585 Pöytyä. Bisonsin päävalmentaja Arttu Mannelin ””. Yhden viestin hinta on 7,50 e / 160 merkkiä (sis alv.). n Traktori kuormaajalla hl. Namika ei kuitenkin antanut Bisonsille enää mahdollisuutta, vaan se nykäisi hetkessä lisää johtoa itselleen. 050 554 9797. Sähkömoottori 11 kW. Heti vapaa. 040 749 6208. Puh. Tiltuntie soita uudelleen. Trukki traktorin perään laitettava. P. Siinä missä Namika kärsi aiemmin viikolla 15 pisteen tappion Loimaalla, näytti se toisessa ottelussa finaalinsarjan olevan vielä pahasti kesken. Soitot 050 594 3333. Meidät jyrättiin, totesi Mannelin. n Halutaan myydä tai vuokrata uudehko omakotitalo Kalikasta. Tila jossa sähkö. Ei kuljetusta. 041 741 0558. 1000 10000e p. Uusi ostettu 2014. n As. Esim. Kät. P. P. P. Korjattavakin käy. 046 948 7900 Loimaa. 0400 746 188. Vakuus 500e. 040 543 8459 Pöytyä. 050 596 0720. Vuokra 290e/kk+vesi ja sähkö. Zetor 845 vm. n Helkama Aino -polkupyörä kuin uusi. n 1 kuution perunalaatikoita. n Asuntovaunu/-auto, korjattavakin käy. 040 582 0888. 040 7485 434 n Vuokrataan omakotitalo Someron keskustassa. Yhteislevikki 23 500, lukijamäärä yli 63 000. 050 550 0920. n Vuokralle tarjotaan siirrettävä kylpytynnyri 6 henk. P. n Koivuhalkoa ja klapeja kotiin tuotuna. 2 kpl öljysäiliö. 040 748 7085. Myös sekaklapia saatavilla. P. Virhetilanne Bisonsilla alkoi kääntyä huonoksi, kun Joshua Caldwell, Brandon Norfleet sekä Petteri Ruutiainen joutuivat virhevaikeuksiin. Ensin Namika kampesi Arsene Towan koreilla tasoihin, minkä jälkeen Sakari Laakso kolmosellaan vei kotijoukkueen johtoon. P
Maaseutumme ovat autioitumassa, ovat olleet jo kauan. Aiemmin urallaan Loimaan Palloilijoita edustanut taituri vietti kaksi kesää Pöytyän Urheilijoiden ykköspesisjoukkueessa. 10 Tiistaina 10. 040 151 0520 jaskan.puoti@m-ketju.fi ma-pe 7-20, la 7-18, su 12-20 Maukasta hyvällä fiiliksellä! Jaskan Jaskan Puoti Oy Puoti Oy Tervetuloa! VALION ARKIJOGURTTI 1KG pkt KOFF CLASSIC LONG DRING 5,5% 6X0,33L (6,11/l) kpl ps APETIT KERMAPERUNAT 700G-750G (4,27-3,99/kg) 1 69 pkt HK VILJAPORSAAN LIHASUIKALE MARINOITU 400G (4,98/kg) JOKIOISTEN HERKKURANSKA 400G (2,00/kg) 80 1 00 VANAJAN SOKERIJA KANELIKORPUT 340G (4,09/kg). Ennen oli kansan keskuudessa sääennustajia. Eikä tarvinnut, kun parin päivän päästä alkoivat monen viikon sateet. Kauden kynnyksellä Tuura on kuitenkin saatu kuntoon, ja hän on palannut harjoitusvahvuuteen sekä solminut jatkosopimuksen. Rahkion äijä tuli Alpoa tiellä vastaan ja Alpo sanoi, että taitaa mennä kauran puintiin. Miksi tuhoat ihmisyytemme, elämämme. LUKIJOILTA Koirien match show Koirien match show ei ole Metsämaalla Avoimet Kylät tapahtumassa 9.6. Match show on hyväntuulinen koiratapahtuma, johon voivat osallistua kaiken rotuiset koirat, myös monirotuiset. Topi Tuuralle ja Joni Kalttoselle jatkosopimukset MAGNUM JÄÄTELÖPUIKOT 88-120 ML (11,36-8,33/l) kpl 2 99 ps 12 99 4 00 1 00 prk Palvelemme Ark 7.00-20.00 La 7.00-18.00 Su 12.00-20.00 Tervetuloa! LOPPUVIIKON TARJOUKSET JASKAN PUODISTA! Tarjoukset voimassa 10.-15.4.2018 HK KABANOSSI 400G (4,23/kg) pkt 1 39 K ahvilasta LEIPÄJUUSTO LAKKAHILLOLLA JA KAHVI 1 99 Vesikoskenkatu 11, 32200 Loimaa P. Kyseisellä kaudella Jaakkola voitti koko lohkon kärkilyöntitilaston ja sijoittui etenijätilastossa neljänneksi. Luonto on ehtymätön kokonaisvaltaisen mielemme hyvinvoinnin lähde. Oli Kerman Kalle, joka hoiteli Kerman kanavan sulkuja. Koiria ei arvostella rotumääritelmien mukaan. JAAKKOLAN LISÄKSI joukkue täydentyy kahdella arvokkaalla jatkosopimuksella, kun Topi Tuura, 30, sekä Joni Kalttonen, 34, ovat sopineet jatkosta. Luonto parantaa haavoittuneen mielemme ja vie meidät elämäntarkoituksen lähteille. . Miksi lapsemme pakotetaan kasvamaan kylmien betonielementtien sisällä muovileluilla leikkien. Kuka ajattelisi niitä tuhansia yksinään eläviä ihmisiä, jotka päivästä toiseen kulkevat pää kumarassa etsien elämänsä tarkoitusta. Birgitta Wulf, Salo Miksi lapsemme pakotetaan kasvamaan kylmien betonielementtien sisällä muovileluilla leikkien. Arvo Saario Loimaa Mikä on tämän päivän ihmisen arvo. Yleensä jutut alkavat tulevista säistä. Jaakkola kuuluu alueen pelaajien ehdottomaan eliittiin ja olikin tärkeä palanen Pöytyän viime kauden Superpesiskarsintoihin yltäneessä joukkueessa. PELAAJAPULASTA johtuen joukkueen talvikausi on ollut haasteellinen, mutta siitä huolimatta harjoituksissa on ollut hyvää tekemistä joukkueen nuorisokaartin johdolla. Oli Sammakkoprofessori Hyrynsalmelta. Ilman maaseudun viljelyksiä emme voi jatkaa elämäämme, luonnon suomat antimet ovat elinehtomme. Rymättylän äijä ennusti silakkaparvien liikkeistä. LOIMAAN PALLOILIJAT aloittaa sarjakautensa äitienpäivän aattona 12.5. Match show on Metsämaalla Kalliohovilla lauantaina 16.6. huhtikuuta 2018 Pesäpallo Jesse Jokinen Sebastian Jaakkola, 30, palaa kasvattajaseuraansa kahden vuoden tauon jälkeen. Joukkueen monivuotinen luottopelaaja Tuura on talvikaudella kärsinyt loukkaantumisesta, ja pelaaminen on hänen kohdallaan ollut iso kysymysmerkki. Sen vuoksi kylämme on mitä sopivin paikka match shown järjestämiseen. Eila Rautanen ”Ilmoja on aina pidellyt” Loimaan Prisman Rico Delillä porukkaa kokoontuu päivisin kahvikupin ääreen. Katsotaan persoonallisuutta ja koiran kuntoa sekä koiran ja ohjaajan yhteisymmärrystä esittelyn aikana. Meidän tulisi jo ihmisyyden nimissä palata juurillemme! Kaupungistumisen myötä keinotekoisten ympäristöjen rakentaminen vie meidän yhä kauemmas luonnosta ja sen kauneudesta, yhä kauemmas sen eläimistöstä, sen elinvoimaisuudesta. Metsämaalla on paljon ihania koiria. Miksi lääkitsemme ihmiset tunteettomiksi ihmisen kuviksi, unohtaen heidät luomamme byrokratian keskiöön. Sinne peltoon se sato sitten paheni. Jatkosopimuksen on solminut myös viime kaudella Palloilijoiden kapteenina toiminut kokenut Joni Kalttonen, joka on äärettömän tärkeä lisäys joukkueeseen. Eräältä mieheltä kysyin, että mitä se Pekka Pouta Aamu tv:ssä lupasi ja hän sanoi, ettei muista kun seurasi Pekan Sinikoiran touhuja. Toivotaan, että kylän koiran omistajat ja yleisö laajemmaltikin tuovat lemmikkinsä esittelyyn yleisön iloksi. On sanonta, että ”Tekevälle sattuu” ja sinä syksynä se todella sattui. Joukkueella on nyt kasassa 13 sopimuspelaajaa: Hämäläinen Iiro, Jaakkola Sebastian, Jokinen Lauri, Kalttonen Joni, Kaskiluoto Antti, Lehtimäki Aleksi, Lehtisalo Mikko, Mäki Niko, Nokso-Koivisto Markus, Ruuskanen Taneli, Talvinen Jero, Tuura Topi ja Ylitalo Oskari. Rahkion äijä siihen että ”Pouta jatkuu kaksi viikkoa. Että näin. Emme saaneet tapahtumaa sopimaan yhteensattumien takia tähän ajankohtaan. – Talvikausi on sujunut hyvin pienellä tehokkaalla porukalla. kuten Loimaan Lehden Kylille!-liitteeseen oli virheellisesti tullut. Hänen tililleen on kertynyt Loimaalla suomensarjaa 110 ottelun verran, ykköspesistä Palloilijoiden sekä Pöytyän paidassa 99 ottelua ja viime syksyn myötä Superpesistä kolme ottelua. Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Näin merkit näyttävät.” Hyvä tietää, meinasi Aapo – eipähän tarvitse paljoa kuivata viljaa. Viimeiset viisi viikkoa ennen sarjakauden alkua keskitytään enemmän ulkopeliin, kunhan päästään stadionin olosuhteisiin harjoittelemaan. Sen sai huomata naapurinsa Alpo, jonka kaurapelto oli jo puintikunnossa. Näillä seuduilla oli Pöytyän suunnalla asunut Rahkion äijä, joka kirjoitteli paikallisessa viikkolehdessä. Kalttosen ei pitänyt esiintyä ensi kesänä pelaajan roolissa mutta haastava tilanne pelaajapulasta johtuen miesten edustusjoukkueessa sai hänen mielensä muuttumaan. Sebastian Jaakkola palaa Palloilijoihin . Viimeksi Jaakkola esiintyi LP-paidassa kaudella 2015, jolloin hän oli yhtenä isoimmista tekijöistä johdattamassa loimaalaiset etelälohkon voittoon sekä nousukarsintoihin. klo 13 alkaen. Sään ennustaminen ei ole ihan maailman helpoimpia tehtäviä. Koiralla oli kamera selässään. Missä menet Suomi. Tarkoitus on myös pelata pari harjoitusottelua ennen sarjakauden alkua, joukkueen valmentaja Jouni Korkiamäki kertoo. Hän tarkasteli almanakasta taivaan merkkejä; kuun ja auringon sekä planeettojen. Alpo on tapauksen kertonut ja tämä tarina on tosi. Mitä teet kansalaistesi hyvinvoinnin eteen
Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistyksen Loimaan vertaistukiryhmän kokoontuminen ke 11.4. klo 12.45-14 Keilausryhmä Loimaan Keilahallissa, ilm. Lisätietoja kotisivuilla. Loimaan Sotaveteraanit jaostoineen, Teatterimatka Jokioisille tehdään la 30.6. Diabetes-/Reumayhdistyksen ohjattu kuntosalivuoro Hirvihovissa jää kesätauolle vähäisen kävijämäärän vuoksi. Su 22.4. Lisäksi Loviisan aitta. Hoitokunta Virttaan Seudun Kyläyhdistyksen sääntömääräinen VUOSIKOKOUS maanantaina 16.4.2018 klo 18. Ma 16.4. Tapahtumasta selvittiin lievillä vammoilla Henkilöauton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hallitus kokoontuu tänään ti 10.4. RUNTUPÄIVÄ tänään tiistaina 10.4. Pe 8.6. LAS Seniorit. klo 11.00 Nuorisotalolla. Koko perheen retki Linnanmäelle 10.5. Lähtö Loimaan torilta 11.00 ja paluu takaisin n. klo 13.00 LIPUT 20 € sis. 040 5156 225 Kaskiluoto 25.4. Kotimaisten elokuvasävelmien ilta ke 11.4. Näkövammaiset. klo 12-15. 044 748 1051 / Ostari. Lisätiedot ja sitovat ilm. Ilmoittautuminen Vappuun mennessä. Opastus Loimaa-Oripää tie nro 210. Ei kukkia eikä lahjoja. ko 13-15 Peli-iltapäivä. Ilm. Rattijuoppo kolaroi YPÄJÄ Humalassa henkilöautolla ajanut nuori mies törmäsi vastaan tulleen traktorin vasempaan eturenkaaseen Kuusjoentiellä aikaisin sunnuntaina aamulla. Mari Vienola kertoo apteekkiasioista. ESITYS La 14.4. 02950 16438 Etelä-Suomi Super Loimaa ao 603 kevätkokous 27.4.2018 klo 18 Bar & Grill Lanko. Kahvitarjoilu. Esillä sääntöjen määräämät asiat. välittää ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin koko valtakunnassa. 11.5.2018 Loimaan kaupungissa. Loimaan Seudun Sotaveteraanit jaostoineen, Saariston rengastie retki ti 10.7. Tarkemmat tiedot saat soittamalla viimeistään ma 30.4. 31.5. Tulossa: Takakonttikierrätys-viikonloppu Ostarin pihalla la 28.-su 29.4. Apteekkari Aapo Honkanen kertoo lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Ei kokoontumista 30.4. Saini Repo p. AA Ilpo Knuutila 0500 531 759 aleksi.knuutila@asianajot.fi ilpo.knuutila@asianajot.fi www.asianajot.fi Asianajotoimisto HEIKKI RANTANEN OY AA, VT Heikki Rantanen Kauppalankatu 9-11 B 32200 Loimaa, puh. Heimolinnassa klo 18-20 Kts. klo 13.30 Tyks Loimaan sairaalan ruokasalissa. Loimaan Teatteriin lähtijät kokoontuvat Nuorisotalon pihalla klo 15.15. huhtikuuta 2018 www.tiimi-ikkuna. menn. klo 18.00 2. Loimaanseudun Lapinpuremat. Lähtöpaikka Hirvihovin pihalla. Kevättapaaminen ti 24.4. klo 14.00. menn. ja ilm. Illan vetäjinä Sari Kaukoranta, Paula Ahola (haitari ja piano) ja Kari Honkaniemi. 20.4. ilmoitus la 7.4. 02 588 8021. Mukana asiantunt. Asiakirjat ovat nähtävänä kuulutuksessa mainitussa paikassa. klo 13.00 Palvelutalon Päiväkeskuksessa. Loimaan Seudun Yrittäjänaisten huhtikuun jäsenilta ke 18.4., Myllykylän tilalla, alk. Tuomo Järvenpää / 0400 765 521 tuomo@tiimi-ikkuna.fi SOITA JA SOVI KESÄN ASENNUKS ET NYT! Kanteenmaan Bingo Punkalaitumella tiistaina 10.4.2018 klo 18.15 alk. Muistamiset “kylpylätilille” FI21 2083 2000 0360 14 Aili ja Osmo Kaunisto YLEISÖLTÄ MESTARUUSLIIGAN 2.FINAALI VS ENNAKKOLIPUT: WWW.SEAT4.ME & LOIMAAN PRISMA 12.4.2018 KLO 18.15 SEUROJEN TIEDOTUKSIA Suuret kiitokset onnitteluista Uuno Mäkinen ´ ` ) Teemana Hyvä Olo – Ole Hyvä! Vapaa pääsy. Ilm. SIMO PÄIVÄRINTA KÄINÄN YKSITYISTIEN VUOSIKOKOUS pidetään ke 25.4.2018 klo 18.00 Niinijoen Tilitiimi Oy:n tiloissa, Hirvikoskentie 219, 32210 Loimaa. Mellilän Kyläyhdistys r.y. 20.00. Loimaan Joet ry. Eläkeliiton Oripään yhdistys. . 040 836 5808. Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta/Lähetyshiippakunta. klo 1416 Silmä-kerho kokoontuu Tuulensuun Palvelukeskuksessa ja vieraaksemme saapuu oikeuksienvalvonnan asiantuntija Jaana Engblom. Loimaan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.00 Nuorisotalolla Asemakatu 5. Palaamme syyskuussa taas asiaan. erkkilsa@gmail.com. 050 362 8966. klo 13-16 tanssahdellaan Lounaspaikan Salissa karaokemusiikin tahdissa. klo 18. 044 2968003. klo 17-18.30 Hirvikosken keskustassa. klo 17-19 Telkänpesässä. To 12.4. Kahvitarjoilu. Jahti 1600€/ 49 palloa SUPERVITOSBINGO 380 € / 55 palloa www.kanteenmaa.fi Kanteenmaan Ns SOMERO, LOIMAA, SASTAMALA, HUITTINEN WWW.KINOSET.FI/OOPPERAKINO KINO OOPPE RA NAAMIOHUVIT 1. Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet on toimitettava EteläSuomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään 11.5.2018. Korkeuskammoa Kuusniemellä -kesäteatteri Teatteri Tuntemattomassa Jokioisilla. p. 050 362 8966. 045 3148849 tai Riitta-Liisa Mäntymäki 0400 778534 (tai viestillä) 18.4. SEURATOIMINTA Tervetuloa sukulaiset ja ystävät vuosien varrelta viettämään Osmo Kauniston 80-vuotisjuhlaa lauantaina 28.4.2018 klo 17.00 Mäkiäisten talolle (Turuntie 570, 21870 Riihikoski) Ilmoitathan tulostasi 22.4.2018 mennessä osmo.kaunisto@gmail.com tai puh. 0500 741 447. Turun Kaupunginteatteriin lähtee Vuorisen talleilta klo 17.15 ja OP:n pysäkiltä klo 17.20. Auto vaurioitui pahasti. Tervetuloa! Loimaan kaupungin sivistyspalveluissa on haettavana opettajan virkoja 1.8.2018 alkaen Tarkemmat tiedot hakuilmoituksesta www.loimaa.fi, www.kuntarekry.fi, www.mol.fi Loimaalla 9.4.2018 SiviStySjohtaja www.loimaa.fi MELLILÄN HUOVIT RY:n KEVÄTKOKOUS pidetään Pippurissa (Sahantie 5) keskiviikkona 18.4.2018 alkaen klo 18. Ilm. Vapaa pääsy. Loimijokilaakson Sukututkijat kokoontuvat ti 17.4. klo 10.45 Kivimakasiinilta. Ravintola Karoliinassa. Saini Repo p. 11 Tiistaina 10. Leena p. väliajan ja tarjoilun! VMP Varamiespalvelu Loimaa 040 771 9090 Lue lisää vmp.fi Töitä tekijöille! Asianajajia Asianajotoimisto ILPO KNUUTILA KY Asianajaja Aleksi Knuutila Asianajaja Ilpo Knuutila Vesikoskenkatu 7 B 10, 32200 Loimaa puh. MLL Loimaan kaupungin yhdistys. Myllykylän tila bed and breakfast, Ypäjänkyläntie 930, 32140 Ypäjä as. mennessä. LL LL LL LL LL LL PAIKALLINEN NÄKÖKULMA. Tämä reissu on kaikille avoin. Tuttuja sävelmiä ja lauluja, yhteislaulua, elokuvavisailua yms. mennessä. Tied. kohteina opastetut Nautelankosken museo, Vanhalinna ja Liedon kirkko. Ilmaiset paikat! Lisät. Ke 11.4. Kerho ke 11.4. klo 18.30, paikkana Wanha Kanala (Oripääntie 1120, tien 210 varrella). Paikkoja raj. Pelikerho kokoontuu Kitkonpuistossa to 12.4. Yhdistyksen hallitus kokoontuu Töpinään 11.4. Raija Kouri kertoo mielenkiintoisen loimaalaisen sukutarinan. Eloisat. Tervetuloa! Hallitus KUNNALLISIA ILMOITUKSIA KUULUTUKSIA KOKOUKSIA ILMOITUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA Hakija TM Pekkola Oy Asia Rouskunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Loimaa Diaarinumero ESAVI/13143/2017 Kuulutus on nähtävänä 10.4. Kävelylenkki maanantaina, kokoontuminen klo 10.00 Kivimakasiinille. Tervetuloa! Loimaan Maaja Kotitalousnaiset 45. Ilmoittautumiset + mahd. Ma 16.4. Kannelkuoro laulaa uusia ja tuttuja lauluja 10.4. menn. Ilm. Loimaan Seudun Sotaveteraanien perinneyhdistys ry. Linja-auto 18.4. klo 18-20 Tuulensuun Palvelukeskuksessa, Huvilak. heidikannisto@hotmail.com. Loimaan Jankon torstairastit 12.4. Anne Paljakka, P. Nuorisotalossa Säkenet klo 11.00 ja boccia klo 12.30. klo 18. Teemailta Lasten allergiat ti 17.4. enn. Miehellä ei ollut ajo-oikeutta, ja hänelle suoritetun puhalluskokeen tulos ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat lisäksi luettavissa osoitteessa www.avi.fi/ lupa-tietopalvelu. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat ja vahvistetaan maksuunpanoluettelo. klo 18 Loimaan evankelisella kansanopistolla, Opistontie 4. Rauman Teatteriin lähtö pe 13.4. Soita p. Ke 11.4. Seija 050 3426641. 0400-530 741 martti.tuominen@atoimisto.fi LAKIASIOITA HUVITILAISUUKSIA URHEILU Matkailupiirin kaikille avoin retki Lieto ja vanhat tiet 26.5. Ilmoittautuminen: mervi.huhtala@loimaa.fi 25.4. enn. klo 10.00 Eija Kosken luona Töykkäläntiellä. (02) 762 2888 fax (02) 762 2313 www.heikkirantanen.fi toimisto@heikkirantanen.fi Asianajotoimisto MARTTI TUOMINEN Asianajaja Martti Tuominen Vareliuksenkatu 2, 32200 Loimaa puh. Tervetuloa! Johtokunta Tiesitkö. Armo säteilee -konsertti, Aito duo Jenni&Markus pe 13.4. AA Aleksi Knuutila 050 5812 765 puh. klo 18 Sarassa. Käsitellään sääntöjen muutos. kuitataan. jäseniltaan viimeistään 16.4. kerho klo 13.00. Loimaan Eläkkeensaajat ry. 32, Loimaa. 13 tuntia. Retken kesto n. Maksuunpanoluettelo on nähtävänä Niinijoen Tilitiimi Oy:n toimistossa 10.25.4.2018 klo 9-16. ESITYS To 5.4. kassalla. Teatteri Tuntematon: Korkeuskammoa Kuusniemellä klo 14 näytös Ilm. Lähtö 7.50 Virttaa, 8.05 Alastaro R-kioski, 8.20 Hirvikoski apteekki, 8.30 Loimaa Op/kela. Niina Aaltonen Forssan seudun allergiaja astmayhd. Ke 18.4. diettisi : Liisa Mäkipää p. Olohuone/OmaisOiva. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/OmaisOiva. Käyntiosoite Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Postiosoite PL 110, 00521 Helsinki Puhelin 0295 016 000 Sähköposti ymparistoluvat.etela@avi.fi Kirjaamon aukioloaika klo 8.00?16.15 Lisätietoja antaa Ympäristölakimies Anne Valjakka puh. Sokkomatka Matka-Viitalan kanssa ti 12.6
Nykymuodossaan Oripäivät järjestetään tänä vuonna jo 11. Vanhempia jalostusarvosteltavia oriita on arvosteltavana kaksi. Hirvikosken oppilaat tulivat autolla perjantaiaamulla. ALEKSANTERI KAUPPI Puistokadun oppilaat Li Anderssonin kanssa. Helsingissä eduskuntatalossa. SAARA SAARIAHO Hippos pitää Ratsuoripäivät Hevosopistolla Hippoksen perinteiset Ratsuoripäivät järjestetään Ypäjän Hevosopiston tiloissa 12.–14.4. Kolmivuotiaita oriita on tänä vuonna mukana kymmenen ja 4–5-vuotiaita kahdeksan. Nuorten parlamentissa äänestettiin myös ajokortti-iän alentamisesta 16 ikävuoteen sekä maksuttomasta joukkoliikenteestä. Nuoret kysyivät Anderssonilta, onko hän huolestunut Amerikan ja PohjoisKorean väleistä. Valtiosalissa Loimaan oppilasedustajat löysivät myös Ala-Nissilän, jonka kanssa juttelivat pienen tovin. Nuorten parlamentin parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. kerran. Sosiaalija terveysvaliokunnassa keskusteltiin suurimmaksi osaksi ajankohtaisista aiheista, muun muassa eutanasiasta ja sote-uudistuksesta. Lauantaina kello 16 alkaa kansainvälisesti menestyneen esteratsastajamme Nina Fagerströmin esteratsastusklinikka, jonka aiheena on Estehevosen kouluttaminen ja ratsastettavuuden kehittäminen. Loimaan Puistokadun koulusta pääsi mukaan kaksi oppilasedustajaa Josefina Koenkytö ja Eerika Jaanu, toimittajaoppilaana toimi Mette Leppikoski, ja Hirvikosken Yhtenäiskoulusta oppilasedustajana oli Otto Suominen ja toimittajaoppilaana Aleksanteri Kauppi. Kaikenlaista, ihan näiltä nurkilta. – Päivä oli tosi mielenkiintoinen, varsinkin jos itse on kiinnostunut politiikasta. Puistokadun oppilaat hakivat sponsorointia yrityksiltä Loimaalta, jotta he voisivat lähteä Helsinkiin jo torstaiiltapäivällä. Kysymyksessä kysyttiin ministerin kannanottoa eutanasian sallimiseen, ja kysymykseen vastasi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Andersson kertoi, että henkilökemiat ratkaisevat suurimmaksi osaksi ja hän tietää eduskunnasta kaveriporukoita, joissa on kansanedustajia eri puolueista. Pöydän ääressä keskusteltiin koulunkäynnistä, tulevaisuuden suunnitelmista opiskelun suhteen, miten Ala-Nissilän avustaja Anna Sirkiä päätyi alallensa ja nuorten päivästä eduskunnassa. Meiltä myös kokonahkaliivejä! Paljon kokoja: naisille 32-54, miehille 46-68. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä FWB-yhdistyksen ja Ypäjän Hevosopiston kanssa. Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon. Ala-Nissilä kertoi samaa, että kansanedustajat tulevat hyvin toimeen keskenään. Josefina Koenkytö esittämässä kysymystään suullisella kyselytunnilla. 040 567 3822 AITOA LAMMASNAPPAA! VAIN KE 11.4. ENNEN MATKAA Puistokadulla valmistauduttiin käymällä läpi eduskunnan tehtävät, tutustumalla valiokuntiin ja hallituksen rakenteeseen. Nuorten parlamentti on kokoontunut vuodesta 1998 lähtien. Nuorten parlamentissa nuoret pääsivät näkemään paljon asioita, joita ei välttämättä mediassa näe. Matkalla Ala-Nissilän työhuoneeseen Loimaan nuoret pääsivät myös eduskunnan kansainvälisen johtajan Katriina Kuusisen työhuoneeseen, jota kutsutaan nimellä “7th heaven” eli suomeksi “Seitsemäs taivas”. Ala-Nissilän huoneesta näki hyvin eduskuntatalon julkisivulle. Samaan aikaan oppilasedustajat jakautuivat valiokuntiin, joissa he pääsivät kyselemään valiokuntien jäseniltä kysymyksiä, keskustelemaan valiokuntien tehtävistä ja ajankohtaisista aiheista. Valtiosaliin siirtyessä oppilasedustajat pääsivät kättelemään puhemies Risikkoa. klo 10.30–17 Loimaalla Kauppalankatu 2 (kaupungintaloa vastapäätä) PALJON UUSIA MALLEJA! TERVETULOA! LUKIJOILTA Loimaalaisnuoria parlamentissa Loimaalta osallistui tänä vuonna kaksi koulua Nuorten parlamenttiin, joka pidettiin perjantaina 23.3. SUULLISEN kyselytunnin jälkeen syötiin lounasta valtiosalin noutopöydästä. Nuorten parlamentti järjestettiin tänä vuonna yhdettätoista kertaa, ja ympäri Suomea nuoret kokoontuivat Helsingin eduskuntatalossa tutustumaan eduskunnan toimintarakenteeseen ja pääsivät myös esittämään kysymyksiä nuorille tärkeistä aiheista kyselytunnilla. “Seitsemännen taivaan” jälkeen matkalla Ala-Nissilän työhuoneeseen nähtiin myös Juha Sipilän huone. LL, Saviseudun paikallisin. Tuntui uskomattomalta päästä seuraamaan mitä eduskunnassa tehdään, sai lisätietoa poliitikon työstä ja päivän kruunasi se, kun pääsi kysymään suullisella kyselytunnilla, kommentoi Josefina Koenkytö. Kaikkien maiden epävakaudet vaikuttaa kaikkiin muihin maihin ja globaalit jännitteet vaikuttavat tilanteeseen myös, Andersson sanoi. Puistokadun oppilaat lähtivät jo torstai-iltapäivällä junalla Helsinkiin. Oriita on mukaan ilmoitettu 20, joista neljä on ratsuponioritta. Olavi Ala-Nissilä antoi asuntonsa lainaan ja Lions Club Loimaa auttoi muissa kuluissa. Koko tilaisuus oli kaikille nuorille uskomaton kokemus, varsinkin niille, jotka pääsivät täysistuntosaliin. Koenkydön kysymys koskikin tätä ajankohtaista asiaa, ja hän pääsi esittämään sen suullisella kyselytunnilla. Täysistunnossa Puhemies Paula Risikko pyysi, että Nuorten parlamentti äänestäisi asiasta, ja äänestyksessä annettiin 123 ääntä puolesta, 53 ääntä vastaan, tyhjiä 21 ja poissa oli 2 edustajaa. Kuusinen kertoi huoneen nimen tulevan siitä, että huone sijaitsee seitsemännessä kerroksessa, sieltä näkee Helsingin upeasti ja näkymät ovat jopa Linnanmäelle asti. 12 Tiistaina 10. Ala-Nissilä kierrätti nuoria myös suuren valiokunnan tiloissa, ja siellä ihasteltiin hienoa kattokoristetta. PERJANTAIAAMU alkoi eduskunnan kahviossa aamupalalla. huhtikuuta 2018 SÄÄ TÄNÄÄN Lämpötila iltapäivällä ja edellisenä yönä Loimaa Humppila Oripää Punk. – Vaikka ratsuhevoskasvattajia ei ole Suomessa määrällisesti paljon, tekevät kasvattajat äärimmäisen laadukasta työtä, ja FWB-hevosten laatu on huomattu myös maailmalla, orilautakunnan sihteeri, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää sanoo. Lakivaliokunnassa tutustuttiin valiokunnan tehtäviin, valiokunnan toimintaan, lakien tekemisen prosessiin ja keskusteltiin nuoria kiinnostavista ajankohtaisista aiheista. Suuresta valiokunnasta jatkettiin Pikkuparlamentin kahvioon, jossa Ala-Nissilä tarjosi nuorille kahvit ja pullat. Oppilaat tekivät kansanedustajille ja ministereille valmiiksi kiperiä kysymyksiä, joista Puistokadun koulusta pääsi Josefina Koenkydön kysymys täysistuntoon esiteltäväksi. Täysistunnossa kysyttiin kaiken kaikkiaan 27 kysymystä nuorille tärkeistä aiheista. – Olen huolestunut, vieläpä erikseen molemmista maista, sillä heillä on epävakaat johtajat. Nuorten parlamentti päätti, että lakiin otetaan säännökset eutanasian sallimisesta. Sen jälkeen vuorossa oli toimittajaoppilaiden Poliitikko-nonstop, missä he pääsivät kysymään kiperiä kysymyksiä kansanedustajilta. Eerika Jaanu ja Otto Suominen tutustuivat lakivaliokuntaan, kun taas Josefina Koenkytö pääsi tutustumaan sosiaalija terveysvaliokunnan toimintaan. Vaihdossa reilu hyvitys vanhasta nahkatakista 50–200€! Suomen nahkakeSkuS p. Nuoria kiinnosti, tulevatko kansanedustajat toimeen keskenään, puolueista huolimatta. Ala-Nissilä johdatti Loimaan nuoret Pikkuparlamenttiin ja esitteli paikkoja. Nuoret äänestivät, että ajokortti-ikää ei tulisi alentaa, mutta joukkoliikenteen maksuttomaksi muuttaminen jakoi mielipiteitä, ja tulos olikin 97 ääntä puolesta, 97 ääntä vastaan, 4 tyhjää ja poissa 1 edustaja. Työelämään tutustuminen on mahdollista eduskunnassakin. Nuoria kiinnosti paljon, pääseekö kansanedustajan apulaiseksi eduskuntaan tai kesätöihin. Oriiden palkitsemisen jälkeen kello 18.30 alkaa kolminkertaisen suomenmestarin Stella Hagelstamin kouluratsastusklinikka, ja aiheena on Hevosen koulutus GP-tasolle leikin avulla. Uudet Hevoskasvattajat -hanke järjestää Ypäjä-hallissa perjantaina kello 18 alkaen koulutustilaisuuden, jonka aiheena on Kotimaisen ratsukasvatuksen menestystekijät. MYÖHEMMIN nuoret tapasivat myös Li Anderssonin. Pikkuparlamentin jälkeen siirryimme tekemään tarkemman haastattelun eduskunnan toimitilaan. Vampula Ypäjä Tulevien päivien sääennuste ORIPÄÄ LOIMAA YPÄJÄ HUMPPILA PUNKALAIDUN VAMPULA ?10 +4 ?5 +6 ?5 +7 ?6 +6 Ke +7 / +6 / +8 / +7 / +8 / +7 / To +10 / +9 / +10 / +11 / +11 / +10 / Pe +12 / +12 / +12 / +12 / +13 / +12 / -5 -10 -5 -8 -5 -8 -5 -6 -4 -6 -5 -5 -2 -4 -2 -4 -2 -3 NAHKATAKKIMARKKINAT Satoja takkeja naisille ja miehille: pusakoita, 1/2 pitkiä, hupullisia..
Verkostoidu rohkeasti Tom Laine kehottaa verkostoitumaan LinkedInissä oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. Mukana messuohjelma!. 18 Nostetta riittää vielä vuosiksi Yritysjohtajilla riittää luottamusta, vaikka työvoimapula on vakava ongelma. 6–13 TYÖMARKKINOIDEN, REKRYTOINNIN JA TYÖNHAUN ERIKOISLIITE HUHTIKUU 2018 rekryexpo Varsinais-Suomi työllistää RekryExpo’18 Turun Messukeskuksessa 18.4
Alueella on nyt oikeasti töitä tarjolla. Nuorelle hyvä startti työuralle luo mahdollisuuksia ja luottamusta tulevaisuuteen. Pore on vähentänyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt huimaan nousuun. rekryexpo 2 Cityelämää Sisältö 21 26 31 42 45 47 q 14 Anni Dabrowskasta tuli CNC-koneistaja kyröläiseen Hydoringiin. Kotiseudusta on muodostumassa trendikäs paikka, jossa on uusia tuulia ja kiinnostavia palveluja. Positiivisen rakennemuutoksen myötä alueen imagoa on kiillotettu. Mikään ei ole tietenkään pysyvää, ja työelämän luonne on muuttunut kauas pysyvästä ja staattisesta. Vetoyritysten ympärille halutaan palveluja, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ja asumisvaihtoehtoja. Nuorille se voi tarjota vielä jotain enemmän, uskoa omaan tulevaisuuteen. Kirjoittaja on TS-Yhtymän lehtien digituottaja. Vaikka Nokia ja Microsoft alihankkijoineen on ajettu alas Salosta ja Turusta, jäi ainakin osalle takataskuun kokemusta, tietoa ja jopa pientä pesämunaa. Rekrytoivat yritykset, palkkataso ja uramahdollisuudet vetivät Helsinkiin. Jos nuori saa jalkansa oven väliin paikallisessa pajassa, se voi avata kokonaisen portin kansainvälisiin tehtäviin. Varsinais-Suomen talousbuumi on valtava mahdollisuus alueen nuorille. Työntekijöitä etsitään isolla kouralla niin telakalle, autotehtaalle, lääkefirmoihin kuin ohjelmistotaloihinkin. Tuntui, että vähintään joka toinen valmistunut löysi itsensä Nokiasta tai sen liepeiltä. Yritysten tilanne näyttää hyvältä ainakin muutamaksi vuodeksi. Luonnikkaasta uran alusta voisi parhaimmillaan jäädä tukeva perusta ja luottamus omaan selviytymiseen. Tarvitaan myös uusia yrittäjiä ja tutkijoita. TUOTTAJA Johanna Käkönen 050 513 0230 KANSIKUVA Jori Liimatainen ILMOITUSMARKKINOINTI Jesse Vainio 02 269 4672 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kari Vainio PÄÄTOIMITTAJA, LUKEMISTO Riitta Monto Kustantaja Turun Sanomat Oy Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku Painopaikka Salon lehtitehdas, Salo Turun Sanomien lehtipaino, Artukainen Varsinais-Suomessa on syntymässä lähivuosina kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Pore on suuri mahdollisuus alueen ihmisille. Omassa nuoruudessani Nokia imi riveihinsä uraohjukset ja myös omaa tulevaisuuttaan empivät. Eivätkä uudet työpaikat tähän lopu. ”Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon.” Toimittajalta Johanna Käkönen rekryexpo Nuorten mahdollisuus Työntekijät rakentavat Finnairin brändiä Freelancerille some tarjoaa uusia mahdollisuuksia Henkilö: Mika Marttila Salo saa uutta potkua startupeista Westas jalostaa maakunnan metsät vientitavaraksi Kolumni: Veijo Hyvönen. Tarvitaan siis uusia osaajia kauppoihin, ravintoloihin, kuntoilukeskuksiin, rakennuksille ja isännöintiin. Samalla se tarkoittaa etenemismahdollisuuksia uralla. Puhutaan jopa aivoviennistä. Alueen nuoret lähtivät pitkään pääkaupunkiseudulle töiden perään. Alueen yritykset ovat kiinnostavia, tulevaisuuteen katsovia, niillä on tarinaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja ulkomaista omistusta. Valmistuneille iso kansainvälinen talo tarjosi valtavan valikoiman mahdollisia uria. Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon tälle. Uranousu hihnalta eteenpäin oli mahdollista, sillä talo koulutti henkilöstöään. Välivuodeksi pääsi töihin, hyväpalkkaisia hommia oli tarjolla kesäksi, opiskelun oheen tai pidemmäksi aikaa. Näillä eväillä on mahdollista kokeilla jotain uutta tai yrittää itse. Diplomiinsinöörien lisäksi tarvitaan tuotekehittäjiä, taloushallinnon osaajia, rekrytoijia, koodareita ja monia muita
Tehdas ilmoitti helmikuussa palkkaavansa jälleen tuhat uutta työntekijää pääasiassa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotantoon. Vauhti ei ole tänä vuonna hiljentynyt. Jättirekrytointeihin tehdas haki kumppania henkilöstöpalvelualan yrityksistä, ja on tehnyt niissä yhteistyötä Opteamin kanssa. Tehtaan HR-tiimi ei ole isoja haasteita pelännyt. – Olemme tottuneet tekemään isojakin asioita nopealla aikataululla, eikä meille tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua, Tomi Salo sanoo. – Tosin ei ihan näin suuria, hän myöntää. Mercedes-Benzin A-sarjan ja katumaasturin tuotannot ovat kasvattaneet Uudenkaupungin autotehtaasta Suomen suurimman tehtaan. Myös tehtaan HR-tiimiä on vahvistettu, ja uusia tekijöitä palkattu. Uudessakaupungissa toimivan Valmet Automotiven autotehtaan henkilöstöjohtaja Tomi Salo voisi paukutella henkseleitään, mutta sen sijaan hän muistuttaa, että autotehtaalla on ennenkin toteutettu isoja rekrytointeja. – Tiesimme heti, että näissä rekrytoinnissa lähialue ei riitä, vaan oli herätettävä kaikki. VALMET AUTOMOTIVE Autotehtaalle tulee väkeä Uudenkaupungin ja lähikuntien lisäksi muun muassa Turusta, josta käy päivittäin autotehtaalla töissä 800 henkilöä. Kysymyksessä ei ollut vain meidän, vaan koko Suomen talkoot. rekryexpo 3 M iten vajaan 16 000 asukkaan pikkukaupungissa sijaitseva autotehdas onnistuu palkkaamaan vuoden aikana yli 2?000 uutta työntekijää. Kävimme neuvottelemassa haasteista muun muassa Ely-keskuksen viranEija Eskola-Buri teksti Autotehtaan rekrytointi-ihme ja miten se tehtiin Henkilöstöjohtaja Tomi Salo: Ne olivat koko Suomen talkoot. EIJA ESKOLA-BURI 1 ASKO VIRTANEN. Vielä vuoden 2016 lopussa tehtaan palveluksessa työskenteli 1?850 henkilöä. Vastaavaa tilannetta ei löydy helposti Suomesta, Euroopasta ja maailmaltakaan. Mercedes-Benzin katumaasturin tuotanto käynnisti jättirekrytoinnit, jotka kasvattivat tehtaan työntekijämäärän 4?000 työntekijään viime vuoden aikana
Metsätalousteknikon koulutuksen saanut mies on toiminut muun muassa tietoliikennealan esimiestehtävissä, myyntitehtävissä, Ksupermarketin kauppiaana ja rekkakuskina. V esa Illikaisen, 48, työhistoriaan mahtuu monen eri alan töitä. Autotehdas ei ollut sankarikummille ennestään tuttu paikka. Työllistää tällä hetkellä 5?500 henkilöä Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. Perinteisten työkalujen rinnalle markkinoinnissa otettiin käyttöön kokonaan uusia tapoja. Suomen suurimman tehtaan työntekijät tulevat Uudenkaupungin lisäksi lähikunnista, mutta myös kauempaa. rekryexpo 4 omaisten kanssa ja puhuimme asiasta eri ministeriöissä, Salo kertoo. Tomi Salo kertoo esimerkkinä Turusta, Porista ja Raumalta tehtaalle säännöllisesti kulkevat linja-autovuorot. Perustettu vuonna 1968 ruotsalaisen Saab-Scanian ja suomalaisen valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi. Ihmisten on helpompi ottaa yhteyttä, kun olen tullut tutuksi heti alussa. Nyt hän työskentelee osastolla, jossa autot testataan viimeisen kerran ennen kuin ne lähtevät tehtaalta. Turun seudulta autotehtaalla käy töissä noin 800 henkilöä ja Raumalta 300. Viranomaisten vakuuttaminen ei yksin riittänyt, vaan tärkeintä oli tavoittaa potentiaaliset autonrakentajat. Monet haluavat apua arjen asioissa, esimerkiksi verokortin hakemisessa, Kelan asioissa tai vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Hän painottaa, että isossa tehtaassa se on väistämätöntä ja luonnollistakin. Omistajat pääomayhtiöt Suomen Teollisuussijoitus ja Pontos sekä kiinalainen teknologiayritys CATL. . Tehtaan väki sai kuulla epäilyjä siitä, että ei tule onnistumaan. Tänäkin keväänä eri puolilta Suomea tuotiin väkeä linjaautolla tutustumaan tehtaaseen ja työhön. Salon mukaan työntekijöiden vaihtuvuus ei ole ollut ongelma. . Vapaa-aikana Illikainen on käynyt uimassa, hiihtämässä ja kuntosalilla. Ne ovat edelleen käytössä. . Syyt lähtöön ovat erilaisia, eivätkä aina johdu työpaikasta. Myös kaupunki on ollut kiertueilla mukana. Virtuaalisten esittelyjen lisäksi kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tutustua tehtaaseen paikan päällä. – Toimenkuva on täysin uusi, ja tehtävää riittää. – Tarjoamme mahdollisuuksia vapaaajan toimintaan ja olemme panostaneet yhteisöllisyyteen, hän kertoo. EIJA ESKOLA-BURI Heidi Klubb toimii sankarikummina. Sankarikummi tukee työntekijöitä monenlaisissa asioissa verokortin hakemisesta sopivan harrastuksen löytymiseen. Nyt linja-autot ovat välillä liiankin täynnä. Hän toivoo saavansa perheensä Suomeen, kun tyttären lukuvuosi koulussa päättyy kesäkuussa. Nyt Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos eli Pore on jo vakiintunut käsite, ja valtiolta on tullut tukea koulutusja infrahankkeisiin. Valmet Automotive on halunnut työnantajana kantaa oman vastuunsa tulijoiden kotouttamiseksi uudelle paikkakunnalle. Siirtyi vuonna 1999 konepajayritys Metsolle, joka syntyi, kun Valmet ja Rauma yhdistyivät. Sankarikummi painottaa, että häneen voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa. – Noin 40 henkilöä kuukaudessa lähtee meiltä eri syistä. . – Minulle kävi todella hyvä tuuri, kun sain vuokrattua rivitaloasunnon Uudestakaupungista. – Olimme itse vakuuttuneita siitä, että kyllä tarvetta ja käyttöä on, ja homma saatiin alkuun. – Kesällä Uudessakaupungissa on helppo viihtyä, kun on luonto lähellä. Tehtaan HR-tiimi on jalkautunut Pohjoisja Itä-Suomeen. . . MAIJA ALA-JÄÄSKI Vesa Illikainen palasi Kreikasta Suomeen autonrakentajaksi. Uuteenkaupunkiin Illikainen muutti Kreikasta. Klubb iloitsee paikallisten yhdistysten kanssa virinneestä yhteistyöstä. . Illikainen on ehtinyt tehdä autotehtaalla jo useampia hommia erilaisissa tiimeissä. – Julkinen liikenne Uudestakaupungista isompiin kaupunkeihin voisi toimia paremmin, hän sanoo. . Rekrytointien tueksi rakennettiin internetsivusto www.autotehtaansankarit.fi, joka antaa vastauksia autonrakentajiksi hakeville tai sitä suunnitteleville. . – Olen ollut positiivisesti yllättynyt. – Korihait tarjosi ilmaiset liput koripallomatsiin, ja Laukojat-75 ja Laitilan Jyske esittelevät keväällä toimintaansa. Pakkasin tavarat ja sillä tiellä nyt ollaan, Illikainen kertoo. Vaikealtakin tuntuvat ideat toteutuvat, kun on tahtoa. Totta kai seuraamme ja analysoimme tilannetta ja mietimme, mitä voimme tehdä asialle. Rekrytoi tänä vuonna Suomessa 1?000 työntekijää. ”Olen vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä.” Vesa Illikainen (vas.) aloitti viime keväänä autotehtaalla. ”Meille ei tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua.” Tomi Salo Henkilöstöjohtaja Valmet Automotive, Uudenkaupungin autotehdas . . Metso luopui omistuksesta vuonna 2014. Työkavereiden kanssa vietetään välillä yhdessä aikaa vapaa-ajallakin. – Pestuumarkkinoiden ideana on, että ihmiset saavat tulla paikan päälle näkemään ja kuulemaan, millaista työtä meillä on tarjolla. . Mieleisen asunnon puute, tai työtarjous entiseltä kotipaikkakunnalta saattavat vaikuttaa. Olen mukana uusien työntekijöiden perehdytyksessä. – Työllisyystilanne on parantunut viime aikoina koko maassa, ja jos tulija ei ole ehtinyt kotiutua, entiseltä kotiseudulta avautuva työpaikka saattaa houkutella palaamaan juurille. – Ihan laidasta laitaan on tullut kysymyksiä ja asioita, ja kaikki ovat tärkeitä. Uuteen työhönsä ja elämäänsä tyytyväinen mies löytää uudelta kotipaikkakunnalta yhden puutteen. Alussa asuin Raisiossa motelliasunnossa, sen jälkeen kuukauden moduuliasunnossa Uudessakaupungissa. Kreikan talouskriisi ja heikentynyt työllisyystilanne saivat miehen kiinnostumaan suomalaisen autotehtaan työpaikoista. Lisäksi tehdas palkkasi tänä vuonna sankarikummin, joka auttaa tulijoita arjen asioissa ja järjestää retkiä ja tapahtumia. MLL järjestää työntekijöiden perheille tapahtuman vapun alla, listaa Klubb. Sinne hän lähti kreikkalaisen vaimonsa ja tyttärensä kanssa muutama vuosi sitten. Esimerkiksi perehdyttämisprosessia uudistetaan parhaillaan, ja kuuntelemme tarkoin henkilöstön palautetta. . Positiivisesta rakennemuutoksesta Salo muistelee puhuneensa ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, kun silloiselle työministeri Lauri Ihalaiselle lähti sähköpostia autotehtaalta. – Hain paikkaa ja sain toukokuussa 2017 kutsun haastatteluun. Työtä tehdään tiimeissä ja täällä on hyvä meininki, hän kehuu. Henkilöstöjohtaja muistuttaa, että työelämän lisäksi jokainen tarvitsee muutakin elämää. Henkilöstöjohtaja Tomi Salolla ja tehtaan HR-tiimillä riittää hommia tänä vuonnakin, kun tehtaalle palkataan tuhat uutta työntekijää. – Viestimme oli, että emme ole ruinaamassa rahaa ja tukia, vaan halusimme kysyä, mitä valtiovalta ja viranomaiset pystyvät tässä tilanteessa tekemään työvoiman saannin helpottamiseksi. Haluamme antaa mahdollisimman realistisen kuvan siitä, mitä täällä tehdään, että omia päätöksiä ei tarvitse tehdä olettamusten ja mielikuvien varassa. . Tuottaa autoteollisuudelle henkilöautoja, avoautoja ja sähköisiä ajoneuvoja sekä niiden valmistuspalveluja, komponentteja ja järjestelmiä sekä konsulttipalveluja. Työntekijät voivat käyttää työpaikan kuntosalia ja osallistua harrastustoimintaan. Oulusta kotoisin oleva Illikainen on vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä. Heidi Klubb aloitti autotehtaan sankarikummina tammikuussa
Rekrytoinnit Rekrykoulutukset www.staraconsulting.fi www.52duunia.fi KEULA KOHTI KESÄTÖITÄ Tee check-in elämäsi kesään ja hae mukaan Siljan reippaaseen miehistöön. rekryexpo 5 2017 liikevaihto oli yli 70 miljoonaa euroa. tallinksilja.?/rekry www.radiometer.com. UUDISTUMISEN JA KASVUN KUMPPANI Rakennamme ja valmennamme työelämän joukkueita menestymään
rekryexpo 6 Buumi BUUMI jatkuu Varsinais-Suomessa
Maakunnan ihmisille buumi on ”tekemisen paikka”. Telakan ja autotehtaan veto sekä yleinen talouskasvu ovat täyttäneet alueen yritysten tilauskirjat useilla toimialoilla. Käsillä on myös vakava ongelma, sillä ammattitaitoisen uuden työvoiman löytäminen on hankalaa. Alueen talousvaikuttajat uskovat poreilun jatkuvan vielä ainakin muutaman vuoden, mutta kova imu tuo mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. rekryexpo 7 Buumi Kerrostaloasuntojen ennätysmäinen rakennustahti ja asuntolainojen kiivas kysyntä ovat merkkejä lounaisen Suomen talousbuumista. Johanna Käkönen teksti // Jori Liimatainen kuvat // Elina Nurmi grafiikka 1. Nousukauden pituus on osittain alueen omissa käsissä, valtiovallan apua tarvitaan silti tunnin junan ja diplomi-insinöörikoulutuksen saamiseksi alueelle. Yritysjohtajille tehdyn verkkokyselyn keskeinen huoli on, nouseeko työvoimapula kasvun pullonkaulaksi
– On harvinaista, että tilauskanta on useita vuosia tästä eteenpäin tiedossa. Kolikon toinen puoli kuitenkin on, että jos emme löydä uusia työntekijöitä, ajateltu kasvumme hidastuu tai jopa ”VarsinaisSuomessa on menossa ns. Myös metallialan yrityksissä on kiivasta kasvua. Yritysten hyvä tilauskanta ja investoinnitkin kertovat osaltaan tästä, vastaa toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi Lounais-Suomen Osuuspankista. Nousukausi on tuonut esiin lieveilmiöitä yritysten kannalta. Yritys on Meyer Turun omistuksessa. Esimerkiksi piikkiöläinen hyttivalmistaja Piikkiö Works kertoo, että sen tilauskirja on täynnä tällä hetkellä vuoteen 2023 asti. Kaivosteollisuuden koneita Turussa valmistava Sandvik uskoo myös hyvän vireen jatkuvan. rekryexpo 8 V arsinais-Suomen positiivinen vire näkyy ja tuntuu laajasti alueen yrityksissä. Tilanne on siis tästä näkövinkkelistä katsottuna erinomainen. Kyselyn yrityksissä on vakaa luottamus, että pore jatkuu vielä vuosia. Tulevaisuudenusko perustuu asiakkaiden näkymiin myös paimiolaisessa Vahasilta Oy:ssä ja Turun seudulla eri toimipisteissä toimivassa Stera Technologies Oy:ssä. Uudenkaupungin autotehtaalla on myös selvä positiivinen vaikutus koko alueelle. – Meidän näkövinkkelistämme kysyntä ja työtilanne jatkuu vähintään yhtä hyvänä vuoden 2020 loppuun asti, sillä useat pääasiakkaamme investoivat melkoisesti sekä heillä on vuosittain isot revisiot. – Myönteinen laajemman Turun alueen suhdanne jatkuu vielä. –?Perustuen metallien hintakehitykseen ja yleisiin kaivosteollisuuden näkymiin, aktiivisuus on korkealla, tiivistää johtaja Riku Kesäläinen Sandvikistä. Yritysja talouselämävaikuttajat näkevät lähes poikkeuksetta, että telakan ja autotehtaan vauhti tuntuu myös omassa yrityksessä. Telakan ja autotehtaan lisäksi myös lääketeollisuus on hyvässä nosteessa, samoin rakentaminen. jytky – Soinia lainatakseni.” Jukka Virtanen Vahasilta Oy Buumi VARSINAIS-SUOMEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA ERI VUOSINA VARSINAIS-SUOMEN SEUTUKUNTIEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA 2018 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 2012 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 -13 -14 -15 -16 -17 -18 Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaukset 2012–2018. Osa yritysjohtajista ovat huomannut esimerkiksi palkkakilpailua, kun osaavista tekijöistä on huutava pula. Tähän vaikuttaa se, että telakan tilauskanta yltää ennätyksellisen pitkälle. Hyvä työllisyysaste vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon ja haluun tehdä muun muassa asuntoinvestointeja. henkilöä kpl kpl Lähde: TE-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2018. Laivatilauksia on vuoteen 2024 asti. Metallien hintoja nostaa koko maailman talouskasvu ja tavaroiden valmistuksen lisääntyminen. Näillä esimerkeillä on myös psykologinen vaikutus, joka madaltaa kynnystä ryhtyä uusiin hankkeisiin, kommentoi Hakala. Alueen kärkiyritysten veto ei ole kuitenkaan ainut kirittävä tekijä. Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala muistuttaa, että telakka on merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Sandvikissä näkemys ei synny paikallisesta tilanteesta, vaan siihen vaikuttaa maailmanlaajuinen metallien hintojen nousu ja kaivosteollisuuden kipuaminen kuopasta. Yleinen talouskasvu vaikuttaa myös. Nämä asiat käyvät ilmi verkkokyselystä, joka lähetettiin kymmenille maakunnan yritysten edustajille. Turunmaa 7,6 745 -98 Salon seutu 12,0 3 383 -964 Turun seutu 10,2 16 287 -3 697 Vakka-Suomi 6,3 889 -236 Loimaan seutu 7,9 1 220 -269 % henkilöä henkilöä vähennys edelliseen vuoteen työttömyysaste työttömien määrä VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KOKO ASUNTOTUOTANTO Lähde: Talonrakennusteollisuus ry Lähde: Talonrakennusteollisuus ry VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KERROSTALOASUNTOTUOTANTO 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Luvat Luvat Aloitukset Aloitukset 9,9 % 12,2 % 13,5 % 13,4 % 12,3 % 11,3 % 9,4 %. Kysyimme alueen bisnesvaikuttajilta heidän arviotaan Varsinais-Suomen talouskasvun jatkumisesta
Sekä kunnallisella puolella, yrittäjillä että yksityisillä henkilöillä on selvästi aikaisempaa enemmän luottamusta talouden positiiviseen kehitykseen. Patrik Rautaheimo Elomatic 1 2010 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 milj. –?Olen hyvinkin luottavainen nykyisen kehityksen jatkumisen suhteen täällä Varsinais-Suomessa ja varsinkin Turun alueella. Moni yritysjohtaja muistuttaa, että kaikki ei ole omissa tai paikallisissa käsissä. – On mahdollista, että myönteinen jakso jatkuu ja varsinkin laivanrakennuksessa on selvää, että nykytilauskannan toteuttaminen jatkuu positiivisena monta vuotta. Loimaalainen Pemamek suunnittelee ja toimittaa hitsausautomaatioita eri puolille maailmaa. Meriteollisuuden kasvuun yritys on varautunut jo pidempään. – Pemamekin näkymät ainakin 2–3 vuoden aikajänteellä ovat hyvin myönteiset ja luottavaiset. rekryexpo 9 pysähtyy, kuvailee operatiivinen johtaja Jukka Virtanen Vahasilta Oy:stä. Kansainvälisissä suhdanteissa voidaan hyvinkin nähdä 1–2 vuoden ajoituksella laskua nykytilanteesta. Ostovoiman arvioidaan olevan nousussa. Alueen kokonaistyöttömyys on laskussa ja ostovoima nousussa, kertoo marketkaupan toimialajohtaja Mikko Rauhanen. Yritys toimii Turun, Kaarinan, Paimion, Tammelan ja Kaavin lisäksi myös Intiassa ja Virossa. Isoilla veturiyrityksillä esimerkiksi laiva-, autoja lääketeollisuudessa menee hyvin. Turun Osuuskaupassa tilannetta katsotaan kuluttajien näkökulmasta. Myös muuta vanhaa rakennuskantaa on korjattava, kertoo Leppälehto. Turun kaupungin keskustaan ja keskustan tuntumaan on suunnitteilla mittavia rakennusprojekteja. 1970-1980-luvuilla rakennettiin paljon asuntoja, ne ovat nyt tulossa peruskorjausikään. Tärkeä asiakas on myös Turun telakka. Vahasilta valmistaa paineastioita. Taloustaivaalla voi nähdä myös varjopilviä. Se näkyy alueellamme kulutuksen ja investointien kasvuna. Muilla aloilla näkymät ovat positiiviset, mutta maailman taloutta voi Buumi ”Maailman taloutta voi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa. Pemamek työllistää noin 200 henkeä ja lisäksi alihankkijoita. euroa kpl % % HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ODOTUKSET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 INVESTOINTIAIKEET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 HENKILÖAUTOJEN VIENTI SUOMESTA TAVARAVIENNIN ARVO VARSINAIS-SUOMESSA 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 Lähde: Tulli 2018 Lähde: Tulli 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 kasvaa pysyy ennallaan vähenee kasvaa pysyy ennallaan vähenee osuus Suomen kokonaisviennistä, % 7,2 % 5,1 % 6,8 % 8,6 % 7,7 % 9,7 % 98 473 kpl. Kaupungistuminen jatkuu edelleen, mikä tuo muuttovoittoa alueelle. Siitä kertovat asiakkaidemme antamat vuosiennusteet ja koko ajan kasvanut tilauskantamme, kertoo myyntijohtaja Kai Rinne Stera Technologies Oy:stä. Perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen katsoo, että telakan kasvun luomasta hyvinvoinnista on nähty vasta alkuosa. Ihmisten elinikä pitenee ja sinkkuuntuminen jatkuu, tarvitaan uusia asuntoja. – Varsinais-Suomessa tapahtuu tällä hetkellä laaja-alaisesti hyviä asioita. Telakan kasvun vaikutukset ovat vasta alkuvaiheessa. – Kasvu tulee jatkumaan, tosin ei niin rajuna kuin viime vuonna. Näkisin koko lounaisen Suomen kasvunäkymien pysyvän hyvin samalla tavalla myönteisinä. Uskomme kasvumme myös jatkuvan. Stera on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistaja. Se kertoi viime syksynä palkanneensa jopa kymmeniä ihmisiä tätä varten. Silti näkymä on myönteinen, kuvailee Heikonen. Talonrakennusteollisuuden aluejohtaja Markku Leppälehto liittää oman alan näkymät isompaan kaupungistumiskuvaan
Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa tarvitaan myös huomattavaa tekniikan alojen koulutusmäärien lisäämistä. Elomatic on turkulainen suunnitteluja insinööritoimisto, jolla on toimistoja ympäri maailmaa. Myös Turun seutu on työssäkäyville vielä pieni, joten nopea junayhteys pääkaupunkisedulle laajentaisi mahdollisuuksia rekrytoida osaajia laajemmalta alueelta. Matti Nurmi, VSP Teknisen alan koulutuksen lisääminen amk– ja DI-tasolla. Turun yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas nostaa esiin, että tuotannollisissa investoineissa ei ole ”Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla.” Tero Seikkula Nordea. Pitää muistaa, että vientiteollisuus on talouskasvun veturi. Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari Nähty nousu perustuu yleiseen hyvään suhdannetilanteeseen ja muutamien yritysten erinomaiseen tilanteeseen. Asuntotarjonta ei myöskään tahdo pysyä kysynnän perässä, arvioi Tero Seikkula Nordeasta. – Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla. Nordean Lounais-Suomen pääkonttorissa tilanne arvioidaan kokonaisuutena erittäin hyväksi, mutta mahdollinen korkotason nousu ja työvoimapula luovat varovaisuutta. Patrik Rautaheimo, Elomatic Turun yliopistoon pitää saada opinto-oikeudet ylioppilaasta DI-insinööriksi koulutuksessa, modernit koneja materiaalitekniikan opintosuunnat. Riku Kesäläinen, Sandvik MITÄ KOULUTUSTA TARVITAAN. Lentoyhteyksiä Eurooppaan on Turun kentältä karsittu, joten kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille Turku on maantieteellisesti vielä hankala. Ari Kumpulainen, Piikkiö Works DI-tutkinnon teko Turussa, mutta myös turkulaisille nuorille mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja maailman parhaissa yliopistoissa. Osaavan työvoiman pula voi rajoittaa kasvua. Lähes kaikki päätiet olisi saatava uuteen asfalttiin aivan heti. Hurku–Helsinki-välille jos saisi ”tunnin junan”, niin se olisi jo luksusta. Varsinais-Suomen hyvä kasvu säteilee kasvua myös muille alueille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Janne Virtanen, Arvo Virtanen Oy Buumi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa, muistuttaa toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo Elomaticista. Rautaheimo arvioi alkuvuonna, että väkeä voidaan tänä vuonna palkata lisää noin 50–100 henkilöä. Sen jälkeen ohikulkutien kaistojen lisääminen Ravattulasta Helsingin moottoritielle asti. Esko Jääskeläinen, SSO Suurin ja kiireellisin on tieverkon kunto, se on ylläpidettävä paremmin. Tämä viesti pitäisi saada selkeämmin eteenpäin. Jukka Virtanen, Vahasilta Oy Infrahankkeista tärkein olisi Turku–Pori-tien nelikaistaiseksi tekeminen. Nopea reagointi ja ennakkoluulottomuus uutta kohtaan on tarpeen. Anna Godenhjelm, Wallac, Perkin-Elmer Emme ole pystyneet viestimään asiaa riittävästi erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan. Tero Seikkula, Nordea Valitettavasti kärsimme edelleen huonosta maineesta muutamien vuosien takaa. rekryexpo 10 Talousvaikuttajien näkemyksiä ONKO VARSINAIS-SUOMESSA OSATTU OTTAA POSITIIVISESTA RAKENNEMUUTOKSESTA RIITTÄVÄSTI IRTI. Viime vuoden yrityskauppojen myötä Elomaticista tuli Suomen johtava teknisten laskentapalvelujen toimittaja. Yrityksen henkilökunnan määrä nousi viime vuonna yli 850:een. Vaikea nähdä suuria murheita. Näistä osa voisi sijoittua Turkuun. Haluaisin nähdä valtiovallan tuovan edellytyksiä myös viennin kasvulle jatkossa mahdollistamalla diplomi-insinöörikoulutuksen Turussa. Tunnin juna lähentäisi Turkua ja pääkaupunkiseutua toisiinsa ja helpottaisi korkeammin koulutetun työvoiman rekrytointia seudulle. Omin toimin Varsinais-Suomessa voitaisiin vielä vauhdittaa kasvua, keinoina mm. Hän vastaa pankin henkilöasiakkaista LounaisSuomessa. Kai Rinne, Stera Pitäisi huomioida Salon alueen tasoittavat mahdollisuudet työvoiman ja alihankintojen suhteen, kun Turun ja Uudenkaupungin alueella tilanne ylikuumenee. Pekka Heikonen, Pemamek MITÄ INFRAHANKKEITA TARVITAAN. Yli 50 000 asukkaan kaupunki on Turusta puolen tunnin matkan päässä. Korkotason nopea nousu voisi olla negatiivinen shokki. kaavoitus, innovatiiviset ja rohkeat hankkeet
Markkinoiden veto edesauttaa myös erityisesti pk-sektorin yritysten kasvua ja edesauttaa investointeja. Seikkulan mukaan muutamilla paikkakunnilla on kova kysyntä myös vuokra-asunnoista. Tilanne ei ole kuitenkaan yksioikoinen, sillä Salon seudulla toimii esimerkiksi yrityksiä, jotka hyötyvät esimerkiksi telakan muhkeasta tilauskannasta. Myös toistaiseksi matalat korot ja kohtuullisen toimiva pankkien lainananto tukevat markkinoita. Salon seudulla Microsoftin tehtaan ja tuotekehityksen loppuminen ja sitä kautta työttömyyden nousu näkyy vielä alueen taloudessa. – Uskon, että talouden vireys jatkuu 2018–19, sillä kuluttajat näkevät oman taloutensa lähivuosille vakaana. Tähän on monia syitä. 3. Iso osa saa jo opiskelujen aikana töitä. Tarpeellisia investointeja kyllä tehdään, mutta suurta investointibuumia ei ole syntynyt, kuvailee Turun yrittäjien puheenjohtaja ja Priima-Yhtiöiden toimitusjohtaja Jari Rastas. Olen sosiaalityöntekijä, ja töitä on niin paljon kuin viitsii tehdä. Omalla alalla (sosionomiopiskelija) on hyvin varma työllistyminen valmistumisen jälkeen. Siellä osa kyselyyn vastanneista yritysjohtajista näkee, että pore ei suoraan näy yritystoiminnassa. –?Eniten positiivinen vire näkyy asuntorahoituksen kysynnän vahvana kasvuna, arvioi toimitusjohtaja Jussi Hakala Liedon Säästöpankista. Toisaalta toistaiseksi tuotannolliset investoinnit eivät ole lähteneen erityisen vahvaan kasvuun. Vuoden 2007 huippuun on hänen mukaansa kuitenkin vielä matkaa. – Sopivan työvoiman löytäminen on käytännössä lähes mahdotonta, ja se on johtanut palkkakilpailuun, joka tulee tulevaisuudessa heikentämään maakunnan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Asuntokantaa pitää olla, mutta myös palveluiden täytyy olla kunnossa, niin kuin täällä Koskella.. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Varsinais-Suomessa ja nimenomaan Turussa rakennetaan kiivaasti uutta. Miksi tai miksi ei. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Olen optimisti: paranemaan päin. 2. Mutta vire on saanut Salon rakennemuutoksen vaiheeseen, jossa orastavaa positiivista käännettä on odotettavissa myös tälle alueelle. 2. JAANA JALLI, Koski 1. rekryexpo 11 Buumi Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. Mitä olen seurannut, Lapissa on töitä muttei asuntoja. Valtakunnallisesti en tiedä, onko tämä alue niin houkutteleva, varmaan joillain aloilla voi olla. Näkymät ovat Salon seudulla selvästi varovaisemmat kuin muualla maakunnassa. Se tarkoittaa, että omaan elämään uskaltaa sijoittaa ja hankkia esimerkiksi uusi asunto. Korjausrakentaminen on ollut jo pitkään hienoisessa kasvussa. – Erityisen vilkasta asuntotuotanto ja asuntorahoitus on Turussa ja lähialueilla, vahvistaa aluejohtaja Tero Seikkula Nordea Lounais-Suomesta. 2. Mitä keinoja tässä voisi käyttää. Se puolestaan tulee ohjaamaan yritysten investointeja muualle kuin Varsinais-Suomeen, pelkää myyntijohtaja Kai Rinne Steralta. Alueen pankeissa onkin huomattu asuntorahoituksen kysynnän kasvu. Mikä on oma alasi. Kielteisiä arvioita positiivisesta vireestä tulee vain Salosta ja Somerolta. Työllisyystilanne on piristymään päin. syntynyt odotettua hurjaa kasvua. Kasvun pullonkaulaksi uhkaa nousta sopivan työvoiman löytäminen. 3. Työttömyyden lasku on ollut reipasta jo useiden kuukausien ajan, kertoo toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskaupasta (SSO). 2. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. Töitä on vaihtelevasti ja työtilanne riippuu siitä, millaista työtä hakee. Väestömuutos on tasaantumassa työväestön poismuutosta neutraaliin vaiheeseen. Talonrakennusteollisuus ry:n aluejohtaja Markku Leppälehdon mukaan uudisrakentaminen on vuoden 2015 pohjakosketuksen jälkeen noussut vuosien 2009–2011 tasolle. ALLI VÄHÄTIITTO, Turku 1. Hoitoalalla työllistyy tosi hyvin ja uskon, että nuorille riittää töitä tulevaisuudessakin. Koko Etelä-Suomi on vetovoimainen, ja pääkaupunkiseutu alkaa kai kohta olla aika ruuhkautunut. Alalla on mahdollisuus myös yrittäjyyteen. 3. 3. Meidän ammattikuntaamme on liian vähän. Tietyillä aloilla on pulaakin työntekijöistä, mutta yleisesti on aika vaikea tilanne. n 1 Maakunnan väellä on luottamus omaan talouteen T alouskasvu näkyy Varsinais-Suomessa luottamuksena omaan talouteen. – Varsinais-Suomen positiivinen vire ei ole vielä saavuttanut Saloa täydellä voimallaan. Miksi ei, minusta Varsinais-Suomi on ihan hyvä hyvä paikka asua, elää ja tehdä töitä. Korjausrakentamisen osuus on noin puolet koko talonrakentamisesta, kertoo Leppälehto. Olen toiveikkain mielin sen suhteen. – Nousua ovat tuoneet julkiset hankkeet ja erityisesti kerrostalorakentaminen. Tällainen paikka on esimerkiksi Uusikaupunki. Asuntorakentamisen kova tahti näkyy erityisesti Turussa ja sen ympäristökunnissa. – Myönteinen suhdanne jatkuu, mikäli emme kompastu kasvun esteisiin, joista keskeisiä ovat osaavan työvoiman saaminen sekä alueen ja yritysten hyvä saavutettavuus, kuvailee toimitusjohtaja Kaisa Leiwo Turun kauppakamarista. Pohjois-Suomesta varmaan saadaankin. Liikeja toimistorakentamisessa sekä teollisuusja varastorakentamisessa on myös havaittavissa hienoista elpymistä. Priima-Yhtiöt on kiinteistöja rakennusalalla toimiva yritysrypäs, johon kuuluu muun muassa Turun teollisuuden rakentajat Oy ja Etacom. ANITA LEVOMÄKI, Loimaa 1. Pienemmiltä paikkakunnilta varmaan kyllä osittain. Olen sairaanhoitaja
Pemamekissa uusien työntekijöiden löytäminen vaatii aikaisempaa huomattavasti enemmän työtä ja panostuksia. Operatiivisen johtajan Jukka Virtasen mukaan kysyntä on lisääntynyt maanlaajuisesti, mutta tekijäpula on akuutti ongelma. Uudessakaupungissa toimiva Valmet Automotive aikoo rekrytoida tänä vuonna tuhat uutta työntekijää. Maatalousyrittäjällä töitä riittää ihan riittävästi. Kyllä varmaankin. Monessa yrityksessä mietitään kuumeisesti uusia keinoja löytää osaajia. Opiskelen sähköalaa ja olen nyt työharjoittelussa. VSP on viime aikoina rekrytoinut esimerkiksi ruotsin kielen osaajia, sillä Viking Linen ruotsinkielinen puhelinpalvelu siirtyi sen hoidettavaksi. Kauppojen ja muiden palveluiden pitää olla lähellä. Nyt telakalla työskentelee yli 1?800 työntekijää. 3. Opiskelijoita tulee paljon, niin eiköhän työntekijöitäkin. Yrityksellä on myös puhelinkeskustoimintaa. Asuntoja tietysti täytyisi olla tarjolla. TOMI SARVIAHO, Suomusjärvi 1. Tällaisia henkilöitä ei vain yksinkertaisesti ole vapailla markkinoilla, kertoo Virtanen. Yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut ja samalla henkilökunnan vaihtuvuus on lisääntynyt viime vuosina, listaa toimitusjohtaja Anna Godenhjelm. 2. Kampanja lähtee ajatuksesta, että Lounais-Suomen hyvä talousja työllisyystilanne tunnetaan edelleen muualla Suomessa melko huonosti. 3. 3. Jere: Luultavasti joo, kyllä tämä sen verran suuri kaupunki on, että eiköhän tänne aika hyvin ihmisiä saada. Kyllä. Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. Kaava on sama, kun vaihdetaan lääkeainekehitykseen ja diagnostiikkalaitteisiin. Erityishaasteen resurssien metsästykseen meille tuo se, että toimintamme on hyvin säädeltyä. Se on parantunut viime vuosina, eikä ole menossa ainakaan huonompaan suuntaan. Mitä keinoja tässä voisi käyttää?. Telakka ja sen verkostoyritykset työllistävät parhaimmillaan noin 7 000 työntekijää, selviää telakan vaikutustutkimuksesta. Turkulainen Wallac kuuluu kansainväliseen teknologiakonserni Perkin-Elmeriin, ja tekee analyyttisiä mittajärjestelmiä lääkeainekehitykseen sekä muun muassa diagnostiikkalaitteita. Kun töitä piisaa telakalla ja Uudessakaupungissa, jälkivaikutuksia tulee muuallekin. Loimaalainen Pemamek kaipaa erityisesti diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, mutta heidän rekrytoinnissaan on isoja ongelmia. JOHANNES PULKKINEN JA JERE ROSTEDT, Turku 1. Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä on erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. 2. Töitä löytyy, jos niitä etsii. – Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono, kertoo Pekka Heikonen. Myös erilaiset digitaaliset hakukanavat ja sosiaalinen media auttavat asiassa, kertoo Pekka Heikonen. Työntekijöiden tarpeen kasvuun vaikuttaa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotannon käynnistyminen myöhemmin tänä vuonna. Miksi tai miksi ei. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. Sähköalalta löytyy töitä. Kyselyyn vastasi parissa päivässä 138 yritystä, joista yli puolet totesi työvoimapulan rajoittavan yrityksen kasvua. Sen avulla yritys toivoo nuorten kiinnostuvan alasta ja yrityksen löytävän tarvittavia levyseppähitsaajia ja jauhekaarihitsaajia. Halpa asunto ja mukava ympäristö, jossa asua. – Olemme kuluvana vuonna lisäämässä työntekijöitä yrityksessämme monenlaisiin eri tehtäviin. 3. Alueen työvoimapulaan haetaan ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. – Ongelmaksi on muodostumassa se, miten vastata kysyntään, kun resurssipula on käsin kosketeltavissa. Ei siis ihme, jos kysytyimmillä aloilla on pulaa työvoimasta. Johannes: Ei olla työllistymisestä huolissaan (musiikkipedagogiopiskelija). AKU-PEKKA VÄINÖLÄ, Koski 1. Jere: Meille on hehkutettu, että töitä löytyy, ja vain pieni prosenttimäärä valmistuneista ei työllisty. Turun kauppakamari kysyi jäseniltään muutama kuukausi sitten, rajoittaako osaavan työvoiman saanti yrityksen kasvua. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Mikä on oma alasi. Tänä vuonna VSP kertoo investoivansa kuituverkojen rakentamiseen Vakka-Suomen alueella. Viime vuonna autotehtaalle rekrytoitiin pari tuhatta työntekijää. Vakka-Suomen Puhelin (VSP) tarjoaa yrityksille ja kuluttajille tietoliikenneyhteyksiä ja itpalveluja ympäri Suomea. Ei osata yhtään sanoa, ei ole tullut haettua töitä täältä. Hakemuksia saapui vuoden aikana noin 15 000. Varsinais-Suomeen ennakoidaan syntyvän 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. rekryexpo 12 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi Y ritykset raportoivat rekrytoinnin hankaloituneen talousbuumin myötä. Pitää noudattaa erilaisia direktiivejä, alan normeja, harmonisoituja standardeja sekä ennen kaikkea henkilöiden ja menetelmien pitää olla pätevöitettyjä. 2. Keinoja on monenlaisia; hyvä yrityskuva ja monipuoliset tehtävät ovat tärkeitä asioita rekrytointivaiheessa, siis työpaikkaimago. Paimiolainen paineastiavalmistaja Vahasilta palkkasi Putous-näyttelijä Timo Lavikaisen tähdittämään firman rekrytointivideota. – Henkilöstön saatavuus varsinkin lyhytkestoisiin määräaikaisiin tehtäviin on vaikeutunut, ja hakijamäärä kauttaaltaan pienentynyt, tarkentaa Godenhjelm. – Keskusteluissa eri toimijoiden kanssa kuulee, että rekrytoinnit ovat kasvussa, näin myös meillä, sanoo toimitusjohtaja Matti Nurmi. Tilastokeskuksen mukaan Varsinais-Suomi oli viime vuonna muuttovoittajamaakunta 2 338 henkilön väestölisäyksellä. 2. Meyer Turku Oy arvioi työntekijämääränsä alihankkijoineen kasvavan jopa 20?000 henkeen vuoteen 2023 mennessä
Turkuhan on aika sisäänpäin lämpiävä. Ehkä laivateollisuuteen hakeudutaan muualtakin. Niitä aloja pitää markkinoida, joilla on töitä tarjolla. ARJA TUOMISTO, Loimaa 1. Tekijöistä on vähän jopa pulaa. Keikkaa on tarjolla enemmän. Miksi ei, jos työpaikkojen lisäksi on oikeanlaista mainostusta. Olemme sairaanhoitajia ja tuntuu, että pitäisi saada paljon enemmän tulosta vähemmällä työvoimalla. Ihan hyvältä varmaan. rekryexpo 13 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi ALINA RANNIKKO, Loimaa 1. Turun toimiston löydät nyt osoitteesta: Satamakatu 22, 20100 Turku ”Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono.” SAIRAANHOITAJA LAITOSHUOLTAJA O S A S TO N S IH T E E R I Erikoislääkäri LABORATORIOHOITAJA Lähihoitaja R Ö N T G E N H O IT A JA K ät il ö P sy ko lo g i Toimistosihteeri APULAISOSASTONHOITAJA Lä he tt i Osastonhoitaja YLILÄÄKÄRI MIELENTERVEYSHOITAJA Välinehuoltaja LASTEN HOITAJA SAIRAALA INSINÖÖRI Ylihoitaja A M M AT TI M IE S H U O L T O M I E S Suunnittelija TOIMINTATERAPEUTTI HENKILÖSTÖSIHTEERI Kuntoutusohjaaja F YS IO TE R A P E U TT I FARMASEUTTI Lääkintävahtimestari ke nt tä jo ht aj a HALLINTOVIRKAILIJA Vahtimestari T yö n jo h ta ja P U H E LU N VÄ LIT TÄ JÄ S O S I A A L I T Y Ö N T E K I J Ä Hankinta sihteeri TEKSTINKÄSITTELIJÄ Lääketyöntekijä ARVOKAS TYÖ ODOTTAA UUSIA TEKIJÖITÄÄN!. 2. Niki: Ei löydy välttämättä töitä, riippuu paljon alasta. MARI PEIPONEN, Turku 1. 3. 2. Olen tehnyt monenlaista työtä, mutta eniten olen ollut asiakaspalvelualalla. Toivotaan tietenkin, mutta vähän huonolta näyttää. 2. Varsinais-Suomen isoimpiin kaupunkeihin varmaan saadaan väkeä, muttei Loimaalle asti. 2. Tee työelämän löytöjä kanssamme! Olet sitten uusia haasteita etsivä työntekijä tai osaajia kaipaava työnantaja, meidän kanssamme pääset askeleen pidemmälle! StaffPoint yhdistää vuosittain yli 10 000 ihmistä ja työtehtävää Suomessa ja ulkomailla. RIITTA KOURU JA NIKI OKSANEN, Piikkiö 1. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä näyttää minusta hyvältä. Jos haluaa tehdä töitä, niin niitä on. Niki: Minusta sairaanhoitajille on vähemmän kuin ennen, varsinkin vakityötä. Vakitöitä on ehkä vaikeampi saada, mutta jos on valmis tekemään kolmivuorotyötä, niin töitä riittää. 3. 3. Opiskelen lähihoitajaksi ja töitä on aika paljon. Palveluitamme: •Asiantuntijapalvelut ja konsultoinnit •Rekrytointipalvelut •Henkilöstövuokraus •Henkilöstövalmennus •HR-prosessien hallintatyökalut •Työllistämisja urapalvelut Löydä mahdollisuutesi kanssamme: www.staffpoint.. 3. Niki: Muualta muuttaneena voi sanoa, että tämä on kaunista seutua, ja luulen että ihmiset tietävätkin, että Turku on kaunis kesäkaupunki. Minulla on lähihoitajana vakaa työpaikka. Suht koht hyvältä, tai ainakin se on paranemaan päin. Vanhuspuolella tarvittaisiin enemmänkin tekijöitä. En ole huomannut, että sillä puolella olisi nyt enemmän töitä tarjolla. Riitta: Raha ratkaisee. Se näkyy omassa jaksamisessa. Haluamme tarjota yhä useammille väylän heidän unelmiensa uralle
Hydoringin työharjoittelijat tulevat Loimaan, Salon, Turun ja Raision oppilaitoksista. Hän on samassa yrityksessä työskentelevän miehensä kanssa eri vuorossa, mikä on lastenhoidon kannalta hyvä asia. Hydoringin ja muiden työnantajien viesti siitä, että metallialalle kannattaa hakeutua, on kuitenkin vain yksi asia alaa miettivän ihmisen mielessä. Yksi tapa saada uutta työvoimaa on kouluttaa sitä itse. – Toinen vie lapsen eskariin ja toinen hakee, viikonloppuisin ollaan sitten kaikki kotona. – Hyvästä matikkapäästä on etua. A nni Dabrowska on yksi Hydoringiin työharjoittelun kautta tulleista metallialan ammattilaisista. Koulutukseen kuuluvan neljän kuukauden työharjoittelun Anni Dabrowska teki Hydoringissä. – Metalli on Loimaan seutukunnassa todella vahva ala. Janne Raikon mielestä niin kesätyöntekijöille kuin muillekin nuorille on tärkeää kertoa, että ammatteihin on monenlaisia reittejä. – Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen, hän kertoo. Paljon on kiinni asenteesta. CNC-koneistajan tärkein ominaisuus on Anni Dabrowskan mielestä hyvä motivaatio. – Hydoringillä sukupuolella ei onneksi ole väliä, Dabrowska sanoo. – Mielenkiinto alaa kohtaan herää, kun koululaiset vierailevat meillä. Erilaisten harjoittelujen ja kausitöiden kautta yritys rekrytoi yli puolet tarvitsemastaan työvoimasta. Hänen mukaansa myös kesätyöntekijät ovat tärkeä tapa tehdä yritystä tunnetuksi ja hankkia uutta työvoimaa. Kauhan varresta sorvin ääreen ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.”. – Metallialan yrityksissä myös johtotasolta löytyy ammattikoulun käyneitä. Mieheni on ollut täällä töissä yksitoista vuotta, ja hän rohkaisi hakemaan. – Olen aikaisemmalta ammatiltani kokki. Kysyntään nähden koulutusta ei ole tarpeeksi. rekryexpo 14 P öytyäläinen hydrauliikka-alan yritys Hydoring on jo pitkään panostanut oppilaitosyhteistyöhön. Tällä hetkellä Hydoring työllistää vähän yli 100 metallialan ammattilaista. CNC-työstökeskuksella työskentely on hänen mielestään mielenkiintoista ja monipuolista. Hydoringiin tulevista aikuisopiskelijoista noin 80 prosenttia työllistyy Hydoringiin, ammattikoululaisista noin puolet. Loimaalta valmistuu metallialan opiskelijoita kymmenkunta vuodessa, mikä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän, Timo Raikko muistuttaa. Myös peruskoulun työelämään tutustujat eli TET-harjoittelijat ja vuosittaiset koululaisvierailut nähdään yrityksessä tärkeinä. Kone tekee mitä siltä pyytää, mutta ohjelmaa pitää osata käyttää oikein. – Kodin merkitys ammatinvalinnassa on viisikymmentä prosenttia, Timo Raikko kertoo. Sukupuolella ei ole työn kannalta merkitystä. – Huippuammattilaisten kasvattaminen on yksi yrityksen tehtävistä, Janne Raikko muistuttaa. Hydoring on aloittamassa kahden muun paikallisen toimijan kanssa työvoimapoliittista koulutusta, jossa se kouluttaa hitsareita yhteistyössä Ely-keskuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Anni Dabrowska vaihtoi kokin työt metallitöihin. Myös koululla on suuri merkitys. Vaikka yritykset kilpailevat varsinkin huippuammattilaisista, Hydoringissä ei koeta, että työvoiman saatavuus olisi kasvun este. Ammattikoulu on hyvä pohja, ja siitä voi jatkaa jos kiinnostusta on, hän sanoo. –Tettiläiset, ammattikoulun työssäoppijat ja työharjoitteluun tulevat aikuisopiskelijat ovat keskeinen tapa rekrytoida työvoimaa ja tehdä yritystä tunnetuksi, Hydoringin tuotantopäällikkö Jussi Raikko sanoo. Ammattija aikuiskoulutuksessa olevien työharjoittelut kestävät kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Näin mol:in sivuilla ilmoituksen vuoden kestävästä aikuiskoulutuksesta metallialalle. Dabrowska tekee välillä aamuvuoroa, välillä iltavuoroa. – Alan imagon rakentaminen on myös työnantajille peiliin katsomisen paikka, hallituksen puheenjohtaja Timo Raikko sanoo. Kurssille on haussa kymmenkunta opiskelijaa. Hyvällä huumorilla varustettu työteliäs kaveri on yritykselle arvokas voimavara. Asko Virtanen teksti ja kuvat Työharjoittelut tärkeä osa Hydoringin rekrytointistrategiaa Yritys tekee yli puolet rekrytoinneista harjoittelujen ja kesätöiden kautta. – On tärkeää, että kesätyöntekijöitä palkataan myös hiljaisempina aikoina. Ajattelin, että jos kerran mieheni osaa koneistaa niin osaan minäkin, Anni Dabrowska kertoo. Stressiäkin on vähemmän kuin kokin työssä. – Monet kesätyöntekijöistä jäävät yrityksen listoille ja tekevät vuoroja iltaisin ja viikonloppuisin, Jussi Raikko sanoo. Tosin alalta löytyy edelleen vanhakantaisia työnantajia, joiden korviin asia ei ole kantautunut. Se on osa yrityksen markkinointia ja myös yhteiskuntavastuun kantoa, Jussi Raikko sanoo. Yritykselle oppilasvierailu on hyvä paikka näyttää, että yritys ja ala ovat vetovoimaisia, myyntipäällikkö Janne Raikko painottaa
Tutustu ja hae! Tule tapaamaan meitä RekryExpo-messuille 18.4.2018. Nyt haettavana levyseppä-hitsaajan koulutus. Huomaa myös Laivanrakennusoppilaitoksemme tarjoamat työllistymismahdollisuudet. Kerromme lisää työpaikoistamme! Olemme noin 1200 välittävän ja tekevän ihmisen työpaikka. Tahdomme antaa jokaisella mahdollisuuden loistaa. Löydät meidät osastolta Aula17. HALUATKO ROKATA JA ROLLATA JOKA PÄIVÄ. rekryexpo 15 ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.” rekry.meyerturku.. Haemme kasvua ja tarvitsemme sen tekijöitä. Tervetuloa joukkoomme! Tarjoamme kotimaisen, nykyaikaisen ja kehittyvän toimintaympäristön, jossa myös jokaisella henkilöstömme jäsenellä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ammattilaisena. Tiedostamme eettisen ja yhteiskunnallisen vastuumme ja pidämme huolta niin asiakkaistamme, ympäristöstä kuin henkilökunnastamme. TUO OSAAMISESI TELAKALLE Tehdään yhdessä menestystarinoita maalla ja merillä! Meyer Turku Oy ja tytäryhtiöt hyttitehdas Piikkio Works Oy ja offshore-alojen suunnitteluyritys ENG’nD Oy hakevat jatkuvasti uusia osaajia työskentelemään maailman upeimpien alusten parissa. Katso avoimet paikkamme ja hae: arkea.fi > Tule meille töihin
Mieshoitajille ainakin on tarvetta. Palvelut ovat riittävät. 2. Hain yhteyshaussa logistiikka-alalle. Joo. Hetkellisesti menee kovaa. 3. 2. 3. EVELIINA KUJANPÄÄ, Koski 1. Periaatteessa kyllä, mutta riippuu ihmisestä, mikä oikeasti houkuttaa. Olen lähihoitaja, ja töitä on nyt ainakin tarjolla. Nyt näyttää vähän valoisammalta. 3. 2. Töitä on liian vähän tarjolla. Olen itse työttömänä, joten siihen nähden tilanne ei ole kovin hyvä. Varsinais-Suomessa pitäisi myös olla enemmän nähtävää. Uskotko, että VarsinaisSuomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Lukion jälkeen aion hakea opiskelemaan ensihoitajaksi. 3. Uskon, että saadaan houkuteltua. Ei välttämättä saada houkuteltua. Asuntopula on iso ja vuokrat ovat turhan korkeat. Työpaikkoja ei ole. Mikä on oma alasi. Pelkän työn perässä ei muuteta. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. 3. JAKOB VIKSTRÖM, Mellilä 1. Tilanne on huono. Olen vaatetusartesaani, mutta en tiedä alan tilanteesta, kun en työskentele alalla. ISTO MÄKI, Laitila 1. Näyttää tosi hyvältä. 3. Kai voidaan saada, kun kehitetään Varsinais-Suomea ja tehdään lisää yrityksiä, joihin tarvitaan lisää työntekijöitä. TIMO VIROLAINEN, Salo 1. Gallup. VIRPI GARETS, Salo 1. Ihmiset liikkuvat enemmän. 2. Mitä keinoja tässä voisi käyttää. Täällä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Toivottavasti. Viimeksi olen ollut kuorma-auton kuljettaja. KALEVI NIEMINEN, Turku 1. Jossain muualla voi olla enemmän töitä tarjolla. Työpaikkojen lisäksi keskustojen kehittämisellä ja urheiluseuroilla on merkitystä. 2. Kai se ihan hyvä on. 3. 3. Loimaa ja koko VarsinaisSuomi ovat kehityskelpoisia. ANNE POUTANEN-SALOMAA 1. 3. 2. 3. Ala vaatii erikoisosaamista, eikä niitä työpaikkoja ole. Ravintola-alalla on ollut aina hyvin töitä. Kyllä, mikäli työpaikat lisääntyvät. rekryexpo 16 HEIKOSTI POSITIIVISTA 1. Kyllä voidaan. TUIJA ELONEN, Salo 1. Eri asia olisi mennä pohjoiseen. Puolustusvoimien työtilanne on hyvä. Keinoina ovat lapsiperheiden huomioiminen, panostus kouluihin ja päivähoitoon. Mielestäni alan töitä on huonosti. Olen ollut töissä Puolustusvoimissa, mutta nyt olen eläkkeellä. 2. Miksi tai miksi ei. JARKKO SIVÉN, Loimaa 1. Melko hyvä ja paranemaan päin. Olen entinen maanviljelijä. Työskentelen ompelijana, ja ainakin meillä on hyvä työllisyystilanne. Paskaduunien takia ei muuteta. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Tämänhetkinen tilanne on suurta kuplaa. Uusia tulee ja vanhoja jää eläkkeelle. 2. Kuulemma nyt on, olen eläköitynyt laivanrakennusalalta. Onhan täällä palvelut ok. 3. Viimeksi olen työskennellyt työkaluvalmistajana. 2. 3. 2. Ei kovin hyvä, jos olen oikein ymmärtänyt. Tuskin, ei tällä menolla tule mitään, kun täällä ei ole töitä. Teknologia ja robotit tulevat ja tuotantokapasiteetti nousee, se on hyvä. Ei haittaa, vaikka olisi kuntalisä. Silläkin on merkitystä, asuuko lähistöllä entuudestaan sukulaisia tai muita tuttuja. Ihan kohtalaiselta. Töitä saa, jos työt kelpaavat monipuolisesti. Ihan hyvä, vaikka Salossa ei ole työpaikkoja. ROOPE ROUHIAINEN, Loimaa 1. Sillä alalla on varmaan aika reippaasti töitä. Varsinais-Suomen sijainti ei ole este. Olen opettaja. Kavereissani ei juurikaan ole työttömiä. En usko työvoiman tarpeen lisääntyneen. Kyllä, jos hyviä ja keskitasoisia töitä riittää. Joku vuosi takaperin työntekijöitä oli liikaa. Tänne on helppo muuttaa. Asunto, päivähoitomahdollisuudet ja kulkuyhteydet vaikuttavat. Uudenkaupungin työpaikoissa pullonkaulana on asunnot. Yleisesti en usko, että töitä on niin paljon VarsinaisSuomessa. Asuntotilanne ei ole niin hyvä kuin voisi olla. Työskentelen tuulilasien valmistuksessa. 2. 2. Sillä alalla on töitä. Asuntoja tarvittaisiin enemmän. JUHO-PEKKA NUMMELA, Koski 1
Olen lähihoitaja ja alalla on hyvin sijaisuuksia tarjolla ja sitä kautta monet pääsevät myöhemmin vakituiseen työhön. 2. Olen metsäalalla. 2. Vuokra-asuntoja tulee olla riittävästi tarjolla. Monilla aloilla on pulaa työntekijöistä. Asenne uusia asukkaita kohtaan saattaa olla liian ynseä. Olen valtion virkamies eikä minun alalla ole muutosta näkynyt. Varsinais-Suomi ei ole vetovoimaltaan paras mahdollinen. 2. 2. Uudessakaupungissa asuntopula on rajoittava tekijä, se pitäisi saada paremmalle tolalla. Ihan hyvältä. Ja erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja saisi olla enemmän, erityisesti talvella. rekryexpo 17 Heidi Pelander, Kiti Salonen, Jussi Arola, Anneli Kajander-Ekström, Iida Kauppi tekstit // Kiti Salonen, Jussi Arola, Minna Määttänen, Iida Kauppi, Ari-Matti Ruuska kuvat Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta. 3. Omalla alallani on töitä hyvin ja tulee varmaan olemaankin. 3. ANNI UUSITALO, Laitila 1. Työtilanne näyttää hyvältä, kunhan löytyy sopivaa työvoimaa. Jos sanotaan, että ne laitilalaiset vasta kivoja ovatkin, niin eiköhän se helpota kotiutumista! MIKKO VIRTANEN, Laitila 1. ALPO NIKULA, Uusikaupunki 1. Uskon, että työntekijöitä saadaan. 3. 3. Olen hoitoalalla. Palveluita tulee olla kattavasti, sekä perusettä vapaa-ajan palveluja. Autotehtaan ja telakan työtilanne vaikuttaa laajasti. Keinona saada työvoimaa on kannustava palkkaus. Erittäin positiiviselta. Esimerkiksi nuorten vaatteita ei täältä juuri saa. 3. VALTTERI TASKINEN, Uusikaupunki 1. Hyvä, täällä on töitä, esimerkiksi autotehdas rekrytoi koko ajan ja siellä on jopa työvoimapulaa. 2. Se on yleisesti hyvä, mutta monissa ammateissa jokseenkin vaikea. Ymmärtääkseni töitä on alalla tarjolla. 2. 3. Ihan hyvällä tolalla tuntuu olevan. 2. Houkuttelussa varmaan autotehtaan rekrykiertueet eri puolilla maata ovat hyviä. Itse olen viihtynyt, mutta asuntotilanne pitäisi saada kuntoon, niin tulijoita olisi varmaan enemmän. Olen hoitoalalla ja hoitajista on koko ajan pieni pula. 2. Myös koulutukseen ja sen saatavuuteen tulisi satsata. Varsinaisesti olen opiskelija, mutta käyn pikaruokalassa töissä. Työtilanne riippuu toimialasta. Työn ohella kouluttautuminen on nyt jo helppoa, mutta siihenkin voisi entistä enemmän panostaa. JAAKKO RAULA, Laitila 1. Olen hoitoalalla. Luonto ja meri ovat lähellä. Uudessakaupungissa tilanne on hyvä, mutta Varsinais-Suomen osalta ei tiedä tarkkaan. EIJA NURMINEN, Laitila 1. Ja noin yleisesti täällä kaivataan lisää tekemistä, varsinkin talvelle. Julkisia palveluita on jatkuvasti karsittu. Vinkkkkkkaaaa kaaaverille ddddduuuuuunnniiiaaa – voooiiit saada pppaaalllkkkkkkiiiioooonnnnn henkilostotalo.fi/vinkkipalkkio Tule osastollemme kertomaan vinkkisi ja tutustumaan auki oleviin työpaikkoihimme! Löydät meidät pääsisäänkäynnin aulasta, paikka 3. Töitä on enemmän kuin jaksaa tehdä. Töitä on tarjolla enemmän kuin on tekijöitä. Pariskunnat muuttaisivat varmaan helpommin, jos molemmille löytyisi töitä. Olen itse autotehtaalla eli vastaus on kyllä. Työtilanne näyttää hyvältä. Erityisesti lapsiperheiden asemaan tulee panostaa, jotta perhe voi muuttaa mukana. 2. Ihan varmasti, koko ajan tänne on muuttanut ihmisiä ja tulijoita olisi enemmän, mutta ei ole asuntoja. Asuntoja pitäisi olla enemmän tarjolla ja jos kaupunkiin saataisiin lisää palveluja, niin sitten varmaan muuttointo kasvaisi. JENNA-JASMIN LAURÉN, Laitila 1. Erittäin hyvältä näyttää. 3. Alani on koneja metallitekniikka. EMMI MICKELSSON, Uusikaupunki 1. VELI ALEKSANTERI VUOPOHJA, Uusikaupunki 1. 100 € –1000 € VINKKIPALKKIO Gallup. 3. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä ei riitä. Vuorotyö ei sovi kaikille ja jotkut myös vieroksuvat työtä. 3. Esimerkiksi pienille lapsille ei talvella ole paljon mitään. Työtilanne on parantunut. Toivottavasti saadaan houkuteltua. Tänne ei saada muuttamaan riittävää määrää ammattitaitoisia työntekijöitä. Uskon kyllä, seutu on houkuttelevaa, erityisesti kesällä. Vakituisen työni lisäksi teen keikkahommia. Riippuu henkilön asenteesta
Profiilikuvan pitää olla tunnistettava ja edustava. Yleisenä vinkkinä Laine kehottaa tekemään profiilista runsaan, jotta se on löydettävämpi. Ennen kouluttajanuraansa työskenteli ammattirekrytoijana. Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Laineen mukaan työnhakijan kannattaa olla LinkedInissä, koska se on ylivoimaisesti suosituin rekrytointikanava somen kautta rekrytoiville firmoille. rekryexpo 18 Heidi Pelander teksti // Maria Miklas kuva Rekrytoijan ja työnhakijan aarreaitta Some-ekspertti Tom Laine kertoo, miksi ja miten LinkedInissä kannattaa olla. K un työnantaja miettii, miten hyödyntää LinkedIniä rekrytoinnissa tehokkaimmin, ensimmäinen askel on kouluttaa ja innostaa henkilökunta sen käyttöön. Hän kehottaakin verkostoitumaan ennakkoluulottomasti oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. Hänen mukaansa modernit viestintätutkimukset osoittavat, että organisaatioviestintä on kriisissä. Asuu perheineen Oulussa. Yritysprofiilin pitää Laineen mukaan perustua todellisuuteen. Hänestä merkittävä ero LinkedInin ja esimerkiksi Oikotien tai Monsterin välillä on se, että merkittävä osa LinkedInin kautta työllistyvistä on valmiiksi työsuhteessa olevia ihmisiä. 6 Lisää vinkkejä: linkedinopas.fi. Sosiaalisen median rekrytoinnin ja sometyönhaun kouluttaja, kirjoittanut aiheesta myös kirjoja. – Kaikissa somekanavissa kannattaa olla tarkkana postausten kanssa, jotka ottavat radikaalisti kantaa sukupuolirooleihin, poliittisiin aihealueisiin tai muuhun vastaavaan. Tätä mieltä on somekouluttaja Tom Laine. Perusti Suomen ensimmäisen some-rekryfirman, joka myytiin sittemmin VMP Groupille. Siellä voi ilmoitella työpaikoista joko avoimesti ja ilmaiseksi tai maksua vastaan kohdennettuna vain tietyille osaajille. Tom Laine . – Eli LinkedInistä haetaan parasta osaajaa, kun Monsterista ja Oikotieltä haetaan parasta avointa työnhakijaa. Käskeminen ei toimi. . Hän kehottaa antamaan työntekijöille vapautta viestiä omin sanoin ja silloin kun se on heille luontevaa. Muun muassa somerekryt ointikoulutuksia työkseen pitävän Laineen mukaan LinkedInistä on rekrytoijalle monia hyötyjä. Ennen kouluttajanuraansa hän työskenteli ammattirekrytoijana.. Connect-nappulan klikkaamisen lisäksi Laine vinkkaa kirjoittamaan saatesanat eli perustelemaan, miksi lähestyy ihmistä. Alun perin turkulainen. Kansikuvaan kannattaa visualisoida jotain omaan osaamiseen liittyvää. Laineen mukaan sometyönhakijan mokia ovat esimerkiksi alkoholinhuuruinen profiilikuva, epäselvästi tai pelkillä isoilla kirjaimilla kirjoitetut profiilitekstit tai marisevan negatiivinen ulosanti. – Suomalainen verkostoituu tyypillisesti somessa vain ihmisten kanssa, jotka hän tuntee. . . Sitä voi käyttää CV-tietokantana ja ottaa yhteyttä kiinnostaviin osaajiin. – Suomessa tehdyistä LinkedIn-hauista suurin osa tehdään englannin kielellä. . Laine varoittaa, että epäaidosta ja yritysjohtoisesta somepäivittämisestä jää nopeasti kiinni. Oli viime vuonna työmatkalla yli 200 päivää. – Kriteerit voivat perustua esimerkiksi ikään, sukupuoleen, paikkakuntaan, koulutustaustaan tai konkreettiseen työkokemukseen. Pitäisi verkostoitua vähän avoimemmin, koska emme vielä tunne kaikkia ihmisiä, jotka voisivat tarjota meille töitä tai olla asiakkaitamme. Ihminen ei mene someen katsomaan mainoksia, vaan hakemaan tietoa ja vertaistukea sekä jakamaan elämäänsä ja osaamista. Päivityksiä, kommentteja ja ryhmäkeskusteluita voi hyvin tehdä suomeksi, jos kohdeyleisön kieli on suomi. . Yrityksen LinkedIn-profiilissa voi siis rakentaa työnantajamielikuvaa ja hakea uusia osaajia, mutta Laineen mukaan viestit valuvat eteenpäin tehokkaimmin työntekijöiden profiilien kautta. Asiakkaita Suomen lisäksi Euroopassa ja Aasiassa. Tom Laine on Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. . Laineesta mielestä LinkedIn ei ole luottamusverkosto. . Yleisintä sen käyttö on isoissa kaupungeissa, isoissa yrityksissä ja moderneilla toimialoilla. Ilmoituksia voi kohdentaa jopa suoraan kilpailijan työntekijöille. Nimen alle tulevasta otsikosta kannattaa tehdä napakka ja houkutteleva ja summata esimerkiksi ydinosaaminen ja mitä etsii työmarkkinoilta. . . 6 Rekryexpo 18.42018 kello 12 ja kello 15: Tom Laine puhuu LinkedInistä työnhakijan näkökulmasta ja työnantajan näkökulmasta. Osuus on tärkeä, koska sen vierailija ehkä vielä jaksaa lukea. Otsikon alle tulevaan yhteenvetoon (summary) listataan keskeinen osaaminen, elämäntilanne ja yhteystiedot huolitellusti ja napakasti. Laineesta LinkedIn on oiva väylä parhaiden työntekijöiden metsästämiseen. Työpaikkoja kannattaa Laineesta hakea sekä LinkedInin hakukentän avulla että ryhmistä, kuten ejobs, Uratärpit ja Talent Pool Finland. Firman sisältöjen jakamiseen kannattaa innostaa ja kannustaa. Hän vinkkaa käyttämään englantia, vaikka tekisi töitä suomeksi. – Ihmiseltä ihmiselle tapahtuva kommunikaatio on keskiössä, hän summaa. Profiilia laadittaessa Laine opastaa satsaamaan löydettävyyteen. Näitä kannattaa hänestä tuoda esiin työntekijöiden tarinoiden kautta. Esimerkiksi yrityksen työkulttuuri, ilmapiiri, arvot ja mahdollisuudet kehittyä kiinnostavat työntekijöitä
Yli 50 vuotta varustamoalalla toiminut Viking Line on vakaa työnantaja.. Lue lisää: WWW.PAROC.FI Punaisille laivoille töihin! Liity siis iloiseen Vikingtiimiimme! Vikingline.com Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä, eli reippaalla palveluasenteella pääsee jo pitkälle. Oletko sinä etsimämme sankari. Olemme kansainvälinen yritys osana Owens Corning -konsernia ja työllistämme osaajia monelta eri alalta. TULE MEILLE TÖIHIN! Paroc on yksi Euroopan johtavia energiatehokkaiden eristeratkaisujen valmistajia. rekryexpo 19 smilepalvelut.fi WWW.AUTOTEHTAANSANKARIT.FI Valmet Automotive palkkaa vuonna 2018 tuhat uutta autonrakentajaa Uudenkaupungin autotehtaalle. Asenne ratkaisee! 1000 UUTTA SANKARIA HAUSSA Tule tapaamaan meitä osastollemme RekryExpoon Turun Messukeskukseen ke 18.4. viikko/viikko vuorottelu) ja uusia ystäviä. Voit hakea tulevaisuuden tekijäksi, olipa taustasi mikä tahansa – me koulutamme jokaisesta työntekijästämme maailman parhaan autonrakentajan. Laivalla on 42 eri ammattia ja tarjoamme eri pituisia työsuhteita.Työ antaa sinulle hyvää työ kokemusta, uramahdollisuuksia, hyviä etuja (esim
Kehitä osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä kanssamme Kysy meiltä yrityksellesi sopivista ratkaisuista! timo.holopainen@turkuamk.fi sinikka.leino@turkuamk.fi Turun AMK, Tekniikka ja liiketoiminta. Teollisuusliitto tukenasi opiskelussa ja työelämässä. rekryexpo 20 Katso kaikki avoinna olevat työpaikat www.manpower.fi Uusi ELÄMÄ Uudessakaupungissa Työ a Ura a Alku a uusikaupunki.fi uki.fi/some T E RV ET UL O A 27 O S A S T O L L E l l Wipro Infrastructure Engineering Oy Torpanmäentie 3, Perniö mirka.kaarlonen@wipro.com www.wipro.fi • www.wiproinfra.com Haemme tuotantoomme: Hitsaajia, Koneistajia Kokoonpanijoita, Maalareita KESÄDUUNI tai VAKIDUUNI liity ammattiliittoosi Liity: teollisuusliitto.
Heidän mukaansa parhaita työnantaja brändin rakentajia ovat tyytyväiset työn tekijät, jotka kertovat työstään eteenpäin uusille potentiaalisille osaajille. Yli puolet palkattiin matkustamopalveluun ja liikennelentäjiksi, mutta uusia työnte kijöitä tarvittiin myös muuhun asiakas palveluun, tekniikkaan ja erilaisiin asian tuntijatehtäviin. Sinisalon mukaan yrityksenä Finnair on Suomessa tunnettu. Viimeisen kahden vuoden aikana Finnai rille on rekrytoitu 1?800 uutta työntekijää, joista 1?000 palkattiin viime vuonna. 6 Rekryexpo 18.4.2018 kello 13 Minttu Sinisalo puhuu vahvasta työnantajakuvasta ja työn todellisuudesta. Ota työntekijät mukaan brändin rakentamiseen. Brändityössä keski tytäänkin enemmän ”myyttien murtami seen”. 3. Heidi Pelander teksti // Finnair kuvat Viisi vinkkiä brändinrakennukseen 1. rekryexpo 21 K ilpailluilla työmarkkinoilla työnantajan maineella on iso merkitys. Työntekijät rakentavat parhaan brändin Uskottava työnantajabrändi perustuu todelliseen työarkeen, sanovat Finnairin henkilöstöammattilaiset. Menneiden vuosien ytneuvottelu jen sijaan yritys kasvaa ja rekrytoi voimak kaasti, ja tarjolla on töitä muillekin kuin lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle. Kurkota pitkälle tulevaisuuteen ja pidä yhteyttä myös alan oppilaitoksiin. Hakakarin mukaan on tärkeää pitää yh teyttä myös tulevaisuuden työntekijöihin. Suvi Saarela (@finnairsuvi) puolestaan jakaa kokemuksia lentoemännän ja kou luttajan työarjesta. 5. Esimerkiksi Finnairin lento kapteenin Tomi Tervon (@finnairtomi) Instagramtilillä pääsee kurkistamaan hui keisiin maisemiin lentäjän perspektiivistä. Rekrytoinneista vastaava johtaja Minttu Sinisalo haluaa, että Finnairin työntekijät kertovat sosiaalisessa mediassa hyvästä työilmapiiristä. – Se asettaa myös työnantajan mieli kuvatyölle paineita siihen, että pystyy viestimään ja kertomaan siitä, millaista yrityksessä on työskennellä. Anna työntekijöille valtaa tehdä itse. – Tällä hetkellä digirekrytoinnit menevät hirveän sujuvasti osittain juuri siksi, että sana on kiirinyt työntekijöiden kautta. Sinisalon mukaan yksi osoitus onnistu neesta brändityöstä on se, että Finnairil le on palkattu lyhyessä ajassa merkittävä määrä digiosaajia, joista on tällä hetkellä kova kilpailu työmarkkinoilla. Hakakari korostaa, että työnantajamielikuva raken netaan yrityksen sisällä. Lisäksi useat finnairilaiset kertovat työstään omissa sosiaalisen median ka navissaan. Myös hakijamäärät puhuvat puolestaan. 2. Eri henkilöstöryhmistä on kyselty innok kaita osallistujia esimerkiksi ”insta take overiin”, jossa työntekijät ottavat vuorol laan hallintaansa Finnairin Instagramtilin muutamaksi päiväksi ja kertovat työstään Finnairin 100?000 Instagramseuraajalle. Hakakarin mukaan omaa henkilöstöä pyritään käyttämään kaikissa rekrytoin neissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Muista, että hyvä työnantajabrändi perustuu hyvinvoivaan työyhteisöön. Finnairilaiset käyvät luennoimassa esimer kiksi matkailualan opiskelijoille Lapin yli opistossa ja kaupallisen alan opiskelijoille Aaltoyliopistossa. – Jos se on päälle liimattua, kaunisteltua tai jotain muuta kuin mitä todellisuus on, ristiriita tulee kyllä esille, Sinisalo sanoo. Rakenna totuuteen perustuva työnantajabrändi. Kaksikon mukaan monet työntekijät kertovat työstään mielellään, ja ketään ei siihen pakoteta. – Oleellisinta on se, että työyhteisö ra kennetaan sellaiseksi, että viesti kuuluu positiivisena ulospäin. – Pieni rosoisuus ja oman käden jälki eivät haittaa, vaan tuovat uskottavuutta, Sinisalo lisää. Rekrytointikampanjassa luvattujen asi oiden pitää vastata todellista työarkea. Oman käden jälki tuo uskottavuutta. Sinisalo arvelee, että tulevaisuuden työn tekijälle tärkein asia ei välttämättä ole tun netun ja ison konsernin vakaus, vaan esi merkiksi työn merkityksellisyys, työnantajan vastuullisuus, hyvä työilmapiiri ja mahdol lisuudet kehittyä työssä nopeassa tahdissa. Henkilöstöjohtaja Eija Hakakari rakentaa Finnairin työnantajabrändiä sisältä päin, työntekijöiden positiivisista kokemuksista.. Finnairin henkilöstö johtajan Eija Hakakarin sekä resursseista ja rekrytoinneista vastaavan johtajan Minttu Sinisalon mukaan totuudellisuus on tär keintä uskottavan työnantajamielikuvan luomisessa. – Välttämättä ei ymmärretä, että meille haetaan esimerkiksi tohtoritason ihmisiä haastaviin analyytikkotehtäviin. Kaksikon mukaan Finnairin työntekijöitä on koulutettu sosiaalisen median käyttöön ja heitä kannustetaan jakamaan yrityksen viestintäsisältöjä esimerkiksi Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa. 4. Viime vuonna opiskelijaharjoittelijoiksi oli 2?000 hakijaa, matkustamopalvelutöihin 8?000 hakijaa ja lentäjäoppilaiksi 4?000 hakijaa. Sinisalon mukaan ilmailuala kiinnostaa suurta yleisöä, ja työntekijöiden tarinat ovat tärkeä osa työnantajamielikuvan luomista. Hänestä oleellista on se, että työntekijöille annettaan tilaa ja vapautta kertoa työstään
Laitilan lukion opinto-ohjaaja Pasi Rauhala toteuttaa koulussaan opetussuunnitelmaan kirjattua yrittäjyyttä. Töitä riitti kaikille. CARROT.FI Aamuksi töihin. Syntyi omenamehua myyvä Mehuks sekä kauneudenhoitoon keskittyvä Sminkdesign. Laitilan lukiossa seitsemän oppilaista tarttui haasteeseen kuluneena lukuvuonna. // Maariankatu 6 b MEIL KANS MEIL KANS Haluatko Sinäkin löytää oman polkusi työelämään. . Nuoret naiset kertovat oppineensa aikatauluttamista ja työn suunnittelua. Osa myytävistä tuotteista valmistettiin itse, kuten kahvipurua sisältävä kuorinta-aine. Oletko valmis vastaanottamaan haasteita. Myös se usein hoettu yrittäjämäinen asenne ja sen tärkeys avautui uudella tavalla. Yrittäjyyskasvatus koskee nykyään kaikkea opetusta. – Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä. Niitä myytiin joulumarkkinoilla ja mainostettiin somessa. Valentina oli kolmen tytön yrityksessä rahastonhoitaja ja teki budjetit sekä myyntiraportit. Heille annetaan mahdollisuus tehdä itse ja kantaa vastuu. KIINNOSTAAKO SINUA lähteä mukaan työpajatoimintaan erilaisten ja mielenkiintoisten asioiden pariin. . – Kun juttelemme esimerkiksi kursseihin liittyvistä valinnoista, teemme sen oppilaan eikä vanhempien kanssa. YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille. Carrot on nopein tie rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan töihin.. Jos olet, niin ota meihin yhteyttä www.ihmejakumma.com Me olemme kiinnostuneet Sinun tiedoista, taidoista ja unelmistasi EMME RAJOTTEISTASI. Tiedämme nyt paremmin, millaisia taloudellisia toimijoita yritykset ovat ja mikä merkitys niillä on työnantajina, kakkosluokkalaiset Valentina Mäkinen ja Roosa Elo pohtivat. . NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen. YES-kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. Juuso Torikka, Aarno Jäspi, opinto-ohjaaja Pasi Rauhala, Valentina Mäkinen ja Roosa Elo kertovat Vuosi yrittäjänä -kurssin antavan realistisen kokemuksen yrittäjyydestä. Kun oppii tunnistamaan tietonsa ja taitonsa, pärjää paremmin työelämässä. rekryexpo 22 Y rittäjyyskasvatus ei ole pelkästään liiketoimintaosaamista. YES Varsinais-Suomi järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia ja osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen. Apua siihen on saatavissa esimerkiksi YES-verkostolta. – Työelämää ajatellen he saivat tärkeää kokemusta ryhmässä työskentelystä. Tavoitteena on, että nuori hoitaa omat asiansa myös koulun ulkopuolella. . Tavoitteena on saada nuoriso löytämään omat juttunsa. ME YHDISTÄMME TYÖT JA TEKIJÄT! VMP Turku // +358 40 307 5000 turku@vmp.. Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä ovat elämänhallinnan ja ”Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä.” Valentina Mäkinen ja Roosa Elo Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito YES – apua yrittäjyyskasvatukseen . . Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa opetus niin, että opiskelija saa itse huolehtia asioistaan. Se tarjoaa koulutusta ja työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä tukea koulu-yritysyhteistyöhön
Omenamehufirman kahden muun oppilaan kanssa perustaneet Aarno Jäspi ja Juuso Torikka lähtivät yrittäjyyskurssille, koska se kuulosti mukavalta ja antaisi pientä taskurahaakin. Myös Valentinan kesä kuluu isän firmassa työskennellen. Yllättäen he huomasivat, ettei se niin helppoa ollutkaan. – Haasteita oli paljon. rekryexpo 23 Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito Laitilan lukiosta tulee yrittäjyyskasvatuksella luovia ja tavoitteellisia tekijöitä. Laitilassa lukiolaiset tutustuvat yrittäjyyteen myös Business Race -tapahtumassa, joka toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin kanssa. Yrittäjämäinen pedagogiikka vaatii opetustapojen muuttamista. Se on kuitenkin vaikeampaa oppiaineiden sisällä. – Laitilassa yrittäjyyskasvatus on saanut paljon tukea paikalliselta yrittäjäyhdistykseltä ja elinkeinoasiamies Esa Burilta. Ensin piti miettiä, mitä tehdä. Yrittäjyyskurssi näyttääkin kiinnostaneen erityisesti yrittäjäperheiden vesoja. Se on tullut tarpeen, sillä pienessä lukiossa esimerkiksi väen vaihtuminen saattaisi tuoda katkoksia toimintaan.. Etiketitkin piti hankkia. Molemmat nuoret miehet lähtevät kesätöihin perheyritykseen: Aarno pyöräliikkeeseen ja Juuso herää kesäaamuisin hoitamaan kanalaa. vuorovaikutuksen taidot, Pasi Rauhala jatkaa. Pasi Rauhala sanoo olevan mahdollista saada samankaltaisia elementtejä mukaan kaikkeen opetukseen kuin Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Silloin järjestetään muun muassa yrittäjyyssuunnistus yrityksestä toiseen. Sitten piti selvittää, mistä saamme omenat ja pullot sekä missä mehu pullotetaan
Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta. Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. rekryexpo 24 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. opiskelijayhteistyöstä. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä
Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä. rekryexpo 25 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta. opiskelijayhteistyöstä. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta
Rekrytoijat ovat löytäneet jopa Tinderin. Miten he kommunikoivat mahdollisten tulevien työntekijöiden kanssa. rekryexpo 26 SOMESTA LÖYTYVÄT ASIANTUNTIJAT JA PIILOTYÖPAIKAT Laitetaan silti heti hieman jäitä hattuun. Ei ihme, että yhä useampi työtehtävä löytää tekijänsä sosiaalisen median kautta. – Fiilis vaikuttaa, kun hyvistä työntekijöistä kilpaillaan, sanoo Someco Oy:n Minna Valtari, joka on erikoistunut sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. SIRPALOITUMISEN MOLEMMAT PUOLET Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisen median sirpaloituminen jatkuu ja uudet, pienet ja entistä kohdennetummat palvelut näkevät päivänvalon. LinkedIn on kerännyt viimeisen vuoden aikana verkostoonsa 100?000 suomalaista lisää, joten palvelun suosion voi odottaa jatkuvan, kun taas Tom Laineen mukaan Twitterin puhti on hiipumassa.. Opiskelijat käyttävät työnhaussa eniten Facebookia ja LinkedIniä, mutta myös Instagramia ja muita kanavia. Somerekrytoinnin ja -työnhaun kouluttaja Tom Laine haluaa huomauttaa, että kaikki rekrytointi ei tule koskaan tapahtumaan sosiaalisessa mediassa. Somelle tyypillistä on tiedon jakaminen kaveripiirille, ja somessa rekrytoija voi olla myös kollega. – Työnhakijalla on somen avulla entistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistyvyyteensä, johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo. Simo Ahtee teksti // Colourbox kuvitus Somessa rekrytoija on kaveri ja kollega Facebookissa on tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa suomalaista, LinkedInissä noin miljoona. Siksi työnantajakuvassa voi korostaa heille tärkeitä asioita, kuten työyhteisön arvoja. YRITYSKUVAN RAKENTAJA Ajatus, jonka mukaan vain moderneille aloille suuntautuneet saisivat töitä somen kautta, on jo auttamatta vanhentunut. Ilmoituksissa ei saisi tyytyä vain rekrytointi-imagon esittelyyn, vaan työtehtävien sisällöstä pitää kertoa selkeästi. – Kaikissa kanavissa ei ole mahdollista olla läsnä samanaikaisesti, vaan on luotava somestrategia työhakuun ja rekrytointiin. – Jos haetaan kaupalle kassaa, se tapahtuu edelleen helpoimmin kiinnittämällä lappu kaupan ilmoitustaululle, Laine tiivistää. – Myös merkittävä määrä ammatillisen koulutuksen saaneita voisi lähteä kehittämään omaa uraansa somen kautta, Tom Laine miettii. – Some-rekrytointi tuottaa parhaimman tuloksen, kun hyödynnetään somen interaktiivisuutta ja mahdollisuutta henkilökohtaiseen kontaktointiin. OPISKELIJA KÄYTTÄÄ INSTAGRAMIA Turun yliopiston työelämäpalvelut tuo mukaan opiskelijanäkökulman. Kaikkia paikkoja ei kannata laittaa hakuun somen kautta. Monikanavaistuminen tarkoittaa sekä haasteita että mahdollisuuksia – niin työnantajalle kuin hakijalle. LinkedInin lisäksi on hyvä pitää silmällä myös enemmän henkilökohtaisiksi miellettäviä some-kanavia, Sanna Tuominen toteaa. Tiettyjen kohderyhmien tavoittamisessa some on sen sijaan omaa luokkaansa. Esimerkkinä jo olemassa olevista on vaikkapa Tiitus, josta löytyy töitä erityisesti nuorille opiskelijoille, tai vaikkapa suomalainen työnvälityspalvelu Pockethunt. Yritykset yhä useammalta sektorilta ovat hoksanneet, millainen merkitys somella on paitsi rekrytoinnin, myös yrityskuvan rakentamisen kannalta. Tarjolla on kymmeniä muitakin somekanavia, joten vain mielikuvitus on työnhaussa rajana. Laine nostaa esiin korkeasti koulutetut tai pitkän työkokemuksen omaavat asiantuntijat, joista on jatkuva kilpailu. Turun yliopiston Sanna Tuominen muistuttaa yrityksiä siitä, että nuoret ovat taitavia etsimään tietoa somen kautta. – Isossa roolissa on myös se, miten yrityksessä jo työskentelevät ovat verkostoituneet. Esimerkiksi freelancereille some tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia. Somen avulla paljastuvat usein myös piilotyöpaikat. Esimerkiksi printtimedia, työnvälitysfirmat ja TE-toimistot pitävät pintansa
Sosiaalisen median rekrytointi koskee etenkin toimihenkilöitä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös enemmän tuotannon henkilökuntaa. – Sosiaalisen median kanavat tavoittavat nopeasti, laajentavat yleisöä ja henkilöiden on helppo lähettää ilmoitus eteenpäin tuttaville, Heikkilä perustelee. – Pirstaloitumisen ja palvelujen kohtaamien riskien vuoksi esimerkiksi oma blogi ja omat nettisivut ovat edelleen tärkeitä. Minna Valtari kannustaa toimimaan aktiivisesti kanavilla, joilla arvelee oman alan rekrytoijien liikkuvan. Parhaimmillaan hakijalta pyydetään video hakuprosessin loppuvaiheessa, pahimmillaan se saattaa olla ainut hakumahdollisuus. Some on uusi normaali myös työnhaussa. rekryexpo 27 NÄKÖKULMA SOMEREKRYTOINTIIN PERINTEISILLÄKIN ALOILLA HAVAHDUTTU SOMEN MAHDOLLISUUKSIIN Sastamalassa yli 40 vuotta sitten perustettu perheyritys Kalaneuvos Oy on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Suomessa ja sillä on toimintaa myös Turussa. Jos tiedot hankitaan jostain muualta, on tähän saatavat hakijan suostumus. TE-toimiston palvelut, henkilöstöpalvelut, lehti-ilmoitukset ja omat verkkosivut ovat silti edelleen tärkeässä roolissa. Tähän ei kuitenkaan saa sortua, sillä tiedot on saatava suoraan työnhakijalta itseltään. Jobs-osio CV-mahdollisuuksineen on juuri lanseerattu Suomessakin. VIDEO TUO ESILLE PERSOONAA Tulevaisuutta ja jo tätä päivää ovat myös videot. Toisilla jo kehno valaistus saavat saa videon näyttämään kaamealta, toisilla takana on osaamista. Jos työkokemusta ei vielä ole, saattaa olla mahdollista jakaa näytteinä joitakin opiskelujen tuloksia. Facebookilla on uusia kortteja hihoissaan. Tarvitaan siis hyvä myyntipuhe. – Pahin virhe on tietysti se, ettei ole missään esillä, Valtari kiteyttää ja jatkaa: – Kannattaa myös miettiä, millaisia jalanjälkiä jättää itsestään verkkoon. Niitä monella totisesti riittää, joten äkkiseltään voisi luulla, että työnantajan on helppo löytää Googlen avulla tarvittavat taustatiedot ja kiinnostavat viitteet. Työntekijän kannalta ensimmäinen tärkeä tehtävä on tuoda selkeästi ilmi, mitä osaamista ja näkemystä hän voi tarjota haaveissaan olevalle alalle tai työpaikalle. Aiemmin V. – Jos Facebook onnistuu palauttamaan luottamuksen yksityisyydensuojakohun jälkeen, rekrymahdollisuus tulee olemaan iso juttu, Somecon Minna Valtari povaa. 6 CV-videostudio Rekryexpossa. Blogin tekeminen voi olla juuri sitä osaamista, mitä työpaikoissa arvostetaan. Omien somekanavien lisäksi yritys käyttää henkilöstöpalvelujen kanavia. FACEBOOKIN UUSI MAHDOLLISUUS. Se tarkoittaa esimerkiksi sisällön jakamista ja keskustelua – kaikkea, mistä kuvastuu kiinnostus alaa kohtaan ja halu kehittyä. Hukkasena tunnettu yritys valmistaa kalatuotteita ja toimii kalanjalostuksen, tukkukaupan, maahantuonnin ja viennin sekä kalankasvatuksen parissa. Hän huomauttaa, että juuri Facebookkohujen kaltaisten tapausten vuoksi on syytä olla esillä useammalla kuin yhdellä kanavalla – ja muuallakin kuin somepalveluissa. Tom Laineen mukaan se saattaa asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. – Käytämme jatkossa somea rekrytoinnissa todennäköisesti vielä laajemmin. Myös YouTubekanavaa hyödynnetään yritysesittelyissä ja alan tunnettuuden lisäämisessä. Samalla video voi olla armoton ja työtehtävästä riippuen turhanpäiväinenkin väline rekrytoinnissa. – Henkilöstömme ammattitaito on meille erittäin tärkeää, some on tehokas myös sellaisten pätevien henkilöiden hakuun, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työtä. Markkinointiviestintäpäällikkö Mari Heikkilä kertoo, että sosiaalisesta mediasta on muodostunut olennainen rekrytoinnin apuväline, tärkeimpinä kanavina LinkedIn, Facebook ja Twitter. – Hakemuksessa voi toki ohjata rekrytoijaa hakemaan lisätietoja vaikkapa sosiaalisen median kanavista tai omilta nettisivuilta, Valtari lisää. Saat editoidun videon käytöösi linkkinä messujen jälkeen.. – Toisilla on kyky esiintyä ja puhua, toiset taas ovat vakuuttavampia portfolion tai työnäytteiden kautta. Pohja kannattaa rakentaa niiden varaan. Kuvauta itsestäsi työnhakuvideo messuilla. HIO MYYNTIPUHE Erottuminen harmaasta massasta on aiheuttanut työnhakijoille päänvaivaa iät ja ajat, eikä mieleisen aineksen poimiminen ole ollut helppoa työnantajallekaan. Profiilia rakentaessa on syytä miettiä, mitkä seikat siinä saavat rekrytoijan juttutuulelle. – Tämä ei tarkoita sitä, että profiilien tulisi olla pelkästään siistejä ja asiallisia, vaan omaa persoonaa ja omia intressejä voi tuoda esille monin tavoin, Sanna Tuominen neuvoo. Kaikkea ja sitä sun tätä -ajattelu saa rekrytoijan lähinnä hämilleen. – Kannattaa käydä katsomassa samalla alalla toimivien linkkiprofiileja ja ottaa mallia miten omaa osaamista pitää käsitellä, Tom Laine vinkkaa. Tarvitseeko koodarin osata esiintyä. Yritys voi rakentaa niiden avulla itsestään haluamaansa kuvaa, ja yhä useampi työnhakija esittelee niiden avulla osaamistaan ja ennen kaikkea persoonaansa. Tämä perustuu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. OLE AKTIIVINEN Someprofiilit olisi pidettävä yhdenmukaisina, jotta hakijan viesti tulee mahdollisimman selväksi
Robotiikkasarjoja käytetään myös robotiikkakerhossa, joka kokoontuu Puistokadun yläkoulussa joka toinen viikko. He oivaltavat, että kun kopteriin ohjelmoi valot, se voi auttaa pulassa olevia ja pudottaa tavaroita pimeässäkin. Aaron Aholan ja Nuutti Lähteenmäen yhteistyön tuloksena panda saadaan pelastettua vinssin avulla helikopterin kyytiin. Uusi opetussuunnitelma on tuonut koodailun kouluihin. Erityisen hienoa on, että nyt jokainen oppilas pääsee tekemään eikä muun luokan tarvitse vain seurata sivusta, kun yksi koodaa. Aalto pitää sitä järkevänä, sillä vaikka roboteista on innostuttu valtavasti, ei niitä kuitenkaan käytetä koko ajan. ”On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata.”. – Tarkka täytyy olla. Liikuntatunnilla harjoiteltu letkajenkkakin on koodia, jossa nelosluokkalaiset ovat itse robotteja. Neljäsluokkalaiset eivät jää avuttomiksi, vaan ryhtyvät auttamaan kuvitteellisten luonnonkatastrofien uhreja. Palikoista rakentuu käden käänteessä helikopteri, jonka kuudesluokkalaiset digitutorit auttavat yhdistämään keskusyksikköön. Loimaalla peruskoulusta saa ohjelmoinnin perustiedot ja -taidot, joita voi kehittää niin pitkälle kuin haluaa. Sen jälkeen oppilaiden on keksittävä, miten kopteri kannattaa koodata, jotta siitä on hyötyä katastrofialueella. Meillä on kotona kauhea kasa normi-legoja. – Ilman lahjoitusta koulu olisi voinut hankkia ehkä pari lego-laatikkoa. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen tekevät kopterista omanlaisen ohjelmoimalla siihen laskevan ja nousevan vinssin, joka poimii palikkaeläimen kyytiin. Pienenä maana Suomen täytyy olla hieman parempi kuin muut, jotta kilpailukyky pystytään turvaamaan. – Tutorina saan auttaa ja oppia itse lisää tekniikasta. Hilma Uotila ja Nea Hyvönen sanovat, että välillä robottien rakentelu on helppoa ja välillä vaikeaa. Koodailutaitoja voi tarvita työelämässä, kuudesluokkalainen digitutori Siiri Repo sanoo. Julianna Koenkytö ja Arttu Laine saavat opettaja Anna-Reetta Aallolta neuvoja, miten jatkaa ohjelmointia. rekryexpo 28 L oimaan Keskuskoulun ympäristöopin tunnilla riehuvat trombit ja tulvat saartavat ihmisiä koteihinsa. Kiti Salonen teksti ja kuvat Robotti tottelee koululaisten koodia Yrityselämän tuella perustettu robotiikkalainaamo innostaa lapsia ohjelmoinnin pariin Loimaalla. – Nuutti ( Lähteenmäki) on hyvä rakentamaan, ja minä löydän palasia. Keväällä järjestetään myös tvt-torstaita, joissa koodaaminen on yhtenä aiheena. Aalto ei ainakaan tiedä, että vastaavanlaista hankintaa olisi tehty muualla Suomessa. Kun helikopteri on rakennettu, oppilaiden pitää keksiä, mitä se tekee. Helikopterin rakentamiseen tarvittavat legot löytyvät laatikosta ja ohjeet tabletilta. – Ne ovat taitoja, jotka tulevat tässä tosi luonnostaan, ja joita lasten täytyy osata tulevaisuudessa. Aalto huomauttaa koodailutaidoille olevan käyttöä arjessakin, kun tallentava digiboxi pitää ajastaa tai seurata ruokaohjeen koodirivejä. Heikosen mukaan digiosaajista on valtava pula niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin. Robotiikkalainaamosta riittää tarvikkeita luokan jokaiselle työparille. Robotiikkasarjoista hyötyvät kaikki Loimaan peruskoulut, sillä robotiikkalainaamo on koko kunnan yhteinen. – On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata. Loimaalla on otettu jo askel eteenpäin hankkimalla alkuopetukseen 16 Bluebot-robottisarjaa eli Mölmöä sekä 15 lego-robotiikkasarjaa kolmas–kuudesluokkaisille ja 16 sarjaa yläkoululaisille. Kuudesluokkalaiset Siiri Repo ja Ella Lehtonen ovat digitutoreita, jotka kiertävät auttamassa oppitunneilla. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen oivaltavat, että kopteriin kannattaa ohjelmoida valot, jotta se voi pelastaa ihmisiä ja toimittaa tavaroita pimeässäkin. He opastavat muita ja pitävät opettajille kerran viikossa tablet-kahvilaa. – Teknologia-ala on tärkeä Suomelle nyt ja tulevaisuudessa. Aalto sanoo, ettei opettajia ole jätetty selviytymään yksin, sillä tutoropettajien lisäksi Keskuskoulun oppitunneille voi pyytää avuksi pääsykokeen läpäisseitä digitutoroppilaita. Koodaamisen ohella koululaiset oppivat luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. – ”Vasen, vasen, oikea, oikea, eteen, taakse, yks, kaks, kol” on luuppi eli päättymätön komentosarja, joka alkaa aina alusta, Aalto naurahtaa. Tietoja viestintätekniikan (tvt) opettaja Anna-Reetta Aalto sanoo robotiikkasarjoilla rakentelun olevan parhaimmillaan juuri tätä: tuttujen lego-palikoiden avulla etäisestä aiheesta tulee läheinen ja sitä voidaan käsitellä aiempaa syvällisemmin. Loimaallakaan se ei olisi ollut mahdollista ilman kaupungin, Novidan, Pemamekin ja Loimaan kauppakamariosaston tukea. Robottien avulla luodaan teknologiapolkua työelämään. Pemamekin hallituksen puheenjohtaja ja Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Pekka Heikonen on tyytyväinen, että uudet robotiikkasarjat ovat innostaneet tytötkin ohjelmoinnin pariin. Loimaan alaja yläkouluissa on kahdeksan tvt-taitoihin perehtynyttä digitutoropettajaa. Olen rakentanut niillä koko lapsuuteni, Aaron Ahola kertoo ojentaessaan työparilleen palikoita tabletilla olevien ohjeiden mukaisesti
rekryexpo 29 Monipuolinen työllistäjä Pelikenttänä koko maailma Luotettava perheyritys Paikallista laatua Koulutamme aktiivisesti Nykyaikainen työympäristö Ota yhteyttä: Hydoring Oy | Porakalliontie 2 | 21800 KYRÖ | FINLAND Puh: 020 765 6900 | job@hydoring.com | www.hydoring.com Tule jakamaan Turun Sanomia! Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia lehdenjakajia Turun ja ympäristökuntien varhaisjakeluun. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Olemme RekryExpossa! Tule jututtamaan meitä osastolle AUDI30 ja kuuntele puheenvuoromme klo 11.15 auditoriossa. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Lue lisää ja täytä hakemus verkossa osoitteessa www.lstj.fi. Turun alueen varhaisjakelussa työskentelee noin 350 lehdenjakajaa. Kiinnostuitko. Tarjoamme sinulle vakituisen, tai halutessasi määräaikaisen, työsuhteen sekä mahdollisuuden lisäansioihin esimerkiksi muun työn tai opiskelun ohessa. Jakelun päätuote on Turun Sanomat
Mahdollisuuksia uudelle uralle Työpaikka henkilöstövuokrauksen kautta Tarjolla mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä laivateollisuuden kokonaistoimittajan palveluksessa! Katso avoimet työpaikkamme osoitteessa www.sbcomp.fi Olemme mukana RekryExpo-messuilla, osasto 8.. rekryexpo 30 M uk an a yht e isososast olla nu m er o 18.4.2018 klo 10–18 ww w.t asm aos aaj at.. www .turku ai.. ww w.t uru nak k.. www .turku ai.. Turun messuja kongressikeskus RekryExpossa Koulutuksella uusi suunta elämään MM uk an a yht e i t ollaa nu m err o ww w.t asm aos aaj at.. www.o ppisop imus.t urku.. ww w.t uru nak k.. www.o ppisop imus.t urku.
Lisäksi niitä käytetään maalaamossa ja kokoonpanossa. – Se on meidän vahvuutemme, samoin tiimityö. Valtaosa roboteista on käytössä autotehtaan hitsaamossa. Marttilan mukaan nimenomaan robotit ovat tuoneet työpaikan 4 000 ihmiselle. ”Siinä, missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi.” Asko Tanhuanpää teksti Robotit ovat tuoneet työn 4?000 ihmiselle Ilman automaatiota ja robotteja ei Suomessa tehtäisi enää autoja. – Ei edes tuplamäärä ihmisiä riittäisi, jos roboteista luovuttaisiin. VALMET AUTOMOTIVE Mika Marttilan mukaan robottien määrä autotehtaalla ei tule ainakaan laskemaan. Ala on niin kilpailutettu, että autojen tekeminen olisi ihan liian kallista pelkin ihmisvoimin. ASKO TANHUANPÄÄ. Kaksi vuotta myöhemmin hankittiin vielä kaksi Asean pistehitsausrobottia, mitä pidettiin vähintäänkin pienenä ihmeenä. Tämä toteutetaan ottamalla logiikka ja oheislaitteet mukaan entistä varhemmin. Sen väittämän allekirjoitan ihan kirkkain silmin, robotiikasta hitsaamon ja osittain kokoonpanonkin osalta vastaava Marttila ynnää. Uudenkaupungin autotehtaalla on menty robottipuolella pitkälle siitä, kun ensimmäinen Puma-merkkinen kaarihitsausrobotti otettiin käyttöön vuonna 1982. Täällä erikoisosaajatkin pystyvät tekemään asioita yhdessä ja hyvällä hengellä, Mika Marttila tiivistää. Kun Porsche-projekti sitten käynnistyi 1997, hankittiin robotteja reilu parikymmentä lisää ja parhaimmillaan niiden määrä nousi Porschen aikana noin sataan, kertoo Marttila. Mika Marttila sanoo törmänneensä säännöllisesti väitteeseen siitä, että robotit veisivät työn ihmisiltä. Kysymys on hänen mukaansa asiasta, mihin nykynuoret ovat jo valmiiksi kasvaneet sisään. Ne ovat pelastaneet suomalaisen autontuotannon. – Robotteja tarvitaan , mutta ihmiset ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä. Se on toki muuttunut täysin, mitä ihmiset tekevät. Robotit eivät tee mitään yksin, vaan ihmisiä tarvitaan niitä käyttämään. Sitä voi pitää taitekohtana. – Asiat tehdään mahdollisimman valmiiksi ennen kuin esimerkiksi uuden vuosimallin tuotanto aloitetaan. Esimerkiksi jotain laser-hitsausta ei voisi edes tehdä käsin. – Valmet Automotive on sikäli onnellisessa asemassa, että meillä on valtava määrä osaamista omasta takaa esimerkiksi ohjelmointiin. Aiemmin kysymyksiä esitettiin päivittäin, nyt ei enää edes joka viikko. Marttila sanoo seuraavan askeleen eteenpäin löytyvän robottien ja ihmisten yhteistyön lisäämisestä sekä virtuaalisen maailman entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. Edelleenkin näen, että määrää voitaisiin lisätä, mutta silloin rakennus alkaisi jo asettaa rajoitteita, hän miettii. Lisäksi ne tehostavat turvallisuutta, Marttila luettelee. rekryexpo 31 V almet Automotiven tuotantotekniikan projekti-insinööri Mika Marttila sanoo kiertelemättä, että ilman robotteja ja automatiikkaa ei Suomessa enää tehtäisi autoja. – Systemaattinen automatisointi alkoi 1990-luvun alussa, kun tänne tuli kolmisenkymmentä Fanuc-merkkistä robottia Saabin ja Opelin hitsaamoon. – Robotit eivät todellakaan korvaa ihmistä. Robotit säästävät aikaa, ne tekevät raskaat työt ja pitävät laadun takuuvarmasti tasaisena. – Tällä hetkellä robotteja on koko talossa noin 650 ja niistä valtaosa eli kuutisensataa hitsaamossa. Siinä missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi
Timo Luukkola kertoo, että yrityksen pyörittäminen omillaan on ollut mukavaa. – Toisaalta pieni riski antaa yrittäjyyteen oman hohdokkuutensa. Kun he olivat tehneet yhdessä sille jonkin verran hommia, he tuumivat, olisiko sittenkin fiksumpaa laittaa yhteinen firma pystyyn. Aika riittää opiskeluun ja yrittämiseen. Kun eteen tulee joitakin vähänkin haastavampia projekteja, se oppimiskäyrä, mitä niiden aikana oppii, on tosi suuri. Kalle Elo oli ollut yrittäjä jo aiemmin omalla Elonor-yrityksellään, ja Timo Luukkola perusti oman toiminimen vuonna 2011 ollessaan 15-vuotias. – Olen koulun ohella mukana Euroopan suurimmassa opiskelijayrittäjyysjärjestössä, jonka toiminta liittyy vahvasti uusiin kasvuyrityksiin eli startupeihin. Timo Luukkolan tavoin myös Elolla oli ikää 15 vuotta, kun hän perusti ensimmäisen toiminimen. Varsinkin siinä vaiheessa, jos lähdetään perustamaan jotain vähän ”Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Siinä auttaa hyvä organisointi oman ajankäytön suhteen. Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä on töissä 23 ihmistä. Toimitusjohtajana hän oli vuodesta 2013 aina viime vuoteen asti. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa. Kauppatieteellisestä hän valmistui 2016. Osakeyhtiön perustaminen puolestaan liittyi siihen, että täytin 18 vuotta. Kalle Elon perustamien uusien firmojen toimiala liittyy liikkeenjohdon konsultointiin. En ole aktiivisesti etsinyt uusia projekteja tai markkinoinut firman palveluja, jotta ehdin myös opiskella ja hoitaa nykyisiä asiakkuuksia. Se on asia, joka pitää yllä mielenkiinnon yrittämiseen. Syksyllä armeijan jälkeen hän aloitti opiskelun informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Vedän siellä kesällä sellaista kesäohjelmaa, jossa otetaan 10–15 alkuvaiheen yritystä kymmeneksi viikoksi niin kutsuttuun ”kiihdyttämöön”. Luukkola uskoo, että tulevaisuudessakin hän tulee toimimaan yrittäjänä. Jos toiminta ei lähdekään kannattamaan, niin silloin olisi niin sanotusti hyvä epäonnistua nopeasti. Nyt on vuosikymmen kulunut vuodesta 2008 ja yrittäjäksi lähtemisestä. Kun kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia, niihin jaksaa aikaa kuluttaakin. Molemmat olivat tuolloin mukana Someron nuorisovaltuustossa ja tutustuivat siellä, vaikka Elo onkin Luukkolaa vanhempi. – Onhan yrittäminen aina tietynlaista riskin ottamista. Yrittäjyyden huonoista puolista kysyminen pistää Timo Luukkolan mietteliääksi. – Se liittyi siihen, että olen aina halunnut tehdä jotakin omaa. Yrittämisestä Kalle Elo on pitänyt kovasti. Jehu Marketingissa Luukkola tekee pääasiassa verkkosivuja, niiden ylläpitoa sekä digitaalista että graafista suunnittelua. Siitä on muodostunut elämäntapa, jota en lähtisi vaihtamaan pois. Ei olisi ollut kovin järkevää perustaa osakeyhtiötä sitä ikävuotta ennen. Elo on mukana yrityksessä yhtenä osakkaana. – Täytyy sanoa, ettei paremmasta väliä. Sen jälkeen hän on ollut mukana enemmän neuvonantajan tittelillä ja perustanut Don & Brancon rinnalle muutaman uuden yrityksen. isompaa on pakko tehdä paljon alkuinvestointeja. Firma jäi lisätienestiksi. Kyseessä on tavallaan yhden miehen mainostoimisto. Markkinointija it-aloilla se on sellaista tietoa, mitä nykymaailmassa aika moni hamuaa ja jota pyrin jakamaan muille yrittäjille. – Koulussa olen päässyt verkostoitumaan monien ihmisten kanssa, ja nämä kontaktit ovat tuoneet mukanaan koko ajan uusia projekteja. Yritys tekee kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille markkinointia, mainontaa ja konsultointia. – Yritysten johtamisesta ja kasvattamisesta on kertynyt sen verran osaamista, että näin voin tehdä. On vapaus ohjata työelämäänsä siihen suuntaan mihin haluaa.. Etenkin nuoremmille yrittäjille, joilla ei ole pitkää kokemusta taustalla. Mille alueelle sitten loppujen lopuksi kallistuu, jää vielä nähtäväksi. – Yrittäminen on mielestäni hyvin opettavaista. He tekivät ratkaisun, jossa Luukkola jatkoi yksin Jehu Marketingin kanssa, Elon jäädessä Don & Branco -nimiseen markkinointija konsultointitoimistoon. a Yrittäjyys on tuonut Timo Luukkolalle lisätienestejä opiskelun oheen. Järjestely oli tosi luontevan oloista. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa.” Timo Luukkola Yrittäjiksi jo nuorella iällä Timo Luukkolalla ja Kalle Elolla oli kummallakin ikää 15 vuotta, kun he perusti ensimmäiset toiminimensä. rekryexpo 32 K averukset Timo Luukkola ja Kalle Elo perustivat vuonna 2012 yhteisen Jehu Marketing Oy -nimisen yrityksen. Vuonna 2015 Luukkola pääsi armeijasta, ja Kalle Elo siirtyi yhteisestä firmasta pois. Firmoja pyritään kehittämään ja niistä pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti tuon jakson aikana. – Me molemmat olimme innostuneita yrityselämästä, ja teimme samaa asiaa eli digitaalista markkinointia ja nettisivuja. Kalle Elo perusti Don & Branco -markkinointitoimiston muutaman muun yhtiökumppanin kanssa 2013. Kun lähtee yrittäjäksi toisen kanssa, siitä saa samalla tietynlaisen tuen. Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Sauli Kaipainen teksti // Atte Mäkinen kuvat Kalle Elolle yrittämisestä on muodostunut elämäntapa. – Minulle on ollut aina vaikeaa pitää yllä vain yhtä projektia kerrallaan, yleensä niitä on ollut aina muutama aktiivinen käynnissä
Syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa järjestetty RekryExpo on saavuttanut huiman suosion. rekryexpo 33 Yhteistyössä: TULOSSA! Yrittäjien ja työnhakijoiden yhteinen tapahtuma myös syksyllä 2018. Varaa nyt oma näkyvyyspakettisi marraskuun 2018 tapahtumaan ja RekryExpo-lehteen! Lue lisää www.rekryexpo.fi
Jäljelle jäi sitkoproteiinista muodostunut pallo. Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen visioi, että tulevaisuudessa luonnontiedelukion käyneille voisi avautua väylä tiedekorkeakouluopintoihin ilman pääsykokeita. Erikoislukio saisi korotettua valtionosuutta ja voisi noudattaa poikkeavaa opetussuunnitelmaa. Rehtori Hannu Lahti on positiivisesti yllättynyt, että pienellä markkinoinnilla linjalle ilmoittautui 14 ensisijaista hakijaa. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki ja Laura Hätönen tekivät kemiantunnilla sitkoa. – Linja parantaa merkittävästi niiden oppilaiden valmiuksia, jotka hakeutuvat korkeakouluun opiskelemaan luonnontiedealaa. Se mahdollistaisi laajan perehtymisen ruoantuotantoketjuun alkutuotannosta kuluttajaan saakka. Lahti sanoo, että kehityssuuntaa kannattaa hakea alueen vahvuuksista: Loimaalla on paljon ruoantuottajia, alan ammatillista opetusta sekä muun muassa maatalousmuseo Sarka ja Eviran siementarkastusyksikkö, jotka ovat hankkeen kummeja. Teknologia ja maaja metsätalous. – Lukion ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on vielä outoa ja uutta, mutta tulee kehittymään tämän tyyppiseksi, Virtanen uskoo. Luonnontiedelukiolla on jo yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Kiti Salonen teksti ja kuvat Loimaa haluaa ruokalukion Novida hakee lupaa Suomen ensimmäiselle ruokapainotteiselle luonnontiede lukiolle. Opintolinja on askel kohti ruoantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunutta luonnontiedelukiota, jolle Novida pyrkii saamaan erityisen koulutustehtävän järjestämisluvan syksyksi 2019. Isomäki pitää hyvänä, että opiskelijat lähestyvät kurssilla ruokaa monesta näkökulmasta eri oppiainerajat ylittäen. rekryexpo 34 N ovida Loimaan lukiossa alkaa syksyllä luonnontiedelinja. Toisella asteella kilpailu opiskelijoista on kovaa. Jere Järvinen ja Santeri Hakala kokeilivat kemiantunnilla, mitä tapahtuu, kun jauhosta pesee tärkkelyksen pois. Se on yhtä paljon kuin lukion urheilulinjan hakijamäärä. Koulutuskuntayhtymä haki lupaa jo viime vuonna, mutta opetusja kulttuuriministeriö epäsi sen. Idean halutaan leviävän Loimaalta koko maahan
Novida Loimaan lukiossa on jo nyt käynnissä monitieteellinen Olipa kerran hampurilainen -kurssi, jossa nuorten suosima pikaruoka palastellaan atomeiksi. En ole ikinä käynyt sikalassa, enkä usko, että muuten olisi tullut käytyäkään, Jere Järvinen, 17 perustelee kurssille osallistumista. Entä miltä maistuvat viisi perusmakua. rekryexpo 35 M ikä mikrobi on tärkeä sämpylöiden tekemisessä. Akusti Heinonen maistoi viittä perusmakua: makeaa, suolaista, hapanta, karvasta ja umamia. Lahti painottaa, ettei suuruus ole itseisarvo, mutta jos 250 opiskelijan lukio pystyisi kasvattamaan opiskelijamääräänsä, kurssitarjontaa voitaisiin lisätä. He haluavat tuoda perinteikkääseen lukiokoulutukseen ammatillisella puolella yleistynyttä brändiajattelua. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki odotti erityisesti vierailua Turun yliopiston biokemian laitokselle. Novidassa toivotaan, että elintarvikeketjusta ja ruoasta vahvuutensa saavia luonnontiedelukioita perustetaan Loimaan jälkeen muuallekin maahan. Luonnontiedelukiota tehdään ensisijassa opiskelijoille, mutta se tukee myös maakunnan tavoitteita. – Emme voi lähteä siitä, että tekniskeskeinen yhteiskunta pyörii ilman ihmisiä, jotka niistä asioista ymmärtävät. – Samalla kavennetaan rajaa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä, Isomäki sanoo. Hampurilaisessa riittää pureskeltavaa Suomessa on noin 400 lukiota. – Halusin kokeilla jotakin erilaista. – Ajatelkaa, näistä mauista muodostuvat kaikki maut, kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki huomautti. Osa-aikatyö. – Kun luonnontiedelukioon saapuu, pitää heti aistia, että nyt ollaan tekemisissä elintarvikkeiden ja ruoantuotannon kanssa, Virtanen sanoo. Luonnontieteet ovat yleissivistäviä niillekin, jotka eivät halua opiskelemaan vahvasti luonnontieteisiin perustuvia aloja. Virtanen ja Lahti epäilevät, että harva osaa nimetä niistä montaakaan. Lukiolainen Veronika Koskinen ja cateringalan opiskelija Jenna Uuppo kokevat Olipa kerran hampurilainen -kurssin tuoneen opintoihin vaihtelua. Yhtä lailla kuin Sotkamon urheilulukio vetää hiihtäjiä Loimaalta, voisi Loimaan luonnontiedelukio houkutella opiskelijoita ympäri Suomen. Teknologia ja maaja metsätalous. Hän pitää tärkeänä, että nuoret oppivat katsomaan asioita monesta näkökulmasta oppiainerajat ylittäen. Koskisen mielestä kurssi on ollut käytännönläheinen, Uuppon mielestä taas teoreettisempi kuin ammattiopinnot yleensä. Lahti viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan nuorten luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt. Vakityö. Ruokakemian lisäksi kurssilla on perehdytty muun muassa ruoantuotannon historiaan maatalousmuseo Sarassa, leivottu härkäpapuhampurilaisia ja vierailtu koulutilalla katsomassa, mistä pihvi tulee. Kesätyö. Työharjoittelu
Eviran ylitarkastajat Kaarina Paavilainen ja Tarja Hietaranta näyttävät, että esimerkiksi vehnänippujen vihneistä voi päätellä, ovatko kyseessä eri lajikkeet. Asiat eivät jää vain muistin varaan. Kiti Salonen teksti ja kuvat Jalostus takaa Suomessa menestyvät lajikkeet Eviran siemenyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos. Niitä ylläpidetään geeniperimän turvaamiseksi. Kasvintuhoojatkin muuntuvat, ja vanha lajike voi menettää aiemman taudinkestävyytensä, Eviran ylitarkastaja Tarja Hietaranta havainnollistaa. Eviran siementarkastusyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos. Vuosittain julkaistavassa lajikeluettelossa on 30 peltokasvilajia ja 450 lajiketta. – Konkreettisimpina hyötynä näen dokumentoinnin ja sen, että kuviin voi palata. – Tällaiset kuvaukset tulevat todennäköisesti tarjolle palvelun muodossa. Jalostaja voi hakea uudelle lajikkeelle kasvinjalostajan oikeutta joko Suomeen tai koko EU:n alueelle. J uha Uusitalon seitsemän vuoden työ palkittiin, kun kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna kaksi hänen jalostamaansa pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvaa monitahoista ohralajiketta: satoisa Uljas ja hieman varhaisempi Armas. Lajikeluettelosta poistuneista kauppalajikkeista voi tulla ajan myötä alkuperäiskasvilajikeaineistoa, jota ovat ennen muuta vanhat maatiaislajikkeet. Viljalajikkeiden osalta markkinointi tapahtuu yhteistyökumppanien kautta. rekryexpo 36 K asvinjalostus on suomalaiselle maataloudelle elämän ja kuoleman kysymys, Eviran ylitarkastaja Kaarina Paavilainen sanoo. Teknologia ja maaja metsätalous Kielikoulutus räätälöitiin juuri meidän tarpeisiimme! www.te-palvelut.fi/eures Valmennus tarjosi työkalut kansainvälistyvän työyhteisön arkeen!. Reilut tuhat euroa maksavalla droonilla saa hyvällä säällä tarkkoja kuvia. Vaikka ilmasto tulevaisuudessa lämpenisi, päivän pituus ei muutu. – Lajikevalikoima muuttuu ja uusia parempia tulee tilalle. Jos suomalaista viljalajiketta testataan muualla, se voi käyttäytyä oudosti. – Vuosiin kukaan ei ole aloittanut kasvinjalostusta uutena toimijana Suomessa, Uusitalo suhteuttaa. – Edustamillamme lajikkeilla on Suomessa viljelyalaa 77?000 hehtaaria. Siksi Suomessa tarvitaan jatkossakin pohjoisiin ilmastoolosuhteisiin jalostettuja peltokasvilajikkeita. – Koskaan ei tiedä, milloin niitä taas tarvitaan, Paavilainen huomauttaa. Kasvilajikelautakunta poistaa lajikkeen kasvilajikeluettelosta 10 vuoden jälkeen, ellei lajikkeen hyväksynnälle haeta jatkoa. Markkinoilla on muun muassa kopteriin yhdistettäviä multispektrikameroita, joita voi käyttää apuna jopa rikkakasvien tunnistuksessa ja typen täydennyslannoitustarpeen arvioinnissa. Suomessa kotimaista lajikejalostusta harjoittavat Boreal Kasvinjalostus Oy, yliopistot ja yksityishenkilöt. Uusitalo käyttää jalostustyössä ja siementuotannossa apuna kuvauskopteria (droonia). Kiti Salonen teksti ja kuva Drooni dokumentoi jalostajan työtä Juha Uusitalo on käyttänyt droonia apuna jalostustyössä ja siementuotannossa. – Jos droonia ei ohjaa aktiivisesti, se jää leijumaan paikoilleen. – Kun kävin Cambridgessa, meillä vyötäröön asti kasvava syysvehnä kasvoi siellä nenään asti. Siksi on tärkeää saada myös testausverkko säilymään, Paavilainen korostaa. Jos lajike on myös jonkin ominaisuuden, kuten satoisuuden, aikaisuuden tai taudinkestävyyden suhteen aiempia lajikkeita parempi, kasvilajikelautakunta voi hyväksyä lajikkeen kasvilajikeluetteloon. Se on eräänlaista kuluttajansuojatyötä, Paavilainen sanoo. Uuden viljalajikkeen jalostus alkaa hyviksi havaittujen lajikkeiden risteyttämisellä, minkä jälkeen tehdään lukuisia valintoja ja testauksia. Oikeus antaa jalostajan päättää lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Kopterilla otetuista kuvista pystyy arvioimaan muun muassa kasvuston laatua, ojituksia ja kasvulohkojen rajoja sekä vertailemaan kasvukausia toisiinsa. – Lajikeluetteloon hyväksytyn lajikkeen siemenen voi olettaa kasvavan ja tuottavan hyvin. Suomalaiseen viranomaistyöhön luotetaan, sillä Loimaalla tehdään myös Norjan elintarvikeviraston DUS-testauksia. Varsinais-Suomessa lajikkeillamme on viljelty noin joka kymmenes peltohehtaari. Eviran siemenyksikössä Loimaalla tehdään peltokasvilajikkeiden DUS-testauksia, joissa selvitetään kenttäkokein lajikkeen erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. Uusitalo on ottanut kasvukauden aikana 1?000–2?000 peltokuvaa. Jos siemenkauppa olisi vain tuonnin varassa, olisi tarjonta huomattavasti nykyistä suppeampi. Vain luetteloon hyväksytyistä lajikkeista saa tuottaa sertifioitua siementä, jota on lain mukaan lupa markkinoida. Sen toiminta-aika on noin 20 minuuttia ja ohjaus on Uusitalon mielestä helppoa. Suomeen tuodaan peltokasvien siemeniä lähinnä pohjoismaista, Baltiasta ja KeskiEuroopasta. Ne ovat kuitenkin niin arvokkaita, että Uusitalo ei usko viljelijöiden hankkivan niitä vielä lähiaikoina vain omaan käyttöön. Hän työskentelee toimitusjohtajana loimaalaisyritys Plantanovassa, joka on tuonut tällä vuosituhannella ulkomailta Suomen siemenmarkkinoille yli 30 uutta lajiketta, erityisesti kevätviljoja: vehniä, ohria ja kauroja
rekryexpo 37 V arsinais-Suomeen ja Satakuntaan on muodostunut Pohjanmaan ohella sirkkakeskittymä. – Kysyntä riippuu paljon myös jatkojalostuksesta. Anne Koivuniemellä on autotalliin rakennetussa tuotantotilassa 127 muovilaatikkoa, joissa jokaisessa on 1 000–2 000 kotisirkkaa. Ennakkoluulottomat tuottajat ovat nostaneet Suomen parissa vuodessa Euroopan kärkimaiden rinnalle hyönteisten tuotannossa. – Kesän kynnyksellä kerääjäliikkeelle tulee jo kannattavaksi käydä keräämässä sirkat tiloilta, Jyllilä kertoo. Jyllilä painottaa hyönteisten vaativan hyvää hoitoa siinä missä muutkin eläimet. Hyönteistuotantoon ei myönnetä maataloustukea, joten kysyntä määrää alan kasvun. Tulevaisuudessa Koivuniemi haluaisi erikoistua esimerkiksi valkosipulilta tai yrteiltä maistuvien sirkkojen tuotantoon. Finsect oy:n perustaja Lauri Jyllilä uskoo, että kesän kynnyksellä kerääjäliikkeen on jo kannattavaa hakea sirkat tiloilta. Kinkku on juhlapöydän kunkku, päätyönsä sikalassa tekevä Koivuniemi toteaa. Perustaja Lauri Jyllilän mukaan uusia tuottajia etsitään koko ajan. Kiti Salonen teksti ja kuvat Sirkkatuotanto on lähdössä lentoon Kotisirkkoja kasvatetaan vihanneksilla ja rehulla noin kuusi viikkoa, minkä jälkeen ne pakastetaan. Sirkkojen kasvatus ei vaadi isoja investointeja ja mahdollistaa tyhjilleen jääneiden tilojen hyötykäytön. Sirkkalasta kuuluu voimakas siritys. Hyvän tuotteen kuluttaja ostaa uudelleen, Koivuniemi sanoo. Tuottajasta on ollut hauska seurata, miten nopeasti kuluttajien mielipiteet ovat vaihtuneet hämmästyksestä innostukseen. – Kaikkien ei tarvitse tykätä sirkoista, eivätkä sirkat korvaa sianlihaa. Oletettavasti tuotanto automatisoituu lähitulevaisuudessa, mikä vähentää käsityötä ja muuttaa hintarakennetta. Teknologia ja maaja metsätalous WORK ABOVE THE CLOUDS! T H E N O R D IC W A Y WE ARE HIRING Apply now: ?nnair.com/jobs. Sirkat maistuvat siltä, mitä niille syötetään. Hän myy kotisirkat hyönteismaataloutta edistävälle Finsect Oy:lle, jolla on Suomessa parikymmentä tuottajaa, muun muassa Loimaalla ja pian myös Aurassa. Vampulalainen Anne Koivuniemi hankki ensimmäisen sirkkaerän lokakuussa, ja nyt autotalliin tehdyssä kasvattamossa sirittää 127 laatikollista kotisirkkoja. Koivuniemi ja Jyllilä sanovat sirkkojen olevan kuluttajille uusi, ruokavaliota täydentävä vaihtoehto. Hän on koulutukseltaan kokki ja pitää sirkkoja hyviä ravintoaineita sisältävänä monipuolisena eläinproteiinina, jota voi kuivata, jauhaa, lisätä leipomuksiin tai käyttää lihankorvikkeena. Koivuniemelle suurin haaste on ollut löytää kasvihuonetuotannosta ylijäävää vihermassaa, kuten kakkoslaatuisia porkkanoita ja kurkkuja. – 87-vuotias isänikin lykkää minulle jo alan lehtiartikkeleita ja ilmankostuttimia ja kysyy, miten ”kärpäset” voivat, Koivuniemi hymyilee
Metsä on kohtalaisen epämääräinen ympäristö työskennellä. Urakoitsija suuntaa metsäpalstalle sähköisen kartan avulla, asiakas saa metsäsuunnitelman kännykkäänsä ja hakkuukone tallentaa dataa jokaisesta kaatamastaan rungosta. Metsäsektorin hyvä pöhinä ja tulevaisuudessa siintävä mahdollinen työvoimapula tulevat todennäköisesti lähivuosina vauhdittamaan alan koneellistumista ja digitalisoitumista. Koneellinen tiedon käsittely ei ole vielä aukottoman luotettavaa, Neero sanoo. Parhaimmillaan digitaalisen tiedon avulla päästään tulevaisuudessa tarkempaan ja luotettavampaan lopputulokseen. Digitalisaatio on vähentänyt metsässä otettavien askelten määrää. Loimijoen toiminnanjohtajan Jari Neero huomauttaa, että mitä tarkempaa lähtötietoa on saatavissa, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Digitaalinen tiedonkeruu on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna siihen, että metsänhoitaja saapastelee metsässä ja määrittää kuvioittain puuston pohjapinta-alan relaskoopin avulla. – Se olisi aika mahtavaa ja helpottaisi työtä suunnattomasti. RekryExpossa löydät meidät auditoriosta Teknologia ja maaja metsätalous. Merkittävä kehitysloikka olisi, jos ilmakuvien, peruskarttojen ja maastokäyntien avulla kerättävää metsävaratietoa saataisiin jatkossa tarkasti kaukokartoitusmenetelmien avulla. PALJON TYÖPAIKKOJA ERI TOIMIALOILTA. Kiti Salonen teksti ja kuva Digiloikka vähentää askelia metsässä Ohi on aika, jolloin metsäpalsta piti mennä näyttämään urakoitsijalle. – Hakkuut ovat koneellistuneet jo lähes sataprosenttisesti, sillä sen hyödyt nähtiin nopeasti. Metsäalalla on käytetty jo kauan sähköisiä karttoja. Metsänhoitotöissä konekehitys on ollut toistaiseksi hidasta, Metsänhoitoyhdistys Loimijoen toiminnanjohtaja Jari Neero sanoo. careers.barona.. TÄYTÄMME VUOSITASOLLA 30 000 UUTTA TYÖPAIKKAA. Suomen pinta-alasta noin kolme neljäsosaa on metsämaata, joten alan digitalisoitumisessa on paljon mahdollisuuksia. Digitaalisuus voi lisätä nuorten kiinnostusta metsäalaan ja hyödyttää kaukana asuvia metsänomistajia, jotka pystyvät satelliittien välityksellä silmäilemään metsäpalstaansa missä päin maailmaa tahansa. Visionäärit ovat esittäneet, että tulevaisuudessa reaaliaikaista tietoa on tarjolla metsän jokaisesta puusta. – Hyvät lähtötiedot puustosta parantavat metsässä suoritettavan toiminnan laatua ja auttavat aikataulussa pysymistä urakoissa, Jari Neero kertoo. rekryexpo 38 M etsätalous on maatalouden ohella merkittävä elinkeino kasvukeskusten ulkopuolella. – Digitaalisesti tuotetusta metsävaratiedosta näkee suurin piirtein, millainen esimerkiksi puutavarajakauma on, mutta sen perusteella ei voi tehdä kauppoja. – Toivottavasti ihmisten kontakti metsään ei kuitenkaan kokonaan katkea
Toimimme valtakunnallisesti Suomessa sekä Ruotsissa Tukholman ja Åren alueella. Routalainen on reilu työkaveri ja yhteistyökumppani. Meitä routalaisia, rautaisia markkinoinnin ammattilaisia on reilut 140. Routa on osa Sanoma-konsernia. Visiomme on vahva – tyytyväisimmät työntekijät ja asiakkaat. Tarjoamme mainonnanpalveluita huolellisesti suunniteltuina valtakunnan vahvimmissa medioissa. Me Roudalla huolehdimme asiakasyritystemme tuloksellisesta markkinoinnista, jotta jokainen asiakkaamme voi käyttää aikansa asioihin, joita varten yritys on olemassa. www.nclean.?. Meillä on aikaa toisillemme ja asiakkaillemme! Kiinnostaako työ digitaalisen markkinoinnin parissa. Siivouskohteitamme ovat hotellit, kylpylät, laivat, kauppakeskukset, tavaratalot, toimistotalot, oppilaitokset, taloyhtiöt ja marketit. Tule juttelemaan kanssamme osastolle 4 Tutustu meihin www.mobiilimarkkinointirouta.fi N-Clean on vuonna 2004 perustettu siivouspalveluyritys. Toimimme Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Turussa. rekryexpo 39 SEMINAARI RekryExpo-messujen yhteydessä 18.4.2018 klo 10:30-12 Tarvetta asiantuntijalle. Routa on täyden palvelun markkinointikumppani kaikenkokoisille yrityksille kaikkialla Suomessa. Ratkaisuja osaajapulaan antamassa Tuotantotalouden koulutusja tutkimusvastaava Tero Reunanen Turun AMK:sta. Kiinnitä paras osaaja yritykseesi Miten yrityksesi voi varmistua siitä, että se saa tulevaisuudessa itselleen osaavimmat insinöörit. Työllistämme lähes 1500 henkilöä siivousja toimitilapalveluiden tehtävissä. Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/radical Lisätiedot: radicalproject.turkuamk.fi Jassi Aho, Turun AMK 040 355 0360 jassi.aho@turkuamk.fi “Halutaan palkata alle 25-vuotias korkeakoulutuettu, jolla on yli 4 vuoden työkokemus.” Onnistuu
Toiminnanjohtaja Laura Vuola auttaa nykyisiä ja uusia yrittäjiä liiketoiminnan aloittamisessa ja sen aikana.. – Yrittäjyys tuntuu tällä hetkellä olevan nosteessa nuorten keskuudessa, Vuola sanoo. – Mutta jos se ei ole, ei sekään ole niin vakavaa, Vuola lohduttaa. Päivän aikana ideoita on tarkoitus yhdessä jalostaa eteenpäin. Kukapa ei haluaisi olla oma pomonsa yhden kesän. 4H-yritystoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden perustaa oma yritys turvallisesti ja helposti. Näistä ei kuitenkaan tarvitse olla etukäteen tietoa, sillä kaikki käydään yhdessä läpi. Jos jonain viikonloppuna on omaa menoa, voi päättää, ettei silloin ota vastaan tilauksia, LaitilanPyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola kertoo. Yrittäjyyden myötä nuorelle tulevat tutuksi toimintasuunnitelman laatiminen, yksinkertainen kirjanpito ja verottajalle tehdyt ilmoitukset. Hanna Hyttinen teksti ja kuvat Turvallinen kurkistus yritysmaailmaan Kesäyrittäjyys on vaihtoehto palkkatyölle. Ja jos taas ei ole vielä ideaa, se voi syntyä yhteisistä keskusteluista muiden kurssilaisten kanssa. –?Yrityksellä ei ole tuloja, jos ei itse tee asioita sen eteen. Kurssin jälkeen voi myös todeta, ettei tämä ollutkaan oma juttu. Nuorilla on mahdollisuus työllistyä 4H:n kautta muutenkin kuin perustamalla oman yrityksen. – Ja mukaan saa tulla pelkästä uteliaisuudestakin. Lisäksi Vuola ohjaa nuoria yrittäjiä sekä ryhmänä että kahden kesken. – Yrittäjyyteen liittyy vastuuta, mutta sen vastapainona on vapaus. Lisäksi tämä opettaa raha-asioiden hoitoa ja voi avata silmiä myös omalle rahankäytölle, Vuola kertoo. Jos esimerkiksi harrastaa käsitöitä, voi kokeilla valmistaa omia tuotteita myyntiin. – Esimerkiksi kesällä voisi olla tarvetta pihatöille, erilaiselle kotiavulle kuten ikkunoiden tai mattojen pesulle. – Yrittäjyys antaa kokemuksen siitä, millainen oma ura voisi olla. Koulutus on maksuton, mutta jos päätyy perustamaan yrityksen, pitäisi liittyä 4H-yhdistyksen jäseneksi. 4H-yrityksen liikevaihto pitäisi olla vuodessa vähintään 50 euroa. Vaikka tuloista ja tienaamisesta puhutaankin, kyseessä on kuitenkin nuorelle harrastus. 4H-liiton alla toimii Ota nuori töihin -toimintamalli. Osa niistä toimii sesonkiluonteisesti ja osa ympäri vuoden. Oman yrityksen asioiden hoitaminen opettaa myös itsenäistymistä ja vastuunottoa. Viime kädessä nuoren kannattaa pohtia, mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän haluaisi tehdä. Laitilassa toimii parhaillaan kymmenkunta 4H-yritystä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritys tai yksityinen henkilö voi palkata nuoren töihin ja maksaa 4H-yhdistykselle sovitun summan. Laitilassa on myös todennäköisesti Suomen vanhin 4H-yritys Marikan Köökki, joka on toiminut kahdeksan vuotta. Kesäyrittäjyys voi olla vaihtoehto nuorelle, joka on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa tai haluaa olla itse oma pomonsa kesän ajan. Yksi, mikä voisi kiinnostaa maatalousyrittäjiä, olisi esimerkiksi yritys, joka tekisi hukkakauran keruuta, Vuola luettelee. Kurssille voi tulla oman idean kanssa tai ilman. 4H-yritystoimintaa on ollut Laitilassa hieman alle kymmenen vuoden ajan. Tarkoitus on houkutella yrittäjyyden pariin uusia nuoria. – Laitilan-Pyhärannan yhdistyksessä tätä toimintaa ollaan parhaillaan kehittelemässä, Vuola kertoo. Nuori hankkii itselleen yrittäjäohjaajan, joka voi olla joku ulkopuolinen tai myös oma vanhempi. Kurssi antaa peruseväät yrittäjyyden tielle, mutta yhdistyksen tarjoama tuki ei jää siihen. Yhdistys puolestaan hoitaa työnantajan velvollisuudet ja maksaa nuorelle palkan. rekryexpo 40 K esätyö on nuorille usein ensimmäinen kosketus työelämään, mutta kesäyrittäjyys tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kokeilla omia siipiään yritysmaailmassa. Laitilan-Pyhärannan 4H-toimiston ovet ovat avoinna nuorille yrittäjille ja heidän kysymyksilleen. Vuola järjestää nuorille yrittäjyyskurssin toukokuussa
4H-yrittäjän täytyy olla yhdistyksen jäsen. . Yrittäjän tulee olla 13–28-vuotias. – Riina ehdotti, että perustaisin yrityksen, Haapala kertoo. . . Laitilan kurssi pidetään Laitilan nuokkarilla lauantaina 5. Tule tutustumaan toimintaamme osastolle 26. Rakennetaan onnistumisia Olemme kiinteistöja rakennusalan suomalainen konsulttikumppani. . Hän halusi työllistyä pihatöihin. Lähde: 4H.fi ja Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola Hyviä kokemuksia yrittäjyydestä Mehiläisvahatuotteita valmistava ja myyvä Suvi Haijanen ja pihatöitä tekevä Henri Haapala suosittelevat nuoria kokeilemaan 4H-yrittäjyyttä. . Yrityksen tulevaisuus on vielä hiukan auki, toiminnan laajentaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Yrittäjyys on tuonut nuorille kokemusta siitä, miten yritysmaailma toimii. . . . – Tämä on hyvä tapa kokeilla, onko yrittäminen oma juttu, Haijanen sanoo. . Yrittäjä laatii yritykselleen toimintakertomuksen ja vuoden lopussa talousraportin, jonka hän toimittaa paikalliselle 4H-yhdistykselle. – Ainakin tätä kannattaa kokeilla, koska tämä on turvallinen tapa ryhtyä yrittäjäksi, Haapala lisää. Toiminta on laajentunut pikkuhiljaa suuremmin markkinoimatta. – Vanhemmat ihmiset ovat tulleet kiittelemään tuotteista, Haijanen sanoo. . Hänen äidillään on mehiläisiä ja niihin liittyviä tuotteita. Pian tytärkin alkoi valmistaa mehiläisvahasta muun muassa huulirasvoja ja hän perusti yrityksen myymään tuotteita. Yritysohjaajalla ei tarvitse olla välttämättä kokemusta yrittämisestä, vaan hän toimii ensisijaisesti nuoren henkisenä tukena. www.enjoy.fi Katso avoimet työpaikat ja täytähakemusnetissä! Töissä hyvällä fiiliksellä Tarjoamme yrityksille contact center ja IT-palveluja. – Yhdessä rivitaloyhtiössä leikkasin ensin yhden asukkaan nurmikon ja pian muutkin asukkaat tulivat kyselemään, Haapala sanoo. Viime aikoina yritystoiminta on jäänyt ajanpuutteen vuoksi vähemmälle. Nuori voi anoa yritykselleen y-tunnusta, jolloin häneltä saadut palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. toukokuuta. Lue lisää osoitteessa www.vsp.fi. – Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä, Haapala kertoo. Työllistämme jo 350 osaajaa Raumalla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vantaalla. Yrityksen myynnin täytyy olla 50–7?000 euroa vuodessa. . . . Jokainen yrittäjä saa yritysohjaajan. . Haapalan, 16, yritys tekee kesäisin esimerkiksi nurmikon leikkausta, haravointia ja talvisin pihan aurausta. Yrittäjä tekee perustamisilmoituksen. Haapala jutteli asiasta Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Riina Vainion kanssa. Molemmat nuoret yrittäjät ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailtaan. – Jos jatkan, niin jatkan tällä tavalla eli myyn tuotteita esimerkiksi markkinoilla, Haijanen kertoo. Vahanen-yhtiöt RTC Vahanen Turku Oy 0207 698 618 www.vahanen.com Horeca-alan parhaatduunit kaikillamausteilla . . Monilla paikkakunnilla järjestetään 4H:n yrityskursseja, joista saa hyvät peruseväät yrityksen perustamiseen. . – Olen oppinut asiakaspalvelua ja myymään tuotteita, Haijanen lisää. rekryexpo 41 Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä.” 4H-yrittäjä Henri Haapala 4H-yrityksen perustaminen . . 4H-yrittämistä he suosittelevat kaikille. Yrityksen toiminta-aikaa ei ole rajattu. . . K aksi vuotta sitten Henri Haapala pohdiskeli, mistä saisi kesätöitä. 15-vuotiaan Suvi Haijasen yrittäjäura alkoi, kun hän leipoi leivonnaisia Hullun Kukon torille myytäväksi
Aistion fokus ja bisnes on olosuhteiden monitoroinnissa ja energiankulutuksen seurannassa. Sen jälkeen on vielä pari muutakin mannerta, joilla kasvaa, kuten Aasia ja Amerikat. – Soficta tekee Smart City, Smart building -ratkaisuja. Sofictan tarina on tyypillistä salolaista uuslegendaa: Nokia ja sitten Microsoft lähtivät, työt loppuivat. – Aistio tarjoaa älykkään tavan tunnistaa kiinteistöjen ongelmia, vieläpä sangen kustannustehokkaasti, Metsänperä sanoo. Aistio kiinnostaa myös energia-alan yhtiöitä. – Mietitäänpä esimerkiksi Keski-Euroopan kiinteistömassoja, Kiinasta puhumattakaan: noin 700 miljoonaa kiinalaista asuu jo kaupunkien kerrostaloissa. Tässä jutussa esitellään kolme Salon IoT Campuksella jo muutaman vuoden toiminutta lupaavaa startupia: Soficta, Nuviz ja Neolitics. Ja miksei heinäsirkkakasvattamojakin – Metsänperä kertoo pilotoivansa Aistiota Tuorlassa Livian maaseutuopiston kotisirkkakokeilussa, jossa optimoidaan sirkoille parhaita mahdollisia kasvuolosuhteita. Metsänperän mukaan Aistio on skaalattavissa vaikka koko suuren pallon kiinteistöyhtiöille. No, nyt ne ovat jo täällä, tai ainakin niiden aivot. – Ai niin, teemme myös hengitysliiton kanssa hanketta, jossa Aistion tietoja käytetään selvittämään, miten eri ikäkausien ja -tyyppisten omakotitalojen ilmanlaatu voidaan optimoida. E i ole kauaa siitä, kun älytalojen tulosta kohistiin. Näistä lähes jokaisessa Suomen kunnassa on ikävä kyllä paljon kokemusta, Metsänperä sanoo. Sovelluskohteita on lukemattomia, Metsänperä kertoo. Kampuksella toimi maaliskuussa 55 yritystä, joissa on yhteensä jo yli 500 työntekijää. Eikä startup-maailmassa vaatimattomuus kaunista, etenkään Salossa, josta on ennenkin valloitettu koko maailma. Kasvuvauhti on kova, ja niin ovat tavoitteetkin: tämän vuoden kasvutavoitteeksi Metsänperä on asettanut liikevaihdon nostamisen lähelle miljoonaa ja 3–5 uuden työntekijän rekrytoinnit. Nyt haemme kokemuksia monista eri kohteista, esimerkiksi voimme jo seurata katuvalojen energiankulutusta reaaliaikaisesti. rekryexpo 42 Mikko Kiviluoto tekstit // Minna Määttänen, Kirsi-Maarit Venetpalo ja Mikko Kiviluoto kuvat Startupit siivittävät Saloa uuteen vauhtiin Salon uusin yrityskeskittymä on syntynyt Nokian entiselle kampukselle, osin kaupungin ja osin yksityisten yrittäjien omistamaan uuteen Salo IoT Campukselle. Mutta niin se pitää startupeissa ollakin, Metsänperä sanoo, ja esittää muutaman vakuuttavan luvun kasvutavoitteiden katteeksi: Suomessa noin 1,3 miljoonaa ihmistä asuu kerrostaloissa, joiden kustannuksista suuret kiinteistöomistajat, kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät ovat sangen kiinnostuneita. Soficta hyödyntää palvelussaan Digitan toimittamaa ja ylläpitämää LoRaWANverkkoa sekä siihen soveltuvia antureita. Soficta tuo älyä asuntoon Salon startupit Osa Sofictan tiimiä uusissa toimitiloissa IoT-kampuksen toisessa kerroksessa: Sami Metsänperä, Jani Härkönen, Esa Nuura, Ville Hietala, Jorma Luukkala ja Ville Koskinen.. Työkaverit miettivät, lähteäkö työn perään muualle, mutta päättivät jäädä ja luoda työtä itse. Nyt Soficta kerää pääomaa, jotta sillä olisi varaa kasvaa ja vallata jalansijaa eurooppalaisilta markkinoilta. Viidestä työntekijästä ja ensimmäisen vuoden 251?000 euron liikevaihdosta on edetty 14 työntekijään ja viime vuoden 440?000 euron liikevaihtoon. – Ajatus tuntien pendelöinnistä ei innostanut, päätimme neljistään perustaa oman yrityksen. – Tavoite on tuplata joka vuosi. Yksi sellainen on Sofictan Sami Metsänperän kämmenellä: – Tämä mittaa asunnon lämpötilan, ilmankosteuden ja tarvittaessa hiilidioksidipitoisuuden, lähettää datan pilveen, josta Aistio muotoilee sen käyttöystävälliseen muotoon vaikkapa asunnosta vastaavan kännykkään tai päätteelle, Metsänperä kertoo Aistiosta, vuonna 2015 perustetun Sofictan ydintuotteesta. – Aistio säästää rahaa tuottamalla tietoa energiankulutuksen yksityiskohdista ja kertomalla huonoista sisäilman olosuhteista, jotka aiheuttavat kiinteistöille ominaisia ongelmia. Mutta asia kerrallaan. Tuote kiinnostaa isojen kiinteistömassojen omistajia, kuten Salon kaupunkia, joka on tilannut Aistio-systeemin liki kahteensataan kiinteistöönsä. Aistio on juuri sitä esineiden internetiä, mistä halutaan Salon IoT Campuksen startupeissa puhkua suuren luokan bisnestä: sensoreita, softaa, pilvipalveluita ja rautaa, eli fyysinen tuote – se konkreettinen rasia, joka on Metsänperän kämmenellä. Nyt osakkaita on viisi, Metsänperä kertoo Sofictan synnystä, joka tapahtui 2015
Yrityksen startti oli sangen sähäkkä. Nuviz heijastaa umpikypärää käyttävien motoristien näkökenttään muun muassa nopeuden, navigaattorin, musiikkivalikon, puhelinyhteystiedot – periaatteessa kaikkea, mitä voitaisiin älypuhelimissakin näyttää. Perusperiaatteena on pitää kaikki silti simppelinä ja helppokäyttöisenä, Nordström sanoo. Tänä vuonna tilanne on toinen ja odotukset kovemmat. Nuvizia käytetään langattomalla ohjaimella, joka on asennettu moottoripyörän ohjaustankoon, tai vaikkapa äänikomennoilla Siriä, Google Assistantia tai muita vastaavia komentaen. Voi valita stilltai videokuvan välillä, ohjelmiston kehittämisestä vastaava Tero Nordström kertoo. Meille olisi vain hyväksi, jos integroituja kypäränäyttöjä tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita, Kiema sanoo. Nuvizin voi asentaa lähes mihin tahansa umpikypärään. No, porukka oli tuttua ja puhui samaa kieltä, Kiema sanoo. Nordström ja Nuvizin hallituksen puheenjohtaja Arto Kiema esittelevät Nuviz HUD -laitetta yrityksen toimitiloissa. – Kypärä on monelle motoristille hyvin henkilökohtainen tuote, eikä tuttua merkkiä tai mallia niin vain vaihdeta. – Kun aloitettiin, meillä ei ollut edes läppäreitä. Lyhyen kaavan mukaisesti kerrottuna se meni näin: – Microsoft ilmoitti Salon tuotekehityksen lopetuksesta kesällä 2015. ”Meille olisi vain hyväksi, jos vastaavia tuotteita tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita.” Arto Kiema Tyhjästä tuotteeksi puolessa vuodessa Nuvizin ohjelmistovelho Tero Nordström, moottoripyörä ja Nuviz-varustettu kypärä. Nyt meitä on 30, tuote on ollut myynnissä jo kahdeksan kuukautta ja uusia tuotteita on työn alla, Arto Kiema sanoo. Prototyypistä valmiiksi ja myytäväksi tuotteeksi kului vielä muutamia kuukausia; ensimmäiset tuotteet myytiin kesällä 2017 – vain 18 kuukautta oli kulunut yrityksen perustamisesta ja tuotekehityksen aloittamisesta. – Teimme varmaan alan maailmanennätyksen. Nuviz on yhä ainutlaatuinen. Jos laite olisi integroitu vain tiettyyn kypärään, markkinat olisivat pienemmät. Laite pääsi markkinoille viime kesänä, maailman ensimmäisenä HUDeli Head-Up Display -laitteena motoristeille. Siksi ryhdymme lisensioimaan tekniikkaamme muillekin. Lisäksi näytön heijastaminen kypärän omaan visiiriin vaatisi mallikohtaista mitoitusta, Kiema sanoo. Pari päivää sen jälkeen San Diegosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin palkkaaman parikymmentä Nokian parasta insinööriä Nuvizia kehittämään. Uusi tuote on lähelle silmää tuotu työkypärään soveltuva näyttö, johon voi heijastaa esimerkiksi työmaan sijaintitietoja tai työohjeita. – Nuvizissa on jo noin kaksinkertainen määrä ominaisuuksia ensimmäiseen versioon verrattuna ja lisää toimintoja tulee kaiken aikaa. – Ja kun painaa tästä, päästään soittolistaan, ja tästä kuvaustilaan. Se on etu. Laitetta voisi virittää pyöräilijöille, purjehtijoille, laskuvarjohyppääjille, tai ammattikäyttöön kuten palomiehille ja poliiseille. – Täytyy keskittyä, meitä on vain 30. Kiema harmittelee, ettei Nuviz aivan ehtinyt viime kevään ostoslistoille Euroopassa, sillä kesällä motoristit jo ajelevat, eivät etsi varusteita. Nopeusnäytön vieressä on navigaattorin nuoli, joka varoittaa kohta eteen tulevasta ysikympin mutkasta. Fyysisesti tuote valmistetaan Compal Electronicsin tehtailla Kiinassa. Väitän, että se oli aika nopeaa toimintaa, Nordström sanoo. rekryexpo 43 E dessä näkyy talvinen maisema Salo IoT Campuksen kolmannen kerroksen ikkunasta, mutta näkökentässä, sen oikeassa alalaidassa, nopeuslukema kirii liukkaasti 80:stä sataankymmeneen. Salossa tehdään tuotekehitys ja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan myynti ja markkinointi, USA:n pääkonttori hoitaa muun maailman. – Erittäin tärkeä osa tuotetta on Androidja iOS-puhelimissa toimiva Nuvizsovellus, Arto Kiema lisää. Nuviz perustettiin Saloon virallisesti tammikuun toinen päivä vuonna 2016. Salon startupit. Ja puoli vuotta myöhemmin meillä oli jo prototyyppi, jota testattiin kentällä. Nuvizin HUD-laitteen sovellusmahdollisuudet ovat huimat. Nuvizin tiimi kehittää edelleen tuotepakettiin kuuluvia pilvipalveluita, joista rakennetaan motoristeille Nuviz-yhteisöä parhaiden reittien, ajokokemusten ja vaikkapa ajomusiikin kollektiivista fiilistelyä varten
Prosessiteollisuudessa liikkuu huikea määrä raaka-ainetonneja sekä rahaa. Samat kriteerit pätevät myös kun Neolitics tekee valintaa tuotannon osalta. – Käytämme infrapuna-alueen lähellä olevaa valoa ja sen heijastumia, joiden analyysi kertoo aineen koostumuksen. Ja eipä aikaakaan, niin verkosto toimi. Alkuvuonna 2016 sana kulki edestakaisin Atlantin yli: USA:ssa oli perustettu mielenkiintoinen yritys, jolla ei ollut pätevää työvoimaa. Valtavia tehtaita, jotka toimivat lääke-, elintarvike-, metsä-, metalli-, petrokemianja kemianteollisuudessa. Alkaa kuulostaa siltä, että yhdysvaltalais-salolaisella startupilla olisi tähtäin korkealla. Yrityksen toinen perustaja Sean Christian työskenteli amerikkalaisessa yrityksessä, jossa hän kehitti uuden tekniikan öljyn laadun analysoimiseksi syvällä maan sisällä. – Yleensä prosessiteollisuudessa näytteet otetaan tuotannosta ja viedään analysoitavaksi toisaalla sijaitsevaan laboratorioon. Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja, Neoliticsin toimitusjohtaja Otso Ylönen sanoo. – Halpatuontimaita kartamme, jo teollisuusvakoilunkin takia. Uskoisin, että henkilökuntamme kaksinkertaistuu ja vuodesta 2019 tulee meillä voimakkaan kasvun aikaa, Ylönen sanoo. Pienikin siivu isoista markkinoista olisi iso juttu. – Tosin eri materiaalit tarvitsevat valon eri aallonpituuksien käyttöä. – Perinteisen laadunvalvontalaboratorion voi tuoda myös prosessin viereen, mutta ne ovat isoja, kalliita ja niitä pitää jatkuvasti säätää. ”Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja.” Otso Ylönen Neolitics luo valoa prosesseihin Otso Ylönen ja Sari Lindell esittelevät Neolitics Optical Analyzerin ydintä aivoja ja silmää startupin laboratoriossa Salon IoT Campuksella. Mitä kuuluukaan prosessiteollisuuteen. Tärkeänä merkkipaaluna yritys teki tuotejulkaisun helmikuun lopulla USA:ssa Pittcon-konferenssissa. Neoliticsin vahvan patentin ansiosta kilpailijoista ei ole aivan heti pelkoa ja tuotekehityskaulaakin on jo pari vuotta. Silmä, eli Neolitics optinen analysaattori, kertoo tästä aivolle – analysaattorin tietokoneelle – joka joko pysäyttää itse prosessin tai lähettää varoituksen tehtaan keskusvalvomoon. Ylösen mukaan monet prosessiteollisuuden tehtaista ovat vanhanaikaisia, eivätkä käytä hyväkseen uutta teknologiaa. Neolitics perusti tuotekehitysosastonsa tietoisesti Suomeen, jolla on USA:ssa hyvä imago teknologiaosaamisensa ja korkean laatutasonsa ansiosta. Lisäksi Neoliticsin patentoitu tekniikka taipuu periaatteessa lähes mihin tahansa prosessiteollisuuteen. Neoliticsin tarina ei ala Salosta, mutta melkein. – Meidän laitteellamme tuotannon kontrolli pelaa koko ajan, hukan määrä minimoituu ja tuotantoprosessin dataa kerätään jatkuvasti yhdestä tai useammasta kriittisestä prosessin vaiheesta, Ylönen sanoo. Salossa taas oli pätevää työvoimaa, joilla ei ollut enää yritystä. Salon startupit. Siellä joko tietokone tai valvoja painaa paniikkinappulaa tai säätää prosessin taas kuntoon. Kun Microsoft ilmoitti laittavansa pillit pussiin Salossa Ylönen, Lindell ja Rami Metsäranta miettivät, mitä tehdä. USA:ssa Made in USA ja globaalisti Made in Finland, miksei Made in Salokin, olisivat hyvä juttu, Ylönen sanoo. Ylösen mukaan Neoliticsin analysaattorit maksavat kymmenistä tuhansista sataan tuhanteen kappale. Hän ymmärsi heti, että keksintöä voisi hyödyntää paljon muuhunkin. Siksi suunnittelemme tuoteperhettä, joka kattaa erilaiset analyysitarpeet, Lindell sanoo. Tähtäämme aluksi kooltaan ja liikevaihdoltaan mittavaan lääkeja elintarviketeollisuuteen, jossa myös laatuja viranomaiskriteerit ovat tiukimpia, Ylönen sanoo. Menee aikaa ja rahaa, ja koko ajan hihnalla kulkee hukkaa pakattavaksi. Ylösen ja Lindellin mukaan yrityksen hallituksessa on lisäksi kovia kavereita, joilla on vahvat yhteydet maailman prosessiteollisuuteen. rekryexpo 44 N eoliticsin silmä näkee, jos lääketehtaan hihnalle tai putkistoon on eksynyt asiattomuuksia tai huonoa kemiaa. Neoliticsin patentoitu spektrometrianalysaattori analysoi tietyllä valon aallonpituudella kiintoaineita, kuten jauheita ja nesteitä. – Kun tuotteen myynti alkaa loppuvuodesta, se tarkoittaa myyntija markkinointitiimin palkkaamista Suomeen. Ei puhuta isoista valonvaihteluista eikä -määristä, joten laitteelta vaaditaan suurta herkkyyttä, kertoo Sari Lindell, Neoliticsin laatuja asiakkuusjohtaja. – Teollisuuden mittauslaitteistojen markkinat ovat noin puoli miljardia ja kasvavat 9–10 prosenttia vuosittain, ilman Neoliticsin uutta automatiikkaakin. Meidän tuotteemme toimii itsenäisesti, on pieni, tarvittaessa langaton ja sen voi asentaa tuotantolinjan keskelle, vaikka ylösalas kieppuvaan laitteeseen, Ylönen jatkaa
– Sahatavaran myyjän työ on kansainvälinen ja vaatii hyvää kielitaitoa, Kopra sanoo. Männyn ja kuusen visuaalisuus on vahva arvo, Kopra sanoo. – Aasiassa on suorastaan trendi valmistaa huonekaluja pohjoisista vaaleista puulajeista. Ruotsi on täysivaltainen EU-maa niin kuin Suomikin, mutta vain toisella on oman valuutan tuoma mahdollisuus vaikuttaa kilpailukykyyn, Kopra muistuttaa. Tavoitteena on, että Westas on ensimmäinen yhtiö, joka tulee metsänomistajan mieleen, kun hän miettii puun myyntiä, toimitusjohtaja Pekka Kopra sanoo. Siihen vaikuttavat myös raaka-aineen hinta ja logistiikkakustannukset. . Tärkein vaatimus on aktiivinen ja itsenäinen ote työhön. Työntekijäpuolen tehtäviin yritys kouluttaa pääasiassa itse. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 21 % Toimitusjohtaja Pekka Kopra jatkaa Kosken sahan pitkiä perinteitä. . Viime vuodet sahatavaran kysynnän kasvu on ollut Aasian varassa. W estas on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä. Liikevoitto 3,4 miljoonaa euroa . –Molemmilla on käytössään oma valuutta, mikä tekee kilpailuasetelmasta vähän epäreilun suhteessa Suomeen. . Euron kurssilla on suuri merkitys vientiyritykselle. Kiinasta on kymmenessä vuodessa tullut Suomelle tärkeä sahatavaran vientimaa, kertoo Westas Groupin toimitusjohtaja, yrittäjä Pekka Kopra. Omavaraisuusaste 34,7 % . – Kuitupuun ja tukkipuun keskinäiset hinnat ovat vääristyneet. – Työntekijät ovat vastuuntuntoisia ja sitoutuneita yritykseen, Kopra kiittelee. Westaksen tärkeimmät kilpailijat sijaitsevat Venäjällä ja Ruotsissa. Siellä tapaaminen on onnistunut vain, jos tuloksena on kaupat jo yhteisen kahvikupin ääressä, Kopra havainnollistaa. Kymmenessä tunnissa Suomen metsät kasvavat saman verran kuin koko Suomen vuotuisen asuntotuotannon rakentamiseen kokonaan puusta tarvittaisiin. Myös kulttuureiden erityispiirteistä on hyvä olla perillä. Suomalaisella sahateollisuudella on pitkät perinteet. Pitkät perinteet näkyvät myös päivittäisessä työssä. Tarve puulle on kova myös Pohjois-Afrikassa. Liikevaihto 120,8 miljoonaa euroa (2017) . Jos euro vahvistuu, se tietää vaikeuksia suomalaisille sahoille. Jari Kähkösen työpaikka on tukkienlajitteluasemalla. . Parhaillaankin on menossa prosessityöntekijöiden rekrytointi Koskella. Suomalainen sahatavara ja tapa tehdä kauppaa ovat selvästi kiinalaisten mieleen. – Esimerkiksi Japanissa mentaliteetti on hillitty ja rauhallinen, samantyyppinen kuin Suomessa. . Yli sadan miljoonaan liikevaihdolla toimiva konserni elää viennistä, sillä 85 prosenttia tuotannosta myydään kotimaan ulkopuolelle. Pohjoinen puu on raaka-aine, jolla on hyvä tarina. Kotimaa 23 % . – Palkan puolesta kilpailukyky on ihan hyvä. . Kilpailijamaihin verrattuna suomalaisten sahojen kannattavuus on heikko. Kaksi sahalaitosta: Koskella ja Porin Pihlavassa SAHAUSTUOTANNON LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN: . EU-maat 40 % . Suurimpia vientimaita ovat muun muassa Aasiassa Japani ja Kiina, Euroopassa Saksa, Ranska, Hollanti ja Englanti, Pohjois-Afrikassa Egypti, Algeria ja Marokko. – Haluamme haastaa isot metsäyhtiöt ja kirkastaa mielikuvaamme metsänomistajien silmissä. Aikaisemmin saha tunnettiin Raunion sahana, nykyisin nimi on Westas. Suomen metsien puuston tilavuus on nyt suurempi kuin koskaan. Isäntien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuitupuun hintaan, Kopra sanoo. . –Siellä on iso tarve rakentaa infraa ja asuntoja, koska väestö kasvaa ja eteläisemmästä Afrikasta tulee kaiken aikaa ihmisiä, Kopra sanoo. Tavoitteena on kasvu, jonka saavuttamiseksi yhtiö on uusimassa ilmettään ja brändiään. Lisäksi maksamme tuotantoon ja tuloksiin sidottuja palkkioita, Kopra sanoo. Kaukoitä 16 % . Westaksen Kosken saha eli entinen Raunion saha on perustettu vuonna 1909 ja Pihlavan saha vuonna 1875. Westas Group . Kaupanteon tavat ovat eri puolilla maailmaa hyvin erilaiset. Suomalaisten myyntitaidot kyseenalaistetaan usein, mutta on hyvä muistaa, että se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä ja on sitä kautta ilmastonmuutosta jarruttava raaka-aine. Se myy. Se saattaa miellyttää enemmänkin kuin vaikkapa ruotsalaisten päällekäyvempi kauppatyyli. Kymmenen vuotta hiljaisena pysynyt Euroopan markkina on vähitellen elpymässä. Janne Pelttari paketoi laudat siististi muoviin. Kuusi ja mänty ovat edullisempia kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset kovat puulajit. Kevään aikana julkistetaan muun muassa uusi logo. . Suomen ja koko Euroopankin metsien vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. rekryexpo 45 K iinalaiset ovat välitöntä kansaa. Aasiassa on tärkeää, että vihreää teetä siemaillessa keskustellaan hyvin monipuolisesti maailman asioista – ei välttämättä juurikaan itse kaupasta. Silti ne kelpaavat hyvin vaikkapa huonekalujen raaka-aineeksi. Viime vuonna suomalaisen sahatavaran vienti kasvoi seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asko Virtanen teksti ja kuvat Kauppa vihreästä kullasta solmitaan vihreän teen äärellä Pohjoinen puu miellyttää aasialaista silmää. Kopran omistamaan Westakseen kuuluvat sahat Koskella ja Porissa. Pohjoisella puulla on hyvä tarina, mutta se on myös oikeasti kelpo raaka-aine ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Puuta myös riittää hakattavaksi. Henkilöstö noin 150 . . Ilme uusiksi. Kun kauppamies saapuu kotiin, tilaus saattaa odottaa sähköpostissa. – Egypti taas edustaa toista ääripäätä. Tukkipuu maksaa käytännössä puukauppatilin
rekryexpo 46 LLLöööyyydddäää tttyyyöööpppaaaiiikkkkkkaaa Esittelemme uuden, työnhakijoille ja työtä tarjoaville suunnatun, sivuston RekryExpo-messuilla 18.4.2018 klo 10–18. TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAVAT UUDELLA TS REKRY -SIVUSTOLLA.. Tule keskiviikkona Turun Sanomien osastolle ja kerro mielipit sivustosta. Arvomme 3 päivän liput kahdelle Ruisrockiin kaikkien vastanneiden ke Sanomien teesi t esken. Voita messuilta Ruisrockliput! OLETKO ETSIMÄSSÄ TAI VAIHTAMASSA TYÖPAIKKAA VARSINAIS-SUOMESSA
Eihän se voinut hyvin päättyä. Työuraan mahtuu 12 työpaikkaa, josta nykyisessä on vierähtänyt 18 vuotta. Jäi palkkaamatta, tytär ja äiti. Työhaastatteluun ei kannata ottaa äitiä mukaan, ei vaikka ei itse uskaltaisi suutaan avata. Ennen toimittajan uralle siirtymistä jäin pari kertaa kakkossijalle isojen kauppaketjujen esimiesvalinnoissa. Kaikki huipentui työhönottajan kysymykseen: olet siis kiinnostunut tästä työpaikasta. Voi olla, että uran viimeiset vuodet kuluvatkin taas Aku Ankkana vaikkapa kaljatehtaan hanslankarin apulaisena. Työhistoriani suurin pettymys ei millään lailla ollut minun vikani, paitsi että olin syntynyt väärään perheeseen. Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Oma suosikkimokani tuli opiskelukaverini suusta 80-luvun loppupuolella. Se, että tulee erittäin mielellään kesätöihin Yleen tai Me Naisiin, ei varsinaisesti auta pääsemään Turun Sanomiin. Pääosa palkkaamastani väestä on ollut kesätyöntekijöitä, joten minulla on runsaasti kokemusta nuorista työnhakijoista. Jo lähtökohta oli herkullinen, ystäväni halusi soittaa avoinna olevasta kesätyöpaikasta kesken perjantaisen iltapäiväkaljoittelun. Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus. 6 Kirjoittaja on Turun Sanomien toimituspäällikkö. Mies, joka lähetti hakemuksensa punaisella, vahvasti parfymoidulla paperilla, ei töitä saanut. Erikoinen hakemus jää helposti mieleen, mutta ei kovinkaan usein myönteisellä tavalla. Nykyisillä työmarkkinoilla työntekijän arvo näyttää laskevan kovaa vauhtia eläkeiän lähestyessä. Vaikka valtaosa hakemuksista ja haastatteluista on ollut todella hyviä ja asiallisia, parhaiten mieleen ovat jääneet ne vähemmän onnistuneet tapaukset. rekryexpo 47 K un muistelen oman työurani alkuvaiheita, mieleen tulee lähinnä Aku Ankka: raksa-apumiehestä makkaran pakkaajaan ja tutkimusapulaisesta taloustieteen tuntiopettajaan. Kirjoitusvirheet hakemuksessa ovat kiusallisia, varsinkin kun hakee toimittajaksi. Kun en Anttia isäkseni tunnustanut, haastattelun luonne muuttui ja kuulin klassisen kieltolauseen: otamme yhteyttä, jos jotain ilmaantuu. Muistikuva jäi, vaikka tuoksu lopulta hälvenikin. Pääsin noin viisitoistakesäisenä teinipoikana yllätyksekseni ison paikallisen teollisuusyrityksen kesätyöntekijähaastatteluun. Omia työnhakukokemuksia olen käyttänyt hyväksi myös kolikon toisella puolella työhönottajana ensin 90-luvulla ja nyt taas viimeisen viiden vuoden aikana. Minulla on vielä kymmenisen vuotta aikaa viralliseen eläkeikään. Ystäväni lakoninen vastaus kuului: tavallaan. Eipä ilmaantunut, minkä tiesin jo haastattelussa. Tiedän, että hakemuksia tehdään ja lähetetään useille tiedotusvälineille, mutta oikoluku on tässäkin tapauksessa paikallaan. Veijo Hyvönen veijo.hyvonen@ts.fi Nepotismia ja parfymoituja hakemuksia Kolumni ”Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus.”. Vaikka kyse oli selvästi nepotismista eli sukulaisen tai ehkä tässä tapauksessa ystävän suosimisesta, tunsin itseni todella turhautuneeksi. Vuosiin on mahtunut paljon onnistumisia mutta myös pettymyksiä. Töitä on paiskittu nelisenkymmentä vuotta ensin koulun ja opiskelujen ohella ja sittemmin ihan joka arkipäivä yhdeksästä viiteen. Työhönottajan ensimmäinen kysymys oli, mitä kuuluu isällesi Antille. Kakkostila työnhaussa ei paljoa lohduta, ei vaikka olisi hävinnyt itseään paremmalle. No tavallaan se paikka jäi saamatta, ja kaveripiiriin oli syntynyt oma hokema
rekryexpo 48 Tule meille töihin! Nyt jos koskaan teemme työnhakusi helpoksi ja enää sinun ei tarvitse jännittää työhaastatteluita! Tule keskustelemaan kanssamme rennossa ilmapiirissä avoimista työpaikoistamme. 029 005 9208 lounais-suomi@sitowise.com Kun tulet meille töihin, saat: • Mahtavat työkaverit ja huikean työilmapiirin • Monipuoliset työtehtävät • Työyhteisön, jossa huokuaa nuorekas tekemisen meininki Me pidämme sinusta huolta, saat: • Jatkokoulutusmahdollisuuksia • Hyvät henkilöstöedut • Aktiivista tyky-toimintaa Katso ennakkoon avoimet työpaikat: www.sitowise.com/rekry Lisätietoja: lounais-suomi@sitowise.com Pikatyöhaastattelut. Lisäksi voit voittaa Bluetooth-kaiuttimen! Ja mieti, tämä voi olla työurasi kohokohta! Voita Bluetooth-kaiutin! Arvomme JBL Charge 3 Bluetoothkaiuttimen pikatyöhaastatteluissa käyneiden kesken! Nyt kannattaa ehdottomasti tulla työhaastatteluun! Kaiuttimen arvo 149,00 €. Sitowise Turku Eerikinkatu 2, 20100 Turku puh