Sivu 12 3 Oripään reservialiupseereiden yöleireillä opitaan, ettei kaikki tule valmiina. Ihan normaalia Jos satut näkemään näinä päivinä torin laidassa mandoliinipuun, vilkaisepa syliisi. Ella Kössi, Enna Onnela, Emilia Valtanen ja Aino Koivisto valmistivat tikkupullataikinaa iltapalalle. Rockets nappasi voiton kotona mutta hävisi Kokemäellä. Loimu ryösti lentispisteet Hurrikaanilta. Sieltä löytyy todennäköisesti dinosauriin luu. Suhteessa talvisotaan ja jatkosotaan tuo määrä tuntuu kamalalta. KITI SALONEN Sivu 7. Sivut 8 ja 12 Irtonumeron hinta 2,10 € sis. Hannu ja Riitta Viitanen Vuodet 1917–1918 -tapahtumassa Sivu 6 Sivu 5 LL VERKOSSA www.loimaanlehti.fi Tulikohan näitä jauhoja nyt varmasti ihan oikea määrä. Bisons haki korispisteitä Tampereelta. On marraskuu. Loimaan talousalueen paikallislehti • 103. 2 + 2 Urheilun viikonloppu: kaksi voittoa ja kaksi tappiota. alv. vuosikerta Nro 130 TIISTAI 14.11. 2017 Dinolift tarvitsee paljon uutta väkeä ”” Vuonna 1918 lähemmäs sata menetti henkensä
Esitys sisältää mustaa huumoria, testosteronia ja mahdollisesti joidenkin korvia kuumottavaa voimasanojen käyttöä. SAMPSA HAKALA VALINTOJA Varsinais-Suomen Keskusta valitsi syyskokouksessaan somerolaisen Jani Kurvisen jatkamaan puheenjohtajana. Moos. Jermu (Kalle Lehtinen vas.) avaa miehisiä tuntojaan Pekulle (Jani Hägg) ja Ilarille (Ossi Mäkelä). Miehenä olemisen mahdollisuuksia rajaavat ja hallitsevat tietyt normit, jotka määrittelevät ”oikea” tapaa olla mies. Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939 Myyntineuvottelija Riina Karila (02) 588 8024 Myyntineuvottelija Liisa Kivinen (02) 588 8021 Ilmoitussuunnittelija Sirpa Retva (02) 770 2306 Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma–pe klo 8–16 (02) 7702 626 tilaukset@loimaanlehti.fi www.tilaajapalvelija.fi Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Näytelmän keskiössä on kolme miestä sekä heidän elämänsä suoraksi vedetyt kiemurat. Aurinko laskee kello 15.55. Iiris 15.11. Toimitusjohtaja Jaakko Ketonen Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14. marraskuuta. Olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Ilari, Jermu ja Peku kantavat huolta miehenä olemisen haasteista ja siitä, kuinka nostaa kelkasta pudonnut sukupuoli takaisin jaloilleen, toimivaksi osaksi yhteiskuntaa. 02 763 2049 osta maksa TUPLAPÄ IVÄT + BONUS TUPLANA 2 1 KAUPAN PÄÄLLE TOISET SILMÄLASIT TAI AURINKOLASIT VOIMAKKUUKSILLA AJANVARAUS: 02-763 2049 Voimassa 30.11. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Säkylä, Punkalaidun, Huittinen ja Vampula: Almamanu 0800 392262 Kustantaja: Priimus Media Oy. Piet. asti. klo 18.00 Jumalanpalvelus su 19.11. klo 16.00 Birgitta Eskola Väinämöisenkatu 10, Loimaa Tervetuloa Vapikselle! Ma–pe 9.00–17.00 La 9.00–13.00 Vesikoskenkatu 3, LOIMAA P. marraskuuta 2017 KALENTERI AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 8.29. 2 Tiistaina 14. Kokonaisuuteen kuului sekä kepeitä että hieman pohdiskelevampia lauluja. Ikkuna miehen sielunelämään Syksyn pimenevien iltojen ja alkavan pikkujoulukauden ratoksi Loimaan teatteri avaa ohjelmistollaan ikkunan miehen sielunelämään, kun Juha Kukkosen käsikirjoittama miehekäs komedia Lähes onnellinen mies saa ensi-iltansa perjantaina 17. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,55 e /pmm 3-sivu 2,55 e /pmm Tekstissä 2,38 e /pmm Tekstin jälkeen 2,01 e /pmm Takasivulla 2,55 e /pmm Etusivulla (modulikoot) 4,04 e /pmm Kuolinja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 2,01 e /pmm Määräpaikkakorotus 0,06 e /pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,09 e /pmm Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin 5 riviä 7,50 € (sis.alv). Muut esitykset ovat 19.11.–8.12. Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. Painopaikka: Lehtitehdas Salo, 2017. NIMIPÄIVÄT 14.11. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. 1. Esityksen on ohjannut Sari Äikää-Torkkeli. Kotisivut: www.loimaanlehti.fi Aineistoaikataulu Julkaisupäivä valmis aineisto vedostettavat tiistai pe klo 16 to klo16 torstai ti klo 16 ma klo 16 lauantai to klo 16 ke klo 16 Toimittaja Pasi Salo (02) 588 8036 Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 588 8032 Toimittaja Anu Salo (02) 588 8033 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 145,50 e 6 kk 87,30 e 4 kk 62,30 e Etutilaus: Laskutusjakso 12 kk 136,00 e 6 kk 69,00 e 4 kk 47,30 e 3 kk 35,90 e Irtonumero 2,10 e Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Herra sanoi Abramille: "Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, sillä koko sen maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikiajoiksi.” 1. Jouni Hynysen Rakkaudella, Hynynen -kirjasta inspiraationsa saanut huumorintäyteinen miesasianäytelmä kantaesitettiin teatteri Jurkassa 2010 ja toteutettiin myös Ryhmäteatterissa 2013. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233. STEREOTYPIOITA vastaan taistelevan näytelmän rooleissa nähdään Ossi Mäkelä, Kalle Lehtinen ja Jani Hägg. Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa Puh. Suomalaisen miehen muotokuvan hahmottelemisen tuoksinassa he kuitenkin alkavat huomaamattaan toisintaa nykymiehen perisyntejä: jatkuvaa kilpailua sekä ihmisten, asioiden ja suhteiden raakaa arvottamista. 02 269 3434 arkisin klo 6-16.30 viikonloppuisin klo 7-12 Ypäjä, Humppila: Ilvesjakelu (03) 6151 344, klo 6.30–10. 3: 8 Keski-Euroopassakin säännöllisesti esiintyvä Duo Musicare piti korkeatasoisen Liedkonsetin Loimaan Taidetalossa viime tiistaina. PÄIVÄN SANA Iltatee-tilaisuus to 16.11. Piirihallitukseen valittiin muun muassa Heikki Vainio Loimaalta.. Juuli Vaulasvirta säesti, kun Piia Rytkönen tarjoili kuulijoille laulaen muun muassa vastauksen Miksi laulan -kysymykseen (Oskar Merikanto). VAPAASEURAKUNTA 14.11. Janina, Janika, Janette, Janita ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Jakeluhäiriöt: Puh. 13: 14-15 15.11
alv. Paikallisen puolella. pantin 2,40 1 99 pkt 10 95 pakkaus 14 95 8 prk 3 99 kpl Ilman Plussa-korttia 0,47 kpl (2,35/kg) jokioisten leipä lakeuden liMPPu 400 g (4,60/kg) jaffa vihreät kuulat leivoSkekSi 300 g (8,30/kg) 2 90 kpl 2 49 pkt Ei niin perinteiset UUNIja KEITTOLIHAPÄIVÄT naudan PalaPaIsTIKuuTIo Kulmapaistista naudan suIKalEPaIsTI sisäpaistista KarjalanPaIsTIaInEKsET 50% porsaan kassleria 50% naudan paistia luuTon naudan KEITTolIha Kulmapaistista 10 95 kg 12 95 kg 9 95 kg 8 95 kg 24 -pack –46% PLuSSa-kortILLa Coca-Cola CoCa-Cola tai Zero 15 x 0,33 l tlk pack (1,56/l) sis. Paikallisen puolella. 1 19 kg palvelutiskistämme palvelutiskistämme 2.– 2 99 5 -pack Panda juhlaPöydän konvehteja 5x300g (9,97/kg) Myllyn Paras torttutaikina 1 kg (1,99/kg) bonaqua 24-pack Villivadelma, Sitruuna-Lime (1,08/l) sis. Voimassa 2.1.2017 alkaen. pantin 2,25 9 95 pakkaus 15 -PaCK maKEa ja mEhuKas! Pakastekinkut ovat saapuneet hInnaT alK. kcit ym ar ke t.f i Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. Saku olut 24-pack 0,33 l(2,30/l) sis. 3 Tiistaina 14. Loimaan liepeiltä Suomi Finland 100 vuot ta kahviostamme Tähtitorttu ja kahvi IdarEd omEna Puola ValIo mausTETuT jogurTIT 200 g Ei laktoositon. Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. marraskuuta 2017 ww w. 4.99/kg Salonen kinuSkikarPaloPitko 360 g (11,08/kg). raj 1 erä/talous. – 15.11., ellei toisin mainita. pantin 2,30 21 84 24 pack Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. 24%) LOIMAA 010 538 9200 ma-pe 8-21 la 8-20 su 12-18 Lue palkittua Marin PALA KAKKUA -BLOGIA www.k-citymarket.fi/blog it/ pala-kakkua Tarjoukset voimassa TI – KE 14.11
Miks joka ikinen perjantai yö me kuunnellaan pitkälle joen toisellekki puolelle kuuluvaa basson jytkettä paikallisesta baarista! Eikö desibeleihin mitään sääntöjä. Päätökset alkavat tekemään uhreja, kehitysvammaiset, vanhukset ja työntekijät. Veron korotus tekisi sen, että rikas maksaisi paljostaan vähän ja köyhyydestä kärsivä tuskin mitään. Molempia tarvitaan: oikeita rakennetason päätöksiä, sekä tulopuolen vahvistamista. . Heistä yksi oli Veikko Kotiranta, joka oli mukana myös kuoron ensimmäisissä harjoituksissa vuonna 1933. Mistä on kysymys. Kiti Salonen kiti.salonen@loimaanlehti.fi Emäntä hyörii sen seitsemän sortin kahvipöydän äärellä ja kursailee, ettei tässä nyt oikein mitään ole, vähän vain jotakin tein. Kun emäntä juhlissa kutsuu kahvipöytään, tuntuisi lähes törkeältä tarttua kutsuun heti. Samaan aikaan, jyrkemmällä kulmakertoimella kuin henkilöstömenot ovat vähentyneet, on ostopalveluihin käytetty rahamäärä kasvanut. 044 2720 348 . . Peruspalvelut. Kiitollinen . Siellä missä tarvitsisimme palveluita, niitä ohjataankin muualle tai poistetaan. Emäntä hyörii sen seitsemän sortin kahvipöydän äärellä ja kursailee, ettei tässä nyt oikein mitään ole, vähän vain jotakin tein. Onko missään välissä kysytty heiltä, kenen elämää muokataan, että mitä voisi tehdä toisin että olot paranisivat. Tuntuu että nyt mennään kovaa vauhtia päin puuta. Kiinalainen sananlasku Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi LL KOPIT . 4 Tiistaina 14. Ihmisiä erotetaan toisistaan ja sisäilmaongelmat sairastuttavat. Loimaan Laulajat ei ole ongelmansa kanssa yksin. Tai jos sen ottaa, ainakin täytyy selitellä, että minä otan nyt tämän viimeisen palasen, jotta tiskari pääsee tiskaamaan ja tulee vähän tilaa tähän pöytään. Eri asia on, toteutetaanko mitään. . Nyt kun toi kalevalankadunremontti on valmis ja pyörätie on tehty vain toiselle puolelle niin olen tässä katsellut et lapset kun menee kouluun niin ne ajaa vaan vähän matkaa pyörätietä ja kauheella vauhdilla ajoradalle ajamaan. Niistä on leikattu. Kieltäytyminenkin tuntuisi liian tylyltä; ainakin kun toinen kuin ohimennen kysyy, otatko kahvia, vaikka pitsiliinan päällä parhaat porsliiniset kultakorvaiset ruusukupit ovat jo katettuna ja kuivakakku leikattuna. . Jotakin rakenteille on tehtävä. Varoja ohjataan toisaalle samalla kun niitä leikataan palveluista. Muutaman vuoden takaisten lomautusten ja irtisanomisten jälkeen olemme sinnitelleet eteenpäin jatkuvalla säästöliekillä. . Kuntalainenkin ymmärtää, että viiden kilometrin säteellä ei tällä väestöpohjalla välttämättä ole varaa kahteen kirjastoon. Toimintamäärärahoista on leikattu. . Vielä enemmän on ”säästetty” henkilöstömenoista. En sano, että jompikumpi pitäisi lopettaa, mutta tämä on se kysymystaso, jolla päättäjien on kyettävä asioita tarkastelemaan. Kyllä taas nähtiin vanha sanonta ”Se koira älähtää , mihin kalikka kalahtaa! LL 11 Takasivu . Löytynyt Loimaan uimahallin naisten pesuhuoneesta korvakoru. joskus tässä leikissä vielä käy huonosti. Lehti ei ilmesty tyhjästä vaan syntyy, ja on aina syntynyt vuorovaikutuksessa ympäröivän alueen ja sen ihmisten kanssa. TOIMITTAJALTA Kerrankin Finlandia-palkinto meni oikeaan osoitteeseen. . Samanlaisia mietteitä on monella yhdistyksellä ja järjestöllä. Laulajat toivottavat kaikkia laulamisesta kiinnostuneita mukaan, vaikka ensin harjoituksiin kuuntelemaan. Sanon vaikean asian ääneen. Toimintanne säästää asiakkaan ja yhteiskunnan varoja. Muuten jalkaan ammutun gringon erämaavaellus jatkuu – huonolla seurauksella. Se on kätevä tapa siirtää päätösvastuu kuulijalle. Mitäkö tarkoitan. Ihmetyttää eräät itseään parempana pitävät. NIIN HIENOSTI, kuin poliittiset päättäjät jälleen kerran puhuvatkin rakenteellisten ratkaisujen välttämättömyydestä (LL 14.9.), ovat ne poliittista retoriikkaa lukuun ottamatta jääneet tekemättä. Porotkin on valmiiksi mitattu keittimeen, ei tarvitse kuin nappia painaa. Vieraat ottavat aseteilleen suolaisia leivonnaisia, pullaa ja pikkuleipiä. Aikooko päättäjät yksityistää Loimaan. Kun kunta tarvitsee palveluihinsa lisärahoitusta, tasapuolisin tapa on nostaa kunnallisveroa, tämä on fakta. Ainakin kaksi tai kolme kertaa täytyy antaa emännän huutaa ja huolestua kahvin kylmentymisestä kuppeihin. Varakkaalle se ei rahallisesti tee kesää eikä talvea. Tarkoitan nyt Docventuresin Twitter-Finlandiaa, joka myönnettiin Ilkka Janatuiselle suomalaisimmasta lauseesta ”Ei minua varten tarvii keittää”. edestakaisin katua koska se ilmeisesti on ”jännää”. Ja voisi värväystä kokeilla karaokeilloissakin... Jos tämä rahan tarve haetaan leikkauksin, taksojen korotuksin jne, ne vaikuttavat eniten niihin talouksiin joilla rahaa on vähiten ja palvelujen käyttö väistämätöntä. Olemmeko täällä enää sitten kun massiiviset projektit on valmiita. KAINOSTELU kuuluu tärkeänä osana suomalaiseen kahvikulttuuriin. Suuret ikäluokat tulossa palvelujen piiriin – Attendolla tulevaisuus Loimaalla. Sana suoraan: leikataan. . Nyt taas suunnitelmissa ”myydä” Ahos-koti ja Ilolakodit, jotka ovat toimivia palvelutaloja. Se raha kun kuitenkin jotain tietä otetaan ja ne muut tiet olisivat vähäosaisia sortavia. huolestunut loimaalainen . Seuraavaksi kainostellaan, kuka aloittaisi kaakun. kirjastot, terveysasemat, koulut, muiden palveluiden palvelut ja toimipisteet). Ne ovat muutaman viime vuoden aikana laskeneet merkittävästi. PÄÄKIRJOITUS LUKIJOILTA MIELIPIDE PÄIVÄN MIETE Kun haluat jotakin tarpeeksi kauan, lakkaat haluamasta. Rakenteet, työpisteet ja tehtävät on pääsääntöisesti säilytetty ennallaan. . ”Ei mua varten tarvii keittää, mutta jos sää ittekin otat, niin voin mää sitten ottaa”. Avoimuus onkin kaikessa harrastustoiminnassa hyvä lähtökohta uusien jäsenten saamiseksi mukaan. Ymmärrettävää sekin. Kuoro muisti myös johtajiaan ja pitkäaikaisia kuorolaisia. On olemassa ratkaisuja ja keinoja. Missä ovat nuoremmat. On elettävä suu säkkiä myöten. Kyllä jokin syy täytyy olla, että voi mennä ottamaan kahvia ensimmäisenä. Vai onk tää Ibiza. Loimaan Lehti kiittää saamastaan tunnustuksesta Loimaan Laulajia ja kuoron historian kirjaksi kirjoittanutta Raija Kouria. Tekisi mieli sanoa, että taidamme olla maailman paras kansa jossakin muussakin kuin kahvin juomisessa, mutta ei tehdä siitä nyt mitään numeroa. iltaisin kun tulee pimee niin kolme pientä poikaa painelee ajoradalla pimeellä pyörällä kolmea rinnakkain ja etupyörä ylhäällä. Miten lämmin ja tuttu tuulahdus! Olen lausahtanut noin monet kymmenet kerrat mentyäni haastateltavan kotiin ja astuttuani hänen keittiönsä kynnyksen yli. Vasemmisto oli puoluekentästä valmiimpi tasaamaan polkua myös maltillisin verokorotuksin. Ulkoistamisesta ei ole missään saatu säästöjä, ovatko Loimaan päättäjät sinisilmäisiä vai onko optiot luvattuna. ajeluja seurannut . Ihminen. Elina Temonen . Harri Laukkanen Pääluottamusmies, JUKO, Loimaan kaupunki. KU P.S. Päätöksenteossa on unohdettu ihmiset, ne joita muutokset ja leikkaukset koskettaa. Sitten ruvetaan miettimään, mistä löytyisi päivänsankari tai suvun vanhin. Kuntalainen. . Kakkuvadille jäänyttä viimeistä palaa kukaan ei kehtaisi ottaa, etteivät vaan muut luule ahneeksi. Lehden arkistoa käytettiin kirjassa hyväksi ja se on muidenkin käytettävissä – vuosikerroissa on yli sata vuotta paikkakunnan ja sen yhteisöjen, henkilöiden ja yritysten historiaa. Kiitos kotisairaalan ammattitaitoiselle henkilökunnalle! Teidän ansiostanne en vienyt kallista laitospaikkaa sitä enemmän tarvitsevalta. . Sote tulossa, eivätkä päättäjät vielä tiedä, mitä se tuo tullessaan. Twitter-Finlandia-kilpailuun tuli myös sellaisia ehdotuksia kuin ”Mun ääni varmaan kuuluu ilman tota mikrofoniakin”, ”Onko paha paikka”, ”Mää kattelen vaan” ja ”Jaaha, kesä on ohi (juhannuspäivän aamuna)”. . Hengissä ollaan, mutta mikään ei ihan oikeasti toimi. Pöyristyttävää epätarkkuutta . Kun henkilöstöä vähennetään, toimintamäärärahoja vähennetään ja yleisestikin kaikesta ”säästetään”, on myös pystyttävä päättämään, mitkä palvelupisteet laitetaan kiinni (esim. Raahaudumme eteenpäin kuin jalkaan ammuttu gringo länkkärissä. Henkilöstö on todella tiukilla, säästökuuria on menty vuosia. marraskuuta 2017 Etsintäkuulutus: nuoria mukaan! Loimaan Laulajat juhli sunnuntaina 85 vuottaan (LL 9.11.) ja painotuoretta Ei laulamasta lakkaa... Nyt Laulajat tarvitsisivat mukaan lisää kuorolaisia, jotta toiminta jatkuu – jo 50 vuotta kuorossa laulanut Jukka Nyman ihmetteli juhlassa, etteivät innokkaat karaokelaulajat ole löytäneet kuoroja. Jalkaan ammuttu gringo erämaassa – Loimaan kaupungin jatkuva talousahdinko Olemme Loimaalla jo pitkään olleet tilanteessa, jossa ”säästetään”, ”säästetään”, ”säästetään”…eikä valmista vaan tule. Häntä kannustetaan oikein porukalla menemään, ettei vaan itse tarvitse olla etummainen. -historiaansa. Tarkkuutta vaatineelle sisältöä elämään ensiviikoksi: Voisikohan lähihoitajaopiskelija mahdollisesti olla vaikka yhdyssana. Poliittiset päättäjät ovat aidosti vaikeassa tilanteessa, en epäile lainkaan, mutta rohkeutta ja taitoa oikeiden ratkaisujen tekemiseen on kerta kaikkiaan löydyttävä. Mitä toimipisteitä ja palveluja leikataan. KYLMÄ KAHVI kaunistaa, ja vaatimattomuus vasta kaunistaakin. eivät ole näkevinään tavallista ihmistä, lisäksi iso osa on kaupunkin palkkalistoilla. Ei suomalainen heti ensimmäisenä kehtaa vaatia: kyllä, kahvia minä haluan. Siitä on kysymys: Menojen laittamisesta tulojen tasolle. Taisto Levo Otatko kahvia. Ihan oikeasti, palvelut joita kaupunki asukkailleen tarjoaa, on mietittävä sen mukaan mihin on varaa
Nostinyritys tekee tänä vuonna yli miljoonan investoinnit ja tuo pian markkinoille uusia laitteita Autoalustainen nostin uusi aluevaltaus Loimaa/Raikkola Kiti Salonen Dinolift on lanseerannut ensimmäistä kertaa yhtä aikaa kaksi uutta nostinlaitetta. – Meille voi tulla suoraan koulunpenkiltä tai olla varttuneempi ammattilainen. Huolto ja uusien konemallien tuotanto siirretään erilliseen 2 500 neliön toimitilaan. ENSI VUONNA myyntiin tulevat uutuudet ovat Mersun rungon päälle tehty autoalustainen DINO 230VT ja itsekulkeva nelivetoinen DINO 280RXT, jonka työskentelykorkeus on 28 metriä. – Laitteen käyttökausi on hieman pidempi kuin hinattavilla nostureilla, valmistuspäällikkö Tuomas Heilala huomauttaa. Ryhmä pitää valtuustoaloitteessaan tärkeänä päätöksentekoperusteiden oikeellisuuden varmistamista ennen päätöksentekoa. Pahimmassa tapauksessa ne myös altistavat kaupungin korvausvaatimuksille, Perho perustelee. 5 Tiistaina 14. Ulkopaikkakuntalaisista aika moni on muuttanut työn perässä Loimaalle. – Uskon, että kasvu jatkuu. Tänä vuonna Dinoliftillä on ollut töissä keskimäärin 190 työntekijää. Tulevaisuuden tutkija Aleksi Neuvonen Turun Sanomissa AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8031 02 588 8032 Tiistaina 14. Ryhmän mielestä tämä johtaa toistuvasti tilanteisiin, joissa päätökset on tehty puutteellisin, osin jopa virheellisin perustein. Kurssille ilmoittautuneista viidestä hitsarista kolme pääsee harjoittelun hyväksytysti suoritettuaan töihin Dinoliftille ja kaksi Dometalille. Työ sopii yhtä lailla miehille ja naisille. – Työntekijöidemme pääsääntöinen työssäkäyntimatka on alle 40 kilometriä. Tuotannossa päästään tänä vuonna lähelle tuhannen laitteen rajaa. . Valmistuspäällikkö Tuomas Heilala pitää koulutusta tärkeämpänä hakijoiden työmotivaatiota. DINOLIFT tekee tänä vuonna yli miljoonan euron investoinnit. Dinolift palkkaa kevääksi kymmeniä asentajia Loimaa/Raikkola Kiti Salonen Henkilönostimia valmistava Dinolift hakee vuokratyöfirmojen kautta 30–40 asentajaa. – Puutteellisesti tehdyt päätökset eivät useinkaan ole kaupungin kannalta edullisia, vaan aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. Loimaalaisyrityksessä on panostettu tuotekehitykseen ja uutuuksia halutaan tuoda aiempaa nopeammin markkinoille. Valtuutettu Tiina Perho huomauttaa, että kaupungin päätöksentekoprosessin kuvaaminen on tekemättä. Haku mekaniikka-, hydrauliikkaja sähköasentajan sekä loppuvarustelijan tehtäviin on käynnissä marraskuun ajan, haastattelut tehdään joulukuussa ja työt alkavat vuodenvaihteen jälkeen. KITI SALONEN ””. B-kortilla ajettavalla, ensimmäisellä autoalustaisella Dino-mallilla uskotaan olevan kysyntää vuokraamoasiakkaiden keskuudessa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Toimitusjohtaja Petri Paavolainen korostaa, että määrän lisäksi yritys saa kasvua keskimääräisen konekoon suurenemisesta. Kirkkoneuvosto päätti asiasta. marraskuuta 2017 Kuolinviestinviejätoimintaan muutoksia LOIMAAN seurakunta muuttaa kuolinviestinviejätoimintaansa. Hitsareista on huutava pula, ja asentajia on Heilalan mukaan vuosi vuodelta vaikeampi saada, sillä noususuhdanteessa muutkin yritykset rekrytoivat. Dinolift tarvitsee perinteisesti lisää työvoimaa alkuvuonna, koska henkilönostinten käyttökausi ajoittuu kesään päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa. Nuorille elämä on liikkuvampaa ja mobiilimpaa. Dinolift ja Dometal ovat syksyn ajan kouluttaneet hitsareita Novidan järjestämällä rekrykurssilla. Markkinatilanne on hyvä, ja uusia tuotteita on tulossa niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaille. Dinolift on saanut uusia merkittäviä suomalaisia koneja laitevuokraamoasiakkaita. Samalla vuoden 2018 alusta lakkautetaan nykyinen kuolinviestinviejäpäivystysryhmä, jonka jäsenille on maksettu 43 euron kuukausittaista palkkiota, lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin päivystys on ollut kiinni. NOSTINYRITYKSEEN on palkattu lähiaikoina myös suunnittelijoita, ja haussa on dokumentoija ja toimihenkilö jälkimarkkinointiin. Sesonkityöntekijöistä todennäköisesti 10–15 vakinaistetaan kesän jälkeen. Sairaalapastori ohjaa tapauskohtaisesti päivystyskäynnit seurakunnan työntekijöille, joille maksetaan kuolinviestipäivystyskäynnistä 86 euron palkkio sekä kilometrit normaaliin matkalaskuun liitettynä. Uusia vientimarkkina-avauksia tehdään esimerkiksi Australiassa, ja markkinoiden vahvistuttua ja rakennusalan piristyttyä myös kotimaan kysyntä on kasvanut. – Myös velvollisuus kirjata ylös päätöksen perusteena olevat seikat on määrittämättä. RXT:ää markkinoidaan lähinnä olemassa oleville asiakkaille vaativiin olosuhteisiin, joissa normaaleja henkilönostimia ei voida käyttää. Valmistuspäällikkö Tuomas Heilala . Sairaalapastorille maksetaan takapäivystyksestä edelleen 43 euron kuukausittainen palkkio. – Yhdysvalloissakin kiinnostusta on ollut, ja olemme saaneet hyvin ennakkotilauksia, Paavolainen kertoo. Dinoliftin liikevaihto nousee tänä vuonna reiluun 34 miljoonaan euroon. Loimaan seurakunta anoo lisäksi arkkihiippakunnan tuomiokapitulista liittymistä viranomaisverkko Virve-verkkoon ja selvittää sen soveltumista yhteydenpitoon viranomaisiin myös kuolinviestinviejäpäivystyksessä. Suurin uudistus on lujempaa terästä ja ohuempaa materiaalia oleva uusi puomirakenne, joka aiotaan ottaa käyttöön myös yrityksen vanhemmissa nostinmalleissa. Johtamisjärjestelmässä kuvattaisiin hallintosäännössä mainittujen vastuualueiden lisäksi se, miten päätökset käytännössä tehdään. marraskuuta 2017 UUTISET LAINA On paljon signaaleja siitä, että omistaminen menettää merkityksensä. Autoalustainen Dino on tehty Mersun rungon päälle. – Kahden projektin tekeminen rinta rinnan onnistuu, koska hyödynnämme niissä samaa teknologiaa, toimitusjohtaja Petri Paavolainen kertoo. Meille voi tulla suoraan koulunpenkiltä tai olla varttuneempi ammattilainen. Suunnittelija Antti Selinheimo, toimitusjohtaja Petri Paavolainen ja valmistuspäällikkö Tuomas Heilala pitävät uuden tuotteen päämarkkinoina Pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa. Kokoomukselta valtuustoaloite johtamisesta LOIMAA Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä katsoo kaupungin tarvitsevan toimivan johtamisjärjestelmän toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Kuolinviestinviejäpäivystyksen uusi toimintamalli on kirjattu sairaalasielunhoidon vuosien 2018–2020 toimintaja taloussuunnitelmaan. Paavolainen pitää näkymiä myönteisinä. Työ sopii yhtä lailla miehille ja naisille. Vuoden 2018 alusta lähtien kuolinviestinviejäpäivystys toteutetaan siten, että sairaalapastori, jolla on hallussaan päivystyspuhelin, toimii taustapäivystäjänä. Investoiminen omaan asuntoon ei ole enää yhtä relevanttia. Maalaamoa laajennetaan ja koneistamoon tulee uusi koneistuskeskus
Tässä kuussa luovuttajia oli 82, joista kolme oli ensikertalaisia. Se nostettiin joesta ylös vasta, kun valkoiset saapuivat paikkakunnalle. Matkalla he ottivat haltuunsa myös Karsattilan ja Hirvikosken keskukset. – Vallankumouksen alkuvaiheessa punakaartiin kuului 60–70 miestä. Hirvikoskelta soitettiin kuitenkin Loimaan vallankumouskomitealle varoituspuhelu, jossa käskettiin heti poistamaan vahdit Vesikosken puhelinkeskuksesta. Lisäksi Loimaan osasto on mukana esimerkiksi kuukausittain verenluovutustilaisuuden käytännön järjestelyissä Heimolinnassa. Loimaan osaston puheenjohtaja Heikki Mäki oli mukana vastaanottamassa kunniakirjaa. – Kesän 1917 lakkojen ja mellakoiden aikaan poliisi turvasi töiden jatkumisen, mikä vihastutti lakkolaisia, Salin sanoi. Puhelun jälkeen punakaarti sijoitti joukkonsa siten, että suojeluskuntalaisten täytyi ylittää silta, joka oli punakaartilaisten ristitulessa. Mäki sanoo, että varsinaisesta verenluovutuksesta vastaa Punaisen ristin veripalvelu. Suojeluskuntalaiset avasivat tulen, jolloin punakaartilaiset joutuivat sekasortoon ja lähtivät pakenemaan. Tilanne kiristyi, kun Heinonen myöhemmin ampui Ypäjän maatalouslakkojen yhteydessä yhden lakkolaisen, joka yritti käydä hänen kimppuunsa. Heinonen joutui oikeusprosessiin Humppilan käräjille. Humppilan asemalla Toijalan puoleisella puolella parkkipaikat. Näin tehtiin, ja työväentalolla toiminut lakkokomitea käskettiin pois. KOKO OSASTOLLA on lähes 400 jäsentä. Samaan syssyyn järjestys päätettiin palauttaa myös Loimaalle, jota kohti lähti marssimaan noin sata miestä. Salin kertoi puheessaan Metsämaan punakaartin toiminnasta. Timo Salin kertoi tapahtumassa Metsämaan punakaartin toiminnasta. PAIKALLISIA LAINA Huom. – Punaisen ristin keskustoimisto jakoi näitä ympäri maan. Mielipidekirjoittaja Teuvo Möttö Turun Sanomissa 6 Tiistaina 14. KAROLIINA MARKULA Kotiseutuneuvos Raija Kouri kertoi tapahtumassa Vesikosken kahakan käänteistä. – Meillä on ollut toimiva ensiapuryhmä vähintään 60 vuotta, kunniakirjan vastaanottanut osaston puheenjohtaja Heikki Mäki tarkentaa. marraskuuta 2017 SPR:n Loimaan osastolle huomionosoitus ensiaputoiminnasta Loimaa Lari Kiviranta SPR:n Loimaan osasto on saanut Punaiselta ristiltä kunniakirjan kiitoksena siitä, että sillä on ollut ensiapuryhmätoimintaa 60 vuotta. LARI KIVIRANTA Paluu vuosiin 1917–1918 Loimaa/Veteraanitupa Karoliina Markula Kun Loimaa-Seura viime kesänä järjesti kotiseuturetken, jonka aikana kierrettiin vuosien 1917–1918 keskeisiä loimaalaisia tapahtumapaikkoja ja muistomerkkejä, eivät kaikki halukkaat mahtuneet bussiin. Hannu Viitanen ja Riitta Viitanen eivät mahtuneet kesällä järjestetyn kiertoajelubussin kyytiin, joten syntyperäiset loimaalaiset tulivat kuuntelemaan luentoja Espoosta asti. Pia Hollon mukaan tuntui yllättävältä kuulla, kuinka tuhoisa sota olikaan.. – Tapahtumat lähtivät etenemään siitä, kun Alastarolla alkaneen lakon ensimmäisenä toimenpiteenä punakaarti oli vallannut puhelinkeskuksen 20.11.1917. Sittemmin, monien käänteiden jälkeen, hänen kerrotaan antautuneen ja joutuneen kovaotteisten kuulustelujen myötä ammutuksi. Varsinais-Suomesta kunniakirjan sai parisenkymmentä osastoa, hän jatkaa. – Erinomaisia puheenvuoroja, Hannu Viitanen kiitti. Niissä vilisi tuttuja nimiä, paikkoja ja käänteitä, mutta esityksissä kerrotut tiedot sodan tuhoisuudesta yllättivät heidät kaikki. Hänen mukaansa poliisi Heikki Heinonen oli yksi tärkeimmistä hahmoista. – Työväentalolta soitettiin tällöin kiireinen puhelu Loimaan vallankumouskomitealle, mutta Alastarolle matkalla olleet punakaartilaiset eivät tienneet näistä tapahtumista. KOTISEUTUNEUVOS Raija Kouri piti ensimmäisen esityksen Vesikosken kahakasta. Mäki on otettu huomionosoituksesta, sillä heidän osastonsa on toiminut koko ajan hyvin. Niinpä noiden vuosien käänteistä järjestettiin uusi tapahtuma lauantaina Veteraanituvalla, ilman linjaautomatkaa. Ethän jätä autoasi Loimaan puoleiselle alueelle, linja-autot tarvii kääntymistilaa. – Koulutusmatkan jakotilaisuudessakin meitä oli viisi mukana. – Koko tämä kokonaisuus tuntuu yllättävältä, niin moni menehtyi. Sota oli tuhoisa, Pia Hollo mietti. Seuraavaksi päiväksi Alastaron suojeluskunnan päällikkö käski joukkonsa karkottamaan punaiset puhelinkeskuksesta. Y-nimimerkki Forssan Lehden Lyhyet-palstalla LAINA On hyvä, että saamme aamukahvilla vielä lukea paikalliset ja koko maailmankin uutiset painettuna tekstinä tilaamistamme lehdistä. Muutamat yrittivät vastata tuleen, mutta noin kymmenessä minuutissa ammunta alkoi jo olla ohi. – Punaiset piilottivat hänen ruumiinsa Kojonjoen jään alle, Osuusmeijerin kohdalle. Ammateiltaan heistä yli 80 prosenttia oli työmiehiä tai renkejä ja vain kolme prosenttia torppareita, Salin selvitti. Tämä oli ainoa murha, johon Metsämaan punakaarti syyllistyi. – Niin suojeluskuntalaiset jatkoivat matkaansa valloittamaan Loimaan puhelinkeskusta. – Tapahtumien vakavuus herättää ajatuksia, kun vuonna 1918 lähemmäs sata menetti henkensä. Olen varma, että tämä palvelu tulee ilahduttamaan vielä kauan. Hän kertoo ensiapuryhmän toimineen aiemmin esimerkiksi Hurrikaanin otteluissa ja että päivystys on heiltä tilattavissa. Puheenjohtajan mukaan Loimaan osaston ensiapuryhmässä on parisenkymmentä aktiivista henkilöä. He saapuivat Haitulan sillalle ja kohtasivat hautaussaattueeksi naamioituneen suojeluskuntajoukon. TAPAHTUMAAN osallistuneet Hannu Viitanen, Riitta Viitanen ja Pia Hollo kiittivät puheiden pitäjiä erinomaisista esityksistä. Suhteessa talvisotaan ja jatkosotaan tuo määrä tuntuu kamalalta, Hannu ja Riitta Viitanen pohtivat. TAPAHTUMASSA esiintyivät myös Timo Salin, Markku Laurinen ja Sami Männistö. – Ekmanin makkarakaupan luona punakaartilaiset ampuivat yhteislaukauksen, jolloin suojeluskuntalaiset joutuivat vuorostaan sekasortoon
– Makkaranpaistaminen on pojille tärkeää ja teltassa nukkuminen jännä juttu, isä tiesi. KULTAINEN ansiomerkki vähintään 20 vuotta toiminnassa mukana olleille: Katja Kauti-Karakus ja Sari ÄikääTorkkeli. Aino Koivisto ja Lukas Lähteenmäki mittasivat tikkupullataikinaan leivinjauhetta. – Haluamme myös saada nuoria mukaan toimintaamme. Ansiomerkin sai yhteensä 44 harrastajaa. Kuvasta puuttuvat Tuula Heikkilä, Ritva Koskinen, Pekka Sillankorva, Hanna-Maria Suonpää ja Sirkka-Liisa Torkkeli. – Minulla on kettu (pehmo) mukana ja pidän taskulampun viekussa koko ajan, Ella suunnitteli. RESERVIALIUPSEERIT järjesti perheiden yöleirin kolmatta kertaa, ja mukana oli taas 30 lasta ja vanhempaa. – Oripään metsästysseuralta saimme tilat ja huomiseksi peurasopan, Lähteenmäki kiitteli. marraskuuta 2017 ANSIOMERKKEJÄ Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry juhli 30-vuotista taivaltaan lauantaina 4.11.2017 Loimaan teatterissa. – Äiti herää tosi hyvin, Väinö kertoi ja tiesi kokemuksesta teltassa nukuttavan makoisasti. Mikko, Väinö, Heidi ja Niilo Eerola olivat yöleirillä myös viime vuonna. HOPEINEN ansiomerkki vähintään 15 vuotta toiminnassa mukana olleille: Kirsi Leimu, Lauri Mikkilä, Elina Mäkilä, Katriina Reijonen, Eino Salonen, Leena Salonen, Miia Salonen, Eveliina Torkkeli ja Hannele Wilén. HEIDI JA Mikko Eerola kertoivat yöleirin olevan elämys Niilolle, 4, ja Väinölle, 2. – Puut pinoon, kivet ympärille ja sitten vaan hakataan keppejä yhteen. Kaikki taikina katosi illan aikana yöleiriläisten suihin. Leirillä nälkä ei päässyt yllättämään, sillä kodassa iltapalaksi paistettiin myös makkaraa, nuotiovoileipiä, vaahtokarkkeja ja suklaabanaaneja. Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry palkitsi juhlassaan pitkän linjan teatteriharrasttajia ansiomerkein. Tämän ei tarvitse olla vain vanhojen miesten harrastus. –Kaikki tällainen kasvattaa, jotta oppii tekemään joka lajia ja pärjäämään vähän askeettisemmissakin olosuhteissa, ettei vaan olisi uusavuton. PRONSSINEN ansiomerkki vähintään kymmenen vuotta toiminnassa mukana olleille: Helvi Aho, Markku Ahokas, Pauliina Arvonen, Tuuli Honkaniemi, Kalle Huitti, Kaija Joensuu, Aino Kallio, Janne Kaunisto, Ella-Sofia Knaapi, Suvi Knaapinen, Vilma Kuusikorpi, Pauliina Kylä-Utsuri-Ripatti, Oona Laaksonen, Lauri Lehto, Petra Leino, Maarit Lepistö, Sini Lindholm, Maria Mahlamäki, Matilda Mahlamäki, Merikerttu Mutala, Tellervo Mutala, Katri Mäkelä, Jasmin Mäkilä, Elli Pakkanen, Mette Salminen, Jarmo Suokas, Hanna-Maria Suonpää, Kirsi Toivanen, Asko Vainio, Mikael Wilén, Hennakaisa Visti, Iidaemelié Visti ja Anni Vuokko. Yöleirillä ei olla uusavuttomia . MIEHET ottivat yön kipinämikkovuorot hoitaakseen. Hän oli juuri kaksi viikkoa sitten partioleirillä, ja partiossa hän on myös oppinut, mitä varusteita retkellä tarvitaan. Ohjelmassa oli myös teatterinuorten musiikkiesityksiä, Lekon tervehdys ja Sini Lindholmin, Eveliina Torkkelin sekä County Limerick Youth Theatren videotervehdykset ulkomailta. Perjantaina pystytettiin teltat, rakennettiin a-pukkeja ja askarreltiin heijastimia. . Juhlassa kunniakirjan vähintään 20 vuotisesta Kertunmäen kesäteatterin toiminnassa mukanaolosta vastaanottivat Kaija Joensuu, Ulla Kaskiluoto, Raija Knuutila, Markku Sihvonen ja Kirsi Toivanen. Juhlapuheen piti Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho. Ella Kössiltä, 5, Enna Onnelalta, 4, Emilia Valtaselta, 9, Aino Koivistolta, 9, ja Lukas Lähteenmäeltä, 5, menivät ehkä teeja ruokalusikalliset sekaisin, mutta herkulliselta tikkupullataikina ainakin maistui. Väinö Suonpää, 7, lupasi, että hänen Saija-äitinsä voi toimia herättäjänä. Ellan isä on Puolustusvoimissa töissä, joten äiti ja Ella odottivat pääsevänsä myös itse kokemaan, millaista on nukkua puolijoukkueteltassa. Loimaan kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen. KITI SALONEN. – Katsokaa, että menee oikeaa valkoista: suolaa eikä sokeria, Oripään reservialiupseereiden sihteeri Suvi Lähteenmäki ohjeisti. Perheet tekivät ruokaa nuotiolla ja kömpivät yöksi puolijoukkuetelttaan Oripää Kiti Salonen Oripään metsästysmajalla oli perjantai-illalla tohinaa, kun lapset valmistelivat yhdessä yöleirin iltapalaa. Nuotio-opit taisivat olla peräisin Aku Ankasta. Vanhemmilla on partiotaustaa, mutta Mikko Eerola pohti leirillä opeteltavien käytännöntaitojen olevan kaikille tärkeitä, vaikkei olisi niin erähenkinenkään. Lähteenmäki totesi eräleirin tarjoavan perheille mahdollisuuden rentoon yhdessäoloon ilman pleikkareita ja kännyköitä. KUNNIAKIRJAT myönnettiin aiemmin Kertunmäen kesäteatterin toiminnassa vähintään 20 vuotta mukana olleille: Tuula Heikkilä, Kaija Joensuu, Ulla Kaskiluoto, Raija Knuutila, Ritva Koskinen, Markku Sihvonen, Pekka Sillankorva, HannaMaria Suonpää, Kirsi Toivanen ja Sirkka-Liisa Torkkeli. Väinö ja Saija Suonpää askartelivat heijastimet, joille olikin käyttöä illan pimeydessä. Lauantaina ohjelmassa oli ilmakivääriammuntaa, visailua ja alueen siivousta. – Nyt vihdoin pääsimme tyttöjen retkelle, Jenna Kössi hymyili. Jenna ja Ella Kössin piti tulla leirille jo kaksi vuotta sitten, mutta Ellan pikkuveli syntyi tuolloin ja viime vuonnakin oli muuta menoa. Juhlassa palkittiin pitkäaikaisia teatteriharrastajia. 7 Tiistaina 14
Tommi Rasi piti Bisonsin tuntumassa hakeutumalla pariin otteeseen vapaaheittoviivalle. Sen sijaan Bisonsin hyökkäys toimi JuhoMatti Henttosen ja Tommi Rasin vuorotellessa korinteossa. Tärkeää oli kuitenkin tietää myös, mitä sen määrän sisällä on ja että harjoitellaan kestävyysjuoksua. Ennakkoon tiedettiin, että nyky-Loimu on pelillisesti aivan erilainen kuin se, mihin on viimeisten parin kauden aikana totuttu. URHEILU LAINA Lähtökohta oli, että viikossa piti juosta sata mailia (160 km), ja sen lisäksi aamulenkit. Nyt kuitenkin alkavat kiireet, sillä jo tällä viikolla Hurrikaani pelaa kahdesti. PUOLIAIKATAUKO on useasti sopinut Bisonsille tämän kauden otteluissa, niin tälläkin kertaa. Sarjan häntäpäähän juuttunut Rahola oli voittanut kauden kuudesta pelistä ainoastaan yhden. – Täytyy itsekin käydä peilin edessä. Hyökkäyspisteitä tehtiin enemmän, mutta isoissa palloissa oltiin kaveria tänään paljon jäljessä. Kehonkieli ja ilme kertoivat, että päävalmentajaa harmitti toinen peräkkäinen tappio. Bisonsin Josh Caldwell pisti vielä hitusen paremmaksi scoraamalla peräti 11 pistettä. Aloitusviisikon ulkopuolelta Bisons sai kentälle tarvittavaa lisäenergiaa, kun nuoret Saku Repo ja Joona Mäkilä esittivät mallikkaita otteita. Kun Antti Ropponen (9 pist. Pelejä on ollut verrattain rauhalliseen tahtiin ja kotivoittopainotteisesti. Kotijoukkue ei syttynyt taisteluun oikein missään vaiheessa vaan pelasi tasaisen harmaata lentopalloa. Koko ottelun kentällä viilettänyt Esko Salonen pelasi myös erinomaisen ottelun, sillä omien pisteiden lisäksi hän jakeli tukun namupasseja ja ryösti palloa hitaampien Raholan pelaajien hyppysistä. +8) johdolla se tulitti laidasta tarkasti. Nyt oli Loimun vuoro hakea pisteet Loimaalta Lentopallo Valtteri Arra Hurrikaani–Loimu 0–3 (22–25, 16–25, 24–26). Passari Scott Fifer pyöritti vieraiden hyökkäyspeliä ja amerikkalaiseen tyyliin tsemppasi joukkueettaan väsymättömästi. Raholan Lauri Tiainen pelasi hyvän jakson ja pussitti Raholan 13:sta jaksopisteestä 9. Jakso päättyi tasaisesti lukemiin 17–21. Raholan Santeri Mäntynen vastasi tehoista kun kotijoukkue karkasi 8–2-johtoon. NELJÄS JAKSO aloitettiin Bisonsin turvallisen tuntuisessa 24 pisteen johdossa. – Olen tänään todella tyytyväinen peliimme. Rahola sortui lukuisiin pallonmenetyksiin, joista Bisons juoksi muutamia helppoja koreja. ACHTENIN KOLLEGA Lauri Rantanen ei ollut ottelun jälkeen juttutuulella. +10) ja hakkuri Gino Naardenin (17 pist. LoKoKo Bisons joutui nauttimaan isänpäivälounaan lyhyen kaavan mukaan, sillä edessä oli vierasottelu Tampereen Tesomalla, Raholan Pyrkivää vastaan. Hurrikaanin päävalmentaja Lauri Rantanen Loimun Scott Fifer ja Gino Naarden läpsäyttivät onnistuneen kuvion päätteeksi. marraskuuta 2017 Tesomalta tuliaisina kaksi sarjapistettä Koripallo Juha-Pekka Mäki Raholan Pyrkivä–LoKoKo Bisons 53–81 (30–44). Bisonsin puolustus toimii kolmannella jaksolla erinomaisesti, ja Rahola oli jatkuvasti pakotettu vaikeisiin heittoihin. OIKEASTAAN tulosta huolestuttavampaa on se tapa, jolla joukkue esiintyi jo toisen kerran kotiyleisön edessä. Myös tapa, jolla Hurrikaani kärsi tappion, oli brutaali. Hienoa, että voitimme täällä 3–0, mutta haluan jatkaa seitsemän ottelun voittoputkea, sympaattinen belgialainen kommentoi. Juho-Matti Henttonen lisäsi heti jakson alkuun Bisonsin etumatkaa ja ottelu oli käytännössä ohitse. TÄNÄÄN Hurrikaani on Tampereella Iskun vieraana, ja lauantaina Loimaalle saapuu kauden yllättäjä Lentopalloseura Etta. Kuten kuudessa aikaisemmassakin voittopelissä, Loimu esitti erittäin vahvaa torjuntaja puolustuspelaamista. Kaikista karmein oli kolmas erä, jota Hurrikaani johti parhaimmillaan jo 8–3. Rantasella ja joukkueella on ollut tähän saakka optimaalinen otteluohjelma. Paikkapuolustukseen oli osannut valmistautua myös Bisonsin päävalmentaja Arttu Mannelin. ALKU OLI JÄLLEEN huono Bisonsille. Koppaselle merkattiin viisi torjuntapistettä, millä mies vankisti asemiaan Mestaruusliigan torjuntatilaston kärjessä. Torjuntapelin lisäksi Achtenin pelifilosofiassa vahvalla takakentän puolustuksella ja jatkopallopelaamisella on iso rooli. Tauolle mentiin lukemista 30–44. Osasimme odottaa Raholan turvautuvan erilaiseen puolustustapaan, kertoi Mannelin. Kenelläkään ei tule ratkaisut tällä hetkellä selkäytimestä ja pelaamista jarruttaa tietynlainen takalukko. -1) hävisi hakkurien kamppailun Naardenille sata nolla, eikä syöttöruudussa tälläkään kertaa löytynyt tarpeeksi onnistumisia, tulosta ei tarvitse ihmetellä. Hyökkäyspisteitä tehtiin enemmän, mutta isoissa palloissa oltiin kaveria paljon jäljessä. JUUSO RIPONIEMI ”” 02 588 8020. Totta kai uusiutunut joukkue ja passarin vaihto käyvät tekosyinä, mutta tyyli, jolla joukkue juuri nyt pelaa, on kovin vaisu. Vielä viime kaudella Hurrikaania edustanut Tuomas Koppanen oli kotijoukkueelle verkolla painajainen. Ottelun tehokkaimmat pelaajat olivat Bisonsin Tommi Rasi 24/8, sekä Raholan Lauri Tiainen 16/6. Ja juuri harjoittelua joukkue kaipaa. 10–4-tilanteen jälkeen Bisons sai aikaan tukun onnistumisia, kun kaukoheittotaitoaan esittävät vuoron perään Esko Salonen sekä Josh Caldwell. Ossi Rumpusen (13 pist. Se ei anna mitään helpolla ja Olli Kuoksan pelitavassa puolustamisella on iso rooli. Meiltä myös heikkoa puolustuspelaamista, pettynyt Rantanen puhisi. Varsinkin kahdessa ensimmäisessä erässä Loimu hallitsi peliä alusta saakka. – Harjoittelimme paljon paikkapuolustusta ja sen purkamista viikon harjoituksissa. TOISELLA JAKSOLLA Bisonsin otteet terävöityivät molemmissa päissä kenttää. Se hoiti tarvittavat jatkopallotilanteet itselleen, otti tärkeitä torjuntoja ja ennen kaikkea pelasi joukkueena. Vaikka joukkue on koottu nyt sillä ajatuksella, että löytyy nuoruuden intoa ja raikkautta, on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Raholan ahkerasti pelin aikana käyttämä paikkapuolustus ei toiminut kuin joitakin hetkiä. Libero Jesse Mäntylä kiteytti joukkueen henkisen tilan hyvin: – Hyökkäyspelissä 1–1-tilanteessa lyödään kovin arasti palloa, ei uskalleta antaa kättä. Bisons jäi harvinaisesti ensimmäisellä kympillä ilman kahden pisteen koria, sillä kaikki pisteet tulivat joko ansaituilla vapaaheitoilla tai kolmosilla. Etta jos mikä, on joukkue, jota vastaan pitää jaksaa nöyrästi hyökätä. Joulukuun alussa mukaan tulevat euro-pelit, joten harjoittelulle jää kovin vähän aikaa. Kuitenkin teknisen aikalisän jälkeen Loimu oli jo kuronut eron umpeen ja mennyt johtoon 17–15. Kokoonpanosta olivat sivussa Sebastian Booker, Rasmus Marttinen sekä pitkäaikaispotilaat Markus Lammela ja Elmeri Aulasuo. Uuden päävalmentajan Christophe Achtenin johdolla se nappasi jo seitsemännen peräkkäisen voiton. Huippujuoksijoita valmentanut Kari Sinkkonen Aamulehdessä 8 Tiistaina 14
klo 14 alkaen Loimaalla Tuulensuun Palvelukeskuksessa. Yht. P. P. 0400 745 687 / Nurmi. P. Postita tai tuo ilmoituskuponki lehden konttoriin tai soita 02-588 8952 AVL, 02-588 8021 Loimaan Lehti, 02-588 8552 Somero-lehti. Siisti auto. Nuorisotalossa Säkenet klo 11.00 ja boccia klo 12.30. 2001, aj. 040 705 9826. Loimaan Eloisat, marraskuun kuukausitapaaminen to 16.11. n Halutaan vuokrata Äiti ja 5-v. + sisäpistoke. n Massey Ferguson 135 vm. Turnaus on perheiden yhteistä ajanviettoa joten jokaisen taidot riittävät osallistumaan. n Käytetty Aina Valmis Harvian kiuas ja kattokruunu. klo 18.30, (ei 29.11. n Asuntovaunu tai asuntoauto. P. Korjattavakin käy. Tied. P. Soita ja tarjoa! P. 43 te. n Kuivaa polttopuuta. P. Ajettu 85 500 km. H. Nyt annamme käytetyn kuljetuslaatikon, sisä-wc+puhtaan hiekan. 9 Tiistaina 14. Tontilla kunnan vesijohto ja sähkö. -08 farmari, aj. Tanssillinen liikunta (yksintanssi) jatkuu ke 15.11. asumiskäyttöön. n Vuokrataan Loimaan keskusta 61 m² 2 h + k + sauna ja parveke. 69.000e. P. 045 6790465. 040 1906 564. 1.690 e. Jätä sanojen väliin tyhjää. 040 583 5707. P. Hp. Ilmoita kolmessa lehdessä yhden ilmoituksen hinnalla! Ilmoituskuponki Löytölaari on tarkoitettu yksityishenkilöille, jotka myyvät omassa käytössä ollutta tai omaan käyttöön tarkoitettua tavaraa. Loimaan Seudun Mielenterveysyhdistys Savikki ry:llä Avoimet ovet la 18.11. P. H. 041 445 8146. P. Paikalla lapsiparkki. Ti Palloiluhallilla miesten lentopallo alk. 0400 862 547. kerho klo 13.00, suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa, ym. klo 11-14. Pyör. Avoin kaikille, ei ilm. mennessä Sirkalle p. Noudetaan. 040 178 0781 / Tenho. Loimaan seudun psoriaatikot, tapaaminen Tuulensuun Palvelukeskuksessa, kerhotila, to 16.11. Tarjoilun varmistamiseksi ilmoittautumiset la 18.11. 53 m². 044 484 1565. Ma 20.11. klo 12. Saunaparakki. noin 200 tkm, kahdet hyvät renkaat. Alastaro. ja 6.12.). Valmet 20. Pe saunavuoro Melliläjärvellä klo 17-20. Kahdet renkaat. wc, ulkovar., autokatos, ulkoterassi, lähellä palveluja, Sepänkuja 3 C 6. n Tukioikeudellista peltoa 9.59 ha Karvelantie, Marttila. Loimaan Seudun Neurokerho. Yhteydenotto p. n Peugeot 106 vm. Vieraaksemme saapuu fysioterapeutti Anne Levomäki. klo 10.00 alkaen. 040 584 1238 poistomyynti mallikalu steiden -50% -40% -60% Loimaan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 19.00 Nuorisotalon alakerrassa. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/OmaisOiva. Yhteislevikki 23 500, lukijamäärä yli 63 000. Piirin jouluinen tapahtuma Someron Teeriharjulla to 23.11. -99, sininen, 4-ovinen, juuri katsastettu, aj. 118.600 km, siisti, 2-renkaat, lohkol. 040 5305064. Tilaisuuteen tulee Eäkeliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Juhani Tynjälä. Koivuklapia, sekaklapia pikkusäkkejä 40 L. Kaikki huomioidaan (myös ullakkohuoneet, syytingit ja muut mahdolliset). Loimaan Keskipitäjän Maatalousnaiset: Askarteluilta sytykeruusuista/-sipseistä Niinijoen koululla ke 15.11. vanteilla, Fordin jako 4 kpl. n Vuokrattavana iso omakotitalo ja lämmintä varasto/ työtilaa 100m² yhdessä tai erikseen. H. P. 0400 743 585 Pöytyä. 0500 259 295. Volvo kuorma-autoprojekti. n Kuntopyörä ja crosstrainer p. palv. klo 14.00 Humppilan Lasitorniin jouluisissa tunnelmissa. alv.) Ilmoitukset viimeistään torstaina klo 15. Ilmoitukset Löytölaariin myös tekstiviestinä! 7,50e / 160 merkkiä Ohje: näppäile teksti LAARI välilyönti, osasto ja oma ilmoituksesi. Ne "jokaviikkoiset": Ti Nuorisotilassa pallojen pyöritystä alk. 3.800 e. LMC, Hobby tai vastaava. n Loimaalla paritalo 1/2 osuus hall.jako. Ilmoittautumiset Seija 0500 604991 21.11. klo 12.00-17.00, omat kyydit. otot mieluiten iltaisin. 045 854 79 28 / Matti. SekALAISeT n Vuokralle tarjotaan 50 m² kaksio Somerolla hissitalosta kalustettuna tai ilman. -03 ylöspäin. klo 14.3016.30. n Kaksio/ker. n RT-asunto Loimaalta. H. Kuljetusmahdollisuus. n Audi A4 farmari vm. Huonekalukeskus TOIVONEN KY Satakunnantie 48, Loimaa P. P. 0500 822 336. arvostetulla alueella. Vm 1957. P. Opastajana Heini Kulmanen. Muistathan mainita ilmoituksessasi myös paikkakunnan. Uutisia kotiseudulta oletpa missäpäin maailmaa tahansa! www.loimaanlehti.fi SEURATOIMINTA. H. 1.850 e. 2/2019 asti. 0500 726 811. Mellilän Martat. n Rivitalokaksio Kyrössä, rv. Kaikki palvelut vieressä. kirjoita ilmoitusteksti ruudukkoon selkeästi. Continental 205 55 R16 sarja, nastat Fordin jako. klo 14:n näytökseen. 040 721 9314. Yksityinen. Pöytyä, Kyrö. To 16.11. Laskutuslisä 2,50 e (sis. Roskapurkki Vl kiskoilla. erinom. Myydään tarjousten perusteella. P. Rauhallinen talo. P. H. Loimaan Jankko. kassalla. Mennään katsomaan Loimaan elokuvateatteriin Tuntematonta sotilasta to 16.11. Ei jälleenmyyjille eikä yritystoimintaan. n Vuokralle tarjotaan siisti, remontoitu kt-kaksio Riihikoskella. n Lahjoitetaan Meille niin rakas kissa jäi auton alle. Opastus vt 9, noin 3,5 km Aurasta Loimaan suuntaan. P. Lehdet pidättävät oikeuden jättää julkaisematta palstalle soveltumattomat ilmoitukset, sekä lyhentää ylipitkiä tekstejä. Lähdöt klo 18-18.30. 39.800e. 2010. Tos SR 200. läh. Ke 15.11. Ke lavista Palloiluhallilla alk. P. OSTeTAAn n Asuntoauto, esim. URHEILU Loimaan Seudun Kuulo ry:n joulukerho pidetään ti 28.11. Parveke. klo 15.30-16 ohjattu allasjumppa Vesihovissa, ilm. klo 18.00. n Tehdastekoinen as-auto -94 ylöspäin, pienet viat ja kosteusvauriot ei este. P. Liitä mukaan ilmoitushinta 7,50 e (sis. Alue sijaitsee Tarvasjoen keskustan lähellä ja sov. Kärkiväli 1500 mm. alkaen klo 14 (hallitus klo 12.30) Kitkonpuiston Palvelukeskuksessa. Mukaan voit halutessasi ottaa kananmunakennoja ja vanhoja kynttilänpätkiä. halk. 0400 541093 viimeistään 17.11. 050 561 9569. Jankko yleisurheilu: Yu-kauden päätöstilaisuus pe 17.11. Tehdashytillä 4.000 e. klo 12-15. 0400 167 115. marraskuuta 2017 Löytölaari julkaistaan tiistaisin Auranmaan Viikkolehdessä, Loimaan Lehdessä ja Somero-lehdessä. 050 355 8611 Lieto. klo 18. sop. 040 581 4663. P. n Ford Fiesta vm. Hyvä sij. Huoltokirja. P. Karaporaus 38 mm. Eläkeliitto Oripään osasto. Ota yhteyttä 050 5380 436 Hanna MYYdään n 400 kpl rehupaaleja yli vuotisia. klo 20.15, (ei 28.11). Materiaalit tulee toimittaa viimeistään to 17.11. klo 18.00 Niinijoen Osuuspankin kok.tilassa. n Hyvät talvirenkaat 175/65R14 vanteineen 140e, vähän käytetty kassakone Casio TE2000 520e. Pellot 2:ssa lohkossa. 1965. Yksi omistaja. Tai sijoittaj./itse vuokralle. johteiden päällä 200 mm. 040 965 0399. Remontoitu. n Koivuja sekaklapihalkoa. P. P. Siisti. 040 559 9156. n Sorvi. Tanssiseura Pistokkaat ry. 040 561 0066 / Pirjo. 330 tkm, koiraverkko, irrotettava v.koukku, autom. klo 19.30-20.30 Alastaron kirkonkylän ala-asteella, Aapiskuja 5, lajeina samba, salsa, jive, rumba, valssi, tango, jenkka, cha-cha-chaa ym. Tarja 040 7662965. klo 18. Vesalle p. n 1 ha määräala, osin metsä/ kalliorinne. P. LÖYTÖLAARI Somero-lehti Heikintie 4, 31400 Somero Ilmoitusosasto MYYdään OStetAAn SekALAIStA Julkaisupäivä Ilmoittaja Osoite Puh. Ostarilla vaate-esittelyä lapsille ja naisille su 19.11. 02 2461466, 0500 741587 Pöytyä. 040 519 8467. (M myy, O ostaa tai S sekalaiset) Lähetä viesti numeroon 17252. alv). Myös as.vaunu, vm. ilmast., 2x aluv., katsastus voim. Pelataan bocciaa ke 15.11. 050 593 6262 klo 16 jälk. 040 771 0758. n Ylivuotista kuivaa koivuklapia P. -85, 62,5m², k, s, vh, eril. Tavataan teatterilla hyvissä ajoin klo 13.30. 044 242 1130 8-21 joka pv. Yhden viestin hinta on 7,50e/160 merkkiä. n Hakkapeliitta nastat 195 65 R15 95 uutta vast. mennessä. Tiedustelut ja ilm. Kokoonnumme la 25.11. Katsastettu 9/2017, huoltokirja. Tied. n Noin 60-luvun Vespa skootteri, kaiken kuntoiset huomioidaan. Yösuunnistusharjoitukset Aurassa pe 17.11. Siisti. 045 341 6622. 0400 765 521. n Henkilötai pakettiauto, maksetaan käteisellä. Hyväkuntoinen kaikki toimii. n Peugeot 307 1.6 vm. Tied. Alkulauluna laulamme Finlandia hymnin, Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa… Diabetesyhdistys järjestää alueellisen keilaturnauksen diabeetikoille Akaan Keilahallilla la 25.11. P. Wv kupla -projekti. SeuRAAVA LÖYTÖLAARI tIIstaIna 21.11. 500 e. Loimaan Eläkkeensaajat ry. 044 301 5501. n Halutaan vuokrata Etsitään vuokrattavaa rivitalokaksiota Someron keskustasta. 0400 830 423. 4.900 e. Mellilän Kyläyhdistys r.y. 0400 428 765, Kyrö. tyttö vailla uutta kotia Liedosta. Tied. Saviseudun munuaisja maksakerho kokoontuu Tuulensuun Palvelukeskuksessa to 16.11. Pe porukalla lenkille Asemanseudun koululta klo 17.30. Keilataan kolmihenkisin joukkuein jossa voi olla aikuisia ja lapsia tai miehiä ja naisia sekaisin. klo 15.00
Keskiviikkona 15.11. • Logokynttilät • Kynttilät omasta kuvasta • Yksilölliset kädentaito-tuotteet serenum.fi Mukana Pop-Upissa Tule kysymään lakimieheltä (Taksamittari ei ole mukana) LL_14.11.2017 – kopio.indd 1 10.11.2017 8.23.52 KOULUT/KURSSIT TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUS TO 23.11. 02 762 5100 Palvelemme ark. alv.) kaikista liittymistä. toim.kulut eivät sisälly hintaan. 8.30 16.30 MEPU-siilo • 5,35 m /161 m 3 • Ruuvikuljetin 8”/6,5 m Hallija kuivuripäivä Loimaalla TUHTI WS 11 -teräshalli • 11,2 x 19,6 m • 27° katto 13.660,(alv 0%) POMO-puuelementtihalli • 10 x 20,8 m • Kylmä 20.100,(alv 0%) Airrex AH-300 • Lämmitysteho 15 kW/h • Virrankulutus 80 W (230 V, 50 Hz) 2.190,(alv 24%) Hyödynnä nopean päättäjän etu! Arvo 878 € (alv 24%) – Kysy lisää. Tiimarissa 13.-19.11. Kysy tarjous! Torstai-tempaus 16.11.2017 Kello 10-20 Seuraa meitä Facebookissa @PopUpLoimaa P. Lounaskahvila TorinEväs, Kyröntie 31, Kyrö LISÄTIEDOT / ILMOITTAUTUMISET www.turvakartio.fi P. + 12,09 snt/min (sis. Mylen Oy Lopotintie 2, Loimaa Puh. M&T FARM’s -pressuhallit ennakkohintaan! Hinnat voimassa 30.12.2017 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. K. LL, Saviseudun paikallisin. Kahvija pullatarjoilu. 045 136 4876 VMP Varamiespalvelu Loimaa 040 771 9090 Lue lisää vmp.fi Töitä tekijöille! Kaikenlaista, ihan näiltä nurkilta. Puhelun hinta on 8,35 snt/puh. Mahd. marraskuuta 2017 POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA POP UP LOIMAA HANKKIJA LOIMAA Patruunankuja 2, Loimaa Puh. TULITYÖKORTTIKOULUTUS PE 24.11. P Kartanomäenkatu Pikatie Valtatie 9 JKR-muovi LIDL Keilahalli ST1 JYSK Tokmanni Pa tru un an ku ja lantmannenagro.. Hankkija asiakaspaikoitus Valtakunnallinen puhelinvaihde: 010 76 83000. 040 704 6229 www.paperisydan.fi ent. klo 9 16 Ajankohtaista tietoa siiloista, kuivureista sekä halleista. 10 Tiistaina 14. 010-768 5200 Avoinna ark 9-17, la 9-14 taimet ulosheittohinnoin uusi myymälämme on avattu Patruunankuja 2, loimaa teRvetuloa tutustumaan! avajaisia vietämme joulukuussa
Puh. AA Ilpo Knuutila 0500 531 759 aleksi.knuutila@asianajot.fi ilpo.knuutila@asianajot.fi www.asianajot.fi Asianajotoimisto HEIKKI RANTANEN OY AA, VT Heikki Rantanen Kauppalankatu 9-11 B 32200 Loimaa, puh. 11 Tiistaina 14. TeemANA yrittäjät Näytetään yhdessä mitä me täällä Loimaan seudulla olemme. Yli 34v kunnaneläinlääkärinä Loimaalla ja nyt on aika siirtyä eteenpäin. alv sekä 4-värin 2 x 60 pmm 120 e sis. klo 12. Ulla Skogström LoimaanMetsämaan Maaja kotitalouden Keskusseura ry EDUSTAJAKOKOUS torstaina 23.11.2017 klo 18.00 Vanhalla Vesikosken koululla. Normaali uimahallimaksu. www.loimaanleisku.fi Liput 20 € KINO SENIOR I SENIOR I TULE VIRKISTÄYTYMÄÄN JA TAPAAMAN MUITA ELOKUVISSA KÄVIJÖITÄ! ILMAINEN KAHVITARJOILU ELOKUVAN JÄLKEEN! LIPUT 8 € Kinema | Vesikoskenkatu 21, Loimaa | www.kinoset.fi/seniorikino 15.11. alv sekä 4-värin 2 x 40 pmm 90 e sis. klo 14.00 ”yösyöttö” Tilaa meiltä joulun paistovalmiit herkulliset laatikkosurvokset ajoissa! Jätä tilauksesi 28.11. Hossinkatu 1-3 Loimaa. Jahti 1900€/ 49 palloa SUPERVITOSBINGO 500 € / 55 palloa www.kanteenmaa.fi Kanteenmaan Ns Bingopäivä vaihtui tiistaille! YLEISÖLTÄ VESIDISCO VESIHOVISSA pe 17.11.2017 KLO 18.00-21.00 Alle 10-vuotiaat diskoilemaan ainoastaan aikuisen seurassa. 0400-530 741 martti.tuominen@atoimisto.fi LAUANTAINA 18.11. Käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6.§:ssä syyskokoukselle määrätyt asiat. alv sekä 4-värin 1 x 50 pmm 65 e sis. Riina Karila 02 588 8024 Liisa Kivinen 02 588 8021 Veli-Matti Knuuti 02 588 8020 ilmoitukset@loimaanlehti.fi Loimaan Lehti/Ilmoitukset, Käsityöläiskatu 10, 32200 LOIMAA www.loimaanlehti.fi Aineistot viimeistään tiistaina 18.11. Mitä me teemme ja miksi täällä kannattaa yrittää! Ilmoitushinta ei ole kynnys lähteä mukaan! Ohessa muutama esimerkki teeman tarjoushinnoista. Tervetuloa. mennessä Ritvan ja Oilin Herkkukeittiöön. (02) 762 2888 fax (02) 762 2313 www.heikkirantanen.fi toimisto@heikkirantanen.fi Asianajotoimisto MARTTI TUOMINEN Asianajaja Martti Tuominen Vareliuksenkatu 2, 32200 Loimaa puh. Tervetuloa! Johtokunta. Tuotteiden nouto 22.-23.12. www.vesihovi.fi Musiikist a vastaa DJ Larsson Palvelemme MA–KE 9–16, TO–PE 10–17 Alastaron Teollisuustie 10 Alastaro P. AA Aleksi Knuutila 050 5812 765 puh. alv sekä 4-värin LEISKUN BINGO Loimaan Työväentalolla ke 15.11.2017 klo 18.45 jahti 1000/50 tai alle 5-jahti 730/54 tai alle Pelit 6 € / 3 € . marraskuuta 2017 Asianajajia Asianajotoimisto ILPO KNUUTILA KY Asianajaja Aleksi Knuutila Asianajaja Ilpo Knuutila Vesikoskenkatu 7 B 10, 32200 Loimaa puh. HUVITILAISUUKSIA LAKIASIOITA KOKOUKSIA Kanteenmaan Bingo Punkalaitumella tiistaina 14.11.2017 klo 18.15 alk. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 02-764 1858 Ylikypsä PAlviKinKKu 16 90 /kg Sika-nauta JAuHEliHA 5 90 /kg TEHTAAnMYYMälä nAKiT 8 90 /kg viikon 46 TArJOuKSET MAAlAiSHYYTElÖ 9 90 /kg TOriAuTO Torstaina Punkalaidun klo 9–12 Alastaro klo 12.30 – 14 Kiitos kaikille ihanille asiakkaille vuosien varrelta ja heidän lemmikeilleen. Tervetuloa! Hallitus Tervetuloa! Johtokunta PETÄJOEN PVY:N SYYSKOKOUS Ti 21.11.2017 klo 19.00 Paviljongilla. Tutustuminen liikkeisiin ja kahvitarjoilu ennen kokousta. mennessä! 1 x 40 pmm 55 e sis. 040 196 4665 Ritvan ja Oilin Herkkukeittiö UUT TA! ! Loimaan Seudun Työttömät ry:n SYYSKOKOUS ti 21.11.2017 klo 12.00 Työttömien tupa
Itse pelissä Rockets oli kuitenkin ainakin pari erää vastustajaa pelillisesti edellä, mutta aina välillä tällä kaudella vaivannut surkea viimeistely koitui nyt tappioksi. – On totta kai mukavaa, että hevonen voitti, varsinkin, kun takana oli loukkaantuminen ja kilpailutauko. Ajassa 50.22 Tomi Korvenpää vei Rocketsin ensimmäistä kertaa johtoon, mutta Aleksi Sillanpään maalilla Haka nousi vielä kerran tasoihin. Rockets sai perjantaina vieraita kotiluolaansa, kun Paimion Haka Hockey saapui Loimaalle. Sen isä on Quite Easy, jonka jälkeläisiin kuuluu muun muassa huipputamma Venice. marraskuuta Vermossa. Pelin kulminaatiopiste oli toisen erän loppu, jossa kotijoukkue iski kolme maalia vajaan neljän minuutin sisään. Kun KK-V:n ykkösnyrkki Samuli Virkkusen (2+3) johdolla laittoi väkisin paikoista sisään, niin kotimatkalle lähdettiin 6–3 tappio niskassa. PERJANTAINA jälleen katsotaan, kenelle kiekko pomppii, kun Loimaalle saapuu sarjan jumbojoukkue Paraisten ParSport. TULOSPÖRSSI Raviurheilu Tiina Naula Loimaalaisen Ilkka Nurmisen kimppahevonen Stonecapes Quantum saavutti raviuransa ensimmäisen voiton viime torstaina Lahden Jokimaalla. TAPANI KORVENPÄÄ SUUNNISTUS Yörastit 10.11.2017 Yläneen Pahnaanmaan kartalla. Ottelu 17.11. YKKÖSSARJA pelasi eilen Tampereella eteläisen lohkon kärkeä, eli Rantaperkiön Iskua vastaan. KK-V–Rockets 6–3 (1–0, 4–1, 1–2). Stonecapes Quantumia ohjasti Lahden voittostartissa Juhani Tapani, jonka tallissa Lahdessa hevonen on myös valmennuksessa. Seuraavassa turnauksessa ovat vastassa Wovo Rovaniemi, Vaasan Kiisto ja Raision Loimu uudelleen. Kimppahevonen tuntui hyvältä ajatukselta, ja hän hankki osuuden Stonecapes Quantumista nähtyään siitä Hevosurheilulehdessä ilmoituksen. LAUANTAINA MATKATTIIN sitten Kokemäelle, jossa KK-V oli saanut ensimmäistä kertaa kasaan parhaan miehistönsä. NURMINEN EI OLLUT seuraamassa Lahden starttia, mutta hän aikoo käydä mahdollisuuksien mukaan katsomassa kimppahevosensa juoksuja, esimerkiksi Turussa tai muulla Loimaata lähempänä olevalla raviradalla. Nurmisen mukaan odotukset ovat korkealla jatkossakin, sillä Stonecapes Quantum on hyväsukuinen hevonen. 12 Tiistaina 14. Kolmanteen erään tuli voitontahtoinen kotijoukkue ja Marko Heino toi pelin tasoihin heti erän alussa. marraskuuta 2017 SÄÄ TÄNÄÄN Lämpötila iltapäivällä ja edellisenä yönä Loimaa Humppila Oripää Punk. Avausstartti toi viidennen sijan, mutta kesän ja alkusyksyn kilpailukausi jäi hevoselta väliin loukkaantumisen takia. 5 km: 1) Ilkka Nokka 53.37, 2) Juho Mäki 57.36, 3) Heimo Hongisto 1.02.08, 4) Oskari Joukas 1.03.26, 5) Keijo Hongisto 1.05.32, 6) Touko Tuomola 1.11.16, 7) Esko Pirttimäki 1.13.13, 8) Lasse Varjonen 1.13.14, 9) Arto EtuHuitti 1.19.46, 10) Mirja EtuHuitti 1.20.01. Ottelu tarjosi mitä parhainta viihdettä ja jännitystä reilulle 200 paikalle saapuneelle. Peli oli huomattavasti parempaa kuin joukkueiden ensimmäisessä kohtaamisessa sarjan avausottelussa Huittisissa, vaikka vielä jouduttiin tyytymään vain yhden erän voittamiseen. Timo Talvitie ”Kimppahevosen voitto ilahduttaa” Rocketsille viikonlopulta voitto ja tappio Jääkiekko Pekka Lehto Rockets–Haka Hockey 5–4 (0–2, 2–1, 3–1). A-TYTÖT jatkoivat voittojen tiellä, kun lauantaina Raisiossa poolivaiheen pelejä pelattiin. Nurminen kertoo seuranneensa raviurheilua lapsesta asti ja kiertäneensä erityisesti neljän viime vuoden aikana raveissa Kuninkuusraveja myöten, mistä syntyi myös kipinä oman hevosen hankkimiseen. Startti oli kolmevuotiaan ruunan uran toinen, ja lähdön ensimmäinen palkinto oli 1 000 euroa. Vampula Ypäjä Tulevien päivien sääennuste ORIPÄÄ LOIMAA YPÄJÄ HUMPPILA PUNKALAIDUN VAMPULA ?1 +2 ?1 +2 ?0 +2 ?0 +2 Ke +2 / +2 / +3 / +2 / +2 / +2 / To +3 / +2 / +3 / +2 / +3 / +2 / Pe +6 / +6 / +7 / +6 / +6 / +6 / -0 -1 -0 -1 -0 -0 -0 -0 +0 -0 +1 -0 +2 +1 +2 +1 +2 +1 LP-Vampula Suomen Cupissa LP-Vampula pelasi perjantaina Salossa Suomen Cupin ensimmäisen osaottelun LP Viestiä vastaan. Ykkösketju Samuli Virkkunen, Kristian Ruisma ja Santeri Halme ovat sitä tasoa, että peliaikaa löytyisi korkeammiltakin sarjatasoilta. Se on vasta puolivuotias, joten sen kilpailu-uran alkua pitää vielä odottaa vähintään pari vuotta.. Antti Mäkelä (71) oli välillä Haka Hockeylle vaikea pideltävä. Taskulamppurata: 1) Oskari Laine 08.40, 1) Akseli Laine ja Maija-Liisa Laaksonen 08.40, ei aikaa: Hellsten Tauno, Huhtala Anne. Toisessa erässä meillä oli mahdollisuus horjuttaa mestarisuosikkia ja erä päättyikin 25–23. Marko Heino – Tomi Korvenpää -kaksikko löysi toisensa mainiosti, ja heitä täydensi hienosti ketjun kolmas lenkki Teemu Jokela. Ruunan voittoaika 2 140 metrin tasoituslähdössä oli 20,1, mutta uransa avausstartissa toukokuussa hevonen juoksi tämänhetkisen ennätyksensä 19,0. Puolustuksessa Tuomas Järvinen oli jälleen luotettavalla tasolla ja onnistui myös maalinteossa. Seuraava osaottelu on suunniteltu pelattavaksi 1.12. 3 km: 1) Juha Pullinen 32.34, 2) Sanna ja Ville Laine 34.18, 3) Eero Joukas 34.19, 4) Lauri Joukas 34.27, 5) Minna Seppänen 36.01, 6) Markku Korpela 37.22, 7) Kaisa Markula 45.32, 8) Linda Huhtala 48.41, 9) Katja Nokka 52.04, 10) Tarmo Heikkilä 52.44, 11) Katri Prusila 52.47, 12) Jaakko Teppo 53.53, 13) Kaarina Rahkasuo 55.40, 14) Pirkko Eskola 55.41, 15) Maarit Hirvilammi 55.44, 16) Juha Hirvilammi 56.05, 17) Leena Hellsten 1.06.32, 18) Pentti Saario 1.06.45, 19) Matti Isotalo 1.07.01, 20) Markku Laurinen 1.07.16, 21) Jaakko Nyman 1.20.37, ei aikaa: Keijo Viljanen, Aune Hongisto, keskeytti: Kalle Hirvilammi. Raision Loimu, Puijo Wolley Kuopiosta ja Oulunsalon Vasama joutuivat toteamaan meidät paremmakseen. Kaikki kolme vastustajaa voitettiin 2–0. alkaa kello 19.30. Kotijoukkueen tahtotila oli sen verran vastustajaa parempi, että se onnistui kaivamaan tarvittavan voittomaalin vain reilu minuutti ennen kolmannen erän loppua. Huittisissa. Tilanteessa 23–23 Roosa Nieminen torjui salolaisten hyökkäyksen, mutta pallo meni niukahkosti leveäksi. Seuraava startti on 15. – Hevosen omistaa Miljoonatalliniminen kimppa, jossa on mukana kymmenen osakasta. Voitto tuntuu hienolta myös siksi, että sijoitan hevoseen joka kuukausi 120 euroa, joka menee hoitoja valmennusmaksuihin ja osa laitetaan jemmaan eläinlääkärija vastaavia kuluja varten, Nurminen sanoo. Autioiden laatimilla radoilla oli mukana 40 suunnistajaa. Stonecapes Quantum on Nurmisen ensimmäinen kimppahevonen, ja sen jälkeen hän on hankkinut vaimonsa Eija Kiisken kanssa osuuden myös The Queen Sylvie -nimisestä tammasta. Äärimmäistä ratkaisun tahtoa läpi pelin osoittanut Tomi Korvenpää oli kuitenkin päättänyt, että tänään peli voitetaan ja painoi väkisin maalille ratkaisten kolme pistettä ajassa 58.27. Myös Antti Mäkelä pelasi läpi ottelun näkyvästi, ja Saku Vuori esiintyi edukseen varsinkin erikoistilanteissa. Haka johti ensimmäisen erän jälkeen 0–2 ja vielä toisen erän puolivälissä 1–3, mutta Tuomas Järvisen niin sanottu pukukoppimaali vain 13 sekuntia ennen toisen erän summeria oli yksi ottelun käänne kohtia. Olen ainoa Loimaalta oleva, ja muut omistajat tulevat eri puolilta Suomea, Nurminen kertoo. Kolmannessa Rockets kehitteli vielä orastavaa kiriä, mutta viimeistely ei ollut parhaimmillaan, eikä kiekkoa saatu välillä edes tyhjään maaliin sisään. Aina voi jossitella, mutta se on turhaa. A-tytöt johtavat lohkoaan puhtaalla pelillä ja omaavat myös sarjan parhaisiin kuuluvan eräpistesuhteen
TYÖMARKKINOIDEN, REKRYTOINNIN JA TYÖNHAUN ERIKOISLIITE MARRASKUU 2017 Työnteon pitää olla myös hauskaa Pauli Aalto-Setälä haluaa olla esimiehenä innostava valmentaja. TYÖMARKKINOIDEN, REKRYTOINNIN JA TYÖNHAUN ERIKOISLIITE MARRASKUU 2017. Työntekijöiltään hän odottaa hyvää yhteispeliä. 3–4 rekryexpo VarsinaisSuomessa on tekemisen meininki Työpaikkoja syntyy nyt vauhdilla. Pätevistä työntekijöistä on tietyillä aloilla pulaa. 6–11 Varsinais-Suomi työllistää Mukana messuohjelma! RekryExpo’17 Turun Messukeskuksessa 22.11
Positiivinen rakennemuutos ei ole pelkästään telakka-Turun tai autotehdasUudenkaupungin asia. Työpaikan lisäksi tarvitaan myös työpaikka puolisolle, viihtyisä asunto kohtuullisilla kustannuksilla, toimivat liikenneyhteydet, hyvät julkiset palvelut kuten koulut ja päiväkodit sekä riittävästi harrastusmahdollisuuksia. Varsinais-Suomi elää nyt positiivisessa rakennemuutoksessa, ja sen tuomat haasteet on otettava vakavasti, jotta kasvu ei pysähdy näihin ongelmiin. Tarvitaan koko maakunnan yhteistyötä kuntien, oppilaitosten ja korkeakoulujen, viranomaisten ja järjestöjen sekä yritysten välillä. Liitteen ovat tehneet TS-Yhtymän lehdet Turun Sanomat, Auranmaan Viikkolehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti ja Uudenkaupungin Sanomat. Jotta osaavaa työvoimaa riittää, pitää sitä tuottaa koulutuksella. Kaupan ja palveluiden vahvaa asemaa maakunnassa lisää se, että jokainen uusi teollisuustyöpaikka tuo niille merkittävää lisäkysyntää. Taustalla on maakunnan teollisuuden hyvä veto muun muassa meri-, auto-, lääkeja rakennusteollisuudessa. Tämä tekee haasteesta entistäkin mielenkiintoisemman. Vahvasta talouskasvusta riittää hedelmiä koko maakunnalle ja myös koko Suomelle. Ne ajat ovat – toivottavasti – takana, sillä nyt on iskun paikka. Yritysten kannalta osaava henkilökunta on yksi tärkeimpiä menestystekijöitä. Uudentyyppisen tapahtuman tarkoituksena on koota Varsinais-Suomessa rekrytoivat yritykset ja potentiaaliset työntekijät yhteen. Kaikki muu on ympäröivän yhteiskunnan päätettävissä. Alueiden välistä kilpailua työstä ja investoinneista käydään kansainvälisessä sarjassa ei kansallisella tasolla. Akuuttiin työvoimapulaan tarvitaan lisäksi erilaista muuntoja täydennyskoulutusta sekä Varsinais-Suomeen muuttavaa uutta työvoimaa. Varsinais-Suomeen voi syntyä lähivuosien aikana jopa 30?000 työpaikkaa. Yritykset päättävät toiminnoistaan ja investoinneistaan itse. Yhteistyötä maakunnan eteen tekee myös Turun Sanomia kustantava TSYhtymä, joka järjestää yhdessä Turun messukeskuksen kanssa Rekryexpo-tapahtuman keskiviikkona marraskuun 22. Voi tulla pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, asunnoista ja julkista palveluista. päivä. Messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma on yleisölle maksuton. Toimittajalta Tekijöille töitä ja töille tekijöitä Veijo Hyvönen q Design-antropologi Anna Haverinen on kotiutunut Turkuun erinomaisesti ja suosittelee kaupunkia lämpimästi muillekin.. Turun seudun kuntien yhteistyötä on joskus pidetty ongelmallisena. Myös tämä Rekryexpo-liite on yhteistyön tulos. rekryexpo 2 Cityelämää Sisältö 14–16 18–19 26 30–31 32 40 Työhaastattelu ratkaisee Turku tunnetummaksi Kännykkäkampuksen uusi elämä Työmatka mennään bussilla Joustava osaetätyö Rekrykoulutus yhä suositumpaa TUOTTAJA Mikko Ervasti 02 269 3003 KANSIKUVA Riitta Salmi ILMOITUSMARKKINOINTI Jesse Vainio 02 269 4672 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kari Vainio PÄÄTOIMITTAJA, LUKEMISTO Riitta Monto Kustantaja Turun Sanomat Oy Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku Painopaikka Salon Lehtitehdas, Salo 2017 rekryexpo Kun taloudella menee oikein lujaa, aineellisen hyvinvoinnin lisäksi syntyy pullonkauloja, jotka uhkaavat leikata talouskasvua. Kirjoittaja on Turun Sanomien toimituspäällikkö
– Pakko on aika hyvä innoittaja, AaltoSetälä huomauttaa. – Halusin todella tehdä yhteiskunnallista työtä, ja se sopi myös työnantajalleni. Suomessa Allerilla on 300 työntekijää. Sillä on kaksi miljardia käyttäjää, AaltoSetälä muistuttaa. Muutos olikin järisyttävä, kun Facebook ja Google valloittivat mediamarkkinat. – Se luo uutta enemmän, kun on ihmisiä monesta eri kulttuurista. Meillä tämä on ihan pakkotilanne, sillä aikauslehtipuolella mainontatulot puolittuivat kymmenessä vuodessa. Ja kun esimerkiksi Nokia irtisanoi paljon huippuosaajia, me muut saaimme sieltä työntekijöitä, Aalto-Setälä kertoo. – Suomessa on vielä EU:n keskivertoa enemmän mobiililaajakaistaliittymiä, peräti 120 sataa asukasta kohden. Aalto-Setälän mielestä kansainvälinen työyhteisö on elävämpi, mahdollisesti tuottavampikin. Työkieleksi meillä tuli englanti jo muutama vuosi sitten, kun osaajia alkoi virrata maailmalta tänne. Teksti: Mikko Ervasti Kuvat: Mauri Ratilainen , Jori Liimatainen Innostava esimies valmentaa työntekijän huippusuorituksiin Menestyvässä työ yhteisössä joukkue pelaaminen on arvossaan. Olen myös yhteyshenkilö yrityksiin päin, Aalto-Setälä sanoo. Työelämäprofessorina Aalto-Setälä alkaa vetää Turun yliopistossa uutta Digital Mindset -koulutusohjelmaa. Muutos on tuntunut myös Aller-yhtiöissä. Pauli AaltoSetälä luottaa yhteistyön voimaan. Jos digitaalista palvelua ei voi käyttää kännykällä, sitä ei kannata tehdä ollenkaan. Aalto-Setälä on kokenut mediavaikuttaja, puhuja, journalisti ja 1 ”Taito työskennellä toisten kanssa vain korostuu, kun rakennetaan jotain uutta.”. Minulle se on lähinnä digitaalisen talouden ja digitaalisen kulttuurin opetusta joka toinen perjantai. Aalto-Setälä muistuttaa. Hän on pestistä innoissaan. Ne ottivat leijonanosan ihmisten ajankäytöstä ja ison osan mediamainonnasta. On vain hyvä, että on monenlaista osaamista ja kokemusta, Aalto-Setälä arvioi. – Sosiaalista mediaa pidettiin pitkään alempiarvoisena sivuilmiönä, mutta se on osoittanut vahvuutensa. Aalto-Setälä opettaa Turun kauppakorkeakoulun ja yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijoille muun muassa viestintää ja mediaa, myös sosiaalista mediaa. Somen voittokulku yllätti perinteiset, vauraat mediatalot, joilla ei ollut uudistumisen pakkoa. Trendi on ollut tosi jyrkkä, Aalto-Setälä sanoo. M Pauli Aalto-Setälä on sitä mieltä, että töissä pitää olla hauskaa. Professuuri on kaksivuotinen ja sivutoiminen. – Facebook onkin tällä hetkellä ylivoimaisesti isoin media: sillä on eniten käyttäjiä, eniten sisältöä ja mainontaa kuin kaikilla alan muilla toimijoilla yhteensä. Pätevistä tekijöistä , kuten data-analyytikoista, on pulaa, ja Suomessa toimiva Aller Media onkin palkannut paljon työntekijöitä ulkomailta. Heikosti tuottavista lehdistä on vähitellen luovuttu. – Juuri oli työhaastattelussa yksi saksalainen kaveri. rekryexpo 3 A ller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä nimitettiin kesäkuun alussa työelämäprofessoriksi (Professor of Practice) Turun yliopistoon. – Olemme keskittyneet yhä enemmän digija datapalveluiden kehittämiseen. OECD:n alueella vastaava luku on alle sata, AaltoSetälä kertoo. Aalto-Setälä uskoo, että kaikki palvelut siirtyvät vähitellen älypuhelimiin. – Täällä Suomessa meillä on töissä pääasiassa digitaalisen markkinoinnin osaajia, Aalto-Setälä kertoo
rekryexpo 4 kirjailija. Koska työyhteisö ja teknologia ovat nopeassa tahdissa muuttuneet, myös yritysten työnjohdon on pitänyt mukautua tilanteeseen. Työhakemisen sparraamista muun muassa siihen, miten minut löydetään, miten otan yhteyttä yrityksiiin,miten valmistaudun haastatteluun tai henkilöarviointiin. Nyt puhutaan tunneälystä ja empatiasta ihan normaalisti, eikä ne ole mitään ihmeellisyyksiä. – Digitaalisessa maailmassa kaikki testataan asiakkaalla. Sitten lähdetään kehittelemään uutta ideaa. . Teknologialoikat voivat olla yllättävän nopeita ja lopullisiakin. Monessa yrityksessä valvontaa vähennetään ja kannustetaan työntekijöitä itseohjautuvuuteen. Kaiken kaikkiaan puheenvuoroja on 28. Pitää olla paljon ideoita, että joku niistä lähtee lentoon. Aika monen idean kohdalla kuitenkin todetaan, että se on huono, ja siihen panostaminen loppuu tähän. – Uudempi sukupolvi ei edes tule töihin, jos asioista ei ole etukäteen sovittu ja joustomahdollisuuksia ei ole. Aalto-Setälän mielestä on ihan hyvä, että tylsät ja vaaralliset työt menevät robottien, algoritmien tehtäväksi. Se tarkoittaa, että kaikissa hyvissä innovaatioissa on monta ihmistä mukana. Esimerkiksi kameroihin filmirullia valmistanut Agfa ei suostunut uskomaan digikamerakonseptiin ja ajautui nopeasti konkurssiin. n Messuille osallistuu 57 työtä tarjoavaa tahoa. Sitten meillä on kaiken maailman ohjattuja joogaryhmiä ja bileitä ja sählyporukoita. Mukana ovat muun muassa Elomatic ja Osuuspankki. n Kello 14 eteenpäin ovat vuorossa tapaamiset, joissa työntekijä ja työnhakija tapaavat toisensa henkilökohtaisesti. n Kello 15.15: Rekrytoijan neuvot työnhakuun. – Ikinä ei ole tullut mieleen, että ihmiset olisivat laiskoja tekemään töitä. – Ainakin olen palkannut enemmän väkeä kuin irtisanonut, Aalto-Setälä sanoo. Työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä, Turun yliopisto. Työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä, Turun yliopisto. Hyväksi havaittu piriste arkiseen ahertamiseen Aller Mediassa on työntekijöiden keksimä aamupuuro. – Rekrymessut on yksi hyvä tapa madaltaa kynnystä työpaikan saamiseksi. Ihmisten pitää edelleen innostua ja viihtyä työssään. Nykyjohtajankin pitää olla monitaituri, joka osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Meillä on se linja, että me hyväksymme sen tosiasian, että ihmiset eivät välttämättä tule meille töihin loppuiäkseen. . Team coach, Senior consultant Henri Huopalahti, MPS. Se on aika selkeä palaute. – Vaatii todella paljon, että ideasta tulee innovaatio. – Meille ihmisille jää yhdessä työskenteleminen ja uuden keksiminen. Vanhan mallin pomottaminen ei toimi enää tänä päivänä. Kansainvälinen kanssakäyminen on uuden polven ”diginatiiville” ihan luontevaa. – Taito työskennellä toisten kanssa vain korostuu, kun rakennetaan jotain uutta. Myös suuret lehtikustantamot ovat viime vuosina olleet helisemässä. Myös konfliktien ratkaiseminen työyhteisössä on Aalto-Setälän mielestä tärkeää. Aalto-Setälä arvostaa työntekijässä ennen kaikkea tiimityöskentelyja vuorovaikutustaitoja. . – Meillä on esimerkiksi perjantaisin ohjattua kuntosaliliikuntaa. – Kuulostaa hassulta ja turhalta. n TE-toimiston puheenvuorojen aiheina tapahtumassa ovat EURES, meripilottihanke ja info yrityksille muun muassa palkkatukeen ja rekrytointiin liittyen. Se on aika selkeä palaute. Myös yhteistä tekemistä pitää työyhteisössä olla runsaasti. Jos tuotteesta ei kukaan ole kiinnostunut, ei sitä kannata lähteä tekemään.Tosi moni mahtava idea kaatuu ensimmäiseen asiakaskontaktiin, kun sille ei vaan ollut kysyntää. Loppujen lopuksi työntekijöiden yhteinen aamupuuro tuolla aulassa ennen työpäivän alkua on selvästi lisännyt yhteisöllisyyttä. Ongelmat täytyy kuitenkin ratkaista yhdessä rakentavassa hengessä. n Kello 11: Miten työ muuttuu. n Rekryexpossa Turun messukeskuksessa yritykset järjestävät 10 minuutin mittaisia esittelypuheenvuoroja eli pitsauksia. – Meidän onni oli, että aloitimme digitaaliset liiketoimet tarpeeksi ajoissa. Ennen Aller Median toimitusjohtajaksi nimittämistään hän on toiminut Kotimaa-lehden, Iltalehden ja Nelosen päätoimittajana sekä ollut perustamassa maahan kaksi kaupallista tv-kanavaa. M Työelämäprofessorina Turun yliopistossa luennoiva Pauli Aalto-Setälä haluaa tiiviimpää yhteistötä korkeakoulujen ja yritysten välille. Vaikka palkka merkitsee työntekijälle paljon, myös muut seikat ratkaisevat, kuten esimerkiksi työn arvostus ja työterveyshuolto. Asioista ei tietenkään aina olla samaa mieltä, eikä pidäkään olla. Mitä enemmän meillä on teknologiaa, sitä enemmän meidän pitää työyhteisössä keskittyä ihmiseen. Virtuaalisissa, eri maiden välisissä työyhteisöissä kielitaitokin on kohentunut. Aalto-Setälä puhuu mielellään erilaisissa työvoiman rekrytointiin liittyvissä tilaisuuksissa. Seuraavalla vuosikymmenellä esimies ja työntekijät alkoivat käydä vuoropuhelua, ja nykyään esimies mahdollistaa, resurssoi, tukee ja innostaa. speed dating -tapaamiseen voi ilmoittautua etukäteen rekryexpo-sivujen linkin kautta. Silloin sekä työntekijä että työnantaja joustavat tarpeen niin vaatiessa. Työnantajan roolissa hän arvioi tehneensä vähintään tuhat työhaastattelua. Joka päivä työntekijöille on tarjolla erilaista puuroa. Rekryexpo-ohjelmasta: . . Poimintoja 22.11. Esimerkiksi joku tuottaa idean, toinen miettii, miten se toteutetaan, ja kolmas sen rahoitusta. n Kello 12: Henkilöbrändi rekrytoinnissa ja työnhaussa – ihmisyyttä kirkastamassa. Hän on oikeudenmukainen ja kohtelee työntekijöitä tasa-arvoisesti. . Tämä käytäntö on ollut pari vuotta ja ihmiset todella tykkäävät siitä. Jos tuotteesta ei kukaan ole kiinnostunut, ei sitä kannata lähteä tekemään.”. Pomokulttuuri muuttui hitaasti niin, että ensin 1980-luvulla esimiehet alkoivat saada palautetta. n Head of Employer Branding & Talent Acquisition, Juho Toivola, Elisa. Ei sen takia kannata yöuniaan menettää. Tapaamiset kestävät kolme minuuttia per yritys. Ideahan ei ole mikään yksittäinen tapahtuma, vaan se on eräänlainen ekosysteemi tai ketju. Työmarkkinapolitiikassa Aalto-Setälä kannattaa paikallista sopimista. – Onneksi vuorovaikutuskoulutusta on työelämässä jo enemmän. Ihmisen ongelmanratkaisemiskyky ja luovuus ovat ainakin toistaiseksi tekoälyä korkeammalla tasolla. Pelkkä ideahan ei koskaan ole valmis. ”Digitaalisessa maailmassa kaikki testataan asiakkaalla. On tosi hyvä, että ihmisiä valmennetaan näinkin työnhakuun, Aalto-Setälä sanoo. – Ihminen voittaa aina robotin vuorovaikutustaidoissaan. – Olemme kouluttaneet esimiehiämme paljon juuri valmentavan johtamisen suuntaan. n 6 Rekryexpo 22.11., kello 11: Miten työ muuttuu. Piste. . – Modernin työyhteisön esimiehen pitää olla aika hyvä valmentaja, eikä niinkään valvova, määräysvaltainen käskyttäjä. Tapahtuman järjestää aTalent Recruiting. Se on vain raakile, jota lähdetään rakentamaan, Aalto-Setälä sanoo. Se edellyttää, että työntekijä myös tuntee vastuunsa. – Pitäisi harjoitella varmaan jo kouluissa, että ihminen on ihan ok, vaikka idea on ihan paska. Aalto-Setälä pitää työmoraalia Suomessa korkeana. Parempaa pettymyksen sietokykyä Aalto-Setälä toivoisi lisää etenkin nuorilta työntekijöiltä. – Työnantajan kannalta on tavallaan hankalampaa, että kun löytää hyvän työntekijän, se voikin lähteä jo kahden vuoden päästä ulkomaille tai vaihtaa uraa. Tähän työelämän nk.
Yksi niistä askeleista olet sinä. Tuo mukanasi tietosi, taitosi, näkemyksesi ja koko persoonasi. Niin mekin. rekryexpo 5 Luodaan yhdessä uutta tulevaisuutta. OP on uuden tulevaisuutensa äärellä. Olemme hahmotelleet sen ääriviivat, ja nyt alamme ottaa määrätietoisia askeleita sitä kohti. Kohdataan messuilla ja jutellaan lisää!. Meillä riittää tehtävää yhdessä. Tiedätkö sen tunteen, kun on jonkin uuden äärellä, suunta on selvä ja pitää vain ottaa se ensimmäinen askel
rekryexpo 6 Mikko Ervasti teksti Varsinais-Suomen talousbuumi jatkuu kiihkeällä sykkeellä luoden vaurautta ja uusia työpaikkoja. Nousukuntoinen Varsinais-Suomi kaipaa lisää osaavaa väkeä 1. Sen seurauksena varsinkin pätevästä, korkeasti koulutetusta työvoimasta alkaa tietyillä aloilla olla pulaa. Maakunnan positiiviseen talouskasvuun viranomaiset, kunnat ja yritykset yrittävät vastata yhdessä ja erikseen. On arvioitu, että maakuntaan syntyy jopa 30 000 työpaikkaa lähivuosien aikana
rekryexpo 7 TS/RIITTA SALMI
Pidämme esimerkiksi eri TE-toimistojen kanssa säännöllisesti skype-palaverejä, Aarnio sanoo. – Rakennusalalla riittää nyt töitä sekä hotellija ravintola-alalla. IT-alan koulutustarve on huutava, ja asiantuntijapiireissä on arvioitu, että nykyiset noin 1 500 korkeamman asteen koulutuspaikkaa pitää tuplata työvoimapulan helpottamiseksi. Logistiikkapuolikin on kasvussa, työmarkkinaanalyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo. Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa Varsinais-Suomessa 10,2 prosenttia eli 2,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. – Yhteistyötä työmarkkinoilla toimivien tahojen kuten kaupunkien, kuntien, valtion ja yritysten välillä on tiivistetty. Myös pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Myös henkilöstöpalveluyritykset vastaavat haasteeseen. – Barometriin ei kannatta tuijottaa liikaa, sillä myös kausivaihtelut ja sesonkiluoteiset työt vaikuttavat barometriin, Lehti kertoo. Esimerkiksi insinööreille suunnattu muuntokoulutus alkaa joulukuussa Turun ammattikorkeakoulussa. Työttömyys vähenee kaikissa ikäluokissa riippumatta koulutustaustasta. – Tästä syystä hakuajat ovat jonkun verran pidentyneet, Varsinais-Suomen TEkeskuksen työnantajaja yrityspalveluiden esimies Teija Aarnio muistuttaa. Perinteiset ammatit katoavat ja uusia tulee tilalle. Varsinais-Suomen työja elin”Vaikka joku tietty ammatti ei katoaisikaan, niin ainakin sen sisältö todennäköisesti tulee muuttumaan. Myönteisestä kehityksestä ovat hyötyneet myös muut alat. Tämä vaatii myös jatkuvaa uudelleen kouluttautumista.” Työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus keinotoimistossa oli syyskuun lopussa 23 000 työtöntä työnhakijaa. – Kaikkia työllistämisen muotoja tarvitaan, Aarnio muistuttaa. Toisaalta työpaikkoja vapautuu lähivuosina runsaasti, kun suuria ikäluokkia jää eläkkeelle, Pusila muistuttaa. Muuntokoulutuksetkin ovat tänä päivänä kovassa huudossa. Isot toimijat telakkaja autoteollisuudessa rekrytoivat ja kouluttavat itse uutta väkeä töihin. Alan osaajat otetaan töihin jopa suoraan koulun penkiltä. Erilaisia rekrytointitapahtumia ja -tilaisuuksia järjestetään ahkerasti. Työvoimapulassaan työnantajat ja yritykset ovat intoutuneet järjestämään pestuukiertueita ja infotilaisuuksia, joilla työntekijöitä on houkuteltu työn perässä Varsinais-Suomeen eri puolelta valtakuntaa. Samalla on hälvennetty eri töihin liittyviä väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. – Tekemistä työttömyyden alentamiseksi on toki vielä paljon. Työttömyys väheni Varsinas-Suomen kaikissa seutukunnissa, ripeimmin Vakka-Suomen alueella. Työmarkkinat muuttuvat kiihtyvällä sykkeellä eikä eläkevirkoja ole jaossa entiseen malliin. rekryexpo 8 T elakkaja autoteollisuus ovat toimineet Varsinais-Suomen talouskasvun vetureina. Meriteollisuuden, autoteollisuuden, rakennusteollisuuden, tietotekniikan ja muiden teollisten alojen rekrytointitarpeen arvioidaan olevan 750–1?000 uutta insinööriä. Tämä vaatii myös jatkuvaa uudelleen kouluttautumista, Pusila arvelee. Työelämän asiantuntijat ovat niinikään huomanneet, että nuorempi, niin sanot. Muuntokoulutuksella helpotetaan työvoimapulaa yhä enenemissä määrin. Insinööristä insinööriksi (AMK) -työvoimakoulutus on tarkoitettu työttömälle tai työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle, jolla on insinööritutkinto. Arvio perustuu työja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Vähitellen kasvavaksi ongelmaksi on muodostunut myös se, että työ ja työntekijä eivät välttämättä kohtaa. Varsinais-Suomessa työttömyys on ollut laskussa viimeisen parin vuoden aikana, ja joillakin paikkakunnilla työttömyysaste on laskenut jo reilusti alle kymmenen prosentin. Hakuaika jatkuu 16. – Vaikka joku tietty ammatti ei katoaisikaan, niin ainakin sen sisältö todennäköisesti tulee muuttumaan. Palvelualan työpaikkatarve tulee yleensä aina pienellä viiveellä. Puolivuosittain julkaistava Varsinais-Suomen ammattibarometri kertoo pääpiirteittäin millä alalla on pulaa työntekijöistä ja millä alalla on ylitarjontaa. Innovoidaan, verkostoidutaan ja hyödynnetään some-kanavia entistä paremmin. – Pitää muistaa, sillä tilanteet työmarkkinoilla saattavat muuttua nopeastikin, ELY-keskuksen asiantuntija Hannu Lehti korostaa. Myös metallialalla tarvitaan työntekijöitä. Viimeksi syyskuussa julkaistussa ammattibarometrissä pulaa oli muun muassa baarimestareista, kiinteistöhuollon työntekijöistä, lähihoitajista, rakennustyöntekijöistäja insinööreistä sekä koneenasettajista ja koneistajista. Lisäksi tarvetta on kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille sekä palvelualojen tekijöille. marraskuuta saakka. Pätevää työvoimaa tiettyihin, varsinkin korkeamman koulutuksen vaativiin työtehtäviin on vaikea saada. It-ala on niinikään porskuttanut hyvässä myötätuulessa jo pitkään
Hän toivookin joustavuutta työmarkkinoille. Talouden noususuhdanteessa myös henkilöstöpalveluyrityksillä menee lujaa. Seurannaisvaikutukset koko maakuntaan ovat huomattavat. On kuitenkin arvioitu, että vakiintuneita yrityksiä on noin 500–600. rekryexpo 9 Lähde: Tilastokeskus Teollisuudesta häviää työpaikkoja, palveluihin syntyy Prosenttiosuudet koko työvoimasta seutukunnittain JULKISET PALVELUT 2000 2014 Koko maa 24,9 24,8 –0,1 Turku 23,7 25,7 2,0 Tampere 22,1 24,0 1,9 Helsinki 23,5 21,3 –2,2 KAUPPA JA YKSITYISET PALVELUT 2000 2014 Koko maa 41,8 48,3 6,5 Turku 44,9 50,8 5,9 Tampere 41,3 50,0 8,7 Helsinki 56,2 61,9 5,7 TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN 2000 2014 Koko maa 27,4 22,5 –4,9 Turku 29,0 21,7 –7,3 Tampere 34,2 24,4 –9,8 Helsinki 19,7 16,3 –3,4 % % TS/AJ muutos %-yks. Työuria tehdään talouskasvun nousuja laskusuhdanteissa. Varsinais-Suomessa tulevaisuus näyttää valoisalta, koska esimerkiksi telakan tilauskirjassa on töitä pitkälle ensi vuosikymmenelle asti. n ”Vanhat rakenteet työmarkkinoilla murtuvat vähitellen väkisinkin, haluttiin tai ei.” Toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen, VMP Group. Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat tätä päivää. Henkilöstöpalvelualan työntekijöistä lähes puolet on alle 25-vuotiaita ja ala toimii monelle nuorelle porttina työelämään. – Nuorempi polvi ei vakityötä välttämättä haluakaan, vaan tekee töitä silloin, kun huvittaa, Hakkarainen sanoo. Myös sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja tehdään kiihtyvällä tahdilla. Kolmikantasopimuskaan ei ole tätä päivää. Vuokratyö onkin monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Tänä päivänä työntekijöiden vuokrauspalveluilla ja rekrytoinnilla riittää siis kysyntää. – Tässä muutoksessa meidän on oltava tarkkana, Aarnio sanoo. r VMP Groupin toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen on nähnyt aitiopaikalta työelämän pirstaloitumisen. – Monella voi olla edessään 5–7 eri työuraa elämänsä aikana, Aarnio arvelee. a Hannu Lehti (vas.), Teija Aarnio ja Juha Pusila seuraavat mielenkiinnolla työmarkkinoiden kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan alalla toimii Suomessa yli tuhat henkilöstöpalvelualan yritystä. Pitää tietenkin myös säädellä, ettei touhu mene ihan villiksi, Hakkarainen sanoo. Paikallista sopimista tarvitaan yhä enemmän, sillä yleissitova TES ei pysy vaikeasti ennustettavien ja nopeasti vaihtelevien työmarkkinoiden tahdissa. Yritysten menestys on hyvä mittari siitä, että talous on lähdössä nousuun. – Jotta työvoima saataisiin paremmin liikkumaan työn perässä paikkakunnalta toiselle, tarvittaisiin jotain porkkanoita kuten esimerkiksi veroteknisiä helpotuksia, Hakkarainen toteaa. Yksi alan suurimmista toimijoista on henkilöstöpalveluyritys VMP Group. Nyt työttömät pyörivät niin julkisella kuin yksityisellä puolella töitä hakemassa. – Työtä on tehtävä silloin, kun sitä on, Hakkarainen tähdentää. Hakkarainen uskoo kehityksen tähän suuntaan olevan väistämätön. muutos %-yks. Viesti kentältä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on selvä: jos työehdoista pystytään sopimaan joustavammin paikallisella tasolla, uusia työntekijöitä palkataan hanakammin. Hakkarainen haluaisi työtä hakevat työntekijät keskiöön, kun työllisyyspolitiikkaa muokataan. tu y-sukupolvi, on mukautunut tekemään töitä projektiluontoisesti. Sen toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen arvelee, että tulevaisuudessa työelämä ja yksilön työura on yhä pirstaleisempaa ja koostuu monesta eri työstä. Henkilöstöpalveluyritykset toimivat talouden indikaattorina, sillä yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti riippuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. muutos %-yks. – Vanhat rakenteet työmarkkinoilla murtuvat vähitellen väkisinkin, haluttiin tai ei. Vuokratyö, osa-aikatyö, määräaikainen työ ja erilaiset projektit lisääntyvät
Tässä on Turulla ja Turun seudulla hyvä mahdollisuus nousta kaupunkiseutuna uudelle tasolle pysyvästi. Myönteiset telakkauutiset käynnistivät Turun seudulla positiivisen kehityskulun. Siinä on hyvä luottamuspohja, kun on yhteiset tavoitteet. – On oltava selkeä käsitys, mihin pitää pyrkiä, jotta pystytään tavallaan varmistamaan se kasvun mahdollisuus, ja saamaan siitä kaikki hyöty irti. Nämä kaikki edellyttävät hyvinkin osaavaa työvoimaa ja verkostomaista toimintatapaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Äänekosken sellutehtaan investointi oli 1,5 miljardia euroa, Sundman laskeskelee. – Esimerkiksi Meyer on ilmoittanut kaksin-, kolminkertaistavansa tuotantokapasiteettinsa, Valmet Automotive on sekin lisäämässä tuotantoaan, myös lääketeollisuus Bayer etunenässä kasvaa voimakkaasti, Sundman muistuttaa. Mikko Ervasti teksti // Eero Saarikoski, Lennart Holmberg kuvat Turku uudelle tasolle pysyvästi Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman uskoo, että Turulla ja Turun seudulla on hyvä mahdollisuus nousta kaupunkiseutuna uudelle tasolle pysyvästi. Turun alueelle on sijoittanut toimintojaan isoja IT-alan yrityksiä, kuten Reaktor ja Vincit. Sundmanin mielestä koskaan yhteistyö ei ole ollut näin hyvää, kun sitä peilataan aikaisempaan käsitykseen ”Turun tautina” tunnetusta yhteistyön ja päätöksenteon vaikeudesta. Näkymät ovat juuri nyt Sundmanin mielestä enemmän kuin lupaavat. – Näistä lähtökohdista ollaan alueen toimijoiden, kuten ELY-keskuksen, maakuntaliiton, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa lähdetty pohtimaan sitä, miten me saadaan koko lounaisesta Suomesta niin vetovoimainen ja houkutteleva kohde, että sinne kannattaa työn perässä tulla, Sundman kertoo. Alettiin puhaltaa yhteen hiileen. Esko Ahon työryhmän hiljattain tekemässä selvityksessä ja Taloustutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen taloustilanne tunnetaan eri puolella Suomea hyvin huonosti. – Tällä hetkellä tilauskirjat ovat 17–18 miljardia euroa seuraavalle kahdeksalle vuodelle. rekryexpo 10 K un seurataan alueella toimivien yritysten tilauskannan kehittymistä ja kasvuvauhtia, jo tällä hetkellä kohdataan pulaa osaavasta työvoimasta. Se vaatii laaja-alaista yhteistyötä.. Tässä on semmoinen positiivinen kierre, ja todennäköisesti huomataan nopeasti, että tarvitaan lisää asuntoja, hotelleja ja palveluita: sekä kaupungin palveluita että markkinavetoisia palveluita. Ja tähän haasteeseen meidän pitäisi löytää ratkaisuja. – Tuntuu, että pöhinä on aika voimakasta Turun seudulla. Tämä helpottaa resurssien jakamista, kun voidaan luottaa, että joku ottaa koppia jostakin. Rolls Royce on tuonut autonomisten alusten suunnittelua ja tuotekehitystä. On tulemassa 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan 3–5 vuoden aikana, eikä se koske pelkästään metalliteollisuutta tai autoteollisuutta, vaan se heijastuu kaikille aloilla, Sundman kertoo. Suomalaiset eivät ole kovin hanakoita muuttamaan työn perässä kotipaikkakunniltaan. Sundman korostaa, että on tärkeää tunnistaa ensin talouskasvun eri teema-alueet, kuten esimerkiksi työvoimaja koulutustarpeet, asuntorakentaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen. – Oli toimijana sitten yliopisto, Åbo Akademi, ammattikorkeakoulu, ELY-keskus, maakuntaliitto tai kaupunki, jokaisen oma strategia on ollut hyvin yhdensuuntainen. – Jos me halutaan saada joku perhe muuttamaan tänne, niin sitä myyntija markkinointityötä täytyy tehdä yhtälailla perheen lapsille ja puolisolle. Sundman painottaa, että nykytilanne ei ole mitään toiveajattelua, vaan perustuu olemassa olevaan tilauskantaan. Käännekohtana Sundman pitää Meyerin tuloa telakan omistajaksi
–?Meillä on poikkeuksellisen positiivinen tulevaisuuskuva: teollisuuden tilauskanta on lähes 20 miljardia euroa ja ulottuu vuosia eteenpäin. Käynnistyy jo tämän vuoden puolella ja jatkuu ainakin ensi vuoden. – Pakko on valmistella myös sitä, miten me houkutellaan päteviä osaajia ulkomailta tänne. – Tarkoittaa sitä, että Turun kaupungin pitää lisätä vuositasolla 250 aloituspaikkaa kouluihin ja 100–150 aloituspaikkaa päiväkoteihin. Tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrä on puolittunut viime vuodesta. Toinen haaste liittyy alihankintaverkostojen varovaiseen reagointiin. –. Toki on myös haasteita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon sentyyppistä osaamista, mitä täällä tarvitaan. Sundman toivoo, että tiedeja kampusalueesta Itäharjulla muodostuu tulevaisuudessa varsinainen innovaatiokeskus, josta muu Suomi voisi ottaa oppia. Miltä tulevaisuus teidän mielestänne näyttää. Kun ollaan kasvusuunnassa, eikä säästämässä ja sopeuttamassa, asenne ja usko tekemiseen on Turun seudullakin kuulemma aivan eri. – Moni täällä opiskellut ja työn perässä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttanut odottaa sopivaa työtilaisuutta Turusta. Myös kaupungin palvelutarve kasvaa lähivuosina rajusti. rekryexpo 11 ”Moni täällä opiskellut ja työn perässä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttanut odottaa sopivaa työtilaisuutta Turusta.” Pekka Sundman Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja M Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman on mukana monessa, Turun tulevaisuutta luotaavassa työryhmässä. Myös muut kasvavat talousalueet havittelevat osaajia ja potentiaalisia muuttajia.” Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja. M Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Jos on, miten niitä pitäisi torjua. Tulevaisuus näyttää valoisalta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival on innoissaan maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Mitä pitäisi ensisijaisesti tehdä, että tilanne jatkuisi yhtä suotuisana. Sundman arvelee, että harkittavaksi tulee sekin, että Turku järjestää samanlaista rekrykiertuetta kuin mitä Valmet Automotive on järjestänyt. – Täältä ei lähdetä paljon opiskelemaan teknisiin korkeakouluihin, koska alueen oma muu tarjonta on niin runsas. ELY-keskuksen tehtävä on yhdessä TE-toimiston kanssa auttaa yrityksiä rekrytoinneissa. Jalkautumista messuille ja tapahtumiin tarvitaan. Ei haluta lähteä opiskelemaan muualle, ja ne jotka lähtevät, usein myös jäävät sille tielleen. Lisäksi ihmiset ovat paikkasidonnaisia. Pystymme jo nyt tarjoamaan kaikki ainekset hyvään elämään: tasokasta asumista järkihintaan, maailman kauneimman saariston, omaleimaista kaupunkikulttuuria, opiskelumahdollisuuksia, sujuvan liikenteen ja valikoimaa vapaa-aikaan. – Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta. Olemme räätälöineet yhteistyössä yritysten kanssa niiden tarpeisiin sopivia koulutusja rekrytointipalveluita, aktivoineet valtakunnalliset verkostomme osaavan työvoiman löytämiseksi ja kontaktoineet satoja tuhansia potentiaalisia työnhakijoita. Maakunta on kuin Suomi pienoiskoossa. Teknillisen korkeakoulun puute Turussa on jarruttanut kehitystä koko VarsinaisSuomessa. Esimerkiksi niin kutsutulla tunnin junalla Helsingistä Turkuun olisi hyvin laaja vaikutus, kun halutaan laajentaa työssäkäyntialuetta, Sundman arvelee. Muuttopäätökseen vaikuttavat myös muut kuin taloudelliset houkuttimet. – Meillä Turussa on tarkoitus käynnistää vielä loppuvuoden aikana monenlaista kampanjaa. Miten kohentunut taloustilanne on näkynyt teidän toimialallanne, ja miten olette siihen reagoineet. Tullaan aika isosti käynnistämään viestintää ja markkinointia. Varsinais-Suomen ELY-keskus on arvioinut, että nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa peräti 30 000 uutta työpaikkaa. Olemme myös neuvotelleet ministeriöiltä rahoitusta kasvavan volyymin tarpeisiin. Kotimaiset tekijät eivät yksinkertaisesti riitä, Sundman sanoo. Tämä kaikki täytyy saada yhä selkeämmin ja kutsuvammin esille. Se jää nähtäväksi. – Hinnat nousevat toki täälläkin. – Sen saavutettavuus pääkaupunkiseudulta on hyvä. Työttömyys alenee ja työllisyysaste paranee. – Meillä on esimerkiksi tuossa kehätiellä kaksikin ongelmakohtaa, ja telakkaalueen osalta risteys/liikennejärjestelyt vaativat kehittämistä. Sundmanin mielestä Turun seudun ja oikeastaan koko Varsinais-Suomen ehdottomana vahvuutena on elinkeinoelämän monipuolisuus. –?Ensimmäiset merkit taloustilanteen positiivisesta käänteestä näkyivät keväällä 2016. Potentiaalista muuttajaa askarruttaa varmasti esimerkiksi puolison työnsaanti tai lasten päivähoitopaikan järjestyminen. Turun ja Turun seudun kannalta tärkeää on varsinkin pätevän työvoiman saatavuus ja saavutettavuus. Yrityksille ja henkilöstölle on jatkuvasti kyettävä tarjoamaan kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö. –?Meidän tulee saada täällä olevalle työlle tekijöitä. Työttömyys alenee kaikissa ikäluokissa, myös rakenteellinen työttömyys alenee. Millä ”lääkkeillä” jo tietyillä aloilla näkyvää työvoimapulaa pitäisi hoitaa. –?Tavoittelemme tänne osaajia paitsi omalta alueeltamme, myös koko Suomesta ja haluamme palvella muuttajia entistä paremmin, jotta työn perässä muuttamisen kynnys laskee. Vaikeat vuodet ovat toki jättäneet jälkensä, ja ollaan hieman varovaisia, Sundman sanoo. – Jos täällä olisi oma tiedekunta tekniikan ja teknologian opiskelijoille, opiskelijat toisivat jo opiskeluaikana yrityksille tuotekehitysnäkökulmaa, mikä kasvattaisi kilpailukykyä ja yrityksiä, ja sitä kautta syntyisi uusia työpaikkoja, Sundman arvelee. Kapasitettipanostuksia olisi kyettävä lisäämään nopeammin, että työ ei valu ulkomaille. Taloustilanne Varsinais-Suomessa on kohentunut viime aikoina. Sen jälkeen vauhti on kiihtynyt. n ”Toki on myös haasteita. Myös muut kasvavat talousalueet havittelevat osaajia ja potentiaalisia muuttajia, koska monilla aloilla on tekijöistä pulaa. Näin kiinnostavuus myös matkailukaupunkina esimerkiksi muualta Suomesta ja Pietaristakin katsottuna lisääntyisi, Sundman laskeskelee. Teollisuuden kasvun myötä syntyy myös palvelutyöpaikkoja. Turussa ollaan kuulemma pohdittu jo kuumeisesti muitakin tapoja oikeiden kohderyhmien löytämiseen. Tärkeässä roolissa on myös ammatillisen ja korkean asteen koulutuksen panos. Ajatus pitäisi saada vieläkin enemmän kasvuun ja investointeihin. Toisaalta rakentaminen on nyt todella vilkasta, Sundman arvelee. Varsinais-Suomen alueella on diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä 1 200, kun Pirkanmaalla vastaava määrä on 6 500 ja Oulussa 6 500. Epäilevien ennakkoluulojen hälventämiseen on tarvittu vakuutteluja Turun seudulle muuttaneilta, jotka ovat huomanneet, että elämänlaatuhan on täällä tavattomaan hyvää: asuminen on edullista, kaikki palvelut ovat lähietäisyydellä ja Turku on muutenkin erittäin vireä kaupunki. On jo suunnittelu käynnissä, mitä tehdään. Onko uhkakuvia näkyvissä. Nyt on erinomainen mahdollisuus työllistyä ja päästä hyvään elämään kiinni Suomessa. Käynnissä oleva kasvu ei saa tyrehtyä osaajapulaan. Kuluneen 12 kuukauden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt ja täytetty noin 5 500 kappaletta. Sitä kasvatetaan ja suunnataan juuri niihin aloihin, joilla työvoimatarve on suuri. – Maahanmuuttajilla ongelma ei ole se, että ei olisi työhaluja. Tuleva markkinointikampanja on pidemmälle viety ja isompi. Juuri tämän kaltaisiin arjen asioihin haluamme kiinnittää huomiota ja tuoda alueen palvelut helposti löydettäviksi ja saavutettaviksi. – Kaupungilla oli jo viime keväänä TVkampanja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaksion tai kolmion hinnalla saa VarsinaisSuomesta omakotitalon ja/tai kesämökin. Maan hallitus on osoittanut kiitettävästi resursseja erityisesti työvoimapolitiikkaan. Maakunnan vetovoimaisuus paranee. Panostamme myös maahanmuuttajien kouluttamiseen työmarkkinoille. Työllisyysaste kohenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin
Tule tapaamaan meitä RekryExpoon osastolle 1. MEILLÄ ON VIELÄ PALJON TYÖTÄ! Käy täyttämässä RekryExpo-hakemus https://careers.barona.fi ja tule esittäytymään messuilla! Kauttamme löydät kaupan alan, luovien alojen, logistiikan, teollisuuden, hyvinvointialojen, asiakaspalvelun, ICT-alan, ravintola & hotellialan työpaikkoja, toimistotöitä ja paljon muita mielenkiintoisia mahdollisuuksia työllistyä.. rekryexpo 12 Uudet haasteet haussa
DOYOU HAVE WHATIT TAKES. rekryexpo 13 Jos asiakaspalvelu on intohimosi, tule meille töihin! Osallistu upean tuotepaketin arvontaan osastolla 17. ATTRACTIVE CAREER OPPORTUNITIES AROUND THE GLOBE Routa on täyden palvelun markkinointikumppani kaikenkokoisille yrityksille kaikkialla Suomessa. We at Cargotec are constantly looking for talented and motivated individuals from various backgrounds. Tarjoamme markkinointipalveluita huolellisesti suunniteltuina ja aina oikealle alueelle kohdennettuina valtakunnan vahvimmissa medioissa. ALL OPEN POSITIONS: CARGOTEC.COM/CAREERS Cargotec’s business areas Kalmar, Hiab and MacGregor are pioneers in their fields. Through their unique position in ports, at sea and on roads, they optimise global cargo flows and create sustainable customer value. Routa on osa Sanoma-konsernia. Tutustu Routaan ja meihin routalaisiin mobiilimarkkinointirouta.fi/yritys/ihmiset Hei sinä, digitaalisen markkinoinnin ammattilainen tai sellaiseksi haluava. Join us in making global trade faster, smarter, and more sustainable. Routa on reilu työnantaja ja meillä viihdytään. Tervetuloa juttelemaan kanssamme osastolle 19 Vakka-Suomen Voima Vertek Lämpö Sähköpalvelu
Pohdi yrittäjyyttä Työja elinkeinotoimistot tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville. Ne ovat usein väyliä pysyvään työhön. Ota selvää koulutuksista ja työkokeiluista TE-toimistosta. Työsopimuksen allekirjoittaminen Selvitä, mitä työehtosopimusta yritys noudattaa. Paperit kuntoon Pidä huolta siitä, että työnhakutaitosi ovat kunnossa ja paperisi ajan tasalla. Jos haastattelija vihaa tupakkaa, on ensivaikutelma pilalla. Ole valmis kokeilemaan myös määräaikaisia työsuhteita tai vuokratyötä. Työhaastattelu ratkaisee paljon Työhaastattelu on vuorovaikutustilanne. Mieti myös, millaisia asioita sinusta saa sosiaalisen median kautta selville. Työhaastattelun ennakkovalmistautuminen on tärkeää. Työja elinkeinotoimiston avulla päivität puuttuvia tai vanhentuneita tietoja ja taitoja. Etsi töitä monia eri kanavia pitkin Hyödynnä työja elinkeinotoimiston lisäksi: X Lehtiä ja yritysten kotisivuja X Internetin työpaikkasivustoja, yksityisiä rekrytointiyrityksiä ja cv-pankkeja X rekrytointitapahtumia ja -messuja X tuttavaverkostoja sekä aikaisempia työtovereitasi ja sukulaisiasi X suoraa yhteydenottoa yrityksiin – lähetä avoin hakemus tai järjestä tapaaminen. Käytä yleissiistejä ja hillityn värisiä vaatteita, jotka ovat puhtaat ja ehjät. Ole joustava Etsi töitä laajalta alueelta ja hae erityyppisiä töitä. Muista myös, että vähemmän kiinnostava työ saattaa myöhemmin johtaa todella mieluisaan tehtävään. Onnistunut haastattelu on keskustelu, jossa molemmat osapuolet saavat itseään kiinnostavaa tietoa. Työja elinkeinotoimistoista ja työnhakuvalmennuksista saat apua ja vinkkejä, miten haet työtä ja laadit työhakemuksia. Kun hyödynnät sosiaalista mediaa tehokkaasti, voit erottua työnhaussa. Työnh akijan muist ilista. Usein tässä vaiheessa tarvitaan neuvottelutaitoja: neuvottelemalla voit saada sinulle aluksi tarjottua parempaa palkkaa tai muuten mieluisammat työehdot. Rekrytointitavat ja työnantajan vaatimukset ovat muuttuneet. Selvitä tärkeät käytännön asiat ennen aloitusta. Jos poltat, raikasta itsesi ennen haastattelua. Älä lannistu, jos heti ei tärppää. Hyödynnä sosiaalista mediaa Työantajat etsivät työntekijöitä myös sosiaalisessa mediassa – varsinkin asiantuntijatehtäviin. Silloin olet seuraavassa työhaastattelussa aikaisempaa paremmin valmistautunut. Esimerkiksi miehillä tummahkot yksiväriset farkut ja kauluspaita ovat aika toimiva yhdistelmä haastatteluun kuin haastatteluun. Pukeudu hillitysti Työhaastattelussa on turvallisinta vetää melko konservatiivista linjaa. Lähde: TE-palvelut, Adecco, duunitori.fi, roinanen.com Ole aktiivinen Työn hakeminen on kokopäivätyötä. Hygienia kuntoon Partaja hajuvesiä kannattaa käyttää säästeliäästi. Näin koulutuksen jälkeen on hyvä mahdollisuus työllistyä. Työtarjouksen arvioiminen Kun sinulle esitetään työtarjous, kannattaa olla huolellinen. Älä myöskään mene hiukset rasvaisena ja henki haisevana haastatteluun. Asennoidu siten, että kyllä tekevälle töitä löytyy. Sinun kannattaa ehdottomasti miettiä myös pari omaa kysymystä haastattelijalle – ne osoittavat sinun olevan oikeasti kiinnostunut kyseisestä yrityksestä! Työhaastattelun jälkeen Kirjaa itsellesi muistiin onnistumisia ja asioita, joita tekisit toisin tai jotka onnistuivat hyvin. Mieti, minkä palvelun avulla tavoitat tehokkaimmin haluamasi työnantajat. TE-toimistot kuuluvat seudulliseen yrityspalvelukokonaisuuteen, jossa viranomaiset ja organisaatiot tarjoavat yhteistyössä yrityspalveluja ja hyödyntävät valtakunnallisia asiantuntijoita. Kouluta itseäsi Mielenkiintoiseen työpaikkaan voit päästä myös koulutuksen, rekrytointikokeilun tai työkokeilun kautta. rekryexpo 14 Käytännön vinkkejä työnhakuun Työnhaku vaatii aktiivisuutta ja omaaloitteisuutta. Myös omia työnhakutaitojaan voi ja kannattaa kehittää. Ole ajan tasalla Pidä huolta, että ammattitaitosi ja osaamisesi ovat ajan tasalla. Tutustu työnhaun vinkkeihin seuraavilla sivuilla. Nyt tiedät, että yritys on kiinnostunut palkkaamaan sinut, mutta voit vielä vaikuttaa työsopimukseen ja palkkaan. TE-hallinto järjestää osan työvoimakoulutuksista suoraan yritysten tarpeisiin
. Anna positiivinen ensivaikutelma . . . . rekryexpo 15 Pikalista työhaastatteluun . Suunnittele, mitä aiheita haluat korostaa haastattelun aikana . Saavu hyvissä ajoin paikalle . Kysy kysymyksiä haastattelijalta . . Ota selvää, minkälaisen työpaikan haluat . Kättele ja katso silmiin . . . Älä valehtele Älä tee näin X Et ole valmistautunut työhaastatteluun X Liioittelet taitojasi X Et ole tehnyt taustatyötä yrityksestä X Et osoita olevasi innoissasi ja kiinnostunut X Et tuo esille persoonallisuuttasi X Olet liian vakava X Puhut liikaa edellisestä työnantajastasi X Et kysy työtehtävästä mitään. . Tee taustatyö yrityksestä ja työtehtävästä . Pukeudu tilanteen mukaan . Ole itsevarma . .
Hakijahan ei tunne haastattelijansa taustoja eikä yrityksen arvomaailmaa niin hyvin. Ei ole suotavaa lähteä esimerkiksi huumorin varjolla arvostelemaan entisiä työnantajiaan ja heidän toimintatapojaan. Silloin on hyvä osata tavallaan naurahtaa sille, että ei tämä nyt niin vakavaa ole. Yksi, mitä monta kertaa mietitään, on kiroilu. Sanoin jotakin, mitä ei olisi pitänyt sanoa. –?Kannattaa välttää myös vitsejä, joilla voi loukata jotakuta. –?Yksi taito, joka meidän kaikkien pitäisi ehkä oppia, on itselle nauraminen. rekryexpo 16 Asiallinen ja kohtelias käytös kuuluvat työhaastattelun etikettiin, mutta onko tilanteeseen soveliasta tuoda myös ripaus huumoria. ”Yksi taito, joka meidän kaikkien pitäisi ehkä oppia, on itselle nauraminen.” Jaana Lauri Rekrytoinnin ammattilainen Voiko tunnelmaa keventää esimerkiksi vitsailulla, rekrytoinnin ammattilainen Jaana Lauri. Pitää tietää, mistä asioista hyväntahtoista huumoria voi viljellä. –?On hyvä muistaa perus sosiaalisen käyttäytymisen rajat. Haastattelutilanteessa voi tulla sellainen fiilis, että mokasin. Voidaan ajatella, että kiroilu kuuluu puheeseeni ja tekee siitä hauskempaa. Se, miten huumoria käsittelee, kertoo sosiaalisista taidoista, ajatusmaailmasta ja tavasta suhtautua elämään. Mitä myönteistä huumori voi tuoda haastateltavasta esiin. –?Huumori tuo esiin inhimillisyyttä ja tilanneherkkyyttä. Jos olet luonteeltasi analyyttinen, harkitseva ja pohdiskeleva, niin olet varmaan sellainen haastattelussakin. Mutta vitsit voivat olla aika vaarallisiakin, koska jokaisen huumorintaju on erilainen. Millainen huumori on turvallista ja mitä kannattaa välttää. Minun mielestäni humoristinenkaan kiroilu ei kuulu työhaastatteluun. Jos on luonteeltaan iloinen, puhelias ja vitsailevakin, niin sen pitää antaa tulla esille. n Anna Humalamäki. Vitsaillaan mielellään positiivisista asioista, jotka ovat hyväntahtoista huumoria. –?Itse toivon saavani haastateltavasta irti hänen oikean persoonansa. Kannattaako haastattelussa viljellä huumoria. Itsestään ei myöskään kannata lähteä tekemään vitsikästä väen vängällä
Tsekkk kkaa avoimet työpaikat ja liity mukaan: Mee Meiieeilliilllllläällä dii digg iigii ggi on LUOVASSA ROOLISSA. Välitämme vuokratyöntekijöitä rakennusja metalliteollisuuteen aputyöntekijöistä työnjohtajiin. Meillä IT-kehitys tarkoittaa uusien palvelujen ja etujen luomista asiakkk kkaillemme. if.?/toihini?in Digii gitaalisuus on Ifin ytimessä ja avain asiakaslähtöisyyy yyteen. Meille on tärkeää, että työntekijöillä on kaikki edellytykset onnistua työssään. Yhteensä meillä on 50 vuoden kokemus henkilöstöpalveluista. Tänä vuonna työllistämme noin 300 henkilöä. rekryexpo 17 HENKILÖSTÖPALVELU GroupPro Oy www.grouppro.fi Nähdää n RekryEx po -messu illa Turun Messuk eskukse ssa 22.11.2 017 Olemme paikallinen Turun ja Salon alueella toimiva asiantunteva henkilöstöpalveluyritys. Etsimme jatkuvasti sekä digii gitaalisia humanisteja että datavelhoja projekteihin, joissa pääsee haastamaan itseään ympäri pohjoismaita
M Aurajokimaisemaa hallitseva Turun tuomiokirkko on koko maakunnan maamerkki, joka tunnetaan hyvin kaikkialla Suomessa. rekryexpo 18 Veijo Hyvönen teksti // Jori Liimatainen kuva Lähes 70 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista on kuitenkin kuullut maakunnan talouden hyvästä vauhdista. Tuntematon Varsinais-Suomi
Erittäin todennäköisenä sitä pitää vain kaksi prosenttia, mikä tarkoittaa kuitenkin 55?000 potentiaalista uutta työntekijää. Työpaikkoja uskotaan syntyvän erityisesti teollisuuteen, lähinnä auto-, metallija telakkateollisuuteen. Tärkeimmät tekijät asuinpaikkakuntaa arvioitaessa ovat kyselyn mukaan viihtyisä asuinympäristö, kohtuulliset asumiskustannukset, toimivat liikenneyhteydet, hyvin toimivat kunnalliset palvelut ja monipuoliset työmahdollisuudet. Palvelua hiotaan ja korjataan joka vaiheen aikana ja käydään läpi sisäisen ja ulkoisen testiryhmän kanssa niin kauan, että se vastaa Taiste Oy:n laatustandardeja niin teknisesti kuin kokemuksellisestikin. Joka neljäs muualla Suomessa asuva pitää Varsinais-Suomen kokonaiskuvaa hyvänä, maakunnassa luku on 62 prosenttia. Turussa tuntuu nyt olevan vahva tekemisen meininki. Koodauksia ja algoritmejä vilisevässä cybermaailmassa tarvitaan myös ihmisläheisempää kokemusta ja näkemystä. – Joskus asiakas tulee vain idea mielessään, jota sitten ruvetaan jalostamaan, jos se vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta, Haverinen sanoo. Kaupunki oli tuttu jo opiskeluajoilta, ja suurin osa kavereistakin on täällä, Haverinen iloitsee. Haverinen muistuttaa yrityksensä periaatteita mukaillen, että menestyneissä palveluissa nivoutuvat tavoitteet, käyttökokemus ja teknologia saumattomasti yhteen. TS/AJ TS/TIMO JAKONEN Haave Turusta toteutui M Anna Haverisen työpaikka on Turussa hyvin keskeisellä paikalla Kauppatorin kulmalla.. Mitä paremmin nykytilaa tunnetaan, sitä positiivisempi on kokonaiskuva. Design-antropologi tekee palvelumuotoilua, joka tarkoittaa yrityksen palveluiden kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa otetaan huomioon sekä asiakkaan tarpeet että yrityksen liiketaloudelliset tavoitteet. – Teen lähinnä palveluja käyttäjätutkimusta ja pidän huolen, että suunnittelu tapahtuu ihmiskeskeisesti, Haverinen sanoo. Työ pääasiassa mobiilikeskeisiä digiratkaisuja räätälöivässä yrityksessä sopii Haverisen mielestä erinomaisesti myös humanistisen taustan omaavalle ihmiselle. Turun nykykuvaa luonnehditaan pääosin vanhaan kulttuuriin ja historiaan, merellisyyteen ja jokirantaan liittyvien asioiden kautta. Vastaajien mielestä Turku täyttää nämä vaatimukset melko hyvin paitsi kohtuullisten asumiskustannusten osalta – ei hyvin, eikä huonosti. Mikko Ervasti rekryexpo 19 V arsinais-Suomi ja Turku tunnetaan muualla Suomessa huonosti, mutta toisaalta maakunnan talouden hyvä vauhti ja työvoimatarve ovat tuttuja useimmille. Varsinaissuomalaisille uutinen oli tuttu, sillä vain viisi prosenttia ei ollut kuullut asiasta. Työpaikalta aukeaa näkymät lintuperspektiivistä niin Kauppatorille kuin Aurajokimaisemaan. Kotimaakunnassa Turun tuntee hyvin 48 prosenttia, muualla Suomessa vain kuusi prosenttia. Kodin ulkopuolella on heti hyvät ulkoilumahdollisuudet lenkkeillä koirien kanssa, Haverinen kertoo. Kokonaiskuva lounaisesta Suomesta on linjassa tunnettuuden kanssa. Turun vahvuuksina pidetään meren läheisyyttä, runsasta kulttuuritarjontaa sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin teettämään kyselyyn, jonka Taloustutkimus teki kesäkuussa. Varsinais-Suomessa Turkuun yhdistetään myös negatiivisia asioita kuten päätöksenteon kankeus ja kähmintä. Kun vastaajia muistutettiin maakunnan talouden hyvästä kehityksestä, lähes 70 prosenttia muualla Suomessa asuvista kertoi kuulleensa asiasta. Pirkanmaalla ja Satakunnassa sekä miesten, nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa työskentely alueella kiinnostaa jonkin verran muita ryhmiä enemmän. Uudessakaupungissa autotehdas on ylivoimaisesti tunnetuin asia. Se pitää mielen virkeänä. Tärkein tiedon kanava maakunnassa oli kyselyn mukaan sanomalehdet. Joka viides yhdistää Turun positiiviseen taloudelliseen tilanteeseen kuten telakkaan. Hän haluaa Turkuun! Viime keväänä tuo unelma vihdoin toteutui, kun Haverinen muutti perheineen omakotitaloon Halisiin jatkaen työtään Taiste Oy:n design-antropologina Vantaan työkomennuksen jälkeen Turun yksikössä. Varsinais-Suomen kokonaisuudessaan tuntevat hyvin kotimaakunnassa 24 prosenttia ja muulla Suomessa vain kolme prosenttia. Vaikka maakunnan työvoimatarve tunnetaan hyvin, kyselyyn vastanneet arvioivat työpaikkamäärät selvästi alakanttiin. A nna Haverinen uskalsi sanoa ääneen sen, mihin moni ei ole kyennyt. Kun rahahanoja kiristettiin sekä museoettä tutkimuspuolella, Haverinen oli kaukaa viisaana jo ottanut tuntumaa liike-elämän puolelle tehdessään tohtorinväitöskirjaansa digitaalisesta kulttuurista. Paitsi Jeti.” 18–34 nainen ”Työttömyyden riivaama enti seen loistoon tuudittautunut opiskelijapaikka kunta, jossa muuttotappio nostaa päätään asuntokuplan pihistessä.” 35–49 mies ”Festivaalit, satama, yliopisto, kesäkaupunki.” 35–49 nainen ”Elinvoimainen kaupunki, jossa asuisin erittäin mielelläni.” 18–34 nainen erittäin todennäköistä 2% melko todennäköistä 4% erittäin todennäköistä 3% melko todennäköistä 6% Lähde: Varsinais-Suomen pore-tutkimus olen kuullut ja tiedän siitä jonkin verran olen kuullut ja tunnen tilanteen hyvin 36% 59% olen kuullut ja tiedän siitä jonkin verran olen kuullut ja tunnen tilanteen hyvin 9% 59% erittäin todennäköistä 62% melko todennäköistä 23% Varsinais-Suomen työllisyystarve tunnetaan Oletko kuullut, että Varsinais-Suomessa talous kehittyy voimakkaasti ja työvoiman tarve on suuri Varsinais-Suomi Muu Suomi Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa ja Satakunta Miten todennäköistä on, että teet työtä Varsinais-Suomessa kolmen vuoden kuluessa. Kilpailu alalla on kovaa ja haasteita riittää. Totta kai haluamme olla mukana kehityksen kärjessä, Haverinen sanoo. – Olen aina halunnut muuttaa pysyvästi Turkuun. Turku ja sen lähikunnat ovat selvästi suosituin asuinpaikka maakunnassa niin varsinaissuomalaisille kuin muualla Suomessa asuville. – Nykyään tutkijoilla suurin osa ajasta menee turhauttavaan rahan kerjäämiseen. Vastaajista joka neljäs arvioi, että uusia työpaikkoja syntyy viiden vuoden aikana 5?000, ja vain 6 prosenttia uskoi työpaikkoja syntyvän 30?000 tai enemmän, mikä on lähempänä asiantuntijaarvioita. Valtakunnalliseen internetpaneeliin vastasi 1?647 suomalaista. Haverinen viihtyy perheineen hyvin Turussa, jossa näkemistä ja tekemistä riittää. Kulttuuriantropologiaa opiskelleet ovat perinteisesti valmistuneet museohenkilöiksi, tutkijoiksi tai akateemisiksi työttömiksi. Vastanneiden mukaan kiinnostavimmat työpaikat ovat toimihenkilöja asiantuntijatehtävissä, myynnissä ja markkinoinnissa sekä julkisen puolen palvelualoilla. Seuraavaksi suosituimmat paikkakunnat ovat Uusikaupunki, Parainen, Salo ja Paimio. – Työmatkakin hoituu nopeasti polkupyörällä. Asiakaskokemus syntyy usein tunnetasolla ja mielikuvien saattelemana. Vain viisi prosenttia muualla Suomessa asuvista pitää todennäköisenä työntekoa Varsinais-Suomessa kolmen vuoden kuluessa. n Kyselyyn vastanneiden kommentteja: ”Ei siitä juuri kuulu mitään. Minäkin olisin mielelläni tutkinut vielä vihapuhetta verkossa, mutta rahoitusta tutkimukselle ei järjestynyt, Haverinen harmittelee. – Työ on mielenkiintoista ja antoisaa
KATSO KAIKKI TYÖPAIKKAMME: AUTOTEHTAANSANKARIT.FI PSAsiantuntijatehtävissäkinonsankaripaikkojaauki. KaikkimevoimmeollaAutotehtaanSankareita.ValmetAutomotivella onjatkuvastiaukipaikkojaautonrakentajaksi.Voithakeasankaripaikkaa, olipataustasimikätahansa–mekoulutammejokaisestatyöntekijästämme maailmanparhaanautonrakentajan.Asenneratkaisee!Turkulaisiasankareita meilläonjoyli800.Tarjoammesiistiäsisätyötähuipputuotteidenparissa tunninetäisyydellä–myösbussiyhteydetsuoraantehtaanportilletoimivat. Laivalla on 42 eri ammattia ja tarjoamme eri pituisia työsuhteita.Työ antaa sinulle hyvää työ kokemusta, uramahdollisuuksia, hyviä etuja (esim. rekryexpo 20 Punaisille laivoille töihin! Liity siis iloiseen Vikingtiimiimme! Vikingline.com Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä, eli reippaalla palveluasenteella pääsee jo pitkälle. viikko/viikko vuorottelu) ja uusia ystäviä. Yli 50 vuotta varustamoalalla toiminut Viking Line on vakaa työnantaja. Etsimme HoReCa-alan ammattilaisia koko maahan! www.enjoy.fi Katso avoimet työpaikat
n TS 6 Työpisteen asiakaspalvelu: ma–pe klo 8.30–16.00, Käsityöläiskatu 10 rekryexpo 21 Työpiste työllistää, valmentaa ja kuntouttaa Työpiste on Turun kaupungin oma työ voimatoimisto. Työnantaja saa Työpisteen kautta sopivia ehdokkaita avoinna oleviin työpaikkoihin, ja työnhakija tilaisuuden näyttää kykynsä ja motivaationsa sekä usein myös uuden työpaikan itselleen. Osaajien yhteistyöllä asiakkaille löydetään entistä paremmin ja nopeammin yksilöllinen tien työelämään, uudelleen koulutukseen tai kuntoutukseen. Saman katon alla Käsityöläiskadun Työpisteen asiakaspalvelussa työskentelee nyt hyvin monipuolinen ammattilaisten joukko. – Alueellisen työvoimaja yrityspalvelujen kokeilun myötä Turun kaupungin asiakkaiksi siirtyi noin 7 000 turkulaista työtöntä työnhakijaa. Työpisteen tehtävänä on työllistää, valmentaa ja kuntouttaa asiakaskuntaansa uudelle uralle joko töihin, koulutukseen tai oman työkyvyn kohentamiseen. Uudella nimellä tehdään tunne tuksi paitsi elokuun alussa keskustaan muut tanutta asiakaspalvelua myös asiakaspalvelussa tapahtuneita muutoksia. – Työllisyyskokeilun käynnistäminen on menossa ja kokeilun luonteeseen kuuluu myös uusien toimintamallien testaaminen ja luominen. T yöpiste toimii kaikkien alle 25-vuotiaiden tai vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden turkulaisten työvoimatoimistona osana alueellista työvoimaja yrityspalvelujen kokeilua. n TS Juhis neuvoo verkostumaan Turkulainen JuhaMatti Santala, tuttavallisemmin Juhis, on nykyään markkinointiroolissa Brand Hackerina Sofokuksella. TS/MARTTIINA SAIRANEN A iemmin olen auttanut opiskelijoita ja nuoria yrittäjiä yrittäjyyden alkutaipaleella yhteisömanagerina Boost Turku ry:llä ja tehnyt ohjelmistokehitystä Helsingissä Smartly.iolla ja San Franciscossa Chartiolla, Santala sanoo. – Itselleni tiimi on kaikessa tekemisessä tärkein kriteeri ja olen löytänyt porukan, jonka kanssa on hauska sekä tehdä töitä että viettää vapaa-aikaa. Kattavalla yritysyhteistyöllä kartoitetaan piilotyöpaikkoja ja etsitään niihin sopivia tekijöitä. Liian usein vähättelemme itseämme ja osaamistamme, jolloin kukaan muukaan ei niistä innostu. Työ ja tekijät kohtaavat Työpisteessä, sillä Työpisteen tärkein tehtävä juuri on saattaa työt ja tekijät yhteen. Vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminta ja harrastukset ovat usein hieman alihuomioitu osa-alue, mutta itselläni ne ovat avanneet parhaiten ovia mielenkiintoisiin työtehtäviin. Hihat on kääritty ja uusia palvelumuotoja otetaan käyttöön, muun muassa nuorten työttömien ryhmävalmennukset ovat alkaneet. Lisäksi Työpiste tarjoaa sekä yrityksille että yhteisöille apua rekrytointija työllistämistarpeisiin. Keskity hakemuksessa siihen, mitä tuot pöydälle ja mitä osaat ja vähemmän siihen, mitä itse haluat tai olet tehnyt. Myös verkostojen merkitys on valtava. Asiakkaita palvellaan henkilökohtaisesti ennalta sovituissa tavoitteellisissa tapaamisissa. Työpisteessä voi asioida myös ilman ajanvarausta. Juha-Matti Santalan mielestä onnistuneessa työnhaussa on kaksi tärkeää osa-aluetta: työhakemus ja verkostot.. Samalla palvelukseemme siirtyi kaupungin henkilökunnan rinnalle 26 virkailijaa TE-toimistosta,Työllisyyspa lvelukeskuksen johtaja Riitta Uitto kertoo. – Tutustu kohdeyritykseen ja mieti, mitä arvoa pystyt yritykselle tuomaan. Työhakemuksen tärkein tehtävä on saada potentiaalinen työnantaja kiinnostumaan, joten erottuminen joukosta on avainasemassa. Kahden organisaation ja useiden tietojärjestelmien yhteen sovittaminen on iso ponnistus. Santalan mielestä onnistuneessa työnhaussa on kaksi tärkeää osa-aluetta: työhakemus ja verkostot. Asiakkaitten työpaikan saantia helpotetaan myös erilaisin yrityksille ja järjestöille suunnatuin tukitoimin. Työssä parasta on Santalan mielestä työkaverit. – Tutustu ihmisiin työn ja opiskelujen ulkopuolella, ole aktiivinen ja näytä, että olet tekijätyyppi. Keskity vähemmän itseesi ja enemmän toiseen osapuoleen: miten sinä voit auttaa yritystä omalla osaamisella ja panoksellasi. M Työpisteen asiakasneuvoja Päivi Kalliokorpi neuvoo uudessa toimitilassa Käsityöläiskadulla Turussa. Santala neuvoo unohtamaan liian suomalaisen vaatimattomuuden – Opi myymään osaamistasi. Konkretiaa pöytään
Tule keskustelemaan ja kuulemaan lisää kauppiastoiminnasta Turun RekryExpo -messuille ke 22.11.2017. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. Nähdään osastolla: Aula 21! • teollisuudessa asentajista asiantuntijatehtäviin • palvelualoilla myyjistä lääkäreihin • elintarviketuotannosta mehiläistenhoitajiin Löydä Loimaa – lyhyet etäisyydet, hyvät kulkuyhteydet Tampere Hämeenlinna Salo Helsinki Turku Uusikaupunki Pori 45 min 1h 30min 1h 15min 60 min 1h 10min 1h 50min 40 min 60 min 55 min LOIMAA TULE DUUNIIN LOIMAALLE Tule osastollemme! Suunnitellaan yhdessä sinulle sopiva urapolku.. PPPaaaiiikkkaaallllllaaa rrreeekkkrrryyytttoooiiinnntttiiipppäääääälllllliiikkkkkkööö A A Assskkkooo A A Aaaallltttooonnneeennn (((ooosssaaassstttooo 111888))). Kiinnostuitko. rekryexpo 22 www.r-kioski.fi/kauppiaaksi Tää on mukavaa hommaa! R-kauppias Tommi, Turku SINUSTAKO --KAUPPIAS KOTISEUDULLE. Tekijöille lukuisia vaihtoehtoja: Hae oma paikkasi! kotiloimaalta.
Eikä lähdetä. Parasta Jussin mielestä on ollut hyvinkin erilaisten ihmisten parissa työskenteleminen. Jussi on vakuuttunut, että on olemassa myös työelämän jälkeistä elämää. Asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia tänä päivänä. – Jotain tavallisuudesta poikkeavaa kuten esimerkiksi livemusiikkia on suunnitteilla, Ilmanen ennakoi. Bristolissa puolestaan viihtyy erikoisoluista ja teeveeurheilusta nauttiva nuorempi väki. Jussin jalanjäljissä ravintola-alaan on päässyt tutustumaan myös Janina-tytär, joka pikku hiljaa alkaa ottaa ohjaksia kaikennähneeltä ja -kokeneelta isältään. Henkilökuntaansa Jussi kehuu estoitta erinomaiseksi, ellei peräti loistavaksi. Niitä pippaloita kannattaa odottaa. Janinalla on jo valmiiksi aika lailla kokemusta baaritiskin takana työskentelystä, ja vuodesta 2005 lähtien säännöllisemmin. – Haluan kuitenkin nähdä yrittäjyyden lähempää ja oppia paremmin esimerkiksi kirjanpidon ja logistiikan, Janina sanoo. A. Jäivät koteihinsa röpöttelemään. n ”Ravintola on jonkinlainen terapiahuone. – Jotain on ilmeisesti tehty oikein, kun henkilökunta on pysynyt messissä ja vaihtuvuus on ollut todella vähäistä. Jussi uskoo, että Janina on olohuoneessa kuin kotonaan pärjäten rajusti kilpaillulla alalla hyvin. Tinatuoppi avattiin heinäkuussa 1988 entisen Mister X:n raunioille. – Tiniksen loistava sijainti lähellä Kauppatoria on varmasti vaikuttanut asiaan.. Myös työt Lindorfin toimistolla jatkuvat. – Ravintola on jonkinlainen terapiahuone. – Hinta ratkaisee. Ravintola on edelleen se kuuluisa olohuone, jossa tavataan tuttuja. – Eiköhän iso osa ajasta mene lastenlasten kanssa touhuten. Jussi täyttää ensi heinäkuussa 63 vuotta, joten se on hyvä aika siirtyä eläkkeelle. Takana on kuitenkin lähes tolkuttoman pitkä rupeama, eikä ravintola-ala ole työkenttänä ihan helpoimmasta päästä. Jussi jatkaa töitä Janinan kanssa opettaen alan käytäntöjä syvällisemmin. Ilot ja surut kerrotaan luottobaarimikolle.” Jussi Ilmanen Mikko Ervasti teksti // Lennart Holmberg kuva Pehmeä lasku yrittäjyyteen Eläkkeelle siirtyvät jättävät lähivuosina paljon työpaikkoja seuraavalle sukupolvelle. Näissä kuppiloissa ei ole lähdetty kikkailemaan jokaisen muotivirtauksen mukana. – Hyvin pärjää, jos on isäänsä tullut, Jussi nauraa. Baari on tunnettu myös musiikkija elokuvavisoistaan. Nummisen, Pelle Miljoonan ja Dave Lindholmin kaltaisia kuuluisuuksia. Ravintoloitsija Jussi Ilmanen luottaa Janina-tyttärensä tapaan johtaa Tinatuoppia ja Bar Bristolia tulevaisuudessa.. rekryexpo 23 E läkkeelle hiljalleen hivuttautuva ravintoloitsija Jussi Ilmanen ohjaa tyttärensä Tinatuopin ja Bar Bristolin ohjaimiin. Ravintola-ala on murroksessa, kun uuden alkoholilain valmistelu pitää jännityksessä. – Jos ala ei sitten tunnukaan omalta, niin eipähän putoa tyhjän päälle, Janina sanoo. Janinan lasku yrittäjyyteen on pehmeä, sillä hän tekee ainakin aluksi töitä osaaikaisena. Ilmasten ”sukupolvenvaihdos” tuli puheeksi pari vuotta sitten. Jonkin verran matkustelua, ja kun polvet on laitettu kuntoon, takaisin golfkentälle, Jussi suunnittelee. Tinatuoppi ja Bar Bristol ovat sopivasti poikkeavia, ja tavallaan myös perinteisiä kapakoita Turun alati muuttuvassa ravintolaelämässä. Bristol näki päivänvalon helmikuussa 1997. – Kovin suuria muutoksia ei ole luvassa jatkossakaan. Vuosien saatossa Jussi on kiintynyt kumpaankin ravintolaan tasapuolisesti. Jussi on ajatellut lähtevänsä eläkkeelle heinäkuussa 2018, kun erityisesti rockpiireissä legendaariseksi menomestaksi kohonnut Tinatuoppi täyttää 30 vuotta. Luotamme perinteiseen tapaan pyörittää ravintolaa, Tiniksen ja Bristolin yhtenä ”pomona” vuosikausia toiminut Jussi Ilmanen sanoo. –?Varsinkin yövuorot olivat raskaita perheelliselle, Jussi toteaa. Korttelikuppila tunnettiin aikaisemmin Katrillina. Ilot ja surut kerrotaan luottobaarimikolle. Tupakkalain muutos vei aikanaan osan asiakkaista. Karhea, rockhenkinen kansankuppila Tinatuoppi on turistikohde, jota muun muassa hotel Hamburger Börsissä yöpyvät pukumiehet saattavat käydä ihmettelemässä. Se on pehmeä lasku yrittäjyyteen tähtäävälle Janinalle. Yhtään samanlaista työpäivää ei ole tullut vastaan. Siellä on voinut bongata myös M
Lue lisää www.rekryexpo.fi Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus Kauppatori AUDITORIO 11.00–11.45 Keynote: Miten työ muuttuu. Kokoustila 1-2 11.30 Meripilottihanke. Tapahtuma on yleisölle maksuton! Yhteistyössä: 52 Duunia • Adecco Oy • Barona Group Oy • Bayer Oy • Cadmatic Oy • Cargotec Oyj • Eilakaisla • Elomatic Oy • Etteplan • Henkilöstöliiga Oy • Henkilöstöpalvelu GroupPro Oy • Hydoring Oy • If Vahinkovakuutusyhtiö • Kotisun Oy • Kuntec Oy • Kymppi Service • Kymppi-Katto Oy • Lidl Suomi • Loimaan Kauppakamariosasto • Loimaan Kaupunki • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • Manpower • Markkinointiakatemia • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Opteam Turku • PerkinElmer Finland Oy • Pöytyän Kunta • R-kioski Oy • Raumaster Oy • RTK-Henkilöstöpalvelu Oy • RTK-Palvelu Oy • Saranen Consulting • Sector Alarm Oy • SOL Henkilöstöpalvelut ja SOL Palvelut • StaffPoint Oy • Stara Consulting Group Oy • Stera Technologies Oy • TE-Toimisto • Turku Energia Oy • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Aikuiskoulutussäätiö • Turun Kaupunki • Turun Seudun Osuuspankki • Täsmäosaajat • Uudenkaupungin Kaupunki • Uudenkaupungin Työvene • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen Apuvoima Oy • Verisure Oy • Viking Line • VMP Group • VSV Yhtiöt • Yara Suomi Oy • Yliopiston Apteekki Tarjolla yli 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Kuinka kehittää omia yhteistyötaitojaan, miten johtaa digisukupolvea. Mitä taitoja ja osaamista tarvitaan uuden ajan työ-yhteisössä. Tommi Rytkönen, toimitusjohtaja, Smartum ja puheenjohtaja, Mainostajien liitto Miten muodikas termi ”employer experience” nivoutuu työantajakuvaan ja vaikuttaa esimerkiksi rekrytointeihin. 12.00–12.45 Keynote: Henkilöbrändi rekrytoinnissa ja työnhaussa – ihmisyyttä kirkastamassa. 14.00– Speed dating -tapahtuma 14.15 Miten erottua muista työnhakijoista vapaaehtoistoiminnan avulla. Erityisasiantuntija Tero Keva, Turku Science Park. Head of Employer Branding & Talent Acquisition, Juho Toivola, Elisa Miten työnhakija voi käytännössä hyötyä erottuvasta, uskottavasta ja kiinnostavasta henkilöbrändistä. Kokoustila 1-2 11.45 Työnantajapuheenvuoro: Valmet Automotive 12.00 Työnantajapuheenvuoro: Uudenkaupungin kaupunki 12.45 Työnantajapuheenvuoro: Meyer Turku Oy 13.15 Työnantajapuheenvuoro: VMP Turku 14.15 TE-Toimisto: Yritysinfo (rekrytointi, palkkatuki ym.). Entä miten rekrytoiva esimies, tuleva kollega tai ammattirekrytoija voi hyödyntää omaa henkilöbrändiään parhaiden osaajien houkuttelussa. Team coach, Senior consultant Henri Huopalahti, MPS Miten minut löydetään. Miten valmistaudun haastatteluun tai henkilöarviointiin. Pauli Aalto-Setälä Mitä digitaalinen vallankumous tarkoittaa liiketoiminnoille ja työlle. Miten kontaktoin yrityksiä. Kokoustila 1-2 15.00 Työnantajapuheenvuoro: Saranen Consulting 15.45 Työnantajapuheenvuoro: Barona Group 16.15 Miksi osallistua opintojen aikana yritysyhteistyöhön. Sini Toivonen, SHIFT Business Festival 15.15 Rekrytoijan neuvot työnhakuun. Kokoustila 1-2 10.15 Stera technologies 10.30 Turun Sanomat 10.45 Turun kaupunki 11.00 Cargotec 11.15 Henkilöstöpalvelu Group Oy 11.30 Bayer 11.45 Raumaster 12.00 Staffpoint 12.15 Elomatic ja Cadmatic 12.30 SOL Palvelut/ SOL Henkilöstöpalvelut 12.45 If Vahinkovakuutus 13.00 Kuntec 13.15 Kotisun Oy 13.30 Lidl Suomi Ky 13.45 Sector Alarm 14.00 Yara Suomi Oy 14.15 Mobiilimarkkinointi Routa 14.30 Loimaan kaupunki ja Loimaan kauppakamari 14.45 Pöytyän kunta 15.00 Turku Energia 15.15 R-Kioski 15.30 Turun seudun Osuuspankki 15.45 Verisure 16.00 Perkin-Elmer 16.15 Cargotec 16.30 Turun Yrittäjät 16.45 Loimaan kaupunki 17.00 Viking Line AULAN LAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 11 12 13. 13.00 EX employer experience. Olli Laakio, TE-Toimisto. KOKOUSTILAT 11.15 EURES, TE-Toimisto. rekryexpo 24 Avoinna klo 10–18
Tommi Rytkönen, toimitusjohtaja, Smartum ja puheenjohtaja, Mainostajien liitto Miten muodikas termi ”employer experience” nivoutuu työantajakuvaan ja vaikuttaa esimerkiksi rekrytointeihin. Head of Employer Branding & Talent Acquisition, Juho Toivola, Elisa Miten työnhakija voi käytännössä hyötyä erottuvasta, uskottavasta ja kiinnostavasta henkilöbrändistä. Mitä taitoja ja osaamista tarvitaan uuden ajan työ-yhteisössä. Lue lisää www.rekryexpo.fi Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus Kauppatori AUDITORIO 11.00–11.45 Keynote: Miten työ muuttuu. Kokoustila 1-2 15.00 Työnantajapuheenvuoro: Saranen Consulting 15.45 Työnantajapuheenvuoro: Barona Group 16.15 Miksi osallistua opintojen aikana yritysyhteistyöhön. Miten valmistaudun haastatteluun tai henkilöarviointiin. Olli Laakio, TE-Toimisto. rekryexpo 25 Avoinna klo 10–18. KOKOUSTILAT 11.15 EURES, TE-Toimisto. 12.00–12.45 Keynote: Henkilöbrändi rekrytoinnissa ja työnhaussa – ihmisyyttä kirkastamassa. Pauli Aalto-Setälä Mitä digitaalinen vallankumous tarkoittaa liiketoiminnoille ja työlle. Team coach, Senior consultant Henri Huopalahti, MPS Miten minut löydetään. Entä miten rekrytoiva esimies, tuleva kollega tai ammattirekrytoija voi hyödyntää omaa henkilöbrändiään parhaiden osaajien houkuttelussa. Sini Toivonen, SHIFT Business Festival 15.15 Rekrytoijan neuvot työnhakuun. 13.00 EX employer experience. Tapahtuma on yleisölle maksuton! Yhteistyössä: 52 Duunia • Adecco Oy • Barona Group Oy • Bayer Oy • Cadmatic Oy • Cargotec Oyj • Eilakaisla • Elomatic Oy • Etteplan • Henkilöstöliiga Oy • Henkilöstöpalvelu GroupPro Oy • Hydoring Oy • If Vahinkovakuutusyhtiö • Kotisun Oy • Kuntec Oy • Kymppi Service • Kymppi-Katto Oy • Lidl Suomi • Loimaan Kauppakamariosasto • Loimaan Kaupunki • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • Manpower • Markkinointiakatemia • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Opteam Turku • PerkinElmer Finland Oy • Pöytyän Kunta • R-kioski Oy • Raumaster Oy • RTK-Henkilöstöpalvelu Oy • RTK-Palvelu Oy • Saranen Consulting • Sector Alarm Oy • SOL Henkilöstöpalvelut ja SOL Palvelut • StaffPoint Oy • Stara Consulting Group Oy • Stera Technologies Oy • TE-Toimisto • Turku Energia Oy • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Aikuiskoulutussäätiö • Turun Kaupunki • Turun Seudun Osuuspankki • Täsmäosaajat • Uudenkaupungin Kaupunki • Uudenkaupungin Työvene • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen Apuvoima Oy • Verisure Oy • Viking Line • VMP Group • VSV Yhtiöt • Yara Suomi Oy • Yliopiston Apteekki Tarjolla yli 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Erityisasiantuntija Tero Keva, Turku Science Park. Kokoustila 1-2 11.45 Työnantajapuheenvuoro: Valmet Automotive 12.00 Työnantajapuheenvuoro: Uudenkaupungin kaupunki 12.45 Työnantajapuheenvuoro: Meyer Turku Oy 13.15 Työnantajapuheenvuoro: VMP Turku 14.15 TE-Toimisto: Yritysinfo (rekrytointi, palkkatuki ym.). 14.00– Speed dating -tapahtuma 14.15 Miten erottua muista työnhakijoista vapaaehtoistoiminnan avulla. Kokoustila 1-2 11.30 Meripilottihanke. Miten kontaktoin yrityksiä. Kuinka kehittää omia yhteistyötaitojaan, miten johtaa digisukupolvea. Kokoustila 1-2 10.15 Stera technologies 10.30 Turun Sanomat 10.45 Turun kaupunki 11.00 Cargotec 11.15 Henkilöstöpalvelu Group Oy 11.30 Bayer 11.45 Raumaster 12.00 Staffpoint 12.15 Elomatic ja Cadmatic 12.30 SOL Palvelut/ SOL Henkilöstöpalvelut 12.45 If Vahinkovakuutus 13.00 Kuntec 13.15 Kotisun Oy 13.30 Lidl Suomi Ky 13.45 Sector Alarm 14.00 Yara Suomi Oy 14.15 Mobiilimarkkinointi Routa 14.30 Loimaan kaupunki ja Loimaan kauppakamari 14.45 Pöytyän kunta 15.00 Turku Energia 15.15 R-Kioski 15.30 Turun seudun Osuuspankki 15.45 Verisure 16.00 Perkin-Elmer 16.15 Cargotec 16.30 Turun Yrittäjät 16.45 Loimaan kaupunki 17.00 Viking Line AULAN LAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 11 12 13
Käytännön myyntityötä tehdään soittamalla yrityksiin, jotka voisivat olla kiinnostuneita yhteisöstämme, Vakula sanoo. – Meillä on jo paljon palveluita vuokralaisille. – Nyt kun talous vetää, ja yritykset ovat valmiita investoimaan, on paras hetki myyntityölle. Hänen työmaanaan on Nokian ja Microsoftin jäljiltä tyhjäksi jäänyt kännykkäkampus, jonka salolainen sijoittajaryhmä osti maaliskuussa. – Tietysti tämä koko on jo itsessään poikkeuksellinen, mutta itse hämmästyin esimerkiksi lääkäriasemaa. Vakula johtaa kiinteistöyhtiötä, jonka tavoitteena on saada kymmeniin tuhansiin neliöihin uutta elämää. Tällä hetkellä kokonaisuudesta on käytössä hieman yli neljännes, ja alueella käy päivittäin töissä noin 350 henkilöä. 40 toimivaa yritystä . Salon tarinan moni kuitenkin tuntee teknisellä alalla, ja olemme saaneet hyvän vastaanoton. Eristevalmistaja Finnfoamin perustajana tunnetuksi tullut Nieminen omistaa lukuisia teollisuusja kauppakiinteistöjä ja noin kaksi tuhatta asunto-osaketta eri puolilla Suomea. . Jukka Vakula pyrkii karistamaan kiinteistöstä suljetun linnakkeen mielikuvaa. Suljetun talon mainetta pyritään nyt aktiivisesti ravistelemaan pois. 60 000 neliötä toimistotilaa . Kauppaa perusteltiin etenkin sillä, että kaupungin mukanaolo mahdollisti edullisen kauppahinnan. Tällä hetkellä lääkäriasema on tyhjillään, mutta Vakulan visioissa näihinkin tiloihin saadaan vielä vuokralainen. Sellainen rakennetaan aika harvoin yritysten omiin toimitiloihin. . Kaupunki ja kiinteistömiljönääri samassa veneessä Salo IoT Campuksen kiinteistön omistaa Salo IoT Park Oy. Yhä edelleen toimitalosta löytyy huone, jonka ovessa lukee ”henkilökorttien valokuvaus”. . – Salo IoT Campus ei ole vielä laajasti tunnettu konsepti. Kun Saloon kokoontui lokakuussa yli tuhat teini-ikäistä partiolaista, ohjelmapisteitä löytyi myös kampukselta. Aiemmin kiinteistön keskiössä olivat matkapuhelimet, nyt sateenvarjokäsitteeksi on valittu IoT eli Internet of Things. Meille on tulossa Euroopasta iso firma vielä tänä vuonna, mutta en voi vielä sanoa sen nimeä. – Eikä tarvitse olla edes pelkän uskon varassa. Kaupunki käytti kiinteistökauppaan 4,5 miljoonaa euroa, mikä herätti Salossa vilkkaan keskustelun julkisen toimijan roolista. Kännykkäjättien jäljiltä kampukselta löytyy myös muita tiloja, joita Vakula sanoo nähneensä melko harvassa bisneskiinteistössä. – Eihän se liittynyt meidän bisnekseen, mutta haluamme olla avoimia, sanoo Vakula. Miksei voisi olla työterveyspalvelutkin vielä joskus täällä saman katon alla. Kiinteistön suurin omistaja on Salon kaupunki, jonka omistusosuus on 36 prosenttia. Se tarkoittaa digitalisaatiota ja älyn lisäämistä fyysisiin laitteisiin. Kampuksella jo toimivista yrityksistä esimerkiksi Sensoan tekee IoT-ratkaisuja sensoreista pilvipalveluihin ja Soficta teollisen internetin ohjelmistoratkaisuja. Nokian aikoinaan Joensuunkadun pääsisäänkäyntiin asentamat teräsportit on jo viety metallinkeräykseen, kampuksella järjestetään viikoittain kaikille avoimia tilaisuuksia ja ovia availlaan monenlaisille ryhmille. rekryexpo 26 A luksi eksyin usein, sanoo toimitusjohtaja Jukka Vakula. Vakula on työskennellyt Salossa reilun kolmen kuukauden ajan. Kiinteistössä on 60 000 neliötä toimistotilaa ja 30 000 neliötä tuotantotilaa. Talossa olevien vuokralaisten lisäksi kiinteistön neuvottelutiloja voivat varata käyttönsä myös ulkopuoliset toimijat, ja talon kahvilaravintola on kaikille auki. Vertailun vuoksi: Turun keskustassa olevassa Hansakorttelissa on 49 000 neliötä vuokrattavia liiketiloja. Tuohonkin tilaan on ilmestynyt valot, huikkaa Vakula pitkää käytävää kulkiessaan. ?. 350 ihmisen työpaikka Ensin Nokia, sitten Microsoft, nyt Salo IoT Campus. Kiinteistön verotusarvo on 68 miljoonaa euroa, mutta se vaihtoi omistajaa 6,2 miljoonalla eurolla. Kännykkäkampuksen lopuilla omistajilla Lounea Oy:llä, Lounaismaan Osuuspankilla, Aurora Ventures Oy:llä ja Hans Strömbergillä on kullakin kahdeksan prosentin siivu kiinteistöyhtiöstä. – Muutosta parempaan on tapahtunut jo muutamassa kuukaudessa. Kaupungin jälkeen toiseksi suurin omistaja on salolaismiljönäär i Jorma Nieminen, jonka johtaman 4capes Oy:n omistusosuus on 32 prosenttia. Hän uskoo, että Suomen lisäksi tulijoita saadaan myös ulkomailta. Vakula laskee kiinteistön valtiksi sen, että tarjolla on tuotantotilaa sekä tutkimusSuvi Kulla teksti // Minna Määttänen kuva Nokian teräsportit vietiin metallinkeräykseen Salo IoT Campus hamuaa uutta elämää valtavalle kännykkäkampukselle. Sen taustalla on joukko paikallisia toimijoita. Nokian ja Microsoftin aikaan Salon Meriniityssä oleva kännykkäkampus oli tarkoin vartioitua aluetta. . 30 000 neliötä tuotantotilaa . Ajan myötä tavoitteena on, että kampuksella saataisiin monenlaisia yrityksiä: isoja jo paikkansa vakiinnuttaneita ankkuriyrityksiä, pienempiä toimijoita, kasvuyrityksiä ja valkokaulusväen lisäksi myös teollista toimintaa. Iot Campus numeroina . ja tuotekehitystilaa vierekkäin
rekryexpo 27
Pariskunta muutti kaupunkiin viime keväänä töiden perässä. –?Usein pidemmillä vapailla lähdetään sitten käymään Porissa, Juha-Pekka sanoo. Ja työporukka, se saa molemmilta varauksetonta kiitosta. –?Meillä on molemmilla aivan huiput työkaverit. –?Porin seudulta meille ei tuntunut löytyvän töitä, joten päätös oli helppo, JuhaPekka muistelee kahvikupin ääressä uudessa kotikaupungissaan. Asentajan työssään molemmat viihtyvät hyvin. Kaupunki satsaa uusien asukkaiden viihtyvyyteen Koko Uudenkaupungin kaupunki on uudessa tilanteessa alueen poikkeuksellisen kovan nosteen johdosta. Syyskuussa tuoreet uusikaupunkilaiset kutsuttiin kuulemaan harrastuksista seurojen ja yhdistysten itsensä esittelemänä ja marraskuun alussa uudet asukkaat kutsuttiin kaupungin vieraiksi koripallo-otteluun. Kaupunki on esitellyt palveluitaan ja vapaa-ajan mahdollisuuksia uusia asukkaita silmällä pitäen useissa tilaisuuksissa kuluvan syksyn aikana. Kokonaisuutena Haapasaaret pitävät muuttoa oikeana ratkaisuna. Alkuvuodesta Uuteenkaupunkiin paluumuuttanut Mia Helén kiittelee kaupunkia aktiivisesta työstä uusien asukkaiden kotiutumisessa. rekryexpo 28 K un porilaisen Anna Mastokangas-Haapasaaren isä vinkkasi vuosi sitten syksyllä työpaikoista Valmet Automotivella Uudessakaupungissa, oli peli heti selvä. Anna Mastokangas-Haapasaari ja Juha-Pekka Haapasaari totuttelevat vielä Uudenkaupungin rauhalliseen elämänrytmiin. –?Tämä on ensimmäinen työpaikka pitkään aikaan, mihin ei aamulla harmita lähteä, lisää Juha-Pekka. Haluamme tuoda esille sitä kaikkea, mitä täältä löytyy asunnon ja työpaikan lisäksi, linjaa Uudenkaupungin kaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen. Työhaastattelussa pariskunta kävi jo vuosi sitten, mutta haastavasta asuntotilanteesta johtuen he pääsivät aloittamaan työssään autonasentajina lopulta maalishuhtikuun vaihteessa. Kyllä täällä viihtyy. Myös harrastukset ja pitkäaikaiset ystävät jäivät entiseen kotipitäjään. –?Porissa totuttiin siihen, että melkein kotiovella oli Prisma, ja tietysti vilinää muutenkin enemmän. Helén kokee, että tapahtumilla on ollut positiivinen vaikutus uuteen asuinpaikkaan asettumisessa ja myös ystävyyssuhteiden luomisessa. n Päivi Sappinen teksti ja kuva “Kiva ja rauhallinen pikkucity, jossa viihtyy” Haapasaaret muuttivat työn perässä Uuteenkaupunkiin. Sinnikkyys tuotti lopulta tulosta ja saimme vuokra-asunnon keväällä, Anna kertoo. Jos kaupungin villiä, tasa-arvoisten risteysten rytmittämää liikennettä ei oteta huomioon, uusi kotipaikka on Juha-Pekan sanojen mukaan oikein mukava. Sekä Anna että hänen miehensä Juha-Pekka Haapasaari hakisivat töitä autotehtaalta. –?Vaikka itselleni kaupunki on tuttu, sopeutumiseen menee kuitenkin oma aikansa. Muutto yli 85?000 asukkaan Porista huomattavasti pienempään kaupunkiin on vaatinut totuttelua. Työssä viihtymisen kannalta on tosi tärkeää, että tiimissä on samanhenkistä porukkaa. –?Kun tapaa samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, tulee kotoisa olo. Parhaillaan suunnitellaan juuri pikkujouluristeilyä porukalla, Anna kertoo. On hirveän tärkeää ja hieno ele kaupungilta, että uudet asukkaat huomioidaan ja tällaisia tilaisuuksia järjestetään, hän iloitsee. Tuntuu, että meillä on jotain yhteistä, Hele. Uusikaupunki ei ollut Haapasaarille millään tavoin aiemmin tuttu, vaan ympyrät muuttuivat kertaheitolla uusiksi. He ovat tyytyväisiä vakituisiin työsuhteisiinsa ja edulliseen asuntoon, josta on autotehtaalle vain viiden minuutin matka. –?Tämä on tällainen kiva ja rauhallinen pikkucity. –?Meille ei ollut vaihtoehto ajaa edestakaisin Porista, vaan halusimme muuttaa kokonaan tänne. Valmet Automotiven ja lukuisten muidenkin paikallisyritysten suurten rekrytointitarpeiden myötä kaupungin organisaatiossa on mietitty uusien asukkaiden kotiutumista ja viihtymistä uudelta kantilta. kiteyttää.. –?Meille on tärkeää, että Uudessakaupungissa myös viihdytään. Työajat on saatu synkronoitua siten, että pariskunta ehtii viettää vapaa-aikansa yhdessä. Oman haasteensa säännöllisten vapaa-ajan harrasteiden löytämiseen asettaa vaihteleva nelivuorotyö. Täällä on rauhallisempaa, Anna vertailee
rekryexpo 29 MENESTYSTARINOITA MAALLA JA MERILLÄ Haemme jatkuvasti lisää osaajia telakallemme. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin kokonaisvaltaisesti sekä jalostamme tuotteet mahdollisimman valmiiksi. Tule mukaan kehittämään tulevaisuuden tuotantomenetelmiä ja ratkaisuja.. Steralla työskentelee 900 mekaniikan, elektroniikan ja automaation ammattilaista. Vuosikymmenien kokemuksemme, mekaniikkaja elektroniikkatuotannon osaamisemme sekä uudenaikaisen konekantamme ansiosta olemme aaasssiiiaaakkkkkkaaaiiilllllleeem m mm m meee lllaaaaaaddduuukkkaaasss jjjaaa kkkiiilllpppaaaiiillluuukkkyyykkkyyyiiinnneeennn kkkuuum m mppppppaaannniii. Meyer Turku Oy • Aluepäällikkö, AC-huoneet • Sähkötyönjohtaja, MAC Turku HVAC –osasto • Yhteystyönjohtaja (2 paikkaa), MAC Turku HVAC –osasto • Aluepäällikkö, sähkövarustelu • Suunnittelija, sisustussuunnittelu • Tekninen koordinaattori, sisustussuunnittelu • 3D-suunnittelija, sisustussuunnittelu • BI-analyytikko • Takuukoordinaattori, laivan hotellialue Tule työskentelemään maailman upeimpien alusten parissa! rekry.meyerturku.fi Stera Technologies on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut globaalisti toimiva konserni. Tapahtuma on yleisölle maksuton! Tällä hetkellä avoinna seuraavat paikat: • IT Business Service Manager • System Specialist, Design and Engineering Tools • Network specialist Laivanrakennusoppilaitos Huomaa myös Laivanrakennusoppilaitoksemme tarjoamat työllistymismahdollisuudet. Tutustu ja hae: uratelakalla.fi. Löydät meidät Turun Messukeskuksen osastolta numero 5. Olemme mukana RekryExpo-messuilla keskiviikkona 22.11. Nyt haettavana levyseppä-hitsaajan koulutus. Tule tapaamaan meitä ja kuulemaan lisää työpaikoistamme. Tarjoamme mielenkiintoisia työtehtäviä laivanrakennuksen näköalapaikalla
Linja-auto ylittää sujuvasti maakuntarajan Satakunnasta Varsinais-Suomeen. Pysäkillä juttu kuulemma lentää, mutta linja-autossa kukin on enemmän omissa oloissaan: joku lepää, toinen kuuntelee musiikkia ja kolmas räplää kännykkää. Linja-auton takaosassa matkaa tekee porilainen Tuomas Aro. Hänellä on asunto Turussa, mistä kätevintä on kulkea omalla autolla. Linja-auto lähtee liikkeelle kaksi tuntia ennen töiden alkua, jotta perillä ollaan ajoissa. 45 minuutin työmatka Raumalta Uuteenkaupunkiin on hänestä kohtuullinen. – Olen saanut linja-autossa hyvinkin nukuttua. Enemmistö matkustajista tulee Porista saakka.. Työpäivän pituudeksi tulee porilaiselle työmatkojen kanssa noin 12 tuntia. On kuusta, mäntyä ja alastomina huojuvia lehtipuita. Jokunen keltainen lehti roikkuu yksinäisenä oksassa kiinni. Auton etuosaan istahtaa Ilkka Tammela. Raumalta autotehtaalle kulkevaan linja-autoon nousee alle kymmenen matkustajaa. Tässä saa vähän rauhoittua ennen töitä. Ikkunassa vilahtavat ruskean, keltaisen ja vihreän erisävyiset maisemat. Ilkka Tammelaa kiinnostaa muuttokohteena erityisesti kotiseutu eli Rauma, koska Uudenkaupungin vuokratasoa hän pitää liian korkeana. rekryexpo 30 T aivas on harmaa. Nyt en ole väsynyt, mutta varsinkin loppuviikosta tulee nukuttua. Turustakin linjaauto kulkisi autotehtaalle, mutta sen lähtöpaikka on liian kaukana Tammelan asunnosta. – Uusia on tullut aika paljon. Muuttoakin Aro on pohtinut. Autotehtaan väelle räätälöityjä linjaautokuljetuksia Ilkka Tammela pitää hienona mahdollisuutena. Työmatkoillaan Aro kuuntelee radiota, jos sellainen on linja-autossa päällä, tai lueskelee uutisia kännykällä. Siinä mielessä tämä linja-auto on ihan kiva. Matkustajissa on paljon vaihtuvuutta, Ilkka Tammela kertoo. Hän on ollut autotehtaan kokoonpanossa töissä noin kuukauden päivät. Työssään hän muun muassa ajaa vetotrukkia eli pässiä, kuten tehtaalla sanotaan. Keskipäivällä Porista lähtenyt linjaauto kaartaa Raumalla ABC:n pihalle ja noukkii kyytiinsä alle kymmenen iltavuoroon menijää. – Olen tykännyt linja-autolla kulkemisesta. Iida Kauppi teksti ja kuvat Työmatkan raskaat raatajat iloitsevat bussikyydistä Osa pitkänmatkalaisista miettii muuttoa lähemmäs autotehdasta. – Kyllä tämä keventää arkea, kun esimerkiksi yövuoron jälkeen voi nukkua. Raskaat pilvet ovat valmiina tiputtamaan tihkuaan Valmet Automotiven työmatkalaisten niskaan. Hänen vanhempansa asuvat Raumalla, ja Tammela kulkee sieltä linja-autolla töihin muutaman kerran viikossa. Aron työmatka kestää Porista noin puolitoista tuntia. Tunnelma työmatkalaisten joukossa on Ilkka Tammelan mukaan hyvä, ainakin raumalaisten porukassa. Kostea ulkoilma vaihtuu lämpimään, ja matkustajat avaavat takkiaan. – Vähän mietin, että muuttaisin lähemmäs työpaikkaa, seitsemisen kuukautta sisäisessä logistiikassa työskennellyt Tammela kertoo. Siellä on sitten hektistä
Päivällä parkkipaikka on tiukimmassa, vaikka tehtaassa kolmessa vuorossa työskennelläänkin. Noin 15 000 asukkaan Uudessakaupungissa autotehdas on toki ollut suurtyöllistäjä historiansa aikana ennenkin. . Kamal Barrami kulki ensin työmatkaa omalla autolla, mutta siirtyi linja-auton matkustajaksi heti kun linja toukokuussa Porista autotehtaalle aloitettiin. Ketosella on vajaan tunnin tauko ennen kuin seuraavat matkustajat ovat kyydissä, ja on aika kääntää linja-auton nokka kohti Poria. Linja-autonkuljettaja Kim Ketonen on ajanut työmatkalaisia autotehtaalle noin puolitoista kuukautta. . – Kyllä viereen saa istua, jos joku haluaa, mutta itse en ole vielä siihen rohjennut, Tuomas Aro hymyilee. Kun koko Varsinais-Suomessa nuorten työllisyys on parantunut keskimäärin noin 15 prosenttia, niin Vakka-Suomessa kasvua on ollut peräti 54 prosenttia. Solina Saarikoski – Voisin muuttaa lähemmäs, mutta siihen täytyy paneutua tarkemmin. Linja-auto hurisee tasaisesti eteenpäin. Tasainen ihmisvirta valuu parkkipaikalta kohti tehdasta. Jos alueella on enemmän työpaikkoja kuin työntekijöitä, niin alueen työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia. . Aivan vähäpätöisestä ilmiöstä ei ole kyse, sillä koko Varsinais-Suomen alueen seutukunnista ovat kasvaneet vain isoveli Turku ja pikkuinen Vakka-Suomi. Laitilan Valkojärven suoralla avautuu suuri peltoaukea. Yksi bussimatkustajista tietää kauimpaa tulevien kulkevan Noormarkusta tai Salosta. Vakka-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy myös siten, että seutukuntaan virtaa uutta verta. . Autotehtaan parkkipaikka on vaikuttava näky tuhansine autoineen. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Laitila kuuluu niihin Suomen vähemmistökuntiin, joissa työpaikkaomavaraisuus on jo pitkään ollut yli 100 prosenttia ja kaupungin työllisyysaste on perinteisesti maakunnan alhaisimpia. . Vakka-Suomi on maakunnan magneetti V arsinais-Suomessa pyyhki hyvin. Yhteensä työntekijöitä on autotehtaalla 3 900. Rossi on ensimmäistä päivää autotehtaalla koulutuksessa. Vakka-Suomen työllisyysaste olikin syyskuussa maakunnan seutukuntien alhaisin eli 6,1 prosenttia. Koko Varsinais-Suomen maakunnassa on 27 kuntaa ja viisi seutukuntaa eli Loimaan, Salon, Turun ja Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Kun tulee lomia, niin silloin on aikaa järjestellä sellaisia asioita. – Ei siinä hirveästi vapaa-aikaa jää. rekryexpo 31 Fakta . Kim Ketonen kuvailee autotehtaalle ajoja rauhallisiksi. Anna Rossille kättään heilauttaa koulutuksessa oleva mies, joka on kuulemma Forssasta, 150 kilometrin takaa. Jääkiekkoa koko ikänsä harrastanut mies arvostaa sitä, että autotehtaan lähipaikkakunnilta löytyy jäähalleja. Kenelläkään ei ole kiire, sillä vuoron vaihtumiseen eli kello kahteen on vielä aikaa puoli tuntia. Poikkeuksellisen vahvassa kasvussa maakunnan seutukunnista on VakkaSuomen alue, jossa työttömien määrä on vuodessa vähentynyt lähes 30 prosentilla. Osa pelloista on kynnetty ruskeiksi ja osa on jätetty sängelle. – Minulla on poika Porissa. Naapurikaupunki Laitilassa olot ovat olleet vakaammat. Viimeisetkin keskustelut päättyvät, kun Kim Ketonen painaa kytkimen pohjaan, vaihtaa vaihteen ykköselle ja ohjaa linja-auton tielle. Perinteiseen suomalaiseen tapaan linja-auto on täyttynyt siten, että viereinen penkki on tyhjä. – Saas nähdä kuinka tukossa tämä parkkipaikka on sitten, kun kunnolla lunta tulee, hän miettii. Linja-auto parkkeeraa lähelle porttia, ja väki nousee rauhallisesti penkeistä. Työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa tietyllä alueella työssäkäyvien ja siellä asuvan työllisen työvoiman suhdetta. Kuulokkeet päässään istuva porilainen Kamal Barrami on työskennellyt autotehtaalla reilut puoli vuotta. Parempi kuin oma auto, hän kiittelee matkustustavan turvallisuutta, edullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Työttömien määrä on vähentynyt viime vuodesta kaikissa maakunnan viidessä seutukunnassa, ja syyskuun päättyessä maakunnassa oli työttömiä viidennes vähemmän kuin vuosi sitten. Jo ennen kahta linja-auton oven takana heiluttelee Anna Rossi. Porilainen Tuomas Aro on pohtinut muuttoa lähemmäs autotehdasta. Joku kaivaa kassistaan viltin, jonka alle on mukava käpertyä. . Erityisen isoin harppauksin on kohentunut työmarkkinoilla vakkasuomalaisten nuorten asema. – Ainakin nyt alkuun kuljen bussilla, mutta jos pidemmäksi aikaa jään, niin kyllä muuttaminen kannattavaa olisi. Moottorin tasainen hurina ja muoviosista kuuluva pienoinen natina täyttävät tilan. . Anna Rossi kertoo heränneensä yöllä kolmelta, sillä linja-auto aamukuudelta alkavaan vuoroon lähti Porista neljältä. Eriväristen autojen rivit näyttävät jatkuvan lähes silmänkantamattomiin. Anna Rossin silmät ovat jo menneet kiinni. Hän kaivaa laukustaan termospullon ja hörppää viimeiset mukilliset ennen perille saapumista. Muutto lähemmäs Uuttakaupunkia ei ole hänelle vaihtoehto. Varsinkin yövuorolaiset nukkuvat matkalla. Ensimmäistä päivää koulutuksessa ollut Anna Rossi kertoo muuttavansa pois Porista, jos pysyvä työpaikka Uudestakaupungista löytyy. . Vuoden 2017 aikana 2 000 työntekijää rekrytoinut Valmet Automotive työllistää autonrakentajia laajalla säteellä. Tehdas on tänä vuonna kaksinkertaistanut työntekijöidensä määrän palkkaamalla peräti 2 000 uutta autonrakentajaa. Aamuvuorolaisia kiipeää Porin bussiin noin parikymmentä. Vaikea olisi muuttaa, Barrami pohtii. Työttömyyttä mitataan tavallisesti työttömyysasteella, joka on työttömien osuus työvoimasta. – Meneekö tämä Poriin, hän kysyy. Tehtaan keinunta nousuja laskukausien aallokossa on vaikuttanut koko Uudenkaupungin talousalueeseen. Uudenkaupungin imussa uusia asukkaita on saatu koko seutukunnan alueelle. Vakka-Suomen kuudesta kunnasta vahvin imu on Uudellakaupungilla, joka onkin ollut tuttu näky valtakunnan uutisissa kaupungissa sijaitsevan autotehtaan menestystarinan ansiosta. – Linja-auto on hyvä. Vakka-Suomen seutukunnassa on yhteensä noin 31 000 asukasta ja siihen kuuluvat Laitilan sekä Uudenkaupungin kaupungit ja Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon sekä Vehmaan kunnat. Linja-autoa kuljettaa Kim Ketonen. ”Kyllä viereen saa istua, jos joku haluaa, mutta itse en ole vielä siihen rohjennut.”
– Tässä on oppinut hallitsemaan ajankäytön. Nyt pystyn töiden välissä hoitamaan kuljetuksia ja muita tarpeellisia asioita. Itseään Eeva kuvaa kurinalaiseksi ihmiseksi, jolla ei ole mitään vaikeuksia saada itseään työn ääreen. Viime vuonna noin kolmannes kaikista palkansaajista teki etätyötä vähintään satunnaisesti. SOLINA SAARIKOSKI Yhä useampi on etätöissä Etätyö yleistyy Suomessa nopeasti. Kotona tulee välillä laitettua tiskikonetta päälle tai jotain muuta. Eeva Korte-Hemmilä tekee etätyötä työhuoneessa, jonka oven saa tarvittaessa kiinni. Meillä mennään usein minuuttiaikatauluilla. Miehet tekevät etätöitä hieman useammin kuin naiset. Kaksi arkipäivää kuluu kotona etätöissä. Paluu entiseen ei houkuttele, ei myöskään täysiaikainen etätyöläisyys. Hyvä itsekuri on hänen mielestään etätyön tekijälle välttämätön ominaisuus. rekryexpo 32 E tätyö on joustavaa. Toisaalta voin taas joskus kotona uppoutua työhön niin, että unohdan jopa syödä. Joustavuuden toinen puoli on sitten se, että on tavallaan töissä koko ajan ja töitä tulee tehtyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Olen itsekin mukana lasten harrastuksissa ja hoidan useiden yhdistysten taloutta. Työkaverit ja työyhteisöön kuuluminen ovat tärkeitä sosiaaliselle ihmiselle. +358 (0)2 8414 347 www.tyovene.com tyovene@ tyovene.com Uudenkaupungin Työvene Oy (UKI Workboat LTD.) Telakkatie 8 FIN-23500 Uusikaupunki, Finland. Valtiosektorin jälkeen yleisintä etätyö on yksityisillä palvelualoilla ja harvinaisinta kunnissa. ”Joustavuuden toinen puoli on sitten se, että on tavallaan töissä koko ajan ja töitä tulee tehtyä myös iltaisin ja viikonloppuisin.” Eeva Korte-Hemmilä Tel: +358 (0)2 8646 600 Fax. Mies on työn takia paljon pois kotoa, joten arkisin hoidan kaiken yksin. Työntekijäasemassa olevien joukossa etätyöskentely on edelleen hyvin harvinaista. Työteho ei kuitenkaan riipu siitä, missä työtä tekee. Lähde: Työja elinkeinoministeriön työolobarometri, syksy 2016. Sitä ennen hän työskenteli Turussa viitenä päivänä viikossa. Päivittäinen etätyö on kuitenkin vielä harvinaista, sitä tekee vain noin kolme prosenttia kaikista palkansaajista. Eniten etätyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt. Lapset ovat 15-, 12ja 8-vuotiaita, niin isoja jo, että osaavat kunnioittaa vanhemman työrauhaa. n Pirkko Varjo teksti Osaetätyö antaa joustoa elämään Ekonomi Eeva Korte-Hemmilä ajaa kolmena päivänä viikossa vajaa 60 kilometriä Laitilasta Turkuun töihin. Elämä on nyt vahvasti ruuhkavuosissa. – Kodin ulkopuolisella työpaikalla voi helpommin keskittyä työhön. Korte-Hemmilä tekee etätyötä työhuoneessa, jonka oven saa tarvittaessa kiinni. Suljettu ovi viestii melko tehokkaasti muulle perheelle, että äiti työskentelee. Korte-Hemmilä on tehnyt etätöitä nelisen vuotta. Toivoa on, sillä esikoinen suorittaa parhaillaan mopoautokorttia. Eniten etätöitä tehdään valtiosektorilla, jossa noin puolet tekee joskus etätöitä. Lapset harrastavat paljon ja enimmät harrastukset ovat Laitilan keskustassa, jonne meiltä on 15 kilometriä. Olen ihan tyytyväinen, mutta kieltämättä odotan, että jossain tulevaisuudessa odottavat vähän rauhallisemmat ajat. Kahteen eri yritykseen taloushallinnon töitä tekevä kolmen lapsen äiti on tyytyväinen järjestelyyn
työpiste.fi Töitä tekijöille Oletko sinä pian yksi meistä. turku.fi/rekry. rekryexpo 33 Because companies are made up of people™ www.mps.fi Työ ja tekijät kohtaavat Työpiste työllistää, valmentaa ja kuntouttaa alle 25-vuotiaita tai yli vuoden työttöminä olleita turkulaisia uudelle uralle. Jokainen urapolku on erilainen – luo oma polkusi Turun kaupungin työntekijänä
Kaupunki on omalta osaltaan käynnistämässä kampanjaa, missä tuodaan esille eri yritysten tarjoamia työmahdollisuuksia. rekryexpo 34 V almet Automotiven massiiviset rekrytoinnit eivät varmasti ole jääneet keneltäkään huomaamatta ja autotehtaalle haetaan yhä uusia työntekijöitä eri tehtäviin. Luonnollisesti myös Uudenkaupungin kaupungilla on omat facebook-sivunsa. – Myös kunnallisella puolella kilpailu osaajista kiristyy, joten kaupunginkin on hyvä olla esillä monin eri tavoin, monissa eri viestimissä, toteaa viestintäkoordinaattori Sonja Stenman. – Kaikin tavoin yritämme auttaa, jotta uusi elämä Uudessakaupungissa lähtisi sujumaan, painottaa Kirsi Kaarakainen.. Uudenkaupungin yhteispalvelupiste Passarin työharjoittelija Karina Marte Cuevas postittamassa infopakettia uusille uusikaupunkilaisille. Uudessakaupungissa työttömyysaste oli syyskuun lopussa pudonnut 5,8 prosenttiin. Yksi viestintäkanavista tulee olemaan sosiaalinen media ja erityisesti facebook. Jotta ihmiset, erityisesti he juuri kaupunkiin muuttaneet, viihtyisivät ja juurtuisivat tänne, tarvitaan muutakin kuin se työpaikka ja asunto. Olit sitten vailla vuokra-asuntoa, venepaikkaa, lippua lätkämatsiin tai koirapuiston avainta, niin Passarista on siis syytä aloittaa. Toki kaupungissa palvellaan asukkaita muillakin tavoin. – Facebookiin on avattu oma ryhmä ”Uudenkaupungin työpaikat”. Siellä saa sekä ilmoittaa avoimesta työpaikasta että etsiä itselle sopivaa työtä, selvittää Stenman. Työnhakijalle ryhmä antaa mahdollisuuden kertoa lyhyesti itsestään ja omasta osaamisestaan samanaikaisesti usealle potentiaaliselle työnantajalle. – Meiltä voi kysyä mitä tahansa kaupunkiin liittyvää, ja vähän muutakin, ja mitä emme tiedä, sen selvitämme, hymyilee Kirsi Kaarakainen yhteispalvelupiste Passarista. Ryhmässä saa sekä kysellä vapaita vuokra-asuntoja että ilmoittaa niistä tai esimerkiksi etsiä kaveria kimppakämppään. Esimerkiksi alkuvuodesta facebookiin luotiin Uudenkaupungin kaupungin koordinoima ryhmä ”Uudenkaupungin vuokra-asunnot”. Näiden ryhmien ideana on viestittää kaikille kaupunkilaisille mitä kaupungissa on menossa ja tulossa. Tämä on yksi kaupungissa pitkään käytössä ollut tapa toivottaa uudet kaupunkilaiset tervetulleiksi. – Tämän lisäksi toimii facebook -ryhmät ”Uudessakaupungissa tapahtuu” ja ”Uudenkaupungin vapaa-aika”. Osa työpaikoista on sen sisältöisiä että ne täytetään vasta sopivan henkilön löytyessä. Tämä facebook -ryhmä on yksi tapa tuoda asunnon omistajat ja asunnon tarvitsijat yhteen. Uudenkaupungin kaupunki haluaa osaltaan olla tukemassa näitä uusia alkuja. – Mutta autotehtaan lisäksi lukuisat muutkin uusikaupunkilaisyritykset tarvitsevat lisää työvoimaa, kertoo Uudenkaupungin kaupungin viestintäkoordinaattori Sonja Stenman. Kaupungin yhteispalvelupiste Passarissa toimitaan oikeasti matalan kynnyksen periaatteella. – Jos itsellä ei esimerkiksi ole tietokonetta ja tulostinta, niin täällä voi käydä tulostamassa ja postittamassa lomakkeita esimerkiksi maistraattiin tai verohallinnolle, lisää Kaarakainen. Yksi näkyvä ja tehokas tapa on ollut sosiaalisen median käyttö. Uusia alkuja tukemassa – On rohkeaa jättää kaikki ja muuttaa työnperässä uudelle paikkakunnalle. – Näitä työpaikkoja ei yleensä esitellä työvoimaviranomaisten sivuilla ja tästäkin syystä uusille viestintäkanaville on tarvetta, kuvailee Stenman. – Esimerkiksi jos puoliso on työllistynyt autotehtaalle ja ollaan yhdessä muuttamassa paikkakunnalle, niin tämä yksi keino kartoittaa Uudenkaupungin työpaikkatarjontaa vaikka Suomen toiselta laidalta, muistuttaa Stenman. – Tosin tällä hetkellä kaupungin vuokra-asuntojen suhteen on tarjolla ei oota, mutta aina voi jättää oman hakemuksensa jonoon, lisää Kaarakainen. Muutto työpaikan perässä on aina myös tilaisuus aloittaa uusi elämä, toteaa Uudenkaupungin kaupunki viestintäkoordinaattori Sonja Stenman. n Maija Ala-Jääski teksti ja kuva Uudessakaupungissa työvoimapula on todellisuutta Kaupunkikin auttaa sopivien tekijöiden etsinnässä. Passarista saa myös eri viranomaisten, niin kaupungin kuin muidenkin tahojen lomakkeita. – Nähtävissä oli että asuinnoista, erityisesti vuokra-asunnoista, tulee pulaa. Toki Uudenkaupungin kaupunki hyötyy myös itse palvelusta työnantajana. Nyt voidaan puhua jo työvoimapulasta, erityisesti metallialalla, toteaa Stenman. Kokemus on osoittanut että tarvetta ryhmälle on ollut ja on yhä, kertoo Stenman. Tapaamistani kaupunkiin muuttaneista henkilöistä monet ovat kuitenkin painottaneet positiivisen muutoksen mahdollisuutta. Pitää olla toimivat palvelut ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalla, eli laadukas arki ja hyvä elämä, muistuttaa Stenman
#MEIDÄNLIDL. rekryexpo 35 Paljon hyviä työpaikkoja Varsinais-Suomessa! Lue meistä lisää www.kotisun.fi tai soita Myyntityötä LVI-asennusta Ajanvarausta Sähköasennusta Nähdään messuilla! Osasto 22 040 7026 946 TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS www.turunakk.fi . info@turunakk.fi OLEMME MUKANA RekryExpossa YHTEISOSASTOLLA 10! Tule tutustumaan tarjontaamme ja kysymään koulutusvaihtoehdoistamme! MEILLÄ ON MISTÄ VALITA! Täsmäosaajat Oy on laadukas turkulainen yhteistyökumppanisi, kun tarvitset osaavaa ja oppimiskykyistä työvoimaa yritykseesi tai olet toisen asteen opiskelija vailla työpaikkaa. Lisätietoja: www.tasmaosaajat.fi ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001 tyopaikat.lidl.. PAIKALLINEN VAI KANSAINVÄLINEN. VALITSE OMA URAPOLKUSI
Tyypillisesti työvuoro alkaa kahdelta yöllä ja kestää nelisen tuntia. MAINOS Mohamed Taha jakaa pyörällä lehtiä neljällä jakopiirillä Turussa. Lehdenjakajan työ käy hyvin kuntoilusta. 47-vuotias Näntö-Huhtala aloitti lehtien jaon jo lähes 20 vuotta sitten tukeakseen yritystoimintaansa ja jatkoi sitä kouluttautuessaan kosmetologiksi. Minulle on tärkeää, että saan vietyä heille lehden ajoissa, sanoo Taha. 33-vuotiaan Tahan työpäivä alkaa Ispoisten huoltoasemalta, josta hän hakee jaettavat lehdet polkupyörällä. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy Ryhdy jakajaksi osoitteessa www.lstj.fi ja valitse ”Haluatko jakajaksi” MAINOS. –Työstään täytyy pitää, siten siinä jaksaa. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa osallistumme globaalien haasteiden kuten ruoan ja luonnonvarojen riittävyyden sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. rekryexpo 36 Grow with us at yara.com/careers Me Yarassa tuotamme ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. Tuotamme ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. –Joskus asiakas on valmiina odottamassa lehteä. Työvuoron jälkeen diplomi-insinööriksi yliopistossa opiskeleva Taha tekee muutamia kouluhommia ja nukkuu vasta iltapäivällä. Pidän yksin olemisesta, ajattelemisesta ja lukemisesta. Toimipaikallamme työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 240 yaralaista osaajaa. Päivällä kampaaja, yöllä lehdenjakaja Raisiolainen Siru Näntö-Huhtala on oikea tehopakkaus. Hän kokee työn sopivan erityisen hyvin juuri opiskelijoille, mutta vakuuttaa kaikenikäisten pystyvän työhön. –Työ auttaa pysymään vireessä. –Joskus asukkaat ovat hereillä ja odottavat lehtiä. Katso uratarinat ja avoimet työpaikkamme osoitteessa: www.yara.fi/tietoa-yarasta/urapolku. Nykyään Yara on maailmanlaajuinen yhtiö, joka työllistää yli 15 000 henkilöä ja myy tuotteita yli 160 maahan. Siru Näntö-Huhtala jakaa lehtiä monenkokoiseen taloon, joten pelkkää autolla suhauttelua työ ei ole. Yaran Uudenkaupungin tehtailla tuotetaan NPK-lannoitteita ja typpihappoa sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin. Sudanilainen ja sittemmin turkulaistunut Taha on yksi Lounais-Suomen Tietojakelu Oy:n lehdenjakajista. Kesäharjoittelijoita palkataan vuosittain noin 100. . Tarjoamme monenlaisia työmahdollisuuksia 50 eri maassa. Työllistämme Suomessa noin 900 henkilöä. Silloin toivotetaan hyvät huomenet ja jaetaan hyvää mieltä, sanoo Näntö-Huhtala. –Työ sopii minulle eikä stressaa. Kahden työn yhteensovittaminen voi olla raskastakin, mutta Huhtala vakuuttaa jaksavansa ja nauttivansa työstä. . Kymmeniä kilometrejä yössä Työpäivän jälkeen kouluhommia Mohamed Taha tekee töitä muiden nukkuessa. Minulla on paljon ääniluentoja, ja kuuntelen niitä pyöräillessäni seuraavaan jakelukohteeseen, sanoo Taha. Jaan lehtiä monenkokoisiin taloihin, joten pelkkää autolla postiluukulta toiselle suhauttelua se ei ole, sanoo Näntö-Huhtala. Yara perustettiin vuonna 1905 helpottamaan nälänhätää Euroopassa. Päivisin hän on kosmetologikampaajayrittäjä ja öisin lehdenjakaja
. Samoihin aikoihin käynnistyi tehdaslaajennus. Heikonen pitää kaupungin tarjoamia palveluita tärkeinä myös yritykselle, joka rekrytoi ja sitouttaa työvoimaansa. Operatiivinen johtaja Aki Ojanperä pitää tärkeänä sitä, että yritykset ja oppilaitokset saavat yhdessä nuoret kiinnostumaan alasta, millä turvataan työvoiman saatavuus. Niitä tehdään sekä Euroopassa että Suomessa, hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen summaa. Pemalla käy väkeä töissä noin sadan kilometrin säteellä aina Turusta ja Tampereelta saakka. Peman hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen pitää Loimaata hyvänä kotipaikkana sekä yritykselle että sen työntekijöille. Lisäksi vientiä on Pohjoisja Etelä-Amerikkaan, Venäjälle ja Aasiaan. Kasvusta kertoo jotain se, että koko Peman tehdaslaajennus toteutettiin neliöissä mitattuna kaksinkertaisena alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. Yrityksen asiakkaina on muun muassa telakoita, energiateollisuutta ja raskasta konepajateollisuutta. Yritys on ponnistanut aiempien vuosien 35–40 miljoonan liikevaihdosta jo nyt uudelle kymmenluvulle. Eroon halutaan mielikuvista, joissa tehtaat nähdään pimeinä ja tunkkaisina. Kaupunki palvelee nopeasti yrityksen tarpeita. n Liikevaihto kuluvalla tilikaudella 50 miljoonaa euroa. Jaakko Heikonen arvioi, että ilman investointeja automaatioon ja robotiikkaan, vaarana on valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen sekä tuotannon hiipuminen Suomessa ja Euroopassa. n Lari Kiviranta teksti ja kuvat Pemamek kasvaa aimo askelin Loimaalla Raskasta hitsausautomaatiota valmistavalla Pemamekillä on takanaan laajenemisen täyteinen vuosi. Kehitys on näkynyt yrityksen työvoimassa, sillä henkilöstömäärä on kasvanut noin 40 työntekijällä kuluneen vuoden aikana. Viennin osuus liikevaihdosta on keskimäärin 90 prosenttia. Hiljalleen työ alkaa tuottaa hedelmää. Pemamek Oy . Korkeaa teknologiaa muuallakin kuin suurissa kaupungeissa Loimaata on luonnehdittu Pemamekin investointien myötä raskaan hitsausautomaation kansainväliseksi keskukseksi. Asentaja Toivo Koivisto nostaa pitkittäisjyrsimen osan paikoilleen. rekryexpo 37 K uluvan vuoden alussa valmistui tehdaslaajennus, jonka myötä yrityksen tuotantotilat kasvoivat puolella aiemmasta. Pemalla nähdään suhdanteen parantuneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Vahvasti ulkomaan markkinoilla toimiva yritys on päässyt toimittamaan tuotantolinjoja myös Meyerin Turun telakalle. Perustettu 1970. Lisäksi yrityksellä on suunnittelutoimisto Tampereella teknillisen yliopiston tuntumassa. . n Työllistää 190 omaa työntekijää. Hän myöntää, että hommia on paiskittu tämän ajatuksen iskostamiseksi asiakkaille. Syy voi löytyä Pemamekin jatkuvasta tuotekehitystyöstä tai yrityksen liikeideasta valmistaa tuottavuutta parantavia ratkaisuja muille yrityksille. Toimitusjohtaja Jaakko Heikonen tavoittelee myös liikevaihdon tuntuvaa kasvua. – Yrityksen myyntitilanne on verrattain hyvä. Jaakko Heikonen astui Peman toimitusjohtajaksi viime vuoden keväällä. Reilun 16?000 asukkaan kaupunki on yksi esimerkki siitä, että kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa teknologiaa voidaan valmistaa myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Jalkapallomiehenä hän on tyytyväinen esimerkiksi kaupungin tuoreesta päätöksestä investoida tekonurmikenttään, joka voi osaltaan lisätä työntekijöiden kiinnostusta paikkakuntaa kohtaan. Kehitystä ei voi välttämättä selittää pelkästään kansainvälisen talouden kohentuneilla suhdanteilla. Investoinnit ovat kasvamaan päin. n Loimaalainen perheyritys. Loimaalla on Peman ohella monia muita metallija teknologia-alan yrityksiä. n Tärkein markkina-alue Eurooppa. n Suunnittelee sekä valmistaa hitsausja tuotantoautomaatiota raskaalle metalliteollisuudelle. – Nyt on ilo nähdä, että kotimaisetkin yritykset ovat alkaneet investoida. – Meillä on tarjolla haastavia ja kansainvälisiä töitä modernissa ympäristössä.. . – Tämä on kilpailukykyinen paikka valmistavalle teollisuudelle, ja täällä on hyvää työvoimaa ja osaajia.
rekryexpo 38 M Tarja Rantasen ja Ari Jalavikon kourista lähtee maailmalle Dometalin maatalouskoneita.
Ainakin ennakkoluuloja pitäisi hälventää. Niissä nuoria on osallistettu markkinoimaan koneja metallialaa toisille nuorille ja viety sekä vanhempia että nuoria tutustumaan teknologiateollisuuden työpaikkoihin. Työtilanne on metallialalla erityisen hyvä nyt: osaavalle ja motivoituneelle tekijälle riittää töitä. Kummatkin tunnustavat, että jos oman työpaikan tuotteen näkee hotellin pihalla tai missä vaan, niin suusta kyllä pääsee, että tuo on tehty meillä. Robotit ovat sitä paitsi pelastaneet ihmiset pitkäveteisimmiltä ja rasittavimmilta hitsaustöiltä. Tarja Rantanen nimittäin tekee loimaalaisessa Dometal -yrityksessä perävaunuja ja muita maatalouskoneita äkeistä kylvökoneisiin. Niiden myötä työstä on tullut monipuolisempaa. n ”Ollaan töissä alalla, joka nyt nostaa Suomea.” 6 Metallialan osaajat Tarja Rantanen ja Ari Jalavikko ovat ylpeitä kättensä jäljistä ja alastaan, joka nyt nostaa Suomea. – Automaatiosta ja nykytekniikasta kiinnostuneet pääsevät toteuttamaan itseään esimerkiksi hitsausrobottien ja työstökoneiden ohjelmien parissa. Kirjapainoala ja tietokoneet vaihtuivat kymmenen vuotta sitten muuntokoulutuksen myötä hitsauslaitteisiin. Sekä oman työnsä jäljestä että alastaan. – Työsuojelumääräykset jo rajaavat, miten paljon saa nostaa, mutta työn tehokkuus on myös parempaa, kun on keventimiä, eikä tarvitse tehdä raskaita nostoja. Tarja Rantanen ja Ari Jalavikko arvelevat, että metallialan osaajan kädentaidoille tulee olemaan tarvetta joka tapauksessa, sillä taitoja voi tarvittaessa soveltaa muillakin aloilla. Metalliala itsessäänkin on valtavan laaja ala, joka tarjoaa monenlaisia töitä. Kaikenlaisille kourille onkin alalla tarvetta – sekä isoille nyrkeille että pienemmille käsille. Moni muukin asia on muuttunut pajoissa ja kunkin kannattaisi päivittää käsityksensä, sanovat ammattilaiset. – On kaikkea pienosien valmistuksesta raskaaseen telakkateollisuuteen. Työ on nykyään myös kevyempää kuin ennen, koska konepajoissa on paljon apuvälineitä. Bittejäkin toki metallialalla näkee. rekryexpo 39 L apissa lomareissulla odotti yllätys. Aina se palkitsee, kun näkee kättensä jäljen, valmiin tuotteen. Kati Uusitalo teksti ja kuvat Tarvetta kaikenlaisille kourille Käsin tekeminen ja valmiin tuotteen näkeminen palkitsee metallialan osaajan joka päivä.. Vanhemmat ovatkin olleet yllättyneitä, kun Teollisuus tutuksi -illoissa ovat päässeet tutustumaan loimaalaisiin ja pöytyäläisiin moderneihin konepajoihin, ja ovat huomanneet, että ne eivät olekaan synkkiä ja pölyisiä. – Ollaan töissä alalla, joka nyt nostaa Suomea. – Ylpeänä voin mennä itsetehdyn tuotteen viereen, Ari Jalavikko vakuuttaa. Nyt metalliala ja metsäteollisuus investoivat ja työllistävät, vaikka ne jo tuomittiin auringonlaskun aloiksi. Työ on fyysistä edelleen, ja työvaiheesta riippuen ajoittain myös meluista ja likaista, mutta nostovälineitä ja suojavarusteita käyttäen pystyy suojautumaan, Ari Jalavikko sanoo. Niin, maailma ei ole pelkkiä bittejä, vaikka pitkään siltä tuntui ja perinteisessä konepajateollisuudessa työskentelevä sai vähän tuntea olevansa mennyttä maailmaa, kun huomio kiinnittyi kännyköihin ja peleihin. Automaatiota ja robotteja löytyy konepajoistakin. Naisillekin, Tarja Rantanen todistaa, vaikka joku pajalle eksyvä saattaa edelleenkin vähän ihmetellä, kun hitsausmaskin takaa löytyykin nainen. Sitä on tehty muun muassa Komea tulevaisuus -kampanjalla ja VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeella. Molemmille käsin tekeminen on se juttu. – Modernit verstaat ovat niin ilmanvaihdon, työpisteiden valaistuksen ja sosiaalitilojenkin osalta varsin asiallisia työympäristöjä, joissa myös työssäjaksaminen ja työviihtyvyys pyritään huomioimaan. Lumiurakoitsija oli kuulemma vähän ihmetellyt turistia, joka juoksi hitsaussaumoja hipelöimään, mutta pitihän oman työn jälki käydä katsomassa. – Vanhemmat luulevat, että työ on raskasta, meluisaa ja likaista, ja toivovat, että lapsi valitsisi jonkun muun työn auvoisemmalta alalta, koulutuspäällikkö Jorma Mörsky sanoo. Tarja Rantasen hotellihuoneen ikkunan alla oli perävaunu, johon kuormattiin parkkipaikalta lunta täyttä päätä. Teknologiateollisuus pyristelee eroon ennakkoluuloista M etallialalla olisi työpaikkoja, mutta osaajista on pulaa. Ylpeitä he ovatkin. Viereisessä hallissa työskentelevä Ari Jalavikko on ollut metallialalla jo parikymmentä vuotta, ja jos ammatti pitäisi valita uudelleen, niin valinta osuisi samaan kuin silloinkin: metallialaan. Jorma Mörsky muistuttaa myös, että osaajat työllistyvät hyvin, työ on pääosin yksivuorotyötä ja monissa pajoissa on liukuva työaika. Miten houkuteltaisiin enemmän opiskelijoita alalle. Kohtuuhyvä palkka ja säännöllinen työaikakin on valtti ajassa, jossa vapaa-aika on arvossaan. On erilaisia materiaaleja ja erilaisia tuotteita, joissa tarvitaan monipuolista osaamista ja osaamisen soveltamista
Uusi työpaikka löytyi rekrykoulutuksen avulla. Luvussa on mukana myös täsmäja muuntokoulutus, mutta rekrykoulutus vie kokonaisuudesta yli 90 prosenttia. Veli-Matti Lehtinen pääsi koulutuksen avulla lomautuskierteestä vakituiseen työhön. Koulutusten suosion nousu selittyy suurelta osin muutaman ison toimijan rekrytoinneilla: eniten rekrykoulutuksia on tänä vuonna järjestetty Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun Meyerin telakan tarpeisiin. Turussa ja Salossa rekrytointikoulutuksia järjestävän Stara Consulting -yrityksen rekrytointikonsultti Reija Rantala kertoo, että koulutuksiin osallistujien taustat ovat hyvin erilaisia. Aluksi uuden koneen käyttö pyöri mielessä työmatkat ja tuli uniinkin. 33-vuotiaan Veli-Matti Lehtisen koulutus on jatkunut vielä työsuhteen alkamisen jälkeenkin. – Se homma meni uskomattoman hyvin, sanoo Antti-Teollisuuden toimitusjohtaja Kalle Isotalo. ?. – Voimme heti kertoa työnantajalle hinnan, koska yksikköhinnat ovat olemassa. Veli-Matti Lehtinen sanoo hakemuksen täytön sujuneen helposti. Rekrykoulutus ei ole sidoksissa tutkintojärjestelmään, eikä siinä pääsääntöisesti tähdätä tutkintonimikkeeseen, sanoo Petri Järvinen. Koulutusta järjestävät ely-keskuksen kilpailuttamat toimijat, joita on VarsinaisSuomessa vajaat kaksikymmentä. Hän siirtyi pian töihin tultuaan särmäyskoneelta levytyökeskukseen, joka vaatii erilaista osaamista. – Osa on ollut kaksi vuottakin työttömänä, ja osa on juuri irtisanottu ja edelleen irtisanomisajalla. – Työ voittaa aina kotona peukaloiden pyörittelyn. Yrityksen rekrykoulutuksiin osallistuu vuosittain 80–90 työtöntä. Rekrykoulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville. Työnantaja: Ota yhteyttä paikalliseen TEtoimistoon tai suoraan ELY-keskukseen. Työnantaja oli tyytyväinen lopputulokseen. Koulutuksia on toteutunut tänä vuonna 85, ja niissä on ollut mukana yhteensä 136 eri yritystä. . – Siihen täytettiin tietyt asiat. Se riippuu yrityksestä, joka tilaa koulutuksen. Euromäärä on kaikkien aikojen suurin. Joukossa on sekä yksityisiä yrityksiä että julkisia oppilaitoksia. Kaikki koulutukset löytyvät te-palveluiden verkkosivuilta työvoimakoulutus-otsakkeen alta. Opiskelijapaikkoja koulutukSuvi Kulla teksti // Minna Määttänen kuva Koulutuksella kiinni kokonaisen kuun palkkaan Rekrykoulutus on suositumpaa kuin koskaan. Positiivisen rakennemuutoksen myötä olemme myös saaneet ministeriöltä lisärahoitusta koulutukseen, sanoo Järvinen. Koulutus voi olla yhden yrityksen oma tai useamman yrityksen yhdessä järjestämä. Hän on työstänyt metallilevyjä viime keväästä lähtien. – Minusta tämä on yksi parhaimpia ellei paras toimenpidemuoto. Tämän jälkeen Lehtinen löysi työn salolaisesta silkkipainosta, mutta työtilanteen epätasaisuus johti runsaisiin lomautuspäiviin. Antti-Teollisuudessa tyypillinen rekrytointitapa on ottaa työntekijä vuokratyöfirman kautta ja katsoa, kuinka hommat sujuvat. . – Vahvuus on siinä, että koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin. – Kun koneen ajattelu lähti pois systeemistä vapaa-ajalla, ajattelin homman olevan hallussa, naurahtaa Lehtinen. Hänelle uuden työn etsiminen työttömyysuhan alla oli itsestäänselvyys. Avointa hakemusta ei tarvinnut kirjoittaa. – Monesti tehtävänkuva on kokonaan uusi, eikä paikka tulisi koskaan hakuun normaalina työpaikkana. Oikeastaan alusta asti oli sellainen tunne, että tämä onnistuu, sanoo Lehtinen. . Uusi työ on vastannut Lehtisen odotuksia, joskin se on myös vaatinut uudenlaista arjen organisointia. Stara Consulting on järjestänyt pitkään esimerkiksi pk-yrityksille suunnattuja rekrykoulutuksia, joissa koulutetaan toimihenkilöitä. Hakijoista kuusi valikoitui koulutusjaksolle, joka piti sisällään kolme viikkoa teoriaopintoja ja viisi viikkoa harjoittelua. Tänä vuonna koulutuksiin on varattu Varsinais-Suomen elyn alueella julkista rahaa 4,5 miljoonaa euroa. Yksi syy on varmasti se, että yritykset maksavat osan koulutuksesta ja ovat sitoutuneita, sanoo Järvinen. – Olen ollut tyytyväinen. Ely on kilpailuttanut järjestäjät etukäteen. – Aamuvuoro on lempivuoroni. Lehtisellä oli kokemusta myös metallialalta, joten hän päätti hakea Antti-Teollisuuden koulutukseen. – Tyypillisesti 70–80 prosenttia koulutukseen osallistuneista työllistyy koulutuksen päätteeksi, arvioi koulutusasiantuntija Petri Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Koulutusjakson kustannuksista 70 prosenttia katetaan verovaroista ja 30 prosenttia yritys maksaa itse. Koulutus aloitettiin neljä kuukautta ennen uuden särmäyskoneen asentamista. Työntekijä: Mikäli olet työtön tai työttömyyysuhan alla, voit hakea avoimiin rekrykoulutuksiin. Tiedän, ettei kaikilla ole työhön mahdollisuutta aktiivisuudesta huolimatta, mutta itselläni on käynyt tosi hyvä mäihä. – Jos tekijä on hyvä, otamme hänet omille kirjoille, sanoo tuotantopäällikkö Antto Ilmanen. Yritys valmistaa Kuusjoella esimerkiksi risteilijöiden hytteihin ovia ja maatalouskäyttöön kuivureita. Puitesopimusten myötä jokaista koulutusta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen, mikä nopeuttaa koulutusta harkitsevien yritysten päätöksentekoa. – Minusta se kuvastaa elpymistä. Piilotyöpaikkoja esiin Rekrykoulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville. Kiinnostaako rekrykoulutus. Veli-Matti Lehtinen kertoo kokeneensa jo koulutuksen alkumetreillä, että uusi työ on hänelle mieluinen. Lehtisellä on monen muun varsinaissuomalaisen tapaan kännykkähistoria. rekryexpo 40 O n vuoronvaihdon aika. Hän ehti työskennellä sekä Nokian että Microsoftin palveluksessa ennen Salon toimintojen alasajoa. Ely-keskus koordinoi rekrykoulutuksia, mutta niiden toteutus ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Viime keväänä päädyttiin kuitenkin rekrykoulutukseen, koska koneinvestoinnin myötä tekijöitä tarvittiin useita. Iltavuorossa yhteinen aika pojan kanssa jää lyhyeksi, 5-vuotiaan pojan isä sanoo. sissa on ollut yhteensä reilut 2 200. Yritysten omat uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmat keskittyvät usein talon tapoihin ja sisäisiin prosesseihin, mutta rekrykoulutuksessa pääpaino on ammatillisessa osaamisessa. Töitä tehdään kolmessa vuorossa: aamua, iltaa ja yötä viikko kerrallaan. Rekrykoulutus alkoi lyhyehköllä muutaman viikon hakuajalla, joka poiki 35 hakemusta. . Neljä koulutuksen läpikäyneistä on tällä hetkellä Antti-Teollisuudessa vakituisella työsopimuksella. Tapa toimii, kun työntekijöitä tarvitaan yksi kerrallaan. Aamukuudelta tulleet lähtevät kotiin, ja iltavuorolaisten työpäivä alkaa. Salolainen Veli-Matti Lehtinen aloittelee päiväänsä AnttiTeollisuuden tuotantohallissa levytyökeskuksella. Ellei työttömien joukosta löydy valmiiksi sopivaa työvoimaa, rekrykoulutus saattaa olla oikea ratkaisu. Mitä koulutus sitten pitää sisällään. Rantala arvioi, että koulutusten kautta tulee esiin niin kutsuttuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät välttämättä tulisi muuten koskaan haettavaksi
rekryexpo 41 “Tulevaisuusmatkalla” Monipuolinen työllistäjä Pelikenttänä koko maailma Luotettava perheyritys Paikallista laatua Koulutamme aktiivisesti Nykyaikainen työympäristö Ota yhteyttä: Hydoring Oy | Porakalliontie 2 | 21800 KYRÖ | FINLAND Puh: 020 765 6900 | job@hydoring.com | www.hydoring.com www.raumaster.fi Raumaster on teknologiakonserni, joka toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia-, selluja paperiteollisuudelle ympäri maailman. Olemme mukana RekryExpo-messuilla, osasto nro 35.. Yli 30 vuoden kokemus ja yli 300 rautaista ammattilaista ovat vieneet yrityksen yhdeksi toimialansa parhaista koko maailmassa. Haemme joukkoomme uusia innostuneita ja osaavia tekijöitä. Otamme mielellämme vastaan avoimia hakemuksia sekä lopputöihin liittyviä ehdotuksia osoitteessa rekry@raumaster.fi Avoimet työpaikat ilmoitamme osoitteessa www.raumaster.fi Kansainvälisiä haasteita motivoituneille tekijöille
fi Va lm is ka sv uu n. fi w w w .5 2d uu ni a. rekryexpo 42 MEILLÄ ON SINULLE HYVÄ TYÖPAIKKA kymppi-katto.fi w w w .s ta ra co ns ul tin g
rekryexpo 43 www.etteplan.com/jobsin?nland Do you like to blow things up?* *Engineering with a difference JOUSTAVAT JA LAADUKKAAT HENKILÖSTÖVUOKRAUS SEKÄ REKRYTOINTIPALVELUT ”TEEMME KYMPIN ARVOISTA TYÖTÄ” WWW.KYMPPISERVICE.FI
Onko yrityksellänne vuoden/kahden sisällä tarvetta työllistää nykyistä enemmän työntekijöitä. Työntekijästä ja hyvistä olosuhteista on pidettävä huolta. Myös Kiky-tunnit ovat tuoneet lisää työtunteja. Asiakkaita ovat kaupungit ja kunnat, taloyhtiöt sekä yksityiset taloudet ja yritykset. Monilla on harhaluulo kylmistä ja pimeistä työskentelytiloista. Töissä hyvällä fiiliksellä Haluaisitko toimia modernissa asiakaspalvelussa. Lisäksi konsernin palveluihin kuuluvat kukkaja puutarhamyymäläpalvelut. –?100 kilometriä joka paikkaan! kehuu Jari Vaittinen Someron sijaintia. Meillä on Merja Ryhtä teksti Metallin ammatti laisella riittää töitä Metallifirmoilla on työntekijäpulaa. Laukamo-yhtiöiden toimitusjohtaja Esko Lammervo uskoo kasvua olevan tulossa. –?Tähän saakka ihan kohtuullisesti, mutta uskon, että ensi vuonna vaikeutuu, kun kaikkien teollisuusalojen tilanne paranee, ennakoi Laukamoyhtiöiden Lammervo. Lisäksi Kuntec – konserni työllistää laajaa alihankkijaverkostoa. Jaatimetissa arvostus työntekijää kohtaan on isossa roolissa, korostaa Vaittinen. Vaikka telakat ja autotehdas kiinnostavat, niin kaikki eivät halua muuttaa kotiseudulta. On tehty sisäisiä järjestelyjä, joilla on tasoitettu tehtaiden välistä kuormaa. Konnevedelle on tarvittu silikoniosaajia, kun tehdas on siirtynyt kahteen vuoroon. rekryexpo 44 V äkeä on saatu töihin, mutta se on vaikeampaa kuin muutama vuosi sitten, pohtii toimitusjohtaja Jari Vaittinen Jaatimetista, joka valmistaa teräsovia ja ikkunoita. Haemme useita uusia työntekijöitä Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Minkälaista väkeä tarvitsette. –?Rakennamme uutta hallia, jotta pystymme vastaamaan markkinoiden kysyntään. Oy Kart Ab:n toimitusjohtaja Sakari Vuorensola sanoo rekrytointien sujuneen täsmähaulla ja hyödyntäen oman henkilöstön verkostoja. –?Väkeä on saatu töihin, mutta se on vaikeampaa kuin muutama vuosi sitten. Kartilla tarvitaan CNC-koneistajaa, levyseppää, mekaanista kokoonpanijaa ja hitsaajia. Löydät meidät osastolta 36. –?Metalliala ei kiinnosta nuoria kuten sähkötekniikka tai kuljetusala. Ammattilainen saa kyllä töitä, lupaa Vaittinen ammattia ja opiskelupaikkaa valitseville nuorille. Tai oletko IT-osaaja. mennessä. Tule tutustumaan työtehtäviimme ja tapaamaan työntekijöitämme RekryExpo messuille Turun Messukeskukseen 22.11.2017 klo 10–18 messuosastolle 33 Auditoriossa. Ensi vuoden osalta budjetti on vasta työn alla, mutta kyllä kasvua on tulossa ja sen tekemiseen tarvitaan osaajia, selvittää toimitusjohtaja Esko Lammervo Laukamo-yhtiöistä. Se tarjoaa palveluita viherrakentamiseen, teiden puhtaanaja kunnossapitoon, kaupunkirakentamiseen, kaukolämpöja sähköverkkorakentamiseen, projektinjohtourakointiin sekä työkoneiden ja autokaluston korjaamiseen. Turun talousalueen suurimpia henkilöstöpalveluyrityksiä jo vuodesta 2006 Katso tarkempi tehtäväkuvaus nettisivuiltamme www.kuntec.?/rekry ja laita meille hakemuksesi 26.11. Jaatimet haluaa metallialan osaajia, lähinnä jauhemaalareita ja hitsaajia. JUURI NYT HAEMME KORJAAMOLLE RASKAAN KALUSTON ASENTAJIA Töihin Kuntecille. –?Nykyään on hyvät työolosuhteet: valaistus ja ilmastointi kunnossa ja lämpimät tilat työskennellä. –?Somero on kehittyvä maalaiskaupunki, joka tarjoaa monipuolisen asuinympäristön myös uusille työn perässä muuttaville asukkaille. Työaikapankkia hyödyntämällä on saatu tasattua kausivaihtelua. Turun kaupungin omistaman konsernin palveluksessa työskentelee noin 220 vakituista työntekijää. Laajennus aiheuttaa sen, että tarvitsemme vuoden sisällä viitisen työntekijää lisää, selvittää Jaatimet Oy:n toimitusjohtaja Jari Vaittinen. –?Olemme palkanneet vuonna 2017 kahdeksan uutta työntekijää. Sakari Vuorensola pitää Someroa metallialan toimijalle hyvänä paikkakuntana sijaintinsa, kaupungin rakenteen, tarjolla olevien erillispalvelujen ja toimintaa tukevien lisäpalvelujen takia. Liikevaihto oli vuonna 2016 noin 32 miljoonaa euroa. –?Lähinnä ohutlevytehtaalle on tarvittu lisää työntekijöitä. www.kuntec.. Lue lisää ja hae meille www.vsp.fi. –?Tähän asti olemme löytäneet uusia ammattitaitoisia työntekijöitä tarpeeseen, sanoo Kartin Vuorensola. Se on harmi, sillä metalli on varma työllistäjä. Somerolla tarvittaisiin etenkin hitsaajia. Millaista ammattilaisten saatavuus Somerolla ja Varsinais-Suomessa on ollut. Kuntec -konserni on Turun talousalueella toimiva palvelukonserni. Parhaillaan on tarve lisätä henkilöstön määrää 2–4 henkilöllä, kertoo toimitusjohtaja Sakari Vuorensola Oy Kart Ab:stä. Laukamo tarvitsee ohutlevyn osaajia, särmäyskoneiden ja levytyökeskuksen käyttäjiä, myös muovipuolelle koneosastolle. –?Sen tekemiseen tarvittavan osaajia
Millaisia keinoja olette käyttäneet väen houkuttelemisessa. Toimet ovat käsittäneet eri tapahtumia, joissa olemme esitelleet omaa toimintaamme ja kertoneet mahdollisuuksista metallialalle suuntautuneille ja sitä harkitseville. Toimitusjohtaja Jari Vaittinen (vas.) ja työntekijä Joona Rasila työn touhussa. –?Työvoimatoimisto, koulut, Facebookin avoimet työpaikat ja puskaradio, joka on hyvä tapa löytää tekijät tyyliin ammattimies tietää toisen ammattimiehen, kertoo Jari Vaittinen Jaatimetilta. Rekrytoinnit ovat olleet niin sanottuja täsmähakuja hyödyntäen oman henkilöstön verkostoja, kerrotaan Kartilta. n työntekijöitä 32 . n tulevaisuuden suunnitelmat: tuotekehitys sekä toiminnan kehitys monipuolisempien asiakaskokonaisuuksien toimittamiseksi Laukamo-yhtiöt . n liikevaihto noin 4 miljoonaa euroa, vientiä noin 35 prosenttia . –?Olemme käyttäneet olemassa olevia kanavia ja suhteellisen helposti on löytynyt tähän asti, sanoo toimitusjohtaja Lammervo Laukamolta. n toimiala: teräsrakentaminen, teräsovien ja ikkunoiden valmistus . n rekryexpo 45 Oy Kart Ab . Metalliala yleisesti tarjoaa lukuisia monipuolisia uramahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiselle, kerrotaan Kartilta. n liikevaihtoennuste 2017: 17,5 miljoonaa euroa . –?Olemme tehneet paljon yhteistyötä Salon Ammattioppilaitoksen kanssa sekä Salon Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Someron sijainti on hyvä: 100 kilometriä joka paikkaan, vastaa Vaittinen Jaatimetilta. n tulevaisuuden suunnitelmat: kasvaa erikoistumalla ja lisäämällä jatkojalostusta Jaatimet Oy . n tuotantotilat Somerolla, asiakkaat pääasiassa pääkaupunkiseudulla . Meillä on opiskelijoita harjoittelujaksoilla sekä Forssan että Salon oppilaitoksista, onpa moni saanut harjoittelujakson jälkeen vakituisen työn meiltä, kertoo Jaatimetin Vaittinen. Kaikki ammattimiehet saavat töitä. –?Yhteistyötä tehdään jatkuvasti koulujen kanssa. n työntekijöitä 140 . Meillä on hyvä tilauskanta ja paljon töitä, joka merkitsee varmaa työpaikkaa, selittää Jari Vaittinen Jaatimetin periaatteita. –?Olemme rekrytoineet käyttämällä oman henkilöstön verkostoja, jolloin mahdollinen työnhakija tunnetaan ja työnhakija saa oikean kuvan työnantajasta, toimintaympäristöstä ja tehtävistä, kertoo keinoista toimitusjohtaja Vuorensola Kartilta. n toimipaikka: Somero . Metallialan sekä Someron vahvuudet. –?Pidämme työntekijöistä huolta. n pääartikkelit: teräsovet, ikkunat, palo-ovet, lasijulkisivut . Miten työväen rekrytointi on onnistunut. n työntekijöitä 38 . työntekijöitä Somerolta, mutta myös lähipaikkakunnilta, kuten Salosta, Forssasta ja Jokioisilta, sanoo Jaatimetin Vaittinen. n liikevaihto 6 miljoonaa . –?Olemme tehneet yhteistyötä järjestämällä erilaisia koulutuksia sekä antaneet halukkaille mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen, selvittää toimitusjohtaja Esko Lammervo Laukamo-yhtiöistä. n toimiala: konepajateollisuus . Millaista yhteistyötä olette tehneet ammattioppilaitosten kanssa. n toimiala: elektroniikka, muovin ja silikonin ruiskuvalu sekä ohutlevy . –?Rekrytointi on onnistunut, koska olemme pystyneet tarjoamaan mielenkiintoisia työtehtäviä ja toimintaympäristön. –?Vakavarainen yhtiö, joka investoi uuteen tekniikkaan, mainostaa Lammervo Laukamon houkutuskeinoja. Käsityön ja työntekijän arvostus on isossa roolissa. Haluamme olla reilu työnantaja. n toimipaikat: Somero ja Konnevesi . –?Somero paikkakuntana on metallialan toimijalle hyvä, sijaintinsa sekä kaupungin rakenteen ja tarjolla olevien erillispalveluiden sekä toimintaa tukevien lisäpalveluiden takia. Meillä on hyvät olosuhteet tehdä työtä. n pääartikkelit: betonikuljetuksenja käsittelyn koneet ja laitteet, ympäristötekniikan koneet, alihankintakoneenrakennus . –??Metalliala on varma työllistäjä. Kehittyvä maalaiskaupunki tarjoaa monipuolisen asuinympäristön myös uusille työn perässä muuttavilla asukkaille, jatketaan Kartilta. Olemme asiakkaita lähellä. –?Kaikilla hyvä työmotivaatio ja halu oppia uusia asioita. n tulevaisuuden suunnitelmat: kasvattaa yritystä ja turvata porukan työllisyys, aktiivinen tuotekehitys on isossa roolissa: hyvä tuote myy, tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia M Jaatimetin erikoisalaa ovat teräs ovet ja ikkunat. n pääartikkelit: sopimusvalmistustuotteet suomalaiselle ja kansainväliselle teknologiateollisuudelle . Lisäksi olemme osallistuneet kehityshankkeisiin, joissa on mietitty muun muassa metallin vetovoimatekijöitä ja mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisemman ja nykyaikaisen kuvan kertomiseksi tulevaisuuden metallialan opiskelijoille ja ammattilaisille, kertoo toimitusjohtaja Sakari Vuorensola Oy Kart Ab:ltä. –?Teemme yhteistyötä muun muassa Someron Terästyön kanssa, sanotaan Jaatimetista. –?Muutama somerolainen ja forssalainen yhtiö tekee meille alihankintaa, todetaan Laukamolta. Oletteko tehneet yhteistyötä muiden metallialan yritysten kanssa. Kun työntekijän asenne on kohdallaan, niin se riittää pitkälle. SOMERO-LEHTI/ARMAS TÖYKKÖLÄ M Laukamoyhtiöiden toimitusjohtaja Esko Lammervo on tyytyväinen, kun saatiin aikaiseksi kaksivuotinen työ ehtosopimus Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välille. Työtehtävät ovat paljon projektiluontoisia, jolloin työntekijät pääsevät kehittämään taitojaan sekä osaamistaan. Jokainen firman henkilö ymmärtää asiakkaiden merkityksen, toteaa Lammervo Laukamolta. –?Metallin työtehtävät Kartilla tarkoittavat monipuolista koneenrakennusta ja siihen liittyviä tehtäviä. Nyt voidaan keskittyä tekemiseen.
Turun Sanomien sivusto uudiskohteet.ts.fi kokoaa Turun alueen uudiskohteet yhteen paikkaan. rekryexpo 46 Onko uusi kotisi vvvaaassstttaaa rrraaakkkeeennnttteeeiiillllllaaa??. Tutustu – uudiskohteet.ts.fi. Etsi kartalta aluekohtaisesti missä päin Turkua rakennetaan
45-vuotias Rantanen otti ensiaskeleensa rakennustyömailla jo pienenä poikana. Nykyisin Rantanen omistaa Turun Teollisuuden Rakentajat -nimisen yrityksen yhdessä Jari Rastaan kanssa. Tässä saa aikaan jotakin konkreettista, syntyy näkyvä ja pysyvä jälki työstä, Rantanen summaa. – Olen työnjohtaja, mutta tarvittaessa pystyn tekemään myös monenlaisia käytännön töitä. Laajaalaisuus on myös tärkeää. Naisia on lähinnä sähköja maalauspuolen hommissa. Ala on edelleen hyvin miehinen. Se oli hyvä koulu elämään ja yrittämiseen. Osa rekrytointiongelmista johtuu hänen mukaansa siitä, että rakentaminen on tehty liian vaikeaksi. – Nykyään on ehkä vähän enemmän järkeä päässä. Hyvä työntekijä havainnoi koko työmaata eikä vain omaa tonttiaan ja pystyy tekemään monenlaista. Uuden hallin avulla saadaan lisää liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille, Rantanen muistuttaa.. Huomaan, että välillä hyppään liiankin innokkaasti käytännön hommiin, vaikka pitäisi keskittyä työmaan organisointiin, Rantanen miettii. Monitoimihalli talkoilla Jos rakennusalan yrittäjän päivästä meneekin suuri osa puhelimessa eikä vasaran varressa, harrastuksissa tilanne on toinen. Työkaverina Joona Paija. – Alusta saakka oli selvää, että rakentaminen on mun juttu. Se, että mies lähti mukaan projektiin johtui osaksi siitäkin, että aikaisemmin paljon aikaa vienyt junioreiden valmennus on nyt muiden harteilla. Vesa Rantanen on kantavia voimia Loukonkulman Lukon monitoimihallin rakennusprojektissa. – Hyviä työntekijöitä on rakennusalallakin nykyään aika vaikea löytää. – Sipilä puhui norminpurkutalkoista, mutta eipä niitä ole rakennusalalla näkynyt, Rantanen sanoo. Tarvitaan monenlaisia kortteja ja pätevyyksiä. Alun perin uudessa hallissa piti juhlia 100-vuotiasta Suomea, mutta joulukuun alku voi olla vähän turhan lähellä. Armeijan jälkeen tie vei neljäksi vuodeksi Saksaan. Olen vähän sellainen, että teen ensin ja mietin vasta sitten. Urakat suunnitellaan liian tiiviiksi ja kilpailutusketjut ovat pitkiä. Verkoston toimivuus on siksikin niin tärkeää, sanoo väkeensä ja yhteistyökumppaneihinsa tyytyväinen Rantanen. Miehellä on takanaan yli kaksikymmentä vuotta yrittäjänä. Teollisuuden rakentajilla on parhaillaan tekeillä kaksi omaa kohdetta, Liedossa ja Uudessakaupungissa. – Lukontalolla pääsen tekemään enemmän käytännön hommia eikä tarvitse säätää puhelimessa, Rantanen kertoo harrastuksestaan. Omaa työuraa ei tarvinnut pitkään miettiä. – Koskaan ei taida olla niin kiire, etteikö ehtisi lupautumaan johonkin projektiin. – Joustavuus on tärkeää, sillä tilanteet työmailla voivat muuttua äkistikin. Vesa Rantasesta syntyy vaikutelma, että siinä on mies oikealla alalla. Yrityksellä on viitisentoista omaa työntekijää ja saman verran tekijöitä yrittäjäsuhteessa. Lisäksi rakennukseen tulee 160 neliötä aulaja muita tiloja. rekryexpo 47 O n ollut jo pitkään. Suurin osa Vesa Rantasen työpäivästä kuluu nykyisin töitä koordinoidessa. Jälkeenpäin ajatellen sopiva ikä ulkomaille lähtöön olisi ollut siinä kolmenkympin korvilla. n Asko Virtanen teksti ja kuva Rakentaminen työnä ja harrastuksena Lietolaisella rakennustyömaalla kävelee vastaan rauhallisen oloinen mies, puristaa kättä napakasti ja katsoo uteliaasti silmiin. Leader-rahoilla tuettua hanketta päästiin rakentamaan tämän vuoden keväällä, loppuvuonna pitäisi olla valmista. Maltti on rakennustöissä valttia. – Naisia voisi olla rakennuksilla nykyistä enemmänkin töissä, Rantanen toivoo. Isä oli saman alan miehiä. Hallin suunnittelu aloitettiin vuosi sitten. Rakentamisen laadun ongelmat johtuvat usein kovasta kiireestä. Aika Saksassa kasvatti, moni asia tuli opittua kantapään kautta, Rantanen sanoo. Lukko rakentaa Pöytyän Loukonkulmalle talkoovoimin pinta-alaltaan 600 neliön kokoista monitoimihallia. Lisääntynyt byrokratia näkyy myös rakentamisen hinnassa. Vesa Rantasen käteen sopii muukin työkalu kuin puhelin, vaikka suurin osa ajasta työnjohdollisissa hommissa kuluukin. Sitä paitsi halli on tärkeä ja tarpeellinen, sillä Pöytyän nykyiset liikuntatilat eivät riitä kattamaan tarvetta. – Yrittäjyys alkoi 19-vuotiaana, mutta ei se silloin hirvittänyt. – Omissa kohteissa kokonaisuus on helpompi hallita, Rantanen sanoo