2014
Onko henkilökohtaista
apua tarvitsevan
vammaisen mielipiteellä
merkitystä, kun ostopalveluja kilpailutetaan?
Antti Koivunen
kysyy Mielipide-sivulla
Sivu 5
Sivu 4
Loimaan talousalueen paikallislehti . Sivu 12
LL VERKOSSA
www.loimaanlehti.fi
-15. Tarhassa oleva lajitoveri katselee arvostaen presidentillistä Ypäjä Tarjaa.
Maan ensimmäiset hevoset
pitävät pilttuuta Ypäjällä
Sivu 8
Hurrikaanin
Tuukka
Anttila
saavutti
tasaluvun
pisteissä
Todella tipaton
Sivu 9
Irtonumeron hinta
1,60 . alv.
Tammikuukin antoi
uudenvuodenlupauksen
ja viettää nyt tipatonta.
Kovin laimeat litkut eivät
näillä keleillä sitten
pahemmin pisaroikaan. sis. 100. Suksikauppa ei
luista ilman lunta
TIISTAI 21.1. vuosikerta
Nro 7
MARIANNE ROVIO
Tarja Halosen hevonen Ypäjä Tarja ulkoilee Hevosopiston kehityspäällikön Päivi Laineen kanssa
Tiistaina 21. . Jos on ollut autolla
liikkeellä, niin olisi ajanut Loimaalle asti.
VAPAASEURAKUNTA
. Visa
LUKIJAN KUVA
Juhla- ja kokoustilat
esittäytyvät
Häämessuilla
Ser-romun voivat kotitaloudet toimittaa maksutta keräyspisteeseen Kirveskalliolle. Aune, Oona, Netta, Auni
22.1. tammikuuta 2014
2
KALENTERI
NIMIPÄIVÄT
21.1. Onko joku lähtenyt lenkille jääkaappi selässä ja pudottanut sen matkalla polun varteen. Eikö sen olisi voinut toimittaa samalla vaivalla lailliseen keräyspaikkaan. Lukija hämmästelee, minkä ihmeen takia joku on saanut päähänsä viedä vanhan jääkaapin pururadalle Alastarolle. Uutta laitetta ostettaessa myös
liikkeet ottavat vanhan laitteen vaihdossa
3 kk 32,00?
Irtonumero 1,60?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %.
Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään
voimassa oleva postimaksu.
Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä
2,38?/pmm
3-sivu
2,38?/pmm
Tekstissä
2,22?/pmm
Tekstin jälkeen
1,90?/pmm
Takasivulla
2,38?/pmm
Etusivulla (modulikoot)
3,91?/pmm
Kuolin- ja kiitosilmoitukset, kunnalliset
ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,90?/pmm
Määräpaikkakorotus
0,06?/pmm
Värikorotus yhdestä lisäväristä
0,09?/pmm
Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin
5 riviä 7,50 . AsukHäämessuilla.
kaat, yhdistykset
käyttöön.
ja yritykset voisiTavoitteena
vatkin tarkistaa
on tehdä yhdistysten ja seurojen tiloja tu- oman alueensa tarjontaa ja
tuksi juhlaväelle ja tunnus- yhteistyömahdollisuuksia,
tella tiloihin kohdistuvaa hankkeen projektipäällikkö
kiinnostusta. Onneksi oli naapurissa vanhoja ihmisiä, jotka korvasivat isovanhempien puutteen. 6 kk 61,60. KehittämiskohteekVarsinais-Suomen kyläsi yhdistyksissä mainitaan- taloihin ja muihin yhdistyskin juuri markkinoinnin ja ten kohteisiin voi messujen
sitä kautta tunnettuuden li- lisäksi tutustua Varsinaissääminen, selviää Onni kut- Suomen Kylät ry kotisivuilsuu kylään -hankkeen to- la: www.vskylat.fi.
Kimpasa ilahduttaa
Sarka-sunnuntaissa
Vuoden 2014 ensimmäisessä Sarka-sunnuntaissa 26.1.
kuulijakuntaa ilahduttaa
loimaalainen naiskvartetti Kimpasa. 0200 72822 (mpm/pvm)
arkisin klo 6-16
viikonloppuisin klo 6-12
Ypäjä: Jakelukulma,
(03) 6151 344.
Säkylä, Punkalaidun,
Huittinen ja Vampula:
Almamanu 0800 392262
Tilaushinnat:
Määräaikainen 12 kk 129,30. Yhdistysten
koustilat esittaloissa on valvaltavasti
täytyvät viikontavasti potentiaalia erilaiseen
loppuna yhteis- potentiaalia
osastolla Turun erilaiseen
käyttöön. Olemme asuneet kaukana omista vanhemmistamme, joten
lapsemmekin ovat löytäneet lähipiiristä
vanhempia ihmisiä heidän isovanhemmikseen, Klemetti sanoo.
Tänä päivänä isovanhemmuus on
muuttunut omasta ja lastemme lapsuudesta paljonkin.
Isovanhemmat voivat itsekin olla vielä työelämässä ja aikaa lastenlapsille ei
ole tarpeeksi.
Isovanhemmuus muuttaa elämää,
tulee uusi nimitys jota jopa lapemme-
kin saattavat käyttää puhuessaan vanhemmistaan.
Maailma on muutoinkin muuttunut: lasten perheet voivat olla fyysisesti kaukana tai perhe on hajonnut, eikä
yhteydenpito ole itsestään selvyys vaikeissa ihmissuhteissa. 4 kk 57?
Etutilaus:
Laskutusjakso 12 kk 119,50. Kvartetissa laulavat Kati Korkeaoja, AnnaMaija Tilkanen, Sirke Vilén
ja Pirjo Kylliäinen.
Naisten esiintymisissä
nähdään ja kuullaan hyvää
mieltä ja naisenergiaa, musiikki on heleää a cappella
-stemmalaulantaa huumorilla höystettynä.
Kvartetin ohjelmistoon
kuuluu niin kansanlauluja
kuin ikivihreitä iskelmiäkin.
Esille tuodaan myös loimaalaisten musiikinteki-
jöiden ja sanoittajien kappaleita. 2. He olivat jo kuolleet, kun minä
synnyin. 4 kk 42,10 . Helminä Pirkko
Jaakolan Loimaan murteelle käännetyt sanoitukset.
Tapahtuma on kaikille
avoin ja maksuton.
KUUKAUDEN viimeinen
sunnuntai on Suomen maatalousmuseossa aina Sarkasunnuntai, jolloin museolla on erityistä ohjelmaa ja
vapaa pääsy kaikkiin näyttelyihin.
Kimpasa esiintyy Sarkasunnuntaissa Suomen
maatalousmuseo Sarassa
26.1. Moos. Kansa leiriytyi Refidimiin, mutta siellä ei ollut
kylliksi vettä. 6 kk 77. 17: 1-2
22.1. Olen itse elänyt ilman isovanhempiani. klo 9.30 alkaen.
teuttamasta kyVarsinaissuomalaisten kyli- . Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen." Mooses
teki niin Israelin vanhimpien nähden. Messuilla esit- Eija Eloranta muistuttaa.
täytyy muun muassa AlastaVuokraajille talot ovat
ron nuorisolava.
varteenotettavia juhla- ja
Yhdistysten tiloja on kun- kokoustiloja, sillä ne tarjonostettu ja niiden varuste- avat asiakkaalle edullisen
tasoa parannettu viime vuo- vaihtoehdon ja joustavaa
sina niin hankerahoituksen palvelua upeissa maaseukuin talkootyön turvin.
dun maisemissa, luonnehMonet näistä tiloista voi- tivat messuilla esittäytyvät
sivat hyvin lisätä käyttöas- yhdistykset tilojensa etuja.
tettaan.
PÄIVÄN SANA
21.1. Yhdistysten
lätalokyselystä.
en juhla- ja ko- taloissa on
. (sis.alv). Moos. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233.
Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-14.
Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.
Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi
Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi
Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi
Kotisivut: www.loimaanlehti.fi
Jakeluhäiriöt:
Puh. Monikulttuurisessa maailmassa voi olla, etteivät isovanhemmat ja lastenlapset puhu samaa
kieltäkään.
Isovanhemmuus ei ole aina auvoista,
vaan se voi tuottaa suurtakin kipuilua.
Kuinka pajon ja miten isovanhemmat voivat olla läsnä lastensa ja lastenlasten elämässä?
Voiko olla isovanhempi, vaikka ei olisikaan yhtään biologista lastenlasta?
Naisten aamukahvi kahvila Henriikassa Loimaalla la 25.1. klo 13.
SANOMALEHTIEN
LIITON JÄSEN
ISSN 0358-9161
Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 17: 6
AJANTIETO
Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 9.12.
Aurinko laskee kello 16.08.
Mitä isovanhemmuus on nyt?
Isovanhemmuutta pohtii naisten aamukahvilla psykoterapeutti Helvi Klemetti.
. Ihmiset alkoivat moittia Moosesta ja sanoivat: "Anna meille vettä
juotavaksi." 2. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%.
Päätoimittaja
Kati Uusitalo
(02) 588 8030
050 555 7526
Toimitussihteeri
Sampsa Hakala
(02) 588 8031
Toimitussihteeri
Tiina Naula
(02) 588 8032
Ilmoitusmyynti:
Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939
Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta
(02) 588 8024
Myyntineuvottelija Liisa Kivinen
(02) 588 8021
Ilmoitussuunnittelija Kaisa Salmelin
(02) 588 8967
Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen
040 539 0969
sari.kuusinen@sss.fi
Aineistoaikataulu
Julkaisupäivä valmis aineisto
tiistai
pe klo 16
torstai
ti klo 16
lauantai
to klo 16
vedostettavat
to klo16
ma klo 16
ke klo 16
Toimittaja
Lari Kiviranta
(02) 588 8035
Toimittaja
Anu Salo
(02) 588 8033
Toimittaja
Pasi Salo
(02) 588 8036
Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet
avoinna ma?pe klo 8?16 (02) 7702 626
tilaukset@loimaanlehti.fi
Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma?pe klo 8.30-16
(02) 7702 610 ilmoitukset@loimaanlehti.fi
Vastuu ilmoituksista: Lehden
suurin vastuu ilmoituksen
julkaisemisessa sattuneesta
virheestä on ilmoituksen hinta
ja muihin lehtiin toimitetusta
aineistosta sen valmistusarvo.
Kustantaja: Priimus Media Oy.
Painopaikka: Salon Lehtitehdas.
Toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen,
0400 694 644, kirsti.kirjonen@sss.fi
Hyvä, ettei
tiputtu suonsilmään. Manninen on satakuntalaisen asutuksen päätepiste, sillä vastaan tuli Hämeen suunnasta levinnyt
asutus. Tontin keskellä
sijaitsivat Tepon rakennukset. Pellot aidattiin, jotta kylän karja ei pääsisi sin-
ne tekemään tuhojaan.
ISOJAOSSA yhteinen kylämaa jaettiin kylän talojen
omistukseen. Vesikeleillä oli parasta hiihtää, ja
varsinkin kun voitelumestari osasi voidella tervalla
hyvin sukset.
Matti Niiranen on kokenut monta kilpareissua yh-
Esa Kuusela (selin pöydän päässä), Matti Niiranen (vas.), Veikko Tanhuanpää, Unto Aulasuo, Veikko Niiranen, Unto Heinonen, Tauno Konkka ja Juho
Poskiparta muistelivat vanhoja hiihtomuistoja Jouko Pukin tallentaessa tarinoita videolle.
dessä Heinosen kanssa. Taitoin talvisin suksilla koulumatkat, joita tuli
yhteensä 12 kilometriä. Arvioin
. Joulukuussa naishiihtäjille oli
tehty sama palaveri, ja myös
se tallennettiin.
Vilho Heinoselle muistui mieleen vanhojen perinnesuksien näyttelystä
omat isän valmistamat sukset, joilla hän oli aikoinaan
hiihdellyt.
. Sillä vuosikymmenellä
oli lumettomiakin talvia, eikä päässyt kunnolla suksille. Kisoissa oli mustikkaja hedelmäsoppaa miehiä
ravitsemassa.
Juho Poskiparta muistelee 60-luvun talvia, jolloin
harjoittelut eivät aina onnistuneet parhaiten.
. Kyllä siinä 10?20 kilometriä päivittäin sai kävellä. Tontin laidalla, kauimpana kalliosta sijaitsivat kylän riihet.
Mannisten vanhimmat
pellot sijaitsivat kylätontin
ympärillä ja olivat nimeltään Alanen vainio ja Ylinen vainio.
Mannisissa maasto rajoitti kylävainion laajentamista, joten peltoja joudut-
Manninen 1880-luvulla senaatin kartalla. Enää en kilpaile, mutta
kunnon vuoksi on hyvä jatkaa urheilua säännöllisesti.
Kilpailin aikaisemmin piirikunnallisissa ja kansallisissa hiihtokilpailuissa. Jakelin
valtakunnallisia metsälinjoja, joten valtion postia, ja joka toikesän aikana tuli käveltyä nen ehtoo tein juosten 17 kimuutamia satoja kilomet- lometrin jakelulenkin.
Miehet kertovat hiihtorejä. Vielä samalla vuosisadalla taloja jaettiin niin, että kylän taloluvuksi muotoutui seitsemän. tammikuuta 2014
Hiihtomuistoja vuosien takaa
MARIANNE ROVIO
Loimaa
Marianne Rovio
Vanhat mestarihiihtäjät kokoontuivat perinnesuksiväen tuvalle tarinoimaan entisajan hiihtomuistelmiaan
sotien jälkeisiltä ajoilta. Kun Mannisissa tehtiin isojakoa 1780-luvulla, kylässä oli jo noin kolmekymmentä umpiaitaa eli
erillistä aidalla ympäröityä
peltoa. Siihen aikaan myöskään
ei ollut pitkiä latuja, joissa
olisi voinut harjoitella täysin tehokkaasti. 3
Tiistaina 21. Kuusjoen vesivoimalla pyöritettiin jo
1500-luvulla kahta keväin
ja syksyin käynyttä myllyä.
Isojakokarttaan myllyjä
on merkitty kolme. Ennen vanhaan joka
kylästä löytyi joku mestari, joka teki puusuksia, Esa
Kuusela sanoo.
Heinonen hiihtää vieläkin reippaasti noin 10 kilometrin lenkkejä. Juostiin isoveljen kanssa soilla, vaikka se olikin joskus vaarallista. Harakalla oli parhaimmillaan jopa seitsemän torppaa yhtä aikaa.
Peltoa raivattiin paljon lisää 1800-luvun aikana, ja
siinä työssä torppareillakin
oli merkittävä rooli.
Manninen oli yksi Loimaan merkittävistä myllykylistä. Nämä talot olivat nimeltään Haveri, Paavola, Uotila, Teppo,
Huiskari, Kurkku ja Harakka.
Kylä muodostui lähelle
vun lopulta, mutta kunnolla torppien perustaminen pääsi vauhtiin 1800-luvun puolivälissä ja määrä kasvoi 1800-luvun loppuun asti. Kaikki Mannisten talot olivat
osakkaina Alamyllyssä ja
Ylimyllyssä.
Loimijoen rantaa. Usein hiihdin tienvarsilla.
KYLÄSSÄ
Manninen
Manninen oli yksi Loimaan
merkittävistä myllykylistä.
Kyläkeskiviikot tekivät ensimmäisen koukkauksen
Loimaan nykyisten rajojen
ulkopuolelle, kun tammikuussa esiteltiin Manninen.
Aiemmin Loimaan pitäjään
kuulunut kylä on nyt jo reilun sadan vuoden ajan kuulunut Ypäjän kuntaan.
Pysyvä asutus Mannisiin
tuli keskiajalla Satakunnan
suunnasta Loimijokea myöten. Tosin
hyvää kuntoharjoittelua se
oli kesäisin.
HEINONEN
Myös
. Kylätontti on merkitty
karttaan keltaisella.
tiin raivaamaan sopivampaan maastoon etäämmälle
kylätontista. Hiihdin 30-luvulta alkaen isän koivuista veistämillä
suksilla. Paikan päälle oli saapunut aikoinaan aktiivisia hiihtäjiä, joilla oli ollut menestystä hiihtokilpailussa, ja he
edustavat hiihtoveteraaneina seudun parhaimmistoa.
Esa Kuusela ja Jouko Pukki tallensivat muistelmia videolle, jotta hiihtäjien historiikki jäisi arkistoon. Harakka ja Kurkku olivat vierekkäin lähimpänä jokea. Ennen vanhaan
puolestaan
Veikko Tansai kuntojoka kylästä löytyi huanpää
harjoittekertoo kojoku mestari, joka
hottaneensa
lua jo työnteki puusuksia.
kilpakuntoa
sä puolesta.
työn ohessa.
. Lisäksi hiihdimme välitunnilla minkä ehdimme.
. Näin avautui
mahdollisuus torppien perustamiseen.
Ensimmäisistä torpista
onkin tietoja jo 1700-lu-
MANNISTEN , Kauhanojan
ja Ypäjän kylien asukkaat
saivat 1600-luvun lopulta alkaen oikeuden käydä
kirkossa Tammelan pitäjän
puolella sijainneessa Perttulan saarnahuoneessa.
Järjestely oli kyläläisille
käytännöllinen, mutta aiheutti epäselvyyttä kirkollisten maksujen ja velvollisuuksien suorittamisessa.
Tuomiokapituli ratkaisi asian palauttamalla rajakylät Loimaalle vuonna
1857, mutta kun Perttulan
kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1871, Mannisten ja Ypäjän kylät liitettiin siihen.
Kunnallishallinnossa kylät kuuluivat edelleen Loimaaseen, kunnes ne senaatin päätöksellä määrättiin
liitettäviksi Ypäjän kuntaan
vuonna 1910.
Kirsi Laine
Suomen maatalousmuseo Sarka. harjoittelun keskittyneen
pääasiallisesti kilpailuihin,
joissa he kiersivät usein.
. Kisamatkoilla he kulkivat perinteisen vuoroajoa ajavan
linja-auton kyydissä.
Niiranen kertoo kohottaneensa hiihtokuntoa suojuoksun parissa.
. Vuoden 1540 maaveroluettelot kertovat Mannisissa olleen tuolloin neljä
taloa. Isojaosta on kulunut sata vuotta, jonka aikana asutus on siirtynyt kylätontilta pääosin maantien varteen. Oikeastaan varsinainen
hiihto jäi kilpailuihin, joita
oli noin 2?3 kertaa viikossa. Hiihtokaverit muistelevat Heinosen
sitkeäksi ja peräänantamattomaksi hiihtäjäksi.
. Siellä sitten otettiin mittaa tosissaan muihin kilpailijoihin nähden.
Kisareissuilla juottomiehenä toimi useasti Veikko
Niiranen.
. Ne olivat Alamylly, Ylimylly sekä
Kauhanojan mylly. Kaikki talot sijaitsivat yhteisellä tontilla kallion vieressä olleella viljelykseen kelpaamattomalla alueella.
Kylätontti erottuu edelleen maisemasta selvästi,
vaikka siellä ei ole enää yhdenkään talon rakennuksia.
Epäsäännöllisen muotoisella tontilla lähimpänä kalliota olivat rivissä Haverin,
Paavolan, Uotilan ja Huiskarin talot