Loimaan Lehti 26.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Talvivarusteita pellon päivystäjille ei sentään pueta, sitten ne väistyvät jo pois. LL VERKOSSA www.loimaanlehti.fi 30. alv. Loimaalla oli vuonna 1964 ulkomaalaista miestä. Yhtä paljon oli ulkomaalaisia naisia. Kauppalan loppuväen jakauma oli epätasaisempi sukupuolittain tarkasteltuna. Sivu 11 Anna tulla vaan... Nyt on jo niin kauan pitänyt äärilämpötilaa, että saat ihan hyvillä mielin sanoa sen: kyllä talvi sentään on mukavaa aikaa, kun ei tarvitse hikoilla. Helena Ahdelmaa järjesti kaikessa hiljaisuudessa yllätyksen niille, jotka vilkaisevat auton ikkunasta oikealle mennessään Loimaan keskustasta Alastaron suuntaan. 2014 Sivu 6 Loimaan talousalueen paikallislehti . vuosikerta Nro 84 ANU SALO . Ostajat eivät halua korjattavaa taloa Työ, vaatimattomuus, ahkeruus ja rehellisyys. Punkalaitumelaisten ja loimaalaisten arvot ovat samankaltaisia. Professori Aimo Hakanen Sivu 5 LAUANTAI 26.7. sis. Sivu 16 Sivu 7 Isoäidin hahmo sai Helena Ahdelmaalta hiukset jäkälästä ja niiden päälle keikkumaan huivin sekä hatun. Seurasi toteutus. Nyt lopputulos on pellolla. 100. Oli ajatus. Katse kohtaa peltokansan, joka patsastelee paahteisen auringon alla. Irtonumeron hinta 1,60
02 588 8021. 20.07.2014 TYKS Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Hiljeni askel, sydän uupui, Herramme näki ja luokseen kutsui. Laukkasen aika alkaa Loimaan seurakunta teki historiaa. 6 kk 77. 4 kk 42,10 . Kirk- SYKSYLLÄ ON edessä taas vaali, kun seukoherran vaali suoritettiin kirkkoval- rakuntaan valitaan uusi kirkkovaltuusto tuuston valitsemana ensimmäisenä täs- vuosille 2015?2018. sä hiippakunnassa ja taisi olla koko SuoVaalin valtakunnallinen teema on: Usmessa. ko hyvän tekemiseen. Missä? Mihin aikaan? LL, Saviseudun luvullisin SYNTYNEITÄ POIKA 12.7.2014 PALJON ONNEA VAAN 2960 g 48 cm Anniina ja Keijo Aittamäki Puolisoa, isää ja pappaa kaipauksella muistaen Marja-Leena Sirpa ja Ilkka Niko ja Aino-Maria Samuli ja Eerika Eeli ja Sylvia Sukulaiset ja ystävät Ramonalle ja Iirolle PIKKUSISKO 18.7.2014 3730 g 49 cm Sari ja Niko Myllymäki Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kanta-Loimaan kirkossa la 9.8.2014 klo 12.00, minkä jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. TYTTÖ 17.7.2014 välittää ilmoituksia kaikkiin sanoma- ja paikallislehtiin Soita p. Hän saanan kirkkoherrana alkaa koon meitä johdattaa Tee päivän adventin tienoilla. Atso KUOLLEITA AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 4.47. Aurinko laskee kello 22.20. HARTAUSKIRJOITUS Rakkaamme Eine Kyllikki ISOMOISIO o.s. Ruja tehtäviisi valmistaa.? koillaan Jumalan siuna- hyvä työ ja käy (vk 418:6) usta uudelle kirkkoheräänestämässä. Paavo Rautavuori rallemme. Vain elämää jatkaa Punkalaitumen teatterikerho jatkaa suuren suosion saaneen Vain elämää -näytelmän esityksiä Vironkankaan kesäteatterissa elokuussa. ja 10.8. (sis.alv). ! T: Laku, Lauri & Teija, Juho, Veera, Jere, P&T, Mammu & Pappa ym. Onnea olkoon tulvillaan juhlapäiväsi tää, sillä kauniit hetket eivät koskaan unohduksiin jää. Heidi 28.7. Tuomio- säksi kristillinen vastuu. 28.06.2014 Piikkiö Niin olemme me kulkeneet yhdessä sinä ja minä, olemme vanhentuneet yhdessä. Nyt sinä olet mennyt, ikäväni on suuri. Nyt kuiskaan kauneimmat sanat mitkä tiedän; Sinä olit kaikkeni maan päällä, kaikkeni Eine. Syvästi kaivaten Oiva sekä muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Piikkiön kirkossa lauantaina 2.8.2014 klo 11.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Piikkiön seurakuntakodissa. Rakkaamme Heikki Tauno Johannes SUVILA * 08.06.1935 Alastaro . klo 19. Mitä kaikkea hyMielestäni tämä vaalitapa osoittautui vää kirkko ihmisten kautta tekee, miserittäin hyväksi, kun seurakuntaan valit- tä hyvän tekeminen kumpuaa ja mihin tiin paitsi pappi, myös esimies ja hallin- kaikkeen äänestämällä ja ehdolle asettumalla pääsee vaikuttamaan. Tähtinen * 23.01.1935 Loimaa . 0200 72822 (mpm/pvm) arkisin klo 6-16 viikonloppuisin klo 6-12 Ypäjä: Jakelukulma, (03) 6151 344. Säkylä, Punkalaidun, Huittinen ja Vampula: Almamanu 0800 392262 Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 129,30. Hänen tulee kriskapitulin valitsema ulkopuolinen vaa- tityn vakaumuksen ja parhaan ymmärlinvalmistelija teki erittäin perusteellis- ryksensä mukaan ottaa kantaa asioihin. ta ja asiantuntevaa työtä valmistelussa Tee päivän hyvätyö ja asetu ehdokkaaksi. Seurakuntavaalien vaalipäivä on isänja esittelyssä. Valtuuston päätös, päivänä ja ennakkoääjossa valituksi jo ennestys lokakuun lopussimmäisellä kierroksel- Seurakuntavaalien sa. Martta 27.7. Laukkasen voimaksi, oi Herra, Pyaika Loimaan seurakun- kakuun lopussa. hä Henkesi. Avoin harjoitus 1.8. heinäkuuta 2014 2 KALENTERI NIMIPÄIVÄT 26.7. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 588 8032 Ilmoitusmyynti: Myyntipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 588 8020, 0500 324 939 Myyntineuvottelija Sari Kaukoranta (02) 588 8024 Myyntineuvottelija Liisa Kivinen (02) 588 8021 Ilmoitussuunnittelija Kaisa Salmelin (02) 588 8967 Myyntijohtaja/paikallislehdet Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi Aineistoaikataulu Julkaisupäivä valmis aineisto tiistai pe klo 16 torstai ti klo 16 lauantai to klo 16 vedostettavat to klo16 ma klo 16 ke klo 16 Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Toimittaja Anu Salo (02) 588 8033 Toimittaja Pasi Salo (02) 588 8036 Tilaajapalvelu SSS konsernin paikallislehdet avoinna ma?pe klo 8?16 (02) 7702 626 tilaukset@loimaanlehti.fi www.tilaajapalvelija.fi Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kustantaja: Priimus Media Oy. Painopaikka: Salon Lehtitehdas. Toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen, 0400 694 644, kirsti.kirjonen@sss.fi. Tee päivän hyvä työ ja käy äänestämässä. la tullut Riku Laukkanen sai 70 prosenttia ää- vaalipäivä on Rukoillaan Jumalan johnistä, oli selvä ja antaa isänpäivänä ja endatusta edessä oleviin hänelle hyvän mandaaseurakuntavaaleihin. tin aloittaa työnsä tääl- nakkoäänestys lo?Myös meille anna lä Loimaalla. 6 kk 61,60. koko valtakunnassa. Iloinen ja ihana 10-tyttö mahtava. Makean mansikkaiset Onnittelut Eerikalle 31.7. 3 kk 32,00? Irtonumero 1,60? Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,38?/pmm 3-sivu 2,38?/pmm Tekstissä 2,22?/pmm Tekstin jälkeen 1,90?/pmm Takasivulla 2,38?/pmm Etusivulla (modulikoot) 3,91?/pmm Kuolin- ja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,90?/pmm Määräpaikkakorotus 0,06?/pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,09?/pmm Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin 5 riviä 7,50 . Mihin hynollinen johtaja. Tuomiokapituli tutki ja haastatteli ha- vään sinä uskot? kijat tarkkaan, ja sieltä me valtuutetut Vaalikelpoinen seurakunnan luottasaimme hyvin perusteellisen lausunnon, mustoimeen on kristillisestä vakaumukjossa arvioitiin hakijoiden taitoa ja kykyä sesta tunnettu, 18 vuotta täyttänyt ja riptoimia Loimaan kirkkoherrana. pikoulun käynyt seurakunnan jäsen. Lausunto, kirkkoherrapaneeli ja henVoidaan sanoa, että seurakunnan luotkilökohtaiset haastattelut ohjasivat val- tamushenkilöllä on moraalisen vastuun lituutettuja tekemään valinnan. Ääntä ja valoja hoitelevat Matti Berggren ja Kalervo Loponen. Näytökset ovat 2., 3., 7., 8., 9. johdosta toivottaa perhe ja koko suku! Paljon onnea 10 vuotiaalle! Toivoo äiti, iskä, Ville, Tomi ja Jenna. 4260 g 52 cm Mervi Suominen & Tero Ristimäki SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Käsityöläiskatu 10, PL 2, 32201 Loimaa Puh. Lauantaina 26. klo 19. Kuka. Onnea 30.7. (02) 588 8000, telefax (02) 763 1233. Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 9-12. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.fi Kotisivut: www.loimaanlehti.fi Jakeluhäiriöt: Puh. 4 kk 57? Etutilaus: Laskutusjakso 12 kk 119,50. Markku Hyvösen käsikirjoittaman näytelmän kävi viime kesänä katsomassa 935 henkilöä. Käsikirjoitus on Markku Hyvösen tekemä, ohjauksesta vastaa Aki Mikkola ja lavastuksesta Annika Lakkonen ja tiimi
Ammattilaisten apua on käytetty vain verhoiluun, ikkunoiden tekoon ja sorvaustöihin. . Pitkä ja raskas vaunu keinuu kivasti kapeilla raiteilla. . Yhteinen intohimomme näkyy lopputuloksessa, ootrauksia ja tekstejä vaunun kylkiin taiteillut PTJ Koskinen kertoo. Miesten mukaan ilmassa on ollut hieman haikeuttakin. Ensimmäisestä junamatkaa varten säästetystä rahasta riittää vielä karamellirasiaan, poika huomaa hyvillään ja muistaa äidin kehotuksen ottaa lakki pois päästä. Jokainen vanha junanvaunu on uniikki ja ainutlaatuinen, mutta tämän vaunun kunnostustyö on meiltä huippusuoritus. Tämän jälkeen vaunu museoitiin osaksi Karkkilan linja-autoaseman muistomerkkijunaa, kunnes säänpieksemä vaunu lahjoitettiin Joki- Veturi nro 5 ja vaunu nro 2 ovat taas yhdessä. Kalustoa kunnostamalla haluamme kunnioittaa edellisten sukupolvien ammattitaitoa ja säilyttää palan Suomen historiaa. Vaunu on kunnostettu pieteetillä. Kaikki on tehty niin lähelle alkuperäistä kuin vain on pystytty, kunnostustöissä ahkeroinut Erkki Laaksonen kertoo. INNOKKAIMMAT talkoolaiset olisivat halunneet vaunun liikkeelle jo kolme vuotta sitten, mutta koska viimeistelytyötkin haluttiin hoitaa huolella, otettiin vaunu käyttöön vasta tänä kesänä. Neitsytmatka oli talkoolaisten mukaan jännittävä, mutta myös hauska ja iloinen. Olemme naureskelleet, että seuraavasta vaunusta kunnostamme vieläkin paremman. YLEISÖ pääsee tutustumaan uuden elämän saaneeseen matkustajavaunuun tänä viikonloppuna, kun Minkiössä järjestetään kymmenettä kertaa Höyryfestivaali. Vaunu ei ole vielä tämän vuoden festivaalilla liikenteessä, sillä Museorautatien väki haluaa tarjota kaikille halukkaille mahdollisuuden päästä kurkistamaan vaunuun. Festivaalin aikaan Humppilan ja Jokioisten välillä liikennöi neljä muuta höyryjunaa. Museorautatieyhdistys kunnosti vaunuvanhuksen entiseen loistoonsa Jokioinen/Minkiö?Humppila Kiti Salonen Högforsin tehtaanpatruuna kiirehtää askeleitaan. Nähtävää ja koettavaa riittää myös lokomobiileissä, paloruiskussa, maalipanssarivaunussa ja resiina-ajeluilla. Jotta Hietalahden laivatelakalla rakennettu vaunu saatiin palautettua entiseen loistoonsa, se piti entisöidä lattiasta kattoon. Oikeat mitat katsottiin vanhasta rakenteesta ja pinnat kunnostettiin Wärt- silän tehtaalla luovutusvuonna otettujen kahden valokuvan perusteella. Sisäseinän pintoja on käsitelty ootraamalla, katto on vaihdettu kaarikatosta takaisin ikkunalliseksi laterniinikatoksi ja valaistuksena toimivat kupariset ja lasiset kynttilälamput. Mies hyppää Karkkilan asemalta junan kyytiin, asettelee silinterihattunsa siististi verkkohyllylle ja istuu ryhdikkäästi penkille. Veturi ja vaunu liikennöivät edellisen kerran Hyvinkää?Karkkila-radalla vuonna 1967. oisten museorautatielle vuonna 1993. 11 vuoden kunnostustyön jälkeen vanha vaunu henkii taas mennen ajan tunnelmaa ja johdattaa kulkijat aikamatkalle suurruhtinaskunnan aikaiseen Suomeen. . Yhtä suurta vaunun kunnostusprojektia ei ole tehty Suomessa talkoilla, Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine kertoo. Kymmenkunta Museorautatieyhdistyksen jäsentä talkoili vaunun eteen vuosien vapaa-aikansa. Ensi kesän Höyryfestivaalilla Hyvinkää?Karkkila-radan matkustajavaunu on todennäköisesti jo matkustuskäytössä. Olemme elävä museo ja haluamme, että kävijät pääsevät kokemaan vaunussa matkustamisen tunteen, Laine toteaa. Minkiön Höyryfestivaali la?su 26.?27.7. klo 11?17. 3 Lauantaina 26. Ikkunan takana vilistävät maisemat, mielessä liikematka Kytäjän kartanoon. Seinän takana poika puristaa nihkeässä kämmenessään pennin kolikkoa. Tapahtuman keskuspaikkana on Jokioisten Museorautatien Minkiön asema-alue (Kiipuntie 47, Jokioinen).. Kaikki toimi niin kuin pitikin. . . Lasit ja pullo ovat vaunussa jo valmiina. Vaunu on kunnostettu pieteetillä. Kaikki on tehty niin lähelle alkuperäistä kuin vain on pystytty. Veturinkuljettaja PTJ Koskinen tarkastaa, että vaunuvanhus kulkee nätisti perässä. Perheen pienimmille on omaa ohjelmaa: pomppulinna, hattaraa ja popcornia. . heinäkuuta 2014 KITI SALONEN Kakkosluokassa on verkkohattuhyllyt, jotteivat herrojen silinterihatut mene matkan aikana ryppyyn. Vain virvokkeet puuttuvat. Poika heittää lippalakkinsa kolmosluokan kovalle rimahyllylle. Rahvaan päähineissä rypyt eivät haittaa. MATKUSTAJAVAUNU numero 2 ehti liikennöidä Hyvinkään ja Karkkilan välisellä kapearaiteisella rautatiellä vuodesta 1911 vuoteen 1967. Nyt tallissa peruskorjausta odottaa konduktöörinvaunu. Vaunun kynttilälamput on tehty lasista ja kuparista vanhan valokuvan mukaan. . Kun kunnostustöitä on tehty yhdessä vuosia, jättää työn loppuunsaattaminen jäljelle tyhjän tunteen. Laine kuitenkin muistuttaa heidän olevan sellaisessa oravanpyörässä, että kun yhden Museorautatien vaunuista tai vetureista saa kuntoon, seuraavaa pitää jo alkaa kunnostaa. Pitkä ja raskas vaunu kulkee raiteilla nätisti ja keinuu kivasti
Tiellä vastaan tuli hiiri. Se oli pieni ja aika ilkeä hiiri, joka keksi herkästi huomauttelemista muille. Norsulle se sanoi: olet taas syönyt siirappia! Eihän kukaan enää nykyään koske siihen. Se oli pyöreä ja onnellinen ja hyvinvoiva norsu, joka hymyili paljon. Kun aina löytyy joku siimahäntä onnen anastajaksi ja toinen sen kaupittelijaksi. Sinä, joka pidät isoa koiraa . Toisaalta saattaahan olla niinkin, että valittaminen tekee perusnegatiivisen ihmisen onnelliseksi. Uudet käyttäjät eivät ehkä muista, että tiellä on 60:n nopeusrajoitus. Olkoon sitten niin; jokainen tulkoon onnelliseksi omalla tavallaan! Toimittaja Maija Paloposkelle iso kiitos ?toisin toimimisesta?! Pyritään me muut samaan. Se sivuuttaa hautausmaan ja yhdistää kaupungin keskustan Ysitiehen. Soittaja arvioi, että Tampereentien käyttö on lisääntynyt tänä kesänä Ysitiellä käynnissä olevan siltaremontin vuoksi. Kesäkilot kertyvät kaasujalkaan, eikä siinä auta sen paremmin poliisi tä tultaessa liikennemerkistäkään kuin Ely-keskuskaan. ei ole muistin virkistykseksi, kosAuttaisikohan se, jos teiden ka puiden lehdet peittävät sen. varsille pystytettäisiin asenneKesäisin ajetaankin hurjan pal- vamman kieltäviä liikennemerkjon pahoja kolareita siihen näh- kejä. Kun se itki, lattialle putosi suuria norsunkyyneliä, joista se peilasi elämänsä tyhjyyttä. Kerran norsu taivalsi kylätiellä, kun sitä vastaan tuli valpas pikku hiiri. Hyvän kaverin tuntomerkit vaatimattomuus ilman tietokonetta toimiminen. . Aivan sama mikä tie ja mikä nopeusrajoitus: jos ajan nopeusrajoituksen mukaan niin lähes aina ilmestyy taakse joku ?kiireinen?, joka kärkkyy hermostuneesti ja haluaa vetää ylinopeudella ohi. Jos siis juot tätä siirappia kolmesti päivässä, hymy palaa kasvoillesi ja nautit elämästä niin kuin muutkin. Norsu teki työtä käskettyä. Pitääkö nyt sitten sääliä kaikkia tämän maailman norsuja, jotka eivät osaa olla onnellisia omin ehdoin. Teet itsesi ihan naurettavaksi! Norsu hämmentyi. Ilotulitteiden ampujat ovat tavoittamattomissa. . Norsu riiputti alakuloisena korviaan ja suri, ettei oikein tiennyt, mitä etsi. Yhden maanomistajan toiminta ei tee Alastaron maanomistajista pimeetä väkeä kuten 22.7. Pikku-Vampulassa liikkui 21.7. Sen vaahtokylvystä oli poreet loppu, ja tilalle piti saada jotain uutta. Pitää vielä kirjoittaa norsu tyytyväiseksi, jahka se viisastuu, mutta nyt ei mahdu. Anu Salo anu.salo@loimaanlehti.fi PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN MIETE Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkä lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita. Antoine de Saint-Exupéry Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi Voisiko asennevamman kieltää? Toimitukseen on ottanut lyhyen ajan sisällä yhteyttä muutamia henkilöitä, jotka ovat havainnoineet ylinopeuksien lisääntyneen Loimaalla. Yksi yhteydenottajista nosti esimerkiksi Tampereentien. yöllä varkaita, jotka veivät ulkovarastosta työkaluja. Anna minä myyn sinulle siirappia, se tekee sinut onnelliseksi. Kumpaa uskoa? Jaa että kumpaako. Huono omatunto ja katumus vaivasivat. Se mennä vipelsi tiehensä pitkin kiemuraista kylätietä. Norsulle se sanoi: Sinä olet selvästi surullinen ja tarvitset piristystä. Ilahduin erityisesti siitä, että toimittaja halusi jakaa hänelle henkilökohtaisesti tärkeät myönteiset asiat lukijoidensa kanssa. Lauantaina 26. Oliko hiiri huijannut sitä? Norsu ajatteli, että ei tarkkaan ottaen edes pitänyt siirapista, mutta jos kerran kaikki muut tulivat sitä ostamalla onnellisiksi, niin miksei sitten sekin. Norsun kaikki rahat menivät siirappiin, eivätkä riittäneetkään. Mikä ihmisiä vaivaa? Kyllä, mittari tarkastettu gps:llä . heinäkuuta 2014 4 MIELIPIDE TOIMITTAJALTA Norsu ja hiiri Olipa kerran norsu. Kiitokset kanttori Sarille kauniista consertinosta KantaLoimaan kirkossa. Kun kaikessa hiljaisuudessa hyväksytään Israelin julmuus ja pian tuhansien siviilin surmat ja valtavat vahingot kärsimyksineen Palestiinan köyhälle väestölle. Se ei ollut aavistanutkaan, ennen kuin hiiri kertoi. Ei se ollut ajatellut olevansa ruma tai paksu tai tahmea tai väärässä. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen ja toivottavasti yhteistyö jatkuu edelleen. Kylläpäs elämä on aika ihanaa, norsu tuumasi ja hörppäsi taas. Siirappi loppui, ja norsu lähti hakemaan lisää. Syitä tähän voi etsiä teiden huonosta kunnosta, kasvillisuuden sekaan katoavista liikennemerkeistä ja vähentyneestä liikennevalvonnasta, mutta pahiten pettää kuitenkin valistuksen perille meneminen. Hiiri hykerteli. ETTÄ SELLAISIA tarinoita. Hiiri oli aina valmis auttamaan muita pientä korvausta vastaan. Kirjallisesta luvasta huolimatta maanomistaja siirsi suunnistuskisan aikana 19.7. rastin maaltaan pois. Etkö tajua, että olet ällöttävän tahmea. Se tykkäsi hörppiä kullankeltaista siirappia kärsällään, kokonaisia saavillisia kerrallaan! Slurps, kuului vain. Ehkä voimme siten valaista lähimmäisemme oloa ja eloa. Heli Sultsi . Sen ilo kuoli, eikä se nauttinut enää elämästä niin kuin ennen. Norsu masentui. Vaan mitä hiiri teki. Sainpas sanottua, se piipitteli mennessään ja lähti etsimään itselleen seuraavaa uhria. OLIPA KERRAN toinen norsu. Valtatiel- den, miten optimaaliset ajo-olosuhteet ovat. Rikkaan maailman yksipuolinen huomio ja valheet ovat kohdistuneet noin 95 prosenttisesti yksin Ukrainan tilanteeseen. Olkaa tarkkaavaisia ja laittakaa mahdollisten hämärien kulkijoiden autojen rekisterinumerot ylös ja soittakaa poliisille.. Se osti isoimman saavin hiiren parasta siirappia ja oli hetken aikaa onnellinen. Nyt sitä alkoi epäilyttää. Se päätti jättää siirapin ryystämisen vähemmälle ja alkoi tehdä sitä lopulta salaa. Tässä olisi aimo annos esimerkkiä koppien kirjoittajille, jotka useimmiten korostavat vain kielteisiä asioita, joista onni on kaukana. Olipas viime lauantain Loimaan Lehti mahtava lukuelämys: Pulli, Kouri ja Mäkinen! . PS ESKO KOPIT . Mukana tunnelmoineet . olleessa kopissa väitettiin. Ilman maanomistajien myötämielistä suhtautumista suunnistusta ei pysty harrastamaan. Suunnistajien psta Esko Nummi avoinna. Lehdessä 22.7.14 ollut teksti onnellisuudesta toi minun arkeeni ison onnen. Miksi uskoa ollenkaan, kun hiirillä on vain hiiren totuus! Sen pituinen se (vaan ei suinkaan loppu). Ilahduin lukiessani, miten monet arkiset asiat onnellistuttavat toimittajaa. Koirasi valaa pelkoa joten ole hyvä ja pidä se kytkettynä. Eräs koiraasi pelkäävä . Sitten se osti toisenkin saavillisen ja kolmannen, mutta huomasi, ettei siirappi ollutkaan enää niin hyvää
5 Lauantaina 26. Kahden asunnon loukussa elämistä pyritään välttämään viimeiseen asti. Kiinteistönvälittäjät uskovat, että takkuavan omakotitalokaupan syynä ovat puheet talouden taantumasta ja epävarmuus työpaikkojen säilymisestä. Yleistä ilmapiiriä olisi kyettävä muuttamaan positiivisemmaksi. . Jos maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa, asuntolainaa kyllä saa, Loi- maan Osuuspankin varatoimitusjohtaja Seija Ketola summaa. Osuuspankissa asuntolainan hakijalta edellytetään 10 prosentin omarahoitusosuutta tai reaalivakuutta koko lainasummalle. Liedon Säästöpankin Loimaan konttorinjohta- jan Timo Seppäsen mukaan on niin ikään suositeltavaa, että asiakkaalla olisi säästössä kymmenesosa asunnon hinnasta, mikä on myös asuntosäästötilin perusedellytys. . klo 18 yhteislaulua Avoinna: ma?pe 11?18, /viihdemusiikkia loa. la-su klo 11-16 (Duo-Dart) u t e (10.8. Myytäviä kohteita on paljon, mutta ostajia vähän. . Alastarolla, Metsämaalla ja Mellilässä kysyntä on vähäistä. vun rintamiestaloa. Välillä on uskallettava sanoa suoraan, ettemme voi ottaa kohdetta myyntiin. Välityksestä tulee kuluja firmalle, jos kohde ei mene kaupaksi, kiinteistönvälittäjä Hannu Einola OP-kiinteistökeskuksesta toteaa. KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN mukaan heikoimmin kauppansa tekevät isoa peruskorjausta vaativat syrjäseudun kohteet. Monesti omistaja pitää kohdetta arvokkaampana kuin ostaja. ASUNTOKAUPPA on ollut tänä vuonna paikoin hiljais- ta muidenkin kuin omakotitalojen osalta. . asti) Terv UUTISET Loimaa, Niinijoki Oripääntie 1120 (tien 210 varrella)) P. Muutamia kauppoja on jäänyt tekemättä, koska asiakkaiden takuut ja vakuudet eivät ole riittäneet, vaikka heillä vakituinen työpaikka on ollutkin, Einola kertoo. Pankit: ehdot kiristyneet, mutta lainaa saa yhä Loimaan seutu Kiti Salonen Pankkien rahahanat eivät ole kiinni, Loimaan Osuuspankista ja Liedon Säästöpankista vakuutetaan. . Jos omakotitalot kävisivät kaupaksi, vilkastuisi myös kerros- ja rivitalokauppa ja umpisolmu aukeaisi. yleensä kaupaksi, kunhan hinta on kohdallaan. . Loimaalta muuttovalmiin omakotitalon voi saada jopa alle 100 000 eurolla. Loimaan seutu Kiti Salonen Omakotitalojen kauppa käy Loimaan seudulla nihkeästi. Julkisessa keskustelussa on maalattu vähän turhaankin piruja seinille, vaikka Loimaan seudulla työllisyystilanne on hyvä, Einola summaa. Isokallion mukaan lisää työpaikkoja Loimaalle kuitenkin tarvittaisiin, sillä jos paikkakunnalle muuttaisi lisää lapsiperheitä, vilkastuisi myös omakotitalokauppa. PANKKIEN vastuuta kiinteistönvälittäjät peräänkuuluttavat myös: omistusasunnon hankintaan tulisi nyt kannustaa, sillä korot ja omakotitalojen hintataso ovat alhaalla. . Eniten kysyntää on hyväkuntoisilla omakotitaloilla, jotka sijaitsevat Loimaan keskustassa tai Hirvikoskella lähellä palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. . 044 352 9797 www.wanhakanala.? KITI SALONEN Omakotitalojen kauppa käy vaisusti . Nuorten ostokäyttäytyminen on viime vuosien aikana muuttunut niin, että moni pelkää ostaa originellikuntoista ja mittavaa remonttia vaativaa 50-lu- Parhaiten omakotitalot tekevät kauppansa Loimaan keskustan läheisyydessä ja Hirvikoskella. Kiinteistökohtaisia eroja toki on, mutta noin 100 000 eurolla Loimaalta saa jo kohtuu hyväkuntoisen ja heti muuttovalmiin omakotitalon. Einola muistuttaa, että huonokuntoisemmatkin omakotitalot menevät . Kun mukaan lasketaan niin sanotussa hiljaisessa myynnissä olevat omakotitalot, nousee myyntimäärä noin sataan, kiinteistönvälittäjä Alpo Isokallio Loimaan Kiinteistönotariaatista laskee. Kun vielä kolme vuotta sitten omakotitalot menivät Isokallion mukaan kaupaksi parissa kuukaudessa, on normaali myyntiaika nyt 4?6 kuukautta. Eniten kysyntää palveluita lähellä sijaitsevilla muuttovalmiilla kohteilla Kiinteistönvälittäjä Alpo Isokallion mukaan viimeisen parin vuoden aikana omakotitalojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Jos edellytykset lainanmaksamiseen ovat kunnossa, nyt on loistava hetki hankkia omistusasunto. Näyttää siltä, että korot ovat alhaalla tulevinakin vuosina, Seppänen kannustaa.. Jos omakotitalot kävisivät kaupaksi, vilkastuisi myös kerros- ja rivitalokauppa ja umpisolmu aukeaisi, Isokallio kuvailee. Mikäli asukkaat eivät saa vanhaa asuntoa kaupaksi, joutuvat he lykkäämään uuteen muuttamista. Mutta vaikka näin ei olisi, emme me lainansaantia saman tien torppaa. ITÄ- JA Pohjois-Suomen syrjäseuduilla pankit ovat jo paikoin määritelleet vanhojen omakotitalojen vakuusarvoksi nolla. Liedon Säästöpankissa yleinen vakuusarvo on 70 prosenttia asunnon hinnasta. . Loimaan neljällä välittäjällä on tällä hetkellä myynnissä noin 70 omakotitaloa. Kun remonttia ei ole totuttu tekemään itse, halutaan talon olevan ostettaessa muuttovalmis, Einola kertoo. Isokallion mukaan viimeisen parin vuoden aikana omakotitalojen hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Me emme määritte- le yleistä vakuusarvoa, sillä se on aina kohteesta kiinni, Ketola kommentoi. Molemmat kuitenkin korostavat, että vakuusarvo määritellään aina yhdessä kiinteistövälittäjän kanssa ja tarvittaessa kohdetta käydään katsomassa paikanpäällä. Lisävakuuden vaihtoehtoja ovat valtiontakaus ja henkilötakaus. . heinäkuuta 2014 Tilapuoti - Kahvila - Juhlatila - Kotileipomo AIHETTA JUTTUUN Soita: Toimitussihteeriemme puhelinnumerot ovat 02 588 8032 02 588 8036 SU 27.7. Osa kohteista on myynnissä pidempäänkin ja mahdollisesti usealla välittäjällä. Omakotitalojen heikko kysyntä ja pidentyneet myyntiajat ovat johtaneet siihen, etteivät kiinteistönvälittäjät ota enää huonoimpia kohteita listoilleen. . Omakotitalosta luopuvat eläkeläiset haluavat useimmiten muuttaa kerros- tai rivitaloon
Varsinaisen silauksen pesäpalloinholleni antoi pelin alkajaisseremonia eli ?hutunkeitto?. Niin on tehty muuallakin historiallisen Ala-Satakunnan alueella. nythän ne ovat ihan säädyllisyyden vuoksi tarpeen, kun havainnoi nykytyttöjen sekä ylä- että alapäästä kovin niukkoja juhla-asuja.) PESÄPALLOKENTTÄ herättää minussa lä- hes kauhun väristyksiä, vain vähän liioitellen ilmaistuna. Toisin on esimerkiksi Pohjanmaalla. muuten vielä mustassa rippipuvussa! (Alboista ei silloin puhuttu mitään . Saa tehrät tyätä sev verran ko henkee nokasa o. . Minulla nyt ei kerta kaikkiaan ole lahjoja siihen lajiin, vaikka esimerkiksi voimistelusta pidän kovasti. (Puhumattakaan tanssista; jospa sitä olisi aikanaan koulussa opetettu!) Muinaisten vuosikymmenien ?voimistelu, leikki ja urheilu. Siellä pudotaan katoltakin komiasti. kulttuurin aluetta, jossa elämä on kulkenut maatalouden vuotuisen kierron mukaan. Kuvan taustana kohoavat itselleni lapsuuden ja nuoruuden kouluvuosien ajalta tuiki tutut mahtirakennukset, Heimolinna ja jo 1970-luvulla purettu kirkko, jossa aikanaan pääsin ripille . kun töppäili pelissä, oli kohta ?kuollut. Siksi punkalaitumelaisen ja loimaalaisen arvot on tehty hyvin samankaltaisista aineksista. Työ, ahkeruus, säästäväisyys, vaatimattomuus ja rehellisyys ovat arvoja, joita alueellamme on perinteisesti vaalittu. Vaikeuksia kohdatessamme säilytämme malttimme ja katsomme eteenpäin sekä uskomme parempaan huomiseen ja rehellisyyteen. Hyvän laulun kuultuaan joutuu toteamaan, että se kertookin juu- ri minusta ja meistä: en olekaan tunteitteni kanssa yksin! Näin sanoo Tapio Laurila, joka on valinnut tiistaisen yhteislauluillan alkulauluksi ? kuinkas muutenkaan . Siellä pudotaan katoltakin komiasti. HISTORIALLINEN SATAKUNTA on voimakkaasti talonpoikais- Erityisen vaikeaa meille on itsemme kehuminen. Lauantaina 26. Sanalla sanoen pesäpallopelit syksyin, keväin olivat minulle silkkaa kärsimystä. Sotahenkisen Tahko Pihkalan kehittämän pesäpallon sanastokin oli epämiellyttävää . viittaa siihen, että Punkalaitumella on vahvat luterilaiset perinteet. Niitä muistoja halutaan laulaa ja kuunnella yhä uudelleen. Kylvöheinän niittäminen oli aikanaan yksi rankimpia maatalon töitä. Toisin on esimerkiksi Pohjanmaalla. Patsaan teksti ?Rukoile ja tee työtä. Lähretääs poijaat niittelee. . Edellisillä sananparsilla on siirretty punkalaitumelaisia arvoja sukupolvelta toiselle vuosisatojen ajan. Kyllä tekevällä tyätä piisaa ja makkaavalla unta. olemme jo lapsena oppineet arvostamaan ja tekemään työtä. Mistäs päin sää oikeen ook kotosi? Hakasen mukaan punkalaitumelaisuutta kuvaa osuvasti torin laidalla oleva niittäjäpatsas. Nämä arvot ja murre kuuluvat jo osittain menneisyyteen, mutta ne ovat yhä olennainen osa sitä punkalaitumelaisuutta, jonka mekin olemme sisäistäneet osaksi omaa identiteettiämme. Laulut herättävät muistoja . jne. Luterilaisuus on yhdistetty usein juuri työhulluuteen. . arvosteltiin oman aikani oppikoulutodistuksessakin vielä kahteen kertaan, ensin urheilu, sitten voimistelu ? nykyäänhän aineesta käytetään yhteisnimeä liikunta, eikä kyseenalaista painotusta keskiarvoon enää synny. Kun olin ja olen edelleen vain 158 cm:n pätkä enkä yhtään liikunnallisesti kilpailuhenkinen, tulevaisuuteni urheilukentän riennoissa oli alusta asti pilvinen. Pelkästä kauhusta en osunut palloon juuri milloinkaan, ja oman joukkueeni toiset pelaajat epäilemättä voihkivat kiukusta, kun en ehtinyt juosta ikinä kakkospesällekään. Vanhan Satakunnan alueella arvostetaan ahkeruutta ja vaatimattomuutta Punkalaidun Marianna Langenoja Vanhat sananparret kertovat oleellisia asioita käyttäjiensä arvoista ja normeista. Nuotin ymmärtää lukemalla seuraavat lauseet ääneen: Mää oon toolta Liittolam mettänkulmilta syntysi. Mutta sua mää en okkan ennen nähny. Hakasen mu- kaan nuotissa on skandinaavisgermaanisia vaikutteita, jotka ovat levinneet ihmisten mukana länsirannikolta Kokemäenjoen vartta pitkin Ala-Satakuntaan. Siinähän varsinaiset sankarittaret eli joukkueen johtajat ratkaisivat mailanvartta mittaillen aloitusvuoron ja huutelivat oman joukkueensa osallistujien nimet. heinäkuuta 2014 6 Neuvotteluajat TÄLTÄ SIVULTA Sotahenkisen Tahko Pihkalan kehittämän pesäpallon sanastokin oli epämiellyttävää. KULTTUURI maanantai-tiistai klo 17.30 asti ajanvarauksella puh. Niittäjäpatsas symboloikin kovan työn tekemistä. Murune on kans leipää. . Vahva talonpoikaisalue on otollinen paikka myös paikallismurteille, jotka välittyvät suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle. Alueemme murteet varioivat hieman riippuen siitä, missä murretta puhutaan. Ans kattoo. . Pannaas vähä huilatev välillä. . Esimerkiksi Loimaalla Ala-Satakunnan murteeseen on sekoittunut Turun ylämaan murteita. Punkalaitumella sen sijaan yhdistyvät Ala- ja Ylä-Satakunnan murteet. YKSI MURTEELLEMME tyypillinen piirre on sen aaltoileva ja laulava nuotti. Hakasen mukaan MURRETTA Punkalaitumen sanontoja . Vanhan myllyn tarun. Oman laulunsa muistosta kertovat Armi Haatanen, El- sa Hietala, Laura Kilpiö, Simo Kolkkala, Kari Kotiniemi, Teemu Perho ja Jarmo Rasi. klo 19.. Kehumme mielellämme muiden saavutuksia, mutta emme ihmisiä. Sopii arvata, kenen nimi mainittiin happamin naamoin ihan viimeisenä. Kohtalon ivaa, että työssä toisella seudulla jouduin asumaan taas pesäpallokentän viereen... Rauni Virtanen Ans kattoo, mistä on punkalaitumelaiset tehty? . Erityisen vaikeaa meille on itsemme kehuminen. Myös Loimaalla. Punkalaitumelta kotoisin olevan professorin Aimo Hakasen mukaan punkalaitumelainen identiteetti on yhtä kuin satakuntalainen identiteetti. Satakuntalainen identiteetti yltää reilusti nykyisten maakuntarajojen ulkopuolelle kattaen suurimman osan Pirkanmaata ja osan Varsinais-Suomea. 010 257 3202 Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 /puhelu + 0,0595 /min Matkapuhelimesta 0,0828 / puhelu + 0,1704 /min Yhdessä hyvä tulee. MARIANNA LANGENOJA KIRJOITTAJAVIERAS Pallokentällä Monille epäilemättä otsikkoni muistuttaa mieleen Uuno Kailaan sydäntäriipovan runon, joka alkaa Turun yliopiston eläköitynyt suomen kielen professori ja Punkalaitumen murteesta kirjan kirjoittanut Aimo Hakanen pohti punkalaitumelaisuutta ja sen murretta palvelukeskus Pakarin 20-vuotisjuhlassa. ?Näin: pallokentän laitaan eräs rampa poikanen oli seisahtanut alle sen suuren lehmuksen.? Sitten runoilija kuvaa pojan eläytymistä kentällä käyvään pesäpallopeliin tähän tapaan: ?Ilost, innosta värähtelevän hänen sieraintensa näin joka kerta, kun maila pallon löi puidenlatvoja päin?? Runon traaginen loppu saa eläytymään siihen ulkopuolisuuden tuntoon, jonka vallassa kainalosauvoihin tukeutuva poika aina joutuu vammansa takia elämään. NOIHIN AATOKSIIN minut sai itse asiassa kesäkuun alussa Loimaan Lehdessä julkaistu kuva, jälleen valokuvaaja Veikko Hulkon kullanarvoisista kokoelmista. Kuva esittää Loimaan kauppalan urheilukenttää vuoden 1930 kesällä, kun sen vihkiäisiä juhlittiin. Rakkaiksi tulleet laulut palauttavat vielä vuosienkin jälkeen mieleemme ihmisiä, maisemia, tapahtumia ja tilanteita, jotka ovat olleet meille tärkeitä. Kuu torpparin aurinko. . Kaikki heidän muistojensa laulut lauletaan sitten yhdessä. Harmonikkayhtye tahdittaa rytmikkäästi, ja siinä soitavat Kari Kotiniemi, Seppo Lindstén, Jukka Nuoranne, Matti Schwartz, Esa Tiiri ja Ilmo Vesterinen. Loimaan Keskipitäjän maatalousnaiset tarjoavat makoisat kahvit tilaisuuden jälkeen. Loimaa-Seuran järjestämä Muistojen laulu -tilaisuus Krekilän myllyllä ti 29.7
Ja sitten on vielä tämä Kainuun hieno hiljainen kansa! Siellä päin ajellessa näky oli todella vaikuttava ja jäi mieleen, Helena Ahdelmaa sanoo viitaten taiteilija Reijo Kelan Suomussalmelle suunnittelemaan taideteokseen, joka on Viitostien varressa. . Kaksi täyttä saavillista meni, Ahdelmaa kertoo tyytyväisenä. Jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo ja siinäpä sitä jo onkin, oikein kohtuullista vaivanpalkkaa.. Ari Isomäki Pick-Nick-lehdessä ANU SALO Hahmoja on kahdeksan. Naisia on kuusi, miehiä yksi, ja sitten on yksi ajan hengen mukaisesti identiteettikriisiä poteva, josta ei oikein ota selvää. Pitää vilkaista jo lähemmin, sillä ihminen on tunnetusti utelias otus ja tykkää ottaa asioista selvää. VOIHAN HILPEYTTÄ hellivä hauskuus sentään, kun joukkio paljastuu kekseliääksi ympäristötaiteeksi. Puisten telineiden yllä oleviksi vaatteiksi, jäkälästä ja oljesta kehitellyiksi kuonta- jossa sen voi nähdä, mutta jossa se ei vie liikenteessä liiaksi huomiota. Ovat kumminkin sukua keskenään: isovanhemmat, äitihahmo ja lapsia. Vaikka vain voidakseen sanoa, että onpas hauska idea. Piti keksiä jotain muuta. . Onko se kulttuuria? SMCF:n pj. Viime vuonna Ahdelmaa sitoi auringonkukkapeltonsa antimia kimpuiksi, laittoi ne tien varteen saaviin ja viereen kehotuksen, että ottakaa tästä! . Uskaltauduin tekemään oman pienen joukkoni tänne tiesosuudelle, HAHMOJA ON kaikkiaan kahdeksan. Näyttää ihan sukukokoukselta. Enää pitää saada tietää, että kuka ja miksi. Niin että ajatus vähän oli, josko peurat kiertäisivät paikan. NO, TÄSSÄHÄN on taustalla monta asiaa, Ahdelmaa aloittaa. Saa kyllä kurkata lähempääkin, jos haluaa. loiksi hatun lierien ja huivien alla. Vaikka en kyllä oikein tiedä, onko näistä pellon päivystäjistä miksikään peläteiksi, Ahdelmaa pohtii. Toinen syy joukkion olemassaololle on, että vaatteet, jotka peltokansa on päälleen saanut, eivät kirpputorilla osoittautuneet miksikään menekkituotteiksi. Vastassa on Helena Ahdelmaa, joka lupaa kertoa lisää. . Tai hetkinen... Mitähän siellä puhutaan, jokin katselmusko menossa? Asia jää mielestä, mutta kun paluumatkalla paljastuu, että tyypit ovat siellä vieläkin, herää lisää kysymyksiä. Puiset telineet rakensi puoliso Jukka Mäkelä. nenmoista käyttökelpoista myös, ei sen puoleen. Sattui sitten niin, että kun talon eteen avautuvalla peltoaukealla kukkii puoliso Jukka Mäkelän kylvämä kukkaniitty ja viereen kylvetty auringonkukkapeltokin odottaa keltaista kukkamerta lainehtimaan, eivät lähistön peurat oikein sopineet suunnitelmaan. . No, ajoneuvoharrastajat katsovat omaan lompakkoonsa ja pelastavat aihioita löytyvien taalojen mukaan. kukahan ei kuulu joukkoon? Pellon päivystäjille löytyi selitys . Hameen helman hulmahduksesta tuulessa, hahmojen maahan heittämistä varjoista. Näyttäisi olevan joukko ihmisiä pellolla keskustelemassa. Ihminen kun on paitsi utelias, niin parhaimmillaan varsin leikkisä myös. Käy ilmi, että polku idean lähteille vie läheiseen taloon, kukkivan niityn poikki. Saa kyllä kurkata lähempääkin, jos haluaa. . 7 Lauantaina 26. Ensinnäkin hän osuu olemaan sitä sorttia ihmisluovuutta, joka näkee ympärillä olevissa asioissa, esineissä ja materiaaleissa loputtomasti mahdollisuuksia kehitellä kaikenlaista hauskaa. On siis tehnyt nämä. hämepäivät huutavat veronmaksajien rahoja kulttuurikohteidensa pelastamiseen ennen lopullista tuhoutumista ja lahoamista... PAIKALLISIA LAINA ... Nimiä ei ole, mutta mikä estää keksimästä, niin kuin sitäkään, mistä tämä puhumaton joukko mahtaa keskustella sitten, kun kukaan ei kuule. Ahdelmaan viesti yhtä kaikki on, että ympärilleen voi helposti kehitellä omannäköistään ympäristötaidetta, tai miksi sitä haluaakin nimittää. heinäkuuta 2014 LAINA Museoyhdistykset, kotiseutuyhdistykset ym. Helena Ahdelmaa ideoi ilonaiheita itselleen ja muille Loimaa/Alastaro Anu Salo Alastaron suuntaan ajellessa saattaa saada nopean näköhavainnon tien oikealla puolella seisoskelevasta ihmisjoukosta. Pitkä palmikkokin suikertaa näytille. Mitä ihmettä joukko tekee keskellä peltoa, porottavassa auringonpaahteessa. Ja mo- Helena Ahdelmaa pystytti henkilögallerian sen jälkeen, kun käsiin oli jäänyt vanhoja käytöstä poistuneita vaatteita
Piia sanoo, että ei komiikka mitään rakettitiedettä ole, mutta jutuilla on tietty rytmi, jota varsinkin aluksi on harjoiteltava. Koomikko tarvitseekin nöyryyttä astuessaan lavalle, sillä koskaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Silti kuulostaa ihmeelliseltä, että komiikkaa voisi opetella saati hauskaksi tulemista opiskella. Kyllä tässä hommassa tarvitaan tietynlaista hulluutta. . Naisen puhelin onkin täynnä lauseen pätkiä ja kaapit pullollaan paperinpalasia, joiden muistiinpanoista jutut kehittyvät. Kaikki ideat eivät suinkaan pääse sellaisinaan tai lainkaan lavalle asti. On hirvittävää seurata, jos eturivistä valitaan joku silmätikuksi ja tälle naljaillaan se 15 minuuttia. Kaverikseni ei edes pääse, jollei sano suoraan, onko juttu hyvä vai huono. LIHAVAT IHMISET eivät ehkä elä yhtä pitkään kuin laihat. heinäkuuta 2014 8 VIIKON VIERAS . Joku piruilee yleisölle, toinen haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisesti, kolmas pilkkaa itseään. Piialle tärkeintä on puhdas viihdyttäminen: naurun ja hauskuuksien toivossa yleisö on ostanut liput ja saapunut paikalle. . Hyvä koomikko onkin sellainen, jonka jutut yllättävät . Traktori ei ole myynnissä. ja vielä odottamattomassa kohdassa. Pelkkä into oppia ei kuitenkaan tee kenestäkään hauskaa. . Juttujaan hän kuunteluttaa ystävillään sekä treeniklubeilla, joissa kynnys esiintyä on matala: yleisö on armeliasta, kun tiedossa on, että vitsit ovat vasta testissä. . Yleisöhän meidän palkkamme maksaa, Piia sanoo ja Täältä pesee huumoria! Piia Rekola asustaa Punkalaitumen Pöllönaukeella oman mummonsa kotipaikassa. Mielestäni parasta on se, kun saa ihmiset aidosti nauramaan, sanoo punkalaitumelainen koomikko Piia Rekola, 33. Hän on heittänyt stand-up-keikkaa vuodesta 2007, ja seitsemässä vuodessa hänestä onkin kehittynyt aikamoinen huumorimimmi. Idean koomikon urasta Piia sai, kun hän oli katsomassa stand-upia Tampereella. . Mutta ainakin syömme kauemmin! Koomikko valitsee juttunsa sen mukaan, mikä aihe tuntuu läheiseltä ja mihin on helppo tarttua. Stand-up -koomikko Piia Rekola keksii parhaat jutut auton ratissa Punkalaidun/Pöllönaukee Maija Paloposki Itsensä peliin laittamista ja ihmisten viihdyttämistä, sitä on stand-up. . Se, että koomikko kerää naurut velmuilemalla jollekulle yleisöstä, on Piiasta huonoa vitsinvääntöä. . Jäin kuitenkin koukkuun siihen tunteeseen, kun ihmiset oikeasti nauroivat. KOMEDIAN TEKEMINEN on vakavaa ja vaativaa puuhaa. Ja jos jotain lupaan, niin senhän minä pidän. Spontaanin elämänasenteen omaksunut Piia osallistuikin stand-up-kurssille, jota kautta järjestyi ensimmäinen keikka Helsingissä. . Loimaalla hän on työskennellyt vuosia sitten keittiöalalla ja lastenhoidossa. . Esiintymässä oli vanhempi herrasmies, ja sanoin ystävälleni, että jos menisin lavalle, olisin heti hauskempi. Jos on olo, että osaa jo kaiken, niin sitten on parempi lopettaa. Tapoja luoda vitsejä on monia. Piia laskeskelee, että hyvä jos kymmenestä vitsinpoikasesta kaksi voi kelpuuttaa. Pyrin koostamaan lyhyitä ja ytimekkäitä juttuja. Piian itseironia näkyy siinä, että hän ei pelkää tehdä numeroa omasta koostaan. Piia laittaakin läskit rohkeasti likoon. . Olihan se hirveä jännitys, viiden minuutin keikka tuntui paljon pidemmältä ajalta. Juttuni on itseironia. Koomikon täytyy olla tietoinen omista ulottuvuuksistaan ja tehdä se myös yleisölle selväksi. Kun olen oikein syömällä syönyt ja siihen rahaa laittanut, niin otetaan nyt näillä kiloilla ruokarahat takaisin kotiin. Itsestään Piia kestää kuulla vaikka minkälaista juttua. Stand-upin ongelma on se, että jos keikka menee huonosti, ei voi syyttää kuin itseään, sillä koomikko on itse juttunsa rakentanut. Tänne piti aikoinaan muuttaa yhdeksi kesäksi, mutta se kesä ei ole vieläkään päättynyt.. Toiset istuvat alas ja kirjoittavat valmiit jutut pa- EO i V I D anlehti.f ima www .lo perille, Piian vitsit syntyvät oivalluksista ja ympäristön tarkkailemisesta yleensä auton ratissa. Minä olen! Piia Rekola räkättää. Koomikko keikkailee pitkin Suomea, ja esimerkiksi Alastarolla hän on käynyt vitsailemassa useasti. Lauantaina 26. Teen vitsejä arkipäiväisistä asioista, joita on voinut sattua itselleni tai tuttavilleni
Kaikki varmasti tietävät, miten mukavalta siivottu ja turhasta tavarasta raivattu koti tuntuu. Pieni jännitys kuitenkin kuuluu asiaan ja on jopa välttämätöntä, kunhan odotuksen pystyy kääntämään edukseen. . Hyvissä ajoin tapahtuva havainnointi antaa pelivaraa toimia. Karvonen kehottaa tarkkailemaan edessäpäin kulkevan liikenteen ohella myös taustapeiliä.. Sitten tajusin, ettei yleisö syö, vaikka katsoisin heitä silmiin. Tyhjänäkin peräkärry on kuin kahdeksankympin lätkä, myös moottoritiellä. Muutenkin olen saanut varmuutta ja uskallusta kommunikoida yleisön kanssa. Yleisö tulee keikalle viihtymään, joten jätän pois arat aiheet, jotka jakavat liikaa mielipiteitä. Tehosteena voit tiputtaa sinne pari rusinaa. Piia Rekola keikkailee lähes viikoittain eri puolilla Suomea. Kotityöt eivät innosta eikä muutenkaan turhia huvita höpöttää. Ensin vaate, laite tai esine on kaupassa yksi muiden joukossa, kunnes se on ikioma ja pääsee mietitylle paikalle kotona. Toki itse nauran, jos joku näistä aiheista kertoo hyviä juttuja. PIIAN OMA niksipirkka: saat barbille oman vessanpytyn tyhjästä leivinjauhepurkista. Piia kertoo jännityksen olevan ilmassa koko päivän ennen illan keikkaa. Itse olen tottunut puhumaan jokirannasta, kun tarkoitan Aurajoen rantoja. Periaatteessa jokiranta ja joenranta tarkoittavat samaa, mutta niitä käytetään osittain eri tavalla, ainakin Turun Sanomien nettiarkistosta löytämieni esimerkkien mukaan. Lehden kielessä jokiranta on paljon yleisempi ja viittaa lähes aina Aurajoen rantaan, vaikka lehtijuttujen perusteella jokiranta on myös Amazonilla ja Karinaisissa. Koomikolla on puolitoista minuuttia aikaa ostaa yleisö, ja jollei kahden minuutin kuluessa ole saanut nauruja aikaan, kannattaa lähteä pois. Piian keikat etenevät yleensä tietyn rungon mukaan. Jokainen keikka on itsensä voittamista. Turun Sanomissa oli jokin aika sitten uutinen verhokankaasta, jota koristaa Aurajoki-näkymä. Mutta sitten herään aamulla ja tajuan, että eihän sitä paskaan voi lopettaa. Juttunikin ovat pahentuneet, mutta hyvällä tavalla, Piia sanoo ja lisää, että lapset eivät varsinaisesti ole hänen kohdeyleisöään, sillä hänestä komiikkaa ei tarvitse tehdä sillä ajatuksella, että jutut uppoisivat myös pienemmille kuulijoille. Sekä lavalle astuminen että itsestään pilaileminen vaativat hyvää itsetuntoa. Olen joskus tullut itkien kotiin ja ajatellut, että tämä oli viimeinen keikka. Nipsun tahdottua mukaansa kimmeltäviä granaatteja Nuuskamuikkunen lausui jotakin ajattelemisen arvoista: ?Kaikki muuttuu vaikeaksi, jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää ominaan.. Varsinainen paikannimi se ei kuitenkaan ole, mutta Jokiranta ja Joenranta ovat käytössä sukuniminä. Lehdistä ei löydy vastausta siihen, mihin asti jokiranta jatkuu. Muuttuuko sinun jokirantasi joenrannaksi, kun kuljet Aurajoen rantaa alajuoksulta yläjuoksua kohti? Tanja Toropainen Suomen kielen yliopisto-opettaja LIIKENNEVINKKI Autoilija: kärry perässä saa ajaa korkeintaan 80 km/h MAANTIET Liikenneturva muistuttaa, että peräkärryllisellä autolla saa ajaa korkeintaan 80 km/h. Ennakointi on tärkeää paitsi peräkärryn kanssa ajettaessa myös matkaan valmistautuessa. Iloa saa tavaroista, joille löytyy uusi koti ja jotka saa asianmukaisesti kierrätettyä eteenpäin. KATUKUVAAN ilmestyy kesäisin pihakirpputoreja, joissa on loistava mahdollisuus harjoittaa luopumista. Kuorman kanssa äkkinäiset liikkeet tai jarrutukset ovat aina vaaratilanteita. Nuuskamuikkunen tyytyi asioiden katselemiseen: ?Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Vaikka koko maailman.? KAIKILLA ON toki tärkeitä esineitä, joista emme luovu tai jotka tahdomme antaa perintönä eteenpäin. Ostamatta jättämisen, tavaramäärän vähentämisen ja aineettomuuden arvostamisen voi kuitenkin aloittaa vähitellen. Kyse on ennemmin omistamisen halusta. Sen sijaan joenranta tarkoittaa Turun Sanomissa useimmiten muuta kuin Aurajoen rantaa, esimerkiksi jo- kivartta Sevillassa tai Kojonjoen rantaa. Tietenkään jokiranta ei ole turkulaisten yksityisomaisuutta, sillä sana kuuluu laajemminkin länsimurteisiin ja sitä käytetään myös Etelä-Karjalassa. Ostettu kirja voi jäädä lukematta, mutta tuntuu tärkeältä, että se löytyy kirjahyllystä. Moni unohtaa, että tavaroista luopuminenkin voi tuntua hyvältä. Takapainoisuuden voi testata helposti irrottamalla peräkärryn vetokoukusta ja pitämällä aisasta käsin kiinni. Jos aisa nousee ylöspäin ja kärry lähtee kippaamaan taaksepäin, takana on liikaa painoa ja kuorma on lastattava uudelleen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen sanoo. VÄÄRIN KUORMATTU kärry tekee yhdistelmästä hankalan ajettavan. Jutussa haastateltiin vähän aikaa Turussa asunutta kuosin suunnittelijaa, joka kertoi tehneensä iltakävelyitä joenrannassa ja juoksulenkkiensä ulottuneen joenrantaan. Juttua lukiessani jäin miettimään muotoa joenranta, joka tuntui jotenkin vieraalta, aivan kuin haastateltava olisi puhunut jonkin muun joen kuin Aurajoen rannasta. heinäkuuta 2014 EKOVINKKI Tule iloiseksi luopumalla ylimääräisistä tavaroista Tavaroiden ostaminen tuottaa monille mielihyvää. Muilla murrealueilla joenranta on yleisempi. Jokiranta on tavallinen lehtiotsikoissa (Jokirannassa vietät elämyksellisen kesäyön, Herkkuhetkiä jokirannassa). Mitä jos otsikoihin vaihtaisi sanan joenranta (Joenrannassa vietät elämyksellisen kesäyön). Rahallista hyötyä suurempi palkkio voi olla se, että huomaa pärjäävänsä ilman tavaravuorta. Painavimmat tavarat laitetaan akselin päälle ja lopuksi kuorma sidotaan kunnolla kiinni. . Kyllä itsekin joskus sanon yleisölle jotain, mutta menen keikan jälkeen kysymään, onko kaikki ok. Ostos saattaa olla monikäyttöinen ja tarpeellinenkin, mutta todellisesta tarpeesta on harvemmin kyse. Paras keikka kuitenkin on sellainen, ettei esiintyjä itsekään tahdo pysyä lennokkaissa tarinoissa mukana, mikä sopiikin impulsiiviselle Piialle mainiosti. Piia arvioi, että Suomessa stand-upille riittää tilausta, vaikkakin taloudellinen epävarmuus näkyy esimerkiksi klubikeikkojen vähyytenä. Raskas kuorma ja vauhti ovat kohtalokas yhdistelmä. Aina työ ei olekaan helppoa. Ekat pari vuotta lavalla meni katsellessa takaseinää. Jos lista paisuu, kuormauksessa pitää säilyttää tolkku ja jakaa tavara vaikka kahteen eri kyytiin. Peräkärryn kuormaus aloitetaan edestä niin, että painopiste säilyy mahdollisimman alhaalla ja keskellä. Pienikin vauhdinnousu tai äkillinen liike voi saada kärryn heittelehtimään ja vetoauton hallinnan katoamaan. . Voimme kokeilla, keveneekö olo, jos jätämme Nuuskamuikkusen tavoin esineitä pois kantamuksistamme. Emmi Manninen Valonia KIÄLEN PÄÄLLÄ Jokiranta ja joenranta Koomikolla on puolitoista minuuttia aikaa ostaa yleisö. Jokainen keikka on itsensä voittamista. kertoo, että usein yleisön pelko kiusattavaksi joutumisesta näkyykin tyhjinä eturivin paikkoina. . Jos kuitenkin on oikeasti jotakin vailla, niin netistä löytyy esimer- kiksi tavaranvaihtorinkejä, joissa raha ei vaihda omistajaa. Muumien viisauksia lainataan usein, ja ne sopivat tähänkin aiheeseen. 9 Lauantaina 26. Kilpailua kuitenkin riittää. ?Kun aloitin, ei alalle ollut juuri tulijoita, mutta nyt uusia yrittäjiä tulee koko ajan. Piia kokee itsekin kehittyneensä huimasti vuosien aikana. . Silloin ei voisi olla varma, että puhutaan Aurajoesta. Toisinaan jokiranta tuntuu melkein erisnimeltä, kuten otsikossa Logomo ja jokiranta. Kuljetettavat tarvikkeet on hyvä käydä läpi ja miettiä, kuinka isosta määrästä on kyse ja kuinka paljon ne painavat. Työssä kasvaa tuntosarvet ja oppii näkemään, sietääkö yleisö pienen määrän naljailua. Piia ei myöskään välitä tarttua ristiriitaisia ja vahvoja tunteita herättäviin aiheisiin, kuten vaikka politiikkaan tai uskontoon. . Keikkaa on laidas- ta laitaan: kaikenlaisista illanistujaisista ja yksityistilaisuuksista klubeihin ja ravintoloihin. Keikka kestää yleensä puolisen tuntia, mutta jos yleisö ei lämpene, on turha jäädä väkisin vitsiä vääntämään. . Jos joutuu pilkattavaksi, niin ei varmasti tule uudestaan katsomaan standupia
Jos mukana tuodaan pelkän hirsirungon lisäksi lattioita, uuneja, ikkunoita ja ovia, tulee siirrosta kaikkiaan ehkä saman hintainen kuin uudesta. Ei siis välttämättä kalliimpaa. NÄIN SIIS , jos katsotaan pelkkiä neliöitä ja neliöhintoja. Leirin teema on Kurkota tähtiin!, Narut vielä kireälle, niin hyvä tulee. Vastaavanlaista ohjelmaa he eivät olleet koskaan aiemmin kokeneet millään partioleirillä. Piirun ohjelmat on suunnattu sekä maa- että meripartiolaisille. . Piiru 14 jatkuu ensi viikon keskiviikkoon saakka. Kirjoittaja on LounaisSuomen partiopiirin viestintäsuunnittelija. OMAKOTITALON rungon kustannukset ovat alle viidenneksen kokonaishinnasta. Vaikka siihen lisättäisiin ikkunat ja ovet, jäädään alle 30 prosentin. Jos lähdetään koko Suomea ajatellen 1 000 euron neliöhinnasta, 150 neliön talon runkotyöt maksavat alle 30 000 euroa. Siirtämisen hintaan vaikuttaa olennaisesti työporukan taito ja kokemus. Teimme koruja matalan pressun alla kuumuudessa ja ikävässä asennossa. Suomessa hirsirakennusten siirto on ikivanhaa kulttuuriperinnettä. Olisi tärkeää, että tässäkin suhteessa ammattitaito voitaisiin säilyttää, ja se on mahdollista vain, kun siirtotyöllä on kysyntää. Uskallan sanoa kulunutta ilmausta käyttäen, että oikein hoidettu siirto on kulttuuriteko. Oman leiripaikan rakentelu on ollut kivaa ja lisäksi hyödyllistä yhdessä tekemistä, tytöt kertovat. . Yhtä raskasta tuhoa tehdään paikoillaan korjatuissa kuin siirretyissäkin kohteissa. Kaikki riippuu siitä, miten paljon vanhaa kunnioitetaan ja miten taitavasti ja arvostavasti sitä kohdellaan. Tytöillä on yksimieliset odotukset Piirusta: . Pihapiirit ja sisustukset ovat tavattoman kodikkaita, hyvän henkisiä.Tuskin millään uudella alueella on niin hieno tunnelma . Kun rakennetaan käsityönä veistetystä hirrestä ja puusepän käsityönä valmistamista ikkunoista, uuden hinta kohoaa siirtoon verrattuna ehkä kolminkertaiseksi. Maapartiolaiselle meripartiojutut ovat itsensä ylittämistä parhaimmillaan, kun kaikki on uutta. vanhassa talossa ihminen tuntee saavansa talolta rakkautta. Panu Kaila Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki. Julia Jokinen ja Lotta Tanhuanpää pystyttivät telttaa. . Oletko sitä mieltä, että vanhan siirtäminen ja rakentaminen tulee aina kalliimmaksi kuin uuden? Loimaan Nuotioloimujen tytöt Lotta Tanhuanpää, Aliisa Yli-Tuomola ja Julia Jokinen ovat oppineet Piirulla esimerkiksi pystyttämään Niger-teltan. Ennen kokemattomia elämyksiä ja itsensä ylittämistä partioleirillä Hämeenlinna/Piiru 14 Satu-Maija Kaunisto Aurinkoa, hellettä ja uusien elämyksien riemua on koettu Hämeenlinnan Evolla Lounais-Suomen Partiopiirin Piiru 14 -piirileirillä. Kaikki kunnia uudelle ja kauniitakin joukkoon mahtuu, mutta... Suurta rakennusliikettä parempi on parin kolmen kirvesmiehen muodostama työryhmä. On melkein välttämätöntä, että samat miehet hoitavat sekä purkamisen että pystyttämisen. Vaasan lähellä Sulvan pitäjän kirkon luona on Stundarsin kylä, jossa on kokonainen raitillinen eri puolilta siirrettyjä, asuntoina käytettäviä pohjalaistaloja. Uskon talon henkiin, rakastan kaunista puuta, enkä jotenkin näe tontilleni modernia hökötystä, kuvailee Riikka Noreila. . Etsin vanhaa hyväkuntoista hirsitaloa, jonka siirtäisin tontilleni. Kivaa tekemistä, uusia kavereita, he huudahtavat. heinäkuuta 2014 10 IISA KINNUNEN TALOTOHTORI Hirsitalo vaihtaa maisemaa . Pystytin ekaa kertaa omin avuin Niger-teltan, Lotta iloitsee. PIIRU KANNUSTAA kokeilemaan uutta ja herättää yhteiskunnalliseen ajatteluun. Ensimmäinen piirileiri pidettiin 2009 Reilassa. Kaikki riippuu Tämä johtuu siitä, miten siitä, että maisema köyhtyy, paljon vanhaa kun talo muuttaa muualle. kunnioitetaan Kokemus osoittaa valitettavas- ja miten ti, että ani hartaitavasti ja voin tilalle saadaan läheskään arvostavasti yhtä hienoa rasitä kohdellaan. kennusta. SEN SIJAAN itse talon historialliselle arvolle siirron ei tarvitse olla katastrofi. Tavoitteena on ollut tarjota jokaiselle ikäkaudelle erikseen räätälöityä, mielenkiintoista ohjelmaa, kertoo leirin ohjelmapäällikkö Maarit Pirinen Rauman Partiotytöt -lippukunnasta. PIIRU 14 on lounaissuomalaisten partiolaisten piirileiri, jolle osallistuu 3 500 partiolaista niin Turun seudulta kuin Satakunnastakin. Piiru 14 on Lounais-Suomen Partiopiirin historian toinen piirileiri. Lauantaina 26. Osaavilla käsillä on kysyntää, joten joukko kannattaa varata hyvissä ajoin. Tämä näkyy jo talon kokonaishinnassakin. Rakennussuojelun kentällä arvokkaiden rakennusten siirtoa yleensä vastustetaan. Lotta iloitseekin oppineensa jo muutaman päivän aikana vaikka kuinka paljon. LEIRIOHJELMASSA parasta on tyttöjen mielestä ollut ohjelmapiste, jossa sai tuta minkälaista olisi työskennellä lapsityövoimana piskuisessa hikipajassa. . Lisäksi leireillä oppii aina uusia juttuja. Keskiviikkoon mennessä Loimaan Nuotioloimut olivat jo ehtineet rakentaa lippukunnan oman leiripaikan ja osallistua muutamaan ohjelmatapahtumaan. . Lisäksi pestitehtävässä saa ottaa vastuuta ja tuntea itsensä tärkeäksi. Jos työskenteli liian hitaasti, sai rangaistukseksi hakea vettä järvestä ja kantaa sitä mäkeä ylös ja alas, Aliisa ja Julia kertoilevat. Tyttöjen mielestä ohjelmapiste oli hurjan opettavainen ja sai ajattelemaan. Jos työskenteli liian hitaasti, sai rangaistukseksi hakea vettä järvestä ja kantaa sitä mäkeä ylös ja alas. mikä kannustaa itsensä ylittämiseen sekä tekemällä vaikuttamiseen. Lotta toimii Piirulla meripartiopestissä. Jos sen sijaan halutaan uudelle talolle samaa laatua kuin vanhalla on, tulee siirrettävä huomattavasti edullisemmaksi. Loimaan Nuotioloimujen Aliisa Yli-Tuomola, 15, Lotta Tanhuanpää, 18, ja Julia Jokinen, 14, saapuivat kesän suurimmalle partioleirille heti tiistaina yhteiskuljetusbussilla, ja he viettävät eräelämää Piirun loppuun saakka, yhteensä yhdeksän päivää. Jo heti ensimmäisenä päivänä tytöt puhkuivat intoa leirikokemuksista. Aliisa ja Lotta kokevat suurleirin nyt ensimmäistä kertaa, Julialle puolestaan Piiru on jo neljäs
Hammasharja mukaan. Lieneekö ALASTARON nykyinen kirkko koko kylä saanut Ilola-nimensä on kuitenkin varsin uusi, vuo- delta 1841, jolta ajalta ei muutoin enää muisteta hiisiä ja jättiläisiä lähitienoilla asustelleen, joten taitaisi olla viisasta sijoittaa edellä oleva kertomus 1000-luvun alkupuolelle, jolloin Loimaan seutukunnan ensimmäisen kirkon tai saarnahuoneen sanotaan sijainneen muutama kilometri Loimijoen vartta alaspäin Mälläisten kylässä. Ehkä hiisien vihan kohde olikin juuri tämä saarnahuone? Heikki Keskumäki. heinäkuuta 2014 ENNEN ILMOITUS 4-henkinen perhe etsii päiväapulaista, lapset kouluikäisiä. Paavo (s. 1964, minkä mukaan kauppalassa on miehiä 2.870 ja naisia 3.286 sekä ulkomaalaisia miehiä 4 ja ulkomaalaisia naisia 4 eli yhteensä 6.164. 1931) toimi Osuuspankin johtajana Oripäässä. yo Esko Tanhuanpään asuttavaksi lukuvuodeksi 1964?1965. Merkittiin tiedoksi kotihoitajien palkkausta koskevat sosiaaliministeriön ohjeet. Samoin merkittiin tiedoksi kauppalan henkikirjoitettu väkiluku v. Vuoden 1963 henkikirjoitettu väkiluku oli 6.130 henkeä, joten kauppalan asukasluku on noussut 34 hengellä. Päätettiin antaa lausunto järjestysoikeudelle Pentti Seppälän talousrakennuksen rakennuslupa-anomuksesta. Merkittiin tiedoksi, että kansakouluntarkastaja on myöntänyt kansakoulunopettaja Pauli Riponiemelle virkavapauden lukuvuodeksi 1964?65. Merkittiin tiedoksi sisäasiainministeriön päätös 6/7. Johtava opettaja Martta Pakkala alarivissä 4. oikealta. Risto (s. 11 veljeksestä kahdeksan on vielä elossa. KERUUARKISTOJEN LEHDILTÄ Leikkilinnan kummaa väkeä K irkkoja vihaavia ja kirkonkellojen äänestä tulistuneita hiisiä, peikkoja ja jättiläisiä tiedetään ennen vanhaan asustelleen miltei joka puolella maata korpien kätköissä ja etäisten louhikkoisten kallioiden luolissa kaukana kristikansan kylistä. Kirkon ja kristinuskon vihasta huolimatta toisaalta taas kerrotaan, että hiidet ja jättiläiset varsin auliisti auttelivat ihmisiä kirkkojen ja saarnahuoneiden rakentamisessakin. LOIMAAN Alastarollakin Ilolan kylän takamailla, parisen kilo- tästä hiisien ilonpidosta? metriä nykyisestä kirkonkyläIloisesta luonteestaan huolitaajamasta, muistetaan ennen matta Alastaronkin hiidet kuitenkin olivat kirkonvihaajia, silsijainneen hiitten asumus. Paikka on Leikkilinlä kerrotaan, että kun na, korkea louhikkoiAlastarolle Nakkilanmäelle rakennettiin nen kalliomuodostel- Mitä se kirkko, niin Leikkilinma, ja nimensä se on Nakkilan nan väki alkoi paiskoa saanut siitä, että hii- kolli siälä sien oli usein nähty sitä kohden suuria kitanssivan piirileikkiä naukuu? venjärkäleitä ja raivoja heittelevän kuperta, että ?mitä se Nakkeikkoja kallion laella, vaikka kilan kolli siälä naukuu?. asuivatkin syvällä louhikkojen pimeissä kätköissä. korttelin tonttien n:o 16 ja 17 sekä puistoalueen asemakaavan ja tontin n:o 17 tonttijaon muutoksen. Päätettiin tehdä kauppalanvaltuustolle esitys II kauppalanosan 6. 11 Lauantaina 26. puh. 2472 tai käymällä os. KOULUHAMMASLÄÄKÄRI VANHAT VALOKUVAT 28.7.1964 Loimaan kauppalan henkikirjoitettu väkiluku 6.164 Viime viikolla pidetyssä kauppalanhallituksen kokouksessa merkittiin tiedoksi, että Juvan?Puujalkalan kylätien paikallistieksi vastaanottamista varten suoritettiin vastaanottotarkastus 21.7. Merkittiin tiedoksi yleisestä lääkärienhoidosta annetun lain edellyttämän ns. kunnanlääkäritaksan tarkistaminen. Hyväksyttiin Domus Akademikassa oleva Loimaan kauppalan nimikkopaikka luovutettavaksi valtiot. Lähempiä neuvotteluja varten pyydän ottamaan yhteyden1.8. Laine) albumista. Marttilalaiset Ylitalon veljekset 1960-luvulla: Heimo, Vilho, Jaakko, Erkki, Veikko, Aaro, Paavo, Risto, Pentti, Martti ja Aimo. 1964, millä se on vahvistanut kauppalanvaltuuston päätöksen 4. kauppalanosan 20. korttelissa olevien tontin osien myynnistä, jotka kauppala omistaa. Loimaan naiskotiteollisuukoulun oppilaaat vuonna 1958. Kuva Ritva Juhalan (o.s. Vesikoskenk 39, kpla. 50 VUOTTA SITTEN ILMOITUS Alastaron kunnan kirkonpiirin kansakoululaisten hampaiden tarkastus keskiviikkona ja torstaina. 1937) teki työuransa Loimaalla meijerin isännöitsijänä
Minkä ikäiset saavat pyöräillä jalkakäytävällä? Vastaukset sivulla 15 LL LL LL LL LL LL LL LL PALVELUHAKEMISTO PAIKALLISTA OSAAMISTA PARHAASTA PÄÄSTÄ PALVELUHAKEMISTO . Maalaus, peltityö . Mikä oli suomalaisten rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä viime vuoden lopussa? 4. Vamma paranee nopeammin kuin silloin, jos jäädään odottamaan ammattilaisten apua. . Kuinka monta päivää on jouluaattoon? 6. Tuulilasit . Huolto, korjaus . Mistä näyttelijä Lauri Tilkanen on kotoisin? 5. Finikor-ruosteenestokäsittely . Lauantaina 26. heinäkuuta 2014 12 Harkitse tarkkaan tekemisesi, sillä sählääjään voi sattua kesälläkin LOMASUOMI Suurin osa kesän tapaturmista voidaan välttää hyvällä harkinnalla ja varautumisella. Kesällä tehdään monia asioita pitkän tauon jälkeen, kuten remontoidaan, veneillään, grillataan ja retkeillään. Mikä on Ruotsin prinsessa Madeleinen tyttären nimi? 9. Onnettomuuksilta voidaan välttyä, kun toimitaan rauhallisesti ja keskitytään yhteen asiaan kerrallaan. TYYPILLISIÄ kesän tapaturmia on esimerkiksi ongenkoukun juuttuminen ihoon, palovammat sekä hyönteisen ja käärmeen purema. Haaverin sattuessa oikeaoppinen ja nopeasti annettu ensiapu voi estää vaivan pahenemisen. . Vuotavan haavan voi itse tyrehdyttää ja puhdistaa, ja nyrjähtäneeseen nilkkaan voi laittaa kylmää ja sitoa tukisiteellä. Ikkunatummennukset . Autovuokraus . HENKILÖNOSTIMIA . Useimmiten kyy puree marjastajaa tai retkeilijää metsässä, harvoin sisällä mökin lämmössä. Siksi eteisen ensiapukaappi ei ole paras paikka kyypakkaukselle, vaan pakkaus kannattaa ottaa mukaan. OSOITA TIETOSI 1. Rengasmyynti . Missä Eino Leino on syntynyt? 3. JUHLATILOJA AUTOHUOLTO MAUNU KY, LOIMAA . . Paljonko kaloreita on sadassa grammassa katkarapuja? 8. Mikä on naakan korvaushinta? 2. AUTOKORJAAMOITA . Minä vuonna Anne Frank syntyi? 7. Automyynti vahaukset . Missä tallissa ajaa F1-kuski Valtteri Bottas? 10. Kun riskit ovat tiedossa, osataan va- hingoilta paremmin välttyä. VAIKKA MÖKILLÄ olisi jo ensiapulaukku, sen sisältö on hyvä tarkastaa tasaisin väliajoin. Samalla kannattaa miettiä, löytyvätkö ensiaputarvikkeet helposti, ja ovatko ne hyvässä paikassa. . Pesut, kesto- ym. . Se, että on nähnyt monta kertaa perheenjäsenen tai kaverin hakkaavan halkoja, ei tarkoita sitä, että homma sujuisi itseltäkin leikiten, Suomen Punaisen Ristin ensiavun koulu- tussuunnittelija Mari Kaihovaara muistuttaa. . Kun hankitaan ensiaputarvikkeita, tulee samalla mietittyä mahdollisia vahinkoja. Olo saattaa olla varma, vaikka taidot ovat ruosteessa. . Iso osa onnettomuuksista sattuu silloin, kun henkilö tekee montaa asiaa yhtä aikaa ja uskoo hallitsevansa kaikki tehtävät hyvin
0400-544 659. . 050 350 6983. Hyvää kesää! Väinämöisenkatu 6 B Op-talo, Loimaa P. INVATAKSIPALVELUITA Jäärämetsän eläintila eläinleirejä, eläintouhuja ZZZ MDDUDPHWVD À . BETONITUOTTEITA Jorma Laaksonen, Seppäläntie 192, 32210 Loimaa. P. NURMI 040 546 2084 . www.jormalaaksonen.net Liikelahjat, tekstiilit, brodeeraukset, tarrat. J & S Subcontracting Oy, P. HAMMASTEKNIKOITA Kesäloma aika viikot 30?31. Hammasproteesi asioissa palvelen taas ma 4.8. www.j-s.fi . ELÄINTILOJA Jalkojenhoitoa, sokerointia Ajanvaraus Raija Toivonen 040 729 3532, 02 762 21 20 tai www.tazzi.fi . (02) 7622 393 DINO 180 Max kork Sivu-ulottuma 18 m 10,5 m H. 0500 929 227. 0500 822 386 www.alastaronautopalvelu.? . 044 27 47 402, www.fyspepe.toimija.fi Alastaro/Loimijoentie 78 t Turku/Uudenmaankatu 12 b posti@hierontakilpi.fi t www.hierontakilpi.fi . HOIVAPALVELUJA SINUN JA LÄHEISESI HYVINVOINTIIN elina.levo-juvakka@pjsh.? 0408670715 www.pjsh.? Alastaron Määräaikaishuollot Renkaat ja rengastyöt BE-, DSL- ja OBD-mittaukset Kolarikorjaukset Katsastuspalvelu Hinauspalvelut Ilmastointihuollot Loimijoentie 99, Alastaro P. Idyllinen tanssilava -40-luvulta + ravintolasiipi Alastaron nuorisolava ZZZ DODVWDURN\ODW ß Tiedustelu ja varaukset p. HYVINVOINTIPALVELUJA Fysioterapia, Petteri Penttinen, Kuusitie 1 Loimaa, P. 040 575 6425 Saksinostimet ja kuukulkijat sisä- ja ulkokäyttöön. Henkilönostin Leguan 160 230V /diesel
DINO 160 XT DINO 95 T Pasi Markula ky 0500 770606 . KAUNEUSHOITOLOITA . JUHLA- JA PITOPALVELUITA 0UH 4URUNTIE
040 7499 159, www.arjalka.fi Kauneushoitola Sabrina, Turuntie 14 P. ,/)-!!sWWW PIHAPORTTI l . LVI-LIIKKEITÄ MEILTÄ KAIKKI LVI-ALAN PALVELUT: Lamminkatu 19, Loimaa puh. 0500 535 377 . 0400 537 480 henri.torikka@htasennus.fi KOTIHOITOTUOTTEET academie Ella Bache etre belle Soiton päässä 24 / 7 . KELLOLIIKKEITÄ Pietilänkatu 11, Loimaa p. 0400 398 421, www.sormuslankinen.? Jalkahoitola Arjalka, Käsityölaiskatu 9, Loimaa P. 02 762 1350, 0500 741 437 Myös koti- ja laitoskäynnit, nettiajanvaraus www.sabrina.fi sKIRKKAATLASIT sKORISTE JAERISTYSLASIT sIKKUNOIDENKORJAUKSET sLISTAT. LEMMIKKIELÄINPALVELUJA Turkinhoitoa ja trimmausta koirille Chenespace Oy, Loimaa 050 363 94 93 www.chenespace.fi Varsinais-Suomen lemmikkituhkaus, Virttaa 0400 462 824, www.lemmikkituhkaus.fi LOUHINTA- JA KAIVINKONETÖITÄ, myös risukoura Jasa Poraus, Loimaa Vuokrataan kylpytynnyriä p
BRODEERAUKSET . 044 7442 310 Laadukkaat . KIINNITYSTARVIKKEET Päivystys lasirikoissa: puh. 040 722 5270 terv.hoit., koul. KAIHTIMET JA MARKIISIT Kauneushoitola Lemon-spa MYÖS JALKAHOIDOT! Palininkatu 3, Loimaa P. hieroja Marika Väisänen Kanta-Loimaantie 5B B16, Loimaa www.suolakeidas.? . www.sabrina.fi Hoitola Suolakeidas p. HENKILÖNOSTIMIA . 0400 765 351 LASIT JA LASITUSTYÖT! . 02 762 1350, 0500 741 437, Suolahuone ja hieronnat Nettiajanvaraus. P. 050 529 2439 Kauneushoitola Sabrina, Turuntie 14, Loimaa P. 050 361 3670 Lymfaterapia, osteopatia ja fysioterapia. Loimaan Lääkintävoimistelu Ky Anita Koivisto www.hoitolalemon.fi Käsityöläiskatu 9. LOUHINTATÖITÄ Loimaan Seudun Invataksipalvelu, Raimo Huhtala P. 0400 223 535, 0400 223 235. Idyllinen . JALKAHOITOLOITA Ryötin tila HENKILÖNOSTIMIEN VUOKRAUSTA ZZZ ORLPDDQOXNNR À Kello- ja koruseppä LANKINEN Jalkahoitola Irma Paljakka, Kalevalalankatu 11 A 10, P