vuosikerta TIISTAI 6.1. Pulmat veivät mennessään nelisenkymmentä vuotta sitten, kun Laurila näki sukulaispojalla älynystyröitä kutkuttavan pirunnyrkin. – Antoisa harrastus, tässä joutuu pohtimaan, Laurila tuumaa. Silloin Laurila suuntaa kansalaisopistolle niitä tekemään. alv . Sastamalaiset olivat kaikilla osa-alueilla parempia kuin loimaalaiset ja veivät ottelun nimiinsä puhtaasti 3–0. Sivu 7 KIMMO GUSTAFSSON Huoli painaa Etelän maataloustuottajat ovat enemmän kuin huolissaan ammattinsa puolesta pelätessään tasapuolisen kohtelun loppuvan tukipolitiikassa. Ulos lähtiessä kannattaa pukeutua lämpimästi ja laittaa pipo päähän, koska kunnollinen pukeutuminen pitää pakkasen loitolla. Sivu 3 Florian Schmidt:. Paikalle toivotaan niin kotieläintuottajia kuin viljanviljelijöitäkin. Kenttiä on jäädytetty perjantaista lähtien ja jo tänään käytössä pitäisi olla kaupungin urheilukeskuksen kaukalo ja sen kaksi yleisöjäätä sekä kahdeksan koulun kenttää. Pulmien harrastajat kokoontuvat vuosittain muun muassa esittelemään keksimiään uusia pirunnyrkkejä. Sivu 6 MARIKA TIMONEN Alastaro-hallin takana oleva kaukalo sai vesisuihkun päällensä maanantaina aamupäivällä. Joskus vierähtää kuukausiakin, kun miehellä on muuta puuhaa, mutta syksyn tullen pirunnyrkit alkavat taas kiehtoa. Osa jääkentistä on jo saatu luistelukuntoon Loimaan seutu Kimmo Gustafsson/Tiina Naula Luistimia päässee tänään testailemaan Loimaan kaupungin kentillä. Hurrikaani vaisuna Hurrikaanin kevätkausi alkoi vaisusti vierasottelussa VaLePaa vastaan. Tervetuloa talvi! Sivu 12 T Ä N Ä Ä N Irtonumeron hinta 1,00 € sis. Luistelukunnossa sen pitäisi olla viimeistään keskiviikkona. Loimaan talousalueen paikallislehti • 95. Mies harrastaa pulmia. Sivu 5 ” Hävittävä suunnitelma tekee Loimaasta tylyn. Pirullisen paljon pulmia Loimaa/Karhula Marika Timonen Loimaalaisella Aimo Laurilalla on erikoinen harrastus. Laurilalla on toistasataa pirunnyrkkiä. 2009 P 1 D Nro 2 Päävalmentaja Ville Kakko mietti päänsä puhki, mutta Hurrikaani ei noussut omalle tasolleen. Joissakin osia on jopa 126, ja malleissa vain mielikuvitus näyttää olevan rajana. Säätila Puut huurtuvat, posket punottavat, lämmitystolpat nakuttavat, jääntekijät lähtevät liikkeelle, ja silmiä suojataan kirkkaalta auringolta. Tämän tietävät muun muassa Loimaan keskuskoulun kakkosluokkaiset, joiden mukaan vain tyhmä kulkee ilman pipoa. Maailman suurin pirunnyrkki painaa yli 180 kiloa. Siksi he järjestävät ensi viikolla kapinakokouksen Huittisissa. Hän ei pelkästään kokoa muiden tekemiä pirunnyrkkejä vaan suunnittelee ja valmistaa niitä myös itse. Tänä vuonna harrastajat kokoontuvat Vaasassa. Pirunnyrkit ovat kuin kolmiulotteisia palapelejä. Laurilan lisäksi Suomesta löytyy 20–30 muuta alan aktiivista harrastajaa. Sivu 9 JUUSO RIPONIEMI Aimo Laurilalla on toistasataa erilaista pirunnyrkkiä. Perinteisesti pirunnyrkit koostuvat kuudesta osasta, eli nuljuksen naulasta, mutta Laurilaltakin löytyy useita erilaisia muunnelmia. Se on näytteillä Oulun Tietomaassa
Kartanomäenkatu 4, PL 2, 32201 Loimaa Puh. Maailmantalouden kriisi lyö laineita myös Saviseudulle, mutta hyviäkin uutisia löytyy. Yhden viestin hinta on 0,95 euroa/160 merkkiä. Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Teema ilmestyy viikolla 4, mutta legendoja pitäisi meille kertoa viimeistään 9.1. Niina Satu Kristiina Järvinen Loimaalta on valmistunut restonomiksi Haaga-Helia Porvoon ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmasta. Teemme opiskelijaelämästä juttua kahdeksan paikallislehden yhteiseen koulutusta käsittelevään teemanumeroomme. Matt. VALMISTUNEITA. Tilaushinnat: Määräaikainen 12 kk 97 6 kk 57 4 kk 43 Kestotilaus: Laskutusjakso 12 kk 92 6 kk 47 4 kk 32 Irtonumero 1 Ulkomaantilaukset: tilaushinnan lisäksi peritään voimassa oleva postimaksu. Voit myös miettiä jo valmiiksi tulevien kuukausien hyviä uutisia – niillä on tilausta. (02) 762 6000, telefax (02) 763 1233. Saitko ystävän. Toimittaja Marika Timonen (02) 762 6022 Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 762 6033 050 555 7526 Toimitussihteeri Tiina Naula (02) 762 6031 Toimittaja Kimmo Gustafsson (02) 762 6038 Toimitussihteeri Sampsa Hakala (02) 762 6035 Toimittaja Sari Keskitalo (02) 762 6027 Toimittaja Kari Nummila (02) 762 6032 6.1. www.loimaanlehti.. Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.. Näyttikö raskaustesti plussaa. Jäähyväiset joululle musiikin siivin MARIKA TIMONEN Kerro meille! Millaista oli opiskelijaelämä joskus kultaisella 1980-luvulla. Toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen puh. Ilmoitusmyynti: Markkinointipäällikkö Veli-Matti Knuuti (02) 762 6040 0500 324 939 Ilmoitusmyyjä Liisa Kivinen (02) 762 6050 Ilmoitusmyyjä Päivi Alm-Huhti (02) 762 6060 Ilmoitusvalmistus Eija Kärkäs (02) 762 6055 Tilaustenhoitaja Tarja Säteri (02) 762 6016 Ilmoitusten jättöajat: Ilmoitusaineisto on toimitettava lehden konttoriin kunkin numeron ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 12.00 mennessä. Ilahduttiko naapuri. Aku, Aukusti, August 2 Tiistaina 6 tammikuuta SANOMALEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0358-9161 Jakeluhäiriöt: Puh. 0200 72822 (mpm/pvm) arkisin klo 6.00-16.00 viikonloppuisin klo 6.00-12.00. Raumalla. Eurassa, Laviassa ja Rauman uudessa apteekissa sekä proviisorina jälleen Raumalla 1964–81. Hän oli 78-vuotias, syntynyt 22.7.1930 Ruovedellä, jossa hänen isänsä oli silloin eläinlääkärinä. Vinkkaa meitä pienestä tai suuresta hyvästä uutisesta 15.1. Konsertissa esiintyy muun muassa 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä Loimaan Naislaulajat. Painopaikka: Priimus Paino Oy/Allatum Oy. Tunnelma on myös olennainen asia, eikä ennen joulua oikein ehdi rauhoittua, Petri Vainiotalo miettii. Apteekkari Ritva Hollo MUISTOKIRJOITUS Jaakola-seura ja Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut järjestävät viime vuoden tapaan loppiaiskonsertin Alpo Jaakolan Ateljeekodilla. Konsertti järjestettiin myös viime vuonna. Sikailtiinko seiskytluku vai ehdittiinkö myös opiskella. Farmaseuttina hän palveli mm. Matt. Kustantaja: Priimus Media Oy. Ohje: näppäile teksti KERRO ja välilyönti ja oma viestisi, loppuun nimesi tai nimimerkkisi ja lähetä se numeroon 16350. – Eräs viime vuonna konsertissa ollut sanoi, että konsertti jätti paljon ajateltavaa, vaikkei hän uskonnollinen olekaan, Jaakola sanoo. Saiko firmasi uuden tilauksen. Potkaisiko onni ja lottorivissä oli enemmän kuin neljä oikein. Konttori ja toimitus avoinna ma-pe klo 8-16. Eläkevuosinaan hän antoi yhä enemmän aikaansa kuvataiteille, hankki runsaasti alan kirjallisuutta ja luki paljon; taulut tuottivat hänelle jatkuvaa iloa. Ritva Hollo tuli ylioppilaaksi Tampereella, suoritti farmaseutin tutkinnon ja valmistui proviisoriksi 1964 Helsingin yliopistosta. Aurinko laskee kello 15.34. Ilmoitushinnat: Ennen tekstiä 2,06 /pmm 3-sivu 2,06 /pmm Tekstissä 1,93 /pmm Tekstin jälkeen 1,66 /pmm Takasivulla 2,05 /pmm Etusivulla (modulikoot) 3,39 /pmm Kuolinja kiitosilmoitukset, kunnalliset ja kirkolliset ilmoitukset, heng.kokoukset 1,66 /pmm Määräpaikkakorotus 0,06 /pmm Värikorotus yhdestä lisäväristä 0,16 /pmm Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22%. Rakkaimpana harrastuksena, monesti työnäkin, pysyi loppuun saakka vanhemmilta perityn Klemen metsäja puutarhatilan hoito Alastaron Virttaalla. – Miljöö vaikuttaa konsertin onnistumiseen, Kouri muistuttaa. Loimaan Lehti aloittaa myös 12-osaisen kerran kuussa ilmestyvän juttusarjan nimeltä Hyvä Uutinen. Sitä järjestäjät toivovat myös tältä konsertilta. – Ajatus lähti tilasta. Apteekkari Ritva Hollo seurasi koko uransa ajan kiinnostuneena alansa kehitystä ja osallistui tunnollisesti jatkokoulutukseen niin Turussa kuin Helsingissäkin. Loimaa/Niinijoki Marika Timonen Tänään virittäydytään vielä kerran joulutunnelmaan, kun Jaakola-seura ja Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut järjestävät Alpo Jaakolan Ateljeekodilla Loppiaiskonsertin. Mikko Hämäläinen Alastarolta on valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta konetekniikan koulutusohjelmasta. – Kun tarjontaa on paljon, jotain menee ohi. Kerro meille menneiden vuosikymmenten parhaat opiskelijaelämän legendat ja kokemukset. Se oli hänen mielestään välttämätöntä lääkevalmistuksen nopean edistymisen ja alan sosiaalisen muuttumisen tähden. Viime loppiaisena Ateljeekoti täyttyikin yleisöstä. Hän kunnioitti kaikkia asiakkaitaan samalla tavoin ja korosti henkilökunnilleen tämän asian tärkeyttä: mitään palvelutilannetta ei saanut väheksyä. mennessä. Runsas tarjonta ja muut kiireet siirsivät konsertin kuitenkin loppiaiseen, joka osoittautui mainioksi ajankohdaksi. Marja Jaakola toteaa viimevuotisesta konsertista tulleen runsaasti positiivista palautetta. TÄNÄÄN AJANTIETO: Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 9.35. Luvassa on monipuolinen ohjelma, joka sisältää niin suomalaista kuin ulkomaistakin joulumusiikkia Sibeliuksesta uudempaan iskelmätyyppiseen musiikkiin. 2: 11 PÄIVÄN SANA KUOLLEITA Apteekkari Ritva Heta Helena Hollo kuoli uuvuttavaan sairauteen 7.11. NIMIPÄIVÄT: 6.1. Vuosi sitten Jaakola-seuralaiset suunnittelivat joulukonsertin järjestämistä. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Saitko työpaikan. Apteekistaan Ritva Hollo luopui 1998 ja jäi asumaan Raumalle. KERROviestin voi lähettää myös Loimaan Lehden nettisivuilta löytyvällä Palaute-lomakkeella. Viime vuoden tapaan ohjelmaan kuuluu myös kahvi ja pullatarjoilu sekä arvonta, jossa päävoittona on Alpo Jaakolan taidetta. Tilaukset: tilaukset@loimaanlehti.. Ritva Hollolle asiakaspalvelu oli arvokas osa apteekkarin työpäivästä. Ilmari Ojala Ritva Hollo. Ateljeekodin idyllistä ja persoonallista miljöötä hän pitää erinomaisen sopivana konsertin järjestämiseen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. Vastuu ilmoituksista: Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Raija Kouri puolestaan huomauttaa, että loppiaiseen on perinteisestikin kuulunut kokoontuminen. Oman toimensa ohessa hän proviisorina oli vuosikymmenen verran Oy Aga Ab:n tehtaiden lääkkeellisen happikaasun valmistuksen vastuunalaisena johtajana. 2: 9-10 7.1. Harri, loppiainen 7.1. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (02) 770 2204 Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.. Useita solistisiakin esityksiä on parituntisen konsertin aikana luvassa, kun yleisön eteen astuvat Armi Haatanen, Tommi Jalo, Elina Keloniemi-Hurttila sekä Jukka Sillsten. Siinä tehtävässään hän oli aina myönteinen ja hyväntuulinen sekä altis kuuntelemaan. Alastaron apteekkioikeudet hän sai 1981 ja Rauman uuden eli II apteekin oikeudet 1988. Loppiaiskonsertti Alpo Jaakolan Ateljeekodilla tänään klo 15. Mietimme, millä Ateljeekodin tunnelman saisi välitettyä yleisölle, Teija Ek-Marjamäki kertoo
Puistattaa. Parhaana suurinvestointina pidän järjestelmällistä kaukolämmön rakentamista. Salon Seudun Sanomat pääkirjoituksessaan TÄLTÄ SIVULTA: Loimaasta on tullut kaupunki ilman luonnetta, niin tyly ja kylmä kuin tuo viljasiilon sininen valo. Loimaalla on tarjota valtava määrä nykyaikaisia urheilumahdollisuuksia ja niihin pääsee jopa pyörällä. Asennetaan minituulimyllyjä jotta kaupunkilaisille voidaan valaista, että sähkö näille lampuille on ilmaista. Loimaasta on tullut tällä välin yhtä turvaton kuin mikä tahansa suurkaupunki, missä öisin ei voi enää kulkea kaduilla rauhassa. Katujen ja merkkien tila Loimaalla on itäeurooppalaisella tasolla. Uusi kappeli antaa koko leirikeskukselle juhlavuutta. Mutta samalla yhä useammin kuulee arvostelua. Juna on myöhässä 35 minuuttia. On se keli, joka ei helmoja heiluta, vaan paiskoo räntää helmojen alle. Sen perässä tässä on totisesti juostu. Näin on, ei mahda mitään. Alttarin rikkinäiset tiilet eivät varmastikaan ole arkkitehdin näkemystä. Voidaan sanoa, että Loimaa on helmi Euroopan pikkukaupunkien joukossa. Kaupunkia jaetaan ja revitään kaduilla ja teollisuusalueilla. Koulutusmahdollisuudet ovat esimerkillisiä, puuttuu vain yliopisto. Sen vuoksi ei kulu viikkoakaan etteikö ihmisten ylitse ajeta, rikota ikkunoita, kioskeja ryöstetä ja tappeluilla etsitä verisiä neniä. Hän kirjoitti seurakunnan kuulumiskirjeet eri puolille maailmaa. Kävimme vapaa-ajallamme Inkerissä. Olavi Ala-Nissilä. Lisäksi Tihkovitsan leirikeskuksessa on eri seurakuntien leirejä, jossa hoidetaan ihmistä hemmotellen, ruumiin ja sielun ravinnolla. Loimaa haluaa välittää suurkaupungin ilmapiiriä. Tehokkuuden, hyödyn maksimoinnin. Meillä on perinteisesti vahva musiikkitarjonta, jonka tämänhetkisestä korkeasta tasosta saamme pitkälti kiittää Loimaan Musiikkiopistoa ja sen opettajia. Meillä on teatteri, kesäteattereita, meillä on käsityöntaitajia, valokuvaajia, aktiivisia urheiluseuroja, meillä on tasokkaita oppilaitoksia. Nyt, VR:n säästöjen nimissä, arkkitehtonisesti arvokas asemamme on suljettu – ja lipunmyynnissä Loimaan ja Turun välillä ähertävät junailijat toteavat tarvittavan uusia työntekijöitä lisääntyneen työmäärän vuoksi. Niin monet lapset ja aikuiset Loimaalla jäävät nyt, tällä hetkellä, paitsi kokoelman antamia mahdollisuuksia käsitellä taiteen välityksellä kulttuurisia kysymyksiä, ihmiseksi kasvamista ja oman elämän hallitsemista. Rautatieasemalta valoja ei edes näe, koska ne ovat puiden peitossa. Juna Tampereelta saapuu – ja lähtee. Kylmässä karussa kirkossa ei vieraat eikä seurakuntalaiset käy, tämän me kaikki olemme itse todenneet. Viljavaraston yllä loistaa valoverho. Miksi. Olimme molemmat Veikon kanssa työelämässä. Annettu mennä käsistä.. Suurloimaan pitäisi synnyttää ”Synergiaa”, jotta säästettäisiin kustannuksia ja verorahoja. Lisäksi syntyi tukikummitominta Siiverskajan lastenkodin lapsille. Värjöttelen Loimaan asemalla. Vanhat arvot ja toisten huomioonottaminen eivät ole enää voimassa. Raija Kouri Tiistaina 6 tammikuuta 3 LAINA: Moni on tässä maassa iloinen: penkkiurheilijaa hemmotellaan todella laajalla TV-tarjonnalla. Vahvuutena nousee mieleen meidän oman kulttuurimme vaaliminen. MIELIPIDE Kirjoittaja pelkää, että Loimaa menettää kaupungille lahjoituksena tarjolla olevan Haapasen taidekokoelman Turkuun. Lamput sytytetään illalla, kun kaikki ihmiset ovat jo kotona. Kupanitsassa tutustuimme Kolppanan pappiin, Arvo Soittuun. Toivoin vain, että uusi kaupunginjohtaja muuttaa ja parantaa näitä asioita. Olimme silloin ensimmäisellä matkallamme Venäjällä, LänsiInkerissä, Kupanitsan seurakunnassa. On hupsua pyristellä väistämätöntä vastaan, mutta epätoivon valtaan antautuminen on vielä rikollisempaa. Ja mitä vielä, mietin, posti, puhelin, käräjäoikeus... Leirikeskuksen rakentaminen ja toiminta on ollut suuri Jumalan ihme. Meitä kirjan ostajia varmasti riittäisi. Kupanitsan kirkko oli jo kohonnut raunioista kauniiksi Herran temppeliksi. Veikon työpaikalla, kunnantalolla, sanottiinkin leikillisesti, ettei eteiseen kannata jättää päällysvaatteita, sillä kohta ne menevät Klemettien matkassa Venäjälle! Loimaan seudulta myöskin Alastaron seurakunta on ollut tukemassa Kolppanan seurakuntaa . Autot ajavat 100 km:n tuntinopeudella Kartanonmäentiellä, tai punaista vastaan liikennevaloissa. Aseman ympärille rakentui voimakas keskus, joka johti Loimaan kauppalan syntymään. Useimmat asuvat kaukana toisistaan, yksinäisyydessä. Käymme heidän luonaan tervehdyskäynnillä ja samalla pidämme ehtoollishartauden. Alastarolta ja Amerikasta. Karuus ja kylmyys ei saa surakuntalaisissa kannatusta, niin kuin entinen kirkkoherramme luulee. Sekä kilpailijat että osa kisojen seuraajista kokevat jo ähkyä ja runsaudenpulaa. Voiko maailman nähdä ja kokea todella myös näin! MUTTA puuttuuko meiltä kyky ottaa vastaan. Olihan se heille tullut tutuksi elämänsä varrella, kun heidän oli jatkuvasti muutettava paikasta toiseen. Kitkerät ajatukset kiertävät mielessä. Rahan. Tulevaisuus on hämärän peitossa, kukaan ei tunnu tietävän, mitä talouskriisi tuo tullessaan. Se on yksinkertaisinta ja vastustusta on vähiten odotettavissa. Loimaalainen kaupunkisuunnitelma menee näin: missä vain seisoo vanha talo joka voidaan repiä alas, missä vain kaupungin lähellä on ratsastustalli, jossa edelleen voitaisiin ratsastaa, missä tahansa kaupungin lähellä on marjaja sienimetsiä niistä tehdään tehdastai asuinalueita, missä tahansa vielä on viheralueita muurataan umpeen, mihin tahansa lisätään valoja jotta Olkiluoto 4:lla on mahdollisuus. Tuntuu anteeksiantamattomalta, ettei tarjottua taidekokoelmaa ole pystytty sijoittamaan. Syksyllä oli Venäjän oikeusministeriön sivuilla lista lakkautusuhan alla olevista uskonnollisista järjestöistä. Loimaalla on sitä jotakin, mikä tekee siitä erityisesti lapsiperheille mielenkiintoisen paikan asua. Neuvostoliitto oli hajonnut ja Venäjällä elvytettiin Inkerin kirkkoa. Suomen evankelisluterilainen kirkko on luvannut tukea Inkerin kirkkoa juristin palkkaamisessa, jotta väärinkäsitykset kirkon oikeellisuudesta toimintaan voitaisiin oikaista. Hän pyysi meitä seurakuntansa tueksi. Koskelta löytyi jo alkuaikoina uskollinen joukko, jotka avustivat inkeriläisiä ystäväseurakuntiamme mitä moninaisimmilla tavoilla. Meidän kaikkien pitäisi tehtävissämme toimia nimenomaan epäitsekkäästi. Mopoilla ajetaan jalkakäytävillä ja rautatieasemalla. Onko meillä todella siihen varaa. Paljon on ensi vuosiemme mummoja siirtynyt kuoleman kautta pois. Meillä on hienot paikallishistorian perusteokset, kotiseutukirjallisuutta on ilmestynyt runsaasti ja monelta eri alalta, siitä ovat pitäneet huolen kustantajamme Ooli ja HD Kustannus. Täytyy myöntää, että näyttää hienolta mutta onko se sen väärti. Helvi Klemetti Vastarannan kiiskin ajatuksia vuoden vaihtuessa Olen asunut jo 18 vuoden ajan Loimaalla ja viihdyn täällä hyvin. Menetetty. Talkoolaisia on käynyt mm. Lionsveljen (Arne Ritari) Simo Koivulan synttäreillä tuli mieleen, että Simon elämästä saisi mainion kirjan. peruspalvelut, joista itsenäisyyteen ponnistellut Suomen kansa oli niin ylpeä, joiden kautta todellinen kansan demokratia toteutui. Miltei jokainen on säilyttänyt perinteenä juhlia joulua, kuten lapsuudessaankin, vaikka se oli kielletty Neuvostoliiton aikana. Seurakuntalainen Paikalliset kustantamot tekevät hienoa työtä julkaisemalla paikallista henkilöhistoriaa kertovia kirjoja. Jopa koulujen lähellä ei Loimaalla ole ylimääräistä valaistusta ja turvallisia suojateitä. Siten rakennetaan ekologista ja puhdasta kaupunkia. Kupanitsassahan oli paljon muitakin suomalaisia, mutta Kolppana oli vasta perustettu seurakunta. Pyydän leikatkaa! Ne 60 000 euroa mitä tämä projekti vähintään maksaa, olisi ollut parempi sijoittaa turvallisiin kouluteihin. Sain viettää Länsi-Inkerissä 2000-luvulla pitempiäkin jaksoja. Kaupunki valaisee viljasiilon 27 kw:lla tunnissa. Lapset rakastavat vettä, jokea ja metsässä leikkimistä. Mutta onko meillä toivoa. Viimeksi Tapio Laurilasta kertova kirja oli mainiota luettavaa, tuli hyvälle tuulelle pitkäksi aikaa. Useilla paikoilla Lännen pikatiellä on jalkakäytäviä ja katuja tasolla, missä autot voivat törmätä suoraan käveleviin koululaisiin. Loimaalaisia näköaloja ”Älkää unohtako meitä” Kuusitoista vuotta on kulunut siitä, kun minulle ja miehelleni Veikolle esitettiin tuo pyyntö. Nyt on jäljellä vain harvoja inkeriläisiä. Meillä on museomme, joiden lippulaivana kohoaa maatalousmuseo Sarka. Kolppanassa toimii raamattupiiri, joka kokoontuiu kodeissa. Siinä listassa oli myös mainittu Inkerin kirkko ja Teologinen instituutti. MUUTAMIEN viime vuosien aikana olen kuitenkin todennut, että Loimaalla on suunnittelematon ja hävittävä kaupunkisuunnitelma ja sitä viedään läpi jopa kansalaisten tahdonvastaisesti. Mitä on tapahtunut alkuaikojen jälkeen. Kuten Juvantiellä ovat jalkakäytävät pimeät, koska valot sijaitsevat kadun väärällä puolella. Tyttäremme Anna-Leena oli myöskin jo alkuajoista lähtien mukana Länsi-Inkerin työssä. Tähän on johtanut itsekäs rahan ja hyödyn tavoittelu. Tehkäämme kirkostamme kauniisti sisustettu alttaritauluineen, niin silloin siellä on ihana käydä ja josta saisimme myöskin suositun matkailukohteen. Ainoastaan Hänen ehdottamansa toimenpiteet ovat hyviä ajatuksia kirkkomme kaunistukseksi. Olin virkavapaalla omasta työstäni LAS:n psykiatrian poliklinikalta. Näyttää kuitenkin siltä, että jokainen saa pitää työpaikkansa ja kustannukset kasvavat edelleen. Neuvottomuus, toivottomuus, näköalattomuus tuntuvat kietovan paikallisen tason ja Suomen ja mikä pelottavinta koko maailman usvahuuruihinsa. Kaupunki on valtava työpaja, jonka keskellä kaupunkilaiset asuvat. Seurasi vaurastuminen, henkinen hyvinvointi, uudet näköalat avautuivat. Maataloustuotteet, Loimijoen koskien siivittämät teollisuustuotteet ja seudun ihmiset lähtivät liikenteeseen. Tähän asti Loimaalla on pystynyt asua myös hyvin turvallisesti. Toivottavasti voimme yhdessä ystäviemme kanssa pitää lupauksemme: ”Emme unohda teitä”. Florian Schmidt KARI NUMMILA Riisuttu kirkkomme Kirja Simosta! Entisen kirkkoherramme kirjoituksesta heijastui syvä itsekkyyden leima. Liikuttava on ollut käydä mummojen luona, jotka eivät ole puhuneet suomea vuosikymmeniin. Olen ostanut koko talon täyteen energiansäästölamppuja ja säästän siten päivittäin 3 kwh. Mieluummin käydään veronmaksajien kukkarolla ja korotetaan kunnallisveroja. – Muistan elävästi sen huikaisevan kokemuksen, jonka Alpo Jaakolan ensimmäinen taidenäyttely Martta Aaltosen kahvilassa aikoinaan meille koululaisille antoi. Mitä meillä Loimaalla on sellaista hyvää ja vahvaa, jota meiltä ei voi viedä pois. Murjottelen. Pitää ryhdistäytyä, ryhtyä kamppailuun. Onko energiankuluttaminen taidetta. Loimaasta on tullut kaupunki ilman luonnetta, niin tyly ja kylmä kuin tuo viljasiilon sininen valo. Rautatie aikoinaan avasi ovet auki maailmaan. Myöskin jonkun verran on tullut Suomeen mummuja ja pappoja lapsiensa perästä. Vanhemmat arvostavat lyhyttä matkaa liikkeisiin, virkistysja sosiaalipalveluihin, viranomaisiin ja joillakin onnellisilla on jopa työpaikka täällä. Meillä on Loimaan Taideseura – ja mikä hienointa, meille on myös testamentattu todella arvokas taidekokoelma, jonka välityksellä voimme aistia ja kokea esteettisiä elämyksiä, ymmärtääksemme syvällisemmin itseämme ja aikaamme.. Kirja kertoisi paitsi Simosta niin samalla myönteisestä elämänasenteesta, osallistumisesta, muiden innostamisesta, vapaaehtoisesta työstä muiden hyväksi ja näinä aikoina niin tärkeästä myönteisestä yhteisöllisyydestä. Mikäli kokoelma eripuraisuutemme takia menee meiltä Turkuun, menetämme lahjaksi saamamme tilaisuuden profiloitua kulttuurikaupunkina, jolla on paitsi hyvin dokumentoitu menneisyys myös kiinnostava tulevaisuus edessään. Nyt keskityn entistä enemmän ikäihmisten kanssakäymiseen. Hartaudella he muistelevat omaa lapsuuttaan ja isovanhempien opettamat hengelliset laulut muistuvat mieleen. Maailmassa on menossa sotia, selkkauksia, kansanmurhia ja nälänhätä. Koirat juoksevat irrallaan pururadalla ja ja ja… täällä vallitsee puhdas anarkia. Myöskin hän kokosi ystävistään ryhmiä, jotka kävivät säännöllisesti leirivetäjinä kouluttaen paikalliset nuoret vastuunottajiksi. Suomalaisia kävi runsain määrin avustusja ihmettelymatkalla heimokansamme luona Kuitenkin Inkerin mummoilla oli huoli, että suomalaiset käyvät katsomassa ja sitten unohtavat heidät. Kuka päättäjistä haluaa nimensä historiankirjoihin, jos näin käy. VÄRÄHDÄN kylmästä
Alueemme tuottajat peräävätkin paitsi kunnollista keskustelua tuen perusteista myös logiikkaa ja tasapuolisuutta. Suomalainen viljelijä saa EUtukea paljon vähemmän esimerkiksi hehtaaria kohden kuin hänen saksalainen tai ranskalainen kollegansa. Miksi niitten lunastukset pannaan veronmaksajien piikkiin. Ja miksi niitä ei sitten kehdata kantaa kunnallisessa juhlassa. Ennustan tietenkin, että kylien nimistä saadaan aikaan monta keskustelua. Kati Uusitalo Kukin on oman lähiympäristönsä paras asiantuntija. Jos juttu koskee ikään kuin koko kaupunkia, jutun alussa lukee vain Loimaa. MIELIPITEET Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi Maataloustuet ovat välillä vitsailun kohde tai poliittinen lyömäase, vaikka EU:ssa niitä on pakko maksaa. Eihän silloin voisi valittaa ja viisastella. LOIMAAN kauppalasta tehtiin kaupunki 1.1.1969. Ja niinkin on, että kun ei voi ihan koko maailmaa parantaa, niin pitää aloittaa läheltä ja edetä kauemmas voimien mukaan. PÄIVÄN MIETE: Rakkaus on kuin kaste, se lankeaa niin lokaan kuin liljaankin. Kansanviisaus Mitä ihmeen tukiaisia. Taisto Levo katsoo nimenomaan eteenpäin. Kunnallisvero on jakovero, siis tasavero eli tuloista riippumatta kaikilla on sama veroprosentti. Tukien poisto voisi vaikuttaa jopa maan runkoasutukseen, sillä maataloutta näytetään käytettävän maan itäja pohjoisosissa osana sosiaalipolitiikkaa. TL Kunnallisen palvelun arvostuksesta Loimaan kaupungin 40-vuotisjuhlavastaanotolla perjantai-illalla vuoden toisena päivänä Heimolinnassa moni järjestelyjen yksityiskohta herätti mielenkiintoa. Aikuisneuvolaan ei ketä tahansa voi mennä leikkimään terveyden asiantuntijaa oikeiden nelikymppisten kanssa, mutta jokaisessa meissä voi asua pieni terveydenhoitaja, joka ohjaa 40-vuotiaan kaupungin vireään keski-ikään. Se oli tyylikäs ele kunnalliselle itsehallinnolle. Kun teemme juttuja entisen Vampulan kunnan alueelta, niihin kirjataan alkuun Huittinen, mutta tarkennetaan sitä entisen Vampulan kylän nimellä. Tulevaisuudessa ollaan siis esimerkiksi Oripään Latvalla ja ehkä jopa Venäjällä. Kotimaisen ruoan jäljitettävyys on hyvä. Ne ovat progressiivisia, eli tulojen mukaan nousevia. Tuontiruoan osuuskin ilmeisesti kasvaisi. Täältä tullaan Rutava! Tietenkin etsimme tarkemman sijainnin juttujemme kohteille myös Ypäjällä, Humppilassa, Punkalaitumella ja Oripäässä, vaikka ne eivät mihinkään liittyneetkään. Siis Humppilan Venäjällä. Kaupunkioikeuksien 40-vuotispäivä osui samalle päivälle kuin Alastaron ja Mellilän paluu Loimaaksi. Tuella korvataan se osa riskinotosta, kuluista ja yrittäjätulosta, jota alihinta ei kata. Passittaisiko hän kaupungin johonkin hoitoon, luultavasti ainakin määräisi liikuntaa. Näin on päätetty Suomen liittymissopimuksessa. Näitten rintapielessä oli tilaa ansioitten mukaisella kultaiselle merkille kolmekymmenvuotisesta palvelusta. KN/KU Kunta meni, kylä tuli TOIMITTAJALTA Joku saattoi jo lauantain Loimaan Lehdestä huomatakin, että vaikka Alastaro ja Mellilä poistuivat juttujemme paikkakuntapäiväyksistä, saimme niihin monta uutta paikkaa. Kiitos! Vuokra-asuntoon tehty kosteusvaurioremontti, josta terveystarkastajan lausunto, jonka asukkaan kuuluisi saada. Miksi ei Loimaan kaupungin vuokra-asunnosta. Se oli tyylikäs arvostus kutsun esittäjälle. Katsotaan millä eväillä Huittisista palataan. KYLISTÄ kannattaakin kohkata. Terveyskeskuksesta alettiin seudulla viime syksynä lähettää kaikille 40-vuotiaille miehille kutsu terveystarkastukseen. Asiat ovatkin ikätovereita. Tuskin sitä Loimaan kaupunkioikeuksien saamisen vuotta missään tietokilpailussa kysytään, mutta keskioluen kauppoihin saapumista voidaan kysyä. Yksi jäi vastaisen varalle vaivaamaan: Miksi kunnallishallinnossa jaetaan ansiomerkkejä. Mitä sitten jatkossa jää nähtäväksi. Tuki on siis syöntipalkkio, joka maksetaan nimenomaan valtionveroilla. Toivoa sopii, että voimia riittäisi oman kynnyksen yli. Ulkomaisesta ruoasta on useasti löydetty jopa isoja määriä terveydelle vaarallisia aineita. Ilman tukea tuotanto voisi kasautua suuriin yksiköihin. Peruutus peilistä taas näkee, kuinka hyvinvointi ja tasa-arvo häipyvät horisonttiin. Yhdistymisen edut heti näkyvissä 3 pv tammikuuta kaupunki tarvii jo 10 miljoonaa euroa välitöntä rahoitusapua eli lainaa lisää. Ihan tiedoksi vaan, ettei kaikki loimaalaisetkaan pidä alastaron liittämistä Loimaan osaksi minään onnen auvolana. Oma tuotanto kattaa lähiruokavaateen, ja se on ekologista. KSupermarketissa! Hajamielinen Levoko katsoisi eteenpäin. Tämän voi sanoa faktana. Kylistä kaupunkiin ja koko seutuun. Mistä tuloksen saisi. Pienituloisimmat eivät niitä maksa. Kutsuvieras. ESKO LUKIJOILTA 4 Tiistaina 6 tammikuuta KOPIT Kiitos loistavasta palvelusta Valintataloon Sari Mäelle ja apureille juomalasien metsästyksessä! Kristallit joulupöytään Sydämellinen kiitos rehelliselle kassinpalauttajalle 20.12. Eikä voi uskoa kansan rauhoitteluksi tarkoitettuihin utopistisiin ja valheellisiin puheisiin. Tokko buranat nyt riittävät. Juhlavastaanotolla vain kaksi näytti ymmärtäneen kunnallisen luottamushallintotyön arvostuksen. Vastedeskin teemme juttuja Loimaalla, mutta olemme Loimaan Karhulassa, Loimaan Hirvikoskella tai Loimaan Isossaperässä. Palkkion tarkoitus on EU:ssakin se, että ruoka halpenisi. Jos leikitään, että kaupunki on 40-vuotias mies, niin voimme kaikki miettiä, mitä terveydenhoitaja hänelle sanoisi. Kukin on oman lähiympäristönsä paras asiantuntija. Miettisikö terveydenhoitaja mielessään, että kylläpä vuodet näkyvät asiakkaassa päällepäin vai toteaisiko hän kaupungin näyttävän ikäistään nuorekkaammalta. Pahalta näyttää! Teille, jotka kyttäätte selän takana tai vieressä kun joku pelaa raha-automaatilla, hankkikaa oma elämä! Pelirauha. Kuumaakin. Nämä olivat teloilleen menneen Mellilän entisen valtuuston puheenjohtaja Matti Ristolainen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Kärki. Toruisiko hän epäterveellisistä elintavoista vai kehuisiko, että kaupunki on pitänyt itsestään hyvää huolta. Päinvastoin. Terveyden ammattilaisetkaan eivät pelkästään etsi kipeitä kohtia, vaan osoittavat myös miten niitä parannetaan. Tukipalkkioita ja avustuksia löytyy paljon eri aloilta, ei siis yksin maataloudesta
– On selvää, että etelän tuottajia siirtyy pohjoisemmalle tukialueelle. Viime vuonna hinta oli vielä 70 euroa. Alastarolla rippileiristä peritään 30 euroa. Näin sanovat Sulho Lehto, Jari Mäkilä, Marko Onnela ja Valtteri Uusitalo. Ypäjän kunnanhallitus päätti, että avoimeksi tullut maaseutuasiamiehen virka jätetään täyttämättä. Tuottajien mielestä jonkin alueen selkeä suosiminen sekoittaa markkinat. Sama leiri maksaa ulkoseurakuntalaiselta 190 euroa. Ypäjän maaseutuasiamies irtisanoutui 5.1.2009 siirryttyään Loimaan kaupungin palvelukseen. Kunnanhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ehdotetaan Eija Karaa (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Saastamoista (kok.) Kunnanhallituksen muut jäsenet olisivat Tiina Mäkeläinen (kesk.), Jari Rämö (kesk.), Veijo Simola (vas.) ja Hilkka Vanne (sd.). Ypäjä neuvotteli yhteistyöstä myös Loimaan kaupungin kanssa. Tasa-arvoa Tuottajien mielestä ainoa ratkaisu on se, että samanarvoisia alueita kohdellaan täysin tasapuolisesti tai lopetetaan tukipolitiikka kokonaan. Tämä koskee myös viljanviljelytiloja. Kunnanhallituksen esityksen mukaan kaikkien lautakuntien varsinaiset puheenjohtajat olisivat keskustasta.. Oma tuottajayhdistys varmaan auttaa. Ehdotuksen mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Markku Leppälahti (kesk.). Sen pääkannatusalueet eivät ole Etelä-Suomessa, vaan pohjoisimmilla tukialueilla, jossa puolue on tietysti suurennuslasin alla kaikissa toimissaan. – Meitä on lohdutettu sillä, että te saatte investointitukia uuteen tuotantoon, johon ei voi lähteä tässä kinkkisessä tilanteessa. Elorannan rippileirin hintaan tulee kympin korotus. Esimerkiksi 45 000 broilerin tuotannossa etelän tila jäisi kaavailujen mukaan tuetta vuonna 2014, kun Etelä-Pohjanmaalla tuki olisi vuodessa yli 40 000 euroa. – EU:n liittymissopimus on se, mikä se on. Miesten mukaan vuodesta 1996 lähtien naudanlihan tuotanto on vähentynyt AB-alueella 8 prosenttia, sianlihan yli 4, siipikarjan lähes 9, ja maidon lähes 5 prosenttia. Heidän mielestään suuri osa kotieläintuottajista ja kasvinviljelijöistä ei ole selvittänyt uhkakuvia itselleen. Yhteistyöllä Humppilan ja Jokioisten kanssa tähdätään kuitenkin koko Forssan seudun kattavaan yhteistyöhön vuonna 2010. Kuntatrio yhteistyöhön maataloushallinnossa YPÄJÄ Ypäjän kunta järjestää vuonna 2009 maataloushallinnon viranomaistehtävät yhteistyössä Humppilan ja Jokioisten kanssa. – MTK:lla ei näytä olevan kykyä eikä halua auttaa meitä. Puolassa pidettävä rippileiri maksaa 300 euroa osallistujalta. Lohdusta puuttuu täysin logiikka. Virkaan kuuluvat maaseutuelinkeinon viranomaistehtävät ostetaan Jokioisten kunnalta. AIHETTA JUTTUUN: Soita: Toimitussihteerimme puhelinnumero on 02-762 6035 UUTISET Tiistaina 6 tammikuuta 5 kaikki pikapesut Neste Loimaa + leima pesupassiin -50 % TI-S U Riti rati ralla, tuli... Alan kannattavuutta koettelee myös se, että häkkikanalat lopetetaan vuonna 2012. AB-alueen ja C1-alueen raja on vedetty täysin poliittisin perustein. Marko Onnelalla ja useilla muilla tuottajilla on apea mieli, kun tuotannon perusjuonteita paiskotaan milloin minnekin. Koska maataloushallinto aiotaan keskittää alueellisiin yksiköihin, Ypäjä ei nähnyt tarpeelliseksi palkata enää omaa viranomaista. Nelikkö ja moni muu tuottaja ovat ryhtyneet vakavasti miettimään, miten asiaan voitaisiin vielä vaikuttaa. Päiväkerhon maksu pysyy 20 eurossa. Olemme kuulleet, että Etelä-Pohjanmaa oli aikanaan uhkaamassa Suomen EU-sopimusta, jos se ei saa tahtoaan läpi. alennuksella Sulho Lehto, Marko Onnela, Valtteri Uusitalo ja Jari Mäkilä ovat mukana jäjestämässä Huittisten kapinakokousta. tammikuuta kapinakokouksen, jossa uhkakuvia selvitetään. – Meille on sanottu, että etelän AB-alueella tukia täytyy pienentää, koska Suomen maataloustuotanto lisääntyy. Esimerkiksi kananmunien hinta on laahannut samoissa lukemissa viimeiset 15 vuotta. Suivaantuneet tuottajat pitävät kapinakokouksen ”Vääristynyt tukipolitiikka uhkaa koko seutukunnan talouselämää” Loimaan seutu Kari Nummila Maataloutta ja koko Loimaan seutukunnan talouselämää uhkaa aikamoinen katastrofi, jos etelän AB-alueen kotieläintuet poistuvat vuonna 2013. – Kokoomuksen Ville Itälän kautta olemme yrittäneet valistaa Brysseliäkin tässä asiassa. Iltapäiväkerhon lukukausimaksu nousee 20 eurosta 40 euroon. Uuden valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi esitetään Isto Kärkäistä (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jari Hepomaata (kok.). Kaksi suurta lihaosuuskuntaakaan, Atria ja HK-Ruokatalo eivät ole silloin enää samalla viivalla. Olemme nähneet jo liiankin selvästi, että nyt asioita on hyvin vaikea muuttaa kansallisellakaan tasolla. KARI NUMMILA Hautaaminen kallistuu LOIMAA Lamasta tai taantumasta huolimatta kuoleminen kallistuu ainakin Loimaalla. Tuottajaväki järjestää Huittisissa perjantaina 16. Alanko ja Leppälahti saamassa jatkopestit YPÄJÄ Matti Alanko (kesk.) jatkaa Ypäjän kunnanvaltuuston puheenjohtajana myös vuodet 2009–2012, jos valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Seurakunta veloittaa samasta työstä tänä vuonna 200 euroa, kun summa oli viime vuonna 140 euroa. – Me toivomme vakavasti, että jokainen laskee omalta kohdaltaan tulevan tilanteen. Sirkka-Liisa Anttila ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa virallisesti. Arkkuhaudan kaivuu ja peittäminen maksaa tänä vuonna 170 euroa, kun viime vuonna samasta työstä tuli vain 110 euron lasku. Tuotanto on kuitenkin vähentynyt kaikilta osin juuri AB-alueella. Yhteistyötä hallinnoi Jokioisten kunta. Hurja ero Tuottajien mukaan sianlihan-, siipikarjanja kananmunantuottajat ovat samassa liemessä. C1 -alueella tuotanto on puolestaan noussut lähes samoin prosenttilukemin. Jos ei ole karjaa, ei tiloilta osteta rehuviljaa, vaan se joudutaan ainakin osin viemään ulkomaille. Miesten mukaan tilanne on hyvin hankala puoluepoliittisesti, kun keskusta on kerran toisensa jälkeen kärsinyt vaalitappioita. Eteläpohjanmaalaiset kuitenkin saavat tuntuvaa tukea AB-alueen jäädessä nuolemaan näppejään. – Meitä on lohdutettu sillä, että te saatte investointitukia uuteen tuotantoon, johon ei voi lähteä tässä kinkkisessä tilanteessa. Tuottajanelikön mielestä uhkaavinta ei ole tukien poistuminen vaan se, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa (tukialue C1, 142) on samassa kustannusasemassa kuin AB-alue (141). Maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi äskettäin Loimaalla piirikokouksessa, että valtio neuvottelee vain MTK:n kanssa
KULUVANA talvena ei ehkä ole kovin suurta pelkoa sähkön loppumisesta, koska teollisuuden kulutus on vähentynyt. Yleensä vastaus on ei, ehdottomasti ei tai ei ainakaan vielä. – Se on näitä selittämättömiä asioita, kun tulee kummallisia mielitekoja, Laurila selittää keräilyä. Puuperäisen polttoaineen kysyntä on lisääntynyt selvästi nopeammin kuin tuotanto. Kun osien määrä suurenee, mahdollisuuksien määrä vähenee, Laurila huomauttaa. PAIKALLISIA TÄLTÄ SIVULTA: Sähkön tuotanto on politisoitu, ja valtiovalta päättää, mitä tuotantoa saa rakentaa ja mitä ei. Osan hän on tehnyt itse ja maailmallekin Laurilan valmistamia pulmaleluja on lähtenyt. Sähkön tuotannon osalta se ei ole toteutunut alkuunkaan. – Ilmeisesti olen pahin tapaus Loimaalla, en ainakaan muihin ole törmännyt, Laurila arvelee ja kertoo, että Suomen pahimmalta tapaukselta löytyy 6 000 pirunnyrkkiä. Koska Suomessa ei ole riittävästi säätökelpoista vesivoimaa, ollaan säädössä usein Ruotsin vesivoiman varassa. Loimaan taajama-alue lämpiää pääasiassa kaukolämmöllä, mutta myös sähkölämmitystä on paljon. Kuivaa turvetta ei ole tänä talvena edes sopimusasiakkaille sovittuja määriä. – Kuusiosaisista pystyy tekemään toistasataatuhatta erilaista pirunnyrkkiä. Yhden viestin hinta on 0,95 euroa/160 merkkiä. KIRJOITTAJAVIERAS Kirjoittaja on Energiateollisuuden hallituksen jäsen ja Sallila Energian toimitusjohtaja Mauri Törmä 6 Tiistaina 6 tammikuuta Näistä 60 nuljuksen naulasta pystyy Aimo Laurilan mukaan kokoamaan nelisensataa erilaista kuusiosaista pirunnyrkkiä. Valtiovallan tulisi huolehtia nykyistä vastuuntuntoisemmin sähkön tuotannon omavaraisuudesta ja tuotannon säädettävyyden lisäämisestä. – C:t tarkoittavat sähläriä, sekatyömiestä ja sotilasta, P pirunnyrkkimiestä. Naulojen monenlaisissa sakaroissa riittää nimittäin väkertämistä. Kun pakkaset tulevat, alkaa Suomessa spekulointi sähkön riittävyydestä, koska on olemassa riski, ettei sähköä jonakin kylmänä talvena riitä kaikkeen kulutukseen. Nämä nuljuksen naulat kuuluvat 18-osaiseen pirunnyrkkiin. Sähkön kuluttajien kannalta nämä varmuustekijät ovat paljon tärkeämpiä asioita kuin tuulivoiman lisärakentaminen. Pakkaskelit lisäävät sähkön kulutusta tuntuvasti. Sähkön kulutuksen nousu pakkaskautena on sen vuoksi varsin suuri. Tällaisen pirunnyrkin tekemisessä vierähtää aikaa, sillä yhdessä illassa valmistuu kahdesta kolmeen nuljuksen naulaa. Laurila myöntää, että joissakin pirunnyrkeissä hän on joutunut kysymään neuvoa. Vakavin riski on, että tuonti keskeytyy jonakin kylmänä talvena, jolloin sähköä ehdottomasti tarvittaisiin. Mikäli talvi jatkuu kylmänä, sähkön loppumista suurempi uhka on polttoaineen riittävyys kaukolämpölaitoksilla. MARIKA TIMONEN Mitä kummallisia mielitekoja sinulla on harrastuksena. Pirunnyrkkimies Aimo Laurila harrastaa pulmia Loimaa/Karhula Marika Timonen – Siitä on tasan 39 vuotta, kun näin serkkupojalla tällaisen, ja siihen koukkuun jäin kiinni, Aimo Laurila kertoo ja esittelee pirunnyrkkejään. Ensisijaisesti tuotannon säätö toteutetaan vesivoiman varastoaltailla. Viime vuosi kuitenkin osoitti, että tähänkään ei voi enää luottaa. On aiheellista kysyä, kuinka kauan ruotsalaisten säätöteho riittää ja paljonko se maksaa tulevaisuudessa. Turvetta on tähän saakka pidetty vakauttavana tekijänä, joka aina varmistaa polttoaineen riittävyyden, vaikka puuta olisi niukasti. Taloudellisesti järkevät vaihtoehdot ”vapailla markkinoilla” ovat siten todella olemattomat. Koska sähkön kulutus vaihtelee vuorokauden eri tunteina jopa 20–30 prosenttia, on erittäin vaativa tehtävä huolehtia tästä tasapainosta. ydinvoimaa ja saako vesivoimaa ylipäätään lainkaan rakentaa. – Kuusiosaisista pystyy tekemään toistasataatuhatta erilaista pirunnyrkkiä. Päävastuu homman hoitamisesta on kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy:llä. KERROviestin voi lähettää myös Loimaan Lehden nettisivuilta löytyvällä Palaute-lomakkeella.. Suomen sähkönkulutuksesta noin 15 prosenttia katetaan tuonnilla. Pirunnyrkin osien, eli nuljuksen naulojen, määrä ei siis vielä kerro mitään pulman visaisuudesta. Loimaan maaseudulla sähkölämmitys on vallitseva. Sähkön tuotanto on politisoitu, ja valtiovalta päättää, mitä tuotantoa saa rakentaa ja mitä ei. Kun osien määrä suurenee, mahdollisuuksien määrä vähenee. Haastetta pulmallinen harrastus joka tapauksessa tarjoaa. Pukuja Laurila on hankkinut Tallinnasta. Periaatteessa sähkömarkkinoiden vapauttaminen reilut kymmenen vuotta sitten tarkoitti sitä, että kuka tahansa voi tuottaa haluamallaan tavalla sähköä ja myydä sitä markkinaehtoisesti. Verkkoon on aina tuotettava sama määrä sähköä kuin sitä kulutetaan. Kaikki prenikat Laurila on tietenkin jättänyt pukuihin paikoilleen. Enimmillään Laurilan itse suunnittelemissa ja valmistamissa pirunnyrkeissä osia on 126. Kunniamerkkien CCCPkirjaimet hän suomentaa omalla tyylillään. Tosin kun metsäteollisuus leikkaa tuotantoaan, se joutuu vähentämään myös tuotantonsa sivuvirtoihin perustuvaa sähköntuotantoa. Vapo syyttää kesän huonoja nostokelejä. Kerro meille omastasi tai ilmianna naapurisi... Mies ei oikein osaa kertoa, mikä pirunnyrkeissä niin paljon viehättää. Riittääkö sähkö. Hänelle on kertynyt toistasataa pirunnyrkkiä. Syyksi yleensä esitetään ristiriitaisesti perustellut ympäristöseikat. SÄHKÖ on siitä erikoinen tuote, että sitä ei kyetä tuottamaan varastoon suuria määriä. Valtioneuvosto ja eduskunta päättävät, kuka saa rakentaa esim. Ruotsalaisten säätösähkölle riittää kysyntää Keski-Euroopassakin. Sorminäppäryyskään ei ole pahitteeksi. Osa valtakunnan päättäjistä on tulisesti jopa sitä mieltä, että ongelmat ratkaistaan tuulivoimalla. Kaapista löytyy muun muassa vara-amiraalin takki ja venäläisen miliisin virkapuku. Hän esittelee kuusiosaista pirunnyrkkiä ja kertoo, että ensimmäisen osan irrottamiseen vaaditaan kuudesta seitsemään siirtoa. CCCP-sähläri Pulmien lisäksi Laurila harrastaa vanhoja sotilasja virkapukuja. Ohje: näppäile teksti KERRO ja välilyönti ja oma viestisi, loppuun nimesi tai nimimerkkisi ja lähetä se numeroon 16350. Erityisesti tuonti Venäjältä on riskienhallintamielessä liian suuri
Jäädyttämisestä ja jään huoltamisesta vastaavan Oripään Urheilijoiden puheenjohtaja Jouko Tuomisto kertoo heidän odottavan uusia kaukalon laitoja, ennen kuin jää tehdään. – Jos sivuilta näkee että, kylällä on aktiivista väkeä, niin se tuo lisää aktiivisuutta, Pärssinen visioi. Tarkkaa jatkosuunnitelmaa tulevasta sisällöstä hänellä ei ole, sillä tilanne, kuten yhdistyskin on vielä sen verran uusi. ”Vain tyhmä kulkee ilman pipoa” – Varsinkin nyt, kun hiihtokelejä ei ole, voimme keskittyä kenttien jäädyttämiseen. Sivustolle tuli kuukausittain yli 10 000, toisinaan jopa yli 30 000 vierailua. Rasin mukaan suurimmalla osalla oppilaista on lyhyt koulumatka, mutta erityisesti pitkämatkalaiset voivat tulla aamulla koulun aulaan lämmittelemään, jos pakkasta on 15 astetta tai enemmän tai on kova viima. Kuntaliitoksen tuoman organisaatiouudistuksen myötä se siirtyi heiltä pois. – Näyttäisi tulevan hyvät säät jäädytyksen suhteen, Salakka pohtii ja muistelee miten viime vuonna saatiin jäitä väkisin aikaiseksi vain joulun ja hiihtolomien ajaksi. Oppilaiden mielestä 15–20 asteen pakkanen ei tunnu kylmältä, kunhan muistaa pukeutua lämpimästi. Tänään pääsee jäille Loimaan seutu Kimmo Gustafsson Kenttiä jäädytetään nyt päivittäin useamman kerran, jotta luistelijoille olisi baanaa tarjolla. Ensijäädytys kestää noin tunnin. Kyläyhdistys on lupaillut jatkaa kuntatiedotteen tekemistä. TIINA NAULA Kylien nettisivuille kaivataan kirjoittajia Loimaan seutu Kimmo Gustafsson Mellilän ja Alastaron uudistetut internet-sivut ovat avautuneet yleisölle. Aholan mukaan tarkoitus on myös etsiä jotakin toimintaa, joka tuottaisi yhdistykselle varoja. – Melliläpäiviä on tarkoitus jatkaa, joten niistä sinne ilmoitus tulee. – Meiltä kävi nyt miehet keikalla siellä. Tämä on hyvin yksinkertainen käyttää, Pärssinen toteaa. – Varsinkin nyt, kun hiihtokelejä ei ole, voimme keskittyä kenttien jäädyttämiseen. – Vain tyhmä kulkee ilman pipoa, koska aivot voivat jäätyä. Toivottavasti tulee myös lisää lunta niin, että pääsee hiihtämään. Huomautuksia joudutaan antamaan hyvin harvoin, sillä suurin osa oppilaista on tunnollisia ja pitää pipoa päässä. Laidat puuttuvat Oripään keskustan kaukalo on myös toistaiseksi jäitä vailla. Tuomiston mukaan vanhat ja erittäin huonokuntoiset, laidat on saatu purettua, ja pystyssä on vain kaukalon metallikehikot. – Asukkaiden pitää itse huolehtia, että tänne laitetaan tapahtumia ja asioita. Leo Pörsti, Jenna Uuppo, Jerry Suovuori ja Elsa Helin ovat kylmemmälläkin säällä mielellään välitunnilla ulkona, sillä he ovat pukeutuneet lämpimästi. Kaukalon jäädyttäminen kuului aikaisemmin kunnan laitosmiesten töihin. KIMMO GUSTAFSSON. – Sään kylmyyden voi päätellä maalaisjärjellä eikä tarkkaa pakkasrajaa kannata asettaa. Kummallekaan sivustolle ei kuitenkaan ole tulossa keskustelupalstaa, koska siitä huolehtimiseen ei ole resursseja. Vaikka eilen oli yksi talven kylmimmistä päivistä, välitunneilla oltiin normaalisti ulkona. Kuntatiedote Mellilän kyläyhdistyksen sihteeri Mikael Ahola kehuu sivuja onnistuneiksi. Salakan mukaan kaupungin urheilukeskuksen kaukalon ja kahden yleisöjään sekä Hirvikosken ja kaupungin keskustan kahdeksan koulun kenttien pitäisi olla jo tänään luistelukunnossa. Pakkaspäivänä ovat tarpeen myös villapusero ja paksut alusvaatteet. – Esimerkiksi Niinijoella ja Pappisilla on tanssilava. Olemme sopineet, että menemme välitunnilla ainakin hetkeksi ulos haukkaamaan happea ja virkistymään. – Latvan koululla kuitenkin on jäätä. Sivuilla tarjotaan tietoa Mellilän ja Alastaron historiasta, palveluista, yrityksistä, yhdistyksistä ja tapahtumista. Kun kylmällä ilmalla pukeutuu kunnolla, ulkonaoloaika ei enää jää kovin pitkäksi. Heidän mielestään niin lasten kuin aikuistenkin kannattaa käyttää talvella pipoa. – On kiva, että koulun kentälle saadaan jää, jotta sillä voi luistella. – Pitää pukea toppatakki ja -housut, karvahanskat, villasukat ja lämpimät talvikengät niin ulkona ei palella yhtään. Jos pakkasta olisi 30 astetta, välitunneilla ei mentäisi ulos, mutta niin kylmää ei ole ollut moneen talveen. Salakan mukaan sama pohdinta on edessä myös Vahvalan jääkiekkokaukalon jäädyttämisen suhteen. Tiistaina 6 tammikuuta 7 Riku Peltonen jäädyttää kaukaloa 30 vuoden kokemuksella. Muut mukaan Alastaro.fi-osoitteen säilyttämisen yksi syy oli suuret kävijämäärät. Myös Vahvalassa, Alastaro-hallin ja yläasteen vieressä oleva kaukalo lienee käyttövalmis. Uusi kylätiedote julkaistaisiin paperina ja netissä. Happihyppelylle Keskuskoulun rehtorin Jarmo Rasin mukaan koulut saavat päättää pakkasrajoista, jolloin välitunnit voidaan viettää sisällä. Salakan mukaan joitakin kyselyjä jäistä on jo tullut. Heillä tulee olemaan todennäköisesti päävastuu sivuston päivittämisestä. Tasoitus ja huoltotyöt vievät noin 20 minuuttia. Täytyy nyt hakea tätä mallia, Salakka pohtii. Hänen mukaansa pakkasen pitäisi jatkua viikon verran, jotta jäähän saataisiin pari, kolme senttiä paksuutta. – Meillä on kaksi välituntivalvojaa, jotka katsovat, että oppilailla on päähine. Näitä on kuitenkin niin paljon, etteivät hekään joka paikkaan ehdi. Ja lämmin pipo on tärkeä, kakkosluokkalaiset Elsa Helin, Leo Pörsti, Jerry Suovuori ja Jenna Uuppo sanovat. Salakka sanoo, että asiaan puututaan loppiaisen jälkeen. Jäädyttäjä haussa Mellilän kylässä Asemanseudun koulun kaukaloon ei luistelemaan vielä päästä. Alastaro-Seuran sihteeri Maiju Boenisch toteaa uusien sivujen olevan freesit. Hän myös harmittelee, että kaukalon uusiminen ja pakkaset osuivat juuri samaan hetkeen. KIMMO GUSTAFSSON Loimaa Tiina Naula Pakkanen ei saa Loimaan Keskuskoulun oppilaita jäämään välitunnilla sisätiloihin. Hän toivoi muidenkin paikallisten yhteisöjen lähtevän mukaan sivujen päivittämiseen, sillä yksin hänellä ei riitä siihen aika. Pitää miettiä mikä se voisi meillä olla, Ahola pohtii. – Yritämme saada tällä pakkasjaksolla niihin paksuutta, jotta jäät kestäisivät lauhankin yli, Loimaan kaupungin liikuntapaikkamestari Pauli Salakka selittää. Alastaro seuran puheenjohtaja Jaakko Väisänen ja sihteeri Maiju Boenisch, sekä Mellilän kyläyhdistyksen sihteeri Mikael Ahola pitivät sivuja onnistuneina ja tuoreen näköisinä. 15 asteen pakkanen ei välttämättä tunnu niin purevalta kuin vaikkapa 7 asteen pakkanen ja kova tuuli. – Pitää katsoa mikä tähän on paras malli. Hänen mukaansa esimerkiksi koulun rehtoreille voidaan antaa mahdollisuus päivittää opintosuunnitelmaa ja muita koulun tietoja nettisivuille tai luoda reissuvihko sivuille. Jäätä ei uskalleta tässä tilanteessa tehdä, koska loukkaantumisriski metallikehikon kanssa on liian suuri. – Meille kerrottiin, että toimitusaika on viikosta kahteen. Onko se joku paikallinen, urheiluseura vaikkapa, vai tullaanko täältä keikkatyönä tekemään jää. Elsa, Leo, Jerry ja Jenna kertovat, että kotona katsotaan aamulla lämpömittaria, jotta vaatteita tietää pukea tarpeeksi. Rasin mukaan monissa kouluissa on talvella pipopakko, niin myös Keskuskoulussa. Tietojen päivityksen päävastuu on Alastaro-Seuralla ja Mellilän kyläyhdistyksellä, mutta tarkoituksena on saada mukaan mahdollisimman paljon alueen väkeä tuottamaan sisältöä sivuille, sivujen valmistajan loimaalaisen Trival Oy:n toimitusjohtaja LeenaMaija Pärssinen kertoo. Heti kun saamme laidat pystyyn, tehdään myös jää, Tuomisto sanoo. – Vastaavasti jään päälle koottu laita voi romahtaa jään sulaessa keväällä, Tuomisto kertoo. Silloin jää kestäisi nollakeliä melkein viikon. – Meillä ei ole varsinaista pakkasrajaa. Entisen kunnanjohtajan Matti Tunkkarin mukaan näiden kävijöiden palveleminen oli yksi syy pitää sivusto toiminnassa
Puumerkin yleisin käyttö kuitenkin ilmeni erilaisten käyttöesineiden ja tarvekalujen merkitsemisissä itselle kuuluviksi – ja suosittelen tapaa vielä nykyisinkin ainakin kotikirjaston kirjoja koskeviksi, ne kun näet tutuille lainatessa helposti jäävät teille tietymättömille... TOINEN puumerkin nimenomaan taloa kuvaava tapaus on Punkalaitumelta, missä veljekset olivat tehneet hevoskaupan. Usein merkki pyrittiin valitsemaan niin, että se jollain tapaa myös kuvasi talon ammattia ja toimeentuloa, sijaintia tms., oikeastaan se olikin asumuksen jonkinlainen sinettitai vaakunamerkki. PUUMERKKI ei sittenkään, ei varsinkaan vanhimpina aikoina, ollut niinkään henkilön oma kuin talon, jossa hän asusti ja jota hän viljeli. Sitten nuorempi veli oli myynyt hevosen vanhemmalle veljelleen, mutta kauppakirja oli laadittu ehkä hieman epätarkasti ja varmennettu vain puumerkein, mistä syystä myöhemmin katsottiinkin eläimen edelleen kuuluvan taloon, koska ostajan puumerkkiä ei löytynyt kaupan asiakirjoista. Talo oli antanut torpan uuden viljelijän hoitoon ja samalla siihen kuuluvat työkalut ja käyttöirtain myös olivat torpan myötä siirtyneet uudelle haltijalle. Ilmeisesti menettely olisi pätevä vielä nykyisenkin lainsäädännön vallitessa. Mutta kun niihin kaiverrettiin tai maalattiin omistajansa merkki, niin jokainen pystyi heti tunnistamaan omansa ja naapurinsakin sirpin ja viljavakan. Tiedämme entisaikojen kyläyhteisöjen olleen tiiviiksi rykelmiksi rakennettuja niin, että naapurukset olivat aivan nurkkakosketuksin kiinni toisissaan, mistä olivat seurauksena paitsi väen intimiteettisuojan väheneminen ja alituinen vahingonvalkean vaara niin myös työkalujen sekaantuminen ja siirtyminen naapurista toiseen. Vanhimmat puumerkit käsitetäänkin vain isäntien tekemiksi, naisväellä ja palkollisilla kun näet ei aivan paljon ollut sananvaltaa eikä omaisuuttakaan. Vielä 1900-luvun alussa sukunimikäytäntömme noudatteli ikivanhaa puumerkkikäytäntöä. Samoin viljatynnyrit ja -säkit merkittiin puumerkein, etteivät ne olisi päässeet sekaantumaan yhteisten vielä sarkajaon aikaisten usein talkoina tehtyjen kylvöja riihitouhujen tiimellyksessa, kylän yhteisessä myllyssä jne. Puumerkin käyttö asiakirjojen allekirjoituksena kuitenkin alkoi vähetä kirjoitustaidon vakiintuessa 1900-luvun alkupuolella, mutta tiedän esimerkiksi Punkalaitumella iäkkään talonemännän vielä 1950-luvun alkuvuosina piirtäneen kauppakirjaan vain puumerkkinsa, kun hän myi maatilaosuutensa sukupolvenvaihdoksessa pojalleen. Ensin asianomistajat vain olivat kinastelleet ja tapelleet, kenelle markkinatavarat oikein kuuluvat, mutta vihdoin oli sovittu, että jonkinlaisen kyläkokouksen tapainen välimiesoikeus ratkaiskoon riidan. Myöhemmin kuitenkin edellisen torpparin jo aikuisiksi varttuneet lapset olivat ryhtyneet vaatimaan vanhempiensa jälkeen jättämiä kaupunkimatkoilla käytettyjä rattaita, matka-arkkua ja silakkasaaveja itselleen todistellen niissä olleen isä-vainajan puumerkinkin. Koska puumerkki oli talon, niin myös sillä merkitty irtain omaisuus kuului taloon. Vanhempi veli oli aikanaan jäänyt viljelemään kotitilaa nuoremman siirtyessä isännäksi melkein naapuriin emäntänsä syntymäkotiin. ”Puumerkki” jo sanana on harhaanjohtava, vain huono käännös, se kun juontuu vanhasta ruotsalaisesta käsitteestä ”bomärke”, joka pitäisi kääntää asunnon tai asumisen merkiksi. Myöhemmin lukuja kirjoitustaidon alkaessa yleistyä henkilöt ryhtyivät omaksumaan puumerkeikseen myös nimensä alkukirjaimia tai käyttämään nimikirjaimiaan talonmerkin alla tai jäljessä. Puumerkkejä on käytetty jo varmasti ikuiset ajat, mutta tiettävästi vanhin maassamme säilynyt on Ulvilan kirkossa olevassa 1200-luvulta peräisin olevassa hautakivessä. Taloja lohkottaessa usein tehtiin niin, että kantatilaksi jäänyt talo piti alkuperäisen puumerkin, mutta lohkottu uusi tila ryhtyi piirtämään siihen poikkiviivan tai muun uuden ylimääräisen sakaran. Ja niin oli päätetty, että rattaat kuulukoot torpalle siinä kuin muutkin torpan puumerkillä varustetut ajoja peltokalut, samoin silakkasaavit, mutta matka-arkusta oli tehty myönnytys, että sen saakoot torpparin perilliset, vaikka siinäkin selkeästi oli torpan puumerkki, mutta se kuitenkin katsottiin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi samaan tapaan kuin vaatteet tai matkaeväätkin. Muitakin keskiaikaisia puumerkkejä maastamme toki löytyy, ja erittäin yleisiksi ne käyvät 1600-luvulta lähtien, tällöin isännät alkoivat merkitä jopa hevospaikkansa kirkkomaan ja myllyn puomissa. Tästä johtuen valitettavan moni nykyajan ihminen ymmärtää sen suppeasti vain puuesineeseen kaiverretuksi omistusmerkiksi. Heikki Keskumäki ”Puumerkki” jo sanana on harhaanjohtava, vain huono käännös, se kun juontuu vanhasta ruotsalaisesta käsitteestä ”bomärke”, joka pitäisi kääntää asunnon tai asumisen merkiksi.. Talolla oli oma merkki ja nimi, jotka siihen asumaan syntyneet ja muuttaneet henkilöt perivät, joten ei ole vallan tavatonta, että vielä nykyisinkin tapaa serkuksia ja pikkuserkuksia, joiden alkuperäissukunimi on eri, vaikka isänsä ja isoisänsä ovat olleetkin veljeksiä. 8 Tiistaina 6 tammikuuta KERUUARKISTOJEN LEHDILTÄ Puumerkki – asumisen tunnus V anhoina aikoina, kun kirjoitustaito vasta oli vain harvojen etuoikeutettujen ulottuvissa, omakätinen nimikirjoitus ja jopa käyttöesineitten omistusmerkintä jouduttiin korvaamaan puumerkillä, yksinkertaisella kuviolla, joksi riitti risti, salama, risuaita tai mikä tahansa. Yksi selkeä todiste puumerkillä varustetun esineen kuulumisesta taloon, ei henkilölle, on Loimaan Metsämaalla joskus 1800-luvun puolivälin vaiheilla syntynyt riitajuttu. Vielä puumerkin yksi oleellinen perusvaatimus oli sen yksinkertaisuus, se näet piti pystyä helposti kaivertamaan puuja jopa metalliesineisiin yhtä hyvin kuin maalaamaan viljasäkkienkin kylkeen. Nykyinen sukunimilakimme on sekava, jos sitä verrataan 1900-luvulla monta kymmentä vuotta voimassa olleeseen, tosin nykyisin kaikilla on oma yksilöllinen henkilötunnus, joka selkeyttää asioita, vaikka perheenjäsenillä olisi kuinka tahansa monia eri sukunimiä. NYKYISIN kuvittelemme puumerkin olleen ensisijaisesti vain nimikirjoituksen korvike, asiakirjoissa se toki edustikin nimeä, kun asiakirjan laatija kirjoitti sen yhteyteen puumerkin haltijan ja piirtäjän nimen ja vielä vahvisti sen oikeellisuuden omalla nimikirjoituksellaan. Muuan torppa oli vaihtanut viljelijää entisen torpparin vammauduttua työtapaturmassa vakavasti ja myöhemmin kuoltua
Rocketsin maalissa pelasi Petteri Horn jälleen varmasti ja vuoden vaihteessa joukkueeseen Somerolta siirtynyt Paavo Tiiri pääsi hyvin SM-sarjan vauhtiin mukaan. URHEILUTULOKSIA LEHTEEN: Toimituksen sähköpostiosoite on toimitus@loimaanlehti.fi. Hirvihovissa: Jankko 96–EuRa 97 2 2–1, Jankko 97–EuRa 97 1 2–1 EuRa 97 2–Jankko 97 0–2, Jankko 96–VaLePa 97 2–0 Jankko 97–Jankko 96 1–2. Asetelmat otteluun olivat Hurrikaanin kannalta ihan hyvät, sillä se oli neljännellä sijalla liigassa kun taas VaLePa vasta kahdeksantena. Lauantaina vastustajaksi tulee sarjajohtaja Tampereen Ilves ja sunnuntaina vieraaksi saapuu Rauman Lukko. KORIPALLO Miesten V-divisioona: LoKoKo III–Ura Fun 64–39. Kotijoukkue JYP, joka on sarjan kärkijoukkueita syyskauden jälkeen, lähti otteluun täydellä neljällä kentällisellä Rocketsin kolmea ketjua ja kahta pakkiparia vastaan. – Se oli pakon sanelema juttu. – Jos vastustajalta oli kauden paras esitys, niin meiltä kauden huonoin. Rockets pelasi erän puolivälissä hetken kahden pelaajan alivoimalla, mutta pystyi torjumaan JYP:n vaarallisimmat hyökkäykset järkevällä alivoimapelillä. N18 4,8 km (4x1,2): 1) Heta Jalonen KarKu 13.30. Ihan erilaista peliä kuin viime syksynä eli jotain olemme joulutauolla tehneet oikein. Naisten II divisioona: LoKoKo–BC Nokia 64-69. Jankko 94 pelaajat: Anna, Heidi, Johanna, Laura, Maija, Marika, Neea, Pirita ja Sanni. Santasport 11 10 1 30 Sampo 11 8 1 2 25 Piivolley 11 6 1 2 2 22 VaLePa 11 4 4 3 16 Hurrikaani 11 5 6 15 Riento 11 3 3 5 15 Isku-Volley 10 3 2 1 4 14 MuurLe 10 3 2 5 13 Isku-Veikot 11 3 2 6 13 Loimu 10 4 6 12 KempeLe 11 2 1 3 5 11 Pateri 10 1 1 1 7 6 JUUSO RIPONIEMI JYP voitti Rocketsin Rockets – välitilinpäätös Jääkiekko Tapani Korvenpää B92-nuorten SM-sarja jatkui joulutauon jälkeen lauantaina Rocketsin osalta vierasottelulla Jyväskylässä. – Tämä oli meiltä kauden paras peli. Jos amerikanavut ovat noin huonoja jatkossa, ei ole paljon meillä rallattelemista. Joukkue kuitenkin osoitti, että se kuuluu tälle sarjatasolle ja tästä on hyvä jatkaa. Erän tasaisuutta kuvaa laukaukset kohti maalia, JYP 11 ja Rockets 9. M 9,6 km (8x1,2): 1) Niklas Westerlund PIF 24.13. Hurrikaanin pelaamista vaikeutti vielä huomattavasti se, että kovakätinen hakkuri Mark Dusharme loukkasi jalkansa alkulämmittelyssä. M 40 v 9,6 km (8x1,2): 1) Mika Kilpeläinen LoJa 25.31. VaLePa juotti Hurrikaanille tyrmäystippoja Sastamalassa Lentopallo Katariina Vuolle Hurrikaanin kevätkausi alkoi vieraspelillä Vammalan Lentopalloa vastaan. Enossa: Jankko-SeLe 2–1, JankkoKisko 2–0, Jankko-Kari 1–2, Jankko-MäVi 0–2. Neljä parasta ottelee playoffit 1-4 ja 2-3, joista voittajat loppuottelun. M 50 v 4,8 km (4x1,2): 1) Kauko Pekkarinen OripUrh 13.22. Oma tahtotaso oli erittäin huonoa, ja koko joukkue oli aneeminen. Sen verran kovia ovat ainakin Salo, KarhuHT ja Raisio, että niitä voitaneen pitää kolmen kärkenä. Kolmannessa erässä hakkurin paikan otti Teemu Tolonen, joka ei ole pelannut hakkurin paikkaa pitkään aikaan. Olisi niitä vielä paljon muitakin positiivisia seikkoja, mutta jätetään ne tuonnemmaksi. M 14 v 4,8 km (4x1,2): 1) Lauri Vuorinen PernUrh 12.38, 6) Mikael Leppämäki LoJa 14.59, 9) Lauri Martti LoJa 15.32. N 16 v 4,8 km (4x1,2): 1) Julia Rask PIF 13.06. Tiistaina 6 tammikuuta 9 URHEILU TÄLTÄ SIVULTA: – Jos amerikanavut ovat noin huonoja jatkossa, ei ole paljon meillä rallattelemista. Miesten AM-sarjaa: Jankko–NaVo 3–1. B-pojat jatkavat edelleen Apoolissa. Pelasimme ehjän pelin ja onnistuimme taktisesti. Hän aloitti pelin, mutta toisen erän loppupuolella oli Kakon otettava Dusharme vaihtoon. Rocketsilla oli muutama hyvä paikka varsinkin kahden ylivoiman aikana, mutta maaliin kiekkoa ei enää saatu. Ottelun ensimmäinen erä oli tasainen ja maaliton. C-poikien AM-lopputurnaus 13.–14.12. kello 19.30. Pakiston valopilkku oli Einari Onnela, joka nousi pakkiemme kärkinimeksi paikkaamaan Olli Laaksosen jättämää aukkoa. Joskus sitten taas selkeästi alisuoritettiin, kuten Tarvasjoella ja Kankaanpäässä vierasmatseissa. Ennen palkintojenjakoa palkittiin Oripään Urheilijoiden Ville Auramaa Suomen Hiihtoliiton hopeisella ansiomerkillä pitkäaikaisesta työstä hiihdon hyväksi sekä hiihtäjänä että valmentajana. Chiefs, Flames, K-67 ja Rockets taistelevat sitten siitä neljännestä paikasta. Valitettavasti Hurrikaani ei pystynyt vastaamaan VaLePalle missään vaiheessa ottelua ja hävisi ottelun selvin lukemin 3–0 (25–15, 25–17, 25–17). Jalkansa loukannut Mark Dusharme pystyi pelaamaan vain kaksi erää. M 12 v 2,4 km (2x1,2): 1) Lassi Vuorinen PernUrh 7.21, 4) Niilo Leppämäki LoJa 7.44, 5) Eetu Leppämäki LoJa 7.47, 10) Jaakko Kankare AU 8.46, N 14 v 3,6 km (3x 1,2): 1) Jonna Rask PIF 10.25. Joukkueen syyskauden pelit olivat varsin ailahtelevia, jopa ottelun sisällä peli saattoi muuttua valtavasti. JYP tasoitti vielä aivan erän lopussa ja kolmanteen erään mentiin tasatilanteessa 1–1. TULOSPÖRSSI. Päävalmentaja Ville Kakko joutui pyörittämään käsiään vaihdon merkiksi useaan otteeseen, sillä lopullista seitsikkoa ei löytynyt koko ottelun aikana. Rocketsin ensimmäinen kotiottelu on perjantaina 16.1. Hurrikaani matkustaa Salon Piivolleyn vieraaksi perjantaina. Molemmat pelit alkavat Domus areenalla klo 15.15. HIIHTO Oripään Urheilijat järjesti uudenvuodenaattona perinteiset 13. LENTOPALLO B-poikien SMsarjaa 6.12. N 4,8 km (4x1,2): 1) Laura Simola RaiKu 13.51. Jankko 96: Eveliina Kangashaka, Ilona Paunu, Jonna Välimäki, Maija Ahokas, Tiina Helenius, Tiina Merivirta, Titta Merivirta. Unohtamatta Tuomas Tuomista, joka kesätreenien ansiosta on varmasti nostanut eniten suoritustasoaan koko porukasta. Kova luisteluvauhti ja tilannenopeus vaikeutti varsinkin avauksia hyökkäyksiin lähdöissä. N 10 v 1,2 km (1 x 1,2): 1) Laura Alikeskikylä PöUrh 4.43, 5) Oona Salminen OripUrh 6.12. Hurrikaanin päävalmentaja Ville Kakolta ei ylistyssanoja joukkueelleen löytynyt. Pelattiin muutama todella huippumatsi, kuten Chiefsiä vastaan kotona ja Salo HT:tä vastaan Salossa. Kevätkaudella kakkosen jatkosarjassa pelaa seitsemän joukkuetta kaksinkertaisen sarjan. Kentällä kävivät myös useaan otteeseen Mäkilä, Uusitalo ja Laurila. Talkooporukka sai taas kovalla puurtamisella 1,2 km:n latu-uran hyvään hiihtokuntoon ja pohja kestikin hyvin n. LoKoKo III: Harri Karppinen 4, Pekka Julkunen 9, Pawel Wasalski 12, Mikko Lindman 7, Juho Mäkelä 10, Ari Hannula 2, Jukka-Pekka Kivinen 14, Paavo Mutkala 6. Kolmannessa erässä JYP onnistui sitten kolmesti ja ratkaisi ottelun paremmalla viimeistelytaidolla. Oma tahtotila oli kauden parasta. M 20 v 9,6 km (8x1,2): 1) Janne Petterson BorgåAk 27.48. Valmentaja Erkki Mattila. Säästöpankkihiihdot. D-tyttöjen AM-sarjaa 6.12. VaLePa oli selvästi valmistautuneempi ja halukkaampi ottamaan voiton kuin Hurrikaani. LoKoKo: Mari Reunanen 0/2, Nea Höijer 0/1, Elina Hongisto 4/5/3s, Enni Välitalo 17/9/4r, Essi Välitalo 0/1, Tytti Häyhä 14/5, Leena Sirén 22/18/5s, Karoliina Sirén 5/7, Henna Saario 2/4, Mari Jokinen 0/1. Koskella: 1) Salon Viesti, 2) Loimaan Jankko 94, 3) Euran Raiku. Alkuviikosta kaikki oli treeneissä vielä hyvin ja oli odotettavissa hyvä peli, mutta siitä ei ollut tänään tietoakaan. Jääkiekko Pekka Lehto Kakkosdivisioonan alkusarja on pelattu, ja Rockets sijoittui kahdeksanneksi. Jankko 97: Amanda Onnela, Anni Mononen, Anniina Arvonen, Ida-Maria Mattila, Kaisa Laine, Laura Tuominen, Liisa Järvinen, Lotta Kulmala, Susanna Sutki. Rockets sai kuitenkin tehtyä ottelun ensimmäisen maalin, kun Tomi Korvenpää nosti kiekon maalin yläkulmaan Jari Hakalan ja Viljo Lindstenin esityöstä. Hurrikaani lähtee yrittämään toistoa viime kaudelta, jolloin se nappasi vierasvoiton salolaisilta. M 16 v 4,8 km (4x1,2): 1) Otto Savolainen PöUrh 12.49. Hurrikaani aloitti ottelun seitsikolla: Vuorinen, Tolonen, Kellum, Dusharme, Vehviläinen, Tamminen ja Lintula. C-tyttöjen AM-lopputurnaus 13.–14.12. M 8 v 1 km: 1) Mikko Raitala LoJa 3.15, 2) Lauri Rantanen AU 4.07, 4) Leevi Leppämäki LoJa 4.19, 5) Lassi Rantahalvari AU 4.22, 6) Jere Huvila AU 8.17, 7) Jesse Huvila AU 9.30. Libero Mikko Lintula pääsi välillä omalle tasolleen, joten oikea pelaaja palkittiin parhaaksi meiltä. Jos halutaan poimia muutama positiivinen suoritus syyskaudelta niin ne voisivat olla vaikkapa Jesse Ruohonen, A-junnujen maalivahti, joka ponnahti kertaheitolla haastamaan Salosen ykkösmaalivahdin paikasta. N 12 v 2,4 km (2x1,2): 1) Elisa Merta PöUrh 8.26, 2) Elviira Hulmi LoJa 8.37, 3) Venla Raitala LoJa 9.43, 5) Aino Tähkiö OripUrh 12.55, 6) Ella Salminen OripUrh 12.58, 7) Alina Suonpää OripUrh 18.33. Kummallakaan passarilla ei ollut tänään paras päivä, joten vaihtelimme heitä. Rockets pelaa ensi viikonloppuna kaksi kotiottelua. Maalivahtien torjunnat, JYP 24 ja Rockets 40, kuvaa ottelun voimasuhteita. Pakko ottaa esille vielä neljäntenä kohtana veljesten Ossi ja Leo Pietilän koko ajan parantuneet peliesitykset. 100 hiihtäjän sivakoinnin. Loimaalla: 1) Jankko, 2) LeJy, 3) VaLePa Lojer. Nyt kevätkaudella alkavat tärkeät pelit, minkä joukkueemme pelaajat ovat tainneet ymmärtäneet, Ryyppä ylisti joukkuettaan. Rocketsin epävirallinen tavoite on päästä pleijareihin, mutta se vaatii koko joukkueelta täydellisen onnistumisen. Toiseen erään JYP lisäsi vielä pykälän vauhtia ja Rocketsilla oli ajoittain vaikeuksia pysyä mukana. Meillä ei ole siihen paikalle ketään vaihtopelaajia, Kakko kommentoi ottelun jälkeen ratkaisuaan. Mukana pelaamassa olivat Akseli Haltia, Henry Kartano, Mauri Kurppa, Risto Kurppa, Aleksi Kössi,Johannes Laine, Matti Lamminen, Aleksi Pesso ja Antti Raikkonen sekä valmentajina Juha Kurppa ja Harri Kartano. Ottelu päättyi JYPin voittoon 4–1. Sekä nuorisoketjun Janne-Matti Järvinen–Antti Mäkelä–Tomi Pietilä lopullinen läpimurto miesten tasolla. Se oli myös joukkueen syyskauden tavoite, eli välttää karsintasarja ja varmistaa kakkosdivaripaikka myös ensi kaudeksi. Valmentajat Jonna, Minna ja Raimo. N 8 v 1 km: 1) Rafaela Liski LiLu 4.58, 3) Siiri Suonpää OripUrh 7.41. VaLePan päävalmentaja Teemu Ryyppä oli todella tyytyväinen joukkueensa esitykseen. Valmentajat Jarmo ja Mari Helenius. Hurrikaani-faneja oli saapunut Sastamalaan oikein mukavasti, eli reilut 200 henkeä. M 18 v 7,2 km (6x1,2): 1) Matti Piha PöUrh 18.32. M 10 v 1,2 km (1 x 1,2: 1) Juho Mäki KarKu 3.50, 2) Eero Rantanen AU 4.25, 4) Leo Rantahalvari AU 4.33, 5) Onni Rantahalvari AU 4.40, 7) Eemeli Leppämäki LoJa 4.53, 10) Ville Tattinen AU 5.22, 11) Viljami Leppämäki LoJa 5.41, 13) Ilari Martti LoJa 6.10, 14) Niilo Suonpää OripUrh 6.20, 15) Artturi Uusitalo AU 6.47. Seuraava kierros on 31.1., jolloin A-poolissa pelaavat Mäntyharju, Uimaharjun Kari ja Jankko sekä Bpoolista nousseet Pudasjärven Urheilijat ja Koijärven Kunto
P. 050 348 5272, Loimaa. Loimipaino Loimaa. GYNEKOLOGIT KOTIAPU Jouko Aittamäki Kaurilantie 81, 21820 KUMILA • Puh. 767 1524 • 040 535 0576 8 Täydellinen juhlaja pitopalvelu www.lounaspaikkamellila.. Kampaamo Sirpa Kilpinen Kampaamo Uusi Salome Ravintola Kauppalankatu 5-7 Loimaa, p. 0600 91444 AUTOHUOLTO MAUNU KY, LOIMAA P. KOTIPALVELUJA Sadun Kotija Siivouspalvelu, Satu Juhola P. Rakentajain asialla – lähellä Sinua! Rakentajain asialla – lähellä Sinua! • Puutavarakauppa • Ikkunaja ovi-kauppa • Rakennustarvikeja rautakauppa • LVI-kauppa • Asennuspalvelut . . Maistuvat noutopöydät ja pitopalvelu. HAMMASTEKNIKOITA . 040 535 6973 Avoinna ti–pe 10–17, la 10–13 Taiteilijatarvikkeet Askartelijan tarvikkeet Kädentaitotuotteet Peiliä ja lasia Kehystys Polttopalvelu Kurssit . RAVINTOLOITA KONEVUOKRAUSTA KALEVI KARJALAINEN KY 044-762 2240 Juvantie 11, (Vesikoskitalo) 32200 Loimaa laserja vesileikkaus•särmäys•koneistus www.jetmasters.. Puh: 0400 531 576. P. KAUNEUSHOITOLOITA Kauneushoitola Sabrina, Turuntie 14 P. KELLOLIIKKEITÄ Myös ilman ajanvarausta Vesikoskenk. 044 216 2016, www.endogyne.fi . P. KÄDENTAITOTUOTTEET Puh. 050 348 5272, Loimaa. . vahaukset – Hinausapu 24 H w w w . 0400 871 095/Ilola, 0500 448 106/Suvanto, 050 512 5855/Alanen. 13 as. Loimaa. Noutopöytä arkisin klo 11-14 Vesikoskenkatu 4, Loimaa 1 8 3 4 3 4 3 4 Tuula-Anneli Penttilä, Yliopistonkatu 11 a B 31, Turku. 040 553 6546. Pasi Markula 0500 770606 • Aggregaatti • Ajojärjestelmä • Nostokorkeus 16 m Kelloja koruseppä LANKINEN • Kelloja korukorjaukset paikanpäällä • Kotimyynnistä edullisesti Tervetuloa! ark. SÄHKÖLIIKKEITÄ . 0400 293 576. P. Maalauspalvelu . Misaelle. 762 1222. JALKAHOITOLOITA . AUTOKORJAAMOITA . RAKENNUSTARVIKKEITA . ÖLJYSÄILIÖHUOLTOJA . TAKSIPALVELUITA . 0207 412181 . IKKUNAT JA ULKO-OVET Pihla-Ikkunat ja -ovet Juhani Hämäläinen P. . P. 763 2484, 050 321 8085. 0400 223 535, 0400 223 235. INVATAKSIPALVELUITA Farmarisäiliöiden kuntotarkastukset ja pinnoitukset Neliöpinnoitus Pöytyä, P. 02-763 1015, 050 3722 764 Ti, Ke, Pe 10-17, La 9-13. Kauneusja jalkahoitola Wilhelm & Miina, Koulukuja 7, Loimaa. . www.melodata.fi Loimaan Seudun Invataksipalvelu, Raimo Huhtala P. VALOKUVAAMOJA . KEITTIÖKALUSTEITA Puh. 050 2279 www.pohjantahti.. myynti@jetmasters.. Kauppalankatu 11, Loimaa, puhelin (02) 762 4230. 02-7627 297 • www.seppalamobel.fi • Keittiökalusteet • Kalusteovet • Mittaukset ja asennukset UUSI ILME KOTIISI! Sahantie 5 Mellilä P. Ajanvaraus myös www.tazzi.fi TORIKULMASSA LOIMAAN Kauppalankatu 5 Loimaa P. LVI-LIIKKEITÄ . 14, Loimaa, puh. 762 1350 www.kauneushoitolasabrina.fi Kauneushoitola Merja-Eliisa, Huvilakatu 14, Loimaa P. 0207 412181 Puh. h u h t a l a . P. 050 562 4803. Kitara, piano, tietokonemusiikki. huoneistosaneeraukset, sisäja ulkomaalaukset, tapetoinnit yms., keittiöja kylpyhuonekalusteasennukset, jne... 763 2760, www.sormuslankinen.. PAIKALLISTA OSAAMISTA PARHAASTA PÄÄSTÄ PALVELULAARI . Siivouspalvelu . Avoinna ma-pe klo 10-17. AUTOKOULUJA . LASITUSLIIKKEITÄ • Mestarinkatu 4, 32200 LOIMAA • www.pihaportti.fi • Portti avoinna hyvään palveluun! Portti avoinna hyvään palveluun! Puh. PESULAPALVELUJA . 050 512 3731 • Olli-Pekka Vienonen SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN . RAVINTOLOITA . i n f o / k y y d i n v ä l i t y s puh. Geelikynnet. METALLIN ALIHANKINTAA . JUHLAJA PITOPALVELUITA . KAIHTIMET JA MARKIISIT . REMONTTEJA A v o i n n a : M A – P E 7 – 1 7 , L A 9 – 1 3 www.lpr.fi w w w .r a u ta n e t. BETONITUOTTEITA Jorma Laaksonen, Seppäläntie 192, 32210 Loimaa. RATSASTUSTUNNIT ma-la, sunnuntaisin maastoretkiä, valjakkoajotunteja tilauksesta ja toimintaa erityisryhmille. Lasituspalvelu . 7622 120 Loimaan Liikennekoulu, Väinämöisenkatu 6. LASTENTARVIKKEITA . DI Kari Lahtinen GSM 0500-482243. Kiinteistönhoito . Soita 0400-805 285 www.loimihaka.. HENKILÖNOSTIMIA . 0400-536 303 • (02) 762 8326 – Finikor-ruosteenestokäsittely – Huolto, korjaus – Maalaus, peltityö – Rengasmyynti – Automyynti – Autovuokraus – Tuulilasit – Ikkunatummennukset – Pesut, kestoym. Torstai sopimuksen mukaan. RAKENNUSKONEVUOKRAAMOITA . P. VAKUUTUSYHTIÖITÄ . PARTURI-KAMPAAMOITA Loimaan Kauppatorin Taksi ay Alkuperäistä loimaalaista taksipalvelua! P. (02) 763 1997. www.jormalaaksonen.net . . Misaelle. . JÄTEHUOLTOA • Jätehuolto kaikille kiinteistöille • Paperin, pahvin ja kartonkien keräys • Kaivojen tyhjennykset sekä viemäreiden avaukset • Siirtolavojen vuokraus ja toimitus Roskat pois nurkista! Puh. Loimaan Rakentajat Oy. . Ympäristönhuolto . fi Puh. . . SISUSTUSTA Sisustussuunnittelutsto. 10 Tiistaina 6 tammikuuta . 045 122 4761. MUSIIKINOPETUSTA Melodata Tuotannot, Musiikinopetusta kaikenikäisille. 9–18 la 9–14 Pietilänkatu 11 Loimaa p. 0400-223 964 PAARIKULJETUKSET JA PYÖRÄTUOLIKULJETUKSET Loimaan Aluetaksi Oy Hannes Huhtala KÄDENTAITOJEN ERIKOISLIIKE/ KEHYSTÄMÖ NYYTTI Satakunnantie 5 LOIMAA, P. 050 345 1476, 020 147 4452, www.pihla.fi . 040 524 7336 ASIANTUNTEVAA APUA KODIN KUNNOSTUKSEEN ASIANTUNTEVAA APUA KODIN KUNNOSTUKSEEN Mm. Ammattitaitoista rakentamista P. PAINOPALVELUJA Lomakkeet, kirjekuoret, esitteet, tulosteet ja kortit. RAKENNUSTÖITÄ . VTS Seppo Toivonen, puh. (02) 7636 690 Karsolan teollisuusalue (Hirvikoski), LOIMAA Nyt myös • Puutavarakauppa • Ikkunaja ovi-kauppa • Rakennustarvikeja rautakauppa • LVI-kauppa • Asennuspalvelut LVI-asentajamme ja asianmukaisesti varustettu huoltoauto palvelee nopeasti ja luotettavasti. LOIMIHAKA suomenhevoskeskus RATSASTUSTUNNIT Uitontie 142 Loimaa PARTURI • KAMPAAMO • MYYMÄLÄ ma-pe 9-17 la 9-14 myös sopimuksen mukaan. 050 350 6983. 02-724 7851 ma-ti, to 9-23.00, ke, pe-la 9-01.00, su 10-23.00 Idyllinen Ryötin tila tarjoaa monipuoliset ja tunnelmalliset tilat juhlaan ja arkeen. RUOSTESUOJAUKSIA . TIETOKONEITA
Mukaan uudet ja entiset! SEISOVA PÖYTÄ Virttaa, puh. Pelaajat paikalle viimeistään klo 9.30. KINEMA Ohjelmisto ajalla 9.-15.1.2008 Vesikoskenkatu 21, Loimaa www.kinoset.fi PE-LA 19.00 SU 19.00 MA-TO 19.00 -k15/132h15min 8,50€ Peter Franzen, Samuli Edelman SUOMEN ENSI-ILTA 9.1. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä ja oikeusturva-asioita. 02-766 9299 www.siilinpesa.. www.heikman.com Asianajotoimisto HANNELE JÄRVINEN KY AA, VT Hannele Järvinen Väinämöisenkatu 6 B 32200 Loimaa, puh. Kansalliset Seniorit, hallitus kokoontuu Heikki Eskolassa 12.1. klo 14 Säterintie 6 Pappinen. viimeistään viikkoa ennen: hannele.latti@turkuamk.fi tai p. mennessä. (02) 762 2888 fax (02) 762 2313 heikki.rantanen@kolumbus.. klo 13.00. Kuunnelman valmistus -koulutus 15 €/osio. (02) 762 2001 S A R A S T Y L E Uuden vuoden siivous SARASPORTISSA! ovh:sta KAIKKI TALVIVAATTEE T POIS! ALE jopa ma-to 9-17.30 pe 9-18.00 la 9-14.00 KENGÄT ovh:sta SUKSIPAKETIT TARJOUSHIN NOIN 99,alk. Asianajotoimisto JARI HEIKMAN OY AA, VT Jari Heikman AA, VT Katri Ranta-Eskola VT Kaarina Nylamo Turuntie 8-14, II krs. Mitä jos tuntisin esimiehenä itseni paremmin. Avoin yösuunnistusharj. Monipuoliset liitännät, mm. 7622 049 HURRRJAT ALE PÄIVÄT ke-la Alastaron Yrittäjät. Asianajajan toimintaa valvovat Asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Hallitus samassa paikassa. Picture Frame -tila, joka muuttaa TV:n digitaaliseksi kuvakehykseksi. 0400 813 598 Vesikoskenkatu 17, Loimaa Puh. klo 14.. PÄÄKIERROS 170 Viitosbingo/Ventti 1 KIRJA 5 SEURAAVAT 2 IRTOLIUSKAT 2 Loimaan Leisku Haaran-Onkijoen kyläyhdistys. www.turkuamk.fi KEHITÄ ITSEÄSI! Itsetuntemukseen, ihmistuntemukseen ja johtamiseen pureutuvat seminaarit järjestetään Turun AMK:n Loimaan toimipisteessä, Vesikoskenkatu 1. Ankkuripaikassa. Tiistaina 6 tammikuuta 11 B. Riitta-Liisalle 0400-778534 tai sähköp. 2 x SCART ja 3 x HDMI. VIRTANEN SEURATOIMINTAA LOIMAAN LEHDEN SIVULTA PAIKKAKUNNAN PARHAAT MENOVINKIT Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. LoKoKo. ajokorttitodistus • työnäkeminen VARAA AIKA 763 2030 Elisenvaaran Martat kokoontuvat to 8.1. klo 18.45. Opintiellä. 29,(HUOM ! Kaikk i luistim et teroit ettuna ) JUMPPAVAATTEET -30% -30% -70% SILMÄLÄÄKÄRIT OPTIKOT • 45-v. 12.1. Hinta: 50 €/seminaari, sisältää kahvitarjoilun. 19” 19” 19” digi-tv Antenniverkkoon. Muutokset työssä ja muutosten kohtaaminen to 5.3.2009 klo 12.00–16.00 Luennoitsijana Professori Jari Stenvall. Asianajotoimisto HEIKKI RANTANEN OY Varatuomari Heikki Rantanen Kauppalankatu 9-11 B 32200 Loimaa, puh. ALEta ngost a päivit täin uusia ”löytö jä”! Luistimet ja varusteet ulkojäille LUISTIMET alk. Alastaron Nordea klo 16.50. AU/Futsal 01 02. asti tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. pallokoulu jatkuu to 8.1. 299 €€ Tyylikäs 40”digi-tv Antennija kaapeliverkkoon. Kevätkauden köörilaulannat alkavat 8.1.2009 kello 19.00 Kerttulassa. Kahvitarjoilu. 2 x SCART ja 3 x HDMI. Ei jälleenmyyjille. (02) 762 4010 fax (02) 762 1321 knuutila.tuominen@asianajot.. Valkeapää p. (02) 762 4400 fax 763 1301 jari.heikman@aatsto.inet.. LAS Senioriklubi. klo 14.00 Ritvalla Haapainmäentie 439. KUUNNELMAN VALMISTUS -koulutus jatkuu ke 21.1.2009 klo 16.30, muut päivät sovitaan ensimmäisenä koulutuspäivänä. g p j p uuttaa TV:n digitaaliseksi kuvay y nnät, mm. C-Poikien koristurnaus Loimaalla su 11.1. Loimaan Taideseura ry Loimaan kaupunki / nuorisopalvelut LEISKUN BINGO / JAHTI 650 /53 p. g g 695 iirto€€ 32” hybridi-tv Malli: KDL-32V4730 Tarjoukset voimassa 13.1. Asianajajia ASIANAJAJA on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Noko LoKoKo klo 15.00. Päihteiden käyttäjien omaisten ryhmä toimistolla 8.1. -osio alkaa helmikuussa. tie 222, Auran kirkolta 1 km Turun suuntaan. BRAVIA Engine -kuvanparannustekniikka ja laaja katselukulma 178° takaavat täydellisen katselunautinnon. (02) 763 1551 Palvelemme: Ma-pe 8.30-18, la 9-14 Voit katsella maanpäällisen verkon ja kaapeliverkon teräväpiirtoja tavallisen tarkkuuden lähetyksiä sisäisen MPEG-4 AVCvirittimen avulla. klo 13.00 Päiväkeskuksessa. polttopuille 10 /kpl C O N T P E S U O Y ma-pe 8-16 Pehtoorinkuja 1 LOIMAA P. klo 18.00. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. to 22.1.2009 klo 13.00–16.00 Luennoitsijana KL, työnohjaaja Ilkka Uusitalo. Op. Kerho pe 9.1. klo 18.00, ihonhoitotuotteiden esittely. 044 9072 055. 0400 917 375 S. Tapaamme ruok. LoKoKo Korihait-96 klo 10.00. klo 17.00 A-hallilla. LoPS 2003 synt. Aromäen-Piltolan Marttojen toimintaryhmä kokoontuu Koskisella to 8.1. Tuominen p. Teatteriin lähtö Tampereelle la 10.1. Lisätietoja: Liisa Lehtonen 0400-871830. Eläkeliiton Oripään yhdistys. Haaroisten-Hurskalan naisten kerho Hennalla to 8.1. Näyttely avoinna myös sopimuksen mukaan. Harjoitukset to 8.1. www.asianajot.. Näyttely avoinna 11.1.-18.1.2009 sunnuntaisin klo 14.00-18.00 ja ma – pe klo 17.00-19.00. klo 12-16. Muutos ja henkilöstön osaaminen to 7.5.2009 klo 12.00–16.00 Luennoitsijana Työyhteisövalmentaja, FM, MBA Tuula Lillia. 40” 40” p 799 €€ 32” 32” erkon ja kaapeliverkon teräväpiirtohet hetyks yksiä iä sis sisäis äisen en MPE MPEG-4 G 4 AV AVCC j p p j p p gine -kuvanparannustekniikka ja y y a avat vat tä täyde ydelli llisen sen ka katse tselun lunaut autinn innon on. Hoidettavien Kaffee treffi toimistolla 8.1. klo 14. merkeissä ke 14.1. Kuinka sanoisin sen paremmin. Korihait-96 Noko klo 12.30. Alastaron Haituvat kokoontuu Tuttujen Tuvalla 9.1. Yhteistyössä Loimaan ammattija aikuisopiston kanssa: Organisaatiokulttuurien uudistaminen to 15.1.2009 klo 12.00–16.00 Luennoitsijana Professori Pauli Juuti. klo 18-19.00. Ilm. – omia palautetaitoja kehittämään to 26.3.2009 klo 13.00–16.00 Luennoitsijana KL, työnohjaaja Ilkka Uusitalo. Jankon suunnistus. Tervetuloa ruokailemaan koko perhe!! katettuna tänään klo 12-15 Loput joulun lautaja seurapelit Nyt erä joululta jääneitä kirjoja Nopeimmat vievät parhaat päältä! Loimaan Uusi Kirjakauppa Kauppalankatu 5-7, Loimaa p. Loimaan Työväentalolla ti 6.1. Ilm. Hallitus kokoontuu kerhon jälkeen. Aurassa pe 9.1. Myydään tyhjiä METALLIHÄKKEJÄ esim. Paikka: Loimaan yläasteen juhlasali. Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Kaapeliverkon HD-viritin. 040-4198450. Asianajotoimisto KNUUTILA & TUOMINEN AA, VT Ilpo Knuutila AA, OTK Martti Tuominen Vesikoskenkatu 7, 32200 Loimaa, puh. ri_li@jippii.fi mailto:ri_li@jippii.fi,. Tervetuloa! TAITEEN NUORET TEKIJÄT -näyttelyyn Art-Tyynelään, Satakunnantie 31, 32200 Loimaa Näyttelyn avajaiset sunnuntaina 11.1.2009 klo 14.00 alkaen. (02) 762 4800 fax 762 4805 www.hj.. Turku Tampere Valtatie 9, Niittukulmanraitti 8 Puh. Loimaa, puh
Pähkinähakit ovat kovia tekemään kätköjä, ne kaivavat maahan ennen lumen tuloa pähkinöitä ja siemeniä ja löytävät ne lumen alta hämmästyttävän hyvin. Linnut löytävät erehtymättömästi pihojen ja puistojen yksinäisetkin sembramännyt. Muistelmissa voi vielä istua hämyssä ja kuunnella tarinankertojaa. Kovakantinen 128 s. Saviseudulla on nähty muutamissa paikoissa hakkeja. Hinta: 28,OSSI REKOLA Tuohikuun aikaan Rekolan talo on kokenut asujiensa kanssa suuret historian muutokset. Kirja on jatkoa aikaisemmin julkaistulle Petäjämäessä pesty -kirjalle. Kovakantinen 172 s. Sotien jälkeen syntyneille tuossa vuosikymmenessä oli ja on jotain erityistä. Hinta: 28,OLLI SAARINEN Pirtua ja muilutuksia Olli Saarisen uusi kirja aikaisemmin julkaistun Punaisen ajan jatkoksi. Tarinoiden kirjoittajat ovat vuosien ajan kokoontuneet kirjoittamaan, antamaan palautetta ja jälleen kirjoittamaan. 139 s. Hinta: 23,MATTI PULLI Saviseudulla syntynyt Saviseudulla syntynyt kuvaa loimaalaista elämänmenoa 60-luvulla ja sen tarinat ovat kaikillekin suuren ikäluokan ihmisille tuttuja. Kovakantinen 185 s. Vanhat valokuvat tuovat lukijan silmiin henkilöhahmojen lisäksi kuvan aikakaudesta. Kirja kertoo 20-30 lukujen taitteesta. Kirjan tekstit myös englanninkielisinä Hinta: 35,JUHA HELMINEN Unohdetut Unohdetut sijoittuu vuoteen 2135 maailmaan missä ihmiset ovat luoneet itselleen utopian, yhteiskunnan missä ihmiset elävät tyytyväisinä ilman rikollisuutta ja ahdistusta. Tämä tummanruskea lintu, jonka puvussa on valkoisia täpliä, tulee mielellään myös lintulaudoille. Kovakantinen 133 s. Siperiasta vaeltavat pähkinähakit herättävät huomioita varsin pelottomina lintuina. 12 Tiistaina 6 tammikuuta SÄÄ Ypäjä Alastaro Loimaa Oripää Mellilä Seuraavina päivinä Tänään Lämpötilat iltapäivällä ja suluissa edellisen yön alin lukema 2 metrin korkeudella -3 -4 -3 -3 (-4) 4 Keskiviikkona -11 (-14) 4 Torstaina -6 (-20) 4 Perjantaina -2 (-3) 4 Lauantaina -6 (-17) 5 KOULUJA/KURSSEJA Pähkinähakki löytää erehtymättömällä varmuudella yksinäisetkin sembramännyt. Hinta: 15,. Erkki Kallio LUONTO Sallila siirtää sähköä sallittua halvemmalla LOIMAAN SEUTU Sallila Sähkönsiirto Oy ei ole kerännyt sähkönsiirrosta täyttä sallittua tuottoa. Virasto arvioi jokaisen Suomessa toimivan sähköverkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta. Loimaan ja Mellilän sembramäntyihinkin on odotettavissa talven aikana kaukaisia vieraita Siperiasta asti. Hinta: 28,EERO TUOMOLA Isoisän tarinoita I Eero Tuomolan (1900-1992) kirjoituksista koottu kirja sopii niin lasten kuin aikuistenkin luettavaksi. Varsinkin jos tarjolla on pähkinöitä tai auringonkukansiemeniä. Hinta: 18,Siemenestä syksyyn Ryytimaan tarinoita Kirjoittajaryhmä Anneli Poukka, Maire Soiluva, Marja-Leena Virtanen, Paula Nieminen, Päivi Nummela, Sirkka Lukka Kasvit kukoistavat tarinoiden maailmassa, jossa kaikki on mahdollista ja läsnä koko inhimillisen elämän kirjo ilosta suruun, lapsuudesta vanhuuteen, jännityksestä romantiikkaan, syntymästä kuolemaan. Hinta: 25,OOLI www.ooli.. Näin on toiminut suurin osa muistakin sähköverkonhaltijoista. Hinta: 25,RAIJA KOURI, VALTO HEINONEN Loimaalaisia vahvaa väkkee Jutut polveilevat, ne kulkevat talosta torppaan ja virastosta vankilaan. ERKKI KALLIO LOIMIHUOLTO Voimakatu 4, Loimaa 0400 926 170, 050 573 2940 www.loimihuolto.com Upeita uutuuskirj oja itselle tai lahjaksi ANU SALO – PASI SALO Onni on kiinteä perhe Onni on kiinteä perhe on kirja, johon on koottu loimaalaisen pariskunnan Anu ja Pasi Salon Loimaan Lehdessä julkaistuja lapsiperheaiheisia kirjoituksia vuosien varrelta. Kävyistä pähkinähakit kaivavat vahvalla nokallaan siemenet esiin. Yhdessä oppiminen ja kehittyminen näkyy kasvitarhassa. Kirja kertoo ajasta, joka on iäksi mennyt. Suomessa on 102 siirtoyhtiötä, joista vain 11:lle kertyi ylituottoa kolmivuotisjakson aikana. Myynti: Kirjakaupat, Painotalo Priimus, Auranmaan Viikkolehti ANJA VÄLIMÄKI JOHANNA ORAS Taiteilijanallet Rivieralla Taiteilijanallet Rivieralla sisältää 38 Johanna Oraksen öljymaalausta, joitten ympärille Anja Välimäki on punonut sadun taiteesta ja taiteen tekemisestä aikuisille ja lapsille. Sallittua vähemmän siirrosta laskuttaneet yhtiöt voivat nostaa siirtohintoja. Pähkinähakki löytää sembramännyt Siperiasta vaelsi syksyn aikana maahamme jonkin verran varislintuihin kuuluvia pähkinähakkeja. Energiamarkkinaviraston mukaan Sallila on vuosina 2005–2007 laskuttanut siirrosta yhteensä 5,8 miljoonaa euroa alle sallitun. Alastarolla muun muassa keskustassa, Ilolassa, Koskenkylässä ja Kotarammissa. Kovakantinen 268 s