SU O M A L A I S E N
No 3/2010 8,90
L U O N NONKUVAUKSEN
ERIKOISLEHTI
25. vuosikerta
Ketunpoikien ensimmäinen kesä
Euroopan villi sydän W
Wonders of europe 69 kuvaajan kansainvälinen kuvausprojekti robert pekkarinen viron kahlaajarannoilla · näin kuvaat loistavia luontokuvia kotipihalla · pientareilla kuhisee näyttäviä kuvausmahdollisuuksia · merikuvaaja sundelin kaupunkiluonnossa · jorma luhta ja menneisyyden haamut
ild
DX-muoto. Kaksi korttipaikkaa CF- ja SD-korteille. HD-video. www.iamnikon.fi
2
Luontokuva 3/2010. 12,3 Mpix. 7 kuvaa/S. A PERFECTIONIST
D300S Paras on nyt entistäkin parempi.
Nikon D300S. Strereoääni
Kriittinen ääni on arvostellut, että hanke kyseenalaistaa pitkäjänteisten luontokuvaajien työtä. Kuvaajien aistit ovat valppaina ja media on kiinnostunut. Wild Wonders -hanketta onkin kosiskeltu järjestettäväksi seuraavaksi jo Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa. Oman kuvausprojektin sijaan hän värväsi kuvaajia keikoille 500 euron päiväkorvauksella. 040 530 9391 Aineisto: toimitus@luontokuva.org
Vakituiset avustajat:
Vesa-Pekka Peräkylä, Jorma Luhta, Raimo Sundelin, Jukka Palm, Vesa Kalervo Ekholm ja Jorma Peiponen.
Ulkoasu ja ilmoitusaineisto:
Jussi Leppänen / Neogen Design Oy puh. Hän päätti esitellä eurooppalaisille maanosan, jossa elämme. ja 2.12.
W
Tilaushinnat ja -ohjeet:
Katso palvelukortti sivulla 83 Tili: Sampo Pankki 800015-1580956
Kansikuva:
Benjam Pöntinen: Ketunpoika metsällä
www.luontokuva.org/lehti
ISSN 1456-3592
orld Wilderness Congress Alaskan Anchoragessa valoi kauaskantoisen perustan luontokuvaajien uudenlaiselle yhteistyölle vuonna 2005. Hanumaani ei aristele hyppyä tuntemattomaan.
Ilmoitusmyynti:
Jouni Klinga
Paino:
Libris Oy, HKI Kannet: Multi Art Gloss 170 g/m2 Sisäsivut: Multi Art Silk 130 g/m2 Luontokuva ilmestyy kuudesti vuonna 2010: 3.2., 31.3., 26.5., 1.9., 17.10. Hyötyjinä ovat sekä luonto että luontokuvaus.
Jouni Klinga,
päätoimittaJa
Luontokuva 3/2010
3
Kuva: Jouni Klinga
Julkaisija:. Laajalla yhteisrintamalla Wild Wonders of Europe on jo nyt nostattanut luontokuvauksen arvostusta. Staffanin ajattelussa siihen sisältyy rikkaus. Maiden ja maanosien ohella sama malli voisi toimia vaikkapa kuntien välisenä PR-kampanjana Pirkanmaalla. "Ihmiset tuntevat maan jalkojensa alla, mutta eivät naapurikuntansa luontoa, saati Kroatian tai Valkovenäjän luonnon salaisuuksia", Staffan Widstrand kertaa Wild Wonders of Europe projektin kantavaa ajatusta. 045 672 3003 / Kari Niemeläinen.
Nähdäänkö seuraava Wild Wonders Intiassa. Staffanin hyppy uuteen haasteeseen osoitti perinteisten mallien rohkeaa romuttamista. Lopputuloksena ei syntynyt vain 200 000 kuvaa, vaan kokonaan uusi kuvaajien oikeuksia kunnioittava konsepti. Kuvien halutaan syntyvän kahden viikon keikalla vieraassa ympäristössä. 0400 191 348, jouni@klinga.fi Korpitie 36, 90650 Oulu toimitussihteeri Raisa Nevalainen raisa.nevalainen@gmail.com puh. Tapahtumassa perustettiin luonnonsuojeluluonto kuvaajien vireä liike, ILCP. Ruotsalaiselle Staffan Widstrandille inspiroiva ilmapiiri puolestaan synnytti huimapäisiä suunnitelmia. 0400 601 357 luontokuva@neogen.fi
Tilausasiat ja osoitteenmuutokset:
puh. Pääkirjoitus 03/2010
Uusi konsepti
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kustantaja:
Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Toimitusjohtaja Jouni Klinga
Toimitus:
päätoimittaja Jouni Klinga puh
Epson Stylus Pro 7900 Pekka Potka
4
Digigraphie on taidevedostuksen laatustandardi. Lisätietoja: www.peoplegroup.fi/epson
Luontokuva 3/2010. TAIDEVEDOSTAMISEN UUSI PERINNE
Minulle valokuva on valmis vasta vedoksena. Värinhallinta antaa mahdollisuuden onnistua aina teknisesti, mutta minulle kuva syttyy elämään vasta oikean materiaalin ja sävyjen Pekka Potka Digigraphie Artist Yksi palkituimpia suomalaisia mainosvalokuvaajia. Vedos on edelleen valokuvan todellinen ilmaisumuoto, ja sen avulla voin välittää kuvieni katsojille juuri sen mitä haluan sanoa kuvaajana. fiiliksen kohdatessa. Valokuvanäyttelyitä neljällä vuosikymmenellä
Pientareella kuhisee Anne Piirainen on kuvannut lähiympäristössään 2000 hyönteislajia.
52 56 60
Lukijan kuva Keskustelupalstan aarteita katselijoiden kommentoimana. Ajankohtaista Uutiset ja tapahtumat. Glanzlichter 2010 Saksalaiskilpailun parhaat palat.
Kuva: Benjam Pöntinen
Jopin postia Luontokuvaaja Jorma Luhta kertoo kuvaamisestaan ja kuviensa taustoista. Luontokuvauksen alkeet Jorma Peiposen kuvauskoulu jatkuu kuvan valaisulla ja makrokuvauksella. Telkän sukellus. Tekniikka Keskikoon uutuuksia ja elokuvaoptiikkaa DSLR -kameroihin. Näyttelyt VLK-näyttelykiertue ja luontokuvat esillä. Sisältö
3 6 8 10 12 14 16
Kuva: Risto Petäjämäki
Kesä- Heinä- & eloKuu 2010
Pääkirjoitus Jouni Klinga. SLV ry:n jäsenetuja Viimeinen kuva Paluu pinnalle. Luontokuvaajan muistio Vuodenajan kuvausvinkkejä ja seuraavien kuukausien kuun vaiheet sekä auringon nousut ja laskut. Tuolikojut testissä Vesa-Pekka peräkylä testaa kevyet istuttavat piilokojut. Yhteystiedot ja jäsenhakemus.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
Kettumainen kesä Benjam Pöntisen huikea kesä ketunpoikien parissa.
Kuva: Robert Pekkarinen
18
Viron kahlaajarannoilla Robert Pekkarinen esittelee Saarenmaan parhaat vesilintujen kuvauspaikat.
44
Euroopan villi sydän
69 ammattiluonnonkuvaajaa teki Euroopan suurimman kuvausprojektin.
30
Luontokuva 3/2010
5. Sundelinin seurassa Merellisiin kuviin erikoistunut luontokuvaaja Raimo Sundelin kertoo kuviensa taustoista.
68 70 72 74 76 80 83
Kuva: Pete Oxford/Wild Wonders of Europe
Kylpylä kotipihan pikkuväelle Kuvauskohteet viihtyvät altaan äärellä. Viimeiset vieraat Luonto ja mennyt maailma kohtaavat kevään kirjauutuudessa
Kirjaimellisesti ottaen tämä tarkoittaa, että kuvaaminen kaikille avoimilla valtion mailla on sallittua, kun kuvaaja on kameran matkassa, mutta kameran jättäminen maastoon edellyttää luvan hankkimista. "Jos erätarkastaja törmää metsässä kameraan, hän todennäköisesti toimittaa sen poliisille ja jättää löytöpaikalle ilmoituksen, mistä kamera on noudettavissa." Lyhytaikaisessa käytössä Bisi suosittelee kuvaajaa liittämään kameran mukaan ilmoituksen, josta ilmenee kameran käyttötarkoitus ja omistaja, jolloin kuvaajaan voidaan tarpeen vaatiessa olla yhteydessä.
Klum vuorasi paviljongin
Ruotsin näyttelyosasto Shanghain maailmannäyttelyssä on kunnianosoitus myös luontokuvaukselle. Luukkola on saanut tietokirjahanketta varten Koneen säätiöltä 25 000 euron apurahan.
Karjalaisen Heinäsirkoille tunnustusta
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut jälleen Vuoden Kauneimman kirjan ja 23 kirjan parhaimmiston. "Haluamme ehkäistä nopeasti yleistyneiden valvontalaitteiden hyödyntämisen rikollisiin tarkoituksiin", perustelee Metsähallituksen eräasioiden ylitarkastaja Jukka Bisi. Valokuvaaja Juha Taskinen on saanut EteläSavon maakuntarahastosta 5 000 euroa 30-vuotista valokuvaajan uraa esittelevän juhlanäyttelyn järjestämiseen. Luontokuvakirjoista vuoden kauneimpien kirjojen kokoelmaan valittiin Sami Karjalaisen kuva- ja tietokirja Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Toistaiseksi luvan hakeminen on maksutonta. Teoksen esittelyteksti lupaa, että arvaamattoman monimuotoinen kukkaloisto ja tunturikasvien värikkyys tulevat kaikkien ulottuville teknistä täydellisyyttä hipovalla tyylillä. Ohjausryhmä ei ole huomioinut toiminnallisesti samankaltaisia järjestelmiä käyttäviä luontokuvaajia. Aikaisempien tunturikasvioppaiden lisäksi kesällä ilmestyy Pekka Luukkolan suurikokoinen kuvateos Tunturien Helmet Jewels of the Fells. Teoksen on kustantanut Tammi. Kukaan luontokuvaaja ei ole vielä lupaa hakenut, joten käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Vuoden kauneimmat kirjat on valittu yhtäjaksoisesti vuodesta 1947 lähtien.
6
Luontokuva 3/2010. Ohjeistusta laadittaessa Metsähallitus on käsitellyt nimenomaisesti riistakameroiden tuotenimellä metsästäjien keskuudessa markkinoitavien laitteiden käyttöä. Riistakameroiden käyttöä koskevaa päätöstä sovelletaan silti myös muihin itsenäisesti toimiviin valvontalaitteisiin, joihin myös itselaukaisutekniikalla varustetut järjestelmäkamerat voidaan lukea. Tunnettu ruotsalaiskuvaaja Mattias Klum tuotti paviljongin seinille 2 000 neliömetriä metsäisiä tunnelmia esitteleviä luontokuvia. Kuvateoksen ohella kyseessä on ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunturikasveihin käsittelevä tietokirja. Ajankohtaista
Koonnut: JOUNI KLINGA
Apurahoja luontokuvaajille
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista luontokuvaajille on myönnetty tukea EteläKarjalassa ja Etelä-Savossa. Matti Pihlatie ja Heikki Vesajoki Joensuusta ovat saaneet Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiöltä 5 000 euron apurahan Pielisjoki-teoksen valmistuskuluihin.
Riistakamerat luvanvaraiseksi
Metsähallitus on tehnyt uuden linjauksen riistakameroiden käyttämisestä valtion mailla. Näyttelyissä vierailee kaikkiaan noin 70 miljoonaa kävijää.
Luukkolalta tunturikasviteos
Metsäkustannus Oy on laajentanut kustannusreviiriään myös metsärajan yläpuolelle ja luontokuvakirjallisuuteen. Tapani Räsänen Joutsenosta on saanut yksivuotisen taiteilijaapurahan Etelä-Karjalan maakuntarahastolta. Jatkossa riistakameroiden käyttöä varten tulee hankkia ennakkoon lupa alueelliselta eräsuunnittelijalta. Bisi ei osaa tällä hetkellä arvioida, tulisiko luvan hakemattomuudesta mitään sanktiota, mutta päätös antaa Metsähallitukselle toimintavaltuudet. Apurahan suuruus on 21 000 euroa
Lue lisää: WWW.LUONTOKUVA.ORG
Liminganlahdelle lintukuvakilpailu
Luontokuvatapahtumia
Kuusamo Nature Photo 2010
15. Sarjavoittajat: Linnut vauhdissa: Antti Karppinen, Oulu: Lapintiiran saalis. Kosteikkojen linnut: Anna-Liisa Pirhonen, Lappeenranta: Aamu siikalahdella. Vanhan opastuskeskuksen 80 hengen luokka täyttyi suosituimpien esitysten aikaan viimeistä paikkaa myöten. Nuorten sarja, alle 18-vuotiaat: Niko Pekonen, Joensuu: Sateella. Tapahtuman pääesintyjänä on David Doubilet Yhdysvalloista. Lisätiedot: www.photokina-cologne.com
WildPhotos 2010
Lontoo 22.-23.10.2010 Iso-Britannian kuuluisin luontokuvatapahtuma järjestetään samassa yhteydessä Wildlife Photographer of the Year -kilpailun tulosten julkistamisen kanssa. Voittajaksi nousi Antti Karppinen kuvallaan Lapintiiran saalis. Tapahtuman yhteydessä järjestettyyn kuvakilpailuun voit tutustua sivulla 77. Ensimmäistä kertaa järjestetty kisa houkutteli mukaan 150 lintukuvaajaa. Tulosten julkistamisen lisäksi lintukuvatapahtumassa nähtiin päivän aikana lukuisia kuvaesityksiä. Antti Karppinen, Oulu: Lapintiiran saalis.
Luontokuva 3/2010
7. Liminganlahden huhtikuinen lintukuvatapahtuma sai kylkeensä myös lintukuvakilpailun. Kölnin Photokinamessut kokoavat kahden vuoden välein valokuvauksen maailman saman katon alle. Lisätiedot: www.gdtfoto.de
Photokina 2010
Arto Niemeläinen, Toijala: Katto vuotaa. Kuvat pitää toimittaa 2.8. Samainen kuva on tullut tutuksi jo Vuoden Luontokuva 2008 -kirjan kannesta, mutta kilpailuissa kuva ei ole aikaisemmin saanut tunnustusta. luontokuvafestivaali kutsuu Kuusamoon 10.12.9.2010. Lisätiedot: www.wildphotos.org.uk
Vuoden Luontokuva 2010 -festivaali
Vuoden parhaat luontokuvat julkistetaan Finlandia-talon festivaalissa 17.10.2010. Siivekkäät ystävämme: Arto Niemeläinen, Toijala: Katto vuotaa. Messut pidetään 21.-26.9.2010. Kuvaajat saattoivat kilpailla kaikkiaan kolmessa avoimessa sarjassa ja alle 18-vuotiaille suunnatussa nuortensarjassa. mennessä.
GDT Festival
Saksan Lunenissä järjestettävä perinteinen ja suosittu luontokuvatapahtuma järjestetään tänä vuonna 29.-31.10.2010
avoinna: mato 1020, pe 1016, lasu suljettu.
Kuva: Lassi Kujala
Arktikum 30.6.25.7.2010 Pohjoisranta 4, Rovaniemi. Luonto- ja opastuskeskus Tammenterho 5.30.5.2010 Rantapromenadi 22, Ruissalo, Turku. 3.6.24.6.2010 3.12.6. Luontokeskus Kellokas 1.27.7.2010 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Tunturintie 54, Äkäslompolo. avoinna: mape 920, la 1016, su suljettu. Kuusamotalo 25.8.12.9.2010 Kaarlo Hännisen tie 2, Kuusamo. Hämeen luontokeskus 7.31.10.2010 Härkätie 818, Letku (Tammela). Poikkeukset: 24.12. Avoinna masu klo 919. Evokeskus 4.9.2.10.2010 Saarelantie 1, 16970 Evo. suljettu, 25.12. Skierri, Tunturi-Lapin luontokeskus 1.27.6.2010 Peuratie 15, Enontekiö. Avoinna tisu klo 1018. Avoinna mala klo 1017, su klo 1015. Avoinna tipe klo 917, la klo 1015. Keski-Suomen luontomuseo 2.28.11.2010 Vesilinna, Ihantolantie 5, Jyväskylä. Avoinna masu klo 1018. Avoinna tipe klo 1118 ja lasu klo 1217. Avoinna mato klo 1118 ja pe klo 1116 sekä tilaisuuksien aikana. Seitsemisen luontokeskus 4.29.8.2010 Seitsemisentie 110, Länsi-Aure. Avoinna lasu klo 1016.
8
Luontokuva 3/2010. Avoinna ti, to ja pe klo 1017, ke klo 1020, la ja su klo 1217. Avoinna masu klo 917.
Kuva: Keijo Penttinen
Luontokeskus Ukko 3.12.20102.1.2011 Ylä-Kolintie 39, Koli. klo 1217, 1.1.2011 klo 1217.
Suomen metsästysmuseo 28.7.22.8.2010 Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. Kalajoen Meriluontokeskus 4.27.11.2010 Jukupolku 5, Kalajoki. Avoinna masu klo 1018. Avoinna masu klo 917. Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki. 14.24.6. Näyttelyt
Vuoden Luontokuvat 2009 -näyttely
Kuva: Mikko Mäntylä Kuva: Jouni Klinga
Terranova Merenkurkun luontokeskus 15.9.24.10.2010 Museokatu 3, 65100 Vaasa. Suomea kiertävässä näyttelyssä on esillä Vuoden Luontokuva 2009 -kilpailun 9 sarjavoittajaa ja 21 kunniamaininnalla palkittua teosta. Avoinna tisu klo 1016
Näyttelyssä on koivurisutöiden lisäksi esillä kolme valokuvasarjaa: Risubaletti, Koivukasvot ja Kesäyö. Kesä. Multimediaesitys, joka on kooste keväästä 2009. 3.29.5.2010: Sinisimpukan luontokeskus, Meripuistontie, Kasnäs, p. Koko perheelle suunnattu kuvakertomus salaperäisestä metsätontusta pohjoisen Suomen monimuotoisessa erämaaluonnossa. joka päivä klo 1018. (015) 775 2200. 19.5.13.6.2010: O. Avoinna make klo 1119, to klo 1117 ja pe klo 915. 2.29.7.2010: Omenan kirjasto, Kauppakeskus Iso Omena, Piispansilta 11 S 10, Espoo. Nuortien uusimman näyttelyn on tarkoitus tuoda valokuvia näyttävästi esille tunnelmallisiin paikkoihin, minne on vaikea ripustaa perinteistä valokuvanäyttelyä. 4.5.8.9.2010: Hannu Hautala luontokuvakeskus, Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, Kuusamo, p. Näyttely pyrkii välittämään katsojalle hetkiä korvaamattoman upeasta saaristostamme ja näin edistämään saariston arvostusta ja suojelua. Ulla Tuomela: Päivien kimallus. Näin saaristokuvat pääsevät palaamaan juurilleen. Kuvat ovat tutkijoiden ottamia. 3.3.20.6.2010: Utön majakka, Utö. 040 513 7039.
Ilmoita meille kuvanäyttelystäsi! Ilmoita luontokuvanäyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Pekka Lehtonen: Saariston lumoa. Tuolloin toteutui kaksi kuvaajan pitkäaikaista haavetta, seurata kurkien perhe-elämää ja metsojen soidinta lähietäisyydeltä. Petteri Törmänen: Elämäni kevät. 2010: Tammenterho, Ruissalon luontokeskus, Rantapromenadi 22, Turku, p. Luontokuvia. (08) 8165031. Villieläimet ovat olennainen osa erämetsän elämää, kuten karhuperhe, susi ja ahma. Avoinna 3.8.5. 10.13.6.2010: Kansainväliset Erämessut, osasto E 247, Riihimäki. (09) 726 0900. Avoinna mala klo 1118. Luukkolan Fotofinlandia-kilpailussa menestynyt Maan varjossa -teossarja laajenee Retretin luolastossa noin 25 kuvaa käsittäväksi myyttiseksi maailmaksi. 4.29.5.2010: Kahvila-ravintola Silvoplee, Toinen linja 3, Helsinki, p. 5.23.8.2010: Kustavin kirjasto, Keskustie 7. Koivurisusta, tästä ekologisesta ja edullisesta lähimateriaalista, voi valmistaa monenlaisia taide- ja sisustusesineitä niin kotiin kuin puutarhaan. Avoinna ke klo 1319, tope klo 1117 ja la klo 1216.
Pekka Luukkola: Maan varjossa. 040 8608364. 2.26.8.2010: Vaalan kirjasto, Niskatie 8. Avoinna: mape klo 917, la klo 1014. 30.6.2.8.2010: Hyvinkään kirjasto, Hämeenkatu 7, Hyvinkää. 31.5.28.6.2010: Järvenpään kaupunginkirjasto, Kirjastokatu 8, Järvenpää. Julkaisemme tiedot netissä ja Luontokuva-lehdessä.
Luontokuva 3/2010
9. Avoinna joka päivä klo 1018.
Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö: Puutteellisesti tunnettuja metsälajeja. Suurikokoisissa valokuvissa suomalaismaiseman rauhallinen ja avara iltahämy saa usein vastakohtansa ihon ja tulen lämpimistä, vahvoista sävyistä. Koonnut: RAISA NEVALAINEN
Luontokuvia esillä
Tarja Heikkilä: Koivu ja risu. tipe klo 1015, la klo 1017. 15.6.3.7.2010: Perniön lainamakasiini, Lupajantie 8, Salo, p. (019) 2203 380. Luontokuvia, saaristolaiskulttuurikuvia, purjehduskuvia ja ihmisiä Suomen saaristossa. Elina Nuortie: Kuohu koukussa saaristoon. 31.5.25.6.2010: Kannonkosken kirjasto, Opintie 2. 3.6.29.8.2010: Taidekeskus Retretti, Tuunaansaarentie 3, Punkaharju, p. 1.30.6. Avoinna kirjastojen aukiolojen mukaisesti.
Pauli Nieminen: Tuomas tonttu on metsätonttu. Avoinna joka päivä klo 1018. (02) 262 3474. Suomea kiertävän näyttelyn kuvissa limasienet ryömivät hiljaa lahopuulla, lattajalkakärpästen toukat asustavat kääpien alapinnan äkämissä ja sammalpunkki näyttelee tärkeää rooliaan karikkeen hajottamisessa. 10.29.5. Jauhiaisen museo, Jaarantie 2, Kiiminki, p. 2.28.8.2010: Hangon kirjasto, Vuorikatu 3-5, Hanko, p. 0205 64 4620
Yöllä tai hämärässä valotus kestää sekunneista jopa minuutteihin. Paikalliset ilmamassaukkoset tavallisesti kiertävät viileät vesistöt ja voivat joskus pysyä lähes paikallaan. Nousu Lasku 3.56 22.50 2.22 0.20 -
Negatiivinen maasalama (kuvassa) iskee maahan ukkospilven alaosasta runsaasti haaroittuen. Päivälläkin valotus valitaan niin, että maisema valottuu oikein. Aukko ja aika on myös voitava säätää itse. Näin pystyy kuvaamaan pisimpään samasta paikasta etäisyyden ukkoseen muuttuessa vähiten. Rintamaukkosia syntyy kun laaja, yleensä kylmä, säärintama työntyy Suomeen. Ulkopuolelle päätyessään ne haarautuvat vaakatasossa yleensä pilven alapuoliskossa.
Loppukesällä jyrisee eniten
Painostava helle ja kumpupilvien paisuminen aamupäivällä leveyttään korkeammaksi ennakoivat ilmamassaukkosta. Kamera tarkennetaan käsin äärettömään. Se on usein rajuimmillaan iltapäivällä tai alkuillasta ja salamoi rintamaukkosta enemmän. Kastumisriskikin pienenee. Kesäkuu
Luontokuvaajan muistio
Koonnut: JUKKA PALM
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki
5.6. Tummana pilvivallina jyräävä rintama etenee riippumatta vesistöjen ja mantereen välisistä lämpötilaeroista, ja voi siksi kestää vaikka läpi yön. Nousu Lasku 3.56 22.45 2.27 0.08 -
19.6. Kun sopiva aika on saatu haarukoitua, otetaan kuvia peräkkäin. Jalusta ja etälaukaisinkin tarvitaan. Salamakuvaajan osoitteet: Lisää salamoiden kuvaamisesta Ursan sivuilla: http://www.ursa.fi/wiki/Myrskybongaus/UkkosenJaSalamoidenValokuvaus Salamalta suojautuminen: http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_14.html Lista salamapaikantimista: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/paikanninkartta/
10
Luontokuva 3/2010
Kuva: Kai Hautala. Salaman välähtäessä valottamisen voi lopettaa. Valotusaika valitaan niin, että ympäristö valottuu sopivasti. Heikommat pilvisalamat kajastelevat enimmäkseen pilven sisällä. Kameralla on voitava käyttää pitkiä valotusaikoja. Jos onnistuu sijoittumaan oikein, on niitä mahdollista kuvata sadealueen ulkopuolelta. Koska aika lyhenee rajusti, pitää kuvata eri taktiikalla. Aloitusasetuksina voi pitää f4f8 (ISO 100). Kuvaaja tarvitsee laajakulman, jonka voi tarkentaa käsin. Otollisinta on olla ukkosen reitin sivulla, peltoaukealla, rannalla tai näköalapaikalla. Kytätään, laukaistaan kamera heti salaman iskettyä ja toivotaan, että kuvaan osuu samaa purkauskanavaa pitkin lyövä kerrannaissalama. Positiivinen maasalama taas iskee suoraviivaisesti pilven yläosasta. Nousu Lasku 4.03 22.36 2.45 23.51 -
12.6. Hyvät kuvauspaikat voivat olla myös vaarallisia, joten suojautumiseenkin on varauduttava etukäteen. Paikat kannattaa selvittää kuvausalueellaan etukäteen, jotta ukkosen alkaessa tietää heti, minne suunnistaa. Nousu Lasku 3.54 22.49 2.18 0.20 -
26.6. Öisen salamoinnin kuvaaminen on teknisesti helpompaa, mutta sateen välttäminen vaikeampaa
Lieroja löytää maan pinnalla luikertelemassa parhaiten sateen jälkeen. Niitä voi saada lentelemään pihapiiriin tai mökille laittamalla lepakonpönttöjä sopiviin paikkoihin, kuten polkujen, peltojen ja metsäaukioiden reunoille. Nousu Lasku 5.04 21.47 4.21 22.24 2.57 23.33 10.8. Myös hirvet herkuttelevat laajemmilla kasvustoilla.
Lummenälvikäs
Lummenälvikkäät ovat tummia kovakuoriaisia, jotka elävät yleisinä lumpeen tai ulpukan lehdillä. Suurimmilla on mittaa jopa 30 senttimetriä. Tällöin nahkasiivet voivat valita mukavimman piilon kulloisenkin sään mukaan. Lentoreitin pöntön edustalla on oltava esteetön. Kulkuaukot on hyvä suunnata eri ilmansuuntiin, kuitenkin lähinnä etelän ja lännen väliin. Heinä- elokuussa sen kukilta tapaa erityisesti mesipistiäisiä ja hämärän tullen myös kolibrimaisesti lentäviä kiitäjiä.
Lepakoille piilopaikkoja
Kiehtovat lepakot viihtyvät kulttuurimaisemassa. Lepakkopöntön rakennusohjeet: http://www.lepakko.org/index.php?id=392
Luontokuva 3/2010
11
Vesisiippa, kuva: Vesa-Pekka Peräkylä
Kuva: Hannu Kivelä.
Kuva: Esko Rajala.. Lisääntymisaikaan alkukesän lämpiminä päivinä niitä voi tavata joukoittain parittelemasta.
Lierot
(VLK 2009 semifinalisti, kasvit: Neidonkieli)
Lieroja tavataan Suomessa parisenkymmentä lajia. Ne tulevat esiin maan alta, kun vesi tulvii niiden koloihin.
Kuva: Jari Kostet.
Neidonkieli
Näyttävä neidonkieli on tulokaskasvi, joka suosii paahteisia pientareita, ratapihoja ja satama-alueita. Nousu Lasku 5.21 21.29 4.45 21.59 3.42 22.48 16.8. Nousu Lasku 5.55 20.49 5.31 21.07 4.52 21.33
Kuva: Jens-Johan Hannus.
Huopaohdake
Itsessäänkin kuvauksellinen huopaohdake kukkii heinä-elokuussa kosteilla niityillä ja ojien varsilla. Sen kukat houkuttelevat runsaasti erilaisia hyönteisiä. Nousu Lasku 5.35 21.12 5.05 21.37 4.14 22.15 24.8. Nousu Lasku 4.14 22.36 3.01 23.43 18.7. Nousu Lasku 4.28 22.24 3.25 23.20 25.7. Nousu Lasku 4.04 22.44 2.39 0.06 11.7. Heinäkuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 4.7. Nousu Lasku 4.43 22.09 3.50 22.56 -
Elokuu
Aurinko Helsinki Oulu Utsjoki 3.8. Pönttöjä on hyvä olla useita, sillä siipiniekat kernaasti vaihtelevat oleskelupaikkaansa
GigaPan on julkaissut uuden version digijärkkäreille suunnitellusta moottoroidusta panoraamajalustastaan. Canon 5D mark II ohjelma v2.0.4 korjaa ongelman, jossa videota kuvattaessa käsisäätöinen äänitys ei toimi ohjelmavalitsimen asennoissa C1C3. Epic Pro -malli sietää 4,5-kiloisen kuvauskaluston ja sillä voidaan kuvata täyden vaakaympyrän vaaka- tai pystypanoraamoja. Pro-malli painaa reilut kolme kiloa ja sen kanssa toimitetaan kuvien yhdistelyohjelma. Kuva-ala riittää täydelle kinokoon kennolle. Leica M9:n ohjelmapäivitys v1.116 tuo parannuksina muun muassa kohennetun magentavärin korjauksen tietyille laajakulmille, parannuksia SD-korteille ja uuden vinjetoinnin korjauksen, joka ottaa ISO-arvon huomioon. Järjestelmä, jonka avulla voidaan vaihtaa vaaka- ja pystykuvien välillä irroittamatta perää, on aiemmin ollut käytössä Leafin AFi-II kameroissa. Kuvausnopeus on hieman yli kuvan sekunnissa. 4 GB Connect X2 ja 8 GB Explore X2 -korttien piirteenä on Pro X2-kortista tuttu Endless Memory Mode (päättymätön muisti -toimintatila). Näiden lisäksi Explore-kortti tallentaa kuviin paikannustietoa, käyttäen lähimpien WiFi-tukiasemien sijaintia hyväkseen.
12
Luontokuva 3/2010. Kolmetuumainen LCD sisältää 921 000 pikseliä. Tämä sarjansa ensimmäinen objektiivi sisältää sääsuojauksen ja Supersonic Direct-drive Motor (SDM) tarkennusmoottorin, jossa on Quick-Shift toiminto automaattisen ja käsintarkennuksen nopeaa vaihtoa varten. Kosketusnäytön koko on 3,5 tuumaa ja käytettävissä oleva herkkyysalue on ISO 80-800. Kennossa, jonka koko on 44mm * 33mm, on 40 miljoonaa pikseliä ja RAW-kuvien pikselit talletetaan 16 bitin tarkkuudella. Kamera on yhteensopiva olemassa olevien 645-järjestelmän objektiivien kanssa. ISO-herkkyysalue on 80-800. Siirtonopeus on kuutosluokkaa, eli 6 megatavua sekunnissa, ja kortin käyttämä langaton standardi on nopea 802.11n. AF-S NIKKOR 200-400 mm f4 G ED VR II korvaa edeltäjänsä ja uudistuksia ovat kuvanvakaimen uudempi VR II -versio, linssien nanokidepinnoite sekä tarkennuksen A/M-tila. 645D-rungon kanssa Pentax julkisti myös smc D FA 645 55mm f2.8 AL[IF] SDM AW -objektiivin. Mamiya on julkaissut uuden keskikoon kameran, DM40, hinnan ja saatavuuden. Tekniikka
Keskikoon uutuuksia
Lyhyesti
Tamronilta on tulossa ensimmäinen ultraäänitaajuisella tarkennusmoottorilla varustettu objektiivi. Usean vuoden odottelun jälkeen Pentax on viimein julkaissut 645D:n, ensimmäisen tämän koon digikameransa. Aluksi 645D on saatavilla vain Japanissa. Myös EOS 7D -rungolle on tehty uusi ohjelma v1.2.1, joka tuo joitain parannuksia ja vikakorjauksia, muun muassa magentanväristen raitojen esiintymiseen, kuvattaessa stillkuvia videoinnin aikana tietyillä asetuksilla. CCD-kenno ei kuitenkaan ole 6cm * 4,5cm vaan 4,4cm * 3,3cm ja sisältää 40 miljoonaa pikseliä. Se on SP 70-300mm f4-5.6 Di VC USD, jossa on myös kuvanvakain ja jatkuva käsintarkennus. Leaf Aptus II 10R digiperässä on kääntyvä kenno. Himmentimen lamellit ovat pyöristetyt, ensimmäistä kertaa 645-sarjan objektiiveissa.
Nikon on päivittänyt 200-400 millisen zoominsa. Digiperän saa keskikoon runkojen lisäksi adapterilla myös suurempiin kameroihin. Myös pelkkä digiperä on saatavilla. Eye-Fi on julkistanut kaksi uutta langatonta SD-korttia X2-muistikorttisarjaansa. 25000 euron hintaluokassa oleva digiperä sisältää 56 miljoonaa pikseliä 56mm * 33mm kokoisella kennolla
Luontokuvaajan varusteet
Teksti ja kuvat: VESA-PEKKA PERÄKYLÄ
Kokeilussa tuolikojut
Suuremman kojun mekanismi toimi hyvin, ja pienemmänkin lähes samalla tavalla. Kojujen kannettavuus on riittävän hyvä lyhyille matkoille, joskin tuplakojun kantoremmeihin voi kaivata eteen poikittaista hihnaa vetämään niitä lähemmäs toisiaan. Kuomussa on poikittain pitkä vetoketju, jolla koko etuseinän yläosan saa avattua osittain tai kokonaan. Toisaalta, liepeillä saisi tiivistettyä alareunan mikä saattaisi avoimella paikalla, kylmällä ja tuulisella kelillä olla ihan mukavaa. Takimmainen kaari lukitaan pystyasentoon metalliputken avulla. Aukoissa on sisäpuolinen läppä, joka on sivuilta vetoketjulla avattavissa. Vetoketjut ovat helposti käytettävissä sisältä ja ulkoa. Avaussuunta ylhäältä alas on toimiva. Posti toi kojut pahvilaatikoissa, joita teräaseella avatessa kannattaa varoa, ettei viillä samalla kojun kangasta. Yhden istuttava versio on pakattuna noin 90 x 2535 x 13 cm³ ja painaa vajaa 6 kiloa. Kuljetuspussin sisältä paljastuu hihnalla kasaan kurottu putki-kangashäkkyrä ja pieni pussukka, jossa on kuusi metallitikkua kojun kiinnittämiseksi maahan. Kojuun kuljetaan vetoketjulla eteen avautuvan aukon kautta. Molemmista laatikosta paljastui pitkulainen pussi, johon on kiinnitetty pehmustetut ja säädettävät kantohihnat. Lenkit kojun kiinnittämiseksi maahan ovat helmassa istuimen ympärillä, ja kaksi kojun etuosassa vierekkäin, kulkuaukon vetoketjun molemmin puolin. Maastokankaista päällyspussia voi käyttää tavaroiden maastouttamiseen kojun ulkopuolelle. Käsinojassa on vesipullolle paikka, kahden hengen kojussa kaksi.
14
Luontokuva 3/2010. Tuplakoju on kasattuna kooltaan karkeasti noin 100 x 3545 x 20 cm³ ja painaa 8,5 kiloa. Tarralla kiinnitetyt verkot saa raotettua tai vaikka kokonaan poistettua. Jos etuosa on kiinnitetty maahan, joutuu kojuun mennessä nöyrtymään noin 80 senttiä matalaksi. 1,2 metrin pituisessa kojussa on tilaa suoristaa jalat eteen penkillä istuen. Tuplakojussa on lisäksi takaseinässä yksi verkolla varustettu ikkuna, mutta se ei ole avattavissa eikä kumma kyllä peitettävissäkään.
tuolikoju on selkänojallisen retkituolin ympärille rakennettu kevyt piilokoju. sen hyvä puoli on käyttöönoton nopeus. Suljettavia, maastokuvioidulla verkolla varustettuja aukkoja on viisi. Kun on avannut kojua kasassa pitävän hihnan, saa tuoliosan levitettyä helposti istumakuntoon. Tikkupussi voisi sen sijaan olla räikeämmänkin värinen, jotta se ei unohtuisi niin helposti pöpelikköön. Takimmaisen kaaren muoto ei ollut aivan kohdallaan ja vaati hieman voimaa toimiakseen kunnolla. painoakaan ei ole liikaa, etteikö sitä voisi jonkin matkaa kanniskella mukanaan.
A
iempaa omaa kokemusta minulla ei tuolikojuista ollut, joten kun sain tilaisuuden tutustua Luonto kuvan kaupan maahantuomiin yksi ja kaksipaikkaisiin Stealth Gear tuolikojuihin, tartuin siihen ilomielin. Pienellä askartelulla tuokin on parannettavissa. Molemmat kojut ovat hyvin samanlaisia. Pussiin on myös ommeltu kiinni A4-kokoinen englanninkielinen kasausohje, jonka kuvat tosin ovat hieman suttuiset. Tällöin kuomu on istuinosan takana ja istuin on käytettävissä vaikka patikoinnin tauolla levähtämiseen. Etenkin suuremman kojun kuljetuspussi oli sen verran reilu, että sisään saa sopimaan tarvittaessa jotain mutakin kevyttä tavaraa, vaikkapa sadesuojan. Molemmilla sivuilla on kaksi ja edessä yksi isompi aukko. Ylimääräisiä liepeitä ei ole, joten ne eivät ainakaan heilu tuulessa
Itse ihastuin kahden hengen kojun tilavuuteen myös yhden ihmisen käytössä. Mukana tulleessa suomenkielisessä paperissa varoitetaan kuormittamasta tuolin muoviniveliä liikaa ja ehdotetaan tukevan alustalevyn käyttöä etenkin pehmeässä tai epätasaisessa maastossa. Keskiputki helpottaa kameran korkeuden hienosäätöä. Jos paino ei ole ongelma kuljetuksen kannalta, on vapaa istuin kätevä tavaroiden säilytyspaikka. Aukko jää hieman kauaksi istuimesta, joten objektiivin pituudesta ja jalustan sijainnista riippuen voi kameran kääntyvyyden ja istuma-asennon välillä joutua tekemään kompromissin. Lisätyynyn tai parin avulla pystyy istumaan tuolin keskellä, jolloin kahdenkin kameran käytön saa sujumaan. Kojujen sateenpitävyyttä en testannut, mutta vaikka ne luultavasti satunnaiset pikkukuurot kohtuudella selvittävätkin, pidempiaikainen sade vaatisi erillisen sadesuojan. · Hinta-laatusuhde kunnossa. · Sateenpitävyys kyseenalainen. Mutterit ovat Nylocktyyppisiä lukkiutuvia ja työn laatu tuntuu käyttötarkoitukseen täysin riittävältä. Tuolikoju yhdelle 99 , SLV jäsenhinta 95 . Kangas sinänsä tuntui vedenpitävältä, mutta suojaamattomat läpitikkaukset ja ikkunoiden rakenne eivät. Yhteenveto: · Nopea käyttää. Yhden istuttavassa kojussa etuaukon läpän yläreunassa on koukku, kun taas kahden istuttavassa on magneetteja, joilla läppä saadaan pysymään keskeltäkin ylhäällä.
Kojut vaikuttavat hintaluokassaan varsin kelvollisilta. Sulje kuomu kääntämällä etukaaret alas. Nosta kuomun kaaret pystyyn. Muutenkin toki kannattaa käyttää järkeä ennemmin kuin voimaa kojua käytettäessä Kahden hengen käytössä valinta näiden kojujen välillä lienee selvä. Hupulla varustettua kuvausaukkoa kojuissa ei ole, mutta sellainen on periaatteessa helppo tehdä tarrakiinnitteisen etuverkon tilalle. Tuolikoju kahdelle 129 , SLV jäsenhinta 119 . Ilmanvaihdon kannalta avoin ikkuna on toki hyväksi kuumilla keleillä, mutta sulkuläpän lisääminen voi kuitenkin olla hyvä idea. Jos taaemmat sivuikkunat vuotavat, vettä voi päätyä istuimellekin, unohtamatta tuplakojun avointa takaikkunaa. Kuten aina kojussa, jalustan sovittaminen parhaan asennon löytämiseksi vaatii pientä ähellystä. · Voi vaatia lisävirittelyjä. Kiinnitä koju tarvittaessa metallitikuilla maahan.
Jos kuvausaukko ei ole tiivis, näkyy kojusta läpi ja silloin voi sisällä liikkuva ihminen helposti näkyä ja pelottaa kuvattavan. Maahantuoja: Luontokuvan kauppa: www.luontokuva.org/kauppa
Luontokuva 3/2010
15. · · · · ·
Kojun pystytys lyhyesti: Avaa tuoliosa istuma-asentoon. Näin saisi kuvaussektorin laajemmaksi ja vapautta kameran sijoitteluun, uhraamatta kojun piilotuskykyä. Tässä olisi sopiva lisä- tai vakiovarusteen paikka. Kiinnitä takimmaisen kaaren lukitukset. Toisaalta yhden hengen kojun kevyempi paino ja koko saavat valitsemaan sen, jos kuvauskohteesta ei ole varmuutta matkaan lähdettäessä. Vakiokuntoisessa kojussa objektiivin saa kojusta ulos vaikka verkkoikkunan kulmaa raottamalla
Isäntämaa rohmusi 87:stä tarjolla olleesta palkinnosta 29. Esa Hakala menestyi Nature as Art -sarjassa koivunrungosta roikkuvia jääkelloja esittävällä kuvallaan "Birkentränen". Mauri Leivon dynaaminen hanhikuva puolestaan miellytti raatia Artists on Wings -sarjassa. Teksti: JUKKA PALM Kuvat: GLANZLICHTER 2010 -KILPAILU
Glanzlichter 2010
Saksalaiskisassa suomalaismenestystä
G
Mauri Leivo: Landung, Artists on Wings -sarja, kunniamaininta.
lanzlichter 2010 kilpailuun lähetettiin ennätykselliset 15 282 kuvaa. Saksan toisesta luontokuvakilpailusta, GDT:stä, poiketen Glanzlichter on avoin koko maailman kuvaajille. Fritz Pölking -erikoispalkinon sai saksalainen Bernd Liedtke. Kaikki palkitut kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.glanzlichter.com.
Federico Veronesi, Italia: Nebel und Licht, Artists on Wings -sarja.
16
Luontokuva 3/2010. Hänen kuvassaan "Ungleiches Duell" merimetso yrittää nielaista ankeriasta. Pää palkinnon voitti italialainen Marco Antonini esteettisellä kuvallaan "Anmut Höcker schwan am Bracciano See, Lazio Italien". Hänen kyhmyjoutsenta esittävä otoksensa on oiva osoitus siitä, miten äärimmäisen kuvattuunkin aiheeseen voi tavoittaa tuoreen näkökulman. Suomeen saatiin kolme kunniamainintaa. Palkituista kuitenkin vain yksi, intialainen Hira Punjabi, oli Euroopan ulkopuolelta. Ice Age -sarjassa Jarmo Manninen onnistui niin ikään jääaiheisella otoksellaan "Eisbruch". Kuvaajista palkituin oli puolalainen Mariusz Oszustowicz, joka ylsi yhteen sarjavoittoon ja kahteen kunniamainintaan
Pääpalkinto.
Franco Banfi, Sveitsi: Schwimmen unter dem Eis, The World of Mammals -sarja.
Luontokuva 3/2010
17. Tom Schandy, Norja: Über den Abendwellen, Nature as Art -sarja, kunniamaininta.
Marco Antonini : Anmut Höckerschwan am Bracciano See, Lazio Italien
KESÄ
18
Luontokuva 3/2010
Kettumainen
Teksti ja kuvat: BENJAM PÖNTINEN
Ketuille tyypilliseen tapaan ne nousivat ketterästi suurten siirtolohkareiden päälle. Viime kesänä seurasin tiiviisti neljän ketunpennun elämää. Korkealta on turvallista seurataLuontokuva 3/2010 19 valokuvaajan työskentelyä.
Kettuemosta ei tullut mitään havaintoa. Käytin hernepussia kameran tukena, näin saatoin toimia vapaammin. Kertoi nähneensä kettupoikueen tässä ihan lähellä. Viljelystie oli myös yhden lenkkeilijän kuntopolku. Ensimmäisellä vierailulla kettujen luokse en uskaltanut nousta autosta, etten pelottaisi pentuja tiehensä. päivänä. Aluksi kuvasin kolmesataamillisellä, sitten 70200 zoomilla ja lopuksi laajakulmalla. makasin
jäkälämatolla ja kuvasin kettua. Se oli suuri helpotus ja lisäsi kuvaamisen vapautta. Ensimmäisen kerran kuvasin poikuetta heinäkuun 8. Ihmetellen kävelin niiden perään ja mitä näin: Ketunpennut syömässä pullaa. Ensimmäinen visiitti ketuille jäi melko lyhyeksi, koska olin liikkeellä vasta puolen yön aikoihin. päin ja otti kosketusta.
pitkälläni lämpimällä, kesän kuivattamalla
käni läpi kevyen puraisun, kun toinen kettu tuli takaa-
yllättäen tunsin ken-
H
Pentujen kesä kului siskosten kanssa nahistellessa. Eräänä iltana kuvasin kahta pentua, kun ne yllättäen lähtivät juoksuun ja hävisivät mutkan taakse. Mutta että pullaa...
20
Luontokuva 3/2010. Tottahan minäkin annoin pennuille makupaloja ja joskus toin kokonaisen fasaanin, jonka olin löytänyt tien poskesta. Paikalla vieraili katsojia melkein joka ilta. Pelkäsin myös emon houkuttelevan ne pois ihmisen luota. Pullan- ja kakunpalaset heitettiin autosta, joka oli tullut huomaamattani paikalle, mutta ketut kuulivat sen ja varmasti tunsivat pullakuskin auton äänen. Tuota ihmettä piti mennä katsomaan ja helpostihan pennut löytyivät juuri sieltä, missä naapuri kertoi niiden olevan vain kolmen kilometrin päässä meidän pihasta. Kuvauksissa käyttökelpoisimmaksi linssiksi osoittautui 70200-millinen zoom ja täyskennoinen runko.
einäkuun ensimmäisellä viikolla naapurin isäntä pysähtyi juttelemaan. Pian huomasin myös, että ketut olivat koko kylän yhteinen julkinen salaisuus. Tuolloin en vielä tiennyt tulevasta; en tiennyt, että tulisin kuvaamaan kettuja koko loppukesän, aina lokakuulle saakka. Ketunpoika oli ollut viljelystiellä, hän oli pysäyttänyt traktorin ja pian neljä pentua oli tullut haistelemaan traktorin renkaita. Silloin en vielä tiennyt, ettei emoa ollutkaan. Pian huomasin, ettei minun tarvinnut piileskellä autossa. Minulla on kyllä itse tehty kameratuki, johon voi kiinnittää videopään ja joka toimii aivan loistavasti
Luontokuva 3/2010
21
Selvästi haava vaivasi pentua, se sai hepuli kohtauksia ja alkoi nuolla haavaa hillittömästi. Kuvatessani varttuvia pentuja oli mieleni jakautunut kahtia, toinen puoli halusi kuvata tätä "kerran elämässä" -tilannetta ja toinen soimasi pentujen totuttamisesta ihmiseen. Näytti siltä kuin muut pennut olisivat "kiusanneet" sitä enemmän kuin toisiaan. Tämän saman asian voi sanoa toisinkin: Halusin ketut kokonaan itselleni. Ihmeekseni haava parantui, kuukautta myöhemmin se oli melkein umpeutunut. Arvaat kumpi voitti. Toin joskus vieraita katsomaan kettuja ja samoin varmasti monet kyläläisetkin. En ole vielä ehtinyt käydä niitä perusteellisesti läpi, mutta ehkä sitten, kun aloitamme kettukirjan suunnittelun.
22
Luontokuva 3/2010. Aivan kuin joku olisi purrut siitä palan nahkaa pois. Tästä syystä aloin miettiä pentujen "vieroittamista" ihmisistä. H
eti ensimmäisillä kuvauskerroilla huomasin yhden pennun lonkassa, hännän tyvessä pahannäköisen haavan. Heinä-elokuussa jokaisen kuvausillan päätteeksi minulla oli viidestä kymmeneen gigaa kettukuvia
Pienillä ruokapaloilla sain houkuteltua pennut erilaisiin kuvauksellisiin ympäristöihin, louhikkoon, niitylle ja kalliolle. Jokaisena heinäkuun iltana kotiinviemisinä oli 510 gigaa kettukuvia.
Luontokuva 3/2010
23. Koiran kuivamuona oli haluttua tavaraa
Joskus mai nitsin hänelle, että olisin valmis jopa maksamaan siitä, että metsästäjät jättäisivät kettupentueen rauhaan. Yllätykseni oli suuri, kun hän jonkun ajan kuluttua ilmoitti metsästysseuran rauhoittaneen tuon Vartiovuoren alueen linnustuksen loppuun saakka. Useana iltana törmäsin mieheen, joka näytti luontokuvaajalta, mutta osoittautuikin kuvaavaksi metsästäjäksi. Olemme asuneet Lapuan Hellanmaan kylässä vasta syksystä 2006 lähtien, ja vaikka paljasjalkainen lapualainen olenkin, en vielä tunne läheskään kaikkia kotikyläläisiäni. Istuimme monena iltana kettuja kuvaten ja jutellen luonnosta, luontokuvauksesta ja metsästyksestä. K
ettukuvauksissa tutustuin myös uusiin ihmisiin. Syvä kumarrukseni tuosta herrasmiesmäisestä eleestä.
24
Luontokuva 3/2010
Loppukesällä toimin keinoemona kantaen pennuille liikenteessä menehtyneitä eläimiä. Fasaaninkoipi kelpasi. Kylän äänet kiinnostivat toista nuorta kettua.
Luontokuva 3/2010
25
Olin helpottunut ja omatuntoni soimaus hiukan hellitti. Elokuun viimeisellä viikolla tapahtui jotakin, joka muutti pentueen elämän, en tiedä mitä. Suuri osa nuorista ketuista, pöllöistä ja haukoista menehtyy ensimmäisen talvensa koettelemuksiin. Ehkä niille vain tuli aika lähteä. Tiesin, missä poikue vietti päivänsä. Huomasin näet niiden rauhoittuvan puheestani, jos vaikka olivat säikähtäneet varomatonta askeltani oksan päälle. Pennut oppivat myös ääneni, koska höpöttelin niille ummet ja lammet. Jos minulla oli vieras, jolle halusin kettuja esitellä, pyysin häntä istumaan kannolle ja odottamaan sen verran, että käväisen hakemassa pennut metsästä. Syyskuussa paikalla oli enää yksi kettu, se kaikkein rohkein, joka veti minua kengästä.
26
Luontokuva 3/2010. päivään kuvasin kettuja 55 iltana. Varttuessaan ne muuttuivat yhä kettumaisemmiksi varovaisemmiksi ja epäileväisemmiksi. Syksyn tullen niiden talvi alkoi näyttää täysin myyrättömältä. Kesällä yltäkylläisyys loppui myyräkantojen romahdukseen. Olin matkoilla melkein viikon ajan ja kun taas menin metsään, löysin sieltä vain kaksi pentua ja nekin käyttäytyivät pelokkaasti. Kirjallisuudesta olin lukenut urospentujen siirtyvän loppukesällä jopa satoja kilometrejä omaa reviiriä etsiessään. Tuona aikana ne oppivat tun temaan minut hyvin. päivästä lokakuun 3. H
einäkuun 8. Nämä ketut olivat syntyneet nousukauden huumassa keväällä 2009
Viikkojen kuluessa halusin usein vain ainutlaatuisesta tilanteesta nautiskellen seurata pentujen kehittymistä ja puuhailuja, en niinkään kuvata.
Luontokuva 3/2010
27. Intensiivinen seurustelu kettupentueen kanssa antoi mahdollisuuden suunnitelmalliseen kuvaustyöskentelyyn. Jokainen päivä toi kuitenkin uusia yllättäviäkin tilanteita, jotka romuttivat päivän suunnitelman
ra j al a c a mera.fi Helsinki: w Sanomatalo 0207530281 0207530287 Helsinki: Sanomatalo Itäkeskus w w w. raäjia aäc an eeu o . kuvausretken Pro Shop Fotosafari Rajala lokakuussa 2010 kuvausretken järjestää lokakuussa 2010 luonnonpuistoon. PRO Dealer PRO Dealer PRO DealerDealer PRO PRO Dealer L u o t e t t ava k a m e ra t o i m i t t a j a si u o tPRO Dealer ee ra t o m t t a j a stio tt u ot e t t avaLk a mRa ava ik aim e rao p. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 Opi kuvankäsittelyn perusteet esim. ra j a l a c a m e ra . o k i io oid n m ar kknn i r k i kt a i liua nltue s tkY.T ! i i i y sy l ai ko ko otylTa nkes Nt atri!l o a me tN Y T t e i sta. f ie i s ta. 2-3 tunnin pituinen) kuvankäsittelyn perusteet Opi kuvankäsittelyn perusteet Kuvankäsittelyä Paikkoja rajoitetusti! Opi kuvankäsittelyn perusteet opissa. ra j al w 0207530201 Turku: w Hallituskatu8 0207530271 Tampere: Yliopistonkatu 13 Hallituskatu8 0207530201 Turku: Yliopistonkatu 13 - Pori -22 0207530241 Pori: Yrjönkatu Tampere - Stockholm - Malmö Helsinki - Turku 0207530281 Helsinki: Sanomatalo Pori: Yrjönkatu Pori Helsinki - Turku - 22 - Tampere0207530241 - Malmö -0207530201 Stockholm Turku: Yliopistonkatu 13 0207530287 Helsinki:Yliopistonkatu 13 Helsinki - Turku - Pori - Tampere - Stockholm - Malmö 0207530201 Turku: Itäkeskus Tampere: Hallituskatu8 Helsinki - Turku - Pori - Tampere 0207530271 - Malmö - Stockholm Helsinki YrjönkatuPori - Tampere -0207530241 Malmö Stockholm Pori: - Turku - 22 0207530201 Turku: Yliopistonkatu 13
Helsinki - Turku - Pori - Tampere - Stockholm - Malmö
28
Luontokuva 3/2010. a w w.ra l l a a m ra f t w w o t n j as t c k i tra . a ko s t o n iw n o t n l i c ä k n t . Ra j a l a P r o S h o p. ammattikouluttajan Kuvankäsittelyä ammattikouluttajan opissa. ra j al a Helsinki: Itäkeskus c a mera.fi 0207530287 Tampere: Hallituskatu8 0207530287 0207530271 Helsinki: Itäkeskus 0207530281 Helsinki: Sanomatalo 0207530271 Tampere: Hallituskatu8 0207530281 Helsinki: Itäkeskus Pori: Yrjönkatu 22 0207530271 0207530241 Tampere: Hallituskatu8 Sanomatalo 0207530287 Helsinki: 0207530241 Pori: Yrjönkatu 22 0207530287 Turku: Yliopistonkatu c a 0207530241 0207530201 Pori: Yrjönkatu Helsinki: Itäkeskus a13 m era.fi 0207530271 22 Tampere: w. i m i t t a jasi j a la P r o S h Ra j a l a P r o S h o p.
u o r ava a m imi RaLaoat e t to S hkkp. Oppaana alkaen Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 Oppaana kuvausretken Laine Lasse j. Laine Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 hinta 4450 hinta 4450 kuvausretken Tansanian luonnonpuistoon. Laine luonnonpuistoon. 2-3 tunnin pituinen) Kuvankäsittelyä käyttökoulutuksen velotuksetta! Kuvankäsittelyä Opi(n. Laine hinta 4450 Oppaana Lasse j. Kuvankäsittelyä kurssihinnat alkaen vain 30 esim. ammattikouluttajan opissa. t i Ta r k i s t a t i l a n n e N Y T ! w w w. kurssihinnatLasse j. ee ra tt o m i tt t a j asi Lju l t ePt ava oa m ra o i t t a j a si Ra j a l a P r o S h o p. fi 0207530281 Helsinki: Sanomatalo 0207530281 Helsinki: w w. Laine hinta 4450
Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM Canon EF 300/2.8L IS USM w w w. esim. kuvausretken hinta 4450 Tansanian Rajala Pro hinta 4450 Shop Fotosafari Oppaana Lasse j. ra j al a c a m e ra. n p i n n itet a i sj a n nnaau o t ! a r o nYT täki ä Ta r k ikoa P pr w. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 ammattikouluttajan opissa. Laine Rajala Pro ShopTansanianvain 30 uvausretken Tansanian luonnonpuistoon. o w a mm i w a i s tira ta l a c a m e rai.! Tacwm eapj.ifllia n n e y sY Ts iim mät m ar k ra j o i d r n w. PhotoShop Elements/Lightroom/CS430 kurssihinnat alkaen vain ammattikouluttajan opissa. t i l n n e N T w w w.k i n a l are k skalraaiau k y kN Yy ! f Ta k i t m ko ko o n p wn w. f i
PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY PROACADEMY
Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas
Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II Canon EOS 5D Mark II
Käyttökoulutus Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Käyttökoulutus Hyvä syy olla Käyttökoulutus Rajala kanta-asiakas Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Käyttökoulutus Rajala tarjoaa CanonKäyttökoulutus EOS ostajalle käyttökoulutuksen velotuksetta! käyttökoulutuksen EOS ostajalle Hyvä syy olla Rajala kanta-asiakas Rajala tarjoaa rajoitetusti! Canon velotuksetta! käyttökoulutuksen velotuksetta! Rajala PaikkojaCanon EOS ostajalle tarjoaa Paikkoja rajoitetusti! käyttökoulutuksen velotuksetta! Paikkoja rajoitetusti! (n. 2-3 tunninPaikkojarajoitetusti! pituinen) Paikkoja Rajala tarjoaa Canon EOS ostajalle Kuvankäsittelyä (n. ammattikouluttajan Fotosafari Rajala Pro Shop Fotosafari lokakuussa 2010 Rajala Pro Shop järjestää Rajala Pro Shop järjestää lokakuussa 2010 esim. Käyttökoulutus 2-3 tunnin pituinen) käyttökoulutuksen velotuksetta! (n. ra j aä as ta mie ra ufn t t e i sta. sim. ra j al a c a m era.fi w w w. Oppaana Lasse j. 2-3 tunnin pituinen) rajoitetusti! (n. Oppaana Lasse j. i d ko P y r o t n e t a r j i a t aa n n ta l o tä i k mmät o o n p m art koäos däsniokktinp ainuikNnyy s y sstmmät a nko k Tan p ee nnt t pä its lekkya t u oit ieista. ra j al a c amera.fi w w w. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 kurssihinnat alkaen vain 30 esim.Opi kuvankäsittelyn perusteet PhotoShop Shop Fotosafari Rajala Pro Elements/Lightroom/CS4 kurssihinnat Shop vain 30 Rajala Pro alkaenvain 30 kurssihinnat alkaen opissa. Tansanianluonnonpuistoon. PhotoShop Elements/Lightroom/CS4 Rajala Pro Shop Fotosafari ajala Pro Shop järjestääTansanian luonnonpuistoon. Opi 2-3 tunnin pituinen) kuvankäsittelyn perusteet (n. L u o t eP yava m a ma r j o ao i m i t t a j a si t t r i m k e t e ra t m aa n Py i P yarmk i n o tRajraa mpe ot u kj o a my i snm mät a r jo mim r l a r y k y aa i m r i k m e i d e n la l P ain S h o p.s k aa m ar k i l i n y rdmn kk isp ai io am k y s y i s immät k k p ai i u e y e lty ir jl m mä t n P o l i k m y a s u k y aa k kin o koe n o n p a n i m m ä i s t ä kon mu o t t e i s ta
h än haluasi kuvauttaa euroopan alkuperäisluonnon lähteet ja näyttää 700 miljoonalle eurooppalaiselle maanosan, jossa elämme.
Luontokuva 3/2010
31
Kuva: Kai Jensen. SYDÄN
ruotsalainen ammattiluontokuvaaja staffan Widstrand lähetti 69 kuvaajaa euroopan 48 maahan, kunkin oman kotimaansa ulkopuolelle
"Halusin päästä matkaoppaan tehtävistä tekemään jotakin syvällistä."
Vedenalainen Malta.
Luontokuva 3/2010
Kuva: Solvin Zankl
33. "Kyllä, mutta tietenkin silti kuvasimme. Parhaan kuvan otti tytär rantavedessä poseeraavasta merilegu aanista." Samoilta saarilta Staffan haki aikoinaan rohkeutta hypätä ammattilaiseksi. Pitkien opiskelujen sijaan hän hankki itselleen käsityöläisammatin, mutta jo 22-vuotiaana tulevaisuus sorvaajana alkoi tympiä. "Teimme jatkuvasti retkiä, katselimme lintuja. Lopulta Staffan rohkeni tarjota kuviaan NaturBild -kuvatoimistoon. Tuhkapilvi oli viivästyttänyt Staffan Widstrandin perheen paluuta lomamatkalta Ecuadorista... Eikä hänen ajokorttinsa muste ehtinyt kuivua vielä vuottakaan, kun Staffan vuokrasi kavereineen Afrikasta auton viiden viikon seikkailulle. Hän oli aina ollut kiinnostunut eläimistä ja teinivuosina hän vietti paljon aikaa paikallisen "Luonto-Liiton" piirissä. Kontrahti edellytti tuolloin firman perustamista ja niin hän ryhtyi sekä yrittäjäksi että aloitti biologian opinnot. Kuva: Nuno Sá
I
loinen käden heilahdus tervehtii Kallhällin rautatieasemalla Tukholman ulkopuolella. Sitten muiden mukana ryhdyin myös kuvaamaan. Pidin kuvaamisen sisältyvästä ajattelutavasta." Hänen kerhomatkansa veivät myös Espanjaan ja Afrikkaan. Lomalta. Edellisestä tapaamisesta on kulunut jo toista vuotta, mutta kävelymatkalla metsän reunassa olevaan kerrostalo lähiöön ehdimme jo vierailla keskusteluissa Galapagoksen kautta Amazonille. Sorvaajan ura vaihtui yllättävien käänteiden myötä unelmatyöhön: kokopäivätoimiseksi matkaoppaaksi maailmalle.
Opettava pudotus
"Voisiko minusta tulla valokuvaaja?", Staffan tiukkasi yhä vakavammin matkalaisiltaan heidän ehdotellessaan matkanjohtajalle vaihtoehtoista ammattia. "Tätäkö haluan tehdä koko loppuikäni?" Staffan oli tietämättään jo valmistellut tulevaa opiskelemalla iltakoulussa espanjaa. Matkaoppaaksi Staffan päätyi lähes vahingossa
34
Kuva: Iñaki Relanzon
Luontokuva 3/2010
26-vuotias nuori yrittäjä ei ollut vielä myynyt yhtään kuvaa. "Ehkä Wild Wonders -kirja oli liian painava!"
Kuva: Verena Popp-Hackner
Kornati Archipelago -kansallispuisto, Adrian meri, Kroatia.
Luontokuva 3/2010
35. Viimeisen 20 vuoden aikana hän on tehnyt viisi kirjaa ja on onnistunut välttämään katastrofit. "Se tekee kirjasta välittömästi myyntimenestyksen", Staffan paljastaa ja kertoo, että normaalisti WWF Ruotsi tilaa voittajakirjasta 1520 000 kappaleen erikoispainoksen. Mutta hän ei halua luonnehtia itseään "vain" kirjantekijäksi, vaan profiloituu mieluummin tiimityöskentelijänä. "Sukeltelin joka päivä maailman parhaiden kuvien parissa se oli sillä hetkellä täydellinen työ. Yksi heidän laajimmista projekteistaan on ollut suurpetoja esittelevä Big 5. Ensimmäistä kirjaa myytiin yli 100 000 kappaletta ja seuraavat neljä teostakin ovat lähes kaksinkertaistaneet minimirajan. "Mutta pudotessaan oppii nopeasti!"
Panda-kuvaaja
"Alle 20 000 kappaleen painos olisi katastrofi", Staffan opasti taannoin kirjantekijän arkea tavatessamme Amsterdamin lentokentällä. Pari viikkoa tapaamisen jälkeen Staffan puhkui intoa kuullessaan, että nyt he soittavat. Yliopisto-opinnot vaihtuivat sekunnin harkinnan jälkeen Ruotsin suurimman oppikirjakustantajan kuvatoimittajaksi. Pallopäitä, Kanariansaaret, Espanja.
Kohtalo kuitenkin puuttui taasen peliin. He ovat todenneet, että taloudellisena tuottona 1+1 onkin viisi. "Yes, nyt minä myyn ensimmäisen kuvani!" Mutta naisääni toppuutteli: "Emme itse asiassa ole kiinnostuneita ostamaan sinulta yhtään kuvaa juuri nyt, mutta voisitko aloittaa ensi viikolla meillä kuvatoimittajana?". "Sain todella kovia kuvia ja tein niistä juttuja moniin lehtiin. Vaikka päätuotteena oli kuvateos, he tuottivat hankkeesta myös yli tuhannen kuvan nettisivustot ja viimeistelivät yli 200 suurpetoreportaasia 20 eri maassa julkaistuihin aikakauslehtiin, naistenlehdistä metsästäjien julkaisuihin. Ajatus kokopäivätoimisesta luontokuvaajasta oli viimein kypsynyt." Hän vertaa ammattilaisuran alkua laskuvarjohyppääjään, joka alkaa lukea käyttöohjeita vasta ilmassa. Ruotsalaisille kirjantekijöille WWF:n Panda-palkinto on suuri juttu. Widstrand on onnistunut saamaan Panda-palkinnon kolmesti, mutta tänä vuonna tuomarointi tuotti pettymyksen. Ja itse asiassa samalla myös kouluttauduin kuvittamalla aiheita, joita en ollut itse koskaan opiskellut." Ensimmäisen kerran Staffan Widstrand meni Galapagokselle vuonna 1989. Tiimityöskentely on helpottanut myös moniulotteisuuden tavoittelussa. Neljä menestyskirjaa on syntynyt yhdessä Magnus Elanderin kanssa. "Soitin puhelinluettelosta läpi kaikki kirjankustantajat ja kävin esittelemässä kuviani." Erityisen vaikutuksen häneen teki Natur och Kultur -kustantamo, jossa työskenteli kuvatoimittajina kuusi nelikymppistä naista. Heidän tehotiiminsä on opettanut Staffanille uuden laskentakaavan
Kuva: Dietmar Nil
Sitten vuonna 2005 Staffan sai kutsun Alaskassa pidettyyn konferenssiin. "Puoli vuotta myöhemmin aloitettuna koko hanke olisi kaatunut", Staffan toteaa hetkeäkään epäröimättä. Hän oli jo luopua koko matkasta, mutta lähti kuitenkin. Kaksi kuukautta myöhemmin sponsorit alkoivat vetää jarrua. Wild Sweden -kirja oli juuri valmistunut ja järjestäjä halusi hänet esitelmöimään Pohjolan luonnosta. Ja jälleen hänen elämänsuunnitelmansa meni uusiksi.
Arohiirihaukka, Bulgaria.
Hyytävä alku
"Niiden olisi pitänyt tulla jo pari viikkoa sitten", Staffan päivittelee kirjojen viipymistä juodessamme teetä Widstrandien auringonpaisteisessa keittiössä. Puolen miljoonan tuki saattoi kutistua 15 000 euroon."
Arcyptera fusca, Itävalta.
Kuva: Niall Benvie
36
Luontokuva 3/2010. Wild Wonders -kirjat ovat jo myynnissä kirjakaupoissa, mutta toimitusjohtaja ei ole nähnyt vielä koko kirjaa! Kahden ja puolen vuoden projekti on opettanut muutoinkin kärsivällisyyttä. "Se oli hyytävä alku. Helmikuussa 2008 Staffan uskoi vielä EU:n osallistumiseen ja sponsorisopimukset suurten yritysten kanssa olivat toteutumassa. Kun WWF international päätti ostaa 1000 kuvan käyttöoikeudet, päästivät he junan liikkeelle, vaikka 3,5 miljoonan budjetista oli kasassa vasta 12 prosenttia
Kuva: Jari Peltomäki
Kiharapelikaanit, Kerkinijärvi, Kreikka.
Luontokuva 3/2010
37
"Kevään ensimmäinen pajulintu!", Staffan huudahtaa ja kiirehtää verannalle. Naali, Grönlanti.
Kuva: Kai Jensen
Eniten he pelkäsivät, että hanke ajaisi karille puolivälissä, koska idea perustui koko Euroopan kattavaan esitykseen. Seuraavana soittolistalla odottaa Espanjan ympäristöministeriö. Hänen äänestään paistaa läpi, että kaipasikin jo piristystä nettipuheluille. "Rahoitus riitti aina kuudeksi viikoksi eteenpäin, kunnes lopulta saatoimme todeta päässeemme sittenkin maaliin!" Kaikki palkkiot on maksettu ja lähivuodet näyttävät, saavatko he myös itse yrittäjinä korvauksensa.
Odotuksia
Euroopan suurimman luontokuvausprojektin päämaja on sijoitettu kerrostaloyksiöön, Widstrandien ovea vastapäätä. Mutta juuri muuhun tilaa ei sitten jääkään. Staffan veistelee organisaation politisoituneesta päätöksentekokoneistosta ja on melkein unohtaa esitellä, että Wild Wonders -projektin pääjuttu julkaistiin
Luontokuva 3/2010
39. Välillä tiedostuspäällikkö varmistelee kuvien käyttöoikeussopimusten yksityiskohdista Englannista. Mutta sitten päästään asiaan. Tärkein mediakumppani projektille oli National Geographic. Staffan käynnistelee Skypeä ja pahoittelee kahden minuutin myöhästymistä. Karolina Eljas työskentelee pöydän vastapuolella myyntisihteerinä.
Aamun teetauko Widstrandien valoisassa kodissa on ohi ja puhelintapaamiset odottavat. Wild Wonders of Europe on tuomassa Haagiin 300 000 euron valokuvanäyttelyn ja tarjoaa paikalliselle WWF:lle yhteistyömahdollisuutta. Pienessä hermokeskuksessa on suuri pöytä ja monta suurta näyttöä
Optimistisesti Staffan kuitenkin luottaa projektin päätyvän myös amerikkalaisille, jotka Alaskan kokouksessa saivat tietämättään idean liikkeelle. Leucanthemum adustum.
Luontokuva 3/2010
41
Kuva: Markus Varesvuo. Helenin tulivuorijutun varjoon. Meidän tulee saada heidät rakastumaan luonnon rikkauksista!" Mutta miksi luonnonsuojeluluontokuvaajien perustajajäsenet lähettävät eurooppalaiskuvaajat kauaksi kotiseudultaan. · Painosmäärä yli 100 000 kpl, 288 s, 245 x 320 mm · Ulkoilmanäyttely Euroopan metropoleissa vuosina 2010-2012 · 100 suurikokoista kuvaa. Ulkoilmanäyttelyn kaikki käytännön järjestelyt olivat jo valmiina myös Portugalissa, Espanjassa, Venäjällä ja Belgiassa, kun juuri ennen nimien kirjoitusta jokainen vuorollaan ilmoitti, että sorry, emme voikaan käyttää hankkeelle yhtään euroa. Ruotsalainen halusi esitellä Lapin, Euroopan Alaskan, lisäksi koko Euroopan vaietut luontoaarteet. Mutta jatkaa, että se on suuri talo, paljon ihmisiä ja valtavasti mielipiteitä. "Ihmisillä kaupungeissa on eniten rahaa ja poliittista valtaa. Huippuhankkeissa menestysten ohella myös kolahdukset voivat olla kovia. Hänestä luontokuvaajien rooli luonnonsuojelussa on elintärkeä ja hän usein hämmästelee luontokuvaajille annetun arvostuksen vähäisyyttä. Jos he ovat kiinnostuneita vain shoppailusta ja meikkauksesta, niin silloin olemme menetettyjä. He olivat ihmettelleet Staffanin esitystä, että onko Euroopassakin tuollaista luontoa. Miten on hiilidioksiidihyvitysten laita?
Kuva: Edwin Giesbers
Wild Wonders of Europe - WWE · Euroopan suurin luontokuvausprojekti. "Olemme tekemässä esityskiertueen Amerikassa ja NG tulee ehkä olemaan mukana kierrättämässä ulkoilmanäyttelyä", hän toteaa jenkkien periaatteita kunnioittavaa toiveikkuutta äänessään. Odotukset olivat kokonaisessa teemanumerossa. · Sisätilanäyttely · Kuvaesitykset, Suomen ensi-esitys Finlandia-talolla 17.10.2010. Lehti löytyy vielä pöydältä, ja veistelylle löytyy perusteet. · Syksy 2010: Kieliversiot ruotsi, tanska ja italia. · Vuokraushinta 300 000 euroa/ 3 kk. Ensimmäinen näyttely Haagissa 27.5.-30.8.2010. Harjalintu ja Melolontha melolontha -kovakuoriainen, Unkari. Missio: · 69 luontokuvaajaa · 125 kuvauskeikkaa · 48 Euroopan maata · Yli 1000 maastopäivää 14 kuukauden aikana Näin se toteutettiin: · Budjetti 3,5 miljoonaa, toteutui 2 miljoonaa · 1 000 000 euroa riihikuivaa sponsorirahaa · 1 000 000 euron edestä oravannahkakauppoja palveluiden tuottajien kanssa Näin WWE maksoi · Kuvaajakorvaus 500 e/vrk · Kuvat projektille täysin oikeuksin Organisaationa 4 hengen yritys: · Peter Cairns, talousjohtaja · Florian Mullers, yhteyspäällikkö · Staffan Widstrand, toimitusjohtaja · Bridget Wijnberg, tiedotuspäällikkö Töissä: · Karolina Eljas, myyntisihteeri · Neil Wakeling, webmaster · 69 kuvaajaa, suomalaiskuvaajat: Jari Peltomäki, Lassi Rautiainen, Markus Varesvuo Tulokset: · 200 000 kuvan Eurooppa-arkisto · Kahvipöytäkirja · Kevät 2010: Kieliversiot englanti, ranska, norja, hollanti, saksa ja espanja. Tulopuolelta häipyi hetkestä 1,2 miljoonaa. "Miten olisi käynyt, jos USA:n senaatille ja kongressille ei olisi ollut esittää kuvia Yellowstonesta jo vuonna 1872?" Wild Wonders -projektin perusajatus on käyttää tunteen voimaa luonnon puolesta. Kaikkien kuvaajien kun tuli lähteä toimeksiannolle kotimaansa ulkopuolelle. Kuin puoluekokous.
Särö aitoudessa
Miljoonaprojektin jälkeenkin Staffan Widstrand haluaa herätellä ihmisten luonnonsuojeluhenkeä luontokuvauksen turvin. juuri pari päivää sitten ilmestyneessä numerossa. Seitsemän aukeaman artikkeli Euroopan suurimmasta luontokuvausprojektista on jäänyt Mount St
Kuvaaja oli kertonut kohtaamisesta susien kanssa erämaassa, mutta tutkija paljasti, miten villisika oli laskettu tarhasusien raadeltavaksi. Teille on pikapaketti." Staffan pyytää sihteeriä noutamaan nopeasti keittiöveitsen ja jännitys nousee kasvoille tiukkaa pakettia kyniessä. Luontokuvan kauppa 39 eur, SLV jäsen 34 eur.
42
Luontokuva 3/2010. Yksinkertaisesti meillä ei ole varaa, mutta toisekseen emme vastusta matkustamista. "Widstrand. Eurooppaa velloneet susipaljastukset jättivät jälkensä myös WWE-kirjaan. Seuraavassa painoksessa kerromme totuuden." Sidon jo kengännauhoja, kun ovikello kilahtaa. Olen edelleen sitä mieltä, että ekomatkailu on hyvin tärkeää luonnon kannalta. Wild Wonders on valmiina eurooppalaisille.
Kuva: Lassi Rautiainen
Kasari-joki, Viro.
Kuva: Maurizio Biancarelli
Wild Wonders -kirjan kuusi ensimmäistä kieliversiota saapui Staffan Widstrandille Tukholmaan 30.4. "Emme voineet asialle enää mitään, sillä kirja oli jo painettu, kun saimme silminnäkijälausunnon. Silmiin sattuu kuva, jossa susilauma raatelee villisikaa. Haluamme kannustaa ihmisiä luontomatkailuun; käyttämään taloudellista voimaa luomaan töitä ja tuomaan rahaa luonnon pyhättöjen säästämiseksi." Kirjan puuttuessa selaamme valmiita pdf-tiedostoja näytöltä. Tyynenä, mutta riemuissaan skandinaavi levittelee uunituoreen kirjan kieliversiot sohvapöydälle. "Emme tee ilmastokompensaatioita
Kuva: David Maitland
Veliki Prstvacin vesiputoukset, Plitvicka lakes -kansallispuisto, Kroatia.
Thomisus onustus -hämähäkki, Makedonia.
Luontokuva 3/2010
43
Viron kahlaajarannoilla
Valkoviklot iltahämärässä.
Kalatiira auringonlaskun aikaan.
44
Luontokuva 3/2010
Kahlaajat pysähtyvät ran noille pidemmiksikin ajoiksi, mikäli syötävää löytyy. Yleensä ensimmäinen ja ehkä toinenkin päivä valuu hukkaan, kun linnut oleskelevat muualla kuin kojun edessä. Tällä kertaa on elo kuun alku, jolloin lintujen syysmuutto on joidenkin lajien osalta jo hyvässä vauh dissa. Teksti ja kuvat: ROBERT PEKKARINEN
istuskelen telttakojussani erään särkän kärjessä. Mikäli malttia ja aikaa on, kuvat paranevat yleensä päivä päivältä.
Ristisorsa.
Luontokuva 3/2010
45. Kuvatessani olen oppinut, että kahlaajilla on aina tietty reitti, jota ne tallaavat edestakaisin etsien ruokaa. hiljaisuuden rikkoo kahlaajien yhteysääni, joka sekoittuu lintujen siipien huminaan. on vielä yö, mutta kuu valaisee tyyntä merimaisemaa. Rantalintujen kuvaamiseen tämä on erinomaista aikaa, sillä tuhannet kahlaajat ja lokit ovat matkalla kohti eteläisempiä talvehtimisalueitaan. sirriparvi lentää muutaman kierroksen särkän ympärillä ja lopulta laskeutuu kojun eteen vain metrien päähän.
V
iron suurimman saaren, Saarenmaan, eteläisin kärki on vuosittainen retkikoh teeni, joka ei tuota pettymyksiä, mutta yllätyksiä joka kerta. Hyvän rantalintujen kuvauspaikan löytäminen voi olla haastavaa, mutta vedenkorkeuden vaihdellessa rannoille syntyy usein lietealueita, joista kahlaajat löytävät jos jonkin näköisiä selkärangattomia nilviäisiä. edessäpäin näkyy vain merta, joka jatkuu aina ruotsiin asti. Yksinkertaista kuvaaminen ei kuitenkaan ole. Yleisesti ottaen suurimmille lietteille kerääntyy suurin määrä kahlaajia, mutta kuvaajalle tämä ei ole välttämättä paras vaihtoehto; linnut saattavat jäädä juuri lietteen toiselle puolelle, jolloin koju on väärässä paikassa
Istahdan noin 20 metrin päähän linnusta ottamaan kuvia tukien kameran kiveen. Illan valojen parantuessa satun löy tämään merikihun istumassa kivellä rantakivikossa. Viron kahlaajarannoilla
S
euraavana iltana hakeudun samalle paikalle aamua varten parempien kuvien toivossa. Saan muutaman tyydyttävän lentokuvan, kun kihu syöksähtää ohitseni ja jää hetkeksi lentelemään rannan ylle. Särkän kärjestä löytyy valkovikloja ja kapustarintoja, jotka päästävät minut ryömien kuvausetäisyydelle. Iltavalot ovat jälleen kohdallaan ja aurinko lämmittää lämpötilan lähemmäs 30 astetta. Kihu malttaa paikallaan pit kään, kunnes lähtee lähes kohti minua petomaisella lentotavallaan vauhdilla. Illan tullessa pystytän hämärässä telttakojuni jälleen särkän kärkeen, jossa sirrit viimeksi söivät. Yöllä joudun heräämään joka toinen tunti tarkastamaan, onko vesi nousussa, sillä joinain aamuina saattaa koko satametrinen särkkä olla veden peitossa.
46
Luontokuva 3/2010. Lähelle pääsyn lisäksi saan myös mukavan matalan kuvakulman, joten taustaksi tulee auringon värjäämä oranssi ja punainen taivas. Ne saattavat myös pääs tää ihmisen hyvinkin lähelle, mikäli niitä lähestyy rauhassa. Kyykyssä kävellessäni vain kamera ja ylävartalo ovat pinnalla, eikä merikihu tunnu piittaavan minusta lainkaan. Sirrit eivät ruokaile iltaisin tällä alu eella, joten kojua ei tarvitse pystyttää vielä. Merikihut ovat erikoisia petoja, jotka aiheuttavat usein pelkoa rannan asukeissa. Hetken mietittyäni riisun vaatteitani ja lähden kahlaamaan hieman yli vyötärönkorkeudelle yletty vässä vedessä
Kahlaajilla on tapana venytellä ja verrytellä juuri ennen kuin ovat lähdössä lentoon. Kuvan tilanteessa valkoviklo venytteli aluksi jalkojaan, jonka jälkeen aavistin sen liikkeet ja sain tallennettua linnun hauskassa asennossa.
Sörven niemenkärjessä sateisella säällä löytyi pulmussirrejä ruokailemassa ja lepäämässä värikkäillä kivillä ennen seuraavaa muuttoosuutta.
Luontokuva 3/2010
47
Paikan valitseminen on myös mukavuuden takia hyvin tärkeää, sillä pienetkin kivet alkavat painaa, kun kojussa odottelee toistakymmentä tun tia. Yksinkertaisimmillaan rantalintujen kuvaamisessa riittää jonkinlainen maastokangas päälle levitettynä, mitä usein käytänkin. Kuvaan silti ilman kulmaetsintä, toisin kuin useimmat, sillä mielestäni sen avulla lentävän linnun seuraaminen on todella haastavaa. Telttakojussakin on ongelmansa: Mikäli kojun menee pystyttämään vasta aamulla, linnut säikähtävät, eivätkä välttämättä saavu enää pitkään aikaan takaisin. Paikan valitseminen on rantalintujen kuvauksessa olennaisin asia: yksikin metri liian lähellä kahlaajien reittiä saattaa pilata kuvaukset, sillä varsinkaan sirrit eivät uskalla tulla liian lähelle kojua. Viron kahlaajarannoilla
Muuttavat varpushaukat aiheuttavat paljon kaaosta rantalintujen joukossa. Pieni koju tosin rajoitti mukavuutta, sillä
Luontokuva 3/2010
teltassa ei pysty makaamaan suorana. Teltta oli pienikokoinen ja matala, minkä luulen hyödyttäneen, sillä pientä kojua linnut pelkäävät ymmärtääkseni vähemmän. Kuvassa suokukkoparvi väistelee varpushaukan iskuja.
A
48
setin kojun tarkkaan siten, että aurinko on takanani noin kuuden aikaan, jolloin linnut olisivat tarpeeksi pehmeässä myötävalossa, mutta valoa olisi riittämiin toimintakuvien saamiseen. Kuvasin kaikki kuvat hernepussin päältä, joka takasi riittävän tuen lisäksi sen, että kuvakulma pysyi täydellisellä korkeudella, lintujen tasolla. Ainut ratkaisu ongelmaan on mennä kojuun pimeän aikaan, tai kun linnut eivät ole paikalla, jolloin linnut eivät ymmärrä pelätä telttaa.. Ongelmaksi muodostuu vain se, ettei yhdessä asennossa voi olla useampaa tuntia yhtäjaksoisesti
Mereltä tullut lintu huomasi kuvaajat vasta, kun oli istunut veneen reunalle, vain muutaman metrin päähän.
Ristisorsa.
Luontokuva 3/2010
49. Välillä tarkkasilmäisen varpushaukan tarkkaavaisuus kuitenkin pettää ja se ei huomaa veneessä paikallaan istuvia kuvaaija laisinkaan
Tilanteen taltioimiseksi paikallinen kuvaaja Mati oli keksinyt muuntaa neuvostoaikaisen bunkkerin piilokojuksi.
50
Luontokuva 3/2010. Paikalla pesii useita kurkipareja, jotka keväisin huutavat ja tanssivat iloisesti
· Asumiseen Sörven niemellä on joitakin vaihtoehtoja: helpoin, ja kuvaajan kannalta suotuisin, valinta on aivan majakan lähettyvillä sijaitseva lintuasema, jota Kuressaare hoitaa Viron lintuseura (linkki alla). · Autolla matkaaminen on suhteellisen edullista, sillä bensa on Virossa selvästi edullisempaa kuin Suomessa. Lisätietoa Sörvestä ja Virosta · (myös linkit muun muassa laiva-, lautta- ja linja-autoyhteyksiin): Loode www.vironlintuseura.fi Sörve Sääre · Tietopaketti Saarenmaasta: www.saaremaa.ee
Luontokuva 3/2010
Robert Pekkarinen · Syntynyt 1992 · Asuu Espoossa · Lukiolainen · Harrastanut valokuvausta kuusi vuotta · Lintukuvauskalusto: Canon 1D Mark II ja 300/2.8 · Internetsivut: www.robertpekkarinen.fi
51. Linnut eivät juuri pelkää pientä kumivenettä, mikäli sillä liikkuu rauhallisesti, eikä mene liian lähelle. Jos malttaa pysyä paikallaan kauemmin, saattaa veneestä päästä kuvaamaan lähietäisyydeltä kaikkea sorsalinnuista kahlaajiin ja tiiroihin. Lopulta laskin, että yksis tään niitä oli yli 500, joista osa Suomessa harvinaisia riuttatiiroja ja osa kauniita pikkulok keja, joista jokaisella näyttää olevan omanlaisensa puku. · Lauttamatka kestää noin puoli tuntia ja maksaa auton kanssa noin 120 EEK (eli hieman alle 10 euroa). · Etenkin Sörven niemen kärki sekä lähellä sijatseva Loode ovat hyviä paikkoja kahlaajien ja muiden rantalintujen kuvaamiseen. · Matkaa Tallinnasta Sörven niemeen kertyy noin 280 kilometriä ja lauttamatka mantereelta saareen. · Sörven niemenkärjen ympäristössä on useita kojuja, joista parhaimpina lintuaikoina pääsee kuvaamaan lukuisia vesilintulajeja. Nyt pesinnät ovat ohi ja lintupaljous on huimaa. Upea hetki, eikä linnuilla ollut minkäänlaista aavistusta vieressä lymyävästä ihmisestä! Tiirat kirkuvine äänineen ja sirrit hiljaisine yhteys- ja ruokailuäänineen tekevät tunnelmasta entistäkin hienomman. Saarenmaan lintukuvauspaikat: · Parhaat lintukuvauspaikat sijaitsevat Saarenmaan eteläosassa, noin 50 kilometrin päässä saaren suurimmasta kaupungista, Kuressaaresta. Lautta · Kuressaareen asti pääsee myös julkisilla kätevästi, yhdellä bussilla Tallinnasta. Linnut ruokailevat, sukivat höyheniään, lentelevät ja kylpevät tuntikausia minun kuvatessa niitä. Näiden kojujen edestä on kuvattavissa milloin mitäkin, kuten kymmeniä harmaahaikaroita, liroja, metsävikloja ja merimetsoja.
Mustavaris. · Kojuja ylläpitää ja rakentaa paikallinen kuvaaja Mati Martinson, joka päästää kuvaamaan kojuihinsa edulliseen hintaan. Osa kuvistani on otettu Sõrven niemen kojuista, joita paikalla sijaitsee useampia. Joinain aamuina lähden kumiveneellä katsastamaan lähisaaria, joilla pesii kesäisin tuhansia lintuja, lähinnä merimetsoja ja tiiroja. "Ahkeruus palkittiin jälleen", ajattelen. Viron kahlaajarannoilla
A
amulla särkkä alkoi hiljalleen täyttyä tii roista ja lokeista. Aamun vaihtuessa päivään, lintujen lähtiessä päivälevolle ja korttien ollessa viittä vaille täynnä päätän minäkin lähteä. Aamun edetessä aivan muutaman metrin etäi syydelle saapui lisäksi 300 sirrin parvi ja 50 kotta raista
talipalloja löytyy joka pihalta. Sille piti rakentaa portaat.
T
akapihalla jököttää kevytrakenteinen koju. Kattoa on vahvistettu tavallisella pressulla. juoma- ja kylpypaikkoja ensimmäisen
risto petäjämäki rakensi pihalleen saltaan jo 1980-luvulla.
luontokuvaaja lintujen virkistäytymi-
Siilille kumpu oli aluksi liian jyrkkä. Teksti: JUKKA PALM Kuvat RISTO PETÄJÄMÄKI
Keidas pihan linnuille ja muulle pikkuväelle
lintulautoja ja
pihan pikkuväelle on tarjolla huomattavasti vähemmän. Se koostuu rimakehikosta ja sen päälle kiinnitetystä routamatosta. Kojun takaseinässä on ovi ja etusei nän kuvausaukko kohdistuu noin kolmen metrin päässä sijaitsevan maakumpareen päälle asetettuun altaaseen.
52
Luontokuva 3/2010
Hän rakensi siiliä varten puiset portaat, kojusta nähden kummun vastakkaiselle puolelle.
Luontokuva 3/2010
53. Oravat, hiiret ja myyrät käyvät säännöllisesti. Halkaisijaltaan nurmipeitteinen kumpu on noin puolitoista metriä ja korkeutta sillä on 50 senttiä. Siilille kumpu oli aluksi liian jyrkkä. Lintujen lisäksi keitaalla ovat virkistäytyneet myös monet muut eläimet. Aamuvalo osuu altaalle kojusta nähden takaviistosta. Heinäkuussa keitaalla riittää vilskettä, kun linnut tuovat poikasensakin paikalle. Sen pyöreä pohja on muotoiltu lastalla maljamaiseksi. Kuvaussuunnasta kummun taa jäävä puusto lehtineen muodostaa kesällä tasaisen ja rauhallisen taustan ja samalla vastavalosuojan. Iltavalo puolestaan siivilöityy altaalle sivuttaisina valonsäteinä. Keskellä veden syvyys on viitisen senttiä. Altaan läpimitta on noin 50 senttiä ja se vetää ämpärillisen vettä. Eräällä mustarastaalla oli tapana käydä huljuttelemassa saalistamansa madot puhtaiksi. Kummun ympäristö on joka suuntaan muutaman metrin säteellä avoin. Aina se raukka kieri rinnettä alas, Risto muistelee. Myös ruokaa pestään. Osaltaan liikennettä altaalle lisäävät sen ympärille sijoitetut ruokintapisteet. Ne eivät huoli muita samaan kylpyyn.
Allas on metsähiiren ja muiden pikkujyrsijöiden kantapaikka.
Kylpijöitä ja janon sammuttajia
Rastaat nautiskelevat altaalla antaumuksella, eivätkä päästä sinne muita samaan aikaan. Välillä kylpyvuoroista käydään kiivaitakin keskusteluja. Allas on valettu tavallisesta betonista. Valon suhteen sijainti pihalla on ihanteellinen. Kojusta nähden altaan takareunalle Petäjämäki antaa välillä kasvaa heinää, jota voi myös hyödyntää taustana.
Rastaat lentävät suoraan keskelle allasta ja pärskivät sydämensä kyllyydestä. Muuan myyrä on jopa muuttanut altaan alle asumaan
Matala pää tulee kojusta nähden kauemmaksi, jotta kahluusyvyyttä käyttävistä otuksista voi ottaa heijastuskuvia.
54
Luontokuva 3/2010. Ampiaiset ja monet muut selkärangattomat käyvät nekin hörppäämässä vettä.
Sisiliskot käyvät välillä porukalla juomassa ja jäävät sitten altaan reunalle ottamaan aurinkoa.
Sisiliskoilla ei ole kiirettä altaalla asioidessaan. Uuteen muotoiluun kuuluu erikseen syvä ja matala pää. Keskiosa taas on niille liian syvä. Altaan olisi hyvä olla mahdollisimman tarkkaan vaaterissa, jolloin sen reunat eivät tule kuvissa niin helposti näkyviin. Liskoja pääsee kuvaamaan ilman kojun suojaa. Juotuaan ne jäävät pitkäksi aikaa paistattelemaan altaan reunalle. Altaan matalaan päähän tulee poikittaisuritus heiveröisempien lintujen liukastelun ehkäisemiseksi. Syvässä päässä varislintujenkin kelpaa polskia, nykyinen allas kun on niille hieman ahdas. Altaasta on iloa myös hyönteisille ja hämähäkkieläimille. Ne tuppaavat horjahtelemaan äkisti jyrkkenevällä reunalla. Petäjämäen mukaan pienimpien lintujen on hankala saada pitävää jalansijaa sileästä ja märkänä liukkaasta pohjasta. Altaan hän aikoo upottaa kummun sisään reunoja myöden. Pyöreä pohjakaava vaihtuu suorakaiteen (noin 50 x 100 cm) muotoiseksi. Lyhyempi putki on sopiva rastaille ja vähän suuremmille linnuille, pienimpiä lintuja ja nisäkkäitä tähtäillessä puolestaan pidempi.
Parannuksia suunnitteilla
Saatujen kokemusten pohjalta Petäjämäki suunnittelee jo altaan seuraavaa päivitystä. Petäjämäki käyttää kuvatessaan pääasiassa 300 mm ja 600 mm objektiiveja
Yläviistosta kuvatessa saadaan kuvaan mukaan vedestä heijastuva eläimen peilikuva. Aamuvalo tulee kojusta nähden takavasemmalta. Altaan etäisyys kojusta on noin kolme metriä. Kojussa kärkikolmion muotoisen kuvausikkunan syrjäyttää ampumaaukkoa muistuttava pystysuora, lähes koko etuseinän mittainen kapea kuvausaukko. Ennakointiin lisäaikaa tuo kuvausikkunan yläpuolelle tuleva koko etuseinän levyinen kapea peililasinen katseluikkuna.
Kodin ikkunasta on näköyhteys altaalle. Altaalla vierailevan eläimen koko, käyttäytyminen ja sijoittuminen altaassa määrittävät osaltaan kuvauskulmaa. Tärkeää sen sijaan on, että kameraa pääsee liikuttamaan mahdollisimman paljon pystysuunnassa. Alaviistosta kuvaamista helpottaakseen Petäjämäki suunnittelee kojun lattian kaivamista syvemmäksi. Alun perin siiliä varten rakennetut portaat toimivat myös ruokinta-alustana.
Kuv: Jukka Palm
Luontokuva 3/2010
55. Iltavalo puolestaan siivilöityy altaalle sivuttaisina valonsäteinä etuoikealta. Altaan ympärillä olevat ruokintapisteet lisäävät liikennettä keitaalla. Routamatosta rakennettuun kojuun pääsee hiipimään huomaamatta talon nurkan takaa. Se vetää ämpärillisen vettä. Päivällä, kun valo on vastainen, muodostaa lehtipuusto vastavalosuojan ja samalla tasaisen taustan. Taustalla oleva puusto lehtineen muodostaa kesällä tasaisen ja rauhallisen taustan. Alaviistosta kuvatessa taas pärskeet korostuvat. Betonista valettu allas on istutettu noin 50 senttimetriä korkean maakummun laelle. Koska kuvauskohde on aina suoraan edessä, ei kameran kääntelylle sivusuunnassa ole tarvetta
Menneiden ihmissukupolvien henki leijuu rakennuksissa, mutta luonto valtaa vaivihkaa takaisin omansa.. Kuvauksen ja kerronnan tapahtumapaikkoja ovat ihmisten hylkäämät autiotalot, jotka eivät kuitenkaan ole niin tyhjiä kuin päältä näyttää rapistu vissa taloissa asustaa tai vierailee satunnaisesti lukuisa joukko eläimiä. Se on valokuvateos, mutta myös paljon muuta. Viimeiset vieraat
Luonto ja mennyt maailma kohtaavat autiotalokirjassa
V
56
Luontokuva 3/2010
alokuvaaja Kai Fagerström, runoilija Risto Rasa ja valokuvaajatieto kirjailija Heikki Willamo ovat julkaisseet poikkeuksellisen ja monella tapaa salamyhkäisen kirjan
Teos onkin paras ottaa sellaisena kuin se on ja antaa mielikuvituksen lähteä verkalleen vaeltamaan niissä teemoissa, joita kirja kuvin ja tekstein käsittelee. Kirjassa ei ole kuvatekstejä eikä kuvaluetteloa, kuten ei myöskään merkintöjä kunkin yksittäisen kuvan ottajasta. Willamo kuuluu niihin luonnonvalokuvaajiin, jotka ovat taitavia kirjoittajia ja joilla on laajaalaista näkemystä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Risto Rasa on julkaissut vuosikymmenien ajan lyhyitä ja pelkistettyjä luontoaiheisia runoja, jotka kaikessa eleettömyydessään herättävät vangitsevia mielikuvia ja mielleyhtymiä. Näitä ovat muun muassa kokonainen mäyräklaani, supikoiraperhe, metsähiiret, ketut, oravat, varpuspöllöt ja naakat sekä entisen myllyn rakenteissa pesivä koskikara. Runot myötäilevät hyvin teoksen henkeä. Lukija alkaa Willamon tavoin samaistua autiotaloissa eläneisiin ihmisiin. Willamon alakuloisen kaihoisa kerronta menneestä elämästä on vangitseva.
Luontokuva 3/2010
57. Lukija pääsee Fagerströmin ja Willamon kuvien välityksellä tarkkailemaan autiotalon huoneiden ja sen pihapiirin asukkien eloa. Teksti: JORMA KESKITALO Kuvat: KAI FAGERSTRÖM JA HEIKKI WILLAMO.
Kirjat
Kirjan arvoituksellisuutta korostaa se, etteivät tekijät kerro kirjassa hankkeensa taustoista eivätkä selittele, minkälaisilla virityksillä ovat onnistuneet kuvansa ottamaan. Virran äärellä oleva mylly patoineen, jauhinkivineen ja mylläreineen herää mielikuvituksessa eloon. Tekstin edetessä korostuvat herkät muistelut menneiden aikojen elämänmuodosta. Hän kirjoittaa teoksen alkupuolella autiotalojen tunnelmasta ja niissä kohtaamistaan eläimistä, ennen kaikkea mäyristä ja supikoirista. Esiin nousee myös entisajan ihmisten pyhä suhtautuminen pihapuihin, ja teksti kurottaa aina yleismaailmalliseen maailmanpuumytologiaan. Kun teoksen ottaa käsiinsä, ensivaikutelmaa hallitsevat himmeänhämyisät valokuvat, jotka Risto Rasan runojen myötä johdattavat autiotalojen maailmaan. Kuvista välittyy kesäyön hämärä valo, joka suodattuu lehtipuiden tai korkean kuusikon latvuston läpi
Se voisi olla menneiden vuosisatojen asetelmamaalaus, elleivät pöydälle jääneet pari lääkepurkkia paljastaisi, että aika on tällä kertaa pysähtynyt jonnekin 1900 luvun puoliväliin tai jälkipuolelle. Kirjan ulkoasu taiteilee kuitenkin yöllisen hämäryyden tavoittelussaan lähellä sitä rajaa, jossa vaanii epäonnistuminen. Kuvat eivät ole pelkkiä eläinkuvia, vaan kuvaajat ovat tallentaneet kameroillaan myös autiotalojen interiööriä, huonekaluja, paikalle sattumanvaraisesti jääneitä esineitä, pihapiiriä ja rakennuksia. Tuloksena on hyvin himmeitä ja niukkavärisiä valokuvia, joista puuttuvat kirkkaan valkoinen ja syvän musta. Ylipäätään teoksen kuvat ovat valokuvataidetta parhaimmillaan, eikä luontokirjoissa niin yleistä vaikutelmaa samanlaisten kuvien turhasta toistosta pääse syntymään. Kuva sivulla 119 on yksi hienoimpia. Kirjat
T
ekstin ja valokuvien välinen yhteys pysyy koossa, vaikka Willamon ajatukset vaeltavat ihmisten maailmaan. Eläinkuvat eivät jää pelkiksi muotokuviksi, vaan ne henkivät autiotalojen tunnelmaa. Kirjan värimaailma ja kuvien laatu on onnistuttu pitämään yhtenäisenä, minkä ansiosta ratkaisu kuitenkin toimii ja viestittää autiotalojen salaperäistä, alakuloista tunnelmaa.
58
Luontokuva 3/2010. Kirjaan on valittu pehmeä, hieman kellertävä paperilaatu
Kirjan yleisilme on kuitenkin hillityllä tavalla onnistunut, mikä kertoo myös kustantamon ja muiden mukana olleiden ammattitaidosta. Sama koskee asiasisältöä, kun kyseessä on sekä luontokirja että muistuma menneiden ihmissukupolvien maailmasta, maaseudun murroksesta. Teoksen kohteiden valokuvaaminen on epäilemättä ollut vaikeaa ja vaatinut pitkäaikaista työskentelyä. Kai Fagerström, Risto Rasa, Heikki Willamo: Viimeiset vieraat Elämää autiotaloissa, 160 s., Maahenki 2010. Sivut 3435 ovat esimerkki onnistuneesta aukeamasta, jossa runo ja kuvat muodostavat eheän kokonaisuuden ja runolla on tilaa hengittää. Luontokuvan kauppa 43 eur, SLV jäsen 34 eur.
Kirjan taitto on enimmäkseen väljä, niin kuin tämän tyyppisessä teoksessa kuuluu ollakin. Epäselväksi sen sijaan jää, miksi Rasan pelkistetyn hienoissa runoissa fonttikoko hyppii säkeiden välillä. Nykyajan kiireisen ihmisen on hyvä viivähtää pidemmäksikin tuokioksi tällaisen ajatuksia herättävän teoksen parissa.
Luontokuva 3/2010
59. Lisäksi kun ympätään yhteen eri henkilöiden erilaisia tuotoksia valokuvia, runoja ja proosatekstiä on lähtökohtaisesti olemassa vaara epäyhtenäisestä lopputuloksesta. Risto Rasan herkät ja lyhyet runot kaipaavat väljyyttä ympärilleen, mutta paikoin kuvat vievät niiltä liikaa tilaa. Kuvien koko ja muoto ovat aika sekalaiset, mutta on makuasia, häiritseekö tällainen vaihtelu
1/125s, f13, ISO 320.
Kukkakärpäsiin kuuluvat laidunnokkaset viihtyvät alkukesällä runsain joukoin peltoojien luiskissa ja pientareilla esiintyvän ojakellukan kukinnoissa. Lehtikantojäärät ovat kevään ensimmäisiä kovakuoriaisia. Nikon D200 + 105/2,8. Ne liikkuvat jo huhtikuun lopulla. Nikon D200 + 105/2,8. 1/250s, f25, ISO 100.
60
Luontokuva 3/2010
Annen kuvausmaastoa ovat kotitilaa ympäröivien peltojen pientareet. Avo-ojat risteilevät harvinaisen runsaina. Nikon D200 + 105/2,8. 1/250s, f29, ISO 100.
Luontokuva 3/2010
61. Ne ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Annen kunnianhimoisena tavoitteena on kuvata alueen hyönteislajisto mahdollisimman kattavasti.
Kompostorin kannella kuvattu villakarvajalka on melko harvinainen. Teksti: JUKKA PALM Kuvat: ANNE PIIRAINEN
kuhisee
P i e n t a r e e l l a
anne piirainen on kuvannut muutamassa vuodessa 2000 hyönteislajia. Tilalla ei ole käytetty torjunta-aineita luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen, ja sitä ennenkin hyvin säästeliäästi. -Täytyy keskittyä lähiluontoon. Peltoalueiden keskellä, teiden varsilla tai metsänreunassa olevilla pellonpientareilla on oma kasvilajistonsa ja siten myös hyönteislajistonsa. h änen työmaansa alkaa kotiovelta , haukivuoren juonistossa.
P
erheenäidin rooli on sellainen, ettei ole mahdollisuutta kojukuvaukseen, naurahtaa Anne Piirainen. Luonnonniittykasvistoa onkin säilynyt hyvin tässä 20 hehtaarin laajuisessa hyönteisharrastajan paratiisissa. hän ei suinkaan työskentele amazonin tai borneon läpitunkemattomissa sademetsissä . Nimensä mukaisesti sen jalat ovat tiheän villakarvan peitossa
-Huomasin, että täällähän on maamehiläisiä, hän muistelee. Hän kertoo, että pajukkomaamehiläisten esiinmarssi on kuvauskauden lähtölaukaus. Hyönteiset tekevät korvaamatonta pölytystyötä, joten niiden hyvinvointi heijastuu suoraan viljelykasvienkin menestykseen.
Täällähän on maamehiläisiä
Kotitalon vieruspellolla on pieni saareke ja sen kyljessä pikkuruinen paahdepaikka. Ne eivät muodosta yhdyskuntaa, mutta sopivalle hiekkapohjaiselle paahdepaikalle voi kertyä silti kymmeniä mehiläisiä. Pajun kukinnan loputtua on voikukka tärkeä ravinnonlähde kevään hyönteisille. Anne kritisoi liiallista niittämisintoa, joka tuntuu levinneen kaikkialle. Silloin voi havaita myös vastakuoriutuneita yökkösiä, kertoo Anne.
Nuijakärpäset (Conopinae) ovat kimalaisten loiskärpäsiä. Anne haluaa erikoistua yhä enemmän maatalousympäristön lajistoon ja viedä monimuotoisuuden ilosanomaa viljelijöille. Tällä paikalla Annen mittava projekti sai alkunsa keväällä 2007. Esimerkiksi nokkosia ei kannata joka paikasta kitkeä, koska monet perhoslajit eivät tule toimeen ilman sitä. -Ei saa olla liian sliipattua. 1/250s, f20, ISO 100.
62
Luontokuva 3/2010. Nikon D200 + 105/2,8. Nyt niillä ei ole vielä mitään syötävää, kun pajun kukinta on myöhässä, Anne harmittelee.
Keskikesän kovakuoriainen nelivyöjäärä viihtyy erityisesti karhunputkien ja muiden sarjakukkaiskasvien kukinnoilla. Niiden niittäminen on hyvä lykätä kukinnan jälkeiseen aikaan. -Eilen näitä ei vielä näkynyt. -Otollisin aika päiväaktiivisten hyönteisten kuvaukseen on aamu ja aamupäivä, kun yökaste on kuivunut. Kuivien lehtien seassa rapisee. Voikukka ja valkoapila saavat rehottaa siinä valtoimenaan. Monimuotoisuuden ilosanoma
Ulko-oven edessä olevalla nurmella on voimassa ankara leikkuukielto. Koiran- ja vuohenputket tarjoavat myös syötävää monille hyönteisille. Kukin kaivaa oman pesäkolonsa, naaras munii koloon ja seuraavana keväänä ulos kömpii uusi sukupolvi. 1/250s, f25, ISO 100. Nikon D200 + 105/2,8. Niiden näkemistä ja kuvaamista Anne Piirainen odottelee malttamattomana
Hän on huomannut hyönteisyksilöiden välillä olevan suuria eroja siinä, kuinka hyvin ne antautuvat kuvattavaksi. -Silloin kun ei sada, kierrän koko ajan kameran kanssa pientareita.
Luontokuva 3/2010
63. 1/250s, f25, ISO 100. Ihanteellisin kuvaussää on pilvipouta. Hän neuvoo lähestymään hyönteisiä aina niin, ettei itse tee varjoa niiden päälle. Myopa buccata -naamiokärpänen on yleinen, mutta ei kovin runsaslukuinen. Nikon D200 + 105/2,8. Heinäkuussa lajikirjo on runsain, mutta kuvaussesonki kestää elokuulle. Kuumana päivänä hyönteiset lentävät helpommin karkuun kuin viileänä. Se loisii Bombus-suvun kimalaisissa
Pitää reagoida nopeasti, luonnehtii Anne kuvaustyyliään. Lajinmäärityksiin liittyvä salapoliisin työ on osa hyönteiskuvauksen viehätystä. Syntyy perustuntuma siitä, mille pientareelle kulloinkin kannattaa suunnistaa. Opinnot luontokartoittajan erikoisammattitutkintoa varten menossa. Määritysapua omille kuvilleen voi taas kysellä hyönteisfoorumissa, Anne vinkkaa. -Hyönteistietokantaa kannatta hyödyntää, kun haluaa tietoja, milloin joku laji esiintyy eri puolilla Suomea. Hän ei käytä lisävarusteita, kuten heijastimia tai tuulensuojia, eikä edes jalustaa. Välillä hän kuvaa maaten tai ojan reunalla tasapainoillen. Tavoitteena on saada sekä lajikuvia, että visuaalisesti kiinnostavia, kohteiden persoonallisuutta korostavia otoksia. Syksyn tullen vasta tarkemmin selviää, mitä on saatu saaliiksi. · Kuvannut luontoa aktiivisesti 3 vuotta, sitä ennen satunnaisesti 3 vuotta.
64
Luontokuva 3/2010. Samalla kertyy valtavasti käytännön tietoa oman alueen lajistosta. Kirjallisuuden ohella netti on tärkeä tietolähde, myös valmisteluvaiheessa. Hyönteistietoa netissä: · Hyönteistietokanta: http://www.fmnh.helsinki.fi/insects/main/ EntDatabase.html · Hyönteisfoorumi: http://hyonteiset.net/foorumi
Anne Piirainen · Kotipaikka: Mikkeli. Milloin mikäkin laji esiintyy, lisääntyy tai mitä kasveja ne hyödyntävät. Visuaalisesti kiinnostavia lajikuvia
-Hyönteiskuvauksessa syöksytään tilanteeseen. · Ammatti/koulutus: Projektipäällikkö (HY/Ruralia-instituutti) Puutarhuri, mmyo
Hyönteismaailman pedoille tämä ei ole kovin harvinaista. Luhtakärpäset käyttävät toukkavaiheen ravintonaan muun muassa kotiloita. 1/200s, f29, ISO 100.
Piikkiludenaaras on todellinen nautiskelija ruokailee ja parittelee samanaikaisesti. Nikon D200 + 105/2,8. Nikon D200 + 105/2,8. Sen toukkavaiheen ravintokasveja on esimerkiksi nokkonen. Luhtakärpästen (Sciomyzidae) määrittäminen lajilleen vaatii mikroskopointia, joten määrittämisessä on usein tyydyttävä sukutasoon. 1/250s, f29, ISO 100.
Luontokuva 3/2010
65. Nikon D200 + 105/2,8. 1/250s, f25, ISO 160.
Poikkimessinkiyökkönen on kauneimpia yökkösiämme
OSALLISTUSUOMEN SinustakoLuomus
jalle Osallistu onnon Lu Suomen ikerta vuos ntaan hi puoleen ).* (31,50
Eppu: asfalttikukkia?
Marianne: lähiluonnon kauneutta
Jenni: luonnonihmeitä lenkkipolun varrella
www.suomenluonto.fi 66
*Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja on voimassa vuonna 2010.
Luontokuva 3/2010
Osallistumisohjeet Suomen Luonnossa 4/2010 (s. LUONNONkUvAkISAAN! 2010-voittaja?
Ahti: ötököitä!
Jarkko: kohtaamisia salomailla
L u o m u s 2 010 , l u o n n o ny s t äv ä n y k kö s l e h d e n k i s a
Palkintona näppärä Nikon D90-runko + 18200 mm objektiivi (arvo 1790 ) sekä matkalippuja luontoon. 75) ja osoitteessa www.suomenluonto.fi/Luomus2010.
Yhteistyössä
Kiitokset: Kapteenska ja Partioaitta.
Luontokuva 3/2010
67
Asioiden selvittämisen ohella tai sen sijaan nostettiin itseä ja painettiin lokaan naapuria. Vähintään yhtä iso syy oli keskustelun luonne. Jopin postia
tällä
palstalla luontoKuvaaJa Ja KirJailiJa
Teksti ja kuva: JORMA LUHTA
Kertoo
Jorma "Jopi" luHta
Kuvaamisestaan Ja Kuviensa taustoista.
Kurkien siivellä ja muita tunnustuksia
manipulaatio on suuren maailman kielistä napattu sana, johon suomessa väistämättä liittyy kielteisiä merkityksiä: perimän manipuloiminen, urheilijan veren manipuloiminen, luontokuvan manipuloiminen.
M
Kurkia Jorma Luhdan vuonna 1980 ilmestyneessä Kurkimaa-teoksessa.
inäkään en pidä tuosta sanasta. Ja sitten ei ollenkaan, kun olisi ollut kypsempien ajatusten aika. Mielestäni manipulaatiosta puhuttiin liian innokkaasti silloin, kun ei tiedetty mitään. Vaikka itse koin muutokset vanhojen hyvien aikojen paluuna, tällainen tulkinta ei saanut suurta sympatiaa. Pieni osa aktiivisista valokuvaajista ymmärtää, paljon useammalle raw-tiedosto on yhtä kuin konvertteriin default -asetuksilla avautuva näkymä. Se tekee tekstistä ruman ja tyylittö män. Diafilmin aikakauden loppuminen oli traumaattinen juttu monelle kuvaajalle. Jos olen oikein ymmärtänyt, luontokuvaajien yhdistyksen eettiset säännöt tai suositukset velvoittavat ilmoittamaan kuvan sisältöön tehdyt muutokset. Tuomo Björksten kirjoitti nettikeskustelussa: "Manipulointia on se, että kuvaan lisätään tai siitä poistetaan elementtejä. Missä määrin Markku Saihan valistus RAW-kuvan perimmäisestä olemuksesta on mennyt perille. Sävysäädöt, vaikka ne menisivätkin överiksi, eivät ole manipulointia." Minun käyttööni määritelmä on aivan passeli. Jopa 80-luvun alun
68
Luontokuva 3/2010. Jokainen muu asetusten vaihtoehto on kuvan "muuttamista". Nytpä siis ilmoitan, että Kurkimaa -nimisessä kirjassani on ainakin yhtä monta kuvamanipulaatiota kuin Hannu Hautalan Auringon siivellä -teoksessa. Ennen kuin voin jatkaa, huonolle sanalle täytyy määrittää edes melkeinkään täsmällinen merkitys. Erään ystäväni mukaan monet osallistuneet häpeilivät kiihkeitä ja ei-niin-asiantuntevia kannanottojaan. Kolme vuosikymmentä sitten mitään manipulointisääntöjä ei ollut, enkä ainakaan minä tuntenut sanaa digitaalinen. Keskustelu kuvamanipulaatiosta ryöpsähti vuosituhannen vaihteessa aluksi kotiskannereiden ja sen jälkeen digikameroiden vyöryssä. Sanan säilän ja muidenkin aseiden kiivaan heiluttelun jälkeen tuli hiljaista, kuin krapula. Mutta jokaisella suomalaisella vastineella varsinainen sanot tava hämärtyy ja latistuu. Sen jälkeen, kun keskustelijat alkoivat ymmärtää kuvankäsittelystä ja digikuvista, manipulaatiopohdintaa alettiin pitää sopimattomana. Koska Kurkimaa ilmestyi 1980, joku voi kummastella ilmoittamisen viivästymistä. Jopa täysin asiantuntevassa englanninkielisessä keskustelussa kuvan manipuloimisella tarkoitetaan yhtä lailla sisällön muuttamista kuin mitä hyvänsä sävynsäätöä
Kurkimaan kuvamateriaali oli suurelta osin jopa vedostettu vuoteen 1973 mennessä. Minun mielestäni aina kannattaa tavoitella parempia kuvia.
Kesäkuussa palsasuon punakuirin nokka on niin turpeinen ja mutainen, ettei sitä saa kiiltäväksi edes Arthur Morrisin opeilla. 1980-luvulla viilasin sitä kuitenkin aivan toiseen suuntaan. Hän ihmettelee aiheellisesti tuntemiaan valokuvauksen ammattilaisia, joiden photoshoptaidoilla kuvat vain huononevat. Vähintään kuudessa kuvassa olin yhdistänyt kahden samassa tai aivan eri yhteydessä kuvatun ruudun osasia. Tällä kertaa panostin kuvan sävymaailmaan ja rajaamiseen. En hirveästi pidä Arthur Morrisin lintukuvista, mutta hänen kuvankäsittelytaitonsa on osaavaa. Yhtään amerikkalaisemmin ei voi toimia. En pysty muistamaan vedostustilanteita, mutta kuvan näkemällä osaan sen jäljittää. Avointa ja varmasti tuottoisaa.
Luontokuva 3/2010
69. Artun tyyliin kuvamanipulaatio sopii. Kurkimaan innoittamana tutkin kirjastossa seuraavaa aikaansaannostani, 1987 ilmestynyttä Metson kuolemaa. Metson kuolema sai kuvien osalta innostuneen palautteen ja oma tyylini oli löytynyt. Tämä on tällainen tyylijuttu: löysin harhailujen ja sivupolkujen jälkeen omien kuvieni sanottavaan sopivan ilmaisun. Sattui kuitenkin niin, että kollega pyysi nimikirjoitusta Kurkimaahan, ja samalla tuli vähän lehteiltyä sitä. Nuorisoa täytyy sen verran valistaa, että mustavalkovedostus liemin ja suurennuskoneella oli aikamoinen kuvankäsittelyohjelma. 1980-luvun mustavalkoprinttini olivat kuitenkin kiistatta hienompia kuin edellisen vuosikymmenen manipulaatiot. Artie näyttää julkean julkisesti, kuinka hän lainaa katkenneen linnunsiiven naapuriruudusta tai puhdistaa Floridan kurarannalla sotketun linnunnokan hohtavan puhtaaksi. Valokuvassa on monta puolta. ammattieettinen ilmapiiri oli sellainen, että taitavaa vedostamista ihailtiin samalla tavoin kuin taitavaa kuvaamista. Vuoden 1970 seutuvilla valmistuneissa kuvissani manipuloiminen oli jonkin aikaa melkeinpä sääntö. Samoin monen vasta-alkajan kuvien mielenkiintoisuutta lisää tieto, ettei hänellä ole ohjelmia eikä halujakaan ruohonkorren vertaa muutella mitään. Joku sisäinen sensuuri estää minua selailemasta vanhoja kirjojani. Minkälaisia ajatuksia kuvamanipulaatio synnyttää minussa nyt. Hiukan pelkään, että eettiset valintani herättävät paheksuntaa. Siitä en löytänyt ensimmäistäkään kuvamanipulaatiota, vaikka olin vedostajana paljon taitavampi. Toinen esimerkki: Jos vaikkapa Antti Leinonen alkaisi rakennella tietokoneruudulla fiktiivisiä ahmasommitelmia, muuttuisivatko hänen kuvansa kiinnostavammiksi, siis paremmiksi. Seuraavassa virkkeessä Morris myy miljoonille lintukuvauksen harrastajille photarin plugia, jolla kuka hyvänsä voi manipuloida lintunsa yhtä vaivattomasti kuin hänkin. Manipuloiminen, eitoivotun poistaminen ja halutun sisällön lisääminen kuvaan, määritellään arkiajattelussa kuvien parantamiseksi
Väärin päin toimivilla tai vastakkain liitetyillä objektiiveilla on mahdollista saavuttaa vielä suurempia suurennussuhteita. Teksti ja kuvat: JORMA PEIPONEN
Valoa, salamaa ja kuvaussuhteita
S
alama ei ole koskaan ollut luonnonkuvaajien suosiossa, sillä suora salama tappaa kuvan tunnelman. Kaksikerroksisen rakennusmuovin molempiin päihin olen kiinnittänyt teroitetut harjanvarret, jotka mahdollistavat muovisuojan pystyttämisen maahan. Huomattavasti parempi vaihtoehto on kokoontaitettava heijastin. Valittavissa on hopea ja musta tai vaihtoehtoisesti kulta ja valkoinen heijastuspinta.
Kuvaussuhteen kasvattaminen
Lähi- ja makrokuvia ottava tarvitsee erinäisiä lisävälineitä suurennussuhteen kasvattamiseen ja terävyysalueen hienosäätöön. Useampaa lähilinssiä käytettäessä paras tulos saavutetaan, kun voimakkain linssi sijoitetaan lähimmäksi objektiivin linssiä. Varsinaisessa vanteessa on puoliksi valoa läpäisevä diffuusiokangas, joka soveltuu hyvin lähikuvia otettaessa valon loiventamiseen. Lähilinssi toimii suurennuslasin tavoin ja sen voimakkuus ilmoitetaan diopterilukuna. Yksinkertaisimmissa on kaksi heijastuspintaa, mutta parhaimmissa on neljä heijastinta samassa paketissa. Salamavalon jyrkkyyttä voidaan loiventaa välähdysosan eteen asennettavalla valkoisella kankaalla, paperilla, pehmentävällä heijastimella tai softboxilla. Heijastimen voi rakentaa esimerkiksi foliopaperista. Parhaisiin lopputuloksiin pääsee välähdyspään eteen asennettavilla värisuodat timilla, joiden tehtävänä on salamavalon värilämpötilan muuttaminen luon nonvaloa vastaavaksi.
Valon loiventaminen
Paikallaan olevia kohteita kuvattaessa valon loiventamiseen soveltuu hyvin muovi, diffuusiokangas tai heijastin. Sitä käytettäessä objektiivin tehollinen arvo huononee, eikä objektiivia enää voi säätää äärettömään. Lähilinssin etuna muihin suurennussuhteiden kasvattajiin on se, että sitä käytettäessä ei synny valohäviötä. Se on halvempi, kestävämpi, pienikokoisempi ja helppokäyttöisempi kuin paljelaite. Aluksi muovi soveltuu vain tuulisuojaksi, mutta kuukausien aktiivisen käytön jälkeen sen pinta muuttuu maitomaiseksi, eli hyvin valoa loiventavaksi monikäyttöapuvälineeksi.
70
Luontokuva 3/2010. Salama voi olla paikallaan pimeässä tai heikossa valaistuksessa olevia kohteita kuvatessa, nopean liikkeen pysäyttämisessä ja jyrkän valaistuksen loiventamisessa. Kiinteäobjektiivisella kameralla kuvaava voi kasvattaa suurennussuhdetta lähilinssien ja makrolisäkkeiden avulla. Perussääntönä on se, että mitä laajakulmaisempaa objektiivia käytät, sitä suurempiin
Lähikuvia ottaessa kuvassa oleva muovisuoja on oiva apuväline valon loiventamisessa ja tuulen tainnuttamisessa. Haittoina ovat suurennussuhteen pienuus ja laadun heikkeneminen, ainakin useita lähilinssejä peräkkäin käytettäessä. Pinnoite kiinnitetään vanteen ympärille vetoketjulla. Järjestelmäkameralla kuvaavien on järkevintä hankkia kameran ja objektiivin väliin sijoitettava loittorengas. Asiansa osaavan salamakuvaajan kuvista kuvankatsoja ei välttämättä kuitenkaan näe sen käyttöä. Mitä suurempi diopterilukuinen lähilinssi on, sitä suurempaan suurennussuhteeseen sillä voidaan ottaa kuvia. Joihinkin kameramalleihin löytyy monilinssisiä makrolisäkkeitä, jotka ovat selvästi laadukkaampia, mutta myös kalliimpia kuin lähilinssit. Muovi on korkeudeltaan 1,3 metriä ja sille on hyvä varata pituutta 2,5 metriä
· Katso kirjoista, internetistä ja valokuvanäyttelyistä "mestareiden" valokuvia. · Osallistu kurssille. · Osallistu valokuvakilpailuihin.
Luontokuva 3/2010
71. Suuriin suurennussuhteisiin kuvattaessa on kuulapolven ja kameran väliin asennettava lähitarkennuskisko, välttämätön apuväline, joka mahdollistaa kameralaitteiston hienosäädön jalustaa siirtämättä. Teleobjektiivia käyttävien avuksi on kehitetty telejatke, joka kameran ja objektiivin väliin sijoitettuna lisää objektiivin polttoväliä 1.4-, 1.6-, 2tai 3-kertaiseksi. Suurimmat suurennussuhteet saavutetaan paljelaiteella, joka mahdollistaa suurennussuhteen portaattoman säätelyn palkeen vetämän kattamalla alueella. · Lue luontokuvausta tai valokuvausta käsittelevää kirjallisuutta ja valokuvausalan lehtiä, kuten Digikuva-lehti, Kamera-lehti, Luontokuva, unohtamatta ulkomaisia valokuvauslehtiä. Paljetta käytettäessä kuvan tarkennus tapahtuu kameraa siirtäen palkeessa olevaa kiskoa pitkin. Luontokuvausoppia vasta-alkajille 3|6
tässä Kuusiosaisessa ar tiKKelisarJassa luontovaloKuvaaJa J o r m a pe i p o n e n o p a s t a a l u o n t o K u v a u K s e s t a K i i n n o s t u n e i t a mielenKiintoisen HarrastuKsen pariin.
suurennussuhteisiin pääset. · Käy kuvaesityksissä (Vuoden Luontokuva -festivaali, Kuusamo Nature Photo -tapahtuma). · Kokeile kirjatietoa käytännössä. Telejatketta hankittaessa on ostettava paras markkinoilla oleva, sillä huonolaatuista telejatketta käytettäessä laatu heikkenee merkittävästi kuvan reuna-alueilla, on käytössä oleva objektiivi kuinka hyvä tahansa.
Kuvan harmiokasvusto on kuvattu jyrkässä auringonvalossa. · Etsiydy saman alan harrastajien pariin, osallistu yhteisille kuvausretkille sekä katsele ja analysoi retkillä ottamianne kuvia. Auringon ja kohteen väliin sijoitettu muovi on loiventanut valon kuvaukselliseksi.
Kehitä itseäsi kuvaajana · Opettele kamerasi toiminnot käyttöohjetta lukien. Luontokuvauskursseja järjestävät muun muassa kansalais-, työväen- ja kesäyliopistot, Suomen Luonnonvalokuvaajat (syys- ja talvipäivät), kameraseurat, muut yhdistykset, maahantuojat (Canon ja Nikon), valokuvausliikkeet (Rajala Pro Shop) ja Hannu Hautala -säätiö. Valovoima heikkenee tällöin yhden, kaksi tai kolme aukkoa. Koska objektiivi ei toimi sille alkujaan tarkoitetulla kuvausalueella, on kunkin objektiivin laatu testattava ennen niiden aktiivisempaa käyttöä. Ei pidä kuitenkaan kopioida näkemiään ideoita suoraan, vaan tulee yrittää löytää oma kuvaustyyli ja kehittää sitä. · Etsi tietoa internetistä, esimerkiksi Digikuvaajan FAQ tarjoaa hyvää pohjatietoa valokuvauksesta
mutta ovatko lintukuvat muuttuneet?
S
aariston koluajana olen saanut jatkuvasti yllättyä lintujen laji ja määrämuutoksista niin, ettei enää juuri mikään hämmästytä. Lokit alkoivat tuolloin useimpien mielestä olla sietämätön haitta hyökkäyksineen, äänineen ja tahrimisineen.
72
Luontokuva 3/2010. Tavallisena lajina kalalokki on jäänyt kuvaamatta niin minulta kuin muiltakin saaristokuvaajilta. Kalalokki on saaristoni runsain lokkilintu. Sundelinin seurassa
tällä
palstalla merellisiin Kuviin eriKoistunut luontoKuvaaJa
Teksti ja kuvat: RAIMO SUNDELIN
raimo sundelin
Ker too Kuviensa taustoista.
Linnusto muuttuu
muuttuvatko kuvat?
suomessa ei kukaan osannut ennustaa neljännesvuosisata sitten tapahtuneiden linnustomuutosten suuruutta. eikä kai lintukuvaustekniikan suurta muutostakaan. Havahduin lokin kuvaukseen vuonna 2000, kun työpaikkani kaupungintalon sorakatoille ilmestyi pesivä kalalokkipari. Lintukuvauksessa vallitsee yhä vankka lajihierarkia. Merimetson yli tuhannen parin yhdyskunnan tulo kotisaaristoon, merikotkan pesintä kilometrin päässä satamasta, meri ja valkoposkihanhipoikueiden uiskentelut venelaiturialueilla, kaikkien lokkien määrä ja pesimäpaikkamuutokset sekä lapasotkan totaalinen kato ovat esimerkkejä tapahtuneesta. Yhdyskunta kasvoi runsaassa viidessä vuodessa neljääntoista pariin. Niitä on täällä enemmän kuin paljon kuvattuja räyskiä koko Itämerellä
Lokit muuttivat naapurustoon, katoille ja puistoihin. Ja muuttuvaa aineistoa linnustossa riittää.
Luontokuva 3/2010
73. Jopa niidenkin mielestä, jotka alussa kyselivät, mitä ruokaa poikasille voi tarjota... Eräs lokki muni kiveykselle poistetun pesän paikalle ja väsäsi munan ympärille sitten uuden pesän päivässä! Toinen pari kasasi pesän naakkojen pesinnän estämiseksi hormin päälle asetetun verkon päälle... Kokeilujen kautta löysänä roikkuvat siimat metrin korkeudella katoista auttoivat parhaiten lintujen karkotuksessa. Kaivataanko nykyisiin lintukuviin enemmän sisältöä, tarinaa. Kalalokin kaupunkiin muuton syissä olisi selvittämistä ja tutkimista. Ympäristökeskus antoi yhtenä vuonna luvan kerätä pesäainekset pois ennen munintaa. Kauanko metadata on lintukuvan kiinnostavin anti. Poikkeuksia onneksi on. Oli haukanhuutoa nauhalta, muovikäärmettä, vappuvippuria ja kanaverkkoa edellisvuoden pesäpaikan päällä, mutta lokit pysyivät katolla. Karkotustoimet käynnistettiin. Olin harvoja, joille lokit eivät olleet harmi. Sitten sain työtehtäväkseni häätää lokit pois. Yksi pari pesii lehtikuusen variksenpesässä ja oivan kuvauskohteen sain sankaripatsaan graniittiseen seilipaattiin pesänsä tehneestä kalalokkiparista.
Vaarallisin vaihe kalalokin poikaselle kaupunkipesinnässä on pesästä poistuminen.
Kaupunkipesintä onnistuu hyvin poikasten kuoriutumiseen asti ja ruokaa näyttää kaupungista löytyvän. Urbanisoitumisen valokuvaamistakin voisi lisätä. Seurasin lokkeja mielenkiinnolla ja kävin työpaikalla virka-ajan ulkopuolellakin. Parit siirtyilivät kattotasoilla, mutta eivät väistyneet. Pesästä lähdön jälkeen alkavat saaristoa suuremmat vaarat. Saatoin vähän kuvatakin. Kun katselee vuosien takaa muun muassa Kari Soverin tai Mikko Pölläsen lintukuvia, niin joutuu toteamaan, että valon käytössä, sommittelussa ja sisältöoivalluksissa ei ole edistytty, pääsääntöisesti jopa päinvastoin. Rauman kaupungintalon katolla onkin nykyään aprillinpäivästä juhannukseen viritettynä viisi kilometriä punottua siimaa. Näin kävi kuvan poikasellekin, joka jalkapuolena menehtyi kaupunkiliikenteessä. Tekniikka on tuonut terävyyttä, liikkeen pysäytystä, valovoimaa ja väriä. Korkealta pudottautumiset koville alustoille vammauttavat. Lentokykyiseksi näyttää selviytyvän vain harva poikanen
Pekka Mikkola > Tuo Tuomaksen kuva on mielenkiintoinen ja toisenlainen. org/foorumi. Ossi Kuusisto > Minä "fanitan" tuota Huukon kuvaa, niin piristävän erilainen. Lukijan kuva
Keskustele luontokuvista ja kuvauksesta osoitteessa www.luontokuva. Risto Inkeroinen > Tuomas heitti kuvan, jota täyty katella vähän pitempään. Hyväkin vielä... Täällä niitä ei pahemmin veneen pohjaan kerry, mutta Helsingissä ne olivat todellinen ongelma.
74
Luontokuva 3/2010 4/2009. Erikoiset värit, avennostako tuommonen. Tuomas Heinonen (kuvaaja) > Niin miekin, pitää siitä joskus manipulaatio tehdäkin :)
Mervi Salminen (kuvaaja) > Keväistä auringon paistetta täällä Juha Henriksson > Mervillä on jännän surrealistinen kuva! Mervi Salminen > Kevät tulee ja veteen tuijottelu alkaa, mukavampiahan nuo näkit ovat meren pohjalla kuin veneen pohjassa. Mietin vaan miltä näyttäisi ilman tuota tummaa metsää... 52 eur).
Koonnut: VESA KALERVO EKHOLM
Tuomas Heinonen (kuvaaja) > Kevät tulloo... Kiinnostavimmat kuvat ja tarinat julkaistaan Luontokuvassa! Julkaistuista kuvista lähetetään palkkioksi Vuoden Luontokuvat 2009 -kirja (sh
Telkkähän siinä nousee pintaan ( vapaasti ymmärrettynä oma näkemys aiheesta). Vähän tuota sinisempään suuntaan vielä kotona väänsin. Värien kauniista esilläolosta huolimatta, mieleen tuli heti myös mitä oli B/W-versio. Tommi Kuisma > Varsin komea kuva, Petri! Sopivasti säädetty. Vahva tilan tuntu ja aiheeseen sopiva sävy! Risto Inkeroinen > Nyt tekis mieli sanoo, että on Petrillä törkeen hieno kuva. Minua viehättää valon löytämä veden liike ja sininen/ruskea. oho!
Luontokuva 3/2010
75. Voisko siinä nähdä jopa Suomineidon... Kuva: Tero Mikkonen Leena Asikainen > Hyvä juttu Tero. Tykkään. Autolle palaillessani osui silmiini tämä näkymä, oli hangella sopivasti muotoa, aamupäivän aurinko paistoi siniseltä taivaalta, lumi kimalsi, oli valoa ja varjoa. Tomi Lehtola > Upeasti tuo puun varjo taittuu hangen pinnanmuodon mukaan. Mut siis hieno kuva! Petri Volanen (kuvaaja) > Tässä kun sai taas eilisaamuna nautiskella tästä kerrostaloelämän ihanuudesta, eli tuntikaupalla ulvovia, ulisevia, uikuttavia, haukkuvia ja räksyttäviä koiria sokeroituna yläkerroksen kylpyhuoneremontilla (piikkausta, porausta ja eritoten: METELIÄ) niin tulipa sitten taas sorruttua eräälle autioituneelle maatilalle kuvia etsimään
Tiedustelut ja varaukset Ari Sääski gsm 040-5469008 ari.saaski@wildbrownbear.fi ari.saaski@wbb.fi www.wbb.fi
Kanssamme pääset kuvaamaan kauden lintuja mm. pöllöjä, arktisia kahlaajia, kuikkalintuja, kalastavia merikotkia Norjassa, Kuusamon ruskaa jne.
Tulossa myös yhdistettyjä kuvaus- ja kuvankäsittelykursseja!
Tarkkaile tarjontaa kotisivuiltamme www.finnature.fi/luontokuvaus Liity sähköpostilistalle- tarjolla lukijaetuja!
Liminganlahti: Jari Peltomäki, jari@finnature.fi puh. Majoitus ja ruokapalvelut ovat myös käytettävissä. Etäisyys kojuille majoituspaikasta vain 700 m. Suomen luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan. 040- 591 91 20 Kuusamo: Olli Lamminsalo, olli@finnature.fi puh. Jäsenetuyritykset
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
WILD BROWN BEAR OY
Kuhmo, Vartius
kuvaamaan karhua ja ahmaa. Katso sivuiltamme www.wbb.fi kartta ja info kojuista. 0500- 501 706 Kojuvaraukset: Finnature Oy, info@finnature.fi puh. Kojuihin on sovittaessa mahdollista jäädä myös päiväksi.
Tule
LUONTOKUVAUSTA
AMMATTILAISTEN KANSSA
UUTUUS! Kahdessa kojussa on käytössä sähkövirta. (240 V ) Voit ladata kameran akkuja, käyttää kannettavaa tietokonetta, langatonta nettiyhteyttä. 14 erilaista kuvauskojua. 045-129 42 64
76
Luontokuva 3/2010
AKuvannrojanimi 1...................................................... CKuvannrojanimi 1...................................................... 3............................................................ 3...................................................... BKuvannrojanimi 1............................................................ Manipulointi,päällekäisvalotustai Luovansarjanvoittaja2008: muukikkailukielletty. 6000 . Lisätietoja kotisivuilta ja puhelimella: Kari Kemppainen, 0400 284 069 Jani Määttä, 0400 187 286 Suomen Luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
www.martinselkonen.fi
www.viiksimo.fi
Kuusa moNat u rePhoto10.-12.9.10
LU O N T O K U VAU S K I L PA I LU
Kaikilleavoin.Kuvatsaavatollaennenjulkaistujajakuvattumissätahansa muttaeivätsaaollaaiemminNaturePhotossapalkittuja.Kuvienottajalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. 2............................................................ PALKINNOT Pääpalkinto luomusarja Metsähallituksen shekki 1000 , luova sarja Kuusamon kaupungin shekki 500 ja nuorten sarjassa 400 Koillismaan Osuuskaupan lahjakortti ja Koillissanomien lahjakortti 300 ja erikoispalkinto yleisöäänestyksen parhaalle. Kuvaajille tarkoitetuissa kojuissa on tilaa 1-3 henkilölle ja niissä on neljä aukkoa kameroille eteenpäin ja yksi molemmilla sivuilla. 2...................................................... Kuvia saadaan käyttää Nature Photon esittelyssätaimainonnassailmanrajoja. Nordean shekki 250 paras Kuusamossaotettukuva.Kymmenenparastapalkitaanjokasarjassa.Palkintojen yhteisarvo n. Päiväys................................................ Kunta.............................................Puh...................................................... Väriensynty,JormaPaasi. TULOKSET ParhaatpalkitaanKuusamotalollape10.9.10klo17.30
OSALLISTUMISLOMAK E
KUUSAMO XV NATURE PHOTO 10.-12.9.10 No......................
Nimi............................................... 2............................................................ ........................................................Allekirj............................................... Suomen luonnonvalokuvaajat jäsenhintaan.
Boreal Wildlife Centre Oy Viiksimo, Kuhmo
Ahma, karhu, susi, metso, teeri, hanhi... Liitä mukaan osanottomaksu 10 / sarja. 3...................................................... 2...................................................... Useita erilaisia kojuja ja taustoja. KUVAT Kolme kuvaa / sarja. DKuvannrojanimi 1............................................................ 3............................................................
Luontokuva 3/2010
77. Pakkaa CD taiDVDtaimuistitikkuhyvin.Emmevastaa
postinyms.aiheuttamistavaurioista.EmmepalautaCD-taiDVD-levyjä taimuistitikkuja. C Nuorten sarja Niinperinteisetkuintekniikankeinoinkäsitellytkuvatsallitaan.Yläikäraja 16v.(1994syntyneettainuoremmat). Luomusarjan kuvista lisäksi kolmas kansio otsikolla Luomuoriginaalit.Kuvatnimetäänsarjajanro/kuvannimi/kuvaajannimi esim.A1.Kettu.LiisaLissukka. Yleisöäänestääparhaat.Raativoipäättääpalkintojenjärjestyksen. A Luova sarja Trikkisarja,jossavainmielikuvitus onrajana.Kuviatoivotaanmanipuloitavantaimuutointaiteellisesti muunneltavan.Kaikkiviritykset sallitaan. B Luomusarja Rajaaminen,värisäädöt,terävöitys, kontrastijaroskienpoistosallittu. Tulossa kuvauskursseja. D Paras Kuusamossa otettu kuva Tähänkäymyösmuihinsarjoihinosallistuvakuva. Vain digitaaliset tiedostot kahdessa eri kansiossa otsikoitunaKatselukuvatjaPainolaatu.KatselukuvatJPG,pidemmänsivun resoluutiomax1024px.PainolaatuJPGkorkeimmallapakkauslaadulla12, resoluutio 300 dpi. POSTITUS A,B,Dsarja:KuusamoNaturePhoto,kuvakisa, KaarloHännisentie2,93600Kuusamo. TUOMARISTO A,B,Dsarja:PaavoHamunen(pj.),LassiRautiainen,PauliMäättä(Metsähallitus)javuosittainvaihtuvanatuomarinaMirjaMäki.Csarja:Koillissanomien raativalitsee10parasta,jotkajulkaistaanKoillissanomissaelokuussauseasti. Luontokuvausta Martinselkosen Eräkeskuksessa
Meillä voit kuvata karhuja kolmessa erilaisessa ympäristössä: mäntymetsässä, suolla ja pienen lammen rannalla. E-mail.............................................................................................................. Csarja:Koillissanomat,kuvakisa,Kitkantie31-33, 93600Kuusamo.Viimeinenpostileimanpäivä2.8. Hyväksynkilpailunsäännöt: Osoite............................................
· Kasvi- ja maisemavalokuvaus 28.6.-1.7. Paavo Hamunen ja Olli Lamminsalo · Maisemavalokuvaus 23.-27.2. op. 590 / 680 Tulossa: Intian Tiikerisafari, Helmikuu 2011 Lisätiedot: Jouni@Klinga.fi, 0400 191 348 Vastuullinen matkanjärjestäjä: Galapagos-Matkat
Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus
Ainutlaatuinen vierailukohde luontovalokuvauksen ystäville Kuusamossa. Paavo Hamunen. 0400 191 348
Luontokuva 3/2010
· Lintuvalokuvaus I 25.-28.1., II 30.1.-2.2. Luontokuvia esillä perinteisinä vedoksina ja suurkuvatulosteina sekä digitaalisissa sovelluksissa.
Kuva: Petteri Törmänen
Uudet näyttely 4.5. · Maisemavalokuvaus Paanajärvellä Venäjällä 9.-13.8. Galapagos & Andit, 29.7.-14.8. Kokonaishinta Helsingistä alk. Lisäpäivät Patagoniassa - Torres del Painen lumoava kansallispuisto. Jäsenetuyritykset
Suomalaisten luontokuvaajien ensimmäinen
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäseneduista tarkemmin: www.luontokuva.org/jasenedut
13.-31.1.2011 Pingviinisafari Falklandinsaarille
Auringonnoususta täyden kuun valoihin lintuyhdyskuntien ääressä: kuningaspingviinejä, albatrosseja, merinorsuja, miekkavalaita... Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus Torangintaival 2, 93600 KUUSAMO (040) 860 8364, (040) 8608365 , www.hannuhautala.fi, info@hannuhautala.fi Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14, myös su 12-16 aj. · Maisemavalokuvaus Kuusamo ruskassa 15.-18.9. 4 280 (slv jäsen) /4 680 (ei jäsen) Photokina 2010 -messumatka, Köln 23.-26.9. Esillä myös lintukuvia valokuvavedoksina. Galleriassa on esillä uusi sarja Hannun klassikkotöitä, teemanäyttelynä Hautalan uusimpia kuvia Japanista, keinutuolisarjassa esitellään Suomen suloista suvea. Jorma Luhta. Gamvik on Manner-Euroopan pohjoisin kolkka, jossa esiintyy tyypillinen Pohjois-Norjan arktinen sisämaa- ja merilajisto. Esityksen musiikin on tehnyt Kari Alajuuma ja koostanut Lauri Kantola. 5 480 (SLV jäsen) / 5 980 (ei jäsen). Kierrämme pienkoneella Falklandin parhailla kohteilla Frans Lantingin ja Tui de Royn jalanjäljissä. Paavo Hamunen, kuvauskohteina alueen kasviharvinaisuudet sekä maisemat kesäyön valossa · Lintuvalokuvaus Gamvikissa Norjassa 7.-11.7.2010 Op. Syksyisten maisemien ja muiden luontokohteiden kuvaaminen eri valaistusolosuhteissa
Kurssit 2011
Luontokuvan kaupasta nyt myös kojut ja naamiot.
Piiloudu luontoon!
tilaus@luontokuva.org, p. Paavo Hamunen. ja III 13.-17.4. · Maisemavalokuvaus Kuusamon ruskassa 16.-19.9.2010 Op. 16.6.-12.9.
Hannu Hautalan näyttelyt
Luontovalokuvauskurssit 2010
· Kasvi- ja maisemavalokuvaus 1.-4.7.2010, op. 3 480 (slv jäsen) / 3 880 (ei jäsen) - 2 peruutuspaikkaa! Andit & Galapagos, 28.10.-13.11.2010 alk. Luo oma näkemyksesi monien tunnettujen kuvien syntysijoilla! Matka sopii sekä kuvausharrastajan kiireettömäksi unelmalomaksi että ammattilaisen rajoituksettomaan tehotyöskentelyyn. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulangantie 1, 93600 KUUSAMO (040) 860 8715, email: kesayo@kuusamo.fi www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/luontovalokuvaus
www.luontokuva.org/kauppa
78. 2010 alk. - 8.9.2010
Petteri Törmäsen "Elämäni kevät"
Multimediaesitys tuo yleisön nähtäville keväisiä kuvia kurkien perhe-elämästä ja metsojen soidinnasta, joita Törmänen pääsi kuvamaan paraatipaikalta vuonna 2009. Räätälöidyllä retkellä ryhmäkoko vain 5-6 hlö. op
Lappeenrannassa asuva Pirhonen käy usein keväällä Vuoksella kuvaamassa vesilintuja. Piiloissa hän ei ole aikaa viettänyt. Kuva nousi Semifinaaliin Vuoden Luontokuva 2010 -kilpailussa. Hän kuvaa luonnossa liikkumalla ottaen vastaan sen, mikä tulee. Se, sattuvatko linnut olemaan leveällä laskujoella lähellä rantaa ja kuvaajan tavoitettavissa, on sitten tuurista kiinni. Kuljen kävellen ja pyörällä kuvausreissuille eli kuvaan lähiluontoa. Lisäksi hän kuvaa maisemia ja yksityiskohtia sekä kesäisin päiväperhosia ja muita hyönteisiä. Kilpailun voittajat julkistetaan Finlandia-talolla 17.10.2010.
Telkän sukellus, Vuoksi, Imatra. Canon EOS 40 D, 200mm, 1/400 sek f 5.0, ISO 400.
Luontokuva 3/2010
81. Viimeinen kuva
Poimintoja
suomalaisista luontokuvista
Paluu pinnalle
R
eilu vuosi sitten maaliskuussa AnnaLiisa Pirhonen kuvasi Imatran Vuoksella telkkäpariskuntaa. Lintuja kauan harrastanut ja muutaman vuoden kuvannut Pirhonen on tällä hetkellä kuitenkin kaikista kiinnostunein kasvikuvauksesta. Parin sadan otoksen joukkoon kertyi kymmenisen onnistunutta sukelluskuvaa, joista tämä, jossa koiras on pullahtamassa pintaan, viehätti häntä kenties eniten. Pisimmät kuvausmatkat olen kulkenut junalla, esimerkiksi Parikkalaan noin sata kilometriä Lappeenrannasta eli en hirveän kauas, Pirhonen kertoo
Hinta 89 euroa. 440 sivua. · 12.3 megap täydelliseen värien toistoon ja vähä kuvanvakaaja · Live PreviewHelpp automaattitarkennuksen · 2.7" Hyp
U U T U US !
Tilausnumero 793874 Tuomme maahan lähes kaikki Photoshop/Lightroom/Aperture- liitännäisohjelmat, kuten mm. Tarkat tiedot levinneisyydestä, kasvupaikoista, tuntomerkeistä, hyötykäytöstä jne.
Kovat kannet, koko A4. 03 4155 613, fax 03 4155 730 marjut.hietarinta@forssankp.fi
Niilo Lounamaan
1426
2399
· Erinomainen kuvan laatu: teräväpiirtoinen, suurikontrastinen ja väreiltään luonnollinen · Optimaalinen valonläpäisy kaikissa olosuhteissa · Ergonomisen muotoilun ansiosta mukava käyttää ja helppo käsitellä · Pölytiivis ja vesitiivis 4m syvyyteen · Typpikaasutäyte: ei huurru sisältä · Erittäin luja magnesiumrunko
KAUKOPUTKI ATS 80 HD + ATM 80HD+ 20-60x + LAUKKU
1990,-
1999
KIIKARI EL 8,5x42 Swarovision
EL 8,5x42
1479,-
SWAROVSKI KIIKARIT JA KAUKOPUTKET OULUN JA LAHDEN KÄRKKÄISELTÄ
SWAROVSKI KIIKARIT JA KAUKOPUTKET OULUN JA LAHDEN KÄRKKÄISELTÄ
J.Kärkkäinen Oy · Ylivieska · Lahti · Oulu Puh (keskus) 010 430 3000
82
Luontokuva 3/2010. 010 4396699 asiakaspalvelu@reaxon.fi
Olympus E-400 TARVIKEPAKETTI
· Sisältää SBC-1 varustelaukun ja BLM-1 akun (E-520 malliin)
495 839 www.reaxon.fi
69
u
en
C
C
Olym
· Sisäl
Tilaa nyt!
Upea Suomen kasvit -kuvateos
Suomessa tavattavaa, suoraan kasvupaikallaan kuvattua kasvia, hienoissa värikuvissa. Canon Ixus 860 IS
· 8,0 megapikseliä · 3,8x laajakulmainen zoomobjektiivi · Optinen kuvanvakain · ISO 1600 ja Auto ISO -herkkyystoiminto · DIGIC III ja Kasvojentunnistus AF/AE/FE · 3,0 tuuman PureColor-nestekidenäyttö Norm 249,00
Canon EOS 1000
· 10,1 megapikselin CMOS-kenno · Jopa 3 kuvaa/s · 7 pisteen automaattitarkennus · Itsepuhdistuva kuvakenno · 2,5 tuuman nestekidenäyttö elävä · DIGIC III -prosessori · SD-/SDHC-kortti · Kuvatyylien prosessointi · Pienikokoinen, kevyt
Tehosta kuvankäsittelyä.
Paremman lopputuloksen lisäksi säästät aikaa ja vaivaa
Diat ja negat digikuviksi. Noise Ninja, Viveza, Sharpener Pro. 3v Ympäri maailmaan testeissä
K
kkäis är
K
kkäis är
menestyneet Plustek- filmiskannerit edullisesti ja luotettavasti suoraan Tilausnumero 535108 maahantuojalta.
Olympus E-520 + ED 14-42 + ED 40-150
199
an
on taku
an
u
3v
en
429
on taku
Tilausnumero 842
Olympus E-620
· Sisäänrakennettu kuvanvakaaja kaikille objektiiveille · Miellyttävä rajaus automaattitarkenteisella Live View:llä · Loistava pölynpoistojärjestelmä · 6.9cm / 2.7' HyperCrystal II LCD -näyttö · 10 megapikselin Live MOS -kenno · 3.5 kuvaa sekunnissa jopa kahdeksan kuvaa RAW puskuriin · Four Thirds Standardi · 2 vuoden takuu
Maailman pienin ja kevein luovuutt varusteltu digitaalinen järjestelmä ammattikuvaajien tekniset vaatimu destä. Meiltä myös Wacom- piirtopöydät ja -näytöt.
Reaxon Oy puh. Tämän ansiosta kunnianhim aivan uudelle tasolle. Tiedustelut ja tilaukset Forssan Kirjapaino Oy Marjut Hietarinta p
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Soukkiontie 2, 04740 Sälinkää. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet!
Seuraavassa numerossa
Vuoden Luontokuva 2010 -kilpailu
POIMINTOJA SEMIFINALISTEISTA
Kuva: Veli-Pekka Ronkainen
Jäsenetuja
Luontokuva-lehti, Sähköiset jäsentiedotteet, Syysja Talvipäivät, Jäsenhinnat Luontokuvan verkkokaupassa... 045 672 3003, kari.niemelainen@luontokuva.org Tili: Sampo Pankki 800010-1764662 Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Korpitie 36, 90650 Oulu Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Jouni Klinga, toimitusjohtaja Puh. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen
Liity jäseneksi
Liittymismaksu 25 .Jäsenmaksut 2010: Varsinainen jäsen 52 , Nuorisojäsen (alle 18 v., sisältää lehden) 27 , Perhejäsen (ei lehteä) 27 ).Täytä jäsenhakemus netissä tai oheisella lomakkeella.
Seuraava Luontokuva ilmestyy 1.9.2010
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry
info@luontokuva.org, avoinna klo 9-16. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu yli 2 850 jäsentä. 0400 191 348. jouni@klinga.fi Tili: Sampo Pankki 800015-1580956 Suomen Luonnonvalokuvaajat ry hallitus 2010 Esa Mälkönen, puheenjohtaja Sammalkallionkuja 2 D 82, 02210 Espoo Puh. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien välisenä yhdyssiteenä. Ryhdy luontokuvaajaksi!
tilaa luontokuva kotiisi tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on perustettu vuonna 1977. Jäsenyytesi myötä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. 040 5444 372, esa.malkonen@luukku.com Jyrki Kallio-Koski, Oulu, varapuheenjohtaja Arto Heikkilä, Vantaa, jäsentapahtumat Kaija Keskinen, Inkoo, VLK-kilpailu Jarmo Latva, Helsinki, jäsentiedotus Kari Loimu, Espoo, talous Seppo Pöllänen, Espoo, jäsentiedotus Pekka Vainio, Kotka, jäsentapahtumat Janne Nurminen, Turku, varajäsen Pääyhteistyökumppanit Canon Oy, Color-Kolmio Oy, Kamera-lehti, Nelonen, Nikon Nordic AB, Rajala Pro Shop, Epson Finland Oy
Jäsenhakemus/Tilauskuponki
Nimi Syntymäaika Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi, liittymismaksu 25, ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen 52 Nuorisojäsen (alle 18 v.) 27 Perhejäsen 27 (ei lehteä) Tilaan vain lehden ja valitsen Kestotilaus 46 Ruotsi, Tanska ja Baltia 68 Muut maanosat 84
paikka allekirjoitus aika
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Tunnus 5007722 33003 Vastauslähetys
Vuositilaus (6 numeroa) 49 Muu Eurooppa 74
Luontokuva 3/2010
83. Kari Niemeläinen, järjestösihteeri Puh
PAL.VKO 2010-29
10003
6 414884 624247 462424-1003
Uutuus!
Tilaa upeat sisustustaulut
84
Luontokuva 3/2010
Art Canvas
www.colorkolmio.fi
-ohjelmalla
Kokeile ja ihastu!