Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt MaKu012016_1-5.indd 1 21/12/15 17:21. King Zero 7 . € Buddhalaismunkki Ashin Issariya ajaa demokratiaa Myanmarissa. 1 /2 016 | 6 , 9 . vinkkiä maailmantuskaan Kärsimystä on vaikea sietää. Ilman kotia New Yorkissa Kehitys apu puolittuu – mitä sitten. Mikä avuksi
– Washington Monthly – Naomi Klein (s. Postinro ja -toimipaikka ............................................................................................................. Tämä muuttaa kaiken on Naomi Kleinin toistaiseksi toiveikkain kirja. Määräaikainen tilaus 34 €/vuosi (sisältää myös digilehden). Silti heidän kult tuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle. Tunnettu taloustieteilijä HaJoon Chang kertoo, miten globaali talous toimii. Postinro ja -toimipaikka .............................................................................................................. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Osoite .............................................................................................................................................. Mitä se voi ja ei voi kertoa maailmasta. 29,90 € (ovh 34 €) KLEIN VS ILMASTO KAPITALISMI KAIKEN NAOMI MUUTTAA TÄMÄ ISBN 978-952-264-405-3 KL 36 & 50.1 www.intokustannus.fi UNOHDA SE, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Hänen aiemmat kirjansa Tuhokapitalismin nousu ja No Logo olivat kansainvälisiä menestyksiä, joista on otettu yli miljoonan kappaleen painokset. Allekirjoitus .................................................................................................................................... Kirja pureutuu suomalaisuuden perus pilareihin ja liittyy mitä moninaisimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kirja perustuu lähes sataan haastatteluun, tilastoihin ja tutkimuksiin. Kustannus maKsaa postimaKsun Tilaan Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden hintaan 30 €/vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää myös digilehden ja tilaajalahjan). Tämä muuttaa kaiken palkittiin arvostetulla Hilary Weston Writers’ Trustin tietokirjapalkinnolla vuonna 2014. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Ku va : Ko uro sh Ke sh iri Ha-Joon Chang: TalousTiede – KäyTTäJäN opas Mitä on taloustiede. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. tilaajana saan myös Diplon ja into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää kirjatarjouksia ja kutsuja tapahtumiin. 18 € (ovh 20 €) m aail m an Ku vale hti 1/2 016 MaKu012016_1-5.indd 2 21/12/15 17:21. 24 € (ovh 27 €) Karim maïche: miTäs me läNsimaalaiseT! Miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa liittyvät toi siinsa. – Time – on yksi kaikkien aikojen huomattavimpia tietokirjoja. Osoite .............................................................................................................................................. Le Monde diplomatique on maailman poliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Sähköposti ..................................................................................................................................... Se on tie pelastukseen. Tämä muuttaa kaiken on niin kunnianhimoinen ja merkityksellinen, että sitä on melkein mahdoton arvioida. Kapitalismin jälkeistä maailmaa rakennetaan jo innostavilla tavoilla. Klein kuuluu ilmastokriisiä ratkaisevan, kansainvälisen 350.org-liikkeen hallitukseen. Se ei ole vain kirja. 23 € (ovh 26 €) Nieminen (toim.), Kivijärvi (toim.) & Toivikko: KierToTeiTä Kiertoteitä kuvaa maahan muuttanei den nuorten etenemistä kohti hyvää elämää suomalaisessa yhteis kunnassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Voimme kuitenkin MUUTTAA KAIKEN ja luoda jotain paljon parempaa. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. mondediplo.fi Tilaa nyT, saaT Tilaajalahjaksi MAAILMANHISTORIAN KUKOISTAVIMMAT KAUPUNGIT -kirjan! alkaEn 30 € vuosi DiPlo avarTaa nÄkÖkulMia ja kaPinoi MusTavalkoisuuTTa vasTaan! SAKSI KuPONKI IRTI! Naomi Klein: Tämä muuTTaa KaiKeN Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmaston muutoksesta. Kleinin teoksia on käännetty 34 kielelle. Kirja muuttaa KaiKen! nämä ja 300 muuta intoisaa Kirjaa suoraan Kustantajalta www.intoKustannus.fi tai myynti @ intoKustannus.fi tai 040 179 5297 HintoiHin lisätään toimitusKulut 3,90 euroa. Lehden saajan nimi (jos eri kuin tilaaja) ................................................................................ Tilaajan/maksajan nimi .............................................................................................................. 26 € (ovh 29 €) mubarak, Nilsson, saxén: suomeN somaliT 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. 1970) on palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. No Logon ja Tuhokapitalismin nousun kirjoittajalta. – New York Times Book Review – saattaa olla ensimmäinen täysin rehellinen kirja ilmastonmuutoksesta. Suomen kieliseen Diploon käänn etään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä
”Ymmärsin kuinka uuvuttavaa perusasioista selviytyminen on. Voimme kuitenkin MUUTTAA KAIKEN ja luoda jotain paljon parempaa. Pitkäaikainen arjen seuranta vei yhteensä puoli vuotta. Kirja perustuu lähes sataan haastatteluun, tilastoihin ja tutkimuksiin. Tämä muuttaa kaiken on niin kunnianhimoinen ja merkityksellinen, että sitä on melkein mahdoton arvioida. ”Kodittomat ovat aiheen parhaita opettajia”, hän sanoo. Lehden saajan nimi (jos eri kuin tilaaja) ................................................................................ Sähköposti ..................................................................................................................................... 24 € (ovh 27 €) Karim maïche: miTäs me läNsimaalaiseT! Miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa liittyvät toi siinsa. Allekirjoitus .................................................................................................................................... 18 € (ovh 20 €) m aail m an Ku vale hti 1/2 016 Maailman Kuvalehti 1?/?2016 3 MaKu012016_1-5.indd 3 21/12/15 17:46. Hänen aiemmat kirjansa Tuhokapitalismin nousu ja No Logo olivat kansainvälisiä menestyksiä, joista on otettu yli miljoonan kappaleen painokset. Tunnettu taloustieteilijä HaJoon Chang kertoo, miten globaali talous toimii. Postinro ja -toimipaikka .............................................................................................................. 29,90 € (ovh 34 €) KLEIN VS ILMASTO KAPITALISMI KAIKEN NAOMI MUUTTAA TÄMÄ ISBN 978-952-264-405-3 KL 36 & 50.1 www.intokustannus.fi UNOHDA SE, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Suomen kieliseen Diploon käänn etään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä. Se piti sisällään tutustumisen, luottamuksen voitYhdysvallat 38–45 Ilman kotia Tarinan takaa tamisen, projektin suunnittelemisen ja kymmenet tapaamiset eri vuorokaudenaikoina. No Logon ja Tuhokapitalismin nousun kirjoittajalta. Ku va : Ko uro sh Ke sh iri Ha-Joon Chang: TalousTiede – KäyTTäJäN opas Mitä on taloustiede. tilaajana saan myös Diplon ja into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää kirjatarjouksia ja kutsuja tapahtumiin. 1970) on palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. Kapitalismin jälkeistä maailmaa rakennetaan jo innostavilla tavoilla. – Time – on yksi kaikkien aikojen huomattavimpia tietokirjoja. Le Monde diplomatique on maailman poliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Se ei ole vain kirja. Tämä muuttaa kaiken on Naomi Kleinin toistaiseksi toiveikkain kirja. Postinro ja -toimipaikka ............................................................................................................. Haastavinta projektissa oli aika. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Mitä se voi ja ei voi kertoa maailmasta. – New York Times Book Review – saattaa olla ensimmäinen täysin rehellinen kirja ilmastonmuutoksesta. Tämä muuttaa kaiken palkittiin arvostetulla Hilary Weston Writers’ Trustin tietokirjapalkinnolla vuonna 2014. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. ”Antoisinta oli kaikki viettämäni aika kuvareportaasini päähenkilön Marcus Mooren kanssa. Kleinin teoksia on käännetty 34 kielelle. Silti heidän kult tuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle. Valokuvaamalla heitä hän pääsi syvemmälle rakenteellisten ongelmien seurauksiin. Klein kuuluu ilmastokriisiä ratkaisevan, kansainvälisen 350.org-liikkeen hallitukseen. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tilaajan/maksajan nimi .............................................................................................................. Tutustuin New Yorkiin hänen näkökulmastaan.” Ranta hämmästeli Mooren jatkuvaa kulkemisen ja kävelemisen määrää. Määräaikainen tilaus 34 €/vuosi (sisältää myös digilehden). Kuvajournalisti Kukka Ranta työskenteli New Yorkissa kodittomien aktivistien kanssa. – Washington Monthly – Naomi Klein (s. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Osoite .............................................................................................................................................. 26 € (ovh 29 €) mubarak, Nilsson, saxén: suomeN somaliT 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. 23 € (ovh 26 €) Nieminen (toim.), Kivijärvi (toim.) & Toivikko: KierToTeiTä Kiertoteitä kuvaa maahan muuttanei den nuorten etenemistä kohti hyvää elämää suomalaisessa yhteis kunnassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhteiskunnan halveksimat köyhät ovat usein arjen todellisia sankareita.” Ku va : Ku kk a Ra nt a Kirja muuttaa KaiKen! nämä ja 300 muuta intoisaa Kirjaa suoraan Kustantajalta www.intoKustannus.fi tai myynti @ intoKustannus.fi tai 040 179 5297 HintoiHin lisätään toimitusKulut 3,90 euroa. Kodittoman elämä on täynnä esteitä. Se on tie pelastukseen. Kustannus maKsaa postimaKsun Tilaan Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden hintaan 30 €/vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää myös digilehden ja tilaajalahjan). Osoite .............................................................................................................................................. mondediplo.fi Tilaa nyT, saaT Tilaajalahjaksi MAAILMANHISTORIAN KUKOISTAVIMMAT KAUPUNGIT -kirjan! alkaEn 30 € vuosi DiPlo avarTaa nÄkÖkulMia ja kaPinoi MusTavalkoisuuTTa vasTaan! SAKSI KuPONKI IRTI! Naomi Klein: Tämä muuTTaa KaiKeN Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmaston muutoksesta. Kirja pureutuu suomalaisuuden perus pilareihin ja liittyy mitä moninaisimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin
Suomi 22. Maailma 18. Maailma taskussa Turvapaikanhakjioiden parissa työskentelevä Anu-Rohima Mylläri on viime kuukausina saanut osansa kuumenneista tunteista. Mitä siitä seurasi. Seitsemän vinkkiä maailmantuskaan Kun media syytää huonoja uutisia maailman kärsimyksestä, pieni ihminen ahdistuu. Mikä avuksi. Suuri kuristus Suomi leikkasi järjestöjen kautta annettavan kehitysavun melkein puoleen. Maailmaa ei voi pelastaa, mutta tuskaa on vaikea hyväksyä. Maailma paloina 6 Pakolaiset eivät horjuta taloutta 7 Terrorismi tappaa syntyalueillaan 10 Metsäkoti salakuljetetuille 12 Rasismi mainostauluihin 13 Kolumni Elina Hirvonen 14 Maailma nyt Aktivismi sopii munkille 16 Välähdys Egeanmeren tyrskyissä Kosilla Keskellä 18 Seitsemän vinkkiä maailmantuskaan 20 Pakolla rauhoitettu 22 Henkilökuva Anu-Rohima Mylläri Maailma taskussa 27 Katso, järjestö! Fida International Pitkät 28 Kuvareportaasi Ilman kotia New Yorkissa 36 Kohtaamisia Sayari Sapera ja Sheru Nath, Intia 38 Lukujuttu Suuri kuristus Lopuksi 46 Matkalla Mainettaan parempi paikka 47 Kolumni Ozan Yanar 48 Arviot • Saman taivaan alla • José Eduardo Agualusa: Menneisyyksien myyjä 49 Kulttuuripalat Ankaria näkyjä pakolaisten todellisuudesta 51 Ilmiö Minni Hiiri suojaa saasteilta 52 Kohtalokkaita hyppyjä tavarajuniin 54 Ristikko Suomi 38. Sisällys 1/2016 Ka nn en ku va : Su sa nn a A la ta lo Tä m ä si vu : Fl ic kr .c om / B ria n W ol fe | Ei no A ns io 4 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_1-5.indd 4 21/12/15 17:21
Hän kiitti Suomea vuolaasti demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon eteen tehdystä työstä, mutta kertoi samalla suoraan, että hän on tullut pyytämään lisää: ”Kehitysapu ei koskaan ole ollut tärkeämpää... Tarina on oikeastaan Tarja Halosen, mutta Ban Ki-moonilta kuultuna se sai erilaista syvyyttä ja toisaalta muistutti pitkästä aikaa siitä ylpeydestä, mitä omasta suomalaisuudestaan voi tuntea. Lisää hoitovinkkejä löydät sivulta 18. YK:n pääsihteeri ei tietenkään tullut Suomeen vain kertomaan hauskoja muistojaan Suomesta, vaan hänen viestinsä oli vakava. Me saamme elää poikkeuksellisen hyvässä maassa, vaikkei se siltä talvisessa vesisateessa ja pimeydessä välttämättä tunnukaan. Ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat jo ympäri maailmaa, kun aavikot leviävät, äärimmäinen kuivuus aiheuttaa nälkää ja samaan aikaan toisaalla kärsitään ennätysmäisistä tulvista. ”En tiennytkään, että pojastakin voi tulla presidentti”, tämä oli vastannut. Maailman johtajat ovat kerrankin tehneet oikein kunnon uudenvuodenlupaukset. Ku va : Te em u U llg ré n Maailman Kuvalehti 1?/?2016 5 MaKu012016_1-5.indd 5 21/12/15 17:21. Mielettömät terroriteot luovat pelon ilmapiiriä ympäri maailmaa. Pyydän Suomea rakentamaan kunniakkaalle perinteelleen kehityksen mestarina – erityisesti tänä vaikeana aikana.” Ajat totisesti ovat vaikeat. Pari viikkoa sitten Pariisissa maailman maat onnistuivat sopimaan sitovasta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Jos ilmastonmuutosta todella onnistutaan hillitsemään ja köyhyys kitketään, samalla häviää myös suuri osa poikkeuksellisen vaikeiden aikojen syistä. Sodat ja väkivalta ovat ajaneet kodeistaan yli 60 miljoonaa pakolaista, mikä on enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Hyvää uutta vuotta! Laura Häkli Lupauksia, toivoa – ja hyviä lääkkeitä Pää kirjoitus Paras lääke maailmantuskaan on osallistuminen ja tekeminen. Toivoa kuitenkin on, etenkin näin vuoden alussa. K. Vastaus nauratti niin pääsihteeriä kuin suomalaisyleisöäkin kovasti. Kuten tässä lehdessä kerrotaan, paras lääke suomalaisten yleiseen krooniseen sairauteen, maailmantuskaan, onkin osallistuminen ja tekeminen. Syksyllä New Yorkissa sovitut uudet kestävän kehityksen tavoitteet ovat aidosti kunnianhimoinen yritys parantaa maailmaa, ja niiden kärkenä on poistaa köyhyys ja nälkä maailmasta viidessätoista vuodessa. Vaikka valtion kehitysyhteistyövarojen leikkaus hävettäisi, ainakin me itse voimme olla työssä mukana ja omalta osaltamme vastata YK:n pääsihteerin pyyntöön. un YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kävi Suomessa onnittelemassa meitä 60-vuotisesta jäsenyydestämme YK:ssa, hän kertoi hauskan tarinan Suomesta: Kun presidentti Tarja Halonen vieraili taannoin päiväkodissa, hän kysyi pikkupojalta, eikö tämäkin haluaisi isona olla presidentti
Basaari on maailman suurin ja vanhin katettu tori. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että enemmistö pakolaisista työllistyy töihin, joita paikalliset eivät halua tehdä. Maailma paloina Suuretkaan pakolaismäärät eivät juuri vaikuta talouteen, The New Yorker toteaa. Toisaalta turismi on kärsinyt, joten Syyrian tilanne on alentanut Libanonin BKT:a 0,3 prosentin verran. Maailmanpankin mukaan Libanonin talous kasvanee vastaavasti kaksi ja kolme prosenttia. Syyria. Pakolaiset eivät myöskään vie työpaikkoja paikallisilta. OECD:n mukaan Turkin talous kasvaa tänä vuonna kolme ja ensi vuonna neljä prosenttia. HM. Istanbulilaisia ostoksilla Grand Bazaarissa viime syyskuussa. Valtavista pakolaismääristä huolimatta Turkin, Jordanian ja Libanonin taloudet ovat kasvussa, kertoo The New Yorker. Pakolaiset eivät horjuta taloutta 6 1/2016 Maailman Kuvalehti Ku va : pe te k ar ic i / Is to ck MaKu012016_6-15.indd 6 21/12/15 17:10. Paljon pienemmässä Libanonissa kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat isommat, mutta maa on saanut apua ulkomaisilta avunantajilta. Turkissa on yli kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista. Osa ryhtyy yrittäjäksi, joka puolestaan parantaa paikallistaloutta. Jordaniassakin kasvu on IMF:n mukaan kolmen prosentin luokkaa, vaikka yli kymmenen prosenttia maan asukkaista on syyrialaispakolaisia. Libanonissa heitä on yli miljoona ja Jordaniassa yli 600?000. Yhden selvityksen mukaan pakolaisten apupaketit jopa nostivat Libanonin bruttokansantuotetta yli yhdellä prosentilla. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Turkki on käyttänyt pakolaisiin alle 0,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan
Nigeriassa kuolleiden määrä nousi yli 5600:lla H en ke ä Maailman Kuvalehti 1 / 2016 7 MaKu012016_6-15.indd 7 21/12/15 17:10. Tällöin 40 prosenttia pankin uusista investoinneista liittyy ilmastoon. Jos tavoite toteutuu, Afrikka saattaa silloin olla maailman puhdasenergisin maanosa. Nigeria Irak Afganistan Ukraina Syyria 593 Henkirikos M ää rä 10 ?0 ih m is tä ko hd en Terrorismi 0,47 6,24 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: UNODC, START GTD, IEPn laskelmat Lähde: START GTD Henkirikosten määrä on 13. Ihmisiä kuolee 13 kertaa enemmän vuosittain rikollisten uhreina kuin terroristien. -kertainen ver rattuna terrorismiin. Vuoden 2014 lukuja on verrattu vuoteen 2013. Afrikan kehityspankin johtajan Akinwumi Adesinan mukaan maanosa menettää neljä prosenttia bruttokansanAfrikka. Aloite nojaa eniten aurinkoenergiaan sekä tuulivoimaan. AREIn tavoite on saada kaikille puhdasta, edullista ja käyttötarkoituksiin sopivaa energiaa vuoteen 2030 men78% kaikista terrorismiin littyvistä kuolemista tapahtui viides sä maassa: Irak, Nigeria, Afganistan, Pakistan ja Syyria. Seuraavana vuonna luku kohosi lähes 32 700 kuolonuhriin. Tappavin terroristiryhmä maailmassa on Global Terrorism Indexin mukaan Nigeriassa toimiva Boko Haram. Terrorismi tappaa syntyalueillaan Maailma. Indexissä oli mukana 162 maata, joista lähes 60 prosentissa ei ollut lainkaan terrorismista johtuvia kuolonuhreja. Ne eivät tarvitse johtoja, joiden mukana hukataan jopa neljännes energiavirrasta. Vaikka terrorismi on kasvanut jyrkästi 2000-luvulla, sen uhreja on edelleen vähän verrattuna vaikkapa rikollisten surmaamiin, kertoo Global Terrorism Index. Afrikka täyttyy puhtaalla energialla tuotteestaan puhtaan energian puutteen vuoksi. nessä. Lähes 80 prosenttia kuolonuhreista sijoittui viiteen maahan: Irakiin, Nigeriaan, Afganistaniin, Pakistaniin ja Syyriaan. Saharan eteläpuolinen Afrikka on ainut alue maailmassa, jossa ilman sähköä elävien ihmisten määrän ennustetaan kasvavan. Toisena tulee Isis. Kehityspankki on luvannut kolminkertaistaa ilmastorahoituksensa viiteen miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. HM. Vuoteen 2030 mennessä koko manner on sähköistetty uusiutuvalla energialla, lupaavat afrikkalaiset johtajat. Jokavuotista Global Terrorism Indexiä julkaisee kansainvälinen ajatushautomo Institute for Economics and Peace. AREIn visio perustuu pieniin “virtuaalivoimaloihin”. Vuonna 2014 terroriteot lisääntyivät 80 prosentilla ennätyskorkeisiin lukemiin. Rikoksen uhriksi joutuminen on sekin varsin harvinaista. Afrikkalainen uusiutuvan energian aloite (AREI) syntyi Pariisin ilmastokokouksen alla, ja sen takana seisovat kaikki maanosan johtajat, kertoo Guardian. HM. 665 1?391 3?532 5?662 6?000 5?000 4?000 3?000 2?000 1?000 Terrori-iskuissa kuolleiden määrän kasvu. Vuonna 2013 terrorismista johtuvia kuolemia oli vähän yli 18 000. Rajusta kasvusta ja pahamaineisuudestaan huolimatta terrorismi on maailman mittakaavassa yhä hyvin harvinainen kuolinsyy. Yhdessä ne vastasivat puolesta terrorismin aiheuttamista kuolemista
maan. Yli puolet vastaajista uskoi, että isojen yritysten verojen välttely vie rahoitusta koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisilta palveluilta köyhissä maissa. Kirkon suosio perustuu pääasiassa siihen, että se rahoittaa kouluja ja sairaaloita sekä tarjoaa muita palveluja, joita valtio ei pysty tarjoamaan. Paavi totesi vierailullaan, että köyhyydessä elävillä ihmisillä on arvoja, joista rikkaat naapurit voisivat ottaa oppia. Kyselyyn vastasi 18 370 yli 18-vuotiasta EU-kansalaista eri jäsenmaista. 30 prosenttia kenialaisista on katolilaisia, myös presidentti Uhuru Kenyatta. Pidämme siitä, se on helppoa. Pinta-alaltaan ne kattavat vain kuusi prosenttia kaupungin asuinalueista. Niin ikään uskottiin, että köyhät maat kykenisivät paremmin taistelemaan äärimmäistä köyhyyttä vastaan, jos yritykset maksaisivat veronsa. Mutta maa sairastuu sokeritautiin, ja köyhien määrä lisääntyy”, paavi totesi. 60 prosenttia nairobilaisista elää slummeissa. Samalla matkalla paavi vieraili Ugandassa ja Keski-Afrikan tasavallassa, joissa hän puhui uskontojen välisestä yhteistyöstä. Yksi vierailun kohteista oli Nairobissa sijaitseva Kangemin slummi, jossa ei ole vessoja. Katolinen kirkko on Kenian suosituin kristillinen yhteisö. ”Korruptio ei ole elämän tie, se on polku kuole8 1 / 2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_6-15.indd 8 21/12/15 17:10. ?”En pelkää pommeja vaan moskiittoja” D an ie l D al Ze nn ar o / A FP / Le ht ik uv a Maailma paloina Marraskuussa Keniassa, Ugandassa ja Keski-Afrikan tasavallassa vieraillut paavi Franciscus puhui toimittajille paluulennollaan Roomaan. Evans Wafula & Eeva Suhonen ”Korruptio ei ole elämän tie, se on polku kuolemaan.” Kenia. Matka alkoi kolmipäiväisellä ohjelmalla Keniassa. Vuonna 2013 valittu paavi Franciscus vieraili Afrikassa marraskuun lopussa. Kansalaisjärjestöjen kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta vastustaa veroparatiiseja, kertoo brittiläinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam. Eurooppalaiset vastustavat veroparatiiseja Eurooppa. ”En pelkää pommeja vaan moskiittoja”, sanoi paavi Franciscus, joka näytti viihtyvän Afrikassa. Gallupin tilasi 24 kansalaisjärjestön ryhmä, johon kuuluivat muun muassa Oxfam ja ActionAid. Suomi ei ollut mukana. Sen mukaan yritysten pitäisi kertoa kansalaisille, missä ne tuottavat voittoa ja mihin ne maksavat veronsa. Oxfamin EU-veroasiantuntija Aurore Chardonnet’n mukaan ensimmäinen askel parempaan olisi maakohtainen veroraportointivelvollisuus EU:n sisällä. Korruptio syö sisältä, sillä se on sokerin kaltaista. Kysely tehtiin syys-lokakuussa 2015, ja sen rahoitti Euroopan unioni. Hiljattain julkaistun UNCTADin raportin mukaan kehitysmaat menettävät arviolta sata miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa yritysten verovälttelyn vuoksi. Paavin marraskuiseen messuun Uhuru-puistossa osallistui miljoona ihmistä. Paavi puhui rauhasta ja sen rakentamisesta, heimoerimielisyyksien lopettamisesta, köyhyydestä ja korruptiosta. HM
Venezuela. Ku va : M ar co B el lo / Re ut er s / Le ht ik uv a Kuukauden kuva Maailman Kuvalehti 1 / 2016 9 MaKu012016_6-15.indd 9 21/12/15 17:10. Oppositio on syyttänyt presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta rikollisuuden lisääntymisestä, talousongelmista ja tiedotusvälineiden tukahduttamisesta. Viime helmikuussa vangitun, mielenosoitusten lietsomisesta syytetyn oppositiojohtaja Leopoldo Lópezin vaimo Lilian Tinori odottaa miehensä vapauttamista caracasilaisessa vankilassa. Talouskriisissä rämpivän Venezuelan oppositio sai joulukuun alussa superenemmistön parlamenttiin. Kyltissä lukee: ”Vapaus ennen joulua”
Maailma paloina Wildlife Alliance -jäjestö pyrkii palauttamaan sambarhirven Angkor Watin temppelialueen metsiin Kambodžassa. Metsäkoti salakuljetetuille Kambodža. Eläinten vapauttamisen salaisuus on ollut ihmisistä eristäminen. Wildlife Alliance rakennutti tilat, joissa eläimet elävät mahdollisimman luonnonmukaisesti. Seuraavaksi järjestö aikoo palauttaa metsiin sambarhirven. Aivan ensin sinne päästettiin kalottigibbonipari, joka sai poikasen alle vuoden kuluttua. Nyt sen metsät suojelevat eläimiä, jotka ovat olleet Aasian valtavan salakuljetusbisneksen uhreja, kertoo Guardian. Ku va : su riy a0 7 / Is to ck 10 1 / 2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_6-15.indd 10 21/12/15 17:10. Ihmisiin aiemmin tottuneet eläimet on opetettu jälleen varomaan heitä. ”On liian aikaista onnitella itseämme, mutta tähän asti on mennyt hyvin”, sanoo Nick Marx Wildlife Alliancesta. Vuonna 2013 Wildlife Alliance -järjestö alkoi tehdä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa metsän uudelleen asuttamiseksi. HM. Sen jälkeen metsään on vapautettu muitakin apinoita, jotka ovat kaikki salakuljettajien entisiä uhreja. Niissä eläneet eläimet ovat kuitenkin hävinneet pitkälti 1980ja 1990-luvuilla liiallisen metsästyksen vuoksi. Nykyisin tiloissa elää yli tuhat kattilasta tai häkistä pelastettua eläintä. Angkor Wat on yksi maailman kuuluisimmista temppelialueista ja Unescon maailmanperintökohde. Angkorin temppelialueella kasvaa Kambodžan vanhimpia metsiä
Ku va : su riy a0 7 / Is to ck 2 miljoonaa dollaria on Warner Music tienannut vuosittain 80 vuoden ajan ”Happy Birthday to You”kappaleella. Kaksi aiempaa Mister ruma -kilpailua voittanut ja nyt toiseksi tullut William Masvinu vaatii vuoden 2015 kilpailun uusimista tuomarien puolueellisuuden vuoksi. Se laskee, montako ravintolahintaista puolen litran tuoppia matkalla on juotava, jotta lentohinnat säästyisivät verrattuna samaan määrään juotuja tuoppeja kotimaassa. Vaihtoehtoisesti laskuri laskee myös, kuinka paljon on säästänyt rahaa juomalla ulkomailla halvempia tuoppeja kuin kotimaassa. Vielä huonompia matkakohteita olutmatkailijalle ovat Arabiemiraattien liiton Dubai ja Abu Dhabi. Suomalaisen tuopin hinnaksi on määritelty kuusi euroa. Zimbabwe. 116 1455 UusiSeelanti Tanska Ukraina 16 Maailman Kuvalehti 1 / 2016 11 MaKu012016_6-15.indd 11 21/12/15 17:10. HM. Kolmanneksi tullut Givemore Sambana pitää kisoja reiluina ja varoittaa Masvinua palaavansa seuraaviin kilpailuihin vahvempana. http://www.lomalista.fi/olutlaskuri Ken on maassa kaikkein rumin. Sveitsiin ja Tanskaan sen sijaan jo kannattaa lähteä. Myös Oman on surkea valinta. Mister ruma -kilpailu sai ruman käänteen Zimbabwessa, kertoo AllAfrica.com. Viime syyskuussa Los Angelesin tuomioistuin vapautti kappaleen tekijänoikeudet. Jos painiskelet tämän ongelman parissa, kannattaa kokeilla Lomalista.fi-nettisivuston uutta olutlaskuria. HM. Vuoden 2015 voittaja on Mison Sere, joka tuli neljänneksi vuonna 2013. Säästöä ei tule, jos matkakohteeksi valitsee Ruotsin tai Norjan. Aiemmin Masvinu ehti jo myöntää tappionsa ja totesi, että kaikilla koirilla on päivänsä ja vannoi palaavansa hyvin valmistautuneena seuraaviin kisoihin, jotka pidetään vuonna 2017. Los Angeles Times, Syyskuu 2015 Matkakohde olutindeksillä Suomi. Kitatakko olutta suomalaisessa ravintolassa vai lähteäkö lomamatkalle halvemman oluen toivossa. Kilpailun järjestäjä David Machowa vastasi Masvinulle, ettei tällä ollut monopolia rumuuteen ja ettei uusintaa tule. Absurdistan Montako ravintolahintaista 0.5l tuoppia reissussa on juotava, jotta lentohinnat säästyisivät verrattaessa hintoja Suomen ravintolahinnastoon. ”En lepää ennen kuin minusta tulee Mister ruma.” Järjestäjät suunnittelevat seuraavaksi myös Miss ruma -kilpailua. Myös Kolumbia, Vietnam ja vaikkapa Kiina ovat aivan erityisen hyviä maita oluen juomiseen – säästämismielessä. Kaikkein eniten säästää lähtemällä Ukrainaan. Masvinu perustelee tuomarien puolueellisuutta sillä, että Serellä on ollut vuonna 2015 samat kasvot kuin vuonna 2013, jolloin Masvinu itse voitti kilpailun
Kommentin maantieteellisen lähetyspaikan voi selvittää siihen tarkoitetuilla työkaluilla. Kansalaisjärjestö Criola taistelee rasismia vastaan julkaisemalla rasistisia nettikommentteja ulkomainostauluilla, lähellä kommentoijien koteja. ”Virtuaalirasismia, oikeita seurauksia” -kampanja rohkaisee ihmisiä tuomaan rasismin esiin ja nousemaan sitä vastaan. Rasismi mainostauluihin Criola-järjestö tekee virtuaalirasismista näkyvää Brasiliassa. Järjestö haluaa herättää kampanjallaan keskustelua ja saada ihmiset ajattele”GFY (go fuck yourself) likainen neekeri, mä ainakin pesen itseni”, sanoo mustien oikeuksia puolustavan Criola-järjestön mainostaululle nostama nettikommentti. Berliinin väestökehityksen instituutti. Surging Seas, Pariisin ilmastokeskus. 1. Järjestön nettisivujen videolla näytetään mainostaulua, jossa lukee: ”Hiuksesi näyttävät kasalta ruosteisia ruuveja.” Toisessa lukee: ”Tulin kotiin haisten mustilta ihmisiltä.” Eräs ohikulkija kiittelee videolla sitä, että kohteen sijaan kampanja palauttaa huomion rasistiin. Niiden lisäksi kaupataan 10 miljoonaa tekokuusta, joista 80 prosenttia on tuotettu Kiinassa. 42 prosenttia länsisaksalaisista uskoo, että Itäja Länsi-Saksan välillä on yhä eroja. Brasilia . HM. ”Aiheuttaako nettikommentti vähemmän vahinkoa kuin suora loukkaus. maan seurauksia ennen kommenttien lähettämistä. 2. Mainoksista pikselöidään pois kirjoittajan nimi ja kuva, sillä tarkoitus ei ole paljastaa heitä. 3. 600 miljoonaa ihmistä on vaarassa menettää kotinsa veden alle, mikäli maapallon lämpötila nousee neljä astetta. ”Rasistisia solvauksia kirjoittelevat kuvittelevat, että he voivat istua kaikessa rauhassa kotonaan ja tehdä netissä mitä haluavat. 33 miljoonaa joulukuusta myydään Yhdysvalloissa joka vuosi. Itä-Saksassa vastaava luku on 71. Kansallinen joulukuusiyhdistys, Yhdysvallat. Kyllä Anoop tietää! ra ci sm ov irt ua l.c om .b r 12 1 / 2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_6-15.indd 12 21/12/15 17:10. Vaikka lämpötila nousisi vain puolet tästä, tulvaa joutuisi silti pakenemaan 260 miljoonaa ihmistä. Näin aktivistit pystyvät paikantamaan, mistä kommentti on lähetetty ja hankkimaan mainostilaa paikan läheltä. Pian kommentit kuitenkin hautautuivat tuhansien rasisminvastaisten viestien alle. Kampanja sai alkunsa, kun rasismin vastaisena kansallispäivänä, 3. Mustien naisten oikeuksia ajavan Criolan aktivistit kokoavat todellisia kommentteja Facebookista ja Twitteristä ja julkaisevat niitä ulkomainoksina yhteistyössä ilmoitusmedioiden kanssa. Emme anna sen tapahtua, me löydämme kyllä heidät”, sanoi Criola-järjestön perustaja Jurema Werneck BBC:n haastattelussa. Kesästä asti jatkunut kampanja on saanut Werneckin mukaan pääosin myönteistä palautetta. Toinen toteaa, ettei yhteiskunta saa hyväksyä solvauksia ja että kommentoijia pitäisi rangaista. heinäkuuta, televisiouutisten sääennustaja Maria Julia Coutinho joutui rasististen solvausten kohteeksi työnantajansa Facebook-sivuilla. Kommentoijille ehkä aiheuttaa, mutta niille, jotka kärsivät kommenteista, vahinko on sama”, pohditaan Criolan nettisivuilla
Nyt osa valkoisista miehistä on raivoissaan. Miten ahdistavaa oli, kun tuntemattomat miehet lääppivät ja kuiskivat: ”Paljonko maksaa?” Muistin itsensäpaljastajat ja sen, millaista oli herätä bileiden jälkeen siihen, että tuntematon poika yritti riisua minua. Seksuaalista väkivaltaa on kokenut hyvin moni nainen. Naisille, jotka sanovat tällaisia asioita ääneen, raivostuneilla miehillä on erityinen rangaistus: nainen pitäisi raiskata. Se on tarkoituskin: raiskaus ja sillä uhkaaminen on ikiaikainen, kulttuurien rajat ylittävä tapa hiljentää nainen. Maailman Kuvalehti 1 / 2016 13 MaKu012016_6-15.indd 13 21/12/15 17:10. Jussi Halla-aho toivoi vuonna 2008, että kun ”raiskaukset lisääntyvät joka tapauksessa, raiskatuksi tulisivat oikeat ihmiset eli vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä”. Näitä viestejä saavat toimittajat, poliitikot, ihmisoikeusjärjestöjen työntekijät, kansalaisaktivistit. Raivo suuntautuu kaikkiin ulkomaalaistaustaisiin miehiin. Viestiä lukiessa muistin, millaista oli olla nuori tyttö. Muistin ystävät, joille kävi pahemmin. Suomessa uhkailu on paisunut niin laajaksi, että siitä on tullut sananvapauskysymys. Rasismista julkisesti puhuvien naisten on mietittävä, jaksaako ottaa vastaan kuonaryöppyä, joka usein kohdistuu myös läheisiin. Sitä edelsi kirjeenvaihto turvapaikanhakijoihin liittyviä pelkoja käsitelleestä kolumnistani. Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Tämän lisäksi monet rasismiin tai turvapaikanhakijoihin liittyvien asioiden parissa toimivat ihmiset saavat tappouhkauksia. Vastaanottajan kannalta raiskausviestit eroavat tappouhkauksista yhdellä tavalla. Sittemmin lähes jokainen nainen, joka on sanonut julkisesti jotain turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien ihmisoikeuksista, on saanut viestejä miehiltä, jotka toivovat tämän tulevan raiskatuksi. oivon, että saat kokea raiskauksen ihmeellisen ihanuuden omakohtaisesti.” Sain tämän viestin tuntemattomalta mieheltä vähän aikaa sitten. Tapanilan raiskauksen jälkeen viestejä saivat myös nuoret maahanmuuttajataustaiset tytöt, jotka valkoiset miehet uhkasivat raiskata ”kostoksi.” Marraskuussa Anttilan mainoskampanjaa kritisoinut naispuolinen bloggari sai ryöpyn raiskausviestejä. Suomessa harva tietää, millaista on pelätä tulevansa tapetuksi. Milloin muut miehet kertovat uhkailijoille, että meillä Suomessa kunnioitetaan sananvapautta ja sukupuolten tasa-arvoa. ra ci sm ov irt ua l.c om .b r Ku va : Te em u U llg ré n Milloin tästä aiheesta järjestetään kriisikokous. Se oli aikaa, jolloin Suomessa asui vain vähän ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Raiskausviestit osuvat kipuun, josta lähettäjillä ei ole aavistustakaan. Raivo suuntautuu myös naisiin, joiden mielestä kaikilla ihmisillä on ihmisoikeudet, myös raiskaajilla. Eivät siksi, että nuoria tyttöjä ahdistellaan vaan siksi, että sitä tekevät myös ulkomaalaistaustaiset miehet. Kaikki nuo ahdistelijat ja raiskaajat olivat valkoisia suomalaisia miehiä. Elina Hirvonen Raiskausterveisin, moi! Näkökulma ” T. Milloin tästä aiheesta pidetään kriisikokous
Myanmarissa munkkius on kuitenkin velvoittanut monet mielenosoituksiin, vankilassa istumiseen ja vallankumouksen puolesta taisteluun. Teksti: Jaana Kivi Kuva: Susanna Alatalo 14 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_6-15.indd 14 21/12/15 17:11. Maailma nyt Aktivismi sopii munkille Buddhalaisen munkin tehtävä on yleensä opettaa ihmisille elämästä ja arvoista
Viesti oli selvä: juntan oli astuttava syrjään.” Issariya kirjoitti lukuisia poliittisia artikkeleja salanimellä. Presidenttiys itsessään merkitseekin melko vähän. Vapautumisen jälkeen monet eivät ole kuntotuneet”, Issariya sanoo. Nykyisen lain mukaan hänestä ei voi tulla presidenttiä”, Issariya sanoo. Armeija nosti konekiväärit ilmaan ja ampui taivaalle. Osa on menettänyt henkensä vankilassa. Jo poliittisen kirjallisuuden lukeminen vei kymmeniksi vuosiksi vankilaan.” Moni munkki on jo ennen sahramivallankumousta uhrannut paljon. Aung San Suu Kyin henkilökohtainen lääkäri Tin Myo Win ja NLD-puolueen perustaja Tin Oo ovat paikallisen median mukaan vahvoja presidenttiehdokkaita. Puolue voi toki nimittää Suu Kyin ehdokkaaksi ja katsoa, muuttaako armeija mieltään. ”Jos juntta sai tietää, munkit pidätettiin. Issariya, 40, on vallankumousjohtaja, yksi sahrami-vallankumouksen organisoijista. Tärkeimmät ministeriöt, kuten sisäja puolutusministeriö ovat yhä perustuslaillisesti armeijan johtamia. Kaapujamme revittiin, mikä on paha loukkaus”, Issariya kertoo. Toimintaa ei koskaan ole voinut harjoittaa avoimesti, Issariya sanoo. ”Monia heistä on kidutettu vankilassa. Perustuslaki kieltää presidentin viran henkilöltä, jolla on ulkomaalaisia lapsia. Kaikkiaan poliittisia vankeja on ollut vuosien 1988–2015 välillä arviolta kymmenen tuhatta. Sotilaat antoivat mielenosoittajille kymmenen minuuttia aikaa hajaantua ennen kuin ampuivat. Päivä oli 26. On laitettu muovipussi päähän. En ollut turvassa.” Myanmarissa on tällä hetkellä paljon poliittista aktivismia. me tasaisempaa varallisuutta.” Se, että armeija taltutti mielenosoituksen väkivalloin, oli Issariyan mukaan vain osa sitä mitä he ovat aina tehneet. Myös King Zero kirjoittaa yhä Thaimaasta käsin. ”Vuonna 2007 pystyimme näyttämään maailmalle, mitä Myanmarissa todella tapahtuu. ”Ainoa asia jota pelkäsin, oli poliittisen aktiivisuuteni loppuminen. Moni kuoli, ja myös munkkeja ammuttiin, pidätettiin ja hakattiin. Aseelliset konfliktit ovat olleet juntan keino hallita valtaa. Poliittiset aktivistit, Issariya mukaan lukien, ovat vaatineet poliittisten vankien vapauttamista. Että ihmiset kärsivät.” Marraskuun 8. syyskuuta 2007 ja meneillään oli Myanmarin historian verisin mielenosoitus, sahramivallankumouksena tunnettu kansannousu. ”Ennen vuoden 2007 vallankumousta kiersimme ja keskustelimme maan tilanteesta. Lakia ei voi muuttaa ilman armeijan hyväksyntää. ilmoitti osallistuvansa yhä politiikkaan, mutta tuloksen myötä armeijakytköksistä kritisoitu USDP-puolue ja sen presidentti Thein Sein joutuivat väistymään. Toteutimme rauhanomaisia kampanjoita armeijahallintoa vastaan. Presidentti valitaan todennäköisesti maaliskuussa 2016. ”Osa ihmisistä oli peloissaan ja pakeni, osa oli armeijan motissa. Yleensä buddhalaismunkit mielletään epäpoliittisiksi, mutta Myanmarissa he ovat osallistuneet polittiikkaan. Kansan kärsimys kuitenkin velvoitti. Vaikka vaalit eivät olleet täysin oikeudenmukaiset, tuloksen on sanottu heijastavan kansan tahtoa. ”Perustuslakiin on tehtävä muutoksia, jotta Aung San Suu Kyi voi johtaa maata.” Maailman Kuvalehti 1 / 2016 15 MaKu012016_6-15.indd 15 21/12/15 17:11. Ennen vallankumousta kukaan ei aavistanut, että kansannousu päättyisi verisesti. Poliittisia vankeja tarkkailevien järjestöjen mukaan vankien määrä tuplaantui viime vuoden aikana, ja nyt heitä on reilut kaksisataa. Edellinen murskavoitto puolueelle oli vuoden 1990 vaalit, mutta tulos mitätöitiin. Sotilasjuntan aikainen peruslaki määrittää, että parlamentissa 25 prosentin osuus paikoista on varattu armeijan edustajille ja heillä on veto-oikeus perustuslaillisiin muutoksiin. ”Juntan takia ihmiset olivat köyhtyneet ja vain eliitti rikastunut. päivä 2015 käytiin merkitykselliset parlamenttivaalit, joissa Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Aung San Suu Kyi vei oppositiopuolue NLD:n murskavoittoon. Tämä olisi todellinen askel kohti demokratiaa. Paremmin hänet tunnetaan King Zerona. Yksi marssijoista oli sahraminväriseen munkinkaapuun verhoutunut Ashin Issariya. Suu Kyin molemmilla pojilla on Britannian kansalaisuus. HalusimAshin Issariya eli King Zero, asuu poliittisena pakolaisena Thaimaan Mae Sotin kaupungissa, jossa hänellä on oma vaihtoehtokirjallisuuden kirjasto. ”Perustuslakiin on tehtävä muutoksia, jotta Aung San Suu Kyi voi johtaa maata. Heihin on ruiskutettu myrkkyjä ja heitä on hakattu. Issariyakin oli juntan etsityimpien listalla. Yleensä munkin tehtävä on jakaa oppia buddhalaisesta elämästä ja arvoista. Kuitenkin kenraalit mielellään kutsuvat maata ”kurinalaiseksi demokratiaksi”. Tämä vaikuttaa jatkuviin aseellisiin konflikteihin ja armeijan käymään oopiumkauppaan. Jo ennen vaaleja armeija Fakta Matkalla demokratiaan Marraskuun vaaleissa oppositiopuolue NLD sai 390 paikkaa parlamentissa. Armeijan paikkoja on yhä 166. Suu Kyi on sanonut julkisuuteen johtavansa maata jopa presidentin yläpuolelta. Jos maan poliittinen tilanne olisi ollut toinen, myös Issariya olisi tyytynyt tähän. Munkit kokevat, että heillä on velvollisuus huolehtia ihmisistä vastapalvelukseksi saamastaan ruoasta ja tuesta. Hän pakeni Thaimaahan ja vältti vankilan. Yangonin kaduilla marssi rauhanomaisesti opiskelijoita, munkkeja ja tuhansia tavallisia kansalaisia
Välähdys 16 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_16-27.indd 16 21/12/15 17:02
Parikymmentä minuuttia kestävä matka kumiveneellä Turkin rannikolta Kreikan saaristoon maksaa siirtolaiselle noin 1000 euroa per henkilö. Kuva: Joel Karppanen Maailman Kuvalehti 1?/?2016 17 MaKu012016_16-27.indd 17 21/12/15 17:02. Syyrialaistyttö kylpee Kosin saarella Egeanmeressä, jonka tyrskyihin on tänä vuonna menehtynyt yli 200 ihmistä. Kreikka
Tarkista ensin tämä: Oletko yleensä ok, mutta on sattunut juuri jotain kauheaa ja se ahdistaa. Mikä avuksi. Sen sijaan, että yrittäisi väkisin löytää jotain positiivista, kannattaa tuska kohdata. Jos ahdistus ei hälvene muutamassa päivässä, lue eteenpäin. Teksti: Heta Muurinen Kuvitus: Jan Rosström 18 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_16-27.indd 18 21/12/15 17:02. Tunnusta, että elämässä on kärsimystä Välillä on hyvä huokaista syvään ja lakata taistelemasta sitä ajatusta vastaan, että elämässä on kärsimystä. Kun ihminen elää onnellisena, hän ei välttämättä tule nähneeksi elämän harmauden ja haasteiden sävyjä. Keskellä 1. Monet merkittävät filosofian suunnat ovat saaneet alkunsa sodan varjossa, kun ihmiset ovat eläneet vaikeissa yhteiskunnallisissa oloissa. Noudata yleisiä neuvoja: sulje televisio ja tietokone, lähde kävelylle, vietä aikaa läheisten kanssa, liiku ja lepää. vinkkiä maailman tuskaan Kun media syytää huonoja uutisia maailman kärsimyksestä ympäri vuorokauden, pieni ihminen ahdistuu. Maailmaa ei voi pelastaa, mutta tuskaa on vaikea hyväksyä. Tämä on myös buddhalaisen ajattelun ensimmäinen jalo totuus. Julman totuuden kohtaamisessa on etunsa
”Meidän on hyvä tuntea itsemme silloin tällöin kaikkivoiviksi ja erityisiksi. ”On mahdotonta laskea, paljonko maailmassa on hyviä ja huonoja asioita, mutta on mahdollista tuntea, että on enemmän hyvää kuin pahaa”, toteaa Peräkylä. Huomaa valkoiset aukot Joka hetki joku jossain kärsii, mutta joka hetki jonkun kärsimys myös taukoaa. Pienillä teoilla on merkitystä. 4. ”Kannustaisin luopumisharjoituksiin. Mutta jos maailmantuska on jatkuvaa, sulkeutuminen ei kannata. Kokeile siirtymistä hitaampaan ja hallitumpaan mediaan. Se voi olla vaikkapa vapaaehtoistyötä, rahan lahjoittamista, vetoomuksen allekirjoittamista tai jonkun sellaisen kuuntelemista, joka tarvitsee sitä. ”Ahdistus voi olla myös voimavara herätä näkemään maailma omaa napaa laajemmin.” Helsingin yliopiston sosiologian professorin Anssi Peräkylän mukaan maailmantuskalla voi mielen kokonaisuudessa olla tehtävänsä. Mitä enemmän ihminen harjoittaa itsetuntemustaan ja levollisen mielen olotilaa, sen enemmän hän ymmärtää sattuman olevan väistämätöntä. Avaudu Tilapäiseen ahdistukseen sopii hyvin neuvo sulkeutua hetkeksi maailmalta, mennä vaikka metsään kävelemään tai uppoutua mukavaan harrastukseen. Ihmettele hyvän ylivaltaa juuri nyt, tässä arjessa. ”Ahdistus voi olla myös voimavara herätä näkemään maailma omaa napaa laajemmin.” Maailman Kuvalehti 1?/?2016 19 MaKu012016_16-27.indd 19 21/12/15 17:02. Elämän ikuisen kärsimysketjun väleihin jää valkoisia aukkoja. Ihminen voi tehdä ”hartausharjoituksen” päivittäin ja tehdä pienen teon jonkun asian puolesta. Hyvyys ympäröi meidät itsestään selvänä. Paperisanomalehdessä on hengähdystaukoja: lastenkirjailijan haastattelu, syntymäpäiväsankarit ja onnellinen voittajaurheilija. Avautua voi myös itselleen ja tutkia omaa maailmantuskaansa ja sitä, mihin sitä tarvitsee. Mitä enemmän ihminen kiinnittyy tavaroihin ja asioihin, sen enemmän hän rakentaa sattumanvaraisuuden pelolle mahdollisuuksia.” 3. Kiinnitä siihen huomiota, opettele kiitollisuutta. Hitauta mediaa Jos ystäväsi ovat maailmanparantajia, sosiaalinen mediasi on jono maailman kauheuksia. Nyt lähes jokainen kierrättää päivittäin suvereenisti asioita. Pia Houni kehottaa sen sijaan avautumaan: keskustelemaan, jakamaan, pohtimaan keinoja tuoda esille yhteiskunnallisia vääryyksiä. 6. ”Tämä ei tietenkään poista tai vähennä kauheiden asioiden kauheutta, mutta ne antavat perspektiiviä.” Suomessa ei ole kuultu pommikoneita 70 vuoteen. Aina on kuitenkin jotain, mitä voi tehdä. Kaikkia hätää kärsiviä ei voi pelastaa. Siitä huolimatta miljoonat ajavat päivittäin vaarallisen kovaa vauhtia tiellä, jonka kaistoja erottaa vain valkoinen, maalattu katkoviiva. Suuri enemmistö heistä ei joudu onnettomuuteen. 7. Ja sodissakin on aina iso joukko niitä, jotka selviävät ja auttavat. Sen varassa ihmiset voivat tehdä paljon hyvää. Ole kiitollinen Ikävä tarttuu ihmismuistiin paljon tiukemmin kuin mukava. Nämä valkoiset tilat kärsimyksen välissä eivät ole jatkuvia, mutta ne ovat ikuisia. Kärsimys on ehkä ikuista, mutta se ei ole jatkuvaa. Kun tuska on poissa, mitä sen tilalla on. Sanotaan, että jos ihminen keksisi nyt autot, ne kiellettäisiin heti liian vaarallisina. Se ei kuitenkaan koskaan onnistu täysin. Silti voi kysyä, onko suhteeni maailmaan sellainen, että saan tuskastani erityisyyden kokemuksen.” Peräkylä korostaa, että tuska toisten kärsimyksestä on arvokas asia. Hän muistuttaa, että on olemassa tutkimuksia, joiden mukaan väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet maailmasta pidemmällä aikavälillä. Houni tuo esimerkiksi kierrätyksen: Kun ihmiset alkoivat opetella kierrätystä, se oli varsin kummallista. Aurinko paistaa selliin. Tee pieni suuri asia Maailmantuskaan liittyy vahvasti myös voimattomuuden kokemus. Sattuma heittelee meitä, ja kaikki kuolevat joskus. 5. Luovu Filosofin vastaanottoa pitävän Pia Hounin mukaan maailmantuskaan liittyvää sattumanvaraisuutta voi tarkastella filosofisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: Ihminen pyrkii löytämään turvallisuutta elämään. Lapset nauravat kriisialueillakin. Kadonnut palaa kotiin. 2. Ihminen voi ainoastaan antautua elämän varaan
”Vasta 2000-luvulla järjestöt olivat kehittyneet tarpeeksi, jotta kansalaisja siviilinäkökulmaa voitiin ottaa mukaan. Ohjelma on nyt pystyssä kuudetta vuotta, ja sen avulla on koulutettu liki 10?000 poliisia. ”Ajattelumalli on alkanut muuttua”, Muggah sanoo. ”Ohjelmalla halutaan vähentää väkivaltaa ja kuolemia, helpottaa ruuhkaa ruumishuoneella. Miehityksen välittömänä seurauksena surmiin johtavat väkivaltaisuudet vähenevät dramaattisesti. Vuodesta 2008 alkaneissa UPP-miehityksissä sosiaalipalvelut ovat olleet osa rauhoittamispolitiikkaa. Teksti: Anna Saraste Ângelo Ubiratan on iso mies: hänen äänensä kumpuaa kuin kuparisangosta. 20 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_16-27.indd 20 21/12/15 17:02. Nämä partioivat kellon ympäri favelan kaduilla. Entinen poliisi on Rio de Janeirossa pieni kuuluisuus, jota haastatellaan faveloiden asioista ja poliisin toimista. Yksi vastaus väkivallan vähentämiseen on ollut niin kutsuttu Unidade de Polícia Pacificadora, eli poliisin UPP-joukkojen luominen. Keskellä Rio de Janeirossa sijaitseva Rochinhan favela on yksi kaupungin slummeista, joissa poliisi harjoitaa rauhoittamispolitiikkaansa. Yhdessä poliisin ja kaupunginhallituksen kanssa Ubiratan istuu miettimään, miten Rio de Janeiron maine yhtenä maailman vaarallisimmista kaupungeista saataisiin muutettua. Fl or ia n Ko pp / W es te nd 61 / Le ht ik uv a Pakolla rauhoitettu Brasilian Rio de Janeirossa väkivaltaiset kuolemat ovat laskeneet rajusti. Ilmiön taustalla on faveloiden rauhoittamispolitiikka: poliisi on miehittänyt ne yksi toisensa jälkeen. Tilastot todistavat Ubiratan sanat todeksi. Joissakin faveloissa ei ole UPP:n perustamisen jälkeen ammuttu yhtään laukausta. Ensi kesänä koko maailman katse kohdistuu Rioon, kun kaupungissa järjestetään olympialaiset. Siinä on onnistuttu hyvin”, Ubiratan kuvailee. Poliisilla oli sotilastausta, ja se oli yksi maailman raaimmista. Se on yhteisön jäsenille mullistava kokemus. Yhtäkkiä lapset saavat syntymätodistuksen, asukkailta kerätään veroja ja kotiväkivaltaan on mahdollista puuttua.” Poliisin piirissä UPP:n lähestymistapaa muutettiin dramaattisesti. Siinä luotua toimintamallia toistetaan nyt favelasta toiseen: ensin poliisin erikoisjoukot iskevät favelaan takavarikoidakseen aseet ja huumeet, pidättääkseen diilerit ja tappaakseen jengijohtajat. Jengit ovat joutuneet väistymään toisiin, periferisempiin faveloihin. Ubiratan kertoo, että 1985 päättyneen sotilashallinnon jälkeen kesti parikymmentä vuotta, ennen kuin Brasilian järjestökenttä kiinnostui vaikuttamaan poliisin toimintaan. Hän arvelee syyksi raportointiherkkyyttä. Väkivaltakuolemat ovat vähentyneet Public Safety Instituten (ISP) mukaan Rio de Janeirossa 65 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2014, ja ryöstötkin 57 prosenttia. Mentaliteetin mukaisesti faveloissa käytiin jatkuvaa sotaa. Eläkepäivillään Ubiratan on siirtynyt töihin kaupungin turvallisuuteen ja tasavertaisuuteen keskittyvään Viva Rio – kansalaisjärjestöön. Nyt Viva Rion kaltaiset järjestöt on integroitu osaksi vaikuttamista.” Igarapé-instituutissa Rion väkivaltaa tutkiva Robert Muggah sanoo, että vähäisempien väkivaltarikosten kuten kotiväkivallan määrä on vuoden 2009 jälkeen tilastollisesti lisääntynyt. ”UPP tuo ensimmäistä kertaa valtion palvelut yhteisön ulottuville. Sitten favela miehitetään erikoiskoulutuksen käyneillä UPP-joukoilla. Huumekauppaa käydään edelleen, mutta ilman aseita. Jo 1990ja 2000-lukujen alussa Rio de Janeirossa kokeiltiin vastaavaa. Miehitysohjelmaa ei luotu tyhjästä
Vuonna 2015 sen 38 yksikköä kattoi 231 favelaa Rio de Janeiron noin 900 favelasta, vaikuttaen liki kahden miljoonan asukkaan elämään. Yksityiset rahoittajat ovatkin mahdollistaneet ohjelman, tosin heillä on omat intressinsä. Muggah uskoo, että ohjelmaa jatketaan olympialaisten jälkeen. Fakta Mikä UPP. Poliisimiehitysohjelma, joka perustettiin 2008 Rio de Janeirossa väkivallan vähentämiseksi; edeltäjäohjelmia 1990ja 2000-lukujen alussa. Ohjelma pitää saada vielä rakenteiden tasolle, jos sen halutaan onnistuvan.” Joissakin faveloissa ei ole UPP:n perustamisen jälkeen ammuttu yhtään laukausta. Ubiratan pärisyttää huuliaan kysymykselle siitä, onko tavoite toteutunut. 2016 kesäolympialaisia odottaessa liki 40 favelaa kuuluu ohjelman piiriin. On ajateltava maan täysiä vankiloita ja väkivallan keskittymistä nuoriin, mustiin miehiin. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu myös korruption kitkeminen poliisivoimista. Sitä käydään edelleen, mutta diilerit eivät ole väkivaltaisia. ”Riossa olisi keskityttävä ennalta ehkäisevään työhön yhteisöissä, jotka ovat sosiaalisesti heikossa asemassa. Jotta se muuttuisi pysyväksi, täytyy kaupungin johdon sitoutua epäviralliseksi jääneen UPP:n jatkamiseen. ”UPP:n myötä ihmisten mielikuvaa poliisista on humaanimpi. Jo liki 10?000 erikoiskoulutuksen käynyttä poliisia. Monet jalkapallon MM-kisojen tai vuoden 2016 kesäolympialaisten sijoittajista tukevat UPP:tä. Siinä ei ole onnistuttu. Heistä tulee läheisiä poliisin kanssa. Maailman Kuvalehti 12?/?2015 21 MaKu012016_16-27.indd 21 21/12/15 17:02. Monet omistavat faveloissa tai niiden kupeessa kiinteistöjä, joiden arvo on rauhoittamispolitiikan myötä noussut. Poliiseille tarjoutuu tilaisuuksia hyötyä valta-asemastaan.” Muggahin mukaan onnistuneeseen rauhoituspolitiikkaan kuuluu vaihe, jossa miehitetylle alueelle luodaan hyvät sosiaalipalvelut. Kaupunginhallituksen, maakuntahallituksen ja Rion poliisin yhteishanke, johon haettu myös järjestöjä mukaan. On lakattava ajattelemasta, että vain poliisi on vastuussa kestävästä rauhasta.” UPP-ohjelman tulevaisuus on epävarma, koska se on valtavan kallis: yhden ainoan favelan miehitys maksaa Financial Timesin mukaan yli 51 miljoonaa euroa vuodessa. ”UPP-joukkojen tavoitteena ei ole lopettaa huumekauppaa
Teksti: Leena Virtanen Kuvat: Eino Ansio tamistyössä. la. Mylläri sanoo suoraan, että ”paskaa on tullut niskaan”. Että suurin osa ihmisistä elää ihan tavallista arkea.” Myllärin työpaikka on Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri Tampereel22 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_16-27.indd 22 21/12/15 17:02. Anu-Rohima Mylläri adoptoitiin Suomeen 3-vuotiaana Bangladeshista. Työssään turvapaikanhakijoiden parissa hän on saanut osansa vihasta ja asiattomuuksista. Henkilökuva • Anu-Rohima Mylläri Maailma taskussa. Viiden SPR-vuoden aikana hän on oppinut paljon sekä maailman että Suomen tilanteesta ja siinä sivussa omasta identiteetistään. Mylläri adoptoitiin kolmivuotiaana Bangladeshista Suomeen 1980-luvun alussa. ”Siinä me katsottiin ja mietittiin, että tuokaan nainen ei välttämättä tiedä yhtään, mitä me täällä pohditaan ja tehdään. SPR:n näkyvä rooli on huomattu myös Hommafoorumilla. Yhtä työntekijää on kivitetty ja lipaskerääjiä uhkailtu. Kadulla käveli nainen, joka työnsi lastenrattaita. Mylläri vastaa monikulttuurisuustoiminnasta ja auttaa muun muassa vapaaehtoisia maahanmuuttajien kotoutAnu-Rohima Mylläri katseli taannoin kollegansa kanssa ulos toimiston ikkunasta, kun maailmantuska alkoi painaa oikein kunnolla. Siihen aikaan kansainvälinen adoptio oli Suomessa vielä vieras ilmiö, eikä tummaihoisiakaan juuri näkynyt katukuvassa edes kaupungeissa, saati Pohjanmaan perukoilla, jonne Mylläri kotiutui. Tänä vuonna järjestön työ on noussut uudella tavalla valokeilaan, kun turvapaikanhakijoiden määrä on räjähtänyt, ja SPR on ollut perustamassa vastaanottokeskuksia
Maailman Kuvalehti 1/?2016 23 MaKu012016_16-27.indd 23 21/12/15 17:02
”Vaikka olin kouluttautunut lääkintämieheksi, en halunnut pelastaa maailmaa kivääri kourassa. Hän tietää, mitä kaikkea he joutuvat kestämään. Kaukaa Suomeen muuttanut tyttö tunsi jääneensä yksin, vaikka ympärillä olikin sukua ja ystäviä. ”En ole vain puoliksi jotain, vaan minussa on kokonaiset osat suomalaista ja bangladeshilaista.” Myllärin mukaan adoptioperheissä ei aina pohdita riittävästi lasten taustaa ja etnisyyttä, ja keskustelu rasismista koetaan hankalaksi. SPR:n Hämeen piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä. ”Mulle on helpompi puhua, ja voin itse sanoa asioita suoremmin kuin valkoinen nainen tai mies. Isänkin voimat alkoivat hiipua, ja hän menehtyi kymmenen vuotta myöhemmin. Maailmanympärimatkallaan hän kuitenkin suuntasi myös Bangladeshiin, ja siitä muodostui tärkeä käännekohta. Miltä tuntuu, kun vuokranantaja tai työnantaja alkaa perua lupauksiaan nähdessään, että hakija ei nimestään huolimatta näytäkään suomalaiselta. Tai Suomessa kerrotaan usein ensin, mikä on koulutus ja mitä työtä tekee.” Mylläri kaipaa tiukempaa keskustelua etnisten ryhmien keskinäisistä ristiriidoista. Henkilökuva • Anu-Rohima Mylläri Kuuntele Anu-Rohima Myllärin lempikappaleet Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki Kuka. Adoptoidulle se ei ole koskaan itsestäänselvää. Biologisista vanhemmista ei ollut mitään tietoa. Armeijan jälkeen hän opiskeli, teki töitä, matkusti maailman ympäri ja päätyi miehen mukana Sveitsiin. Silloin parikymppisenä hän ei tuntenut tarvetta matkustaa Bangladeshiin. Tuntui kuin sormenpääni olisivat kasvaneet täyteen mittaansa.” Vasta siitä lähtien hän on kunnolla myöntänyt ja hyväksynyt, että etnisyys on osa häntä. Elämäni sai tarkoituksen: minä itse olen ollut merkityksellinen, kun olen syntynyt. Adoptio on pieni ilmiö koko maailman mittakaavassa, eikä sitä kannata alkaa selittämään. ”Identiteetti on kaikille nuorille haaste, ja se on vielä suurempi, jos on sellaisella maaperällä, jossa sitä kyseenalaistetaan koko ajan. Siinä tilanteessa oma identiteetti on joko vahvuus tai sen mukana kaatuu.” Mylläri uskoo, että adoptiotausta auttaa häntä työssään. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että hän oli armeijan ensimmäinen tummaihoinen nainen. Varsinkin adoptoitujen poikien tilanne on pahentunut.” Mylläri on tehnyt töitä sekä adoptoitujen että muiden maahanmuuttajanuorten parissa. Suhde päättyi, ja Mylläri palasi Suomeen. Mylläri on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Adoptoitu , joka julkaistiin aika tasan kymmenen vuotta sitten. Se herätti huomiota, sillä Mylläri kuvasi siinä myös arkipäivän rasismia, jota hän oli joutunut kohtaamaan. Tai kun poikaystävä jättää siksi, että vanhemmat ovat ennakkoluuloisia. Asuu Tampereella. Anu-Rohima Mylläri Syntynyt Bangladeshissa 1978. Adoptoitu Suomeen kaksivuotiaana. ”Monet adoptiovanhemmat ovat nyt joutuneet sen tosiasian eteen, että oma lapsi kohtaa rasismia. Kerran Mylläri palasi muiden töiden merkeissä Säkylään kasarmille, jossa hänelle ehdotettiin, että hänen kannattaisi hakea YK-joukkoihin. ”Elämäni sai tarkoituksen: minä itse olen ollut merkityksellinen, kun olen syntynyt.” Hän oli kiinnostunut taustastaan, mutta ei niin paljon, että olisi toteuttanut juurimatkan. Mutta silloin ensimmäisen kerran ajattelin, että humanitäärinen työ sopisi minulle.” Voi olla, että jonakin päivänä Mylläri kirjoittaa vielä sen toisen kirjan, joka jäi tekemättä, kun SPR:stä tarjottiin töitä. 24 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_16-27.indd 24 21/12/15 17:02. Adoptoitu-kirjassa Mylläri kuvaa ristiriitaista suhdettaan synnyinmaahansa. On sääli, että vain harvat adoptoidut näkevät tämän erityisasemansa.” Kun hän vierailee vastaanottokeskuksissa, hän ei kuitenkaan kerro olevansa adoptoitu. Sisukas Mylläri päätti käydä Suomen armeijan. Kerron, mistä olen, ja sen he ymmärtävät.” ”Jos haluaa ymmärrystä eri etnisiltä ryhmiltä, pitää osata kertoa tarina, joka istuu heidän kulttuuriinsa. ”Minua ei määritellä sen kautta vaan etnisen taustani kautta. Hän tapasi ihmisiä, joita hän kutsuu nyt sukulaisikseen, vaikka he eivät olekaan biologista sukua. Esimerkiksi mikä on perheeni ja mitä isäni teki. Pirkanmaan ja Keski-Suomen ETNO:n puheenjohtaja. Anu-Rohima oli vain kahdeksanvuotias, kun hänen adoptioäitinsä kuoli vaikean diabeteksen seurauksiin. Kirja Adoptoitu ilmestyi 2006. ”Heräsin siihen, miten tärkeää on, että kaikki muistot eivät perustukaan vain toisten ihmisten kertomuksiin
Kukaan ei halua olla aina autettavana.” Tärkein työ ja panos on Myllärin mielestä yksinkertainen. Lopulta yleisö rauhoittui, ja Mylläri päästi miehet lavalle kertomaan kokemuksistaan. Sitähän meistä jokainen toivoo. Niidenkin on saatava kokemus, että he tulevat kuulluiksi. Mylläri muistuttaa, että Suomessa on myös paljon yksinäisyyttä. Ei heille kannata neuvoa kuukupin käyttöä, kun he ajattelevat ruokaa, turvaa, lepoa ja perheenjäseniään.” Tämän rankan vuoden aikana Mylläri on löytänyt itsestään taas uuden puolen. Mylläri puri huulta. ”Sanoin itselleni, että anna niiden huutaa. Hän näki joidenkin kyynelehtivän, ja tilaisuuden loputtua miehiä tultiin taputtamaan olalle. Ylipäätään täällä ei aina osata asettua pakolaisten tasolle. ”Olen joskus kateellinen ystäville Bangladeshissa, kun heillä on sentään aina toisensa.” ”Paikalliset konfliktit seuraavat pakolaisten mukana, mutta täällä ryhmien sisäisestä ja keskinäisestä rasismista ja arvohierarkioista ei uskalleta puhua ääneen.” Myllärin mielestä Suomessa pitäisi tehdä enemmän työtä sen eteen, että perustuslain tasa-arvopykälät nousisivat esiin maahanmuuttajien omissa keskusteluissa, sisältä päin. Keitä varten tätä työtä tehdään, välitetäänkö oikeasti siitä, että ihmiset pärjää. Mylläri itse on vastikään valittu Pirkanmaan ja Keski-Suomen ETNO:n eli Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Mä kestän sen paskan ja hallitsen sen pelin, mutta olin huolissani harjoittelijoistani, jotka eivät pystyneet kielitaitonsa takia puolustautumaan kahdensadan ihmisen edessä. Myllärin mukana tuli kaksi harjoittelijaa, jotka kumpikin oli tullut pakolaisina Suomeen, toinen Syyriasta ja toinen Irakista. Hän kertoo tapauksesta, joka sattui viime syksynä eräässä aikuiskoulutustilaisuudessa. Mylläri ilmoitti heti, ettei aio mennä sinne ”juomaan kahvia”. Opettajat olivat kauhuissaan, eivätkä miehet uskaltaneet mennä lavalle. Tai mitkä tarpeet ovat päällimmäisiä. Yleensä he vastaavat, että he ovat kuulleet täällä olevan kaikkea hyvää. Kukaan ei halua olla aina autettavana”, Anu-Rohima Mylläri sanoo. ”Haluan puhua siellä ihmisarvosta. Jokaisen yksilön on koettava itsensä merkitykselliseksi. ”Ei ymmärretä sitä, että he tekevät aikamatkan tulevaisuuteen. Maailman Kuvalehti 1?/?2016 25 MaKu012016_16-27.indd 25 21/12/15 17:02. Se on rahaakin arvokkaampaa.” Mylläri on kysellyt pakolaisilta, miksi he ovat tulleet Suomeen. Minun tehtäväni oli seistä näiden miesten rinnalla.” ”Jokaisen yksilön on koettava itsensä merkitykselliseksi. Yleisön puolelta alkoi kuulua asiattomuuksia. ”Ajan antaminen on parasta apua kaikille ihmisille
MaKu012016_16-27.indd 26 21/12/15 17:02
”Keniaan on avullamme syntynyt yli miljoonan ihmisen kirkkokunta.” ”Kyllä suurin haaste tällä hetkellä ovat hallituksen leikkauk set”, Hakola myöntää. ”Toimimme hyvin laajalti, esimerkiksi Pohjois-Koreassa, missä esim. Miljoonan kilon vaatevuori todistaa, että suomalaiset haluavat yhä auttaa. Lajittelukeskuksessa ne lajitellaan ja lähetetään eteenpäin kirpputoreille, mistä ne löytävät nopeasti uuden kodin. Se on pieni, mutta sulava ja matkustaa kauas. Torit syntyivät tukemaan Fidan kehitysyhteistyötä, joka oli aikanaan uraauurtavaa: ensimmäiset sairaalat ja koulut rakennettiin kauan ennen kuin valtio alkoi tukea kehitysapua. Kehitysyhteistyö ei ole katoamassa.” Hakola ei kuitenkaan peittele kritiikkiään hallitukselle. Suomessa pelätään liikaa sitä, että rahoja käytetään väärin. ”Lähetystyötä tehdään helluntaiseurakuntien avulla. Vaatteet tuodaan Fidalle lahjoituksina kirjojen, lelujen ja muun tavaran ohella. Leikkaukset eivät ole lannistaneet Fidan työntekijöitä. Se pakottaa meidät muuttamaan fokusta. Nyrkkisääntönä on, ettei yhtään vaatetta heitetä roskiin. Valtio voisi helpottaa varainkeruuta ja lahjoittamista. ”Eilen juhlittiin ennätystä. Olisimme tarvinneet enemmän aikaa. Suun nitelmissamme oli keskittyä nimenomaan kehitysyhteistyöhön, mutta nyt panostamme myös humanitaariseen apuun.” Hakola hymyilee. ”Myytäväksi kelpaamaton tavara menee uusiokäyttöön tai poltettavaksi. ”Tämä ei lannista haluamme auttaa. ”Nyt on tärkeintä saada suomalaiset lahjoittamaan itse, sanoo toiminnanjohtaja Harri Hakola. Elmo Mustonen Katso, järjestö! Fida International ry Perustettu: 1927 Motto: Myrskystäkin selviää. Talo kuuluu Fida International ry:lle. Koskaan aiemmin ei ole tullut näin paljoa vaatteita.” Itsevarmuuteen on syytä. Päinvastoin. Roihuvuoressa on rakennus, jonne tuotiin joulukuussa miljoona kiloa vaatteita. ”Ainoa syy leikata näin olisi halu saada suomalaiset lahjoittamaan suoraan. Ku va : El m o M us to ne n Maailman Kuvalehti 1?/?2016 27 MaKu012016_16-27.indd 27 21/12/15 17:02. Tämä ei kuitenkaan tapahdu. Tärkeintä on innostaa suomalaiset lahjoittamaan itse. Jos järjestömme olisi eläin: Haarapääsky. kunnostamme sairaaloita. Sinne ei moni uskalla mennä.” Miljoona kiloa vaatteita Kaatopaikalle ei mene mitään, lupaa Harri Hakola. Nyt kehitys yhteistyöstämme katoaa kolme miljoonaa vuodessa. Fidan lähetystyön hedelmiä ovat suuret kirkkokunnat esimerkiksi Keniassa ja Tansaniassa. ”Ne tulivat liian nopeasti ja rajusti. Juuri ennakkoluulottomuutta Hakola pitää järjestön tärkeimpänä ominaisuutena. Leikkausten jälkeenkin Fidalla on yli 50 yhteistyömaata. Kaatopaikalle ei mene mitään”, Hakola painottaa. Suomen helluntaiseurakuntien vuonna 1927 perustama Fida on Suomen vanhimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. Suomessa toimintamme on pääosin varainkeruuta ja viestintää, sekä tietysti kirpputoreja”, kiteyttää toiminnanjohtaja Harri Hakola. Pitäisi lähteä luottamuksesta.” Fidalla luotetaan tavallisiin suomalaisiin, eikä syyttä. Nykyään se tekee lähetystyötä, kehitysyhteistyötä ja antaa humanitaarista apua yli viidessäkymmenessä maassa
28 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 28 21/12/15 16:45
Kuvareportaasi Ilman kotia Ensin meni tyttöystävä ja asunto, sitten työpaikka. Teksti: Kukka Ranta & Mikael Brunila Kuvat: Kukka Ranta Maailman Kuvalehti 1/2016 29 MaKu012016_28-45.indd 29 21/12/15 16:45. Nyt Marcus Moore on yksi New Yorkin 75 000 kodittomasta. Taivasta hipovat asuntojen hinnat ovat nostaneet kodittomien määrän äärimmilleen
Kuvareportaasi M. Kaupunki taistelee jatkuvasti pahenevan asumiskriisin kanssa; ongelmana on erityisesti edullisten asuntojen puute. Lopulta mies päätyi kadulle – ja joutui työttömäksi. Kolmasosan tuloista yli puolet palaa pelkästään asumiseen. Vuosien ajan palkat ovat tippuneet ja pysyneet alhaisina, mikä on koskettanut erityisesti pienipalkkaiMarcus Moore on asunut kuutisen vuotta valtaamissaan tyhjissä taloissa New Yorkin laitamil. Päivisin hän opiskelee oikeuksiaan kirjastossa, toimii kansalaisoikeusaktivistina Picture The Homeless -järjestössä ja esiintyy runoilijana. Mooren elämä on jatkuvaa kulkemista. Neljä viidestä katujen kodittomasta on miehiä. Hän on musta, kuten lähes 60 prosenttia kaupungin 75?000 asunnottomasta. 30 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 30 21/12/15 16:45. Työ vartijana ei riittänyt kattamaan asumiskuluja maailman kiinteistöpääkaupungissa. Rajusti etenevä keskiluokkaistuminen kiinteistökeinotteluineen ajaa kaupungin värillistä köyhälistöä yhä syrjemmälle. Aina hän ei ehdi pitkien välimatkojen vuoksi nukkumaan sisätiloihin. arcus Moore on tyypillinen koditon New Yorkissa. Kymmenisen vuotta sitten yhtäkkinen ero tyttöystävästä pakotti etsimään uutta kotia. New Yorkissa kiinteistömarkkinat ovat kaupungin tärkein yksittäinen taloudellinen veturi ja myös poliitikkojen tärkein tuki. Lähes 70 prosenttia yli kahdeksasta miljoonasta newyorkilaisesta asuu vuokralla. Kävi kuitenkin niin, ettei Moorella ollut varaa kaupungin kalliisiin hintoihin. Öisin hän tienaa pulloja keräämällä. Lähes 70 prosenttia yli kahdeksasta miljoonasta newyorkilaisesta asuu vuokralla. New Yorkissa kodittomuus on kasvanut äärimmilleen sitten 1930-luvun suuren laman, ja kasvaa edelleen
Maailman Kuvalehti 1?/?2016 31 MaKu012016_28-45.indd 31 21/12/15 16:45
Kesällä 2015 Manhattanin vuokra-asuntojen keskitaso nousi 4000 dollariin. Picture The Homeless -järjeston selvityksen mukaan New Yorkin tyhjät kiinteistöt voisivat majoittaa kaupungin kodittomat viisinkertaisesti. Noin 57 prosenttia New Yorkin kodittomien majoituskeskuksissa asuvista on afroamerikkalaisia, 31 prosenttia latinoja, kahdeksan prosenttia valkoisia. Mooren päiviä Manhattanilla rytmittävät erilaisten uskonnollisten ja hyväntekijäyhteisöjen kodittomille tarjoamat ilmaiset ateriat ja vaatejakelut. 32 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 32 21/12/15 16:45. Maanlaajuisesti kodittomuus on saatu laskuun presidentti Barak Obaman kaudella, mutta kehitys on ollut epätasaista erityisesti suurkaupungeissa. Yhden huoneen vuokra Brooklynissa on juuri nyt tuhannen euron luokkaa, kun taas asunnon vuokra on keskimäärin 3000 euroa. New Yorkin kaupunki käyttää vuosittain yli miljardi dollaria kodittomien majoituskeskusten ylläpitoon, noin 3500 dollaria asunnotonta kohti. Asuinalueilla, joissa on eniten kodittomien majoituspalveluihin päätyviä köyhiä, on myös suurin määrä tyhjiä kiinteistöjä – usein kiinteistökeinottelijoiden hamstraamia. Kuvareportaasi Fakta: Yksityisten armoilla USA:ssa on 565 000 koditonta. 20 prosenttia New Yorkin kodittomista käy töissä, mutta heidän tulonsa eivät riitä kaupungin kalliiseen hintatasoon
Maailman Kuvalehti 1?/?2016 33 MaKu012016_28-45.indd 33 21/12/15 16:45
Parhaillaan New Yorkin kaupungin tarjoamissa majoituskeskuksissa asuu 59?500 ihmistä, enimmäkseen afroamerikkalaisia ja latinoja. Vuonna 2015 keskuksissa asui enimmillään yli 60?000 ihmistä, joista 25?000 oli lapsia. Lisäksi Manhattanin kaduilla ja metroissa nukkuu tuhansia asunnottomia, jotka pysyttelevät kaukana turvattomiksi kokemistaan majoituskeskuksista. New Yorkin kaupungin majoituskeskuksien ylläpitoon vuosittain kuluttamat rahat valuvat entistä enemmän yksityisten taskuun. Vuosituhannen vaihteessa kodittomuus alkoi kuitenkin lisääntyä rajusti. 34 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 34 21/12/15 16:45. Suojakotien tuli olla vain väliaikainen ratkaisu – tie pitkäaikaiseen edulliseen asumiseen. Lähes puolet kaupunkilaisista kamppailee köyhyysrajalla. Kadut täyttyivät kodittomista miehistä, joita hyytävä pakkanen tappoi pahimmillaan hypotermiaan. Niistä tuli käytäntö jo 1970-luvulla, kun kaupungista oli kadonnut nopeasti suuri määrä pieniä halpoja asuntoja. Pitkäaikaisten ratkaisujen etsimisen sijaan majoittamisesta on tullut keino tuottaa voittoa kodittomien kustannuksella. Kuvareportaasi Parhaillaan New Yorkin kaupungin tarjoamissa majoituskeskuksissa asuu 59?500 ihmistä, enimmäkseen afroamerikkalaisia ja latinoja. Yhä useammat työssäkäyvät näkevät nälkää eivätkä meinaa selvitä menoistaan. sia työläisiä. Monet pelkäävät väkivallan uhkaa ja useat naiset ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä, kaupungin asunnottomat kertovat
Oma koulukirja on aarre. Yksikin päivä kodittomana on minulle liikaa”, Marcus Moore sanoo. Kaupungin monet yksityiset puistot ja penkit on suojattu kodittomia vastaan portein ja kaitein. ”Katso, minä osaan!” New Yorkin kaduilla, meluisilla metroasemilla ja junissa nukkuu tuhansia kodittomia. Maailman Kuvalehti 1?/?2016 35 MaKu012016_28-45.indd 35 21/12/15 16:45. Sen avulla viittomakieltä voi osoittaa taitamattomallekin. Jokaisella on oikeus kotiin ja paikkaan, johon on tervetullut. ”En halua olla koditon ja vain kulkea ympäriinsä
Romaniheimoon kuuluva taiteilijapariskunta opettaa musiikkia ja tanssia yhteisönsä nuorille. Vanhemmat itse eivät ole käyneet koulua. Sapera esiintyi laulajana jo kymmenvuotiaana ja aloitti sitten tanssin treenaamisen. Meikki, puku ja korut tekevät minusta käärmeen”, Sapera hymyilee. Raju opiskelee isänsä johdolla perinnesoittimia, mutta hänen sydäntään lähinnä on Michael Jacksonilta vaikutteita saanut tanssityyli. ”Aluksi naiset eivät tanssineet julkisesti. Sapera osaa puhua englantia, Nath on myös opetellut kirjoittamaan sitä. Hän on matkustanut maailmalla myös yksin. Kumpikaan ei osaa lukea eikä kirjoittaa äidinkieliään hindiä ja rajasthania. Päivi Arvonen Ku va : Pä iv i A rv on en Kohtaamisia Kansan Uutiset lahjoittaa jokaisesta Solidaarisuustilauksesta 10 % Kansainvälisen Solidaarisuustyön Länsi-Sahara-hankkeeseen. Sayari Sapera, 41, avaa talon rautaportin. ”Liikkeellä olo on elämäntapamme. Huolehdimme myös siitä, että tytöt saavat luotettavat aviopuolisot”, Sapera kertoo. Sapna seuraa tarkasti äitiään. Kun käärmeiden käyttö kiellettiin, naiset ottivat käärmeen roolin ja alkoivat tanssia esityksissä”, Sapera kertoo. Pariskunta kuuluu kalbeliya-romaniheimoon, joka tunnetaan Intiassa käärmeenlumoajakastina. Naiset oppivat tanssimaan lähes samaan aikaan kuin kävelemään. Iltapäivällä Sapera valmistautuu illan esitykseen. Keskiluokkaisella asuinalueella keltaturkoosiksi maalattu kolmikerroksinen kivitalo hehkuu iltapäivän auringossa. Matkustaminen ei ole romaneille ongelma. Esi-isät elivät liikkuvaa kiertolaiselämää, pyydystivät käärmeitä ja esiintyivät niiden kanssa. Tytär on tanssinut jo Bollywood-elokuvassa. ”Koulun oppilaat ovat perhettämme. Musiikki oli tärkeä osa käärmeiden ”lumoamista”, joten heimon miehet opettelivat soittamaan perinnesoittimia. Rakkausavioliitot ovat Rajasthanissa yhä harvinaisia.” Sormuksia tärkeämpiä avioliiton ja ikuisen rakkauden sinettejä tälle parille ovat käsiin tatuoidut puolison nimet. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu artikkelit joka lehdessä Katso hinnat ja tee tilaus: www.kansanuutiset.fi/solidaarisuustilaus 36 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 36 21/12/15 16:45. ”Tämä on prosessi kohti esiintyjäminää. Udaipurissa pari pyörittää kansalaisjärjestöä, yritystä ja taidekoulua, joka Sayari Sapera ja Sheru Nath Udaipur, Intia järjestää kursseja tanssija musiikkiopiskelijoille. ”Onneksi perheemme hyväksyivät valintamme. Tärkeintä on ammattiin valmistavan koulutuksen tarjoaminen heimon nuorille, erityisesti tytöille. ”Kaksitoista vuotta esiinnyin eri puolilla maailmaa: New Yorkissa, Pariisissa, Tokiossa, Tukholmassa – pääosin Cirque del Soleil’n mukana”, Sapera kertoo. Lahjakkuus huomattiin. ”Opin nopeasti puhumaan englantia. Kaikkialla on ihmisiä, jotka osaavat englantia.” Sapera ja Nath ovat lapsuudenystäviä, jotka rakastuivat aikuisiällä. Lukutaidottomuus ei ole ongelma. Tee Kansan Uutisten Solidaarisuustilaus ja tuet Länsi-Saharan pakolaisleirin nuorten työpajoja! tilaukset@kansanuutiset.fi p. Naimisiin he menivät 12 vuotta sitten. Tytöt asuvat meillä. Kotikaupungissaan pari esiintyy viiden tähden hotelleissa, kiertää eri puolilla maata kulttuurifestivaaleilla. Puoliso Sheru Nath, 32, on hakenut moottoripyörällä koulusta perheen lapset Rajun, 11, Sapnan, 9 ja Raulin, 6
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu artikkelit joka lehdessä Katso hinnat ja tee tilaus: www.kansanuutiset.fi/solidaarisuustilaus MaKu012016_28-45.indd 37 21/12/15 16:45. Kansan Uutiset lahjoittaa jokaisesta Solidaarisuustilauksesta 10 % Kansainvälisen Solidaarisuustyön Länsi-Sahara-hankkeeseen. Tee Kansan Uutisten Solidaarisuustilaus ja tuet Länsi-Saharan pakolaisleirin nuorten työpajoja! tilaukset@kansanuutiset.fi p
Mitä siitä seurasi. Teksti: Pia Laine Kuvankäsittely: Samuli Siirala 38 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 38 21/12/15 16:45. Lukujuttu Suuri kuristus Suomi leikkasi järjestöjen kautta annettavan kehitysavun melkein puoleen
Fl ic kr .c om / B ria n W ol fe Tyttöjä Kapelebyongissa, Itä-Ugandassa. Maailman Kuvalehti 1?/?2016 39 MaKu012016_28-45.indd 39 21/12/15 16:45
” E npä olisi uskonut koskaan joutuvani sellaiselle keikalle”, sanoo Jonna Haapanen ja kertoo tarinan Pohjois-Ugandasta. Perimmäisenä syynä ovat Suomen valtion leikkaukset järjestöjen kehitysapuun. Harva Ugandan ulkopuolella on koskaan kuullut Ogilista. Siis melkein puoleen. Se tunnettiin julmien, siviileihin kohdistuneiden hyökkäysten lisäksi tuhansista kaapatuista lapsisotilaista. Järjestöjen kautta annettavaa apua leikattaisiin 43 prosentilla vuoden 2016 alusta. Pulpeteissa istuu niitä ihmisiä, joita leikkaus oikeasti koskettaa. Hallitus leikkasi reippaalla kädellä monesta muustakin, mutta ei mistään yhtä rankasti kuin kehitysyhteistyöstä. Lukujuttu 40 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 40 21/12/15 16:46. Matkaa maailman tuoreimpaan valtioon, neljä vuotta sitten itsenäistyneeseen Etelä-Sudaniin, on kymmenisen kilometriä. Pakolaiset palailevat takaisin koteihinsa, eikä elämän aloittaminen uusiksi pakolaisleireillä vietettyjen vuosien jälkeen ole helppoa. S uomen hallitus kertoi viime kesäkuussa mittavista kehitysyhteistyövarojen leikkauksista. Liikoja ei lupailtu, mutta lupaukset pidettiin. Ogilin kylä sijaitsee Pohjois-Ugandassa, Lamwon alueella. Rauhantapainen solmittiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta toipuminen on yhä käynnissä. Mutta seudun uutisista kyllä: pahamaineisen Joseph Konyn johtama Lord’s Resistance Army, LRA, oli seudulla aktiivinen. On kyläläisiä, joiden toimeentuloa oli tarkoitus parantaa, paikallisviranomaisia ja käytännön työn tekevän ugandalaisen järjestön työntekijöitä. Haapanen on tullut kollegansa kanssa kertomaan, ettei juuri aloitettua kehitysyhteistyöhanketta voidakaan toteuttaa. Seinissa on sidosaineena savea. Moni alalla työskentelevä on sitä mieltä, että Ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakka tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina 3. . Ei ehkä kaikkein jännittävin, mutta vakaa. Pieneen luokkahuoneeseen on kokoontunut joukko vakavia, mutta kohteliaita ihmisiä. Siihen asti Suomi oli ollut maineensa veroinen. syyskuuta 2015. Koulu näyttää samalta kuin koulut täällä näyttävät. Ikkunoissa ei ole laseja, mutta jokunen kalteri kyllä
O. Korruptio on se tavallisin tarina. ”Leikkaukset ja muutokset tarkoittavat järjestökentällä kovaa iskua. koko ala ajetaan tahallaan päin seinää. Suomen tuoreita leikkauksia on kutsuttu ennenkuulumattomiksi. Myös siksi Haapanen on kollegoineen täällä: vakuuttamassa, että syyllinen pikaiseen lähtöön löytyy todellakin Suomesta, ei Ugandasta. Niin numeerisesti kuin prosentteina. Kuulostaa fiksulta, mutta ajaa monta järjestöä umpikujaan. Rahoittajan pikainen vetäytyminen tarkoittaa yleensä sitä, että hankkeessa on ollut ongelmia. Nimenomaan teillä on kontaktipintaa ja näkemyksiä. Haapanen ja hänen kollegansa ovat Ogilin kylässä sulkemassa Solidaarisuuden yhteisökehityshanketta. irkon ulkomaanavun toimisto on pramealla paikalla, Helsingin kauppatorin tuntumassa. ”Kansalaisjärjestöt ovat olleet kehittämässä Suomen kehityspolitiikkaa ja haluan kiittää siitä työstä. Se on tehokas keino päästä eroon pienistä vapaaehtoisvoimin toimivista järjestöistä. Se on muodoltaan samankaltainen, kuin suurin osa suomalaisjärjestöjen hankkeista kehitysmaissa. Hänellä jos kenellä luulisi olevan perspektiiviä muutosten mittakaavasta. Niissä hankkeen käytännön toteutuksen paikan päällä tekee paikallinen järjestö, jota yleensä kutsutaan yhteistyökumppaniksi. Todellisuudessa sivulauseisiin on kätketty monta ansaa. Mutta niin jännitti myös paikallista yhteistyökumppania. Mutta siitä lisää myöhemmin. Ja korruptioon syyllistynyt – tai siitä edes epäilty – menettää maineensa. ”Kyllä ovat. Tavoite on pidemmällä aikavälillä tehdä uudistuksia avoimuudessa ja lisätä tehokkuutta ja tuloksellisuutta”, Toivakka sanoo. Le ht ik uv a / Ro ni Re ko m aa Maailman Kuvalehti 1?/?2016 41 MaKu012016_28-45.indd 41 21/12/15 16:46. Haapanen työskenteli Solidaarisuudessa yli kymmenen vuotta osin Uganda-hankkeiden parissa. Hän on sittemmin vaihtanut työpaikkaa toiseen suomalaiseen järjestöön. Ei nähdä kansalaisyhteiskunnan merkitystä kovin suurena”, sanoo Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Suomessa on toisin. Tuntuu, että se on ehkä tässä tavoitteenakin. Seinältä suomalaista kehitysväkeä seuraavat Tauno Palo ja Regina Linnanheimo. ”Uudistuksilla pyritään selkiyttämään ja helpottamaan avustusten myöntöä. Iso osa urasta on kulunut kentällä. Ennen kokousta Haapasta ”jännitti aivan pirusti”. Suomessa oli vaalit, ja uusi hallitus haluaa priorisoida jotakin muuta kuin kehitysyhteistyötä. Olemme aina olleet muita Pohjoismaita jäljessä, ja nyt on tipahdettu aika kauas muiden taakse”, Hemberg vahvistaa. K. Jo ennen matkaa oli sovittu siitä, miten asia kerrotaan. Ennen tilaisuuden alkua moni pohtii, mitä on tulossa. T. Todellisuudessa sivulauseisiin on kätketty monta ansaa. Ulkomaanapu on suomalaisista kehitysyhteistyöhön keskittyvistä järjestöistä suurin, niin henkilöstöltään kuin budjetiltaankin. Kutsu tilaisuuteen on tullut vain muutamaa päivää aikaisemmin, toisin kuin ministeriön kutsut yleensä. Ovatko ne sitä. Ollaan Katajanokalla, Elokuvasäätiön Kino K13 -auditoriossa. Käytännössä se tarkoittaa, että järjestöllä on oltava omaa pääomaa, joka voidaan sitoa kiinni hankkeeseen. n siis Suomen hallituksen syytä tai ansiota, että suomalaisen Solidaarisuus-järjestön kehittämispäällikkö Jonna Haapanen istuu syyskuussa pienessä pohjoisugandalaisessa luokkahuoneessa. Alaa tuntemattoman korviin muutokset voivat kuulostaa pieniltä hallinnollisilta viilauksilta. Toiset järjestöt selviävät, toiset eivät. Yksi ulkoministeriön vilauttamista muutoksista on se, että järjestö saisi osan ministeriön rahoituksesta vasta jälkikäteen, siinä vaiheessa kun hanke on jo paketissa ja viimeinenkin raportti toimitettu ja hyväksytty. Vieressä sijaitsee Suomen ehkä kuuluisin osoite, Eteläranta 10, jossa toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Jo etukäteen on tullut selväksi, mistä paikalliset yhteistyökumppanit ovat eniten huolissaan. Täällä on haluttu linjata uusiksi kehitysyhteistyötä ja ajaa alas sellaisia instruMuutokset kuulostavat hallinnollisilta viilauksilta. Muissa Pohjoismaissa on keskusteltu kehitysavun leikkaamisesta nopeasti kohonneiden pakolaiskustannusten takia. Toiminnanjohtaja Hemberg on tehnyt kehityksen kanssa töitä lähes 30 vuotta. Kansalaisjärjestöjen kapasiteetin kehittäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää”, Toivakka aloittaa. ”Ihmiset eivät ole välttämättä kuulleetkaan Suomesta, mutta kaikkialla ymmärretään kyllä se, että on hallitus, joka tekee päätöksiä”, Haapanen sanoo. Yleisö kuuntelee korva tarkkana. oistasataa suomalaista kehitysyhteistyön ammattilaista kuuntelee ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakkaa. Lisää leikkauksia ehkä. ”Täällä leikkaus ei lähtenyt pakolaistilanteesta vaan arvopohjan muutoksesta. Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä tarvitaan
Ulkomaanapu päätti katsoa ulospäin ja hankkia kansainvälistä rahoitusta. ”Jo tämä alku oli ollut yllättävän tärkeä heille jo järjestettyjen koulutusten takia”, Haapanen sanoo. Yhdessä niistä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ulkomaanavulla on ollut oma toimisto. Siihen nähden henkilöstöleikkaukset ovat maltillisia. Puoli miljoonaa ihmistä jää ilman apua.” U. Kukaan ei sano ääneen sitä, minkä kaikki tietävät. Silloin se sai 25 miljoonan vuosibudjetistaan vajaat puolet ministeriöltä. Lukujuttu Is to ck / Pr as ha nt ZI Hallitus leikkasi järjestöjen kautta annettavaa kehitysapua 43?% . Järjestön johtohahmo on nainen. Finnfundia pääomitettiin 130. Hänen kanssaan on otettu yhteen aiemminkin, mutta päästy aina lopulta yhteisymmärrykseen. Matkan viimeisessä yhteisessä kokouksessa kumppanijärjestön väki on välillä alistuneen oloista, välillä yrittää vedota siihen, että hyvin sujunutta yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi kannattaisi vielä jatkaa. Ugandassa työn loppua ei Suomen tapaan pehmitä työttömyyseikä sosiaaliturva. gandalaisessa luokkahuoneessa käydään läpi sitä, mitä Solidaarisuuden hankkeen päättyminen oikein tarkoittaa. miljoonalla eurolla. Toinen selitys rauhallisuuteen saattaa löytyä siitä, että ollaan konfliktista toipuvalla alueella. Suurin osa suunnitelmista perutaan. Haapanen halaa hyvästiksi tutuksi tulleita tiimin jäseniä. Kirkon ulkomaanavulle leikkaukset ovat olleet pienempi tärsky kuin suurimmalle osalle muista suomalaisjärjestöistä. ”Mä pelkäsin tapaamista etukäteen aivan kauheasti, mutta vastaanotto oli yllättävän positiivinen”, Jonna Haapanen kertoo. Kun kokous on saatu loppuun, on kyynelten aika. (Tämän jutun kuvista on jätetty mustaksi saman verran.) Järjestöiltä leikattiin 49. Tieto hankkeiden lopettamisesta oli ehtinyt perille ennen Suomesta tulleita vieraita, kiitos asiantuntevan paikan päällä työskentelevän maakoordinaattorin. Hyvää henkilökuntaa ei ole ihan helppoa löytää”, Hemberg sanoo. ”Tärkeintä on kuitenkin se, mitä meidän avunsaajillemme käy. oisen, Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toteutetun hankkeen sulkeminen sujuu paljon kipakammassa hengessä. Siellä on totuttu lyhytkestoiseen hätäapuun, ja oltiin vasta siirtymässä vaiheeseen, jossa yhteistyötä tehdään vähän pidemmällä tähtäimellä. Kongon toimiston yhdeksän hengen lisäksi viisi muuta ihmistä lopettaa eri toimipisteissä eläkejärjestelyjen kautta. Toivottaa hyvää jatkoa, nikottelee. Viime vuonna järjestön budjetti oli noussut jo 45 miljoonaan euroon, ja ulkoministeriön osuus oli enää alle kolmannes. Toisin sanoen siis kansalaisjärjestöjä ja maiden kahdenvälistä apua”, Hemberg sanoo. Ulkomaanavulla oli kentällä ennen leikkauksia noin 250 työntekijää, Helsingissä alle sata. Ministeriön apuleikkaukset järjestön tämän vuoden avulle ovat 6,2 miljoonaa, Hemberg kertoo. Silti leikkaukset tarkoittavat hankkeiden lakkauttamissa kuudessa eri maassa. ”Se on kuin omaan jalkaan ampumista jos joutuu irtisanomaan ihmisiä. Hankkeen kuusihenkiseltä tiimiltä loppuvat työt. miljoonaa euroa. Tässä ollaan viimeistä kertaa. Järjestö arvioi jo vuonna 2008 ulkoministeriön suuren rahoitusosuuden olevan riski. mentteja, jotka eivät joidenkin poliittisten päättäjien mielestä ole tarpeeksi tehokkaita. T. 42 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 42 21/12/15 17:45. Erityisen mielissään paikalliset naiset ovat siitä, että heidän lukutaitokurssinsa luvataan viedä loppuun asti. Onneksi hankkeeseen kuuluvia tasa-arvokoulutuksia oli ehditty jo aloittaa. Niistä osa on tosin jo paikattu muualta saadulla rahoituksella. Tarkoitus oli kehittää paikallista maataloustuotantoa ja poistaa pienten tuottajien markkinoille pääsyn esteitä, auttaa ihmisiä pysyvästi parantamaan omaa toimeentuloaan. Yhteistyötä on tehty jo pidempään ja yhteistyökumppanit ovat tulleet tutummiksi. Tietoa on siis jo ehditty sulatella ennen tätä kokousta
iksi osa maailman valtioista ylipäätään maksaa siitä, että ihmisten elämä toisaalla paranisi. Apu on usein järkevää myös ulkopoliittisesti. Yksi tarjolla oleva jakolinja kulkee moraalin ja oman edun välillä. Siellä maan vähemmistöhallitus ehti jo päättää avun puolittamisesta, mutta päätös kaatui eduskunnassa marraskuun lopulla. Järjestöt saavat siellä enemmän tukea kuin koskaan aikaisemmin.” Yhdysvaltain politiikan suunta vaihtuu toki herkästi kun valta valkoisessa talossa vaihtuu. Moni harvainvaltainen maa on vain mielissään siitä, etteivät ulkomaiset kansalaisjärjestöt tue paikallisia järjestöjä. ”No sen kun tirvaiset”, Haapanen vastaa. Kukaan ei todellisuudessa mottaa ketään. Samat asiat taipuvat myös oman edun linssin kautta tarkasteltavaksi. Ebolan nitistäminen epidemian juurille piti sen poissa myös meidän kouluistamme ja työpaikoiltamme. ”Siellä kehitysrahoitusta on lisätty ja se on tänä vuonna suurempaa kuin koskaan. Ihmisoikeudet ovat monessa maassa punainen vaate, joka on piiloteltava hankkeissa muiden, valjumpien arvojen taakse. Keinoina on ovat niin tiukkenevat rekisteröintisäännöt kuin ulkomaiseen rahoitukseen kohdistuvat rajoitukset. Sen mukaan moni maa on asettanut viime vuosina rajoituksia sille, kuinka paljon maiden omat kansalaisjärjestöt voivat tehdä yhteistyötä ulkomaisten järjestöjen kanssa. Sen tuen häviämisestä pitää ottaa täysi vastuu. Poikkeuksen tekee Norja. M. Sillä saa ystäviä ja vaikutusvaltaa. ”Me ollaan vastuussa siitä, että nämä ihmiset menettävät työpaikkansa. Lapsikuolemien vähentäminen, tappavien tautien maailmasta kitkeminen. Moni paikallinen ihminen on rakentanut tulevaisuuttaan suomalaisjärjestön antaman tuen tai työpaikan varaan. Pohjoismainen trendi ei kuitenkaan ole vallalla kaikkialla. ”Mun tekisi kuule mieli motata sua.” Maailman Kuvalehti 1?/?2016 43 MaKu012016_28-45.indd 43 21/12/15 16:46. Silläkin valotuksella ne kannattavat. Syitä on monia. Kansainvälinen Civicusjärjestö julkaisee vuosittain maailman kansalaisjärjestöjen tilaa arvioivan kattavan raportin. uomi ei ole yksin järjestöjen kautta annettavaa apua vähentämässä. Mutta kansalaisyhteiskunnan asemaa siellä ei ole koskaan kyseenalaistettu samoin kuin joissakin Euroopan maissa, Hemberg muistuttaa. Haapanen lähtee perään hyvästelläkseen hänetkin. Niissä tosin lähtötaso on ollut paljon Suomea korkeammalla. Emme me voi mennä Toivakan tai Sipilän selän taakse ja sanoa, että he ovat ne syylliset. M. Mutta jännite tuntuu ilmassa vielä kauan. ”Tämä ei missään nimessä ole vaikkapa amerikkalainen ilmiö”, muistuttaa Jouni Hemberg. onessa maassa ollaan sitä mieltä, että kehitysapu on toisten valtioiden asioiden sorkkimista. Tavallisimmin asiaa ajatellaan nimenomaan moraalin kautta: se nyt vaan on oikein. S. ”Mitä sä siinä tulet vielä halailemaan, mun tekisi kuule mieli motata sua”, nainen sanoo. Matkalla tuli selväksi se, kuinka suuri vastuu suomalaisilla järjestöillä on. Samaan suuntaan on menty myös muissa Pohjoismaissa. Johtaja on jo lähtenyt huoneesta. Ei se ketään Ugandassa kiinnosta”, Haapanen sanoo. Esimerkiksi Britannia on pitänyt apunsa entisellä tasolla, ja sementoinut sen vielä lakeihinkin. Erityisen suosittu tämä näkökulma on maissa, joissa kansalaisten toimintavapautta pyritään muutenkin suitsimaan
Järjestöjä kannustetaan tekemään entistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa, ja Finnfundin rahoitus on suunnattu suoraan yrityspuolelle. Finnwatchin tutkimukset saavat poikkeuksetta paljon huomiota mediassa, ja moni niistä on poikinut muutoksia yritysten toimintatapoihin. uka oikein on kansalaisjärjestöihin kohdistuvien kehitysapuleikkausten takana. Se seuraa, miten hyvin yritysvastuu toteutuu suomalaisten yritysten toiminnassa. Kukaan ei vakavalla naamalla edes väitä, että yritykset suuntaisivat kaikkein haavoittuvimmille alueille. Toiminnanjohtaja Sonja Vartiala muistuttaa, ettei Finnwatch vaadi yrityksiltä mahdottomia. annattaako järjestöjen asemasta ja olemassaolosta olla huolissaan. Tänä vuonna voidaan jatkaa toimintaa entisellä tasolla. Fl ic kr .c om / B ria n W ol fe 44 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_28-45.indd 44 21/12/15 16:46. ”Mielestäni päätökselle ei ole mitään perusteluja. Kehitysyhteistyön tarkoitus on auttaa pientä ihmistä siellä ketjun toisessa päässä ja tällä systeemillä se tulee viemään aikaa.” Epäilijöihin kuuluu myös Finnwatchin Vartiala. Jos Suomesta lakkautettaisiin tänä iltana kaikki järjestöt, meistä moni olisi huomenna pulassa. Ne voidaan tietenkin rahastoida jonnekin, mutta nopea sijoittaminen tulee olemaan haaste. Finnfund sai rahoitusta 90 miljoonaa enemmän kuin pyysi. S. Investoijia ei kannattane odottaa ainakaan Solidaarisuuden hankkeen raunioille Pohjois-Ugandaan. Samalla kun järjestöiltä leikattiin lähes 50 miljoonaa, hallitus ohjasi Finnfundin pääoman korottamiseen 130 miljoonaa kehitysyhteistyövaroja. Ulkomaanavun Jouni Hemberg epäilee linjan järkevyyttä: ”En usko, että yksityissektorin investointeja pystytään tänä vuonna toteuttamaan tuossa mittakaavassa. Niillä pitää olla tietty prosessi, jolla pyritään ehkäisemään ihmisoikeusriskejä ja puuttumaan ongelmiin, kun niitä esiintyy.” Ulkoministeriön leikkaukset koskettavat myös Finnwatchia. ”Meillä ei ole varaa tehdä virheitä”, Vartiala sanoo. ummallisin episodi apusaagassa on Finnfund, kehitysmaihin investoiva suomalainen rahoitusyhtiö. Se on ammattimaisesti toimivien järjestöjen kirppuluokkaa. Riippuu siitä mitä haluaa elämältä. ”Järjestöt eivät olleet lainkaan valmistautuneet tällaiseen. Vuosibudjetti on 300 000 euron luokkaa, ja työntekijöitä on neljä. Se tarkoittaa, että Finnfund saa rahaa, jolle sillä ei ole valmista käyttötarkoitusta”, hän sanoo. ”Kukaan ei ole kuitenkaan vielä onnistunut selittämään, mitä tarkoittaa yritysten kehitysyhteistyö”, Vartiala sanoo. On toiminnassa muutakin kirppumaista kuin pieni koko. K. K. Se joutuu lykkäämään joitakin suunnitelmiaan, mutta on onnistunut paikkaamaan budjettiaan joukkorahoituskampanjalla. Edes tehokkaasti toimivahuhumylly ei osaa arvata, ketkä ovat suunnan muutoksen arkkitehteja. Leikkaukset tulivat kuin lyönti suoraan vyön alle. ”Perussuomalaiset ajavat kehitysyhteistyöleikkauksia, mutta eivät he ole ainakaan julkisesti halunneet heikentää järjestöjen asemaa, päinvastoin”, Vartiala sanoo. Se tuo yksittäisten esimerkkien kautta esille, millaisia ongelmia liittyy siihen, ettei yrityksillä ole sitovaa ihmisoikeusvastuuta. ”Samaan aikaan toisilta leikataan niin, ettei jo olemassa olevia hankkeita voida ajaa hallitusti alas. ”Ei siinä ole ollut tarkoitus ottaa pois siitä vähästä, mitä nyt investoidaan”, pitkään eri YK-järjestöissä työskennellyt Hemberg muistuttaa. Mihin lapset koulun Lukujuttu Kukaan ei ole onnistunut selittämään, mitä tarkoittaa yritysten kehitysyhteistyö. Finnwatchin toimintalogiikka on yksinkertainen. Ja jos joku tulisikin, yritystoiminnan ytimeen ei kuulu kesken jääneen naisten lukutaitokurssin jatkaminen. ”Nyt Suomi toimii niin huvittavasti, että leikkaa pois toimivasta perinteisestä kehitysavusta ja siirtää sen uusiin toimintamuotoihin, jotka ovat vielä paljolti suunnittelupöydällä”, Hemberg jatkaa. Etenkin yhteiskunnallista muutosta ajavien järjestöjen toiminta on entistä vaikeampaa. uomessa yksi eliitille vaikeita kysymyksiä esittävä järjestö on Finnwatch. ”Meille riittää, että yritykset toimivat vastuullisesti ja noudattavat YK:n periaatteita. Tässä heitetään valtava määrä jo investoituja resursseja hukkaan”, Vartiala sanoo. Leikkaukset eivät perustu mihinkään kehityspoliittiseen analyysiin, tai siihen että olisi todettu järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö huonoksi. YK:n ja Maailmanpankin kokouksissa on toki jo vuosia puhuttu siitä, kuinka tärkeä rooli yksityissektorilla on kehityksessä. Järjestö onnistuu pienillä resursseillaan puremaan isompiaan niin että tuntuu. Kukaan ei ole kertonut vastustavansa järjestöjen työtä, mutta silti niiden toimintaedellytyksiä heikennetään. Sitä on pohdittu viime syksynä monessa pöydässä. Selkein hyötyjä näyttäisi olevan yritysmaailma. Tämähän voi olla ihan muutaman ihmisen mobilisoimaa”, Hemberg sanoo. ”Kansalaisyhteiskunta esittää eliiteille vaikeita kysymyksiä, ja siksi se kohtaa vastustusta ja rajoituksia”, raportti muistuttaa. K. Puhe on kuitenkin ollut lisäyksestä, ei jo olemassa olevan avun korvaamisesta
Toisessa kokoustetaan ulkosalla katoksen alla, toisessa mangopuun alla. Jäljelle jäisivät vain kuntien ja yritysten järjestämä toiminta. Silloin tällöin jollakulla keittää yli. Sinne katoaisivat niin lastenklinikoiden kummit, rotaryt ja martat siinä missä pienemmätkin yhdistykset. Pikkulapsia Kapelebyongissa, Itä-Ugandassa. Näissä kylissä tapaamispaikkojen ulkoiset puitteet ovat Ogiliakin karummat. Kaikissa paikoissa viedään samaa viestiä: ikävä kyllä Suomen hallituksen päätöksen takia meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa hankkeita. Kaikissa kolmessa kylässä tavoite oli sama, tukea maaseudulla asuvien ihmisten mahdollisuuksia parantaa omaa elämäänsä ja lisätä tasa-arvoa. Kuva ei liity Solidaarisuuden hankkeeseen. Oli hyvä huomata, että lyhyeksikin jääneellä työllä oli saatu aikaan pieniä sysäyksiä oikeaan suuntaan. Vielä erilaisemmalta näyttäisi, jos suomalaisesta yhteiskunnasta poimittaisiin pois kaikki historian saatossa kansalaisten aloitteista lähteneet uudistukset. Suurin osa harrastustoiminnasta on järjestöjen pyörittämää. Hyvästit olisi sanottava niin futistreeneille, musiikkiopistolle kuin partiollekin. Maailman Kuvalehti 1?/?2016 45 MaKu012016_28-45.indd 45 21/12/15 16:46. Ogilin lisäksi Haapanen kollegoineen käy samalla seudulla kahdessa muussakin kylässä kertomassa, että Solidaarisuus vetäytyy juuri aloitetuista hankkeista. jälkeen. P. Suurin helpotuksen tunne tuli siitä, kun varmistui ettei meidän hankkeiden keskeyttämisestä aiheudu kenellekään ylitsepääsemätöntä harmia. Eihän kukaan vain luule, että tämä lopettaminen on meidän syytämme. Sosiaalija terveyspalveluissa olisi ammottava aukko, samoin kulttuurielämässä. Kaikkialla vastaanotto on aluksi ystävällistä ja kohteliasta. Kaikissa kolmesta kylästä lähtee sama viesti Suomeen: Muistattehan, että me olisimme käyttäneet ne rahat hyvin. ”Ei sillä ole mitään väliä, onko joku meille vihainen. Entä itse. Tärkeintä on saattaa asiat loppuun niin, että paikalliset ihmiset kärsivät mahdollisimman vähän”, Haapanen sanoo. alataan vielä Pohjois-Ugandaan. Olisi aika autiota
Käymme katselemassa vilinää Johannesburgiin lähtevien bussien ympärillä. Myöhemmin haastattelen erästä opposition edustajaa. Harare on oudolla, vähän surullisella tavalla kaunis suurine puistoineen ja mennyttä eleganssia henkivine katuineen. Kolme tuntia myöhemmin, loikkiessamme kiskojen yli hylätylle ratapiha-alueelle, myyjä huomaa, ettei ole tullut kysyneeksi nimeäni ja kotimaatani. Vastaukseni menee takelteluksi. Puhumme kävellessä kaikesta maan ja taivaan väliltä. Haastattelun lopuksi hän haluaa tietää, mitä ajattelen Zimbabwesta. Myyjä vastaa, ettei sellaisia ole ollut muutamaan vuoteen, mutta hänellä ei varmasti ole pariin tuntiin muitakaan asiakkaita, joten hän voi hyvin lähteä mukaan oppaaksi. Heiltä puuttuu vain työtä. 46 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_46-56.indd 46 21/12/15 16:13. Presidentti Mugabe tunnetaan paitsi talouden raunioittamisesta myös kansan kouluttamisesta. Saan annoksen zimbabwelaista asennetta jo taksimatkalla lentokentältä keskustaan. Maa tunnetaan lähinnä sekavasta ja despoottisesta politiikasta sekä totaalisesta talouskriisistä. Taksikuskilla ei tunnu olevan juuri muuta sanottavaa tuntemattomalle vieraalle kuin presidentin ja hallituksen haukkuminen. Päässäni kaikuu turhan vahvana välilaskulla Nairobissa tapaamani kansalaistoimijan kysymys: ”Etkö pelkää että sinut pidätetään siellä. Ensimmäisenä opin, että talouskriisin näkyvin merkki ei ole yleinen kurjuus, vaan tyhjyys. Kun jään hyvikseni juttelemaan aurinkolaseja kadunkulmassa kauppaavien nuorten miesten kanssa, käy ilmi että heillä on loppututkinto yliopistosta. Kysyn hotellin matkamuistokaupan myyjältä, sattuisiko hänellä olemaan Hararen karttaa, kävisin kävelyllä. Zimbabwelaiset ovat lähes poikkeuksetta analyyttisia ja hyvin perillä maailman menosta. ”Mainettaan parempi paikka, eikö olekin?” haastateltava auttaa. Lentoterminaali on uusi, suorastaan kiiltävä, ja meitä terminaalin läpi kulkevia matkustajia on puolen tusinaa. Hän on juuri vapautunut vankilasta, jonne oli joutunut naurettavan tekosyyn varjolla. En oikein tiedä mitä odottaa saapuessani Zimbabween. Syrjäisessä slummissa saan myöhemmin ihmetellä aivan samaa avoimuutta. Kuljemme muutaman kirpputorin läpi, vaellamme nähtävyydet, teollisuusalueen ja puistoja. Mainettaan parempi paikka Teppo Eskelinen Matkalla Harare on oudolla, vähän surullisella tavalla kaunis suurine puistoineen ja mennyttä eleganssia henkivine katuineen. Hararen keskustassa samanlaisia rakennuksia riittää: tyylikkäitä ostoskeskuksia, joissa kaikki on paikallaan, mutta ihmiset puuttuvat. Toiseksi opin, että despoottisia järjestelmiä on kahdenlaisia: sellaisia joissa pelätään puhua politiikkaa ja sellaisia joissa ei pelätä. Arkisesti talouskriisi merkitsee sitä, että kenelläkään ei ole kiire. Sinähän olet aktivisti”. Rakennettu infrastruktuuri on vajaakäytöllä. Tutkimushaastatteluni käsittelee varsin teknisiä poliittisia kysymyksiä, mutta järjestämme sen silti varsin salamyhkäisissä tunnelmissa
Muutos on nähtävissä monen toimialan mullistuksissa jo nyt. On tullut selväksi, ettei korkeakoulutuskaan suojaa ihmisiä työttömyydeltä. Teknologia muuttaa sitä, miten työskentelemme ja elämme. Se näkyy voittojen keskittymisenä. Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja. Viime vuosina on uutisoitu laajasti työelämän valtavasta muutoksesta. koodari on työmarkkinoilla arvokkaampi kuin kaksi keskinkertaista. Teknologiakehityksen sosiaalisia vaikutuksia miettineitä taas huolestuttaa se, miten ihmiset löytävät työpaikkoja, kun koneet kilpailevat kanssamme. Töiden löytäminen yliopisto-opintojen jälkeen on monille heistä vaikeaa. Ero köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa päivä päivältä useissa länsimaissa. Ranskalaisen ekonomistin Thomas Pikettyn mukaan rikkaat rikastuvat nykyään paljon nopeammin kuin köyhät. On tärkeää huolehtia oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisesta unohtamatta sitä, että digitalisaation mahdollisuudet ovat kiistattomat Suomenkin taloudelle. Yksi hyvä Käykö meille ihmisille kuten työhevosille. Robotteja suurempi syy epätasa-arvon lisääntymiseen taitaa olla ihminen itse. Vai elämmekö pian Star Trekin yltäkylläisessä maailmassa. He näkevät sen keinona kustannusten alentamiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Heidän mielestään kyse on yksilöiden välisten tuottavuuserojen lisääntymisestä. Jos käytössä on hyvät tietojärjestelmät, niin monia käsiä ei välttämättä tarvita. Ozan Yanar Vievätkö robotit köyhien rahat. Lehden painamisen sijaan luemme uutiset kännyköillä ja kännykät puolestaan kokoaa ihmisen sijaan robotti. O len viime kuukausina törmännyt moniin vastavalmistuneisiin opiskelutovereihini. Käykö meille ihmisille kuten työhevosille. On puhuttu siitä, että nykyisistä työpaikoista osa katoaisi teknologisen kehityksen myötä muutaman kymmenen vuoden sisällä. Näin ollen yhdellä suurella toimijalla on markkinoilla usein valtava vaikutus markkinoiden toimintaan. Robert Reichin ja Paul Krugmanin kaltaiset taloustieteilijät ovat huomauttaneet, että itse asiassa paremmin lähiaikojen kehitystä voi ymmärtää huomaamalla, miten isot yritykset ovat valloittaneet itselleen valtavia siivuja markkinoista niin ostajina kuin palkkaajina. Toiset korostavat digitalisaation ja robotisaation mahdollisuuksia. Nykyisen epätasa-arvon syy voi hyvinkin olla historiasta tutumpi: niiden joilla on jo paljon, on helpompi haalia vielä lisää. Kansainvälisissä talousblogeissa on myös paljon epäileviä ääniä teknologiamurroksen selitysvoimasta tuloja varallisuuserojen lisääntymiseen. Ku va : Te em u U llg ré n Näkökulma Maailman Kuvalehti 1?/?2016 47 MaKu012016_46-56.indd 47 21/12/15 16:13. Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että digitalisaatio näkyy jo nyt tuloja varallisuuserojen kasvuna länsimaissa
Pirkka Valkama Kampus Kustannus 2015 Saman taivaan alla musiikkia monikulttuurisen Suomen puolesta Eri esittäjiä Joulukuu 2015 Menneisyys pitkästä sisällissodasta toipuvassa Angolassa ei kuitenkaan pysy valheiden avulla poissa. Menneisyyksien myyjä José Eduardo Agualusa Suom. Tämä kielii Angolan albiinoiden tilanteesta; vaikka tilanne ei ole ongelmaton, Angolassa heitä ei vainota samaan tapaan kuin joissain muissa Afrikan maissa. Pitäisikö levyä arvioida musiikillisen annin perusteella. Monet todellisen Angolan uusrikkaista ovat entisiä vapaustaistelijoita. Félix Venturan asiakkaat eivät ainoastaan osta menneisyyttä, vaan omaksuvat sen, kuten Agualusa herkullisesti kuvailee. Félix Ventura on keskiluokkainen luandalainen herrasmies, joka elää kirjojen ja vanhojen taulujen keskellä. Asetelma on angolalaisen kirjailijan José Eduardo Agualusan luomus. Tunnelma tempoilee riehakkaasta rähinästä raskassoutuisiin kertomuksiin, mutta punainen lanka kulkee vahvana lyriikoissa. Menneisyyksien myyjä on tiivis ja napakka romaani, jonka tahti kiihtyy loppua kohden. Reilu kymmenen vuotta sitten ilmestyneen romaanin suomennoksesta vastaa Pirkka Valkama. Osta uusi menneisyys! Saman taivaan alla Kirja. Levyn ja sen julkaisukonsertin tuotto lahjoitetaan SPR:n pakolaistoimintaan Suomessa. Lisäksi romaani pursuilee kirjallisia viittauksia. Harvoin kuulee näin erilaisia musiikkityylejä samassa paketissa: salsaa ja soulia, räppiä ja reggaeta, iskelmää ja stadionrockia. Ventura jopa nimeää uuden asiakkaansa Buchmanniksi. Mika Kauhanen Kuuntele Saman taivaan alla musiikkia monikulttuurisen Suomen puolesta Spotifyssä! Skannaa QR-koodi puhelimellasi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/musiikki Arviot 48 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_46-56.indd 48 21/12/15 16:13. Työkseen hän kehittelee tilauksesta komeita sukutarinoita Angolan uusrikkaille. Se muistuttaa muistin ja muistojen epäluotettavuudesta, myös laajemmassa merkityksessä. Anna Pöysä Levy. Se nousee esiin erään viemärissä asuvan miehen löyhkäävässä hahmossa. Heidän halunsa ostaa uusi menneisyys vertautuu koko maan tilanteeseen. Menneisyyksien myyjä on romaanina myös kirjallinen keskustelu, jossa pohditaan tarinoiden kertomista ja hahmojen luomista. Tapahtumia tarkkaillaan katonrajasta ja hämäristä nurkista käsin. Venturan arki keikahtaa uriltaan uuden salaperäisen asiakkaan myötä. Ehkä lisäsivuista ei olisi ollut haittaa. Kertojaäänenä on Venturan kotona majaileva pikkuinen lisko. Venturan ja muiden henkilöiden kanssa unissa keskusteleva ja ääneen naurava liskokaan ei ole mikä tahansa matelija, vaan itse argentiinalaisen kirjailija Jorge Luis Borgesin reinkarnaatio. Silloin esimerkiksi romaanin alussa esitellyn Esperança-nimisen kotiapulaisen kiinnostavista vaiheista olisi voinut kertoa lukijalle lisää. Osuvasti Angolan 40-vuotisen itsenäisyyjuhlan aikaan ilmestynyt käännös on kiinnostava kurkistus maahan ja sen kirjallisuuteen, hieno lisä portugalinkielisten Afrikan maiden suomennosten joukkoon. 17 raitaa sisältää esimerkiksi Tuure Kilpeläisen, Ninni Poijärven, Anssi Kelan ja Räppärit rasismia vastaan -kollektiivin sanoman. Tarkoitus on hyvä, henki päällä ja vaikutelma hieman kirjava. Musiikkia monikulttuurisen Suomen puolesta – tämä on joulukuussa julkaistun, talkootyönä tehdyn kokoelmalevyn johtoajatus. Myös Félix Venturan albiinous tuodaan jatkuvasti esiin, mutta se ei ole romaanissa keskeinen teema
Tulenarka tilanne synnyttää vihan sijasta solidaarisuutta. Poikien tarinan kautta Economou kuvaa laajempaa ilmiötä, jossa ihmissalakuljettajat pakottavat nuorukaisia osallistumaan toimintaansa. Niin ikään näytetään tämän toiminnan seuraukset Kreikan vankiloihin päätyville nuorille. Karismaattisen pormestari Giusi Nicolinin johdolla saarelaiset taistelevat yhdessä saadakseen uuden veneen. Doc Point -festivaali 25. Marianna Economou kuvaa dokumentissa poikien oikeustaistelua, vankilaelämää ja sydäntä särkeviä puheluja kotiin sota-alueelle. -31.1.2016 Helsingissä. Lampedusa in Winterin ja The Longest Runin lisäksi luvassa on runsaasti ajankohtaisia elokuvia laajasta aihepiiristä. Tulenarka tilanne kuitenkin yhdistää ihmisiä. www.docpoint.info. Jos Lampedusa in Winter kertoo ihmisten kamppailusta vaikeina aikoina, on The Longest Run karu muistutus useimpien pakolaisten todellisuudesta: Euroopassa sotaa pakenevat ovat rikollisia. EM. Xenofobian ja rasismin sijasta lampedusalaiset ymmärtävät pakolaisten ahdinkoa, sillä kokevat itsekin olevansa emämaan syrjimiä. Jacob Brossmannin dokumentti Lampedusa in Winter kuvaa saarelaisten ja pakolaisten yhteiseloa vaikeassa tilanteessa: turistit ovat lähteneet, ainoa lautta on tuhoutunut, eikä kukaan hae pakolaisia mantereelle. Molempia syytetään ihmissalakuljetukseen osallistumisesta ja heitä uhkaavat pitkät tuomiot. Dokumentin päähenkilöt Jasim ja Alsaleh ovat alaikäisiä pakolaispoikia, jotka viruvat kreikkalaisessa nuorisovankilassa. The Longest Run näyttää toisen, rumemman puolen pakolaisten kohtaamisesta. Yhteentörmäyksen sijaan saarella syntyy solidaarisuutta. Molemmat elokuvat saavat Suomen ensi-iltansa DocPoint-elokuvafestivaaleilla Helsingissä. Viime vuonna elämä saarella mullistui pakolaisten myötä. Lampedusa in Winter kuvaa saarelaisten ja pakolaisten yhteiseloa vaikeassa tilanteessa. Ankaria näkyjä pakolaisten todellisuudesta Lampedusan saari Sisilian eteläpuolella kuuluu Italialle, mutta on paljon lähempänä Tunisiaa. Kulttuuri Maailman Kuvalehti 1?/?2016 49 MaKu012016_46-56.indd 49 21/12/15 16:13
Tarjous on voimassa 28.2.2015 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää Maailman Kuvalehden markkinointiin. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta. Tällä kortilla Ku va : M ee ri Ko ut an ie m i Viisi numeroa 17 ,50€ MaKu012016_46-56.indd 50 21/12/15 16:13. Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan 1. Tee tilaus helposti: Vuoden lehdet (10 numeroa) kestotilaus, 44€ määräaikainen tilaus, 52€ Tutustumistarjous 5 numeroa määräaikainen tilaus, 17,50 € Nimi Osoite Postinro ja -toimipaikka Sähköposti Puhelin TK16 Maailman Kuvalehti Tunnus 5013411 00003 Vastauslähetys Maailman Kuvalehti maksaa postimaksun. Netissä: maailmankuvalehti.fi/juhla 2. Sähköposti: asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi 4. Puhelimitse +358 584 233 3. Yhteystietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille
Protestina niitä on alkanut ilmestyä jo patsaillekin. Se tarkoittaa ensinnäkin autoilun ja teollisen toiminnan rajoituksia ja toiseksi kehotuksen pysyä sisätiloissa ja käyttää hengityssuojainta. Tietoisuuden lisääntyessä myös kiinalaisten tyytymättömyys on kasvanut. Savusumussa vaeltavien kiinalaisten kasvoilta löytyy muun muassa söpöjä eläimiä, designia sekä tunnettuja brändejä, kuten Minni Hiiri ja Hello Kitty. Ensimmäistä kertaa tyylikkäitä hengityssuojaimia oli kaupan vuonna 2013, jolloin Kiinassa koettiin ennennäkemätön saastepiikki. Nyt ne ovat punaisen hälytyksen myötä tehneet paluun samalla, kun kiinalaisten ilmastotietoisuus on noussut. Pekingissa tehtiin viime joulukuussa surullista historiaa: kaupungin viranomaiset antoivat ensimmäistä kertaa punaisen hälytyksen ilmansaasteista. Punainen hälytys on korkein mahdollinen varotoimi. Päättäjiltä vaaditaan toimia. Kaikki eivät edelleenkään käytä hengityssuojaimia, mutta ne yleistyvät kovaa vauhtia. Kun varoitus oli ollut voimassa toista päivää, kiinalaisia kehotettiin pysymään positiivisina. Minni Hiiri suojaa saasteilta Kiina. Elmo Mustonen Ku va : A nd y W on g / AP / Le ht ik uv a Ilmiö Maailman Kuvalehti 1?/?2016 51 MaKu012016_46-56.indd 51 21/12/15 16:13. Kiinan johto onkin kertonut, että ilmansaasteet ovat yleisin mielenosoitusten aihe koko maassa. Sinänsä latteasta neuvosta otettiin vaarin, sillä Pekingin katukuvassa näkyy nyt mitä mielenkiitoisimpia hengityssuojaimia
Tilanteen tuntee hyvin toimittaja Maija Salmi, joka kirjoitti aiheesta kirjan. Kulttuuri Kohtalokkaita hyppyjä tavarajuniin Siirtolaisen matka Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin on täynnä äärimmäisiä vaaroja: ryöstöjä, kidnappauksia, pahoinpitelyjä ja raiskauksia. Teksti: Silja Ylitalo Kuva: Saara Mansikkamäki 52 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_46-56.indd 52 21/12/15 16:13
Viranomaisratsiat juniin ovat lisääntyneet niin, että nykyään yhä useampi siirtolainen taittaa matkan mieluummin kuukausia kestävänä jalkapatikkana kuin junan kyydissä. Sen lisäksi siirtolaisia ryöstävät, kidnappaavat, pahoinpitelevät ja raiskaavat niin rikollisjengit kuin korruptoitunut poliisi ja Meksikon pahamaineiset siirtolaisviranomaiset. Jos nouset lentokoneeseen ja matkustat maahan, jossa ihmisiä tapetaan, se on jo riski. Jos haluat kirjoittaa sosiaalisista ongelmista, siinä on aina riskejä.” Ainakaan kevyemmiksi Salmen aiheet eivät ole muuttumassa, sillä seuraavaksi hän tahtoisi kirjoittaa elsalvadorilaisesta naisvankilasta ja maan jenginaisista. Koin että olen enemmän turvassa kuin meksikolaiset kollegani”, Salmi toteaa. Meksiko kiristi siirtolaispolitiikkaansa vuonna 2014. Onko helpompaa tapaa lisätä rikollisuutta kuin ihmisten kriminalisointi. ”Minua kehotetaan usein välttämään turhia riskejä. Se että Paholaisen juna ilmestyi keskellä Euroopan pakolaiskriisiä, on sattumaa, mutta tekee teoksesta entistä ajankohtaisemman. Salmi on pitänyt häneen yhteyttä Facebookissa, mutta nyt hän on kadonnut. Joukossa oli paljon sotaveteraaneja. ”El Salvadorissa tehdään eniten murhia ei sotaa -käyvistä maista maailmassa. Kotoa lähdetään, jos on hätä. Salmi itse on asunut viimeiset kahdeksan vuotta Espanjassa. Syyt Eurooppaan ja YhdysToimittaja Maija Salmi haastatteli Paholaisen juna -kirjaansa varten lähes kahtasataa paperitonta siirtolaista Meksikossa. Useat taittavat matkan laittomasti tavarajunilla, joita matkanteon vaarallisuuden vuoksi kutsutaan paholaisen juniksi. Kello on vasta neljä iltapäivällä, mutta ulkona on jo pilkkopimeää. Rikollisjengin jäsenet tappoivat hänen aviomiehensä, kun tällä ei ollut varaa maksaa vaadittua suojelurahaa. ”Näin miten siirtolaisia jahdattiin, se oli hirveää katseltavaa. Hän kyllästyi rasismiin ja huonoon kohteluun Meksikossa ja kertoi lähtevänsä takaisin kotikyläänsä. Suomessa, tai oikein missään muuallakaan, ei tiedetä El Salvadorin ja Hondurasin väkivaltatilanteesta”, Salmi miettii. Meidän pitäisi olla monikulttuurinen yhteiskunta niin kuin Yhdysvallat. Siivoojana sairaalassa työskennellyt Pilar selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä. Monet olivat asuneet Yhdysvalloissa lähes koko ikänsä ja joutuneet karkotetuksi jonkin vähäisen rikkeen vuoksi. El Salvador lienee koitunut myös jengiväkivaltaa paenneen Pilarin kohtaloksi. ”Ihmisten pitäisi ymmärtää, etteivät siirtolaiset ole pelkkiä lukuja. Jos sinulla on rahaa ja olet valkoinen, ei ne sinua ensimmäisenä mestaa. Luulen että hänet on tapettu siellä.” Maailman Kuvalehti 1?/?2016 53 MaKu012016_46-56.indd 53 21/12/15 16:13. Pilar on yksi niistä lähes parista sadasta Meksikossa oleskelleesta paperittomasta siirtolaisesta, joita toimittaja Maija Salmi, 30, haastatteli kirjoittaessaan lokakuussa ilmestynyttä kirjaansa Paholaisen juna . Siitä lähtien tappajat ovat jahdanneet häntä. Meksikossa siirtolaiset ovat kauppatavaraa, eikä väkivallan tekijöistä voi erotella jengejä ja viranomaisia”, Salmi kertoo joulukuisena iltapäivänä helsinkiläisessä kahvilassa. ”Kukaan ei ole kuullut Pilarista kahteen kuukauteen. Meksikossa näin siirtolaisten joukossa paljon teini-ikäisiä, lapsenkasvoisia, raskaana olevia tyttöjä, jotka ovat lähteneet pakoon väkivaltaa. Liikkuviin juniin hyppääminen ja katoilla matkustaminen on hengenvaarallista. Suomessakin monen menestystarinan, kuten Finlaysonin tai Fazerin, takana on siirtolainen.” Toisaalta Yhdysvaltain siirtolaispolitiikassa on paljon pielessä, Salmi huomasi viimeistään haastatellessaan maasta karkotettuja meksikolaisia Tijuanan rajakaupungissa. Se kuvaa kotimaistaan paenneiden keskiamerikkalaisten matkaa Meksikon halki kohti Yhdysvaltoja. Yhteistä on myös vaikea, vaarallinen, pitkä ja kallis matka, jota kukaan ei tee huvikseen. Matkat hän teki pääosin yksin, sillä kukaan ei halunnut lähteä mukaan niin epämääräisille reissuille. Junareitin varren joukkohaudoista on löytynyt kymmeniätuhansia ruumiita. Painavasta aiheestaan huolimatta kirja on niin viihdyttävästi kirjoitettu, ettei sitä tekisi mieli laskea käsistään. Mutta mikä on turha riski. ”Toivoisin että siirtolaisia kohdeltaisiin edes ihmisinä, kun he vihdoin pääsevät toiseen maahan. Hän ylitti laittomasti Guatemalan ja Meksikon rajan, asui siirtolaiskeskuksissa, jututti siirtolaisten ja asiantuntijoiden liKolmekymppinen Pilar on paennut kotoaan El Salvadorista jengiväkivaltaa. Katsokaa nyt ulos, kuka tänne haluaisi!”, Salmi huudahtaa. Rasistista pelkoa ylläpitämällä ainoastaan lisätään radikaalien määrää. Keskiössä ovat ihmiset, joihin Salmi tutustui, sekä heidän tarinansa. El Salvador on yksi maailman väkivaltaisimmista maista. ”Toivon, ettei Suomessa ja Euroopassa lähdetä jenkkien linjoille myöskään siinä, että alettaisiin kriminalisoida paperittomia. Vuoden 2014 tammikuun ja marraskuun välisenä aikana Meksikossa otettiin kiinni 117?500 siirtolaista, 26 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eivät he oikeasti halua lähteä kodeistaan. Vettä vihmoo mustaan asfalttiin ja jäätävä tuuli on tyhjentänyt kadut. valtoihin suuntautuvan siirtolaisuuden taustalla ovat samat: väkivalta ja köyhyys, joiden vuoksi elämä omassa maassa käy mahdottomaksi. säksi jengien jäseniä, huumediilereitä ja Yhdysvalloista karkotettuja. ”Vihaan sitä, jos joku kysyy ’yksin naisena’ matkustamisesta, en halua mitään sankaritoimittajan viittaa. Pariisin terrori-iskujen tekijätkin olivat ranskalaisia, se olisi hyvä muistaa.” Salmi teki kirjaansa varten Meksikoon neljä pitkää matkaa vuosina 2013 ja 2015
Haluamme tarjota tietoa ja inspiraatiota maailman muuttamiseksi kaikissa vaikuttamisen paikoissa: politiikassa, järjestöissä, taloyhtiön hallituksessa ja ostoksilla. Heinäkuussa ilmestyvä numero on kaksoisnumero, elokuussa lehti ei ilmesty. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Toimituspäällikkö Anni Valtonen, 050?317?6717 Toimittaja Pia Laine, 050?317?6735 Toimittaja Elmo Mustonen, 050?317?6705 Ilmoitukset Antti Kiuru, 050?462?2632 AD Jan Rosström, 050?317?6748 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 09 584 233 asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Ristikko Ratkaisun löydät verkkosivuiltamme maailmankuvalehti.fi/ristikko 20.1.2016 alkaen! 4041 0428 Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Vihreä Lanka -lehti uudistuu helmikuun lopulla täysveriseksi aikakauslehdeksi, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa Riikka Suomisen luotsaamana: ”Tavoitteeni on tehdä Suomen kiinnostavinta poliittista aikakauslehteä, joka tarjoaa uusia vihreitä ajatuksia ja analyyseja, sekä tuottaa reportaaseja, jotka on ihan pakko lukea ja kommentoida. Maailman Kuvalehti ilmestyy kuukausittain. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Vihreän Langan ydintä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, poliittiset analyysit ja kiinnostavat henkilökuvat.” PS: Kerro mieluusti, millaista Lankaa sinä haluat lukea: riikka.suominen@vihrealanka.fi Vihreä Lanka uudistuu 54 1?/?2016 Maailman Kuvalehti MaKu012016_46-56.indd 54 21/12/15 16:13. Ilmestymis päivä 5.1.2016 Seuraava numero ilmestyy 2.2.2016 Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 09 584 233 Vuositilaushinnat, 11 numeroa 42 € / Suomi, kestotilaus 52 € / Suomi, määräaikainen 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Forssaprint, Forssa iSSn 1799-151x TESTAA UUSI VIHREÄ LANKA! Vuoden lehdet 48 € (8 numeroa) Opiskelija, työtön tai eläkeläinen 40 €/vuosi Puoli vuotta 26 € (4 numeroa) www.vihrealanka.fi/tilaa maailma ja kotimaamme muuttuu ja ideologiset valinnat jakavat kansalaisia ja maailmaa
Haluamme tarjota tietoa ja inspiraatiota maailman muuttamiseksi kaikissa vaikuttamisen paikoissa: politiikassa, järjestöissä, taloyhtiön hallituksessa ja ostoksilla. Vihreän Langan ydintä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, poliittiset analyysit ja kiinnostavat henkilökuvat.” PS: Kerro mieluusti, millaista Lankaa sinä haluat lukea: riikka.suominen@vihrealanka.fi Vihreä Lanka uudistuu MaKu012016_46-56.indd 55 21/12/15 16:13. TESTAA UUSI VIHREÄ LANKA! Vuoden lehdet 48 € (8 numeroa) Opiskelija, työtön tai eläkeläinen 40 €/vuosi Puoli vuotta 26 € (4 numeroa) www.vihrealanka.fi/tilaa maailma ja kotimaamme muuttuu ja ideologiset valinnat jakavat kansalaisia ja maailmaa. Vihreä Lanka -lehti uudistuu helmikuun lopulla täysveriseksi aikakauslehdeksi, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa Riikka Suomisen luotsaamana: ”Tavoitteeni on tehdä Suomen kiinnostavinta poliittista aikakauslehteä, joka tarjoaa uusia vihreitä ajatuksia ja analyyseja, sekä tuottaa reportaaseja, jotka on ihan pakko lukea ja kommentoida