Heikoilla jäillä TEEMA: YMPÄRISTÖ Essee ??. Onko arktisilla alueilla enää toivoa. Unelma puhtaasta Itämerestä Ym pär istö Ilmastonmuutos rautalangasta Sini Saarela "Ympäristönsuojelu ei ole vain aktivistien tehtävä" Kymmenen kertaa Suomen kokoinen alue sulaa Pohjoisella jäämerellä joka kesä. 1 2017 6,90?€
Myyjät saavat lehdistä kolme euroa kappaleelta. www.isonumero.fi Uusi lehti katukaupassa nyt!. Posetiivit – Kammesta iloa kaduille Anu Koivunen Aino Sutinen Teemu Keskisarja Anu Silfverberg Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy-talvi 2015 5 € Tiina Rosenberg Jari Hanska David Graeber Kirsi Salo Heidi Köngäs – ”Myötätunto vahvistaa ihmistä eniten" Konnunsuon säilö on vankila ilman rikollisia Meloninigiri ja muita sushiyllätyksiä Mercedes Bentso – Tyttö joka leikki tulella Grönlanti – Osaamisen siirtomaa Alzheimerin tauti – kun muistamattomuus iskee Minna Canth Nils Aslak Valkeapää Nura Farah Syksy Räsänen Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy–talvi 2014 5 € Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kevät 2015 5 € Laura Malmivaara – ”Tärkeintä on rakkaus!” Nuorisotakuu – Ei kodittoman juttu Hector ja Olavi Uusivirta – Musiikki yhdistää Julma Henri Rosa Liksom Evelin Kask Max Ryynänen Iso Numero on kaduilla myytävä laadukas aikakauslehti, jota voi myydä kuka tahansa lisätuloja tarvitseva. Osa lehden sisällöstä tulee Kultin 200:sta jäsenlehdestä ja osa on toimituksen omaa tuotantoa. Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2016 5 € Leo Stranius Myry Voipio Hilja Grönfors Gianis Varoufakis Noora Dadu: ”Rakkaus ja armo mahdollistavat yhdessä touhuilun” Perheenyhdistäminen – iso ihmisoikeusongelma Värityskirja synnyttää rauhan tunteita Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2015 5 € Ali Jahangiri – ”Hauska on pyhää” Paperittomat – Keitä he ovat. Iso Numero on monipuolinen ja puhutteleva lukupaketti, joka avaa uusia näkökulmia yhteiskuntaan
Maan eteläosissa satoi kaatamalla, ja tulvat tappoivat useita kymmeniä ihmisiä. ”Oli hienoa nähdä kaunista ja karua luontoa Arctic Sunrise -aluksen kannelta. Suomeen palatessa minut valtasi haikeus. Olemme vaarassa menettää talven ja arktiset eläimet.” Anni Valtonen Kukka Ranta Kuva: Touko Sipiläinen Maailman Kuvalehti 1 / 2017 3. Hän kirjoitti juttua Thaimaassa, jossa Tarinan takaa tutki laittoman kalastuksen ja pakkotyövoiman kytköksiä. Pelkkää ihastelua juttumatka ei ollut. ”Rakkauteni arktista luontoa kohtaan kasvoi. Arktis 20–27 Arktinen kädenvääntö KU KK A R A N TA Yksi tämän lehden teemajutuista käsittelee arktisen alueen muutoksia. Kuvajournalisti Kukka Ranta hyppäsi kyytiin Greenpeacen tutkimusmatkalle selvittääkseen, miten ilmastonmuutos näkyy Huippuvuorilla. ”Yllättävät sääilmiöt ovat yksi ilmastonmuutoksen seurauksia. Entä muuttiko retki Huippuvuorille jotain journalistin ajattelussa. Ranta kärsi merisairaudesta ”tehosekoittimelta tuntuvissa tyrskyissä”. Ja tietenkin tutustua Greenpeacen asiantuntijatiimiin”, Ranta sanoo. Koin konkreettisesti kauhukuvan maapallon voimistuvista haasteista”, Ranta sanoo
7 Aasia satsaa tutkimukseen 8 Miten maailma selviää kaupungistumisesta. Tulos: roskat mahtuivat litran lasipurkkiin. Maailma paloina 6 Perinnetieto yhtä tärkeää kuin tiede. 4 1/ 2017 Maailman Kuvalehti. 32 Maailmanselitys Ilmastonmuutos 34 Elämä ilman roskaa, kiitos 38 Kuvareportaasi Kun maa polttaa alla 46 Essee Aleksis Salusjärvi Ihmiset ja ilmiöt 43 Katso, järjestö! WWF Suomi 45 Matkalla Tonneittain muovia meressä 46 Arviot 47 Ilmiö Metsä kaupungissa 48 Kulttuuri Dame Blanche 49 Kohtaamisia Heoung Tes 50 10 kysymystä Suophanterroristi 52 Kentältä 53 Terveisiä lukijaillasta! 54 Absurdistan Kannen kuvitus: Teemu Kumpulainen Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Katja Tähjä, Kari Eloranta, Emma Suominen Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Suomi 16 Julkisuutta karttelevan Sini Saarelan mielestä luonnon puolustaminen ei ole vain aktivistien, vaan meidän kaikkien tehtävä. Intia 38 Intia kasvattaa hiilivoimaa silmät kekäleinä kiiluen. Tässä numerossa Suomi 34 Toimittaja eli kahden viikon ajan mahdollisimman vähäroskaista elämää. 9 Turkkilainen villiturkis onkin hyljettä Namibiasta 10 Vastaisku Konmarille: Sotku on hyväksi 11 Kolumni Laura Lodenius 12 Maailma nyt Feminismistä vankeutta Lukujutut 14 Välähdys Lontoon valofestivaali 16 Henkilökuva Luontoaktivisti Sini Saarela 20 Arktinen kädenvääntö 28 Kenian ratahanke: ali, yli vai läpi. Sen näkökulmasta ilmastotalkoot koskevat vain länsimaita
Ilmeni muun muassa, että jää on Huippuvuorilla kutistunut kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran kesäaikaan viimeisen 35 vuoden aikana. Ja kyllä: ajatus on surullinen. Lapsena tai nuorena ei tullut mieleenkään, ettei talvea joskus enää olisi. Anni Valtonen Polttaa, polttaa M IL KA A LA N EN Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Tänä vuonna teemme kymmenen lehden sijasta seitsemän aiempaa paksumpaa liimaselkäistä numeroa, joissa kaikissa on teema. Joskus oli niin kylmä, että koulumatkalla oli pakko kääntyä takaisin kotiin. T alvi oli pitkä, muttei pimeä. Ympäristöaktivisti Sini Saarela sanoo haastattelussaan, ettei luonnon puolustaminen ole ainoastaan aktivistien tehtävä. Tarkistin asian: Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan erityisesti talvella 1985 ja 1987 Suomessa – ainakin Kuopion korkeudella – oli useita päiviä, jolloin pakkanen laski alle -35 asteen. Tammikuussa julkaistujen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli kuumin maapallon historiassa. Lunta oli kasoittain ja se mahdollisti paljon: lumilinnat, -lyhdyt, pulkkailun, kelkkailun, laskettelun, hiihdon. Pakolaisuutta. Ranta hyppäsi Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksen kyytiin päästäkseen selville arktisen alueen tilasta. Ja mitä sitten. Nykylapset joutuvat tiedostamaan tämän. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan tekoja, joilla hidastaa ilmastonmuutosta. ”Kuinka moni oikeasti tiedostaa esimerkiksi sen, että kasvihuonepäästöjen takia lihansyönti on huono asia ympäristölle?” Me täällä Maailman Kuvalehdessä päätimme kantaa kortemme kekoon: vähän vähemmän paperia ja jakeluautojen pakokaasua. Tämä tarkoittaa äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymistä: tulvia ja kuivuutta, konflikteja ja sotia. Sekin on selvää, että lämmön kohoaminen on seurausta ihmisen toiminnasta. Vaikka kuinka pidänkin lämpimästä, jopa helteestä, tästä kehityskulusta en pidä. Talvi kului rattoisasti ulkona. ”Lapsena ei tullut mieleenkään, ettei talvea joskus enää olisi.” Maailman Kuvalehti 1 / 2017 5 Pää kirjoitus. Jos ilmaston keskilämpötila nousee kahdella asteella nykyisestä, kyseessä on uusi ilmastotyyppi, josta ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Aina oli lapaset täynnä lumipaakkuja. Viimeiset vuodet ovat menneet tuohon ajatukseen totutellessa: voi olla, että ilmastonmuutoksen seurauksena talvea ei Suomessa kohta ole. Omistimme tämän vuoden ensimmäisen lehden ympäristölle. Lisäksi löydät verkosta entistä useammin ajankohtaista luettavaa. Pääjuttunamme on Kukka Rannan reportaasi Huippuvuorilta. Varpaita sulateltiin lämpimässä vedessä. Tai lunta. Eläinlajien häviämistä. Kasvot tunnottomina, täynnä valkoisia paleltumalänttejä. Paitsi silloin, kun kohdalle sattui pakkasöverit
Etenkin lääketieteessä perinteiselle tiedolle annetaan nykyään arvoa länsimaisen lääketieteen ohella. 6 1/ 2017 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Paljon oppeja olisi tarjolla myös maanviljelyksessä, Sahai sanoo, mutta harvemmin perinteistä tietotaitoa enää arvostetaan. Näin kirjoittaa intialainen tutkija ja aktivisti Suman Sahai Scidev.net-tiedesivustolla. Hänen mukaansa jopa kehitysmaissa sivuutetaan usein tieto, jota on tislattu paremmaksi sukupolvien ajan eri puolilla maailman maaseutua. Kun ihannoidaan länsimaista tiedettä, sivuutetaan valtava määrä perinteistä tieteellistä asiantuntemusta. Intiassa ja Kiinassa otetaan kuitenkin edistysaskeleita, hän kirjoittaa. KA R EL N A V A R R O / A P / LE H TI KU V A Koonnut Esa Salminen Tieteen arvostus ja rahoitus ovat olleet laskussa. Esa Salminen Perinteinen tietokin tiedettä. Kansanperinteeseen luottaneet alkuperäiskansat Andamaanien saarilla puolestaan tulkitsivat maanjäristysten merkit oikein ja onnistuivat pelastautumaan tuhoisalta tsunamilta vuonna 2004. Jää nähtäväksi, kasvaako kansanperinteen arvostus totuuden jälkeisellä ajalla. Sahai on geenitutkija ja alansa tohtori, ja johtaa luonnontieteellistä järjestöä Gene Campaignia. Esimerkiksi jopa 80 prosenttia väestöstä joissain Aasian ja Afrikan maissa turvautuu pääasiassa perinteiseen lääketieteeseen. Paikallisyhteisöt ovat aikojen saatossa tutkineet kasvien toimivuutta ja löytäneet niille paljon erilaisia käyttötarkoituksia
Yksi korealainen kehitysala, joka saattaa tulevaisuudessa näkyä meilläkin, on viihdeteollisuus. Kun katsoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tilastoja, huomaa, ettei Suomi ole yksin: viime vuosina sijoitukset tutkimusja kehitystyöhön ovat olleet laskussa erityisesti niin sanotuissa perinteisissä teollisuusmaissa. 2 3 4 Kiina OECD EU USA Ruotsi EteläKorea Japani Saksa Suomi 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 9 20 8 20 7 Tutkimusja kehitysrahoitus 2007–2014 (% bruttokansantuotteesta. lähde: OECD) M IK R O SK O O PP IK U V A : FL AT IC O N Maailman Kuvalehti 1 / 2017 7 MAAILMA PALOINA. Toimittaja Euny Hong kertoo kirjassaan The Birth of Korean Cool , että maassa satsataan valtavat rahamäärät esimerkiksi hologrammien ja keinotekoisten ilotulitteiden kehittelyyn, samoin kuin ylipäätään pop-kulttuuriin. EteläKorea on nostanut tutkimusrahoitustaan nopeimmin maailmassa, ja sijoittaa tieteeseen nyt yli kymmenkertaisesti Suomeen nähden. Promundo on kuitenkin huolissaan, sillä tasa-arvo saattaa saada pian nenilleen: Brasilian uusi hallitus kaavailee julkisten menojen jäädytystä. ES Kotiväkivalta kuriin isyysloman avulla Maailman sana surreal MerriamWebster valitsi vuoden sanaksi surrealistisen, koska niin paljon sitä outona vuonna 2016 haettiin. Isyysloma on yksi tapa ottaa isät paremmin mukaan perheen harmoniaan. Suomessa on puhuttu paljon tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuneista leikkauksista. Säästöt esimerkiksi koulutuksesta sattuvat järjestön mukaan usein kipeimmin naisiin. Taustalla on kansainvälisen Promundo-järjestön lobbauskampanja, jolla yritetään parantaa naisten asemaa. Poikkeuksen muodostavat nousevat taloudet Aasiassa, erityisesti Kiina, Japani ja Etelä-Korea. ES Aasia satsaa tutkimukseen, Eurooppa vähentää Brasilia pidensi viime vuonna isyyslomaa nelinkertaiseksi: viidestä päivästä kahteenkymmeneen. Järjestön verkkosivujen mukaan sitä yritettiin jo vuonna 2007, turhaan, sillä firmat vastustivat etuuksien lisäämistä – ja naisten mukaan miehet eivät olleet valmiita hoitamaan lapsia. Taustalla on ajatus, että kun ostovoima Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kasvaa, alkavat ihmiset ostaa yhä enemmän ”siistinä” pitämänsä Etelä-Korean autoja, kännyköitä ja kodinkoneita. Etelä-Korealla on Hongin mukaan tietoinen strategia tehdä maasta cool erityisesti köyhien ja keski tuloisten maiden asukkaiden silmissä. Promundo on havainnut, että jos naisten asemaa parannetaan, se saattaa lyhyellä tähtäimellä johtaa jopa perheväkivallan kasvuun, jos miehet kokevat valtasuhteiden järkkyvän
Joulukuun lopussa joku onnellinen lauttasaarelainen taas voitti tuollaisen summan Eurojackpotissa. ???mahdollista vaikuttaa.??. Suomi tukee globaalikasvatusta samalla summalla kuin Himasen tutkimusta Kohti parempaa Öljyvuodot maailman meriin ovat romahtaneet neljässä vuosikymmenessä, vaikka öljyn merikuljetukset ovat kasvaneet huimasti. Kaupungeissa ihmiset ovat tehokkaimmillaan . Unohtamatta parempaa koulutusta ja hallintoa. Maailman väestö kasvaa vielä tovin: nykypäivän lapset tulevat vääjäämättä tekemään omat lapsensa. Mediatietojen mukaan maailman korkeimmin palkattu jalkapalloilija, argentiinalainen Carlos Tevez tienaa 700 000 euroa viikossa Shanghai Shenhuan riveissä. Viestintäja kehityskasvatustukea jaettiin vain 700 000 euroa aiemman kahden miljoonan sijaan. Joulukuussa ulkoministeriö tarjoili monelle suomalaisjärjestölle katkeran yllätyksen. Tarvitaan tukea sähköautoille ja julkiselle liikenteelle, energiatehokkaita älytaloja ja uusiutuvaa energiaa, samoin kuin kierrätystä, jätteiden muuttamista energiaksi ja polkupyöräverkostoja. 1970-luvulla öljyonnettomuuksia oli 246, 2000-luvulla enää 33. Ihmiset toimivat parhaiten kaupungeissa: kerääntyminen yhteen lisää tuottavuutta ja nostaa palkkoja. 700 000 euroa on näkökulmasta riippuen joko suuri tai pieni raha. Maailma myös kaupungistuu vauhdilla: vajaan sadan vuoden päästä kahdeksasta yhdeksään miljardiin ihmistä asuu kaupungeissa. Lähde: ourworldindata.org M AT TH IA S ZE PP ER / FL IC KR = JU SS I N U KA R I / LE H TI KU V A , IS TO C K HULLU MAAILMA 8 1/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ja niissä massojen käytökseen on . Väestönkasvun odotetaan pysähtyvän niin, että maailmassa on vuoden 2050 paikkeilla 11 miljardia ihmistä. Samalla summalla Jyrki Kataisen hallitus tilasi filosofi Pekka Himaselta vuonna 2013 julkaistun Kestävän kasvun malli -raportin. Kaupungistuminen on tutkijoiden mukaan jopa mahdollisuus, sillä kaupungeissa saastuttaviin tapoihin on mahdollista puuttua. Miten maailma selviää kaupungistumisesta. ES Seuraava ilmastoaiheinen huippukokous järjestetään Bonnissa marraskuussa 2017. London School of Economics -yliopiston tutkijat Dimitri Zenghelis ja Nicholas Stern kirjoittavat The Guardianissa, että tämä kehitys vaatii varautumista. . ES . Noin 65 prosentin leikkaus on suurempi kuin kehitysavusta yleensä: koko potista Juha Sipilän hallitus on leikannut 43 prosenttia
Euroopan unioni ja Yhdysvallat on kieltänyt hyljetuotteiden maahantuonnin (paitsi alkuperäiskansojen osalta Gröönlannissa ja Kanadassa). Hänellä on niin hyvät ja syvät kontaktit Namibiaan, että hän toimii jopa maan kunniakonsulina Turkissa. Afrikanmerikarhu kasvaa parimetriseksi jötkäleeksi ja lähestyy vedessä mielellään esimerkiksi sukeltajia. Yavuz ostaa National Geographicin tietojen mukaan kaatoluvat 80 000 poikaseen ja 6 000 täysikasvuiseen urokseen vuosittain. ES Vetoomus hylkeiden metsästyksen kieltämiseksi osoitteessa www.thesealsofnam.org Turkin ”villiturkki” onkin hyljettä Namibiasta IS TO C K Maailman Kuvalehti 1 / 2017 9 MAAILMA PALOINA. Afrikanmerikarhuista tehdään öljyä, jonka väitetään sisältävän runsaasti omega-3-rasvahappoja, mutta eniten niitä tapetaan turkkien tähden. Maailmassa onkin enää kolme kolkkaa, joissa hylkeitä metsästetään kaupallisesti: Gröönlanti, Kanada ja Namibia. Australialaisen tv-yhtiön Seven Networkin mukaan 60 prosenttia maailman hyljekaupasta on turkkilaisen liike miehen Hatem Yavuzin käsissä. Poikasista tehdään turkiksia, jotka myydään etenkin Kiinaan ja Venäjälle blingbling-villiturkkeina. Aikuisista tapetaan vain urokset, koska niiden peniksiä pidetään mieskuntoa kasvattavina ihmekaluina Kiinassa. 1900luvun alussa näiden hylkeiden sukupuutto ei ollut kaukana, mutta nykyään niitä on yli 1,7 miljoonaa Etelä-Afrikassa, Angolassa ja eritoten Namibiassa
Yhdessä kortissa lukee vain: vettä. Mutta se on muutakin: Harford vastustaa kaikkea helppoa ja siistiä, etenkin ihmisten ajattelussa. Myös omiin ajatuskupliin jääminen on Harfordin mukaan turvallisuushakuisuutta ja totutun toistamista. Tämä ekonomisti Tim Harfordin esimerkki on hänen uudesta kirjastaan Messy: How to Be Creative and Resilient in a Tidy-Minded World, jossa Harford julistaa kaaoksen ilosanomaa. Siisti, vähittäinen pienten askeleiden kokeilu eli iterointi toimii jonkin verran, Harford sanoo, mutta paremmin se toimii, jos sekaan heittää jotain täysin kummallista. Sieltä saattaa löytyä ratkaisuja myös yhteiskunnallisiin ongelmiin. Capoiera-mestari Contra-Mestre Urso (oik.) ja Vado soittavat berimbau-soittimia. Harfordin kirjassa muusikko ja tuottaja Brian Eno paljastaa metodinsa hittilevyjen takana: pitää häiritä ja sotkea. Ihmiset pitää hänestä pakottaa sotkuisille vesille ja ikäviin keskusteluihin. Tai Eno saattaa osoittaa sattumanvaElämä on sekavaa, ja ihminen on ihan hyvä ratkomaan ongelmia, sanoo Tim Harford. Hänestä hämmennys on siistiä iterointia hyödyllisempää. Jos me joudumme pärjäämään hankalien tilanteiden kanssa, saavutamme lopulta parempia tuloksia. Tällä metodilla syntyivät esimerkiksi David Bowien ja Iggy Popin Berliinin-albumit. On muusikoista kiinni, miten he reagoivat. Harford ei sano sitä suoraan, mutta hänen puheenvuoronsa on tietyssä mielessä vastaisku Marie ”KonMari” Kondon suositulle järjestelyfilosofialle. Kuvassa mestari Urso. 10 1/ 2017 Maailman Kuvalehti. ”Musaa riitti rytmien ja tyylien sulatusunissa jokaiselle illalle. Saattaa tuntua julmalta, mutta se toimi: oppilaat, jotka olivat joutuneet lukemaan vaikeampaa fonttia, olivat hidastaneet tahtia ja muistivat lukemansa paremmin. Sotkuisuus ja pieni epävarmuus synnyttävät luovuutta, uusia ajatuksia ja innovaatioita. Metodi ei ole mukava, mutta sattumanvaraisuus ja pieni sekasorto auttavat ratkaisemaan ongelmakohdat ja avaamaan jumit. TE EM U U LL G R ÉN raista nuottia liitutaululla, ja soittajien pitää saada se biisiin mukaan. Silloin ihminen ei kulje jämähtäneitä uriaan vaan joutuu toimimaan luovasti. Hänen mukaansa ihmisten tulisi rakastaa sotkuisuutta. Näkymiä Rio de Janeirosta Muusikko Tuure Kilpeläinen vietti tammikuussa pari viikkoa Brasilian Riossa piirrellen. Enolla on korttipakka, josta hän tapaa vetää satunnaisen ohjekortin: Vaihtakaa soittimia: kitaristi rumpujen taakse. Vastaisku KonMarille: sotku on hyväksi Ihmiset toimivat paremmin, jos heitä ravistelee välillä tutuilta urilta erikoisemmille vesille, väittää ekonomisti Tim Harford. Laulu ja berimbau ovat keskeinen osa capoeira-rituaalia. Pää oli kuin pesukoneessa”, Kilpeläinen sanoo. EM IL Y Q U A LE Y / PO PT EC H Riosta kotoisin oleva laulajatar Liz Rosa TribOz-klubilla (asuu New Yorkissa). Esa Salminen Lukiolaisilla tehtiin koe, jossa osa oppilaista laitettiin lukemaan materiaalit tavallisen fontin sijasta kursivoidulla Comic Sansilla – kaikkien inhokkifonttien kuninkaalla
Suomi 100-hanke on urheasti yrittänyt kannustaa kansakuntaa katsomaan tulevaisuuteen ja kehittämään nuorekkaita juhlavuositapahtumia. Yksi Rauhanliiton varhaisista aktiiveista, senaattori Leo Mechelin, kävi puhumassa Suomen itsenäisyyden puolesta kansainvälisilläkin areenoilla. Hän näki, että itsenäisyys vaati onnistuakseen juuri kansainvälisen yhteisön ymmärryksen, ei niinkään asevoimaa. Kansalaisliikkeillä on tänäkin päivänä tarjottavanaan askelmerkit siihen, minne haluamme viedä Suomea seuraavan sadan vuoden ajan. Viime vuoden YK:n päivänä olin Syyrian sotaa vastustavassa mielenosoituksessa. Historian tunteminen ja varsinkin myyttien ja kansallisen tarinan erottaminen tapahtuneista asioista on tärkeää. Maailman Kuvalehti 1 / 2017 11 Näkökulma. Maassa nähtiin laajamittainen aseistakieltäytymiskampanja, kun suomalaisia poikia ei enää oltukaan valmiita lähettämään tsaarin armeijaan. Autonomian aikana syntyivät monet niistä kansalaisliikkeistä, jotka rakensivat pala palalta sitä, mistä myöhemmin tuli Suomi. S uomi juhlii 100-vuotista taivaltaan. Itsenäisyyttä ja suomalaista identiteettiä on rakennettu monilla tasoilla ja tavoilla – ja enimmäkseen muualla kuin sotarintamalla. Silti sota ja menneet taistelut näyttävät edelleen olevan mediassa keskeinen tapa kuvittaa suomalaisuus ja itsenäisyys. Monesti keinoina ovat olleet kansalaisvaikuttaminen ja kulttuuri, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Iltapäivälehden sadannetta sotaliitettä ja Kansa taisteli -muisteloa kauppajonossa katsoessa ei voi kuitenkaan olla miettimättä, olemmeko oikeasti menossa eteenvai taaksepäin. Kuva on ehkä vielä hämärä, mutta ainakaan kyseessä ei voi olla sisäänpäin käpertyvä, sinivalkoinen projekti, jossa kuvitellaan, että peruutuspeiliin katsomalla voisi selvitä nykyajan uhkakuvista. Suomalainen rauhanliike täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Että meidän suomalaisuuttamme ovat solidaarisuus, yhteisvastuullisuus ja Suomi, joka edistää teoillaan rauhaa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Ehkä ihmisten mielissä itää jonkinlainen yhteinen ajatus siitä, minkälaista Suomea haluamme rakentaa yhdessä. Monet ruotsinkieliset suvut vaihtoivat nimensä ja jopa kielensä suomeksi tukeakseen suomalaisen kulttuurin ja identiteetin vahvistamista. Rauhanliitto perustettiin ensimmäisen kerran 1907. Ilmastonmuutos, ydinaseet, äärioikeiston nousu, varustelukilpa ja sotilaallinen nokkapokka uhkaavat pahimmillaan koko ihmiskuntaa. Sen asialistalle kuului muun muassa rauhaa rakentavien kansainvälisten pelisääntöjen ja yhteistyöelinten puolesta kampanjoiminen. Menneet taistelut näyttävät edelleen olevan keskeinen tapa kuvittaa itsenäisyys. Laura Lodenius Seuraavat sata vuotta. Se ja muut suuret mielenilmaukset ovat antaneet toivoa, että monesti eri asioihin keskittyvät kansalaisliikkeet ovat löytämässä toisensa. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. TE EM U U LL G R ÉN Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja
Feminismistä vankeutta Noin vuosi sitten Kanadassa asuvan professori Homa Hoodfarin vierailu perheensä luokse Iraniin muuttui painajaiseksi. Kansainvälinen kampanja auttoi lopulta vapauteen. Teksti ja kuva: Kirre Koivunen 12 1/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi vankilaan suljettua naista syytettiin feminismistä
Ihmisoikeusjärjestöt on käytännössä kielletty. Kun hän saapui Kanadaan, vastassa oli yli 50 mediaa. Musiikki oli löydetty takavarikoidusta iPadista. Maailman Kuvalehti 1 / 2017 13. Lähteet: Freedom House, Amnesty International ja Human Rights Watch. Kuulustelutekniikkana käytettiin henkistä murtamista esimerkiksi soittamalla Hoodfarin miehen hautajaismusiikkia. ”En tiennyt mitä vankilan ulkopuolella tapahtui. Hoodfar alistettiin kahdeksi kuukaudeksi uuvuttaviin kuulusteluihin ilman oikeutta asianajajaan. Kun puhutaan globalisaatiosta, keskitytään yleensä negatiivisiin asioihin, mutta tässä tapauksessa globalisaatiolle annettiin ihmiskasvot. Hoodfar vietiinkin lentokentälle ja yksityiskoneeseen. Hänet luvattiin lähettää Kanadaan arkussa. ”Vasta kun lentokone oli ilmassa, ymmärsin olevani vapaa.” Kansainvälinen kampanja oli saanut Iranin taipumaan. Iranin hallinto sulki myös kaksi uutistoimistoa ja esti useiden internetsivujen käytön. Myös Amnestyn Suomen osasto kampanjoi Hoodfarin puolesta. Hänellä ei ollut tietoa siitä, että hänen puolestaan oli aloitettu mittava kansainvälinen kampanja tai että kansainvälinen lehdistö piti meteliä hänen kohtelustaan. Professori on liikuttunut saamastaan tuesta. Kun loma oli ohi ja laukut pakattu kotimatkaa varten, soi ovikello. Kesäkuun 2016 lopulla Teheranin yleinen syyttäjä ilmoitti, että Hoodfaria koskeva tutkinta liittyy feminismin harjoittamiseen ja valtion turvallisuuden vaarantamiseen. Vankeja kidutetaan tunnustusten kaivamiseksi. Hiukset värjättiin ja hänelle tehtiin kasvohoito. Kuukauden vangitsemisen jälkeen sain sanomalehden, mutta siinäkään ei ollut kansainvälisiä uutisia”, Hoodfar kertoo. Sananvapaustilanne on yksi maailman vaikeimmista. Hän itse raapusteli sellin seiniin muistiinpanoja vankilan arkielämästä eikä saanut unta. Seuraavat 112 päivää Hoodfarin mieli yritettiin murtaa julmin ottein pahamaineisessa Evinin vankilassa. En saanut lupaa lukea uutisia tai tavata perhettäni. Hänen epäiltiin pyrkivän vaikuttamaan maan vaalitulokseen. Myös Italian, Sveitsin ja Irlannin suurlähetystöt edesauttoivat vapautumistani”, Hoodfar sanoo. ” Nyt jo nauraen Hoodfar toteaa, että jos olisi joutunut viettämään vankilassa lopun elämäänsä, hän ei olisi ollut huonossa seurassa intellektuellien, toimittajien ja poliittisten vankien parissa. Hoodfarin epäiltiin pyrkivän vaikuttamaan maan vaalitulokseen. ”Se oli minun aineistoani, joten se on erittäin moraalitonta ja epäeettistä”, Hoodfar sanoo. Hänelle määrättiin takuut, ja kun niihin ei ollut varaa, Hoodfar vangittiin ja kuulusteluja jatkettiin. Vain valtaapitäville suosiolliset poliittiset puolueet saavat toimia vapaasti. ”Osallistuminen feminismiin ja siitä kirjoittaminen ei ole Iranin lain mukaan rikos”, Hoodfar sanoo lokakuussa Montrealissa. He tunkeutuivat sisään ja takavarikoivat kaiken, mukaan lukien tutkimusmateriaalit, tietokoneen ja matkustusasiakirjat. ”Vastasin, että olin saavuttanut elämässäni jo aika paljon, eikä minulla ollut hirveästi menetettävää. ”Oli mielenkiintoista olla vanki vielä aamulla ja kuninkaallinen vieras iltapäivällä. Ovella seisoi nainen ja kuusi miestä Iranin turvallisuusjoukoista. Kun lentokone laskeutui Omaniin, vastassa oli iloinen yllätys: kampanjoinnisFakta: Vapauden takapajula Sananvapaus ja järjestymisoikeus ovat Iranissa hyvin rajoitettuja. Ajattelen, että meidän tulisi olla positiivisempia globalisaation suhteen eikä vain keskittyä negatiivisuuteen.” Kanadassa asuva feministi ja tutkija Homa Hoodfar, 65, lähti rentoutumaan sukulaistensa luokse Iraniin ja ajatteli työstää keskeneräiset kirjansa valmiiksi. Olen 65-vuotias, mieheni on edesmennyt, kuten myös äitini, eikä minulla ole lapsia. Selli oli pieni eikä siellä ollut tarpeeksi ilmaa. Lehdistö ei ole vapaa. Valot olivat aina päällä, luonnonvaloa ei ollut. Kello oli neljä iltapäivällä ja kotimatka edessä seuraavana päivänä. sa aktiivinen sisarentytär oli lennätetty tätiään vastaan. Yhtäkkiä professori istui suurlähettilään vieressä ja sai puhelun Kanadan pääministeriltä. Kanadan Montrealissa sijaitsevan Concordian yliopisto saisi odottaa professoriaan vielä hyvän tovin. Kansalaisjärjestöt saavat toimia suhteellisen vapaasti, jos ne ovat poliittisesti neutraaleja, esimerkiksi ympäristöjärjestöjä. ”En saanut unilääkkeitä. Hoodfarille palautettiin tietokone, mutta ei afgaanipakolaisiin liittyvää tutkimusmateriaalia. Oppositiojohtajat ovat kotiarestissa. ”Viimeiset syytteet minua kohtaan olivat, että olen tehnyt yhteistyötä Yhdysvaltain johdon kanssa.” Iranin turvallisuusjoukot eivät uskoneet, että Hoodfar oli maassa vain tutkimusten ja perhesuhteiden vuoksi. Tuli päivä, jolloin Hoodfar vietiin kauneushoitolaan. Arvostan suuresti sitä, että Omanin sulttaani auttoi vapautumisessani, koska Kanadalla ei ole suurlähetystöä Teheranissa. Vuonna 2016 Iranissa oli pidätettynä 24 toimittajaa, joka on viidenneksi eniten maailmassa. ”Akateemikot, oppilaani, kollegani, ihmisoikeusaktivistit ja musliminaiset eri maista järjestivät mielenosoituksia. Hän oli juuri siirtynyt eläkkeelle ja jäänyt leskeksi miehen menehdyttyä syöpään. Viranomaiset sanoivat, että ne oli takavarikoitu, koska he halusivat itse tutkia samaa aihetta. Fyysinen kuntoni heikkeni.” Vartijat sanoivat, että Hoodfar tulisi luultavasti kuolemaan. Hän kuvitteli, että vastassa olisi ehkä haastattelu, ja hänen haluttiin näyttävän hyvältä kameroiden edessä
Teos saavutti suuren suosion vuonna 2016 myös Jerusalemissa, jossa 38 500 ihmistä muuttui enkeleiksi yhdeksässä päivässä. Kuva: Matt Alexander / PA Photos / Lehtikuva 14 1?/?2017 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Merav Etanin, Gaston Zahrin ja Ovo Collectiven työ Angels of Freedom kannustaa ihmisiä muuttumaan enkeleiksi ja hylkäämään kaiken syrjinnän. Amy Penn, 24, astui osaksi taideteosta Lontoon Winter Lights -valokarnevaalilla tammikuussa. VÄLÄHDYS. Iso-Britannia
Maailman Kuvalehti 1/?2017 15
Etelään on saatu talven ensimmäiset pakkaset. Vaikkapa Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella seilannutta aktivisti Sini Saarelaa hyisellä Petsoranmerellä. Lämmin kuppi kädessä on mukavampi muistella ja kauhistella ulkomaailman tapahtumia. Ympäristön suojelu ei ole vain aktivistien asia, sanoo venäläiselle öljyn porauslautalle kiiven nyt Sini Saarela. ”Mun pää pysyy kylmänä”, Saarela saTammikuun alun keskiviikkoaamu Helsingissä on aurinkoinen, mutta hurjan kylmä. Sitä hetkeä, kun he sveitsiläisen aktivistin Marco Weberin kanssa olivat 16 1?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Luonnon peloton puo lustaja. Kollega oli saatava nopeasti lautalta alas. Hänhän oli kokenut iskujen tekijä, ollut esimerkiksi Olkiluodossa – ja kyseisellä lautallakin vuotta aiemmin. Ensin syytettyinä merirosvouksesta, sitten huliganismista. Loppujen lopuksi Arctic 30-ryhmä, eli Saarela, Weber ja 28 muuta Arctic Sunrise -aluksella ollutta Greenpeaceaktivistia, joutuivat kahdeksi kuukaudeksi venäläiseen vankilaan. Ja olin aika ahdistunut siitä, miten syyskuussa 2013 kiivenneet Prirazlomnaja-öljynporauslautalle vastustaakseen arktista öljynporausta ja heidän päälleen ruiskutettiin jääkylmää merivettä. Teksti: Mira Selander Kuvat: Katja Tähjä noo ja hörppää kuumaa jasmiiniteetä isosta mukista, melkein kolme ja puoli vuotta tapahtumien jälkeen. Saarela pysyi rauhallisena, sillä kriisi tilanteet ovat hänen vahvuuksiaan. Weber pääsi omin voimin lautalta alas. Weber oli hypotermiassa, minkä Saarela tajusi omasta kokemuksestaan. ”Totta kai pelotti, mutta enemmän ärsytti. Kaupunkilaiset hytisevät liian kevyissä vaatteissa ja kaipaavat sisätiloihin
Ykkösasia on luonto.. Helsingin Lammassaaressa kuvattu Sini Saarela toimii yhä päivittäin itselleen tärkeiden asoiden puolesta
Se ei kuitenkaan estänyt heitä kommunikoimasta keskenään. Siinä varoitettiin jostain viallisesta ilotulitteesta, mutta itse olin ehtinyt käydä jo mielessäni läpi koko ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuuden.” Katajanokkalaisen trendikahvilan pöydässä istuva Saarela, 35, vaikuttaa ikäistään nuoremmalta. Vaikka näköyhteyttä ei ollut, he kuulivat toistensa äänet pihalla, jonne heidät vietiin päivittäin häkeissä ulkoilemaan. Olen muutakin kuin se nimenomainen tapahtuma. ”En oikein tiedä, voisiko suhde edes toimia muuten, ilman yhteistä juttua. Halusin jotenkin voida estää tuollaisen pahuuden.” Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan Saarela oli viisivuotias. ”Näin kymmenvuotiaana telkkarissa videopätkän valaanpyynnistä. Nykyisin Saarela asuu Ruotsissa ja on nyt vain käymässä Suomessa. ”Koen suurta kiitollisuutta kaikesta siitä solidaarisuudesta, mikä meillä oli Arctic 30 -jäsenten kesken. Ja siinäkin olin vain yksi kolmestakymmenestä ympäristöaktivistista.” Saarelan ääni voimistuu ja siniset silmät haastavat lisää. Mukana on hollantilainen miesystävä, aktiivinen luonnonsuojelija hänkin. Julkinen asema aktivistina synnytti suitsutuksen lisäksi myös ikävää kirjoittelua, mutta siitä ei läheiset kestäisivät tämän kaiken, jonka läpi pakotan heidät menemään.” Aktivistit viettivät vankila-ajan lähes kokonaan eristyksissä muista ja toisistaan. ”Inhoan keskipisteenä olemista. ”Nyt uutena vuotena katsottiin poikaystäväni ja äitini kanssa mummon luona telkkaria. Ajatus onnettomuuden tuhoista ei jätä häntä edelleenkään rauhaan. Ujot kasvot hymyilevät usein ja nauru on herkässä. Vasta kun lähdin pois Suomesta, oli enemmän tilaa käsitellä myös vankilassa kokemiani asioita. Vartijat eivät puuttuneet asiaan. Yhtäkkiä ruudun ylälaitaan ilmestyi se palkki ja piip-ääni. ”Minulle asetettu sankarin asema on kiusallinen.” 18 1?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. ”Totta kai arvostan kaikkea sitä tukea ja solidaarisuutta, jota olen saanut osakseni. Tämä on kuitenkin elämäntapa.” Saarelan arki Ruotsissa täyttyy pitkälti samoista asioista kuin aina ennenkin: Saarelan mukaan julkisuuden välttämisessä kuitenkaan ole ollut kysymys. Videolla kuului valaiden huuto, kun ne ammuttiin kuoliaiksi. Saarela sai palata vihdoin kotiin – täysin tietämättömänä siitä, että kahden vankilassa vietetyn kuukauden aikana hänestä oli tullut julkkis. Arctic 30 -ryhmän oikeuskäsittely lopetettiin joulukuussa 2013 osana Venäjän perustuslain 20-vuotisjuhlien yhteydessä voimaan tullutta joukkoarmahdusta. ”Se oli ahdistavaa ja pelottavaa. Kaikki voimat menivät sen ymmärtämiseen, mikä minusta oli Suomessa vankilassaoloaikanani tullut. Hänelle tärkein on luonto, mutta jos aikaa olisi enemmän, hän taistelisi aktiivisemmin myös ihmisten ja eläinten oikeuksien puolesta. työ Greenpeacella, ulkoiluja liikuntaharrastukset, parisuhde, perhe, ystävät. Silloin ajattelin, että miten kukaan voi ikinä tehdä toiselle elävälle olennolle noin. Pihalla he huutelivat kuulumisia sellistä toiseen, joskus lauloivat jonkun laulun yhdessä. Saarela ei puhu vankila-ajasta mielellään, eikä ole ylipäätään halunnut antaa enää haastatteluja. Mutta se minulle asetettu sankarin Sini Saarela rakastaa talvea, paukkupakkasia, lunta sekä villiä ja karua pohjoisen luontoa. Se koskettaa valtavasti edelleen.” Pelko ja ahdistus saavat Saarelan edelleen päivittäin liikkeelle ja toimimaan tärkeiden asioiden puolesta. Yritin paeta julkisuutta ja kieltää sen
Talouskasvu ajaa aina ympäristönsuojelun edelle. Tai onko Lappiin ihan pakko lentää, vai voisiko sinne mennä junalla. ”Kuinka moni oikeasti tiedostaa, että kasvihuonepäästöjen takia lihansyönti tai maitotuotteiden käyttäminen on todella huono asia ympäristölle. ”Jos nyt vaikka huomaa, että suosikkikävelyreitillä tai marjametsässä on hakkuusuunnitelmia, niin jokainen voi vedota maanomistajaan ja pyytää, ettei metsää hakata. Sini Saarela, 35, luontoaktivisti Asuu Tukholmassa hollantilaisen miesystävänsä kanssa. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 19. Siihen Saarela peräänkuuluttaa kansalaisten omaa aktiivisuutta että ihmiset päästäisivät irti voimattomuuden tunteesta ja tutkailisivat, voisiko heidän passiivisuutensa perustua myös laiskuuteen. Miten voidaan esimerkiksi sopia, että säästetään vain kolmasosa Suomen jäljelläolevista luonnontilassa olevista metsistä. Ydinvoimalle ei siis ole mitään järkeviä perusteita, mutta silti sitä vain ehdoin tahdoin halutaan tänne.” Miksi Sini Saarela ei lähde itse mukaan politiikkaan. Ja hakkuita voi lähteä myös estämään. ”Meitä luonnonsuojelijoita syytetään aina siitä, että vastustamme kaikkea ihan periaatteesta. Voi yrittää vaikuttaa järjen avulla asioihin.” Saarela myös kehottaa meitä kaikkia pohtimaan valintojemme järkevyyttä. ”Kompromissit ovat ehkä välttämättömiä politiikassa, mutta itse en pysty niihin. Ei halua kuunnella surullista musiikkia tai katsoa surullisia elokuvia, koska liikuttuu niin helposti. ” Joukkovoima on tärkeää, Saarela uskoo. ”On paljon asioita, joita ihmiset voivat tehdä yhdessä. Eikä hän suostuisi laittamaan nimeään päätöksiin, jotka ovat hänen mielestään moraalisesti väärin. Ja kun riittävän moni tekee, vaikutus on iso. Kysytty varmaan jo on. Ollut kasvissyöjä lukiosta lähtien ja vegaani jo yli kymmenen vuotta. Ei niiden pysäyttäminen ole ainoastaan aktivistien tehtävä. Mielestäni arktinen öljynporaus, luonnontilaisen metsän avohakkuut tai ydinvoima ovat paljon suurempia rikkomuksia kuin se, että rikon julkista rauhaa osoittamalla mieltäni.” Saarelan mielestä Suomessa tehdään huonoa ilmastoja energiapolitiikkaa. ”Se, mitä teimme, oli yksi oman elämäni upeimmista kokemuksista, mutta ei se ole mikään maailman merkittävin ympäristötai kansalaistoiminnan teko.” Vaara, hässäkkä, poliisit, pidätys, putka ja pahimmillaan se vankila. Varsinkin nyt, kun ilmastonmuutoksen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen – ja toimittava nopeasti. Supersankareista haluaisi olla Peppi Pitkätossu, mutta on Pikku Myy. Harrastaa vaellusta, veneilyä, kiipeilyä, lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalia. ta politiikkaan hän sanoo olevansa liian mustavalkoinen ja jääräpäinen. ”Minähän en uhkaa teoillani muita, toisin kuin joku, joka ajaa ylinopeutta maantiellä. Siellähän hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa. Ihmiset itse muokkaavat lakeja. Sehän ei ole edes taloudellisesti kannattavaa, eikä omavaraista. ”Ajattelen paljonkin lain rajaa. En tosin sitä, voinko osoittaa mieltäni jossain, vaan enemmänkin sitä, miten ihmisillä on lupa vaikkapa porata öljyä tai kaataa luonnontilaista metsää.” Saarela muistuttaa, ettei laki ole muuttumaton asia. Näin aikaansaadaan se, että kohta kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa käytetään uusiutuvaa energiaa.” asema on kiusallinen. Meillä kaikilla on myös oikeus ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteitämme, Saarela lisää. Jos vaikkapa ilmaisee toiveen, että julkisissa paikoissa, kuten päiväkodissa tai virastossa käytettäisiin uusiutuvaa energiaa, asiasta voi tehdä ehdotuksen kuntatasolla. ”Jokainen voi tehdä esimerkiksi ympäristökasvatusta jakamalla tietoa kaikille mahdollisille tahoille. Ei se riitä pelastamaan luonnon monimuotoisuutta, mikä on välttämätöntä lajien selviämisen kannalta.” Politiikka on myös liian hidasta, Saarela ajattelee. Joo, on kyllä, Saarela myöntää. Kuinka paljon aktivisti joutuu miettimään lakia omassa työssään. Tykkää tanssia ja käydä laulamassa karaokea ystävien kanssa. Lukee tietokirjoja ja omien sanojensa mukaan “hurjia” dekkareita. Sama koskee ydinvoiman puolustajia. Monet tekevät paljon suurempia uhrauksia.” Tähän liittyy Saarelan mukaan myös jonkinlainen häpeän tunne. MutKuka
ARKT INEN 20 1?/?2017 Maailman Kuvalehti
Teksti ja kuvat: Kukka Ranta KÄDENVÄÄNTÖ ARKT INEN Maailman Kuvalehti 1?/?2017 21. Seuraavat kaksi vuotta tulemme olemaan arktisen politiikan keskiössä: toukokuussa Suomesta tulee Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Odotukset ovat suuret, sillä pelissä ovat alkuperäiskansojen oikeudet, ilmastonmuutos ja herkän luonnon koskemattomuus. Tähän mennessä Suomi ei ole kunnostautunut näiden puolustamisessa
H uippuvuorten koilliskulmassa, laivan horisontissa siintää valkoinen jääsaari Kvitøya, jonka jää on monituhatvuotista. Arktisen jään sulaminen vaikuttaa koko arktisen alueen ekosysteemiin, planktoneista jääkarhuihin, sekä ilmastoon ja ihmisiin koko maapallolla. Useiden tieteellisten tutkijoiden arvioiden mukaan arktinen alue saattaa olla hetkellisesti jäätön jo lähivuosikymmeninä. Alus on tutkimassa koskematonta merenpohjaa; sitä mitä paljastuu ilmastonmuutoksen edetessä ja merijään vetäytyessä. Arktisen alueen satelliittimittaukset alkoivat vuonna 1979, ja siitä lähtien jääpeite on menettänyt puolet sekä pinta-alastaan että paksuudestaan. Ne säätelevät säätä maailmanlaajuisesti. Saaren luoteisreunan pieneltä ja kiviseltä rantakaistaleelta kuuluu mursuyhteiskunnan äänekäs mekkaGreenpeace Nordicin arktis-asiantuntijat Sune Scheller ja Larissa Beumer sekä robottikamerasta vastaava elokuvantekijä Gavin Newman. A rktinen luonto on herkkä ja haavoittuva. Kun merijää vetäytyy, paljastuu jään aiemmin alleen kätkemä koskematon maailma. Eihän Suomella ole edes arktista rantaviivaa. Arctic Sunrise pysähtyy säännöllisin väliajoin, jotta miehistö voi laskea vedenalaisen robottikameran pohjaan. Kapteenin hytin pöydälle levitetty merikartta kertoo vuosisatojen takaisista Huippuvuorten valtaamisen ajoista: Uusi Lontoo, Haakon VII:n, Kuningas V:n ja Kustaa Aadolfin maa, Prinssi Kaarlen etumaa. Mitä lähemmäs saarta laiva lipuu, sitä enemmän merenpinta täyttyy pikkuisista jäälautoista. Tänä päivänä Huippuvuorilla asuu noin 2 600 ihmistä ja 3 000 jääkarhua. Kun vuosituhantinen jää lohkeaa, kuuluu ensin ukkosen kaltainen jyrähdys, sitten suuri molskahdus. Robottikameraan kytketty tietokoneen ruutu täyttyy uskomattoman värikkäästä merenpohjasta, jossa elää sinisen, punaisen ja vihreän sävyisiä koralleja ja ihmeellisiä merivuokkoja, merija käärmetähtiä. Silti ihminen on tätäkin meriluontoa ehtinyt tuhoamaan, vaikka jää on vasta vetäytynyt. Laiva lipuu verkkaisesti tyynen meren pintaa halkoen. Mutta miksi arktisen jään sulamisen koskettaa meitä. Ensinnäkin jään peittämät napaalueet toimivat maapallon jäähdyttiminä. Viime vuosikymmeninä arktinen alue on lämmennyt kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Koko arktisella alueella asuu yhteensä neljä miljoonaa ihmistä, Grönlannissa, Islannissa, Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Jo aivan pienellä alueella asuu satoja eliöitä. Yhtäkkiä pohja muuttuu kuolleen näköiseksi kiven ja hiekan harmaaksi sekamelskaksi. Tumma meri taas imee lämpöä itseensä. Greenpeacen jäänmurtaja-alus Arctic Sunrise on kesällä 2016 suorittamassa kaksi kuukautta kestävää tutkimusmatkaa Pohjoisella Jäämerellä. Huippuvuorilla asuu noin 2 600 ihmistä ja 3 000 jääkarhua. Vanha jää sulaa hitaasti osaksi alati laajenevaa Jäämerta. ”Jää on kutistunut kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran kesäaikaan ja viisinkertaisesti talvella viimeisen 35 vuoden aikana”, kertoo Greenpeacen arktisvastaava, ilmastonmuutoksesta väitellyt filosofian tohtori Laura Meller. Ajoittain maassa näkyy vain syviä viiltoja. 22 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Jäätä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta merenpohjan lajisto on meille vielä kovin tuntematonta. S iinä ne seisovat kaikessa hiljaisuudessaan ja karun kauniina, Huippuvuorten ylhäiset laet. Täällä ovat jo kyntäneet norjalaiset ja venäläiset, sekä muutamien muidenkin maiden pohjatroolarit, joiden painavat verkot ja niiden sivu painot tuhoavat kaiken hujauksessa. Newman on tutkinut merenpohjia tutkijoiden, median ja ympäristöjärjestöjen kanssa ympäri maailmaa. Viileässä ilmassa aluksen rinnalla liitää arktisten laivojen ystävä, hieman häijyn näköinen myrskylintu, alueen yleisin merilintu. Valtavat lumipeitteet heijastavat auringonvaloa avaruuteen ja toimivat siis maapallon termostaatteina. Lähes vuosittain jään sulaminen tekee uuden ennätyksen. V ielä viisi vuotta sitten merijää riitti peittämään alueen kesälläkin, mutta nyt jää on sulanut kilometrien päähän, kertoo elokuvantekijä Gavin Newman ja osoittaa laivan kannella pohjoiseen
Huippuvuorilla talven keskilämpötila on noussut 26 vuodessa 10 astetta. Kuvasta nyt vain puuttuvat sekä merijää että hylkeet, eikä karhulla ole keinoja metsästää nopealiikkeisiä hylkeitä avomeressä. Jos talvesta tulee entistä leudompi, merkitsee se pohjoisen talvelle enemmän vesikuin lumisateita. Suomella on näytön paikka: seuraavan kahden vuoden ajan tulemme olemaan arktisen politiikan keskiössä, Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. vuotuiseen vaellukseen kesäja talvilaidunten välillä. Porot pystyvät kaivamaan jäkälää paksunkin lumen läpi, mutteivät jään. Sekunnin sadasosassa mursut ovat taas sukelluksissa. M aailma on kriittisessä tilassa. Arktinen luonto ja ravintoketjut käyvät parhaillaan läpi rajua muutosta. la. Ongelmana on yhä useammin se, miten ja milloin porot saadaan kulkemaan tiettyjen vesistöjen yli. Sademäärien odotetaan lisääntyvän erityisesti talvella, mikä tietää arktisille eläimille ja luonnolle entistä vaikeampia aikoja. Niin Huippuvuorilla kuin Suomessa porot kärsivät ilmastonmuutoksen heikentämästä talvesta. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 23 Arktinen kädenvääntö. Viime aikoina mursut ovat alkaneet kärsiä poikaskadosta, sillä pienet mursunpoikaset päätyvät yhä useammin jääkarhujen lounaspöytään. Se ehkä teeskentelee nukkuvaa, mikä on jääkarhujen hylkeiden saalistuskeino: täysin liikkumattomina karhut odottavat saalistaan tuntikausia hylkeiden hengitysaukon suulla. Y htä lailla Suomessa arktiset eläimet kamppailevat selviytymisestään. Nykyisin jääkarhuja hukkuu entistä useammin, koska ne uupuvat liian pitkillä uintimatkoilla. Lyhyemmät talvet myös vaikuttavat jutaamisreitteihin, eli suurporonhoidossa Arctic Sunrise -alus on ollut monessa mukana; muun muassa vastustamassa arktista öljynporausta ja tutkimassa seismisessä testauksessa käytettyjen äänipommien vaikutuksia merinisäkkäisiin. Aikuiset mursut ovat jääkarhulle liian suuri vastus, mutta jotain on syötävä. Lapissa järvien ja jokien jäät eivät enää kanna yhtä hyvin, ja vaelluksilla porot saattavat pudota jäihin. Hieman etäämpänä makaa hievahtamatta keltaisenvalkoinen jääkarhu, joka taitaa olla jo vanhempi yksilö. Vuonna 2013 Venäjän Siperiassa, Jamalin niemimaalla lähes 60 000 poroa kuoli yllättäen nälkään, kun nopeat säänvaihtelut sulattivat lumesta jäätä, eivätkä porot saaneet jääpeitteen läpi ruokaa. Merestä nousee hitaasti mursujen päitä, ne taklaavat toisiaan ja tuijottavat tulijoita. Ilmatieteen laitoksen joulukuussa 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa nopeammin kuin koko maapallon lämpötila, ja nousu on voimakkainta nimenomaan talvella
Yhdysvaltoja edeltänyt Kanada taas panosti fossiiliteollisuuden etujen ajamiseen. ”Ja nyt on aika toimia sen toteuttamiseksi”, Ban Kimoon vetosi. Suomen Arktisen neuvoston suurlähettilään Aleksi Härkösen mukaan Suomi tulee keskittymään puheenjohtajakaudellaan erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen arktisessa yhteistyössä. Maailman suurimmat kasvihuonepäästäjät, Kiina, ja USA sekä EU ratifioivat sopimuksen aiemmin. M arraskuussa 2016, hyvissä ajoin ennen Suomen puheenjohtajakautta, presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen. Suomi perii toukokuussa kaksivuotisen puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on keskittynyt puheenjohtajakaudellaan erityisesti mertensuojelualueiden verkoston edistämiseen. Jotta Pariisin sopimuksessa voitaisiin pysyä, merkitsee se pikaista luopumista fossiilisista polttoaineista. Epävarmuutta aiheuttavat muun muassa Yhdysvaltain uuden hallinnon asennoituminen ilmastokysymyksiin sekä allekirjoittajamaiden todellinen sitoutuminen. Mursut metsästettiin lähes sukupuuttoon Huippuvuorilla, kunnes laji rauhoitettiin 1952. Kuulostaa erinomaiselta! Mutta jääkö tämä vain puheeksi. Ilmastosopimuksessa maat sitoutuvat pitämään maapallon lämpenemisen alle kahdessa asteessa esiteollisesta ajasta, ja tekevänsä parhaansa pitääkseen lämpenemisen 1,5 asteessa. Nyt mursuja uhkaa ilmastonmuutos; jääkarhujen tavoin mursut eivät selviydy ilman jäätä. Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelijan Outi Honkatukian mukaan ilmastoneuvottelut ovat kuin aaltoliike: vaikka yhtenä vuonna harpataan valtavasti eteenpäin, on seuraavana vuonna tehtävä valtavasti töitä, jottei oteta takapakkia. Toukokuussa 2016 Norja myönsi kansainvälisille yhtiöille 13 uutta lupaa öljyn ja kaasun etsintään Barentsinmerellä. Kovalla työllä ja vuosien neuvotteluilla aikaansaatu Pariisin ilmastosopimus astui voimaan jo vuosia ennen kuin uskoimme, totesi YK:n juuri väistynyt pääsihteeri Ban Ki-moon toiveikkaana YK:n ilmastokokouksen avajaispuheessa Marrakechissa marraskuussa 2016. Näin Suomi liittyi sopimuksen ratifioineiden maiden joukkoon. Kyseessä on kaksikymmentä vuotta sitten perustettu yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on edistää ympäristönsuojelua, tutkimusyhteistyötä, kestävää kehitystä ja arktisten alueiden ihmisten hyvinvointia. Nature -lehdessä 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan kaikki arktinen öljy ja kaasu tulisi jättää maahan, jos haluaisimme rajoittaa ilmastonmuutoksen kahteen asteeseen. 24 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. M utta mitä tekevät Norja, Ruotsi, ja Suomi
Hän on toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton palkkaamana arktisen alueen konsulttina, tehnyt selvityksen Elinkeinoelämän keskusliitolle arktisista liiketoimintamahdollisuuksista ja laatinut Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille muistion EU:n arktisen tiedonannon taustatyöksi. Vuoden 2016 viimeisenä päivänä kovien pakkasten aikaan monitoimimurtaja Nordica lähti suuntaamaan kohti jään peittämää Ohotanmerta Läntiselle Tyynellemerelle, Venäjän Sahalinin öljyja kaasukentille. Vaikka EU:n arktiseen strategiaan Lipposen toive Jääradasta ei päässyt, ovat siihen kuitenkin tarttuneet pääministeri Juha Sipilä ja liikenneministeri Anne Berner. Kesäkausina ne toimivat Yhdysvaltojen Alaskan Bofortin ja Tsuktsienmerellä. Norja avaa uusia alueita öljynporaukselle ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Sanavalinta pohjautuu arktiseen strategiaan. Lipponen on vaatinut yritysten aktivoitumista, arktisia investointeja ja infrastruktuurin lisäämistä, muun muassa pohjoista rautatieyhteyttä Jäämereltä Suomen halki Eurooppaan. Elinkeinoelämän asiaa ajaa erityisesti yksi mies, entinen pääministeri Paavo Lipponen. Jään vetäytyessä on pohjoisessa hiljalleen avautumassa uusi Koillisväylän laivareitti Venäjän yli Aasiaan. Etsinnät on tarkoitus alkaa kesällä 2017, juuri kun Suomesta on tullut Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen, vaikka se velvoittaakin jokaisen maan laatimaan omat kansalliset tavoitteensa. Suomen Oslon-suurlähetystön tiedotteessa kerrotaan, että konsulttiyhtiö Rambollin mukaan suomalaiselle osaamiselle riittää kysyntää jatkossakin nimenomaan Pohjois-Norjassa. Suomi taas on jäänmurtajien johtomaa, jonka palveluille näyttäisi olevan tilausta. Suurin osa luvista menee Norjan valtion öljy-yhtiö Statoilille ja ruotsalaiselle Lundin Petroleumille. Juha Sipilän hallitus päivitti arktisen strategian syksyllä 2016, ja siinä todetaan, että ”arktinen alue säilyy (…) kasvavien intressien alueena”. Subarktinen alue Eteläarktinen alue Pohjoisarktinen alue Napapiiri KA RT TA PO H JA : IS TO C K, LÄ H D E: A R KT IN EN KE SK U S, LA PI N Y LI O PI ST O Maailman Kuvalehti 1?/?2017 25 Arktinen kädenvääntö. Koillisväylälle räätälöidään kuljetusreittien lisäksi myös valokuitukaapelia. E linkeinoelämä odottaa arktisen alueen avautumista ja uusia liike-elämän mahdollisuuksia. ”On harmillista, että Suomessa etsitään arktista talouskasvua sellaisesta maailmasta, jossa öljyteollisuus kasvaa voimakkaasti, vaikka Suomessa riittäisi myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista”, Laura Meller sanoo. Suomen valtion omistaman osakeyhtiön Arctian jäänmurtajat Nordica ja Fennica olivat vuokrattuina Shellin arktisiin öljynporaushankkeisiin vuodesta 2012 vuoden 2016 loppuun asti. Eduskunnan salikeskusteluissa ulkoministeri Timo Soini on sanonut toistuvasti, että arktista politiikkaa tehdään kestävä kehitys ”huomioiden”, eikä ”ehdoilla” tai ”periaattein”. Pienillä sanavalinnoilla voi olla suurikin merkitysero. Strategiassa tiuhaan toistuva ”kestävä kehitys” tuntuu olevan enemmänkin muotiilmaisu kuin todellinen tavoite. Suomen arktisen politiikan tavoitteet on linjattu hallitusohjelmassa ja vuonna 2013 hyväksytyssä arktisessa strategiassa, jonka mukaan luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen tulisi ohjata taloudellisia toimia. P ariisin ilmastosopimuksesta voi moni iloita, mutta sen ongelma ympäristöjärjestöjen mukaan on se, että ratifioineet maat eivät ole riittävän sitoutuneita tavoitteisiin. Myös kaivosja kalateollisuus, samoin kuin datakaapelihanke Suomen kautta Aasiaan ovat tärkeinä asialistalla. Toistaiseksi kuitenkin Jäämeren radan kannattavuudesta on varsin vähän näyttöjä, eikä Venäjän sotilaallisesti kovaa vauhtia varustama Koillisväylän reittikään vedä. Vuoden 2013 strategiassa tavoitteita listataan erityisesti liiketoiminnan kohdalla. Jäämeri Tyyni valtameri Grönlanti (Tanska) Huippuvuoret (Norja) ISLANTI VENÄJÄ Atlantin valtameri Ko illis vä ylä Luo teis väyl ä SUOMI NORJA RUOTSI TANSKA KANADA Alaska (YHDYSVALLAT) Arktiset alueet ja arktisen neuvoston jäsenvaltiot Suomella ei ole arktista rantavii vaa, mutta Suomi on jäänmurtajien johtomaa. Nämä ovat suuria suunnitelmia. Myös hallituksen arktisen strategian päivityksessä otettiin huomioon Lipposen suositukset. Ja Lipposta kuunnellaan. Lipposen haaveilema Jäämeren junarata olisi osa Baltian rataa, Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia ja näiden muodostamaa liikenneverkkoa
H uhtikuussa 2016 voimaan tullut Metsähallituslaki valmisteltiin ottamatta huomioon alkuperäiskansojen näkökulmaa. Viime syksynä valtioneuvoston kansliassa päivitetyssä arktisessa strategiassa puolestaan todetaan, että ”alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen on keskeinen osa Suomen arktista politiikkaa”. Olen ymmärtänyt, ettei kovin usein kysytä, mitä teillä on jo ja mitä tarvitaan nykyisten elinkeinojen vahvistamiseksi”, Vilhunen toteaa. Samaan aikaan pohjoisessa on myös iso joukko paikallisia, jotka haluavat kehitystä ja työllisyyttä alueelle. Lisääntynyt liikenneinfrastruktuuri voi merkitä lisää kaivoksia, mikä maankäytön ja vesistöjen saastuttamisen kautta uhkaisi alkuperäisväestön perinteisiä elinkeinoja. Aluksi selvitystä tehdään öljyntorjunnasta, meriliikenteestä ja suojelualueista. leveyspiirin pohjoispuolella asuvasta ihmisestä on suomalainen, ja monet heistä saamelaisia – Euroopan ainoan alkuperäiskansan jäseniä. Tavoitteenamme on edistää kestävää kehitystä ja ympäristöasioita kaikessa päätöksenteossa”, Vilhunen sanoo. Saamelaiskäräjät vastustaa Lipposen ajamaa Jäämeren ratahanketta, koska se edistäisi alueen kaivostoiminnan kasvua ja metsätalouden raaka-aineiden käyttöä, ja tämä vaikuttaisi heikentävästi saamelaiskulttuuriin. Ensinnäkään Suomi ei ole ratifioinut YK:n Kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansoja koskevaa ILO 169 -sopimusta, eikä ratifiointi ole nykyisessä hallitusohjelmassa, vaikka se kuuluu arktisen strategian alkuperäisväestön oikeuksia koskeviin tavoitteisiin. ”Mutta tarkkailijajäseniltä kysytään näkemystä aina viimeisimpänä. Suomen näytöt alkuperäiskansan oikeuksien puolus tamisesta eivät ole häävit. Sopimus takaisi alkuperäisväestölle yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä on. ”Tarkkailijan tärkein tehtävä on toimia vahtikoirana. Tällä hetkellä saamelaiset eivät voi vaikuttaa maanomistusasioissa: 90 prosenttia saamelaisten maista on valtion omistuksessa. 26 1?/?2017 Maailman Kuvalehti Arktinen kädenvääntö. Myös YK:n erityisraportoija ja Suomen perustuslakivaliokunta esittivät saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa takaisin metsähallituslakiin, mutta mikään ei auttanut. ”Ulkopuolelta kuvitellaan, että pohjoisessa eletään köyhyydessä, ja että alueelle tarvitaan paljon kehitystä. Juha Sipilän hallituskautena kielto hävisi. L ähes joka kolmas 60. Vilhusen mielestä suurimpia haasteita arktisessa politiikassa on se, kenen asioita ja etuja arktisella alueella edistetään. Kuitenkin se, että olemme paikalla vaikuttaa kielenkäyttöön ja siihen millaisia päätöksiä lopulta tehdään.” Vilhusen mielestä on ongelmallista, ettei kukaan ole koskaan tutkinut Arktisen neuvoston satojen suositusten toimeenpanoja. Yksi heistä on WWF:n merten ja arktisen luonnon ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, joka on osallistunut neuvoston kokouksiin tarkkailijajäsenenä. Paineet ovat kovat, varsinkin kun toiselta laidalta painavat päälle ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon puuttuminen saattaa Saamelaiskäräjien mukaan myös hankaloittaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia, koska se edellyttää saamelaisten maaja vesioikeuksien olevan ratkaistu. Vielä Jyrki Kataisen hallituksen aikana sopimusluonnoksessa luki saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Useat ihmisoikeusjärjestöt ja saamelaistahot kritisoivat hallitusta laista. Sanila-Aikion mukaan todellinen syy saamelaispykälien poistoon on Jäämeren rata. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikio kertoi Ylen haastattelussa, että heikentämiskielto olisi antanut saamelaisille valtion näkökulmasta liikaa valtaa saamelaisalueen maankäytöstä päättämisessä. ”Pohjoisessa asuu paljon paikallisia asukkaita ja alkuperäiskansaa, ja heillä on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten asioita tulisi kehittää.” Saamelaisille metsäautotieverkosto tai rautatiet eivät välttämättä ole edistystä, vaan ne voivat uhata poronhoidon edellytyksiä leikkaamalla porojen vaellusreittejä. Härkönen esitti eduskunnan pikkuparlamentissa toukokuussa 2016, että alkuperäiskansojen edustajat ovat olleet mukana arktisessa yhteistyössä alusta alkaen ja yhteistyö pohjautuu pitkälti tieteellisiin arvioi hin. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella saamelaisia asuu noin 75 000–100 000, Suomessa arviolta 10 000. Metsätieverkosto voisi myös merkitä metsäteollisuuden hakkuiden rajua kasvua. S uomella on kansallinen asiantuntija jokaisessa Arktisen neuvoston työryhmässä. Se tekisi metsistä poronhoidolle sopimattomia, kun talviaikaan tärkeä puiden oksilla kasvava porojen ruoka luppojäkälä katoaisi. Myös useilla ympäristöjärjestöillä on edustuksensa neuvostossa. Nyt Vilhusen ideasta WWF tulee julkaisemaan kevään ministerikokouksessa ensimmäisen vertailun arktisten jäsenvaltioiden kansallisesta toimeenpanosta. Suomen näytöt alkuperäiskansan oikeuksien puolustamisesta eivät kuitenkaan ole häävit – varsinkin kun pelissä on raha. Suomen arktisen suurlähettilään Aleksi Härkösen puheessa arktinen yhteistyö, kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen kunnioitus kuulostavat kaikki suorastaan upeilta
Arktisen alueen tulevaisuus edellyttää laajaa alueellista, valtiollista ja poliittista yhteistyötä. Parhaillaan Greenpeace Nordic ja Natur og Ungdom -ympäristöjärjestöt ovat haastaneet Norjan hallituksen oikeuteen uusien öljylupien avaamisesta Barentsinmerellä. Syksyllä 2014 yli 311 000 ihmistä marssi New Yorkissa vauhdittaakseen New Yorkissa tuolloin alkanutta ilmastokokousta siirtymään sanoista tekoihin. Historiallinen kädenvääntö käydään norjalaisessa oikeussalissa alkaen tänä vuonna. Syinä nähdään alhainen öljyn hinta, taloudellinen tuottamattomuus ja liialliset riskit, sekä maailmanlaajuinen peräänantamaton ympäristöliike. A rktisesta alueesta käydään kovaa kädenvääntöä. Älkää jättäkö sitä hallituksille.” Lisääntyvä laivaliikenne Arktiksella kasvattaa muovijätteen määrää meressä, josta se kulkeutuu eläinten, kuten myrskylintujen mahaan. V aikka kalastusteollisuus on ainakin toistaiseksi saatu hillitsemään toimiaan arktisella alueella, kiihtyy kamppailu nyt fossiilisia polttoaineita vastaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toukokuussa 2016 saavutettiin historiaa, kun Greenpeacen pitkäjänteisten neuvotteluiden tuloksena useat kalastusyhtiöt sitoutuivat siihen, etteivät laajenna toimintaansa koskemattomille alueille, ja etteivät yhtiöt kalasta uusilta, hiljattain jään alta avautuneilta arktisilta merialueilta. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 27. Kesällä 2016 Arctic Sunrise -aluksen tutkiessa arktista merenpohjaa todettiin, että kalastusteollisuus oli pitänyt sopimuksesta kiinni. ”Se on askel oikeaan suuntaan, mutta tarvitsemme lain suojan näille vesialueille”, saksalainen Arktiskampanjoitsija ja arktiseen ilmastonmuutokseen perehtynyt tutkija Larissa Beumer painotti Arctic Sunrise -aluksen viime kesäisellä tutkimusmatkalla. Järjestöjen mukaan Norja – joka ratifioi Parisiin ilmastosopimuksen ensimmäisten joukossa – toimii sekä ilmastosopimusta että maan perustuslakia vastaan, koska perustuslaki takaa kaikille oikeuden terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Ovatko suurvallat valmiita tulevaisuudessa sopimaan, vai alkaako arktinen suurryntäys, jossa taloudelliset, kaupalliset ja sotilaalliset intressit möyhentävät alleen arktiset alueet – ja sen myötä paljon muuta. Syksyllä 2015 Shell luopui arktisista öljynporaussuunnitelmistaan eikä aio toistaiseksi hakea uusia lupia Barentsinmerelle. Ban Ki-Moon laittaa toivonsa tavallisiin ihmisiin: ”Kansalaisyhteiskunta, te olette maailman ääni. Yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut Greenpeacen Arktis-kampanjan tavoitteet arktisen öljynporauksen ja arktisen tuhoisan tehokalastuksen kieltämiseksi ja suojelualueiden verkoston perustamiseksi Pohjoiselle jäämerelle
Suunnitelmien mukaan junaraide lävistää pian Nairobin kansallispuiston. Ali, yli vai läpi. Kenian hallitus on käynnistänyt valtavan rautatiehankkeen Mombasasta Ugandaan. Teksti: Marie Kajava Kuvat: Miikka Pirinen 28 1?/?2017 Maailman Kuvalehti
K uvittele puisto, jonka fauna ja floora kukoistavat. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 29. Sijainti on koitumassa maan vanhimman, vuonna 1946 perustetun kansallispuiston kohtaloksi: junaraidetta ei voi rakentaa tuosta vaan kaupungin läpi, mutta luontoa on helppoa kohdella kaltoin, jos rata halutaan kuitenkin lähelle pääkaupunkia. Suuri raideprojekti sai alkunsa vuonna 2013. Tämä ei ole kuvitelmaa. Se on naurettava väite”, sanoo oppaana ja luonnonsuojelijana työskentelevä Sylvester K’Otiende. Luonnossuojelioiden mukaan väite on naurettava. Kuvittele, että otat valokuvan sarvikuonosta, ja horisontissa siintävät Nairobin pilvenpiirtäjät. Kuvittele sarvikuono. Tällä erää ainakin Ruanda on vetäytynyt hankkeesta, jonka hinta kasvaa ennätysvauhdilla. Me olemme nähneet valokuvan tai postikortin sarvikuonosta, kirahvista tai leijonasta sekä Kenian pääkaupungista. ”Päättäjät sanovat, että raide ei kulje puiston läpi vaan sen yli. Raide jatkuu suunnitelmien mukaan Ugandaan, Ruandaan ja Etelä-Sudaniin, ja raideverkosto on kallein rakennusprojekti itäisessä Afrikassa. Kaukana siintävät valtavat pilarit, joiden päälle junaraide rakennetaan. Keniassa päärahoittajana on Kiina, ja valtio rahoittaa itse noin kymmenen prosenttia kustannuksista. Nairobin verrattain pieni eli 117 neliökilometrin kokoinen kansallispuisto sijaitsee aivan kaupungin kyljessä. Aluksi reitin piti kulkea maan alla, mutta se VIranomaisten mukaan junarata ei kulje puiston läpi, koska se nostetaan pylväiden päälle. Junaraiteen merkitystä on perusteltu talouden näkökulmasta: se avaa pääsyn Mombasan satamasta mantereen sisäosiin. Sellainen on maailmanlaajuisesti harvinaista, ja puistosta saavat nauttia turistien lisäksi paikalliset ihmiset. Mutta kuvittele, että tuo kaikki on historiaa: Nairobin kansallispuiston läpi saattaa kulkea pian junarata. Sanotaan, että puisto on Nairobin keuhkot. Nairobin kansallispuisto on osa raidetyön kakkosvaihetta. Rakentamisen ensimmäinen vaihe Mombasasta aivan Nairobin lähistölle on valmis. Raide halkoo idässä valtavan Tsavon kansallispuiston
Nykyisin niitä on 35. Tuon herkän ketjun vuoksi ne ovat kaikki haavoittuvassa asemassa, kun elinpiiriä uhataan. olisi ollut kallista, joten päädyttiin maan pinnalle. vat vain vapaan tilan, joka on suojeltu. 30 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Tuhannet raidetta rakentaneet kuolivat vaarallisissa työolosuhteissa ja villieläinten hyökkäyksissä. ”Vain lentokone voi mennä puiston yli häiritsemättä luontoa. Lähiseutujen asukkaita tiedotettiin hankkeesta vain kuukautta ennen työn alkua. Raiteet ovat vuosikymmenten ajan erottaneet ja syrjineet enemmän kuin yhdistäneet. Nairobin kupeessa kansallispuistossa elää luonnonvaraisia villieläimiä: kirahveja, leijonia ja sarvikuonoja. Junarata ei ole uusi aihe Keniassa. Parmisalle on tärkeintä, että hauraat eläinlajit saavat elää rauhassa. Niiden elintila on nyt uhattuna. Kenyan Railwaysin mukaan puiston läpi rakentaminen on halvinta, mutta todellisia lukuja tai arvioi ta ei ole näytetty”, paikallinen maasaijohtaja ja luonnonsuojelija Nickson Parmisa toteaa. ”Vanha raide oli aikansa suuri virhe, joka toistetaan taas”, Parmisa arvioi . Paitsi Nairobin kansallispuiston villieläinten elinolosuhteita, raidehanke loukkaa ihmisoikeuksia. Kenian hallitus on kaksinaamainen suhteessa luontoon, sen merkitykseen ja suojeluun. Tuon tuosta näkyy kirahveja, seeproja, paviaaneja, python-käärme, impala-antilooppeja, korppikotkia, muutama sarvikuonokin. Kenian hallitus ei halunnut kunnostaa olemassa olevaa raidetta vaan rakentaa uuden. Ne pitävät itse huolta ravintoketjusta. Alueella on onnistuttu pelastamaan leijonat, joita oli vuonna 2003 jäljellä enää yhdeksän. Vanhan junaraiteen käyttöaste on matala – joidenkin mielestä se ei ollut korkea koskaan. Junaliikenne ei ole palvellut kansaa vaan yrityksiä ja tavarankuljetusta. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että villieläimet tarvitseVanhan rautatien rakentamista pidetään brittikolonialismin radikaalina symbolina: Mombasasta niin ikään Ugandaan jatkuva yksiraiteinen The Lunatic Express karkotti maasait alkuperäisiltä alueiltaan eli nykyisen Nairobin ympäristöstä. Kun ajaa kansallispuiston läpi, maisema muuttuu kuivasta ruohikosta pitkäksi heinikoksi, sitten kumpuilevaksi ja vehreäksi maastoksi
Lopuksi: Kuvittele puisto ja pakokaasujen värjäämä heinikko. Junaraiteen ylityskohdat saattavat olla kaukana tai yksityisesti omistetulla maalla. Kun ajaa puiston koillisosiin, siluetin rikkovat kymmeniä metrejä korkeat pilarit. Hän sanoi, että asiaan on puututtava heti – tai norsut menetetään. Toistaiseksi vaihtoehdot on kumottu mahdottomina, ja perustelut ovat taloudellisia. Maa saa merkittävän osan ulkomaantuloistaan matkailusta, jonka keskiössä ovat turisteille järjestetyt safarit kansallispuistoissa. Hän uskoo, että kansallispuiston halkaiseva junaraide on vain alku, jonka jälkeen puiston tuhoamista on helpompi jatkaa. Ja kuvittele leijona junaraiteiden alla – tuskinpa vaan. He ovat ehdottaneet vaihtoehtoisia reittejä raiteelle. Viime vuonna uutisoitiin maailmanlaajuisesti, miten presidentti Kenyatta sytytti Nairobin kansallispuistossa palamaan savuna ilmaan 172 miljoonan dollarin edestä salametsästettyä norsunluuta. ”Kyse on lopulta siitä, että kun ihminen katsoo kansallispuistoa, näkeekö hän keuhkot ja happea. Kuvittele, että korkealla pilarien päällä kolistelee tavarajuna. Kuvittele 60 metriä korkeat pilarit. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 31. Ihmiset pelkäävät paitsi luonnon, myös kodin ja töiden puolesta. Uhkakuvat eivät siinnä kaukana tulevaisuudessa, vaan junaraide on jo Nairobin kansallispuistossa. Vai näkeekö ihminen maata, jolle rakentaa ja joka ottaa haltuun”, Parmisa sanoo. K E N I A Nairobin luonnonpuisto Nairobi 500km 5km Nairobin keskusta Lentokenttä raideasiasta julkisesti omalla nimellään. Kansallispuistoa ovat koetelleet jo aiemmin voimajohtoja öljyputkihankkeet. Parmisa nostaa esiin maasai-yhteisöt, jotka elävät puiston liepeillä ja Nairobista itään jatkuvilla alueilla. Valtion ja vallanpitäjien kaksinaamaisuutta korostaa myös koko ikänsä kansallispuiston reunalla asunut Parmisa. Kenyatta – joka on maan ensimmäisen presidentin Jomo Kenyattan poika – tuomitsi norsunluun kansainvälinen kaupan ja hintojen nousun, joka on johtanut teurastuksiin afrikkalaisissa metsissä. Todellisuudessa työmaalla näkyy kiinalaisia työntekijöitä ja työvälineitä. Ne kulkisivat esimerkiksi puiston etelätai pohjoispuolelta. ”Kenian hallitus on kaksinaamainen suhteessa luontoon, sen merkitykseen ja suojeluun”, sanoo Sylvester K’Otiende. Monien ihmisten elinkeino on suorassa yhteydessä puistoon. Harva paikallinen uskaltaa puhua Junaradan rakentamisen luvattiin tarjoavan työtä kenialaisille. Kaikkialla kiirii huhuja korruptiosta ja tulevista presidentinvaaleista, sillä uusi junaraide on nykyiselle presidentille näytön paikka. Paikalliset yhteisöt ja ympäristöaktivistit ovat vaatineet lisäselvityksiä ja raidehankkeen vaikutusten tutkimista ekosysteemin ja luonnon tasapainon näkökulmasta. Parmisa arvioi, että junaraide nousee maaston epätasaisuuden vuoksi 40–70 metrin korkeuteen. Vaikka presidentti Uhuru Kenyatta vahvisti lokakuun 2016 lopussa, että raide kulkee Nairobin kansallispuiston halki, rakennustyöt ovat tauolla. Juna raide katkaisee pihapiirit ja ihmisten sekä karjan arkiset reitit vesipisteille, kouluihin ja päiväkoteihin
Myös luonnossa syntyy päästöjä – nämä luonto pystyy imemään takaisin. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 todettiin, että lämpötilan nousu pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen, jos suurilta onnettomuuksilta halutaan välttyä. Energian tulee jatkossa olla uusiutuvaa ja päästötöntä, esimerkiksi aurinkoenergiaa tai tuulivoimaa. Sekä viime vuosikymmen että vuosi 2016 olivat mittaus historian lämpimimmät. NAPAJÄÄT SULAVAT ENNENNÄKEMÄT TÖMÄN NOPEASTI. Nykyisellä tahdilla ilmasto kuitenkin lämpenee 4–5 astetta 2100 mennessä. LU O N N O LL IS ET PÄ Ä ST Ö T 10?% 25?% + ILMASTONMUU TOS LÄMMITTÄÄ MAATA JA MERIÄ. 32 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. CO 2 Hallitukset ovat luvanneet pysäyttää ilmaston lämpenemisen enintään kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. FOSSIILISTEN POLTTO AINEIDEN, kuten öljyn ja kivihiilen käyttö on lopetettava mahdollisimman nopeasti. Myös äärimmäiset sääilmiöt, kuten trooppiset hirmu myrskyt, tulvat ja kuivat kaudet lisääntyvät. Samalla merenpinta nousee. Myös kulutusta ja energian käyttöä pitää vähentää globaalisti. 2 B. ILMASTON MUUTOS. 4 MITÄ VOIMME TEHDÄ. öljyn rikastaminen ja kuljetukset) tuottavat 10% päästöistä. Vuosina 2002–2011 Grönlannin jäätikkö suli kuusi kertaa nopeammin kuin edellisenä vuosikymmenenä, samoin Antarktiksen jäämassa. 3 MITÄ SIITÄ SEURAA. IH M IS EN TU O TT A M AT , ”Y LIM Ä Ä R Ä IS ET ” PÄ Ä ST Ö T HIILEN, MAAKAASUN JA ÖLJYN POLTTAMI NEN energiaksi on suurin kasvihuonekaasujen lähde (25?%). Muut energia-alan päästöt, jotka eivät liity suoraan sähkön tai lämmön tuotantoon (esim. MIKÄ ON... Se päästää sisään auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta estää tehokkaasti maanpinnan ja ilmakehän itsensä lähettämän pidempiaaltoisen lämpösäteilyn poistumisen. Teksti Elina Venesmäki Kuvitukset Teemu Kumpulainen, iStock, Freepik Maapallon ilmakehä toimii kuin kasvihuone. A. MISTÄ PÄÄSTÖT TULEVAT. Vaaditaan siis nopeita toimia. 1 MIKSI ILMASTO LÄMPENEE
Kuntien energiapäätöksillä on suuri merkitys ilmaston muutokselle. IHMISEN KANNALTA SEURAUKSET OVAT VAKAVIA etenkin köyhissä maissa. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi noin 33 astetta kylmempi, eli noin -18 astetta. MYÖS POLIITTINEN VAI KUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ: äänestämään pääsee seuraavan kerran taas kuntavaaleissa 9.4.2017. MAATALOUS, METSÄ TALOUS JA MUU MAAN KÄYTTÖ vastaavat lähes neljännestä (24?%) kasvihuonekaasupäästöistä. +2°C ILMAKEHÄN HIILI DIOKSIDIMÄÄRÄÄ VOI ALENTAA lisäämällä hiilidioksidia sitovia kasveja. Suurin osa näistä päästöistä tulee maataloudesta ja metsien hävittämisestä. Sadat miljoonat ihmiset asuvat alueilla, jotka uhkaavat jäädä nousevan merenpinnan alle. % 14 . 21 . Metsien raivaaminen pitää lopettaa heti. ILMASTON MUUTOS JOHTUU SIITÄ, ETTÄ... Puuston kasvu täytyy varmistaa ja metsäpinta-alaa lisätä. % MERTEN HAPPAMOITUMINEN UHKAA ELÄMÄÄ MERESSÄ, esimerkiksi koralleja. ELIN YMPÄRIS TÖJÄ TUHOU TUU JA LAJEJA KATOAA. kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi ja metaani jäävät lämmittämään ilmakehää. Se on välttämätön elämälle maapallolla. TEOLLISUUDEN osuus maailman päästöistä on lähes viidennes. Konfliktien riski kasvaa ja ilmastopakolaisuus lisääntyy. Kannattaa siis vähentää eläinperäisen ruuan kulutusta eli lihaa ja maitotuotteita, liikkua julkisilla liikennevälineillä, pyöräillä ja kävellä, asua tiiviisti ja käyttää ekoenergiaa tai uusiutuvaa energiaa. 24 . % Jos ilmasto lämpenee kahdella asteella, kyseessä on täysin uusi ilmastotyyppi, josta ihmiskunnalla ei ole aiempaa kokemusta. LIIKENTEEN osuus on 14?% kasvihuonekaasupäästöistä. ...maapallon seitsemän miljardia ihmistä tuottavat enemmän päästöjä kuin luonto kykenee sitomaan. Nämä päästöt syntyvät energiantuotannosta ja ruoanvalmistuksesta kodeissa. Lähteet: IPCC (AR 5), Ilmatieteen laitos, WMO, Greenpeace Tämä ilmiö on KASVI HUONEILMIÖ. ASUMINEN, RUOKA JA LIIKKUMINEN ovat ihmisen kolme suurinta päästöjen lähdettä. Ilmakehän hiilidioksidista suuri osa imeytyy maailman meriin, ja tämä happamoittaa niitä. RAKENNUSTEN osuus päästöistä on 6?%. % CH 4 Maailman Kuvalehti 1?/?2017 33 MAAILMANSELITYS Tällä palstalla teemme vaikeasta helppoa.. Teollisuuden osuuteen lasketaan myös fossiilisten polttoaineiden käyttäminen teollisuuslaitoksissa. Esimerkiksi naali on jo käytännössä hävinnyt Suomesta. M UT TA ... Kuivuudet ja satojen menetykset vaikuttivat vahvasti esimerkiksi Syyrian sodan taustalla. Suuresta Valliriutasta on vuonna 2050 jäljellä vain viisi prosenttia, jos lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia. Ruuantuotanto vaikeutuu, juomavesi hupenee ja sairaudet leviävät. ILMASTON MUUTOS. Lähes 95?% liikenteeseen käytetystä energiasta tulee öljypohjaisista polttoaineista. 6 . Tällöin ns
On joitain aisoita, joista melkein väkisin syntyy roskaa. 34 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Kahden viikon roskat mahtuvat puolen litran lasipurkkiin
Suurin murheenkryyni on muovijäte. Toimittaja päätti yrittää elää kahden viikon ajan mahdollisimman vähäroskaista elämää. Olen unohtanut oman keep cuppini kotiin, vaikka juuri nyt sitä olisi erittäin toivottavaa pitää laukussa. Yhdessä kuvassa kilpikonna on kuristunut muovinaruun, ja televisiossa sanotaan, että merissä ja järvivesissä velloo mikro muovia, jota vedeneliöt nielevät. Kaikki kurkut on pakattu muoviin. En olisi uskonut, että kurkkuostoksista voi jäädä hyvä mieli koko päiväksi! Toisena päivänä osallistun seminaariin, jossa kahvi tarjotaan kertakäyttömukeista. Ensimmäisenä roskattomana päivänä huomaan puutoksen: kurkku! Tuo jokaisen voileivän välttämätön päällinen. Hankin pulloshampoon tilalle palashampoon, ja kasvojen puhdistamiseksi ostan siihen tarkoitetun palasaippuan. KIITOS! ILMAN ROSKAA, ELÄMÄ Maailman Kuvalehti 1?/?2017 35. Uutisten virta motivoi roskattomuuteen. Valmistaudun viikkoon hankkimalla kestohedelmäpusseja. Päätän, että voin ostaa tuotteita, jotka on pakattu kartonki-, lasitai metallipakkauksiin, sillä ne voi kierrättää. Se on ongelma paitsi vesien eliöstölle, myös ihmisille. Inspiraationi lähteenä toimi Lauren Singerin, nuoren newyorkilaisen naisen blogi, joka käsittelee roskatonta elämää. Suunnittelen pakkaavani niihin muutakin kuin hedelmiä: uskon, että voin ostaa Punnitse & Säästä -liikkeistä lähes kaiken tarvittavan, kuten pastat, siemenet ja pähkinät. Mikromuovin pelätään aiheuttavan ongelmia myös ihmisille, koska muovia voi päästä juomaveteen veden puhdistusprosessista huolimatta. Teksti: Annina Rintala Kuvat: Emma Suominen P äätin ryhtyä kahdeksi viikoksi elämään mahdollisimman vähäroskaisesti. Tietysti aina parempi, jos tuotteen voi ostaa ilman pakkausta. Korvaan kurkun paprikalla, sillä niitä ei ole aina pakattu muovikääreeseen. Myynnissä on kotimaisia ”käyräkurkkuja” ilman muovikäärettä. Tosin kaksi viikkoa myöhemmin näen kauppareissullani Kannelmäen Prismassa jotain, joka hymyilyttää. Olisiko roskaton elämä mahdollista ilman, että sen vuoksi tarvitsisi muuttaa radikaalisti elämäntapaa. Käsija suihkusaippuana toimii niin ikään tavallinen, koivunlehdentuoksuinen palasaippua. Seminaarin jälkeen jatkan tenttiin luAina parempi, jos tuotteen voi ostaa täysin ilman pakkausta
Leivän päälle levitän joko avokadoa, oliivitahnaa tai oliiviöljyä. Toisinaan sorrun ostamaan paperipussillisen leivän, sillä lähikaupan irtosämpylävalikoima on hirveän suppea, enkä halua syöttää lapselleni pelkkää vaaleaa vehnäleipää. Niitä olen aikaisemmin käyttänyt, mutta budjettisyistä vaihdoin marketin shampooseen. Käsitiskiin käytän puista tiskiharjaa. Kaikenlaiset öljyt, joita ei ole pakattu muovipakkauksiin, kelpaavat. Ekologisen elämän kannustaja Lauren Singer on 25-vuotias bloggaaja New Yorkista. Olin luullut, että leipäpussit eivät kuulu sinne siksi, että niissä on usein muovinen ”ikkuna”. Tarvitsen selvästi vielä totuttelua, että roskattomuus iskostuu takaraivooni. Ostan irtosämpylöitä, koska ne voin pakata omaan kestopussiin. Singerin neljän vuoden aikana tuottamat roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin. Mutta ehkä vielä joku päivä voin lähettää hänelle kuvan lasipurkista, jossa lepäävät neljän vuoden aikana tuottamani roskat. Luen tuotteen nettisivuilta, että ongelma on yleinen käsittelyissä hiuksissa. Kahden viikon jälkeen olen saavuttanut itselleni sopivimman roskattomuuden tason. Lisäksi kauppahallin ostokset maksavat helposti enemmän kuin lähimarketissa. Täytetyn sämpylän tai karjalanpiirakan voi pakata puuvillaharsoon tai -pussiin. En kuitenkaan jatka kokeilua, sillä harjoihini jäävä tahma ei meinaa lähteä irti millään. Ikävää, sillä pienyrittäjiä kannattaisi tukea. Täytetyn sämpylän voi pakata puuvil laharsoon tai pussiin. kemista yliopiston kirjastolla. Vaihtoehto palashampoolle olkoon Ole Hyvä -täyttöpullot. Roskia, joita on ollut vaikea välttää, ovat vessapaperipakkauksen muovikääre, hammaslanka, hintalaput ja ehkäisyrengas. En kuitenkaan uskalla ryhtyä tositoimiin, sillä ihoani kirvelee vastikään puhjenneen ihottuman vuoksi. Pyykinpesuun käyvät pesupähkinät, jotka puhdistavat vaatteet ihan kelvollisesti. Roskattoman elämän ostosten suunnittelu hankaloittaa jonkun verran arkea ja vie aikaa. Paistotuotteet, lounas tai kahvi on lopulta yllättävän helppo ostaa roskattomasti. Hiukset kyllä muuten jäävät ihanan kuohkeiksi ja helposti muotoiltaviksi pesun jäljiltä. Parasta kokeilussani on se, että roskan määrä väheni radikaalisti. Singer antaa blogissaan vinkkejä roskattomaan elämään ja käy kertomassa roskattomasta elämästä erilaisissa tapahtumissa. Vartalovoiteen korvaaminen käy helposti. Hiuksistani tulee muutaman käyttökerran jälkeen tahmeat. Sen pää on mahdollista vaihtaa uuteen. Meikkejä on vaikeaa hankkia roskattomasti. Aivan esikuvani Lauren Singerin tasolle en roskattomuudessani yltänyt. Leipäostoksilla havahdun siihen, että lähes kaikki kokonaiset leivät on pakattu joko muovitai paperipusseihin. Ongelmia aiheuttaa palashampoo. Tiskikonetableteista valitsen pakkauksen, jonka tablettien kääre sulaa pesussa. Pieni pettymys nirhaisee. Menee hetki, että hiukset tottuvat tuotteeseen. Olen todella tyytyväinen siihen, että olen opetellut ostamaan eväitä tuottamatta roskia. Suunnittelen kokeilevani itse tehtyä deodoranttitahnaa. Sellaisen hankkiminen ei tee iso lovea budjettiin, kuten ei uudelleen käytettävä kahvimukikaan. Kasvovoiteenkin voi korvata öljyllä. Illallista voin kuitenkin kokata niin, että tuoretta korianteria ei tarvitse jättää ostamatta vain siksi, että se on muovisessa kääreessä. Paperipussin nakkaan kartonkikeräykseen, jonne sen HSY:n (Helsingin KU VA KA A PP A U S YO U TU B EV ID EO ST A . Blogi löytyy osoitteesta http://www.trashisfortossers.com/ ja Instagram-tili nimellä ”trashisfortossers”. Tarkastelen litran lasipurkkia, joka on puolillaan. Hellyn taas ostamaan lapselleni paahtoleipää muovipussissa ja jugurttia, joka on pakattu muoviin. Elän mahdollisimman vähän roskia tuottaen, mutta en hermostu, vaikka joudun toisinaan ostamaan parsakaalin muovikelmussa. Hiukseni eivät ole käsitellyt, mutta ne ovat luonnostaan varsin karheat ja ”karvaiset”, kuten kampaajallani on tapana todeta. Olen väsynyt ja kahvilassa unohdan, että olisin voinut valita leivoksen, jossa ei ole minkäänlaista käärettä. Siten ne ovatkin ekologisempi vaihtoehto kuin muoviin pakatut. Etäpäivinä kauppahalli kun ei ole matkan varrella. Myös laastareista, joita touhukas viisivuotias tarvitsee polviinsa ja sormiin vähänä väliä, on syntynyt pieni määrä roskaa. Siivoamiseen kelpaa ruokasooda ja etikka. seudun ympäristöpalvelut) mukaan voi laittaa. Hän elää roskatonta elämää ja on ekologisia pesuaineita valmistavan The Simply Co -yrityksen perustaja. Kartonkipakkauksiin pakattuja meikkejä on kyllä saatavilla. Siinä ovat kahden viikon roskat. 36 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Tosin kauppahallista tai leipomosta voisi ostaa pakkaamattoman leivän ja kääräistä sen kangasharsoon. Ohje löytyy Singerin blogista. Lasisia ja peltisiä eväsrasioita on hyvin tarjolla
Muutosta ei tarvitse tehdä otsa rypyssä. Deodorantin voi valmistaa itse. Lisäksi kannattaa punnita, mikä on itselle kohtuullinen ja miellyttävä tapa elää vähemmän roskaista elämää. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 37. Senkin avulla voi vähentää huomattavan paljon sekajätteeseen päätyvää roskaa. Leivän ja muut paistotuotteet voi kääriä puuvillaharsoon. Vinkkejä roskattomaan elämään Puuvillaiset tai muoviset kestopussit kertakäyttöisten muovipussien tilalle. Kierrätyksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ohje löytyy muun muassa Singerin blogista. Kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan erilaisia täyttöpakkauksia ja irtotuotteita. Lounaan voi ostaa omaan peltiseen tai lasiseen rasiaan. Saippuat kannattaa vaihtaa palasaippuoihin ja shampoo samoin, mikäli se hiuslaadulle sopii
38 1?/?2017 Maailman Kuvalehti KUVAREPORTAASI
Mutta voiko palavan hiilen peliä voittaa kukaan. Teksti ja kuvat: Kari Eloranta Maailman Kuvalehti 1?/?2017 39. Kun maa polttaa alla Intia kasvattaa hiilivoimaa silmät kekäleinä kiiluen. Sen näkökulmasta ilmastotalkoot koskevat vain länsimaita
Maanalinen palo, joka kärventää jo intensiivisesti, vie ne muuten. Intian hiilivarantojen mittava hyödyntäminen alkoi vasta 1900-luvun alussa, kun maan teollisuuden kantaisä Jamsetji Tata perusti ensimmäiset terästehtaat. Päiväansioksi tästä työstä kertyy pari euroa. Hiilen läsnäoloa Koillis-Intian osavaltioissa ei paljon tarvitse arvailla. I N T I A B I H A R P A K I S T A N K I I N A B H U T A N Kalkutta 500km New Delhi N E P A L B A N G L A D E S H M aapallolla arvioidaan olevan liki biljoonan tonnin hiilivarat. Pohjois-Intian tasankovyöhykkeellä Pakistanin rajalta Kalkuttaan on jo vuosia leijunut savukaasupilvi. teen, mutta nykyään kenttiä esimerkiksi Jhariassa täplittävät valtavat avolouhosmontut. Hiilenpolton ohella sen muodostumista ovat edesauttaneet kaskeaminen, miljoonat puuhellat ja diesel-autot. Täällä pyykki on syytä kuivata sisällä, mutta harvalla ihmisellä on mahdollisuutta säästellä keuhkojaan samaan tapaan. Kotimaisen hiilentuotannon edistäminen on Intialle keino tuonnin vähentämiseen, mikä on tavallaan ymmärrettävää, sillä esimerkiksi Indonesia vie juuri kaikkein huonolaatuisinta ja saastuttavinta hiiltään Intiaan poltettavaksi. Vuosi sitten alettiin paniikissa myös rajoittaa auton 40 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Onko sillä siis maaperässään verraton varallisuus vai jotain ihan muuta. Biharin osavaltion hiili oli riittävän laadukasta koksiksi ja rautamalmin rikkaus suorastaan hämmästyttävä. Kerrannaisvaikutukset, kuten ympäristön tila, ovat hallitukselle toisarvoisia. Kuin symbolisesti sen kaupunginjohtaja Arwind Kejriwal joutui vuonna 2015 lääkärin määräyksestä evakkoon ylänköjen raikkaaseen ilmaan parantelemaan keuhkojaan. Maailman maista Intialla on hiiltä viidenneksi eniten. Aiemmin kaivettiin tunneleita syvyyPäivätyöläinen kerää talteen hiilenkimpaleita, jotka voi myydä markkinoilla. Tuotannon avainmateriaalit rautamalmi ja hiili löydettiin tarpeeksi läheltä toisiaan. Alueen keskellä sijaitsee New Delhi, maailman saastunein kaupunki. Hiilipöly ja -savu leijuvat kaikkialla. Tiet ovat usein pikimustia, kuin vasta-asfaltoituja, mutta tosiasiassa mustuus on rekkojen kuormista varissutta, kiiltäväksi jyräytynyttä hiiltä. Intian sähköstä 70 prosenttia tuotetaan hiilivoimaloissa, ja kaivuu halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä, miljardiin tonniin vuodessa. Öljyyn ja maakaasuun verrattuna sen reservit ovat ylivertaiset. Kaivokset ja asuminen niiden läheisyydessä ovat elinehto. Tästä luonnonoikusta versoi vuosikymmenien kuluessa valtava teollisuusalue, Intian Ruhr. Tehokkuus ratkaisee: avokaivuussa voidaan käyttää isoimpia koneita ja kerätä eniten rikkauksia talteen. Nykytuotannolla hiiltä riittäsi yli sadaksi vuodeksi
Jharian hiilikentän yllä leijuu katkuinen savusumu. Savu ja tuhka ovat iholla ja keuhkoissa. Avolouhosten tehokkuus perustuu siihen, että niin hiilen louhinta, kuljetus kuin kaluston huoltokin jatkuvat vuorokauden ympäri. Bokapaharin lapsia. Pienhiukkassaasteen vuoksi Intian kasvukeskuksissa jo yli puolet lapsista kärsii astmasta.. Hiilen jäännöstuhkassa on paljon raskasmetalleja ja muita karsinogeenejä
Erään australialaisen kentän tiedetään palaneen ainakin 6000 vuotta. Hiilipalo leviää, kunnes suoni ehtyy tai se on kaivettu esiin. Savuongelmat vaivaavat laajemminkin – esimerkiksi etelän Bangaloressa arvioidaan jo joka toisen lapsen kärsivän astmasta. On sen aika astua nykyajan teollisuusmahtien eturiviin, ottaa se paikka, joka miljardin asukkaan demokratialle näyttäisi kuuluvan. Epäonnisia humahtaa toisinaan maan sisään. 42 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Jharian kentillä Jharkandissa vierailija voi kohdata spektaakkelin, jonka Wall Street Journal 2010 nimesi ”raamatulliseksi näkymäksi helvetistä maan päällä”. Hiiliyhtiöiden väitetään sytyttäneen joitain esiintymiä tahallaan, Bokapaharin kentän palo on jatkunut maan uumenissa ja pinnalla jo ainakin vuosisadan. käyttöä vuoropäiviin. Intian dynaamisen nuoren polven keskuudessa elää henki, jonka mukaan nyt on ”Intian hetki”. Palavan hiilikentän sammuttaminen on vaikeaa. Viittaus on alueella vuosikymmenien kuluessa kyteneisiin noin 70:een hiilikenttäpaloon ja aivan erityisesti Bokapaharin kenttään. Todennäköisintä on, että esiintymä palaa kokonaisuudessaan, jolloin lopuksi vain katemaa päältä romahtaa syvyyksiin. Intiassa elää 18 prosenttia maailman väestöstä, mutta historiallisesti tuo väki on aiheuttanut kaksi ja puoli prosenttia ja nykytasollakin vain noin seitsemän prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. Edes monsuuni ei tukahduta sitä. Kuumalla, palavalla kentällä kulkeminen muistuttaa keväisistä jäistä; on arvailtava syviä virtauksia, täällä palon kulkusuuntaa, syvyyttä ja intensiteettiä. Maanalainen tuli havaittiin siellä 1916, ja se palaa esiintymässä yhä, sata vuotta myöhemmin. Intian mielestä muiden on syytä tehdä myönnytykset, supistettava päästöjään ja kehitettävä puhtaat teknologiat. Pääministeri Narendra Modin mukaan Intian tulee yhä kiivaammin rakentaa infraansa, hyödyntää luonnonvarojaan ja teollistua koko maailman edestä. Alueilla leijuu rikin katku – tervetullut varoitusmerkki hiilimonoksidista, jota epätäydellinen palaminen tuottaa. Neuvottelut ilmastokokousten pöydissä eivät siis oikeastaan koske heitä
Astman, allergioiden, arseenija elohopeamyrkytysten lisääntyminen johtaa Intiassa kahteen miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan vuosittain. Intian tilastotieteilijät näkevät ympäristön rapautumisen vääjäämättömän vaikutuksen kansanterveyteen. Osa miehistä, kuten jättikuormureiden kuskit, ovat BCCL-kaivosyhtiön palveluksessa vuorotyössä. mutta pitävää näyttöä ei ole. Intia on siihen liian iso ja ylpeä kansakunta. Se ei tule syntymään ulkomaiden painostuksen seurauksena. Jos Intia polttaa hiilensä nykyvauhdilla, koko ilmakehä ei ehkä tuhoudu, mutta Intia ja sen lähialueet voivat hyvinkin muuttua Bokapaharin kaltaiseksi hornaksi. Niillä ja vain niillä voi viettää myös hetken lepo tauon raatamisen lomassa. Voi katastrofi levitä muuallekin, niin tiiviisti kytkeytyneet ovat maapallon ilmaja merivirtaukset. Vaihtoehtoja, esimerkiksi aurinkovoimaa, olisi tarjolla. Siihen valmistautuminen on myös pokeria, jota poliitikot pelaavat korkein inhimillisin ja taloudellisin panoksin kotimaidensa kabineteissa ja kansallisten etujen nimessä ilmastokonferensseissa. Kysymys lienee siitä, kuinka kauan teknokraattien ja hiilimonopolin valta riittävät pitämään kaivostoiminnan maan energiantuotannon keskiössä. Puhdistuminen ei myöskään ala markkinavaikutuksesta. Näyttää siltä, että Intia heräsi luonnonrikkauksiinsa sata vuotta liian myöhään ja nyt sillä on käsissään valttikortin sijasta Musta-Pekka. 44 1?/?2017 Maailman Kuvalehti. Savuisilla lakeuksilla tarpoessa alkaa vähitellen hahmottaa Intian tien ilmastovastuuseen. Tankintäyttöpaikalla mainari elpyy: hän voi vuoron päätteeksi puhdistautua. Antrasiitinkin kaltaisen laatuhiilen maailmanmarkkinahinta on pudonnut vuodesta 2011 noin kolmannekseen. Ilmastosimulointien perusteella tiedetään, että jos kaikki maailman hiili poltettaisiin nykytahdilla, planeettamme tuhoutuisi ja päätyisi kenties Venuksen kaltaiseksi pätsiksi. Intian hiili louhitaan maailman halvimmalla työvoimalla, kotimaiseen kulutukseen ja tuontihiilen korvaamiseksi. Öljyntuottajien keskuudessa on ollut nähtävissä pudotuspeli; kuka onnistuu hyödyntämään varantonsa, vaikka sitten polkuhinnalla, ennen kuin markkinat hiipuvat. Kasteluautoilla hillitään kaivosalueen teiden ja monttujen pölyämistä etupäässä siksi, että pöly kuluttaa arvokkaita koneita. Kenen luonnonvarat ovat jatkossa käytettävissä ja millä hinnalla. Sosiaalitiloja ei juurikaan ole. Siinä on kuitenkin inha logiikkansa: asukkaat häipyvät tienoilta ja maa saadaan helpommin louhintaan. Ilmastonmuutos tuo uusjaon, jota ihmiskunta ei voi väistää. Hiili on samaa puuta. Ilmaston muutos tuo uusjaon, jota ihmis kunta ei voi väistää. Suuri osa on päivätyöläisiä, artesaanikaivajia, jotka keräävät käyttökelpoisia hiilenkappaleita monttujen reunoille kertyvistä keois ta. Intia ei vie hiiltä, sillä se on halpaa ja enimmäkseen huonolaatuista. Myös sen vuotuinen monsuuneista riippuva tuotantorytmi täsmäisi luonnolliseen kulutuskysyntään
Lapsemme voivat uida meressä ja syödä sen kaloja sairastumatta, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Meri totisesti toimii kuten alitajunta. Suurin osa maapallosta on merta, emmekä tunne sitä kovinkaan perusteellisesti. Saaristolaisten keskuudessa uppoava jäte on kipattu syvänteisiin sukupolvien ajan. Olemme niin tottuneet Itämerestä kumpuaviin ikäviin uutisiin, että ne aiheuttavat olankohautuksia. Veden varassa ihminen on avuton. Myrskyävän meren voima saa hullunkin tuntemaan kunnioitusta. Itämereen suhtauduttiin vielä 1960-luvulla kaatopaikkana, johon jätteet saattoi huoletta heittää. Tutkijat ajattelivat esimerkiksi, että merta voisi paikoitellen peltojen tapaan lannoittaa, jolloin kalansaaliit paranisivat. Maailmanloppu voi mennä ohi, kun on muita kiireitä. Nyt olemme jo tottuneet ajatukseen dioksiinipitoisista silakoista ja syömme villiä kalaa terveytemme kustannuksella. Tiedämme, että meri on elämälle välttämätön, mutta se tuntuu elävän meistä irrallaan. Ajatus on jollain lailla lohdullinen. Ajatus on koomisuudessaan kylmäävä. Unelma kahdeksasta metristä Nyt kun ymmärrämme merta aiempia sukupolvia paremmin, käsitämme sille tehdyt rikokset. Yhtäkkiä raskaana olevat naiset eivät voi syödä kalaa. M eri on kuin ihmiskunnan alitajunta. Maailman meret ajateltiin käytännössä äärettömiksi kokonaisuuksiksi. Vaikuttaa ikävästi siltä, että meri ei unohda meitä, vaikka me hautaamme sinne kaiken, jonka itse haluamme unohtaa. Itämeri voi vielä elpyä, jos annamme sille mahdollisuuden. ”Ongelma maailmanlopun suhteen on, että sitä ei välttämättä huomata.” Näin sanoi runoilija Olli-Pekka Tennilä. Kuvitus: Outi Kainiemi ”Ymmärrättehän, tahdon päästä selville, noudattaako meri jotain järjestelmää vai tekeekö se aivan miten sattuu...se on tärkeätä.” – Muumipappa 46 1?/?2017 Maailman Kuvalehti ESSEE. Kun Tove Jansson kirjoitti Muumipappaa ja merta , Itä meri oli paljon mystisempi vesistö kuin tänään. Herätys todellisuuteen oli karu, kun huomattiin, että Itämerestä löydetyt myrkyt päätyivät kaloista ihmisiin ja varastoituivat elimistöön. Mereen on haudattu jätteitä aikojen alusta asti, koska se on ajateltu syvyyden nieluksi. M erentutkijoiden piirissä vallitsi vielä 50 vuotta sitten käsitys, että meren ekosysteemi on itsenäinen ja se elää käytännössä ihmisestä irrallaan. Luonto näyttäytyi niin paljon ihmistä suurempana, että sen haavoittuvuutta ei osattu edes epäillä. Yhä vieläkin saaristossa törmää huvi veneilijöiden huolettomasti hylkäämiin roskiin. Itämerestä oli yhtäkkiä tullut vaarallinen. Ei uskottu, että ihminen kykenisi vaikuttamaan niihin millään tavalla. Tämä tapa on selvästi ihmiselle ominainen: Tyynessä valtameressä on Keski-Euroopan kokoinen jätepyörre, ja pienempiä merten jätelauttoja on neljä ympäri planeettaa. Yhtäkkiä säätiedotuksiin lisättiin sinilevävaroitukset, yhtäkkiä Pietarin laivaväylän öljyonnettomuus on arkinen uhka
Rihmalevät ovat lisääntyneet katastrofaalisesti joka puolella, ja kalalajien alamäki on yhä hälyttävämpää. Silti vuodet vierivät ja saastuminen jatkuu. Silti toivo elää. Itämeren keskeinen ongelma on, että se saastuu kokoaan paljon suuremman alueen valumavesistä. Tasan kymmenen vuotta sitten Hannes Heikura voitti Vuoden lehtikuvaaja -palkinnon otoksella purjeveneestä sinilevälautassa. M uumipappa tutkii merta säntillisesti ja tieteellisin keinoin. Pahimmillaan leväkukintojen aikaan se on nyt puolen metrin luokkaa. Nyt kun ymmärrämme merta paremmin kuin yksikään aiempi sukupolvi, käsitämme sille tehdyt rikokset. Nykyään tuollaista saaristoelämää ei juuri enää ole. Äkkiseltään tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Ammattimerenkulussa Itämeri on usein yhä viemäri, johon jätökset päätyvät sellaisinaan. Meren salaisuudet eivät avaudu. Valuma-alue on neljä kertaa vesialtaan kokoinen ja ulottuu 14 valtion alueelle, aina Slovakiaan ja Ukrainaan asti. Monelle merialueelle en halua enää mennä, sillä muisto niiden tuhoutuneesta kauneudesta on liian kipeä. Tuomaristo kuvasi pelottavaksi ja kauniiksi kuvaa, jossa purjevene piirtää paksuun levälauttaan pitkän vanan. Hänen tavoitteensa on hallita rakastamaansa merta, missä hän epäonnistuu. Tällä alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä. Noista päivistä Itämeren koko vesimäärä on siis kertaalleen jo vaihtunut. Meille ne sen sijaan ovat avautumassa, ja kuten niin usein, tieto lisää tuskaa. Jo tuolloin pahoin saastunut meri näyttäytyy kuin kaupungilta ennen lentopommitusta. Lapsemme voivat uida meressä ja syödä sen kaloja sairastumatta. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 47. Silminnähtäviä tuloksia toimenpiteistä on jo havaittavissa esimerkiksi Saaristomerellä. O miin silmiini Itämeren kurjistuva tila on käynyt selväksi. Sata vuotta sitten pohjan näki aina kahdeksan metrin syvyyteen saakka. Se tuntuisi tavoitteena mahtailevalta utopialta, mutta käännös parempaan voi silti olla viimeinkin käsissämme. Itämerikomission tavoite on parantaa meren tilaa vuoteen 2021 mennessä näkyvästi. Jopa yksinkertaiset muutokset matelevat. Vaikka kaikki Itämeren maat ovat päätöksen takana, käymäläjätevesiä lasketaan risteilylaivoilta mereen aina vuoteen 2023 saakka, pelkästään huvin vuoksi. Pikkupoikana tunsin vielä ammattikalastajan, joka elätti itsensä verkoilla. Joni Skiftesvikin kirjojen Suomi on hiljalleen siirtynyt vain muistoissa eläväksi maailmaksi. Sata vuotta sitten pohjan näki aina kahdeksan metrin syvyyteen saakka. M aailman muuttumisen hitautta on usein tuskaista seurata. Veden kirkkauden osalta näkö syvyyden tulisi tuolloin olla Suomenlahdella neljä metriä. Itämeren koko vesimäärän vaihtumisen arvioidaan vievän 30–50 vuotta. Olen veneillyt aktiivisesti koko elämäni, ja kun katson valokuvia Suomenlahdelta 30 vuoden takaa, ne näyttävät sadunomaisilta. Tuttujen lahtien tukehtumisen seuraaminen on ollut musertava kokemus. Yksi selvä maailmanloppu on tapahtunut myös saariston elinkeinoille ja elämäntavoille. Itämereen laskee satakunta jokea, jotka tuovat suurimman osan niistä ravinteista, joihin meri on tukehtumassa. Itämeri saattaa vielä elpyä, jos annamme sille reilun mahdollisuuden. Tämän tarinan loppu on kuitenkin vielä kirjoittamatta. Luonnoltakin on saatu vetoapua: viimeisen kolmen perättäisen vuoden suolapulssit ovat toistaiseksi katkaisseet pitkään jatkuneen hapettoman pohja-alueen laajenemisen Itämeren pääaltaalla. Itämeren suojelu aloitettiin 1972, kun Suomi järjesti kongressin, jonka lopputuloksena syntyi suojelusopimus. Peltojen suojakaistat ja esimerkiksi kipsin levittäminen pelloille ovat silti paikoitellen vähentäneet valumavesien ravinteita. Lannoitepäästöjen määrä on vähentynyt tällä vuosisadalla tasaisesti, ja tulokset näkyvät monella merialueella välittömästi. Viime keväänä Helsingin edustan vesi oli kirkkaampaa kuin vuosikausiin
”Ruokavalioilla voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, metsäkatoon ja liikakalastuksen torjumiseen”, Rohweder sanoo. KATSO, JÄRJESTÖ! WWF Suomi Perustettu 1972 Motto Yhdessä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. WWF on kuitenkin ratkaisukeskeinen järjestö, Rohweder sanoo. Ilmastonmuutoskin on hyvää vauhtia matkalla korkean riskin rajaa kohti. On keskityttävä suurempiin rakenteisiin. Raportti antaa ympäristön tilasta varsin karun kuvan. Pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan ongelma on, että käytämme yhä enemmän kehitysmaissa tuotettuja raaka-aineita. Syöminen vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen ohella myös maankäyttön muutoksiin. Kolme suurinta ilmastoon vaikuttavaa tekijää ihmisen kulutuksessa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Helsingin Hakaniemessä sijaitseva WWF Suomen toimisto huokuu järjestön sisältöä: kasveja on lattiasta kattoon kuin sademetsässä. Sarjassa esitellään Kepa ry:n jäsenjärjestöjä. Järjestön hiljattain julkaisemassa Living Planet -raportissa luodataan maapallon ympäristön tilaa ja ihmisten vaikutusta siihen. Kulutustottumuksemme näkyvät kehitysmaissa – ja sen myötä koko maapallon ympäristön tilassa. Esimerkiksi maankäytön muutoksissa, ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuuden häviämisessä ja typpija fosforipäästöissä on ylitetty jo riskirajat. Lukema on erityisen hälyttävä makean veden eläimillä, joiden määrä on laskenut jo 81 prosenttia viimeisen reilun 40 vuoden aikana. WWF Suomi on osa kansainvälistä Maailman luonnonsäätiön verkostoa, joka toimii yli sadassa maassa. . Ihmiset voivat vaikuttaa ongelmiin. Jos järjestömme olisi eläin Olisimme panda, koska se on villieläin ja suojelemme nimenomaan villieläimiä. Suomessakin lihan kulutusta olisi vähennettävä rajusti. Raportista selviää, että 58 prosenttia selkär ankaisten eläinten yksilömäärästä on hävinnyt vuosien 1970 ja 2012 välillä. Suuri muutos saadaan jo sillä, että ihmiset vähentävät lihansyöntiä.” Jesse Gehlen PA U LA KA LL IO Vähemmän lihaa – luonto kiittää Maailman Kuvalehti 1?/?2017 49 Ihmiset & ilmiöt. Kaksi jälkimmäistä on ylittänyt jo korkean riskin rajan. ”Emme vaadi, että kaikki ihmiset alkaisivat kasvisyöjiksi tai vegaaneiksi. Pääsihteerin mukaan ihmiskunta ei kuitenkaan saa riittäviä vaikutuksia aikaan pelkästään puuttumalla yksittäisiin ongelmiin
34 Seksi ja iltakahv i kielletty . www.vihrealanka.fi/tilaa 1/2017 HINTA 7,90 € 44 Näillä vinkeillä maailma pelastu u. V K O 20 17 -0 4 027 342 -16 09 SÄRMÄÄ ! Vihreät keikarit avasiva t vaateka appinsa . 7 numeroa vuodessa, noin 60 sivua kerrallaan. Yhteiskuntaa, ympäristöä ja hyvää elämää. 1/2 vuosi 26 € 4 nroa TILAA SUOMEN TYYLIKKÄIN POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI! TYYLIKKÄÄSTI UUDISTUNUT Vihreä Lanka on nyt täysiverinen aikakauslehti. Tutustu nyt edullisesti puolen vuoden ajan. Ja koiran. VUODEN AVAUSNUMEROSSA mm: kuinka mielenterveyskuntoutujien elämää palveluasunnoissa rajoitetaan mielivaltaisilla säännöillä, sekä Irakin pakolaisen Haneen Jameelin kotoutumisesta Suomeen.. 28 Haneen Jameel haluaa vapautt a naisille. Palvelua suminen voi kahlita. PA L
Espanjalaisen Cádizin yliopiston tutkijaryhmän mukaan tilanne on verrattavissa valtameristä löydettyyn viiteen laajaan jätepyörteeseen. Hitaalla etenemisellä varmistamme oikean suunnan.” Tonneittain muovia meressä Kreikan tuulisilla saarilla on ongelma: hiljaisiin poukamiin kasaantuu muovipusseja ja hajonneita muovitavaroita. Pari vuotta sitten haastattelin Naxoksen ja Pienten Kykladien kunnan varapormestaria, Dimitris Lianosia. Kreikan läpikuultavia vesiä katsoessa ei tule heti mieleen, että muovin kasaantuminen kelluvaksi jätepyörteeksi on nyt Välimerenkin vitsaus. Kykladien saariston kadut ja turistien uimarannat siivotaan päivittäin. Sivummalla törmää kuitenkin merestä ajautuneseen sekalaiseen jätteseen. Kaupungista ja rannoilta kerätty muovi päätyy helposti takaisin mereen Naxoksen rantakallion avokaatopaikalta. Susanna Myllylä, ympäristöalan konsultti ja valokuvaaja, Tampere ”Yhteiskuntamme vasta kypsyy kierrätykseen. Isomman muovin osuus on suhteessa jopa suurempi, minkä arvellaan johtuvan saastelähteiden läheisyydestä. Välimeren 1 000–3 000 tonnin jätepyörre taas johtuu ihmisten aiheutamasta paineesta ja lähes suljetun merialueen ulosvirtauksesta, joka tapahtuu syvässä vesikerroksessa. ”Yhteiskuntamme vasta kypsyy kierrätykseen. Ihmiset vastustavat kierrätystä, koska se aiheuttaa lisäkuluja.” Euroopan unioni on painostanut Kreikkaa korkeilla sakoilla tehostamaan jätehuoltoa. Hiljaisiin poukamiin kasaantuu muovipusseja ja muovitavaroita. Lianoksen mukaan jätehuolto ei ole ajankohtaisten kysymysten kärjessä saaristossa, joka kärsii väestökadosta. SU SA N N A M Y LL Y LÄ Maailman Kuvalehti 1?/?2017 51 Matkalla. Hiekka vaikuttaa roskattomalta, myös meren pohjassa. Asukkaiden ja erityisesti hotellien ja ravintoloiden pitäisi olla paremmin kartalla. Hän kertoi, että Kreikan tuulisten saarten ongelma on muovin leijuminen ympäristöön. Naxoksen keskiosaan perustetun uuden kaatopaikan suunnitteli saksalainen konsultti, ja EU rahoitti hanketta seitsemällä miljoonalla eurolla. Naxoskin on ottanut pieniä askelia: nykyään merenrannan kaatopaikka on peitetty. Välimerellä suurin osa pintavesien jätteestä on millimetrin kokoisiin paloihin hajonnutta muovia. Hitaalla etenemisellä varmistamme oikean suunnan
Aurinkoinen lähestyminen on sulattamaisillaan lumilinnan. Pertti Julkunen Kitara lienee maailman suosituin soitin. Sami ja hänen työtoverinsa eivät liitä työhönsä sellaisia yleviä päämääriä, joita siinä ei ole. Hakalahti kirjoittaa raikkaan terävästi, mutta terävyydestä huolimatta sydämellisesti. Välimeren kaikkien rantojen musiikkiperintöä nykyaikaan tuova Apollo You Sixteen tarjoaa maailmankansalaiselle sykähdyttävää musiikkia, josta voi poimia taidokkaita yksityiskohtia tai vain nauttia taustamaisemana katujen vilinässä. Tutkijan kieli tuo hänelle tunteen älyllisesti ja eettisesti korkeatasoiseen joukkoon kuulumisesta, vaikka kerjäläisten tilanne ei gradun ansiosta heti paranisikaan. Tahdikkaasti kuvattujen, melko viattomien konfliktien jälkeen ilmestyy yllättäen iso kulttuurinen ristiriita. Kertoja tuntee Samin sympatiat ja varsinkin hänen antipatiansa herkullisen elävästi. Lumilinna kuvaa traagista maailmaa, jossa ihmisen on mahdollista, tai joskus ainakin pakollista, luopua omasta minuudestaan. Akateemisuutta ja kaupallisuutta ei pilkata, vaikka sellainen on kirjallisuudessa usein tapana. Kertojan taustalla tuntuva sisäistekijä suhtautuu tästä huolimatta Niina Hakalahti Lumilinna Karisto, 2016 Karim Baggili Apollo You Sixteen Take The Bus henkilöihinsä myötätuntoisesti. Samin tunteita elämän äkkikäänteissä kuvaillaan mahtavin merellisin metaforin. Romaanin jännite syntyy menneisyydestä. Etydinomaisia groove-kappaleita kuullaan tälläkin, mutta myös uudenlaisia avauksia. Veera liittää, mutta tekee sen liikuttavan vilpittömällä tavalla. Mainostoimiston väki on tyytyväinen tekemisiinsä, joten mikäpä siinä. Veera ja Sami ovat nuoria rakastavaisia Niina Hakalahden romaanissa Lumilinna. Etenkin jazzja flamenco-muusikoiden irtiotot yli ja ohi vakityylinsä kiinnostavat kitarasankarien ystäviä. Hän on menettänyt lapsena perheensä, ja hyvä työpaikka toimii ikään kuin vanhempien ja sisarten korvikkeena. Islam ja itä, länsi ja markkinavoimat, pragmaattinen toimeentulo ja tyhjänpäiväinen eettisyys kohtaavat ulkokultaisten jääkimpaleiden keskellä. Välimeren sykähdyttäviä yksityiskohtia Kirja Veera tekee gradua romanikerjäläisistä ja käyttää läheissuhteissaankin sivistyssanoilla raskautettua yliopistollista puhetapaa. Hän on kirjoittanut esiin ruman tilanteen, jossa ihmisen on pakko harkita vakavasti identiteetistään luopumista. Mika Kauhanen Lumilinna lämpenee auringossa Kuuntele Apollo You Sixteen Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 52 1?/?2017 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Odotus palkitaan. Sami salaa jotakin. Se on rehtiä. Harkintakin tuo sietämätöntä tuskaa, ratkaisusta puhumattakaan. Ilmeisimmät merkit vihjaavat, että salaisuus ei voi olla kovin kummoinen, mutta lukija ei tietenkään usko liian selviin merkkeihin, vaan odottaa jotakin odottamatonta. Kertomuksen äkkikäänteissä käy ilmi, että kyse ei ole vain rakkaustarinasta. Esimerkiksi raita Exitimuse tekee maukasta soppaa ud-luutun maqameista, grungen voimariffeistä ja heavykuvaston barokkisekvensseistä. Sami työskentelee menestyvässä mainostoimistossa ja on huomiota herättävän tyytyväinen oloihinsa. Kaikupohjaa kitara levytyksille on maailmanmusiikkiyleisössäkin. Syntyjään belgialainen mutta juuriltaan jordanialaisjugoslavialainen Karim Baggili soittaa kitaran rinnalla ud-luuttua. Ne olisivat ehkä liiankin pateettisia, jos ei Hakalahden hellä ja tarkka huumori lämmittäisi tyrskyjä. Hakalahti ei kaunistele mitään, vaan näyttää, että hänen ihmisensä ovat kauniita kaunistelematta. Lumilinna käsittelee ihmissuhteita, jotka vaikuttavat maailmassa nykyisin vallitsevan sosiaalisen ja poliittisen mielialan pohjalla. Hänen uusin albuminsa on tavanomaista fuusiolevyä rohkeampi
Kaupungit kasvavat nopeammin kuin mikään muu elinympäristö, ja sen myötä luonnolle jää yhä vähemmän tilaa. Yksi merkittävä niin sanotun biophilia-arkkitehtuurin puolestapuhuja on konsepti nimeltä WOHA, jonka perustajat Richard Hassell ja Wong Mun Summ pyrkivät muuttamaan harmaita betonimaisemia luonnollisemmiksi. Elin ympäristön muutoksen ovat mahdollistaneet maan arkkitehdit. Rakennukset tuhoavat luontoa, mutta samalla kasvattavat alueen pinta-alaa. Se on hyvä esimerkki maanosassa, joka kaupungistuu nopeimmin maailmassa. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Singapore yllättää iloisesti: osa kivisen kaupunkivaltion rakennuksista on vehreän kasvikerroksen peitossa. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 53 ILMIÖ. Näin luonnon lisääminen ainakin teknisesti on mahdollista. Trendiä vastaan voi taistella WOHA:n tyyliin ottamalla luonnon huomioon jo rakennusvaiheessa. Vastaava rakentaminen on kuitenkin mahdollista myös kylmemmissä oloissa, jos kasvit vaihdetaan paikalliseen ilmastoon sopiviksi. Esimerkiksi Parkroyal on Picker -hotelliin on saatu istutettua 15 000 neliömetriä viherkasvustoa – kaksi kertaa hotellin tontin verran. Singapore ei ole ainoa kaupunki, jossa viherrakentamista tehdään, mutta siellä on monia muita otollisemmat olosuhteet: monsuunisateet, ilmankosteus ja lämmin ilmasto pitävät yllä kasvuympäristöä. Rakennukset ovat kuin yhtä suurta puutarhaa, jossa linnut, perhoset ja muut eläimet hengailevat ihmisten kanssa sovussa. Richard Hassell painottaakin pinta-alan merkitystä. Jesse Gehlen Metsä keskellä kaupunkia G A BY W O JC IE C H / LE H TI KU V A Singapore on johtava viherrakentamisen maa Aasiassa
Teos onkin oikeastaan kokoelma kertomuksia. Tarkoitus lieneekin valottaa sellaisten alueiden historiaa, joita ei muissa kirjoissa käsitellä. La Dame Blanche on hiljattain julkaissut 2”-nimisen albumin. Suurinta osaa 1800ja 1900-luvun virallissta kadonneista maista ei mainita lainkaan. Urbaani Buena Vistan perillinen Pariisiin asettunut kuubalaistaustainen laulaja, räppääjä, huilisti ja perkussionisti Yaite Ramos alias La Dame Blanche yhdistelee musiikissaan latinalaista hiphopia, cumbiaa, dancehallia, reggaeta ja urbaaneja kuubalaisia rytmejä. Hän on Buena Vista Social Clubin musiikillisen johtajan Jesús ”Aguaje” Ramosin tytär ja tekee yhteistyötä muun muassa Gotan Projectin Philippe Cohen-Solalin kanssa. Partioon voi liittyä minkä ikäisenä tahansa, katso lisätiedot WWW.PARTIO.FI/LIITY HYPPÄÄ MUKAAN ELÄMÄSI SEIKKAILUUN! facebook.com/partio Instagram: @partioscout | #partioscout UUSIA KAVEREITA, KIVAA TEKEMISTÄ, UNOHTUMATTOMIA ELÄMYKSIÄ! K U VA M ik ko Ro in in en La Dame Blanche tekee Suomi-debyyttinsä Helsingin Savoy-teatterissa 11.3. Vaikka kirjan nimi viittaa maihin, siinä ei käsitellä maita – ainakaan valtioita. 54 1?/?2017 Maailman Kuvalehti KULTTUURI. klo 19. Kuukauden sitaatti George Orwell, 1949 ”Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouk sellinen teko.” Tarinoita vieraista paikoista Kartalta kadonneet – 1800ja 1900-luvun unohdetut maat on Bjørn Bergen teos, jossa käydään läpi unohdettujen alueiden historiaa. JG La Dame Blanche Savoy-teatterissa (Kasarmikatu 46-48) 11.3. Bergen käyttää maista paljon löyhempää määritelmää kuin vaikkapa monet historioitsijat. Art House 2016. JG Bjørn Berge: Kartalta kadonneet – 1800ja 1900-luvun unohdetut maat. Harhaanjohtavasta otsikosta huolimatta teos on täynnä mielenkiintoisia anekdootteja harvinaisista postimerkeistä ja alueista, joissa niitä on painettu. Lähteinään hän käyttää silminnäkijöiden kertomuksia, postimerkkikokoelmaansa ja historioitsijoiden analyysejä
Mihin lapset ja vanhukset evakuoidaan. Nyt luontoäiti tuntuu olevan niin sekaisin, ettei sen äkkipikaisiin muutoksiin ehdi reagoida. Heoung Tes oli yksi monista, joka vaikeuksista huolimatta näki tulevaisuutensa paikassa, johon hän on juurtunut.” Elisa Rimaila Maailman Kuvalehti 1?/?2017 55 Kohtaamisia. Nyt esi-isien opit eivät enää päde. ”Jos ravut tekivät pesänsä keskelle vetisintä riisipeltoa, edessä oli kuivuus ja pystyimme varautumaan siihen. Kambodzha on ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimpia maita. Anlong Reinin kylätalona toimivan katoksen alla parikymmentä Kirkon Ulkomaanavun ja EU Aid Volunteers -rahoituksen tuella koulutettua vapaaehtoista opettaa paikallisia perheitä varautumaan entistä arvaamattomampiin luonnonkatastrofeihin. Ennen luonto kertoi itse, oliko tuloillaan kuiva kausi vai rankkasade. Elisa Rimaila V IL LE A SI KA IN EN / KI R KO N U LK O M A A N A PU ”Ilmastonmuutos pelottaa meitä” HEOUNG TES, K AMBODZHA Kyläpäällikkö Heoung Tesin suku on oppinut pärjäämään sekä paahtavan auringon että rankka sateiden kanssa. Varautuminen on tärkeää, koska se säästää sekä rahaa että ihmishenkiä, kouluttajat painottavat. Saavatko kyläläiset ajoissa tiedon tulva riskistä ja onko käytössä varakastelujärjestelmiä, kun kuivuus iskee. ”Ilmastonmuutos pelottaa meitä kaikkia.” Pahinta ovat ääri-ilmiöiden äkillisyys ja rajuus. On kuin pilvenmöhkäle varjostaisi hymyn pois ystävällisiltä kasvoilta, kun Heoung mainitsee sanan ilmastonmuutos. Khmerinkielisessä puheensorinassa toistuu englanninkielinen ilmastonmuutosta tarkoittava sanapari. Kyläpäällikkö Heoung Tesin suku on oppinut pärjäämään sekä paahtavan auringon että rankkasateiden kanssa. Koko kylän hyvinvointi kuihtuu, kun sipuleja ja riisiä ei ehtyvillä pelloilla viljellä myytäväksi asti. ”Kambodzhalaisten innostuneisuus ympäristönsä kehittämiseen oli sykähdyttävää, todellista kotiseuturakkautta. Pellon reunoilla pesivät ravut ilmoittivat sadekaudesta”, kertoo Heoung. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet tavallista vaikeampia eivätkä vanhat opit enää tunnu pätevän. Pahin riesa on satunnaisesti iskevä kuivuus, joka saa maanviljelijät hakeutumaan muualle töihin. ”Emme voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta voimme vähentää sen tuhoja”, Heoung sanoo
Yhteisö koostuu saamelaisnuorista, jotka eivät häpeä kulttuuriaan, vaan puolustavat äänekkäästi vähemmistöjen oikeuksia. Suopunki on poromiesten käyttäämä lasso, jolla otetaan kiinni korvamerkittyjä poroja aitauksessa. Vaikenemisen aika on ohi Teksti ja kuva: Kukka Ranta Suohpanterror on ”suopunkiterroria”. 56 1?/?2017 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Suohpanterror on noussut nopeasti suosituksi taiteilijaryhmäksi. Yksi suophanterroristeista astui esiin Maailman Kuvalehden pyynnöstä, tosin kasvot peitettyinä
Tietoisuus lähihistoriassa tapahtuneesta kaltoin kohtelusta on lisääntynyt – siitäkin huolimatta, että koululaitos vaikenee yhä asiasta. 1 Mikä on Suohpanterror. Vuosi 2017 sopisi tälle hyvin, kun sekä Suomessa että Saamenmaalla vietetään 100-vuotisjuhlia. 4 Miksi epäkohdista on alettu puhua juuri nyt. Saamelaiset eivät ole pitäneet suurta meteliä kaltoin kohtelusta. 9 Miksi saamelaismääritelmä hiertää Lapissa ja ketkä ovat määritelmää vastaan. 3 Miksi pidät saamenpukua, gáktia, väärinpäin. Toiveissa on myös totuuskomissio, joka selvittäisi saamelaisten kokemia ongelmia ja valaisisi suomalaisia siitä, mitä on tapahtunut. Lisäksi saamelaisjärjestöjen, aktivistien, taiteilijoiden ja politiikkojen pitkäjänteinen työ, saamelaisen median lisääntyminen ja kommunikoinnin helpottuminen ovat vahvistaneet meitä. Jos haluaa muutoksia, niitä on vaadittava. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 57. Se on henkilökohtainen ja kertoo kantajastaan ja hänen suvustaan. Vain saamelaiset itse voivat määritellä, kuka on saamelainen, kuten YK ohjeistaa. Voisi kysyä, miten suomalaiset suhtautuisivat, jos siniristilippua käytettäisiin piknikvilttinä tai muita kansallisia symboleita tuotaisiin esiin häpäisytarkoituksessa. 2 Miksi syytätte Pohjoismaita kolonialismista. 6 Mitä saamenpuku sinulle merkitsee. Haluamme nähdä paljon kehitystä seuraavan sadan vuoden aikana. Se on myös osa rikasta ja taidokasta käsityökulttuuriamme. Kiinassa valmistetut feikkipuvut, joita myydään naamiaisasuiksi, ovat yksi kulttuurisen omimisen muoto, jossa vähätellään vähemmistön kulttuuria ja sen symboleja. on sinulle. On helppoa kääntää keskustelun aihe johonkin muuhun kuin suurempiin rakenteellisiin ongelmiin. 8 Miksi saamelaisten oikeuk sista puhuttaessa keskus telu kääntyy usein saamelaisten keskinäisiin riitoihin. Toivon, ettei peruskoulussa vaiettaisi saamelaisista. Se on populistista politiikkaa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta intressit koillisväylälle ovat kasvaneet. Toivon itsemääräämisoikeutta, lisää mahdollisuuksia vaikuttaa maankäyttöön, mahdollisuutta opiskella saamea asuinpaikasta riippumatta, saamenkielisten palveluiden turvaamista. Puku on yksi näkyvimmistä symboleistamme. Lappalaiselinkeinoilla on tarkoitettu kuitenkin vain elinkeinoa, ei etnisyyttä. Haluamme nähdä alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen tasa-arvoisten oikeuksien toteutuvan niin Saamenmaalla kuin maailmanlaajuisesti. Tässä ovat kunnostautuneet niin kansanedustajat kuin saamelaiskäräjien jäsenetkin. Gákti väärinpäin on hiljaisen protestin merkki. Tässä määritelmässä on mitätöity saamelaisten näkemys. Päivä muistuttaa elinvoimasta ja yhtenäisyydestämme neljän valtakunnan alueella. Nämä ovat halkoneet rajoillaan Saamenmaata. Eiväthän suomalaisetkaan ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta silti Suomessa ei toivota esimerkiksi Venäjän päättävän Suomea koskevista asioista. Odotamme, että valtio pyytää anteeksi kaltoinkohtelua, maiden ryöstöä ja assimilaatiopolitiikkaa. ”Eiväthän suomalaiset kaan ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta silti Suomessa ei toivota esimerkiksi Venäjän päättävän Suomea koskevista asioista.” 7 Mikä merkitys Saamelais ten kansallispäivällä 6.2. Suohpanterror, ”suopunkiterrori”, on pseudonyymi saamelaiskollektiiville, joka toimii kansalaisaktivismin ja taiteen kentillä. Tähän ovat suurelta osin syynä alueella sijaitsevat kaivannaisvarat, joiden arvoksi on arvioitu 1000 miljardia euroa. Suomalaiset eivät sitä voi määritellä, eivät edes kansanedustajat norsunluutorneistaan. Tänä vuonna tulee sata vuotta ensimmäisestä pohjoismaisesta saamelaiskokouksesta. Minulle puku merkitsee kuulumista johonkin suurempaan – jatkumoa, johon esi-isäni ja tulevat sukupolvet kuuluvat. Nykyisin ymmärretään, ettei vika ole meissä tai esimerkiksi vanhemmissamme, jotka ovat mahdollisesti hävenneet alkuperäänsä, vaan valtioissa, jotka ovat toimineet väärin ja pyrkineet tukahduttamaan kulttuuriamme. Nykyinen sukupolVi on alkanut tuoda epäkohtia esille. 5 Miksi kuitenkin peität kasvosi. Koska haluamme suojella yksityisyyttämme ja kiinnittää huomion asioihin, emme henkilöihin, jotka ryhmään kuuluvat. Ongelmallinen on lain kohta, jonka mukaan maa-, veronkantotai henkikirjassa tunturi-, metsätai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläiset voivat hakea äänioikeutta saamelaiskäräjienvaaleihin. Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä harjoittavat kolonialismia Saamenmaalla. 10 Mitä toivoisit, että saamelaisilla olisi toisin 100vuotiaassa Suomessa
Teksti: Sanna Autere Kuva: Sanna Peurakoski Perinteinen hernekeitto 500 g kuivattuja herneitä noin 2 l vettä 1 iso sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl suolaa 2 tl meiramia sinappia Huuhtele herneet ja liota niitä vedessä yön yli. Pulkkakelien pelastamiseksi ne voi valmistaa ilmastoystävällisempinä vegaaniversioina. Kuullota hienonnetut sipulit pannulla tilkassa öljyä, lisää keittoon ja anna kiehua vielä noin ½–1 tuntia. Keitä herneitä liotusvedessä miedolla lämmöllä noin tunti. Rikkana rokassa Hernekeitto ja täytetyt pullat ovat perinteinen laskiaisherkku. Lisää tarvittaessa vettä ja tarkista kypsyys. Mausta keitto suolalla ja meiramilla. Viimeistele sinapilla ja nauti! 58 1?/?2017 Maailman Kuvalehti RUOKA
Lisää sokeri, kardemumma ja suola. Vaivaa joukkoon jauhoa, kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa käsistä sekä kulhon reunoista. Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, jotta saat siihen kunnon sitkon. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 59. Esimerkiksi vispautuva Alpro Cuisine Soya on toimiva kasvi pohjainen vaihtoehto. MAAPÄHKINÄTÄYTE 250 g vegaanista tuorejuustoa 1 ½ dl maapähkinävoita 2 rkl vaaleaa siirappia ripaus vaniljajauhetta 1 dl vispautuvaa kasvikermaa Tuunaa soppa! . Anna pullien jäähtyä ennen täyttämistä. . Viipaloi soppaan sattumiksi nakkeja, vaikka mausteista seitanmakkaraa. Täytteeksi sopivat myös jäätelö ja tuoreet marjat tai vaikka suklaa mousse. Kuutioi sekaan juureksia kuten porkkanaa, selleriä tai palsternakkaa. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä ja vedottomassa paikassa. Paista pullia 225-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Lisää kasvik set keittoon puolisen tuntia ennen kuin keitto on valmis. Voiteluun käy myös siirappi-vesiseos, mutta soijavanukkaalla saat pulliin kauniin värin ja kiillon. Testiraadin suosikiksi nousi oheinen maapähkinätäyte, joka on helppo valmistaa: vatkaa aineet sekaisin. . Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa sitä vielä hetki. Lisää huoneenlämpöinen rasva. . Pyörittele pulliksi, nosta pellille leivinpaperin päälle ja anna kohota lämpimässä liinan alla. Älä laita liikaa jauhoja, jottei pullista tule kovia. Kokeile erilaisia hilloja, esimerkiksi inkiväärihillo antaa pulliin potkua. Lisää herneiden joukkoon esimerkiksi kikherneitä, vihreitä linssejä tai mung papuja. Sekoita joukkoon jauhoja vähitellen. Jähmettynytkin kookosmaito notkistuu lämmitettäessä. Kokeile myös tuoreita yrttejä, esimerkiksi korianteria, silppuna sopan päällä. . Tuunaa pulla! Perinteinen laskiaispulla täytetään kermavaahdolla, hillolla ja mante limassalla. Voitele pullat soijavanukkaalla ja ripottele päälle mantelilastut tai raesokeri. Mausta rohkeasti: kokeile currya, kurkumaa ja sinapin siemeniä tai vaikka etiopia laista berbere mausteseosta. Jos kaipaat keittoon potkua, kokeile sinapin sijasta wasa bia. Vaihtele yrttejä: meirami, kir veli, timjami, rakuuna, rosma riini, basilika... sininen Keiju) Voiteluun: vaniljanmakuista soijavanukasta Päälle: mantelilastuja, raesokeria tai hasselpähkinärouhetta Liuota hiiva kädenlämpöiseen kookosmaitoon. . Laskiaispullat (noin 15-20 pientä pullaa) 2 ½ dl kookostai kauramaitoa 25 g hiivaa noin 7 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 1 rkl kardemummaa ½ tl suolaa 75 g maidotonta margariinia (esim. Vatkaa jouk koon hieman tomusokeria ja ripaus vaniljajauhetta
”Maahanmuuttajanuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska verkostot puuttuvat, eikä työn löytämiseen ole edes niitä mahdollisuuksia mitä nuorilla yleensä. On myös todella liikuttavaa nähdä vanhojen ja uusien vapaaehtoisten innostus – kipinä, joka meitä kaikkia yhdistää. Tulin mukaan viime vuonna, kun lähdin Länsi-Kenian maaseudulle peruskoulun opettajaksi. Tietysti ystävystyminen lasten ja aikuisten kanssa oli myös tärkeää. Olen kiitollinen, että saan olla mukana.” Lisätietoja: www.kvtfinland.org Maailman Kuvalehti 2/2017 ilmestyy 30.3. Seuraavassa numerossa teemana ruoka! Kokki Antto Melasniemen eettinen kulinarismi Ruoka – rajapinta kohtaamiselle Käsintehtyä ruokaa Lähi-idästä: Fafa’sin tarina El Salvadorissa herkutellaan pupusoilla Kesätöitä maahanmuuttajanuorille! Työnantajat herätys! Plan Suomen Matkalla-hanke työllistää 14–17-vuotiaita maahanmuuttajanuoria ja auttaa näin heidän perheitään sopeutumaan suomalaiseen arkeen. Vietin Keniassa seitsemän antoisaa ja työntäyteistä kuukautta, joiden aikana sain kokea, mitä tarkoittaa vieraanvaraisuus. Pelkkä työpaikka ei riitä”, sanoo Planin maahanmuuttajapäällikkö Hanna Nurmi. KA R O LI IN A N Ä RV Ä N EN KENTÄLTÄ Kepan jäsenjärjestöt kertovat toiminnastaan.. Nuoria tulee tukea myös hakemusten tekemisessä, ja haastatteluja harjoitellaan yhdessä. Plan etsii nyt työnantajia kesälle 2017. Kesän 2017 tavoite on löytää töitä noin 50 nuorelle. Viime kesänä nuoret kokeilivat työelämää kahden viikon harjoittelujaksoissa, jossa he pääsivät tekemään töitä muun muassa apteekeille, kahviloille ja varastoille. Rauhanaate on aina ajankohtainen, mutta nyt tuntuu, että sitä tarvitaan aivan erityisesti. Työpaikat olivat erittäin tyytyväisiä nuorten työpanokseen. Mikäli kiinnostuit tai sinulla on hyvä idea, ota yhteys helmikuun aikana. Lisätietoja: hanna.nurmi@plan.fi Saara Kytömäki KVT ”Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry eli KVT on juuri sellainen järjestö, jonka arvomaailman allekirjoitan täysin. Hienointa oli, miten minut otettiin mukaan paikalliseen elämään täysivaltaisena työja kyläyhteisön jäsenenä. Järjestö voi korvata nuoresta koituvat palkkakulut. Näin toimitaan Planin hankkeissa
Vt. Bloggaja Noora Shingler kiitteli Koutaniemen kiihkottomuutta ja asial lisuutta. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Esa Salminen, 050 317 6706 Toimittaja Jesse Gehlen, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. alkaen. Kuvien ihmisten tarinoihin pystyi aidosti eläytymään”, Värtinen sanoi. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2017 7 kertaa. TILAA UUTISKIRJE! Saat ensimmäisenä tietää tapahtumista, kumppanitarjouksista ja lehden tulevista aiheista. Siksi on tärkeää, että niistä puhutaan rauhallisesti.” Anni Valtonen Pahan jälkeen Kiasmassa 26.2. Myös etuoikeutettu asemamme tuli voimakkaasti esiin – ja tunsin siitä jopa häpeää”, Liisa Värtinen sanoi. Näyttelykierroksen jälkeen kuulijoilla oli paljon uutta pohdittavaa. Koko juttu avautui ihan eri tavalla. Oman kokonaisuuden muodostaa pakolaisuutta käsittelevä huone, jota kuvittavat tilastot, installaatiot ja thaimaalaisella kaatopaikalla asuvat ihmiset. asti. Maailman Kuvalehden lukijailtaa vietettiin Kiasmassa Meeri Koutaniemen näyttelyssä. Lukijat kiittelivät Koutaniemen paneutuvaa otetta ja kuvaajasta välittyvää tunnetta siitä, että muutosta varten – vaikkapa silpomisperinteen kohdalla – ei paikallisella tasolla aina tarvita suuria tekoja, vaan ainoastaan tietoa. Näyttely perustuu kaksikon samannimiseen dokumenttisarjaan, joka esitetään nyt uudelleen televisiossa. ”Aiheet ovat niin rajuja, että niitä on vaikea kestää. Ilmestymis päivä 9.2.2017 Seuraava numero ilmestyy 30.3.2017 Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 7 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Terveisiä lukijaillasta! Järjestimme tammikuussa Maailman Kuvalehden lukijoille ohjelmallisen illan Kiasmassa. Pahan jälkeen -näyttely koostuu kolmesta kokonaisuudesta, joita yhdistävät selviytyminen ja uhrin asemasta kieltäytyminen. ”Kun kuuntelin Meeriä, koko ajan ajattelin, miten kamalan kapeasti ja mustavalkoisesti Suomessa asioista ajatellaan. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. ”On hienoa, että tekijä on kertomassa töistään. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Dokumenttisarja televisiossa Nelosella 14.2. ”Olen ymmärtänyt, että hän työssään paitsi haluaa tuoda näkyväksi maailmaa, myös etsii epäkohtiin parannusta”, Saastamoinen pohti. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Koutaniemen kuvissa tavataan intialaiset happoiskuista vammautuneet äiti ja tytär sekä kenialainen silpomista ja lapsiavioliittoa paennut Elisabeth Nkere. www.maailmankuvalehti.fi/uutiskirje Meeri Koutaniemi kertoi lukijoille Elisabeth Nkeren tarinan. JE SS E G EH LE N Maailman Kuvalehti 1?/?2017 61. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehden pitkä aikainen avustaja Meeri Koutaniemi kierrätti lukijoita Pahan jälkeen -näyttelyssä, jonka hän on tehnyt yhteistyössä Arman Alizadin kanssa. Valokuvausta opiskelevaa Jani Saastamoista kiinnosti kuulla Koutaniemen motiiveista ja kriteereistä, joilla hän valitsee dokumentaaristen projektiensa aiheet
Valencialaiset varkaat ovat sittemmin oppineet läksyn: sivupeili tai vararengas ei ehkä ole härkätaistelun arvoinen. 2 30 000 KUOKKA VIERASTA Meksikolaistyttö Rubi Ibarra García täytti 15 vuoden 2016 lopussa. Videosta tuli viraali, ja paikalle tuli 30 000 iloista vierasta. Huonekalujätti on joutunut rajoittamaan ikäihmisten sisäänpääsyä, sillä he ovat alkaneet muun muassa järjestää sokkotreffitapahtumia Ikeassa. 1 HYVIN SHAMMUTETTU Vuoden 2017 alusta Sveitsissä vapaapalokuntalaiset ja muut vapaaehtoiset avustustyöntekijät saavat olla ”pikkuisen” humalassa. Esa Salminen KL A U S W EL P 2 3 1 4 62 1?/?2017 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. 3 IKEA DATING Shanghain Ikealla on ongelma: se on liian suositttu. Sveitsi päätyi sallimaan VPK:lta puolen promillen seitinohuen nousuhumalan (myös paloauton ratissa), sillä auttajista on muuten ollut pulaa. Ylpeä isä julkaisi Facebook-videon, jossa hän kutsui ”kaikki” lämpimästi tervetulleeksi juhliin La Joyan kylään. Monet myös nukkuvat tuntikausia mukavissa sängyissä ja nauttivat ilmastoinnista. 4 TÄÄLLÄ VARTIOI HÄRKÄ Varaosia autoihin kauppaava espanjalainen Emilio Cerveró kyllästyi jatkuviin varkauksiin ja vaihtoi vartiokoirat taisteluhärkiin
Ym pär istö www.silpomaton.fi VEITSEN TERÄLLÄ. Pysäytä kello.. Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi
Onnistumme vain yhdessä, joten nähdään – toisemme. Nähdään punainenristi. /nähdään #nähdään Tehdään näkymätön näkyväksi. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, mutta onneksi kuka tahansa voi myös auttaa. K u va : T h o m a s B ro u m a n d SPR_Ystavanpaiva_200x240mm_MaKu2.indd 1 18.1.2017 11.11 Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017. Yksinäisyyden lopettaminen alkaa sen huomaamisesta: yksinäisen näkemisestä ja kohtaamisesta