Muoviton elämä TEEMA: KULUTTAMINEN ???Kuvareportaasi??. Pian hänen jätteensä mahtuvat lasipurkkiin. Tee ma : Ku lutt am ine n Ma ailm an Ku vale hti 1/2 018 Kierrätysvaatteet uhkaavat Afrikan vaatetuotantoa Kiertotalous: scifiä vai kestävää kehitystä. Meksikon hipsterit yhdistelevät omaa ja lainattua Otso Sillanaukee, 23, päätti luopua muovisista tuotteista ja pakkauksista. 1 2018 6,90?€
Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti
”Yritin selvittää, mikä on mitumban eli länsimaista tulevien jämävaatteiden ja Kenian vaateteollisuuden Tarinan takaa suhde ja kuinka Gikomban myyjät ovat osa mutkikasta kansainvälistä koneistoa”, Kajava sanoo. Kaupungin yksi kontrasteista kiteytyy siinä, että sieltä löytyvät Itä-Afrikan upeimmat muotityypit ja toisaalta ihmiset, joilla ei ole varaa kunnolliseen vaatekertaan, Kajava sanoo. Hän halusi nähdä, mihin kierrätysvaatteemme päätyvät. Se, mikä on yhden aarre voi olla toisen roska – ja päinvastoin.” Kajava vaikuttui myös taidosta ja kekseliäisyydestä, joilla monet mitumban myyjät somistavat, värjäävät ja tuunaavat käytetystä vaatteesta uuden. Pienen ja arkisenkin kautta voi kertoa jostain suuresta, Kajava pohtii. ”Kirjoittaessani mietin, miten erilainen on yhden vaatteen merkitys ihmisille. ”Vaatteet saavat siellä ihan uuden elämän.” Anni Valtonen Marie Kajava Maailman Kuvalehti 1 / 2018 3. ”Minua ärsyttää länsimainen kertakäyttökulttuuri ja se, miten kevyesti heitämme hyvää pois”, Kajava sanoo. Kenia 40–45 Vaatteen tähteet M IIK KA PI R IN EN Toimittaja Marie Kajava vieraili Nairobin Gikombassa, joka on Itä-Afrikan suurin markkina-alue
Tässä numerossa Suomi 49 LuontoLiiton tuore toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, 42, on sitä mieltä, että täällä maailmassa on jo tarpeeksi porukkaa. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Salla Tuomivaara 50 Matkalla Sambamaan universaali ruokajuhla 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Cafe Damascus 54 Kulttuuri Helsingin Flamencofestivaali 55 Kohtaamisia Yara Raad, Libanon 56 10 kysymystä SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen 58 Ruoka Jokapäiväinen leipämme 60 Katso, järjestö Kulttuurikameleontit 61 Mistä tämäkin on. Mutta onko se scifiä vai kestävää tulevaisuutta. SUUN NITT ELU TU O TA N TO JA U U D EL LE EN VA LM IST US U L E K A J S YÄ RE K KI ER RÄ TY S KULU TUS, KÄY TTÖ , UUD ELLE ENK ÄYTT Ö, KUN NOS TUS JÄ ÄN NÖ SJÄ TE RAAKA-AINEET Maailma 32 Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Tutustuimme kahteen tarinaan. 4 1/ 2018 Maailman Kuvalehti. 62 Absurdistan Kannen kuva: Saara Mansikkamäki Tämän sivun kuvat: Eeva Anundi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Suomi 20 Suomalaisten miesten ja naisten avioliitot ulkomaalaisten kanssa ovat hyvin erilaisia. Maailma paloina 6 #Valkoisetpelastajat 7 Katastrofien ja teknologian vuosi 8 Ei näin, Bono! 9 Kiina kunnostautui norsujen suojelussa 10 Haavat auki totuuskomissiossa 11 Kolumni Pauli Tapio 12 Maailma nyt Syyrian konflikti rasittaa naapureita Lukujutut 14 Välähdys Sotilaiden naurujoogaa Intiassa 16 Henkilökuva Katja Kokkoniemi 20 Rakkautta yli rajojen 28 Meksikon hipsterit vaalivat perinteitä 32 Maailmanselitys Kiertotalous: Kaikki hyötykäyttöön 36 Kauppatieteiden opsikelijan muoviton elämä 40 Kuvareportaasi Vaatteen tähteet 46 Essee Miten suojautua propagandalta
Tekisimme sellaisia valintoja ja ratkaisuja, joissa tuloksena olisi zero waste – ei lainkaan jätettä. V ietin joulun ja uuden vuoden Marokossa haahuillen. Uuden vuoden kunniaksi! Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. ”Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun, kun voin vaihtoehtoisesti olla tuottamatta jätettä”, Sillanaukee sanoo. Tämä on hieno symbolinen ele, joka saa kansalaisen pohtimaan muovin turhuutta ja vahingollisuutta. Mihin ihmeeseen tarvitsen niin monta mekkoa, kun juhliakin on verrattain harvoin. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 5 Pää kirjoitus. Kiertotalouden idea on, että luonnosta otettaisiin mahdollisimman vähän, ja että myös kaatopaikalle päätyisi mahdollisimman vähän. Uudessa ympäristössä aloin miettiä, mitä kaikkea voisin elämästäni karsia. Ainaisen lajittelun ja kierrättämisen sijaan voisimme alkaa miettiä, miten toimia niin, että lajiteltavaa ja kierrätettävää syntyy mahdollisimman vähän. Omista, suurelta osin kierrätetyistä vaatteistani käytän vain murto-osaa. Olin väärässä. Marokko muistutti minua tästäkin, pienin esimerkein: berberipojan ystävälleni kutoma pieni lampaanvillamatto, jonkun kasvin kuivaneesta kukinnosta saamani luomuhammastikut, hiuksiin, kroppaan ja ruuanlaittoon soveltuva argan-puun erittämä öljy. Asiakkaalle tarjotaan ostoksien kantamiseksi kuitukangaskassi – ja sekin usein korvausta vastaan. Samaan aikaan työkaverini vietti perhelomaa Thaimaassa. Anni Valtonen Muovipussimietintöjä maailmalta PE KK A R O U SI Mitä jos tekisimme valintoja, joiden tuloksena ei syntyisi lainkaan jätettä. Tässä lehdessä pureudumme kuluttamiseen monesta eri näkökulmasta. Ympäristöjärjestö WWF:n arvion mukaan ihmiskunta käyttää kulloisenakin vuonna uusiutuvat luonnonvararesurssinsa jo elokuuhun mennessä. ”En voinut relata siinä, ennen kuin olin vähän putsannut paikkoja”, hän sanoi. Niinpä. En tuntenut maata entuudestaan, Pohjois-Afrikasta ainoastaan Egyptin, ja kuvittelin sen jokseenkin kaoottiseksi. Hän sanoo välttävänsä muovia niin pitkälti kuin mahdollista ja pyrkii muutenkin ostamaan vain kierrätettäviä asioita. Marokossa ei ollut muovipusseja, koska ne on kielletty lailla. Moni asia oli järjestetty viisaammin kuin Suomessa. Syystäkin puhumme myös kiertotaloudesta: resurssien niukemmasta käytöstä, energiansäästöstä, jakamisesta, uudelleenvalmistamisesta ja kierrättämisestä. Lapsilleni en enää osta turhaan vaatteita enkä juuri muutakaan, edes kierrätettynä. Aika rannalla kului muovipusseja keräten. Helsinkiläinen kauppatieteiden opiskelija Otso Sillanaukee, 23, kertoo tässä lehdessä, mikä sai hänet kääntämään selkänsä muoville. Päämäärä on se, että kaikki jo olemassa oleva voitaisiin käyttää hyödyksi. Muovipussista tuli ennakkoluuloni metafora. Samalla kun vaadimme entistä ponnekkaammin yrityksiltä vastuuta jätteiden käsittelystä, otamme itse tästä nyt kopin
Afrikka kuvataan yhtenä maana, ei monimuotoisena maanosana. Silti harvemmin viestiä on onnistuttu kohdistamaan tehokkaasti nuoriin ja sosiaaliseen mediaan – eli juuri sinne, missä vähemmän kokeneet matkaajat ja ensikertaa vapaaehtoistöihin lähtevät jakavat eksoottisia reissukuviaan. Samaan kategoriaan kuuluu hupaisa Instagramin parodiatili Barbie Savior, jolla on jo yli 140 000 seuraajaa. Nyrkkisääntö on selvä: mieti, ennen kuin julkaiset. #Valkoisetpelastajat Jo vuosia kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat yrittäneet taistella stereotyyppistä avunannon kuvastoa vastaan erilaisilla kampanjoilla. Kunnioita muita kulttuureja, vältä yleistyksiä ja haasta ennakkokäsityksiä. Kuvissa Afrikkaan photoshopattu Barbie jakaa stereotyyppisiä kuvia tökeröin hashtagein kuten #whitesavior, #justlikejesus ja #greatwhitehope. R U U TU KA A PP A U S / SA V IO R B A R B IE Koonnut Mimosa Hedberg Instagramin Barbie Saviour -tili alleviivaa parodian keinoin, kuinka moni vahvistaa tietämättään haitallisia stereotypioita globaalista etelästä. Kampanjat alleviivaavat parodian keinoin tärkeää viestiä: yksipuolisia ja ihmisarvoa alentavia stereotypioita ei olisi kenenkään syytä vahvistaa. Norjalainen Radi-aid on ottanut asiakseen muuttaa somekäyttäjien maailmankuvaa. Se on julkaisut tuoreessa kampanjassaan parodiavideon ohella kattavan ohjeistuksen, joka kertoo, minkälaista sisältöä ei somessa tulisi julkaista. Näitä kuvia on vaikkapa Instagram pullollaan: valkoihoinen näyttäytyy pelastajana ja tummaihoiset afrikkalaiset isona, nimettömänä massana repaleisissa vaatteissaan. 6 1/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina
Silti koulutuksen tason todettiin laskeneen useissa maissa. Siispä on toivoa, että vuodelle 2018 on luvassa myös hyviä uutisia. Luonnonkatastrofeja on nykyisin neljä kertaa enemmän kuin vielä 1960-luvulla. Erittäin rikkaiden ja muiden välinen kuilu onkin syventynyt äärimmilleen sitten sataan vuoteen. Miten tiivistää vuosi 2017. luokan oppilaat (%) Lähde: World Development Report 2018 Maailman Kuvalehti 1 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Katastrofien ja teknologian vuosi Maailman 500 rikkainta ihmistä kasvatti omaisuuttaan Bloombergin mukaan 23 prosentilla vuonna 2017. Viime vuosi oli ainakin katastrofien vuosi. Hyvä koulutus on yksi parhaita sijoituksia, jonka yhteiskunta voi tehdä. Maailmalla koettiin myös valtaisia hurrikaaneja, monsuunisateita sekä historiallisia tulvia. Yhteensä 83 miljoonaa ihmistä tarvitsi hätäruoka-apua, mikä on 70 prosenttia enemmän kuin vielä kaksi vuotta takaperin. Samaten teknologia kiihdytti monien elintasoa, ja esimerkiksi yritysten perustaminen kävi helpommaksi. Hyvä uutinen oli, että äärimmäinen köyhyys jatkoi laskuaan. Nappi valinta, sillä paljastuneet vääryydet ovat sytyttäneet monissa feministisen kipinän. Superrikkaiden kokonaisomaisuuden arvioidaan yltävän nyt jo yli viiteen tuhanteen miljardiin dollariin. Megarikkaat yhä rikkaampia Maailman sana Feminismi valittiin vuoden 2017 sanaksi. Se tarkoittaa, että heidän yhteenlaskettu varallisuutensa kasvoi huimalla tuhannella miljardilla dollarilla. Samaan aikaan kun megarikkaat rikastuivat, lisääntyi eriarvoistuminen: miljardien maailman köyhimpien ihmisten tulot pysyivät samana tai jopa laskivat viime vuonna. Talous kasvoi maailmanlaajuisesti, mutta samalla monet huolestuttavat trendit nostivat päätään eikä ikävistä uutistapahtumistakaan ollut pulaa. 20 40 60 80 2018 (ennuste) 2017 2016 2015 47 69 83 76 100 200 300 400 500 600 2017 2016 2014 2012 2010 2000 1990 1980 1970 1960 20 40 60 80 Liberia Marokko Nepal Jemen Sambia Malawi Jordan Tansania Irak Ghana Uganda Intia Ruoka-apua tarvitsevien määrä maailmassa (miljoonaa) Lähde: Famine Early Warning Systems Network (FEWS) Raportoitujen luonnonkatastrofien määrä Lähde: Our World in Data Täysin lukutaidottomat 2. Maailman väestö on yhä nuorempaa, mutta töitä ei viime vuonna riittänyt kaikille, etenkään nuorille. Maailmanpankki kokosi vuoden tärkeimpiä tilastoja, jotka summaavat, mihin päin maailma on menossa. Asiantuntijat varoittavat nyt rikkaita laatulehti The Guardianin mukaan, että maapallon enemmistö tulee ”iskemään takaisin” eriarvoisuuden kasvaessa. Vaikka yhä useampi lapsi pääsee kouluun, köyhimmissä maissa lapset eivät silti opi laskemaan tai lukemaan
Pääministeri perusteli päätöstä ”demokraattisen tilan laajentumisella”. M C C O U RT IE / W O R LD B A N K FL AT IC O N 8 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Amnesty International totesi tuoreeltaan, että tämä voi merkitä Etiopialle verisen sortokauden päättymistä. Nähtäväksi jää, kuinka uskottavasti hallinto toimeenpanee ilmoituksensa. Pääministeri Hailemariam Desalegn yllätti maailman ilmoittamalla, että Etiopia aikoo luopua syytteistä kaikkia poliittisia vankeja vastaan. Samalla moni sai hieraista silmiään, sillä epäiltyjen verokeplottelijoiden joukossa oli myös pitkäaikaisesta hyväntekeväisyystyöstään tunnettu U2-yhtyeen keulakuva Bono, oikealta nimeltään Paul Hewson. Ei näin, Bono! Viime vuoden lopulla uusi kansainvälinen veroparatiisivuoto eli Paratiisin paperit paljasti jälleen veronvälttelyä ympäri maailmaa. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun Bonon veronmaksuhalut on kyseenalaistettu. Kehitysyhteistyössä on jo pitkään ymmärretty kansainvälisen vero-oikeudenmukaisuuden merkitys köyhyyden vastaisessa kamppailussa, sillä suuryritysten verovälttelyn vuoksi kehitysmaista virtaa valtavasti pääomia rikkaisiin maihin. Kaikki nämä lupaukset on toimeenpantava välittömästi.” Paratiisin paperit paljasti hämäryyksiä myös U2-yhtyeen keulakuvan liettualaisbisneksissä. Aliravittujen lasten tappajana tunnettu tauti niitti 1980-luvulla vielä vuodessa 2,6 miljoonaa. Ilmeisesti veronmaksua kierrettiin matalasta verotuksestaan tunnetun Maltan kautta. U2:n päätös siirtää yhtyeen toiminta Hollantiin veroetujen toivossa synnytti protesteja jo vuonna 2011. Lähde: WHO SI M O N E D . Pilkahdus toivoa Etiopiasta Kohti parempaa Tuhkarokkokuolemat ovat pudonneet ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa maailmanlaajuisesti alle 100 000 tapaukseen. Vuonna 2014 pidätetty ihmisoikeuspuolustaja Befeqadu Hailu kirjoittaa blogissaan: ”Kirjoitan tätä kamppaillen kyynelten kanssa. Laulajan osin omistamaa maltalaisyhtiötä tutkitaan verolainsäädännön rikkomisesta Liettuassa, kirjoittavat muun muassa brittiläinen The Guardian ja Yle . Ympäri maata on osoitettu mieltä, ja maan johto on koittanut panna kansan kuriin kovin ottein, mikä on johtanut ihmisoikeusjärjestöjen mukaan jopa tuhansien vangitsemiseen ja satojen kuolemaan. Bono on kertonut ottavansa syytökset vakavasti, onhan hän itsekin kampanjoinut samaisten aiheiden parissa. Fanien viesti kylteissä oli jo tuolloin selvä: ”U Pay Tax 2”, eli veronmaksu kuuluu teillekin! Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun hyväntekeväisyyskampanjoistaan tunnetun Bonon veronmaksuhalut on kyseenalaistettu. Yhtiö osti maasta ostoskeskuksen vuonna 2007, mutta se ei ole maksanut voitoistaan veroja sitten vuoden 2011. Ilmoitus on tervetullut, sillä Etiopian levottomuudet ovat kärjistyneet pahasti viime vuosina
Kiina kunnostautui norsujen suojelussa PA U LI N E G U IL M O T / FL IC KR Aasian valtava norsunluun kysyntä ruokkii Afrikan synkkää salametsästysbisnestä. Yhdysvaltain entisellä presidentillä Barack Obamalla oli kätensä pelissä poliittisessa päätöksessä, jota on työstetty vuosikausia. Luonnonsuojelujärjestöt ovat ottaneet kiellon vastaan odottavin mielin. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Toivoa sopii, että uusi laki suitsii kiinalaisten ostointoa. Valtava kysyntä on ruokkinut Afrikassa jylläävää salametsästysbisnestä, joka tappaa eri arvioiden mukaan jopa 30 000 elefanttia vuodessa. Silti nähtäväksi jää, miten kuluttajat alkavat toteuttaa muutosta: Kiinassa kun sitkeää mielikuvaa norsunluusta ultimaattisena statussymbolina on ollut vaikeaa muuttaa. Nyt on viimein myös Kiinan vuoro hypätä kelkkaan. Kiina otti vuoden vaihtuessa historiallisen askeleen, kun norsunluukaupan kielto astui maassa viimein voimaan, kirjoittaa National Geographic. Muutos alkoi toden teolla vyöryä eteenpäin, kun Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoittivat yhdessä vuonna 2015 suunnitellusta kiellosta. Kiellon voimaantulo on valtava edistysaskel norsujen suojelemisessa, sillä Kiinan arvioidaan olevan norsunluun suurin kuluttajamaa. Kansainvälinen norsunluukaupan kielto astui voimaan jo vuonna 1990, mutta Kiinan omien lakien mukaan ”valkoisen kullan” ostaminen ja myyminen on ollut senkin jälkeen täysin laillista. Myös norsunluun käsittelystä ja työstämisestä tulee laitonta. Tuolloin molemmat maat sitoutuivat lähes täydelliseen norsunluukieltoon, rajoittuen vain muutamiin poikkeusesineisiin, kuten antiikkiin. Yhdysvallat pani kiellon täytäntöön jo vuonna 2016
Tuomioistuin komission ei ollut tarkoitus olla. ”Vanhempien tarinoita oli ihan mielettömän järkyttävää lukea”, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvailee, ja herkistyy silminnähden. Mutta toimiiko menneiden vääryyksien julkinen jälkipyykki. 10 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ”Totuuden selvittäminen avaa mahdollisuuden hyvittämisen ja sovittamisen mekanismeille. Tämä on herättänyt närkästystä joissain saamelaisaktivisteissa. Silti ne voivat olla tärkeä askel menneisyyden käsittelyssä. Komissioita erilaisin mandaatein on luotu Perusta Etelä-Afrikkaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä komission tarkoitus olisi tuoda historiaa näkyväksi saamelaisnäkökulmasta. Mimosa Hedberg Kanadaan perustettiin vuonna 2008 totuusja sovintokomitea selvittämään, mitä alkuperäiskansaa edustavat lapset joutuivat maan asuntolakouluissa kokemaan. Mutta jos lähdetään sovittaminen edellä, niin helposti voidaan lakaista totuus maton alle”, Teivainen varoittaa. Haavat auki totuuskomissiossa Saamelaiskysymykselle suunnitellaan omaa komissiota. 123 tilitarkastusta on edelleen meneillään yksinään Kanadassa, joten verotulot viranomaisille tulevat luultavasti kasvamaan vain entisestään Panaman papereiden ansiosta. Aiemmat komissiot eivät ole säästyneet kritiikiltä, sillä ne eivät onnistuneet tuomaan julki yhtä oikeaa totuutta tai luomaan välttämättä sovintoa. ”Saamelaiset ovat hyvin näkymätön ja marginaalinen osa virallista Suomea.” Kokemukset myös suomalaisista asuntolakouluista ovat Kanadan tapaan karuja: on koettu niin fyysistä, henkistä kuin seksuaalista väkivaltaa. Edes komission nimestä ei ole tehty päätöstä, vaikka valtioneuvosto on puhunut siitä juuri sovintokomission nimellä. Kouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön, samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kanadan komissio vastaanotti yli 6 700 lausuntoa, joissa se kuuli asianosaisten raskaita kertomuksia. Nyt Suomessa tunnustellaan, josko samankaltainen hanke toisi totuuksia tai sovinnon mahdollisuutta myös saamelaiskysymyksessä. Kanadan totuuskomissio toi ensimmäisenä esille juuri alkuperäiskansojen kokemia vääryyksiä. KA IS A SI R EN / LE H TI KU VA Maailman lukuja Kansainvälisillä asiakirjavuodoilla on todellista merkitystä, sillä kansainvälinen journalistiverkosto ICIJ arvioi, että Panaman papereiden ansiosta… yli 5 00 000 000 dollaria on saatu hankittua maailmanlaajuisesti takaisin veroviranomaisille. Suomen hallitus ilmoitti lokakuussa käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin, johon sisältyy myös erillisen komission perustaminen. ”Komissiot voivat tuoda virallisen tulkinnan vaikeisiin kysymyksiin ja historiankirjoituksiin”, Teivainen sanoo. Vuosien työn tarkoitus oli korjata edes pieni osa sitä historiallista vääryyttä, jota alkuperäiskansojen edustajat olivat kokeneet. Aiheesta keskusteltiin vastikään Helsingissä Historians without borders -järjestön seminaarissa, jossa Teivainenkin oli puhujana. Yksityiskohdat komission perustamisesta ovat vielä hämärän peitossa. 122 000 000 dollaria palautui pelkästään Espanjaan maan aloitettua tutkimukset asukkaistaan, jotka olivat piilottaneet omaisuutta veroparatiiseihin
Maailman Kuvalehti 1 / 2018 11 Näkökulma. Varmuutta on turha tavoitella ja tarpeetonta haluta, koska oikeasti sitä ei ole olemassakaan. Sillä tavalla kai epävarmuuden painopisteen voi kuvitella siirtyvän toisaalle. Hyvinvoinnilla on liian usein suora kytkös kärsimykseen. Kun ymmärrän tämän, miten voin elää itseni kanssa. Yhden asian olen peukaloidenpyörittäjänä oppinut. Olemme alituisesti paradoksin partaalla. Aina me syömme liikaa juustoa ja juomme liikaa pullovettä. Irrationaaliluvun likiarvon voi julistaa koko luvuksi. Mikään ei ole varmaa, ei vähäisimmissäkään määrin. Silti jos maailma pitäisi täyttää kaltaisillani uneliailla istuskelijoilla meitä tuskin mahtuisi tänne seitsemää ja puolta miljardia. Käytännössä ei voi tehdä muuta kuin huojua, pitää mielensä liikkeessä ja hyväksyä, että enimmäkseen tulee olleeksi väärässä. E nimmäkseen elän päänsisäistä elämää. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2017. Kulutan ympäristöä kohtuullisen vähän sen yhteiskunnan mittapuulla, jossa elän. Niinpä sorrumme syyttämään maahanmuuttajia yhteiskuntamme ongelmista, uskomaan kansallisuuksien ja uskonjärjestelmien pyhyyteen ja muuttumattomuuteen. Ennen pelkäsimme lähinnä omalle kohdalle sattuvia onnettomuuksia. Tai ettei ilmastonmuutosta tapahdukaan, koska polttoaineyhtiöiden voittomarginaaleja kutistavat ilmiöt nyt eivät vain voi olla tosia, sanoohan sen järkikin. Peukaloni ovat pyörittelyä varten, muut sormet parran nykimiseen ja sormien kynnet syötäviksi. Samoin kuin hullu kaivaa veteen kuoppaa päästäkseen kuivin kutein meren pohjaan. Niin viisasta taskulaskinta ei ole, että sillä selvittäisi toimiensa seuraukset viimeistä desimaalia myöten. Yhtäkkiä tuleekin mahdolliseksi väittää, että aborttitai avioliitto-oikeuden laajentamisesta seuraa Jumalan rangaistus. Pauli Tapio On yritettävä sietää epävarmuutta PE KK A R O U SI Kirjoittaja on runoilija, kääntäjä ja tohtoriopiskelija. Silmät ovat päässä, jotta ne voitaisiin keskittyneesti sulkea. Suuta käytän kynänpäiden pureskeluun. Elämme irrationaaliluvun elämää, loputtomat hännät pimeydessä heiluen. Tähän on olemassa helppoja, näennäisiä ratkaisuja. Kenties juuri epävarmuuden hyväksynnän tuottamassa avoimuuden tilassa piilee mahdollisuus elämää ylläpitävään, suojelevaan toimintaan. Nyt osaamme ajatella ihmiskunnallisesti ja elonkehänlaajuisesti, tunnistamme globaalin ekosysteemin haurauden, patriarkaatin turmiollisuuden ja maailmantalouden tuottaman järkyttävän epätasa-arvon, vaikka nuo asiat eivät näyttäisi meidän arkielämiämme pahentavankaan (vaikka kyllä ne pahentavat). Ja niin, keinotekoiseen varmuuteen tuudittautuneet ihmiset jatkavat kärsimyksen kaupittelua, vastuun siirtämisen tuhoisaa nollasummapeliä. Viattomuus ei ole viatonta, hyvinvoinnilla on liian usein suora kytkös kärsimykseen. Epävarmuus on vakio, mutta epävarmuuden muoto on historialliselle muutokselle altis
Jo ennestään vakavista ympäristöongelmista kärsineet Jordania ja Libanon maksavat kriisistä kovan hinnan. YK:n pakolaisjärjestön tuella pikkukaupunkiin on muutama kuukausi sitten rakennettu kierrätysjärjestelmä, jota siellä ei aiemmin ollut. Alueen 70 kunnasta Roueisset El Ballout on ainoa, joka kierrättää. Teksti Aija Kuparinen Kuva Vanessa Riki Syyrialaismies lajittelee jätteitä Roueisset El Balloutin kaupungissa KaakkoisLibanonissa. Syyrian konflikti rasittaa naapureita Viisi miljoonaa syyrialaista on paennut seitsemän vuotta jatkuneen sodan jaloista maan rajojen ulkopuolelle, valtaosa naapurimaihin. 12 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT
Loput maksamme valtion kirstusta. Väestönkasvu on aiheuttanut valtavan resurssipulan ja muun muassa jätehuollon ongelmia. Se merkitsee 25 prosenttia valtion budjetista.” Tilanne Libanonissa ei ole valoisampi. Vesipulasta kärsinyt Jordania pumppasi aiemmin vettä Syyrian puolelta. Vain 60 prosenttia maasta on kytketty jätevesiverkkoon, ja valtaosa jätevedestä päätyy suoraan jokiin ja mereen. ”Generaattoreita on valtavasti ja ne aiheuttavat paljon terveysongelmia. Ne tulevat maksamaan valtiolle paljon. ”Leireistä aiheutuu suuria ongelma maaperälle ja pohjavesille, sillä kaikkea jätevettä ei pystytä keräämään talteen”, Al Majzoub sanoo. Valitettavasti siitä vain 35 prosenttia on kasassa. Hoayekin mukaan ne ovat vanhoja ja haitallisia ympäristölle, eikä niiden tuottama energia riitä. Kaupunki joutuu ottamaan lainoja ja nojaamaan järjestöjen apuun ympäristökriisin hillitsemiseksi. Libanonin ympäristöä kuormittaa jätevesi. Ilmansaasteita taas synnyttävät liikenteen lisäksi muun muassa maan kahdeksan voimalaitosta, jotka käyttävät dieseliä ja öljyä sähkön tuottamiseen. Kriisin mittakaavasta löytyy selkeä esimerkki Bekaan laaksosta, Ghazehin pikkukaupungista Syyrian rajan tuntumassa. ”Eikä kyse ole pelkästään syyrialaisista. ”Kaupunkimme ei pysty palvelemaan tätä ihmismäärää.” Y K:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan Syyrian pakolaisia on siirtynyt naapurimaihin Libanoniin miljoona ja Jordaniaan yli 650 000. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 13. Roueisset El Balloutin kaupungissa aloitetun projektin kaltaisia kestävän kehityksen hankkeita on käynnistetty molempien maiden alueella pakolaiskriisin aiheuttaman ympäristökriisin helpottamiseksi. Ympäristöongelmien lieventämiseksi Jordania suunnittelee useita mittavia hankkeita. Nyt luku on 33 000 kiloa. ”Vuosittainen tarve Syyrian kriisin aiheuttamien kustannusten kattamiseksi on 2,6 miljardia dollaria. Useat paikalliset viranomaiset uskovat määrien olevan todellisuudessa paljon suurempia. Libanonin sisällissodan ja erinäisten hallinnollisten linjausten vuoksi maan vesivaroja ei pystytä riittävästi hyödyntämään, sillä tarvittavaa infrastruktuuria ei ole saatu rakennettua. Hänen mukaansa ennen kriisiä kiinteää jätettä syntyi kaupungissa 800 kiloa päivässä. Tiedossa on vain lukuja sieltä täältä. On arvioitu, että muun muassa kiinteää jätettä syntyy nyt 30 prosenttia aiempaa enemmän. Syyrian konfliktin aiheuttama paine on valtava, etenkin maille, jotka kärsivät resurssipulasta ja heikosta infrastruktuurista jo ennen sotaa. Siksi libanonilaiset joutuvat paikkaamaan sähkövajausta yksityisillä generaattoreilla. ”Olemme hiponeet kärkisijoja aiemminkin, ja Syyrian konfliktin myötä Jordaniasta on tullut maailman kuivin maa”, kansainvälisten yhteistyöhankkeiden johtaja Mohamad Afana Jordanian ympäristöministeriöstä sanoo. Saamamme tuki ei riitä kattamaan tarpeita.” “Päinvastoin, kansainväliset organisaatiot pienentävät tukia joka vuosi”, Hoyaek lisää. Ennen Syyrian sotaa kaupungissa oli 6 500 asukasta. ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, mutta Syyrian kriisi on hidastanut niiden toteuttamista. Kulutusta tapahtuu siis yli miljoona kertaa enemmän. Afana arvioi, että viiden vuoden kuluttua vesipula alkaa rasittaa Jordaniaa erittäin rankasti, ja kymmenen vuoden kuluttua pohjavesi loppuu kokonaan. Rahaa ei ollut riittävästi silloinkaan, ja tilanne on huonontunut merkittävästi. Työ on kuitenkin vasta alussa ja resursseista on pulaa. On kuin asuisimme suurella kaatopaikalla.” Hoyaek kertoo, että vuonna 2010 ministeriö alkoi laatia strategioita ”Kymmenen vuoden kuluttua Jordaniasta loppuu pohjavesi kokonaan.” Fakta Mikä ratkaisuksi. ”Libanonin valtio on laskenut, että rahaa kriisin vaikutusten paikkaamiseen on kulunut tähän mennessä 18 miljardia dollaria. Konflikti on katkaissut yhteydet rajan toiselle puolelle ja lisäksi sadat tuhannet syyrialaiset kuluttavat nyt resursseja, kuten vettä ja sähköä Jordanian alueella. ”On selvää, että tilanne ei voi jatkua näin.” Afanan mukaan useat tahot, kuten YK:n kehitysjärjestö UNDP, ovat yrittäneet mitata pakolaiskriisin vaikutuksia ympäristöön, mutta selkeää kokonaiskuvaa ei ole kenelläkään. Puolet tulokkaista asuu kaupungin laidalle pystytetyissä leireissä. Pormestari Mohamad Hussein Al Majzoubin mukaan heitä on nyt 33 000–35 000. Tähän kaikkeen lisätään vielä syyrialaiset, jotka kilpailevat jordanialaisten kanssa asuntojen ja työpaikkojen lisäksi muun muassa vedestä ja sähköstä. Jordanian ja Libanonin valtiot työskentelevät yhteistyössä YK:n ja lukuisten järjestöjen kanssa Syyrian pakolaisten sekä niitä vastaanottaneiden paikallisyhteisöjen auttamiseksi. Vesisektoriin erikoistunut neuvonantaja Suzy Hoayek Libanonin ympäristöministeriöstä kertoo, että maan suurimpia ympäristöongelmia ovat pohjavesien saastuminen, ilmansaasteet ja riittämättömät vedenhuollonja jakelun rakenteet. Meillä on vanhoja ja uusia tulijoita muun muassa Irakista, Palestiinasta, Jemenistä ja Libyasta.” Jordanian virallisen arvion mukaan maassa asuu 6,5 miljoonan jordanialaisen lisäksi nyt kolme miljoonaa ulkomaalaista. Kunnollista jätteenlajittelua ei maassa ole, vaan suuri osa päätyy kaatopaikoille
VÄLÄHDYS. tammikuuta. Tasavallan päivä on Intian perustuslain voimaantulon vuosipäivä, jota vietetään 26. Intialaiset sotilaat naurujoogaamassa Tasavallan päivän paraatiharjoitusten aikana. Kuva Adnan Abidi / Reuters / Lehtikuva 14 1?/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Delhi, Intia
Maailman Kuvalehti 1?/?2018 15
Naisten käsissä on syntynyt tyynyjen lisäksi torkkupeittoja, valaisimia mattoja, koreja, koruja, kenkiä ja luonnonkosmetiikkaa. Katja Kokkoniemi paloi loppuun ja vaihtoi ravintolaalan sisustussuunnitteluun. Kokkoniemen sisustusbrändi KatjaKoo on työllistänyt tansanialaisia naisia yli kahden vuoden ajan. ”Tässä se erilaisuus nyt on”, Kokkoniemi ajatteli. Äiti lupautui auttamaan alussa, mutta totesi olevansa täystyöllistetty. Messualue oli nopeasti kierretty, eikä mikään tuntunut iskevän. mielessään kankaista sisustustuotteita uudelle KatjaKoo-brändilleen. ”Miksi et itse lähtisi Afrikkaan ja etsisi sieltä kädentaitoisia ihmisiä tekijöiksi?” äiti kysyi. Nyt hän työllistää tansanialaisia. Muutaman kuukauden päästä Koktiota uutta sisustuskauppaansa varten. Hän soitti Tansaniassa toimineelle tuttavalleen ja osti lentoliput Tansaniaan kaksi viikkoa myöhemmin. Kokkoniemi alkoi heti suunnitella ”Tästä on lähdetty liikkeelle”, sisustussuunnittelija Katja Kokkoniemi sanoo ja osoittaa kirjavia sohvatyynyjä kotonaan Lempäälässä. Hän toivoi löytävänsä jotain erilaista, mutta ei tiennyt, mitä se voisi olla. Naiset olivat jo lähdössä kotiin, kun Kokkoniemen huomio kiinnittyi viimeisen käytävän päässä loistavaan värien kirjoon. Sinnikäs yrittäjä. Kaikki alkoi, kun Kokkoniemi kävi yli kaksi vuotta sitten kaverinsa kanssa Habitare-messuilla etsimässä inspiraaTeksti Sinimaria Halonen Kuvat Silja Viitala 16 1?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Hän säntäsi värikkäitä kankaita kohti. Molempia nauratti. Äiti tuskin oli tosissaan, mutta ajatus Afrikkaan matkustamisesta jäi hautumaan Kokkoniemen mieleen. Kotimatkalla hän soitti äidilleen ja pyysi tätä ompelemaan tuotteet. Osastolla myymässä ollut ghanalainen nainen ilahtui Kokkoniemen innokkuudesta ja sieppasi tämän halaukseen. Alun perin naisia oli kolmisenkymmentä, nyt lähes 500
”Omapäisyys ajoi minua myös yrittäjäksi.”. Voimakastahtoinen Kokkoniemi uhmasi jo lapsena auktoriteetteja
Kokkoniemen silmät kostuivat liikutuksesta. Se toimi hyvänä kikkana, sillä samalla sain ihailijat houkuteltua maistamaan ruokaa.” koniemi istui jo lentokoneessa. Hän varttui 13-lapsisessa lestadiolaisperheessä Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla ja huolehti vanhimpana tyttärenä pikkusisaruksistaan. Ammatiltaan kokki, toimittaja, visualisti ja sisustussuunnittelija. Kuka hullu hyppäisi uudestaan yrittäjäksi vastaavien kokemusten jälkeen. ”Minäkin haluan olla tuollainen yrittäjä kuin sinä Katja!” naiset ihailivat. Kokkoniemi palasi koulunpenkille, valmistui sisustussuunnittelijaksi ja perusti KatjaKoon vuonna 2015. ”Sain aiemmista vastoinkäymisistä lisää tarmoa. Kiire, stressi ja vastoinkäymiset veivät voimat, ja perhe oli hajoamassa. Minua ei niin vain nujerreta. Oli vain yksi vaihtoehto: Kapaksesta olisi luovuttava. Ihmiset ihmettelivät Kokkoniemen päätöstä. Murrosikäiselle sisustaminen toimi kanavana purkaa paineita ja toteuttaa itseä. Kun Kokkoniemi saapui keskukseen keväällä, naiset olivat valmiina jonossa esittelemässä tekeleitään. Hän kantoi saliin vanhan kirkonpenkin ja 1800-luvun pöydän ja pyrki luomaan tunnelmaa värikkäillä tekstiileillä ja piikkilangasta tehdyillä koristeilla. Inhoaa epäoikeudenmukaisuutta. ”Omapäisyys varmaan ajoi minua myös yrittäjäksi. ”Jos minä en jaksa, en pysty auttamaan muita. ”Tosin en tehnyt ruokaa melkein kahteen vuoteen sen jälkeen, kun olin sulkenut ravintolani.” Katjan Top 5 -kappaleet Cheek Keinu Iina Kangasharju Lintu Paula Koivuniemi ja Toni Wirtanen Oma tie Cheek Äärirajoille Mikael Gabriel Älä herätä mua unesta Kuuntele Katjan lista Spotifyssä! Mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 18 1?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Ensin Kokkoniemi esitteli naisille yritysideansa, sitten suunnitelmaa hiottiin yhdessä. Huhtikuussa hän palaisi ja tarkistaisi työjäljen. Jalassa todettiin veritulppa. Enää Kokkoniemi ei ole valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan työn takia. Sitten hän paloi loppuun. Lopuksi Kokkoniemi pyysi naisia tekemään hänelle valmiiksi kolmekymmentä torkkupeittoa ja viisikymmentä tyynyä. Kokkoniemi oli voimakastahtoinen ja vilkas lapsi, joka uhmasi auktoriteetteja ja riiteli isän kanssa. Katja Kokkoniemi Ikä 37 Perhe Aviomies ja 10ja 12-vuotiaat pojat. Eihän hän ollut edes käynyt Afrikassa. Kuka. Epävarmuus hälveni nopeasti, kun Kokkoniemi ajoi savannille Momellan naisten keskuksen pihaan suomalaisen kehitysjärjestön työntekijän kanssa. Ajattelin jo nuorena, että kukaan ei sanele minulle, miten minun tulisi elää tai, mitä voin tehdä.” Aiemmin Kokkoniemi oli kouluttautunut ensin kokiksi, sitten visualistiksi ja monimediatoimittajaksi ja päätynyt useaksi vuodeksi töihin grilliravintolaan. ”Olin mykistynyt siitä, millä tavalla naiset olivat sitoutuneet projektiin. Harrastaa lenkkeilyä ja ruoanlaittoa. Rakastaa hyviä ja pitkiä keskusteluja ja perheen kanssa oleilua. Kokkoniemi oli tottunut ottamaan vastuuta lapsesta asti. avajaisia vietettiin Nivalassa alkuvuodesta 2012. Häntä jännitti: mitä jos hän on haukannut liian suuren palan. Hyvän ruoan lisäksi Kokkoniemelle oli tärkeää ravintolan ulkonäkö. Yrittäjyys voi olla myös palkitsevaa ja hauskaa. ”Ihmiset tulivat ravintolaan ihailemaan sisustusta. Tiesin heti, että tätä minun pitää tehdä”, Kokkoniemi muistelee. Ei minusta ole apua Afrikassa, jos olen henkisesti tai fyysisesti piesty”, Kokkoniemi toteaa. Yhden käsissä valmistui kori, toinen ompeli salin perällä mekkoa. Kokkoniemen Kapas-ravintolan Yrittäjän elämä oli kiireistä, mutta Kokkoniemi tunsi olevansa elementissään. Ravintolan sulkemisesta on nyt yli kolme vuotta. Haluan kokea sen”, Kokkoniemi perustelee. Yrittäjä Kokkoniemestä tuli vasta, kun hän osallistui yrittäjyyskurssille vuonna 2011. Äiti oli sairaanhoitaja ja isä työskenteli yrittäjänä. Keskuksen salissa odotti 20 polkuompelukonetta ja sitäkin enemmän naisia
Kokkoniemeä on taputeltu selkään ja kannustettu jatkamaan hyvää työtä. ”Se oli täysin turha kuolema. Mieleen on jäänyt erityisesti eräs kohtaaminen ensimmäiseltä Tansanian matkalta. Sitten Kokkoniemi soitti poliitikko Matti Vanhaselle. Rahoituksen takaaminen on nähty kuitenkin liian suurena riskinä. Harvalla on varaa lähettää lapsensa kouluun. Suurin osa Kokkoniemen työllistämistä naisista on lukuja kirjoitustaidottomia. Kokkoniemi ja nainen olivat suunnitelleet yhdessä, mitä tuotteita nainen voisi valmistaa. ”Ajattelin, että en lähde Tansaniasta, ennen kuin työllistämieni naisten asiat ovat kunnossa.” Helppoa työ ei Tansaniassa ole. Kokkoniemi oli etsimässä uutta kotia perheelleen, kun hän päätti piipahtaa seurakunnan kahvilassa. Tähän asti koulutus on ollut Kokkoniemen harteilla. Tapahtumat vetävät puheliaan Kokkoniemen edelleen hiljaiseksi. En voi jättää heitä pulaan. ”Minulle on sanottu, etten ymmärrä bisneksestä mitään. Naisen verenpaineet olivat laskeneet rajusti, ja koska sairaalat olivat kaukana, apua ei saatu paikalle ajoissa. Maa on Aluksi tansanialaiset naiset valmistivat Kokkoniemelle torkkupeittoja ja tyynyjä. Kahden vuoden aikana Kokkoniemi on kuullut ja nähnyt työssään ikäviä asioita. Jos apua olisi ollut lähempänä, hänet olisi voitu pelastaa.” Kokkoniemi päätti, ettei kuolleen naisen kohtalo saisi enää toistua. Nainen kuoli ambulanssiin. Moni on raiskattu tai pahoinpidelty, osa ympärileikattu. Tällä hetkellä Kokkoniemi rakentaa verkkoon läpinäkyvää ja eettistä SideBySide-yritysyhteistyöverkostoa. ”Tiesin heti, että tätä minun pitää tehdä.” Maailman Kuvalehti 1/?2018 19. Jotta tilanne muuttuisi, on Kokkoniemen mielestä tärkeää tukea maan kehitystä ja ihmisten työllistymistä. ”Matti ymmärsi heti, mistä tässä projektissa on kyse. Samoja tyynyjä ja peittoja näkyy myös Kokkoniemen kotona. ”Muistan yhä, kuinka hänen silmänsä säihkyivät, kun hän tajusi voivansa tienata ompelemillaan tuotteilla.” Seuraavana päivänä Kokkoniemi kuuli, että sekä nainen että vauva olivat kuolleet. Olen antanut sanani ja sen myös pidän”, Kokkoniemi sanoo. Otan painetta siitä, että pystyn tarjoamaan naisille riittävän koulutuksen. En voinut ymmärtää, miten terve ja niin terävä nainen saattoi kuolla niin helposti. ”Huomasin esitteen seurakunnan ja Morongoron turvakodin yhteistyöstä ja kiinnostuin heti.” Turvakodin naiset ja tytöt tulevat vaikeista oloista. Kokkoniemen tavoitteena on löytää yhteistyökumppanit SideBySidelle vuoden 2018 loppuun mennessä. maailman köyhimpiä, ja yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, alle dollarilla päivässä. Naisten keskukseen oli saapunut viimeisillään raskaana ollut 20-vuotias nainen. Välillä tuntuu siltä, että joudun taistelemaan tuulimyllyjä vastaan”, Kokkoniemi sanoo. Sen sijaan, että Kokkoniemi myisi tuotteen itse, yritykset tilaavat sen Kokkoniemen kautta ja sitoutuvat kouluttamaan naiset. Sitä en kuitenkaan epäile, ettenkö kykenisi löytämään jokaiselle työtä.” Kokkoniemi on etsinyt yhteistyökumppaneita yrityksistä ja järjestöistä ja kirjoittanut kirjeitä presidentille ja ministereille. Kun Kokkoniemet muuttivat Lempäälään 2016, KatjaKoon ja tansanialaisnaisten yhteistyö oli jo täydessä vauhdissa. Siitä, että konkreettinen työ pitää tehdä jo lähtömaassa, jotta köyhyys saadaan loppumaan”, Kokkoniemi kertoo ja näyttää kuvaa, jossa Vanhanen esittelee KatjaKoon maahantuomaa taskuliinaa. Aluksi valmiit tuotteet päätyivät Kokkoniemen matkalaukuissa Suomeen ja KatjaKoon myyntipöydille. Työtä riittää vielä, mutta periksi antaminen ei ole vaihtoehto. ”Siellä odottaa 500 naista. ”En ole opettaja
Rakkautta yli rajojen Kun suomalainen mies nai ulkomaalaisen vaimon, puoliso tulee monesti Thaimaasta. Suomalaisnaisen kumppani taas on useammin korkeamman elintason maasta ja koulutetumpi. Uppouduimme kahden hyvin erilaisen parin tarinaan. Teksti Venla Pystynen Kuvat Eeva Anundi
Suvi ihastui Samin sarkastiseen brihuumoriin.. Helsingin Punavuoressa asuvat Sam ja Suvi Kingsley tapasivat Sussexin yliopistossa ranskantunnilla
”Älä unohda hanskoja”, Tommy huikkaa pojan perään. Sitten rakastuimmekin tosi nopeasti.” Kaksikko teki moporetkiä vuoristoon, kävi ravintoloissa syömässä ja vieraili buddhalaistemppeleissä. ”Thaimaalaisittain oli erikoista, että naimisiinmenossamme kesti niin kauan”, Tommy sanoo. Pikakelauksella kelattuna tämä on 37-vuotiaan Tommyn ja 35-vuotiaan Lakkhanan rakkaustarina. Välillä sanoja piti tarkistaa sanakirjasta, mutta selvää oli, että kaksikko viihtyi toistensa seurassa. Tommy remontoi taloa ja autteli riisipellolla. Nyt pariskunta istuu Sipoon Nikkilässä kerrostalokolmionsa sohvalla lumisena talvipäivänä. Purinatin huoneessa on kotialttari Buddhan ja hindujumalien kuvineen sekä uhrilahjoineen: on banaaneja, valkoisia orkideankukkia sekä vettä. Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä kertoo, että suomalaismiesten ja -naisten avioliitot ulkomaalaisten kanssa ovat perinteisesti eronneet toisistaan muutamalla olennaisella tavalla. Kun hän joutui parin kuukauden kuluttua palaamaan Suomeen, pari jatkoi yhteydenpitoa Skypessä. Heidän tyttärensä Jasmin, 4, leikkii lattialla barbeilla, ja nyt 11-vuotias Purinat tekee lähtöä karateen. Se oli kaksinkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna. Seuraavana vuonna Tommy tuli takaisin. Toissa vuonna liittoja solmittiin 357, ja lukumäärä on nousussa. T ommy Lindroos jonotti tammikuussa 2010 rautakaupan kassalla Koillis-Thaimaan Khon Kaenissa. Tommy pelasi jalkapalloa Lakkhanan seitsemänvuotiaan pojan Purinatin kanssa, joka on syntynyt Lakkhanan 22-vuotiaana solmimasta aiemmasta liitosta thaimiehen kanssa. ”Ne on tarkoitettu pojalle, ettei hän unohda äidinkieltään”, Tommy sanoo. Lukujen nousua on selitetty irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistumisella Suomessa, ja se saattaa jäädä poikkeamaksi tilastoon. ”Maksoin ostokseni. Tommy oli vuorotteluvapaalla sähkömiehen työstään ja lomaili Thaimaassaa. Suomalaisten naisten kohdalla hajontaa aviomiesten kansallisuuksissa on enemmän. T ommy ja Lakkhana ovat tyypillinen monikulttuurinen aviopari: tilastojen mukaan ulkomaalaisen naisen kanssa naimisiin menevä suomalaismies avioituu useimmiten juuri thaimaalaisen kanssa. Seuraavat, paljon pienemmät kansalaisuusryhmät, ovat Vietnam (100), Viro (96) ja Kiina (87). Pihassa oli kanoja, sikoja ja lehmiä. Toisiksi eniten suomalaismiehet avioituvat venäläisten naisten (300) kanssa. Siellä täällä näkyy ja tuoksuu vihjeitä siitä, että kodissa asuu monikulttuurinen perhe. Tommyn ja Lakkhanan häät pidettiin talvella 2013, vähän yli vuoden kuluttua heidän tapaamisestaan. Kaksikko oli jutellut juhlahumussa aamuun saakka, kun Tommy juhli syntymäpäiviään ja Lakkhana vuoden vaihtumista ystävineen. Saman vuoden syksynä myös Purinat-poika saapui Sipooseen, kun kaikki paperit oli saatu kuntoon. Suomalaisten naisten ulkomaalaistaustaiset aviomiehet ovat olleet useammin korkeamman elintason maista kuin suomalaismiesten ulkomaalaiset ”Appiukolla kesti pitkään, ennen kuin hän rupesi rentoutumaan seurassani.” 22 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Se oli Lakkhana Kuekkong, sama nainen, jonka Tommy oli tavannut pari viikkoa aiemmin uudenvuodenaattona baarissa. Pari asui Lakkhanan riisiä viljelevien ja silkkiperhosia kasvattavien vanhempien luona. Tommy puhui aiempien Thaimaan-lomiensa ansiosta vähän thain kieltä ja Lakkhana saman verran englantia. Yllättäen hän näki viereisen kassakoneen takana tutunnäköisen myyjän. ”He epäilivät, että Tommy ei huolehdi heistä, ja luulivat, että hän on kiinnostunut vain itsestään”, Lakkhana muistelee. Tommy tunsi buddhalaista filosofiaa, ja koki siihen liittyvän elämänkatsomuksen itselleen läheiseksi. Sitten menin kauppaan takaisin ja nappasin jonkin pienen tavaran päästäkseni ostamaan sen Lakkhanan kassalle. Aluksi Lakkhanan vanhemmat olivat suhteesta farangin kanssa huolissaan. ”Appiukolla kesti pitkään, ennen kuin hän rupesi rentoutumaan seurassani”, Tommy jatkaa. T ommyä ja Lakkhanaa yhdistivät paitsi samanlainen huumorintaju, myös arvomaailma. Seinillä on lappuja, joissa on arjen sanastoa suomeksi ja thain kielellä: keittiö, ikkunalauta, vessapaperi. Keittiössä tuoksuu sitruunaruoho, korianteri ja vastakeitetty riisi. Irakilaisten jälkeen suomalaisnaiset solmivat eniten avioliittoja turkkilaisten (123), brittien (111), yhdysvaltalaisten (93), venäläisten (84) ja virolaisten (72) kanssa. Toissa vuonna suomalaisnaiset solmivat avioliittoja eniten irakilaisten kanssa, yhteensä 135. M aaliskuussa 2013 pari lensi Suomeen
Toisekseen he ovat hieman koulutetumpia. Maailman Kuvalehti 1/?2018 23 Rakkautta yli rajojen. Miesten avioitumisikä vaihteli hyvin paljon asuinpaikan mukaan. Suomalaismiehet myös menevät ulkomaisten puolisojensa kanssa naimisiin vanhempina kuin suomalaisnaiset. Kolmannes heistä oli eronnut tai jäänyt leskeksi aiemmin. Vuonna 2016 suomalaismiehillä liittoja oli 2 039, naisilla 1 861. maalaistaustaisen puolison etsiminen ja liiton solmiminen voikin olla ainakin osittain yhteydessä vaikeuksiin löytää kumppania suomalaisilta parisuhdemarkkinoilta. H ämeenlinnalainen Suvi Kingsley ja brittiläinen Sam Kingsley tapasivat vuonna 1998 Sussexin yliopistossa Brightonissa, kun he istuivat toistensa viereen ranskantunnilla. Joskus tuntuu siltä, että kaiken pitää olla huumorilla höyspuolisot. Ensitreffit sovittiin rautakaupassa Thaimaassa. Kolmanneksi suomalaiset miehet ovat vähän innokkaampia solmimaan avioliittoja ulkomaalaisten kanssa kuin naiset. Sopivanikäisiä puolisoita kun ei maaseudulla välttämättä asu. Riidat monikulttuurisissa avioliitossa olivat aavistuksen yleisempiä kuin muilla pareilla, ja seksuaalinen haluttomuus harvinaisempaa. Tutkijoiden mukaan heidän kohdallaan ulkoLakkhana Kuekkong (vas.) ja Tommy Lindroos elävät uusperhearkea Jasminin ja Purinatin kanssa Sipoossa. Hän lähestyy synkkiäkin asioita kuivalla huumorilla ja sarkasmilla briteille tyypilliseen tapaan. Molemmat opiskelivat englannin kirjallisuutta ja sivuaineena ranskaa. ”Ihastuin Samin huumorintajuun ja kepeyteen. Väestöliiton vuonna 2012 julkaiseman Perhebarometrin Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja – suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot mukaan miesten keski-ikä liittoa solmittaessa oli 39,5 vuotta. Maaseudulla asuvat miehet avioituvat vanhempina kaksikulttuurisiin liittoihin kuin taajamissa ja kaupungissa asuvat
”Ulkomaalaista vaimoa hakevat suomalaiset miehet tulkitaan jo valmiiksi epäonnistujiksi”, hän kirjoittaa, ja kertoo samaan hengenvetoon stereotypian olevan ainakin joiltain osin totta länsimaisten miesten kohdalla. Lisäksi Suomeen avioituneisiin thainaisiin lyödään helposti seksityöntekijän leima Suomessakin yleisten thai-hierontapaikkojen takia, kertoo Sirkkilä väitöskirjassaan Elättäjyyttä vai erotiikkaa. tettyä, ja suomalaisena se voi myös ärsyttää”, Suvi, 40, sanoo Helsingin Punavuoressa sijaitsevan kolmion keittiönpöydän ääressä. M onikulttuuriset liitot päättyvät keskimäärin kolme kertaa useammin eroon kuin samasta kulttuurista tulevien liitot. Suunnittelimme perheeni kanssa hänen hautajaisiaan, ja mietimme yhdessä vitsaillen, millaisia tyhmiä kukkia voimme ostaa hänen kuoltuaan. ”Missä mun barbi on!” Rosa huutelee. Mielikuvissa thainaiset ovat uhreja ja heidän miehensä riistäjiä. Sain työtarjouksia Britanniasta, joihin minun piti vastata kieltävästi, vaikka Suomessa olin työtön. Parin lapset Oliver, 6, ja Rosa, 4, touhuavat lastenhuoneessa. ”Vanhemmilla tai ”Työntelin vauvanvaunuja lumihangessa ja mietin, että mitä ihmettä teen täällä?” 24 1?/?2018 Maailman Kuvalehti Rakkautta yli rajojen. Suomalaiset naiset eroavat ulkomaisista puolisoistaan hieman miehiä useammin. Viisi vuotta sitten Sam jätti työnsä BBC:n toimittajana ja pari muutti Helsinkiin. P ataya Ruenkaewin vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan osa thaimaalaisen kanssa avioliitossa olevista saksalaisista miehistä oli tyypiteltävissä miehiksi, jotka olivat sosiaalisesti eristäytyneitä tai lapsuuden kotiinsa jääneitä ja riippuvuussuhteessa äiteihinsä. Mietin, että mitä ihmettä teen täällä.” ”Se oli vaikeaa aikaa”, Suvi sanoo. Suomalaisthaimaalaiset suhteet nähdään usein avioliittoja naiskaupan tuotteina, ei tavallisina kaksikulttuurisina suhteina. Oli sellainen olo, että nyt on minun vuoroni”, Suvi sanoo. ”Sitten sain työpaikan Suomesta ja tulin samassa hässäkässä raskaaksi. Sirkkilän mukaan on totta, että osa suomalaisthaimaalaisista parisuhteista on saanut alkunsa seksiturismista ja osa tietoisen vaimonhaun tuloksena, kun miehillä on ollut vaikeuksia löytää puolisoa oman maan parisuhdemarkkinoilta. Sirkkilän mukaan tällaisia suhteita karsastetaan, koska kaupalliseen seksiin suhtaudutaan moralistisesti. Yhtäkkiä tuntui, että asuin pikkukylässä, työntelin vauvanvaunuja ympäriinsä lumihangessa ja istuin hiekkalaatikolla jääkylmässä. He kuitenkin tietävät, että thaimaalaissuomalaisten parien kohdalla ikävät kommentit ovat varsin yleisiä. Hän on haastatellut tutkimukseensa 18 eri-ikäistä suomalaismiestä, jotka ovat naimisissa thaimaalaisen naisen kanssa. ”Suomalaiset näyttävät suhtautuvan meitä köyhemmistä maista lähtöisin oleviin, ulkonäöltään ja kulttuuriltaan suomalaisista erottuviin ihmisiin torjuvammin kuin meitä enemmän muistuttaviin”, hän kirjoittaa. ”Olin rakastanut työtäni. P ari asui Samin kotikaupungissa Lontoossa vuosikymmenen, kunnes Suvi alkoi kaivata kotimaahansa. Ensimmäinen vuosi oli vaikea. Suomalais-thaimaalaisia avioliittoja tutkineen Hannu Sirkkilän mukaan ihmiset suhtautuvat stereotyyppisen myönteisesti tai kielteisesti toisesta kulttuurista tulevaan aviopuolisoon riippuen siitä, millainen kuva kansasta on. Hän alkoi tehdä dokumenttielokuvia Ylelle ja opettaa journalismia Helsingin yliopistolla. Kingsleyn perheen tilanne helpotti heti, kun Sam sai töitä vähän alle vuoden kuluttua Suomeen saapumisestaan. ”Olin onnekas, sillä työn kautta pystyin taas tuntemaan kuuluvani johonkin”, Sam selittää. S am Kingsley ei ole kokenut Suomessa rasismia eikä pariskunnan suhdetta ole kyseenalaistettu, eivätkä myöskään Tommy Lindroos ja Lakkhana Kuekkong ole törmänneet ennakkoluuloihin. Eräässä tutkimuksessa thaimaalaisten naisten kanssa avioituneet saksalaismiehet luokiteltiin neljään eri ryhmään: ”Pettyneillä” oli ollut aiemmin suhteita saksalaisten naisten kanssa, mutta he olivat niihin pettyneitä. Sam, 37, nyökkää, ja jatkaa: ”Kun olin 21, isäni oli kuolemansairas. Osa hänen haastateltavistaan on ihastunut thaimaalaiseen baarityttöön ja avioitunut. Myös sillä on vaikutusta pariskuntien tyytyväisyyteen, miten ulkopuoliset suhtautuvat heihin. Puissa ei ollut lehtiä, ruokavalikoiman puute kaupassa masensi. Kulttuurien yhteentörmäyksien lisäksi painetta monikulttuurisille suhteille aiheuttaa puolison usein kohtaama työttömyys uudessa kotimaassaan. Parisuhteen thaimaalaisen kanssa toivottiin olevan harmonisempi. Se että mikään ei ole pyhää, on tosi brittiläistä.” Suvi työskentelee Helsingin yliopiston viestinnän asiantuntijana ja Sam Britannian suurlähetystön asiantuntijana poliittisella osastolla. Pari on tullut juuri töistä kotiin, ja kalapihvit paistuvat uunissa
Annamme heille tilaa tehdä päätöksiä ja annamme heidän olla miehiä. V anitsrin mukaan suurin osa Suomessa asuvista thainaisista tulee köyhästä Koillis-Thaimaasta. Meidän kulttuurissamme on opetettu, että naisten pitää kunnioittaa miestä. ”Ruumiillisesti ei-vetovoimaisilla” oli ulkonäkönsä, kuten ylipainonsa takia, vaikeuksia saada puolisoa saksalaisilta avioliittomarkkinoilta. Lisäksi oli miehiä, joiden suhde thainaisen kanssa on alkanut spontaanisti ja satunnaisesta tapaamisesta. Maailman Kuvalehti 1/?2018 25. Usein he halusivat perinteisemmän vaimon ja parisuhteen. ”Vieraista kulttuureista innostuneilla” oli paljon kokemuksia muista kulttuureista ja maista, ja he saattoivat olla tyytymättömiä saksalaiseen yhteiskuntaan. Osa heistä oli ollut seksituristeja. Heidän on pakko tehdä jotain elättääkseen perheitään. ”Melkein jokainen tuntemani thainaisen kanssa naimisissa oleva mies on ollut aiemmin suomalaisen kanssa liitossa. ”Joillekin naisille kyse on vain taloudellisesta selviytymisestä: ulkomaisen miehen naiminen on heille oikotie parempaan elämään. Siksi he haluavat thainaisen. T he Finnish Thai Associationin toiminnanjohtaja Vanitsri Tirkkonen tuntee ison osan Suomessa asuvista suomalaisthaimaalaisista pariskunnista. He ovat kuitenkin pettyneet aiemmissa suhteissaan.” ”Suomessa naiset ovat hyvin vahvoja, ja miehet tuntevat olonsa heikoiksi ja epävarmoiksi. nuoremmilla poikamiehillä” oli ammatillisista tai persoonallisista syistä vaikeuksia avioitua saksalaisilla avioliittomarkkinoilla. ”Thainaiset ovat melko koulutettuja, ja nuoret eivät ole enää yhtä perinteisiä.” Vanitsri opettaa Finnish Thai Associationin kursseilla thain kieltä ja kulttuuria. Moni on kertonut, ettei voi tuntea olevansa maskuliininen ja vahva perheen johtaja suomalaisen naisen kanssa. Thaimaa on köyhä maa.” Pataya Ruenkaewin mukaan ulkomaille eivät avioidu thainaisista kuitenkaan huonoimmin tai parhaimmin toimeentulevat, vaan keskituloiset. En voi syyttää heitä siitä. Suurin osa hänen oppilaistaan on suomalaisia miehiä, jotka haluavat oppia lisää tyttöystävänsä tai vaimon kielestä ja kulttuurista ja tehdä vaikutuksen kenties naiseen hänen sukulaisiinsa. Suvi ja Sam Kingsleyn lapset Rosa ja Oliver ovat kasvaneet kaksikielisiksi, ja korjaavat usein vanhempiensa ääntämystä. Suomalaisessa tutkimuksessa listaan on lisätty vielä ”vuosisadan rakkaustarina” -malli, jossa paritapaa sattumalta ja rakastuu romanttisesti. ” Tosin, Vanitsri muistuttaa, tilanne on muuttumassa
Lakkhana kertoo viihtyvänsä Suomessa. Hannu Sirkkilän haastattelemista suomalaismiehistä osaa hiersi enemmänkin vaimonsa lapset aiemmista suhteista. Kulttuurien välisistä eroista johtuvat kiistat sekä kielija rahaongelmat kärjistyvätkin monissa suhteissa ihastumisen jälkeen. ”Molemmat antavat jotain. He eivät halunneet vaimonsa tuntevan ketään ulkopuolisia, jottei tämä juoksisi karkuun. Hänen mukaansa vielä joitain vuosia sitten Suomeen muuttaneilla thainaisilla oli paljon ongelmia suomalaisten miestensä kanssa. Purinatin thaimaalainen isä on kuollut, ja Tommykin vahvistaa pojan ottaneen hänet isäpuoleksi helposti. Maan tuloerojen takia Hannu Sirkkilä kuvaa kuitenkin thainaisten ja suomalaisten miesten suhdetta ainakin sen alussa eräänlaiseksi elättäjyyssuhteeksi, jossa suhde rahaan on vinoutunut. Jos puoliso on kokonaan miehen elätettävänä ja tähän riippuvuussuhteessa, se hidastaa Sirkkilän mukaan normaalin ja tasa-arvoisen parisuhteen kehittymistä. L akkhanan ja Tommyn perheessä thaimaalainen kulttuuri on läsnä perheen arjessa. ”Thaimaassa lapsilla on ankara kuri. Jos thainainen saa länsimaiselta mieheltä taloudellisia hyötyjä ja korvauksia, se voi lisätä Sirkkilän mukaan naisen kiintymystä. Suhteet ovat rakkausavioliittoja, mutta niitä leimaavat myös sopimussuhteen elementit. 26 1?/?2018 Maailman Kuvalehti Rakkautta yli rajojen. Purinat on ollut Nurmijärvellä buddhalaisessa temppelissä munkkina joitakin päiviä, kuten tapoihin kuuluu. Edelleen Lakkhana tarjoaa hengille lahjoja erityisinä juhlapyhinä pari kertaa vuodessa. L änsimaissa ajatellaan, että rakkautta ei voi ostaa ja että taloudelliset palkkiot sulkevat pois mahdollisuuden emotionaaliseen kiintymykseen. ”Olen aina ihan ´oh my god´, kun menen täällä metsään. ”Jotkut miehet halusivat vaimon olevan vain kotona heidän kanssaan. Hänellä on työharjoittelun kautta saatu vakityöpaikka Postissa, ja hän pystyy lähettämään rahaa vanhemmilleen kerran vuodessa, jos tarve vaatii. Kun pariskunta muutti kerrostalokolmioonsa, ensimmäisenä Lakkhana varmisti, että se sopii Tommyn isän hengelle. Tommy esittelee eri puolille kehoa tehtyjä tatuointejaan, joissa on buddhalaisia tekstejä. Parhaiten uuteen kotimaahansa sopeutuvat ja avioliitossaan viihtyvät ne ulkomaalaisnaiset, jotka työllistyvät. Hän kulki asunnossa, ja pyysi asunnon entiseltä asukkaalta lupaa asettua taloksi. Kotona syödään thairuokaa lähes joka päivä. Thaimaassa ei ole helppoa löytää sieniä! Kerran Tommy luuli, että olin kadonnut, kun keräsin niin pitkään kantarelleja.” Sienet kuuluvat thairuokavalioon, ja Lakkhana kuivaakin syksyisin valtavat määrät suppilovahveroa. Myös Vanitsri Tirkkonen kuvaa suomalaismiesten ja thainaisten avioliittoja vaihdoksi. Siellä käytetään myös fyysistä kuritusta”, Tommy sanoo. L akkhana on iloinen Tommyn ja Purinatin hyvästä suhteesta, joka ei ole uusperheissä itsestäänselvyys. ”Länsimainen tulkinta näkisi tämän enemmän riippuvuutena kuin rakkautena”, hän kirjoittaa. Vanhemmista Tommy on lempeämpi. Thaimaalaisessa kulttuurissa talous ja tunteet tukevat toisiaan. Kesäisin Lakkhana viihtyy tuntikaupalla metsässä sieniä poimien. Lakkhanan ja Tommyn perheessä tasapainotellaan suomalaisen ja thaimaalaisen kasvatuskulttuurin välillä. Vanitsri Tirkkonen on nähnyt tämän. Kesäisin Lakkhana viihtyy tuntikaupalla metsässä sieniä poimien. Sitä voisi verrata suomalaiseen rippikouluun, Tommy selittää, ja kertoo perheen piipahtavan mielellään muulloinkin temppelissä. Ne on tehnyt Lakkhanan kotikaupungissa asuva munkki. Näiden tulo Suomeen oli aiheuttanut kiistoja, samoin kasvattaminen. Myös miehen kiinnostus puolison uskontoon, tapakulttuuriin ja arvomaailmaan on merkittävä tekijä suhteen jatkumisen kannalta. Ainoastaan yksi maku on Tommylle thaimaalaisessa keittiössä liikaa: käymisteitse valmistettu kala, jota kypsytetään puoli vuotta ja joka nautitaan usein vihreän papaijasalaatin kanssa. Toisaalta thaimaalaisten käsitys rakkaudesta on erilainen kuin länsimainen, hän muistuttaa. Thainaiset kommunikoivat nyt enemmän sosiaalisessa mediassa toistensa kanssa, ja on sosiaalipalveluja, joista he voivat hakea tarvittaessa apua. Mutta nykyään kuulen vähemmän tilanteista, joissa suomalaismies blokkaa vaimonsa kotiin”, Tirkkonen sanoo. Mies voi auttaa thaivaimon köyhää perhettä taloudellisesti, nainen antaa muita palveluksia.” Sirkkilän mukaan moni hänen haastattelemansa mies kertoi, että heidän oikea elintasonsa oli Suomeen tulleille thainaisille pettymys. Lomalla he olivat kuluttaneet rahaa huolettomammin, ja myös maiden välisten tuloerojen takia suomalaismies näyttäytyi varakkaampana kuin onkaan. Ruoka on thaimaalaisille hyvin tärkeä osa elämää, ja Tommy sanoo, että Lakkhanan vanhempien olisi voinut olla vaikea hyväksyä häntä perheeseen, ellei hän pitäisi heidän kulttuurinsa ruoista
Nettiyhteydenkin saa ostettua yhdellä tapaamisella. Olen myös onnellinen siitä, että olen oppinut tuntemaan Suvin kulttuuria ja puhumaan hänen kieltään. Maailman Kuvalehti 1/?2018 27. Nelivuotiaan Jasminin leikeissä kaikki barbIt ovat ystäviä. ”Elämä on niin paljon helpompaa täällä, ja Suomi on parempi paikka kasvattaa lapsia. Lapsille kahden kulttuurin keskellä eläminen on luonnollista. Sam kertoo, että Britanniassa pojat saattavat kulkea ulkona polvisukissa ja shortseissa nollakelillä. ”Jos laitan lautasia tiskikoneeseen Lakkhanan puhuessa Skypessä äitinsä kanssa, anoppi alkaa heti jäkättää tyttärelleen: mene siivoamaan!” Salaa äiti on kuitenkin tyytyväinen tyttären tasa-arvoiseen suhteeseen, pari uskoo. Suomalaisissa Samia huvittaa joskus sääntöjen noudattaminen. Sen sijaan, että ajatellaan itse, totellaan sääntöjä. Lapset tietävät, että grannylle Englantiin mennään lentokoneella, mummolle ja papalle junalla Hämeenlinnaan. ”Ihmiset pysähtyvät keskellä yötä liikennevaloihin odottamaan vihreää miestä jäätävän kylmässä ja lumisateessa. Kun Suvi lähti Oliverin kanssa puistoon suomalaisen äitiyspakkauksen talvipuku päällä viiden asteen lämmössä, muut äidit tulivat kyselemään, onko poika kipeä. B ritannia ja Suomi ovat maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähempänä kuin Suomi ja Thaimaa, mutta silti myös Suvi ja Sam Kingsley ovat törmänneet lukuisiin kulttuurieroihin. ”Kun istun täpötäydessä aamumetrossa, muistan, miten hirveää se on. Sitä paitsi kun asuimme Lontoossa, Suvin oli helppo syyttää tyhmiä englantilaisia ja tyhmää maata kaikesta. Silti pariskunta kertoo miettivänsä säännöllisin väliajoin muuttoa Britanniaan. Viisi junaa menee ohi ennen kuin edes mahtuu sisään. Minulle se on suomalaisuuden metafora.” Toisaalta Sam sanoo, että täällä asiat toimivat paljon paremmin ”melkein jokaisella elämänalueella”. ”Muilla vauvoilla oli yllään legginssit ja pienet töppöset!” Suvi muistelee nauraen. Kun perheen poika Oliver syntyi, he olivat äitiysvapaalla Englannissa puolisen vuotta. Koen, että ymmärrän nyt myös nuo puolet hänestä, ja se on mahtavaa”, Sam sanoo. Mutta kun vaikkapa kiinnostavia työmahdollisuuksia Suomessa on ilmaantunut, perhe on päättänyt jäädä. ”Nyt sä äänsit väärin”, he saattavat huomauttaa jommalle kummalle vanhemmalleen yllättäen leikkiensä lomasta. Tommy on myös appivanhempiensa kanssa hyvissä väleissä. Nyt minulla on sama mahdollisuus”, Sam sanoo ja virnistää. L apsille kahden kulttuurin perheessä asuminen on luonnollista. Sam myöntää kaipaavansa toisinaan kotimaahan, mutta kaipuu helpottaa, kun hän käy työmatkoillaan Lontoossa. He vaihtavat kieltä lennosta, ja myös korjaavat molempien ääntämystä
28 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Méxicon länsipuolen kaupunginosissa voi helposti kuvitella olevansa vaikka New Yorkissa tai missä tahansa eurooppalaisessa suurkaupungissa
Toisaalta se on hyvä, sillä samalla tänne on rantautunut liberaaleja arvoja. Condesa ja Roma kuuluvat kaupungin vauraimpiin alueisiin. New Yorkissa kahdeksan vuotta asuneen Carranzan mukaan muutos on seurausta naapurivaltion esimerkistä. Kun aloitin vuosia sitten elektroniseen musiikkiin keskittyvänä DJ:nä, piirit olivat pienet ja tapahtumia järjestettiin vain muutamassa paikassa. Ohi ajavista lava-autoista myydään megafoniin kuuluttamalla patjoja, peittoja ja mikroaaltouuneja. ”New Yorkin matkiminen näkyy täällä kaikessa ihmisten pukeutumisesta ruokatrendeihin. Kadun kulmalla vegaanisia tacoja myyvään kojuun muodostuu jono lounasaikaan. Kaupungin pohjoisja itäosissa todellisuus on toisenlainen. Meksikon hipsterit vaalivat perinteitä Lähes 10 miljoonan asukkaan Meksikon pääkaupunki Méxicosta on muutamassa vuodessa tullut New Yorkin veroinen urbaani keidas, jossa myös mies voi pukeutua hameeseen. Condesassa sijaitseva Parque de México -puisto taas on koirien valtakuntaa. Palkatut koirienulkoiluttajat huolehtivat lemmikeistä sillä välin, kun omistajat tekevät pitkiä työpäiviä. Asianajaja, sivutoiminen dj ja taiteen sekatyöläinen on nähnyt pääkaupungin muutoksen moderniksi metropoliksi. Meksikossa olemisesta kielivät taco-kojujen lisäksi alkuperäiskansoihin kuuluvat lapset, jotka myyvät terasseilla istuville ihmisille kaikkea tupakasta käsintehtyihin koreihin. En kuitenkaan haluaisi, että unohtaisimme omalei”México on keidas, jossa on tilaa kaikenlaisille tyyleille ja ihmisille.” Maailman Kuvalehti 1/?2018 29. Kun seuraa kaupunkielämää Condesassa ja Romassa, tuntee olevansa kaukana uutisotsikoiden väkivaltaisesta Meksikosta. Teksti Maija Salmi Kuvat Meeri Koutaniemi K aupungin keskustan länsipuolella vierekkäin sijaitsevissa Condesan ja Roman naapurustoissa voisi kuvitella olevansa New Yorkin lisäksi missä tahansa eurooppalaisessa suurkaupungissa: muodikkaasti pukeutuneet ihmiset liikkuvat paikasta toiseen kävellen tai polkupyörillä, toiset puikkelehtivat luontevasti kaoottisen liikenteen seassa skeittilaudalla. Tilastojen mukaan rikollisuus on lisääntynyt pääkaupungissa, mutta sitä ei täällä huomaa. Méxicosta kotoisin oleva Jorge Carranza, 44, nauttii tiistai-iltana drinkkiään Romassa sijaitsevan ravintolan terassilla. ”Vaihtoehtokulttuurista on tullut valtavirtaa. Nyt niitä on kaikkialla”, Carranza kertoo ja pudistaa päätään purukumia myymään tulleelle intiaanilapselle
Toivoisin, että vaalisimme juuriamme.” Vaikka kaupunkikulttuuri näyttäytyy Roman ja Condesan kaltaisilla alueilla modernina ja länsimaalaisena, työelämässä vallitsevat edelleen perinteiset arvot. Joulukuisena viikonloppuna Méxicon muotipiireillä on vain yksi osoite: kerran vuodessa järjestettävä design-tapahtuma La Lonja kerää seksuaalivähemmistöjen suosimalle Zona Rosan alueelle satoja paikallisia muotisuunnittelijoita ja designereitä. Hän pukeutuu mielellään kotimaisiin vaatteisiin. Carranza kertoo törmänneensä ennakkoluuloihin asianajajana työskennellessään. maista kulttuuriamme. Asianajopiireissä olen kummajainen, mikä on tavallaan myös hauskaa”, Carranza nauraa. ”En vastaa stereotyyppistä kuvaa lakimiehestä. Ennakkoluulot ovat tosiasia.” Aloitteleva muotisuunnittelija Glenda Gutierrez iloitsee meksikolaisen muodin noususta maailmalla. ”Ponihäntäpäinen, parrakas ja töihin pyöräilevä asianajaja ei herätä täällä edelleenkään monien luottamusta. Suurin osa asiakkaistani on taiteilijoita tai kulttuurialan ihmisiä, sillä he ymmärtävät, ettei pitkä tukka ole pois ammattitaidosta. 30 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Lauantai-iltapäivänä kolmepäiväisessä tapahtumassa on ihmisiä lähes ruuhkaksi asti. Se on tapani näyttää, että olen ylpeä kotimaastani.” Ponihäntäpäinen asianajaja Jorge Carranza, 44, on ammattikuntansa outo lintu. Muotiluomukset näyttävät tekevän kauppansa, vaikka hintataso on länsimaisestakin mittakaavasta tarkasteltuna korkea: kukkakuvioisen uimapuvun hinta on eu”Periaatteenani on, että minulla on aina päällä jotain meksikolaista
Sanchezin mukaan on selvää, että Méxicon nykyinen kaupunkikulttuuri on syntynyt Yhdysvaltojen vaikutuksesta. Vaatteiden lisäksi tarjolla on astioita, kukkia, kenkiä, koruja ja muita asusteita. Siksi matkustelen mieluiten Meksikossa”, hän sanoo. ”Periaatteenani on, että minulla on aina päällä jotain meksikolaista. Terassilla viihtyy myös 31-vuotias muotisuunnittelija Glenda Gutierrez. Taidehistorian opiskelija Saul Sanchezin mukaan pääkaupunki Méxicossa ei tarvitse juuri pelätä ennakkoluuloja. Lempinaapurustokseen hän mainitsee Roman. Se on tapani näyttää, että olen ylpeä kotimaastani.” Gutierrezin arvostus kotimaahan näkyy myös muissa kulutustottumuksissa. Vaikka Gutierrezille Meksiko ja sen perinteet ovat tärkeitä, viihtyy hän parhaiten kaupungin moderneimmissa osissa. ”Jos vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, on meksikolainen design vielä lapsenkengissä. roiksi muutettuna lähes 270 euroa. Jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. ”Toki vaikutteet tulevat Yhdysvalloista, mutta niin musiikissa kuin muodissa näkyvät Meksiko ja maamme perinteet. Viikonloppuisin käymme yleensä brunssilla ystävieni kanssa ja nautimme siitä, ettei ole kiire mihinkään.” La Lonjan terassilla huomio kiinnittyy hameeseen pukeutuneeseen mieheen. Sanchez on kiinnostunut paitsi muodista myös musiikista. Jos asuisin esimerkiksi pienessä kylässä maaseudulla, en voisi pukeutua hameeseen”, hän muistuttaa. ”Romassa on kaunista, turvallista ja ihania ravintoloita. Meillä on pitkät perinteet käsityössä, mutta emme ole osanneet hyödyntää niitä”, Gutierrez sanoo. Koska pidän juhlista, tapahtumien määrä voi toisaalta olla ongelmakin”, hän nauraa. On hyvä uudistua, mutta perinteitä ei saa unohtaa”, Sanchez muistuttaa. Taidehistorian opiskelija Saul Sanchez, 23, rakastaa kotikaupunkiaan juuri siksi, että täällä on helppoa olla erilainen. Molemmista on hänen mielestään riittävästi kiinnostavaa tarjontaa pääkaupungissa. Siellä viihtyvät muut kaltaiseni ihmiset. Maailman Kuvalehti 1/?2018 31. ”México on keidas, jossa on tilaa kaikenlaisille tyyleille ja ihmisille. Kattoterassia reunustavat vieressä kohoavat pilvenpiirtäjät, joiden edusta on suosittu paikka ottaa selfieitä. ”Konserteissa voi halutessaan käydä joka päivä eikä koskaan ole sellaista tilannetta, ettei olisi mitään tekemistä. Myös pääkaupunkimme on sekoitus uutta ja vanhaa, perinteistä ja modernia ja niin sen kuuluu mennäkin. Hänen mukaansa meksikolainen muoti on kuitenkin nousussa. ”Meksiko on valtava maa, ja haluan oppia tuntemaan kotimaani läpikotoisin. ”Meksikolaiset merkit kiinnostavat erityisesti Euroopassa. Meksikossa monet ostavat vaatteet kansainvälisistä halpaketjuista, koska kotimainen design on heille liian kallista.” Gutierrez myöntää itsekin ostavansa vaatteita ketjuliikkeistä, mutta yrittävänsä panostaa jatkuvasti enemmän kotimaisiin merkkeihin. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevalla terassilla shoppailijoilla on mahdollisuus hengähtää hetki, nauttia baarin antimista ja kuunnella lukuisten dj:den soittamaa musiikkia
32 1?/?2018 Maailman Kuvalehti MAAILMANSELITYS. Luonto ei kiitä luomakunnan kruunua: väestö kasvaa, ilmasto lämpenee, jätevuoret kohoavat, meret täyttyvät muovista ja kulutuksen suu ahmii yhä vain enemmän luonnonvaroja. Ihmiskunta käyttää ympäristöjärjestö WWF:n arvion mukaan kulloisenakin vuonna uusiutuvat resurssit jo elokuuhun mennessä. Teksti Esa Salminen Kuvitus Teemu Kumpulainen I hminen louhii, raivaa ja kaataa luonnonvaroja, joista tehdään kulutustavaraa. Jo 1970-luvulla alettiin puhua kiertotalouden mahdollisuuksista. Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä: se on resurssien niukkaa käyttöä, energiansäästöä, jakamista, uudelleenvalmistamista – ja toki myös kierrätystä. Nettovaikutus Ilmastonmuutokseen nollaantuu. Onko kiertotalous scifiä vai kestävää tulevaisuutta. Neitseellisten raaka-aineiden käyttöönotto ja tuonti minimoituvat. Idea on, että luonnosta otettaisiin mahdollisimman vähän, ja että kaatopaikalle päätyisi mahdollisimman vähän. Keskustelut ovat voimistuneet teoiksi nyt kun maapallon kuvainnollinen tuuletin alkaa olla kurassa. SU UNN ITTE L U T U O T A N T O JA U U D EL LE E N V AL M I ST US U L E K A J S Y Ä R E K KI E RR Ä T YS KULU TUS, KÄY TTÖ , UUD ELLE ENK ÄYTT Ö, KUN NOS TUS JÄ ÄN NÖ SJÄ TE RAAKA-AINEET Kaikki hyötykäyttöön Pian kännykkä korjaa oman näyttönsä ja seinät tehdään sorasta, jotta maapallo pelastuisi. Kun ne tulevat ikänsä päähän, ne heivataan roskiin ja tilalle ostetaan uusia
Laitteista kehitetään pitkäikäisiä ja helposti huollettavia. 2 Tuotteiden valmistus Toimitaan tehokkaasti ja käytetään hyväksi vanhoja tuotteita. Ideaalimaailmassa kaikki ylijäämä on materiaalia muille tuotteille. Energia ja kemikaalit otetaan talteen. Maailman Kuvalehti 1/?2018 33. Päästöt minimoituvat. Hän maksaa kuukausimaksua ja saa uusia (mutta kierrossa jo olleita ja huollettuja) laitteita määräajoin. Omistetaan vähän, jaetaan paljon. 3 Palveluntarjoaja Myytävä ”tuote” kuten pesukone, auto tai puhelin, on tyypillisesti palvelu, ja kulutustavarat asiakkailla vain vuokralla. Kaatopaikalle ei mene jätettä ja jätteiden poltto minimoituu. Ekosysteemipalvelut eivät vaarannu. 4 Kuluttaja Käyttäjä osaa huoltaa laitteita helposti itsekin. Tehtaista voi tulla uudelleenvalmistuslaitoksia. 5 Keräys, lajittelu ja jätteet Mahdollisimman paljon osia saatetaan uusiokäyttöön ja materiaalia kiertoon. KIERTOTALOUS SU UNN ITTE L U T U O T A N T O JA U U D EL LE E N V AL M I ST US U L E K A J S Y Ä R E K KI E RR Ä T YS KULU TUS, KÄY TTÖ , UUD ELLE ENK ÄYTT Ö, KUN NOS TUS JÄ ÄN NÖ SJÄ TE RAAKA-AINEET Kiertotalouden viisi teesiä 1 Luonto Kulutetaan mahdollisimman vähän ja energiaa säästäen. Ideaalimaailmassa jätettä ei synny ollenkaan, vaan kaikki ylijäämä on materiaalia muille tuotteille. Vain minimaalisesti jätettä päätyy kaatopaikoille
Muuten maa-aines menisi kaatopaikoille. Tällainen malli voisi toimia myös autoissa, puhelimissa ja melkein missä vain kulutuksessa. Näin vältetään puuvillan tuotantoa, joka on suuri resurssien syöppö. Tämä on tanskalaisen Viggan liikeidea. Electrolux on jo kokeillut Ruotsissa mallia, jossa leasing-pesukoneista maksetaan pesukertojen mukaan. Kehitteillä on paljon sovelluksia, joissa eri liikkumisen muodot julkisista kulkuneuvoista jaettuihin yhdistyvät älykkäästi. Osaamme jo käyttää Airbnb’tä ja jotkut Uberiakin. Digitalous ja jakaminen Uusi teknologia ja jo käynnissä oleva jakamistalous auttavat kiertotaloutta. Useampien hyödykkeiden jakaminen arkipäiväistyy. Yritys tarjoaa laadukkaita, hyvissä oloissa valmistettuja lastenvaatteita kuukausimaksulla. Kiertotaloudessa omistetaan vähemmän ja maksetaan vain kulutuksesta. Kokeilu oli osa hanketta, jossa selluloosaa käytetään yhä moninaisemmin. Esimerkkejä kiertotaloudesta Sanomalehdistä kangasta Aalto-yliopiston tutkijat tekivät loppuvuodesta 2017 kierrätetystä sanomalehdestä lankaa, josta kudottiin kangasta. Britanniassa Islabikes toimii samoin lasten polkupyörien saralla. Hollantilaiset ovat kokeilleet jopa erottaa viemäreistä käytettyä wc-paperia, jota on käytetty asfaltin ja rakennusmateriaalien valmistukseen. Nyt jätteen sijaan syntyy työpaikkoja. Kattohuovat kaduille Suomalaisyritys Tarpaper Recycling kerää eri puolilta Suomea taloista purettua kattohuopaa, josta valmistetaan asfalttipinnoitusta teille. Pienet vaatteet vaihdetaan isompiin, ja vuokra-ajan päättyessä ne pestään ja annetaan seuraaville. Maksa siitä mitä käytät Laitteiden sijaan kiertotaloudessa maksetaan palvelusta. Digitaalisten palveluiden rooli korostuu, ja vanhaankin tuotteeseen voidaan myydä toimivampaa ja yhä hienompaa ohjelmistoa. Lähteet: Sitra, Ellen MacArthur Foundation, ympäristöministerlö, The Guardian & Elinkeinoelämän keskusliitto 34 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Autot esimerkiksi seisovat nyt useimmiten tyhjänpanttina ja moni ajaa yksin. Turha omistaa lastenvaatteita Tuttavien kesken kierrätetään jo lastenvaatteita, mutta miksi omistaa niitä ollenkaan. Avoin data Jotta kiertotalous voi toimia suuressa mittakaavassa, pitää tuotantoketjujen olla nykyistä avoimempia. Yhteistyöverkostoista tulee arvokasta pääomaa. Yritysten täytyy tietää ja kertoa tuotannostaan avoimemmin, jotta yhden jäte voi olla toisen voimavara. Siellä Rambrick-niminen yritys käyttää soraa ja teollisuuden sivutuotteena kaivettua maa-ainesta tehdessään tiiliskiviä. Maa seiniin, ei kaatikselle Uusi merkitys savimajoille tulee Etelä-Afrikasta
Palvelu on halvempi kuin uusien osien hankkiminen, ja ilahduttaa niitä asiakkaita, joiden autoihin ei varaosia enää muuten saa. Harvardin yliopistossa taas on patentoitu niin ikään polymeereihin perustuva itsensä korjaava kumi, josta voi olla iloa autoilijoille ja teollisuudelle. Prepaid-puhelimet ja jopa prepaid-sähkö ovat esimerkkejä tästä. Se vastaa 30 prosenttia maan nykyisestä kansantuotteesta. Kunnostuksen jälkeen osille tehdään samat testit kuin uusille osille ja annetaan sama takuu. Käytön jälkeen paketit voidaan kompostoida, jolloin ne parantavat maaperää. Sitra puolestaan arvioi, että Suomelle kiertotalouden arvonlisä voisi olla 3,4 miljardin euron luokkaa vuosittain, vuoteen 2030 mennessä. Se on vajaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Kyseessä on polymeeri eli muovi, joka lämmetessään palaa ainakin lähelle alkuperäistä tilaansa. Se kestää kylmää ja kuumaa ja on hygieeninen ruokatuotteita ajatellen. Kassava korvaa muovin Brasiliassa yritys nimeltään CBPAK on kehittänyt muovia korvaavan pakkausmateriaalin kassavan tärkkelyksestä. Maailman Kuvalehti 1/?2018 35. Vaikka talouden toimintatapojen on muututtava, ei talous pysähdy kiertotaloudessa meillä eikä muualla, vakuuttelevat asiantuntijat. Ellen MacArthur Foundation on laskenut, että esimerkiksi Intia voisi vuoteen 2050 mennessä saada kiertotalouden avulla 527 miljardin euron lisätulot vuosittain. Monissa kehitysmaissa resurssien säästeliäs käyttö on pakon sanelemaa arkipäivää. Pysähtyvätkö talouden pyörät. Maailman talousfoorumin ja Ellen MacArthur Foundationin laskelmien mukaan yksin Euroopassa voi syntyä puolisen miljoonaa uutta työpaikkaa kierrätysalalle. Kännykkä korjaa itsensä Puhelinyritys Motorola on jättänyt patenttihakemuksen älypuhelimen näytölle, joka korjaa itsensä halki mennessään. Monissa köyhissä maissa jätteiden käsittely ja kierrätys ovat vielä lapsenkengissä. Tehdään autonosat uudelleen Yhdysvalloissa on jo autotehtaita, jotka ”uudelleenvalmistavat” varaosia autoihin rikki menneistä osista. Kiertotalous ei silti ole ajatuksena vieras: useissa kehitysmaissa resurssien säästeliäs käyttö on pakon sanelemaa arkipäivää, ja kiertotalouden sydämessä oleva ajatus siitä, että maksetaan vain kulutuksesta, on tuttua. Rikkaiden utopia
36 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Nyt hän harkitsee jokaista ostostaan tarkoin. Aiemmin Otso Sillanaukee piti shoppailusta ja pyöri vaatekaupoissa viikoittain
Neljän neliömetrin keittiöstä löytyi valmiiksi kahdeksan eri roska-astiaa. Johnson kertoo videolla, kuinka hän tuottaa vuoden aikana vain yhden lasipurkin sekajätettä. Pelkästään paitoja miehen kotona oli kaksi rekillistä. Kellarikomero ja 36 neliön yksiön kaapit pursusivat ääriään myöten. Teksti Sinimaria Halonen Kuvat Saara Mansikkamäki K auppatieteiden opiskelija Otso Sillanaukee, 23, noudattaa jätteetöntä elämäntapaa. Ensimmäiseksi Sillanaukee luki kaiken mahdollisen muovin tuotannosta ja etsi netistä vinkkejä kulutustottumustensa muuttamiseen. Hän oli jo kiinnostunut ympäristöasioista ja kierrättänyt jätteensä lapsesta asti. Kun Sillanaukeen Facebook-profiili täyttyi myynti-ilmoituksista, ystävät huolestuivat. Nyt hän kirjoittaa kirjaa jätteettömästä elämäntyylistään. Yksi kaveri taas vinkkasi vähän aikaan sitten, kuinka oli löytänyt teräksiset take away -aterimet”, Sillanaukee sanoo. ”Jos meillä ei olisi toimivaa jätehuoltoa, joutuisimme aika suureen paniikkiin jätteiden määrän vuoksi, sillä yrityksillä ei tällä hetkellä ole velvoitteita huolehtia tuottamiensa jätteiden käsittelystä. ”Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun.” Kauppatieteiden opiskelijan muoviton elämä Otso Sillanaukee jätti muovin elämästään kaksi vuotta sitten. ”Onko kaikki hyvin. ”Jopa luomukukkakaali pitää kääriä muoviin”, Sillanaukee päivittelee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Sillanaukee harjaa hampaansa bambusta valmistetulla hammasharjalla, tekee deodoranttinsa ruokasoodasta, eikä osta muoviin pakattuja tuotteita. Vastuu on jätetty täysin kuluttajille.” Maailman Kuvalehti 1/?2018 37. Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun, kun voin vaihtoehtoisesti olla tuottamatta jätettä”, Sillanaukee sanoo. Hän välttää muovia niin pitkälti kuin mahdollista ja pyrkii ostamaan vain kierrätettäviä asioita. Sillanaukee tutustui zero waste -ajatteluun kaksi vuotta sitten katsellessaan Youtube-videoita. Monet ovat innostuneet jopa vähentämään muovin kulutusta. Sitten Sillanaukee lopetti noutokahvien ja virvoitusjuomien ostamisen ja päätti hankkiutua eroon kaikesta ylimääräisestä tavarasta: käyttämättömistä vaatteista ja astioista, koriste-esineistä ja tarpeettomista lahjoista. Tavaraa riittikin. Sillanaukee vaikuttui heti. Se, että valtaosa ruoasta tulee kauppoihin muovipakkauksissa, on Sillanaukeen mukaan niin arkipäiväistä, että ihmiset eivät edes kyseenalaista sitä. Suunnitelmissa oli ollut ostaa vielä yhdeksännes muoville. Onko sinulla rahaa?” Sillanaukeelta kysyttiin. ”Videon jälkeen kaikki loksahti paikoilleen. Ruutuun ilmestyi video, jossa kalifornialainen Bea Johnson esittelee Googlelle elämäntyyliään. Suurin havainto jätteettömään elämään siirtymisen jälkeen Sillanaukeelle oli huomata, kuinka paljon yhteiskunta pyörii kuluttamisen ja muovin ympärillä. ”Myös äitini valmistaa nykyään itse oman deodoranttinsa. Enää Sillanaukee ei joudu rauhoittelemaan lähipiiriään
Kestävä kulutus tuntuu kiinnostavan yhä useampaa, ja myös Sillanaukeen zero waste -elämäntyyli on saanut mediahuomiota. Sillanaukeen sekajätteen määrä vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Esimerkiksi deodorantin Sillanaukee valmistaa ruokasoodasta ja maissitärkkelyksestä. Sillanaukee on jakaa omia vinkkejään Get Wasteles s -blogissaan. Ostokset hän pyrkii tekemään kaupoissa, joissa tuotteita voi ottaa omaan paperipussiin tai astiaan. ”Miksi ihminen tarvitsisi erikseen lavuaarin puhdistusaineen, kun kaiken saa puhtaaksi peruspesuaineella?” Itse hän käyttää siivoamiseen ruokasoodaa, valkoviinietikkaa tai palasaippuaa. Parhaiten jätteeltä välttyy miehen mukaan, kun tekee itse. ”Miksi ihminen tarvitsisi erikseen lavuaarin puhdistusaineen?” Koska muovi on halvimpia pakkausmateriaaleja, yritykset eivät luovu sen käytöstä, elleivät kuluttajat sitä omalla ostokäyttäytymisellään vaadi – tai valtiot rajoita sääntelyllä, Sillanaukee muistuttaa. Muita pakottamalla tai muille saarnaamalla ei saavuta mitään. Todellisuus tuotteen takana saattaa kuitenkin olla täysin toisenlainen. Sillanaukeen mukaan yritykset käyttävät monesti ekotuotteissakin markkinointia asioiden kaunisteluun ja mukavan imagon näyttämiseen. ”Ei ole mitään syytä sille, että vaatteiden pitäisi rispaantua puolen vuoden käytön jälkeen.” Myös se, että jokaiselle kodin pinnalle on satoja eri pesuaineita, on Sillanaukeen mielestä puhtaasti markkinointikikka. Halpatuotannon kannattavuus näkyy myös siinä, että yritykset valmistavat tuotteita, jotka hajoavat helposti. Sitä markkinointia ja tilastotieteitä opiskellut Sillanaukee kritisoi voimakkaasti. Opiskelijavaihdossa Singaporessa jätettä kertyi huomattavasti enemmän. ”Sitä en voi välttää, kuinka paljon esiripun takana kulutetaan, mutta voin vaikuttaa siihen, kuinka paljon muovia syntyy oman kulutukseni vuoksi”, Sillanaukee toteaa. Lisäksi laukussa kulkee mukana aina oma kangaskassi ja teräksinen vesipullo. Parhaimmillaan Sillanaukeella on kertynyt jätettä niin vähän, ettei sekajätepussia tarvinnut viedä ulos kolmeen kuukauteen. Sillanaukee painottaa, että halu jätteettömämpään elämään on löydyttävä itsestä. ”Pyrin syömään vain kasviperäistä ravintoa, ja Singaporessa melkein kaik38 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. ”Sellainen viherpesu voi jopa ruokkia ei-kestäviä kulutustottumuksia”, Sillanaukee sanoo
Zero Waste – jäähyväiset jätteelle -kirjan on määrä ilmestyä toukokuussa. Itse tekemällä saa juuri sellaisen tuotteen kuin haluaa, ja se on myös halvempi vaihtoehto. Haaveissa on ura kestävän kehityksen parissa. Valitse mahdollisimman kestävä ja kierrätettävä materiaali, kuten teräs. Se on ekologisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin muovinen juomapullo. Uskon työskenteleväni kestävän kehityksen parissa tulevaisuudessa tavalla tai toisella.” Zero waste -elämäntapaan siirryttyään Sillanaukee on valmistanut hygieniatuotteensa itse. Katso mitä kotona on jo valmiiksi ennen kuin ostat uutta. Omatekoinen deodorantti syntyy muun muassa maissitärkkelyksestä ja ruokasoodasta. ki vegaaninen ruoka on pakattu muoviin. Kauppakassin ostamatta jättäminen säästää yllättävän paljon arkista muovinkulutusta. Kanna mukana omaa kangaskassia. Otson vinkit muovittomaan elämään Ota käyttöön oma uusiokäytettävä juomatai termospullo. Mieti ensin ennen kuin heität jotain pois. Tärkeintä on, että tiedostaa oman kuluttamisensa ja yrittää tehdä parhaansa jätteen vähentämiseksi.” Tällä hetkellä Sillanaukee kirjoittaa kirjaa jätteettömästä elämäntyylistä omien kokemustensa pohjalta. Myös logistiikan ja yritysten yhteisvastuun kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Valmista hygieniatuotteet itse. Kun tietää, mitä jääkaapissa on valmiiksi, välttyy ostamasta samoja asioita tuplana. Take away -kahvin saa myös kätevästi mukaan omaan termariin. ”En usko absolutismiin. Vaihda hammasharja bambuiseen hammasharjaan. Esimerkiksi lasipurkit soveltuvat ruoan säilömiseen ja paperipusseja voi käyttää hedelmäpusseina uudestaan. Maailman Kuvalehti 1/?2018 39. Kotoa löytyy esimerkiksi vanhoja pakasterasioita. Täysin ehdoton Sillanaukee ei kuitenkaan muovin suhteen ole. Suomessa voin tehdä ruokaostokset lähes täysin muovittomasti.” Singaporessa Sillanaukee suosi suuria pakkauksia minimoidakseen muovin määrän. ”Oman yrityksen perustaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Bambuisia hammasharjoja löytää lähes kaikista ekokaupoista. Netistä löytyy paljon ohjeita
Käytettyt vaatteet ovat bisnes, jossa voitot valuvat kehitysmaiden ulkopuolelle ja paikallinen tekstiiliteollisuus kärsii. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Vaatteen tähteet Viemme vaatteemme keräykseen ja ajattelemme tekevämme oikein. Moni Itä-Afrikan maa harkitsee jo käytettyjen vaatteiden tuontikieltoa. Teksti Marie Kajava Kuvat Miikka Pirinen 40 1?/?2018 Maailman Kuvalehti
Hän myy niitä Gikomban ohella tien varressa Nairobin keskustassa. Maailman Kuvalehti 1/?2018 41. Daniel Kelly ompelee käytetyistä farkkupaidoista uudenlaisia
Se tarjoaa tuloja yksistään Gikombassa arviolta 60 000–100 000 kenialaiselle. Gikomban sisätiloissa valmistetaan vaatteita ja kodin tekstiilejä. Käytetyt vaatteet ovat iso ja portaittainen bisnes. Yhtäkkiä kaikilla olikin vaatteet päällään!” yli 20 vuotta Gikombassa vaatepaaleja kaupannut Terry Wanjau muistelee. ”Mitumba ei katoa koskaan. He myyvät farkkupaitoja paitsi Gikombassa myös tien varressa Nairobin keskustan tuntumassa. Gathondun näkökulma on pessimistisempi. ”Kun mitumba alkoi 1960-luvulla, kenelläkään ei ollut varaa vaatteisiin. Vieressä kangasta mittaileva Kelly unelmoi omasta vaatemerkistä ja luovasta tulevaisuudesta, jossa kenialainen voi ostaa uutta vaatetta. Satamassa välittäjät myyvät vaatepaalit eteenpäin. Yksi vaatepaali painaa noin 40–50 kiloa. 42 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. On kalaa, lihaa, lenkkareita, mitä vaan. Paitoihin ommellaan yksityiskohtia, niistä tehdään liivejä. Olemme Itä-Afrikan suurimman markkina-alueen eli Gikomban laitamilla. Käytetty vaate kaupataan kohti Afrikkaa, ja suuri osa rahasta valuu kuljetuksen ja maahantuonnin myötä ulkomaille. Gathondu korostaa, että hän on opiskellut yliopistossa, mutta työtä ei ole tarjolla. Se matkaa yhdysvaltalaiseen, kanadalaiseen tai eurooppalaiseen kaupunkiin, jossa kuluttaja ostaa paidan kaupan hyllyltä. Haju räjäyttää tajunnan, meteli on kova, ihmisiä on kaikkialla – eniten on kuitenkin vaatteita. Daniel Kelly odottaa joka päivä aamuviideltä Gikombassa, kun vaatepaalit avataan kaduilla. Wanjau uskoo, että myyjät ja jälleenmyyjät tekisivät muuta, jos voisivat: siinä missä rouva sai ennen yhdestä vaatepaalista voittoa 50 prosenttia, nykyisin voittoa kertyy vain seitsemän Michael Kihie ajattelee, että myyjän on hyvä keskittyä yhteen asiaan. Niillä on takanaan pitkä matka, joka voi olla vaikkapa tällainen: ensin – sanotaan vaikka paita – ommellaan yhdessä suurimmista tekstiiliteollisuuden valmistajamaista kuten Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa tai Turkissa. Yhtäkkiä ympärillämme levittäytyy kilometreittäin myyntikojuja. Vaikka Kenia on nykyisin kehittyvä maa, sen oma vaateteollisuus on jäänyt mitumban jalkoihin. Täällä ovat kaikki – niin Vogue -lehdessä hehkutetut Nairobin viileimmät tyylimestarit, arkiset työläiset kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävät ihmiset. Hän ostaa erityisesti farkkupaitoja, jotka hän vie pieneen ompelimoonsa. Hän käyttää vaatetta muutaman kerran tai pidempäänkin, mutta lopulta hylkää sen. Nykyisin ajat ovat toiset. M ies työntää kottikärryjä ja kaataa märän riepulastin tiensyrjään. Vaikka hyväntekeväisyyden lähtökohta on lupaava, kyse on kaupanteosta. Tuo esimerkkipaita saapuu ensin Mombasan satamaan konteissa. Kelly ja Gathondu muovaavat käytetyistä vaatteista mielikuvituksekkaita. Kuluttaja laittaa paidan eteenpäin eli pudottaa sen hyväntekeväisyysjärjestön kierrätyslaatikkoon, josta vaatteen matka jatkuu esimerkiksi lumpuksi, kierrätettäväksi tai myytäväksi eteenpäin valtavina paaleina. Hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista vaatteista noin 70 prosenttia päätyy myytäväksi Afrikkaan. Valtio on koettanut kitkeä erilaisin tavoin käytetyn vaatteen kauppaa, joka on sekä korruption että kekseliäisyyden värittämää. Samalla se tarjosi elinkeinon monille. ”Hallitus on yrittänyt kieltää mitumban monin tavoin. Käytetyn vaatteen kauppa eli paikallisittain mitumba palveli alkuun köyhiä ihmisiä, joilla ei ollut varaa ostaa uutta. Sakset heiluvat, kankaita revitään. Ne, jotka tekevät päätöksiä, ovat rikkaita ja ostavat Dubaista”, hän sanoo. Siellä paidat saavat uuden ulkonäön. Kansalaisjärjestö Oxfam arvioi vuonna 2015, että hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista vaatteista noin 70 prosenttia päätyy Afrikan maihin myytäväksi. Mitumba on ainoa vaihtoehto saada hieman rahaa. Mies itse on myynyt ”Gikomban parhaita laukkuja” 20 vuoden ajan. Keniassa iso raha päätyy harvojen eli alkupään välittäjien käsiin. Swahilin kielen mitumba-sana tarkoittaa muotoa, jolla vaatteet saapuvat Keniaan eli kimpuissa, paketeissa ja paaleittain. Sisälle markkina-alueelle tulee imaistuksi kuin huomaamatta. Kenia on kehittyvä maa, mutta meillä ei ole varaa ostaa uutta”, sanoo Duncan Gathondu ompelukoneen äärestä. Kauempana toinen etsii aarteita tai jotain käyttökelpoista jätteiden keskeltä
Maailman Kuvalehti 1/?2018 43
Kyse on seuraavan päivän ruoasta ja selviytymisestä, ja silloin yksikin tehty kauppa merkitsee. Ei kukaan halua ostaa jotain ja päätyä heittämään sitä pois.” Joyce pitää Toin rauhallisuudesta, Gikombaan hän ei ole uskaltautunut. Hän etsii lähinnä lenkkareita, takkeja tai farkkuja. Silti Wanjau uskoo, että mitumbaa ei ole olemassa muutaman vuoden kuluttua. ”Mitumba ei häviä. 44 1?/?2018 Maailman Kuvalehti. Osa Itä-Afrikan maista harkitsee käytetyn vaatteen tuontikieltoa. Mitumba tuottaa vähiten tuloja ihmisille, jotka ovat ketjun loppupäässä. 23-vuotias Joyce käy ostoksilla Toi-markkina-alueella muutaman kerran kuukaudessa. Vaatebisnes ei enää kannata, eikä myyjä ole asiasta kovin pahoillaan. Yksi merkittävistä jälleenmyyntipaikoista on Kiberan slummin kyljessä sijaitseva Toi. Wanjau ei halua, että ihmiset heräävät yhtenä aamuna siihen, että mitumba on kielletty, sillä totaalinen kielto tuottaisi eniten kärsimystä kaikkein köyhimmille ihmisille. On kuitenkin tärkeää, että Keniaan ei tuoda liikaa vaatteita, jolloin laatu kärsii. Se on selvästi jättiläismäistä isosiskoaan rauhallisempi markkina-alue. ”Nytkin minun piti ostaa äidille verhoja, mutta päädyin ostamaan kengät ja takkeja”, nuori nainen naurahtaa. ”Rahan pitäisi pysyä Keniassa alusta asti. Vaateteollisuus romahti monissa Itä-Afrikan maissa, kun kauppa vapautettiin. Hän korostaa, että köyhillä ihmisillä ei ole varaa ajatella mitumban eettisyyttä. Jälleenmyyjän elanto on epävarmalla pohjalla ja kilpailu kovaa. ”Tuonnin on loputtava. Kenia ei ole mikään kaatopaikka.” prosenttia, noin kaksi ja puoli euroa. Laatu merkitsee Joycelle paljon, merkit eivät niinkään – sitä paitsi isot vaatemerkit ovat kalliita hänelle. Rahan pitäisi pysyä Keniassa alusta loppuun. Palkkaan ihmiset ompelemaan itse mieluummin kuin myymään käytettyä – he osaavat kyllä!” Gikomba on myyntisirkus, josta vaateiden matka jatkuu joko suoraan kuluttajalle tai jälleenmyyjälle Nairobiin tai muualle Keniaan. Kenia ei ole mikään kaatopaikka”, hän sanoo ja korostaa, että Keniassa on omiakin vaatetehtaita, mutta ne ovat suljettuina. ”Koneet pitää käynnistää. ”Mitumba on monelle myös intohimo. Hänen mielestään käytetty vaate on paitsi elinkeino myös intohimo. Jos se kielletään, kauppa jatkuu varmasti epävirallisena”, toteaa sandaaleja kauppaava Edward Muzowe. Mitumba on naisen mielestä tärkeä elinkeino: jos se ei päivittäistä pientä tuloa ihmisille, moni päätyisi varastamaan tai myymään huumeita. Sen tähden kadulla ja kojuissa jokainen vaatekappale tai kenkäpari on myyjälleen korvaamattoman arvokas. Nuori nainen kuvailee tyyliään afrikJoyce käy mitumba-ostoksilla muutaman kerran kuussa. Wanjaun mielestä naapurimaissa mitumban kitkemistä on yritetty vuosien varrella liian nopeasti ja kovakouraisesti. Nuori nainen yhdistelee pukeutumisessaan afrikkalaista ja länsimaista muotia
Pääosan vaatteistaan UFF myy Suomessa ja Euroopassa. Vietettyämme pari hektistä päivää Gikombassa saamme eräältä myyjältä tekstiviestin: joukko miehiä oli tullut kovistelemaan häntä ja ilmoittanut, ettemme ole enää tervetulleita markkina-alueelle. Sen jälkeen emme ole lähettäneet kehitysmaihin vaatteita. Anni Valtonen Käytetyt vaatteet taivaltavat pitkän matkan Nairobiin. Mitumba on paikallisille tärkeä bisnes, mutta myös vahvasti korruption sävyttämä. Edward Muzowe kauppaa kenkiä. Jokainen kenkäpari on myyjälleen korvaamattoman arvokas, sillä kyse on päivittäisestä selviytymisestä. Yhden käyttämä ja pois heittämä vaate on selvästi toisten arvokas, mutta erittäin arkaluontoinen alku. Nairobin katukuvassa näkyy muodikkaita mitumba-yhdistelmiä, kun taas osa varakkaista kenialaisista halveksuu mitumbaa. Mitä Emmaus, UFF ja Fida ajattelevat mitumbasta. Lahjoitimme vaatteita Mosambikiin vuosina 1989-1996. Emme siis vie vaatteita kehitysmaihin, vaan pyrimme eri tavoin maksimoimaan vaatteiden myynnin kotimaassa. Maailman Kuvalehti 1/?2018 45. ”Emmaus Helsingissä emme pidä vaatteiden vientiä kehitysmaihin hyvänä. Emme myöskään myy tai lahjoita vaatteita muille toimijoille vietäväksi kehitysmaihin.” Helka Ahava, hallituksen puheenjohtaja, Emmaus Helsinki ry ”UFF:n vaateyhteistyökumppanit ovat Mosambikissa ja Malawissa. Tuotoilla tuetaan kehitysyhteistyötä, globaalitiedotusta ja ilmastotyötä.” Minja Huopalainen, UFF ”Fida näkee ongelmallisena käytettyjen vaatteiden viennin kehittyviin maihin. Uudet vaatepaalit avataan päivittäin aamuviideltä, ja päivä pyörähtää käyntiin itäisen Afrikan suurimmalla markkina-alueella. kalaisen ja länsimaisen muodin yhdistelmäksi: hän teettää vahakankaasta perinteisiä vaatekappaleita ompelijalla ja sekoittaa niitä farkkujen tai lenkkareiden kanssa. Heille toimitetaan vaatteita Suomesta heidän toiveidensa perusteella ja he käyttävät vaatteista saadut tuotot omien kehityshankkeidensa rahoittamiseen, esimerkiksi koulutukseen ja ruokaturvaan. Haluamme kehitysyhteistyötoimijana vahvistaa paikallisia elinkeinoja, ihmisten toimeentuloa ja talouden kasvua. Käytetyn vaatteen kauppa herättää vahvoja mielipiteitä ja ulottuu kaikkialle Keniassa: Fjällrävenin reppuja myydään paitsi Gikombassa myös maaseudun toreilla. Se vaarantaa maiden oman tekstiilituotannon eikä ole ekologisesti järkevää. Olemme mukana Telaketju-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää poistotekstiilien ja tekstiilijätteen jatkojalostusta ja hyödyntämistä nimenomaan Suomessa.” Anne Haverinen, kehitysyhteistyön asiantuntija, Fida
Sosiaalisina olentoina olemme lisäksi taipuvaisia imitoimaan enemmistöä ja uskomaan arvovaltaisten ihmisten esittämät ajatukset. Sanana propaganda omaksuttiin käyttöön 1600-luvun uskonsotien aikana, jolloin sillä tarkoitettiin opin vahvistamista ja levittämistä. Jo Aleksanteri Suuri levitti henkilökulttiaan painamalla kuvansa kolikkoihin ja astioihin, jotka levisivät ympäri valtakuntaa. Toimivaksi todetut keinot nousevat esille jäljittelijöiden kä46 1?/?2018 Maailman Kuvalehti ESSEE. Propaganda perustuu ihmisten suggestoimiseen eli siihen, että he tiedostamattaan ajattelisivat tai toimisivat propagandistien toivomalla tavalla. Propagandan voima on tunnettu jo tuhansia vuosia. Sata vuotta mielen hallintaa (Teos 2017). 2000-luvulla sanalla on ikävä kaiku ja aikamme propagandasta käytetäänkin Yhdysvaltain asevoimien termein ilmauksia psykologinen operaatio ja informaatio-operaatio , tai Venäjän suosimia termejä informaatiovaikuttaminen ja informaatiosodankäynti . P uolustusministeriön yhteydessä toimivan Turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmä arvioi lokakuussa 2017, millä tavoin Venäjä voisi vaikuttaa vaaleihin Suomessa. Miten suojautua propagandalta. U lkopolitiikka -lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti on kirjoittanut 1900ja 2000luvun propagandan historiaa käsittelevän kirjan Propagandan lumo. Psykologisesta näkökulKuvitus Outi Kainiemi masta katsottuna kaikki ihmiset eivät ole yhtä suggestioherkkiä, mutta suggestiot vaikuttavat jossain määrin jokaiseen. Ne toimivat erityisen hyvin tilanteissa, joissa maailma vaikuttaa pirstaleiselta ja vaikeasti jäsennettävältä. Muistio oli julkaistaessa keskeneräinen ja sisälsi kohua herättäneen maininnan, jonka mukaan Venäjä voisi vaikuttaa ääritapauksessa jopa salamurhan tai terrori-iskun keinoin. Tärkeää olisi tietää, mitä mielenmuokkauksesta pahimmillaan seuraa, muistuttaa aateja oppi historiaan perehtynyt Liisa Louhela. Osa piti muistiota turhana vedoten siihen, että suomalaiset kyllä osaavat erottaa, kun heihin pyritään vaikuttamaan. Propaganda tarjoaa yksinkertaistettuja ja usein tunteisiin vetoavia ja tarinan muotoon puettuja ajatuksia. Asiantuntijaverkosto esiintyi nimettömänä ja sen julkaisema muistio aiheutti hämmennystä. Pörsti osoittaa, kuinka tämän päivän propagandistit hyödyntävät tehokkaasti aiempien propagandistien oppeja
sissä ja se tekee propagandasta aseena erityisen vaarallisen. Jos tunnemme menneisyyden propagandistit, joiden oppeja uudet sukupolvet soveltavat, jos tiedämme heidän vaikutuksensa maailmanhistoriaan ja ymmärrämme sen, kuinka propaganda vaikuttaa ihmismieleen – keneen tahansa meistä – olemme tehneet parhaamme suojautuaksemme mielen muokkaukselta. Maailman Kuvalehti 1/?2018 47. Propagandan mekanismit tunteva lukija huomaa valeuutisen kohdatessaan, että häntä sumutetaan. Sosiaalisen median avulla liikkeet levittävät kannatustaan ympäri maailmaa. Pörstin mielestä Euroopan demokratioiden toimet informaatiovaikuttamista vastaan ovat olleet vähäisiä verrattuna Venäjän trollitehtaisiin ja viestintäkanavien maailmanlaajuiseen verkostoon. Esimerkiksi Facebook mahdollistaa valemedioiden ”uutisten” laajan leviämisen. Suomen perusopetustasolla lähimpänä propagandaan varautumista lienee monilukutaidon opetus. Propaganda tarjoaa tunteisiin vetoavia ja tarinan muotoon puettuja ajatuksia. Psykologian termein puhutaan vahvistusharhasta: jos näkökulma tai asenne on ennakkoon päätetty, se herkistää meidät tiedolle, joka tukee ennakkoajatustamme. Propaganda vetoaa parhaiten silloin, kun se sopii kohteen maailmankuvaan. Puuttuminen valeuutisiin on ollut hidasta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka opiskeli pääaineenaan aateja oppihistoriaa. Hän tähdentää, kuinka propagandan tuntemuksen pitäisi olla kansalaistaito ja kuinka tehokkain lääke propagandaa vastaan on koulutus. Itse propagandaa käsitellään hyvin vähän, myös historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Propagandan psykologian tuntemus auttaa havaitsemaan, kun meihin yritetään vaikuttaa, olipa kyse valeuutisista, vaalikampanjoista, muusta mainonnasta tai ihmisten välisestä kommunikaatiosta yleensä. V aikka Turvallisuuskomitean ohjeet olisivatkin olleet ylilyönti, on Venäjän vaikuttamisyrityksiin varautuminen viisasta. Taidokkaimpia propagandisteja ovat ne, jotka tietävät tai aistivat vallalla olevan ilmapiirin, ihmisten pettymykset ja toiveet ja tarjoavat niitä tukevia tarinoita. Tämänkaltaista asenteitamme tukevaa tietoa meille tarjoillaan somessa jatkuvasti. ”Propaganda tuottaa lisää propagandaa”, Pörsti toteaa. Luottavaisempi henkilö, jolle propaganda ilmiönä ei ole tuttu, menee helpommin lankaan. Monilukutaidon tarkoitus on ”antaa valmiudet arvioida tietoa, väitteitä ja mielipiteitä, tarvittaessa myös haastaa niitä.” Perusopetuksessa oppilaat oppivat tunnistamaan erityisesti valeuutisia. Mediakriittisyyden omaksunut, monilukutaitoinen ihminen tunnistanee, kun häntä huijataan, mutta osaako hän eritellä, mihin tunteisiin ja toiveisiin hänessä yritetään vaikuttaa ja miksi. Ilman historiantuntemusta hän ei voi kytkeä ilmiötä sen taustaan, eikä näin tiedä, mitä mielenmuokkauksesta pahimmillaan seuraa. ” M oniarvoisissa yhteiskunnissa propagandistit vetoavat sananvapauteen ja esiintyvät kansan todellisina puolustajina”, Pörsti muistuttaa. Uudet mielten muokkaajat käyttävät nykypäivän välineitä, kuten älypuhelimia ja internet-yhteyksiä. Samaan aikaan käynnissä on tuntijakokokeilu, jonka myötä 28 lukiossa on mahdollista jättää historian ja yhteiskuntaopin opinnot käymättä
isonumero.fi. Tuotoilla kehitetään lehteä entistä paremmaksi. Toimitus tuottaa kulttuurilehteä, jota on kiva lukea. Myyjä myy lehden 5 eurolla lukijalle ja ansaitsee näin työllään toimeentuloa. tekee myy ostaa Myyjä ostaa Ison Numeron 2 euron kappalehintaan. vaikuttava aikakauslehti LAATUJOURNALISMIA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEKSI
Matemaattisesti kyllä. Eläinsuojelulain uudistus on täysi susi. (Pitkä hiljaisuus.) En ehkä erityisesti. Melkeinpä niin, mutta hyttysiä kyllä tapan. Tuotoilla kehitetään lehteä entistä paremmaksi. isonumero.fi Maailman Kuvalehti 1/?2018 49 Ihmiset & ilmiöt RUOHONJUURELLA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin.. Tykkäät kettuilla. Täällä on jo ihan tarpeeksi porukkaa. Kyllä sudet ovat onnistuneempi laji. Myyjä myy lehden 5 eurolla lukijalle ja ansaitsee näin työllään toimeentuloa. Toivottavasti, yli puoluerajojen. Mutta onneksi yksilöissä piilee mahdollisuus suureen hyvään. ”Täällä on jo ihan tarpeeksi porukkaa” Luonto-Liiton tuore toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, 42, on Kiinassa vuosia asunut pitkän linjan eläinoikeusaktivisti. Tärkeintä on, miten resurssit jaetaan. Kokoomuksessakin on todella ihailtavia poliittisia vaikuttajia. Se pitäisi laskea nollaan. Ympäristöongelmat ovat toisaalta pitkälti jaettuja. (Nauraa.) MIMOSA HEDBERG EE V A A N U N D I Kuka. Suomen pandakiintiötä pitäisi nostaa. Vaikka joskus on tapana sanoa ”voi näätä”. Asunut vuosia Kiinassa ja toiminut Anni Sinnemäen (vihr.) avustajana. Lemmikin ottaminen on väärin. Ostaminen on yleensä väärin. Sinnemäki oli haastava pomo. tekee myy ostaa Myyjä ostaa Ison Numeron 2 euron kappalehintaan. Nyt hän vastaa Maailman Kuvalehden väittämiin. Sinnemäki oli lähes täydellisen ihana pomo. Ihmiset ovat yksi eläinlaji, ja sangen kiinnostava ja viehättävä. Kokoomus on ihan jees. Joskin myös tuhovoimainen. Pidät eläimistä enemmän kuin ihmisistä. Toimitus tuottaa kulttuurilehteä, jota on kiva lukea. Joillekin varmasti onkin, koska Kiinassa voi elää hyvin hulppeaa tai hyvin kurjaa elämää. Ihmiskunnalla on vielä toivoa. Ottaminen voi olla hyväkin teko. Salla Tuomivaara Ammatti Luonto-Liiton toiminnanjohtaja marraskuusta 2017 lähtien. Kyllä. Jokainen vastasyntynyt on rasite maapallon kantokyvylle. Et tekisi pahaa kärpäsellekään. Harrastukset Kulttuurin kuluttaminen kaikissa muodoissaan sekä miellyttävä liikunta. Seuraavaksi on vuorossa vihreä jytky. On lottovoitto syntyä Kiinaan. Kyllä. Tausta Pitkä kokemus ympäristöja eläinjärjestöissä, ollut perustamassa Maan ystävät -järjestöä ja työskennellyt Animaliassa toiminnanjohtajana. vaikuttava aikakauslehti LAATUJOURNALISMIA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEKSI
Feijoada on Brasilian kansallisruoka, joka koostuu papukastikkeesta, lihasta, makkaroista, valkoisesta riisistä, paistetusta lehtikaalista ja maniokkijauheesta. Estação Primeira de Mangueira on maailman kuuluisimpia ja menestyksekkäimpiä sambakouluja. Eläköön feijoada! Eläköön Mangueira! Sami Kontola Kirjoittaja on Rio de Janeirossa asuva muusikko. Kun samba soi ja pataruoka tuoksuu, häipyy negatiivisuus taka-alalle. Kuukausittainen sambamusiikin ja feijoada-ruoan juhla toivottaa minut tervetulleeksi muiden eri puolilta maailmaa saapuneiden samban ystävien ohella. Juomaksi valitaan virvoitusjuoma, jääkylmä olut tai sokeriruokoviinasta ja limestä tehty caipirinha. Silti kaikki palatsille saapuvat samban ystävät saavat sydämellisen vastaanoton. Arjen murheet unohtuvat ja mielen, kehon ja sielun valtaa ilo. Evankelisluterilaisena suomalaisena saan nauttia huippuartisti Alcionen musiikista ja juhlan hengestä niin katolisten, helluntailaisten, afrobrasilialaisten rituaalikulttien edustajien kuin ateistien kanssa. Mangueiran asukkaista huokuu syvä hengellisen maailman ymmärrys ja elämänilo, vaikka kukkulaa koettelevat huumepomojen ja erikoisjoukkojen taistelut. TA R U JU U R IK KO 50 1?/?2018 Maailman Kuvalehti Matkalla. Se vaalii sambaperinteitä tinkimättömästi ja päästää yhteisönsä jäseniksi vain harvat ja valitut. Ateria on poikkeuksellisen tuhti varsinkin hikisenä iltapäivänä, joten jaan annokseni kaverin kanssa. Ruoansulatusta edistämään nautitaan tuoreita appelsiiniviipaleita. Saavun Mangueiran sambapalatsiin Rio de Janeiron pohjoispuolella. Lähden sambapalatsilta kaikilla tasoilla ravittuna. Sambamaan universaali ruokajuhla Hypnoottista sambamusiikkia, herkullista papupataa, hymyileviä kasvoja. Paikalliset sen sijaan ahtavat kansallisruokaa vatsoihinsa massiivisia määriä. On kuuma lauantai-iltapäivä. Mangueiran asukkaista huokuu syvä hengellisen maailman ymmärrys ja elämänilo, vaikka kukkulaa koettelevat huumepomojen ja poliisin erikoisjoukkojen taistelut, joissa sivullisilta kuolonuhreilta ei ole vältytty. Samban spirituaalisuus on rajaton. Sitä on brasilialainen feijoada-juhla
Miten maailma muuttuisi, jos päätöksentekijät eivät voisi sivuuttaa tulevien sukupolvien etua. Lasten projekti on huikea. Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden taustalla on osittain ilmastonmuutos, jonka seurauksena elämän edellytykset ovat vaikeutuneet monilla alueilla. Siitä huolimatta näillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. TE EM U U LL G R ´´E N Elina Hirvonen Oikeutta tuleville sukupolville Maailman Kuvalehti 1/?2018 51 Näkökulma. Edustuksellisissa demokratioissa kansallisvaltioiden äänestyskelpoiset ihmiset valitsevat päättäjät hoitamaan asioitaan. Päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden ja sukupolvien rajojen yli, tehdään yhä kansallisvaltioiden sisällä. Se osuu suoraan demokratian, yhteiskunnallisen keskustelun, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja koko maapallon tulevaisuuden ytimiin. Samalla tämän hetken taloudelliset ja poliittiset päättäjät tekevät monissa maissa päätöksiä, joiden seuraukset vaikuttavat paljon kauemmas kuin oman maan tai oman sukupolven ihmisten elämään. Monissa osissa maailmaa tilanne näkyy jo kouriintuntuvalla tavalla. Ja lyhytnäköisten päätösten seurauksista kärsivät rajuimmin ihmiset, joilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Mitä tapahtuu, jos maailman muut lapset seuraisivat portugalilaisten lasten esimerkkiä. Myös monien maailman konfliktien taustalla vaikuttaa kamppailu vedestä ja viljelemiseen sopivasta maasta. Vaikka nämä yhteydet ovat tiedossa, ne eivät ole toistaiseksi näkyneet sen paremmin päätöksenteossa ja vaikutusmahdollisuuksissa kuin päätösten seurausten jakautumisessakaan. Lapset perustelevat päätöstään sillä, että ilmastonmuutos vaikuttaa ennen kaikkea heidän sukupolvensa, ja tulevien sukupolvien elämään. Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Esimerkiksi ilmastonmuutos on kiihtynyt pitkälti maailman rikkaimpien maiden tuottamien päästöjen takia. Portugalilaisten lasten oikeusjuttu on konkreettinen pyrkimys tarttua tähän epäkohtaan. Silti sen seuraukset näkyvät, ja ovat näkyneet jo vuosia, dramaattisimmin maailman köyhimmissä maissa. Mitä tapahtuu, jos maailman lapset seuraavat portugalilaislasten esimerkkiä. Mitä tapahtuu, jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa portugalilaisten lasten oikeusjutun käsiteltäväkseen. He ovat keränneet joukkorahoituksella noin 30 000 euroa käynnistääkseen oikeusjutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. K uusi portugalilaista lasta on päättänyt haastaa useita Euroopan maita oikeuteen ympäristön tuhoamisesta. Silti heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat sekä maailman toisella puolella asuvien ihmisten, että tulevien sukupolvien elämään, ja suurimmillaan koko elämän edellytyksiin
Mika Kauhanen Riiston jäljet ulottuvat kauas Kuuntele Pitkää siltaa Spotifyssä! Linkin ja muut Maailman Kuvalehden soittolistat löydät osoitteesta: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 52 1?/?2018 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Sukupolvi sukupolvelta Gyasi käy läpi elämänkohtaloita kahden toisistaan eroon joutuneen sisarpuolen sukulaisten vaiheita avaten. Yksi toisistaan erotettujen sisarpuolten jälkeläisistä, Ghanassa Takoradin kaupungissa historiaa työkseen opettava Yaw esittää oppilailleen tärkeän kysymyksen: kenen tarina on totta. Itse innostuin somalialaisesta Dur-Dur Bandista. Esimerkiksi lauluntekijä Selda Ba?can on turkkilainen, mutta hänen Journalisti-kappaleensa ei ammenna musiikillisesti Turkista vaan Jamaikalta. Koska Pitkää siltaa -levy vyöryttää niin laajan kirjon maailmantyylejä afropopista raïhin, on selvää, etteivät maut ole autenttisia, vaan pikemminkin kyse on maukkaasta fuusiokeittiöstä. Kenen ääni tukahdutettiin, jotta tämä ääni kuuluisi?” Gyasin uskallus katsoa menneisyyteen ja suvereeni lahjakkuus kertojana tekevät vaikutuksen. Mitä tarkoittaa seurata sivusta valkoisten vapautta valita itse. Helsinkiläisbändin albumi avaa avaran näkymän maailmalle: käännöskappaleiden alkuperäiset tekijät tulevat muun muassa Sudanista, Keniasta, Turkista, Iranista, Algeriasta ja Kreikasta. Historiaa tukiessa joutuu siis kysymään aina itseltään: Kenen tarina puuttuu. Soiva ilme on kuitenkin kuvausta valtavirtaisempi. Gyasi vie riiston ja julmuuden äärelle lukijaa säästämättä. Jos voisi suositella yhtä romaania, jonka avulla tarkastella rasismin syntyrakenteita niissä kaikissa maissa, joihin afrikkalaisten diaspora ulottuu, se olisi tämä. Maria Gasolinan nettisivuille on kerätty linkit originaaleihin, mikä kannustaa tutkimaan taustoja ja löytämään uutta kuunneltavaa. Ne, jotka selvisivät hengissä, elivät elämänsä vakavien traumojen kanssa. Maailma on globaali, kuten J. Karjalainen laulaa, eivätkä alkuperäisetkään esitykset esittele lähtömaan kulttuuria orjallisesti. Toinen siskoista naitetaan Ghanassa valkoiselle kuvernöörille, toinen heitetään Yhdysvaltoihin vievään orjalaivaan. Tärkeä romaanin esiin nostama kysymys on tämä: kenen historian tunnemme. Brittikolonialistien sietämätön julmuus, mustien ihmisarvon täydellinen kunnioittamattomuus, tekee pahaa. Ja vastaa: ”Uskomme sitä, jolla on valtaa. Ajallisesti romaanissa liikutaan 1700-luvulta aina 1980-luvulle. Miten ihmeessä tällainen on ollut mahdollista. Voinko olla hyvä ja menestyvä sekä arvostettu ihminen, kun sukuni tausta on riistossa. Hän saa kirjoittaa tarinan tapahtuneesta. Traumojen, jotka siirtyivät useita sukupolvia eteenpäin. Miten kasvattaa terve identiteetti mustana miehenä ja naisena. Anni Valtonen Levy. Sari Karhulahti Otava 2017 Maria Gasolina Pitkää siltaa Gasolina Records sukupolvi toisensa perään kasvattaneet omanarvontuntoaan, taistelleet ihmisoikeuksistaan – ja samalla kantaneet mukanaan orjuuden traumaa niin Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa kuin Karibiallakin. Ghanalaisyhdysvaltalaisen Yaa Gyasin esikoisromaani Matkalla kotiin (Homegoing) on huikea sukellus kahdeksan sukupolven elämään Kultarannikon orjalinnoituksista Yhdysvaltojen kaivoksiin, Alabamaan ja Harlemin kaduille. Kolonialismin historia hierotaan lukijan naamaan verenä, virtsana, ulosteena, viiltoina, iskuina, kidutuksena. Ylisukupolvinen kokemus vapauden riistosta avautuu lukijalle henkilöhahmojen kamppailuissa. Juuriltaan ilman omaa tahtoa kiskotut ihmiset, kauppatavaraksi alennetut, ihonväristään rangaistut, ovat Yaa Gyasi Matkalla kotiin Suom. Tämä on kysymys, joka on akuutti ja ajankohtainen yhä eri puolilla maailmaa elävän afrikkalaisen diasporan keskuudessa. Maukasta musaa fuusiokeittiöstä Kirja. Aiemmin brasilialaista musiikkia suomeksi esittänyt Maria Gasolina kertoo tehneensä ”itämaisen popmusiikin teemalevyn, jolla kuullaan musiikkia eri puolilta Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa”
”Kahvilamme edustaa perinteistä syyrialaista kotikeittiötä. Porukka aloitti yhdessä pop up -ravintoloilla keväällä 2016. Kahvilan taustalla toimii osakeyhtiö. Sniehin ja Wisam Abudin lisäksi osakkaina on Aija Kuparinen ja hänen yrittäjäveljensä Janne Salovaara, sillä turvapaikanhakija ei voi perustaa yritystä ilman, että mukana on myös EU-kansalaisia. Sinimaria Halonen Idea syntyi viininlehtikääryleistä A N N I KO PO N EN Tulevaisuudessa tavoitteena on, että Cafe Damascus työllistäisi Hanan Sniehin (takana) ja Wisam Abudin kokopäiväisesti. ”Ihmiset kysyivät, miksi emme avaisi omaa ravintolaa”, Snieh muistelee. Kolmikko kokkasi lahjaksi viininlehtikääryleitä, ja ruoka meni kuin kuumille kiville. Maailman Kuvalehti 1/?2018 53 ILMIÖ. He ovat hakeneet oleskelulupia voidakseen jäädä Suomeen. Kun syyri alaiset Wisam ja Yasmin Abud ja Hanan Snieh saapuivat Suomeen lokakuussa 2015, he olivat valmiita tekemään kaikkensa, jotta eivät joutuisi odottamaan turvapaikkapäätöstä tyhjän panttina. Halu jatkaa kahvilaa on suuri. Turvapaikanhakija on oikeutettu työskentelemään maassa puolen vuoden oleskelun joissain tapauksissa jo kolmen kuukauden jälkeen, mutta pelkän verokortin hankkiminenkin vaatii lukuisia puhelinsoittoja. ”Palaute on ollut niin hyvää, että se peittoaa kaikki ikävät asiat”, Snieh sanoo. Viime marraskuussa Cafe Damascus sai pysyvät tilat Töölöstä. Kolmikko sai kielteiset turvapaikkapäätökset viime vuonna. Idea omasta kahvilasta syntyi toimittaja Aija Kuparisen syntymäpäivillä. ”Suomi on byrokraattinen maa, ja kaikki on todella vaikeaa, jos ihmisellä ei ole sosiaaliturvatunnusta”, Kuparinen sanoo. Tarjoamme samanlaisia ruokia kuin tekisimme kotona”, Snieh kiteyttää
Sevillalalaissyntyinen Carrasco, 45, on yksi flamencon uuden sukupolven merkittävimpiä taiteilijoita ja uudistajia. Suomalaisiakin flamencotanssijoita niin Suomessa kuin Espanjassa opettanut Carrasco aloitti opettamisen jo 12-vuotiaana maksaakseen omat tanssiopintonsa. Myös tällä festivaalilla hän pitää oman tanssikurssinsa. Merkittäviä koreografiapalkintoja voittanut Carrasco johti Ballet Flamenco de Andalucía -ryhmää vuosina 1993-1996 ennen muuttoaan Madridiin. Helsingin festivaalin 20-vuotisjuhlien teema on osana laajempaa eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuotta, joka kulkee nimellä European Heritage: The Art of Sharing. Anni Valtonen Compañia Rafaela Carrasco: Nacida sombra Savoy-teatterissa (Kasarmikatu 46-48) 10.2. Flamencofestivaali täyttää 20 vuotta Suomessa 1990-luvun aikana kiihtyneen flamencobuumin hedelmänä käynnistetty Helsingin flamencofestivaali juhlii helmikuussa 20-vuotista taivaltaan 3.-11.2. Pohjoismaisen ensi-iltansa saava Nacida sombra -teos käsittelee ihmisyyden peruskysymyksiä: yksinäisyyttä, ihmissuhteiden haasteita sekä yksilön vapauden problematiikkaa. Sen pääesiintyjäksi saapuu tanssija-koreografi Rafaela Carrasco kahdeksanhenkisen ryhmänsä kanssa. Teoksen dramaturgiaa on rakennettu neljän espanjalaisen naiskirjailijan äänen avulla. Festivaalin ohjelmisto kurkottaa kohti kulttuuriperinnön lähteitä paitsi juhlistamalla flamencon kulttuuriperintöä, myös tuomalla pohjoismaista näkökulmaa flamencon tekemiseen. Liput: 28 € (lapset alle 15v.) / 38 € ( jäsenet)/ 45 € Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti KULTTUURI. Compañia Raafela Carrascon teos Nacida sombra käsittelee ihmisyyden peruskysymyksiä: yksinäisyyttä, ihmissuhteita ja vapautta
Nuoret unelmoivat yliopisto-opinnoista ja lääkärin ammatista, vanhemmat siitä, että saisivat nähdä lapsenlapsiensa kasvavan. ”En ollut koskaan nähnyt yhtä paljon köyhyyttä. Silloin aloin kunnolla ymmärtää, miten paljon maailmassa on apua tarvitsevia ihmisiä.” Jokin aikaa sitten Raad joutui viettämään 15 tuntia Bagdadin lentokentällä ilman mahdollisuutta poistua ulos. Marraskuussa Irakiin iski voimakas maanjäristys. Raad myöntää, että työ on joskus raskasta. Raadin tehtävänä on varmistaa leireissä asuvien ihmisten perustarpeet, kuten puhtaan veden ja ravinnon saanti. Unelmat ovat tärkeitä, sillä ne saavat ihmiset jaksamaan vaikeinakin hetkinä.” Sinimaria Halonen SI N IM A R IA H A LO N EN Hätää kärsivien puolesta YARA RA AD, LIBANON Työskentely Haitin maanjäristysalueella muutti Yara Raadin elämän. Vaikeiden olosuhteiden ja ihmisten hädän kestäminen vaatii mielen lujuutta ja päämäärätietoisuutta, mutta ennen kaikkea inhimillisyyttä – sellaista lämpöä, mitä Yarasta huokuu. Aluksi kauppatieteitä opiskellut Raad työskenteli World Visionissa taloushallinnon puolella. ”Luvut ovat lopulta vain lukuja. Jossain päin maailmaa aina joku tarvitsee apua. Ihmiset etsivät hädissään omaisiaan – osa heitä löytämättä. Vaikeinta on nähdä, kuinka ihmisten haaveet murenevat. ”Nukuin yön kentän lattialla, jota hädin tuskin oltiin edes siivottu. Nuoresta iästään huolimatta libanonilainen Yara Raad, 31, on toiminut humanitaarisen avun parissa eri puolilla maailmaa jo kymmenen vuotta. ”Irak on areena, jossa tapahtuu koko ajan, eivätkä ongelmat ole yksinkertaisia.” Sen jälkeen, kun Isis saapui Irakiin 2014, monet kurdit ovat joutuneet jättämään kotinsa. ”Työ kriisialueilla ei ole helppoa. Yli 250 000 ihmistä oli kuollut maanjäristyksessä ja valtaosa asukkaista joutunut kodittomiksi. Vähitellen hän kuitenkin tajusi haluavansa työskennellä mieluummin ihmisten kuin lukujen parissa. Näky oli tuhoisa. Omalla työllään hän rakentaa toisille parempaa tulevaisuutta.” – Sinimaria Halonen Maailman Kuvalehti 1/?2018 55 Kohtaamisia. Nyt omat ongelmani tuntuvat pieniltä kohtaamieni ihmisten ongelmiin verrattuna.” Tällä hetkellä Raad työskentelee World Visionin ohjelmajohtajana Irakin Kurdistanissa. Kokemus muutti Raadin ajattelumallit pysyvästi. Kymmenen vuotta sitten se olisi ollut kamalinta, mitä minulle olisi voinut tapahtua. Nyt he asuvat leireissä eri puolilla Irakia. Jos me emme auta heitä, kuka auttaa?” Kun Haitissa tapahtui 2010 tuhoisa maanjäristys, Raad lähetettiin saarelle töihin. Sortuneita taloja oli kaikkialla. ”Minun on varmistettava, etteivät ihmiset luovu unelmistaan
Ennen kaikkea hän haluaa auttaa Suomen suurimman kauppaketjun asiakkaita vastuulliseen kuluttamiseen. Teksti Mimosa Hedberg Kuva Eeva Anundi Vastuullisuusjohtaja Rankinen pitää järjestöjä suuressa arvossa: ”Näen ne aktiivisina, meitä sparraavina toimijoina.” 56 1?/?2018 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Motivaationa kunnon talvet SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen on humaani insinööri, joka hoitaa omaa kasvimaata
Verkostojen ja sparraajien verkostoa tarvitaan, ja sitä naisten tulisi itse aktiivisesti rakentaa. Jo lapsesta asti olen liikkunut paljon luonnossa, sillä olen kotoisin maatilalta Pohjois-Pohjanmaalta. Mitä ajattelet asiasta näin jälkeen päin. 9 Millaista on olla nais johtaja. Hukkaan heittäminen harmittaa ihan hirveästi. (Tutkija Andy Hall tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen paikallisen ananasmehutehtaan epäeettisen toiminnan paljastamisesta.). Näen ne aktiivisina, meitä sparraavina toimijoina. Aiheesta kumpusi Thaimaassa iso oikeudenkäynti, jossa S-ryhmä oli todistamassa raportin tutkijan puolesta. Haluan olla sellainen maailmanparantaja, joka löytää asioita, joilla saadaan aikaan todellista vaikutusta. On tärkeää, että järjestöt pystyvät toimimaan ja raportoimaan epäkohdista. 2 Minkälainen kuluttaja olet. Olemme osuustoiminnallinen yritys, joten asiakkaat ja kuluttajat ovat meidän omistajiamme. Saimme paljon myönteistä palautetta siitä, että arvostamme ihmisoikeusaktivistien työtä. Välillä siinä voi mennä järki ja tunteet sekaisin, jos tarvitsee uudet sukset. 1 Teetkö heräteostoksia. Tarvitsemme tukea. 10 Kuka on esikuvasi. Niinpä on luonnollista, että meillä on vähän pitkäjänteisempi katsantokanta asioihin. Hän teki Outokummulla aikanaan pitkän uran. Lukioikäisenä perustin ystävieni kanssa kierrätyskeskuksen, ja pyöritimme sitä Vihannin osuuskaupan alakerrassa vapaaehtoisvoimin. Isoäitini. Toisaalta minulle yksi äärimmäisen suuri motivaatio tehdä tätä työtä on, että Suomessa säilyisivät kunnon talvet ja täällä pystyisi hiihtämään tulevaisuudessakin. 3 Kertyykö ruokahävikkiä. Sieltä olen varmasti saanut oman uran merkityksen, sinnikkyyden”Hukkaan heittäminen harmittaa ihan hirveästi.” Maailman Kuvalehti 1/?2018 57. Ympäristöasioilla on nuori historia. Tykkään etsiä isoja muutoksia ja megatrendejä. Näin, mistä ruoka tulee ja aloin ymmärtää, miten sitä tuotetaan – ja ylipäätänsä luonnonvarojen hyödyntämistä. Olin tapauksessa mukana tiiviisti alusta saakka ja olin myös Thaimaassa seuraamassa oikeudenkäyntiä. 5 Miten sinusta tuli vastuullisuusjohtaja. Välillä on sellaisia viikkoja, että on pitkiä päiviä tai olemme työreissuissa, niin kyllä jääkaappiin on jotain jäänyt. Päädyin opiskelemaan ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi ja 16 vuotta sitten aloitin S-ryhmän hankintaja logistiikka-asiantuntijana. Aika harkitseva. On mahtavaa, että on globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, ja mekin olemme rakentaneet omaa vastuullisuustyötämme näiden pohjalle. Kesäkaudella meillä on iso kasvimaa, josta löytyvät yrtit, salaatit, tomaatit, chilit ja valkosipulit. Ruokahävikki on turha ympäristörasite ja ratkaisu on, että syödään mitä ostetaan tai otetaan. Kun teimme päätöksen lähteä todistamaan Hallin puolesta, en uskonut, että siitä tulisi niin merkittävä kansainvälinen kysymys. Siirryin SOK:lle monenlaisien tehtävien kautta kehittämään vastuullisuutta vuonna 2009. Se on ollut todella poikkeuksellista siihen aikaan. Koska olen itse kotoisin maalta, oma kasvimaa tuntuu luonnolliselta. Nykyisin kuvailen itseäni humaaniksi insinööriksi, koska työhöni kuuluu ympäristökysymysten lisäksi muun muassa ihmisoikeudet ja eettiset periaatteet. Sen lopputulemahan ei ollut se, mihin uskoimme ja mitä toivoimme. Isoäiti ei suostunut jättämään omaa työtään, kun meni naimisiin, vaan ukki muutti perässä. Kasvatamme paljon ruokaa itse. Aika hyvin sen välttäminen onnistuu kahden aikuisen taloudessa, mutta en voi sanoa, että se olisi täysi nolla. Jos jossain sorrun herätepuolelle, niin se on urheilu, koska olen intohimoinen urheilija. Läpinäkyvyydestä ei saa rankaista ja kansalaisyhteiskunnalla pitää olla mahdollisuus toimia. Tietenkin työni puolesta tiedänkin paljon, joten jos pitää tehdä isompia hankintoja, niin teen myös paljon taustatyötä. 7 Miten näet järjestöjen merkityksen tapauksen jälkeen. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä harkitsevammaksi muutun. Meille keskeinen sidosryhmä ovat myös tulevat sukupolvet. Pitää olla paljon omaa uskallusta haastaa itseään koko ajan yhä vaativimpiin tehtäviin. 8 Pidätkö itseäsi maailmanparantajana. 4 Miten kiinnostuit ympäristöasioista. Tavara kiersi ilmaiseksi. Nuoruudessani iso kysymys olikin, miten lähteä opiskelemaan tätä. Lähtökohtaisestihan meillä on työelämässä yhdenvertaiset mahdollisuudet, mutta yksi iso kysymys on se, miten naiset pääsisivät asiantuntijatai päällikkötasosta sille seuraavalle tasolle. 16-vuotiaina kävimme pokkaamassa työstämme ympäristöpalkinnon Oulun maaherran toimistolta. Se on yritystenkin etu, emmehän me voi olla läsnä joka paikassa koko ajan. Se oli siihen aikaan uutta, Suomessa ei ollut kierrätyskeskuksia muualla kuin Helsingissä. 6 Finnwatch paljasti muutama vuosi sitten ihmisoikeusrikkomuksia mehujen alihankintaketjuissa
Hapatettu injera-leipä syödään perinteisesti käsin. 58 1?/?2018 Maailman Kuvalehti MANNAA MAAILMALTA Maailman parhaita ruokia suomalaisella suutuntumalla.
Lisää kaali ja hauduta vielä 20 minuuttia. Aja valkosipuli ja tuore inkivääri sauvasekoittimella tahnaksi. Kuori sipulit. Lisää valkosipuli, inkivääri, kurkuma ja juustokumina. Odota, kunnes taikinapinnassa on pieniä kuplia. Peitä taikina ja anna levätä huoneenlämmössä 24–72 tuntia riippuen siitä, miten hapanta taikinasta haluat. Halkaise kaali ja poista kanta. Kun taikina on seissyt päivän tai pari, lisää reilu desilitra kylmää vettä ja sekoita hyvin. Injeraa voi tehdä myös ohraja vehnäjauhoista, jos teff-jauhoja ei ole saatavilla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Aja valkosipuli ja tuore inkivääri sauvasekoittimella tahnaksi. Kuivatut linssit ja pavut, juurekset ja kaali sopivat hyvin injera-letun seuraksi. Lisää perunat ja hauduta viisi minuuttia. Lisää suola ja tarkista maku. Taikina 10 g .........hiivaa 7 dl ..........vettä 7 dl ..........teff-jauhoja 3 ½ dl .....ohrajauhoja Lisäksi 1 dl ...........kylmää vettä 2 ½ dl .....kuumaa vettä Liuota hiiva desilitraan kädenlämpöistä vettä. Lisää loput vedestä sekä jauhot vähitellen. Nosta injera pannulta leveällä lastalla. Lisää porkkanat ja kypsennä noin viisi minuuttia. Lisää joukkoon linssit ja sekoita varovasti. Tomaattisalaatti 4 ...............tomaattia 1 ................pieni punasipuli 1-2 ............vihreää chiliä 1 rkl .........öljyä 2 rkl .........sitruunamehua ripaus suolaa ripaus berbere-mausteseosta Lohko tomaatit ja hienonna sipuli. Laita salaattiainekset kulhoon. Lisää loput keitinvedestä ja anna hautua miedolla lämmöllä vielä 10–15 minuuttia. Poista chilipaloista siemenet ja hienonna. Lisää vähitellen joukkoon keitinvettä sekoitellen, kunnes sipuleista ja mausteista muodostuu sakea seos. Jokapäiväinen leipä Injera-leipä Gluteenittomista teff-jauhoista valmistettu injera muistuttaa suomalaista hapanleipää. Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna vihreä chili ja lisää se joukkoon. Etiopiasta kotoisin oleva mausteinen ruoka lämmittää myös talvipakkasilla. Laita pannulle vähän vettä ja kuumenna hitaasti, kunnes vesi on haihtunut ja pinta on kuuma. Paista ilman rasvaa mahdollisimman kuumalla pannulla, ja vain toiselta puolelta. Lisää tomaattipyre, berbere, valkosipuli ja inkivääri ja jatka hauduttamista puolisen tuntia. Hienonna sipulit ja kuullota niitä öljyssä laakeassa kattilassa, kunnes ne ovat pehmeitä. Lohko kaali ja perunat, ja leikkaa porkkanat kapeiksi tangoiksi. Teksti Sanna Autere Kuva Sanna Peurakoski Maailman Kuvalehti 1/?2018 59. Lisää tarvittaessa sekaan tilkka vettä. Kuullota sipuleita öljyssä muutama minuutti. Mausteinen linssipata 3 ½ dl .........punaisia linssejä noin 4 dl ....linssien keitinvettä 2 ...................sipulia 1 dl ...............öljyä 3 rkl .............tomaattipyrettä 2-3 rkl .........berbere-mausteseosta 5 ...................valkosipulinkynttä noin 2 tl .....inkivääriä 1 tl ................suolaa (tarpeen mukaan) Huuhtele linssit ja keitä niitä runsaassa vedessä viisi minuuttia. Lisää vielä kaksi ja puoli desilitraa kuumaa vettä ja sekoita löysäksi taikinaksi. Sekoita tasaiseksi. Tähän menee noin 30 sekuntia. Paistamiseen tarvitset naarmuttoman pannun, jossa ei ole rasvajäänteitä. Siivilöi linssit ja ota keitinvesi talteen. Tarjoile rullalle käärittyinä. Peitä kannella ja anna seistä vähintään kaksi tuntia huoneenlämmössä. Kaalipata 2 ...............sipulia ¾ dl .........öljyä 4-5 ...........valkosipulin kynttä 1 ½ rkl ....tuoretta inkivääriä 3-4 ...........porkkanaa 3-4 ...........perunaa 500 g ......valkokaalia 1 tl ............kurkumaa ½ tl ..........juustokuminaa 1-1 ½ tl....suolaa 2 ...............vihreää chiliä Pese ja kuori porkkanat ja perunat. Anna injera-lettujen jäähtyä pyyheliinan päällä ennen pinoamista. Lisää sitruunamehu, öljy, suola ja mausteet ja sekoita
Suurin osa työpajojen ohjaajista on Suomeen muualta muuttaneita taiteilijoita. KU KK A R A N TA lisätä yhdenvertaisuutta. Kun yksilö voi hyvin, myös yhteisö voi hyvin”, Lindstedt sanoo. Muun toiminnan ohessa järjestö haluaa tukea maahanmuuttajien kotoutumista työllistämällä heitä. Jos järjestömme olisi eläin Olisimme kameleontti. K U LT TU U R IK A M EL EO N TI T R Y. KATSO, JÄRJESTÖ! Sarjassa esitellään Kepan jäsenjärjestöjä. Kameleontti vaihtaa väriä mukautuen eri tilanteisiin. Samalla tavalla pyrimme sopeutumaan vieraaseen kulttuuriin sitä arvostaen ja kunnioittaen omaa kulttuuriamme kuitenkaan hävittämättä. Koska Suomessa asuu yhä enemmän eri kulttuurien edustajia ja väestörakenne on muutoksessa, on tärkeää luoda mahdollisuuksia, joissa kulttuurit ja ihmiset kohtaavat, järjestön hankekoordinaattori ja puheenjohtaja Marjo-Sisko Lindstedt sanoo. Yhteistyö Kairossa jatkuu edelleen nuorten äitien voimauttamisen parissa. Sinimaria Halonen Taiteella rasismia vastaan Yhdessä tekeminen lisää yhdenvertaisuutta, järjestössä uskotaan. ”Yhdessä tekeminen on yksi keino Maailman Kuvalehti 2/2018 ilmestyy 29.3. Viime vuonna Kulttuurikameleontit ry jalkautui kouluihin Taiteella yhdenvertaisuutta koululaisille -hankkeen kanssa. ”On tärkeää, että vaikkapa turvapaikanhakija kokee kuuluvansa ryhmään ja pystyy ilmaisemaan itseään. Seuraavassa numerossa: teemana alkuperäiskansat Tutustuimme joikun merkitykseen saamelaisille Vierailimme maasai-heimon luona Keniassa ja seurasimme paimentolaisuusaiheisen näytelmän syntymistä Länsi-Saharan sahrawien tilanne Suomen Polisariota edustavan Menna Lehbibin silmin Kulttuurikameleontit ry pyrkii edistämään monikulttuurisuutta, kulttuurien välistä kommunikointia, yhdenvertaisuutta ja rasisminvastaista työtä taiteen avulla. Aina ei välttämättä tarvita edes yhteistä kieltä, sitä varten on taide.” Järjestö on pitänyt erilaisia musiikkitanssija taidetyöpajoja, joissa on työstetty rasisminvastaisia aiheita, järjestänyt koulutuksia ja tapahtumia sekä tukenut Kairon katulapsia ja nuoria äitejä. KULTTUURI KAMELEONTIT RY Perustettu 2003 Motto Taiteella yhdenvertaisuutta
Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Ilmestymis päivä 1.2.2018 Seuraava numero ilmestyy 29.3.2018 Maailman Kuvalehti 1/?2018 61 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Käytännössä siis kaikki. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ristiriitaisin siksi, että olin lyhyessä ajassa oppinut rakastamaan tuota mystistä paikkaa ja sen lämpimiä ihmisiä maan raa’asta historiasta huolimatta. Lohduttava longyi Myanmarissa ei voi olla huomaamatta longyitä, noita nilkkaan asti ulottuvia kietaisuasuja, joihin pukeutuvat niin miehet ja naiset kuin ministerit ja katujen kerjäläiset. Kun pojat pelaavat kaduilla Myanmarin suosikkipallopeliä chinlonea, kääritään helmat yksinkertaisesti sortsien tavoin ylös reisiin. Ajatus lohdutti kotiinlähdön tuskaa. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@ maailmankuvalehti.fi Vt. Erityisesti longyit kuuluvat pyhille paikoille kuten buddhalaisten pagodille, mutta niiden pituuden ei anneta häiritä arjessakaan. Viimeisenä päivänäni sain paikallisilta kollegoiltani lahjaksi taidokkaasti tehdyn longyin. Tiesin, että kun seuraavan kerran palaan tänne, minulla on valmiina arvokasta päällepantavaa. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Mimosa Hedberg, 050 317 6706 Toimittaja Sinimaria Halonen, 050 317 6714 Toimitusharjoittelija Daniel Matvejeff, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2018 6 kertaa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Mimosa Hedberg M IM O SA H ED B ER G Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Noin vuosi sitten olin ristiriitaisin mielin lopettelemassa työpätkääni Yangonissa. Jotain sellaista, mikä yhdistää Myanmarissa ministeriä ja kerjäläistä. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Suomeen paluu tuntuikin ahdistavalta. Se kosketti
2 MUURISELITYKSIÄ Trump on toitottanut alusta asti sinnikkäästi, että Meksiko joutuu maksamaan muurin maiden välillä. Kenties kummallisin käänne nähtiin presidentin lempialustalla Twitterissä, kun marraskuussa saman päivän aikana Trump sekä puolusteli Vladimir Putinia, että haukkui Kim Jong-unia ”lyhyeksi ja lihavaksi”. Kalabaliikki nosti parrasvaloihin presidentin hauraan egon, josta näytteitä on saatu sittemminkin. Pakkomielle on edelleen presidentin pöydällä, tosin nyt hän on siirtynyt muotoiluun, että pistää Meksikon maksamaan ”lopulta, jossain muodossa”. Selitykset muurin ympärillä tuntuvat käyvän yhä sekavammiksi. Tämä uusi maailman maa nousi esille myös toisessa kohtaa presidentin puhetta. 1 KOOLLA ON VÄLIÄ Heti Trumpin ensimmäistä viikkoa leimasi hupsu ”minun yleisöni on isompi kuin sinun” -kiista, kun tuore presidentti sinnikkäästi väitti todisteista huolimatta että hänen virkaanastujaisyleisönsä olisi isompi kuin Barack Obaman. Olisi ehkä kannattanut pysyä hereillä maantiedon tunneilla, herra presidentti! 4 LÄSKIHAUKKUJA Trumpin aggressiiviset ulostulot Pohjois-Koreaa vastaan ovat kiristäneet maiden suhteet äärimmilleen. 3 KEKSI UUDEN MAAN Vääräleuat saivat mojovat naurut, kun Trump kehui ”Nambian” toimivaa terveydenhuoltoa Afrikan maiden johtajien huippukokouksessa YK:ssa. 4 2 3 1 Teksti Mimosa Hedberg • Kuvitus Klaus Welp 62 1?/?2018 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään presidentti Donald Trumpin viime vuoden kummallista menoa.
Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Pysäytä kello.. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 www.silpomaton.fi VEITSEN TERÄLLÄ
36 Kuka poliitikko lupaisi minulle kunnon yöunet. Tee ma : Ku lutt am ine n Ma ailm an Ku vale hti 1/2 018 SUOMEN KOVAKUNTOISIN POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI! 18 ”#metoo ei muuttanut Suomessa mitään.” 20 Presidentti päättää, tekeekö Suomi hyvää maailmalla. TUTUSTU LANKAAN! 2 NROA 10 € VUOSI 48 € vihrealanka.fi/ tilaa Vihreille arvoille perustuva Vihreä Lanka kertoo miten politiikka näkyy arjessa, miten voit itse muuttaa yhteiskuntaa ja mihin kulttuuritärppeihin kannattaa tarttua. Viekö se huippuhiihtäjä Martti Jylhän ammatin. SIVU 30 Latu loppuu 1/2018 19.1.–2.3.2018 HINTA 7,90 € Sisältää politiikkaa. Uusimmassa numerossa mm. kuinka huippuhiihtäjä Martti Jylhä lähti mukaan taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, millainen yhteiskunnallinen ongelma unen puute on ja miten Suomen sote-järjestelmä tuli nykypisteeseensä.. Ilmastonmuutos uhkaa talviurheilua