USKO NYT: Oman tien etsimistä ja rituaalien kaipuuta Bulgarialaisessa surva-perinteessä naamioidutaan, jotta kaikki paha pysyisi yhteisöstä loitolla. T E E M A : U S K O M A A IL M A N K U V A LE H T I 1. Kirkko ja kehitysyhteistyö, missä mennään. 20 21 ESSEE Pitääkö usko piilottaa. Pahan vartijat TEEMA: USKO 1 2 2 1 6 ,90 €
Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
Ystävyys kannattelee, kun työ menee ihon alle.. 48 SUOMI Sanatonta ymmärrystä Jasmin Assulin ja Sara Salmani tekevät kumpikin tahoillaan töitä syrjinnän kitkemiseksi
26 MAAILMA Mitä kuuluu kehitysyhteistyön ja kirkon suhteelle?. IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Joni Valkila 48 Suhteita Sara Salmani ja Jasmin Assulin 52 10 kysymystä Marko Juntunen 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Bakkanaalit peruttu 57 Kumma kolkka Sapattiillallinen Balilla 58 Ruoka Trooppiset laskiaispullat 59 Mistä tämäkin on. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Sakari Piippo, Museovirasto, Eeva Anundi, Julia Tavast. 30 MAAILMA Mikä on musiikin merkitys uskonnollisissa yhteisöissä ja kokemuksissa. 18 SUOMI Outi ja Aino-Maija Elonheimo ovat kirkkoa rakastavia kirkkokriitikoita. Nyt hän sukeltaa antiikin mytologiaan. 60 Katso, järjestö Fokus ry 14 SUOMI Lokeroja pakeneva muusikko Joose Keskitalo on ammentanut lauluihinsa Raamatusta ja unistaan. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Ivo Dantchev. MAAILMA PALOINA 4 Monien ennätysten vallanvaihto 5 Uskonnon merkitys maailmalla kasvaa 6 Uskonnolliset johtajat kieltäisivät eheyttämisen 7 Uhanalaisen siivekkään harvinainen lepohetki 8 Aborttioikeudet edistyvät – ja taantuvat 9 Kolumni Reetta Räty 10 Maailmanennätys Suurin uskonnollinen juhla: Kumbh Mela 12 Välähdys Ristikulkue Rooman kupeessa TEEMA: USKO 14 Maailmankansalainen Joose Keskitalo 18 Epäilijöitä ja etsijöitä 26 Apua Jeesuksen nimeen 30 Kuin taivaisiin 34 Kuvareportaasi Bulgarialainen survatraditio: Naamiot suojaavat pahalta 44 Essee Usko – esille vai piiloon. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki
Ihmisillä kaikkialla maailmassa on ollut nyt enemmän aikaa pohtia ja kysyä itseltä isompia kysymyksiä. Maailmanmusiikkiin perehtynyt Mika Kauhanen osoittaa voiman, joka musiikilla on uskonnollisten kokemusten synnyttämisessä ja kokemisessa. Kymmenien, jopa satojen tuhansien suomalaisten tapaan olen eronnut kirkosta aikuisiällä. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. On ollut tarvetta löytää myös vastauksia. ” KEHITYSJÄRJESTÖJEN kattojärjestön kustantamana lehtenä meille oli tärkeää tarkastella, mitä kuuluu juuri nyt kirkon ja kehitysyhteistyön suhteelle. LUKUJUTUSSA kysyimme monenlaisten maailmankatsomusten omaavilta ihmisiltä, mikä saa heidät uskomaan. Vaikka aika muuttuu, tämä perusominaisuus ja -tarve säilyy ihmisessä. Tuota perusominaisuutta, tuota sisäistä kohtaamme, voivat astua täyttämään hyvin monenlaiset väitteet, teoriat ja uskomukset – joskus myös vahingolliset joko yksilölle itselleen tai sitten yhteisölle. TÄHÄN korona-aikaan tuntui luontevalta pysähtyä miettimään juuri uskoa. VAIKKA kirkko sinällään ei ole enää osalle ihmisistä lainkaan tärkeä, rituaalit ovat yhä voimissaan: tarvitsemme niitä ankkureiksi ja rajapyykeiksi, alleviivaamaan ja jäsentämään elämämme taitekohtia. Suomalaisen kehitysyhteistyöllä on vahva historiallinen side kirkkoon ja kristinuskoon. Meistä useimmilla on tuntumaa ainakin tästä: herkistymisestä ja kyynelkanavien avautumisesta hautajaisissa, häissä ja muissa rituaaleissa. Yhä harvempi uskoo enää tavan vuoksi, ja erityisesti nuoremmissa sukupolvissa korostuvat oman tiensä etsijät, kuten zen-pappi Mitra Virtaperko. ”Etsin aktiivisesti Uskon voima ja vitsaus Anni Valtonen ja vimmaisesti jotain. Jutussa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan elämme murroksessa. Tässä lehdessä muusikko Joose Keskitalo sanoo, että ihminen on lähtökohtaisesti uskonnollinen olio. Olen ajatellut aina, että lähtökohtaisesti jokaisella on vapaus valita oma uskonsa, uskontonsa tai uskonnottomuuteensa. Tätä uskonnon haavoittavaa puolta avaa osaltaan Joni Valkila, joka työskentelee Uskontojen uhrien tuki ry:ssä. päätoimittaja. Kirkko ei enää yhdistä kansaa, vaan jokainen rakentaa suhteensa uskoon omien tarpeidensa mukaan. J okainen tulee uskollaan autuaaksi, on hokema, jota olen kuullut lapsesta asti – ja johon olen oman maailmankuvani perustanut. ”Tarvitsemme rituaaleja jäsentämään elämämme taitekohtia.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Jutussa kysymme, mitä hyvää ja huonoa voi seurata siitä, että maailman köyhimpiä autetaan yhä Jeesuksen nimeen. Mutta vaikka usko tai uskonto sinänsä on jokaisen oma asia, sen nimissä tehtävät teot eivät aina ole. Samaan tapaan ajattelen kaikesta muustakin pään sisäisestä: ihminen saa ajatella tai fantasioida mitä tahansa, mutta tekojen asteella kuvaan astuu vastuu. Kuten 80 prosenttia suomalaista, minäkin olen käynyt rippikoulun. En edes tiennyt mitä, mutta liitin sen uskonnollisuuteen
Jo ensimmäisenä virkapäivänään Biden allekirjoitti 17 toimenpidettä, jotka keskittyivät purkamaan Trumpin perintöä, mikä tekee Bidenistä CNN:n mukaan tässä työssä historian aggressiivisimman. Kahtiajakautunut maa riutuu koronaja talouskriisin keskellä ja ilmastonmuutostoimet laahaavat. VALTA vaihtui Yhdysvalloissa 20.1.2021, kun presidentti Joe Biden ja varapresidentti Kamala Harris vannoivat virkavalansa. Donald Trumpin läsnäolo näyttäytyi ennen muuta sotilaiden määränä. AF P / LE H TI KU VA Laureate Amanda Gorman oli nuorin koskaan presidentin virkaanastujaisissa esiintynyt runoilija. Puheessaan Biden korosti ennustetusti yhtenäisyyttä sekä sitä, että Yhdysvallat aikoo nousta uudelleen kansainvälisten asioiden keskiöön. Bidenistä tuli Yhdysvaltain historian vanhin presidentti, Harrisista yhdellä kertaa sekä ensimmäinen nainen että ensimmäinen tummaihoinen varapresidenttinä. Monien ennätysten vallanvaihto 4 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Asetusten myötä muun muassa koronakriisin torjunta tehostuu ja Yhdysvallat pysyy mukana sekä Maailman terveysjärjestössä että Pariisin ilmastosopimuksessa. Bidenilla on edessään poikkeuksellinen savotta. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Karoliina Knuuti. Tapahtumassa tehtiin monella tavalla historiaa. Myöskin ensimmäistä kertaa yli 150 vuoteen väistyvä presidentti ei osallistunut seuraajansa virkaanastujaisiin. Trump ei ole vieläkään myöntänyt vaalitappiotaan, ja loppiaisen kongressivaltauksen vuoksi viranomaiset varautuivat hänen kannattajiensa protesteihin
TULEVAISUUDEN maailma on kaikkea muuta kuin ateistinen. Kristinusko on yhä maailman suurin uskonto. Palestiinalla ei ole omia ulkorajoja, omaa lentokenttää ja osa sairaaloistakin on erotusmuurin vuoksi saavuttamattomissa. Siihen kuuluu hieman lähteestä riippuen 31–33 prosenttia maailman väestöstä. Kasvu ei kuitenkaan ole aivan yhtä nopeaa. Myös kristittyjen määrä lisääntyy maailmassa, ja syntyvyys on kaikkein korkeinta muslimien lisäksi juuri kristittyjen keskuudessa. Muslimit Kristityt Hindut Juutalaiset Kansanuskot Uskonnottomat Muut uskonnot Buddhalaiset + 70 + 34 + 27 + 15 + 5 + 3 7 Eri uskontojen osuus maailman väestöstä 31,2 % Kristityt 24,1 % Muslimit 0,8 % Muut uskonnot 16 % Uskonnottomat 15,1 % Hindut 6,9 % Buddhalaiset 5,7 % Kansanuskot 0,2 % Juutalaiset MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Lisäksi kristittyjen määrä väheni Euroopassa jo vuosina 2010–2015 yhteensä lähes kuuden miljoonan ihmisen verran. Länsirannalla vain siirtokuntien juutalaiset rokotetaan. YK ja useat ihmisoikeusjärjestöt ovatkin vedonneet Israeliin, jotta se sisällyttäisi rokoteohjelmaansa kaikki alueen ihmiset uskontoon tai etniseen alkuperään katsomatta. Tammikuun loppuun mennessä maa oli rokottanut jo yli viidenneksen väestöstään. MAAILMAN SANA Toska on venäjää, ja tarkoittaa syvää hengellistä kaipausta, jolla ei välttämättä ole selvää syytä. Suhteellinen osuus on kuitenkin suurin Tšekissä, jossa heidän osuutensa on lähes puolet väestöstä. Israelin mukaan palestiinalaisten rokotteista vastuussa on alueiden itsehallinto. Geneven sopimukset myös velvoittavat miehittäjävaltiota turvaamaan perusterveydenhuollon miehitetyillä alueilla. Syinä ovat korkea syntyvyys sekä muslimien matala keskimääräinen ikä. Sen jälkeen selkeästi suurin on islam, jonka jälkeen tulevat lähteestä riippuen joko hindut tai uskonnottomat. Tulevaisuus on kuitenkin muslimien, ennustavat ainakin Pew-tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin tilastot. Uskonnon merkitys maailmassa kasvaa Uskontojen ennustettu kasvu vuosille 2015-2060* *Kannattajien määrän muutos prosentteina. Vuoteen 2075 mennessä muslimien määrä ylittää kristittyjen määrän globaalisti. Uskonnolliset ovat myös keskimäärin nuorempia ja saavat enemmän lapsia kuin uskonnottomat, joten heidän osuutensa väestöstä kasvaa. Käytännössä oman rokotestrategian toimeenpano on hankalaa. Tällä hetkellä noin 84 prosenttia maailman ihmisistä identifioituu johonkin uskontokuntaan. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Absoluuttisesti eniten ateisteja ja agnostikkoja on Kiinassa. Ei koronarokotteita palestiinalaisille ISRAELIN rokoteohjelma on kerännyt ihastelua. Lähteet: Pew-tutkimuskeskus, Maailman talousfoorumi. Ilouutiset eivät kuitenkaan koske kaikkia, sillä miehitettyjen Gazan ja Länsirannan 4,5 miljoonaa palestiinalaista on rajattu ulos ohjelmasta
Keniassa teiniraskaudet olivat ongelma jo ennen pandemiaa. Nyt tuhannet heistä eivät palaa kouluun. Suurimpia syitä tilanteeseen ovat olleet perheiden köyhyys ja koulun peruspalvelujen loppuminen. Sen tehosta ei ole näyttöä, minkä lisäksi se voi aiheuttaa yksilölle vakavia psykologisia haittoja, kuten masennusta ja itsetuhoisuutta. Eheyttämisen perusta on nykypäivänä yleensä uskonnollinen. Epätoivo on ajanut osan tytöistä prostituutioon. Eheyttäminen pyrkii henkilön seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoliidentiteetin muuttamiseen erilaisilla terapioilla. Kansainvälisen tiedeyhteisön mukaan eheyttäminen on pseudotieteellistä hoitoa. Lisäksi he vetosivat syrjinnän ja kriminalisoinnin lopettamiseksi niissä 69:ssä YK:n jäsenvaltiossa, joissa homoseksuaalisuus on yhä rikollista. Vuosittain noin 13 000 tyttöä jätti koulunsa kesken raskauden vuoksi. Osa vetosi myös haluunsa auttaa ihmisiä, jotka itse toivovat muutosta. Kenian varjopandemia: teiniraskaudet lisääntyneet TEINIRASKAUKSISTA on kehittymässä Keniassa todellinen varjopandemia. Afrikan kehityspoliittisen instituutin mukaan yli 150 000 teini-ikäistä tyttöä on tullut raskaaksi maan koulujen suljettua ovensa maaliskuussa. 2021 MA AILMA PALOINA. Allekirjoittajien joukko edusti kaikkia maailman valtauskontoja. Metodit voivat vaihdella keskusteluterapiasta rukoiluun ja shokkiterapioista erilaisiin altistushoitoihin. Esimerkiksi lapsiavioliittojen pelätään lisääntyvän kehittyvissä maissa. Vetoomuksen kriitikoiden mukaan lakimuutos rajoittaisi uskonnonvapautta ja uhkaisi kriminalisoida sellaiset papit, jotka pyynnöstä rukoilevat ihmisten puolesta. KOHTI PAREMPAA Vuosikymmenten työn tuloksena villi poliovirus on hävitetty Afrikasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan julistuksessa tunnustettiin myös, että uskonnolliset opetukset ovat vuosisatojen ajan "aiheuttaneet ja aiheuttavat edelleen syvää kipua ja loukkauksia lesboille, homoille, biseksuaaleille, transseksuaaleille, queer-ihmisille ja intersukupuolisille". IS TO C K IS TO C K Pojan kyltin teksti Madridin Pridessa 2019 vastustaa HLBTIihmisten eheyttämistä: ”Rakkautta ei tarvitse parantaa, viha täytyy”. Lähde: WHO JOULUKUUSSA 2020 yli 370 uskonnollista johtajaa 35 maasta vetosi yhdessä eheyttämisen kieltämiseksi maailmanlaajuisesti. Uskonnolliset johtajat kieltäisivät eheyttämisen 6 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Tähän mennessä vain Malta, Saksa, Brasilia ja Ecuador ovat kieltäneet eheyttämisen lailla. The Guardian -lehden mukaan seksiä on myyty jopa vaihtokauppana terveyssiteistä tai suihkuun pääsemisestä. Avustusjärjestöt ovat varoitelleet, että pandemian inhimilliset kustannukset lasketaan vuosien päästä. Mukana oli esimerkiksi Etelä-Afrikan emeritusarkkipiispa ja rauhannobelisti Desmond Tutu
WWF:llä on toiminut kiljuhanhityöryhmä vuodesta 1984 alkaen. YKSI vuoden 2020 iloisimmista eläinuutisista sijoittui Liminganlahdelle Oulun seudulle, kun kiljuhanhet levähtivät Suomessa syysmuutollaan ensimmäistä kertaa noin 50 vuoteen. 2021 7 MA AILMA PALOINA. WWF tiedotti paikallisia metsästysseuroja havainnoista syksyllä ja pyysi niitä pitäytymään metsästyksestä, kunnes kiljuhanhet olivat jatkaneet matkaansa. Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisin lintulaji. Kiljuhanhen tappamisesta voi joutua maksamaan yli 6000 euron korvaukset. WWF:n mukaan se pesi vielä yleisesti Lapissa ennen 1940-lukua, mutta nykyään pesimistä tavataan Pohjoismaista ainoastaan Norjassa. Viime vuosina on saatu kuulla ja nähdä myös hyviä uutisia. Kiljuhanhi onkin täysin rauhoitettu ja sen talvehtimispaikkoja ja muuttoreittien levähtämispaikkoja pyritään paikantamaan ja suojelemaan. Asiasta kertoi WWF. Sen levinneisyys ulottuu pohjoismaista Itä-Siperiaan ja se pesii tunturialueilla. Alimmillaan kanta oli 2000-luvun vaiheessa. Uhanalaisen siivekkään harvinainen lepohetki MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Vastuullisen toiminnan ansiosta kiljuhanhet pääsivät turvallisesti perille Kreikkaan. WWF ennustaakin, että mikäli kannan elpyminen jatkuu, pian saatetaan taas todistaa kiljuhanhien pesimistä Suomessa. Talvensa kiljuhanhi viettää Kreikassa. Pohjoismaisen kannan romahtamisen syynä pidetään metsästystä. IS TO C K Vuoden 2020 ilouutinen: kiljuhanhet levähtivät Suomessa
Yhdysvalloissa käytäntö vaihtelee osavaltioittain. Tutkimusten mukaan aborttien kriminalisointi ei vähennä niiden määrää, vaan sysää naiset turvautumaan laittomiin ja usein turvattomiin abortteihin. Vaikka kehitys on ollut näiden oikeuksien kannalta globaalisti tarkasteltuna suotuisaa, Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan edelleen noin 40 prosenttia synnytysikäisistä naisista asuu maissa, jotka rajoittavat aborttioikeuksia tai joissa abortti on muista syistä käytännössä saavuttamattomissa. Viimeisen 25 vuoden aikana yli 50 maan aborttilainsäädäntöä on höllennetty. 77 prosenttia MAAILMAN LUKUJA Aborttioikeudet edistyvät – ja taantuvat 1/4 4300 maailman ihmisistä kuuluu silti johonkin neljästä suurimmasta uskontokunnasta. WHO:n mukaan tällaisia turvattomia abortteja tehdään vuosittain noin 25 miljoonaa, valtaosa kehittyvissä maissa. Lisäksi abortti on kielletty kokonaan muutamassa Afrikan maassa, Irakissa, Laosissa ja Filippiineillä. Tuoreeltaan joulukuussa 2020 abortti laillistettiin Argentiinassa. Maailma on lisäksi täynnä muita uskomuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaisiin salaliittoteorioihin uskoo väestöstä lähes 50 prosenttia 8 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . MAAILMA on muuttumassa yhä sallivammaksi lisääntymisoikeuksien suhteen. Salaliittoteoriaan siitä, että koronapandemia on vaikutusvaltaisten ihmisten suunnittelema metku, uskoo amerikkalaisista noin Kaikkinensa erilaisia uskontokuntia on maailmassa noin Lähteet: Pew-tutkimuskeskus, Amerikan psykologiyhdistys. Euroopan kartasta silmään pistävät myös Suomi ja IsoBritannia, joissa abortteja rajoitetaan, mutta luvan perusteeksi kelpaavat myös taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Tiukinta sääntely on Alabamassa, joka kielsi abortin myös raiskauksen ja insestin uhreilta vuonna 2019. Päätös on maanosassa harvinaisuus, sillä suurimmassa osa alueen maista on voimassa hyvin tiukat ehdot abortille: osassa abortti hyväksytään vain, kun raskaus uhkaa äidin henkeä. Euroopan kartasta silmään pistää Puola, jossa hallituksen kiristykset jo ennestään tiukkaan aborttilainsäädäntöön keräsivät taas tammikuussa kaduille lakimuutoksia vastustavia mielenosoituksia. Aborttioikeuksia on lisätty viime vuosina esimerkiksi Irlannissa, Pohjois-Irlannissa, Etelä-Koreassa ja Keniassa. Viime vuosina on nähty kuitenkin myös merkkejä päinvastaisesta kehityksestä. V IC TO R C AI VA N O / AP / LE H TI KU VA Hyvästit henkareille! Aborttioikeuden kannattajat käsissään laittomia abortteja symboloivat henkarit ja adiós-kyltit kongressitalon edessä Buenos Airesissa. 2021 MA AILMA PALOINA. Esimerkiksi kolme neljästä Afrikassa tai Etelä-Amerikassa suoritetusta abortista on turvattomia. KAROLIINA KNUUTI Globaalisti abortit sallitaan yhä useammalle. Erityisen hankalaa abortin saaminen on VäliAmerikassa, jossa sen kieltävät kaikissa olosuhteissa El Salvador, Nicaragua, Honduras, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta. Turvattomat abortit ovatkin kolmanneksi yleisin äitien kuolinsyy
Lennetään! KUKA itse olisin, jos saisin olla päivän joku muu. Siinä hän kertoo, että hän itse asiassa päätti ryhtyä lapsena pojaksi. HAASTATTELIN hiljattain terrorismin tutkija Leena Malkkia. Ystävälläni on tapana vasta, että hän olisi mies. Millaisena maailma näyttäytyy Trump-radikaalille ja miksi. Reetta Räty vain pystyy samaan, ”jos on valmis käyttämään empatiakykyjään”. Viime aikoina olen ajatellut, että pitäisi kai olla trumpilainen, QA noniin kajahtanut, edes joku kunnon patriootti. Puihin kiipeily, vaarat, raisut leikit, likaantuminen, huutaminen, maltin menettäminen… Pienet tytöt eivät käyttäydy noin, sanottiin. Mutta jo lapsena oli käynyt ilmi, että tyttöys rajoittaa. Ilta on ollut pitkä, eikä meidän pitäisi ensinkään ajaa pyörillä. Sittenhän sitä tietäisi, millaista se on. Pojaksi tosiaan kannatti ryhtyä, ei päiväksi, vaan ihan kokonaan. Hänen mukaansa kuka Kenen pään sisään haluaisit. Varsinkin jos on kyse terrorismista, ymmärrys vaatii, että panee sivuun tuomitsemisen ja kauhistuksen ja selvittää, miten tekijä on nähnyt oman tilanteensa ja mitä ajatellut. Ja tämä, suurin unelma: elokuvan kohtaus, jossa polkupyörät nousivat ilmaan ja lensivät taivaalle. Mitenpä sitä ymmärtäisi toista, kun ei saa selvää edes itsestään. Kysyin, tuntuuko Malkista, että hän ymmärtää, mitä ihmisen päässä tapahtuu, kun tämä radikalisoituu. Anu katsoo minua riehakkaana ja sanoo: lennetään! ”Suurin unelma: elokuvan kohtaus, jossa polkupyörät nousivat ilmaan ja lensivät taivaalle.” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja yrittäjä.. Mutta me ajamme pitkin radanvartta, kesäyö on valoisa, kiihdytämme vauhtia ja nauramme. Olla ajattelematta: hullu! Yrittää ajatella: mistä on kyse, mistä tämä johtuu. Nyt ystäväni on kirjoittanut kirjan Sinut on nähty (Teos). Huolet ja maailmantuska ovat tiessään. Voin selvittää sen some-videoilta ja -fiideistä. Voisi nytkin kirjoittaa siitä, miksi joku uskoo päinvastaiseen kuin minkä itse tiedän todeksi. Eihän minun tarvitse olla yksi heistä oppiakseni, mitä he ajattelevat. Ei siis tarvita muuntautumista toiseksi, tarvitaan tietoa ja halu asettua toisen asemaan. Osaisi analysoida, olla viisastelematta ja provosoitumatta. ”Siihen pystyy eläytymään ilman että pitää sitä millään tavalla hyväksyttävänä”, Malkki sanoi. Hän on kirjoittanut tietokirjan Mitä tiedämme terrorismista (Otava). Malkki vastasi: kyllä. KUKA olisin, jos saisin olla…. Tyttöydessä oli kyllä iloja, Anu Silfverberg kirjoittaa: ”…hiljaisissa huoneissa selkään piirretyt kirjaimet, salaisuudet ja uskoutuminen – silkka hiusten harjaaminen auringossa, tai läheisyys, ystävyys ja avuliaisuus, jotka ovat aivan tyttöyden ydinaluetta”. Sellainen maailma näytti kuuluvan pojille. K uka olisit, jos saisit olla päivän ajan joku muu. Mutta mutta. Vastaus koronatalvena 2020: Olisin oma itseni, sinä iltana, kun ajoin ystäväni Anun kanssa Painobaarista kotiin Kallioon
On helppoa mitata vaikkapa teatterikävijöiden tai koronatartuntojen määrää, mutta kun kymmenet miljoonat pyhiinvaeltajat kokoontuvat ihmiskunnan suurimpaan juhlaan, parhaimmatkin arviot ovat väistämättä epätarkkoja. KUMBH Melan keskeinen rituaali on puhdistautuminen pyhänä pidetyissä joissa. Kumbh Melaan näet osallistuu enimmilläänkin kymmenesosa kaikista hinduista, mutta Suviseuroille osallistuu jopa puolet kaikista maailman lestadiolaisista. Jos tarkastellaan kävijämääriä osuutena kyseisen uskonnon harjoittajista, Suviseurat onkin melkoinen megatapahtuma. Vuoden 2007 kävijämääräksi viranomaiset arvioivat 70 miljoonaa. Isojen lukujen hämmästelyn jälkeen on tosin hieman pilattava iloa kertomalla, että aivan kaikki osallistujat eivät ole koolla samaan aikaan. Tärkeimpien juhlapäivien osallistujamäärä mitataan silti kymmenissä miljoonissa. Tieteellisempi näkökulma asiaan on, että Gangesin vesi on äärimmäisen saastunutta. Hindulaisen uskomuksen mukaan myös myyttinen Sarasvati-joki kohtaa reaalimaailman virrat samassa paikassa. Lukemissa voi olla huomattavaa liioittelua, mutta siitä ei pääse mihinkään, että väkeä on liikkeellä paljon. Prayagraj sijaitsee Gangesja Yamuna-jokien yhtymäkohdassa. Maailman suurimmat uskonnolliset kokoontumiset Hindujen Kumbh Mela -juhla kokoaa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Pyhän veden uskotaan vievän epäpuhtaudet mukanaan. Suomen suurin uskonnollinen tapahtuma on vanhoillislestadiolaisten Suviseurat, joka kerää joka kesä tyypillisesti 70 000–80 000 kävijää. V IL LE PA LO N EN ALKUUN varoituksen sana: tilastoissa on aina tiettyä epävarmuutta, ja tämänkertaisen Maailmanennätys-jutun luvuissa sitä on vielä tavallista enemmän. Jokainen neljästä juhlakaupungista sijaitsee jokien varrella. Yksi tapa suhteellistaa asiaa on, että kaikista maailman ihmisistä jopa yksi sadasta osallistuu Kumbh Melaan. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Joitakin satoja vieraita saapuu ulkomailta, mutta ylivoimaisesti suurin osa on suomalaisia. Maailman suurin uskonnollinen tapahtuma: KUMBH MELA Prosentti ihmiskunnasta koolla Lähteet: Wikipedia, useat eri uutissivustot, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Vuonna 2013 Prayagraj'n Kumbh Melaan osallistui järjestäjien mukaan jopa 120 miljoonaa ihmistä. Teksti: Juha Mäkinen Kumbh Mela, Prayagraj, Intia: 70–120 miljoonaa Arbaeen-pyhiinvaellus, Irak: 20–30 miljoonaa Musa al-Kadhimin marttyyriyden muistojuhla, Irak: 6–12 miljoonaa Paavi Franciscuksen messu v. Ihan pieniä eivät ole välivuosien ja muiden paikkakuntien pienemmät Kumbh Melatkaan. Hindujen Kumbh Mela -juhlia järjestetään Intiassa kolmen vuoden välein neljällä eri paikkakunnalla. Niistä kaikki ovat suuria, mutta suurin on 12 vuoden välein Prayagraj'ssa (entisessä Allahabadissa) järjestettävä Maha Kumbh Mela. Kumbh Mela näet jatkuu useiden viikkojen ajan. 2015, Filippiinit: 6–7 miljoonaa Laylat al-Bara'at -juhla, Irak: 5–6 miljoonaa Suviseurat, Suomi: 70 000–80 000 10 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Jos Luoja ja koronavirus suovat, seuraavat Suviseurat järjestetään heinäkuussa 2021 Reisjärvellä
Vuonna 2013 Prayagraj'n Kumbh Melaan osallistui järjestäjien mukaan jopa 120 miljoonaa ihmistä. Valokuvaaja Ville Palonen oli yksi heistä – samoin tämä kuvassa oleva mies.
Pitkäperjantain yönä kyläläiset hakevat ristin kirkosta ja kierrättävät sitä kaduilla. Kerrotaan, että Ku Klux Klan olisi ominut naamioitumisideansa tästä perinteestä. KUVA: PETRI NUUTINEN VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.. Alun perin huput ovat olleet varakkaiden katolisten hyväntekijöiden tapa säilyttää anonymiteettinsä. Italia. Tämä vanha katolinen traditio elää enää harvassa paikassa. Mazzano Romano
”Lehdistö tarvitsee selkeitä stereotypioita, örkkejä ja haltioita – ottamatta nyt kantaa siihen, kumpaan joukkoon minä kuulun!” Profiilinsa ansiosta Keskitalo on voinut keikkailla yhtä luontevasti rockklubeilla kuin kirkoissa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa. Tekee runollisia monitulkintaisia lauluja, mutta vastustaa naispappeutta. Toisaalta onnistuessaan se voi olla sata kertaa voimakkaampi kokemus. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. Hän on ”se uskovainen lauluntekijä”, konservatiiviseksi kristityksi tunnustautuva outolintu, johon liberaalin ja maallisen kulttuuriväen on vaikea suhtautua. Se voi mennä pahasti penkin alle. Varhaisimmat muistot ovat kuitenkin ajalta, jolloin Keskitalo oli kolmevuotias. Teksti: Juha Mäkinen Kuvat: Sakari Piippo 14 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Jalat irtoaa maasta.” Onko esiintyminen sinulle uskonnollinen kokemus. Se oli jäljellä vielä 2000-luvun alussa. Remontoijat pyrkivät varmasti uudistamaan rakennusta parempaan kuntoon. ”Aina kun kävin opistolla, haistoin sen hajun ja tajusin että tämä on lapsuuteni tuoksu. Tuolloin perhe oli Ryttylässä valmistautumassa muuttamaan Lontooseen pastori-isän työn perässä. Hän kävi siellä ensimmäisen vuoden koulua ja opiskeli siellä myös aikuisena vuoden verran raamattulinjalla. Se kuvastaa ehkä Keskitalon suhdetta maailmaan laajemminkin. ”Keikan tekeminen uskonnollisessa kontekstissa on paljon isompi riski kuin baarissa. K ostean savun tuoksu. Tradition puolella Joose Keskitalo on ammentanut lauluihinsa Raamatusta ja unistaan. MEDIASSA Joose Keskitalo on usein saanut esittää tiettyä roolia. Mutta sittemmin se paikka remontoitiin, ja haju katosi”, Keskitalo kertoo. Se on Joose Keskitalon varhaisin lapsuudenmuisto, mutta se ei suinkaan tarttunut nenään kotona, vaan Ryttylän Kansanlähetysopistolla. ”Toimittajien tehtävä on kaventaa todellisuuden monimutkaisuus ja esittää siitä narratiiveja”, Keskitalo sanoo. Opisto on tullut Keskitalolle tutuksi monessa elämänvaiheessa. Nyt hän on sukeltanut antiikin mytologiaan. Mutta uudistuksen myötä maailmasta katosi jotakin tärkeää
Joose Keskitalo kuvattuna Helmilevyjen työhuoneella Helsingin Roihupellossa.
Oman tradition voi halutessaan hylätä, mutta on mahdoton tehdä niin, jollei sitä tunne.” KESKITALO ei myöskään purematta niele väitettä yhteiskunnan maallistumisesta. Kirkon jäsenmäärä kyllä laskee, mutta se ei välttämättä kerro ihmisten uskonnollisuudesta. ”On vaikeaa, kun täytyy omaksua yliopistossa annettavaa tietoa entuudestaan tutuista aiheista ja rakentaa niistä tiedon tornia oman tornin viereen. Taidelukion jälkeen Keskitalo opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa. ”Aluksi tein tyypillistä karmeaa Suomi-gospelia, jossa oli laitettu hengellisiä fraaseja peräkkäin. ”Ihminen on uskonnollinen olio. SUOMALAINEN yhteiskunta maallistuu vauhdilla. Opintoihin sisältyi klassisia kieliä: hepreaa, kreikkaa ja latinaa. Vielä 2000-luvun alussa 85 prosenttia suomalaisista oli evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, nyt enää 69 prosenttia. Laulun nimi on suoraan Raamatusta, Jeesuksen sanoista opetuslapsilleen. ”Koko länsimainen sivistys perustuu Vanhan ja Uuden testamentin sekä antiikin Kreikan kertomuksiin. Laajempaa tunnustusta tuli vuonna 2003 kantaaottavien gospel-laulujen sävellyskilpailussa, jonka Keskitalo voitti. Jollei tunne omaa traditiotaan, ei pysty tarkastelemaan muita kulttuureja sitä vasten. Totta kai olin vakavissani siinä, mitä tein, mutta tekstini olivat vain sen genren sisäistä kieltä.” Laulunkirjoittaminen kehittyi ripeästi, eivätkä Keskitalon levyillä julkaistut laulut ole koskaan olleet yksitotista julistusta. Keskitalo ottaa sen kirjaimellisesti ja tarjoilee tarinan, joka on kuin B-luokan kauhuelokuvasta: laulun kalastaja perkaa ja paistaa ihmisiä. LAULUJEN kirjoittamisen Keskitalo aloitti opiskellessaan Savonlinnan taidelukiossa. 2021. Se asia ei ole mihinkään muuttunut, vaikka sen ilmenemismuodot muuttuvat.” 16 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Niissä on samoja palikoita, jotka eivät usein sovi yhteen. Joose Keskitalo Syntynyt 1982 Kiukaisissa Asuu Savonlinnassa Perhe vaimo ja neljä lasta Julkaissut kymmenen levyä, joista ensimmäinen Luoja auta vuonna 2004 ”Ehkä se on sitä sosiologisesti ajatellen. Mutta ei se ole uskonnollinen kokemus isolla U:lla”, Keskitalo sanoo naurahtaen. Raamatun kirjat avautuivat uudella tavalla, kun niitä pystyi lukemaan alkukielillään. Minä olen tarinankertoja, en sivistäjä. Uskonto on niissä läsnä aiheina ja sanastona, mutta näkökulma on usein äkkiväärä. KUKA. Esimerkiksi käy viimeisimmän levyn kappale Ihmisten kalastaja. ”Kyllä ihmiset silti ymmärtävät ne omasta kontekstistaan käsin. Yhdestä asiasta hän oli kuitenkin innoissaan. Tämä tarkoittaa, että kristinuskon opit ja Raamatun tarinat ovat aiempaa vähemmän osa kaikkien suomalaisten jakamaa yhtenäiskulttuuria. Laulun ja kertomuksen täytyy toimia ilman, että kuulija tietää kaiken.” Ymmärrettiin hänen laulujaan tai ei, Keskitalo on vakaasti sitä mieltä, että yleissivistyksen nimissä uskontoa tulisi opettaa kouluissa – jollei tunnustuksellisesti niin ainakin kulttuurihistoriana. Yliopistollisiin teologian opintoihin kuuluu kyseenalaistava katse omankin uskonnon oppeihin, eikä se ollut Keskitalolle aina helppoa. Samalla maahanmuutto on lisännyt muiden uskontokuntien osuutta väestöstä. Myös Ihmisten kalastaja perustuu uneen. Mitä enemmän itsellä on tietoa niistä asioista, sitä raskaampaa opiskelu on.” Keskitalo ei koskaan valmistunut maisteriksi, ja hän kokee yliopistoopintojen olleen enimmäkseen hukkaan heitettyä aikaa. Monelta Keskitalon kuuntelijaltakin menee luultavasti ohi osa raamatullisista viittauksista. Raamatulliset viittaukset ovat joka tapauksessa vähentyneet uusimmilla levyillä, joille Keskitalo on kirjoittanut suurimman osan lauluista uniensa pohjalta
Kääntymyksen taustalla oli sekä luterilaisuudesta vieraannuttavia että ortodoksisuutta kohti vetäviä tekijöitä. Luovaa voimaa se ei vienyt. Ortodoksisuudessa taas on niin, että se on taidetta taiteen vuoksi, koska estetiikka on kuva Kristuksesta. ”Pyysin opettajalta pyyhekumia, rubber, mutta opettaja luuli, että kaipasin veljeäni, brother.” . Uusissa lauluissa on viittauksia parin tuhannen vuoden taakse – antiikin Kreikan myytteihin. Se asia ei ole mihinkään muuttunut. Niissä on salattua viisautta, mitä en aina ymmärrä – kuten en ymmärrä omia unianikaan.” • ?Keskitalo asui lapsena Lontoossa. Keskitalo on kotiutunut Savonlinnaan. tiikan ja taiteen tekemisen erilaiseen asemaan.” Entä onko ortodoksiksi kääntyminen vaikuttanut laulujen tekemiseen. Tarinat suodattuvat osaksi uusia lauluja. Nyt ne ovat iloisia, reippaita ja valoisia. Perheen palattua Suomeen hänellä oli koulussa vaikeuksia, koska osa suomen kielen sanoista oli outoja. ”On siinä yksi seikka. ”Savonlinna on platonilainen kaupungin idea ja kaikki muut kaupungit vain hämäriä kuvia.” ” Ihminen on uskonnollinen olio. Se on hyvää taidetta, jos sillä on viittaussuhde Kristukseen. Niissä on kullan sävy!” PANDEMIA vei Keskitalolta keikat siinä kuin muiltakin muusikoilta. Ne ovat työkaluja maailman ymmärtämiseksi. Keskitalo vertailee kirkkokuntia kuin arkkitehtonisia luomuksia. 2021 17. Helsingin Roihupellon työhuoneella Keskitalo käy soittajatoverinsa ja levyjensä julkaisijan Arwi Lindin kanssa läpi tulevia: tekeillä on levyjä eri kokoonpanojen kanssa, ja jopa liveäänityksistä koostettu kasettiboksi. Keskitalon kaltaisia ovat vaikkapa kirjailija Joel Haahtela, hevimuusikko Marko Annala sekä näyttelijät Ville Virtanen ja Hannu-Pekka Björkman. Se on hieno rakennelma, mutta sen elementit alkoivat olla selvillä ja pohja näkyvissä.” Ortodoksisessa teologiassa mitään pohjaa ei ole, hän sanoo. Sitä täytyy oppia lukemaan kuin runokirjaa.” Sattumaa tai ei, kohtalainen joukko suomalaisia taiteilijoita on löytänyt hengellisen kotinsa juuri ortodoksikirkon piiristä. Lisäksi Keskitalo on kirjoittanut lauluja seuraavalle levylleen. ”Ennen lauluni olivat synkkiä ja ikäviä ja kertoivat kuolemasta. Luterilainen estetiikka on välineellistä. Onko ortodoksisuudessa jotain, joka vetoaa juuri taiteilijan sieluun. ”Myytithän kertovat tästä ajasta ja maailmasta. Keskitalo on itsekin jättänyt luterilaisen kirkon ja liittynyt ortodoksisen kirkon jäseneksi. ”No nyt voin turvautua kliseiseen käsitykseen iloisista ortodokseista”, Keskitalo sanoo ja puhkeaa nauramaan. ”Se on jatkuvaa putoamista syvään kaivoon, se on pohjaton syvyys ja leveys. ”Olin jo tutkinut luterilaisen teologian. Keskitalo kertoo ahmineensa muutaman viime vuoden aikana antiikin klassikoita. Se asettaa esteMAAILMAN KUVALEHTI 1
Sen saavat huomata erityisesti ne, jotka eivät satu olemaan valkoisia heteromiehiä. Esimerkiksi naisten ja sateenkaariväestön oikeuksissa on vielä paljon tekemistä. Elonheimot kutsuvat itseään ”kirkkoa rakastaviksi kirkkokriitikoiksi”. Tällaista henkistä väkivaltaa kirkko harjoittaa Elonheimojen mukaan aivan liian usein. Näin kävi Outi ja Aino-Maija Elonheimolle kesällä 2017. 18 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Kritisoitavaa nimittäin riittää – mutta niin riittää rakastettavaakin. Erityisen pahalta se tuntui siksi, että usko on tärkeä osa heidän elämäänsä. Kirkkoa kritisoivat körtit, uskonnoista kiinnostunut ateisti ja zen-pappi – suomalaisen uskon kenttä on murroksessa ja moninaistuu jatkuvasti. He ovat molemmat körttejä, siis Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivan, perinteisen herätysliikkeen jäseniä. ”Meille on opetettu lapsesta asti, että Jumalan kasvojen eteen tullaan niin elämän iloissa kuin suruissa. Kumpikin on kasvanut körttiläisyyteen, mutta aikuisiällä usko on myös pistetty suurennuslasin alle ja siitä on tullut oma, aktiivinen valinta. Yhä harvempi uskoo tavan vuoksi, ja erityisesti nuoremmissa sukupolvissa korostuvat oman tiensä etsijät. Sen estäminen on henkistä väkivaltaa”, pariskunta sanoo. 2021 TEEMA: USKO. Kirkon täytyisi kohdella kaikkia seurakuntalaisia tasavertaisesti, pariskunta sanoo. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Eeva Anundi Epäilijöitä ja etsijöitä M iltä tuntuisi jäädä kirkon portaille omissa häissään. Seitsemän vuotta yhdessä ollutta naisparia yhdistää usko
”Halusin löytää tavan tehdä työtä sellaisten kysymysten parissa, jotka koin perimmäisiksi.”. Zen-pappi Mitra Virtaperko aloitti etsinnän jo nuorena
Tämä näkyy etenkin siinä, että yli 90 prosenttia suomalaisista haudataan yhä kirkollisin menoin. ”Monilla on kaipuu tiiviimpään yhteisöllisyyteen. Tällä hetkellä kirkkoon kuuluu noin 70 prosenttia suomalaisista, kun vielä 20 vuotta sitten lukema oli 85 prosenttia. Ketolan mukaan kirkosta eroaminen ratsastaa myös uutissyklillä. ”Usko luo horisontin siitä, ettei tässä ole kaikki, että tämä on vain osa pidempää jatkumoa.” Rakasta jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Voidaan puhua uskonnon äidinkielestä; oma uskonto on se kieli, jonka kautta ihminen ilmaisee itseään luontevimmin. K irkosta eroamisen Elonheimot ymmärtävät hyvin. ”Kirkko on hukassa sen kanssa, mitä voisi ihmisille tässä ajassa tarjota. ”Kirkko näyttäytyy kummallisena, se on erillään muusta yhteiskunnasta ja selvästi konservatiivinen ja patriarkaalinen”, Aino-Maija sanoo. Nuorena ajattelin, että onpa laiskaa vain luottaa armoon ilman että tarvitsee pistää tikkua ristiin. Mutta kyllä epäilläkin saa, se kuuluu pariskunnan mukaan uskon luonteeseen. ”Monet eivät näe vaihtoehtoa kirkollisille toimituksille”, Ketola sanoo. Aino-Maijalle juuri tämä on kristinuskon tärkein ja samalla inspiroivin opetus: pidetään huolta itsestä, jotta pystytään huolehtimaan myös muista. ”Välillä tuntuu, että kirkko on olemassa pappejaan ja työntekijöitään varten, ei seurakuntalaisia”, Aino-Maija sanoo. Ihmisille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua, Elonheimot vaativat. ”Armo annetaan aina, jokaiselle. Konservatiivisten rakenteiden ylläpito on kaukana Jeesuksen alkuperäisestä, vallankumouksellisesta sanomasta. Elonheimot kertovat epäilevänsä uskoaan usein – jopa jatkuvasti. Kristillistä viitekehystä siis kaivataan, vaikka perinteinen kirkko ei enää puhuttele.” Kiinnostavaa on myös se, että siinä missä kirkosta eroavien valtaosa on 20–29-vuotiaita, liittyjien enemmistö on 30–39-vuotiaita. ”Se luo turvaa. Etenkin nuoria kaupunkilaisia kiinnostavat sellaiset pienet, itsenäiset seurakunnat, joiden jumalanpalvelukset ovat elämyksellisiä ja jotka antavat osallistujille enemmän mahdollisuuksia toimia. Kristittynä eläminen merkitsee pariskunnalle arvostavaa suhdetta muihin ihmisiin. Jokin uutisiin noussut aihe kuohuttaa ja muistuttaa ihmisiä asiasta, ja silloin syntyy eroamispiikkejä.” Tällä hetkellä kirkosta eroaa vuosittain noin ” Kirkon täytyy kestää ihmisiltä ja itseltään keskeneräisyyttä ja kyselemistä. Tiedän, että uskostani käsin pystyn kohtaamaan kärsimystä, sairautta ja kuolemaa”, Aino-Maija sanoo. ”Moni ihminen on kirkon suhteen siinä rajalla. ”Kyllä tässä on vaadittu lujaa uskoa ja luottamusta siihen perimmäiseen viestiin”, Outi sanoo ja viittaa etenkin siihen, miten vaikeaa heidän oli homoseksuaalisena parina avioitua pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Sitten eroaminen alkaa, useimmiten parikymppisenä. 2021. Hommia ei hoideta itse, vaan antaudutaan kannateltavaksi.” Armoa – toisin kuin niin montaa muuta asiaa tässä maailmassa – ei voi suorittaa. Ketolan mukaan kirkolliset toimitukset ovat suurin syy sille, miksi ihmiset liittyvät takaisin kirkkoon. U sko näkyy Elonheimojen päivittäisessä elämässä monin tavoin. Myös uutta liikehdintää esiintyy. Mutta nyt ymmärrän, että kyse on nöyryydestä. Outin mukaan taas siinä on eräs erityinen piirre. ”Ihmiset etsivät uusia tapoja olla kristittyjä”, Ketola sanoo. ”Kauhean naiivia ja rajoittavaa olisi sen kaltainen uskominen, jossa ei olisi epäilyä ja kriittisyyttä”, sanoo Aino-Maija, joka on koulutukseltaan uskontotieteilijä. Suomessa lähes 80 prosenttia nuorista käy yhä rippikoulun. V allitseva trendi on tietysti maallistuminen: yhä useampi eroaa kirkosta ja identifioituu uskonnottomaksi. ”Tiede ja uskonto sopivat oikein hyvin samaan maailmankuvaan.” Uskoaan Elonheimot ilmentävät esimerkiksi käymällä kirkossa ja veisaamalla virsiä, lukemalla Raamattua ja toisinaan rukoilemalla. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Silloin muutosta voisi tapahtua. Sen sanoma on vääristynyt.” Jeesus oli oman aikansa radikaali, Outi muistuttaa. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Aino-Maija ei kuitenkaan näe kristinuskossa mitään sen erityisempää kuin muissakaan uskonnoissa
Vaan ei enää. Etsintä hajautuu moneen suuntaan, eikä mitään yksittäistä trendiä ole. Tällaisia ihmisiä Ketola kutsuu etsijöiksi. ”Tässä tilanteessa kirkon on aivan uudella tavalla kyettävä motivoimaan ihmisiä ja osoitettava, miksi sillä tulisi olla jokin rooli heidän elämässään. Ihminen, rakastettuni. Suhdetta Jumalaan se ei kuitenkaan ole muuttanut. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Ketolan mukaan etsijät ovat kiinnostuneita uskonnoista, myös niiden mystisestä ja yliluonnollisesta puolesta, mutta eivät koe kirkkoa omakseen. Suhde Jumalaan on eri asia kuin suhde kirkkoon, he muistuttavat. Heille usko on aktiivinen valinta, jota punnitaan jatkuvasti. ”Elämme historiallisesti poikkeuksellista aikaa”, Ketola sanoo. ”Kirkon täytyy kestää ihmisiltä ja itseltään keskeneräisyyttä ja kyselemistä”, Aino-Maija sanoo. ”Silloin se olisi myös vanhusten, naisten, lasten, sukupuolija seksuaalivähemmistöjen ja jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ihmisten kirkko”, Aino-Maija summaa. 2021 21. Etsijät eivät siis pidä uskoa annettuna asiana, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Ennen Suomessa oli yksi vahvassa asemassa oleva kirkko, joka yhdisti kansaa. ”Kyllä kirkko saa syyttää ihan itseään”, Outi toteaa. Uskoa ei voi kukaan heiltä viedä, vaikka he ovatkin monesti olleet pettyneitä kirkon toimintaan. Sen osoittavat tilastot: viime vuosina uskoon liittyvä etsintä on lisääntynyt. ”Kirkko ei uskalla puhua sitä, mitä Jeesus puhuisi”, Outi sanoo. Elonheimojen mukaan kirkko vaan ei ole osannut tarttua siihen. Pelkkä maan tapaan vetoaminen ei enää riitä.” Koko aikaisempi kulttuurinen järjestelmä on murtumassa. Paitsi yksi: etsintää . 50 000 suomalaista. Elonheimojen omaa uskoa kirkon toiminta ei kuitenkaan vesitä. Tahti on säilynyt samana jo useamman vuoden. ”Se kaikki kuuluu uskoon.” K yselemistä tapahtuu koko ajan enemmän. ”Keskeistä on se, että etsintä lähtee yksilön henkilökohtaisista tarpeista”, Ketola sanoo. tapahtuu etenkin nuoremmissa sukupolvissa, 1980-luvulla syntyneissä ja sitä nuoremmissa. Tätä kirkon tulisi Elonheimojen mukaan olla: nöyrempi ja moniäänisempi, turvallinen tila kaikille. ”Sosiaalinen paine ei vedä kumpaankaan suuntaan, vaan ihmiset ovat vapaita tekemään omia päätöksiään.” Tämä on paitsi uhka, myös mahdollisuus. Aviopari Outi ja Aino-Maija Elonheimo ovat monesti olleet pettyneitä kirkkoon. Kuten eräässä pariskuntaan vaikutuksen tehneessä saarnassa sanottiin: Jumala lyö ihmisen otsaan vain yhden leiman
Nykyään Henry on uskon suhteen utelias ja avoin, ja kokee että uskontojen ymmärtäminen on merkittävä osa yleissivistystä. Monille uskonnolliset tapahtumat saattavat olla ainoita paikkoja, joissa pääsee viettämään aikaa kaikenikäisten ihmisten kanssa, ilman päihteitä. Ajattelin, että minulla on totuus, jota sitten heille julistin.” Kaikenlainen uskonnollisuus ärsytti nuorta Henryä. Tuolloin Henry oli 12-vuotias, ja hänen äitinsä oli juuri kuollut syöpään. Uskonnot ovat paljon enemmän kuin väitelauseita, hän muistuttaa. ”Kaikki se konflikti ja vallankäyttö, ja toisaalta se yhdistävä ja kohottava voima, jota uskon22 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Esimerkiksi ihmisen, joka kamppailee päihdeongelman kanssa, voi olla vaikea järkeillä itseään tilanteesta ulos. ”Pystyn hyvin ymmärtämään, miten vaikkapa Jeesuksen ja Buddhan ajatukset anteeksiannosta saattavat olla jollekulle pelastusliivi, inspiraation ja voiman lähde.” Uskonnoilla voi olla myös tärkeä yhteisöllinen rooli, Henry sanoo. Kun hän parikymppisenä seurusteli mormonitytön kanssa, sama yläasteella alkanut julistaminen jatkui. ”Kritisoimme kirkkoa, koska rakastamme sitä ja uskomme, että se voisi olla vielä parempi.” K un näin kävi, mitään jumalaa ei voi olla olemassa. Esimerkiksi onnettomuuksista ja menetyksistä seuraa elämää ravistelevia kokemuksia, jotka voivat muuttaa ihmisen identiteettiä ja maailmasuhdetta. Muille ateisteille Henryllä on terveisiä: uskontojen merkitystä on hyödyllistä pyrkiä ymmärtämään, vaikkei itse uskoisikaan. Uskontojen äärellä ollaan lisäksi usein elämän käännekohdissa. Yläasteelle tultaessa Henrystä oli kouliintunut jo – kuten hän itse tuolloista itseään kutsuu – ”militantti ateisti”. Ne myös johtavat monien perimmäisten kysymysten äärelle ja voivat tarjota nyrkkisääntöjä hyvään elämään.” Tällaiset nyrkkisäännöt saattavat olla hyvinkin tärkeitä. On valtavasti pappeja ja seurakuntalaisia, jotka ovat ihmisten elämässä kiinni. ”Olin vimmainen ja ahdasmielinen ajattelussani”, Henry kuvailee. Tällöin uskonto voi auttaa pääsemään jaloilleen. ”Uskonnot voivat tarjota karttoja, jotka ohjaavat ihmisten arvoja. Mutta kyllä kirkko tekee myös hyvää, he muistuttavat. Tällainen on Henry Soinnunmaan varhaisin uskoon liittyvä muisto. Uskonnot ovat osa ihmiskunnan historiaa ja tarinaa. Entä nyt. ”Uskonnot ulottuvat syvälle ihmisyyden juuriin, ja siksi ilman uskontojen ymmärtämistä on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa maailmasta.” Uskonnoissa Henryä kiehtoo niiden moniulotteisuus. ”Väittelin hanakasti uskovaisten koulukaverien kanssa vailla mitään kiinnostusta ymmärtää, mitä asia heille merkitsi. 2021
”Historiallisesti katsottuna ihmiset ovat olleet väärässä monissa asioissa. Hänelle kyse on tekniikasta, jonka avulla voi oppia havainnoimaan omassa kokemusmaailmassa tapahtuvia asioita, kuten ajatusten ja tunteiden vaikutusta toisiinsa. ?Tutkija Kimmo Ketolan mukaan elämme murroksessa. Eri tavoin maailmaa kokevat ihmiset eivät luota toisiinsa tai koe, että voisivat rakentaa jotain arvokasta yhdessä. Henryn mukaan on vaikea hahmottaa, mitä täysi maallistuminen tarkoittaa ja mitä kaikkea se edellyttäisi. Entä jos maailma menee yhä maallistuneempaan suuntaan. Ihmiset etsivät uskosta muutakin – ja pettyvät, kun eivät saa sitä. Mutta yksi syistä on sekin, että kirkolla ei koeta olevan henkilökohtaista merkitystä. ”Uskontojen kadotessa syntyy erilaisia tyhjiöitä. ”Harjoitteeseen ei sisälly mitään yliluonnollista oletusta. ”Etsin aktiivisesti ja vimmaisesti jotain. Saatan pyytää elämältä voimaa ja kykyä myötätuntoon esimerkiksi silloin, kun löydän itseni sosiaalisesti haastavasta tilanteesta.” Kyseessä on siis psykologinen harjoite, joka muokkaa suhdetta maailmaan ja toisiin ihmisiin. Myös nykyhetken vallitsevissa maailmankuvissa on mitä luultavimmin paljon sellaista, joka osoittautuu myöhemmin virheelliseksi” Silti Henry uskoo: totuutta kohti on aina mahdollista mennä. Uskonnoissa ei siis ole kyse vain siitä, mihin ihminen uskoo tai ei usko. Haluan kartuttaa ymmärrystäni ihmisten erilaisista tavoista elää ja ajatella.” T odenmukaisempaa tietoa maailmasta, sitä ateisti tietysti toivoo. Kirkko ei enää yhdistä, vaan kukin rakentaa suhteensa uskoon omien tarpeidensa mukaan. Vakaumukseen liittyvät asiat ovat tietysti yksi syy, miksi kirkosta erotaan: ei uskota Jumalaan tai kirkon opetuksiin. Mitra Virtaperko otti sen etunimekseen vuonna 2013, kun hänestä tuli zen-pappi. Hän meditoi säännöllisesti ja tekee harjoitetta, jota joku voisi kutsua rukoiluksi. ”Kai aikuistumiseen kuuluu se, että lakkaa ajattelemasta tietävänsä kaiken. M itra on sanskritin kieltä ja tarkoittaa ystävää. Tämä näkyy esimerkiksi moraalisissa kysymyksissä, joihin uskonto ennen tarjosi vastauksia. Toisaalta maallisissakin ajatusmalleissamme voi olla paljon sellaisia uskonnonomaisia ulottuvuuksia, joita emme itse havaitse, Henry sanoo. 2021 23. On paljon sellaisia jaettuja arvoja, joiden varaan yhteistyötä voi rakentaa.” Myös nöyryyttä tarvitaan. Uppoavan Titanicin kannellakin ihminen voi valita toimia tavalla, joka on linjassa oman moraalisen arvokompassin kanssa.” Juuri nyt maailman tilanne on monin tavoin tulehtunut, Henry arvioi. Nyt ihminen joutuu etsimään uusia kiintopisteitä yhteiselle arvopohjalle.” Oleellinen kysymys on Henryn mukaan tämä: Miten rakentaa kukoistavaa ihmiselämää. Sama koskee meditaatiota, jota Henry tekee ilman uskonnollista viitekehystä. Nykyään hän ajattelee, että uskontojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin niiden kritisoiminen. Henry Soinnunmaa oli ennen ”militantti ateisti”. Juuri tässä, jos missä, piilee uskon siemen hänenkin ajattelussaan. Sen ristiriidan kanssa ateistinkin on opittava elämään.” A teismia Suomessa voi havainnoida kyselytutkimusten kautta. Oikeastaan halusin vain löytää tavan tehdä työtä sellaisten kysymysten parissa, jotka koin perimmäisiksi.” Lopulta alkoi vaikuttaa siltä, ettei sellaista . Tie zen-papiksi ei suinkaan ole aina ollut selvä – mutta etsijä Mitra muistaa olleensa nuoresta asti. ”Uskon, että vaikeimmissakin olosuhteissa on mahdollista luoda puitteita paremmalle elämälle. Mutta kysymys on monimutkaisempi. ”Toivon, että oppisimme tapoja toimia yhdessä jyrkkienkin erimielisyyksien keskellä. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Henry itse pyrkii aktiivisesti havainnoimaan sellaisia asioita itsessään, jotka yleensä mielletään uskonnollisiksi. En edes tiennyt mitä se oli, mutta liitin sen jotenkin etäisesti uskonnollisuuteen. toihin liittyy, paljastaa jotain merkittävää ihmisyydestä
Pappeudessa on myös yksilöllinen puoli. ”Silloin tiesin, että elämäni tulee muuttumaan perusteellisesti.” Ehti kulua monta pitkää harjoitusvuotta, ennen kuin Mitra tiesi: hän haluaa papiksi. Sitten eräänä päivänä ystävä ehdotti: tule kokeilemaan zeniä. Oleellista olisi pohtia, minkä takia meditaatiota ylipäänsä harjoitetaan ja millaisia tarkoitusperiä sen oletetaan palvelevan. Se sai osakseen paljon hyvää palautetta, vaikkei hautajaisvierailla uskonnollista vakaumusta tai harjoitusta ollutkaan. ”Jos ihminen on aidosti kiinnostunut itse meditaatiosta, hän luultavasti ennen pitkää törmää itseensä jollain uudella ja vapauttavalla tavalla.” V iime syksynä Mitran veli kuoli. Silloin Mitra järjesti buddhalaisen seremonian. ”Zenissä kysytään, mikä pointti tässä koko hommassa on. Meditaation valtavirtaistumiseen Mitra suhtautuu ristiriitaisesti. Lopullisesti Mitra vakuuttui, kun pääsi tapaamaan opettajan kahden kesken. Aivan kuten kaikissa buddhalaisuuden suuntauksissa, myös zenissä on kysymys kärsimyksestä vapautumisesta. Mikä on zenin suhde uskoon. Siihen liittyy myös filosofisia ja eettisiä ohjenuoria. On aivan sama, uskooko jumalaan tai jumalattomuuteen – tai vaikka suureen tonttuun.” Juuri tämä saattaa selittää zenin suosiota maallistuneissa yhteiskunnissa, myös Suomessa. Nostetaanpa esiin ääriesimerkki: myös norjalainen murhaaja Anders Breivik meditoi voidakseen hallita mieltään ja täten toteuttaa surmatyönsä. Parisuhteessa pappi voi kuitenkin olla. ”Kärsimyksestä vapautuminen tulee mahdolliseksi, kun oppii tuntemaan oman mielensä ja sitä kautta maailman.” Keskeistä on tämä: ymmärryksen täytyy olla omakohtainen, se on koettava omassa ruumiissaan ja mielessään. tapaa ole. ”Ihminen on onneton, koska ei ymmärrä todellisuuden luonnetta”, Mitra sanoo. Se on elämän keskeinen valinta, iso henkilökohtainen päätös, joka näkyy monin tavoin. Mitään suurta herätystä zenin johdantokurssi ei Mitralle tuonut, pikemminkin alati vakaammaksi käyvän tunteen siitä, että ehkä tässä on jotain itua. Mitran välitön ensivaikutelma opettajasta oli tosin kaikkea muuta kuin imarteleva. Zen-papin tehtävä on edustaa perinnettään. Silti Mitra uskoo, että jos ihminen jatkaa meditaatiota tarpeeksi pitkään, oli tarkoitusperä mikä tahansa, on mahdollista että mielen selkeä, kirkas ja terve perusolemus paljastuu. Meditaation harjoittaminen ylipäänsä on valtavirtaistunut – mutta tietyin varauksin, korostaa Ketola. Suotavaa ei ole sekään, että pomo laittaa alaisensa mindfulness-kurssille, koska haluaa saada tästä enemmän irti. 24 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Tähän Mitralla on suora vastaus: ”Zenin harjoittaminen ei vaadi pisaraakaan uskoa, mutta ei se sitä kielläkään. Muuten on mahdotonta tehdä töitä itsensä kanssa.” Lisäksi on muistettava, että zen on enemmän kuin pelkkä meditaatiotekniikka. Onko esimerkiksi tarpeen tehdä näin paljon töitä. Tärkeäksi koettiin seremonia itse. 2021. Se teki vaikutuksen. ”Katsoin, että siinä on maailman ikävimmän näköinen pieni nainen tylsässä harmaassa villatakissa!” Sitten Odland kiipesi luentosalin pöydälle istumaan ja hujautti jalkansa lootusasentoon. ”On voitava luottaa ihmisen perushyvyyteen, tai ainakin sen mahdollisuuteen. Mitra oli jo kokeillut kaikkea mormonitemppeleistä Hare Krishna -kokoontumisiin. ”Se synnyttää sydämen sykettä, lihaa ja elämää tavalla, joka ei ole käsit” Ihmiset ovat valmiimpia, jopa halukkaampia olemaan osa rituaalia. Z en on buddhalaisuuden muoto, joka painottaa meditaation harjoittamista. Yksi isoimmista asioista on se, että zen-pappi ei hanki lapsia. Rituaali. Meditaation ei tulisi olla väline suurempaan tuottavuuteen eikä keino sopeuttaa ihmisiä sellaiseen, mihin ei tule sopeutua”, Mitra sanoo. Varsinainen murros tapahtui vuotta myöhemmin, kun Mitra tapasi opettajansa Kanja Odlandin. ”Rituaalin roolia voi verrata taiteen merkitykseen”, Mitra sanoo. ”Ihmiset ovat hyvin herkkiä sille, että joutuvat jonkinlaisen katsomuksellisen vaikuttamisen kohteeksi. ”Kyselyistä selviää, että valtaosa harjoittajista haluaa tuoda mukaan oman elämänkatsomuksensa”, Ketola sanoo. Keskiössä on yksilön vapaus tehdä omia valintoja ja tulkintoja.” Uskoa zenin harjoittaminen ei vaadi, mutta luottamusta tarvitaan, Mitra sanoo. Mitra oli kymmenen vuotta Helsinki Zen Centerin johtaja, ja tekee samaa nyt Tampereen vastaavassa keskuksessa
”Zenin harjoittaminen vaatii luottamusta ihmisen perushyvyyteen, tai ainakin sen mahdollisuuteen”, Virtaperko sanoo. Meditaatio tarjoaa vastauksia myös yhteen aikamme vitsaukseen, nimittäin merkityksettömyyden tunteeseen. P akkohan sitä on kysyä: onko papinkin elämässä sellaisia ajanjaksoja, kun meditaatio ei jaksa kiinnostaa. Se on jotain, joka ei rajoitu zeniin. ”Jos en meditoi, voin huonosti. Mitrallekin se on ollut yksi suurimmista löydöksistä: oivallus siitä, että elämä on äärimmäisen merkityksellistä. Hän meditoi silti. • teellinen. Toinen suuri vaikutin on ihmisten liikkuvuus. Se kytkee meidät yhteyteen jonkin sellaisen puolen kanssa, jonka ilmentymiä ovat esimerkiksi unennäkö ja luovuus.” Kiinnostavaa kyllä, Mitran havaintojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana rituaalien vieroksuminen on vähentynyt. Näin uskon kenttä moninaistuu ja muuttuu jatkuvasti. Muualta tulleet uudet suomalaiset tuovat omat uskontonsa mukanaan. . Tietysti on, Mitra sanoo. Tämä lienee yksi niistä tyhjiöistä, josta käsin etsijät luovivat tietään; tunne siitä, että jotain tärkeää on hukattu. Myös Ketolan mukaan viestintäteknologia on vaikuttanut suomalaisten uskonnollisuuteen suuresti. Ihmiset pääsevät käsiksi eri harjoitusperinteisiin aivan eri tavoin kuin ennen. Zenin tulevaisuus on Mitralle tärkeä asia, toki. Ja ehkäpä kasvanut rituaalimyönteisyys on myös merkki siitä, että ihmisillä on rituaalien tarve ja kaipuu, Mitra pohtii. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Mitran mukaan se ei masenna, vaan vapauttaa. Silloin en pysty olemaan läsnä omassa senhetkisessä tilanteessani enkä tekemään hyviä ratkaisuja.” Zen-perinteessä meditaatio on hyvin yksinkertainen harjoitus. Enää ei siis tarvitse lähteä henkiselle vaellukselle Intiaan, riittää kun googlettaa tarpeeksi kauan. ”Kaikella on väliä! Jokaisella yksittäisellä ajatuksellakin on kosminen merkitys, oli sitten työtön suomalainen yksiössään tai Yhdysvaltain presidentti.” Toisaalta meditaation kautta voi kokea myös kosmista merkityksettömyyttä, oivalluksen siitä, ettei millään ole oikeastaan väliä. Mutta kaikkein tärkeimpänä hän pitää sitä, että maailmassa on tulevaisuudessakin keinoja harjoittaa läsnäoloa ja olla kiinni todellisuudessa. . Yhdeksi syyksi Mitra epäilee internetiä. Nykyään hän luottaa siihen, että vaikka kohdalle osuisi neliraajahalvaus, hän löytäisi silti tavan viettää merkityksellistä elämää. 2021 25. Elämmehän maailmassa, jossa rituaaleja ei enää juurikaan ole. Ihmiset ovat valmiimpia, jopa halukkaampia olemaan osa rituaalia. Juuri yksinkertaisuus on asia, josta Mitra epäilee ihmisten viehättyvän
TEEMA: USKO
Kansalaisjärjestökentän muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös ainakin 1960-, 70ja 80-lukujen solidaarisuusliikkeet sekä prosenttiliike, joka vaati maailman maita nostamaan kehitysavun 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ja se nivoutuu vahvasti kristinuskoon. ”Meidän organisaatiossa mielellään toistellaan, että olemme tehneet kehitysyhteistyötä ennen kuin käsitettä oli edes keksitty”, sanoo Suomen Lähetysseuran diakonian ja kehitysyhteistyön yksikön päällikkö Katri Leino-Nzau. S uomalaisella kehitysyhteistyöllä on joko kuutisenkymmentä tai satakuutisenkymmentä vuotta pitkä historia.Nykyaikaisen kehitysyhteistyön katsotaan usein alkaneen 1965, jolloin ulkoministeriöön perustettiin kehitysyhteistyötoimisto. Vuosi oli sama kuin se, jona Charles Darwin julkaisi koko maallisen maailmankuvan perusteoksen Lajien synty. Jo 1868 järjestö lähetti ensimMAAILMAN KUVALEHTI 1 . Alhaalla oikealla: Lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen palasi perheineen Suomeen Afrikassa tehdyn lähetystyön jälkeen 1875. Apua Jeesuksen nimeen Suomalaisella kehitysyhteistyöllä on vahva historiallinen side kirkkoon ja kristinuskoon. Mitä hyvää ja huonoa voi seurata siitä, että maailman köyhimpiä auttavat uskonnolliset toimijat. Suomen evankelisluterilaisen kirkon perustama Lähetysseura aloitti toimintansa 1859. Mutta on olemassa toisenlainenkin tapa tulkita suomalaisen kehitysyhteistyön historiaa. Ylhäällä: Hannu Haahti sarnaamassa Okalokossa, Namibiassa, Olukondan sivuasemalla. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Museovirasto . Millaista lähetystyö on tänä päivänä. 2021 27. Alhaalla vasemmalla: Lautalla ylitetään jokea 1920luvulla Afrikassa
Hän muistuttaa kuitenkin, että Lähetysseuran lähetystyö on aina perustunut kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen: ihminen ei elä yksin sanasta eikä leivästä vaan kumpaakin tarvitaan. ”Onhan se selvä, että uskonnolliset tai vakaumukselliset voivat olla osa ongelmaa tai osa ratkaisua, ei sitä käy kieltäminen. Mutta ymmärrän kyllä, että jollekin, joka on tullut Lähetysseuraan töihin, on voinut olla edessä yllätys, jos ennakkokäsitys on ollut sellainen, että on hellehattu ja Raamattua heilutellaan siellä jossain. 2021. Nykyaikaisempi työ taas on vaikuttamiseen tähtäävää asiantuntijatyötä, jossa paikalliset kumppanit ovat tärkeitä. 28 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Sen täytyy olla linjassa Suomen lainsäädännön, ihmisoikeuspolitiikan, ihmisoikeusperustaisuuden ja syrjimättömyyden sekä kehityspoliittisten pai?Jokea ylitetään härkävankkureilla Namibiassa 1900-luvun alussa. Esimerkiksi ennen tuotettiin pääasiassa palveluja: käännettiin Raamattuja, perustettiin kouluja ja kaivettiin kaivoja. ?Walde Kivinen Ongandjeralaisen heimopäällikkö Uushona Shiimin hovissa, Namibiassa, vieraana. Kun se nyt ei pidä paikkansa”, hän sanoo. Lähetystyöllä on historiallinen painolastinsa, ja mielikuvissa lähetyssaarnaajat edustavat yhä arveluttavaa kolonialismia, joka pyrkii yksipuoliseen arvojen tuputtamiseen ja pakanoiden käännyttämiseen paikalliskulttuurin ja jopa ihmisoikeuksien kustannuksella. ”Aiemminkin ne, jotka lähtivät lähetystyöhön Suomesta, hyvin nopeasti totesivat, että ’täällä on kauhea tulva, pitää alkaa rakentaa tulvavallia’. Hänen mukaansa näiden liikkeiden palvelulupaus menee usein kutakuinkin näin: kunhan uskot tähän jumalaan, kuten me sen esitämme, ja kuulut tähän yhteisöön, tulet menestymään elämässä ja pääset köyhyydestä ja sairaudesta eroon. Dokumentti kuvannee kentän äärimmäisyyksiä. Ja sitten kysytään, että miten te nyt voitte varmistaa sen.” U nohdetaan hetkeksi uuskarismaattisista liikkeistä kertovat ääriesimerkit ja oletetaan, etteivät ne kuvaa suomalaisten uskonnollisten järjestöjen toimintaa kehittyvissä maissa. Tärkein syy on se, että suurimman rahoittajan eli ulkoministeriön säännöt kieltävät valtionavustuksen käytön hengelliseen työhön. Lähetysseura ei ole läheskään ainoa uskonnollinen kehitysyhteistyövaroja käyttävä järjestö eikä ainoa kristillinen ohjelmatukijärjestö. Varmasti kaikkea löytyy. ”Tämä on sellainen kysymys, mikä ihan aina meiltä kysytään. ”Puhutaan uuskarismaattisista liikkeistä, ja ne kasvavat eniten kehittyvässä maailmassa. Pahimmillaan rahan jakamisen sijaan ne keräävät yhteisöiltään lahjoituksia. Ne eivät oikein ole vastuussa kenellekään”, sanoo globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Nykyään Lähetysseura on ulkoministeriön kumppani ja suuri ohjelmatukijärjestö, joka saa pelkästään verovaroja vuodessa yli seitsemän miljoonaa – päälle tulevat varainkeruun eurot. Tällaisia mielikuvia on omiaan vahvistamaan esimerkiksi vuonna 2015 ilmestynyt dokumenttielokuva God Loves Uganda, jossa kuvataan, kuinka amerikkalaiset herätysliikkeet yhä lietsovat homofobiaa Ugandassa. ”Vaikka kansalaisjärjestöjen toiminnan lähtökohdat vaihtelevat ja taustalla voi olla uskonto, poliittinen suunta tai muu ideologia, tulee niiden harjoittaa kehitysyhteistyötä tavalla, joka vahvistaa demokraattisia järjestelmiä. Samalla nämä kaksi eivät oikein mahdu samaan pöytään, ainakaan maailman mittakaavassa. Mutta sitä käännyttämistä, sitä ”ei ihan varmasti tapahdu”. Miksi uskonnollinen kehitysyhteistyö on silti niin hankala pala purtavaksi, että sitä tekeviltä vaaditaan toistuvasti vakuutteluja. Työ on myös muuttunut. Silti fakta on, että näiden toimijoiden merkitys kehittyvissä maissa ei ole katoamassa. mäiset lähetystyöntekijänsä Lounais-Afrikkaan. S uomessa siis valtiollinen kehitysyhteistyö ja lähetystyö nivoutuvat toisiinsa yhä, ainakin siten, että molempia tekevät osittain samat järjestöt. Sen takia en halua ihan kaikkien puolesta puhua”, sanoo myös Leino-Nzau. Tämä nousee jostain sadan vuoden takaisesta mielikuvasta, eikä se vastaa nykyaikaista lähetystyötä tai ainakaan valtiorahoitteista kehitysyhteistyötä millään muotoa”, Leino-Nzau sanoo. ”Koko käännyttämisen ajatus on vanhanaikainen
Vuolan mukaan arvokysymykset myös nivoutuvat kysymykseen tehokkaasta avustusrahojen käytöstä. Ja jos ollaan huolissaan arvoista, pitäisi muistaa, että mikään kehitysajattelu ei ole arvoista vapaata. Katri Leino-Nzau on samaa mieltä. ”En hae vastakkainasettelua vaan samoja kriteerejä kaikille.” • ” Aiemminkin ne, jotka lähtivät lähetystyöhön Suomesta, hyvin nopeasti totesivat, että ’täällä on kauhea tulva, pitää alkaa rakentaa tulvavallia’. Tai miten tuet naisten voimaantumista jossain maassa, jos omassa maassasi sanot, että naiset eivät kelpaa papeiksi?” Vuola kysyy. Ja koska toimintaa kustannetaan myös sellaisten ihmisten rahalla, jotka eivät näitä uskontokuntia kannata, asiaan sekoittuu laajempi kysymys arvoista. Se liittyy tähän lähetyshistoriaan, että kun mennään, niin sitten mennään, eikä lähdetä pois. ”Jos ajattelen vaikka yhteisöjä, joissa meidän kumppanimme toimivat, niin ei siellä YK :n ihmisoikeussopimuksilla ole samanlaista arvoa, kuin sillä, mitä jostain kirkosta tai moskeijasta sanotaan.” Tämän sanoman sisältöön saattavat parhaiten pystyä vaikuttamaan juuri uskonnolliset järjestöt. Kolmas iso plussa on Vuolan mukaan se, että osassa maista valtioon ei luoteta, mutta uskonnollisiin toimijoihin saatetaan hyvinkin. ”Millaista ihmiskäsitystä edustetaan. Ne ovat myös hyvin verkostoituneita. Monet uskonnolliset järjestöt ovat esimerkiksi suhtautuneet kriittisesti moniavioisuuteen. Vaikuttaminen ei välttämättä aina tapahdu suurissa mielenosoituksissa vaan kulisseissa.” Uskonnollisia toimijoita tarvitaan siis kehitysyhteistyökentälle myös siksi, että ne voivat auttaa koko kenttää ymmärtämään uskontoja. Vuola kehottaisi esimerkiksi kiinnittämään huomiota siihen, missä vaikkapa kolonialistisia asenteita nykyään esiintyy. Miten suhtaudutaan paikallisiin käsityksiin. Esimerkiksi joidenkin uskonnollisten toimijoiden uskottavuutta syö se, että tutkitusti vaikkapa äitiyskuolemat ovat estettävissä tietyillä toimenpiteillä. nopisteiden ja sektorikohtaisten linjausten kanssa.” Ulkoministeriö tietysti valvoo sääntöjensä noudattamista, eikä väärinkäytöksiä ole syytä epäillä. 2021 29. Silti aika ajoin uutiskynnyksen ylittää erilaisten uskonnollisten järjestöjen saama potti verovaroista. ”Uskonnollistaustaiset järjestöt ovat pitkäkestoisia toimijoita. Jos opetus on näiden toimenpiteiden kanssa ristiriidassa esimerkiksi siten, että naisen seksuaalija lisääntymisoikeuksia pyritään rajoittamaan, se on järjestön kannalta ongelmallista. Mutta on myös sellaista, että on ajateltu, että homoseksuaalisuus on syntiä, vaikka sillä olisi pitkät juuret jossain kulttuurissa X”, Vuola sanoo. N äitä kysymyksiä suurempi ongelma on Vuolan mukaan kuitenkin se, että uskonnolliseen kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan liian isolla pensselillä sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa. Vaikkapa kristilliset kirkot ovat maailmanlaajuinen verkosto, joka on samalla välittömässä yhteydessä ruohonjuuritason kanssa”, Vuola sanoo. ”Sanoisin, että tänä päivänä nämä asenteet ovat suurempi ongelma maallisilla toimijoilla kuin uskonnollisilla. ”Sellaisen tahon on vaikea olla uskottava muissakaan asioissa. Etenkin, kun osa tukea saavista järjestöistä ei esimerkiksi hyväksy vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tai edes naispappeutta – linjauksia, joita voisi pitää vähintäänkin ulkoministeriön sääntöjen hengen vastaisina. ”Toiminnanjohtajamme on joskus hyvin sanonut, että on asioita, joista ei puhuta seurakunnan edessä vaan suljettujen ovien takana. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Ilman riittävää teologista osaamista myös uskontoon liittyvien kielteisen puolien haastaminen voi muuttua vaikeaksi. Demonisoimalla ja eristämällä uskonnollisia toimijoita valtava määrä niiden potentiaalia uhkaa mennä hukkaan. Millaisia arvoja edustavat esimerkiksi alkuperäiskansojen ja luonnon kannalta haitalliset investoinnit kehityksen nimissä?” Vuola kysyy
TEEMA: USKO
Hän käyttää ainoastaan niitä sanoja, jotka osaamme unissammekin. Teksti: Mika Kauhanen Kuvat: Julia Tavast K uoro hyräilee hymniä, sitä meille tutuinta sävelmää, jonka nuotit kuiskivat: näin on hyvä, näin on oikein. Nousee vuolas virta. 2021 31. Laulun puhti puhaltaa uskomme yhteiseen roihuun. Äänen pauhu pulppuaa uomaan. Kuoro huojuu musiikin rytmissä. Bändin syke tihenee, ja äkkiä esiin ponnahtaa solisti. Joku tanssii vaivihkaa. Kuoronjohtaja näyttää merkin rohkaisten seurakuntaa liittymään lauluun. Valumme samaan suuntaan. Musiikki kohottaa uskon korkeuksiin ja lataa tunnetta uskovien yhteisöstä. Niin me teemme, ensin haparoiden, sitten urku auki. Kuin Amerikan gospel-kuvioissa hän antautuu improvisointiin, huudahtaen ja ulvahtaen, korkeimpiin melodiankaariin yltäen. Musiikin merkitys ei kuitenkaan ole yhdenmukainen kaikissa uskonnoissa ja suuntauksissa. Hymyilen liikutuksesta, sillä tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu. Kajautamme viimeiMAAILMAN KUVALEHTI 1
Uskontojen tai aatteiden sisältö vaihtelee, mutta useimmissa musiikkia ei voi sivuuttaa. Kaikki muslimit eivät hyväksy kaikenlaista musiikkia, mutta kyllä kristityilläkin on ollut omat estonsa. Resitointiin liittyy sääntöjä, jotka voivat olla hyvinkin melodisia”, Pauha huomauttaa. Niiden rytmit ja riffit eivät kerta kaikkiaan sopineet hengellisen sanoman kantajiksi. Tunnelman intensiteettiä säätelevät esimerkiksi rytmin kehollisuus, tempon ja äänenvoimakkuuden vaihtelu, harmonisen jännitteen ja purkauksen vuorottelu. Yliopistonlehtori on omassa tutkimustyössään pureutunut suomalaisten muslimien identiteettiin, ja kertoo Koraanin resitoinnin olevan monille nuorillemme keskeinen äänimaisema. ”Musiikilla on ihmeellinen ” Musiikki voi tuottaa kiksejä niin herätysjuhlilla kuin Tavastian eturivissä. Sitä kuunnellaan kodeissa tai bussimatkoilla, ja tyypillisesti valmistautuessa johonkin haastavaan tilanteeseen kuten tenttiin. Suomenkin nuorilla on omat idolinsa. Pauhan mukaan nykyisin enemmistö tutkijoista ajattelee uskonnon harjoittamisen olevan kulttuurisidonnaista. Se voi tuottaa vastaavia kiksejä niin herätysjuhlilla kuin Tavastian eturivissä”, Pauha sanoo. ”Somalitaustainen räppäri Kingfish on kertonut käyvänsä perjantaisin moskeijassa rukoilemassa ja pitävänsä musiikin erillään uskonnosta. Kautta aikojen hallitsijat ovat joko vältelleet tai valjastaneet musiikin voimaa. Musiikin koko kattaus on arvossaan esimerkiksi Intian niemimaalla tai Länsi-Afrikassa suufilaisten suuntausten piirissä, ja näistä perinteistä on jopa noussut maallisen maailmanmusiikin valtavirtaan qawwalin kaltaisia ilmiöitä. SE yleistyksistä. Musiikin ydinrakenteiden avulla vaikutetaan ihmisiin. ”Koraani on ääneen toistettavaksi ja kuunneltavaksi tarkoitettu teksti. Musiikkitieteilijät ovat jo kauan sitten hylänneet ajatuksen musiikista universaalina kielenä, ja samalla tavoin uskontotieteilijät torjuvat musiikin yleismaailmallisen merkityksen eri uskonnoissa. Islamin ydinalueilla varotaan erityisesti soitinmusiikkia ja naisten laulamista, koska viettelevä vaikutus saattaisi johtaa kiellettyihin seksuaalisiin tekoihin. Samaan aikaan musiikinkaltainen kokemus kuuluu erottamattomasti Koraaniin. 2021. ”Toisaalta ei myöskään ole olemassa mitään erityistä uskonnollista psykologiaa, vaan uskonnollisuus perustuu ihan yleisiin ihmisen mielen toiminnan lainalaisuuksiin. sen säkeen täysin palkein. Minkä muun kuin musiikin välityksellä tuntisimme yhtä vahvasti yliluonnollisen. Takavuosina niin sanottujen vapaiden suuntien piirissä popja rock-musiikkeja pidettiin riettaina. Tästä syystä olisin taipuvainen ajattelemaan, että musiikki toimii uskonnollisissa yhteyksissä aika samalla tavalla kuin muutenkin. Islamissa ei ole kirkolliskokousta tai paavia, ja siksi tulkinnat oikeasta elämäntavasta vaihtelevat myös musiikin osalta. Islamiin kääntynyt Pijall puolestaan käsittelee räpissään uskonnollisia teemoja ja monipuolistaa islamin kuvaa ei-muslimeille”, Teemu Pauha sanoo. Uskonnoista islam on Pauhan erityisalaa. Kyse on rituaalien tunnesisällöstä. Mutta kyllä populaarimusiikinkin rytmit kuuluvat monien muslimien urbaaniin elämänmenoon. ”Suhtaudun kriittisesti ajatukseen uskontoperinteistä jonkinlaisina keskenään vertailtavina kokonaisuuksina”, sanoo uskontopsykologi Teemu Pauha Helsingin yliopistosta. Hiphop on voimauttanut amerikkalaisia jo vuosikymmenien ajan. ”MUSIIKILLA ja laululla on voimakas yhteisöllinen merkitys”, sanoo lauluntekijä ja säveltäjä Pekka Simojoki. Siinä uskonnollinen ja joskus yhteiskunnallinenkin sanoma välittyy yleensä vain laulaen, mutta jotkut artistit käyttävät myös lyömäsoittimia tai muuta säestystä. Musiikin ansiosta sanallinen viesti kohoaa kokemukseksi – siitä jää tunnejälki. Syntyy seurakunta. Yllättävää kyllä, samaan aikaan sellaiset kappaleet, jotka sisälsivät vanhemman tanssija populaarimusiikin piirteitä, olivat aivan ok: valssit, romanssit, foksit ja jopa iskelmälliset sävelkulut. Instrumenteista on aikoinaan ollut pannassa muun muassa harmonikka (”pirun keuhkot”) ja sähköiset bändisoittimet. Kaikkialla suhtautuminen ei ole niin jyrkkää. Hän vahvistaa, että islamin suhde musiikkiin on jännitteinen. Mikä tärkeintä, musiikki liittää uskovat muihin uskoviin. 32 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Ehkä sittenkin kyse oli kulttuurisesta sopeutumisesta eikä teologisesta harkinnasta. Tilaisuuden hartaimmat ja räjähtävimmät kohdat viritellään musiikin avulla. Uskovien keskuudessa nasheed on tänä päivänä suosittu musiikinlaji, erityisesti mitä tulee nuoriin muslimeihin. Hetken aikaa siinä on kaikki, mitä tarvitsen
Laulu voi yllättävästi koskettaa sulkeutunuttakin ihmistä pujahtamalla takaoven kautta sisään.” Simojoki on Suomen monipuolisimpia hengellisen musiikin tekijöitä. Pyrkiikö Simojoki säveltäjänä tietoisesti johonkin tiettyyn vaikutukseen kuuntelijoissa. Se teki vaikutuksen. Hänestä on ollut hyödyllisempää tukea yhteisöllisiä kokemuksia kuin tutkia lauluntekijänä omaa sielunmaisemaansa. MYÖHEMMIN Suomessa Simojoen läpimurtoteokseksi nousi sanoittaja Anna-Mari Kaskisen kanssa luotu afrikkalainen gospelmessu vuonna 1981. Se on työlästä kullankaivuuta, ei auta muu kuin ryhtyä kaivamaan, sieltä se kultasuoni sitten löytyy.” Pekka Simojoki on halunnut nostaa erityisesti yhteislaulun kunniaan. kyky mennä sanojen taakse. • MAAILMAN KUVALEHTI 1 . ”Afrikassa laulu ja tanssi kuuluivat myös kirkkoon. Jatkoa seurasi Lähetysseuran suojissa, kun Simojoki perusti pitkäikäisen Jakaranda-kuoron ja -yhtyeen. Ammattilaisena otan huomioon sen, onko työn alla esimerkiksi rukoukseen liittyvä kappale tai yhteishenkeä korostava laulu, muuten olisin huono lauluntekijä. 2021 3 3. Raja on hiuksenhieno. Palvelutehtäväänsä lauluntekijä on saanut Jumalalta armolahjan. Jos tekijä ei voi aidosti allekirjoittaa luomustaan ja pitää sitä totena, silloin ollaan vaarallisilla vesillä.” ”Kristittynä muusikkona ajattelen, että kaikki musiikinlajit ovat sallittuja, ne toimivat eri tavoin eri yhteyksissä. Ensimmäisen kitarani valmistin afrikkalaiseen malliin peltipurkista, laudankappaleesta ja rautalangasta. Simojoki opiskeli Swakopmundin suomalaisessa koulussa, samassa kuin Jaakko Löytty, josta myöskin tuli merkittävä hengellisen musiikin tekijä. Oivalsin, että ahaa, musiikki onkin kivaa! Työn äärellä naiset jauhoivat huhmareitaan tai kuokkivat peltojaan rytmikkäästi ja pitivät energiaa yllä laulamalla. Hänen laulunsa soivat rippikouluissa, virtensä kirkoissa ja rock-keikkansa seurakuntien tapahtumissa. Ura on jatkunut sittemmin täyttä vauhtia. Simojoki eli lapsuutensa Namibiassa ja imi itseensä vaikutteita sikäläisestä yhteisöllisestä kulttuurista. Hänen vanhempansa tekivät lähetystyötä Suomen Lähetysseuran työntekijöinä. Löysin Afrikassa elämäntehtäväni yhteisöllisestä musiikista”, Simojoki muistelee. Musiikki ja yhteisö liittyvät erottamattomasti yhteen. On mahdollista ylittää genrerajat, ikäpolvien rajat ja kirkkokuntien rajat. Musiikkia on toki mahdollista käyttää propagandaan. ”Kyllä kaikkeen musiikkiin kuuluu välineellisyys jollain tavalla, ei täysin neutraalia musiikkia ole olemassakaan. Jonkinlainen uskoa ja elämäntapaa vahvistava kulttuurinen ilmiö on muuten sekin, heavykansan oma joulu. Majataloiltojen idean tausta kumpuaa Afrikasta. Viimeisimpänä työmuotona on ”majataloillat”, joissa vietetään rennosti aikaa musiikin, tarinoiden, rukouksen ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Kuitenkin musiikin tekemisessä on 10 prosenttia inspiraatiota ja 90 prosenttia perspiraatiota. Jotain kansankerroksia yhdistävää hän on löytänyt: Simojoen säveltämää Tulkoon joulu -kappaletta on kuunneltu digitaalisesti seitsemän miljoonaa kertaa Raskasta joulua -ryhmän versiona
Korkea ja paksu monipäinen hirviönaamio on talvia varten. Nämä maskit ovat peräisin Bulgarian länsiosista, missä niiden päämateriaaleja ovat lampaan nyljetty nahka, sarvet ja hampaat. Naamio, vuodat ja raskaat messinkikellot voivat painaa jopa 50 kiloa. KUVAREPORTA ASI Naamiot suojaavat pahalta
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2021 35 Naamiot suojaavat pahalta Bulgarialaisessa Pernikin kaupungissa tammikuu on näyttävän surva-rituaalin aikaa. Teksti ja kuvat: Ivo Danchev Käännös: Anni Valtonen
2021 O len aina halunnut matkustaa maailmalla ja tutkia eksoottisia paikkoja. päivän välillä. Ne eivät ole muuttuneet vuosisatoihin. Vaikka tanssijat ovat perinteisesti miehiä, heidän pukunsa ovat naisten vaatteita. Maaseutuyhteisölle rituaali ei ollut nykyisen kaltainen festivaali tai syy vapaapäivään, vaan merkityksellinen osa vuoden kiertoa. Naamioiden nähtiin tasapainottavan kaaosta, turvaavan ihmisten terveyden ja hedelmällisen sadon. Noita päiviä kutsutaan ”likaisiksi päiviksi”. 36 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 40-vuotiaana huomasin, että kaikki mistä haaveilin, olikin kotimaassani, käden ulottuvilla. Tammikuussa toistuva surva-rituaali oli alkukantainen ja muinainen, ja tunsin sen liittyvän omaan geeniperimääni. . Kriittisin aika kaaokselle olivat päivät joulun ja Pyhän Jordanian eli tammikuun 6. Naamioidut ihmiset takasivat turvallisen siirtymisen luonnon kiertokulun vaiheiden välillä. Silloin pimeät henget vapautuvat ja naamioitujen kukeri-tanssijoiden on suojeltava hyvää. Kun näin hirviömäisten naamioitujen olentojen tanssivan. . Lampaat ovat hämmentyneitä nähdessään survakarin eli naamioidun tanssijan. Maskia käytettiin paitsi pahan karkottamiseen myös identiteetin piilottamiseen ja muuttamiseen sekä elämän ja kuoleman maailmojen yhdistämiseen. Vaikka ne ovat ulkomuodoltaan pelottavia, niiden tarkoitus on karkottaa pahat henget, ja näin suojata ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, viljelyksiä sekä karjaa. Vajaan 100 000 asukkaan länsibulgarialainen Pernik ei ole hylännyt perinnettään, joka juontaa juurensa kauas muinaisuskontojen ajalle. Värikkäästä villasta tehtyjä naamioita löytyy ainoastaan yhdestä Itä-Bulgarian kylästä
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2021 37
Päivän päätteeksi kyläläiset valitsevat parhaan Chaushin, joka seisoo kuvassa etummaisena.. Maan lounaisosissa Chausit ja Babugerit ovat paikallinen versio perinteestä. Joka vuosi ne poistavat pahat henget tanssimalla kaupungissa ja kyläläisten ympärillä
Moni osallistuja ei enää ole mukana naamioituakseen, vaan halusta kuulua joukkoon. Nykyään ryhmät ovat avoimia myös naisille ja lapsille, mikä auttaa traditiota pysymään elossa. Jokaisen kuvauksen jälkeen olin kuitenkin yhä syvemmällä mielikuvitusmaailmassani, enkä löytänyt enää tietä ulos – en edes halunnut löytää.. KAKSI vuotta sitten aloin miettiä, kuinka voisin vangita naamioitujen hahmojen hengen valokuvaan. Kun aloitin matkani bulgarialaisiin juuriini, ajattelin, että kyseessä olisi yksi kuvausprojekti muiden joukossa. JOKA talvi Pernikin kaupungissa tuhannet naamioidut ryhmät eri puolilta Bulgariaa levittäytyvät kaupunkiin ja kilpailevat palkinnoista. Rituaalin syvemmät merkitykset jäävät kenties varjoon, mutta sen voima säilyy. 40 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Minun piti mennä kyliin tapaamaan heitä läheltä, kaukana väkijoukoista. Löysin vain yhden vastauksen: viemällä heidät takaisin luontoon, siihen ympäristöön, josta he tulivat. 2021 ja soittavan isoja vanhoja kellojaan, tunsin villin kutsun. Kuvaustilanteessa ei saisi olla muita kuin minä ja he. Olennot lauloivat taianomaista lauluaan, joka oli kuin loitsu kaikille läsnä oleville, rytmin shamanistisuus kietoi sisään taikapiiriinsä, toiseen todellisuuteen. Kutsun tätä valokuvaushankettani nimellä Vartija-projekti (Guardian-project), koska naamioiden tarkoituksena on ollut pelotella pahat henget pois. Mutta kaikki mikä on elävää, muuttuu. Nuorille pojille surva on ollut tärkeä siirtymäriitti vuosisatojen ajan. Yhtäältä halusin luoda henkimaailman, jossa nämä olennot elävät omaa elämäänsä, ja toisaalta paljastaa ihmisten kasvot ja tarinat. Rituaalin syvät juuret ovat selvinneet hengissä, vaikka alueella on hallinnut niin kristinusko kuin kommunismikin
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . . Naamioidut tanssijat turvaavat viljelysten menestyksen tulevaksi vuodeksi. 2021 41. Lehmä ja hevonen odottavat esiintymistä rituaalissa Simitlin kaupungissa, joka on yksi monista Bulgarian naamiofestivaalikaupungeista. ?Itäbulgarialaisen kaupungin rituaalin kohokohta on juhlallinen kylvöseremonia
KUVA: DENISLAV STOICHEV ?Nämä Pernikin puiset päät ovat viimeiset jäljellä olevat naamiot vanhemmilta sukupolvilta. Tällä hetkellä Danchev jatkaa työskentelyään surva-rituaalin dokumentoijana ja on tekemässä aiheesta valokuvakirjaa. IVO DANCHEV on työskennellyt valokuvaajana Bulgarian National Geographic -lehdelle kymmenen vuotta, joista viisi vuotta lehden graafisena suunnittelijana (AD). Uudet naamiot ovat erilaisia, eivätkä ne ole yhtä vaikuttavia kuin esi-isien tekemät. Hänen työtään voi seurata Instagramissa @evodanchev ja Facebookissa. . Asuun kuuluu kaksi hametta, kelloja ja puinen miekka. 2021. 42 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Musta Kuker on yhden koillisessa sijaitsevan kylän oma erityinen juttu; muinaisilta ajoilta periytynyt naamio ja maalatut kasvot. Muut on myyty keräilijöille
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2021 4 3
Kuvitus: Outi Kainiemi. Suomalaisen yhteiskunnan maallistuessa ja kirkon jäsenmäärän pudotessa nämä perinteet ovat alkaneet tuntua monista vierailta. Järjestön kerrottiin olevan uskonnollisesti sitoutumaton, eivätkä ristikorujen kaltaiset symbolit sopineet imagoon. Kuvienkäsittelyn yhteydessä häntä pyydettiin retusoimaan muutamien työntekijöiden kaulassa välkkyneet ristiriipukset näkymättömiin. Suomessa on perinteisesti totuttu ajattelemaan, että uskonnollisuus on ihmisen yksityisasia. Ristien lisäksi näkyy nyt myös esimerkiksi erilaisia uskonnollisuuden tunnuksina käytettyjä vaatteita ja päähineitä. 2021 ESSEE T uttu valokuvaaja teki keikan suomalaiselle järjestölle: toimeksiantona oli kuvata organisaation henkilökunta verkkosivuja varten. Yhdet eivät halua, että heidän lapsilleen tuputetaan kristinuskoa osana koulun arkea, toiset taas eivät pidä siitä, että tutusta perinteestä luovutaan. Linjaus antaa suuntaviivat siihen, miten maailmankatsomuseroihin tulee yleisesti suhtautua. Myös presidentin tunnustuksellisuudesta on käyty aika ajoin keskustelua. Samaan aikaan usealla suomalaisella on kaulassaan tai kaapissaan rippiristi, koulujuhlissa on vuosikymmenien ajan laulettu Suvivirsi ja uudenvuoden puheessaan moni Suomen presidenteistä, viimeksi Sauli Niinistö 1.1.2021, on toivottanut kansalaisille Jumalan siunausta. 4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . M yös uskonnollisuuden harjoittamista koskeva keskustelu on saanut lisää kerroksia ja kierroksia. Kaikissa uskonnoissa jokapäiväinen tunnustuksellisuus ei rajoitu omassa sängyssä lausuttuun iltarukoukseen tai paidankauluksen alle mahtuvaan koruun. Jyrkimmät jakolinjat tuntuvat kulkevan uskovien ja uskonnottomien välillä, eivät niinkään erilaisten uskontojen keskuudessa. Nykyisin kesälomien alkaessa itse virren lisäksi kuullaan sen laulamisesta viriävää väittelyä. Keskustelun ytimessä on YK :n linjaus uskonnonvapaudesta, joka peräänkuuluttaa sekä ihmisen oikeutta uskontoon ja sen harjoittamiseen, että oikeutta olla uskomatta ja harjoittamatta uskontoa. Se ei kuitenkaan kerro, kuinka asiat pitäisi ratkaisUsko – esille vai piiloon. Uskonnollisuuden harjoittamista koskeva keskustelu on saanut lisää kerroksia ja kierroksia. K onkreettisimmin uskontojen olemassaolo ja kanssaihmisten uskonnollisuus tulevat osaksi myös uskonnottomien havaintokenttää, kun ulkoisessa olemuksessa on näkyvillä uskonnollisia symboleja. Uskonnollisuus ja sen näyttäminen on alkanut kiertyä yhä tiiviimmin osaksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä. Uskonnollisuuden näyttäminen on alkanut nivoutua yhä tiiviimmin osaksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä, antropologi ja toimittaja Lea Pakkanen kirjoittaa. Uskonnon arkinen harjoittaminen saattaa vaatia useita rukoushetkiä päivässä, erilaisten tarvikkeiden mukana pitämistä tai muita toimenpiteitä. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen on kasvattanut maassa harjoitettavien uskontojen määrää ja sen myötä myös uskonnollisten tunnusten kirjoa katukuvassa ja työpaikoilla
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . S uomalaisilla työpaikoilla käytännöt vaihtelevat. Mitä lähemmäksi arjen tasoa tarkastelun ulottaa, sitä harmaammaksi sävyt käyvät. Linjan materialisoituminen käytännöksi saa joskus absurdeja mittasuhteita. Jotakin, joka jää meidän jokaisen toteutettavaksi arjen kanssakäymisessä. K esällä 2020 sisäministeriö alkoi selvittää, voisiko suomalainen poliisi käyttää huivia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa poliisit saavat käyttää uskonnollisia symboleita. Käytännön tasolle vietynä Suomen poliisin selvityksessä on kyse siitä, voiko esimerkiksi tunnustuksellinen musliminainen toimia Suomessa poliisina ja säilyttää silti uskonnollisen itsemääräämisoikeutensa. Maaliskuussa 2017 EU -tuomioistuin linjasi, niin ikään Ranskassa ja Belgiassa sattuneiden ennakkotapausten perusteella, että työnantajilla on oikeus kieltää työntekijöiden näkyvät uskonnolliset symbolit työpaikoilla. Sikhiläisyyttä harjoittavien sallitaan käyttää turbaania osana linja-autonkuljettajan työasua. Ranskassa ja Belgiassa tiukkaa sekulaaria linjaa ylläpitävä valtio pyrkii kitkemään kaiken uskonnollisuuden näyttämisen julkisissa tiloissa. Valinnalla on neutraaliuden sijaan haluttu viestiä sitä, että poliisi edustaa monimuotoisen yhteiskunnan erilaisia asukkaita. Uskonnonvapauden toteuttaminen arjessa näyttää pakenevan mustavalkoisia sääntöjä. Suomessa esimerkiksi Suomen Ekumeeninen Neuvosto muistutti tapauksen yhteydessä, ettei uskonnollisuuden piilottaminen työpaikoilla ole neutraaliutta. 2021 45 ta, kun uskonasiat kytkeytyvät ihmisten muihin rooleihin yhteiskunnassa. Oikeus edellyttää sitä, että työpaikalla on käytössä sisäinen ohjeistus, joka kieltää tasapuolisesti kaikki näkyvät poliittiset, filosofiset tai uskonnolliset tunnukset. Vuonna 2019 Ranskassa uutisoitiin tapauksesta, jossa katolinen nunna ei saanut paikkaa valtion vanhainkodista, sillä siellä ei saanut käyttää huntua. Vaikkapa terveydenhoitoalalla huivien käyttö on sallittua ja työnantaja tarjoaa joskus huivin osana työasua. Tähän asti Suomen poliisissa tunnuksetonta virka-asua on pidetty poliisi-instituution neutraaliuden symbolina. Konkreettisimmillaan se tuntuu olevan erilaisuuden sietämistä, toisten huomioimista ja jatkuvaa keskustelua. Mikäli tällaista ohjeistusta ei ole, uskonnollisen symbolin kieltäminen yksittäiseltä työntekijältä voidaan edelleen tulkita syrjinnäksi. Aihe pohdituttaa myös muualla maailmassa. • Esimerkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa poliisit saavat käyttää uskonnollisia symboleita.
FINGO.FI/POWERBANK Yritys etsii järjestö kumppania tositarkoituksella. Tuemme järjestöjä innovaatioissa, teknologisissa ratkaisuissa ja yritys yhteistyössä. Unelmoimme yhteistyöstä, jossa löydämme kestäviä tapoja rakentaa reilumpaa maailmaa. Fingo Powerbank auttaa kehitysjärjestöjä työskentelemään reilumman maailman puolesta – vielä entistäkin paremmin. Nähdään Powerbankin tutustumistilaisuuksissa! Järjestö, löydä yrityskumppani. Ps. Matchmaking Platform listaa yli suomalaista 50 yritystä, jotka ovat potentiaalisia kumppaneita järjestöille. Ota yhteyttä! Terveisin Tuleva kumppanisi. Fingo Powerbank järjestää järjestöille ja yrityksille myös tilaisuuksia tutustua toisiinsa.
Uskontojen uhrien puolella UUT ry:n Joni Valkila pyrkii työssään antamaan uskonyhteisöjen uhreille tukea ja parantamaan heidän oikeuksiaan.. Joissakin yhteisöissä vallitseva jyrkän tuomitseva suhtautuminen seksuaalija sukupuolivähemmistöihin voi johtaa mielenterveyttä rasittavaan kaksoiselämään ja tiiviistä yhteisöstä irtautumiseen sekä siihen liittyviin ongelmiin. Tiiviissä uskonyhteisössä on yleensä karismaattinen johtaja, jolla on paljon valtaa suhteessa yhteisön jäseniin. Tutkinut väitöskirjassaan Reilun kaupan vaikutuksia kahvinviljelijöihin, heidän osuuskuntiinsa ja työntekijöihinsä Nicaraguassa. Joni Valkila Ammatti: Uskontojen uhrien tuki (UUT) ry:n toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori. Pahimmillaan johtajat voivat päättää hyvin yksityiskohtaisesti yhteisön jäsenten elämästä. Olisi myös tärkeää, että poliitikot ottaisivat asiaan kantaa. Tausta: Työskennellyt UUT ry:n toiminnanjohtajana yhdeksän vuotta. Media käsittelee monipuolisesti uskonnollisten yhteisöjen epäkohtia. Tiiviit uskonyhteisöt ovat alttiita seksuaalisen väkivallan esiintymiselle ja sen salailulle. KAISU SOFIA KINNUNEN KUKA. Uskonnollisessa yhteisössä kasvaminen voi olla lapsen kehitykselle haitallista. Yhteisöstä irtautunut henkilö voi jäädä hyvin yksin, sillä hän saattaa menettää kaiken: maailmankuvansa, identiteettinsä, perheensä ja muut sosiaaliset suhteensa. Alttiutta lisäävät anteeksiantamisen kulttuuri, Jumalan auktoriteetilla toimivat miehet ja alisteisessa asemassa olevat naiset ja lapset. RUOHONJUURELL A Tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on jäsenelle erittäin vaikeaa. Myös suurperheiden isien ja lasten hyvinvointi voi vaarantua. Pahimmillaan eroaminen voi johtaa mielenterveyden menettämiseen ja syrjäytymiseen – jopa itsemurhaan. Lapset voivat kohdata vakavia pelkoja liittyen maailmanloppuun tai helvettiin. EE VA AN U N D I 47 Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Valtion tulisi puuttua yksilön ihmisoikeuksia loukkaavaan toimintaan ja epäkohtiin uskonnollisissa yhteisöissä. Ehdottomasti. Asian tiedetään olevan näin. Noin 20 vuotta kestävä, jatkuva raskaana oleminen, synnyttäminen ja pienten lasten vanhemmuus voivat tuhota äidin fyysisen ja psyykkisen terveyden. Kyllä, mutta toimittajat eivät laita uskonyhteisöjen edustajia, viranomaisia tai poliitikkoja tiukoille sen suhteen, mitä hengellisen väkivallan lopettamiseksi tulisi tehdä. Johtajia voi olla useampiakin, ja heillä on yhteisöissä paljon valtaa. Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asemassa on paljon parannettavaa uskonyhteisöissä. Viranomaiset voisivat vähintään kerätä tietoa hengellisen väkivallan uhreilta, minkä jälkeen voitaisiin pohtia mahdollisia toimia. Joissakin tapauksissa lapset eivät saa ikätovereidensa tavoin normaaleja kokemuksia yhteiskunnassa toimimisesta, kuten ihmissuhteiden solmimisesta. Harrastukset: Luonnossa retkeily ja valokuvaaminen, luonnonsuojelu, Suomen Luonnon Villiinnytysyhdistyksessä toimiminen sekä hirvisafareiden järjestäminen. Vanhoillislestadiolaisten ehkäisykielto on ongelmallinen. Ongelmallista on, jos yhteisö eristäytyy tiukasti muusta yhteiskunnasta
Vanhemmat asuivat mun isoveljien kanssa Iranissa lähes kymmen vuotta, kun maa oli sodassa Irakin kanssa. Teksti: Lea Pakkanen Kuvat: Saara Mansikkamäki 4 8 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Fanitin häntä tosi paljon. Tuntuu siltä, kuin olisi tunnettu aina. 2021 SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. Ystävyys kannattelee, kun työ menee ihon alle. Perheeni muutti lopullisesti SANATONTA YMMÄRRYSTÄ Sara Salmani ja Jasmin Assulin kohtaavat elämässään syrjintää, rasismia ja identiteettipohdintoja. Molemmat kouluttavat työkseen organisaatioita monimuotoisuudesta, inklusiivisuudesta sekä rasismin ja syrjinnän kitkemisessä. J ASMIN : Tapasimme ensimmäisen kerran toukokuussa 2019. Kun olin kolmen kuukauden ikäinen, muutimme takaisin Iraniin. Mun isä on Marokon juutalainen, joka on muuttanut aikoinaan Ranskan kautta Israeliin. Isä muutti Suomeen 1980-luvun lopussa. Meidän on niin helppo puhua ja ymmärrämme toisiamme täysin. S: Mun isä taas on iranilainen ja äiti suomalainen. Siellä hän tapasi suomenruotsalaisen äitini, joka oli lähtenyt vapaaehtoistöihin kibbutsille. He päättivät muuttaa Suomeen. Äiti tosin sanoo aina, että ”Rakastuin ensin islamiin, sitten isääsi”. Vaikka tapasimme työn merkeissä, meistä tuli nopeasti ystäviä. He tapasivat ja rakastuivat Lontoossa 1970-luvulla. Minä synnyin täällä 1992 ja pikkusiskoni muutamaa vuotta myöhemmin. SARA: Jep. J: Tarinoissamme on paljon samankaltaisuuksia. Tämä työ vaatii tekijältään tosi paljon. Kun vuonna 1988 oli kovat pommitukset, äiti odotti mua viimeisillään. Tiesin Saran sosiaalisesta mediasta, koska olemme saman ikäisiä, vähemmistöön kuuluvia naisia, jotka tekevät samojen asioiden parissa töitä. Myös duuni yhdistää. Olin mennyt mukaan rakentamaan erästä työelämän inklusiivisuutta edistävää organisaatiota ja sanoin siellä heti, että meidän on pakko saada mukaan Sara Salmani
Rasismin juuret sijaitsevat yhteiskunnan rakenteissa ja niitä he pyrkivät muuttamaan.. Saran (vas.) ja Jasminin (oik.) mukaan loukkaava huutelu on rasismin pintatasoa
Hänelle oli helpointa selvitä niin. J: Mun isä sai uskonnollisen kasvatuksen ja kävi juutalaisen sisäoppilaitoksen. Mun kotikasvatukseen kuului, että toisten uskontoja arvostetaan. Suomeen, kun olin kolmevuotias. Isä sanoi noissa tilanteissa vaan, että älä välitä. Ihminen saattaa nähdä itsensä huonossa valossa ja peitellä joitakin puolia itsessään. Hän ottaa aina kaikki huomioon. Ehkä juuri siksi meille kaikille kehittyi niin vahva side islamiin. Mulle oli kehittynyt häpeä sitä kohtaan. En ikinä samaistunut täysin kumpaankaan maahan. Itselleni juutalaisuus ei ole sidoksissa Israeliin, tärkeimpiä ovat kulttuuriset perinteet ja kollektiivinen historia. Meihin liitetään suomalaisessa yhteiskunnassa ennakkoluuloja esimerkiksi uskonnon, etnisyyden tai ihonvärin perusteella. 2021. J: Sisäistetty rasismi on usein tiedostamatonta. Vietimme perjantaisin sapattia, jolloin isä kokkasi marokkolaista couscousia ja kalaa ja tomaattista kananmunaruokaa shakshukaa. Vanhempieni kodin ovi on sytytetty tuleen ja mua on syljetty naamaan, koska olen muslimi. Ja että hän puhkeaa laulamaan helposti! S: Noin 20–23-vuotiaana mulla oli vaihe, että en juuri rukoillut, enkä miettinyt uskontoa paljon, vaikka käytinkin huivia. J: Kun kirjoitin blogipostauksen monimuotoisuudesta yrityskulttuurissa nimeni ja kuvani päätyi äärioikeistoryhmän sivuille. Muistan kun kuljin 1990-luvun Tampereella isäni kanssa ja meille huudeltiin rasistisia loukkauksia ulkonäkömme takia. Muut eivät tiedä että: Jasmin on sikahyvä kokki ja himojoogaaja. Nykyisin perheemme on tarkka turvallisuudesta. Se luo myös psykologisen turvallisuuden, jota välillä rodullistettuna naisena ystäviltä tarvitsee. Koin aina, että mua eivät ymmärrä iranilaiset eivätkä suomalaiset. JASMIN ASSULIN, 28 Monimuotoisuuden asiantuntija Parasta Sarassa: Saran ainutlaatuinen energia. Muut eivät ehkä tiedä: Miten paljon Sara rakastaa elokuvia. Ja vaikka hän kapinoi nuorena uskontoa vastaan, kotona Suomessa hän piti yllä juutalaisia perinteitä. Uskonto on ollut mulle aina tosi tärkeä asia. Silti sekä minä, siskoni että mieheni saatiin juuri samanlaiset vihatekstarit. J: Toi on just tota, kun on dual heritage, eli kahdet juuret. Meidän uskontojen välillä on paljon tällaista. 50 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Meilläkin isä vain nauroi syrjiville kokemuksille. S: Me pystytään puhumaan Jasminin kanssa kaikesta, kuten uskonnosta, tosi avoimesti. Jälkeenpäin olen pohtinut asiaa ja tajunnut, että oli kai luonnollista ottaa islamiin etäisyyttä, kun olin aina kuullut puhuttavan siitä Suomessa vain negatiivisesti. Ihailen sitä. Välillämme vallitsee sanaton ymmärrys näistä kokemuksista. Sitä pitäisi tuoda esiin ja normalisoida. Ärsyttävintä: Sara on välillä tosi kiltti, myös tilanteissa, joissa hänellä olisi oikeus puolustaa itseään. Meillä on sama näkemys maailmanpolitiikasta ja kumpikin ymmärtää, että politiikka ja uskonto ovat eri asioita. S: Sun isällä ei varmaan ollut itselläänkään työkaluja käsitellä noita kokemuksia. Ja kun Mellunmäen moskeija joutui ilkivallan kohteeksi 2019, juutalaisia ystäviäni meni osoittamaan solidaarisuutta. Se pysäytti. J ASMIN : Kun Helsingin synagogaa vandalisoitiin 2020, ihmiset toivat kukkia osoittaakseen tukea. Ärsyttävintä: Se, että hän pyytää anteeksi silloinkin, kun ei tarvitsisi. Tuntui ihanalta, että Sara oli siellä ensimmäisten joukossa kukittamassa aitaa. SARA SALMANI, 32 Monimuotoisuuden asiantuntija, opiskelee näyttelijäksi Parasta Jasminissa: Että hän uskaltaa sanoa asiat rohkeasti ja suoraan. Se oli selviytymismekanismi. Vanhemmat ei koskaan pakottaneet meitä lapsia siihen. J: Rodullistetuksi tuleminen yhdistää meitä. Että ” Oli kai luonnollista ottaa islamiin etäisyyttä, kun olin aina kuullut puhuttavan siitä Suomessa vain negatiivisesti. S: Mustakin on kirjoiteltu äärioikeiston julkaisuissa. Äiti varmistelee, että meillä kaikilla on salaiset numerot ja osoitteet. S: Varsinkin kun itsellä on eri uskonto kuin suurimmalla osalla väestöstä. Saan somessa paljon vihapostia. Juhlimme myös juutalaisia juhlapyhiä, kuten esimerkiksi hanukkaa ja pesachia
On voimaannuttavaa, että pystymme sanoittamaan kokemuksiamme. Siis ennen syömistä, sen aikana ja sen jälkeen! J: Todellakin. Esimerkiksi vaikka se, kun minulle tokaistaan, että ”sä puhut niin hyvin suomea”. Pitäisikö pitää maalausilta. Me ollaan tehty paljon töitä yhdessä, upeita projekteja, joista ei vielä osata edes haaveilla. Ruoka on tosi olennaista, kun me tavataan. J: Mutta ei me aina puhuta näistä, kun me tavataan vapaa-ajalla. ei aina tarvitse selitellä tiettyjä asioita, tai pelätä, että toinen vähättelee, jos haluaa tuoda ilmi jonkun kokemuksen. Että ei ole yksin. istutaan iltaa. S: Se voisi olla kivaa. Joskus mietin, puhuvatko muut kuin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ihmiset ruuasta näin paljon. S ARA : Suoran rasismin lisäksi kuormittavia ovat mikroaggressiot. Marokon ja Iranin keittiöissä on paljon eroja, se on mielenkiintoista. Usein osallistujilta tulee kommentteja, jotka saattavat triggeröidä omia rasismikokemuksiamme. S: Ai missä näen meidät kahdenkymmenen vuoden päästä. J: Me pidetään aiheesta paljon koulutuksia yhdessä. Vaikka Sara ja Jasmin työskentelevät samalla alalla freelancereina, he eivät näe toisiaan kilpailijoina vaan puhaltavat yhteen hiileen ja tukevat toisiaan. Ne ovat arkisia kommentteja, joilla toiseutetaan eli luokitellaan ulkopuoliseksi erilaisuuden vuoksi. • MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Meidän molempien lapsista on kasvanut meidän tuellamme vahvoja, oman taustansa tiedostavia, ja me ollaan sellainen hullu laajennettu perhe. 2021 51. Silloin ihan pieni katse Saralta auttaa jaksamaan. Me puhutaan tosi paljon ruuasta. Naisille tärkeää ystävyydessä on avoin keskustelu sekä kunnioitus toisen erilaisuutta ja samankaltaisuutta kohtaan. Ja silloin tilanne on varmaan myös se, että sä Jasmin tulet mun tyttären häihin. Mä hankin itselleni juuri akryylimaaleja. Me kokataan iranilaista tai marokkolaista ruokaa ja . Myös rakenteellisen rasismin purkaminen on vaativaa. Kuten se, että tyttäreni oli päiväkodissa kysymättä ilmoitettu S2 (suomi toisena kielenä) -ryhmään. J: Joo! Me tanssitaan mun kumppanin kanssa hulluna tanssilattialla. Joskus meidän kumppanit on mukana ja me järkätään vaikka peli-ilta… S: Mähän en siis tykkää peleistä! J: No et niin. S: Meillä on myös Jasminin kanssa sama tietotaso näistä aiheista
Lähiödosentti Marko Juntunen on arvostettu Lähiidän tutkija ja arabiankielen kääntäjä. Nyt hän on kirjoittanut havainnoistaan kirjan. Teksti: Mikko Koskinen Kuva: Laura Oja 10 K YSYMYSTÄ. Elämä Varissuolla voi Juntusen mukaan avata muslimidiasporan todellisuutta kaikkialla Euroopassa. Lähi-Idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen on havainnoinut elämää Turun Varissuon monikulttuurisessa lähiössä vuosien ajan
5 Millainen eriytyminen Suomessa vallitsee islamilaisen väestön ja muun väestön välillä. Toivoisin sen ohjaavan keskustelua siten, ettei muslimina oleminen asettaisi minkäänlaisia vääjäämättömiä kohtalon kulkuja muslimiväestölle. Siinä mielessä kyllä, että Varissuolla nuorten naisten liikkumavapaus julkisessa tilassa on selkeästi pienempi kuin nuorten miesten. Varissuolla näkyvät ilmiöt koskettavat kaikkia länsimaisia kaupunkikonteksteja, joissa muuttoliike on ollut vilkasta ja muslimiväestö on kasvanut. Asiaan liittyy myös se, että ihmiset, joilla on Lähi-itään viittaava nimi, ovat vuokramarkkinoilla syrjityssä asemassa. 3 Kuinka uskonnolliseksi kuvailisit Varissuon islamtaustaista väestöä. Julkisessa keskustelussa puhumme asiasta ikään kuin vain maahanmuuttokriittiset ihmiset tunnistaisivat ongelman. Todellisuudessa maahanmuuttajia itseäänkin monesti kiusaa se, että he päätyvät asumaan omille saarekkeilleen, jolloin esimerkiksi lasten on vaikeampaa oppia suomen kieltä. 10 Millaisen vaikutuksen toivot kirjallasi olevan. On myös uskonnosta irtisanoutumista. 4 Mitä mieltä olet median tavasta käsitellä Suomessa asuvia muslimeja. 7 Poikkeaako islamtaustaisten ihmisten asema Suomessa muusta Euroopasta. Myös uskonnollinen tausta vaikuttaa. Asiasta puhutaan vähän, mutta nyky-Euroopassa islamin jättävien määrän on arvioitu olevan suurempi kuin siihen kääntyvien. Näiltä perheet pyrkivät suojaamaan jälkipolviaan. 2021 53 1 Kirjasi Matkalla islamilaisessa Suomessa perustuu pitkälti Turun Varissuon lähiössä tekemiisi havaintoihin. Arki Varissuolla osoittaa, ettei ole mitään järkeä puhua esimerkiksi Suomen irakilaisista jonain kollektiivisena yhteisönä. Suomessa on hyvin onnistuttu välttämään asuinalueiden gettoutuminen. 6 Mitä ongelmia alueellinen eriytyminen voi aiheuttaa. Pidetään kiinni siitä, että asuinalueet eivät eriydy ja pyritään purkamaan keskustelun polarisaatiota. Nuorten vanhemmilla on lähiöympäristössä valtavasti huolia lapsistaan. Muslimien on hyvin hankalaa vastata median kysymyksiin, koska ei ole olemassa sellaista yhtä selkeää muslimiyhteisöä, jollaisen nimissä media heidän odottaa puhuvan. 2 Kuinka yhtenäinen joukko islamilaisen kulttuuritaustan omaavat ihmiset Varissuolla ovat. Valtaosa ei niinkään kiinnity moskeijayhteisöihin, mutta yksityisesti uskonto on heille silti tärkeää. 8 Millä tavalla islamin sisäiset tai Lähi-idän konfliktit näkyvät Suomessa. Varissuolla on kaksi kaupungin parhaimpiin lukeutuvaa koulua, viihtyisiä väestötiloja ja lähiöpoliisi, jolla on mahdollisuus pitää yhteyttä nuoriin. Osa toki harjoittaa päivittäin uskontoa, mutta mielestäni he ovat selkeä vähemmistö. Konfliktin myllertämästä maasta tulevat ihmiset asuisivat yleensä mieluiten mahdollisimman heterogeenisessä ympäristössä välttääkseen kohtaamasta lähtömaassaan vallitsevia jännitteitä. Tavallisesti media kiinnostuu muslimiyhteisöistä silloin, kun on kyse ongelmista, kuten Turun terrori-iskun yhteydessä. Vakaumuksen sijaan suhde uskontoon voi tarkoittaa myös politisoitunutta käsitystä tai kulttuurisia juuria. Muslimien muuttoliike Varissuolle on lähtöisin erityisesti sotien pirstomista ja jakautuneista maista ja jatkunut jo 30 vuotta. • ” Nyky-Euroopassa islamin jättävien määrän on arvioitu olevan suurempi kuin siihen kääntyvien.. Muslimiväestö päätyy pääosin vuokra-asuntoihin huokeammille alueille. Etenkin etelän kasvukeskusten suhteen Suomessa on nähtävissä eriytymistä. Varissuolla läsnä olevia keskusteluja on käyty jo 1970-luvulla Britanniassa ja Ranskassa ja 1990-luvulla Ruotsissa. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Varissuolla asuu paljon syrjäytymisuhan alla olevaa kantasuomalaista väestöä, mikä tuottaa maahanmuuttajille kuvan, että suomalainen yhteiskunta on täynnä uhkia. Asiaan liittyvät kysymykset perheen kunniasta, jotka koskettavat tyttöjä enemmän kuin poikia. Kuinka yleistettäviä ne ovat. 9 Onko huolille naisten asemasta perusteita Suomen islamilaisten yhteisöjen osalta. Gettoutumisen välttäminen on kiinni yhteiskunnan tahdosta ylläpitää alueiden hyvinvointia. Siksi siellä asuvat yhteisöt ovat hyvin monimuotoisia. Varttuneemman väestön parissa perheen poliittinen historia sanelee sijoittumista ja verkostoitumista Suomessa. Irakilaiseen sunniperheeseen syntyneillä on varauksellisuutta shiiataustaisia kohtaan ja päinvastoin
Europatriarkaattia ja kolonialismin perintöä valottava esikoisteos Aistien viisaus rakentuu erilaisista luvuista tai esseistä. SINI LINTERI KIRJA. Tämä kaikki kietoutuu yhteiskuntaa muovaaviin narratiiveihin eli tarinoihin. Salami yhdistää pohdintojaan arkiseen kuvaukseen esimerkiksi siitä, millaista oli kasvaa keltaisena tyttönä Lagosissa tai kokea rasismia Malmössä. Salami on maailmalla kysytty puhuja ja vaikuttaja. Kuvaus vuoresta kirjan alussa ei tunnu järin omaperäistä. Aistien viisaus on tervetullut ja inspiroiva teos, jolla on omanlaisensa ääni tai katse maailmaan. Tutkimusmatkailija lähestyy vuorta, mutta ei löydä odottamaansa ja pettyy. Henkilökohtainen on hyvällä tavalla tasa-arvoista muun ajattelun kanssa ja tuo samalla kirjaan tärkeää konkretiaa. MINNA SALAMI: AISTIEN VIISAUS S&S 2020 SUOM . Salamin kirjassa omakohtainen kokemus yhdistyy tietoon, historiaan ja nykypäivään. Kaiken nähnyt kansainvälinen yleisö riehaantui, kun virtuoosinelikko svengasi hurjasti nyrjähdellen suomalaisen hulluuden ja slaavilaisen paatoksen ajamana. Uusi albumi palaa perimmäisille juurille, luottaen lujasti SVÄNG: IN TRAD WE TRUST ECLIPSE MUSIC ylisukupolvisten kansansävelmien tenhoon: In Trad We Trust. On olemassa vuori, jonka huhutaan olevan hedelmällistä maaperää ja täynnä rikkauksia. Uskottava se on. 2021 ARVIOT. Salami nostaa aistien viisauden keskiöön ja lähestyy teoksessaan uusin tavoin esimerkiksi tiedon, vapauden, mustan, naiseuden ja kauneuden aiheita. Mutta jatketaan. Paljon myöhemmin toinen ihminen, joka uskoo yhä tarinaan, etsiytyy vuoren juurelle ja havaitsee sen vehreäksi. Bassohuuliharppu pomputtaa, sointuharppu komppaa, melodiaharput tikkaavat ja leijaavat. Syntyy kalabaliikkia. MARIE KAJAVA LEVY. Kuunnellessa arkistopöly ei aivastuta yhtään, vaan kaikki tuntuu tuoreelta ja mehukkaalta. Kuten kirjailija Minna Salami toteaa, hänen tavoitteenaan ei ole haastaa eurosentristä ja patriarkaalista näkökulmaa maailmaan. Perinteistä kansanmusiikkia ei kannata epäillä, kun liekkiä puhaltaa tällainen ryhmä tekijöitä. Kirja päättyy vuoreen ja nyt näkökulma onkin ihmisten sijaan vuoren. Eikä muita soittimia tarvita! Hervottomien keikkakokemuksieni kunniapaikalle kuuluu Sväng-yhtyeen setti helsinkiläisessä ravintolaratikassa. Neljä huuliharpistia samassa yhtyeessä. Kirja tarjoaa vaihtoehtoja vahingoittaville ja syrjiville näkökulmille. Salami korostaa, että etnisyyden, sukupuolen ja ihonvärin kaltaiset sattumanvaraiset tekijät vaikuttavat paljon siihen, miten näemme maailman ja maailma meidät. Kyllä. Sväng on levyttänyt muun muassa Balkan-musiikkia, tangoa ja Sibeliusta – aina omalla kierteellään. NIGERIALAISSUOMALAINEN, Lontoossa asuva Minna Salami tuli tunnetuksi perustamastaan MsAfropolitan-blogista, joka yhdistää feminismin ja kriittisen katsauksen nykykulttuuriin afrikkalaisesta näkökulmasta käsin. Aistien viisaudessa Salamin lauseet eivät ole yhden totuuden torvia. MIKA KAUHANEN Kuinka lähestyä vuorta Lennokasta tunnelmaa isolla liekillä 54 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Hän kirjoittaa omasta totuudestaan käsin eli siten kuin kokee maailman: mustan afrosentrisen feministin näkökulmasta. Vuori on ja pysyy – ja todistaa erilaisten ihmisten lähestymisyrityksiä. Se toinen vuorelle kulkenut hajotti yksiulotteisen ajattelutavan ja totuuden. Tai miten puhua kauneudesta ja patriarkaatin arvoista, kun haluaa olla feministi ja samalla omistaa aivan liian monta kallista kauneudenhoitotuotetta. Hän lainaa monia ajattelijoita ja kirjailijoita, kuten Toni Morrisonia ja Chimamanda Ngozi Adichieta. Sävelmissä on polskaa, sottiisia ja valssia, mitä kaikkea, kappaleen lajilla ei ole väliä, kun tunnelma vie näin lennokkaasti mennessään
Aikaisempina vuosina valotaidetapahtuma on järjestetty jo tammikuun alussa, mutta koronarajoitusten takia sitä on jouduttu siirtämään. Nykyisellä nimellään Lux Helsinki on esitellyt valotaiteen monipuolisuutta jo vuodesta 2012. Ennen kaikkea työpaja on paikka sosiaalisille kohtaamisille,” Aibéo sanoo. INKA OKSANEN Kansantanssit elävän musiikin säestyksellä 17.2. ”Kaiken tasoiset soittajat ja tanssijat ovat tervetulleita. ”Kansantansseihin osallistuu monipuolinen joukko ihmisiä eri kulttuuritaustoista. Tulevana keväänä on mahdollista tanssahdella muun muassa Kreikan, Latvian, Unkarin, Irlannin ja Italian musiikkiHELSINGIN kaupunkimaisema muuttuu jälleen eläväksi taideteokseksi, kun Lux Helsinki 2021 valaisee pimeitä talvi-iltoja. Opettaja näyttää rytmikkääseen musiikkiin sopivia tanssiaskeleita. Lisäksi reitin ulkopuolelle oli asetettu satelliittiteoksia täydentämään valokarnevaaleja. Työpajan aikana tutustutaan kahden eri maan kulttuuriin. Valotaideteokset oli sijoitettu vuosittain vaihtuvalle muutaman kilometrin pituiselle reitille Helsingin kantakaupunkiin. 2021 55 VINKIT. Viime vuonna valokarnevaalit keräsivät taiteen pariin yli puoli miljoonaa ihmistä. Ihmiset nauravat, kun oikeat askeleet eivät heti löydy. SALISSA kaikuu palestiinalainen musiikki, jota muutaman hengen yhtye soittaa. Kansantansseja elävän musiikin säestyksellä on maksuton työpaja, jossa opetellaan eri maiden musiikkija kansantanssiperinteitä. Kädenjälkensä saivat esille sekä suomalaiset että kansainväliset taiteilijat. Tänä vuonna valoteokset pääsevät loistoonsa helmikuun lopulla, mikäli korona ei sotke suunnitelmaa. Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma herättää julkisivut ja alueet eloon. Se vie ylimääräisen paineen pois yksittäiseltä henkilöltä”, Aibéo jatkaa. Caisassa. ”Ketään ei pakoteta tanssimaan. Kansantansseissa keskitytään yhdessä tekemiseen. INKA OKSANEN perinteiden tahdissa. Osallistujat siirtyvät piiriin, jonka keskellä uusi opettaja soittaa kitaraa, laskee rytmiä ja näyttää askelia. Tulevien tanssien aikataulut kulttuurikeskus Caisan verkkosivuilta: caisa.fi Kansantansseja elävän musiikin säestyksellä Pimeät talvi-illat valotaideteosten kanvaasina MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Paikan päälle voi tulla myös katsomaan tai soittamaan”, kertoo World Music School Helsinki -järjestön puheenjohtaja Pedro Aibéo. PE D R O AI B ÉO JO H AN N A KI N N AR I / LU XH EL SI N KI Kahden tunnin tanssi ja soitto päättyvät iloisiin aplodeihin
”Juhla tulee iholle, ihanasti ja pohjoismaiseen väljyyteen tottuneelle myös haastavasti. U U PI TI R R O N EN ELÄMÄ on karnevaali, laulaa kuubalainen Celia Cruz tunnetussa salsahitissään. Kansan bailut peruttu 56 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Karnevaaliviikko ja sitä edeltävät esikarnevaalit houkuttelevat saarille paitsi turisteja myös eri puolille maailmaa levittäytyneitä karibilaisia, jotka kerran vuodessa palaavat kotisaarilleen osallistuakseen bakkanaaliin. + 30 astetta lisää kuuman juhlan tuntua. Näin huikeita asuja, joista toisella silmäyksellä hoksaa, että ne on tehty taidokkaasti arkisista materiaaleista – päähine muovilusikoista tai hammastikuista, puku silppurissa suikaloiduista muovikasseista.” ANNI VALTONEN ”Päähine muovilusikoista tai hammastikuista, puku silppurissa suikaloiduista muovikasseista.” Karibian saarilla karnevaali on merkittävä vuotuinen tapahtuma. 2021 ILMIÖ. Neljänä viikonloppuna ohjelmaan kuului kulkueita, iltajuhlia huippuartistien ja tunnettujen juontajien kera, missikisat ja bileitä pienemmissä yhteisöissä. Eritysesti monen karibialaisen saarivaltion vuosituloihin karnevaalien peruminen iskee valtavan loven. Tirronen todisti koko kansan bailuja, jonka sloganina oli ”Lo mejor para la gente” eli ”Parasta kansalle”. Tässä tyylinäyte Santo Domingosta, Dominikaanisesta tasavallasta. lusitaan pääasiassa kotosalla lähes kaikkialla maailmassa. Valokuvaaja Uupi Tirronen vieraili Dominikaanisen tasavallan karnevaalilla muutama vuosi sitten. Tänä vuonna tehdään historiaa, kun varsinainen karnevaaliviikko 12.–17.2. Myös Rio De Janeiron karnevaali on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Viralliset pyhäpäivät toki vietetään, mutta villistä kadun valloituksesta ja bileistä voi nyt vain unelmoida
Bali on tosiaankin jumalten saari. Eräänä perjantai-iltana istuskelin guesthouseni terassilla Balilla ja päädyin kirjoittamaan hakupalvelun ruutuun hakusanat ”Judaism in Bali”. Perjantaisin he järjestivät sapatti-illallisia saaren juutalaisille. Koti oli iso villa uima-altaineen ja vierashuoneineen. Illan mittaan meitä kertyi hyvä porukka, lähtöisin neljästä eri maanosasta. Jos matkani osuu sapattiaikaan, saatan syödä sapatti-illallista sikäläisen yhteisön kanssa. Seuraavalla viikolla menisin tutustumani balilaisperheen kanssa hindutemppeliin. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A. Vastaanotimme juutalaisen lepopäivän tässä kaukaisessa tropiikissa. Hakuni tuotti muutamia blogipostauksia ja yhden sähköpostiosoitteen. Eihän Indonesiassa voi olla juutalaisia! Maailman suurimman muslimiväestön valtiossa tunnustetaan virallisesti vain kuusi uskontoa. Juutalaisuus ei ole yksi niistä. Israelilaisranskalainen pariskunta omisti Balilla vegaaniravintolan. Osa asui saarella pysyvästi, osa vietti lyhyttä lomaa tai pitempää välivuotta. ANTON VAISMAN AR TE M B EL IA KI M / U N SP LA SH Moni päätyy turistina Balille, mutta vain harva juutalaiselle sapatti-illalliselle. ”Shabbat shalom!”, pariskunta toivotti minut vastaanottaessaan. Ongelmia viranomaisten kanssa ei kuitenkaan ole onneksi ollut. Balilla jumalat kohtaavat MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Palatessani hostelliini pohdin tätä kohtaamista. Tutustuminen muihin kuin omaan yhteisööni syventää juutalaista identiteettiäni. BALI, INDONESIA Tuli aika kattaa pöytä ja aloittaa pyhittämällä viini (kiddush). Juutalaisdiaspora on levittäytynyt laajalle, joten tapojen välillä on joitakin eroja, mutta enemmän yhteistä. Tokihan minun piti lähettää viesti ja kysyä lisää! Pian minulla olikin kutsu tulevaksi perjantaiksi viettää sapattia saarella asuvan juutalaispariskunnan kodissa. KUN reissaan Euroopassa, tutkin uusien paikkojen juutalaista historiaa ja vierailen paikallisissa juutalaisissa seurakunnissa. Jaoimme tarinoita juutalaisuudesta omista kotimaistamme. Illallisen järjestäjät kertoivat ylläpitämänsä juutalaisen yhteisön toimivan lain harmaalla alueella, maan alla, koska juutalaisuutta ei pidetä virallisena uskontona. En kuitenkaan tullut ajatelleeksi asiaa kolmen ja puolen kuukauden matkallani Indonesiassa. Juhlapyhät kuten kuten Pesach tai Rosh Hashanah vastaanotettiin myös huvilalla
Mangopalat antavat suutuntumaa ja tasapainottavat hillon makeutta. Voitele kohonneet pullat munalla. HELENA HEISKANEN MANGO-KOOKOSLASKIAISPULLAT ( 12 kpl) Pullataikina: 2 1/2 dl maitoa 1 dl sokeria 1 muna 2 tl kardemummaa 0,75 tl suolaa 1 ps kuivahiivaa 7–9 dl vehnäjauhoja 100 g voita tai margariinia voiteluun munaa Kookoskermavaahto: 1 tlk / 400 ml kookosmaitoa (ei kevyttä) sokeria tai hunajaa oman maun mukaan Täyte: 200 g pakastemangokuutioita, mangotai aprikoosihilloa Koristeluun: tomusokeria H EL EN A H EI SK A N EN 1. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä. Lisää viimeisenä pehmeä, sulatettu voi. Huoneenlämpöisenä maito ei kiinteydy vatkatessa riittävästi. Täytä ne hillolla, kookoskermavaahdolla ja mangopaloilla. Siivilöi päälle tomusokeria ja tarjoile heti. Perinteinen kermavaahdolla ja mantelimassalla tai marjahillolla täytetty laskiaispulla on rakastettu klassikko, mutta välillä vaihtelu virkistää. 3. Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita tasaiseksi. Avaa jääkaapissa säilytetty tölkki ja valuta vesimäinen aines pois. Mausta kookosvaahto sokerilla tai hunajalla. Makumaailma on niin herkullinen, etteivät mango-kookospullat jää vain yhden laskiaisen hitiksi. Täyteläinen kookosvaahto sulaa suuhun ja luo täydellisen makujen harmonian yhdessä raikkaan mangon kanssa. Kookoskermavaahtotäytteiset mangopullat tuovat maailman maut laskiaispöytään. Laita kookosmaitotölkki jääkaappiin ja anna sen viiletä yön yli. Halkaise jäähtyneet pullat. Trooppiset laskiaispullat NYKYINEN laskiaispullaperinne yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun puolivälissä, mutta sen historia ulottuu vuosisatojen taakse. 2. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 10–15 minuuttia, kunnes pullat ovat kypsiä ja saaneet väriä. RUOK A. Pyörittele taikinasta isohkoja pullia, ja anna niiden kohota liinan alla. Alusta loput jauhot taikinaan. Lusikoi jäljelle jäänyt kermainen osuus leivontakulhoon ja vatkaa, kunnes koostumus on kuohkea. Lisää muna, mausteet, sokeri ja osa jauhoista
RUTA VILJAMAA Kosovolaiset tonttusukat tahtoivat Suomeen Vt. Katseeni kiinnittyi värikkäisiin ja hauskoihin ”tonttuR U TA V IL JA M AA tossuihin”. Sukat oli tarkoitus tuoda tuliaiseksi silloin vielä pienelle tyttärelleni, mutta edes pienen tytön jalat eivät mahtuneet niihin. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. ILTA oli jo myöhäinen, mutta pieni käsityöpuoti oli auki. MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. MISTÄ TÄMÄKIN ON. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kirkas neonvalo loisti Pristinan pimeällä kadulla ja toivotti tervetulleeksi uteliaan matkailijan. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 11.2.2021 Seuraava numero ilmestyy 1.4.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Sukkien terävä kärkiosa eroaa ”meidän” pyöristetyistä sukistamme. päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Karoliina Knuuti, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Inka Oksanen, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Näihin sukkiin on käytetty paljon aikaa ja taitoa, osa langasta on hopeaa, ja kudonta tiivis. Sukat olivat hyvin halvat, joten kosovolaisen ystäväni avulla tiedustelin, ymmärsinkö hinnan oikein. Näin kosovolaiset sukat jäivät kauniiksi joulukoristeeksi ja suloiseksi taideteokseksi. Kosovossa ja Albaniassa terävä sukkien muoto on tavallinen, ikään kuin ihmisillä olisi kapeampi jalkaterä. Kaupan omisti ystävällinen vanhus, joka puhui vain albaniaa. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Huomautukset 14 päivän kuluessa
. M A AI LM AN K U V A LEHTI 2 / 202 1 I LM ES T YY 1.4. Järjestön erityinen huomionkohde on kasvatustyö pienten lasten ja nuorten parissa. ”Tämän mahdollistaa se, että meillä on paljon eri katsomuksia edustavia kasvatusalan asiantuntijoita yhdistyksessämme”, kertoo toiminnanjohtaja Marja Laine. Valko-Venäjän nuoret pakenivat Puolaan AU D E O SN O W YC Z K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. Kasvatustyön lisäksi Fokus koordinoi tapahtumia, joista merkittävin on vuosittain helmikuussa järjestettävä YK:n yhteisymmärrysviikko. Missä on maailman korkein äänestysprosentti. FO KU S RY SEURAAVAN NUMERON TEEMA: demokratia . Nuorten suhde demokratiaan . Järjestön voi lakkauttaa, kun kaikki kykenevät arvostavaan dialogiin ja yhteiskuntarauha ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on saavutettu.. Nuorisotyöntekijöille taas on tekeillä opas, joka auttaa toimimaan, kun nuoren kohdalla pelätään radikalisoitumista. USKONTOja kulttuurifoorumi Fokus ry on erikoistunut eri uskontojen ja maailmankatsomusten välisen dialogin ja yhteisymmärryksen edistämiseen. MIKKO KOSKINEN Yhteisymmärryksen kasvattaja USKONTOJA KULTTUURIFOORUMI FOKUS RY Perustettu: 1947 Jos järjestö olisi eläin, se olisi hyväntahtoinen lohikäärme, joka puhaltaa lämpimiä dialogituulia. . Se esimerkiksi ylläpitää verkkoportaalia, josta kasvatustyöntekijät saavat tietoa katsomuksellisen moninaisuuden huomioimiseksi. Löydämmekö toimivia vaihtoehtoja edustukselliselle demokratialle. Vuoden 2021 ohjelmassa on esimerkiksi Zen-valokuvauksen verkkokurssi ja presidentti Tarja Halosen tähdittämä keskustelutilaisuus polarisoitumisesta. Työn alla on juhlakarusellimetodi, jossa lapset kertovat juhlaperinteistään ja tutustuvat kavereidensa perinteisiin aistien avulla
Kaisa Viitanen Toimittaja 4 nroa 20 €. Tee maailmasta eläinten näköinen Liity Animalian jäseneksi animalia.fi/liity-jaseneksi Turkiseläinten, tuotantoeläinten sekä koe-eläinten paremman huomisen puolesta Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus ” Maailman Kuvalehden parissa luottamus maailmaa kohtaan kasvaa ja toivo pilkahtaa
Hankkeessa on tuotettu tietoa monipuolisesti erilaisille kohderyhmille. Hankkeen tekee erityiseksi se, että se tarkastelee EU:n Afrikka-politiikkaa kokonaisuutena. Sadankomitean verkkosivuille on koottu selvityksiä, artikkeleita, blogitekstejä ja podcasteja aiheesta. Ronja Karkisen selvitys Sotatarvikkeita rauhanrahastosta: Eurooppalaiset aseet Afrikassa avaa, miten EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Afrikalla on EU:n naapurina tärkeä rooli keskustelussa EU:n rauhan ja vakauden edistämisestä globaalisti. Hanna Ojasen selvitys EU ja Afrikka: tavoitteina strategisuus ja kumppanuus rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä, tarkastelee Afrikan roolia sekä EU:n naapurina että tärkeänä osana sen ulkosuhteita. EU:n Afrikkapolitiikka ja rauha on Sadankomitean vuonna 2020 toteuttama Eurooppa-tiedotushanke, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ymmärrystä EU:n Afrikka-politiikasta, sen johdonmukaisuudesta ja vaikutuksista rauhaan. MILLAINEN AFRIKKA-POLITIIKKA EDISTÄÄ RAUHAA. Käy lukemassa lisää! www.sadankomitea.fi