Jani Toivola: ”Ohikatsominen on rankkaa vallankäyttöä” Miksi kehitysapurahoja annetaan yhä enemmän yrityksille. Good Hair Day Luonnollinen afrotukka saapui Suomeen Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad yhdistivät voimansa ihmisyyden puolesta. Taistelupari Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt 1 / 2016 | 6,9 0?€. Tuloksena on kirja, tv-sarja ja näyttely Kiasmassa
Maksa neljästä numerosta, saat kaksi numeroa kaupan päälle 50 vuotta 29,90 €. se tarkoittaa Ydinasiaa ja Ydinaseista vapaata maailmaa. www.Ydinlehti.fi/tilaa väkivallattomuus + vastuu maailmasta = Ydin-intohimo Olemme ilmestyneet 50 vuotta. Tarabband (IQ/SE) mm. Tilaa nyt Ydin erikoistarjouksena! Tämä on Sinulta se teko, joka turvaa mielipidelehtien ilmestymisen. Tarabband (IQ/SE) Mizgin (KUR/TR/DK) Jyotsna Srikanth (IN/UK) Ulla Pirttijärvi & Ulda Nefes Joonas Widenius Trio Ural Pop (NO/FI) etnosoi.fi Ydin on oikeastaan sanaleikki
Samanniminen sarja käynnistyy televisiossa. Seitsemisen vuotta sitten nuori kuvajournalisti Meeri Koutaniemi otti yheyttä Maailman Kuvalehteen ja tarjosi juttuaan Burman kareninaisista, jotka taistelivat maansa sotilasjunttaa vastaan. Ensimmäisestä jutusta lähtien Koutaniemen tarinoissa oli näkökulma, jossa juttujen kohteita ei nähty uhreina, vaan ihmisinä, jotka haluavat parantaa omaa ja yhteisöjensä elämää. Koutaniemen kyky ja halu mennä ihmistä lähelle huokuivat lopputuloksesta. Siitä alkoi tiivis yhteistyömme. Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu”, he sanovat. Maailman Kuvalehti 10 / 2016 3. Anni Valtonen SA M I TU U N A N EN Tällä thaimaalaisella kaatopaikalla Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi kuvasivat yhden jakson tv-sarjaansa Pahan jälkeen, joka nähdään tänä syksynä Nelosen Livillä. Oli vain Suomi 16–19 Kaukomaiden kiertäjät Tarinan takaa ajan kysymys, koska muutkin huomaisivat hänen lahjakkuutensa. “Toivomme ihmisten tajuavan oman vahvan roolinsa maailmassa. Tässä lehdessä kaksikko kertoo, millaista on työskennellä yhdessä. Näinä päivinä Kiasmassa avautuu näyttely, jossa Koutaniemi ja Arman Alizad esittelevät yhteistä projektiaan Pahan jälkeen
Sisällys Maailma paloina 6 Tansania kieltää seksuaali vähemmistöjä tukevat järjestöt 7 Alle puolet pitää Obamaa hyvänä johtajana 8 Machoilu tuhoaa maapalloa 9 Cityleijonat vaeltavat Nairobin lähiöissä 10 Karkotus johtaa kierteeseen 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Nigeriaan venäläistä ydinvoimaa Lukujutut 14 Välähdys Manilan hautausmaalla 16 Henkilökuva Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad 20 Kehityspankkien hetki parrasvaloissa 28 Haluatko presidentiksi. Suomi 50 Jani Toivola kirjoittaa kipeitä kokemuksiaan jaettavaksi, jotta kenellekään ei jäisi liian painavia salaisuuksia yksin kannettavaksi. Suomi 30 Aktivismi luonnollisen afro tukan puolesta on uusi ilmiö Suomessa. Suomi ja maailma 20 Kehitysyhteistyön uusia johtotähtiä ovat yritykset ja kehitysrahoituslaitokset. 30 Jää hyvästi, suora tukka! 38 Täältä pesee! 40 Savumuikkuja ja kikherneitä Ihmiset ja ilmiöt 43 Katso, järjestö! Suomen Partiolaiset 44 Matkalla Myrskyn jälkeen 45 Kolumni Reeta Paakkinen 46 Arviot 47 Ilmiö Hipsteri juo nyt käsityökaakaota 48 Kulttuuri Ramy Essam 49 Kohtaamisia Joogalla työtä Afrikkaan 50 10 kysymystä Jani Toivola 52 Kentältä 53 Mistä tämäkin on. 4 10/ 2016 Maailman Kuvalehti. 54 Absurdistan Kannen kuva: Sakari Piippo Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Eeva Anundi, Saara Mansikkamäki, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kuvassa Good Hair Day -tapahtuman Maija Kalikwela Baijukya. Mitä tämä kertoo kehitysyhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta
Sen jälkeinen toiminta on jäänyt arkkitehtuurin historiaan. lokakuuta vietetään kansainvälistä epäonnistumisen päivää – ja sitä olisi varmasti syytä juhlia kunnolla myös Suomessa. Pahaksi onneksi melkein aina kun joki tulvi, silta romahti. Tällaista menestystä ei varmasti olisi ikinä uskonut epäonninen hollantilainen maahanmuuttaja, laivanrakentaja Arendt Hybertsson, joka katastrofin jälkeen palasi Ruotsista kiireesti kotimaahansa. Ja kenties Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisessakin kannattaisi pitää parin sadan vuoden tuumaustauko. Painavat kirkonkellot asennettiin kallistuman vastakkaiselle puolelle, jotta torni pysyi tasapainossa. Kun huomattiin, että maaperä antaa periksi ja rakennus kallistuu, rakentaminen lopetettiin, mutta noin sadan vuoden päästä urakointia päätettiin jatkaa ja torniin tehtiin neljä uutta kerrosta. Mutta ehkä Länsimetrosotkukin saa uudet mittasuhteet, kun sitä tarkastelee historiallisesta näkökulmasta. TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 10 / 2016 5 Pää kirjoitus. Kuka tietäisi mitään italialaisesta pikkukaupungista, ellei 1100-luvulla rakennetun kellotornin perustuksia olisi tehty niin huonosti, että rakennelma olisi alkanut upota maaperään jo kolmannen kerroksen kohdalla. Ruotsalaisen Vasa-laivaparan epäonnistumisen tarina on vielä lyhyempi: kallis ja hartaasti rakenettu laiva upposi neitsytmatkallaan. Ja nyt Pisan kalteva torni on yksi maailman kuuluisimmista rakennuksista. Nykyään laivaa käy kuitenkin katsomassa yli miljoona matkailijaa vuodessa. Jatkuva korjaaminen tuli kalliiksi ja lopulta romahtanut silta jäi törröttämään joen puoliväliin. Mutta mitä tapahtuikaan: ei-minnekään-johtavasta sillasta tuli nähtävyys, siitä tehtiin maailmankuulu lastenlaulu ja nykyään silta on Unescon maailmanperintökohde. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Avignonin sillan tarina on myös tarina epäonnistumisesta. Laura Häkli Länsimetrosta Avignonin sillalle Epäonnistuminenkin voi kääntyä onneksi, ainakin tulevien sukupolvien silmissä. On lohdullista ajatella, että jokaisessa epäonnistumisessa on jotain hyvää ja täydellinen epäonnistuminen voi kääntyä onneksi – ainakin tulevien sukupolvien silmissä. Sitten pidettiin taas lähes sadan vuoden tauko ja kahdeksankerroksinen torni valmistui suunnilleen 1370. Ja toivoa parasta. E päonnistuminen on kiinnostavaa – erityisesti muiden epäonnistuminen. Reilun viikon päästä 13. Miljoonat matkailijat joka vuosi käyvät katsomassa epäonnistumisen muistomerkkejä ympäri maailmaa. Kaukana historiassa sattuneet epäonnistumiset on toki helpompi sijoittaa historian tapahtumien helminauhaan kuin niellä oman aikamme mokailua, verorahojen tuhlausta ja epäonnistuneita projekteja
Uusimman iskun antoi terveyskysymyksistä vastaava apulaisministeri Hamisi Kwingala, joka ilmoitti syyskuussa, että hallitus aikoo kieltää järjestöt, jotka tukevat sukupuolija seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Heinäkuussa hallitus kielsi kaikista maailman asioista liukuvoiteet aidsin leviämisen estämiseksi. Erityisesti äänekkäimpiä ihmisoikeuksien puolustajia kohdellaan häiriköinä, jotka saattavat karkottaa sijoittajat maasta, kertoo uutistoimisto Reuters. Afrikan maissa konservatiivit tapaavat sanoa, että homous on tuontitavaraa eikä sovi afrikkalaiseen kulttuuriin. Tansaniaa on pidetty Ugandaa suopeampana maana seksuaalivähemmistöjä kohtaan, mutta asenteet ja puheet ovat viime aikoina koventuneet. Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa Tansania on viime aikoina kiristänyt otettaan kansalaisyhteiskunnasta. Todellisuudessa homojen vastaiset lait ja asenteet periytyvät yleensä siirtomaaisänniltä, jotka ovat sittemmin hylänneet ne omissa maissaan. Muutamat rohkeat tansanialaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Presidentti aloittikin korruption ja kerskakulutuksen kitkemisellä, mutta pian leikkauspöydälle joutuivat myös demokratia ja ihmisoikeudet. Loppuvuodesta 2015 valtaan nousseelta John Magufulilta odotettiin paljon. Esa Salminen Tansania kieltää seksuaalivähemmistöjä tukevat järjestöt LG B T V O IC E Maailma paloina 6 10/ 2016 Maailman Kuvalehti
Vasta 1990-luvulla intensiivinen kamppailu loistautia vastaan alkoi tuoda tuloksia. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama nautti vuonna 2015 noin 45 prosentin luottamusta Yhdysvaltain ulkopuolella. Obaman aloittaessa luvut olivat korkealla, sitten seurasi pettymys. Vuonna 2006 havaittiin enää tuhat uutta tartuntaa, ja viimeiseen kolmeen vuoteen ei yhtään. ES Alle puolet pitää Obamaa hyvänä johtajana Suomalaistenkin matkailijoiden suosima Sri Lanka julistettiin syyskuussa kokonaan malariasta vapaaksi maaksi. Yhdysvaltain seuraavalla presidentillä on edessään suuremmat haasteet. Harmoniaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 1900-luvun puolivälissä saarivaltio oli yksi pahiten malarian piinaamista maista maailmassa. Yhdysvallat. WHO:n mukaan Sri Lankan taktiikka oli tavallisuudesta poikkeava: siinä kun malariaa yleensä estetään hyttysiä tuhoamalla ja esimerkiksi hyttysverkoin, keskityttiin Sri Lankassa näiden lisäksi myös potilaiden hyvään hoitoon, jotta tauti ei leviäisi heistä eteenpäin. Eteläja Kaakkois-Aasiassa vain Malediivit on ennen Sri Lankaa nujertanut malarian. Se tekee diplomatiasta ja hyvistä kansainvälisistä suhteista entistä tärkeämpiä, varoittaa Gallup. Gallupin tutkimuksessa oli mukana 132 maata. Liikkuvat klinikat kiersivät malaria-alueita maaseudulla, ja vähitellen tartunnat hiipuivat. ES Sri Lanka kukisti malarian Maailman sana mitakuye oyasin Lakotankielinen sanapari tarkoittaa, että kaikki on yhtä, tai että me kaikki olemme sukulaisia. Miinusta kuitenkin tulee Isisin jatkuvasta uhasta, Syyrian ja Jemenin konflikteista ja terrorismi-iskuista Pariisissa ja Kaliforniassa. Jatkossa on tärkeämpää kuin koskaan, mitä muu maailma ajattelee Yhdysvalloista. Gallupin mukaan maailman väestön silmissä arvostusta nostavat Iranin ydinasesopu, vapaakauppasopimuksen solmiminen Aasiassa ja suhteiden lämmitteleminen Kuuban kanssa. AFRIKKA POHJOISJA ETELÄAMERIKKA EUROOPPA AASIA & OSEANIA 59% 47% 46% 38% Congo-Brazzaville .......80% Senegal ..........................76% Kenia ...............................73% Etelä-Afrikka ..................71% Madagascar ..................50% Mosambik ......................30% Somalia ..........................25% Marokko .........................16% Egypti ..............................10% Kanada ...........60% Honduras .......56% Haiti .................54% Brasilia ............53% Meksiko ..........48% Venezuela......39% Argentiina ......33% Kosovo ..........85% Britannia ........65% Ranska ...........58% Espanja ..........51% Suomi .............50% Puola ..............46% Saksa .............44% Kreikka ..........28% Venäjä............1% Kambodža ....74% Australia ........52% Israel ..............50% Japani ............41% Bangladesh ..36% Irak..................30% Intia .................25% Indonesia ......22% Syyria .............20% Jemen ............15% Kazakstan .....8% Maailman Kuvalehti 10 / 2016 7 MAAILMA PALOINA. Afrikka on hyvä esimerkki: siellä kannatus on suurempaa kuin missään muualla, mutta silti pienempää kuin koskaan ennen. Esimerkiksi Kiinasta ja Kuubasta tietoja ei ole saatu. Nyt malarian vastainen työ keskittyy siihen, ettei tauti pääsisi uudelleen maahan. Obaman suosio on laskenut joka vuosi hänen ollessaan vallassa
Foria aikoo kansainvälistyä sitä mukaa, kun yhä useammat maat laillistavat kannabiksen lääkekäytön. Esimerkiksi näyttelijä Whoopi Gol d berg myy yrityksensä kautta kylpy suolaa ja Foria-niminen yritys tamponin tapaan käytettäviä kipujen ja kramppien lievittäjiä. Vuonna 1820 vain 12 prosenttia maailman ihmisistä osasi lukea ja kirjoittaa. Tutkijat havaitsivat, että koehenkilöt — niin miehet kuin naisetkin — mielsivät ympäristöystävälliset tuotteet naisellisiksi. Kannabiksen laillistaminen muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa on alkanut muuttaa ihmisten mielikuvia pitkään parjatusta kasvista. Muotoilussa ei korosteta perinteistä kannabiskuvastoa, vaan tyylikkyyttä ja terveyttä. Tutkijoiden mukaan monet miehet saattavat välttää vihreiksi mieltämiään tuotteita korostaakseen miehisyyttään. Nyt osuus on 83 prosenttia. Ohjeen mukaan käytettyinä tuotteet eivät vie käyttäjäänsä niin sanotusti pilveen. Kannabista kuukautiskipuihin Kohti parempaa Lukeminen on yksi aikamme suurista trendeistä. Tutkijat kuitenkin sanovat, että ympäristöystävällisyyden brändääminen miehekkäämmäksi voisi olla maapallolle hyödyllistä. Enää hamppu ei ole hampuusien ja hippien tuote, vaan yhä useammin lääkeaine, joka lievittää kuukautiskipuja, hoitaa ihoa tai voimistaa laimentunutta seksuaalisuutta. vihreiksi mieltämiään tuotteita . Machoilu tuhoaa maapalloa Mielikuvat ohjaavat etenkin miesten kulutuskäyttäytymistä ympäristölle haitalliseen suuntaan. Lähde: ourworldindata.org IS TO C K B R IO N V / FL IC KE R 8 10/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Näin selvisi markkinointitieteen tohtorin Aaron Broughin johtamassa yhdysvaltaistutkimuksessa, joka julkaistiin Oxfordin yliopiston Journal of Consumer Research -julkaisussa elokuussa. ES Miehet saattavat välttää . Koetilanteissa miehet olivat myös halukkaampia lahjoittamaan rahaa ilmastotyöhön, jos lahjoituskohteella oli ”miehinen” logo: tummat värit ja jykevät fontit. Voi tietenkin olla montaa mieltä siitä, kuuluisiko stereotypioiden näin ohjailla ihmisten kulutusta. Tutkijat vertaavat valintoja drinkkien ostamiseen: jos nainen tilaa ”miehisen” drinkin kuten viskin jäillä, häntä saatetaan arvostaa, mutta jos mies tilaa värikkään cocktailin sateenvarjolla, saattaa joutua pilkan kohteeksi. ES Teksasissa miehet saatiin käännytettyä roskaamista vastaan oikeanlaisella iskulauseella. Good.is-uutisportaalin mukaan useat yritykset markkinoivat nykyään tuotteitaan nimenomaan naisille. . korostaakseen miehisyyttään
ES Cityleijonat vaeltavat Nairobin lähiöissä Sata vuotta sitten Afrikassa oli 200 000 leijonaa – tänä päivänä vain vajaa kuudesosa siitä. Puistolla on alaa alle puolet siitä. Luonnonsuojelijat ovat huomauttaneet, että eivät leijonat karkaile puistosta, vaan ne vaeltavat niin kuin niiden kuuluu. Koska kansallispuisto on turistien suosiossa, leijonat ovat tottuneet autoihin ja ihmisiin kuin Helsingin huuhkajat ikään. Tämän Nairobin kansallispuistossa elävän leijonan elinpiiri on yhä ahtaampi. Puiston etelälaita on aitaamaton, koska esimerkiksi leijonien reviiri ulottuu yli 400 neliökilometriin. Et sentään asu Nairobissa, jonka kaduilla vaeltavat cityleijonat. Etenkin nuoret urokset etsivät vaellusreittejä ja ruokaa lähiöistä. Leijonat syövät lampaita ja vuohia, ja välillä haavoittavat ihmisiäkin, mutta ihmisen ja eläimen välisen riidan häviää yleensä lopulta eläin. Kenia. Meteli häiritsee eläimiä, eivätkä perinteiset vaellusreitit olekaan enää savannia. TO N Y KA R U M B A / A FP / LE H TI KU V A Maailman Kuvalehti 10 / 2016 9 MAAILMA PALOINA. Kolmemiljoonaisen pääkaupungin lähellä on Nairobin kansallispuisto, jonka leijonapopulaatio on alkanut etsiä uutta elintilaa ihmisten mailta National Geographicin mukaan. Luonnonsuojelijoiden mielestä ratkaisun ei tulisi olla parempi leijonien hallinta vaan ihmisten kouluttaminen. Oikeasti pitäisi kai sanoa, että ihmiset ovat levittäytyneet leijonien maille: kaupunki on kasvanut kohti puistoa, ja lähistölle rakennetaan niin maantietä kuin rautatietä. Harmittaako, kun citykani syö kaupunkiviljelmän
2 101 asetta on siviileillä sataa henkeä kohden Yhdysvalloissa. Alpes arvioi heidän kohtaavan fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia, kodittomuutta, taloudellisia sekä sosiaalisia vaikeuksia. Uskonnottomia on 16 prosenttia. www.GunPolicy.org. 2. Hän on haastatellut karkotettuja Kamerunissa, Kongossa ja Turkissa. Marie Kajava ”Karkotuksesta puhutaan kuin kyse olisi kotiinpaluusta – ihminen palaisi paikkaan, jossa perhe on lentokentällä häntä odottamassa”, Shahram Khosravi sanoo. pakolaista. Jill Alpes on tutkinut riskejä, joita karkotuksen jälkeiseen aikaan sisältyy. Tukholman yliopiston lehtori ja tutkija vieraili syyskuussa Helsingissä järjestetyssä Karkotetut-seminaarissa. ”Jos edustat etnistä vähemmistöä, et ehkä voi palata. M A RT TI KA IN U LA IN EN / LE H TI KU VA 10 10/ 2016 Maailman Kuvalehti. Suomessa luku on 46, Irakissa 34 ja Ruotsissa 32.3 1. Tutkijat korostavat, että karkotukset eivät ole vastaus siirtolaisuuden haasteisiin – ne johtavat yleensä siirtolaisuuden ja karkotusten kierteeseen. Kielteistä turvapaikkatai oleskelulupapäätöstä seuraa palauttaminen, käännytys tai karkotus maahan, josta ihminen on alun perin lähtenyt. Syyskuun alussa Helsingin Sanomien artikkeli paljasti, etteivät suojelua tarvitsevat aina saa sitä Suomesta, sillä Migrin virkamiehet eivät ehdi tehdä työtään kunnolla. Kyllä Anoop tietää! Karkotus johtaa kierteeseen Karkotukset eivät ole vastaus siirtolaisuuden haasteisiin, tutkijat sanovat. Siirtolaisuus on voinut kestää vuosia, vuosikymmeniä tai jopa koko elämän. International News reports, July 2016. 55 prosenttia maailman ihmisistä on joko kristittyjä tai muslimeja. Aseistautuneet ryhmät käyttävät ihmistä vastaan sitä, että hän on ollut Euroopassa”, Khosravi arvioi. Microsoft tarjosi vuonna 2008 Yahoosta 45 miljardia, eikä kauppoja syntynyt. Pew Research Centre, Washington DC. Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. On kuitenkin selvää, että kyse ei usein ole miellyttävästä kotiinpaluusta: esimerkiksi Afganistanissa karkotettua odottaa maa, jossa oli UNHCR:n arvioiden mukaan vuonna 2015 lähes 1,2 miljoonaa maan sisäistä Käännytysuhan alla oleva irakilaisperhe puhutti suomalaisia kesäkuussa 2016. 3. Moni afganistanilainen on karkotettu useista valtioista. Khosravi ja seminaarin toinen tutkijavieras Jill Alpes korostivat, että Euroopasta karkotettujen elämästä tiedetään vain vähän. Kuvassa Hunter Al Muhammed (oik.), Gashaw Khaleel Hamas (vas.), Klara 3 kuukautta ja Sämä, 3. Kuten kaikkialla Euroopassa myös Suomessa aihe on ajankohtainen: Keväällä Maahanmuuttovirasto luokitteli Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteet sellaisiksi, että niistä pakenevien on yhä hankalampi saada kansainvälistä suojelua. ”Miten Euroopan valtiot oikeuttavat karkotusten jatkumisen, kun tiedämme, että ne eivät lopeta siirtolaisuutta?” Khosravi kysyy. Olosuhteet ja käytännöt vastaanottavissa maissa vaihtelevat. Afganistan on levoton ja pommi-iskut sekä siviilikuolemat ovat lisääntyneet viime aikoina. 1 5 miljardia dollaria oli kauppasumma, millä Verizon osti Yahoon heinäkuussa 2016. ”Kun ihminen karkotetaan maahan, jossa hän ei ole koskaan elänyt, jonka kieltä hän ei osaa, jossa hänellä ei ole työtä tai tuttavia, miten ihmeessä hän aloittaa uuden elämän. He palaavat Eurooppaan, koska heillä ei ole vaihtoehtoja”, Khosravi sanoo
Itse näkisin, että kaupankäynti antaa tilaisuuden keskustella myös vaikeammista aiheista. Valtaosa maailman talouskasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa. Joskus kaupalle voidaan asettaa jopa ehtoja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Että he eivät tarvitse ihmisoikeuksia, vaan parempi elintaso riittää. Emme voi olla hiljaa, kun näemme vääryyden. Tekemännä niin, pettäisimme paitsi omat periaatteemme myös näiden ihmisoikeusloukkausten uhrit. Siellä ovat myös markkinat, ja länsimaat yrittävät luonnollisesti edistää vientiään noihin maihin. He sanovat, että jokainen maa on uniikki ja demokratia kaikkialla erilaista. Kiinan keskiluokan uskotaan kasvavan 300 miljoonalla ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Ajatuksen mukaan joillekin riittävät hienommat kodit, autot ja kännykät. Niiden toteuttaminen olisi kuitenkin paljon helpompaa, jos puheemme ja tekomme kohtaisivat useammin. Suomella on velvollisuus opettaa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia maita. Länsimaat syyllistyvät myös itse ihmisoikeuksien vähättelyyn ja polkemiseen. EU on ulkoistanut julmalla tavalla Lähi-idän pakolaisten vastaanoton Turkille, jossa tehdään suuria ihmisoikeusloukkauksia. Kun kiinalaisiin törmää suurten ostoskeskusten ravintoloissa, heillä kaikilla on älypuhelin, jolla he ottavat kuvia toisistaan ja ruoastaan – ilmaisevat itseään. Hän pohtii paljon talousasioita inhimillisestä ja eettisestä näkökulmasta. I tsevaltaisten ja ihmisoikeuksia polkevien maiden kansalaiset ovat viime vuosikymmeninä vaurastuneet. Valitettavan monet ovat sitä mieltä, että keskustelun ihmisoikeuksista on hiljennyttävä heti, kun pöydällä on kolikko tai pari. Oppien perille menoon vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti se, harrastammeko vain retoriikkaa vai kunnioitammeko ihmisoikeuksia myös itse. Suomella on velvollisuus opettaa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia maita. Että he eivät ole kiinnostuneita esimerkiksi sananvapaudesta. Tosiasia on, että päättäjien on otettava kansalaistensa tahto huomioon kaikkialla maailmassa. Olen jopa kuullut sanottavan, ettei meidän pitäisi pyrkiä muuttamaan toisten yhteiskuntia, vaan pikemminkin uida heidän vesissään. Raha ei enää riitä. Nykyään itsevaltaisten maiden johtajat puhuvat mielellään ihmisoikeuksista ja demokratiasta. On vaikea törmätä karumpaan länsimaiseen ylimielisyyteen kuin tämä. Ihmisoikeuksia voi ja pitää kuitenkin peräänkuuluttaa, vaikka oma pesä ei olisikaan täysin puhdas. Siksi emme saa vaieta, kun esimerkiksi käymme kauppaa maiden kanssa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Ozan Yanar Kauppaa ihmisoikeuksien ehdoilla TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 10 / 2016 11 Näkökulma. Ihmiset nousevat barrikadeille. Toinen usein kuultu argumentti on, että ihmiset kehittyvissä maissa kaipaavat kovaa johtajaa. On vain ajan kysymys, milloin Kiinan nuoriso alkaa rikkoa niitä rajoja, joita heidän vapaudelleen on valtion taholta asetettu. Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja, joka ei kestä epäoikeudenmukaisuutta. Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja niiden mittarit ovat selvät. Tämä on harhautuskeino, jolla halutaan peittää puutteita
Teksti: Timo Sipola Kuva: Mikhail Kuhtarev/Sputnik/Lehtikuva 12 10/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Nigeriaan venäläistä ydinvoimaa Nigeriassa ollaan huolissaan samasta asiasta kuin Suomessa: Rosatomin ydinvoimaloiden ostaminen lisäisi riippuvuutta Venäjästä. Rosatom levittäytyy maailmalle. Kuvassa Novovoronezhskayan voimalaitos Venäjällä
Ninh Thuan, Vietnam 7. Raahe, Suomi 10. Mochovce, Slovakia 6. Se on lähes kolminkertaisesti Pyhäjoen voimalaan verrattuna, mikä selittyy sillä, että Nigerian tapaisille kolmannen maailman maille tarjotaan täyden palvelun pakettia, johon kuuluu kaikki lainsäädännön luomisesta ja rahoituksesta ydinjätteistä huolehtimiseen ja voimalan purkuun. Rosatom vahvistaa, että yhtiö on sitoutumassa Nigeriaan päätoimijan rooliin pitkäksi aikaa. Paks, Unkari 12. El Dabaa, Egypti 14. siitä, että Pyhäjoen voimalan toimintaikä on 80 vuotta. Lähde: Rosatom Rakenteilla Toiminnassa Suunnitteilla Neuvotteluvaiheessa 4 6 10 11 12 14 15 7 1 13 3 5 2 9 8 TI M O SI PO LA Maailman Kuvalehti 10 / 2016 13. Astravyets, Valko-Venäjä 3. Emme halua Nigerian lähtevän radioaktiiviseen seikkailuun, jollaisesta monet uusiutuvaan tuotantoon panostavat länsimaat pyrkivät jo pois”, linjasi järjestön toiminnanjohtaja Godwin Ojo. Kudankulam, Intia 5. ”Kun hallitus ei kykene suojelemaan öljyja kaasuputkistoja Nigerin suiston öljyntuotantoalueen militanttien sabotaasilta eikä väestöä Boko Haramin terrorismilta, miten se kykenisi vastaamaan ydinvoiman turvallisuudesta?” ihmetteli Environmental Rights Action (Era) -ympäristöjärjestön viestintäpäällikkö Philip Jakpor (kuvassa) vieraillessaan Suomessa elokuussa. Bushehr, Iran 4. Tianwan, Kiina 8. Se tarkoittaa 80 vuotta polttoaineen toimitusta, huoltoa ja korjausta. Lämpötila ja merenpinta nousevat ilmastonmuutoksen myötä. Ruppur, Bangladesh 11. Jordania 13. Jakpor vieraili Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla, ja valitsi sanansa kohteliaasti. Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet osoittivat, että ihmisen luoma teknologia voi käydä avuttomaksi.” Nigeria aikoo yli kaksinkertaistaa nykyisen sähköntuotantonsa neljällä venäläisvalmisteisella 1 200 megawatin ydin voimalalla. Akkuyu, Turkki 2. ”Nigeriassa paistaa aurinko lähes ympäri vuoden ja aurinkoenergian hyödyntämiseen on varsinkin maan pohjoisosissa loistavat edellytykset. ”Jätteen käsittely on polttava kysymys ydinvoiman vastustajien keskuudessa Suomessa. Nigeria 15. Rosatom on ilmoittanut lähtevänsä Ydinvoimaohjelma ajaisi maan sadan vuoden riippuvuuteen Venäjästä. Heitä epäilyttää niin ydinvoiman turvallisuus yleensä kuin Nigerian hallituksen kyky taata reaktorien turvallisuus. Tavallaan Pyhäjoen tapauksessakin on kyse samasta konseptista, vaikka laskutapa on eri. Surkeasta sähköverkosta ja olemattomasta sähköntuotantokapasiteetista kärsivä Afrikan jättiläisvaltio Nigeria hakee ratkaisua energiaongelmaansa venäläisestä ydinvoimasta. Jakporin järjestö Era arvosteli syyskuun alussa Nigerian mediassa hallituksen yhteistyötä Rosatomin kanssa. ”Tällaisen voimalan koko elinkaari on noin sata vuotta. Rannikolla taas olisi paljon mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen”, sanoo Jakpor. Era haluaisikin, että koko Nigerian sähköverkko ja energiasektori uudistettaisiin, ja pohjana siinä käytettäisiin uusiutuvia energianlähteitä. Nigerialaisilta ympäristöaktiiveilta ei ajatukselle kannatusta löydy. Khmelnytskyi, Ukraina 9. Maan hallituksen näkökulmasta venäläisyhtiö Rosatomin toimittama täyden palvelun ydinvoimalapaketti tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta kuin Nigerin suiston ja merialueen öljykenttien oheiskaasun hyödyntäminen sähköntuotantoon. Rakentamisen lisäksi on kyse myös suunnittelusta, infrastruktuurista, koulutuksesta, lainsäädännön luomisesta, polttoaineen toimittamisesta, voimalan käytöstä ja aikanaan sen purkamisesta”, kertoo Anna Kasimovskaya Rosatom International Networkin viestintäosastolta. Kaksi niistä on tulossa aseellisten ryhmien terrorisoimalle öljyntuotantoalueelle Akwa Ibomin osavaltioon ja kaksi maan keskiosassa sijaitsevaan Kogin osavaltioon, missä islamistiterroristijärjestö Boko Haram on aktiivinen. Etelä-Afrikka Lisäksi kuusi voimalaa suunnitt eilla Argentiinaan. Ensimmäisen voimalan on tarkoitus käynnistyä 2025 eli samoihin aikoihin Pyhäjoen voimalan kanssa. ”Niin hyvältä kuin kaikki teknologisesti täällä näyttääkin, elämme maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua. Yhden voimalan hinta on nigerialaistietojen mukaan noin 18 miljardia euroa. Lisähuolta tuo se, että ydinvoimaohjelma ajaisi maan sadan vuoden riippuvuuteen Venäjästä. Se piti hanketta kalliina ja ydinjätteen käsittelyä Nigeriassa riskialttiina. ”Tämä merkitsee kaksi kertaa laitoksen hintaa 80 vuoden aikana”, toteaa Rosatomin johtaja Sergey Kirienko yhtiön omilla nettisivuilla. Rosatomin kansainväliset ydinvoimalahankkeet 1
Kuva on osa Hietasen 16th Street -kuvasarjaa. Kuva: Heidi Hietanen. Manila, Filippiinit. Pieni tyttö seuraa hautojen katveessa muiden lasten allaskylpyä. Manilan pohjoisella hautausmaalla asuu noin 10 000 ihmistä, joiden elämä on alkeellista. 14 10?/?2016 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS. Viemäröintiä ei ole ja käyttövesi kuljetetaan kanistereissa. Vaikka toukokuinen aurinko on polttavan kuuma, vilvoittavat vesileikit ovat näille lapsille harvinaisia
Maailman Kuvalehti 10/?2016 15
Repuissa oli kameroita, mikkejä, akkuja ja piuhoja. Siellä suomalaisvieraita odotti Stop Acid Attacks -järjestön vetäjä, joka esitteli heidät kahvilan työntekijöille. Emme olleet koskaan tehneet töitä yhdessä ja lähdimme suin päin Intiaan”, Koutaniemi sanoo. Mies oli tullut tunnetuksi Moon-tv:n Dresscode -ohjelmasta ja haaveillut lapsesta asti kamppailuja itsepuolustuslajeista kertovasta tv-sarjasta. Aamuyöllä taksissa istui kaksi journalistia. ”Siitä tuli elämäni merkityksillisin työmatka”, Alizad sanoo. Alizad on siitä varma. Unelma toteutui, kun Kill Arman -sarja muutamaa vuotta myöhemmin vei miehen eri puolille maailmaa tapaamaan lajien mestareita, harjoittelemaan heidän opissaan ja koettamaan voittaa heidät. Nyt he lanseeraavat oman tv-sarjansa. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Sakari Piippo Kymmenen vuotta sitten Alizad oli Suomen kuuluisin räätäli. Hän viihtyi seurapiireissä ja skoolaili avajaisissa. Kaukomaiden kiertäjät. Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin ystävyys alkoi espoolaisella kaatopaikalla. ”Jos minulla olisi kaverina 90-lukulainen itseni, läpsisin sitä joka päivä, että ole hiljaa, nolaat meidät ”, Alizad sanoo. Taksi pysähtyi Sheroes-nimiseen kahvilaan. ”Nyt jälkeenpäin ajatellen se oli vähän hullua. Koutaniemi pitää epätodennäköisenä, että kymmenen vuotta sitten heistä olisi tullut työpari. Ohjelmasta tuli kansainvälinen hitti, jonperheen selviytyminen siitä. Heillä oli mukanaan suunnitelma 44-minuuttiseen jaksoon. Kaksikko oli kuitenkin varma aikeistaan. Sen aiheena oli naisiin kohdistuvat happoiskut ja yhden 16 10?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad olivat laskeutuneet Delhin kentälle ja ajoivat kohti Agran kaupunkia
Meeri Koutaniemi arvostaa Arman Alizadia ihmisenä, joka on uskaltanut hylätä ennakkoluulonsa. ”Tästä kuvasta puuttuuvat vain sikarit”, Alizad lisää.
Työttömät toimettomia, koska eivät hae töitä, ja narkkarit voisivat lopettaa, jos vain haluaisivat.” Kill Arman -ohjelman viimeinen jakso kuvattiin Pietarissa katulasten kanssa. Paras ruokakokemus maail malla Vuoristokazakkien lammaspata Mongoliassa. Monen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Koutaniemi kaipasi synnyinseuduilleen Kuusamoon ja halusi pitkästä aikaa tutustua muuhunkin Suomeen. Hänen energiallaan on saatu mutaan juuttuneet autot irti ja kamera päälle.”. ”Olemme tällaisia uteliaita, ideoita syökseviä luonteita, joilla on tarve kokeilla koko ajan uutta”, Alizad sanoo. Syntyi kirja Riisuttu Suomi , jossa on 16 tarinaparia, kaksi näkökulmaa saMeeri Koutaniemi, 28 Kuusamossa syntynyt kuvajournalisti. Kotona hänellä itsellään oli kolme tytärtä, joista nuorin oli puolitoistavuotias. Samanlaisia perheitä Intiassa on tuhansia. Arman Alizad, 45 Iranissa syntynyt räätäli, tv-toimittaja ja tuottaja. Kun Armanin viimeinen ristiretki -ohjelma oli valmis, Työmaana maailma -lehti haastatteli häntä ja tilasi kuvaajaksi Suomessa käymässä olleen Meeri Koutaniemen. Alizad istui happoa heittäneen miehen vieressä, kuunteli tätä ja koetti ymmärtää, mikä saa miehen, isän, toimimaan niin. ”Ajattelin, että vangit ovat vankilassa, koska he ovat pahoja. Kaksikko on ylpeä viime vuonna ilmestyneestä kirjastaan. ”Emme tavanneet pitkään aikaan, mutta aloimme seurata toistemme töitä”, hän lisää. “Arman taas on Velho, minuakin sitkeämpi. Kaksikko lähti tapaamaan vankia, huumeidenkäyttäjää, satanistia, seksityöntekijää. ”Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu.” Intiassa Koutaniemi ja Alizad tutustuivat Mahorin perheeseen. Palkittu moneen kertaan Vuoden lehtikuvaaja -kilpailussa. Hän oli turhautunut kuvajournalismiopintojen teoreettisuuteen ja kaupallisuuteen. Tänä syksynä julkaistiin yhdessä Katja Ketun ja Maria Seppälän kanssa tehty Fintiaanien mailla. Tänä syksynä LIV-kanava näyttää heidän kahdeksanosaisen sarjansa Pahan jälkeen ja Kiasman taidemuseossa avautuu lokakuun alussa näyttely ohjelman teemoista. Paras ruokakokemus maailmalla Nokkosjuusto-khachapuri pienessä georgialaiskylässä. Se oli Alizadille käännekohta. Intialaisperheen saman ikäi18 10?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA Thaimaassa Koutaniemi sai Alizadilta lempinimen ihmiskuiskaaja, kun tämä onnistui vakuuttelemaan mediaa vihaavan miehen jakson päähenkilöksi. Yhteisiä kiinnostuksen aiheita oli paljon. Koutaniemestä oli kehittynyt yksi Suomen tunnetuimmista valokuvaajista. Koutaniemi nyökkää. Alizadia Koutaniemi ei tuntenut. ”Meistä tuli heti kaverit”, Alizad sanoo. ”Perheen isä oli pettynyt vaimoonsa, joka synnytti pelkkiä tyttöjä”, Alizad kertoo. ”Ilahduin ja kerroin ajatelleeni Armania ja ehdotin yhteistyötä”, Koutaniemi kertoo. ”Aamu saattoi alkaa ruumishuoneelta patologin luota, jatkua poliisiautoon, joka vei aseistakieltäytyjän toimistolle ja päättyä kävelylle Keskuspuistoon satanistin kanssa”, Koutaniemi kertaa. Kuvausryhmä matkusti esimerkiksi Brasilian faveloihin. Maailma houkutti enemmän. Hän päätti kuvata Alizadin espoolaisella kaatopaikalla. Kolmen lapsen isä. masta ilmiöstä. Alizad debytoi kirjoittajana, ja Koutaniemi kuvasi kirjan ihmiset. Koutaniemi tarttui vaativiin aiheisiin, kuten hiv-positiivisiin transseksuaaleihin maya-intiaaneihin Meksikossa ja naisten ympärileikkauksiin eri maissa. Tunnetaan ohjelmistaan Kill Arman, Arman ja viimeinen ristiretki sekä Dresscode. Kaksikko pääsi kysymään bussikuskilta miltä tuntuu, kun häntä ei tervehditä ja miten ihmissalakuljettaja on päätynyt pelastamaan ihmisiä. Intian materiaalista he työstävät jo pitkää elokuvaa. Muutaman ohjelman hän oli toki nähnyt ja piti miestä turhan viihteellisenä. Eräänä yönä, jo 20 vuotta sitten, mies oli yrittänyt päästä perheenjäsenistään eroon heittämällä vaimonsa ja lastensa päälle syövyttävää happoa. Seuraavassa ohjelmassa tarinat vakavoituivat. Saanut tv-tuotannoistaan neljä Venla-palkintoa. ”Olin noihin aikoihin todella mustavalkoinen. Vuoden kuluttua Alizad lähetti Koutaniemelle hyvänjouluntoivotuksen. Hänen kuviaan oli julkaistu kansainvälisissä lehdissä, kalenteri oli täynnä näyttelyitä ja kirjaprojekteja. Valmistelee kirjaa naisten ympärileikkauksista. Olin laiska ajattelija, lokeroin kaiken”, Alizad sanoo. ka esitysoikeudet on myyty 135 maahan
”Kysymyksen pitäisi kuulua miten kestävät ne ihmiset, jotka elävät sitä todellisuutta joka päivä.” Koutaniemi ei väheksy Suomen kasvavia tuloeroja ja sosiaalisia ongelmia. ”Teen sen työkaluksi kaikille naisten silpomista vastustaville tahoille. Mutta koulukiusattu voi selviytyä, ja jopa Anders Breivikin luodeista eloonjääneet norjalaisnuoret ovat selvinneet ainakin ne kolMaailman Kuvalehti 10/?2016 19. ”Nämä eivät ole vain rankkoja, vaan myös kauniita ja toiveikkaita tarinoita”, Alizad sanoo. ”Mutta on täällä suhteellisuudentaju kateissa”, hän sanoo. Pahan jälkeen -tv-sarja Livillä 22.9. Kenialainen Elisabeth Nkere pakeni yhdeksänvuotiaana pakkoavioliittoa 65-vuotiaan miehen kanssa ja vältti ympärileikkauksen. ”Välillä on vaikea kertoa kuulumisia reissun jälkeen. Alizad taas on viimeiset kolme vuotta edistänyt tyttöjen oikeuksia Planin lähettiläänä ja tehnyt aiheesta kaksi dokumenttielokuvaa. Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu”, Koutaniemi sanoo. Työn alla on jo neljä vuotta ollut naisten ympärileikkauksia vastustava kirja. ”Minua ärsyttää, että meiltä aina kysytään, miten me kestämme niin rankkoja tarinoita”, Koutaniemi puuskahtaa. Koutaniemi katsoo työkaveriaan ja jatkaa. nen oli kuollut happoon. En halua enkä jaksa töiden jälkeen lähteä ihmisten luo.” Koutaniemenkin tahti on hurja. Kaksikko haluaa kertoa, että koulukiusaaminen voi johtaa Norjan Ut?yan joukkomurhan kaltaisiin tekoihin, poliittiseen väkivaltaan. ”Päivät, jotka vietimme perheen kanssa, saivat meidät miettimään moraaliamme, anteeksiantamisen kykyä ja niitä keinoja, joilla ihminen voi selviytyä tällaisesta väkivallasta.” Kaksikko matkusti lisää. Koutaniemelle sarja on yksi työ, mutta ympärileikkauksia hän lupaa vastustaa lopun ikänsä. ”Toivon, että sarja herättää ihmiset tajuamaan omat mahdollisuutensa. me, jotka Koutaniemi ja Alizad tapasivat. Puolet sarjan tarinoista on läheltä, Suomesta ja Pohjolasta. He etsivät henkilöitä, jotka ovat vaikeuksiensa keskellä selvinneet, eivät lamaantuen, vaan vastustamalla alistavia rakenteita. Alizad tekee paljon töitä ja viettää vapaa-aikaansa kolmen tyttärensä kanssa. Koutaniemi aikoo kerätä siihen mate riaalia vielä kymmenestä maasta. Moni vain valittaa, usein pelkästä tottumuksesta. Tänä syksynä hän perustaa oman säätiön, jonka tavoitteena on tukea ruohonjuuritason aktivisteja eri maissa. ”Ensi talvena lähden taas kuvaamaan, mutta en vielä tiedä minne.” Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi: Riisuttu Suomi (Docendo, 2015). Hän on nyt 22-vuotiaana noussut mielipidevaikuttajaksi, joka kiertää kylissä puhumassa silpomista vastaan. Parhaita voimanlähteitä hänelle ovat luonto ja parisuhde. Kun kirja on valmis, lähden maailmankiertueelle. Asia askarruttaa Alizadia yhä. Valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluttua. Samanniminen näyttely Kiasmassa 6.10.2016– 26.2.2017. ”Minusta on tullut erakko. Yhdestä sellaisesta he Alizadin kanssa kertovat uudessa sarjassaan. Järjestämme paikallistoimijoiden kanssa seminaareja ja teemme lakialoitteita silpomisen lopettamiseksi.” Journalistina Koutaniemelle vaikeinta on ollut jättää taakseen heikoissa olosuhteissa elävät ihmiset – se ettei ole voinut puuttua asioihin tai korjata mitään. He uskovat, että on helpompi katsoa televisiosarjaa kuin kuunnella heidän matkajuttujaan. Yhteisistä töistä huolimatta Koutaniemi ja Alizad elävät hyvin erilaista arkea. alkaen. Eivät kaikki pysty kuuntelemaan, mitä olen vaikka Intiassa nähnyt”, Alizad sanoo. Tänä syksynä hän viettää Suomessa kaksi kuukautta, mutta jatkaa sitten taas maailmalle. Hän miettii, miltä isästä mahtaa tuntua halata tytärtään
Teksti: Janne Hukka Kuvitus: Outi Kainiemi. Mitä tämä kertoo kehitysyhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta. K E H I T Y S P A N K K I E N HETKI PARRASVALOISSA Kehitysyhteistyön uusia johtotähtiä ovat yritykset ja kehitysrahoituslaitokset
Kehitysrahoituslaitokset ovat pääosin valtioiden omistamia pankkeja, jotka rahoittavat yksityisen sektorin hankkeita kehitysmaissa. Tänne nousee Turkanan tuulipuisto, joka on Kenian historian suurin ulkomainen infrastruktuurihan-ke. ”Heille on edelleen epäselvää, miten useita kehitysrahoituslaitosten käyttämiä instrumentteja tulisi kutsua. Pitkään kestänyt kuivuus on tappanut enimmät kasvit. Toistaiseksi pieni osa kehitysrahoituslaitosten sijoituksista lasketaan kehitysavuksi: 60 miljardista vuosittaisesta sijoituksesta vain noin kolme miljardia euroa. ”Kehityskentällä on vallalla käsitys, että kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman paljon nykyistä suurempaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä”, kertoo arvostetussa Center for Global Development -tutkimuslaitoksessa työskentelevä taloustieteilijä Theodore Talbot. Ollaan lähellä Sarima-kylää Keniassa, maailman suurimman aavikkojärven, Turkanan, kupeessa. Vuosituhattavoitteiden jälkeen on siirrytty kestävän kehityksen aikakaudelle. Maisemaa halkoo uusi tie, jolla matkaava rekkajono nostattaa paksuja pölypilviä. Puhutaan aidosta insinöörityön taidonnäytteestä. Voimalinjojakaan ei olla lähiseudun kyliin vetämässä eli asukkaat jäävät edelleen ilman sähköä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää ensimmäistä kertaa alle 10 % ihmiskunnasta. Esimerkiksi mikä osa hankkeiden takauksista on kehitysapua, ja mikä ei”, Talbot sanoo. Ajoneuvojen jättimäisillä lavoilla vedetään tuulimyllyn osia. Vaikka Kenia on Itä-Afrikan suurin talous, on Marsabit maan takapajula. Taustalla on kehitysyhteistyön murroskausi. Ala on kasvanut huimasti. Köyhyyden väheneminen on keskittynyt viimeisen 25 vuoden ajalle. Tänne kohoavan voimalan eteen on ponnisteltu, eikä se olisi ollut mahdollista ilman isoa määrää ulkomaista rahaa – myös Suomesta. Sähköt miljoonalle kotitaloudelle – viidennekselle koko Keniasta – uusiutuvalla energialla. T urkana on malliesimerkki Maailmanpankin yksityissiipi IFC:n, Hollannin FMO:n ja Suomen Finnfundin kaltaisten kehitysrahoituslaitosten työstä, joka jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä puoleen jos toiseen. Pelkästään Nairobiin on matkaa linnuntietä 400 kilometriä. Paikalliset paimentolaiset ovat huolissaan maiden menetyksistä. 22 10?/?2016 Maailman Kuvalehti. Samanlaisia hankkeita kohoaa nyt muuallakin maailmassa. Se on vain pari prosenttia kaikesta maailman kehitysavusta. Konferenssin loppulauselmassa yksityissektori mainittiin yhteensä 18 kertaa – yhtä usein kuin kansainvälinen yhteistyö. Niiden kautta ohjattu raha ei ole lahja, vaan sijoitus, jolla on tuotto-odotus, Talbot kuvaa. Suurten riskien vuoksi niille on usein vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää rahaa julkisilta markkinoilta. Kypäräpäiset miehet katsovat kulkuetta turvaliivit yllään. Valmistuessaan se on Afrikan suurin tuulipuisto, myös maailman mittakaavassa yksi suurimmista. aahtavan auringon alla on kivinen, kova maa. Mutta ongelmitta ei täälläkään ole päästy. Kehitysavuksi kelpaavista rahavirroista päättää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitea, joka ei ole aina yksimielinen. Voimalinjat ja muu tarpeellinen on rakennettu tyhjästä. Mistä on kyse. Samaan aikaan virallinen kehitysapu on polkenut paikoillaan. V elkapelosta kärsiville länsimaisille hallituksille voittoa tavoittelevat kehitysrahoituslaitokset tarjoavat helpon keinon välttää kansantalouden alijäämät. Eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten kattojärjestön EDFI:n arvioiden mukaan sektorin pääomitus on kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Se ei ole pieni lupaus se. Konkreettisesti tällainen ajattelu näkyi kesällä 2015, kun Addis Abebassa järjestettiin kansainvälinen tapaaminen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksesta. Kaupallisista toimijoista ne eroavat siinä, että hankkeisiin kirjataan kehitysvaikutuksia – koulutusta, ympäristön kehittämistä tai työpaikkoja. Myllyjen lavat ovat matkanneet tänne sitäkin pidemmän matkan. Puuskittainen tuuli piiskaa maisemaa
Korokkeelle nosto tuli myös Finnfundille yllätyksenä. ”Päinvastoin, me yritimme kertoa omasta työstämme, mutta ketään kiinnostanut. vivuttaa yritysten rahaa ja osaamista kehityksen käyttöön”, Wallenius sanoo. On kyse pääomista, takauksista, verotuloista ja kehitysmaista. 90 % Maailman Kuvalehti 10/?2016 23 Kehityspankkien hetki auringossa. Monet avunantajat ovat viime vuosina halunneet laventaa kehitysavun määritelmää, joten yksityisen sektorin osuus voi nousta myös sitä kautta jatkossa. ”Kyse ei kuitenkaan ole vienninedistämistä. K ansainväliset tuulet puhaltavat myös Suomessa. Myös suomalaisten intressit – olivat kyseessä sitten kehitysja ilmastopoliittiset tavoitteet tai yhteistyö suomalaisyritysten kanssa – ovat etusijalla. Yrityksen täytyy olla rekisteröity ja toimia kehitysmaassa”, Wallenius täsmentää. Valtaosa hankkeista pyörii Suomen omilla vahvuusalueilla. Laitoksen ydintoiminnasta viestimisen tarkkaa muotoilua pohditaan Walleniuksen mukaan vieläkin talon sisällä. Laitoksen päätyötä on etsiä rahoitettavia partnereita yksityiseltä sektorilta ja kehitysmaiden alueilta hankkeita, joilla edistetään kestävää kehitystä. ”Yksinkertaisimmillaan Finnfundin tehtävänä on ”Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viime vuosina tehdyistä metsä istutuksista jopa 80 prosentissa on Finnfundin rahaa mukana.” ty öp ai ko is ta al ha is en ja ke sk itu lo n m ai ss a sy nt yy yk si ty is se kt or ill e. Toinen yllätys oli Suomen oman kehitysrahoituslaitoksen Finnfundin lisäpotti. Aiemmin marginaalissa toiminut laitos ei ollut juuri näkynyt uutisissa. Viestintää ei helpota Finnfundin toiminnan tekninen ja monimutkainen luonne. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, poislukien Etelä-Afrikka, viime vuosina tehdyistä yksityisten yritysten metsäistutuksista jopa 80 prosentissa on Finnfundin rahaa mukana.” Kun ottaa huomioon maantieteellisen mittakaavan, kyseessä on merkittävä saavutus, Wallenius sanoo. Järjestöihin kohdistettujen leikkausten mittakaava – 43 prosenttia – tuli silti isona yllätyksenä kehitysyhteistyötä tekeville. Mutta palataan siihen myöhemmin. Kun Juha Sipilä esitteli hallitusohjelman suuntaviivoja kesäkuussa 2015, oli arvattavissa, että populistiporvarihallitus leikkaisi kehitysyhteistyöstä. ”Pääosassa meillä ovat metsähankkeet, uusiutuva energia, aurinkoja tuulivoima, vesi. Sille luvattiin 130 miljoonaa euroa, mikä oli yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin laitos oli itse ennen eduskuntavaaleja toivonut. Vuonna 1980 perustettu Finnfund pistettiin kerralla suomalaisen kehitysyhteistyön ytimeen. Silti yli vuotta myöhemmin, kun istumme alas Finnfundin viestintäjohtaja Tapio Walleniuksen kanssa, 130 miljoonan euron lisärahaa ei ole vieläkään kuulunut. Tämä oli tehnyt meistä viestinnällisesti ehkä hieman laiskoja”, Wallenius sanoo
Myös EDFI:n luvut puhuvat puolestaan. ”Meidän vaikuttavuus ja vaikutukset ovat hirveän selkeitä ja helppoja osoittaa. kö yh ie n m ai de n ka ns a la is is ta us ko o pa lk ka ty ön ol ev an pa ra s ke in o pä äs tä kö yh yy de st ä. F innfundin raha ei käytännössä kulu. ”Kansainvälisesti kehitysrahoituslaitokset ovat edelleen jäljessä siinä, että ne osoittaisivat kehitystavoitteidensa vaikutukset”, Jespersen sanoo. Suurin osa sijoituksista tuottaa voittoa, joka puolestaan pistetään uusiin töihin. Ytimessä on yksityisen rahan houkuttelu kehitysmaihin. Finnfundin mukaan paljonkin. K ehitysrahoituslaitosten kasvu on tosiasia. Kynnys on yrityksille usein hyvin korkea. Perinteisten kehitysjärjestöjen mukaan köyhyyden vähentämisen tulisi olla kaiken tavoite, kun taas yritykset pyrkivät voittoihin. Kehityspankin toiminta on usein mahdollisen taidetta. Siksi vastausprosentit ovat aika korkeita.” Samaa todetaan myös ulkoministeriön Finnish Consulting Group -konsulttifirmalta tilaamassa selvityksessä, jonka mukaan Finnfundin hankkeilla oli selkeä työpaikkoja lisäävä vaikutus. Eikä esimerkiksi Saksaan, minne kaikki muutkin yrittävät myydä.” Kehitysrahoituslaitosten toimintaa värittää jännite voiton tavoittelun ja köyhyyden vähentämisen välillä. Pääomasijoittaja Jyrki Koskelo – joka toimi Maailmanpankin yksityissektorin rahoitusohjelma IFC:n varapääjohtajana vuosikausia – sanoo, että Afrikkaa ajatellaan edelleen valitettavan usein nälkäisten lapsien ja köyhyyden kautta. Sektorin ulkopuolella ollaan kuitenkin skeptisempiä. Tästä huolimatta laitos on tuottanut tappiota vain hajavuosina. Ajan mittaan Suomen hallituksen Finnfundin työhön sijoittamat rahat ovat lähes kaksinkertaistuneet. 70 % 24 10?/?2016 Maailman Kuvalehti Kehityspankkien hetki auringossa. ”Etiopia kasvaa 10 prosenttia vuodessa. Kun kannattavuus huomataan, perässä tulevat Stora Ensot ja muut.” Yritysten mukana seuraavat työpaikat. Kun riskien hallinta, kehitysvaikutusten luominen ja sijoitusten tuottavuus ovat tasapainossa, pankki voi hänestä toimia stimuloivana tienavaajana. Viimeisimpien arvioiden mukaan yli yhdeksän kymmenestä kehitysmaan työpaikasta syntyy yksityissektorille. Koska Finnfundin kaltaiset toimijat houkuttelevat yksityisiä yrityksiä mukaan paikkoihin, joihin muut eivät mene, tappioilta ei voi aina välttyä. Vietnam menee eteenpäin mielettömällä vauhdilla. ”Esimerkiksi Keniassa on paljon sellaista kysyntää, mihin suomalaisilla olisi myytävää. Kysyntää näille töille myös on: mielipidetutkimusten mukaan köyhien maiden kansalaiset uskovat itse palkkatyön olevan paras mahdollinen tapa parantaa omaa elintasoaan. Todellisuus ei vastaa näitä mielikuvia. Mutta monet suomalaiset eivät edes tiedä missä Kenia on”, Koskelo sanoo. Sen mukaan eurooppalaiset laitokset loivat viime vuonna neljä miljoonaa työpaikkaa, rakensivat 74 000 gigawattitunnilla sähköntuotantoa ja kasvattivat kehitysmaiden verokantaa 11 miljardilla eurolla. Nämä eivät ole pieniä lukuja. Esimerkiksi Kööpenhaminasta käsin Oxfamille töitä tekevän veroasiantuntijan Sara Jesper senin mukaan varsinaisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Finnfundin kohdalla 90 prosenttia rahoituspäätöksistä kohdistuukin köyhimpiin maihin. Jos olet suomalainen tuottaja, niin eikö kannattaisi satsata sinne, missä kasvu tapahtuu. ”Jos katsotaan esimerkiksi [valtion erityisrahoitusyhtiö] Finnveran riskiluokituksia, niin me toimimme maissa, joissa luokitukset loppuvat kesken”, Wallenius kuvaa. Mutta mitä rahalla saadaan aikaan. ”Finnfundin ja IFC:n kaltaisten toimijoiden haaste on osoittaa, että toiminta on kannattavaa. Meillä on asiakkuuden ehtona se, että asiakkaat raportoivat kehitysvaikutuksista. Koskelon mukaan tämä jännite on terveellistä
Että me halutaan lähettää 4 000 000 TYÖPAIKKAA 74 000 GWh SÄHKÖNTUOTANTOA 11 mrd euroa VEROTULOJA Kehitysrahoituslaitokset loivat kehitysmaihin vuonna 2015 ”Taloustieteen näkökulmasta laitosten omat vaikuttavuusarvioinnit muistuttavat tupakkiaskin kanteen tehtyjä laskelmia.” Maailman Kuvalehti 10/?2016 25. ”Tällä hetkellä trendinä on, että monikansalliset yritykset avaavat verotietojaan vapaaehtoisesti. Tämä tekee hankkeiden välisen vertailun vaikeaksi. Erityisen kiusalliseksi Cáceresin murhan teki se, että jäljet johtivat suoraan padon rakentaneen yrityksen Desan entisiin työntekijöihin ja maassa vuonna 2009 vallankaappauksen junailleisiin sotilaisiin. Samaa mieltä on Theodore Talbot. Nyt jotkut yksityisen sektorin toimijat ovat menossa kehitysrahoituslaitosten ohi muun muassa verotuksen läpinäkyvyydessä. On yö, kun hondurasilaisessa La Esperanzan kaupungissa kaikuu laukauksia. ”Ensiksikin perusfakta oli täysin väärin. M aaliskuu 2016. Mutta niin kauan kuin kokeileviin menetelmiin perustuvat arviot puuttuvat, muistuttavat laitosten omat arviointikeinot taloustieteen näkökulmasta tupakka-askin kanteen laskeskelua. suurin, hän lisää. Mutta meille sanottiin, että nämä faktat eivät kiinnosta. Tällä kertaa volyymi oli toinen: mediamainintoja tuli The Guardian -lehdessä ja CNN:llä. Tiedot lähtivät leviämään maailmalla.” Suomessa pato olisi 33. Vaikka tapahtumien tarkkoja yksityiskohtia ei tiedetä vieläkään, Cáceresin murha aiheuttaa suomalaisen kehitysyhteistyön historiassa episodin, jollaista ei ole aiemmin nähty. Sara Jespersenin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö skarppaamisen varaa olisi. Kansainvälisesti palkittu ympäristöaktivisti Berta Cáceres ammutaan kotiinsa. He osaavat tahkota tulosta. Mutta ihmisten elämään tulevien muutosten dokumentointi ei ole yhtä hyvää.” Perinteisen kehitysyhteistyön näkökulmasta tällaisia arvioita kaivattaisiin muun muassa Finnfundin panostuksista Afrikassa toimiviin sijoitusrahastoihin, jotka rahoittavat muun muassa Dr. Finnfund itsekin tunnistaa tässä julkisuusongelman. Vaikka media puhui megapadosta, kyseessä oli todellisuudessa pieni ylivirtauspato. ”Toisekseen yhdeksän kymmenestä paikallisesta yhteisöstä halusi padon, ja sen sijaintia siirrettiin huolimatta lisäkustannuksista. Oetker -pakastepizzojen jakeluketjuja ja luksushotellien rakentamista. ”Nämä ovat ne reunaehdot, joilla me pelataan. Finnfund, joka oli toiminut Hondurasissa jo kymmenen edeltävää vuotta, oli taas mediajulkisuudessa. Hänen mukaansa kehitysrahoituslaitoksilla on selvä halu osoittaa kannuksensa, mutta menetelmät vaihtelevat pankista toiseen. Aamun tunteina pahimmat pelot muuttuvat todeksi. Samalla osa kritiikistä menee kuitenkin ohi, Wallenius toteaa. Kritiikkiä rahoituslaitokset ovat saaneet myös Mauritiuksen ja Jersey-saaren kaltaisten veroparatiisien käyttämisestä. Hänen työtoverinsa, meksikolainen Gustavo Castro Soto, jää hänen vierelleen henkihieveriin. ”Osa laitoksista tekee hyvin menestyksekkäästi työtä sijoituspankkina. Yksityisen rahan kohdalla toimintatavat ovat yksinkertaisesti toiset. Esimerkiksi Tanskassa varustamoyhtiö Maersk ja jättifirma Unilever näyttäisivät olevan sitoutuneita kehitysrahoituslaitoksia suurempaan läpinäkyvyyteen”, hän sanoo. Odotuksena on, että julkisina toimijoina laitokset pysyvät reilusti aikaansa edellä. Puhutaan yrityksistä, eikä valtion virastoista tai järjestöistä. Berta Cáceres kuoli, sillä hän vastusti Agua Zarcan patohanketta. Lisäksi yksi Finnfundin tavoitteista on luoda verotuloja kehitysmaihin, ei vältellä veroja”, hän sanoo. Jos raha olisi 100-prosenttisesti julkista, niin yritykset eivät lähtisi mukaan. Merkittävä osa mediamylläkästä perustui Walleniuksen mukaan väärälle tiedolle. Yksi padon rahoittajista oli Finnfund. ”Käytännössä voi olla kaksi laitosta, joilla on sama kouluhanke, mutta joiden johtopäätökset ovat täysin vastakkaiset.” Talbotin mukaan arviointeja voisi kehittää empiirisempään suuntaan, mutta vastassa on usein raha
”On aina tietty määrä ongelmaprojekteja. Niitä ei voi välttää. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä olisi tapahtunut ilman kehitysrahoittajien aikaansaamaa koulutusta.” K ehitysrahoittajien ja muun muassa ihmisoikeusjärjestöjen välisessä vuoropuhelussa kohtaavatkin usein realismin ja idealismin rintamat. Jännite altruistisen hyvän ja oman edun tavoittelun välillä virtaa kehitysyhteistyön pohjakerroksissa. Tämä tarkoittaa toimien arviointia, kansalaisjärjestöjen kanssa keskustelua ja standardien viilausta kumppaneiden kanssa. Kehityspolitiikan tuuliviiri osoittaa nyt tavallaan kohti alkujuuriaan, toteaa Jyväskylän yliopiston ke-hitystutkimuksen professori Jeremy Gould. Jos niitä ei tule, se on merkki, että et yritä parantaa asioita.” 26 10?/?2016 Maailman Kuvalehti Kehityspankkien hetki auringossa. ”Kyseessä on keskustelu, jota me ei voida käydä julkisuudessa”, Wallenius sanoo ”Esimerkiksi, jos me nostetaan esille ympäristön hallintaan liittyviä ongelmia. Ei ole helppo niellä 130 miljoonan euron lisärahoitusta Finnfundille, kun kehitysyhteistyöstä leikattiin 43 prosenttia. Se, että Finnfundin kaltainen kehitystoimija osallistuu kiistanalaisiin hankkeisiin, ei tarkoita että se hyväksyisi niiden ongelmat. Esimerkiksi poliittisten riskianalyysien kohdalla Finnfund on nyt paljon paremmalla tolalla, Wallenius sanoo. Pankkien virheitä osoittavien järjestöjen ja laitosten viestintäosastojen vuoropuhelulle ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa loppua. Asioita työnnetään eteenpäin kulissien takana. IFC:ssä ongelmalliset palmuöljyhankkeet Indonesiassa muokkasivat järjestön käytäntöjä kokonaan. ”Monella tapaa asiat tehtiin silti Hondurasissa oikein ja hyvin.” Jyrki Koskelon mukaan parhaimmillaan opetukset skaalautuvat kansainvälisiksi. ”Usein ongelmana on, että nostetaan yksi asia ja sanotaan että tämän pitäisi olla sataprosenttisesti kunnossa”, Wallenius sanoo. ”Monessa puolueessa suomalaisten yritysten kannattamista on varmasti helpompi käsitellä. ”Kysymys on sitten siinä, miten saadaan köyhyyden vähentäminen ja huono-osaisten auttaminen näyttämään samalta asialta kuin suomalaisten yritysten subventointi.” Poliittinen perusta Finnfundin saamalle tuelle löytyykin Kepan kehityspoliittisen asiantuntija Niina Mäen mukaan helposti. Kehitysmaiden yhteiskunnallinen vakaus paranee vain tätä kautta. Näihin samoihin ongelmiin on törmätty niin Turkanan tuulivoimalan yhteydessä kuin Finnfundin tukemassa Nam Ngum -patohankkeissa Laosissa. Molempien kohdalla puhutaan muun muassa paikallisväestöjen pakkosiirroista. poliittinen viesti Hondurasin hallitukselle.” Seurasi palvelunestohyökkäyksiä Finnfundin verkkosivuille ja sähköpostiin. Sisäpoliittiseen kriisiin sotkeutuminen tuli – jälkeenpäin katsottuna ja ulkopuolelta katsottuna naiivisti – yllätyksenä. K un keskustelee suomalaisten järjestötoimijoiden kanssa rahoituksesta, aistii aika ajoin epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, joka kanavoituu joskus katkeruudeksi. Lopulta Finnfund totesi tilanteen liian hankalaksi ja jäädytti osallistumisen hankkeeseen. Jos niitä ei tule, se on merkki, että et yritä parantaa asioita.” Virheet täytyy tunnustaa ja niistä täytyy oppia, hän sanoo. Tai kun asiat on saatu kuntoon ja firma on palkannut työntekijät, niin ei me sen jälkeen mennä repostelemaan julkisuudessa, että ollaan pakotettu firma tekemään meidän tahtomme mukaan.” Agua Zarcastakin opittiin. Oppimista todellakin riittää. Samaa mieltä on myös Wallenius, joka kaikesta huolimatta kokee, että Agua Zarcan patoon osallistuminen oli onnistunutta. Myös poliittinen paine Arkadianmäeltä oli kovaa. ”Kun kehitysyhteistyötä viriteltiin 1980-luvulla, ulkoministeri Paavo Väyrynen ajoi hyvin karkeasti ja peittelemättömästi ajatusta, että tukemalla kotimaisia yrityksiä ajetaan myös kehitysmaiden kansallista kehitystä.” Pallottelu järjestöja yritysvetoisen kehityksen välillä on hänestä jatkunut tähän päivään saakka. ”Autoimme muun muassa Desaa hallitsemaan mielenosoituksia väkivallattomasti. Kehitysmaiden ruman puolen kohtaaminen on Jyrki Koskelon mukaan erottamaton osa kehitysrahoituslaitosten toimintaa. ”Ongelmaprojekteja ei voi välttää
”Ei olla vielä vakavasti otettu huomioon sitä, että kaikki eivät halua länsivetoista kehitystä tai kansainvälisiä yrityksiä alueilleen korkeamman kulutustason verukkeella. Raha ei yksin ratkaise ongelmia, vaan voi myös vääristää markkinoita, tukea tarpeettomasti heikkoja yrityksiä ja valjastaa kehitysbudjetit kotimaisen vientiteollisuuden juhdaksi. Kehityskeskustelun kriittistä uudelleenarviointia kaipaa myös Jeremy Gould. Kehityspolitiikkaan kaivataan moniäänisyyttä. ”Myös valtiontalouden kirjanpidon siivoaminen ei ole itsessään pätevä syy määritellä kehitysrahoitusta uudelleen”, Talbot lisää. On yhteisöjä, joille vapaa liikkuminen tai esi-isien hautojen suojelu voi olla vähintään yhtä tärkeää kuin sähköistys. N iina Mäen mukaan Suomen hallituksen yrityspainotteinen nykylinja muistuttaa omalla tavallaan aiempien aikojen keskustelusta, jossa kaiken ratkaisu olivat kansalaisjärjestöt. Pitää puhua kansainvälisestä sääntelystä, pitää olla poliittista dialogia, pitää olla kansalaisjärjestöjä vahtikoirina ja palveluidentuottajana, pitää olla yrityksiä luomassa työpaikkoja, pitää olla valtiolla selkeä rooli.” ”Mutta kun kyseessä on monimutkainen yhtälö, on helpompi ajatella, että yksiselitteiset ratkaisut – kuten yritykset – ratkaisisivat kaiken.” Theodore Talbot jakaa Mäen käsityksen. Muutos tarvitsee hänestä aktiivista työtä, jossa muun muassa kansalaisjärjestöillä on tärkeä omatunnon rooli. Pitäisikin miettiä tarkemmin demokraattisen järjestelmän toimintatapoja kuin kehityksen aikaansaamisen tehokkuutta.” Kaikua Suomen tilanteelle löytyy myös Tanskasta. Kehitysrahoituslaitoksilla on paikkansa kehityssektorilla, mutta niiden toimintaan liittyvät sudenkuopat tulee tunnistaa. ”Ei olla missään vaiheessa lobattu järjestörahoituksen leikkausten puolesta. Pitäisi tunnustaa tosiasia, että tarvitaan monenlaisia toimijoita. Wallenius itsekin harmittelee tilannetta. En näe yhdenkään meistä aikaansaavan kehitystä yksin. Finnfundin lainoittaminen osoittautui arvaamattoman hankalaksi. Suunta on hänestä oikea, mutta isoja ongelmia, kuten köyhyyttä, ei korjata hetkessä. Näillä näkymin laitos pääsee lisärahoitukseen käsiksi aikaisintaan tässä kuussa. ”Jos ajattelen omaa 20 vuoden työhistoriaani, niin mieleen eivät missään nimessä muistu ne sadat miljoonat eurot ja dollarit, joita olen käsitellyt. Hieno homma: viedään suomalaista cleantechiä Afrikkaan! Finnfundin puolustajia löytyy monista puolueista, muun muassa perussuomalaisista.” Kansalaisjärjestöissä ärtymystä lisää myös Finnfundiin lisärahoitukseen liittyvä tilastokikkailu. Ei tämä olen nollasummapeliä.” Tätä näkemystä tukevat myös monet järjestötoimijat. Nämä trendit ovat maailmanlaajuisia. Ehkä ne näkyvät selvemmin Pohjoismaissa, jossa perinne avoimuudesta ja hyväntekeväisyydestä on vahva.” Maailmanpankista jo eläköitynyt Jyrki Koskelo katsoo tilannetta sen sijaan käden mitan päästä. ”Suomi on askeleen edellä meitä muita, mutta me olemme tulossa perässä. Kun rahaa ei haluttu jakaa valtiontalouden budjetin sisältä, täytyi siihen löytää keinot muuta kautta. Sara Jespersen arvioi Suomen tilanteen heikoimmaksi Pohjoismaista. ”Yhtä ihmeellistä kaiken ratkaisevaa hopealuotia etsitään turhaan. Kun paikallisväestöjen, kuten Turkanan tuulipuiston varjossa elävien paimentolaisten ääni ei kuulu pankkien neuvottelupöydissä, ei vanhan ajan siirtomaamentaliteetti ole kaukana. Vaikutukset köyhän ihmisen elämään tai ympäristöön – ne jäävät elämään.” Suurimmat eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten sijoituskohteet olivat maantieteellisesti Suurimmat sijoituskohteet sektoreittain 31 % 20 % 14 % SAHARAN ETELÄPUOLISEEN AFRIKKAAN LATINALAISEEN AMERIKKAAN JA KARIBIALLE 30% RAHOITUSPALVELUIHIN 18% ENERGIANTUOTANTOON 16% TEOLLISUUTEEN AASIAAN Ti la st oti et oj en lä ht ee t: ED FI :n vu os ir ap or tti , 20 15 Maailman Kuvalehti 10/?2016 27. Vastakkainasettelu on hassua. Samaan aikaan järjestöt ajavat alas hankkeita, selittelevät asioita parhain päin tyhjän päälle jätetyille kumppaneille ja hyvästelevät irtisanottuja työtovereita. Tekninen prosessi kesti yli vuoden, ja sen aikana 130 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Vaikeissakin olosuhteissa on silti mahdollista tietää onnistuneensa, Koskelo sanoo
Kilpailijoiden toimia arvostelee vaikutusvaltaisista poliitikoista koostuva raati. ”Sanoin, että mennään heti isoon liigaan”. ”Presdentiksi” haluavat kilpailijat Abdalfatah Najar ja Rana Ahmad. 28 10?/?2016 Maailman Kuvalehti. ”Jokainen palestiinalainen on syntynyt politiikka veressään”, Ahmad sanoo. Presidentin ”isä”, tuottaja Raed Othman halusi etsiä ohjelmassaan presidenttiä eikä mitään pikkupoliitikkoa
Suurvaltapolitiikan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat jokaisen palestiinalaisen elämässä. ”Presidenttiä” metsästävä reality-sarja kuulostaa ensi alkuun oudolta konseptilta palestiinalaiseen televisioon. Nimitysten tulee perustua pätevyyteen, ei puolueeseen tai suhteisiin”, Najar jatkaa. Tuottaja Othman vakuuttaa, että ohjelmaa ei tehdä poliittisen painostuksen alaisena. Ensimmäistä tuotantokautta seurasi joka kymmenes palestiinalainen. Entä miten tällaista ohjelmaa saa ylipäätään tehdä. Tehtävänä voi esimerkiksi olla kehittää ehdotus naisten oikeuksien parantamiseksi. Tämä tv-sarja antaa meille mahdollisuuden tulla kuulluksi”, sanoo Abdalfatah Najar. Presidentinvaaleja ei ole pidetty vuoden 2005 ja eduskuntavaaleja vuoden 2006 jälkeen. Mitä nuoret sitten haluavat. Ilman tukea meillä olisi ongelma jo siksi, että tarvitsemme hallinnon rakennuksia kuvauksiin.” Suoraa lähetystä ei voi kontrolloida. Kilpailijoiden toimia arvostelee entisistä ministereistä, suurlähettiläistä ja vaikuttajista koostuva raati. ”Palestiinalaisten on yhdistyttävä yhdeksi kansaksi. Gazassa sama homma toisin päin”, Najar kuvailee. ”Johtajien pitää muuttaa tapansa tehdä politiikkaa: luoda yhteys kaikkiin palestiinalaisiin, ei vain omaan etupiiriinsä”, Ahmad sanoo. Ja sitä kaivataan, mikä elämästä puuttuu: demokratiaa. Presidentiksi ei pääse noin vain. Alun perin Othmanille ehdotettiin ohjelmaa, jossa etsittäisiin jotakuta suurlähettilään saappaisiin. Ja nuo ajatukset kuullaan television, eikä kivien ja puukotusten kautta”, kuvailee ohjelman luoja, tuottaja Raed Othman. ”Kaikki osallistujat kritisoivat Palestiinalaishallintoa. ”Sanoin ei, mennään saman tien isoon liigaan. Ohjelmalla luomme nuorille uusia idoleita ja näytämme, mitä he ajattelevat. He eivät pärjää, elleivät ole diplomaattisia”, tuottaja Othman sanoo. Julkinen kritiikki voi kuitenkin tuoda ongelmia. Palestiinalaishallinnon kritisointi on Länsirannalla suosittua huvia. Teksti: Eero Johannes Mäntymaa Kuvat: Karoliina Knuuti. Hän on jopa pyytänyt presidentti Abbasin vieraaksi kuvauksiin. ”Ainoa esikuva näille nuorille on taistelija, marttyyri. Fatah ja Hamas ovat vanginneet puolueita kritisoivia toimittajia. Jännitys kasvaa Punaisen Puolikuun konferenssikeskuksessa Ramallahissa. Etenkin nuoriso kokee, ettei heitä kuunnella. ”Kaikki nuoret seuraavat uutisia. Toiseen tuotantokauteen haki 1200 nuorta, joista sata pääsi kuvauksiin. Kamerat kohdistuvat lavalle astelevaan nuoreen mieheen. Ohjelman suosio kielii demokratian nälästä miehitetyllä maalla. Karsintavaiheen jälkeen osallistujat esittävät suorassa lähetyksessä puheita ja joutuvat ”töihin” kunnallishallintoon, nuorisojärjestöihin, yrityksiin ja ministeriöihin saakka. Haluatko presidentiksi. Uusia vaaleja ei kuulu ja istuvan presidentin Mahmoud Abbasin suosio on pohjamudissa. Jokainen palestiinalainen on syntynyt politiikka veressään”, sanoo 32-vuotias Ra na Ahmad, yksi kilpailijoista. Suosio rohkaisi sarjaa tuottavaa kanavaa kasvattamaan nyt kuvattavan tuotantokauden budjettia ja lisäämään live-lähetyksen osuutta. Sen jälkeen voimme tehdä jotain miehitykselle”, mies julistaa. Se on typerää, joten tuomarit kritisoivat häntä. ”Meidän pitää löytää poliittisiin asemiin parhaiten sopivat henkilöt. Sillä erotuksella, että parhaan tanssijan tai laulajan sijaan etsitäänkin parasta poliittista johtajaa maalle, jossa ei ole demokratiaa. ”Nuoriso on hyvin perillä politiikasta, mutta he eivät ole edustettuna päätöksenteossa. Juuri tässä lienee suosion salaisuus. Tehdään presidentti eikä mitään pikkupoliitikkoa”, Othman sanoo. ”Palestiinalaisten välille vuonna 2006 syntynyt kuilu on kurottava umpeen.” S pottivalot osoittavat puhujanpönttöön. ”Jos kritisoit palestiinalaishallintoa, he luulevat sinun olevan Hamasin puolella. ”Palestiinalaisten on yhdistyttävä. ”Pääsin päiväksi terveysministeriksi. Meneillään eivät kuitenkaan ole oikeat vaalit, vaan suositun tositelevisio-ohjelma Presidentin kuvaukset. Kyseessä on varsin perinteinen kykyjenetsintäkilpailu tuomariraateineen ja katsojaäänestyksineen. Kilpailijoiden on vastattava tuomariston kysymyksiin. Ensin korjaamme omat eripuramme ja sitten keskitymme miehityksen lopettamiseen”, Najar ja Rana toteavat. Maailman Kuvalehti 10/?2016 29 Kun muualla kilpaillaan parhaasta laulajasta, Palestiinassa etsitään nuorta poliitikkoa ”presidentiksi”. Mutta ennen kaikkea: Palestiinalaisten välille vuonna 2006 syntynyt kuilu on kurottava umpeen. ”Yksi ehdokas sanoi, että hän kannattaa aviorikokseen syyllistyvien naisten kuolemantuomiota. Luulen, että hallinto kuitenkin tukee meitä. Hän on 34-vuotias Abdalfatah Najar, ja hän haluaa Palestiinan presidentiksi. Se oli elämäni hienoimpia kokemuksia”, sanoo Baha Alkhateeb, joka tuli sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella toiseksi
30 10?/?2016 Maailman Kuvalehti. Good Hair Dayn Maija Baijukya, Efe Ogbeide, Sophia Wekesa, Sara-Lisa Martins Lopes, Nini Bananas poseeraavat kera Next Century Fashionin partureiden, Jason alias Black Pearl ja Justin alias Americano
Teksti: Marie Kajava Kuvat: Saara Man sikkamäki Maailman Kuvalehti 10/?2016 31. Aktivismi vapaan ja luonnollisen afro tukan puolesta on saavuttanut vihdoin Suomen. Jää hyvästi, suora tukka! Päänahan polttavat raudat ja hiusten suoristus permanentit ovat olleet monen afrohiuksisen arkea vaalean ja suoran hiushege monian ikeen alla
On selvää, että tukka on yhtä lailla politiikkaa kuin ihonvärikin. Meneillään on Good Hair Day -tapahtuma, joka keskittää huomion luonnolliseen afrotukkaan. The New York Times -lehden When Black Hair Is Against the Rules –artikkelissa korostetaan, että Yhdysvalloissa hiuksiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat yhtä vanhoja kuin maa itOn selvää, että tukka on yhtä lailla politiikkaa kuin ihonvärikin. Se on muun muassa identiteetin, tasa-arvon ja olemassaolon asia. ”Katsoin yhtenä päivänä peiliin ja ajattelin, että on tullut aika olla oma itseni”, Pariisissa syntynyt, sittemmin järvenpääläistynyt Gladys Thibaut sanoo. ”No afro hair is a hair you wash every day!” luennoitsija Sophia Wekesa vitsailee englannin kielellä. Onkin totta, että jo brittikolonialistit luokittelivat afrikkalaisen hiuslaadun lähemmäksi lampaan villaa kuin ihmishiusta. Normista poikkeavat jäävät elämään näkymättömyyden, vääränlaisuuden, rumuuden tai likaisuuden tuntemusten kanssa. Yleisö nauraa ja nyökkäilee. Gladys Thibaut ei enää suorista hiuksiaan kemikaaleilla. Britanniassa uutisoidaan siitä, miten työnantajat vaativat naisia suoristamaan afrotukkansa työpäiväksi, jotta nämä näyttävät siistiltä ja ammattimaiselta. L änsimainen kauneusihanne vaaleine, suorine ja kiiltävine hiuksineen ja sinisine silmineen on normi, joka ulottuu julkisesta yksityiseen. Hiuksiin kohdistuva syrjintä ulottuu maailmanlaajuisesti arjen tasolta yhteiskunnan mittakaavaan: LopSidi Lawrencen afroon on solmittu sinisiä irtolettejä. Internetissä spekuloidaan edelleen, olisiko Barack Obamaa valittu Yhdysvaltain presidentiksi, jos hänen rinnallaan olisi seissyt vaimo, jonka afroa ei olisi käsitelty vastaamaan länsimaista kauneusihannetta. Thibaut’n mielestä rasismi kohdentuu ensimmäisenä ihonväriin ja toiseksi hiuksiin. ”Minusta tuli luonnollinen, sillä joskus ei halua olla polvillaan vaan nousta.” ”Hiukseni ja tyylini ovat osa identiteettiäni ja tarinaani. Hukset ovat myös vapauteni”, Lena sanoo. Lopulta Helsingissä sijaitsevassa Konepajan Brunossa on silmänkantamattomiin kiinnostuneita. pukesästä levisivät uutiset Etelä-Afrikan Pretoriassa asuvista koululaistytöistä, jotka osoittivat mieltä koulunsa rasistista hiuskulttuuria vastaan. E nsin ihmisiä on paikalla kourallinen, sitten sylillinen. Pöydän ääressä puhutaan hiusöljystä ja siitä, miten lähikaupoista ei löydy afrotukalle sopivaa shampoota, toisaalla keskustelu on afroaktivismissa. Nissä kuljetan taustaani mukanani. ”Minusta tuli luonnollinen, sillä joskus ei halua olla polvillaan vaan nousta.” Luonnollisella hän tarkoittaa afrotukkaa, jota ei ole suoristettu tai käsitelty muuten luonnottomaksi. 32 10?/?2016 Maailman Kuvalehti
Maailman Kuvalehti 10/?2016 33
”Mustana suomalaisena naisena tämä on ensimmäinen tilaisuus, joka on niin sanotusti meiltä meille”, Michaela Moua kiittelee Good Hair Day -tapahtumaa. 34 10?/?2016 Maailman Kuvalehti
Maailman Kuvalehti 10/?2016 35. ”Suomessa ihmisten on vaikea ilmaista, mitä mieltä he ovat hiuksistani. Itse kuitenkin rakastan niitä. Ne ovat yhtä kuin minä”, Richard Abu Gyamfi sanoo
Nigerialaissyntyisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien uusimmassa romaanissa Kotiinpalaajat toinen päähenkilöistä, Ifemelu, kirjoittaa blogia. Maailmalla se on ollut iso juttu jo 2000-luvun alusta. Erityisen suosittu on niin sanottu ”hair relaxing” eli hiusten suoristuspermanentti, joka on rentoutumisesta kaukana. Luodaan illuusio, että hoidat hiuksia, vaikka oikeasti niitä tuhotaan aktiivisesti. Hän käsittelee myös hiuksia rodun vertauskuvana, fantasioi siitä, että Michelle Obama ilmestyisi julkisuuteen luonnollisessa tukassa ja sättii mustia naisia, koska nämä laittavat itsensä vankilaan, kun suostuvat kärsimään kauneusihanteiden vuoksi. Good hair Day -tapahtumaa järjestänyt Efe Ogbeide listaa hiuksiin kohdistuvan rasismin ja toiseuttamisen muotoja Suomessa: afrohiuksisten näkymättömyys mediassa, kaikkien hoitotuotteiden ja palveluiden puute kaupoissa ja kampaamoissa, hiusten ekVallilan Konepaja Brunossa järjestetty Good Hair Day -tapahtuma osoitti, että vapaat afrohiukset ovat vihdoin osa suomalaista yhteiskuntaa. Tarla Beltha Musaa pitää itseään kauniimpana ja aidompana afrotukassaan. ”Se on ihan tahallista: luodaan illuusio siitä, että hoidat hiuksia, vaikka oikeasti niitä tuhotaan aktiivisesti. Hiukset eivät ole valmiit sellaisenaan, vaan niille pitää aina tehdä jotain”, sanoo Maija Kalikwe la Baijukya, yksi Good Hair Dayn järjestäjistä. 36 10?/?2016 Maailman Kuvalehti. Jenkeissä Natural Hair Movement kumpuaa sorrosta ja siitä, että ihmiset ovat yrittäneet sopia valkoiseen kauneusihanteeseen. A ktivismi vapaan ja luonnollisen afrotukan puolesta on saavuttanut vihdoin Suomen. 1970-luvulla afrolle antoi kasvot esimerkiksi kansalaisoikeusaktivisti Ange la Davis, ja vapaa afrotukka oli The Black Panther -liikkeen jäsenillä pelkoakin herättänyt symboli. Orjuuden aikaan näkyvä alistamisen muoto liittyi hiuksiin ja niiden piilottamiseen – hento tai suora hius takasi paremman kohtelun, ja orjuuden lakkauttamisen jälkeen suora tukka avasi sosiaalisia ja ammatillisia mahdollisuuksia. Afrotukan suoristamiseen ja muuhun käsittelyyn on olemassa lukuisa määrä kivuliaita vaihtoehtoja: rautoja, vaahtoja, kuumennusprosesseja. Myöhemmin lukuisien pop-tähtien, kuten Michael Jackso nin , lapsuudenkuvat ja tyyli ovat laajentaneet hiuskäsityksiä. Suomessa tilanne on se, että me olemme näkymättömiä”, Sophia Wekesa sanoo. se. V aalea hiushegemonia pitää silti kutinsa. ”Me haluamme täydellisen tulevaisuuden nyt. ”Oletteko koskaan huomanneet, että tv:n muuntautumisleikissä mustalla naisella on luonnolliset hiukset (karheat, kiehkuraiset tai käkkärät) siinä kamalassa Ennen-kuvassa ja kauniissa Jälkeen-kuvassa taas hiukset on kärvennetty suoriksi kuumalla raudalla?” Ifemelu kysyy blogitekstissä
Mitä painajaista elinkään vain siksi, että minulle oli opetettu, että naisten on suoristettava kihara afrotukka, jotta he näyttävät yhteisön silmissä kauniilta, ammattimaisilta ja hyväksytyiltä. Kun tapahtuman järjestäjiltä kysyy, kuinka tärkeä asia hiukset oikeasti ovat ja kuinka paljon aikaa niiden hoitaminen vaatii, vastaukset vaihtelevat – tietysti. Olin iloinen ja sain tukea ystäviltäni. Hiukseni syntyivät uudelleen. Jos olisin elänyt tuolloin Etelä-Afrikassa, minut olisi erotettu siskoistani! Kasvoin Nicaraguassa ajatellen, että tukkani oli huono ja se oli kesytettävä, jotta sen voi hallita paremmin. Päänahkani on erittäin herkkä, joten hoitojen aikana minulle tuli palovammoja. Sanoin: ei. On myönnettävä, että alku ei ollut helppo. ”Valinta on poliittinen: hiukseni ovat osa minua ja niiden luonnollisuus kertoo siitä, että olen ylpeä afroperinnöstäni.” sotisoiminen ja niihin luvatta koskeminen. Apartheidin aikaan hiuksilla oli suuri rooli ja maassa Etelä-Afrikassa tehtiin kynätestejä. Mutta äitini kommentoi, että tee jotain hiuksillesi. Samalla oppii tuntemaan hiuksensa ja rakastamaan niitä. Sanoin: ei. Kynä työnnettiin hiusten läpi ja sen perusteella määritettiin kunkin ihmisen rodullinen identiteetti. Minusta tuli luonnollinen. ”Kun olin lapsi, lauantai-illat omistettiin hiuksilleni. Pyysin toisinaan siskoa huuhtelemaan hiukseni ennen aikojaan, koska käsittely oli niin kivulias. Muutamia kuukausia tuon jälkeen lakkasin suoristamasta hiuksiani. It’s my everything! Me olemme ajatelleet perustaa punkbändin, joka laulaa pelkästään tukasta”, tapahtuman järjestäjä Sophia Wekesa huudahtaa.. Kyllä, äitini oli tämänkin päätöksen takana. ”OMG. Aloitin 12-vuotiaana hiusten suoristamisen. Lumouduin tummien hiusten kauneudesta, paljoudesta ja tyylistä, mutta ennen kaikkea siitä ylpeydestä, jolla naiset kantoivat hiuksensa. Yhdelle tukka on vain tukkaa, toiselle afrohiuksista huolehtiminen on aktivismin muoto, kolmannelle iso afro auki kadulla kulkeminen antaa itsevarmuutta ja voimaa. Muotoilun ja tyylin lisäksi valinta on poliittinen: hiukseni ovat osa minua ja niiden luonnollisuus kertoo siitä, että olen ylpeä afroperinnöstäni.” Shirlene Green Newball Suomennos: Marie Kajava Tyyliä vai poliittinen päätös. Kokemus ei ollut miellyttävä, vaan huusin ja itkin, kun hiuksiani pestiin ja selvitettiin. Äidillänikään ei ollut varmasti helppoa, sillä hänen oli käytettävä tunteja minun ja kahden sisareni hiusten selvittämiseen – huolimatta siitä, että siskoillani oli ”hyvät hiukset”. Joitain vuosia sitten Karibian ja Latinalaisen Amerikan afronaisten tapaamisessa kohtasin ikäisiäni naisia, joiden hiukset olivat luonnolliset. Kemikaalien lisäksi käytin kuumaa kampaa, ja sen mukana tulivat päänahan lisäksi korvien ja otsan alueiden palovammat. Hiusten selvittämisen, kosteuttamisen ja muotoilun eteen on nähtävä vaivaa. Good Hair Day -tapahtumassa elävät rinnakkain tasa-arvon peräänkuuluttaminen ja vinkit hiusten proteiinihoidoista, silkkityynyliinoista sekä parhaista tököteistä. Myös kampaajani sanoi, että hiuksille on tehtävä jotain. Maantienväristen liuskatukkien luvatussa maassa tämä ensimmäinen afrohiuksiin keskittyvä tapahtuma tarjoaa epäilemättä osallistujilleen paitsi neuvoja myös tapaamispaikan ja tunteen yhteenkuuluvuudesta. Samalla kielsin itseni, sillä suoristuspermanentti lisäsi jotain luonteeseeni ja identiteettiini kuulumatonta – teeskentelinhän, että hiukseni olivat samanlaiset kuin nukellani: pitkät ja suorat
Autotallista alkanut itsepuolustuskoulu on vaikuttanut jo yli 12 000 naisen elämään. Hassuja kömmähdyksiä sattuu, kun jotkut naisista ottavat yhteen. SheFighter -salissa vietetään tänään Fight Night -tapahtumaa eli taisteluiltaa. SheFighter -yrityksen tilat näyttävät perusliikuntasalilta, jonka seiniä koristavat graffitimaalaukset. Täällä käy päivittäin kymmeniä naisia harjoittelemassa lyöntejä ja potkuja. Ainoana paikalla olevana miehenä joudun kuitenkin seuraa38 10?/?2016 Maailman Kuvalehti. Yrityksen perustaja Lina Khalifeh on oppilailleen myös terapeutti ja ystävä. Salissa raikuu nauru. Harjoituksiin pääsevät vain naiset. ”Perheissä isät, veljet ja aviomiehet esTäältä pesee! Jordanialaisella Lina Khalifehilla tuli mitta täyteen, kun hänen ystävättärensä joutui miesten pahoinpitelemäksi. Itsepuolustuksella naisia rohkaistaan ottamaan elämänsä omiin käsiin. Kyse ei ole vain väkivallasta. maan mittelöitä seinän toiselta puolelta. Tärkein opettamamme asia on itseluottamus”, SheFighter -yritystä johtava Lina Khalifeh sanoo. Sata punnerrusta sille, joka luovuttaa”, kaikuu ohjaajan käsky. Kunnon kohentamisen lisäksi heitä motivoi kyky puolustautua miesten ahdistelulta kaduilla ja kotona. Teksti: Erik Nyström Kuvat: Maria de la Guardia “Perheissä isät, veljet ja aviomiehet estävät naisia tekemästä omia valintojaan. Naisille on opetettu SheFighterin omaa kamppailulajien yhdistelmää, ja taisteluiltana taidot joutuvat koetukselle kaksinkamppailuissa. Popja punkmusiikin sävyttämä nahkapäällysteisten suojusten mätkintä kuuluu ohuiden seinien läpi. Vaikutteet tulevat taekwondosta ja potkunyrkkeilystä
kiertoliikkeellä ja iskee kaulaani. ”Jos nainen kohtaa väkivaltaa, minä neuvon lyömään takaisin”, Khalifeh kärjistää, mutta hymyilee heti perään. Vakavin tapaus sattui, kun salilla vuoden verran käynyt nainen riiteli miehensä kanssa kotona. ”Naisten kesken vallitsee yhä käsitys, että naisten puolustaminen on miesten tehtävä”, hän sanoo. Parinkymmenen mitalin jälkeen lupaava ura päättyi polvivammaan 22-vuotiaana. He ovat kokeneet kovia, eikä heillä ole muuta tekemistä.” SheFighter on laajentumassa ulkomaille niin pian kuin mahdollista, Khalifeh kertoo. Asia selvitettiin asianajajien kanssa. ”Meidän piti käsitellä tapaus kuin lapset. Jos et osu, mies raivostuu silmittömästi”, hän sanoo. ”Tuntui siltä, että vihdoin joku vaikutusvaltainen henkilö tukee minua. Fakta Mikä on SheFighter. Työtä on siis jatkettava.” “Naisten kesken vallitsee yhä käsitys, että naisten puolustaminen on miesten tehtävä.” tävät naisia tekemästä omia valintojaan. Nyrkkiin saa lisää voimaa pitämällä siinä esimerkiksi puhelinta, hän kertoo. ”Tuttavani pelkäävät, että lihakseni kasvavat ja tekevät minusta liian ison”, hän nauraa. Khalifeh päihitti silti ikäluokkansa pojatkin ja edusti Jordaniaa kansainvälisissä kisoissa. Mies uhkasi haastaa SheFighterin oikeuteen, Khalifeh kertoo. Joskus miehet odottavat salin ulkopuolella tuntien loppumista. ”Leireillä ovat kaikkein innokkaimmat osallistujamme. Suosio kasvoi piirin ulkopuolelle ja tila loppui kesken. ”Hänen isänsä ja veljensä löivät häntä toistuvasti. Jordanian Ammanissa perustettu yritys naisten vahvistamiseksi sekä fyysisesti että henkisesti. Tapahtumaa edeltävänä yönä Khalifeh oli niin innoissaan, ettei saanut unta. ”Minua ärsytti, että hän vain alistui.Päätin tarttua asiaan.” Vanhempiensa autotallissa Khalifeh alkoi kouluttaa ystäviään puolustautumaan. Vaikeinta on Khalifehin mukaan ollut vakuuttaa naisia siitä, että kamppailulajit ovat heitäkin varten. Rukaya alNasser tuntee itsensä koskemattomaksi. Kamppailulajien makuun päästyään naiset eivät enää välttele miesporukoita kadulla. Tärkein oppimme on itseluottamus.” SheFighter auttaa tässä ja nyt. Kursseja järjestetään kansalaisjärjestöjen avulla myös maaseudun kouluissa ja pakolaisleireillä. Hän irtautuu otteestani voimakkaalla Maailman Kuvalehti 10/?2016 39. Kouluttajaksi ryhtyminen ei juolahtanut heti mieleen, kun Khalifeh keskittyi opiskelemaan ranskalaista kirjallisuutta. Yritys suunnittelee tekevänsä sen yhteistyössä uusien kumppanien kanssa, ja kiinnostusta on ollut useassa maassa. Vaihtoehtona on potku jalkojen väliin. Jordaniassa yksi kolmesta yli 15-vuotiaasta naisesta on joutunut väkivallan uhriksi vähintään kerran elämässään, käy ilmi helmikuussa julkaistusta YK-raportista. ”Minä opetan, miten he osuvat.” Hallittua itseluottamusta uhkuva Khalifeh aloitti taekwondon viisivuotiaana, ja hänen repertuaariinsa kuuluvat myös potkunyrkkeily ja kung fu. ”Sitä useimmat kouluttajat eivät suosittele. Nainen päätti riidan nyrkiniskuun. Presidentti Barack Obama kehui puheessaan vuolaasti SheFighteria. Salin asiakkaat ovat tottuneet ennakkoluuloihin. Khalifeh saa säännöllisesti nimettömiän uhkailuja sähköpostiinsa. Vaimo hyväksyi myös päätöksen”, Khalifeh sanoo. Näin se yhä toimii Jordaniassa.” Nyt runsaat 12 000 naista on osallistunut SheFighterin koulutuksiin. Tyypillisessä tilanteessa naisen kimppuun käyvä mies työntää naisen seinää tai lattiaa vasten ja lukitsee hänet kuristusotteeseen, Khalifeh sanoo, ja näyttää miten tilanne saadaan hallintaan. Sitten ystävä pahoinpideltiin. ”Jouduimme antamaan miehelle periksi ja peruuttamaan hänen vaimonsa jäsenyyden. SheFighter -järjestelmässä on kolme vaikeustasoa: vaaleanpunainen, hopea ja musta. Mustalla tasolla taistelija hallitsee monimutkaisia potkuja lyöntitekniikoita, ja pystyy puolustautumaan 3-5 hyökkääjää vastaan. Hän oli aina mustelmilla, kun tapasimme”, Khalifeh muistaa. ”Naisten vahvistaminen on kuitenkin arabimaissa vaikeasti myytävä liikeidea, joten saatamme aloittaa muualla.” Khalifeh sai rohkaisua hankkeelleen viime vuonna, kun hänet kutsuttiin yrittäjäkilpailun päätteeksi Valkoiseen taloon. Toiminta ylettyy Ammanin ulkopuolella etenkin maaseudun kouluihin ja pakolaisleireille. Miehet eivät ole jättäneet yritystä rauhaan. ”Lähes kaikki kaverini pitävät tätä pienen selityksen jälkeen hyvänä ideana”, hän lisää. Koulutus on onnistunut, kun väkivaltaisuudet loppuvat tyystin. Dana Abdel Rahman paljastaa jääneensä niin koukkuun, että hän harjoittelee liikkeitä jo kotonakin. 2012 Khalifeh avasi salinsa entisessä toimistorakennuksessa. Heistä vain kolme prosenttia hakee apua poliisilta. Itsevarmuuden on tarkoitus toimia pelotteena. Hänen nuoruudessaan kamppailulajeja harrastavia naisia paheksuttiin. Heistä useimmat haluavat lopettaa vaimonsa harrastuksen
Mutta kun ehtii, silloin nautitaan. Niina Hakalahti tunnustaa, ettei perhe ehdi usein yhdessä ruokapöytään. Hän on tehnyt ruokaa moniin juhliin. Mouhannad Ismailin kokkaustaito tunnetaan ystäväpiirissä. Paistetut pavut, papukeitto ja viininlehtikääryleet ovat kaikkien herkkua.
Paistetut pavut sipulin ja tomaatin kanssa, papukeitto sekä viinilehtikääryleet ovat kaikkien herkkua. Muutama kymmenen askelta harmaan puutalon portilta ja ollaan kirjailija Niina Hakalahden ja hänen syyrialaisen miehensä Mou hannad Ismailin värikkäässä keittiössä. Tästäkin sodasta selvitään. Eri asia on se, kauanko henkisten haavojen umpeutuminen kestää”, hän sanoo. Mouhannad pitää suomalaisista ruoista erityisesti muikuista ja silakoista, joita hän itsekin savustaa. Joukkoon oranssissa esiliinassa häärivä Mouhannad sekoittaa sitruunaa, valkosipulia, tomaattia ja oliiviöljyä. Jos nämä hyväksyvät liiton, he juovat kahvikupit tyhjäksi. Juuri uuteen asuntoon muuttanut nainen ajatteli, että mies näytti kiltiltä ja kunnolliselta. Syyriassa ruokamaailma on vuosisatojen kuluessa kietoutunut kulttuurisiin käytäntöihin. Mouhannadin sukulaisia asuu Syyriassa tälläkin hetkellä. Kun talo lopulta löytyi, asunnossa ei ollut montaakaan huonekalua ja jääkaappi oli tyhjä. Mouhannad on opiskellut joogaa Intiassa ja Filippiineillä. Hänen lastenkirjasarjassaan Tuukka-Omar ilmestyi hiljattain jo neljäs kirja ja nyt syksyllä romaani Lumilinna . Kasvishernekeitto menettelee, mutta mämmi ei oikein uppoa. ”He elävät Damaskoksessa, jossa on suhteellisen rauhallista. ”Se lievittää menetyksen tunnetta, ja tuttu ruoka toimii linkkinä kahden kulttuurin välillä.”. Niina laittaa pojille makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta ja tonnikalapastaa. Hän työskentelee myös SPR:n palkkaamana alaikäisten maahanmuuttajien ryhmäkodissa. ”Mouhannad taisi olla aika peloissaan, että minkä kätyrin kyytiin hän on joutunut”, Niina muistelee. Hänen oli määrä yöpyä kesähotellissa, jonka aukiolokausi olikin päättynyt edellisenä päivänä. Jos kahvia on jäljellä alle puolet, liitosta ei ole toivoakaan. Sota ahdistaa, mutta historiallinen perspektiivi auttaa.” ”Joka 50. Myös näiden maiden keittiöt ovat hänelle tuttuja. ”Turvapaikanhakijoilla oli paljon odotuksia, ja pelkkä joutenolo turhauttaa.” Hän ei usko, että kyse oli kiittämättömyydestä, vaan paha olo purkautui oudon makuiseen ruokaan. Niina ja Mouhannad ovat kala-kasvissyöjiä ja heidän 16ja 18-vuotiaat poikansa sekasyöjiä. Ystäväpiirissä hänen keittotaitonsa tunnetaan, ja hän on tehnyt ruoat useampiinkin syntymäpäiväja väitösjuhliin. Mies kysyi läheiseen diskoon lippuja myyvältä naiselta, tietäisikö tämä yöpaikkaa. Maailman Kuvalehti 10/?2016 41 M aaliskuinen aamu on valjennut. Ylipäätään perhe ehtii harvoin saman ruokapöydän ääreen. Hakalahti-Ismailin perheessä molemmat laittavat ruokaa. Esimerkiksi kun nuoret haluavat mennä naimisiin, pojan vanhemmat menevät tytön vanhempien luo vierailulle. ”Jos Syyriassa syö kikhernesalaattia lounaalla tai päivällisellä, se on sama kuin söisi Suomessa lounaalla puuroa”, hän sanoo. Kirjailijavierailut eri puolilla Suomea pitävät Niinaa kiireisenä. Mouhannad on joogaopettaja, puuseppä ja muurari. Pitaleivän, kikhernesalaatin ja jumalaisen muna-feta-persiljapiirakan kanssa juodaan kahvia ja teetä. Mieleisiä isän tekemiä ruokia pojille ovat esimerkiksi kana ja riisi, linssiruoat ja leivät. Se tarkoittaa, ettei siedä toista”, Mouhannad sanoo. Niina ja Mouhannad kulkivat katuja ylös ja alas, mutta taloa ei meinannut löytyä. Mouhannad muistuttaa, että ruoka on myös psykologiaa. Kikherneet ovat lionneet yön yli ja keitetty pehmeiksi. Päälle vielä pala pannukakkua mansikkahillolla. Hän lupasi, että tämä voisi asua yhden yön hänen asunnossaan. ”Vähän näkkileipää löytyi”, Niina nauraa. ”Syyriassa ei myöskään koskaan kaadeta kuppia piripintaan. Savumuikkuja ja kikherneitä Kirjailija Niina Hakalahden ja hänen syyrialaistaustaisen miehensä Mouhannad Ismailin perheessä syödään kaiken maailman kotiruokaa. Hän pitää hyvänä, että turvapaikanhakijat saisivat tehdä itse ruokansa. vuosi Syyriassa on sodittu, ja aina on noustu. Niina tähdentää, että ihan joka aamiainen ei ole tätä luokkaa. Mouhannad kaulii eilen tehdystä taikinasta litteitä leipiä, jotka hän laittaa 300-asteisen uunin pohjalle yksitellen. Jos kupeista on juotu vain vähän, he harkitsevat vielä. Sittemmin he ovat eläneet Tampereella pitkää kulinaristista aikakautta. Tie miehen sydämeen ei käynyt vatsan kautta, mutta suhde siitä myöhemmin kehittyi. ”Vaikea sanoa, mikä ruokapöydässämme on suomalaista, mikä syyrialaista tai jonkun muun kulttuurin ruokaa”, Niina sanoo. Teksti: Marianna Laiho Kuvat: Laura Vesa Vuoden Suomessa asunut Mouhannad vieraili 1990-luvun alussa Oulussa. Viime vuonna mediassa parjattiin Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, jotka valittivat saamastaan ruoasta
83/73/51 € Kuumia Kuumia rytmejä Kuubasta! ClasicosxReuben.indd 1 20.9.2016 11:13:37 Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan ”Tämän lehden juttujen parissa luottamus maailmaa kohtaan kasvaa, ainakin toivo pilkahtaa.” KAISA VIITANEN vapaa toimittaja Maailman Kuvalehden tekijä Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 5 numeroa 17,50€ Tilaa lehti!. Posketon pikkujoulushow! su 16.10. klo 18 to–la 24.–26.11. 39/33/10 € alk. 47/37/15 € Show&Dinner alk. klo 19 Kuubasta! rytmejä Liput 09 310 12000 & lippu.fi savoyteatteri.fi | alk
Motto Ole valmis! Jos järjestömme olisi eläin Lokki, koska se viihtyy vedessä, kaupungissa ja luonnossa – ja sopeutuu hyvin mitä erilaisimpiin tilanteisiin. klo 19 Kuubasta! rytmejä Liput 09 310 12000 & lippu.fi savoyteatteri.fi | alk. ”Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että kuva partiosta saadaan vastaamaan tätä päivää. Maailman Kuvalehti 10/?2016 43. ”Maahanmuuttajanuorten mukaan saamisessa on vielä työtä. Myös heikosta sosioekonomisesta taustasta tulevat lapset ja nuoret – he, joille moni harrastus on nykyään liian kallis.” Entä onko Partio järjestönä tässä ajassa kiinni. Kattojärjestö vuodesta 1972, kun Partiotyttöja Partiopoika-järjestöt yhdistyivät. ”Roihu oli suurin ja kansainvälisin partioleiri Suomessa ikinä; yhdeksän päivää täynnä kasvatuksellisia aktiviteetteja keskellä metsää. Leirillä globaalikasvatus oli yksi 12-15-vuotiaiden ohjelman kuudesta pääteemasta.” Järjestön suurin haaste liittyy Santalahden mukaan siihen, kuinka saada mukaan kaikenlaiset nuoret. Suomen Partiolaiset on Helsingin Töölössä majaansa pitävä järjestö, joka ainakin luvuista päätellen yhä vetää puoleensa, vai kuinka. Tavoitteenamme on, että globaalikasvatus saadaan entistä vahvemmin juurrutettua päivittäiseen toimintaan.” Anni Valtonen Ihmiset & ilmiöt SU O M EN PA RT IO LA IS ET / JO EL FO R SM A N Hämeenlinnassa järjestetty kansainvälinen Roihu-leiri kokosi kesällä yhteen 17 000 partiolaista. Perustettu 1910. klo 18 to–la 24.–26.11. He ovat aliedustettuina. 47/37/15 € Show&Dinner alk. 83/73/51 € Kuumia Kuumia rytmejä Kuubasta! ClasicosxReuben.indd 1 20.9.2016 11:13:37 KATSO, JÄRJESTÖ! Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry Jokainen rakentaa parempaa maailmaa. ”Tavoitteemme on kasvattaa nuorista järkeviä ja aktiivisia kansalaisia, opettaa heitä toimimaan osana yhteisöä paikallisesti ja kansainvälisesti.” Santalahden, 22, mielestä partiossa on olennaista, että siinä toimitaan ryhmässä, opitaan arkisia asioita. Heistä 3000 tuli Hämeelinnan Evolle muualta kuin Suomesta – kaukaisimmat Ugandasta, Meksikosta ja Uudesta Seelannista. Aina valmiina! Partiolaisuudessa korostetaan nyt maailmankansalaisuutta. Itse partiotoiminta sitä jo on. Järjestön suurimpana saavutuksena Santalahti pitää sitä, että se tarjoaa joka viikko tuhansille 7-22 -vuotiaille lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä. Sarjassa esitellään Kepa ry:n jäsenjärjestöjä. Tuoreena esimerkkinä partion kansainvälisyydestä on viimekesäinen Roihu-leiri, johon osallistui 17 000 partiolaista. Hän on uuden sukupolven partiojohtaja, jonka missiona on kansainvälisyyden korostaminen. ”No juu! Partiossa on 65 000 lasta, nuorta ja aikuista ympäri Suomea. Posketon pikkujoulushow! su 16.10. Ja koko maailmassa meitä on 50 miljoonaa”, sanoo Maija Santalahti. 39/33/10 € alk. Partio on Suomen vaikuttavin nuorten liike
Myrskyn jälkeen Katastrofien koettelema Fuku shima nousee jaloilleen, mutta entisensä se ei ole enää koskaan. Laitan suojamaskin kasvoilleni. Fukushima on muutakin kuin tehtaita, säteilyä ja ikäviä ihmiskohtaloita. On kulunut viitisen vuotta tuhoisista maanjäristyksestä ja tsunamista sekä niitä seuranneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Toisaalla aavemaisia asuinalueita tai satamaan rakennettu jättimuuri mahdollisen uuden hyökyaallon varalle. Toimittaja, Kööpenhamina. Täällä viljellään jo vähän kasviksia ja riisiä, peltojen reunoilla auringonkukkia, koska niiden sanotaan keräävän säteilyä maaperästä. Kaupunki jää taakse: Ei ruuhkia ja vilkkuvaloja vaan laakeaa peltoa, vuoristoa ja suuria tehdasalueita. Säteilyvaaran suoja-aluetta laajennetaan lähemmäksi voimalaa. Olemme Fukushimassa. Kaduilla on ränsistyneitä pikkutaloja ja kyljellään olevia juoma-automaatteja. Yhtäällä näkyy toivoa ja uuden alkua: Kauniita asuintaloja ja suosittuja ravintoloita hyväkuntoisten teiden varrella. Pelloilla on mustia jätesäkkejä, joihin on kerätty saastunutta pintamaata. KA R O LI IN A KA N TO LA 44 10?/?2016 Maailman Kuvalehti Matkalla. Saavumme aavekaupunkiin, josta on näkymä voimalaan. Maaliskuussa 2011 iskeneessä luonnonkatastrofissa kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli, katosi, loukkaantui tai joutui kodittomaksi. Täällä voi jo työskennellä, muttei vielä asua. Ydinreaktorit ovat poissa silmistä ja useinmielestäkin. Ystäväni kotitalo on maalla. Ydinvoimalaonnettomuuden takia evakuoitiin satoja tuhansia, ja radioaktiivisen säteilyn uskotaan aiheuttaneen lukuisille ihmisille syövän tai muun sairauden. Linja-autolla Tokiosta muutama tunti pohjoiseen, sen jälkeen ystävän autossa eteenpäin. Yhden talon edessä pysähdymme. Jotta ikiomassa kodissa ja sydämessä jokin pysyisi ehjänä. Talossa asunut vanha pariskunta ei voi palata sinne, mutta käy säännöllisesti hoitamassa pihaansa. Ihmiset kasvattavat peltojen reunoilla auringonkukkia, koska niiden sanotaan keräävän säteilyä maaperästä. Fukushima on noussut osin jaloilleen, mutta entisensä se ei ole enää koskaan. Kun ajamme lähemmäs voimalaa mukanamme on mittari, joka piippaa, kun säteily ylittää turvarajan. 20 kilometrin etäisyydelle on avattu teitä ja jokunen kauppa. Perinteinen harjakattoinen talo on asuinkelvoton, mutta sen edessä oleva puutarha on huoliteltu. Karoliina Kantola, 32
Istanbulissa ja Ankarassa monet viettivät kauhunsekaisen yön – kuulosti kuin naapurustoa olisi pommitettu. Parlamenttia pommitettiin. Vakavien asioiden edessä pohdinnat ovat kuitenkin täysin aiheellisia. Reeta Paakkinen Aurinko paistaa, unohda politiikka Maailman Kuvalehti 10/?2016 45 Näkökulma. Aika näyttää, millaiseksi arki Turkissa vielä muuttuu. Samaan aikaan Syyriassa riehuva sisällissota on alkanut roiskua Turkkiin ajoittaisina pommi-iskuina. H ävittäjät lensivät Ankaran ja Istanbulin yllä. Toinen käski istanbulinsuomalaista lopettamaan Turkin tilanteen pohtimisen ja alleviivasi, että aurinko tosiaan paistoi etelässä tänäänkin. Sen kyllä tietävät myös Istanbulin ja Gaziantepin asukkaat. Istanbulissa, Ankarassa ja Gaziantepissa asuvista suomalaisista vaikuttaa, että matkailualalla ja lomakohteissa eräät haluavat sulkea silmänsä maan vaikeuksilta. Tankit vyöryivät kadulle ja ihmiset niitä vastaan. Omaan napaan tuijottaminen on helpointa, mutta todenmukaista tilannekuvaa se ei anna. Kirjoittaja on Turkissa ja Kyproksella osan vuodesta asuva toimittaja ja tietokirjailija. Yli 240 ihmistä kuoli. Niitä Turkin suurkaupunkien asukkaita, jotka peräänkuuluttivat edes hetkeksi hiljentymistä ja vakavien asioiden pohtimista, osa lomakohteiden asukkaista syytti paniikin lietsomisesta. Vakavimpien poliittisten tilanteiden jälkimainingit hiipivät lomaparatiisien elämään vaimeammin ja hitaammin, yleensä pienemmässä mittakaavassa. Monet heistä tietävät, että näin suuret tapahtumat ennen pitkää vaikuttavat melkein kaikkien kaupunkilaisten elämään tavalla tai toisella. Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys epäonnistui, poikkeustila astui voimaan. Eräs lomakohteen asukas kirjoitti Facebookissa, kuinka vallankaappausyrityksestä huolimatta ulkofilepihvi ja suklaafondant maistuivat yhtä hyvälle kuin ennen. Dramaattisten tapahtumien ketju ja viime aikojen pommi-iskut mietityttävät myös meitä Turkin suomalaisia. Istanbulilaiset, jotka muodostavat 19 prosenttia Turkin asukkaista, ovat tottuneet elämään tapahtumien pyörteessä. Niitä on mahdollista käydä unohtamatta sitä, että aurinko todellakin paistaa monissa paikoin Turkkia yli 300 päivänä vuodesta. Niin kutsutuissa puhdistuksissa kymmeniä tuhansia vallankumousjohtaja Fethullah Gülenin tunnettuja ja oletettuja kannattajia on erotettu, ja jo joitain vuosia on tehty muutoksia, jotka viestivät yhteiskunnan olevan muuttumassa konservatiivisempaan suuntaan. TE EM U U LL G R ÉN Poliittisten tilanteiden jälkimainingit hiipivät lomaparatiisien elämään hitaammin. Näkökulmaan vaikuttaa paljon se, missä asuu ja mistä saa elannon. On ymmärrettävää, että se mikä ei itseä kosketa, tuntuu etäiseltä. Osa pohtii tapahtumia vain oman elämänsä kautta eikä halua ajatellakaan muuta kuin sitä, miten loma-asuntojen tai lomien kysynnälle käy. Lomakohteissa, kuten esimerkiksi Alanyassa, jossa vain 0,4 prosenttia Turkin asukkaista elää, monen arki pyörii matkailun ympärillä suurimman osan vuodesta
Heidän välilleen syntyy rakkaus, joka on vakaa kuin puu, kirpeä kuin granaattiomena. Irlantilaisen kansanmusiikin jigit, reelit ja airit soivat kirkkaina Goitsen maailmassa, mutta yhtye lisää kaikkeen oman tyylikkään twistinsä. Se kuvaa elämää sotilashallinnon alla, aikana jolloin mielivaltaiset pidätykset, salaiset vankilat, kidutus, eristys ja seksuaalinen väkivalta muuttuvat nuorten aktivistien arjeksi. On nuori, vaikutusvaltaisen perheen tytär Mary ja on kapinallinen, poliittisesti aktiivinen poika Dimos. (-) Kun ovi on suljettu tarkastelen kainaloitani. Romaani ei ole tarinan tasolla mielettömän ainutlaatuinen. Mary vaikenee. Mitä kovemmaksi kidutuksen ja vaientamisen keinot käyvät, sitä kauniimpi on romaanin viesti sorrettujen yhteenkuuluvuuden tunteesta ja ihmisen mielestä, jota ei voi riistää. Maryn sisällä kasvaa jyvänen, rusina, Aris Fioretos Mary Teos 2016 Goitse Inspired by Chance Goitse manteli, persikka, pieni aurinko samanaikaisesti, kun häntä kuulustellaan ja kidutetaan eri tavoin. Marie Kajava Levy. Mary saa tietää olevansa raskaana, mutta ei ehdi kertoa uutista poikaystävälleen, sillä yliopistolla on sotilasjunttaa vastustava mielenosoitus, joka seurauksena nuori nainen pidätetään. Karvat sojottavat suorina, huojuvat hiljaa.” Lause lauseelta käy selvemmäksi, että Maryn on valittava. Leuka loksahtaa parhaassakin pubissa Kirja. Kun punnitsin sitä kädessä se oli minusta kuin sydämen ja pääkallon risteytys.” Ruotsalaisen kirjailija Aris Fioretoksen romaani Mary avaa todellisuutta 1970-luvun alun Kreikassa. Kuuntele kokeeksi vaikkapa raita First Class Bananas. Kysymykset siitä, kenen tytär, sisar tai tyttöystävä Mary on, muuttuvat kysymyksiksi oman vapauden hinnasta ja surun painosta. Liika akateemisuus ei silti vaivaa. Erityisesti pitää mainita James Harveyn americana-banjo sekä Áine McGeeneyn kuulas laulu, joka kaipaa kohtuun kappaleessa Ireland’s Green Shore. Mika Kauhanen Mary, murtumaton Kuuntele Inspired by Chance Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 46 10?/?2016 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Irlannin parhaaksi valittu trad-yhtye on tehnyt viiden tähden arvoisen levyn. Sitä ei voi kuin ihailla ja koettaa lukea mahdollisimman hitaasti. Hän elää arkista elämää muiden vankinaisten kanssa ja koettaa selviytyä, pysyttäytyä hetkessä. Lopulta romaani tiivistyy lähes kohtuuttomiin ideologian, lojaaliuden ja rakkauden asetelmiin. ”Sanaa sanomatta hän irrottaa remmit raajoistani ja vierittää pöydän ulos. ”Granaattiomena. Olosuhteet voi laventaa koskemaan nykyaikaa valtioissa – tai miksei kokonaisissa maanosissa – joissa valtakoneisto tukahduttaa kansalaisiaan ja rajoittaa ihmisoikeuksia järein keinoin. Emme lopulta elä kaukana ajasta, jolloin yksittäiset ihmiset ja kauniit elämät koetetaan kaapia verisen punertaviksi ja sisältä kuiviksi silmiksi, suiksi, sydämiksi. On ajateltava tärkeitä asioita, kuten saippua tai suola. Käsittämättömän vetävästi soittava pumppu yltyy sellaiseen pelimannisvengiin, että parhaassakin pubissa leuka loksahtaa ja Guinness-muki pysähtyy huulille. Mutta kieli, jolla se kerrotaan, on timantinkirkasta: samanaikaisesti aistikasta ja kipeää. Viisi tähteä loistaa jo valmiiksi kokoonpanossa, sillä kukin Goitsen jäsenistä on palkittu oman soittimensa mestarina vuotuisissa All-Ireland -kilpailuissa. Hän viettää kuukausia ensin kaupungin vankilassa ja sitten eristetyllä, rottien asuttamalla vankisaarella. Sotilasjuntta haluaa hänen paljastavan nimiä. Vaikka Fioretoksen teos kuvaa vuosikymmenten takaista Kreikkaa, romaani ei ole mitään historian havinaa. Nuoren naisen mieli, joka ensin vaikutti naiiviltakin, on murtumaton
Ehkä olisikin parempi vähentää kulutuksen määrää, mutta panostaa laatuun. ”Siinä on punaisia marjoja, kirsikkaa. Maaperän kautta leviää makuja kaakaoonkin. Esa Salminen Hipsteri juo nyt käsityökaakaota IS TO C K Kaakaopavussa on eroja. Makuun vaikuttaa vaikka se, jos vieressä on banaanitai kahviplantaasi. Se on hyvin raikas – mutta aloittelijalle haastavimmasta päästä.” Venezuela on toinen hyvä kaakaomaa, mutta ei ole yhtä venezuelalaista kaakaota. Sieltä voi ihan selvästi maistaa vivahteita, jotka maaperän kautta leviävät kaakaoonkin.” Myös kaakaopapujen lajikkeet voi oppia tunnistamaan. Kaakaopavuilla on eroja, kertoo Suklaayhdistys ry:n puheenjohtaja Jarkko Karhunen. Harjaantuneinkaan suu ei kestä näitä herkkuja kilokaupalla, mikä voi olla hyvä. Ainakin, jos ollaan New Yorkissa tai Lontoossa, mutta on hienostunut kaakaoja suklaamaku rantautumassa Suomeenkin. Maailman Kuvalehti 10/?2016 47 ILMIÖ. Kaakaon hinta on ollut kasvussa, koska ilmastonmuutos kurittaa plantaaseja. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Kun syksy viilenee, nähdään yhä useamman trenditietoisen nuoren aikuisen käsissä kuppi kuumaa käsityökaakaota. Laatusuklaa ja -kaakao vaativat totuttelemista samaan tapaan kuin viiniharrastus. Sekaan saatetaan tujauttaa vaikkapa ripaus savustettua suolaa. ”Makuun vaikuttaa vaikka se, jos vieressä on banaanitai kahviplantaasi. Madagaskarin kaakao esimerkiksi on hapokasta, se tuntuu kihelmöivältä kielenpäällä. Heräävä käsityökaakaon trendi juontaa juurensa käsityösuklaasta, joka on nauttinut kulttisuosiota jo muutaman vuoden ajan. Trendikaakao sulatetaan alkuperäsuklaasta ja ryyditetään maidolla, tai sen voi kiehauttaa rouhituista pavuista teen tapaan
ja 12. Liput 24,50 e. KULTTUURI 19. cinemaissi.org latin american film festival. ”Jos selviää kidutuksesta, ei pelkää enää mitään” Arabikevään aikana 2011 pitkähiuksinen mies soittaa Tahririn aukiolla kitaraa ja laulaa ”Irhal, Irhal” – häivy, häivy. Sen jälkeen rokkari leikkasi kiharansa pois. Vallankumouksen väkivaltaiset tapahtumat vaikuttivat Essamin elämään ja arvoihin. AV Ramy in the frontline Korjaamolla (Kulmasali, Töölönkatu 51, Helsinki) ensi-illassa 6.10. Yksi muusikon kokemuksista on kidutus. C AT A PO RT IN Egyptiläinen muusikko Ramy Essam kertoo kokemuksistaan Korjaamo-teatterin livereportaasissa Ramy in the Frontline 6. – 23.10. Egyptin kansa vaati silloisen diktaattorin Hosni Mubarakin eroa. klo 19. Tekstitys suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuntemattomasta Tahririn aukiolla kitaraansa soittaneesta miehestä on tullut Yhdysvalloissa ja Euroopassa esiintyvä artisti, joka on palkittu muusikkojen sananvapautta edistävällä Freemuse-palkinnolla. Keväällä 2015 Essam ihastutti helsinkiläisiä Kepan Maailma kylässä -festivaalilla Kaisaniemen puistossa. Essam sai sähköiskuja. Egyptin armeija iski Tahririn aukiolle ja pidätti mielenosoittajia. Emme saa menettää toivoa”, Essam sanoi tuolloin helsinkiläisyleisölle. lokakuuta. Esityskieli englanti. Nyt Korjaamon Stage-festivaalin ohjelmistossa nähtävässä livereportaasissa RAMY – In the Frontline Essam jakaa tarinansa. Esityksen ohjaus on Maria Lundströmin, dramaturgia Marina Meinaderin. ”En usko, että elämässäni tulee pahempaa päivää. ”Muutos lähtee meistä. Nyt hiukset ovat kasvaneet. Sadat tuhannet kairolaiset mielenosoittajat hurraavat muusikko Ramy Essamille. Nykyään hän asuu Malmössä maanpakolaisena ja soittaa eri maissa demokratian ja rauhan puolesta. Jos selviää kidutuksesta, ei pelkää enää mitään”, Essam, 28, sanoi Maailman Kuvalehden haastattelussa keväällä 2015. Ne muistuttivat liikaa kidutuksesta. klo 19. Myös Essam vietiin säilöön, jossa turvallisuusjoukot löivät häntä kasvoihin ja kiskoivat hiuksista. Toinen esitys 12.10
Odotellessani PaIge Elensonia luin tekstejä aulan seinältä: sata joogaopettajaa koulutetaan joka viikko. Siitä syntyi yritys Afrikan joogaprojekti, The African Yoga Project, jonka joogalaji on Elensonin yhdysvaltalaisen opettajan Baron Babtisten kehittämä Babtiste-voimajooga. ”Elintasosairaudet ovat levinneet Keniaankin. Kolmesataa ilmaista joogatuntia viikossa. Hän hyppäsi autosta seisomaan käsillään heidän kanssaan. ”Olin nähnyt valokuvia säihkyvästi hymyilevistä mustista joogeista. Kymmenisen vuotta sitten New Yorkista kotoisin oleva yrityskonsultti Paige Elenson oli lomalla Keniassa. Ambosellin luonnonpuistossa hän näki käsillään seisovia akrobaatteja, jotka harjoittelivat turistikeikkaa varten. ”Tämä vaatii jokaiselta vahvaa sielun ja ruumiin ykseyttä – integriteettiä – sekä johtajuutta ja yhteisöjen tavoittamista.” ”En tiedä vielä, miten kaikki toteutuu, mutta kuuntelen sydäntäni ja sadan hengen tiimiäni”, Elenson sanoo. Kiinnostus hyvinvointipalveluihin kasvaa koko maanosassa. Ja niin tapahtui! Suuri ensimmäinen joogakurssi kenialaisille akrobaateille ja muille kiinnostuneille slummien nuorille pidettiin hiekkarannalla lähellä Mombasaa, ilmaiseksi. Paikan päällä Nairobissa Africa Yoga Projectin osoite oli Shine Center, Diamond Plaza eli ”kimallekeskus, timanttiaukio”. Elenson näki heti, että joogan ympärille voi luoda uutta afrikkalaista, sosiaalista yritystoimintaa. Joogateollisuus on suuri teollisuudenala USA:ssa. Hän myös näytti pojille muutamia joogaliikkeitä. Elensonin saapuessa Keniassa oli vain kourallinen joogaopettajia, ja he kaikki olivat muualta maahan muuttaneita. ”Kun koulutamme slummien nuoria joogaopettajiksi, he voivat löytää itsensä, työllistyä, päästä köyhyydestä ja hyödyntää kasvavia hyvinvointimarkkinoita. Se voi olla sitä täälläkin”, Elenson sanoo. Jokainen myös sitoutuu antamaan tietyn määrän ilmaisopetusta omissa yhteisöissään.” Elenson uskoo, että Arikan joogaprojektista kehittyy vielä maailman kuulu hyvinvointikeskus, jossa nuoret kenialaisjoogit työllistävät itsensä erilaisten hyvinvointipalvelujen tuottajina. Afrikassa tapahtuu nyt, ajattelin.” -Katri Simonen Maailman Kuvalehti 10/?2016 49 Kohtaamisia. Sitten hän ajoi tiehensä. He etsivät Elensonin käsiinsä netistä ja pyysivät tätä tulemaan ja opettamaan heille joogaa. Katri Simonen www.africayogaproject.org R O B IN O ’N EI LL Joogalla työtä Afrikkaan PAIGE ELENSON, KENIA Paige Elenson uskoo, että jooga voi tuoda köyhille nuorille paitsi terveyttä myös työpaikkoja. Kohtaaminen oudon amerikkalaisnaisen kanssa jäi askarruttamaan heitä. Akrobaattipojat olivat Kiberan slummista
Siitä millaisia olemme ja miten reagoimme. Matkalla minuksi Jani Toivola, 38, puhuu ja kirjoittaa kipeitä kokemuksiaan jaettavaksi, jotta kenellekään ei jäisi liian painavia salaisuuksia yksin kannettavaksi. Teksti: Mira Selander Kuva: Eeva Anundi ”Toiset syttyvät tekniikasta, minä ihmisestä. Se on intohimoni.” 50 10?/?2016 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ
Ilman niitä pään nostaminen on todella vaikeaa, eikä sitä ekstraponnistusta kenenkään edes kuuluisi joutua tekemään. 4 Mikä on suurin hyöty siitä, että olet musta homo. Kaikki on vaihtoliikettä. Miten aikasi ja voimasi riittävät. Vaikka samassa maailmassahan me kaikki kuitenkin loppujen lopuksi olemme. Silloin tekemiset eivät eroa keskenään niin paljon ja myös ruokkivat toisiaan. Yksi tärkeä asia on myös meditaatio, jota harrastan päivittäin. En aina ja juuri siksi puhun ja kirjoitan koko ajan myös itselleni. ”Jos ajatellaan, miten paljon hyvää toivomme läheisillemme, on hurjaa, kuinka paljon silti katsomme toistemme ohi.” Maailman Kuvalehti 10/?2016 51. Se on yleistävää ja perustuu kliseisiin ja mielikuviin. Miksi päätit jakaa tarinasi julkisesti. Monillahan voi olla ihan yhtä lailla niin joinain päivinä eduskunnassa en saa suutani auki, koska pelkään tekeväni virheen. 6 Edellä mainittujen asioiden lisäksi olet myös yksinhuoltajaisä. 9 Mitä inhoat. marginaalissa olemisen kokemus, mutta koska se ei edusta ääripäätä, tarina jää helposti kuulematta. Miten kykenet niin moneen erilaiseen rooliin. Toivon, että tämä ajatus ajaisi ohi kirjanlukijan tirkistelyn tarpeen. En nähnyt itselleni peiliä yhteiskunnassa. Tai pelkään sitä, ettei kukaan asetu minun puolelleni. Mutta sitten taas muistutan itseäni, että huomenna minulla on uusi tilaisuus. Mutta olen toki joutunut asettamaan rajoja. Ihmisluonnetta. Siltala 2016. Ja minkälainen elämä tekemistäni valinnoista seuraa. Se on intohimoni. Ohikatsominen on todella rankkaa vallankäyttöä ja jos ajatellaan sitä, miten paljon hyvää me ainakin sanomme toivovamme läheisillemme, on hurjaa huomata, kuinka paljon silti katsomme toistemme ohi. Se millaisia olemme ja miten reagoimme. Vaikka teen montaa erilaista asiaa, teen ne kaikki samasta lähteestä eli itsestäni. Joten minä katsoin niitä näkyviä ihmisiä ympärilläni ja ajattelin, että noilla varmaan on ihana elämä. Ohikatsomista, ulossulkemista ja sitä erillisyyden maailmaa, missä on vain sinun tai minun kokemus, mutta ei minkäänlaista pyrkimystä yhdistää niitä. Se pitää pään kasassa. Ja miettimään sitä, mikä on oikeasti tärkeää. Eikä ainakaan yksin. Ja että vaikka tänään meni näin, niin tulee sekin päivä, jolloin uskallan avata suuni. Olen utelias luonne ja minulla on jatkuva tarve etsiä omaa paikkaa ja uusia vastauksia. En tuntenut ketään toista poikaa, joka rakasti toista poikaa. Koin, että se mitä minä olen, ei riitä. Joku muu varmaan suorittaa kolme tutkintoa, minä taas opin ja ymmärrän tekemällä. Ja yhdistyi niihin, jotka olivat näkyviä. Toiset syttyvät tekniikasta, minä sytyn ihmisestä. On tärkeää, ettemme me lyö itseemme leimoja. Se toive liittyi siis kaipuuseen tulla nähdyksi. 10 Mikä on sellainen kysymys, mitä sinulta ei haastatteluissa tajuta kysyä. Edellinen kokemus johdattaa seuraavaan kysymykseen ja sitten taas uuteen vastaukseen. On minua varmaan sen ansiosta myös kuunneltu. Koitan muistuttaa, että jokainen yrittäisi pysyä itsensä mukana eli kannustan heitä tekemään valintoja itsenäisesti. Ettemme me ole joko rohkeita tai pelokkaita, vaan voimme olla molempia. Poliittinen kritiikki tulee usein etäältä. Ja nyt me tietysti puhumme niistä ihmisistä, joilla on oma asema ja perusoikeudet yhteiskunnassa. Se ei ole helppoa, mutta jos edes välillä pysähtyy miettimään sitä, teenkö tämän valinnan tyydyttääkseni omia vai sittenkin muiden toiveita. Minun kokemukseni on kuitenkin jollain lailla äärikokemus ja siksi se on haluttu kuulla vähintään uteliaisuudesta. 2 Kierrät paljon puhumassa nuorille. Sen pohjalta on mahdollista synnyttää yksilöllisempää ja monimuotoisempaa poliittista keskustelua. Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen. En nähnyt itseni näköisiä ihmisiä enkä ollut tavannut poikaa, joka oli kiinnostunut samoista asioista kuin minä. 7 Pystytkö itse pysymään itsesi mukana. Että, jos minullakin olisi vaalea tukka ja siniset silmät, niin minäkin löytäisin itseni täältä kuvastosta ja voisin olla se romanttisen komedian mies, joka hurmaa kaikki nuo naiset. 3 Miksi toivoit lapsena olevasi valkoinen heteromies. Missä muussa haluat heitä kannustaa paitsi avoimuudessa. Vaikka olen 38-vuotias, 1 Kirjoitit omaelämänkerrallisen kirjan ”Musta tulee isona valkoinen”. Mitä enemmän jaamme, sitä enemmän ihmiset pystyvät peilaamaan omia kokemuksiaan ja kokemaan samankaltaisuutta, vaikka tarina ei olisikaan tismalleen sama. Toivoisin enemmän suoraa haastamista ja dialogia. Olen huomannut, että kansanedustajana minua haastetaan asiakysymyksissä yllättävän vähän. 8 Mitä rakastat. Uskon tarinoiden voimaan ja jakamiseen. 5 Olet muun muassa näyttelijä, tanssija, juontaja, kansanedustaja, puhuja ja nyt myös kirjailija. On kamala tunne, kun ei löydä itseään mistään
A IN O H U O V IO KENTÄLTÄ Kepan jäsenjärjestöt kertovat toiminnastaan.. Tule mukaan työhön oikeudenmukaisen Suomen Kinga Polynczuk-Alenius Eetin vapaaehtoinen ”Tieto on kaiken avain. Lähde mukaan edistämään tyttöjen oikeuksia! Lisätietoja: plan.fi/tyttojen-paiva Vastusta ympärileikkauksia! Ihmisoikeusliiton uusi #käännekohta-kampanja kertoo, miten ihmisoikeudet eivät kaikkien kohdalla toteudu. Toimin Eettisen kaupan puolesta -järjestössä, koska olen kiinnostunut eettisestä kuluttamisesta. Haluamme lisätä ymmärrystä kansainvälisen kaupan rakenteiden vaikutuksista globaaliin etelään. Lisätietoja saat: www.ihmisoikeusliitto.fi Voit myös lahjoittaa kampanjaan osoitteessa: ihmisoikeusliitto.fi/kaannekohta Maailman Kuvalehti 11/2016 ilmestyy 1.11. Liity Ihmisoikeusliiton jäseneksi tai tule mukaan vapaaehtoiseksi. Seuraavassa numerossa Kysymme koomikko Ali Jahangiriltä kymmenen kysymystä Vierailemme Talvisirkus Muistin värikkäässä maailmassa Syömme lounasta intialaisessa vankilassa Kerromme Nicaraguan presidentti Daniel Ortegan perhedynastiasta Mukaan Nenäpäivään Solidaarisuus etsii Nenäpäivä-vapaaehtoisia erityisesti Helsinkiin ja Tampereelle. Pyöritämme vapaaehtoisvoimin Helsingissä englanninkielistä paikallisryhmää, jonka pointtina on lisätä tietoutta eettisestä kaupasta ja miettiä, kuinka tehdä asioita ymmärrettäväksi ja innostavaksi. Jos ihmiset eivät tiedä kulutuksensa vaikutuksista, he eivät muuta tapojaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Liisa Nerg (liisa.nerg@ solidaarisuus.fi) Juhlapäivä tytöille Plan juhlii kansainvälistä tyttöjen päivää 11.10. Jos yksikin ihminen vaatii yritykseltä vastuullisuutta, olemme järjestönä onnistuneet.” puolesta! Ihmisoikeusliitto seuraa ja puolustaa ihmisoikeuksia sekä tuo päivänvaloon ihmisoikeusloukkauksia Suomessa. Eetti saa syksyllä vieraakseen intialaisia suutareita, joiden kanssa teemme yhteistyötä
Odottelimme pakutaksia kylän raitilla. Kaikki oli millilleen pakattuna, 150 kiloa perheen tavaroita. Naapurit ja ystävät tulivat sitten saattelemaan, meille laitettiin keltaisia huiveja kaulaan – niin kuin paikalliseen tapaan kuuluu. Miksi temppelit. Ehkä siksi, että olimme asuneet Pashupatinathin temppelin lähistöllä – ja tuo temppeli on tärkeä kathmandulaisille. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Heinäja elokuussa lehti ei ilmesty. Järjestön työntekijä ojensi käteeni jäähyväislahjan, kaksi muovista tötsää, joissa oli molemmissa temppeli sisällä. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2016 10 kertaa. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Ilmestymis päivä 4.10.2016 Seuraava numero ilmestyy 1.11.2016 Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 09 584 233 Vuositilaushinnat, 11 numeroa 42 € / Suomi, kestotilaus 52 € / Suomi, määräaikainen 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Temppelit käteen ja menoksi! ”Olin ollut perheineni puoli vuotta Nepalissa etelän vaihdossa, vapaaehtoistyössä lapsityöläisten oikeuksia puolustavassa järjestössä, ja lähdössä takaisin Suomeen. Tuumasin, että edessä on vuorokauden matka kolmella eri lennolla kahden lapsen kanssa rattaineen ja käsimatkatavaroineen – ja nuo tötsät käsissä, auts. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Maailman Kuvalehti 10/?2016 53 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Jotenkin ne saatiin kuitenkin ehjänä Suomeen.” Paula Lounasheimo, Helsinki TE EM U KU M PU LA IN EN Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Kesäkuussa ilmestyvä numero on kolmoisnumero. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Toimituspäällikkö Anni Valtonen, 050?317?6717 Art Director Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Esa Salminen, 050 317 6706 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 09 584 233 asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Lähetä siitä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@maailmankuvalehti.fi
3 IKUINEN RAKKAUS. Siksi Saksassa muutamat ravintolat ovat alkaneet laskuttaa asiakkaita, jos he jättävät ruokaa. 2 HAUTAUSMAA GO. Pokemonin viitoittamalle tielle alkaa ilmestyä seuraajia. Poliisi on sakottamisen sijaan alkanut viedä punaisia päin astelleita kansalaisia saman tien liikennesääntöjen oppitunnille. Makaaberista päästä on japanilainen, kartalle sijoitettavia videoviestejä tallentava Spot Message. 4 2 3 1 1 KIIRE KIINASSA. Chervenak halusi tempauksellaan osoittaa, kuinka riippuvainen nykyihminen on teknologiasta. Sushi-ravintola Yuoki perustelee käytäntöä sillä, että vaikka syödä saa niin paljon kuin jaksaa, heittää pois ei saa niin paljoin kuin jaksaa. 4 LAUTANEN TYHJÄKSI! Ruokahävikki on melkoinen ongelma. Ihmisen kuoltua läheiset voivat kiertää vainajan lempipaikkoja ja kuulla hänen viimeiset terveisensä. Pitkäkestoisin suhde hänellä itsellään on ollut juuri puhelimensa kanssa. Esa Salminen KL A U S W EL P 54 10?/?2016 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. Pois pääsee vasta loppukokeen läpäistyään. Taiteilija Aaron Chervenak meni kesällä Las Vegasissa naimisiin kännykkänsä kanssa. Kannattaa silti kulkea liikennevalojen mukaan, ainakin Xuzhoun kaupungissa
www.silpomaton.fi VEITSEN TERÄLLÄ. Pysäytä kello.. Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi
Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €) punainenristi.fi Poliisihallituksen lupa POL-2015-8798/30.11.2015. KaiKKi ansaitsevat turvallisen alun. SPR2016_Imago_200x240_MK_takakansi.indd 1 11.5.2016 15.52. auta, jos voit. K u va : M ir va H e le n iu s Lahjoita