Maailman Kuvalehti 12/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kontulalainen Tawab Qaderzada, 19, raivaa tietä uudelle suomalaisuudelle. Teiniunelmia Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt Maailma myllerryksessä: Miten koulu valmistaa nuoria pärjäämään. "Viihdyn hyvin myös kotimetsässä" Instagramin supertähti Konsta Punkka 1 2 / 2016 | 6,9 0?€ Teema: Nuoret
KAAPELITEHDAS, HELSINKI, TALLBERGINKATU 1 | WWW.KAAPELINJOULU.FI Pe klo 12-20, La-su klo 10-18, Vapaa pääsy! Kotimaisia designtuotteita, käsitöitä ja ohjelmaa kaikenikäisille. Perustehtävänämme on toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimia jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa. Pienelläkin summalla autat yllättävän paljon. Capp uccin o ja kakk upala 8,90€ Samia hille oikeu s kuulu a amma ttiliit toon 10 € /kk. Onneksi me kaikki voimme auttaa oikeudenmukaisemman maailman toteutumista – ja yllättävän pienellä summalla. Helsingin hauskin joulutapahtuma Kestävin tapa vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Lähde mukaan, sinulle sopivalla summalla: www.sask.fi/lahjoita Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöja solidaarisuusjärjestö
Helsingin hauskin joulutapahtuma Maailman Kuvalehti 12 / 2016 3. ”Kaikilla pitäisi olla täällä yhtä hyvä olla”, Tawab sanoo. He raivaavat tietä uuteen, kansainvälisempään Suomeen. Jutun päähenkilöön Tawab Qaderzadaan, 19, Räty tutustui viet täessään aikaa itäisessä Helsingissä, esimerkiksi Vuosaaren Viikinkien jalka palloharjoituksissa. Nyt sanon itseäni maahanmuut tajaksi, joka on kansalai suudeltaan suomalainen. He kuu luvat tänne, ovat osa Suomea, ja on sie tämätöntä, millaista kohtelua moni saa osakseen. AV Reetta Räty ”Vasta sitten, kun ihmiset hyväksyvät, että olen osa Suomea, voin sanoa olevani suo malainen. Olen siltä väliltä”, sanoo helsinkiläinen Tawab Qa derzada. Kun puhutaan nuorista, helsinkiläi sistä tai maahanmuuttajista, ei pidä ajatella, että kyseessä olisi mikään yhtenäinen ryhmä, Räty muistuttaa. Suomi 20–27 ”Mä olen siltä väliltä” A LE KS I PO U TA N EN Toimittaja Reetta Räty kirjoitti tähän lehteen jutun ”Mä olen siltä väliltä” helsinkiläisen maahanmuuttajanuoren elämästä. Kysynkin jutussa, miksi ylipäätään puhutaan erikseen val taväestöstä ja maahanmuuttajista.” Räty pohti juttua tehdessään, millai sessa roolissa ensimmäisen polven suo malaiset ovat. ”Jo sana maahanmuuttaja on han Tarinan takaa kala, kun puhutaan ihmisistä, jotka elä vät ja asuvat täällä. KAAPELITEHDAS, HELSINKI, TALLBERGINKATU 1 | WWW.KAAPELINJOULU.FI Pe klo 12-20, La-su klo 10-18, Vapaa pääsy! Kotimaisia designtuotteita, käsitöitä ja ohjelmaa kaikenikäisille
Maailma paloina 6 Satojen vuosien taisto 7 72?% maapallosta hymyili eilen 8 Komorien kohtalonhetki 9 Kaukainen serkku syö vain lihaa 10 Lätkäkaverit Migrin pelinappuloina 11 Kolumni Marianne Heikkilä 12 Maailma nyt Rajoja rikkomassa Lukujutut . 20 ”Mä oon siltä väliltä” 28 Meidän perheen salaisuus 32 Maailma koulussa 34 Voiko liftaamalla parantaa maailmaa. 4 12/ 2016 Maailman Kuvalehti. Argentiina 28 Argentiinalainen kirjailija Isol arvos taa lapsessa olevaa kesyttö myyttä. Maailma 44 ”Nyt on tärkeää roh kaista nuo ria toimimaan merkityksel lisen elämän puolesta”, kir joittaa nuo risotutkija Sofia Laine. ”Haluan viestiä, että kaikki on mahdollista.” Mongolia 36 Ulan Batorin nuoriso kurkot taa länteen, mutta ei halua hylätä vanhoja mongolialaisia perin teitä. 14 Välähdys Kuivuus koettelee Keniaa 16 Henkilökuva Luontokuvaaja Konsta Punkka. Tšingis-kaanista ollaan ylpeitä. 36 Kuvareportaasi Tšingis-kaanista punkin räminään 44 Essee Unelmia ja uhrauksia Ihmiset ja ilmiöt 47 Katso, järjestö! Luonto-Liitto 48 Matkalla Kullekin pyhänsä mukaan 49 Kolumni Reeta Paakkinen 50 Arviot 51 Ilmiö Kanija käärmekahvilat 52 Kulttuuri Teheranin kodeissa, Kairon kaduilla 53 Kohtaamisia Poika, joka ei muistele pahalla 54 10 kysymystä Kai Mykkänen 56 Kentältä 58 Absurdistan Tässä numerossa Kannen kuva: Aleksi Poutanen Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Marika Dee, Eeva Anundi, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö
Maailmassa on nyt enemmän nuoria kuin koskaan aiemmin. Moni on työttömänä: ILO:n mukaan nuorten työttömien määrä nousee tänä vuonna 13,1 prosenttiin. Laura Häkli Jos nuorilla ei ole unelmia... Toivoa on tutkinut muun muassa Katja Tikkanen väitöskirjassaan, jonka mukaan toivo on nuorelle jokapäiväisen elämän peruselementti, tieto pysyvyydestä, uskoa ja luottamusta tulevaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Käytössä kulunutta latinaa, johon on mukava turvautua turbulentteina aikoina. Kehitysmaissa työssäkäyvistä nuorista noin 156 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella. Nuoret itse kuvasivat toivoa elämään kuuluvana perusasiana, joka on kaikki. Juuri nyt maailman nuorista kouluun ja yliopistoon pääsee suurempi osuus kuin koskaan aiemmin. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan 10–24-vuotiaita on 1,8 miljardia, ja heistä noin 85 prosenttia asuu kehitysmaissa. Itse asiassa työttömyys ei ole edes pahinta. Merkkejä paremmasta kuitenkin on. Maissa, joissa ei ole sosiaaliturvaa, nuoren on otettava vastaan mikä tahansa työ mitättömästä palkasta ja karmivista työoloista huolimatta. Jos nuoret olisivat saaneet päättää, Iso-Britannia ei eroaisi Euroopan unionista ja Hillary Clintonista olisi tullut Yhdysvaltain presidentti. TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 12 / 2016 5 Pää kirjoitus. Pian nämä nuoret ovat vallassa. Toivottomat maat, joissa on paljon nuoria, ovat alttiita konflikteille. Nuoret. Tässä numerossa nuorisotutkija Sofia Laine kirjoittaa siitä, miten yksinkertaisesti tulevaisuuden ja nuorten hyväksi voi toimia: saamalla nuoret taas unelmoimaan. S pes patriae . Jos tulevaisuus näyttää pelkästään ankealta, köyhältä tai suorastaan epätoivoiselta. Isänmaan toivo. Vaikein tilanne on Arabimaissa ja Pohjois-Afrikassa, jossa nuorista noin joka kolmas on vailla töitä. Tämä Maailman Kuvalehden numero on omistettu nuorille. Toivon merkitys on tunnistettu esimerkiksi sairauksien hoidossa, ihmisen kehityksessä, mielenterveyden edistämisessä ja asenteissa. Toivo kehittyy jo alle kaksivuotiaassa lapsessa, jos hänen tarpeisiinsa vastataan. Kukoistukseensa toivo puhkeaa nuoressa ihmisessä, jolla on edessään valtava määrä mahdollisuuksia, valintoja, haaveita ja suunnitelmia. Toivottomat nuoret lähtevät liikkeelle, pyrkivät muuttamaan pois maasta. Mutta mitä jos toivoa ei ole. Koulutuksen on todettu kiistattomasti vähentävän lapsikuolleisuutta, nälkää, köyhyyttä ja yhteiskunnan alttiutta selkkauksiin ja sotiin. Sanonta kuvaa meidän ja koko yhteiskunnan odotuksia nuoria kohtaan, mutta toivo liittyy nuoriin myös toisin: nuoret ovat täynnä toivoa – tai heidän ainakin pitäisi olla. Toivoa pidetään nykytieteessä niin merkittävänä, että sitä tutkitaan yhä enemmän. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Toivo on nuorelle jokapäiväisen elämän perus elementti. Nuorten epätoivo leviää yhteiskuntaan
Mutta mitä Standing Rockissa oikein puolus tetaan. Luulta vasti alkuperäiskansa saa siis jat kaa taistoaan vielä kauan. Presidentti Donald Trump ei lehden painoon mennessä ole ottanut kantaa Standing Rockin putkeen, mutta lokakuussa Greenpeace paljasti, että hän on sijoittanut reippaasti öljyputken takana oleviin yrityksiin. Lyhyesti: pyhiä maita ja juo mavettä. Väite oli luultavasti palturia, mutta ainakin pinnallinen tieto protesteista levisi. Lokakuussa kymmenet tuhannet ihmiset kirjautuivat Facebookissa Standing Rockin intiaanireser vaattiin kuka mistäkin. Putken on määrä kulkea Mis sourijoen alta, ja alkuperäiskan san mukaan pienikin vuoto olisi katastrofaalinen heimon juomave sille. Standing Rockin siouxheimo vastustaa liuske kaasuputkea, joka on suunni teltu reservaatin pohjoispuolelle. Ajatus oli hämätä poliisia, joka nettihuhun mukaan piti Facebookin avulla kirjaa mielenosoitukseen osallis tuneista. Esa Salminen Satojen vuosien taisto JO E B R U SK Y / FL IC KR Koonnut Esa Salminen 6 12/ 2016 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Jos öljyputki rakennetaan, sen läpi on määrä kuljettaa ainakin 470 000 barrelia raakaöljyä päi vässä. Kaavaillun putken mailta on äskettäin löytynyt myös vanhoja pyhiä paikkoja ja hautoja. Protestoijien mielestä kyseessä on suurin vääntö sitten Wounded Kneen veri löylyn vuonna 1890 – kiis tassa, jota Yhdysvaltain asevoimat ja alkuperäis kansa ovat käyneet satoja vuosia
72 prosenttia sanoi hymyilleensä ja nauraneensa pal jon edellisenä päivänä, 51 prosent tia sanoi tehneensä tai oppineensa jotain mielenkiintoista. 84 Guatemala .............83 Honduras ...............83 Uzbekistan ............83 Ecuador ..................83 El Salvador ........... Niitä ei kehitetty Afrikassa, mutta kun ne ran tautuivat sinne, avautuivat mahdollisuu det digitaalisille teollisuudenaloille, joita kännyköiden kehittäjät eivät olleet tul leet ajatelleeksikaan. Turvallisissa ja vauraissa maissa ollaan vakaasti onnellisia, mutta ehkä kikatellaan vähemmän. Kännykät ovat Juman mielestä hyvä esimerkki teknologian voimasta. Maailman Kuvalehti 12 / 2016 7 MAAILMA PALOINA. Yli 70 prosent tia ihmisistä koki olevansa onnellisia ja hyvin levänneitä, ja että heitä oli kohdeltu hyvin. ES Professori: Maailmanrauha tarvitsee insinöörejä Maailman sana raha Sana raha on swahilia ja tarkoittaa iloa. Onnellisuusindeksi, iloisimmat maat: Paraguay ............... Mistä ero johtuu. Valtaosa maailman ihmisistä kokee iloa ja nautintoa elämässään, sel viää Gallupin tunneraportista, jota varten haastateltiin lähes 147 000 ihmistä 140 maassa. Ihminen voi siis olla yleisesti ottaen onnelli nen ja silti jättää naureskelut muille. 82 Costa Rica ..............81 Uruguay ..................81 Kolumbia .................81 Sveitsi ......................81 Vain 36% syyrialaisista nauroi edellisenä päivänä. Vastaavia yllättäviä kehitysaskeleita insinöörit voivat löytää tulevaisuudessa esimerkiksi synteettisen biologian, keino älyn, miehittämättömien lennok kien ja 3Dtulostuksen aloilla, Juma maalailee. Irakilaisista 64% oli huolissaan, 61% surullisia ja stressaantuneita ja 57% sanoi kokeneensa fyysistä kipua. Global South lehteen kirjoittanut tut kija liputtaa teknologian ja tieteen puo lesta, ja erityisesti maailma tarvitsee hänestä insinöörejä. Puolet irakilaisista oli vihaisia. Gallupin analyysiyksikön johtajan Jon Cliftonin mukaan yleensä tutki taan kahdenlaista onnellisuutta. ES 72?% maa pallosta hymyili eilen Ihmiskunnalla on mahdollisuus elää rauhassa ja vauraudessa, jos me panos tamme kyvykkyyteen kilpailun sijaan, vetoaa Harvardin yliopiston kehitysmaa tutkimuksen professori Calestous Juma. Toi sissa onnellisuustutkimuksissa taas Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin. Gal lup tutki nyt, millaisin tuntein ihmiset elävät arkeaan. Toinen mahdollisuus on kysyä, elävätkö ihmiset mieles tään parasta mahdollista elämää. Gallupin tutkimuksen mukaan onnellisimpia tunteita ihmiset koke vat Latinalaisessa Amerikassa. Yleensäkin sotaa käyvissä maissa ei paljon naureskella. Näitä ovat esimer kiksi rahansiirtopalvelut ja mobiilipankit. 82 Indonesia .............
Se tarkoittaa 19 000 pelastunutta lasta joka päivä. Mohamed tutkii Komorien mangrovemetsiä ja vetää ympäristökasvatuskursseja pienille lapsille. Nämä pienenpienet saaret. Lähde: WHO SA N N A A U TE R E 8 12/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. On aika toimia. Tarvitaan myös politiikkaa.?. Suomi aloitti Nepalin vesi sektorin tukemisen jo vuonna 1988. Siinä on Komorit, pieni saariryhmä Mosambikin ja Madagaskarin välissä. Sanna Autere Komorien yliopiston opiskelijat istuttavat ??. Komorien kohtalonhetki ”Katso, kotini on täällä. IS TO C K Erittäin vaikeat olosuhteet, ei sähköä eikä puhelinta, suuret kulttuurierot ja monta kokkia samassa sopassa – ja silti tulokset ylittivät odotukset. ”Kilpailuun osallistuu useita hyvin erilaisia pro jekteja: rakennusprojekteja, ITprojekteja, kehitysprojek teja, ja niin edelleen”, sanoo Projektiyhdistyksen toimitus johtaja Timo Saros. ”Jos ensi vuoden ilmastoneuvotteluista ei saada ratkaisuja, niin c’est fini , peli on menetetty”, Andilyat sanoo. Tulevaisuus pelottaa. Voittaja sai maineen ja kun nian lisäksi 2000 euron raha palkinnon. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada pian kuriin, on todennäköistä että Komorit huuhtoutuu mereen heidän elinaikanaan. Siksi voittajan valinta on aina ollut tuomaristolla iso haaste.” Voittoisa vesihanke on osa Suo men kahdenvälistä kehitysyhteis työtä Nepalin kanssa, ja sen toteutti Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG Internatio nal. Siinä resepti, jolla kehitysyhteistyöhanke ”Puhdasta vettä Nepaliin” pokkasi Vuoden projekti palkinnon, jonka Pro jektiyhdistys jakaa vuosittain. Kohta niitä ei enää ole”, sanoo Andilyat Mohamed ja osoittaa karttaa Intian valtamerellä. vät riitä yksin pelastamaan Komoreita. ”Ilmeisesti kynnys hake muksen lähettämiselle on korkea, sillä kaikki hakijat ovat olleet onnistuneita projekteja ja merkittäviä niiden toteut tajalle. mangroveja, mutta se ei yksin riitä.?. ES Andilyat Mohamed oli Marrakechin ilmastoko kouksessa marraskuussa esittelemässä työnsä tulok sia. Maa on yksi niistä, joita uhkaa merenpinnan nousu ja muut sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja kuivuus. Andilyatilla on 4ja 2-vuotiaat lapset, tyttö ja poika. Nouseva merivesi syö saaria pala palalta. Se on hänen viestinsä maailman päättäjille. Mangrovet suojelevat rannikkoa eroosiolta, mutta eiVuoden projekti tuo vettä Nepaliin Kohti parempaa Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt puoleen 15 vuodessa
ES Kaukainen serkku syö vain lihaa Kummituseläin ten kanta on laskussa elinympäristön tuhoutumisen ja lemmikkieläin kaupan tähden. Tutkimus auttaa suojelemaan serkkujamme. Saksalaisen Münsterin yliopiston tut kijat selvittivät kummituseläimen gee nejä, ja lukitsivat sen tiukasti apinoiden kanssa samaan sukupuuhun. Kummituseläimet eivät ole hypän neet muodikkaaseen veganismiin mukaan: ne ovat ainoa kädellinen laji, joka syö pelkästään lihaa. Kum mituseläinten hampaat ja leuat muis tuttavat enemmän puoliapinoita, mutta silmät ja nenät apinoita. Tutkijoiden mukaan ihmisen kau kaisten sukulaislajien tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten lajit ovat erottu neet toisistaan miljoonia vuosia sitten. Niiden silmät ovat kaksi kertaa niiden aivojen kokoiset, nii den pää kääntyy 180 astetta molempiin suuntiin, ja ne osaavat metsästää ultra äänen avulla kuin lepakot. Lokakuussa Nature Communications journaalissa julkaistujen tieto jen mukaan pitkäaikainen tieteellinen kiista kummituseläinten perimästä on ratkaistu. IS TO C K Maailman Kuvalehti 12 / 2016 9 MAAILMA PALOINA. Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, ovatko suurisilmäiset ja kämmenelle mahtuvat kummituseläimet läheisempää sukua ihmisille vai puoliapinoille. Kummituseläin kuuluu sittenkin samaan sukupuuhun ihmisten, ihmisapinoiden ja muiden apinoiden kanssa. Kummituseläimet kiehtovat tieteen tekijöitä, koska ne ovat perin eriskum mallisia kädelliseksi
Abessinialaisten kotikissojen kanssa yhteisiä geenejä meillä on 90 ja rottien 85. Kesäkuussa pää töksistä jo 77 prosenttia oli kielteisiä. 10 12/ 2016 Maailman Kuvalehti. Janne Flinkkilä Huhtikuussa Maailman Kuvalehti vei kolme Metsälän vastaanottokeskuk sen asukasta lätkämatsiin. ”Perustelu oli, että uhka kohdistuu vain isääni. Safaan perheeseen kohdistunutta väki vallan uhkaa ei uskottu, koska he eivät osanneet yksilöidä vainoajiaan. Vuonna 2012 ilmansaasteisiin kuoli seitsemän miljoonaa ihmistä, joista 600 000 oli lapsia. Marwan haki heti per heenyhdistämistä saatuaan turvapaikan. Nyt oleskelulupaan vaaditaan yksilölli nen syy joutua vainon kohteeksi. Viimeinen erä on vielä pelaamatta. 1. Niin myös Nour ja hänen 19vuotias siskonsa. Toukokuussa Maahanmuuttovirasto luokitteli Irakin turvalliseksi valtioksi. Aiemmin runsas neljännes irakilai sista turvapaikanhakijoista oli saanut kielteisen päätöksen. Unicef, 2016 3. Jokainen päivä, jonka hake muksen käsittely kestää, voi olla liikaa.” Marraskuussa lehden painoon menon aikoihin Yle uutisoi, että Ruotsin maa hanmuuttoviraston mukaan Irakin tur vallisuustilanne on heikentynyt. 104 minuuttia on aika, jonka äidit viettivät lastensa kanssa päivittäin vuonna 2012. Safaa, hänen vai monsa ja puolitoistavuotias poikansa saivat kielteisen päätöksen. Suomi päivittää tammikuussa oman turvallisuus arvionsa. Vuonna 1965 minuutit olivat 54 ja 16. Muu perhe, vanhemmat ja viisi alaikäistä sisarusta, saavat jäädä Suomeen. En ole kuullut vaimostani ja lapsestani kuu kauteen, koska viestiyhteydet Mosu liin ovat poikki. Nour ja Safaa aikovat valittaa hallin tooikeuteen. 96 prosenttia ihmisen ja simpanssin geeneistä on samoja. Migri sanoi, että olen voinut kaatua pyörällä”, Nour sanoo. Kyllä Anoop tietää! Lätkäkaverit Migrin pelinappuloina Kesäkuussa tehdyistä Maahanmuuttoviraston turvapaikka päätöksistä jo 77 prosenttia oli irakilaisille kielteisiä. ”Jouduimme jättämään kaiken ja pakenemaan vauvan kanssa. Judith Treas: Time to Spare, Kalifornian yliopisto, 2016 2. Marwan on saanut ainoana turvapai kan ja oleskeluluvan. Lähteenä turvallisuustilanteesta Migri käytti BBCkanavaa”, Safaa sanoo. Genome Research and the National Human Genome Research Institute Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. Jos se vastaa Ruotsin linjaa, tu hansia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä voidaan käsitellä uudelleen. ”Siskoani neuvottiin muuttamaan Bagdadiin. Irakilaiset Marwan, 30, Safaa, 40, ja Nour, 22, odottivat tuolloin turvapaikkapäätöksiä. Isät viettivät laatuaikaa 59 minuuttia. He voivat kuolla milloin hyvänsä. Olisiko täytynyt kysyä, että näytättekö henkilöl lisyyspaperit ennen kuin hakkaatte mei dät. ”Vaikka pitäisi iloit, olen sokissa. Näytin, miten minut oli yri tetty kidnapata. Yksin, 19vuotiaana naisena, ilman kotia, työtä ja perhettä! Migri luu lee, että Irak on kuin Eurooppa.” Toukokuun Maailman Kuvalehdessä julkaistiin juttu, jossa suomalaiset fudisharrastajat veivät kolme irakilaista turvapaikanhakija, Marwanin, Safaan ja Nourin, HIFK:n lätkämatsiin. 300 000 000 lasta hengittää erittäin saastunutta ilmaa
Otin kuvan ja toin sen tyttärelleni muistoksi. Lähdimme perheeni kanssa vapaaehtoisiksi, ja pian saimmekin kutsun lajittelemaan vaatteita sadalle turvapaikanhakijalle. Löysin periltä perheen, jonka nuorimmalle tyttärelle annoin nuket. Vuosi on muuttanut asennoitumistamme yhteiskuntaan ja ihmisiin. Olemme käyneet nyt 15ja 19-vuotiaiden lasteni kanssa ruokapöytäkeskusteluja siitä, mitä jokainen voi tehdä maailmassa, jossa on yli 60 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Olen halunnut jättää lapsilleni aineettoman perinnön, joka kantaa sukupolvelta toiselle. Olemme pohtineet, kuinka voisimme ottaa turvapaikanhakijat paremmin osaksi yhteiskuntaa. Marianne Heikkilä Miten minä voin auttaa maailmassa. E lämäni ensimmäinen kehitysyhteistyömatka Ugandaan ja Etelä-Sudaniin yli kymmenen vuotta sitten muutti kaiken. Ennen muuta olen halunnut välittää lapsilleni ymmärryksen siitä, että olemme kaikki sidoksissa toisiimme. On tapahtunut paljon hyvää: demokratia on edistynyt ja rikkaiden ja köyhien ihmisten välinen kuilu on kaventunut. Äärimmäinen köyhyys puolittui vuosina 1990–2010. Vuosi vapaaehtoistyötä on muuttanut perhettämme. Emme ole sinisilmäisiä ja hyväksy kaikkea. Odotuksemme ja toiveemme ovat samanlaisia. Olemme työllistäneet ja hoitaneet vuokrasopimuksia, verokortteja, hygieniapasseja ja antaneet arjen neuvontaa. On tunnettava itsensä ja juurensa, jotta voi katsoa kauemmaksi. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, muukalaisvastaisuus, rasismi, poliittinen väkivalta ja nationalistiset ääriliikkeet lisääntyvät. Olemme majoittaneet turvapaikanhakijoita, opettaneet suomalaisia tapoja, kieltä, kulttuuria ja arvoja, järjestäneet yhteisiä ruokailuja ja kulttuurija taidetapahtumia. M A RT TA LI IT TO Maailman Kuvalehti 12 / 2016 11 Näkökulma. Vastasin Kirkon Ulkomaanavun kotimaantyöstä, ja lähtöä edeltävänä iltana viisivuotias tyttäreni halusi antaa minulle mukaan rakkaimmat tavaransa, kaksi kankaista unilelunukkea. Kerroin, kuinka perhe oli osallistunut viljelykoulutukseen, jossa jaettiin puutarhaja viljakasvien siemeniä ja työkaluja. Tästä huolimatta absoluuttisesta köyhyydestä kärsii edelleen noin 800 miljoonaa ihmistä. Jokainen voi toimia paremman maailman puolesta. Empatia, erilaisuuden ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus syntyvät kansalaiskasvatuksesta, joka alkaa kotoa. Tyttäreni ehdotti, että roudaisin sinne seuraavaksi jääkaappimme. Realistinen ja tosiasioihin perustuva käsitys maailman tilanteesta auttaa ymmärtämään todellisuutta. Päätin vuosi sitten, ettemme voi jäädä katsomaan sivusta kärjistyvää tilannetta Suomessa. Perheellä oli ollut ruokaa, mutta riivaavan kuivuuden vuoksi sato jäi usein pieneksi. Kaiken lähtökohta on kuitenkin oman kulttuurin ja identiteetin ymmärrys ja sisäistäminen. Kirjoittaja on Marttaliiton toiminnanjohtaja, Martat-lehden päätoimittaja ja kahden teini-ikäisen helsinkiläinen äiti
Teksti: Milja Rämö Kuvat: Mesut Turan Teema: Nuoret 12 12/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Rajoja rikkomassa Libanonilaisten nuorten kesäleirillä ei haittaa, vaikka kaveri uskookin eri tavalla. Ohjelman alkaessa leiri läiset kokoon tuvat jonoihin keskuksen sisäpihalle. Juoksukilpai lussa parista ei saa päästää irti
Siitä ei ole helppo päästä yli. Yhtenä leiripäivistä nuoret hakevat kylän moskeijasta Koraanin ja kirkosta Raamatun . Ennakkoluulot opitaan aikuisilta kodeissa, naapurustoissa ja kouluissa. Nuoret ovat matkalla Offre Joie -järjestön kesäleirille Kfifanin kylään, joka on muutaman kymmenen kilometrin päässä Syyrian rajalta. Muslimin voi erottaa kristitystä ajoittain huivista tai kaulassa roikkuvasta rististä. ”Sodimme Libanonissa vuosikymmeniä. Kunkin ajoneuvon nokassa on ase. ”Meidän ei tarvitse ajatella eri uskontojen erityistarpeita. Oppikirjat päättyvätkin yhä aikaan ennen sisällissotaa. Ujo keskustelu uusien tuttavuuksien kanssa jatkuu taukoamatta. Sodan jälkeen valta jaettiin maassa uskontojen kesken. Kunkin on aika kiittää päivästä omalla tavallaan, mutta yhdessä. ”Se, että on kavereita muista ihmisryhmistä, ehkäisee väkivaltaa.” Iltapesun ja -leikkien jälkeen leiri kokoontuu rinkiin leirikeskuksen sisäpihalle. Maailman Kuvalehti 12 / 2016 13. Beirutista startannutta kesäleiribussia vastaan ajaa viisi armeijan kulkuneuvoa. ”Ei meitä kavereiden uskonto niinkään kiinnosta. Leirillä ei kärhämiä näy. Nuoret huomaavat, että kertomukset Aatamista ja Eevasta sekä Nooasta ja vedenpaisumuksesta ovat samankaltaiset. rauhaan ja yhteiseloon uskoviin nuoriin. Yksi ateisti kiittää uusista kavereista. Offre Joien leirien tarkoitus on lujittaa käsitystä siitä, että on erilaisia tapoja elää, ajatella ja uskoa. Välillä bussin takaosasta kuuluu naurua, ja etuosan paikkoja pitävät leiriläiset kääntyvät uteliaina kuikuilemaan sen syytä. ”Sen tällä leirillä oppii, että toisesta ryhmästä tulevat eivät ole pahoja tyyppejä”, Chris Gerges lisää. Sodan aikana maa jakautui ja ihmisiä muutti omalle uskonnol leen turvallisimmille alueille. Heidän tehtävänsä on etsiä kirjoista yhtäläisyyksiä. Tarvitaan aitoja kohtaamisia”, pohtii Assaf. Kaunoista huolimatta Libanonissa osataan elää toiset uskonnot huomioon ottaen. Kiistelemme edelleen vallasta ja siitä, miten kakku jaetaan eri uskontokuntien kesken”, sanoo Offre Joien leirikeskusta johtava Nicolas Assaf. Kun kaikki ovat sanoneet haluamansa, leiriläiset hiljentyvät vielä hetken yhdessä, ennen unta. Molemmista kirjoista löytyy myös Jeesus ja Maria. Keskuksessa asuva pappi kiittää Taivaanisää siitä, että on saanut tutustua upeisiin Fakta Pirstottu Libanon Libanonin 15 vuotta kestäneessä sisällissodassa (19751990) toi siaan vastaan taistelivat maan eri uskonnot ja poliittiset ryhmittyvät. Muslimipoika aloittaa: ”Ylistys Jumalalle, maailmojen valtiaalle.” Koraanin ensimmäisen suuran tuntevat liittyvät rukoukseen. ”Vaikka sisällissodasta on kulunut yli 20 vuotta, sodan jännitteet ovat yhä läsnä. Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähi-idän instituutissa. Maassa ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten historiaa tulisi kouluissa opettaa. Maan presidentin tulee aina olla maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi ja parlamentin puhe miehen shiiamuslimi. Ennen sisällissotaa eri uskonto kuntia edustavat ihmiset elivät naapureina jännitteistä huoli matta. Assafin mukaan nuorten arkeen vaikuttavat erityisesti kahden suurimman islaminsuuntauksen, sunnien ja shiiojen, väliset selkkaukset. Rim Mahmoudin ja Rabich Masrin mielestä leirillä parasta ovat juurikin laulaminen ja kilpailut. Kussakin koulussa sota kerrotaan omalla tavallaan. Ne tulevat automaattisesti. Taikataiki nasta syntyy erilaisia muotoiluja. Libanonissa eri uskontoja edustavat ihmiset ovat eläneet vuosisatoja yhdessä”, Assaf kuvailee. Lähi-idän sodat luovat vastakkainasetteluja nuorten yhteisöissä. Leirin erityisyys on se, että sinne on tulossa nuoria eri uskontokunnista: shiiaja sunnimuslimeja, maroniittikristittyjä – nuoria kaikkiaan kahdeksastatoista eri uskonnosta. Pihalla raikaa laulu: ”Olemme veljiä ja siskoja, tulimme tänne kaikkialta Libanonista, olemme täällä rakentamassa siltoja.” Laulun jälkeen alkaa joukkueiden välinen kilpailu, jossa syynissä ovat muun muassa nopeus, luovuus ja tiimityöskentely. Bussissa kukaan ei ole moksiskaan, sillä Libanonissa armeijan läsnäolo on ollut osa arkea jo vuosikymmeniä. Olemme kaikki libanonilaisia”, molemmat miettivät. Sodassa olivat mukana myös muun muassa Israelin ja Syyrian armeijat. Muutamat leiriläiset myöntävät olleensa ennakkoluuloisia
Kenia. Kajiado. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös tomaateille ja meloneille on kaivettava vettä entistä syvempää maan sisältä. VÄLÄHDYS. Maasai-heimoon kuuluva Konglu Ezekiel Odupol ei valinnut elinkeinokseen perinteistä karjapaimenen työtä, vaan ryhtyi puutarhuriksi. Kuva: Miikka Pirinen 14 12?/?2016 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Eteläisessä Keniassa on rutikuivaa ennen sadekauden alkua
Maailman Kuvalehti 12/?2016 15
Nuori mies kohottaa kameran kohti oksien välistä kurkistavaa taloa ja ottaa kuvan. Hän soitti lapsesta asti pianoa ja rumpuja sekä lauloi. Märät, kellastuneet lehdet kahisevat talven edeltä väistyneen ruohikon seassa. Suloiset, intiimit kuvat oravista ja ketuista sulattivat sydämet kaikkialla. Nuori valokuvaaja tuli tunnetuksi 2013, kun hänen ottamiaan taianomaisia eläinkuvia jaettiin medioissa. Talviunille käyneen metsän sylissä oleva hiekkatie johtaa punaisen puutalon pihaan. Konsta Punkka, 22, tietää mistä puhuu. Ja siihen vielä joku oksa mukaan niin ollaan ihan että vau, ja kaikki haluaa sen. ”Jostain syystä tällä hetkellä parhaiten myyvässä valokuvassa on aina punainen mökki. Suosio on kolmen vuoden ajan kasvanut entisestään. Teksti ja kuvat: Aino Haili taniemellä on Instagramissa 15 600 seuraajaa ja rap-artisti Cheekillä seuraajia kuvapalvelussa on 272 000. En tiedä, ehkä se liittyy johonkin maalaisromantiikkaan.” 16 12?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Oravakuiskaaja kameran takana. Punkka kävelee tottuneesti syvemmälle metsään. Musiikkiharrastus oli pitkään kaikki kaikessa. Esimerkiksi kuvajournalisti Meeri KouTihkusade viilentää. Työ vie häntä nyt ympäri maailmaa. Instagramissa Punkalla on yli 890 000 seuraajaa ja Snapchatissa hänen elämäänsä seuraa päivittäin noin 15 000-20 000 silmäparia. Konsta Punkka on noussut kolmessa vuodessa luontokuvauksen huipulle. Nousu valokuvauksen huipulle sen sijaan on ollut monen mutkan matka. Kosteudesta liukkaat lehdet eivät hidasta kulkua edes kalliolle kiivetessä. Valokuvaajaa Punkasta ei nuorempana pitänyt tulla. Määrä on erittäin merkittävä, varsinkin Suomessa
Teema: Nuoret Valokuvaaja Konsta Punkalla on Instagramissa yli 890 000 seuraajaa. Snapchatissa häntä seuraa päivittäin noin 15 00020 000 silmäparia.
Kun kotimaassa läsnäoloa vaativat tehtävät oli hoidettu, Punkka lensi taas Keski-Eurooppaan. Pian myös suuret mediatalot huomasivat Punkan lahjat ja toivat hänet suuren yleisön tietoisuuteen. Vapaa-aikaa on vähän, ja kavereita ja perhettä ei ole aina aikaa nähdä. Työ vie 22-vuotiasta ympäri maailmaa. Konsta Punkka Ammatti Luontovalokuvaaja Syntynyt 1994 Perhe isä, äiti, pikkusisko Kotipaikka Helsinki Harrastukset Valokuvaus, kiipeily, vaellus Esikuvat Hannu Hautala, Jari Peltomäki, Paul Nicklen Mitä muut eivät minusta tiedä Jos en valokuvaisi, olisin opettajakoulussa Sarjakuvahahmo joka muistuttaa minua Nuuskamuikkunen Instagram & Snapchat Kpunkka Eläkepäivillä voin ottaa rennommin.” Työ rytmittää nuoren yrittäjän arkea enemmän kuin monella muulla 22-vuotiaalla. Kuka. Perhe ja vanhat kaveriporukat ovat innoissaan nuoren kuvaajan menestyksestä. Uutta materiaalia on tuotettava koko ajan. ”Ei mulla ole mitään maagista viserrystä, että eläimet tulisivat mun luokse. Ei ole sellaista päivää, että työtä ei tehtäisi. Ihailua herätti Punkan kyky päästä erityisen lähelle eläimiä. Usein on vaan pakko pääs18 12?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Tiedän paikat missä ne on, ja miten ne siellä käyttäytyy ja reagoi asioihin. Sibelius-lukion aikana musiikki alkoi kuitenkin kyllästyttää ja kamera kulki mukana kavereiden kanssa skeitatessa. Hyvien kuvien salaisuus on tieto siitä, missä eläimet yleensä liikkuvat. Kolme vuotta sitten muutamat pienet suomalaiset mediat kiinnittivät huomiota tuolloin 19-vuotiaan helsinkiläisen ottamiin tunnelmallisiin lähikuviin oravista. ”Joku saattaisi ajatella, että jään jostain paitsi, koska reissaan näin paljon. Kaikki johti hiljalleen siihen, että Punkka huomasi rakastuneensa valokuvaukseen. Punkka zoomailee jatkuvasti uusia kuvakulmia ja -kohteita. Luonnon keskellä on hyvä olla. Punkalla on oma yritys Konsta Punkka Wildlife Photography, jonka pyörittäminen vaatii jatkuvaa itsensä markkinointia, kuvien myymistä, esitelmöimistä ja erilaisten valokuvaukseen liittyvien työpajojen vetämistä. Hän on hiljainen, mutta rentoutunut. Pian seuraajat antoivat hänelle lempinimen squirrel whisperer – oravakuiskaaja. Mieluummin teen juuri tätä niin pitkään kuin voin. Itse en koe asiaa niin, sillä perusarki ei ole ikinä kiinnostanut mua. Työ luontovalokuvaajana tarkoittaa paljon muutakin kuin kulkemista metsissä kamera olalla. Sieltä matka jatkui kohti uusia kuvauspaikkoja. ”Olen asunut koko ikäni Helsingissä, mutta en silti koe olevani kaupunki-ihminen. Sitä kautta ne parhaat kuvatkin tulee.” Hyvän kuvan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Metsän hiljaisuuden rikkoo vaimeasti räsähtävä kameran laukaisin. Toisinaan toivottua lopputulosta saa odottaa kuukausia. Omasta mielestään Punkka ei joudu tekemään suuria uhrauksia. Esimerkiksi lokakuussa Punkka vietti kaksi viikkoa Italian ja Sveitsin Alpeilla, minkä jälkeen hän hoiti muutaman viikon ajan yrityksensä paperitöitä kotona Helsingissä. Ne olivat alkaneet kerätä kasvavaa suosiota Instagramissa. Sade jatkuu ja pisarat putoilevat puiden oksia vasten. Hän päätti pyhittää tulevat kesälomat kuvaukselle, varsinkin luonnossa. Sosiaalinen media kiidätti Punkan nimen yhä tutummaksi ympäri maailman
Laskeutuessaan kuoppaista mäkeä alas Punkka ottaa tukea vapaalla kädellään uinuvan puun rungosta. On hyvä vaikuttaa aktiiviselta some-päivittäjältä, vaikka tosiasiassa kuvaamassa on oltava lähes koko ajan, jotta on materiaalia jaettavaksi. Yksi hänen menestyksensä salaisuuksista on oman, silmiinpistävän ja erilaisen tyylin löytäminen. ”Mieleenpainuvinta on ollut, kun sai ensimmäistä kertaa oikeasti kuvattua läheltä kettuja. Luontokuvauksessa on pitkään ollut tarkat normit siitä, miten asioita tulisi tehdä. Punkka sen sijaan on rakastunut valokuvaukseen ammattilaisuuden myötä yhä enemmän. Monet vanhan koulukunnan luontokuvaajat eivät hyväksy esimerkiksi kuvien editoimista. Vaikka seuraajia sosiaalisessa mediassa on paljon, Punkka ei koe, että hänen täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa. Vaikka päivän tehtävälistassa on pitkälti yrityksen toimintaan liittyviä asioita, luonnolle Punkka löytää aina aikaa. Se on koko ajan muuttuva alusta ja sen mukana on myös itse muututtava, jotta pärjää.” Punkka kokee olevansa ennemmin taidevalokuvaaja kuin dokumentaristi. Vaikka hän matkustelee paljon, into kuvata esimerkiksi Helsingin ympäristössä on kova. Kamera lepää toisessa kädessä. Jos on esimerkiksi pari vuotta miettinyt, että haluaa tietynlaisen kuvan niistä ja sitten sen vihdoin saa, niin se onnistumisen tunne on upea.” Usein sanotaan, että rakkaasta harrastuksesta tai intohimosta ei kannata tehdä ammattia. Punkan mukaan muiden juttuja kopioimalla ei pääse ikinä kovinkaan pitkälle. Kirjoittaja on Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelija. Konsta Punkka on rikkonut näitä rajoja erityisesti siinä, että hän muokkaa kuviensa värimaailmaa enemmän kuin monet muut.. On vähän mietinnän alla, että mitä unelmoisin seuraavaksi, kun tämä homma on saatu tässä nyt jo ihan hyvin käyntiin.” Metsä harvenee ja puiden välistä avautuu tuulessa aaltoileva pelto. ”Sosiaalinen media on avannut mulle uran. Askeleet ovat varmat eikä jokaista jalansijaa tarvitse tunnustella erikseen. Jotta voi oikeasti menestyä, tulla tunnetuksi ja työllistyä ammattikuvaajana, on pakko olla jotain, millä erottua joukosta ja lyödä läpi. Muutaman vuoden aikana nousuun lähtenyt ura on vienyt Punkan suomalaisten oravien luota entistä suurempiin projekteihin. Punkka astuu tielle ja jättää kylmänkostean metsän taakseen. Jos haluaa pärjätä kuvaajana, pitää osata hyödyntää sosiaalista mediaa, muttei olla pelkästään siellä. Yrittäjän arki on hektistä ja suunnaksi on otettava jo seuraava tapaaminen. Yksityishenkilönä hän ei julkisuudessa halua olla. Monet vanhan koulukunnan luontokuvaajat eivät hyväksy esimerkiksi kuvien ”Ei mulla ole mitään maagista viserrystä, että eläimet tulisivat mun luokse.” Maailman Kuvalehti 12/?2016 19 Luontokuvauksessa on pitkään ollut tarkat normit. Helikopterin kyydissä kuvaaminen Kanadan vuoristossa jää kuitenkin toiseksi kuvausuran alun ensimmäisille onnistumisille. editoimista. ”Haluan kasvaa nimenä ja yrityksenä mahdollisimman isoksi. Punkka on rikkonut näitä rajoja erityisesti siinä, että hän muokkaa kuviensa värimaailmaa enemmän kuin monet muut. tä luontoon rauhoittumaan. Vaikka tämä on nykyään mun työ, rakastan sitä yhtä intohimoisesti edelleen.” Julkisuuteen Punkka suhtautuu myönteisesti, niin kauan kun se koskee hänen työtään
Afganistanilaistaustainen Tawab haaveilee autosta ja jatko-opinnoista. Teema: Nuoret ”Mä oon siltä väliltä” Lukiota käyvän Tawab Qaderzadan ikäisistä helsinkiläisistä noin 16 prosenttia on vieras kielisiä. Teksti: Reetta Räty Kuvat: Aleksi Poutanen 20 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Hänen kaltaisensa nuoret ovat kansainvälistyvän Suomen tienraivaajia
Maailman Kuvalehti 12/?2016 21
Hän viihtyy hyvin kansainvälisessä tunnelmassa. Etnisyyttä ei tilastoida, mutta kotikieltä tilastoidaan. Sitä paitsi aamuneljän työvuoroon saa mennä taksilla, jes! Tuntipalkka kahvin ja täytettyjen leipien myymisestä on 11,20 euroa. Hei, olen… Monikulttuurinen järjestö Monik ja sen työntekijät ovat auttaneet cv:n tekemisessä, ja nuorisotalon ohjaajat ovat vinkanneet työpaikoista. Hän viihtyy hyvin lentokentän tunnelmassa. Tätä tietoa kannattaa miettiä hetki: kun Suomi täyttää 110 vuotta, arviolta joka neljännen helsinkiläisnuoren juuret ovat muualla kuin Suomessa. ”Kansainvälinen meininki. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanuoret kokevat 22 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Joo… joo… joo… moi!” Tawab on 19-vuotias helsinkiläinen nuori mies. Tawab kertoo veljelle olleensa aamulla mallikuvauksissa Lauttasaaressa. Peruskoululaisista viidennes opiskelee suomea toisena kielenään. Hei, olen Tawab Qaderzada, kuka teillä vastaa työhönotosta. Jokainen on oma itsensä, ilman syyttäviä katseita”, Tawab sanoo. Ja ehkä hän pääsee niihin mallikuvauksiinkin… Kaikilla Tawabin kavereilla ei mene yhtä mukavasti. Kymmenessä vuodessa vieraskielisten nuorten osuuden arvioidaan kasvavan 24 prosenttiin. Suomalainen yhteiskunta muuttuu, ja tämän muutoksen raivaustyön tekevät usein juuri Tawabin kaltaiset nuoret. ”Hyvin meni. ”No että kukaan ei katso: toi on tumma, toi on ulkomaalainen. Tawab arvelee saavansa ylioppilaslakin ensi vuoden jouluna. Tawab on lähettänyt kymmeniä, jopa satoja työhakemuksia, kysellyt töitä vaatekaupoista ja käynyt esimerkiksi vuokratyöpalveluiden haastatteluissa. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjän-, viron-, somalin-, englannin-, kiinanja kurdinkieliset. O pinnot Eiran aikuislukiossa ovat loppusuoralla. ”Tai ilmailuopistoon! Olen aina halunnut lentäjäksi.” Lentokentän kahvilatyö löytyi pitkän työnhakuputTawab Qaderzada sai työn lentokentän kahvilassa pitkän haun päätteeksi. Erittäin hieno. Tawabin äidinkieli on Afganistanissa puhuttava darin kieli, ja oikeastaan on harhaanjohtavaa kutsua häntä vieraskieliseksi . Soittaja on isoveli. ”Kohta mullakin on auto”, Tawab haaveilee. Ja mikä tärkeintä: Veljellä on Audi A5. Kuvaavampi termi olisi monikielinen, sillä hän tuli Suomeen kolmevuotiaana ja puhuu tietenkin myös suomea. ken päätteeksi. Mitä se tarkoittaa. Musta. Tawab on valmentanut junnujoukkuetta ja vetänyt jalkapallovuoroja turvapaikanhakijoille. Kahvilatyötä varten tehty englanninkielinen haastattelu tuntui aika helpolta. ”Mun ikäiselle tosi hyvä.” Töiden ja koulun lisäksi on jalkapallo. Kaikki siellä on ulkomaalaisia.” T awab Qaderzadan ikäisistä helsinkiläisistä noin 16 prosenttia on vieraskielisiä. Erään mallitoimiston omistaja oli pitänyt hänen lähettämästään mallikansiosta ja pyytänyt kuvauksiin. Hei, olen Tawab Qaderzada, olisiko teillä töitä tarjolla. Kassalla käy ihmisiä maailman joka kolkasta, ja välillä käytävää pitkin kopsuttelee ryhmä lentoemäntiä korkokengissä ja suikkahatuissa. Kielitilastot kuitenkin kuvaavat suhteellisen hyvin sitä, kuinka monen helsinkiläisnuoren kotitausta on muualla kuin Suomessa. Hänen isoveljensä opiskelee tietotekniikkaa ja on töissä kaupassa. Haaveissa on päästä opiskelemaan design-alalle ja sitä kautta vaatesuunnittelijaksi. ” S haleem!” Tawab Qaderzada vastaa puhelimeen kahvilassa Helsingin keskustassa. ”Jos pääsisin mallitoimiston kautta kuvauksiin, laittaisin rahat säästötilille ja ostaisin sit tosi hienon auton...” Tawab on lukiossa ja käy töissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla Freshly Made -kahvilassa
Helsingissä vuonna 2015 tehdystä nuorten hyvinvointikertomuksesta selviää, että kantaväestöön kuuluvista nuorista neljä prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella, maahanmuuttajataustaisista nuorista lähes neljännes. ”Siihen, löydätkö ylipäätään paikkasi yhteiskunnassa.” Ymmärrystä ja tietoa nuorten tilanteista on haettu koulun, nuorisotyön, järjestöjen, työllistymispalveluiden, poliisin ja nuorten yhteistyöllä. ”Se johtuu koulutusja työllisyysasteen eroista”, Sippola sanoo. ”Jotta nuorten asemaa voidaan parantaa, täytyy pyrkiä ymmärtämään, mistä erot johtuvat”, Sippola sanoo. ”Vaikka silleen, että ei löydä paikkaa tai mitään omaa intohimoa. Maailman Kuvalehti 12/?2016 23 ”Mä oon siltä väliltä”. Hän on luvannut kertoa, miten kansainvälistyvän pääkaupunKun Suomi täyttää 110 vuotta, arviolta joka neljännen helsinkiläisnuoren juuret ovat muualla kuin Suomessa. Se voi estää avun hakemista.” enemmän yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja syrjintää kuin kantaväestöön kuuluvat. Millaisia ongelmia 19-vuotiaan kavereilla on. Ero on iso, eikä tilanne helpotu nuorten aikuistuessa. Voisiko Sippola selittää, miksi ylipäätään on erikseen hanke ”maahanmuuttajanuorille”. Ehkä hän oleilee kotona tai kuljeskelee kaveriporukan kanssa kaupungilla. ”Ei meillä ole siihen yhtä vastausta, miksi jotkut ajautuvat pois koulupolulta tai eivät meinaa päästä koko polulle.” Se tiedetään, että syrjäytymisellä on voimakas vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Kotimaankielisten työllisyysaste oli 71 prosenttia, vieraskielisten 50 prosenttia. Kyse on koko perheen häpeästä. ”Päihteiden stig matisointi on erilaista eri ryhmissä, mutta joissakin maahanmuuttajaryhmissä päihteet ovat tabu. ”Nuoren syrjäytyminen on ihmisyyden kokoinen asia”, Sippola sanoo. Tämä näkyy esimerkiksi heikompana koulumenestyksenä ja terveysongelmina. gin nuorilla menee. ”Kaikki kaverit saattavat olla koulutuksen ulkopuolella, eikä kaveripiiri kannusta hakeutumaan mihinkään”, Sippola sanoo. Asiat kietoutuvat toisiinsa. Ei ole tekemistä, tai on vaikeeta, eikä edes osaa perustella sitä.” ”Kyllä mä silleen ymmärrän. Päihdeja mielenterveysongelmia pelätään. Me-säätiö tukee hanketta viiden vuoden ajan, yhteensä 2 270 000 eurolla. Nuori ei itse välttämättä koe olevansa syrjäytynyt. Ei se ole aina niin helppoa olla nuori.” P rojektipäällikkö Irma Sippola istuu kokoushuoneessa Itäkeskuksen Stoassa. Näistä nuorista noin 50 prosenttia on vieraskielisiä (osalla tosin voi olla jokin ulkomainen tutkinto). 20–29-vuotiaista viidennes ei ole suorittanut perus asteen jälkeistä tutkintoa. Etenemisen esteitä on löydetty kaikilta elämän osa-alueilta: työelämä, koulutus, perhe, harrastukset, mielenterveys, päihdeongelmat… Elämäntilanne on usein vyyhti. Ehkä ei vain ole suuntaa tai suunnitelmia. Sippola on Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen ja Me-Säätiön Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -projektin projektipäällikkö. ”Siinä jämähdetään yhdessä.” Päihteet ovat usein mukana kuviossa. No mistä erot sitten johtuvat. ”Autan mun kavereita, jos niillä on ongelmia”, Tawab sanoo
Näissä afganistanilaisissa ruuissa on muun muassa riisiä, kananmunaa, naudanlihaa ja korianteria. Olohuoneessa on komeat viininpunasävyiset afganistanilaismatot ja iso televisio, josta tulee darinkielistä ohjelmaa. Ihmisiä, joilla on hyvä sydän.” A fganistania Tawab kutsuu ”meidän maaksi”, vaikka ei ole käynyt siellä kuin pari kertaa, viimeksi Sonyan häissä muutama vuosi sitten. ”Ne ei tykkäis, jos me puhuttais kotona suomea”, Tawab sanoo. Kieli on tärkeä ankkuri kotimaahan. Aion kasvattaa omia lapsia samalla tavalla. ”Se on komedia, jossa käsitellään huumorin kautta Afganistanin ongelmia ja epäkohtia”, Sonya selittää. Hän on 22 -vuotiaan Sonyan poika. Niin sanotussa hennaseremoniassa Sonyalla oli päällään kirjava, yltä päältä koristeltu kansallispuku. Ja millaiset häät ne olivatkaan! Katselemme kuvia. Että muistetaan keitä me ollaan: afganistanilaisia muslimeja. Tawabin isä on lähihoitaja vanhusten kotipalvelussa. Olemme Kontulassa, Tawabin kotona. 24 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Kuvassa Tawab (vas.), Mariam, Abdulmanan, Murid, Satar ja Sohila. ”Arvomaailma, käytöstavat, kunnioitus vanhempia kohtaan. Joskus heitän jotain läppää suomeksi mutta isä sanoo, että kun tulette kotiin, olette oman kulttuurin parissa.” ”Ei unohdeta omia juuria, vaikka ollaan täällä, niin isä sanoo. Pikkuisessa muovituolissa istuu koko suvun silmäterä, kaksivuotias Murid. Perheen äiti Sohila osaa myös pashtua ja urdua, ja Tawab ymmärtää kavereiden puhumaa somalin kieltä. O n lauantai, ja Tawabin äiti Sohila Qaderzada kantaa ruoka-annoksia olohuoneen pöytään. Ruuan kanssa juodaan vihreää teetä ja jälkiruuaksi on sokeroituja manteleita. Sohvilla istuvat Tawabin äidin lisäksi myös isä Abdulmanan Qaderzada sekä Tawabin pikkusisko Mariam, isosisko Sonya ja isoveli Satar. Isä Abdulmanan sanoo lapsilleen näin: Jos ette muuta muista, niin muistakaa oma kotikieli. Äiti on töissä päiväkodissa. Sonya, Murid ja Sonyan mies asuvat Jakomäessä, mutta vierailevat usein täällä Kontulassa isovanhempien luona. Että ei unohdeta, mistä tullaan.” Millaisia asioita afgaanikulttuuriin kuuluu. Kaikki perheenjäsenet osaavat hyvin suomea, mutta kotona puhutaan aina daria, ”meidän kieltä”. Ruokaa tulee lisää: perunatikkuja, chapli kababia , karayia , leipää, salaattia. ”Vanhemmat toivoo, että meidän kodeissa puhuttaisiin meidän kieltä. Seuraavaksi hänet vihittiin vihreässä mekossa, sillä vihreä Lauantaina katsotaan afganistanilaista komediasarjaa
Miksi pitää riehua siellä?” ”Kaikki afgaanit surevat meidän maata ja pelkäävät sukulaisten hengen puolesta. Tawabin äiti sanoo, että kotimaassa on sodittu melkein koko hänen elämänsä ajan. Sonya ja Sadar ovat töissä kaupassa ja käyvät myös tulkkauskeikoilla. Olohuoneessa on kuva hänestä nuorena miehenä poliisiunivormussa. Ei ollut sukulaisia, ei rahaa, ja me on totuttu kasvattamaan lapset vähän eri tavalla”, hän sanoo. Pian kuvan ottamisen jälkeen hän lähti Suomeen. Isä Abdulmanan Qaderzada sanoo, ettei halua pitää partaa, sillä kotimaassa talebanit pakottavat kasvattamaan parran. Koko maa on pilattu.” Qaderzadan suku on iso, ja osa suvusta asuu edelleen Kabulissa. Hän myös piirtää paljon ja haaveilee taidepainotteisesta lukiosta. Käsiteltäväksi voidaan ottaa esimerkiksi tappelu-, kiusaamis-, varastamis-, nettikiusaamisja ilkivaltatapauksia. ”Me perehdytään yhdessä siihen, mitä on tapahtunut”, Tawab kertoo. Kotona ei välttämättä tunneta suomalaista yhteiskuntaa tai koulutusjärjestelmää, eikä osata tukea kahden kulttuurin välissä kasvamisessa. ”Olen minäkin tapellut ja joutunut ongelmiin koulussa”, hän sanoo. Mutta enoja ja tätejä on myös esimerkiksi Hollannissa ja Briteissä. Käsittelymahdollisuus on tarkoitettu nuorille taustasta riippumatta. Me yritetään päästä nuoren pään sisään, saada sitä auki: mitä se haluaa kertoa, missä tiSuomalainen yhteiskunta muuttuu, ja tämän muutoksen raivaustyön tekevät usein juuri Tawabin kaltaiset nuoret. Siinä kesti useita vuosia. Kun ruoka on syöty, hän soittaa pianolla Titanicin tunnussävelmän My Heart Will Go On . Perheen vanhemmat lapset tekevät vähintään yhtä työtä ja opiskelevat. Vertaisvalamiehistö pyrkii selvittämään tapahtunutta puhumalla. ”Minun idea on, että mitä vain haluat, sitä Suomessa on. Jos haluat työtä, sitä löytyy. ”Jos lähtökohdat perheessä ovat hyvät, muutto toiseen maahan ei ole ratkaiseva asia lapsen kannalta”, Sippola sanoo. ”Mietitään, mistä teko voisi johtua ja pyydetään nuorta kertomaan asiasta omin sanoin. Koti edustaa Afganistania, ulkomaailma Suomea. Maahanmuuttajanuorten Helsinki -projektissa on pyritty siihen, että ongelmien tunnistamisen ohella etsitään ratkaisuja. ”Jos taas on lähdetty hädässä, lähtökohdat omassa maassa ovat olleet huonot, perhe on hajonnut pirstaleiksi matkalla ja perheenjäseniä on menetetty… silloin kuormat, joita nuoret kantavat on tosi isoja. A lle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. ”Tykkään musiikista ja matikasta”, Mariam sanoo. ”Meidän lapset eivät ole niin vapaita kuin jotkut täällä.” Elämä on tasapainoilua afgaanikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä. Perhe pudistelee päätään, kun puhutaan kotimaasta. Lopuksi hänellä oli valkoinen häämekko, jossa on pitkä laahus. Vakavia rikoksia, kuten törkeitä pahoinpitelyitä tai seksuaalirikoksia, ei käsitellä. ”Uudessa maassa elämä alkoi ihan nollasta. Lähtökohta on, että tekijöitä ei syyllistetä. Älkää murehtiko Afganistania, me eletään nyt täällä Suomessa ja tämä on hyvä maa.” K aikki nuoret eivät saa tukea kasvuun perheeltään, sanoo nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikkö Irma Sippola. Maailman Kuvalehti 12/?2016 25 ”Mä oon siltä väliltä”. Rauhaan on vaikea uskoa. Tawab Qaderzada on kuulunut vertaisvalamiehistöön viime kesästä alkaen. on vihkimisen väri. ”Afganistan oli ennen niin ihana.” ”Vieköön vaikka kaikki rikkaudet, mutta jättäköön sitten maan rauhaan. Ideana on, että käsittelijät ovat muita nuoria, vertaisia. Suvussa tai lähipiirissä ei ole malleja siitä, miten olla yhtä aikaa vaikkapa nuori suomalainen ja muslimi. Taustalla voi olla hyvin traumaattisia elämäntilanteita.” Nuoria ei välttämättä osata tukea tai ohjata samaan tapaan kuin jos elettäisiin vanhemmille tutussa kulttuurissa. Isä on ylpeä siitä, että lapset ovat tehneet töitä nuoresta asti. Yksi projektin pilottihankkeista on vertaisvalamiehistö, jossa sovitellaan alle 15-vuotiaden tekemiä rikoksia. ”Vieraita oli vain 600”, Sonya sanoo nauraen, sillä hän tietää, että Suomessa määrä kuulostaa valtavan isolta. Omien kokemusten kautta voi yrittää ymmärtää, mitä joku muu käy läpi elämässään. Idea ei ole, että kehitettäisiin vain maahanmuuttajanuorille suunnattuja toimia, vaan että osattaisiin katsoa kaikille yhteisiä asioita – vaikka koulua tai työelämää – niiden näkökulmasta, joilla menee heikommin. Se ei ole helppoa, mutta jos teet kovasti työtä, se on mahdollista.” 13-vuotias Mariam on yläasteella. Tawab sanoo, että isä on aina korostanut lapsille tätä: ”Avatkaa jokainen ovi, joka eteen tulee ja käyttäkää mahdollisuuksianne. Muu perhe pakeni Pakistaniin levottomia oloja ja tuli Suomeen, kun oleskeluluvat olivat kunnossa. Nuori saattaa joutua ratkomaan omaan identiteettiinsä ja tulevaisuuteensa liittyviä asioita yksin. Toisaalta on muistettava, että monet nuorten koulupolkujen hapuiluun liittyvät tekijät ovat samanlaisia riippumatta vanhempien kotimaasta: hajanaiset perheet, päihdeongelmat, köyhyys, mielenterveysongelmat – ne näkyvät lapsissa. Jos haluat oppia, se onnistuu
”Oli ajatus, että nuorille pitäisi pystyä tarjoamaan muita rooleja kuin passiivinen kuuntelu luokkatilanteessa.” Kaverikahvilassa tämä on onnistunut, ja samalla opitaan kieltä. ”Nuoret ovat koko tämän kotoutumisprosessin kärjessä”, Irma Sippola sanoo. He pyrkivät kertomaan, mitä voi seurata, jos asioihin ei puutu ajoissa. ”En mä ainakaan voi sanoa itseäni suomalaiseksi. He ovat tienraivaajia. Riimit löytyvät, ja lapset liimaavat lappuja kartongille. Käsittelyssä sovitaan myös teon seuraamuksesta. Mutta täällä hän istuu lattialla kakkosluokkalaisten ympäröimänä ja vetää riimintunnistusta: katto-matto, vaari-saari, huuli-tuuli. Tekijä voidaan vaikkapa määrätä kirjoittamaan kirje rikoksen uhrille. He pitävät runopajaa tokaluokkalaisille. Jotkut taas hakevat huomiota sillä, että tekevät, mitä vain kaverit sanovat.” ”Mutta vaikea se on sanoa, miksi joku päätyy tekemään väärin. ”Heidän todellisuutensa on kulttuurisesti rikas – ja vaativa. 26 12?/?2016 Maailman Kuvalehti ”Mä oon siltä väliltä”. Perheen elämää ovat saattaneet määritellä sukupolvien läpi jatkuvat perinteet, ja nyt ketjuun tulee uuden kulttuurin takia särö. Esimerkiksi Muhamed Nabati on ollut Suomessa vasta vuoden. Kysytään Tawab Qaderzadalta. Aluksi jännitti mutta sitten siihen tottui.” H elsingissä elää iso joukko maahanmuuttajien toista sukupolvea, siirtolaisten Suomessa syntyneitä lapsia. Yhdessä tunnin jälkeen tehdyssä palautteissa lukee: ”Oli erilaista, kun sai opettaa pienempiä ja tässä oppii itsekin. ”Näin voidaan saada estettyä nuoren rikoskierteeseen joutuminen”, Tawab sanoo. ”Luonteva vuorovaikutustilanne on hyvä myös kielenoppimisen kannalta”, Rännäli sanoo. Jos pyörii sellaisten kanssa, joille pitää esittää ja ne painostaa, eikä uskalla itse päättää, mitä tekee. Tästä näkökulmasta heillä on erikoistehtävä.” Perheen sisäisten asioiden lisäksi nuorten asemaan ja tämän ”erikoistehtävän” vaikeusasteeseen vaikuttaa se, miten ympäristö kohtelee näitä nuoria. Kantaväestöön kuuluvista nuorista neljä prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella, maahanmuuttajataustaisista nuorista lähes neljännes. Millaisia rooleja on tarjolla?” Rännäli kertoo idean taustasta. Työja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksessa kehityspäällikkönä työskentelevä Annika Forsander sanoi Image -lehden haastattelussa keväällä näin: ”Integraatioon tarvitaan meitä kaikkia, se ei ole vain maahanmuuttajien asia.” Töihin ei voi päästä, jos kukaan ei ota töihin. Osaako hän sanoa, miksi osa nuorista päätyy tekemään rikoksia. ”Yritetään saada nuori ymmärtämään omassa sydämessään, että se on tehnyt väärin.” Vertaisvalamiehistön jäsenet uskovat, että nuoren saa avautumaan paremmin toinen nuori kuin ”sossun tai poliisin saarna”. Opettaja Liisa Rännäli sanoo, että oppilaiden vetämillä yhteistunneilla on nähty, kuinka vitosen oppilaasta kuoriutuu hyvin käyttäytyvä ohjaaja tai hiljainen tyttö ottaa aktiivisen järjestelijän roolin. Hän on itse suomi toisena kielenä -opettaja. Nuoret ovat niitä, jotka rakentavat uutta. Helsingin Pasilan peruskoulussa on alkamassa suomen kielen tunti. lanteessa se on ollut, onko se ymmärtänyt, miltä joku teko voi tuntua toisesta. Tienraivausta uudenlaiseen, kansainväliseen Suomeen pitäisikin tehdä koko yhteiskunnan voimin. Opettajiksi valitut oppilaat puhuvat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Yhteiskuntaan ei voi kuulua, jos se ei todellisuudessa ole kaikille yhteinen. Siinäkin tunnistettua ongelmaa lähestytään antamalla vastuuta nuorille itselleen. Esimerkiksi: Syy työllistymisen vaikeuteen voi olla rasismi tai se, että kasvattajat eivät usko kaikkien nuorten potentiaaliin. Istuntoa pitää kuunnella avoimella mielellä.” Vertaisvalamiehistön jäsenet jakavat omia kokemuksiaan ja rakentavat luottamusta. ”Se riippuu ainakin siitä, kenen kanssa hengaa. Tavoitteena on, että tekijä voisi päätyä itse vertaisvalamiehistön jäseneksi, kertomaan jollekulle muulle, mitä tuli tehtyä ja miksi kannattaisi parantaa tapansa. Jokohan voisimme arkikielessä puhua ihan vain suomalaisista, eikä esimerkiksi maahanmuuttajista ja kantaväestöstä erikseen. Ehkä pitää vaan sanoa: en mä tiedä vastausta, pitää katsoa yhtä tapausta kerrallaan.” V ertaisvalamiehistön idea on samantapainen kuin toisen Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa syntyneen idean: kaverikahvilan. Opettajat ovat vetäytyneet luokan reunoille, sillä tällä tunnilla opetuksesta vastaavat kasiluokkalaiset. Kun tunti loppuu, Liisa Rännäli kiittää jokaista opettajana toiminutta nuorta erikseen. Jos hän olisi omalla oppitunnillaan, hän saattaisi olla hiljainen ja vetäytyvä. ”Mietimme, missä asemassa varsinkin hiljattain maahan tullut nuori on tunnilla. Suomi täyttää joulukuussa 99 vuotta
Siellä missä hän asuu, Itä-Helsingissä, Suomi on jo kansainvälinen. Olen siinä historiassa mukana ja ylpeä siitä. Nyt sanon itseäni maahanmuuttajaksi, joka on kansalaisuudeltaan suomalainen. He ovat vetäneet yhdessä jalkapallotreenejä turvapaikanhakijoille. ”Kuka mä olen sitä määrittelemään”, Tawab sanoo – ja palaa siihen, että suomalaisuutta määritellään hänen ulkopuoleltaan. Asun täällä, mulla on Suomen kansalaisuus, mutta juuriltani ja ulkonäöltäni en ole suomalainen. ”Parasta Suomessa on, että on turvallista ja vapaata. Me kuulutaan tänne.” Vuoden päästä Tawab Qaderzada menee armeijaan. Annat paikan, ja se ei istu siihen, kun et ole suomalainen. Minulle sanotaan, että olet eri värinen kuin suomalaiset.” Eihän suomalaisuudessa ole kyse väristä… ”Mä en ajattele niin! Kun sua katsotaan rasistisesti, tiedät, että olet ulkomaalainen. Olen ulkomaalainen.” Mutta ethän sä ole ulkomaalainen… ”Olen mä. Maailman Kuvalehti 12/?2016 27. Ei se ole koko ajan sellaista, että vitun neekeri, vitun terroristi. Ehkä jossain muualla ei vielä tiedetä, että täällä on kurdeja, somaleita, afgaaneja, kaikkia ihan joka kulman takana. Ei ole sellaista yhtenäistä ryhmää kuin nuoret, helsinkiläiset tai maahanmuuttajat. Suuri osa ei välitä, mistä kukakin on kotoisin, Kabulista vai Karjalasta. Mitä hän ajattelee Suomen itsenäisyydestä. Istut metroon, ja joku nousee sun vierestä pois, kun et ole suomalainen. ”Ulkomaalaisista tulee vähitellen osa tätä yhteiskuntaa”, Tawab sanoo. Olen siltä väliltä.” Eikö suomalaisuus voi olla sellaista, että voi olla samaan aikaan vaikka afgaani. Kaikilla pitäisi olla täällä yhtä hyvä olla.” Gait Al-shahmani ja Tawab Qaderzada ovat kavereita. En mä suomalaisten mielestä ole suomalainen. Vasta sitten, kun ihmiset hyväksyvät, että olen osa Suomea, voin sanoa joo tuohon kysymykseen. Se on katseita, kehon eleitä. Se, joka kokee sitä, huomaa sen parhaiten.” Tawab korostaa, että hänen kokemuksensa ja määritelmänsä ovat hänen omiaan. Eivätkä kaikki tietenkään kohtele huonosti. ”Siitä muistutetaan jatkuvasti. ”Siellä ulkomaalaiset on osa Suomea ja Suomen historiaa
Kolibri-festivaalin kuvakirjatyöpajassa syntyi monenlaisia satuhahmoja. ”Moi, mä olen Isol, ja tulen Argentiinasta. Mitä kaikkea te tiedätte Argentiinasta?” 28 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Argentiinalainen lastenkirjailija Isol ohjasi lapsia kuvakirjan tekemisen saloihin. Tässä hän neuvoo 5-vuotiasta Matildaa, joka valitsi kirjansa hahmoksi pupuäidin
Teema: Nuoret Maailman Kuvalehti 12/?2016 29. He ovat tulleet koko perheelle suunnatun monikulttuurisen Kolibri-festivaalin työpajaan, jonka espanjankielisenä nimenä on Secreto de familia , perhesalaisuus. Meidän perheen salaisuus Monikielisessä työpajassa lapset saivat pohtia, mikä tekee omasta perheestä ainutlaatuisen. Piirros on tarinasta, jossa perheen äiti muuttuu aamulla piikkisiaksi. Isolin tarinat käännetään paikan päällä suomeksi – sen tekee radiosta tuttu matala ääni Telle Virtanen. A nnantalon yläkerran opetustila on täyttynyt pienistä lapsista ja heidän vanhemmistaan. ”Moi, mä olen Isol, ja tulen Argentiinasta. ”Messi, tango, pihvit, Mafalda -sarjakuvat”, putoilee isojen ja pienten suista. Mukana työpajassa on isä Rodrigo Cervantes. Mitä te tiedätte Argentiinasta?” Isol kysyy. Kun on hetki tutustuttu, Isol alkaa esitellä valkokankaalle projisoituna kuvakirjaansa Secreto de familia , aukeama aukeamalta. 3-vuotias Reino José Cervantes hahmottelee paperiinsa äitirobottia. Käy ilmi, että Isolin kirjassa päähenkilönä esiintyvän pikkutytön äidillä on Kirjailija asettui Annantalolla poseeraamaan oman piirroksensa sisään. ”Minulla on salaisuus: äitini on piikkisika”, kirja alkaa. Työpajaa vetää argentiinalainen lastenkirjailija Marisol Misenta, taiteilijanimeltään Isol
Lapset saavat itse valita, kenet. Ja minkä ikäinen se on. Äidin salaisuus on paljastunut: hän on aamuisin piikkisika. Löytyy vielä Alman, 4, piirtämä susiäiti Laala, joka syö kahvia ja makkaroita ja kepsuttia. Sen on taiteillut Ion, 9, joka kertoo käyvänsä Steiner-koulua. Löytyy ainakin Hukka, Hirvi ja Jänis. Kaikissa perheissä on oma salaisuutensa! Ei ole toista samanlaista. Annantaloon levittäytynyt Kolibri-festivaali esitteli palkitun Isolin kuvituksia. Itse Natalia sanoo syövänsä aamuisin puuroa ja marjoja, niin kuin myös pikkusisko Melissa, 2. Mitä äiti-Hukka syö aamulla. 4-vuotias Natalia piirtää delfiini äidin, joka syö aamiaiseksi kalaa – tietenkin. 4-vuotias Natalia piirtää delfiiniäidin, joka syö aamiaiseksi kalaa, tietenkin. Sitten Isol näyttää, kuinka synnytetään kirjan hahmo. Yhdelle paperille on ilmestynyt Herra Lintunen. Siksi äidillä on niin paljon purkkeja ja purnukoita, voiteita ja shampoita – että hän näyttäisi samalta kuin muutkin äidit! Tyttö alkaa pelätä, että itsestäkin paljastuu piikkisika. Ne inspiroivat lapsia silmin nähden. aamuisin tukka pörrössä. Ah, Nina, okei. Mikä sen nimi on. Okei, 25-vuotias, nuori äiti! Seuraavassa vaiheessa Isol pyytää lapsia piirtämään oman perheenjäsenensä. Kun äiti Hukka ja isä Hirvi menevät yhteen, lapsesta tulee suden ja hirven sekoitus. On siis erilaisia perheitä: Karhuset, Piikkisikaset, Kotkaset ja niin edelleen. Äiti Hanna Ejarque nyökyttelee vieressä. Onko viikset myös. 30 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Apua! Tyttö keksii, että Elsan perhe onkin karhuperhe. Alman perheeseen kuuluvat myös argentiinalaissyntyinen isä Axel Straschnoy ja suomalainen äiti Piritta Puhto. Vieressä äiti Hanna Ejarque. Matilda Gazzotti, 5, piirtää pupuäidin. Reinolla on isovanhemmat Suomen lisäksi Meksikossa, isän entisessä kotimaassa, isä Rodrigo Cervantes kertoo. Tytär keksii yhtäkkiä, ettei äiti olekaan aina nainen. Pieni poika sanoo piirtävänsä kahvin myyjän, joka onkin koira. Suden kuono, hirven sarvet ja sorkat, suden häntä. Kun äiti Hukka ja isä Hirvi menevät yhteen, lapsesta tulee suden ja hirven sekoitus. Kirja ja sen hienovarainen viesti etenevät. Kaikki perheet ovatkin erilaisia. Kun tyttö aamulla herää Elsan luota, keittiöön alkaa ilmestyä karhuja. Makkaraa ja keksiä! Onko sillä karvoja jaloissa. Lapsessa on piirteitä molemmista vanhemmistaan. Hän pyytää päästä yökylään Elsalle, tavalliseen perheeseen, jonka äiti on aina huoliteltu. Sen lisäksi mehua ja keksiä – totta kai. Tietenkin se on myös Reinon oma herkkuaamiainen. Villiä! 3-vuotias Reino José Cervantes hahmottelee paperiinsa äitirobottia, joka syö aamiaiseksi puuroa, jossa on kanelia ja banaania. Isol pyytää lapsilta suomalaisia sukunimiä, joissa on eläin
Televisiota ei ollut. Tarinat olivat minulle tärkeitä.” Filosofi-isä keksi lastensa iloksi tarinoita solkenaan – ja kirjoitti myös. Äiti lauloi kuorossa ja kotona. Hän sanoo aina olleensa viehättynyt sarjakuvista ja kuvakirjoista. ”Tärkeintä on, että tuntee itsensä hyvin. Heidän aitoudestaan, kyvystään kyseenalaistaa.” Isolin omintakeiseen piirustustyyliin kuuluu muun muassa se, että hän menee värityksessä rajojen yli. Vuonna 2013 Isolille myönnettiin arvostettu Astrid Lindgren -palkinto, jonka hän vastaanotti Tukholmassa laulamalla kiitokseksi. ”Jos tarkentaa katseensa lähelle mitä tahansa asiaa, mikään ei ole keskivertoa. ”En ollut kovin ulospäinsuuntautunut tai sosiaalinen. Lapsena Isol luki paljon. Luin kaikkea, jopa keskiaikaista kirjallisuutta. ”Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä vapaampi olet. ”Oivalsin jossain vaiheessa taideopintojani, että kun tein itse sekä tarinan että kuvat, lopputuloksesta tuli voimakkaampi.” Nuorempana Isol oli mukana argentiinalaisessa underground-liikkeessä, jossa oli tapana painattaa omakustanteena syntyneitä tekstejä ja kuvia ja myydä niitä kadulla. Mitä vähemmän itse on hullu, sen vähemmän hulluutta siirtää eteenpäin.” Isol itse on pitänyt itsestään huolta psykoanalyysillä, argentiinalaiseen tapaan. Siksi en ajattele kirjoittaessanikaan, että tarinani ovat erityisesti lapsille. Mietimme, mistä kaikesta luovumme ja mitä kaikkea saamme tilalle.” Lapsen kasvattaminen on monimutkaista, kirjailija sanoo. ”Sain pikkuhiljaa nimeä, kun aloin tarjota sarjakuviani sanomalehtiin.” Tätä nykyä Isolin kirjoja on käännetty 18 kielelle, ja niitä löytyy usealla kielellä myös täkäläisistä kirjastoista. ”Lapsi on kuin avaruusolio. Hänen kirjoissaan pohditaan paljon asioita, stimuloidaan lukijaa. Olemme olleet yhdessä 23 vuotta. ”Heille tapahtuu se, mikä tapahtuu. ”Monet lapset sanovatkin, että haluavat piirtää kuten Isol, ilman rajoja! Minulle se on isoin kiitos, koska se on tunne, jonka taiteellani haluan lapsille – ja aikuisille – välittää. On näet niin, että buenosairesilaisessa boheemiperheessä kasvanut Isol on myös laulaja bändissä, joka soittaa kokeellista poppia. Se on arkirutiinia, ollut 26-vuotiaasta asti, kahden viikon välein. Maailman Kuvalehti 12/?2016 31. Ajattelenkin niin, että on menty sivuraiteille, jos lukeminen on lapselle ikävä velvollisuus.” Uran alussa 1990-luvulla kustantamot pitivät Isolin kirjojen hahmoja psykoottisina. ”Valmiita vastauksia en anna.” Erityisesti Isolin Menino-kirjat ovat ihastuttaneet kaikkialla maailmassa. Isol ja hänen muusikkoveljensä kasvoivat musiikin ja kirjojen keskellä. Suomenkielinen käännös puuttuu vielä. Hänellä on dramaturgi-ohjaaja-näyttelijämiehensä kanssa neljävuotias poika ja yhdeksänkuukautinen tytär. Kirjojensa hamoista Isol sanoo, ettei koskaan tuomitse heitä. Tunteen siitä, että voi tehdä mitä vain.” Oman äänen löytäminen on Isolin mielestä arvokkainta mitä on. ”Lukeminen oli meille parasta ajanvietettä. ”Meillä oli mukava elämä ja pohdimme perheen perustamista pitkään. Kuvaan kirjassa Menino-vauvan niin kuin emme tietäisi, millainen se on: kun se sulkee silmänsä, pienet ikkunat, se näkee sisälleen – kun se avaa ne, se näkee ulkopuolisen maailman. Luulen, että vahvuuteni taiteilijana on se, että tunnen niin vahvaa empatiaa sekä lapsen että aikuisen tunteita kohtaan”, sanoo Marisol Misenta alias Isol, 44, vetämänsä työpajan jälkeen helsinkiläisessä kahvilassa. En ajattele, että lukija olisi jotenkin erilainen kuin minä.” ”Lapsessa arvokasta on aitous ja kesyttömyys” Rakastettu lastenkirjailija Marisol Misenta haluaa välittää sekä lapsille että aikuisille viestiä siitä, että kaikki on mahdollista. Pidän lapsissa erityisesti villistä ja kesyttömästä puolesta. Kun se itkee, sen silmistä tulee vettä, joka puhdistaa ne silmät, ne ikkunat.” Rakastettu lastenkirjailija tuli itse äidiksi vasta nelikymppisenä. Lopulta meksikolainen Fondo cultura económica uskalsi tarttua Isolin aikaansaannoksiin
Maailma koulussa Globaalit muutokset ovat nyt niin kiihkeitä, että nuoret tarvitsevat tukea kasvaakseen aktiivisiksi ratkaisijoiksi. Kansalaisjärjestöt tukevat globaalikasvatusta esimerkiksi tuottamalla tietoa, järjestämällä koulutuksia, tukemalla opettajia, tekemällä kouluvierailuita ja kehittämällä opetusmenetelmiä. Globaalikasvatus kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä ryhtymään aktiivisiksi maailmankansalaisiksi. Teksti: Saara Paatero Kuvitus: Aiju Salminen Globaalikasvatuksessa avaudutaan maailman eri todellisuuksille ja herätetään halu toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta. Globaalikasvatusta ovat: ihmisoikeuskasvatus, rauhankasvatus, kestävän kehityksen kasvatus ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvatus. Kepa koordinoi järjestöjen globaalikasvatusverkostoa ja ylläpitää globaalikasvatuksen vinkkipankkia osoitteessa Globaalikasvatus.fi.. Sitä tehdään päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa, työpaikoilla
Teemoina rauha, kriisit, konfliktit, kestävä kehitys, maailmankansalaisuus, globaali vastuu, ihmisja lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus. Tieto hätkähdytti koko luokkaa. Hanketta koordinoi Kepa ja sitä tuetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Hermannin koulussa oppilaat siirtyvät mielipidejanalle. Hankkeen myötä opettajat saavat käytännön tukea: valmiita toimintamalleja, harjoituksia, työkaluja ja materiaaleja. Natsi-Saksan juutalaisvainoja käsittelevä koulutus sisältää muun muassa videon, powerpoint-esityksen ja näyttelyyn tutustumista. ”Kansalaisjärjestöissä on valtavasti globaalikasvatuksen asiantuntemusta. Globaalikasvatusverkostoon kuuluvien kansalaisjärjestöjen kasvatusammattilaiset suunnittelevat ja toteuttavat koulutukset. Tarvitaan kriittisen ajattelun taitoa, kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen. ”Tavoite on, että oppilaat ymmärtävät linkin nykypäivään ja pohtivat omaa rooliaan eri tilanteissa. Anne Frank -näyttelyn oppaiden koulutus alkaa tutustumisleikeillä. Koulutuksia on ympäri Suomea: seminaaripäiviä, räätälöityjä koulutuksia ja verkkokoulutusta. Oppilaiden mielestä ei voi, sillä demokratia ja lait estävät sen. Ulkoministeriön tuella toteutettavan hankkeen tarkoitus on auttaa opettajia valmistamaan lapsia ja nuoria vaikuttamaan omaan ympäristöönsä – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tavallinen viikko -harjoituksessa oppilaat kirjaavat lappuihin arkisia tekemisiään. A N N I KO PO N EN Erna Piirola Rauhankasvatusinstituutista herättelee Koivukylän koulun kahdeksasluokkalaisia pohtimaan syrjintää eri tilanteissa. Luokan toiseen laitaan menevät ne, jotka ovat samaa mieltä Rintalan esittämien väittämien kanssa ja toiseen laitaan ne, jotka ovat eri mieltä. Ilmassa on paljon signaaleja isoista muutoksista. Koulu on globaalikasvattajana avainasemassa, koska se tavoittaa kerralla koko sukupolven edustajat. Müil muistaa, että 90 prosenttia maailman nuorista asuu kehitysmaissa. Opettaja Iiris Kavakko-Widström toivoo aiheen puhuttelevan oppilaita. Tarve globaalikasvatukselle on nyt suurempi kuin koskaan. Asioita on mahdollista muuttaa. Pyrkimyksenä on kasvattaa heistä aktiivisia, kriittisiä ja luovia ihmisiä, joilla on tietoa, taitoa ja halua rakentaa oikeudenmukaista tulevaisuutta”, sanoo Kepassa keväällä alkanutta ”Koulu maailmaa muuttamaan” -hanketta vetävä Hannu Niemelä. Vantaalla Koivukylän koulussa Erna Piirola Rauhankasvatusinstituutista aloittaa kahdeksasluokkalaisten koulutuksen. Tehtävänä on kirjoittaa post it -lapuille, mitä samanlaista ja erilaista he löytävät videosta ja omasta elämästään. Nuoret ovat se kansan osa, joka omaksuu uusia asioita. Tarjolla inspiraatiota, ajantasaista tietoa, pedagogisia menetelmiä ja käytännön harjoituksia luokkiin ja koulun arkeen. Sitä olemme koonneet”, Niemelä sanoo. Lapset ovat tulevaisuuden ratkaisijoita. Maailman Kuvalehti 12/?2016 33. Melanie Müil, Aino Lahnalampi ja Julia Ahvenus pitivät tuntia ajatuksia herättävänä ja mukavana vaihteluna normaalille koulutyölle. H ermannin koulussa Salossa yhdeksännen luokan oppilaat katsovat videota, joka kertoo sierraleonelaisista nuorista ja heidän arjestaan. Näitä välitetään seminaareissa, työpajoissa ja verkossa. Ennakkoluulot eivät ole vaarattomia”, Piirola sanoo. Tehtävän jälkeen Piirola herättelee keskustelua syrjinnästä nykypäivän Suomessa ja kysyy, voisiko nyt käydä kuten 1930-luvulla. Koulu maailmaa muuttamaan Kaksivuotinen (2016-2017) hanke tarjoaa opettajille, kouluille ja kuntien opetustoimille maksutonta tukea uuden opetussuunnitelman mukaiseen globaalikasvatukseen. Mitä se globaalikasvatus oikein on. ”Toivottavasti se myös antaa varoitusmerkkejä vihapuheen seurauksista”, hän sanoo. Taksvärkin kouluttaja Liina Rintalan vetämä työpaja on yksi esimerkki kansalaisjärjestöjen globaalikasvatuksesta. Kun Piirola esittelee Saksan 1930ja 40-luvun lakeja, oppilaat repivät yksi kerrallaan lapun, jossa olevaa asiaa he eivät enää voisi tehdä. Juuri nyt on tärkeää opettaa lapsia ja nuoria rakentamaan rauhanomaisia ratkaisuja, ei raja-aitoja”, Niemelä sanoo. Globaalikasvatus kuuluu entistä vahvemmin uuteen opetussuunnitelmaan, mutta sen toteuttamiseen on puuttunut ajanmukaisia työkaluja. ”Nuorilla on huoli tulevaisuudestaan. ”Luokassa viestini on, että ihmiset ovat samanlaisia eri puolilla maailmaa”, Rintala sanoo. ”Globaalikasvatus käsittelee yhteiskunnalle keskeisiä asioita kehityskymyksistä rauhaan, ympäristöasioihin ja ihmisoikeuksiin. Rintala kyselee perusteluita mielipiteille ja muistuttaa monessa yhteydessä, ettei saisi ajatella, että jokin on väistämätöntä
Tietenkin hän kuljetti instrumentit asiakkailleen peukalokyydillä ympäri Latviaa. Poliisiasemilta järjestyy usein myös yösija. Riiassa työssä ollessaan Aleks liftasi päivittäin työpaikalleen ja odotti aina innolla, millaisia kohtaamisia aamun työmatka toisi. Teksti ja kuvat: Emma Vepsä 1 Aleks, Latvia Ensimmäinen kyytini vei minut Tallinnasta Riikaan. Sittemmin Aleks alkoi tehdä ammatikseen soittimia vanhoista kaasupulloista. 34 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Isälle mukavin muisto on se, kun hän poikansa kanssa harjoitteli yhteenlaskua liidulla asfaltin pintaan. Mutta oli tie vienyt muuallekin Eurooppaan. Voiko liftaamalla parantaa maailmaa. Mustanmeren rannalla Odessassa vierailin peukalokyydillä ja polkupyörällä maailmaa kiertäneen Yaroslavin luona. Aleks kertoi liftanneensa lähes kymmenen vuotta, pääasiassa kotimaassaan. Kerran Aleks päätyi liftireissullaan riippuliitämään. Aleksia kiehtoo liftauksessa yllätyksellisyys. Sain kuulla hänen liftauskokemuksistaan muun muassa Meksikossa, Kaukasiassa ja Itä-Afrikassa. Tieto yövieraista ei kuitenkaan välittynyt työvuoron vaihtuessa ja aseman sisälle pystytetty teltta aiheutti aamulla hämmennystä. Kerran Aleks lifttasi riippuliitämään menossa olleen miehen kyytiin ja pääsi itsekin kokeilemaan lajia. Jopa satunnaiset lahjuksia vaatineet virkamiehet ovat lopulta juoneet olutta matkamiehen kanssa. Hiljattain perhe kiersi peukalokyydillä Georgiaa ja sai ystävällisen vastaanoton kaikkialla. Isäksi tultuaan Yaroslav halusi, että myös poika tutustuu maailmaan. Perillä törmäsin heti eteisessä isoon pinoon liftauskylttejä. Matkoillaan mies tekee mielellään tuttavuutta poliisien kanssa. Matkalla tapasin muita liftareita ja huomasin, etten ollut yksin, kun näin matkustustavassa mahdollisuuden ennakkoluulojen rikkomiseen ja siltojen rakentamiseen. Syvällisiä keskusteluja onkin tullut käytyä niin sympaattisen papin kuin saunarituaaleja työkseen tekevän miehen kanssa. Kerran Jaroslav sai luvan yöpyä poliisiasemalla Tansaniassa. Sieltä liftasin Jurmalaan yhdessä minulle kotoaan yöpaikan luvanneen Aleksin kanssa. 2 Jaroslav, Ukraina Latviasta matka jatkui Liettuan ja Valko-Venäjän kautta Ukrainaan. Seitsemänvuotiaalle pojalle hauskinta on ollut poliisiautoon liftaaminen. Nostin peukaloni pystyyn Tallinnassa ja suuntasin Itä-Euroopan ja Turkin läpi Iraniin
Sanam pyrkii muuttamaan ihmisten asenteita kirjoittamalla reissuistaan internetiin. ”Oppiakseni tuntemaan itseni minun on tutustuttava ihmisiin muualla maailmassa.” Yhteisen kielen puutekaan ei ollut ongelma: ”Kun ihmiset nauravat käsieleilleni, kohtaamiset alkavat hyvällä tavalla.” Shadi julkaisee persiankielistä blogia, jossa hän innostaa muitakin naisia liftaamaan. Tapasin kulku koiraa ihastellessani pakettiautolla Espanjasta Kiinaan ajavan pariskunnan. Perheelleen Sanam ei ole tohtinut kertoa matkustustavastaan. 4 Shadi, Iran Iranin pääkaupunkiin Teheraniin saavuttuani sain yhteyden aiemmin Georgiassa tapaamaani Shadiin. Phil oli kokenut liftari. Philille liftauksessa ei ole niinkään kyse matkasta, vaan elämäntarinoiden jakamisesta. Selvisi, että Phil ja Estrella olivat jatkamassa samaan suuntaan kuin minä. ”Yksi rekkakuski luuli minun karanneen kotoa.” Yhtä lailla Sanam on päässyt kyseenalaistamaan oman, uutisista saamansa käsityksen kurdeista liftatessaan Kaakkois-Turkissa. Ennen kuin hänet houkuteltiin aikoinaan liftausreissulle Teheranista Beirutiin, Shadi oli luullut matkustamisen olleen mahdollista vain rikkaille. Ympäriinsä liftannut ja makuupussissa milloin missäkin puutarhassa yönsä viettänyt nuori arkeologi oli tehnyt minuun vaikutuksen. ”Matkalla ymmärsin, ettei kysymys ole vain rahasta”, hän sanoo. Ennen lähtöämme Amasrasta katselimme aamiaispöydässä uutisia, missä kerrottiin nigerialaisesta opiskelijasta joka oli melkein murhattu liftatessaan. Iranilainen yhteiskunta ei kannusta naisia lähtemään yksin reissuun. Maailman Kuvalehti 12/?2016 35. Hän kertoi tottuneensa liftaamiseen jo teininä Irlannin maaseudulla, missä peukalokyyti oli usein ainoa tapa liikkua paikasta toiseen. Hän kirjoittaa kuitenkin miehen salanimellä. Myös Lounais-Iranissa, Shirazin kaupungissa tapaamani Sanam oli alkanut kolme vuotta aiemmin liftata kuultuaan matkustustavasta samaisen verkoston kautta. 3 Phil, Turkki Pohjois-Turkin Amasrassa seuraava kyytini järjestyi jo ennen kuin ehdin tienposkeen. Meidän matkamme sujui turvallisesti. Sittemmin hän oli satunnaisesti liftaillut ympäri maailmaa ja pani itse ratin takana ollessaan hyvän kiertämään: ”Jos näen jonkun tienvarressa, pysähdyn aina.” Hienoin kokemus Philille on ollut, kun maasaisoturi liftasi hänen kyytiinsä Keniassa. ”He eivät ymmärtäisi”, Sanam sanoo ja kertoo uskoutuneensa vasta hiljattain muutamalle läheiselle ystävälleen. 5 Sanam, Iran Matkallani Teheranista etelään monet minut kyytiinsä poimineet autoilijat kummastelivat matkustus tapaani. Sanam iloitsee onnistuessaan rikkomaan stereotypioita iranilaisista naisista, joita pidetään usein alistettuina. Löysin kuitenkin internetin vieraanvaraisuusverkosto couchsurfingin välityksellä useita paikallisia liftareita
Teksti ja kuvat: Marika Dee Teema: Nuoret 36 12?/?2016 Maailman Kuvalehti KUVAREPORTAASI. Tšingiskaanista punkin räminään Vaikka mongolialaiset ovat innokkaita muuttumaan, nuoret haluavat pitää myös perinteistä kiinni
Samalla rock’n’roll-bändi Mohanikin soittaa Ulan Batorin keskustassa. Enerel palasi Mongoliaan 2013 opiskeltuaan Yhdysvalloissa kymmenen vuotta. Maailman Kuvalehti 12/?2016 37. ”Yhä useampi muuttaa takaisin. Palaajat tuovat mukanaan ulkomailla opitut asiat”, hän sanoo. Sisustusarkkitehti Enerel, 26, maalaa Glamour-taidegallerian seinälle
Maan nopea muutos on lisäksi tuonut mukanaan valtavia sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Valmistujaispäivät tunnetaan Mongoliassa nimellä kellopäivä. Mongolialaiset ovat paitsi kaupunkilaisia, myös hyvin nuoria: yli puolet maan kansalaisista on alle 30-vuotiaita. Nuoret ovat siis kasvaneet aivan erilaisessa maailmassa kuin heidän vanhempansa, jotka kasvoivat Neuvostoliiton varjossa. Mongolia siirtyi kommunismista demokratiaan 25 vuotta sitten. Mutta vaikka mongolialaisten haaveet loisteliaasta tulevaisuudesta ovat kadonneet, yhteiskunnalliset muutokset ovat peruuttamattomia. Yli 60 prosenttia valmistuvista opiskelijoista on naisia. Nykynuoret katsovat länsimaihin ja vauraampiin lähimaihin, kuten EteläKoreaan. 38 12?/?2016 Maailman Kuvalehti ” K aikki tapahtuu niin nopeasti”, huokaisee Gerelkhuu, 26-vuotias taiteilija Ulan Batorista. Nykyisin puolet maan kolmesta miljoonasta kansalaisesta asuu maan pääkaupungissa Ulan Batorissa – paikallisittain UB:ssa. Maaseudulla nuoret paimentolaismiehet jäävät usein kotiin auttamaan paimentamisessa, kun naiset lähtevät kaupunkiin. Nimi symboloi viimeistä päivää, kun kello soi valmistuville opiskelijoille. ”Meidän täytyy pitää mielessä, keitä olemme. Nuoriso pyrkii pysyttelemään muutosten ja virtausten perässä ja silti löytämään oman identiteettinsä. Mongolialaiseen tapaan hän käyttää vain yhtä nimeä. Nuoret tanssivat River Beach -lomakohteen juhlissa Ulan Batorin laitakaupungilla. Globalisaatio on ehtinyt tännekin. Moni 1980-luvun nuori tottui ihailemaan Neuvostoliittoa esimerkkinä edistyksestä. Varoa menettämästä sieluamme. Kaivostoiminnasta ennennäkemätöntä talouskasvua jonkin aikaa nauttinut Mongolia on jälleen taloudellisessa kriisissä. Hiphop, elektroninen musiikki ja punk ovat suosittuja musiikkityylejä nuorten keskuudessa.. Mongolia on Venäjän ja Kiinan välissä sijaitseva maa, jolla on paimentolaiskansan historia. Jos emme tiedä keitä olemme, emme tiedä minne menemme”, Gerelkhuu sanoo. Länsimaalaisen tyylisiä taloja Zaisan naapuruston yhteisössä Ulan Batorissa. Kelloseremonian aikaan lukioja yliopisto-opiskelijat kerääntyvät Ulan Batorissa Tšingis-kaani-aukiolle
Maailman Kuvalehti 12/?2016 39
40 12?/?2016 Maailman Kuvalehti
Maailman Kuvalehti 12/?2016 41. Luostari oli yksi tuhannesta Stalinin neuvostopuhdistuksissa vaurioituneesta tai tuhotusta luostarista ja -temppelistä. Nuoret buddhalaismunkit pelaavat koripalloa paikallisten teinipoikien kanssa Dambadarja-luostarissa Ulan Batorin koillislähiössä
42 12?/?2016 Maailman Kuvalehti Yhdysvalloissa asunut sisustussuunnittelija Enerel, 26, näkee selvästi kotimaansa muuttuvan. ”Perheeni ei ymmärrä, että haluan pysyä sinkkuna ja itsenäisenä.” Vaikka mongolialaisnuoret ovat innokkaita muuttumaan, nuoret eivät halua unohtaa kaikkia perinteitäkään. Ulkomailla asuneet nuoret tuovat kokemuksensa mukanaan.. ”Nuorilla naisilla on yhä paljon paineita mennä naimisiin ja olla hyvä vaimo”, sanoo Chimgee, 24. Yhteisömme alkaa avautua.” Vanhempi sukupolvi pitää silti kiinni vanhoista perhearvoista, eivätkä aina ymmärrä lastensa valintoja. Buddhalaisuus, shamanismi, kansallissankari Tšingis-kaani ja perinteinen musiikki ovat kaikki tärkeä osa mongolialaista identiteettiä. ”Nuoret, jotka matkustavat tai ovat asuneet ulkomailla tuovat kokemuksensa mukanaan. Modernissa myllerryksessä nuorilla on usein täysi työ tasapainotella maailman muotivirtausten ja ikiaikaisen kulttuurin säilyttämisen välillä. Kommunismin jälkeen nationalismi nosti päätään ja aiemmin kiellettyjä perinteitä alettiin elvyttää
Gerelkhuun taide kyseenalaistaa kotimaan liian nopeat muutokset, joista seuraa helposti yhteiskunnallisia ja ekologisia vaurioita. Gerelkhuu, 26, piirtää ateljeessa, jonka hän jakaa muiden Ulan Batorin taiteilijoiden kanssa. Hänen hammaslääkärivaimonsa Anundari, 25, on myös shamaani. Anundari näyttää kuvia ystävälleen Azzalle. Batzorigin perheen televisio on ympäröity perinteisillä mongolialaisilla ja buddhalaisilla esineillä. Sijaitsee 2 261 metriä korkean Bogd Khan Uul -vuoren juurella.. Vuosikymmenien kestäneen kommunistipuolueen asettaman kiellon jälkeen maan pääuskonto on elpynyt. Työt saavat vaikutteita taiteilijan omasta elämästä. Fakta Ulan Bator Väkiluku 1 372 000 Korkeus merenpinnasta 1 350 m Maailman kylmin pääkaupunki; tammikuun keskilämpötila -24,5 °C, heinäkuussa 17,3 °C. Vaikka hänen tyylinsä on melko perinteistä, mukana on myös moderneja elementtejä. Vaikka pariskunnalla on asunto Ulan Batorin keskustassa, he pitävät shamanistiset seremoniansa laitakaupungilla jurtassa. Maailman Kuvalehti 12/?2016 43 Otgonbold, 27, seisoo kuukauden vanhan poikansa vierellä ja pukeutuu shamanistista seremoniaa varten
H einäkuussa 2011 suomalaiset tekivät jotain historiallista: YK-liitto, Partiolaiset ja Nuorisoyhteistyö Allianssi tekivät aloitteen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille. Yli miljardi on 15–24-vuotiaita. Aloite tehtiin, koska tilanne on historiallinen. Näistä nuorista 600 miljoonaa elää väkivallan keskellä. On osallistuttava ihmisten elämään sen verran kuin se tuntuu moraalisesti mahdolliselta. He peräänkuuluttivat tarvetta kehittää uusia työkaluja nuorten osallistumisen lisäämiseksi kaikessa päätöksenteossa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ”naiset, rauha ja turvallisuus” toimi aloitteen inspiraationa. On tärkeää rohkaista nuoria puolustamaan unelmiaan, kirjoittaa nuorisotutkija Sofia Laine. S uomen nuorisoyhteistyö Allianssi alleviivaa omassa tiedotteessaan, että korkeat työttömyysluvut, sosiaalinen syrjäytyminen ja nuorten kasvava osattomuus hidastavat tai jopa estävät kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnallisen kehityksen. Huhtikuussa 2015 antropologian professori Scott Atran puhui YK:n turvallisuusneuvostolle nuorista, väkivaltaisista ääriliikkeistä ja rauhantyöstä. Samaan aikaan nuorisotyöttömyys on suurta. A tran aloitti kertomalla turvallisuusneuvostolle, kuinka Margaret Mead aikoinaan opetti hänelle kaikkein oleellisimman antropologiassa: ”Tärkeintä on empaattisuus, ilman että välttämättä sympatisoi. Maailman väestöstä jo puolet on alle 30-vuotiaita. Arvioiden mukaan 1,3 miljardista työmarkkinaikäisestä nuoresta lähivuosikymmenten aikana työllistyy vain noin 300 miljoonaa. Aloitteeseen tarttui Jordania, joka järjesti 500 hengen globaalin foorumin. den ja väkivaltaa käyttävien nuorisoryhmien elämää kuudessa maassa. Atran on tutkinut radikalisoituneiUnelmia ja uhrauksia Koskaan aiemmin maailmassa ei ole ollut yhtä paljon nuoria kuin nyt. Koskaan aiemmin ei maailmassa ole ollut yhtä paljon nuoria kuin nyt. Monet nuoret, jotka lähtevät Euroopasta taistelijoiksi, ovat aikuistumisen siirtymävaiheessa: opiskelijoita jotka etsivät työpaikkaa eiKuvitus: Outi Kainiemi Teema: Nuoret 44 12?/?2016 Maailman Kuvalehti ESSEE. Samalla syrjäytyminen ja radikalisoituminen uhkaavat miljoonia. Tämä tieto on raportoitava.” Perinteisten kulttuurien haurastuminen johtaa niin Lähi-idässä kuin Euroopassa sosiaalisten identiteettien epäselvyyteen. Viimeksi eli ISISin joukoissa tappaneiden nuorten miesten parissa Irakissa. Atranin motiivina on löytää tutkimuksensa avulla keinoja, joilla estää nuorten radikalisoituminen ja väkivallan käyttö. Sadan osallistujamaan kokouksesta aloite jatkoi matkaansa YK:n turvallisuusneuvostoon
Nuoret saavat äänensä parhaiten kuuluviin julkisessa tilassa ja sosiaalisessa mediassa, mutta siellä taas vanhemmat sukupolvet eivät ryhdy heidän kanssaan vuoropuheluun. A tranin ja Jordanian foorumin kannustamana YK:n turvallisuusneuvosto ratifioi viime joulukuussa päätös lauselman 2250 nuorista, rauhasta ja turvallisuudesta. Nuorille on myös tarjottava mahdollisuuksia luoda omia aloitteita toisille nuorille työttömyyden ja syrjinnän vähentämiseksi. Päätöslauselma peräänkuuluttaa, että nuorilla tulee olla mahdollisuuksia osallistua demokraattisiin vaaleihin ja kansalaistoimintaan. P elkkä YK:n päätöslauselma ei maailmaa muuta. Pienet teot arjessa ja paikallisesti voivat olla vaikutusvaltaisia. Maailman nuorisovaltaisuus on nähtävä myönteisenä energiavarantona. Ensimmäinen askel on toteuttaa globaalisti nuorten oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Mikä on tärkeintä. S cott Atran tarjoili oman reseptinsä maailmanrauhaan. Nämä nuoret etsivät merkityksellistä ja kunniallista elämää. Unelmoida merkityksellisemmästä elämästä ja toimia sisukkaasti sitä kohti. Sukupolvien epätasa-arvo ja ohipuhuminen politiikassa estävät tämän perusoikeuden toteutumista paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ensimmäisenä päätöslauselmana turvallisuusneuvoston historiassa se tunnusti nuoret erityisryhmäna ja heidän oikeutensa koulutukseen, työhön ja osallisuuteen. vätkä ole vielä perustaneet perhettä. Olen tutkimuksessani myös nähnyt, kuinka nuorten kehittämät hyvät käytännöt leviävät sosiaalisen median avulla maasta toiseen. Nuorilla tulisi olla nykyistä suurempi rooli rauhanneuvottelussa ja -välityksessä. Erityisesti esiin nousevat Irak, Syyria ja Afganistan. Olla empaattisia ja osallistua ihmisten elämään moraalisesti mahdollisilla tavoilla. Suurin osa lähtee kaverin tai tutun mukana. Tässä näen nuorisotutkijoiden roolin tärkeänä. ”Propagandakoneisto osuu juuri heihin. Juuri tätä tarjoilee ISIS, mutta entäpä istuvat hallitukset – mitä he lupaavat nuorille. Jos oma asuinpaikka ei sitä pysty tarjoamaan, on lähdettävä etsimään muualta. Lisäksi nuorisoja kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli nuorten vaikutuskanavina. Maailman Kuvalehti 12/?2016 45. Jokaiselle maailman nuorelle on tarjottava myönteinen ja väkivallaton unelma, joka on mahdollista saavuttaa. Tilanne on kaikkein vaikein Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Tarvitaan aktiivista käytäntöönpanoa, seurantaa ja toiminnan arviointia. Sofia Laine (VTT) työskentelee tutkijatohtorina Nuorisotutkimusverkostossa. Mitä me kaikki voimme tehdä, kuten kunnon antropologit konsanaan. Tärkeää on myös haaveilla. Atran korostaa, etteivät armeijat tai poliisi ole ratkaisu. Sellainen on mahdollista saavuttaa uhrausten, sisun ja toverihengen avulla. He uskovat lähtevänsä perustamaan maata, jossa heillä on mahdollista elää kunniakasta elämää perheensä kanssa”, Atran sanoi YK:n turvallisuusneuvostolle. Sukupolvipolitiikka ja sukupolvien ohipuhuminen ovat ilmiöitä, jotka näkyvät aineistossani selvästi: vanhemmat ikäryhmät eivät juuri kuuntele, edusta tai ymmärrä nuoria. Kuunnella nuoria, tukea heidän toimijuuttaan, puolustaa ja rakentaa rauhaa. Jokaiselle maailman nuorelle on tarjottava myönteinen ja väkivallaton unelma, joka on mahdollista saavuttaa. Maailma tarvitsee nuorten oikeuksien vahvempaa tunnustamista. Konflikti alueilla nuoret nähdään liian usein ainoastaan uhreina, taistelijoina tai sotarekrytoinnin kohteina. Kehitys kysymysten ratkaiseminen ja integraatio ovat oikea tie rauhaan. Hän kehotti tarjoamaan nuorille jotain, mikä saa heidät unelmoimaan merkityksellisestä elämästä. Olen seurannut vallankumouksen jälkeisessä Tunisiassa nuorten poliittista toimintaa puolueissa, kansalaisjärjestöissä ja yhteiskunnallisissa liikkeissä. Globaalin terrorismin tietokannasta selviää, miten terrori-iskujen määrä lähti räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosikymmenen lopulla
Anna lahja ihmisoikeustyölle — Lahjoita! www.kios.fi/lahjoita
”Itselleni järjestö oli nimenomaan teini-ikäisenä tosi tärkeä. ”Olemme onnistuneet muuttumaan, kun on ollut tarvetta muuttua.” Jesse Gehlen U N TO IK KA LA / LU O N TO -L IIT TO Maailman Kuvalehti 12/?2016 47 Ihmiset & ilmiöt. Järjestö antoi mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Talvipäivät Pohjanmaalla! Luonto-Liitto tarjoaa tänä talvena mahdollisuuden päästä vierailemaan Ohtakarin saaren kalastajakylään ja Vattajanniemeen. ”Juuri tänä vuonna ollaan saatu pystyyn ilmastotoimintaryhmä. Tekoja luonnon puolesta Luonto-Liitto keskittyy lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen, luontokokemuksiin ja ympäristövaikuttamiseen. Teema: Nuoret KATSO, JÄRJESTÖ! LUONTO-LIITTO on lasten ja nuorten luonnonharrastusja ympäristönsuojelujärjestö. Esimerkiksi vuonna 2014 antipalkinto meni Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille luontoalueille rakentamisesta. Määttänen pitää uudistusmiskykyä yhtenä järjestön suurimmista saavutuksista. Perustettu 1943 Motto Muutos lähtee pienestä! Jos järjestömme olisi eläin Luonto-Liiton logo on siili. Nuorille Luonto-Liitto tarjoaa myös koulutuksia, luonnonsuojelutyötä ja poliittista vaikuttamista. Tällaisia retkiä Luonto-Liitto järjestää ympäri vuoden. Siitä tuli toinen perhe. Se on tunnettu ja helposti lähestyttävä. Yhdessä seurataan myös kevään saapumista. Nuorten lisäksi Luonto-Liitto panostaa lasten ympäristökasvatukseen luontokerhoissa, -leireillä ja ympäristöetsivätoiminnassa. Joka tuutista tuli ongelmia, jotka tuntuivat ahdistavilta. Siten ongelmat eivät olleet enää niin pelottavia”, Luonto-Liiton puheenjohtaja Varpu Määttänen sanoo. Luonto-Liitto antaa nuorille ja lapsille mahdollisuuden tutustua luontoon ja vaikuttaa ympäristöasioihin. Siili on myös söpö! Ja koska siilillä on piikit, jaamme myös siilin piikki -antipalkintoa. Sen tavoitteena on yhteiskunta, jossa arvostetaan luonnon moninaisuutta ja sen itseisarvoa. Siellä sijaitsee Pohjois-Euroopan tärkein dyyniluontotyyppien suojelusalue. Sarjassa esitellään Kepa ry:n jäsenjärjestöjä. On skarpattu ja ihan onnistuneesti!” Luonto-liiton jäsenmäärä on noussut maailman myllerryksessä
Vuoristotie luikertelee sademetsässä. Kullekin pyhänsä mukaan Sumatralla joulua vietetään monen virallisen uskonnon perinteiden mukaan. Usko yhteen jumalaan on osa maan virallista valtion ideologiaa, pancasilaa. 2000luvun alussa ääri-islamistien masinoimissa iskuissa Balilla kuoli yli 200 ihmistä. Pulang kampung tarkoittaa suomeksi paluuta kotikylään, erityisesti pyhien ja perhejuhlien aikaan. Opinkappale jättää kuitenkin tarkoituksellisesti määrittelemättä, mihin jumalaan kansalaisten on uskottava. Uskonto on kaiverrettu Indonesian perustuksiin. Virallisesti tunnustettuja uskontoja on kuusi: islam, hindulaisuus, buddhalaisuus, kungfutselaisuus sekä toisistaan erotetut protestanttisuus ja katolilaisuus. Batak-klaani kokoontuu kirkon pihalle juhlimaan poisnukkuneen sukulaisen muistoa. Pulang kampung tarkoittaa suomeksi paluuta kotikylään, erityisesti pyhien ja perhejuhlien aikaan. Maan tuhansille saarille hajaantuneet perheet palaavat juurilleen. Joulun alla mediassa leviävät kuvat, joissa poliisipartiot vartioivat kirkkoja. Tapaninpäivä valkenee Toba-järvellä aurinkoisena. Kunkin kansalaisen on tunnustettava näistä yhtä, ainakin paperilla. Jokaiselta huoltoasemalta löytyy vessan ja kioskin lisäksi musholla, rukoushuone. Juhla-ateria nautitaan yhdessä käsin syöden. Pommiuhka tuntuu kovin kaukaiselta.” Pia Vuolteenaho, 27, freelancer, koti Suomessa ja Indonesiassa. On jouluaatto Sumatralla, Indonesian suurimmalla saarella. Maan tuhansille saarille hajaantuneet perheet palaavat juurilleen.?. Mukaan on kutsuttu myös naapuruston muslimiperheet. Ikkunoiden takana vilisevät palmut, ilmassa kaikuvat moskeijan rukouskutsut. Todellisuus on tietenkin monimutkaisempi. Sosiaalinen media täyttyy hyvin pyhien toivotuksista, kullekin uskontonsa mukaan. Vuodenvaihteen juhlinta kehotetaan pitämään pienimuotoisena terroriuhan takia. Järven satumaisen kaunista maisemaa täplittävät minareettien sijaan lukemattomat kirkot ja hautamonumentit. Varotoimet eivät ole turhia. Määränpäämme, Toba-järven alue Pohjois-Sumatralla, on kristityn batak-heimon kotiseutua. Uskonnollinen ääriaines nostaa päätään täälläkin. Uskonnonvapaus länsimaisessa mielessä ei toteudu. Vastakohdat ovat Indonesiassa arkipäivää, ja maan virallinen motto kuuluukin: ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. PI A V U O LT EE N A H O 48 12?/?2016 Maailman Kuvalehti Matkalla. Meneillään on peri-indonesialainen ilmiö. Batakeiden pohjoinen naapuri on Aceh, joka noudattaa sharia-lakia
Niissäkin maissa ihmiset haluavat, että ulkomailla vaikuttavat maanmiehet ja -naiset kehuisivat koti maataan ja kertoisivat ulkomaiselle medialle sen ihmeistä aina kun on mahdollisuus. Aalto on nuori nainen, joka pyrkii rakentamaan kansainvälisen uran laulajana. Omissa ympyröissä samanmielisten kanssa turiseminen on toki leppoisaa, mutta yhteiselo tällä planeetalla tuskin onnistuu kuplista käsin. Itse palasin Suomeen lapseni synnyttyä, koska Suomi tarjoaa hänelle paljon paremman peruskoulutuksen kuin Iso-Britannia tai Turkki. Myöhemmin voi olla toisin. Oman ajan voi sijoittaa kuitenkin viisaammin kuin pahoittamalla mielensä muiden kotimaata koskevista kommenteista. Reeta Paakkinen Voimme olla myös eri mieltä Maailman Kuvalehti 12/?2016 49 Näkökulma. Suomalaisten reaktiossa ei ole mitään erityisen suomalaista. Hänelle Britannia tarjoaa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin Suomi. Trump lupaili suurta muutosta nykymenoon kyllästyneille äänestäjilleen ja antoi vähemmistöille verbaalisesti köniin. Turkissakin ajoittain luullaan, että kun joku tähti kommentoi Turkista ulkomailla mitä milloinkin, koko maailman huomio on hänessä. B ritannian X-Factor -laulukilpailuun osallistunnut Saara Aalto kommentoi brittilehdelle, ettei Suomessa ole mitään. Se nostatti kiivaan keskustelun nettifoorumeilla. Suomeen taas toisin ulkomailta rohkeutta olla rehdisti samaa mieltä siitä, että välillä me voimme olla asioista myös eri mieltä. Jos minulta kysyttäisiin, minkälaisia poliittisia asenteita haluaisin viedä Suomesta esimerkiksi Turkkiin tai Yhdysvaltoihin, olisi se kaikin puolin rakentavampi ilmapiiri yhteiskunnassa ja työ polarisaatiota vastaan. TE EM U U LL G R ÉN Yhteiselo tällä planeetalla tuskin onnistuu kuplista käsin. Sen jälkeen elämä jatkuu. Eriävät mielipiteet vavisuttavat niitä ja herättävät erilaisiin todellisuuksiin, vaikka mielipiteistä osa olisikin tuulesta temmattuja. Kollektiivinen vitutus – anteeksi rehellisyyteni – on kuitenkin erinomainen lähtökohta populististen poliitikkojen vaalikampanjoinnille. Jokainen meistä pitää tärkeinä asioita, jotka ovat sillä hetkellä omassa elämässä ratkaisevia. Suomalaiset olivat tyrmistyneitä, ettei Aalto hehkuttanutkaan suomalaista koulutusta, tasa-arvoa tai hyvinvointivaltiota. Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija, joka asuu osan vuodesta Turkissa ja Kyproksella. Maan sisäisistä jännitteistä ei kaikilla ole kovinkaan selkeää käsitystä, mikä selittää sen, miksi Trumpin voitto oli monelle niin suuri yllätys. Se, miten erilaisista näkökulmista käsin jokainen meistä oman tärkeysjärjestyksensä luo, on vahvasti myös Donald Trumpin vaalivoiton taustalla Yhdysvalloissa. Oman kotimaan parjaaminen ei ole suuressa huudossa missään. Olen asunut koko aikuiselämäni Britanniassa ja Turkissa. Sen tietää Laura Huhtasaarikin. Suomessa mielikuvat vauraasta, hyvinvoivasta Amerikasta on usein rakennettu median, televisiosarjojen ja lyhyiden lomamatkojen varaan
Aslanin yhtye ottaa vaikutteita Romanian mustalaismusiikista, Ranskan chansonista ja Portugalin fadosta. Koivusen teos reagoi viime vuosien julkiseen keskusteluun ja sisältää runsaasti kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia islamista ja Lähi-idän kulttuureista. Lisäksi se kuvaa radikalisoitumisen syitä, taistelualueille matkustamiseen johtavia tekijöitä ja olosuhteita konfliktialueella. Hän painottaa syyskuun 11. Harmillisesti kirja ei siis vastaa kysymyksiin, joita se itse esittää Isisin rekrytoinnista ja värvääjistä. Keitä ovat Suomesta Syyriaan matkustaneet lähes sata ihmistä ja miksi he lähtivät. Musiikin matto itäisellä taivaalla Kirja. Tyylikäs kokonaisuus nivoutuu helposti sulavaksi kabareehenkiseksi maailmanlaulelmaksi, jonka pohjalle kielisoittimet kanun ja santuur kutovat juoksutuksillaan itämaista mattoa. Suomen nuorista jihadisteista teos ei varsinaisesti anna uutta tietoa. Koivunen käsittelee väkivaltaista ääriliikehdintää ja radikalisaatiota pääosin eurooppalaisessa kontekstissa ja esittelee ääri-islamismin kehityskulkuja Kristiina Koivunen Suomen nuoret jihadistit ja miten radikalisoituminen torjutaan Into 2016 Cig?dem Aslan A Thousand Cranes Asphalt Tango Pohjoismaissa. Kaihoisa Balkanin blues tenhoaa sattuvasti. Aihetta käsitellään lähinnä tutkimustiedon valossa, ja teokseen haastateltujen suomalaisten muslimien kommentit jäävät harmillisen irrallisiksi. Teoksessa myös konkretisoidaan vastakkaisten ääriliikkeiden, kuten väkivaltaisen äärioikeiston ja ääri-islamististen ryhmien, toisiaan vahvistavia voimia. Koivunen ontuu islamin ja kristinuskon vertailussa sortumalla epätarkkuuksiin, yleistyksiin ja ristiriitaisuuksiin. Suomen nuoret jihadistit jäävät edelleen kasvottomiksi ja pelottaviksi. Nykyisin hän esiintyy keskikaupungin kulttuuripalatseissa. Koivunen kuvaa elävästi olosuhteita islamin ydinalueilla Lähi-idässä ja islamin perinteitä käytännössä. Istanbulissa kurdiperheeseen syntynyt laulajatar on noussut maailmanmusiikin tähtitaivaalle. Itä-Lontoon värikkäillä kaduilla saattoi vain hetki sitten nähdä C?ig?dem Aslanin laulamassa kukkia hiuksissaan. päivän iskujen merkitystä ääriliikkeiden vahvistumisessa. Kirjoittaja palaa usein viimeaikaisiin terrori-iskuihin. She’Koyokh-yhtyeessä jalansijaa saanut Aslan julkaisi kolme vuotta sitten debyyttinsä Mortissa. Ruut Luukkonen Levy. Sitä kysyy valtiotieteiden tohtori, toimittaja ja tietokirjailija Kristiina Koivunen tietokirjassaan Suomen nuoret jihadistit ja miten radikalisoituminen torjutaan. Teos taustoittaa Syyrian sotaa, Lähiidän konfliktin historiallisia vaikuttimia ja äärijärjestö Isisin ideologiaa. Mika Kauhanen Miten radikalisoituminen torjutaan. Se ei myöskään tuo tuoreita näkökulmia, vaan kuvaa ajatusilmapiiriä viranomaisten ja yksittäisten muslimitoimijoiden vinkkelistä. Radikalisoitumisen syistä esille nousee erityisesti islamofobia, jonka vaikutuksia muslimiväestöön käsitellään kattavasti. Ensisijaisesti teos auttaa ymmärtämään uutisointia Isisistä. Samalla se näyttää ilmiön ympärillä olevan julkisen keskustelun hajanaisuuden ja keskeneräisyyden. Se oli viettelevä ja salaperäinen matka 1920-luvun Smyrnaan ja savuisensyntiseen rebetiko-musiikkiin. Uusi kakkoslevy A Thousand Cranes jatkaa turkkilais-kreikkalaisessa tavernassa, mutta laajentaa skaalaa länteen päin. Sen sijaan kuvaus länsimaissa ja varsinkin Suomessa elävistä muslimeista jää ohueksi. Ote on etäinen siksikin, ettei nuoria jihadisteja tai heidän läheisiään ole haastateltu. Teos keskittyy kuitenkin häiritsevän paljon radikalisaation ja uskonnon yhteyteen. Kuuntele A Thousand Cranes Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 50 12?/?2016 Maailman Kuvalehti ARVIOT
Kaakkoisja Itä-Aasian eläinrakkaat kahvinystävät voivat suunnata tiensä nykyään juomaan kupin kuumaa vaikka niin, että kämmenellä istuu piskuinen pöllö. Vuoden 2017 eläimellisimpiä matkakohteita voi etsiä vaikkapa sivuston animalcafes.com avulla. Nyt kun kissojen kahvilat valloittavat yleisöjä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, on Aasiassa harpottu jo aimo loikkia eteenpäin. Jotkut kahvilat erikoistuvat kissakahviloiden tapaan yhteen eläimeen, mutta seassa on myös niin sanottuja monieläinkahviloita kaikkiin makuihin. Kissakahvilat aloittivat toimintansa Aasiassa melkein 20 vuotta sitten: ensimmäinen avasi ovensa Taiwanissa vuonna 1998. Maailman Kuvalehti 12/?2016 51 ILMIÖ. Eikä siinä kaikki, tarjolla on vaikka mitä eläimiä paijattaviksi ja rapsutettaviksi. Esa Salminen Käärmeen kanssa kahville EU G EN E H O SH IK O / A P / LE H TI KU VA Miyu Nakajima (vas.) ja Nina Arakawa Tokion Snake Centerissä, jossa kymmenellä eurolla saa kahvikupin – ja pöytäseuraksi kiemurtelevan käärmeen. Suosituimpia taitavat olla pupukahvilat, jotka ovat vallanneet Japanin ja Hongkongin, mutta kahviloita ja baareja riittää myös papukaijojen ja frettien ystäville, samoin kuin siilien, kilpikonnien, iguaanien, sammakoiden, salamantereiden ja jopa sisällä hengaavien lampaiden, vuohien ja alpakoiden kavereille. Rohkeimmat voivat nauttia iltapäivädrinkkejä niin, että käärmeet kiemurtelevat käsivarsilla. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Jos näinä päivinä hörpäät kaakaota aasialaisessa trendikuppilassa, on täysin mahdollista, että korvaa kutittaa hillerin kujeileva häntä
Otava 2016. Jesse Gehlen Susanne Dahlgren (toim.): Teheranin kodeissa, Kairon kaduilla – nuorten elämää Islamin maissa. Kirjan akateemisesta sävystä huolimatta sitä voi suositella ihan kaikille, koska aiheet ovat hyvin ajankohtaisia, kiinnostavia ja helposti luettavia. Jesse Gehlen DocPoint -elokuvafestivaali Helsingissä 23.-29.1. Sosiaaliantropologi Susanne Dahlgrenin toimittamassa teoksessa joukko antropologeja tarkastelee muun muassa nuoruuden kapinaa Iranissa, seksuaalista häirintää Egyptissä ja köyhien huumoria Marokossa. Laaja katsaus nuorten elämään purkaa silmiä avaavalla tavalla kapeakatseisia mielikuvia islamista. ”Arvet eivät häviä koskaan, mutta sydämeni voi parantua”, yksi naisista sanoo. Vielä kun on aikaa The Apology on koskettava elokuva korealaisista naisista, jotka kaapattiin toisen maailmansodan aikaan japanilaisten sotilaiden lohdutukseksi. Docpointin ohjelmistoon kuuluvassa dokumentissa seurataan kolmen naisen elämää ja menneisyyttä, tähdennetään anteeksipyynnön merkitystä. Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan TUURE KILPELÄINEN muusikko ja lauluntekijä Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/joulu 4 numero a 20 € Tilaa lahjaksi ! “Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Tähän kysymykseen pureutuu tietokirja Teheranin kodeissa, Kairon kaduilla – nuorten elämää Islamin maissa. Naiset ovat nyt mummoja ja haluavat saada Japanin hallituksen pyytämään heiltä anteeksi. Jutuissa mennään ihmisen tasolle, sinne mihin valtamedia ei aina yllä.” KULTTUURI. Islamilainen nuoruus, hauskaa ja kapinoivaa Millaista on olla nuori islamilaisessa maassa. Vuosikymmenien hiljaisuuden jälkeen he haluat tuoda tarinansa tietoisuuteen vielä, kun on aikaa jäljellä
”Totta kai joskus saattaa tuntua, ettei minulla ole sitä tai tätä, mutta edellytykset on aivan kaikkeen”. Paksujen silmälasien takana luomet lupsahtelevat. Sagarin vanhemmat ovat edelleen elossa. Makar asui siinä jo silloin. ”En oikeastaan edes tiedä, mitä perhe tarkoittaa tai miltä tuntuu, kun äiti huolehtii”, Sagar sanoo. Hän haluaisi olla muotisuunnittelija. ”Nepal on kaikista matkakohteistani hämmentävin. Lopulta lähistöllä olleet ulkomaiset vapaaehtoiset ja paikalliset yhdistivät voimansa ja pelastivat lapset. Kun lapset alkoivat aikuistua ja muuttaa yksitellen pois, pyysi vuokraisäntä Sagaria jäämään ja huolehtimaan talosta. Kun Makar oli neljän, vanhemmat lähettivät hänet pienestä Takasera Rukumin kylästä pääkaupunkiin lastenkotiin. Hän on tavannut heidät elämänsä aikana neljästi. Sagarin nykyinen kotitalo vuokrattiin jäljelle jääneiden lasten kodiksi. Sagar sanoo, että elämän tarkoitus on tulla hyväksi ihmiseksi ja toteuttaa omia unelmia. Teema: Nuoret Tällä nuorella miehellä ei ole juurikaan aikaa nukkua. Hän uskoo elämän olevan kuitenkin lahja, jonka paras osa jää todennäköisesti kokematta, jos jää kiinni menneeseen. Sagar Makar opiskelee vaatesuunnittelua yliopistossa, käy lauantaisin kirkossa ja touhuaa koulun parissa. On tavallista, että pikkukylien ihmiset lähettävät lapsensa kaupunkeihin paremman elämän perään. Sagar on hänkin hämmentävä, mutta hänen olemuksensa on helppo kiteyttää: hän on aito, niin välitön, että kyynisimmänkin ihmisen sydän kevenee.” – Anna Ruohonen Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan TUURE KILPELÄINEN muusikko ja lauluntekijä Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/joulu 4 numero a 20 € Tilaa lahjaksi ! “Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Hän asui ensin kahdessa lastenkodissa, joissa lapsia kohdeltiin kaltoin. Osa heistä sijoitettiin suomalaisten perustamaan Maya Nepal -lastenkotiin. Siellä on niin paljon värejä, ääniä ja vieraita tuoksuja. Jutuissa mennään ihmisen tasolle, sinne mihin valtamedia ei aina yllä.” Maailman Kuvalehti 12/?2016 53 Kohtaamisia. Hän asuu mintunvihreässä talossa Balkotin lähiössä, noin kolmen vartin päässä Kathmandusta. Talo oli ennen lastenkoti. Anna Ruohonen A N SS I JO KI R A N TA Poika, joka ei muistele pahalla SAGAR MAK AR, K ATHMANDU, NEPAL Lastenkodissa kasvanut Sagar Makar uskoo, että menneestä on päästettävä irti, jotta pääsee eteenpäin
54 12?/?2016 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Hän haluaa pelastaa ympäristön ja viedä Slushin Afrikkaan. Maahanmuutto on tärkeä ilmiö, jota pitää ymmärtää paremmin”, hän sanoo. Maailma paremmaksi numeroin Kehitysministeri Kai Mykkäsellä on ekonomistin sielu. Teksti: Esa Salminen Kuva: Liisa Takala Kai Mykkänen vietti pari viikkoa eduskunnan istuntovapaasta tekemällä vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa Espoossa. ”Halusin omakohtaista kokemusta
Niin kauan kuin meillä on hähmäinen kenttä, josta sanotaan, ettei tuloksia voida mitata, annetaan aseita niille, joiden mukaan kehityspolitiikka on epämääräistä rahojen tuhlaamista. Olen ollut tosi myönteisesti yllättynyt, kuinka hyvin saa tilaa ja pystyy junailemaan kompromisseja maiden välillä, kun vain on aktiivinen ja viitsii perehtyä asioihin hyvin etukäteen. Silti on ulkoministeriön ja kehitysväen etu, että pystytään näyttämään, mitä rahalla on saatu aikaan. Toivotko lisää startup-pöhinää kehitysapuun. On kiehtova juttu, että me pystytään tuottamaan energiaa sadoille miljoonille ihmisille suomalaisrahoitteisin hankkein, kun vivutetaan mukaan yksityissektorin rahoja. Asioiden mittasuhteet ovat minulle tärkeitä, ja täältä ulkoministeriöstä voisi saada tuon saman kommentin. Mutta yritystoiminta on luontevasti tässä vaiheessa kasvava osa. 8 Mikä on yllättävin asia, minkä olet oppinut ministerinä. Me otamme sen riskin, joka tällä hetkellä estää näiden hankkeiden toteutumisen. Minusta on ollut rikkaus, että olen ollut varsin erilaisissa porukoissa jo nuorena, koska se auttaa asettautumaan eri lailla ajattelevien ihmisten asemaan. Juuri sanoin pojan synttäreillä, että olen selvästi tulossa vanhaksi, kun en kerta kaikkiaan tiedä, miltä Pokémon-maailma edes näyttää. 10 Mikä on sun voimakkain Pokémon. Afrikassa köyhimmissäkin maissa – pois lukien ehkä ne muutamat, jotka ovat sisällissodassa – on tällä hetkellä ihan uudenlaista yrittäjyyspotentiaalia. Parhaimmillaan investointimuotoisella tuella saadaan aikaan uudenlaisia asioita ja sama raha voidaan käyttää moneen kertaan. Se on väistämättä se kehikko, jolla minä toimin, kun joudun tekemään valintoja. Heh. Ehkä se tulee ekonomistin koulutuksesta, että olen tottunut laittamaan lukuja vierekkäin. Aika heikosti mitään. 9 Mitä seuraat Youtubesta. Meidän järjestelmä on ehkä hieman kankea. Olen ollut Kokoomusnuorten ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja. 6 Mitä uutta yritykset voivat tuoda. Mutta kaikkia asioita ei voi mitata yhtä helposti, ja joudutaan tekemään kompromisseja. Minua kiinnosti luonto jo lapsena, ja yläasteella aloin ajatella ympäristöasioita vakavasti. Meillä on paljon hyvää mieltä tuottavia suomalaisia artisteja, vaikka nyt Elastinen, ja monet balladisemmatkin hitit piristävät, kun muuten on väsynyt. En mitenkään äärettömän kapinallinen. 1 Millainen nuori olit. Esimerkiksi demokratian ja yhteiskunnan rakenteiden tukemisessa mittarit 7 Haluat järjestää Slushin Keniassa. 5 Mitä mieltä olet siitä, että yritysten rooli kehityksessä kasvaa. Ajattelin hirveän kyynisesti, että kun EU:ssa on 28 jäsenmaata ja Suomi on aika pieni, niin ei ketään kiinnosta, mitä minä menen tekemään johonkin neuvostoon. 3 Eräs ystäväsi sanoi, että rakastat numeroita. Facessakin käyn lähinnä asiakeskusteluja, mutta Spotifytä käytän paljon. Slushissa on innostusta laajentua maailmalle, ja pienillä resursseilla ministeriön puolelta pystyttäisiin saamaan paljon aikaiseksi. Kun tulee uusi juttu, joka nousee maailman suosituimmaksi innovaatiotapahtumaksi, me ei sisäistetä tarpeeksi, että tässähän on jotain tosi isoa, joka muuttaa maailmaa. Meillä on puolin ja toisin aivan liian paljon angstisuutta ja syyllistämistä. Olin suhteellisen harvinainen järjestötyyppi, koska olin Luonto-liiton aktiivi, mutta koin, että lähtökohtana on oltava rationaalinen talouspolitiikka ja markkinoiden toiminta. Minusta on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten asioita voisi vertailla ja valita, jos niiden merkitystä ei pysty jotenkin määrällisesti kuvaamaan. 4 Tuloksien näyttäminen on iso trendi kehitysyhteistyössä. ”Meillä on puolin ja toisin aivan liian paljon angstisuutta ja syyllistämistä.” Maailman Kuvalehti 12/?2016 55. Olin vähän järjestönörtti: me perustettiin nuorten ympäristöparlamenttiryhmä, kerättiin nimiä Laajalahden luonnonsuojelualueen puolesta ja lobattiin kierrätyspisteitä Tapiolaan. Kyllä. Me voitaisiin auttaa, että se muutos menisi nopeammin myös vaikkapa Itä-Afrikkaan. Minusta pitää tietää, paljonko esimerkiksi saadaan kohotettua 11-vuotiaiden tyttöjen lukutaitoa yhdellä ohjelmalla Mosambikissa ja toisella Sambiassa. Onko näin. Samalla tietenkin jatketaan koulutusta, vesihuoltoa, jätehuoltoratkaisuja, hallinnon kehittämistä, demokratian rakentamista ja veronkantokyvyn vahvistamista. Ympäristöherätys on syy sille, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen alkoi kiinnostaa. 2 Et ilmeisesti ollut aivan tyypillinen ituhippi. Kun kävin Egyptissä, Kairossakin oli kova kiinnostus vastaavasta tapahtumasta. ovat väistämättä epämääräisempiä. On esimerkiksi tärkeää, että pienviljelijöistä tulisi yrittäjiä, jotka pystyisivät myymään tuotteitaan ja nousemaan jalostusketjussa. Kuuntelen pääasiassa suomalaisia pop-artisteja. Ei mulla ole mitään Pokémonia asennettuna. Onko suunta oikea. Ehdottomasti. Slush on kymmenen tunnetuimman suomalaisbrändin joukossa, ja lähes kaikkialla pitäisi saada vahvistettua startup-yrittäjyyttä
Erityistä siinä on se, että tuntee olevansa osa jonkun elämää, ja voi tuoda siihen vähän iloa. Ymmärrykseni globaaleista asioista on selkiintynyt ja planilaisten kanssa tunnen kuuluvani joukkoon. ” Lisätietoja: www.plan.fi IS TO C K Maailman Kuvalehti 1/2017 ilmestyy 9.2. Vaeltajavalkeat-tapahtuman, joka kokoaa vaeltajat ympäri Suomea pitämään hauskaa ja oppimaan uutta. mennessä. Helena Junnonaho (toinen vas.) vihtyy toisten planilaisten kanssa. Seuraavassa numerossa Maailman Kuvalehti toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja uutta vuotta! Teemana ympäristö: Hiilikaivokset Intian Jharkandissa Arktisen luonnon tila Luonnonpuisto jää rautatien jalkoihin Keniassa Roskaton arki koti-Suomessa Toisenlainen lahja Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja on ekologinen ja eettinen lahja, jolla ilahdutat ystävääsi ja autat samalla kehitysmaiden ihmisiä. Tarjolla on monenlaisia aktiviteetteja. Ja niinhän siinä käy, että kun tapaamisissa avaa suunsa niin kohta on touhussa mukana korviaan myöten! Kummilapsiin voi syntyä läheiset ja lämpimät suhteet. Lisätietoa: www.vaeltajavalkeat.partio.fi Kuusenhakuretki Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä kaadetaan oma kuusi metsästä ja nautitaan jouluruokaa nuotiolla. KENTÄLTÄ Kepan jäsenjärjestöt kertovat toiminnastaan.. Olen ollut Plan-kummina vuodesta 2001. Lisätietoa: www.olsy.fi/retkikerho/ilmoittauduretkelle.html Helena Junnonaho Plan ”Ilman Planin vapaaehtoistoimintaa en olisi koskaan saanut tutustua niin monenlaisiin ihmisiin, paikkoihin ja tilanteisiin. Kuusi ja kuljetus yhteensä 13 euroa. Metsään mennään kimppakyydillä ja kuusi tuodaan kotiovelle. Parhaimmillaan saa uusia ystäviä ja oppii, millaista on elämä maailman toisella laidalla. Ilmoittautuminen pe 16.12. Kaikki uuden oppiminen on mielenkiintoista ja palkitsevaa. Lisätietoa: www.toisenlainenlahja.fi Vaeltajavalkeat 2016 Suomen Partiolaiset järjestää Muuramessa 27.–30.12
Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Maan itäosissa asuu silti heimollinen zulu-soturien jälkeläisiä, jotka ovat totisesti vaihtaneet aseet auroihin. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Heinäja elokuussa lehti ei ilmesty. Ilmestymis päivä 5.12.2016 Seuraava numero ilmestyy 9.2.2017 Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 09 584 233 Vuositilaushinnat, 11 numeroa 42 € / Suomi, kestotilaus 52 € / Suomi, määräaikainen 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Zulu-nuija Sambiasta Sambia on rauhallinen maa. Zulujen vanhan sotakalun, joka toimii niin heittokuin lyömäaseena. Päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Toimituspäällikkö Anni Valtonen, 050?317?6717 Art Director Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Esa Salminen, 050 317 6706 Toimittaja Jesse Gehlen, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Kyselin kylän ja kansan historiasta, ja kyläpäällikkö (jonka nimi on painunut mielestäni vuosien hämärään) sanoi, ettei kukaan enää puhu zulua muutamaa sanaa enempää. Maailman Kuvalehti 12/?2016 57 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Siellä ei ole koskaan sodittu. Kesäkuussa ilmestyvä numero on kolmoisnumero. Lähetä siitä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@maailmankuvalehti.fi. Seurasin suomalaisten rahoittamia hankkeita muun muassa ngonien mailla 2000-luvun alkupuolella. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Sotapäällikkö Zwangendaba Gumbi palveli zulu-heimopäällikkö Shakan alaisuudessa ja perusti seuraajineen merkittäviä ngoni-kuningaskuntia Sambiaan, Malawiin ja Tansaniaan 1800-luvun alkupuolella, sitä perua ovat Sambian zulujen perilliset. Esa Salminen ES A SA LM IN EN Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Viime vuodet se on viettänyt lepoa sotavuosistaan kellarissa. Kun teimme lähtöä, päällikkö riensi antamaan minulle nuijan. Silti juuri näyttävät ngoni-soturit kutsutaan yleensä tanssimaan pääkaupunkiin, kun arvovieraille pitää näyttää jotain hienoa. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2016 10 kertaa. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Pitkään siitä roikkui kotonani sambialainen seinävaate
Paikallispoliitikot ja poliisi katsoivat jengejä sormien läpi. Lintu ei kuulusteluissa suostunut kiroilemaan, mutta se luovutettiin silti maan metsälaitokselle. Duterte on luvannut siivota nyt suunsa, sillä lokakuussa itse Jumala ilmoitti presidentille kesken yölennon, että jos pahat puheet eivät lopu, kone rysähtää maahan. 3 ROTTALUURI Jyrsijäongelma Johannesburgin Alexandran kaupunginosassa on käynyt sen verran piinaavaksi, että paikallinen Lifeline-järjestö antaa asukkaille uuden kännykän, jos nämä tuovat järjestön toimitiloihin 60 rotanraatoa. Viisi vuotta sitten cheránilaiset ajoivat kaupungista niin jengit, poliisit kuin poliitikotkin, ja ovat sittemmin saaneet asua rauhassa, ja metsäkin kasvaa takaisin. Esa Salminen KL A U S W EL P 58 12?/?2016 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. Kriitikot pelkäävät, että ahneimmat luurinmetsästäjät alkavat pian kasvattaa rottia palkkion toivossa. 4 2 3 1 1 POLLY TAHTOO PANNA Intian poliisi on pidättänyt Hariyal-nimisen papukaijan, joka huuteli rivouksia aina kun 85-vuotias nainen käveli ohitse. 2 NYT RIITTÄÄ Meksikolainen Cheránin kaupunki kyllästyi rikollisjengeihin ja metsien luvattomaan hakkuuseen. 4 SUU SAIPPUALLA Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on tullut kuuluisaksi siitä, että hän on kutsunut paavia huoranpenikaksi ja käskenyt Barack Obaman painua helvettiin. Asianomistajan mukaan hänen poikapuolensa oli opettanut linnun solvaamaan muoria maakiistojen tähden
Pysäytä kello.. Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. www.silpomaton.fi VEITSEN TERÄLLÄ
Anna lahjaksi ajatuksia... ...ja tekoja! Vihreän Langan lahjatilaus: 5 nroa 28 € 8 nroa / vuosi 39 € vihrealanka.fi/joulu