Pelastusliivit ja pakolaiset jäivät jumiin Kreikan saarille Ilmastotubettaja Timo Korpi: ”Päästöpaastolla turvaan hautarauhani” Kolme vuotta oman radio-ohjelman parissa on tehnyt Susani Mahadurasta ja Yagmur Özberkanista parhaat ystävät. Yhdessä äänessä TEEMA: ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos menee tunteisiin Essee: 2 2019 6,90?€ Tee ma : Ilm asto nm uu tos / Ma ailm a Kyl äss ä Ma ailm an Ku vale hti 2/2 019 Maailma kylässä
Olemme 300 kehitys järjestön yhteistyöjärjestö. fingo.fi Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs Fingo 4 numeroa 20€ Tilaa maailma kotiisi! Kestotilaus: 42 € / 6 numeroa Tarjoustilaus: 20 € / 4 numeroa Tee tilaus osoitteessa: maailmankuvalehti.?/tilaus. Ihan kaikkialla. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo
Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta on kirjoitettu paljon, mutta Vehkasalo ja Riki löysivät aiheeseen uudenlaisen näkökulman: he keskittyivät siihen, mitä tapahtuu pelastusliiveille ja muulle turvapaikanhakijoilta jäävälle jätteelle, jota Lesboksen rannoille kertyi toista tuhatta tonnia. Mutta siitä onkin tullut kuin muistomerkki: sinne tulee jatkuvasti ihmisiä kiertämään”, Vehkasalo kertoo. Se on kaukana Lesboksen pääkaupungista Mytilínistä, ja oletin, että se olisi täysin hylätty paikka. Juha Mäkinen Veera Vehkasalo ja Vanessa Riki Maailman Kuvalehti 2/?2019 3. ”Vierailimme pelastusliivien hautausmaalla, joka oli aika erikoinen paikka. Kreikka 20–27 Pelastusliivien hautausmaa VA N ES SA RI KI Toimittaja Veera Vehkasalo ja valokuvaaja Vanessa Riki vierailivat Kreikassa Lesboksen saarella, jonne saapui vuosina 2015–2016 kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita. Tarinan takaa Juttumatka oli osa Crisis and Environment -hanketta, jossa tarkastellaan Syyrian kriisin ja pakolaistilanteen ympäristövaikutuksia Syyrian naapurimaissa
Tässä numerossa Elämäntapa 34 Timo Korpi peseytyy kylmällä vedellä, syö kasvisruokaa ja on luopunut autosta. Ihan kaikkialla. Miten heitä autetaan. Riittääkö se ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 34 Kylmässä suihkussa 38 Hukkunut jarrupoljin 46 Essee Ilmasto meni tunteisiin Ihmiset ja ilmiöt 48 Maailma tulee kylään jo 20. 62 Katso, järjestö Maan ystävät Kannen kuva: Saara Mansikkamäki Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Anni Koponen, Silja Viitala ja Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Enemmän luettavaa, vähemmän rasitusta ympäristölle! 4 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Maailman Kuvalehti 2/2019 on tehty yhteisjulkaisuna Maailma kylässä -festivaalilehden kanssa. Ilmastopakolaisuus 30 Ilmastonmuutos voi lähitulevaisuudessa ajaa jopa sadat miljoonat ihmiset liikkeelle. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. kerran 49 Ruohonjuurella Linda Konate 50 Suhteita Työkavereista bestiksiksi 54 10 kysymystä Laura Lindstedt 56 Maailma kylässä 59 Kolumni Elina Hirvonen 60 Kumma kolkka Kylmän sodan kylmempi museo 61 Mistä tämäkin on. Haastattelu 54 Kirjailija Laura Lindstedt lähettää terveisiä uudelle hallitukselle: Olkaa valmiita tekemään rajuja päätöksiä ilmaston puolesta! Maailma paloina 6 Kiina ja Intia vihertyvät 7 Äärisäät tämän vuoden todennäköisin riski 8 Ilmastonmuutos tuhoaa myös terveyttä 9 Riuttamosaiikkirotta katosi iäksi 10 Kiiltoa laittomilta kaivoksilta 11 Kolumni Ville Lähde 12 Maailmanennätys Maailman sateisin paikka 14 Välähdys Ruandan kansanmurhasta 25 vuotta Pitkät jutut 16 Henkilökuva Iara Lee 20 Pelastusliivien hautausmaa 28 Aurinkosähkö valaisee afrikkalaiskoteja 30 Kuka vastaa ilmastopakolaisista
Sama koskee meitä toimittajia. Keskustelu kestävästä kehityksestä kääntyy usein tähän kysymykseen. Luopumisen tuska voi kuitenkin muuttua myönteiseksi kokemukseksi siitä, että on tehnyt jotain oikein. Vastuuta omista valinnoistaan ei voi ulkoistaa muille. Ongelma ei ratkea vain vihreämmällä teknologialla, tarvitaan myös elämäntapojen ja kulttuurin muutosta. Pyyteetöntä rakkautta. Veronkiristyksiä ja rajoituksia saastuttaville toiminnoille, kannustimia kestäville ratkaisuille ja kertakaikkisia kieltoja kaikkein ongelmallisimmille ilmiöille. Ovatko ratkaisun avaimet valistuneen kuluttajan vai valtaapitävien käsissä. Ilmastonmuutoksen ratkaisua ei voi jättää vain kansalaisten hyveellisyyden varaan. Vähemmän lentämistä ja autoilua, vähemmän lihaa, muovia ja kemikaaleja, vähemmän energian käyttämistä yhtään mihinkään. Ylipäänsä elämän merkityksellisyyden tulisi löytyä jostain muualta kuin rajoittamattomasta vapaudesta tehdä mitä lystää. Moni pelkää, että elämä muuttuu ankeaksi, jos koettaa elää ekologisesti kestävää elämää. Eikä Suomi voi perustella omia päästöjään sillä, että Yhdysvallat tai Kiina saastuttavat meitä enemmän. Ihmisen vastuu on suorassa suhteessa hänen valtaansa. Päättäjillä on muita enemmän valtaa, ja siksi heiltä on lupa vaatia muita suurempia tekoja. Myös vauraus on valtaa. Vastaavasti yksilötasolla keskivertosuomalaisella on suurempi vastuu kuin vaikkapa keskivertokongolaisella. Joutenoloa, pysähtymistä, hiljentymistä. Ja ei, tämä ei tarkoita palaamista johonkin kivikaudelle. Mutta radikaalia muutosta nykyiseen se kyllä tarkoittaa. Vapautunutta naurua. On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen kaltaisten ongelmien ratkaisua ei voi jättää vain ihmisten hyveellisyyden varaan. Suurta henkilökohtaista hiilijalanjälkeään ei voi perustella sillä, että päättäjät eivät ole riittävästi ohjanneet kestävämpiin valintoihin. Asioita, jotka ovat olleet mielekkään elämän keskeisiä palikoita jo kauan ennen polttomoottorien ja viihde-elektroniikan keksimistä. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla vaikutetaan asioihin suuremmassa mittakaavassa kuin yksilön valinnoilla. Sen vuoksi huomattavaa vastuuta on myös liike-elämän johtajilla ja suursijoittajilla. Tässä lehdessä haastatellun Timo Korven kaltaiset ihmiset, jotka päättävät vapaaehtoisesti tinkiä aineellisesta elintasostaan, ovat tärkeitä heidän tarjoamansa moraalisen ja kannustavan esimerkin vuoksi. Juha Mäkinen Vähemmän miltei kaikkea TU O M A S TI A IN EN Maailman Kuvalehti 2/?2019 5 Pää kirjoitus. Loppujen lopuksi ympäristöongelmien ratkaisu on periaatteeltaan hyvin yksinkertainen, ja se on muodikkaasti skaalautuva , eli sitä voi soveltaa niin yksittäinen ihminen kuin koko yhteiskunta: vähemmän miltei kaikkea. On kuitenkin myös asioita, joita ei tarvitse vähentää, vaan joita maailmaan voi kernaasti lisätä. Julkisuuden henkilöillä puolestaan on vaikutusvaltaa, ja sen myötä vastuuta siitä, miten mediatilansa käyttävät. Y ksilön valinnat vai rakenteelliset muutokset. Ystävällistä käytöstä
Aluksi tutkijat päättelivät, että ilmastonmuutoksesta johtuva kuuma ja kostea sää on tehnyt pohjoisen metsistä entistä lehtevämpiä. Se on totta, mutta tarkempi perehtyminen paljasti, että vehreyttä selittää myös politiikka. Yllätys oli iloinen: vihreä valtaa alaa. Kiina ja Intia vihertyvät LA RR Y Q IA N / FL IC KR Koonnut Ruut Tolonen Kiinassa tapahtuneesta vihertymisestä 42 prosenttia selittyy maan kunnianhimoisilla metsiensuojeluja lisäysprojekteilla. ”Kolmannes vihertymisestä on Kiinan ja Intian ansiota, vaikka yhteensä maat kattavat vain yhdeksän prosenttia maapallon kasvillisuuden peittämästä pintaalasta”, sanoo tutkimusta johtanut Chi Chen Bostonin yliopistosta Nasan uutisessa. Viljelyalan määrä ei ole juuri muuttunut, mutta satoa saadaan aiempaa enemmän ja useammin – ja satelliittikuvissa pellot näkyvät vihreämpinä. Maailma paloina. Bostonin yliopiston tutkijaryhmä huomasi hiljattain Nasan satelliittikuvia tarkastellessaan, että vuosien 2000 ja 2017 välillä kasvien lehtipinta-alan määrä maapallolla on lisääntynyt viisi prosenttia. Maailman kaksi runsas väkisintä maata on tehostanut ruoka kasvien viljelyään vuosi tuhannen vaihteen jälkeen. Tutkijat huomauttavat, että vaikka kasvillisuuden määrä kokonaisuudessaan lisääntyy, se ei riitä paikkamaan sitä vahinkoa, jonka trooppisten sademetsien hävittäminen aiheuttaa. Kiinassa vehreyttä ovat lisänneet merkittävästi myös metsänsuojelutoimet ja uusien metsien istuttaminen
Äärisäät vuoden todennäköisin riski Maailmassa tehdään nykyisin lähes kolmannes vähemmän itsemurhia kuin parikymmentä vuotta sitten. Kaikkiaan itsemurhien määrän vähenemisen 29 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna arvioidaan säästäneen globaalisti 2,8 miljoonan ihmisen hengen – kolme kertaa suuremman joukon kuin mitä samalla ajanjaksolla on kuollut sodissa. Kyberhyökkäykset 6. Ihmisen aiheuttamat ympäristökatastofit 7. Vastaajista yhdeksän kymmenestä uskoo, että taloudellinen ja poliittinen vastakkainasettelu suurvaltojen välillä kiristyy tänä vuonna. Jo tänä vuonna kymmenestä meitä todennäköisimmin uhkaavasta riskistä kuusi liittyy ympäristöön ja ilmaston muuttumiseen, kuten tulviin, tulivuorenpurkauksiin tai tsunameihin. Valtaosassa länsimaista itsemurhien määrä alkoi laskea jo toisen maailmansodan jälkeen, mutta viime vuosikymmenen aikana itsemurhia on tehty aiempaa vähemmän myös Venäjällä, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Venäjällä puolestaan keskiikäisten miesten itsemurhaluvut ovat laskussa. Huomionarvoista on, että Kiinassa ja Intiassa etenkin nuorten naisten itsemurhaluvut ovat pudonneet merkittävästi. Näin arvioi lähes tuhat eri sektoreilla toimivaa tutkijaa, päättäjää ja asiantuntijaa, joilta Maailman talousfoorumi asiaa kysyi ja joiden näkemykset se on koostanut The Global Risk Report -raportiksi. Heti sen perään viiden tuhoisimman kärkeen kirivät ilmastoon kytkeytyvät riskit, kuten äärimmäinen kuumuus tai ihmiskunnan epäonnistuminen ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Luonnonkatastofit 4. Kymmenen vuoden aikaperspektiivillä suurimman uhan ihmiskunnalle synnyttävät kuitenkin sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos. Elämänhalu voittaa maailmassa Maailman sana makai Havaijinkielinen ilmaus merenpuoleiselle tai osoittamaan meren suuntaan. Epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa 3. Asiantuntijoiden mukaan pahin mahdollinen katastrofi syntyisi joukko tuhoaseen käytöstä. Laajamittainen siirtolaiskriisi 8. Jos maailmassa tänä vuonna tapahtuu jokin kammottava katastrofi, se todennäköisesti liittyy ilmastonmuutokseen. Biodiversiteetin häviäminen ja ekosysteemin romahtaminen 9. Varallisuuskupla maailmantaloudessa Todennäköisimmät riskit vuonna 2019 Maailman Kuvalehti 2/?2019 7 MAAILMA PALOINA. Lähde: Maailman talousfoorumi 1. Vesikriisi 10. Sään ääri-ilmiöt 2. Tietopetos tai -varkaus 5. Maailmanlaajuisesti vanhusten itsemurhariski on muita ikäryhmiä suurempi, mutta myös heidän kohdallaan elämänhalu voittaa yhä useammin
Lähde: PitchBook Data A U LI A ER LA N G G A / C IF O R 8 2/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Sen jälkeen ugandalaisten joukkopako netistä on oletettavasti jatkunut. Ihmisoikeus järjestöjen mielestä verolla taas halutaan suitsia kansalaisten ilmaisun vapautta. Syynä netinkäyttäjien kadolle on maassa viime heinäkuussa voimaan tullut vero, joka on noin viisi eurosenttiä päivässä jokaiselta sosiaalista mediaa käyttävältä kansalaiselta. Esimerkiksi Amnesty on vaatinut veron poistamista. Jo nyt ilmansaasteista johtuvat syövät, Ugandan some-vero johti nettiboikottiin Kohti parempaa Valtiolliset sijoitukset uusiutuvaan energiaan yli 16-kertaistuivat vuodesta 2017 vuoteen 2018. Ilmansaasteet aiheuttavat jo nyt vuosittain yli seitsemän miljoonan ihmisen kuoleman. Ilmastonmuutos tuhoaa myös terveyttä Samat ihmisen toimet, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta, vaarantavat koko ihmiskunnan terveyden sekä suoraan että epäsuorasti, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO. Ilmastonmuutoksen epäsuorat terveysvaikutukset voivat WHO:n mukaan johtaa vuosina 2030–2050 vuosittain 250 000 ihmisen kuolemaan. Suorin syy-yhteys ilmastonmuutoksen ja terveyshaittojen välillä aiheutuu ilmansaasteista. Oma lukunsa ovat psykosomaattiset oireet: kulttuurin tuhoutumisesta tai ilmastopakolaisuudesta aiheutuva trauma voi aiheuttaa elinikäisiä oireita. Veron arvellaan vaikuttavan negatiivisesti myös maan talouteen, sillä suuri osa ugandalaisista hoitaa raha-asiansa mobiilimaksuilla. Summa on merkittävä maassa, jossa kolmannes asukkaista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Öljyn, turpeen, kivihiilen ja maakaasun käyttö on paitsi merkittävin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä, myös suurin hengitysilmaa heikentävä tekijä. who arvioi ilmansaasteiden olevan vuonna 2019 merkittävin kansanterveyttä uhkaava ympäristöriski. aivohalvaukset ja sydänja keuhkosairaudet tappavat vuosittain yli seitsemän miljoonaa ihmistä. WHO ennustaa myös malarian ja dengue-kuumeen yleistyvän. Syynä ovat helleaaltojen ja muiden luonnonkatastrofien yleistyminen. Ainakin kolme miljoonaa ugandalaista lopetti internetin käytön viime vuoden heinä-syyskuun välisenä aikana, kertoo maan viestintäviraston tuore selvitys. Kuivuus taas johtaa ruokapulaan ja aliravitsemukseen, puhtaan veden puute ripuliin. Ugandan presidentin Yoweri Musevenin mukaan vero vähentää kansalaisten ”juoruilua” somessa. Mikrohiukkaset pääsevät ihmisen hengityselimiin ja verenkiertoon, joissa ne vaurioittavat keuhkoja, sydäntä ja aivoja
Australian mukaan on lähes varmaa, että lajin katoamisen syynä on merenpinnan nousu piskuisella Bramble Cayn korallisaarella, jolla riuttamosaiikkirottia tavattiin. Tällä tahdilla maapallo voi menettää jopa puolet eläinlajeista vuoteen 2050 mennessä, järjestö varoittaa. Riuttamosaiikkirotta oli pieni, ruskea jyrsijä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että sama tai hyvin samankaltainen laji voisi vielä elää Papua-Uudessa-Guinessa, jonka rannikolla Bramble Cay sijaitsee. Ja me epäonnistuimme”, The Wilderness Society -järjestön tiedottaja Tim Beshara kommentoi uutista BBC:lle. Varmaa kuitenkin on, että sukupuuttouutisia kuullaan jatkossakin: yhdysvaltalaisjärjestö Center for Biological Diversityn mukaan eläinlajeja kuolee sukupuuttoon 1000–10 000 kertaa luonnollista tahtia nopeammin. Maailman Kuvalehti 2/?2019 9 MAAILMA PALOINA. ”Se oli meidän pieni ruskea rottamme ja meidän tehtävämme oli pitää huolta, että laji säilyy. Kuvassa lajin läheinen sukulainen Melomys capensis. Enää sitä ei ole – helmikuussa Australian hallitus kertoi lajin kuolleen sukupuuttoon. Viimeinen havainto riuttamosaiikkirotasta tehtiin vuonna 2009. Vaatimattoman näköisen jyrsijän katoaminen oli suru-uutinen koko maailmalle, sillä kyseessä on tiettävästi ensimmäinen ilmastonmuutoksen tappama nisäkäslaji. Riuttamosaiikkirotta katosi iäksi JI RI LO C H M A N / LO C H M A N TR A N SP A RE N C IE S Riuttamosaiikkirotta (Melomys rubicola) oli niin harvinainen, ettei siitä löydy juuri valokuvia
Intiassa louhitusta micasta 75 prosenttia on peräisin Intian köyhimpiin kuuluvista Biharin and Jharkhandin osavaltioista. Metallinhohtoisen kimalteen takana on tahrainen tuotantoketju. Intialaisen Pelastakaa lapsuus -järjestön mukaan todellisuus on tätäkin karumpi. Anni Härkönen Kaikki, mikä kimaltaa, ei ole kultaa. Kaivostyöstä seuranneet terveyshaitat ovat syösseet perheitä kierteeseen, jossa sairaalakulut joudutaan kattamaan kaivamalla lisää micaa. Sen jäljet johtavat usein Intiaan, joka on yksi maailman isoimmista mican tuottajista. Sanktioiden pelossa onnettomuuksista myös raportoidaan viranomaisille harvemmin. Intialaisjärjestöt ovat kuitenkin edelleen raportoineet lapsikuolemista, eikä laitonta kaivostoimintaa ole onnistuttu kitkemään. Laittoman kaivostoiminnan kitkeminen on ollut hidasta. ”Siinä missä monet kosmetiikkafirmat ovat RMI:n jäseniä, järjestön jäsenlistoilla ei ole yhtäkään autoalan yritystä ja vain yksi elektroniikka-alan yritys”, kommentoi RMI:n toiminnanjohtaja Fanny Fremont Thomson Reuters -säätiölle joulukuussa. tain 10–20 ihmistä, joista valtaosa on lapsia. Ú RS U LA M A D A RI A G A / PE X EL S. Lapset ovat haluttua työvoimaa: he mahtuvat ahtaisiinkin paikkoihin ja ovat näppäriä sormistaan. Mican kysyntää ovat viime vuosina vauhdittaneet sekä luonnonkosmetiikkabuumi että elektroniikkateollisuuden kasvu. Moni kosmetiikkajätti, kuten brittiläinen Lush, on kielteisen julkisuuden painostamana parantanut tuotantoketjujensa läpinäkyvyyttä, mutta yritysten vastuunkantoinnossa on suuria eroja. Kullan sijaan yllättävän moni päivittäin käyttämämme kosmetiikkatuote, pienelektroniikka ja kulkuväline on saanut kimalteensa mica-mineraalista. Niissä lasten koulunkäyntimahdollisuudet ovat heikot ja monet perheet joutuvat toimeentulonsa hankkiakseen lähettämään jälkikasvunsa laittomille kaivoksille. Elokuussa 2016 Thomson Reuters -säätiö sai tietoonsa, että kahden kuukauden aikana itäisen Intian micakaivoksilla oli kuollut seitsemän lasta. Kiiltoa laittomilta kaivoksilta Teollisuuden laajasti käyttämää mica-mineraalia louhitaan Intiassa hengenvaarallisissa oloissa ja lapsityövoimalla. Intian laki kieltää alle 14-vuotiaiden työnteon, minkä vuoksi laiton kaivostoiminta keskittyy yhä vaarallisempiin oloihin. Järjestön arvion mukaan mica-kaivoksilla kuolee kuukausitMoneen tuntemaamme kimaltelevaan tuotteeseen liittyy eettisiä ongelmia. C O M Maailman lukuja Ilmastotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että maapallon lämpötilan nousu tulisi rajoittaa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna korkeintaan 1,5 asteeseen Jotta tähän päästään, EU:n pitäisi vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 60 % Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on nyt vuosittain 10 300 kg Viimeistään vuonna 2050 sekä Suomen että koko ihmiskunnan nettohiilipäästöjen tulee olla Lähteet: Sitra, BIOS 10 2/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Lukuisat yritykset ja kansalaisjärjestöt käynnistivät vuoden 2017 alussa vastuullista tuotantoketjua vaativan kampanjan (Responsible Mica Initiative, RMI)
Näitä asioita ei voi lajitella kahteen vaakakuppiin, sillä ne ovat saman yhteiskunnallisen kehityksen ristiriitaisia piirteitä. Näihin vaihtoehtoihin jumittuminen on vaarallista. Näin korostuu vahva vastakkainasettelu: Voit olla joko oikeassa tai väärässä. P ahanilmanlinnut toistelevat, että maailma tuhoutuu, mutta todellisuudessa ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan. Sen lausuja kokee olevansa faktapohjainen realisti. Ympäristökeskustelua leimaa jyrkkä kahtiajako. Niin nykyisen järjestyksen puolustajat kuin sen haastajatkin esittävät asian usein niin, että meillä on vain kaksi vaihtoehtoa: nykyinen meno tai sen täydellinen kumoaminen. Ville Lähde Tulevaisuus ei ole vaakakupissa TU O M A S TI A IN EN Kirjoittaja on tietokirjailija ja BIOStutkimysyksikön tutkija. Eivätkö ne paina vaakakupissa. Sen sijaan olisi tärkeää selvittää, pystymmekö muuttamaan yhteiskuntia järjestelmällisesti niin, että säilytämme ainakin tärkeimmät hyvät asiat samalla kun irtaannumme huonoimmista: jatkuvasta materiaalisesta kasvusta, fossiilisista polttoaineista, ekosysteemien jatkuvasta tuhoamisesta. Siksi ihmiskunnan ja muun elonkehän tulevaisuutta ei voi ratkaista punnitsemalla, voidaanko vaikkapa merien happamoitumisen uhkaamat ekosysteemit vaihtaa fossiilisista polttoaineista saatavaan hyötyyn. Jos pitää kiinni yksiulotteisesta edistyksen tarinasta, päätyy tukemaan nykyistä kehitysmallia. Maailman Kuvalehti 2/?2019 11 Näkökulma. Asiat ovat joko huonosti tai hyvin, eikä muuta vaihtoehtoa ole. Mielikuva vaakakupeista antaa ymmärtää, että on mahdollista punnita hyvät ja huonot asiat ja katsoa, kumpi painaa enemmän. Teollisella aikakaudella hyvinvointia eivät ole rakentaneet vain esimerkiksi lääketiede ja demokratia vaan myös fossiiliset polttoaineet. Tämä viesti toistuu julkisessa keskustelussa – joskus asiatyylisenä, väliin sarkastisena, toisinaan silkkana parjaamisena. Asetelma tukkii tien mielekkääseen keskusteluun ja sellaiseen tulevaisuuden kuvitteluun, joka pohjaisi laajapohjaisen tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja sen kriittiseen arviointiin. Meidän pitää selvittää, millaiset yhteiskunnat ovat mahdollisia ja kestäviä planeetan aineellisten reunaehtojen sisällä. Modernien yhteiskuntien alkuvaiheessa kehitys Euroopan keskuksissa kytkeytyi siirtomaiden riistoon. Se on silmien sulkemista kehityksen kääntöpuolelta. Jos kehitysoptimistin kanssa keskustellessa alkaa puhua ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden rapautumisen tai luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisista ongelmista, vasta-argumentiksi nostetaan edistysaskeleet, kuten lukutaidon leviäminen tai nälän ja sairauksien vähentyminen. Ympäristökeskustelua leimaa jyrkkä kahtiajako. Kehityksen hedelmiä ja sen ongelmia ei kuitenkaan voi erotella toisistaan, vaan ne ovat nivoutuneet monin tavoin yhteen. Vastassaan hänellä on joukko ideologisia maailmanlopun maalaajia
MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä. MAAILMAN SATEISIN PAIKKA Mawsynram, Intia Päähän kiinnitettävien sadesuojien eli knupien ansiosta ihmiset voivat työskennellä kovallakin sateella
Läheinen Cherrapunjin kylä häviää Mawsynramille tässä sarjassa vajaalla sadalla millimetrillä, mutta se voi puolestaan ylpeillä yhden vuoden sade-ennätyksellä: elokuun 1860 ja heinäkuun 1861 välisenä aikana Cherrapunjissa satoi yhteensä 26 461 millimetriä. Ureca Päiväntasaajan Guinea, 10 450 mm Juuka Suomi 717 mm Maailman sateisimmat paikat (vuotuisen sademäärän keskiarvo) Maailman Kuvalehti 2/?2019 13. Cherrapunji Intia, 11 777 mm 3. Kun pilvet törmäävät Intian itäosissa sijaitsevan Meghalayan osavaltion vuoriin, kosteus tulee sateena alas – ja sitä riittää. Meghalayan nimi tarkoittaa sanskritin kielellä pilvien kotia. Itse asiassa vuodenvaihteen seutu voi olla lähes sateeton. Cropp-joki Uusi-Seelanti 11 516 mm 5. Monsuunikaudella, joka kestää karkeasti toukokuusta syyskuulle, sadetta saadaan senkin edestä. Sataa kuin sadasta saavista Itä-Intiassa sijaitsevan Mawsynramin vuotuinen sademäärä peittäisi alleen Mannerheimin ratsastajapatsaan. Siellä on juuri alkamassa monsuunikausi. Sade ei lankea alueelle tasaisesti pitkin vuotta. Toisinaan sateet vahingoittavat rakennuksia tai aiheuttavat maanvyöryjä, mutta samalla alueen elämä on niistä riippuvainen. Siihen tarvitaan ensinnäkin luotettavia säähavaintoja riittävän pitkältä ajalta. Jos pelkäät sateiden pilaavan tulevan kesälomasi, kannattaa suhteuttaa asioita ja kääntää katse Intian niemimaalle. Tutunendo Kolumbia, 11 770 mm 4. Paikallisille asukkaille kaatosateet ovat samanlainen tosiasia kuin lumi ja pakkaset suomalaisille: niiden kanssa on opittu tulemaan toimeen. On täysin mahdollista, että jossain on vielä Mawsynramiakin sateisempi paikka, josta ei vain ole havaintoja. Vaikka dataa olisi tarjolla, on vielä päätettävä, mitataanko keskiarvoja vai A M O S C H A PP LE /R EX /A LL O V ER PR ES S kaikkien aikojen sade-ennätyksiä. Maailman sateisimman paikan määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Mittakaavaa antaa Helsingin keskustassa sijaitseva Mannerheimin ratsastajapatsas, joka on jalustoineen 11,7 metriä korkea. Meghalayan osavaltio on hyvin maatalousvaltainen, ja sadon onnistuminen on kiinni siitä, miten sateet kunakin vuonna saapuvat. Kuumat monsuunituulet puhaltavat Bengalinlahdelta sisämaahan päin ja keräävät mukaansa kosteutta. Osavaltion eteläosassa, lähellä Bangladeshin rajaa, on ylänköalue, jossa sijaitsee Mawsynramin kylä, maailman sateisin paikka. Mawsynramin ykköspaikka perustuu nimenomaan vuotuiseen keskiarvoon. Mawsynram Intia, 11 871 mm 2. Ihmiset varautuvat sateisiin muun muassa knupeilla , bambun ja banaanin lehdistä tehdyillä pitkulaisilla sadesuojilla. Knupit kiinnitetään päähän, jolloin kädet jäävät vapaaksi työntekoa varten. Suurin yhden vuorokauden aikana tullut sademäärä, 1 825 millimetriä, on puolestaan mitattu Réunionin saarella vuonna 1966. Siellä taivaalta tulee keskimäärin 11 871 millimetriä vettä vuodessa – siis lähes 12 metriä. Kostea ilmamassa vyöryy alavan Bangladeshin yli ja tiivistyy pilviksi. Teksti: Juha Mäkinen Lähteet: World Meteorological Organization, Ilmatieteen laitos, Weather Underground 1
VÄLÄHDYS. Ruandan pääkaupungissa Kigalissa järjestettiin huhtikuun alkupuolella muistojuhla, jossa kunnioitettiin Ruandan kansanmurhassa 25 vuotta sitten surmansa saaneita. Kuva: Ben Curtis / AP / Lehtikuva Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Kansanmurhassa sai surmansa noin 800 000 ihmistä
Sitä tehdessään hän osallistui viime vuonna Salomonsaarten 40-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi järjestetyille kulttuurifestivaaleille. Iara Lee kiertää maailmalla tekemässä doku mentteja ihmis kunnan isoimmista ongelmista. Hänen uusi, ilmastonmuutosta ja Melanesian asukkaiden elämää käsittelevä dokumenttinsa Wantoks: Dance of Resilience in Melanesia saa festivaalilla maailmanensi-iltansa. kylässä -festivaalin vieraaksi. Ericeiran kalastajaja surffaajakylässä Atlantin jättiläisaallot törmäävät korkeisiin kallioihin, ja veden kumu kuuluu hiljaisilla kujilla. Ilmastonmuutoksen syyt ovat näkymättömissä. ”Heillä ei ole tehtaita tai autoja. Melanesia on useamman saarivaltion ryhmä Tyynellämerellä, Australian koillispuolella. Uppoavan maailman kuvaaja. Ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu uhkaavat matalia saaria hyvin konkreettisesti. Monet salomonsaarelaiset kertovat, etteivät he tunne ilmastonmuutoksen käsitettä, mutta sen sijaan he näkevät, että oma saari on jäämässä meren alle”, Lee kertoo. Elokuvassaan Lee kuvaa Tyynenmeren saarten asukkaiden tanssija musiikki perinnettä. Lissabonista hän lentää GuineaBissauhun toisen projektin pariin, ja sieltä tie vie Grönlantiin. Brasilialaislähtöinen, mutta eri puolilla maailmaa pitkään asunut Lee on tullut Portugaliin valmistelemaan maatalousperinteitä ja Slow Food -liikettä koskevaa elokuvaa. Vaikka kyseessä oli ”vain” tanssija musiikkifestivaali, Lee näkee juuri musiikissa ja muussa esittävässä taiteessa Tapaamme dokumentaristi Iara Leen kanssa kevätillassa Euroopan lounaisessa kolkassa, Portugalin rannikolla. tärkeän voimavaran uhattuina olevien ihmisten selviytymisen ja kansainvälisen julkisuuden saamisen kannalta. Toukokuussa Iara Lee saapuu Helsinkiin Maailma Teksti: Anna Tiittanen Kuvat: João Meirinhos (viereinen sivu), Cultures of Resistance (seuraava aukeama) 16 2/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA
Iara Leen työ vie häntä eksoottisiin paikkoihin. Kuluneen kevään aikana hän kävi kuvausmatkalla muun muassa GuineaBissaussa.
Lee oli pitkään naimisissa yhdysvaltalaisen liikemiehen ja hyväntekijän George Gund III:n kanssa. ren sukupolven ottavan vastuuta tulevaisuudesta. Lee on myös Cultures of Resistance -verkoston perustaja ja johtaja. ”Ajattelin, että he olisivat ehkä käyttäneet kyynelkaasua, mutta en ollut valmistautunut siihen, mitä tapahtui.” Yhteenotossa sai surmansa yhdeksän samalla laivalla matkustanutta aktivistia. Cultures of Resistancen työ on monipuolista, etnisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamisesta metsiensuojeluun. Matkapäiviä projektien parissa kertyy paljon. Hän haluaisi nähdä nuoolevansa monesti huolissaan työryhmänsä jäsenistä. Aloin tajuta silloin ihmisten turhautumisen siihen, että heitä käytetään dokumenttien materiaalina.” ”Me elokuvantekijät käymme noissa paikoissa, kuvaamme ja lähdemme pois. Olisin varmasti ollut hyvin omistautunut äiti, mutta nyt omistaudun muille asioille.” Kuka. Viime vuonna hänen elokuviaan esitettiin 135 maassa. Alueella vietetyt vuodet vakuuttivat hänet rauhan ja oikeudenmukaisuuden tarpeesta, jota Cultures of Resistance on ollut edistämässä siitä asti. Uskon kyllä, että olemme sosiaalisia luonnostaan, mutta eihän kaikkea voi saada. Dokumentin toinen tärkeä näkökulma liittyy poliittisiin jännitteisiin: Vaikka monet Tyynenmeren saarivaltiot saavuttivat itsenäisyyden 1900luvun lopulla, osa alueen kansoista kamppailee yhä. Cultures of Resistance -järjestön perustaja ja johtaja. Aviomiehen kuoltua syöpään Lee jäi leskeksi vuonna 2013. Iara Lee Syntynyt 1966 Brasilian Ponta Grossassa, sukujuuret Koreassa. Ranskalle kuuluvassa Uudessa-Kaledoniassa taas järjestettiin kansanäänestys marraskuussa 2018, mutta enemmistö äänestäjistä halusi pysytellä osana Ranskaa. Lee on urallaan joutunut uhkaaviinkin tilanteisiin. Järjestö etsii rauhanomaisia ruohonjuuritason tapoja tukea oikeudenmukaisuutta. Elämässä joutuu tekemään vaikeitakin valintoja. Tällä hetkellä Leetä innostaa erityisesti Syyrian nuorten opiskelijoiden avustaminen. Vaikeissa olosuhteissa Lee kertoo Wantok-käsite on peräisin sanoista ”one talk” ja kuvaa Melanesian kansojen yhtenäisyyttä ja kielisukulaisuutta. Uuden-Guinean saaren länsiosa eli Länsi-Papua on Indonesian miehittämä. ”Meitä heiteltiin kivillä, ja kalašnikoveilla paukuteltiin ilmaan. ”Menin EteläKoreaan 1990luvulla ajatuksena etsiä juuriani, mutta kokemus oli vieraannuttava.” 18 2/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Sisällissodan alkaessa Lee asui Syyriassa, ja 2000-luvulla hän on asunut useissa Lähi-idän maissa. Sitten menemme festivaaleille ja saamme palkinnot”, hän hymähtää. Idea hyväntekeväisyysjärjestöstä sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Lee oli Pakistanissa kuvaamassa pakolaisleirillä. Usein sen hankkeisiin liittyy kulttuurin tukeminen. Wantokismi puolestaan tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan jokaisella on velvollisuus auttaa toisia wantokeja. Opiskellut elokuvaa New Yorkissa. Ohjaajalle itselleen tuo rauhallisemman mielen se, ettei hänellä ole lapsia, jotka joutuisivat joustamaan hänen jatkuvan matkustamisensa ja elämäntyylinsä takia. Lee ei kuitenkaan miellä itseään erakoksi, vaikka matkustaessaan hän viettää paljon aikaa itsekseen. Leen ryhmä selvisi vahingoittumattomana ja sai taltioitua tapahtuneesta kuvamateriaalia, mitä hän pitää onnekkaana. Gaza Freedom Flotilla -avustussaattue oli matkalla Gazan rannikolle, kun israelilaiset sotilaat nousivat yöllä Mavi Marmara -alukseen. Dokumenttiohjaaja, aktivisti. Siitä lähtien hän on viettänyt matkalaukkuelämää ja reissannut eri puolilla maailmaa elokuvaprojektiensa vetämänä. Asunut muun muassa Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja useissa Lähi-idän maissa. Vakavin niistä oli vuonna 2010, kun hän joutui keskelle aseellista selkkausta Välimerellä. Esimerkiksi Afganistanissa järjestö organisoi tyttöjen maratonia. ”Olen oppinut itsenäisen elämäntavan. Sanalla viitataan kielen ja kulttuurin ansiosta läheisiksi koettuihin ihmisiin
Wantoks-esityksen jälkeen Iara Lee on mukana keskustelussa ”Nouseva merenpinta uhkaa kansoja ja kulttuureja” klo 17.45. ”Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean liput koristivat tilaa ensimmäistä kertaa vieri vieressä.” 1980-luvun Brasiliassa nuoren Leen elämän käänteentekevä kokemus oli työ São Paulon kansainvälisen elokuvafestivaalin tuottajana. Maailman Kuvalehti 2/?2019 19. Suuri hetki Leelle oli, kun New Yorkin filharmonikot saatiin esiintymään Pjongjangiin vuonna 2008. Elokuvaa tehdessä heittäydyn tilanteisiin oppimaan ja katson niitä ulkopuolisen silmin”, Lee kertoo työskentelytavastaan. 53-vuotias dokumentaristi kokee elävänsä parasta aikaa elämässään. Yleensä näkökulma liittyy ihmisten kykyyn voimaantua vaikeissakin olosuhteissa esimerkiksi musiikin ja runouden kautta. Myös se nähdään Maailma kylässä -festivaalilla. klo 13.40. Ensi vuonna valmistuva projekti saamelaisten parissa kulkee työnimellä Sámi’s Song of Survival . ”Koen, että elämä vasta alkoi viisikymppisenä.” Iara Lee syntyi vuonna 1966 Brasiliassa, jonne hänen vanhempansa muuttivat sodan runtelemasta Koreasta. ”Tein tutkinnon mahdollisimman nopeasti. Monipuolisia aiheita eri puolilla maailmaa kuvannut Lee yllättää vielä kertomalla päätyneensä vastikään Pohjoiskalotin alueelle kuvaamaan lyhytelokuvaa. Korealaisuuden merkitys osana omaa identiteettiä on Leelle hankala asia. Perhe asettui Brasilian eteläosaan maatilallisiksi, kun tytär syntyi. En pystynyt ymmärtämään maan hyperkapitalistista ilmapiiriä”, Lee kuvailee pettymystään. ”Menin Etelä-Koreaan 1990-luvulla ajatuksena etsiä juuriani, mutta kokemus oli vieraannuttava. ”En koe olevani asiantuntija maailman ongelmissa. ”Koen olevani brasilialainen, jolla on afrikkalainen sydän”, monikulttuurisuuteen kasvanut Lee sanoo ja naurahtaa. Yksi häntä nyt kiinnostava teema on Slow Food -liike, jonka innoittamana on syntynyt Burkina Fason pienimuotoista maataloutta kuvaava dokumentti Burkinabé Bount y (2018). klo 17.20. Samoihin aikoihin hän tapasi amerikkalaisen puolisonsa, joka oli vuosikymmenten ajan Leen tukena sekä tämän dokumenttien teossa että hyväntekeväisyydessä. Sittemmin Leen organisaation toiminta on ulottunut kulttuurielämän kautta Pohjois-Koreaankin. klo 18.15, Wantoks: Dance of Resilience in Melanesia su 26.5. Lisäksi Lee on haastateltavana MK-festivaalien Taiga-lavalla (Kansallisteatterin Lavaklubi) 26.5. ”Koen olevani brasilialainen, jolla on afrikkalainen sydän.” Iara Leen elokuvia MK-festivaalin Kyläkinossa (On The Rocks, Mikonkatu 15): Burkinabè Bounty la 25.5. Elokuvaa oppii parhaiten tekemällä.” Salomonsaarilla Iara Lee kuvasi muun muassa nuorten naisten tanssiryhmää Wantoks-dokumenttiaan varten. Myöhemmin vanhemmat päätyivät liike-elämään. Hänen työnsä punainen lanka on pyrkimys lähestyä ihmiskunnan ongelmia myönteisestä näkökulmasta. Leen opiskelijana tekemät elokuvat saivat kiitettävästi julkisuutta: lyhytelokuva pääsi Sundance-festivaaleille ja pidempi filmi Berliinin elokuvafestivaaleille. Pian hän huomasi, ettei ollut kiinnostunut koulun kaupallisesta ilmapiiristä. Se kertoo Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan historiasta ja kolonialismin kokemuksesta joikuperinteen kautta. Vuonna 1989 Iara Lee muutti New Yorkiin ja alkoi opiskella elokuvaa New Yorkin yliopistossa. Koska Lee työskentelee itsenäisesti, hän voi valita aiheensa vapaasti
Teksti: Veera Vehkasalo Kuvat: Vanessa Riki. Valtaosa siitä päätyy kasoihin odottamaan kohtaloaan – eikä saarille juuttuneiden ihmisten tilanne ole kovin erilainen. Pelastusliivien hautausmaa Jokainen Kreikan saarille rantautuva turvapaikanhakija tuo mukanaan keskimäärin kahdeksan kiloa roskaa
Kasojen laitamilla lojuu orvon näköisiä puuja lasikuituveneitä. V uosina 2015–2016 Eurooppaan tuli Kreikan kautta yli miljoona turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoilta jäivät rannoille niin veneet, pelastusliivit kuin märät vaatteet. Parikymppiset naiset ovat tulleet Lesbokselle vapaaehtoistöihin auttaakseen turvapaikanhakijoita, ja käynti pelastusliivien hautausmaalla kuuluu perehdytykseen. Rinteen takaa pilkottaa Egeanmeri, ja eniten ääntä lähtee yläpuolella lentelevistä linnuista. ”Tilanne meni niin pahaksi, että rannoilla oli jopa metrin paksuudelta roskaa. Heidän joukossaan ovat norjalaiset Inger Asheim ja Johanne Saltnes. 22 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Pelastusliivien lisäksi jätekasoista löytyy kaiken laista lasten vaatteista sandaaleihin. Oikeastaan mitä vain, mitä ihmisellä voi olla mukanaan uuteen maahan lähtiessä – kuten Itävallan matkaopas. Avustustyöntekijöiden kädet eivät olleet riittää edes ihmisten auttamiseen, saati sitten roskien keräämiseen. Järjestö avustaa pääasiallisesti Lesbokselle rantautuvia turvapaikanhakijoita, mutta on tehnyt myös siivoustyötä jo monena vuonna. Alkisti koordinoi ruotsalaisen Lighthouse Relief -järjestön rantojen puhdistusprojektia vuonna 2017. Rannikolla näkyi pelkkää muovia, ei ollenkaan kiviä”, Alkisti jatkaa. Paikka tekee heihin syvän vaikutuksen. Huomattava osa heistä saapui Lesbokselle, jonka erottaa Turkin rannikosta vain kapea salmi. Hän ei halua esiintyä jutussa koko nimellään. Tänne on päätynyt kaikki se, mikä siirtolaisilta on jäänyt jälkeen heidän rantaudut tuaan saarelle. Tasaisin väliajoin paikalle kaartaa auto, josta laskeutuu ihmisiä kiertämään kasoja hiljaa, kuin muistomerkkiä. Rannalta moni joutui jatkamaan matkaa jalan päästäkseen vastaanottokeskukseen, joten turhaa tavaraa ei otettu mukaan. ”Joka ikinen pelastusliivi, jonka täällä näkee, on kuulunut jollekin ihmiselle. ”Ongelma oli valtava, koska veneiden saavuttua kukaan ei siivonnut niiden jälkiä”, kertoo kreikkalainen Alkisti. Ihmiselle, jolla on oma tarinansa ja taustansa ja joka halusi tulla Eurooppaan. Valtavissa kasoissa lojuu tuhansia jo auringon haalistamia pelastusliivejä, rikkinäisiä kumiveneitä, vaatteita ja aurinkosuojia. L esboksen saaren pohjoisosissa lähellä Eftaloun kylää korkealla merenpinnan yläpuolella on paikka, jota kutsutaan pelastusliivien hautausmaaksi. Se on aika paljon ihmisiä”, sanoo Johanne ja pyyhkii kyyneleitään. Tänne on päätynyt kaikki se, mikä siirtolaisilta on jäänyt jälkeen heidän rantauduttuaan saarelle tai jouduttuaan merihätään matkalla Eurooppaan. Vaikka hautausmaa on kaukana asutuskeskuksista, se ei kuitenkaan ole autio. Oranssinkirjava näky aukeaa keskellä mäkistä maisemaa kiemurtelevan pienen tien päässä
Käytännössä saarilla odotetaan yhä, että jostain – valtiolta tai Euroopan unionilta – saataisiin tukea ongelman hoitamiseen. Jäteongelma näkyy myös Lesboksen lähisaarilla, joille turvapaikanhakijoita on saapunut runsaasti. Sillä välin jäte lojuu paikallaan. Mainittu tonnimäärä vie tilaa lähes 20 000 kuutiota. Jätteen säilytyksen ja kuljetuksen tekee vaikeaksi se, että pelastusliivit vievät painoonsa nähden paljon tilaa. Maailman Kuvalehti 2/?2019 23. Lesboksella valtaosa on päätynyt kolmelle eri avokaatopaikalle, joista yksi on pelastusliivien hautausmaa Eftaloun lähellä. Sadat saarella toimineet vapaaehtoiset ja työntekijät ovat keränneet jätteitä. K uten montaa muutakin asiaa pakolaistilanteessa, siivoustyötä on hoitanut sekalainen joukko. Jäte on hankalasti hävitettävää, eikä sillä ole juuri rahallista arvoa. Jopa paikalliset sukellusharrastajat ovat auttaneet siivoamisessa. Lekkasin ja hänen tiiminsä tekemän arvion mukaan Lesbokselle tuli tammikuun 2015 ja toukokuun 2016 välillä noin 1 000–1 500 tonnia jätettä. Sillä täyttäisi noin kymmenen kertaa Helsingin uimastadionin pääaltaan. Lekkasin arvion mukaan noin 80 prosenttia materiaalista voitaisiin ottaa talteen ja kierrättää. Pelastusliivien hautaus maa teki vaikutuksen norjalaisiin vapaaehtoi siin Inger Asheimiin ja Johanne Saltnesiin. Myös jätealan tutkija Demetris Lekkas Egean yliopistosta Lesbokselta muistaa maiseman elävästi. ”Kun saarta lähestyi lentokoneella, oli suorastaan järkyttävää nähdä kirkkaan oranssi ranta”, hän kuvailee. Suurin osa kokonaispainosta tuli kumiveneistä. Lesboksella tavoitellaan ensisijaisesti kierrätystä, viereisellä Chioksella on haaveiltu polttolaitoksesta. Pienillä saarilla ei ole kuitenkaan ollut varaa eikä valmiuksia tällaisen jätemassan käsittelyyn. Meriekologian apulaisprofessorin Stelios Katsanevakisin arvion mukaan jätettä kertyi noin kahdeksan kiloa ihmistä kohti
Pelkkien rantojenkin siivoamisessa on haasteensa. Sen myötä saarille saapuvat turvapaikanhakijat eivät enää ole saaneet jatkaa matkaansa, elleivät he saa myönteistä oleskelulupapäätöstä tai siirtoa mannermaalle. Eri tahojen välinen yhteistyö ei aina ole ruusuista. Vapaaehtoiset ja viranomaiset tuntuvat olevan eri mieltä siitä, kenelle kiitos rantojen siisteydestä kuuluu. Lesboslaisen meriekologin Antonis Velegrakisin mukaan myös rannikkovedet 4–6 metrin syvyyteen asti on pääosin siistitty. Joka tapauksessa rannat on nyt saatu suurimmaksi osaksi puhdistettua. Syvempiin vesiin on sen sijaan jäänyt hylkyjä, joiden moottoreista ja akuista voi vuotaa veteen haitallisia aineita. Silti Lighthouse Relief jatkoi siivousprojektiaan viime kesänä. 24 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Niiden paikallistaminen ja nostaminen on vaikeaa. ”Jätteitä olisi ollut vaikeaa kuljettaa pois maitse, joten keräsimme ne kasoihin, ja pelastusalus Proactiva tai joku paikallisista kalastajista auttoi meitä hinaamaan ne pois.” Tulijoiden määrä Kreikan saarille on vähentynyt, osin Euroopan unionin ja Turkin vuonna 2016 tekemän pakolaissopimuksen takia. ”Tekemistä riittää aina. Käytännössä ihmiset on siis eristetty saarille, jotka aiemmin olivat vain läpikulkupaikkoja. ”Työ oli hyvin fyysistä. Ihmisiä rantautuu saarille yhä satoja viikossa, mutta nyt pelastusliivit ja veneet kerätään pois pääosin pian veneiden saapumisen jälkeen. Rannoilla oli myös paljon muuta roskaa, joka kerättiin samalla. Yksi siivoustoimin nan tarkoitus on tukea paikallisia. Vapaaehtoisten mukaan tavara piti usein kaivaa hiekasta, vedestä tai kivien alta ja raskaat kumiveneet paloitella veitsillä. Moniin paikkoihin päästäkseen piti vaeltaa tai jopa kiivetä köysien kanssa”, kertoo Alkisti. Joihinkin paikkoihin pääseminen on hyvin vaikeaa, ja viime kesänä löytyi Espanjalainen vapaaehtoinen Hernan leikkaa kumivenettä pienemmäksi
Lighthouse Reliefin ympäristöprojektin vetäjä Rohanna Nilsson sekä vapaaehtoiset Leslie ja Nawwar kaivamassa esiin syvälle rantakivikkoon uponnutta kumivenettä.
Työpaja työllistää kymmenkunta pakolaistaustaista ihmistä ja sen tuotot käytetään turvapaikanhakijoiden tukemiseen. Paja on yksi saarten monista pienimuotoisista kierrätysprojekteista, joihin paikallisilla ja järjestöillä tuntuu olevan paljon intoa. Yksi siivoustoiminnan tarkoitus on tukea paikallisyhteisöjä, joihin pakolaisten määrä on vaikuttanut monella tavalla. Monet uusioprojekteja tekevät valittavat, että jopa liivien saamisesta kaatopaikoilta on tehty vaikeaa tai mahdotonta. Kaikilla tulijoilla ei edes ole pelastusliivejä merimatkaa varten. 26 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Rannoilla lojuvat roskakasat saattavat osaltaan vähentää saarelle tärkeää turismia ja kääntää paikalliset turvapaikanhakijoita vastaan. Hän tekee vapaa-ajallaan pieniä siivousretkiä rannoille. S itä on pohtinut myös afganistanilainen, Iranissa varttunut Amir, joka saapui Lesbokselle turvapaikanhakijana vuonna 2016 ja on nyt saanut oleskeluluvan. ”Pelastusliiveistä pyydettiin sata euroa. Pienen mittakaavan uusiokäyttö ei kuitenkaan koko ongelmaa ratkaise. Tänä vuonna aloitamme kesäkuussa ja jatkamme niin kauan kuin sää sallii”, kertoo järjestön viestintäjohtaja Clara Marshall. Ei ollut Amirillakaan. Päivisin hän ompelee Safe Passage -työpajalla, jossa vanhoista pelastusliiveistä ja kumiveneistä valmistetaan laukkuja ja muita uusiotuotteita. ”Materiaalit muistuttavat minua matkastamme ja siitä, mitä täällä ja koko maailmassa tapahtuu – siirtolaiskriisistä”, pohtii Amir ompelukoneen äärellä. Ei minulla ollut niihin rahaa.” vieläkin paljon kaksi tai kolme vuotta vanhaa materiaalia
Eri salakuljettajilla on eri käytäntö. Maailman Kuvalehti 2/?2019 27. ”Liiveistä pyydettiin sata euroa. Hänellä ei ollut varaa maksaa salakuljettajille pelastusliiveistä. Ei ole myöskään itsestään selvää, että liiveistä on vaaratilanteessa apua. Palestiinalainen Mahmoud erottelee työkseen pelastusliiveistä materiaalit kierrätystä varten. Aikuisten liiveissä voi olla materiaaleja, jotka pahimmillaan kastuessaan imevät vettä. Samaa odottavat saarille kasatut tuhannet pelastusliivit: että joku päättäisi niiden kohtalosta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista niille yli 14 000 ihmiselle, jotka ovat juuttuneet Kreikan saariston paikoin pahasti ylikansoitetuille leireille odottamaan mahdollista pääsyä mannermaalle tai muualle Eurooppaan. Jotkut ystäväni kertovat, että ovat maksaneet liiveistä vain 50 Turkin liiraa [vajaat 8 euroa]”, hän sanoo. Amir saapui Lesbokselle vuonna 2016. Ei minulla ollut niihin rahaa”, sanoo Amir. Ne antavat mahdollisuuden uudenlaiseen elämään pakolaisleirien ulkopuolella. ”Veneessä, jolla saavuin, noin puolella matkustajista oli pelastusliivit. Ihmisiä rantautuu saarille yhä satoja viikossa. Lapsille on puettu halpoja ilmatäytteisiä liivejä, jotka on tarkoitettu lähinnä uimaan opettelun apuvälineeksi. Lighthouse Reliefin mukaan salakuljettajat myyvät ihmisille usein kelvottomia liivejä. Lesboksella kierrätyspajoja vetävä Yioula esittelee saarelle rantautuneesta kumiveneestä tehtyjä korvakoruja. A mir työtovereineen saa nyt elantonsa samoista materiaaleista, joista he maksoivat tehdäkseen vaarallisen matkan meren yli. Pelastusliiveistä tehtyjä tavaroita myydään etupäässä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän kertoo kumiveneen olleen niin täynnä, että hän roikotti koko matkan toista jalkaansa veneen ulkopuolella. Tuotteet pakataan yksinkertaisiin postipaketteihin, ja ne lentävät pois Lesbokselta
Esimerkiksi International Renewable Energy Agency Trine rahoittaa yhteisöjen perustamia yrityksiä, jotka sitoutuvat maksamaan lainan takaisin. ”Joukkorahoitus sopii hyvin aurinkopaneelien asentamiseen. Trineen on rekisteröitynyt noin 8 000 sijoittajaa, joista suurin osa on Ruotsissa asuvia yksityishenkilöitä. Ripeä väestönkasvu tuottaa monenlaisia haasteita. Luku kasvaa nopeasti: YK:n väestöennusteen mukaan Afrikan väestö on vuonna 2050 vähintään kaksinkertaistunut nykyisestä, ja vuosisadan loppuun mennessä afrikkalaisia on ennusteiden mukaan yli neljä miljardia. Mahdollisesti, mutta ei väistämättä. Vielä toistaiseksi Afrikan päästöt ovat vähäiset, mutta nousevatko Afrikan maat tulevaisuudessa maailman pahimpien saastuttajien joukkoon. Aurinkosähkön täysi potentiaali on kuitenkin vielä hyödyntämättä. Vuodesta 2015 lähtien rahoitusta on myönnetty yli 50 hankkeeseen enimmäkseen Afrikan suurten järvien alueella Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa. Yksi huolenaihe on, mitä tapahtuu Afrikan hiilidioksidipäästöille, kun sekä väestö että talous kasvavat vauhdilla. Hankkeet tarvitsevat suuren alkupääoman, mutta sen jälkeen sähkön tuotanto on turvattu pitkälläkin aikavälillä”, kertoo Trinen viestintävastaava Hanna Lindquist. Kustannusten lasku on huomattu myös markkinoilla. Teksti: Johannes Jauhiainen Kuva: William Ilboudon kotialbumi 28 2/?2019 Maailman Kuvalehti. A frikan mantereella asuu tällä hetkellä noin 1,2 miljardia ihmistä. Vuonna 2017 yksityiset sijoitukset aurinkoenergiaan nousivat edellisvuoteen verrattuna peräti 41 prosenttia, globaalisti yhteensä 12,8 miljardiin dollariin, arvioi ajatushautomo Mercom Capital. Kaikkiaan alustan kautta on lainoitettu hankkeita 16 miljoonalla eurolla. Suomessa Trinen palveluita välittää kestävän energian joukkorahoitusta tekevä Joukon Voima. Rahoituksen muotoja on myös entistä enemmän. Lainat ovat olleet kooltaan keskimäärin 150 000 euroa, mutta kalleimmat ovat miljoonaluokan hankkeita. Lindqvistin mukaan joukkorahoitus ratkaisee monta sellaista ongelmaa, joihin kehitysyhteistyö tai perinteisemmät rahoitusmallit usein törmäävät. Aurinkosähkö valaisee afrikkalaiskoteja -järjestön mukaan aurinkovoiman kustannukset ovat vuonna 2020 peräti 40 prosenttia pienemmät kuin vuosikymmen aiemmin. Joukkorahoitus ei esimerkiksi ole riippuvainen kehitysyhteistyötä säätelevistä hallitusohjelmista. Energiantuotannon joukkorahoitus ei kuitenkaan korvaa kehitysyhteis työtä Yhä useampi kotitalous Afrikassa saa sähkönsä aurinkopaneeleista. Esimerkiksi ruotsalaisyritys Trine tarjoaa joukko rahoitukselle alustan, jossa yksityiset lainoittajat rahoittavat aurinkopaneelihankkeita kehittyvissä maissa. Australian ohella Afrikka on maailman mantereista aurinkoisin, ja sillä on huomattavat mahdollisuudet hyödyntää edullista aurinkoenergiaa
Maailman Kuvalehti 2/?2019 29. tai perinteisiä sijoittajia, sanoo Turun yliopistossa Itäja Keski-Afrikan energiankulutusta tutkiva Joni Karjalainen. Aurinkoenergian hyödyntäminen teollisiin tarkoituksiin vaatisi, että paneelit tuottaisivat sähköä enemmän kuin kotien valaistukseen vaadittavat 50 wattia. Olisiko mahdollista saada mukaan enemmän naisyrittäjiä?” Karjalaisen mukaan Afrikan maista Tansaniaa ja Keniaa pidetään aurinkoenergian edelläkävijöinä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta keskeistä olisi, että aurinkoenergiaa ryhdyttäisiin hyödyntämään myös teollisuudessa ja maataloudessa, sanoo burkinafasolainen William IlBurkinafasolainen yrittäjä William Ilboudo uskoo, että aurinkosähköllä on potentiaalia myös teollisuusja maatalouskäytössä. Tulevaisuudessa ne voisi tehdä aurinkoenergiaa hyödyntävillä koneilla, mikä vähentäisi perheiden tarvetta hankkia paljon lapsia auttamaan kotitöissä ja maanviljelyssä”, Ilboudo sanoo. boudo, joka on työskennellyt 20 vuotta yrittäjänä aurinkoenergian parissa. ”Monessa Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa jopa puolet energiasta kuluu ilmastointiin. Kodeissa ilmastointia käytetään paljon öisin ja iltaisin, kun aurinko on jo laskenut.” Ratkaisuna voisi Ilboudon mukaan olla Yhdysvalloissa kehitetty keksintö, joka tuottaa päivän aikana aurinkoenergialla jäätä, jota voi yöllä käyttää rakennusten viilentämiseen. ”Esimerkiksi peltotyöt tehdään Afrikassa usein ihmisja eläinvoimin. Maassa on paikallista osaamista, kansainvälisiä yrityksiä houkuttelevat markkinat ja kevyt byrokratia. Myös Lindquist painottaa, ettei ole sattumaa, että moni Trinen rahoittama hanke on toteutettu juuri Keniassa. Tämä johtuu osittain siitä, että maissa on tehty pitkäjänteistä työtä tietoisuuden levittämiseksi ja kuluttajatrendien selvittämiseksi. Tosin aurinkoenergiasektorin kehitystä pitäisi lähestyä laajempana kokonaisuutena. ”Kyse ei ole joko–tai-ratkaisusta, vaan joukkorahoitus on tervetullut lisä, josta perinteiset rahoitusmallit voivat hyötyä”, Karjalainen arvioi. Innovatiiviset ratkaisut myös säästäisivät energiaa. Tuntevatko paikalliset yrittäjät nousevien alojen uudet mahdollisuudet ja kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta keskeistä olisi, että aurinkoenergiaa hyödynnettäisin myös teollisuudessa. ”On kiintoisaa, että joukkorahoituksella ja kehitysyhteistyöllä rahoitetaan sellaisten yksityisten yritysten toimintaa, jotka ratkovat kehityshaasteita
Kuka vastaa ilmastopakolaisista. Teksti: Juha Mäkinen Kuvitus: Outi Kainiemi. Ilmastonmuutos voi lähitulevaisuudessa ajaa kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. Se ei kuitenkaan oikeuta pakolaisstatukseen, joten ihmisten avuntarpeeseen on vastattava muilla keinoilla
Kuka vastaa ilmastopakolaisista?
Ilmastonmuutos voi olla yksi niistä, mutta sitä on mahdoton irrottaa muista tekijöistä. Mutta yksi asia on selvää: maailman tähän asti kokemat pakolaiskriisit ovat pikkujuttu verrattuna siihen, mitä on odotettavissa. Muutamaa vuotta myöhemmin Teitiota oli jättänyt viisuminsa uusimatta, minkä vuoksi häntä uhkasi karkotus. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri alueiden elinkelpoisuuteen myös esimerkiksi sademäärien muutoksen kautta. Todellisuudessa tapaus oli hieman vivahteikkaampi. Toistaiseksi ilmastopakolaisten asemaa ei kuitenkaan ole sopimuksilla tunnustettu. Maahanmuuttopolitiikkaa voidaan määritellä siten, että ihmisiä voidaan hyväksyä maahan erilaisilla humanitaarisilla kriteereillä.” Kohonen huomauttaa, että olisi hyvin vaikeaa määritellä tarkasti, kenelle ilmastopakolaisen status voidaan myöntää. Maailman tulisi valmistautua asiaan jotenkin. Maailmanpankin vuonna 2018 julkaisemassa raportissa on tarkan mallinnuksen avulla pyritty täsmällisempiin arvioihin. ”Jos pakolaisia koskevaa lainsäädäntöä nyt avattaisiin, emme ehkä voittaisi mitään, vaan saattaisimme menettää nekin asiat, joista on aikanaan saatu sovittua”, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen. Usein toisteltu luku on 200 miljoonaa ihmistä vuoteen 2050 mennessä. Jos ihminen jättää koti seutunsa, syitä on tyypillisesti useampia. Ilmastonmuutos monimutkaistaa asetelmaa. Rankkasateita taas on odotettavissa Afrikan mantereen keskiosissa ja Etelä-Aasiassa. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Suomen-toimiston päällikkö Simo Kohonen on samoilla linjoilla: ”On parempi pitäytyä olemassa olevissa sopimuksissa. Asian ratkaisemiseksi on myös ehdotettu kokonaan uusien kansainvälisten sopimusten laatimista. Vuoden 2050 jälkeen ilmiö voi vielä kiihtyä huomattavasti, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset pahenevat. I lmastopakolaisten määrästä tulevina vuosina on esitetty vaihtelevia arvioita. Sen sijaan ihmiselle voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa esimerkiksi sodan tai ympäristökatastrofin seurauksena. Teitiota ja hänen vaimonsa olivat tulleet Uuteen-Seelantiin työviisumilla vuonna 2007. Sopimustekstin mukaan pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on ”perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta”. Hitaasti etenevää muutosta ei mielletä katastrofiksi samassa mielessä kuin äkillisiä maanjäristyksiä tai tulivuorenpurkauksia. Kansainvälinen media esitteli Teitiotan ”maailman ensimmäisenä ilmastopakolaisena”. Ilmastomallien mukaan paheneva kuivuus uhkaa etenkin eteläistä Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa, VäliAmerikkaa, Yhdysvaltojen lounais osia ja eteläistä Afrikkaa. Esimerkiksi Malediivien hallitus ehdotti jo vuonna 2006 sopimuksen muuttamista siten, että se kattaisi myös ilmastopakolaiset. Geneven pakolaissopimus laadittiin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. ”Lähtemisen perussyyn määritteleminen on jo nyt vaikeaa, ja tulevaisuudessa se on vielä vaikeampaa”, toteaa Annu Lehtinen. Tapausta hoitanut asianajaja haistoi tilaisuuden tehdä tapauksesta kansainvälinen uutispommi. Kuivuus ei merkitse yhtä absoluuttista tuhoa kuin saarivaltioiden vajoaminen aaltoihin, mutta sen vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajempaan ihmisjoukkoon. Teitiota ja hänen perheensä karkotettiin maasta vuonna 2015. Uutinen levisikin nopeasti ympäri maailman, mutta Uuden-Seelannin oikeuslaitos ei vakuuttunut. Raportissa on esitetty kolme erilaista skenaariota, joista pahimman mukaan maailmassa olisi vuoteen 2050 mennessä 143 miljoonaa ilmastopakolaista, heistä 60 prosenttia Afrikassa. ”Lähtemisen perussyyn määritteleminen on jo nyt vaikeaa, ja tulevaisuudessa se on vielä vaikeampaa.” 32 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Köyhyys, nälänhätä tai edes sota eivät siis oikeuta pakolaisstatukseen. K iribatin kaltaiset matalat saarivaltiot ovat ilmastonmuutoksen ilmeisimpiä häviäjiä: ne uhkaavat kadota kokonaan. V uonna 2013 kiribatilainen Ioane Teitiota anoi Uudesta-Seelannista turvapaikkaa vedoten siihen, että ilmastonmuutos uhkaa hukuttaa koko hänen kotisaarensa. Jos merkittävien viljelyalueiden tuotantokyky alenee pysyvästi, edessä voi olla mittavia nälänhätiä. K eskustelua pakolaissopimuksen uudistamisesta on käyty 1900luvun lopulta lähtien. Yhtälöstä entistä vaikeamman tekee väestönkasvu, joka jatkuu kiivaana etenkin Afrikan maissa. Joillakin alueilla ongelmaksi muodostuvat lisääntyneet sademäärät ja tulvat, mutta merkittävin uhka on kuivuus, joka voi vaikeuttaa ruoantuotantoa dramaattisesti. Monet pakolaiskysymysten kanssa työskentelevät ovat sitä mieltä, että vallitsevassa poliittisessa ilmapiirissä sitä ei kannata edes yrittää. Vaikeuksia tuottaa se, ettei ole selvää, kenen pitäisi ottaa vastuu ilmastopakolaisista – virallisesti kun sellaisia ei edes ole olemassa. Asiaan liittyy niin monta muuttujaa ja epävarmuustekijää, että valistuneinkin arvio on lähinnä arvaus
Maailman Kuvalehti 2/?2019 33. klo 11.00. Esimerkiksi Darfurin alueella yli 15 vuotta jatkuneen konfliktin samoin kuin Syyrian sisällissodan yhtenä taustasyynä on nähty alueita riivannut kuivuus. Ihmisten uudelleen asuttaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, ja ilmastonmuutos iskee kipeimmin köyhiin maihin. Vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena turvapaikkapolitiikkaa kuitenkin kiristettiin, eikä humanitaarista suojelua ole myönnetty toukokuun 2016 jälkeen. Jos ihminen jättää kotinsa, syitä on tyypillisesti useita. Sopimus on kuitenkin luonteeltaan ennen kaikkea julistus, eikä se tuota valtioille mitään velvoitteita. Esimerkiksi Suomi hyväksyi aiemmin ympäristöja ilmastotekijät humanitaarisen suojelun perusteiksi. Lähes miljoona somalialaista pakeni naapurimaihin, mutta on mahdoton yksiselitteisesti eritellä, kuka pakeni kuivuutta ja kuka sotaa – monet todennäköisesti molempia. klo 18.10. Ilmastonmuutos voi osaltaan kärjistää konflikteja tai aiheuttaa niitä. Keskustelu ”Ilmastonmuutos humanitaaristen kriisien aiheuttajana” Mekong-lavalla (Rautatientori) la 25.5. S opimuksia tai ei, ihmiset liikkuvat joka tapauksessa. Se voi tarkoittaa yksinkertaisesti muiden, jo olemassa olevien sopimusten ja lakien nykyistä aktiivisempaa soveltamista. Lehtinen nostaa esimerkiksi Somalian tilanteen vuosina 2011–2012. ”Ratkaisujen on oltava kuhunkin tilanteeseen sovitettuja. Pakolaisoikeuden professori Jane McAdam australialaisesta Uuden EteläWalesin yliopistosta muistuttaa, että suurin osa muuttoliikkeestä on joka tapauksessa valtioiden sisäistä tai lähialueille suuntautuvaa. Lisäksi Somaliassa oli käynnissä edelleen jatkuva sisällissota. Ensisijaisesti pitäisi edelleen pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta niin, että ihmiset voisivat asua kotonaan – saarilla, savanneilla tai kaupungeissa. Ilmakehään päätynyt hiilidioksidi taas on suurimmaksi osaksi peräisin teollisuusmaiden savupiipuista ja pakoputkista. He korostivat, että pakolaiseksi lähteminen on heille viimeinen vaihtoehto. Pääministeriksi noussut työväenpuolueen Jacinda Ardern ilmoitti käynnistävänsä Tyynenmeren saarivaltioille suunnatun viisumiohjelman, jossa Uusi-Seelanti vastaanottaisi vuosittain tietyn kiintiömäärän nimenomaisesti ilmastonmuutoksen uhkaamia pakolaisia. Liikkuvuutta voidaan helpottaa alueellisilla tai kahdenvälisillä sopimuksilla”, McAdam sanoo. Annu Lehtinen peräänkuuluttaa EU:lta yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa, jotta päätökset eivät jäisi yksittäisten valtioiden varaan. ”Olisi järkevää luoda käytäntöjä, joiden avulla ihmiset pystyisivät liikkumaan esimerkiksi kausityön perässä säännönmukaisesti ja laillisia väyliä pitkin. Vaikka kansainvälinen oikeus ei tunnusta ilmastopakolaisuutta, pulaan joutuneita ihmisiä täytyy auttaa. Keskustelu ”Kun ilmasto pakottaa lähtemään” MK-festivaalien Taiga-lavalla (Kansallisteatterin Lavaklubi) la 25.5. Koko Itä-Afrikkaa vaivasi tuolloin poikkeuksellisen paha kuivuus, joka johti nälänhätään. P alataan vielä lopuksi takaisin Tyynenmeren rannoille. Jollei niitä ole, he joutuvat turvautumaan turvapaikkaprosessiin.” Viime joulukuussa hyväksyttyä YK:n kansainvälistä siirtolaisuussopimusta (Global Compact on Migration ) on kiitelty siitä, että siinä tunnustetaan selvästi ilmastonmuutos yhtenä siirtolaisuuden syynä. Keskeinen kysymys koskee taakanjaon oikeudenmukaisuutta. Ioane Teitiota ei saanut Uudesta-Seelannista turvapaikkaa, mutta meni vain pari vuotta, kun maassa oli toinen ääni kellossa. Siihen unioni ei ole ainakaan toistaiseksi pystynyt. Ardernilla oli eittämättä jalot aikeet, mutta aloite sai nihkeän vastaanoton saarivaltioiden edustajilta. Simo Kohonen painottaisi työperäisen maahanmuuton helpottamista
Kylmässä suihkussa Timo Korpi aloitti viime syksynä tiukan päästöpaaston. Teksti: Ruut Tolonen Kuva: Silja Viitala Timo Korpi on peseytynyt syyskuusta saakka kylmällä vedellä ilmastosyistä. ”Suihku kestää minuutin päivässä, joten muutos ei tuntunut vaikealta.”. Sen myötä Korpi luopui monista mukavuuksista, mutta sai tilalle tunteen siitä, että hänen arvonsa ja tekonsa vastaavat toisiaan
Siksi hänen Yle Kioskille tekemänsä Ilmastouutiset -videosarja rakentuu pitkälti hänen oman paastovuotensa ympärille. Helsingin Kalliossa asuva Korpi kulkee tätä nykyä bussin sijasta raitiovaunuilla ja junilla. Todennäköisesti se kuitenkin oli suhteellisen pieni. Suomen Kuvalehden tilaus piti katkaista. Korpi jakaa tyttöystävänsä kanssa reilun 40 neliömetrin kaksion eli asuu puolet keskivertosuomalaista ahtaammin. Hyvästit olivat kuitenkin välttämättömät. Hyvästi ravintolat, kuntosalikortti ja lämpimät suihkut. Lämmitys ja sähkön käyttö pysyvät todennäköisesti suhteellisen ennallaan, jos vain pystymme vaihtamaan energianH yvästi riisi, hyvästi lentomatkat, hyvästi uudet tavarat. Jo syksyllä Korpi osti käytetyn lämpömittarin (yksi harvoista tavaroista, joita hän on hankkinut sitten paaston aloittamisen) ja käänsi pattereita niin, että lämpötila kotona laski 19 asteeseen. Vähän vaikeampaa. Tällaisten kysymysten ympärillä ilmastonmuutoksen hillitsemistä käsittelevät jutut usein pyörivät. Pihvi vai auto. Hyvästi Toyota Corolla. Olin rakastunut siihen elämäntapaan ja hauskanpitoon, jota sain auton kanssa kokea”, Korpi sanoo. Korpi oli päättänyt rajata vuosittaiset päästönsä kahteen hiilidioksiditonniin eikä laskelmia tehdessään keksinyt minkäänlaista tapaa, jolla saisi vuotta aiemmin kesäautoksi hankkimansa Toyota Corollan mahtumaan kiintiöönsä. Lentomatkailua Korpi harrasti maltillisesti, ja matala tulotaso rajoitti tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyviä päästöjä. Tulevaisuudessa eläintuotteet vaihtuvat lihankorvikkeisiin ja laboratoriolihaan, ja sähköautot korvaavat polttomoottorilliset esi-isänsä. Koska Korven päästötavoite on äärimmäisen tiukka – viidennes keskivertosuomalaisen päästöistä – hän on joutunut karsimaan myös palveluiden kuluttamista. Hieman aiempaa viileämpään huoneilmaan tottuu yllättävän nopeasti, eikä kotona tarvitse värjötellä, Korpi vakuuttaa. ”En olisi etukäteen uskonut, että autosta luopuminen tekee niin tiukkaa. Viime aikoina ruokalistalla ovat olleet esimerkiksi linssilasagne ja kalakeitto tofusta. ”Meidän pitäisi vaihtaa energianlähteemme vähäpäästöisiin, kuten tuuli-, ydinja aurinkoenergiaan sekä maalämpöön”, sanoo Korpi. ”Tein just jutun sähköstä ja opin, että lämmitys on saatanasta”, Korpi huokaa. Helppoa. Korpi ei ole koskaan kuulunut siihen ihmisryhmään, joka rakastaa lotraamista, ja kylmästä suihkusta saa ”avantofiilikset”. Hän muistuttaa, että useiden ilmastoasiantuntijoiden mukaan elämäntapamme ei tarvitse muuttua kuin näennäisesti. Suomalaisten rikkaimman kymmenyksen päästöt ovat 2,6-kertaiset pienituloisiin verrattuna. Siksi kuntosalikortti on tauolla eikä Korpea ole nähty myöskään kiipeilykeskuksessa, elokuvateattereissa tai yökerhoissa; niiden lämmittäminen kun tapahtuu kivihiilellä ja maakaasulla. Lihansyönnin hän lopetti jo kymmenen vuotta sitten. Millaisia, sitä Korpi selvitti luke”Tähän elämäntapaan liittyy lapsellista löytämisen iloa mi tättömänkin pienistä jutuista: ai, tämän voi tehdä näinkin!” Maailman Kuvalehti 2/?2019 35. Ei tämä mikään yhtenäiskulttuuri ole”, Korpi sanoo. Sen alemmas kerrostalossa ei tunnu pääsevän. Ne hyvästit autolle olivatkin yllättäen ”vitun iso juttu”, kun helsinkiläinen Timo Korpi, 30, aloitti syyskuussa 2018 vuoden kestävän päästöpaaston. Aiemmin noutoruokaa harrastanut Korpi on alkanut kokkailla tyttöystävänsä kanssa ja opetellut hyödyntämään sesonkiajattelua ja silakkaa. Selvää kuitenkin oli, että siitä luopumisen lisäksi tarvittaisiin muitakin muutoksia. malla ja käyttämällä päästölaskureita, joista tarkimpana ja kunnianhimoisimpana hän pitää Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskuria. ”On ollut jännä huomata, että käytännössä köyhimmät ihmiset Suomessa saastuttavat vähiten. ”Näin lyhyellä aikajänteellä ei ole kauheasti muita juttuja, mitä ehtisin tehdä, mutta jatkossa haluaisin rakentaa sähköpyörän, oppia kasvattamaan ruokaa ja biokaasuautoilla.” Valtaosa suomalaisten päästöistä syntyy ruoasta, asumisesta ja liikkumisesta. Hienosäätöä koki myös julkisilla liikkuminen. Korpi uskoo, että kahden hiilidioksiditonnin tavoitteeseen pääseminen on hänelle mahdollista siksi, että hänen ainoa suuri ilmastopaheensa oli auto. Korpi taas halusi lähestyä aihetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja henkilökohtaisesti. Myöskään kuumien suihkujen vaihtuminen kylmiksi ei tunnu erityiseltä uhraukselta. Lisäksi Korpi konsultoi Syken tutkijaa Marja Saloa ja ”päästösenseitään”, tutkija Mikko Valtosta. Korpi on nimittäin siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että ehtii käyttää ilmastoasioihin perehtymiseen aikaa: päästöpaastovuosi on osa hänen työtään. Toisaalta tosiasia on, että palveluistakin kertyy päästöjä. ”Kun mukaan otti polttoaineen lisäksi autopaikan ja -vakuutusten ilmastovaikutukset, auto oli pakko jättää pois.” Korvella ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka suuri hänen henkilökohtainen hiilijalanjälkensä oli ennen syyskuuta. Kaikki, mihin rahaa käyttää, saastuttaa enemmän tai vähemmän
Uuden opettelu ja vaihtoehtojen karsiminen pakottavat mielen kiinnostavaan asentoon. Katso Ilmastouutiset 3. Liikenteestä ainoastaan lentämiselle ei näytä löytyvän kestävää korvaajaa edes keskipitkällä aikavälillä. Ja toisaalta: koska ilmastonmuutos on todellinen kriisi, eikö hätätilatunnelma ole perusteltua. Kun ei pääse baariin, kotibilekutsu saa uutta hohtoa. ”Sen pitäisi olla metroradan varrella – ja meren ja järven rannalla”, Korpi vitsailee. Keskity suuriin linjoihin 2. ”Siksi on vielä vaikea sanoa, onko tämä, miten nyt elän, tulevaisuudessa tavallista arkea. tuotantomme fossiilisesta vähäpäästöiseen. Ongelmia ei välttämättä kannata ratkoa yksin. Timo Korven vinkit päästöpaastoajille: 1. On erikoista, että tavalliselle ihmiselle samaistuttavia ilmastoihmisiä ei juuri ole.” Ensi syksyyn saakka Korpi voi olla sellainen Ilmastouutisten katsojille. Silloin Korven ei tarvitsisi jäädä kotiin, kun kaverit lähtevät leffaan tai baariin. ”Ei tarvitse sitten olla se, joka yrittää selittää tuleville sukupolville, että en se minä ollut, joka tuhosi planeetan.” Jonkinlaisena uuden elämäntavan pioneerina toimiminen motivoi Korpea. Ole onnellinen Korven Toyta Corolla odottaa kohtalonsa ratkeamista Ylen parkkihallissa.. Timo Korpi kokee, että vähäpäästöinen arki on tuonut hänen elämäänsä paljon hyvää. Kunnossa pysyy myös pelaten pipolätkää, eikä kaveriporukan mökkireissuakaan tarvitse jättää välistä, kun auton tankissa on biodieseliä ja kyytiläisiä riittävän monta. ”Tähän elämäntapaan liittyy lapsellista löytämisen iloa mitättömänkin pienistä jutuista: ai, tämän voi tehdä näinkin! En ylipäätään ajattele tätä vuotta kieltäymyksen kautta, vaan uteliaana kokeiluna ja seikkailuna.” Korpi on vitsaillut, että päästöpaastoon ryhtyminen on samalla tulevan hautarauhan turvaamista. Ja luultavasti sen jälkeenkin. Sanotaan, että tällaisilla ilmastoteoilla ostetaan omaatuntoa puhtaaksi. ”Tiedän että tulen jatkamaan, sillä tämä elämäntapa kiinnostaa ja tuntuu merkitykselliseltä. Taannoin hän kyseli katugallupissa, kenen ihmiset ajattelevat elävän ilmaston kannalta kestävää elämää. Korpi ei haaveile säntäävänsä syyskuussa törsäämään kaikkeen, mitä ei ole vuoden aikana saanut ostaa. ”Mutta hän on aika far out . Yhtä hyvin saattaa olla että näin eletään vain silloin, kun kriisinappi on jo painettu pohjaan. Unelmana olisi pieni, maalämmöllä lämpiävä omakotitalo, jonka katolla olisi aurinkopaneelit ja pihalla tilaa kotitarveviljelmille. Päästöpaasto on kuitenkin säästänyt ilmakehän lisäksi euroja, joten harkinnassa on kompaktin asunnon osto. Hän on ajatellut nostaa määrää maltillisesti, ehkä noin viidelläsadalla kilolla. Korpi nimittäin uskoo, ettei kyseessä ole vuoden vaan loppuelämän kestävä kokeilu. Mutta mikä on lopulta tärkeämpää kuin se, että voi tuntea elävänsä arvojensa mukaan?” Kahden tonnin päästökiintiöllä Korpi tuskin tulevista vuosista selviää. Pentti Linkola, suomalaiset vastasivat. Sen hän käyttää luultavasti lähinnä palveluiden kuluttamiseen
Tapahtumaa varten häntä pyydettiin miettimään, mikä on hänen mielestään tärkein ilmastoteko. ”Olen miettinyt, että haluan lähestyä ilmastonmuutosta yhteisöllisyyden kautta. Sen sijaan Ylen parkkihalliin säilötyn Toyotan rattiin tarttuminen himottaa edelleen. Vielä viisi vuotta sitten Korven oman elämän haasteet veivät niin paljon energiaa, ettei häneltä olisi liiennyt aikaa ilmastonmuutoksen päivittäiselle pohdiskelulle. ”Nyt kun rahaja rakkausasiat ovat kunnossa, minulla on resursseja tähän”, hän sanoo. Toisaalta kuluva vuosi on opettanut sen, että vaikka resursseja löytyisi, ongelmia ei välttämättä kannata ratkoa yksin. Korpi päätyi kahteen vastaukseen: ”Ole onnellinen” ja ”Mitä teetkin, tee se yhdessä.” Ensimmäinen vastauksista liittyy siihen, että maailman epäkohtiin puuttuminen vaatii voimavaroja. Keskustelu ”Mitä väliä on yhden ihmisen teoilla ilmastonmuutoksessa?” su 26.5. Omakotitalossa Korpea kiehtoo Helsingin kaukolämpöverkosta irrottautuminen ja kestävien energiaratkaisujen kokeileminen käytännössä. ”Voi olla, että kun päästöpaastovuosi päättyy, menen heti seuraavana päivänä tekemään siitä biokaasuauton.” Hiljattain Timo Korpi oli puhumassa Helsingin Tiedekulmassa ilmastonmuutosta käsittelevässä tilaisuudessa. Tehokkaan kaavoituksen näkökulmasta talohaave on ristiriitainen, mutta kaikkia elämänvalintoja ei voi ajatella skaalattavina esimerkkiratkaisuina. Seuraavaksi voisi olla kiinnostava tehdä joku projekti ihmisistä, jotka tekevät yhdessä jotain aiheen parissa.” Näin paljon hiilidioksidipäästöjä Timo Korven tekemät muutokset säästävät vuositasolla Lämpimän suihkun vaihtaminen kylmään ~ 500 kg Autosta luopuminen ~ 1 600 kg Aikakauslehtitilauksen lopettaminen ~ 30 kg Huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella ~ 200 kg Ilmastoruokavalio (riisitöntä, vegaanista kausiruokaa) ~ 1 100 kg Korpi on laskenut luvut vertaamalla keskiarvoon. Timo Korven lähipiiri on suhtautunut tämän päästöpaastoon kiinnostuneesti ja etupäässä myönteisesti. klo 13.05 Taiga-lavalla (Kansallisteatterin Lavaklubi). Maailman Kuvalehti 2/?2019 37. Lentokoneeseen Korven on vaikea kuvitella enää nousevansa, ellei syynä olisi esimerkiksi tärkeä ja pakollinen työreissu
KUVAREPORTAASI Ihmiskunta on yhden ihmisiän aikana kiihdyttänyt luonnon varojen ja energian kulutuksen kestämättömälle tasolle. On tullut aika hidastaa ja muuttaa suuntaa. Teksti: Juha Mäkinen Kuvat: Greenpeace, iStock, Lehtikuva / Amos Gumulira/AFP & Adrien Morlent, All Over Press / Zakir Hossain Chowdhury & Aviation Images/REX & Imago stock, Flickr / shirokazan & NASA Goddard Space Flight Center, Lawrence Miglialo / Barefoot College, Varpu Sairinen. KUVAREPORTAASI
Työntekijät rakentavat suojamuuria merenrannalle Laem Talumphukissa eteläisessä Thaimaassa. Merten lämpeneminen ja mannerjäätiköiden sulaminen nostavat merenpintaa hitaasti mutta varmasti. Vuosisadan loppuun mennessä merenpinnan ennustetaan nousevan vähintään 30 senttiä, mutta päästöjen kehityksestä riippuen nousu voi olla suurempikin. Alaville maille ympäri maailman jo puolen metrin nousu merkitsee vaikeuksia.
Los Angelesin lentokentän nousevia ja lähteviä lentokoneita kuvattuna pitkällä valotusajalla. Aluksi ihan luontevalta. Autona on erikoisvarusteltu yhteiskuntaja talousjärjestelmä. Nykyisten eläkeläisten syntymän aikoihin maapallo oli merkittävästi erilainen paikka, eikä ihminen vielä ollut nykyisen kaltainen luonnonvoima. Vuonna 1950 maailmassa oli vasta 2,5 miljardia ihmistä, nyt meitä on 7,7 miljardia. 40 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Se tarkoittaa, että se voi pahimmillaan uhata koko inhimillisen sivilisaation olemassaoloa. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun nopeusmittari lähestyy 120:tä, tuntuisi mukavalta, jos kuski vähitellen nostaisi jalkaansa kaasupolkimelta. Kun lähdetään liikkeelle, vauhdin on tarkoituskin kasvaa. Vielä äskettäin se oli luksusta, mutta nykyään on arkista, että suomalainen lentää ulkomaille useita kertoja vuodessa. Lapsikuolleisuus, aliravitsemus ja äärimmäinen köyhyys ovat vähentyneet, koulutustaso taas noussut. Ekosysteemin elinvoimaisuutta kuvataan planetaaristen rajojen käsitteellä. Siinä sivussa myös puuhastelijoiden joukko on kasvanut. Laskennallinen maailman ylikulutuspäivä, jolloin olimme käyttäneet luonnonvaroja koko vuoden edestä, osui viime vuonna elokuun alkuun. Kaasu pohjassa on vauhditettu monenlaista ihmiskunnan pikku puuhastelua, kuten teollisuustuotantoa, energiankulutusta, lannoitteiden käyttöä, viestintää, liikennettä ja kansainvälistä matkailua. Näistä mittareista ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen, maankäytön muutokset sekä typen ja fosforin kiertokulku ovat jo ylittäneet planeettamme kantokyvyn turvalliset raja-arvot. huhtikuuta. Ekologisen kriisin voi nähdä kysymyksenä kadotetusta kohtuuden tajusta. Ihmiskunnan historiassa se on ohikiitävä hetki. Muutos on ollut nopea, yhden ihmisiän mittainen. Lentoliikenteen kokonaisvaikutus ilmakehän lämpenemiseen on noin neljä prosenttia, mutta osuus uhkaa kasvaa vauhdilla lentämisen edelleen yleistyessä. Kehitysoptimistin silmälasien läpi tarkasteltuna suuren kiihdytyksen aika on ollut ihmiskunnan hyvinvoinnin menestystarina. Vielä hetki sitten olisi ollut käsittämätön ajatus, että suomalaisen lautaselle päätyvä liha olisi ensin kasvanut Brasiliassa ja sen jälkeen rahdattu valtameren poikki Eurooppaan. Mikäli vauhti edelleen kasvaa, olo voi tuntua jo aika turvattomalta. Ruoantuotanto, matkustaminen, rakentaminen ja miltei kaikki inhimillisen toiminnan muodot ovat lyhyessä ajassa kasvaneet kohtuuttomiin mittoihin. Käsittämätöntä se on vieläkin, vaikka olemme ehkä turtuneet siihen. Muutos on ollut nopea, yhden ihmisiän mittainen. Suomen ylikulutuspäivä puolestaan koittaa selvästi aiemmin – tänä vuonna se oli jo 5. Samalla niistä on tullut luonteeltaan teollista toimintaa. Mutta sitten on se toinen puoli: kehityksen kylkiäisenä olemme saaneet monet ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit välkkymään punaisena. Kiihdytys on tuottanut vaurautta ja kohentanut terveyttä. Naudanlihan tuotannolla on eläinten kohteluun liittyvien ongelmien lisäksi merkittävät ilmastovaikutukset. 1990-luvulla alkanut halpalentoyhtiöiden nousu on muuttanut suhdettamme ulkomaanmatkailuun. WWF:n suosituksen mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet ovat olleet niin sanotun suuren kiihdytyksen aikaa. Naudan ruhoja Rungisin tukkutorilla Pariisissa. Ilmastonmuutos on luonteeltaan eksistentiaalinen uhka. 130, 140, 150… Hei, hidastahan jo! Olemme olleet tämän vertauskuvallisen auton kyydissä 70 viime vuotta. M iltä tuntuisi istua autossa, joka jatkuvasti kiihdyttäisi vauhtiaan. Perusteltua on kiihdyttää myös, kun siirrytään pihakadulta isommalle tielle ja siltä edelleen moottoritielle. Lukuisat talouden ja yhteiskunnan toimintaa kuvaavat kehityskäyrät singahtivat pian sodan jälkeen rajuun nousuun. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti enemmän kuin mihin on varaa. Tai että kala olisi elänyt koko elämänsä kasvatusaltaassa Norjan rannikolla ja kuljetettu sitten Thaimaahan fileoitavaksi. Lentäminen on yksi pahimmista valinnoista yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljen kannalta. Kuskina olemme me kaikki, ihmiskunta kollektiivisesti
Maailman Kuvalehti 2/?2019 41
Äärimmäisen tiheästi asutetussa Bangladeshissa kymmenet tuhannet ihmiset joutuvat vuosittain jättämään kotinsa jokirantojen eroosion vuoksi. Palmuöljy on monipuolinen tuote, jota käytetään niin elintarvikkeissa, kosmetiikassa kuin biopolttoaineissa. Ekologisen kriisin voi nähdä kysymyk senä kadotetusta kohtuuden tajusta. Palmuöljyn tuotanto nelinkertaistui vuosina 1995–2015, ja voimakas kasvu jatkuu. Suurin osa koko maailman palmuöljystä tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa. Viljelmien tieltä on tuhottu miljoonia hehtaareja sademetsää. Palmuöljyn viljelyn tieltä raivattua entistä sademetsää Indonesian Kalimantanissa. Luhistunut talo Bangladeshin Shariatpurissa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä: kosteilla alueilla sateet lisääntyvät, kuivat alueet kuivuvat entisestään. 42 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Eroosio on luonnollinen ilmiö, jota ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet ja tulvat voivat voimistaa. Kuivunut Chilwa-järvi Malawissa. Vaikutukset alueiden elinkelpoisuuteen voivat olla dramaattisia
Hiili aiheuttaa kaikista energianlähteistä suurimmat hiilidioksidipäästöt. Garz weilerin louhos on kooltaan noin 31 neliökilometriä – Keravan kaupungin verran. Lisäksi sen kaivaminen avolouhoksista muuttaa laajat alueet rujoksi jättömaaksi. Maasta olet sinä tullut Garzweilerin avolouhoksella Saksassa louhitaan ruskohiiltä valtavilla koneilla. Saksa on onnistunut merkittävästi kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta, mutta yli kolmannes maan energiantuotannosta tulee yhä hiilestä. Vaikka uusien hiilivoimaloiden rakentaminen on viime vuosina merkittävästi vähentynyt, hiilivoiman kokonaistuotanto kasvaa edelleen.. Koko maailman energiantuotannosta hiilen osuus on lähes 30 prosenttia
Vuonna 1950 Suomessa oli noin 40 000 kesämökkiä tai huvilaa. Vuonna 1950 suomalaiset kuluttivat 29 kiloa lihaa henkeä kohden, nykyään keskivertosuomalainen kuluttaa 81 kiloa lihaa vuodessa. Samankaltainen kehitys on toistunut eri puolilla maailmaa. Sopimus saatiin laadittua suhteellisen ripeällä aikataululla, ja se tehosi: CFC-kaasujen tuotanto saatiin pudotettua lähes olemattomiin, ja otsonikerros on vähitellen toipumassa. Nyt niitä on yli 500 000. 44 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Kun vauhti kasvaa liian suureksi, ulosajossa syntyy rumaa jälkeä. Niistä irtautuminen edellyttää joko mittavaa panostusta uusiutuviin energialähteisiin – jotka eivät ole ongelmattomia nekään – tai selvää suunnanmuutosta. Kiihdytyksestä kertovat myös monet suomalaisten arkea kuvaavat tilastolukemat. Ilmastonmuutoksen kohdalla kysymys on vaikeampi. Meillä puolestaan olisi korkea aika etsiä kadoksissa ollut jarrupoljin ja tehdä rivakka suunnanmuutos. Ihmisten ei tarvinnut luopua jääkaapeista tai ilmastointilaitteista. Maailman köyhimmissä maissa jalkaa vasta sovitellaan kaasupolkimelle. Vanhan bensasyöpön auton voi vaihtaa hybridiautoon ja kotiin ostaa ekosähköä, mutta kokonaisuudessaan maailmantalous ja moderni elämäntapamme perustuvat vielä pitkälti fossiilisten polttoaineiden varaan. Jotkin maat ovat olleet kehityskulussa Suomea edellä, moni muu tulee perässä. Jos maailma pystyi puhaltamaan yhteen hiileen otsonikadon torjumiseksi, miksi sama ei tunnu tepsivän ilmastonmuutokseen. Otsonikerrosta tuhoavien CFC-kaasujen rajoittamista koskeva Montrealin sopimus vuodelta 1987 nostetaan usein esimerkiksi onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Ihmiskunnalla on kyllä aiempaa näyttöä äärimmäisen vakavien uhkien onnistuneesta torjunnasta. Sähkönkulutuksen määrä Suomessa on samassa ajassa yli 20-kertaistunut, henkilöautojen määrä satakertaistunut. Keskiverto suomalainen kuluttaa 81 kiloa lihaa vuodessa. Yksi osa selitystä on, että CFC-yhdisteille oli tarjolla korvaavia vaihtoehtoja
Uusiutuvan energian lisääminen ei auta, ellei samalla vähennetä radikaalisti fossiilisen energian tuotantoa ja energiankulutusta ylipäänsä. Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa, muttei suinkaan ainoa. Etelä-Englannissa sijainneen Richborough’n hiilivoimalan jäähdytystornit purettiin vuonna 2012. Samalla ne voivat auttaa köyhimpiä alueita perustarpeiden tyydyttämisessä. Ilmasto lämpenee arktisella alueella kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, mikä aiheuttaa merkittäviä ongelmia Arktiksen kasveille ja eläimille. Tutkijat ottavat näytteitä arktisen merijään pinnalle kertyneestä sulamisvedestä Tšuktšimerellä. Helsingissä huhtikuun alussa järjestetylle ilmastomarssille osallistui järjestäjien mukaan jopa 20 000 ihmistä. Guatemalalaiseen Palin kylään asennetuilla aurinkopaneeleilla saadaan koteihin sähkövalo. Olennainen keino ilmastonmuutoksen hillinnässä on siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin. Maailman Kuvalehti 2/?2019 45. Kansalaisaktivismilla ja julkisilla mielenilmauksilla tehdään asiaa näkyväksi ja luodaan painetta päätöksille
Poliitikot puolestaan tekevät (sikäli kuin tekevät) päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Onneksi tarjolla on myös mahdollisuuksia kanavoida oikeutettua suuttumusta väkivallattomaan kansalaisvaikuttamiseen esimerkiksi osoittamalla mieltä. Metaanin määrä ilmakehässä nousee hälyttävästi. Olennaista olisi päästä jakamaan ja käsittelemään niitä riittävästi, jotta ne eivät lamauta meitä, kirjoittaa tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaistu raportti pelästytti. Tieto siitä herättää ihmisissä monenlaisia tunteita, jotka vaihtelevat ahdistuksesta vihaan – mutta myös toivolle on sijansa. Toistuvien huonojen uutisten seuraaminen voi myös aiheuttaa epätoivon tunteita. Miten puhun aiheesta lapsilleni. Ilmasto meni tunteisiin Vaikeat tunteet ovat luonnollinen reaktio ilmaston muutokseen. Mitä tässä enää voi tehdä. Osa iloitsi siitä, että viimeinkin vaikenemisen aikakausi päättyi ja joukkotoimintaan lähti mukaan paljon aiempaa enemmän väkeä. Jäätiköt sulavat nopeammin kuin on ennustettu. Osa tunsi katkeruutta: ”Vasta nytkö ihmiset heräsivät, vaikka asiasta on puhuttu jo vuosia!” O sa ihmisistä ei syystä tai toisesta vieläkään pysty tai halua hyväksyä ilmastonmuutosta todeksi. Tarvittavat muutokset ovat valtavia ja aikaa on vähän. Tieteilijät pitävät huolen muutoksen mittaamisesta, mallintamisesta ja ennustamisesta. Siitä huolimatta sen enempää Suomen kuin muun maailman toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole riittävästi edenneet, ja monet ovat yhä tyytymättömiä. I lmastonmuutos on luonnontieteellinen ja poliittinen ilmiö. Etenkin nuorten suuttumus saattaa kehittyä ajan myötä ilmastovihaksi tai ilmastoraivoksi. Niiden keskuudessa, jotka olivat jo aiemmin heränneet ilmastonmuutoksen uhkaan, ilmeni sekä iloa että katkeruutta. ”Voisiko kuitenkin olla niin, että tilanne ei ole aivan niin paha. Eihän ainakaan Suomessa kannata mitään radikaalia tehdä, koska Kiinan ja Intian päästöt ovat kuitenkin niin suuret!” Harjoitettu politiikka, etenkin se epäsuhta, joka vallitsee ongelmien vakavuuden ja poliittisen saamattomuuden välillä, voi johtaa ilmastokiukkuun tai ilmastosuuttumukseen. Olennaista olisi päästä yhdessä jakamaan ja käsittelemään näitä tunteita riittävästi, jotta ne eivät patoutuisi sisällemme ja lamauttaisi meitä. Moni järkyttyi tajutessaan, kuinka vakava tilanne on. Kansainvaellukset! Kuvitus: Tuomas Kärkkäinen 46 2/?2019 Maailman Kuvalehti ESSEE. Tästä seuraa erilaista psyykkistä kaupankäyntiä, välttelyä ja kieltämistä. Samalla ilmastonmuutos on myös psykologinen ilmiö. Ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöongelmat herättävät suuria pelkoja, jopa kauhua. Epätoivoa ja muita vaikeita tunteita on pitkään pidetty negatiivisina ja ongelmallisina. Vallitsevassa tilanteessa ne ovat kuitenkin luonnollinen inhimillinen reaktio siihen, mitä maailmassa tapahtuu
Taideteosten kautta tunteita voi kokea turvallisessa tilassa. Meillä suomalaisilla on korkea kynnys ilmaista surua julkisesti, koska olemme viime vuosikymmeninä tehneet sitä niin vähän. Tässä on avuksi niin sanottu kahden tason näkökyky. Erotan itse ilmastotoivon ilmasto-optimismista ja ilmastopessimismistä. Yhteisellä suremisella voi kuitenkin olla hämmästyttävän puhdistava vaikutus. Surun tunteita on mahdollista käsitellä esimerkiksi taiteen keinoin. Hyönteisten joukkokuolemat! Merenpinnan nousu! Sivilisaatioiden romahdus ja kannibalismi! Pelon ja kauhun tunteet voivat olla niin järisyttäviä, että niitä paetaan eikä niitä saada sanoitettua. Etenkin nuorten suuttu mus saattaa kehittyä ajan myötä ilmastovihaksi tai ilmastoraivoksi. klo 11.35. Tavallinen uutisvirta täyttyy enimmäkseen huonoista uutisista. Käsittelemätön pelko ilmenee usein ahdistuksena. Ilmastonmuutokseen liittyy monenlaisia surun ja luopumisen tunteita, niin raivoisaa luopumisen tuskaa kuin pitkäkestoista murhemielisyyttä. Tarjolla on myös performanssien ja rituaalien välimuotoja; onpa ilmastosurua käsitelty jopa itkuvirsiä yhdessä nyyhkimällä. Pelon pelko on seurauksiltaan usein pahempaa kuin pelko itse. Maailman Kuvalehti 2/?2019 47. Jos ja kun saamme nimettyä pelkomme, niiden voima vähenee valtavasti. Suuret muutokset herättävät yleensä aina vähintään haikeutta. T erve kehityskaari kulkisi ilmastoahdistuksesta ilmastopelkoon. Kuten Tšekin entinen presidentti Vaclav Hável on kiteyttänyt: ”Toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten käy.” Epävarmuuden keskellä on mahdollista elää ilmastotoivoa vaalien, mutta se vaatii uskallusta erilaisten tunteiden kanssa elämiseen. Ahdistuksen, surun ja raivon rinnalla on tärkeää muistaa myös toivo ja nähdä ne seikat, jotka antavat aihetta toiveikkuuteen. Sen rinnalla onkin tärkeää nostaa esiin myös niitä monia hyviä asioita ja kehityskulkuja, jotka usein jäävät piiloon. Silloin voidaan arvioida uhkakuvien todennäköisyyttä ja ryhtyä torjumaan niitä. Keskustelu ”Ilmastoahdistuksesta voimavara muutokseen” MK-festivaalien Taiga-lavalla (Kansallisteatterin Lavaklubi) la 25.5. Matalan kynnyksen esimerkkejä ovat monet taidenäyttelyt, kuten luontokeskus Haltian Jälki -valokuvanäyttely Espoon Nuuksiossa
Tapahtuma järjestetään tänä vuonna jo 20. Vuonna 2005 festivaali kasvoi jokavuotiseksi ja kaksipäiväiseksi. Miten järjestöväki päätyi järjestämään vuosittain yli 80 000 kävijää tavoittavaa festivaalia. Sinimaria Halonen Maailma tulee kylään jo 20. Perusajatuksena on yhä toimia kansalaisyhteiskunnan äänenä ja nostaa esiin ajankohtaisia kehityskysymyksiä. kertaa. Maailma kylässä -festivaali täyttää perinteiseen tapaan Helsingin Kaisaniemen kulttuurien kirjolla toukokuun lopussa. Ensimmäisellä festivaalilla vuonna 1995 esiintyivät muun muassa nuoret lupaukset The Rasmus ja Ultra Bra. Pohja tapahtumalle luotiin jo vuonna 1986, kun Vaasan Kehitysmaaseura käynnisti kansalaisjärjestöjen toimintaa esittelevän Mahdollisuuksien tori -tapahtuman, joka sittemmin levisi ympäri Suomen. Kerta luontoiseksi tarkoitettu festivaali saavutti heti suuren suosion. Idea Helsingin tapahtuman laajentamisesta ilmaiskonsertteja tarjoavaksi festivaaliksi tuli kulttuurituottaja Sam po Laurikaiselta. Ihmisillä oli ja on tarve saada tietoa ja laajentaa käsitystään maailman menosta.” Maailma kylässä järjestettiin aluksi joka toinen vuosi. Mahdollisuuksien tori -tapahtumia koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus ryhtyi tapahtuman taustaorganisaatioksi. kerran KUVAT: FINGON ARKISTO 48 2/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA KYLÄSSÄ. Sundmanin mukaan syy on yksinkertainen. ”Sen lisäksi, että festivaali tarjoaa elämyksiä, se vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen. ”Järjestöt tarvitsivat työlleen ja sanomalleen foorumia, joka tavoittaisi myös tavalliset helsinkiläiset”, kertoo Folke Sundman, joka työskenteli Kepan toiminnanjohtajana vuosina 1986–2003
RUOHONJUURELLA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Yksi järjestö ei pysty koskaan tekemään kaikkea, vaan jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa. Ebolaa ei voiteta voimalla, pelolla ja pakottamalla ihmiset hoitoon. Mielestäni ihmisten pitäisi arvostaa enemmän sitä mitä meillä on. Lisäksi lääkärin työ Syyriassa on erittäin vaarallista. Suurimmassa osassa maailmaa näin ei ole. On tärkeää ymmärtää, mitä ihmiset ajattelevat ja pelkäävät ja mikä on esteenä hoitoon hakeutumiselle. Terveempää maailmaa rakentamassa Kriisialueilla työskentely ei ole saanut Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toimistoa johtavaa Linda Konatea, 40, kyynistymään. Suomessa on jo riittävästi suuria, kansainvälisiä järjestöjä. Jos sote-uudistuksen tavoite on, että kaikilla on pääsy laadukkaaseen terveydenhuoltoon, niin kyllä. Suurempi ongelma on se, että kaikkia tarvitsijoita ei pystytä auttamaan. Anni Härkönen Maailman Kuvalehti 2/?2019 49 Ihmiset & ilmiöt. Lääkäreistä on suurempi pula Syyriassa kuin Suomessa. Nauttii myös lukemisesta. Kansanparantajat ja yrtit sopivat lääketieteen rinnalle. Lääkärin työ on hoitaa sairaita, ei ottaa kantaa epäkohtiin. Tällä hetkellä kyllä. Aloittanut järjestössä vuonna 2007. Tämä on yksi syy siihen, miksi ihmiset hakeutuvat hoitoon äärimmäisen myöhään. Suomessa vähävaraisuus ei estä hoitoon pääsyä. On tärkeää, että ymmärrämme yhteisöä, jossa toimimme, jotta pääsemme auttamaan potilasta. Työskennellyt myös Suomen Punaisella Ristillä. Koko maailma tarvitsee sote-uudistuksen. Päinvastoin! Ainakin itseäni se on pehmentänyt ja opettanut, että ihmiset ovat joka puolella maailmaa yllättävän samanlaisia. Kriisialueilla työskentely tekee kyyniseksi ja kovettaa. Tausta Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Näemme kehityskulun erittäin vaarallisena. Monessa paikassa ei ole terveysasemaa, jolloin kansanparantaja on ainoa vaihtoehto. Maailmassa on niin paljon hätää, että kaikille on tilaa. Ei sitä ole hävitty, mutta ei vielä voitettukaan. Linda Konate Ammatti Toiminnanjohtaja Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toimistossa. Taistelu ebolaa vastaan Kongossa on hävitty. Ongelma ei rajoitu vain Välimerelle, vaan se on laajempi: auttamisesta yritetään tehdä väärää tai rikollista. Harrastukset Afrotanssi, luonnossa liikkuminen. Totta kai perustehtävämme on hoitaa, mutta koemme, että meillä on velvollisuus myös kertoa siitä, mitä näemme. TU O M A S TI A IN EN Kuka. Suomalaiset arvostavat terveydenhuoltojärjestelmäänsä liian vähän. Kyllä. Sodassa tarvitaan traumahoitoa ja ampumahaavojen hoitoa, mutta sen keskelläkin ihmiset synnyttävät ja monilla on pitkäaikaissairauksia, jotka vaativat hoitoa. Kun järjestönne pelastusaluksen toiminta Välimerellä estettiin, siirtolaisia ei auta enää kukaan
Susani: Jo ensimmäisen puhelinkeskustelumme aikana avauduimme toisillemme asioista, joista emme olleet kertoneet parhaille ystävillemmekään. Kysyin Susanilta, saanko soittaa hänelle. Susani: Hauskaa, että muistat yksityiskohtaisesti, mitä mulla oli päällä! Itse muistan Yagmurin lämmön. Kotona aloin stalkata Facebookista, että kuka tämä Susani oikein on. Muistan sen hyvin: Susani astui bussista tukka heiluen, ja hänellä oli päällään pitkä kevättakki. Samoihin aikoihin Susani laittoi minulle Facebookissa viestin ja kertoi saaneensa samanlaisen puhelun. Sanoinkin, että vau, näytätpä sä hyvältä. Millaista on elää kahden kulttuurin välissä, millaisia parisuhdehankaluuksia siihen liittyy... Jännitti nousta bussista, mutta Yagmur otti mut vastaan älyttömän leveällä hymyllä, joka upposi heti syvälle. Yagmur: Susani sanoi hyppäävänsä seuraavana päivänä bussiin ja tulevansa Turkuun. Sitten menim50 2/?2019 Maailman Kuvalehti SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. Teksti: Anni Härkönen Kuvat: Saara Mansikkamäki Työkavereista bestiksiksi Y agmur: Syksyllä 2015 Yle Puheen silloinen vastaava tuottaja Olli Junes soitti minulle. Yagmur: Istuimme ensin kolme tuntia lounaalla. Tuntui siltä, että ymmärsimme toisiamme tasolla, jota en ollut aikaisemmin löytänyt. Susani oli ollut harjoittelussa Yle Puheella, jonne itse olin aiemmin tehnyt yhden jutun freetoimittajana. Olli kertoi, että on olemassa eräs Susani, ja että he ovat miettineet, mitä tapahtuisi, jos hänet ja minut laitettaisiin yhdessä studioon. Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin ystävyys alkoi, kun tuottaja laittoi toisilleen tuntemattomat toimittajat yhdessä radiostudioon tekemään Mahadura & Özberkan -ohjelmaa
”Olemme huutaneet toisillemme keskellä Helsingin keskustaa ja mököttäneet toisillemme taksissa.” Maailman Kuvalehti 2/?2019 51. Yagmur Özberkan, 31, ja Susani Mahadura, 29, eivät pelkää puhua suoraan radiossa tai sen ulkopuolella. Molemmat osaavat pitää mykkäkoulua, mutta molemmat osaavat myös räjähtää
Me olemme yrittäneet luoda sitä yhteisöllisyyttä tänne. On sydäntäsärkevän ihanaa, että joku sanoo mulle tuollaista. me kahville ja lopuksi vielä syömään jugurttijäätelöt. Etten jää yksin. Yagmurin ärsyttävä piirre: Hän ei aina tajua, miten lahjakas ja luova oikeasti on. En ole tavannut ketään toista, joka on valmis tekemään yhtä paljon läheistensä eteen. Yagmur: Me myös asumme eri kaupungeissa. Yagmur: Tuollaisissa tilanteissa sanon, että jumalauta, pystymme tähän ja teemme tämän. Samalla tavalla saatan riidellä tai pitää mykkäkoulua siskoni kanssa. Siinä vaiheessa olimme jo kertoneet toisillemme suurin piirtein elämäntarinamme. Yagmur haluaa mennä klubille tanssimaan, minä taas menisin mieluummin juomaan olutta ja seurustelemaan. Y agmur: Meitä yhdisti heti moni asia. Se on pitkä aika miettiä samoja teemoja. Susani: Välillä sitä miettii, tuleeko tämä yhteiskunta ikinä muuttumaan. Ja että tästä pitää muuten tehdä jakso. S usani: Saattaa kuulostaa siltä, että meillä klikkasi heti ja välillämme on pelkkää rakkautta, mutta oikeasti olemme ihmisinä aika erilaisia. Vaikka kuinka yrittäisimme päättää, että nyt ei puhuta työjuttuja, on siinä pitäytyminen hankalaa. Yleensä jos ohjelmassa puhutaan rasismista tai äärioikeistosta, tiedämme jo etukäteen, että siitä tulee paskaa niskaan Yagmur: Mulla on sellainen ”vakkarifani”, joka aika ajoin lähettää negatiivista ja asiatonta palautetta. Susani: Yagmur on joskus sanonut, että sitten kun mulla ei joskus enää ole vanhempia, hän ottaa vastuun minusta. Välimatkat ovat hirveän pitkiä, ja usein mietimme, että mitä jos jollekulle sattuu jotain. Itselläni on suku Sri Lankassa, Yagmurilla Turkissa. Mulla se on koti, uskonto ja Turku. Susani: Mulla on välillä Suomessa ulkopuolinen ja yksinäinen olo, ja tiedän, että niin on Yagmurillakin. S usani: Radio-ohjelmamme Mahadura & Özberkan on alusta, jossa puhumme siitä, minkälaista on olla rodullistettu ja ruskea suomalainen. Tässä yhteiskunnassa on vielä niin paljon kaikkea, mitä pitää muuttaa. Toisinaan se on kivaa, toisinaan kamalaa. Susani: Meitä yhdistää se, että olemme aika jääräpäisiä, äkkipikaisia ja temperamenttisia. Ajatellelin silloin, että minä en ainakaan puhu. Niistä viesteistä tulee entistä suurempi halu tehdä töitä kovemmin. Tämä on kolmas vuosi, kun teemme ohjelmaa. Muut eivät tiedä, että Yagmur on alastomuuskammoinen. Tein kolme vuotta töitä sen eteen, että hän tulisi kanssani saunaan ujostelematta. Suomessa mulla on hirveä tarve tarrautua ihmisiin ja luoda heistä jonkinlainen perhe ympärilleni. Jos Yagmur menee kaupunkilomalle Pariisiin, itse menen vaellukselle Kuusamoon. Yagmur taas yrittää rentouttaa tilannetta ja heittää läppää. Susani: Se oli kunnon valtataistelu, jota kesti niin pitkään, että lopulta repesimme molemmat nauramaan. Että katsotaan, sanooko tuo toinen mitään. Susani: Välillä unohtuu, että olemme ennen kaikkea duunikavereita, emme siskoja. Saatan joskus sanoa tiukastikin, mutta en tarkoita pahaa. Sellaisina hetkinä muistamme taas, että tällaista meidän elämämme on. Yagmur: Kun teemme töitä Skypen kautta, heitämme yleensä hirveästi läppää. Susani: Ylellä oli ajateltu, että emme tapaisi toisiamme ennen demojen nauhoittamista, mutta demopäivänä kävelimme studiolle käsikynkässä. Kumpikin on käynyt läpi samankaltaisia kokemuksia siitä, millaista on elää kahden kulttuurin välissä. Nahisteluita saattaa tulla ennen melkein jokaista lähetystä. Yagmur: Mahadura & Özberkan on työ, joka on koko ajan takaraivossa. Kadehdin Yagmurin järjestelmällisyyttä. Olemme puhuneet siitä paljon. Tietysti yritetään vähän hillitä. Toisaalta nämä aiheet myös seuraavat meitä kaikkialle. Susani: Lähetyksissä kuittailemme toisillemme samoista asioista, joista kuittailisimme muutenkin. Yagmur: Sri Lankassa ja Turkissa yhteisöllisyys on tärkeää ja perhe tiivis. Susani: Olen saanut ihan rakentavaa ja asiallistakin kritiikkiä, mistä olen kii”Olemme joskus jopa miettineet, että pitäisikö meidän mennä pariterapiaan.” ”Välillä unohtuu, että olemme ennen kaikkea duunikavereita, emme siskoja.” 52 2/?2019 Maailman Kuvalehti. Hän tekee merkintöjä kalenteriini ja kertoo, missä pitää olla ja milloin. Siitä meidän kipinä syntyykin. Parasta Yagmurissa: Hän rakastaa läheisiään aivan älyttömästi. Voi olla, että menemme Yagmurin kanssa ravintolaan emmekä saa palvelua. Kun jännitän ja stressaan esiintymistä, menen tilaan, jossa minuun on vaikea saada kontaktia. Yagmur: Minusta kinastelu on normaalia ja kuuluu ihmissuhteisiin. Muistan yhden kerran, jolloin olimme molemmat Skypessä mykkäkoulussa. Toisilla on tämä pyhä kolminaisuus: koti, uskonto ja isänmaa. Jos meillä on käynnissä jokin keskinäinen kriisi, olemme ammattimaisia: aina kun rec menee päälle, hoidetaan tilanne niin, ettei vieraille tule epämukava olo. Joskus hän ottaa kiinni hartioista ja sanoo, että nyt tulet takaisin tänne
Se on vaikuttanut hyvinvointiini ja ajoittain myös työntekoon. Olin kyllä kertonut hänestä, mutta kaikki perheestäni eivät hyväksyneet kumppaniani tämän kurditaustan takia. Kaikki, mitä koemme, tuodaan myös lähetyksessä ilmi. Susani: Mulle on tärkeää, että pidämme toisistamme kiinni niin myötäkuin vastoinkäymisissä. Yagmur: Kun tapasimme, en ollut vielä esitellyt poikaystävääni vanhemmille. Missä te o-let-te op-pi-neet suo-men kie-len?” Niinä hetkinä miettii, että vau, näiden asenteiden kitkemiseksi on tehtävä vielä paljon töitä. Susanin ärsyttävä piirre: Hän on aina myöhässä! Kadehdin Susanin luovuutta ja idearikkautta. Yagmur: Kun Susani uhkailee lähtevänsä, vastaan, että joo joo, sä et ole menossa mihinkään. Jos kädessä tai jalassa on patti, paise tai kuiva kohta, hän on varma, että kuolee siihen. Yagmur vetosi mua jäämään ja vakuutti, että me selviämme tästä. Susani: Kolmessa vuodessa on tapahtunut valtavasti. mennyt kihloihin ja suunnittelee häitä. Susani: Mun piti vakuutella Yagmuria, että joku päivä tämä vielä tapahtuu. Yagmur: ”Kaksi teidän näköistä rodullistettua suomalaista on liikaa televisioon.” Se oli palaute, joka sai mut tuntemaan itseni todella pieneksi. Välillä tuntuu siltä, että meidän kumppanitkin ovat vähän mustasukkaisia, koska olemme niin paljon yhdessä. Ohjelman alkuaikoina olin juuri palannut Tansaniasta opiskelijavaihdosta, ja paluu oli vaikea. Muut eivät tiedä, että Susani on superhysteerinen sairastumisesta. Erosin ja minusta tuli hetkeksi koditon. S usani: Töiden tekeminen parhaan ystävän kanssa on monella tapaa rikasta, mutta myös iso koetus. Mietin vakavasti, onko sekään tarpeeksi hyvä syy. Susani: Nyt Yagmur on saanut vanhemmiltaan siunauksen avioliitolle, ”Ohjelma on meidän elämäämme. Jaksamme kyllä taistella, mutta… Yagmur: …se väsyttää. tollinen. Mutta siinä on ollut vähän mutkia matkassa. Susani: Pahinta eivät ole huuteluviestit, vaan se, kun meidät halutaan johonkin seminaariin puhumaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ja siellä meitä kohdellaan alentavasti: ”Oi kun te pu-hut-te hy-vin suo-me-a. Silloin radio-ohjelmamme oli ainoa syyni jäädä Suomeen. Parasta Susanissa: Kun hän päättää tehdä jotain, hän tekee sen 110-prosenttisesti. Tuntuu, että Yagmur ei ota niitä yhtä raskaasti kuin minä. Olemme joskus jopa miettineet, pitäisikö meidän mennä pariterapiaan. Yagmur: Susanin ja minun haave on saada yhteinen tv-ohjelma. Susani: Meille on sanottu, että olemme tosi hyvä pari – radioon. Minä esittelin isälleni poikaystäväni ensimmäistä kertaa ikinä. Olen onnellinen, että emme ole päästäneet toisistamme irti, vaikka välillä tekisi mieli nostaa kädet ilmaan ja ostaa menolippu Sri Lankaan. Sitten on erikseen vihapuhe, mitä erityisesti Yagmur saa: että mene sinä muslimi sinne mistä olet tullutkin. Nyt poikaystävä on osa perhettämme, ja isä haluaa viedä hänet Sri Lankaan. Sinne mahdumme, koska kukaan ei näe meitä. Siinä mielessä työn erottaminen omasta arkielämästä on hankalaa.” Maailman Kuvalehti 2/?2019 53
Valoa epäkohtiin Kirjailija Laura Lindstedtin mielestä taiteen tehtävä ei ole maailman pelastaminen. ”Eläimet ovat tyyppejä, jotka eivät itse pysty mitenkään puhumaan omasta puolestaan.” 54 2/?2019 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Teksti: Ruut Tolonen Kuva: Anni Koponen Laura Lindstedt rakastaa kaupunkiluontoa ja sitä, että pääsee sinne suoraan kotioveltaan. Taide voi kuitenkin näyttää, minne katse kannattaisi suunnata. Myös eläinten oikeuksien puolustaminen on hänelle tärkeää
Luettuani aikanaan Antti Nylénin Vihan ja katkeruuden esseet olin viisi vuotta vegaani. Mikä on viestisi seuraavalle hallitukselle. Nostakaa kulttuurin rahoitus prosenttiin valtion budjetista. Pyöräilen ympäri vuoden, en syö tehotuotettua lihaa, vaateostoksilla suosin kirppiksiä ja kestäviä materiaaleja. Riippuu seurasta. Kiitosten ohella sain Finlandiapuheestani yllättävän paljon kritiikkiä ja ihmettelyä, kuinka kehtaan arvostella hallitusta, vaikka nautin apurahoista. Ystävien seurassa pidän hauskaa ja uppoudumme syvälle erilaisiin aiheisiin. On turhauttavaa, miten kyvyttömiä poliitikot ovat etsimään ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Maailman Kuvalehti 2/?2019 55. Arvostelijoilta menivät siis puurot ja vellit pahasti sekaisin. 10 Kerrot olevasi kirjoittajana täydellisyyden tavoittelija ja kontrollifriikki. Lennän paljon työn puolesta ja olen miettinyt, että voisin alkaa maksaa lennoista päästökompensaatiota. On turhauttavaa, miten kyvyttömiä poliitikot ovat etsimään ratkaisuja ja kuinka hitaasti niissä edetään. Palkinnon ansiosta pystyin keskittymään kirjoittamiseen täysipäiväisesti. 1 Olet mukana ympäristöjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanjassa ja lisäksi olet WWF:n ilmastokummi. Bouboulino-koirani kanssa teen pitkiä, meditatiivisia lenkkejä. Millainen olet, kun et kirjoita. Miksi. Taiteella ei ole, eikä pidäkään olla, samanlaista valtaa muuttaa asioita kuin politiikalla, eikä sille voi siksi sälyttää tällaista tehtävää. Tykkään kovasti olla kotona. Myös Pentti Linko lan metsien suojelua käsittelevät esseet koskettivat. Joka kirjassa on omat vaikeutensa, mutta ei palkinto hidastanut tai estänyt Ystäväni Natalian kirjoittamista. Haluan kuitenkin pitää yllä toivoa paremmasta. 3 Minkä asioiden puolesta olet valmis nousemaan barrikadeille. Omimiskeskustelu vaikutti minuun siten, että olen nykyisin aiempaa tietoisempi näistä kysymyksistä. Molempien teksteissä on emotionaalista vaikuttavuutta, ja ne on kirjoitettu todella hyvin. Saako kirjailija kirjoittaa kenestä haluaa. Monenkin – ja liike jatkuu. 2 Mitkä ovat tärkeimmät ilmastotekosi. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin tekoja. Jos minulla on mahdollisuus antaa näkyvyyttä jollekin tärkeälle teemalle, joka tarvitsee julkisuutta, koen sen myös velvoittavana. Mutta taiteen avulla voi kohdistaa valoa merkityksellisiin asioihin. Mutta myös lukijalla on oikeus sanoa, mitä tekstistä ajattelee. Aika pieniähän nämä ovat. Viimeaikaisista lukukokemuksista tulee mieleen Maggie Nelsonin Agronautit ja Sinelmiä . Sittemmin olen ollut ajamassa esimerkiksi taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan uudistusta, parempaa eläinsuojelulakia ja raiskauksen määritelmän muuttamista rikoslaissa ihmisen itsemääräämis oikeutta 8 Oneiron -romaanisi yhteydessä sinua syytettiin kulttuurisesta omimisesta. 5 Voiko taiteella pelastaa maailman. Olen ehdoton sananja ilmaisunvapauden puolustaja, joten kyllä saa. 4 Koetko velvollisuutta ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Minulla on silti olo, että "Oneirongatessa" puhuttiin enimmäkseen muusta kuin kirjastani. Kirjani eivät synny miellyttämisen tarpeesta, joten en juuri jännitä niiden saamaa vastaanottoa. Minulta on myös kysytty, tekisinkö saman uudestaan. Älkää mielistelkö äänestäjiänne vaan ajatelkaa isosti ja rohkeasti. En keksi toista yhtä tärkeää asiaa, jonka eteen toimia, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset läpäisevät kaiken elollisen. Kesät ovat ihania, koska silloin muut ihmiset ovat lomalla ja saan kirjoittaa keskeytyksettä. kunnioittavaksi. Liityin teini-ikäisenä Amnestyyn ja Animaliaan. Tehkää työtä sen eteen, ettei luokkayhteiskunta palaa. Kaikista näistä teemoista löytyy itselleni henkilökohtainen säie. Pyrin valitsemaan kirjoja, joissa huomio kiinnittyy erityisesti ajattelun ehtoihin. Tekisin. Olen myös toiminut Helsingin kaupunkimetsäliikkeessä ja Kainuu Priden kummina. Nathalie Sarraute mullisti kaiken. 7 Oliko Finlandia-palkinnon jälkeen helpompi vai vaikeampi kirjoittaa seuraava teos. Keskustelu kulttuurisesta omimisesta on tärkeä, eikä sitä ole käyty missään nimessä loppuun. 9 Onko jonkin kirjan lukeminen mullistanut ajattelusi. On ilo kuulla, että ihmiset ovat lukeneet kirjan ja olleet vaikuttuneita. Ilmastonmuutos herättää minussa vaihtelevia tunteita. Olkaa valmiita tekemään rajuja päätöksiä ilmaston puolesta, lihaverosta lähtien. 6 Kritisoit Finlandia-palkin topuheessasi vuonna 2015 edellisen hallituksen toimia. Lapsena Ronja Ryövärintytär tarjosi esikuvan siitä mitä tyttö voi tehdä, teini-iässä tärkeitä olivat eksistentialistiset teokset. Arvostan päiviä, joihin kuuluu lukemista, kirjoittamista, unelmointia ja ulkoilua, mutta ei lainkaan pakollisia menoja, säätämistä ja sähköposteja. Kulttuurin ja sivistyksen, luonnon ja eläinten sekä yhdenvertaisuuden puolesta. Vaihdoin juuri sähkösopimukseni aurinkosähköön. En kuitenkaan kirjoita tyhjyyteen
Hayal Hakikattir . Samaa eklektistä otetta heijastelee myös levyn nimibiisistä julkaistu musiikkivideo. Hän opiskeli kulttuuriantropologiaa, mutta todellinen kutsumus löytyi taiteesta. Toivon inspiroivani muita naisia ja ihmisiä tuottamaan ja vaatimaan omia unelmiaan. Unelmilla pahuuden voimia vastaan AYLIN GÜNGÖR / GLITTERBEAT RECORDS Gaye Su Akyol uskoo johdonmukaisen unelmoinnin voimaan. Bussin koristeet ovat retrohenkisiä popkulttuurin ikoneita: He-Man, Star Trek, mutta myös turkkilaiset laulaja Zeki Müren ja näyttelijä Müjde Ar. Siinä Gaye Su Akyol nähdään minibussin kuskina. klo 16.00 Savanni-lavalla. Kyytiin nousee joukko ihmisiä, jotka tuntuvat olevan kuin Turkki pienoiskoossa. Akyolin musiikissa kaikuvat niin turkkilainen perinnemusiikki, psykedeelinen rock kuin surffikitarat. Duunareita ja hipstereitä, naisia huivit päässä tai ilman, transvestiitti… ”Levymme on unelma puhtaasta vapaudesta ja rohkeudesta olla itsensä. ”Materialistinen maailmankuva jättää miltei kokonaan huomiotta sen valtavan voiman ja arvon, joka unelmilla on”, Akyol avaa kryptistä nimeä levyn julkaisutiedotteessa. Tässä mielessä levy on äärimmäisen feministinen, vallankumouksellinen ja idealistinen.” Juha Mäkinen Gaye Su Akyol sunnuntaina 26.5. 56 2/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA KYLÄSSÄ. Pohtimisen tueksi voi kuunnella turkkilaisen Gaye Su Akyo lin viime vuonna julkaistua levyä, joka kantaa samaa nimeä: ?stikrarl. ”Johdonmukainen fantasia on realismia.” Siinäpä iskulause, jonka pohjimmaista merkitystä kelpaa pohtia tovi jos toinenkin. ”Meidän on luotava vaihtoehtoinen todellisuus, jotta voimme haastaa järjestäytyneen pahan ja sen luoman kammottavan todellisuuden.” Gaye Su Akyol varttui istanbulilaisessa taiteilijaperheessä
Merkillinen keitos, jollainen ei voisi syntyä kuin arktisen hysterian oloissa. klo 19.00 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Venäläistä rockia erinomaisesti tunteva Troitski toimii myös iltaklubin DJ:nä. Toisen sooloalbuminsa julkaiseva luottobasisti pääsee tällä kertaa esille oman musiikkinsa kanssa. Tilanne on vaikea ja olemme siitä surullisia.” Musiikissaan Liniker e os Caramelows ei politisoi, vaan yhtyeen perinnetietoiset soulkappaleet ovat hyväntuulisia rakkauslauluja – mutta kuten solisti on todennut, Brasilian ilmapiirissä pelkästään se, että tummaihoinen transnainen laulaa rakkaudesta, on poliittinen teko. Androgyynisen lavapersoonan omaksunut Liniker on Brasilian ensimmäisiä avoimesti transsukupuolisia laulajia. Suistamon Sähkön ”etnoteknossa” lyövät kättä karjalainen perinnemusiikki, sähköiset biitit ja ärhäkkä puhelaulu. Yhtyeen käsittelyssä esimerkiksi vanha Hummani hei muuntuu neuroottisen kyborgihevosen laukaksi. klo 18.00 Mekong-lavalla (Rautatientori). Brasilian politiikkaa Liniker kommentoi Maailman Kuvalehdelle lyhyesti: ”Bolsonaron valinta on osa samaa ilmiötä, joka tapahtuu kaikkialla maailmassa. Kotimaansa ristiriitoja heijastelee 23-vuotias pehmeä-ääninen laulaja Liniker Barros. Juha Mäkinen Liniker e os Caramelows sunnuntaina 26.5. Ndioba la 25.5. Rakkauslaulu on poliittinen teko Brasilia on merkillinen maa: monikulttuurinen rytmien valtakunta, mutta myös räikeän epätasa-arvon ja viharikosten maa, jonka kansalaiset valitsivat presidentikseen äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron. Senegalilaistaustainen, Suomessa jo vuodesta 1992 asunut Ndioba Gueye ei ehkä ole monellekaan tuttu nimi, mutta hän on arvostettu yhteistyökumppani: mies on soittanut muun muassa Jimi Tenorin, Nicole Willisin, Hasse Wallin ja Piirpauken kanssa. Suistamon Sähkö su 26.5. klo 11.00 Mekong-lavalla (Rautatientori). Maailman Kuvalehti 2/?2019 57 MAAILMA KYLÄSSÄ. Itänaapurimme vastakulttuurihistoriaa esittelee Tallinnassa asuva venäläinen journalisti, tietokirjailija ja oppositiovaikuttaja Artemi Troitski, jolta on juuri ilmestynyt suomeksi kirja Vastarintaa Venäjällä: Pushkinista Pussy Riotiin. klo 18.00 Savanni-lavalla. Jokaista Stalinia ja Putinia kohden Venäjän historia on täynnä esimerkkejä vastarinnasta. Sämpläyksen kautta musiikkia täydentävät lisäksi muun muassa vesivoimalaitoksen turbiinit. Vastarintaa Venäjällä -klubi pe 24.5
Innokkaille kisailijoille Käpylehto paljastaa olennaisen vinkin: ”Pehmeä tasajalkaa hyppiminen ei ole kovin tehokasta. Living maninkin raaka-aineita, kuten sienirihmastoa, voitaisiin hyödyntää monessa arkisessa käyttötarkoituksessa. Pohjan päälle kerrostetaan tekstiilija puutarhajätettä sekä sienirihmastoa. Paras tapa on juosta voimallisesti paikallaan, vähän kuin yrittäisi polkea lattiaa rikki.” Juha Mäkinen Ilmastoystävällinen autorata Mahdollisuuksien tori -teltassa koko festivaalin ajan. vinokkaita pinnastaan puskeva jättipää, jonka sisään mahtuu istumaan. ”Rata oli ensimmäistä kertaa käytössä Kulosaaren päiväkodissa. Muutenkin kyseessä on tekniikkalaji. Lopullinen teos on elävä, osteriIlmastoystävällinen autokilpailu käydään pomppien A U LI A ER LA N G G A / C IF O R Lopullinen teos on elävä, osterivinokkaita pinnastaan puskeva jättipää, jonka sisään mahtuu istumaan. Caracara-kollektiivin muodostavat Aleksi Vesa luoma, AnnaKatri Kulmala, Viljam Ahdekivi ja Aleksi Puustinen. Nelihenkisen ryhmän uusin tuotos nähdään toukokuussa Maailma Kylässä -festivaalilla. 58 2/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA KYLÄSSÄ. Kimpassa pomppien se toimi oikein hyvin.” Autoratansa myöhemmillä koeajoilla Käpylehto on päässyt todistamaan myös näyttäviä ulos ajoja. Lopullisesta teoksesta tulee suurempi ja siinä kasvaa sieniä. Tästä ei autokilpailu juuri ekologisemmaksi muutu. Nelikon missio on muuttaa ihmisten käsityksiä siitä, mikä on jätettä. Living Manin prototyyppi Lauttasaaren rannassa kuvattuna. Anni Härkönen The Living Man Kaisaniemen puistossa koko festivaalin ajan. Moni mieltää ne jätteeksi, mutta Caracara-kollektiiville ne ovat raaka-aineita, joista on mahdollista luoda käyttöesineitä ja taidetta. Mutkaa lähestyttäessä kannattaa siis pomppia hieman maltillisemmin. Kolme metriä korkea Living man on kierrätysmateriaaleista rakennettu teos, joka saa ihmiskasvoja muistuttavan muotonsa jauhetuista appelsiininkuorista, kierrätyspuusta, vanerista ja itse kehitetystä ekoliimasta prässätyistä kolmioista. Se on luontevaa jatkoa Käpylehdon aiemmille innovaatioille, joihin kuuluu muun muassa muusikko Kimmo Pohjosen kanssa tehty energiaomavarainen musiikkiteos. Janne Käpylehdon rakentama autorata saa käyttövoimansa laatoista, joiden päällä pomppiminen tuottaa sähköä. ”Luonnonmateriaaleilla voidaan korvata haitallisia pakkausja eristemateriaaleja, kuten muovia ja styroksia”, kertoo Vesaluoma. Alle kolmevuotiaat saivat aluksi auton liikkeelle vain pienin nykäyksin, mutta sitten he keksivät, että levylle mahtuu kaksi nassikkaa samaan aikaan. Biojätteestä taiteeksi Mitä yhteistä on appelsiininkuorilla, paperisilpulla, sahanpurulla ja tekstiiliteollisuuden ylijäämällä
Jos haluamme, että riittävän suuri käänne tapahtuu riittävän nopeasti, realismia on pyrkiä muutoksiin kaikilla tasoilla. Realismia on miettiä, miten nämä ratkaisut tehdään nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. TE EM U U LL G RÉ N Elina Hirvonen Haihattelevat moraaliposeeraajat Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Kaikki te, jotka vastustatte ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtäviä muutoksia missään mittakaavassa ja millään tasolla: olkaa kilttejä, jättäkää nälviminen väliin ja kertokaa miksi. Jos haluamme, että maapallo säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville, meidän on pystyttävä tekemään suuria muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Viime lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti esitti maailman kovimpaan tutkimustietoon nojautuen, että planeetan lämpeneminen on tämänhetkisellä tiedolla ja menetelmillä mahdollista pysäyttää kriittiseen 1,5 asteen rajaan. Aikanaan haihattelijaksi leimattiin muun muassa köyhyyden vähentämisestä kiinnostunut presidentti Tarja Halonen. Argumentoimaton nälviminen kuulostaa helposti, hmm, aika vanhanaikaiselta haihattelulta ja moraaliposeeraukselta. Kannattaa pyrkiä ratkaisuihin, jotka näyttävät suuntaa myös muille. Kannattaa pyrkiä ratkaisuihin, jotka näyttävät suuntaa myös muille. Mutta pohjimmiltaan ne kertovat ainoastaan puhujan omasta maailmasta, eivät mistään muusta. Onnistuminen vaatii kuitenkin erityisesti rikkaimmilta mailta ennennäkemättömän suuria muutoksia ennennäkemättömän nopealla vauhdilla. Haihattelevat maailmanhalaajat. H öhlät idealistit. Social Justice Warriors . Helmikuun lopulla osa espoolaisista kaupunginvaltuutetuista syytti moraaliposeeraajiksi ja mielipidediktaattoreiksi valtuutettuja, jotka kannattivat liharuokien jättämistä pois luottamushenkilöiden kokouksista niiden ilmastovaikutusten perusteella. Muun muassa tällaisilla ilmauksilla on tapana kuvata halveeraavasti ihmisiä, jotka suuntaavat poliittisen toimintansa maailman parantamiseen ja sen kysymiseen, mikä kaikki maailmassa voisi olla toisin. Maailman Kuvalehti 2/?2019 59 Näkökulma. Moraaliposeeraajat. Halveeraavat ilmaisut voivat kuulostaa napakoilta ja kerätä myötämielistä hyrinää. Elämme aikaa, jossa toiminnan suuntaaminen maailman parantamiseen on kovinta mahdollista realismia. En halua kuulla enää yhtäkään poliittista puheenvuoroa, jossa toisenlaisia ratkaisuja ajavia syytetään moraaliposeeraajiksi, mielipidediktaattoreiksi – tai yhtään miksikään! Erimielisyys kiinnostaa, jos nälvimisen sijaan tarjolla on argumentteja. Haihattelua on huokailla, että jonkun kiinalaisen on ensin tehtävä jotain. Haihattelua sen sijaan on ajatella, ettei meidän, tai ainakaan minun, tarvitse tehdä mitään. Kätevintä on aloittaa sieltä, missä se on helpointa: läheltä
Vähiä katuja ristiin rastiin kulkiessaan huomaa pian amerikkalaisen aikakauden jäänteet: entisen kapakan (nykyään thaipizzeria), keilahallin ja kanttiinin, joka on säilynyt kylmän sodan aikaisessa asussaan, tosin pahasti ränsistyneenä. Vain harva asuu Kangerlussuaqissa niin pitkään, että rakentaisi tänne talon. Ja tietysti baareja, joita oli huomattavan paljon parinsadan asukkaan tukikohdassa. Ilmasto tosin on hieman toisenlainen. Kangerlussuaqissa palvelleet lavastivat Grönlantiin oikean pikku-Amerikan. Se saattaa olla syy siihen, että harva pysähtyy sinne. Kangerlussuaq on kuin arktinen miniatyyri-Kuuba. Vanha tapa petkuttaa kaamosta onkin juoda. Ville-Juhani Sutinen 60 2/?2019 Maailman Kuvalehti KUMMA KOLKKA Matkalla maailman laidoilla. V IL LE -J U H A N I SU TI N EN Suurin osa Kangerlussuaqin rakennuskannasta on entisiä tukikohdan tiloja. Syrjässä vuonon perällä lähellä mannerjäätikön reunaa on yli kahden kilometrin kiitorata siksi, että tänne rakennettiin vuonna 1941 Yhdysvaltain lentotukikohta. Jos on käynyt Grönlannissa, on luultavasti käynyt Kangerlussuaqissa – suurin osa Grönlannin lentoyhteyksistä ulkomaille kulkee tämän vaikeasti lausuttavan kylän kautta, sillä toistaiseksi vain siellä on tarpeeksi suuri kenttä isoille matkustajakoneille. Siksi kylä on säilynyt autenttisena kylmän sodan museona. Kinosten alta häämöttää vanhoja amerikanrautoja, jopa keltainen amerikkalainen koulubussi. Oli kuntosali ja elokuvateatteri. Tammikuussa Kangerlussuaqissa vieraillessani pakkasta oli 33 astetta. Kylmän sodan kylmempi museo Grönlannin Kangerlussuaq on kuin arktinen miniatyyri-Kuuba. Vanhoissa sotilasparakeissa asuu nykyään lentokentän työntekijöitä , joiden joukossa on niin inuiitteja, tanskalaisia kuin thaimaalaisiakin. Oli kirjasto ja harrastetiloja. Kinosten alta häämöttää vanhoja amerikanrautoja, jopa keltainen amerikkalainen koulubussi. Jos kuitenkin pysähtyy katsomaan, on Kangerlussuaq varsin kiinnostava paikka. Se jatkoi toimintaansa halki kylmän sodan, kunnes siirtyi Grönlannin haltuun ja muutettiin siviililentokentäksi
Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen juha.makinen@fingo.fi Vt. Tuhansia kilometrejä ja lukuisia peukalokyytejä myöhemmin repustani kurkistava aasi nauratti jo Afganistanin rajaviranomaisia. Lahjan antaja halusi ilahduttaa yksin junassa istunutta naista, mutta hän tuskin arvasi, millaiseen seikkailuun pehmo lelu vielä joutuisi. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Emma Vepsä TU O M A S TI A IN EN Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Vladimirin seikkailut eivät toki loppuneet siihen. Ken tietää, minne tie aasin vielä kuljettaa. Sittemmin se on liftannut kanssani muun muassa Virosta Iraniin ja Suomesta Andorraan, osallistunut liftauskilpailuun Liettuassa ja pyöräillyt Nilsiästä Luopioisiin. Kirgisiassa Vladimir taisi jo näyttää reissussa rähjääntyneeltä, sillä meille kyydin antaneen perheen pieni lapsi tahtoi jakaa eväsbanaaninsa sen kanssa. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2019 kuusi kertaa. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Liftaava Vladimir-aasi Vuoden 2015 ensimmäisenä päivänä, miltei tyhjässä taajamajunassa Moskovan liepeillä, sain tuntemattomalta mieheltä lahjaksi pehmoleluaasin. Siitä tuli suuruudenhullun liftausreissuni maskotti ja suuntasimme yhdessä kohti Mazar-i-Sharifia Pohjois-Afganistanissa. Kaksi päivää myöhemmin aasi – jonka olin hetken mielijohteesta ristinyt Vladimiriksi – oli löytänyt paikkansa reppuni päältä. Vladimirin esitteleminen ystävänäni osoittautui erinomaiseksi keinoksi rikkoa jää venäläisten rekka kuskien kanssa. Huomautukset 14 päivän kuluessa. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Juha Mäkinen, 050?317?6717 AD Nici Lönnberg, 050?317?6703 Toimitussihteeri Ruut Tolonen, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Anni Härkönen, 050 317 6714 Ilmoitukset Juha Mäkinen, 050?317?6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuu issn 1799-151x Ilmestymis päivä 2.5.2019 Seuraava numero ilmestyy 25.7.2019 Maailman Kuvalehti 2/?2019 61 MISTÄ TÄMÄKIN ON
Vuodesta 2006 Maan ystävät on tarjonnut suomalaisille mahdollisuuden maksaa vapaaehtoista lentomaksua, jonka tuotoilla tuetaan järjestön ilmastovaikuttamistyötä ja kansainvälisiä päästövähennyshankkeita. Ilmastoasiat, ydinvoiman vastainen toiminta, metsähakkuut, makean veden kriisi – tässä vain muutama teemoista, joiden parissa yli 20-vuotias Maan ystävät on ehtinyt toimia. Toiminta näiden teemojen parissa jatkuu niin paikallisryhmissä, kansallisella tasolla kuin osana kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa. ”Modernin ympäristöliikkeen syntyessä 1960-luvulla ja vielä Maan ystäviä perustettaessa ajatuksena oli, että jos toimimme aktiivisesti ja oikein, saavutamme tulevaisuuden, joka on hyvä kaikille. Motto: Elä todeksi maailmaan haluamasi muutos yhdessä solidaarisesti toimien. Järjestön voi lakkauttaa, kun maailmassa vallitsee kaikkia eläviä olentoja koskeva kestävä oikeudenmukaisuus. Yksi asia on kuitenkin muuttunut koko globaalissa ympäristöliikkeessä, kertoo järjestön pitkäaikainen aktiivi ja hallituksen jäsen Olli-Pekka Haavisto. Tavoitteena on fossiilivoimaloiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ja energian käytön kohtuullistaminen. IS TO C K KATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. No sehän on Maailma kylässä -festivaalilehden viimeinen sivu. Ympäristön asialla Maan ystävät Perustettu osaksi Friends of the Earth International -verkostoa 1996. Maailman Kuvalehti päättyy tähän. Käännä lehti ympäri ja katsasta tarkemmat tiedot festarin annista! Valkeakosken ensimmäinen ympäristömielenosoitus 26.1.2019 vastusti kultakaivoshanketta. N O O RA O JA LA. Maan ystävät toimii ekologisesti kestävän, oikeudenmukaisen ja demokraattisen maailman puolesta. Järjestö on nostanut esille myös lentomatkailun ympäristövaikutuksia. Mitäs tuossa viereisellä sivulla on. Anni Härkönen Maailman Kuvalehti 3/2019 ilmestyy 25.7. Enää ei ole mahdollista tuottaa tulevaisuutta, joka olisi ongelmaton.” Maan ystävät kampanjoi parhaillaan esimerkiksi hiilivapaan Suomen puolesta
Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5.2019 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Liniker e os Caramelows (BRA) | Amparanoia (ESP) | Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass Maailma kylässä 20 vuotta: Helsinki-Cotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) Teemana ilmastonmuutos Theme Climate Change Vapaa pääsy! Free entrance! Gaye Su Akyol (TUR) Konsertteja | Kulttuurielämyksiä | Elokuvia | Lastenohjelmaa | Työpajoja Puhetta ja toimintaa | Satoja näytteilleasettajia ja järjestöjä | Maukasta katuruokaa
festivaali | 20th festival 5 Pormestarin tervehdys | Greetings from Mayor 6 Lauantain ohjelma-aikataulu | Saturday’s festival programme 8 Sunnuntain ohjelma-aikataulu | Sunday’s festival programme 10 Musiikki lauantai | Music Saturday 14 Musiikki sunnuntai | Music Sunday 18 Elokuvat | Films 21 FingoTalks 22 Teema: Ilmastonmuutos | Theme: Climate Change 26 Teema: Ilmastomuutos & ihmisoikeudet | Theme: Climate Change & Human Rights 28 Maailman kirjat | World Books 30 Lastenohjelma | Kids’ programme 33 Muu ohjelma | Other programme 34 Teemakylät ja -osastot | Theme villages and thematic stands 36 Kansalaisjärjestöt ja muut näytteilleasettajat | CSOs and other exhibitors 38 Basaarija ruokamyyjät | Bazaar vendors and food vendors 40 Ympäristötyö | Environment work 41 Kartat | Maps Maailma kylässä 2019 -tiimi | World Village 2019 team Viestintäja varainhankintapäällikkö | Communications and Fundraising Manager: Taija Lähdetie Tuotantopäällikkö | Production Manager: Laura Valoma Ohjelmapäällikkö | Programme Manager: Johanna Eurakoski Viestintäavustaja | Communications Assistant: Noora Isomäki Festivaaliassistentti | Festival Assistant: Leo Sivonen Sähköposti | Email: info@maailmakylassa.fi Festivaalitoimisto | Festival Office: Fingo ry, Elimäenkatu 25–27, 00510 Helsinki Maailma kylässä -festivaalin toteuttaa Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry, joka on 300 suomalaisen kehitysjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymyksien asiantuntija. Suomen suurin kulttuurija järjestötapahtuma The largest cultural and NGO event in Finland Sisällys | Contents 2 Tekijät, sisällys | Staff, contents 3 Pääkirjoitus | Editorial 4 20. Olemme 300 kehitys järjestön yhteistyöjärjestö. Ihan kaikkialla. fingo.fi Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs Fingo. Seuraa festivaalia somessa: @maailmakylassa maailmakylassa.fi | worldvillage.fi Lehden toimitus | Magazine staff Johanna Eurakoski, Timo Kalevi Forss, Sinimaria Halonen, Laura Häkli, Noora Isomäki, Joonas Lehtovaara, Taija Lähdetie, Juha-Erkki Mäntyniemi, Minna Rajainmäki, Heidi Saarinen, Leo Sivonen, Laura Valoma, Sanna Vartiainen Päätoimittaja | Editor-in-chief: Taija Lähdetie Toimitussihteeri | Sub Editor: Sinimaria Halonen Taitto | Layout: Kirmo Kivelä Julkaisija | Publisher: Fingo ry Kansikuva | Cover Image: Aytekin Yalç?n / Glitterbeat Records • Painos | Edition: 21 000 Painopaikka | Printing House: Erweko Oy Maailma kylässä -festivaalin järjestää: Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. TEEMANA ILMASTONMUUTOS THEME: CLIMATE CHANGE World Village Festival is produced by Finnish Development NGOs – Fingo, an NGO platform for 300 Finnish civil society organisations and an expert on global development. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi
In Helsinki, the Market of Possibilities grew into World Village festival which was first organized in 1995. During the long history of the festival, the world has become a better place by many measures. Festari osoittautui kymmenet tuhannet kävijät tavoittavaksi menestyskonseptiksi. However, its challenges and the necessity for civil society action have not disappeared. Tuolloin Kaisaniemen puistoon kokoontui 150 kansalaisjärjestöä ja runsaat sata esiintyjää. This year, the theme of the festival is climate change – one of the greatest challenges the world has ever faced. kerran. Then, 150 NGOs and around 100 performers gathered in Kaisaniemi Park, and the festival was visited by tens-of-thousands of people. In that time, the development cooperation organisation Vaasan Kehitysmaaseura invented a new way to demonstrate and encourage people to join the activity. Juha-Erkki Mäntyniemi Toiminnanjohtaja | Executive Director Suomalaiset kehitysjärjestöt – Fingo ry 3 Vapaa pääsy! Free entrance! V IL JA K ES K IT A LO #maailmakylässä. PÄÄKIRJOITUS | EDITORIAL It is time to celebrate! Did you know that World Village Festival has its roots in history dating back to the 1980’s. The first Market of Possibilites was born. toukokuuta Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille kerääntyy 380 näytteilleasettajaa ja satoja esiintyjiä. Nowadays, the event is organized all around Finland in tens of cities every year. 1980-luvulla Vaasan Kehitysmaaseura keksi uuden tavan esitellä kansalaisjärjestöjä kaupunkilaisille ja innostaa ihmisiä mukaan toimintaan. 25.–26. Helsingissä Mahdollisuuksien tori kasvoi Maailma kylässä -festivaaliksi, jota vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995. Aktiivinen kansalaistoiminta luo ratkaisuja ja uskoa siihen, että yhdessä voimme muuttaa maailmaa reilummaksi ja kestävämmäksi. Maailman ongelmat ja tarve kansalaistoiminnalle eivät ole festivaalin pitkän historian aikana kadonneet, vaikka monella mittarilla maailma onkin muuttunut paremmaksi. Ideasta kehittyi Mahdollisuuksien tori -tapahtuma, joka järjestetään yhä vuosittain kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea. The need for common purpose, common goals and social influence is greater than ever. Tänä vuonna festivaalin teemana on yksi maailman isoimmista haasteista: ilmastonmuutos. A phenomenal new event was born! In 2005, the festival became an annual meeting place for NGOs, the civil society, politicians, artists and opinion leaders. Vuonna 2005 festivaali muuttui jokavuotiseksi järjestöjen, festivaalikansan, poliitikkojen, taiteilijoiden ja mielipidevaikuttajien kohtaamispaikaksi. This year, 25th-26th of May, 380 exhibitors and hundreds of performers gather in Kaisaniemi Park and the Railway square to celebrate the 20th jubilee of the festival. Tarve yhdessä tekemiselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle on suurempi kuin koskaan. Nyt juhlitaan! Tiesitkö, että Maailma kylässä -festivaalin juuret ulottuvat kauas historiaan. Tänä vuonna on syytä juhlaan, sillä festivaali järjestetään 20. Powerful civil society activity generates solutions and hope for making the world an even more just and sustainable place
Mainitsin, että Etelä-Afrikan kansallishymni ”Nkosi Sikeleli Afrika” löytyy suomalaisesta virsikirjasta. Maailma kylässä -festivaali • Suomen suurin poikkitaiteellinen järjestötapahtuma, joka tavoittaa vuosittain yli 80 000 ihmistä. Teehetki oli niin maaginen, että suora lähetys unohtui täysin, ja tajusin, ettei kukaan ollut sanonut mitään moneen minuuttiin. Karri ”Paleface” Miettinen, rap-artisti: ”Maailma kylässä -festivaali tuo mieleen monia hienoja muistoja sekä yleisön puolelta että lavalta. Mieletön synkka! Joku yleisöstä arveli, että koko juttu oli suunniteltu – niin hyvältä se oli kuulostanut. Vietimme loppuillan ja seuraavan festivaalipäivän toistemme kanssa. • Tapahtuma nostaa esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita ja kehityskysymyksiä. Olemme olleet siitä asti yhdessä. Olen ottanut backstagella monet kuvat yhdessä esiintyjien kanssa. Katseeni kiinnittyi erääseen itselleni tuntemattomaan mieheen, ja jokin tuntui heti kolahtavan. Tapaamisen seurauksena syntyi ”Helsinki-Shangri-La”-albumillani julkaistu ”Karavaani kulkee” -yhteisbiisi.” Heli Mäki-Hakola, toimistokoordinaattori, Fingo: ”Kun ajattelen ensimmäistä Maailma kylässä -festivaaliani, saan vieläkin kylmiä väreitä. 20. • Ensimmäinen festivaali järjestettiin vuonna 1995. Mahlasela halusi kuulla, miten kappale menee, joten lauloin spontaanisti säkeistön verran suomenkielistä versiota: ‘Varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa.’ Mahlasela jatkoi xhosan kielellä samassa sävellajissa siitä, mihin minä olin lopettanut. Yhtyeellä oli mukanaan oma teenkeittäjä, sillä teen nauttimisella on iso rooli tuaregien paimentolaiskulttuurissa. Aloitimme lähetyksen, keskustelu eteni ja kuuntelimme musiikkia. Tuolloin festivaali muuttui työmaaksi. 48, miten festivaali sai alkunsa. 4 Ainutlaatuisten kohtaamisten festivaali Lue Maailman Kuvalehden puolelta s. Omaa työtään esittelee lähes 400 kansalaisjärjestöä ja näytteilleasettajaa. Se ei kuitenkaan tuntunut sopivalta työpaikalta. Perinteiden mukaisesti tee tulee keittää avotulella. Kerran haastattelin Taiga-lavalla eteläafrikkalaislaulaja Vusi Mahlaselaa. Joka toukokuu hätkähdän, että herranjestas, miten hyviä ihmisiä ympärilläni on. Festivaalia vietettiin vuorovuosina Mahdollisuuksien tori -tapah tuman kanssa vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen festivaalista tuli jokavuotinen. Kävelin sanaakaan sanomatta kaveria kohti ja suutelin häntä. Muutin samana vuonna Helsinkiin ja aloitin työt Radiolinja Oy:llä Ruoholahdessa. • Tapahtuman järjesti vuoteen 2018 asti Kepa. Nykyinen pääjärjestäjä on Fingo, joka syntyi, kun Kepa ja Kehys perustivat uuden kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestön vuonna 2018. Tänä vuonna festivaalin pääteemana on ilmastonmuutos. Pian studioon astui teenkeittäjä tarjoilemaan höyryävää teetä. Ajattelin, että olisi hienoa päästä osaksi sellaista työpaikkaa ja tapahtumaa, joten hain pestiä ja lopulta tulin valituksi. Heli Mäki-Hakola löysi puolestaan festivaalilta rakkauden. FESTIVAALI | 20th FESTIVAL 20. Voi sanoa, että Maailma kylässä -festivaali muutti elämäni: se on tuonut rakkauden, työpaikan ja mielettömän ystäväverkoston.” Koonnut: Sinimaria Halonen SA A R A K IV IM Ä K I. Törmäsimme kotiseudultamme tuttuun poikaporukkaan. Erään bändin tapaaminen synnytti aikoinaan kappaleen Palefacen platinaa myyneelle albumille. Olin tullut Nurmosta Helsinkiin ystäväni luokse, ja päätimme pyörähtää festivaalilla. Nykyään festivaali on itselleni paikka, jossa tapaa vuosien varrelta tuttuja työkavereita, vapaaehtoisia, harjoittelijoita ja siviilipalvelusmiehiä. Ensimmäiset festivaalit ajoin pakettiautoa, ja myöhemmin työskentelin alueella festivaalitoimistossa, joka toimi muun muassa bändien vastaanottopaikkana vuoteen 2015 asti. tapahtumavuottaan juhliva Maailma kylässä -festivaali on toiminut vuosien aikana tärkeänä kohtaamispaikkana. Radio Helsinki sijaitsi silloin Sanomatalossa, ja ainoa paikka, jossa arvelin avotulen polttamisen olevan mahdollista, oli parveke, joten ohjasin teenkeittäjän sinne virittelemään tulta. Huhtikuussa 1998 näin Helsingin Sanomissa ison ilmoituksen, jossa festivaalin järjestäjä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa eli nykyinen Fingo etsi toimistosihteeriä ja vastaanottoapulaista. 24.5.1997 tapasin siellä aviomieheni. • Ohjelmistossa on ilmaiskonsertteja, lastenohjelmaa, elokuvia, keskusteluja ja performansseja. Vuonna 2009 festivaalilla esiintyi Saharan tuaregeistä koostuva Terakaft-yhtye, joka vieraili ohjelmassani Radio Helsingissä pari päivää ennen keikkaa
The 650 000 residents of Helsinki, alongside the decision-makers, organizations, housing communities, companies and schools are the key factors on this journey. Jan Vapaavuori Helsingin pormestari | Mayor of Helsinki. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa johtavien kaupunkien on oltava eturintamassa. Helsinki will show to the rest of the world how to become a carbon-neutral city by the year 2035. Dear Festival audience, The World Village Festival has brought summer to Helsinki for 20 years and has been a very important meeting place for discussions about contemporary issues. Carbon-neutral Helsinki 2035 is one of the world’s most impressive action plans for emission reduction. Moni arkinen asumiseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyvä asia tehdään jatkossa toisin. Finally, I would like to encourage us all to do more for the climate. Hiilineutraali Helsinki 2035 on yksi maailman vaikuttavimmista päästövähennysohjelmista. In the near future, buildings – old and new – will be energy-efficient and new innovations will be used for power production. Every single better choice is a climate choice. Festivaalin teemana on tänä vuonna ihmiskunnan kohtalonkysymys, ilmastonmuutos. Many everyday things related to living, transportation and consumption will be done differently. Haluan rohkaista meitä kaikkia ilmastotekoihin, sillä jokainen parempi valinta on merkityksellinen. Helsinki is ready and will lead by example. Climate actions are the only genuine way towards making Helsinki the world’s most sustainably functioning city. Tulevaisuuden Helsingissä niin vanhat kuin uudet rakennukset ovat energiatehokkaita, ja energiantuotannossa käytetään uusia innovaatioita. The theme of the festival this year, climate change, is a fundamental matter for the humanity. Päättäjien ja Helsingin lähes 650 000 asukkaan lisäksi myös yhdistykset, järjestöt, talo yhtiöt, yritykset ja oppilaitokset ovat ratkaisevassa asemassa. Hyvä festivaaliyleisö, PORMESTARIN TERVEHDYS GREETINGS FROM MAYOR LA 11–21 SU 11–19 Vapaa pääsy! JE TR O ST AV ÉN / H EL SI N G IN K A U PU N K I R A M I A A PA SU O 5 Maailma kylässä -festivaali on avannut Helsingin kesän jo 20 vuoden ajan ja ollut tärkeä ajankohtaisten asioiden keskustelupaikka. Helsinki aikoo näyttää esimerkkiä muulle maailmalle ja olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Ilmastotoimet ovat aito mahdollisuus rakentaa Helsingistä maailman toimivin kaupunki. In the war against climate change, cities must be at the forefront and take the position of a leader
Suomen UNICEF 14.30–15.10 FingoTalks: The role of civic activism in climate action (FIN/DEU) Language: English 15.15–16.00 Kehitysmaat mediassa – Journalistit kertovat työstään ulkoministeriö 16.10–16.50 Ilmastonmuutos uutisaiheena – Pitääkö toimittajan tarjota tietoa vai tunnetta. Euroopan unioni 15.45–17.30 Woman at War Euroopan unioni & Pohjoismainen kulttuuripiste Language: Icelandic, French, Spanish, subtitles in English 17.30–18.00 Interview with Woman at War actor Juan Camilo Roman Estrada (COL/ISL) Pohjoismainen kulttuuripiste Language: English 18.15–18.55 Burkinabè Bounty Cultures of Resistance & Slow Food Language: French, English, Moorish, subtitles in English 18.55–19.30 FingoTalks: Working towards a sustainable global food system (BRA/FIN/KOR) Language: English Ohjelman on tuottanut Fingo, jollei toisin mainita | Programme is produced by Fingo if not mentioned otherwise Koko ohjelma maailmakylassa.fi. ympäristöministeriö 14.00–14.45 Ilmastonmuutos Suomen kehitysyhteistyössä ulkoministeriö 15.30–16.15 Vili Mustalampi Konsertti I Concert 16.30–17.30 FingoTalks: EU-vaaliehdokkaat järjestöjen ilmastotentissä 17.35–18.05 Lisää liksaa, vähemmän päästöjä! Sitra 18.10–18.50 Climate change as a driver of humanitarian crises (DNK/FIN/GBR) WFP, UNFPA & UNDP Language: English 18.55–19.20 Open mic: Vapaa sana ilmastosta Luonto-Liitto 20.00–21.00 Ko Shin Moon (FRA) Konsertti I Concert TAIGA-LAVA | TAIGA STAGE KANSALLISTEATTERIN LAVAKLUBI | FINNISH NATIONAL THEATRE CLUB SCENE Juontajat | Hosts: Anna Cadia & Papa Montero 11.00–11.30 Kun ilmasto pakottaa lähtemään Suomen Pakolaisapu 11.35–12.05 Turning climate anxiety into strength for change (FIN/NPL/TZA) Helsingin seurakuntayhtymä Language: English 12.05–12.35 Voinko minä pelastaa maailman. – Suuri EU-vaalipaneeli 13.10–13.55 Nuoret haastavat nykyistä ilmastopolitiikkaa – Mitä Suomi ja EU aikovat tehdä. Maailman Kuvalehti 17.45–18.15 Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuuttamme WISE 18.20–18.50 Climate change intensifies conflicts in the Middle East (FIN/YEM) ICAHD Finland Language: English 18.55–19.25 From barricades to hashtags – Social media in the MiddleEast (LBN) Anna Lindh -säätiö Language: English 19.30–20.00 Lapset sotien ja ilmastonmuutoksen taakankantajina Pelastakaa Lapset KYLÄKINO | VILLAGE CINEMA ON THE ROCKS, Mikonkatu 15 Juontaja | Host: Lea Pakkanen 12.00–12.25 Warmer days – Myanmar in the Age of Climate Change Vikes Language Burmese, subtitles in English 12.25–13.00 Discussion: Warmer Days – Climate change struggle in Myanmar (FIN/MMR) Vikes Language: English 13.15–14.15 Remembering Lampedusa Language: Swedish, Tigrinya, Italian, English, subtitles in English 14.15–14.45 Discussion: The shipwreck that changed the conversation on refugees (ERI/FIN/SWE) Suomen Pakolaisapu Language: English 15.00–15.45 Keskustelu: Eurooppalaiset ilmastotalkoot: Kuinka kaikki tahot saadaan mukaan. Yle 17.00–17.40 Median ilmastovastuu – Ulkopuolinen raportoija vai aktiivinen toimija. 6 LAUANTAI | SATURDAY 25.5.2019 SAVANNI-LAVA | SAVANNAH STAGE KAISANIEMEN PUISTO | KAISANIEMI PARK Juontaja | Host: Renaz Ebrahimi 11.00–11.40 Eija Ahvo ja Loiskis-orkesteri: Uppo-Nallen syntymäpäivät 12.30–13.40 Maailma kylässä 20 vuotta: Helsinki-Cotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) 14.15–15.15 Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou (MAR) 16.00–17.00 Gato Preto (GHA/MOZ) 18.00–19.00 Lokkhi Terra Meets Dele Sosimi: Cubafrobeat (CUB/GBR/NIG) 20.00–21.00 Amparanoia (ESP) MEKONG-LAVA | MEKONG STAGE RAUTATIENTORI | RAILWAY SQUARE Juontajat | Hosts: Tuuli Saksala & Njassa 11.00–11.45 Ndioba (FIN/SEN) Konsertti I Concert 11.55–12.00 Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäen tervehdys Helsingin kaupunki 12.00–13.00 FingoTalks: Mihin menet Eurooppa. Asiantuntijat ympäristömyyttejä ratkomassa Helsingin kesäyliopisto 12.40–13.00 FingoTalks: Interview with young climate activist Nike Mahlhaus of Ende Gelände (DEU) Language: English 13.05–13.35 Sotejärjestöt ja vapaaehtoiset ilmastonmuutosta torjumassa Kansalaisareena 13.40–14.15 Nuoret vaativat ilmastotekoja lakkoilemalla – Mitä seuraavaksi
12 Vapaa pääsy! Free entrance!. 7 OHJELMA-AIKATAULU | PROGRAMME AMAZON-LAVA | AMAZON STAGE RAUTATIENTORI | RAILWAY SQUARE Juontaja | Host: Timo Kalevi Forss 12.00–12.30 Kuoleman ja elämän kysymys Atena Kustannus 12.30–13.10 Elävä talous Vastapaino 13.10–13.30 Kasvatus ekokriisin aikakaudella Vastapaino 13.30–14.15 Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia Häiriköt-päämaja 14.15–14.50 Daniel Innerarity: Ethics of Hospitality (ESP) Into Kustannus Language: English 14.50–15.30 Discussions on immigration: Hosts and Guests (ESP) Artists at Risk Language: English 16.15–16.45 Subkultura: Stories of Youth and Resistance in Russia (RUS) Into Kustannus Language: English 16.45–17.15 Demokratian karikot – Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä Gaudeamus 17.15–17.45 Things you’ve always wanted to know about Russia (RUS) Le Monde diplomatique Language: English 17.45–18.00 TaoLin: Kaunis Maailma Enostone kustannus 18.00–18.30 Iranin vallankumous 40 vuotta Ydin-lehti 18.30–19.00 Voima 20 vuotta! Voima Kustannus 19.00–19.30 Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Nuorisotutkimussäätiö 19.30–20.00 Hyvä verse – Suomiräpin naiset Into Kustannus TENAVA-TIMBUKTU | KIDS’ CORNER KAISANIEMEN PUISTO | KAISANIEMI PARK Juontaja | Host: Janick Sutisna 11.30–11.45 Klovnit ilman rajoja -esitys Klovnit ilman rajoja 12.00–12.30 Loiskiksen laululeikkipaja 12.00–12.45 Koko perheen kompostointityöpaja | Family friendly composting workshop Biodynaaminen yhdistys Languages Finnish, Swedish & English 12.45–13.45 PellePändi SirkusRakkausPumPum 13.10–13.50 Kierrätyksestä taidetta | The art of recycling Pohjoismainen kulttuuripiste Languages Finnish, Swedish & English 14.00–14.45 Thai-tanssia | Thai dance The Finnish Thai Association Languages Finnish & English 14.30–15.30 Kide Science: Lasten tiedetyöpaja Kide Science 15.10–15.40 Silent Disco TwoDads 16.00–18.00 Lasten Itämerityöpaja Pinskut 16.00–16.45 Ilmastosafari: tarinoita Afrikasta Think Africa 17.00–17.30 Silent Disco TwoDads MUU OHJELMA | OTHER PROGRAMME 11.00–21.00 Caracara: The Living Man Kaisaniemen puisto|Kaisaniemi Park 11.00–20.00 Pompi energiaa: Ilmastoystävällinen autorata I Jump energy: Climate-friendly car race Mahdollisuuksien tori -teltta | Market of Possibilities Tent 11.00–20.00 Warm Waters: The Effects of Climate Change on the Pacific Region communities (RUS/PRT) Valokuvanäyttely I Photo exhibition Mahdollisuuksien tori -teltta | Market of Possibilities Tent 11.00–21.00 Dashed Hopes (IDN/SWE) Valokuvanäyttely I Photo exhibition Rautatientori | Railway Square Helsinki Photo Festival 11.00–21.00 Katutaidepiste | Street Art Area Kaisaniemen puisto|Kaisaniemi Park 11.00–21.00 Too Hot For Art (COL/FRA/IND/NLD) Rautatientori | Railway Square Catalysti 13.30–20.00 Boom Shakalaka, Afro Sunday & Fiesta Latina DJs + Special Guests Anniskelualue, Kaisaniemen puisto Bar area, Kaisaniemi Park DJs Emil, Hermanni, Goodblood, Nice & Lucho, MC Mad Ice (UGA TZA) + special guests ILTAKLUBIT | AFTERPARTY PE |FRI 19.00–00.00 Maailman kirjat esittää: Vastarintaa Venäjällä -klubi Kansallisteatterin Lavaklubi | Finnish National Theatre Club DJ Artemi Troitski, K-18 Into Kustannus PE |FRI 23.00–05.00 Fiesta Latina Presents: Maailma kylässä Preparty On the Rocks DJs Lucho, Goodblood & Hermanni, Live: Vili Mustalampi + Bayron & The Rawest Tickets 10 €, coat check 3 €, K-18 LA | SAT 19–23 (terassi) & 21–05 (klubi) Uptown Helsinki presents: World Village Afterparty On the Rocks DJs Latin Queen, Lucho, AC, Goodblood & Hermanni + Jaskelis (FIN/NGA/NLD) Tickets to the club 10 €, coat check 3 €, K-18 TEEMAT | THEMES Ilmastonmuutos | Climate change Demokratia | Democracy Ihmisoikeudet | Human rights Kansalaisyhteiskunta | Civil society Kestävä kehitys | Sustainable development Kestävä talous | Sustainable economy Ohjelmamuutokset mahdollisia | Programme changes may appear K H A LI L M O U N JI Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou s
(FIN/NPL) Suomen Lähetysseura Language: English 16.00–16.30 Community and off-grid power – Experiences from Mali & India (FIN/MLI) Siemenpuu-säätiö Language: English 16.35–17.05 Lämmitys – joka kodin ilmasto-ongelma Maan ystävät 17.10–17.50 Ilmastonmuutos luo haasteita – myös Pohjolassa Suomen Punainen Risti KYLÄKINO | VILLAGE CINEMA ON THE ROCKS, Mikonkatu 15 Juontaja | Host: Anni Valtonen 12.00–13.40 Yasuni Man Languages: English, Spanish, Waorani, subtitles in English YK-kino 13.40–14.20 Discussion: Yasuni Man – The costs of oil profits (FIN/USA) UNRIC Language: English 14.40–16.25 Do More with Less Language: Spanish, subtitles in English Cinemaissi – Latin American Film Festival 16.25–17.00 Discussion: Will architecture save the environment or ruin it. 15 #maailmakylässä. Ja muita matkailun ilmastokysymyksiä Reilun matkailun yhdistys 13.05–13.35 Mitä väliä on yhden ihmisen teoilla ilmastonmuutoksessa. 12.05–12.25 Näin voit tehdä vaatekaapistasi vastuullisemman Vaatevallankumous 12.30–13.00 Saanko enää lentää. Pääneuvottelija vastaa ympäristöministeriö 13.35–13.50 Se voisit olla sinä -biisikilpailun voittajan julkistus EHYT 14.00–14.30 Elämäntapakymppi – löydä se oikea kestävän arjen kumppani Sitra 15.15–16.15 BaranBand (FIN/IRN) Konsertti I Concert Maailman musiikin keskus 16.30–17.00 Maailmanmusiikki on satoja eri tyylilajeja (FIN/IRN) Maailman musiikin keskus 18.00–19.00 Suistamon Sähkö Konsertti I Concert TAIGA-LAVA | TAIGA STAGE KANSALLISTEATTERIN LAVAKLUBI | FINNISH NATIONAL THEATRE CLUB SCENE Juontajat | Hosts: Anna Cadia & Papa Montero 11.00–11.30 Artists speak about adapting to climate change (FIN/ITA/NLD/USA/HUN) Catalysti Language: English 11.30–12.00 FingoTalks: Miten Suomi on pärjännyt Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa. Fida International 13.40–14.00 Interview with documentarist and activist Iara Lee (BRA/KOR/USA) Maailman Kuvalehti 14.05–14.45 FingoTalks: Ruoka vaarassa! 14.50–15.20 Nauta – ilmastonmuutoksen roisto vai sankari. Biodynaaminen yhdistys 15.25–15.55 We must adapt to a changing climate – but who will pay for it. 8 SUNNUNTAI | SUNDAY 26.5.2019 25.–26.5.2019 SAVANNI-LAVA | SAVANNAH STAGE KAISANIEMEN PUISTO | KAISANIEMI PARK Juontaja | Host: Renaz Ebrahimi 11.00–12.00 Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass 12.45–13.30 Kanchana Sisters (IND) Intian suurlähetystö 14.15–15.15 Gasandji (COD) 16.00–17.00 Gaye Su Akyol (TUR / Glitterbeat Records) 18.00–19.00 Liniker e os Caramelows (BRA) MEKONG-LAVA | MEKONG STAGE RAUTATIENTORI | RAILWAY SQUARE Juontajat | Hosts: Tuuli Saksala & Njassa 11.00–11.40 Matka maailman ääniin Lastenkonsertti 12.00–12.20 Kolme ideaa hiilijalanjäljen puolittamiseen ympäristöministeriö 12.25–13.05 Nordic youth working to change the world (FIN/DNK) Pohjoismainen ministerineuvosto & Pohjoismainen kulttuuripiste Language: English 13.10–13.30 Vastausvartti: Mitä haluat tietää ilmastoneuvotteluista. (ESP/FIN/MEX/JPN/PER/TZA) Language: English Cinemaissi – Latin American Film Festival 17.20–17.45 Wantoks: Dance of Resilience in Melanesia Languages: English, French, subtitles in English Cultures of Resistance 17.45–18.30 Discussion: Rising seas threaten peoples and cultures (BRA/FIN/KOR) Maailman Kuvalehti Language: English Ohjelman on tuottanut Fingo, jollei toisin mainita | Programme is produced by Fingo if not mentioned otherwise Liniker e os Caramelows s
14 Dokumentaristi-aktivisti Iara Lee festivaalilla s. 9 OHJELMA-AIKATAULU | PROGRAMME AMAZON-LAVA | AMAZON STAGE RAUTATIENTORI | RAILWAY SQUARE Juontaja | Host: Timo Kalevi Forss 12.00–12.30 Kazakstan: Uuden silkkitien risteyskohta Le Monde diplomatique 13.00–13.45 Öljyn aikakauden loppu Häiriköt-päämaja 13.45–14.15 Heikki Hiilamo: Näkymättömät sankarit Into Kustannus 14.15–15.00 Ilmastonmuutos kirjallisuudessa Kustantamo S & S 16.15–16.45 Raha ja työvoima Tutkijaliitto 16.45–17.15 Vegesato – Keskustelu kauden kasviksista Into Kustannus 17.15–17.45 Luiden tie, Neuvostoliiton vankileirien historia Like Kustannus TENAVA-TIMBUKTU | KIDS’ CORNER KAISANIEMEN PUISTO | KAISANIEMI PARK Juontaja | Host: Janick Sutisna 11.15–12.00 Musiikkia ja tanssia Burkina Fasosta | Music and dance from Burkina Faso Kulttuurikameleontit Language: English & Finnish 11.00–14.00 Unelmatyöpaja 12.30–13.10 Gilgamesh-laulutarina 13.30–14.30 Lasten satuseikkailu Luonto-Liitto 14.30–15.30 Kide Science: Lasten tiedetyöpaja Kide Science 14.45–15.00 Klovnit ilman rajoja -esitys Klovnit ilman rajoja 15.10–15.40 Silent Disco TwoDads 16.00–16.45 Thai-tanssia | Thai dance The Finnish Thai Association Languages Finnish & English 16.00–18.00 Lasten Itämerityöpaja Pinskut 17.00–17.30 Silent Disco TwoDads MUU OHJELMA | OTHER PROGRAMME 11.00–19.00 Caracara: The Living Man Kaisaniemen puisto|Kaisaniemi Park 11.00–19.00 Dashed Hopes (IDN/SWE) Valokuvanäyttely I Photo exhibition Rautatientori | Railway Square Helsinki Photo Festival 11.00–19.00 Too Hot For Art (COL/FRA/IND/NLD) Rautatientori | Railway Square Catalysti 11.00–19.00 Katutaidepiste | Street Art Area Kaisaniemen puisto|Kaisaniemi Park 11.00–18.00 Pompi energiaa: Ilmastoystävällinen autorata I Jump energy: Climate-friendly car race Mahdollisuuksien tori -teltta | Market of Possibilities Tent 11.00–18.00 Warm Waters: The Effects of Climate Change on the Pacific Region communities (RUS/PRT) Valokuvanäyttely I Photo exhibition Mahdollisuuksien tori -teltta | Market of Possibilities Tent 12.00–18.00 Boom Shakalaka, Afro Sunday & Fiesta Latina DJs + Special Guests Anniskelualue, Kaisaniemen puisto Bar Area, Kaisaniemi Park DJs Emil, Hermanni, Goodblood, Nice & Lucho, MC Mad Ice (UGA/ TZA) + special guests ILTAKLUBIT | AFTERPARTY 19.00–04.00 Afro Sunday: Maailma kylässä -päätösklubi Apollo Terrace Bar, Kalevankatu 1 DJs Emil, Nice, Goodblood & Hermanni Tickets 2 €, K-18 Ohjelmamuutokset mahdollisia | Programme changes may appear TEEMAT | THEMES Ilmastonmuutos | Climate change Demokratia | Democracy Ihmisoikeudet | Human rights Kansalaisyhteiskunta | Civil society Kestävä kehitys | Sustainable development Kestävä talous | Sustainable economy C U LT U R ES O F R ES IS TA N C E M A A R IT KY TÖ H A R JU Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass s. 19 LA 11–21 SU 11–19 Vapaa pääsy!
Maailma kylässä 20 vuotta: Helsinki-Cotonou Ensemble & ystävät -juhlakonsertti (FIN/BEN/USA) AFROBEAT / RAP / JAZZ / POP SAT 12.30 Savannah Stage | The World Village Festival 20 concert features favourite artists from past years’ festivals and a host of new faces. Uutta Maailma kylässä -polvea edustavat monipuolinen säveltäjä ja laulaja Anna-Mari Kähärä, Youtubesta tuttu mediapersoona Seksikäs-Suklaa ja dancehall-artisti VG+. LA 20.00 Savanni-lava | Espanjan tunnettuimpien vaihtoehtobändien joukkoon kuuluva Amparanoia saapuu jälleen viihdyttämään suomalaisyleisöä monipuolisella soundillaan ja vallankumouksellisella sanomallaan. A newer generation of World Village talent is represented by composer and vocalist Anna-Mari Kähärä, YouTube personality Seksikäs-Suklaa and dancehall artist VG+. LA 12.30 Savanni-lava | Maailma kylässä -festivaali juhlii 20. rapper Matre, Tuure Kilpeläinen, the charismatic frontman of Kaihon Karavaani, and the choir Koiton Laulu. The band’s guests include festival veteran Paleface together with U.S. Yhtyeen laulaja-lauluntekijä Amparo Sánchez on espanjankielisen musiikin ennakkoluuloton supertähti, jonka terävästä kynästä on syntynyt kantaaottavia, latinorytmeillä kuorrutettuja rockhittejä jo yli 20 vuoden ajan. Amparanoia (ESP) ALTERNATIVE / REGGAE / LATIN / ROCK SAT 20.00 Savannah Stage | Amparanoia, one of the most famous alternative bands in Spain, are bringing their versatile sound and revolutionary message back to Helsinki for the World Village Festival audience. Maailma kylässä Kuuntele artisteja! SA LV A M U ST E 10 MUSIIKKI LAUANTAI | MUSIC SATURDAY. The band is fronted by the broad-minded superstar of Spanish-language music, singer-songwriter Amparo Sánchez, who has penned rock hits with political tones and Latin rhythms for over 20 years. Aiempien festivaalien suosikeista ja tuoreista nimistä koottu spektaakkeli siivittää vaikuttavalle nostalgiatripille ja suuntaa katseen tulevaisuuteen. This special performance assembles dozens of artists for a nostalgic journey to memories of festivals past while also looking to the future. Festivaalin konkareista päälavalle nousevat Paleface yhdessä yhdysvaltalaisräppäri Matren kanssa, Kaihon Karavaanin karismaattinen keulahahmo Tuure Kilpeläinen sekä sekakuoro Koiton Laulu. Konserttia isännöi afrobeatja funk-yhtye Helsinki-Cotonou Ensemble kitaristi Janne Halosen ja beniniläisen Noël Saïzonoun johdolla. The concert will be hosted by Helsinki-Cotonou Ensemble, a fusion of afrobeat and funk led by guitarist Janne Halonen and Beninese Noël Saïzonou. The slate of newcomers is rounded out by Yeboyah, who rose to prominence as a member of rap phenomenon D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. tapahtumavuottaan eturivin artistien tahdittamalla juhlakonsertilla. Kattausta täydentää rapilmiöksi nousseessa D.R.E.A.M.G.I.R.L.S-kollektiivissa vaikuttava Yeboyah
www.radiohelsinki..
The group’s front figure, Asmaa Hamzaoui, is one of the youngest – and one of the only – female gnawa-music players. LA 16.00 Savanni-lava | Mosambikilaistaustaisen MC Gata Misteriosan ja saksalais-ghanalaisen Lee Bassin muodostama Gato Preto tunnetaan Rion faveloiden ja Etelä-Afrikan township-alueiden rummutusta ja elektronista teknopulssia yhdistävästä ”afrofuturistisesta” klubisoundistaan. However, they do not hesitate to bring forward a strong societal message: the songs tell stories about Africa’s history and suffering. Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou (MAR) GNAWA / BLUES / FOLK Gato Preto (MOZ/GHA) DANCE / ELECTRO / AFRO Lokkhi Terra Meets Dele Sosimi: Cubafrobeat (GBR/CUB/NIG) AFROBEAT / RUMBA / JAZZ / LATIN LA 14.15 Savanni-lava | Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou on todellinen musiikillinen tienraivaaja. Kappaleissa käsitellään muun muassa kaukaisuudesta kumpuavaa kärsimystä ja Afrikan historiaa. Kahta eri jorubankielistä kulttuuriperinnettä edustavien yhtyeiden Lontoossa muodostunut yhteistyö soljuu festivaalin päälavalla ainutlaatuiseksi, tyylilajeja rikkovaksi ja mukaansatempaavaksi cubafrobeatiksi. They are known for frantic stage shows and their Afrofuturistic club sound that mixes the beats of Rio’s favelas and South African townships with an electronic pulse. Yhtyeen esikoisalbumi ”Tempo” (2017) hämmentää bilemusiikkiin vahvaa yhteiskunnallista sanomaa. SAT 16.00 Savannah Stage | Mozambican MC Gata Misteriosa and Ghanainan-German Lee Bass are Gato Preto, a duo defined by fusion. The separate Yoruba-language cultural traditions represented by the two London based groups meld together on the festival’s main stage into a unique, genre-breaking and rousing mixture known as Cubafrobeat. SAT 14.15 Savannah Stage | Asmaa Hamzaoui & Bnat Timbouktou is a true musical pioneer. 12 K H A LI L M O U N JI A LE XA N D ER W U R M JO EL YI G A LI MUSIIKKI LAUANTAI | MUSIC SATURDAY. Their debute album Oulad Lghaba is to be published in 2019. SAT 18.00 Savannah Stage | Combining Cuban rumba, afrobeat and Bangladeshi Folk, Lokkhi Terra are teaming up with Nigerian-British Afrobeat veteran Dele Sosimi to make May in Helsinki feel a bit more like tropical Havana and Lagos. The band’s debut album “Tempo” (2017) features not only club-friendly tracks but a social message as well, taking on issues like police violence and the sexual abuse of women and children. Musiikkityylin julkinen esittäminen on ollut perinteisesti naisilta kiellettyä. LA 18.00 Savanni-lava | Kuubalaista rumbaa, afrobeatia ja bangladeshilaista folkia yhdistelevä Lokkhi Terra -orkesteri ja afrobeatin konkari Dele Sosimi, tuovat toukokuiseen Helsinkiin palan trooppista Havannaa ja Lagosia. Heidän debyyttialbuminsa ”Oulad Lghaba” julkaistaan vuoden 2019 aikana. Yhtyeen keulakuva Asmaa Hamzaoui on yksi nuorimmista – ja ainoista – gnawamusiikkia soittavista naisartisteista. Kritiikin alle joutuvat sosiaaliset ongelmat poliisiväkivallasta naisten ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. The band follows the tradition of spirituality and poetry, characteristic to the genre. Public playing of the gnawa-music has commonly been forbidden from females
SAT 11.00 Mekong Stage | Senegalese singer-songwriter Ndioba is a musical multi-talent whose skillset covers a variety of instruments and genres from traditional Senegalese mbalax to Afrobeat, jazz and rock. 13 SA M I M A N N ER H EI M O JA N N E M IK K IL Ä. Suomi-iskelmällä ja karibialaisilla rytmeillä leikittelevä debyyttisingle ”Mä olen sun kokonaan” (2017) on noussut nopeasti sekä lattaribileiden että tanssilavojen vakiohitiksi. The debut single ”Mä olen sun kokonaan” (2017) plays with tones from Finnish ”schlager” pop and Caribbean rhythms and it has become a hit in Latin fiestas and dance floors. Known from the Kuukumina-group, Mustalampi recorded songs in Spanish for a long time until he recently changed to Finnish. Kuukumina-yhtyeestä tutuksi tullut artisti teki pitkään musiikkia espanjaksi, kunnes vaihtoi kielen suomeksi muutama vuosi sitten. SUOMEN SUURIN MUSIIKKILEHTI. SAT 15.30 Mekong Stage | Vili Mustalampi is one of the top-artists in Finnish latin pop. SAT 20.00 Mekong Stage | Music that mixes genres and even blurs the limits of time and space – Ko Shin Moon mixes tones of various acoustic instruments from all around the world. www.soundi.fi @soundilehti @soundilehti @soundilehti Vili Mustalampi LATIN / SALSA / BACHATA / SON Ndioba (FIN/SEN) AFRO / POP / SOUL LA 11.00 Mekong-lava | Senegalilaissyntyinen Ndioba on musiikillinen monitaituri, joka hallitsee sekä eri instrumentit että musiikkityylit perinteisestä senegalilaisesta mbalaxista afrobeatiin, jazziin ja rockiin. Ko Shin Moon (FRA) ELECTRO / FOLK / ARABIC LA 20.00 Mekong-lava | Musiikkityylien ja jopa ajan ja paikan rajoja hälventävä Ko Shin Moon sekoittaa akustisia instrumentteja maapallon eri kolkista, eri alueiden perinteisiä musiikkityylejä ja elektronista trancemusiikkia. LA 15.30 Mekong-lava | Vili Mustalampi on suomalaisen latinopopin kärkinimiä
14 huippumuusikon energinen ja svengaava jazz-ohjelmisto koostuu Lassyn Emma-palkitun ”Moves”-albumin (2018) kappaleista sekä vanhemmista klassikoista, jotka on sovittanut Ricky-Tick Big Band Brassin kapellimestari Valtteri Laurell Pöyhönen. SU 11.00 Savannah Stage | Saxophonistcomposer Timo Lassy has stolen the hearts of critics and audiences alike, and this May he is bringing his band (Teppo Mäkynen, Antti Lötjönen, Henri Mäntylä ja Abdissa Assefa) to World Village Festival to share the stage with the renowned Ricky-Tick Big Band Brass. Fourteen top musicians are presenting an energetic and swinging jazz set composed of songs from Lassy’s Emma-winning album “Moves” (2018) and older classics arranged by Ricky-Tick Big Band Brass’s conductor Valtteri Laurell Pöyhönen. Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass JAZZ SU 14.15 Savanni-lava | Euroopan festivaalilavoja läpi kolunnut kongolainen laulaja-lauluntekijä Gasandji saapuu Suomeen toistamiseen. Tuottaja| Producer: Maailman musiikin keskus Kanchana Sisters (IND) RAAGA / FOLK BaranBand (FIN/IRN) FOLK / WORLD MUSIC Gasandji (COD) AFRO / SOUL / POP TE R O A H O N EN TH O M A S M IL LE T FR A M ED SM IL ES 14 MUSIIKKI SUNNUNTAI | MUSIC SUNDAY. SUN 15.15 Mekong Stage | Helsinki-based group BaranBand breaks musical genre boundaries by combining Middle Eastern folk music with energetic and lively beat full of flavor. Tunnettuihin hengellissävytteisiin sävellyksiin perustuva ohjelmisto kulminoituu lavalla taidokkaaseen manodharmaan eli improvisaatioon. SU 12.45 Savanni-lava | Kanchana Sisters kyydittää kulttuurimatkalle eteläiseen Intiaan. Kappaleissa kaikuvat niin kongolaisen perinnemusiikin, soulin, reggaen kuin jazzin eri sävyt ja kerrokset. Englanniksi, ranskaksi ja lingalaksi laulava Gasandji koskettaa sielukkaalla äänellään, tunteikkaalla lavaolemuksellaan ja voimakkaalla rakkauden, rauhan ja empatian sanomallaan. Intialaiskokoonpano edustaa klassista karnaattista musiikkiperinnettä, jonka juuret juontavat tuhansien vuosien taakse. The songs echo with Congolese folk music, soul, reggae and sweet tones of jazz. SUN 14.15 Savannah Stage | Gasandji – a Congolese singer-songwriter and an experienced visitor of European festival stages arrives in Finland again. Gansadji’s English, French and Lingala songs, her soulful voice and powerful stage presence touch the audience with love, peace and empathy. Their set list of spiritual compositions serves as a base for a show that culminates on stage in skillful manodharma, a type of improvisation. SUN 12.45 Savannah Stage | Kanchana Sisters take you on a voyage to southern India. Tuottaja | Producer: Intian suurlähetystö | Embassy of India SU 16.30 Mekong-lava Tuottaja: Maailman musiikin keskus Maailmanmusiikki on satoja eri tyylilajeja (FIN/IRN) SU 15.15 Mekong-lava | Helsinkiläisyhtye BaranBand on yhdistelmä genrerajoja rikkovaa energistä ja elämänmakuista musiikillista tykitystä ja Lähi-idän perinteitä. The Indian group represents the Carnatic musical tradition that has roots reaching back thousands of years. SU 11.00 Savanni-lava | Kriitikot ja yleisön vahvoilla sävellyksillään hurmannut saksofonisti-säveltäjä Timo Lassy tuo bändinsä (Teppo Mäkynen, Antti Lötjönen, Henri Mäntylä ja Abdissa Assefa) Maailma kylässä -festivaalille samalle lavalle menestyksekkään vaskiyhtye Ricky-Tick Big Band Brassin kanssa
Her latest album, ”?stikrarl. The group’s figurehead, Liniker, is one of Brazil’s first openly transgender singers. Lue lisää Gaye Su Akyolista Maailman Kuvalehden puolelta sivulta 56. Vuonna 2015 perustetun yhtyeen ensimmäinen EP nousi valtavaksi viraalihitiksi, keräten yli 18 miljoonaa katselukertaa YouTubessa. Inspired by Nirvana, Nick Cave and Tom Waits, this singer-songwriter combines Turkish folk tones with psychedelic rock, grunge and electro, giving the songs a poetic, chic unity. The music coaxes to dance to the avantgarde “ethno-techno” sounds. In 2018, the artist was given a United Nations recognition for the advocacy work for equality of sexual and genre minorities. The Notka-accordion from the Soviet era, Carelian folk music and modern electro-beats flow well in the hands of this four-person ensemble. Nirvanan, Nick Caven ja Tom Waitsin musiikista vaikuttuneen laulaja-lauluntekijän soundissa perinteiset turkkilaiset melodiat, psykedeelinen rock, grunge ja elektro sointuvat runolliseksi kokonaisuudeksi. Hayal Hakikattir” (Consistent Fantasy is Reality, 2018) on avoin kritiikki kotimaa Turkin kiristynyttä poliittista tilannetta kohtaan. SU 16.00 Savanni-lava | Istanbulin uudeksi ääneksi tituleerattu turkkilainen Gaye Su Akyol on matkalla kansainväliseen tähteyteen. Artisti palkittiin seksuaalija sukupuolivähemmistöjen eteen tekemästään tasa-arvotyöstä YK:n tunnustuksella vuonna 2018. SUN 18.00 Savannah Stage | Mixing funk, dark soul and Brasilian folk pop, Liniker e os Caramelows rises as one of Brazil’s most intriguing new musical phenomena. Lue lisää yhtyeestä Maailman Kuvalehden puolelta sivulta 57. ja etnoteknoa” (2018) ottaa kantaa muun muassa rapistuvien karjalaiskylien tilanteeseen ja perinteisiin sukupuolikäsityksiin. The newest, well-received album “Etkot, pectopa. SUN 16.00 Savannah Stage | The new voice of Istanbul, Gaye Su Akyol, is on her way to the stars and international fame. ja etnoteknoa” (2018), criticizes the decadence of Carelian villages and the dated understanding of gender. Suistamon Sähkö FOLK / ELECTRO / RAP LE IL A PE N TE A D O AY LI N G Ü N G Ö R K IM SA A R IN EN 15. Hayal Hakikattir” (Consistent Fantasy is Reality, 2018), openly criticizes Turkey’s tense political situation and is a manifest for free society and dreams. In 2015 soon after its founding, the group became internationally recognized as their first EP became a viral hit scoring over 18 million views on YouTube. Solisti Liniker on ensimmäisiä avoimesti transsukupuolisia laulajia Brasiliassa. Yhtyeen tuorein, arvostelumenestykseksi noussut albumi ”Etkot, pectopa. Gaye Su Akyol (TUR / Glitterbeat Records) PSYCHEDELIC / ROCK / FOLK / ELECTRO Liniker e os Caramelows (BRA) SOUL / R&B / POP / LATIN SU 18.00 Mekong-lava | Suistamon Sähkö hakee vaikutteita rajantakaisesta Karjalasta, konesoinnista ja nykymaailman haasteista. SUN 18.00 Mekong Stage | Suistamon Sähkö draws its inspiration from the Carelia beyond the border, machine-like tones and the challenges of the contemporary world. SU 18.00 Savanni-lava | Funkia, tummaa soulia ja perinteistä brasilialaista popmusiikkia sekoittava Liniker e os Caramelows on yksi nyky-Brasilian kiinnostavimmista musiikkitapauksista. Laulajan viimeisin albumi ”?stikrarl. Neuvostoaikainen Notka-haitari, karjalainen kansanmusiikki ja modernit elektrobiitit sulautuvat nelihenkisen yhtyeen käsissä maaniseen menoon kutsuvaksi ”etnoteknoksi”
www.vihrealanka.fi/tilaa. Paperilehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Vihreä Lanka on vireä ja feministinen poliittinen media. LAPSET VAATIVAT TURVALLISTA TULEVAISUUTTA. SE ON POLITIIKKAA. Kerromme, mitä tapahtuu vihreässä politiikassa, ilmastonmuutoksessa ja tasa-arvon toteutumisessa. Kokeile! Kaksi numeroa 10 euroa
39 €/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Voima on tuottanut palkittua journalismia yhteisönsä tuella jo 20 vuotta. 100 Liikuttava a voimaa vuodesta 1999 Laatujournalismia jo 20 vuotta RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. Pidetään liike yllä!
The discussion is held in English. SAT 13.15 Village Cinema | On 3rd of October 2013, a fishing boat transporting Erithrean refugees sank off the Italian island of Lampedusa. Alkuperäinen nimi | Original title: Kona fer i strið • 2018, Islanti, Ranska, Ukraina | Iceland, France, Ukraine • Ohjaaja | Director: Benedikt Erlingsson • Kieli | Language: islanti, (englanti, espanja) | Icelandic, (English, Spanish) • Tekstitys | Subtitles: englanti | English • Suositusikäraja | Age recommendation: 16 • Elokuvan kesto: 1 h 41 min Producer | Tuottaja: Euroopan unioni & Pohjoismainen kulttuuripiste | European union & Nordic Culturepoint Interview with Woman at War actor Juan Camilo Roman Estrada (COL/ISL) Documentary: Warmer days – Myanmar in the Age of Climate Change LA | SAT | 12.00 Discussion: Warmer Days – Climate change struggle in Myanmar (FIN/MMR) LA | SAT | 12.25 Producer: Vikes Documentary: Do More with Less SU | SUN | 14.40 Discussion: Will architecture save the environment or ruin it. Tuottaja | Producer: Fingo 2019, Suomi, Ruotsi, Italia | Finland, Sweden, Italy • Ohjaaja | Director: Anna Blom • Kieli | Language: ruotsi, tigrinya, italia, englanti | Swedish, Tigrinyan, Italian, English • Tekstitys | Subtitles: englanti | English • Ikäraja | Age limit: 12 • Kesto | Length: 57 min Discussion: The shipwreck that changed the conversation on refugees (ERI/FIN/SWE) SAT 14.15 Village Cinema | The panel, moderated by journalist Saska Saarikoski, delves further into the themes of the documentary series “Remembering Lampedusa”. The discussion is held in English. She sabotages a high-voltage power line of a local aluminum plant in an attempt to bring the plant to a standstill. Producer: Pohjoismainen kulttuuripiste – Nordic Culturepoint Muut elokuvat Kyläkinossa| Other films at Village Cinema: SL O T M A C H IN E D IT TE U LJ A S & A N N A B LO M 18 ELOKUVAT | FILMS. (ESP/FIN/MEX/JPN/PER/TZA) SU | SUN | 16.25 Producer: Cinemaissi – Latin American Film Festival JI M M Y S A L I N A S SAT 17.30 Village Cinema | Actor Juan Camilo Roman Estrada joins the festival to talk about the film and how he works to combat climate change as an artist. Remembering Lampedusa Woman at War LA 15.45 Kyläkino | 50-vuotias islantilainen kuoronjohtaja Halla on huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja ympäristökatastrofeista. Estrada is interviewed by Petra Laiti, co-chair of the UN Global Indigenous Youth Caucus. A documentary project consisting of five short films tells the stories of the families of the victims and the survivors. Viidestä lyhytelokuvasta koostuvan dokumenttiprojektin keskiössä ovat tilastojen ja anonyymien kuvien sijaan uhrien perheiden ja selviytyneiden yksilölliset tunteet ja tarinat. päivä 2013 eritrealaispakolaisia kuljettanut kalastaja-alus upposi Lampedusan saaren edustalla. Panel members include Adal Neguse, one of the series’ central figures, documentary director Anna Blom and Executive Director Annu Lehtinen of the Finnish Refugee Council. The movie “Woman at War” won the European Parliament yearly awarded LUX Prize in 2018. Hallan suunnitelma kuitenkin keskeytyy odottamattomaan uutiseen. Draamaelokuva ”Woman at War” voitti Euroopan parlamentin vuosittain jakaman LUX-elokuvapalkinnon vuonna 2018. ”Remembering Lampedusa” tarjoaa vaihtoehtoisen tavan katsoa kuolemaa Euroopan porteilla. “Remembering Lampedusa” offers an alternative way to look at death at the gates of Europe. Hän päättää sabotoida paikallisen alumiinitehtaan korkeajännitelinjoja estääkseen tehtaan toiminnan. She is concerned about global warming and environmental disasters. Hän on toivonut adoptiolasta jo useita vuosia, ja nyt hänelle ilmoitetaan, että pieni tyttö odottaa häntä Ukrainassa. 368 ihmistä menetti henkensä ja 155 selviytyi. LA 13.15 Kyläkino | Lokakuun 3. Her clandestine activities are interrupted, however, by a piece of unexpected news. Having been on a waiting list for adoption for several years, she is told that a little girl is waiting for her in Ukraine. 368 people lost their lives, 155 survived. Producer: Suomen Pakolaisapu SAT 15.45 Village Cinema | Halla, 50, leads a choir in Reykjavik
Paikalliset performanssitaitelijat pyrkivät kiinnittämään kansainvälisen huomion ilmastonmuutoksen aiheuttamaan saarten ahdinkoon esitystensä kautta. SUN 12.00 Village Cinema | At the intersection of the Andes, the Amazon and the equator lies Yasuni, the rainforest home of hundreds of animal and plant species as well as the Waorani people. that chooses to live in isolation as they rise to defend their lands and rights against the oil industry and the Ecuadorian government. When oil companies arrive in Yasuni, one of the most biologically diverse areas in the world becomes the scene of a tragic conflict. Tuottaja | Producer: YK-kino – UN Cinema 2016, Ecuador, Yhdysvallat, Espanja | Ecuador, USA, Spain • Ohjaaja | Director: Ryan Patrick Killackey • Kieli | Language: englanti, espanja, waorani | English, Spanish, Waorani • Tekstitys | Subtitles: englanti | English • Suositusikäraja | Age recommendation: 16 • Kesto | Length: 94 min Discussion: Yasuni Man – The costs of oil profits (FIN/USA) SUN 13.40 Village Cinema | After the documentary there will be a panel discussion with director Ryan Killackey about the price of fossil fuel extraction for local communities and the environment. Lue Iara Leen haastattelu Maailman Kuvalehden puolelta s. The discussion is held in English. The discussion is moderated by Communications Specialist Mirka Kartano of Fingo. Producer: Maailman Kuvalehti Muut elokuvat Kyläkinossa| Other films at Village Cinema: Dokumentaristi Iara Lee Maailma kylässä -festivaalilla Documentarist Iara Lee at World Village Festival: Artist Interview with documentarist and activist Iara Lee (BRA/KOR) SUN 13.40 Taiga Stage Producer: Maailman Kuvalehti Documentary: Burkinabè Bounty SAT 18.15 Village Cinema Producer: Cultures of Resistance PO LL YW O G C U LT U R ES O F R ES IS TA N C E 19. Voitettavana on yhä länsimaiden harjoittama kolonialismi, ja nyt lisäksi vielä ilmastonmuutos. Discussion: Rising seas threaten peoples and cultures (BRA/FIN/KOR) SUN 17.45 Village Cinema | After the film in the director Iara Lee is on hand to speak about the background of her film with other panelists. This award-winning documentary film tells the story of Ecuador’s last indigenous people SU 17.20 Kyläkino | Tyynen valtameren saarivaltiot nousevat jälleen taistelemaan olemassaolonsa ja perinteidensä puolesta. A documentary film produced by the Cultures of Resistance network takes the viewer to Melanesia, where the sea level rise caused by global warming threatens to swallow the islands of the area. In addition to their struggle against colonialism, climate change rises as the next challenge. Cultures of Resistance -verkoston dokumentti vie katsojan Melanesiaan, jossa maapallon lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu uhkaa nielaista alueen saaret mukanaan. Tuottaja | Producer: Cultures of Resistance 2019, Salomonsaaret, Yhdysvallat, Bulgaria | Solomon Islands, USA, Bulgaria • Ohjaaja | Director: Iara Lee • Kieli | Language: englanti, ranska | English, French • Tekstitys | Subtitles: englanti | English • Suositusikäraja | Age recommendation: 16 • Kesto | Length: 20 min Wantoks: Dance of Resilience in Melanesia Working towards a sustainable global food system (BRA/FIN/KOR) SAT 18.55 Village Cinema The panelists are: Director Iara Lee and Sustainable Development Specialist Jussi Kanner. Lukuisia palkintoja voittanut dokumenttielokuva näyttää, kuinka Ecuadorin viimeinen vapaaehtoisesti eristäytynyt alkuperäiskansa nousee puolustamaan maitaan ja oikeuksiaan öljyalan toimijoita ja maan hallitusta vastaan. 16–19. Through their performances, local performance artists try to call out to the international community to pay attention to the distress of the islands. Kun alueelle saapuvat öljy-yhtiöt, muuttuu biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin alueisiin lukeutuva Yasuni murheelliseksi konfliktikentäksi. The discussion is held in English. Producer: UNRIC Yasuni Man SU 12.00 Kyläkino | Andien, Amazonin ja päiväntasaajan risteyksessä sijaitsee Yasuni, satojen eläinja kasvilajien, sekä waorani-kansan asuttama sademetsä. SUN 17.20 Village Cinema | The island states of the Pacific rise again to fight for their traditions and existence
KEHITYSUTVECKLING 50 VUOTTA – KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. TILAA MAKSUTON LEHTI: kehityslehti.fi/tilaa-lehti Kehityslehti @Kehityslehti Kehitys-Utveckling on ulkoministeriön julkaisema globaalikysymysten aikakauslehti.
Kiertuetta koordinoivat Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret. Fingon ilmastopaneelissa keskustellaan siitä, miksi nyt on tärkeää olla poliittisesti aktiivinen ja käyttää kansalaisoikeuttaan äänestämällä Euroopan tulevaisuudesta. What are the strategic opportunities for advocacy and how should activities be prioritised. Fingon EU-vaalipaneelissa kuullaan, miten hyvin ehdokkaat tuntevat EU:n toiminnan maailmalla ja millaista tulevaisuutta he rakentaisivat Euroopan unionille. The role of civic activism in climate action (FIN/DEU) CLIMATE CHANGE / CIVIL SOCIETY Interview with young climate activist Nike Mahlhaus of Ende Gelände (DEU) SAT 12.40 Taiga Stage Panelisteina ovat Mikkel Näkkäläjärvi (sd.), Aura Salla (kok.), Mirja Vehkaperä (kesk.), Heidi Hautala (vihr.), Olli Kotro (ps.) ja Merja Kyllönen (vas.). Miten voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa ruoka riittäisi aivan kaikille. Kestävästä ruuasta ja suomalaisten ja suomalaisten yritysten vaikutusmahdollisuuksista ruokaturvaan ovat keskustelemassa asiantuntijat Jenna Kettunen Solidaarisuudesta, Maija Lumme Eetistä ja Ville Lähde BIOS-tutkimusyksiköstä. Mihin suuntaan Eurooppa on menossa ja kuinka paljon parlamentaarikoilla on valtaa. SAT 14.30 Taiga Stage | What can small civil society organisations and protest movements do to mitigate climate change. LA 12.00 Mekong-lava | EU-vaalit sanelevat Euroopan tulevaisuuden. EU-vaaliehdokkaat järjestöjen ilmastotentissä DEMOKRATIA SU 11.30 Taiga-lava | Tilaisuudessa julkistetaan vuoden 2019 ”Suomi ja Agenda 2030 – Kansalaisjärjestöjen seurantaraportti”. ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS Mihin menet Eurooppa. Keskustelun juontaa Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko. H A N N A VA IT TI N EN. Järjestöjen ja nuorten edustajat arvioivat eurovaaliehdokkaiden ilmastolupauksia. Keskustelun moderoi Ruokamysteerit-kirjan kirjoittanut Mari Koistinen. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu haastavat maailman ruokaturvaa. The discussion is joined by internatio nal guest Nike Mahlhaus, who works as the publicist of Ende Gelände, a German movement that uses civil disobedience to oppose coal power. B A RT O SZ H A D YN IA K / IS TO C K 21 TEEMA : ILMASTONMUUTOS | THEME: CLIMATE CHANGE Ruoka vaarassa! ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS Miten Suomi on pärjännyt Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa. Asiantuntijat pohtivat, miten koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauha ja oikeudenmukaisuus ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen ja miten Suomi on onnistunut Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa. – Suuri EU-vaalipaneeli DEMOKRATIA / KESTÄVÄ KEHITYS SU 14.05 Taiga-lava | Miten Suomessa syömämme riisi tai kvinoa näkyvät kehittyvien maiden arjessa. The discussion is hosted by civil society expert Pauliina Savola of Fingo. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun, Planin, Sadankomitean ja SYL:n kanssa. Keskustelemassa ovat eurovaaliehdokkaat Sirpa Pietikäinen, (kok.), Ville Niinistö, (vihr.) ja Mia Haglund, (vas.), Allianssin ilmastodelegaatti Milja Suihko ja Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho. LA 16.30 Mekong-lava | Miksi ilmasto on iso vaaliteema Euroopan parlamenttivaaleissa. The discussion is held in English. Other participants include UN Youth of Finland chair Heidi Saarinen and climate activist Juha Penttilä. Euroopan unioni vaikuttaa myös ihmisten elämään ympäri maailman. Vaalipaneeli on osa #VaadiFaktat-eurovaalikiertuetta. Mutta millainen on tulevaisuuden EU
Kenen näkökulmasta ilmastopolitiikan tulisi olla oikeudenmukaista. This discussion opens the floor for representatives of the civil society, official authorities and business to share their thoughts on how to develop the ways funding is allocated for climate change adaptation. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa ja kuinka kaikki saadaan mukaan ilmastotalkoisiin. 22 Eurooppalaiset ilmastotalkoot: Kuinka kaikki tahot saadaan mukaan. ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS TEEMA : ILMASTONMUUTOS | THEME: CLIMATE CHANGE Ilmastonmuutos Suomen kehitysyhteistyössä ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS We must adapt to a changing climate – but who will pay for it. (FIN/NPL) CLIMATE CHANGE / SUSTAINABLE ECONOMY SUN 15.25 Taiga Stage | Despite the fact that climate change is a global phenomenon, its impacts are unevenly distributed. Keskustelun juontaa toimittaja Reetta Räty. Tuottaja: ympäristöministeriö Vastausvartti: Mitä haluat tietää ilmastoneuvotteluista. Tuottaja: ulkoministeriö LA 15.00 Kyläkino | EU-päättäjät ovat sitoutuneet tekemään Euroopasta vähähiilisen ja energiatehokkaan. Keskustelun moderoi Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen. The discussion is hosted by actor Laura Malmivaara. Tuottaja: Sitra Community and off-grid power – Experiences from Mali & India (FIN/MLI) SUN 16.00 Taiga Stage Producer: Siemenpuu-säätiö – Siemenpuu Foundation O LL I-P EK K A PI ET IL Ä IN EN TE R ES SA JU H A N IN M Ä K I. Keskustelun jälkeen esitetään yhden ihmisen ilmastotaistelusta kertova ”Woman at War” -draamaelokuva. Neuvonantaja Riikka Mikkola (ulkoministeriö), toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi (Finnfund), lähetystyöntekijä Mikko Pyhtilä (Suomen Lähetysseura) ja sidosryhmävastaava Riina Pursiainen (Nuorten agenda 2030) pohtivat, miten Suomi voi vastata ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin kehitysyhteistyön keinoin. Tähän tähdätään muun muassa päästökaupan uudistamisella. IHMISOIKEUDET / ILMASTONMUUTOS / KANSALAISYHTEISKUNTA LA 13.10 Mekong-lava | Millaista on oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ja mikä on Suomen ja EU:n rooli sen toteuttamisessa. Aiheesta keskustelevat Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja Siiri Mäkelä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala. Miten Suomi voi tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumista kehitysmaissa. Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen johdattelee keskustelua kestävän kehityksen verosiirtymästä. The discussion is held in English. Polkaiseeko uusi hallitus liikkeelle vuosisadan verouudistuksen, jonka ansiosta päästöt vähenevät ja palkkapussin verotus kevenee. Keskustelun juontaa toimittaja Hanna Nikkanen. Producer: Suomen Lähetysseura – Felm Lisää liksaa, vähemmän päästöjä! ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ TALOUS Nuoret haastavat nykyistä ilmastopolitiikkaa – Mitä Suomi ja EU aikovat tehdä. Without specific measures for adapting to change, climate change threatens the developmental achievements already achieved. Tuottaja: Euroopan unioni LA 17.35 Mekong-lava | Ekologisesta verouudistuksesta on puhuttu vuosikymmeniä. Pääneuvottelija vastaa SU 13.10 Mekong-lava Tuottaja: ympäristöministeriö LA 14.00 Mekong-lava | Kaikkein köyhimmät valtiot kantavat ilmastonmuutoksesta suurimmat seuraukset. Lue lisää sivulta 18. Onko nyt hetki, kun siirrymme sanoista tekoihin. Asiasta keskustelevat kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia (ympäristöministeriö), ilmastoasioiden pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila (Euroopan komissio), maajohtaja Sini Harkki (Greenpeace Nordic) ja Ilmastoveivi 2019 -kampanjan perustaja Laura Kolehmainen. Riittävätkö toimet Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi
ANNA MUN KESTÄÄ... Tule testaamaan oma hiilijalanjälkesi, keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja tutustumaan fiksuihin arjen ratkaisuihin. Meidän on kuitenkin myös päivitettävä arkeamme, jotta voimme puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030, ja siksi kansalaisten toiminta on erityisen tärkeää. Meidän jokaisen teoilla on väliä. Halkaistaan hiilijalanjälki! Ilmastopolitiikassa kiireisimpiä ovat isot järjestelmän muutokset, kuten siirtyminen pois fossiilisista energianlähteistä ja päästökauppajärjestelmän vahvistaminen. KAIKKI. Etsimme tänä vuonna inspiroivia ilmastokokeiluja, jotka tuovat uusia ratkaisuja – sellaisia, jotka lähes jokainen voi omaksua. Meille on tärkeää, että kansalaiset ovat mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä. sitra.fi/maailmakylassa Hyvään elämään riittää yksi maapallo. Tutustu ilmastokokeiluihin osoitteessa kokeilunpaikka.fi/ hiilijalanjalki ja kerro tunnisteella #hiilijalanjälkihalki, mitä itse kokeilisit
Miten toimittajat kertovat sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. Ylen toimittajat Jenni Frilander ja Jenny Matikainen kertovat, miten he tekevät LA 17.00 Taiga-lava | Median tehtävä on raportoida ilmastonmuutoksesta todenmukaisesti ja monipuolisesti. Onko kuvassa päivittämisen tarvetta. ILMASTONMUUTOS LA 16.10 Taiga-lava | Miten ilmastonmuutokseen suhtautuminen eroaa Kiinassa, Keniassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Ajatuksiaan avaavat Suomen UNICEF:n kanssa yhteistyötä tekevä Darude, saamelaisaktivisti Anni Koivisto, Nuorten Agenda 2030 -ryhmän Sara Nyman ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos uutisaiheena – Pitääkö toimittajan tarjota tietoa vai tunnetta. IHMISOIKEUDET / ILMASTONMUUTOS / KANSALAISYHTEISKUNTA LA 13.40 Taiga-lava | Ilmastonmuutoksen seurauksista vastuun kantavat ongelman aiheuttaneiden sukupolvien sijaan lapset ja nuoret. Meteorologi Kerttu Kotakorpi avaa, miten ilmastonmuutoksen nousu yleiseksi huoleksi vaikuttaa meteorologin työhön. 24 Nuoret vaativat ilmastotekoja lakkoilemalla – Mitä seuraavaksi. Keskustelun vetää ulkoministeriön Kehitys-Utveckling-lehden vt. Pa neelin juontaa toimittaja Sean Ricks. Tuottaja: Yle Nordic youth working to change the world (FIN/DNK) SUN 12.25 Mekong Stage Producer: Pohjoismainen ministerineuvosto – Nordic Council of Ministers & Pohjoismainen kulttuuripiste – Nordic Culture Point V LA D SO K H IN / U N IC EF R U ST YL 35 99 / IS TO C K. Toimittajat kertovat festivaalilla: ilmastonmuutosta koskevia juttujaan. Päättäjien riittämättömiin toimiin kyllästynyt nuoriso vaatiikin nyt muutosta marssimalla ja järjestämällä koululakkoja ilmaston puolesta. Mitä aktivistinuoret itse ajattelevat vaikutusmahdollisuuksistaan ja tulevaisuudestaan. Alan on tarkasteltava myös valintojaan ja toimintatapojaan ilmastokestävyyden näkökulmasta. Keskustelun vetää Maailman Kuvalehden päätoimittaja Juha Mäkinen. Keskustelun vetää Ylen Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman tuottaja Sari Taussi. Keskittyykö journalismi liikaa yksilöiden elämäntapavalintoihin suurten poliittisten päätösten sijaan. Tuottaja: ulkoministeriö Sotejärjestöt ja vapaaehtoiset ilmastonmuutosta torjumassa LA 13.05 Taiga-lava Tuottaja: Kansalaisareena Miten mediassa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja kehitysmaista. Tuottaja: Maailman Kuvalehti Kehitysmaat mediassa – Journalistit kertovat työstään KESTÄVÄ KEHITYS / DEMOKRATIA / KANSALAISYHTEISKUNTA LA 15.15 Taiga-lava | Mitä media kertoo meille globaalista etelästä, ja mitä se ei useinkaan onnistu kertomaan. Mikä muuttuu ja kuinka pian. päätoimittaja Erja-Outi Heino. Tuottaja: Suomen UNICEF TEEMA : ILMASTONMUUTOS | THEME: CLIMATE CHANGE Median ilmastovastuu – Ulkopuolinen raportoija vai aktiivinen toimija. Mukana keskustelemassa ovat Lännen Median ympäristötoimittaja Jami Jokinen, vapaa toimittaja Lina Laurent, Vihreä Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja Ylen tiedetoimittaja Pasi Toiviainen. Ohjaaja-toimittaja Kati Juurus, toimittaja Rauli Virtanen, valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja-kirjailija Esa Salminen kertovat omasta monivuotisesta kokemuksestaan kehitysmaiden kuvaajina. Onko perusteltua lennättää toimittajia pikavisiiteille ympäri maailmaa
Paneelin juontaa “Ilta Lauran kanssa” -talk show’n Laura Siltala. ILMASTONMUUTOS / IHMISOIKEUDET / KESTÄVÄ KEHITYS Lämmitys – joka kodin ilmasto-ongelma ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ TALOUS / KESTÄVÄ KEHITYS Kolme ideaa hiilijalanjäljen puolittamiseen ILMASTONMUUTOS / KANSALAISYHTEISKUNTA Taiga-lavan keskustelut suorana maailmakylassa.fi SU 12.00 Mekong-lava | Hiilijalanjälkeämme on pienennettävä, jotta ilmastonmuutos pysyisi aisoissa. Entä mitä omalle ympäristöahdistukselle voi tehdä. Miten se todellisuudessa tehdään. Aiheeseen pureudutaan yhdessä Greenpeace Suomen ilmastoja energiavastaava Kaisa Kososen ja Suomen Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomen kanssa. Tule kuulemaan, mitä sanottavaa heillä on ja hae inspiraatiota omiin ilmastotekoihin. Miten asumisen päästöjä voi vähentää – asui sitten vuokralla, omistusasunnossa, kerrostai omakotitalossa. Ja muita matkailun ilmastokysymyksiä SU 12.30 Taiga-lava Tuottaja: Reilun matkailun yhdistys Nauta – ilmastonmuutoksen roisto vai sankari. Keskustelun moderoi Smart Energy Transition -hankkeen vuorovaikutusjohtaja Karoliina Auvinen. Ympäristöministeriön Hiilijalanjälki puoliksi -hankkeen kolme kokeilijaa kertovat ideansa kansalaisten hiilijalanjäljen puolittamiseen. TEEMA : ILMASTONMUUTOS | THEME: CLIMATE CHANGE 25 Elämäntapakymppi – löydä se oikea kestävän arjen kumppani ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS Lisää samasta aiheesta | More discussions on the topic: Turning climate anxiety into strength for change (FIN/NPL/TZA) SAT 11.35 Taiga Stage Producer: Helsingin seurakuntayhtymä – Church in Helsinki Voinko minä pelastaa maailman. Tilaisuuden juontaa toimittaja Hanna Nikkanen. Tuottaja: Maan ystävät ST EF AN ST E F A N C IK / P E XC EL S G R EE N PE A C E. Televisiosta tutun deittiohjelman hengessä kilpailija X etsii omaa kestävän arjen esikuvaansa. 46. Tuottaja: Sitra SU 16.35 Taiga-lava | Suomalaisten suurin päästölähde on asuminen. SU 14.50 Taiga-lava Tuottaja: Biodynaaminen yhdistys Mitä väliä on yhden ihmisen teoilla ilmastonmuutoksessa. Asiaa pohtivat Fida secondhandin kehityspäällikkö Tiina Haimila, vaatesuunnittelija ja kirjailija Rinna Saramäki ja kirjailija ja tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Asiantuntijat ympäristömyyttejä ratkomassa LA 12.05 Taiga-lava Tuottaja: Helsingin Kesäyliopisto Artists speak about adapting to climate change (FIN/ITA/NLD/USA/HUN) SUN 11.00 Taiga Stage Producer: Catalysti Näin voit tehdä vaatekaapistasi vastuullisemman SU 12.05 Taiga-lava Tuottaja: Vaatevallankumous Saanko enää lentää. SU 14.00 Mekong-lava | Elämäntapakymppi johdattaa katsojat hauskasti kestäviin elämäntapoihin. Kilpailija X valitsee vastausten pohjalta itselleen sopivimman sparraajan, joka auttaa kohti ilmastoystävällisempää elämää. Tuottaja: Fida International Lue Panu Pihkalan essee ilmastoahdistuksesta Maailman Kuvalehdestä s. Ehdokkaat A, B ja C kertovat, millaisiin valintoihin he ovat omassa arjessaan sitoutuneet. Tuottaja: ympäristöministeriö SU 13.05 Taiga-lava | Mikä merkitys on yksittäisen ihmisen kierrätysja vaatevalinnoilla ilmastonmuutoksen torjunnassa
This panel produced by the United Nations Development Programme, the United Nations Population Fund and the World Food Programme explores the connections between climate change and issues such as food security, population structures, peace and security. Tuottaja: Laajan turvallisuuden verkosto WISE SAT 18.10 Mekong Stage | A rapidly changing climate often affects the poorest and the most vulnerable the most. Climate-induced droughts, floods and hunger are humanitarian crises. The discussion is held in English. Producer: WFP, UNFPA & UNDP Lapset sotien ja ilmastonmuutoksen taakankantajina LA 19.30 Taiga-lava Tuottaja: Pelastakaa Lapset Ilmastonmuutos luo haasteita – myös Pohjolassa SU 17.10 Taiga-lava Tuottaja: Suomen Punainen Risti Taiga-lavan keskustelut suorana maailmakylassa.fi G EO R G IN A G O O D W IN JO N AT H A N H YA M S / PE LA ST A K A A LA PS ET. Nykyinen kansainvälinen järjestelmä ei kuitenkaan takaa suojelua ympäristöuhkien perusteella. LA 17.45 Taiga-lava | Ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen ovat pikkuhiljaa nousemassa poliittiseen keskusteluun. Tutkija Milla Vaha, vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta ja Suomen-toimiston päällikkö Simo Kohonen IOM:stä pohtivat Suomen Pakolaisavun Anni Tervon johdolla ilmaston vaikutusta pakotettuun siirtolaisuuteen. The panel is hosted by UN Youth Delegate Jenni Sundqvist from Allianssi. Miten ilmastoturvallisuutta voidaan edistää sekä konfliktialueilla että Suomessa. Tuottaja: Suomen Pakolaisapu Lue lisää ilmastopakolaisuudesta Maailman Kuvalehden puolelta s. 30. Kun ilmasto pakottaa lähtemään, miten käy ilmastopakolaisten ihmisoikeuksien. Aiheesta keskustelevat vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista, vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso Pelastakaa Lapset -järjestöstä sekä toiminnanjohtaja Anne Palm WISE:stä. Global actors, including the UN, play a key role in the humanitarian response but also in preventing such crises through the implementation of sustainable development goals. 26 J ER EM Y C A I Kun ilmasto pakottaa lähtemään IHMISOIKEUDET / ILMASTONMUUTOS Lisää aiheesta | More discussions on the topic: Climate change intensifies conflicts in the Middle East (FIN/YEM) SAT 18.20 Taiga Stage Producer: ICAHD Finland From barricades to hashtags – Social media in the Middle East (LBN) SAT 18.55 Taiga Stage Producer: Anna Lindh -säätiö – Anna Lindh Foundation TEEMA : ILMASTONMUUTOS & IHMISOIKEUDET THEME: CLIMATE CHANGE & HUMAN RIGHTS Climate change as a driver of humanitarian crises (DNK/FIN/GBR) HUMAN RIGHTS / CLIMATE CHANGE / SUSTAINABLE DEVELOPMENT Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuuttamme ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ KEHITYS / KANSALAISYHTEISKUNTA LA 11.00 Taiga-lava | Sotien, konfliktien ja vainojen lisäksi yhä useampi joutuu jättämään kotinsa ilmaston vuoksi. Ensimmäisenä ja vakavimmin ilmastonmuutos iskee jo valmiiksi ongelmallisille alueille, mutta myöskään Suomi ei ole ilmiön vaikutuspiirin ulkopuolella
The philosopher Daniel Innerarity and artists Baris Seyitvan, Marita Muukkonen and Ivor Stoldosky discuss how hospitality is easily forgotten in public discussion when the topic is about refugees and asylum seekers. Tuottaja: Nuorisotutkimussäätiö Discussions on immigration: Hosts and Guests (FIN/ESP/TUR) DEMOCRACY / HUMAN RIGHTS / CIVIL SOCIETY SAT 14.15 Amazon Stage | Daniel Innerarity is Spanish a professor of political and social philosophy at the University of the Basque Country and a researcher in the Ikerbasque research foundation. Haastattelijana toimii Inka Rantakallio, yksi kirjan toimittajista. The interview is held in English. Troitski is interviewed by Iida Simes. He claims that it is important to foster the ethics of hospitality in times of fragmentation brought about by modernization. Haastattelussa näkökulmia hiphop-kulttuuriin ja kirjan teemoihin tarjoavat rap-artistit Adikia (Kirsikka Ruohonen) ja MonSala (Nora Horn). LA 19.30 Amazon-lava | ”Hyvä verse” -kirjassa naisräppärit kertovat, keitä artisteja he ovat lapsena kuunnelleet ja mistä heidän musiikkinsa on Daniel Innerarity: Ethics of Hospitality (ESP) DEMOCRACY / HUMAN RIGHTS / CIVIC SOCIETY Ilmastonmuutos kirjallisuudessa ILMASTONMUUTOS / KESTÄVÄ TALOUS / KESTÄVÄ KEHITYS SU 14.15 Amazon-lava | Millainen on ilmastonmuutoksen rooli kirjallisuudessa. Tuottaja: Into Kustannus IN TO LA U R A SA LO N EN /S ID EW AY S C AT A PO RT IN IN TO 28 MAAILMAN KIRJAT | WORLD BOOKS. The interview is held in English. The discussion is held in English Producer: Artists at Risk J U S SI A A LT O / G RA Y saanut alkunsa. Kirjan kontekstina toimii 2010-luvun lopun Suomi, ja se nostaa esille, kuinka termit, kuten manspleinaaminen, naisoletettu ja rodullistaminen liittyvät räppiin. His book tells a story about a different kind of Russia – a land of anarchists, artists, punk rockers, dandies and hipsters. ”Sää joka muutti maailman” -kirjan kirjoittanut Marcus Rosenlund sekä Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja ja Luonto ihmisen aikakaudella -teoksen kirjoittaja Seppo Turunen keskustelevat Iida Simeksen haastattelussa siitä, kuinka aikamme suurin kriisi näkyy kirjallisuudessa. Tuottaja: Kustantamo S & S Hyvä verse – Suomiräpin naiset DEMOKRATIA / IHMISOIKEUDET / KANSALAISYHTEISKUNTA Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä DEMOKRATIA / IHMISOIKEUDET / KANSALAISYHTEISKUNTA LA 19.00 Amazon-lava | ”Hiphop Suomessa” -artikkelikokoelma on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa hiphopin tutkijat ja tekijät asettuvat vuoropuheluun. Keskustelussa kirjailija Heini Strand ja räp-artisti Rauhatäti kertovat huomioita räpin sukupuolikuvastosta ja kokemuksia suomiräpin kentältä. In his ethical-philosophical book, Ethics of Hospitality, Innerarity discusses good life, ethics, time and happiness. Innararity is interviewed by Mika Rönkkö. Producer: Into Kustannus Subkultura: Stories of Youth and Resistance in Russia (RUS) DEMOCRACY / HUMAN RIGHTS / CIVIL SOCIETY SAT 16.15 Amazon Stage | Artemi Troitski, one of Russia’s most famous dissidents, opens a window to an alternative history of modern Russia giving new perspectives to the current situation and the future. The discussion is lead by professor Teivo Teivanen from the University of Helsinki. Tarkastelun kohteina ovat myös räppääminen ja riimien kirjoittaminen. He has been widely acknowledged by the scientific and literature community and has received various rewards for his work and literature. In the book, at the spotlight are the Russian revolutionary heroes who have changed the country from the 19th century through the present day. Producer: Into Kustannus I N T O SAT 14.50 Amazon Stage | In a society, one is always a host and the other a guest
Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi (toim.) SANKARITARINOITA POJILLE (JA KAIKILLE MUILLE) Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa samaistuttavia esikuvia monenlaisille pojille ja oman elämänsä sankareille. norm. 32,00 € SAATAVILLA KAUPOISTA TAI INTOKUSTANNUS.FI. 29,00 € 24 90 norm. norm. 29,00 € 24 90 Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT Miten suomalaiset diplomaatit onnistuivat pelastamaan jopa 2 500 vainotun hengen Chilen verisissä vainoissa. 26 90 norm. norm. 29,00 € 24 90 Eveliina Talvitie KOVAKUORINEN Kovakuorinen on tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. 34,00 € 28 90 Denise Rudberg KUN KELLO LYÖ VIISI Ruotsin dekkarikuningatar tarjoilee yksissä kansissa petoksia, valheita ja murhaavaa eleganssia. Heidän kanssaan ei kannattanut olla eri mieltä. 29,00 € 24 90 Ari Turunen MULKEROT — PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Näitä historian merkkihenkilöitä yhdistää yksi sama piirre. Se on myös tarina siitä, kun saalistajasta tulee saalis. norm. Saatavana myös e-kirjana. 29,00 € 26 90 Heini Strand HYVÄ VERSE — SUOMIRÄPIN NAISET Ensimmäinen kirja Suomen räppäävistä naisista! Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen pohtii kirjassaan, millainen tulevaisuus ihmiskunnalla ja luonnolla on. Ilmestyy 15.6.2019 OVH 29 00 Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA GOTLANNIN PIRU Kauppiaiden, munkkien ja konnien vanhaan Tallinnaan sijoittuva rikosromaani vie lukijansa keskiajan pimeälle puolelle. Lopputulos saattaa yllättää! Saatavana myös e-kirjana. 27,00 € 23 90 norm. Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.) SANKARITARINOITA TYTÖILLE (JA KAIKILLE MUILLE) Yleisö-Finlandialla palkittu teos rohkaisee uskomaan itseensä ja tavoittelemaan unelmia, olemaan oman elämänsä sankari! Saatavana myös äänikirjana. norm. SINÄ + NÄMÄ KIRJAT =
SUN 11.00 Mekong Stage | Into the world of sounds (Matka maailman ääniin) is an interactive musical voyage for the entire family. Kisailijat pomppivat laatan päällä ja leluautot kiitävät radalla. Eija Ahvo ja Loiskis-orkesteri: Uppo-Nallen syntymäpäivät | Eija Ahvo and Loiskis present: Uppo-Nalle’s Birthday Party LASTENMUSIIKKI / CHILDREN’S MUSIC Koko perheen kompostointityöpaja | Family friendly composting workshop LA | SAT 12.00–12.45 Kierrätyksestä taidetta The art of recycling LA | SAT 13.10–13.50 Kide Science: Lasten tiedetyöpaja Kide Science workshop LA | SAT 14.30–15.30 & SU | SUN 14.30–15.30 • Suositusikä 3–10 vuotta | Age recommendation 3–10 years Silent Disco LA | SAT 15.10–15.40 & 17.00–17.30, SU | SUN 15.10–15.40 & 17.00–17.30 Pompi energiaa: Ilmastoystävällinen autorata | Jump energy: Climate-friendly care race LA 11–20 & SU 11–18 Mahdollisuuksien tori -teltta | Keksijä-tietokirjailija Janne Käpylehdon luoma autorata toimii sähköä tuottavien lattialaattojen avulla. Koulutamme ensimmäiset 200 tilaa vuosina 2019-2020. Kun maaperä on huippukunnossa, se varastoi ilmasta hiiltä, eikä päästä ravinteita vesistöihin. Keväällä yli 70 innokasta maitotilaa aloitti Valion ja ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. SAT 11–20 & SUN 11–18 Market of Possibilities Tent | A driveway created by an inventor and a non-fiction writer Janne Käpylehto functions with floor tiles that produce electricity. Lastenmusiikkiin erikoistuneen Loiskiksen ja Uppiksen yhteiset syntymäpäiväjuhlat muodostuivat perinteeksi vuonna 2007, kun yhtye sävelsi Uppo-Nalle-runot 30-vuotisjuhlalevyksi. Shared birthday parties between Loiskis and Uppo-Nalle have been a tradition ever since the children’s band composed an album of Uppo-Nalle poems for the bear’s 30th anniversary. Tuottaja | Producer: Fingo Matka maailman ääniin | Into the world of sounds LASTENMUSIIKKI / CHILDREN’S MUSIC / MAAILMANMUSIIKKI / WORLD MUSIC LA 11.00 Savanni-lava | Loiskis-orkesteri tuo Kaisaniemen puistoon Uppo-Nallen satumaisen maailman. SAT 11.00 Savannah Stage | Children’s music band Loiskis is bringing the fairy-tale world of Uppo-Nalle to Kaisaniemi Park. Ilonpito jatkuu konsertin jälkeen Tenava-Timbuktussa Loiskiksen laululeikkipajassa kello 12.00. www.valio.fi Seuraa ilmastotyötä Valion some-kanavissa #kohtihiilineutraaliamaitoa. Actor-singer Eija Ahvo steps into the roles of Reeta and her grandmother as Elina Karjalainen’s beloved bear character celebrates his birthday with the festival audience. The fun continues after the concert in Kids’ Corner with Loiskis’ playful music workshop at 12.00. 58 ER K K I O K KO N EN M AT K A M A A IL M A N Ä Ä N IIN 30 LASTENOHJELMA | KIDS’ PROGRAMME Tunnemme maidontuotannon ilmastovaikutukset ja vähennämme niitä aktiivisesti. Tuottaja | Producer: Fingo SU 11.00 Mekong-lava | Matka maailman ääniin on interaktiivinen uutta lastenmusiikkia, maailmanmusiikkia sekä liikettä yhdistävä koko perheen yhteinen tutkimusretki. Elina Karjalaisen rakastettu hahmo juhlistaa synttäreitään tuttuun tapaan mummona ja Reetana tarinoivan solisti Eija Ahvon seurassa. The contesters jump on the tiles to make toy cars flash on the driveway. Tuottaja | Producer: Fingo Työpajoja Tenava-Timbuktussa | Workshops at Kids’ Corner Lasten Itämeri -työpaja Kids’ Baltic Sea workshop LA | SAT 16.00–18.00 & SU | SUN 16.00–18.00 Unelmatyöpaja | Dream workshop SU | SUN 11.00–14.00 Musiikkia ja tanssia Burkina Fasosta Music and dance from Burkina Faso SU | SUN 11.15–12.00 Suositusikä | Age recommendation +4 Lue lisää Maailman Kuvalehdestä s. The show combines new children’s music, world music and motion to take the audience to a variety of cultural and linguistic locations around the world – from the fjords of Norway and the pyramids of Egypt to Ghana and a railway trip across America. Esitys johdattaa mukanaan maailman eri kulttuurija kielialueille aina Norjan vuonoilta ja Egyptin pyramidien juurelta Ghanaan ja junamatkalle Amerikan halki
Kun maaperä on huippukunnossa, se varastoi ilmasta hiiltä, eikä päästä ravinteita vesistöihin. Yhdessä olemme vahvempia.. www.valio.fi Seuraa ilmastotyötä Valion some-kanavissa #kohtihiilineutraaliamaitoa Ilmastojohtajuutta pohjoismaisen yhteistyön avulla. Keväällä yli 70 innokasta maitotilaa aloitti Valion ja ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. Koulutamme ensimmäiset 200 tilaa vuosina 2019-2020. 31 Tunnemme maidontuotannon ilmastovaikutukset ja vähennämme niitä aktiivisesti
Toimitus tuottaa aikakauslehteä, jota on kiva lukea. Näin saat Whimin käyttöösi: • Lataa Whim-sovellus • Rekisteröidy puhelinnumerollasi • Valitse haluamasi kausipaketti ja luo käyttäjäprofiili whimapp.com isonumero.fi Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta. Osta kadulta tai tilaa lehti: holvi.com/shop/isonumero Vaikuttava aikakauslehti Myyjä ostaa Ison Numeron 5 euron kappalehintaan. Ekomatkoja, ei Egomatkoja Me Whimillä näemme edessämme maailman, jossa ihmiset liikkuvat saumattomasti käyttäen kaikkia kulkumuotoja julkisesta liikenteestä takseihin, vuokra-autoista kaupunkipyöriin ja kaikkea siltä väliltä. Myyjä myy lehden 10 eurolla lukijalle ja ansaitsee näin työllään toimeentuloa.. Vähemmän yksityisautoja tarkoittaa enemmän puistoja ja tilaa elää. Kaikki tuotot käytetään myyjien tueksi. Oma planeettamme on rakkaampi kuin oma auto
Yhteiskunnallisista aiheista tunnettu Sokhin on tehnyt yhteistyötä muun muassa YK:n kanssa, ja hänen töitään on julkaistu lukuisissa arvostetuissa medioissa kuten The Guardianissa ja BBC:ssä. Dilla Djalil Danielin (IDN) koskettavat kuvat kotinsa menettäneistä orangeista ovat inspiroineet uhanlaisten eläinten suojelijoita ympäri maailmaa. Ihmishahmon päätä esittävän teos lisää tietoisuutta ekologisista vaihtoehtomateriaaleista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansoihin. Näin saat Whimin käyttöösi: • Lataa Whim-sovellus • Rekisteröidy puhelinnumerollasi • Valitse haluamasi kausipaketti ja luo käyttäjäprofiili whimapp.com MUU OHJELMA | OTHER PROGRAMME Maailman kirjat esittää: Vastarintaa Venäjällä -klubi PE | FRI 19.00 Lavaklubi (Kansallisteatteri, Läntinen Teatterikuja 1) DJ Artemi Troitski • Vapaa pääsy | Free entrance • Tuottaja I Producer: Into Kustannus • K-18 Fiesta Latina Presents: World Village Pre-Party PE | FRI 23–05 On The Rocks (Mikonkatu 15) • DJs Lucho, Goodblood & Hermanni, Live by Vili Mustalampi + Bayron & The Rawest • Liput I Tickets: 10 € • Narikka | Coat check: 3 € • K-18 Caracara: The Living Man Dashed Hopes LA 11–21, SU 11–19 Rautatientori | Dashed Hopes -valokuvanäyttely näyttää halparaaka-aineiden, kuten palmuöljyn ja hiilen jatkuvasti kasvavan kysynnän seuraukset. LA 11–20, SU 11–18 Market of Possibilities tent | The Warm Waters photo exhibition of a Russian-Portuguese documentary photographer, Vlad Sokhin, shows the ramification of human-made climate change in the Pacific area on both low coast island states and the most developed economic superstates. Moreover, his works have been published in numerous respected publications such as the Guardian and the BBC. Tuottaja | Producer: Helsinki Photo Festival LA 11–20, SU 11–18 Mahdollisuuksien tori -teltta | Venäläis-portugalilaisen dokumenttikuvaajan Vlad Sokhinin ”Warm Waters” -näyttely kuvaa, miten ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vaikuttanut Tyynenmeren alueella niin mataliin saarivaltioihin kuin maailman kehittyneimpiin talousmahteihin. Tuottaja | Producer: Cultures of Resistance LA 11–21, SU 11–19 Kaisaniemen puisto| Caracara-kollektiivi tuo Kaisaniemen puistoon biojätteestä, sienirihmastosta ja kasveista rakennetun urbaanin oleskelutilan. SAT 11–21, SUN 11–19 Railway station | Dashed Hopes photo exhibition shows the consequences of the use of cheap raw materials, such as palm oil and coal. Warm Waters: The Effects of Climate Change on the Pacific Region communities Ekomatkoja, ei Egomatkoja Me Whimillä näemme edessämme maailman, jossa ihmiset liikkuvat saumattomasti käyttäen kaikkia kulkumuotoja julkisesta liikenteestä takseihin, vuokra-autoista kaupunkipyöriin ja kaikkea siltä väliltä. Oma planeettamme on rakkaampi kuin oma auto. La 18.55 Mekong-lava Tuottaja: Luonto-Liitto Open mic: Vapaa sana ilmastosta Klubit | Clubs: Uptown Helsinki presents: World Village Afterparty LA | SAT terassi | terrace 19–23 klubi | club 21–05 On The Rocks (Mikonkatu 15) • DJs Latin Queen, Lucho, AC, Goodblood & Hermanni + Jaskelis (FIN/NGA/NLD) • Terassille vapaa pääsy | Free entrance to the terrace • Liput klubille | Tickets to the club: 10 € • Narikka | Coat check: 3 € • K-18 Afro Sunday: Maailma kylässä -päätösklubi SU | SUN 19–04 Apollo Terrace Bar (Kalevankatu 1) • DJs Emil, Nice, Goodblood & Hermanni • Liput I Tickets: 2 € • K-18 Lue lisää Maailman kuvalehdestä s. In the photos of Sebastian Sardi (SWE) one can witness the living conditions of villagers in big coal-producing countries, who live in areas covered in coal dust and breath the toxic air. Vähemmän yksityisautoja tarkoittaa enemmän puistoja ja tilaa elää. 58 Boom Shakalaka, Afro Sunday & Fiesta Latina DJs + Special Guests LA | SAT 13.30–20 SU | SUN 12–18 Anniskelualue, Kaisaniemen puisto| Bar area, Kaisaniemi Park • DJs Emil, Hermanni, Goodblood, Nice & Lucho, MC Mad Ice (UGA/TZA) + special guests • K-18 V LA D SO K H IN C A R A C A R A 33. The purpose of this urban living space is to raise awareness about ecological alternative materials and the effects of climate change to indigenous peoples, among others. Sebastian Sardin (SWE) valokuvissa keskiöön pääsevät hiilipölyn peittämällä alueella ja hengenvaarallisten myrkkykaasujen keskellä elävät kyläläiset Intiassa. The touching pictures of Dilla Djali Daniel (IDN) about homeless orangutans have inspired protectors of endangered species all around the world. Sokhin’s work focuses on societal themes and he has previously cooperated with the UN. SAT 11–21, SUN 11–19 Kaisaniemi Park | Caracara brings to Kaisaniemi Park a piece of art representing a human head made of biowaste, mushroom spawn and plants
Tutustu maailmanmatkailuun, kulttuurikierroksiin, luontomatkoihin, ekomatkustamiseen, vapaaehtoistyöhön ulkomailla ja vaihto-opiskelumahdollisuuksiin. Se avaa uusia näkökulmia maailmaan, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Mahdollisuuksien tori -teltta Maailman kirjat Maailman kirjat -teltassa voit tavata kirjailijavieraita sekä kuunnella Amazon-lavalla kirjailijahaastatteluja, keskusteluja ja paneeleja ajankohtaisista aiheista. Ilmastokylässä tarjotaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja pohditaan kestävämpää kulutusta. R502, Rautatientori YK-kylä Millaisen maailman sinä haluat nähdä vuonna 2030. Fingo aloitti toimintansa vuonna 2018, kun Kepa ja Kehys yhdistyivät uudeksi kattojärjestöksi. R501, Rautatientori Fingo Fingo on 300 kehitysjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija – sekä Maailma kylässä -festivaalin järjestäjä! Tuomme ihmiset yhteen toimimaan reilumman ja kestävämmän maailman puolesta. Lähetyksiä voi seurata telttapaikalla J432 Kaisaniemen puistossa, Lähiradion taajuudella 100,3 MHz ja verkossa Maailma kylässä -sivuilta ja osoitteessa mieletöntävaloa.fi. Samalla voit tilata itsellesi laadukkaan lukupaketin täynnä toiveikkaita tarinoita maailmasta. Mukana YK-kylässä ovat Suomen YK-liitto, YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos UNU-Wider, YK:n teknologiaja innovaatiolaboratorio UNTIL, Suomen UN Women, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, YK:n kehitysohjelma UNDP, Maailman ruokaohjelma WFP, YK:n väestörahasto UNFPA, Suomen YK-nuoret ja Helsingin YK-nuoret. Mukana Ilmastokylässä ovat Dodo, UFF, Luonto-Liitto, Maan ystävien ilmastokampanja, Suomen Pakolaisapu, Eettisen kaupan puolesta – Lempivaatteeni, Suomen Ekomodernistit, Siemenpuu-säätiö ja Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi, Ikimetsän ystävät ry, Martat – Marthaförbundet, MTK ja FFD, HSY:n Ilmastoinfo sekä Yle Uutiset / Ulkomaantoimitus. Tule pisteellemme keskustelemaan, miten voit tulla mukaan järjestöjen toimintaan ja vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään sekä paremman maailman rakentamiseen. Teltassa esittäytyvät lukuisat kehitysyhteistyö-, ihmisoikeusja ympäristöjärjestöt sekä erilaiset ystävyysseurat ja vapaaehtoistyötä tarjoavat toimijat. Open Finland -teltassa tarjotaan tietoa Suomeen muuttaneille Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Miten voi olla avuksi vastikään Suomeen muuttaneille. R505, Rautatientori Mahdollisuuksien tori Kaisaniemen puiston keskelle saman katon alle Mahdollisuuksien tori -telttaan kerääntyy noin 130 kansalaisjärjestöä ja muita näytteilleasettajia, joiden parista löytyy jokaiselle jotakin. Tule testaamaan oma hiilijalanjälkesi, keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja tutustumaan fiksuihin arjen ratkaisuihin ja tuotteisiin! Sitran Kestävän arjen paviljonki Rautatientorilla kannustaa meitä kaikkia miettimään elämäntapojemme ympäristövaikutuksia ja tekemään kestävämpiä valintoja arjessamme. R504, Rautatientori Maailmanmatkaajat Maailmanmatkaajien kylässä saa inspiraatiota uusiin matkakohteisiin ja -hankkeisiin sekä eettisempään ja kestävämpään matkailuun. J432, Kaisaniemen puisto. B163, Mahdollisuuksien tori -teltta Kyläradio Kyläradio on Maailma kylässä -festivaalin virallinen radiokanava. Osastolla esittäytyvät Suomen matkatoimistojen alan liitto, Koonono Matkat, Tourist / Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Uudenmaan Seuramatkat ja Luontomatkat, Matkamessut, Tema, Matka-Prima, Allianssin nuorisovaihto, Reilun matkailun yhdistys sekä Fair.fi. Mukana ovat Helsingin seurakuntayhtymä, Uskot-foorumi, Colourful Espoo, Suomen Buddhalainen Unioni, Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Lapsija nuorisotyön jaosto, Hare Krishna -liike, Suomen Bahá’í-yhteisö ja Helsingin ortodoksinen seurakunta. R506, Rautatientori Ilmastokylä Tänä vuonna Maailma kylässä -festivaalin kantavana teemana toimii ilmastonmuutos. Missä voi opiskella ja mitä, ja kuinka opiskelemaan pääsee. Maailman Kuvalehden osastolla voit tavata lehden tekijöitä sekä osallistua arvontaan, jonka pääpalkintona on interrail-lippu. Mukana osastolla ovat Osuuskunta Visia, Blox Car, Coreorient, Valtioneuvoston kanslia, Luonnonvarakeskus ja Save Pond Hockey. R503, Rautatien tori Sitra – Kestävän arjen paviljonki Hyvään elämään riittää yksi maapallo. TEEMAKYLÄT & -OSASTOT 34 Open Finland Miten Suomessa haetaan töitä. J453, Kaisaniemen puisto Uskontojen kylä Ohjelma koostuu pienimuotoisista keskusteluhetkistä ja työpajoista, eri uskontojen rukoushetkistä ja pyhistä teksteistä sekä monenlaisesta taidemeiningistä. Tule YK-kylään visioimaan kestävämpää maailmaa YK-järjestöjen kanssa ja jakamaan ajatuksesi ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Radiolähetyksistä vastaavat Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnan osallistujat yhteistyökumppaninaan Lyhty ry:n KiviMedia. Tule tutustumaan globaaleihin kysymyksiin erikoistuneen, 50-vuotiaan aikakauslehden historiaan. J448, Kaisaniemen puisto Moninainen Suomi Osastolla esittäytyvät Moniheli, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto, Kurdiliitto, ETNO Etelä-Suomi, Suomen somalialaisten liitto, Luetaan yhdessä -verkosto, Suomen romaniyhdistys, Katto-hanke, Opintopolut-toiminta Moniheli, Kulkijat, HNMKY, Suomen kurditalo ja Familia. Paikalla on runsaasti kustantajia ja kirjallisuusalan järjestöjä, jotka esittelevät ja myyvät kirjoja. Lisäksi teltassa voi nauttia muun muassa kahvilan antimista, valokuvanäyttelystä ja pomppuautoradasta. Ulkoministeriön osastolla voit myös äänestää suosikkia tuoreemmista kansikuvista ja osallistua arvontaan. R500, Rautatientori Ulkoministeriö Mitä vuosikymmenten takaiset Kehitys-Utveckling-lehden numerot kertovat maailmasta ja kehityksestä. Teemakylän järjestävät Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat yhdessä monien eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Voit voittaa myös keltaisen Fingo-jopon! J447, Kaisaniemen puisto Maailman Kuvalehti Maailman Kuvalehti on ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Mukana ovat Ben & Jerry’s Suomen Pakolaisavun kanssa, Setlementtiliitto, Loisto setlementti, Setlementtiasunnot, Suomen Yrittäjät, Sininauhasäätiö, Nicehearts ry, Vieraasta Veljeksi, Eläketurvakeskus, Helsingin seudun kesäyliopisto, SIMHE-palvelut, Kela, Eiran aikuislukio, Maahanmuuttajanuorten Helsinki, Maahanmuuttovirasto ja Euroopan muuttoliikeverkosto. Suorissa lähetyksissä ääneen pääsevät sekä festivaalin artistit, yhteiskunnalliset vaikuttajat että festarivieraat
J432, Kaisaniemi Park. Climate Village offers solutions for fighting climate change and thoughts for more sustainable consumption. Maailman Kuvalehti offers you the possibility to meet the people behind the magazine and to participate in a prize draw – the grand prize is an Interrail pass. R504, Railway Square World Travellers World Travellers offers new ideas for travel destinations and projects as well as ethical and sustainable travel. Live broadcasts feature festival artists, societal thinkers and festival guests. Featuring Church in Helsinki, National Forum for Cooperation of Religions in Finland (CORE Forum), Colourful Espoo, Finnish Buddhist Union, the Children’s and Youth Work section of the Finnish Ecumenical Council, the Hare Krishna movement, Finnish Bahá’í Community and the Helsinki Orthodox Parish. R500, Railway Square Ministry for Foreign Affairs What can past issues of Kehitys–Utveckling from decades ago tell us about the world and development. Visit the Ministry for Foreign Affairs and learn about the history of the now 50-year-old magazine specialised in global affairs. You can also subscribe to get yourself a regular dispatch of hopeful stories from the world. Open Finland offers information about Finland and Finnish society to recent migrants to Finland. You can also enjoy a café, a photography exhibition and a jump energy powered car race. R506, Railway Square Climate Village Climate change is the main theme of this year’s World Village Festival. Featuring the Visia Cooperative, BloxCar, Coreorient, the Prime Minister’s Office, Natural Resources Institute Finland and Save Pond Hockey. How can you help those new to Finland. You can listen live at stand J432 in Kaisaniemi Park, on Lähiradio’s frequency 100.3 MHz or online at the World Village Festival website and at mieletontavaloa.fi. fi. THEME VILLAGES & THEMATIC STANDS 35 Open Finland How to apply for work in Finland. Fingo began in 2018 with the merger of Kepa and Kehys, which formed the new umbrella organisation. Where and what can you study, and how to apply. The organisations include those that work in development cooperation, human rights and environmental issues as well as a variety of friendship societies and organisations offering volunteer work. World Travellers includes stands by the Association of Finnish Travel Agents, Koonono Tours, Tourist at Haaga-Helia, Uudenmaan Seuramatkat, Matka Nordic Travel Fair, Tema, Matka-Prima, Allianssi Youth Exchanges, the Finnish Association for Fair Tourism and Fair. Come measure your carbon footprint, talk about climate change and get to know smart solutions and products for everyday life! Sitra’s Sustainable Everyday Life pavilion on Railway Square encourages all of us to think of the environmental effects of our lifestyles and to make more sustainable decisions in everyday life. It presents new perspectives on the world and gives background and depth to news stories. J453, Kaisaniemi Park Village of Religions The Programme is composed of small-scale discussions and workshops, prayers and holy texts of different faiths as well as a variety of arts. B163, Market of Possibilities Village Radio Village Radio is the official radio station of World Village Festival. You can also win a yellow Fingo Jopo bicycle! J447, Kaisaniemi Park Maailman Kuvalehti Maailman Kuvalehti is a magazine for the thinking citizen of the world. J448, Kaisaniemi Park Our Diverse Finland The stall organised by the Network of Multicultural Associations Moniheli, FARO, Finnish Kurdish Federation, ETNO for Southern Finland, Let’s Read Together, Finnish Romani Association, Katto Project, Studyinfo Moniheli, Kulkijat, HNMKY, Finnish Kurdish Federation and Familia. Get to know more about travelling the world, cultural tours, nature tourism, ecological travel, volunteer work abroad and opportunities for exchange studies. Visit UN Village to envision a more sustainable world with the UN organisations present and share your thoughts on stopping climate change. R501, Railway Square Fingo Fingo is an umbrella organisation for 300 development NGOs and an expert on global development – and the main organiser of World Village Festival! We bring people together to work for a fair and sustainable world. R502, Railway Square UN Village What is the world you would like to see in the year 2030. Visit our section to talk about joining NGO activities, working to stop climate change and building a better world. Featuring Ben & Jerry’s and the Finnish Refugee Council, the Finnish Federation of Settlement Houses, the Loisto settlement, Settlement Apartments, Suomen Yrittäjät, the Finnish Blue Ribbon Foundation, Nicehearts, Vieraasta Veljeksi, the Finnish Centre for Pensions, Helsinki Summer University, SIMHE services, Kela, Eira High School for Adults, Migrant Youth Helsinki, the Finnish Immigration Service and the European Migration Network. R503, Railway Square Sitra – Sustainable Everyday Life Pavillion One Earth is enough for a good life. Hosted by the Sosped Foundation’s Mieletöntä Valoa (Epic Light) project in collaboration with the Lyhty assocation’s KiviMedia. A variety of publishers and literary organisations fill the tent to present and sell their books. Market of Possibilities Tent World Books World Books offers a window into literature – meet visiting authors inside the tent and listen to interviews, discussions and panels on current affairs at the Amazon Stage. UN Village participants include UNA Finland, the UN University World Institute for Development Economics, the UN Technology Innovation Labs, the Finland National Committee for UN Women, the International Organisation for Migration, the UN Development Programme, the World Food Programme, the UN Population Fund, the Family Federation of Finland, UN Youth of Finland and UN Youth of Helsinki. R505, Railway Square Market of Possibilities In the middle of Kaisaniemi Park is Market of Possibilities, a tent that hosts the stands of roughly 130 CSOs and other exhibitioners – there’s something for everybody. The exhibitioners in Climate Village include Dodo, UFF, Finnish Nature League, Friends of the Earth Finland, Finnish Refugee Council, Pro Ethical Trade Finland, Ecomodernist Society of Finland, Siemenpuu Foundation and Foundation for Environmental Education Finland, The Friends of Ancient Forest, The Martha Organisation, Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners with the Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development, HSY Climateinfo and Yle World News. The section also hosts a vote to determine the audience’s favourite cover image from more recent issues and a prize draw. The village is hosted by the Evangelical Lutheran Church of Helsinki in collaboration with numerous religious communities
C173 Nobody’s Dog ............................................E225 Nouseva Aurinko ......................................D208 NuevoMundo ry .........................................C168 Nuorten kriisipiste, HelsinkiMissio ........ J433 Filantropia ry ................................................J412 Fingo ............................................................J447 Foodin ......................................................... C171 Keren Kajemet Finland ..............................E223 Keski-Aasian kansojen yhdistys Julduz ry ...................................................... J453 Oikeutta eläimille ....................................... D190 Maailmankauppa Juuttiputiikki ................B152 Maailmanvaihto – ICYE Finland ............... B157 Kansan Uutiset ...........................................D191 Kapua ..........................................................C184 Kehitysmaayhdistys Pääskyt ....................A125 Kehitysvammatuki 57 ................................ A108 Green Living Movement Suomi ry ...........A129 Helsingin epilepsiayhdistys ry .................C166 Helsingin Keskusta / Helsingin Keskustanuoret .......................D204 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta .......A128 Hivpoint.......................................................B145 Humaania päihdepolitiikkaa ................... C174 Biodynaaminen yhdistys ..........................E222 Caring Hands .............................................A101 Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry .........E224 Eläkeläiset ry .............................................. J429 Yhteiset Lapsemme ry .............................. J454 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset .............J408 Rauhanliitto – Fredsförbundet .................J400 Sadankomitea ............................................ Svenska folkpartiet / Ruotsalainen kansanpuolue .............................................J419 TwoDads ..................................................... J402 SOS-Lapsikylä ............................................J409 SPR Veripalvelu .......................................... B151 Kansainvälinen solidaarisuustyö .............A126 Kansainvälinen vapaaehtoistyö / KVT Finland ................................................B162 Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS ............................................................ J407 Ihmisoikeusliitto ry ......................................J411 Imatra .......................................................... 36. A109 Protu ...........................................................D200 Pääkaupungin turvakoti ry ........................B149 Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry .........................................B140 Sahaja Yoga ............................................... A130 Arabikansojen ystävyysseura, AKYS .......B155 Artikla 3 ....................................................... D201 Savoy-teatteri ............................................ J452 Valio ............................................................. A112 Kuurojen Liitto ........................................... B161 Interpedia ry ............................................... J425 Suomen luonnonsuojeluliitto ................... J420 Kyläradio ......................................................J432 LakeSaimaa – Purest Finland ...................J441 Maailman Kuvalehti ................................... J445 Suomen Kommunistinen Puolue ..............J421 Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ........................................ E217 Lions ............................................................E220 Luckan .........................................................C169 Maailman musiikin keskus – Global Music Centre .............................. D195 Etelä-Afrikan ruoka ....................................E215 Familia ry – kahden kulttuurin perheille ......................................................B143 Feministinen Puolue ................................. A127 Invalidiliitto ..................................................B156 Joukon Voima .............................................E218 Kaapatut Lapset ry .................................... J403 Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ...........J414 Homepakolaiset ry .................................... F237 Naisasialiitto Unioni, Naisten kehitysapu ....................................A123 Nakurun lapset ........................................... J446 Vihreät – De Gröna .....................................J416 Visit Cyprus..................................................J437 WWF Suomi ................................................ B147 Attac ............................................................D192 Auroras ........................................................ D199 Monika-Naiset liitto ry ...............................B142 MYS.............................................................. D210 Seed ry ........................................................A118 Seta ..............................................................B146 Snellman-korkeakoulu ..............................D194 SPR, Helsingin ja Uudenmaan piiri ......... C176 Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ........................................C170 Maria Akatemia ry ..................................... J439 Moninainen Suomi ................................... D203 Fest Afrika festivaali-Tampere .................D206 Fida International ...................................... J435 House of DKsuomi .................................... C180 Esperantoliitto ........................................... J417 Emmaus kirpputori .................................... E216 Klovnit ilman rajoja .................................... J426 Suomen Lähetysseura ............................. D198 ICAHD Finland ...........................................B154 ICEJ Suomen osasto ................................. J410 Zeitgeist-liike Suomi .................................. Alinjourni jamila .........................................J406 Armenia: vanha nuori maa ........................J440 Aseistakieltäytyjäliitto ............................... A111 Kokoomus ................................................. J438 Facted Up EU ..............................................J422 Fida secondhand ...................................... J442 Helsingin Rauhanturvaajat ry ................... C177 Pau Brasil Sademetsien Korut ..................B144 Projektilähetys Mwika ry .......................... J455 Vasemmistonuoret & Vasemmistoliitto .........................................J415 Whim app ................................................... J456 Suomen Punainen Risti ............................ C172 Stumppi ....................................................... D202 Kännikapina ............................................... J449 Kirkon Ulkomaanapu .................................J457 Kristillisdemokraatit (KD) ........................ J436 Kansalaisareena ja Jeesaan-hanke .........J405 Kierrätyskeskus .......................................... E221 KANSALAISJÄRJESTÖT JA MUUT NÄYTTEILLEASETTAJAT CIVIL SOCIETY ORGANISATIONS AND OTHER EXHIBITORS Around 390 CSOs as well as educational institutions, public authorities and businesses participate in the festival at Railway Square, Kaisaniemi Park and Market of Possibilities Tent. J444 Suomen Punainen Risti Kontti -kierrätystavaratalo ................................... C178 Käymäläseura Huussi................................ J443 Helsingin Kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ................................. B160 Kylväjät ry ....................................................A110 Kynnys ry .....................................................B159 Kädestä käteen – Mano a Mano ..............A124 Käenkukka / Vantaan kaupunki .............. A105 Filippiinit-seura ..........................................F230 FinnWIDnaiset kehitystyössä ry ........... J434 Suomen Rauhanpuolustajat ry ................J404 Suomen World Vision ................................J424 Noin 390 kansalaisjärjestöä, oppilaitosta, viranomaista ja yritystä esittäytyy Rautatientorilla, Kaisaniemen puistossa ja Mahdollisuuksien tori -teltassa. J428 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ .............J423 Pelastakaa Lapset.......................................J451 Pelastusarmeija ...........................................J431 Pinskut ........................................................J450 Plan International Suomi .......................... J430 MAHDOLLISUUKSIEN TORI -TELTTA MARKET OF THE POSSIBILITIES TENT Abilis ............................................................B158 ADRA Finland .............................................A107 AEDA ...........................................................A132 Afous-Afous ry ...........................................B153 African Care ................................................A131 AFS Finland ................................................C167 Agran koululaiset ...................................... D207 Kulttuurikameleontit ..................................D193 Kulttuuriyhdistys Gepardi ry ..................... B141 Entergrate .................................................. B150 Näkövammaisten liitto...............................A102 Otavan Opisto – Otavia ............................D205 Partiolippukunta Pursitytöt ....................... J448 Maan ystävät ...............................................J427 Marokkolais sahrawin Al sawaed yhdistys Suomessa ................................... J401 Dalitien solidaarisuusverkosto .................J413 Demarinaiset ...............................................J418 Demarinuoret & SDP .................................
F242 Svenska hörselförbundet rf ..................... R500 – R506 Kansalaisjärjestöt ja muut näytteilleasettajat | Civil society organisations and other exhibitors: .................. G250 – G303 Ruokamyyjät | Food vendoors: .........................H310 – H368 Uskontojen kylä ...................................B163 Vammaiskumppanuus ry & Kehitysvammaliitto ry ......................... J400 – J457 Mahdollisuuksien tori -teltta | Market of the Possibilities Tent: Kehitysyhteistyö | Development cooperation: ......... A117 Suomen YMCA ...........................................C165 Suomi-Intia-Seura ry .................................. D196 Xamk / Yhteisöpedagogikoulutus .....C182 Youth Against Drugs ...........................C183 Zonta International Piiri 20 Area 1 .....B148 Äetsän Seudun Kehitysmaaseura .....A113 37 LA 11–21 SU 11–19 Vapaa pääsy!. F230 – F242 Basaari | Bazaar: ...................... A120 Suomen Somalia-verkosto ....................... F241 Suomi-Korea-seura ry ...............................F233 Suomi-Kuuba-Seura .................................. F232 Suomi-Mosambik-seura ...........................F234 Suomi-Namibia-Seura ...............................F235 Suomi-Nepal -seura ..................................F236 Suomi-Nicaragua-seura ry. F231 Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ................ A103 Vapaaehtoistyö.fi .................................C175 WaterFinns ...........................................C179 Vegaaniliitto ..........................................E226 Vienan Karjalan Ystävät...................... A106 Tekniikka elämää palvelemaan ................ E219 Tuleva Afrikka .............................................A115 Työväenmuseo Werstas ..........................D209 Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry .....A116 KANSALAISJÄRJESTÖT JA MUUT NÄYTTEILLEASETTAJAT CIVIL SOCIETY ORGANISATIONS AND OTHER EXHIBITORS Luotettavaa ja ajantasaista tietoa maahanmuuttajille elämästä Suomessa. B140 – B162 Vapaaehtoistoiminta | Voluntary work: .............................C165 – C184 Media, politiikka & muut | Media, politics & others: ............D190 – D209 Ilmasto, ympäristö ja eläinten oikeudet | Climate, environment & animal rights: ......................................................... A101 – A133 Rauhantyö & ihmisoikeudet | Peace work & human rights: ....... www.netn.fi | tilaukset@netn.fi | 040 721 4891 JO SATA NUMEROA niin & näin -kestotilaus 48 € kaupan päälle: 2 lehteä, kirja & kassi KOODIT | CODES: Rautatientori | Railway Square: ........................ F240 Viestintä ja kehitys -säätiö, Toimittajat ilman rajoja Suomi ............D197 Vietnam-seura ry ..................................A114 Vihreä Lanka ........................................ A104 Taksvärkki ry .............................................. A121 Suomen Lepralähetys – Finlands Lepramission ry ...................... .......................F238 Suomi-Somalia Seura ................................A119 Suomi-Syyria Ystävyysseura ry.................F239 Suomi-Venäjä-Seura .................................. E215 – E226 Ystävyysjärjestöt | Partner organisations: .................. FINLAND IN YOUR LANGUAGE suomi • ruotsi • englanti • venäjä • viro ranska • somali • espanja • turkki kiina • persia • arabia tilaukset@netn.fi www.netn.fi kauppa 040 721 4891 Monikulttuurisuus Kenan Malik Monikulttuurisuus Multiculturalism and its Discontents hinta 25€ Brittiajattelijan terävä puheenvuoro osoittaa, miksi sekä monikulttuurisuuden kannattajat että sen vastustajat ovat väärässä. A N D R EA B A LO G H Suomen Amma-keskus .............................C181 Suomen Caritas ..........................................A122 Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry .......
G252 Inkuto Organics ........................................G260 Jäälasikukka .............................................. G284 ASMI ........................................................... H324 Crepe Stop (FRA) ..................................... G281 Gopala ........................................................ G265 Kongaamo ..................................................G279 Korumetsä ................................................. AfricaAfricaShop ........................................G271 Agulu Paperbeads .................................... G301 Risako ......................................................... G269 Karma Bhutia ............................................. H339 Umuaka dancing club (NGA) ...................H337 AASIA | ASIA Bangkok Street (THA) ...............................H319 Cafe Tibet (CHN)........................................H347 Espoon vietnamilais-suomalainen yhdistys(VNM) ...........................................H331 Finnish-Philippine Association (PHL) ... Aasian, Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan keittiöt ovat kattavasti edustettuina festivaalilla. H364 Viet-Thai Cuisine (THA/VNM) ................. Each food vendor has at least one vegetarian option in their menu. H368 Petit Moulin Oy (FIN) ................................ G253 Taru Heinonen ............................................G274 Tekstiilija käsityöpaja / Rinnekoti-Säätiö ....................................... G259 Rumpu-ukko .............................................. H310 Suomi-Nicaragua-seura ry (NIC) ............ H366 Pamfa African Comfort Food (GHA/CMR) ................................................H314 Redeemed Christian Church of God Finland (NGA) ............................................H312 Senegal-Suomi Ystävät (SEN) ................. AFRIKKA & LÄHI-ITÄ | AFRICA & MIDDLE EAST African pots (ETH/NGA/SEN) ................. The festival features a wide variety of cuisines from Asia, Africa, Middle East and Latin America. H332 Suomi-Syyria Ystävyysseura ry (SYR) ..... G266 COCOCO ....................................................G278 Elämänpuu Design ................................... G261 Väinölän luomutila ....................................G287 Basaarimyyjät ovat käsityöläisiä ja reilun kaupan toimijoita, jotka myyvät muun muassa koruja tekstiilejä, keramiikkaa ja erilaisia kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. H323 Taste of Tibet (BTN/CHN/IND) .................H316 Thai Street Food (THA) ............................ H361 Petit Moulin Oy (FIN) ................................ G296 Inka Kauppa ...............................................G276 INKA WASI ................................................. H320 Taste of Africa (UGA) ................................H360 Ugandan Community in Finland (UGA) ......................................................... G256 Nea Krantz .................................................G290 Nora Fashion ..............................................G277 Punainen Norsu ........................................ G263 Babadum ................................................... G294 Wannii Design ja Iniana ............................G291 Vehkomäki Paula design ......................... H348 Sabor Azteca (MEX) ................................. G293 Ari Markkola ...............................................G273 Arjen Ilot ..................................................... G298 Maarit Kontiainen Art ............................... Jokaiselta ruokamyyjältä löytyy listalta vähintään yksi kasvisruokavaihtoehto. H363 Nusantara (IDN) .........................................H313 Singapore’s best hawker foods(SGP) ... H349 SLOF – Sierra Leone Organization of Finland ry (SLE) .................................... G264 Ventti Design – Kierrätysnahkakorut ...... H343 Suomi-Gambia yhdistys (GMB) .............. G258 Baja Clothing ..............................................G257 Bizarre ........................................................G300 Blanca Ayala ...............................................G272 Cincin ja Nana S ........................................ G255 The Lumous Story ..................................... H351 Sandwich Club (USA) ............................... G285 Mariel Design ............................................ G254 HERNÉ & VILMURI ...................................G303 Hiekkakakku ..............................................G280 HOOD ......................................................... H345 Caminito (FIN) ........................................... G299 Venka&Vinka ............................................. G262 ihan.in ......................................................... H353 Lucky vegan (VNM/USA) ........................ G292 House of Simone ...................................... H334 Suomi-Ghana Seura (GHA) ..................... G282 Helmipöllön Korupaja ...............................G297 Hernan Aira ................................................ H315 Fairouz (PSE) ............................................. G268 Rita Vargas, Fine Arts ............................... H342 Tortillas La Familia (MEX) .........................H317 EUROOPPA & POHJOIS-AMERIKKA Akropolis Greek Grill (GRC) .................... H346 Vegem (FIN) ...............................................H318 Välimeren ruoka (GRC) ............................ H335 Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistys (PSE) ........................ G251 Esoteeriset alkemistit ry ........................... Lisäksi tarjolla on kotimaisia herkkuja. H365 LATINALAINEN AMERIKKA | LATIN AMERICA Arepera Bros (VEN) .................................. H352 Ravintola Ilves (FIN) ................................. H325 Suomi Pojat (SLE) ..................................... H338 Embassy of Tunisia (TUN) ....................... G286 Woobs ........................................................ H362 Nigerian Kitchen (NGA) ........................... H358 Fredrikakoulu (FIN)....................................H367 Lännen Juhlapalvelu (FIN) ....................... G295 The Natural Beauty Shop, Finland ...........G275 V I R T A ...................................................... H328 Awa Senegal (SEN) ...................................H357 CAMCUDAF (CMR) .................................. G288 Katja´s Coffee Sack ..................................G267 Kelttikorut 925 Oy .....................................G250 Koi Design ................................................. Bazaar vendors are handicraft and fair-trade entrepreneurs selling jewels, textiles, pottery and various products made from recycled materials. H355 IRTY (IRQ) ...................................................H327 Mini Ethio Market (ETH) .......................... G289 Sahrasshop ................................................ G270 End of the Rainbow .................................. H344 Krishna-liike (IND) ....................................H330 Lasten tulevaisuus ry (PHL) .....................H321 Lettukeisari (CHN) .................................... H333 MEBSF-yhdistys (MMR) ...........................H311 Nepalilainen ravintola Kantipur(NPL) .... H359 Loving Hut Express (CHN/FIN/VNM) .... H354 Kamys ry (KHM) ........................................H350 Korkeimman Mestari Chinghain Kansainvällinen Meditaatioyhdystys ry (JPN/VNM)................................................. H329 Fattoush (EGY) ...........................................H341 Ghana Union (GHA) .................................H340 Habibi Mediterranean Cuisine (EGY/LBN) ................................................. H326 Afro-Afric Cuisine (CMR/GHA/NGA) ..... H356 Maya Nepal (NPL) .................................... H336 Hodai ravintola (CHN) .............................. G283 Markku Koskela ........................................G302 Mithu – aarteita ja elämyksiä EteläAasiasta ..................................................... H322 BASAARIMYYJÄT | BAZAAR VENDORS Marokkolais sahrawin Al sawaed yhdistys Suomessa 38 RUOKAMYYJÄT | FOOD VENDORS
Perusteet kuntoon peruskoulussa In need of Basic Education. Hae LUVAan 21.5.-23.7.2019! High Quality Finnish Language Courses Apply from the 6. Take your first steps at Eira. Courses to refresh your skills in English, Science and Mathematics. 39 EIRA OPENS DOORS! Koulutus avaa ovia eira .fi LUKIO | PERUSKOULU | AINEOPINNOT | LUVA LUKIO | PERUSKOULU | AINEOPINNOT | LUVA Opiskele lukiossa Opiskele lukio verkossa, tunneilla tai yhdistele molempia sinä valitset parhaat tavat onnistua! Start your studies now! High School courses in English Prepare yourself for Higher Education. www.eira.fi MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maahanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä keskustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaaehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttajamiehille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! AAMULINJA LINA & VILLE | ARKISIN 7 11. Puuttuuko sinulta peruskoulun päättötodistus. 5. Ovet auki lukio-opintoihin: LUVA Tarvitsetko boostia lukion aloittamiseksi
Talk about the climate change, contact decision-makers and demand climate actions. 100 % kierrätystä Maailma kylässä kierrättää kaiken tapahtumaan liittyvän jätteen. 100% recycling World Village Festival recycles all the waste produced during the event. The utensils and single-use dishes are biodegradable. Creating permanent change is more important than doing small everyday deeds. Festivaalin ruokamyyjät ovat sitoutuneet tarjoamaan vähintään yhden kasvisvaihtoehdon. Alueen kierrätyspisteillä neuvovat kierrätysneuvojat. Environmental damage, for example the flight emissions of the international performers, are compensated by supporting Finnish environmental organizations. Lisäksi se palaa moottorissa puhtaammin, mikä tarkoittaa puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Public transport – trams, bikes or by foot – offers an easy access to the festival. Puhu ilmastonmuutoksesta, ota yhteys päättäjiin ja vaadi ilmastotoimia. The festival food vendors are committed to offering at least one vegetarian choice. The carbon footprint of the festival is calculated on a regular basis. Festivaalilla voi tutustua järjestöjen, yritysten ja muiden tahojen ympäristötoimintaan ja löytää itselle sopivan tavan toimia! Smaller and smaller carbon footprint World Village festival is EcoCompass certified event. Paikalle pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, polkupyörällä tai jalan. Tapahtuman banderollit on valmistettu PVC-vapaasta ja kierrätettävästä GeoMesh-reikäneuloksesta ja vapaaehtoisten työpaidat vaatevalmistajien leikkuujätteestä. Electricity from waste At the festival, electricity is produced with wind power and engine-generators that use Neste’s MY diesel, a mixture of vegetable oil and industrial waste oil. The banners are made of PVC-free, entirely recyclable GeoMesh-fabric and the festival workers’ T-shirts are made of cloth manufacturers’ textile waste. Festivaalin hiilijalanjälki mitataan säännöllisesti, viimeksi vuonna 2015. This means that the festival is committed to the criteria of the EcoCompass, which include waste reduction, separation, participation of a trained person in charge of the environment and an annually updated environment plan. The festival is a wonderful opportunity to get to know and get involved in the environment actions of organisations, businesses and other actors! Teksti | Text: Noora Isomäki JA A K KO V IR TA N EN. Festivaalista aiheutuvat ympäristöhaitat, kuten ulkomailta saapuvien artistien lentojen hiilipäästöt, kompensoidaan tukemalla kotimaisia ympäristöjärjestöjä. Yhdessä kohti parempaa ympäristöä Myös kävijä voi tehdä osansa suosimalla kasvisruokaa, käyttämällä kierrätyspisteitä ja tuomalla oman vesipullon. Se tarkoittaa sitä, että festivaali sitoutuu Ekokompassin kriteereihin, joihin kuuluvat jätteen määrän vähentäminen ja lajittelu, koulutettu ympäristövastaava ja vuosittain päivitettävä ympäristösuunnitelma. Together towards a better environment Festival visitors can also contribute by favoring vegetarian food, recycling and bringing water bottles. Recycling guides will help at the recycling points. 40 YMPÄRISTÖTYÖ | ENVIRONMENT WORK Tavoitteena yhä pienempi hiilijalanjälki Maailma kylässä -festivaali on Ekokompassi-sertifioitu tapahtuma. Festivaalin ruokailuvälineet ja astiat ovat biohajoavia. Jätteestä sähköä Festivaalin sähkö on tuotettu tuulivoimalla sekä aggregaateilla, joissa käyttövoimana toimii kasviöljystä ja teollisuuden jäterasvasta valmistettu Nesteen MY diesel. The greenhouse gas emissions from MY diesel are 90% less than those of regular diesel. Pieniä arjen tekoja tärkeämpää on saada aikaan pysyvä muutos. My dieselin kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 90 prosenttia tavallista dieseliä pienemmät. Moreover, MY diesel engines run cleaner, which means higher quality of air
Musiikki | Music Asiaohjelma | Factual programme Elokuvat ja dokumentit Films and documentaries Lastenohjelma | Children’s programme Muu ohjelma | Other programme Kansalaisjärjestöt ja muut näytteilleasettajat Civil society organisations and other exhibitors Basaarimyyjät | Bazaar Vendors Ruokaa, kahvia Food, coffee Anniskelualue | Bar Area Kierrätyspiste | Recycling point Pyörätuolikoroke Wheelchair platform Induktiosilmukka | Induction loop Ensiapu | First aid H354 H355 H352 H353 H358 H359 H356 H357 H362 H363 H360 H361 H366 H364 H365 H341 H340 H343 H344 H342 H346 H345 H348 H347 H351 H349 H350 H337 H336 H339 H338 H333 H332 H335 H334 H329 H331 H330 H327 H328 H320 H321 H322 H323 H324 H367 J449 J446 J447 J448 J445 J444 J450 J451 J452 J457 J456 J455 J454 J453 H368 J441 J440 J439 J438 J437 J436 J435 J443 J442 J430 J431 J432 J433 J434 J429 J428 J427 J426 J425 J424 J423 J422 J421 J420 J419 J418 J417 J416 J415 J414 J413 J412 J411 J410 J409 J408 J407 J406 J405 J404 J403 J402 J401 J400 H325 H326 H319 H318 H310 H311 H312 H313 H317 H316 H315 H314 R506 R504 R505 R502 R503 R501 R500 Maailmanmatkaajat World Travellers Ilmastokylä Climate Village Maailman kirjat World Books Sitra Ulkoministeriö YK-kylä Open Finland Vilhonkatu Vaunuparkki Pram Park Festivaali-info Festival info Kaisaniemen puisto Kaisaniemi Park Kaisaniemen puisto Kaisaniemi Park Savanni-lava Savannah Stage Ravintola Restaurant Vesipiste Water Point Vesipiste Water Point Ensiapu First Aid Poliisiasema Police Station Helsingin kaupunki, kasvatus ja koulutus Foodin LakeSaimaa – Purest Finland SPR Kontti Kyläradio SPR Ka is an ie m en pu is to ku ja Maailman Kuvalehti Fida secondhand Kirkon ulkomaanapu Valio Plan International Moninainen Suomi Työmaakontit Suomen Lähetysseura Veripalvelu Whim app Fingo Mekong-lava Mekong Stage Dashed Hopes -valokuvanäyttely Photo exhibition Katutaidepiste Street Art Area The Living Man Rautatientori Railway Square Rautatientori Railway Square Taiga-lava Taiga Stage Kohtaamispaikka Meeting Point Kaivokatu Amazon-lava Amazon Stage Festivaali-info Festival info Kyläkino Village Cinema On the Rocks, Mikonkatu 15 Rautatieasema Railway Station Kansallisteatteri National Theatre Taiga-lava Taiga Stage TenavaTimbuktu Kids' Corner G266 G265 G264 G263 G262 G261 G260 G259 G258 G 25 7 G276 G275 G274 G273 G272 G271 G270 G269 G268 G267 G285 G286 G287 G288 G289 G290 G291 G292 G293 G294 G295 G296 G297 G298 G299 G300 G301 G302 G280 G282 G279 G281 G278 G277 G283 G284 G253 G256 G251 G254 G252 G255 G250 G303 Warm Waters -valokuvanäyttely Kyläkahvila Café Ilmasto-ystävällinen autorata Jump energy: Climatefriendly car race Mahdollisuuksien tori Market of Possibilities Too Hot for Art Suihkulähde Fountain Vesipiste Water Point Photo exhibition Kaisaniemen puisto Kaisaniemi Park 41 KARTAT | MAPS
KARTAT | MAPS Musiikki | Music Asiaohjelma | Factual programme Elokuvat ja dokumentit Films and documentaries Lastenohjelma | Children’s programme Muu ohjelma | Other programme Kansalaisjärjestöt ja muut näytteilleasettajat Civil society organisations and other exhibitors Basaarimyyjät | Bazaar Vendors Ruokaa, kahvia Food, coffee Anniskelualue | Bar Area Kierrätyspiste | Recycling point Pyörätuolikoroke Wheelchair platform Induktiosilmukka | Induction loop Ensiapu | First aid H354 H355 H352 H353 H358 H359 H356 H357 H362 H363 H360 H361 H366 H364 H365 H341 H340 H343 H344 H342 H346 H345 H348 H347 H351 H349 H350 H337 H336 H339 H338 H333 H332 H335 H334 H329 H331 H330 H327 H328 H320 H321 H322 H323 H324 H367 J449 J446 J447 J448 J445 J444 J450 J451 J452 J457 J456 J455 J454 J453 H368 J441 J440 J439 J438 J437 J436 J435 J443 J442 J430 J431 J432 J433 J434 J429 J428 J427 J426 J425 J424 J423 J422 J421 J420 J419 J418 J417 J416 J415 J414 J413 J412 J411 J410 J409 J408 J407 J406 J405 J404 J403 J402 J401 J400 H325 H326 H319 H318 H310 H311 H312 H313 H317 H316 H315 H314 R506 R504 R505 R502 R503 R501 R500 Maailmanmatkaajat World Travellers Ilmastokylä Climate Village Maailman kirjat World Books Sitra Ulkoministeriö YK-kylä Open Finland Vilhonkatu Vaunuparkki Pram Park Festivaali-info Festival info Kaisaniemen puisto Kaisaniemi Park Kaisaniemen puisto Kaisaniemi Park Savanni-lava Savannah Stage Ravintola Restaurant Vesipiste Water Point Vesipiste Water Point Ensiapu First Aid Poliisiasema Police Station Helsingin kaupunki, kasvatus ja koulutus Foodin LakeSaimaa – Purest Finland SPR Kontti Kyläradio SPR Ka is an ie m en pu is to ku ja Maailman Kuvalehti Fida secondhand Kirkon ulkomaanapu Valio Plan International Moninainen Suomi Työmaakontit Suomen Lähetysseura Veripalvelu Whim app Fingo Mekong-lava Mekong Stage Dashed Hopes -valokuvanäyttely Photo exhibition Katutaidepiste Street Art Area The Living Man Rautatientori Railway Square Rautatientori Railway Square Taiga-lava Taiga Stage Kohtaamispaikka Meeting Point Kaivokatu Amazon-lava Amazon Stage Festivaali-info Festival info Kyläkino Village Cinema On the Rocks, Mikonkatu 15 Rautatieasema Railway Station Kansallisteatteri National Theatre Taiga-lava Taiga Stage TenavaTimbuktu Kids' Corner G266 G265 G264 G263 G262 G261 G260 G259 G258 G 25 7 G276 G275 G274 G273 G272 G271 G270 G269 G268 G267 G285 G286 G287 G288 G289 G290 G291 G292 G293 G294 G295 G296 G297 G298 G299 G300 G301 G302 G280 G282 G279 G281 G278 G277 G283 G284 G253 G256 G251 G254 G252 G255 G250 G303 Warm Waters -valokuvanäyttely Kyläkahvila Café Ilmasto-ystävällinen autorata Jump energy: Climatefriendly car race Mahdollisuuksien tori Market of Possibilities Too Hot for Art Suihkulähde Fountain Vesipiste Water Point Photo exhibition Jump energy: Climatefriendly car race Photo exhibition Interfaith Village Kehitysyhteistyö Development Cooperation Kaisaniemen puistokuja Esteetön reitti | Accessible Route Kyläkahvila Uskontojen kylä Warm Waters -valokuvanäyttely Savanni-lava Savannah Stage Savanni-lava Savannah Stage Paikkaneuvonta Exhibitor information Karttainfo Map Suihkulähde Fountain Tenava-Timbuktu Kids’ Corner B155 B156 B154 B153 B152 B157 B158 B151 B159 B160 E221 E220 E219 E218 E217 E216 B141 B140 B142 B143 B144 B145 A101 A102 A103 A104 A105 A106 A107 A108 A109 A110 A111 C170 C169 C168 C167 C166 C165 A118 A119 A120 A121 A122 A123 A126 A127 A128 A129 A130 A131 A124 A125 A132 C177 C176 C175 C174 C173 C172 C171 C184 C183 C182 C181 C180 C179 C178 D195 D194 D192 D193 D190 D191 E226 E225 E223 E224 E222 D202 D201 D200 D199 D198 D197 D196 B146 B147 B148 E215 B162 B161 B150 B149 B163 F236 F235 F237 F238 F239 F234 F233 F240 F232 F231 F230 F241 F242 A114 A117 A113 A116 A112 A115 D204 D203 D207 D205 D208 D206 D209 D210 Ilmasto, ympäristö ja eläinten oikeudet Climate, environment and animal rights Ystävyysseurat Friendship associations Media, politiikka ja yleisosastot Media, politics and general Ihmisoikeudet ja rauhantyö Human rights and peace work Vapaaehtoistyö Voluntary work Ilmastoystävällinen autorata Café Rautatientori Railway Square Mahdollisuuksien tori -teltta Market of Possibilities Tent Jump energy: Climatefriendly car race Photo exhibition Interfaith Village Kehitysyhteistyö Development Cooperation Kaisaniemen puistokuja Esteetön reitti | Accessible Route Kyläkahvila Uskontojen kylä Warm Waters -valokuvanäyttely Savanni-lava Savannah Stage Savanni-lava Savannah Stage Paikkaneuvonta Exhibitor information Karttainfo Map Suihkulähde Fountain Tenava-Timbuktu Kids’ Corner B155 B156 B154 B153 B152 B157 B158 B151 B159 B160 E221 E220 E219 E218 E217 E216 B141 B140 B142 B143 B144 B145 A101 A102 A103 A104 A105 A106 A107 A108 A109 A110 A111 C170 C169 C168 C167 C166 C165 A118 A119 A120 A121 A122 A123 A126 A127 A128 A129 A130 A131 A124 A125 A132 C177 C176 C175 C174 C173 C172 C171 C184 C183 C182 C181 C180 C179 C178 D195 D194 D192 D193 D190 D191 E226 E225 E223 E224 E222 D202 D201 D200 D199 D198 D197 D196 B146 B147 B148 E215 B162 B161 B150 B149 B163 F236 F235 F237 F238 F239 F234 F233 F240 F232 F231 F230 F241 F242 A114 A117 A113 A116 A112 A115 D204 D203 D207 D205 D208 D206 D209 D210 Ilmasto, ympäristö ja eläinten oikeudet Climate, environment and animal rights Ystävyysseurat Friendship associations Media, politiikka ja yleisosastot Media, politics and general Ihmisoikeudet ja rauhantyö Human rights and peace work Vapaaehtoistyö Voluntary work Ilmastoystävällinen autorata Café 42