Maailman Kuvalehti 2/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joka kolmas poromies on nykyään nainen Hevonen: ihmisen sielun peili Eläinten turvakoti antoi Paavo-possulle mahdollisuuden elää. Yhä useampi kysyy: onko eläin hyödyn lähde vai kanssakulkija. LIHAPARADOKSI: Miksi eläinrakas ihminen syö lihaa. Yksi meistä TEEMA: EL ÄIMET 2 2 2 2 6 ,90 €
Jotta häkki ei olisi kenenkään koti Auta. FEMINISTINEN FILTTERISI MAAILMAAN JO VUODESTA 2002! TILAA TULVA! www.tulva.fi @tulvalehti. Tee tärkeä lahjoitus nyt! animalia.fi Journalistisesta laadustaan ja visuaalisesta ilmeestään palkittu feministinen aikakauslehti rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin
Sanna Marjomaa ja Emilia Yli-Suvanto hoitavat isiensä karjaa Rovaniemen Molkojoella.. 26 ROVANIEMI Naisten uusi aluevaltaus Poronhoito on perinteisesti ollut miesten työtä, mutta 2000-luvun alusta naisten osuus poronomistajista on kasvanut
Eläinsuojelujärjestöjen mukaan se on järjetöntä, paikallisten kalastajien mielestä ei. 14 SUOMI ”Maailman ongelmat johtuvat ihmiskeskeisyydestä.” 18 LIHANSYÖNTI Lihan massakulutus jää historiaan. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Eeva Anundi. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Evgeny Makarov, Saara Mansikkamäki, Siru Tirronen, Saara Mansikkamäki. MAAILMA PALOINA 4 Paikalliset näyttävät kaapin paikan 5 Karja dominoi maata ja massaa 6 Historiallisia ympäristöpäätöksiä 7 Ilmansaasteet sekoittavat pölyttäjiä 8 Sota koettelee eläimiä Ukrainassa 9 Kolumni Hanna Weselius 10 Maailmanennätys Muuttolintujen matkat 12 Välähdys Masai-heimon kanssa safarilla TEEMA: ELÄIMET 14 Maailmankansalainen Suvi Auvinen 18 Lihaa ilman eläintä 26 Naiset poromiehinä 32 Vihdoin turvassa: eläinten turvakodit 36 Kuvareportaasi Amazonin akvaariokalat IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Tiina Ollila 48 Suhteita Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö 52 10 kysymystä Hevonen on ihmisen sielun peili 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Suomen turkistarhat 57 Kumma kolkka Vaarallisia eläimiä Australiassa 58 Ruoka Täyteläinen kasvislevite 59 Mistä tämäkin on. 60 Katso, järjestö Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestö ry 38 BRASILIA Kaloja kuskataan Amazonilta vauraisiin maihin akvaariokoristeiksi. Edellisen sivun kuva: Karoliina Paatos. 48 SUOMI Ihmeellisin on lähellä, sanovat kokeneet luontotoimittajat.. Muuttuuko ihmisen ja eläimen suhde
Vihdoinkin meillä on olemassa sille vaihtoehtoja! Jopa lihafirmat kehittelevät kasviproteiinia. 37) näin: ”Koirat ovat niin kiinteästi perheenjäseniä, että en ajattele niitä varsinaisesti koirina. Vegaaneja on yhä vain noin viisi prosenttia väestöstä, mutta iso muutos on tapahtunut niin sanotussa ”fleksaamisessa”. SUURI osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, Auvinenkin sanoo. Samaan aikaan on alettu puhua lihaparadoksista: eläinrakas lihaa syövä ihminen ei ajattele, että hänen lautasellaan on kuollut eläin. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. ” ELÄINTEN oikeudet ovat syvästi kytköksissä lihansyöntiin. Hän näkee lihan vain lihana, ei eläimenä. Kun kasvissyönti lisääntyy, ihmisten on mahdollista ottaa huomioon, että kyseessä ovat muunlajiset eläimet eivätkä mitkään nimettömät lihakimpaleet.” Sama ajatus koskee esimerkiksi myös turkistarhausta, joka toisin kuin monessa Euroopan maassa, on Suomessa yhä laillista toimintaa. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Miten hyvä veto! Tietämättämme, millaiseen asentoon maailma asettuisi 24. Ne ovat minulle yksilöitä. ”Olemme erotelleet ihmisen ja luonnon toisistaan. ”Suhteemme eläimiin on vinksahtanut: olemme ostaneet täysin se ajatuksen, että on eläimet, joita rakastetaan, ja ne joita voidaan syödä ja hyödyntää”, ammattiaktivisti Suvi Auvinen toteaa haastattelussaan (s. K un viime vuoden puolella mietimme tulevien lehtien teemoja, valitsimme kevään numeron aiheeksi eläimet. Olen todella kotonani koirieni kanssa. Ihmisen toiminta maapallolla on viime aikoina aiheuttanut niin paljon hätää, tuskaa, surua ja raivoa, että toivomme tämän lehden tuovan tietoisuuteenne toisenlaista näkökulmaa. helmikuuta, tulimme vahingossa päättäneeksi, että nyt olisi hyvä hetki kääntää katse eläimiin. Ainakin meille lehden tekijöille lehtemme jutut ovat antaneet paljon. Stray Dog Cabaret ry:n ja pelastettujen rescuekoirien turvakodin perustanut Heli Mäenpää muotoilee suhteensa koiriin (s. Kyselytutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia suomaEläimellä on itseisarvo Anni Valtonen laisista haluaisi lisätä kasvisruoan määrää ruokavaliossaan. Kun ihmiset ajattelevat vain omaa etuaan, se johtaa myös yksinäisyyteen. On hyvin vaikea nähdä ja perustella, miksi nykyihmisen pitäisi enää pukeutua eläimeen. 14–17). Tämä kehityssuunta on erittäin hyvä, ja sitä korostaa myös Auvinen. Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä. Mitä enemmän minulla on eläimiä, sen vähemmän kaipaan ihmisseuraa. Näinhän siis tulisi olla, ja ihmisen tehtävä olisi kaikin tavoin suojella tätä arvoa, eläinten oikeutta olla eläin. Nukun aina neljän koiran kanssa. Nämä asiat eivät jostain syystä yhdisty hänen mielessään. Jos olisimme enemmän kosketuksissa eläimeen sisällämme, maailma olisi ihan erilainen.” ”Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. ”On parempi, että suurin osa syö edes välillä vegaanisesti kuin että pieni osa on puritaaneja. Iloksemme näemme, että olemme tulleet yhä enemmän kohti sitä ymmärrystä, että ihmisen ohella eläimelläkin on arvo, siis itseisarvo
KANSAINVÄLISTEN palmuöljyyhtiöiden laajentuminen Afrikkaan ei ole mennyt suunnitellusti, kirjoittaa Chain Reaction Research, metsäkatoa tutkiva ajatushautomo. AF P/ LE H TI KU VA /P IU S U TO M I EK PE I Työntekijä kantaa taimitarhan palmuja ja kävelee niiden ohitse Okomu Oil Plantationsissa, Okomu-yhteisössä Edon osavaltiossa Nigeriassa. Chain Reaction Research arvioi, että yritykset tulevat edistämään laajentumista Afrikassa, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin oli alun perin tarkoitus. Esimerkiksi Liberiassa palmuöljy-yhtiöille on myönnetty 755 000 hehtaaria maata, mutta 2019 alueesta oli käytössä vain 7 prosenttia. Paikalliset näyttävät kaapin paikan 4 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Länsija Keski-Afrikassa on vuodesta 2008 lähtien ollut käytettävissä arviolta 1,8 miljoonaa hehtaaria palmuöljyviljelmiä varten. 2022 MA AILMA PALOINA Koonnut Riina Rastas. Koska laajentuminen tapahtuu usein luonnonmetsän kustannuksella, laajentumisen pysähtyminen tarjoaa metsille hengähdystauon. Osa suurimmista KaakkoisAasian ja Euroopan palmuöljy-yhtiöistä on vienyt tuotantoa Länsija Keski-Afrikkaan. Paikalliset ovat monessa maassa vastustaneet yhtiöiden yrityksiä, sillä ne ovat suunnitelleet tuotannon perustamista seuduille, joilla asuu ihmisiä. Koko tätä aluetta ei ole kuitenkaan otettu käyttöön. Afrikka on kiinnostanut yhtiöitä muun muassa siksi, että maanosassa on paljon viljelykelpoista maata, suotuisat maaperäja ilmasto-olosuhteet ja lepsu ympäristövalvonta. Yhtiöt ovat kuitenkin kohdanneet yllättävää vastustusta
Meksikon johtavan markkinatutkimusyrityksen Parametrian jo 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 73 prosenttia meksikolaisista kannattaa valtakunnallista härkätaistelukieltoa. Koska karja vie sekä tilaa että massaa, se jättää suuren jäljen maailmaan. Sinaloan kongressi teki härkätaistelukiellon lisäksi muitakin eläinten oikeuksia parantavia lakimuutoksia. Karjaeläimiä on myös huomattavasti enemmän kuin mitään luonnonvaraisia nisäkkäitä. Taisteluilla ei kuitenkaan ole kansan tukea. Tämä tarkoittaa sitä, että alle yksi viidesosa viljelyyn käytettävästä pintaalasta tuottaa suurimman osan ihmisten ravinnosta. . Vain 18 prosenttia maailman kaloreista ja 37 proteiineista tulee eläinperäisistä tuotteista. Kiellon myötä vuosittaiset härkätaistelut loppuvat osavaltion ainoassa vielä härkätaisteluita järjestäneessä kaupungissa Mazatlánissa. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Taisteluita järjestetään yhä maan 27 osavaltiossa ja niissä kuolee vuosittain tuhansia härkiä. PUOLET maailman asuttavasta maapintaalasta on käytetty maanviljelyyn. Härkätaistelut on aiemmin kielletty Sonoran, Guerreron, Coahuilan ja Quintana Roon osavaltioissa. Viljelykasveista 36 prosenttia päätyy eläinten ruuaksi ja 55 ihmisten ruuaksi, selviää National Geographicin artikkelista. Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen biomassa on yhteensä 0,38 prosenttia, eli yli kymmenen kertaa vähemmän kuin karjan. Koska karja vie leijonan osan elintilasta, karjaeläimiä täytyy olla määrällisesti paljon. Vertailun vuoksi maailman lähes 8 miljardin ihmisen biomassa on 2,5 prosenttia eli lähes puolet pienempi kuin karjaeläinten. Viides Meksikon osavaltio kieltää härkätaistelut SINALOA on nyt viides Meksikon osavaltio, joka on kieltänyt härkätaistelut, tiedotti Humane Society International Mexico vuoden alussa. Se esimerkiksi nosti eläinrääkkäyksestä perittäviä sakkoja. Karjan osuus kaikkien eläinten biomassasta onkin 4 prosenttia. 2022 5 MA AILMA PALOINA. Vaikka karja vie viljelykasveja enemmän tilaa, ihmiset saavat paljon pienemmän osan ravinnostaan lihaja maitotuotteista kuin kasveista. Viljelyalasta 77 prosenttia on karjan käytössä. MAAILMAN SANA Brumation on englantia ja tarkoittaa matelijoiden talvehtimistilaa, jolloin ne ovat hitaita ja passiivisia. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön (FAO) mukaan karjan osuus on noin 14,5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ero on vielä suurempi kuin pinta-alat Zantavat ymmärtää. Karja dominoi maata ja massaa Maanpinta kokonaisuudessaan Lähde: Our World In Data Asutettu alue 71 % Joutomaa 19 % Jäätiköt 10 % Maatalous 50 % Rakennettu ympäristö 1 % Pensaikko 11 % Metsät 37 % Makea vesi 1 % Asutettujen alueiden käyttö 2016 500 1000 1500 4 miljardia ha 3 miljardia ha 2 miljardia ha 1 miljardia ha hehtaaria (ha) Rakennettu alue Laitumet Viljelysmaa Maankäyttö halki historian
Kalatutkimus tuo yhteen Kanadassa KOHTI PAREMPAA Pohjoissaarenruskokiivi on noussut ”ei enää uhattuna” -kategoriaan. Mutta meidän on myös autettava heitä ymmärtämään Mi’kmaqin maailmankuva – ja näiden suhteiden ja perustan rakentaminen vie aikaa”, sanoo Mi’kmaq yhteisön yhteyshenkilö Alanna Syliboy. Maaliskuun puolivälissä aloitettiin alustavat neuvottelut, joiden tarkoituksena on saada aikaan sopimusluonnos ennen lopullista myöhemmin keväällä järjestettävää kokousta. World Animal News kirjoittaa, että päätös on historiallinen ja auttaa ymmärtämään suhdetta eläinten hyvinvoinnin parantamisen sekä ilmastonmuutoksen, ilman saastumisen ja pandemiatautien aiheuttajien nujertamisen välillä. Maaliskuussa 175 valtiota allekirjoitti päätöslauselman muovijäteongelman lopettamiseksi. FL IC KR /U N EP /C YR IL V IL LE M AI N FL IC KR /E R IC KS O N SM IT H YK:n ympäristöohjelman kokouksessa tehtiin 14 päätöslauselmaa. Apoqnmatulti’kprojektissa lajeja tutkitaan kahdessa eri ekosysteemissä Nova Scotiassa, Kanadan itäisessä maakunnassa, uutisoi ympäristöaiheisiin keskittynyt uutissivusto Mongabay. Projektiin osallistuneet kertovat oppineensa, että alkuperäiskansojen ja länsimaisten tiedon yhdistäminen uudeksi tietojärjestelmäksi vie aikaa. Lähde: Stuff KANADASSA alkuperäiskansojen yhteisöt ja tutkijat ovat yhdistäneet voimansa kerätäkseen tietoa kolmesta tärkeästä kalalajista. Yleisimmän kiivilajin kannan odotetaan jatkavan kasvua. Hanke on ajankohtainen, sillä monet kalakannat ovat heikkenemässä ja pääsy tuottoisille kala-apajille on aiheuttanut alueella konflikteja. Askelia otettiin esimerkiksi muovijäteongelman ratkomiseksi. Edustajat päättivät hallitustenvälisen neuvottelukomitean perustamisesta. ”He auttavat meitä oppimaan tiedettä. Neuvottelukomitean on tarkoitus luoda oikeudellisesti sitova sopimus muovijäteongelman poistamiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä. YK:n ympäristökokouksessa tehtiin 14 päätöslauselmaa, joiden on tarkoitus vahvistaa luonnonsuojelutoimia, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Maaliskuussa askelia otettiin myös YK:n biodiversiteettisopimuksen uudistamiseksi. Kokous koostuu 193:sta YK:n jäsenvaltiosta ja se kokoontuu joka toinen vuosi edistääkseen maailmanlaajuista ympäristöhallintoa. 2022 MA AILMA PALOINA. MAAILMAN johtajat sopivat historiallisen muovijätesopimuksen tekemisestä YK:n ympäristökokouksessa Nairobissa Keniassa. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen sanoi, että kyseessä on merkittävin monenvälinen ympäristösopimus sitten Pariisin sopimuksen. Historiallisia ympäristöpäätöksiä 6 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Keniassa järjestetty YK:n ympäristökokous hyväksyi myös ensimmäistä kertaa päätöslauselman, jossa tunnustettiin ympäristökriisin yhteys eläinten hyvinvointiin
Yhdysvallat on sallimassa hyönteisiä halvaannuttavat torjunta-aineet siitä huolimatta, että EU on ne kieltänyt. Ilmansaasteet sekoittavat pölyttäjiä MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Eniten pölytystä vähensivät ilmansaasteiden takia mehiläiset, kärpäset, koit ja perhoset. 2022 7 MA AILMA PALOINA. Ilmansaasteet aiheuttivat jopa 90 prosenttia vähemmän käyntejä kukissa ja kolmanneksen vähemmän pölytystä kuin saasteettomalla pellolla. TUOREEN tutkimuksen mukaan yleiset ilman epäpuhtaudet, kuten pakokaasusta erittyvä typpioksidi, reagoivat kukkaisten tuoksujen kanssa ja vähentävät pölytystä, uutisoi Mongabay. ”Huomattava pölyttäjien määrän ja niiden aktiivisuuden vähentyminen osoittavat, että ilmansaasteilla on myös vaikutuksia luonnollisiin ekosysteemeihin, joista ihmiset ovat riippuvaisia.” Pölyttäjiä uhkaavat myös torjuntaaineet. Tutkijat kaasuttivat avointa sinappipeltoa ja tarkkailivat, miten epäpuhtaudet vaikuttivat pellolla lentävien pölyttäjien toimintaan. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) odotetaan hyväksyvän neljän pölyttäjille ja muille hyönteisille tuhoisimman kemikaalin käytön seuraavaksi 15 vuodeksi eteenpäin, uutisoi The Guardian maaliskuussa. ”Löydökset ovat huolestuttavia, koska näitä saasteita löytyy yleisesti ilmasta, jota monet ihmiset hengittävät päivittäin”, toteaa toinen tutkimuksen tekijöistä James Ryalls Readingin yliopistosta lausunnossaan. FL IC KR /D M IT RY G R IG O R IE V Kimalaiset ovat pölyttäjiä, jotka vähentävät pölyttämistä ilmansaasteiden takia
Lista Ukrainan eläimiä auttavista toimijoista löytyy muun muassa Animalian nettisivuilta. Useat Ukrainassa ja sen lähimaissa toimivat eläinsuojelujärjestöt keräävät lahjoituksia sodan jalkoihin jääneille eläimille. MYÖS Kiovan eläintarhan eläimet ovat kärsineet sodan aikana. Joitain eläimiä on kuljetettu sijaiskoteihin maan ulkopuolelle. IS TO C K 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Washington Post kertoo, että eläintarhan työntekijät ovat muuttaneet eläintarhaan hoitaakseen eläimiä. UKRAINAN sota on humanitaarisen kriisin lisäksi kriisi maan eläimille. Suurimmassa osassa Euroopan maista ei ole lintulajeja, jotka esiintyisivät vain paikallisesti. MAAILMAN LUKUJA Elefantille rauhoittavia – Sota koettelee eläimiä Ukrainassa 44,5 % 11 158 lintulajia niistä esiintyy vain Suomessa. Sodan toiseen viikkoon mennessä suurin osa Ukrainan naapurimaista oli höllännyt sääntöjä. OSA lemmikeistä on päässyt omistajien kanssa turvaan rajan yli. Jotkut keskuksista ovat vaurioituneet taisteluissa. Myös lemmikit ovat kärsineet sodasta. Euroopan komissio on neuvonut EU:n jäsenvaltioita höllentämään vaatimuksia pakolaisten kanssa matkustavien lemmikkieläinten asiakirjojen suhteen. 2022 MA AILMA PALOINA. Monet Ukrainan eläinsuojelukeskuksista kärsivät resurssien, kuten ruuan, puutteesta. Jotkut eläimet ovat loukkaantuneet ja jopa kuolleet taisteluiden takia. Linnut päätyvät todennäköisimmin lemmikeiksi. 14 % maailman lintulajeista on uhanalaisia. Seeprat on pidetty sisällä, koska ne joutuivat paniikkiin kuullessaan pommit ja juoksivat suoraan aitaa päin”, Washington Post kuvailee tunnelmia Kiovan eläintarhasta. Vain kuusi leijonaa, kuusi tiikeriä ja kaksi aavikkoilvestä oli saatu pelastettua kahden viikon sodankäynnin jälkeen, kertoo brittimedia Independent. Esimerkiksi romanialainen Sava’s Safe Haven -eläinsuojelukeskus on tarjonnut sijaiskoteja ukrainalaisten 18–30-vuotiaiden miesten lemmikeille, koska ryhmä ei saa sodan takia poistua maasta, kertoo Euronews Green. Maailmassa on löydetty Lähteet: Our World in Data – Birds & Poaching and Wildlife Trade Kiovan eläintarhan asukit ovat olleet peloissaan pommien takia. Vapaaehtoiset hoitavat eläimiä kriisinkin keskellä. ”Aasiannorsu Horace pelkää räjähdyksiä niin paljon, että sille on annettu rauhoittavia lääkkeitä. ”Paikalliset tarvikkeet ovat loppumassa. 159 lintulajia on jo kuollut sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. RIINA RASTAS Eläinsuojelukeskuksissa on pulaa ruuasta ja lemmikkieläinten pääsyä rajan yli on kehotettu helpottamaan. Toinen tukemistamme eläinsuojelukeskuksista on vaurioitunut kranaattien takia”, sanoi BBC:lle James Sawyer, Kansainvälisen eläinsuojelurahaston IFAW:n Iso-Britannian johtaja. Eläinten kuljettaminen rajan yli oli kuitenkin aluksi hankalaa mikrosiruja ja rokottamista koskevien sääntöjen takia. lintulajeista on kauppatavaraa
”Olen pannut matoja koukkuihin ja tappanut kaloja. Pyydän anteeksi Suomen leijonaa, joka ei ole peltomyyrä. Täti oli pompannut ylös sohvasta ja paheksunut koiraa suureen ääneen. PYYDÄN anteeksi, että jääkiekkojoukkue on Leijonat eikä Maasiat. Pyydän anteeksi, että poliittinen järjestö on Nuoret kotkat eikä Horsmakiitäjän toukat. Ruokin koiran broilerin ja sian lihalla. Susanna oli säikähtänyt ja luikkinut pakoon. Anteeksi pyytäminen ylipäätään on vaikeaa. Tädistä ei sen koommin kuultu. Pyydän sitä anteeksi. Otsakarvan tupsujen lomasta pilkottivat lempeät silmät. Lopuksi pyydän anteeksi sioilta, apinoilta, lehmiltä, kanoilta, aaseilta, lampailta ja hiirulaisilta ja yritän olla loukkaantumatta, jos minua nimitellään ihmiseksi. Siitä on tullut yksi perheen tarinoista. Siitä täti oli hermostunut täysin, vetänyt pipon päähänsä ja ilmoittanut kyläilyn päättyneen. Kaukainen täti oli kyläillyt. Olen pannut matoja koukkuihin ja tappanut kaloja. ”Minähän en koiralta anteeksi pyydä!” hän oli julistanut, tilannut taksin ja ajanut sillä viisikymmentä kilometriä Helsinkiin. Olen liiskannut huvikseni itikoita ja kärpäsiä. Otan riskin. Olen lyönyt kivellä hengiltä hiiren poikasen, jonka kaivoin koiran suusta. S usannalla oli kaakaonruskea turkki ja vaaleanpunainen kuono. Ja jos pyytää julkisuudessa vilpittömästi anteeksi tekoja, joita oikeasti katuu, voi olla varma, että siitä vasta joku loukkaantuukin. PUHELIMESSA äiti vaikutti helpottuneelta. Olen liiskannut huvikseni itikoita ja kärpäsiä.” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori.. Yhtenä iltana äiti soitti ja kertoi viikonlopun sukulaisvierailusta. Äiti oli perinyt Susannan naapurilta, enkä muista mistä naapuri oli koiran saanut. Tarkoitus oli ollut jäädä yöksi, mutta ilta oli ajautunut kaaokseen, kun Susanna oli tapansa mukaan pyytänyt huomiota laskemalla tassunsa vienosti tädin polvelle. Äiti oli rauhoitellut koiraa ja jutellut, että täytyykö tädin nyt pyytää sinulta anteeksi. Anteeksi typeryyteni Hanna Weselius PYYDÄN anteeksi, että olen syönyt tuotantoeläimiä 1990-luvulle asti ja kaloja vielä 2020-luvulla, vaikka en olisi tarvinnut niitä ravinnokseni. Murskaan punkit, jotka poimin koirasta. Pyydän anteeksi, että minulla on edelleen nahkasaappaat. Olen tuhonnut kilpikirvoja fiikuksesta ja niittänyt perhosten elinympäristön. Pyydän anteeksi, ettei Susijengi ole Varisparvi eikä verokarhu ole verorotta. Olemme nauraneet tädin kekkaloinnille, muistelleet Susannaa ja pohtineet, mikä eläimeltä anteeksi pyytämisessä olisi ollut niin mahdotonta. Se on nähty viime vuosina, kun on entistä enemmän alettu kiinnittää huomiota julkisuudessa esitettyihin anteeksipyynnön irvikuviin. Pyydän anteeksi, mutta en osaa korjata omaa käyttäytymistäni. Tapauksesta on kulunut parikymmentä vuotta. Sori siitä ja anteeksi vaan kauheasti, jos nyt joku tästä mielensä pahoitti
On useita muitakin lintulajeja, jotka siirtyvät pallonpuoliskolta toiselle vuodenkierron mukaan. Lapintiira on linnuksi pitkäikäinen: se voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Pyöräytetään pari munaa, haudotaan kolmisen viikkoa, opetetaan poikaset lentämään – ja sitten onkin jo aika lähteä taas toiselle puolelle planeettaa. Yksikään toinen olento ei elä yhtä suurta osaa elämäänsä päivänvalossa. Siinä missä monille muuttolinnuille riittää talvehtiminen EteläEuroopassa tai Afrikassa, lapintiira tekee vuosittain ällistyttävän muuttomatkan napaseudulta toiselle. Sen kummempaa pesää lapintiira ei rakenna, pelkkä kuoppa maassa riittää. Teksti: Juha Mäkinen Lapintiira 96 000 km Nokiliitäjä 64 000 km Lyhytpyrstöliitäjä 43 000 km Isosirri 30 000 km Punakuiri 29 000 km 10 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Sitten onkin jo kiire jatkaa sukua. Maailman pisimmän muuttomatkan tekevä lintu: LAPINTIIRA Ikuisen kesän etsijät Lähteet: Arctic Tern Migration Project, Newcastle University, Birdlife, WorldAtlas, Wikipedia FL IC KR /B ER N D TH AL LE R SIELTÄ ne taas saapuvat, tuoden kevään tullessaan. Ja mistä asti ne tulevat. Kevätmuutto on lintuharrastajille vuoden kohokohta. Newcastlen yliopiston tutkimuksessa taas yksittäisen lapintiiran todettiin reissanneen vuoden aikana jopa 96 000 kilometriä. Tämä tarkoittaa, että vanhaksi elävä yksilö voi elämänsä aikana lentää pitkälti yli kaksi miljoonaa kilometriä. Lapintiira onkin todellinen valon lapsi. MEIDÄN leveysasteillemme lapintiira saapuu toukokuussa. Grönlannissa pesineiden kymmenen linnun matkoja tutkittaessa kävi ilmi, että lintujen keskimääräinen vuotuinen muuttomatka oli 70 900 kilometriä. Keitähän Itämeren yli tänään on saapumassa. Vaikka lapintiiran ykkössija on nykytiedon valossa melko kiistaton, lopullista totuutta muuttomatkojen mestarista tai matkojen pituuksista ei välttämättä ole tiedossa. Pisimmät tunnetut muuttolintujen vuotuiset muuttomatkat: Lapintiira voi yhden vuoden aikana lentää lähes 100 000 kilometriä. Kun meillä on talvi, lapintiirat nauttivat pitkistä päivistä Etelämantereen rannikon tuntumassa. Rannikolla tai Pohjois-Suomessa bongarin kiikari saattaa tavoittaa eläinmaailman kestävyysmestarin. 2022 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Tarkkojen tietojen saaminen edellyttää seurantalaitteiden kiinnitystä, mikä voidaan tehdä vain rajalliselle määrälle lintuja. Lapintiirojen liikkeitä on tutkittu seurantalaitteiden avulla. Ja kaikki tämä ilman polttomoottoreita. LAPINTIIRAN kohdalla on tavallaan harhaanjohtavaa puhua ”talvehtimisesta”, sillä pitkien muuttomatkojensa ansiosta lintu elää ikuista kesää. Kurjet ja hanhet, peipot ja pääskyt
Elämänsä aikana se voi lentää pitkälti yli kaksi miljoonaa kilometriä.. Lapintiira tekee vuosittain muuttomatkan napaseudulta toiselle
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
Ben Laon vetää luontoretkiä, joilla on mahdollisuus nähdä eläimia ja luontoa jalkaisin. Laon kuuluu masai-heimoon, jonka kylä sijaitsee aivan kansallispuiston vieressä. Yleensä safareille rymistellään isoilla autoilla. Kenia, Amboselin kansallispuisto. KUVA: SAMI MANNERHEIMO
Auvinen itse on ratkaissut ongelman kutsumalla itseään ammattiaktivistiksi. Suvi Auvinen, 38, on vallannut taloja, kiertänyt maailmaa nukketeatterin kanssa ja antanut suomalaiselle anarkismille kasvot. Auvinen on aina halunnut vaikuttaa siellä, missä hänen taidoistaan on eniten hyötyä. Nyt Auvinen ottaa vierailijat vastaan konsulttitoimisto Ellun Kanoissa. ”Onhan se silti aika uskomaton vitsi, että olen täällä. Sitä paitsi: anarkistien kokousekniikat ovat Auvisen mukaan ylivoimaisia, niistä on hyötyä myös yritysmaailmassa. Hänen työtään on havaita isot linjat ja nähdä yritysten usein harjoittaman viherpesun läpi. ”Mikä on parempi paikka vaikuttaa kuin vihollisleiri. Kun resurssit ja kyvyt muuttuvat, myös vaikuttamisen tavat muuttuvat. ”Tärkeintä on, että itse tiedän, mitä olen tekemässä ja miksi. Mitä tekemistä anarkistilla on kokoomustaustaisen konsulttipajan kanssa. Kuka jättää sellaisen tilanteen käyttämättä?” Auvinen kysyy. 2022 MA AILMANK ANSAL AINEN. Tehtäväni on Vähemmän yksin Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, sanoo ammattiaktivisti Suvi Auvinen. ”Yleensä yritykset eivät ymmärrä, mitä aktivistit haluavat. Hän purkaa erottelua ihmisten ja eläinten välillä ja uskoo, että yritykset ja aktivistit haluavat useamman samoja kuin eri asioita. T ittelit eivät tunnu riittävän. En tee tätä todistellakseni muille mitään tai kerätäkseni hyväksyntää.” Auvinen näkee oman paikkansa tulkkina yritysten ja aktivistien välillä, eräänlaisena rauhanneuvottelijana kahden todellisuuden välissä. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Saara Mansikkamäki 14 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kun hän aloitti yritysvastuun asiantuntijana vuonna 2019, se kirvoitti kriittisiä kommentteja: Nytkö hän loikkasi vihollisleiriin. Oli kyse sitte anarkismista tai konsultin työstä, Auvisen tähtäimessä on sama tavoite: kärsimyksen vähentäminen maailmasta. Kun tulin Elluille, ihmisillä oli outoja kuvitelmia minusta, pyydeltiin esimerkiksi anteeksi kertakäyttöisiä muovikuppeja.” Auvinen ei syytä kertakäyttökuppien käyttäjiä
”Kun hyötysuhde eläimiin loppuu, eläimet voi nähdä yksilöinä eikä kulutushyödykkeinä.”. Vegaani on vähemmän yksin maailmassa, Auvinen sanoo
Tulossa lastenkirja eläinsuojelukeskus Tuulispään eläimistä. ”Pidin aivan selvänä, että kyseessä on moraalinen kysymys ja että eläimillä on oikeus päästä pois häkeistä. Kun kasvissyönti lisääntyy, ihmisten on mahdollista ottaa huomioon, että kyseessä ovat muunlajiset eläimet eivätkä mitkään nimettömät lihakimpaleet.” KUN se tulee syliin, se tekee sen omilla ehdoillaan. Auvinen muistaa hyvin, miten kukko hyppi yhdellä jalallaan hänen syliinsä. ”Ihmisen suhteen muihin eläimiin ei tarvitse olla sitä, mitä se nyt on. Kyselytutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä kasvisruoan määrää ruokavaliossaan. Halusimme muuttaa ihmisten käsitystä siitä, mikä on normaalia, ja luoda tapahtuman joka kutsuu kaikki mukaan.” Auvinen uskoo, että kun ihmisten ajatukset normaalista saadaan muuttumaan, mikä tahansa tulee mahdolliseksi. Kun hän kuuli ensimmäisistä turkistarhaiskuista vuonna 1995, hän oli 11-vuotias. Auvinen perusti Vegemessut, pohjoismaiden suurimman kasvisruokatapahtuman, vuonna 2017 yhdessä Karry Hedbergin kanssa. Auvinen on tunnettu vegaani, ja veganismi teki hänestä myös yrittäjän. Puritanismista on luovuttu. ”Oli selvää, että vegehomma räjähtää pian käsiin. Alkupääoma oli pyöreät nolla euroa. Vegaaneja on yhä vain noin viisi prosenttia väestöstä, mutta iso muutos on tapahtunut niin sanotussa ”fleksaamisessa”. Yksi oleellinen muutos on tapahtunut eläinoikeusliikkeen sisällä, Auvinen sanoo. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Taustalla vaikuttaa 90-luvulla alkanut eläinaktivismi, ja sittemmin sitä on kirittänyt etenkin kasvava tietoisuus ilmastokriisistä. Tuulispään eläinsuojelukeskuksessa asuva Runo on Auvisen kummilammas, joka on syntynyt alun perin tuotantoeläimeksi. sanoittaa, että itse asiassa yritykset ja aktivistit haluavat usein samoja asioita, mutta eri lähtökohdista.” AUVINEN on pitänyt taukoa haastatteluista, mutta nyt hän tekee poikkeuksen: hän haluaa päästä puhumaan eläimistä. Ei ollut mitään syytä, miksi eläimiin pitäisi enää nykyään pukeutua.” ”Vegebuumia” ajaa nyt moni asia. ”Runo on täysin oma persoonansa, jonka elämä, kokemus ja ajatukset ovat ihan erilaisia kuin itselläni, mutta eivät yhtään vähemmän arvokkaita.” Näin Auvinen kuvaa lähintä eläinsuhdettaan. 2022. Toinenkin rakas eläin Tuulispäässä oli: Kaneli-kukko. ”Jouduimme pummaamaan kavereilta 40 euroa bensarahaa että pääsimme tapaamaan näytteilleasettajaa”, Auvinen muistelee. ”On parempi, että suurin osa syö edes välillä vegaanisesti kuin että pieni osa on puritaaneja. Silti Vegemessut onnistuivat oli odotusten: vuosittaiset kävijämäärät hipoivat pian kymmentätuhatta. Se oli yksi niistä voimakkaista hetkistä, kun tajusin, miten paljon pahaa ihmislaji tekee muille eläimille, ja silti voimme saada toisen eläimen luottamuksen.” Kun Auvinen puhuu eläimistä, hän herkistyy. Kun Auvinen katsoo sitä silmiin, takaisin katsoo joku, ei jokin. Auvinen kokee olevansa sen kasvatti, vaikka oli tuolloin vielä liian nuori osallistuakseen toimintaan. ”Kun silitin Kanelia, koko kukon keho rentoutui. KUKA. Isompi massa liikahteli. Suvi Auvinen Syntynyt Lahdessa 1984 Asuu Helsingin Kalliossa Vegaani, feministi, antifasisti ja anarkisti Valmistunut lastenohjaajaksi Lahden Diakoniainstituutista 2003, teatteriilmaisunohjaajaksi Turun taideakatemiasta 2007 ja teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2011 Toiminut vapaana bloggaajana, toimittajana, kirjailijana ja yrittäjänä Työskentelee konsulttitoimisto Ellun Kanoissa johtavana vastuullisuusasiantuntijana Kirjoittanut tietokirjat Lihan loppu ja Lapsiperheen vegaanikeittokirja, samoin esseekokoelman Kaltainen valmiste. ”Normaali ei ole muuttumaton tila, vaan se on aina neuvoteltavissa.” Eläinoikeusliike syntyi Suomessa 1990-luvulla. Isoin muutos vegaaniksi ryhtymisessä on se, että hyötysuhde eläimiin loppuu ja eläimet voi nähdä yksilöinä eikä kulutushyödykkeinä
Lapsille pitää jättää elinkelpoinen planeetta. ”Suhteemme eläimiin on vinksahtanut: olemme ostaneet täysin se ajatuksen, että on eläimet, joita rakastetaan, ja ne joita voidaan syödä ja hyödyntää.” Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, Auvinen sanoo. Hän on ollut aktiivinen muun muassa talonvaltauksissa ja pitänyt Päivystävä anarkisti -nimistä blogia ja radioohjelmaa. Sokeriorava on Auvisen kestosuosikki. Ei minulla ole moraalisesti mitään muuta mahdollisuutta.” Usein Auviselta kysytään, eikö kaikki tunnu toivottomalta. Paras lohtu löytyy eläimistä. ”Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutokset seuraukset, ja viimeinen joka pystyi elämään lapsuutensa välittämättä näistä asioista. ” Normaali ei ole muuttumaton tila, vaan se on aina neuvoteltavissa. Totta kai silloin pitää yrittää! Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Hän epäilee, että suurin osa ihmisistä on, söivät he lihaa tai eivät. Hän on tarkoituksella pelannut itsensä paikkaan, jossa häneltä odotetaan paljon. Mutta Auvinen ei koe, että hänellä on vaihtoehtoa. Silloin on vähemmän yksin maailmassa.” Auvinen kertoo aina olleensa eläinrakas. Paine on välillä kova. Yrityksiin vaikuttaminen on liian voimakas keino jättää käyttämättä, Auvinen sanoo. Seuraava palaveri häämöttää jo, mutta yhden videon ehtii aina katsomaan. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Jos Auvinen saisi valita, hän tekisi jotain muuta kuin istuisi palavereissa yritysten kanssa. Kuka jättää sellaisen tilanteen käyttämättä?” ?Auvista on usein kutsuttu Suomen tunnetuimmaksi anarkistiksi. Sitten tulevat opossumit, laiskiaisvauvat ja saukot. 2022 17. Hän myös tiedostaa millenniaalien erityisen paineen. ”Kun kaikki tuntuu raskaalta, katson pörröisiä eläimiä. ”Näen työssäni paljon ihmisiä, jotka haluavat hyvää. ”Vanhemmuus on tuonut mukanaan kiireen tunnun. ”Mikä on parempi paikka vaikuttaa kuin vihollisleiri. Nyt tarvitaan isoa mullistusta ajattelutavassamme. ”Olemme erotelleet ihmisen ja luonnon toisistaan. Auvinen on eläinmeemien suurkuluttaja. Kaikki lapset ovat meidän lapsiamme.” Auvinen uskoo, että niiltä, joille on annettu paljon, pitää myös vaatia paljon. Paljon on vielä tehtävissä ja pelastettavissa.” Tässä mielessä Auvinen on siis optimisti. Yrityksiin vaikuttaminen on liian voimakas keino jättää käyttämättä. Auvinen näyttää suosikkiaan: siinä joukko sokerioravia liitää ilman halki ja laskeutuu kuvaajan kädelle. Jos olisimme enemmän kosketuksissa eläimeen sisällämme, maailma olisi ihan erilainen. Sukupuuttoaalto koskettaa suoraan myös ihmistä, kaikki lajit ovat osa samaa biomassaa.” SUKUPUUTTOAALTO ja ilmastokriisi ovat aiheita, joiden kanssa Auvinen on tekemisissä päivittäin. Se auttaa aina.” • . ”Länsimaisena vanhempana olen sen velkaa, että teen tulevaisuuden eteen kaikkeni. Nyt meillä on asemia yhteiskunnassa, nyt on se hetki, jolloin meidän sukupolven täytyy lunastaa paikkansa maailmassa.” Auvinen on aina osannut käyttää ääntään
Muuttuuko ihmisen ja eläimen suhde, kun liha poistuu lautaselta. Lihaa ilman eläintä Sama viesti tulee nyt joka suunnalta: halvan lihan tuotanto on tiensä päässä ja lihan massakulutus jää historiaan. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Siru Tirronen TEEMA: EL ÄIMET. Suomessa tehdään eturivin kasviproteiinia, joka on maailmalla kovassa nosteessa
Lihaparadoksia siis pidetään voimakkaasti yllä yhteiskunnan eri instituutioiden muodossa. Eläimet kokevat samoja perustunteita kuin ihmiset: esimerkiksi iloa, surua ja pelkoa. Suomessa esimerkiksi Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja keskustapuolue ovat läheisiä. Tunteet syntyvät aivoissa eri osissa kuin rationaalinen ajattelu. Ilmiö tukeutuu ihmispsykologian heikkoon lenkkiin: ihminen on ennen kaikkea tottumuksiin ja sosiaaliseen ryhmäänsä nojaava eläin. 2022. Se normalisoi, jopa kannustaa siihen: ”kaikkihan näin tekevät.” Yli 30 maata tunnistaa lainsäädännössään eläimet tietoisiksi olennoiksi. Lemmikkiä silittäessään hän on eläineettisessä todellisuudessa, jossa eläinten tietoisuus ja itseisarvo tunnistetaan, mutta syödessään hän sulkee pois sen tosiasian, että lihan takana on eläin.” Asiaa ei helpota, että yhteiskunta tukee todellisuuksien eriytymistä, Aaltola sanoo. Vain muutamassa kymmenessä vuodessa tieteen käsitys eläimistä on muuttunut valtavasti, Telkänranta kertoo. Lastenkirjoissa maatilan eläimet ovat yleinen aihe. Myyjä nostaa tiskin takaa esiin pienen, vikisevän porsaan ja kävelee kohti lihaleikkuria porsas kainalossaan. O ikeastaan lihaparadoksi vain syvenee, sillä tutkimustieto eläinten älykkyydestä ja tietoisuudesta kasvaa jatkuvasti. Kyseessä on psykologinen ilmiö, jota on selitetty kognitiivisella dissonanssilla. Eläinteollisuus välttää puhetta kärsimyksestä ja tappamisesta, eikä toivo ihmisten miettivän ahtaita karsinoita tai teurastusta. ”Lihaparadoksi viittaa tilaan, jossa ihminen yhtäältä välittää eläimistä ja pitää niiden hyvinvointia erittäin tärkeänä, ja toisaalta kulutuspäätöksillään tukee teollistunutta eläintuotantoa. Silti tehotuotannon lopettamisesta tai edes vähentämisestä on verrattain vähän julkista keskustelua. Etsimme käytöksellemme oikeutusta hinnalla millä hyvänsä”, Aaltola sanoo. Tunteita synnyttävä limbinen järjestelmä on hyvin samanlainen kaikilla nisäkkäillä ja linnuilla, jopa kaloilla. ”On jopa esitetty, että eläinten tunteet saattavat olla voimakkaampia kuin ihmisen, koska niillä ei ole yhtä vahvaa rationaalista, tunteita hälventävää puolta”, Telkänranta sanoo. O let ehkä nähnyt videon: asiakas tilaa hot dogin. Yhtäkkiä hän ei haluakaan enää hot dogia. Aaltolan mukaan se johtuu siitä, että eläinteollisuus ja politiikka ovat vahvasti liitoksissa toisiinsa. Tällöin panssarin läpi on vaikea päästä kriittisillä kommenteilla, Aaltola kertoo. Helena Telkänranta on tehnyt pitkän uran eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkijana Helsingin ja Bristolin yliopistoissa sekä palkittuna tiedetoimittajana ja tietokirjailijana. Ei, antaa olla, asiakas vastaa ja rientää pois. Samalla se normalisoidaan kaikkien hyväksymäksi tavaksi lähestyä eläintä”, Aaltola sanoo. ”Lihapaketin kyljessä saattaa olla kuva onnellisesta, vapaana niityllä vaeltavasta eläimestä. Nyt hän toimii perustamassaan tutkimusja tiedeviestintäyrityksessä Arador Innovationsissa, joka kehittää uudenlaisia tapoja tuoda tutkimustietoa suuren yleisön tietoon, kuten pelejä ja virtuaalitodellisuutta. Videon on tehnyt eläinsuojelujärjestö PETA . ”Meidän olisi tärkeää kehittyä sekä yksilöinä että lajina moraalisempaan ja vähemmän egoistiseen suuntaan.” 20 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Käytännössä eläinten olot poikkeavat kuitenkin suuresti siitä, miten ne lastenkirjoissa esitetään. Nykyään tutkimuksista tiedetään, että eläinten sisäinen maailma on vähintään yhtä intensiivinen kuin ihmisen. ”Ihmiset haluavat yleensä vältellä tietoa, joka kyseenalaistaisi heidän valintojaan tai sisäryhmänsä näkemyksiä. Asiakas huutaa: Lopeta! Mutta sinähän halusit hot dogin, myyjä sanoo. Tämä osoittaa eläinsuhteen ristiriitaisuuden: myös eläimiä rakastavat ihmiset syövät niitä.” Aaltolan mukaan valtaosa länsimaisista ihmisistä kuuluu tähän kategoriaan. ”Ihminen elää kahdessa eri käsitetodellisuudessa ja irrottaa ne toisistaan. Se nostaa esiin ilmiön, johon on havahduttu viimeisen kymmenen vuoden aikana: lihaparadoksin. Moni lihaa syövä ei näe lautasellaan eläintä, selittää Turun yliopiston moraalifilosofian tutkija Elisa Aaltola. Näin ristiriita tuodaan osaksi kuluttamista. ”Korulauseissaan kaikki toimijat korostavat sitä, että eläinten hyvinvointi on tärkeää." Aaltola antaa esimerkin: maaja metsätalousministeriö julkaisi taannoin videon, jossa silitellään lammasta ja kerrotaan, että Suomeen on tulossa ”maailman paras eläinsuojelulaki.” ”Todellisuudessa laki on monia maita pahasti jäljessä ja tulee edelleen aiheuttamaan eläimille valtavasti kärsimystä.” Lihaparadoksia käytetään hyväksi markkinoinnista aina lastenkirjoihin
Vaikutus ei ole sama enää kuukauden päästä, vaan ihminen on jo ehtinyt jatkaa tottumustensa mukaista elämää ja mukautua sosiaaliseen heimoonsa. Näin dissonanssi alkaa purkautua yhteiskunnan tasolla. ”Jos ihmisille kerrotaan eläinten kärsimyksestä juuri ennen ruokailutilannetta, heidän halunsa syödä lihaa vähenee, ja he myös pitävät lihaa vähemmän maukkaan ja ovat valmiita maksamaan siitä vähemmän”, Aaltola sanoo. Pienikin omantunnon kaivelu lihapaketin äärellä voi kasautua krooniseksi ahdistukseksi. Tutkimustuloksilla on ollut vaikutusta myös yhteiskuntaan, ainakin jonkin verran. ”Nämä ovat tietysti askel parempaan, mutta edelleen tehdään isoja kompromisseja sen suhteen, mitä tiedetään eläinten oikeasti tarvitsevan. Samoin EU :n alueella koe-eläinhiirille on pakko nykyään olla pesänrakennusainetta. Jos muistutuksia kuitenkin tapahtuu tarpeeksi usein, jokin voi muuttua. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Jos ihminen kohtaisi lihaparadoksin ja tekisi eläimiä kunnioittavia valintoja, hän vapautuisi kuormastaan ja elämänlaatu kohenisi.” Siitä, mikä on tehokkain tapa purkaa lihaparadoksia, on olemassa jo melko paljon empiiristä tutkimusta. ”Jos eläinperäiset tuotteet olisivat kalliimpia, aivan uudenlainen eläineettinen pohdinta tulisi mahdolliseksi. ”Lainsäädännön muutokset tapahtuvat hitaasti, sillä monet yhteiskunnan intressiryhmät vaikuttavat siihen. Toisaalta ihmisen muisti on lyhyt. Yksi tehokas tapa on myös muistuttaa eläinyksilöstä lihan taustalla: tässä on omanlaisensa persoona, tietoinen olento, joka pystyy päättelemään ja tuntemaan. Syntyy tila, joka muistuttaa kroonista masennusta sairastavan ihmisen tilannetta, Telkänranta kertoo. Markkinointi ja kaupankäynti vaikuttavat voimakkaasti ajatteluun ja arvoihin. Ne ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön sekä EU :ssa että Suomessa. Otetaan esimerkiksi vanhan tyyppiset, orrettomat ja pesättömät häkkikanalat, jotka aiheuttavat kanoille kipua, luunmurtumia ja kroonisia pelkotiloja. Esimerkiksi maatalous on taloudellisesti sen verran suuri intressiryhmä, että Suomessakin sillä on paljon valtaa eläinsuojelulain sisältöön”, Telkänranta sanoo. Vielä on pitkä matka tilanteeseen, jota voisi oikeasti kutsua hyväksi”, Telkänranta sanoo. Tämä on yleinen reaktio erityisesti häpeää herättävään tietoon.” Eläinten syömiseen liittyy siis Aaltolan mukaan usein psyykkinen hinta. Nyt tiedetään, että ne ovat toimintoja, jotka sian on välttämätöntä saada tehdä, jotta sen aivokemia pysyy normaalina.” Jos eläin joutuu ympäristöön, jossa se ei pysty toteuttamaan lajinsa käyttäytymistarpeita, sen aivokemia menee sekaisin: serotoniinin ja dopamiinin eritys häiriytyy. ”On tärkeää, että puhumme yhä enemmän eläinten älykkyydestä ja tunnemaailmasta, ja myös siitä miten huonosti eläimiä kohdellaan.” Ostaminen ja eläinsuhde liittyvät tiiviisti toisiinsa. Ne kiellettiin EU :ssa vuoden 2011 lopussa. Jos lihaparadoksia tuo esille, ihmiset toisinaan reagoivat siihen voimakkaan puolustavasti, he esimerkiksi suuttuvat. Samalla on alettu ymmärtämään, miten eri lajien käyttäytymistarpeet toimivat. 2022 21. ”Aiemmin ajateltiin, että on ylellisyyttä tarjota sialle mahdollisuus tonkia maata ja pureskella jotain. ”Kun syyllisyydestä tulee osa omaa arkea, se kuormittaa. ”Tiedostaminen voi johtaa syyllisyyteen ja häpeään. D issonanssissa elävä ihminen usein tiedostaa sen jollain tasolla, Aaltola sanoo. Mikä oli ennen normaalia, ei enää olekaan. Ihmisen arkiajattelussa ostopäätökset tulevat ennen moraalia ja etiikkaa, Aaltola sanoo
On vuosi 2017, ja kasviliha on maailmalla jo nosteessa, mutta Suomessa vielä lapsenkengissä. Saman on saanut nähdä myös Mikko Karell, Poutun entinen toimitusjohtaja, joka toimii nyt Poutusta irronneen Meeat Food Techin toimitusjohtajana. ”Erilaiset krooniset kiputilat ovat maataloustuotannossa yleisiä. 22 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Liha on ongelmallisen halpaa, Telkänranta sanoo. Lihan ruokahävikki on katastrofaalista.” Viime syksynä Euroopan suurimman lihantuottajan, Danish Crowns Groupin, toimitusjohtaja Jais Valeur teki ulostulon: punaisesta lihasta tulee kaviaariin ja shampanjaan verrattava luksustuote. ”Taloudellisten ohjauskeinojen roolista on alettu vasta juuri ja juuri keskustelemaan. Kun puhutaan eläinten oloista, pitäisi aina nostaa esiin lihan, maidon ja munien halpuus. ”Olen tavannut monia maataloustuottajia, jotka vilpittömästi haluaisivat pitää eläimiä paremmin, mutta heillä ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia.” ”Niin kauan kuin odotetaan, että liha on kaupan hyllyillä yhtä halpaa kuin nyt, tuottajien ei ole mahdollista tehdä merkittäviä parannuksia eläinten oloihin. M atkalaukussa, kuivajäähän pakattuna salakuljetetaan jotain kiinnostavaa Los Angelesista Suomeen. Entä jos lihan hinta siis olisi jo lähitulevaisuudessa roimasti korkeampi. Ainakaan keskivertokuluttaja tuskin söisi lihaa joka aterialla. Juuri tällaisia vaihtoehtoja Karellin yrityksessä kehitellään. Niin kauan kuin ihminen käyttää eläintuotteita, hänen on moraalipsykologisesti hyvin vaikea kyseenalaistaa vallitsevaa tilannetta.” A ina lihaa ei ole syöty tätä tahtia. Pienemmät toimijat joutuvat väistymään, sillä liha on niin halpaa, että vain suurimmat tilat pärjäävät. Laukun sisältö viedään Kannukselle, Poutun tehtaalle. Esimerkiksi ympäristöasioissa niiden käytöllä on jo pitkä historia, ja sieltä voi löytyä hyviä malleja pohdittavaksi.” Myös liha-alalla ajatellaan, että liha on liian halpaa. Vielä 1950-luvulla keskivertosuomalainen söi vain hiukan yli kolmasosan siitä määrästä lihaa, mitä vuonna 2020. Kulutus on noussut 30 kilosta per vuosi noin 80 kiloon. Kehitystyö lähtee käyntiin, ja pian perinteisenä lihatalona tunnettu Pouttu aloittaa Muu-tuotesarjan valmistamisen. Pelkästään vuonna 2018 joka kymmenes sikatila lopetti toimintansa. Maatalouden keskusliiton ( MTK ) lihavaliokunta on tuonut esiin vakavan huolensa lihatilojen voimakkaasti heikentyneestä kannattavuudesta. Kotimaisen lihantuotannon jatkuvuus on aidosti vaarassa, MTK :n kannanotossa sanotaan. Silloin pitäisi syödä jotain muuta. Silti liha on polkuhinnoiteltu, vaikka se on monen pitkän arvoketjun tulos. Lihan pitäisi olla moninkertaisesti kalliimpaa, jotta olisi realistista järjestää eläimille edes ne vähimmäisolosuhteet, jotka tutkimusten perusteella tiedetään eri eläinlajien tarvitsevan.” Lihan hintaan liittyy myös se, minkä verran työvoimaa tuottajalla on mahdollisuus palkata, Telkänranta muistuttaa. ”Harmittaa lihantuottajien puolesta, heillä on siinä hommassa perhe ja elinkeino kiinni. Kyse ei ole siitä, että eläin kokisi vain turhautumista tai masentumista, vaan siitä että monia eläimiä sattuu jatkuvasti”, Telkänranta sanoo. Lihansyöjän suussa ne eivät maistuneet oikealta”, Karell kertoo. Suomalainen päivittäistavarakauppa tekee ennätystulosta ja kuluttajien ostovoima kasvaa, mutta raha ei valu kotieläintiloille. Taloudellinen ulottuvuus on Telkänrannan mukaan myös yhteiskunnallinen kysymys: miten esimerkiksi veroohjauksella voitaisiin vaikuttaa tuotteiden hintoihin. ”Ongelma silloisissa tuotteissa oli, että ne oli tehty kasvissyöjille. 2022. Aina puhutaan, miten suomalainen liha on turvallista ja laadukasta. Nykyään maatilat joutuvat toimimaan niin pienellä määrällä työntekijöitä suhteessa eläinten määrään, että eläinten voinnin tarkkailuun jää vain vähän aikaa, ja vakavatkin ongelmat jäävät helposti huomaamatta
Jo nyt tuotteita menee Ruotsiin, Hollantiin ja Saksaan. Jokaisella toimitusjohtajalla on nyt pohdinnan paikka. Punaisen lihan ja sianlihan syönti laskee, siipikarja sen sijaan on kovassa nousussa. Toinen iso trendi on terveys. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että sitä voi olla lihabisneksessä 20 vuotta ja sitten tehdä jotain ihan muuta.” M aku, rakenne ja riittävän edullinen hinta. ”Tulevaisuudessa kaikilla yrityksillä on iso yhteiskuntavastuu. Suurinta kysyntä on Pohjoismaissa, Baltiassa ja Keski-Euroopassa. 2022 23. Maailman terveysjärjestön alaisuudessa toimiva syöpätutkimuslaitos IARC luokittelee punaisen lihan todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi ja prosessoidun lihan syöpävaaralliseksi aineeksi. Muu-tuotesarja pyrkii muuttamaan kuluttajien tottumusta mahdollisimman kivuttomasti. Vain siten voi ymmärtää ison kuvan ja pitkän tähtäimen vaikutukset. Jos jollakulla on näkemystä lihateollisuudesta ja ruokabisneksestä Suomessa, se on juuri Karell. Karell on työskennellyt myös keittiömestarina Suomessa ja maailmalla. Jotain muuta oli keksittävä.” Kun puhutaan kasviproteiinista, moni trendi tulee yhteen, Karell arvioi. Se on Suomen ylivoimainen markkinajohtaja kasviproteiineissa, mutta pitkässä juoksussa kansainväliset markkinat ovat sille tärkeimmät. Luonnonvarakeskuksen tuoreimmasta raportista selviää, että kasvisruoan nosteesta huolimatta lihan kulutus ei ole laskenut. ”En ole koskaan nähnyt tällaista nostetta. Lihalajien välillä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos. Hän on ollut alalla lähes 30 vuotta: Atrialla, HKL :llä ja Poutulla. Uusia tuotteita ja versioita tulee myyntiin jatkuvasti. Lihan myyminen tappiolla on vastuutonta hommaa ja taloudellisesti kallista. ”Kun tulin Poutulle, näin että potentiaalia oli, mutta toiminta oli väärillä raiteilla. Tätä trendiä ajaa nyt moni samanaikainen kehitys.” Muu-tuotesarjalla tosiaan menee lujaa. Teemme esimerkiksi sokkotestejä, joilla varmistamme tuotteiden olevan sitä mitä niiden pitääkin.” Kyse on lihansyöjille tehtävästä ”vieroitushoidosta”, Karell sanoo. Sen sijaan se on tasaantunut kovan nousun jälkeen. Tuotantoeläinten ruokkiminen kuluttaa moninkertaisesti enemmän peltoalaa kuin saman energiaja proteiinimäärän sisältävien kasvien viljeleminen suoraan ihmisravintona käytettäväksi. ”Kaiken täytyy lähteä siitä, että ymmärretään ruokaa: mitä kaikkea siitä voi tehdä ja miten se vaikuttaa ihmisiin. Karell oli ennen Poutun toimitusjohtajan pestiään rakentamassa vastuullista siipikarjatuotantoa, mutta pian osoittautui, etteivät kuluttajat olleet valmiita maksamaan riittävästi. Ilmastoystävällisyys ja vastuullisuus eivät ole enää mikään bonus vaan vaatimus, joka pitää täyttää, muuten yrityksellä ei ole tulevaisuutta. Tässä on vastaus siihen, miksi kasviproteiini jäljittelee lihaa: se on tarkoitettu lihansyöjille, siis väestön valtaosalle. Maailman nisäkkäiden biomassasta 60 prosenttia on tuotantoeläimiä, luonnonvaraisia nisäkkäitä on enää neljä prosenttia. ”Tuomme tuotteet sinne, missä muutos on helpoin saada aikaan: kuluttajille tuttuun ympäristöön. Muu luottaa isoon valikoimaan. ”Tottumusten muuttamisen kynnys on korkea. Eläintuotanto on pääsyy myös meneillään olevaan sukupuuttoaaltoon. Ei suomalainen ole tottunut valmistamaan ruokaa linsseistä tai pavuista, mutta lihapullista on helppo siirtyä Muu-pulliin”, Karell sanoo. Silloin olisimme myös ihmisinä hyvin erilaisia.” MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Jos nämä asiat ovat kunnossa, kuluttaja rakastuu, Karell sanoo. Emme taistele lihansyöntiä vastaan vaan tarjoamme tarpeeksi hyviä vaihtoehtoja. Silloin Karell alkoi miettiä, mihin suuntaan maailma on matkalla. ”Jos isäntä ei suostu syömään vegeä, vieroitus pitää tehdä pikkuhiljaa.” Kasviproteiinin suosio on lyönyt laudalta kaiken, mitä Karell on urallaan nähnyt. Pouttu alkoi valmistaa kasviproteiinia lihatalouden heikkojen näkymien takia. Karellin oma tarina on ikoninen: hän on teurastamossa työuransa aloittanut porilainen, joka tekee nyt Suomen innovatiivisinta kasviproteiinisarjaa ja vie sitä myös maailmalle. Tuotetyhmän tikka masala -kastike voitti innovaatiopalkinnon Kölnin Anugassa, maailman ”Mitä jos eläimiä ei lähestyttäisi hyödyn tavoittelun, vaan ihmetyksen kautta. Haluamme tarjota kuluttajalle helpoimman mahdollisen reitin siirtyä lihasta kasvikseen. Toisaalta kuluttajien takaraivossa nakuttaa tieto lihantuotannon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen: lihakilon tuottaminen aiheuttaa lähes tuplasti kasvihuonepäästöjä kasviproteiiniin verrattuna. Asia numero yksi on, että ruoan pitää aina olla hyvää.” Karell uskoo, että maailma on muuttumassa kovaa vauhtia. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja 12 maan kanssa, niistä kaukaisimpana Japani ja Australia
Aiheesta pitäisi päästä käymään konkreettista keskustelua, sillä on olemassa paljon tutkimustietoa siitä, mitä eläimet eri tuotantotavoissa tarvitsevat.” Myös Karell tiedostaa polarisoitumisen ongelman. Nykymeno ei voi jatkua.” 24 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Siksi hänen yrityksessään uskotaan ”hyvään pöhinään ja pieneen virneeseen.” ”Ruokaan liittyvät mielipiteet ovat vahvoja, ne menevät identiteettiin. Epäusko oli suurta, ja olin monien mielestä outolintu. ”Me suomalaiset olemme turhan nöyrää kansaa, annamme muiden tehdä kaikki innovaatiot. ”Maailma muuttuu nyt väistämättä, halusi sitä tai ei. YK :n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO on määritellyt, että eläinten hyvinvointi kuuluu myös kestävän kehityksen tavoitteiden alle. Kiinnostus eläinten hyvinvoinnista on kansainvälinen megatrendi. ”Suuren yleisön mielenkiinto lisääntyy ei vain teollistuneissa länsimaissa, vaan myös esimerkiksi Intiassa, jossa yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on jo kovaa vauhtia käynnissä.” Kun tutkimustieto karttuu, parannuksiakin tulee. johtavilla elintarvikealan messuilla. Hän on tutkinut eläinaiheita jo parikymmentä vuotta, ja sinä aikana akateeminen kiinnostus on kasvanut merkittävästi. Kunhan raaka-aine on hyvää, ei pitäisi olla keltään mitään pois, että ruoka on tehty kasviksesta. Telkänranta toivoo, että syyllistymisen tunteesta puhuttaisiin enemmän. Mutta jotain sellaista on, mikä nostaa ihmisen omalle jalustalleen: empatiakyky. Aaltolan mukaan ihmislajilla on paljon kehittymisen varaa. ”On tässä ihan hyvä pöhinä päällä”, Karell toteaa vaatimattomasti. Itse kannustan aina siihen, että ruoan pitäisi olla iloinen asia. Eläinaiheista puhutaan mediassakin nykyään enemmän. ”Olen toiveikas, että tämä käynnissä oleva kehitys parempaan päin jatkuu. Kyselytutkimusten mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kokee, että ruoasta käytävä keskustelu on polarisoitunutta. Aaltola saa haastattelukutsuja yhä useammin. Voisimme ottaa oppia muista Pohjoismaista ja näyttää, että kyllä Suomessa osataan muutakin kuin viedä maitoa ja porsaanlihaa Kiinaan.” A altolan mukaan ilmassa on paljon toivoa. Ihminen ei monessakaan suhteessa ole niin erilainen kuin on luultu. Maailma muuttuu nyt väistämättä, halusi sitä tai ei. Myös Telkänranta uskoo, että käynnissä oleva kehitys jatkuu edelleen. On aivan varmaa, että nykymeno ei voi jatkua.” E ntä miltä tulevaisuus näyttää moraalin näkökulmasta. Toivon kovasti, ettei tapahdu poteroihin kaivautumista, vaan pystymme käymään dialogia esimerkiksi kuluttajien, eläintuottajien ja tutkijoiden välillä.” P oteroihin kaivautuminen – siinä ehkä suurin uhkakuva. Muutos on tapahtunut hämmentävän nopeasti, ja siksi olen aika optimistinen”, Aaltola sanoo. Aaltola uskoo, että yliopistomaailmassa tapahtunut kulttuurinen muutos heijastelee yhteiskuntaa laajemmin. ”Vuosituhannen alussa minun täytyi perustella jatkuvasti sitä, että eläimillä on itseisarvo. ”Olemme upea mutta myös rajoittunut laji. Tuotannon volyymiä on luultavasti ollut pakko supistaa huomattavasti, mikä mahdollistaa myös eläimille paremmat olot. Maailman suurin kuluttajatutkimusyhtiö Euromonitor taas nosti omassa webinaarissa samaisen tuotteen esille nimikkeellä the next big thing. 44 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä kasvisruuan määrää ruokavaliossaan. Samoin tutkimuksista ilmenee, että kasvissyönnin lisääminen kiinnostaa kuluttajaa. Telkänranta arvioi, että 50 vuoden päästä jo pelkästään ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyyden takia kotieläintuotanto on muuttunut merkittävästi nykyisestä. ”Mistä siinä on oikeastaan kysymys. Vielä liikutaan pitkälti juhlapuheiden tasolla, mutta käytäntöön saatetaan päästä käsiksi jo piankin, Telkänranta arvioi. Teemme itsemme ja muiden kannalta tuhoisia päätöksiä ja sivuutamme moraaliset kysymykset turhan usein”, Aaltola sanoo. 2022. Oli kyse sitten viestinnästä, kulttuurista tai yhteistyöstä, eläinkunnasta löytyy kaikkea tätä. Tuttu nyrkkisääntö pätee Telkänrannan mukaan tässäkin: on helppo yliarvioida, miten paljon muutosta tapahtuu lyhyellä tähtäimellä, ja aliarvioida, miten paljon pitkässä juoksussa voi muuttua. Myös opiskelijoiden asenteissa näkyy radikaali muutos. Nyt eläinten itseisarvosta puhuminen on tavallista. Onko se sitä, ettei haluttaisi asioiden olevan näin huonossa jamassa, vaan haluttaisiin mieluummin uskoa, että eläimillä on asiat hyvin. Ihmisellä on nykytutkimuksen valossa eläinkunnan kehittynein empatiakyky
Raaka-ainetta on saatava riittävästi, ja se ei onnistu, jos peltopinta-ala menee eläinten rehuksi. Kognitiivinen dissonanssi saa ihmisen sulkemaan epämiellyttävän totuuden pois ja poistamaan eläimen lihasta. Kasvua saattaa tulla jopa 20 prosenttiin asti. Annettuna lukemaa ei kuitenkaan voi pitää. ”Iso muutos tulee varmasti tapahtumaan. Nyt on kyse vain siitä, kuinka nopeasti.” • MAAILMAN KUVALEHTI 2 . ”Ihmisellä on huikeat mahdollisuudet kehittää itseään sellaiseen suuntaan, jossa pystymme ottamaan muut yhä paremmin huomioon ja minimoimaan kärsimyksen. Maailman suurimmat elintarviketalot, kuten Nestlé, ovat nimenneet kasviproteiinin tulevaisuuden ydinbisnekseksi. Jo vuonna 2030 lukema nousee 10–15 prosenttiin, Karell uskoo. Meidän olisi tärkeää kehittyä sekä yksilöinä että lajina moraalisempaan ja vähemmän egoistiseen suuntaan.” Aaltola toivoo, että tulevaisuuden yhteiskunnassa elämä, erityisesti tietoinen elämä, arvotettaisiin ylitse muun. Siihen vaikuttaa etenkin kasvistuotteiden hinnoittelu ja laatu, siis se, onko kasviproteiini tarpeeksi halpaa ja hyvää. Kyllä tässä pitää tapahtua maatalouden iso muutos. ”Mitä jos eläimiä ei lähestyttäisi hyödyn tavoittelun vaan ihmetyksen kautta. 2022 25. Vielä nyt kasviproteiinin osuus globaalista proteiinin myynnistä on 2–3 prosentissa. Kokonaiskuvassa punaisen lihan kysyntä kasvaa etenkin Aasiassa ja Kiinassa, Karell arvioi. Karell uskoo, että kasvilihasta tulee uusi normaali. Kyseessä on monen muuttujan summa. Kasviproteiinin tuottaminen pitää tehdä riittävän houkuttelevaksi, jotta maatalous saadaan palvelemaan tulevaisuuden ruokavaliota.” Muuttujia on siis paljon, mutta signaalit ovat joka tapauksessa selvät, Karell sanoo. Silloin olisimme myös ihmisinä hyvin erilaisia.” I hmisen heikkous ja vahvuus näkyy juuri tässä: lihassa ilman eläintä. Kyse on myös siitä, miten volyymien skaalaaminen onnistuu. Samalla ihmisellä on kyky poistaa eläin lihasta ruokateknologian avulla. Siipikarja tulee olemaan kasvussa vielä 10–15 vuotta. Aaltolan mukaan ihmisen erityispiirre on kyvyssä vaikuttaa koko lajin kehitykseen kulttuurievoluution kautta. Ehkäpä jopa finno-ugrilaisille alkuperäiskulttuureille tyypillinen ajattelu palaisi: kyky tunnistaa mielellisyyttä luonnossa, kokea jopa pyhyyden kokemuksia sen äärellä. ”Yksi hyvä kysymys on, onko länsimaiden tehtävä tuottaa lihaa Aasiaan. ”Ihminen kykenee ymmärtämään muiden kärsimystä, ja ihmisellä on myös eläinkunnan suurimmat edellytykset ymmärtää avuntarve ja tarjota sitä”, Telkänranta sanoo
TEEMA: EL ÄIMET
”Haluan olla poromies ja saada siitä elantoni. 2000-luvun taitteesta alkaen tyttöjen ja naisten osuus poronomistajista on ollut kasvussa. Nainen voi olla päätoiminen poromies ja poroperheen lapsista jatkajaksi sopii yhtä hyvin tyttö kuin poikakin. 2022 27. Teksti: Maria Paldanius Kuvat: Karoliina Paatos Naisten uusi aluevaltaus Sanna Marjomaalle porot ovat työkavereita ja työkaluja. Yhä useampi poronhoitajan ammatin valitsevista nuorista on nainen. En osaa kuvitella elämää ilman poroja.” MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Aina näin ei ole ollut
”Se, että poroja täytyy talviruokkia, on pitkälti metsätalouden ja muun maankäytön syytä. Talvikausi menee poroja ruokkiessa ja kuskatessa. Ehtiessään he käyvät myös naapuripalkisessa auttamassa. Porot ovat tyhmiä eläimiä. ”Moni nainen on mieluiten poromies. ”Virhekäsityksiä on valtavasti. Ollilan puoliso ja lapset ovat päätoimisia poromiehiä, ja hän itse osallistuu poronhoitotöihin aktiivisesti lomilla ja viikonloppuisin. 2022. Tuon tuosta Ollila päätyy keskustelemaan myös poronhoitoalan sukupuolittuneisuudesta: miksi ala on yhä miesvoittoinen, miksi paliskuntien hallituksissa naiset loistavat poissaolollaan ja miksi alalla toimivia naisia kutsutaan poromiehiksi. P oroja on liikaa ja laitumet ovat siksi kuluneet. Juuri nyt meillä on niin isoja haasteita esimerkiksi teollisen maankäytön ja ilmastonmuu. 10 vuoden päästä voi sanoa, miten poro sopeutuu muutoksiin”, naiset sanovat, 28 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Poromiehet rikastuvat liikennevahinkoja petokorvauksilla. Viime aikoina olemme saaneet niskaamme tuulivoimaloita ja kaivoksia ajavien tahojen mustamaalauskampanjoita, joissa näitä stereotypioita hyödynnetään”, hän sanoo. Muun muassa tällaisia uskomuksia Jääskön paliskuntaan kuuluva poronomistaja ja Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila saa oikoa lähes päivittäin. Ollila uskoo, että jos tarve vaatii, ammattinimike muuttuu ajan saatossa. Myös poronhoitaja on kelvollinen ammattinimeke. Välillä täytyy hakea auton alle jääneitä poroja tieltä tai omia poroja pois muiden pihoilta. Aloite keskusteluun tulee yleensä ulkopuolelta; poropiireissä keskustelua käydään vähemmän. Etenkin poronhoitoalueen ihmisillä on olevinaan hyvin vankka tieto siitä, mitä on poronhoito ja millainen eläin on poro. Poronhoito on vanhojen miesten ala. Poikajärven paliskunnan suurimpia uhkia ovat muu maankäyttö, metsätalous, liikenne ja asutus. . Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan poronhoitoon. Emilia Ylisuvanto ja Sanna Marjomaa tekevät lähes kaikki porotyöt yhdessä
Jos lakiuudistuksia tulee, käsitteitä lienee tarpeen miettiä uusiksi.” POROMIEHET Emilia Yli-Suvanto, 23 ja Sanna Marjomaa, 24 hoitavat isiensä karjaa Rovaniemen Molkojoella. Myöhemmin hän hommasi omat porot ja ryhtyi poromieheksi. 2022 29. Sain poromerkin jo vauvana, enkä voi kuvitella muuta ammattia”, Yli-Suvanto sanoo. He kuuluvat Poikajärven paliskuntaan, joka on yksi Suomen poronhoitoalueen 54 paliskunnasta. Poronhoito on perinteinen saamelainen elinkeino, vaikkakin nykyään vain murto-osa saamelaisista saa siitä pääelantonsa. Suvun poronhoito kytkeytyy saamelaisiin juuriin. ”Maailma on muuttunut tasaarvoisemmaksi, mikä näkyy meidänkin alallamme. Yli-Suvannon perheessä poronhoito alkoi 70-luvun lopulla, kun perheen isä sai ensimmäiset poronsa. Olen aina tiennyt, että minusta tulee poromies”, Marjomaa sanoo. ”Poromiehen työ on parasta. NUORET naiset tietävät, että mielikuvat ”miesten alasta” istuvat tiukassa. Poronhoito on perinteisesti ollut koko perheen elämäntapa, jossa miehet ovat toimineet päätoimisina poromiehinä ja naiset ovat keskittyneet kodinja lastenhoitoon. toksen parissa, että käsitteiden pohdinta joutuu odottamaan vuoroaan. Enemmän kuin väitteet ”miesten alasta”, naisten korviin särähtävät kommentit siitä, että poronhoitajat ovat laiskoja ihmisiä ja porot tyhmiä eläimiä. Hoidan isäni poroja ja sesonkina teen töitä myös poromatkailun puolella. Ala on yhä miesvoittoinen, mutta naisistuu vauhdilla. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . ”Kun äitini isä kuoli vuonna 1998, isä otti ” Nykyään nainen voi olla päätoiminen poromies. Marjomaa sai poromerkin kolmivuotiaana. vastuun hänen poroistaan. Nykyään nainen voi olla päätoiminen poromies, ja poroperheen lapsista yhtä hyvin tyttö tai poika voi olla jatkaja”, Yli-Suvanto ynnää
2000-LUVUN taitteesta alkaen tyttöjen ja naisten osuus poronomistajista on ollut kasvussa. Vaikka luonto ja porot sanelevat työlle reunaehtonsa ja tulevaisuus on uhkakuvien varjostama, tiivis poroyhteisö tukee jaksamista. Kamppailemme riittämättömyyden kanssa päivittäin. Yksi on se, että raskaaksi tullessaan poronainen ei saa sijaisapua, koska ”raskaus ei ole sairaus”. Viime aikoina epävarmuus on kuitenkin nostanut päätään: Poikajärven paliskunta on esitetty potentiaalisena tuulivoima-alueena. ”Nämä ovat loukkaavimpia kommentteja. YLI-SUVANNON ja Marjomaan tavoitteet ovat selvät: he haluavat olla täysipäiväisiä poromiehiä – ei poronaisia tai poronhoitajia. 2022. Oma kotitila on se paikka, missä molemmat haluaisivat pysyä myös tulevaisuudessa. Tämä ala sopii ihmiselle, joka pystyy uhmaamaan karujakin luonnonoloja, ja pärjää myös ilman nykyajan mukavuuksia”, Ollila linjaa. Hallitusten jäseninä ja varaporoisäntinäkin naisia on vähän. Koko viime syksykin kerättiin poroja aitaan vesisateessa”, Yli-Suvanto kuittaa. 2020-luvulle tultaessa huomattava osa poronhoitajan ammatin valitsevista nuorista on naisia – joinakin vuosina jopa puolet. Ollilan mukaan sukupuoliroolien välisten kuilujen kaventuminen on yksi syy tähän kehityskulkuun. Asioiden edistymistä jarruttanee sekin, että nainen on harvinaisuus paliskuntien hallituksissa. ”Teolliset maankäytön hankkeet aiheuttavat resurssipulaa, joka ajaa poromiehet ja yhdistyksen lujille. • ” Näen tasa-arvona sen, että sukupuoleen katsomatta jokainen saa tehdä työtä oman osaamisensa ja voimiensa mukaan. Porot ovat älykkäitä eläimiä, ja poromiehet tekevät raskasta työtä säässä kuin säässä. Toivon, että luontoa ei tuhottaisi kaivoksilla, avohakkuilla ja tuulivoimalapuistoilla, jotka tuovat usein vain lyhytaikaista iloa. ”Tuulivoimaloiden vaikutuksia ei ole tutkittu kunnolla, eikä tiedetä, miten se vaikuttaa esimerkiksi porojen vasomiseen. 30 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Toivoisin hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka turvaisivat poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuden myös tuleville sukupolville”, Yli-Suvanto muotoilee. RATKAISTAVIA tasa-arvokysymyksiä on kuitenkin useita. Tässä olisi kehittämisen tarvetta tuleville vuosille”, Ollila toteaa. PORONHOITOA harjoitetaan monien uhkien ristipaineessa. Ollila muistuttaa, että vapaasti laiduntavana ja erityisin oikeuksin suojattuna eläimenä poro – samoin kuin poronhoito elinkeinona – on tärkeä osa koko poronhoitoalueen elämää, eivätkä poronhoitoalan vaikutukset jää vain poronhoitoalan sisään. Lujasta luonteesta ja hyvästä yhteistyökyvystä ei ole haittaa. Kautta historian vain yksi nainen, Vieno Länsman Kaldoaivin paliskunnasta, on toiminut poroisäntänä. Työssään hän tulee näillä näkymin käsittelemään poronuorten tilannetta alalla nyt ja tulevaisuudessa. Porotaloutta ei voi olla, jos ei ole luontoa”, Yli-Suvanto sanoo. Tämä on erityisen ongelmallista, jos naisella ei ole puolisona poromiestä. Ylisuvanto toimii Tunturi-Lapin palkiset samassa kaarteessa -hankkeen projektipäällikkönä, ja suunnittelee opinnäytetyötä Lapin ammattikorkeakoulun agrologilinjalle. ”Nainen voi halutessaan tehdä samoja hommia kuin mieskin – ja päätoimisena poronhoitajana toimivan näin on myös tehtävä, sukupuoleen katsomatta.” Poronhoitotöissä on hyvät edellytykset tasaarvoiseen toimintaan: työ on yhteisöllistä, ja työnjaossa on mahdollista huomioida kunkin yksilölliset edellytykset. ”Näen tasa-arvona sen, että sukupuoleen katsomatta jokainen saa tehdä työtä oman osaamisensa ja voimiensa mukaan. Muita työmahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi poromatkailu ja hanketyö. Marjomaa valmistui agrologiksi jouluna 2022 ja teki opinnäytetyönsä poronlihan suoramyynnin kehittämisestä tilatasolla. Hän pyrkii hyödyntämään tutkimuksen tuloksia oman tilansa toiminnassa. ”Jokaista paliskuntaa johtaa poroisäntä yhdessä viisijäsenisen hallituksen kanssa. Molempien unelmana on saada oma karja, ja tehdä sillä elanto
Ylisuvannon ja Marjomaan elämässä porot ovat olleet aina läsnä – ja poromerkit takataskussa pienestä pitäen. . . MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Porohommissa kaikkia tarvitaan”, Ylisuvanto ja Marjomaa sanovat. Enemmän se riippuu ihmisen luonteesta. 2022 31. ”Nainen voi olla yhtä hyvä poromies kuin mieskin. Poro on puolivilli kotieläin, joka muistuttaa elintavoiltaan ja rakenteeltaan kantamuotoaan, tunturipeuraa
Samalla pelastetut eläimet kertovat tarinaa siitä, mitä ihmisen ja eläimen välinen suhde voi parhaimmillaan olla. Teksti ja kuvat: Eeva Anundi 32 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tuotantotiloille syntyneet ja ilman kotia jääneet eläimet saavat turvakodeissa uuden elämän. Perustuuko suhde hyödyntämiseen vai voiko eläin olla kanssakulkija. 2022 TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER TEEMA: EL ÄIMET. Vihdoin turvassa ”Pelastetut eläimet toimivat tärkeinä esimerkkeinä siitä, millainen ihmisen eläinsuhde voi parhaimmillaan olla”, Piia Anttonen sanoo
varainkeruuluvan. Meillä on yli tuhat kummia. Alussa olimme joukko eläinoikeusihmisiä, jotka puhalsivat yhteen hiileen. Sattuman kautta minulle tarjottiin hevosta. Pyöritin Tuulispäätä palkkatyön ohessa ja majoitin vapaaehtoisia kodissani, eikä minulla ollut vapaapäiviä eikä lomaa. Nyt meillä on kolmesta neljään kokopäiväistä eläintenhoitajaa sekä muutama osa-aikainen. Tuulispäähän tulee eläimiä viranomaisten, eläinsuojeluja muiden eläinyhdistysten sekä yksityishenkilöiden kautta. Yksityisillä isoilla lahjoituksilla voimme tehdä isompia investointeja. Ensimmäiset vuodet olivat melkoista uupumuksen partaalla rämpimistä. Perustimme yhdistyksen vuonna 2013 ja vuonna 2014 saimme 34 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Pieni osa asukkaista on löytöeläimiä. Täällä asuu yli sata maatilaja tuotantoeläintä, jotka ovat olleet lopetustai teurastusuhan alla. Naudat ja siat ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia siinä missä koiratkin. Avaamme esimerkiksi pian kotia etsiville eläimille uuden tilan. Perustuuko suhde hyödyntämiseen vai voiko eläin olla kanssakulkija?” ELÄINSUOJELUKESKUS TUULISPÄÄN PERUSTAJA JA TOIMINNANJOHTAJA PIIA ANTTONEN: ”Otan Tuulispäähän ainoastaan sellaisia eläimiä, jotka eivät löydä muuta paikkaa” ”Tuotantoeläimetkin ovat tuntevia ja persoonallisia tyyppejä, joilla on oma tahto ja halu elää.” ”TANSSI määritti pitkälti elämääni ennen kuin muutin Tuulispäähän. Päätin, että otan Tuulispäähän ainoastaan sellaisia eläimiä, jotka eivät löydä muuta paikkaa. Meillä työskentelee jatkuvasti iso joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä tulee kuntouttavaan työtoimintaan sekä yhdyskuntapalvelukseen. Haaveenani oli, että muuttaisin maalle ja minulla olisi omia hevosia. 2022. On upeaa, että ihmiset ovat valmiita antamaan omasta vapaa-ajastaan tullakseen tänne auttamaan! Pyöritämme Tuulispäätä lahjoitusvaroin. Emme voi pelastaa kaikkia elämiä, mutta ne, jotka voimme, toimivat tärkeänä esimerkkinä siitä, millainen ihmisen eläinsuhde voi parhaimmillaan olla. Lisäksi meillä on työntekijä varainhankinnassa ja nettikaupan ylläpitämisessä. Oli syy alkaa rakentaa tallia ja aitausta. Puhuimme tuotantoeläinten oikeuksien puolesta, ja halusimme muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Hienoilla kauniilla hevosilla riittää ottajia, mutta on paljon vanhoja kilpahevosia, joita kukaan ei halua
. 2022 35. Kasvattaja oli aikonut tappaa kaikki blaffat, ja halusin pelastaa kuolemaan tuomitun pennun. Leikan tulon jälkeen otin vakavasti sairaan Bambi-koiran kotihoitoon, mutta en tohtinut enää luopua siitä. Ajattelin, että uskaltaisinpa minäkin! Kun Lempi kuoli 15 vuotta myöhemmin, rescuekoirien adoptiotoiminta oli jo organisoitua. ”Eläinten tarinoiden avulla lisäämme tietoa eläinten todellisuudesta tuotantotiloilla, jolloin useampi eläin voi pelastua.” STRAY DOG CABARET RY:N PERUSTAJA HELI MÄENPÄÄ: ”Näen askel askeleelta rescue-koiran oikean luonteen esiin tulemisen” ”ENNEN ensimmäistä rescuekoiraani Leikaa minulla oli dalmatialainen Lempi, joka syntyi värivirheellisenä. Koira ei pärjää ilman ihmistä, ja se tarvitsee ihmistä myös henkisesti. Mitä enemmän minulla on eläimiä, sen vähemmän kaipaan ihmisseuraa. Ne ovat meidän vastuullamme. Sitten pietarilainen Leika ilmestyi Facebook-feediini. Kun Lempi oli pentu, näin koirapuistossa upean, ison ja sulavan katukoiran, jonka omistaja oli tuonut matkaltaan Bangkokista. Aloin pikkuhiljaa ajatella, että minun täytyy auttaa vielä enemmän. Ei ole montaa hoitajaa, kenelle tällaisen kahdeksanhenkisen lauman voi uskoa, varsinkin kun on sairautta ja joskus skismaa koirien välillä. On äärimmäisen palkitsevaa, kun arka koira uskaltaa ensimmäistä kertaa tulla pyytämään hellyyttä. Olen sataprosenttisen kiinni koirissani. . Ihminen on kesyttänyt koiran, ottanut sen omakseen ja tehnyt sen kanssa sopimuksen, että minä pidän sinusta huolta. Jo yhden pelastetun tuotantoeläimen merkitys on suuri, Eveliina Lundqvist sanoo. Ihminen on kuitenkin rikkonut sopimuksen, ja jättänyt 200 miljoonaa koiraa oman onnensa nojaan. Kun tieto lisääntyy, asenteet rescuekoiria kohtaan muuttuvat.” MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kuuden vuoden päästä Bambin tulosta syntyi ajatus maallemuutosta ja koirien saattokodista. Oli paljon vastuullisia adoptiojärjestöjä. Olen todella kotonani koirieni kanssa. Näen askel askeleelta rescuekoiran oikean luonteen esiin tulemisen. Koirat ovat niin kiinteästi perheenjäseniä, että en ajattele niitä varsinaisesti koirina. Päätin, että kun pääsen surusta yli, adoptoin rescuekoiran, eikä minulla tule enää ikinä olemaan rotukoiria. Minulta ilmestyy pian tietokirja Etsii omaa ihmistä: 25 tarinaa rescuekoirista. Välillä uskallan jättää koirat erittäin uskotulle hoitajalle yöksi tai kahdeksi. ”Koirat ovat niin kiinteästi perheenjäseniä, etten ajattele niitä varsinaisesti koirina”, Heli Mäenpää sanoo. Nukun aina neljän koiran kanssa. Ne ovat minulle yksilöitä
2022. ” Mitä enemmän minulla on eläimiä, sen vähemmän kaipaan ihmisseuraa. 36 MAAILMAN KUVALEHTI 2
Muutos on lähtenyt nyt sykäyksellä eteenpäin. Kun olin lapsi, meillä oli koira ja kaksi kissaa. Opin varhain, että eläimet ovat itseisarvoisia omia persooniaan. Käyn Paavo-possun kanssa lenkillä metsässä. Välillä meillä on talkoopäiviä, jolloin huhkimme tilalla aamusta iltaan. Pelastettujen eläinten tarinoiden avulla voimme kuitenkin lisätä tietoa eläinten todellisuudesta tuotantotiloilla, jolloin useampi eläin voi pelastua.” • . ”On mahtava tunne, kun arka eläin oppii luottamaan ihmiseen”, Eveliina Lundqvist sanoo. Vastikään meille tuli Romaniasta entinen koe-eläinkoira. Saparomäen tarkoitus on näyttää, että hekin ovat tuntevia ja persoonallisia tyyppejä, joilla on oma tahto ja halu elää. Jos Paavon ja Onnin laittaisi kääntymisen estävään häkkiin, he kärsisivät niin paljon! Molemmat tulivat meille rääpälepossuina ja rupesivat täällä nopeasti kasvamaan ja voimaan paremmin. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Pyöritän Saparomäkeä vapaaehtoistyönä. ELÄINTEN TURVAKOTI SAPAROMÄEN PERUSTAJA EVELIINA LUNDQVIST: ”Iltaisin laulamme eläimille unilaulut ja rapsuttelemme jokaista yksitellen” ”OLEN ollut aina eläinrakas. Lähes jokaisella eläimellä on kumminsa, mikä mahdollistaa Saparomäen pyörittämisen. . On mahtava tunne, kun arka eläin oppii luottamaan ihmiseen. Suomen lainsäädäntö sallii esimerkiksi kääntymisen estävät häkit sioille. Kesäisin etätyöpisteeni on laitumella. Voisi ajatella, että jos Saparomäki pelastaa kaksi possua, kaksi possua pelastuu. Iltaisin laulamme eläimille unilaulut ja rapsuttelemme jokaista yksitellen. . Laboratoriolihan kehittäminen voisi mullistaa lihantuotannon, sillä ihmiset haluavat pitää kiinni ruokailutavoistaan. 2022 37. Lähes jokaisella eläimellä on omat kumminsa. Possujen lisäksi meillä on lampaita ja kanoja, jotka ovat tulleet tuotantotiloilta, luomutiloilta ja yksityishenkilöiltä sekä yksi löytökukko. Aamulla ruokin eläimet, siivoan ja vaihdan vedet. Kesäisin pidämme talkooleirejä. Toivon, että tulevaisuudessa eläinten turvakoteja ei enää tarvittaisi. Sekä Tuulispään että Saparomäen toiminta perustuu kummien lahjoituksiin. Eläimiä tulee kohdella arvokkaasti eikä heitä tule pitää esineinä. Suomessa on yli 80 miljoonaa tuotantoeläintä. Iltapäivällä virikkeellistän possuja ja illalla taas ruokin kaikki eläimet. Kun tieto lisääntyy, asenteet rescuekoiria kohtaan muuttuvat, Heli Mäenpää arvelee. Monet eläimet ovat tänne tullessaan arkoja, sillä he eivät ole tottuneet ihmisiin muuten kuin ruoan antajina
Evoluution kannalta silmiinpistävimmät yksilöt ovat siis voittajia. Koristekalat uivat pyydykseen. Yhden teorian mukaan kalojen värikäs kimallus ja kiiltely johtuu joen tummasta vedestä. KUVAREPORTA ASI KALASTA koristeeksi. Kalat tunnistavat ulkonäön perusteella lajit, joiden kanssa ne lisääntyvät
Eläinsuojelujärjestöjen mielestä tämä on hulluutta. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Teksti: Fabian Federl Kuvat: Evgeny Makarov. 2022 39 KALASTA koristeeksi Kuljetetaanko kaloja ympäri maailmaa vain, jotta niitä voidaan käyttää akvaariokoristeena Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Brasilian Amazonin kalastajat näkevät asian toisin
Jos kalat eivät kuole vangitsemisen ja kuljetuksen aikana kärsimiinsä vaurioihin, ne kuolevat sairauksiin, jotka johtuvat muuttuneista vesiolosuhteista. Näitä veneitä hyödynnetään väliaikaiskoteina. Pinheiro ja da Silva. Makean veden kaloja tunnetaan maailmassa yli 10 000 lajia. Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet vuosien ajan eläinten pyyntiä ja lennättämistä eri puolille maailmaa. Muu maailma voisi seurata esimerkkiä. 40 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . . Joen haarat mutkittelevat satojen neliökilometrien laajuisessa sademetsässä. . BISNES on kuitenkin suurennuslasin alla. Mutta mitä tapahtuu ihmisille, jotka elävät tästä bisneksestä. Pelkästään Rio Negrossa akvaariokalabisnes elättää 40 000 kalastajaa. Koristekalakaupan volyymi on noin kymmenen miljardia dollaria vuodessa. Célia Castro Pinheiro ja Jel Pereira da Silva heittävät pyydyksen veteen. Havaiji tekikin niin: kielsi kaupallisen akvaariokalastuksen tammikuussa 2021. Niistä 5 300:lla käydään kauppaa. Järjestöt ovat puuttuneet säilytysja kuljetustapoihin: kaloja lähetetään vedellä täytetyissä muovipusseissa. Pariskunta asuu Amazonasin osavaltiossa Luoteis-Brasiliassa. Eläinoikeusjärjestö PETA haluaisi lopettaa koko bisneksen. Tiivis kalaparvi alkaa kiertää pyydyksen ympärillä. Niillä kuljetetaan myös tavaroita. Sekuntia myöhemmin ensimmäiset kalat uivat syöttiin. Koristekalojen pyynti Rio Negrolla ei ole vaikeaa, täytyy vain tietää oikeat paikat. 2022 B rasilialaisen Barcelosin kaupungin kohdalla Rio Negro -joki on leveä. Tässä Jel Pereira da Silva ja Célia Castro Pinheiro palaamassa Daracuaan koristekalapyydysten tyhjennyksen jälkeen. Barcelosin ympärillä olevan joen haaroissa elää arviolta neljästä kahdeksaan tuhatta kalalajia. ”Kun kalat ovat kylläisiä, ne tajuavat olevansa ansassa”, Pinheiro sanoo. Suurin osa Brasilian lemmikkikaupoista ostettavista eläimistä tulee kalojen kasvatuslaitoksista, pienempi osa trooppisista joista. Hylätty vene Daracuan kylän rannalla. Pinheiro nakkaa syötiksi piraijan pään. Rio Negro -joella he pyydystävät päivittäin kaloja, jotka päätyvät akvaarioihin eri puolille maailmaa. Maailmassa arvioidaan olevan yli satamiljoonaa akvaariota, niistä suurin osa Euroopassa, Yhysvalloissa ja Japanissa
”Koristekalojen pyynti voi auttaa suojelemaan sademetsiä”, Mota sanoo. Maailman myydyin koristekala on neontetra. Heidän kotikylänsä on muuttunut paljon viime vuosina. Jotkut kalastajat olivat akvaarioiden omistajia ja innostuivat nähdessään neontetraparvien uivan veneensä ohi. 1980-LUVUN lopulla taiwanilainen biologi Ning Labbish Chao tutki koristekalojen pyynnin seurauksia. Kun koristekalojen kysyntä alueella kasvoi, käynnistyi liiketoimintaa, joka loi työpaikkoja niin kalastukseen kuin kauppaja ravintola-alalle. 1980-luvulla alueelle löysi iso joukko ulkomaalaisia urheilukalastajia. Barcelosista tuli maailman koristekalastuksen pääkaupunki. Yksi Manauksen suurimmista jälleenmyyjistä lopetti, eikä neontetrojen kysyntään enää pystytty vastaamaan. . Hanketta tukevat muun muassa WWF , World Pet Association ja YK :n maailman elintarvikejärjestö. Eurooppalainen asiakas puolestaan maksaa jokaisesta luonnosta pyydetystä neontetrasta kaksi euroa ja enemmänkin – neljäsataa kertaa enemmän kuin kalastajat saavat. Jel Pereira da Silva korjaa krokotiilin vaurioittamaa pyydystä. Nyt ihmiset ostavat tarinoita ja haluavat tietää tuotteen alkuperästä. Niinpä akvaarioiden välittäjät erityisesti Tšekin tasavallassa ja Indonesiassa alkoivat kasvattaa suosittuja lajeja massatuotantona. asuvat Rio Negron rannalla veneessä. Siksi kehitimme Brasilian maatalousministeriön kanssa sertifikaatin Rio Negron neontetralle. Muutama vuosi sitten bisnes romahti. Manausin yliopistossa biologina työskentelevä Joely-Anna Mota näkee asian toisin kuin eläinsojelujärjestöt: ala voi tarjota mahdollisuuksia kalastajille ja luonnolle. ”Aiemmin asiakkaat painottivat määriä. Mittaukset osoittivat, että kannat pysyivät muuttumattomina, sillä kuivalla kaudella monet Rio Negron kalaparvet ovat loukussa vesilammikoissa ja kuolevat nälkään. Kun tämä huomioidaan, koristekalastuksella ei ole Motan mukaan merkitystä kantojen kannalta. He halusivat mahdollisimman paljon vastinetta rahoilleen. Pinheiro ja da Silva pyytävät niitä viikoittain noin 40 000. Nyt neontetra on samalla viivalla kuin Parman kinkku tai samppanja”, Mota kertoo. . Tuhannen kappaleen satsista saa viitisen euroa – 0,5 eurosenttiä per kala. . Vain häviävän pieni osa populaatiosta selviää kuivasta kaudesta. Pariskunta tienaa siis viikossa noin 200 euroa. Pitkät kuljetusreitit ja huonosti palkatut kalastajat laskevat Amazonin luonnonvaraisen koristekalastuksen kysyntää. Chao perusti vuonna 1991 koristekalastusta edistävän hankkeen, jota kutsutaan nimellä Project Ornamental Fish. 42 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . 2022
2022 4 3. ” Barcelosin ympärillä olevan joen haaroissa elää arviolta neljästä kahdeksaan tuhatta kalalajia. MAAILMAN KUVALEHTI 2
Ennen tätä kuvausmatkaa Makarovilla ei ollut mitään käsitystä, mistä eurooppalaisten akvaarioiden koristekalat tulevat. Jel Pereira da Silva pyydyksensä kanssa. 4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Luonnonvaraisen koristekalastuksen laskettua Barcelosin liiketoiminnan volyymi on nykyisin noin puolet siitä, mitä se oli 15 vuotta sitten. ”Oli vaikuttavaa nähdä, kuinka koristekalojen pyynti vaikuttaa paikallisten ihmisten elämään Amazonilla”, hän sanoo. 2022. Viljeltyjen kalojen toimittaminen on kuitenkin luotettavaa, mikä on lisännyt niiden suosiota Euroopassa, jossa suuret lemmikkikauppaketjut hallitsevat nyt markkinoita. Viljeltyjä kaloja ei pidetä yhtä kauniina kuin luonnonkaloja, koska niistä puuttuu geneettinen monimuotoisuus. Toki ne ovat myös kalliimpia. . . Työssään häntä kiinnostaa eri puolilla maailmaa elävien ihmisten tapa hahmottaa maailma ja selviytyä oman elämänsä haasteista. EVGENY MAKAROV on venäläistaustainen valokuvaaja, joka asuu Brasilian Rio de Janeirossa ja Saksan Bonnissa
www.birdlife.?/linnut-lehti Joko Linnut Linnut. Tilaamalla Linnut-lehden tuet BirdLife Suomen toimintaa. Neljästi vuodessa ilmestyvä Linnut kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta
Myös muita keinoja on mahdollista käyttää. Osittain eri mieltä. Kuitenkin vastustava asenne esimerkiksi kasvisruokapäiviin vaikeuttaa tätä. Eläinten käyttäminen on kulttuurinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys. Viime aikoina työskennellyt eläinoikeuksiin liittyvän tietokirjan parissa. Ehtoja siitä, miten eri lemmikkieläimiä voi pitää, ja mitä lajeja on ylipäätään mahdollista pitää lemmikkieläiminä, pitäisi tiukentaa. Turkistarhauksen lopettaminen Suomessa siirtäisi sen maihin, joissa turkiseläinten olot ovat vielä Suomea huonommat. Totta kai. Esimerkiksi joukkoruokailussa voitaisiin lisätä kasvisperäisen ruuan määrää. ”Suomi viivyttelee turkistarhojen lakkauttamista” Haluammeko olla Kiinan kanssa viimeisiä maailman kolkkia, joissa turkistarhausta jatketaan, kysyy Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila.. Turkistarhat taas toimivat virushautomoina, niin kuin on koronan aikana on nähty. Suomalaisilta turkistarhoilta raportoidaan toistuvasti laiminlyöntejä ja eläimet kärsivät. Lihan kasvatusta laboratoriossa tulisi kehittää, sillä keinolihan syöminen on eettisempää kuin eläinten. Täytyy toki kehittää kaikkia sellaisia tapoja, joissa eläinten käyttö aidosti vähenee. Kyllä. Voidaan esimerkiksi siirtää tukia lihantuotannosta kasviperäiseen tuotantoon tai vähentää kasviperäisen tuotannon verotusta. Tausta: Kriittisen eläintutkimuksen verkoston varapuheenjohtaja. Olosuhteet eivät ole Suomessa merkittävästi muita maita paremmat. Myös tuottajia, jotka haluavat siirtyä eläintuotannosta kasvituotantoon, voitaisiin tukea siirtymässä. Ihmisillä ei pitäisi olla lemmikkejä, sillä se ei ole eläinten edun mukaista. Ei tarvitse odottaa, että labraliha kehittyy. Tiina Ollila Ammatti: Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija ja eläinoikeusjärjestö Animalian kampanjavastaava. Ollut Animalian hallituksessa ja lehtiryhmässä. Maailmalta tulee jatkuvasti lintuinfluenssauutisia. EE VA AN U N D I Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Haluammeko olla Kiinan kanssa viimeisiä maailman kolkkia, joissa turkistarhausta jatketaan. Lihansyöntiä voisi vähentää lainsäädännöllä, esimerkiksi verotuksella. Suurimpia ovat taloudelliset ja poliittiset syyt. Toisaalta näen, että erityisiä instrumentteja ei välttämättä tarvita niin paljon, jos asenteet muuttuvat. Tietoa on saatavilla paljon ja eläinten hyvinvointitutkimus on lisääntynyt ja sitä on popularisoitu. Keinot siihen, että lihantuotantoa vähennettäisiin, ovat jo olemassa. RIINA RASTAS KUKA. Lisäksi Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä turkistarhausta Kiinassa viemällä siitoseläimiä ja jalostusosaamista. Suomen kielen maisteri. Eläimistä lähtöisin olevat pandemiat voivat yleistyä tulevaisuudessa, jos ihmisen suhde eläimiin ei muutu. En sanoisi niin. RUOHONJUURELL A Suurin syy eläinten hyväksikäyttöön on ihmisten tietämättömyys. Koko Euroopassa keskustellaan turkistarhauksen lakkauttamisesta, mutta Suomessa käydään viivytystaistelua. Lemmikkieläinten haitallinen jalostus pitäisi lopettaa kokonaan ja keskustella kriittisemmin siitä, onko eläinten lisäännyttäminen järkevää, kun maailmassa on paljon lemmikkejä – etenkin kissoja ja koiria – vailla kotia. Näkisin, että se on tarpeellista. Harrastukset: Lukeminen ja kasvimaa. Keinoliha ei kuitenkaan ole riittävän nopea taikka globaali ratkaisu lihantuotannon vähenemiselle. Aloittanut työt järjestössä tämän vuoden alussa. Ylipäätään se on riski, että samaa lajia olevat eläimet ovat kiinni toisissaan ahtaissa olosuhteissa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaikka se on yleinen argumentti. Kun ihminen käyttää yhä enemmän maapallon tilasta, ihmisten ja villieläinten kohtaamisetkin lisääntyvät
SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan
Minna odottaa jo sammakoiden ja rupikonnien kevätpuuhia. Heidän luontoretkensä alkaa jo kerrostalon alaovelta. ”Sen kokemiseen en kyllästy koskaan, mutta siitä puhumiseen ilmeisesti voi väsyä”, hän sanoo. Minnan mielestä se on luonnollista. Maisema on harmaa ja maallikolle tylsä, mutta ei mene kuin hetki kun kaksikko äkkää aalloilla kevään suurta draamaa. Hän itsekin etsii luontoon uusia näkökulmia muun muassa maalaamalla. Aika hyvin ne käyttäytyvät siellä. Oma niska moisessa menossa nyrjähtäisi. Vai pelkäätkö, ettet voi enää vedota siihen, että olet mökillä. Juha Laaksonen on ihmetellyt, voiko lintujen kevätmuuton selostamiseen kyllästyä. Minä muutin tänne aikuisena. JUHA: Tarvitseeko siitä nyt tässä mainita… M: Kyllähän sen voi sanoa, että meillä on minuutin mökkimatka. Muutamasta tilaisuudesta olen luistanut sanomalla, että olen juuri lähdössä mökille, tai olen mökillä. IHMEELLISIN ON LÄHELLÄ Kokeneet luontotoimittajat Minna Pyykkö ja Juha Laaksonen tuntevat suomalaisen luonnon, oravat, kimalaiset ja allit. MINNA: Juha on asunut Lauttasaaressa lapsesta asti ja tuntee täällä kaikki paikat. Olen tehnyt luontotoimittajan töitä Ylellä 90-luvulta saakka. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Saara Mansikkamäki MAAILMAN KUVALEHTI 2 . K aislat väistyvät, kun Minna Pyykkö ja Juha Laaksonen saapastelevat kotirantaansa Helsingin Lauttasaaressa. Tällaista se on, kun kaksi luontoihmistä elää yhdessä. M: Aika harvoin me siellä yövymme, mutta kaikki meidän perheessä tykkäävät lukea ja löhöillä mökillä keinussa. 2022 49. Molempia hymyilyttää, kun mustavalkoiset telkkäkoiraat heilauttavat päitään holtittomasti. Nyt asumme perheen kanssa kerrostalossa, josta osittain näkee merelle. ”Siellähän on telkkien soidinmenot parhaimmillaan!” Juha toteaa Minnalle ja nostaa kiikarit silmilleen. J: Juuri se. Meillä on myös talon edessä metsässä pieni mökki. Voimme tässä kotipihallakin katsella, kun muuttolinnut saapuvat toiselta puolelta maailmaa ja matkaavat ohitsemme pohjoisille pesimäseuduille, jopa Siperiaan asti. J: Joskus ruokintapaikan linnut lentävät mökin ovesta sisällekin. Vuosi vuodelta vakuutun yhä enemmän siitä, että ihmeellisimmät asiat ovat lähellä
kiurut saapuu, ekat töyhtöhyypät. Muut eivät tiedä, että Juha on ehkä Suomen kovin runebergintorttujen syöjä. Tarvitset tuollaisia projekteja. Ihme kyllä ne ovat tulleet hyvin juttuun eikä orava ole syönyt kottaraisen poikasia. M: Taisi olla. Kadehdin Juhan rohkeutta. Parasta Juhassa on innostus, joka tarttuu. Yleisradioon oli haettu luontotoimittajaa. Vuosien varrella on tullut tehtyä tuhansia ohjelmia, kaikkina vuorokaudenja vuodenaikoina. Sinä väitit herääväsi aina viiden aikaan. Onhan se tietty näytelmä. Niinpä paikka tarjottiin minulle. Ideoi Miljoonan linnunpöntön haasteen, joka villiinnytti ihmiset pönttötalkoisiin. M: Minä taas tutkin täplärapujen aggressiivista käyttäytymistä peliteorian valossa. Se oli hyvä keikka. J: Minä opiskelin siellä maantiedettä ja biologiaa. Kadehdin Minnan sinnikkyyttä ja tarmoa toteuttaa asioita, joihin en ikinä itse pysty. M: Et sinä kevääseen ole kyllästynyt. J: Tein graduni Lauttasaaren pesimälinnuista ja kävin saarella yöaikaan jokaisen talon pihassa. Lapsille orava on usein elämän ensimmäinen villieläin. Oravaa pitäisi arvostaa, mutta sitä on tutkittu kumman vähän. En ole katunut. Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvonimi 2019. Nehän ovat oravien valtateitä. Käsittääkseni se paikka oli jo myönnetty Juhalle, mutta Juha kieltäytyi, koska ei halunnut sitoutua olemaan töissä lintujen kevätmuuton aikana. Kottaraiset ja MINNA PYYKKÖ, 54 Yleisradion luontotoimittaja, tietokirjailija, kuvataiteilija ja psykologi. Toki se vaikuttaa, että tein lentoaukon 45-milliseksi eli oravan pää ei mahdu siitä sisään. Harrastaa modernia tanssia ja maalaa luontoaiheisia kuvia. Siinä toistuvat peruskliseet: leskenlehdet nousee ja sinivuokot. J: Ja onhan sitä tullut otettua kymmeniä tuhansia valokuvia ja tehtyä aika monta luontokirjaakin. Tänä kesänä aion kuvata Lauttasaaressa aamuyön tapahtumia. Minusta ei tullut opettajaa vaan ajauduin toimittajaksi. JUHA LAAKSONEN, 55 Yleisradion luontotoimittaja, luontokuvaaja ja tietokirjailija. J: On kesä ja varsinkin loppukesä ihan siistejä. Minnan tietokirja Kuulin allien laulavan valittiin 2020 Vuoden luontokirjaksi. Juha teki Yleen juttuja freelancerina. Yhdessä asuu kottarainen ja sen naapurissa orava. Lumet sulaa, pulmuset on jo menny, sit tulee hanhia ja rastaiden konsertti voimistuu… Ja mouruavat haahkat. J UHA: Maaliskuussa ilmestyi uusin kirjani Orava – metsien tuttu ja tuntematon. Se yöperhosten määrä oli huikea! M: Siitä sinä todella innostuit! Samoin kuin Lauttasaaren rannoilla tekemistäsi akvaarioista, kun kuvasit kaloja. Ärsyttävintä Juhassa on se, että hänen kanssaan on vaikea sopia aikatauluja. J: Oliko se siihen aikaan, kun pyysin sinut Töölönlahdelle tekemään juttua pönttölintujen pesinnästä. Jos reitiltä kaadetaan vääriä puita, reitti voi katketa. M: Luontotoimittajan työtä ei tehdä pelkästään kirjoituspöydän ääressä. Parasta Minnassa on se, että hän kannustaa ja antaa toisen keskittyä asioihin, joista ei ole aina itse niin kiinnostunut. Olimme pitkään kavereita. Pitää liikkua paljon luonnossa omituisinakin aikoina. Silloin pääsin näkemään läheltä tintinpoikasten hauskan keltaisen Aku Ankkanokan. Harrastaa sählyä, jalkapalloa ja olympialaisia. Radiohommat on kiva duuni. Vau, siinäpä tehokas tyyppi, ajattelin. Oravat ovat saaneet minut katselemaan ulkoilupolkujen vieressä kasvavia puita ja ylle kaartuvia oksia. 2022. Ehkä vaan pidät enemmän syksystä. Minnan ideoiman kääpäkävelyn ajatuksena on edetä luonnossa niin hitaasti, että ehtii nähdä mahdollisimman paljon. Luontokiinnostus heräsi ja päädyin opiskelemaan Helsingin yliopistoon biologiaa. Minnan ärsyttävin piirre on selittää joskus sama asia useampaan kertaan. Asuu Helsingissä puolisonsa Juhan ja kolmen teini-ikäisen lapsen kanssa. J: Kalojen kuvaaminen oli vaikeaa, mutta kivaa ja niitä akvaarioita sisustaessa tuli ihan pikkupoikafiilis! Ja kyllähän sinäkin niitä perhosia aika monta yötä ihmettelit ja piirtelitkin. Kirjoittanut 17 luontokirjaa ja saanut niistä useita palkintoja. Viime aikoina olen ihmetellyt, alanko kyllästyä lintujen kevätmuuttoon ja kevääntuloon. M INNA: Tapasimme alun perin töiden kautta. Lähetimme toisillemme graduntekoon tsemppiviestejä. Oli hienoa, kun virittelimme iltaisin Mäntyharjulla lakanoita ja laitoimme perhoslamput palamaan. Olen kyllä lapsena liikkunut paljon metsissä, koska isäni piti retkeilystä. Varsinkin, jos ei tuule. M: Kesäöinä kannattaa valvoa, ne ovat niin hienoja. Orava joutuu laskeutumaan ” Oli hienoa, kun virittelimme iltaisin lakanoita ja laitoimme perhoslamput palamaan. Yksi niistä on taito maalata. Yöperhosten määrä oli huikea! 50 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Teit niistä radiojuttuja ja osa kuvistasi tuli kirjaasi. Muut eivät tiedä, että vapaa-ajalla Minna voi lukea kirjan tai kaksi päivässä. Tuossa meidän mökin ympäristössä on useita linnunpönttöjä
Luontotoimittajan elämään täytyy mahtua muutakin kuin luonto. Juhalla on myös työn alla romaani, joka sai alkunsa taloyhtiön putkija julkisivuremontista. Oulun yliopistossa hyönteistutkija Olli Loukola kertoi, ettei vielä ole löytänyt kimalaisen älyn rajoja. Ei luonnon tarvitse olla siisti ja järjestyksessä. . M: Toimittajan työn lisäksi maalaan akvarelliväreillä ja nyt taas öljylläkin. Kaikenlaiset risukot ja jättömaat ovat luonnon moninaisuudelle tärkeitä. M: Siitä ei ole kauan, kun monet ihmiset pitivät mesipistiäisiä inhottavina. M: On ylipäätään sääli, jos puistomaisia lähimetsiä hoidetaan liian hyvin. Suomessa on 37 kimalaislajia ja ne ovat erikoistuneet eri muotoisiin kasveihin. . J: Minulla on kaksi sielunmaisemaa: vanha metsä ja avomeri. Työn alla on lahja pöllötutkijalle. M: Kun lapset olivat pieniä, meillä oli haave viettää Utössä kokonainen vuosi. Etenkin alkuaikoina isoin ero välillämme oli se, että Minna oli taitavampi kaivamaan tietoa ja minä menin mieluummin ulos. Siksi Juha käy pelaamassa sählyä ja Minna tanssimassa. 2022 51. Siellä viihtyvät bakteerit, mikrobit, kasvit, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät kuten siilit, ketut ja muut. Meillä on Utön ulkosaaristossa pieni lukaali, mutta vähän siellä on tullut käytyä. ”Sitä olen kirjoittanut öisin ja hihitellyt”, hän sanoo. Luonto tuo toivoa. Sekin sisustaa pesän, munii ja hautoo. J UHA: Me teemme Minnan kanssa molemmat juttuja luonnon ilmiöistä. • MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Pölyttäjien tilanteesta on viime aikoina puhuttu paljon, ymmärrys on kasvanut. Opiskelin työn ohessa psykologiksi ja hyödynnän sitä kaikessa mitä teen. J: Keväinen kimalaiskuningatar muuten käyttäytyy hyvin lintumaisesti. Ne haistavat, jos toinen kimalainen on jo käynyt siellä. Pariskunta esikoisensa Iidan kanssa vuonna 2004. Ja oltiinhan me siellä paljon. Toivoisin, ettei puita kaadettaisi kevyin perustein. Englantilainen kimalaisprofessori Dave Gouldson puolestaan sanoi, että heiltä kesti viisi vuotta selvittää, miksi kimalaiset eivät lennä jokaiseen kukkaan. Nykyään tilanne on tasapuolistunut, Minna ulkoilee ja minä olen oppinut lukemaan. Minulle kevään ensimmäiset kimalaiset ovat juhlahetki: tervehdin näitä älyn jättiläisiä ilolla. Muistisairaalle ihmiselle ikkunan edessä kasvava lehtipuu muistuttaa vuodenajoista. Mutta muutakin pitää olla. Ja se on vilkasliikenteisillä paikoilla riski. Omassa työssäni sytyn siitä, kun pääsen jututtamaan asiantuntijoita. Minua kiinnostaa, miten ihmisten luontosuhde syntyy. maahan ja ylittämään polun, kadun tai tien maata pitkin. Nykyisinhän on koko ajan enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että jo yksi puu voi olla ihmiselle tärkeä
Teksti: Riina Rastas Kuva: Erika Rintala 10 K YSYMYSTÄ. Ratsastusvalmentaja Katariina Alongin mielestä olisi tärkeää tunnistaa myös hevosen itseisarvo. Hevosen arvo perustuu usein siihen, mitä sillä voidaan tehdä. Ihmisen sielun peili Katariina Alongi tekee podcastia ”Hevonen, Opettajani” sekä on toinen kirjoittajista Tunnetaitoja hevosihmisille -teoksessa
Luulen, että meillä voi olla tarve olla yhteydessä hevosiin, samoin kuin on tarve samoilla luonnossa. Luulen, että ihmiset hakevat hevosista tietynlaista yhteyttä luontoon ja toiseen eläimeen. Tunteemme voivat tarttua hevoseen, mutta myös hevosen tunnereaktiot herättävät meissä tunteita. Hevosala on tällä hetkellä murroksessa. 10 Millaisena näet hevosalan tulevaisuuden. Ratsastus on siitä mielenkiintoinen laji, että huippuratsastajaksi voi kehittyä ilman kilpailemista. Miksi ratsastus on niin sukupuolittunut harrastus. Joskus tuntuu siltä, että hevoset tietävät miltä meistä tuntuu ennen meitä. Ne ovat aivan eri maailmoja. 9 Miksi ratsastus pitää pintansa harrastuksena, vaikkei hevosia tarvita enää liikkumiseen tai työntekoon. Toisaalta tiedän ratsastavia poikia, joille on vaikeaa käydä talleilla, koska kaverit naureskelevat. 8 Monet kansainvälisissä kisoissa ratsastavat ovat miehiä. Tulisi myös ymmärtää, että hevonen ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. 2022 53 1 Onko ratsastus eettistä. Hevoset jotenkin vetävät tyttöjä ja naisia puoleensa. Ratsastus on huipputasolla aika elitistinen laji. Yhteiskunnassa hevosen rooli on erilainen kuin monen muun eläimen. Toisessa päässä on ruohonjuuritason ratsastaminen, jossa hevosen yksilöja lajityypilliset tarpeet on otettu huomioon. Onko heille helpompi päästä sinne vai eikö naisia kiinnosta kilpaileminen. Mistä se johtuu. Hevoset opettavat meille tunnetaitoja ja -säätelyä ja vahvistavat itsetuntemusta. Hevonen on ihmisen sielun peili. Myös yhteiskunnan normit siis vaikuttavat. Hevonen kommunikoi käytöksellään ja sen viestejä pitäisi kuunnella. Suomi voisi olla muutoksessa edelläkävijä, sillä Suomi on alalla aika edistyksellinen. Toivon, että tulevaisuudessa hevosia tutkitaan enemmän ja niiden koulutusmenetelmiä tarkastellaan kriittisesti. Olen huomannut, että moni keski-ikäinen nainen on palannut harrastuksen pariin. Hevonen liittyy läheisesti ihmisen historiaan. Hevosen arvo perustuu paljon siihen, mitä sen kanssa voidaan tehdä. Hevonen on saaliseläin ja siksi herkkä ympäristön energialle. Hevosen tunteiden ymmärtäminen auttaa hevosen reaktioiden ymmärtämisessä. En osaa vastata miksi juuri miehet ovat huipulla. Hevosilla on kyky tuoda meidät sekä vaikeiden että mahtavien tunteiden äärelle. 6 Jos koira on ihmisen paras ystävä, mikä hevonen on. • ” Hevoset opettavat meille tunnetaitoja ja -säätelyä ja vahvistavat itsetuntemusta.. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Esimerkiksi itsekin luulin joskus virheellisesti hevosen pelon ilmenevän vain pakoreaktiona, vaikka hevonen voi myös jähmettyä pelosta. Ihminen voi jopa pelätä hevosia ja ratsastusta, mutta haluta silti ratsastaa. 7 Puhutaan hevostytöistä, ei -pojista. Toivoisin, että ymmärtäisivät vielä enemmän. Luulen, että hevosen veto liittyy tunnekokemukseen. Ratsastusta voi harrastaa hyvin monella tavalla. 2 Miten hevosalasta voisi tehdä hevosystävällisemmän. Jos sillä ei voi enää ratsastaa, sillä ei yleensä nähdä olevan mitään arvoa. Kansainvälisille kentille tähtäävä kilparatsastus vaatii sen, että jossain vaiheessa hankkii kalliin hevosen ja menee valmennettavaksi KeskiEurooppaan. 3 Kuinka hyvin harrastajat ja alan ammattilaiset ymmärtävät hevosia. Nykyään ratsastus on vähän yleistynyt pojilla, mutta esimerkiksi 80-luvulla jako oli vielä selkeämpi. Esimerkiksi Tokion olympialaisten viitosottelussa nähtiin hevoseen kohdistuvaa väkivaltaa, eikä se ollut yksittäinen tapaus. Jo ratsastuskouluissa pitäisi opettaa, millainen hevonen on eläimenä. Sanoisin, että hevoset ovat myös ihmiselle tunneoppaita. Isolla eläimellä ratsastaminen voi olla voimaannuttavaa. Siitä me hevosihmiset puhumme. Tietoa tulee lisää, mutta hevosia on tutkittu moneen muuhun eläimeen verrattuna aika vähän. Toivoisin, että hevosen itseisarvo tunnistettaisiin enemmän. Olen ollut hevosten kanssa 40 vuotta tekemisissä ja oppinut hämmästyttävän paljon vielä viime vuosienkin aikana. 5 Mitä ihminen voi oppia hevosilta. Kyllä ja ei. Meillä kaikilla on opittavaa. Ehkä se on yksi syistä, miksi niitä käytetään myös psykoterapiassa. Ihminen voi oppia hevosilta paljon. Tämä on aika erikoinen juttu, enkä tiedä onko siihen selkeää vastausta. Siksi hevosurheilun ei pitäisi olla olympialaisissa. Osa kansainvälisestä kilparatsastuksesta, jossa hevonen joutuu matkustamaan pitkiä matkoja, ei ole hevosen elämää. Se ei ole lemmikki, vaan käyttöeläin. 4 Miten hevosen tunteiden ymmärtäminen auttaa ratsastuksessa. Kun osaamme tunnistaa reaktioita, tulee vähemmän vaaratilanteita. Hevosella on samat perustunteet kuin ihmisellä. Meidän täytyy tehdä muutoksia, ettei hevosurheilua lopeteta. Huipulle voi päästä rahalla, hyvän hevosen avulla joskus puutteellisillakin taidoilla. Tarvitsemme kulttuurin muutosta, joka koskee ihan kaikkia, myös asiakkaita, jotka maksavat elämyksestä hevosen kanssa. Olisi tärkeää, että hevonen saisi elää mahdollisimman lajityypillistä elämää
Mitä enemmän lintuja tutkitaan, sitä vaikeampi niitä on saada mahtumaan vallitseviin lokeroihin. Soppaa siitä ei toivottavasti enää entiseen malliin tehdä. Nyt tiedämme, että myös linnut kykenevät kaikkeen edelliseen. Sekin on hyvä muistaa, että maapallolla elää yli kymmenentuhatta lintulajia, ja lajityypillisten ominaisuuksien joukosta löytyy samanlaisia persoonallisuuksia kuin kaikkialta eläinkunnasta. Yhdysvaltalainen tietokirjailija Jennifer Ackerman tarjoaa teoksessaan Lintujen ihmeellinen elämä monenlaista uutta ja mullistavaa tietoa lintujen käyttäytymisestä. Onneksi paikalliset järjestöt ovat vuosien varrella osin huolehtineet koirista ja niitä on myös adoptoitu ulkomaille. On ravistelevaa ja tärkeää tutustua aiheeseen tästä näkökulmasta. Älykkyys perustuu siihen, että lintujen aivoissa on suurempi neuronitiheys kuin nisäkkäillä ja kädellisillä. PAAVO HELLSTEDT, JUHA LAAKSONEN: ORAVA – METSIEN TUTTU TUNTEMATON TAMMI ”Lintuuden” rajat venyvät Orava, tuttu ja villi KIRJA. Tätä perataan tietokirjassa Orava metsien tuttu tuntematon. JENNIFER ACKERMAN: LINTUJEN IHMEELLINEN ELÄMÄ ATENA KIRJA. Jennifer Ackerman on kirjoittanut luonnosta, tieteestä ja ihmisen biologiasta yli 30 vuotta. Oravan nahkoja käytettiin pitkään myös maksuvälineenä. Upeasti kuvitettu teos kertoo oravasta lajina ja eläinkunnan edustajana, mutta osoittaa myös sen pitkän yhteisen historian ihmisen kanssa. Teos tarkastelee viittä eri osa-aluetta: puhetta, laulua, leikkiä, vanhemmuutta ja rakkautta. Läheisyys näkyy uskomuksissa, lauluissa, taiteessa. Eipä tiennyt Johanna Aulén, kuinka ajankohtainen olisi hänen Ukrainaan sijoittuva sarjakuvaromaaninsa Tšernobylin koirat keväällä 2022. Tutkijoiden näkemys on tämä: linnulla uusi tai epätavallinen, poikkeuksellinen käytös on usein älykästä käyttäytymistä. Lintututkijoiden uusimmat havainnot kääntävät päälaelleen käsityksiämme lintujen jokapäiväisestä toiminnasta. Pörröhäntäinen ja tupsukorvainen orava on jokaisen suomalaisen lapsen tuntema villieläin mutta onko se sittenkään kovin tuttu. Kun ihmiset evakuoitiin, heidän koiransa jäivät Prypjatin kaupunkiin yksin. VASTA viime aikoina tiede on selvittänyt, että linnut voivat olla älykkäitä, vaikka niiden aivot ovat tuskin saksanpähkinän kokoiset. JOHANNA AULÉN: TŠERNOBYLIN KOIRAT WSOY 54 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Koirat jäivät yksin KIRJA. Samaan aikaan kun todistamme ihmisen yhä tuhoavammaksi ja ristiriitaisemmaksi käyvää toimintaa osana luomakuntaa, on kiinnostava pysähtyä pohtimaan, missä määrin eroamme siivekkäistä kanssaeläimistämme. 2022 ARVIOT Koonnut Anni Valtonen. Hän avustaa muun muassa National Geographicia ja New York Timesia. Aulén käsittelee romaanissaan huhtikuussa 1986 Tšernobylissa tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksia alueen koirille. Tähän asti on kuviteltu, että vaikkapa petokset, mainipulointi, huijaaminen, kidnappaus tai lajien välinen kommunikointi, yhteistyö ja leikki olisivat vain harvojen nisäkkäiden ominaisuuksia
Tiivistämöllä festivaalin keynote-puheenvuoron esittää arvostettu eteläafrikkalainen ihmisoikeusja ympäristöaktivisti Kumi Naidoo. Greenpeacen ja Amnesty Internationalin johtajana työskennellyt Naidoo puhuu festivaaleilla virtuaalisesti ilmastooikeudenmukaisuudesta. MAAILMA kylässä -festivaalin liveohjelma järjestetään lauantaina ja sunnuntaina Tiivistämöllä sekä sunnuntaina Allas Sea Poolilla ja Temppelinaukion kirkossa. Lisätietoja: www.maailmakylassa.fi FESTIVAALIN asiaohjelma kuullaan Tiivistämöllä, jossa lavalle nousee tunnettuja puhujia, poliitikkoja, vaikuttajia ja asiantuntijoita. Festivaalin online-sisältöön puolestaan kuuluu dokumenttielokuvia, joita voi katsoa viikon ajan. Rohkeat sanataiteilijat koostavat esityksensä festivaalin teeman ympärille. Festivaalille on vapaa pääsy. Hybridifestivaali tarjoaa ohjelmaa teemalla Planeettamme rajat 23.–29.5. Aktivisti ja lavarunoilija Laura Eklund Nhaga, rap-artisti Paleface ja rapja r&b-artisti Hassan Maikal tarjoilevat puolestaan sanataidetta spoken wordin muodossa. Ohjelmaa Tiivistämöllä on lauantaina kello 11–23 ja sunnuntaina kello 11–18. Lauantain ja sunnuntain keskustelut striimataan tapahtuman nettisivuille. Sunnuntaina järjestetään Helsingin Kauppatorilla myös Mahdollisuuksien tori, jossa esiin pääsevät eri toimijat kojuineen. Planeettamme juhlistamista voi seurata myös sosiaalisen median kanavissa. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Yksi Allas Sea Poolin kiinnostavista esiintyjistä on kantaaottava Les Amazones d'Afrique (kuvassa), joka yhdistää musiikissaan panafrikkalaisia ja elektronisia soundeja pop-musiikkiin. 2022 55 VINKIT. Lavalla nähdään esimerkiksi Pikku Papun Orkesteri ja Santrofi. RIINA RASTAS M AA IL M A KY LÄ SS Ä/ G O LD M AN EN V IR O N M EN TA L PR IZ E PA U LI N E B IS W EL L Maailma tulee taas kylään! Sanataidetta ja kantaaottavia keikkoja Kenialainen aktivisti Phyllis Emido. Konsertit pidetään kello 11–20 välillä. Tarkempi ohjelma julkistetaan festivaalin nettisivuilla. Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna osittain livenä. Alun perin kolmen tunnetun malilaisen naisartistin perustama kollektiivi käsittelee vaikeita aiheita, kuten naisten kokemaan väkivaltaa ja pakkoavioliittoja. Maailman rytmejä ja globaaleja kysymyksiä. Sunnuntaina on musiikin vuoro, kun Allas Sea Poolilla kuullaan maailman ja Suomen sointuja. Eteläafrikkalainen ympäristöaktivisti Kumi Naidoo
Kuvassa Viima, pelastettu kettu eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Suomi oli 2020 Euroopan kolmanneksi suurin turkistuottajamaa. Tällöin tapettiin myös kaikki maan 17 miljoonaa tarhaminkkiä. Tanskassa puolestaan kiellettiin minkkien kasvatus 2022 loppuun asti niin ikään minkkien sairastuttua koronaan. Suomi vie kettuja Aasiaan 56 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . 2022 ILMIÖ. Tarhauksen ovat siirtoajalla lopettamassa esimerkiksi Viro, Belgia ja Irlanti. Vuoden lopussa turkistarhaus päätettiin kieltää vakituisesti. Italiassa asetettiin 2021 alussa vuoden loppuun kestävä turkistarhauskielto koronan takia. RIINA RASTAS Turkistarhaus on kielletty viime vuosina monissa Euroopan maissa – mutta ei Suomessa. Helsingin Sanomat kirjoitti kesäkuussa 2021, että Suomessa turkistuotanto saattaa lisääntyä, jopa kaksinkertaistua, seuraavan viiden vuoden aikana. Suomessa turkiseläimiä on myös rokotettu koronan varalta. EE VA A N U N D I TURKISELÄINTEN koronavirustapaukset ovat vauhdittaneet turkistarhauskieltoja Euroopassa. Pian Suomi voi olla Euroopan suurin turkistarhausmaa, sillä ykkösmaa Tanskalla menee pitkä aika ennen kuin turkistuotanto palautuu, mikäli se päätetään kiellon jälkeen elvyttää. Minkkien koronarokotukset alkoivat vuoden 2021 loppupuolella. Toisiksi suurin tuottajamaa Puola puolestaan käsittelee turkistarhauksen kieltävää lakiesitystä. Turkistuotanto on maailmalla vähentynyt, mutta kysyntä on pysynyt ennallaan, etenkin Kiinan ja Venäjän suunnalla. Turkistarhaus on kielletty viime vuosina monissa Euroopan maissa. Vuonna 2020 Suomen turkiksia myytiin eniten Itä-Aasian markkinoille, selviää Fifurin tilastosta. Suomi ei kuitenkaan mene samaan suuntaan. Syksyllä 2021 kieltoa pidennettiin 2023 loppuun
YARRAWONGA, AUSTRALIA KÄVELIN Mulwala-järven rannalla Yarrawongan maalaiskaupungissa. 2022 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A. Olin 16 ja vaihto-oppilaana Australiassa. Ehdin kävellä muutama kymmenen metriä, kun huomasin jalkani lähellä kepin muotoisen asian. Jos se olisi purrut sinua, olisit joutunut vain viikoksi sairaalaan.” Olen melko varma, että hän vitsaili. Illalla kerroin jälleen isäntäperheelleni otuksesta. Ei se ole kovin vaarallinen. Halusin kävellä kimaltelevaa järveä pitkin, joten päätin poiketa tieltä ja samoilla lyhyessä ruohikossa järven tuntumassa. En enää poikennut tieltä järven rannalla. ”Se on hyödyllinen hämähäkki, koska se syö vaarallisempia hämähäkkejä. Pelästyin ja pudotin kengät maahan ja hämähäkki lähti kengästä. Kotona kerroin isäntäperheelleni käärmeestä ja kuvailin sen ulkonäköä. Katselin netistä idänruskokäärmeen kuvia ja tapaamani otus tosiaan näytti siltä, maailman toiseksi myrkyllisimmältä käärmeeltä. Minä sen sijaan aloin tajuta tilanteen vaarallisuuden ja kävelin rauhallisesti takaisin tielle. R IIN A R AS TA S MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Järjestelin vaatekaappiani. Erään toisen kerran Australian eläimet saivat sydämeni sykkimään nopeammin. Olisit kuollut, jos se olisi purrut sinua”. Jälleen host-isäni pääsi kertomaan arviotaan. Pysähdyin katsomaan, mikä ruskea ilmestys oli ja tajusin sen olevan käärme. Aurinko paistoi Yarrawongassa lähes aina ja tämäkin iltapäivä oli kirkas ja lämmin. Käärme loikoili auringossa eikä näyttänyt olevan häiriintynyt läheisyydestäni. RIINA RASTAS Läheltä piti! Yarrawongan läheltä piti -tilanteet saivat tähystelemään käärmeitä myös koskella Tasmaniassa. Kerroin, että hämähäkki näytti samalta kuin kylpyhuoneessamme oleva hämähäkki, joka hengasi rauhallisesti huoneen kulmassa. Host-isä kuunteli ja totesi sitten: ”Se oli idänruskokäärme. Kun nostin lenkkarit kaapista, huomasin, että niiden sisällä oli suuri hämähäkki
Suikaloi porkkana, paprika, kesäkurpitsa ja valkosipulin kynnet pieniksi paloiksi. Levite säilyy jääkaapissa säilytettynä noin viisi vuorokautta. Viipaloi leipä ja paista viipaleet pannulla tilkassa öljyä. Sekaan sopivat myös monenlaiset yrtit tai vaikkapa hienonnettu tuore tomaatti. Saksanpähkinät tuovat levitteeseen rouskuvia sattumia, ja makumaailma on karamellinen uunissa kypsennettyjen kasvisten ansiosta. Paista uunissa noin puoli tuntia tai kunnes kasvikset ovat kauttaaltaan pehmeitä. Levite pitää nälän loitolla pitkään ja siksi se on lisukkeista riippuen oiva välipala tai vaikka lounas. H EL EN A H EI SK A N EN Levite tekee leivän! TÄYTELÄINEN KASVISLEVITE (10 ANNOSTA) Lämmitä uuni 200 asteeseen. Paista paloja niin kauan, kunnes leivän pinta on saanut kunnolla väriä ja rapean pinnan. Tarjoile kasvislevite viileänä leivän ja mieleistesi lisukkeiden kanssa. HELENA HEISKANEN 1 iso porkkana 1 pieni kesäkurpitsa 1 keskikokoinen punainen paprika 3 valkosipulin kynttä 1 rkl oliiviöljyä 12 aurinkokuivattua tomaattia 1 säilykepurkki kikherneitä 0,75 dl saksanpähkinöitä 1–2 rkl kapriksia (vapaavalintainen) Suolaa Pippuria Vaaleaa leipää tarjoilua varten Rypsiöljyä leivänpalojen paistoon RUOK A. Mikäli valmis massa on liian paksua, lisää joukkoon hieman vettä. Esimerkiksi kesäkurpitsan voi korvata halutessaan munakoisolla. Levitteen raaka-aineita voi muunnella sesongin mukaan. PIRTEÄN oranssi kasvislevite on jo värinsä puolesta mainio nautiskeltava aurinkoisiin kevätpäiviin, mutta ennen kaikkea se on hyvin ravintopitoista ja täyttävää. Levite maistuu erityisen herkulliselta rapeaksi paistetun leivän kera, mutta se sopii yhtä lailla dipattavaksi ruislastujen tai nachojen kanssa. Levitä palat leivinpaperin päälle uunipellille ja sirottele pinnalle mausteet ja pirskottele oliiviöljy. Kumoa jäähtyneet kasvikset tehosekoittimeen yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa, ja surauta tasaiseksi massaksi
Kaupat ehdittiin juuri ja juuri tehdä, kunnes san-pojat häädettiin meidän turistien luota pois. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 67 € / Eurooppa 81 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 8.4.2022 Seuraava numero ilmestyy 25.5.2022 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. JOUNI AIKIO Nuolikauppaa huoltoasemalla Päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Heidi Nummi, 050 317 6706 Toimittaja Riina Rastas, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2022 kuusi kertaa. He esittelivät pienet nuolet viineissään, ja siitä alkoivat hintaneuvottelut. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. Sanit ovat eläneet vuosituhansia eteläisessä Afrikassa, mutta joutuneet monella tapaa väistymään bantukansojen ja eurooppalaisten tieltä. Poikia jopa potkittiin menemään matkoihinsa. Maailman Kuvalehti on Aikakausmedia ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Seurueellemme jäi tästä tapahtumasta paha mieli ja paljon pohdittavaa. Kaikki viittasi siihen, että pojat kuuluivat sanheimoon, jotka tunnetaan metsästäjäkeräilijöinä. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Rundussa monikansallisen huoltoaseman pihalla vuokra-autoamme läJO U N I AI KI O hestyi poikajoukko, jolla oli myytävää. Liikkeiden omistajat ja myyjät eivät sallineet poikien matkailubisnestä huoltoaseman pihalla. Mielessä oli myös halu palata tutustumaan näiden poikien ja muidenkin paikallisten elämään. LOKAKUUSSA 1996 lomailimme nelihenkisen seurueemme kanssa Namibiassa, lähellä Angolan rajaa. Kavangon seudulla sijaitseva Rundu on pieni kaupunki Okavango-joen rannalla. MISTÄ TÄMÄKIN ON. 2022 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja
”Olemme keränneet opetuskirjoja ja eläinlääkintätarvikkeita ja toimittaneet niitä eläinlääkäreiden mukana maailmalle, muun muassa Intiaan, Boliviaan ja Etelä-Afrikkaan”, sanoo SEK:n tiedotuspäällikkö Silja Väyrynen. Ketterä ja lentää sinne, missä tarve on. Kokonaisvaltainen konsepti on tärkeä Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestölle (SEK). M A AI LM AN KU VA L EHTI 3 . SEK välittää tietoa eläinlääkäreille suunnatuista kehitysyhteistyöhankkeista, järjestää koulutuksia ja vie lääkäreitä esimerkiksi Intiaan yhteistyössä Worldwide Veterinary Servicen kanssa. Paikalliset ihmiset ovat asiantuntijoita. Toimintatapoja ei aina voida viedä Suomesta sellaisenaan. Parvilintu, jolla on hyvät näköalat ja vivahteikas laulu. SU O M EN EL ÄI N LÄ ÄK ÄR EI D EN KE H IT YS YH TE IS TY Ö JÄ RJ ES TÖ RY SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Rajat . Eläinlääketieteen parissa tehtävässä kehitysyhteistyössä on Väyrysen mukaan tärkeää huomioida kohteiden olosuhteet. ”Haasteet ovat erilaisia, vaikkapa saniteettiasiat ja trooppiset taudit. SEK:n perustivat 2008 kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet eläinlääkärit. 2 2 2 I LM ES T Y Y 25.5. Maailman Kuvalehti tutkii: reportaasi seksityön harmailta alueilta . Äänessä nuoret ilmastoaktivistit Afrikasta, Aasiasta ja Oseaniasta . Heidän tietotaitonsa täytyy huomioida.” RIINA RASTAS Eläinlääkärit panostavat paikalliseen SUOMEN ELÄINLÄÄKÄREIDEN KEHITYSYHTEISTYÖJÄRJESTÖ RY Perustettu: 2008 Jos järjestö olisi eläin, se olisi vihervarpunen. Yhteisen terveyden konseptissa huomioidaan tämä. Järjestön voi lakkauttaa, kun kaikille eläimille on mahdollisuus eläinlääkintään riittävin resurssein ja tietotaidoin.. PANDEMIAN myötä on tullut yhä selvemmäksi, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat kytköksissä toisiinsa. Arkea valtiorajojen puristuksessa IS TO C K K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä
PAASTO PÄÄTTYY JUHLAILOON JUHA TANSKA: EMILIA KARHU: TUOMASMESSU: Pääsiäinen on juhlista suurin Kärsimystien 10 kulkijaa irtonumero 9,50 € 4/22 Askel on korkeatasoinen aikakaus ilehti, joka pohtii elämän isoja kysymyksiä. Tutustu Askellehteen ilmaisella € pääsiäisnumerolla Tilaa lehti verkosta: https://www.kotimaa.fi/naytelehti/ Nautinnollisia lukuhetkiä!. Lehti on lämmin ja läheinen sekä antaa voimaa ja lohdutusta arkeen. Lahjaksi Sinulle! Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi! Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi POISTAAKO ARMO SUKUPOLVIEN TAAKAT. MISTÄ APU AHDISTUKSEEN
Mahdollisuuksien tori: kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita kestävän kehityksen puolesta Teemana Planeettamme rajat Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival Hybrid Festival Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Vapaa pääsy!. 23.–29.5.2022 | Helsinki & maailmakylassa.fi Tiivistämö, Allas Sea Pool, Temppeliaukion kirkko, Kauppatori Konsertteja: Orkesta Mendoza, Les Amazones d’Afrique, Santrofi, Pikku Papun Orkesteri, Nicole Willis & Gospel Helsinki ym. Elokuvia: Tribes on the Edge, Los Hermanos, Metamorphosis, Bigger Than Us, Aboli’s Journey ym. Puheohjelmaa: Spoken Word: Laura Eklund Nhaga, Paleface & Hassan Maikal, Phyllis Omido & Iiris Laisi, Keynote: Kumi Naidoo ym