. Tee ma : Kan sala isy hte isk un ta Ma ailm an Ku vale hti 3/2 017 "xxxxxxx" TEEMA: KANSALAISYHTEISKUNTA El Salvadorin naisvankilan karut olot ??KUVAREPORTAASI. 3 2017 6,90?€ Gaby Moreno Guatemalalainen trubaduuri uskoo autenttisen tunnelman voimaan.. Anna Puu ja esimerkin voima Miksi toiset auttavat – ja toiset taas eivät
KLO 11–21 SU 28.5. KIRJAMYYNTIÄ, KIRJALLISTA OHJELMAA, KAIKEN MAAILMAN KIRJALLISUUTTA 30 NÄYTTEILLEASETTAJAN JA YLI 50 ESIINTYJÄN KERA MAAILMAN KIRJAT Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, MUKANA MUUN MUASSA: Maailman kirjat järjestää Into Kustannus, Kepa, Aula & Co ja Rosebud Books. Koskettavat ja rajut tarinat kertovat menneiden vuosikymmenien kiertolaiselämästä ja romanikulttuurista, joka on jäänyt pääväestölle vieraaksi. Häiriköiden Jari Tammisen haastateltavana ovat YTT Jouni Tilli Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina (Ateena) -kirjaansa liittyen sekä FT Oula Silvennoinen Suomalaiset fasistit – Mustan sarastuksen airuet (WSOY) -kirjansa teemoista. Käpylehto on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa; Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen. 11–19 VAPAA PÄÄSY AUKIOLO AJAT La 27.5 klo 16.00?16.30 Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, turvallisuuspolitiikan taskukirja Ovatko poliitikot ajautuneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä, korvataanko Nato kahdenvälisillä sotilassuhteilla USA:n kanssa ja haetaanko Suomessakin talouskriisin koettelemaa kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla. Samalla, kun toistamme tarinaamme, me myös valitsemme hyvin tarkasti sen, mitä muistelemme. (Suomen Rauhanpuolustajat & Like) La 27.5. (Like) Su 28.5. (ICHAD Finland & Into) Helsingin Rautatientorilla 27.–28.5. Mukana keskustelussa myös Suomen romaniyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Isberg. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 AUKIOLO AJAT LA 27.5. Anna Juhola on ollut ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2016. Janne Käpylehdon asentamat aurinkopaneelit ja niihin liittyvä tekniikka on nähtävillä kirjateltan eteläpäädyssä. Sieltä saa myös käytännön neuvoja aurinkoenergiasta. (Into) Su 28.5. klo 12.15?12.30 Janne Käpylehto: Aurinkoenergiaa kaikille Maailman kirjat -teltan sähköt on tuotettu aurinkoenergialla. Räsänen on kirjoittanut kirjan Israelin Apartheid, joka kertoo ihmisten eriarvoisuuden mahdollistavasta järjestelmästä Israel-Palestiina-alueella. La 27.5. Sotaretoriikan paluu on hallinnut julkista keskustelua, ja median välittämä kuva on korostanut oletettuja Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ja sotilaallisia keinoja vastauk sena niihin. klo 17.15?17.45 Palestiina ja ihmisoikeudet Syksy Räsänen ja Anna Juhola keskustelevat Palestiinan tilanteesta. 18.00?18.30 Häiriköt-päämaja esittää: Suomalaiset fasistit ja ristiretket Myös suomalaiset rakentavat kansallista narratiiviaan sotamuistelon kautta. 18.30?19.00 Suomen romanit, viimeiset kiertolaiset Aija Kuparisen toimittama tietokirja Vanhojen tie avaa neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan
Kolumbia 20–27 Unohdetun kylän uusi alku D A V ID ES TR A D A LA R R A Ñ ET A Päätoimittaja Anni Valtonen matkusti keväällä Kolumbiaan juttukeikalle. ”Konflikti on todella monimutkainen soppa, jossa on monta eri intressiryhmää. Valtonen on asunut Kolumbiassa 1990-luvulla, jolloin maassa elettiin pahimpia väkivallan vuosia. Kun Kolumbiaan saatiin vuodenvaihteessa aikaan rauhansopimus kymmenien vuosien konfliktin jälkeen, Valtonen halusi lähteä selvittämään, mitä historiallinen käänne käytännössä tarkoittaa. Myös kokapensasta viljelevien perheiden todellisuus avautui toisella tavalla. ”Toivon todella, että rauhansopimus nyt pitää. Antoisinta matkassa oli palata vanhoihin aikoihin, tutuille seuduille. Siitä asti Kolumbia on kulkenut elämässä mukana. Haastattelemani Farcin naistaistelija Julenyn sanoin: Kolumbia ansaitsee rauhan.” Mimosa Hedberg Tarinan takaa Anni Valtonen Maailman Kuvalehti 3 / 2017 3. Tuttu, mutta vaikea aihe aiheutti silti myös haasteita. ”En olisi 20 vuotta sitten voinut uskoa, että nyt haastattelen sissejä, jotka ovat laskeneet aseensa”, Valtonen sanoo. Rauha vaatii työtä.” Hän jututti reissullaan muun muassa Farcin sissejä, joiden ideologia ja päämäärät tulivat matkalla selkeämmäksi. Ihmiset ovat kyllästyneen väkivaltaan
Tässä numerossa Suomi 56 ”Ei yksi ihminen voi toimia kaikkien asioiden äänitorvena, mutta hän voi toimia esimerkkinä toisille”, sanoo Anna Puu. 62 Absurdistan Kannen kuva: Gaby Moreno, kuvankäsittely Teemu Kumpulainen Tämän sivun kuvat ylhäältä alas: Meeri Koutaniemi, Ari Heinonen / Lehtikuva, iStock Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. El Salvador 38 Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja Mai Salmi tutustuivat Ilopangon naisvankilaan yhdessä maailman väkivaltaisimmista maista. Kepan järjestämä Maailma kylässä -festivaali valloittaa Helsingin 27.–28.5. Maailma paloina 6 Aidattu maailma 7 Kanoja vai käteistä. Nauti! Ja mausta se mintulla ja sitruunalla! 4 3/ 2017 Maailman Kuvalehti. Tämän lehden jutut tukevat festivaalin sisältöä. Tapahtuman teemana on kansalaisyhteiskunta ja maanosista esittäytyy erityisesti Latinalainen Amerikka. 8 Saippuasarja kannustaa hiv-testeihin 9 Kaksi konnaa pelastivat koko lajin 10 Kachinin unohdettu kriisi 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Kun tappamisesta tuli luvallista Lukujutut 14 Välähdys 16 Henkilökuva Gaby Moreno 20 Unohdetun kylän uusi alku 28 Sata kertaa parempi maailma! 32 Maailmanselitys Kansalaisyhteiskunta 34 Mielikuvitus saa ihmiset auttamaan 38 Kuvareportaasi Ilopangon naiset 46 Essee Ihmiskunnan tuntosarvet Ihmiset ja ilmiöt 49 Katso, järjestö! Helinä Rautavaaran museon säätiö 50 Matkalla Tangoa Olimpossa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Mustikoita mummoille 54 Kulttuuri Mainio matkatoimisto 55 Kohtaamisia Misha Narberhaus 56 10 kysymystä Anna Puu 58 Sattumia Syö parsaa! 60 Kentältä 61 Mistä tämäkin on
Tällaisia järjestöjen työstä syntyneitä menestystarinoita on Suomen historia täynnä. Veljesliiton järjestämä kuntoutus oli lähtölaukaus nykyiselle, aktiiviselle kuntoutukselle Suomessa. Myös aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kohdunkaulansyöpäseulonnoissa olemme maailman kärkeä. Myös kehitysyhteistyö on alkujaan järjestöjen aloittamaa. Tämä Maailman Kuvalehti on omistettu suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle – voimme olla siitä ylpeitä! Laura Häkli Suomalaisten suuri sydän TE EM U U LL G R ÉN Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Vanhusten kuntoutus puolestaan sai alkunsa sodanjälkeisestä toivottomasta tilanteesta: Suomessa oli noin 96?000 pysyvästi vammautunutta ihmistä eikä juuri resursseja hoitaa heitä. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja suunnilleen puolet siitä tehdään yhdistyksen tai järjestön kautta. Järjestöjen työn tulosta ovat monet muutkin tavalliselta tuntuvat asiat, kuten kansainvälinen adoptio, etsivä nuorisotyö, vauvauinti, ensiapukurssit. Pelkästään viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat 3?500 pulaan joutunutta ihmistä. Äitiyspakkauksen ensi kehitelmät juontavat juurensa vuoteen 1922, jolloin Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti vauvanvaatteiden valmistamisen auttaakseen vähävaraisia perheitä. Suomalainen solidaarisuus on jo viime vuosisadalla ulottunut rajojemme ulkopuolelle: ihmiset ovat lahjoittaneet ja tukeneet kehitysmaita myös silloin, kun Suomi vielä itse oli köyhä, kehitysapua saava maa. Meillä suomalaisilla on suuri sydän ja hieno historia kaverin auttamisesta hädän hetkellä. Järjestötyön ansiosta esimerkiksi Ugandassa moni lapsi saa nyt kouluruokaa, tyttöjä on säästynyt silpomiselta ja kaupoista löytyy reilun kaupan tuotteita. Pelkästään kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90?000 tuntia vapaaehtoistöitä. Sata vuotta sitten joka kolmas suomalaislapsi kuoli vauvana. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vapaat kansalaisten yhteenliittymät, yhdistykset ja järjestöt ovat kehittäneet uusia toimintatapoja, tuoneet ideoita ulkomailta ja tarttuneet toimeen niillä aloilla, joilla apua on kaivattu. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 5 Pää kirjoitus. Sotainvalidien itsensä perustama liitto ryhtyi järjestämään hoitoa ja 1950-luvun alussa hankittiin kuntopallo, nojapuut sekä oppia ulkomailta. Nyt lapsikuolleisuus on maailman pienintä, ja neuvolatoiminta on maailman huippua. Tuoreille äideille lainattiin pärekorillinen pieniä vaatteita, jotka äidit sitten palauttivat vauva-ajan jälkeen. Uudenlaisen kuntouttamisen ansiosta yhä useampi veteraani kykeni sodan jälkeisinä vuosina palaamaan työelämään. T iesitkö, että äitiyspakkaus ja vanhusten kuntoutus ovat alun perin järjestöjen keksintöä
Bulgaria aitasi oman rajansa Turkin kanssa jo 2014 ja Kreikka omansa 2012. Iso syy muurien nousuun on eurooppalaisten pelko siirtolaisten edessä. Jonkin aikaa vallitsi avautumisen tunne, joka osoittautui ennenaikaiseksi. Uutistoimisto AFP:n haastatteleman tutkija Elisabeth Valletin mukaan valtioiden rajoilla on nyt 70 muuria. A R M EN D N IM A N I / A FP / LE H TI KU V A 6 3/ 2017 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Kuvassa pakolaisia Unkarin ja Serbian rajalla syksyllä 2015. Israel aitasi Länsirannan viitisentoista vuotta sitten ja Saudi-Arabia Irakin-rajansa viisi vuotta takaperin. Noin kolmannes 3?200 kilometrin rajasta on jo aidattu. Aidattu maailma X X X X X Koonnut Esa Salminen Trumpin muurille naureskellaan, mutta oikeasti muureja ja aitoja on rakennettu enimmäkseen Euroopassa. Intia aitasi paitsi Pakistanin-rajansa, se päätti 2000-luvun alussa piirittää melkein koko Bangladeshin valtion 2?700 kilometrin piikkilankaaidalla, tietenkin siirtolaisten ja salakuljettajien pelossa. Aitoja on nostettu ainakin Itävaltaan, Makedoniaan, Ranskaan, Sloveniaan ja Unkariin. Espanjan Afrikan-puoleiset Ceutan ja Melillan kaupungit ovat olleet aidattuina 1990-luvun alusta. Kypros halkaistiin muurilla 1972. Länsi-Saharan ja Marokon muuri on vuodelta 1980, Koreoiden välinen vuodelta 1953. Osa aidoista on vanhempia kuin Berliinin muuri. Yksi näistä raja-aidoista on rakennettu Trumpia ennen Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle. Pohjois-Irlannin Belfastia halkoo lähes sata erilaista ”rauhanmuuria”, joiden rakentamisen Britannia aloitti jo 1970-luvulla. Berliinin muurin murtuessa maailmassa oli jäljellä 12 rajamuuria tai -aitaa
Kehitystutkija Chris Blattman on toista mieltä. Eniten ihmisiä huolettavat työttömyys, köyhyys ja eriarvoistuminen, korruptio, rikollisuus sekä terveydenhuollon tila. Britit, saksalaiset ja italialaiset ovat muita huolestuneempia maahanmuutosta. Kanaloiden perustaminen on yllättävän kallista, eikä niiden tuottokaan ole kummoinen, jos joka kolmas yhtäkkiä pitää kanalaa. Gatesin mukaan kyse on klassisesta esimerkistä, jonka mukaan on parempi opettaa ihminen kalastamaan kuin antaa tälle kalaa. Kanoja vai käteistä. Valtaosa valtioista tallaa vikasuuntaan Hyväntekijä Bill Gates kirjoittaa blogissaan toivovansa, että joka kolmas köyhä ihminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alkaisi kasvattaa kanoja. Myös enemmistö venäläisistä, argentiinalaisista ja kanadalaisista hyväksyy maansa suunnan. Markkinointitutkimuksia tekevän Ipsosin mukaan 63 prosenttia ihmisistä ajattelee, että heidän maansa ei kulje oikeaan suuntaan. Vox-verkkojulkaisuun kirjoittanut Blattman sanoo, että nykytiedon valossa käteinen on tehokkaampi tapa auttaa kuin materia – tai kanat. Maailman sana Agenda 2030 tarkoittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. M ek si ko Ra ns ka Et el äA fri kk a B ra si lia Ru ot si Y hd ys va lla t Is ra el B rit an ni a Tu rk ki Ka na da A rg en tii na Ve nä jä In tia Sa ud i-A ra bi a Ki in a M aa ilm a 37% 90% 80% 76% 58% 56% 54% 39% 37% 36% 35% 22% 17% 14% 12% 4% Maani menee oikeaan suuntaan: IS TO C K / KU V A N KÄ SI TT EL Y TE EM U KU M PU LA IN EN Maailman Kuvalehti 3 / 2017 7 MAAILMA PALOINA. Suurin osa köyhistä asuu kuitenkin kaukana vesistöistä, missä ei paljon kalastella. Hänestä on parempi tarjota start up-rahaa ja antaa ihmisen itse päättää, hankkiiko hän kanoja, koulutuksen tai jotain ihan muuta. Eniten ruotsalaisia huolestuttavat rikollisuus, köyhyys ja työttömyys. Joka neljäs ruotsalainen pitää maahanmuuttoa pahimpana huolenaiheenaan, mutta terrorismia pelkää vain kahdeksan prosenttia. Oikeaan suuntaan kansalaistensa mukaan ovat selvästi menossa Kiina, Saudi-Arabia ja Intia. Pohjoismaita edustaa Ruotsi, jonka kansalaisista jopa 78 prosenttia ei pidä siitä, mihin maa on menossa. Suomi ei ole vertailussa mukana. Vuoden 2016 kyselytutkimuksen otos ei ole järin mittava: se kattaa reilut 18 000 ihmistä 25 maassa, jotka kaikki ovat keskituloisia tai rikkaita maita. Siksi kanat ovat hyvä vaihtoehto
Väestö uudistuu, jos naisella on keskimäärin 2,1 lasta. Myös klamydiatartunnat ovat vähentyneet Shugan fanien keskuudessa. ??Viihteellinen valistus toimii – . Nuoret, jotka seuraavat Shugaa , käyvät jopa kaksi kertaa muita todennäköisemmin hiv-testeissä. Maailmanpankin mukaan Shugan esimerkki on lupaava esimerkki siitä, kuinka köyhien alueiden nuorison voi tavoittaa kohtuullisen halvalla. Muutenkin sarja on täynnä asiaa seksuaaliterveydestä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lähde: WHO M TV HULLU MAAILMA 8 3/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Tutkimusten mukaan vain kolmannes Nigerian nuorista tuntee hivin ja aidsin riittävän hyvin. Shuga ei ole pieni järjestötuotanto: sitä tuottaa jätPohjanmaalla suuremmat perheet kuin Bangladeshissa Kohti parempaa Tuhkarokko saatiin rokottein kokonaan kitkettyä Pohjoisja Etelä-Amerikasta vuonna 2016. tiyhtiö MTV ja sitä näytetään 167 kanavalla. Shugan hahmot kamppailevat seksuaaliterveyden ja väkivallan kanssa. ??se rikkoo myyttejä, jakaa tietoa . Ylitse väestön uusiutumiskynnyksen päästään Tilastokeskuksen mukaan nipin napin Kainuussa ja kirkkaasti Pohjanmaalla. Saippuasarja kannustaa hiv-testeihin Nigerialaisen Shuga -nimisen sensuellin saippuasarjan pääjuoni kiertyy päähenkilön hiv-tartunnan ympärille. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, etenkin maaseudulla, niin vielä onkin. Yhteensä katsojia on yli 500 miljoonaa. ??ja saa ihmiset toimimaan.??. Se ei ole sattumaa: suosikkisarja on edutainmentia eli opettavaa viihdettä. Yksi sarjan ensimmäisen kauden tähdistä oli sittemmin Oscarin voittanut Lupita Nyong’o. Niissä perheiden koko on suurempi kuin keskimäärin Boliviassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Indonesiassa tai Swazimaassa. Sitkeän mielikuvan mukaan köyhissä maissa on suuret perheet. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan viihteellinen valistus toimii. Maakuntien välillä on kuitenkin eroja. Suomessa luku on 1,8. Yli 3,5 lapsen perheitä on keskimäärin Limingassa, Luodossa, Merijärvellä, Oulunsalossa, Perhossa, Pyhännällä, Sievissä, Tyrnävällä ja Yli-Iissä. Mutta on paljon kehitysmaita, joissa trendi on aikaa sitten kääntynyt. Vain joka kymmenes seksuaalisesti aktiivinen sanoo käyneensä testeissä vuoden sisään. Esimerkiksi Bangladeshissa lapsia saadaan keskimäärin 2,2, Botswanassa 2,8 ja Brasiliassa 1,8
Diego-niminen kilpikonnaherra palautettiin Galápagokselle, ja kansallispuiston väki laittoi hänet ja lauman muut urokset niin sanotusti hommiin. Galápagossaarten Española-saarella eleli 50 vuotta sitten vain 14 jättiläiskilpikonnaa, jotka kuuluvat chelonoidis hoodensis -alaryhmään. Kaksi aktiivista konnaa pelasti koko lajin JD EG EN H A R D T / FL IC KR Diego voi olla satavuotias, mutta harva sen ikäinen on melkein yksin pelastanut koko lajin sukupuutolta. Se pääsi alun perin heikoksi ihmisten vaikutuksesta, kuinkas muutenkaan. Yllättäen San Diegon eläintarhasta löytyi 1970-luvulla kolmas lajin uros, kirjoittaa tiedelehti Live Science. Nuorin uroksista ei ole saanut juuri jälkeläisiä, mutta Diego on siittänyt reilut 800 pikkukonnaa ja E15-nimellä kulkeva varsin viriili lajitoveri pitkälti yli tuhat. Diegon saavutusta voi pitää merkittävänä jo siksi, että hän on yli satavuotias. Kilpikonnakanta Españolan saarella on nyt tervehtynyt. Vain kaksi heistä oli uroksia. Diegon ja E15:n jälkeläisiä on nyt alettu istuttaa myös läheiselle Santa Fén saarelle, josta kilpikonnat kuolivat sukupuuttoon 150 vuotta sitten. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 9 MAAILMA PALOINA. Live Sciencen mukaan 1800-luvun lopulla ihmiset toivat saarille vuohia, jotka tekivät selvää suurista puumaisista kaktuksista, joista kilpikonnat saavat varjoa, vettä ja syötävää. Lapsenlapsiakin on tullut jo 1990-luvulta lähtien
Köyhyyden ja piinallisten pitkien välimatkojen lisäksi aluetta kurittaa kukoistava huumebisnes. Tämä altistaa maan etnisille selkkauksille. Suu Kyin lyhyttä visiittiä voidaan pitää kannanottona, sillä se tuo julkisuutta pohjoisen kriisille, jonka Tatmadaw toivoisi muun maailman unohtavan. Pelkästään Intiassa järjestöjä on 3,3 miljoonaa. Niitä maailmassa riittääkin. 10?000?000 on arvio järjestöjen määrästä maailmalla. Aiheesta on tullut kansainvälisen median lempilapsi. Monet etnisten ryhmien aseellisista siivistä ovatkin taistelleet oikeuksistaan maan hallintoa vastaan vuoden 1948 itsenäistymisestä lähtien. Kaiken rohingya-kohun keskellä Myanmarin muut kriisit ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. OOO OOO (1,4 miljardia) dollaria lahjoitetaan järjestöille joka vuosi. Jännitteitä ovat ruokkineet erityisesti rahakkaat patoprojektit: hallitus on pakottanut alkuperäisväestöjä muuttamaan kotisijoiltaan, mikä on lisännyt alueen epävakautta. Tulitauko ehti Kachinissa kestää 17 vuotta, kunnes Myanmarin hallituksen Tatmadaw-joukkojen ja Kachinin Äiti syöttää lastaan pakolaisleirissä Lung Byengin kylän lähellä Kachinissa. Silti usein ajatellaan, että kansalaisyhteiskunta koostuu järjestöistä. Suu Kyillä onkin käsissään vaikea tehtävä luoda rauha maassa, jonka eri puolilla oman hallituksen joukot käyvät veristä sotaa juuri niitä etnisiä vähemmistöjä vastaan, joita nobelisti yrittää samaan aikaan itse houkutella rauhanneuvotteluihin. 104 081 järjestöä on rekisteröity Suomessa. Mimosa Hedberg Pitkään sotilasjuntan rautaisella otteella hallittu Myanmar on ollut vuosia otsikoissa rohingya-muslimivähemmistöön kohdistuvasta syrjinnästä. Muun muassa Asia Timesin mukaan juuri rohingya-kriisin ympärillä vellova kohu on antanut Tatmadaw’lle vapaat kädet mellastaa Kachinissa. Kachinin unohdettu kriisi Rohingya-vähemmistön vaino vie huomiota demokratian ensi askelia ottavan Myanmarin muilta kriisipesäkkeiltä. Harva tietää, että Myanmarissa on ainakin 135 eri etnistä vähemmistöä. Heti viime syksynä Myanmarissa leimahti jälleen vuosikausia kytenyt rohingya-kriisi, ja kansainvälinen yhteisö kiirehti syyttämään demokratian puolestapuhuja Suu Kyitä vaikenemisesta. H KU N LA T / A FP / LE H TI KU VA Maailman lukuja Kansalaisyhteiskuntaan kuuluu toimijoita kirkoista aktivisteihin ja puolueisiin. Myanmar Times uutisoi, kuinka Suu Kyi teki maaliskuun lopulla harvinaisen vierailun Kachinin pakolaisleirille, jossa asuu yli 2?400 ihmistä. Jopa 100?000 ihmisen arvioidaan paenneen kodeistaan yhteenottojen seurauksena. Techreport.ngo, Yhdistysrekisteri & Kansalaisyhteiskunta.org 10 3/ 2017 Maailman Kuvalehti. Yksi vakavimmista konflikteista on kytenyt vuosikausia pohjoisessa Kachinin osavaltiossa. 15 000 000 on suomalaisjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä. itsenäisyysarmeija KIA:n välille syntyi jälleen 2011 verinen selkkaus. Armeijan tuoreimmat taisteluhelikopterija hävittäjähankinnat ovat luoneet konfliktille kokonaan uuden, synkemmän luonteen, lehti kirjoittaa. 1?4OO . Kun Aung San Suu Kyin puolue otti 2015 komean vaalivoiton ja Suu Kyi nousi politiikan keskiöön valtionkanslerina, olivat odotukset Nobelin rauhanpalkinnon voittajalle kovat
Toisaalta kaupungit ovat valmiiksi esimerkkejä siitä, että useista vähemmistöistä ja kulttuureista tulevat ihmiset voivat arjessa elää hyvin yhdessä. Näin kaupungissa asumisesta on tulossa kaikkialla maailmassa tavallisin tapa viettää elämää. Vaikka monet seikat vetävät maailman maita eri suuntiin, on kaupungeista kasvamassa muurien rakentamisen vastavoima. Kaikkialla kaupunkeihin muuttamiseen liittyy myös samankaltaisia haasteita, vaikka mittakaavaerot maltillisen kokoisten kaupunkien ja maailman metropolien välillä ovat isot. Tämän vuoksi kaupungit ovat usein myönteisempiä maahanmuuton suhteen. Kaupunkeihin lähdetään töihin, opiskelemaan, tai vaikka puolisoa etsimään. Lontoon pormestari Sadiq Khan on ollut avoimuuden äänitorvi Brexitin luomassa ilmapiirissä. Kaupunkeihin on pakkau tunut valtavasti ihmisiä, jotka esimerkiksi suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin globalisaatioon kuin maalle jääneet kansalaiset. Y hä useampi maailman ihmisistä asuu kaupungeissa: nyt jo hieman yli puolet maailman väestöstä. Keskustelu kaupunkiin muuttamisesta on yllättävän samanlaista niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa. Maailman kaupunkien välillä onkin hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 11 Näkökulma. Monet kaupungit ovat sitoutuneet leikkaamaan ilmastopäästöjen määrää yhdessä ja useat pormestarit ovat varsin kovia ympäristömyönteisen politiikan edistäjiä. Ozan Yanar Kaupungit ovat muurien murtajia TE EM U U LL G R ÉN Kaupungeista kumpuaa voimaa ratkaista suuria ongelmia. Esimerkiksi ilmastonmuutosta torjutaan nyt edistyksellisimmin juuri kaupungeissa. Kaupungit voivat kääntää maailman kurssia parempaan suuntaan. Silti monissa maailman kolkissa ymmärrettäisiin hyvin Haukiputaalta Helsinkiin muuttavan nuoren tuskailua vuokra-asunnon korkeasta hinnasta. Viime aikoina kaupungeista on kummunnut yhä useammin voimaa ja tahtoa ratkaista maailman suuria ongelmia. Tässä mielessä ei ole ihme, että kaupunkien välille on alkanut muodostua verkostoja, joiden merkitys lisääntyy entisestään. Hiukan samaa tunnelmaa on havaittavissa Suomessakin. Vuosisadan puolivälissä osuuden uskotaan olevan jo lähellä kahta kolmasosaa. Kirjoittaja on kansanedustaja ja Helsingin uusi kaupunginvaltuutettu. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhkaillut lähettää paperittomia asukkaita pois kaupungeista, ovat Yhdysvaltain isot kaupungit panemassa hanttiin. Kun samaa paikkaa asuttavat monenlaiset, eri puolilta maata tulleet ihmiset, ei ole ihme, että noilla alueilla ymmärrys kasvaa ja syntyy uusia ideoita. Suurin syy kaikkialla on yksinkertaisesti se, että kaupungeissa on taloudellista toimintaa ja sen synnyttämiä työpaikkoja
Poliisi väittää heidän käyttäneen tai myyneen huumeita. Kun tappamisesta tuli luvallista Filippiineillä on tapettu ilman oikeudenkäyntiä yli 7?000 ihmistä presidentti Rodrigo Duterten astuttua valtaan viime vuoden heinäkuussa. Teksti Riitta Saarinen Kuvat Petteri Kokkonen 12 3/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT
Yleensä köyhissä oloissa elävät ihmiset maksavat hautajaisista 10?000-20?000 pesoa”, kertoo Jocelyn. Silminnäkijöitä oli paljon”, kertoo Marvinin täti Jocelyn, 57. ”Marcosin diktatuurin aikana vuosina 1972-1986 poliittisista syistä tapettuja oli yli 3?000. Tässä sodassa kuolee myös ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä huumeiden kanssa. ”Marvin oli ostanut ja myynyt jonkun aikaa pieniä määriä shabua , metamfetamiinia. ”En usko, että Duterten politiikka ratkaisee huumeongelmaa. Järjestö tutkii ja dokumentoi ihmisoikeusloukkauksia, jotka liittyvät hallituksen toimintaan ja vie tapauksia oikeuteen. Meidän täytyy puhua näistä asioista ja toimia yhtenä rintamana.” RS ”Kenen puoleen voimme nyt kääntyä?” Filippiineillä on osoitettu voimakkaasti mieltä Duterten huumesotaa vastaan. Heidän barangay-alueellaan asuu vajaa 40?000 ihmistä. Poliisi on siis mukana hautajaisbisneksessä. Hautajaisseremonioiden jälkeen Jocelyn marssi poliisiasemalle täynnä vihaa. Presidentti Duterten julistamassa huumesodassa on tapettu jo yli 7?000 ihmistä, mikä tarkoittaa noin tuhatta ihmistä kuukaudessa, Amistad kertoo. Kenen puoleen voimme nyt kääntyä?” Jocelyn kysyy. ”Annoimme Marvinin, 37, nimen vapaaehtoisesti poliisille, koska uskoimme siten suojelevamme häntä. Joskus hän käytti ainetta myös itse. Jocelynin kertoma tarina on yksi niistä monista tapauksista, joita ihmisoikeusjärjestö Task Force Detainees of the Philippines (TFDP) on dokumentoinut. Poliisi tuli hakemaan Marvinin myöhemmin kotoa ja vei hänet barangayn hallintorakennukseen. Hän tapasi poliisin, jonka tiesi olevan vastuussa Marvinin tappamisesta. Tappamisesta on tullut arkipäivää”, Jocelyn toteaa. Hän oli työskennellyt satunnaisesti rakennuksilla, mutta annoin hänelle vähän rahaa pienen kioskin perustamiseen.” Jocelyn ja hänen siskonpoikansa sekä muut sukulaiset asuvat Manilan Tondossa. Tondon asukkaat ovat hyvin peloissaan. Kukaan ei kanna vastuuta tappamisista”, sanoo TFDP:n johtaja Emmanuel Amistad. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 13. Ensimmäisenä tapahtumapaikalle tulevat yleensä poliisin SOCO-osaston miehet, jotka keräävät todistusaineistoa rikospaikoilta. ”Hautaustoimisto pyysi Marvinin hautajaisjärjestelyistä meiltä 68?000 pesoa (yli 1?200 euroa), mistä me pystyimme maksamaan vain murto-osan. ”Pelkästään meidän alueellamme on tapettu huumesodan nimissä kymmeniä ihmisiä, mahdollisesti jo yli viisikymmentä. Marvinin äiti myy jäätä ja ansaitsee päivässä alle sata pesoa”, Jocelyn jatkaa. Vastustamme laittomia, ilman oikeudenkäyntiä tapahtuvia tappamisia. Nyt poliisi on ottanut lain omiin käsiinsä. Mutta Jocelyn, joka kuuluu yhteisönsä johtajiin, halusi viedä asiaa eteenpäin ja otti yhteyttä TFDP:hen. Meille tällaiset summat ovat valtavia. Saatoimme vain toivoa, että kärpäset pysyisivät poissa viikon kestävien ruumiinvalvojaisten ajan, kun arkku oli esillä kotona.” ”Hautajaistoimisto myönsi avoimesti, että poliisi haluaa maksusta oman osansa. He toimittavat myös uhrin ruumiin hautaustoimistoon, jos omaiset eivät ehdi väliin. TFDP on yksi Filippiinien vanhimmista ja tunnetuimmista ihmisoikeusjärjestöistä, joka perustettiin vuonna 1974 Ferninand Marcosin hallinnon aikana. ”Olen silti toiveikas, että asiat muuttuvat vielä parempaan suuntaan. Vastustamme myös kuolemanrangaistuksen palauttamista ja rikosvastuuiän alentamista yhdeksään vuoteen.” Ajat ovat vaativat niin ihmisille kuin ihmisoikeusjärjestöille, Amistad sanoo. ”Ei voi enää luottaa tahoihin, joiden pitäisi suojella sinua. Hän halusi kysyä poliisilta, oliko tällä lainkaan omaatuntoa. Silloin elettiin päivä kerrallaan, kun ei voinut tietää, mitä seuraavana päivänä tapahtuisi. Vuonna 1986 se oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Haluamme oikeutta, mutta emme voi luottaa poliisiin, joka on mukana huumebisneksessä. Siellä hänet ammuttiin kylmästi rakennuksen ulkopuolelle. Suurin osa huumesodan uhrien omaisista ei halua eikä uskalla puhua asioista, koska pelkäävät – syystäkin – kostoa. Nyt tämä toistuu.” Amistadin mukaan eletään vaarallisia aikoja, kun oikeusvaltion periaatteet alkavat murtua. Mutta niin ei käynyt. ”Meillä ei ollut varaa maksaa ruumiin käsittelemisestä formaliinilla. Pelon ilmapiirissä ”Elämme Filippiineillä nyt pelon ilmapiirissä. Haastateltavan ja hänen sukulaisensa nimet on muutettu. Täällä vallitsee rankaisemattomuuden kulttuuri
Pilanteko ja kepposet ovat sallittuja. Kuva: Shailesh Andrade / Reuters / Lehtikuva 14 3/?2017 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Tyttö yrittää suojautua värilliseltä vedeltä hindulaisten keväisessä juhlassa. Värijauheen tai liuoksen heittämisen lisäksi holissa poltetaan nuotioita ja vieraillaan ystävien luona. Temppelitaiteeseen ikuistettujen kuvausten perusteella holi on hindujen juhlista vanhimpia. Mumbai, Intia. Sitä vietetään myös maissa, joissa on paljon intialaisia siirtolaisia. VÄLÄHDYS
Maailman Kuvalehti 3/?2017 15
Voin laulaa sekä englanniksi että espanjaksi, kaikki menee.” Rakkain yleisö on kuitenkin laulajattaren kotimaassa Guatemalassa, josta hän On vuosi 1991 ja kymmenvuotias Gaby Moreno astuu jännittyneenä 10 000 ihmisen eteen Guatemalan pääkaupungissa Ciudad de Guatemalassa. Tavoitan Morenon, 35, Skypen välityksellä Seattlesta, jossa hän nauttii aamiaistaan paikallisessa kulmakuppilassa bändinsä soittajien kanssa. Tajusin, että tätä haluan, tämän osaan”, Moreno muistelee 25 vuotta myöhemmin. Illalla laulajan on määrä esiintyä kaupungissa osana Yhdysvaltojen kiertuettaan. Radiossa sekä televisiossa juontajana työskennelleen äidin ja kansainvälisiä artisteja Guatemalaan promotoineen isän tytär kasvoi taiteilijoiden ja julkkisten keskellä. ”Lomamatkalla Yhdysvalloissa 14-vuotiaana hurahdin jazziin, bluesiin ja souliin. Moreno näkee yleisömeren, tarttuu mikkiin – ja on taivaassa. Ihailin erityisesti Ella Fitzgeraldia, Nina Simonea ja Aretha Franklinia. ”Minulla oli todella hyvä olo. Gaby More non mielestä digitaa lisuuteen oppineet nykymuusikot unoh tavat liian usein, että tunnelma on tärkein. Hänet on kutsuttu lämmittämään lava puertoricolaiselle supertähti Ricky Martinille. Äiti huomasi tyttärensä laulunlahjat varhain – jo tytön ollessa parivuotias. ”Hienoa palata Suomeen. Se on niin avoin ja vastaanottavainen . Ylpeä guatemala lainen. Odotin hetkeä, jolloin koulu olisi käyty ja pääsisin opiskelemaan musiikkia Yhdysvaltoihin.” Guatemalassa käytiin 1954-1996 folkia ja rhythm and bluesia yhdistelevä laulaja-lauluntekijä valloittaa Helsingin Kaisaniemen yhtenä Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjistä. Teksti Anni Valtonen Kuvat Gaby Moreno / Kramer Artists 19-vuotiaana lähti kohti Los Angelesia, taskussaan levy-yhtiö Warner Brothersin sopimus. Tykkään paljon eurooppalaisesta yleisöstä. Suomen visiitti on jo Morenon toinen: hän konsertoi Helsingissä Savoy-teatterissa sen jälkeen, kun oli saanut parhaan uuden artistin palkinnon Las Vegasin Latin Grammy Awards -gaalassa marraskuussa 2013. Toukokuun lopulla bluesia, jazzia, 16 3?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA
Lapsitähtenä kotimaansa Guatemalan hurmannut Gaby Moreno läksi 19-vuotiaana Los Angelesiin opiskelemaan musiikkia ja luomaan uraa.
Moreno osallistuu mielenosoituksiin ja sosiaalisen median keskusteluihin, mutta joutuu varomaan virallisia julkisia kannanottoja. Gaby Moreno, 35 Guatemalassa 1981 syntynyt laulaja-lauluntekijä. Lapsia parilla ei ole. ”Trumpin meiningin seuraamisesta tulee karmea olo, ihan kuin katsoisi jatkuvasti junan rajua törmäämistä. Naimisissa saksalaisen rumpalimiehensä Sebastian Aymansin kanssa. Korruptio on ajanut maan ahtaalle. LU IS SO TO / A P / LE H TI KU VA 18 3?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Taitelijana hän sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta ihmiset reagoisivat ja aktivoituisivat olemaan yhteydessä päättäjiin. Presidentti Donald Trumpin siirtolaispolitiikka hirvittää laulajaa. Sen avulla voin tuoda ihmisille toivoa, myötätuntoa, rakkautta ja valoa”, Moreno sanoo. Hän opiskeli musiikkia ja tutustui saksalaiseen muusikkoon – nykyiseen mieheensä ja bändinsä rumpaliin Sebastian Kuka. ”Ympärilläni on ihmisiä joka puolelta maailmaa – ja rakastan sitä.” Laulajan onnekkaita osumia sisältävä tarina luvatussa maassa kuulostaa varsin toisenlaiselta kuin monen muun väliamerikkalaisen – myös guatemalalaisen – siirtolaisen. Ihmiset ovat lempeitä, työteliäitä ja optimistisia”, itse maan valkoiseen vähemmistöön kuuluva laulajatar sanoo. ”Aloin saada nimeä voitettuani John Lennonin mukaan nimetyn lauluntekijäkilpailun”, Moreno kertoo. Epätodellisten tapahtumien keskellä tunnen itseni välillä voimattomaksi, mutta samalla tiedän, että taide on luotettavin kumppanini. Levyttänyt yhdeksän levyä, joista viimeisin Ilusión vuodelta 2016. Debyyttilevy Still The Unknown julkaistiin 2008 kehujen saattelemana. Siitä huolimatta ihmiset pitävät yllä toivoa.” Yhdysvallat on ollut Morenon kotimaa vuosituhannen vaihteesta lähtien. ”Minullahan ei ole Yhdysvaltojen kansalaisuutta – Green Card kuitenkin”, hän hymähtää. ”Sotaa käytiin vuorilla ja maaseudulla. Pari on ollut yhdessä nyt viisitoista vuotta eli lähes koko sen ajan, jonka Moreno on asunut Yhdysvalloissa. Alkuvaiheitaan Yhdysvalloissa Moreno kuvailee ihaniksi ja ihmeellisiksi. Vanhempani elivät aivan normaalia elämää”, laulaja kertoo. ”Murheemme on ollut maan politiikka ja miten sitä on hoidettu. ”Guatemala on äärimmäisen kaunis, monikielinen ja -etninen maa. ”Voin tuoda ihmisille toivoa, myötätuntoa, rakkautta ja valoa.” Aymannsiin. Raaimmat ajat osuivat Morenon varhaislapsuuteen 1980-luvun alkupuolelle, mutta se ei vaikuttanut Morenon kaupunkilaisperheen elämään. ”Samana vuonna minut pyydettiin kirjoittamaan tunnuskappale NBC:n Emmy-ehdokkaanakin olleeseen Parks And Recreation -sarjaan.” Vuonna 2010 Moreno sai Latina Magazinessa parhaan latinonartistin tittelin ja kiersi lämmittelemässä sekä Ani veristä sisällissotaa. Kirjoittaa ja esittää blues-, jazzja folk-sävytteistä musiikkia sekä englanniksi että espanjaksi. Uusimman levynsä Ilusión teksteissä ja tunnelmassa Gaby Moreno palaa nuoruusvuosiinsa, jolloin hän saapui Yhdysvaltoihin. Moreno on hyvin ylpeä guatemalalaisuudestaan. Hän asuu Los Angelesin Hollywoodissa. Asunut Yhdysvalloissa 2000luvun alusta lähtien. Palkittiin parhaan uuden artistin Latin Grammylla 2013
Mitä 10-vuotias Ricky Martinia Guatemalassa lämmitellyt Moreno sanoi superstaralle lavalta poistuessaan. Gaby Moreno Kaisaniemen Savanni-lavalla su 28.5. Hän hengittää ihan omaa ilmaansa. ”Gaby on outo olento, ja siinä outoudessa on hänen kauneutensa. Lue Morenon levyarvio sivulta 52. Se nousi vuonna 2012 isoksi hitiksi ja sai kaksi Latin Grammy -ehdokkuutta. ”Sanoin hänelle: älä huoli Ricky, lämmitin sinulle yleisön valmiiksi!” No, mitäs Ricky siihen. Musiikillisesti levyn sanotaan huokuvan kunnianhimoisena siirtolaisena Yhdysvaltoihin muuttaneen artistin intoa, jonka hän halusi jakaa kuulijoilleen sylissään kitara ja kassillinen lauluja. Moreno on tehnyt monesta espanjankielisestä klassikosta oman tulkintansa, esimerkiksi meksikolaisesta Cucurrucucú palomasta vuodelta 1954 ja kuubalaisesta Quizás, quizás, quizás -bolerosta vuodelta 1947. DiFrancoa että Tracy Chapmania näiden maailmankiertueilla. Toki Morenon ohjelmistoon kuuluu myös latinoperäistä musiikkia ja kotimanner kuuluu hänen lauluissaan. ”Hymyili lämpimästi ja tuikkasi poskipusun”, Moreno nauraa. Halusin jättää juuri ne kohdat levylle.” Myös ajan estetiikka selvästi viehättää Morenoa. Pidän siitä rehellisyydestä ja karheudesta, joka ajan muusikoilla oli. Täydellisyyttä ei ollut tuolloin olemassa, vain todellisuus, se asetaatin, vanhan tallennusmetodin saundi kuului. ”Latinomusiikki on muutakin kuin sal saa ja merengueä.” Maanmiehensä Ricardo Arjonan kanssa Moreno duetoi joitakin vuosia sitten kappaleen Fuiste Tu , jota mahtipontisempaa latinoballadia on vaikea kuvitella. Mistä muusta musiikissa on kysymys kuin tunnelman välittämisestä. Uusimmalla levyllään Ilusión (2016) Moreno palaa uransa alkuvaiheeseen. Siitä lähtien hän on konsertoinut Euroopassa. Sitä ennen artistihaastattelussa Taiga-lavalla 14.20–14.40.. Laulajatar toivoo, että hänen visiittinsä Maailma kylässä -festivaalilla rikkoisi raja-aitoja ja muureja, stereotypioita. Mutta mistä ihmeestä lapsuudessaan latinomusiikin ympäröimän artistin viehtymys bluesiin ja jazziin sekä 19201940 -lukuihin kumpuaa. Hän pukeutuu usein 1920-luvun tyylisiin mekkoihin ja stailaa hiuksensa ajan henkeen otsapantoineen kaikkineen. Mutta palataanpas vielä tarinan alkuun. Suomalaiselle festivaaliyleisölle Morenolla on vain yksi viesti: ”Toivon, että nautitte ja pidätte hauskaa”. ”Se on itsellekin vähän mysteeri. Me nykymuusikot olemme aivan liikaa täydellisyyden ja digitaalisuuden ohjaamia, vaikka tunnelma on tärkein.” Uusimmalla levyllään Moreno hakee autenttisuutta, mutta korostaa, ettei halua kuulostaa ”vanhalta levyltä”. Mutta on hänellä toinenkin pointti. Ehkä ainoa kerta, kun Gaby on reilummin tullut ulos maailmastaan, on juuri minun hänelle kirjoittamassani duetossa”, Ricardo Arjona sanoi taannoisessa videohaastattelussa. Tunnen olevani äärimmäisen etuoikeutettu saadessani tehdä juuri tätä työtä.” Moreno kertoo itsekin olevansa taiteen suurkuluttaja, rakastavansa museoita, taidenäyttelyjä, kirjoja, elokuvaa ja teatteria. Heitä ei huolettanut onko joku ääni juuri tietynlainen. klo 18-19. ”Latinomusiikki on muutakin kuin salsaa ja merengueä”, hän kiteyttää. Taide antaa elämälle merkityksen ja värit. ”Paikoitellen ääneni särkyy tunteen voimasta. ”Elämä ilman musiikkia ja ylipäätään taidetta olisi suuri virhe
KOLUMBIASSA OSA 1
Teksti Anni Valtonen • Kuvat David Estrada Larrañeta Bogota Medellín Briceño Pueblo Nuevo. UNOHDETUN KYLÄN UUSI ALKU Kolumbian vaikeakulkuisilla vuoristo seuduilla on sodittu vuosikymmeniä. Joulukuussa hallituksen ja vasemmistolaisten Farc-sissien välille syntynyt rauhansopimus lupaa paljon, mutta oppivatko sodan arkeen tottuneet ihmiset elämään rauhassa
Ratissa oleva Juan Diego Chavarria Lujan, 25, tekee ristinmerkin ja suutelee etupeilissä roikkuvaa Neitsyt Marian kuvaa ja ristiä. Pinta-alaltaan Kolumbia on noin neljä kertaa Suomen kokoinen ja asukkaita maassa on 48 miljoonaa. Jos valtiota ei kiinnosta, muita kyllä kiinnostaa. Ennen sitä ihmiset liikkuivat vuorilta alas kyliin muulien ja härkien avulla. Heillä on kaupungissa edessään katolinen seremonia, jossa Jos valtiota ei kiinnosta, muita kyllä kiinnostaa. Ensimmäistä kertaa osana rauhansopimuksen ehtoja kyläläisiltä on kysytty, mitä he tarvitsevat. Farc on luvannut tiedottaa hallitukselle kaiken sen hallussa olevan tiedon huumebisnekseen liittyen: viljelijät, prosessoijat, kauppiaat. Niukka enemmistö kansasta oli halunnut hylätä sopimuksen, joka antaisi Farc-sissiryhmälle oikeuden palata osaksi yhteiskuntaa ja osallistua politiikkaan. Kolumbian hallitus antaa jokaiselle viljelijälle miljoona pesoa eli noin 320 euroa kokapensaiden maasta repimisestä ja korvaamisesta toisella kasvilla. Tämä monttuinen tie on ollut olemassa vasta neljä vuotta. Edestakaiseen matkaan meni aikaa vuorokausi. Nyt tilanne on kuitenkin toinen: joulukuun alussa rauhansopimus Kolumbian hallituksen ja Farc-sissien välillä astui vihdoin voimaan, kun se ensin oli kaatunut lokakuisessa kansanäänestyksessä. Joulukuusta lähtien Farcin sissit ovat alkaneet luovuttaa aseitaan YK:n valvonnassa. O lemme vihdoin perillä. Pueblo Nuevon kaltaiset alueet ovat tässä muutoksessa etusija. Kolumbian huumebisnes kytkeytyy suoraan aseelliseen konfliktiin: sitä on rahoitettu sen eri osapuolten leireissä viljelemällä kokaa, prosessoimalla se kokaiiniksi ja myymällä eteenpäin. Maa on luonnonvaroiltaan rikas – ja kenties eniten siinä kiinnostaa kokapensas. Sairastuneet kuolivat matkan varrelle. Myös sinne me olemme matkalla. Rattia rystyset valkoisena vääntävä Juan Diego Chavarria Luján kertoo ajaneensa autoa 14-vuotiaasta asti. Istumme etupenkillä ahtaasti kylki kyljessä. Sissit myös auttavat viljelijöitä kokapensaiden repimisessä. Kymmenet ikätoverit ovat kuolleet aseellisten ryhmien hyökkäysten seurauksena. Pueblo Nuevossa meidät majoittavan Ramírez-Sánchezin perheessä käy levoton kuhina. Pueblo Nuevossa tehdään kansallista pilottihanketta, jonka keskiössä on kokapensaan vapaaehtoinen korvaaminen muilla viljakasveilla. He ovat vastanneet: koulun, kirjaston, juoksevan veden ja tien. Ne jotka eivät vapaaehtoisesti luovu pensaistaan, jäävät heille tarjotun tuen ulkopuolelle. K uusihenkinen ryhmä Farcin sissejä – kolme miestä ja kolme naista – asuttaa parasta aikaa Pueblo Nuevon kylän keskustaa. Samalla he menettävät pensaat, koska ne myrkytetään. Kolumbian kansallisen tason suunnitelmat tähtäävät maaseudun köyhyyden vähentämiseen 50 prosentilla 15 vuoden aikana. Maissisäkit painavat kymmeniä kiloja siinä missä kokan lehti on kuivattu höyhenen kevyeksi. Vaikka sopimus hylättiin, presidentti Juan Manuel Santos palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. On helppo kuvitella, mikä on perheen ruoassa pitämisen kannalta edullisempaa. Perheen kolme tytärtä ovat lähdössä aamuyöstä kymmenen tuntia kestävälle matkalle kohti 200 kilometrin päässä sijaitsevaa Medellinin miljoonakaupunkia. Yhdessä Kolumbian armeijan kanssa Farc on siivonnut alueelta pois maamiinoja, joihin kymmenet siviilit ovat vuosien varrella kuolleet. Lehdillä on vakaa markkinahinta ja sato korjataan monta kertaa vuodessa. Tämä vuorten ylhäisessä yksinäisyydessä sijaitseva neitseellinen alue on kymmenien vuosien ajan ollut yksi Kolumbian aseellisen konfliktin näyttämöistä. L ava-auto, joka on pakattu täyteen ihmisiä ja ostoksia, käynnistyy Briceñon kylässä Kolumbian Antioquiassa. Vaikeakulkuisilla vuoristoja maaseuduilla, joille valtiovalta ei yllä, komentoa ovat vuosikymmenten ajan pitäneet aseelliset ryhmittymät. 22 3?/?2017 Maailman Kuvalehti Unohdetun kylän uusi alku. Maa on luonnonvaroiltaan rikas – ja kenties eniten siinä kiinnostaa kokapensas. Kansalta ei enää kysytty mielipidettä. Uusi sopimus tehtiin kaksi kuukautta alkuperäisen sopimuksen hylkäämisen jälkeen. Edessämme on kuusi tuntia kestävä 27 kilometrin matka kuoppaista serpentiinitietä ylös vuorille Pueblo Nuevo -nimiseen corregimientoon eli paljon kylääkin pienempään asutuskeskittymään. Rauhallinen yhteiselo korruptoituneen huumebisneksen värittämässä todellisuudessa on käynyt mahdottomaksi. P ölyävä tie halkoo neitseellistä vuoristomaisemaa. Heleän vihreänä kukoistavat kokaviljelmät levittäytyvät henkeäsalpaavia näkymiä tarjoavan tien molemmilla puolilla. Koulu sai jäädä. Mikäli sekä kokapensaan vapaaehtoinen korvaaminen toisella viljelykasvilla että muut rauhasopimuksen ehdot saadaan täällä toimiviksi ja kaikkia osapuolia tyydyttäviksi, malli voidaan laajentaa eri puolille Kolumbiaa. He ovat paikalla varmistamassa, että hallituksen lupaukset pitävät
Vaikeiden ja traumaattisten vaiheiden kautta Ana-Maria on tolpillaan ja käy loppuun lukiota Briceñon kylässä. Toisen tyttären, 23-vuotiaan Ana-Marian, mies ammuttiin samoihin aikoihin tämän silmien edessä, oikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen toimesta. Luis on viljellyt maata 45 vuotta, joista 20 vuotta myös kokaa. Kidnapattuja on viidenkymmenen kahden vuoden ajalta tilastoitu 30 000, miinoihin kuolleita noin 13 000. Laura, 14, jauhaa keittiössä juustoa, Rosa-äiti vaineljä vuotta sitten kuolleen Carolina-siskon maalliset jäänteet kaivetaan arkusta ja poltetaan krematoriossa. Hän näyttää meille, kuinka kullan kiilto saadaan esiin arvometallia kuumentamalla. Ennen kokan viljelyä viljakasvit olivat pääasiassa maissi ja pavut. Pari työskenteli Chocon maakunnassa kultakaivoksessa, Luis kullankaivajana ja Rosa ruuanlaittajana. Ja ihme tapahtuu: harmaa hippu alkaa hohtaa. Äidinkielen tunnilla hän on saanut tehtäväkseen kirjoittaa kokemastaan. Leskeksi jäänyt Ana-Maria on saanut rinnalleen ja turvakseen uuden miehen, viisikymppisen Carloksen, jolla on kylässä hyvä maine. Kaikkiaan Kolumbian 52 vuotta kestänyt aseellinen konflikti on koskettanut noin kahdeksaa miljoonaa ihmistä, lähes samaa ihmismäärää kuin pääkaupungissa Bogotássa on asukkaita. Väkivallan seurauksena kadonneita on tilastoitu vasta vuodesta 1985 lähtien. Kirjoittaminen on toiminut terapiana. Rosaäiti hoitaa kaatunutta ja kätensä loukannutta lapsenlastaan. Vanhemmat Luis, 69, ja Rosa, 47, kertovat tavanneensa 24 vuotta aiemmin, ja noita aikoja muistellessaan he kikattavat kuin teinit. Heitä on lähes 25 000. Rosa-äiti on päättänyt jäädä kotiin. Mies arvioi sen arvoksi 25 000 pesoa, noin 8 euroa. Luisia ei kiinnosta muu kuin toimeentulo. Maailman Kuvalehti 3/?2017 23. Kolumbian kansallisarkiston raportin mukaan Kuusilapsinen Ramírez-Sánchezin perhe elättää itsensä kokaviljelyksillä. V iikonlopun aikana tutustumme meidät majoittavaan perheeseen, jossa on kuusi lasta. Kuin vanhojen aikojen muistoksi Luis kaivaa kätköistään yhden kultahipun. uhreista kuolleiksi on tilastoitu 220 000. Luisilla oli jo tuolloin kaksi lasta, Rosalla yksi. Maan sisäisiä pakolaisia on lähes kuusi miljoonaa. ”Jos tulen toimeen ilman kokaa, olen valmis repimään pensaat maasta irti”, mies sanoo. On järkyttävää, että miinoja on ollut keskellä kylääkin. Myöhemmin näemme surmapaikan. Yhdessä he ovat saaneet pojan, nyt kaksivuotiaan Diegon. Carolina on yksi Kolu mbian aseellisen konfliktin uhreista: nuoren tytön elämä päättyi neljä vuota sitten maamiinan räjähtäessä lähellä kotia
”Kahden vuoden aikana muutamme elämäämme. Kylähallitusta johtava Ocaris Areiza istuu pienen kauppansa edustalla ja suostuu juttusille. Aiemmat pormestarit kävivät harvoin, jos kävivät lainkaan. vaa kulhossa maissitaikinaa, josta valmistetaan paikallisia maissileipiä arepoja . ”Tähänastiset muutokset ovat olleet pieniä”, hän sanoo. ”Kylä on ollut valtiovallan hylkäämä ja vasta kaksi vuotta sitten jotain alkoi tapahtua. S issijärjestö Farcin talolla, banaanipuiden suurten lehvien alla, meidät ottavat vastaan miehet, joiden taistelunimet ovat Julian ja Roman. Tämä on yksi perheen tulonlähteistä. Meille aiheutetaan tuhoa yhteisön ulkopuolelta käsin. Tuotteiden markkinointi ja myynti on saatava toimimaan.” Uusi pormestari on osoittanut aitoa mielenkiintoa Pueblo Nuevon asukkaita kohtaan. ”Jos hallitus haluaa tänne kehitystä, meidän on saatava viljakasvien ohella myös karjaa. Siellä missä on kysyntää, olisi kannettava myös vastuuta”, hän sanoo. Mopo on täällä ehdottomasti kätevin menopeli, kun taivallettavana on vain lyhyt matka. Ei ole ihan tavallista, että täällä asuva tyttö pääsee reissulle Eurooppaan. Reissu oli antoisa, vaikka ruoka olikin outoa ja yhteisen kielen puute tuntui hetkittäin epämukavalta. Farcin pataljoonaan numero 36 kuulunut komentaja Roman opettelee uutta rooliaan yhteisönsä johtajana, ei käskyjen antajana. Mopon selässä siirrymme kohti kylän keskustaa. Yksi tärkeä asia on ollut tien avaaminen ja alueen miinanraivaus.” Kaupan ohella Areiza itse viljelee ja omistaa muutaman lehmän. Areizan mielestä kyläläiset ovat hyvin päättäväisiä. Kukaan kyläläisistä ei ole rikastunut sillä, vaan ainoastaan saanut siitä elantoa.” Areiza näkee kokan ja koko huumebisneksen niin valtavana globaalina ongelmana, että on mahdotonta ajatella, että Kolumbia selviäisi haasteista yksin – saati sitten köyhät viljelijät. Äiti ja tytöt heräävät kolmelta aamuyöllä paistamaan arepoja seudun asukkaille, mistä he tienaavat 60 000 pesoa eli noin 20 euroa päivässä. Jauhamisen lomassa Laura juttelee muutaman kuukauden takaisesta Saksan matkastaan. He molemmat kuuluvat Farcin pataljoonaan numero 36. Pueblo Nuevoon saapuessaan hän viipyy useamman päivän. ”Maailmassa vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki. Mutta Laura onkin lahjakas jalkapalloilija. K un perheen tyttäret ovat kukonlaulun aikaan – kirjaimellisesti – lähteneet omalle seremonialliselle reissulleen, on aika keskittyä muihin kyläläisiin. 24 3?/?2017 Maailman Kuvalehti. Koka on tuonut meille vain harmia. Roman on komentaja ja Julian hänen oikea kätensä
Silloisen hallituksen suunnitelma laittomien viljelykasvien pakonomaiseksi kitkemiseksi helikoptereista ruiskutettavan glifosaton avulla kulki nimellä Plan Colombia . Olemme puolustamassa kyläläisiä ja takaamassa, että heitä ei jätetä päätöksenteon ulkopuolelle.” Roman vakuuttaa, että he ovat sataprosenttisen sitoutuneita rauhanprosessiin. Pitkin 2000-lukua käyty huumeiden vastainen sota, jota toteutettiin presidentti Álvaro Uriben oikeistolaisen politiikan ja pitkälti myös Yhdysvaltojen tuella , ei ole tuonut Kolumbiaan Julianin mukaan muuta kuin tuhoa. Koska mitään vaihtoehtoa ei ole tarjottu, viljelijät ovat aina kylväneet siemenet uudelleen. Jotta tämä onnistuisi, välimatka tuottajan ja kuluttajan välissä on saatava nykyistä lyhyemmäksi. Niiden tavoitteena on muuttaa maatyöläisten todellisuutta ja kohentaa heidän elämänsä perusedellytyksiä. Rauhansopimukseen on määritelty, että sissejä on paikalla kolme, samoin hallituksen jäseniä. Rauhansopimukseen kirjattu vapaaehtoisen kokapensaan korvaamisen politiikka saa sissiltä kiitosta. ”Tuo päämäärämme on johtanut valtavaan uhrimäärään. Hänen mukaansa puolisotilaallisten joukkojen idea oli tuhota ja luoda kaaosta. Maassa on järjestetty julkisia anteeksipyyntötilaisuuksia ja sissit ovat olleet mukana etsimässä kadonneita ja taistelussa kuolleiden jäänteitä. Se sai Farcilta paljon kritiikkiä, ja Farc ottikin käyttöönsä järeät aseet: kidnappaukset, maamiinat ja autopommit. Havannassa useaan otteeseen käytyjen rauhanneuvottelujen aikana Farc kieltäytyi vastuustaan uhreja kohtaan. Sissejä kuitenkin huolestuttaa Kolumbian hallituksen edustajien heikko läsnäolo kylähallituksen kokouksissa. Komentaja Roman tuntee alueen ja sen ihmiset hyvin. Olemme puolustamassa kyläläisiä ja takaamassa, ettei heitä jätetä päätöksenteon ulko puolelle.” Maailman Kuvalehti 3/?2017 25 Unohdetun kylän uusi alku. Myös järjestön jäsenet kokivat olevansa uhreja. Farc vaatii alueen maaperän tutkimista. Huumeongelmaa se ei ole poistanut. Se tarkoittaa muutakin kuin visiittejä kokouksissa: konkreettisia tekoja, lupausten pitämistä”, Roman sanoo. Miljoonan peson palkkio kasvien maasta kiskomisesta on kuitenkin komentajan mielestä liian pieni. Vuorilla ikänsä asuneet ihmiset joutuvat kaupungissa eksyksiin. Mies korostaa, että alueen ihmiset eivät halua olla huumekauppiaita. Kolumbian valtiovallan pakkokeinot kokaviljelmien tuhoamiseksi eivät ole koskaan tepsineet, Roman muistuttaa. Meillä ei ole täällä tälläkään hetkellä mitään takeita turvallisuudesta”, Roman sanoo. Neuvottelujen edetessä Farc kuitenkin myöntyi ja lupasi kantaa vastuunsa uhreilleen. T uoreessa rauhansopimuksessa viljelykasvien vaihtoprosessiin on varattu seitsemän kuukautta. Rauhasta neuvoteltiin ilman tulitaukoa, kunnes rauhanneuvottelut raukesivat kokonaan. Tarvitaan paljon enemmän. ”Turvallisuus täällä on hyvin monimutkainen käsite. Täällä asiat pitää rakentaa alhaalta käsin. ”Ihmiset eivät luota instituutioihin. ”Emme koskaan ole kieltäneet, etteikö Farc olisi tuottanut tähän maahan uhreja. ”Kyse on muiden viljakasvien markkinoimisesta ja myynnin takaamisesta.” V uosikymmeniä kyläläisiä on tapettu syytettyinä yhteyksistä sissien kanssa. Roman painottaa, että Farc on perustamisestaan 1964 saakka tavoitellut Kolumbian maaseudun muutosta. Monet ihmisistä ovat kertoneet valmiudestaan siirtyä kahvin tai kaakaon viljelijöiksi. Osa on puhunut maissista, osa sokeriruo’osta. ”Tämä on perinteisesti ollut kahvinviljelyaluetta. ”Hallituksen teknokraatit eivät puhu näiden ihmisten kieltä. Ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Jotkut perheet ovat puhuneet kalanviljelystä, jotkut kanoista”, Julian sanoo. Julian kertoo, että 95 prosenttia kyläläisistä saa elantonsa kokasta. Tähän asti hallitusta on edustanut yksi ihminen, mikä on sisseille ja kyläyhteisölle huono viesti hallituksen sitoutumisen asteesta. Eivät he osaa elää siellä.” Roman ottaa puheeksi Farcin väitetyt uhrit. ”Farcin perustajiin lukeutunut Manuel Marulanda esitti tätä vapaaehtoisen korvaamisen mallia jo 1990-luvulla käydyissä rauhanneuvotteluissa silloiselle presidentille Andrés Pastranalle”, Julian sanoo. A lue on ollut pitkään Kolumbian armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen hallussa. ”Viljelijöiden on saatava tietää, mikä maassa voi ylipäätään kasvaa”, Julian sanoo. Onnistuessaan operaatio olisi paitsi Farcin 1960-luvulta asti penäämä Kolumbian maareformi, myös ainakin osittainen ratkaisu maan monimutkaiseen ja läpeensä korruptoituneeseen huumebisnekseen. Farc vaatii hallitukselta, että kaikki saatavat resurssit on kohdennettava alueellisesti. Farc arvelee alueella toimineen vuosina 20022012 noin 600-800 oikeistolaista sissiä, jotka kuuluvat hallitusta tukeviin joukkoihin. Huumeiden vastaisessa sodassa vuosia käytetty glifosato on yhä maaperässä. Mutta se ei ole ollut ”Ihmiset eivät luota instituu tioihin
Hän sanoo kohdanneensa perheensä kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Sissien vääryyksien anteeksiantaminen ja heidän hyväksymisensä päätöksentekokoneistoon poliittisena puolueena tuntui valtaosasta kolumbialaisista mahdottomalta ajatukselta. He tulevat köyhistä perheistä. Ihmiset ovat väsyneet väkivaltaan. Juleny lähestyi kotikylässään Farcin sotilaita ja teki 16-vuotiaana ratkaisunsa. Hän on oppinut politiikkaa, sairaanhoitoa, ensiapua ja psykologiaa. Samalla sissejä valmistetaan siviilielämään astumiseen. Poliittisten päämäärien saavuttaminen on vaatinut nuo uhrit, valitettavasti. He kysyvät, kuinka entisille sisseille voidaan antaa taloudellista tukea, kun maa on täynnä kunniallisesti käyttäytyviä nuoria, jotka ovat vailla työtä. Yksi heistä on Pueblo Nuevossa tarkkailijana oleva 36-vuotias Liney. Niin ikään vahvistetut kansalliset poliisijoukot turvaavat mahdollisten sabotaasien varalta. Kolumbian historiassa entisille taistelijoille on kuitenkin ennenkin annettu tukea, jotta he eivät palaisi laittomiin toimiin. Juleny on saanut monenlaista koulutusta. Jatkossa teemme muutosta poliittisella tasolla”, naiset sanovat. Mikään taho Kolumbiassa ei ole tutkinut näiden tietojen paikkansapitävyyttä. He ymmärsivät ratkaisuni.” Liney istuu Pueblo Nuevon keskustassa ikätoverinsa Julenyn kanssa. Prosessiin on varattu kuusi kuukautta. Farc on muovannut minua naisena ja ihmisenä”, Juleny sanoo. Ne, joiden elämään konflikti on eniten vaikuttanut, vastasivat kyllä. ”Olen päässyt auttamaan ihmisiä. Hallituksen ja sissien väliseen sopimukseen kuuluu, että jokainen entinen sissi saa kahdeksan miljoonaa pesoa, noin 2500 euroa. Pueblo Nuevossa naiset ovat olleet vajaan vuoden, viime kesäkuusta lähtien. Liney sanoo myös viehättyneensä sisseistä ylipäätään. Luovutetuista aseista tehdään kolme valtavaa rauhanmonumenttia eri puolille maata. Sisseille syntyneet lapset on useimmiten lähetetty siviiliin sukulaisten hoidettaviksi. Tätä varten hallitus on muodostanut turvallisuuskomission, joka tähtää puolisotilaallisten joukkojen purkamiseen. Näin Farciin liittymisessä suuria mahdollisuuksia eikä minun ole tarvinnut katua päätöstäni. Farc aloitti aseidensa luovuttamisen YK:lle viime vuonna 1. ”Olemme nyt täällä, koska meitä tarvitaan takaamassa rauhanprosessin etenemistä. Sisseille annettava taloudellinen tuki on 0,00018 prosenttia budjetista, joka valtiolta menee sodankäyntiin vuodessa, noin 28 miljardia pesoa (9 miljoonaa euroa). Toukokuun loppuun mennessä Farcilla ei siis periaatteessa enää ole aseita. N yt kun sissit ottavat ensiaskeliaan kohti siviilielämää, monet heistä ovat jo tavanneet perheenjäseniään. Tahtoisin tehdä sitä myös tulevaisuudessa, kun siirrymme siviiliin”, Juleny sanoo. Eli Farcin mukaan ottaminen yhteiskuntaan maksaa saman verran, mikä valtiolta kuluu sotimiseen joka viikko. 26 3?/?2017 Maailman Kuvalehti Unohdetun kylän uusi alku. joulukuuta. Sopimuksen mukaan Farcista tulee poliittinen puolue, joka saa valtiollisen tuen kuten muutkin puolueet. Hän korostaa, että Farcin sisällä miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, ja naiset tekevät samoja asioita kuin miehetkin. K olumbialaisessa mediassa puhutaan Farcin sisällä tapahtuvista vääryyksistä ja esimerkiksi seksuaalisesta väkivallasta tai pakkoaborteista. ”Päätös oli yksin minun. YK tarkkailee, että sissien lupaus pitää. Riskinä on, että muut rikollisryhmät ja puolisotilalliset taistelijat ottavat tilanteesta hyödyn. Ei tuollainen määrä ihmisiä voi elää alistettuina tai kidutettuina”, naiset vakuuttavat. Jäi tunne, että perheeni näki minut ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Minusta sissit tekivät kunniakasta työtä Kolumbian hyväksi.” Molemmille naisille Farc on tarjonnut tien kehittymiseen. politiikkaamme. Monet kolumbialaiset kysyvät, kuinka entisille sisseille voidaan antaa taloudellista tukea, kun maa on täynnä kunniallisesti käyttäytyviä nuoria, jotka ovat vailla työtä. Monet kolumbialaiset vastustavat sissien rahallista tukemista. Sissien mukaan väitteet ovat hallituksen kontrolloiman median vääristelemää tietoa, poliittista peliä ja Farcin demonisointia. Apua on tarkoitus antaa vain kaksi vuotta. Molemmat näkivät teini-ikäisinä Farcin tarjoamat mahdollisuudet koulutukseen ja kehitykseen nimenomaan vähävaraisille naisille. Rahan avulla voi perustaa yrityksen ja päästä alkuun ennen kuin löytää opiskelutai työpaikan. ”Juhlat kestivät kolme päivää. ” K un kolumbialaisilta viime lokakuun kansanäänestyksessä kysyttiin, ovatko he valmiita rauhaan, kansan enemmistö vastasi ”ei”. ”Farcin jäsenistä 35 prosenttia on naisia. ”Näin itseni uniformupukuisena sissinä jo 15-vuotiaana ja pidin siitä näystä
Hänelle päämäärä on ollut aina kirkas: maaseudun väestön puolustaminen ja elinolojen kohentaminen. Hän ei pitänyt näkemästään. Epäluulojen sijaan myös sissien arvo nähdään ja heidän ajatuksistaan myös vaikututaan. Meteli, saasteet, päihteet, ihmisiä nukkumassa pahvin päällä, prostituutio. ”En ole koskaan joutunut seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan kohteeksi. Pueblo Nuevon asukkaista 95 prosenttia viljelee muiden tuotteiden lisäksi kokaa. I stumme huikaisevien vuorten keskellä, hengitämme puhdasta maaseudun ilmaa. ”Kolumbia sissijärjestön ulkopuolella on machistinen yhteiskunta. Kestääkö rauha. Sissinä Juleny on saanut tutustua kotiseutuunsa ja sen ihmisiin. Kaikki muu tässä taistelussa on ollut hyvää”, Juleny sanoo. Hän ei halua todistaa sellaista elämää, vaan kehittää mieluummin maaseutua. Tahtoisin antaa heille psykologista tukea.” Iso osa kolumbialaisista on vihdoin avannut silmänsä, Juleny sanoo. Se jättää jälkeen tyhjyyden. Olen nähnyt naisia, jotka sairastuvat mustasukkaisuudesta ja surusta. Vaikka siirtyminen siviiliin pelottaakin, Juleny näkee, että hänellä voisi olla paljon annettavaa toisille naisille. Juleny iloitsee rauhansopimuksesta. ”Me tahdomme muutosta. klo 14.50–15.20 Taiga-lavalla. Vuorilla ja maaseudulla koko aikuisuutensa viettänyt Juleny kertoo hiljattaisesta retkestään Medellinin miljoonakaupunkiin. Kokapensas tuottaa sadon monta kertaa vuodessa. Hänen mielestään Kolumbia tarvitsee sitä ja ansaitsee uuden mahdollisuuden. Rankimpia hetkiä ovat ne, kun toveri kuolee taistelussa. Jos muutos nyt toteutuu, taistelumme on ollut sen arvoinen.” Jutussa esiintyvän kokaviljelijäperheen nimet on muutettu heidän turvallisuutensa takaamiseksi. Maailman Kuvalehti 3/?2017 27. Sissien nimet ovat heidän taistelunimiään. Sota on saanut paljon tuhoa aikaan ja Kolumbian köyhät ovat kärsineet eniten. Keskustelemassa Generación paz -verkkojulkaisun päätoimittaja Katalina Vásquez ja Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen su 28.5. Miltä Kolumbian tulevaisuus näyttää
Sata kertaa parempi maailma! Allianssin, Kepan ja SOSTEn yhdessä toteuttama Järjestö 100 -kampanja esittelee järjestöjen saavutuksia Suomen juhlavuoden kunniaksi. Järjestön toiminnan ansiosta esiEsteetön ympäristö kaikille Pyörätuoli ei enää estä liikkumista julkisissa tiloissa. Nykyään pyörätuoli ei enää estä liikkumista julkisissa tiloissa. Olemme vaikuttaneet aikoinaan lainsäädännön paranemiseen ja nyt taas olleet estämässä lainsäädännön heikentämistä”, Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä kertoo. Olemme kannelleet, kirjelmöineet, pitäneet mielenosoituksia ja tavanneet niin poliitikkoja kuin virkamiehiä yli 40 vuoden ajan esteettömyyden ajamiseksi. Järjestöt tekevät tärkeää työtä lähellä ja kaukana: ajavat esteetöntä liikkumista vammaisille ja tuottavat perunaa Pohjois-Korean ruokapulaan. ”Esteettömyys on ihmisoikeus. Esteetön pääsy julkisiin rakennuksiin on vaatinut vuosia vai kuttamistyötä vammaisten oikeuksia ajavilta järjestöiltä. M EE R I KO U TA N IE M I 28 3?/?2017 Maailman Kuvalehti
Kynnys ry on vuonna 1973 perustettu, eri tavoin vammaisten ihmisten perusja ihmisoikeusjärjestö. ”Tulevaisuuden hankkeista esimerkiksi niin Raide-Jokerin kuin Tampereenkin ratikat tulevat laituritasoon niiaamalla”, Könkkölä kertoo. Nykyään melkein kaikkiin juniin, Helsingin busseihin sekä raitiovaunuihin on esteetön pääsy. Hänen tarinansa nähtiin muun muassa Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen tv-sarjassa Pahan jälkeen. Lisäksi esteetön pääsy on tehty mahdolliseksi lukuisiin kouluihin ja kirkkoihin. merkiksi sellaisia julkisia rakennuksia kuin Ateneum, Helsingin Kaupunginteatteri, Kansallisteatteri ja Kansallismuseo on korjattu esteettömiksi. Noora Västinen on tehnyt vammaisuutta monin tavoin näkyväksi valtakunnallisessa mediassa. Vanhojen rakennusten korjaaminen esteettömäksi voi olla joskus haastavaa, mutta uusissa hankkeissa esteettömyyden vaatimusten on täytyttävä. Maailman Kuvalehti 3/?2017 29. Tärkeää tasa-arvon toteutumisen kannalta on myös esteetön pääsy julkisiin liikennevälineisiin. Järjesto100-valokuvanäyttely esittelee järjestöjen saavutuksia Helsingin Kaisaniemessä Mahdollisuuksien tori -teltassa 27.-28.5
Kansainvälinen tyttöjen päivä 11. Joulukuussa 2011 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 11. Planin lastenhallituksen tytöt astuvat tuolloin päiväksi poliittisten, taloudellisten ja liike-elämän johtajien saappaisiin. YK:n mukaan maan vuosittainen ruokavaje on edelleen noin miljoona tonnia vuodessa. Köyhimpien tilanne Pohjois-Koreassa on vaikea, kun maan ruokavarastot ehtyvät elo-syyskuussa. laan eriarvoisesti. M EE R I KO U TA N IE M I FI D A 30 3?/?2017 Maailman Kuvalehti. Tuonti on välillä katkennutkin, kun perinteiset avustajamaat ovat vetäytyneet. lokakuuta muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Fida on toteuttanut siemenperunahanketta maan luoteisosassa vuodesta 2001 yhteistyössä Pohjois-Korean maatalouslaboratorion ja viiden osuuskuntatilan kanssa. Maa ohjailee ruoantuotantoa määrällisillä tavoitteilla, minkä vuoksi juuri satoisuus on ollut toivottava ominaisuus perunalajikkeille. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1998. päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi. Tytöt ansaitsevat oman päivänsä, koska heidän asemansa ei ole saanut riittävästi huomiota muina teemapäivinä, kuten kansainvälisenä naistenpäivänä. Tänä vuonna Plan järjestää Tyttöjen päivänä ”Girls takeoverin” ympäri maailmaa, myös Suomessa. Kansainvälinen tyttöjen päivä kannustaa toimintaan, jotta kaikki maailman tytöt saisivat poikien kanssa tasa-arvoisen mahdollisuuden toteuttaa kykyjään. Lastenoikeusjärjestö Plan International on ajanut kansainvälistä tyttöjen päivää parantaakseen tyttöjen tasa-arvoisia oikeuksia. Fida International on vuonna 1927 perustettu Suomen helluntaiseurakuntien lähetysja kehitysyhteistyöjärjestö. ”Tyttöjen päivä on tärkeä muistutus siitä, että tyttöjä ja poikia kohdelYli satatuhatta pohjoiskorealaista on saanut perunasta avun vuoden pahimpaan pula-aikaan. Fidan hanke on ollut strategisesti loistava, vaikka se onkin epätyypillinen”, ulkopuolinen arvioija Kari Leppänen toteaa. Toisin kuin monet muut järjestöt, Fida on saanut luvan toimia myös maaseudulla. Ensimmäistä kansainvälistä tyttöjen päivää vietettiin vuonna 2012. Itselleni on tärkeää, että olemalla mukana tyttöjen päivässä pystyn saamaan tyttöjen tilanteen ihmisten tietoon”, kertoo Planin vapaaehtoinen Mika Suojanen Turusta. Plan International Suomi on osa kansainvälistä Plan Internationalia, joka on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. ta keinoista taistella köyhyyttä vastaan. Sopivat lajikkeet on onnistuttu löytämään yhteistyössä eurooppalaisten kanssa. Tyttöjen päivästä on tullut yksi Planin kansainvälisen Koska olen tyttö -liikkeen tavoitteista. Fida on osaltaan onnistunut pienentämään Pohjois-Korean riippuvuutta ruoantuonnista. Tänä aikana alueen perunasadot ovat kasvaneet kahteen satoon vuodessa. Perunaa Pohjois-Korean ruokapulaan Pohjois-Korea säätelee järjestöjen toimintaa maassa monin säädöksin. Tyttöjen tarpeet ovat myös erilaisia kuin aikuisten naisten. Fida International on kehittänyt maanviljelyä maan pohjoisosissa jo 16 vuotta. Tyttöjen koulutuksen parantaminen on tutkitusti yksi parhaisTyttöjen oikeuksien puolella ”Vuosina 2009-2016 ruoan saatavuus heikkeni, ja samaan aikaan ulkopuolinen apu väheni jyrkästi. Erityisesti tytöt kärsivät lapsija pakkoavioliitoista, teiniraskauksista ja kouluväkivallasta
Kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin 1920, Suomessa oli noin miljoonaa lasta, joista suurin osa kärsi puutetta. Äitiyspakkauksen edeltäjä oli syntynyt. Sieltä varat ohjataan Keniaan, missä hankkeen toteuttaa Taksvärkki ry:n paikallinen kumppanijärjestö Undugu Society. Järjestöjen saavutuksia on koottu sivustolle www.jarjesto100.fi. Osastot valmistivat mallien pohjalta lisää vaatteita kiertokoreihin, joita lainattiin vähävaraisiin perheisiin. Leander vietti Taksvärkki-päivänsä tekemällä töitä lähikaupassa kavereidensa Eveliina Smirnovan ja Fanny Klemmin kanssa. ”Yksi päivä töitä on tosi pieni vaiva ja sehän on kivaa vaihtelua koulunkäynnille”, tuumii 14-vuotias Daniela Leander. Lahjoituksena saaduista materiaaleista valmistettiin mallivaatekertoja, jotka toimitettiin paikallisosastoille. Sen jaosta vastaa Kela, ja lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen. Päivän työllä Kenian katulapset kouluun M EE R I KO U TA N IE M I Järjestö??100 Allianssin, Kepan ja SOSTE:n yhteistyönä tekemä kampanja, joka esittelee suomalaista kansalaisjärjestötoimintaa sadan vuoden ajalta. Seuraa somessa: #järjestö100 #parempimaailma #onsaatuaikaan #muutoksentekijät Maailman Kuvalehti 3/?2017 31. Tarjoamalla neuvontaa pienten lasten hoidossa Ylppö halusi parantaa lasten elinolosuhteita ja vähentää imeväisyyskuolleisuutta. Aleksis Kiven koulun Taksvärkkipäivä järjestettiin tänä vuonna heti joululoman jälkeen. ”Me hyllytettiin tuotteita ja siivottiin paikkoja. Tänä vuonna Taks värkkikampanjan tuotolla tuettiin katulasten pääsyä kouluun. Kampanjoiden avulla suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat siis ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Sosiaalija terveyshuoltoa vasta rakennettiin, kun MLL:n perustajiin kuulunut ylilääkäri, professori Arvo Ylppö toi neuvolatyön idean Saksasta Suomeen. Yksi päivä muutokseen -kampanjassa tuetaan katulapsia Keniassa pääsemään kouluun ja ammattiin sekä ehkäistään jo varhaisessa vaiheessa lasten päätymistä kadulle. Taksvärkkiin osallistuvien oppilaiden työnantaja maksaa nuorten päivän työstä kertyneen palkan suoraan Taksvärkki-kampanjan tilille. MLL on avoin, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Nykyisin Suomen neuvolatoiminta on maailman huippua ja äitiyspakkauksista on tullut kansainvälinen sensaatio. M LL Kenian kaupungeissa elää kymmeniä tuhansia katulapsia. Oli kiinnostavaa nähdä, millaista on olla kaupassa töissä”, tytöt kertovat. Taksvärkki ry perustettiin vuonna 1989 jatkamaan Taksvärkki-toimikuntien työtä. Äitiyspakkaus on maailmanlaajuisesti uniikki keksintö ja siksi se on saanut paljon myös kansainvälistä julkisuutta. Meeri Koutaniemen kanssa tehty valokuvanäyttely kiertää eri puolilla maata. Kun vaatteet jäivät pieniksi, perheet palauttivat korit ja ne lainattiin eteenpäin. MLL aloitti myös mallivaatekertojen valmistamisen 1922 auttaakseen köyhiä perheitä. luokka. Mukana auttamassa oli myös Aleksis Kiven koulun 8. Maaliskuun lopulla kahdeksasluokkalaiset palasivat globaalikasvatuksen pariin vielä työpajoissa. Kolme kaverusta arvostavat mahdollisuutta antaa oman panoksensa kehitysavulle ja saada itse työkokemusta. Äitiyspakkauksen mallimaaksi Sata vuotta sitten joka kolmas suomalaislapsi kuoli vauvana. Suomeen taksvärkkikeräys ennätti Ruotsista vuonna 1967, jolloin koululaisja opiskelijajärjestöt keräsivät rahaa Peruun. Vuodesta 1949 lähtien jokainen odottava äiti on voinut saada äitiyspakkauksen
Jos olet ollut mukana vaikkapa vanhempainyhdistyksen toiminnassa tai kylätalon kunnostustalkoissa, olet osallistunut kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Järjestöjen lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimijoita ovat mm. Lähde: CIVICUS Monitor 4/2017 1 Mikä kansalaisyhteiskunta. Vapaa kansalaistoiminta on ihmisten aktiivista toimintaa yhdessä ja yhteiseksi hyväksi. Jotta kansalaisyhteiskunnalla on tilaa toimia, ihmisillä täytyy olla yhdistymis-, kokoontumisja ilmaisunvapaus. Kansalaisyhteiskunnassa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan. Ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ei ole demokraattista hallintoa, joka edellyttää, että ihmisillä on mahdollisuus yhteiskunnalliseen toimintaan ja he voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. KANSALAIS YHTEISKUNTA. 4 Missä kansalais yhteiskunnan toimintaa rajoitetaan. MIKÄ ON Tällä palstalla teemme vaikeasta helppoa. Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut 170 maassa (harmaalla merkityt). Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunta on valtiosta ja markkinoista erillinen, vapaa ja moniääninen tila, jossa kansalaiset toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta. yhteiskunnalliset liikkeet, yhdistykset ja aktivistiryhmät. Ilman kansalaisyhteiskuntaa ei olisi niitä ideoita, toimintoja ja keksintöjä, joilla on ollut suurempaa tai pienempää merkitystä ihmisille ja yhteiskunnille – tällaisia ovat esimerkiksi naisten äänioikeus, asiakaslähtöisten terveyspalveluiden kehittäminen tai siivouspäivä. Ilman kansalaisyhteiskuntaa ihmisoikeuksien toteutuminen heikkenee. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyön tekemistä, järjestötyötä, vaikuttamista päätöksentekoon tai vaikka keskustelun käymistä lehden mielipideosastolla tai verkossa. Kansalaisyhteiskunnan ytimessä on myös vapaa kansalaistoiminta, jota ei tehdä järjestöissä tai yhdistyksissä. 2 1 3 5 Mitä toiminnan rajoittamisesta seuraa. 2 Keitä siihen kuuluu. 32 3?/?2017 Maailman Kuvalehti MAAILMANSELITYS
Lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan, vaikkapa maahanmuuttajan tukihenkilöksi tai järjestämään ilmastotempausta. Erilaisia ja eritasoisia toimintatapoja on lukuisia ja niistä on helppo löytää juuri itselle sopiva. . . 6 Mitä minä voin tehdä. Peukuttaa, kommentoida ja jakaa uutisia, artikkeleita ja blogeja, jotka puhuvat globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. 1 1 1 1 1 Lainsäädäntö ja sääntely Pelottelu Väkivalta Ratsiat Kidnappaukset Rahoituksen väheneminen Kambodžassa kansalaisyhteiskunnan tila on rajoitettu. Voit esimerkiksi: Maailman Kuvalehti 3/?2017 33. 3 Miten kansalaisyhteiskuntaa rajoitetaan. . . Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mielenilmausten järjestäminen ja ihmisoikeuksien vaatiminen on Kambodzhassa vaikeaa ja jopa vaarallista. Vaikuttaa ja vaatia vastuunkantoa seuraamalla päättäjien toimintaa ja esittämällä heille kysymyksiä, vaikka sähköpostilla tai Twitterissä. . Teksti Kirsi Koivuporras-Masuka • Kuvitukset Teemu Kumpulainen TO V E SE LI N Kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen tarkoittaa sitä, että ihmisten yhteiskunnallista toimintaa rajoitetaan tai esimerkiksi vain tietyn ideologian tai poliittisen arvopohjan mukaista toimintaa sallitaan. Kepa tukee kambodžalaista järjestöjen kattojärjestöä Cooperation Committee for Cambodiaa (CCC), joka tekee vaikuttamistyötä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten ja -vapauden turvaamiseksi. Seurata ja osallistua keskusteluun kansalaisyhteiskunnan tilasta somessa tunnisteilla #kansalaisyhteiskunta #civicspace . Järjestää vaikka kaupunginosajuhlat, puistopiknikin tai lukupiirin, joka tuo eritaustaiset ihmiset yhteen keskustelemaan vaikka pakolaispolitiikasta, edistämään kasvissyöntiä tai juhlimaan moninaisuutta. Liittyä jäseneksi kansalaisjärjestöön tai tukea järjestöjen toimintaa lahjoittamalla rahaa. KANSALAIS YHTEISKUNTA
Maailman Kuvalehti 3/?2017 35. Toinen piirre, joka yhdistää muita auttavia ihmisiä, on Helkaman mukaan rohkeus. Filosofi Martha Nussbaum onkin muistuttanut, kuinka olennaisia humanistiset, taideaineet ja luova toiminta ovat empatian oppimisessa. ”He eivät kuitenkaan tunne olevansa mitenkään erityisiä, vaan halu auttaa on luonnollinen osa heidän minuuttaan.” Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan lehtorin Sanna Ryynäsen mukaan positiivinen suuttumus on aktivismissa keskeinen voima. Hän siteeraa Ranskan vastarintaliikkeen veteraani Stéphane Hesseliä, joka on sanonut ”kun jokin suututtaa kuten natsismi suututti minua, ihmisestä tulee vahva ja asialleen sitoutunut militantti.” Kysymys siitä, mikä saa ihmiset toimimaan muiden hyväksi, olisi Ryynäsen mukaan hedelmällisempää kääntää nurinpäin. . . ”Hän ei osannut tai halunnut asettua muiden asemaan. Heillä oli myös vahva velvollisuudentunne toimia.” Helkaman mukaan empatiaan tarvitaan aina mielikuvitusta. Mielikuvitus saa ihmiset auttamaan Miksi toiset auttavat ja toiset eivät. Selvitimme auttamisen motiiveja. Natsien käskyjä toteltiin muun muassa tehokkuuden ja kuuliaisuuden nimissä. ”Kiinnostavaa on se, että SS-everstiluutnantti Adolf Eichmann odotti monesti, että vastarinta juutalaisten joukkotuhoa kohtaan olisi suurempaa, ja oli hämmentynyt, kun niin ei ollutkaan. Kun Nelson Mandelan kaltaisia moraalisia esikuvia tutkittiin, kävi ilmi, että he uskaltavat poiketa muista sekä toimia tarpeen vaatiessa vastoin vallitsevia sääntöjä. Samat kysymykset ovat relevantteja myös tässä ajassa: pysähdymmekö ajattelemaan, mitä vaikkapa Suomen maahanmuuttopolitiikassa tapahtuu. . ”Pitäisi ehkä kysyä mieluummin, miksi ihmiset eivät ryhdy vastarintaan ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden edessä.” Filosofi Hannah Arendtin kuuluisa vastaus kysymykseen on pahan arkipäiväisyys. Mitkä ovat niitä asioita, joihin sopeudumme nyt hiljaa. Hänen työnsä oli helpompaa kuin mitä hän oli ajatellut.” Eichmann oli ihminen, joka ei Arendtin tulkinnan mukaan pysähtynyt miettimään mitä teki. Moraaliajatteluun ja -arvoihin erikoistunut Helkama kertoo klassikkotutkimuksesta, jossa vertailtiin juutalaisia pelastaneita saksalaisia niihin maanmiehiinsä, jotka päättivät olla auttamatta. Teksti Venla Pystynen Kuvitus Teemu Kumpulainen E mpatia, mielikuvitus ja rohkeus – nämä piirteet yhdistävät sosiaalipsykologi Klaus Helkaman mukaan ihmisiä, jotka ovat valmiita toimimaan muiden hyväksi. Mitkä ovat niitä asioita, joihin sopeudumme nyt hiljaa, ja joissa emme pian enää huomaa mitään väärää?” Ryynänen kysyy. Propagandasta huolimatta he näkivät juutalaiset samanlaisina ihmisinä kuin mitä he itsekin olivat. Ne kasvattavat meidät kykeneväisiksi asettumaan toisen asemaan. ”Yksi yhteinen piirre juutalaisia pelastaneilla ihmisillä oli empatia: he tunsivat myötätuntoa muitakin kuin oman ryhmänsä jäseniä kohtaan
Hän on tehnyt ihmisoikeustyötä Rauhanliitossa Meksikon alkuperäiskansojen puolesta jo 11 vuotta. K un kirjailija Laura Gustafsson, 33, oli yhdeksänvuotias, hän näki televisiosta dokumentin, jossa sikaa ammuttiin päähän. Ensin ajattelin, että se on eläinrääkkäystä, mutta sitten tajusin sen olevan ihan normaalia.” Niin liha saatiin lautaselle. Sen piti olla ihan tavallinen turistimatka pankkivirkailijana työskennelleelle ja vähän Latinalaisen Amerikan tutkimusta opiskelleelle naiselle. Nämä ovat niukasti elämisen mestareita, ja tuota taitoa länsimaissakin tarvitaan, kun ilmastonmuutos vaatii rakentamaan elämän omavaraisemmaksi. Mononen-Matias opiskeli lisää, matkusti Meksikoon monta kertaa uudelleen, tapasi aktivisteja ja maisteli heinäsirkkoja sekä magey -kaktuksesta tehtyä mezcal -viinaa uusien ystäviensä kanssa. Vuonna 2009 Mononen-Matias jätti työnsä, myi asuntonsa ja lähti Oaxacaan ihmisoikeustarkkailijaksi ja konfliktintutkijaksi. Kun hän palasi Suomeen, kertomukset vääryyksistä eivät jättäneet rauhaan. ”Se on järkyttävää, mutta periksi ei saa antaa – se olisi väärin niitä kohtaan, joilla ei ole vaihtoehtoja.” ”Kohtalomme nivoutuvat globaalissa maailmassa yhteen.” 36 3?/?2017 Maailman Kuvalehti. Cáceres halusi Suomen valtion omistaman kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin vetäytyvän Hondurasissa rahoittamastaan vesivoimalahankkeesta, joka tuhosi Cáceresin johtaman lenka-intiaanien järjestön COPINH:in mukaan heidän pyhän jokensa Gualcarquen. Työ pankissa alkoi tuntua merkityksettömältä. Se ei mahtunut Gustafssonin oikeustajuun. Aiemmin hän ei ollut nähnyt kenenkään kuolevan. Se oli Gustafssonin ensikosketus tuotantoeläinten todellisuuteen. Mononen-Matias sai kuulla alkuperäiskansaan kuuluvien ihmisten murhista, pidätyksistä ja kidutuksesta sekä paikallishallinnon korruptiosta Oaxacan maakunnassa. ”Muistan, miten sian ruumis nytkähteli” Kirjailija Laura Gustafssonin tekee töitä sen puolesta, ettei eläimiä pidetä käyttöesineinä. Hän oli puhunut Cáceresin kanssa Skypessä vain pari päivää ennen ampumista ja järjestellyt tämän tuloa Suomeen. Suomessa hän perusti Rauhanliittoon Meksiko-ryhmän ja alkoi sen koordinaattoriksi. Sitten valtavaa matkalaukkua tarjoutui kantamaan hostellin rapuissa mies, joka sattui olemaan ihmisoikeusasianajaja. ”En voi sietää epäreiluutta” Lomamatka Meksikoon teki Meri Mononen-Matiaksesta alkuperäiskansojen puolustajan. Mutta Gustafssonille valinta oli selvä: hän ei halunnut osallistua elävien olentojen hyväksikäyt”Heillä on läheinen ja kunnioittava suhde luontoon, ja he elävät aiheuttamatta vahinkoa ympäristölleen.” Mononen-Matias ajattelee, että länsimailla olisi paljon opittavaa alkuperäiskansoilta. ” S uomessa on vaikeaa innostaa isoja kansanjoukkoja kamppailemaan kaukaisen maan hyväksi”, Meri Mononen-Matias, 49, sanoo. Hän päätti ryhtyä ensin kasvissyöjäksi, sitten 15-vuotiaana vegaaniksi. Vuoristoisella alueella matkustaessaan Mononen-Matias tunsi voimakasta yhteenkuuluvuutta maata viljelevän alkuperäisväestön kanssa. Finnfund jäädyttikin lopulta rahoituksen, mutta vasta kun toinenkin COPINH-aktiivi oli tapettu. Se oli aikaa ennen härkistä ja nyhtökauraa, joten Gustafsson sai syödä mäntsäläläisessä koulussa lähinnä näkkileipää. Yksi aktivismin synkistä hetkistä oli, kun Mononen-Matias sai kuulla hondurasilaisen ympäristöaktivistin ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajan Berta Cáceresin murhasta. Mononen-Matias toi Cáceresin aikuisen tyttären ja muun lenka -delegaation Suomeen kertomaan patohankkeen ongelmista. ”Muistan, miten sian ruumis nytkähteli. ”Auta meitä, kerro maailmalle, mitä täällä tapahtuu”, oaxacalaiset pyysivät häneltä, mutta Mononen-Matias mutisi olevansa vain turisti. Nainen on kuullut monesti ihmettelyä, miksi hän haluaa käyttää vapaa-aikansa maapallon toisella puolella asuvien ihmisten auttamiseen. Mononen-Matiakselle vastaus on kuitenkin selvä: ”Kohtalomme nivoutuvat globaalissa maailmassa yhteen.” Ensimmäisen kerran Mononen-Matias matkusti Meksikoon 2006
H EI KK I SA U KK O M A A / LE H TI KU V A Maailman Kuvalehti 3/?2017 37. Tarkoituksena oli tukea nuorten vapautumista sortatöön. Ryynänen kirjoitti yhdessä Juha Suorannan kanssa kirjan Taisteleva tutkimus , joka julkaistiin vuonna 2014. Samasta syystä Gustafssonista tuli runsaan vuosikymmenen kuluttua kirjailija. Pystynkö oikeasti vaikuttamaan. Y ritänkö esittää hyvää ihmistä. ”Moni oli ollut mukana huumekaupassa. Pojat kertoivat arkipäiväisesti siitä, kuinka olivat tappaneet ihmisiä.” Lapset ja nuoret elivät olosuhteissa, joissa heillä ei ollut juuri tilaa unelmoida paremmasta, mutta kansalaisjärjestön toiminnan ytimessä oli toivon pedagogiikka. Näitä kysymyksiä Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan lehtori Sanna Ryynänen pohti vuonna 2004 Brasilian Salvadorissa, jossa hän teki vapaaehtoistyötä katulapsia auttavassa Projeto Axé -kansalaisjärjestössä. ”Yhteiskunnallisiin epäkohtiin tarttuvaa taistelevaa tutkimusta tarvitaan muun aktivismin rinnalla enemmän kuin koskaan.” vissa olosuhteissa syntyneistä ajatteluja toimintamalleista, jotka kavensivat heidän mahdollisuuksiaan hyvään elämään. Ryynänen kuuli teinien elämästä asioita, joita oli nähnyt aiemmin vain elokuvissa. Mutta mielestäni tässä ajassa yhteiskunnallisiin epäkohtiin tarttuvaa taistelevaa tutkimusta tarvitaan kaikenlaisen muun aktivismin rinnalla enemmän kuin koskaan.” ”Kokemukseni eivät jättäneet minua rauhaan” Brasilialaiset katulapset herättivät sosiaalipedagogi Sanna Ryynäsen muuttamaan maailmaa taistelevan tutkimuksen avulla. Nuoret puhuivat yhteiskunnasta jonain sellaisena, joka on jossain muualla. Viimeksi hankkeen nimissä toteutettiin Epäihmisyyden museo, jossa koko eläimen käsite kyseenalaistettiin. ”Monista on epämukavaa myöntää, että muutkin olennot kuin ihmiset ovat tuntevia ja tarvitsevia, ja että eläinten hyväksikäyttöön ei ole muuta oikeutusta kuin vahvimman oikeus ja välinpitämättömyys”, Gustafsson sanoo. Se oli rikkaita ja minua, valkoista eurooppalaista varten, mutta ei heitä.” Brasiliassa Ryynänen törmäsi akateemiseen taistelevaan tutkimukseen, jonka mukaan yliopistojen ja tutkijoiden tulee olla yhteiskunnallista tasa-arvoa edistäviä radikaaleja toimijoita. Ne, jotka tekevät jotain oikeudenmukaisemman maailman edistämiseksi, tekevät sitä usealla saralla.” Hän itse on tajunnut, miten syvästi ihmisoikeudet ja muiden eläinten oikeudet ovat yhteydessä toisiinsa. ”Akateemisessa maailmassa eletään haastavia aikoja, ja ihmiset pelkäävät omien työpaikkojensa puolesta. Taiteilija Terike Haapojan kanssa hänellä on Toinen historia -projekti, joka on kirjoittanut historiaa uusiksi muun muassa naudan näkökulmasta. Taisteleva tutkimus on kantaa ottavaa, toimintalähtöistä ja osallistuvaa. Ryynänen toivoo, että Taisteleva tutkimus toimisi muutosvoimana ja tasa-arvon edistäjänä myös Suomessa. Sekä kirjoissaan että muissa taideprojekteissaan hän onkin käsitellyt eri lajien välisen tasa-arvon tärkeyttä ja oikeudenmukaisuutta. Monesti moraalisesti oikein toimimisen esteenä on kirjailijan mukaan se, ettei ihminen pysty tunnustamaan tekevänsä väärin siitä seuraavien tunnontuskien takia. Sama tehokkuuden ja hyödyn vaatimus yhteiskunnassa johtaa niin lääketokkurassa likaisissa vaipoissa makaaviin vanhuksiin kuin tehomaatalouteenkin. ”Salvadorissa koin konkreettisesti, mitä tarkoittaa, kun koko yhteiskunnan toiminta perustuu äärimmäisen eriarvoistaviin rakenteisiin. ”Yleensä nämä ihmiset eivät pistä itse tikkua ristiin muiden kuin itsensä eteen. ”Sitä ohjaa ajatus siitä, että ainakin yhtä tärkeä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tehtävä kuin esittää erilaisin menetelmin kerättyjä, analysoituja ja tulkittuja empiirisiä havaintoja ja ’tosiasioita’, on tuottaa uusia ideoita ja ajatuksia siitä, millaisia ihmiset ja yhteiskunnat voisivat olla”, Ryynänen ja Suoranta kirjoittavat. Samasta syystä moni eläinaktivisti kuulee kuittailua siitä, että heidän pitäisi ajaa mieluummin vaikkapa vanhusten asiaa
Tuomiotaan siellä kärsii kuitenkin lähes 2 000 naista. ILOPANGON NAISET El Salvadorissa sijaitseva Ilopangon naisvankila on mitoitettu noin kahdellesadalle vangille. Teksti Maija Salmi Kuvat Meeri Koutaniemi X X X X X X X X X X 38 3?/?2017 Maailman Kuvalehti K U V A R E P O R TA A S I
Maailman Kuvalehti 3/?2017 39
Porttien toisella puolella vankila-alue näyttää kuitenkin idylliseltä. Kaikille ei riitä sänkyjä, vaan osa nukkuu lattialla sänkyjen alla ja jotkut jopa vessassa”, kertoo petoksesta tuomittu Gloria Maria Aguirre, 50. ”Fatima on todella älykäs tyttö. Aguirrekin tuomittiin omien sanojensa mukaan perusteettomasti. Tällä hetkellä Ilopangossa on kuitenkin poikkeusluvalla Fatiman lisäksi viisi lasta. ”Olot ovat kaameat eikä ruokaa ole aina tarpeeksi”, Reynaldo toteaa ja tähyilee porttien suuntaan. Yleensä se tarkoittaa sitä, että vangit eivät koskaan saa niitä”, Reynaldo sanoo. Fatima on syntynyt vankilassa ja se on ollut aina hänen kotinsa. Tavallisella osastolla vangit viettävät päivänsä ympyränmuotoisessa aitauksessa. Aina edes ruokalähetyksiä ei anneta viedä perille. Ilopango sijaitsee noin neljänkymmenen kilometrin päässä maan pääkaupungista San Salvadorista. El Salvadorin lakien mukaan lapset saavat asua äitiensä kanssa vankilassa viisivuotiaiksi asti. Vankila voi monen mielestä vaikuttaa karulta kasvuympäristöltä, mutta luulen, että täällä hän on saanut turvatumman lapsuuden.” Sofia on kirjoittanut yhdessä Fatiman kanssa kirjeen, johon on listattu Fatiman ajatuksia. Kun portit avataan, omaiset käyvät läpi tarkan seulan. Onneksi en silloinkaan joutunut syömään sitä, sillä sukulaiseni toivat minulle ruokaa vierailupäivinä ja säästin sitä”, Sofia kuvailee. Hän tappoi miehen, joka hyökkäsi hänen kimppuunsa”, kertoo 48-vuotias Reynaldo, joka tuo vaimolleen ruokaa ja hygieniatarvikkeita vankilaan joka viikko. Tuomiot ovat El Salvadorissa tavallisesti pitkiä ja suurin osa vangeista kärsii vähintään 8-10 vuoden vankeusrangaistusta. ”Olen syytön, eikä minua vastaan ole edes todisteita.” Naisia rangaistaan pidemmillä tuomioilla kuin miehiä. Huonoimmassa asemassa ovat vangit, joiden paikka on pihamaalle sijaitsevan portin takana. Keltaisiin paitoihin pukeutuneet vangit ovat pystyttäneet pihamaalle katukeittiöitä ja ruoan tuoksu täyttää ilman. Hänen äidillään on vielä tuomiota jäljellä”, Sofia sanoo. He ovat niin sanotussa avovankilavaiheessa, mihin kuuluu oikeus oleskella isolla pihamaalla ja mahdollisuus tehdä ruokaa. Ahtaus on vankiloissa arkipäivää. Sitä ennen Ilopangossa asui äitiensä kanssa satoja lapsia. Sofia pitää huolta tytöstä sillä aikaa, kun Fatiman äiti tekee katukeittiössä ruokaa. Oikeastaan pian viisivuotiaan Fatiman ei enää kuuluisi olla Ilopangossa, sillä vuonna 2016 alle viisivuotiaiden lapset äiteineen siirrettiin toiseen yksikköön. Sekä Fatiman äiti että Sofia on tuomittu huumeiden salakuljetuksesta. Kaikesta on pulaa, eivätkä vangit pärjää ilman omaisten tavaralähetyksiä. El Salvador on maailman väkivaltaisin ei-sotatilassa oleva maa, ja kaikki sen vankilat ovat ylikansoitettuja. Pyydän Jumalalta, ettei minua eroteta koskaan äidistä.” Fatiman toive ei tule toteutumaan. Usein ruoka oli pilaantunutta ja siinä oli esimerkiksi matoja. Myös rikosten tutkinta on maassa puutteellista. ”Tykkään olla täällä”, Fatima sanoo ujosti istuessaan Sofia Chavezin, 35, sylissä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kaltereiden takana on satoja, ellei tuhansia syyttömiä. Lähes kaikilla jonottajilla on mukanaan muovipussit, jotka on täytetty vessapaperilla ja elintarvikkeilla. Molemmat istuvat kymmenen vuoden tuomiota. Osa vangeista pääsee viikonloppulomille kotiin. ”Minun noin 20 neliömetrin kokoisessa sellissäni on 55 vankia. ”Ennen avovankilavaiheeseen pääsemistä työskentelin vankilan sisällä ruoanjakelijana. Suurin osa Ilopangon vangeista kärsii tuomiotaan luottamusvaihetta suljetummissa oloissa. 40 3?/?2017 Maailman Kuvalehti. Aitaus on pieni ja vankeja niin paljon, etteivät kaikki mahdu sinne edes istumaan. Pihamaan nurkassa pestään pyykkiä ja pyykkinarujen välissä juoksee Fatimaksi esittäytyvä pieni tyttö. ”Fatima ei vielä tiedä, että hän joutuu pois vankilasta viisi vuotta täytettyään. Fatiman äidin ja Sofian tilanne on kuitenkin hyvä muihin Ilopangon vankeihin nähden. Kirjeessä lukee: ”Kiitos, että saamme vankilaan ruokaa ja tavaroita sukulaisilta. Tilastojen mukaan naisia rangaistaan samoista rikoksista El Salvadorissa pidemmillä tuomioilla kuin miehiä. Niille on täällä tarvetta, sillä ylikansoitettu naisvankila on kuuluisa syömäkelvottomasta ruoasta ja puutteellisesta hygieniasta. ”Vaimoni on ollut vankilassa nyt puolitoista vuotta. J o aamuyhdeksältä vankilan eteen on kertynyt jono. ”Joskus vartijat sanovat, että he toimittavat tavarat vangeille
klo 16-16.30. Aina edes normaalit tuomiset eivät läpäise vartijoiden seulaa. Tuliaiset käydään läpi tarkkaan. Maailman Kuvalehti 3/?2017 41. Tuomio on El Salvadorissa erittäin harvinainen. Adriana Sandoval Zelaya, 32, kärsii kolmen vuoden tuomiota seksuaalisesta häirinnästä. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja Maija Salmi kertovat Ilopangon naisista kuvin ja sanoin Taiga-lavalla la 27.5. Minut tuomittiin, koska hänellä on poliittista vaikutusvaltaa.” Omaiset tuovat ruokaa ja hygieniatarvikkeita. ”Jätin poikaystäväni ja hän kosti nostamalla syytteen seksuaalisesta häirinnästä
42 3?/?2017 Maailman Kuvalehti
Moni heistä on saanut tuomion jengiin kuuluvien lasten tai lastenlastensa suojelemisesta. OEA:n raportin mukaan El Salvadorin vankiloiden kapasiteetti ylittyy 299 prosentilla. Vangit valmistavat joulukoristeita. Juhlapäivät ovat monille vangeille raskaita, sillä kaikkien omaiset eivät enää halua olla tekemisissä vankilaan joutuneen naisen kanssa. Harvalla on mahdollisuus nukkua sängyssä ylikansoitetussa vankilassa. Yli 60-vuotiaat vangit eivät ole Ilopangossa harvinaisuus. Tuomiot abortista ovat ankaria, yleensä vähintään 20 vuotta. Harkituksi murhaksi katsottu kesken meno voi tuoda naiselle jopa 50 vuoden tuomion. Luku on maailman korkein. Vangit viettävät iltapäivää lattialla maaten. Maailman Kuvalehti 3/?2017 43
Ilopangossa syntyi aiemmin joka vuosi satoja lapsia, nykyään äidit ja raskaana olevat vangit siirretään toiseen yksikköön. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole sama kaikille. Avovankilavaiheessa vanki voi lunastaa itselleen 15 dollarin puhelinkortin. Vesikatkot ovat Ilopangossa yleisiä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan El Salvadorissa keskenmenon vuoksi vankilassa on tällä hetkellä ainakin 17 naista. Harkituksi murhaksi katsottu keskenmeno voi tuoda naiselle jopa 50 vuoden tuomion. El Salvadorissa aborttilainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista, ja abortin tekemisestä voi saada jopa 50 vuoden vankeustuomion. Abortista tai keskenmenosta saatu vankilatuomio tarkoittaa naiselle usein perheen hylkäämäksi tulemista. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vedonneet El Salvadorin hallitukseen aborttilainsäädännön lieventämiseksi, toistaiseksi kuitenkin tuloksetta. Myös YK on vedonnut El Salvadorin hallitukseen aborttilainsäädännön muuttamiseksi. Vuonna 2016 ihmisoikeusjärjestöt tekivät El Salvadorin parlamentille lakiesityksen, joka sallisi abortin äärimmäisissä tapauksissa. Pyykkäys ei aina onnistu, sillä vettä on rajoitetusti. Sofia Chavez, 35, suree, että pian 5-vuotias Fatima muuttaa pois vankilasta. 44 3?/?2017 Maailman Kuvalehti. Lapsen murha on katolaisessa El Salvadorissa pahin rikos, johon nainen voi syyllistyä. Naiset voidaan tuomita abortista myös vankilaan, vaikka he olisivat saaneet keskenmenon. Tuomiot abortin tekemisestä ovat ankaria, yleensä vähintään 20 vuotta. Abortti on kielletty kaikissa olosuhteissa, myös silloin, jos nainen on raiskattu tai raskaus uhkaa hänen henkeään. Soittaminen on vankilassa etuoikeus. Lukumäärä voi todellisuudessa olla suurempi, sillä abortiksi katsottu keskenmeno voi tuoda naiselle tuomion harkitusta murhasta. Siksi lainsäädäntö koskettaa erityisesti köyhintä kansanosaa, joilla ei ole varaa kalliisiin lääkärimaksuihin. Keskenmenon syy tutkitaan aina, ja lääkärillä on valta määritellä se tahallaan aiheutetuksi. Abortti sallittaisiin, mikäli nainen on tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena, raskaus vaarantaisi äidin hengen tai naisella olisi kohdunulkoinen raskaus. Sillä soittaa noin kolme kahden minuutin puhelua. Abortista 50 vuoden tuomio Avovankilavaiheessa oleva Rosa Elvira Mercedes, 32, pesee pyykkiä. Sen mukaan aborttilaki on ihmisoikeuksien vastainen ja abortin tai keskenmenon vuoksi vankilaan tuomitut naiset tulisi vapauttaa. On julkinen salaisuus, että kalliit yksityisklinikat tehtailevat abortteja naisille ilman jälkiseuraamuksia. Tuomitun perheelle se tarkoittaa suurta häpeää. Lakiesityksen läpimenoa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, sillä suurin osa kansanedustajista vastustaa aborttia
Maailman Kuvalehti 3/?2017 45
Yhteiskunnan tuntosarvet katkaistiin, ja ne yritettiin korvata proteeseilla. Näyttää siltä, että mitä kapeammiksi kansalaisoikeudet käyvät, sitä vähemmän taidetta on ylipäätään missään. H istoriasta on selvästi opittu tältä osin. Impulssit, joista taide syntyy, eivät ole helposti seurattavia. Olennaista ei ole viestien osuvuus, vaan määrä. Harva on niin ikään kuullut Heinrich Annackerista, yhdestä maailmanhistorian lausutuimmista runoilijoista. Taiteilija ei useinkaan itse osaa tehdä eroa näiden välille. Taiteen lähtökohta on vapaus, minkä takia monet ajattelevat taiteilijaa sananvapauden esitaistelijana. Yhteiskunnan tuntosarvien hyvä puoli on, että niiden antamat viestit ovat vapaasti tulkittavissa. Niin Ceausescu kuin Mussolinikin kultivoivat valtansa taiteella. Totta onkin, että historia tuntee lukuisia kertomuksia vangituista, murhatuista ja karkotetuista taiteilijoista. 2000luvun valtaa ei enää pönkitetä taiteen areenoilla. He tekevät niin sekä tahallaan että tahattomasti. Taiteilijaa taas eivät johdonmukaisuudet rajoita. S amasta syystä taiteilijoista ei usein tule kelvollisia poliitikkoja. Moni taiteilija ei osaa selittää oman taiteensa taustaa ylipäätään kielellisesti. Riippumatta siitä, mikä ihmisryhmä on vainon varsinainen kohde. Poundin keskeinen havainto on, että olennolta, joka ei kuuntele tuntosarviaan, vaaditaan hyvin suurta kestävyyttä. Syy on yksinkertainen: hän oli natsi-Saksan hovirunoilija. Vielä kolme vuotta sitten he vetosivat kansainvälisesti maansa sananvapaustilanteeseen. ”Taiteilijat ja runoilijat epäilemättä virittyvät ja ylikiihottuvat paljon ennen kuin suuri yleisö”, hän kirjoittaa Lukemisen aakkosissa . Jokin sellainen, jonka olemme tottuneet näkemään itsestään selvyytenä, onkin yhtäkkiä poissa. Hovitaide todisti heidän olevan oikealla asialla, siitä huolimatta että se oli laadullisesti kelvotonta. Pohjois-Koreassa taide on käytännössä katsoen kuollut. Taiteen historiaa tarkastelemalla näyttää kuitenkin siltä, että taiteilijat edustavat sananvapautta ennemmin työnsä sivutuotteena kuin päämääränään. Usein taiteilijat tunnetaan paitsi värikkäinä persoonallisuuksina myös vaikeina ihmisinä. Viime vuosisadan totalitaristit tiedostivat tämän, ja siksi ne pyrkivät luomaan oman estetiikkansa. Taiteilijat eivät ole sortuvan vallan näyttämöillä läsnä, sillä he ovat kadonneet ensimmäisten joukkojen mukana. Ihmisten elämä on niin kontrolloitua, että edes näennäisen tuntosarven näköisiä hahmoja ei ole. Helpoimpia tapoja tehdä yhteis kunnalle palvelus on kuunnella taiteilijaa, kirjoittaa Aleksis Salus järvi. U nkarissa taiteilijoiden ääni on enää piipitystä. Sähköiset tiedotusvälineet olivat uutena keksintönä laboratoriona erilaisille estetiikoille. 2000-luvun valtaa ei enää pönkitetä taiteen areenoilla. Jäljellä on vain ammottava aukko. K un valtaa keskitetään ja demokratia kaventuu, taiteilijat ovat ensimmäinen siitä kärsivä joukko. Ihmiskunnan tuntosarvet K uuluisassa lauseessaan runoilija ja esseisti Ezra Pound kutsuu taiteilijoita ihmiskunnan tuntosarviksi. Viime vuosisadan diktatuureista on helppo nähdä vallan ja taiteen liitoskohdat, sillä ne toimivat osana propagandaa. Helpoimpia tapoja tehdä yhteiskunnalle palvelus on kuunnella taiteilijaa. Kulttuurin kammottavin piirre on, että se voi kadota jälkiä jättämättä kaikissa mittaluokissa. He ovat Calais’n pakolaisleireillä ja Turkin raja-asemilla, maan alle kadonneina tai maattomina kulkureina. Taiteilijat todella toimivat tässä tuntosarvina. Venäjällä taiteesta on tullut aktivismia, ja valtion parhaat taiteilijat ovat FSB:n etsimiä rikollisia. Kuvitus Outi Kainiemi 46 3?/?2017 Maailman Kuvalehti ESSEE. Tuntosarvet antavat jatkuvasti signaaleja, joista osa on elintärkeitä ja osa pelkkää taustahälyä. Rationaalinen yhteiskunta elää kompromisseista ja luotisuorista syy-seuraussuhteista. Heidän ymmärtämisensä saattaa vaatia läheisiltä ponnistelua. Taiteilijat shokeeraavat, provosoivat ja käyttäytyvät huonosti, koska normatiivisuus on heille mahdotonta
Maailman Kuvalehti 3/?2017 47
Posetiivit – Kammesta iloa kaduille Anu Koivunen Aino Sutinen Teemu Keskisarja Anu Silfverberg Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy-talvi 2015 5 € Tiina Rosenberg Jari Hanska David Graeber Kirsi Salo Heidi Köngäs – ”Myötätunto vahvistaa ihmistä eniten" Konnunsuon säilö on vankila ilman rikollisia Meloninigiri ja muita sushiyllätyksiä Mercedes Bentso – Tyttö joka leikki tulella Grönlanti – Osaamisen siirtomaa Alzheimerin tauti – kun muistamattomuus iskee Minna Canth Nils Aslak Valkeapää Nura Farah Syksy Räsänen Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy–talvi 2014 5 € Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kevät 2015 5 € Laura Malmivaara – ”Tärkeintä on rakkaus!” Nuorisotakuu – Ei kodittoman juttu Hector ja Olavi Uusivirta – Musiikki yhdistää Julma Henri Rosa Liksom Evelin Kask Max Ryynänen Iso Numero on kaduilla myytävä laadukas aikakauslehti, jota voi myydä kuka tahansa lisätuloja tarvitseva. Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. Myyjät saavat lehdistä kolme euroa kappaleelta. Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2016 5 € Leo Stranius Myry Voipio Hilja Grönfors Gianis Varoufakis Noora Dadu: ”Rakkaus ja armo mahdollistavat yhdessä touhuilun” Perheenyhdistäminen – iso ihmisoikeusongelma Värityskirja synnyttää rauhan tunteita Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2015 5 € Ali Jahangiri – ”Hauska on pyhää” Paperittomat – Keitä he ovat. Osa lehden sisällöstä tulee Kultin 200:sta jäsenlehdestä ja osa on toimituksen omaa tuotantoa. Iso Numero on monipuolinen ja puhutteleva lukupaketti, joka avaa uusia näkökulmia yhteiskuntaan. www.isonumero.fi Uusi lehti katukaupassa nyt!
Esineet kertovat muun muassa alkuperäiskansoista ja heidän selviytymisestään. KATSO, JÄRJESTÖ! Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö Motto ”Mä nyt olin mukana kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa” –Helinä Rautavaara Perustettu 1997 Sarjassa esitellään Kepa ry:n jäsenjärjestöjä. Heidän välityksellään avautuu romanien historia Suomessa viime vuosisadalta nykypäivään. Leiri koostuu seitsemästä teltasta, jotka ovat täynnä esineitä eri yhteisöistä. Hän valmistui yliopistosta 1950-luvulla ja matkusti toimittajana Euroopan ulkopuolelle dokumentoimaan kulttuureita ja uskontoja. Näyttelykeskus Weegeen vieressä Espoossa sijaitsevassa museossa on juuri nyt esillä kaksi kiertävää näyttelyä: yhteisöjen voimasta kertova kokoelmanäyttely Leiri ja valokuvanäyttely romanivanhusten elämästä. Museon nykyinen sijainti on väliaikainen, siksi esillä ovat tällä hetkellä vain välttämättömät esineet. Silti museon kokoelma on ainutlaatuinen, sillä sieltä löytyy esimerkiksi Suomen laajin länsiafrikkalaisten esineiden kokoelma. Matkoilta hän toi mukanaan valtavan määrän rituaali-, käyttöja taide-esineitä. Ne löytyvät tätä nykyä Rautavaaran nimeä kantavasta museosta. Noin 3000 esineen kokoelmassa on esineitä pääasiassa Afrikasta ja Brasiliasta. Vaikka museon sijainti on jatkuvassa muutoksessa, esineiden esilläpito on Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiölle suurin prioriteetti. Kulttuurihistoriaa, esineitä, tarinoita Uudelleen avattu Helinä Rautavaaran museo esittelee yhteisöjen historiaa uusien näyttelyjen voimin. Toimittaja Aija Kuparisen ja valokuvaaja Olga Poppiuksen Phuranengo drom, vanhojen tie puolestaan kertoo valokuvien ja haastattelujen pohjalta neljäntoista romanivanhuksen tarinan. Helinä Rautavaaran museossa turvapaikanhakijanuoret pääsivät ottamaan kaverikuvia. Helinä Rautavaara (1928 –1998) oli aikamoinen persoona, utelias edelläkävijä ja ovien aukoja. ”Tällaisen kulttuurihistorian säilyttäminen on valtavan tärkeää”, museolehtori Ilona Niinikangas toteaa. Helinä Rautavaaran museo on ollut mukana monessa projektissa, kuten Turvapaikkana museo -hankkeessa, johon osallistui museoita ympäri Suomea. Jesse Gehlen KA TR I H IR V O N EN -N U R M I / H EL IN Ä R A U TA V A A R A N M U SE O Maailman Kuvalehti 3/?2017 49 Ihmiset & ilmiöt
Toisen kerroksen kirjaston ikkunoihin on teipattu valokuvanegatiivin kaltaisia kuvia kadonneista. Diktatuurin aikana oli julkinen salaisuus, että paikassa kidutettiin ja tapettiin. Sellejä tai muuta kidutukseen viittaavaa paikalta ei löydy. Suurin osa Olimpoon joutuneista vain katosi. Yksi heistä, iäkäs nainen, puhuu nyt keskuksen pihalla. Olimpon toimintaan eivät ihmiset halunneet puuttua, koska siitä olisi joutunut vaikeuksiin. Sen edessä, kadun toisella puolella on pysäköitynä vanha vihreä Ford Falcon. Kolkko tunne ei kuitenkaan hellitä, ei edes portin ulkopuolella. Tähän mennessä on löydetty 70 Olimposta selviytynyttä. H A N N U PÖ PP Ö N EN 50 3?/?2017 Maailman Kuvalehti Matkalla. Olimposta ei olla ??haluttu tehdä surun ??täyttämää museota,?. ”Täällä kidutettiin”, lukee verenpunaisella maalilla muurissa. Toisessa siivessä järjestetään kiertokäyntejä, joissa kerrotaan sotilaiden käyttämistä kidutuskeinoista. Vangitut kuulivat muurin takaa kadulla leikkivien lasten äänet ja lähistöllä asuneet kuulivat sisäpuolelta huutoja ja laukauksia. Muurit kohoavat korkealle, ja ne kiertävät koko korttelin. Tangoa kidutuskeskuksessa Buenos Airesissa tanssitaan tangoa diktatuurin ajan kidutuskeskuksessa. Paha ei ole poistunut Olimposta, mutta nyt siellä halutaan keskittyä hyvään, tangoon. Hän toivottaa ihmiset tervetulleiksi tangotapahtumaan eli milongaan. Se oli toiminnassa puoli vuotta vuonna 1978, jolloin sinne tuotiin noin 500 toisinajattelijaa. Hannu Pöppönen, 50, vapaa toimittaja. Keskellä tiivistä asuinaluetta Florestan kaupunginosassa sijaitseva Olimpo avattiin yleisölle 2006. Olemme Olimpossa, joka toimi pidätysja kidutuskeskuksena Argentiinan viimeisimmän diktatuurin aikana. herätetään eloon ??muistojen kautta. Kahden rakennuksen keskellä oleva nurmikenttä kasvaa ruohoa. Jos katsoo ulos, kohtaa heidän katseensa. Olimposta ei olla haluttu tehdä surun täyttämää museota, vaan paikka, jossa pidätetyt, kidutetut ja kadonneet herätetään eloon muistojen kautta. vaan paikka, jossa ??pidätetyt, kidutetut ??ja kadonneet?. Siitä pitivät huolen jo sotilaat vuonna 1979, kun he piilottivat todisteet Argentiinaan tulleilta kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä. Se on samanlainen, jolla sotilaat kidnappasivat toisinajattelijoita kodeistaan ja kaduilta
Ajatuspaja e2:n kyselytutkimuksen mukaan 38 prosenttia kaikista suomalaisista ja 71 prosenttia perussuomalaisten kannattajista on menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan. Sen yhteydessä Jääskeläinen ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen kyseenalaistivat journalistien tärkeimmän itsesäätelyelimen päätöksen erikoisella tavalla. Päätöksen tiukkuus jätti tilaa sille, että poikkeuksellisesta prosessista syntyi poikkeuksellinen jälkipuinti. Heidän vastuullaan on jotain paljon suurempaa kuin heidän omat tunteensa. Maailman Kuvalehti 3/?2017 51 Näkökulma. Puolustaa rakenteita, joiden mukana demokratia joko kestää tai murtuu. Suomessa osa hallituspuolueiden poliitikoista on osoittanut halveksuntaa mediaa, yliopistoa ja perustuslakia kohtaan. Päätoimittajat ja poliitikot ovat myös itse demokratian instituutioita. Epäluottamuksen taustalla on median näkeminen yhä vahvemmin politiikan osapuolena sen sijaan, että korostettaisiin riippumattoman median roolia yhtenä sananvapautta ja demokratiaa takaavista instituutioista. Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Viisasta on vaieta ainakin silloin, kun kritiikin taustalla on loukatuksi tuleminen tai henkilökohtaiset tunteet. maaliskuuta Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille. Mutta vallanpitäjien olisi syytä harkita tarkkaan, milloin heidän omaa toimintaansa valvovia instituutioita kannattaa kritisoida. Keskustelu on kuin jääkiekkofinaali, jossa Suomen pelaajat laukovat raivolla omaan maaliin. Ajassa, joka muistuttaa yhä enemmän sitä, mitä Arendt kuvaa ”keskinäisen vihan valtavaksi kasvuksi”, valemedia ja nationalistisen populismin nousu koettelevat demokratian takaavia instituutioita ympäri läntistä maailmaa. Pääministeri on useaan otteeseen kyseenalaistanut Yleisradion luotettavuuden ja osa johtavista poliitikoista on ilmoittanut valikoivansa toimittajat, joille suostuvat antamaan haastatteluja. Päätös syntyi tiukalla äänestyksellä. Neuvosto katsoi, että Yleisradion vastaavan päätoimittaja Atte Jääskeläisen toiminta sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä lähestyi Yleisradiota useilla sähköpostija tekstiviesteillä, oli poikkeuksellista eikä sille ollut journalistisia perusteita. Demokratiaan kuuluu myös sitä varjelevien instituutioiden kritiikki. Tämä kertoo siitä, miten vaikeaa asiasta oli löytää yksiselitteistä totuutta. Siksi on häkellyttävää, että myös muut kuin populistipoliitikot puhuvat näistä instituutioista halveksivasti. J ulkisen sanan neuvosto antoi 22. Päätös liittyi Ylen Terrafame-uutisointiin. Samaan aikaan ”vaihtoehtoiset totuudet” valtaavat alaa Suomen lisäksi muissa länsimaissa aina Valkoiseen taloon asti. TE EM U U LL G R ÉN Elina Hirvonen Ilman mediaa ei ole demokratiaa Suoma laisista 38 prosenttia on menettänyt luot tamuksensa pe rinteiseen me diaan. Arendtin mukaan demokraattisten ja autoritaaristen hallintojen ero ei ole poliitikkojen rehellisyydessä vaan neutraaleissa instituutioissa, jotka varjelevat totuutta ja oikeudenmukaisuutta politiikasta riippumatta. Politiikan teoreetikko Hannah Arendt kirjoittaa teoksessaan Totalitarismin synty instituutioiden voimasta demokratian takaajana
Marie Kajava Guatemalassa syntyneen laulaja-lauluntekijä Gaby Morenon uusin albumi (2016) on julkaistu kahtena erilaisena versiona. Ehkä tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat esseet, etenkin vuonna 2010 ilmestynyt teos Kerettiläisesseet. Etiopialainen löytyy ja katoaa taas. Moreno leikkaa southern soulia tihkuvista balladeista suoraan maanläheiseen kantripoppiin ja kabareejazzista äkkijyrkästi mariachi-muunnelmiin. Esseistinen tyyli tekee myös Tuhat ja yksi -romaanista kiinnostavan yhdistettynä arjen sävyihin. Kertoja ja Mara elävät ajatusten labyrintissä ja koettavat ymmärtää enemmän. Se siirtyy sekä ajassa että paikassa nopeasti ja sovitusti kuin ihmisen päänsisäinen ajatus tai läheisten ystävien välinen rupattelu: Helsingin Uunisaaresta tai Kontulasta Rooman Trastevereen ja esimerkiksi Etiopiaan. Sen maailmankuva on samalla raaka ja lämmin. Matkasta tulee romaani: se on todiste kertojan ajattelusta maailmassa, tässä ja nyt. Kari Hukkila Tuhat ja yksi Teos 2016 Gaby Moreno Ilusión / Illusion Termidor Romaani matkaa filosofi Ludwig Wittgensteinin ajatuksissa, puolalaisen kirjailija Gustaw Herlingin gulagi-vuosissa ja esimerkiksi ruotsalaisen lääkäri Gunnar Aggen kokemuksissa 1930-luvun Etiopiassa, kun Italia hyökkäsi maahan. Se herättää näkemään todellisuuden laajemmalle kuin oma ajattelu ylettää. Hukkilan romaani kiinnittyy konkreettisiin tilanteisiin, aikoihin ja paikkoihin. Kantripopista äkkijyrkkään mariachiin Romaanin nimetön kertoja matkustaa maahanmuuttokysymyksistä ja eriävistä mielipiteistä syntynyttä perheriitaa pakoon Italiaan. Romaanin nyt-hetki kietoutuu Maran etiopialaisen ystävän ympärille. Lisäksi hän on kirjoittanut vuosikymmenten aikana muun muassa näytelmiä, kuunnelmia ja tv-draamoja. Levy on hämmästyttävän monipolvinen kokonaisuus. Sillä rajattomassa ajattelussa, jota miesten lapsuusvuosien Kontulassa halveksuttiin, on mahdollisuus parempaan. ”Ainoa todellinen mittari ajatuksille on niiden rohkeus, Mara sanoi, koska kaiken ajattelun tarkoitus on auttaa kärpänen pois kärpäspullosta, kuten Wittgenstein kirjoitti, eli muuttaa täysin mahdottomia olosuhteita.” Romaani ei ole helppo. Mara ei voi sietää sitä, miten ihmisarvoa alentavalla tavalla etiopialaista kohdellaan Italiassa – tai paperittomia ylipäätään Euroopassa – vain koska hän toivoo parempaa elämää. Kertojan filosofiystävä Mara asuu Roomassa ja on juuri ihastunut paperittomaan etiopialaismieheen, joka on kadonnut. Levyn nimi on Amerikassa Ilusión, Euroopassa Illusion. Hukkila on kirjoittajana konkari. Mika Kauhanen Tiheään toistuvat ihmisen virheet Kuuntele Ilusión / Illusion Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 52 3?/?2017 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin yleisö voi odottaa sulavasti svengaavaa, taidokasta hyvän mielen musiikkia. Nimenomaan pohdinnoiksi, sillä Kari Hukkilan romaani Tuhat ja yksi on lukijaansa taidolla sivistävä romaani. Molemmissa kuullaan laulukielinä sekä englantia että espanjaa. Kari Hukkila ei tarjoile valmiiksi pureskeltua lausetta vaan jotain arvokkaampaa. Kertojan ja Maran keskustelut sekä kokemukset elämästä kutoutuvat pohdinnoiksi yksilöiden eriarvoisuudesta ja valtioista, rajoista sekä vapaudesta. Tuhat ja yksi -romaani on polttoainetta lukijan omalle ajattelulle. Ihminen ei opi, vaan toistaa yllättävän tiheään samoja virheitä. Kaiken nivoo yhteen Morenon valloittava persoona sekä soundimaailma, joka muistuttaa 60ja 70-lukujen popmusiikin kulta-ajoista. Ehkäpä parhaiten Morenon levyä voi kuvailla kertomalla hänen esiintyneen samoilla lavoilla Tracy Chapmanin, The Punch Brothersin ja Calexicon sekä toisaalta Bonon ja Andrea Boccellin kanssa
Mustikkamätäs -installaatiossa luontokokemuksen äärelle pääsevät myös ne vanhukset, jotka eivät enää kykene metsäretkelle. Hänen Nature Cots – Siirrettävät luontolaitteet -projektinsa idea on tuoda pieniä siirrettäviä luontoinstallaatioita urbaaniin maisemaan. Pelkän piristämisen lisäksi projektilla on muitakin positiivisia vaikutuksia. Laatikoita voidaan myös siirtää sisätiloihin, jotta kaikki laitoksen vanhukset pääsevät nauttimaan niistä. Monia aisteja stimuloivalla toiminnalla on todettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia vanhusten hyvinvointiin ja esimerkiksi muistin ylläpitoon”, Juho Manka sanoo. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liikutettavat kasvipuutarhat tai vaikkapa vihreät ekoseinät rakennustyömaille. Kesän aikana pensaita kastellaan ja syksyllä vanhukset pääsevät poimimaan mustikat. Maailman Kuvalehti 3/?2017 53 ILMIÖ. Projektissa istutetaan keväällä mustikkapensaita ja kukkia vanhainkodin pihaan. Mankan Marjut-vaimo sai idean projektille pohtiessaan, mitä kaikkea liikutettava installaatio voisi olla. Mustikkamätäs-installaatiossa luonnon äärelle pääsevät myös ne vanhukset, jotka eivät enää kykene metsäretkelle. Jesse Gehlen Mustikoita mummoille IS M O PE KK A R IN EN / LE H TI KU V A Luonto tulee kaupunkiin. ”Myös aistipuoli on tärkeä. Pensaat jätetään syksyksi poiminnan jälkeen piristämään vanhusten arkea. Mutta miksi luontoa ei voitaisi siirtää takaisin urbaanin viidakon keskelle. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Kaupungistuminen ja urbaani ahtaus vievät tilaa luonnolta. Tähän kysymykseen tarttui arkkitehti Juho Manka. Osana Mankan hanketta on Mustikkamätäs -installaatio, joka toteutetaan Kangasalalla sijaitsevan Maijalan palvelukeskuksessa
Halusin, että eläimet näyttäisivät mahdollisimman paljon oikeilta eläimiltä”, kuvittaja AnttilaRodriguez kertoo. Mutta mikä on taiteilijan oma suosikki. Laji kiehtoi jo omassa lapsuudessa.” MH. Siitä johtuvat erot suuret. asti. Mainio Matkatoimisto ohjaa leikkiikäisiä maailmankansalaisuuteen. ”Otimme kirjaan eläimiä ihan eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Kun ihmiset lähtevät matkatoimistosta koteihinsa, pyörittävät mitä eksoottisimmat eläimet omaa matkatoimistoaan yön tullen. Kirjan lukijat haluavat aina kertoa AnttilaRodriguezille oman eläinsuosikkinsa kuvista. Leikki-ikäisille suunnatun kirjan kekseliäät ja vieraat otukset ihastuttavat, esimerkiksi Kauno Keisarisarvinokka ja Petunia Pampavyötiäinen. Kirjassa seikkailee muun muassa hirvi. Tarinan päähenkilö Pellervo Puukenguru ihmettelee muun muassa, miksi eläinten käpälät ja tassut ovat niin erilaisia. ”Väinö Vesinokkaeläin. Vapaa pääsy. Maailmankansalaisten lapsille matkustamisen iloista puhuva kirja opettaa myös syvempää sanomaa suvaitsevaisuudesta. Anttila-Rodriguez loihti kirjan värikkäät kuvitukset, jotka ovat esillä Annantalon kirjakahvilassa Helsingissä. Vaikka ulkokuoressamme ei ole suuresti samaa, sisältä olemme samanlaista kamaa”, kirjassa valistetaan. Mainio Matkatoimisto esillä Annantalon kirjakahvilassa (Annankatu 30, Helsinki), 4.6. Värikkäässä kirjassa esitellään taidokkaiden ja aikuisenkin silmää miellyttävien kuvitusten kautta maailman eri eläimiä ja niiden erilaisuutta. Riimit luonut monikielisyystutkija Satu Rakkolainen-Sossa työsti kirjaa kolme vuotta yhdessä ystävänsä, kuvataiteilija Sini Anttila-Rodriguezin kanssa. ”Meillä on eri puolilla maailmaa sukujuuret. Kirja saatavilla verkkokaupoista, muun muassa Bookysta, Adlibriksestä ja Prisman verkkokaupasta. KULTTUURI. ”Sisältä olemme samanlaista kamaa” ”Mentiinpä länteen tai itään, ilman seikkailua elämä ei ole mitään!” Leikittelevissä riimeissä, joita lastenkirjauutuus Mainio Matkatoimisto on pullollaan, piilee totuuden siemen
Narberhausin mielestä on riski, että järjestöt tavoittelevat pikavoittoja tunteisiin vetoavalla varainkeruulla. Maailman ongelmien takana on hänestä se, että tavoitellaan jatkuvaa talouskasvua. ”Edessäni istuu mies, joka on selvästi löytänyt oman intohimonsa. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Talouskasvu ei voi olla tavoite, sillä talouden tehtävä on palvella ihmisiä.” Narberhaus opiskeli taloutta ja kauppatieteitä, ja teki valmistuttuaan töitä yrityksissä. Hänestä pitäisi ajatella isommin. ”Maailma on menossa monella mittarilla huonoon suuntaan”, Micha Narberhaus sanoo. ”Ihmisten innostaminen ja yhdistäminen ja muutoksen saaminen aikaan sen avulla on järjestöjen vahvuus.” Iina Leppäaho TE EM U KU M PU LA IN EN Ajattelun haastaja Micha Narberhaus tuo ihmiset yhteen ratkaistakseen maailman isot ongelmat. Tutkijoista ja järjestöistä koostuvan Smart CSOs Lab -verkoston perustajan Narberhausin mielestä maailmanlaajuiset ongelmat pahentuvat koko ajan eikä niitä voida ratkaista nykyisin keinoin. Narberhausin mukaan järjestöillä olisi keinoja muuttaa maailmaa, jos ne keskittyisivät oikeisiin asioihin. ”Nykyisiä järjestelmiä voidaan muuttaa. ”Järjestötkin keskittyvät liikaa oireisiin eivätkä niiden taustalla vaikuttaviin syihin”, Narberhaus sanoo. Hän ei kuitenkaan saanut työstään sitä, mitä halusi. ”On oleellista miettiä, minkälaisiin arvoihin järjestöt vetoavat”, Narberhaus sanoo. Hyvänkin asian puolesta järjestetty kampanja voi vahvistaa vääriä mielikuvia, vaikkapa kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa – ja tehdä ongelmien ratkaisemisesta vaikeampaa. ”Työni eivät innostaneet minua tippaakaan.” Narberhausin vuonna 2011 perustaman Smart CSOs Lab -verkoston tavoitteena on tehdä järjestöistä fiksumpia ja haastaa ne ajattelemaan suurempia unelmia. Ongelmia ei voida sulloa omiin siiloihinsa ja yrittää ratkaista niitä erillään toisistaan, koska kaikki on yhteydessä kaikkeen. Innostus ja toiveikkuus tarttuvat – ja sitä todella tarvitaan.” Iina Leppäaho Maailman Kuvalehti 3/?2017 55 Kohtaamisia. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on esittää kysymyksiä ja luoda tilaa keskustelulle
Vaikka välillä tekisi mieli sulkeutua uutis virralta, tutkijakoulutuksen saanut muusikko uhmaa taipumustaan maailman tuskaan ja pitää silmänsä auki. Empatia ei käyttämällä lopu Anna Puu haluaa pysyä kartalla. Teksti Kaisa Viitanen Kuva Ari Heinonen / Lehtikuva 56 3?/?2017 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ
2 Mistä se sinusta johtuu. Se maisema on tosi, tosi rakas. En oikein ymmärrä, miksi monen kiukku kohdistuu hyvän tekijöitä kohtaan. 3 Miten uutisvirta ja some vaikuttavat sinuun. Eikä se loppunut. Ei yksi ihminen voi toimia kaikkien asioiden ääni torvena. Tästä huolimatta olen kova tuntemaan maailmantuskaa ja saatan joutua koko päivän masennustilaan. Kun tulin Japanista ja toin tuliaiseksi nuken, tytär kysyi, että etkö tuonut mitään muuta. Ihmiset ovat jäässä, ottavat kaiken loukkauksena ja tuomitsevat muita. Kerran ennen esiintymistä näin kamalia videoita Aleppon lapsista. Se on tämä example of one -teoria, kun yksi lähtee, muutkin liittyvät mukaan. Yleensä tieni kääntyy Afrikka-osastolle. 5 Millaisesta on kasvattaa lasta tässä ajassa. Välillä kun tytär itkee lohduttomasti jotain todella pientä asiaa, tekisi tietysti mieli sanoa, että täällä ei sentään ole sotaa. Rakastan myös sitä fiilistä, kun tulen aivan uuteen ja vielä tuntemattomaan paikkaan ja astun lentokentältä ulos. Tosi moni ajattelee, että olen tosi ekologinen kierrättäjätyyppi, mutta tykkään tosi paljon myös autoilusta. Keikalla vedin Hectorin biisiä Kuunnellaan vain taivasta ja purskahdin itkuun. Meidän perheen mökki ihan jumalan selän takana. Se kertoo ihmisten omasta pahasta olosta. 8 Kerro jotakin, mitä emme vielä tiedä sinusta. On tärkeää pysyä kartalla, vaikka välillä olisi helpompi laittaa laput silmille. Kun sinne pääsen, istun illalla laiturilla peilityyni järvi ympärilläni ja jossain kukkuu käki. Ne, jotka tekevät hyvää, eivät pidä meteliä. Minulla on tutkijan koulutus eli luen aina useista näkökulmista. Artistihaastattelu klo 14.10–14.30 Taiga-lavalla. Olen fiilisihminen ja minun täytyy aina aamulla vähän kuulostella, mikä musiikki siihen sopii. Totta kai! Olen käynyt siellä erityisesti hyvän ja erilaisen ruoan vuoksi. Maailman Kuvalehti 3/?2017 57. Keväisin minut aina valtaa tarve kuunnella puhaltimia. Minulla on limen vihreä puolihybridi Honda Jazz, jolla on ihana ajella ympäri Suomea ja kuunnella musaa. lainkaan kosteaa ja siitä yleensä syntyvää tunkkaista tuoksua. Millaista musiikkia kuuntelet nyt. He saavat kuulla, että valitsemansa kohteen sijaan pitäisi auttaakin joitain muita tai sitten kaikkia muita. Aina pitää katsoa, kuka tutkimuksen maksoi, sillä ihan kaikesta saa halutun lopputuloksen. Tunnen syyllisyyttä omasta hyvästä elämästäni. Osa ihmisistä on heti pistämässä rovioita ja noitavainoja pystyyn. Paitsi tietysti jos olen tosi väsynyt, silloin autoilu ei ole kivaa. Seuraavaksi haluaisin päästä Etelä-Afrikkaan. 6 Mikä on sinun mielipaikkasi. Ei yksi ihminen voi toimia kaikkien asioiden äänitorvena, mutta hän voi toimia esimerkkinä joillekin toisille. Mitä enemmän maailmassa on hätää, sitä enemmän Suomessa väki vaikuttaa jakautuvan itsekkäisiin ja epäitsekkäisiin. Somessa voi räyhätä kasvottomana ilman mitään filtteriä tai jopa omilla kasvoilla ja nimelläkin, mutta ilman oikeaa kohtaamista. En usko absoluuttiseen totuuteen. Kesällä taas toimivat vanhat amerikkalaiset folkbiisit. Kannattaa muistaa sekin, että huutelijoiden sakki on vähemmistö. En oikein ymmärrä, miksi monen kiukku kohdistuu hyväntekijöitä kohtaan. Ja tietenkin old school reggae. Olen käynyt Zimbabwessa ja pienenä perheeni kanssa Tunisiassa. 7 Entä maailmalla. Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla la 27.5 12.30–13.15 Savanni-lavalla. Vanhoissa kunnon soul ja funk -biiseissä on hyvää kevätmeininkiä. Se johtikin sitten keskusteluun kiitollisuudesta. Tänään kuuntelin John Mayerin bluesahtavaa folkia, eikä tarvinnut palata vaihtamaan levyä. 10 Toivotaan, että toiveesi toteutuu. Anonymiteetin takaa huutelu on niin tätä päivää. Puolet siitä laulusta meni instrumentaalina. Siellä ei ollut 1 Millä fiiliksillä katselet tämän päivän Suomea. 9 Esiinnyt Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla 28.5. Jo ensituoksussa sekoittuivat palmut, meri ja vienosti pakokaasut. Viimeksi olin Havaijilla. On aina hauska kokeilla jotain uutta. En minä sellaista sano, mutta viimeksi kun tytön unikamu jäi kaverille ja hän vaati minua lähtemään iltakymmeneltä hakemaan sitä, sanoin että jos tuo on sun kaikkein kamalin murhe ikinä, saat olla tyytyväinen. Siellä tuoksuukin aivan toisenlaiselta. Onko se sinulle tuttu festari. 4 Miten nämä ajatukset heijastuvat esiintymiseesi artistina. Ja sen jälkeen tuollaisia kysymyksiä ei olekaan tullut
Pese sitruuna huolellisesti, raasta kuori ja purista mehu. Grillaamalla parsaan saa hurmaavat aromit, varsinkin jos ne ovat ensin saaneet kylpeä raikkaassa sitrusmarinadissa. Kokeile vaihteeksi sitruunan tilalla limen mehua ja raastettua limen kuorta, niin saat parsaan uudenlaisen vivahteen. Sitruuna ja minttu ovat vihreän parsa risoton keväisen raikas makupari. Grillaa parsat kuumalla parilapannulla tai voileipägrillissä, kunnes ne saavat väriä. Lisää pippuria ja suolaa ja anna parsojen marinoitua muutama tunti, tai vaikka yön yli. Grillattu parsa 500 g vihreää parsaa 3 rkl öljyä valkosipulin kynsi sitruunan kuori ja mehu suolaa mustapippuria Huuhtele parsat ja poista tyvestä puinen osa. Syö parsaa! Vihreä parsa on varma kevään merkki. Teksti Sanna Autere Kuva Sanna Peurakoski. Laita parsat laakeaan astiaan ja valuta kastike päälle. 58 3?/?2017 Maailman Kuvalehti SATTUMIA Palstalla tehdään hyvää ruokaa hyvistä aineksista. Lorauta päälle tilkka öljyä ja sitruunan mehua ja tarjoile heti. Grillattu parsa on keväisen juhlapöydän hurmaava lisuke. Leikkaa valkosipulin kynsi ohuiksi viipaleiksi. Sekoita öljy, sitruunan mehu ja raastettu kuori sekä valkosipuli
Hauduta sekoitellen niin, että neste imeytyy riisiin. Kuullota riisiä pari minuuttia, kunnes se muuttuu läpikuultavaksi. Kaada kattilaan kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan. Grillattu parsa on keväisen juhlapöydän hurmaava lisuke. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Lisää hienonnetut sipulit ja varsiselleri, ja jatka kuullottamista. Lisää loppuvaiheessa babypinaatti ja sulatetut pakasteherneet. Se käy helpoiten napsauttamalla parsa katki käsin. Mausta se limellä.. Hienonna sipulit ja varsiselleri. Pyöräytä myllystä hieman mustapippuria risoton joukkoon. Lisää valkoviini. Koristele tuoreella mintulla ja ripauksella raastettua sitruunan kuorta. Sekoita lopuksi risottoon sitruunan mehu ja raastettu kuori, silputtu minttu ja raastettu vegaaninen parmesaani. Risoton kypsymiseen menee kaikkiaan noin 20 minuuttia. Kuumenna öljy laakeassa kattilassa ja lisää risottoriisi. Tarjoa risotto heti. Maailman Kuvalehti 3/?2017 59 Vihreä parsarisotto 4 hengelle 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä pala purjoa pala varsiselleriä 2 rkl öljyä 3 dl risottoriisiä noin 9 dl kasvislientä 2 dl kuivaa valkoviiniä 500 g vihreää parsaa 200 g herneitä 100 g babypinaattia 1 ruukku minttua (vahva minttu) 2 sitruunan kuori ja 1 sitruunan mehu 2 dl vegaanista parmesaaniraastetta (esim. Violife Prosociano) suolaa pippuria Huuhtele parsat ja poista tyvestä puinen osa. Lisää lientä vasta, kun neste on melkein kokonaan imeytynyt riisiin. Leikkaa parsa paloiksi. Lisää paloiteltu parsa ja hauduta vielä noin viisi minuuttia niin että parsa kypsyy, mutta pysyy vielä rapsakkana
Mahdollisuuksien torin järjestäminen onkin innostanut paikkakunnan kansalaistoimijoita näyttämään, että heidän Forssansa on avoin ja iloitsee kulttuurien moninaisuudesta. LA U R A H Ä KL I KENTÄLTÄ Kepan jäsenjärjestöt kertovat toiminnastaan.. Keväällä järjestetään kaksitoista toria ja elo-syyskuulle suunnitellaan yhdeksää toria. Tänä vuonna Mahdollisuuksien tori -kausi jakautuu selvästi kevätja syyskauteen. Seuraavassa numerossa: teemana matkailu Essee: Naisena yksin tien päällä Miten rauha vaikuttaa Kolumbian turismiin. Pari vuotta taukoa pitänyt Mikkeli Terveisiä toreilta! Näin vauhdikkaasti laitettiin jalalla koreasti Tampereen Mahdollisuuksien torilla 2016. Osa kaupungeista on vakiinnuttanut torinsa tiettyyn viikonloppuun, toiset taas kokeilevat torin vaihtamista uuteen ajankohtaan. Kaupungissa on ollut viime kuukausina useita turvapaikanhakijoita vastaan suunnattuja mielenosoituksia. Turistille kotimajoitusta kyläyhteisöissä Sansibarin lomaparatiisin huumeongelma palasi tänä vuonna torikaupungiksi. Uskon, että tämän hetkinen vihapuheen sävyttämä ilmapiiri kutsuu toimintaan, jossa myönteisellä matalan kynnyksen tapahtumalla halutaan osoittaa, että meidän kaupungin asukkaat ymmärtävät globaalin vastuunsa.” Jaana Viirimäki, Kepan Mahdollisuuksien tori -koordinaattori Torien paikkakunnat ja päivämäärät löytyvät osoitteesta kepa.fi/mahdollisuuksientori. Tampere on yksi aktiivisimmista torikaupungeista. Toritoiminnassa on aina aaltoliiMaailman Kuvalehti 4/2017 ilmestyy 22.6. ”Mahdollisuuksien tori -verkoston uusin tulokas Forssa on osoittanut, että parhaimmillaan Kepan järjestämä toritapahtuma tarjoaa paikkakunnan järjestöille ja asukkaille paikan, jossa voi toimia yhdessä näkyvästi globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Espoossakin kokoonnutaan taas suunnittelemaan ja katsomaan löytyisikö kaupungissa toimivien järjestöjen kesken uutta intoa torin järjestämiseen. D A V ID ES TR A D A LA R R A Ñ ET A kettä, sillä väliin paikalliskoordinaattorit muuttavat tai elämäntilanne muuttuu. Usein kuitenkin vuoden tai parin tauon jälkeen löytyy uusi järjestäjäporukka
Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Skeptinen minäni ei hankkinut tätä esinettä Afrikasta. Sitä ennen se on kulkenut mukanani ja sisustanut kotejani Skotlannista Myanmariin. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@ maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti 3/?2017 61 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Tulisin vaikuttamaan monien mielipiteisiin, mies ennusti. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2017 7 kertaa. Vt. Tarvitsisin esineen, joka sisältää kahta eri metallia, ja se pitäisi tallettaa kotona mahdollisimman ylös katonrajaa kuin mahdollista, ukko neuvoi. Tulisin tekemään työtä, jossa on suuri valta ja vastuu. Vuosien päästä muistin ennustuksen Madridissa, kun etnisessä korukaupassa käsiini sattui rannekoru, joka oli tehty kahdesta eri metallista. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Vielä tuolloin en tiennyt, että seuraavana vuonna päättäisin ryhtyä journalistiksi. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Mimosa Hedberg, 050 317 6706 Toimittaja Jesse Gehlen, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Kämmeneni hikoilivat, kun vanhus katseli tahmaisista käsistäni tulevaisuuttani. Maailmankaikkeus pakotti minut ostamaan kapistuksen. Ikivanhan miehen pienessä hökkelissä oli painostavan kuuma. Ja kyseinen koru koristaa edelleen katonrajaani uudessa helsinkiläisasunnossani. Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 7 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu iSSn 1799-151x Ilmestymis päivä 4.5.2017 Seuraava numero ilmestyy 22.6.2017 Afrikkalaisen poppaukon ennustus Oli vuosi 2009, ja minä istuin poppaukon pakeilla gambialaisessa viidakossa. Ja onnea on tähän asti riittänyt. Mimosa Hedberg M IM O SA H ED B ER G Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Uskokoon ennustuksiin, ken tahtoo. Mutta kun shamaani lopuksi kehotti minua hankkimaan talismaanin, joka takaisi elämässäni onnen, jäi kehotus kummittelemaan mieleeni
2 ISÄ SNAUTSERI Bolivialainen fransiskaaniluostari on ottanut palvelukseensa maailman karvaisimman munkin. Japanissa ja Kiinassa on yrityksiä, jotka vuokraavat puolisoita ja ystäviä sosiaalisen median kuvia varten. Luostari adoptoi nimittäin hylätyn snautserin ja teki siitä munkin. Jos maksaa tarpeeksi, Kiinassa ”tyttöystävä” lähtee myös näytille vanhempien luokse. Yhdysvaltojen Millvillessä halutaan rikkoa mielikuvaa siitä, että jooga on vakavaa puuhaa. Fray Bigotónin eli veli viiksivallun tehtäviin kuuluu leikki ja juokseminen. Kiinniotettu saa valita kasvistai lihavaihtoehdon, aamulla saa McToastin. Otuksia saa silitellä joogan ohessa. 4 2 3 1 Teksti Esa Salminen • Kuvitus Klaus Welp 62 3?/?2017 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. 3 VUOKRAA ELÄMÄ Haluaisitko vaikuttaa suositulta. 1 MCPUTKA Julkinen kilpailutus voi mennä näinkin: saksalaisen Bergisch-Gladbachin -kunnan poliisilaitos tuo nykyään putkassa viruville ihmispoloille ruoat McDonald’sista. 4 VUOHIJOOGAA Alaspäin katsova koira kera kilipukin. Avuksi on otettu vuohijooga, jossa joogasalissa käyskentelee joukko aitoja vuohia
Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 www.silpomaton.fi VEITSEN TERÄLLÄ. Pysäytä kello.
Pääpartnerit: ED U PI M EN TA Aláfia (BRA) Pop, hiphop ja elektro kohtaavat afro-brasilialaiset vaikutteet maailmakylassa.fi | #maailmakylässä Tapahtuman järjestää: Maailma kylässä -festivaali 27.– 28.5.2017 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Oikeudenmukaisen maailman puolesta Tapahtumaa tukevat: Opetusja kulttuuriministeriö, Helsingin kulttuurikeskus ja Suomen Kulttuurirahasto Toistasataa elämystä Musiikkia ja dokumentteja Puhetta ja toimintaa Satoja kansalaisjärjestöjä Kymmeniä katukeittiöitä Gaby Moreno (GUA/USA) M.A.K.U. Soundsystem (COL/USA) Calle Real (SWE) Che Sudaka (ARG/COL/ESP) Fuel Fandango (ESP) Afenginn (DEN) Anna Puu Irina Dalindèo Viitasen Piia Tuuletar Story Sharing Universe Vapaa pääsy! ED U PI M EN TA Tee ma : Kan sala isy hte isk un ta Ma ailm an Ku vale hti 3/2 017