Myanmarin digivallankumous 3 2018 6,90?€. Tee ma : Tu lev aisu us Kahden sissitaistelijan lapsi María José Pizarro, 40, kertoo poikkeuk sellisesta lapsuudestaan konfliktin repimässä Kolumbiassa. Sodan tytär TEEMA: TULEVAISUUS Tarvitaanko kehitysyhteis työtä enää vuonna 2050
klo 14 Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus ja Taiteen edistämiskeskus M IC KY C LE M EN T maailmakylassa.fi | #maailmakylässä | Freshlyground (ZAF) | 47SOUL (JOR/PSE/GBR) | Abou Diarra (MLI/FRA). Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Pääpartnerit: ED U PI M EN TA Tapahtuman järjestää: Oikeudenmukaisen maailman puolesta Vapaa pääsy! Maailma kylässä -festivaali 26.–27.5.2018 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Jupiter & Okwess (COD) Kaisaniemen puisto, la 26.5
Halusin kuulla hänen tarinastaan jokaisen sanan, Tarinan takaa jokaisen hengenvedon, jokaisen välimerkin”, Valtonen kuvailee. Kolumbia 16–21 Sodan tytär A LV A R O C A R D O N A Päätoimittaja Anni Valtonen tapasi María José Pizarron Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa. ”Olin juuri kuullut käsittämättömän tarinan, joka oli monella tavalla niin kaukana omasta elämästäni. ”Hänen elämäntarinansa oli niin poikkeuksellinen – ja silti hän oli tyyni ja valtavan läsnä oleva.” Haastattelun jälkeen kaksikko meni yhdessä lounaalle. Ja sitten yhtäkkiä olimmekin kaksi nelikymppistä naista, jotka nauravat yhdessä parisuhdekiemuroille.” Anni Valtonen Maailman Kuvalehti 3 / 2018 3. Se kuulosti sekoitukselta raakaa ja maagista realismia. Hän etsi haastateltaviksi naisia, jotka ovat kärsineet maan viisi vuosikymmentä kestäneestä sisällissodasta. ”Tapasin María Josén hänen isänsä, sissitaistelija Carlos Pizarron nimeä kantavan järjestön tiloissa. Keskustelu kääntyi arkisiin asioihin: lapsiin ja miehiin. Nauliuduin tuoliin kiinni, kun hän alkoi kertoa elämästään sissitaistelijoiden tyttärenä
Asiantuntijat tutkijoista järjestökonkareihin laativat ennustuksensa. 4 3/ 2018 Maailman Kuvalehti. Myanmar 30 Vuosikymmeniä suljettuna olleessa Myanmarissa lähes jokaisella on nyt pääsy internetiin. Tässä numerossa Suomi 64 Tuore kehitysministeri Anne-Mari Virolainen pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana haasteena. 44 Kuvareportaasi Herkkänahkaiset jättiläiset 52 Essee Rakkaus ja sääntely pelastavat Facebookin Ihmiset ja ilmiöt 55 Ruohonjuurella Juha-Erkki Mäntyniemi 56 Matkalla Turistit ihmiskokeessa 57 Kolumni Elina Hirvonen 58 Arviot 59 Ilmiö Egypti MM-kisoissa 60 Kulttuuri Freshlyground 61 Kohtaamisia Dobet Gnahoré 62 Menestyjien perhe 64 10 kysymystä Anne-Mari Virolainen 66 Ruoka Inkiväärijuomaa ja churroja 68 Katso, järjestö Reilun matkailun yhdistys 69 Mistä tämäkin on. Maailma 34 Tarvitaanko kehitysyhteistyötä enää vuonna 2050. Maailma paloina 6 Kamppailijat, 2000luvun uudet köyhät 7 Maailman heikoimmat passit 8 Enemmän kuin Spice Girls 9 Konflikti uhkaa eläimiä ja niiden puolustajia 10 Brexit ja kytevät rajapommit 11 Kolumni Hanna Weselius 12 Maailma nyt Rutikuiva kaupunki Lukujutut 14 Välähdys Sukeltaja Egeanmeren pohjassa 16 Henkilökuva María José Pizarro 22 Kansalaisten esiinmarssi 30 Suljetun maan somettajat 34 Kehitysyhteistyö vuonna 2050 40 Lisääntymättä paras. Perinteet sekoittuvat selfieihin ja someen. 70 Absurdistan Kannen kuva: Alvaro Cardóna Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Mikko Huisko, Sakari Piippo, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö
Päästyään koulusta ovat he valmiita ammatteihin ja saavat valita menevätkö he Helsinkiin, Lappeenrantaan, Savonlinnaan tai Tampereelle työhön.” Isän visioissa Suomi on vahvasti kaksikielinen ja tasa-arvoinen maa, jossa nuoria ohjataan koulunpenkiltä suoraan työelämään. Miten digitaalinen vallankumous ja älypuhelimet muuttavat globaalia etelää. Rakennukset ovat kestävämpiä eikä naapurin meteli kuulu”, tuumaa 10-vuotias. No, eivät ne edelleenkään lennä. Oman Lappeenrannassa kasvaneen isäni 1950-luvun kouluaineessa puhuttiin vuodesta 2000. Koulussa on pojilla neljä linjaa: metalli, kauppa, sähkö ja puu. J okainen sukupolvi kirjoittaa yleensä jossain vaiheessa koulutietään aineen, jossa visioidaan tulevaisuutta. Entä miten näkevät tulevaisuuden omat lapseni: Millainen maailma on vuona 2050, kun he ovat nelikymppisiä. Isäni fantasioissa 2000-luku oli avaruudellista aikaa, jolloin autot lentävät. Pukeuduin usein mustaan. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. En nähnyt tulevaisuutta silloin kovin lupaavana. Tulevaisuuteen tähyäminen ei ole hankalaa ainoastaan taviksille. ”Maailma on saastuneempi. Merenpinta on noussut, ilmastonmuutos on edennyt”, 14-vuotias sanoo. Ihanaa, että hän on kolmetoistavuotiaana ajatellut myös sitä, että ihminen saa itse valita, minne menee työhön. Tuollainen optimismi kuuluu 50-lukuun, jälleenrakennuksen aikaan. Tässä lehdessä katsomme tulevaisuuteen monesta eri kulmasta: Mitä on kehitysyhteistyö vuonna 2050. Se on haastavaa myös asiantuntijoille. Itse elin nuoruuteni 80-luvulla, jolloin vahva tulevaisuudenvisio liittyi kolmanteen maailmansotaan, ydinsotaan. Anni Valtonen Luulot lentävistä autoista V ES SI H Ä M Ä LÄ IN EN Maailman Kuvalehti 3 / 2018 5 Pää kirjoitus. Kävin yläastetta Siilinjärvellä ja erityisesti Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen tunnelmat itäisessä Suomessa olivat apokalyptiset. Tytöille on taas vastaavasti sopivat linjat. Valitseeko yhä useampi tulevaisuudessa lapsettomuuden. Isäni fantasioissa se oli avaruudellista aikaa, jolloin autot lentävät. Tehdäänkö sitä ja tarvitaanko sitä yhä. Noille linjoille voi pyrkiä seitsemännen luokan keväällä. Ja että työtä sitten on. Miten ratkaisemme ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja esimerkiksi kuivuudesta johtuvan vesipulan. No, ei sitä ydinsotaa tullut. ”Kaikki liikenne on nykyistä nopeampaa: autot ja moottoripyörät kulkevat lujempaa. Löysin myös isäni aineen, jossa hän pohtii koulua vuonna 2000: ”Koulu on kymmenkerroksinen ja sen neljässä alimmassa kerroksessa on suomenkielinen ja viidessä ylemmässä ruotsinkielinen koulu
Birdsall käyttää ryhmästä termiä strugglers, ”kamppailijat”. Arvostetun ajatushautomo Center for Global Developmentin johtaja Nancy Birdsall kirjoittaa blogissaan ihmisryhmästä, josta on tutkijan mukaan tulossa kehityksen suurimpia väliinputoajia. Keskiluokalla on paukkuja tähän, mutta ryhmä on vielä pieni kehitysmaissa. Siksi odotukset tulevaisuudesta voivat olla suuret. Keskivertokamppailija on käynyt peruskoulun ja tekee töitä epävirallisella sektorilla. Hän kuuluu joukkoon, joka on hyötynyt 1990-luvun kasvusta. Yhdeksi keinoksi tutkija suosittaa verovaroilla toteutettua sosiaaliturvaa. Yksikin perheenjäsenen terveyskriisi tai bussilipun hinnan korotus voi tarkoittaa valintaa vuokran maksamisen tai lapsen ruokkimisen välillä. Silti kamppailijoiden elämä on levotonta ja stressaavaa. 6 3/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Kamppailijat, 2000-luvun uudet köyhät ST O C K Koonnut Mimosa Hedberg Kehitysmaissa nykyisin asuvista ihmisistä 60 prosenttia kuuluu kamppailijoiden ryhmään. Heitä tulee olemaan myös samat 60 prosenttia vielä vuonna 2030, jonne YK:n kestävän kehityksen tavoitteetkin ulottuvat, arvioi tutkija. Jälkimmäiset elävät alle 1,9 dollarilla per päivä. Heitä tulee olemaan myös samat 60 prosenttia vielä vuonna 2030, arvioi tutkija. Mitä ilmiöstä tulisi ottaa opiksi. Toisin kuin turvatun keskiluokan edustajat, kamppailijoilla on vain pieni mahdollisuus maksaa veroja tai vaatia hallituksiaan vastuulle. Kehitysmaissa nykyisin asuvista ihmisistä 60 prosenttia kuuluu tähän ryhmään. Ryhmän edustajat jäävät puristuksiin turvatun keskiluokan sekä toisaalta maailman köyhimpien väliin. ”Kamppailijat ovat unohdettu enemmistö, 2000-luvun uudet köyhät”, Birdsall kirjoittaa
Matkustamisen epäoikeudenmukaisuudessa on vielä paljon kehitettävää. Maailman heikoimmat passit LE H TI KU V A Lapset ympäri maailmaa voivat pian leikkiä Frida Kahlo, Amelia Earhart ja Katherine Johnson -barbeilla. Maailman heikoin passi löytyi tänä vuonna sisäisten ristiriitojen repimästä Afganistanista, jonka passilla pääsee ilman viisumia vain 24 maahan. Barbie-brändi julkaisi uudet nuket kansainvälisenä naistenpäivänä. Indeksin kärkeen ylsivät Japani ja Singapore, joiden passeilla pääsee viisumitta jo 180 maahan. Seuraavaksi heikoimmat passit tulevat Pakistanista (30), Somaliasta (32), Jemenistä (35), Nepalista (36) ja Libyasta (36). Tarkoituksena on inspiroida tyttöjä ympäri maailmaa erilaisilla roolimalleilla, jotka muistuttavat siitä, että tytöt voivat saavuttaa mitä ikinä itse haluavat. Maailman Kuvalehti ehdottaa Minna Canthia ja Tarja Halosta, mutta miksei myös nuoremman sukupolven innoittajia Saara Aaltoa tai Almaa! Naisvaikuttajista barbeja Maailman sana robotti Tšekin kielessä sana robota viittaa pakkotyöhön. Afganistanissa on tehty viime kuukausina useita tappavia terrori-iskuja ja maan turvallisuustilanne on hälyttävä. Onko robotti tulevaisuuden ykkössana. Tuoreen selvityksen mukaan passillamme pääsee matkaamaan 178 maahan ilman viisumia. 180 178 165 144 114 71 56 36 28 24 A fg ani st an Sy yr ia N ep al In tia Va lk ove nä jä Ve nä jä M ek si ko V iro Su om i Ja pa ni Lähde: Henley Passports Index (2018) Maailman Kuvalehti 3 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Monelle muulle vastaava liikkuvuus on täyttä utopiaa. Aasia porskuttaa talouden lisäksi myös matkustamisen vapaudessa. Vain seitsemän passin kohdalla viisumivapaa matkustaminen heikkeni. Naiset tekivät historiaa omilla aloillaan: Earhart oli ensimmäinen Atlantin yli lentänyt nainen, Kahlo tuli tunnetuksi uniikista maalaustyylistään sekä feminismistään ja Johnson rikkoi rajoja tummaihoisena naismatemaatikkona Nasassa. Myös Irakin ja Syyrian passilla matkustaa viisumitta alle 30 maahan. Kenestä suomalaisista roolimalleista vastaavat barbit tehtäisiin. Suunta on kuitenkin kohti parempaa, kun 143 maan passin asema on vahvistunut. Suomalaiselle vapaa liikkuvuus maailmalla on itsestään selvää
Lähde: Gapminder KU V A KA A PP A U S / D A IL Y M O TI O N C O O LL O U D / FL IC KR 8 3/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Viidestä naisesta koostuvan Yegnan nimi tarkoittaa ”meidän”, ja 8,5 miljoonaa etiopialaista on jo kuullut yhtyeen viesteistä. Cáceres ammuttiin kuoliaaksi makuuhuoneeseensa kaksi vuotta sitten. Tämä aiheuttaa kasvavia haasteita etenkin maan tytöille, kun esimerkiksi koulutuksesta ja työstä käy yhä kovempi kilpailu. ”Ihmiset pitävät tyttöjä vähemmässä arvossa, ja niin ajattelimme aiemmin itsekin. Britannian kehitysapuvirasto DFID auttoi luomaan yhtyeen vuonna 2012 rahoittaakseen bändin kautta tasa-arvotyötä Etiopiassa. Etiopian talous kasvaa kohisten, mutta samalla kasvaa väkiluku. Hän on patoa rakentavan yhtiön toimitusjohtaja, ja Cáceres vastusti äänekkäästi ympäristöä uhkaavaa hanketta. Cáceres oli sanonut ennen kuolemaansa pelkäävänsä miestä tämän tiedustelutaustan takia. Nyt pidätetty mies David Castillo Mejía on jo yhdeksäs murhasta pidätetty, mutta pidätystä pidetään hyvin merkittävänä, sillä miestä epäillään verityön ”henkiseksi tekijäksi”. Viidestä nuoresta naisesta koostuva etiopialaisyhtye levittää tärkeää sanomaa tasa-arvon puolesta. Murha järkytti kansalaisyhteiskunnan puolustajia ympäri maailmaa. Tasa-arvotyö on Etiopiassa tarpeen, sillä yksi viidestä tytöstä joutuu edelleen naimisiin alle 15-vuotiaana. Hondurasin viranomaiset ovat pidättäneet maan armeijan entisen tiedustelu-upseerin ympäristöaktivisti Berta Cáceresin murhan suunnittelusta. Yegna sai tukea yksityisiltä hyväntekeväisyysjärjestöiltä, ja toiminta saa jatkua – vaikkakin yksi laulajista on parasta aikaa äitiyslomalla. Uutiset pidätyksestä julkistettiin, kun Hondurasissa järjestettiin useita oikeutta vaativia mielenilmauksia. Cáceres on yksi 130 ympäristöaktivistista ja maaoikeuksien puolustajasta, jota on murhattu Hondurasissa sitten vuoden 2009 vallankaappauksen. NaisteLäpimurtopidätys aktivistin murhassa Kohti parempaa Noin 80 prosenttia kaikista maailman yksivuotiaista lapsista on saanut rokotteen jotakin tautia vastaan. Yegna lisää musiikkinsa kautta tietoisuutta lapsiavioliitoista, seksuaalisesta häirinnästä, väkivallasta ja koulutuksen tärkeydestä. Mutta Yegna on muuttanut näkemyksemme”, 14-vuotias etiopialainen Bilen kertoo The Guardianille . noikeuksia puolustavat tahot moittivat päätöstä. Jo 70 prosenttia väestöstä on alle 30-vuotiaita. Enemmän kuin spaissarit Brittilehdistö leimasi heidät Etiopian Spice Girls -bändiksi, mutta Yegna on todellisuudessa paljon enemmän: tärkeä sanoma etiopialaisilta etiopialaisille. Viime vuonna rahoitus päätettiin kuitenkin lopettaa, sillä virasto näki tehokkaampia tapoja auttaa maailman köyhimpiä
Kidnappaajat vaativat huomattavia lunnaita. Kongon humanitaarinen tilanne on hälyttävä, kun unohdettu kriisi paisuu paisumistaan. Ongelmana on etenkin salametsästys, jota konfliktit ruokkivat. Itä-Kongosta kantautuu huolestuttavia uutisia, kun paikallisten lähteiden mukaan 18 gorillojen suojelutyön parissa toimivaa henkilöä on kidnapattu Kahuzi-Biegan kansallispuistosta aseellisen sissiryhmän toimesta. Konflikti uhkaa eläimiä ja niiden puolustajia ER IC KI LB Y / FL IC KR Alkuvuodesta YK:n ympäristöohjelma UNEP varoitti, että Afrikan konfliktit uhkaavat monia eläinlajeja. Taistelut ovat kiihtyneet viime aikoina juuri maan itäosissa, missä myös tärkeät luonnonsuojelualueet sijaitsevat. Kongon demokraattinen tasavalta on ollut vuosien mittaan yksi Afrikan vaarallisimpia paikkoja puolustaa ympäristöä. Epätoivoisesta tilanteesta kertovat myös gorillatyöntekijöiden kidnappaukset. Global Witness -järjestön raportin mukaan vuonna 2016 ympäristöaktivisteja tapettiin ympäri maailmaa ennätysmäärä, yli 200. Maailman Kuvalehti 3 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Kongossa gorillatyöntekijöiden kidnappaaminen kertoo surullista tarinaa maan epätoivoisesta tilanteesta. Alueella elää hyvin uhanalainen itäinen tasankogorilla, joita on enää noin 250 yksilöä. Tapaus kertoo synkkää tarinaa luonnonsuojelijoiden asemasta maailmalla. 4,5 miljoonaa on jo joutunut pakenemaan kotimaastaan ja 13 miljoonaa on avun tarpeessa. Alkuvuodesta YK:n ympäristöohjelma UNEP varoittikin, että Afrikan konfliktit uhkaavat monia eläinlajeja
Harva muistaa, että Pohjois-Irlantia repi vielä 1990-luvulla raju sisäinen konflikti. 30-vuotisen konfliktin päätti vuonna 1998 Pitkänperjantain sopimus, josta tuli kuluneeksi keväällä 20 vuotta. Rauhan yhtenä merkittävänä onnistumisena on pidetty Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisen avoimen rajan järjestelyä. Toisaalta, jos identiteettisi on riippuvainen rajasta, se on olemassa juuri sinulle”, Carr kuvailee The Guardian -lehden mielipidekirjoituksessaan. Brexit ja kytevät rajapommit Mitä brittien ero Euroopan unionista tekee herkille raja-alueille, joilla ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus ei ole välttämättä enää taattua. Pohjois-Irlannin rajan epävarma tilanne ei ole ainoa, joka herättää huolta. Siihen asti Euroopan johtajilla on aikaa neuvotella yksityiskohdista, jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa niin rauhaan kuin nälkäänkin – Euroopan sisällä. Brexitin on tarkoitus toteutua ensi vuoden keväällä. Heistä Afrikassa asuu noin 10 3/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. eli yhteensä 60 miljoonaa. Mimosa Hedberg Kangertelevat Brexit-neuvottelut ovat täydessä vauhdissa, ja yhä suuremmaksi kysymykseksi on nousemassa, mitä tapahtuu Britannian raja-alueille. ”Raja ei ole siellä, jos identiteettisi vaatii, että sitä ei ole. A LE X J W H IT E / FL IC KR Maailman lukuja Tuoreen tutkimuksen mukaan yksikään Afrikan maa ei tule saavuttamaan Agenda 2030 -tavoitetta lopettaa lasten aliravitsemus vuoteen 2030 mennessä. Miehen toteamus ei pidä täysin paikRajakontrollit iskisivät Pohjois-Irlannin rauhaan raskaasti, pelkäävät monet asiantuntijat ja eritoten paikalliset. ”Eihän rajaa enää olekaan”, eräs raja-alueella asuva maanviljelijä tokaisi kirjailija Garrett Carrille. Konfliktin varjot ovat viime vuosina hellittäneet, mutta eivät kokonaan kadonneet. Tältä tilanne näyttää tällä hetkellä: Lähde: 2017 Global Nutrition report 10 000 000 Toisaalta ylipainoisia lapsia l öytyy Afrikasta myös jo Maailman alle viisivuotiaista lapsista kitukasvuisia on 23% 155 miljoonaa. kaansa: virallinen raja on olemassa, mutta koska se ei näy ulkoisesti alueen ihmisille, voi vastapuoli olla huomioimatta sitä. Kaikenlaiset rajakontrollit iskisivät rauhaan raskaasti, kirjoittaja uskoo. Ranskalaissatama Calais’n johtaja totesi vastikään, että tilanne Calais’ssa voi olla ”10 kertaa pahempi” kuin Irlannin rajalla. Pohjois-Irlanti kuuluu edelleen Isolle-Britannialle, vaikka osa haluaisi liittää maan Irlantiin. Eri ryhmien iskuja tapahtuu edelleen, ja vaikean ajanjakson perintö näkyy nykypäivänä joka puolella maassa, eritoten raja-alueilla. Euroopan ytimessä kyti alituinen pommien ja väkivallan uhka, kun irlantilaisja brittimieliset kamppailivat keskenään. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja huolettaa etenkin paikallisia. Mikäli Brexit-sopimus sisältää pakollisia rajatarkistuksia, voivat sataman johtajan mukaan rekkajonot kasvaa 50-kilometrisiksi ja aiheuttaa Britanniassa jopa ruokapulia. Valtaosa pohjoisirlantilaisista äänesti Britannian EU:ssa pysymisen puolella. Kyseessä on siis hyvin hienovarainen järjestely, joka sallii yhteiselon erilaisten poliittisten mielipiteiden välillä
Albumikuvat nojaavat tulevaan eri tavalla kuin väkivallan kuvat. Olen perinyt isoäidin tekniikan. Painan mieleeni ratkaisemattoman hetken, jossa jonossa kävelevistä lapsista kuka tahansa voi olla minun. Ne ovat vastakuvia uutisille ja yleisille oletuksille muistamisen arvoisesta elämästä. Mikä takki hänellä oli aamulla päällä. Maailma vain laskostui noin, ja siitä palkitaan. Selaan muut voittajakuvat. Teen peukalo-etusormirajauksia. Lapset, ihmiset, tulitikun mittaiset. Hanna Weselius Rajauksia maailmasta V ES SI H Ä M Ä LÄ IN EN Kirjoittaja on kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Tarvitaan myös etunojaa. K eväisenä aamuna luen, että kuva palavasta venezuelalaisesta miehestä on voittanut World Press Photon pääpalkinnon. En millään erota häntä, ja hyvä niin. Uutiskuvat tekevät ihmisistä tapahtumien symboleita, mikä tekee tuskan meille helpommaksi käsitellä. Palavasta miehestä julkaistiin useita kuvia. Kuvaaja Ronaldo Schemidt kertoo, että Caracasin mielenosoituksessa palamaan syttynyt mies oli parin metrin päässä, ja kuuman humahduksen tuntiessaan Schemidt kääntyi ja laukaisi umpimähkään. Vasta sitten hän tajusi, mitä oli tapahtunut. Sommitelmat ovat horjahtelevia ja hetket arkisia, eivät mitään kohokohtia. Ehkä hän kokosi kuvitteellista perhealbumia. Keväisenä iltapäivänä katson ulos ikkunasta. Se ei kuitenkaan yksin tee kuvasta merkityksellistä. Miksi juuri tämä voitti kilpailun. Huonovointiseksi tekevät paitsi kuvissa näkyvät asiat, myös se, että jossain kaukana lymyävästä väkivallasta ja kurjuudesta kootaan viihdyttävä vuotuinen mediatapahtuma sekä esteettisesti yhtenäinen arkisto. Tai voin myös paheksuen kieltäytyä katsomasta näitä tapahtumia, viis siitä, että kuvissa näkyvät ihmiset joutuvat elämään ne. Koska se on paras sommitelma, arvaan. Kolmesataa lasta kiertää puistoa ja ruohokenttää: koulussa on tänään Unicef-kävely. Jotkut lapset loikkivat kuin vasikat, toiset näyttävät uppoutuneen keskusteluihin eivätkä näytä huomaavan poukkoilijoita ympärillään. Vielä hetken yritän tähystää joukosta omaa lastani. Ne erottavat menneestä erityisiä ihmisiä ja tapahtumia, jollaisten toivoo toistuvan aina uudestaan, aina samanlaisina. Kuvat huutavat tulevaisuudelle: Tätä ei koskaan enää! Tee jotain! Maailman Kuvalehti 3 / 2018 11 Näkökulma. World Press Photo -kuvat naulitsevat minut tähän, pakottavat muistamaan itsensä ja huutavat tulevaisuudelle: Tätä ei koskaan enää! Tee jotain, ettei! Isoäidilläni ei ollut kameraa, mutta hänellä oli tapana rajata sormillaan suorakaiteita maailmasta. Haluan muistaa, että tänään nämä koululaiset omistivat päivänsä sille, että vähemmän onnekkaat lapset saavat ensi vuodeksi koulutarvikkeita. Valokuva nojaa menneeseen, muistuttaa jostain, mikä on poissa. Näin kävi, vaikkei kuvaaja odottanut eikä tähdännyt. Siinä näkyy ratkaiseva hetki, jona tapahtumasisältö tiivistyi oikeanlaiseen asetelmaan. Teen rajauksen. Haluan muistaa talvenkuluttaman ruohokentän, pölyisen ikkunan ja auringon, joka kultaa tämän toiveikkaan asetelman. Vatsaa vääntää, mielen valtaa epätoivo. Sen äärellä voin kärsiä vapaaehtoisesti
Vuosi 2017 oli maassa noin sadan vuoden pituisen mittaushistorian kuivin. Teksti ja kuvat Miia Manner Afrikassa on tietenkin kärsitty vesipulasta ennenkin, mutta vauraassa Etelä-Afrikassa tilanne on uusi. Rutikuiva kaupunki Kapkaupungissa kärsitään vakavasta vesipulasta, kun pitkä ja vähäsateinen jakso piinaa Etelä-Afrikkaa jo kolmatta vuotta. 12 3/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT
Paikalla on kuitenkin vartijoita ja poliiseja, jotka tarkkailevat noudettavaa vesimäärää. Alueella on viime vuosina satanut vähemmän kuin koskaan. Sitä ei ole peruttu. Viisikymmentä litraa vettä riittää 90 sekunnin mittaiseen suihkuun, yhden aterian keittoveteen, kahteen käsienpesuun ja hampaidenharjaukseen, yhteen wc-käyntiin ja kahteen litraan juomavettä. Maaliskuun lopulla Kapkaupungissa saatiin sateita. Ohitamme vauraan, vehreänä kukkivan asuinalueen. Se on yksi syy, miksi kaupunki on ajautunut ahdinkoon – vedenkäyttö on ollut höveliä. Vesihanojen sulkemista on juuri lykätty ensi vuodelle, mutta massiiviset vedensäästötalkoot ovat vasta alussa. Vedensäästön edistämiseksi perustettu Facebook-ryhmä kiehuu: Onko kauppaan saatu viiden litran vesikanistereja. Kuuliainen kapkaupunkilainen huuhtelee vessan nyt harmaalla vedellä, jota kaupunkilaiset ovat ryhtyneet haalimaan. Vedennoutopuuhissa ovat lähinnä eläkeläiset. Epäillään julkista vesilaitosta vilpistä, riistosta, valehtelusta ja laiskuudesta. Massiiviset tankkiautot rahtaavat vettä muista provinsseista varakkaiden asukkaiden kukkaistutuksille ja uima-altaisiin. Etelä-Afrikka on myös koko mantereen talousveturi, ja se on suurin ulkomainen sijoittaja muissa Afrikan maissa. Ryhmässä vertaillaan myös vesilaskujen summia. Vesipatojen vesivarat ovat niin niukat, ettei Rameez uskalla juoda hanavettä. Rikkeistä seuraa kapkaupunkilaisen kuukausipalkkaan suhteutettuna valtava sakko, noin 10 000 randia. Siihen tarvitaan lupa, Rameez kertoo tyytyväisenä, sillä hallitsematon pohjaveden käyttö ei ole hyvästä. Rameezin viisihenkinen perhe säästää vettä käyttäen hanavettä vain sata litraa päivässä. Entä koiran. Jos vedenkäyttö ei vähene tarpeeksi, asukkaiden vesihanat suljetaan ja asukkaiden on noudettava talousvetensä vedenjakelupisteiltä. Se on kuuma puheenaihe kaupungissa ja sosiaalisessa mediassa. Vettä saa noutopisteeltä 25 litraa päivässä henkeä kohden. Facebook-ryhmässä kiiteltiin luojaa, jaettiin valokuvia sadepilvistä ja vertailtiin kerättyjä sademääriä eri kaupunginosien kesken. Aamupäivällä vesipisteellä on rauhallista. Vesihanojen sulkeminen olisi katastrofi talouselämälle ja matkailulle. Asukkaiden keskipalkka on noin 5 0007 000 randia, eli noin 500 euroa. Helmikuun alusta kapkaupunkilainen on saanut käyttää hanavettä 50 litraa päivässä. Maanosan mittapuulla vauraassa Etelä-Afrikassa ja varsinkin Kapkaupungissa tilanne on kuitenkin uusi. Kapkaupungin väkiluku on kasvanut 2 miljoonasta 3,7 miljoonaan vuosina 1996-2011. Rahalla saa, myös vettä, hän toteaa. Rameezin mukaan kaupungin vesilaitosta kritisoidaan, koska vesipatojen kapasiteettia ei ole lisätty väkiluvun kasvun myötä. Hän epäilee, että patojen pohjalla lilluvassa vedessä on bakteereja. Maailman Kuvalehti 3 / 2018 13. Ainakin siihen asti, kun nollapäivä asetettiin ensimmäisen kerran helmikuussa. Vettä kutsutaan harmaaksi silloin, kun se on käytetty kerran: suihkussa, pesukoneessa, astioidenpesussa. Spekuloidaan sade-ennusteita. Rahalla voi myös hankkia oman porakaivon pihalleen. Hänen mielestään kansainvälinen media on retostellut vesikriisillä liikaakin. Samaan aikaan kaupungin vesilaitos asensi uusia vedenjakelupisteitä urheilukentille nollapäivää varten. Miksi vettä tuhlataan pallokentän kasteluun. Matkan varrella Rameez päivittelee ympäröivää näkyä: Pöytävuoren rinteiden nurmi on palanut mustaksi. Afrikassa on kärsitty vesipulasta ennenkin. Kapkaupungin vesivarat ovat huvenneet hälyttävästi. Day Zero, nollapäivä, asetettiin ensin maaliskuulle, sitten huhtikuulle, ja taas edemmäs. Se on vain siirretty eteenpäin. Uber-kuljettaja Rameez Awan suostuu muitta mutkitta ehdotukseeni tutustua yleiseen vedenjakelupisteeseen. pesee uima-allasta ja tehdään ilmiantoja. Juomaveden Rameez noutaa vedenjakelupisteeltä. Myös Rameez on huolissaan matkailijoiden vähentymisestä. Väestönlaskentaa ei ole vuoden 2011 jälkeen tehty. Suomalainen käyttää keskimäärin saman verran vettä pelkästään WC:n huuhteluun joka päivä. Kapkaupunki on metropoli, joka vastaa kymmenen prosentin osuudesta Etelä-Afrikan bruttokansantuotteesta. Juomavettä haetaan vesipisteiltä. Matkailu työllistää kaupungissa noin 300 000 ihmistä. Voiko harmaalla vedellä pestä auton. Mikä aine on paras harmaan veden hajun poistamiseen. Kytätään naapuria, joka Kuuliainen kapkaupunkilainen huuhtelee vessan nyt harmaalla vedellä. Rameezin mukaan kaikki eivät välitä vesikriisistä tai väittävät, ettei huoleen ole syytä. Rameezin viisihenkinen perhe käyttää hanavettä vain sata litraa päivässä
Kreikalla on EU:n pisin rantaviiva, heikko jätehuolto ja kova kertakäyttömuovin kulutus. VÄLÄHDYS. Vedenalaiset roskankerääjät puhdistavat merta rojusta, joka on pääosin muovia. Kreikka. Vapaaehtoinen sukeltaja kerää autonrenkaita Egeanmeren pohjasta lähellä Ateenaa. Kuva: Vassilis Tsiairis / AP / Lehtikuva 14 3/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä
Maailman Kuvalehti 3/?2018 15
ja isovanhempia kuulustellaan, armeija vartioi heidän taloaan yötä päivää. Isosiskoa Perheen kuopus on kahdeksankuinen vauva, kun isä operoi ryöstöretken Bogotán pohjoispuolella sijaitsevaan armeijan asevarastoon. Saalis on mittava: 5 000 asetta. María José Pizarro, 40, on elänyt turbulentin elämän. Syyskuussa 1979, yhdeksän kuukauden päästä aseryöstöstä, Pizarro ja Rodríguez pidätetään Santanderissa. Isän missiona on rakentaa Kolumbiasta yhteiskunta, jossa sen kaikki sen asukkaat ovat tasa-arvoisia ja heillä on samat oikeudet. Sodan tytär. Pikkuruinen Maria José ja hänen kahdeksanvuotias siskopuolensa Claudia jäävät äidinpuoleisten isovanhempiensa hoteisiin. Tämä on niin sanottu operación limpia , puhdas operaatio. On uudenvuodenaatto 1978. Fyysisen kidutuksen ohessa äidille näytetään Bogotássa kuvattuja videonauhoja tyttäristään, jotta tämä murtuisi ja tunnustaisi osallisuutensa kapinallisliikkeen toimintaan. Ryöstöä varten on kaivettu sata metriä pitkä tunneli maan alle. M-19-sissiliikkeen Movimiento de 19 de Abrilin komentaja Carlos Pizarro. Hän kasvoi kahden sissitaisteli jan lapsena, ja joutui pakenemaan ympäri maailmaa. Heitä kidutetaan kuukauden ajan. Sotilaat nukkuvat olohuoneen sohvalla. Lapsi on María José ja isä on Teksti Anni Valtonen Kuvat Alvaro Cardóna, Mariá José Pizarron kotialbumi 16 3?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Silti yhtään laukausta ei ammuta, kukaan ei kuole. Carlos Pizarro ja hänen puolisonsa, sissitaistelija Myriam Rodríguez, pakenevat
Yksi hänen töistään on kerätä maanpaossa olleiden ihmisten tarinoita.. María José Pizarro työskentelee isänsä nimeä kantavassa järjestössä
Kuten kaikki muutkin, María José luuli lapsena tuon kaiken olevan ihan tavallista. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi 1970-luvulle. ”Ikkunat oli peitetty telttakankaalla. Lasten käskettiin kävellä keskellä käytävää, etteivät selleissään olevat mielisairaat olisi käyneet heihin käsiksi. María José muistaa, että vangit olivat tehneet kaikkensa, jotta ympäristö ei näyttäisi lasten vierailupäivänä vankilalta. Vangit esiintyivät ja esittivät lapYhden kerran nunnat antoivat María Josén ja siskon jäädä äidin luo vankilaan yöksi. Tosiasiassa tuo ”prinsessan sänky” oli vuode, joka oli tehty vilteistä ja lakanoista, omaa rauhaa ja suojaa antamaan huoneessa, joka oli täynnä kaikenlaisia rikoksia tehneitä naisia. Vanrhemmat lähtivät kuitenkin perustamaan sissiliikkeen läntistä rintamaa, ja María José saattoi nähdä isäänsä taas vain puolen vuoden välein. Pieni María José kiipeili isänsä sellin ikkuna kaltereissa. Isän luo poliittisten vankien osastolle päästäkseen sisarusten piti ohittaa mielisairaiden osasto. Isänsä sukunimeä kantavaan pieneen María Joséen kohdistuva vaino ja uhkailut olivat jatkuvia. María José ja siskopuoli Claudia (oik.) tapasivat harvoin vanhempiaan Carlos Pizaroa ja Myriam Rodríguezia. Äitiä tavatakseen tyttöjen piti matkustaa kymmeniä tunteja bussissa. Lapsi ei päässyt kouluun, koska hänen piti pysyä piilossa. Lapset näkevät isäänm sä kerran kuukaudessa, kauempana olevaa äitiään vielä harvemmin. Äiti oli kuuliainen vanki, joten hän sai tavata meitä vankilan sisäpihalla, kukkien keskellä”, María José muistaa. Vankilassa olivat isäni lisäksi hänen siskonsa ja veljensä. Osa heistä on vasemmistolaisten sissien, osa puolisotilaallisten sotilaiden, osa Kolumbian armeijan sotilaiden lapsia. sille nukketeatteria. Kolumbiaan on hiljattain solmittu rauha, jonka ovat allekirjoittaneet sissijärjestö Farc ja Kolumbian armeija. Vanhemmat ovat vangittuna, isä Bogotassa, äiti Santanderissa Bucaramangassa. Päästäkseni isän luo minun piti mennä kaikkien turvatarkastusten läpi. Muutaman vuoden ikäinen María José kiipeili isän sellin ikkunakaltereissa. 18 3?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. ”Tapasin isääni aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Politiikan kutsua on ollut mahdoton olla kuulematta. Myös he kuuluivat M-19-järjestöön”, María José kertoo. María Josén kaltaisia sodan lapsia sodalle vanhempansa menettäneitä on Kolumbiassa tuhansia. Hän on saanut taistelutahtonsa verenperintönä. Nyt María José Pizarro, 40, kertoo tarinaansa Maailman Kuvalehdelle isänsä nimeä kantavan järjestön tiloissa Bogotássa. María Josélle tuo yö äidin vieressä oli ihmeellinen ja ihana. Myriam Rodriguez istui tuomiotaan nunnien johtamassa naisvankilassa. Tällaisia ovat María José Pizarron elämän ensimmäiset kuukaudet. Maria José oli isovanhempiensa hoidossa, kunnes maan hallitus vaihtui 1982 ja äiti ja isä armahdettiin. Tosiasiassa hänen lapsenoikeuksiaan loukattiin moninkertaisesti: häneltä kiellettiin oikeus koulutukseen, perheeseen sekä turvallisuuteen. Nämä lapset eivät ole voineet asua vanhempiensa kanssa eikä heillä ole ollut yhteistä arkea. Hänen tarinansa on uniikki, mutta ei mitenkään harvinainen 50 vuotta sisällissotaa käyneessä maassa. ”Ajattelin aina nukkuneeni tuon yön prinsessan sängyssä”, hän sanoo. María José Pizarro on valittu valtavalla äänivyöryllä vasemmistokoalition kansanedustajaksi kongressiin
On luotava kokonainen peite-elämä, ettei kukaan epäilisi. Tuolloin hän vaihtoi ensimmäistä kertaa sukunimensä, tavoitteena päästä pois maasta. Isään ei saatu yhteyttä. Etsintäkuulutettu. Siinä luki: SE BUSCA. Opin jo pienenä valehtelemaan tosi hyvin”, María José sanoo ja naurahtaa. Äitini oli useimmiten vaatesuunnittelija. Hänelle teetettiin uusi syntymätodistus sukulaistensa tyttärenä ja hän matkusti äidin ja siskon kanssa Panamaan. Perhe muutti useita kertoja vuodessa María Josén syntymästä aina isän kuolemaan asti. Maaliskuussa 1990 solmitun rauhansopimuksen jälkeen perhe palasi Kolumbiaan aloittaakseen kaiken alusta. kään. En voinut olla yhteydessä äitiini, siskooni tai toiseen mummiini.” Tuohon aikaan kirjeiden perillemeno kesti kuukauden, mannertenväliset puhelut eivät tulleet kysymykseen”Kun olet sissien lapsi, et ikinä voi kertoa ydinperheesi ulkopuo lisille, keitä vanhempasi ovat. ”Äitini ei koskaan päässyt Ranskaan. ”Olin 6-vuotias – ja pääsin vihdoin asumaan äitini kanssa vuodeksi. ”Huokasimme helpotuksesta, vihdoin meille tulee normaali elämä.” Pizarro-Rodríguezin perheen ”normaali” elämä kesti kuitenkin vain 45 päivää. Kun 10-vuotias María José palasi Pariisin vuosien jälkeen yksin takaisin kotiin, Bogotan lentokentän seinällä oli valokuva hänen isästään edestä ja sivulta. ”Olin elänyt piilossa koko elämäni, ja nyt isäni vei minut kanssaan joMuutaman vuoden ikäinen María José tapasi isäänsä ja äitiään vankiloissa ja heidän vapaana ollessaan salaisissa paikoissa. Mutta ei mennyt kuin muutama päivä, kun koti oli taas täynnä siviiliasuisia poliiseja. Lopulta turvapaikka varmistui Ranskasta, ja 7-vuotias tyttö matkusti Pariisiin sinne edeltä menneiden isän äitinsä ja tätinsä luo. ”Olin paniikissa: minut otetaan kiinni. ”Isää salakuunneltiin ja armeija uhkaili tietävänsä minun olinpaikkani – ja että minut tultaisiin hakemaan.” Äiti jätti sissiliikkeen vuonna 1984. Omassa peitetarinassani isäni oli diplomaatti tai yritysjohtaja, joka matkusti paljon. Ne olivat elämäni kaksi masentavinta vuotta. Äiti syöksyi maahanmuuttovirastoon ja yritti saada minulle uuden passin, että pääsisin taas pakenemaan.” Monien vaiheiden jälkeen passi saatiin ja María José, hänen äitinsä ja isoäitinsä lähtivät Ecuadoriin. Mutta kukaan ei jostain syystä kiinnittänyt minuun mitään huomiota.” Vastassa ollut äiti ja tytär viettivät ensin kaksi viikkoa vartioidussa turvatalossa ja pääsivät sitten kotiin. Carlos Pizarro luotsasi M-19-liikeen poliittiseksi puolueeksi ja asettui ehdolle Kolumbian presidentiksi. Sissin lapsena on pakko keksiä tarinoita, olitpa kolme, neljä tai viisitoistavuotias. Tämä yhteiselo keskeytyi, kun M-19 valtasi Bogotán oikeustalon – ja isäni otti vastuun iskusta ryhmän komentajana.” María Josén vainoaminen alkoi uudelleen. Myriam Rodríguezille soitettiin: Teillä on jotain, mitä me haluamme – ja luuri lyötiin kiinni. Nuo neljäkymmentäviisi päivää olivat María Josélle mullistavia. ”Äiti meni paniikkiin. María José oli niin masentunut, että anoppi soitti miniälleen, että tyttö täytyy palauttaa Kolumbiaan. Opin jo pienenä valehtelemaan.” Maailman Kuvalehti 3/?2018 19. ”Kun olet sissien lapsi, et ikinä voi kertoa ydinperheesi ulkopuoliselle, keitä vanhempasi ovat
Missä rahat ovat. María José tuli raskaaksi matkan aikana, ja Brasiliassa prostituoidut antoivat hänelle vaatteita syntyvää vauvaa varten. Hän yritti korvata minulle menetetyn yhteisen ajan, ja otti minut mukaansa kampanjatilaisuuksiin.” Murhayritysten pelossa Carlos Pizarro oli vuorokauden jokaisen tunnin kolmenkymmenen turvamiehen ympäröimä. Silloin tiesin, mitä oli tapahtunut.” Kampanjakiertueella ollutta Carlos Pizarroa oli ammuttu 15 kertaa päähän lentokoneessa lennon aikana. Koko maa itki.” Kun María José palasi kouluun, kiusaaminen alkoi: ”Katsokaa tuota, onneksi tappoivat sen isän, sen kusipääsissin…” Huutelu jatkui vuosia. Tekijä oli palkkamurhaaja. ”Koskaan ei tutkittu mitään, korjattu mitään, kukaan ei soittanut meille ja kysynyt, kuinka meitä voitaisiin auttaa isämme murhan jälkeen. Minut pyydettiin luokasta ulos ja näin äitini itkevän. Olin ollut luokassa ihan eri niminen henkilö. Ihmiset jonottivat päästäkseen jättämään jäähyväiset Pizarrolle. päivä pidettävissä Kolumbian presidentinvaaleissa María José työskentelee Gustavo Petron kampanjapäällikkönä. Ainut asia, mitä teiltä pyydän: Älkää unohtako minua.” Seuraavana päivänä María José meni normaalisti kouluun. ka paikkaan. En saanut hyvästellä isääni yksityisesti. ”Mitkä rahat, kysyin. Aivan kuin meitä ei olisi olemassa.” 18-vuotiaana María José heitti repun selkäänsä ja lähti matkustamaan ympäri Etelä-Amerikkaa. ”Toimittajat olivat aggressiivisia. Äiti lähetti tyttärelleen kaiken säilyttämänsä materiaalin isästä, valokuvat ja lehtileikkeet. María José oli yhä lainatulla identiteetillä, siskopuolensa isän tytär. HENKILÖKUVA Toukokuun 27. Hän pesi pyykkiä Etelä-Amerikan rannikkoseuduilla. matkusti yksin, ilman rahaa, vain koira seuranaan. ”En voi olla korostamatta tätä liikaa: Olen presidenttiehdokkaan tytär – hänen elämänsä viimeisten neljänkymmenenviiden päivän ajan, mutta ennen kaikkea olen sissikomentajan tytär, sissitaistelijaäidin tytär, ja amiraalin tyttären tytär. Hän muutti Espanjaan, missä kukaan ei tuntenut hänen menneisyyttään. Tytär alkoi perehtyä isänsä ideologiaan. Säikähdin kamalasti, kun oma nimeni sanottiin ääneen julkisesti. Voi olla, että minut tapetaan pian. Seurasi kolmen päivän ruumiinvalvojaiset ja maansuru. Kaksitoista vuotta Carlos Pizarron kuoleman jälkeen kotiin alkoi taas tulla puheluita. ”Jos minut tapetaan, minua ammutaan päähän, eikä luotiliivi suojaa minua silloin mitenkään. Syntyi dokumentti Pizarro , jossa näkökulma on hänen omansa. Olen kaikkea tätä.” Carlos Pizarroa oli ammuttu 15 kertaa päähän lentokoneessa len non aikana. Kyseessä on ihminen, jota rakastat, mutta jonka kaikki kolumbialaiset omistavat. Kasvoni yritettiin peittää, etteivät kaikki valokuvaisi minua. ”Olin tunnilla, kun koulun rehtori tuli luokkaan kysyen María José Pizarroa. Hallitusta tukevien puolisotilaallisten joukkojen komentaja Carlos Castaño oli julkaissut hiljattain kirjan Mi Confesión (Tunnustukseni), jossa Carlos Pizarron väitettiin saaneen valtavan summan rahaa huumeparoni Pablo Escobarilta palk kioksi oikeustalon valtaamisesta. María José sanoo oppineensa sissivanhemmiltaan ja koko häntä ympäröineeltä perheeltä kyvyn viihtyä niin viiden tähden hotellissa kuin kaikkein vaatimattomimmassa hökkelissä. Intiaanit majoittivat häntä ja antoivat ruokaa. Ilman terapiaa, koska sellaiseen ei ole ollut rahaa.” María José sanoo työstäneensä isäänsä liittyviä muistoja viisitoista vuotta. Minulla oli lapsi, olin yksinhuoltaja.” Kun kuuntelee María Josén elämäntarinaa, herää väkisin kysymys, miten hän on selvinnyt kaikesta täysjärkisenä. 20 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Minä elin hipin elämää. Murhaa edeltävänä iltana Carlos Pizarrolta kysyttiin, miksei tämä käytä luotiliiviä. Bolivarin aukio oli täynnä ihmisiä. ”Olen kulkenut tieni yksin, työstänyt traumojani. Neljä vuotta hän María José palasi Kolumbiaan 2002, tuliaisinaan kaksivuotias tyttärensä Maya
”Minun täytyi parantua itse. Vuodet Kolumbian ulkopuolella ovat muokanneet María Josén ajattelua. Toukokuun lopussa pidettävissä Kolumbian presidentinvaaleissa hän työskentelee presidenttiehdokas Gustavo Petron kampanjapäällikkönä. Tunsin valtavaa surua, että tuo ajattelu ja ideologia katoaisi Kolumbiasta. Olen kokenut sen itse.” María José on nyt kansanedustaja ja antaa kasvot uudelle kolumbialaisten sukupolvelle. Dokumentin teko auttoi selviämään. María José Pizarro on kansanedustaja Kolumbian kongressissa. Jos se jää kansalle, kansalaisyhteiskunnalle, rauha on koittanut. Enää ei ole sellaisia ihmisiä kuin tuon sukupolven taistelijat.” Pizarro-dokumenttia filmattiin kahdeksan vuotta. ”Nyt tiemme kulkevat rinnakkain. Maailman Kuvalehti 3/?2018 21. Vaikka unelmamme olisivat yhteydessä vanhempiemme unelmiin, ne ovat silti omat unelmamme.” María José palasi Kolumbiaan 2007. Se valmistui 2015, jolloin Carlos Pizarron kuolemasta oli kulunut 25 vuotta. Tein sen niin, että puhuin isästäni väsymykseen asti. ”Olen uuden sukupolven ääni ja kasvot. Siinä ei saa enää kuulua viha vaan yhdessä rakentaminen. Sen jälkeen haastattelussa María Josén äiti ja Carlos Pizarron leski, sissitaistelija Myriam Rodríguez klo 15.40. Äänessämme ei saa enää kuulua viha.” Dokumenttielokuva Pizarro Maailma kylässä -festivaalilla On the Rocksissa su 27.5. klo 14.15. Hän oli päästänyt irti ja pystyi jatkamaan elämäänsä. Hän kokee velvollisuudekseen olla erilainen ääni kuin aiempien sukupolvien äänet. ”Euroopassa siivosin ihmisten koteja kuin kuka tahansa siirtolainen. Identiteettinsä María José Pizarrona hän sai takaisin vasta vuonna 2012. Jos se jää johtajille, häviämme taistelun.” Rakensin ja loin itselleni puuttu van isän. ”Isä oli ollut supersankarini, mutta nyt rakkaus muuttui erilaiseksi. ”Emme tiedä vielä, kenelle rauhanlippu jää. Vaikka rauhansopimus on nyt kirjoitettu, sotaa ei vielä ole voitettu. Ja eräänä päivänä tytär ei enää keskustellutkaan jatkuvasti mielessään isänsä kanssa. Isä oli ollut taistelemassa kolumbialaisten vapauden puolesta ja sen puolesta, että kaikilla lapsilla olisi samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Hänen toinen tyttärensä , Aluna, syntyi 2010. Se oli rakkaudentekoni hänelle, elämälleni, historialleni, äidilleni.” María José alkoi ymmärtää isänsä ajattelua. Kun ihmiset kertovat minulle kokemuksistaan maanpaosta, tiedän mistä he puhuvat. En koskaan lakkaa olemasta Pizarron tytär, mutta sukupolveni taistelu on eri kuin vanhempiemme. Prosessi oli pitkä ja kivulias, ja siihen sisältyi myös haudassa olevan isän ruumiinavaus ja tyttären dna-testi. Nostin hänet unohduksesta ja pelastin hänet. Rakensin ja loin itselleni puuttuvan isän
Kansalaisten esiinmarssi Kansalaisyhteiskunnasta on kasvanut vakavasti otettava muutosvoima – siitäkin huolimatta, että sitä monessa maassa rajoitetaan yhä enemmän. Teksti Janne Hukka Kuvat Lehtikuva 22 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Sen sisälle on syntynyt myös uudenlainen toiminnan kenttä, niin sanottu neljäs sektori, jota edustavat esimerkiksi Siivouspäivä ja haktivismi
Sadattuhannet mielenosoittajat valtasivat Washingtonin kadut tammikuussa 2017 etunenässään naistenoikeuksia puolustavat järjestöt, jotka osoittivat viestinsä prsedientti Donald Trumpille. Maailman Kuvalehti 3/?2018 23. Samaan aikaan naistenmarsseja järjestettiin eri puolilla maailmaa, muun muassa Keniassa ja Belgiassa
Erään viimeaikaisen akateemisen arvion mukaan 40 suurimman kansantalouden piirissä kansalaisjärjestöt pyörittävät vuosittain rahaa 1,81 biljoonalla eurolla. ”Toisaalta sillä viitataan niihin asioihin, joita niin sanotut ”hyvikset” ajavat. ”Ovathan hekin tavallaan kansalaistoimijoita. M ikä aktivismin supervuosi 2017 olikaan. K ansalaisyhteiskunnan määrittely on jokseenkin kinkkinen juttu. Siinä missä YK:n tilastojen mukaan vielä 1990-luvun alussa tunnistettiin noin 6 000 erilaista valtioiden välistä kansalaisjärjestöä, niiden määrä on 2010-luvulle tultaessa yli kymmenkertaistunut. Joissain tapauksissa sitä määrittää taas rajanveto talouteen ja yritysmaailmaan.” Vaikka yleiskielessä sanalla on merkityksensä, yksityiskohdat merkitsevät paljon, Teivainen sanoo. Kolmatta vuosikymmentä kestänyt ura kehityskysymysten parissa on kierrättänyt Mealinsia Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa niin julkisen sektorin kuin yritysmaailman töissä. Näillä mittapuilla arvioituna Vapaaehtoislandiaan – kansalaisyhteiskunnan leikkimieliseen lempinimeen – kuuluu enemmän kansalaisia kuin mihinkään muuhun maahan Kiinaa ja Intiaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kaltaiset tahot. 1800-luvulla Itä-Lontoon slummeista syntyneistä kansalaisliikkeistä on syntynyt värikäs seurakunta erilaisia toimijoita, joihin luetaan mukaan niin Amnesty Internationalin kaltaisia jättijärjestöjä kuin naapurustoyhdistyksiä, ajatuspajoja, lähiruokapiirejä, kansanliikkeitä, uskonnollisia yhteisöjä kuin vaikkapa kulttuuritoimijoita, kuten kuoroja. Arkipuheessa kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaankin aika sekalaista säkkiä asioita. Toisaalta se voidaan määritellä sen kautta, mikä on toimijoiden suhde valtioon. Hän on ollut mukana niin ruohonjuuritason toiminnassa kuin tutkinut aihetta akateemisesti. Myös rahasta puhuttaessa summat ovat isoja. Jokainen määritelmä jättää kuitenkin jotakin arvuuttelun varaan. Pelkästään Suomessa on noin 130 000 yhdistystä, mikä on väestön määrään suhteutettuna paljon. Maatasolla tilanne on samanlainen. ”Intian kaltaisessa maassa järjestöjen määrä lasketaan jo miljoonissa.” 24 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Luvun voi rinnastaa huoletta suurimpien kansantalouksien vuosibudjetteihin. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen luulisi tuntevan kansalaisyhteiskunnan. Myös kehitysmaaliike on osa tätä suurta kuvaa. Työllistäähän se arvioiden mukaan kokopäiväisesti 54 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. ”Kansalaisyhteiskunta on itsessään aika hankala käsite. Pureudutaanpa siihen hetkeksi. Samaa mieltä on myös brittinaisten kehitysjärjestö Intractin toiminnanjohtaja Helen Mealins. Vapaaehtoisesti siihen osallistuu yli 350 miljoonaa henkeä vuodessa. Maailman talousfoorumin arvioiden mukaan henkilötyövuosissa globaalia kansalaisyhteiskuntaa voi verrata moniin suuriin teollisuusvaltioihin – ainakin puheiden tasolla. Sillä voidaan tarkoittaa niin monia asioita”, Teivainen sanoo. Siksi hänen vastauksensa kysymykseen sen määrittelystä yllättää. Mutta ovatko he sitten osa kansalaisyhteiskuntaa, on toinen kysymys”, Teivainen pohtii. Yksi heistä olet todennäköisesti sinäkin. Intractissa hän sparraa kansalaisjärjestöjä toimimaan tehokkaammin. Alkuvuodesta miljoonat osoittivat mieltään Trumpin hallintoa vastaan. Syksyllä ydinaseita vastaan kampanjoiva ICAN-järjestö palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Intian kaltaisessa maassa järjestöjen määrä lasketaan miljoonissa. Globaali maailma on luonut hedelmällisen maaperän kansalaistoiminnan kasvulle. Keväällä Etelä-Korean korruptoitunut johtaja syöstiin vallasta massaprotestien jälkeen
Ja sitä miten raha liikkuu.” K ansalaisyhteiskunnan kollektiivista painoarvoa on vaikea kiistää kansainvälisellä näyttämöllä edes suurten hallitusten toimesta. ”Tässä kohtaa täytyy aina katsoa tilastoja ja numeroita. ”YK:n järjestämä Rion ympäristökokous vuonna 1992 oli historian siihen saakka suurin kansalaisjärjestötapaaminen.” Seuraavina vuosikymmeninä kehityskentällä elettiinkin suurta kansalaisjärjestöjen buumia. Näin uskoo YK:n kansalaisyhteiskunta-asioista vastaavan NGLS-järjestön entinen johtava virkamies Hamish YK:n ympäristöja kehitysaiheinen globaali kokous Earth Summit järjestettiin Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 1992. Iso muutos tapahtui 1990-luvun alussa, kun YK otti aiempaa pienempiä kansalaistoimijoita mukaan neuvotteluprosesseihin. Rakenteellisestikin kansalaisjärjestöjen osallistuminen YK:n toimintaan on ollut mukana alusta alkaen. Aika oli kansalaistoimijoille otollinen, sillä itäblokki oli juuri ajettu alas demokratiaa vaatineiden kansanliikkeiden suoran toiminnan toimesta. Kuvassa kokousvieraiden viestejä maailman päättäjille. ”On vähän niin kuin puhuisi yksityisestä sektorista yhtenä asiana, vaikka yritysmaailma sisältää kaikkea aina finanssilaitoksista maatalouteen. Jenkins. Maailman Kuvalehti 3/?2018 25 Kansalaisten esiinmarssi. Se on tavallaan hyödyllistä, mutta sitten käytännön tasolla aika hankalaa.” Etenkin puhuttaessa kansalaisyhteiskunnan isoista trendeistä on tärkeää olla erityisen tarkka yksityiskohdista. Tämä innoitti myös rahoittajia tekemään esimerkiksi ympäristöneuvotteluista aiempaa avoimempia, Jenkins sanoo. YK toimi myös keskeisenä kätilönä nykymuotoisen globaalin kansalaisyhteiskunnan syntymiselle. Kansalaisyhteiskunnasta könttänä puhuminen on hänen mukaansa yleisellä tasolla ongelma
”Olin ison osan näistä vuosista aivan myrskyn silmässä, ja voin suoraan sanoa, että kansalaisyhteiskunnan merkitys kansainvälisissä neuvotteluissa kasvoi aidosti merkitykselliseksi”, Jenkins sanoo. Maailmanlaajuisesti näyttää siltä, että aktivistien, järjestöjen ja kansanliikkeiden toimintaan puututaan nyt selvästi aiempaa enemmän. Samaa mieltä on Helen Mealins. ”Kun katsoo köyhyyden vastaista työtä ja sitä, miten asiasta nykyisin keskustellaan, niin voidaan puhua menestystarinoista. Jenkinsin mukaan tämä konkretisoitui parhaiten Dohassa vuonna 2012 järjestetyssä ilmastokokouksessa. Suuret teollisuusvaltiot eivät voineet sivuuttaa globaalin järjestökentän ääntä.” Jenkins näki tämän selvänä voittona kansalaisyhteiskunnalle: ”Se osoitti meidän merkityksemme”. Bouazizin itsemurha käynnisti diktatuurin murtaneen vallankumouksen ja arabikevään joulukuussa 2011. 2 010-luvun alussa kansalaisyhteiskunnan piirissä elettiin jännittäviä aikoja. Sama tahti jatkui myös neuvotteluissa kestävän kehityksen tavoitteista, hän lisää. Sosiaalisen median siivittämänä Lähi-idässä nähtiin aalto demokratialiikkeitä, jotka kiteytyivät arabikeväänä. Ilmassa oli optimismia, joka on vuosikymmenen edetessä kadonnut, arvioi kansalaisyhteiskuntaa tarkkaileva Civicus-järjestö. ”Kansalaisjärjestöjen edustajat saivat neuvottelut kääntymään aivan alkumetreillä demokraattisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. ”Etiopian jälkeen entistä useampi valtio on alkaTunisian lippuun kääriytynyt mies kulkee ohi patsaan, joka edustaa hedelmäkauppias Mohamed Bouazizia. Tuolloin Etiopiassa säädettiin uusi kansalaisjärjestölaki, joka kaatoi kylmää vettä paikallisten toimijoiden ja niiden ulkomaisten kumppaneiden niskaan. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Auli Starck muistelee itse vuotta 2009, jolloin merkit käänteestä huonompaan suuntaan nousivat ensimmäisen kerran selvästi esille. Numerot puhuvat puolestaan. Siinä missä 2000-luvun vaihteessa kansainvälisten areenoiden ulkopuolella järjestäytyi globalisaatiota ja uusliberalismia vastustaneita liikkeitä, muodollisempaa vaikutusvaltaa saavutettiin myös neuvottelupöydissä. Tuhannet tunisilaiset kokoontuivat juhlimaan kansannousun ensimmäistä vuosipäivää, joka kaatoi pitkäaikaisen diktatuurin ja päästi valloilleen arabimaiden kumouksellisen kevään. Trendinä on, että nimenomaan valtiot puuttuvat kansalaisyhteiskunnan toimintaan yhä enemmän. 26 3?/?2018 Maailman Kuvalehti Kansalaisten esiinmarssi. Nykytilannetta ei olisi olemassa itsestään tai pelkästään yksityisen sektorin kautta.” Mealins korostaa, että kehitys on edennyt, kun ihmiset ovat yhdessä edistäneet sitä
”Pienessäkin hivutuksessa on vaaransa, ja siitä pitää olla tietoinen”, Starck toteaa. Hallituksista puuttuu riippumaton näkemys kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkityksestä. Vasta vähän aikaa sitten Hollannissa poliisi käytti väkivaltaa hajottaakseen rauhanomaisia mielenosoituksia. Kokonaisuutena ministeriön kansalaisyhteiskuntaa käsittelevästä politiikasta puuttuu jatkuvuus, Ranta sanoo. Eräs trendi on myös terrorismin ehkäisy. Civicus tunnistaa yksityisen sektorin hyötyneen tilanteesta, kun budjettivajeista kärsivät hallitukset ovat luovuttaneet aiemmin julkiselle sektorille kuuluneita toimintoja nyt sille. Esimerkiksi ympäristöaktivisteja tapetaan maailmalla tällä hetkellä keskimäärin neljä viikossa. Rahaa on viety reippaasti myös rauhanjärjestöiltä. V altion ja kansalaisyhteiskunnan välit ovat olleet kireät viime vuosina myös Suomessa, kun muun muassa kehitysyhteistyökentältä on leikattu rahoituksesta yli 40 prosenttia. Niiden täytyy kääntyä yksityisen sektorin puoleen varojen saamiseksi”, Hamish Jenkins sanoo. ”Tämä on näkynyt selvästi muissakin tutkimuksissa. Tavoite on itsessään hyvä, mutta se johtaa myös lieveilmiöihin. Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen lehtori Eija Rannan mukaan hyvät vuodet loivat mielikuvan yhteistyökumppanuudesta. ”Jo aikaisempi käännekohta oli WTC-iskut, jolloin terrorismin nojalla alettiin rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa”, Starck sanoo. Samalla kynnys puuttua järjestöjen kritiikkiin on paljon matalampi. Viimeksi huhtikuussa Suomen sijoitus kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä laski jo toista vuotta peräkkäin. Viestejä tulee nyt todella monista maista, hän lisää. Silloin joudutaan käytännössä aina lähtemään alusta. Starckin mukaan tämä näkyy myös Länsi-Euroopassa. R ahoituskriiseistä kärsitään muuallakin maailmassa, sillä vuoden 2008 talouskriisin vaikutukset ovat edelleen tuntuvia. Auli Starckin mukaan nykyisellä hallituskaudella leikkausten vaikutuksia on korostanut järjestöjen kokemus siitä, että heidän mielipiteitään ei enää haluta kuulla. Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa läpinäkyvyyden vähenemistä ja demokraattisen päätäntävallan kapenemista, Civicus sanoo. Tämä näkyy Starckin mukaan esimerkiksi siinä, että järjestöjen työtä ohjataan tarkemmin. Erityisen korostuneesti tämä näkyi viime syksynä järjestetyssä YK:n yleiskokouksessa, jossa yrityksiä kutsuttiin ensimmäistä kertaa sellaisiin pöytiin, joissa oli aiemmin istunut kansalaisjärjestöjen edustajia. Monella tapaa leikkaukset paljastavat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan erityispiirteen, sillä järjestösektori on täällä poikkeuksellisen riippuvainen julkisesta sektorista, asiantuntijat toteavat. Sen vuoksi tarvittaisiinkin reformi, jossa yhteinen linja säilyisi hallituksesta toiseen, hän suosittelee. Vaikka yhteistyö vaatii varovaisuutta, sen kanssa ”Entistä useampi valtio on alkanut suhtautua nihkeämmin aktiiviseen kansalaisuuteen.” Maailman Kuvalehti 3/?2018 27. Hallintotyöstä on tehty monessa maassa hankalaa. Huolettomuuteen ei kuitenkaan saa tuudittautua. Vaaditaan rekisteröitymistä ja kohtuutonta byrokratiaa. Ministeriö kamppailee itsekin resurssipulassa.” Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä, että kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen kansalaisyhteiskunta voi erittäin hyvin. Tosi asiassa kansalaisyhteiskunnan kohdalla ulkoministeriössä on tapahtunut paljon historiallista vaihtelua, Ranta sanoo. Varsinaiset asiantuntijat eivät kanna budjettivastuuta”, hän lisää. Ongelma on läsnä myös YK-tasolla. nut suhtautua nihkeämmin aktiiviseen kansalaisuuteen, mutta myös järjestöjen tapaan toimia”, Starck sanoo. ”Joskus kansalaisyhteiskunta on nähty ihmelääkkeenä, mutta tämä on riippunut paljon kulloisesta politiikasta”, Ranta sanoo. ”Ongelmana on, että kun kestävän kehityksen agenda on niin kallis rahoittaa, hallituksilla ei ole siihen yksin varaa. Maailma on myös aiempaa turvattomampi paikka kansalaistoimijoille. ”Mutta tämä ei ole välttämättä tahallista. Esimerkiksi ihmisoikeusperustaisuuden kohdalla ministeriön virkakierto on ollut sellaista, että porukka vaihtuu usein. Suomessakin ulkoministeriö on alkanut vaatia aiempaa tarkempaa seurantaa mahdollisista terroristikytköksistä hankerahoitusten kohdalla. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa humanitaarisen avun perille saattamista, Starck huomauttaa. Samalla kun Kiinassa ja Venäjällä valtio tiukentaa otettaan, myös EU-alueella huolta on aiheuttanut kehitys Puolassa ja Unkarissa
Hall on käynyt pitkää oikeusprosessia Thaimaassa, jossa hän tutki hedelmämehuyritysten vastuullisuutta. ”Itse näkisin, että digitalisaation ja viestintäteknologian kautta on itse asiassa entistä suuremmat mahdollisuudet keskinäiseen tukeen. ”Kysymys on myös YK:n piirissä ristiriitainen, sillä laillisesti liike-elämää edustavat kauppakamarit ovat kansalaisjärjestöjä. ”Länsimaissa kansalaistoimijoiden olisi vakavasti mietittävä, miten monimutkaisia asioita kuten vaikka velkojen uudelleenjärjestelymekanismeja selitetään äänestäjille. ”Kehityskentällä yksityisen sektorin osuuden kasvu on johtanut epäpolisoitumiseen ja järjestöjen oman äänen vähenemiseen. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa Siivouspäivän ja Ravintolapäivän kaltaiset yhteisölliset tempaukset, paikallisvaluutat, yhteiskunnalliset yritykset, ruokapiirit, kaupunkiaktivismi ja vaikkapa avointa dataa hyödyntävä haktivismi . ”Kysymys on, miten maailman massiivisia sosiaalisia ongelmia voidaan ratkaista käyttämällä keinoja, jotka eivät ole riippuvaisia nykyisestä apujärjestelmästä. täytyy vain yrittää elää, hän lisää. Rahoituskysymykset ovat pysyvä riippakivi, sillä ne ovat sisäänrakennettuja järjestötoimintaan. On ollut ironista nähdä ne joskus osallistumassa yhteisten tiedonantojen laatimiseen.” Yritysyhteistyö on kasvanut kehityskentällä yleensäkin. Mutta samalla pitäisi muistaa, että yritykset eivät ole kehitystoimijoita. ”Siksi kannattaa aina etsiä ennemmin synergiaetuja”, Starck lisää. Isompana ongelma on, pystyykö kansalaisyhteiskunta mukautumaan digitalisaation ja muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin, Jenkins sanoo. Tutkija Eija Ranta suhtautuu kysymykseen varautuneemmin. Ongelmitta se ei kuitenkaan tapahdu. Asiaan on perehtynyt Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää. Tämä on tärkeä asia, jolle täytyisi löytää tähän aikaan ja paikkaan sopivia vaihtoehtoja. Jos yritykset saadaan puhumaan esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista tai ympäristöstandardeista, niin se on mahtava asia. Hänen mukaansa kyseessä on vahvan järjestösektorin rinnalle syntynyt uudenlainen toiminnan kenttä. Hyvä esimerkki kansalaisjärjestökentän näkökulmasta on esimerkiksi SOK, joka on puolustanut [Finnwatchin tutkija] Andy Hallia, Starck näkee. ”On selvää, että talous ja yritysmaailma ovat täysin olennaisia kehityskysymysten ratkaisemiseksi. T ällä hetkellä Oxfordista käsin työskentelevä Helen Mealins ei ole itse taipuvainen pessimismiin. Ja toisaalta onko olemassa oleva apuarkkitehtuuri tehokas tukemaan kehitystä kehitysmaissa?” Tässä kansalaisjärjestöillä on etunaan keskustelukulttuuri ja verkostoituminen. Rannan mukaan rajanvetoa yksityisen ja kolmannen sektorin välillä olisi tarvetta korostaa entisestään, sillä niiden tavoitteet poikkeavat toisistaan. ”Parasta kehitykselle olisi, että yritykset vastaisivat omista vastuistaan”, Ranta sanoo. ”Siinä on selvästi kansalaisyhteiskuntaan kuuluvaa toimintaa, mutta josta on hyvä puhua omana alanaan”, Mäenpää sanoo Käytännössä kyseessä on aktiivinen kansalaistoiminta, jonka kohdalla perinteinen yhteiskunnan kolmijako on hämärtynyt. Muutos on hänen mielestään tapahtunut nopeasti ja ilman riittävää keskustelua. Kansalaisyhteiskunnan tulisi kehittää vahvoja vaihtoehtoja nykyjärjestykselle. Neljännen teollisen vallankumouksen edetessä 2010-luvulla on alettu puhua myös nousevasta neljännestä sektorista. Kepan Auli Starckin mukaan vastakkainasettelun ei tarvitse olla välttämättömän tiukka. Vaikka syyt – rahoituksen hiipuminen ja järjestöjen keskinäinen kilpailu – ovatkin selittäviä tekijöitä, ei yhteistyö ole tullut ilman uhrauksia. ”Kun katsoo tuloksia ja sitä tapaa, miten äänemme kuuluu, kansalaisyhteiskunta on nyt yksinkertaisesti paljon vahvempi.” Sisäisistä ja ulkoisista uhkakuvista huolimatta kansalaisyhteiskunta on tällä hetkellä vahvoilla. Vaikka olemme itse pieni järjestö Britannian syrjäseudulla, niin voimme silti saavuttaa suurimman osan maailmasta.” Keskustelukulttuuri ei silti ole itsessään ratkaisu, sanoo Jenkins. ”Vahvan järjestö sektorin rinnalle syntynyt uuden lainen toiminnan kenttä.” Helsingin Vanhassa krkkopuistossa oli herkkuja tarjolla elokuisena Ravintolapäivänä vuonna 2015. Vaikka iskuja on otettu, on helppo unohtaa, miten pitkä matka on jo takana. 28 3?/?2018 Maailman Kuvalehti Kansalaisten esiinmarssi. Ensisijaisesti niiden tulisi toimia vastuullisesti.” Konkreettisesti tämä tarkoittaa työtekijöiden oikeuksien kunnioittamista, ympäristön kunnioittamista ja reilua palkkausta. Tämä on etenkin etelän järjestöjen näkökulmasta vaikea tilanne”, Ranta sanoo. Mutta aihe ei ole kovin mediaseksikäs – paitsi ehkä Kreikassa!” O n myös mahdollista, että kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus ei riipu yksinomaan sen sisältä tulevista ratkaisuista
Juttua varten haastateltiin myös suomalaisen neljännen sektorin pioneeria Pauliina Seppälää sekä Vikesin toiminnanjohtaja Kirsi Koivuporras-Masukaa. 2010-luvulla syntynyt ajatus perinteisen järjestösektorin rinnalle syntyneestä uudenlaisesta toiminnasta, joka on aiempaa autonomisempaa, verkostoituneempaa ja itseohjautuvaa. Fakta Kansalaisyhteiskunta. Neljäs sektori. Sen toisessa päässä on taas solidaarisuustaloutta ja ideologisesti tasa-arvoisia projekteja, kuten aikapankkeja, jotka pyrkivät toimimaan kapitalismin sisällä”, Mäenpää kuvaa. ”Ilmiön monimuotoisuutta ilmentää se, että sen yhteen ääripäähän lasketaan myös Airbnb:n kaltaiset jakamistalouteen kuuluvat monikansalliset yritykset. Jenkins kuitenkin näkee, että erilaisilla jakamistalouden kokeiluilla on äärimmäisen tärkeä tehtävä etsittäessä vaihtoehtoisia keinoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistävänä tekijänä on kansalaisten vapaaehtoinen ja omaehtoinen järjestäytyminen yhteisesti hyviksi katsottujen asioiden edistämiseksi. Sitä leimaa nopeatahtinen uuden teknologian, kuten robotiikan, 3D-tulostamisen ja tekoälyn käyttöönotto sekä 1980-luvulla alkaneen digitalisoitumisen kehittyminen. Neljäs teollinen vallankumous. ”On tietenkin monia, joille kaikki tällaiset ajatukset ovat silkkaa kommunismia” hän sanoo, ja naurahtaa. Hamish Jenkins uskoo, että on vain ajan kysymys ennen kuin neljäs sektori lyö läpi myös YK-tason kehitysprosesseissa. 1700luvun lopulla alkaneen teollistumisen uusin vaihe. Occupy-liike, #metoo-kampanja ja vaikkapa Siivouspäivä ovat tästä esimerkkejä. Kuten muussakin kansalaistoiminnassa, Vapaaehtoislandian tulevaisuus on siis sen kansalaisten käsissä. Ihmisten toiminnan kenttä, joka jää perheen, markkinoiden ja valtion ulkopuolelle. Ainakin YK-järjestelmän sisällä keskustelu on jo käynnissä. On myös projekteja kestävämmän talouden luomiseksi. Maailman Kuvalehti 3/?2018 29
Teksti Malla Murtomäki Kuvat Mikko Huisko Pari vuotta sitten myanmarilaiset eivät tienneet, mitä viereisessä kylässä tapahtui. Suljetun maan somettajat Seitsemän vuotta sitten vain Pohjois-Koreassa oli vähemmän älypuhelimia kuin Myanmarissa. Nykyisin lähes jokaisella myanmarilaisella on pääsy internetiin älypuhelimella. Vuosikymmeniä suljettuna olleen maan ikivanhat perinteet sekoittuvat selfieihin, tykkäyksiin ja vihapuheeseen. Nyt heillä on käytössään internet ja kaikki tieto maailmassa. 30 3?/?2018 Maailman Kuvalehti
Than tilaa farkkukankaiseen essuun pukeutuneelta baristalta vihreän teen, istuutuu pöytään ja asettaa pöydälle kaksi älypuhelintaan. Listalla on juustokakkua ja cappuccinoa, ja sisustuksessa pelkistettyjä linjoja ja viherkasveja. Vapaa media oli vain haave, matkapuhelimet lailla kiellettyjä ja ihmisoikeusloukkaukset arkipäivää. 2006: Ei sähköä, ei juoksevaa vettä Vuonna 2006 Than oli parikymppinen nuori nainen. Jos maanviljelijä halusi tietää, paljonko viljan hinta oli lähikylässä, hänen oli ajettava hevosvankkureilla koko päivä paikan päälle kysymään asiaa. ”Välillä pysähdyn ihmettelemään, miten nopeasti kaikki on tapahtunut.” Than viittaa paitsi maansa demokratiakehitykseen ja talouskasvuun, myös siihen, kuinka nopeasti älypuhelimet ja Facebook ovat valloittaneet Myanmarin. Samana vuonna Myanmariin saapui myös Helge Raitanen, kehittyvien maiden matkapuhelinverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen erikoistunut liikemies Suomesta. Valmistumisen jälkeen jäin Kanadaan luomaan uraa, vaikka mieleni teki palata kotiin”, Than kertoo. ”En olisi koskaan uskonut, että elätän itseni jonain päivänä Myanmarissa bloggarina”, Than sanoo. Myanmar oli Kaakkois-Aasian köyhin maa, jossa aika tuntui pysähtyneen. Ovea alettiin raottaa myös kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille. Vuosikymmeniä kestänyt eristys on vaihtunut silmänräpäyksessä internetin rajattomaan tietomäärään ja sosiaalisen median verkostoihin. 2018: Selfieitä ja somejulkkiksia Kahvila on kuin mistä tahansa Euroopan pääkaupungista. Myanmaria oli hallinnut 1960-luvulta lähtien sotilasjuntta, joka oli tehnyt kaikkensa eristääkseen valtion muusta maailmasta. Ikivanhat perinteet sekoittuvat selfieihin ja Youtube-videoista matkittuihin tanssiliikkeisiin. Muutama nuori nostaa katseensa puhelimesta, kun sisään kävelee poikkeuksellisen kaunis nainen. Ei ihme, että jopa maan suosituinta bloggaria välillä hengästyttää. Maailman Kuvalehti 3/?2018 31. Hän asui äitinsä kanssa Yangonin lähiössä eikä tiennyt, mitä kaupungin muissa osissa saati maan muissa kaupungeissa tapahtui. ”Tuohon aikaan kuukauden sim-kortti maksoi 700 Yhdysvaltain dollaria. ”En ollut onneton, mutta minulla ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada yliopistotutkintoa ja haluamaani työtä. Hän on maansa suosituin lifestyle-bloggaaja ja yksi Myanmarin ensimmäisistä somejulkkiksista. Politiikasta ja eristyneisyydestä huolimatta Thanin lapsuus Burmassa oli onnellinen. Käytännössä yhdelläkään taWin Min Than on Myanmarin ensimmäinen ja suosituin lifestylebloggaaja. Pelkkä puhelinnumero maksoi 3 000 dollaria, eikä puhelimia ollut juuri kellään. Sosiaalisessa mediassa leviävä vihapuhe huolettaa häntä. Ei ollut cappuccinoa eikä talouskasvua. Kaakkois-Aasian köyhimmässä maassa, joka tunnetaan vuosikymmeniä kestäneestä sotilasdiktatuurista, ihmisoikeusrikkomuksista ja täydellisestä eristäytyneisyydestä. Pöydissä istuvat nuoret eivät puhu mitään. Lukion jälkeen, vuonna 2006, Thanin oli kuitenkin muutettava kotimaastaan saadakseen haluamansa koulutuksen. 18 miljoonalla myanmari laisella on tili Face bookissa. Win Min Thanille, 35, huomio on arkipäivää. Viisi vuotta sitten vain Pohjois-Koreassa oli vähemmän älypuhelimia kuin Myanmarissa. Nyt lähes jokaisella maan 54 miljoonasta asukkaasta on mahdollisuus käyttää mobiili-internetiä ja 18 miljoonalla on tili Facebookissa. Kaikki tuijottavat hypnotisoituneina älypuhelimiaan. Suuressa osassa maata ei ollut sähköjä eikä juoksevaa vettä. Kommunikaatio tapahtui samoin kuin satoja vuosia aiemmin. Hän sai asua kaupungissa ja käydä kansainvälistä koulua. Hän oli tuuminut, että maa saattaisi olla valmis mobiiliteknologian kehittämiselle. ”Saatoin vain odottaa ja toivoa, että demokratia voittaa.” 2011: Satojen dollarien sim-kortti Vuonna 2011 Myanmar otti ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti demokratiaa. Vallastaan kynsin ja hampain kiinni pitänyt sotilasjuntta oli vapauttanut kotiarestissa ja vankilassa viisitoista vuotta viruneen Aung San Suu Kyin, maan tunnetuimman demokratiataistelijan. Nuoret tunnistavat hänet heti ja alkavat supattaa keskenään. Ei uskoisi, että kahvila sijaitsee Myanmarin pääkaupungissa Yangonissa. Näyttöjen valot syttyvät jatkuvasti uusien Facebook-ilmoitusten merkiksi, eikä ihme; Yangon in My Heart -blogilla on lähes 400 000 seuraajaa
Tuohon aikaan useimmat burmalaiset eivät olleet kertaakaan elämässään käyttäneet nettiä, saati Facebookia”, Than sanoo ja naurahtaa. Kehitys kohti demokratiaa kiihtyi nopeasti. ”En koskaan ajatellut, että siitä tulisi suosittu. vallisella paikallisella ei ollut siihen varaa”, Raitanen muistelee toimistossaan Yangonin keskustassa. Yritys halusi Raitasen mukaan tekemään viisivuotissuunnitelmaa matkapuhelinverkon kehittämiseksi. Hänelle se tarkoitti mahdollisuutta palata kotiin. Samainen operaattori oli pyytänyt Raitasen maahan. Than seurasi kehitystä innostuneena kotonaan Torontossa. Uutiset Myanmarin avautumisesta tavoittivat myös Moskovassa työskennelleen Raitasen, joka tajusi ajan olevan vihdoin kypsä. ”Jouduin ostamaan sen liiketoimien takia. Keväällä 2013 viimeisetkin pakotteet poistettiin. ”Homma meni kuitenkin läskiksi jo alkumetreillä. 32 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. 2018: Kaksipiippuinen ase Verkko saatiin muutamassa vuodessa katta maan lähes koko maa. Se oli absurdia!” Syy järjettömälle hinnalle oli monopoli, jota pyöritti valtion omistama teleoperaattori MPT. Vuonna 2014 liittymän sai alle kahdella dollarilla. Juuri ennen Myanmariin muuttoa Than sai idean burmankielisestä lifestyle-blogista. Löin hanskat tiskiin ja lähdin Venäjälle toiseen projektiin.” 2013: Ovet avautuvat Raitanen oli tullut maahan vain hieman liian aikaisin. Burmalainen sim-kortti oli kallein yksittäinen asia matkatavaroissani. Vuonna 2012 Suu Kyin johtama demokraattinen puolue NLD otti vaaleissa murskavoiton, nousi maan johtoon ja aloitti toimet maan lopullista avaamista varten. Verkko saatiin muutamassa vuodessa kattamaan lähes koko maan.” Kilpailu puri nopeasti liittymien hintoihin. Mies päätti palata. ”Aika ei ollut kypsä, maa ei ollut vielä valmis. Markkinoille hypänneet norjalainen Telenor ja quatarilainen Ooderoo sijoittivat miljardeja verkkojensa pystyttämiseen, eikä valtion omistama MPT halunnut jäädä kilpailijoiden jalkoihin. Raitasen yritys Qroi alkoi tehdä uudelleen yhteistyötä MPT:n kanssa, jonka koko johto oli vaihtunut poliittisten mullistusten yhteydessä. Siitä alkoi Myanmarin mobiilimania, joka jatkuu yhä edelleen. Oli byrokratiaa, eikä rahoitusta järjestynyt”, Raitanen sanoo ja nojaa taaksepäin tuolissaan. Rahoitus verkon laajentamiselle ja modernisoinnille järjestyi, kun MPT alkoi yhteistyöhön japanilaisten suuryritysten kanssa. Pian myös älypuhelinten ja mobiilidatan hinnat laskivat ja tavallisilla kansalaisilla oli niihin varaa. Edellytykset matkapuhelinverkon kehittämiselle olivat nousseet uudelle tasolle, kun valtio oli avannut ovet kansainvälisille operaattoreille ja kilpailulle. Länsimaat purkivat samalla useimmat Myanmaria koskevat pakotteet. Vaikka burmalaisia Facebookin käyttäjiä ei tuolloin ollut nimeksikään, Than loi palveluun bloginsa ja aloitti kauneusaiheisten päivitysten tekemisen äidinkielellään. Vihdoin se oli virallista: Myanmarin ovet olivat auki. ”Infrastruktuuri oli alkeellisella tasolla, joten saimme rakentaa heti parasta, mitä rahalla sai
Myanmarin hallitusta syytetään etnisestä puhdistuksesta ja jopa kansanmurhasta. Tutkimusten mukaan älypuhelinten määrä on suorassa yhteydessä maan bruttokansantuotteeseen, lukutaitoon ja jopa työllisyyteen, jos laitteiden potentiaali osataan hyödyntää. Suomalaisvetoisen Qroi-yhtiön toimitusjohtaja Matti Jokinen (oik.) ja yhtiön perustaja Helge Raitanen ovat todistaneet mobiiliteknologian tuomaa suurta mullistusta eturivipaikoilta. Maailman Kuvalehti 3/?2018 33. Uuden teknologian sekoittuminen ikivanhaan tuo mukanaan suuria muutoksia ihmisten arkeen. Niissä levitettiin valheellista tietoa rohingyoista – ja monet nielivät valheet pureskelematta. Uhka on kevyt ilmaus. Mutta tajuaako kukaan tähyillä ulos, kun edessä on älypuhelin. Esimerkiksi Intiassa älypuhelinten määrä kasvaa nopeammin kuin missään muualla. Se on varmaa, että selfieistä ja Facebookista on tullut erottamaton osa maan arkea. Älypuhelimista povataan kehityksen uutta airutta, joka voi nostaa maat köyhyydestä ja helpottaa yhteiskunnan kehittymistä. Myös verkon vihapuhe on tullut jäädäkseen, ja sen voimaa on mahdotonta ennustaa. Maailma on seurannut järkyttyneenä, kuinka Rakhinen osavaltiossa Myanmarin itärannikolla asuvat rohingya-muslimit ovat joutuneet vainon ja silmittömien julmuuksien kohteeksi. Tyttöjen poseeraus saa bloggari Thanin mietteliääksi. ”Tällä hetkellä internet tarkoittaa paikallisille samaa kuin Facebook. Laitteiden ja mobiilidatan hinnat ovat laskeneet tasaisesti mahdollistaen älypuhelinten määrän räjähdysmäisen kasvun köyhemmissä maissa. Mobiili kehityksen keskiössä Myanmarin mobiilikehitys on ollut ainutlaatuisen nopeaa, mutta samalla se on osa suurempaa maailmanlaajuista ilmiötä. He saavat kaiken tiedon Facebookin kautta, eivätkä osaa esimerkiksi suodattaa oikeita uutisia valheellisista.” ”Uskon, että maani tarvitsee suorapuheisia roolimalleja, jotka uskaltavat tarttua tabuihin ja muuttaa yhteiskuntaa yhä vapaammaksi.” Vain aika näyttää, mihin suuntaan demokraattinen Myanmar kehittyy. Sadat tuhannet rohingyat ovat joutuneet pakenemaan Bangladeshin puolelle, satoja kyliä on poltettu maan tasalle, tuhansia tapettu ja naisia ja tyttöjä raiskattu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosiaalisesta mediasta on tulossa ennemminkin uhka”, Than sanoo. ”Internet luo suuria mahdollisuuksia kehittyvälle maalle, mutta on eri asia, osataanko niihin tarttua. Sosiaalisen median vihakampanjat levisivät maassa kulovalkean tavoin. YK:n mukaan Facebookilla on ollut ”pedon rooli” tragediassa. MM Thanaka-jauheella kasvonsa maalanneet tytöt vetävät suunsa suppuun ja ottavat selfien. Hän on huolissaan siitä, osaavatko myanmarilaiset käyttää internetiä ja sen suomia mahdollisuuksia järkevästi. Viha vähemmistöä kohtaan kasvoi. Myanmar on yhä perinteinen ja uskonnollinen maa. Älypuhelinten määrä on ollut jo muutaman vuoden ajan voimakkaassa kasvussa kehittyvissä maissa ja kasvun odotetaan vain kiihtyvän. Suljetun maan ovet ovat vihdoin selällään
Tarvitaanko kehitysyhteistyötä enää vuonna 2050. Teksti Mimosa Hedberg Kuvitus Outi Kainiemi Kehitysyhteistyö vuonna 2050 34 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Pyysimme asiantuntijoita tutkijoista järjestökonkareihin ennustamaan kehityksen tulevaisuutta
Maailman Kuvalehti 3/?2018 35
Myös minulle niin isot leikkaukset tulivat vähän yllätyksenä. Jos haluamme sähköistää Afrikan, tarvitsemme isoja infrastruktuurihankkeita. Siihen on sitouduttu ja siihen on päästävä, ja tähän tarvitsemme tarkan suunnitelman. Ellei tässä onnistuta, kehitysmaiden on mahdotonta kehittää omia yhteiskuntiaan. Pelkästään lahjamuotoisella kehitysyhteistyöllä ei valtavia tavoitteita saavuteta. Sen korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla parantaisi ihmisten terveyttä ja auttaisi köyhiä maita kehittämään tal o u k s i a a n . Jos kerosiinilamppujen valossa koitetaan touhuta, ei sieltä nouse sellaista teollisuutta, jolla olisi työllisyyttä luovaa lisäarvoa. Eivät köyhät maat loputtomiin halua olla lahjamuotoisen avun varassa. Muuten tavoite jää abstraktiksi, ja sen tilalle tulee aina jotain muuta. Siksi kehitysyhteistyötä tehdään vielä tulevaisuudessakin, mutta sisältö sekä yhteistyön muodot ja tavat tulevat muuttumaan. Se oli inhimillistä ja kipeää. Kehitysyhteistyön omistajuus pitää olla köyhillä mailla itsellään, vaikka ne tarvitsevat jatkossakin tukea meiltä muilta toimijoilta. Siksi tarvitsemme kehityksen vauhdittamiseksi yksityistä sektoria ja yksityisiä rahavirtoja. Tätä tehdään jo osin nyt. Järjestöjä yhdistyy tulevaisuudessa yhä enemmän, kun samantyyppiset järjestöt lyövät hynttyitä yhteen. Järjestöt tekevät jo nyt erittäin hyvää työtä ruohonjuuritasolla. Bruttokansantulo kasvaa, ja olemme viimein selättäneet melkein kymmenen vuoden huonon ajanjakson Suomessa. Jos ajatellaan koko globaalia maailmaa, pienellä prosentilla väestöstä on suurin osa maailman rikkauksista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ongelma on varmasti totta vielä tulevaisuudessakin. En usko, että vuonna 2050 kaikki maailman maat olisivat jo täysin kehittyneitä maita. Nyt meidän täytyy laatia askeleet, jotta Suomi nostaisi kehitysyhteistyönsä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Viime hallituskauden jälkeen olimme melkein komission käsiohjauksessa, mutta nyt mittarit näyttävät valoisimmilta. Jos yrityksiä ei kyetä synnyttämään ja sitä kautta luomaan työpaikkoja, näköalattomuus ja radikalisoituminen lisääntyvät ja muuttoliike kiivastuu. Moni Afrikan maa on noussut vuonna 2050 keskitulon maaksi, mutta näissä maissa varallisuuden jakaantuminen on ollut erittäin epätasaista. Eihän esimerkiksi verojärjestelmistä ole hyötyä, jos kansalaiset eivät halua maksaa veroja, kun eivät hahmota mahdollisuuksiaan valvoa verovarojen käyttöä. Uskon, että vuonna 2050 järjestöt ovat löytäneet yhä uudenlaisia kumppanuuksia muiden järjestöjen, yritysten ja esimerkiksi Finnfundin välillä. Leikkaukset tapahtuivat, mutta niiden ei tarvitse olla ikuisia. Nyt olemme kuitenkin pääsemässä tämän vaikean vaiheen yli. Toivon, että naisten ja tyttöjen asema on aidosti parantunut vuonna 2050. Lisäksi kerosiinin katku tappaa tänä päivänä enemmän kuin malaria. Mutta kehitys ei koskaan taida olla riittävän nopeaa, joten hommia riittää vielä 32 vuoden päästäkin.” ”Kehitys leikkaukset tapahtuivat, mutta niiden ei tarvitse olla ikuisia.” Aila Paloniemi Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja IID A LI IM AT A IN EN 36 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on avainasia, jotta kehitystä voidaan viedä eteenpäin. Maailmassa on valtavasti nuoria ja tarvitsemme jo miljoonia, jopa satoja miljoonia työpaikkoja – etenkin Afrikassa. ” V iime vuosien järjestöleikkaukset ovat olleet minulle suuri shokki. Epävirallisia työpaikkoja kyllä on, mutta tarvittaisiin lisää koulutusta ja säällisiä työpaikkoja, jotta voisimme kehittää myös järkeviä työoloja. Se huimaa päätä ja saa vihaiseksi. Ne aiheuttivat valtavan kahtiajaon kehityskentällä
Silti minusta on nykyisin väärin, että järjestöt rakentavat toimintansa säälin varaan. Valtioiden budjettituki on ehkä saanut enemmän tilaa, eli suora rahoitus ja rahansiirrot valtioiden välillä. En usko, että nykyisen kaltaista kehitysyhteistyötä tehdään enää vuonna 2050. Millä tavalla maapallo selviää ympäristön kuluttamisen ja tavarankulutuksen lisääntymisestä. Väestöä kohti ihmisiä kuolee konflikteissa vähemmän kuin ikinä, ihmiset ovat terveempiä kuin ikinä, eikä koskaan aiemmin historiassa ole ollut näin hyvää koulutustasoa. Ihmisten empatian tarve ja solidaarisuuden osoittamisen tarve kyllä pysyvät. Olen tehnyt järjestötöitä koko ikäni, ja järjestöissä asiat ovat monella tavalla huonommin nyt kuin aloittaessani. Kehitys jo sanana vie eteenpäin ja parempaan. Väestönkasvua en näe enää vuonna 2050 ongelmana, sehän tasoittuu jo nyt. Kehitystä tekevät tulevaisuudessa yhä enemmän kehitysmaat itse tai niiden yhteenliittymät. Toivon, että järjestöt pystyisivät tulevaisuudessa itse luopumaan ihmisten myötätunnon hyväksikäytöstä. Kehitysongelmat ylittävät rajat jo nyt, ja tulevat ylittämään yhä enemmän 30 vuoden päästä. Kehitys konkretisoituu meillä täällä lintukodossakin. Kaikella työllä on merkityksensä. Nykymaailma on parempi kuin koskaan. Kaikkea tällä hetkellä keskitetään: valtiot keskittävät tukeaan ammattimaiselle toiminnalle, ja pienet toimijat jäävät yhä enemmän trendin jalkoihin. Mutta toisaalta asiat voisivat olla huonommin. Siihen on pakko luottaa.” ”Tuleva sukupolvi on viisaampi kuin edellinen. Avun vastaanottajalle on tärkeää, että häntä kunnioitetaan. Kehitysmaiden nuorempi polvi vierastaa ylhäältä ja ulkoa annettua, ja se on tervettä itsetuntoa – he ovat itse toimijoita, ja se näkökulma tulee vain korostumaan vuosikymmenten päästä. Rahamarkkinoita kontrolloidaan paremmin, ja kaupan sääntöjä on toivottavasti saatu korjattua juuri ylemmällä tasolla. Tilastojen valossa se ei pidä paikkaansa. Talouden rakenteita on pystyttävä muokkaamaan yksittäisten yritysten yläpuolella. Missä tulee kantokyky vastaan. Euroopan ja Pohjois-Amerikan rooli pienenee. Ongelma on se, ettei heille ole tärkeää roolia. Enemmänkin sen seuraukset voivat olla tulevaisuuden haaste: juureton sukupolvi ja paikallinen eriarvoistuminen. Sen tarkoitus on tehdä voittoa omistajilleen, kehitysyhteistyön tavoitteet ovat jotain muuta. Se on maapallon isoin kehitysongelma, eikä se koske pelkästään kehitysmaita, vaan erityisesti meitä täällä pohjoisessa. Valtiot ja alueelliset toimijat ottavat isomman otteen kehityksestä. On harha, että maapallolla olisi enemmän katastrofeja ja kaikki olisi nyt huonommin. Näenkö tulevaisuuden positiivisena. ” T ässä isketään tällä hetkellä kiveen, kun kehitysyhteistyössä luotetaan liikaa kansainvälisen yksityisen yritystoiminnan voimaan. Siihen on pakko luottaa.” Lauri Peltonen Taksvärkki ry:n toiminnanjohtaja Maailman Kuvalehti 3/?2018 37. Se, että nuoria on paljon, ei ole ongelma. Järjestöjen työtä vuonna 2050 voi olla vaikein ennustaa. Rahoittajien tiukka ohjaus ei enää sovi vastaanottajille, koska siihen sisältyy eriarvoisuuden asetelma. Kehitysmaat ottavat tulevaisuudessa itselleen vahvemman tekijän roolin. Tähän mennessä kehitys on voitu rajata muualla tapahtuviksi asioiksi, mutta ei enää vuonna 2050. Tila aidolle kansalaistoiminnalle kapenee. Ja tuleva sukupolvi on viisaampi kuin edellinen. Vallankumoukset ovat aina kummunneet eriarvoisuudesta. Halu tukea heikommassa asemassa olevaa on ihmiselle sisäänrakennettu ominaisuus. Varallisuuden vähäinen tihkuminen yritysmaailman ulkopuolelle ei auta, jos rakenteet ovat vastaan. Tämä on aaltoliikettä
Siinä vanha etelä-pohjoinen painolasti katoaisi. Järjestöjen rooli on tulevaisuudessakin tärkeä siinä, että ne pitävät valtiot ja yritykset vastuullisina. Kunpa näitä tapoja toimia olisi tulevaisuudessakin: että yksi ihminen voisi pelastaa yhden ihmisen. Se tehtävä ei katoa mihinkään, ellei sitten eletä totalitaarisessa maailmassa. Tietysti haluaisin sanoa, että kehitysyhteistyötä ei enää tarvitse tehdä vuonna 2050, mutta koska maailmalta pukkaa monenlaisia huolia, kyllä sitä jossain muodossa tullaan tekemään. Ei pieni vapaaehtoinen järjestö pysty hallinnoimaan hankkeita niillä kriteereillä, joita ulkoministeriö vaatii. Tieto ja raha liikkuisivat joka puolelle, ei vain pohjoisesta etelään. Positiivisessa nykymuotoisen kehitysyhteistyön korvaisi uudenlainen kumppanuus, jossa tekisimme globaalia yhteistyötä erilaisissa verkostoissa vastavuoroisesti ja tasa-arvoisesti: järjestöt ja yhteiskunnalliset liikkeet, yliopistot ja tietotyöläiset. Länsimailla on aina ollut poliittisia ja taloudellisia intressejä kontrolloida kehitysmaita, ja tämä on näyttäytynyt esimerkiksi kolonialismina ja siirtomaahallintona. Näkisin, että tulevaisuudessa kehitysyhteistyö Eija Ranta Helsingin yliopiston kehitys maatutkimuksen yliopistonlehtori Sari Huuhtanen Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö herättää sellaisia pelkoja, että vaikka kehitysyhteistyötä ei nykymuodossaan olisikaan, niin jonkinlainen kontrolliapparaatti olisi sen korvannut. Uskon, että edes kehitys-sanaa kehitysyhteistyössä ei enää tulevaisuudessa käytetä, sillä kehityksen käsite on voimakkaasti sidottu kolonialistisen järjestelmän purkautumiseen. Inhorealistinen tulevaisuuden skenaarioni pohjaa taas pitkälle globaalihistoriaan. ” A jatukseni on sellainen, että kehitysyhteistyötä ei nykymuodossaan enää tehtäisi vuonna 2050. Esimerkiksi Suomessa verojen kanssa toimivat ryhmät tekisivät yhteistyötä Boliviassa ja Mosambikissa toimivien veroryhmien kanssa. Siinä ei olisi apusuhdetta, vaan tasavertaista kumppanuutta. Voisiko sen korvata esimerkiksi sanaparilla globaali yhteistyö. Minulla on kehityksestä sekä positiivinen että inhorealistinen visio. Käytännössä kaikki tahot tekisivät samanlaista yhteistyötä, kuin mitä Suomi tekee jo nyt Ruotsin ja Norjan kanssa. Siksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, jotta homma ei mene riistoksi. Etenkin pienten ruohonjuuritason toimijoiden ääni maailmalla hukkuu helposti. Yleensä yritykset haluavat kuitenkin tuottaa voittoa. Tekisimme vain samaa myös Algerian ja Pakistanin kanssa. Toivoisin, että etelän maiden paikalliset järjestöt olisivat tulevaisuudessa niin vahvoja, että ne voisivat valvoa oman maansa yrityksiä ja hallituksia, vaatia niitä vastuuseen. Kehitysyhteistyö on muuttunut jo nyt kovasti, jos verrataan vaikkapa 1980-luvun kehitysapuun. Vesikysymykseen liit”Kehitys yhteistyötä ei nykymuodossaan enää tehdä vuonna 2050.” 38 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Ilmastonmuutos, veden riittäminen, kuivuus, tulvat ja veden loppumiseen liittyvät paineet ovat tulevaisuuden isoja kysymyksiä. Tämä ” M enemme tulevaisuudessa yhä enemmän siihen, että virallinen kehitysyhteistyö ammattimaistuu, sillä vaatimukset kovenevat koko ajan. Itse näen, että yritykset voivat olla relevantteja kehityksen kannalta, mutta sen näkyminen ruohonjuuritasolla on eri asia. Silti asetelma on edelleen sellainen, että rikkaat tulevat ja pelastavat, ratkaisevat teidän ongelmanne siellä etelässä. Vaikka maailman mittakaavassa ei ole suurta merkitystä, että vapaaehtoisjärjestö kerää rahaa ja perustaa koulun jonnekin, voi sillä olla paikallisille valtava arvo. Tarkoitan kehitysyhteistyötä sellaisena, että rahat virtaavat yksisuuntaisesti pohjoisesta etelään. Kyllä minua ärsyttää, että pienenä järjestönä ne huolet, joita tuomme esille, saavat suhteessa vähän huomiota. Se olisi nimenomaan yhteistyötä. Ja nykyiset kehitysmaavaltiot ja -kunnat olisivat vuonna 2050 sen verran hyvinvoivia, että ne voisivat tuottaa kansalaismuuttuisi tasavertaisemmaksi
Emmeköhän me ihmiset ole niin monimutkaisia, että jatkamme monimutkaisina olemista myös vuonna 2050. Ja ruo kamme ei kasva ilman sitä.” Maailman Kuvalehti 3/?2018 39. Esimerkiksi Suomessa ei ole tuotu tarpeeksi esille, että fosfori saattaa loppua maailmasta. Näemme uusia poliittisia ideologioita ja yhteiskunnallisia liikkeitä. Ensimmäinen on luonnonvarojen kuten öljyn, veden ja maan riittämättömyys sekä siihen liittyvät konfliktit. Ja käytännössähän meidän ruokamme ei kasva ilman fosforia. Tämä on asia, joka tulee muutamien vuosikymmenien sisällä muuttamaan Afrikan poliittista karttaa. Entä kuka ruokaa tulevaisuudessa tuottaa, jos kaikki asuvat kaupungeissa. Pääsemmekö jossain vaiheessa siihen, että tällaisia asioita mietittäisiin yhdessä myös globaalisti?” valtiokeskeiset taloudet, jotka voivat synnyttää hyvinvointivaltioita tai kansallismielistä nationalismia. Siellä olisi ruohonjuuritasolla pienille järjestöillekin sijaa toimia. Suurella määrällä nuoria on moderni näkemys globaalista maailmasta, mutta heille ei juurikaan avaudu poliittisia mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat minusta oikea suunta, koska ne koskevat kaikkia. Toinen on ympäristö ja ilmasto sekä siihen liittyvä muuttoliike. Aina on niitä ihmisiä, maita ja instituutioita, joilla on aivan toisenlaiset intressit kuin meillä. Pystytäänkö näihin haasteisiin vastaamaan. Kolmantena tulee työja toimeentulo globaalissa taloudessa. Vaikka etelän työtä tekitensa perushyvinvointipalveluja. Niissä on otettu todella iso askel sille linjalle, että me täällä pohjoisessa joudumme miettimään tekojamme ja ottamaan vastuuta. Ehkä vuoden 2050 kehitystavoitteena voisi olla kokonaisvaltaisesti hyvä elämä. Nyt ollaan hanketasolla siirrytty paljon maalta kaupunkeihin, mutta maaseutuakaan ei pitäisi tulevaisuudessa unohtaa. Fosforivarannot ovat keskittyneet vain muutamiin maihin, joista yksikään ei ole Euroopassa, ja ne pystyvät aika hyvin määrittelemään lannoitteen hinnan. Maailman historiassa pitkä trendi on ollut, että tiettyinä aikoina nousevat sivätkin yhä enemmän paikalliset, niin heidän äänensä on saatava paremmin kuuluviin muualla. Maailman köyhimmistä ihmisistä suurin osa asuu maaseudulla ja heidän elinehtonsa on, että omat pellot on saatava viljeltyä. Ajattelisin niin, että suomalaisilla järjestöillä riittää viestimisessä töitä. Olemme nyt aloittamassa nationalistista aikakautta, mutta ehkä vuonna 2050 elämme taas toisenlaisessa maailmassa.” ”Fosfori saat taa loppua maa ilmasta. Täällä länsimaissa puhutaan myös mielenterveydestä ja hyvästä vanhuudesta. Itse ajattelen, että se sisältää työtä, koulutusta sekä tietenkin perustarpeet, kuten asumisen, veden, sanitaation ja ruuan. Aika epärealistista se varmasti on. Afrikan maissa pitkään vallassa olleet mieshallitsijat pyrkivät jatkossakin pitämään valtiot omissa käsissään. tyy myös ruokaturva, sillä ruoantuottamiseen tarvitaan vettä. Tätä aikaa seuraa kuitenkin myös usein talouden avautuminen ja globaali liberalismi. Miltä sitten näyttää järjestöjen työ vuonna 2050. Tämä taas on keskeinen tekijä sille, kuinka hyvin pienviljelijät pystyvät jatkossa viljelemään. Vuonna 2050 kehityksen suurimpia haasteita on ainakin kolme. Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus jäädä myös maaseudulle
Väestönkasvu nähdään yleensä ongelmana vain kehitysmaissa. Teksti ja kuvat Emma Vepsä M inulle on ollut jo jonkin aikaa selvää, etten ole hankkimassa lapsia. En luota ihmiskunnan hillitsevän ilmastonmuutosta tarpeeksi, enkä siksi usko ikinä voivani hankkia lapsia. Lundin yliopiston viime kesänä julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsen tekemättä jättäminen on merkittävin yksilötason ekoteko erityisesti suuren hiilijalanjäljen maissa. Väestönkasvu nähdään yleensä ongelmana vain kehitysmaissa. Tutkimus herätti keskustelua myös Suomessa, jossa historiallisen alhainen syntyvyys aiheuttaa huolta heikentyvästä huoltosuhteesta ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Olen asiasta vihainen. Sillä on suurempi merkitys kuin autoilusta, lentämisestä tai lihansyönnistä luopumisella. LISÄÄNTYMÄTTÄ PARAS. Vapaaehtoinen lapsettomuus puhuttaa maailmalla ja Suomessakin yhä enemmän. Asia pohdituttaa yhtä lailla miehiä ja naisia. Lapsen saaminen Suomessa kuormittaa kuitenkin ympäristöä enemmän kuin maailmassa keskimäärin, sillä suomalaisten ilmasto”Minusta ei olisi oikein pakottaa ihmistä kasvamaan ilmastokriisin alla.” 40 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Suomessa lapsettomaksi jää viidennes naisista ja neljännes miehistä, mutta vapaaehtoisesti lapsettomia heistä on vain hyvin pieni osa. Minusta ei olisi oikein pakottaa ihmistä kasvamaan ilmastokriisin alla. Esimerkiksi kierrättämisen tai energiansäästölamppujen vaikutus on edellisiin verrattuna suorastaan minimaalinen – vastoin yleistä uskomusta ja ”pienikin teko on tärkeä” -tyyppistä ympäristöpuhetta. Meidän jokaisen pitäisi voida uskoa parempaan tulevaisuuteen: pitäisi voida luottaa siihen, että jälkikasvumme elämä olisi ainakin yhtä onnellista kuin omamme.” Näin kirjoitti parikymppinen muusikko Pessi Jouste Helsingin Sanomien mielipideosastolla huhtikuussa. Silti lapsen saaminen Suomessa kuormittaa ympäristöä enemmän kuin maailmassa keskimäärin
Koko maailman ylikulutuspäivä koittaa vasta kuukausia myöhemmin. He kuitenkin muistuttavat poliittisten prosessien vaativan toteutuakseen usein jopa vuosikymmeniä, kun taas ihmisten käyttäytyminen voi muuttua nopeastikin. ”Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole yksilöiden tai perheiden harteilla. Se kuitenkin kritisoi sitä, miten yksilön valintoihin keskittyvä keskustelu hämärtää sen, että ilmastonmuutoksen torjuminen on ensisijaisesti poliittinen asia. Vapaaehtoista lapsettomuutta on tutkittu Suomessa vielä vähän. Vapaaehtoinen lapsettomuus näyttäisi kuitenkin yleistyvän: Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrin mukaan lapsettomaksi jäämistä suunnitteli lähes 13 prosenttia kaikista 20–40-vuotiaista suomalaisista, kun aikaisemmissa tutkimuksissa lapsettomaksi on aikonut jäädä vain noin 5–7 prosenttia. Maailman Kuvalehti 3/?2018 41. Sen tulisi olla politiikan ykkösprioriteetti niin kunnallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla”, yhdistys muistuttaa kannanotossaan. Viimeisimmän perhebarometrin mukaan asenteet ilmiötä kohtaan ovat melko kielteisiä, vaikka länsimaissa lapsensaantia ei pidetäkään enää niin itsestään selvänä osana vakiintunutta pariVäestöliiton kyselytutkimuksen mukaan vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla vaikuttavat taloudellisia tai työelämään liittyviä syitä useammin henkilökohtaiset arvot ja elämäntapa. S uomessa lapsettomaksi jää Väestöliiton mukaan noin viidennes naisista ja neljännes miehistä. Kulutamme jo alkuvuodesta loppuun luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Yhdysvaltalainen naisten verkosto Conceivable Future peräänkuuluttaa niin ikään valtaapitävien vastuuta riittämättömistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mitkä ovat saaneet monet epäröimään lastentekoa. Usein kyse ei ole harkitusta päätöksestä vaan olosuhteiden pakosta. Lundin yliopiston tutkijat toteavat, että yksittäisen syntyvän lapsen hiilijalanjälki kutistuu huomattavasti, jos kansallisella tasolla toteutetaan mittavia päästövähennyksiä. Lasten edunvalvontajärjestö Ilmastovanhemmat tunnustaa lisääntymisen ympäristövaikutukset. päästöt ovat kansainvälisesti verrattuna suuret
Rajamäen ekologinen herätys koitti vasta lapsettomuuspäätöksen jälkeen, mutta se teki hänestä yhä vakuuttuneemman valintansa järkevyydestä. Vaikka Rajamäki on yhdistystoiminnan tiimoilta törmännyt monenlaisiin motiiveihin, hän uskoo, että valtaosa vapaaehtoisesti lapsettomista ei vain yksinkertaisesti tahdo lapsia. Keskustelu lapsettomuudesta on toistaiseksi kuitenkin jumittunut omaan samanmielisten kuplaansa. suhdetta kuin ennen. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäen mukaan suhtautuminen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen on parin viime vuoden aikana kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan. Edistysaskelina hän mainitsee lisääntyneen medianäkyvyyden ja sen, että myös Väestöliitto on alkanut huomioida väestöryhmän olemassaolon. Kummitätinä hän on seurannut lapsiperhearkea läheltä ja ahdistunut kai”Lapsesta tulee kuluttaja jo koh dussa, kun van hempien pitää hankkia sitä vauvakrääsää.” 42 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. ”On selvää, että ilmastonmuutos, väestöräjähdys tai perinnölliset sairaudet ovat hyväksyttävämpiä syitä – eihän kukaan järkevä ihminen sellaiseen ala väittää vastaan”, Rajamäki toteaa
Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme edelleen 3,6 maapalloa. ”Se vasta onkin itsekästä, että luodaan ihmisiä tähän maailmaan pyristelemään oman tulevaisuuden turvaksi”, hän vastaa. Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n Soile Rajamäen mielestä lisääntymisen ympäristövaikutuksista ei puhuta tarpeeksi. ”Jos tämä ekosysteemi romahtaa, meidän ei tarvitse enää huolehtia Suomen huoltosuhteesta, eikä mistään muustakaan”, hän huomauttaa. kesta siitä tavaran määrästä, mitä elämään hiipii kuin varkain. Elämänvaiheeseen kuului täyskäännös työuralla, kun pörssiyhtiön lobbari lähti töihin ympäristöjärjestöön. Silti enemmän hän kokee tiedon ja valinnanmahdollisuuksien lisäävän vastuuta väestönkasvun hillitsemisestä. Maailman Kuvalehti 3/?2018 43. ”Eläkäämme pitkään ja kuolkaamme pois”, liike julistaa nettisivuillaan. Hänen omassa tuttavapiirissään lisääntyminen nähdään loogisena askeleena parisuhteen etenemisessä. Normista poikkeaminen on herättänyt kummastusta. Hän uskoo, että äitinä ehkä miettisi enemmän sitä, millaisessa maailmassa lapset joutuisivat elämään. Myös Koskinen on saanut osansa lapsettomuuteen kohdistuvista ennakkoluuloista. En halua edes ottaa sitä riskiä, että oma lapsi sairastuisi”, Joutsenlahti selittää. Yhdysvalloissa alkunsa saanut Voluntary Human Extinction Movement on jo 1990-luvulla esittänyt lisääntymisestä pidättäytymistä keinona hillitä väestönkasvua ja ehkäistä siten kasvija eläinlajien sukupuuttoa sekä muita ympäristöongelmia. Myös hänen aiheesta tekemänsä blogikirjoituksen alle ilmestyi nopeasti tulikivenkatkuista palautetta, jossa häntä syytettiin itsekkääksi. Rajamäkeä mietityttää, saakohan ilmastonmuutoksen eteneminen ihmiset tulevaisuudessa punnitsemaan henkilökohtaisia valintojaan perusteellisemmin. Koskinen ihmettelee, kuinka ilmastonmuutoskeskustelussa vakiintunut huoli väestönkasvun aiheuttamista ongelmista ei tunnu koskettavan Suomea. huhtikuuta, vain kolme päivää edellisvuotta myöhemmin. Joutsenlahti huomauttaa myös, ettei Suomessa ole lähtökohtaisesti edes tapana, että lapset huolehtisivat omista vanhemmistaan. Taustalla vaikuttivat kysymykset ekologisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. ”Lapsesta tulee kuluttaja jo kohdussa, kun vanhempien pitää hankkia sitä vauvakrääsää.” K aisa-Reeta Koskinen valitsi lapsettoman elämän osana laajempaa arvojensa murrosta. Puheet huoltosuhteen heikkenemisestä vievät Koskisen mukaan muutenkin huomiota akuutimmilta ongelmilta. ”Me, jotka jättäydymme lapsettomiksi, kelailemme sitä usein tosi paljon – osaksi senkin takia, koska sitä on pakko perustella ja puolustella välillä.” S terilisaatioon pääsyä odottavan Marianna Joutsenlahden päätöstä olla tulematta äidiksi edelsi pelko yksinäisestä vanhuudesta. ”Minua voi määritellä miljoonalla muullakin tavalla, jotka kaikki kertovat enemmän minusta.” A jatus vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ekotekona ei ole uusi ilmiö. ”Isäni oli ja siskoni on diabeetikko. tuksista tietoisena perustelemaan itselleen sitä, miksi juuri hänen tulisi saada lisääntyä. Lapsettomana on helpompi sulkea silmänsä, kun uutiset alkavat ahdistaa. Lasten hankkiminen oli ollut Joutsenlahdelle pitkään itsestäänselvyys, kunnes hän havahtui pohtimaan, mitä todella tahtoi elämältään. Henkilökohtaista hiilijalanjälkeä kasvattavat siinä esimerkiksi lemmikit, mutta lapsien lukumäärää ei edes kysytä. Koskinen ei kyennyt väestönkasvun vaiku”Eläkäämme pitkään ja kuolkaamme pois.” Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivä koitti jo 11. Myös huoli jälkikasvun terveydestä auttoi päätöksen teossa. Lopulta hän päätti käyttää aikansa ennemmin matkusteluun ja itsensä toteuttamiseen kuin siihen, että tekisi lapsia pelkästä tekemisen ilosta. ”Toivoisin, että minua ei määriteltäisi sen kautta, mitä minulla ei ole”, Koskinen huokaa. Esimerkkinä hän mainitsee Sitran sosiaalisessa mediassa kiertäneen suositun elämäntapatestin, jonka on tarkoitus johdatella ihmisiä kestävämpiin arjen valintoihin. Eniten naimisissa olevaa Joutsenlahtea hämmentävät vihjailut siitä, ettei hän vain ole yhdessä sen oikean ihmisen kanssa. Hän toivoisi, ettei tulevaisuudessa vapaaehtoista lapsettomuutta tarvitsisi perustella enempää kuin vaikka autottomuutta
Valokuvaaja Sami Mannerheimo ihastui elefantteihin vuosia sitten. Maaliskuussa hän matkusti Nairobin kansallispuistossa sijaitsevaan elefanttien orpokotiin tapaamaan omaa kumminorsuaan Ngilaita. Teksti ja kuvat Sami Mannerheimo Herkkänahkaiset jättiläiset 44 3?/?2018 Maailman Kuvalehti KUVAREPORTAASI. Yhden vuorokauden kestänyt visiitti osoitti kuvaajalle, kuinka viisaita ja herkkiä eläimiä elefantit ovat
Norstu suojaavat ihoaan mutakylvyillä ja kierimällä tomussa. Herkkänahkaiset jättiläiset Maailman Kuvalehti 3/?2018 45. Elefantin iho on karkea, ryppyinen ja noin kahdesta kolmeen senttimetriä paksu
Orpokodilla on jo yli 40 vuoden kokemus toiminnasta. Tsavossa orvoilla on samantyyppinen järjestely kuin Nairobissa, jossa elefantit ovat päivisin metsässä ja tulevat illaksi talleille. Siellä ne alkavat itsenäistyä ja pääsevät tapaamaan päivittäin luonnossa asuvia elefantteja. M iten norsujen pennut sitten päätyvät orpokotiin. Suurimman osan ajasta elefantit syövät. Vaikka elefantit ovat hyvin tunteellisia ja huolehtivaisia laumastaan, ne tietävät, ettei pentu selviä hengissä ilman äidinmaitoa. E lefantin pennut ilmestyvät puiden takaa ja juoksevat korvat heiluen kohti isoja tuttipulloja. 46 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Elefantit elävät orpokodissa noin kolmivuotiaiksi, minkä jälkeen ne siirretään Tsavon itäiseen kansallispuistoon. Kaikki täällä olevat elefantit ovat menettäneet emonsa ja ovat riippuvaisia korvikkeesta. Aloimme etsiä tietoa, ja tämä orpokoti tuli meitä vastaan. Elefantit ovat tuntuneet minusta aina sympaattisilta ja viisailta eläimiltä. Salametsästyksen tiedetään olevan suurin yksittäinen syy pienten elefanttien orvoksi jäämiseen. Sen kuuloaisti tavoittaa sinivalaan tavoin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja, jotka voivat kantaa satojen kilometrien päähän. Sen jälkeen, kun valitsimme tapahtumiemme nimiin ja logoon elefantin, on kiinnostukseni tuohon suureen eläimeen kasvanut. Aamumaidon jälkeen ne ovat suunnanneet metsään. Tullessaan elefantti voi olla nälkiintynyt, huonossa kunnossa ja hyvin stressaantunut. Olen Keniassa keskellä Nairobin kansallispuistoa, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päästä Nairobin keskustasta. Se käyttää suunnistukseen metsässä ja savannilla kärsäänsä. Täällä sijaitsee David Sheldrick Wildlife Trustin omistama elefanttien orpokoti, jossa on tällä hetkellä 29 lapsielefanttia iältään muutamasta viikosta kolmeen vuoteen. Ne saavat sitä kolmen tunnin välein. Tuttipulloissa on elefantin äidinmaidonkorviketta, joka on soijapohjainen kasvijuoma. K un olen viettänyt elefanttien kanssa muutaman tunnin, alan saada niihin paremmin kontaktia. Elefanttien kylpeminen on hauskaa katsottavaa, sillä ne myös leikkivät keskenään ja vettä roiskuu ohikulkijoidenkin päälle. Ne tietävät, että nyt on ruoka-aika. Ne saavat itse päättää, milloin se tapahtuu. Elefantit siirtyvät asumaan kokonaan luontoon noin 6-10 vuoden ikäisinä. Pentu nukutetaan ja lennätetään orpokotiin hoidettavaksi. Silloin yleisöllä on mahdollisuus nähdä elefantteja tunnin ajan. Elefantilla on isot korvat, joilla se jäähdyttää elimistöä. Valitsimme silloin muutaman viikon ikäisen Ngilain kumminorsuksemme. Kun löytyy yksinäinen lapsielefantti, orpokoti saa siitä ilmoituksen ja pelastustiimi lähtee paikan päälle. Ruokalistalla on ruohoa, hedelmiä sekä puiden lehtiä, kuorta ja oksia. Hoitajat työntävät kunkin elefantin suuhun tuttipullon, joita ne imevät tyytyväisenä. Elefantit ovat heränneet talleilla jo aamukuudelta. Elefantin näkökyky on vain keskinkertainen. Kävelen elefanttilauman keskellä ja taputtelen eläimiä. Salametsäs tys on suurin yksittäinen syy orvoksi jäämi seen. Orpokodin päähoitaja Edwin Lusichi kärrää metsään äidinmaidonkorviketta, jota elefanttien on saatava kolmen tunnin välein. Päätimme muutama vuosi sitten tukea elefantteja jollain tavalla. Ne saavat olla koko päivän metsässä, mutta tulevat lähelle talleja joka päivä kello 11 mutakylpyyn ja imemään tuttipullojaan. Haluan kuvata erityisesti Ngilai-nimistä elefanttia, jota Suomessa pyörittämäni Funky Amigos -yhdistys tukee. Jos emo kuolee, lauma hylkää pennun, koska mitään ei ole tehtävissä
Maailman Kuvalehti 3/?2018 47
Yleensä vanhin elefantti on lauman johtaja. Elefantit ovat orpokodissa yhtä suurta perhettä ja tykkäävät liikkua yhdessä. 48 3?/?2018 Maailman Kuvalehti
Maailman Kuvalehti 3/?2018 49
Huudan sen nimeä. Elefantit ovat herkkiä ja älykkäitä eläimiä, joiden hoidossa on noudatettava tarkkoja ohjeita. Pian elefantti kietoo kärsänsä toisen elefantin kärsään. Ngilai on hyvin kiinnostunut minusta ja haluaa tutustua. Olen vaikuttunut. Maailmalla on paljon elefanttiturismin paikkoja ja orpokoteja, joissa niitä ei kohdella riittävän hyvin. Käyn vielä jättämässä jäähyväiset Ngilaille. Huomattuaan minut se työntää kärsäänsä taas suutani kohti ja tarttuu sitten käteeni. Se työntää kärsäänsä suutani kohti. Pienempien elefanttien kanssa hoitaja nukkuu samassa tallikopissa. Ennen auringonlaskua elefantit palaavat takaisin talleille ja valmistautuvat nukkumaan. Silloin kummeilla on mahdollisuus tulla tapaamaan henkilökohtaisesti tukemaansa elefanttia. Täällä toiminta on suunniteltu eläimien ehdoilla. Hämmästelen, kuinka helposti hoitajat tunnistavat ne toisistaan. Tässä orpokodissa yleisö saa viettää hyvin rajallisen ajan. Hoitajat sanovat, että minun pitää puhaltaa siihen. Esimerkiksi ratsastaminen elefantin selässä on vaaraksi sen terveydelle, sillä huolimatta isosta koosta sen selkä on herkkä rasitukselle. Sen jälkeen Ngilai tarttuu kämmeneeni kärsällään ja puristaa sitä hellästi. Tässä orpoko dissa yleisö saa viettää hyvin rajallisen ajan. 50 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Hoitajat ovat joka yö eri elefantin kanssa, jottei yksikään elefantti kiinny liikaa hoitajaan
Koko Afrikassa norsujen kanta laskee kovaa tahtia, vaikka pahin 70-luvulla kuumimmillaan käynyt salametsästys saatiin kuriin 1980-luvun lopulla, kun norsunluun myynti kiellettiin. Yksi tärkeistä suojelutoiminnan tehtävistä on jakaa norsuista oikeaa tietoa sekä lisätä tietoisuutta salametsästyksen ongelmista. Maailman Kuvalehti 3/?2018 51. Hoitaja Mishak Nzimbi puhaltaa norsua kärsään. Jos suojelutoimia ei lisätä, Afrikannorsu on vaarassa kuolla sukupuuttoon muutamassa vuosikymmenessä. Yhdistyksellä on myös paljon muuta eläinsuojelutoimintaa. Orpokodin toiminnassa näkyy Daphnen syvä rakkaus elefantteihin. Orpokotia johtaa nykyään hänen tyttärensä Angela. Myös kymmenen viime vuoden aikana kanta on pudonnut 110 000 yksilöä ja on nykyään noin 500 000. Orpokodin toiminnassa ja hoitajien koulutuksessa tämä on otettu erityisesti huomioon. Yhdistyksen rahoitus koostuu kumminorsutuesta, sisäänpääsymaksusta, apurahoista ja lahjoituksista. Yhdistys on tehnyt pioneerityötä orpokodillaan, josta on otettu oppia muualla Afrikassa. Pahimman ajanjakson aikana norsukanta pieneni monella miljoonalla. Yhdistys suojelee myös sarvikuonoja, vaikka toiminta onkin painottunut elefantteihin. Lisäksi monessa Kenian kansallispuistossa on liikkuvia eläinlääkäriyksiköitä. Heillä on käytössään viisi pienlentokonetta, kaksi helikopteria ja kolme vainukoiraa. Huhtikuussa menehtynyt Daphne omisti 60 vuotta elämästään afrikkalaisten villieläinten suojeluun. Daphne painottaa kirjoituksissaan elefanttien herkkyyttä, sosiaalisuutta ja ihmismäisyyttä. Siellä on kasvatettu jo yli 150 elefanttia itsenäiseksi aikuiseksi. Keniassa norsujen salametsästys on nykyään suhteellisen pientä suhteessa naapurimaa Tansaniaan, jossa tilanne on hälyttävä erityisesti maan eteläosissa. Kärsä on herkkä tuntoja tartuntaelin, joka soveltuu veden juomiseen, syömiseen, pesemiseen ja puolustamiseen. Muitakin eläimiä orpokodissa on ollut vuosien varrella, tällä hetkellä muun muassa yksi kirahvi. SM Mudan väristä riippuen elefantin iho saattaa näyttää mutakylvyn jälkeen ruskealta tai punertavalta, mutta oikeasti iho on väriltään harmaa. Fakta David Sheldrick Wildlife Trust David Sheldrick -yhdistyksen orpokoti on yksi maailman arvostetuimmista elefanttien hoitopaikoista. Orpokodin perusti tohtori Dame Daphne Sheldrick (1934 2018) miehensä David Sheldrickin muistolle, joka oli eläinsuojelun uranuurtaja Keniassa. Kymmenen tiimiä suojelee eläimiä salametsästäjiltä
Facebook-ahtaajat ovat useimmilta jo unohtuneet. Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on istunut Yhdysvaltain senaatin kuulusteltavana kuin rikollinen. Verkkoliikehdintä siirtyi kadulle. Mikä meni vikaan. Demokraattinen keskustelu vapautuisi, avoimuus lisääntyisi ja luovuus sekä innovaatiot leviäisivät. H eräsin Facebookin käyttäjäksi silloin kuin keskimäärin kaikki muutkin, vuonna 2009. Rikkurien ja lakkovahtien yhteenotto satamassa rikkoi vain yhden tuulilasin, mutta nujakka ennusti alkavan vuosikymmenen tapahtumia. Rakkaus ja sääntely Sosiaalisen median pahimmat ja parhaimmat puolet toteutuvat nyt samanaikaisesti. K un tutkii sosiaalisen median alkuvaiheita, siihen kohdistuneet utopistiset toiveet näyttävät ymmärrettäviltä. Innostuminen oli hieman ristiriitaista, koska olin itse töissä yhdessä noista linnakkeista, Alma Median politiikan toimituksessa. Kymmenien miljoonien käyttäjien tietoja on väärissä käsissä. Viruksena leviävä ja ihmisiä aktivoiva poliittinen viestintä oli tullut särkemään yhteiskuntarauhaa ja vavisuttamaan valtarakenteita. Rikkurit avasivat Kotkan sataman lakon aikana ensimmäistä kertaa historiassa. Siksi minunkin piti olla siellä. Nyt sosiaalinen media on elämänsä pahimmassa kriisissä. K otkan satamassa rysähti maaliskuussa 2010. 52 3?/?2018 Maailman Kuvalehti ESSEE. Facebook-ahtaajat olivat tulleet. Mutta liike oli uuden ja vähän pelottavan sosiaalisen median ensimmäinen yhteiskunnallinen voimannäyte Suomessa. Mutta nautin siitä, että joku uskalsi ja osasi haastaa. Alusta oli vasta viisivuotias ja kasvussa. Oli upeaa uskoa, että digimaailman matala julkaisukynnys ja spontaanin verkostoitumisen mahdollisuus vapauttaisivat kansalaiskeskustelun ja särkisivat vallan linnakkeet. Kun Twitterin ja Facebookin ruokkima arabikevät kaatoi diktatuureja Pohjois-Afrikassa, nuo lupaukset näyttivät toteutuvan. Monet sosiaalisen netin pioneereisKuvitus Miika Immonen Facebookin kriisi koskettaa, koska se haastaa meidät elämän tavan perusteelliseen muutokseen. Facebookin ryhmä ”Olen vapaaehtoinen ahtaaja AKT:n satamalakossa” oli kerännyt nopeasti satoja, sitten tuhansia jäseniä. Vuonna 2011 olin jo mukana kirjoittamassa kirjaa Uusi Kultakausi , jossa sosiaalista media mainostettiin aikamme suureksi muutosvoimaksi. Someajan keskelle laskeutuukin vanha ajatus sivistyksestä, kirjoittaa toimittaja-kirjailija Taneli Heikka. Innostuin heti. Digitaalisten yhteisöjen juuret olivat 1990-luvun alun erikoisessa aatteellisessa maaperässä, kyberlibertarismissa
Nykyajan hyveitä täytyy opiskella niin julkisessa keskustelussa, kouluissa, työpaikoilla kuin kansalaisopistoissa. Älä lietso riitoja. Erota valheet, älä jaa roskaa. Emme voi vaatia itsekontrollia kansainvälisiltä yrityksiltä tai vaatia lainsäätäjiltä firmoille keppiä, ellemme osaa pitää kurissa itseämme. Jos julkisen keskustelun välineistä tulee pelkkiä kaupallisen ja poliittisen manipulaation kanavia, ovi digitaaliseen diktatuuriin on auki. Somealustojen maailmanlaajuisen ulottuvuuden vuoksi nämä oikeudet pitää – ennemmin tai myöhemmin – ulottaa myös Yhdysvaltoihin ja autoritäärisiin maihin, joissa käyttäjätietoja käytetään vaalikeskustelun manipuloimiseen ja toisinajattelijoiden vainoamiseen. ta kokivat, että digitaalinen viestintä mahdollistaisi yhteiskunnan ilman auktoriteetteja. Facebookin ja sen käyttäjien kohtuuttomuus osoittavat sielussamme tyhjään paikkaa. Syvimmällä tässä työssä löytyvät kysymykset elämän merkityksestä. On nostettava dialogi – vaikeiden kysymysten kiihkoton ja empaattinen käsittely – kansalaistaidoksi. Pelissä on demokratian tulevaisuus. Vai saako elämä merkityksensä toisten palvelemisesta. Lainsäädännöllä voidaan turvata esimerkiksi ihmisen oikeus nähdä ja hyödyntää omaa dataansa sekä myös oikeus tuhota se. Ihmisen paras ja pahin luonto pääsee Facebookissa valloilleen. Sieltä puuttuu kohtuullisuuden hyvettä. Sääntelyn lisäksi digitaalinen yhteiskunta tarvitsee rakkauden rakenteita – kohtuullisia sosiaalisia käytäntöjä. #Metoo-kampanja murentaa miesvaltaisia rakenteita usealla mantereella. Facebookin kriisi koskettaa, koska se haastaa meidät ihmisen sisimmän ja elämäntavan perusteelliseen muutokseen. V apaus tarvitsee avukseen valtion. Viesti avoimesti. Yksi näistä visionääreistä oli tänä vuonna kuollut John Perry Barlow, digitaalinen aktivisti, karjatilallinen ja rock-yhtye Grateful Deadin sanoittaja. Barlow’n vuonna 1996 kynäilemässä Internetin itsenäisyysjulistuksessa paasattiin valtioille ja teollisuudelle, noille kompasteleville dinosauruksille: ”Tulevaisuuden nimissä pyydän teitä, jotka olette menneisyydestä, jättämään meidät rauhaan.” Nyt, 22 vuotta myöhemmin, huudamme valtioita apuun pelastamaan meidät digitaalisen vapauden seurauksilta. Nettikiusaaminen, rasismi ja sosiaalisen median jokapäiväiset inttäjäiset todistavat, ettemme ole vielä valmiita tuohon vastuuseen. Onko se rahan tai vallan kiihkeä hamuaminen. Facebookin jälkeenkin rakennetaan koneita, jotka pystyvät hyväksikäyttämään sitä ihmistä, jonka sielu on tyhjä. Medioiden käyttäjien on kasvettava vapauden arvoisiksi. Somen januskasvot välähtelevät myös Suomessa. Valtiokriittinen vapausaate, libertarismi, yhdistyi heidän ajattelussaan uuden teknologian kybermahdollisuuksiin. Lainsäädäntö yksin ei voi pakottaa ihmisiä tai yrityksiä toimimaan kunnioittaen yhteiseksi hyväksi. Maailman Kuvalehti 3/?2018 53. Älä fleimaa äläkä manipuloi. Sosiaalisen median parhaat ja pahimmat puolet toteutuvat nyt samanaikaisesti. S omeajan keskelle laskeutuu vanha ajatus sivistyksestä ja hyveistä. Hinta ilmaisen alustan käytöstä tasa-arvon edistämiseksi oli odotettua kovempi. Samanaikaisesti luemme uutisia siitä, että pukukoppipuheilla ylpeilevä sovinisti valittiin Yhdysvaltain presidentiksi Facebookin käyttäjätietoja hyödyntämällä. Avoin, henkilökohtainen puhe muuttaa maailmaa siellä missä lainsäädäntö, politiikka ja journalistinen media eivät ole saaneet häirintää kuriin. Sitä voi soveltaa vaikkapa näin: Ymmärrä toiset somessa parhain päin. Sillä tarkoitetaan vapaaehtoista pidättäytymistä ylilyönneistä ja hillittömyyksistä. Puhu totta. Toukokuussa 2018 voimaan tuleva GDPR-lainsäädäntö suo EU:n kansalaisille nämä oikeudet. Rakentavat kansanliikkeet ja systemaattinen kiusaaminen leviävät rinta rinnan. Klassiset ja kristilliset hyveet tuntevat kohtuullisuuden hyveen
11 19 NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA 19 € MAAILMANTALOUDEN KÄSIKIRJA Le Monde Diplomatique Maailmantalouden käsikirja 19 € Tarjoushinta Maailman kirjoissa 26.–27.5. Luiz Ruffato Ebba Witt-Brattsröm TÄHTITIEDETTÄ KIIREISILLE LISSABONISSA MUISTIN SINUT RAILAKAS RAHAKIRJA VUOSISADAN RAKKAUSOTA WWW.INTOKUSTANNUS.FI MAAILMAN KUVALEHDEN LUKIJATARJOUS AUKIOLOAJAT LA 26.5. Rautatientorilla tai intokustannus. Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen Neil deGrasse Tyson MAAILMAN KIRJAT Helsingin Rautatientorilla 26.–27.5. koodilla: Maku2018 VAPAA PÄÄSY. KLO 11 21 SU 27.5
Omassa elämässäni se näkyy perinteisesti eli energiaa säästämällä ja kierrättämällä. Se on alihyödynnettyä. Siihen tarvitaan yhä enemmän kumppanuuksia, joiden myötä tarpeet, osaaminen ja resurssit saadaan kohtaamaan työn tuloksellisuuden maksimoimiseksi. Se on myös makunautintojen monipuolistamista. Kyllä se näin on. Lapsilukusi on täynnä. Koti-isyys on aliarvostettua. On! Uusperheeseemme kuuluu viisi lasta ja kaksi heistä asuu vielä kotona. Tämä on yksi syy, miksi kiinnostuin tästä työstä, ja miksi hakeuduin yrityspuolella kestävän kehityksen pariin. Harrastukset Purjehtiminen omalla veneellä perheen kanssa. Ilman muuta tarvitaan. Ei ole. Lapsenlapsia on kolme. Koko perhe on huomannut, että kasvisruuasta tulee hyvä olo. RUOHONJUURELLA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Kattojärjestön pomon homma on lasten leikkiä. Rajoja rikkova insinööri Kepan ja Kehyksen muodostaman uuden kattojärjestön tuore toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi, 51, on purjehtimisesta pitävä insinööri ja kissaihminen. Juha-Erkki Mäntyniemi Ammatti Uuden kehitysyhteistyön kattojärjestön toiminnanjohtaja. Kehitysyhteistyössä ja globaalikasvatuksessa tarvitaan järjestöjä enemmän kuin koskaan. Olemme perheessämme vähentäneet lihansyöntiä. Globaali kehitys ei onnistu keneltäkään yksin. Olin itse vuoden vanhempainvapaalla ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen, ja se oli hienoa aikaa. Mies voi lähteä Alajärveltä, mutta Alajärvi ei lähde miehestä. Osittain. Kansalaisyhteiskunnan potentiaalia ei ole vielä käytetty siinä määrin, missä pystyttäisiin. Ja sitten on vielä Mökö-kissa. Kyllä on! Toivoisin, että kehitysyhteistyöjärjestöjen valtava potentiaali pystyttäisiin hyödyntämään aivan eri tasolla järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä. Kattojärjestön viestin ja lisäarvon kirkastaminen on haaste. SANNA RA V ES SI H Ä M Ä LÄ IN EN Kuka. Talvisin laskettelu ja murtsikka, kesäisin grillaus kotipihalla. Kannustan isiä olemaan kotona, jos vain mahdollista. Kyllä se on. Kestävä kehitys on mottosi. Vaikka on paljon edistytä, haasteet ovat valtavat. Yrityskulttuuri sopii hyvin kehitysyhteistyöhön. Etelä-Pohjanmaa ei lähde miehestä. Sinulla on visio. Yritysmäinen, ammattimainen tekemisen meininki sopii yhtä lailla yrityksille kuin kehitysyhteistyöhön – jos puhutaan kulttuurista. Maailman Kuvalehti 3/?2018 55 Ihmiset & ilmiöt. Oulussa opiskellut insinööri, työskennellyt muun muassa Nokian ympäristöjohtajana ja World Visionin innovaatiojohtajana. Eteen tulee varmasti paljon toiveita, koska jäsenkunta on niin moninainen
Lihapullia ei saa, keskiolutta kyllä. Mitä tapahtuu, ellei 800 täyty tänä vuonna, sitä ei ole vielä ratkaistu. Se on samalla suomalaisen projektiväen asunto. Turistit ihmiskokeessa Jo 400 suomalaista on saanut rokotteen tai lumejuomaa ja matkustanut Beniniin edistamään ripulirokotteen kehittämistä. Grand Popon suomalais-beniniläinen kulttuurikeskus Villa Karo järjestää retkiä ja tutustuttaa valtauskonto voduniin (voodoo), djembe-rummun soitto-opetusta saa, kauppiaita riittää ja meri sekä loputon hiekkaranta nuotanvetäjineen ovat vieressä. Tuloksia suomalaistutkimuksesta on luvassa aikaisintaan ensi vuonna. Jos muoto ei pysy, soitto mopolähetille heti. Rokote antaisi suojaa ETEC-bakteeria vastaan. Akpé kaka! Se on länsiafrikkalaista minan kieltä ja suomeksi kiitos paljon.” Matti Marjamäki Neljännen päivän rutiinikakka on kiinnostava, lääkäri kertoo kahdellekymmenelle koehenkilölle matkan toisena päivänä klinikalla Grand Popon kylässä. Nyt on koossa noin 500. Jos tuotos muistuttaa pehmistötteröä eli pitää muotonsa, se ei ole ripulia. Tämä päivystää ympäri vuorokauden ja noutaa näytteen kalpean asiakkaan hotellihuoneesta. Rutiini tarkoittaa, että kukin ottaa näytteen, oli se ripulia tai ei. Lisänäytteistä saamme tarkat ohjeet kuvasymboleineen. Mitä kukin sai, rokotetta vai lumetta, sitä emme vielä tiedä, mutta ryhmästämme jokainen tuotti projektille dataa. Näyte on saatava nopeasti pakkaseen laboratoriossa. ETEC:n aiheuttama ripuli on lasten tavallinen kuolinsyy kehitysmaissa. Vieressä on R-kioskiksi nimetty kauppa, joka terasseineen on tutkimusmatkalaisten tukikohta. Pelkkää ripulin odottelua tämä pääosin omakustanteinen loma ei ole. Laboratorio on rakennettu Grand Popoon juuri projektia varten. Sitä varten pitäisi Beniniin houkutella kaikkiaan 800 suomalaista koehenkilöä, kukin kahdeksi viikoksi. M AT TI M A R JA M Ä KI 56 3?/?2018 Maailman Kuvalehti Matkalla. Professori Anu Kanteleen Suomesta johtaman tutkimustyön tavoite on saada ripulirokote markkinoille 5-10 vuodessa. Neljännen päivän rutiinikakka on erityisen kiinnostava, lääkäri kertoo 20 koehenkilölle matkan toisena päivänä klinikalla Grand Popon kylässä. Rokotetta on aiemmin testattu 450 lapsella Bangladeshissä. Neljäs päivä näyttää, ovatko paikalliset mikrobit pesiytyneet
Kavereiden kanssa laskimme, kuinka monta itsensäpaljastajaa kukin oli nähnyt. Mutta se tarkoittaa, että ihmiskunnalla on kyky ratkaista ongelmia, joiden ratkominen tuntuu mahdottomalta. Se oli aikaa, jolloin raiskaus avioliitossa ei Suomessa ollut rikos, ja sadomasokismi luokiteltiin sairaudeksi. Aloin käydä Ruohonjuuressa ostoksilla 1990-luvun puolivälissä, kasvissyöjäksi ryhtyneenä punkkarina. Maailman Kuvalehti 3/?2018 57 Näkökulma. Se ei tarkoita, että maailma olisi valmis. Jos me emme usko pystyvämme ratkomaan tämän ajan suurimpia haasteita, kenen siihen pitäisi pystyä. Maailman väestö on keskimäärin koulutetumpaa ja terveempää kuin koskaan, lapsiin kohdistuva väkivalta vähäisempää ja tytöillä on paremmat mahdollisuudet käydä koulua kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Synkkien ajatusten keskellä muistutan itseäni: ihmiskunnalla on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen ratkaista ongelmat, jotka tässä ajassa on pakko ratkoa. Rikkaan maailman koulutettujen ihmisten kohdalla voimattomuus, kyynisyydestä puhumattakaan, tuntuu melkein petokselta. Samaan aikaan monissa maailman köyhimpiin kuuluvissa maissa ihmiset toimivat jo. Liikutuksen hetki Kampissa johtuu siitä, että niin moni asia, joiden muuttumisesta nuorena uneksin, joiden muutosta pidin mahdottomana, on muuttunut paremmaksi. Silloin Ruohonjuuri oli pieni keltainen mökki siinä, missä nyt on Musiikkitalo. ” L iikutun aina, kun kuljen Kampin Ruohonjuuri-kaupan ohi. Se oli ahdistavaa ja inhottavaa, mutta kenellekään ei tullut mieleen, että maailma voisi olla toisenlainen. Ongelmia pohtiessa olo on usein voimaton. Maailman parantamisen voi aloittaa vahvistamalla hyvää, joka tapahtuu jo. Sekä oman ympäristön että koko maailma mittakaavassa. Silloin koulun kasvisruoka oli vuorotellen juustokeittoa ja juustopaistosta, ja sen saamiseksi tarvittiin vanhemmilta kirje, joka todisti, että oppilas syö kasvisruokaa kotonakin. Se oli aikaa, jolloin vieraat miehet tarttuivat kaupungilla kävellessä takapuoleen ja rintoihin, ja kuiskivat metrossa ”paljonko maksaa”. Ihmisoikeuksien edistämisessä tehokkaimmat ratkaisut löytyvät usein paikallisten yhteisöjen sisältä. Ennen tämän vuosituhannen vaihdetta YK:n vuosituhattavoitteita, joihin kuului muun muassa köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden radikaali vähentäminen, pidettiin idealistisena haihatteluna. ”Maail maa voi pa rantaa vahvis tamalla hyvää, joka tapah tuu jo. Kaikkialla maailmassa, kaikkien ongelmien parissa, joku toimii jo. Juuri nyt sellaisia ongelmia ovat ainakin Syyrian sota, ilmastonmuutos, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun repeäminen ja demokratian heikentyminen ympäri maailmaa. Kun rikkaat maat eivät ole lupauksistaan huolimatta rahoittaneet köyhien maiden ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjunnassa, useat maat tekevät sen itse. Nyt suurin osa niistä tavoitteista on joko toteutunut tai toteutumassa. TE EM U U LL G R ÉN Elina Hirvonen Maailma paranee, jos tahdomme niin Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä
Myös Gaby tulee tahtomattaan vedetyksi mukaan tapahtumaketjuun, joka päättyy erään hutumiehen kuolemaan. Idylli kuitenkin murenee pala palalta, kun hutujen ja tutsien välit alkavat kiristyä. Fayen kieli on ilmavaa, paikoin jopa runollista. Albumin avausraita Banana Republic ottaa kantaa taloudellista ja sosiaalista sortoa vastaan. Ruandalaissyntyisen äidin ja ranskalaisen isän avioliitto vetelee viimeisiään, mutta moni asia on silti vielä mallillaan. Marjo Jääskä Levy. Sortoa vastaan funkin ja diskon voimalla Kirja. Diskosta, funkista ja afrosta ladotun pohjan päälle pääsolisti Zolani Mahola laulaa raikkaasti – väsymyksestä ei ole tietoakaan, vaikka yhteisiä vuosia on jo takana. Koulun pihan tappeluissakin pitää valita, kummalle puolelle näkymätöntä, yhtäkkiä piirtynyttä rajaa asettuu. Gaël Faye Pienen pieni maa Suom. Ranskalais-burundilaisen Gaël Fayen esikoisromaani Pienen pieni maa on lohduton kuvaus sodasta ja toisiaan vastaan kääntyvistä ihmisistä lapsen silmin katsottuna. Faye kuvaa tarkkanäköisesti, miten kaikkien on jollakin tavalla pakko osallistua konfliktiin. Uutuuttaan hehkuva ohjelmisto tekee yhtyeestä kiinnostavan vieraan Maailma kylässä -festivaalilla. Musiikillisesti se rullaa hyvällä voitelulla, murean bassolinjan kantaessa kokonaisuutta ja nakuttavien kitaroiden pitäessä vauhtia yllä. Esimerkiksi nelosraita Coming Over nostattaa Bond-tunnarien kaltaista dramatiikkaa, vitonen Curious soi karheasti kuin Amy Winehousen laulukirjasta, ja Ndiyak’ Khumbula yhdistää aitoafrikkalaisen laulun ja banjofolkin! Mika Kauhanen Lapsuuden loppu 58 3?/?2018 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Vaikka tarinan minäkertoja, tapahtumien muistelija, on varakkaan perheen etuoikeutettu lapsi, sota ja kesken jäänyt lapsuus jättävät elinikäiset jäljet. Rytmien rikastamaa ja taitavasti tuotettua poppia kuullaan levyllä kauttaaltaan, silti onneksi yllätyksiäkin tulee eteen. Kerronta ei ole valtavia merkitysmassoja tiivistävän tiheää, mutta ei turhan laveaakaan. Etelä-Afrikan menestyneimpiin popyhtyeisiin lukeutuva Freshlyground julkaisi seitsemännen albuminsa huhtikuussa. Einari Aaltonen Like 2018 Freshlyground Can’t Stop Pledgemusic Koululaisten nujakoinnit muuttuvat nuorison järjestäytyneeksi väkivallaksi. Tarinan keskiössä on Gaby, alussa kymmenenvuotias poika, joka elää äitinsä, isänsä ja pikkusiskonsa Anan kanssa huoletonta arkea 1990-luvun alun Burundissa. Rouva Economopoulosin innostamana Gaby löytää pakopaikakseen kirjallisuuden. Vaimeaa valoa tarinaan ja uskoa ihmisyyteen tuo naapuruston kreikkalaisnaisen hahmo. Lukija saa tietää juuri tarpeeksi. Surumielinen tarina ihastuttaa myös kompaktiudellaan. Naapuruston poikaporukan kanssa on jännittävää käydä mangovarkaissa ja perheen kokki Prothé loihtii Gabriel-herralle aamiaiseksi herkullisia omeletteja. Puolueettomana on mahdotonta pysyä. Kuvasto ei aina ole kaunista, mutta kouriintuntuvan koskettavaa. Muun muassa Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri -romaaniin uppoutumalla pääsee hetkeksi pois kotikujan käpertyneisyydestä, ystävien sotakiihkoilusta ja kaikkialle levittäytyvästä pelosta. Rouvan laajasta kirjastosta Gaby lainaa niteen toisensa jälkeen. Mainiota sekin, miten tyylikkäästi kirjailija pitää mukana myös ne lukijat, joiden sivistyksessä ammottaa aukkoja, mitä tulee itäisen Afrikan lähihistoriaan. Suomentaja Einari Aaltonen on onnistunut hienosti tavoittamaan tarinan sävyn. Yöunet katkeavat tulitusten ja räjähdysten jylyyn, tutut kaverit radikalisoituvat ja Yvonne-äiti palaa sukulaistenetsimisreissulta Ruandasta mieli peruuttamattomasti järkkyneenä
Maaliskuun 2018 presidentinvaaleissa, kun Egyptin maajoukkue oli jo lunastanut paikkansa MM-kisoissa, Egyptin jalkapalloliitto vannoi julkisesti uskollisuutta ehdokas Abdel Fattah el-Sisille. Jalkapalloklubeilla on vastuu omista kannattajistaan. Myös arabikevään kansannousussa vuonna 2011 Egyptin ultrat, eli fanaattiset jalkapallofanit, osallistuivat mielenosoituksiin. Kenellekään tuskin tuli yllätyksenä, että Sisi voitti vaalit, sillä myös ainoa vastaehdokas kannatti tätä. Egyptin 60 000 poliittisesta vangista suuren osan arvioidaan olevan ultria. FIFA kieltää jalkapallon ja politiikan yhdistämisen. Pari vuotta myöhemmin jalkapallofanien tukema vallankaappaus johti Sisin, silloisen armeijan komentajan, valtaantuloon. Egyptin maajoukkue tuo mukanaan kansainvälisiin otteluihin myös politiikan, sillä Egyptissä on kokemusta jalkapallon käyttämisestä politiikan välineenä. Ultria on vangittu niin kentillä kuin kenttien ulkopuolella tapahtuneissa mielenosoituksissa. Kielto käsittää poliittisten symbolien käytön pelaajien vaatteissa ja varusteissa sekä poliittisten viestien välittämisen. MM-kentillä nähdään pitkästä aikaa Egypti, joka palaa kisoihin ensimmäistä kertaa 28 vuoteen. Maailman Kuvalehti 3/?2018 59 ILMIÖ. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Jalkapallon maailmanmestaruuskisat pelataan tänä vuonna Venäjällä. Taru Nissinen Egypti tuo politiikan jalkapalloon N A R IM A N EL -M O FT Y / A P / LE H TI KU V A Egypti voitti Kongon tasavallan lokakuussa 2017 ja lunasti kisapaikkansa jalkapallon MM-kisoissa ensimmäistä kertaa 28 vuoteen. Poliittisia viestejä ei tulisi lähettää myöskään katsomosta. Muut vastaehdokkaat joutuivat vetäytymään vaaleista mitä kummallisimmista syistä
Nimikkokappale Can’t Stop kertoo toisenlaisista vallanpitäjistä – addiktioista. Omimmillaan 16-vuotias yhtye on eri musiikkityylejä yhdistelevissä kappaleissa, joissa kaikuu vahva poliittinen sanoma. ”Olen tyytyväinen, mutta en uskalla iloita muutoksista liikaa. Toukokuussa se nähdään Helsingissä. Rasismi ei enää ole niin ilmeistä, mutta monet tärkeät virat ovat valkoisilla.” Yhtyeen seitsemäs albumi ilmestyi huhtikuun alussa. Uudet ryhmät aloittavat toimintansa pian, nyt on oikea aika tulla mukaan! PARTIO.FI/LIITY facebook.com/partio Instagram: @ partioscout # partioscout UUSIA KAVEREITA, KIVAA TEKEMISTÄ, KANSAINVÄLISIÄ ELÄMYKSIÄ! K U VA An na En bu sk e HYPPÄÄ MUKAAN ELÄMÄSI SEIKKAILUUN! JO N X PI LL EM ER Freshlyground esiintyy Maailma kylässä -festivaalilla Helsingin Kaisaniemen puiston Savanni-lavalla lauantaina 26.5. Korruptio elää yhä kaikkialla hallituksesta lähtien”, Mahola kommentoi. ”Ihmiset ihmettelevät, miksi kolonialismista tai apartheidistä pitää yhä puhua. Taloudellisesta sortamisesta kertova Banana Republic -sinkku puolestaan julkaistiin viime vuonna Etelä-Afrikan ensimmäisten vapaiden vaalien muistopäivänä kannanottona maan presidentti Jacob Zumaa vastaan. klo 18. ”Minulla kyse on ruoasta ja alkoholista. Minulla on oikeus sanoa, jos jokin asia ei mielestäni ole oikein yhteiskunnassa”, bändin laulaja-laulunkirjoittaja Zolani Mahola sanoo. ”Kirjoitan Etelä-Afrikan ja maailman kansalaisena. Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa on eletty poliittista murroskautta sen jälkeen, kun molempien maiden presidentit joutuivat luopumaan vallasta korruptiosyytteiden saattelemina. Siksi, että ne vaikuttavat edelleen rakenteissa. Etelä-Afrikan ääni Eteläafrikkalaisyhtye Freshlyground nousi suuren yleisön tietouteen Shakiran kanssa levytetyllä Waka Waka -kappaleella 2010. Sinimaria Halonen KULTTUURI. Vuonna 2010 Freshlygroundin pääsy Zimbabween evättiin, koska yhtye kritisoi maan presidentti Robert Mugabea Chicken to Change -kappaleellaan. Moni kamppailee vaikkapa huumeiden tai vallanhimon kanssa. Addiktioista haetaan apua, kun keinot käsitellä tunteita puuttuvat”, Mahola sanoo. Laulaja uskoo, että monet Afrikan maiden kehitysongelmat juontavat juurensa jo kolonialismin ajalta Reilun toiminnan historia puuttuu yhä
Jokaisen lapsen oikeuteen kuuluu päästä opiskelemaan. ”Monessa Afrikan maassa koulutus on maksullista, eikä monilla vanhemmilla ole varaa siihen. Hän on säveltänyt itse suurimman osan levyn kappaleista. TO M SK IF FI N G TO N ”Taistelu on kesken” DOBET GNAHORÉ, NORSUNLUURANNIKKO Mitä enemmän on mikrofonin ääressä, sitä suurempi on vastuu, laulaja sanoo. Juuret kuuluvat edelleen vahvasti musiikissa. Hän on aidosti kiinnostunut puolustamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa.” – Alix Helfer Maailman Kuvalehti 3/?2018 61 Kohtaamisia. ”Naisten ja lasten asema ovat minulle sydämen asioita. Laulajatar muutti 2000-luvun alussa Ranskaan kotimaansa epävakaan tilanteen takia. ”Gnahoré teki vaikutuksen lämminhenkisyydellään. ”Koen tehtäväkseni rikkoa ihmisten välisiä muureja. Hän on ottanut sanoituksillaan kantaa muun muassa naisten asemaan ja perheväkivaltaan. Hän itse löysi äänensä jo lapsena, ja haluaa kannustaa tulevia sukupolvia samaan. Gnahoré pyrkii musiikillaan jatkamaan kyläyhteisönsä panafrikkalaista perinnettä ja lisäämään tietoisuutta mantereen kulttuureista. Mitä enemmän on mikrofonin ääressä, sitä suurempi on kuitenkin vastuu sanomisista.” Alix Helfer Dobet Gnahoré Maailma kylässä -festivaalin Savanni-lavalla sunnuntaina 27.5. Norsunluunrannikolta kotoisin olevaa monilahjakasta laulaja-tanssia-perkussionistia on verrattu muun muassa Angelique Kidjoon ja Miriam Makeban kaltaisiin legendoihin. klo 18. Grammy-palkinnon voittaneella maailmanmusiikin vaikuttajalla on jalat maassa. Nuorena koulunsa lopettaneen muusikon mukaan etenkin ilmaiseen koulutukseen pitäisi satsata. Tavoitteenani on näyttää ihmisille musiikin avulla, että taistelu paremmista oikeuksista on vielä kesken.” Vaikuttaminen tapahtuu myös sanoitusten ulkopuolella. Panafrikkalaisuus on yhteiskuntapoliittinen liike, joka pyrkii yhdistämään syntyperäiset afrikkalaiset ja afrikkalaisen perinnön ”maailmanlaajuiseen afrikkalaiseen yhteisöön”. Pyrin siihen, ettemme kiinnittäisi huomiota rotuun tai yksilöiden välisiin erilaisuuksiin.” Näin sanoo Dobet Gnahoré, joka kapuaa touokuun lopussa Maailma kylässä -festivaalin päälavalle Helsingin Kaisaniemessä. Tämä on tärkeää, sillä Afrikka kehittyy lastensa mukana.” Gnahoré on työstänyt neljä vuotta Miziki-levyään, joka ilmestyy toukokuussa. Gnahoren herkimpienkin kappaleiden takaa löytyy syvä sanoma. ”Miziki tarkoittaa vapautta. Gnahoré varttui Norsunluunrannikolla musikaalisessa perheessä pienessä Ki-Yi M’Bockin kylässä, joka tunnetaan tanssijoiden, näyttelijöiden, kuvataiteilijoiden ja muusikoiden taiteilijayhteisönä
Teksti Taru Nissinen Kuva Hetemaj’n perheen kotialbumi määre, jonka ei tulisi määritellä ihmisen koko loppuelämää. Laine toivoo dokumenttielokuvan herättävän uusia näkökulmia polarisoituneeseen pakolaiskeskusteluun. Äiti Emine kertoo arkistofilmillä, että perhe aikoo muuttaa nopeasti takaisin Kosovoon, kunhan tilanne rauhoittuu. Kotimaa Kosovo-Suomi syntyi ohjaajan halusta lisätä ymmärrystä pakolaisena Suomeen tulleita kohtaan. Menestyneen poliitikon ja jalkapalloilijan taustalta löytyy menetyksiä ja vaikeita valintoja. Sinä aikana Hetemaj’n perheen jäsenet ovat kotiutuneet Suomeen poikkeuksellisen hyvin. Dokumentissa vahvasti läsnä on myös edesmennyt isä Miftar, jonka haudalla perhe käy Kosovossa. Hänet on valittu vuoden 2009 pakolaisnaiseksi toiminnastaan muukalaispelkoa ja arjen rasismia vastaan. Hetemaj’t ovat aina olleet aktiivisia. Toisaalta elokuva raottaa myös Hetemaj’n perheen menestyksen salaisuutta. ” O len ihminen, joka on ollut pakolainen”, Fatbardhe Hetemaj sanoo elokuvassa Kotimaa Kosovo-Suomi . ”Pakolainen ei ole ikuisesti uhri, jota autetaan. Yksi niistä on siitrolapuutarhassa puuhastelu. Kuva, jonka media usein tarjoaa, ei olekaan koko totuus. Fatbardhe Hetemaj on kauppatieteiden maisteri, poliitikko ja henkilöstöpäällikkö. Hän voi olla myös subjekti. Nyt Suomeen muutosta on kulunut 26 vuotta. Menestyjien perhe Miten löytää paikkansa Suomessa, jos koti on jossain uuden ja vanhan kotimaan välillä. Lisäksi perheeseen kuuluvat sisko Fatlume ja äiti Emine. Veljet Mehmet ja Perparim pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Mehmet Seinäjoella ja Perparim Veronassa. Fatbardhe korostaa, että pakolaisuus on tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvä 62 3?/?2018 Maailman Kuvalehti. Hänen perheensä muutti Kosovosta Suomeen 1992. Mehmet, Emine, Fatlume, Fatbardhe ja Perparim Hetemaj tutustuivat suomalaisiin harrastusten myötä. ” Elokuvan alussa nähdään juuri Suomeen muuttanut Hetemaj’n perhe. Dokumentti Kotimaa Kosovo-Suomi kertoo Hetemaj’n perheen tarinan. Ohjaaja Olli Laine tutustui Hetemaj’n perheeseen haastatellessaan suomalaisten jalkapallotähtien vanhempia
Hetemaj’n perhe on kosovolaiseksi moderni. Urheilu auttoi unohtamaan televisiosta olohuoneeseen tulvivat uutiset ja sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan. Kun arkistofilmillä pieniltä Mehmetiltä ja Perparimilta kysytään, kumpi heistä on parempi jalkapalloilija, toinen vastaa: ”Me ollaan ihan yhtä hyviä, mutta mä oon vähän parempi”. Näytöksen jälkeen Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen haastattelee ohjaaja Olli Lainetta sekä Perparim, Fatbardhe ja Emine Hetemaj’ta. Lapset kasvoivat uskomaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Kumpaa maata, Kosovoa vai Suomea, Hetemaj’t kannattavat. 040 808 5035 | info.kansanpisto@kpedu.fi Lue lisää ja hae osoitteessa: www.kpedu.fi/kansanopisto Suomalaiseen kantaväestöön perhe tutustui harrastusten myötä. Sitten on koti, joka on pysähtyneisyyden tilassa.” Vanhasta voi yrittää pitää kiinni kynsin ja hampain. Pakolainen ei ole ikuisesti uhri, jota autetaan. Se selviää elokuvasta. Kuukauden sitaatti Kirjailija Pajtim Statovici, Yliopisto, 3/2018. Elokuvassa nähdään, kuinka maajoukkuepelaaja Perparim Hetemaj joutuu vaikeaan valintatilanteeseen, kun MM-karsintojen avausottelussa vastakkain pelaavat Suomi ja Kosovo. Lasten kertoman mukaan kasvatus ei ollut sukupolittunutta, eikä tyttärien ole tarvinnut ottaa vastaan puhelimessa tarjottuja sulhasehdokkaita. Menestys ei silti tullut ilmaiseksi. ”En voi sanoa, että olen sataprosenttisen kosovolainen tai suomalainen. Elokuva liikkuu Hetemaj’n perheen menneisyydessä ja nykyisyydessä etsiessän vastauksia, miksi juuri tämä maahanmuuttajaperhe menestyi niin hyvin. www.kpedu.fi/kansanopist o l Tanssitaide l Teatteri ja Draama l Liikuntaseikkailu l Valokuvauksen perusteet+ l Vintage-valokuvaus l Tehobreikki -suuntana hyvinvointialat Keski-Pohjanmaan kansanopisto Populaarikulttuuri Esittävätaide Tanssitaide Valokuvataide Velmuvoimauttava taide Tietoa, luovuutta ja kokemuksia! SYKSYN 2018 LINJAT Keski-Pohjanmaan kansanopisto puh. Olen molempia”, Fatlume sanoo. Elokuvassa Fatbardhe kertoo, kuinka isä aina muistutti, että lapsista voisi tulla mitä vain, kunhan he tekisivät kovasti töitä. Fatbardhe Hetemaj’n mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat paineita monesta suunnasta: toisaalta valtakulttuurista, toisaalta kotoa. Joskus on kuitenkin pakko tehdä valinta Suomen ja Kosovon välillä. ”Suomessa on eri asia ker toa olevansa turkkilainen tai iranilainen kuin sanoa ole vansa ranska lainen tai sak salainen.” Maailman Kuvalehti 3/?2018 63. ”On uusi kulttuuri, johon nuori haluaa tutustua, ja muut nuoret näyttävät toimivan sen mukaisesti. Fatbardhe puolestaan katsoo Kosovo-Suomi -ottelua ystävän kanssa televisiosta. Tai sitten voi tehdä kuten Hetemaj’t ovat tehneet. Kotimaa Kosovo-Suomi Maailma kylässä -festivaalien Kyläkinossa 26.5.klo 17.30 On the Rocksissa
64 3?/?2018 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Muovi syöpyi ministerin mieleen Tuore kehitysministeri AnneMari Virolainen ottaa vaihtooppilaita kotiinsa, on murheissaan Trumpin politiikasta ja pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana kehityshaasteena. Teksti Mimosa Hedberg Kuva Sakari Piippo Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai jo kolmannen kehitysministerinsä, kun Kai Mykkänen (kok.) siirtyi sisäministeriksi helmikuussa ja tilalle valittiin kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.), 52
Mitä se on opettanut. Tehdään ihan varmasti. Siellä nuoret voivat levätä, käydä suihkussa, saada terveyssiteitä ja jutella aikuisen kanssa. Olin tammikuussa Thaimaan Phuketissa, jossa on yleensä kirkkaat vedet. Tässäkin tulemme presidentti Trumpiin – kuka saisi hänet ymmärtämään, että Yhdysvaltojenkin olisi syytä olla tässä mukana. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut. En halua käyttää taistelu-termiä tässä yhteydessä, koska ihmiset ovat hädissään siksi, että noissa maissa taistellaan. Monenlaista muutakin murhetta Donald Trump on aiheuttanut. Kun lapset ovat kanssakäymisissä erinäköisten ihmisten kanssa, kynnys tehdä yhteistyötä madaltuu eikä tule lokeroineeksi ihmistä sen perusteella, onko hänellä vaikkapa silmäpoimut. Kuuntelen usein Esko Valtaojaa. Kyllä, tosi paljon. Mitä tunteita Trumpin valtakausi nyt herättää. Kun asuimme perheeni kanssa Baltimoressa, Oskari-poikamme oli kolmevuotias. Jokainen voi tehdä pieniä tekoja: miettiä suihkun kestoa, huonelämpötilaa, liikkumista. Mutta sitten tapasin Turussa baarissa lääketieteen kandidaatin ja elämä vaihtoi suuntaa. 6 Miksi kansainvälisyys on tärkeää nuorille. Jossain toisessa tilanteessa voisin sanoa, että meidän pitää valita taistelumme. Halusin oppia jonkun kielen kunnolla, joten lähdin Skåneen. Jos maailman valtiot yhdessä vievät Pariisin sopimusta käytäntöön, niin näemme vielä huomattavia vaikutuksia. 2 Asuit perheesi kanssa aiemmin Yhdysvalloissa. Hän ei sanonut, että kämmenen iho on erivärinen, hän vain pohti kämmenpohjia. Halusitko tietoisesti lähteä Suomen ulkopuolelle kansainvälistymään. Kun en päässyt opettajakouluun, oli pakko keksiä, mitä teen välivuotena. 9 Tehdäänkö kehitysyhteistyötä enää vuonna 2050. Ilmastonmuutos. 7 Mikä on aikamme suurin kehityshaaste. Mitä jäi mieleen. Tämä kaikki aiheuttaa ihmisten terveydelle kamalia ongelmia. Meidän ei tarvitse kinastella Suomen eduskunnassa ovatko ilmastonmuutos tai merien roskaantuminen tosiasioita. Sekä yritysten että kansalaisjärjestöjen on oltava mukana. Sen vaikutukset ovat niin valtavat. 3 Olet ehtinyt toimia kehitysministerinä muutaman kuukauden. Ja he ovat välittäneet kulttuuriaan meille. Vierailimme yhdellä koululla, jossa opetettiin myös vammaisia lapsia. Joku tulee sellaisesta perheestä, jossa siisteydestä ja lakanoista ei ole juuri välitetty, ja joku sellaisesta, jossa on ollut palvelija. 10 Peräät siis positiivista asennetta. Yhtenä päivänä hän tuli päiväkodista ja sanoi: tiedätkö äiti, Kylien kädet ovat valkoiset. Olemme pieni maa ja meillä on vähäiset varat verrattuna isoihin valtioihin. ”Uskon kansainvälisiin ilmasto sopimuksiin.” Maailman Kuvalehti 3/?2018 65. Olin se tyypillinen ysin tyttö, joka harrasti partiota, pianonsoittoa ja Parmaa – Liedon Parma on paikallinen urheiluseura. Useinhan voi käydä niin, että tytöt joutuvat jäämään pois koulusta kuukautisten takia. Olin valtavan murheissani, kun hän päätti lopettaa rahoituksen järjestöiltä, jotka tukevat seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvää työtä. Se teki vaikutuksen. Käsitykseni maailman kriiseistä on vahvistunut. Viimeisimpinä meillä on ollut yhdysvaltalainen, australialainen, eteläafrikkalainen, italialainen, taiwanilainen ja japanilainen. 8 Mitä Suomen pitäisi tehdä ilmastonmuutokselle, ja teemmekö ylipäätään tarpeeksi. Mutta uskon silti kansainvälisiin sopimuksiin. Jotenkin aina sen jälkeen minusta tuntuu, että olemme menneet aavistuksen parempaan suuntaan. On pystyttävä hahmottamaan iso kokonaisuus ja se, mitä me pienenä suomalaisena toimijana pystymme tekemään. Jos mietimme vaikkapa Afrikan 1 Olit nuorena au pairina Ruotsissa. 5 Olet harrastanut perheinesi vaihto-oppilastoimintaa. Mietin, ovatko maailman kirjat aivan sekaisin. Isoa roskaa näkyy aina rannoilla ja tien pientareilla, mutta kun se pieni muovisilppu on siinä omien silmien edessä, silloin sen ymmärtää: Tämä on ihan totta. Sinne oli tehty huone tytmannerta: välillä sataa, välillä on kuivaa, on eroosiota, maatalousmaa vähenee. Sitä en uskalla sanoa, tehdäänkö sitä enää samalla tavalla. Tämän lisäksi verkkokalvoilleni ovat piirtyneet kuvat valtamerten muoveista. Olin päättänyt, että opiskelen tutkinnon, karistan Suomen pölyt jaloistani ja lähden maailmalle. Kun kriisit jatkuvat, niin hommat monimutkaistuvat. Mutta jolleivat ihmiset itse ole sitoutuneet, ylhäältä käsin ei voi oppia. 4 Olit keväällä tutustumassa kehityshankkeisiin Etiopiassa. Uskon aika paljon ihmisiin. Olemme nauraneet usein, esimerkiksi pussilakanoiden hankaluudelle. Olemme yrittäneet toimia niin, että nuoret kokevat olonsa turvalliseksi. Meillä on oltava valtioiden välistä yhteistyötä. Hän kertoo, kuinka paljon ihmisiä on tapettu milläkin vuosisadalla. Sadekausi oli alkanut ja meri oli täynnä pientä muovisilppua. Siksi pyrimme toimimaan niin, että euromme saavat aikaan mahdollisimman suuria kehitysvaikutuksia. En tiedä opinko ruotsia, mutta skånskaa opin. töjä varten kuukautisten ajaksi
66 3?/?2018 Maailman Kuvalehti MANNAA MAAILMALTA Maailman parhaita ruokia suomalaisella suutuntumalla.. Ne voi tarjoilla vaikka suklaakastikkeen tai passionhedelmädipin kanssa. Espanjalaisia munkkitankoja churroja maustaa sokerin lisäksi kaneli
Tarjoa juoma jääkylmänä jääpalojen kanssa. Tuunaa kevätherkut maailman mauilla. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. Jamaikalainen inkiväärijuoma maistuu voimakkaasti inkivääriltä. Jos haluat juomaan uutta twistiä, kokeile kuivattuja katajanmarjoja! Lisää limen mehu ja siivilöi neste harsokangasta käyttäen. Liian kuumassa churrot palavat ja jäävät keskeltä raa’aksi. Sopii erinomaisesti myös drinkkeihin. Kun öljy on 180-asteista, pursota taikinasta 5-6 cm pituisia pötköjä öljyyn paistumaan. Keväinen tuulahdus Inkiväärijuoma Inkiväärijuoman eli ginger beerin reseptejä on monenlaisia. Pyöräytä churrot kaneli-sokeriseoksessa, kun ne ovat vielä lämpimiä ja tarjoa heti suklaakastikkeen tai passionhedelmädipin kanssa. Anna vetäytyä jääkaapissa. Kaada kiehuva neste jauhoseoksen joukkoon ja vatkaa taikina tasaiseksi palloksi sähkövatkaimella. Anna tekeytyä kylmässä vähintään yön yli. Kokeile siman sijaan jamaikalaista inkiväärijuomaa, ja maukkaita dippejä ryydittämään churroja, espanjalaisia munkkitankoja. Tarkista maku. Taikinan voi hyvin tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Kuumenna vesi, öljy, suola ja sokeri kiehuvaksi kattilassa. Lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja nosta levyltä. Minichurrot 4,5 dl ......vehnäjauhoja 1 tl ............leivinjauhetta appelsiinin kuori raastettuna 2 rkl .........sokeria ½ tl ..........suolaa 4 rkl .........öljyä 4 dl ..........vettä noin 1 l uppopaistamiseen sopivaa öljyä (esim. Anna sulaa hetki ja sekoita tasaiseksi kastikkeeksi. Jos haluat poreilevan lopputuloksen, voit laimentaa valmista juomaa kivennäisvedellä. Aja tehosekoittimessa inkiväärin palat ja vesi pienissä erissä soseeksi ja laita seos isoon kulhoon. Teksti Sanna Autere Kuva Sanna Peurakoski Maailman Kuvalehti 3/?2018 67. Tarkista maku. Mausta wasabilla ja tarkista maku. Laita öljy kuumenemaan paksupohjaiseen kattilaan. Lopputulos on raikkaampi. 500 g ......tuoretta inkivääriä kuorittuna 3 l .............vettä 3 ...............limeä 2–3 dl .....sokeria 5 ...............kokonaista neilikkaa 1 ................kanelitanko 1 dl ...........limemehua Kiehauta vesi ja sulata sokeri joukkoon. Laita jäähtynyt taikina pursotinpussiin, jossa on iso tähti. Taikina on jämäkkää, joten helpointa on katkaista taikinapötkö saksilla pursottaessa. Lisää passionhedelmän sisus seokseen. Kaada pulloon ja säilytä viileässä. Perinteisten kanelin ja neilikan lisäksi voit kokeilla mausteeksi muskottia, maustepippuria tai laakerinlehteä. Tämän helpon ja nopean juoman valmistamisessa ei käytetä hiivaa. Yli jäävän inkiväärimassan voi pakastaa ja käyttää smoothieihin. Suklaakastike 2 dl ..........kookoskermaa tai muuta kasvikermaa 200 g ......tummaa maidotonta suklaata hieman wasabitahnaa (tai -jauhetta) Kuumenna kerma kattilassa. Passionhedelmädippi 250 g ......vegaanista tuorejuustoa 2-3 rkl .....tomusokeria ¼ tl ..........vaniljajauhetta ripaus jauhettua kardemummaa appelsiinin kuori raastettuna 2 passionhedelmää Vatkaa tuorejuusto notkeaksi ja lisää sokeri ja mausteet. Lisää joukkoon limeistä raastettu kuori ja haluamasi mausteet. Jos se on mielestäsi liian vahvaa, voit vähentää inkiväärin määrää. rypsiöljy) pinnalle: 1 dl ...........sokeria 2 tl ...........kanelia Sekoita keskenään kuivat aineet: jauhot, leivinjauhe ja appelsiinin kuori, tai vaikka sitruunan tai limen kuori. Anna paistua öljyssä muutama minuutti, kunnes churrot ovat kauniin ruskeita ja rapeita. Paista muutama churro kerrallaan, jotta öljy ei jäähdy liikaa ja saat rapeita pötköjä
EL EN A G U IL LÉ N Reilun matkailun yhdistys ry Perustettu 2003 Motto Vastuullisen matkailun puolesta Jos järjestö olisi eläin liito-orava; Pieni, mutta sinnikäs. Määritelty ”silmällä pidettäväksi”. TN Tapaa Reilun matkailun yhdistys Maailma kylässä -festivaaleilla 26.–27.5.2018. ”Ota etukäteen selvää minkälaisia vaikutuksia valinnoilla on”; Halmén sanoo. Hieman tuntematon, mutta ajoittain esillä mediassa. Isoin ongelma on se, että ei tiedetä miten”, kertoo Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mia Halmén. Vastuullinen matkailu alkaa matkakohteeseen perehtymisestä. Reilun matkan yhdistys ohjaa ihmisiä tekemään oikeita valintoja. Reilun matkailun yhdistys on koonnut yhdeksän ohjetta reilumpaan matkailuun. Hän säästää energiaa ja vettä sekä minimoi jätteet. Reilun matkailun yhdistys esittelee toimintaansa ja tapaa reilusta matkailusta kiinnostuneita omalla osastollaan Maailma kylässä -festivaaleilla. Vastuullinen matkailija kunnioittaa myös paikallista kulttuuria, ottaa selvää ja jakaa kokemuksiaan. VasMaailman Kuvalehti 4/2018 ilmestyy 2.8. Seuraavassa numerossa Suomalaiset maailmalla: Ennen lähti lihakset, nyt lähtee aivot Henkilökuvassa: Rauhanvälittäjä Hussein Al-Taee Unelmien perässä Aurinkorannikolla Essee: Millaista Suomi-brändiä nyt rakennamme. Vastuullinen matkailija suosii paikallista tuullinen matkailija ajoittaa matkan huippusesongin ulkopuolelle ja valitsee vastuuntuntoisen matkanjärjestäjän. Olipa kyseessä ravintola tai matkamuisto, vastuullinen matkailija suosii paikallista. KATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Kepan jäsenjärjestöjä.. ”Useimmat matkailijat haluavat matkustaa reilusti. Matkailun vaikutukset voivat olla sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä
Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Sen maku vie minut takaisin Inwangsan-vuorelle. Vedin nipusta sattumanvaraisesti vihreän ja valkoisen viirin. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2018 6 kertaa. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Toimitussihteeri Mimosa Hedberg, 050 317 6706 Toimittaja Taru Nissinen, 050 317 6714 Toimitusharjoittelija Daniel Matvejeff, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Englantia puhuva korealaismies käänsi shamaanin välittämän viestin. Minä kaivoin repustani purkkapaketin: korealaista ksylitolia. Ruoan jälkeen väki kokoontui tupakalle. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Ilmestymis päivä 17.5.2018 Seuraava numero ilmestyy 2.8.2018 Maailman Kuvalehti 3/?2018 69 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Shamaani hikoili. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Niiden päällä lojui lehmän pää, jonka eräs osallistuja nosti ilmaan osana gut-seremoniaa. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@ maailmankuvalehti.fi Vt. Purkka vie pyhälle vuorelle Kiirehdin ääntä kohti, sillä tätä varten olin tullut vuorelle ja ehkä koko Souliin. Istuimme risti-istunnassa matalan pöydän ääressä ja noukimme ruokia yhteisistä astioista. Päädyin pyhäkköön, jossa alttarille oli pinottu hedelmiä, kakkuja ja makeisia. Se oli viesti tuonpuoleisesta, kauan sitten kuolleelta läheiseltäni. Kotiin palattuani laitoin purukumin talteen. Taru Nissinen TA R U N IS SI N EN Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Yllättäen shamaani lähestyi minua ja pyysi valitsemaan viirin kädestään. Hän lauloi ja tanssi, hyppi välillä tasajalkaa ja huusi. Lounasaikaan minut kutsuttiin ruokapöytään. Huoneessa leijaili pakahduttava riisiviinin ja veren haju
Sana kanep viittaa Virossa kannabikseen. 3 SYYRIAN PELI Katsojat hieraisivat silmiään, kun yksi Venäjän päätelevisiokanavista lähetti ohjelmaa Venäjän menestyksestä Syyriassa. 1 SAIPPUAA DIKTATUURILLE Pohjois-Korean valtiollinen televisio lanseeraa kaksi uutta saippuasarjaa. Luvassa antoisia katseluhetkiä! 2 KANNABISVAAKUNA SEN OLLA PITÄÄ Virolainen Kanepin kunta on valinnut kannabislehden uuden lippunsa ja vaakunansa symboliksi. 4 2 3 1 Teksti Mimosa Hedberg • Kuvitus Klaus Welp 70 3?/?2018 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. Uutiskuvien sijaan raportissa nähtiin videokuvaa Arma-3-sotavideopelistä. Siispä hevipressa maksoi 800 dollaria pitääkseen lahjan. Pormestari on kertonut kunnioittavansa asukkaidensa mielipidettä. Kanavan mukaan kyseessä oli erhe. 4 HEVIPRESSA KORRUPTIOTA VASTAAN Indonesian presidentti Widodo on tunnettu hevifani, joka sai Tanskalta lahjaksi harvinaisen Metallicaalbumin. Toinen käsittelee nöyrän maanviljelijän kamppailua varastelevia japanilaissotilaita vastaan, toisessa seikkailee salainen agentti, joka taistelee maan vihollisia vastaan. Voisivatpa maailman johtajat sanoa samaa koko Syyrian sodasta. Vaakunasta pidettiin yleisöäänestys, jossa valtaosa kannatti kannabisvaakunaa. Widodo ilmoitti avoimesti lahjasta korruptiokomissiolle, joka linjasi, että lahja kuuluu valtiolle
Ym pär istö TARVITAANKO LENTOVERO. SIVU 20 JALAT MAASSA 3/2018 13.4.–14.6.2018 HINTA 7,90 € vihrealanka.fi/tilaa Verkossa auttavat ammattilaiset Ensija turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset. Apua eroon: ti 14–16, ke 12–14, to 10–12 ensijaturvakotienliitto.fi > chat Apua vauvan uneen: ma 9–11 Apua väkivaltaan: ma 17–19, ke 10–12, pe 13–15 Apua päihteitä käyttäville raskausja vauva-aikana: ma 14–17.30, ke 15.30–17.30 Chat-keskusteluissa saat apua moneen elämäntilanteeseen. Tutustumistarjous: 2 nroa/10 € Vuosi: 7 nroa/48€ 12 Ottaisitko ilmaston vuoksi velkaa, Petteri Orpo. Tervetuloa! Osastollamme lukijakysely. SE ON POLITIIKKAA. SE ON POLITIIKKAA. Vastaajien kesken arvotaan Sidewaysja Provinssirock -lippuja! TILAA VIHREÄ LANKA. Chatit vastaavat. 28 Sukupuoli määrää ammatin Suomessa. Rinna Saramäki ei halua lentää. 18 Mihin maataloustukia tarvitaan. Se sijaitsee keskellä Rautatientoria. Hae Vihreän Langan näytenumero Maailma Kylässsä -festivaalin Kestävä kehitysteemaosastolta R515
Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Maailman Kuvalehti on mukana Maailma kylässä -tapahtumassa pääyhteistyökumppanina. Tervetuloa osastollemme testaamaan tietämyksesi Afrikan maista, tutustumaan lehden tekijöihin sekä osallistumaan matkalahjakortin arvontaan! Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan Tee tilaus: Festaritarjou s: 3 nroa 10€ maailmankuvalehti.fi/tarjous Tee ma : Tu lev aisu us Ma ailm an Ku vale hti 3/2 018