Häpeä hiiteen! TEEMA: TERVEYS Essee:i 6,90?€ 3 2020. Tansanian Arushassa työskentelevällä Virpi Mesiäislehdolla on missio, joka voi muuttaa itäafrikkalaisten naisten elämän: kuukautisvallankumous. Addis Abeba on Afrikan Bryssel Tee ma : Ter vey s Ma ailm an Ku vale hti 3/2 020 Iso paha lääketeollisuus Onko luonnontuotteiden hype lääkemarkkinoilla perusteltua
Ryhdy Animalian kuukausilahjoittajaksi. Lue Ulkopolitiik kaa sähköisesti ! Ulkopol itiikka-le hden sähköise n näköisle hden lukuoike us sisältyy tilaukse en. animalia.fi/kuukausilahjoitus Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta 42 € (opiskelijoille 28 €) sis. ?32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezu ela Perussa ???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansala iset jättävät jälkeens ä dataa, joka on polttoa inetta tekoäly lle. digilehden ja -arkiston vuodesta 2006 alkaen Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Voit kirjautu a sisään painetun lehden takaa löytyväl lä tilaajatu nnuksel la. Pelissä ovat yksityis yys ja sananva paus. V KO 20 20 -1 9 86 78 04 -2 00 1 2 2 | E N T Ä JO S . Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. 9,50 € PA L. Ulkopolitiikkalehti katsoo tulevaisuuteen kolmen skenaarion avulla. *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 20 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOP OLITII KKA Sosiaali nen luottolu okitus?. www.u lkopolit iikka.fi/ podcast Kuuntele lehden omaa podcastia! tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707. 42 € (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden 10,40€ PA L. Halla-ahon ulkopolitiikka ???12 Afrikan vapaakauppa-a lue???44 Paperittomat työmarkkinoill a???56 tilaukset: www.ulkopoliti ikka.fi/tilaa?|?as iakaspalvelu@ul kopolitiikka.fi?|. 1 1/2020 ULKOPOLITII KKA 2 1 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Entä jos. Haaveena turkistarhaton Suomi. Tule mukaan rakentamaan eläimille parempaa maailmaa. Mihin Suomi yrittää vaikutta a Euroopa n unioniss a. *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). 09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Voit myös tilata pelkän sähköise n lehden tutustum ishintaa n osoittee ssa www.u lkopolit iikka.fi Ulkopol itiikan uudessa podcast issa sukelleta an tänä vuonna Suomen EU-puh eenjohta juuteen
Näimme useita suomalaisja eurooppalaisrahoitteisia hankkeita eli sen, mihin suomalaistenkin verorahoja on käytetty. ”Matkan jälkeen olen seurannut asioita uudella innolla.” Anni Valtonen Kaisa Viitanen Maailman Kuvalehti 3/?2020 3. ”Kadulla ihmiset olivat varovaisia, mutta jos haastattelu oli sovittu ennalta, ihmiset puhuivat vapaasti.” Viitanen myöntää, ettei ollut aiemmin tajunnut Addis Abeban olevan Afrikassa samanlainen vallan keskus kuin Bryssel Euroopassa. Etiopia 32–37 Addiksen uusi aika JO O N A PE TT ER SO N Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Joona Pettersson osallistuivat viime vuonna ulkoministeriön Kehitysakatemian opintoihin, jotka huipentuivat Etiopian-matkaan. Jutun työnimi oli ’Addiksen Kallio’,” Viitanen sanoo. Halusimme myös tutustua kaupungin luovaan puoleen. Myös sananvapaus on Etiopiassa uutta. ”Suomen Addis Abeban suurlähetystö järjesti intensiivisen ohjelman. Tarinan takaa Pitkän vaikean jakson jälkeen pääkaupungissa eletään uudenlaista toivon ja kulttuurin kukoistuksen aikaa
Tässä numerossa Suomi 54 Sananvapauspalkittu Ujuni Ahmed taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan aseenaan suora puhe. Turkki 38 Reportaasi Turkista, jossa terveydenhoitojärjestelmä on ollut kovilla Syyrian pakolaisten myötä jo yhdeksän vuotta. Maailma 20 Maailman terveyskartasta on tasapuolisuus kaukana. 11 Kolumni Reetta Räty 12 Maailmanennätys Maailman eniten lääkäreitä 14 Välähdys Karanteeniajan hidas aamu Pitkät jutut 16 Henkilökuva Virpi Mesiäislehto haluaa eroon kuukautishäpeästä 20 Tasapuolisuus kaukana 26 Terveys vaatii yhteistyötä 28 Kun lapsiavioliitto rikkoo mielen 30 Addiksen uusi aika 38 Hoito kiven alla Turkissa 40 Essee Täyttä myrkkyä – luonnollisesti! Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella African Caren Nur Mohamud 50 Suhteita Manuela Bosco ja Tuure Kilpeläinen 54 10 kysymystä Ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed 56 Arviot ja vinkit 58 Ilmiö Miehen sydän avautuu metsässä 59 Kolumni Karri Miettinen aka Paleface 60 Kumma kolkka Pyhää erakkoelämää Välimerellä 61 Mistä tämäkin on. Kriisin sulkema maailma avautuu 7 Koronavirus – suuri tasa-arvoistaja. Sairauksien vaarallisuus riippuu siitä, minne satut syntymään. Maailma paloina 6 Kohti normaalia. 60 Katso, järjestö David Livingstone –seura Kannen kuva: Rachel Ambrose Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Vanessa Riki, Tuomas Kärkkäinen, Helena Heiskanen Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. 4 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Ihan kaikkialla. 8 Köyhät eivät ole onnellisempia 9 Ihania valeuutisia eläimistä 10 Miten pandemian jälkeen pitäisi elvyttää
Yhtäältä ihmisten ja yhteisöjen välillä on suuria eroja resilienssissä eli kyvyssä selviytyä vaikeista tilanteista ja tapahtumista, tyytyä ja sopeutua. Niitä ei tavallaan ole, ne lakaistaan sivuun. Sanomattakin on selvää, ettei tällaisissa maissa myöskään terapiaa ole helposti tyrkyllä. Kuvittelemme, että niukkuudessa ja puutteessa elävät ihmiset olisivat jatkuvasti onnellisia ja tyytyväisiä. Aivan erityisesti onnellisuutta vähentävät sodat, konfliktit ja muut poikkeustilat. Tämän on iso osa ihmisistä jo ymmärtänyt, ja hyvä niin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan valtaosa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä elää köyhyydessä, kärsii huonosta fyysisestä terveydestä ja kohtaa ihmisoikeusloukkauksia. Minulla on lähipiirissäni vain muutama ihminen, jotka eivät ole elämässään käyttäneet mitään terapiapalveluja, ja hekin taatusti olisivat niitä tarvinneet. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Meillä sosiaalinen eristäytyminen, murjottaminen ja angstailu sallitaan – ja näytetään. Tässä lehdessä aiheenamme on terveys, myös mielenterveys. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ihmiset olisivat koko ajan onnellisia ja iloisia. Päinvastoin. Toisin sanoen puutteessa, niukkuudessa tai konfliktin keskellä elävä ihminen voi olla yhtä masentunut kuin meikäläisetkin, mutta pysyäkseen hengissä hänen on viimeiseen asti yritettävä toimia normaalisti. Esimerkiksi vuosikymmenen ajan saarretun Gazan asukkaista arviolta jopa viidesosa kärsii vakavista mielenterveysongelmista. Salaisuus näköharhamme taustalla on monitahoinen. Mielen ongelmista ja haasteista puhutaan nyky-Suomessa avoimesti ja niihin haetaan apua. Lehdessämme kolumnistina aloittava Karri Miettinen alias Paleface siteeraa intialaista filosofia Jiddu Krishnamurtia, joka on todennut, että ”sopeutumista näin syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei voida pitää merkkinä mielenterveydestä.” Tehkäämme terapiasta kansalaisoikeus! Tulevat sukupolvet kiittävät. Jutuistamme selviää, että mielenterveyden ongelmat ovat yhä stigma ja tabu monessa maailman maassa, muun muassa Nepalissa ja Syyriassa. Kokemukseni on, että kaikki tarvitsevat. Yhteisöllisissä kulttuureissa sosiaalinen tuki on ihan toista kuin yksilökeskeisissä länsimaissa, kuten on myös sen kääntöpuolena tuleva paine ja kontrolli. O letko joskus kuullut lauseen: ”Niillä ei siellä ollut yhtään mitään, mutta silti ne olivat tosi iloisia ja onnellisia”. Emme vain halua tai kykene näkemään hymyilevien kasvojen taakse. Minä olen. Meitä länsimaalaisia hyväosaisia vaivaa maailmalla kulkiessamme jatkuva näköharha. ”Tehkäämme terapiasta kansalaisoikeus.” Anni Valtonen Kaikki tarvitsevat terapiaa TE EM U U LL G RÉ N Maailman Kuvalehti 3/?2020 5 Pää kirjoitus. Toisaalta myös kulttuuriset konventiot ja ilmaisutavat vaihtelevat. Liian monta kertaa. Voin paljastaa totuuden: eivät he ole, tietenkään
Suomen hallitus tiedotti ensin 29. Maailma avautuu Maailma paloina. JO SE P LA G O / A FP / LE H TI KU VA Koonnut Karoliina Knuuti Sisarukset Ines, 11, ja Mar, 9 leikkivät pihalla Barcelonassa pitkän ulkonaliikkumiskiellon jälkeen 26.4.2020. Saksa ja Ranska ovat kertoneet avaavansa koulut jo ennen kesälomia, Tšekki on avannut jopa yliopistonsa. huhtikuuta peruskoulujen siirtymisestä lähiopetukseen ja sitten 4.5. Italiassa teollisuus ja rakennustyöt on avattu jälleen. Myös nämä maat ovat kuitenkin ilmoittaneet kevennyksistä rajoituksiin. Espanjassa rajoitustoimet olivat maailman tiukimpien joukossa: maassa oli käytössä jopa täysi ulkonaliikkumiskielto. Yhdysvalloissa osavaltioiden linjat eroavat toisistaan suuresti. Vastaavanlaisista niin kutsutuista exit-suunnitelmista on kertonut toukokuun alkuun mennessä myös esimerkiksi Albania, Itävalta, Uusi-Seelanti ja Belgia. Toukokuuhun mennessä liittovaltiossa oli kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa. Peruskoulussa palattiin lähiopetukseen 14.5. Kriisin pahiten runtelemissa Italiassa ja Espanjassa koulut pysyvät kiinni syksyyn saakka. muista laajoista rajoitusten purkutoimista. Yhtenä ensimmäisistä kevennyksistä maa salli alle 13-vuotiaille lapsille tunnin ulkoilua päivässä. Kahden kuukauden jälkeen toukokuussa askelia on otettu varovaisesti kohti normaalimpia aikoja. Maaliskuu 2020 tullaan todennäköisesti muistamaan kuukautena, jolloin maailma sulkeutui
WHO:n viimeisimpien tilastojen mukaan (2016) yli puolet kaikista matalan tulotason maiden kuolemista aiheutui tartuntataudeista, raskauteen ja synnytykseen liittyvistä komplikaatiosta tai ravitsemuksesta. Vuonna 2016 78% kaikista tartuntatautikuolemista tapahtui matalan tai keskitulon maissa. Myös Suomessa virus on levinnyt voimakkaimmin somaliyhteisössä. Samantyyppisiä lukuja saadaan jo muualtakin. Esimerkiksi malariakuolleisuus uhkaa järjestön mukaan nousta tänä vuonna 769 000:een, tasolle, jolla se oli viimeksi 20 vuotta sitten. Poptähti Madonna nimitti koronavirusta ”suureksi tasa-arvoistajaksi”. Sen verran keskiajalla eristettiin laivoja, joilla epäiltiin ruttoa. Maailman terveysjärjestö varoitteleekin nyt, ettei pandemian varjolla tule keskeyttää muita tartuntatautien ehkäisyyn ja köyhimpien ihmisten tukemiseen tähtääviä ohjelmia. Koronavirus – suuri tasa-arvoistaja. Monissa maissa muut kuin valkoiset asuvat ahtaammin ja työskentelevät huolto-, kuljetustai hoitoalalla. Virukset eivät katso ihonväriä ja sairastuttavat rikkaan siinä missä köyhänkin. Epidemian edettyä tilastoista selviää, ettei se suinkaan ole. Ilmiötä selittävät väestöryhmien väliset varallisuusja luokkaerot, jotka pandemia tuo päivänvaloon. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa viruksen torjunta mustan väestönosan keskuudessa on osoittautunut haastavaksi, ja jopa 80 prosenttia Singaporen virustartunnoista on todettu siirtotyöläisten keskuudessa. Kodittomilla ei ole kotia, johon eristäytyä, ja maailman kaikkein köyhimmiltä puuttuvat myös mahdollisuudet perushygieniaan. Vuonna 2019 94% kaikista malariakuolemista tapahtui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Pandemian alussa toisteltu mantra oli, että olemme kaikki samassa veneessä. 94 % 78 % Maailman Kuvalehti 3/?2020 7 MAAILMA PALOINA. Nyt käynnissä oleva pandemia uhkaa syventää tätä kuilua maailman maiden välillä nimenomaan epäsuorien vaikutustensa kautta. Terveys on varallisuuskysymys Maailman sana quarantaine on ranskaa ja tarkoittaa 40 päivän jaksoa. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurissa kaupungeissa mustilla ja latinoilla on ollut jopa kaksinkertainen riski kuolla viruksen aiheuttamaan tautiin kuin valkoisilla ja aasialaistaustaisilla. Nämä ovat kaikki lähtökohtaisesti syitä, joita voitaisiin ehkäistä terveydenhuollon ja tulotason kohennuksilla: korkean tulotason maissa alle 7 prosenttia kuolemista johtui näistä syistä
Taustalla vaikutti Vietnamin sodan veteraaneilla havaittu oireilu. Käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa. elää köyhyydessä, kärsii huonosta fyysisestä terveydestä ja kohtaa ihmisoikeusloukkauksia. Jo aiemmin samassa kuussa maa ilmoitti korvaavansa ruoskintarangaistukset vankilatai sakkotuomioilla. ”Asetus auttaa meitä luomaan uudenaikaisemman rikoslain”, hän sanoi tiedotteessa. Yllättävää kyllä, tätä yhteyttä on kunnolla dokumentoitu vasta vuodesta 1980, jolloin traumaperäinen stressihäiriö lisättiin psykiatrian luokitusjärjestelmään. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan valtaosa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä Saudi-Arabia lopettaa alaikäisten teloitukset Kohti parempaa Maaliskuussa virkaan astui Kreikan ensimmäinen naispuolinen presidentti, juristi ja tuomari Katerina Sakellaropoulou. Vieläpä siten, että köyhyys ennakoi huonompaa mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöt köyhyyttä. Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että mielenterveyden ja varallisuuden välinen yhteys menee juuri päinvastoin. Nimettömäksi jäänyt nainen kauppaa munia slummialueella rautateillä Dhakassa Bangladeshissa. Kyseessä on siis noidankehä. Köyhät eivät ole onnellisempia Matkustitko joskus kehitysmaahan ja huomasit, kuinka iloisilta ihmiset vaikuttivat pulan ja kurjuuden keskellä. Suoraviivaisin vaikutus on sodilla. On yleinen uskomus, että köyhät ovat onnellisempia kuin turhuuksien keskellä elävät rikkaat. Saudi Arabia on maailman kolmanneksi eniten kuolemanrangaistuksia täyteenpaneva valtio heti Kiinan ja Iranin jälkeen. Vuonna 2019 maa teloitti 184 ihmistä. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan onkin kutsunut köyhyyttä kehittyvän maailman suurimmaksi terveysuhaksi. Myös erilaisilla ympäristötekijöillä on suuri vaikutus mielenterveyteen. Saudi-Arabia ilmoitti huhtikuun lopussa poistavansa kuolemantuomion alaikäisenä tehdyistä rikoksista. Vastedes maksimirangaistus alaikäisille on 10 vuotta vankeutta. Lähde: Reuters IS TO C K FR EE PI K 8 3/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. On yleinen uskomus, että köyhät ovat onnellisempia kuin turhuuksien keskellä elävät rikkaat. Kuningaskunnan valtiollisen ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja Awwad Alawwadin mukaan kehitys on oikean suuntainen. Lainmuutoksen toivotaan pelastavan ainakin kuuden Arabikevään aikana alaikäisenä mielenosoittamisesta kuolemaantuomitun shiiavähemmistöön kuuluvan nuoren miehen hengen
Eläinuutiset olivat ehkä harmittomia, mutta hyvät valeuutiset voivat olla ihan yhtä haitallisia kuin mitkä tahansa muutkin valheet. Maailman Kuvalehti 3/?2020 9 MAAILMA PALOINA. On olemassa tärkeämpikin syy. Oliko oikeasti tärkeää, että ainoat hyvät uutiset kumottiin. Melkein heti, kun koronavirus oli sulkenut ihmiset kaikkialla maailmassa sisätiloihin, sosiaalinen media täyttyi toinen toistaan ihmeellisemmistä eläinuutisista. Jos vaikkapa uskomme, että luonto toipuu saasteista muutamissa viikoissa, se ei sitouta ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Ihania valeuutisia eläimistä IS TO C K Osa koronaviruspandemian aikana levinneistä eläinuutisista on pitänyt paikkansa. Perusteeton toivo minkään toiminnan perusteena on aina riski. Harmi vain, että ainakaan nämä uutiset eivät pitäneet paikkansa. National Geographic perusteli päätöstä lukijoilleen journalismin tehtävällä. Osa paljastusjutun lukijoista ei ollut lainkaan tyytyväisiä, kun he kuulivat totuuden. Tai jos uskomme, että koronavirukseen löytyy lääke aivan tuota pikaa, emme ehkä sitoudu rajoitustoimiin. Delfiinejä ja joutsenia Venetsian kirkastuneissa kanaaleissa. Valitettavasti delfiinejä ei silti tavattu Venetsiassa. National Geographic -lehden faktantarkistajien mukaan eläimet oli oikeasti kuvattu paikoissa, joissa niitä on tavattu jo ennen epidemiaa. Niissä luonnolle koitti hyvät ajat, kun ihminen katosi hetkeksi kuvasta. Elefantteja kotipihoilla Kiinassa
10 3/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Influenssista tappavimpana pidetään vuosien 1918–1920 espanjantautia, johon kuoli noin 30 miljoonaa ihmisistä 1300-luvulla levinnyt musta surma, tappoi Euroopan väestöstä synkimmän arvion mukaan 60 % Onneksi hyviäkin uutisia on. ”Kukaan ei saa vajota köyhyyteen ilmastokestävyyden kustannuksella vaan on tarjottava parempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja.” Ilmastokestävyyden lisäksi kaikessa elvytyksessä tulisi ottaa Kallion mukaan huomioon oikeudenmukaisuus. ”Elvytystoimien ei pitäisi vain tukea taloutta vaan myös kasvattaa hyvinvointia ja tasata ihmisten ja luonnon välistä suhdetta.” Kallion mukaan lähtökohtana tulisi pitää sitä, etteivät valitut toimet ainakaan sodi Pariisin ilmastosopimusta ja siihen kuuluvaa 1,5 asteen lämpenemistavoitetta vastaan. N A SS ER N A SS ER / A P / LE H TI KU VA Maailman lukuja Luvut erilaisten pandemioiden vaikutuksista Toukokuun 4. Isorokko hävitettiin maailmasta WHO:n rokotekampanjalla vuonna 1980. ”Tulisi varmistaa, että koronarahoitus tukee niitä ihmisiä, joille poikkeustila on merkinnyt elinkeinon menettämistä, eikä ole vain kiva lisä yritystoiminnan kehittämiseksi.” Hyvääkin kriisistä on seurannut: pandemia on ravistellut kulutustottumuksiamme. Maailmanpankki arvioi, että pandemiasta selvittyämme puolet maailman väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Siksi kriisistä pitäisi nousta mahdollisimman kestävästi. Työpaikat tulisi turvata muilla tavoin. ”Kestävät elvytystoimet varmistavat, että olemme varautuneempia seuraaviin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin.” Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elvytyksessä ei tulisi keskittyä sellaisiin teollisuudenaBagdadilainen mielenosoittaja nojailee seinämaalaukseen, jossa lukee ”Haluan öljyni”. Koronaviruspandemia on syössyt maailman taloudet lamaan. ”Parhaassa skenaariossa me huomaamme, ettei kuluttaminen takaa onnea.” Karoliina Knuuti Koronapandemian ensimmäisen aallon huippu on ohitettu monessa maassa. Sitä ennen siihen menehtyneitä oli vuosittain 2 000 000 HI-virukseen kuolleiden määrä laski vuodesta 2004 vuoteen 2018 56 % Lähteet: WHO, THL, Yle. Irak on yksi niistä öljyntuottajamaista, joiden talous on kärsinyt öljyn hinnan romahduksesta pandemian aikana. Miten pandemian jälkeen pitäisi elvyttää. Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallion mukaan koronakriisi oli synkkä muistutus siitä, että ihmiset ovat luonnon armoilla. Esimerkiksi fosiilliteollisuuden suuria tukipaketteja Kallio ei ymmärrä, sillä nyt olisi tilaisuus ohjata tukieurot kohti ilmastokestävämpiä energiamuotoja ja innovaatioita. Luvassa lienee elvytystoimia, mutta millaisia niiden pitäisi olla. Jos nousemme ylös oikein, olemme paremmin varautuneita seuraaviin kriiseihin, sanoo ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio. Maailmanlaajuisesti korona on kurittanut etenkin maailman köyhimpiä. Seuraavaksi katseet kääntyvät pandemian kurjistamaan talouteen. loihin, joista on pitkässä juoksussa luovuttava. päivään mennessä varmistettuja koronavirustapauksia on ollut maailmassa noin 3,6 miljoonaa Pandemiat ovat koetelleet ihmiskuntaa ennenkin
Muuta ei 1700luvulla ollut kuin usko. Korona, tieteen kulta-aikaa. ”Korona, tieteen kulta-aikaa.” Maailman Kuvalehti 3/?2020 11 Näkökulma. Ulkoa tullut kauhea rutto surmasi silloin kaksi kolmannesta Helsingin asujaimistosta.” Tekstin alla lainataan Raamattua . Tarvitaan sitä, mistä tiedeyhteisö yrittää aina muistuttaa: perustutkimusta. Siellä rokotekriittisyys on voimissaan ja populistit ovat naureskelleet viruksille. Helsingin ruttopuistossa on kyltti, jossa lukee: ”Tällä paikalla oli se hautausmaa, johon vuonna 1710 neljän kuukauden aikana haudattiin 1185 Helsingin asukasta. Miten se nitistetään. Oksasen kysymys on merkittävä kaikkialla: Palauttaako korona tieteen arvostuksen. Kiitos tieteen ja tutkijoiden, saamme vastauksia. Miten virus käyttäytyy. Niin selvitään, ja se on tieteen ansiota. Sen päälle rakennetaan, kun on kiire. Professori Olli Vapalahti puhui toisessa jutussa samasta teemasta: ”Kun epidemia tulee, se todetaan usein liian myöhään ja aletaan etsiä rahoitusta asian hoitamiseen. Tästä selvitään, nyt toistellaan. E n kuulu korona-zeniläisiin. Pitkästä aikaan emme katso tiedettä vaatien, vaan kysyen. Kuka olisi uskonut, että keväällä 2020 päättäjät, toimittajat ja terveydenhoitoalan asiantuntijat jonottavat hänen puheilleen. Viime vuonna 57 000 ukrainalaista sai tuhkarokon. Uskotaanko nyt niitä, jotka palvelevat totuuden etsintää, eivät omia tai rahoittajiensa etuja. Yliopistoilta ei kaivata työelämävalmiuksia, vientipotentiaalia tai teknisiä innovaatioita, vaan tiedettä itseään: tarkentuvaa tietoa tuntemattomasta. Miten siltä suojaudutaan. Oksasen mukaan luvut johtuvat korruptiosta, oligarkkien ahneudesta ja valtiollisesta mielipidevaikuttamisesta. Testit ja rokotukset eivät synny syytämällä yhtäkkiä rahaa täsmätutkimukseen. Sotia ei ratkaista laboratorioissa, mutta pandemioita ratkaistaan. Kun epidemia on ohi ja perävalot vain näkyvät, rahatkin kaikkoavat.” Vapalahti on zoonoosivirologi, eli hän tutkii eläinten ja ihmisten välillä siirtyviä tauteja. Koronatutkimusryhmää vetävä professori Ilkka Julkunen sanoi Helsingin Sanomissa hiljattain, että laboratoriotutkimuksen resurssit ovat pienentyneet merkittävästi viime vuosina ja poliitikot ovat alkaneet määritellä, mitä pitää tutkia. Mikä tähän auttaa. Reetta Räty Tästä selvitään, mutta ei ilman tiedettä M A RK U S SO M M ER S Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja yrittäjä. Vaikka koronassa kävisi miten, ei käy kuten ruton kanssa kävi. Mitä tästä seuraa. Joudun hätistämään sisältäni hädän tunnetta ja kaipaan holtittomasti ihmisiä. Yksi iso asia ilahduttaa. Hän toivoo, että korona havahduttaa kunnioittamaan faktoja ja asiantuntemusta. Kirjailija Sofi Oksanen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä Ukrainan tilanteesta. Nimittäin se, mitä pandemia tekee tieteen arvostukselle. Maailma näyttää liian samalta kuin aina: varattomat, kodittomat, sairaat, hauraat kärsivät eniten
Kuubalaisia lääkäreitä ja hoitajia maaliskuussa 2020 lähdössä auttamaan Italiaa taistelussa koronavirusta vastaan. MAAILMAN ENITEN LÄÄKÄREITÄ: Kuuba MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä
Saavutus onkin suuri, etenkin kun lähtökohdat 60 vuotta sitten olivat kaikkea muuta kuin hyvät. Kyse ei toki ole pelkästä solidaarisuudesta, vaan lääkärit ovat Kuuballe merkittävä vientituote. BBC:n vuosi sitten julkaiseman jutun mukaan eri puolilla maailmaa työskentelee nykyään yli 30 000 kuubalaislääkäriä yli 60 maassa. Kuuba itse on selvinnyt koronaepidemiasta vähällä. Taakse jäävät Monacon ja San Marinon kaltaiset rikkaat kääpiövaltiot, ja Suomeen verrattuna lääkäreitä on yli kaksi kertaa enemmän. Lääkäreitä on lähetetty ennen kaikkea sellaisiin maihin, joissa on ollut vallassa Kuuballe myötämielinen hallitus. Lääkäridiplomatia on jatkunut läpi vuosikymmenien. Yhdysvaltain kauppasaarto ja Kuuban heikko talous ovat aiheuttaneet pulaa lääkkeistä ja tarvikkeista. Uusia ryhdyttiin kouluttamaan tilalle, kun Fidel Castron kommunistihallitus käynnisti merkittävät satsaukset terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Teksti: Juha Mäkinen Lääkärien määrä tuhatta asukasta kohden Lähde: WHO / Global Health Observatory Ku ub a M on ac o Sa n M ar in o R uo ts i Itä va lta Su om i 8,2 6,6 6,2 5,4 5,1 3,8. Laajinta yhteistyö on ollut Venezuelan kanssa, joka on maksanut lääkäreistä öljyllä. Kuuba aloitti jo 1960-luvulla myös kuuluisan lääkäridiplomatiansa. Havannassa toimii Latinalaisamerikkalainen lääketieteen oppilaitos (ELAM), jonka kaikki opiskelijat tulevat ulkomailta. Nykyään Kuubassa onkin eniten lääkäreitä henkeä kohden koko maailmassa. Maassa oli huhtikuun lopussa todettu 58 koronan aiheuttamaa kuolemaa. Ulkomaankomennukselle lähtevät lääkärit saavat myös selvästi parempaa palkkaa kuin kotimaassaan. Lääkäreitä siis riittää, mutta Kuuban terveydenhuollolla on silti ollut vakavia ongelmia. Valkotakkien armeija parantaa ihmisiä Kuubassa lääkäreitä riittää diplomatian ja ulkomaankaupan välineiksi. Vastaanottavat maat maksavat lääkäreistä Kuuballe kelpo korvauksen. Kun maa joutui vallankumouksen jälkeen kansainvälisesti eristyksiin, Castro ryhtyi rakentamaan suhteita vasta itsenäistyneisiin entisiin siirtomaihin lähettämällä niihin ”valkotakkisen armeijansa” edustajia eli lääkäreitä. Vastaavasti Brasiliasta kuubalaislääkärit vedettiin pois vuoden 2018 lopulla, kun presidentinvaalit voittanut Jair Bolsonaro syytti järjestelmää Kuuban diktatuurin pönkittämisestä. Lääkäridiplomatia ulottuu myös koulutukseen. Vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen noin puolet Kuuban lääkäreistä lähti maanpakoon. IS TO C K Kuubalaiset ylpeilevät mielellään sillä, että heidän maassaan on pidempi elinajanodote ja pienempi lapsikuolleisuus kuin Yhdysvalloissa. Kuuban lääkäridiplomatia on kohdistunut ensisijaisesti kehittyviin maihin, mutta joskus apua tarvitaan vauraammissakin maissa: maaliskuun lopulla Kuubasta lähti 52 lääkäriä ja hoitajaa Italiaan auttamaan koronaviruksen hoidossa
Tunnemme suurta kiitollisuutta toisistamme nyt outona aikana. ”Aloitamme vaimoni Kathrynin kanssa aamut hitaasti ja meditoiden. Uskon tämän kuvan heijastavan sitä.” Kuva: Ruben Salgado Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS. Meksiko Valokuvaaja Ruben Salgado taltioi elämää kotioloissa koronarajoitusten keskellä
Tuo kuilu on täynnä häpeää ja uskomuksia, jotka elävät maan 120 eri heimon keskuudessa. Hän katselee vielä ympärilleen ja varmistaa, että kukaan ei näe. Itä-Afrikassa seksuaaliterveyden parissa työskentelevä Virpi Mesiäislehto on nähnyt, mihin kuukautishäpeä voi johtaa. Sillä jos joku näkee hänen kuukautisvertansa, hänestä tulee hedelmätön. Tästä kontrollin tarpeesta tyttöjen sukuelinten silpomisessakin on kysymys, Mesiäislehto avaa. Juuri voimansa vuoksi naisen seksuaalisuus nähdään myös uhkana, jota halutaan suitsia. Teksti: Kaisu Kinnunen Kuvat: Rachel Ambrose 16 3/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Hän kaivaa, kunnes kuoppa on tarpeeksi syvä. ”Naisen seksuaalisuus on suuri tabu. Maan punertavassa multapeitossa helmeilee väsyneen auringon valoviiruja. Mesiäislehto näkee, että tiedon saamisen kuilu on kurottava umpeen yhteistyöllä paikallisten kanssa. Tyttö avaa multapeiton, siirtää sen sivuun ja alkaa kaivaa maata paljain käsin. Siitä ei puhuta.” Hän työskentelee Fidan ohjelmaneuvonantajana itäisessä Afrikassa tyttöjen ja naisten seksuaalija lisääntymisterveyshankkeen parissa. ”Mitä tulee naisten seksuaaliterveyteen, Tansaniassa on syvä tiedon saamisen kuilu”, Virpi Mesiäislehto sanoo. ”Vaikka olinkin tietoinen naisen asemasta täällä, en silti osannut odottaa, että nainen elää miestä varten.” Naiseutta pidetään suurena mysteerinä, uutta elämää synnyttävänä voimana. Naisen identiteetti rakentuu miehen miellyttämisen ympärille – siihen, miten mies näkee naisen. ”Uskotaan vaikkapa, että jos tytöllä on kuukautiset, hän ei voi mennä kasvimaalle, koska se tuhoaisi sadon.” Mesiäislehto on työskennellyt ja elänyt Arushassa nyt kuusi vuotta, ja tietää tarkalleen, millaisia haasteita tytöillä on Itä-Afrikassa: naisen asema on Aurinko laskee punaisena Pohjois-Tansanian Arushassa. Tämä tarina on keksitty, mutta sen ainekset ovat elävästä elämästä. Häpeän häivyttäjä. heikko, ja vallitseva kulttuuri patriarkaalinen. Kuoppaan tyttö tiputtaa käytetyn kuukautissiteensä
Virpi Mesiäislehto on työskennellyt itäisessä Afrikassa kuusi vuotta naisten seksuaalija lisääntymisterveyden parissa.
Tytöt eivät kehtaa pestä ja kuivattaa niitä auringon paisteessa narulla, vaan sullovat niitä vaikkapa patjan alle piiloon. Aihe on tärkeä, ja siksi Mesiäislehto tekeekin vammaisten naisten lisääntymisja seksuaaliterveydestä väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon. Mesiäislehdon mukaan on tavallista, että tytöt joutuvat jopa myymään itseään, jotta saisivat ostettua kuukautissuojia. Tyttöjä saatetaan syylÄitiys on tansanialaisen naisen korkein status. Erityisen huonossa asemassa ovat kuurot ja älyllisesti kehitysvammaiset. Maassa on paljon teiniraskauksia puutteellisen tiedon vuoksi. ”On olemassa uskomus, että vammaisen naisen kanssa yhdynnästä syntyy taikavoimia tai suotuisia siunauksia.” Myöskään mielenterveyden tabulta ei vältytä Tansaniassa. Siihenkin liittyy paljon väärää tietoa. listää siitä, että he käyttävät vaikkapa kankaan paloja kuukautissiteinä. Tabujen murtaminen. Terveyssiteet ovat monelle tansanialaiselle tytölle saavuttamaton luksustuote. Kouluttajina ovat yhteisön jäsenet. Erityisen vaiettu aihe, tabujen tabu, on vammaisen naisen seksuaalisuus. Kuukautiskivut ovat Tansaniassa poikkeuksellisen kovia ja yleisiä, todennäköisesti alipainon ja anemian vuoksi. ”Kuukuppi toimii jäänsärkijänä. Usein vammaisia naisia myös käytetään seksuaalisesti hyväksi. Vaikka tuote ei ole valtavirtaa, sen avulla on syntynyt tärkeitä keskusteluja seksuaalisuudesta ja naisten oikeuksista.” Kun puhutaan kehitysmaiden tyttöjen kuukautisista, keskustelu keskittyy usein juuri kuukautistuotteisiin, Mesiäislehto sanoo. Tai sitten uskotaan, että joku on tehnyt jotain vää”Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.” 18 3/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Mesiäislehdon työ tiivistyy noihin sanoihin. Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.” Positiivista palautetta Mesiäislehto on saanut työstään varsinkin miehiltä. ”Jos pitäisi valita yksi asia, johon keskittyä, se olisi kuukautishäpeän murtaminen ja kuukautispuheen normalisointi.” Kuukautisten ohella ehkäisy on tabu. Todellisuudessa paikalliset tuotteet ovat usein ekologisempia kuin länsimaiset kuukautissuojat.” Tuotteita huomattavasti suurempi haaste on kuukautishäpeä. Koska niistäkään ei puhuta, tansanialaisilla ei ole anatomian ja biologian tuntemusta. Moni vammainen lapsi ei pääse kouluun. ”On tärkeää, että olen koulutuksissa ja vaikuttamistyössä itse mahdollisimman näkymättömänä taustalla. Yksi suurimmista tabuista ovat kuukautiset. Miehet ovat olleet kiitollisia kaikesta tiedosta, joka liittyy naisen anatomiaan ja seksuaalisuuteen. Kuukuppi on kestävä, ekologinen ja hygieeninen. Mesiäislehto korostaa, että on välttämätöntä pitää miehet mukana kaikessa toiminnassa, jossa pyritään lisäämään tietoa naisen seksuaalisuudesta ja lisääntymisterveydestä. Kulttuuriset uskomukset ylläpitävät tyttöjen ja naisten häpeää omaa seksuaalisuuttaan kohtaan. Esimerkiksi perinteiset kanga -kankaan palat muuttuvat epähygieenisiksi ja terveydelle vaarallisiksi juuri häpeän vuoksi. ”Esimerkiksi varmoja päiviä lasketaan mitä kummallisimmilla tavoilla.” Tyttöjä myös pelotellaan hedelmättömyydellä, mikäli ehkäisyä käytetään. ”Jos ihminen on henkisesti sairas, saatetaan ajatella, että paha henki on mennyt hänen sisälleen. ”Tällöin syntyy helposti näkemys, että länsimaalaisten tuotteet olisivat parempia. Ylipäätään vammaisuus on tabu Tansaniassa, ja vammaisia lapsia saatetaan piilotella, Mesiäislehto kertoo. Apuvälineenään lisääntymisterveyskoulutuksissa hänellä on suomalaisen Heli Kurjasen kehittämä Lunette-kuukuppi. ”Kun kuukautiset alkavat, on tavallista, että tyttö luulee kuolevansa. Häpeä estää pyytämästä jopa särkylääkettä kipuihin”, Mesiäislehto sanoo
”Mikäli Afrikassa halutaan saada aikaan kestävää muutosta sukupuolinormeissa, tarvitaan Fidan kaltaisia järjestöjä, joilla on uskonnonlukutaitoa.” Miten Mesiäislehdosta tuli kuukautisvallankumouksen edistäjä Tansaniaan. Jo tuolloin oli selvää, että kyse olisi pitkäaikaisesta pestistä: kestävät muutokset vaativat tiivistä yhteistyötä. Jyväskyläläisen perheen kuopus kuuli lapsena äidiltään, miten tämä oli voinut häntä odottaessaan. Kipinä itäiseen Afrikkaan syttyi, kun Mesiäislehto vietti puolisonsa ja lastensa kanssa kuukauden Ruandassa. Tämän jälkeen hän lähetti hakemuksen Fida International -järjestölle. Virpi Mesiäislehto Syntynyt vuonna 1983 Jyväskylässä Työskentelee Fida Internationalin Itäisen Afrikan ohjelmaneuvonantajana Tekee väitöskirjaa vammaisten naisten lisääntymisja seksuaaliterveydestä Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta (13-, 10ja 8-vuotiaat) Harrastaa juoksua ja lukupiirejä Parasta Suomessa on turvallisuus ja puhdas juomavesi Parasta Tansaniassa on se, että tansanialaiset kohtaavat toisen ihmisen aina suurella lämmöllä ja osaavat elää hetkessä Pikku-Virpi joskus 1980-luvulla Jyväskylässä. ”Perheemme avoin keskusteluilmapiiri seksuaaliterveydestä on varmasti vaikuttanut siihen, että teen juuri tätä työtä”, Mesiäislehto nauraa. On vielä epävarmaa, millaiseksi tilanne kehittyy. rää ja rikkonut perheen ja suvun harmoniaa”, Mesiäislehto sanoo. He kiertelivät Latinalaista Amerikkaa, Aasiaa ja työskentelivät Australiassa. Luottamussuhteen muotoutuminen paikallisten toimijoiden kanssa vie aikaa. Hän toivoo, että siitä tulisi vammaisten naisten seksuaaliterveyteen liittyvän vaikuttamisen työkalu niin yhteisöllisellä kuin poliittisella tasolla. Tämä on hänen kotinsa, ja hän on sielultaan ihan afrikkalainen.” Perhe tulee elämään Tansanian Arushassa ainakin vuoden 2021 loppuun. Ja kun nykyinen työpaikka avautui, kolmilapsinen perhe muutti Tansaniaan. Nuorin lapsi oli muuttaessamme vasta 2-vuotias. ”Olemme kotiutuneet hyvin. lähti parhaan ystävänsä kanssa kymmeneksi kuukaudeksi maailmanympärysmatkalle. Monissa maissa uskonnollisia johtajia kuunnellaan enemmän kuin valtiota.” Mesiäislehto opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa ja teki työharjoittelunsa Ugandassa. ”Ymmärsin tuolla reissulla, miten suuri vaikutus uskonnoilla voi olla päätöksentekoon. Se päivä vielä koittaa, jolloin yhdenkään tytön ei tarvitse haudata käytettyä kuukautissuojaansa Arushan multaan. Kouluttajina ovat yhteisön jäsenet. ”Vaikka koulutus on lisääntynyt, Tansania ei ole irrottautunut uskonnosta samaan tahtiin kuin esimerkiksi Eurooppa. On mahdollista, että Mesiäislehdon perheen pitää jossain kohtaa evakuoitua Suomeen. Hän oli jo lapsena innostunut matkustelusta ja eri kulttuureista. Muutos vain tapahtuu hitaasti.” Tansaniassa on nyt raivattu leveää tietä ja kuljettu jo pitkä matka kohti avoimempaa keskustelukulttuuria naisten seksuaalisuudesta. Tiedon saamisen kuilua on täytetty kuukupeilla, keskusteluilla ja kohtaamisilla. Usein tätä ei Suomesta käsin hahmoteta.” Mesiäislehto korostaa uskonnollisten toimijoiden merkittävää roolia sukupuolinormien määrittäjänä: on tärkeää olla dialogissa heidän kanssaan. ”Uskon myös, että jonain päivänä kuukautiskuppi tulee olemaan valtavirtatuote. Mesiäislehdon unelmana on saada väitöskirja valmiiksi. Kuka. Koronavirus on kuitenkin langettanut mustan varjon myös Tansanian ylle. Kun Mesiäislehto kirjoitti ylioppilaaksi, hän Tansanian Arushassa työskentelevälle Virpi Mesisäislehdolle on tärkeää, että hän on koulutuksissa ja vaikuttamistyössä itse mahdollisimman näkymättömänä taustalla. Perhe vietti myös vuoden Yhdysvalloissa, jossa äiti teki jatko-opintoja. Maailman Kuvalehti 3/?2020 19. Uskomukset elävät myös koulutettujen tansanialaisten keskuudessa. Kuilu ei myöskään enää syvene tai levene
TASAPUOLISUUS KAUKANA Sairauksien vaarallisuus riippuu paljon siitä, minne satut syntymään. Teksti: Elina Venesmäki Kuvat: Tuomas Kärkkäinen
S epelvaltimotauti on Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailman tappavin tauti. Vielä vuonna 2000 HIV/AIDS tappoi jopa 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta vuonna 2016 määrä oli pudonnut miljoonaan. Sodat ja luonnonkatastrofit eivät tapa lähellekään niin paljoa ihmisiä, että ne yltäisivät listalle. Toisaalta ne saavat aikaiseksi tautiepidemioita. Nämä syyt ovat pysyneet suurimpina kuolinsyinä 15 viime vuotta. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut toukokuun viidenteen mennessä noin 250 000 ihmisitä. Iso-britannialaisen tupakointia vastustavan ASH-järjestön mukaan yli 15-vuotiaista 1,1 miljardia Vuonna 2016 WHO:n mukaan maailmassa kuoli 56,9 miljoonaa ihmistä ja heistä yli puolet (54 prosenttia) kuoli syystä, joka on järjestön top 10 -listalla. Terveellinen ruoka on itse asiassa monille liian kallista. 22 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Maailmassa hyvätuloisten tupakointi vähenee, mutta köyhemmissä maissa kasvaa. Sairastuneet eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Rikkaissa maissa sydänja verisuonitauteja hoidetaan usein leikkauksilla, mutta joka paikassa tällaiseen ei ole varaa. Riskejä lisäävät muun muassa rasvainen ruokavalio ja tupakointi. Köyhemmissä maissa myös terveydenhoidon taso on usein heikko. ihmistä tupakoi, ja heistä 80 prosenttia asuu alemman keskitulon maissa (LMIC). Kymmenen pahinta tappajaa 1 Sepelvaltimotauti (9,4 miljoonaa) 2 Aivohalvaus (5,8 miljoonaa) 3 Keuhkoahtaumatauti (3 miljoonaa) 4 Alahengitysteiden infektio, esimerkiksi keuhkokuume (3 miljoonaa) 5 Alzheimerin tauti ja muut dementiat (1,9 miljoonaa) 6 Keuhkosyöpä (+ henkitorven ja keuhkoputken syövät) (1,7 miljoonaa) 7 Diabetes (1,6 miljoonaa, yleistynyt paljon, alle miljoona vuonna 2000) 8 Liikenneonnettomuudet (1,4 miljoonaa, miehiä 74 prosenttia) 9 Ripulitaudit (1,4 miljoonaa, laskua melkein miljoona vuodesta 2000) 10 Tuberkuloosi (1,3 miljoonaa, myös voimakas lasku!) HIV/AIDS:iin ja raskauteen liittyvät kuolemat olivat listalla vielä vuonna 2000, mutta eivät ole enää. Näihin tauteihin kuolleista kolme neljästä asuu kuitenkin maissa, joissa tulotaso on matala tai keskinkertainen. Sydänja verisuonitauteja pidetään helposti suurimpana ongelmana rikkaissa maissa, joissa ihmisillä on varaa syödä liikaa ja kaikenlaista tarpeetonta
Äitiyskuolemista 35 prosenttia johtuu synnytyksen jälkeisestä verenvuodosta. ”Joissakin maissa rokotekattavuus on heikko ja siksi helposti torjuttavatkin taudit leviävät.” Maailman Kuvalehti 3/?2020 23. Monia tauteja voisi hillitä helposti Lääketieteellisten innovaatioiden asiantuntija Lindsay Bryson Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä Tukholmasta on työskennellyt paljon eri puolilla maailmaa, ja hän kertoo, että joka maan terveysjärjestelmä on omanlaisensa. Myös tarttumattomat sairaudet, kuten sydänsairaudet, aivohalvaus, diabetes ja epilepsia ovat yhä yleisempiä köyhissä maissa, ja niissä sairaudet ovet erityisen hankalia, koska pääsy kunnollisiin terveyspalveluihin on usein hyvin heikko. ”Joissakin maissa rokotekattavuus on heikko ja siksi helposti torjuttavatkin taudit leviävät. Maailmalla malaria on valtava haaste, ja monilla on heikot mahdollisuudet varhaiseen, laadukkaaseen diagnoosiin ja hoitoon. Usein myös pääsy raskauden aikaisiin terveyspalveluihin on heikko. Esimerkiksi tuhkarokko ja aivokalvontulehdus äityvät välillä epidemioiksi.” Puhtaan veden puute aiheuttaa kuivumisen, loistautien ja koleran kaltaisia epidemioita
”Olen todella kiitollinen, että olen syntynyt maassa, joka voi tarjota asukkailleen vapautta ja terveyttä ja voimme kutsua näitä oikeuksiksi emmekä vain luksukseksi.” Hän ajattelee myös, että meillä on vankkoja todisteita siitä, että kaukana puhjenneet epidemiat (kuten Ebola ja korona) voivat vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti. Näiden maiden tilanteet vaihtelevat runsaasti, ja hänelle itselleen hurjinta on ollut nähdä valtaisan tuhkarokkoepidemian seuraukset, pakotettu muuttoaalto konfliktin tieltä ja myös se, millaisia terveysriskejä raskaus voi aiheuttaa maissa, joissa ei ole mahdollisuuksia puuttua raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin. ”Näiden asioiden varmistaminen ei ole mikään pikku juttu”, Bryson sanoo. Tärkeitä keinoja ovat henkilökunnan kouluttaminen, heidän jakamisensa tasaisesti eri puolille maata, varhaisten diagnoosien mahdollistaminen, lääkkeiden saatavuus ja epidemioiden hyvä seuranta. ”No, ihmiset ovat ihmisiä”, Bryson toteaa ja jatkaa. Kaikille eristäytyminen tai edes käsien peseminen ei ole mahdollista. Omat resurssit kunnolla käyttöön gelmamme, jos ihmisiä kuolee jossakin kaukana. Miksi näihin pitää puuttua. Ei kai ole meidän on”Ihmiset ovat ihmisiä.”. Bryson on työskennellyt Beninissä, Kongo-Brazzavillessä, Burundissa, Tšadissa, Somaliassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Haitissa ja Etiopiassa. ”Mutta vaikka nämä eivät vaikuttaisi minuun henkilökohtaisesti, olen todella pahoillani siitä, että niin moni lapsi kuolee joka päivä aliravitsemukseen tai tuhkarokkoon ja niin moni äiti kuolee synnytykseen ja niin moni isä seuraa vierestä täysin avuttomana, eikä voi tehdä mitään auttaakseen.” Myös korona-viruksen aiheuttama sairaus on hyvin erilainen maailman eri osissa. Rikkaat pystyvät pysymään sisällä tilavissa kodeissaan ja työskentelemään sieltä käsin. Hänen mukaansa näiden terveysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea hallituksille keinoja saada tai käyttää jo olemassa olevia resursseja maiden omien terveyspalveluiden tukemiseen
”Meidän täytyy ymmärtää, että terveys on investointi tulevaisuuteen. Esimerkiksi rokotevastaisuus lisää merkittävästi sairauksien riskejä. WHO pyrkii vaikuttamaan näihin ongelmiin. 7 Ihmisiä pitää suojella epäterveiltä tuotteilta, kuten tupakalta. Pandemia voisi tuoda valtiot ja taloudet polvilleen, ja siksi terveysturvallisuus ei voi olla vain terveysministeriöiden asia”, WHO kirjoitti tiedotteessaan tammikuussa. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee ilmansaasteisiin joka vuosi, ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja laajentaa esimerkiksi malarian levinneisyysaluetta. 5 Rokotteilla hillittävät sairaudet tappavat tänä vuonna noin neljä miljoonaa ihmistä. Uudesta teknologiasta voi olla paljon hyötyä sairauksia vastaan kamppailussa, mutta myös uusien keinojen riskit pitää ottaa tarkasti huomioon. 4 Lääkkeiden saatavuutta on parannettava. Suurimmat syyt ovat liikenneonnettomuudet, HIV, itsemurhat, alahengitysteiden infektiot ja henkilöiden välinen väkivalta. 9 Pidetään nuoriso turvassa. Makea vesi on olennaista myös terveydenhuollolle. WHO:n tammikuussa 2020 julkaisema listaus siitä, mitä pitäisi tehdä heti (päivätty 13.1.2020) Maailman terveysjärjestö WHO listasi tammikuussa 13 suurinta terveysriskiä, joihin maailman on hyvä varautua. Yksi WHO:n luettelemista uhista oli helposti ilmateitse tarttuva, luultavasti influenssan sukuinen virus. 2 On tärkeä pitää terveyspalveluita yllä myös kriisija konfliktialueilla. Tämän vuoksi järjestö toivoi valtioilta rahoitusta, joka avulla voitaisiin kuroa umpeen kuiluja terveyspalveluissa ja tukea kaikkein haavoittuvimpia maita. 6 Luultavasti influenssan kaltainen vakava, ilmateitse leviävä virus, jolle suurimmalla osalla ihmisistä ei ole vastustuskykyä, on väistämätön. Se vaati valtioilta entistä laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, kansallista varautumista ja lisää tähän suunnattua rahaa. Köyhillä alueilla sairastuminen on valtava taakka. Yli miljoona 10–19-vuotiasta kuolee joka vuosi. 8 Terveydenhuollon henkilökuntaan kannattaa investoida. 10 On tärkeä lisätä luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. 12 Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa. WHO neuvoi valtioita vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiään ja pitämään ihmiset turvassa, kun pandemia iskee. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 11 Uusi teknologia pitää valjastaa järkevään käyttöön. Valtiot investoivat isosti kansalaistensa suojelemiseen terrori-iskuilta, mutta eivät virusten hyökkäyksiltä, vaikka ne voivat tappaa enemMaailman Kuvalehti 3/?2020 25. Järjestö oli huolissaan siitä, ettei maailma ollut varautunut uhkiin lainkaan tarpeeksi hyvin, ja tämä vaarantaisi ihmishenkiä ja talouden kestävyyttä. 13 Pidetään huoli vedestä. män ja olla tuhoisampia taloudellisesti ja sosiaalisesti. ”Investoinnit nyt säästävät ihmishenkiä ja rahaa myöhemmin. Meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään.” 1 Ilmastokriisi on terveyskriisi. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on vaarassa. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuoli viime vuonna 140 000 ihmistä, monet heistä lapsia. 3 Terveydenhuollosta pitää saada reilua kaikille. Noin kolmanneksen maailman väestöstä on vaikea saada lääkkeitä ja esimerkiksi rokotuksia. Rikkaiden ja köyhien maiden välillä on 18 vuoden ero elinajanodotteissa, ja samankaltainen jako on olemassa myös valtioiden ja jopa kaupunkien sisällä
Yhteisestä uhasta huolimatta ristiriidat eivät ole poistuneet kansainvälisestä politiikasta. YK:ssa kestävän kehityksen tavoite numero kolme koskee terveyttä ja terveys on osa monien YK-järjestelmään kuuluvien järjestöjen toimintaa. Hän jatkaa, että nyt kuitenkin eri puolilla maailmaa mietitään miten muiden maiden toimintatavoista ja keinoista voidaan oppia. YK:n erityisjärjestönä se ei ole merkittävä rahoittaja, vaan rahoitus terveyteen kanavoituu muiden toimijoiden välityksellä. Tarttuvia tauteja vastaan toimivat esimerkiksi Globaali rahasto ja UNAIDS, jotka keskittävät työnsä etenkin malarian, tuberkuloosin ja HIV/AIDSin vastaiseen työhön. Maiden välillä on paljon tietojen vaihtoa ja myös WHO:n merkitys tiedon välittäjänä on kasvanut sekä jäsenmaille että laajemmalle yleisölle. Epidemia haastaa monia terveyspolitiikan itsestäänselvyyksiä. ”Nyt voi kysyä, missä määrin kansainvälinen solidaarisuus on tauolla, kun suuri osa länsimaista on uudessa tilanteessa”, Koivusalo sanoo. ”WHO:n perussopimus määritti terveyden perusoikeudeksi. Maiden välillä on paljon tietojen vaihtoa. Suomikin vähensi Sipilän hallituksen aikana omaa rahoitustaan WHO:lle. Tämä toivottavasti vähentää muitakin tartuntoja. Terveys on osana sosiaaliturvaa ja työterveyttä Kansainvälisessä työjärjestössä sekä ruuan saatavuutta ja laatua YK:n elintarvike ja maatalousjärjestössä. Terveys vaatii yhteistyötä Maailman terveysjärjestö WHO pyrkii estämään tarttuvien tautien leviämistä. Viimeistään koronavirus on tehnyt selväksi, että globaali terveys vaatii yhteistyötä. WHO voikin toimia vain jäsenmaiden kautta ja näiden pyynnöstä. Koronaepidemia on parantanut käsihygieniaa globaalilla tasolla. YK:n ihmisoikeusjulistus on tullut vasta tämän jälkeen”, Kansainvälisen terveyden professori Meri Koivusalo sanoo. ”Kansainvälisessä terveyspolitiikassa pyritään myös lisäämään suorituskykyä maatasolla, jotta maat eivät olisi riippuvaisia ulkopuolisesta avusta”. Kansainvälisellä kentällä toimii muitakin julkisin varoin tuettuja organisaatioita sekä hätäapuun keskittyviä toimijoita, kansalaisjärjestöjä ja yksityisrahoitteisia säätiöitä, kuten Bill ja Melinda Gatesin säätiö. 26 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Koronapandemian myötä terveydestä on tullut aidosti globaalia. Koivusalo kertoo, että WHO:n jäsenyyksiin perustuva budjetti on pieni ja organisaatio on suurelta osin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta ja sen kohdentumisesta. WHO edistää globaalia terveyttä maiden välisen yhteistyön kautta. Tartuntatautien torjunnassa tarvitaan valtioiden yhteistyötä, sillä epidemia on saatu hoidettua vasta, kun se on ratkennut joka puolella. Teksti: Saara Paatero E pidemiat ovat kalliita ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Keskeinen rooli tässä on Maailman terveysjärjestö WHO:lla. Myös lasten oikeuksien sopimus ja monet muut kansainväliset sopimukset ja julistukset huomioivat terveyden. Siksi ne kannattaisi estää ennalta. Koivusalon mukaan aiemmin monessa teollisuusmaassa ei nähty, että terveysongelmat voivat koskettaa niitäkin
Afrikan maiden terveysosaaminen on kuitenkin kasvanut verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. ”WHO:n rinnalle on myös noussut jäsenmaiden piirissä aloitteita, joiden tavoitteena on ollut vahvistaa kansainvälistä terveysturvallisuutta.” Koivusalo korostaa, että hyvin suuri osa Suomen kehitysyhteistyöstä sekä ymmärryksemme kansainvälisistä terveyskysymyksistä ovat nykyisin kansalaisjärjestöjen ja niiden osaamisen varassa. ISTOCK Koivusalo on tutkinut esimerkiksi kauppapolitiikan ja lääkkeiden saatavuuden yhteyksiä, ja hänen mukaansa korona on voinut muuttaa jo joitain lähtökohtia kansainvälisessä terveyspolitiikassa. WHO:n alaisuudessa toimintaa ohjaa kansainvälinen terveyssäännöstö. Kansainvälinen terveyssäännöstö on ollut tärkeä WHO:n asemalle ja toimille koronaviruspandemiassa, koska se sisältää toimintaohjeet epidemian kohdatessa. Hän kysyy, olisiko Suomen kansainvälistä terveysosaamista vahvistettava omankin edun vuoksi. ”WHO voi kuitenkin julistaa ilman jäsenmaan omaa ilmoitusta kansainvälisen kansanterveyden uhan, mikä toimii kannustimena jäsenmaille ilmoittaa asia mahdollisimman aikaisin.” Epidemioiden taloudelliset seuraukset voivat olla huomattavat ja koronaviruspandemiassa suoraan epidemiaan vaikuttavien rajoitustoimien lisäksi kansainvälisillä liikkuvuuden rajoituksilla on merkitystä etenkin niille matalaja keskituloisille maille, joille turismi on tärkeä tulonlähde. Monissa maissa on kansanterveyden osaamista, vaikka tehohoitopaikkojen määrä on vähäinen. Maailman Kuvalehti 3/?2020 27. WHO:n toimet kansainvälisen terveysuhan julistamiseksi ja epidemioiden estämiseksi ovat herättäneet myös kritiikkiä. ”Mutta muistetaanko tämä vielä epidemian jälkeen?”, Koivusalo kysyy. Vuonna 2014 ebolan yhteydessä WHO:ta kritisoitiin liian myöhäisestä terveysuhan julistamisesta. Epidemioista kärsiville alueille kanavoidaan tarvittavaa taloudellista tukea kehitysyhteistyön ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Lääkeyhtiöiden patentit rajoittavat lääkkeiden saatavuutta, mutta teollisuusmaat ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti erilaisiin patenttien heikennyksiin. Koronaviruksen osalta lähtökohtana näyttäisi kuitenkin olevan se, että lääkkeiden ja rokotteiden saatavuutta ollaan valmiita painottamaan enemmän kuin lääkeyritysten yksinoikeuksia. ”Huolena on ollut, miten tauti siirtyy eläimistä ihmisiin eikä tällöin ole kyse vain terveydenhuollon tasosta.” Tällä hetkellä epidemia iskee kovimmin teollisuusmaihin ja myöhemmin voi jäädä vähemmälle huomiolle, mitä matalamman tulotason maissa tapahtuu. Tarttuviin tauteihin vaikuttavat myös ilmastonmuutos, ympäristökriisit sekä kaupungistuminen. Järjestelmä koski aikaisemmin vain yksittäisiä tartuntatauteja, mutta on vuodesta 2005 lähtien kattanut myös muut kansainvälisesti merkittävät kansanterveyden uhkat. Globaalissa etelässä monet maat tulevat epidemiassa perässä, joten niillä on mahdollisuus oppia muiden maiden kokemuksista ja soveltaa sitä omiin olosuhteisiinsa. Aiemmin lääkkeitä on tarkasteltu ensisijaisesti teollisuuden ja kauppapolitiikan näkökulmista. Nyt edut ovat aiempaa enemmän yhteisiä ja kaikki ymmärtävät kansanterveyslähtökohdat. Sikainfluenssan kohdalla pohdittiin, julistettiinko tauti liian aikaisin kansainväliseksi terveysuhaksi, koska siihen oli jo olemassa rokotteita. Suomessa kansainvälisen terveyssäännöstön kansallisena yhteysviranomaisena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Säännöstön perusteella maiden on ilmoitettava, jos niissä ilmenee uhka kansainväliselle terveydelle. Epidemioissa on kyse laajoista ja monimutkaisista ilmiöistä. Ihmisten toiminnan laajeneminen tuo eläimet ja niiden taudinaiheuttajat lähemmäs ihmisiä. Koivusalon mukaan taloudelliset seuraukset nousivat esille jo ebola-epidemioiden yhteydessä, kun kauppaan ja matkailuun vaikuttavat rajoitukset hankaloittivat maiden tilannetta epidemian keskellä
Nirmala naitettiin 15-vuotiaana ja koulu jäi kesken. Hän on kuitenkin päässyt palaamaan opiskelujen pariin Suomen Lähetysseuran koulumielenterveyshankkeen avulla.
Hän haluaa kuolla. 15-vuotias Nirmala* elää äitinsä ja kolmen sisaruksensa kanssa, sillä isä on siirtotyöläisenä Intian pelloilla. Maailman Kuvalehti 3/?2020 29. Neljän vuoden aikana 140 koulussa koulutetaan kussakin kaksi koulukuraattoria olemassa olevista opettajista yksi nainen ja yksi mies. Hän on masentunut ja surullinen kohtalostaan. Erityisesti naisten ja tyttöjen mieli on uhattuna haitallisten perinteiden takia. Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg K öyhä kylä Nepalin syrjäisissä lounaisosissa, aivan Intian avoimen rajan tuntumassa. Nirmala ottaa köyden ja juoksee pellolle. Tytön kohtalolle on vaikeaa kuvitella ulospääsyä, mutta tilanne on kääntynyt kohti parempaa – koulun mielenterveystyön ansiosta. Nirmala pakotetaan naimisiin. Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeessa kehitetään lasten mielenterveystyötä. Hän haluaa kuolla. Maisema on tasaista alankoa silmänkantamattomiin, ollaanhan Nepalin trooppisella Terailla. Koulukin on jäänyt kesken. Nirmalan tarina on totta: hänet naitettiin vuosi sitten keväällä. Isä on pahoissa veloissa, eikä lähetä juurikaan rahaa kotiin. Kunnes tytär karkaa. Vastineeksi äiti saa perheelle lainarahaa elämiseen. Äiti patistaa tytärtä palaamaan aviomiehensä luo. Niinpä tapahtuu seuraavaa: Nirmalan äiti tekee sopimuksen, että tytär naitetaan 28-vuotiaan miehen kanssa. Hän muuttaa viikoksi uuden miehen ja tämän perheen luokse. Nirmalan perhe kuuluu tharujen etniseen vähemmistöön, joille lapsiavioliitot ovat kulttuuriin kuuluva perinne ja siksi yleisiä. Hiekkatiet pölyävät, eikä täällä törmää autoihin, vaan härkävankkureihin. Kuraattorit tukevat oppilaita, joilla on oppiNirmala ottaa köyden ja juoksee pellolle. Nirmala, 15, ja Manbujhani, 52, todistavat, että tähän on tulossa muutos. Kun lapsiavioliitto rikkoo mielen Joka viidennellä nepalilaisella on mielenterveysongelma
Nirmala aloitti kuraattorien kanssa säännölliset tapaamiset. Tapaamisissa opetellaan tunteiden ilmaisemista esimerkiksi piirtämällä. Mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ja heidän perheenjäsenilleensä suunnattua ryhmää luotsaa 52-vuotias Manbujhani Dangura. Päätin, että minun on jatkettava.” Gita Budha ja Prim Joshi tekevät kuraattorin työtä opettajan työnsä ohella. misvaikeuksia tai mielenterveysongelmia. Yhteensä lapsia perheellä on kolme. Hän kertoi tapaamisissa, että haluaisi jatkaa opintojaan”, Gita Budha sanoo. Nirmalan tarina on vain yksi esimerkki siitä, kuinka Nepalissa masennus koskettaa erityisesti naisia ja tyttöjä. Nirmala on saanyt järjestöltä tukea myös koulupukuun sekä koulutarvikkeisiin. ”Kun sain tapaamisissa tukea, ajattelin, ettei itsemurha ole ratkaisu. Jotain alueen naisten haasteista kertoo Danguran oma tilanne: hän on naimisissa ja miehellä on myös toinen vaimo. Aiemmin nepalilaiskouluissa ei ole kuraattoreita ollut. CMC:n työ keskittyy lasten mielenterveyden edistämiseen, mutta työtä tehdään myös terveysasemilla henkilökuntaa kouluttamalla ja perustamalla vertaistukiryhmiä kyläyhteisöihin. Se kouluttaa koulukuraattorit ja kehittää kouluissa lapsiystävällisiä opetusmenetelmiä. Yksi tällainen vertaistukiryhmä toimii Kailalin piirikunnassa, Joshipurin kylässä. Päätin, että minun on jatkettava”, Nirmala sanoo. Nirmala sanoo alkaneensa tuntea olonsa paremmaksi. 30 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Heidän yhteistyönsä alkoi, kun kyläläiset ja luokkatoverit kertoivat Nirmalan tilanteesta kuraattoreille. Rehtori järjesti kuitenkin uuden mahdollisuuden kokeen tekemiseen, mistä puhuessaan 16-vuotiaan tytön silmät kirkastuvat. Dangura ei ole käynyt nuorempana ”Kun sain tapaamisissa tukea, ajattelin, ettei itsemurha ole ratkaisu. ”Haluan jatkaa opiskelua. Tapasin Nirmalan ja häntä auttaneet koulukuraattorit Gita Budhan ja Prim Joshin Kailalin piirikunnassa. Nyt myös perheeni tukee sitä, koska kuraattori, rehtori ja järjestön työntekijä kävivät kotonani.” Lähetysseuran hanketta toteuttaa paikallinen Centre for Mental Health and Counselling -järjestö (CMC). ”Aluksi Nirmala vain itki ja itki. Koulumielenterveyshankkeessa panostetaan myös lasten myönteiseen kannustukseen perinteisen kurituksen sijaan. Myös mielenterveysongelmien sosiaaliset seuraukset ovat suuret. Nirmala on muuttanut takaisin kotiinsa ja palannut kouluun, vaikka loppukokeet jäivät naimisiinmenon takia välistä. Kuraattoriopettajille on laadittu hankkeessa koulutusmanuaali yhdessä valtion opetusviranomaisten kanssa. Opettajat tekevät tätä oman työnsä ohella
Nirmalan koulun kuraattorit ovat auttaneet jo yhteensä 16 oppilasta. Nepalissa ongelmia ei kuitenkaan useimmiten ymmärretä, ne ovat tabu. Aiemmin sisko asui miehensä ja lapsensa kanssa. Tietoa on liian vähän terveydenhuollossa. Maailman Kuvalehti 3/?2020 31. CMC:n työntekijät saapuivat naisten kylään ja selvittivät siellä vertaistukiryhmän tarvetta. Mielenterveys on maassa yhä tabu. ”Kun tapaamiset alkoivat, tajusimme, että monet muut ovat samassa tilanteessa. Ehkä voisin työskennellä myös jossain järjestössä.” *Tytön nimi muutettu sekä kotikylän ja koulun tiedot häivytetty hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi. Näin he saivat tietää Danguran sisaren mielenterveysongelmista. Ryhmä perustettiin vuonna 2015 ja sen noin 30 jäsentä kokoontuvat kerran kuukaudessa. Jaamme kokemuksia, tunteita ja murheitamme”, Dangura kuvailee. On joitakin, jotka tulevat ryhmään vain hakemaan lääkitystä. Hän eli hyvin eristäytynyttä elämää”, Dangura kuvailee. Myös maan nykyiset lait ovat syrjiviä mielenterveysongelmien kanssa eläville. Myös Nirmalan yhteisössä on käynnissä isompi murros, kun äiti ja yhteisö ovat ymmärtäneet lapsiavioliittojen haitat. Ryhmä tekee aktiivista vaikuttamistyötä sen suuntaan, että myös mielenterveysongelmat otettaisiin vakavasti ja lääkkeitä olisi riittävästi tarjolla. Hän pystyy katsomaan taas tulevaisuuteen, viime vuoden järkyttävistä tapahtumista huolimatta. Nuorempi sisko saa jatkaa opiskelujaan, ilman pakkonaittamisen uhkaa. Miten vertaistukiryhmä on sitten muuttanut perheen elämää. Kuvassa Nirmalan koulu. stressiä ja ahdistusta. Lähetysseura tukee myös hanketta, jossa pyritään päättäjiin vaikuttamalla muuttamaan yhteiskunnan syrjiviä rakenteita. Tapaamisissa kysymme jäseniltä, miltä heistä tuntuu. ”Haluan tanssia, se tekee minut iloiseksi. Yhdessä he pystyvät tarjoamaan tukea toisilleen, vaikuttamaan alueen viranomaisiin ja luomaan muutosta. Summa ei ole mitätön Nepalin maaseudulla. Nirmala hymyilee leveästi, kun kysyn häneltä tulevaisuuden haaveista. Samana vuonna Lähetysseuran tuella toimi 15 vertaistukiryhmää, jotka tarjoavat ohjausta ja vertaistukea ihmisille mielenterveysongelmien kanssa sekä heidän perheenjäsenilleen. ”Sisko vain pysytteli kotona, teki tarpeensa sisälle eikä suostunut lähtemään ulos. Heistä 13 000 on lapsia. Danguran sisar ja moni muu pitkäaikaisen psyykkisen sairauden kanssa elävä on saanut valtion erityisen sinisen vammaiskortin. Vuonna 2019 Lähetysseuran mielenterveystyöstä hyötyi Nepalissa yli 18 000 ihmistä. Alueen ihmisillä on hänen mukaansa monenlaisia ongelmia: masennusta, Mielenterveys Nepalissa Arviolta 20 prosentilla nepalilaisista on jokin mielenterveysongelma. Lapsiavioliittojen määrä Nepalissa on korkea: yhä lähes 40 prosenttia nuorista naisista naitetaan alle 18vuotiaana. Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähetysseuran palveluksessa Nepalissa. Tämän lisäksi Danguran luona asuu hänen sisarensa, jolla on mielenterveysongelmia. Suurin osa heistä ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea. Nirmala jatkaa kuraattorilla käymistä. ”Ihmiset piilottelevat perheissään näitä ongelmia. Ennen kaikkea vertaistukiryhmäläiset ovat ymmärtäneet, etteivät asioiden piilottaminen ja yksinolo auta. Mielenterveysongelmiin vaikuttavat useat seikat: 10 vuotta kestänyt sisällisota, alituiset luonnonkatastrofit sekä äärimmäinen köyhyys ja haitalliset perinteet. He eivät halua osallistua vertaistukeen, koska eivät halua paljastua.” Ryhmä on tarkoitettu vain puhetueksi, varsinainen hoito ja mahdollinen lääkityksen tarve hoidetaan läheisellä terveysasemalla. Siksi monilta tytöiltä jää koulu kesken. kouluja, joten hän viljelee ja kasvattaa kanoja, joita mies myy markkinoilla. Nyt sisko saa valtiolta tukea 1600 nepalin rupiaa (noin 12 euroa) kuukaudessa
Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Joona Pettersson, Gift Habeshaw / Unsplash. Addis Abebassa totutellaan uudenlaiseen vapauteen ja availlaan hipsterikahviloita. Nyt on uudenlaisen toivon aika. Addiksen UUSI AIKA Hallitsijan kritisoimisesta ei enää joudu vankilaan, ja ulkomaille paenneet etiopialaiset palaavat synnyinmaahansa
Monen etiopialaisen tavoin Mulatu asettui Yhdysvaltoihin ja on sen jälkeen käynyt synnyinmaassaan joka viides vuosi. Nelikymppinen Meron Mulatu istuu ystävineen pöydässä ja kehottaa lapsensa pihalle puhuakseen rauhassa. ”Kaupunki on muuttunut niin paljon, ettei sitä meinaa tunnistaa.” Kahdessa vuodessa koko Etiopia on mullistunut. Sirkuskoulu Fekat on kokenut Addiksen vaurastumisen. Täällä oli paljon köyhiä ja hiukan rikkaita, ei lainkaan keskiluokkaa”, Mulatu sanoo. Lupaukset eivät jääneet pelkiksi puheiksi. Näin radikaalit hypyt suljetusta yhteiskunnasta avoimeen demokratiaan ovat harvinaisia. E tiopia on kahvin synnyinmaa, ja ennen tässä teollisuushallissa varastoitiin kahvipapusäkkejä. Presidenttinä on nyt nainen, kokenut diplomaatti Sahle-Work Zewde. ”Lapsuuteni Addis oli köyhä. Sen jälkeen, kun entistä hallintoa kritisoineet oppositioryhmät poistettiin terroristilistoilta, pääministeri matkusti Yhdysvaltoihin kutsuakseen sinne muuttaneita etiopialaisia kotiin. Hänen tilalleen pääministeriksi nousi Abiy Ahmed. Naisia on myös puolet hallituksesta. Galani Coffee -kahvilan tarjoilija hurisuttaa italialaista kahvikonetta. Aluksi järjestö koulutti vähävaraisista lapsista esiintyjiä. Puheet olivat suuret ja mies lupaili monenmoista: sananvapautta, vapaata demokratiaa, tasa-arvoa. Keväällä 2018 Etiopian pitkäaikainen sotilasjohtaja Mengistu Hailemariam poistui yllättäen vallasta. Toimittajat ja toisinajattelijat pääsivät vankilasta. Nyt korkeassa tilassa leviää laventelilatten tuoksu. ”Nyt minäkin alan olla valmis palaamaan. Vielä pitäisi vakuuttaa aviomieheni”, Mulatu sanoo. 26 vuotta sitten Mulatu lähti Etiopiasta. Vanha teollisuusalue alkaa olla Addiksen uusi place to be . Yksi ammatin saaneista on Annuar Yimer. Meron Mulatun perhe ei kutsuun reagoinut, mutta moni muutti saman tien. Hallin ulkopuolella muhkuraista tietä pitkin tulla pomputtaa taas yksi taksi. Ensi töikseen Abiy Ahmed sopi rauhan pitkäaikaisen rajavihollisen Eritrean kanssa ja sai siitä myöhemmin Nobelin rauhanpalkinnon. Afrikan mittakaavas”Nyt minäkin alan olla valmis palaamaan.” Addis Abebassa alkunsa saanut kahvilaketju Tomoca on jokaisen matkailijan vakiokohde, jonka pystypöydissä voi keskustella vaikkapa Etiopian ainutlaatuisesta ajanlaskusta. 34 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Nyt koulussa käy myös keskiluokan lapsia, joiden maksut helpottavat laskujenmaksua
Mahatma Gandhi Streetillä lava-autoon autoon lastataan aaltopeltilevyjä. Koronaviruksen takia niitä lykättiin elokuulta myöhemmäksi. Samaan aikaan kun Eurooppassa turvapaikanhakijoiden maahanpääsyä on vaikeutettu, Etiopia kulkee päinvastaiseen suuntaan. Erilaisia riskianalyysejä tehdään, sillä kukaan ei tiedä tarkkaan, miten yli satamiljoonainen kansa käyttäytyy. Nyt eletään vahvaa panafrikkalaisuuden aikaa, mistä tärkeä todiste on viime vuonna solmittu Afrikan yhteinen vapaakauppasopimus. Arkkitehtiopiskelija on matkalla työhaastatteluun. Maan johto onkin nopeasti perustanut Addis Abeban ulkopuolelle laajoja teollisuusalueita, jossa jo ommellaan muun muassa H&M:n, Calvin Kleinin ja Levi´sin vaatteita kansainvälisille markkinoille. Naapuriliike myy pelkkiä ovenkahvoja. Huolena on, että etniset ryhmät eri puolilla maata nousevat toisiaan vastaan. ”Ei se ihme ole, että monet nuoret haaveilevat työstä Euroopassa tai Yhdysvalloissa”, Sabseba sanoo. YK-järjestöjen lukumäärässä Addiksen päihittää ainoastaan New York. Kiinalaisten rakentama uusi harmaa hallintokortteli muistuttaa ufoa ja moni vierailija kuvauttaa itsensä jäsenmaiden lippurivistön edessä. Tamrat Sabseba istahtaa kengänkiillottajan muovituolille. Mikäli vallanjako onnistuu rauhallisesti, Etiopian suotuisa kehitys voi entisestään lisätä tasapainoa koko Afrikan sarven alueelle. Kaupunkisuunnitteluun erikoistunut mies toivoo, ettei perinteistä aluetta uhrata peiliseinäisille kerrostaloille. Sen toivotaan vauhdittavan kaupankäyntiä Afrikan valtioiden välillä. Minimipalkkaa ei ole. Sabsebaa huolestuttaa vimmainen rakennusbuumi. Hallintokorttelin portilla tiukkailmeiset virkamiehet kopistelevat läpivalaisulaitteista ilmastoituihin neuvottelusaleihin. Katu on erikoistunut rakennusmateriaaleihin. Maan ompelijoiden palkka on kokomaailman matalin, pienimmillään 24 euroa kuussa. Näissä kaikissa toimistoissa jännitetään ja valmistaudutaan parhaillaan Etiopian vapaisiin vaaleihin. Sen tavoitteena on helpottaa kotoaan pakon edessä lähteneiden ja välivaiheiden leireihin jäArkkitehtuurin opiskelija Tamrat Sabseba toivoo löytävänsä hyväpalkkaisen työpaikan. sa edellinen yhtä järisyttävä käänne hyvään koettiin vuonna 1990 Etelä-Afrikassa, kun Nelson Mandela vapautui vankilasta ja apartheid päättyi. Afrikan unionin ansiosta Addis Abebassa on paljon suurlähetystöjä. ”Etiopian nuorisotyöttömyys tekee toiveeni vaikeaksi.” Maailman Kuvalehti 3/?2020 35. Naapuruston kivijalat ovat täynnä pieniä, vuosikausia palvelleita erikoiskauppoja. Jotkut Sabseban tutut ovat saaneet sieltä töitä. Afrikassa Addis Abeba tarkoittaa samaa kuin Bryssel eurooppalaisille: vallan keskusta. Tähän asti moni maa on löytänyt bisneskumppaninsa muualta. ”Meillä Addiksessa ei ole samanlaisia maamerkkejä kuin vaikkapa Eiffel Pariisissa, mutta meillä on Piassa.” Etiopiassa nuorisotyöttömyys on korkea, mutta sähkö on vesivoiman ansiosta hyvin edullista. Kansainvälinen yhteisö, mukanaan Suomi ja Euroopan Unioni, tukevat Etiopiaa vaalien järjestämisessä merkittävillä summilla. Addiksessa on 54 afrikkalaisvaltion yhdessä muodostaman Afikan unionin päämaja, jonka rooli on viime vuosina korostunut. Mutta nyt miehen on jatkettava, työhaastattelu arkkitehtitoimistossa odottaa. Hänen oma työpaikkansa on julkishallinnon järjestössä, jossa hän saa palkkaa noin 110 euroa kuussa. ”Laskemme etäisyydet ja matka-ajat aina Piassasta”, Sabseba sanoo. Ympärillä levittäytyy koristeellisista erkkereistä ja matalista pastellinsävyisistä puutaloista tunnettu Piassan kaupunginosa, kaupungin sydän. Eli samalla summalla, jolla Kiinassa palkkaa yhden työntekijän, Etiopiassa käsipareja saa ainakin kymmenen
Mutta tefiä ei nykyään saa viedä maasta käsittelemättömässä muodossa, ettei sen hinta ja saatavuus kotimaassa vaarannu. Haileselassie on Etiopiassa harvinaisuus, freelancer -valokuvaaja. Monet kahvintuottajamaat myyvät kaiken satonsa ulkomaille, mutta Etiopiassa kahvia juovat kaikki. ”Itse en ole ollut vankilassa, mutta monet tutut journalistit vangittiin. Lätty joustaa sormien välissä hiukan sienimäisesti. Tarjoilija kumoaa ison injeran päälle useita kastikkeita, joita kuuluu nauttia injeran palasella. Parhaillaan Etiopiassa eletään vuotta 2012, ja vuosi vaihtuu syyskuussa. Kun heiluriovista saapuu klubin perustaja Malaku Belay, Haile pomppaa halaamaan miestä. Maa on ainoa Afrikan maa, joka vältti siirtomaaksi joutumisen. Kun sen maksaa Tomoca-kahvilan baaritiskin myyjälle, hän ojentaa muovisen lätkän, jonka kanssa pitää siirtyä baristan luokse. Itseoppineen Haileselassien kuvia on ollut mukana World Press Photo -näyttelyssä ja hän on käynyt työmatkoilla Suomessakin. Kotioloissa pavut paahdetaan juuri ennen keittämistä hiilillä ja jauhetaan ennen pannuun laittoa. ”Tarjoamme heille uuden elämän. Näinhän kävi muun muassa kvinoalle Andeilla. Täällä Addis Abeban legendaarisessa kahvilassa Tomocassa kahvi valmistetaan italialaistyyppisesti paineella. Café machiato maksaa 16 birriä eli 45 eurosenttiä. Harvassa maassa kasvissyöjillä on näin helppoa. Valokuvaaja Maheder Haileselassie kiertelee Goethe Instituutin galleriasa. Haileselassieta työllistävät järjestöt sekä uutistoimistot, mutta hän raivaa aikaa myös oman taiteen tekemiseen. ”Kymmenessä vuodessa lakkautamme Etiopian pakolaisleirit ja kutsumme niiden asukkaat etiopialaisten joukkoon.” Kyse ei ole pienestä ryhmästä. Kellonajat alkavat meikäläisittäin aamukuudelta: etiopialaisten kello kolme on muun maailman kello yhdeksän. Etiopialaisilla on oma ajanlaskunsa, oma kellonsa ja omat amharan kielen kirjaimensa. Kahvinkasvatuksen alkupaikkana pidetään Kaffan provinssia Luoteis-Etiopiassa ja sieltä kahvia tulee Suomeenkin. Martha selittää, että on Belayn ansiota, että Addis Abeban keskustassa pääsee edelleen joka ilta seuraamaan Etiopian perinteistä akustista musiikkia ja tanssia. Olen helpottunut, ettei tarvitse enää pelätä vankilaan joutumista.” Tarjoilija tuo pöytään korillisen rusehtavia rullia. Harvassa maassa kasvissyöjillä on näin helppoa. Etiopiassa on kaksi miljoonaa maansisäistä pakolaista ja miljoona Sudanin, Somalian ja Eritrean kriisejä paennutta. mähtäneiden ihmisten elämää. Martha Haile tilaa oluen. Kahdesti viikossa tarjolla on vain kasvissoosia, ortodoksien paaston takia. Aaltopelleistä kokoon kasattu Fendika Azmari Bet on kuvataiteilijan lempikapakka. Kaiuttimista soi Addiksen oman jazz-tähden Mulatu Atstaken jazz. Annamme maata viljeltäväksi ja oikeuden työhön”, Nkweta-Salami sanoo. 36 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Barista vaihtaa muovilätkän tuoksuvaan kahvikupposeen. Hän johtaa YK:n pakolaistoiminnan UNCHR:n Addis Abeban toimistoa ja on paras henkilö esittelemään Etiopian ja YK:n yhteisen, laajaa huomiota keränneen toimintamallin. Nykyisen pääministerin myötä alkanut sananvapaus on keventänyt kuvajournalistin työtä. Sisäpihalla tynnyrissä roihuaa tuli. Siinä komeilee Etiopian varjelema kansallisvilja tef , jota maailman ruokahifistelijät himoitsevat raaka-aineen gluteenittomuuden ja rautapitoisuuden vuoksi. Kahvia juodaan tavallisesti kolme kupillista ja sen kanssa nautiskellaan popcornia. Etiopialaiset valmistavat tefistä hapattamalla taikinaa, josta he paistavat pannulla lettuja, injeraa . Kahvia siemaillessa tekee mieli nostaa hattua etiopialaisten ainutlaatuisuudelle. ”Kyseessä on maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen suunnitelma”, sanoo Clementine Nkweta-Salami
Nuorena Belay opetteli Etiopian kaikkien 80 heimon ja ryhmän tanssityylit. Valokuvaaja Meheder Haileselassie ei enää pelkää joutuvansa työnsä vuoksi vankilaan. Pääsymaksuja tässä klubissa ei tunneta. Kodittomat ja yritysjohtajat saavat istua vierekkäin. Entisestä kahvipapujen vientivarastosta on tullut keskiluokan suosima kahvila Galani Coffee. ”Ilman Belayn sinnikkyyttä nämä huterat seinät olisi jo lanattu matalaksi ja tilalle olisi rakennettu yksi uusi betoninen toimitalo tai kerrostalo.” Pitkään suljettuna pysyneen talouden takia Addis Abebassa on edelleen varsin vähän kansainvälisiä ketjuja ja yhdysvaltalaisia virtauksia. Pian bändi aloittaa. Kuvataiteilija Martha Haile (vas.) ja Abine Tsegaye tulivat tanssimaan joukkorahoituksella pelastettuun Fendikaklubiin. Siinä on yhtymäkohtia myös break-tanssiin ja poppingiin.Martha Haile tilaa pöytään pullean hunajaviinipullon. ”Silloin tanssitaan!” Jutun toimittaja ja valokuvaaja osallistuivat ulkoministeriön Kehitysakatemiaan ja vierailivat Etiopiassa viime vuonna. Miehen tarina innoittaa, sillä hän vietti lapsuutensa kodittomana katulapsena. Hän kutsui maaseudun esiintyviä taiteilijoita Addikseen ja kokosi omat esiintymistyhmänsä. Maailman Kuvalehti 3/?2020 37. Kulttuuriväki rakastaa Fendika-klubia ja sen isäntä Belay on Addis Abebassa julkkis. Viime vuosina mies on kiertänyt ryhmineen kansainvälisiä lavoja ja saanut useita kulttuuripalkintoja. Lähes jokaisella keikalla Melaku esittää eskistaa , Etiopian perinteistä hartiatanssia
Helpotusta kriisiin ovat tuoneet maahan perustetut lähes kaksisataa pakolaisten terveyskeskusta, joihin on koulutettu syyrialaisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Turkin terveydenhoitojärjestelmä on ollut kovilla Syyrian pakolaisten myötä jo yhdeksän vuotta. Teksti: Nina Jaatinen Kuvat: Vanessa Riki Hoito kiven alla KUVAREPORTAASI
Syyrialaisen miehen jalka vammautui kemiallisten aseiden iskussa. Jalka leikattiin useampaan otteeseen sekä Syyriassa että Turkissa, mutta tästä huolimatta se jouduttiin amputoimaan.
Kun hoitokapasiteetti ei riitä, esimerkiksi julkiseen sairaalaan pääsy saattaa riippua henkilökunnan joustamisesta ja hyvästä tahdosta. Mies kävelee kävelykeppien varassa. Nuorin lapsista on vasta puolitoistakuukautinen. Moni Turkissa asuva pakolainen taistelee toimeentulonsa kanssa. Kilisin asukasmäärä kaksinkertaistui ja sen vedenkulutus kolminkertaistui viidessä vuodessa. Kaikki näyttää siistiltä ja organisoidulta. Vuoden 2018 lopulla Kilisissä asui 131 000 syyrialaista ja 130 000 paikallista. Asuintilaa lämmittää seinän vieressä oleva kamiina. Kaupunkien ilmansaasteita ovat nostattaneet myös pakolaisten myötä lisääntyneet, monesti vanhahkot autot ja niiden pakokaasut. Monet joutuvat jakamaan asunnon useamman perheen kesken. Perheen ”keittiö” on rakennettu levyistä, muovikoreista, kaasuhellasta ja jääkaapista. Pakolaisten pääsyä terveydenja sairaudenhoitoon hankaloittavat myös kieliongelmat, kulttuurierot, tulkkien puute ja pakolaisten tietämättömyys maan terveydenhoitojärjestelmästä. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että syyrialaiset lääkärit hoitavat laittomasti syyrialaisia. Siinä on poltettu roskia ja pahvia. Perhe on kotoisin Alepposta, josta he pakenivat seitsemän vuotta sitten. He elävät jo nyt lainarahalla. Perheen pikkupoika poltti myös kätensä kaminan kylkeen. Hän on entinen Syyrian vapaan armeijan sotilas. Jos vessan joutuu jakamaan monen kanssa tai sitä ei ole, tai puhdasta vettä ei ole saatavilla, se on uhka hygieniatasolle ja terveydelle. Jalka on leikattu useaan kertaan Syyriassa ja Turkissa. Virallisen määritelmän mukaan hän on ”väliaikaisen suojelun alaisuudessa oleva”. Näillä alueilla terveydenhoitokapasiteetti on venynyt äärimmilleen pakolaisten terveydenja sairaanhoitotarpeiden alla. K ilisin pakolaisperheen luona istuu myös naapurin mies. Astun kaksikerroksisen, keskeneräisen rakennuksen alakertaan, joka muistuttaa varastotilaa. Naapurin mies on rekisteröitynyt Syyrian pakolainen. K ävelen suoria, valkoisten konttien reunustamia käytäviä pitkin. Nämä kaksi tekijää ovat altistaneet yhä useammat keuhkosairauksille. Perheellä ei ole varaa ostaa sen enempää astmalääkkeitä kuin hiiliäkään. Tämä status tarjoaa kuitenkin ilmaisen koulutuksen, pääsyn työmarkkinoille, ilmaisen terveydenhuollon ja lääkkeet. K un Syyrian sota vuonna 2011 eskaloitui, arviolta 3,6 miljoonaa syyrialaista pakeni sen naapurimaahan Turkkiin. Nyt he asuvat Turkin Kilisissä, aivan Syyrian rajalla. O n kylmä, onhan jo marraskuu. Nyt perheellä on uusi asunto, jossa on sähkölämmitys. Työssäkäyvä isä saa palkkaa 1000 Turkin liiraa (TL), eli noin 130 euroa kuukaudessa, mutta rahaa kuluu kaksi kertaa enemmän. He saavat hoitaa kuitenkin ainoastaan syyrialaisia potilaita. Hänen jalkansa vammautui Homsiin kohdistuneessa kemiallisten aseiden iskussa. Seinät ovat kalseaa, harmaata betonia. Toiset asuvat keskeneräisissä rakennuksissa, kaupoissa, autotalleissa, kellareissa tai itse kyhätyissä suojissa. Ilmassa leijuu hengitystä salpaava katku. Gaziantepin reunamilla asuva, viisihenkinen AbdAlslamin perhe sai keuhko-oireita kivihiilikaminan savuista. Lattiaa päällystävät keraamiset laatat. Kilisiin paennut syyrialaisperhe asuu liiketilaksi tarkoitetussa, kesken jääneessä rakennuksessa. Sen jälkeen he voivat työskennellä noin 185:ssä pakolaisten terveyskeskuksessa, jotka perustettiin vuoden 2017 jälkeen. Arviolta noin puolet Turkin syyrialaisista asuu maan kaakkoisosassa, sekä maan pääkaupungissa, Istanbulissa. Tämän avulla helpotetaan yleistä hoitohenkilöstöpulaa ja vältytään kielija kulttuuriero-ongelmilta. Joidenkin arvioiden mukaan Turkissa on lisäksi noin 60 000 rekisteröimätöntä Syyrian pakolaista. Saan tietää, että perheen isä on sairastunut astmaan. Heillä on virallisesti oikeus ainoastaan ensiapuja kriisihoitoon sekä sotavammojen hoitoon. 40 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Monet lääkärit työskentelevät jo nyt äärirajoilla ja sairaaloille ei pääosin makseta ylimääräisestä työstä. Vaikka rekisteröityneillä syyrialaisilla on oikeus kaiken kattavaan terveydenhoitoon, sinne pääsy ei aina ole ongelmatonta. Ratkaisuksi Turkkiin on perustettu seitsemän WHO:n tukemaa keskusta, joissa syyrialaiset sairaanhoitajat ja lääkärit pätevöitetään työharjoittelussa Turkin terveydenhoitojärjestelmään. Kaikilla pakolaisilla ei ole varaa kivihiileen, saati sähkölämmitykseen. Alun perin kaupaksi tarkoitetussa tilassa asuu viiden hengen perhe: isä, äiti ja kolme pientä lasta. Niinpä he polttavat sekalaista jätettä, roskaa ja jopa muovia. Maassa asui jo entuudestaan 400 000 muiden maiden pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Ainoa vesipiste on vessassa. Asuntoja ei riitä kaikille, tai siihen ei ole varaa. Vastapestyä pyykkiä roikkuu Pakolaisten pääsyä terveydenhoitoon hankaloittaa myös kieliongelma. Niin ikään jätteiden määrä moninkertaistui. Tästä huolimatta se jouduttiin lopulta amputoimaan polvesta alaspäin
Maailman Kuvalehti 3/?2020 41
Turkin viranomaiset ovat reagoineet koronaan suhteellisen tiukin toimin. Pakolaiset saavat myös ilmaisen terveydenhoidon ja lääkkeet. Koulun pihalla leikkii ilosta kiljuvia lapsia. Polkupyöriä. Naiset ja lapset kokevat sodan ja sen seuraukset psyykessään yleensä ankarimmin. Lastenrattaita. Turkin ja Syyrian välinen raja on Mielen sairaudet ovat stigma syyrialaisessa kulttuurissa. Niinpä Nizipin leirillä oli vuoden 2018 lopulla sairaala, yhdeksän lääkäriä, yhdeksän sairaanhoitajaa, lastenlääkäri ja gynekologi. ”Meillä on päivittäin potilaita, jotka kärsivät ripulista. Se johtuu huonosta hygieniasta.” Syyriassa puhkesi myös tuberkuloosi uudestaan viidentoista tuberkuloosittoman vuoden jälkeen. Lisäksi ripuli on yleistä. 42 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Turkin jäljellä olevat leirit ovat konttileirejä, pakolaiset saavat kuukausittaisen tuen valtiolta, konteissa on omat suihkut ja vessat ja juotavana on puhdasta vettä. Ismailin mukaan lääkkeitä mielen ongelmiin ei kuitenkaan juuri syödä, koska mielen sairaudet ovat stigma syyrialaisessa kulttuurissa. Sitä on aikoinaan esitelty jopa Angela Merkelille ja monelle muulle tärkeälle vieraalle. U usin uhka pakolaisille on covid19. Leireillä on lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Nizip 2:n sairaanhoitaja, syyrialainen Abdalziz Ismail, kertoo, että yleisimpiä ongelmia leireillä on verenpaine, diabetes ja iho-ongelmat, joita aiheuttavat muun muassa luteet. siellä täällä. Sota toi tullessaan myös psyykkiset ongelmat. Hänen mukaansa se on keskimääräistä yleisempää naisilla. Tämän vuoksi Turkissa käynnistettiin laaja rokotekampanja taudin tukahduttamiseksi. Tätä kautta naisille voi avautua myös ovi työelämään. Turkissa oli toukokuun alussa 126 045 tartuntaa. Leirillä käy kerran kuussa psykoterapeutteja. Jonkun kontin ulkopuolella kasvaa viiniköynnöksiä. Turkkilaiset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt järjestävät syyrialaisille naisille leirien ulkopuolella toimintaa, joka tukee mielenterveyttä ja assimiloitumista yhteiskuntaan: turkin kielen opetusta, uusien taitojen ja ammatin opiskelua. Gaziantepin Nizip 2:n pakolaisleiri on ollut Turkin mallileiri monessa suhteessa. Turkkilaisten pakolaisleirien olosuhteet ovat kuin toisesta maailmasta Kreikan pakolaisleireihin verrattuna. Ismail sanoo, että monilla leirin asukkaista on PTSD, eli posttraumaattinen stressioireyhtymä
Viralliset pakolaisluvut (maan mukaan): 3 651 635 (Syyria), 172 000 (Afganistan), 142 000 (Irak), 39 000 (Iran), 5 700 (Somalia). Lähde: UNHCR (2019) Kilisin Öncüpinarin pakolaisleirin konteissa asuu keskimäärin neljä henkeä. Syyrialainen sairaanhoitaja Abdalziz Ismail kertoo, että yleisimpiä terveysongelmia Nizip 2:n leirillä ovat verenpaine, diabetes, iho-ongelmat ja ripuli. Syyrian pakolaisilla ei ole virallista pakolaisstatusta, vaan he ovat ”Syrian under temporary protection”. Konteissa on olohuone, keittiö, suihku ja vessa ja niihin tulee juokseva vesi ja sähköt. Maailman Kuvalehti 3/?2020 43. Lisäksi maassa asuu 330 000 muun maan rekisteröityä pakolaista ja turvapaikan hakijaa. asukasta) asuu eniten maailmassa pakolaisia vuodesta 2014 alkaen. Epävirallisen arvion mukaan Turkissa asuu lisäksi 60 000 rekisteröimätöntä Syyrian pakolaista ja mm. Turkin pakolaistilanne Maassa (80 milj. 170 000 rekisteröimätöntä afganistanilaista pakolaista. Syyrian pakolaisia on 3,6 miljoonaa, joista leireillä asuu tällä hetkellä enää noin 63 000. Pakolaisia yhteensä yli neljä miljoonaa, noin 5 prosenttia väestöstä. Gaziantepissa jätteen vuosittainen määrä on jopa kolminkertaistunut. Kasvanut pakolaismäärä näkyy jäteveden, yhdyskuntaja sairaalajätteen lisääntymisenä
”Valtio on luvannut haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille sekä turkkilaisille 1000 TL kuukaudessa maaliskuusta lähtien tietyin ehdoin”, sanoo kansainvälisessä kansalaisjärjestössä työskentelevä Nedal. Koronatietoa ja valistusta tulee arabiaksi television, nettisivujen ja sosiaalisen median välityksellä. Turkin terveysministeri kertoo päivittäiset koronalukemat Twitterin kautta. Korona muutti ajattelutavan ja yleisen ilmapiirin.” 44 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Mutta kaikkien pakolaisten saavuttaminen on silti vaikeaa. ”Nyt täällä tunnetaan enemmän empatiaa pakolaisia kohtaan, koska nyt me olemme kaikki samassa veneessä. Tämä ei estä kuitenkaan laitonta rajanylitystä, jolloin korona voi levitä pakolaisten tiheästi asuttamille alueille. ”Kirjoitetaan, että Iranin raja vuotaa ja sieltä tulee pakistanilaisia, joilla on mutatoitunut korona. Turkin AFAD:in johtaja Mehmet Gulluoglu kertoi vast’ikään telekonferenssissa, että kaikilla koronaan sairastuneilla pakolaisilla, myös rekisteröimättömillä, on nyt oikeus sairaanhoitoon.Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen konsulttina työskentelevä Ahmed Alkhalil toteaa kuitenkin, että rekisteröimättömät, sairastuneet pakolaiset saattavat välttää sairaalaan menoa maastakarkoituksen pelossa. Pakolaisille tarjotaan nyt myös ylimääräistä taloudellista tukea. Suomen Lähiidän instituutin tutkija Anu Leinonen sanoo, että Turkin somessa leviää pakolaisia leimaavia huhuja. Pakolaisille perustettiin myös oma arabiankielinen suoralinja, jonne tulee ilmoittaa oireista. K orona toimii Turkissa myös yhteiskunnan asenteiden kuumemittarina. Ja että pakolaiset sairastuttavat meidät.” Nedal kokee kuitenkin, että tilanne on päinvastainen. suljettu ja sen vartiointia tiukennettu
Lapsille opetetaan kouluissa varsinaisten aineiden ohella muun muassa terveysja hygieniatietoutta ja käsienpesun tärkeyttä. Siellä opetetaan muun muassa lukemista, kirjoittamista, laulua ja kuvaamataitoa. Yleisimmät tarttuvat taudit: Polio, tuberkuloosi, iholeishmanioosi, tuhkarokko 54 prosenttia kärsii vakavasta tunnehäiriöstä 44 prosenttia lapsista kärsi depressiosta, ja 45 prosenttia heistä PTSD:stä, joka on kymmenen kertaa enemmän, kun lapsilla maailmanlaajuisesti Noin puolella leirien ulkopuolella asuvalla on krooninen sairaus Lähde: A comparative study of Syrian Refugees in Turkey, Lebanon and Jordan – Healthcare Access and delivery (2018) Noin 6 prosentilla oli ruumiinvamma, joista 58 prosenttia liittyi pommituksiin tai ampuma-ase haavoihin Psyykkiset sairaudet: PTSD (post traumaattinen stressioirehäiriö), mielialahäiriöt ja pelkotilat Runsaasti itsemurha-ajatuksia, joista vaietaan kulttuurisen ja uskonnollisen stigman vuoksi Maailman Kuvalehti 3/?2020 45. Kilisin Öncüpinarin leirillä on oma keskus vammaisille ja autistisille lapsille. Yleisimmät ei-tarttuvat taudit: Anemia, syöpä, verenpainetauti, diabetes, aliravitsemus, munuaissairaudet Mitä syyrialaiset pakolaiset sairastavat. Turkin Punaisen puolikuun Bagcilarin yhteisökeskus Istanbulissa tarjoaa pakolaisille muun muassa kielija ammatillisia kursseja sekä yksilöettä ryhmäterapiaa. Kuvassa ohjelmajohtaja Eda kampaajakoulutushuoneessa. Kilisin Öncüpinarin leirillä on esikoulu, peruskoulu sekä lukio
O n tietysti totta, ettei terveys jakaudu maailmankartalla tasaisesti ja lääketeollisuus on surullisenkuuluisa paljastuneista väärinkäytöksistään. Täyttä myrkkyä – luonnollisesti! Salaliittoteoriat luonnonlääkinnän hyötyjä peittelevästä ilkeästä lääketeollisuudesta elävät sitkeästi. Kun vieläpä maaliskuussa kävi ilmi, että Donald Trump yritti ostaa koronavirusrokotteen yksinoikeudella Yhdysvaltoihin, kenestä tahansa saattaa alkaa tuntua siltä, että lääkkeiden ympärillä pyörii hähmäinen ja julma bisnes. Oikeasti lääketiedettä ei ohjaile mikään mystinen ”iso käsi”, vaan tieteen kansainväliset periaatteet, Karoliina Knuuti kirjoittaa. ”Ilman kemikaaleja ja vain luonnon omia raaka-aineita!”, luvataan pakkauksen kyljessä. Toisen on valmistanut suuri ja tunnettu lääketehdas. Olen esimerkiksi omassa lähipiirissäni törmännyt käsityksiin alkuperäiskansojen lääkintätietouden saloista, jotka ovat vieraita tai jopa salattuja ”länsimaiselle lääketieteelle”. Vaikkapa tutkitusti terveellisen kasvispainotteisen ruokavalion rinnalla on jopa loogista ajatella, että myös sairauksia olisi parasta hoitaa kasveilla, luonnollisesti, ilman keinotekoisia ”kemikaaleja”. Historia tuntee hyvin myös tupakkateollisuuden ”terveystutkimukset”. Aihe liittyy nähdäkseni myös identiteettiin: luonnonvalmisteiden kuluttaminen nähdään tiedostavana, maailmankansalaisen valintana. Luonnollisuus on valtava myyntivaltti elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Kumman ostat. Ikään kuin lääketiede olisi jokin kolonialistinen projekti, joka pyrkii dumppaamaan perimätiedon mahdollisuudet lääkinnässä vain siksi, että ainesosat sattuvat kasvamaan köyhien takapihoilla. T ehdään aluksi ajatuskoe. Toinen on kasvirohdos pieneltä valmistajalta. Hyvinvointimessuilla hyllyllä on vieri vieressä kaksi lääkepakkausta. Molempien väitetään auttavan unettomuuteen. Näitä rohtoja tai hoitomuotoja sitten alkuperäiskansojen oikeuksista muuten kiinnostuneen länkkärin olisi suotavaa tukea tai puolustaa. Sellaisia, joita voittoja tavoitteleva lääketeollisuus meille tyrkyttää. Kuulostaa mahtavilta aineksilta uudelle karanteeniajan Netflix -sarjalle, mutta nyt on tuotettava pettymys. Viehätys käy järkeen myös muuten. Luonnontuotteisiin liittyy mielikuvia eettisyydestä ja turvallisuudesta. Kaikesta tästä huolimatta maailman mittakaavassa on täysi myytti, että lääketiede tieteenalana vastustaisi joitakin hoitoja esiKuvitus: Outi Kainiemi 46 3/?2020 Maailman Kuvalehti ESSEE. Hinta on sama
Jos haluamme myydä jonkin alkuperäiskansan käyttämää kasvia lääkkeenä, kasvista pitää ensin eristää tutkittavaksi sen vaikuttava aine ja selvittää, kuinka se käyttäytyy elimistössä ja onko sillä tai sen jollain annostuksella haittavaikutuksia ihmiselle itselleen tai vaikkapa odottavan äidin sikiölle. Tieteellinen lääkekehitys sen sijaan on pitkä prosessi. T ästä päästään toiseen myyttiin: siihen, että suoraan luonnosta löytyvät asiat olisivat meille jotenkin terveellisempiä kuin niistä jalostetut lääkkeet, mutta jostain syystä lääketieteilijät eivät tätä haluaisi kertoa. Suuri osa lääkeaineista karsiutuu tieteen keinoin hoitovalikoimasta yksinkertaisesti siksi, ettei niistä löydy tehoa tai niistä havaitaan liikaa haittoja. Emme usko holokaustinkieltäjien versiota toisesta maailmansodasta tai etsi ilmastoa koskevaa faktatietoa Trumpin Twitter-tililtä. Oikeasti muualla kuin mainosjulisteissa luonnollisuus itsessään ei ole terveellisyyden tai turvallisuuden tae. Tämä kuvitteellinen ”länsimainen lääketiedebisnes” sitten vertautuu epäedullisesti luonnontai perinnelääketieteeseen, joka taas on helppo nähdä puhtoisena Davidina korruptoituneiden terveys-Goljatien keskellä. Jos vielä kaivataan lisää aineksia siihen Netflix -sarjaan, niin ehdotan juoneen seuraavaa käännettä: myös luonnontuotteet ovat miljardiluokan bisnes. Kaikissa tieteenaloissa toimii epärehellisiä yksilöitä ja tehdään aika-ajoin näyttäviä munauksia, mutta silti luotamme tieteen kykyyn tuottaa faktatietoa maailmastamme. Ehkä kukaan ei ole vielä kiinnostunut asiasta, tai ehkä kiinnostunut tutkija ei ole vielä onnistunut vakuuttamaan rahoittajia. Muilta kuin tieteentekijöiltä tämä tuntuu liian usein unohtuvan. Samaa emme voi sanoa kaikista luonnontuotteista. Näin käy valitettavan usein myös sellaisille hienoilta kuulostaville rohdoille, joiden alkuperä on luonnonlääkinnässä. Siksi suurin ero luonnosta kerätyn kasvirohdoksen ja lääkkeen välillä ei ole se, että toinen on turvallinen luonnontuote ja toinen epäluonnollinen kemikaali, vaan se, että lääkkeen teho ja turvallisuus on varmistettu tutkimuksissa. P alataan siksi vielä alun ajatuskokeeseen. On olemassa jopa kokonainen monitieteellinen tieteenala, etnofarmakologia, jonka tehtävä on dokumentoida ja tutkia uusia hoitoja luonnonlääketieteistä. Siinä järjestetään perustutkintoja jatkokoulutusta, perustetaan työryhmiä ja tavataan tutkijakollegoita kansainvälisissä konferensseissa. Siksi on kummallista, jos olemme valmiita turvautumaan muihin kuin tieteellisiin lähteisiin, kun kyseessä on terveytemme. Sivusto palkittiin vuoden 2019 journalistisena tekona. Valitettavasti tietenkään monia perinnetietoon lukeutuvia hoitomuotoja ei ole vielä tutkittu. Ei kukaan ole vielä tutkinut taloyhtiöni historiaakaan, enkä silti epäile salaliittoa. Valtaosa luonnosta löytyvistä asioista on ihmisille syömäkelvottomia tai jopa myrkyllisiä. Maailman Kuvalehti 3/?2020 47. Tämäkään ei johdu mistään jättimäisestä peittelyoperaatiosta, vaan tieteen luonteesta. Ja näihin konferensseihin osallistuvat myös vaikkapa kiinalaiset, intialaiset ja perulaiset lääketutkijat. Vaadimme kotimaassa faktoja tiskiin jopa ministerien tekstiviestikohuissa. Vaikka jostakin rohdoksesta olisi kuinka perimätietoa tai se kasvaisi luomuna takapihalla, ennen kuin sen hoitotehoa on tutkittu, on epärehellistä huudella sen parantavan tauteja – tai kaupata sitä messuilla. Virhepäätelmä itää nähdäkseni siitä, että lääkebisnes sotketaan keskustelussa toisinaan lääketieteeseen. Myytti on helppo todistaa perättömäksi luettelemalla laajassa käytössä olevia lääkkeitä: penisilliini on peräisin homesienestä ja morfiini oopiumunikosta. Ja siinä bisneksessä voittojen käärimistä eivät aina edes hidasta lakisääteiset velvoitteet todistaa myyntipuheet paikkansapitäviksi. Ennen kuin lukitset vastauksesi, mieti vielä tätä: ostaisitko ikinä lääkettä, jota ei ole tutkittu, jos sen olisi valmistanut suuri lääkefirma. Malarialääke, kasvista saatava artemisiini, perustuu kiinalaiseen lääkintään. merkiksi siksi, että ne ovat peräisin luonnosta. Itse asiassa Fimean mukaan noin 40 prosenttia kaikista lääkkeistä on peräisin luonnosta. Ja se on kansainvälinen tieteenala, kuten vaikkapa fysiikka tai historiatiedekin. ”Ostaisitko ikinä lääkettä, jota ei ole tutkittu, jos sen olisi valmistanut suuri lääkefirma?” O ikeasti on olemassa vain yksi lääketiede. Oli syy mikä tahansa, tieteellisen maailmankuvan lähtökohta on se, että jos asiaa ei ole tutkittu, siitä on pöhköä laukoa itsevarmoja totuuksia. Ei kukaan muukaan, ja siksi niin etovalta kuin lääkefirman logo purkin kyljessä tuntuukin, se itse asiassa takaa sen, että tuote on osoitettu toimivaksi ja turvalliseksi. Kirjoittaja oli mukana tekemässä Vastalääke.fi-sivustoa, jolla julkaistaan tutkimuksiin perustuvia helppotajuisia artikkeleita terveydestä
isonumero.fi Tilaa lehti täältä: holvi.com/shop/isonumero Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdotonta saada sitä muualta. Me uskomme, että hyvissä kaupungeissa autetaan kaveri kadulta jaloilleen. Tilaamalla lehden: • saat laadukkaan luku paketin postitettuna suoraan kotiisi tai työpaikalle • tuet myyjiämme, jotka saavat puolet lehden hinnasta Tilaa katulehti kotiin!. Tilaa 1, 3 tai 10 seuraavaa lehteä 10 €/numero
Nur Mohamud Ammatti: African Care ry:n kehitysyhteistyön hankekoordinaattori. Paljon puhutaan kätilöiden arvostuksesta, mutta se ei valitettavasti näy työllistymisessä tai palkkauksessa. Maahanmuuttajien on vaikeampi saavuttaa hyvinvointija terveyspalveluita. Myös ammattitaitoisista kätilöistä on pulaa. Jälleenrakennukseen tarvitaan naisia. Köyhistä oloista tulevilla ei välttämättä ole varaa esimerkiksi hygieniatarvikkeisiin. Maksulliset klinikat tai synnytyssairaalat eivät ole vaihtoehto ihmisille, jotka joutuvat elämään vain muutamalla eurolla päivässä. Kätilöiden työtä ei arvosteta tarpeeksi. Tausta: Työskennellyt pitkään Suomen Punaisella Ristillä, tehnyt työtä etenkin sosiaalisten yritysten vahvistamisen parissa. Ehdottomasti! Olemme kiitollisia, että suomalaiset lahjoittajat näkevät tärkeäksi, että köyhissäkin oloissa elävät naiset saavat synnyttää turvallisesti. Äitiyspakkaus kuuluu kaikille maailman naisille. Naisvaltaisella alalla naisjohtaja ehkä ymmärtää työntekijöitään paremmin. Harrastukset: Lukeminen, kävely ja pyöräily. Suurella osalla maahanmuuttajista etenkin kielimuuri tulee vastaan. Korona-pandemian aikana tämä on tullut selvästi esille. Tomi Kristeri Maailman Kuvalehti 3/?2020 49 Ihmiset & ilmiöt. Syynä tähän on etenkin synnytyspaikkojen vähyys ja heikko saavutettavuus. RUOHONJUURELLA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Osaavat ja koulutetut naiset ovat Somalian tulevaisuus. Tärkeän tiedon saavuttaminen voi olla hankalaa, jos ei pysty seuraamaan viranomaisten tiedotteita. Somalia on vaarallinen maa synnyttää. H EL EN A H EI SK A N EN Kuka. Kokoamme somalialaisella klinikalla synnyttäville äideille paikallisista tarvikkeista valmistetun äitiyspakkauksen. On parasta, että terveysklinikkaa johtaa nainen. Johtajuustaito on kuitenkin ensisijaista. Kyllä, tilastojen mukaan se on yksi vaarallisimmista. On tärkeää, että turvallinen synnyttäminen on maksutonta. ”Somalia tarvitsee naisia” African Care ry:n Nur Mohamud työskentelee sen eteen, että mahdollisimman monen somalialaisen naisen synnytys olisi turvallinen. On tärkeää, että suomalaiset tukevat tällaisia hankkeita Somalaissa. Somaliassa on paljon koulutettuja naisia, joille on annettava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Kyllä
Piha on iso ja sinne saamme pienet lapset leikkimään. He myös uskovat, että korona muuttaa asioiden tärkeysjärjestystä. Hyvä luontosuhde maadoittaa. Paluu luontoon on yksi sellainen. Luonnossa biorytmi ja tempo ovat erilaiset. Taiteilijapariskunta Manuela Bosco, 37, ja Tuure Kilpeläinen, 49, nauttivat ajastaan ”ihan landella”. Niinpä Kilpeläinen tässä nappaakin selfien Inkeroisissa. Voi sanoa, että olemme ihan landella, mutta silti tarpeeksi lähellä Helsinkiä. Täällä on elänyt taiteilijoita monessa polvessa. Siksi tämä huvila on unelmien täyttymys. Teksti: Juha Riihimäki Kuvat: Tuure Kilpeläinen ja Manuela Bosco Luonnon Luonnon lapset lapset M anuela: Hankimme viime syksynä Terijoen huvilan Inkeroisista Anjalankoskelta, Kymijoen varrelta. Vietin lapsuudessa paljon aikaa luonnossa. Manuela: Minä taas olen kotoisin metsästä, Mikkelistä. 50 3/?2020 Maailman Kuvalehti SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. Se lienee iän tuoma juttu. Helsinki oli pikkupojan New York, halusin adaptoitua cityyn ja vuolla kultaa. Olen kotoisin Kouvolasta ja asunut lähiöissä, viimeisenä pahamaineisessa Lehtomäessä. Vaikka olen asunut myös isoissa kaupungeissa, kaipuu luontoon on aina ollut kova, erityisesti viime vuosina. Tuure: Nuorena minulla oli rokkipojan kaipuu Helsinkiin, ja otin meiningistä kaiken irti: klubeista, soittamisesta ja urbaanista sykkeestä. Ruumiillinen työ ja maanläheisyys edesauttavat luovuutta. Viehätys alkoi hiipua jo kauan ennen tätä koronahässäkkää. Tuure: Minusta löytyvät molemmat puolet, sekä kaupunkilainen että maalaispoika. Ihmismuurahainen rakentaa itselleen kivoja paikkoja, mutta jos Triplan kauppakeskus on parasta mihin pystymme, niin on se aika dystooppinen kehityssuunta. Korona-ajan kuvaukset järjestettiin siten, että pariskunta lupasi itse hoitaa asian. Manuela: Meillä molemmilla on aika herkkä hermosto, joten tempo nousee helposti korkealle kaupungissa. Minulla on täällä ateljee, ja Tuurella studio. Mietin, mihin olemme menossa. Tuure: Mieleeni nousee yhä enemmän asioita, jotka ovat aidosti merkittäviä. Luonnon merkitys on nyt korostunut. Tämä on ihastuttava maaseutupaikka noin 2000 asukkaan kylässä. Suomessa kuitenkin lähiöidenkin lähellä on aina jotain pöpelikköä
Esikoisen syntymän aikaan tuli tunne, että minun pitäisi maalata ihan tosissaan. Tuure: Nuorena on kuolematon ja kaikki ovet ovat auki. Kadehdin myös Tuuren poikamaista uteliaisuutta ja anarkistisuutta. Oli paljon asiakkaita, palavereita ja liksaa. En ollut koskaan ajatellut sitä ammattina, johon voisi panna kaiken energian. Manuela: Edessämme on voimakas peili ja näemme asioita, joita emme muuten näkisi. Levottomuus alkoi vähentyä, ja nyt seitsemän vuotta myöhemmin juuret ovat kasvaneet syvemmälle. Se oli suuri pamaus ja valaistumisen hetki. Hyvinvointi identifioitui urheilijaminään, enkä oikein nähnyt sen ulkopuolelle – ammatti määritteli kaiken. Ehkä se oli nuorelle ihmiselle tyypillinen kapea tapa katsoa asioita. Tuure: Tietysti osallistumalla tähän länsimaiseen meininkiin on itsekin osallisena maailman tuhoamiseen. Kadehdin, että Tuure osaa aina olla niin hienotunteinen sosiaalisissa tilanteissa, jopa anoppinsa kanssa. Jos menee vastoin omaa johtotähteä, kulkee vinossa. Olin ahdistunut ja epävarma, mutta asiat loksahtivat myöhemmin paikoilleen. Ihmisten tietoisuus kasvaa ja koronan kaltaiset kriisit lisäävät sitä. Opiskelin kuvataideopettajaksi ja etsin kauan omaa polkua ja hyvinvointia. Vasta silloin ihminen alkaa havainnoida, mitä maailmassa ja omassa elämässä tapahtuu: onko tämä se suunta, mihin haluan mennä. T uure: Alle nelikymppisenä tuli spirituaalinen vaihe ja isot henkiset kysymykset nousivat pintaan. Oman ilmaisukanavan löytämisen kautta olen voinut kehittyä kokonaisemmaksi. Se kuuluu nuoruuteen. Syvempi ja kokonaisvaltaisempi hyvinvoinnin ulottuvuus löytyi myöhemmin. Suomessa kirjoitin, näyttelin ja tein puhekeikkoja. Luonto yrittää kertoa meille, että jokin on pahasti vinksallaan. Nyt kaikki tekemäni on johdattanut tähän. Aiemmin olin jakautunut niin moneen suuntaan. Nyt tuntuu, ettei se ole enää mahdollista. Silloin sitä ei kyseenalaistettu. Silloin tuli internet, ja mekin perustimme nettifirman, joka teki grafiikkaa. Muut eivät tiedä, että Tuure jaksaa leikkiä lasten kanssa jäähippaa jopa kolme tuntia putkeen. Mutta katsotaan. Elämme mielenkiintoista sisäänpäin katsomisen aikaa. Tuuren ärsyttävin piirre: Hän jättää kahvikuppeja kaikkialle seinustoille. Nyt voimakas tunne on vähän tasaantunut ja joku balanssi löytymässä. Manuela: Ennen oma olo korreloi urheilun tulosten kanssa, se oli pakattu menestyksen muotoon. Välillä hän on todella temperamenttinen ja tulistuu nopeasti, mutta se taitaa ärsyttää siksi, että näen siinä itseäni. Laaja kuva ei kiinnosta, vaan ainoastaan se, millaisen jäljen jättää. Koen, että tämä on positiivinen kriisi, johon voi olla kätkettynä suuri siunaus, jos vain emme jää kiinni syyttelyyn. Valveutunut mieli haluaa tehdä eri asioita kuin ennen, ja ehkä nyt ymmärrämme rauhallisen tekemisen ja olemisen tärkeyden. Tuure: Tähän kuuluu pysähdys. Manuela: 15 vuotta sitten arkeeni kuului tosi paljon asioita, joita en nyt tekisi. Urheiluaikana elin fyysisemmässä, materialistisemmassa todellisuudessa. Fokuksen ja energian paneminen yhteen asiaan toi rauhan. En olisi voinut tehdä tätä aikaisemmin, olin liian levoton. Ymmärsin, että ihmiskunta ja luonto ovat kollektiivi, ei ole minää: jos johonkin sattuu, se sattuu jokaiseen. On aika hedonistista ajatella, että Italiassa on hyvää pastaa, joten lähdetäänpä sinne kahdeksi päiväksi. Lähdin Roomaan teatterikorkeakouluun neljäksi vuodeksi, valmistuin ja asuin vuoden Englannissa. Olin silloin 21-vuotias ja urani loppusuoralla. Manuela: Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että huonosti toimivat rakenteet katoavat. Se oli elämäni taitekohta, jolloin tarkastelu suuntautui sisäänpäin. Sitä keskittyy omaan tekemiseen ja porhaltaa menemään. On asioita, joita en nyt tekisi, ja maksoin niistä oppirahat. Taideteollisessa korkeakoulussa suuntauduin ympäristötaiteeseen ja aloin miettiä, miksi jokainen tuottaa uutta materiaalia maailmaan. Manuela: Kun kuuntelee sisäistä ääntään, kaikki sälä jää pois. Piti vain saada itsensä näkyviin ja ego esiin luonnosta piittaamatta. Pitää löytää uusia tapoja toimia. Manuela: Henkisen sisäänpäin kääntymisen hetki ja herätys tuli vuonna 2003, kun isäni kuoli. Parasta Tuuressa: Tuuren positiivinen energia saa kaikki lähellä olevat tuntemaan olonsa hyväksi. Omaa kehitystä ei voi kiirehtiä. Silloin alkoi intensiivinen etsintä ja tein isoja kyseenalaistuksia. Salainen fantasiani on, että asiat voisivat muuttua enemmän luontoa kunnioittavaan suuntaan. Tuure: Erehdyin taiteen polulta sivuun opiskeluaikana. Hän on hyväsydäminen ja viisas, eikä suhtaudu välinpitämättömästi tärkeisiin asioihin. Hyvä, että silloin tuli tehtyä. Urheilu-uran lopussa tämä näkemys alkoi murtua. 52 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Manuela: Lopetin urheilu-uran varhain ja sen jälkeen minulla oli tilkkutyttövaihe. T uure: Olin 2000-luvun alussa taideopiskelijajengissä ja rokkiporukoissa, mutta toiminta ei ollut niin tiedostavaa kuin nyt. Nyt sitä ei voinut ohittaa
Manuelan ärsyttävin piirre: Manuela on suurpiirteinen eikä valita pienistä, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Tämä aika on kaikille haastavaa, varsinkin kun on kolme alle kouluikäistä mukana. Yhteys pitää olla, vaikka joskus riitelemmekin. Jos kykenee arvostamaan kaikkea kokemaansa, on mahdollista nähdä, että siitä voi olla hyötyä. Manuela: Haluamme katsoa samaan suuntaan ja keskustelemme haaveistamme. Molemmat vanhempani ovat kuolleet, ja molempien kohdalla omat eväät ajatella ja käsitellä tapahtumia ovat olleet erilaiset. Manuela: Odotan paljon ystävien näkemistä. Sen ymmärtää täällä maalla: kun haravoi lehtiä, näkee luonnon kierron. Nyt eristyksissä ollessa olen pitänyt aiempaa enemmän yhteyttä ystäviini ja näen heidät paremmin. Tuure: Henkisyys on tuonut kiinnostavan näkökulman. Itse harkitsen ja junnaan paljon kauemmin. Se on suuri osa identiteettiäni ja sielunpolkuani, ja nyt se on amputoitu. Energisellä perhosella on välillä ihan kirjaimellisesti liian monta kattilaa liedellä ja joku saattaa kärähtää pohjaan. Elämä on rakkauden palvelemista. Vie elämänilollaan ihmisiä uusiin ja yllättäviin suuntiin, kuten tänne maalle. Parasta Manuelassa: Manuela on hämmästyttävän kokonaisvaltainen ja räjähtävä ihminen, joka alkaa heti aamusta luomaan uutta päivää. Jos tunnelma on riitaisa, ei saa tehtyä mitään muutakaan, eikä soittaminen onnistu. Jos on vilpitön halu nähdä ja ymmärtää, eli on samaan suuntaan kallellaan, voi tuntea runsautta ja nähdä kauneutta. Aina en ehdi mukaan, kun hän jo alkaa toteuttaa ideaa. Jos se kaiken säpinän ja tekemisen takia häviäisi, elämä olisi tosi hankalaa. Ei tarvitse ajatella samoin, mutta pitää olla riittävästi yhteisiä asioita. Tuure: On varmaa, etteivät entiset turhat asiat enää koronan jälkeen kiinnosta. Sen voima tulee Italiasta. Molemmilla on paljon takana luopumista. M anuela: Puhumme paljon myös kaiken rajallisuudesta. Kuulostaa hipiltä, mutta se on totta! Manuela: Nyt yritämme olla mahdollisimman paljon kahden, tai siis kolmestaan, koska meillä on vauva. Tuure: Sama mielenmaisema on parisuhteen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Olen lapsellisen kärttyisä ja pata jumittaa välillä pahasti. Mietimme rakkauden ilmentymistä ja miten sitä voisi käytännön tasolla elämässään toteuttaa. Puhuimme siitä juuri eilen Manuelan kanssa. Urheilu on molemmille tärkeää, mutta teemme sen erikseen, jotta kumpikin saa omaa rauhaa. Hän on onnellisimmillaan silloin, kun saa laittaa kotia ja tuoda sinne oman henkensä. Tuure: Tärkein asia kaikessa tekemisessä on kunnioitus, mutta keskinäisessä suhteessa se on kaiken ydin – jos se katoaa, mikään ei toimi. Elämä on jatkuvaa luopumista, mutta kun jostain luopuu, saa uutta tilalle. Toinen tärkeä asia on kiitollisuus. Kiireinen elämä ja valmiit aikataulut syövät syvyyttä ja latistavat ihmisten väliset suhteet. Tämän ajatuksen pohjalta teemme paljon myös taidettamme. ”Tärkein asia kaikessa on kunnioitus.” Pariskunta Kilpeläinen-Bosco oli häämatkalla Norjan Lapissa syksyllä 2018. Silloin toista voi ymmärtää. Maailman Kuvalehti 3/?2020 53. Kadehdin, että Manuela osaa olla niin peloton ja rohkea. Saa ennakkoluulottomasti ja nopeasti paljon aikaan. Tuure: Meillä on voimakas yhteys. Jos arki kuluu vain käytännön asioissa, sen kyllä huomaa. On tärkeää, että todella näkee toisen ihmisen, eikä pidä häntä koskaan itsestäänselvyytenä. Fyysinen läheisyys on tärkeää, ja molemmat haluavat sitä. Muut eivät tiedä, että Manuela on koti-ihminen ja hyvin perhekeskeinen. Kun karanteeni loppuu, haluan raivata ystäville vielä enemmän tilaa ja karsia kaiken turhan. Materialistinen elämä ei anna mitään. Minulla on suunnaton ikävä bändiä, yhdessä soittamista ja ihmisille soittamista
Teksti: Kaisu Kinnunen Kuva: Helena Heiskanen Ujuni Ahmedin mielestä silpominen uhkaa paitsi naisen terveyttä, myös hänen ihmisoikeuksiaan. 54 3/?2020 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ. Uskalias Ujuni Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen. Suomen PEN:in sananvapauspalkinnolla hiljattain palkittu Ujuni Ahmed, 32, pitää asiaa voimallisesti esillä puhumalla siitä suoraan
Kuitenkin häpeä esti heitä puhumasta asiasta ja vastustamasta sitä julkisesti. Tämä kertoo siitä, että myös Suomessa syntyneiden tyttöjen parissa tarvitaan vielä asennemuutosta. Toimenpide voi olla myös hengenvaarallinen. Keskustelun pitäisi olla kaikkia Suomen naisia koskevaa. Esimerkiksi oman uran luominen ja koulutukseen hakeutuminen on joillekin maahanmuuttajanaisille täysin vierasta. Selvityksen perusteella naiset vastustivat silpomista toimenpiteen jälkeen. Selvityksessä haastatellut naiset olivat kaikki syntyneet Suomessa. Vanhemmat pelkäävät, että tyttö ei pääse naimisiin, jos hänelle ei ole tehty tätä toimenpidettä. En ymmärrä, miten pelko rasismista voisi syrjäyttää ihmisoikeudet. Asia tuottaa tytöille suurta häpeää, vaikuttaa itsetuntoon ja aiheuttaa posttraumaattista stressiä. Suuri ongelma Suomessa on se, että maahanmuuttajanaisten oikeuksista puhutaan erillään kantasuomalaisten naisten oikeuksista. Silpominen on kokonaisvaltaista naisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Silpomisen tavasta ja välineistä riippuen toimenpide voi aiheuttaa infektioita sukupuolielimiin, sisäisiä verenvuotoja ja kipuja kuukautisten aikaan. Ongelmana on myös se, että poliitikot ovat suurimmaksi osaksi kantasuomalaisia eikä heillä ole välttämättä mitään käsitystä maahanmuuttajanaisten todellisuudesta. ”Silpomisesta pitäisi kertoa oppikirjoissa osana seksuaalikasvatusta.” Maailman Kuvalehti 3/?2020 55. Silpominen on naisen seksuaalisuuden rajoittamista; sillä pyritään ehkäisemään esiaviollinen seksi. Naisia on valistettava ihmisoikeuksista, jotta he ymmärtäisivät oikeutensa kehoonsa. Kuukautisistakaan ei saa puhua. 5 Entä miten sukuelinten silpominen vaikuttaa tytön mielenterveyteen. Ainakaan kaikki eivät tienneet etukäteen silpomismatkan tarkoitusta. Suurin osa yhteisöjen jäsenistä suhtautuu positiivisesti, mutta on myös 1 Miksi sukuelinten silpomista arvostetaan Suomen maahanmuuttajayhteisöissä. Opettajia ja viranomaisia on myös koulutettava, ja silpomisesta pitäisi kertoa oppikirjoissa osana seksuaalikasvatusta. Vain yksi haastatelluista naisista ei vastustanut silvontaa. Olimme ensimmäiset ihmiset, joille he uskalsivat puhua asiasta. Miehillä on myös iso rooli. Esimerkiksi lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö ovat asioita, joihin puututaan heti. Ajatellaan, että toimenpide ikään kuin valmistaa tytön miestä ja avioliittoa varten. Silpomisperinne on kulttuurin rakenteissa, eikä se liity uskontoon. Uskalla puuttua rohkeasti asiaan! Toivon, että yhä useampi tyttö ja nainen uskaltaisi puhua asiasta julkisesti. Mitä enemmän meitä olisi puhumassa sukuelinten silpomista vastaan, sitä todennäköisempää olisi myös muutos. Naisen seksuaalisuuteen liittyy paljon häpeää niissä kulttuureissa, joissa silpomista tehdään. Silvotut tytöt ovat asian kanssa yksin. Toimenpide on traumatisoiva. On myös muistettava, että pelkästään epäilys silpomisesta velvoittaa selvittämään asiaa. Olen kouluttanut kätilöitä, lastensuojelutyöntekijöitä, sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia ja huomannut, että asian puheeksi ottaminen on vaikeaa. 2 Miksi silpomisesta on niin vaikea puhua maahanmuuttajayhteisöjen sisällä. Naisen seksuaalisuus on ikään kuin yhteisölle kuuluva asia, ei naisen yksityinen asia. Kulttuurit, joissa silpomista tehdään, ovat patriarkaalisia. 7 Miten ihmiset maahanmuuttajayhteisöissä suhtautuvat siihen, että puhut tyttöjen silpomisesta julkisesti. Seksuaalisuus on näissä yhteisöissä tabu, josta ei voi puhua ilman leimautumista. Selvitykseen haastattelemamme tytöt eivät olleet puhuneet silpomisesta kenellekään. On tavallista, että yhteisöjen naiset eivät esimerkiksi tiedä raiskauksen olevan rikos avioliitossa. 9 Mitä muuta parannettavaa Suomessa on liittyen naisten oikeuksiin ja asemaan. Silpominen on väkivaltaa. 6 Miten silpominen voitaisiin Suomessa estää. 4 Miten sukuelinten silpominen vaikuttaa tytön fyysiseen terveyteen. 3 Fenix Helsinki -järjestön kanssa tekemäsi selvityksen mukaan suomalaisia tyttöjä on viety silvottaviksi Somaliaan, Egyptiin, Iraniin ja Syyriaan 6–9 -vuotiaina. 10 Millaisia terveisiä lähettäisit suomalaisille tytöille ja naisille yhteisöihin, joissa silpomista tapahtuu. Lisäksi yhteisön sisällä on herännyt pelkoja, että työni edistäisi rasismia. Mitä nämä tytöt ja nuoret naiset nykyään ajattelevat silpomisesta. Usein Suomessa keskustelu silpomisesta keskittyy vain siihen, mitä se aiheuttaa terveydelle. Miksi silpomiseen ei puututa. On tärkeää, että asiasta heille puhuisivat samasta kulttuurista tulevat henkilöt, joilla on auktoriteettia. Jos he vastustaisivat silpomista, perinnettä alettaisiin kyseenalaistaa. 8 Mitä ohjeita antaisit terveydenhoidon ammattilaisille sellaisten asiakkaiden kohtaamiseen, jotka ovat vaarassa joutua tai ovat jo tulleet silvotuiksi. Olennaista on kiinnittää huomio yhteisöiden äiteihin ja tyttäriin. Kannustan terveydenhuollon ammattilaisia miettimään omaa suhtautumista siihen. ihmisiä, jotka vaativat minulta perusteellista selvitystä työni tarkoitusperistä. Kyse on kuitenkin laajemmasta ihmisoikeuskysymyksestä. Teko on brutaali ja asiaan on vaikea suhtautua
Teoksessa vuorottelevat Koutaniemen valokuvat ja Leinosen toimittamat tekstit naisten tarinoista. Vaikenemisen kulttuuri on hallinnut kirjan kokijoiden elämää. On yhä tavallista, että poliisi kysyy: Olitko kuinka humalassa. Ann-Mari Leinosen ja Meeri Koutaniemen teos Vahvaksi rikotut: Tarinoita seksuaaliväkivallasta Suomessa (2020) kertoo neljäntoista naisen kokemuksen seksuaalisista hyväksikäytöistä, insesteistä ja raiskauksista. Monesta tarinasta käy ilmi, etteivät ulkopuoliset ole puuttuneet seksuaaliväkivaltaan, vaikka ovat tienneet siitä. Olen hengissä, mutta säröillä”, Riikka, 41, toteaa kirjassa. Kuulija viihtyy. Mutta miten toimia silloin, kun uhka piileekin ihan lähellä. Älä puhu tuntemattomille. Kirjassa nyt kuusikymppisen Ritvan isäpuoli on hyväksikäyttänyt häntä Ann-Mari Leinonen ja Meeri Koutaniemi Vahvaksi rikotut: Tarinoita seksuaaliväkivallasta Suomessa Siltala, 2020 Džambo Aguševi Orchestra Brasses for the masses Asphalt Tango lapsena, ja myös Ritvan tytär joutuu insestin uhriksi. Kirjan kieli on korutonta ja konkreettista. Kuten Anna, 29, sanoo kirjassa: ”Jotta saisimme aikaan tabuja murtavaa keskustelua, median ja suuren yleisön täytyy myös uskaltaa kuunnella, mitä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneilla on sanottavana.” Kaisu Kinnunen Levy. Hiukan myöhemmin Old Bazaar Groove riemastuttaa viileällä Boom Boom -murinalla John Lee Hookerin tapaan. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset eivät ole pelkästään uhreja, vaan myös selviytyjiä. Orkesteri punoo kappaleiden sisään hauskoja sitaatteja tunnetuista kappaleista. Myöhemmin selviää, että myös Ritvan äitiä on lapsena käytetty hyväksi. Mainiota materiaalia tanssilattialle tai illanistujaisiin! Las Vegasin tyyliin kulttuurisia kohokohtia yhdistellään estoitta. Vaikka Suomessa kaunokirjallisuuden puolella esimerkiksi Maria Peuran teos On rakkautes ääretön (2001) käsitteli insestiä, on seksuaaliväkivalta Suomessa yhä tabu. Kaikesta huolimatta teoksessa on läsnä toivo. Valokuvat paitsi rytmittävät tekstiä ja antavat tilaa hengittää raskaiden tarinoiden väleissä, myös syventävät tarinoita. Paikoin virtuoositrumpetisti esittelee kykyjään solistina, mutta enimmän osaa ajasta orkesteri soittaa täyttä pauhua Balkan-musiikille tyypillisiä, terävästi iskeviä riffejä. Silti tarinoihin syventyminen on välttämätöntä. Nämä neuvot varmasti jokainen muistaa lapsuudestaan. Ei ole kuitenkaan helppoa syventyä tarinoihin, joita ei toivoisi Suomen kaltaisessa tasa-arvon mallimaassa olevan ollenkaan. Mitä tehdä silloin, kun vaara on harrastuksen parissa, koulussa, naapurustossa – tai omassa suvussa ja perheessä. Mitä sinulla oli päälläsi. Kertomuksista käy ilmi sekin, kuinka seksuaalisen väkivallan traumat voivat kulkeutua sukupolvelta toiselle. Suomen rikoslainsäädäntö näyttäytyy puutteellisena, kun kysymyksessä ovat seksuaaliväkivaltarikokset. Mika Kauhanen Vahvoiksi rikotut naiset 56 3/?2020 Maailman Kuvalehti ARVIOT. ”Raiskaus rikkoo ihmisen sisimmän. Traumat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä asioita elämässä uskaltaa ylipäätään tavoitella ja millaisen taloudellisen tai sosiaalisen aseman yhteiskunnassa saa. Mainiota matskua mielikuvamatkailuun Kirja. Tarinoista tekee erityisen painavia se, miten kauaskantoisia seurauksia seksuaalisesta väkivallasta on uhreille. Džambo Aguševi orkestereineen soittaa erheettömän ammattitaitoisesti. Monet tarinat herättävät lukijassa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Mielikuvamatkailu on nyt ajankohtaista. Uutuuslevyllään hän tarjoilee viettelevää pintakiiltoa ja koreaa kitchiä niin aseistariisuvalla riemulla, että albumi nousi maailmanlaajuisen Transglobal World Music Chart -listan ykköseksi toukokuussa. Esimerkiksi Macedonian nightcrawler saa dramaattista luonnetta James Bond -elokuvien teemasta. Älä lähde ventovieraan ihmisen kyytiin. Eräänlainen Balkanmusiikin säihkyvä Las Vegas piirtyy eteemme tätä makedonialaista trumpetistia kuunnellessa
Lehtovuori jatkoi vertaistuottajakoulutuksesta radiotiimiin ja sittemmin videoja lehtitiimeihin. ja 24. ”Tuntuu, etten ole aiemmin päässyt kunnolla ääneen. ”Veikkaan, että saadaan hyvä soppa aikaiseksi”, Lehtovuori naurahtaa. HELENA HEISKANEN Maailman Kuvalehti 3/?2020 57. Lisäksi osallistujien tukena on mentoreita. Nimikin on vaihtunut Maailma kylässä -radioksi. Ratkaisun toi Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminta. Helena Heiskanen Lehtovuoren juontamaa Maailma kylässä -radiota voi kuunnella festivaalin ja Mieletöntä valoa -toiminnan sivuilta. Saa mokata, ilman että kukaan tuomitsee.” Lehtovuori haaveilee siitä, että saisi vielä jonain päivänä vetää omaa tiimiä ja tarjota tukea sitä tarvitseville. Toinen saattaa olla parantumassa masennuksesta ja kaipaa siksi tukea arjen rytmittämisessä. Kurssin jälkeen osallistuja voi mielenkiintonsa mukaan jatkaa joko radio-, videotai lehtitiimiin, joita vetävät Mieletöntä valoa -toiminnan ohjaajat. ”Olemme sekalainen poppoo, mutta tulemme erinomaisesti toimeen keskenämme. Koska Kaisaniemen festarikansan äänimaailmaa ei taustalle saada, tunnelmaa täytyy rakentaa muilla keinoilla. KULTTUURI ”Sanomisiani oikeasti kuunnellaan” Keväällä 2019 Helsingin Kaisaniemessä Maailma kylässä -festivaalilla soi Kyläradio. Se tarjoaa maksuttomia media-alan oppimisja harjoittelumahdollisuuksia haastavassa tilanteessa oleville nuorille aikuisille. Radiotyö vei kuitenkin sydämen. Joku saattaa olla todella ujo, koska ei ole aiemmin työskennellyt ryhmässä. toukokuuta. Kahden kuukauden tiimityön aikana tuotetaan sisältöä toiminnan omiin medioihin kuten Valoa! -lehteen. Erona entiseen on se, että suoran festivaalitelttalähetyksen sijaan ohjelma lähetetään studiolta. Mieletöntä valoa -toiminnassa uusille tulijoille järjestetään kolmipäiväinen "vertaistuottajakoulutus", jonka aikana käydään läpi pelisäännöt ja tutustutaan toiminnan sisältöön. Se on hieno tunne.” Toiminnan kautta Lehtovuori on saanut ystäviä erilaisista elämäntilanteista. Kun puhun lähetyksessä, tuntuu, että sanomisiani oikeasti kuunnellaan. Sitä juonsi Emma Lehtovuori, 31, joka oli vastavalmistuneena media-assistenttina etsinyt oman alan töitä, mutta huonoin tuloksin. Vaikka Maailma kylässä -festivaali on tänä keväänä koronan vuoksi peruttu, Lehtovuoren juontoa kuullaan kahden päivän ajan, 23. Mieletöntä valoa -toiminta on antanut minulle ja muille ympäristön, jossa voi olla oma itsensä
Kurssien suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Kun kuusamolaissyntyinen Teemu Syrjälä, 38, kymmenen vuotta sitten alkoi vetää hyvinvointityöpajoja miehille, osallistujamäärät olivat pieniä. Syrjälän Miesten viikonloppu -kursseille osallistuu koko ajan enemmän väkeä – kaikenlaisia miehiä kaikilta aloilta etelästä pohjoiseen. Syrjälä on laajentanut valmennustaan myös verkkokurssien puolelle. Nuorin osallistuja on ollut 15-vuotias, vanhin yli seitsemänkymppinen. 58 3/?2020 Maailman Kuvalehti ILMIÖ. Toisin on nyt. ” Aina voi tehdä korjausliikkeitä ja selkeyttää omaa tilannettaan.” Anni Valtonen Miehen sydän avautuu metsässä MEERI KOUTANIEMI Teemu Syrjälä ohjaa miehiä löytämään yhteyden itseensä ja tunteisiinsa. Ulkopuolisesta konsepti saattaa vaikuttaa hämmentävältä, mutta Syrjälän mukaan yhdessäolo miesporukassa on hyvin luontevaa. Miehilläkin on lupa kurkata sisimpäänsä. ”Tuntuu, että tälle jutulle on nyt kulttuurinen hyväksyntä. Tämä tapahtuu turvallisessa porukassa, metsässä. Moni hämmästyy, mitä mielessä ja kehossa alkaa tapahtua ja mitä kaikkea hyvää itsessä onkaan olemassa. Miehet ovat tajunneet, että voidakseen hyvin heidän on tärkeä oppia toimimaan muuttuvassa maailmassa.” Syrjälä sanoo, että hänen kursseillaan palataan ikään kuin ajassa taaksepäin: kyläyhteisöön, luonnollisempaan ja avoimempaan olemiseen. Erilaisten harjoitusten avulla haetaan kosketusta omiin tunteisiin ja puretaan niitä ulos vaikkapa huutamalla
Ihmisoikeudet eivät toteudu lähes puolelle maapallon väestöstä ja kaikki perustuu edelleen jatkuvan kasvun harhaan pallolla, jonka luonnonvarat ovat rajalliset. M A RK U S SO M M ER S Karri ”Paleface” Miettinen Sairasta vai tervettä. Salaliittoteoriat kukoistavat. Onkin ookoo olla välillä heikko, koska idolitkin ovat. Vanhemman tehtävänä on suojella lasta maailman pahuudelta, toisaalta valmistaa tätä kohtaamaan juuri se. Nopeatempoinen some luo tähän hedelmälliset puitteet. Miten voin hyvällä omalla tunnolla kannustaa lapsiani sopeutumaan ja menestymään maailmassa, jonka arvot ovat kierossa. Maailma on yhtäältä katsottuna todella sairas. Sadat tuhannet ihmiset uskovat maapallon olevan litteä. Elämme valeuutisten kultakautta. Onneksi mielenhäiriöistä on aiempaa helpompi puhua. Beninissä voodoo-uskonto määrittelee yhteiskuntaa. Tässä suomiräpillä saattaa yllättäen olla isohko rooli. Näitä ihmisiä ei suljeta ulos yhteiskunnasta, vaan heidät kohotetaan pyhiksi. Liikkeellä on kuitenkin paljon sellaisia tahoja, jotka pyrkivät tahallaan hämärtämään toden ja epätoden rajaa. Pienten lasten isänä olen tämän ristiriidan äärellä joka päivä. Isossa kuvassa ollaan kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Länttä johtaa moukkamainen tosi-tv-tähti ja naisten sarja-ahdistelija. Intialainen filosofi Jiddu Krishnamurti onkin todennut, että ”sopeutumista näin syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei voida pitää merkkinä mielenterveydestä.” Se on totta. ”Olin kerran tulossa järkiini, mutta onneksi se meni heti ohi.” M ielenterveys on kyky erottaa todellinen epätodellisesta. Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler on sanonut, että tarvitsemme pian uuden määritelmän, niin hullulta maailma joskus näyttää. Olin kerran tulossa järkiini, mutta onneksi se meni heti ohi. Vielä 2000-luvun alussa räppärin stereotyyppi oli testosteronia uhkuva voittaja, toksinen alfa, joka tölvi muita. Suomessa on perinteisesti purtu hammasta. Onneksi faktat on mahdollista tarkistaa. On uskottu, että sana ”seinähullu” viittaisi siihen, että mielenhäiriöisiä olisi täällä pidetty seinään kytkettyinä piilossa ihmisten katseilta. Pasifismi oli siis eräänlainen mielisairauden muoto. ”Hullun paperit” olivat pitkään ainoa keino välttyä pakolliselta asepalvelukselta Suomessa. Nyt esimerkiksi Pyhimys, Paperi T ja monet muut räppärit puhuvat tunteistaan: masennuksesta, epäonnistumisista ja mielenterveyden häiriöistä. Maailman Kuvalehti 3/?2020 59 Näkökulma. Se saattaa pitkässä juoksussa olla tervehdyttävää. Siellä mielenterveysongelmaisten nähdään manifestoivan voodoo-jumalia tai esi-isien henkiä. Onneksi maailmaa voi muuttaa. Se voi aiheuttaa meissä levottomuutta, unihäiriöitä ja alakuloisuutta. Ilmastokriisin todellisuus on tehnyt tulevaisuudestamme epävarman. Täällä Euroopassa mielenhäiriöihin on liitetty läpi historian häpeä. Vallitseva talousjärjestelmämme tuottaa luonnonvaroista jätettä. ”Miehet ei itke” on ylisukupolvinen slogan. Ilmastoahdistus on nyt todella yleistä. Kirjoittaja on rap-artisti ja kirjailija
Nykyisin luostarissa asustavat munkit ovat tuoneet omavaraisuutensa 2000-luvulle asentamalla saarelle aurinkopaneeleja, joista luostari saa valtaosan energiastaan. Itse emme valitettavasti päässeet kokeilemaan, maistuuko saaren pyhä maaperä lopullisessa tuotteessa. Kuljemme villin eukalyptusmetsän sivupolkujen kautta saaren eteläiselle rannalle, jossa 1400-luvulta säilynyt linnoitus seisoo aavaa Välimerta vastassa. Île Saint-Honoratin luostarihistoria alkaa jo 300-luvulta. N ousemme elokuvapääkaupunki Cannesin rantakadulta turistijoukon mukana lauttaan, jonka on määrä kuljettaa meidät Île Saint-Honoratin saarelle. Tilannetta ei helpottanut huippuviinin kysyntää kuvastava hintalappu. Kuvankaunis saari ja sen monikerroksinen historia vanhoine rakennuksineen ja polkuineen loihtii mieleen kuvia keskiaikaisen luostarielämän arjesta. Tämä Ranskan Rivieralle poikkeuksellinen pukeutumissääntö johtuu siitä, että saarella asustaa sisterssiläismunkkien veljeskunta. Pyhää erakkoelämää Välimerellä Ranskan Rivieralla luostarisaaren munkit elättävät itsensä pyhän maaperän kasvattamaa viiniä kauppaamalla. Viitisentoista minuutin tuulisen tripin jälkeen nousemme maihin, jossa kuvakyltti opastaa meitä pukeutumaan kunnioittavasti. Suunnistimme siis takaisin eukalyptuspuiden läpi laiturille, josta harvakseltaan mantereelle mateleva lautta vei meidät takaisin Cannesiin. LI SA KO RK M A N uudelleen kolme kertaa. Tuolloin Pyhä Honoratus -niminen mies vetäytyi saarelle viettämään erakkoelämää. Tomi Kristeri 60 3/?2020 Maailman Kuvalehti KUMMA KOLKKA Matkalla maailman laidoilla. Jonkin verran munkit ovat kuitenkin joutuneet elämäntavastaan tinkimään, sillä vaikka puutarhojen vihannekset ja yrtit menevätkin saaren asukeiden lautasille, on viereisillä pelloilla viljelty viini kysyttyä kauppatavaraa. Honoratuksen ja tämän seuraajien perustama Lérinsin luostari on historian saatossa rakennettu Munkit ovat tuoneet omavaraisuutensa 2000-luvulle asentamalla saarelle aurinkopaneeleja. Sen suojaan rakennettujen luostarirakennusten hyvä kunto ja huolella hoidettu puutarha muistuttavat saaren olevan muutakin kuin muinaisjäänne. Pienen Välimeren saaren maasto onkin varsin otollinen viinin viljelyyn
Se vetää puoleensa kaikkia oman elämänsä bob dylaneita kuin siirappi banaanikärpäsiä. Kahvipaketin verran painava, hiukan ukulelea suurempi kitara on käynyt mukanani karkeasti arvioiden kymmenessä maassa, neljällä mantereella. Ja siitä on suuresti kiittäminen pikkukitaraa, jonka ostin Boliviasta, kun kiersin vuosikymmen sitten Eteläja Väli-Amerikkaa. Sosiaalisemmat ystäväni usein kyselivät, miltä sellainen oikein tuntui. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi Vt. Karoliina Knuuti KA RO LI IN A KN U U TI Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Kysymykset olivat relevantteja suoraan kouluputkesta pullahtaneille nuorille aikuisille, jotka ovat tottuneet tekemään kaiken laumoissa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Ilmestymis päivä 20.5.2020 Seuraava numero ilmestyy 6.8.2020 Maailman Kuvalehti 3/?2020 61 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Yksinmatkaajan heleä-ääninen bestis Nuorempana tapasin matkustella yksin. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Yksi rajoite kitarassa on: se soi parhaiten ”heleästi”, eli rutkaan ylävireeseen korvakuulolla viritettynä. Kävinkö siis yksin myös baareissa. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Enkö tuntenut oloani yksinäiseksi. Veikeä pikkukaveri on saanut jopa suomalaiset juttutuulelle. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Totuus omista matkoistani on kuitenkin tämä: en ollut oikeasti yksin juuri koskaan. Sivuvaikutuksena voi siis olla kipua sellaisille matkaseuralaisille, joilla on absoluuttinen sävelkorva. päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Nici Lönnberg, 050?317?6703 Toimitussihteeri Karoliina Knuuti, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Helena Heiskanen, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050?317?6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö
Havainnollinen esimerkki on muun muassa tämä: vaikka malaria ja tuberkuloosi aiheuttavat melkein 13 prosenttia maailman tautitaakasta, niiden tutkimukseen käytetään vain 1 prosentti terveystutkimuksen rahoituksesta. Järjestön tavoitteena on lisätä kansainvälisten terveyskysymysten tuntemusta Suomessa. ”Globaalin terveyden teemat eivät ole vain muun maailman asia, vaan ne koskettavat meitä kaikkia,” sanoo Anna Pulakka. Anna Pulakan mukaan valtaosa terveystutkimuksesta ratkoo marginaalisia ongelmia. Maailman Kuvalehti 4/2020 ilmestyy 6.8. Tomi Kristeri D AV ID LI V IN G ST O N E -S EU RA ?. Valtaosa maailman terveystutkimuksesta tehdään ratkomaan globaalissa skaalassa varsin marginaalisia ongelmia”, Pulakka huomauttaa. Maailman Kuvalehti uudistuu! Uudistuneen kesänumeron teema on seksuaalisuus! Seksuaalikasvatusta maailmalla Kaapista tulemisen kulttuurierot Kiinalaisen maskuliinisuuden kiemurat Riikka Suominen: Puhu seksistä, koska voit D AV ID ES TR A D A LA RR A Ñ ET A KATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. Hän toimii puheenjohtajana David Livingstone -seurassa, joka on suomalainen kansainvälisen lääketieteen seura. Terveys yhdistää meitä kaikkia David Livingstone –seura (The Finnish Society for International Health) Perustettu 1985 Jos järjestö olisi eläin, se olisi mustekala jolla on lonkeroita ja yhteyksiä eri puolille. Seura haluaa tehdä näkyväksi sen, ettei terveys jakaudu tasaisesti maailmassa. Järjestön voi lakkauttaa, kun terveys on jakautunut tasaisesti maailmalla. Seuran matkalääketieteen jaos tuottaa myös ohjeita suomalaisille matkailijoille ja on mukana järjestämässä pohjoismaista matkalääketieteen kongressia. ”Köyhissä maissa sairastetaan enemmän, mutta tutkimusta tehdään vähemmän. Se tuo yhteen eri alojen asiantuntijoita, järjestää koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia
Voit myös tilata pelkän sähköise n lehden tutustum ishintaa n osoittee ssa www.u lkopolit iikka.fi Ulkopol itiikan uudessa podcast issa sukelleta an tänä vuonna Suomen EU-puh eenjohta juuteen. 1 1/2020 ULKOPOLITII KKA 2 1 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Entä jos. ?32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezu ela Perussa ???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansala iset jättävät jälkeens ä dataa, joka on polttoa inetta tekoäly lle. Tarinat tarvitsevat kuulijan. Halla-ahon ulkopolitiikka ???12 Afrikan vapaakauppa-a lue???44 Paperittomat työmarkkinoill a???56 tilaukset: www.ulkopoliti ikka.fi/tilaa?|?as iakaspalvelu@ul kopolitiikka.fi?|. Kiitos, että kuljet kanssamme. V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 20 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOP OLITII KKA Sosiaali nen luottolu okitus?. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. Jokaisen matkan päässä on tarina. 9,50 € PA L. 09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Kiitos. 42 € (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden 10,40€ PA L. Tilaaja. Lue Ulkopolitiik kaa sähköisesti ! Ulkopol itiikka-le hden sähköise n näköisle hden lukuoike us sisältyy tilaukse en. www.u lkopolit iikka.fi/ podcast Kuuntele lehden omaa podcastia! tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707. Ulkopolitiikkalehti katsoo tulevaisuuteen kolmen skenaarion avulla. Voit kirjautu a sisään painetun lehden takaa löytyväl lä tilaajatu nnuksel la. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. Maailman Kuvalehden voit tilata itselle tai lahjaksi verkkosivuiltamme www.maailmankuvalehti.fi/tilaus Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta 42 € (opiskelijoille 28 €) sis. Sinun avullasi pystymme antamaan tarinoille muodon. digilehden ja -arkiston vuodesta 2006 alkaen Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Mihin Suomi yrittää vaikutta a Euroopa n unioniss a. Pelissä ovat yksityis yys ja sananva paus. V KO 20 20 -1 9 86 78 04 -2 00 1 2 2 | E N T Ä JO S . *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja)
Onnittele kevään sankareita UNICEF-lahjalla UNICEF-lahjakaupasta löydät aineettomat lahjat niin koulunsa päättäville kuin lasten tärkeille aikuisille: opettajille, päiväkodin henkilökunnalle tai harrastusryhmän vetäjälle. Tervetuloa ostoksille! unicef.fi/lahja LAHJA Tee ma : Ter vey s Ma ailm an Ku vale hti 3/2 020. ”Pesen käsiäni, jotta en saa pöpöjä”, kertoi kuusivuotias Dareen UNICEFin tukemassa koulussa Jordaniassa maaliskuussa