Maailman Kuvalehti 3/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Horomona Horo soittaa perinteisiä maori-huiluja Uudessa-Seelannissa. T E E M A : T U LE V A IS U U S M A A IL M A N K U V A LE H T I 3 ?2 21 MAAILMANKANSALAINEN Ricky Kej tekee musiikkia, jotta ihmiset rakastuisivat maapalloon Millaista on tulevaisuuden suomalaisuus. Mikä ihmiskuntaa odottaa koronan jälkeen. Small Island Big Song musisoi paikoista, joita ei kohta enää ole. Pienten saarten suuri hätä TEEMA: TULEVAISU US 3 2 2 1 6 ,90 €
” Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla sun luo. MEERI KOUTANIEMI JA SAMI YAFFA Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi 4 nroa 20 €
48 SUOMI KOLUMBIA Vuoroin tukena Kolumbian vuoristoseudulla kasvaneet sisarukset Sergio ja Natalia Castrillón löysivät Suomesta uuden kotinsa ja musiikillisen identiteettinsä.
TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: BaoBao Chen. MAAILMA PALOINA 4 Kestävä kehitys katkolla 5 Maailman väestö kasvaa yhä – muttei ikuisesti 6 Myanmar Syyrian tiellä 7 Olisiko elefantti hyvä adoptiolemmikki. 60 Katso, järjestö Bez ry 26 SUOMI Nahla Hewidy ja Romayne Javangwe ovat pohtineet paljon omaa identiteettiään. 8 Toimeentuloa Etiopiassa – Designmattoja länsimaihin 9 Kolumni Riikka Suominen 10 Maailmanennätys Japanilaiset elävät pisimpään 12 Välähdys Kurdistanin kevään juhla TEEMA: TULEVAISUUS 14 Maailmankansalainen Intialainen muusikko ja aktivisti Ricky Kej 18 Eliminoi homo sapiens 26 Ainoa pysyvä asia on muutos 32 Oikealla kädellä yhtä, vasemmalla toista 36 Kuvareportaasi Pienten saarten suuri hätä 44 Essee Kasvisruokaa lihaaneille, kiitos! IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Dodo ry 48 Suhteita Sergio ja Natalia Castrillón 52 10 kysymystä Oras Tynkkynen 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Sisukkaimmat surffaavat Suomessa 57 Kumma kolkka Auringonnousu kenguruiden kanssa 58 Ruoka Pita-leipiä piknikille 59 Mistä tämäkin on. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, Lehtikuva, Tuomas Kärkkäinen, Eeva Anundi. Mitä suomalaisuus on. 32 EUROOPPA Miten Euroopan unioni tukee kestävää kehitystä. 18 MAAILMA Kun koronapandemia jää taakse, edessämme on vielä paljon isompi kriisi. Kenen etua se ajaa?. 47 SUOMI Dodo ry:n Elisa Niemi ideoi vihreämpiä asuinalueita kädet mullassa
Ensimmäinen ajatus oli: miksi sellainen pitää olla. Purku itsessään oli yksi elämäni terapeuttisimpia kokemuksia: kerrosten repiminen, tilan tekeminen uudelle ja tuoreelle. Ryntäävätkö he. Otin pankkilainan ja liityin tuhansien suomalaisten joukkoon päätymällä ostamaan itselleni pikkuruisen kesämajan. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Työelämässä sitä taitoa tarvitaan, mutta yksityiselämässäni sille ei ole viime vuosina jäänyt liikaa tilaa. Eniten kolahti seuraava: Mikä on henkilökohtainen poistumissuunnitelmasi, exit plan, jos ja kun maailma kesällä aukeaa. Muun muassa tällaisia aiheita sain, kun kyselin somessa pääkirjoituksen aihetta tähän lehteen, jonka teemana on tulevaisuus. Entä jos jäkälät saisivat päättää. Ilman mitään pakottavaa tarvetta haikailla toisaalle. Korona-aika on viimeistään kirkastanut itselleni, että tästä piirteestä on ollut minulle jopa iloa. Ihmeen helppo on ollut sopeutua: nyt on näin. Se tuntui ihmisen kokoiselta, siitä voi jotain muotoilla. Olla vähän niin kuin Karibialla, ihan saman auringon alla. Miten maailma kestää ainakaan sitä, että ihmiset ryntäävät heti pakonomaisesti ilmatilaan ja kaikkialle. Mutta tilanteeni on toki ollut etuoikeutettu: olen perusterve, lapseni ovat terveitä, minulla on kuukausipalkkainen työ, elän harvaan asutussa vähäväkisessä Suomessa – muun muassa. ”Majassa saan olla eri tavalla kuin kaupunkiasunnossani: vähän niin kuin Karibialla.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Haluammeko entisenlaisen kulutusjuhlan ja hysteerisen kilpajuoksun takaisin. Niin on ollut hyvä. Intuitio on keskimäärin ihan hyvä ohjaaja. KUN maailma kesällä aukeaa – ja vaikkei se aukeaisikaan – saan herätä aamulla meren rannasta ja astua suoraan ovesta polulle, kävellä aamupissalle erilliseen veskiin. SUUNNITTELEMINEN ei ylipäätään ole suurin vahvuuteni. Taustalla oli ajatus, että jos ja kun tulemme olemaan tulevaisuudessa useinkin jumissa erilaisten pandemioiden takia, haluanko elää neljän seinän sisällä pienessä kerrostaloasunnossani kuukausikaupalla. M itä käy globalisaatiolle koronan jälkeen. Päivä kerrallaan. Alan opiskella lintuja, istutan pihalle muutaman kukkasen ja pensaan, tutkin kasvun ihmettä. Olen heti maailmassa, voin juoda aamukahvin pihakeinussa tai riippumatossa. Sellaisen, Koronan jälkeinen exit plan: askeettinen maja rannassa Anni Valtonen joita rakennettiin työläisten virkistymispaikoiksi 1930-luvulta lähtien eri puolille kaupunkia. Alati uusia käänteitä on kohtalaisesti tielleni sadellut. Viime kesänä kuitenkin koin jonkinlaisen kirkkauden hetken, ja siitä poiki ihan oikea pidemmän ajan suunnitelma, kenties exit plan. Voiko korona opettaa solidaarisuutta. Tulevaisuuden inhimillisyys – mitä se on. En halua. Sain valtavasti voimaa ajatuksesta, että saisin juurruttaa itseni meren rantaan. päätoimittaja. Tulevaisuuden tutkimus vastaan intuitio. Majassa saan olla eri tavalla kuin kaupunkiasunnossani: tiskata käsin terassilla, laittaa ruokaa ulkona, viettää siestaa riippumatossa, tuijottaa kimmeltävää merta, sen horisonttia. Matkaan tuli mutkia, ja 1951 rakennettu majani oli purettava
Ruokakriisi koskettaa jo nyt vähintään 174 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi pandemiaa edeltäneiden 20 vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus oli maailmassa puolittunut. Myös YK:n ruokaohjelman (WFP) johtajan David Beasleyn vuosi sitten tekemä varoitus maailmaa uhkaavasta ”raamatullisesta nälänhädästä” näyttäisi olevan toteutumassa. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Karoliina Knuuti. Maailmanpankin mukaan noin 120 miljoonaa ihmistä ajautui äärimmäiseen köyhyyteen vuonna 2020, ja lukeman ennustetaan nousevan tänä vuonna 150 miljoonaan. Mikäli apua ei saada lähikuukausina, luvun ennustetaan kasvavan jopa 270 miljoonaan. KUN pandemia alkoi, monet järjestöt esittivät huolensa sen vaikutuksista maailman hauraimpiin maihin. Kansainvälinen työjärjestö ILO on puolestaan laskenut, että yli 250 miljoonan työpaikan verran työtunteja on menetetty ympäri maailmaa. JI M M Y V IL LA LT A / V W PI C S / LE H TI KU VA Avustusjärjestöt ovat vedonneet rokotteiden ja kriisiavun puolesta, jotta pandemian kielteiset vaikutukset saataisiin minimoitua. Kestävä kehitys katkolla 4 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Nyt kehitys on kääntynyt jyrkästi. Kestävän kehityksen mittarit ovat ottaneet takapakkia ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Hyvin ei mene myöskään tasaarvoon ja työhön liittyvillä kehitysmittareilla. Runsaan vuoden jälkeen nähdään, että suuri osa synkistä ennustuksista on toteutunut. Kuvassa ruoka-apua Venezuelassa. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että pandemian myötä naisten ja miesten välinen tasa-arvo peruuttaa globaalisti vuosikymmeniä
Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty lähivuosikymmenten aikana, ja ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. 2021 5 MA AILMA PALOINA. WWF:n mukaan Suomessa monia sisävesien kalalajeja kalastetaan kestävästi. MAAILMAN SANA Y?gen on japania ja viittaa syvälliseen ja salaperäiseen tunteeseen maailmankaikkeuden kauneudesta ja ihmisen kärsimyksen surullisesta kauneudesta. Kun väestön kasvukäyrää tarkastellaan vähänkin pidemmältä aikaväliltä, nähdään, kuinka tasainen kehitys kääntyy kasvuun 1700 ja 1800-lukujen aikana ja ampaisee sitten 1900-luvulla suoraan kohti taivaita. Kahdeksan miljardia tulee YK:n ennusteiden mukaan täyteen 2023. Ei siis ihme, että huolestuneita puheenvuoroja väestöräjähdyksestä on riittänyt. Silti Suomessakin monet vaelluskalat ovat uhanalaisia. Tämä selviää ympäristöjärjestö WWF:n ja 15 muun kansainvälisen järjestön helmikuun lopussa julkaisemasta raportista. Siitä väestö tuplaantui jo 36 vuodessa eli vuoteen 1974 mennessä ja kolminkertaistui kuuteen miljardiin vuodelle 1999. Vuosisadan loppuun mennessä väestön ennustetaan olevan noin 10,9 miljardia ja kääntyvän siitä mahdollisesti jopa hiljalleen laskuun. Toinen miljardi tuli kasaan vuonna 1928 eli reilussa sadassa vuodessa. Kolmannes makean veden kalalajeista vaarassa hävitä MAAILMAN makean veden kalalajeista noin kolmasosa on nykyään uhanalaisia. Ensin kesti vuosituhansia, että ihmisten lukumäärä saavutti miljardin vuonna 1804. Tämän saa helposti näkyviin vertaamalla väkilukudataa prosentuaalista kasvua kuvaavaan käyrään. Makeissa vesissä elää reilu puolet maailman kaikista kalalajeista. Mutta toisin kuin historiadataa tarkastelemalla helposti päättelisi, räjähdysvaihe on jo ohitettu ja kasvu on jo nyt hidastunut merkittävästi. Väestö siis kasvaa yhä mutta huomattavasti hitaammin kuin ennen. Esimerkiksi maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa. Siitä kasvu ampaisi pilviin. Raportin mukaan kalakantoja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen. MAAILMAN väkiluku on kasvanut hurjaa vauhtia kuluneen parinsadan vuoden aikana. Siitä selviää, että kasvuvauhdin huippu nähtiin 1960-luvun alussa, ja jo nyt vauhti on yli puolittunut. Maanosista Afrikka on ainoa, johon ennustetaan nopeaa väestönkasvua vuosisadan loppuun asti. Vuosittainen väestönkasvuvauhti (1950–2100) 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Vä es tö n su ht ee lli ne n ka sv u (% ) 10 Mrd 8 Mrd 6 Mrd 4 Mrd 2 Mrd 1950 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Ennuste . 10 000 eaa 8 000 eaa 6 000 eaa 4 000 eaa 2 000 eaa 2100 4 Milj 190 Milj 1900 1,65 Mrd 2019 7,7 Mrd 1975 4 Mrd MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Maailman väestö kasvaa yhä – muttei ikuisesti Maailman väkiluku viimeiset 12,000 vuotta ja YK:n ennuste vuodelle 2100 Lähteet: Pew-tutkimuskeskus, ourworldindata.org, Worldometer
Myös Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean on vedonnut junttaan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Asiasta raportoi The Guardian -lehti 5.5.2021. Maan suuri nuori väestö oli jo tottunut vapaan maailman mahdollisuuksiin ja sen tuomaan elintason nousuun. Guardian pohjaa tietonsa YK: n raportteihin ja kansalaisjärjestöjen keräämään tietokantaan. Opposition keulakuva Aung San Suu Kyi istui kotiarestissa vuodesta 1989 vuoteen 2010. Lähde: Reuters TUHANSIA siviilejä on pidätetty ja satoja on kuollut Myanmarin helmikuisen sotilasvallankaappauksen seurauksena. 1.2.2021 sotilasjuntta kaappasi vallan. KOHTI PAREMPAA Tuomari ja ihmisoikeuksien puolustaja Martha Koome on nousemassa Kenian ensimmäiseksi naispuoliseksi ylituomariksi. EU:n petostentorjuntavirasto (OLAF) käynnisti jo alkuvuodesta oman tutkimuksensa Frontexin toimista. YK on varoittanut, että jopa puolet maan 54 miljoonan ihmisen väestöstä uhkaa vajota köyhyyteen ja että maata uhkaa ruokapula. Myanmar Syyrian tiellä 6 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Kansa on reagoinut juntan toimintaan kielteisesti. Tilanne kärjistyi, kun Aung San Suu Kyi johtama enemmistöpuolue NLD sai marraskuun parlamenttivaaleissa yli 80 prosenttia äänistä. EU:n rajatoimet syynä 2000 pakolaisen kuolemaan EU:N jäsenvaltiot sekä EU: n rajaja merivartiovirasto Frontex ovat käyttäneet laittomia keinoja yli 40 000 turvapaikanhakijan käännyttämiseksi Euroopan rajoilta pandemian aikana. Armeijalla on kuitenkin yhä kiintiöt maan hallinnossa. 2021 MA AILMA PALOINA. Suuri osa demokraattisesti valituista johtajista pidätettiin. Helmikuusta lähtien maassa on nähty laajoja protesteja ja lakkoja, niin kutsuttu ”kevätvallankumous”, jota armeija on tukahduttanut yhä väkivaltaisemmin ottein. Toukokuun alussa NUG ilmoitti perustaneensa omat puolustusvoimansa. Huhtikuussa Suu Kyin tukijat perustivat varjohallituksen, NUG:n. Nyt maan pelätään ajautuvan täyteen sisällissotaan. Todistajat ovat raportoineet rajaviranomaisten syyllistyneen esimerkiksi pahoinpitelyihin ja nöyryyttämiseen sekä jättäneen merihätäkutsujen huomioimatta. Niiden mukaan Euroopan maat ja Frontex ovat työntäneet järjestelmällisesti veneillä saapuvia pakolaisia pois EU:n rajoilta. AF P / LE H TI KU VA IS TO C K Sotilasjunttaa vastustava mielenosoittaja hyppää barrikadin yli Yangonissa 19.3.2021. Ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin vuonna 2015. Tilanne on siis räjähdysherkkä. Maan armeijan puolue USDP ei hyväksynyt tulosta vaan syytti sitä vilpilliseksi. Myanmarissa on pitkä historia sotilasvallasta. Toimet linkittyvät yli 2000 ihmisen kuolemaan. Kuluneen vuosikymmenen ajan maata on avattu etenkin uusien taloudellisten suhteiden toivossa
Samalla tulee tukeneeksi ja suojelleeksi uhanalaisia eläinlajeja. Olisiko elefantti hyvä adoptiolemmikki. Virtuaalisissa lemmikeissä on se hieno puoli, etteivät ne tuhoa sohvatyynyjä, ovat helppohoitoisia eivätkä niele kummoisia ylläpitokustannuksia. Olemme viime vuosina oppineet, että meren keuhkoina toimivat koralliriutat ovat katoamassa. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Koteihinsa sulloutuneet ihmiset ovat kaivanneet rajalliseen ja yksinäisempään arkeensa eläväistä eläinseuraa. Eri nettisivut tarjoavat lemmikinnälkäisille mahdollisuuksia adoptoida ja seurata eläimiä virtuaalisesti. Mutta jos sairastaa pentukuumetta, voisi ennen kenneleiden läpikäymistä harkita myös virtuaalilemmikkiä. 2021 7 MA AILMA PALOINA. TUULIA KUUSELA H U C H EN / U N SP LA SH Lemmikin hankkiminen on nyt eettisempää kuin koskaan. KORONA on synnyttänyt ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Rannekorussa olevasta QR-koodista voi reaaliaikaisesti kurkata, missä oma adoptionorsu tallustaa ja mitä reittejä se on kulkenut. Mikäli haluaa seurata elefantin, jääkarhun tai kilpikonnan matkaa, se on nyt mahdollista. Myös korallin voi nykyisin adoptoida! Kun adoptoi korallin, oman pienokaisen saa nimetä vapaasti ja pääsee ripustamaan kuvallisen adoptiotodistuksen omalle seinälleen. Voimme ihailla ruudulta kivellä nautiskelevaa norppaa tai tarkkailla sääksien pesänrakennusta. Lähes viisikymmentä prosenttia hengittämästämme ilmasta tulee merestä. Myös erilaiset livekamerat tuovat eläimet kotiisi
Yritämme muuttaa vammaisten ihmisten itsensä ja myös yhteiskunnan näkemyksiä vammaisuudesta”, sanoo EPDEA-järjestöä johtava Gosa Zeleke. Sera Helsinki on suomalainen yritys, joka tuo Etiopiassa valmistettuja mattoja länsimaiden markkinoille. Rahoituksen turvin he ostavat lampaita, kehruukoneita tai muita työvälineitä. MIKA NISKANEN Vammaiset naiset ansaitsevat Etiopiassa toimeentuloa valmistamalla länsimaihin myytäviä, korkealaatuisia mattoja. Yksin tehtävä olisi mahdoton. ”Tavoitteenamme on saada villanja langantuotanto vammaisten naisten käsiin. Vuonna 2099 maailman keskiarvoiseksi eliniäksi ennustetaan 81 vuotta. Yhteistyön onnistumisen kannalta tärkeätä on ollut yhteiset tavoitteet, selkeät roolit ja tiivis yhteys. Etiopian 109 miljoonan ihmisen väestöstä noin 17,5 prosenttia elää jonkin vamman kanssa. 2017 MAAILMAN LUKUJA 2/3 72 oli ensimmäinen vuosi, kun kaupungeissa asui enemmän ihmisiä, kuin maalla. Ennustetaan, että vuonna 2050 kaupungeissa asuu väestöstä yli Maailman väestö vanhenee ja kaupungistuu. ”Useimmat vammaisista ihmisistä kohtaavat Etiopiassa syrjintää ja ovat köyhiä. Ne auttavat Sera Helsinkiä löytämään vammaisten naisten ryhmiä eri tuotantovaiheisiin. Vammaisista ihmisistä jopa 95 prosenttia elää köyhyydessä ja 85 prosenttia maaseudulla, joissa heidän mahdollisuudet työntekoon ovat rajalliset. ”Vammaiset ihmiset haluavat näyttää, että myös he ovat tuottavia ja voivat auttaa kotimaataan kehittymään”, Zeleke sanoo. Taustalla vaikuttaa järjestöjen ja yritysten yhteistyö. 2021 MA AILMA PALOINA. Tällä hetkellä luku on Lähde: Our World in Data 55 PROSENTTIA Tällä hetkellä maailman väestöstä asuu kaupungeissa YLI 300 vammaista naista on ansainnut toimeentuloa tai hyötynyt muuten Abilis-säätiön ja Sera Helsingin käynnistämästä yhteistyöstä Etiopiassa. Usein naiset perustavat osuuskuntia tai yrityksiä, joiden perustamiseen he saavat rahoitusta Abilis-säätiöltä. Heillä ei useinkaan ole merkittävää toimeentulon lähdettä. Zeleke muistuttaa, että järjestöjen ja yritysten yhteistyö on parhaimmillaan erittäin kestävää, kun kehitysvaikutuksia luodaan markkinavoimien rahoittamana. Siksi mukana ovat Abilis-säätiö, etiopialaiset järjestöt EPDEA ja EWDNA sekä etiopialainen yritys Ennat Design. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Toimeentuloa Etiopiassa: Design-mattoja länsimaihin SE R A H EL SI N KI Etiopian väestöstä noin 17,5 prosentilla on jokin vamma. Keskiössä ovat matot. Niistä suuri osa on vammaisten naisten valmistamia. Sitä kautta saisimme satoja uusia työpaikkoja erityisen vaikeille alueille Etiopian maaseudulla, missä äärimmäinen köyhyys on arkipäivää”, sanoo Sera Helsingin perustaja Anna Suoheimo. Zeleken mukaan avainsana on voimaantuminen. Naisia tuetaan myös muun muassa koulutuksilla
Ei tarvitse pelätä paljastuksia, kun voi luottaa infoähkyn hautaavan ne. ”Digitaalinen sälä ryövää meiltä sen ainoan elämän, joka meillä on elettävänä.” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja, joka on kirjoittanut ainakin kolmen romaanin verran tviittejä tililtä @Riikkasuominen.. Työ voi vaatia sen käyttöä ja siviilissä facebookittoHuomiotalous aktivismin esteenä Riikka Suominen muus vaatii sosiaalista pääomaa, eli että saa tiedon tapahtumista ja mielipiteensä kuulluksi muutenkin. Tunteja päivässä. Itse olen pyytänyt, ettei kuntavaalilahjoituksiani käytettäisi Facebook-mainontaan. Häiriö on tuottoisampaa kuin säilyttäminen. Niin väittää amerikkalaistaiteilija Jenny Odell kirjassaan How to do nothing. Syöte tuo päivittäin eteeni satoja epäkohtia, joille en voi oikeastaan tehdä juuri mitään. Hänen mukaansa netin joutavuudet harhauttavat meidät pois yhteisten ponnistelujen luota. Esimerkiksi mainoksia voi katsoa aikidotyyliin, analysoida niitä ymmärtääkseen vastustajaa paremmin. Hän muistuttaa, ettei Facebookin käytön lopettaminen ole poliittinen teko, koska sitä ei tulkita niin (vaan irtiotoksi ystävistä). Koska siinä missä rahalla maksetaan standardoiduilla yksiköillä – euron arvo on vakio – niin huomiolla maksaessa arvo ei ole määrämittainen. Lisäksi myös digipaastoava elää maailmassa, jota somejätit muokkaavat. Paitsi kommentoida. Mutta mitä jos some vain ryövää elämäni. AKTIVISTILLE ajoittainen voimien kerääminen somen ulkopuolella on välttämättömyys. Yhden ihmisen aika on rajallinen resurssi ja samalla tavalla hänen huomionsakin on. Kasaa riittämättömyydentunnetta. Onneksi Odellkaan ei vaadi somelakkoa. Mutta Odellin kirja ei nimestä huolimatta ole opas downshiftaukseen. Eipä siis ihme, että Donald Trumpin kauden päätyttyä jenkkimedian yleisömäärät ovat romahtaneet. En jaksa silti parjata selkärangattomuuttani. Mutta tällaisessakin tilanteessa voi kieltäytyä huomioimasta. Ilmastoliike kokoaa voimansa Twitterissä, feministit pääsevät ääneen Instagramissa ja Facebookissa kerätään allekirjoituksia translain uudistamiseksi. Häiriötekijät siitä ovat elämän ja kuoleman kysymys. MUTTA somessa tapahtuu niin paljon hyvää, vikisen. Kaikilla ei ole edes varaa lähteä somesta. Tällä hetkellä luonnon tuhoamisen pysäyttäminen vaatii joukkovoimaa. Ja sitähän teen. Aktivismi syntyy siitä, että moni kiinnittää huomion yhtä aikaa samaan epäkohtaan. Hirviötä ei ole tarpeen ruokkia yhtään enempää. SOME estää maailmanparantamisen. Netti lupasi vapaata tiedonvälitystä, sen sijaan banaali hälinä sensuroi. Pikemminkin se neuvoo irtisanoutumaan huomion kalastajista ja suuntaamaan tekemisen sinne, minne itse haluaa. Kun tekoäly voittaa shakin maailmanmestarin, mitä mahdollisuuksia minun itsekurillani olisi sitä vastaan. Tykittää huomiokykyni atomeiksi. Huomiotalous nojaa ahdistuksiin ja pelkoihin. O len perustellut someriippuvuuttani sillä, että siellä tehty aktivismi muuttaa maailmaa
Joidenkin arvioiden mukaan Japanissa myös harrastetaan enemmän arkiliikuntaa kuin länsimaissa. Muuta maailmaa on tietenkin kiinnostanut, mikä selittää japanilaisten pitkää ikää. Japanissa sukupuolten välinen ero eliniässä on runsaat viisi vuotta, Suomessa rahtusen vähemmän. Terveiden elämäntapojen vaikutus näkyy siinäkin, että vain 4,3 prosenttia japanilaisista on lihavia. Länsimaisiin kulttuureihin verrattuna Japanissa korostuu yhteisöllisyys. PITKÄIKÄISYYS yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen tarkoittaa myös sitä, että Japanissa on Monacon jälkeen maailman vanhin väestö. RUOKAVALIO ja liikunta ovat ilmeisiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maailman pisin elinajanodote: Tänä vuonna syntyvällä lapsella on hyvät mahdollisuudet ihmetellä maailman menoa vielä 2100-luvulla. Japanilaiset syövät paljon kalaa, riisiä ja kasviksia, ja vain vähän eläinrasvoja, maitotuotteita ja sokeria. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Maailman pitkäikäisin kansa: JAPANILAISET Geenit, elämäntavat ja kulttuuri ratkaisevat Lähde: Maailman terveysjärjestö (WHO) IS TO C K TÄNÄ vuonna syntyvällä lapsella on hyvät mahdollisuudet ihmetellä elämää vielä 2100-luvulla. Väestöennusteiden mukaan japanilaisten määrä saattaa vähentyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2100 mennessä. Mahdollisuudet ovat huipussaan, jos lapsi sattuu olemaan japanilainen tyttö. Japani ovat komeillut elinajanodotetilastojen kärjessä 1980-luvulta lähtien. Japanilaisessa kulttuurissa myös arvostetaan ikäihmisiä, joiden kunnioittamiselle on jopa erityinen juhlapäivä. Lapsikuolleisuus saatiin painettua alas, sydänja verisuonitautien määrää leikattiin vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja niin edelleen. Suomi 81,6 vuotta 10 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Asia on monen tekijän summa, jossa osuutensa on niin geeneillä, elämäntavoilla, terveydenhuollolla kuin kulttuurisilla seikoilla. Mahdollisuudet ovat huipussaan, jos lapsi sattuu olemaan japanilainen tyttö. Teksti: Juha Mäkinen Japani 84,3 vuotta Sveitsi 83,4 vuotta Etelä-Korea 83,3 vuotta Singapore 83,2 vuotta Espanja 83,2 vuotta . Useimmissa Euroopan maissa lihavia on yli 20 prosenttia väestöstä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 36,2 prosenttia. Itä-Euroopan miehet taas tuppaavat kuolemaan ennen aikojaan: Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä naiset elävät lähes kymmenen vuotta miehiä pidempään. Saatamme kauhistella japanilaisten pitkiä työpäiviä, mutta mitalilla on toinenkin puolensa: japanilaiset voivat kokea kollegansa tärkeäksi yhteisöksi, johon kuuluminen ylläpitää hyvinvointia. Monissa tutkimuksissa on nostettu esiin myös sosiologisia tekijöitä. NAISET elävät kaikkialla miehiä pidempään, mutta eri maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon aiemmin miehet kuukahtavat. Toisen maailmansodan jälkeen Japanissa ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään julkista terveydenhuoltoa ja ratkomaan tärkeimpiä terveysongelmia. Japanin väkiluku saavutti huippunsa kymmenen vuotta sitten ja on siitä lähtien laskenut hitaasti
Syyskuun kolmas maanantai on Japanissa ikäihmisten kunnioittamisen päivä, joka on yleinen vapaapäivä.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
KUVA: RASOUL KHORRAM. Selin oleva nainen on puolestaan verhoutunut Iranin opposition huiviin. Kurdiperhe juhlistaa tapahtumaa Kurdistanin lippua katsellen. Kurdistan. Tyttöjen vaatteissa on koristeena lipun värisiä kuvioita. Kurdikansa viettää omaa uutta vuottaan Newrozia, uuden kevään tuloa, maaliskuussa. Akre
Ricky Kej oivalsi sen jo lapsena. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Ricky Kej 14 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Bangaloren rehevä luonto vaikutti siihen, millainen ihminen Kej’stä kasvoi. ”Musiikki oli koko universumini keskus. Ihmettelin jatkuvasti: jos käärmeet kerran ovat niin vaarallisia ja kamalia, miksi ne sitten ovat olemassa?” Tyydyttävää vastausta ei kuulunut, ja siksi hänen täytyi keksiä se itse: kaikella on oma tärkeä roolinsa osana ekosysteemiä. Rakkauden kautta syntyy halu suojella, hän uskoo. Kej oli kahdeksanvuotias, kun perhe muutti Yhdysvalloista Etelä-Intian Bangaloreen. Kej, 39, ei muista aikaa, jolloin ei olisi ollut muusikko ja ympäristönsuojelija, ainakin jollain tavoin. Siinä missä muut perheenjäsenet ja pihapiirin lapset pakenivat käärmeitä ja skorpioneja, Kej oli aina kiinnostunut kaikenlaisista lajeista. Kuuntelin vain jatkuvasti musiikkia ja yritin ymmärtää, mitä se minulle kertoi. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. Sama näkyy yhä alkuperäiskansojen musiikissa halki maailman”, Kej sanoo. Muiden lasten tapaan en ollut kiinnostunut televisiosta tai jalkapallosta. ”Katsoin käärmeitä silmiin ja näin niissä persoonallisuuden. Mutta yhtä tärkeä oli isän levykokoelma, joka sisälsi musiikkia ympäri maailmaa. ”Musiikin tekeminen alkoi, kun ihminen yritti jäljitellä luonnon ääniä. Ilman sitä hänestä ei olisi tullut maailmanmusiikin kärkinimeä, Kej uskoo. Siellä hän on asunut siitä asti, rikkaan elonkirjon ympäröimänä. P uron solina, tuulen humina ja lintujen laulu – musiikki ja luonto ovat yhtä. Opin siitä kaiken oleellisen erilaisista kulttuureista ja luonnonympäristöistä.” Elämään herättäjä Ricky Kej tekee musiikkia, jotta ihmiset rakastuisivat maapalloon. Lapsuusmuistoissa nuo kaksi lomittuvat saumattomasti toisiinsa
”Musiikki kuljettaa meidät siihen sisäiseen paikkaan, josta muutos voi alkaa.". Tarvitaan myös taidetta. Tieteellinen todistusaineisto ei yksin riitä, Ricky Kej sanoo
Silloin hän oppi yhdistelemään erilaisia musiikkityylejä ja tapasi muusikkoja maailman kaikilta laidoilta. Grammy-voiton jälkeen kansainvälisiä kutsuja alkoi sadella, ja Kej on ehtinyt esiintyä YK :n päämajoissa niin New Yorkissa kuin Genevessä. Se on tärkeää itsetunnon kohotusta varsinkin köyhien perheiden lapsille, Kej arvelee. Oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta tai lajien kadosta, tieteellinen todistusaineisto kantaa vain tiettyyn pisteeseen asti, hän uskoo. Syntyi se globaali soundi, josta Kej on sittemmin tullut tunnetuksi. Tarinani osoittaa, että intialaisellakin voi olla ääni.” MUSIIKKI on Kej’lle ennen kaikkea kieli, universaali sellainen. Intiassa kaikki seitsemäsluokalaiset oppilaat lukevat hänen tarinansa englannin kielen oppikirjoistaan. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Silloin Kej’lle myönnettiin Grammy-palkinto vuoden parhaasta New Age -levystä. ”Tämä on ollut aikamoinen matka. Tätä kieltä tarvitaan, jotta voidaan kurottaa ihmisten sydämiin. Se vaatii tunnekeskuksen aktivointia.” Tulevaisuuden suhteen Kej kertoo olevansa toiveikas. ”Voit sanoa minkä tahansa kansainvälisen yrityksen nimen, ja olen melko varmasti säveltänyt musiikkia heidän mainokseensa”, Kej arvelee. ”Tein tuolloin vahvan sitoumuksen, että kaiken musiikkini täytyy edistää luonnon suojelemista.” Jostain piti tietysti ensin aloittaa. . Nyt Kej’n matka on päätynyt oppikirjoihin asti. Lisäksi hänet on valittu lähettilääksi useampaan YK :n alaiseen järjestöön, samoin Maailman päivä -verkostoon. Keskeistä olisi Kej’n mukaan ymmärtää tämä: Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat. Hän kutsuu Grammyä edeltäviä aikoja ”oppivuosikseen”. Grammy-voittoa edeltävinä vuosina Kej sävelsi musiikkia mainoksiin, yli 3500:n kappaleen verran. ”Intian väkilukuun nähden meitä näkee maailmalla vain vähän. Kultainen kysymys on, miten saada ihmiset toimimaan. VUOSI 2015 oli käänteentekevä. 2021. ?Grammy-voiton jälkeen Kej päätti, että tekisi jatkossa musiikkia vain ympäristön hyväksi. Erilaiset instrumentit soivat harmonisesti yhteen, ja jokainen niistä saa ilmentää omaa ainutlaatuista persoonallisuuttaan.” Sama pyrkimys vallitsee Kej’n mukaan myös Yhdistyneissä kansakunnissa. Tässä kohtaa nousee tietysti epäilys: mitä tekemistä mainosmusiikilla on ympäristönsuojelun kanssa. Lapsena Kej'n elämässä oli kaksi keskipistettä: isän levykokoelma ja pihapiirin luonto. Korona-aika on osoittanut, että ihminen voi muuttaa toimintaansa hyvinkin nopeasti, jos kokee että jokin uhkaa häntä tai hänen läheisiään. ”Musiikin kautta maailma on yksi. ”Muutos ei voi tapahtua ilman taidetta. En olisi koskaan uskonut, että mikään tästä voisi tapahtua minulle”, Kej sanoo. Ei paljoakaan, Kej myöntää, muttei myöskään kadu tekemäänsä. Nykyään hän tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. ” Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat. Keskeinen kysymys ei enää ole se, miten tehdä ihmisistä tietoisia, sillä ihmiset tietävät jo riittävästi. Siksi juuri nyt pitäisi työstää rakkauden tasoa
Erityisen rakkaita Kej’lle ovat norsut. Hänen omaa sydäntä kivistää tieto siitä, mitä villieläimille Intiassa tapahtuu. ”Kehittyvissä maissa painitaan yhä jokapäiväisen selviytymisen kanssa. Sen sijaan hän pyrkii harjoittamaan positiivista vahvistamista. ”Suurin ongelmamme on se, että odotamme aina jonkun muun tekevän muutoksen.” Kyse ei ole uhrauksista eikä elämän kurjistamisesta, Kej muistuttaa. ”Ihmiset täytyy saada rakastumaan maapalloon ja sen kaikkiin elämänmuotoihin.” Syyllistämiseen Kej ei usko. Kukaan meistä ei pysty välittämään kaikesta, mutta Kej'n mukaan jokainen meistä välittää ainakin jostain. Istutan heidän mieleensä kysymyksen: mitä jos menetämme tämän?” Jo usean vuoden ajan Kej on esittänyt konserteissaan kappaleen, joka kertoo Tyynenmeren saarista ja sen asukkaista. ”Musiikki ravitsee, elvyttää ja herättää elämään. Kej asettuu valinnallaan musiikkimaailmalle niin yleistä kulutuskeskeisyyttä vastaan. Kappaleen aikana lavalla pyörii video, jossa näkyy saarten luontoa ja sen asukkaita, erityisesti lapsia. Kestävä elämä voi olla oikein hyvää elämää. Tämä kaikki kertoo siitä, mihin hän uskoo: ruohonjuuritason vaikuttamiseen. ”Yritän saada ihmiset rakastumaan näihin ihmisiin ja havahtumaan rakkauden kautta siihen, että näistä lapsista tulee pian ilmastopakolaisia.” Kun sydämessä syttyy välittämisen kipu, muutos voi alkaa. Hän uskoo, että musiikin avulla se on mahdollista. Ricky Kej Syntynyt 1981, Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinassa Asuu Intian Bangaloressa Perhe Vanhempi veli, vaimo, isä ja äiti Voittanut Grammy-palkinnon parhaasta New Age -levystä (2015) Lähettiläänä esimerkiksi Unescossa, Unicefissä ja Maan päivä -verkostossa Harrastukset Elokuvat ja nukkuminen MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ”Viljelijät yrittävät vain turvata perheensä toimeentulon. ”En omista kuin muutaman vaatekerran ja olen ylpeä siitä!” Muusikot ja taiteilijat ovat ihmisiä, jotka voivat toimia inspiroivina esimerkkeinä muille, Kej uskoo. klo 13.40–14.10, puhelava ja Virtual Concert for the Planet klo 14.15–14.45, musiikkilava. Hän itse on kasvissyöjä ja kulkee julkisella liikenteellä niin kotonaan Bangaloressa kuin keikoillaan ympäri maailmaa. Kun niiden kotimetsä tuhoutuu, ne ajautuvat asutuskeskusten liepeille etsimään ruokaa. Se kuljettaa meidät siihen sisäiseen paikkaan, josta muutos voi alkaa.” • Ricky Kej: Musiikin sosiaalinen vaikuttavuus su 30.5. Viljelijöiden vastaus on ollut räjähteiden piilottaminen hedelmiin. 2021 17. Mutta Kej’n visio on tätäkin laajempi. (maailmakylassa.fi) KUKA. Intia kun on yksi maailman viimeisistä maista, joissa suuret nisäkkäät yhä liikkuvat laajoilla alueilla. ”Näytän ihmisille, mikä on kaunista ja suojelemisen arvoista. Hiilijalanjälkeään hän tarkkailee aktiivisesti ja tekee laskelmia pienentääkseen sitä. Näihin kaikkiin Kej haluaa puuttua. Ympäristöä ei nimittäin voi tarkastella vain sellaisenaan, hän sanoo. Ei heitä voi käskeä laittamaan aurinkopaneeleita katolle. Hyvä jos heillä on edes kattoa.” Ihmisten saaminen ympäristönsuojelun kannalle siis vaatii sitä, että täytyy ratkoa myös sellaisia ongelmia kuin esimerkiksi nälkä, köyhyys ja epätasa-arvo. Jälki on raadollista, mutta Kej ei halua syyttää yksin viljelijöitä. Nämä saaret ovat maailman matalimpia, ja arvioiden mukaan ne jäävät jo 50 vuoden päästä veden alle. Voisi kuvitella, että tässä kaikessa on yhdelle ihmiselle tarpeeksi työnsarkaa. Meidän pitäisi lopettaa toistemme syytteleminen ja pohtia yhdessä, mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi.” EI liene montaakaan artistia, joka esiintyy aina samassa asussa. Monilla ihmisillä ei ole vielä edes sähköä
Siihen ei ole luvassa maskeja ja rokotteita. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Tuomas Kärkkäinen TEEMA: TULEVAISUUS. Kun koronapandemia jää taakse, ihmiskunnan edessä on vielä paljon suurempi kriisi. Voisiko uusi normaali olla silti vanhaa parempi
Myös esimerkiksi Maailman talousfoorumin vuoden 2015 riskiraportissa jonkinlaisen tarttuvan taudin leviäminen löytyi kärkisijoilta. Periaatteessa millä hetkellä hyvänsä jonkinlainen yllättävä tapahtuma voi täräyttää todellisuutemme toiseen asentoon. 2021. Se on todellisuutta, joka etenee sillä aikaa, kun ratkomme arkisempia talouspulmia ja käsillä olevaa koronakriisiä. Valtava tulivuori voi purkautua. Nimittäin ennusteiden joukossa on ainakin yksi pandemiaakin todennäköisempi kriisi. Jos esimerkiksi povaamme talouden kasvavan ensi vuonna, ihmiset saattavat vapautua kuluttamaan leväperäisemmin ja talous kasvaa osittain tästä syystä. Tulisiko pysähtyä kurkistamaan, mitä muuta tutkijat ovat ennustaneet tulevaisuudelle. Ne kertovat pandemian jälkeen alkavasta matkailubuumista ja talouskasvusta. Silti tulevaisuutta koskevia ennustuksia tehtaillaan jatkuvasti. Sen mukaan suurimmat ilmastokriisistä johtuvat katastrofit vältetään vain, mikäli maapallon lämpeneminen saadaan pidettyä alle 1,5 asteessa. Puhutaan paluusta normaaliin elämään, normaaliin arkeen. Koko maailman voi pysäyttää hetkessä globaali pandemia. Samaan aikaan ympäristötutkijat ja biologit varoittavat, että käynnissä on elonkirjokriisi, Kannattaisiko ennen keihäsmatkan varaamista pandemiasta oppia jotain. Tavoitteessa pysyminen vaatisi tieteentekijöiden mukaan koko ihmiskunnalta paljon nykymenoa järeämpiä ilmastotoimia, ja niistä valtaosan olisi tapahduttava jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Taleb itsekin on kutsunut koronakriisiä Yhdysvalloissa silkaksi esimerkiksi huonosta ennakoinnista ja surkeasta toiminnasta. Tulevaisuutta on vaikea, käytännössä mahdoton ennustaa. Libanolilaissyntyinen tietokirjailija Nassim Nicholas Taleb on kutsunut mustaksi joutseneksi tällaista epätodennäköistä tapahtumaa, jolla on suuri ja yllättävä vaikutus historian kulkuun. Mutta kannattaisiko ennen keihäsmatkan varaamista pandemiasta oppia jotain. J iddishinkielisen sanonnan mukaan ihmiset suunnittelevat ja jumala nauraa. Maapalloon voi törmätä meteori tai aurinkomyrsky voi pimentää sähköt. Me nimittäin tiesimme hyvin, että näin voisi käydä. Esimerkiksi politiikka ja talous ovat paitsi monimutkaisia, ne myös reagoivat niistä tehtyihin ennusteisiin. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Silti harva valtio oli varautunut tämän todennäköisen skenaarion toteutumiseen. Hommassa on kuitenkin yksi ”paitsi että”. Surkeasta valmistautumisestamme huolimatta rokotusohjelmat etenevät ja näemme jo koronakriisin yli. Mikäli uskomme tiedettä, ilmastokriisi ei siis ole vain tulevaisuusskenaario. Siihen vanhaan normaaliin. Mustia joutsenia käsittelevässä luvussaan teoksen kirjoittajat Rami Kangas, Marko Nenonen ja Mari Välimäki kiirehtivät painottamaan, että vuonna 2020 puhjennut koronaviruskriisi ei suinkaan ole tällainen Talebin tarkoittama musta joutsen. M aailman johtavista ilmastotutkijoista koostuvan verkoston IPCC :n tuorein raportti julkaistiin lokakuussa 2018. Maailman epidemiaja tulevaisuustutkijat ovat ennustaneet jonkinlaisen pandemian leviämisen olevan vain ajan kysymys globaalisti verkottuneessa maailmassamme. Jokin terrorismiryhmittymä voi saada käsiinsä ydinaseita. Länsimaiden seitsemän tulevaisuutta (Atena, 2021). Kestävän talouden tilannekuva 2020-luvun taitteessa -raportin mukaan jo keskimääräinen 1,5 asteen globaali lämpeneminen altistaa 500 miljoonaa ihmistä vedenpuutteelle, neljä miljardia ihmistä kuumuusaalloille ja kymmeniä miljoonia ihmisiä paheneville rannikkovesien tulville. Tällä hetkellä ennusteiden mukaan ihmiskunta suuntaa kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä, kun jo kahden asteen lämpeneminen voisi käynnistää ilmastossa vaarallisia ja osin peruuttamattomia ketjureaktioita. Uutisiin on alkanut ilmestyä ihan toisenlaisia ennusteita. Myös näitä skenaarioita arkisempia kuvia maalailevat yhteiskuntateoreetikot menevät ennusteissaan usein enemmän tai vähemmän metsään. Erilaisia enemmän tai vähemmän epätodennäköisiä skenaarioita esittelee myös kotimainen uutuuskirja K niin kuin katastrofi. Itse asiassa Sitran loppuvuodesta 2020 julkaiseman Talous tulevaisuuden palveluksessa
J os jokin on helppo ennustaa, niin se, ettei tällaisen komentokehotteen koodaajiksi ilmoittaudu vapaaehtoisia. ”Tosiasia on se, että ihmisen valta tällä planeetalla on niin suuri, että jos vaikkapa tekoäly valjastettaisiin ratkaisemaan ilmastonmuutos, kyllä se sieltä nopeasti kertoisi, että eliminoidaan homo sapiens ja sitten asia on kunnossa.” MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Viimeksi 65 miljoonaa vuotta sitten kokonaisia lajeja poistui pallon pinnalta nykyvauhdilla. ”Koronapandemian takaa löytyy homo sapiens. Tarkennuksena sanottakoon, että se oli silloin, kun dinosaurukset katosivat. Jossain kohtaa köyhyyden ja puutteen poistaminen muuttui Salosen mukaan ”loputtoman vaurastumisen jahtaamiseksi”. Salosen sanoin yksioikoinen tapa ajatella, mitä hyvinvointi ja hyvä elämä on. Vedenjakajalla keikkuu ekologinen perusta, jonka varassa ”homo sapiens elää tai kuolee”. Nyt kuulumme maailman vauraimpiin ja onnellisimpiin valtioihin. Ennen 1960-lukua Suomi oli käytännössä katsoen kehitysmaa. 2021 21. Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisussa ei ole kyse enää vain siitä, kuinka paljon niiden ratkaiseminen maksaa, vaan siitä, onko maapallollamme tulevaisuudessa yleensä enää mahdollista elää hyvää ja rauhanomaista elämää.” Kestävää kehitystä tavataankin nykyään havainnollistaa erilaisten ruudukoiden sijaan hääkakkumallilla. Metsäpalojen takaa löytyy homo sapiens. Jos katsomme monen länsimaan historiaa – esimerkiksi Suomen – tässä on myös täysin kiistatta onnistuttu. Jos ekosysteemi romahtaa tai vaikkapa puhdas juomavesi loppuu, on turha puhua taloudesta ja koulutuksesta – tai ainakaan keihäsmatkoista. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntaja kauppatieteellisen tiedekunnan professorin ja kestävän tulevaisuuden visionäärin Arto O. Lisäksi toisin kuin koskaan ennen historiassa, käynnissä olevien kriisien ja mullistusten – jopa luonnonvoimien – taustalla on yksi laji. Mallissa maapallon kantokyky on hääkakun paksu pohjakerros ja kaikki muut pyrintömme rakentuvat sen päälle. Ihmiskunnan eliminointi olisi myös siitä syystä julma ratkaisu, että kestämättömän tulevaisuuden tie on valettu lähtökohtaisesti hyvistä ja kannatettavista syistä. Myös Sitra ennustaa raportissaan, että mikäli käynnissä olevat ekologiset kriisit päästetään ryöpsähtämään, seuraukset ovat äärimmäisen vakavia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnon ääri-ilmiöiden takaa löytyy homo sapiens”, Salonen summaa. Uutisista voi lukea myös, kuinka maailman meret happamoituvat ja täyttyvät muovista, maaperä köyhtyy, korallit kuolevat, aavikot laajenevat ja sään ääri-ilmiöt riepottelevat jo nyt eri maita ja mantereita. Kuitenkin kaiken tämän periaatteessa jalon kehityspyristelyn taustalla on vaikuttanut Arto O. Ihmiset ja yhteiskunnat ovat halunneet lisätä vaurautta ja hyvinvointia, poistaa köyhyyttä ja puutetta, tarjota ravitsevaa ruokaa ja mielenkiintoisia virikkeitä. ”Toteutuessaan nämä ilmiöt johtavat helposti talousjärjestelmän kriisiytymiseen, ääriajatteluun, yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja sotiin. Salosen mukaan tilanne on oikeastaan niin vakava, että koko ihmiskunta on eksistentiaalisessa kriisissä. On keksittävä jotain muuta. kuudes sukupuuttoaalto. Elintason jatkuvasta parantamisesta tuli elämän päämäärä
Missä siis viipyvät tiedotustilaisuudet. Se, mitä on pidetty edistyksenä, alkaa olla kestävän tulevaisuuden uhka. ”Kyllä me tiedostamme, että näin ei voi jatkua. Ainoa ulkopuolelta tuleva resurssi on auringonvalo. Siihen ei suostunut ainakaan Greta Thunberg, koululainen, joka nousi Ruotsin valtiopäivätalon portailta koko maailman nuorten ilmastoliikkeen kasvoiksi ja puhujaksi maailman 22 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Jotta pääsisimme Pariisin ilmastosopimuksen viitoittamalle kestävän tulevaisuuden tielle, hiilipäästöjen pitäisi laskea reilut seitsemän prosenttia joka vuosi – eli vuonna 2021 päästöjä pitäisi olla vielä rutkasti vähemmän kuin vuonna 2020 ja niin edelleen. Jonkin rajallisen hyödyntäminen loputtomiin on jo arkijärjellä ajateltuna mahdottomuus. Pitää olla toimelias ja tehdä asioita viikko viikolta enemmän.” Lisäksi viimeiset 200 vuotta ihmislaji on tavoitellut kasvua ja hyvinvointia hyödyntämällä uusiutumattomia luonnonvaroja. Jo nyt tiedämme, että päästöt ovat päinvastoin pandemian alkushokin väistyttyä jälleen kasvussa. Homo sapiensin hyvän elämän tavoittelu on välttämätöntä järjestää niin, että se asettuu tämän planeetan reunaehtoihin.” Salosella on kuitenkin lohduttava viesti: hänen mukaansa kaikki ratkaisut ovat jo olemassa. 2021. N yt ihmiskunta on kuitenkin Arto O. K aikki eivät suostu elämään vanhan normaalin mukaista, ilmastokohinan säestämää arkea. Tai kuten islantilaiskirjailija Andri Snær Magnason kysyy kirjassaan Ajasta ja Vedestä (Aula 2020), onko se oikeastaan niin kovaa meteliä, että se on korvissamme pelkkää kohinaa. Esimerkiksi vaikka pandemia piti lentokoneet maassa ja ihmiset kodeissaan kuukausia, ihmiskunnan yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2020 vain reilut kuusi prosenttia. Enää ne pitäisi ottaa laajamittaisesti käyttöön. Onko ilmastokriisi yksinkertaisesti liian valtava asia käsitettäväksi. Sellaiset, joissa Sanna Marinin hallitus marssii ilmeet vakavina kertomaan koko Suomen kansalle, mikä meitä uhkaa ja millaisiin rajoitustoimiin on seuraavaksi ryhdyttävä yhteisen hyvän ja kaikkien turvallisuuden nimissä. Meidän oikeudenmukaisuusajattelustamme on tullut sellainen, että oikeudenmukaisuus pitää ansaista, se ei ole synnynnäistä. Salosen mukaan havahtumassa siihen, että touhulla on enemmin tai myöhemmin piste. ”Ihmisen arvo määräytyy suoritteiden perusteella. Ilmastokriisin tulevaisuuskuvaa tutkimusten ja kirjailijan henkilökohtaisen sukuhistorian kautta avaavaa teosta voi kutsua hyvällä syyllä hätähuudoksi nopeiden ilmastotoimien puolesta. Puheenvuoron merkittävyys on tunnustettu ainakin siten, että kirja on ehdolla Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Suomessa vuotuinen luonnonvarojen ylikulutuspäivä ei edes siirtynyt – sitä vietettiin huhtikuussa vuosina 2020 ja 2021, kuten muinakin vuosina. Elämäntapamme on siis kestämätön, eikä sen kääntämisessä kestävään ole kyse mistään ihan pienestä viilauksesta. Mutta edelleen iso käänne on enemmän ajattelun kuin tekojen tasolla”, Salonen sanoo. Lisäksi fossiilitalouden hiilipäästöt uhkaavat suistaa maailman ilmastokriisiin jo ennen kuin vaikkapa öljy loppuu. ”Samoja vesiä me ryystetään, joita dinosaurukset joivat, koska ei tänne planeetalle ole vesikuljetuksia tullut neljään miljardiin vuoteen
”Vastavirtaan toimiminen vaatii hirveästi resursseja.” T arvittavien suurten yhteiskunnallisten muutosten läpivieminen vaatisi uskallusta, jota Kauppilan mukaan valitettavasti puuttuu päättäjiltämme. ”Joka kerta kun me puhutaan siitä, että ”Me ollaan jääty jumiin ajatukseen, jossa on joko kapitalismi tai Neuvostoliitto.” MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Vain hetkeä ennen tapahtumien kärjistymistä Kauppila oli ollut mukana mielenilmauksessa. Toiset olivat, että turpaan vaan. Samaan aikaan me olemme sosiaalisia laumaeläimiä ja me vertaamme itseämme koko ajan muihin ja ympäröivään yhteisöön. Liike nousi suomalaisiin kahvipöytäkeskusteluihin vuoden 2020 lokakuussa, kun poliisi käytti pippurisumutetta hajottaessaan Kaisaniemenkadun sulkeneen rauhanomaisen mielenilmauksen. tärkeimpiin ilmastofoorumeihin. Nyt perhe seurasi järkyttyneenä suorasta lähetyksestä, kun tuttuja kasvoja raahattiin poliisiautoihin. ”Me katsotaan yhteiskuntajärjestelmäämme, fossiilikapitalismia, ja nähdään se ikään kuin ainoana mahdollisuutena. Toiset, että ’ei meillä voi olla valtiota, jossa ei ole vahva mielenosoitusoikeus’”, Kauppila sanoo. Salonen. Vaikka Kauppila itse uskoo kansalaistoiminnan voimaan, hänen mukaansa ensisijainen vastuu ilmastotoimista on päättäjillä. Näin kävi ainakin koronakriisinkin kohdalla, vahvistaa Arto O. Meteliä on saanut aikaan kansalaistottelemattomuutta hyödyntävillä tempauksillaan kansainvälinen Elokapina-liike. Ilmastoaktivistit löysivät itsensä tilanteesta, jossa oli huudettava yhä kovempaa, jotta huoli ekosysteemistä ei kokonaan hautautuisi akuutimman kriisin alle. Alkoi viikkoja kestänyt mediamylläkkä. ”Ajattelen, että jokaisen yksilön elämän pitää muuttua. Se on oikeastaan mykistävää.” Kriisitietouden levittämisen lisäksi Kauppilan mukaan meidän pitäisi luopua ”aivan turhasta” keskustelusta siitä, mikä Suomen kaltaisen pienen maan rooli on isojen pelaajien pelikentällä. Alkoi pauke, joka peitti kohinan alleen. Lisäksi Kauppila, kuten moni muukin ilmastoaktivisti tai -tutkija, peräänkuuluttaa niin kutsuttua ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Se on tosi surullista, koska ajattelen, että ihmiskunta pystyy paljon parempaankin.” Mutta kyllä, vakavailmeisiä hallituksen tiedotustilaisuuksia kaipaisi myös Kauppila. ”Jälkipuinti toi näkyväksi yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumisen. Esimerkiksi talouselämä vaikuttaa hänen mukaansa liikaa poliittiseen päätöksentekoon. Globaalisti maailman rikkain kymmenys aiheuttaa kulutuksellaan yli puolet maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Thunbergin ansiosta hetken vaikutti, että vaatimukset ilmastotekojen puolesta kuultaisiin. Mutta politiikan ja bisnesmaailman toimet eivät ole lähelläkään sitä, mitä tarvitaan.” Riittämättömistä politiikkatoimista kielii Kauppilan mukaan esimerkiksi se, että kestävästi eläminen on yhä yksilölle vaikeaa – mikäli haluaa elellä täysipainosesti osana yhteiskuntaa. Mutta juuri, kun lupaukset ja peukutukset olisi pitänyt muuttaa poliittisiksi ohjelmiksi, päättäjien asialistat täytti Kiinasta leviävä virus. Nuukailusta ja kestävästä elämästä pitäisi tehdä helppoa, hyväksyttävää ja ihannoitavaa – normi. Hän uskoo, että kansalaiset sitoutuisivat tarvittaviin toimiin, mikäli poliitikot ja media pystyisivät viestimään riittävästi tilanteen vakavuudesta. Sumutuksen todisti yhdessä lastensa kanssa Elina Kauppila, kouluttaja, kirjailija ja itsekin Elokapina-liikkeen aktiivi. Köyhät valtiot eivät ole aiempina vuosikymmeninä aiheuttaneet yhtä paljon päästöjä kuin rikkaat, eivätkä ne aiheuta niitä vieläkään. Pandemia on osoittanut, että isoja muutoksia pystytään yhteiskunnassa tekemään rauhanomaisesti. 2021 23. Jos nimittäin ajatellaan nykytilanteeseen johtaneita syitä eli niin kutsuttuja historiallisia päästöjä, vaurailla länsimailla on paljon enemmän hiilitahroja käsissään kuin kehittyvillä mailla. Me ollaan jääty jumiin ajatukseen, jossa on joko kapitalismi tai Neuvostoliitto. ”Valtaosa suomalaisista haluaa ilmastotekoja. ”Jos nyt tehdyt asiat olisi otettu puheeksi 5 vuotta sitten, olisi sanottu, että ’ei pysty, syntyy ihan kamalat vastareaktiot’. Vaatii kauhean paljon yksilöltä, että alkaisi niukustella, kun näkee, mitä kaikki muut tekevät.” Siksi meidän pitäisi Elina Kauppilan mukaan keskittyä yksilön valintojen kyttäilyn sijaan koko yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseen. Ensinnäkin ihan jokaisen olisi tehtävä ihan kaikkensa
Afrikka on ongelma ja väestönkasvu ongelma, me ollaan mun mielestä todella harhaisella ja vaarallisella polulla. Nimittäin innovaatioille, jotka ylläpitävät inhimillistä hyvinvointia maapallon kantokyvyn ehdoilla, tulee olemaan lähitulevaisuudessa valtava kysyntä. Harvalle ravaaminen kasvun perässä tuo kaivattua mielekkyyttä ja elämäniloa. Mutta jos ilmastokriisi ja elonkirjokriisi ylittävät joitakin niitä keikahduspisteitä, joista tutkijat puhuvat, ne ovat peruuttamattomia.” Vaikkapa sukupuuttoon kuolevia lajeja ei saada takaisin. Ja kun kysymykseen löytää vastauksen, sitä kannattaa lähteä tekemään todeksi omassa elämässään. Me tiedetään, että siellä ei homo sapiensille käy hyvin. ”Siltä maalta, joka laatii ratkaisut ensimmäisenä, siltä niitä kysellään. Tämä on Salosen mukaan kaikkea muuta kuin lattea neuvo. Eikä me ymmärretä sitä, että me ollaan ison maailman napa, jos halutaan.” M yös yksilötasolla kannattaisi Salosen mukaan keskittyä kaikkeen siihen hyvään, jota kestävä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Ilmastokriisin kanssa ei tule mitään rokotetta eikä mitään maskia!” Myös Salosen mukaan palaaminen vanhaan normaaliin olisi ”kamala tappio”. ”Mutta kyllä ajattelen, että meissä on potentiaalia ymmärtää, että me voidaan määritellä ihmisyys jotenkin muuten kuin ostamisen ja kuluttamisen kautta. Hyväosaisen on helppoa olla joustava – paikallisesti ja globaalisti.” Sitten Kauppila kiirehtii tarkentamaan, että kun pandemia on pitkittynyt, hyvinvointi on myös laskenut. ”Olemme nyt puuterilumella ja erilaiset suunnat ovat mahdollisia. Nyt täytyy ratkaista 24 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Kysyntä räjähtää viimeistään, kun Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen kaltaiset hiilijätit alkavat toden teolla kääntää kurssiaan. Päättäjillämme olisi sellainen kohta, jossa voisi sanoa ääneen, että tämä pandemia on ollut ohimenevä. Meillä suomalaisilla on jo kaikki aineellinen, mitä homo sapiens tarvitsee.” Ja jos halutaan lisätä tyytyväisyyttä, sitä saadaan yksinkertaisesti kiinnittämällä huomiota siihen, mitä jo on, sen sijaan, että tuijotetaan sitä, mikä puuttuu. ”Mua pelottaa ja vihastuttaa jutut kulutusjuhlasta ja matkailubuumista koronan jälkeen. ”Vaikka on tosi hyvä verrata kriisejä toisiinsa, tämä on vissi ero. Pitää tulla ihmisen iholle ja kertoa, miten saat paremman elämän.” K un koronapandemia sulki suomalaiset ensimmäistä kertaa koteihinsa keväällä 2020, monet suomalaiset kokivat Elina Kauppilan mukaan juuri tällaisen, Arto O. Tuskin jäätiköitäkään tai niiden sulamisen alle hukkuneita saarivaltioita – ainakaan meidän elinaikanamme. Ei saa tyytyä, jotakin parempaa on aina tulossa. Sen jäljille pääseminen taas tapahtuu kysymällä tarpeeksi usein aamulla itseltään, miksi tämä päivä kannattaa elää. Salosen visioiden mukaisen herätyksen. Koska kuitenkin per capita päästöjä katsomalla nähdään, että suurin ongelma on länsimainen kulutusyhteiskunta.” Myös Salosen mukaan Suomen kannattaisi siirtyä jahkailusta miettimään, mitä hyvää voisi kuulua Suomen rooliin tässä kaikessa. Ja se parempi on jotakin materiaalista. Nytkö hypättäisiin vanhalle latu-uralle. ”Me ollaan seurailijoita. 50-tuumainen telkkari, se on tiedätkös pikkasen snadi. Toisaalta näin havahtuivat ne, joille muutos oli helppo. ”Me nostetaan käsiä pystyyn, että ei mitään pysty tekemään, suuret pelurit vievät. Ja me voidaan nostaa uudenlaisiksi arvoiksi kestävyyttä, jakamista ja yhteisöllisyyttä.” Ennen muuta Kauppila kertoo toivovansa, että vanhaan normaaliin ei enää palattaisi. ”Huomasin, että ihmisille tuli sellaista havahtumista, että itse asiassa hyvä elämä onkin tämä, että olen läheisten kanssa, nautin ulkoilmasta, leivon omaa leipää ja laitan ruokaa. Tekemistä riittäisi”, Salonen sanoo. 2021. ”Siinä se on. ”Tinkiminen, luopuminen, uhrautuminen tulevien sukupolvien puolesta eivät motivoi. Tekisi mieli väittää, että täystyöllisyys olisi mahdollinen, jos me ottaisimme haltuun nämä tulevaisuuden haasteet. Kun kaikkea pitää olla koko ajan enemmän, pitää juosta viikko viikolta kovempaa. Ne ovat aineettomia ja niitä voi rauhassa lisätä. Silloin palataan syviin inhimillisiin perustarpeisiin. Ehkä se ei enää ole valintoja tai kivaa vaihtelua. ”Nämä ovat hirvittävän radikaaleja asioita, koska meidän koko systeemi perustuu siihen, että olemme pikkasen tyytymättömiä. Hänen mukaansa nimittäin oikeasti se, mitä kaikki haluavat, on merkitykselliseksi koettua elämää, mielekkyyttä. 60-tuumainen on kuitenkin jo aika edullinen.” Salosen mukaan jatkuva suuremman tavoittelu on paitsi kestämätöntä, se myös ylläpitää suorittajakansalaisuutta. Ei me olla totuttu ottamaan johtopaikkaa asioissa”, Salonen toteaa. Missä siis viipyvät valtavat kotimaiset ilmastostartupit ja vihreän talouden innovointirahastot
Näin oli ainakin Salosen ystävän kohdalla. Reiät kyettiin jäljittämään spraypullojen ja esimerkiksi kylmälaitteiden ponnekaasuihin, tarkemmin sanottuna freoneihin. Tuolla sun näpertelyllä ei ole mitään merkitystä’”, Salonen kertoo. Millainen olisi se tulevaisuus, joka seuraavaksi rakennettaisiin. Oletko oikeasti sitä mieltä, että toi sun yksi pakkaus jotenkin muuttaa kokonaisuutta. (maailmakylassa.fi) kriisit, joiden ratkaisuja kaikki odottaa ja joilla me työllistetään itsemme tällä planeetalla.” Synkistelylle ei tule antaa valtaa, sillä suurikin muutos on yhä mahdollinen. La 29.5. Tätä havainnollistaakseen Salonen kertoo tarinan ystävästään erään varhaisemman ympäristöhuolen aikana. Mieti, kuinka monta pakkausta kiinalaiset käyttävät. Alustataloudet, erilaiset tekoälyratkaisut – nekin kaikki ovat välineitä. • Hyvä ja kestävä elämä – paradoksi vai tie tulevaisuuteen. Salosen ystävä luki asiasta ja ajatteli, että tämähän on iso juttu ja se uhkaa kaikkea elämää maapallolla. Mutta mistä me puhumme. Emme me puhu päämääristä vaan välineistä. 2021 25. Otsonikerroksen reikiintyminen alettiin tiedostaa 1990-luvulla. klo 11.30–12.00, puhelava. ”Nyt ollaan vähän havahtumassa siihen, että enemmän kuin koodaajia, me tarvittaisiin niitä, jotka kertoisivat, mitä tässä koodattaisiin”, Salonen sanoo. Myös yksilön tasolla ratkaisujen puolesta toimimisen sivutuotteena saattaa hyvinkin tulla elämään sitä kaivattua mielekkyyttä. Ja mikäli ei, ihmisen oman hyvinvoinnin kannalta voi olla erittäin tärkeää voida katsoa illalla peilistä sellaista tyyppiä, joka toimii niin kuin tietää oikeaksi. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Niistä me puhutaan.” Välinepuheen alle hukkuu kaikkein tärkein kysymys: mitä niillä saataisiin aikaan. Tarinan opetus tulee tässä: voiko kukaan oikeasti väittää, että yksi pakkaus ei ole yhteydessä otsonikerroksen repeämiseen tai sen ehkäisemiseen. Kerran kaupan hyllyllä hän sitten viipyili etsiskelemässä tuotteita ilman näitä otsonille haitallisia freoneja. ”Meidän pitäisi vain päättää, mitä me halutaan ja lähteä tekemään sitä todeksi. Sä oot käyttänyt monta minuuttia noiden etikettien lukemiseen. Talouskasvu on väline. Kilpailukyky on väline. ”Joku frendi tuli siihen naureskelemaan, että ’toi on täysin pimeetä. Tehokkuus on väline. Tuottavuus on väline. Synkistelylle ei tule antaa valtaa, sillä suurikin muutos on yhä mahdollinen
Ainoa pysyvä asia on muutos TEEMA: TULEVAISUUS
Teksti: Kaisu Sofia Kinnunen Kuvat: Laura Oja. Nahla Hewidy ja Romayne Javangwe ovat joutuneet usein törmäyskurssille identiteettinsä kanssa. Mitä suomalaisuus on, ja mitä se tulee olemaan
”Ajattelin aluksi olevani zimbabwelainen. 28 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ”Jos ajatellaan yhdistyksemme perustamisaikaa ja verrataan tähän hetkeen, paljon on muuttunut. Mullistavan kokemuksen jälkeen Javangwe päätti hakea Suomeen Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan yrittäjyyttä, vaikka ei tuntenut maasta ketään. Ennen Suomeen tuloaan hän opiskeli Australiassa liiketaloutta ja työskenteli Etelä-Afrikassa vapaaehtoisprojektissa, jonka tavoitteena oli voimaannuttaa naisia. ”Itse vaikutan omilla kokemuksillani toisiin ihmisiin täällä Suomessa. Kuka otti vallan kertoa, kenelle tämä maa kuuluu. Muslimien määrä on kymmenen vuoden aikana myös kasvanut.” S uomessa neljä vuotta asuneella Romayne Javangwella, 34, on myös kokemusta identiteetin muokkautumisesta. ”Kun olin helsinkiläinen alakouluikäinen 2000-luvun taitteessa, koulussani ei ollut juurikaan muita muslimeja. Asuminen eri maissa on ollut vaikuttavin tekijä identiteettini muodostumiselle.” Javangwe mieltää olevansa globaali kansalainen, jonka identiteetissä on elementtejä monen maan kulttuurista. Katsoo ihmiskuntaa, kokee vastakkainasettelua. Olen kuitenkin oppinut muissa maissa asuessani, että olen paljon muutakin. Me kaikki Suomessa asuvat edustamme suomalaisuutta jollain tapaa, lähtömaasta ja taustasta riippumatta.” Suomalaisuus ei siis ole Javangwen mukaan vain jotain staattista, muuttumatonta ja pysyvää, vaan vuorovaikutteista. Opettaja katsoi minua ja kertoi luokalle, että tässä meillä on esimerkki maahanmuuttajasta. Suomalainen identiteetti koki kuitenkin yläkoulussa kolauksen. Nuori Hewidy halusi olla ylpeä siitä, että on muslimi ja suomalainen. Mielestäni sitä kehitystä ei voi pysäyttää.” ” Jouduin puolustelemaan omaa suomalaisuuttani, vaikka olen syntynyt Suomessa. ”Puhuimme maantiedon tunnilla maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta. Säkeet ovat peräisin runoilija, aktivisti ja taiteilija Nahla Hewidyn kirjoittamasta runosta, joka käsittelee suomalaisuuden olemusta. . Jouduin puolustelemaan omaa suomalaisuuttani, vaikka olen syntynyt Suomessa.” Vuonna 2012 Hewidy oli mukana perustamassa Nuoret Muslimit ry -yhdistystä, jonka tarkoituksena oli tarjota vertaistukea nuorille suomalaisille muslimeille maassa, jossa muslimina kasvaminen oli tukalaa. Mutta myös muut vaikuttavat minuun omilla taustoillaan ja suomalaisuudellaan jatkuvasti. Ei ollut ainakaan muita muslimityttöjä, joilla olisi ollut huivi päässään kuten minulla.” Koulussa huivia pitävä tyttö törmäsi ennakkoluuloihin. Javangwe on syntynyt ja kasvanut Zimbabwessa, mutta asunut myös Iso-Britanniassa, Amerikassa ja Australiassa. Miten suomalaisuus on siis muuttunut, ja miten se vielä tulee muuttumaan. P ohjanneito lentää, katsoo maailmaa, näkee värien tanssia. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. ”Suomalaisuus, niin kuin mikä tahansa muukin kulttuuri, muuttuu koko ajan. 2021. Yleinen käsitys oli, että tyttö pitäisi huivia vasten tahtoaan. Olin kauhuissani ja häpesin itseäni. Hewidy, 29, on pohtinut suomalaisuutta koko elämänsä ajan ja kysynyt itseltään: miten olla suomalainen, kun suomalaisuuden muotti on niin ahdas. M uun muassa vaatimattomuus, nöyryys, rehellisyys ja luotettavuus kuvaavat Javangwen mukaan suomalaisuutta. Suomalaisuuden sapluuna on Hewidyn mukaan hieman löystynyt ja muuttunut sitten lapsuuden päivien. ”Tällä hetkellä koen sopeutuneeni Suomeen hyvin, ja minulla on vahva tunne siitä, että olen kotona. Millaiseksi hän mieltää identiteettinsä nykyään. Minussa on elementtejä suomalaisuudesta, mutta koen kuitenkin olevani enemmän maahanmuuttaja”, Javangwe pohtii. Nykyään Javangwen kotimaa on Suomi. Kuitenkin se on paljon muutakin, hän sanoo. Perheessä oltiin muslimeja ja ylpeitä siitä. Hewidy syntyi Suomessa perheeseen, jossa isä ja äiti olivat muuttaneet Suomeen Egyptistä. Nahla Hewidy toivoo vielä elinaikanaan näkevänsä sen päivän, kun uskontoa ei Suomessa pidetä suomalaisuutta määrittävänä tekijänä
2021 29. MAAILMAN KUVALEHTI 3
”Kotouttamiseen tulisi panostaa paljon enemmän. ”Suomalaisuuden muuttuessa maasta tulee paras versio itsestään”, Javangwe pohtii. Entä miten Hewidy näkee suomalaisuuden ja islaminuskon yhdistyvän tulevaisuudessa. (maailmakylassa.fi) 30 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ”Toivon, että vielä elinaikanani näen sen päivän, kun uskontoa ei pidettäisi Suomessa suomalaisuutta määrittävänä tekijänä.” Javangwen mukaan muutosta ei myöskään tulisi nähdä uhkana tai menetyksenä. M illaisina Hewidy ja Javangwe sitten näkevät Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuudessa. M yös Hewidyn mielestä suomalaisuus muuttuu, ja sen kuuluukin muuttua. Se on sitä myös edelleen, mitä havainnollistaa vaikkapa perussuomalaiset-nimisen puolueen olemassaolo. Nyt ja tulevaisuudessa.” ”Ajattelin aluksi olevani zimbabwelainen. Valitettavasti olen kuitenkin viime vuosien aikana joutunut kohtamaan rasistisia hyökkäyksiä. ”Olen aiemmin mieltänyt itseni suomalaiseksi muslimiksi. Suomalaisuus onkin käsitteenä ollut aina jännitteinen. Tällainen käsitys on syntynyt 1800-luvulla nationalismin myötä. Esimerkiksi historiantutkijat loivat suorastaan fiktiivisen kuvan yhtenäisestä kansasta ja ohittivat kulttuurisesti erottuvat ryhmät. Suomalaisuutensa kanssa hän sanoo olevansa kuitenkin nykyään hieman hukassa. Kuka otti siis vallan kertoa, kenelle tämä maa kuuluu. Vaikkapa perunansyönti tai kahvinjuonti ovat globaalia tuontitavaraa muutaman sadan vuoden takaa.” Tervonen on tutkinut käsitystä Suomesta homogeenisena, yhden kulttuurin maana. ”Suomalaisuutta olisi tärkeää hahmottaa avoimemmin ja samalla realistisemmin, sulkematta pois sen monimuotoisuutta ja -mutkaisuutta. ”Nykyisen Suomen alueella on ollut ihmisten, ajatusten ja tavaroiden jatkuvaa liikkuvuutta viimeistään rautakaudelta alkaen ja tulee olemaan jatkossakin. Javangwe toivoo, että jokainen suomalainen voisi kukoistaa, riippumatta taustastaan. Mitä perussuomalaisuus oikeastaan on?” Entä mitä Tervonen antaa ohjeeksi siihen, miten suomalaisuuteen tulisi perehtyä. Hewidyn mukaan valta päättää omasta identiteetistään on jokaisella itsellään. Ja kun olen vienyt asioita oikeuteen ja taistellut oikeuksieni puolesta, olen huomannut, miten paljon syrjiviä rakenteita Suomessa on. ”Suomalaisiksi saavat identifioitua kaikki, jotka kokevat olevansa suomalaisia. Kuuluivatko vaikkapa ruotsinkieliset, saamelaiset, maahan muuttaneet tai sieltä lähteneet sen piiriin. ”Suomalaisuus on ollut alusta saakka kiistojen kohteena. Olen kuitenkin oppinut muissa maissa asuessani, että olen paljon muutakin.” Tulevaisuuden identiteetit, la 29.5. Esimerkiksi Topelius antoi näihin kysymyksiin eri aikoina erilaisia vastauksia. 2021. klo 18.30–19.00, puhelava. ”Suomalaisuutta olisi tärkeää hahmottaa avoimemmin ja realistisemmin” HISTORIANTUTKIJA Miika Tervosen mukaan suomalaisuus on aina ollut muuttuvaa. Minussa on herännyt kysymys: haluanko olla enää suomalainen?” Syrjivänä rakenteena Hewidy pitää kokemustensa perusteella esimerkiksi sitä, kuinka vaikeaa on ollut saada vihamotiivi rikoksen koventamisperusteeksi. Vaikkapa Daniel Katzin ja Kiba Lumbergin teoksia lukien voi pohtia, miten erilaisia ihmisiä ja näkökulmia tässä yhteiskunnassa on aina ollut.” • ”Mielestäni Suomessa koko käsitys identiteetistä pitää laajentaa, jotta jokainen täällä asuva pystyisi löytämään itsensä ja suomalaisuutensa”, Hewidy toteaa. Hän kantaa kuitenkin hieman huolta maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisprosessista. Haluaisin myös, että eri aloilla näkyisi paljon enemmän eri taustaisia ja eri maista Suomeen päätyneitä osaajia – vaikkapa muodin tai musiikin saralla”, Javangwe sanoo. Olen mennyt palasiksi sen takia, että tilanteissa kukaan ulkopuolinen ei ole puuttunut asiaan
2021 31. Romayne Javangwe toivoo, että jokainen suomalainen voisi kukoistaa riippumatta taustastaan. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ”Suomalaisuuden muuttuessa maasta tulee paras versio itsestään”, hän sanoo
TEEMA: TULEVAISUUS
2021 3 3. Epätoivo puskee pintaan. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Lehtikuva / Eloisa Ramos & Olivier Matthys, Pan African Climate Justice Alliance. TUOTETTU EUROOPPATIEDOTUKSEN TUELLA MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Ehtaa toimintaa, pelkkää retoriikkaa vai moraalista poseeraamista – miten Euroopan unioni ajaa kestävää kehitystä. Se on vaikeaa, kieltämättä. Odottavatko tulevaisuudessa vain kuumennut maapallo, loputtomat hakkuuaukiot ja metrien korkuiset muoviröykkiöt. Vuosiluku on siinä mielessä hypoteettinen, että tuolloin on jo liian myöhäistä. Tavoitteet tulisi saavuttaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei yksikään Euroopan maa tule onnistumaan siinä. Sellaiseksi moni kai ilmastoja ympäristökatastrofin kuvittelee. Riippuu siitä, keneltä kysytään. Oikealla kädellä yhtä, vasemmalla toista K uvittele maailma vuonna 2092. Jos nykymeno jatkuu, olemme saavuttaneet kestävän kehityksen tavoitteet vasta silloin, esittää yhdysvaltalainen Social Progress Imperative viime vuoden tutkimuksessaan
Esimerkiksi tyttöjen ”Afrikka on kuin janosta kärsivä potilas. Tästä henkii muun muassa se, että Euroopan komission tuore valmisteluasiakirja esittää kestävää kehitystä koko unionin johtoajatukseksi. On selvää, kuka tästä kaikesta jälleen kerran hyötyy.” Toki EU myös tukee Afrikkaa – tipoittain. Käytännössä on niin, että unioni haluaa halpoja raaka-aineita Afrikasta, jotka voi sitten myydä kalliina lopputuotteina takaisin Afrikkaan. Käytännössä tätä kuitenkin tapahtuu yhä paljon. ”Mitä tulee unionin päästöihin, muutos on liian hidasta. 2021. EU antaa vesitippoja juuri sen verran, että potilas pysyy vaivoin hengissä.” . . Vielä liikutaan kuitenkin vahvasti retoriikan tasolla, Lappalainen sanoo. ”Usein neuvottelupöydistä puuttuvat ne, joita asia koskettaa eniten, siis heikoimmassa asemassa olevat”, Franklin sanoo. Vaikka se ei näy vielä tavallisen kansalaisen arjessa, isoja muutoksia on tulossa”, Franklin sanoo. Jo nyt jokaisen komissaarin salkkuun on kirjattu kestävän kehityksen edistäminen. ”Kokonaisvaltaiseen ajatteluun on yhä matkaa, vaikka sitä kohti mennään koko ajan.” Unionin visio on, että parempaan huomiseen päästään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla. ”Emme voi yhdellä kädellä ajaa kestävää kehitystä ja toisella jatkaa ympäristöä tuhoavien teollisuudenalojen tukemista”, Franklin sanoo. Euroopan komissio kaavailee kestävästä kehityksestä koko unionin johtoajatusta. Kun puhutaan esimerkiksi ruoasta, pitäisi puhua myös maankäytöstä ja vedestä. Moraalista poseerausta on enemmän kuin tekoja.” Silti EU on ansainnut myös kiitosta, Sanou sanoo. Euroopan kestävän kehityksen ohjelmaan Sanou suhtautuu kuitenkin kriittisesti. 34 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Eurooppa on vastuussa jopa kolmanneksesta historiallisista kasvihuonepäästöistä. Direktiivi astuu voimaan kesäkuussa, ja sen myötä esimerkiksi kertakäyttöiset ruokailuvälineet, pillit ja pussit kielletään. Jos katsotaan koko historiallista aikajanaa, Eurooppa on vastuussa – laskutavasta riippuen – kolmanneksesta tai neljänneksestä maailman kasvihuonepäästöistä. Eurooppa on ylemmyydentuntoinen ja kohtelee Afrikkaa kuin alaistaan”, Sanou sanoo. Tätä voimaa ei tule väheksyä, sanoo Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen. Direktiivi koskettaa lähes 450 miljoonaa ihmistä joka päivä.” JATKETAAN vielä hetki hyvän mielen linjalla. Seuraavaksi iloinen uutinen: Euroopan unionissa ainakin yhdestä riesasta ollaan pääsemässä eroon. HYVÄ mieli loppuu tähän. Franklinin mukaan kyse on pitkälti ajattelutapojen muutoksesta. Tämä ei kuitenkaan näy tasaveroisuutena. Niin tekee myös kestävän kehityksen konsultti Sarah Franklin. ”Se, että lähes kolmessakymmenessä maassa aletaan isolla kädellä rajoittaa kertakäyttömuovin kulutusta, on hieno askel. Silti ilmastonmuutoksen suurimmat kärsijät löytyvät Afrikasta. Juhlapuheita on siis pidetty, mutta riittäviä varoja ei ole näkynyt. Entä ajatus siitä, ettei ketään unohdeta. ”Nyt on jännittävä hetki olla elossa ja tehdä töitä kestävän tulevaisuuden eteen. Euroopan unionista voi olla montaa mieltä, mutta tässä suhteessa se on uniikki: sen lainsäädäntö sitoo kaikkia jäsenmaita. ”Afrikka on kuin janosta kärsivä potilas. Vaikka moni EU :n direktiivi tuntuu lähinnä elämästä vieraantuneelta hiustenhalkomiselta, muovidirektiivi koskettaa meitä jokaista. Pan African Climate Justice Alliancen ohjelmapäällikkö Salina Sanoun mukaan EU tuppaa toistuvasti unohtamaan kokonaisen mantereen. Erityisen hyvin tämän osoittaa EU :n Afrikkastrategia. Siksi jo lähtökohtaisesti pitäisi katsoa isompia kokonaisuuksia. ”Euroopalla ja Afrikalla on erityislaatuinen suhde. Ongelmana on, että rahaa tähän on aivan liian vähän. Kuulostaa hienolta. Euroopan kilpailukykyä pyritään pitämään yllä niin, että kukaan ei jää jälkeen. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan systeemiajatteluksi, ja se on unionissa nyt iso sana. Vuoteen 2050 mennessä Euroopan on tarkoitus olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Jatkossa maailma tulisi nähdä keskinäisriippuvaisena kokonaisuutena. Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tukee aloitetta. Ajatus janoon kuolemisesta ei ole kovin kaukaa haettu, sillä Afrikka on se maanosa, joka joutuu kantamaan Euroopan historiallisen ilmastovelan. Halki historian ne ovat tarvinneet toisiaan. Vastuuta pitäisi siis ottaa. Kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet koko mantereella. ”Mistään yhteistyöstä on turha puhua. Moni uskoo, että tavoitteet on yhä mahdollista saavuttaa. Terveys, hyvinvointi ja väestökehitys tulisi nekin niputtaa yhteen. Samaa vahvaa viestiä on antanut myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Unionista uupuu sisäinen johdonmukaisuus; oikea käsi ei usein edes tiedä, mitä vasen tekee. EU antaa vesitippoja juuri sen verran, että potilas säilyy hengissä, muttei pääse omille jaloilleen”, Sanou kuvailee. Erityisen vahvoilla unioni on sukupuolten tasa-arvon edistämisessä
koulutuksessa on tehty isoja harppauksia. Uusia, yhteisiä aloitteita toivoo myös Sanou. Se on osoittanut, että kokonainen maanosa voi toimia yhdessä, vaikka helppoa se ei toki ole.” MUOVIROSKAN vähentyminen on huojentava uutinen. Myös Sanou on samaa mieltä, kaikesta huolimatta. Lappalainen arvelee, että parhaimmillaan EU voisi toimia kirittäjänä muille ylikansallisille liitoille, esimerkiksi Afrikan unionille. ”Euroopan unioni on ainutlaatuinen liitto. 2021 35. Pohjimmiltaan on kyse siitä, miten voimme elää kukoistavaa ihmiselämää 2000-luvulla. Ehtaa toimintaa tarvittaisiin kaikilla muillakin osa-alueilla, Lappalainen sanoo. Lukuisat tulokset osoittavat, että kotoperäisen tietotaidon hyödyntäminen johtaa parhaisiin tuloksiin. Ilmassa on paljon toivoa, mutta nyt pitää puskea pidemmälle. ”Käytännön toimia on vielä liian vähän. ”Älkää enää ohittako Afrikkaa ja kuvitelko, ettei meillä ole mitään sanottavaa tai annettavaa”, Sanou vetoaa. On toimittava ja ajateltava aivan toisin kuin ennen – ja tehtävä se yhdessä. Jatkossa EU :n täytyy ajaa kestävää kehitystä molemmin käsin.” Franklin muistuttaa, ettei kyse ole vain byrokratiasta ja direktiiveistä. Paikallista osaamista hyödyntämällä Afrikassa on elvytetty suuriakin maa-alueita. • MAAILMAN KUVALEHTI 3
1. KUVAREPORTA ASI. Maimarosian kotikylä teki hiljattain päätöksen kylän siirtämisestä toiseen paikkaan merenpinnan nousun vuoksi. Salomonsaarilla asuva panhuilun (Au-Rerepi) soiton mestari Charles Maimarosia kuuluu Are'Are-kansaan
MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Teksti ja kuvat: BaoBao Chen & Tim Cole Käännös: Anni Valtonen. 2021 37 Pienten saarten SUURI HÄTÄ Pieni saari, suuri laulu yhdistää Tyynenmeren ja Intian valtameren kulttuureja. Se kantaa mukanaan viestiä ilmastokriisin etulinjassa olevilta ihmisiltä
Perinteisiä maoriinstrumentteja (Maori Taonga P?oro) soittava muusikko Horomona Horo vei Timin ja BaoBaon kuvauksia varten Aotearoaan, yhteen Uuden-Seelannin viimeisimmistä alkuperäismetsistä. Nukuimme autoissa, lentokentillä ja taiteilijaresidensseissä, sohvasurffasimme, keräsimme joukkorahoitusta ja etsimme sponsoreita. Uutisessa kerrottiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailman saariin. Hän halusi laulaa menetyksestä ja voiman antamisesta toisille. 3 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2021 L oppuvuodesta 2014 olimme Australian syrjäseudulla tallentamassa musiikkia alkuperäiskansojen vanhinten kanssa. Ennen kuin kirjoitettu sana tuli tuolle alueelle, laulut kytkivät eri yhteisöt yhteen ja välittivät elintärkeää kulttuurista tietoa siitä, kuinka elää kestävästi maailmassa. 3. Jätimme kumpikin työpaikkamme turvanamme säästössä olevat kolmisen tuhatta euroa. Muusikot viettivät aikaa kanssamme ja veivät meitä heille tärkeisiin paikkoihin luonnossa.. Eräänä iltana äänitysten jälkeen, kuulimme ilmastonmuutospaneeli IPCC :n tuoreen raportin BBC :n uutisissa. 2. Taiwanin alkuperäiskansojen Paiwan-heimoon kuuluva Sauljaljui valitsi kuvauspaikaksi alkuperäiskansojen mailla sijaitsevan joen. Unelmamme olivat isoja, koska aihe on iso ja tärkeä. Asian traagisuus löi meihin lujaa: juuri ne ihmiset, jotka osaavat elää kestävällä tavalla haavoittuvilla pienillä saarilla, ovat ensimmäisiä, jotka menettävät kotinsa ja elämänsä muiden ihmisten kestämättömän elämäntavan vuoksi. Vietimme lähes neljä vuotta merellä seilaten, tapasimme yli sata artistia 16 saarivaltiosta, jotka edustavat 35 eri alkuperäiskansaa. Kahden kuukauden kuluttua pakkasimme reppumme ja suuntasimme merelle
MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2021 39
3 6 1 7 5 4 2 1 2 3 4 5 6 7 40 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2021
Eri saarilta tulevat muusikkomme kokevat löytävänsä musisoidessaan vahvan yhteyden. Jotain on pielessä. 2021 41. Madagaskarin länsirannikolla asuvan vesokansan jäsenet ovat maailman viimeisimpiä meripaimentolaisia. Joten seuraavan kerran, kun kuulet Intian tai Tyynen valtameren saarista, muista nämä muusikot ja heidän laulamansa laulut. Se sai meidät tarkastelemaan omaa kulttuuriamme, sitä kuinka planeettamme ekosysteemi romahtaa ympärillämme, mutta emme silti toimi sen edellyttämällä kiireellisyydellä. 4. He veivät Timin ja BaoBaon Nofy Be -aluksellaan kyläänsä, jonne pääsee vain merta pitkin. Kaikki istuivat ympyrässä ja alkoivat laskea yhdestä kymmeneen omalla alkuperäiskielellään. 3 6 1 7 5 4 2 M atkan aikana havahduimme, miten vahvasti kulttuuri muovaa suhdettamme ympäristöön. ?Muun muassa näillä saarilla musiikkia taltioitiin: Madagaskar, Borneo, Taiwan, Havaiji, Papua-UusiGuinea, Salomonsaaret, Uusi-Seelanti. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Me kaikki voimme tehdä osamme asioiden muuttamiseksi. Vesot tekevät soittimia kaikesta siitä, mikä huuhtoutuu heidän saarensa rannoille: ajopuun ohella rannoille kulkeutuu valitettavasti nykyisin suuret määrät muovijätettä. Oseaniassa on sanonta: ”Jotkut sanovat, että valtameri erottaa meidät, mutta me sanomme, että valtameri yhdistää meidät.” Taiteilijoina uskomme vilpittömästi, että taide voi auttaa välittämään henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia kertomuksia tunteiden kautta. Näillä haavoittuvilla saarilla taiteilijat ovat vahvistaneet yhteisöjään tuhansien vuosien ajan. Meidän on alettava nähdä planeettamme kokonaisuutena, pienenä saarena. Aloitimme projektin kahdestaan, mutta noin kuuden vuoden jälkeen sanomme, että meillä on ”bussi täynnä”, kun lähdemme kiertueelle koskettamaan ihmisten sydämiä ympäri maailmaa. Numerot kuvissa vastaavat kartalla olevia numeroita. Kun äänitämme näiden omien saartensa kulttuuria edustavien taiteilijoiden musiikkia – jota he esittävät oman elinympäristönsä luonnossa paikallisilla soittimilla ja kielillä – olemme ainakin luomassa vuoropuhelua. Huomasimme, miten monet numerot olivat samoja, tuhansien vuosien jälkeen. Se sai meidät ymmärtämään, että nykyisiä kansallisia rajoja ei ollut aina olemassa, eikä niitä ole luonnossa vieläkään. E nsimmäinen yhteisharjoitus oli ravisteleva
42 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2021
klo 18.50–20.15 Cinemassa ja livekonsertti su 30.5. Yumi Yet Bamboo Band soittaa perinteisiä bambulyömäsoittimia Papua Uusi Guineassa, Bougainvillen rannikon kosteikkoalueilla. 2021 4 3. Arvostettu laulaja Kekuhi Kealiikanakaoleohaililanin laulaa ja tanssii havaijilaisen Ke Ha´a L. Maailma kylässä -festivaali virtuaalitapahtumana, vapaa pääsy. Hänet kuvattiin Havaijilla auringonnousun aikaan, Kilauean tulivuoren juurella. Kuuden vuoden ajan kaksikko on äänittänyt ja kuvannut yli sataa muusikkoa kuudessatoista saarivaltiossa Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä. Small Island Big Song -dokumenttielokuva la 29.05. 6. TAIWANILAINEN BaoBao Chen ja australialainen Tim Cole aloittivat Small Island – Big Song -projektinsa vuonna 2015. 5. (maailmakylassa.fi) MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Puna -perinteen mukaisesti. 7. Alena Murang soittamassa kielisoitintaan sapea kotinsa lähelä sijaitsevalla joella Sarawakissa Borneossa. klo 16.45–17.45 musiikkilavalla. Projekti on poikinut palkitun albumin, elokuvan, multimediaprojektin ja livekonsertin, joka on kiertänyt neljässä maanosassa vuodesta 2018
S euraavaksi luvassa on huono uutinen kaikille maailman konservatiiveille. Kasvisruokaa lihaaneille, kiitos! Kun puhutaan ruoan tulevaisuudesta, yksi asia on varma: nykymeno ei voi jatkua. WWF :n mukaan tällä hetkellä kaikesta maatalousmaasta vähintään 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon. Puuhastelee kovaa vauhtia esimerkiksi energiasektorin päästöjen parissa, mutta syö kuten ennenkin. Muistan myös erittäin hyvin ajan, jolloin suomalaisessa ravintolassa oli ihan ok, että listan ainoa kasvisannos oli fetasalaatti. 4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Ylipäätänsä lihattomien vaihtoehtojen tarjonnassa meni vielä vuosikymmen sitten autuaasti sekaisin jonkinlainen salaattidieetillä olo ja ihan muista syistä johtuva lihattomuus. Sarja poikkeaa suurimasta osasta eläintai ruoantuotantoa kriittisesti tarkastelevista ohjelmista. Syyllistämisellä ja vastuullisuuteen vetoamalla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, mikäli pöperö maistuu pahalta ja on vieläpä kallista, Karoliina Knuuti kirjoittaa. Tällä hetkellä ihmisiä on maapallolla vajaat 8 miljardia. Sarjaa katsoessa on koko ajan nälkä. Jo vuonna 2050 meitä on arvioiden mukaan noin 10 miljardia. Tiriseviä annoksia tarkennetaan lähikuviin. Ohjelmassa kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter kiertelevät eri puolilla maailmaa pohtimassa ruoan tulevaisuutta. Lihasta ja eläinperäisestä ravinnosta pitäisi siis luopua, ainakin enimmiltä osin. 2021 ESSEE T änä keväänä Ylen ohjelmatarjonnassa oli piristävä uutuus: viisiosainen minisarja Voiko tätä syödä. Kuvitus: Outi Kainiemi. Tai oikeastaan enemmän kuin ennen – ainakin lihaa. Jo nyt ihmiskunta tarvitsisi keskimäärin kaksi maapalloa koko ekologisen jalanjälkensä sovittamiseen – suomalaiset yli kolme ja yhdysvaltalaiset yli neljä. Tämä on tietysti hieno asia – paitsi ympäristön kannalta. Näet samalla, kun tiputellaan faktoja lautasmallimme ekologisesta jalanjäljestä, juontajat herkuttelevat burgereilla ja ”lihapullilla”. Ruoantuotanto selittää kuitenkin kolmanneksen ihmiskunnan hiilipäästöistä. Maailman tiedeyhteisö on käytännössä yksimielinen siitä, että jo nykyisen väestön tämänhetkinen kulutus suistaa jatkuessaan planeetan laajamittaiseen ilmastokatastrofiin. Mitä tekee tämän tiedon äärellä kasvava ja keskiluokkaistuva väestö. Mikä siis avuksi. O len itse sitä ikäluokkaa, että vielä kouluvuosinani kasvisruoka oli saatavilla vain erikoisruokavaliona tilauksesta ja se oli yleensä käytännössä porkkanaraastepihviä tai hernemaissipaprika-riisiä. Miehet tutustuvat solulihan viljelyyn, kalojen kasvatukseen, geenimuunteluun, ötökkäruokailuun ja kasvisperäisiin lihankorvikkeisiin. Etenkin lihantuotannon, etenevän ilmastokriisin ja kasvavan väestön yhteensovittaminen on siis melkoinen mahdottomuus. On käytännössä kiistaton tieteellinen tosiasia, että mikäli ylipäätään haluamme, että ihmislajilla on tällä pallolla tulevaisuutta, nykymeno ei voi monellakaan yhteiskunnan alalla jatkua. Mutta keskustelupalstoja lukemalla ei synny käsitystä, että läheskään kaikki olisivat tähän valmiita. Samaan aikaan, kun väestö kasvaa, se myös vaurastuu ja keskiluokkaistuu globaalisti. Samalla katsoja tutustutetaan vaivihkaa lihantuotannon eettisiin ja ekologisiin ongelmiin, ylikalastukseen ja tietenkin ihmiskunnan kulutustottumusten seurauksena etenevään ympäristökatastrofiin. Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on nyt laidunmaana ja loputkin suurelta osin karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana
2021 45 Kasvissyönnistä myös puhuttiin vielä suhteellisen hiljattain lähes yksinomaan eläinten oikeuksien näkökulmasta. Sellaisia, jotka korvaavat suosikkiruokalajimme kaupan hyllyillä vähintään yhtä halpaan hintaan kuin nykyiset lihatuotteet. M ikäli tuotanto aiotaan saada kestäväksi globaalilla tasolla, syyllistäminen tai globaaliin vastuuseen vetoaminen ovat vääriä lähestymistapoja. 1990-luvun lapsena minutkin on kasvatettu nakeilla ja muusilla – ja ajatus loppuelämästä ilman tällaisia lohturuokia on vaikea pala nieltäväksi, vaikka tiedostan hyvin, kuinka hankalassa tilanteessa ilmastokriisin edessä olemme. Pikemminkin se onnistuu viestimään Ylen arvovaltaisuudella, että muutos on tulossa, halusimme sitä tai emme. Ruoassa on paljon enemmän kyse kodista, kulttuurista ja perinteistä kuin vaikkapa siinä, miten yölamppumme sähkö tuotetaan tai siinä, millaisella energialla perheen farmari kulkee. Varsinkaan, kun suurin osa kasvisruokavalmisteista on edelleen paljon lihatuotteita kalliimpia. Sarja operoi ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa, jossa kasvisvai lihansyönti debatti on kokonaan vanhentunut. Niin kauan kuin lihattomuus oletetaan tiedostavien toisinajattelijoiden puuhaksi, kasvissyöjien voidaan olettaa tyytyvän maultaan ja ravintoarvoltaan hyvinkin vaihteleviin ”vaihtoehtoihin”. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaisinta ei ole nimittäin tarjoilla nykyisille kasvissyöjille kutakuinkin siedettävää kasvisruokaa, vaan vakuuttaa maailman vannoutuneimmatkin lihaanit fiksaamaan lautasmallinsa sellaiseksi, että elämä planeetalla voi jatkua. Sarjasta inspiroituneena vetoan suomalaisiin poliitikkoihin ja maataloustuottajiin: tarvitsemme nopeasti lisää ruoantuotannon innovaatioita. Ja juuri tämä tekee Voiko tätä syödä -ohjelmasta piristävän. Tämän lähtöasetelman hyväksyttyämme voimme kuitenkin monella tapaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuuden tuotantotapoja suosimme ja millä ehdoin. On jo aika siirtyä liha-kasvisdebatista kehittelemään tai kopioimaan maailmalta ne keksinnöt, joilla myös suomalaisten suosikkimaut saadaan pysymään lautasella planeetan rajoissa. Ruokailu ei muutu laajamittaisesti, mikäli eettiset ja ekologisesti kestävät vaihtoehdot eivät ole helposti saatavilla – ja maistu pirun hyvälle. Sarjassa etenevää ilmastokriisiä ei kyseenalaisteta, eikä myöskään sen ratkaisemiseksi välttämättömiä elämäntapamme muutoksia. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . • ”Tarvitsemme nopeasti lisää ruoantuotannon innovaatioita.”. Mutta kuinka todennäköistä on saada houkuteltua – tai syyllistettyä – yhtäkään burgerinystävää valitsemaan hernemaissipaprika-riisiä tai edes nykyaikaisempaa papupihviä. Tällöin on liian houkuttelevaa ajatella, että kasvissyöjiä ohjaa jonkinlainen kovaääninen eettinen kompassi, joka ajaa kaikkien muiden ruokaan liittyvien arvojen ohi. Vaikka välillä tuntuu, että kouluvuosistani on tultu valtavasti eteenpäin, kasvisruokakeskusteluun liittyy yhä eräs vakava huoli. Nimittäin sen, että ilmastonmuutoksen vuoksi eläinperäisten tuotteiden määrää on lähes välttämätöntä vähentää ihan kaikkien lautasilla, elleivät erilaiset solulihakokeilut ota toden teolla tulta alleen jo tällä vuosikymmenellä. Ja yhdeksi ehdoksi Alén ja Reuter asettavat sen, ettei mausta tingitä. Siksi niin kauan, kun kasvisruoka on jotain hämmentävää ”intialaisittain maustettua” currypöperöä, se ei onnistu kilpailemaan laajamittaisesti isoäidin karjalanpaistin, joulukinkun ja grilliherkkujen kanssa. Tämä vaikuttaisi olevan myös Ylen minisarjan pääviesti. Tietenkään tämän argumentin merkitys ei ole kadonnut minnekään, mutta samalla sen toistelu jätti olennaisen osan pois keskustelusta
43 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden ja vanhojen lehtien arkiston Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. U L K O PO LIT IIK K A 60 2 1 1 6 41 48 88 67 80 48 UP_1_2021_etuKA.in dd All Pages UP_1_2021_etuKA.in dd All Pages 26.2.2021 9.08 26.2.2021 9.08. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaus-lehti?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Minne menet, maailma. 9,70 € PA L. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla. Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. ?36 Isojen maiden eliittikerhot???4 8 Aarteet takaisin Afrikkaan???66 OMG Demokratiaan pettyneet nuoret radikalisoivat politiikkaa. Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi www.youtube. Tilaa Ulkopolitiikka-lehti. com/c/FIIA_fi Seuraa lehden webinaareja! Ruotsin feministinen ulkopolitiikka?. V KO 20 21 -1 8 86 78 04 -2 10 1 2 2 1 | K A N S A N V A L L A N T O IV O T 1 1/2021 ULKOPOLITI IKKA Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen
Harrastukset: Taaperon kanssa viljely parvekkeella ja osallistuminen kaupunkiviljelyyn toisella kädellä ja pienillä sormilla. Esteettinen ulkoasu kuitenkin lisää viihtyvyyttä. On työskennellyt kuudessa eri ympäristöön ja ruokaan liittyvässä järjestössä. Rakennusten pitää olla energiatehokkaita ja tuottaa energiaa esimerkiksi aurinkovoimalla tai maalämmöllä. Mikä arkkitehdin mielestä on hienoa, ei aina kaupunkilaisen mielestä ole. Kaikkea ei tarvitse mahduttaa omiin neliöihin. Helsingissä on esimerkiksi toimiva joukkoliikenne, mutta lämmitysratkaisuissa on havahduttu liian myöhään etsimään tehokasta kokonaisuutta monesta eri energianlähteestä. Luonnolle ei ole tilaa kasvavissa kaupungeissa. Suomessa ei ole ekologisesti kestäviä kaupunkeja. Liikenneratkaisuissa on suosittava käveltävää ja pyöräiltävää kaupunkia sekä joukkoliikennettä. Vastaa myös järjestön ilmastohankkeista. INKA OKSANEN KUKA. Myös kanojen hankkiminen kaupunkiin on ollut nouseva trendi. EE VA AN U N D I Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. RUOHONJUURELL A Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelua. Tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja ja innovaatioita. Tietysti on. Hyvässä kodissa on paljon neliöitä. Lisäksi viheralueilla voi mahdollisuuksien mukaan marjastaa, kalastaa ja sienestää. Jotta molemmat puolet tulee huomioitua, tarvitaan vuoropuhelua suunnittelijoiden, kaupunkilaisten ja päättäjien välillä. Moni asiantuntija on ennustanut, että tulevaisuudessa asutaan tiiviimmin. Taloyhtiöiden yhteiset tilat tarjoavat paikan elämiseen, juhliin ja harrastuksiin. Pyrkii vaikuttamaan ilmastokeskusteluun kansalaisena somessa ja juttuvinkeillä. Ne eivät vain lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, vaan tekevät hyvää myös ihmisille. Suurin osa ihmisistä on kiinnostuneempia osaomavaraisuudesta, mikä on mahdollista myös kaupungissa. Luontoa ovat jopa parvekelaatikot, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen voi mahdollistaa yhtenäisemmät laajat viheralueverkostot. Viihtyvyys on tärkeämpää kuin kaupunkien julkikuva. Pandemian aikana ihmiset ovat ymmärtäneet viheralueiden merkityksen. Ekologisia kaupunkeja kasvattamassa Suomessa ei vielä ole yhtään ekologisesti kestävää kaupunkia, mutta Dodo ry:n Elisa Niemi ideoi vihreämpiä asuinalueita kädet mullassa.. Ilmasto täytyy jatkossa huomioida kaikessa suunnittelussa. Tausta: Opiskellut yliopistossa agroekologiaa, ympäristöpolitiikkaa ja kehitysmaatutkimusta. Elisa Niemi Ammatti: Dodo ry:n viestintäpäällikkö. Kaupunkiviljelyä voi harrastaa monipuolisesti omalla kotipihalla, parvekkeella tai erilaisissa yhteisöllisissä puutarhoissa. Suomessa ei ole vielä yhtään täysin ekologista kaupunkia, vaikkakin eri osa-alueilta löytyy onnistumisia. Viheralueet pitää vain suunnitella toimiviksi. Omavarainen elämä on mahdotonta kaupungissa. Nykyään arkkitehdit usein suosivat sen tyypistä suunnittelua, joka miellyttää ihmisiä – sellaista kodikkaampaa, missä on ilmeikkyyttä kaupunkilaisten silmään. Kuitenkin ilmastoedeltäkävijöiden Hinku-verkostossa on jo 78 kuntaa mukana, mikä on hieno askel kohti parempaa. Ei auta, jos teiden väleissä on nurmikkoa, minne kukaan ei halua mennä. Myös pienemmät asumisvaihtoehdot voivat olla hyviä koteja
SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan
Monet haluavat lapsistaan insinöörejä, asianajajia tai lääkäreitä. Minulla on ystäviä, jotka halusivat taiteilijoiksi ja heidän vanhempansa kieltäytyivät tukemasta. Se on myös paikka, jossa he ovat kokeneet elämänsä raskaimmat ja pelottavimmat hetket. Teksti: Lea Pakkanen Kuvat: Saara Mansikkamäki ”Soittaminen Sergion (oik.) kanssa on ainutlaatuista! Luottamus, ja se, että tunnemme toisemme niin hyvin, tuo vapautta”, Natalia Castrillón sanoo yhteistyöstään veljensä kanssa. Jos jossain oli häät tai ristiäiset, hän oli paikalla kvartettinsa kanssa. Se on surku, koska se on vahvinta, mitä meillä on! Kyse on myös kolonialismista. SERGIO: Hän oli paikkakuntansa La Mercedin tunnetuin kansanmuusikko, joka lauloi, soitti kitaraa ja bandolaa. Päädyt tekemään sitä, mitä vanhempasi haluavat. N ATALIA: Rakkaus musiikkiin tulee isänpuoleiselta isoisältämme Alfredolta. Bileet kestivät aamukuuteen. Sedät soittivat jousia ja tädit lauloivat moniäänisesti. Niitä ei arvosteta. On harvinaista, että kolumbialaiset vanhemmat tukevat lastaan muusikon uralle. N: Saati sitten kolmea lastaan! S: Kolumbiassa yhteiskunta ei tue opiskelua. Kuulin Kolumbiassa ja Venezuelassa yleistä kansanmusiikkiharppua llaneraa, eli tasankojen harppua. Kolumbialaiset musiikin opintoohjelmat noudattavat yhä eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia VUOROIN TUKENA Kolumbialaisille muusikkosisaruksille Sergio ja Natalia Catrillónille Suomi on maa, jossa oma taiteellinen identiteetti on löytynyt. Kasvoimme soittimien ja laulun ympäröiminä. 2021 49. Myös veljemme Sebastian on muusikko, kotikaupunkimme Manizalesin sinfoniaorkesterin ykkössellisti. Joka vuosi oli ainakin viidet isot juhlat, joihin kerääntyi noin seitsemänkymmentä sukulaista. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . N: Isämme ja hänen kymmenen sisarustaan varttuivat isoisän maatilalla ja oppivat musisoimaan. Kolumbiassa muusikkokoulutuksessa opiskellaan joko klassista tai jazzia. S: Mutta me olemme suvun ensimmäiset ammattimuusikot. N: Löysin harpun 17-vuotiaana. S: Kansanmusiikin tai maailmanmusiikin opintolinjoja ei ole ollut. Tiesin, että tätä musiikkia haluan soittaa! Kun menin tekemään tutkintoa harpunsoitosta, luulin pääseväni opiskelemaan kansanmusiikkia, mutta päädyinkin klassiselle linjalle
S: Olin yltä päältä veressä ja oikean käteni sormien luita törrötti ihon läpi. Soitin kymmenen vuotta, mutta aina puuttui jotain. Huusin apua, mutta kukaan ei kuullut, sillä musiikki oli niin kovalla. S ERGIO: Vuosi 2019 oli yksi rankimmista vuosista elämissämme. Täällä löysimme kadonneen muusikon identiteettimme. perinteitä. S: Sain idean tulla Suomeen opiskellessani Argentiinassa elektronisen musiikin säveltämistä. S: Minulla oli ystäviä, jotka opiskelivat ohjelmassa ja tiesin, että se on juuri sitä, mitä siskoni etsi. Muut halusivat Ranskaan tai Saksaan. N: Tunsin, että jotain on tekeillä. Hillitse itseäsi!” 50 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ” Opettajani sanoivat: ”Sergio, nyt soitetaan Bachia, ei Apocalypticaa. olemassa. 2021. Heti saavuttuani minulla oli kolme keikkaa odottamassa. Pahoinpitelyn jälkeen makasin sängyssä käsi kipsissä, henkisesti hajalla. Hillitse itseäsi!” Asensin selloihin polkimia ja luuppereita ja kuuntelin ranskalaista freejazzia, Lähi-idän, Intian ja Pohjois-Afrikan musiikkia, tangoa ja elektronista. Löysin 18 sävellystä. Ihailen Sergiossa hänen kykyään löytää ratkaisuja tilanteisiin ja toimia hyvin nopeasti. Väitöskirjassani osoitin, että on. Sibassa tunsin heti olevani kotona. Soitan selloa ja minua kiehtoi rock ja kokeellinen musiikki. Nykyisin opetan siellä itse tuntiopettajana. Etsin paikkaa, jossa voisi soittaa erilaista musiikkia. Myöhemmin tykästyin suomalaisiin nykysäveltäjiin: Kaija Saariahoon, Magnus Lindbergiin ja Esa-Pekka Saloseen. Käsitykseni laulusta oli se, mitä olin kuullut perheessämme: tätimme laulamassa luonnollisilla äänillään. Ensin tuntematon mies pahoinpiteli minut ystävieni bileissä toukokuussa. Sergio raivasi tien: auttoi löytämään asunnon, tutustutti ihmisiin ja hankki töitä. S: Ja tulit valituksi kaikkiin kolmeen! N: Valitsin Suomen, koska täällä pystyin olemaan lähellä Sergiota ja opiskelemaan kaikkea tärkeää. Kuulin suomalaisilta ystäviltäni Helsingin kulttuurielämästä ja Suomessa asuvasta chileläisestä musikologista Alfonso Padillasta. Sehän on sama, kuin jos Euroopassa soitettaisiin vain Latinalaisen Amerikan musiikkia. Opettajani sanoivat: ”Sergio, nyt soitetaan Bachia, ei Apocalypticaa. Ilmeisesti hän meni psykoosiin. Perheessämme Natalia on sovittelija ja tukipiste meidän muiden välillä. Suomalainen rock ja pop: Rasmus, Apocalyptica ja HIM olivat suosittuja Kolumbiassa. Muutin Helsinkiin tekemään väitöskirjaa kolumbialaisista nykysäveltäjistä hänen ohjauksessaan. Minä olen hyvin impulsiivinen. Sama päti klassiseen harppuun. S: Minulla oli samoja kokemuksia. N ATALIA: Meillä kummallakin oli koulutus klassisesta musiikista, mutta kaipasimme jotakin, joka resonoisi persoonallisuuksiemme ja taustamme kanssa. Hän on oraakkelini, jolla on aina oikea vastaus pulmiini. Perheessämme Sergio on visionäärinen johtaja, joka tukee, kun meidän pitää päättää perheen kesken jotakin tärkeää. Tunsin, että tämä minua kutsuu! Suomalainen musiikki tuli tutuksi varhain: soitimme jo Manizalesin nuoriso-orkesterin kanssa Sibeliuksen Finlandiaa. Kolumbiassa luullaan, että nykyaikaisia kolumbialaisia sävellyksiä sellolle ei ole SERGIO CASTRILLÓN, 39 Taidetutkija, säveltäjä, sellotaiteilija, Sibelius Akatemian tuntiopettaja Nataliassa ärsyttävintä ovat hänen nopeat ja voimakkaat mielialanvaihtelunsa. N: Opiskelin klassista musiikkia Bogotássa ja aloin miettiä opiskelujaksoa ulkomailla. Yhtäkkiä Natalia syöksyi paikalle ja sai tilanteen loppumaan. N: Hain Siban lisäksi Berkleen musiikkicollegeen Bostoniin ja Viron musiikkiteatteriakatemiaan. N: Minulle esimerkiksi ooppera ei tuntunut omalta. Ihailen Nataliassa hänen rationaalisuuttaan. Sergio vinkkasi Sibelius-Akatemian Global Music-ohjelmasta, joka yhdistää maailmanja kansanmusiikkia. Olen kiitollinen, että hän uskoi minuun, vaikka minulla ei ollut musikologin tutkintoa. S : Nykyisin olemme Sibelius-Akatemian Global Musicja musiikkiteknologiakoulutusohjelmien ykkösfaneja. NATALIA CASTRILLÓN, 34 Muusikko, harpputaiteilija, musiikinopettaja Sergiossa ärsyttävintä on se, että hän on joskus vähän liiankin syvällinen. Se oli peittynyt sen vaatimuksen taakse, että meidän pitäisi soittaa klassista musiikkia
Hänessä on paljon hyvää. Mietin, mitä teen, jos nostan syytteen. Siitä asti, kun olin pieni, Sergio huolehti minusta, vei minut kouluun ja oli kuin minun isäni. . Poika pyysi anteeksi ja lupasi mennä terapiaan. • MAAILMAN KUVALEHTI 3 . N: Noina kuukausina pohdimme paljon myös sitä, mikä olisi paras ratkaisu pahoinpitelytapaukseen. . N: Nyt tuntuu, että selvisimme ja pääsimme eteenpäin. Päätin, että anteeksiannon kautta ihminen muuttuu helpommin kuin tuomitsemalla. Se oli kaunein lahja mitä saatoin saada siinä tilanteessa, mutta myös hirveän raskasta aikaa. Näin, että hän oli tosissaan. S: Monet vaativat tekijälle rangaistusta. Näimme toistemme haavoittuvimmat puolet. Käteni ovat työkaluni. Väkivaltaa ei voi voittaa väkivallalla. Ei tiedetty, selviänkö hengissä. ”Tartumme soittimiin ja alkuun se kuulostaa 30-luvun eurooppalaiselta avantgardelta ja kokeelliselta improlta, sitten muuttuu Kolumbian vuoristomusiikiksi, sitten vaikkapa Tyynenmeren rannikon musiikiksi…”, Sergio kuvailee sisarusten improvisointia. On vaikeaa, kun roolit muuttuvat. Hänet tuomitaan vankeuteen tai maksamaan minulle korvauksia lopun elämäänsä. N: Sergiolla on kyky anteeksiantoon. Muutos hänessä olikin yksi vaikeimmista asioista. Hän maksoi kuluni ajalta, kun en voinut tehdä töitä, sekä lääkärija terapialaskuni. S: Vanhempamme pakottivat minut siihen! Tuo taisi olla Natalian tilaisuus maksaa velkansa siitä, että saatoin hänet kouluun joka päivä viisi vuotta. Tärkeintä oli, että Sergio saisi ratkaisusta rauhan. N: Emme koskaan harjoittele etukäteen! Emme siis tiedä, mitä tapahtuu, ennen kuin kävelemme lavalle. Meillä on samat arvot. S: Kutsumme toisiamme musiikkiprojekteihimme, soitamme, laulamme ja improvisoimme. Päätös liittyy vahvasti siihen, mistä tulemme. Muutimme Ullanlinnaan lähelle merta. Viisi vuotta vanhempi veli on pitänyt huolta pikkusiskostaan. 2021 51. S: Oli hienoa jakaa tämä kokemus Natalian kanssa. Hän yksinkertaisesti sekosi. Leikkaushaava alkoi vuotaa, kärsin pahoinpitelyn jälkeisestä posttraumaattisesta stressistä, masennuin ja menetin elämänhaluni. En tiennyt kuinka ottaa huolehtijan rooli ja se pelotti. Sergiolla oli tosi vahvoja mielialanvaihteluita. Suhteemme on hyvä ja teemme paljon yhdessä. Päästäni oli löydetty verisuonen epämuodostuma, joka piti leikata heti. N: Asuimme yhdessä kahdeksan kuukautta. Silloin sain kirjeen sairaalasta. Leikkauksen jälkeen Natalia tuli asumaan kanssani. Ei se ole se, mitä haluan. Se poika oli 25-vuotias, auttoi köyhää perhettään, pyöritti omaa yritystä
Ilmastotyön asiantuntija ja Euroopan vihreiden hallituksen jäsen Oras Tynkkynen on maita pitkin matkustamisen edelläkävijä. Lomalennot hän lopetti jo 90-luvulla ja työmatkat Tampereelta Brysseliin Tynkkynen taittaa junalla. Teksti: Tuulia Kuusela Kuva: Laura Vesa 10 K YSYMYSTÄ. Junien puolella, totta kai! Oras Tynkkynen toivoo yhteiskunnan pelisääntöjen muuttuvan niin, että ilmastoa säästävä matkustaminen olisi halvempaa ja houkuttelevampaa. Lentämisen ilmastohaitat ovat olleet tiedossa jo vuosia
5 Miksi junalippujen ostaminen rajojen yli on vaikeampaa kuin lentolippujen. 9 Mikä on viestisi niille poliitikoille ja yritysmaailman edustajille, jotka julistavat, että pandemian jälkeen nähdään lomalentobuumi. Toisin kuin lentäessä, maata pitkin matkatessa on usein kyse pitkistä matkaketjusta, joiden hahmottaminen ja kasassa pitäminen on tärkeää. Näin useammat näkisivät, että tällainenkin vaihtoehto on. 7 Mitä ongelmia mahdollisiin muutoksiin liittyy. Mieti tarkkaan, mitkä ovat järkeviä reittejä ja yhteyksiä. Kilpailutilanne täytyisi tasoittaa ja saada reilummaksi. 4 Millaisia vinkkejä antaisit henkilölle, joka on päättänyt lopettaa lentämisen. Jos konkreettisia päätöksiä saadaan tehtyä, väittäisin, että maitse matkustamisen on mahdollista nousta tasavertaisemmaksi vaihtoehdoksi. Kaikki ilmastoystävällisiä matkavalintoja tekevät voisivat jakaa kokemuksiaan somessa. Liikkuminen on suomalaisten arjen yksi suurimmista päästölähteistä ja lentäminen eniten ilmastoa kuormittava liikkumisen muoto. • ” Yhdenkin lennon väliin jättämisellä voi vaikuttaa paljon henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.. Meillä on myös hidas päätöksentekojärjestelmä eivätkä tekniset kysymykset ole helppoja ratkaista. Kokemus olisi opettava ja hyödyllinen. 8 Millaisia poliittisia toimia haluaisit nähdä asian edistämiseksi. 3 Minkä helpon muutoksen matkustamisessa kaikki voisivat tehdä. Poliitikkojen tehtävä olisi muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä niin, että ilmastoa säästävä matkustaminen olisi halvempaa ja houkuttelevampaa. 10 Miltä näyttää maata pitkin matkustamisen tulevaisuus. Kevyesti pakkaaminen helpottaa paljon liikkumista välineestä toiseen. Junaliikenne on ollut pitkään kansallisten operaattorien hallinnassa. Ihmiset näkisivät, että maata pitkin matkustaminen on mahdollista ja toivottavasti myös sen, ettei se ole niin hankalaa ja monimutkaista. Mieti myös, mitä teet, jos joku osa matkaketjussa pettää. Suurin jarru on kuitenkin nykyisistä etuoikeuksista nauttivien tahojen poliittinen vastarinta. Olisi hyvä käyttää tätä taukoa hyväksi ja rakentaa tulevaisuuden kestävää järjestelmää ja kulttuuria. Kaikkia päätöksiä, joilla yritetään puuttua lentoliikenteen etuoikeuksiin, vastustetaan aktiivisesti. Eli VR :n kaltaiset firmat hallitsevat lähes jokaisessa EU -maassa. 2 Miksi on tärkeää, että jokainen miettisi omia matkustustapojaan. EU :n rajojen ulkopuolelle lentäessä päästöt ovat poissa silmistä ja mielestä, vaikkeivät ne mihinkään katoa. Koska ne eivät ole hiilidioksidia, niitä ei huomioida EU :n päästökaupassa. Lentäessä EU :n sisällä päästöt kuuluvat EU :n päästökauppaan. Euroopan liikennejärjestelmässä on pullonkauloja esimerkiksi infrastruktuurissa. Näihin haittoihin tulisi puuttua. Pitäisi ottaa vakavammin ne lentoliikenteen päästöt, jotka eivät näy Suomen tai EU :n tilastoissa. 6 Mitä muutoksia voidaan tehdä, että maata pitkin matkustaminen yleistyisi. Ne, joilla on tapana lentää, voisivat korvata kokeeksi jonkun pitkän lennon matkustamalla maitse. Lentokoneiden muodostamat tiivistymisvanat kiihdyttävät ilmaston kuumenemista. Yhdenkin lennon väliin jättämisellä voi vaikuttaa paljon henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen. Kansainvälisten lentolippujen hinnasta ei makseta arvonlisäveroa, eikä lentokerosiinista makseta polttoaineveroa. Pitkällä aikavälillä maata pitkin matkustaminen varmasti yleistyy, siitä oli merkkejä jo ennen pandemiaa. 2021 53 1 Mikä on olennaisinta huomioida, kun matkustaa maata pitkin. Yöjunayhteyksiä on alettu uudelleenrakentaa ja moni maa on suunnitellut junayhteyksien rakentamista ja kunnossapitoa. Jo olemassa olevia ratoja tulisi hyödyntää paremmin ja suunnitella yhteyksiä maiden välillä niin, että muodostuu eurooppalaisia kokonaisuuksia. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Näiden verotukien ansiosta lentoliikenne on suhteessa halvempaa verrattuna maitse matkustamiseen. Näille kansallisille operaattoreille ei ole ollut tarpeeksi kannattavia kannustimia avata omia aikatauluja lipunmyyntijärjestelmiään ulkopuolisille
KERRONNALLISESSA tietokirjassa kirjoittajan positio aktiivisena toimijana ja kokijana tekee aiheesta lukijalle helposti lähestyttävän. Kasvi vaatii runsaasti valoa; pimeässä kasvin lehdet varisevat ja kukinta voi epäonnistua. KAISA BELTRAN JA JOHANNA ERJONSALO: KADONNEET TYTÖT – AURINKORANNIKON SEKSIKAUPAN UHRIT JA HAAVOITTUNEET ATENA KIRJA. Salenton alueen perinne pizzica sykkii heillä sydämessä, mutta terää he hakevat muistakin kulttuureista ja pop-musiikista. Jos on käynyt Espanjassa, on kyseiseen kasviin törmännyt varmasti. Tumma, intohimoinen, melkein apokalyptinen lataus painaa päälle. Beltran toimii kahdessa ihmiskaupan uhreja auttavassa järjestössä vapaaehtoisena. Espanjaan tulleiden naisten ihmiskauppahelvetin. Uusi Meridiana-albumi vyöryttää pyörremyrskymäistä viulua ja hypnootCANZONIERE GRECANICO SALENTINO: MERIDIANA PONDEROSA tista harmonikkaa, joita pizzica-poljento ja tyylikkäät elektrobiitit ajavat eteenpäin. Ilmiötä pyritään selittämään niin nykyisten kuin entistenkin uhrien näkökulmasta. Kukka on fuksian sävyinen bougainvillea eli ihmeköynnös. Ajattelikohan Rina Durante kauas tulevaisuuteen perustaessaan Canzoniere Grecanico Salentinoa vuonna 1974. CGS on monille maailmanmusiikkifaneille kaikkein kovin italialaisbändi. Kuva on kansikuva toimittaja Kaisa Beltranin ja valokuvaaja Johanna Erjonsalon teoksessa Kadonneet tytöt: Aurinkorannikon seksikaupan uhrit ja haavoittuneet. Beltran esimerkiksi jakaa iltaisin kaduilla naisille kondomeja ja kuumaa kaakaota. Erityisen hienoa teoksessa on, että ilmiötä on avattu monesta näkökulmasta. Teoksessa osoitetaan ihmiskaupan olevan monimutkainen ilmiö – kuin ihmeellinen köynnös, joka versoo moneen suuntaan. Kirjan tekijät ovat laittaneet itsensä likoon, mitä voidaan pitää suurena ansiona. MIKA KAUHANEN Kaakaota ja kondomeja Balladeja ja hauskanpitoa piazzalta 54 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Kuvan nainen on romanialainen Gabriela, ihmiskaupan uhri, kirjasta selviää. Hän ei ole siis vain toimittaja, joka tutkii ilmiötä ja haastattelee uhreja ja aiheen asiantuntijoita, vaan tekee ruohonjuuritason vaikuttamistyötä. Kukan siis tunnistaa, mutta kuka on nainen ihmeköynnöksen takana. Se on otettu Guadalhorcen teollisuusalueella. Oman äänensä saavat myös auttavien järjestöjen työntekijät, poliisi, parittajat – jopa seksin ostajat. Teos avaakin Aurinkorannikon toisenlaisen todellisuuden: paremman elämän toivossa. Seitsenhenkinen yhtye maalaa kauniita sävyjä hienovaraisessa balladissa (Ninnarella), pitää hauskaa Brooklynista tulevan Red Baraatin kanssa (Pizzica bhangra), ja loihtii silmiemme eteen naapurustofarssin musikaalimaisessa numerossa (Quannu camini) kuin suoraan piazzalta. Valokuvassa poseeraa toppatakkiin pukeutunut nuori nainen. Kuulijan onneksi CGS osaa muitakin moodeja kuin tämän tärkeimpänsä. Aurinkorannikon lomaparatiisissa me suomalaisetkin viihdymme. Ehkä hän osasi jo aavistaa veljensä Danielen perivän bändin ohjat, mutta tuskin näki vuoteen 2007, jolloin veljenpoika Mauro nousisi nokkamieheksi. Erjonsalon valokuvat kaduilla nököttävistä tyhjistä muovituoleista, pusikoihin jemmatuista korkokengistä, vapaaehtoistyöjärjestöjen parakeista, taukotiloista sekä tilannekuvat kaduilla tehtävästä, uhreja etsivästä työstä, johdattavat lukijan lempeästi tähän Aurinkorannikon todellisuuteen. Mikä parasta, toimijuus teoksessa saattaa sytyttää myös lukijassa kipinän toimia ilmiön kitkemiseksi. Hän kuikuilee kasvojensa peitoksi asettelemansa ison kukan takaa. KAISU SOFIA KINNUNEN LEVY. Ihmiskaupan uhreiksi Espanjassa joutuvat varsinkin Nigeriasta, Romaniasta ja Latinalaisesta Amerikasta saapuvat naiset. 2021 ARVIOT. Nautimme valosta ja rannoista
2021 55 VINKIT. Nyt 94-vuotias Attenborough on vieraillut maapallon kaikilla mantereilla ja tutkinut sen villeimmät paikat. Ja minä aion näyttää, miten se tapahtuu”, Attenborough sanoo trailerissa. Meidän täytyy oppia elämään sovussa luonnon kanssa, ei sitä vastaan. Tunteita herättävässä dokumentissa nähdään, miten maailman tila on heikentynyt yhden ihmisen elämän aikana. Attenborough on 60-vuotisen uransa aikana tuonut luonnonihmeet olohuoneisiimme. Yli kymmenhenkisessä kokoonpanossa kuullaan myös voodoovaikutteisia rytmejä, sillä yhtyeen perustaja ja keulahahmo Franck Koumolou on kotoisin Beninistä, voodoon sydänmailta. ”Planeettamme on tuhon tiellä. Maailmankuulun luontodokumentaristin Sir David Attenborough’n dokumentti on rehellinen kuvaus maailman tilasta ja ihmiskunnan vaikutuksesta luontoon. TUULIA KUUSELA Luonnontieteilijän rakkaustarina maailmaa kohtaan Frankosun & The Familyn voodoo-mausteet MAAILMAN KUVALEHTI 3 . A Life on Our Planet – Yksi elämä, yksi planeetta on hänen loppulausuntonsa. Keikasta on suunnitteilla livealbumi, joten yleisöllä on ainutkertainen mahdollisuus päästä seuraamaan levyn äänitystä virtuaalikeikalle. klo 13.30-15.00). Dokumentissa käsitellään ilmastonmuutoksen suurimpia haasteita ja nähdään uhkaaviakin visioita tulevaisuudesta. ”Me yhdistetään eri afrobiittejä suomalaisen kansanmusiikin melodioihin. Musiikissaan bändi yhdistelee 1970ja 80-luvun nigerialaista ja beniniläistä afrobeatia rentoihin afrofunkja rock vaikutteisiin. MAAILMA kylässä -festivaalit järjestetään tänä vuonna verkossa 29.–30.5. TUULIA KUUSELA rough kertoo elämästään luonnontieteilijänä ja palaa uransa tärkeisiin hetkiin. Frankosun & The Familyn debyttilevy julkaistiin huhtikuussa 2020. Toinen levy on jo työn alla ja Maailma kylässä -festivaalin keikalla saadaankin nauttia uusista kappaleista. Tulevaisuusteemaa tarkastellaan ympäristön kannalta muun muassa David Attenboroughin A life on Our Planet -dokumentissa (la 29.5. klo 14.15-15.15 Maailma kylässä -festivaalin virtuaalisella musiikkilavalla esiintyy Frankosun & The Family yhdessä rytmimusiikkilegenda Jimi Tenorin kanssa. Elokuvan jälkeen WWF Suomen pääD AV ID AT TE N B O R O U G H H EI KK I N U M M I sihteeri Liisa Rohweder, Suomen ympäristökeskuksen johtaja professori Eeva Furman ja ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg keskustelevat, miten Suomi voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Frankosun ja Family on tarkoituksella nimetty perheeksi, olemme tosi tiivis kollektiivi, joiden energiaa kaikkien olisi hyvä kuunnella”, bändin basisti Lauri Kallio sanoo. AttenboLAUANTAINA 29.5
Kun Balin aaltoja ei pääse jahtaamaan, riittää suomalaisille Itämeri. TUULIA KUUSELA Kun pienessä kylmässä kotimaassa nappaa aallon, muistaa, miten paljon täälläkin on mahdollisuuksia. Parhaimpina päivinä Hangon aalloilla tasapainottelee kymmenkunta surffaria. 2021 ILMIÖ. Suomen purjeja leijalautailuliiton mukaan uusia harrastajia on tullut kaikista ikäluokista. Näitä lajeja harrastetaan luonnon ehdoilla, ilman moottoreita. TO M M I TÄ H TI MITÄ yhteistä on Hangolla ja Havaijilla. Surffauskausi Suomessa on helppo määritellä: kausi alkaa, kun jää sulaa ja kestää siihen asti, kun meret taas jäätyvät. Aallot ovat usein korkeammalla kuin odotukset, joten odotukset on helppo ylittää. Myös purje-, leijaja siipilautailun ekologisuus viehättää harrastajia. Varustautuminen ei ole yhtä helppoa. Sisukkaimmat surffaavat Suomessa 56 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Monipuolista lajia voi harrastaa rennosti mökkirannalla tai olympiatasolla asti. Suomisurffareilta kysyttäessä extremelajien viehätyksen alta paistaa myös nöyryys. Tarvitaan hupullinen talvimärkäpuku, paksut tossut ja käsineet, eikä thermaloidusta akkukäyttöinen lämpöliivi haittaa ole. Purjelautailu on kasvattanut Suomessa suosiotaan kuluneen vuoden aikana. Surffauksen eli lainelautailun serkut purjeja leijalautailu ovat myös suosittuja. Suomessa parhaita paikkoja surffaukseen on Hangon, Porvoon ja Porin suunnilla. Lajin viehätys on myös ekologisuudessa. Kun pienessä kylmässä kotimaassa nappaa aallon, muistaa, miten paljon täälläkin on mahdollisuuksia. Ensimmäisenä ei tule mieleen surffaus, mutta juuri nytkin sisukkaat suomalaiset lautailevat laineilla Hangon hyytävissä vesissä. Adrenaliini lämmittää myös hurjapäitä
Se oli pieni ja metsän suojissa, ikään kuin sen tarkoitus olisi ollut pysyä löytämättömänä. Aamuhämärässä oli ajettava varovasti, tielle hyppiviä pikkukenguruita eli vallabeja väistellen. Katsoimme taaksemme, ja puiston suojista loikki kenguru. Auringon noustessa hiljalleen ranta oli täynnä kenguruita. Lähdimme ajamaan kohti luonnonpuistoa aamuyöllä ajatuksenamme nauttia auringonnoususta rannalla. Aikansa leikittyään kengurut katosivat yksitellen takaisin puiston uumeniin. Välillemme oli syntynyt sanaton sopimus: kumpikaan ei sano ääneen, jos pelottaa. Silti molemmat tiesivät, että pimeällä viidakkopolulla ajatus eksoottisista käärmeistä tai hämähäkinverkkoon kävelemisestä pyöri mielessä. Hiljaisuuden taian rikkoi raksahdus. Osan matkasta taitoimme pienellä pakettiautolla, jonka takaosaan oli rakennettu peti, säilytystilaa ja vaatimaton keittonurkkaus. Yksi hienoimpia hetkiä oli aamu Cape Hillsboroughin luonnonpuistossa. Yhdellä niistä oli poikanen pussissaan. Mitä lähemmäs luonnonpuistoa tulimme, sitä kapeammaksi tie kävi. Juuri ennen kuin aurinko oli noussut kokonaan, viimeinenkin kenguru hyppeli piiloon päivän kuumuutta. TUULIA KUUSELA TU U LI A KU U SE LA Cape Hillsboroughin luonnonpuistossa voi päästä ihailemaan kauniista maisemista kenguruiden loikkivassa seurassa. Taivas loisti oranssin ja pinkin sävyissä. Viimeistään tuossa henkeäsalpaavassa hetkessä ymmärsin, miten kaukana kotoa olin. Loppumatka täytyi kävellä. Auringonnousu kenguruiden kanssa MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Ensimmäisten auringonsäteiden pilkistäessä horisontin takaa istuimme keskellä rantaa, tyyntä merta ihaillen. Kenguruiden loikkiminen oli kuin leikkiä auringonsäteiden kanssa. Eläimet uskaltautuivat lähelle, enkä tiedä, kummat ihmettelivät toisiaan enemmän – me vai kengurut. VIETIN parhaan ystäväni kanssa vuoden Australiassa, ja kiersimme koko itäisen rannikon. Lopulta eteemme avautui typötyhjä ranta. Autossa asuessa parasta oli vapaus: että pystyi menemään minne tahansa ja koti oli aina mukana. Sen perässä toinen, jota CAPE HILLSBOROUGH, AUSTRALIA seurasi pienempi. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A
RUOK A. Mikäli takatalvi yllättää, voi viltin levittää myös parvekkeelle tai olohuoneen lattialle. Lämmitä pitaleipiä uunissa 200 asteessa noin 5 min. Pitaa piknikille EI kevättä ilman piknikiä! Auringosta kannattaa ottaa kaikki irti ja ulkoistaa ruokailu lähipuistoon. Anna jäähtyä. Sekoita jogurttiin hienonnetut valkosipulinkynnet ja mausteet. Sekoita ja kumoa leivinpaperilla päällystetylle pellille. Jos leipien on tarkoitus kestää pidempi kuljetus, kannattaa kastike valmistaa vegaanisesta jogurtista. Anna tekeytyä noin puoli tuntia kylmässä. Kun tekee kevyen sijaan mieli jotakin ruokaisaa, ovat proteiinipitoiset kikherneet hyvä täytevalinta. Täytä lämmitetty pitaleipä vaikkapa salaatinlehdillä, punasipulilla, oliiveilla, avokadolla, hummuksella, fetalla, halloumilla tai paistetuilla kasviksilla. Jogurttikastikkeen ja kikherneiden kylkeen sopivat monet maut. SITRUKSINEN jogurttikastike tasapainottaa herneiden mausteisuutta ja tuo leipään raikkaan säväyksen. Purista joukkoon sitruunan mehu sekä raastettu kuori ja sekoita hyvin. PITA on piknikin klassikko, joka sopii monenlaiselle ruokailijalle muunneltavuutensa ansiosta. Lisää tarvittaessa mausteita. Tarkista maku. Sekoita öljy, harissa ja mausteet. Jos haluat pehmeämmän kuoren, kostuta leivät kevyesti ennen lämmitystä. Tunnelmaan pääsee hyvän soittolistan ja herkullisten syötävien kera. Herneet saavat kunnolla makua, kun ne maustaa pohjoisafrikkalaisesta keittiöstä tutulla harissatahnalla ja paahtaa uunissa kullanruskeiksi. HELENA HEISKANEN KIKHERNEPITAT (5 ANNOSTA) H EL EN A H EI SK A N EN Paahdetut kikherneet: 1 prk (380g/230 g) säilykekikherneitä 2 rkl rypsiöljyä 2-3 rkl punaista harissaa 1 tl paprikajauhetta 1 tl currya 1 tl suolaa Jogurttikastike: 1 prk (400 g) turkkilaista jogurttia Puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori 2 suurehkoa valkosipulinkynttä 1 rkl yrttisekoitusta 1,5 tl suolaa 1 tl sitruunapippuria Huuhtele ja valuta kikherneet. Tulisen ystävä lusikoi ylijääneen harissan valmiiden leipien väliin. Pitaleipä on helppo leipoa, mutta jos laiskottaa, voi leivät ostaa valmiina ja täyttää haluamillaan täytteillä. Paahda 200 asteessa noin 15 min ajan. Lisää kikherneet
Myönnyin ilomielin. Hän kysyi heti, voisinko lahjoittaa korvakorut hänelle ennen kuin lähtisin. KIERTELIN erilaisilla taidetoreilla etsimässä sitä jotain – täydellistä matkamuistoa puolen vuoden vapaaehtoistöistä Ghanassa. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. INKA OKSANEN Vaihtokauppakorvikset Vt. päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Karoliina Knuuti, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Tuulia Kuusela, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Yksi vapaaehtoistyöIN KA O KS AN EN paikkani opettajista rakastui niihin ensisilmäyksellä. Silti niihin tiivistyi paremmin kaikki se, mikä Ghanassa oli minulle tärkeää. Maailman Kuvalehti on Aikakausmedia ry:n jäsen sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Emme olleet puhuneet mitään vaihtokaupoista, joten yllätyin, kun punaiset hapsut vaihtuivat itsetehtyihin helmikorvakoruihin. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. Lopulta matkamuistoista rakkain löytyi lähempää kuin ajattelinkaan. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. MISTÄ TÄMÄKIN ON. Monet kauppiaat turhautuivat, koska olin päättämätön ja pitkänkin pohdinnan jälkeen luovuin kaupoista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Ne eivät mitenkään muistuttaneet tyypillisiä ghanalaisia korvakoruja, joita olin katsellut katukauppiaiden kojuissa. Minulle esiteltiin satoja värikkäitä maalauksia, kauniita käsintehtyjä koruja ja puusta veistettyjä eläimiä. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Otin matkalleni mukaan punaiset isot hapsukorvakorut. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 27.5.2021 Seuraava numero ilmestyy 5.8.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö
Henkilökuva: Muotisuunnittelija Ervin Latimer . Kestävää muotia vintagevaatteiden valtakunnassa . Keniassa silpominen on tätä nykyä rikollista toimintaa. On tärkeää kouluttaa myös poikia ja miehiä”, Eeva Paatela BEZ ry:stä sanoo. ”Monet miehet eivät tiedä, että heidän vaimonsa ovat kivuissa, eivätkä naiset puhu keskenään. Koska kirkko on etiopialaisille tärkeä, valistustyötä tehdään kirkkojen avainhenkilöille ja heidän kauttaan paikallisille. B EZ RY SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Muoti . Vuonna 2013 Henrica Fagerlund luki etiopialaisen Bezunesh Lombebon haastattelun MeNaiset -lehdestä. Kuvareportaasi: Muotikuvia Madagaskarilta Marokkoon ja Japanista Nepaliin IS TO C K K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. M A A IL M AN K U V A LEHTI 4?20 21 I LM ES T YY 5.8 KOLME miljoonaa alle 15-vuotiasta tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi joka vuosi. Lombebon aloitti valistustyön Fagerlundin tuella. Järjestön voi lakkauttaa, kun tyttöjen sukuelinten silpominen on saatu loppumaan.. Keniassa avustustyö on silpomista tai pakkoavioliittoa karanneiden tyttöjen tukemista ja kouluttamista. Sulaudumme paikalliseen ympäristöön ja muutamme maailmaa sieltä käsin. Haaveissa on avata tyttöjen koulutuskeskus. Etiopiassa Lombebon kiertää kertomassa silpomisen haitoista. Järkyttynyt Fagerlund koki, että jotain on tehtävä ja että muutokseen tarvitaan ihminen, joka edustaa kulttuuria, jossa silpominen on käytäntönä. TUULIA KUUSELA Tyttöjen itsetunnon kasvattaja BEZ RY ELI BEZUNESHIN YSTÄVÄT Perustettu: 2013 Motto ”Ihmiseltä ihmiselle” Jos järjestö olisi eläin, se olisi kameleontti. BEZ eli Bezuneshin ystävät ry on ruohonjuuritasolla toimiva yhdistys, joka toimii silpomista ja pakkoavioliittoja vastaan Etiopiassa ja Keniassa yksityishenkilöiden ja vapaaehtoisten voimin. Maaseuduilla silpomista yhä tapahtuu ja se linkittyy matalaan koulutustasoon
Koti Keniassa VIOLA WALLENIUS Matka vapaaehtoistyöhön muutti nuoren naisen elämän suunnan. TosiTarinoita maailman toiselta laidalta Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n , ta rk is ta m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai n en .c om is ta . Tee maailmasta eläinten näköinen Liity Animalian jäseneksi animalia.fi/liity-jaseneksi Turkiseläinten, tuotantoeläinten sekä koe-eläinten paremman huomisen puolesta. Nyt 25-vuotias Viola Wallenius asuu Keniassa yhdessä puolisonsa ja kahdeksan ottolapsen kanssa. Koti Keniassa on täynnä tosielämän tarinoita Makongenin kylästä. Vaikuttava, silmiä avaava teos kertoo hyväksynnästä, inhimillisyydestä ja siitä, kuinka äärimmäisyyksiin ihminen voi mennä hädän hetkellä. Jokainen kohtaaminen on muovannut Violaa ymmärtämään maailmaa ja ihmisyyttä uudella tavalla
Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival VERKOSSA | maailmakylassa.fi | VAPAA PÄÄSY! 29.–30.5.2021 Konsertteja Betsayda Machado & Parranda El Clavo (VEN), Sarazino (ALG/ECU), Shkoon (GER/SYR), Small Island Big Song (TWN/SLB/PYF/MDG/MUS), Kayhan Kalhor (IRN), Madalitso Band (MWI), Ricky Kej (IND), SANNI Leffoja Great Green Wall, David Attenborough: A Life on Our Planet, Small Island Big Song, 2040, iHuman, Contradict Puheohjelmaa Maina Kiai (KEN), Andri Snær Magnason (ISL), Tarja Halonen, Jutta Urpilainen, Pekka Haavisto, Ville Skinnari, Pirkka-Pekka Petelius, Ina Mikkola, Julia Thuren, Arto O. Salonen Kestävän tulevaisuuden puolesta For a sustainable future