SUUNNITTELIJA ERVIN LATIMER: ”Vaatteella ei ole sukupuolta” Maailmaa kiertävä valokuvaaja tallensi tunnelmia Madagaskarilla, Marokossa, Nepalissa, Japanissa... Muotia matkan varrelta TEEMA: MUOTI 4 2 2 1 6 ,90 €. Somevaikuttaja Maiju Voutilainen suosii yhden rekin taktiikkaa Paraneeko maailma ostamalla
Auta ja tee tärkeä lahjoitus tänään: animalia.fi/tamaonkotini Jotta häkki ei olisi kenenkään koti. Haluamme maailman, jossa yksikään kettu, supikoira tai sika ei joudu kärsimään kolkossa häkissä. Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi. Kaunista elokuuta, rakkaat maailmankansalaiset! Kiitos, että kuljette kanssamme
Nykyään hän ostaa vaatteet käytettynä – ja kaikki mahtuu yhteen rekkiin.. 48 SUOMI Yhden rekin taktiikka Sosiaalisen median vaikuttaja Maiju Voutilainen on entinen himoshoppaaja
18 MAAILMA Olemme muodin kulutuksessa tienhaarassa: on ostettava vähemmän. 60 Katso, järjestö Emmaus Helsinki 34 SUOMI Porvoolaisen Niin Mua -vintageliikkeen Maarit Kautto uskoo hitaaseen muotiin, vaatteen tarinaan ja laatuun. 14 SUOMI Ervin Latimer uudistaa maskuliinisuuden esittämistä.. 52 SUOMI Emmi Nuorgam sanoo, ettei kehoaan tarvitse rakastaa ihan koko ajan. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki. 26 Some kaappasi muodin musiikilta 30 Vaatteen tarina on tärkein 34 Etelän toiveet EU:lle 38 Kuvareportaasi Muotia matkan varrelta IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Finnwatchin Anu Kultalahti 48 Maiju Voutilainen ja yhden rekin taktiikka 52 10 kysymystä Läskiaktivisti Emmi Nuorgam 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kaipuu kapulaan kasvaa 57 Kumma kolkka Näätämössä kahden erämaan sylissä 58 Ruoka Herkkua hellepäiviin 59 Mistä tämäkin on. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Stéphane Louesdon. MAAILMA PALOINA 4 Ekoherätys näkyy verkossa 5 Maailma pukeutuu muoviin 6 Sademetsä tuhoutuu laittomasti 7 Sankarirotat pelastavat tuhansia 8 Veroparatiisit porskuttavat edelleen 9 Kolumni Reetta Räty 10 Maailmanennätys Kiina vaatettaa maailman 12 Välähdys Helsingin katumuoti TEEMA: MUOTI 14 Maailmankansalainen Ervin Latimer 18 Paraneeko maailma ostamalla. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, Kasperi Kropsu, Gary Jones, Marjaana Malkamäki
Kirjallisuus, valokuvat, vaatteet. Olen myös halunnut tehdä niin. Isoäitini on fanittanut kuningatar Elisabethin tyyliä ja teettänyt itselleen jakkupuvun kuningattarella lehtikuvassa olleen vaatteen mallin mukaan. Vintageyrittäjä jos joku tietää, kuinka tärkeää on, että vaate on laadukas ja että sillä on tarina. K un äitini vuosi sitten muutti palvelutaloon, elämässäni käynnistyi niin sanottu purkuja jälleenrakennusvaihe. Rikkinäisenä ne ovat lopulta jatkaneet elämää siivousriepuina. Ne ovat olleet niin lujaa tekoa, että niitä on kannattanut ja voinut korjata. Tiedän, että minulla on valtavasti kohtalotovereita. HAASTATTELIN tähän lehteen porvoolaista vintageyrittäjä Maarit Kauttoa. Vaatteita ei ole omistettu kasoittain. Toimitussihteerimme Heidi Nummi tarttui vaateteollisuuden ristiriitoihin jutussaan Paraneeko maailma ostamalla. Perheessäni ei ollut harrastettu minkään valtakunnan konmaritusta, ja äidin koko elämän lisäksi talossa oli myös säilöttynä isoäitini ja -tätini jäämistöt. Erityisesti isoäitini vaatteet. Pikamuodista kumpaakaan on turha hakea. Tämä edellyttää radikaalia mielenmuutosta, ja se lähtee meistä kaikista. Vaatteita on huollettu, parsittu, paikkailtu. ”On päivänselvää, että on vähennettävä kulutusta, hidastettava sykliä. Ainoa tapa kuluttaa vastuullisesti, on kuluttaa vähemmän”, vastuulliseen kuluttamiseen keskittyvän kansalaisjärjestö Eetin Maija Lumme sanoo. Sen jälkeen, kun äiti oli saatu asutettua uuteen valoisaan kaksioon rankalla kädellä raikotun omaisuutensa kanssa, tehtäväkseni jäi tyhjentää Pohjois-Savossa sijaitseva, täyteen ammuttu 160-neliöinen lapsuudenkotini varastoineen ja aittoineen. Niistä avautuu kiinnostavia näkymiä naisen elämään erityisesti 1930-luvulta eteenpäin. Vaateteollisuuden valtaisasta hiilijalanjäljestä tietävät jo kaikki, kiitos koulujen ansiokkaan ympäristökasvatuksen. ”Vaateteollisuuden valtaisasta hiilijalanjäljestä tietävät jo kaikki.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Hän sanoi, että Suomessa ollaan tilanteessa, jossa viimeisetkin laatua ostaneet ja arvostaneet naiset ja miehet ovat siirtymässä ajasta ikuisuuteen. Niitä ei ole köijätty turhina ja rätiksi ryytyneinä vaatteenkeräyslaatikoihin. Vaatteita ja asusteita tutkimalla tutustun sukuni naisiin uudella tavalla. Hän vakuuttui asiantuntijoita haastatellessaan ainoasta mahdollisesta tiestä, mikä edessämme avautuu. Kengät, korut, kellot, käsineet, hatut. päätoimittaja. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Kautto ostaa kuolinpesiä ja tekee kulttuurisesti merkittävää pelastustyötä. LUKUISTEN kaatopaikka-, kirpputoriantikvariaattija kierrätyspistevierailujen jälkeen kodin irtaimistosta seuloutui merkittävä osa perheeni historiaa, jonka äärelle olen joutunut pysähtymään. IHMISKUNTA on suurten valintojen edessä. Hän kokee elämäntehtäväkseen pelastaa heidän aarteitaan – Mummin aarteet ja hidas muoti Anni Valtonen koska niitä ei kohta saa enää mistään. Myös minun ja kahden veljeni lapsuus
Raportti analysoi dataa viideltä viime vuodelta. Ekoherätys näkyy verkossa 4 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . LUONTOKATO. Jos tarkastellaan koko maailmanlaajuista tilannetta, kestävien tuotteiden hakeminen Googlesta on kasvanut yli 70 prosentilla. Tulos on WWF:n mukaan selvä: käsillä on ekoherätys, jota koronan aika on kiihdyttänyt entisestään. Kärkisijalla on Latinalainen Amerikka: kyselyyn vastanneista 96 prosenttia suhtautui luontokatoon vakavasti. Merkittävää on raportin mukaan se, ettei kyse ole vain varakkaista maista. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Heidi Nummi. Mukana olleissa 54:ssä maassa asuu 80 prosenttia maailman väestöstä. Eniten huolta kannetaan Latinalaisessa Amerikassa, jossa 96 prosenttia kyselyyn vastaajista piti luontokatoa vakavana globaalina ongelmana. Myös alemman tulotason maissa ollaan selvästi aiempaa kiinnostuneempia ympäristöstä. Kestävät tuotteet. IS TO C K Ympäristöhuoli kasvaa nyt myös alemman tulotason maissa. Jo WWF:n vuonna 2019 tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että kiinalaisista kuluttajista lähes puolet haluaisi käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita. Kiinnostus kestäviin tuotteisiin on lisääntynyt esimerkiksi Ecuadorissa 120 prosenttia, ja Intiassa biodiversiteettiin liittyvien tviittien määrä on kasvanut hurjat 550 prosenttia. Näitä hakusanoja käytetään yhä enemmän, selviää ympäristöjärjestö WWF:n raportista. Lajikirjon tuhoutuminen
Katseet kääntyvät YK:n avustusjärjestöihin, mutta niiden resurssit ovat tiukalla. Asiaa kommentoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro: ”Tilanne on kestämätön. Itseasiassa uhkaava nälkäkriisi voitaisiin torjua ohjaamalla maailman sotilasmenot ruokajärjestöille vain vuorokauden ajaksi. Vuorokausi sotilasmenoja ruokkisi maailman nälkäiset MAAILMAN sotilasmenot kasvoivat taas vuonna 2020, jo neljättä vuotta peräkkäin. Jokaista maailman kolmea vaatekappaletta kohti kaksi on synteettisiä. Yksi asia on varma: Synteettisten kuitujen maatumisajat ovat jopa monisatakertaisia luonnonmateriaaleihin verrattuna. Jos polyesterimekon laittaa nyt roskiin, sitä ei näe maatuneena vielä toinen eikä luultavasti kolmaskaan sukupolvi. Synteettisissä kuiduissa on hitaan maatumisen lisäksi toinenkin ilmeinen ongelma: mikromuovi. Synteettisistä kuiduista suosituin on kaikkein hitaiten maatuva polyesteri. Mistä puuttuvat 5,5 miljardia dollaria siis saataisiin. Puuvilla taas maatuu lähes silmissä. Se olisi niistä vain murto-osa. Maatumisaika on yksi keskeinen tekijä, kun vaatteen ympäristövaikutusta arvioidaan. Tässäpä ehdotus: Mitä jos summa irrotettaisiin maailman sotilasmenoista. Huomionarvoista on myös se, että luonnonkuitujen tuotanto on edelleen suunnilleen samoissa lukemissa kuin 1990-luvulla. SUURI osa maailman vaatteista, arvioiden mukaan vähintään 60 prosenttia, päätyy kaatopaikalle. Tällä hetkellä synteettiset kuidut kuitenkin hallitsevat markkinaa. Tuotannon kasvu on siis tapahtunut muoviperäisissä kuiduissa. Koronapandemian jälkihoito ja ilmastokriisin pysäyttäminen tulisi nyt laittaa etusijalle.” Samaan aikaan on arvioitu, että noin 170 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta aliravitsemuksesta. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Siksi maa saattaa olla nielaissut lycra-topin jo 20 vuoden päästä, mutta yhtä hyvin prosessissa voi kestää 200 vuotta. On arveltu, että merten mikromuovista 35 prosenttia on peräisin synteettisistä tekstiileistä. MAAILMAN SANA Hanyauku on Namibiassa puhuttavaa kwangalia, ja tarkoittaa kuuman hiekan yli kulkemista varpaisillaan. Polyesterin raaka-aine on peräisin öljystä, ja se on maailman kolmanneksi käytetyin muovi. Maailma pukeutuu muoviin Näin kauan kukin vaatekappale maatuu: Lähteet: Fashion Revolution, Common Objective 65 % Synteettiset kuidut (yleensä polyesteri) Yleisimpien kuitujen osuus markkinasta: 21 % Puuvilla 8 % Selluloosat 1 % Villa 5 % Muut Polyesterimekko 200+ vuotta Lycra-toppi 20–200 vuotta Nylonsukkikset 30–40 vuotta Pellavashortsit noin 2 vuotta Puuvillapaita 1 viikko – 5 kuukautta Nahkalaukku 50 vuotta MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Menot ylittävät nyt kylmän sodan aikaiset lukemat 1980-luvun lopulta. Keskeinen maatumisaikaan vaikuttava tekijä on kankaan paksuus. Materiaalien maatumisessa on merkittäviä eroja
Latinalaisessa Amerikassa lakeja ja määräyksiä rikottiin 88 prosentissa tapauksista. Toteutuessaan Jäämeren rata olisi vaarantanut saamelaisten kotiseutualueen perinteiset elinkeinot, etenkin poronhoidon. Indonesiassa taas korruptoituneet poliitikot pelaavat omaan pussiinsa. Sen verran sademetsää katosi vuosina 2013–2019. Saamelaiskäräjillä arvioitiin, että hankkeen kaatuminen antaa nuorille saamelaisille merkittävän toivon pilkahduksen. Sademetsä tuhoutuu laittomasti 6 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . KUVITTELE Turkin kokoinen alue, siis kaksi Suomea vierekkäin ja vähän yli. Se olisi myös merkittävästi vaikuttanut paikalliseen kulttuuriin ja ekologiaan. Voittaja on Meksiko, jossa laittoman toiminnan osuus oli peräti 97 prosenttia. Muutos oli suuri, sillä aiemmin Lapin liiton päättäjät olivat selvästi kannattaneet Jäämeren radan linjausta. Silti pelkona on, että mörkö kaivetaan vielä joskus kaapista – onhan kyseessä hanke, joka on ennenkin kuopattu, ja sitten taas noussut esiin. Metsää raivataan pitkälti lihakarjan, soijan ja palmuöljyn tieltä. Tutkimus muistuttaa kuluttajien vastuusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, ja Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuotteiden suurimpia ostajia. IS TO C K IS TO C K Laittomia hakkuita tapahtuu jopa 80-90 prosentissa tapauksista. Hyvästi, Jäämeren rata! KOHTI PAREMPAA Saudi-Arabiassa naiset saavat nyt asua omillaan ilman mieshuoltajan lupaa. Yllättävää saattaa sen sijaan olla se, että metsä tuhoutuu pitkälti laittomasti. Sademetsäkadon laajuus tuskin tulee monelle yllätyksenä. Metsäkadolla on merkittävät ilmastovaikutukset. Jair Bolsonaron presidentiksi astumisen jälkeen Brasiliassa on voinut hakata metsää alkuperäiskansoille varatuilla ja suojelluilla alueilla ilman pelkoa rangaistuksesta. Forest Trends -järjestön raportti paljasti, että esimerkiksi Indonesian palmuöljyntuotannosta peräti 81 prosenttia on laitonta. Laittomat hakkuut liittyvät tiiviisti kaupalliseen ruoantuotantoon. Lähde: Gulf News SAAMELAISET saivat huokaista helpotuksesta, kun vuosia jatkunut kamppailu viimein tuotti tulosta: Jäämeren rata poistettiin Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Saamelaisten tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta. 2021 MA AILMA PALOINA. Laittomuus on seurausta järjestelmän korruptiosta. Siksi laittomissa hakkuissa loistavat Brasilian ja Indonesian kaltaiset maat. Maailman sademetsistä arviolta 34 prosenttia on jo kadonnut, ja toiset 30 prosenttia on vaarantuneessa tilassa. Syynä on korruptio
Siinä missä ihmiseltä menee 200 neliömetrin työstämiseen vuorokauden verran työtunteja, rotta tekee saman 20 minuutissa. APOPO korostaa nettisivuillaan, ettei yksikään rotta ole kuollut palveluksessa; keskiverto maamiina vaatii viisi kiloa räjähtääkseen, kun rotat painavat yleensä vain puolitoista kiloa. Rotat ovatkin paljon tehokkaampia miinanraivaajia kuin ihmiset. Koulutuksen päätyttyä ne lähetetään tekemään työtä ympäri maailmaa, Aasiasta Afrikkaan. MITÄ yhteistä on maamiinoilla ja tuberkuloosilla. Vuosittain ne pelastavat tuhansia ihmishenkiä. AP O PO Huippukoulutetut rotat raivaavat miinoja paljon ihmistä tehokkaammin. Aihe nousi mediassa esiin, kun Magawa-niminen rotta jäi eläkkeelle viisivuotisen uransa päätteeksi. Tietysti se, miten tappavia ne ovat. Magawa on palkinnon 77-vuotisen historian ensimmäinen rotta, jolle mitali on myönnetty. 2021 7 MA AILMA PALOINA. Rotat saavat huippukoulutuksen Sokoinen yliopistossa Tansaniassa. Kyse on savannihamstraajarotista, joita APOPO-niminen järjestö on kasvattanut ja kouluttanut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Sankarirotat pelastavat tuhansia MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Jo edeltävänä syksynä se oli saanut eläimille tarkoitetun urheusmitalin ansiokkaasta työstään Kambodžan miinapelloilla. Sankarirotat jäljittävät miinoja ja tuberkuloosia hajuaistinsa avulla. Yhden rotan kouluttaminen maksaa noin 6000 euroa. Mutta toinenkin on: kumpaankin ongelmaan on löytynyt yllättävä apu rotista
Kaikkiaan yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä. Direktiivissä linjataan, että jatkossa suuryritysten täytyy raportoida julkisesti ja maakohtaisesti voitoistaan ja maksamistaan veroista. Sääntely koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:ssa vai ei. Ehdotus uudesta direktiivistä oli pettymys: yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä. ”Kehittyvistä maista ulos suuntautuva voitonsiirto jää pääosin pimentoon.” HEIDI NUMMI Veroja välttelevät suuryritykset halutaan panna Euroopan unionissa aisoihin. 20 prosenttia Suurin osa lapsityöntekijöistä asuu Afrikassa, yhteensä EUROOPAN unionin arvioidaan menettävän yritysten veronkierron takia yli 50 miljardia euroa vuodessa, siis noin Liettuan bruttokansantuotteen verran. 1/2 MAAILMAN LUKUJA Veroparatiisit porskuttavat edelleen 32 152 MILJOONAA Siitä vaaralliseksi määriteltävää työtä on noin Eniten lapset tekevät työtä Bangladeshissa, työtunteja on viikossa 5–17-vuotiaista lapsista töissä on Lähteet: The International Labour Organization, Our World in Data IS TO C K Singapore on yksi niistä tunnetuista veroparatiiseista, joita uusi direktiivi ei kosketa. Neuvottelutulos on heikko myös kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen. Nyt kansalaisjärjestöt Suomessa ja muualla EU:ssa ovat kuitenkin pettyneitä. 2021 MA AILMA PALOINA. ”Suppean maantieteellisen rajauksen vuoksi yritykset voivat jatkossakin siirtää voittojaan matalamman verotuksen maihin ilman kohdemaan verotietoja koskevaa raportointivelvoitetta”, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen. EU:n uusi direktiiviehdotus pyrkii nyt pistämään verovenkoilun kuriin. Yksi ilmeinen ongelma nimittäin on: iso osa maailman veroparatiiseista jäisi sääntelyn ulkopuolelle. Kuulostaa hyvältä. Lisäksi yrityksille jäisi mahdollisuus lykätä tietojen julkistamista viideksi vuodeksi, mikäli ne pitävät tietoa kaupallisesti herkkänä. Komissio ehdotti direktiiviä ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, ja siitä asti sitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Paine verotietojen julkiseen raportointiin on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Mutta mitä ehdotuksen tarkempi tarkastelu paljastaa. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Näillä listoilla on maita ja alueita, joiden katsotaan kannustavan verotuksen väärinkäytöksiin. Sen sijaan listalta puuttuvat sellaiset tunnetut veroparatiisit kuin Bermuda, Sveitsi, Singapore, Britannian Neitsytsaaret sekä Cayman-saaret. Julkistettavat tiedot koskevat vain yritysten toimintoja EU-maissa sekä niissä unionin ulkopuolisissa maissa, jotka ovat niin sanotulla mustalla tai harmaalla listalla. Listalla ovat esimerkiksi Fidži, Panama ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret
KUUNTELIN kiertotaloutta tuntevaa tutkijaa. Bangladeshissa vaatetehtaiden palot ovat yleisiä. Olin ja olen eri mieltä.” Hän ajattelee Khadizaa ja perhettä, joiden vaihtoehdot ja tulevaisuuden mahdollisuudet hän tuntee. Jos kaikki kiertäisi, jätettä ei olisi. Pahimmassa Rana Plazan tuhossa kuoli yli 1100 ihmistä. Suomessa on riemuittu tänä kesänä siitä, kun ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä ajoi Kaisa Hietalan öljyjätti Exxon Mobilin hallitukseen. Tämä voisi olla kaunis tarina, mutta se vaatisi ihan valtavan muutoksen, jonka hintaa ei saa maksattaa niillä, joiden tarinan unohdamme, kun tyydymme toteamaan, että on hikipajoja ja itsekin käyn paljon kirppareilla. He elävät 15 neliön asunnossa, heitä on seitsemän. Kannamme päällämme paitsi riistoa, myös tuhoa. Tähän kun vertaa, turve on helppo tapaus. TOIMITTAJA Heikki Aittokoski selvittää kirjassaan Narrien laiva Seppälasta ostamasta T-paidan alkuperää. Hän sanoi, että pitäisi luopua kokonaan sanasta jäte. Mutta onko tämä tarina. Vaateteollisuuteen liittyy muitakin ongelmia, kuten valtavat ilmastopäästöt. Jos lopetamme, Pikamuoti on miljoonien työ Reetta Räty tarinaan tulee muutos: Khadiza ja perhe jäävät ilman työtä. He ovat mieluummin täällä kuin maalla. Matka vie Bangladeshin Dhakaan. Muutosta pitää tehdä siellä missä valta eli raha on. Vaatteiden pitäisi maksaa enemmän, niitä pitäisi olla vähemmän. Vaateteollisuuden edessäkään ei riitä pelkkä hippeily. Dokumentaation äärellä on helppo sanoa, että järjetöntä. S iihen nähden, että pidämme itseämme koulutettuina, tiedämme kovin vähän perusasioista kuten siitä, kuka ompeli lempipaitamme ja millaiseen globaalitalouden prosessiin osallistumme kiinnittämällä rintsikoiden hakaset. ”Sijoittajan peruskysymys ei ole haluatko rikastua, vaan: haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua?” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja yrittäjä.. Sijoittajan peruskysymys ei ole haluatko rikastua, vaan: haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Voitaisiin valmistaa mekkoja, kenkiä, laukkuja, huiveja, sareja, liivejä, paituleita ja trenssejä, kunhan materiaali on kierrätettyä – ja tekijöille maksetaan kunnolla – ja käytettyjä vaatteita ei roudata kolmansiin maihin – ja vaateteollisuuden ympäristömyrkyt ja päästöt nollataan – ja Khadizalla on työ. Aittokoski kirjoittaa: ”Moni suomalainenkin tuntui pitävän ratkaisuna Bangladeshissa tehtyjen vaatteiden boikotointia. Bangladeshissa Aittokoski tapaa ompelija Khadizan ja hänen perheensä. Ehkä ajatus on, että tarina on tuttu: tehty hikipajassa, liian pienellä palkalla, liian pitkinä päivinä, liian suuria määriä vettä vievästä puuvillasta. Eikö tämä ole pikemminkin raami, joka hukuttaa ihan kokonaan tarinan, eli ihmisen. Tätä tapahtuu: toimittaja tai dokumentaristi tutkii, mistä farkut, paidat, loputtomat vaatevuoret tulevat. Tuomio: liian pikaa ja liian halpaa
Lukeeko siellä kenties ”Made in China”. Maailman suurimmat vaatteiden viejämaat* Vaatteiden valmistus on siirtynyt maihin, joissa työntekijöiden oikeuksia poljetaan pahan kerran. Kiinassa vaatteita tehdään jopa pakkotyönä. Niiden osuutta kasvattaa yleistynyt tapa teettää suurin osa työstä ulkomailla mutta viimeistellä valmistus Euroopassa. ”Finished in Italy” -merkintä antaa kuluttajalle käsityksen korkeasta laadusta, vaikka suurin osa valmistusprosessia olisikin tapahtunut halvan työvoiman maissa. Vapaasta järjestäytymisestä ei ole tietoakaan. Ei mikään yllätys. VAATTEIDEN valmistus voi olla myös tuhoisaa terveydelle. Teksti: Juha Mäkinen Kiina 152 000 Bangladesh 33 000 Vietnam 31 000 Italia 26 000 Saksa 24 000 . Kiinan ylivoimainen ykköstila selittyy tietysti maan valtavalla koolla. VAATTEIDEN valmistus on siirtynyt 1900-luvun lopulta lähtien suurelta osin Aasian maihin halpojen tuotantokustannusten perässä. Vaatetehtaiden työntekijät altistuvat voimakkaille kemikaaleille tai hengittävät keuhkoille tuhoisaa kivipölyä farkkujen hiekkapuhalluksen yhteydessä. Ala on tarjonnut monille elannon; yksin Kiinassa vaatetehtaat työllistävät yli kymmenen miljoonaa henkeä. Suomessakin oli vielä pari sukupolvea sitten mittava tekstiiliteollisuus, joka työllisti 1950-luvulla yli 40 000 henkeä. Romahduksessa kuoli 1 134 ihmistä. Nykyään Suomen vaatevienti on arvoltaan samaa luokkaa Bosnian ja Latvian kanssa. Jos sen sijaan tarkastellaan vaateviennin osuutta maiden bruttokansantuotteesta, Bangladesh ja Vietnam jättävät Kiinan kauas taakseen, sillä vaatevienti vastaa lähes kymmentä prosenttia niiden BKT :stä. Euroopan perinteinen muotimahti Italia yltää listauksen neljännelle sijalle ja Saksakin kiilaa viidenneksi Intian edelle. Kiinan vaateviennin arvo on yli kolmannes koko maailman viennistä. Xinjiangin uiguurivähemmistö on viime vuosina joutunut erittäin ankarien sortotoimien kohteeksi, ja tiettävästi uiguureja on pakotettu työskentelemään vaatetehtaissa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Pahimmillaan työ tappaa. Talouden globalisaatio teki kuitenkin temppunsa. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Tavallisesta vaatekaupasta alkaa olla vaikeaa löytää muualla kuin Kiinassa, Bangladeshissa, Vietnamissa tai Intiassa valmistettuja vaatteita. Viime vuonna tuli ilmi, että lukuisten länsimaisten muotifirmojen vaatteissa käytetty puuvilla oli peräisin Kiinan Xinjiangista. Asian kääntöpuolena työolosuhteet Aasian maiden hikipajoissa ovat surkeat ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Vuonna 2013 Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa romahti kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus, jossa sijaitsi useita vaatetehtaita. Vuotta aiemmin Pakistanissa kuoli yli 300 ihmistä kahdessa erillisessä vaateja kenkätehtaan tulipalossa. Maailman suurin vaatteiden viejä: KIINA Kiina vaatettaa maailman * Viennin arvo miljoonissa dollareissa Lähde: WTO Data AF P / LE H TI KU VA VILKAISEPA paitasi kauluksessa olevaa lappua. Suomi 310 10 MAAILMAN KUVALEHTI 4
Vaatetehtaan työntekijöitä Lounais-Kiinan Anglonissa helmikuussa 2021.
Idea lähtee intuitiosta: bussin ikkunasta nähdystä punaisesta hupusta, varjosta punaisen laivan kyljessä. Punaiset katumuotokuvat ovat syntyneet muutamassa minuutissa. Helsinki. Suomi. KUVAT: JAANA RINNE VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
”Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa luopumaan vaatteille luoduista sukupuolilokeroista ja keskitymme pukemaan vain erilaisia kehoja.” Latimer valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston muotoilun linjalta vuonna 2020. Myöskään vaatteen käyttäjän sukupuolella ei ole väliä. Luksusmuoti on hänen ammattinsa, mutta onnelliseksi hänet tekee yhteiskunnallinen muutos. Valmistumisen jälkeen asiat ovat edenneet vauhdikkaasti. ”Täytin pari viikkoa sitten 33, ja haaveeni on toteutunut.” Ensimmäinen oma mallisto julkaistaan ensi vuoden alussa, ja kauppoihin se tulee vuoden päästä. Latimerin brändi irtautuu ajatuksesta, että vaatteet on tarkoitettu nimenomaan miehille. Jo ennen valmistumistaan Latimer esitteli lopputyömallistoaan luksusmerkki Alyxiltä ja sai yritykseltä töitä Pariisissa. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. ”V aatteilla ei ole sukupuolta, ne ovat objekteja. Kilpailun teemana oli hybridimuoti, ja siinä Latimer oli vahvoilla: hän voitti palkinnon leikittelemällä sukupuolen oletuksilla ja luomalla muunneltavia vaatteita. 2020 Latimer voitti Vuoden nuori suunnittelija -palkinnon. ”En halua olla miesten muotisuunnittelija, vaan male performance -suunnittelija, joka suunnittelee vaatteita maskuliinisuuden esittämistä varten.” ”Vaatteilla ei ole sukupuolta” Ervin Latimer haluaa paljastaa maskuliinisuuden piiloon jääneet puolet. Yksi hänen tavoitteistaan oli oman yrityksen perustaminen ennen 35-vuotispäivää. Jokainen voi käyttää mekkoa tai pukua.” Näin puhuu vaatesuunnittelija Ervin Latimer, jolle on jo pitkään ollut selvää, mitä hän haluaa. Teksti: Jaana Rinne Kuvat: Kasperi Kropsu 14 MAAILMAN KUVALEHTI 4
Uusi remontin alla oleva studio sijaitsee Helsingin Viikinmäessä.. Muotisuunnittelija Ervin Latimerin oma merkki lanseerataan tänä kesänä
Vuosituhat vaihtui ravintolaa pyörittäessä Tallinnassa. Teini-ikäisenä Latimer oli kesätöissä isän kahvilassa. ”Myin jäätelöä joka kesä ja olin pitkälti yli kaksikymppinen, kun olin ensimmäisen kesän vapaa.” Isänsä ja sisarustensa tavoin Latimer ei innostunut koripallosta niin paljon, että olisi lähtenyt maajoukkuepelaajan polulle. ”Kuoleman ajatukseen ehti tottua, mutta käänne huonompaan oli nopea." Ensimmäinen vuosi äidin kuoltua meni shokissa. Latimerin perheessä arvoista ei juuri puhuttu, mutta ne näkyivät käytännössä. Isä oli muuttanut Yhdysvalloista Tampereelle vuonna 1974 pelaamaan koripalloa Suomen divariin. Äiti sai minut 21-vuotiaana, ja olimme käytännössä kahdestaan ensimmäiset viisi vuotta.” Äiti sairasti pitkään parantumatonta syöpää. ” Keskustelu luisuu helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia. Myöhemmin hän huomasi olevansa nimenomaan yrittäjäisänsä poika. Siinä muutoksessa hän haluaa olla mukana. ”Surun kanssa oppii elämään, mutta se ei ehkä koskaan hellitä. Pikku-Ervin kasvoi ensimmäiset viisi vuotta Helsingin Mellunmäessä äitinsä kanssa. Vanhemmat erosivat, kun poika oli pieni. Lisää varmuutta Latimer sai kuvataidelukiosta, jonka rohkaisevassa ilmapiirissä myös queer-persoona uskaltautui esiin. 1980-luvulla Latimerin isä myi corn dogeja Uudenmaankaupungin torilla. Tilanne on näet yhä se, että keskustelut vaatteiden sukupuolettomuudesta luisuvat helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia. ”Hän on ehkä tälläkin hetkellä Mustikkamaan uimarannalla, jonka vieressä hänellä on kahvila”, Latimer arvelee. ”Kaksi vuotta sitten purin töihin äidin kuoleman aiheuttamaa surua. . 16 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”On ollut hienoa nähdä käynnissä oleva murros eri puolilla maailmaa.” MITEN tähän on tultu. Helsinkiin muutettuaan hän paistoi niitä Linnanmäellä, Olympiastadionilla ja Jäähallissa. ”Totta kai saavat, mutta nyt on aika tuoda esiin näkymättömissä olleita maskuliinisuuden mahdollisuuksia”, Latimer tarkentaa. Yhteys isään kuitenkin säilyi. ”Jos en pitäisi siitä mitä teen ja olisi siitä kovin innoissani, en jaksaisi 50tuntisia viikkoja.” MIELUINEN työ on ollut myös lohtu. Kyseessä on vaihtoehtoinen lähestymistapa suunnitteluun: ei haeta unisexiä eikä gender fluidia, vaan pyritään ilmentämään maskuliinisuutta eri tavoin. Millaisessa maastossa on kasvanut mies, jonka luovuus ja ennakkoluulottomuus nyt kantavat hedelmää muodin maailmassa. ?Latimer sanoo olevansa hyvillään eri puolilla maailmaa näkyvästä muodin murroksesta. Sen sijaan hän oli taitava piirtäjä. Kun jotain kivaa tapahtuu, luonnollinen reaktioni on yhä, että tästä pitää päästä kertomaan äidille.” POP-MUSIIKKI vaikuttaa muotiin, ja suurimpien idolien sukupuoli-identiteettiä on ollut perinteisesti vaikea määritellä. Latimer tunnustautuu edesmenneen Princen faniksi. Esimerkiksi vaikkapa se, kun äiti kirjoitti kannustavan sähköpostin Imatralta kotoisin olevalle transpappi Marja-Sisko Aallolle, jota paheksuttiin. 2021
Vaikka vain tyyppi bussipysäkillä, josta näkee, että hän painaa menemään maailmassa omalla tyylillään.” Muodin luominen on Latimerille tapa ottaa kantaa ja olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hän itse uskoo hitaampaan sykliin ja tarinallisiin kokonaisuuksiin, joilla luodaan aikaa kestäviä vaatekappaleita. Ervin Latimer, 33 Suomalainen vaatesuunnittelija Ruskeat Tytöt Median toimituspäällikkö ja perustajajäsen. ”Termit ja käsitteet muuttuvat, ja me kaikki siinä mukana.” ELÄMÄN eri osa-alueet nivoutuvat Latimerin uralla luontevasti yhteen. Esimerkistä käy tuore yhteistyö Vallilan kanssa. Sen taittamiseen tarvitaan yhteisöä, sellaista kuin Ruskeat Tytöt. Mitä nuorempia ihmiset ovat, sitä tärkeämpi asia heille on. Latimer itse näkee asian monitahoisesti. Teen kauniita tuotteita, mutta muutos on se, mikä tekee minut onnellisimmaksi.” Nykyään yrityksiltä odotetaan kantaaottavuutta. ”Brändissäni yhdistyvät luovuus ja muutostyö. ”Minulle tarina ja brändin arvot ovat keskeinen osa kestävyyttä. Keskityn siihen, mitä luksusmuoti voi olla. ”Suomessa tasa-arvo kuvitellaan jo rakenteellisesti toteutuneeksi, koska naiset ovat saaneet äänestää ja hallituksessa on paljon naisia.” Matkaa on kuitenkin vielä edessä, Latimer muistuttaa. Ylsi vuonna 2018 H&M Design Award -kilpailun finaaliin. ”Yhteisö on voimavara, jota ilman elämää on vaikea kuvitella. Ekologisuudesta keskustelu keskittyy mielestäni vielä liikaa materiaaleihin eikä todelliseen ongelmaan, kuluttamiseen.” Latimer harmittelee, että pikamuoti on opettanut meidät haluamaan jatkuvasti uutta. Pysyvä sitoutuminen on tärkeää, Latimer uskoo. ”Maskuliinisuuden näkökulmasta Prince on mielenkiintoinen esimerkki, koska häntä oli mahdoton määritellä. Ruskeat Tytöt on sitoutunut tuomaan ruskeiden naisten ja aliedustettua sukupuolta olevien näkökulmia suomalaiseen ja pohjoismaiseen mediaan. Jos brändini menestyy, sen arvot voivat ajaa muutosta myös globaalisti.” Latimer pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään vähemmistöjen asiaa. En puhu niistä paljon, koska edustan sukupolvea, jolle ne ovat itsestäänselvyyksiä. Rakenteelliset muutokset ovat hitaita, joskus abstraktejakin, ja siksi niitä on vaikea hahmottaa. Hän tiedostaa, etteivät kaikki pysty ostamaan niitä vaatteita, joita hän tulee brändilleen tekemään. Siinä hän teki tänä vuonna menehtyneen Howard Smithin 1960ja 1970-luvun ylijäämäkankaista työtakin, työhousut ja kaksi kassia. ”Aion silti muuttaa käsitystä siitä, millaisiin luksusvaatteisiin voimme pukeutua. Haluaa nostaa esiin erityisesti vähemmistöjä ja laajentaa käsitystä miesten muodista. 2021 17. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Olen oppinut puhumaan asioista ja laajentamaan näkökulmia.” Kukaan ruskea ihminen ei synny valmiin tiedon kanssa, Latimer muistuttaa. Luksusmuoti on väistämättä sellaista; materiaalit, yksityiskohdat ja valmistustekniikat nostavat vaatteen hinnan korkealle. Toivon, että oppisimme panostamaan kotimaiseen muotiin siinä missä muihinkin arvostettuihin design-tuotteisiin.” • KUKA. Viime kesänä Black Lives Matter -liike rämisteli rakenteita. YHTEISKUNNALLISTEN rakenteiden muutosta Latimer edistää myös Ruskeat Tytöt Mediassa, joka on 2016 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys ja itsenäinen verkkojulkaisu. ”Minua inspiroivat kaikki ihmiset, jotka tekevät asioita tinkimättömästi. Tänä kesänä julkistetaan Latimerin oma merkki. Projekti oli kunnianosoitus afroamerikkalaisen taiteilijan uralle. Siro, pieni ja karvainen tähti, jonka vaatteet olivat häpeilemättömän näyttäviä.” Latimerilla itsellään ei ole idoleita. Toimitustyön lisäksi Ruskeat Tytöt konsultoi ja luennoi. ”Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat keskeisiä arvoja brändilleni. Suunnitellut italialaiselle 1017 ALYX 9SM -luksusvaatemerkille ja toiminut tanskalaisen HELIOT EMIL -merkin pääsuunnittelijana
TEEMA: MUOTI
Mutta miten kiinalainen kuluttaja voi käyttää ääntään. Miksi ekologinen kestävyys kiinnostaa länsimaista ostajaa enemmän kuin tehdastyöntekijän olot. Ostaa saa, mutta ääntä ei voi pitää. Kiinassa huomaa hyvin, miten rajattu vaikutusvalta kuluttajalla on, sanoo hongkongilainen demokratia-aktivisti Johnson Yeung.. Vastuullisuudesta puhutaan nyt kaikkialla. Ongelmana on, ettei se tarkoita oikeastaan mitään. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Gary Jones, Taras Dziubko & Eeva Anundi Paraneeko maailma ostamalla. Samalla odotus on, että kuluttajat muuttavat maailmaa
Ennen kuin minulla edes oli rahaa ostaa uusia vaatteita, tajusin etten halua tehdä niin.” Kierrätysvaatteiden ostaminen on Ukrainassa yleistä. Elämme yksilökeskeistä someaikaa, ja jokainen haluaa tietää, mitä minä voin tehdä. Jos joku sai uuden vaatteen, sitä pidettiin todella erityisenä”, Dutchak muistelee. Valtaosa ukrainalaisista ostaa kuitenkin kierrätettyjä vaatteita siksi, että heidän on pakko. Ääni on kuluttajan, sanotaan, mutta mitä jos ei ole mahdollisuutta kuluttaa. Syntyy kuva: maailma todella muuttuu, ostamalla. Heillä on varaa näihin vaatteisiin vasta sitten, kun länsieurooppalaiset kuluttajat eivät enää halua niitä.” K estävyydestä puhutaan nykyään paljon, mutta liian usein sillä tarkoitetaan vain ekologista kestävyyttä, Dutchak sanoo. Muutoksen tuulia, toivon signaaleja. Vuoden 2019 kyselytutkimuksessa taas selvisi, että kiinalaisista kuluttajista lähes puolet haluaisi käyttää ympäristöystävällisiä vaatteita. Signaalit ovat vähintäänkin ristiriitaisia. Monilla heistä on sama haave: että he voisivat joskus käyttää niitä vaatteita, joita valmistavat työkseen. A jan henki on tämä: demokratia on kriisissä, mutta kuluttajien povataan muuttavan maailmaa. Suurin osa toisen käden tuotteista tuodaan Länsi-Euroopasta. Vielä teini-ikäisenä Dutchak ajatteli, että kyky ostaa uusi vaate oli saavutus, jota piti tavoitella. Vaatetyöntekijän minimipalkka on 80 euroa kuussa. ”Se on heille hyvin kaukainen haave. Ekologinen kestävyys ei kuitenkaan voi toteutua ilman sosiaalista kestävyyttä. He ovat niitä, jotka tekevät kaiken sen, mitä me muut ostamme. ”En ole mikään ekoherätyksen kokenut muotibloggaaja. Yksi ilmeinen ongelma on: ne, jotka tarvitsevat muutosta kipeimmin, eivät ole niitä, jotka lähettävät jatkuvia ostosignaaleja. 2021. Yliopistossa hän sai ensimmäistä kertaa tietää, että vaatteita tehtiin myös Ukrainassa, hänen kotikaupungissaan – ja sen, millaisissa oloissa niitä tehtiin. ”Niin kauan kuin ihminen on köyhä, hänelle on turha yrittää myydä kestävyysajattelua.” Minkä verran ukrainalainen tehdastyöntekijä sitten tienaa. Yhteensä Dutchak on keskustellut kymmenien ihmisten kanssa. Silti heidän äänensä kuuluu aivan liian vähän. Se ei ole ollut helppoa, sillä työntekijöiden kanssa pitää päästä keskustelemaan salassa. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Tätä ei voi kutsua vapaaehtoiseksi ylityöksi, sillä heidät on pakotettu tällaiseen tilanteeseen.” Erityisesti kesäaikaan tilauksia tulee paljon. Hän eli lapsuuttaan silloin, kun Neuvostoliitto romahti. Koko keskustelun lähtökohta on edelleen se, miten voi ostaa paremmin. ”Ihmiset tekevät valtavasti ylitöitä, koska heidän yksinkertaisesti täytyy ansaita enemmän. Myös Dutchak ostaa second handia; hänelle se on elämäntapa. Eikö silloin ole ääntä. Tuoreen tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa myydään käytettyjä vaatteita vuoteen 2030 mennessä enemmän kuin pikamuotia. Inhosin lapsena kauppaan menemistä, sillä siellä näin kaiken sen, mihin perheelläni ei ollut varaa. Ukraina on toki halpa maa – mutta ei näin halpa. Sen sijaan pitäisi nostaa katse ylös ja kuulla niitä ihmisiä, joilla on asiasta eniten sanottavaa.” Ihmiset tehtaissa eivät ole säälin kohteita, Lumme muistuttaa. Mutta tuulet eivät kanna sinne asti, missä tehdastyöntekijä tekee yhä pitkää päivää, edelleen olemattomalla palkalla. Nykyään ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs, sillä uudet halpamaat löytyvät Euroopasta. K aikki tietävät Bangladeshin ja Myanmarin kaltaiset tekstiiliteollisuuden perinteiset halpamaat. Oksana Dutchak on aktivisti ja vapaa tutkija, joka taistelee tehtaiden ihmisten puolesta Ukrainassa. He ovat aiheen parhaita asiantuntijoita. Vallitsevassa keskustelukulttuurissa on ongelma, sanoo Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme. ”Vaatteet olivat luksusta. ”Omaa napaa kaivellaan aivan liikaa. ”Täällä kysymys ei ole mistään kestävyystrendistä, vaan köyhyydestä.” Viime vuodet Dutchak on tehnyt tutkimusta ukrainalaisten tehdastyöläisten oloista. Minimipalkka ei ole sama asia kuin elämiseen tarvittava palkka, Dutchak muistuttaa. ” Ihmiset tehtaissa eivät ole mitään säälin kohteita. Raha ei yksinkertaisesti riitä elämiseen
Ei myöskään rahaa. Materiaalisen köyhyyden rinnalla voidaan puhua ajallisesta köyhyydestä. ”Yleensä näin käy silloin, kun työntekijä alkaa vaati oikeuksiaan tai nostaa epäkohtia esiin. Joukkovoimaa ei synny silloin, kun on rutistettu marginaaliin. Köyhyys on pitkälti sitä, ettei pysty ottamaan elämää omiin käsiinsä, ei vaikuttamaan asioihin. Yhtä lailla neuvottelumahdollisuuksia syö Silloin ihmiset tekevät 12-tuntisia työpäiviä, kuutena päivänä viikossa. Ei ole toivoakaan, että he voisivat edistää ympäristönsuojelua tehtaissa tai valvoa niiden hiilijalanjälkeä”, Yeung sanoo. Moni heistä tienaa vain 80 euroa kuussa. Lisäksi heillä on puutarhoja, joissa he kasvattavat omaa ruokaansa. Todennäköistä on, että valittaja siirretään alemman tason tehtäviin, jolloin palkka voi jopa puolittua. Vaateteollisuuden ongelmat ovat kaikkialla pitkälti samat, mutta poliittinen tilanne tuo siihen omat piirteensä. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”Nämä ihmiset on ajettu niin ahtaalle, etteivät he voi osallistua ilmastokamppailuun, vaikka asia koskettaa heitä suoraan. 2021 21. Tekstiiliteollisuuden uudet halpamaat löytyvät lähes naapurista. Tämä on yleinen rangaistustapa maassa, jossa potkuja ei voi antaa, mutta siirtäminen toiseen tehtävään on mahdollista. Myös sukupuolen vaikutus näkyy selvästi. Sittemmin köyhyyden lievittämiseksi on tehty suuria ponnisteluja, mutta tilanne on edelleen tämä: suuri osa vaateteollisuuden työntekijöistä elää absoluuttisessa köyhyydessä. Köyhyys on monitasoinen ilmiö, sanoo Johnson Yeung, joka tarkkailee tilannetta Hongkongista käsin. Kohonnut verenpaine, pyörtyminen ja pahoinvointi ovat kaikki yleisiä oireita tehtaissa. Palkanalennuksen uhka on tehokas keino hiljentää työntekijät ja kontrolloida heitä”, Dutchak sanoo. Valittaa saa – mutta omalla vastuulla. Oksana Dutchak taistelee tehtaiden ihmisten puolesta Ukrainassa. Samalla tehdasolot ovat pahimmillaan. Lämpötila nousee jopa 40 asteeseen, eikä ilmastointia ole, usein ei edes riittävää ilmanvaihtoa. Huonoin tilanne on Etiopiassa, jossa työntekijä tienaa dollarin päivässä. Usein heillä täytyy olla myös sivutöitä. ”Ukrainassa naiset tekevät edelleen kotityöt, ja yksinhuoltajaäideillä tilanne on pahin. V uonna 1995 Yhdistyneet kansakunnat esitti, että absoluuttisessa köyhyydessä elävät ne ihmiset, jotka kituuttavat alle kahdella dollarilla päivässä. Yeung tietää sen hyvin, sillä hän on paitsi Clean Clothes Campaign -verkoston Itä-Aasian koordinaattori, myös demokratia-aktivisti. Tämä kaikki vie valtavasti aikaa.” Ei siis omaa aikaa, ei sosiaalista elämää. Siihen päälle vielä jatkuva univaje
Mitä useampia alihankkijoita on, sitä hatarammaksi tieto käy. Alihankkijoita on satoja, ja siksi yritysten on pakko luottaa sertifiointeihin ja muihin vastuullisuusjärjestelmiin. He eivät pysty vaikuttamaan siihen, mitä heidän omassa kotimaassaan tapahtuu”, Yeung sanoo. Joko ne lopettavat toimintansa kokonaan, tai sitten ne hylkäävät ajatuksen siitä, että voiton maksimoiminen on niiden ainoa tavoite”, Yeung sanoo. Viime vuonna tuli ilmi, että monien länsimaisten muotifirmojen vaatteissa käytetty puuvilla on peräisin Xinjiangista. Joukkovoima tukahdutetaan välittömästi. ”Yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. ”Ihmiset joutuvat vaikeuksiin, kun yrittävät tehdä ihmisoikeustyötä. Se ei kerro raaka-aineen alkuperästä eikä siitä, missä kangas on ommeltu. Jos tällainen luettelo tulisi pakolliseksi, valtaosa yrityksistä olisi tietysti pulassa. Tietojen mukaan uiguureja on pakotettu työskentelemään vaatetehtaissa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Ostovoimaa Kiinassa kyllä riittää – onhan joka viides maailman ihminen kiinalainen. Tilanne on täysin YK :n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden vastainen, Lumme muistuttaa. Yritysten vastaus on ollut se, etteivät ne oikeastaan tiedä, mistä niiden käyttämä puuvilla tulee. ”Ihmiset eivät pysty taistelemaan vastaan, sillä hallitus lopettaa kaikki lakot saman tien”, Yeung sanoo. Työlakien toimeenpanoa ei valvota, ja kaikki itsenäiset ammattiyhdistykset ovat laittomia. H ikipajat ovat kesy juttu verrattuna siihen, mitä Kiinan Xinjiangissa tapahtuu. 22 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”Meillä ei ole täällä minkäänlaista joukkovoimaa, ei edes ammattiyhdistysliikkeitä.” Manner-Kiinassa tilanne on vielä pahempi. Nykytilanteessa tätä vastuuta on mahdoton kantaa.” ”Yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa. Myös kidutustapauksia on ilmennyt. Myös kuluttaja on vaikean paikan edessä, sillä Made in -lappu kertoo vain vähän. Kuten Xinjiangin tapaus osoittaa, yritykset eivät ole perillä siitä, mitä tuotantoketjun eri vaiheissa tapahtuu. Mutta millainen ääni on kuluttajalla, jota ei ikään kuin ole poliittisesti olemassa, joka ei saa kokoontua eikä pitää meteliä. Tilannetta ei paranna sekään, että Kiinassa – ja kasvavissa määrin myös Hongkongissa – suhtaudutaan kansainvälisiin ihmisoikeuksiin penseästi, jopa vihamielisesti. Ongelman ydin on siinä, että nykyaikainen tuotantoketju on aivan liian monimutkainen. Hongkongissa ilmapiiri on käynyt vuosi vuodelta tukalammaksi. Tuo ääni on kovin heikko, Yeung sanoo. Tämä on huolestuttavaa siinä mielessä, että jopa 40 prosenttia maailman vaatteista tulee Kiinasta. poliittinen tilanne. Tapahtuu pidätyksiä ja ihmisiä joutuu vankilaan, eikä heistä koskaan enää kuulla.” Koko kansalaisyhteiskunta on siis heikko, ja silloin yrityksillä ei ole painetta muuttaa toimintaansa. Yritysten on vaikea toimia vastuullisesti, kun skaala on iso. 2021. Yksi ratkaisu olisi, että vaatteisiin tulisi sisällysluettelo. ”Kiinalaisten kuluttajien voimattomuus näkyy tässä hyvin. Yli 400 toimijan yhteenliittymä on sittemmin yrittänyt saada yritykset lopettamaan alueelta tulevan puuvillan käytön. Xinjiangin uiguurivähemmistö on viime vuosina joutunut ankarien sortotoimien kohteeksi
Niitä ei muotialalla nimittäin ole, ja juuri tämän takia vaatteita voidaan kopioida nopeasti, suoraan catwalkilta vitosen räteiksi. Jonkinlainen herätys vaikuttaisi olevan käsillä. Lumme epäilee sen ” Ainoa tapa kuluttaa vastuullisesti on kuluttaa paljon vähemmän. ”Naisia suositaan työntekijöinä, sillä halpatyötä on juuri niissä maissa, joissa sukupuoliset stereotypiat ovat yhä valloillaan. On käytännössä vain kaksi asiaa, joista voidaan enää leikata: ympäristön huomioiminen ja työntekijöiden hyvinvointi. Tähän kysymykseen on nykyisellään lähes mahdoton vastata. Ne ovat vastuussa sijoittajille, ja siksi voittoa on tahkottava. Tämä on erityisen vaikeaa niille – useimmiten naisille – jotka tekevät töitä kotoaan käsin. Heidän elintuntinsa ovat todellakin kortilla.” Sama köyhyyden kierre jatkuu sukupolvesta toiseen: köyhyys näkyy jo sikiötasolla, se on polttomerkitty lapsiin ennen syntymää. Aiheesta on puhuttu viime vuosina paljon, ja erilaiset tehdasonnettomuudet ovat nousseet julkisuuteen. Lisäksi tilannetta voidaan tarkastella immateriaalioikeuksien näkökulmasta. Pelkkä herätys ei kuitenkaan riitä, Yeung muistuttaa. Yritykset toimivat siinä ympäristössä, jossa niiden on pakko. “Yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko ne lopettavat toimintansa kokonaan, tai sitten ne hylkäävät ajatuksen siitä, että voiton maksimoiminen on niiden ainoa tavoite.” Vuonna 2019 tehdyn maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia kuluttajista ajattelee, että yrityksillä on yhtä suuri yhteiskunnallinen vastuu kuin hallituksilla. Nyt kun ensimmäinen porras on saatu läpinäkyvämmäksi, täytyisi päästä pidemmälle.” Kenellä on vastuu, kenen puoleen kääntyä, jos tuotantoketjussa ilmenee ongelmia. T oisaalta on muistettava, että vaateteollisuus on vastuullisuudessa huomattavasti pidemmällä kuin mikään muu tuotannonala. Mutta Yeung ei tarkoita vain sitä. Myös porkkanaa käytetään: naisille saatetaan tarjota palkankorotusta seksuaalisia palveluja vastaan. Kilpailukykyä voidaan pitää yllä vain kustannuksista leikkaamalla. ”Työntekijät elävät niin rajussa köyhyydessä, että se laskee elinikää merkittävästi. Nyt tarvitaan valtavia, rakenteellisia muutoksia, Yeung sanoo. Naisia pidetään tottelevaisina ja joustavina, jopa alistuvina”, Dutchak sanoo. Sukupuolittunutta väkivaltaa ilmenee tehtailla paljon, mutta kyse ei ole vain siitä. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Ei ole liioiteltua sanoa, että koko yhteiskunnan rakenne on heitä vastaan. Tällä on merkittäviä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja koulutukseen – siihen, millainen elämä on heille mahdollinen. K aikki palautuu maailmankaupan rakenteisiin. Vaatimustaso vaateyrityksille ja niiden vastuullisuudelle nousee koko ajan. 2021 23. Toiminnan edellytys on jatkuva kasvu, yhä suuremmat tuotantovolyymit. ”Ongelmat ovat siirtyneet syvemmälle. J uuri naiset ovat muutenkin heikoimmassa asemassa, ja sukupuolittuneisuus näkyy vaateteollisuudessa monin tavoin. ”Vaikka erilaisia ohjenuoria tehtaillaan jatkuvasti, sitovia lakia on edelleen hyvin vähän.” Yeungin suurin pelko on, etteivät rakenteelliset muutokset tapahdu ajoissa. Kun tilannetta on tutkittu Bangladeshissa, on huomattu, että 70 prosenttia naisista kokee väkivaltaa myös työmatkallaan. Tuotanto on paljon läpinäkyvämpää kuin esimerkiksi elektroniikassa, jossa vastuullisuuskeskustelu on tuskin alkanut. ”Miten yritykset voivat asettaa minkäänlaista tavoitetta sille, mitä kohti pitäisi pyrkiä, jos niillä ei ole edes tietoa nykyhetken tilanteesta?” Yeung kysyy. Tällaisissa olosuhteissa yksi strategia on ylitse muiden: ulkoistaa tuotanto sellaisiin maihin, joissa ei ole ympäristöeikä työlakia – tai jos on, korruptio pitää huolen siitä, ettei lainsäädännöllä ole juuri väliä. Ensimmäinen porras, siis se tehdas, josta vaate tulee kauppaan, on Lumpeen mukaan siistiytynyt paljon. Maailmassa on 140 miljoonaa tekstiilityöntekijää, ja heistä arviolta 85 prosenttia on naisia. Kello tikittää; Hongkongissa on juuri eletty mittaushistorian kuuminta toukokuuta. Ongelmatilanteissa yrityksen on aivan liian helppo nostaa kätensä ilmaan ja sanoa, että kyseessä on tehtaanomistajan ongelma. Yritykset eivät usein edes tiedä, missä tehtaat sijaitsevat, saati sitten paljonko siellä työskentelee ihmisiä ja millaisissa oloissa. Nykyään voi olla jo varma, ettei esimerkiksi H&M:n tehtailla nähdä lapsityövoimaa. Työntekijöillä taas ei ole ketään, jonka puoleen kääntyä
Sitä on nykyään paljon. Esimerkiksi Zalandon tuotteiden päästöt ovat tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Vaatteiden tuotannon arvioidaan kasvavan entisestään. johtuvan siitä, että vaatteita pidetään yhä ”naisten juttuna”. On tarpeen puhua hetki viherpesusta. ”Yritykset eivät suoraan valehtele. Varmasti moni, ehkä valtaosa. ”Viherpesu näkyy juuri tässä, että nostetaan esiin kivoja juttuja, mutta ei pureuduta ydin” Tarvitaan radikaali mielenmaiseman muutos, ja se lähtee meistä kaikista. ”Vastuullisuuden ei pitäisi tarkoittaa sitä, ettei tehdä pahaa, vaan sitä että tuotetaan hyvää yhteiskuntaan eikä nyhdetä irti kaikkea mitä saadaan”, Lumme sanoo. Osoittautui, että 40 prosenttia viestinnästä oli harhaanjohtavaa tai sisälsi liioiteltuja väitteitä. Yhdysvalloissa ollaan suunnilleen samoissa lukemissa; määrä on tuplaantunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. ”Vastuullisuus on valtava trendi. 24 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”Vastuullisuus ei tarkoita nykyisellään juuri mitään”, Lumme kiteyttää. Ihan samoin, kuin emme voi kompensoida kaikkia päästöjä.” Myös paljon hehkutettuun second handiin liittyy merkittäviä ongelmia. Itseasiassa verkkokauppojen kasvu on kiihdyttänyt pikamuotimarkkinoita entisestään. T ällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ekologinen kestävyys kiinnostaa länsimaista kuluttajaa enemmän kuin tehtaiden ihmisten olot. Ylen Spotlightohjelmassa kartoitettiin verkkokauppojen palautusprosentteja: melkein puolet. Otetaan esimerkiksi Zalandon kestävän kehityksen mallisto: tuotteesta vain 20 prosenttia on kierrätyspolyesteria. Vielä yksi osuva esimerkki: Kun vapaakauppasopimukset rantautuivat Suomeen 1970–80-luvuilla, ammattiyhdistysliike ajoi raskaan teollisuuden säilyttämistä kovin ottein. ”Vaatteiden valmistamista ei pidetty oikeana työnä, ja tämä sama näkyy maailmassa edelleen”, Lumme sanoo. Jokaista suomalaista kohden syntyy 13 kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Sitä ei ole vielä näkynyt. Noin prosentti vaatteista menee hävikkiin jo siinä vaiheessa, kun ne palautetaan verkkokauppaan. ”Kai se on sitä, että kaukana olevien ihmisten kohtalot eivät kosketa, vaikka luomumateriaalia osataan arvostaa. ”Viherpesu näkyy siinä, että nostetaan esiin kivoja juttuja, mutta ei pureuduta ydinongelmaan ja juurisyihin”, Maija Lumme sanoo. K uinka moni myöntää etenevänsä vastuullisuusasioissa lähinnä mututuntumalla. Tässä on merkittävä kipupiste. ”Emme voi korvata nykyisen kulutuksen tahtia vain vaihtamalla raaka-aineita. On myös helppo ajatella, että ostaminen ja kuluttaminen voi jatkua, kunhan sen tekee vähän ekologisemmin”, Lumme sanoo. Työolojen parantaminen tuppaa olemaan yrityksille huomattavasti vaikeampi pala purtavaksi kuin se, että tehdään tuotteista himpun verran ekologisempia. Tämän todistaa EU :n tutkimus, jossa selvitettiin viherväittämien todenperäisyyttä. Valmistusmaasta ei ole tietoa, eikä sen puolen ihmisoikeuksien toteutumisestakaan. Mutta entä vaateteollisuus. Tuore tutkimus osoitti, että kuluttajat ovat hämmentyneitä siitä, mitä kestävyys muodissa oikeastaan edes tarkoittaa. ”Oikeasti vastuullinen yritys puhuisi laadusta ja tarjoaisi korjauspalveluja”, Lumme sanoo. Se olisi välitön skandaali, mutta vaatteista ei välitä kukaan”, Lumme sanoo. Pelkona on, että sykli riistäytyy täysin käsistä. Kun ratkaisuja etsitään, katseet kääntyvät usein kiertotalouteen. Missä viipyy aito vastuullisuus: slow fashion. Siitä ei piitannut juuri kukaan. 2021. Tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, mutta sama lienee totta muuallakin maailmassa. Yritykset haluavat olla siinä mukana, mutta sitä lätkitään ihan miten sattuu, siinä ei ole sääntöjä eikä edes hyviä käytöstapoja”, Lumme sanoo. Suomessa tutkija Heidi Härkönen taas on osoittanut, ettei muotioikeutta vieläkään pidetä vakavasti otettavana tutkimusalana, vaan trendeistä ja shoppailusta innostuneiden nuorten (nais)juristien puuhasteluna. Enemmän se on sellaista, että annetaan ymmärtää jotain positiivista”, Lumme sanoo. Osa vaatteista ei ikinä pääse edes käyttöön. Vastuullisuus on nyt trendi, josta jokainen yritys haluaa päästä osalliseksi. Lisää kunnianhimoa tarvittaisiin, tällä hetkellä yritysvastuuksi kun riittää pieni ponnistus. Eikä ihme. Lumme itse ei usko, että kiertotalous ratkaisee perimmäistä ongelmaa. Riittää, kun tekee enemmän kuin laki määrää, vaikka vain millin verran. ”Mieti nyt, jos puhelin kopioitaisiin samalla tavalla. Valtaosa jätteestä poltetaan, sillä vaatteen laatu on jo alun perin niin kehno, ettei se kestä toista kierrosta
Mutta ei se voi olla koko tämän keskustelun lähtökohta, ostaminen ja kuluttaminen”, Lumme sanoo. Sykli hidastuu. Mutta ainoa tapa kuluttaa vastuullisesti on kuluttaa paljon vähemmän. Ei riitä, että ostaa. Uutta teknologiaa, uusia materiaaleja. Ratkaisu on se, että heille maksetaan riittävää palkkaa. 2021 25. Pitäisi myös käyttää ääntä. Mistä esimerkiksi kierrätyspolyesteri tulee. Näin voisi syntyä maailma, jossa ei olisi enää hikipajoja, vaan ihan oikeita työpaikkoja. Se, että pidetään meteliä yhdessä. ”Näkökulma on tähän mennessä ollut se, että täytyy kuluttaa vastuullisemmin. Kun palkka nousee, tuotteiden hinnat nousevat. Siitä hyötyisivät kaikki: Tutkimuksissa on moneen kertaan osoitettu, että kulutuksen vähentäminen, korjaaminen ja syvempi suhde vaatteisiin tekee onnelliseksi. ”Yritykset yksin eivät pysty ratkaisemaan tätä. Nykyään ihmiset tietävät jo, missä mättää, mutta jokin sellainen optimismi vallitsee yhä, että ongelmat voidaan korjata ja jatkaa samaa rataa. Jos heillä olisi sellaiset työolot, kuin ihmisellä kuuluu olla, pikamuotia ei enää olisi. Mutta ihmiset yhdessä voivat. • ongelmaan ja juurisyihin.” Kentältä tuleva viesti on selvä: Tehtaiden ihmiset haluavat pitää työnsä, mutta eivät nykymuodossaan. Se alkaisi esimerkiksi siitä, että vaatteiden arvostus nousisi. Tarvitaan vielä yksi askel eteenpäin.” N yt on aika vastata siihen suureen kysymykseen: Paraneeko maailma ostamalla. Toisin sanoen: mitä enemmän palkkaa maksetaan, sitä kestävämmäksi vaateteollisuus muuttuu. Mutta se ei riitä. Dutchak, Yeung ja Lumme ovat tästä samaa MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”Jos pystyt tukemaan reilumpaa yritystä pennosillasi, niin totta kai se on tärkeää. Jos heiltä kysytään, ratkaisu ei ole se, että joogalegginsien kankaaseen lisätään pari prosenttia kierrätysmuovia. Vastakkainasettelu ja yritysten leimaaminen isoiksi pahoiksi susiksi ei välttämättä auta sekään. Tarvitsemme innovaatioita, toki. Vähentää vaatteiden kulutusta, hidastaa sykliä. mieltä: Kuluttaja ei voi muuttaa maailmaa. Kuluttajavalintoja ja huonoa omaatuntoa tärkeämpi muutoksen ajuri on joukkovoima. Sääliä ei tarvittaisi, sillä kaikki tunnistaisivat, että työntekijät Aasian ja Itä-Euroopan tehtailla ovat oman alansa ammattilaisia. Vaatteen täytyisi olla taas jotain erityistä, jotain korjaamisen ja vaalimisen arvoista. Tarvitaan radikaali mielenmaiseman muutos, ja se lähtee meistä kaikista”, Dutchak sanoo. On päivänselvää, mitä nyt pitäisi tehdä, Lumme sanoo. Millaisia ympäristövaikutuksia on lyosellilla. ”Uudet materiaalit luovat aina uusia ongelmia”, Lumme muistuttaa
TEEMA: MUOTI
Oma tyyli syntyy poimimalla mieluisia yksityiskohtia arvojen ja brändien paljoudesta. Teksti: Mika Kauhanen Kuvat: Pinja Meretoja. Some kaappasi muodin musiikilta Nuori pukeutuja haluaa yhä kuulua ryhmään, mutta yhtenäisten heimokoodien aika on ohi
N äppituntuma kertoo, että nykypäivänä sosiaalisen median vahvistamat lifestyle-trendit ohjailevat muodin kiertokulkua. Oman vuoronsa saivat esimerkiksi hipit, punkkarit, hevarit ja hopparit sekä pukeutumisestaan erityisen tarkat glamin ja grungen ystävät. Mutta todelliset luksusmerkit ovat sellaisia, joita suuri yleisö ei edes tunnista. Yhtenäiskulttuuria ei ehkä koskaan ollut, mutta vaihtoehtoja sentään rajallinen määrä kerrallaan: haluan kuulua näihin, en noihin. Beyoncélla on Ivy Park, Pharrell Williamsilla Billionaire Boys Club ja Antti Tuiskulla Antti Tapani. Ilmeisesti ensimmäisen brändidiilin teki kuitenkin Run–D.M.C. Ajankohtaisena pukeutumistrendinä Wilska nostaa esiin mukavuuden. Musiikinkuuntelu ja pukeutuminen kertoivat ihmisestä samaa tarinaa. Mutta jos nykyään todella haluaa vaikuttaa muodin kulkuun, ei kannata pyrkiä levylaulajaksi, vaan perustaa somekanava. Yhä kalliimpi katumuoti ei sovi kaikkien nuorten kukkaroille, mistä voi seurata ulkopuolisuuden tunteita. Tämä koskee myös aikuisia: ikää, ammattia tai yhteiskuntaluokkaa ei voi enää päätellä asusta. Ja jollei ihan omaa merkkiä, niin yhteistyötä kuitenkin: Rihanna pukee Puman vaatteita, Jenni Vartiainen ja Michael Monroe tunnustavat Kalevalakorua, ja Stam1nalla markkinoidaan kiukaita. Niitä pukemalla luodaan identiteettiä. Sitten tyylien syklit alkoivat kiihtyä, idoleita nousta ja kaatua. Varttuneet IT -miljonääritkin antavat haastattelut huppareissa. Tulee äkkinäisiä hittejä, jotka leviävät kulovalkean tavoin hetken aikaa”, Wilska sanoo. Populaarimusiikin valtavirrassa on tapahtunut historiallinen käänne, jossa mielipiteisiin, arvoihin ja elämäntapaan samastuminen on tehnyt tietä yksilöllisyyden korostamiselle. Ihmiset haluavat kuulua joukkoon, mutta erilaisia ryhmiä on paljon enemmän kuin ennen. L ohdullista on, että sosiaalinen paine ei silti enää pakota pukeutumisvalintoihin samalla tavoin kuin takavuosina. Myös muotisuunnittelijat ovat läsnä somessa esittelemässä luomuksiaan. Kaikilla ei ole enää samaa muotia päällä. Seuraavan vuosikymmenen visuaalisen ilmeen muotoili The Beatles. ”Somessa tehdään brändiyhteisöjä, joissa nuorten tyylit muodostuvat merkkien ympärille. Kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta nyökkää. Puhumattakaan siitä, että olisivat säännöllisesti kanssakäymisessä fyysisessä maailmassa, mikä on perinteisen yhteisön tunnusmerkkejä. 2021. Kun rock and rollin rytmi pääsi karkaamaan elokuvateattereihin ja radioon, teini-ikäiset eivät enää koskaan pukeutuneet kuin pienet aikuiset. Y hteiskuntatieteilijä Benedict Andersonin termi kuviteltu yhteisö viittaa yhtenäisyydentunteeseen, jota ihmiset kokevat jonkin heitä yhdistävän tekijän perusteella, vaikka eivät olisi koskaan tavanneet toisiaan. ”Instagram, YouTube ja TikTok – ilmiöt syntyvät siellä. Silloin tavoitteena on tehdä vaikutus vihkiytyneisiin, toisiin luksustietoisiin”, Wilska valaisee. Meidän aikanamme musiikkityylit eivät enää samalla tavoin määrittele alakulttuurien heimotunnuksia. jo vuonna 1986 julkaistuaan kappaleen My Adidas. Anderson kehitteli terminsä nationalismin tutkimuksessa, pitäen kansakuntaa kuviteltuna yhteisönä, mutta saman käsitteen pohjalta voi väittää, että brändien – tai entisaikaan musiikkimaun – kokoamat yhteisöt ovat vieläkin korostuneemmin luonteeltaan kuvitteellisia. Omaa tyyliään on lupa näyttää. E lvis Presley loi nuorison. Nyt suosituimmat artistit lanseeraavat omia vaatemallistojaan, joita pukemalla kaikki voivat maistaa menestystä. Ja nimenomaan niin päin, että musiikki vei ja muoti seurasi. Jos ennen katsottiin, onko farkuissa leveät vai kapeat lahkeet, onko päällä nahkatakki vai huppari, nyt ratkaisevaa on se, mitä vaatebrändiä kannat. Somevaikuttajilla on sananvaltaa pukeutumiseen, ja monet nuoret seuraavat suosikkivaikuttajansa tyyliä. Elämme silti yhä myös todellisessa yhteisössä, eikä some kaikkea ratkaise pukeutumisessakaan. Yllättävyys, sirpaloituneisuus ja nopeatempoisuus kuuluvat nykymuotiin. ”Korona-aikana on ”Asusteena voi olla vaikkapa kissankorvat, jos siltä tuntuu.” 28 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Professori Wilskan mukaan nuorten pukeutumisvalinnoille näyttävät suuntaa oma sosiaalinen tausta, ystäväpiiri ja harrastukset. Halutaan olla ’pro’ omassa porukassa”, Wilska sanoo. Erottaudutaan niin, että vain osa huomaa. ”Tyypillisesti ollaan mukamas yksilöllisiä, mutta oikeasti aika samanlaisia kuin kaverit
Käyttäytyminen voi olla vakaan aatteellista tai rooleilla leikittelyä. • ”Ikää, ammattia tai yhteiskuntaluokkaa ei voi enää päätellä asusta.” MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Maahanmuutto tuo esiin yhä enemmän kulttuurisia alaryhmiä, joilla pukeutuminen on osa omaa arvomaailmaa. Suuntaukseen on tosin vaikuttanut jo pitkään alati kasvanut ylipaino. Että japanilaista goottimusiikkia kuunteleva teini pukeutuu goottilolitaksi. Että elektronisen musiikin tyyliin kuuluvat musta-harmaa-valkoiset vaatteet. Käytännöllisin ja kokenein vastaus tuli eräältä musiikkitapahtumissa säännöllisesti käyvältä isoäidiltä: ”Kyllä minäkin valitsen vaatteistani erilaisen kokonaisuuden konsertin tai keikan tyypin mukaan”. Asusteena voi olla vaikkapa kissankorvat, jos siltä tuntuu. Heillekin on kaupoissa omat huippubrändinsä. Ja painavan muistutuksen siitä, että klassinen musiikki ja frakit liittyvät yhä erottamattomasti yhteen. painotettu mukavuutta käytännöllisistä syistä. Erilaisia tyylejä, vaatteita ja koruja yhdistellään rohkeasti. ”Monikulttuurisuus ja uskonto ovat isompia tekijöitä kuin ennen”, sanoo Terhi-Anna Wilska. Minkä muotoinen ihminen on, vaikuttaa väistämättä muotiin. Sitä voidaan korostaa tai häivyttää se kokonaan. Silloin musiikki, asu ja tunnelma täydentävät toisiaan. 2021 29. Joudumme ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voiko kaupan myyjä pitää päässään huivia, entä sairaanhoitaja tai poliisi?” P ukeutumisen koodi on monimutkaisempi kuin koskaan. Sain tietää, että pukeutumishaaste #tuunaamunperinne tuo esiin kansallispukuja ja kansantanssia nykypäivässä. ”Yhteiskunnat erilaistuvat ja kansainvälistyvät koko ajan. Että tiedostavan Suomiindien herättämä nuori ostaa vaatteita vain kirpputorilta. Kysyin omalta someporukaltani kokemuksia siitä, kuinka musiikki-identiteetti yhä vaikuttaa pukeutumisen valintoihin. Toisena megatrendinä nousee esiin sukupuoli-identiteetti. Mutta kyllä musiikillakin on siihen vielä sanansa sanottavana. T ietoisuus ympäristön tilasta korostuu kierrätysja materiaalivalinnoissa niillä ryhmillä, jotka haluavat viestiä ekologisuuden merkityksestä. Pintaa nuolevia vaatteita näkee nykyään vähemmän.” Kokonaan uutta on vaikeaa keksiä pukeutumisessakaan. Muoti kierrättää Wilskan mukaan suurelta osin menneitä vuosikymmeniä, toki pienin yksityiskohtaisin muutoksin
Minulla on myös pitkä kokemus vaatetusalalta ketjumyymälöistä. Liikkeen nimi juontaa juurensa lempinimestäni Mua. Jo silloin ajattelin, että voisin olla se pölyinen mummo. Kun 30 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Olemme erikoistuneet varsinkin suomalasiin 1970ja 1980-lukujen vaatteisiin, koska tuolloin elettiin kotimaisen vaateteollisuuden kukoistuskautta. Menneistä vuosikymmenistä oma lempparini on 80-luku: rakastan vahvoja värejä ja printtejä. Kun tulen aamulla liikkeeseen, koen että se halaa minua. Kun asiakas on sovituskopissa ja löytää itselleen täydellisen sopivaa, hän saattaa sanoa, että ”Tää on niin mua”. En pukeudu niihin siksi, että ihmiset huomaisivat minut, vaan koska vaatteet kertovat tarinaa. Teksti ja kuvat: Anni Valtonen, Laura Oja, Stéphane Louesdon & Petri Kaivanto MAARIT KAUTTO: NIIN MUA, PORVOO, SUOMI: ”Vintage tuntuu henkisesti hyvältä” MUUTIN Porvooseen 19 vuotta sitten, rakastuin suomenruotsalaiseen mieheen ja nyt korona-aikana muutimme rintamamiestaloon. 1990-luvulla seurasin suosittua Seinfeld tv-sarjaa, jossa Kramer -niminen hahmo myi vanhoja kauluspaitoja pölyiselle vintagekauppiaalle. Lisäksi nimi sisältää omat, ympäristömyönteiset arvoni – tää on Niin Mua. Olen Stadiasta valmistunut vestonomi ja erikoistunut markkinointiin ja yrittäjyyteen. Itselleni vaatteen ulkoasu ei ole lainkaan niin tärkeä, kuin se, miltä sen kantaminen tuntuu henkisesti – voinko olla siitä ylpeä, voiko sitä kantaa selkä suorana. Omistamani Niin Mua -vintageliike on minulle täydellinen työpaikka. Niin Mua sai alkunsa 2003 , jolloin laadin sille liiketoimintasuunnitelman osana koulutyötä. Rakastan vintagea kaikissa muodoissaan ja olen haaveillut työstä muodin parissa nuoresta asti. Ensin ajattelin, että liikkeestäni tulee Mua’s, mutta sitten tajusin, ettei asiaa kannata monimutkaistaa. Suomalaisia vaatteita meni paljon vientiin erityisesti itään. Siitä nappasin nimen. Vaatteen tarina on tärkein Oltiinpa Porvoossa, Pariisissa tai Buenos Airesin kulmilla, vintagea suosivat asiakkaat arvostavat vaatteen historiaa, laatua ja yksilöllisyyttä. 2021 TEEMA: MUOTI. Irtisanouduin päivätyöstäni Seppälästä 2016 ja nyt voi sanoa, että se oli hyvä päätös, koska Seppäläähän ei enää ole
Niin Muan 130-neliöisessä myymälässä on noin 7000 vuosikymmenittäin lajiteltua tuotetta, verkkokaupassa noin 1300. Kokoja löytyy väliltä 32–52.
Vintagen nousukiito ei ole vaikuttanut paljoakaan minuun, sillä minulla on vakioasiakkaat. Vintagemaailma imaisi mukanaan: harvinaisten helmien löytäminen, kierrättäminen, luominen ja jakaminen. ?Carole Bigielman nauttii vintageaarteiden etsimisestä asiakkailleen. Koulujen ympäristökasvatus on tuottanut tulosta. Jopa esiteinit tulevat ostoksille äitiensä kanssa, koska eivät halua ostaa mitään uutta. CAROLE BIGIELMAN: LA MODE VINTAGE, PARIISI, RANSKA: ”Pinnalla ovat neonvärit ja pop-henki” OLEN aina tuntenut vetoa vaatealaa kohtaan. Vanhat vaatteet ovat niin laadukkaita, että ne kestävät käsittelyn ja puhdistuksen. Yksi ryhmä ovat pienten liikkeiden omistajat, jotka etsivät harvinaisuuksia roskakoreista. On vapauttavaa, kun rajoja rikotaan ja haetaan yksilöllisyyttä. Myriam Gaitan pyörittää omaa Utopias-liikettään turistien suosimassa Villa Gesellin rantakaupungissa. Käyn myös pelastamassa kuolinpesiä. Isäni oli räätäli, joten olen kulkenut sakset kädessä ja ommellut pienestä asti. Nykykankaat hajoavat vastaavassa käsittelyssä. ”Luulen, että juuri nyt pandemian jälkeen ihmiset haluavat yksinkertaisesti hemmotella itseään jollain kauniilla.” . Jotkut tulevat liikkeeseen ajatuksella, että tarjoamme vaatteita vain teemajuhliin. 2021 TEEMA: MUOTI. Opintojeni jälkeen olin valmis luomaan uran rahoitusalalla. Suurin muutos ovat vintagemarkkinoiden uudet tulokkaat. Meillä on käsillä kriittiset ajat Suomessa valmistettujen arvovaatteiden historiassa. Japani oli todella trendikäs viime vuonna. Kolmanneksi ovat sijoittajat, jotka etsivät tilaisuuksia tehdä voittoa. Liike on kuitenkin avautunut maailmalle. Aasiassa valmistettu vaate ei kerro tarinaa. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin minulla on yhä sama palo. Neuvostoliitto romahti, koko ala tyrehtyi. Niin kuin kaikki muoti, myös vintagemuoti, seuraa trendejä. Mutkien kautta päädyin 1980-luvulla avaamaan ensimmäisen vintageliikkeeni Pariisiin. Kivijalkakaupoista laatua ostaneet suomalaiset ovat siirtymässä ajasta ikuisuuteen. Kiitos verkkokaupan, ihmiset Koreasta Islantiin ovat kiinnostuneita vaatteistani. Vanhempi asiakaskunta, joka arvostaa laadukasta vintagea, muodin rakastajat, jotka ovat löytäneet oman tyylinsä ja nuoret, jotka arvostavat vaatteen olematonta hiilijalanjälkeä enemmän kuin sen ulkonäköä. Tulen siitä surulliseksi: miten kapeasti jotkut ajattelevat pukeutumisesta. Voidaan esimerkiksi yhdistää 1950-luvun vintagemekko nahkarotsiin ja maihinnousukenkiin. Sitä he myös tulevat etsimään. Vaikka vaatetusalan negatiiviset ympäristövaikutukset ovat esillä, kaikki eivät ole kiinnostuneita vaatteensa hiilijalanjäljestä. Oli se sitten uniikki vaate Yves Saint Laurentilta tai pienemmältä designeriltä 1970-luvulta, tunteet ohjaavat minua. Mitä käy heidän vaatevarastoilleen. Sitten ovat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita eettisyydestä ja kierrättämisestä. Tällä hetkellä pinnalla ovat neonvärit ja pop-henki. Vanhoissa vaatteissa on sama tunne kuin vanhoissa esineissä. Pidempään trendinä on ollut tyylien yhdistäminen. Tunne ja tarina yhdistettynä vaatteeseen on se, mitä jaan asiakkailleni. Niitä kannattaa korjata. Otamme vastaan myös likaisia ja rikkinäisiä vaatteita. Halusin seikkailla ja matkustella. Yritämme pelastaa mahdollisimman paljon vaatteita. Kerromme kotimaisista vaatteistamme valmistajan tarinan, jos vain jostain tiedon löydämme . Asiakkaissani on selkeitä ryhmiä. Pian kuitenkin ymmärsin, ettei se tekisi minua onnelliseksi. On tietenkin viisaampaa ja käytännöllisempää ostaa laadukas Euroopassa valmistettu designvaate, kuin kerätä kasoittain heikkolaatuisia vaatteita, jotka on valmistettu toisella puolella maailmaa ja joita käyttää vain harvoin. 32 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Viime vuosien aikana vintagemuodista on tullut trendikästä
Esimerkiksi miesten puvut ja puvunhousut eivät käy kaupaksi. Vanhojen vaatteiden myyminen puistoissa, kadunkulmissa ja suoraan kodeista on ennen muuta seurausta tämän vuosituhannen talouskriiseistä. Sovin myyjien kanssa hinnat ja saan palkkioni, jos saan kaupat tehtyä. Olen kuitenkin pärjännyt tällä työllä. • MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Tuontivaatteet halvemmista naapurimaista ja kauempaa ovat paljolti syrjäyttäneet kotimaisen tuotannon. Ihmiset ostavat käytettyjä vaatteita ja tuovat vaatteita myytäväksi. Ostan ja myyn ihan tavallisia ja rentoja arkivaatteita. MYRIAM GAITAN: UTOPIAS, VILLA GESELL, ARGENTIINA: ”Korkokengille ei täällä ole juuri käyttöä” KUUSI vuotta sitten jätin työni jäätelöbaarissa ja aloitin kierrätysvaatteiden myynnin Tandilissa, joka sijaitsee sisämaassa. Kirpputoriliikkeitä kutsutaan Argentiinassa nimellä feria americana, ”amerikkalaiset markkinat”. En pitänyt siitä nimestä, joten päädyin nimeämään liikkeeni nimellä Utopias. Perheeni paheksui, kun jätin palkkatyön, koska minulla on kolme lasta elätettävän. Olen viettänyt lapsuuteni Atlantin rannikolla Pinamarissa. Muuttamalla itse taloon sain häädettyä vuokralaiseni pois. Vaikka taloni on kaupungin laitamilla, Facebookin ja viidakkorummun ansiosta olen löytänyt nopeasti asiakaskuntani. Avioeron jälkeen muutin tänne Villa Geselliin, koska minulla oli niin ikävä merta. Entisajoilta muistan esimerkiksi, kuinka ostimme hieman viallisia vaatteita Munron tehtaanmyymälöistä. Nykyään Buenos Airesissa on kalliitakin kierrätysvaatteita myyviä vintageliikkeitä, mutta se on koko Argentiinassa aika tuore ilmiö – kuten kirpputorikulttuuri ylipäätään. Epäröin, miten 21ja 15-vuotiaat lapseni suhtautuisivat muuttoon, mutta hekin viihtyvät paremmin täällä. Täällä rantakaupungissa ei ole markkinoita juhlavaatteille. Argentiinan oma vaateteollisuus kuihtui jo aiemmin. Minulla oli täällä 20 vuotta sitten ostamani talo, mutta vuokralaiseni eivät pandemian takia pystyneet maksamaan vuokraansa. Jotkut ostavat käytettyjä vaatteita kassikaupalla muilta ja tarjoavat minulle myytäväksi, mutta otan myyntiin vain sellaista, jota kuvittelen myyväni. Kun käyn ostamassa vaatteita Avellanedasta, monet ompelijat ja tukkukauppiaat ovat perulaisia ja bolivialaisia. 2021 3 3. Haaveeni oli pyrkiä elämään yksityisyrittäjänä. Näissä vaikeissa poikkeusoloissa tämä on ollut minulle paras mahdollinen hetki aloittaa uudessa paikassa. Monilla ihmisillä ei tässä tilanteessa ole varaa uusiin vaatteisiin. Viime marraskuussa avasin Utopias-liikkeeni. Korkokengille ei täällä hiekkateillä myöskään ole juuri käyttöä
Suojapukuun sonnustautunut maanpaossa oleva tiibetiläinen sairaanhoitaja ohjaa buddhalaisen munkin tuolille COVID-19 -rokotteen saamiseksi Intian Dharamsalassa kesäkuussa.
2021 35 TUOTETTU EUROOPPATIEDOTUKSEN TUELLA. Se olisi tärkeää.” Euroopan unionissa hääräävistä lobbareista puhutaan paljon, mutta valtaosalla maailman väestöstä ei ole pääsyä Brysselin vallan linnakkeisiin. Soitimme ja kysyimme. Mitä aktivistit ja järjestöt etelässä toivoisivat EU:lta. Teksti: Esa Salminen Kuvat: Lehtikuva / Ashwini Bhatia, Lakruwan Wanniarachchi & Isaac Kasamani MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ” EU voisi ottaa painokkaamman roolin ja tukea niitä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Etelän toiveet EU:lle EUROOPAN unionilla on tärkeä tehtävä maailmassa, koska se on historiallisesti sitoutunut ja tukenut ihmisoikeuksia. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kärjistänyt monia ongelmia, joita maailman maissa jo ennestään oli: syrjintää, epätasa-arvoa ja läpinäkyvyyden puutetta. Civicuksen päämaja on Etelä-Afrikassa, mutta Tiwana vastaa puheluun asemapaikassaan New Yorkissa. ” EU :lla on tärkeä rooli toimia demokratian ja ihmisoikeuksien majakkana ja näyttää esimerkkiä”, Tiwana sanoo. Näin sanoo Mandeep Tiwana, kansainvälisen Civicus-järjestön ohjelmapäällikkö
Tigrayn osavaltiossa on käynnissä aseellinen konflikti, jonka osapuolia ovat osavaltion erikoisjoukot sekä Etiopian ja Eritrean asevoimat. Se on askel oikeaan suuntaan, sanoo aktivisti I. ”Hallituksessa ajateltiin, että he voisivat tehdä mitä vain, mutta kansainvälinen yhteisö ja EU sanoivat, että maiden pitää täyttää tietyt minimivaatimukset.” ”Apu pitäisi kanavoida suoraan etelän maiden kansalaisyhteiskunnalle.” Sri Lankan laivaston jäsenet poistavat rannalle huuhtoutuneet roskat Colombon satamassa. Kehitysavullakin on edelleen roolinsa. EU -delegaatio saattaa myös viedä suurlähettiläitä tapaamaan metsiä ja ympäristöä puolustavia aktivisteja, ja sen edustajat puhuvat ihmisoikeuspuolustajien puolesta, jos näitä pidätetään tai jos heidän olinpaikkaansa ei tiedetä. Hän ei esiinny omalla nimellään, koska avoin puhe Sri Lankassa voi olla vaarallista. Kehitysavun järjestelmissä on pitkät toimitusketjut, ja välikäsien määrää pitäisi vähentää.” Ja kun apua annetaan, pitäisi tarkistaa, että vastaanottavat maat myös kunnioittavat ihmisoikeuksia, Tiwana sanoo. ”Meidän toiveemme on, että Etiopian kanssa tehdään yhteistyötä, mutta pitää myös varmistaa, että ihmisoikeuksista huolehditaan Etiopiassa ja erityisesti Tigrayn alueella. ” EU ja sen jäsenmaat ovat konsultoineet hyvin kansalaisyhteiskunnan mielipiteitä, ja se on jatkunut myös pandemian aikana. ”Teollistuneilla mailla on ollut paljon suuremmat mahdollisuudet saada covid-rokotteita, ja tämä on valtava haaste ihmiskunnalle, koska elämme maailmassa, jossa kaikki on kytköksissä.” EUROOPAN unioni on myös läsnä monissa maissa Euroopan ulkopuolella. Ugandassa päämajaa pitävä ihmisoikeusjärjestö DefendDefenders pitää EU :ta tärkeänä liittolaisena ja tukijana. ” EU esittelee aloitteita ja johtaa neuvotteluja. Esimerkiksi liikkumisrajoituksilla voi olla paljon odottamattomia seurauksia, jos ihmiset eivät voi matkustaa hoitamaan terveyttään tai tapaamaan perhettään. Tämä edellyttää, että EU käyttää vaikutusvaltaansa.” EUROOPAN parlamentti otti kesäkuussa kantaa Sri Lankan huonontuneeseen ihmisoikeustilanteeseen. Tänä vuonna EU esittelee julkilausumia esimerkiksi Burundista ja Eritreasta.” Pandemia on hankaloittanut sitä, että ihmisoikeuksien puolustajat saavat äänensä kuuluviin kansainvälisissä neuvotteluissa, mutta etäyhteyksin ja dokumentteja kommentoiden sekin on onnistunut. Siellä EU ja usein yksittäiset EU -maat ovat tärkeitä kumppaneita ihmisoikeuksien puolustajille, sanoo järjestön YK -edustaja Nicolas Agostini. 36 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . 2021 TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER. ”Apu pitäisi kanavoida suoraan etelän maiden kansalaisyhteiskunnalle. Tällä hetkellä Tiwana odottaa EU :lta rokotteita. Kun hallitukset tasapainottelevat rajoitusten ja perusvapauksien välillä, pitäisi muistaa tarkistaa, ovatko rajoitukset oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Pikkulinnut laulavat, että YK :n ihmisoikeusneuvosto saattaa ottaa kantaa maan tulehtuneeseen tilanteeseen. EU vaikutti paljon kulisseissa ja siitä oli apua”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Memory Bandera. Rathika. Lähitulevaisuudessa kuuma peruna on Etiopia. ”Teimme paljon yhteistyötä esimerkiksi Ugandan LGBTI -lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Emme me aina samaa mieltä ole, eikä EU aina tee niin kuin me toivomme, mutta ainakin meitä kuunnellaan”, Agostini sanoo. ”Se on tärkeä tuki, ja rohkaisemme heitä jatkamaan sitä.” DefendDefenders tekee paljon vaikuttamistyötä YK :n ihmisoikeusneuvoston suuntaan. Ihmisoikeuksien huomioiminen olisikin hänestä tärkeää kaikessa EU :n politiikassa
Hän on mukana valmistelemassa Afrikan kansalaisyhteiskunnan viestejä YK :n ilmastokonferenssiin, joka järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa. Työntekijöille ja pienviljelijöille pitäisi taata elämiseen riittävät ansiot ja säälliset työolot tuotantoketjun eri askelmilla. Euroopan unionin politiikka vaikuttaa tuottajien elämään suoraan. Pandemian tähden monet tuottajat ovat pulassa, koska Euroopan markkinat hiljenivät. 2021 37. ”Länsimaiden tulisi pitää lupauksensa antaa 100 miljardia dollaria vuodessa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön kehitysmaissa.” Muuten riskinä on, että Afrikan pientuottajat, jotka vähiten ovat saastuttaneet, joutuvat maksamaan kovan hinnan ulkomailla tuotetuista päästöistä ja ilmastonmuutoksesta. Nyt sen tietävät kaikki.” Muutenkin hänestä on tärkeää, että ihmisoikeudet huomioidaan, kun EU esimerkiksi neuvottelee kaupan ehdoista eri maiden kanssa. Mutta painostuksella on myös riskinsä. Uusien sääntöjen mukaan luomutuottajien osuuskunnissa saisi olla enintään 2000 jäsentä, mutta Afrikan maissa katto-osuuskunnissa saattaa olla kymmenenkin tuhatta. Aktivistit laittoivat tietopyynnön valtiolle laivan sisällöstä. Oikeus julkiseen tiedonsaantiin kuitenkin säilyi kansalaisten ja ulkomaiden painostuksesta. Siitä oli apua äskettäin, kun rahtialus MV X-Press Pearl syttyi tuleen Sri Lankan vesillä ja upposi osittain. Usein se lähtee siitä, miten maataloustuotteet pääsevät Euroopan markkinoille, ja mitä niistä maksetaan. Nyt tuottajat toivovat tukea ja sitä, että markkinat alkavat taas vetää. Sri Lanka päivitti viime vuoden lopulla perustuslakiaan autoritaarisempaan suuntaan, ja kansalaisoikeuksia kavennettiin. EU on tärkeä liittolainen ja tukija Ugandan LGBT-lainsäädäntöön vaikuttamisessa. • Ugandalainen mies Pride-tapahtumassa Entebben kaupungissa. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Viimeisenä Mubisi nostaa ilmastonmuutoksen. Näiden pilkkominen osiin tulisi kalliiksi, joten Fairtrade Africa yrittää vielä vaikuttaa asiaan. Sen lisäksi, että yritysten pitää huolehtia oman tuotantoketjunsa ihmisoikeuksista, olisi EU :n syytä tarkastella, miten maat suhtautuvat ihmisoikeuksiin muutenkin: onko kansalaisilla sananvapautta tai kokoontumisvapautta ja saavatko työntekijät kuulua ammattiliittoihin. ”Me saimme tietää, mitä vaarallisia aineita siellä oli ja kuinka paljon. Viime aikoina on esimerkiksi pyritty vaikuttamaan luomutuotannon kriteereihin, sillä Euroopan unionin uudet kriteerit luomulle astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Rathikaa huolettaa se, että hallitus voi kääntää selkänsä kansainväliselle yhteisölle. ”Esimerkiksi kukkatiloilla on jouduttu irtisanomisiin ja palkattomiin lomiin, koska Euroopassa taidettiin perua monet häät ja valmistujaiset”, Mubisi sanoo. ”Ajattelevatko he ehkä, että olkoon muu maailma mitä mieltä hyvänsä, meille riittää, että Kiina tukee?” YRITYSTEN vastuu ihmisoikeuksista ja ympäristöstä kiinnostaa myös viljelijöitä ja heidän etujärjestöjään, sanoo Fairtrade Africa -järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Martin Mubisi
Pyysin häntä malliksi Sophie Cano Paris -merkkisen laukun kuvauksiin. Bhaktapur, Nepal, helmikuu 2020. Otimme kuvat Bhaktapurin muinaisessa kaupungissa, yhdessä Nepalin ikonisimmista paikoista.” KUVAREPORTA ASI Muotia matkan varrelta. ”Kolmen kuukauden reissun päätteeksi kutsuin tyttäreni Lilan luokseni Nepaliin
2021 39 Muotia matkan varrelta Stéphane Louesdon pitää itseään nomadivalokuvaajana. Teksti ja kuvat: Stéphane Louesdon Käännös: Anni Valtonen. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Muotiakin hän kuvaa matkoillaan aina ex-tempore, ja bongaa mallinsa useimmiten kadulta
Löysin Tomosu-nimisen mallin Instagramista juuri ennen kaupunkiin saapumistani.” . Tällainen nomadivalokuvaajan identiteetti on minulle elämäntapa, ei niinkään työ. Mallini Paula Puši. tunsi tienoot kuin omat taskunsa ja toi minut tälle vanhan kaupungin kadulle. 2021 J o muutaman vuoden olen pyrkinyt olemaan enemmän matkailija kuin turisti. En koskaan matkusta muotikuvausten perässä, vaan järjestän kuvaukset lennossa paikan päällä.. ?Tokio, Japani, syyskuu 2019. Matkoillani pyrin oppimaan uutta ja löytämään onnellisuutta – valokuvaaminen on enemmänkin työkalu. Dubrovnik, Kroatia, lokakuu 2020. Yleensä kuvien tyyli syntyy yhdistelemällä mallien omia vaatteita, paikallisten taiteilijoiden kädenjälkeä ja Pariisista tuomiani vaatteita.” 40 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . OLIPA valokuvaajan työni tunteiden visualisointia, yrityskuvausta tai upeiden hotellien tai kulinaaristen luomusten kuvaamista, noudatan tätä samaa filosofiaa. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että pelkän todistamisen ja näkemisen sijaan haluan tutustua ja perehtyä uuteen ympäristöön, kohdata sen. ”Matkustin Japaniin viettämään 50-vuotissyntymäpäivääni ja järjestin paikan päällä kuvaukset. Tästä on tullut minulle tapa: kohtaan itseni samalla kun kohtaan toisia. VALOKUVAAJAN työssäni tähtään siihen, etten mene enää vieraisiin maihin vain muutamaksi päiväksi. Ulkomailla tapahtuvat muotikuvaukset toteutan niin ikään samassa hengessä. Käytän etupäässä julkista liikennettä, paitsi ekologisista syistä myös tavatakseni mahdollisimman paljon paikallisia ihmisiä. Useimmiten kuvaan asusteita kuten laukkuja, niin myös nyt
2021 41. MAAILMAN KUVALEHTI 4
Kuvien tunnelma voi syntyä ikonisista paikoista tai arkisesta katuvilinästä – pyrin yhdistämään sisällön ja ympäristön, samaan aikaan sulautumaan, erottumaan ja yllättämään. Olen valppaana kuulemaan heidän mielipiteitään siitä, mitä voin tehdä tai olla tekemättä, paikoista, joissa voi kuvata ja joissa ei voi. En kuitenkaan tiedä muuta tapaa suhtautua asiaan kuin olla nöyrä ja kunnioittava. 42 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Itse pääsen sitä kautta myös syvemmälle juuri kyseisen maan ja kulttuurin ominaispiirteisiin. Pyrin löytämään kuvauksiin mukaan paikallisen stylistin, millä on iso vaikutus kuvauksen tunnelmaan, energiaan ja lopputulokseen. VALITSEN mallini aina vasta reissun aikana, mieluiten kadulta tai Instagramista mallitoimiston sijaan. ” Ulkopuolisen katse ja kulttuurinen omiminen ovat mielessäni aina. En kuitenkaan tiedä muuta tapaa suhtautua asiaan kuin olla nöyrä ja kunnioittava. Kerta toisensa jälkeen hämmästyn siitä, kuinka avoimia, ystävällisiä ja hauskoja ihmiset ovat. 2021. KOITAN olla olematta liian innoissani uuden, jännittävän ja eksoottisen edessä, vaan yksinkertaisesti olemaan läsnä ja kunnioittamaan kohdetta ja ympäristöä, luomaan siihen uutta näkökulmaa. Kun ulkomaalaisena valokuvaajana pyrkii muotikuvissa taltioimaan kuviin maan olemuksen, siinä riittää haastetta – ulkopuolisen katse ja kulttuurinen omiminen ovat mielessäni aina. Fokukseni ei ole kuitenkaan siinä, että katson kohdetta ulkopuolisena ja olen samalla hyötymässä hänestä jotenkin, vaan pyrin pitäytymään tilanteessa enemmänkin matkaajana, joka haluaa luoda vuoropuhelua. YRITÄN kunnioittaa mahdollisimman paljon kuvauksissa mukana olevien kulttuuria
2021 4 3. ?Isalon kansallispuisto, Madagaskar, kesäkuu 2019. Kuvissa voi aistia saaren ilta-auringon pehmeyden.” MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”Sans-Arcidet Paris -niminen merkki käyttää laukkujensa ja hattujensa materiaalina Madagaskarilla kasvavan palmun lehtiä. Mallina on Melanie Bouchet, jonka kanssa vietimme pari päivää kansallispuistossa
4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . 2021
Myös Veenapatha-nimisen mallin tapasin kaupungin kadulla. Niin ikään Louesdon valmistui osteopaatiksi vuonna 2005. Esiintyjäura kesti vuoteen 1999, jonka jälkeen hän työskenteli useiden teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistävien tuotantojen ohjaajana. Louesdonin ura alkoi 1980-luvulla esiintyjänä teatterissa, sirkuksessa ja nykytanssiteoksissa. Malli, Leslie Sauvage, makoilee kuvassa altaan äärellä.” MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Seuraa häntä Instagramissa: a.nomad.photographer. ?Kathmandu, Nepal, helmikuu 2020. ”Nautin siitä, että saan tehdä yhteistyötä paikallisten stylistien kanssa. 2021 45. Tämän kuvauksen stailauksesta vastasi kathmandulainen Nuzhat Qazi. Kysyin heti, haluaisiko hän osallistua kuvauksiin.” ?Marrakesh, Marokko, toukokuu 2018. ”Ilahduin, kun marokkolainen Ultraviolet-brändi pyysi minua kuvaajaksi. Kaupunki on täynnä tyypillisiä itämaisia pihapiirejä. STÉPHANE LOUESDON on Pariisissa ja Marokon Essaouirassa asuva itseoppinut taidevalokuvaaja, joka matkustellessaan kuvaa mieluiten ihmisiä heidän ympäristössään
Nyt voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla. isonumero.fi. OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta
Harrastukset: Palstaviljely, lukeminen, teatteri ja elokuvat. Tausta: Työskennellyt aiemmin muun muassa Amnesty Internationalin kansainvälisessä sihteeristössä, Itä-Aasian tutkijana Hongkongissa. On selvää, että sitovaa sääntelyä tarvitaan. RUOHONJUURELL A Kuluttaja voi valinnoillaan muuttaa maailmaa. Kun porsaanreiät tukitaan, saadaan lisää verotuloja, jotka voidaan käyttää ilmastokriisin torjuntaan ja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseen niin kansallisesti kuin globaalisti. Kyllä. Yritysvastuulain lisäksi kehitteillä on myös sääntelyä EU-tasolla liittyen yritysten vastuullisuusraportointiin. Suomalaiset yritykset ovat keskimääräistä vastuullisempia. Finnwatchin ja muiden järjestöjen tutkimukset osoittavat, että monella suomalaisella yrityksellä on vielä paljon tehtävää vastuullisuudessa. EE VA AN U N D I Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Tällä hetkellä ihmisoikeuksia polkemalla ja ympäristöä pilaamalla on mahdollista saada epäreilua kilpailuetua, joten niin myös tehdään. Viherpesua harrastavat etenkin ne yritykset, jotka tekevät ympäristölle eniten hallaa. ”Vastuullisuus on yhä markkinointikeino” Suomalaiset yritykset eivät ole sen reilumpia kuin muutkaan, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.. KAISU SOFIA KINNUNEN KUKA. Kuluttaja voi vaikuttaa myös sääntelyyn, joka koskee yritysten vastuullisuutta. Ne myös työllistävät ja maksavat veroja, joilla rahoitetaan yhteiskunnallisia hyvinvointipalveluja. Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, jotka mahdollistavat yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. Siksi monen yrityksen vastuullisuusviestintä saattaa johtaa harhaan riippumatta siitä, millaiset yrityksen vaikutukset oikeasti ovat ympäristölle tai ihmisoikeuksille. Yritystoiminnalla voi kuitenkin olla myös haitallisia vaikutuksia, jos yritys ei huolehdi ihmisoikeuksista tai ota huomioon ympäristöja ilmastokysymyksiä. Tulevaisuudessa viherpesu tulee lisääntymään. Jos yritykset maksaisivat veronsa, ilmastonmuutoksen torjunta ottaisi ison harppauksen eteenpäin. Yritysvastuu toteutuu vain sitovalla lainsäädännöllä. Lisäksi tämän vuoden tammikuussa julkaistiin Valtioneuvoston teettämä selvitys, jonka mukaan suomalaiset yritykset eivät erotu kansainvälisessä vertailussa selkeästi edukseen, mitä ihmisoikeuksiin tulee. Monet yritykset näkevät vastuullisuuden edelleen markkinointikeinona. Haluaisin väittää vastaan. EU:ssa ja kansallisella tasolla työstetään parhaillaan yritysvastuulakia, sillä yritysten vapaaehtoisuuteen perustuvat sääntelykeinot eivät ole olleet riittäviä. Yrityksillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Ei välttämättä. Väitteelle ei ole perusteita. Kuluttajan valinnoilla on merkitystä. Kuitenkaan vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta (yritysten toimitusketjuissa) ei kuulu kuluttajalle, vaan yrityksille ja valtioille. Anu Kultalahti Ammatti: Tutkija Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelmassa, jossa keskitytään erityisesti työelämän kysymyksiin ihmisoikeuksien näkökulmasta. Uskon, että nämä toimet tulevat johtamaan siihen, ettei viherpesu lisäänny, vaan yritysten vastuullisuusviestintä kehittyisi avoimempaan ja konkreettisempaan suuntaan. Yritykset tuottavat tärkeitä palveluja
Silloin Voutilainen rakasti pikamuotia ja shoppaili jatkuvasti. ”Yksi vaikeimmista asioista oli luopua ilmaisista vaatteista”, Voutilainen myöntää. Vaikuttajana hän sai myös PR -vaatteita säännöllisesti. 2021 TEEMA: MUOTI. H AME, paita, toppi ja kengät – kaikki kirppikseltä! Näin Maiju Voutilainen esittelee asuaan Instagramissa. Silloin ei ole enää sen armoilla, mitä ylhäältä syötetään.” Käytettynä löytää oikeastaan ihan kaikkea, Voutilainen sanoo. Voutilaiselle on tärkeää, että vaatteet tuntuvat omilta. Ideoita pukeutumiseen hän poimii kaikkialta ympäriltään, eletystä elämästä. Kun päästää siitä kaikesta irti, on tilaa tunnistaa, mistä itse oikeasti tykkää. Se on jatkuvaa tasapainottelua vastuun ja keskeneräisyyden välillä. Joskus löytäminen on helpompaa, joskus vaikeampaa. Voutilainen, 25, on sosiaalisen median vaikuttaja, joka pukeutuu pitkälti käytettyihin vaatteisiin. YHDEN REKIN TAKTIIKKA Sadattuhannet ihmiset seuraavat, kun Maiju Voutilainen tekee matkaa kohti kestävämpää elämää. Siinä on oikeastaan koko jutun idea. ”Pikamuotiliikkeissä muoti vaihtuu koko ajan, se tuodaan kuluttajalle suoraan tarjottimella. Vain sukat ja alusvaatteet hän ostaa aina uutena. ”Rakkaimpia vaatteitani ovat sellaiset, joita olen joutunut etsimään kauan. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Saara Mansikkamäki 4 8 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Vielä neljä vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Usein niistä tulee luottovaatteita, joihin syntyy aivan erityinen suhde.” Ylipäänsä Voutilainen antaa vaatteilleen arvoa; jokaiselle vaatekappaleelle on oma paikkansa
Se sai havahtumaan siihen, että käsillä oli jotain tärkeää. ”Ilman kommenttivyöryä olisin tuskin samalla tavalla muuttanut elämäni suuntaa.”. Kun Maiju Voutilainen alkoi puhua sosiaalisen median kanavissaan vastuullisuudesta, moni innostui, mutta myös närkästyi
Hyviä vaatelainaamoja ovat esimerkiksi Vaatepuu ja Vaaterekki. Second hand -sovellukset kuten Zadaa, Tise ja Depop. Sovelluksessa on myös helppo laittaa vaatteita myyntiin. Voutilainen itse suuntaa aina Helsingin Karhupuistoon. 50 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Välillä on vaikea tasapainotella vastuun ja keskeneräisyyden kanssa. ”Parhaimmillaan voi olla, että omien kipeiden juttujeni jakaminen saa jonkun hakemaan apua itselleen tai ystävälleen.” T YÖ on välillä myös raadollista, ja lopettamistakin Voutilainen on joskus miettinyt. Kaiken kaikkiaan Voutilainen uskoo, että vaikuttajilla on oma roolinsa yhteiskunnassa. ”Kiinnostukseni kestävään elämään on edennyt lumipallon tavoin. En kuitenkaan seuraa mitään näistä sataprosenttisesti enkä halua painostaa itseäni siihen, että kaikki täytyy tehdä täydellisesti.” Kokemuksiaan Voutilainen on jakanut pitkin matkaa sosiaalisessa mediassa ja huomannut, että ihmiset tarttuvat aihepiiriin hanakasti. Mikään strategia kyseessä ei ole ollut, Voutilainen sanoo. ”Ihminen on erehtyväinen ja ristiriitainen. Kirppispäivien aatelistoa! Omia kamppeitaan voi myydä missä vain. Tutkimusten mukaan vaikutusvaltaa on etenkin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kun vastuulliseksi itseään nimittävä yritys etsii vaikuttajaa yhteistyöhön, katseet kääntyvät usein häneen. Samalla hän on antanut kasvot vastuullisuuden kysymyksille. Ihmiset rakastavat sitä, että saavat tirkistellä toisten elämään, samaistua ja inspiroitua.” Voutilainen oli 17-vuotias, kun hän aloitti someuransa. N AHKAKORSETTI . Lainaaminen. Varsinaista missiota hänellä ei ole koskaan ollut. MAIJUN VINKIT UFFit, Fidat ja Kontit. Kun Suomi täytti sata vuotta, Voutilainen sai kutsun Linnan juhliin. Vaihtiksia kannattaa kokeilla myös omien tuttujen kanssa. Jos vaatekaappi kaipaa tuuletusta, lainaaminen on pop. Ensin tuli kasvisruoka, ja pian perässä seurasivat minimalismi ja zero waste. Verkkopaita. Täältä voi löytää aarteita! Siivouspäivät. Eri vaatteet on lajiteltu kätevästi eri osastoille, ja siksi on helpompi etsiä jotain tiettyä asiaa, vaikkapa farkkuja. On siunaus ja kirous, että ” Kannattaa katsoa lähelle, sitä mitä sinulla jo on. Radhica, Aina 2nd Hand ja muut kuratoidut second hand -verkkokaupat. Pian kävi ilmi, että kuva oli auttanut monia seuraajia olemaan armollisempi itselleen. Ilman kommenttivyöryä olisin tuskin samalla tavalla muuttanut elämäni suuntaa.” 1 79 000 seuraajaa Instagramissa. Parasta vaikuttajan työssä on vapaus luoda omaa juttua, Voutilainen sanoo. Ankaran karsimisen jälkeen on päästy tähän: nyt koko vaatekaappi mahtuu yhteen rekkiin. Taannoin Voutilainen postasi itsestään alusvaatteisillaan otetun peiliselfien. ”Paljon on kyse siitä, käynkö itse sörkkimässä muurahaispesää. Miten tällaisiin lukuihin oikein päästään. ”Kaikki lähtee omasta elämästäni, tarpeesta jakaa arkeani. Valikoima laajenee omaa lähikirppistä laajemmaksi. ”Persoona vaikuttaa paljon. Musta sifonkimekko. Kutsussa luki tittelin kohdalla ”vloggaaja”. Siihen ei ole mitään tiettyä reseptiä, Voutilainen vastaa. Saatat yllättyä. ”Seuraajilta on tullut paljon tietoa ja moitteita, mutta myös kannustusta. Erityisesti näin on silloin, kun hänen kohdalleen osuu vihapuheen aalto. Jos siinä sivussa voin vaikuttaa positiivisesti muiden elämään, se on aina plussaa.” Usein vaikutus voi syntyä yllättävistäkin asioista. ”Kaikkien, joilla on seuraajakuntaa, täytyisi miettiä hyvin tarkkaan, mitä asioita he haluavat edistää ja tukea.” Toki se on välillä myös vaikeaa, Voutilainen myöntää. Kaikki on tapahtunut ”puolivahingossa”. Voutilainen esittelee kirppislöytöjään usein seuraajilleen. Kahdeksassa vuodessa on tapahtunut paljon. 2021. Valta tuo mukanaan vastuun, hän muistuttaa. 168 000 tilaajaa Youtubessa. Nykyään osaan paremmin säädellä sitä mitä jaan, oman jaksamiseni mukaan.” Tulenarkoja aiheita ovat Voutilaisen mukaan etenkin feminismiin nivoutuvat asiat, aina seksuaalisesta ahdistelusta kainalokarvoihin
seuraajat osoittavat hyvin nopeasti, jos olen mokannut jossain. Välillä on vaikea tietää, mikä valinta todella on vastuullisin. 2021 51. ”Rakkaimpia vaatteitani ovat sellaiset, joita olen joutunut etsimään kauan. Pienistä puroista syntyy iso.” V OUTILAISEN oma vastuullisuuden matka on vielä kesken. Katse kääntyy yrityksiin ja päättäjiin. Monilla esteenä voi olla ajan tai varallisuuden puute, toisilla taas esimerkiksi mielenterveys, Voutilainen muistuttaa. ”Mitä enemmän ihmiset kokeilevat tehdä muutoksia, sitä enemmän ne leviävät lähipiiriin ja sieltä laajemmalle.” Samalla pitäisi nähdä ne syyt, miksi vastuullisuus ei ole kaikkien lautasella. . Saatat yllättyä.” Lähelle näkemisen taito on kaikkien opeteltavissa, Voutilainen uskoo. • ?Voutilainen uskoo luottovaatteisiin. ”Kannattaa katsoa lähelle, sitä mitä sinulla jo on. Niihin syntyy aivan erityinen suhde.” . Se kaikki on osa matkaa. Silti jokaisella tasolla täytyy tapahtua muutoksia. Yksi oivallus matkan varrella on ollut ylitse muiden: ”Ei kannata miettiä liikaa sitä, mistä joutuu luopumaan, vaan sitä mitä saa tilalle. Masennuksen kokeneena hän tietää, että mielenterveys sanelee ehdot omalle jaksamiselle. On lipsumista, on hapuilua. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Se tuo mukanaan hitaamman ja arvostavamman suhteen vaatteisiin, elämään – ihan kaikkeen. Myös Nakki-kissa on saanut osansa some-julkisuudesta. Asiat ovat paljon merkityksellisempiä, kun niihin käyttää enemmän ajatusta.” Kun tietää valintojen vaikutukset, itselle tulee kirkkaampi olo. ”Kun olin masentuneempi kuin nyt, saatoin saada ahdistuskohtauksen valitessani sipulia. Yksittäinen ihminen voi tehdä suurimman muutoksen luomalla painetta näihin tahoihin, Voutilainen uskoo. Voutilainen muistuttaa myös, etteivät paremmat valinnat ole aina uusia hankintoja. En tiennyt, mikä on paras valinta: suomalainen, luomu vai pakkaukseton”, hän naurahtaa. Vastuullisuus on usein etuoikeus, Voutilainen muistuttaa. ”Usein tuntuu, että on etuoikeus käyttää omaa aikaa ja voimavaroja tällaisten asioiden tutkimiseen.” Aina Voutilaisellakaan ei ole ollut helppoa. Se on mahdollisuus oppia, mutta välillä se myös uuvuttaa.” E SIMERKIN voima on tärkeä, Voutilainen uskoo, mutta yksin se ei riitä. Suurin vastuu on niillä, joilla on suurin valta, Voutilainen muistuttaa. ”Yksittäisten ihmisten teot eivät ole mitättömiä
Emmi Nuorgamin aktivismiin sisältyy toive siitä, että tulevaisuudessa voisimme olla määrittelemättä kehojamme. Vapauden tunne kumpuaa siitä, millainen yhteiskunnallinen asema ihmisellä on. Kehopositiivisuus vaikuttaa neutraalilta ja läskiaktivismi radikaalilta, vaikka ne ovat yksi ja sama asia. Teksti: Tuulia Kuusela Kuva: Marjaana Malkamäki 10 K YSYMYSTÄ. Kauneuspaska hiiteen! Emmi Nuorgam ei usko, että puhe armollisuudesta itseä kohtaan on vapauttavaa
4 Miten kehopositiivisuusliike on muuttunut viime vuosina. Muutos on asennekysymys, mutta varmasti myös osaamiskysymys. Somessa on paljon paskoja puolia. Aikuisen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten itse puhuu. Pitäisi puhua kaikkien kehojen arvokkuudesta ja oikeudesta olla olemassa. Julkaisin sen tietoisesti, vaikka en pitänyt kuvasta. Kehopositiivisuusliike on ollut kasvussa ja valtavirtaistunut. Etsin erilaisia ihmisiä feediini ja koulutan omaa algoritmiani siihen, millaista sisältöä haluan nähdä. Ne lihavat, joita nostetaan esille, sopivat länsimaalaiseen kauneusihanteeseen. 10 Miten jokainen meistä voisi rakentaa maailmaa, jossa kaikenlaisille kehoille olisi sijaa. Muu on aina jollain tavalla erityistä. Miten. 2021 53 1 Mistä kehopositiivisuudessa on kysymys: mikä on sen perusajatus. Millaisen vastaanoton kuvasi ovat saaneet. On osaamiskysymys, tunnistetaanko niitä kehoja. Musta nainen on aina kansikuvamalli. Puhutaan, että kauneus ei ole katoavaista ja me kaikki olemme kauniita. He sopivat siihen kuvastoon, jota muutenkin arvostetaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa sitä tilaa, jota kauneudella tarkoitetaan. Nykyään postaan miettimättä. Haluaisin, että luopuisimme koko kauneuspaskan puhumisesta ja puhuisimme siitä, että ihmisillä on oikeus olla vain olemassa. Voiko se myös toimia muutoksen mahdollistajana. Jokaisen pitäisi olla kaunis ja ajatella kauneutta. Suuri ongelma on se, että kaikki muut, kuin valkoiset hoikat ihmiset ovat aina joku taideprojekti. Jos lanseerataan plusmallisto niin se on aina megauutinen, että nyt me hei huomioidaan teitä. 7 Mikä on muotimaailman suurin ongelma. Yhä useammin uskalletaan käyttää sanaa läskiaktivismi ilman että se puetaan salonkikelpoiseen kehopositiivisuuteen, josta on helpompi puhua ja joka ei provosoi. 6 Mikä kehopositiivisuudessa ärsyttää. Osataanko kaavoittaa ja ymmärretäänkö miten materiaalit toimivat erilaisissa kehoissa. M AR JA AN A M AL KA M ÄK I MAAILMAN KUVALEHTI 4 . 9 Voiko aiheesta puhua myös lapsille ja nuorille. 2 Jännittikö ensimmäisen kehokuvan postaaminen. Muotimaailmassa on hirveän vähän toimijoita, jotka yrittäisivät muuttaa sen ahtautta ja toimisivat pitkällä tähtäimellä. Olen onnellinen, että nykyään puhutaan muustakin kuin itsensä rakastamisesta. Kuvaan tuli kannustavia kommentteja, mikä tuntui silloin tarpeelliselta. Jos tänä vuonna järjestetään Linnan juhlat, voi katsoa niitä perheen kanssa haukkumatta ja arvostelematta kaikkia naisia, jotka ovat pukeutuneet vaatteisiin, joissa tuntevat itsensä upeaksi. Monimuotoisuus ei näy tarpeeksi. Tarkoituksena on, että kaikki kehot olisivat yhdenvertaisia ja että kukaan ei tulisi syrjityksi kehonsa vuoksi. Ei kuulu meille, miten joku toinen pukeutunut. Tiedämme kuitenkin, että kauneus on rahakysymys. Mutta pystymme somessa laajentamaan omaa mielikuvaamme siitä, millainen paikka yhteiskunta on ja millaisia ihmisiä täällä on. 8 Millaista muutosta muotimaailma mielestäsi kaipaa. 5 Onko jokin aihe, joka jää kehopositiivisuuskeskustelussa yhä ulkopuolelle. Emme ole niin paljoa algoritmien armoilla, kuin meille annetaan ymmärtää. Siitä on tehty kauneuden tavoittelua. Tein siitä numeron, että hei, mä oon läski, ettei kukaan muu voi käyttää sitä minua vastaan. Kehoaan ei tarvitse rakastaa ihan joka hetki. Jos kerron, että nyt julkaisen kuvan, jossa minulla on selluliittia, se ei ole normalisoivaa, vaan korostaa kuvan poikkeavuutta. Se on aktivismia, joka pyrkii yhteiskunnalliseen muutokseen. Tämä koskee lihavia, vammaisia, mustia ja ruskeita, aasialaisia, trans-kehoja ja kaikkia niitä, jotka eivät mahdu yleiseen vallitsevaan ulkonäkönormiin. Lakkaan itse järjestelmällisesti seuraamasta sisältöä, joka saa minut tuntemaan oloni kelpaamattomaksi. 3 Miten sosiaalinen media vaikuttaa kehonkuvaan. Ei enää ainoastaan hoeta mantraa ”jokainen keho on kaunis”. Ensimmäisen kuvan, jossa en mielestäni näyttänyt viehättävältä, julkaisin mökkipaita päällä – vatsaja kylkimakkarat esillä. Siirrämme arvot tuleville sukupolville. Kun näkee jonkun ihmisen kadulla ja miettii, että enpä olisi itse pukenut tuollaista vaatetta, voi pysähtyä ja miettiä, mistä ajatus tulee. Mitä enemmän meillä olisi erilaisia ihmisiä suunnittelussa, myynnissä, kaavoituksessa ja ompelussa, sitä enemmän ajatusmaailma voisi muuttua. Kauneudella saa anteeksi lihavuuden. Hän ei ole asiantuntija, äiti, harrastaja tai jonkun yhteisön jäsen, vaan taideesine. Ei riitä, että joskus jossain on joku lihava ihminen. • ” Kehoaan ei tarvitse rakastaa ihan joka hetki.. Se liittyy käytössä oleviin ajallisiin resursseihin, taloudelliseen tilanteeseen, työtilanteeseen, perhetilanteeseen. Myös sitä kannattaa tarkkailla, ajatteleeko syömistä ja liikkumista pelkojen ja pakkojen kautta, vai voisiko antaa itselleen luvan olla vaan olemassa. Heillä on tiimalasivartalo: kapea vyötärö, leveä lantio ja isot rinnat. Rittää, ettei aktiivisesti vihaa itseään
Hänen romaaninsa, kuten 1980-luvulla julkaistu ja Pulitzer-palkinnon saanut Minun kansani, minun rakkaani, kuvaavat usein afrikkalaisamerikkalaista elämää Yhdysvalloissa. Sillä, kuten Hubara ja Swankin toteavat, sanoilla on väliä ja ne todellakin luovat todellisuutta, jossa elämme. Tällaisin tosielämän arkisin ja tasa-arvon puutetta valottavin esimerkein kirjailija ja professori Toni Morrison lähestyy lukijaansa esseekokoelmassa Toiseuden synty. Levy lunastaakin odotukset. Yhdysvalloissa asuva musta mies joutuu tavallisen bussimatkan päätteeksi virkavallan järkyttävän kidutuksen kohteeksi ja lopulta kuolee. Kirjailijan ajattelu kuljettaa lukijaa orjuuden historiasta ja kolonialismista kohti nykypäivää ja siirtolaisuuden kysymyksiä. Teos tarkastelee kysymyksiä ihonväristä ja rodusta sekä rajoista, joita näiden nimissä on tehty ja tehdään – eli rajoista, joita me ihmiset nimenomaan aktiivisesti luomme ja pidämme elossa. Vastikään suomennettu Toiseuden synty on sivumäärältään pieni mutta sisällöltään suuri ja tärkeä kirja, joka perustuu 2019 kuolleen Morrisonin luentoihin Harvardin yliopistossa. TONI MORRISON: TOISEUDEN SYNTY TAMMI 2020 KIRJA. Kansojen välinen ystävyys tempaa mukaansa, eikä tätä albumia kuunnellessa kukaan voi olla tympeällä tuulella! MIKA KAUHANEN Esseekokoelma rasismista ja rajoista Riemukkaat rytmit risteytyvät 54 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Plantaasinomistaja kirjoittaa päiväkirjoissaan arkisten askareiden lomassa orjuutettujen naisten raiskaamisesta. Morrison kirjoitti myös tietokirjoja. Asia on ajankohtainen suomalaisessa keskustelussa. TOISEUDEN synty yhdistää kiinnostavalla ja lämpimällä tavalla kirjailija Morrisonin henkilökohtaisia muistoja sekä otteita hänen aiemmin kirjoittamistaan romaaneista. Tämä läheinen materiaali yhdistyy terävään yhteiskunnalliseen ja aikaan kohdistuvaan toiseuttamisen kritiikkiin. FROCODILES-YHTYE kehkeytyi SibeliusAkatemiassa Aution opiskellessa maailmanmusiikin maisteriohjelmassa. Morrisonin esseekokoelma rakentuu sekä lineaarisesti että temaattisesti. Lyömäsoittimissa vierailee Cheich Cissokho, edesmenneen Solo Cissokhon poika. Morrison onnistuu kirjoittamaan suurista teemoista puhuttelevasti. Kirjan maantieteellinen viitekehys sijoittuu paljolti Yhdysvaltoihin ja keskiössä on vakiintuneen rasismin tarkastelu. Riemukkaat rytmit risteytyvät. KOKOELMAN ansiokkaasti kääntäneet Koko Hubara ja Astrid Swan ovat kirjoittaneet kirjan loppuun suomentajien jälkisanat, jossa he ottavat kantaa sanoihin ja käsitteisiin, joita käyttävät teoksessa esimerkiksi ihonväristä ja kolorismista erilaisissa tilanteissa. Kun pinoon lisätään luonnollinen laulun lahja ja huipputanssijan taidot, on kasassa upeat lähtökohdat globaalin musiikin kokoonpanon johtajaksi. MARIE KAJAVA LEVY. AUTION kirjoittamien laulujen tekstit soljuvat mandinkan, wolofin ja suomen kielellä. 2021 ARVIOT. Suomentajakaksikon ele on tärkeä ja tarjoaa oppia, sivistystä ja kiinnostavia näkökulmia. Maarika Autio hallitsee perinpohjaisesti kaksi tärkeää länsiafrikkalaista soitinta, balafonin ja koran. Nobel-palkittu Morrison on kiistämättä maailman kirjallisuuden keskeisimpiä nimiä. Monikansallisessa ryhmässä riittää kykyä MAARIKA & THE FROCODILES: TREE DIMENSIONAL TUNES (GLOBAL MUSIC CENTRE) leveällä rintamalla, ja esimerkiksi Kaisa Siiralan raikkaat puhaltimet keventävät poljentoa nautittavasti
Tänä vuonna lippuja on tarjolla rajoitusten sallima määrä. Tilaa vain lippu, ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja nauti menosta. Tämä vastuullisuuden kunniamaininta myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle, jossa tuotannossa painotetaan laatua, luotettavuutta ja paikallisten raaka-aineiden käyttöä. TUULIA KUUSELA tukea Itämeren suojelua vapaaehtoisella maksulla. Mikäli pää on pyörryksissä lukuisista vaihtoehdoista, löytyy jahkailijoille täydellinen ohjelmanumero: yllätyskonsertti! Tämä vuosittain ensimmäisenä loppuunmyyty konsertti on loistava valinnan vaikeuksista kärsiville. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja vuonna 2018 kävijöitä oli jo 20 000. elokuuta Helsingin Suomenlinnassa. Kuopion alueella ja Pohjois-Savossa saadaan olla ylpeitä, sillä se on ensimmäisenä Suomessa ansainnut European Region of Gastronomy -tunnustuksen. Paikallisten makujen juhlassa teemana on puhdas luonto ja lähiruoka lautasella. 2021 55 VINKIT. PERINTEINEN Viapori Jazz -musiikkifestivaali järjestetään 24.–28. Tapahtuma on maksuton ja 3–6 euron ruoka-annokset kutsuvat kokeilemaan uusia ja useita makuja. Esiintyjinä nähdään kattava kokoonpano, johon kuuluvat muun muassa Lenni-Kalle Taipale & Kalle Torniainen, Signe ja Jay Kortehisto & Felix Zenger & Friends. TUULIA KUUSELA Liput ja lisätietoja: viaporijazz.fi Jazzrytmejä maailmanperintökohteen kätköissä Pohjoissavolaista lähiruokaa ja luonnonantimia MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Festivaalin taiteellinen johtaja, jazzmuusikko ja saksofonisti Jukka Perko M AA R IT KY TÖ H AR JU SA TO A -R U O KA FE ST IV AA LI (kuvassa) palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2020. Katuruokakulttuurin hengessä päästään maistelemaan pääosin paikallisista raaka-aineista, paikallisten yrittäjien loihtimia annoksia. Huippusuosittu festivaali on vuosittain loppuunmyyty. Lippujen yhteydessä on myös mahdollista ILOINEN ruokajuhla, katumuusikot ja taiteilijat kohtaavat Kuopiossa elonkorjuun aikaan 27.–28.8.2021 Satoa-ruokafestivaaleilla. 20-vuotisjuhlafestivaalilla pääsee jälleen nauttimaan korkealaatuisesta musiikista maailmanluokan jazzmuusikoiden soittamana, historiallisen kauniin Suomenlinnan linnoitusten suojissa
Facebookin perustajiin kuuluva Sean Parker on myöntänyt, että Facebookista rakennettiin addiktiojärjestelmä, joka perustuu käyttäjille annosteltaviin ”dopamiinihitteihin”. Signaaleja kaipuusta rauhaan tulee eri suunnilta – koska pahimmillaan älypuhelin todellakin vie mielenrauhan. Heidän pikkusisaruksensa saivat pädin käteensä heti syntyessään – ja nyt isosisarukset ovat heistä syystäkin huolissaan. IS TO C K SIITÄ on noin vuosi, kun lukion toista luokkaa aloitteleva esikoinen ilmoitti hylkäävänsä aiemmin suuresti arvostamansa älypuhelimen. 2021 ILMIÖ. Kaipuu kapulaan kasvaa 56 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Hän oli huomannut, että laite yksinkertaisesti vie liikaa hänen aikaansa. Nuoret, jotka ehtivät elää lapsuutensa ilman älylaitteita, näkevät niiden vaikutuksen itseensä kenties kaikkein kirkkaimmin. Jatkuvassa puhelimen käyttämisessä on samoja piirteitä kuin pelija huumeriippuvuudessa. Näin ovat tehneet monet muutkin, ja erityisesti nuoret. Se maksoi 24 euroa. Hän sanoi sen syövän sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutusta – eikä hän enää pitänyt siitä. Eri tutkimusten mukaan keskiverto älypuhelimen käyttäjä vilkuilee puhelintaan jopa 150–221 kertaa päivässä. ANNI VALTONEN Nuoret, jotka ehtivät elää lapsuutensa ilman älylaitteita, näkevät niiden vaikutuksen itseensä kaikkein kirkkaimmin. Toissa keväänä yksi helsinkiläisen lukion abiluokka vaihtoi älypuhelimet simppeliin kapulaan. Poika marssi Helsingin Jätkäsaaren Verkkokauppaan, ja pyysi myyjältä halvimman mahdollisen kapulan. Kapuloiden renessanssi tekee tuloaan, ainakin nuorten keskuudessa
Kylä erämaiden sylissä MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Täällä asuvat koltat, ortodoksinuskoiset saamelaiset. Porot ovat aitauksessa supermarketin vieressä. Se ei ole matka eikä miNÄÄTÄMÖ, SUOMI kään, kuulin useammankin näätämöläisen sanovan. Itseasiassa kaksi. Kaldoaivin erämaa alkoi heti saunan ikkunan takaa. Mutta kiinnostavinta Helsingin kasvatille oli se, miten ihmiset elivät elämäänsä täällä, missä lähimpään kaupunkiin on matkaa 300 kilometriä. Talojen jälkeen sitten: pelkkää erämaata. Erämaa avautuu suoraan takapihalta. HEIDI NUMMI H EI D I N U M M I Näätämöläiset eivät turhaan mieti, missä Suomen ja Norjan raja kulkee. Mitä noiden puolen vuoden aikana sitten tapahtui. Asukkaita kylässä on noin neljäkymmentä. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A. Revontulia, Lapin ruskaa ja kaamoksen pimeyttä – sitä kaikkea toki oli. Lähin kaupunki ei suinkaan ole Rovaniemi, jonne on lähes 500 kilometrin matka, vaan Venäjän Murmansk. Kylän nimi on Näätämö. Sen jälkeen en laskenut enää. Kiitos Norjan puolelta tulevien asiakkaiden, kylässä on supermarket. Ei yhtään mitään. Kylää halkoo tie, ja sen molemmin reunoin on ripoteltu kourallinen taloja. Kerran laskin, että aurinko ei nousisi vielä ainakaan kuukauteen. Kelloa tuli muutenkin katsottua vain harvoin. Rajaa ei ikään kuin ole olemassa, tai ainakaan sillä ei ole väliä. Toisella puolella aukeaa Kaldoaivi, Euroopan suurin erämaa-alue, ja toisella rujoista kivikoistaan tunnettu Vätsäri. Yksi tapahtuma viikossa oli: saunailta. Leimuava ruska käpertyi talveksi, lumipeite hautasi maan alleen ja kyläläiset kaivoivat lumikelkat esiin. KARTALLA se on osa Suomea, mutta oikeastaan elämää eletään rajan molemmin puolin, Suomessa ja Norjassa. Jos alueen alkuperäisiltä asukkailta kysyy, eivät he useinkaan koe elävänsä Suomessa vaan Saamenmaalla, tarkemmin Kolttainmaalla, joka ulottuu Kuolan niemimaalta Suomineidon vasemman korvan taakse. PUOLEN vuoden ajan asuin tässä kylässä
Koristele jäätelö valitsemillasi aineksilla kuten sitruunamelissalla, kookoshiutaleilla ja marjoilla. Jäätelöt sopivat moniin erityisruokavalioihin, sillä itse tehtynä jätskeistä saa laktoosittomia ja maidottomia. Näin saat jäätelön joukkoon mukavia marjaisia sattumia. MIKÄ parasta: Jos jäätelöä jää yli, se säilyy pakkasessa hyvänä noin viikon. Vadelmainen kookosjäätelö maistuu raskaammankin aterian jälkeen ja viilentää kuumana kesäpäivänä. Herkkua hellepäiviin SUOMALAISET ovat jäätelökansaa. KIRPSAKKA vadelma ja täyteläinen kookos ovat voittamaton makupari. Muistathan säilyttää jäätelön tiiviissä rasiassa, jotta siihen ei tartu makua muista elintarvikkeista. Jäätelön kulutus on Suomessa suurempaa kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. KAUPPOJEN pakastealtaiden valikoima on nykyisin mittava, mutta välillä jokainen kaipaa luksusta arkeen. Maailmanlaajuisesti vertailtuna suomalaisia ahkerampia jäätelönnautiskelijoita on vain Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Jäätelökoneen avustuksella valmistus hoituu nopeasti. H EL EN A H EI SK A N EN RUOK A. Omatekoinen jätski on parhaimmillaan luonnollisista raaka-aineista valmistettua lisäaineetonta herkkua. Jäätelömassan sekaan voi lisätä esimerkiksi banaania, pähkinärouhetta tai sitruunamelissaa. Se on myös helppo tuunata omaan makuun sopivaksi. Laita valmis jäätelö vajaaksi tunniksi pakastimeen tekeytymään ja tarjoile sitten. HELENA HEISKANEN VADELMAINEN KOOKOSJÄÄTELÖ 4 dl kookosmaitoa (ei kevyttä) 2 dl kauramaitoa 250 g tuoreita vadelmia 0,75 dl vaahterasiirappia 0,5 dl kookoshiutaleita 1,5 rkl sitruunamehua Laita maidot, vaahterasiirappi, kookoshiutaleet, sitruunamehu ja puolet vadelmista tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Lisää loput vadelmat joukkoon ja murskaa ne lusikalla muun massan sekaan. Valmista jäätelöksi jäätelökoneen ohjeen mukaan
Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. Ja mitäs täältä löytyy: Amsterdam pittoreskeine taloineen ja polkupyörineen, Tinoksen saaren vintagehenkinen kahvilakyltti, Malagan flamencotanssijatar, Barcelonan fudisstadioni Camp Nou, Rooman kolosseumi, Pariisin Eiffel-torni, Ibizan hiekkaranta, New Yorkin pilvenpiirtäjät, Lontoon Big Ben, Mallorcan saaren kartta, Prahan vanha kaupunki, Rondan ikiaikainen vesijohtoverkosto, Pietarin silta, Viipurin pyöreä torni, Essaouiran klassinen seinäkaakeli. MISTÄ TÄMÄKIN ON. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 5.8.2021 Seuraava numero ilmestyy 7.10.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Kaksi magneettia loistaa persoonallisuudellaan: Kolumbian perinteinen volteado-hattu ja Kataloniassa sijaitsevan Gironan kaupungin symboli: kärpänen. Jääkaapin ovi täynnä eri maista kerättyjä magneetteja. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Tämä lienee todellisuus tuhansissa maailman jääkaapeissa. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Heidi Nummi, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Tuulia Kuusela, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Maailman Kuvalehti on Aikakausmedia ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. ONKO tämä tuttu näky. AN N I VA LT O N EN Kitschiksi luokiteltavista matkamuistoista tuli yhteinen juttu, jolla paitsi muistutetaan omasta matkasta, myös kerrotaan perheenjäsenille, että he ovat olleet mielessä mukana kyseisellä matkalla. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Perheessämme tätä alettiin harrastaa heti, kun lapset alkoivat reissata omin päin. ANNI VALTONEN Joka kodin kitschkokoelma Vt
Neljän vuoden aikana noin 40 Itä-Euroopan romania on saanut työtilaisuuksia tuellamme.” TUULIA KUUSELA Solidaarisuutta kirpputorilla EMMAUS HELSINKI RY Perustettu: 1966 Motto ”Auta ensin eniten kärsivää.” Jos järjestö olisi eläin, se olisi harakkakyyhky. ”On tärkeää muuttaa rakenteita, jotka tuottavat epätasa-arvoa ja kärsimystä.” Emmaus-liike syntyi 1949 Ranskassa. Millaista on olla köyhä vuonna 2021 Suomessa. Miksi naiset kiinnostuivat sijoittamisesta vasta nyt. ?Essee: Afrikka seisoisi omilla jaloillaan, jos yritykset maksaisivat veronsa . Emmaus Helsinki tukee yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä eri puolilla maailmaa. Suomessa liike syntyi tarpeesta tukea pääkaupunkiseudun asunnottomia tarjoamalla paikkoja asumisyhteisössä ja työtä kirpputorilla. Nyt siihen kuuluu yli 400 ryhmää noin 40 maassa. IS TO C K K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. ”EMMAUKSESSA parasta on mahdollisuus paitsi auttaa muita myös edistää kierrätystä ja kohtuullista elämäntapaa. M A AI LM AN K U V A LEHTI 5 . EM M AU S H EL SI N KI RY SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Raha . 202 1 I LM ES T YY 7.10. Toiminta rahoitetaan kirpputorimyynnillä. Vapaaehtoiset vastaanottavat, lajittelevat, hinnoittelevat ja myyvät. ”Myyntituloilla maksamme juoksevat kulut ja tuemme kumppaneidemme hankkeita Suomen lisäksi muun muassa Itä-Euroopassa, Perussa ja Intiassa.” Järjestötyöhön kuuluu Hoyerin mukaan konkreettisen rahaja tavara-avun sekä työllistämistuen lisäksi myös poliittista vaikuttamistyötä. Järjestön voi lakkauttaa, kun eriarvoisuus ja sen syyt on poistettu.. ”Pienen järjestön solidaarisuustyön tulokset näkyvät pieninä muutoksina ihmisten elämässä. Monille on tärkeää myös se, että olemme uskonnoista ja puolueista riippumattomia”, Emmaus Helsingin hallituksen puheenjohtaja Ulla Hoyer sanoo. Yhteisöissä elävä uhanalainen lintulaji on innokas keräilijä, joka vie viestiä rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta
U L K O PO LIT IIK K A 60 2 1 1 6 41 48 88 67 80 48 UP_1_2021_etuKA.in dd All Pages UP_1_2021_etuKA.in dd All Pages 26.2.2021 9.08 26.2.2021 9.08. 9,70 € PA L. Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. V KO 20 21 -1 8 86 78 04 -2 10 1 2 2 1 | K A N S A N V A L L A N T O IV O T 1 1/2021 ULKOPOLITI IKKA Lue Ulkopolitiikkaa sähköisesti! Ulkopolitiikka-le hden sähköisen näköislehden lukuoikeus sisältyy tilaukseen. Tilaa Ulkopolitiikka-lehti. 43 € Vuosikerta (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden ja vanhojen lehtien arkiston Lue punnittua analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta. Voit myös tilata pelkän sähköisen lehden tutustumishinta an osoitteessa www.ulkopolit iikka.fi www.youtube. tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaus-lehti?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707 Minne menet, maailma. com/c/FIIA_fi Seuraa lehden webinaareja! Ruotsin feministinen ulkopolitiikka?. ?36 Isojen maiden eliittikerhot???4 8 Aarteet takaisin Afrikkaan???66 OMG Demokratiaan pettyneet nuoret radikalisoivat politiikkaa. Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. Voit kirjautua sisään painetun lehden takaa löytyvällä tilaajatunnukse lla
” Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla sun luo. MEERI KOUTANIEMI JA SAMI YAFFA Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi 4 nroa 20 €