Tulevaisuuden maailma: Keinoillallinen nälänhätään. Leivän tekijä TEEMA: MAAILMAN TALOUS 5 2018 6,90?€ Kehitysrahoitus??. Tee ma : Ma ailm an talo us Ma ailm an Ku vale hti 5/2 018 Afrikka nousee: Lainabisnestä Lagosissa Kenelle kuuluu isoin potti. Monissa kehittyvissä maissa yrittäjyys on paitsi iso riski myös ainoa mahdollisuus menestyä. Rafael Brito perusti artesaanileipomon Brasilian Rio de Janeirossa
Yritysvastuulaki varmistaa sen, että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Nostetaan Suomi yhdessä yritysvastuun #ykkösketjuun Reilut, ihmisoikeuksia kunnioittavat markkinat ovat kaikkien etu. Tule mukaan ja vaikuta! http://ykkösketjuun.fi/
Heidän vankkumaton uskonsa parempaan tulevaisuuteen muualla oli sekä vaikuttava että ahdistava: mitä kaikkea he joutuvat vielä kokemaan?” Tervonen sai vahvistusta ajatukselle, ettei ihmisiä voi estää liikkumasta. ”Matkasta voi tehdä kontrolleilla aina vain hankalamman ja vaarallisemman, mutta kun päätös kodin jättämisestä on tehty, sitä ei horjuteta rajavartioinnilla.” Anni Valtonen Taina Tervonen Maailman Kuvalehti 5 / 2018 3. Agadez 38–45 Läpikulkijoiden keidas hiljeni XX XX XX X Toimittaja Taina Tervonen päätyi nigeriläiseen Agadezin kaupunkiin tehdessään juttusarjaa Välimeren kadonneista. Vaikeinta oli kohdata matkalla olevien ihmisten ahdinko. ”Maahanmuutto on Euroopassa hankala aihe, josta käydään useimmiten ideologista keskustelua. Hän lähti selvittämään yhden haaksirikon uhrien tarinoita. Osa noista ihmisistä oli kulkenut Agadezin kautta. Tarinan takaa ”Kohtasin myös ihmisiä, jotka olivat päättäneet jättää perheensä ja kotinsa. Todellisuus on kuitenkin aina paljon monimutkaisempi”, Tervonen sanoo
Tässä numerossa Nigeria 12 Kauppatieteilijä Juulia Laakso on rakentanut uraansa Afrikassa. 62 Absurdistan Kannen kuva: Taru Juurikko Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Aleksi Poutanen, Walexy A. 38 Kuvareportaasi Läpikulkijoiden keidas hiljeni 46 Essee Väärin autettu. Bello, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Tällä hetkellä hän myy pikalainoja Nigeriassa. Suomi 56 Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajan Ronja Salmen mukaan suvaitsevaisuus ja lukutaito ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Anna Kuokkanen 50 Matkalla Hylätty ashram Intian viidakossa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Koriste-esineitä vanhoista sandaaleista 54 Kulttuuri Tolerancejulistenäyttely 55 Kohtaamisia Big Mama 56 10 kysymystä Ronja Salmi 58 Ruoka Tule hyvä kakku! 60 Katso, järjestö Attac 61 Mistä tämäkin on. 4 5/ 2018 Maailman Kuvalehti. Maailma-Suomi 46 Sekä kehitysyhteistyöjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Maailma paloina 6 Rutikuiva maapallo 7 Avioliittoneuvontaa thaimorsiamille 8 Possuperhe vihjaa kolmen lapsen Kiinasta 9 Ihmelääkkeen himo uhkaa aaseja 10 ”Muutos alkaa kansalaisista” 11 Kolumni Markus Leikola 12 Maailma nyt Lainabisnestä Lagosissa Lukujutut 14 Välähdys Argentiinalaisella suolaaavikolla 16 Henkilökuva Esa Holappa 20 Tulevaisuuden maailma 26 Rytmin vietävänä 28 Oman leipänsä hankkijat 34 Kenelle kuuluu isoin potti
120 miljoonaa tyttöä on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (Eige) tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen taloudellisen vakauden ylläpitäjä. Se oli juuri Aretha Franklin, joka tahditti askeliani ja vapautti lantioni parikymppisenä. Hiljattain syöpään menehtyneen soulkuningattaren vaikutusvalta ulottui toki paljon laajemmalle kuin tamperelaisen yliopistokuppilan tanssilattialle. Vielä meillä on groovattavaa. Yhteiskunta on sitä terveempi, mitä useampi tyttö pääsee kouluun ja oppii taitoja, joiden avulla hankkia oma elantonsa. T hink. Mikään ei tule itsestään. Kaikki nämä seikat ovat suoraan yhteydessä tämän lehden teemaan: maailman talouteen. Uhrauksia tehdään kauan ennen tätä hetkeä. ”Sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä koko taloudelle.” Anni Valtonen Näistä Aretha lauloi VE SS I H ÄM ÄL ÄI N EN Maailman Kuvalehti 5 / 2018 5 Pää kirjoitus. Hän oli myös emansipaation ääni, jonka Respect (1967) oli yksi naisliikkeen ensimmäisistä hymneistä. Muutoksen eteen nähdään aina valtavasti vaivaa. Antamalla naisille esimerkin selviytymisestä ja oman elämänsä haltuun ottamisesta vahvistamme kansakuntia hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Oman taustansa myötä hänestä tuli kokemusasiantuntija ja innoittaja, joka puhutteli miljoonia maailman naisia. Äidittömänä kasvanut, itsekin lapsena äidiksi tullut Franklin kamppaili koko elämänsä erilaisten terveysongelmien kanssa. Say a Little Prayer. Yhdistelmä kaikkea oikeaa. Franklinin kuolema pysäytti jälleen kerran pohtimaan tätä: ilman yksittäisten ihmisten tekoja ja ääntä naisten tai mustien asema eivät olisi sitä, mitä ne nyt ovat. Kaikkialla tyttöjen tulisi saada päättää omasta elämästään ja kehostaan, tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä identiteetistään, ihmissuhteistaan ja perheen perustamisesta. 12 miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain naimisiin alle 18-vuotiaana. Joka vuosi kaksi miljoonaa tyttöä synnyttää alle 15-vuotiaana. Hänen täydellinen äänensä, groovensa ja emansipaationsa oli erittäin elvyttävää 1990-luvun alun lamavuosina, osana opiskelijaelämän sosiaalisia kinkereitä. Hänen lähtökohtansa olivat karut, pitkälti samankaltaiset kuin niiden lukemattomien naisten, joista olemme tässä lehdessä kertoneet. Vaikka naisten asema ja tasa-arvo on ottanut huimia harppauksia sitten 1960-luvun, tarvitsemme yhä Franklinin kaltaisia esikuvia, kaikissa maailman kolkissa. Eigen johtaja Virginija Langbakk toteaa, että sukupuolten välinen epätasa-arvo on liian kauan rajoittanut naisten taloudellisia mahdollisuuksia, ja että ”meillä on nyt todisteet siitä, että tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä koko taloudelle”. Maailmassa on yhä 62 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Koko maailma voi paremmin, jos tytöt saavat kasvaa tasa-arvoisesti rakastettuina ja huolehdittuina, ilman syrjintää, pelkoa tai väkivaltaa. Franklin oli yksi maailmanlaajuisen mustien kansanliikkeen symboleista
Vaikka ilmastonmuutosta ei voida suoraan liittää yksittäisiin sääilmiöihin, se lisää hellejaksojen todennäköisyyttä. Etenkin Keski-Euroopan värikartasta löytyy enää pelkkiä ruskean sävyjä. Kuvat kertovat syyn: Parin kuukauden aikana vihreä katosi maisemasta. Siinä mielessä Gerstin ruskeasävyiset kuvat ovatkin ikkuna uuteen normaaliin. elokuuta julkaisema valokuva näyttää, miten Pariisi lähiympäristöineen on kuivunut helteisen kesän aikana. Kun maapallon keskilämpötila nousee, avaruudesta otetuissa kuvissa vihreitä laikkuja näkee nykyistä vähemmän. Alkaa olla hyvin kiire hillitä ilmaston lämpenemistä, jotta ne eivät katoa kokonaan. 6 5/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. ”En ole ikinä nähnyt tällaista”, Gerst kirjoittaa. Euroopan kesä oli paitsi kuuma, myös rutikuiva. Helle kärvensi pellot, kuivatti vesistöjä ja edesauttoi metsäpalojen leviämistä normaalia laajemmalle. Kaukaa näkee paremmin, ja avaruudesta vasta hyvin näkeekin. Ilmastonmuutos alkoi tuntua todellisemmalta kuin ehkä koskaan ennen. Viime aikoina Gerstin twiittien sävystä on usein kuultanut huoli. Maapallon tarkkailu sieltä käsin on harvojen etuoikeus, mutta saksalainen astronautti Alexander Gerst on antanut valokuviaan jakamalla Twitter-seuraajilleen mahdollisuuden nauttia näköalasta, jota hän katselee avaruusasemalla 400 kilometrin päässä Maasta. Rutikuiva maapallo AL EX AN D ER G ER ST Koonnut Ruut Tolonen Alexander Gerstin Twitterissä 31. Savupatsaat näkyivät avaruuteen asti
Lukion tai ammattikoulun käyneet naiset työllistyvät paremmin ja tienaavat keskimäärin puolet enemmän kuin ne, joilla ei ole lainkaan koulutusta. 0% 50% 100% 150% 200% 250% 300% 350% Peruskoulu Toinen aste Korkeakoulu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Korkeakoulututkinto Toisen asteen tutkinto Toisen asteen opintoja Peruskoulu Kehitysmaiden tyttöjen heikko koulutustaso käy globaalisti kalliiksi. Maailmanpankki on tuoreessa Missed Opportunities: The High Cost of Not Educating Girls -raportissaan laskenut, että tyttöjen usein lyhyeksi jäävän opintien vuoksi maat menettävät yhteensä 15–30 biljoonaa dollaria potentiaalista tuloa. Tyttöjen koulutus maksaisi itsensä takaisin Thaimaan hallitus on avannut avioliittoklinikan, jonka asiakkaiksi pääsevät ulkomaalaisen puolison kanssa perheen perustamista suunnittelevat thainaiset. Keskus myös tekee yhteistyötä Thaimaan suurlähetystöjen kanssa. Näin voidaan tarjota apua ulkomailla asuville thairouville, jotka ovat joutuneet avioliitoissaan esimerkiksi miehensä sortamiksi. Keskus perustettiin Kaakkois-Thaimaahan Isaanin maakuntaan, missä ulkomaalaisten kanssa avioituneita thainaisia on enemmän kuin muualla maassa. Tyttöjen pidemmillä opinnoilla olisi arvoa myös inhimillisellä tasolla: rarpotin mukaan koulutus kohentaa naisten terveyttä ja itsetuntoa sekä vähentää todennäköisyyttä joutua naimisiin ja äidiksi alaikäisenä. Tällä hetkellä kaksi kolmesta kehitysmaan tytöstä päättää peruskoulun. Avioliittoneuvontaa thaimorsiamille Maailman sana pole Swahilinkielinen ilmaisu, jolla osoitetaan empatiaa. Koulutuksen naisten tulotasoon tuoma parannus (arvio) Koulutuksen vaikutus syntyvyyden alenemiseen (arvio) Graafien lähde: Maailmanpankki Maailman Kuvalehti 5 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Hintalapun perustana on arvio siitä, kuinka paljon pienemmiksi alle 12 vuotta koulua käyneiden naisten elinikäiset ansiot jäävät verrattuna siihen, että nämä suorittaisivat peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon. Sen sijaan vain joka kolmas suorittaa toisen asteen koulutuksen, vaikka hyödyt ovat tutkimuksen perusteella merkittävät. Nimestään huolimatta keskuksen tarkoituksena ei ole antaa perinteistä parisuhdeneuvontaa. Työntekijät jakavat naisille tietoa siitä, millaista elämä toisesta kulttuurista tulevan puolison kanssa ja vieraassa maassa on sekä varmistavat, että naiset tietävät lailliset oikeutensa
Hallinto on jo havahtunut edessä häämöttävään eläkepommiin ja alkanut kannustaa kiinalaisia toisen lapsen hankintaan. Facebook on ilmoittanut tekevänsä osansa Myanmarissa meneillään olevaan, rohingya-muslimivähemmistöön kohdistuvaan kansanmurhaan puuttumisessa ja sulkeneensa parinkymmenen sotarikoksista syytetyn myanmarilaisen yksityishenkilön ja ääribuddhalaisryhmän some-tilit. Harva perhe silti kokee pystyvänsä elättämään useampia lapsia. ”Kiinan pitäisi vähentää koulutusjärjestelmän paineita ja rakentaa lisää päiväkoteja, ei kannustaa ihmisiä elämään kuin porsaat”, yksi Sina Weibon käyttäjä kritisoi postimerkkikohua. Vauvoille olisi tilausta maassa, jonka syntyvyysluvat ovat maailman alhaisimpia. Arvion tukena pidetään paitsi Kiinan valtiollisten tahojen vihjailuja, myös kolmen vuoden takaista apinan vuoden postimerkkiä, jossa apinaemo pitelee kahta poikasta. Kiinan hallinto on jo havahtunut edessä häämöttävään eläkepommiin ja alkanut kannustaa kiinalaisia toisen lapsen hankintaan. Pian postimerkin julkistuksen jälkeen Kiina luopuikin vuodesta 1979 voimassa olleesta yhden lapsen politiikastaan. Sina Weibo -mikrobFacebook hiljensi Myanmarin vihanlietsojat Kohti parempaa Jo 68 prosentilla maailman väestöstä on käytettävissään kunnollinen vessa. Niin YK kuin kansalaisjärjestöt ovat vaatineet jo pitkään, että Facebook estäisi vihapuheiden levittämisen palveluissaan. Lähde: WHO H O N G KO N G 01 FO N TA W ES O M E / N IC I LÖ N N BE RG 8 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Possuperhe vihjaa kolmen lapsen Kiinasta Kiina julkaisi virallisen postimerkin helmikuussa 2019 alkavalle sian vuodelle ja käynnisti samalla huhumyllyn maan perhepolitiikan suunnasta. Nyt suljetuilla tileillä oli yhteensä 12 miljoonaa seuraajaa. Myös listalle joutuneiden tahojen toimintaa ihannoiva sisältö tullaan poistamaan, yhtiö lupaa. Yhteisöpalvelun mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun poliittisten toimijoiden tai armeijan tilit joutuvat mustalle listalle. logipalvelun käyttäjät muistuttavat, että vuoden 1980 postimerkissä puolestaan esiintyi yksinäinen apina, kirjoittaa The BBC . Kolme pientä porsasta postimerkissä saattaa vihjata siitä, että pian myös kiinalaisten perhekoko saa kasvaa. Postimerkissä poseeraava viiden possun perhe nähdään enteenä siitä, että kommunistinen puolue saattaisi höllentää rajoitustaan kahden lapsen perhekoosta. Teko on merkittävä, sillä Facebook on monen myanmarilaisen ensisijainen ja ainoa uutiskanava, ja vihaa rohingya-muslimeita kohtaan on lietsottu ensisijaisesti siellä
Kasvava keskiluokka himoitsee ejiaosta valmistettuja luontaislääkkeitä ja terveysruokia. Nyt maailman aasit ovat uuden uhan alla, sillä Kiinassa tuhansia vuosia käytetyn, aasinnahasta valmistettavan ejiao -liivatteen kysyntä on noussut valtavasti. Vuosien 1990 ja 2016 välillä Kiinan oma aasikanta hupeni 11 miljoonasta viiteen, kirjoittaa The Economist . Antiikin ajoista asti tunnettu ihmelääke on nyt suositumpaa kuin koskaan. Myös naapurimaassa Kirgisiassa aasien määrä putosi Kiinan viennin vuoksi viidenneksellä vuosien 2015 ja 2016 aikana, ja ejiaon kysyntä on verottanut jopa Brasilian ja Kolumbian aasipopulaatioita. Ihmelääkkeen himo uhkaa aaseja LI V EL LI N G SE N / FL IC KR Kiinalaiset uskovat aasinnahasta tehtävän ejiaon tepsivän lähes joka vaivaan. Tällä hetkellä Kiina ostaa aaseja pääosin Afrikasta. Maailman Kuvalehti 5 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Sitkeä ja vaatimattomissa oloissa pärjäävä aasi on monen kehitysmaan kotitalouden kantava voima – sen selässä kulkevat isot ja pienet kuormat. Tämä taas on johtanut The Economistin mukaan uusiin ongelmiin: moni haluaa päästä osingolle aasien arvonnoususta ja niinpä eläimiä on alkanut kadota pihoilta varkaiden matkaan. Kiinaa tämä ei hetkauta: alkuvuodesta se laski aasinnahan tuontitullit alle puoleen entisestä. Siellä useampi valtio on jo ehtinyt kieltää aasien viemisen Kiinaan, mutta esimerkiksi Keniassa aasien hinta nousi viime vuonna puolessa vuodessa 325 prosentilla kasvaneen kysynnän vuoksi
”Esi-isämme ovat raataneet tämän uskomattoman vaurauden eteen, josta kuitenkin vain pieni osa maailman ihmisistä saa nauttia. Hänen mukaansa niiden tulokset todistavat, että oltiinpa missä tahansa, köyhät ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Tämänhetkisen järjestelmän tehottomuus perustelee jo itsessään, miksi tarvitsemme perustulon.” Bregmanin mukaan ymmärrämme köyhyyden väärin. Mutta tämä ei toimi, sillä köyhyys ei johdu tyhmyydestä tai laiskuudesta, vaan olosuhteista. Uskomme auttavamme opastaessamme köyhiä, miten heidän tulee käyttää vähät rahansa. RU U T TO LO N EN Maailman lukuja Maailmanpankki nosti kaksi vuotta sitten äärimmäisen köyhyyden rajaa. Mielestäni kehityksen hyödyt pitäisi jakaa tasaisemmin kaikkien kesken.” Historiaa opiskellut kirjailija pitää perustulon suurimpana esteenä sitä, että kerromme itsellemme, ettei nykyjärjestelmän muuttaminen ole mahdollista. Hänen mielestä asia, johon meillä ei ole varaa, on köyhyys. Niissä olosuhteissa, joissa köyhät elävät, fiksuinkin meistä tekisi huonoja valintoja. ”Orjuus, naisten äänioikeus ja joka ikinen historian edistysaskel oli kerran pienen joukon utopistinen fantasia.” Ruut Tolonen “Suurin harhaluulo perustulosta on, ettei meillä ole varaa siihen”, sanoo hollantilaiskirjailija Rutger Bregman . Mutta ihmeitä on tapahtunut ennenkin. Suhteellisesti köyhiä, eli heitä, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista, on suomalaisista 13% 10 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ”Rahassa on se hyvä puoli, että köyhät voivat käyttää sen siihen, mitä oikeasti tarvitsevat – eivät siihen, mitä asiantuntijat luulevat heidän tarvitsevan.” Perustulo olisi ennen muuta reilu ratkaisu. Juuri suomeksi käännetyssä menestysteoksessaan Bregman kertoo, miten köyhyys hänen mielestään selätetään. Bregman viittaa teoriaan, jonka mukaan köyhyys sumentaa kyvyn tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia, sillä kapasiteetti riittää vain päivittäiseen selviämiseen. Kirjassaan Bregman kertoo lukuisista perustulokokeiluista, joita on viime vuosikymmenten aikana tehty eri puolilla maailmaa. Siksi meidän on korkea aika päästää eroon siitä ylimielisestä ajattelutavasta, että me tiedämme kaiken. ”Nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät maksavat byrokraattisuudessaan järjettömästi, eivätkä ne tutkimusten mukaan silti vähennä köyhyyttä. Ratkaisu on muuttaa olosuhteita antamalla köyhille rahaa – ilman holhoavia vaatimuksia ja välikäsiä. Kaikkiaan alle parilla dollarilla kituuttavia on maailmassa 767 000 000 Yksikään suomalainen ei tilastojen mukaan elä äärimmäisessä köyhyydessä. Nyt äärimmäisen köyhiksi lasketaan ihmiset, joiden päiväbudjetti on alle 1,9 dollaria Tällä summalla elävistä ihmisistä yli puolet asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se tulee seurauksineen paljon kalliimmaksi. Rutger Bregman sanoo, että on kiinnostuneempi vakuuttamaan tavallisia ihmisiä kuin poliitikkoja perustulon hyödyistä. ”Muutokset eivät koskaan ala päättäjistä.” ”Muutos alkaa kansalaisista” Hittikirjailijan mielestä meidän on lakattava neuvomasta köyhiä, miten heidän tulisi elää
Miljoonat Eurooppaan saapuvat siirtolaiset syövät pottia, jolla kehityksestä piti tehdä kestävää. Aallot ovat nyt nousseet äkkinäisemmiksi ja rajummiksi: nyt kun tiedämme, että härkä on asettunut pysyvästi posliinikauppaan, näyttäytyvät USA:n liikkeet Trumpin johdolla jatkuvana tempoiluna. Jo pelkkä puhe vapaakaupan tempoilusta ja rajoittamisesta saa luotottajat pohtimaan tarkemmin, mihin sijoituksensa laittavat. Usko on sitäkin tärkeämpää, koska sijoitusvirrat kehittyviin talouksiin kääntyivät kasvuun vasta muutama vuosi sitten. Kehitysmaiden kannalta varmuus siitä, että vienti myös onnistuu maksukykyisille pohjoisille markkinoille, on edellytys sille, että pitkäjänteisiin investointeihin uskotaan. Entä jos Trumpin protektionismi onkin pelkkää pullistelua. Samaan aikaan kun pohjoinen synnytti talouskasvua kiihdyttämään toisen maailmansodan jälkeen GATT:in, Bretton-Woodsin kiinteän valuuttakurssijärjestelmän ja lopulta EU:n ja Kiinan nousun sekä Neuvostoliiton romahduksen, etelässä säilyi valtaosin kolonialistinen tuotantorakenne. Kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa on onnistuminen viennissä niin, että kansantalous säilyy silti tasapainossa. Kehitysrahoituksen lisäämisen ohella on entistä tärkeämpää, että länsimaat pitävät huolen kehittyvien talouksien tuotteiden ja palvelujen pääsymahdollisuudesta vauraille markkinoille. Isoin merkitys on suhdanteilla: Maailmanpankki arvioi vuoden alussa, että 2007 alkaneesta lamasta on päästy eroon. 3,1 prosentin kasvu ei enää kiihdy, mutta kehittyvät taloudet yltävät tämän vuoden 4,5 prosentista ensi ja seuraavana vuonna 4,7 prosentin kasvuun. Pahimmillaan käy niin, että juuri kun esimerkiksi Afrikan kehitysindikaattorit näyttävät kaikkien aikojen parhaita lukemia, kello alkaa käydä takaperin, koska tilanne ei ehdi stabiloitua tarpeeksi nopeasti. Pakotteet ja vastapakotteet jylläävät maailmankaupan uutisotsikoissa, mutta niiden merkitys globaalilla skaalalla on pieni. Raon umpeen kuromista hankaloittavat lisäksi julkisen kehitysavun leikkaukset. Vapaakaupan merkityksen voi tiivistää näinkin: pääsy markkinoille on vasta ensiaskel, eikä ilman sitä ole seuraavia. ”Ilman ensimmäistä askelta ei ole seuraavia.” J uuri tämä ja muutama seuraava vuosi ovat kriittisiä: ilmastonmuutos alkaa kalvaa kehittyvien maiden taloutta kymmenillä miljardeilla vuodessa. Vienti on ollut alhaisen jalostusasteen tuotteita ja pahimmillaan vienyt resursseja välttämättömältä maataloudelta. Maailman Kuvalehti 5 / 2018 11 Näkökulma. Viennille taas kriittisiä ovat reilun pelin vapaakauppasäännöt. Esimerkiksi EU on siirtänyt miljardikaupalla kehitysmaiden velkojen leikkauksiin budjetoituja rahoja pakolaiskriisin hoitoon. Maailmankauppa on kulkenut koko modernin ajan aaltoina joko kohti vapaakauppaa tai protektionismia. Markus Leikola Vapaakaupasta tuki kasvulle ennen seuraavaa kriisiä VE SS I H ÄM ÄL ÄI N EN Kirjoittaja on kirjailija ja median moniottelija
12 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Nigeriassa pikalainoja myyvä Juulia Laakso, 28, päätti luoda uransa alusta asti Afrikasta. Bello ”Koska Afrikassa mahdollisuuksia tulee eteen koko ajan, epäonnistuminen jossain työasiassa ei pelota samalla tavalla kuin Suomessa”, Juulia Laakso sanoo. Teksti Ruut Tolonen Kuva Walexy A. Lainabisnestä Lagosissa Afrikan talouskasvu tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia menestykseen
”Afrikka on tulotasolla mitattuna maanosista köyhin. ”Africa rising”, luki Turun kauppakorkeakoulun ruokalan pöydällä lojuneen talouslehden kannessa. Laakso päätti, että hänestä tulee sellainen. karaivossa heillä on vaimon viimeiset sanat ´ole sitten varovainen siellä Afrikassa, taas oli kymppiuutisissa kauheaa katseltavaa Boko Haramista´. Lähde: Esa Salminen ja Pasi Nokelainen Maailman Kuvalehti 5 / 2018 13. Talouskasvu tapahtuu nyt perinteisten markkinoiden ulkopuolella. Kyllä häntäkin on vuosien varrella jännittänyt ja ihmetyttänyt, mutta eri maiden historiaan, kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen auttaa uudessa ympäristössä luoviessa. ”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia”, hän sanoo. Ensin Laakso lähti opiskelijavaihtoon Etelä-Afrikkaan, heti perään harjoitteluun Finprolle Nairobiin. ”Sä et ole täällä vain lomalla”, joku totesi ihailevasti. Parikymppinen Juulia Laakso kiinnostui. Ja edelleen yli 600 miljoonaa ihmistä on siellä ilman sähköjä.” Nousevilla markkinoilla työskennellessään Laakso on kasvanut myös itse, sillä uran luominen on vaatinut määrätietoisuutta, kylmäpäisyyttä ja itsetuntemusta. 1. 3. Nokelaisen ja Salmisen mukaan muun muassa uusiutuvan energian ja muiden cleantech-yhtiöiden kannattaisi kiinnostua maanosasta. Nopean väestönkasvun vuoksi Afrikassa on kasvava kysyntä perustarpeille, kuten sähköntuotannolle, maataloustuotteille ja jätehuollolle. ”Eräskin kirjan yrittäjistä lähti tekemään mobiilisovelluksia jalkapallon MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan, mutta suunnittelee niitä nyt tansanialaisille maanviljelijöille”, Nokelainen lisää. Laakso oli pohtinut erikoistumisaluetta, josta voisi luoda ihan oman juttunsa. Suomessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun perusteella hän pelkäsi uran kääntyvän laskuun, mutta nigerialaisten reaktio yllätti. Päätyökseen kehitysyhteistyöasioihin syventyneet miehet halusivat kirjan kautta näyttää suomalaisille, että Afrikka on paljon muutakin kuin kurjuutta ja epätoivoa. Afrikka ei vaurastu ilman yrityksiä ja työpaikkoja. ”Lähivuosina puoli miljardia afrikkalaista on tulossa nettiin. Sinne hän muutti vuonna 2017. Pikalainoilla on kiistanalainen maine niin Suomessa kuin kehitysmaissakin, mutta toisaalta ne tarjoavat monille maailman köyhimmistä ainoan mahdollisuuden saada tarvittavaa pääomaa esimerkiksi yritystoimintaan. Se on vain Nigerian netti”, Laakso vastaa kotoaan Lagosista. ”Keski-ikäiset suomalaisfirmojen miesedustajat tulevat Nigeriaan henkivartijoidensa kanssa ja kyselevät, miten Lagosissa pärjää, kun sähköt katkeilevat, netti pätkii ja liikenne takkuaa. Mahdollisuudet ovat sana, johon myös Laakso kiteyttää Afrikan viehätyksen. Vaaroja toki on, mutta Boko Haramin joukko pitää leiriä ihan toisella puolella maata”, Laakso sanoo nauraen. Afrikkaan keskittyneitä nuoria, länsimaalaisia naisia on edelleen suhteellisen vähän. ”Koen, että minua arvostetaan täällä vielä enemmän nyt, kun olen äiti.” Laakson alkuperäinen suunnitelma oli pysyä Afrikassa kymmenen vuotta. Yritys tarjoaa Nigeriassa noin 2–24 euron suuruisia pikalainoja mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. ”Älä ihmettele, jos puhelu katkeaa. Kaupungissa luodut suhteet avasivat ovet kenialaispankkiin, jossa vasta 23-vuotiaasta kauppatieteiden ylioppilaasta tuli pankin länsimaalaisista yksityisasiakkaista vastaava asiakaspäällikkö. Kilpailu on monella alalla vielä vähäistä, mutta Salminen muistuttaa, että tie menestykseen vaatii usein paljon: yleensä tarvitaan vähintään luotettava paikallinen kumppani, hyvät hermot ja rohkeus muuttaa suunnitelmia. 2. Afrikan maissa BKT nousee aivan eri lukemissa kuin länsimaissa. Ta”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia.” Miksi Afrikkaan. ”On siisti fiilis seurata, kun muutamassa vuodessa kaupunki muuttuu ihan eri näköiseksi ja ystävien elintaso paranee.” Juulia Laakso on yksi 15 suomalaisesta, jonka urapolku Afrikassa esitellään Pasi Nokelaisen ja Esa Salmisen juuri julkaistussa Afrikan valloittajat – yrittäjiä mahdollisuuksien mantereella (Avain) teoksessa. Mutta jos siellä onnistuu hoitamaan liikeasiansa hyvin, voi tehdä paljon suurempaa voittoa kuin Suomessa”, Nokelainen sanoo. Viime aikoina hän on alkanut epäillä, ettei se millään riitä. Afrikka on Juulia Laakson mukaan miehinen manner ja finanssisektori miehinen ala. Jos köyhyys halutaan kitkeä, tarvitaan myös liiketoimintaa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisfirmoja on Afrikassa vähän. ”Hemmetti sentään, täällähän tapahtuu!”, hän ajatteli, kun pääsi lukemisessa vauhtiin. Tahdon olla osa sitä liikettä, joka luo koko Afrikkaan parempaa huomista.” Liikekumppanitkin ovat huomanneet, että Laakso ottaa Afrikan tosissaan. Talouslehden otsikossa mainostettua Afrikan nousua hän katselee nyt aitiopaikalta. Lisäksi olennaista on ymmärtää syvällisesti konteksti ja sopeutua siihen. ”Haluaisin koluta koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja perustaa jossain vaiheessa oman yrityksen. Pari vuotta aiemmin suomalaistainen Ferratum oli headhuntannut Laakson, ja nyt hän työskentelee Ferratumin Afrikan strategisista kumppanuuksista vastaavana liiketoimintajohtajana. Ongelmia on loputtomasti, mutta toisaalta jokaisen niistä takaa löytyy tuhansia tilaisuuksia tehdä bisnestä. Siksi Laaksoa pelotti, mitä tapahtuu, kun hän viime vuonna sai lapsen
14 5?/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS
Työtä tehdään myös yöaikaan. Salinas Grandesin suola-aavikko sijaitsee noin 4000 metrin korkeudessa. Kuvan miehet lastaavat suolasäkkejä auton kyytiin kuljetettavaksi seuraavalle työpisteelle. Argentiina. Se on Etelä-Amerikan kolmanneksi suurin suola-aavikko ja suosittu turistikohde Pohjois-Argentiinassa. Kuva Emilia Anundi Maailman Kuvalehti 5/?2018 15. Jujuy
Mutta menneisyyden kaivelu äityy helposti hedelmättömäksi märehtimiseksi eikä ihminen voi silloin oppia eikä kasvaa”, Holappa toteaa. Ihmisviha on poissa.” On neljä vuotta siitä, kun Holappa irtautui lopullisesti natsi-ideologiasta ja perustamastaan Suomen Vastarintaliikkeestä. Elämä ei ole enää niin rajoitettua.” Näin sanoo oululainen Esa Holappa, 33, ja sanoo muutakin. Suomen Vastarintaliikkeen sivuilla kirjoitettiin juttuja takinkääntäjästä, joka pakeni liikkeestä taliike nousi taas uusiotsikoihin ja sen toimintaa on harkittu kriminalisoitavaksi. Lisäksi hän vaikutti Ruotsin ja Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen riveissä vuosina 2009–2014. Elokuussa Pohjoismainen VastarinTeksti Maria Paldanius Kuvat Janne Körkkö 16 5?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Vannoutuneen natsin puolenvaihto muutama vuosi sitten herätti ristiriitaisia reaktioita. Myös Saksan äärioikeisto on mellakoinut jo voimistanut asemiaan syksyn aikana. ”Nyt tuntuu vapaammalta. Kaikki se on nyt mennyttä. ”Maailmankuvani ei ole niin mustavalkoinen. ”Kun katson elämääni taaksepäin, en voi kieltää, ettenkö tuntisi katumusta. Ex-natsi Esa Holappa tekee nyt töitä sen eteen, ettei hänen perustamansa ääriliike saa enempää jäseniä. Aktiivivuosiensa aikana hän oli mukana Vastarintaliikkeen kaikessa toiminnassa niin Suomessa kuin ulkomailla: kirjoitti, piti puheita, tapasi liikkeen johtoa ja jäseniä sekä värväsi uusia. Holappa osallistui mielenosoituksiin, järjesti tapahtumia ja levitti propagandaa ulkomaalaisista, jotka tuhoavat suomalaisen kulttuurin ja vievät suomalaisten työt. Kahvi höyryää mukissa, ikkunan takana tuuli pyörittää lehtiä ja pöydän ääressä istuu levollinen, arasti hymyilevä mies. Natsiaate oli Holapan elämän johtolanka yli 15 vuotta. Hän toimi liikkeen johtajana vuosina 2008–2012. Mielensä muuttanut. Arki rakentuu tavallisten asioiden eli työn, perhe-elämän, opintojen ja harrastusten ympärille. Ei siitä koskaan pääse eroon
Oululainen ex-natsi Esa Holappa opiskelee nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi ja tekee töitä maahanmuuttajien parissa. Lisäksi hän toimii kokemusasiantuntijana radikalisoitumista ehkäisevässä Radinet-hankkeessa.
”Muutos ei koskaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan ihminen tarvitsee aikaa. Vuonna 2014 ex-natsi teki henkilökohtaisen pesäeron Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. laa profiilia. Sieltä voi löytyä monenlaisia tekijöitä, kuten Kuka. Tiedän myös tapauksia, joissa näin ei ole, vaan oma perhe vastustaa liikkeestä irtaantumista”, Holappa kertoo. Olen siitä hyvä esimerkki. Kirja Henrik Holappa: Minä perustin uusnatsijärjestön ilmestyi Into Kustantamon julkaisemana 2016. Sen monet taustasyyt nivoutuivat lopulta yhteen seikkaan: ymmärrykseen siitä, että vihassa eletty elämä ei ole hyvää elämää. En tiennyt, mitä tehdä ja mihin suuntaan lähteä. Uuden, tavallisen elämän aloittaminen ei ole ollut helppoa. Hän oli yksi tärkeimmistä tekijöistä lopullisen muutoksen takana”, Holappa ynnää. Esa Henrik Holappa, 33 Toimii kokemusasiantuntijana väkivaltaista ääriajattelua ja kitkevässä ja ääriliikkeistä irrottautumista tukevassa Radinet-hankkeessa. Mikä minulle on tärkeää. ”Kuten muuallakin Euroopassa, väkivaltainen ääriajattelu on Suomessa kasvava ilmiö. Onneksi koko lähipiiri on ollut tukenani ja kannustanut muutokseen. Pelkkä ongelmien puinti ei kuitenkaan riitä. Holappa puhuu selvästi mieluiten nykyhetkestä. Natsiaatteesta luopuminen oli pitkän pohdinnan tulos. ”Täytyy nähdä myös valintojen taustalla olevat yksilölliset syyt. Pian ulostulonsa jälkeen Holappa sai valmiiksi myös itselleen tekemänsä uudenvuodenlupauksen. Esimerkkinä ’monikulttuuriset naisseikkailut’, jolla he viittaavat siihen, että rakastuin ja menin naimisiin kiinalaisen naisen kanssa.” Holappa ei lähtenyt taannoin eikä nytkään kommentoimaan irtaantumistaan. Yleisradio haastatteli Holappaa aiheen kiehuessa kuumimmillaan. ”Miehet ja pojat ovat suuremman syrjäytymisuhan alla ja siten alttiimpia ajautumaan myös väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.” 18 5?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Kenen riveissä seison. ”Väitteet perustuvat heidän ideologiaansa”, hän kuittaa. Suomen Vastarintaliikkeen toiminta on aktivoitunut ja jäseniä tulee koko ajan lisää. Siihen myötävaikutti myös suomalainen media. Liikkeestä irtautumiseni alkoi oikeastaan jo vuosien 2011–2012 paikkeilla, jolloin minussa heräsi ensimmäisiä kriittisiä ajatuksia natsiaatetta kohtaan.” Seuraava askel oli vaikeneminen. Muutamaa kuukautta myöhemmin kohtasin nykyisen vaimoni Danin. Hän korostaa, että ääriajattelua purkava ruohonjuurityö on yhtä tärkeää kuin se, että päättäjät ryhtyvät toimenpiteisiin ja ottavat kantaa väkivaltaisen ääriajattelun ja -toiminnan ennaltaehkäisemiseksi. Niin päättäjien, kolmannen sektorin toimijoiden kuin yksityishenkilöiden olisi tärkeä rohkaistua puhumaan aiheesta.” Puhumisen, kirjoittamisen ja tiedottamisen lisäksi, tai osin jopa niiden sijaan, Holappa on konkreettisten tekojen kannalla. Samoihin aikoihin Holapasta myös tuli isä. Perusti Suomen vastarintaliikkeen ja toimi sen johtajana vuosina 2008–2012. Kuka olen. Se oli paitsi konkreettista kirjoittautumista ulos natsi-ideologiasmilloin ihmissuhdesotkujen, milloin monikulttuuristen kontaktien tai mittavien velkojen tähden. Irtaantui natsi-ideologiasta julkisesti vuonna 2016. Opiskelee oppisopimuksella nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi. Asuu Oulussa kiinalaissyntyisen vaimonsa Dan Holapan kanssa. ”Kun lapseni syntyi, jouduin miettimään, haluanko, että hän seuraa jalanjäljissäni natsijärjestöön. ”Vastarintaliikkeellä on ollut tarve uutisoida irtaantumistani heille sopivalla tavalla. ”Vastarintaliikkeeltä tuli värikästä kommentointia. Tätä seurasi julkinen ulostulo vuonna 2016. Takana on vuosien mittainen prosessi jonka varrella koko elämä perustuksineen on pitänyt purkaa osiin. Siinä missä Holappa oli ennen ollut koko ajan äänessä, alkoi hän pitää matata ja tärkeä osa omaa muutosprosessia, myös kissan nostamista pöydälle
Minua motivoi tieto siitä, että jokaisella on mahdollisuus muuttua.” ”Ehkä haluan osaltani vähän myös parantaa maailmaa”, Holappa lisää. Myös nuorisoja vapaa-ajanohjaajan opinnot ovat opettaneet yhä parempaa ihmistuntemusta. Osallistujina on ollut esimerkiksi kaupunkien työntekijöitä, poliiseja ja vankilatyöntekijöitä. ”Miehet ja pojat ovat yhteiskunnassamme suuremman syrjäytymisuhan alla ja siten alttiimpia ajautumaan myös väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Holappa kertoo ajautuneensa natsiksi paitsi sisäisen vihan ja yhteisön puutteen, ennen kaikkea kiinnostuksenkohteidensa ohjaamana. ”Aion myös saada työn alla olevan toisen kirjani kirjoitettua.” ”Muutos ei koskaan tapahdu sormia napsauttamalla.” Maailman Kuvalehti 5/?2018 19. Työ sisältää asiakkaiden mentorointia, luennointia ja tiedottamista eri puolilla Suomea järjestettävissä tiEsa Holappa suunnittelee sosionomin opintoja. Ei pakottamalla ja päätä väkisin kääntämällä, vaan uteliain ja armollisin ottein – ihmisenä. Hän nousee ja lähtee kotiin vaimonsa luo. Ääriliikkeestä löytyi yhteisö, jossa kaikki kuuluivat porukkaan sekä jakoivat yhteiset arvot ja vihankohteen. Sen Holappa uskoo olevan eduksi myös tulevaisuudessa. ”Tilaisuuksissa kerromme, mitä on väkivaltainen ääriajattelu, miten se ilmenee ja mitä radikalisoituminen tarkoittaa.” Niin, mitä. Holappa oli itse hankkeen ensimmäinen asiakas. Enää se ei ole vaikeaa, koska häpeän aiheuttajan sijaan menneisyydestä on tullut voimavara. ”Uskon, että kokemusteni pohjalta pystyn auttamaan myös muita, jotka ovat alttiita ajautumaan ääriliikkeisiin tai haluavat irtautua toiminnasta. Jo nuorena hän kahlasi läpi läjäpäin sota-aiheista materiaalia Hitlerin Mein Kampf -teosta myöten. laisuuksissa. Vuodesta 2016 lähtien Holappa on toiminut projektiluontoisesti kokemusasiantuntijana Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Radinet-hankkeessa, joka pyrkii radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriajattelun ja -toiminnan ehkäisemiseen ja ääriliikkeistä irtautumisen tukemiseen. Hiljalleen hän alkaa uskoa omia ajatuksiaan niin vahvasti, että alkaa noudattaa niiden mukaista ideologiaa.” Yleensä Holappa kertoo tilaisuuksissa myös omista kokemuksistaan. Haluan ihmisille hyvää ja uskon ihmisen hyvyyteen. ”Lähtisin selvittämään asioita ensisijaisesti kysymyksillä: Mitä sinulle kuuluu. Ei se ollut. Santsikupin aikana tuuli ulkona on tyyntynyt. Alun arkuus on poissa ja mies on silmin nähden tyyni, levollinen ja läsnä. Päälle hän väläyttää veijarimaisen virnistyksen kuin kysyäkseen, oliko kommentti ehkä turhan kliseinen. Pyrin poimimaan menneisyydestäni voimavaroja, jotka auttavat eteenpäin ja ovat hyödyksi muillekin”, hän pohtii. ”Se on sitä, että yksilö alkaa muodostaa äärimmäisen radikaaleja asenteita, ajatuksia ja uskomuksia esimerkiksi jotakin tiettyjä ihmisryhmää kohtaan. Miksi olet valinnut Hitlerin Taisteluni -kirjan luettavaksi. Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy alkaa jo peruskoulusta, jossa tyttöjä ja poikia täytyisi kohdella samanarvoisina”, Holappa sanoo. osattomuutta, yksinäisyyttä, vihaa ja yhteisöllisyyden puutetta”, hän sanoo. Jos Esa Holappa istuisi nyt saman pöydän ääressä Hitlerin rotuoppeja ihannoivan, vihaisen, tiedonjanoisen ja valtavan potentiaalin omaavan Esa Holapan kanssa, hän kohtaisi tämän kuten kenet tahansa mentoroitavan asiakkaansa. ”Olen tietoisesti valinnut auttamistyön. Millaisia ajatuksia se herättää?” Holapasta huomaa, että hän tietää mistä puhuu
Miten 3D-tulostus vaikuttaa ruokaturvaan. Teksti Esa Salminen Kuvitus Nici Lönnberg / iStock. Miten innovaatiot pelastavat tai tuhoavat. Kurkistimme kristallipalloon maailman köyhimpien maiden näkökulmasta. Entä sotimiseen. Tulevaisuuden maailma Teknologia mullistaa myös kehittyvät taloudet
Etenkin köyhissä valtioissa, joissa luottamus on kortilla, se saattaa olla tervetullutta. Jos joku haluaa varastaa auton tai ajaa köyhät mailtaan, ei uhria paljon lämmitä, että myös lohkoketjun mukaan niin ei olisi saanut tehdä. Mutta kaikkea lohkoketju ei ratkaise. Jo nyt Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, miten 3D-tulostettujen aseiden kanssa pitäisi toimia. Hajautettu ja luotettava lohkoketjuteknologia (joka on esimerkiksi Bitcoinin takana) voi ainakin teoriassa tehdä valtiosta osin tarpeettoman. Lohkoketju – valtion tuho. Jos käyttöesineiden valmistus siirtyy suurista tehtaista ja köyhistä maista lähemmäs kuluttajia, voivat köyhät maat olla pulassa. Mutta jos niiden tekeminen on helppoa ja edullista, voi hyvin kuvitella, että epävakaissa maissa niitä tullaan tekemään, lakipykälistä viis. Jo ennen 3D-tulostuksen valtakautta ihmisten työt voivat hävitä tehtaista. Vievätkö robotit työt. Tehtaiden tuho 3D-tulostus mullistaa paljon. Tiedon valo ja kissavideot leviävät ympäri maailmaa. Mutta Sisut ja muut laitteet syrjäseuduilla voivat saada uuden elämän varaosien tulostuksen ansiosta. Robotit maksavat itsensä takaisin ennen pitkää, ja firmat säästyvät kuljetuksilta ja turhauttavalta säädöltä. Ne alkavat olla käyttöikänsä päässä, eikä varaosia tahdo löytyä. Pienillä ja isoilla tulostimilla voidaan tulevaisuudessa valmistaa monenmoisia asioita puhelimista ihmisten elimiin. Mistä siis töitä, jos perinteinen tapa teollistumisen kautta jää unholaan. Ei tarvitse kaupanvahvistusta eikä valtion ylläpitämää maarekisteriä, jos kaupat kirjataan lohkoketjuun. Sambiaan lahjoitettiin 1970ja 1980-luvuilla pari sataa Sisu-merkkistä kuorma-autoa. Miksi maksaa edes pieniä palkkoja etelän ihmisille, jos robotti ja tekoäly tekevät saman kotimaassa. 3D-aseet Teknologia ei ole vain siunaus. Robotit maksavat itsensä takaisin ennen pitkää ja firmat säästyvät kuljetuksilta ja turhauttavalta säädöltä. Köyhien maiden käyntiin lähtenyt teollistuminen saattaa tyssätä automatisaatioon. Varaosia tulostimesta Samalla kun 3D-tulostus voi uhata töitä, se voi myös helpottaa monien köyhien ahdinkoa. 22 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Voi olla, että ne kielletään
Katsotaan televisiota ja pidetään ruokia kylmässä. Kaupat voivat pysyä auki. Lennokeista on myös apua tiedon hankinnassa. Keinoillallinen nälänhätään. Kaikille netti Maailmaan tulee kolmisen miljardia uutta netin käyttäjää 2020-luvun loppuun mennessä, valtaosa heistä nykyisiin kehitysmaihin. Kun yhteydet paranevat, lisääntyvät etäpalvelut. Eläinlääkärit ja kasvien tutkijat voivat antaa lausunnot taudeista, samoin ihmisiä hoitavat lääkärit potilaistaan. Tämä tulee muuttumaan. Ja sähkövalo tekee tyhjäksi pilke silmäkulmassa annetun tyypillisen vastauksen suureen lapsilukuunkin: afrikkalaisissa kylissä kuulee toisteltavan, että kun on pimeää ja tylsää, ei iltaisin ole muutakaan puuhaa kuin tehdä lapsia. Avoimempi tiedonvälitys ja ihmisten helpompi yhdistyminen tekevät diktaattorien elämästä tukalampaa ja tuovat ihmisille koko joukon palveluja, pankeista lähtien. Laboratorioissa keinolihaa valmistava The Cultured Beef Project uskoo, että lihassoluista valmistettava lihasmassa voi olla vastaus nälänhätään. Näiden valmistus on ainakin valmistajien mukaan ekologisempaa kuin perinteisten maitotuotteiden, joten osansa maailman ruokaturvaan nekin voivat tuoda. Etenkin paikallisesti käytettävä aurinkovoima halpenee, ja osa maista sähköistää itsensä ilman kansallista, raskasta sähköverkkoa. Kaikille sähköä Vain alle puolella ihmisistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tänään sähköä. Paljon aikaa säästyy myös etäkokousten ja etäopetuksen lisääntyessä. Niillä näkee kuivat alueet, väestöntiheyden ja totuuden siitä, onko sissiarmeija oikeasti häädetty jostain pois, niin kuin hallitus ehkä sanoo. Toiset taas kehittelevät maitoa ja juustoa, jotka on tehtailtu labrassa täysin oikeanlaisista maitoproteiineista, mutta ilman eläimiä. Kotitalouksilla aktiivisen, valoisan ajan lisääntyminen vaikuttaa moneen: lapset voivat tehdä läksyjä, aikuiset töitä tai sivistyä. Yleensä tiedon saatavuus johtaa myös parempaan hallintoon, piristyvään talouteen, perhekokojen pienentymiseen ja yleisesti parempiin oloihin. Tiedon valo ja kissavideot leviävät siis ympäri maailmaa. Lennokkitoimitukset Ruandassa ja Tansaniassa lennokit toimittavat verta sairaaloihin ja toiset lennättävät hiv-testejä Malawissa. Etälääkäri, etäkonsultti, etäopettaja Säätiedotukset ja maataloustuotteiden hinnat voi jo tarkistaa kännykästä, vaikka olisi Tansanian maaseudulla. Tulevaisuudessa dronet voivat mullistaa lääkekuljetusten lisäksi myös maataloutta: kylvää, lannoittaa ja kastella. Maailman Kuvalehti 5/?2018 23 Tulevaisuuden maailma
Joka tapauksessa öljyn hinta laskee, kun aurinkovoima edistyy ja ihmiset siirtyvät sähköautoihin. Kaiken näkevä isoveli Kasvojentunnistus voi helpottaa älypuhelimen käyttöä, mutta se voi olla ilkeämielisen hallituksen käsissä varsin pelottava valvonnan väline. Se on hurja haaste, mutta myös mahdollisuus: syntyy paljon työpaikkoja ruoantuotantoon, palveluihin ja infrastruktuurin kehittämiseen. 24 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Öljy halpenee ja aurinkovoima yleistyy Jos ihmiskunta onnistuu pyristelemään irti öljyn, hiilen ja maakaasun käytöstä, se voi tarkoittaa suurta tulonmenetystä niille maille, jotka näitä tuottavat. Ilmastonmuutos Puhdas vesi vähenee, sadot tyrehtyvät, tulvat kiusaavat ja ihmisjoukot lähtevät liikkeelle. Afrikan väkiluku tosin kaksinkertaistuu seuraavan parinkymmen vuoden aikana. Väestönkasvu Suurimmassa osassa köyhääkin maailmaa väestönkasvu on hidastunut. Yksi niin sanotun resurssikirouksen kulmakivi nimittäin on, että öljyraha on päättäjille niin helppoa, ettei veroja maksamattoman kansan kitinää tarvitse kuunnella. Entä jos kasvit eivät kuolisikaan tauteihin ja ruokkisivat nälkäiset. Ilmastonmuutos koettelee pahiten niitä maita, joilla on huonoimmat mahdollisuudet sopeutua siihen. Toisinajattelijoille voi tulla kuumat olot, jos esimerkiksi salainen poliisi voi tunnistaa heidät taivaalta käsin missä vain. Ilmastonmuutos voi pyyhkiä teknologian edutkin tieltään. Tehoton maatalous on suuri este kehitykselle. Tai sitten heikentyvät diktatuurit ajautuvat kaaokseen, kun lahjusrahat loppuvat. Toisinajattelijoille voi tulla kuumat olot, jos esimerkiksi salainen poliisi voi tunnistaa heidät taivaalta käsin missä vain. Tämä voi olla katastrofi joillekin kansantalouksille, mutta toisaalta se voi pakottaa ottamaan kansan huomioon nykyistä paremmin. Superruokaa Tästä voi olla montaa mieltä, mutta geneettisesti muokatut kasvit voivat tehdä ihmeitä ruokaturvalle monissa maissa. Kiinassa kehitetään esimerkiksi kansalaisten pisteytystä eri mittareiden mukaan. Luultavasti osa maista aikoo ainakin kokeilla geneettistä muokkausta
Jotain tapahtuu ja isosti, mutta lopulta vain aika näyttää, mikä mullistava innovaatio maailmaa kohta ravistelee. Lähteet: Maailmanpankki, medicalfuturist.com, Medium.com, Quantum Run, Wired Teoriassa voisi käydä niin, että koneet tekevät ruokaa ja työtä sillä aikaa, kun ihmiset loikoilevat rannalla ja sivistyvät kirjoja lueskellen. Teknologia voi helpottaa ihmisten elämää, ja teoriassa voisi käydä niin, että koneet tekevät ruokaa ja työtä sillä aikaa, kun ihmiset loikoilevat rannalla ja sivistyvät kirjoja lueskellen. Tuntematon innovaatio Teknologian kehitys on luonteeltaan sellaista, että tässä maalaillut ennustukset tuskin kattavat suurimpia mullistuksia, joita maailma kohtaa. Reilumpi vai tylympi maailma. Maailman Kuvalehti 5/?2018 25 Tulevaisuuden maailma 3.–12.11.2018 HELSINKI etnosoi.fi Dizu Plaatjies (Etelä-Afrikka) · Leyla McCalla (US) Al-Teslim 30 vuotta · Mumo – Mustalais musiikin orkesteri Heikki Laitisen juhlakonsertti · Anna Murtola · VILDÁ Lasten Etnosoi! · Koko ohjelma: etnosoi.fi Maailman musiikin keskus Global Music Centre globalmusic.fi. Kaikki nämä ovat mahdollisia polkuja, mutta samalla tavalla kuin 1980-luvulla ei osattu ennustaa, miten internet mullistaa maailman, emme osaa nyt ennustaa, mitä kiihtyvät innovaatiot saavat aikaan seuraavien 20 vuoden aikana. Se on ihmiskunnan poliittinen päätös. Mutta voi käydä niinkin, että rikkaat maat ja ihmiset keräävät teknologian hyödyt (ja asuvat huviloissaan Marsissa), ja köyhät jäävät nuolemaan näppejään
Fakta: Kilombo Festival tuo yhteen afrikkalaisperäisten tanssien ja musiikkityylien ammattilaiset ja harrastajat sekä lisää afrotanssien tuntemusta Suomessa. Ossi Raippalinna rummuttaa Kilombofestivaalin tanssitunnilla. Espanjaksi yhteisöjen nimi oli palenque . Nimi tulee portugalin sanasta quilombo . Kilombo Festival järjestettiin tänä vuonna elokuussa. 26 5?/?2018 Maailman Kuvalehti Rytmin vietävänä. Festivaalin järjestää Kulttuuriyhdistys Kilombo ry. Kilomboissa orjuutetut ihmiset pystyivät jatkamaan heiltä kiellettyjen tanssija musiikkiperinteiden, tapojen ja uskontojen harjoittamista. Kilombot olivat siirtomaa-ajalla Latinalaisessa Amerikassa syntyneitä, karanneiden orjien perustamia yhteisöjä. Vuorossa on senegalilainen sabartanssi, jossa tanssija ohjaa rumpalia
Jännite tanssijan ja rumpalin välillä onkin sabarin hienous. Onneksi rumpaleista saa energiaa. Miehiä näkee harvoin tanssimassa juhlissa. Rytmin vietävänä ”Eivät kaikki afrikkalaiset tanssi. Toisin kuin monessa muussa afrikkalaisperäisessä tanssissa, sabarin liikekieli suuntautuu ylös ja on toispuolista. Vastoin yleistä käsitystä afrotanssi ei ole yksi laji, vaan sisältää suuren määrän eri perinteitä. Rumpalit ovat keskeisiä hahmoja paikallisessa kulttuurissa, sillä he tuntevat perinteet parhaiten. Juomatauolla on juostava salin ovelle, niin kuumaksi ilma tuulettimesta huolimatta käy. Tanssija ohjaa rumpalia. Hän pohtii, mistä aloittaisi. Moni tanssijoista on laittanut päälle värikkään hameen. Liikeradat ovat vieraita ja rytmistä vaikea saada kiinni. Senegalissa ajatellaan, että mitä vanhemmasta ja arvokkaammasta henkilöstä on kyse, sitä vähemmän tämän tulisi näyttää itseään julkisesti. Kädet liukuvat rummuilla ja tuottavat yhä kovempaa ja nopeampaa rytmiä. Vimmainen rummutus jatkuu. Tanssija musiikkifestivaali Kilombo tarjosi maistiaisen lajista, jolla ilmaistaan kauneutta ja tanssitaitoja. Tanssijoiden ja erityisesti rumpaleiden asema on ristiriitainen. Sabar-tunnilla saa hikoilla. Sitä tanssimalla ilmaistaan omaa ulkoista kauneutta ja tanssitaitoja. Myös osalta ”hyvien perheiden” tytöistä tanssiminen kielletään kokonaan. Rumpalit ottavat kontaktia opettajaan ja tanssijoihin. Esimerkiksi sabar on lähinnä nuorten naisten soolotanssi. Pieni tuuletin salin nurkassa yrittää viilentää helteiden lämmittämää salia. Silti rumpalisukuun kuuluvan kanssa ei mennä naimisiin, sillä kastirajoja ei saa ylittää. ” P aikallisten Senegalissa tanssima sabar on vähän eri juttu kuin täällä Suomessa”, tanssinopettaja ja tutkija Elina Seye sanoo ja laittaa väitöskirjansa kiertämään yleisön joukossa. Pyörittelemme käsiä ja otamme sivuaskelia. Kaikki tuntuvat unohtaneen itsensä tarkkailun ja antautuvat rummutuksen vietäväksi. ”Ota siitä hameenhelmasta kiinni toisella kädellä”, Seye huutaa musiikin yli. Monet ajattelevat, että kamalaa kun reidet näkyvät!” Seye sanoo. Heidän musiikkinsa on tunnin ydin, pilkahdus Senegalia suomalaisessa tanssisalissa. Osallistujat kiittelevät iloisina ja katoavat sitten Helsingin ilta-päivään. Uudempaa tyyliä tanssivat myös miehet ja sitä näkee paljon musiikkivideoissa. Kaikki ovat keskittyneitä jalkoihinsa. Tai kenties festareiden Kilomboklubille. Alkaa tulla kuuma. Juuri kun tuntuu, että askeleen ymmärtää tai rytmistä saa kiinni, siihen lisätään uusi elementti. Rumpalit lisäävät vauhtia, vaikka jalat ovat monella jo solmussa. Tanssi on kuitenkin myös hauskanpitoa. Sitä tanssitaan iloisissa juhlissa kuten häissä ja syntymäpäivillä”, Seye sanoo. Kulttuuriperinteet yhdistävät ihmisiä, mutta ylläpitävät myös yhteisön hierarkioita. ”Eivät kaikki afrikkalaiset tanssi. Opettaja Seye on perehtynyt senegalilaiseen kulttuuriperinteeseen. Tällä alkeistunnilla ohjaussuhde tuntuu kääntyneen toisinpäin. He istuvat salin reunoille asetetuilla sohvalla ja tuoleilla. Lopulta tunti päättyy aplodeihin. Sabarista on monen muun afrotanssin tavoin kehittynyt myös urbaani versio, joka on kaupallisempaa ja vetoaa nuoriin. Teksti Susanna Karvinen Kuvat Eeva Anundi Maailman Kuvalehti 5/?2018 27. Sabar-tanssitunti aloittaa Afrikan ja afrodiasporan taidetta esittelevän Kilombo-festivaalin. Omia soolonumeroita ei tällä tunnilla ehditä esittää. He katsovat silmiin tai huutavat kannustuksia. Seye lopettaa puhumisen ja vaihtaa tanssivaatteisiin. ”Sabar on lähtöisin senegalilaisen wolof -kansan perinteistä. Afrikkalaisperäiset yhteisöt juhlistavat juuriaan musiikin ja tanssin keinoin. Tanssisaliin Helsingin Suvilahden Jazz Factorylla on saapunut kymmenkunta osallistujaa. Monet ajattelevat, että kamalaa kun reidet näkyvät!” Jännite tanssijan ja rumpalin välillä on senegalilaisen sabar-tanssin hienous. Kello salin seinällä näyttää jo yliaikaa, mutta kaikki haluavat vielä jatkaa
Teksti Taru Juurikko, Luciana Queiroz, Venla Pystynen, Marleen Wierenga, Anna-Reetta Korhonen Kuvat Taru Juurikko, Marleen Wierenga, Prometeo Lucero 28 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Oman leipänsä hankkijat Monissa kehittyvissä maissa yrittäjyys on iso riski – ja monelle ainoa ja huikeakin mahdollisuus menestyä
“Kyllä, mutta se liikkuu nopeasti”, sanoo Ludmila Espíndola. “Se, että koko leipomisprosessiin meni 36 tuntia, oli todella kiehtovaa”, muistelee Brito. Rio de Janeiro, Brasilia Hapanleipä antoi Ludmila Espíndolalle ja Rafael Britolle uuden alun “H ei, onko siellä jonoa?” huikkaa nainen ovelta. Tuolloin siirtolaiset alkoivat kehittää teollista leipomotoimintaa. Leipomon tarina alkaa vuoden 2007 São Paulosta, jossa Espíndola asui kumppaninsa Rafael Briton kanssa. Muutaman vuoden päästä Brasilian taloustilanne huononi ja yritys piti sulkea. Kun pariskunta myöhemmin liittyi paikalliseen artesaanituottajien yhteisöön, The Slow Bakery sai tuulta siipiensä alle. “Lud ehdotti, että ottaisimme tilanteesta vaarin ja lähtisimme tavoittelemaan unelmaamme”, Brito sanoo. Luonnollisesti hapatettu artesaanileipä on uusi konsepti maassa, jossa leivän kulutus alkoi kasvaa vasta sata vuotta sitten. Aluksi tilaajia oli 15, mutta puolen vuoden kuluttua jo 1 500. Brito innostui ideasta tarjota brasliaisille muuta, kuin teollista ranskanleipää. Eräänä päivänä Brito löysi leipomon, jonka erikoisuus oli pitkällä hapatuksella tehty leipä, josta he eivät olleet koskaan kuulleetkaan. Nyt leipomolla on 15 työntekijää ja se tuottaa neljä tonnia leipää kuussa. Aluksi The Slow Bakery toimi nettibisneksenä. Pari lähetti asiakkailleen joka viikko leipätarjouksia sisältävän uutiskirjeen. Briton ja Espíndolan yritys oli ensin kahden hengen nettibisnes. Pari muutti Rioon 2009 ja avasi ensin yhteisen viestintätoimiston. Maailman Kuvalehti 5/?2018 29. Pyydettyään muutamalta kokeneelta leipurilta apua tuloksetta, Brito vietti seuraavat puoli vuotta keittiöksi muutetussa entisessä toimistossaan leivontakirjoja lukien, YouTube -videoita katellen ja leipäreseptiään hioen. Perjantaina puolenpäivän aikaan leipomo-kahvila The Slow Bakery on tupaten täynnä
Suurin osa työntekijöistä tulee leipomoja konditoria-alan koulusta, joka sijaitsee São Gonçalossa, yhdellä Rion ympäristön köyhimmistä alueista. Se on myös valittu kaksi kertaa Rion parhaaksi leipomoksi. Vieressä oli hautausmaa, autokauppoja ja -korjaamoita. Yksi tärkeimmistä arvoista on tietotaidon jakaminen. Riski päätettiin ottaa, ja lokakuussa 2015 leipomo aloitti toimintansa perheeltä lainatuilla rahoilla. 30 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. “Suurin este yritysten kasvulle on investointien puute. Rio valmistautui olympiakisoja varten, joten vuokrat olivat pilvissä. Pariskunta päätti kokeilla yhteisörahoitusta. Slow Bakery on valittu kahtena vuonna Rion parhaaksi leipomoksi. Ei niitä varten, jotka haluavat kasvaa yhdessä heidän kanssaan”, Espíndola sanoo. Useimmiten pankeiltakaan ei saa lainaa”, Espíndola sanoo. Meidän pitäisi arvostaa luovuuttamme. Investointien lisäksi tarvitaan yrittäjyyttä tukevaa lainsäädäntöä. “Yrittäjyys voisi muuttaa Brasiliaa. Monet ajattelevat, että artesaanitoiminta on aina pientä eikä luo työpaikkoja. Yritys tuottaa neljä tonnia leipää kuukaudessa. Pikkuhiljaa yrittäjät alkoivat haaveilla omista toimitiloista. Pienet yritykset voivat saada koneiston muuttamaan suuntaansa. Nyt The Slow Bakeryllä on 15 työntekijää. Ihmiset kokivat, että osallistumalla kampanjaan he pääsivät vaikuttamaan asuinalueensa viihtyvyyteen. The Slow Bakery on esimerkki siitä, että on mahdollista kasvaa ja jatkaa laadukkaiden tuotteiden tekemistä. Brasilian valtio tarjoaa tuskin mitään tukea pienyrityksille. “Tärkeää ei ole vain työllistää heitä, vaan antaa mahdollisuus kehittyä ammatillisesti ja sitä kautta muuttaa elämäänsä”, Espíndola sanoo. Haluamme näyttää, että on mahdollista kasvaa ja samalla jatkaa laadukkaiden tuotteiden tekemistä”, Espíndola sanoo. Leipomon oman kahvilan perustamiseen ei liiennyt rahaa. “Monet ajattelevat, että artesaanitoiminta on aina pientä eikä luo työpaikkoja. Lopulta sopiva tila löytyi Botafogon kaupunginosan nuhjuisemmalta alueelta. Kampanja menestyi, ja sen avulla kahvilan ympärille muodostui myös yhteisö. Eteenpäin on auttanut tunne siitä, että on mukana ruoan teollistumista ja huonoja ravitsemustapoja vastustavassa liikkeessä. “Työlakimme on tehty niitä työnantajia varten, jotka antavat työntekijöilleen vähimmän mahdollisen. Paria motivoi myös yrityksen vaikutus henkilöstöön
”Kun päätimme alkaa rakentaa elektronista terveystietojärjestelmää paikallisille sairaaloille, meidät naurettiin ulos kymmeniltä klinikoilta vuoden ajan. Michael on silti optimistinen tulevaisuuden suhteen. Tarkoituksena on antaa mahdollisuuksia syrjityille ja lisätä sosiaalista luottamusta eri ihmisryhmien välillä. ”O lihan se hullu idea”, yhdysvaltalais-myanmarilainen Michael Lwin, 35, sanoo startup-yritys KoeKoe Techin toimistossa Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa. Sitten tajusin, ettei se ole minua varten.” Lwin muutti Kaakkois-Aasian köyhimpään maahan vuonna 2012. Se johtuu siitä, että applikaatiota Google Playltä ladatessa eteen tulee englanninkielisiä sivuja, joita ihmiset eivät osaa lukea. ”Haluamme luoda yrityksellämme pysyvää myönteistä vaikutusta maahan.” Michael Lwin luotsaa ityritystään Yangonissa. ”Moni odottava äiti ei tiedä, mistä löytää luotettavaa tietoa raskaudesta ja vauvanhoidosta. Äidin perhettä syrjittiin, koska he eivät näyttäneet burmalaisilta ja heillä oli väärä uskonto”, Lwin sanoo. Islamofobia on kasvanut. Sitä tarvitaan, sillä buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa on käynnissä kansanmurha maan muslimivähemmistöä rohingyoja vastaan. Toisaalta maa on täynnä oppimisennälkäisiä ihmisiä, jotka ovat valmiita paiskimaan töitä. Nyt puolella väestöstä on sim-kortti, ja älypuhelimien määrä kasvaa yli 100 prosentin vuosivauhtia. KoeKoe Techissä kaikki työntekijät koulutetaan käytännössä sekä nettikurssien avulla. Myanmarissa oli totuttu siihen, että tiedot kulkevat vain paperilla.” ”Start upin perustaminen on riskaabelia missä vain, mutta täällä erityisesti”, Lwin myöntää. ”Myanmarista kerrotaan usein, että teknologiayritysten mahdollisuudet ovat täällä rajattomat. Lwinin ainoa suunnitelma oli perustaa jokin bisnes Yangonissa asuvan serkkunsa Yarzar Minn Htoon kanssa – siitä huolimatta, että Myanmar on vasta 171:lla sijalla indeksissä, joka mittaa bisneksen teon helppoutta eri maissa. Osin äitinsä kokemusten takia hän halusi perustaa Myanmariin nimenomaan sosiaalisen yrityksen. Toimisto sijaitsee trendikkäällä Yaw Min Gyi -kadulla. Syrjintä oli myös syy siihen, että Michaelin äiti halusi muuttaa maasta 40 vuotta sitten. Pääomaa on vähän, Yangon, Myanmar Juppi Michael Lwin muutti yrittäjäksi Kaakkois-Aasian köyhimpään maahan koulutus takapajuista ja infrastruktuuri huono. ”Vain kuudella prosentilla myanmarilaisista on sähköpostiosoite. Moni ei edes tiedä, mikä sähköposti on.” Michael kertoo, että yli miljoona ihmistä on yrittänyt ladata MayMayn, mutta vain noin 50 000 on onnistunut. Vielä joitakin vuosia sitten tavallisella kansalla ei ollut Myanmarissa varaa ostaa puhelinta. Kaksi kolmasosaa on naisia. ”Äidinisä oli Intiasta kotoisin oleva katolinen kauppias. It-firmojen menestystä hidastaa myös se, että kaikki maksetaan Myanmarissa käteisellä, eikä elektronisia maksuja käytetä juuri lainkaan. Toinen ongelma on juuri sähköpostien puute, sillä Google Playhyn kirjautuessa se tarvitaan. Lwin kertoo, että ihmisistä, jotka eivät ole koskaan koodanneet, on kasvanut luovia ja ongelmanratkaisutaitoisia työntekijöitä. Puoskareita ja väärää tietoa on liikkeellä paljon”, Lwin sanoo. Todellisuudessa Myanmar on massiivinen teknologiafirmojen hautausmaa”, Michael sanoo. Hänen vanhempansa olivat lähteneet sieltä siirtolaisiksi 1970-luvulla. Terveystietojärjestelmän kehittämisen lisäksi sen päätuotteisiin kuuluu terveysapplikaatio MayMay, joka lähettää raskaana oleville naisille ja pienten lasten vanhemmille sikiön tai vauvan iän mukaista terveystietoa. Maailman Kuvalehti 5/?2018 31. Maa on täynnä ihmisiä, jotka ovat valmiita paiskimaan töitä. Nyt KoeKoe Tech on yksi Myanmarin isoimmista sosiaalisista it-alan startupeista. ”Työskentelin lakimiehenä isossa yrityksessä Yhdysvalloissa ja elin juppielämää. KoeKoe Tech vannoo tasa-arvon nimiin, ja sen työntekijät ovat niin muslimeja, buddhalaisia kuin kristittyjäkin
Kun nuoret kuulevat minun puhuvan, he alkavat juoda mezcalia vähemmän, mutta kunnioittaen”, Noguera iloitsee. Nogueraa on houkuteltu töihin isoihin firmoihin, joissa voisi tienata paremmin, mutta hän ei halua olla mukana tekemässä voittoa samalla kun mezcalin tuottajille maksetaan surkeasti. Lisäksi, yrittäjänä hän on onnellinen. Systeemitekniikkaa yliopistossa opiskellut Noguera oli vuosia töissä Hugo Bossilla ja Meksikon sosiaaliturvalaitoksessa. ”Meksikossa toimistotyöläiset istuvat työpöydän ääressä aamuyhdeksäs32 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. ”Menetin työpaikkani, laisuuksien pääsylipputuloista. Jouduin opettelemaan kaiken kävelemisestä puhumiseen uudestaan. ”Aloin järjestää maistiaisia, joihin tuli aluksi pari kolme osallistujaa maistelemaan pulquea. Vuosikymmenen kestänyt ura systeemivastaavana päättyi, kun Noguera putosi töissä kahden kerroksen matkan ja joutui koomaan. Tässä kolmannessa taas maistuu vihreä chili. ”Olen agaveaktivisti, ja sen työn teen isänmaani hyväksi.” México, Meksiko Agave-opas Lala Noguera on luonut ammattinsa itse terveyteni ja avioliittoni. Summa on Méxicon hintatasossa pieni, mutta yhdessä onnettomuuden jälkeen hänelle myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kanssa Noguera tulee sillä toimeen. Se oli kuin syntyisi uudestaan”, Noguera muistelee. Vähitellen hän alkoi perehtyä myös mezcaliin, agavesta tislaamalla valmistettavaan väkiviinaan. ”Tämä paikka ei ole baari eikä juottola. Kaktusjuomien asiantuntija ansaitsee keskimäärin 250 euroa kuussa. Casa Aztecassa tutustutaan hienostuneesti mezcalin eri variaatioihin. Joskus mezcalia maistellaan eri alueiden hunajan, joskus juustojen kanssa. Onnettomuuden jälkeen Noguera kiinnostui pulquesta , agave-kaktuksesta käyttämällä valmistetusta miedosta alkoholijuomasta, jota hänen äitinsä suvussa on valmistettu monen sukupolven ajan. Eikö ole uskomaton juttu?” Itseään agave-oppaaksi kutsuva Lala Noguera esittelee työkseen meksikolaisen mezcal-viinan eri lajikkeita turisteille, kokeille, gastronomian opiskelijoille ja muille kiinnostuneille Meksikon pääkaupungissa Méxicossa. Tässä maistuu Nuevo Leonin alueen kosteus. Kerroin pulquen historiasta ja sen valmistamisesta”, Noguera kertoo. Samaan syssyyn mies jätti. Noguera perusti Casa Azteca -yrityksen, ja nyt hänen toimeentulonsa tulee maistiaisti”T ämä mezcal maistuu kahville, huomaatko
Lämpö, jonka viisitoistametrinen polttouuni tuotti, ei ollut riittävä. Seuraavaan polttouuniin sijoitimme 30 000 euroa, mutta myös se epäonnistui.” Paikallislehti kirjoitti Prajapatista ja hänen savijääkaapistaan jutun. L apsena Mansukhbhai Prajapati teki koulun ja läksyjen jälkeen hanttihommia ja tienasi taskurahaa. Enimmillään teimme sata pannua päivässä ja pian minulla olikin tuhannen savipannun kasa. ”Järjestöstä sanottiin, että minun pitäisi vain jatkaa ja aloittaa jääkaappien tuotanto. Ruohojuuriyrittäjien parissa toimiva GIAN-järjestö huomasi sen. Kuljin myymässä pan”Kuljin myymässä pannuja läheisissä kylissä.” Lala Nogera esittelee eri alueiden mezcal-juomia maistiaisissa, joita hänen yrityksensä järjestää turisteille ja gastronomian opiskelijoille. ”Ei köyhillä maanviljelijöillä ole rahaa maksaa. ”Ajattelin, että isäni lähdön jälkeen yhä useampi ihminen jättäisi työn ja pian koko saviala kuihtuisi. Hän osti minulta tuhat pannua 0,35 rupian kappalehintaan. Mansukhbhai Prajapati esittelee savitehtaallaan yrityksensä tuotantoprosesseja. “Mietin, että jos palkkaisin kymmenen työntekijää, voisin tehdä ainakin 3 000 rupian (350 euroa) voiton päivässä.” Prajapati neuvotteli epävirallisen rahanlainaajan kanssa noin 3500 euron lainan ja perusti Mitti Cool -nimisen yrityksen. Perheen molemmat pojat ovat mukana yrityksessä ja tehtaan savituotteita lähetetään myös naapurimaihin. Myöhemmin hän keskeytti koulun ja aloitti työnteon, ensin teekojulla ja sittemmin tiilitehtaassa. tä iltakymmeneen, jättävät lounaita väliin, kärsivät stressistä ja vatsahaavasta.” Yrittäjät ovat terveempiä, hymyilevät enemmän ja heillä on vähemmän ongelmia kotona. ”Olin jo 16-vuotias ja halusin auttaa savitöitä tekevää perhettäni taloudellisesti.” Savityö oli raskasta ja Prajapatin vanhemmat päättivät vaihtaa alaa. ”Teimme noin viisikymmentä pannua päivässä. He auttaisivat markkinoinnissa.” Yhteistyö virallisen tahon kanssa mahdollisti Prajapatille pääsyn testaamaan tuotteitaan laboratorio-olosuhteisiin. Olen agave-aktivisti, ja sen työn teen isänmaan hyväksi.” Gujarat, Intia Mansukhbhai Prajapatin menestystarina alkoi savipannuista nuja läheisissä kylissä. Maailman Kuvalehti 5/?2018 33. Minulla oli mielessä, että jos pystyisin tekemään työtä helpottavan laitteen, tuottavuus voisi olla vähintään 1 000 savipannua päivässä.” Palkka oli 5–10 rupiaa. Siksi kaikki tekemämme jääkaapit menivät rikki. Siitä työstä Noguera ei ota maksua. Yrittäminen antaa mahdollisuuden elää.” Nogueran mukaan suurin este yrittämiselle on Meksikossa valtava byrokratia. Toimitin tilauksen perille riksalla.” Kun pannujen valmistuminen sujui, Prajapati ryhtyi kehittämään savesta muita tuotteita, kuten painekattilan ja ilman sähköä toimivan jääkaapin, joka pitää ruuan viileänä vesikierolla. ”Kun lähtee perustamaan yritystä, valtio pyytää lähestulkoon isoisoäidin kuolintodistuksen ja todistuksen siitä, että yrittäjällä ei ole ebolaa”, Noguera naurahtaa ja jatkaa: ”Yrityksen perustamiseen liittyvässä paperityössä hurahtaa helposti puoli vuotta.” Noguera on myös auttanut 15 uuden mezcal-merkin luomisessa tuomalla yhteen pienissä kylissä asuvia väkiviinan tuottajia ja kaupungissa asuvia myyjiä. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, yritys menestyy. Hän selvitti kokeilemalla polttouunin lämpötilat, polttoajat ja saviyhdistelmät. Ensimmäinen asiakkaani tuli Bhachausta. ”Emme tienneet, että tarvitsimme kolmenkymmenen metrin pituisen polttouunin
Rahavirtojen tarkka arviointi on haastavaa, mutta Development Initiatives -järjestön arvion mukaan vuonna 2016 paikalliset kansalaisjärjestöt saivat suoraan noin 0,4 prosenttia valtioiden, EU:n ja yksityisen sektorin antamasta humanitaarisesta rahoituksesta. Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntijan Pauliina Savolan mukaan suorin rahoitusreitti paikallisille järjestöille kulkee suomalaisten säätiöiden (Abilis, KIOS ja Siemenpuu) ja Suomen ulkomaanedustustojen paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) kautta. Haitilaiset jätettiin prosessin ulkopuolelle. H aitin tapaus on vain yksi esimerkki kansainvälisestä kehitysrahoituksen järjestelmästä, jossa paikalliset järjestöt avunsaajamaissa saavat edelleen vain murto-osan suorasta rahoituksesta. Haitin kehitysyhteistyökenttä oli suurten, kansainvälisten järjestöjen hallinnassa. Myös Suomi ohjaa kehitysyhteistyön määrärahoja huomattavasti enemmän muille toimijoille kuin kehittyvien maiden kansalaisjärjestöille, vaikka näiden maiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on virallinen kehityspoliittinen tavoite. Kehittyvien maiden paikalliset järjestöt saavat edelleen vain murto-osan kansainvälisestä kehitysrahoituksesta. Teksti Anni Piiroinen Kuvitus Tuomas Kärkkäinen T ammikuussa 2010 Marie-Rose Romain Murphy seurasi kansainvälisten kehitysyhteistyötoimijoiden reaktioita tuhoisaan maanjäristykseen kotimaassaan Haitilla. “Rahaa virtasi maahan valtavasti”, hän muistelee. Vuonna 2016 säätiöiden ja edustustojen antama rahoitus paikallisille järjestöille edusti noin prosenttia Suomen kehitysyhteistyön maksatuksista. Kävi kuitenkin ilmi, että maahan tuleva kehitysrahoitus oli varattu ensi sijassa kansainvälisille järjestöille, ei haitilaisille toimijoille. Kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksessa paikallisten järjestöjen suoraan saaman osuuden on arvioitu olevan vain hieman korkeampi kuin humanitaarisessa rahoituksessa. Käytännössä tämä tarkoitti, että haitilaiset jätettiin maanjäristystä seuranneen humanitaarisen ja kehitysyhteistyöprosessin ulkopuolelle. Romain Murphy yritti löytää tukea ja yhteistyökumppaneita uudelle Economic Stimulus Projects for Work and Action (ESPWA) -järjestölleen tapaamalla haitilaisia ja ulkomaalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia. Romain Murphyllä oli lähes kahden vuosikymmenen kokemus yhteisötason kehitysyhteistyöstä ja halu osallistua maansa jälleenrakennukseen. Kenelle kuuluu isoin potti. Useimpia ei kuitenkaan kiinnostanut paikallisen järjestön tukeminen. Sen jälkeen PYM-rahoitusta on leikattu entisestään, ja Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan tänä vuonna Afrikan, Lähi-idän, Amerikan ja 34 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Tämä oli 1,7 prosenttia kaikkien kansalaisjärjestöjen saamasta rahoituksesta. Nyt osa niistä vaatii muutosta kansainvälisten järjestöjen ja YK:n hallitsemaan järjestelmään. Vuosien 2010–2012 aikana alle prosentti rahoituksesta meni suoraan haitilaisille kansalaisjärjestöille ja yrityksille
Maailman Kuvalehti 5/?2018 35
Olemme näkymättömiä: emme pääse kokouksiin emmekä saa ansaitsemaamme kunnioitusta ja uskottavuutta”, Ali sanoo. R ahoittajat ovat puolustaneet kansainvälisten järjestöjen ja YK:n käyttöä välikäsinä myös sillä, että silloin rahoituksen käyttöä voi valvoa tarkemmin ja korruption riski pienenee. Yksi nykyisen rahoitusjärjestelmän äänekkäimmistä kriitikoista on ollut Degan Ali, kenialaisen Adeso-järjestön toiminnanjohtaja. Suora rahoitus on tärkeää, koska se antaa paikallisille järjestöille enemmän valtaa suunnitella toimintaansa omaehtoisesti. “Koska rahasta pidetään kiinni, valtaa ei edelleenkään siirretä paikallisille toimijoille ja yhteisöille. “Teemme raskaat työt, olemme rintamasotilaita, mutta saamme silti vain minimaalisen osan rahoituksesta”, Ali toteaa. “Meille sanotaan jatkuvasti, ettei meillä ole kapasiteettia. “Ilman rahaa ja resursseja meillä etelässä ei ole ääntä. Tämän vuoksi rahoitus ja resurssit ovat elintärkeitä etelän järjestöjen kehittymisen kannalta”, Ali sanoo. Mikä järki koulutuksessa on, jos siihen ei sisälly resursseja noiden ihmisten palkkaamiseen. Savola huomauttaa, että Suomi on leikannut huomattavasti myös suomalaisille kansalaisjärjestöille korvamerkittyä hankeja ohjelmatukirahoitusta, joiden kautta tuetaan kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaa ja -järjestöjä. Ali on kritisoinut kansainvälisten järjestöjen ja YK:n hallitsevaa asemaa kehitysyhteistyössä ja vaatinut, että rahoitusta kanavoitaisiin enemmän paikallisille järjestöille kehittyvissä maissa. Kehitysavun rahoittajat vetoavat usein paikallisten järjestöjen kapasiteetin puutteeseen perustellessaan suoran rahoituksen kanavointia kansainvälisille järjestöille ja YK:lle. Tällöin iso osa rahasta jää välikäsinä toimiville organisaatioille. Valta perustuu siihen, että meillä on resursseja ja kyky päättää niiden käytöstä vaikuttavimmalla tavalla niille ihmisille, jotka me tunnemme parhaiten”, Ali sanoo. Suomikin ohjaa kehitysyhteistyön määrärahoja huomattavasti enemmän muille toimijoille kuin kehittyvien maiden kansalaisjärjestöille. N yt monet kehittyvien maiden järjestöt vaativat tilanteeseen muutosta. Alin mielestä tämä on tekopyhää. Kansainväliset kehitysyhteistyötoimijat puhuvat paljon paikallisten kumppanien merkityksestä, mutta niin kutsutuissa kumppanuuksissakin todellinen valta pysyy usein kansainvälisillä toimijoilla. Kansainväliset järjestöt ja YK tarjoavat paikallisjärjestöille koulutusta, jotta ne voisivat kehittyä. Nykyisin suuri osa kehittyvien maiden järjestöjen rahoituksesta kulkee kansainvälisten järjestöjen ja YK:n kautta. A li ja Romain Murphy maalaavat hätkähdyttävää kuvaa järjestelmästä, jossa suuret, kansainväliset toimijat hallitsevat ja paikalliset järjestöt jätetään niiden omaa maata koskevan kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun suunnittelun ulkopuolelle. 36 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Aasian alueosastoilla ei myönnetä lainkaan uutta PYM-määrärahaa. Kuinka tällainen asetelma voi jatkua. Ali oli mukana perustamassa kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen NEAR-verkostoa, joka on muun muassa vaatinut, että rahoittajat antaisivat suuremman osan kehitysrahoituksesta suoraan paikallisille järjestöille. Mutta kuinka kapasiteettia voi kehittää ilman, että pääsee tekemään hankkeita?” Ali ihmettelee. Koulutuksen merkitys on kuitenkin vähäinen, jos järjestöillä ei ole varaa ottaa oppeja käyttöön. “Kun meitä koulutetaan, emme saa resursseja palkataksemme ihmisiä, jotka voivat tuoda opit osaksi instituutioitamme ja parantaa järjestelmiämme
Monet Alin kohtaamat ihmiset asettuvat puolustuskannalle, kun hän ottaa asian puheeksi. “Jos paikallinen afrikkalainen järjestö olisi tehnyt niin, heitä olisi syytetty korruptiosta. “YK:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä on aivan yhtä paljon korruptiota kuin paikallisissa järjestöissä”, hän sanoo. “Ihmiset pelkäävät etuoikeuksiensa menettämistä. Kun järjestö jäi kiinni toimistaan, sitä ei rangaistu juuri mitenkään. Rasismista puhutaan alalla edelleen hyvin vähän. Tunnen, että vastuuni on edustaa heitä ja työskennellä muutoksen puolesta.”. Sitä olisi pidetty miltei rikollisena”, Crewe sanoo. “En edes muista kuinka monta kertaa ihmiset ovat yrittäneet nöyryyttää minua ja kyseenalaistaa moraalini, meidän lukumme ja datamme, koska oletus on: ‘Olet somali, et voi olla objektiivinen, sinulla on aina jokin taka-ajatus’”, Ali sanoo. K orruptioepäilyt ja paikallisten järjestöjen vähäinen rahoitus kertovat suurempaa tarinaa kehittyvien maiden ihmisten ja järjestöjen asemasta kehitysyhteistyössä. Rasistiset ennakkoluulot ovat yhä voimissaan alalla, vakuuttavat Ali ja Romain Murphy. Hän muistuttaa, että kyseessä on poliittinen järjestelmä, jossa ihmiset, järjestöt ja valtiot vartioivat intressejään. “Ihmisillä on ääneen lausumaton mutta sitkeä käsitys, että avunsaajamaat ja niiden ihmiset eivät kykene huolehtimaan omista asioistaan”, Romain Murphy sanoo. Ali näkee näiden reaktioiden taustalla pelkoa. Kun paikallista järjestöä epäillään korruptiosta, sekä järjestö että sitä ympäröivät paikalliset järjestöt laitetaan automaattisesti mustalle listalle.” Sosiaaliantropologian professori Emma Crewe lontoolaisesta SOAS-yliopistosta on havainnut samanlaisen kaksinaismoralismin. Korruptiotapauksiin on kuitenkin suhtauduttu hyvin eri tavalla riippuen siitä, tapahtuvatko ne kansainvälisissä vai paikallisissa järjestöissä. Hän kertoo tapauksesta, jossa kansainvälinen järjestö oli merkinnyt etiopialaisen järjestön kumppanikseen rahoitushakemukseen kysymättä lupaa tai keskustelematta asiasta etiopialaisjärjestön kanssa. “Ajattelen niitä ihmisiä, joita ei kuulla, nähdä tai lasketa. He pelkäävät sellaista maailmaa, jossa he menettävät vaikutusvaltansa, resurssinsa ja työnsä.” Ali ei kuitenkaan aio luovuttaa. “Hyvin harvat kansainväliset järjestöt ovat joutuneet mustalle listalle tai lopettamaan toimintansa korruption vuoksi. “Ihmiset pelkäävät etuoikeuksiensa menettämistä.” Maailman Kuvalehti 5/?2018 37. Hän uskoo, että asiat voivat muuttua
Läpikulkijoiden keidas hiljeni Agadezin kaupunki Pohjois-Nigerissä eli vuosikausia kaupungin kautta kulkevasta muuttovirrasta. Teksti Taina Tervonen Kuvat Laurent Hazgui 38 5?/?2018 Maailman Kuvalehti KUVAREPORTAASI. Agadezia kutsutaan Saharan portiksi. Sen kautta on aina kuljettu kohti PohjoisAfrikan maita. Kun laki kielsi siirtolaisten kuljetukset kaupungin pohjoispuolella, talous romahti ja tuhannet jäivät työttömiksi
Maailman Kuvalehti 5/?2018 39
Nyt kaupunki on hiljentynyt täysin. K apeat portaat jatkuvat loputtomiin. Talon asukkaat eivät ole nähneet turisteja enää moneen vuoteen. Punertavamultaiset seinät käyvät kierros kierrokselta ahtaammiksi. Minareetin huipussa on helppo ymmärtää miksi. Turismille olisi täällä yhä tilausta, mutta 2007 leimahtanut parivuotinen tuaregikapina ja kidnappaukset pelästyttivät suurimman osan länsimaalaisista. Tunnelma on kuin vanhasta lännenleffasta: samaan aikaan maailman laidalla ja sen keskipisteessä, keskellä ei mitään. Agadez eli ensin turismista, sitten muuttovirroista. Monille heistä kaupungin läpi vuosikausia tasaisesti kulkenut muuttovirta oli ennen kaikkea elinkeino, taloudellinen henkireikä turismin kuihduttua kokoon. Ylhäällä, 27 metrin korkeudessa, valo lävähtää silmille, ja kestää hetki ennen kuin esiin aukeavasta maisemasta saa tolkun. Seiniin puhkotut piskuiset ikkunat pitävät ulkona helottavan auringon aisoissa. Televisio suoltaa brasilialaista saippuasarjaa, oven eteen vedetty verho suojaa auringolta. 40 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Kulkuneuvot takavarikoitiin ja kuskit heitettiin vankilaan. Viime vuosina 120 000 asukkaan Agadez on noussut esille Eurooppaan laittomasti kulkevien muuttovirtojen kauttakulkupisteenä. Kaupungin paristakymmenestä hotellista on jäljellä enää muutama, ja nekin majoittavat ensisijaisesti kansainvälisten järjestöjen työntekijöitä ja toimittajia, jotka tulevat tekemään juttua ihmissalakuljetuksen keskukseksi nimitetystä kaupungista. Sen toisen maanantain jälkeen hän päätti heittää hanskat naulaan. Kaikkea hallitsee sama punertava oranssi, Saharan väri. Agadezin matalat talot ja sokkeloiset kujat levittäytyvät vanhan moskeijan ympärillä. Ajattelin, että kyse oli vain sattumasta, mutta seuraavana maanantaina sama toistui.” Amma istuu kotinsa olohuoneessa ja kertoo ammatistaan. Nyt hän istuu kotona työttömänä. Vanhassa kaupungissa sijaitseva Sidi Kan talo oli aikoinaan yksi Agadezin nähtävyyksistä, jossa kuvattiin ”Tee Saharassa” -elokuvaa. Vielä viisitoista vuotta sitten Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva kaupunki eli turismista. Pian on kiivettävä kyyryssä, katse varpaissa. ”Yhtenä toukokuisena maanantaina kaikki autot pysäytettiin Agadezin laitamilla. Ranskankielen sana passeur, joka Euroopassa viittaa ihmissalakuljettajaan, tarkoitti täällä yksinkertaisesti kuljetusalan ammattilaista, tarkemmin sanottuna välittäjää, joka listaa kyytiä etsivät matkustajat ja etsii näille paikat lähtevistä autoista. Riskit olivat kasvaneet liian suuriksi. Paikallisia asukkaita moinen julkisuus harmittaa. Tämä oli Bashir Amman ammatti aina kevääseen 2016. Tuolloin Niger alkoi toimeenpanna edellisenä vuonna äänestettyä ihmiskauppalakia, joka kriminalisoi siirtolaisten kuljettamisen Agadezin pohjoispuolella. Bashir Amma järjesti kuljetuksia Libyaan vuoteen 2016 asti. Samalla työttömäksi jäi myös liuta Amman agadezilaisia alihankkijoita: taksikuskeja, jotka noutivat matTuaregikapina ja kidnappaukset pelästyttivät suurimman osan länsimaalaisista. Koko Pohjois-Nigeriin kattava erämaa alkaa kaupungin laitamilta ja jatkuu satoja kilometrejä pohjoiseen, länteen ja itään, kohti Algeriaa, Malia ja Libyaa. 1500-luvulla rakennetun minareetin askelmat ovat keskeltä kuluneita ja paljaan jalan alla vilpoisia. Ammalla on aikaa jutella toimittajille: viimeiset puolitoista vuotta hän on ollut työttömänä. Laki teki Ammasta rikokseen syyllistyvän ihmissalakuljettajan, joka voi saada toimistaan 5-10 vuoden vankeusrangaistuksen ja 1-5 miljoonan CFA:n eli noin 15007600 euron sakot
Maailman Kuvalehti 5/?2018 41
”Aloitin ammatissa 2001. Täytin neljä tai viisi autoa viikoittain.” Parissa vuodessa Ammasta tuli menestyvä liikemies, jonka viikkoansiot saattoivat kohota parhaimpina aikoina jopa 6000 euroon. Pian kuljetusmarkkinoille ilmestyi myös kilpailijoita: nelivetoisilla pick up-autoilla ajavia nuoria libyalaiskuskeja, jotka kuljettivat kerralla 25 matkustajaa Agadezista suoraan Libyan puolelle Gatronen keitaaseen kolmessa päivässä. ”Keskustelimme joidenkin kollegoiden kanssa ja päätimme ryhtyä yhteistyöhön uusien kuskien kanssa”, kertoo Amma. Maanantaiaamuisin Agadezista lähti letka autoja, jotka ajoivat kohti pohjoista viikoittain kulkevan sotilassaattueen vanavedessä. Lippu Dirkou’un maksoi noin 20 euroa, sieltä vaihdettiin toiseen autoon, joka kuljetti Libyan rajalle 400 kilometrin päähän.” Amman toiminnassa ei ollut mitään salaista tai laitonta. ” Muammar Kaddafin kuolema vuonna 2011 muutti kaiken”, Amma muistelee. Kulkijoita oli tasaiseen tahtiin, mutta vain harva pyrki Eurooppaan asti. Sopimus oli yksinkertainen: Amma etsi kuskeille matkustajat Agadezista, hoiti lippujen veloitukset ja verotti palvelusta kolmasosan lipun hinnasta. ”Sen jälkeen asiakkaiden määrä kasvoi todella suureksi.” Libyaa diktaattorin ottein johtaneen presidentin kuolema suisti maan sekasortoon. Loput menivät kuskille. Amman bisnes oli kasvanut keskisuureksi yritykseksi, joka työllisti välillisesti kymmeniä ihmisiä. kustajat bussiasemalta kaupunkiin, majatalojen isäntiä, jotka majoittivat heitä seuraavaa lähtöä odottaessa, ja torimyyjiä, jotka toimittavat Saharan ylityksen aikana tarvittavat vesikanisterit ja muut eväät. Yhden auton lavalle mahtui 120 ihmistä ja matka saattoi kestää jopa 20 päivää. Silloin Libyaan matkustettiin isojen kuorma-autojen kyydissä. Samalla hinnat kymmenkertaistuivat. Tunnelma on kuin vanhasta lännenleffasta: samaan aikaan maailman laidalla ja sen keskipisteessä, keskellä ei mitään. Keskushallinnon puuttuessa rajavalvonta hölleni sekä Välimeren rannalla, että eteläisellä rajalla. Hänen kaltaisiaan yrittäjiä oli Agadezissa useita satoja. 42 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Ammalla ja hänen kollegoillaan alkoi olla entistä enemmän asiakkaita. Agadeziin ilmestyi tuhansia Libyan kautta Eurooppaan suuntaavia länsiafrikkalaisia, jotka olivat valmiita maksamaan pääsystä turvaan tai mahdollisuudesta parempaan elämään. ”Matka Gatroneen maksoi 180 euroa, Sebhaan 228 euroa ja Tripoliin 457 euroa. Kyse oli tavallisesta liiketoiminnasta, joka rekisteröitiin kauppakamariin ja josta maksettiin veroja. Jokainen heistä elätti kymmeniä ihmisiä. Suurin osa Länsi-Afrikan maista tulevista matkalaisista jäi Libyaan töihin, rakennustyömaille ja öljyteollisuuden pariin
Aluehallituksen puheenjohtaja Mohamed Anacko pelkää, että työttömyys ajaa nuoret aavikolla majaa pitävien terroristien syliin. Viranomaisten mukaan kuljetusbisnes takasi 100 miljoonan euron vuosittaiset tulot alueelle. Osa nuorista elättää itseään mopotaksin kuskina. Maailman Kuvalehti 5/?2018 43. Jalkapallo innostaa nuoria katsojia
Häät ovat aina hyvä syy juhlaan. Tiukemmasta rajavalvonnasta neuvoteltiin ensin Turkin kanssa, mutKaikesta huolimatta jokapäiväinen elämä jatkuu. 44 5?/?2018 Maailman Kuvalehti. Anacko on etulinjassa, kun asukkaille on perusteltava lakia, josta äänestettiin 900 kilometrin päässä pääkaupungissa Niameyssa. Amma investoi osan tuloistaan paikalliseen jalkapallokerhoon Nassara AC:hen. Nuoren tuageripariskunnan häissä on tunnelmaa. Ihmiset olivat raivoissaan.” Monet agadezilaiset ajattelevat, että laki on Euroopan unionin painostuksen tulos. Hän maksoi kerholisenssin, palkkasi valmentajan ja rekrytoi osan pelaajista asiakkaidensa joukosta. ”Lain valmistelusta ei täällä kerrottu mitään, eikä sen toimeenpanosta varoitettu mitenkään. Sen toimeenpano alkoi samoihin aikoihin, kun EU ryhtyi kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, tavoitteenaan saada Italiaan ja Kreikkaan saapuvien määrät selkeään laskuun. ”Jos he halusivat kauden jälkeen jatkaa matkaa, neuvottelin heille ilmaisen paikan autosta.” Lain myötä kaikki loppui kuin seinään. Aluehallinnon teettämän tutkimuksen mukaan muuttoliike takasi noin 100 miljoonan euron tulot yhteensä 6550 asukkaalle. ”Seuraukset ovat katastrofaaliset”, huokaa aluehallinnon puheenjohtaja Mohamed Anacko. Muuttoliike takasi noin 100 miljoonan euron tulot yhteensä 6550 asukkaalle
”Mistä nuoret seuraavaksi saavat elantonsa. ”Riskit ovat liian suuret. Sillä on tarkoitus ehkäistä maastamuuttoa erilaisilla kehitysprojekteilla, jotta ihmiset saataisiin jäämään kotimaihinsa. Viime vuoden aikana Anacko on käynyt kolme kertaa Brysselissä ajamassa asukkaiden asioita, mutta nyt hänkin alkaa olla tulisilla hiilillä. Jalkapalloottelut vetävät stadionin täyteen. ”Tilanne alkaa olla kestämätön”, aluehallinnon puheenjohtaja Anacko toteaa. Siksi katse kohdistui muihin Afrikan maihin, etenkin kauttakulkumaana tunnettuun Nigeriin. Muuta ajanvietettä Agadezissä ei juurikaan ole. Tuosta potista kahdeksan miljoonaa on varattu Agadezin alueen kehittämiseen ja 250 000 euroa entisten salakuljettajien ammatinvaihtoon. Marraskuussa 2015 järjestetyssä Vallettan kokouksessa päätettiin 3,6 miljardin suuruisen Afrikan hätärahaston perustamisesta. Saharan hengenvaarallisesta ylityksestä joutuu nykyisin maksamaan yli 450 euroa. Olen aivan liian tunnettu täällä.” Lain myötä riskit ovat kasvaneet myös matkustajille. Agadezissa he piilottelevat vastedes kaupungin laitamilla sijaitsevissa betonimökeissä yön pimeinä tunteina tapahtuvaa lähtöä odotellen. Samalla hinnat ovat nousseet entisestään. Monet agadezilaiset ajattelevat, että laki on Euroopan unionin painostuksen tulos. Pelkään, että monet heistä alkavat olla valmiita myymään itsensä erämaassa majaa pitäville terroristeille. Silloin peli on menetetty.” Osa Bashir Amman entisistä kollegoista on odottamiseen kyllästyneenä päättänyt jatkaa rikolliseksi muuttunutta toimintaa. Äänestä kuultaa hermostus. Maailman Kuvalehti 5/?2018 45. Nigeriin hätärahastosta on ohjattu yhteensä 170 miljoonaa euroa. Ainoa toteutusvaiheeseen asti edistynyt kehitysprojekti on hybridivoimala, jonka on tarkoitus tuottaa sähköä kaupungille. Tuhansien eurojen viikkoansioihin tottuneille yrittäjille summa on joka tapauksessa olematon. Bashir Amma on hakenut rahoitusta pienen ravintolan perustamiseen ja saanut myöntävän vastauksen, mutta 2 300 euron materiaaliavustusta ei ole näkynyt sen enempää Ammalle kuin monelle muullekaan kollegalle. ta sekasortoisessa Libyassa vastaavat neuvottelut olivat mahdottomia. Käytännössä suuri osa varoista on suunnattu tehostettuun rajavalvontaan. Kyydistä putoavia ei jää kukaan odottelemaan. Poliisija armeijapartioiden välttämiseksi matkaa taitetaan keitaita vältellen, kuskin ajaessa tuhatta ja sataa läpi erämaan. Amma puolestaan sanoo kunnioittavansa mieluummin lakia
Siksi mahdolliset kumppanit jättävät osallistumatta kampanjoihin, koska tulkintahorisonttia on vaikea ennustaa – aluksi voi aurinko paistaa, mutta yhtäkkiä iskeekin ukkosmyrsky. Kuvasto, jossa tyttö oli puettu äitiysvaateisiin, ”rodullisti” tytön ”kehoa” ja ”seksualisoi” häntä – ja koko maanosaa. K eväällä Plan Suomen menestyksekäs lapsiäitikampanja, jossa kuvattiin sambialaisen raskaana olevan tytön elämää, sai palkintojen lisäksi akateemista sapiskaa. Sekä kehitysyhteistyöjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Joka tapauksessa vaikutusvaltaiselta taholta tuleva kritiikki on saanut kehitysyhteistöjärjestöt ja näiden yhteistyökumppanit yhä varovaisemmiksi, varsinkin someaikana, joka voi vahvistaa soraäänten vaikutusvaltaa. Näkyvyys auttaa, mutta myös altistaa kritiikille. Auttaminen nimittäin saattaa vahvistaa valta-asetelmia ja jopa herättää henkiin siirtomaavallan, koska auttaja on hierarkiassa autettavaa ylempänä. Täytyy kampanjoida oikeuksien puolesta, herättää ihmisiä ajattelemaan ja osallistumaan. Perinteisesti kansainvälistä kehitysyhteistyötä ovat kritisoineet kansallismieliset ihmiset. Toisinaan osutaan oikeaan, toisinaan mennään metsään. J otta kehitysmaiden ihmisten oikeuksia edistävä organisaatio voi tehdä työtään, sillä on oltava tarpeeksi resursseja, tietoa ja näkyvyyttä. Väärin autettu. Kummatkin kokevat olevansa moraalisesti oikeassa, Jyväskylän yliopiston etnologian dosentti Jukka Jouhki kirjoittaa. Kuvitus Outi Kainiemi 46 5?/?2018 Maailman Kuvalehti ESSEE. Ihmisiä pitäisikin herätellä auttamaan mahdollisimman sensitiivisillä tavoilla. Joskus jopa sillä riskillä, että kampanjointi ärsyttää joitakin. Tutkijat eivät siis aina tyydy vain analysoimaan ympäröivää maailmaa vaan päätyvät analyysinsä lopputuloksena julkaisemaan moraalisia kantojaan, akateemisen valta-asemansa tuella. Näin ainakin toinen kehitysyhteistyöjärjestö ja siitä inspiroituneet tutkijayhdistykset asian näkivät julkilausumissaan. Nykyään moitteita tulee myös ideologisesti vastakkaiselta suunnalta: tiedostavalta sivistyneistöltä. Kampanjan tekijät olivat ”valkoisia pelastajia”. Heidän mukaansa kuvasto myös ”uusinti kolonialistisia esitystapoja” ja ”eksotisoi” kuvissa näkyneen äidin, jota Plan oli ”käyttänyt hyväkseen”. Onneksi ”sensaationhakuinen” Plan lopetti sortokampanjansa ja kriitikot saivat pelastettua ”näytille asetetun” ja ”hauraan” kehon. Osapuolten eri ihonvärit tekevät teosta vielä arveluttavamman. Miksi syytää rahaa vaikkapa kaukaiseen Afrikkaan, kun kotimaassakin on ongelmia
Ehkä näin olen ansainnut paikkani, palkkani – ja valtani. Harteillani ei ole erityistä vastuuta ihmisistä, vain toimistotyöläisen lihasjäykkyyttä. Osaan soveltaa kriittistä tutkimuskirjallisuutta osoittaakseni harmittomalta näyttävien asetelmien moraaliset ongelmat. Olen itsekin postmodernina humanistina virittäytynyt tunnistamaan salakavalia hegemonisia diskursseja ja käytänteitä, jotka uusintavat valtaa. Allekirjoitan Pinkerin näkemyksen ja tunnen piston sydämessäni. Psykologi Steven Pinkerin mukaan tutkijoilla on usein huoli siitä, että he eivät tee mitään konkreettista yhteiskunnan hyväksi. Mutta joskus kritiikissä unohtuu, että kaikki auttaminen on vallankäyttöä. Siksi he ovat taipuvaisia korostamaan moraalista kyvykkyyttään ja perustelemaan yhteiskunnallista asemaansa siihen viitaten. Kun tutkija on teoreettisesti suuntautunut tarkastelemaan valtarakenteiden epäsuhtia, niitä tuppaa näkemään kaikkialla. Ja se on useimmiten hyvä asia. Kun autan tytärtäni solmimaan kengännauhat, annan kerjäläiselle rahaa tai opetan tulevia antropologeja, vahvistan valta-asemaani. Olen ollut kriittinen myös kehitystyötä kohtaan, varsinkin silloin, kun se on ylläpitänyt dramatisoivaa uhrikuvasMaailman Kuvalehti 5/?2018 47. Joskus jopa kerron opettajan auktoriteetilla opiskelijoille häiritseviä tosiasioita, että saisin heidät ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Sekä kehyjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Kummatkin kokevat olevansa moraalisesti oikeassa, mikä on asetelmana erinomainen tutkimuskohde: mihin suuntaan karavaani liikkuu ja miten sitä haukutaan. Sen täytyy myös tiedostaa tekijän ja kohteen valtasuhde. Kaikkia se ei miellytä. toa, esittänyt hädänalaiset ihmiset alempiarvoisina tai yleistänyt kolmannen maailman kärsimyshelvetiksi. Mutta onneksi tiedostavana tutkijana näen monia muita laajemmin, tarkemmin ja syvemmälle. Myös minuun käytetään valtaa luentosalissa, tutkimustyössä, hammaslääkärissä, ruokakaupassa ja ihmissuhteissa. Havaitsen myös moraalisia ongelmia siellä, missä muut näkevät hyviä tekoja. Mutta tällaisiin kuvastoihin harvoin enää törmää, sillä kehytoimijat ovat itsekin erittäin sensitiivisiä kampanjoidensa sisältöjen suhteen. K ehitysyhteistyölle ei enää riitä, että se lisää hyvinvointia maailmassa. Tieteessä onkin usein mielekkäämpää analysoida erilaisia moraalisia kantoja kuin valikoida niistä yksi ylitse muiden. ”Ymmärrän akateemisten kehykriitikoiden kantoja. Kun tutkija on teoreettisesti suuntautunut tarkastelemaan valtarakenteiden epäsuhtia, niitä tuppaa näkemään kaikkialla.” Y mmärrän akateemisten kehykriitikoiden kantoja hyvin. En oikeastaan auta maailmaa, vaan analysoin sitä. Miksi näin. Se ei joka kerta riitä, koska akateemiselta kentältä löytyy aina tulkintoja, jotka ovat moraalissaan vähän pidemmällä kuin muu maailma
Hän painoi syntyessään vain 1475 grammaa. Tyttäreni, Kulsum, syntyi Punaisen Ristin kenttäsairaalassa kaksi kuukautta ennenaikaisesti. Välitä. Lahjoita. Autat. VIELÄ EHDIT! Lähetä viesti SPR numeroon 16499 (15€) Pakenin perheeni kanssa väkivaltaisuuksia Myanmarista Bangladeshiin syksyllä 2017. SA A R A M A N SI K K A M Ä K I Anowara, viisilapsisen perheen äiti, Bangladesh Sinun lahjoituksesi ansiosta Punaisella Ristillä on valmius auttaa katastrofien uhreja Suomessa ja maailmalla. Osallistu Nälkäpäivään.
Tausta Järjestöaktiivi vuodesta 2009. Toiminut vapaaehtoisena muun muassa Suomen Pakolaisavussa, Amnestyssa sekä Tansaniassa Sports Development Aidissa. Ihmiskauppa on toimintaa, jossa ostetaan ja myydään ihmisiä. Kyllä valitettavasti täytyy, jotta he osaavat tehdä valintoja paremman maailman puolesta. Feministit voisivat vähän rauhoittua. Kyseessä on paljon monimutkaisempi ilmiö, jonka syyt ovat sellaisissa yhteiskunnallisissa ongelmissa kuten globaali epätasa-arvo, naisten heikko asema ja koulutuksen puute lähtömaissa. ”Ihmiskaupasta voidaan päästä eroon” Yhteiskuntatieteilijä Anna Kuokkanen, 39, toimii sukupuolten tasa-arvoa kehitysmaissa edistävän FinnWID -järjestön hankekoordinaattorina. Emme tiedä, millaista on elää vain huonojen vaihtoehtojen kanssa. Ainakin sellaisiin maihin, joissa tilanne on erityisen epävakaa, kuten Irak tai Afganistan. Jos toinen vaihtoehto on siivota öisin ja käydä päivisin koulussa perheen eläessä nälkärajalla, mitä siinä tilanteessa voi tehdä. Pian hän lähtee Nigeriaan keräämään taustamateriaalia ihmiskauppaa ehkäisevään Toisenlaisia Tarinoita -hankkeeseen. Kohtaaminen nigerialaisen ihmiskaupan uhrin kanssa muutti elämäsi. RUOHONJUURELLA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Ei kuitenkaan tarvitse olla. Feminismille on vielä paljon tarvetta tässä maailmassa. Siellä tehdään todella paljon tärkeää työtä, mutta se ei tarjoa uhreille sitä tärkeintä apua eli oleskelulupaa. Ei missään tapauksessa. Prostituoiduksi ryhtyminen on oma valinta. Maailman Kuvalehti 5/?2018 49 Ihmiset & ilmiöt. Nigerialaisen Itohan Okundayen ansiosta ihmiskaupan vastaisesta työstä tuli henkilökohtaisin aihe, jonka parissa olen työskennellyt. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Suomessa toimii hyvin. Harrastukset Dokumentoinut valokuvaajana turvapaikanhakijoiden arkea Suomessa. Kyllä. SUSANNA KARVINEN VE SS I H ÄM ÄL ÄI N EN Kuka. Pakkopalautukset on keskeytettävä. Olemme saaneet Suomessa tottua hyvään. (Miettii.) Kyllä, jos haluaa olla kyyninen. Prostituutiota ja ihmiskauppaa tulee aina olemaan. Toimii myös FinnWID-Naiset kehitystyössä ry:n hankekoordinaattorina. Nuorten ei tarvitse tietää maailman pahuudesta. Anna Kuokkanen Ammatti Tutkijatohtori Helsingin yliopistolla poliittisen historian oppiaineessa. Ihmiskauppa on pieniriskistä ja suurituottoista liiketoimintaa. Voittojen määrään nähden kiinnijäämisen riski on kyllä suhteellisen pieni. Harrastuksista tullut osittain työtä
Keskellä aluetta kohoaa kaksi bunkkeria, joiden katolta avautuu huikea näkymä Himalajalle ja alhaalla virtaavaan jadenvihreään Gangesiin. Maharishi jatkoi rahan takomista länsimaissa hyvällä menestyksellä. H EL I H IE TA LA Katolta avautuu huikea näkymä Himalajalle ja alhaalla virtaavaan jadenvihreään Gangesiin. Intian metsäviranomaiset ovat kuitenkin päättäneet säästää, mitä jäljellä on. Heli Hietala Kirjoittaja on taiteen sekatyöläinen. Murto-osa niistä toteutui. Täällä kukoistavat love, peace & harmony symboleina ja teksteinä. Kussakin oli sähköt, länsimainen wc ja kylpyhuone. Markkinoidessaan tekniikkaa jokaiselle syvällistä lepotilaa, sisäistä onnea ja stressinhallintaa kaipaavalle, miehellä oli visionaan rakennuttaa yli 3 600 meditaatiokeskusta ympäri maailmaa. Maharishi paketoi ikivanhan transsendenttisen meditaation tekniikan simppelimpään muotoon. Pari vuotta sitten alueen portinvartija piti lahjoa, mutta nyt ovet aukeavat pääsymaksua vastaan kaikille, jotka uskaltautuvat tiikereiden valtakuntaan. Joogaa ja meditointia – Maharishin lääkkeet kohti harmoniaa ja universaalia tietoisuutta. Hallimaisessa joogaja meditointisalissa graffititaiteilijat ovat toteuttaneet itseään. Rishikeshiin Maharishi loi vuonna 1961 rakennusten kirjon, joka oli vasta alkua maailmalle syntyneisiin loistokkaampiin sisaruksiin verrattuna. Yhden rakennuksen maanalaiseen tilaan kulkiessa tunnelikäytävällä on pieniä, säkkipimeitä koppeja. Kiehtovinta kokonaisuudessa on alueen keskusta ympäröivä yli 120:n kivimajan rykelmä. Vieraita odotettiin paljon, mutta sitten tulivat veroviranomaiset ja suunnitelma pysähtyi. Hymyilevän miehen raunioilla Intialaisen viidakon keskellä lymyää unohdettu meditaatiokeskus. Täällä on Chaurasi Kutiya Ashram, Beatles-fanien mekka ja joogi Maharishi Maheshin toteutunut unelma kansainvälisestä meditaatiokeskuksesta. Nyt tämä ashram on haluttu unohtaa ja luonto ottanut omansa takaisin. Syntyy uusia tarinoita menneestä ajasta. Kun tie loppuu, polku jatkuu kapeaa betoniliuskaa taiteillen kohti kivikkoista puron pohjaa ja Rajajin luonnonsuojelualuetta. 50 5?/?2018 Maailman Kuvalehti Matkalla
”Työ on maailman arvokkain hyödyke, mutta siirtolaisuuden tiukan rajoittamisen vuoksi suurin osa siitä menee hukkaan”, kirjoittavat yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Bryan Kaplan ja Vipul Naik teoksessaan Radical Case for Open Borders . Michael Clemens, yhdysvaltalaisen, Center for Global Development -ajatushautomon ekonomisti on verrannut rajojen avaamisen vaikutuksia biljoonan dollarin seteliin, joka lojuu kadulla, mutta kukaan ei poimi sitä. Suurten ihmisjoukkojen liikkumiseen liittyy myös haasteita ja avoimia kysymyksiä, mutta mikään niistä ei ole hyötyihin nähden mahdoton ratkaista. Maailman Kuvalehti 5/?2018 51 Näkökulma. TE EM U U LL G RÉ N Elina Hirvonen Pääministeri ei tiennyt, mistä puhui Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Heidän mukaansa sellaisessa maailmassa olisi paitsi vähemmän köyhyyttä ja eriarvoisuutta, myös enemmän verotuloja, hitaampi väestönkasvu ja vähemmän terrorismia. Mutta poliitikkoja, jotka puhuvat taloudellisesta siirtolaisuudesta kuin se olisi länsimaiset yhteiskunnat tuhoava hirviö, ei pitäisi päästää jatkamaan jorinoitaan ilman tarkentavia kysymyksiä. Poliittinen ilmapiiri asiassa tuskin muuttuu kovin pian. Hän oli väärässä. Kirjoittaessaan rajojen avaamisesta Clement, Kaplan ja Naik eivät kirjoita rajoista, kansallisvaltiosta tai edes viisumeista luopumisesta. Clementin lisäksi myös muut taloustieteilijät ovat arvioineet, miten paljon maailmanlaajuista hyvää seuraisi taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta. P ääministeri Juha Sipilä esitti syyskuun alussa Ylen Ykkösaamun haastattelussa turvapaikanhakijoina saapuneiden, ”oikeasti” taloudellisten siirtolaisten aiheuttaneen epäjärjestyksen Euroopassa. Tilastojen mukaan suurin osa Eurooppaan viime vuosina tulleista turvapaikanhakijoista on saapunut kansainvälisen suojelun, ei taloudellisten syiden takia. Jos ihmiset saisivat liikkua työn perässä nykyistä vapaammin maasta toiseen, maailma olisi heidän mukaansa kaksi kertaa vauraampi ja monin tavoin parempi kuin nyt. He kirjoittavat maailmasta, jossa ihmiset olisivat nykyistä vapaampia liikkumaan maasta toiseen työn perässä. Sipilä oli väärässä myös toisella tavalla: useiden taloustieteilijöiden mukaan taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta koituisi valtavasti hyvää sekä maailmanlaajuisesti, että vastaanottaville maille. Siirtolaisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että globaalisti siirtolaisuus vähentää terrorismia, siirtolaiseksi lähteminen pienentää perheiden lapsilukua ja siirtolaisia vastaanottavissa maissa hyvinvointi lisääntyy. Siirtolaisuus vähentää terrorismia
Tämä pätee myös malilaiseen Fatoumata Diawaraan. Pakistanissa syntyneen Hamidin edellinen suomennettu teos Fundamentalisti vasten tahtoaan oli kansainvälinen menestys. Kolmanneksi romaani on kannanotto pakolaisuuden ja siirtolaisuuden puolesta. Mutta kun ei ole. Kuulostaako jättiläismäiseltä, jopa hitusen raskaalta. Ihmiset ovat aina etsineet parempaa ja turvallisempaa elämää. He astuvat ovesta. Yhtäältä Mohsin Hamidin kirjoittama Exit West on nimeämättömässä Lähi-idän maassa asuvan kahden nuoren, Nadian ja Saeedin, rakkaustarina. Siirtymät tapahtuvat romaanissa kevyesti. Se on selviytymistä. Nuoret ovat kuulleet, että kaupunkiin on avautunut ovia, joiden läpi kulkemalla voi paeta. Se on timanttinen teos – eräänlainen rukous maailman puolesta. Mika Kauhanen Maagisesta ovesta sisään – ja ulos 52 5?/?2018 Maailman Kuvalehti ARVIOT. Toisaalta se on fragmentaarisesti rakentuva romaani maagisista ovista, joista kulkemalla ihmiset hakevat turvaa ja vaihtavat maata. Teos tarkentaa arkisiin välähdyksiin eri puolilla maailmaa, mutta keskiössä Mohsin Hamid Exit West Otava 2018 Suomennos Juhani Lindholm Fatoumata Diawara Fenfo Montuno Producciones on Nadian ja Saeedin tarina. On yritettävä säilyttää rakkaus, vaikka elämä on lähinnä pelkoa ja selviytymistä. Ihmisten on paettava synnyinseuduiltaan esimerkiksi sodan tai ilmastonmuutoksen vuoksi. Pariisin-koulukunnan tuotanto nautiskelee afropopin kaikista koukuista, joita iso bändi taitavasti annostelee, milloin funkin, milloin diskon, milloin jopa bluesahtavan swingin tai Motownin puoleen kääntyen. Heidän kotikaupunkinsa ajautuu sotaan. Exit West on vielä omalakisempi. Nadia ja Saeed päätyvät Mykenen saarelle pakolaisleiriin, ja sieltä uuden oven kautta Lontooseen. Tilanteet ovat perustavalla tavalla inhimillisiä: On pestävä itsensä ja vaatteensa puhtaaksi ihmisarvoisen elämän tähden. On tultava toimeen erilaisten tapojen ja uskontojen kanssa. Hamidin tulevaisuuteen sijoittuvassa romaanissa liikkeellä on lopulta suuri osa eteläisen pallonpuoliskon ihmisistä ja myös pohjoinen pallonpuolisko. Exit West -kirjassa koko maailma muuttuu – ja ihmiset muuttuvat sen mukana. Exit West kuvaa tarkasti arkea, jossa Nadia ja Saeed etsivät paikkaa, johon asettua. Kun artisti alkaa esiintyä entistä suuremmilla areenoilla, myös hänen levyjensä sointiavaruus kasvaa. Hänen hurmaava debyyttinsä Fatou (2011) soi kuin kuistilla tai olohuoneessa – pienimuotoisesti, akustisesti, ihan siitä läheltä kaikkine rosoineen – kun taas uutuusalbumi Fenfo ahmii virheetöntä stadionluokan laajakuvaa tarkkaan punnitulla dramaturgialla. Fenfo on verrattoman viihdyttävää kuunneltavaa, joskin paikoin tulee ikävä seitsemän vuoden takaista, harjaamatonta karismaa. Kaduilla on maahanmuuttovastaista ääriliikehdintää, ja taivaalla pörräävät dronekopterit seuraavat tulijoiden elämää. Tämä romaani ei ole yksi vaan monta. Afropopia diskon ja funkin koukuilla Kirja. Marie Kajava Levy. Mohsin Hamid on kirjailijana erityinen, sillä hänen teoksensa uudistavat romaanikirjallisuutta myös muodon tasolla. Kaupunkiin saapuu miljoonia turvaa hakevia. Hamidin romaanin kieli on kaunista, toteavaa ja kirkasta. Laulaja-lauluntekijä vaikuttaa nyt laulusolistilta. Välillä ne ankkuroituvat Lontoon tai San Franciscon kaltaisiin tunnistettaviin paikkoihin, välillä avoimeksi jääviin osiin maailmaa
Suurin osa tuotteista lähteekin jälleenmyyntiin Eurooppaan ja Amerikkaan. Nairobilaisen Ocean Solen avustajat keräävät rannoilta jopa 300 kiloa sandaaleita päivässä. Maailman Kuvalehti 5/?2018 53 ILMIÖ. Ocean Solen tunnetuin tuote ovat iloisenkirjavat, yksilölliset eläinhahmot. Pohjat liimataan yhteen korkeiksi värikkäiksi pinoiksi, joista hahmot leikataan, hiotaan ja viimeistellään. Suomea lähin jälleenmyyjä on Tukholmassa. Yrityksen tunnetuin tuote ovat iloisenkirjavat, yksilölliset eläinhahmot. Viime vuonna huikeat 400 000 flip flopia sai uuden elämän eläinhahmona, pallona, rahina, jopa lattialaattana. Yhdestä kilosta tienaa 22 senttiä. Englantiin on hiljattain tilattu 19 000 avaimenperää. Isoimmat hahmoista ovat luonnollisenkokoisia kirahveja ja norsuja, pienimmät avaimenperiä. Untorent ut rest, ere nim fugia velendae illabor eperferae vel ilis et et qui volendant, temque nos et auta aut facerchil ea verion nus, quidessed escia veles Yksinomaan Keniassa yksi halpatehdas työntää ilmoille satatuhatta varvassandaalia päivässä. Kerätyt sandaalit desinfioidaan ja pestään, jotta kirkkaat värit saadaan esiin. Kuluneet, rikkinäiset sandaalit päätyvät jokien kautta meriin. Viivi Handolin www.oceansole.co.ke Varvassandaalitaiteella pelastetaan meriä VI IV I H AN D O LI N Nairobissa varvassandaalitaiteella halutaan puhdistaa meriä. Yhteensä Ocean Solessa työskentelee 50 taiteilijaa. Yritys on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Ocean Solen tehtaassa syntyy ainutlaatuista taidetta, kun meren rantaan ajautuneet varvassandaalit muovautuvat värikkäiksi luomuksiksi. Varvassandaalitaiteella halutaan puhdistaa meriä. Pieni varvassandaalilogo muistuttaa tuotteen alkuperästä
Susanna Karvinen 54 5?/?2018 Maailman Kuvalehti KULTTUURI La 1.10 13.10. Taitelijat lähettivät teoksensa elektronisesti Ljubljanaan, missä ne printattiin. Maailmaa reilut kaksi vuotta kiertänyt Tolerance -näyttely saapuu Caisan uusiin tiloihin leipätehtaan sisäpihalle Kaikukadulla. Tolerance käsittelee tämän päivän rajoja sulkevaa politiikkaa ja siirtolaisuuteen liittyvää keskustelua humaanista näkökulmasta. 12.–30.11. Malmitalo ssa klo 11-17, Helsinki KOKO PERHEELL E Koko viikko työpajoja, esityksiä, näyttelyitä ja muuta hauskaa koko perheelle. Nyt Caisassa nähtävään kokonaisuuteen on lukuisan kansainvälisen taiteilijan lisäksi kutsuttu mukaan suomalainen graafinen muotoilija ja julistetaiteilija Pekka Loiri . Julisteet ovat universaali kannanotto tasa-arvon, inhimillisyyden ja empatian puolesta. Näyttelyä tuottaa New Yorkissa asuva, bosnialaistaustainen kuvittaja ja muotoilija Mirco Ilíc . Iso Omenan kirjastossa klo 11-17, Espoo Su 7.10. kolibrifestivaali.org Produced by Partners: KULTTUURIKESKUS RY ninho www.ninho.ry #kolibrifestivaali #kulttuurikeskusninho Kolibrí on ainutlaatuinen koko perheen monikulttuurinen taidefestivaali.. Tule mukaan! Vapaa pääsy. YARA KONO näyttely | Galleria Kohtaamo, Espoo La 6.10. Teoskokonaisuus laajentuu gallerioista julkiseen tilaan, jossa se on näkyvä suurelle yleisölle. Tolerance -näyttelysarjoja on järjestetty vuodesta 2016 ympäri maailmaa muun muassa Dominikaanisessa Tasavallassa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Ainoa lähtövaatimus oli kirjoittaa julisteisiin sana tolerance taiteilijoiden omalla äidinkielellä. Vapaa pääsy. Tolerance syntyi, kun Ilíc pyysi 24 maailmankuulua artistia tekemään julisteita Ljubljanassa esitettävään näyttelyyn. Julisteet ottavat kantaa suvaitsevaisuuden puolesta Helsinkiläiseen kulttuurikeskus Caisaan saadaan marraskuussa joukko kansainvälisten julistetaiteilijoiden teoksia. Julisteita on ollut esillä muun muassa Serbian kaduilla ja turkkilaisessa ostoskeskuksessa. M ILT O N G LA SE R Näyttely kulttuurikeskus Caisan uusissa tiloissa osoitteessa Kaikukatu 4 B, Helsinki. Ilíc tuli siten luoneeksi erittäin edullisen tuotantomuodon ja päätti jatkaa ideaa luomalla ympäri maailmaa kiertävän näyttelyn, joka elää sen mukaan, missä maassa se esitetään ja millaisten taiteilijoiden luokse se päätyy
Mitä enemmän tapasin naisia eri kulttuureista, sen paremmin ymmärsin, että niin ei ole” Mwanyekwa sanoo. Tämän tansanialainen kuvanveistäjä Mwandale Mwanyekwa tajusi kansainvälisen uransa alkutaipaleilla. Yhdistelmä, josta me kaikki voisimme ottaa mallia.” Susanna Karvinen Maailman Kuvalehti 5/?2018 55 Kohtaamisia. ”Luulin, että elämä on vaikeaa vain afrikkalaisille naisille. Helsingissä Mwanyekwalta oli esillä naisen rinnoista koostuva, rintasyöpää kuvaava teos. Tiedän itse oman voimani.” Kuvanveistäjän perustaman taiteiijayhteisön Women Art Creators avulla Mwanyekwa kannustaa nuoria taiteilijoita toteuttamaan itseään. ”Kenenkään ei tarvitse kertoa minulle, että olen kaunis tai lahjakas. Mwanyekwa, taiteilijanimeltään Big Mama, on kansainvälisesti arvostettu kuvanveistäjä, jonka työt kunnioittavat ja uudistavat makonde -heimon veistoperinnettä. Hän ei etsi ulkopuolista hyväksyntää taiteelleen tai itselleen. Kuvanveiston on ajateltu olevan miesten ammatti. ”Minut tekee onnelliseksi ajatus siitä, että kun minusta on jo kauan sitten aika jättänyt, joku sanoo olevansa tässä Big Maman ansioista.” Naisissa piilee Mwanyekwan mukaan alkukantainen voima, kantavathan he elämää sisällään yhdeksän kuukauden ajan. ”Lahja on lahja. Sukupuolella ei ole siinä mitään tekemistä.” Susanna Karvinen H AN N A VA IT TI N EN Roolimalli ja rajojen rikkoja BIG MAMA , 40 Kuvanveistäjä Mwandale Mwanyekwa ei odota, että kukaan tekisi mitään hänen puolestaan. Taiteilija on murtautunut ulos stereotypioista. Monelta heistä puuttuu tukiverkko kokonaan. Hän saa inspiraationsa kaikesta, mitä matkoillaan näkee ja vaikkapa unissa ilmestyvistä esivanhemmistaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei lahjakkuus liity sukupuoleen. ”Mustat kohdat veistoksessa ovat terveitä alueita. Hänen kotimaassaan Tansaniassa naiset kuvataan veistoksissa perinteisesti kotitöitä tekemässä. Vaaleat ovat sairaita ja kuvastavat mielessäni syöpäkasvaimia.” Naisella on selkeä viesti: omasta elämästä on otettava vastuu. ”Vaikka naistaiteilijoiden asemassa yhteiskunnassa on vielä paljon parannettavaa, Mwanyekwa on esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista. Hän on sydämellinen nainen, mutta samaa aikaa määrätietoinen taiteilija, joka ei anna kenenkään kävellä ylitseen. Naisten kohtaamat haasteet ovat samat kaikkialla maailmassa
”Historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun nuoret miehet kokevat olevansa asioiden ulkopuolella. ”Maailma on helvetin rajoittunut ilman lukutaitoa” Helsingin kirjamessujen uusi ohjelmajohtaja Ronja Salmi on huolissaan poikien heikentyneestä pitkän tekstin luetunymmärtämisestä. Avain siihen on Salmen mukaan lukutaidossa. Jos ei ymmärrä isoja ja laajoja kokonaisuuksia, ulkopuolisuuden tunne syntyy nopeasti.” Ronja Salmi, 25, on sanavalmis toimittaja, kirjailija, juontaja, yrittäjä ja kaikkien aikojen nuorin Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja, joka puhuu paremman maailman puolesta. Teksti Sinimaria Halonen | Kuva Aleksi Poutanen 56 5?/?2018 Maailman Kuvalehti 10 KYSYMYSTÄ
Yhteiskunta on onnistunut, kun ihminen kykenee jotenkin osallistumaan sen toimintaan. 7 Olet kasvanut sateenkaariperheessä ja kuvailet itseäsi neljännen polven feministiksi. Kirjallisuus on aina ollut itselleni keino jäsentää maailmaa. Miten taustasi on vaikuttanut arvomaailmaasi. Äitini on ollut yksinhuoltaja ja elänyt toimeentulotuella silloin, kun olemme olleet päiväkodissa veljeni kanssa. On vaarallista, että lasketaan, paljonko jonkun ihmisen elämä maksaa valtiolle. Nyt minä olen tilanteessa, jossa voin miettiä, mitä itse voin tehdä muiden hyväksi. Mutta sitä Suomi ei tietenkään ole kaikille. Olisin huolissani kaikkien suomalaisten lukuinnosta. Olen saanut toimia miten tahdon. En pysty kuvittelemaan elämää ilman lukutaitoa, sillä omalla kohdallani se on avannut koko maailman. 6 Mitä ajatuksia tämä mahdollisuuksien epätasainen jakautuminen herättää. Myös kustannusalan on julkaista8 Miten suvaitsevaisempi ja parempi maailma saavutetaan. Perheeni on saanut tukea, kun meillä on ollut vaikeaa. On iso tragedia, jos ihmisellä ei ole pääsyä tietoon ja mahdollisuutta itse arvioida sitä. Epäilen, ettei Seitsemästä veljeksestä löydy samaistumispintaa, vaikka se hieno teos onkin. Kun hallitus meinasi kaatua viime vuonna perussuomalaisten hajottua, olin aivan ekstaasissa, että ihana uutispäivä. Olen vahvasti sitä mieltä, että suvaitsevaisuus ja lukutaito ovat yhteydessä. Lukutaito on myös demokratian perusedellytys. 10 Nähdäänkö sinut vielä joskus politiikassa. Lukutaito on välttämättömyys sille, että voi ylipäätään ymmärtää mitään maailmasta. En myöskään helposti tuomitse muita. Kirjallisuuden kautta pääsee toisen ihmisen pään sisälle ja sen avulla pystyy siten samaistumaan ja tuntemaan empatiaa monenlaisia ihmisiä kohtaan. va nuorten kirjailijoiden teoksia, jotka kiinnostavat nuoria ja joista he voivat löytää itsensä. Olen elävä esimerkki siitä, että oikeanlaisella politiikalla ja rakenteilla ihmisestä voi tulla, mitä hän haluaa. Pitää myös tarkastella, mikä on modernia lukutaitoa. Pitkälti kaikki tekemäni työ liittyy siihen, että yritän tavalla tai toisella ymmärtää sanojen takana olevia merkityksiä. Mitä asialle pitäisi tehdä. Tarvitsemme lempeämpää keskustelua. Koen, että minulla on jo ihan hyvä paikka vaikuttaa. 9 Miten aiot tuoda Helsingin kirjamessuille moniäänisempää keskustelua. Olen pyrkinyt siihen, että sukupuolten välinen tasa-arvo olisi reilassa ja ettei lavalla ole puhumassa taloudesta vain tietynnäköisiä ihmisiä. 3 Mikä merkitys lukutaidolla on yhteiskunnassa. Harva aikuinenkaan lukee siinä missä aiemmin. Ihmisellä voi olla jonkinlainen maailmankuva ilman lukutaitoa, mutta aika helvetin rajoittunut se silloin on. Se sisältää esimerkiksi videon ja valokuvan lukemisen taidon. Yksi niistä on avunanto. Tiettyjen väestöryhmien tunteet ja todellisuudet tulevat kuitenkin esiin vasta, kun he pääsevät kertomaan niistä itse. Ihmisistä ei myöskään saa puhua tulvina, vyöryinä tai aaltoina. On turha saarnata lapsille, että lukekaa enemmän, jos itse pitelee kädessä älypuhelinta. 1 Sinut valittiin Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajaksi alkuvuodesta. –28. Tällä hetkellä viihdyn oikein hyvin politiikan penkkiurheilijana. Kirjallisuus ja kirjoittaminen ovat vahvasti sitä, kuka olen. 4 Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt. Mikä on oma suhteesi lukemiseen. Siihen, miten asioista puhutaan, pitää kiinnittää huomiota. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu kaikkien kohdalla, ja siksi on vielä paljon työtä tehtävänä. Minua ei ole ohjattu toimimaan jollain yleisesti hyväksytyllä, naisille varatulla tavalla. Minua ei ole koskaan kyseenalaistettu sukupuoleni takia tai sanottu, etten olisi sen vuoksi kykenevä johonkin. lokakuuta. Minulla menee paremmin kuin koskaan ja kuulun siihen pieneen osaan, joka on saanut talouden noususta lisää töitä. Tuntuu todella väkivaltaiselta ajatukselta, että jollain ei ole lukutaitoa. Minulle Suomi on turvallinen, yksi maailman tasa-arvoisimmista paikoista ja täynnä mahdollisuuksia. Toimittajan identiteettiini kuuluu, että aina, kun on joku poliittinen kriisi, olen todella fiiliksissä. Uskon, että yhteiskunta rakentuu erilaisille periaatteille. ”Ihmisistä ei saa puhua tulvina, tai vyöryinä.” Helsingin kirjamessut Helsingin Messukeskuksessa 25. 5 Millainen on mielestäsi tämän päivän Suomi. 2 Miten lukutaito on vaikuttanut maailmankuvaasi. Lukutaito on tärkeimpiä taitoja, mitä ihmisellä voi olla. Kirjallisuus on perinteisesti keskiluokan ja ylemmän keskiluokan tuottama taiteenlaji, ja keskiluokan näkökulmasta kirjoitetut kirjat ovat monesti aika valkoisia, homogeenisiä ja heteronormatiivisia. Jonkun toisen 25-vuotiaan elämä voi näyttää aika erilaiselta. Lukutaito on siinä merkittävässä roolissa. Se on haaste, johtuen jo siitä, etten voi laittaa lavalle henkilöä, joka ei ole kirjoittanut kirjaa. Maailman Kuvalehti 5/?2018 57. Ilman lukutaitoa se ei onnistu missään yhteiskunnassa. Kouluissa on jo pitkään ollut mediakasvatusta, mutta sitä voisi painottaa entistä enemmän. Jos ei ole nähnyt itsensä kaltaisia ihmisiä tietyssä positiossa, siihen voi olla vaikea edes hakeutua. Olen ajatellut asioita ensisijaisesti kirjoittamalla
Kanan tai merenelävien sijaan täytteenä voi käyttää soijapohjaista oumphia. Perulainen causa rellena maistuu alkupalana tai osana buffetpöytää. 58 5?/?2018 Maailman Kuvalehti MANNAA MAAILMALTA Maailman parhaita ruokia suomalaisella suutuntumalla.
Kuori perunat ja soseuta ne perunasurvimella. Anna jäähtyä ja vedä kuori pois. Teksti Sanna Autere Kuva Sanna Peurakoski Maailman Kuvalehti 5/?2018 59. Sriracha tai Korean BBQ) 1 ½ dl vegaanista majoneesia ½ dl tummia oliiveja hienonnettuna 1 pieni punasipuli Lisäksi: 2–3 avokadoa 1 limen mehu koristeeksi: oliiveja, tuoreita yrttejä (esimerkiksi korianteria tai persiljaa), syötäviä kukkia tms. Jos haluat ison, jaettavan causan, kokoa se suoraan kerroksittain tarjoiluvuokaan. Asettele sen päälle kerros avokadoviipaleita tasaisesti, sitten majoneesitäyte ja päällimmäiseksi kerros perunasosetta. Lisää oumph-suikaleet ja paista muutama minuutti. Causassa on yleensä majoneesipohjainen täyte, jossa on usein kanaa tai mereneläviä. Purista päälle limen mehua ja ripaus suolaa, jotta avokadot eivät tummu. Halkaise avokadot, poista kivi ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi ja kuullota se öljyssä pannulla. Valmista ensin chilitahna. Tuttuakin tutumpi perunamuusi saa aivan uusia ulottuvuuksia perulaisessa causassa, joka on maustetusta perunasoseesta ja täytteistä koottu kakku. Laita majoneesitäytettä avokadojen päälle, ja päällimmäiseksi perunasoselevy. Tule hyvä kakku! Causa rellena eli perulainen perunasosekakku Perunasose: 1 kg jauhoisia perunoita ½ dl limen mehua 3 rkl oliiviöljyä noin 2 rkl chilitahnaa (ks. Poista muotti varovasti. Perunasose saa olla napakkaa, jotta kakku pysyy kasassa, mutta jos se on liian kuivaa, lisää hieman enemmän öljyä ja limemehua. Levitä silloin kaikki perunasose leivinpaperin tai muovikelmun päälle uunipellille tai isoon vuokaan noin sentin paksuiseksi tasaiseksi levyksi ja anna tekeytyä viileässä. Causa rellena on perulainen täytetty perunasosekakku, joka tarjoillaan kylmänä. Tarjoa causa alkupalana tai vaikka osana buffetpöytää. Levitä puolet jäähtyneestä perunasoseesta tasaiseksi levyksi vuokaan. Säästä osa avokadoviipaleista koristeeksi ja anna vetäytyä kylmässä. Leikkaa annosmuotilla jäähtyneestä ja jähmettyneestä perunasoseesta pyöreitä paloja ja kokoa causa-kakut annosmuotin sisälle. Pese perunat ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta keitinvesi pois ja anna perunoiden jäähtyä hetki. Keitä chilejä vedessä noin minuutti tai kunnes niiden kuori irtoaa helposti. Chilitahnaa kannattaa annostella oman maun mukaan, tahnaan käytettyjen chilien tulisuudesta riippuen. Voit käyttää koristeena myös oliiveja ja kauniisti pursotettua majoneesia. Lisää limemehu, öljy ja mausteet ja sekoita tasaiseksi soseeksi. Halkaise chilit pituussuunnassa ja poista siemenet. Jos haluat tehdä yksittäisiä annoksia, kannattaa apuna käyttää pyöreää annosmuottia, jotta saat siistimmän lopputuloksen. Koristele perunasosekakut avokadoviipaleilla ja tuoreilla yrteillä tai syötävillä kukilla. Sekoita jäähtyneeseen oumphiin majoneesi, pieneksi hienonnettu punasipuli ja hienonnetut oliivit. Laita pohjalle perunasoselevy ja levitä sen päälle tasaiseksi kerrokseksi avokadoviipaleita. Soseuta kuoritut chilinpuolikkaat sauvasekoittimella öljytilkan kanssa. Mausta oumph chilikastikkeella ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Valmista täyte. Pakasteesta löytyvä soijapohjainen oumph sopii mainiosti kasvisversioon. ohje) ½ tl suolaa ripaus mustapippuria Chilitahna: 3–5 kpl keltaisia chilejä 1 rkl öljyä Majoneesitäyte: 1 pkt (280 g) oumphia (maustamaton soijasuikale) öljyä 1 yksikyntinen valkosipuli 12 rkl chilikastiketta (esim. Jos oumph on kovin isoina paloina, voit repiä niitä pienemmiksi suikaleiksi. Nosta pois hellalta ja anna jäähtyä. Tarkista maku
IS TO CK Attac ry Perustettu 2001 globalisaatiokriittisen liikehdinnän myötä. Suomen Attac on osa maailmanlaajuista verkostoa. Motto ”Talouden tulisi palvella ihmisiä ja luontoa.” Jos järjestö olisi eläin, se olisi hiirihaukka, yläilmoista maailmanenoa ja ihmisten toimintaa tarkkaileva lintu. Taloutta ihmisten ja luonnon hyväksi Maailman Kuvalehti 6/2018 ilmestyy 4.12. ”Kahteen suuntaan me olemme luonto. Attac näkyy myös eduskunnassa. Järjestö levittää tietoa ja järjestää työpajoja aiheesta. Juuri nyt Attac vetää Eurooppatiedotuksen rahoittamaa hanketta EU:n talouspolitiikan vaikutuksista kansalaisiin ja ilmastoon. Sen ainoa osa, joka voi meidät vielä pelastaa,” kuuluvat säkeet Santasen runossa. Kummivanhuksen luona Libanonissa. Susanna Karvinen Attac-järjestö esitteli toimintaansa Turun Mahdollisuuksien torilla syyskuussa. Järjestöön kuuluu Helsingin yliopiston oma jaosto ja eri paikkakunnilla toimivat paikallisryhmät, jotka järjestävät lukupiirejä ja illanviettoja. Attac ry kampanjoi sellaisen maailman puolesta, jossa talouskasvua ei enää tavoitella ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. KATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Kepan jäsenjärjestöjä.. Suhde vanhenemiseen eri kulttuureissa. Seuraavassa numerossa teemana vanhuus Miten varallisuus vaikuttaa vanhuuteen. ”Länsimaissa suuren keskiluokan vauraus perustuu luonnon ja köyhempien maiden riistämiseen. Vaurautta on jaettava tasaisemmin,” sanoo Timo Kuusiola , yksi Suomen Attacin puheenjohtajista. Sateenkaarivanhusten palvelutalossa Ruotsissa. Attacin kädenjälki näkyi myös elokuussa 2018 pidetyssä Ilmastokanava -hankkeessa, jossa se loi taidetta kauppapolitiikan ja ilmaston välisestä yhteydestä runoilija Eino Santasen kanssa. Attac ry:n päämääränä on edistää kestävämpää taloutta eli sellaista järjestelmää, jossa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä globaali oikeudenmukaisuus huomioidaan. Attac kampanjoi muun muassa oikeudenmukaisen verotuksen ja kauppapolitiikan puolesta
Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@ maailmankuvalehti.fi Vt. Pyörittelen sormissani sen kylmäävää todistetta: sekatavarakojun myyntivalttina on tukuittain amerikkalaissotilaiden tuntolevyjä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja.. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Vihaanhan itsekin sotaa. Tieto tuntuu huojentavalta, mutta tuntolevy saa silti hautautua sekatavaralaatikkoon. Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5.?krs) 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino Erweko Oy, Oulu issn 1799-151x Ilmestymis päivä 4.10.2018 Seuraava numero ilmestyy 4.12.2018 Mielikuvitussotilaan muisto Maailman Kuvalehti 5/?2018 61 MISTÄ TÄMÄKIN ON. Googlaamisen perusteella tulen siihen tulokseen, että tuntolevy on sotamuistoja himoavien turistien houkuttimeksi tehty väärennös. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Parin edellisen viikon aikana on tullut selväksi, että neljä vuosikymmentä jatkunut rauha ei ole pystynyt pyyhkimään Vietnamista kaikkia pitkän sodan jättämiä jälkiä. Miksi toit tällaisen?”, poikaystävä kysyy myöhemmin Suomessa järkyttyneen oloisena ja kieltäytyy ottamasta tuliaista vastaan. päätoimittaja Laura Häkli, 050?317?6710 Päätoimittaja Anni Valtonen, 050?317?6717 AD Teemu Kumpulainen, 050?317?6703 Graafikko Nici Lönnberg, 050 339 2004 Toimitussihteeri Ruut Tolonen, 050 317 6706 Toimittaja Susanna Karvinen, 050 317 6714 Toimitusharjoittelija Tuomas Tiainen, 050 317 6705 Ilmoitukset Maria Halonen, 045 346 6050 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kepa.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Julkaisija: Kepa on kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestö. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2018 6 kertaa. Täällä Keski-Vietnamin Huéssa käytiin yksi sodan verisimmistä taisteluista. Kadun varrella kaupataan häkkilintuja ja pho-keittoa, mutta huomioni varastavat viltillä kiiltelevät metallinpalat. Myyjä vakuuttaa esineiden aitoutta ja on kohta kolikon rikkaampi. Ruut Tolonen RU U T TO LO N EN Onko sinulla erikoinen matkamuisto. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Mielessä alkaa pyöriä kuvitelmia siitä, missä ja miten kaatuivat miehet, joista saan enää tietää vain nimen ja kirkkokunnan. ”Vihaan sotaa
62 5?/?2018 Maailman Kuvalehti ABSURDISTAN Lopuksi ihmetellään maailman kummallista menoa.. Asia nousi esiin oppositiopuolueen edustajan kysyttyä aiheesta. Toivotamme herkkusuille kärsivällisyyttä! 2 SEEPRA VAI AASI. Lemmiskely on vastedes sallittua missä vain, kunhan siitä ei aiheudu häiriötä. 4 2 3 1 Teksti Ruut Tolonen • Kuvitus Klaus Welp 1 ARVOKKAAT AVOKADOT Kova kysyntä on hilannut avokadojen hinnat pilviin Uudessa-Seelannissa. Suttuisista raidoista ja vaaleanpunaisesta kuonosta huolimatta kyseessä ei ole seepraksi maalattu aasi, eläintarha vakuuttaa. Mutta jos on hienosti hämätty! 3 WILLKOMMEN,ALIENS Saksan hallitus on myöntänyt, ettei sillä ole toimintasuunnitelmaa ulkoavaruudesta tulevien vieraiden varalle. 4 JULKILEMMISKELYÄ Guadalarajan kaupunki Meksikossa yllätti kumoamalla lakipykälän, joka kieltää seksin julkisilla paikoilla. Avokadontarpeensa tyydyttääkseen yhä useampi paikallinen haluaa viljellä hedelmänsä itse, mutta tie on pitkä: maan puutarhamyymälöissä avokadopuille on kymmenien ihmisten jonotuslistat. Lakimuutokselle on painava syy: kaupunki toivoo, että poliisille jäisi enemmän aikaa vakavien rikosten selvittelyyn. Hallitus puolustautui vetoamalla siihen, että tutkimuksen perusteella ufot hyvin epätodennäköisesti laskeutuisivat juuri Saksaan. Egyptiläinen eläintarha on joutunut somekohun kohteeksi, kun tarhassa vieraillut opiskelija jakoi Facebookiin kuvan siellä näkemästään seeprasta
Se tarkastelee yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria monipuolisesti, rohkeasti ja terävästi. Metsäjäniksen karvan vaihtoa ei laukaise lämpö tila vaan päivän valoisan ajan pituus. Kestävää journalismia (08) 537 1722 ma–to klo 10–13 ilmoitukset@kansantahto.fi www.kansantahto.fi Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti, joka pureutuu ilmiöiden taakse ja sukeltaa pintaa syvemmälle. meiltä ja maailmalta. Tee tilauksesi 31.12.2018 mennessä. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä. RIS TO PU R A N EN / VA ST AV A LO MaailmanKuvalehti_syyskuu2018.indd 1 13.9.2018 12.17. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Maailman Kuvalehden lukijana saat Kansan Tahdon vuosikerran (8 numeroa) kestotilauksena nyt vain 50 € Tarjous koskee kestotilauksen ensimmäistä vuosikertaa. Ilman suojaväriä jäävä jänis on yksi ilmastonmuutoksen seurauksista. Normaalihinta on 60€/vuosi. VOIT MAKSAA TILAUKSESI MYÖS KAHDESSA ERÄSSÄ. LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI Suomen Luonto -lehteä julkaisee Suomen luonnon suojelu liitto. Jos kuulut ammattiliittoon, kysy lehtietua. 28,5 €) www .suom enlu onto .fi/ lehti tilau s TUNNE LUONTOSI Ymmärrä mitä näet! Suomen Luonto syventää luontohavaintojasi ja auttaa käsittämään, mihin maailma on menossa. Tila a nyt! 3 num eroa 15,9 € (nor m. Ilmoita tilauksen yhteydessä koodi MK, niin huomioimme alennuksesi
Tee ma : Ma ailm an talo us Ma ailm an Ku vale hti 5/2 018 Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdotonta saada sitä muualta. Toimitus tuottaa aikakaus lehteä, jota on kiva lukea. Osta kadulta tai tilaa lehti: holvi.com/shop/isonumero Vaikuttava aikakauslehti tekee myy ostaa Myyjä ostaa Ison Numeron 5 euron kappalehintaan. Myyjä myy lehden 10 eurolla lukijalle ja ansaitsee näin työllään toimeentuloa. isonumero.fi MaailmanKuvalehti_200x240.indd 1 17.9.2018 12.13. Tuotoilla kehitetään lehteä entistä paremmaksi