Valoa pimeään TEEMA: R AHA 5 2 2 1 6 ,90 €. Nyt heillä on aurinkopaneeli. MAAILMANKANSALAINEN Sotarikostutkija Helena Ranta paljastaa totuuden KÖYHYYS 2021: Osattomuus Suomessa syvenee Meksikolaispari Faustina Flores ja Juan Astudillo ovat eläneet koko elämänsä ilman sähköä
OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta. Nyt voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla. isonumero.fi Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 20.9.2021 11.47 20.9.2021 11.47
26 SUOMI / FILIPPIINIT Ratkaiseva raha-apu Filippiinien sosiaaliturva pohjautuu pitkälti siihen, että maasta pois lähteneet lähettävät rahaa perheilleen. Felma Jamorabonin kaltaisia siirtotyöläisiä on Suomessa vuosi vuodelta enemmän.
47 SUOMI Talous vaatii uteliaisuutta ja mielikuvitusta, Niko Humalisto uskoo. Edellisen sivun kuva: Jani Laukkanen. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Rubén Salgado. 14 SUOMI Helena Ranta on Suomen tunnetuin kansainvälinen sotarikostutkija. 60 Katso, järjestö Transparency International Suomi 18 SUOMI Lisääntyykö köyhyys Suomessa. Pikemminkin se syvenee: pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt tuplasti enemmän kuin vuosituhannen alussa. MAAILMA PALOINA 4 Eroon valloittajien nimistä 5 Köyhyys laskee kaikkialla – paitsi hauraissa valtioissa 6 Joka kolmas puulaji uhkaa kadota 7 Eläinten tietoisuus EteläKorean lakiin 8 Afganistanilaiset kaipaavat Suomelta solidaarisuutta 9 Kolumni Julia Thurén 10 Maailmanennätys Harvojen rahaa 12 Välähdys Kabulin pakolaisleirin lapset TEEMA: RAHA 14 Maailmankansalainen Helena Ranta 18 Köyhyys syvenee Suomessa 26 Ratkaiseva raha-apu 30 Luonto onkin varallisuutta 36 Kuvareportaasi Arkea auringon avulla 44 Essee Arvokas käteinen IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Suomen Lähetysseuran Niko Humalisto 48 Suhteita POC-lukupiiri 52 10 kysymystä Verooikeudenmukaisuuden asiantuntija Lyydia Kilpi 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kukankaan ei tarvitse olla täydellinen 57 Kumma kolkka Punapuiden sylissä 58 Ruoka Hävikki hyötykäyttöön 59 Mistä tämäkin on. Lue verkosta! maailmankuvalehti.fi Nuoret naiset sijoittavat viisaasti ja kaukonäköisesti. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Outi Kainiemi, Kjell Svenskberg, Jussi Vierimaa, Laura Oja
PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Tämä on suurin haaste niin Suomessa kuin maailmalla. Kun on asunut maissa, joissa erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat räikeät ja rakenteelliset, alkaa hahmottaa samoja rakenteita myös Suomessa. ”Ihmiset marginalisoidaan heti kättelyssä. VUODET Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla ovat herkistäneet minut jonkinlaiselle luokkatutkalle. Kun pohdimme näkökulmia, nopeasti oli selvää, että tahdoimme kirjoittaa myös rahan puutteesta eli köyhyydestä. Kun katsoo tilastoja suomalaisesta köyhyydestä, kupla puhkeaa: emme ole samalla viivalla. Globaaleissa köyhyystilastoissa näkyy sama: köyhyys vähenee, mutta myös syvenee. Siksi onkin karua, miten monet hyväosaiset Suomessa ajattelevat, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tarvitaan tilaisuuksia ja tiloja, joissa ihminen tulee kohdatuksi ihan vain ihmisenä, ei ongelman kautta. Tämä tutkimustulos selvisi vuonna 2015 Helsingin Sanomien tekemästä kyselystä, Emme ole samalla viivalla Anni Valtonen jossa mitattiin suomalaisten asenteita. Kaikkea ei voi jättää yksilön ratkaistavaksi.” Näin sanoo myös jutussa haastateltu suutarina uransa tehnyt Maija Nurmi: ”Kaikki lähtee siitä, että ymmärretään, että köyhyys on yhteiskunnallinen ilmiö, ei siinä ole kysymys siitä, että toiset ovat huonompia ja toiset parempia.” ”Huonoimmassa asemassa olevat ajatuvat yhä syvemmälle.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Mitä varakkaampi vastaaja oli, sen enemmän hän syytti köyhyydestä ihmisiä itseään. T ämän Maailman Kuvalehden teemana on raha. 18–25), että lähestymistapamme köyhyyteen ja syrjäytymiseen on liian ongelmalähtöinen. Hienoista ja kunnianhimoisista yrityksistä huolimatta kuilu on olemassa. ”Koska ongelma on yhteiskunnallinen, yhteiskunnan on myös vastattava syrjäytyneiden tarpeisiin. Toisin kuin voisi olettaa, emme tarkentaneet kameraamme nyt globaaliin absoluuttiseen köyhyyteen, vaan suhteelliseen köyhyyteen tässä ihan lähellä. TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Anna-Maria Isola korostaa jutussa Köyhyys syvenee Suomessa (s. Uskon, että aika monelle käy niin. Mutta nyt viisikymppisenä minulla on huijattu olo, ja niin on varmaan monella muullakin. Miten pidämme huolta kaikkein huonompiosaisista. Käänsimme kameran kohti Suomea. Tarvitaan maanläheisempää politiikkaa ja toimenpiteitä”, Isola sanoo. HURJA tosiasia on se, että pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Minua on hellitty koko elämäni kattavalla sosiaaliturvalla, julkisilla palveluilla, ilmaisella terveydenhoidolla ja yliopisto-opetuksella. Olen itse sukupolvea, joka ensimmäisten joukossa kävi peruskoulun, jonka oli tarkoitus antaa kaikille lapsille samat tiedolliset ja taidolliset valmiudet taustasta riippumatta. Yhteiskunnan kyky huolehtia kaikkein heikompiosaisista on nyt huonompi kuin ennen. Ne, jotka ovat huonoimmassa asemassa, ajautuvat yhä syvemmälle
Alueilla oli toki jo omat, alkuperäiskieliset nimensä, mutta ne sivuutettiin ja myöhemmin unohdettiin. Huipun uutta nimeä juhlittiin Nakoda-seremoniassa näyttävästi. FL IC R / JA N M O SI M AN N Kanadan Kalliovuorilla luovutaan valloittajien antamista nimistä ja otetaan alkuperäiskansojen perinteisiä nimiä takaisin käyttöön. Tätä paikalliset eivät halua jäädä muistelemaan. Eroon valloittajien nimistä 4 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Yksi tuore tapaus löytyy Kanadan Albertasta. KUN kolonialistiset valloittajat tulivat, he iskivät lippunsa maahan ja nimesivät valloittamansa alueet; joet, järvet ja vuoret. Mikä vuoren kolonialistinen nimi oli. Päällikkö Aaron Young Chinikiheimosta kertoo, että nimestä kannettiin häpeää vuosikymmenten ajan. Pian nimi päivitetään myös karttoihin ja tietokantoihin. Nyt provinssissa aiotaan uudelleennimetä myös toinen loukkaavalla tavalla nimetty vuori, joka sijaitsee Banffin kansallispuistossa. Vuoren nimi on nyt Anû Kathâ Îpa, joka tarkoittaa kaljun kotkan huippua. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Heidi Nummi. Kalliovuorilla sijaitseva huippu sai syyskuussa Nakodaheimolta periytyvän nimensä takaisin. 1920-luvusta lähtien käytössä ollut nimi oli paitsi rasistinen myös seksistinen. Nyt uudelleennimeämistä tapahtuu ympäri maailmaa. Paikalliset heimot kutsuivat huippua tällä nimellä useiden sukupolvien ajan. Asiasta uutisoi CBC. Nimessä oli kaksi osaa, joista toinen oli alkuperäiskansan naisia halventava termi, toinen taas alensi naisen kehonosaa
Samalla kun kerääjät saavat elantoa, siistiytyy kuitenkin myös tuho. Vuonna 2030 vakaissa valtioissa ollaan jo monta askelta lähempänä köyhyyden poistamista. Joko se kierrätetään kotimaiseen käyttöön tai lastataan rahtilaivoihin ja viedään ulkomaille. Järistys jätti kymmeniä tuhansia kodittomiksi, ja kaksituhatta ihmistä kuoli. Moni on ryhtynyt keräyspuuhiin sitten Haitin elokuussa tapahtuneen maanjäristyksen. Paikalliset ovat arvioineet, että raudan ja alumiinin saanti on jopa kolminkertaistunut sitten maanjäristyksen. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Roskametallin kerääjät ja kierrätysyritykset ovat nyt kiireisempiä kuin koskaan. Maailmanpankin mukaan maailmassa on tällä hetkellä 39 haurasta valtiota. Heistä puolet on lapsia. Kiertyneet rautatangot. Tällä hetkellä Intiassa, mutta kun vuosikymmen vaihtuu, tilanne on jo toinen. Ne ovat alttiita konflikteille, ja niiden kyky vastata kriiseihin ja katastrofeihin on heikko. Maailmassa on nyt meneillään köyhyyden vastaisen kamppailun käännekohta. Ne ovat maita, jotka eivät kykene pitämään yllä hallintoaan ja instituutioitaan. Raunioiden korjaaminen on virallisten tahojen toimesta ollut hidasta. MISSÄ valtaosa maailman köyhistä asuu. Näillä voi Haitissa tienata 25 gourdea kilolta, siis euroissa noin 20 senttiä. MAAILMAN SANA Mencomot on indonesiaa ja tarkoittaa pienten asioiden varastelua huvin vuoksi. Mihin roska matkaa. Taipuneet alumiinilevyt. Erityisen suurena riskinä Nigeriassa ja Kongossa on, että ne ajautuvat itseään ruokkivaan kehitykseen, jossa köyhyys kiihdyttää konfliktien todennäköisyyttä ja toisinpäin. Haitilaiset keräävät roskametallia raunioista SOTKEUTUNEET johdot. Keräämiseen kannustaa tietysti tarve ansaita toimeentuloa. Köyhyys laskee kaikkialla – paitsi hauraissa valtioissa Köyhyyden kehitys vuosituhannen alusta vuoteen 2030: Lähde: World Data Lab 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 1400 1200 1000 800 600 400 200 Ab so lu ut tis es sa kö yh yy de ss ä el äv ä vä es tö (m ilj oo ni ss a) Hauraat valtiot Vakaat valtiot 20 40 60 80 100 120 Absoluuttisessa köyhyydessä elävä väestö (miljoonissa) Nigeria Kongo Madagaskar Tansania Angola Vuoteen 2030 mennessä eniten köyhyydestä kärsiviä asuu näissä valtioissa: MAAILMAN KUVALEHTI 5 . World Data Labin arvioiden mukaan jo ensi vuonna yli puolet maailman absoluuttisessa köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu niin kutsutuissa hauraissa valtioissa. Näistä erityisesti kaksi nousee esiin: Nigeria ja Kongon demokraattinen tasavalta. Köyhyyden vastainen taistelu tulisi siis keskittää hauraisiin valtioihin, Word Data Lab arvioi. Hauraissa valtioissa sen sijaan on enemmän köyhyydessä asuvia ihmisiä kuin koskaan: 360 miljoonaa ihmistä, siis 65 prosenttia kaikista maailman köyhistä. Vuonna 2030 kolmasosa maailman köyhistä asuu näissä kahdessa maassa
Keskimäärin neljä ympäristöaktivistia murhattiin viikossa. Silti aiheesta ei ole vielä juurikaan julkista keskustelua, raportissa huomautetaan. Yhden puulajin katoaminen voi aiheuttaa arvaamattoman dominoefektin. Syynä edessä häämöttävään sukupuuttoaaltoon on ihmisen toiminta – erityisesti maatalous, metsähakkuut ja karjatalous. Valtion tarjoamaa suojaa oli saatavilla vähemmän kuin ennen. Yli puolet kuolemantapauksista tapahtui näissä kolmessa maassa. Viisi vuotta kestäneessä tutkimuksessa oli mukana useita kasvitieteellisiä puutarhoja ja yliopistoja. Peräti 65 prosenttia kaikista puulajeista kasvaa ainakin yhdellä suojellulla alueella. Jälkimmäiseen voivat osallistua ihan kaikki. KOHTI PAREMPAA Vuosikymmenten ponnistelujen jälkeen lyijyllinen bensa on viimein historiaa. Valtioiden pitäisi ottaa vastuuta aktivistien suojelemisesta, Global Witness vaatii. Ympäristön puolustaminen on yhä tappavampaa VIIME vuosi oli ympäristönpuolustajille ennätysvaarallinen, selviää ympäristöjärjestö Global Witnessin raportista. ”Puut tarvitsevat apua”, vetoaa järjestön pääsihteeri Paul Smith. Korona paitsi kiihdytti murhien määrää, sai myös aikaan sen, että hyökkäyksiä tehtiin suoraan ihmisten koteihin. Uhattuja puulajeja on kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. IS TO C K R AU L AR B O LE D A / AF P / LE H TI KU VA Ihmisen toiminnan seurauksena sukupuutto uhkaa myös tammea. Vaarallisinta ympäristöä on puolustaa Kolumbiassa, Meksikossa ja Filippiineillä. Joka kolmas puulaji uhkaa kadota 6 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Lähde: National Geographic MILLAINEN olisi maailma ilman tammia, kanelipuita ja kukkivia magnolioita. 20 000 puulajia uhkaa kadota maapallolta, siis kolmannes kaikista maailman puulajeista. Liian usein rikokset jäävät myös kokonaan tutkimatta, esimerkiksi Meksikossa 95 prosentissa tapauksista. Hyviä uutisiakin on: suojelutoimet ovat viime vuosina lisääntyneet. Tapetut aktivistit ovat yleensä puolustaneet metsiä teollisuudelta ja hakkuilta. Ilmastonmuutoksen ja sään ääriilmiöiden vaikutus kasvaa sekin koko ajan. Raportti suosittelee suojelualueiden ja puiden istutuksen lisäämistä sekä uhattujen puiden säilyttämistä siemenpankeissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa. Erityisen usein hyökkäyksistä kärsivät alkuperäiskansojen jäsenet. Toki kysymys ei ole vain puista, vaan myös niistä miljoonista eläinlajeista, jotka ovat niistä riippuvaisia – ihminen mukaan luettuna. 2021 MA AILMA PALOINA. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan. Sitä ei myydä enää yhdessäkään maassa. Asia selvisi kasvitieteellisiä puutarhoja edustavan Botanic Gardens Conservation International -järjestön raportista
Nyt Etelä-Korea on yksi niistä hieman päälle kolmestakymmenestä maasta, jotka tunnistavat eläimet tietoisiksi olennoiksi. Eläinten tietoisuus Etelä-Korean lakiin MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Sivuilla kuitenkin lukee myös, ettei tarkoituksena ole vain suojella eläimiä tehokkaammin. Niiden kotitalouksien määrä, joissa on eläin seuralaisena, on kasvanut Etelä-Koreassa viime vuosina merkittävästi. Visioissa on rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikkia lajeja kunnioitetaan tasapuolisesti – oli kyseessä sitten ihminen tai jokin muu laji. ”Nyt on ymmärretty, että perimmäinen syy sille, miksi eläimet kokevat julmuutta ja niihin kohdistuvista rikoksista langetetaan niin pienet rangaistukset, on se, että oikeusjärjestelmä näkee eläimet asioina”, maan oikeusministeriö linjasi sivuillaan. 2021 7 MA AILMA PALOINA. IS TO C K Eläimet eivät ole Etelä-Korean laissa enää ”ruumiillisia asioita” vaan tietoisia olentoja. Eläimiin kohdistuvista julmuuksista ja hylkäystapauksista ollaan yhä huolestuneempia, ja entistä useampi kokee, että eläimiä on kohdeltava samoin standardein kuin ihmisiä. Muutoksesta voi pitkälti kiittää lemmikkibuumia. Voidaan siis olettaa, että jatkossa eläinten vahingoittamisesta saa EteläKoreassa aiempaa kovemman rangaistuksen. VIELÄ hetki sitten eläimet olivat EteläKorean laissa ”ruumiillisia asioita”
nämä kaikki ovat jäänet pois.” Mehrin mukaan olisi tärkeää ymmärtää, keitä talibanit ovat ja miten talibanien tulo vaikuttaa koko Afganistanin heimorakenteeseen. Vanhemmilta afganistanilaisilta saatu tieto monipuolistaisi keskustelua, samoin maan sisäisen tilanteen laajempi käsittely. AFA kehittää yhteistyötä Suomen ja Afganistanin välillä ja edistää Suomen afganistanilaisten kotoutumista. Maassa on toistakymmentä heimoryhmää, joiden siteet ovat vahvoja. Maailmanlaajuisessa kyselyssä selvisi, että virkavaltaa joutui lahjomaan ihmisistä Lähde: Global Corruption Barometer LE H TI KU VA / M IK KO ST IG Stop Killing Afghans 2021 -mielenosoitus Helsingissä 28. 56 prosenttia MAAILMAN LUKUJA Afganistanilaiset kaipaavat Suomelta solidaarisuutta ½ 1/4 Huonoin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa lahjuksia maksoi vastaajista ajatteli silti, että kansalaisilla on mahdollisuus puuttua korruptioon. Mehr muistuttaa, että Afganistanissa kasvaneet vanhemmat ikäluokat tuntevat hyvin maan historian . ”Tuen ja solidaarisuuden osoittaminen on se, mitä afganistanilaiset nyt kaipaavat”, Mehr sanoo. Suomalaisen median näkökulma Afganistanin tilanteeseen on Mehrin mielestä jäänyt suppeaksi. Heitä on nähty viime aikoina usein Afganistaniin liittyvissä uutisissa.” Näin toteaa Suomi-Afganistan Akatemian (AFA) hallituksen puheenjohtaja Tahmine Mehr. ”Uutiset, tv-ohjelmat, musiikki, juhlat, häät . Erityisesti perheenyhdistämisprosessin edistämisestä olisi suuri apu Suomessa asuville afganistanilaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Monissa maissa ihmiset joutuvat maksamaan lahjuksia saadakseen aivan tavallisia julkisia palveluja. Talibanien lupauksiin muutoksesta parempaan ei kannata Mehrin mukaan uskoa. Lähes puolet afganistanilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. nuoret taas ovat hyvin perillä maan nykytilanteesta. Talibanien tultua valtaan maan koko kulttuurikenttä on kuollut olemattomiin. ”Myös maan sisäinen maahanmuutto, nälänhätä ja kulttuuriset menetykset voitaisiin ottaa osaksi narratiivia”, Mehr toteaa. Šaria-lain palattua voimaan naiset ovat nousseet vastarintaan. KERTTU PAKKASVIRTA Suomalaisen median näkökulma Afganistanin tilanteeseen on jäänyt suppeaksi, sanoo Suomi-Afganistan Akatemian hallituksen puheenjohtaja Tamine Mehr. Afganistanin 40 miljoonasta asukkaasta maan sisäisiä pakolaisia on 3,5 miljoonaa. elokuuta 2021. Koulutusta tullaan rajoittamaan radikaalisti eikä vaaleja tulla järjestämään. 2021 MA AILMA PALOINA. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Suomella on Mehrin mukaan tärkeä rooli toimia mallina muulle maailmalle. 36 prosenttia Poliisia ja viranomaisia piti erittäin korruptoituneina ”SUOMESSA on hyvin paljon korkeakoulutettuja afganistanilaisia nuoria
Perusoikeudet ovat niitä, joihin kaikilla 8 miljardilla ihmisellä pitää olla pääsy. Näin ylläpidetään työpaikkoja, veroja ja sitä kautta ihmisiä. Ennustan, että seuraavien vuosikymmenien aikana globaalit tulonsiirrot ovat yhä enemmän esillä. Niinpä moni taloustieteilijä ja tutkija miettii tällä hetkellä, voiko talous kasvaa ikuisesti. Jos Pursiainen olisi diktaattori, hän käyttäisi rikkaiden maiden varoja siihen, että lahjotaan köyhät maat vähentämään päästöjään. Eikä niihin kannata suhtautua riistona, vaan sijoituksena omaan ja tulevien sukupolvien tulevaisuuteen. Kun asiaa ajattelee maalaisjärjellä, tämä olisi vain ja ainoastaan reilua. ”JOS voisimme hyväksyä sen, että suuri osa ihmiskuntaa elää synkässä köyhyydessä, ympäristöongelma olisi helpompi ratkaista”, Pursiainen sanoo. TOISEKSI, talouskasvun hedelmät täytyy jakaa jatkossa tasaisemmin, siitä on hyötyä ihan kaikille. Länsimaat ovat kasvattaneet taloutensa huippuunsa tuuttaamalla fossiilisia polttoaineita yhteiseen ilmakehään kuin viimeistä päivää. Ei meidän hyvinvointia tarvitse enää kasvattaa, nyt on muiden vuoro. Talouskasvu tarkoittaa uusien teiden, rakennusten, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentamista. Mutta tätä ei voi hyväksyä. Ihan vain jo siksi, että oma tulevaisuutemme on riippuvainen siitä, mihin kehittyvien maiden talouskasvu ohjataan. Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon maan sisäisistä tulonsiirroista. M aailmassa on sietämätön ristiriita. Etuoikeudet taas ovat niitä, joita ilman pärjää ihan mukavasti. ”Ei meidän hyvinvointia tarvitse enää kasvattaa, nyt on muiden vuoro.” EE VA AN U N D I NÄKÖKULMA Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.. Talous kasvaa, kun ihmisten kulutus kasvaa. Ekonomisti Heikki Pursiainen pitää kysymystä huonona. Talouskasvun avulla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on miltei puolittunut, vuoden 1990 1,9 miljardista ihmisestä 736 miljoonaan vuonna 2015. Tehokkaampaa maanviljelyä ja parempia koulutusmahdollisuuksia. On myös mietittävä, mitä hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoittaa länsimaissa. Mitkä asiat kuuluvat perusoikeuksiin ja mitkä etuoikeuksiin. Heidän elintasoaan täytyy nostaa, ja se tapahtuu talouskasvun avulla.” Sepä se. Kuitenkin yli 700 miljoonaa ihmistä elää edelleen alle 0,9 eurolla päivässä. Ruoka, koti, liikkuminen. Samaan aikaan on päivänselvää, että nykyisenkaltaista kuluttamista pitäisi vähentää radikaalisti, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena. ”Ei meidän tarvitse puhua ikuisuudesta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt. Tällä hetkellä meillä on miljardeja ihmisiä, jotka elävät sietämättömässä köyhyydessä. Valtion talouden pitäisi kasvaa, jotta nykyinen hyvinvointi voidaan pitää yllä. ”Puhe talouskasvusta joutaa historiaan” Julia Thurén PELKKÄ geneerinen talouskasvusta puhuminen joutaa historiaan. Öljylämmöstä maalämpöön, uuden sohvan ostamisesta vanhan korjaamiseen. Vihreä siirtymä tarvitsee investointeja ja työtä, eli talouskasvua. On aika puhua määrän sijaan laadusta: Mikä kasvaa ja mikä kutistuu
Niiden lisäksi euroa käyttävät Kosovo ja Montenegro sekä kääpiövaltiot Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio. Se on myös maailman pienin maa, jolla on oma valuutta. Isossa osassa Eurooppaa on kohta 20 vuoden ajan käytetty yhteistä valuuttaa. Onko itsenäisestä valuutasta enemmän haittaa vai hyötyä. Turismi on kuitenkin elpynyt nopeasti, kun Seychellit avasi rajansa tämän vuoden maaliskuussa. Meriekosysteemien suojelu ja kestävä hyödyntäminen on nostettu vahvasti esimerkiksi Afrikan kehityspankin agendalle. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja siihen vaikuttavat kunkin maan olosuhteet. Vain pieni vähemmistö maailman ihmisistä on niitä koskaan käsissään pidellyt. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viisi vuotta sitten tekemässä kyselyssä enemmistö suomalaisista ekonomisteista katsoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Maailman pienimmät valuutat * Kalastuksesta ja turismista elävä Seychellit on Afrikan vaurain maa. Euro 345 000 000 10 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Se on myös Mauritiuksen ohella ainoa Afrikan maa, joka yltää Maailmanpankin luokittelussa korkean tulotason maaksi. Ja mikä kiinnostavinta tämän jutun kannalta: vajaan 100 000 asukkaan Seychellit on maailman pienin maa, jolla on itsenäinen keskuspankki ja oma valuutta, Seychellien rupia. Uutta piristettä Seychellien hyvinvoinnille toivotaan ”sinisestä taloudesta”, joka tarkoittaa meren ympäröimälle saarivaltiolle samaa kuin vihreä talous mantereella. Seychellit on koko Afrikan vaurain maa, kun mitataan bruttokansantuotetta henkeä kohti. Maailman pienin valuutta: SEYCHELLIEN RUPIA Harvojen rahaa *käyttäjävaltioiden väkiluvun mukaan Lähteet: Kansainvälinen valuuttarahasto ja Wikipedia LE H TI KU VA / AF P PH O TO / TH E N AT U R E C O N SE RV AN C Y / TA TE D R U C KE R ERÄS afrikkalainen menestystarina löytyy Intian valtamereltä, noin 1 500 kilometriä Afrikan mantereelta itään. Euroalueeseen kuuluu 19 EU :n jäsenmaata. Seychelliä pienemmistä valtioista esimerkiksi Nauru käyttää Australian dollareita, Liechtenstein Sveitsin frangeja ja Marshallsaaret Yhdysvaltain dollareita. Myös Seychellien rupian arvo euroon tai dollariin nähden romahti koronakriisin vuoksi, eikä ole täysin palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. SEYCHELLIEN kaltaisen pienen maan talous on joka tapauksessa haavoittuva. LÄHESKÄÄN kaikilla maailman valtioilla ei ole omaa valuuttaa. Koronapandemian vuoksi matkailusta saatavat tulot romahtivat viime vuonna 60 prosenttia. Hyvänä esimerkkinä yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Nature Conservancy lunasti 2015 Seychellien ulkomaanvelkoja yli 20 miljoonalla dollarilla vastikkeeksi siitä, että Seychellit perusti aluevesilleen laajoja suojelualueita. Teksti: Juha Mäkinen Seychellien rupia 99 000 Tongan pa‘anga 100 000 Samoan tala 200 000 São Tomén ja Príncipen dobra 215 000 Barbadoksen dollari 288 000 . Tätä kirjoitettaessa yhdellä eurolla saa noin 17 rupiaa. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Jos siis satut matkustamaan Seychelleille, pidä huoli siitä, että luottokortin vinguttamisen lisäksi hankit lompakkoosi hieman rupioita. Maan kansantalouden tärkeimmät tukijalat ovat kalastus ja turismi
Mies ojentaa sukeltajalle laatikollisen taimikasvatettuja koralleja. Intian valtameren Seychellien saarten ympärille perustettu merensuojelualue suojaa saaren kalastukseen ja turismiin tukeutuvaa taloutta.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
KUVA: FELIPE DANA/AP/LEHTIKUVA. Kabul, Afganistan. Lapset poseerasivat kameralle Kabulin pakolaisleirillä syyskuun puolivälissä. Vain kuukausi talibanien valtaannousun jälkeen ilmassa sinkoilee kysymysmerkkejä. Nälänhädän ja luhistuneen terveydenhuoltojärjestelmän runtelemassa maassa afganistanilaiset ovat humanitäärisen avun tarpeessa
Tiesulkuja ei olisi pitänyt enää olla, mutta silti niitä oli. Hän on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Se oli Rannan ensimmäinen ulkomaan missio, ja se kesti yhteensä vuoden päivät. Ihmettelen, että olen yhä hengissä, ja niin on ihmetellyt moni muukin.” JOUKKOHAUTOJEN avaamista, vainajien tunnistamista kuoleman kentillä – tällaista uraa tuskin osaa kukaan tietoisesti suunnitella. Ryhmä matkusti kaupunkia ympäröiville vuorille, ja siellä makasi edelliskesänä surmansa saaneita vainajia. Totta kai on, ja niin kuuluukin olla. Bosnia-Hertsegovinan jälkeen Ranta on ollut muun muassa Kosovossa 1998– 2001, Kamerunissa ja Perussa 2002, Irakissa 2004 ja Kaakkois-Aasian hyökyaaltoonnettomuuden selvittelyissä 2005. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. Otin sen kliinisenä asiana”, muistelee Helena Ranta, 75. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Kjell Svenskberg 14 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Totuuden paljastaja Sotarikostutkija Helena Ranta tekee työtä kuolleiden parissa, jotta eloonjääneet voisivat jatkaa elämäänsä. Oli vuosi 1996, paikka oli Bosnia-Hertsegovina. Sen tajuaminen syöksi minut tielle, jolla olen ollut siitä asti.” Nykyään Ranta on Suomen tunnetuin kansainvälinen sotarikostutkija. Se täytyy tiedostaa jatkuvasti, että oma henki voi olla uhattuna. Hän on tunnistanut Estonian onnettomuuden uhreja ja tutkinut Euroopan unionin toimeksiannosta Kosovon tapahtumia. K aupunki oli raunioina. Matkaan oli juuri lähetetty ensimmäinen tutkimusryhmä sitten sodan syttymisen. Ei myöskään Ranta, joka työskenteli pitkään yliopistolla ja teki sitten työtä vankien parissa. ”Keskeinen oivallus tuolta ajalta oli se, että selviän minulle täysin vieraissa olosuhteissa, joihin en ole voinut mitenkään valmistautua. ”Se oli tietysti järkyttävää, mutta en kauhistunut sitä. En edes tiedä, kuinka monta kertaa tarkka-ampuja on pitänyt minua tähtäimessään. ”Aina kysytään, onko minua pelottanut
Ihmettelen, että olen yhä hengissä”, Helena Ranta sanoo.. ”Olen nähnyt liikaa ja kokenut liian paljon
”Sortuneiden yhteiskuntien täytyy pystyä aloittamaan uusi elämä, mutta se ei voi perustua epätietoisuuteen.” Vuosien mittaan Ranta on oppinut ymmärtämään haudan merkityksen. Mukaan Bosnia-Hertsegovinaan hän päätyi sattumalta. Ihmiskilpenä toimiminen. Pidätykset. Päätöksiä on tehtävä nopeasti, suuren paineen alla. Ehkä jossain on salainen vankileiri, tai ehkä hän on jo pakomatkalla, matkalla kotiin. Luonnontieteilijävanhemmiltaan hän sai perintönä oikeudentunnon. Hänen vanhempansa olivat myös hyvin liberaaleja, erityisesti isä, joka kannatti naispappeutta jo tuolloin. Eloon jääneillä on oikeus tietää, mitä heidän kadonneille rakkailleen on tapahtunut. Niin kauan kuin tietoa ei ole, elää toivo.” Toivo syöttää ajatuksia: Ehkä hän on vielä hengissä. ”Jotkut muistoista ovat sellaisia, että ne pyrkii aktiivisesti torjumaan. ”On turha lähteä enää jossittelemaan, mitä olisi käynyt, jos olisin valinnut toisin. Omenavarkaissa käytiin tasapuolisesti kaikkien pihoilla. ”Kotona opetettiin, että on tärkeää tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja että väärin ei saa tehdä.” Lapsuutensa Ranta eli Imatralla, jossa porukka naapuruston lasten kanssa oli tiivis. ”Tutkimalla kuolleita autamme eläviä. ”Sodan jälkeen syntynyt lapsi oli merkki valoisammasta tulevaisuudesta. Eloon jääneillä on oikeus tietää, mitä heidän kadonneille rakkailleen on tapahtunut. On monia asioita, joita Ranta ei halua muistaa. Olen nähnyt liikaa ja kokenut liian paljon.” Totuuden jäljille kaivautuminen on henkisesti raskasta, Ranta sanoo. Ehkä siksi minua hemmoteltiin.” Rannan äiti oli matemaatikko ja isä fysiokemisti. Hän on nelilapsisen perheen nuorimmainen. ”Otin vanhempieni opit niin vakavasti, että omenoiden varastaminen aiheutti suurta tunnon tuskaa”, Ranta muistelee tapahtumia 1950-luvulta. ”Moraalinen velvollisuuteni on jatkaa tätä niin kauan kuin pystyn.” . Täytyy vain hoitaa työnsä ja koittaa unohtaa se mahdollisimman pian.” Autopommi-isku. Se mahdollistaa kaiken tulevan. ”Opin, että ihmisiä täytyy kohdella tasa-arvoisesti ja inhimillisesti.” MUISTOJA kentältä Rannalla on paljon – liikaa. ”Ne ovat liian rankkoja kokemuksia. Yleensä kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, joten on valittava niistä vähiten huono. Työ on raskasta, Ranta sanoo, mutta myös hyvin merkityksellistä. . Rantaa on johdattanut urallaan pitkälti velvollisuudentunto. ”Sodan jälkeen syntynyt lapsi oli merkki valoisammasta tulevaisuudesta”, sanoo Ranta. ” Tutkimalla kuolleita autamme eläviä. Tällainen toivo estää jälleenrakentamisen, Ranta sanoo. Tutkijaryhmän jäsenet 16 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Jälkiviisaus ei näissä asioissa auta.” Luonteeltaan työ on yksinäistä. Se ei katso kulttuurirajoja, sen funktio on aina sama: se sulkee oven menneisyyteen. Jos niitä alkaa käymään tarkasti läpi, nousee pohjaton murhe. RANTA on nelilapsisen perheen nuorin lapsi ja ainoa, joka syntyi sodan jälkeen. 2021
Meille halutaan antaa tietoa, mutta myös valkopestä oma osuus. Ranta istui lasikopissa vartijan kanssa ja antoi syyttäjälle tärppejä. Harrastukset Klassinen musiikki, kirjallisuus, vaeltaminen, linnut, ruoanlaitto, avantouinti. ”Me emme ota kantaa siihen, kuka rikoksen teki. Yksi asia on keskeinen muistaa, Ranta sanoo. Ranta miettii vastausta hetken. Kysymykset on lähetetty hänelle jo ennakkoon, ja nyt Ranta etenee määrätietoisesti kysymyksestä seuraavaan. Rannalla on monta rautaa tulessa, mutta tärkein ensin: sienestys. Vain kerran hän on kääntynyt kentältä pois – silloin aseita oli vastassa liikaa – ja kolme kertaa hän on kieltäytynyt missiosta selkein perustein. Miloševi?ia syytettiin sotarikoksista Jugoslavian hajoamissodissa. Toimittaja yrittää lähinnä pysytellä perässä. Jos olisin kieltäytynyt, kansainvälinen yhteisö olisi voinut menettää mahdollisuutensa tutkia näitä tapauksia kokonaan.” Vielä 2010-luvulla Ranta on ollut Eritreassa, ja työ jatkuu monilta osin yhä. ”Oli rankkaa nähdä, miten ihminen murenee pala palalta, kun syyttäjä pääsee hyökkäämään. • KUKA. Helena Ranta Syntynyt 1946 Kajaanissa Asuu Raaseporissa Perhe Eronnut, ei lapsia Koulutus Hammaslääketieteen tohtori Toiminut Suomen Akateemisten Naisten Liiton, Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana. Sen hoitaa riippumaton tuomioistuin.” KUN Rannan kanssa keskustelee, yksi kysymys nousee mieleen ylitse muiden. ”Kyllä se uteliaisuus on – ja velvollisuudentunto. Muuten Ranta on aina ollut siellä, mihin häntä on pyydetty. Syyttäjä pyysi tuolloin Rantaa avustamaan ristikuulustelussa. ”Kukaan ei pidä sotarikostutkijoista. Ihmisoikeusliiton johtoryhmässä 20 vuoden ajan. ”En missään nimessä saa vaarantaa niiden ihmisten henkeä, jotka ovat toimittaneet minulle arkoja, luottamuksellisia tietoja.” HAASTATTELUKYSYMYKSIIN Ranta antaa laajoja, silti napakoita vastauksia. Kenenkään intresseissä ei välttämättä ole tietää, mitä on todella tapahtunut.” Tämän takia on tärkeää, että tutkijaryhmä on täysin riippumaton ja tutkimusten jokainen vaihe dokumentoidaan. Ehkäpä tässä näkyy se, että Ranta on todistanut monissa oikeudenkäynneissä. Yksi niistä oli ylitse muiden: Serbian presidentin Slobodan Miloševi?in oikeudenkäynti vuonna 2002. 2021 17. Moraalinen velvollisuuteni on jatkaa tätä niin kauan kuin pystyn.” Juuri niin Ranta on tehnyt. Humanitääriseen työhön, konfliktien ratkaisemiseen ja ihmisoikeuksiin keskittyvä Helena Ranta Forum järjestetään vuosittain elokuussa. Tänään, huomenna tai kymmenen vuoden kuluttua. ”Eiköhän tässä ollut kaikki! Soittele, jos tarvitset lisätietoa!” Ranta tuumaa napakkaan tyyliinsä. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . ”On tärkeää, että historiallinen totuus tulee dokumentoiduksi. Traumatisoivista tapahtumista ei saa jäädä väärää historiallista tietoa.” Valitettavasti totuus on konfliktissa ensimmäinen uhri. Ranta on tyytyväinen siihen, että kaikki ne tutkimustulokset, jotka hän on ryhmänsä kanssa luovuttanut tuomioistuimille, on hyväksytty todistusaineistoksi. Sitten hän on jo pyyhkäissyt sienimetsään. Nyt viimeinenkin kysymys on kysytty. Mikä on saanut tekemään näin rankan uran. Tajusin, että olen yksi palikka siinä koneistossa, joka murtaa valheellisen todistuksen.” TOTUUS tulee aina lopulta esille, Ranta uskoo. ”Ryhmäni ovat onnistuneet säilyttämään luotettavuutensa. eivät ole samalla tavalla tietoisia kokonaiskuvasta, ja siksi tällaisen ryhmän johtaja joutuu pitämään paljon sisällään
Palkatonta työtä, syrjintää, aukkoja yhteiskunnan turvaverkossa pitkittyneesti köyhyysrajan alla eläviä on nyt kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Outi Kainiemi Köyhyys syvenee Suomessa TEEMA: R AHA. Kun köyhyydestä ei ole tietä ulos, yhä useampi korottaa ääntään kertoakseen, ettei köyhyys ole ihmisen oma vika
Yli puolet työurastaan Nieminen, 31, on tehnyt palkatta. Haastattelussa sanottiin suoraan, että varmuutta palkkaamisesta ei ole. Niemisen tapauksessa vastauksen voi löytää jo syntymästä. Rahallisesti Nieminen hyötyy työnteosta 300 euroa kuussa. Hän syntyi keskosena, kaksi kuukautta etuajassa. Nuo kuusi hakijaa per paikka ovat myös eriarvoisessa asemassa, Isola muistuttaa. Kun TE -toimiston sivuille menee, selviää, että yhtä työpaikkaa kohden on tälläkin hetkellä yli kuusi hakijaa. Vastauksista ilmeni, että mitä varakkaampia vastaajat olivat, sitä enemmän he näkivät köyhyyden ihmisen omana vikana. ”Olen malliesimerkki työssäkäyvästä köyhästä. Vedottiin yhteiskuntavastuuseen. Asiaa kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Anna-Maria Isola. Se oli Suomessa käytössä vuosina 2018 ja 2019, ja silloin työttömän oli osoitettava aktiivisuuttaan työttömyysturvan alentamisen uhalla. Tällä kertaa kyseessä on työllistämistä edistävä kuntoutus. Samalla työaikaa pitäisi pilkkoa, jotta työtä riittäisi useammalle. Ja taas työllistämisrumba jatkui. Vain kymmenen prosenttia palkkatukityöstä johtaa siihen, että henkilö palkataan. Nyt olen yhteiskunnan jalkapallo.” Heti valmistumisen jälkeen alkoi työllistämistoimien limbo, joka jatkuu yhä. ”Kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Niemisen on vaikea käsittää tällaista ajattelutapaa. ”On paljon ihmisiä, joita ei oteta töihin. Ja sitten on tietysti kokonaan palkatonta työtä, sellaista jota Nieminen tekee. Nyt työssäkäyvien köyhyys lisääntyy. Aihetta juhlaan ei kuitenkaan ole. L auri Nieminen on juuri tullut työhaastattelusta kotiin. Neljännes varakkaiden ihmisten vastauksista oli sävyltään vihamielisiä, vähätteleviä tai ylimielisiä. Hän muun muassa teki viisitoista kuukautta täyspäiväistä mikrotukihommaa yhdeksän euron päiväpalkalla. Eläkepapereita en saa, sillä Kelan mukaan olen työkykyinen. Siinä missä vuonna 2009 palkatonta työtä teki 320 000 ihmistä, vuonna 2018 lukema oli jo puolen miljoonan pinnassa. Se ei yksinkertaisesti riitä.” Poikkeustapaukseen on turha vedota. Ennuste oli, että henkiin hän ei jäisi – ja jos jäisi, ei ainakaan oppisi kävelemään. ”Niin kauan, kun ei ole yhtä avointa työpaikkaa per työnhakija, vika ei mitenkään voi olla työttömässä.” Kaikille ei tosiaan ole töitä. H elsingin Sanomat teetti vuonna 2015 laajan suomalaisten köyhyyteen liittyviä asenteita tarkastelevan kyselyn. Vanhemmilleni se ei sopinut.” Peruskouluaikaa leimasi sekä henkinen että fyysinen koulukiusaaminen. Senkin määrä on lisääntynyt. ”Jos lääkärit olisivat saaneet päättää, minut olisi otettu pois hengityskoneesta. Olen elänyt köyhyysrajan alla koko aikuiselämäni.” Köyhiä eivät ole nykyään vain työttömät, ja siksi työn myyttiin on tullut lohkeama. ”Jos olisin fiksu, en olisi hankkinut peruskoulun jälkeen koulutusta vaan hakeutunut suoraan eläkkeelle. Työelämästä Nieminen on oppinut karun oppitunnin: ”Ei auta, että hoidat hommasi ja keräät hyvää palautetta. Palkkaa työstä ei nimittäin saa, vieläkään. Kun olisi tullut vakinaistamisen aika, niin ei tehty, vaan TE -toimistosta otettiin tilalle uusi kokelas. Se on ollut keskiarvo jo pitkään. ”Vielä reilu kymmenen vuotta sitten sanottiin, ettei työssäkäyvillä tule olemaan hätää. On vanhoja marginaaleja, esimerkiksi romanit ja vammaiset, ja sitten on uusi marginaali kuten pitkään työttömänä olleet ihmiset. Palkat ovat pieniä tai työtunteja ei ole tarpeeksi”, Isola sanoo. ”Minulla on synnynnäisiä rajoitteita, mutta aivan varmasti olisi mahdollista räätälöidä työtä, jota voisin tehdä.” A ktiivimalli on nykyään jo historiaa. Samalla kukaan ei näytä, missä se työpaikka oikein on.” Uusi palkaton työ Tokmannin hyllyttäjänä alkaa ensi viikolla. Kysely toteutettiin yhteistyönä sosiologian asiantuntijoiden kanssa, ja siihen tuli vastauksia lähes kymmenen tuhatta. Tarjolla tulisi olla joustavampia työn mahdollisuuksia, Nieminen toivoo. Haastattelu on mennyt hyvin, ja hän on saanut paikan. ”Kaiken lähtökohta pitäisi olla se, että työkokeiluun ei oteta, ellei valmiutta palkkaamiseen ole”, Nieminen sanoo. Hän valmistui ammattikoulusta datanomiksi, ja kävi sen jälkeen radioja tv-toimittajakouluun. Niemistä palloteltiin työkokeilusta toiseen. Silti työttömän pitää edelleen jatkuvasti to20 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . 2021. Nieminen kolusi kursseja ja työkokeiluja toisensa perään. Nämä ihmiset joutuvat työnhaussa ottamaan pataan kerta toisensa jälkeen.” M iksi juuri minusta tuli köyhä. Lapsena hän kävi läpi kaksi aivoverenvuotoa, samoin kaksi elvytystä. Herää kysymys, missä määrin ilmaista työvoimaa käytetään hyväksi
”Tulee epäonnistunut luuseriolo, kun pyörii aina tässä samassa kehässä.” Tutkimuksissa on huomattu, että samalla kun köyhyys pienentää elinpiiriä, se myös lyhentää tulevaisuushorisonttia. Köyhyys siis kadottaa unelmat. ”Työttömät nähdään luusereina ja lusmuina. ”En ole vuosikausiin jaksanut käyttää energiaa unelmiin. Ei auta sanoa, että ryhdistäydy”, Isola sanoo. ” Pitkittyessään köyhyys on kuin krooninen sairaus. Kaiken tämän pitäisi toimia näyttönä, etten kaipaa mitään erillistä TE -toimiston hyväksymää aktiivisuutta.” Suurin ongelma on Niemisen mukaan se, että työttömistä on tehty passivoitua massaa. “Pitkittyessään köyhyys on kuin krooninen sairaus. Tuskin. 2021 21. En voi vastata siihen.” distella aktiivisuuttaan. Nieminen toivoo, että tämä paljon puhuttu ”aktiivisuus” nähtäisiin laajemmassa mielessä. Tuloni ovat 800 euroa kuussa, mutta senttiäkään velkaa minulla ei ole.” Elämänhallinnan ongelmia. Työhaastatteluissa kysytään aina, missä näet itsesi viiden vuoden päästä. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Olettamisen sijaan pitäisi katsoa sitä, mitä työtön osaa, mitä hän harrastaa ja miten hän kehittää itseään. ”Olen tehnyt radiota kymmenen vuotta ja olen mukana useissa paikallisissa yhteisöissä, osallistun kansalaisopiston kursseille. Näin Niemisen Kela-papereihin silti kirjattiin, sillä työvoimavirkailijan mukaan homma hoitui helpoiten niin. ”Elämä kutistuu hyvin pieneksi. Automaattisesti ajatellaan, että työttömillä on elämänhallinnan ongelmia. Köyhyys on sitä, ettei pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä ja tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita. ”Onhan se aina helpompaa esittää köyhyys ihmisen omana syynä”, Nieminen toteaa. E uroopan komission käyttämän määritelmän mukaan köyhyys on sitä, ettei yksilöllä ole mahdollisuutta osallistua siihen elämäntapaan, jota hänen kotimaassaan pidetään hyväksyttävänä. Se vie elämän hallittavuutta itseltä pois. Köyhän luksusta on se, että pääsee käymään kahvilla tai että on varaa maksaa saunavuoro.” Myös tunnetasolla köyhyys on raskasta. En ole eläessäni ollut humalassa, ja töihin tulen ajoissa. Se vie elämän hallittavuuden pois itseltä. Se käy itsetunnon päälle, Nieminen sanoo. Luullaan, että köyhä on köyhä, koska ei osaa käyttää rahaa.” Moni olettaa, että köyhä on alkoholisoitunut tai päihdeongelmainen. ”Stereotypia ei yksinkertaisesti ole totta. Nieminen kuvaa köyhyyttä supistavaksi kokemukseksi. Jatkuvasti pitää laskea rahojaan, ja jos pyykkikone sanoo poks, on yhtäkkiä ihan pulassa
Kyse ei ole ollenkaan siitä, että ihminen olisi vain laiska ja saamaton.” T yö ja toimeentulo voivat myös yllättäen lähteä alta. Köyhyys on siis sen keston suhteen syventynyt. Toisaalta hän ei näe, että sitä voitaisiin myöskään nostaa. Myös Isolan mukaan perusturva on liian pieni. Ne, jotka myönsivät harjoittavansa soitintaan, eivät saaneet työttömän statusta eivätkä siten toimeentulotukea. Koskaan ei voi tietää, tarjotaanko jotain jostain. Tämä on erityisen ongelmallista siksi, että köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa silloin, kun se muuttuu krooniseksi. Ensimmäistä kertaa elämässään Kanervo joutui ilmoittautumaan työttömäksi. Hän kiittää nyt kaukonäköisyyttään; taloudellinen epävarmuus on kestänyt kulttuurialalla jo puolitoista vuotta. päivä, Kanervon maailma pysähtyi. Kehittyvissä maissa tämä on jo sisäistetty, meillä vielä ei. ”Ei pitäisi valittaa, kun on saanut työtä, mutta kyllä ne päivät bussikuskina olivat tosi rankkoja. Yksi tavoitteista kuuluu: ei köyhyyttä. Mutta enhän minä mikään yrittäjä ole, ei minulla ole edes toiminimeä!” Järjestelmä meni auttamattomasti solmuun, kun se yritti istuttaa luovan alan ammattilaisia toimeentulojärjestelmän laatikoihin. Tilastokeskuksen mukaan joka kuudes suomalainen on köyhyystai syrjäytymisriskissä. Yhtä lailla pitäisi katsoa myös taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia, raportti esittää. Lisää työttömyyttä, sillä omaa soitto”On aina helpompaa esittää köyhyys ihmisen omana syynä.” 22 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . ”Eihän se voi olla niin, että ihmisen täytyy valehdella.” Entä jos ammattitaitoa ei olisi puoleentoista vuoteen pitänyt yllä. “On porukka, joka erkaantuu yhä kauemmas hyvinvoivasta massasta. Toimeentulo lähti kerralla. Sittemmin Kanervo on tehnyt bussikuskin hommaa sen mukaan, miten sitä on ollut tarjolla. He ovat niitä, joille ongelmat kasautuvat ja jotka voivat yhä huonommin”, Isola kuvailee. Joskus hän on ajanut seitsemän päivää viikossa, joskus on mennyt kuusi viikkoa ilman töitä. Vastaan tulevat globaalin liikkuvan työn ja kilpailuyhteiskunnan realiteetit – se, että palkat on poljettu niin alas. Bussikuskin koulutus kesti kahdeksan kuukautta. Tanssijat eivät olisi saaneet käydä edes kuntosalilla, sillä se nähtiin ammatin ylläpitämisenä. Ei auta, että on elättänyt itsensä muusikkona kymmenen vuotta ja soittaa työkseen Suomen kärkinimien kanssa. Ajatus eksyy helposti Afrikan lapsiin – absoluuttiseen köyhyyteen – mutta yhtä lailla tavoite koskee myös suhteellista köyhyyttä Suomessa. Ihminen on jatkuvassa välitilassa. Työvoimatoimiston toiminnalle hän pyörittelee silmiään. Trendi Suomessa on se, että taloudellinen hyvinvointi nousee, siis keskiarvolta. Elämää on vaikea miettiä edes kolmen kuukauden päähän, Nieminen kertoo. Tiedostakaa, ettette tiedä, mitä kaikkea siellä taustalla on. Samalla osallisuuden ja osattomuuden jatkumolla voidaan havaita murtuma. Kaikki aika ja energia menee siihen, että yrittää pärjätä.” Y hdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030, lanseerattiin vuonna 2015. 2021. ”Jouduin valehtelemaan, etten harjoittele soitintani, koska silloin minut olisi nähty yrittäjänä. Tajusin, että olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut soittaa musiikkia ja tienata sillä rahaa.” K un pandemia rysähti päälle, yhteiskunta ei ottanut koppia Kanervon kaltaisista ammattilaisista. Länsimainen ihmisoikeuskäsitys nojaa pitkälti poliittisiin oikeuksiin, sellaisiin kuin sananvapaus ja kokoontumisvapaus. Keskiverto palkansaaja tienaa joka vuosi enemmän. Keikat loppuivat, kolme kiertuetta peruuntui. Viime vuoden maaliskuussa, perjantaina 13. Pohjimmiltaan kyse on ihmisoikeudesta, muistuttavat Amnesty ja Ihmisoikeusliitto tuoreessa raportissaan. Mikä koronan jälkeen olisi odottanut. Pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien osuus väestöstä on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Jokaiselle tämän jutun lukijalle Niemisellä on pyyntö: ”Ottakaa ihmisten tarinoista selvää. Suomi on viime vuosina saanut useita huomautuksia YK :n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta siitä, ettei perusturvan taso ole riittävä. Kovin leveäksi ei leipä ole kasvanut. Kun työvoimatoimisto tarjosi mahdollisuutta kouluttautua, Kanervo tarttui siihen. ”Tämä on selviytymistaistelua. Jotain voi aina tapahtua. Esimerkiksi pandemia. Freelance-muusikko, sellisti ja basisti Juho Kanervo, 36, tietää sen hyvin
”Oma sosioekonominen asema on tullut uhatuksi väkivaltaisella tavalla, koko ammattikuntani yhteiskunnallinen arvo on kyseenalaistettu. ” K ulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 ihmistä – tai siis työllisti ennen koronaa. Ootko oikeita töitä harkinnut. Isolalla on tähän ainakin yksi idea, ja se liittyy kieleen. He ovat periaatteessa empaattisia, mutta heidän on vaikea ymmärtää sitä, että kaikki eivät vain jaksa. ”On harhaista puhua työnvieroksujista ja MAAILMAN KUVALEHTI 5 . kuntoa on pidettävä yllä, Kanervo sanoo. Politiikan ja hallinnon kielestä olisi tehtävä ymmärrettävää. Miten ihmiset voivat olla niin näköalattomia?” Mitäs viulunvinguttaja. Koronavuonna tuloni tippuivat alle kymppitonniin.” Samalla viranomaisten pitäisi olla valmiita ottamaan selvää, mitä muusikon ja kulttuurityöntekijän työ on. ”Keskiluokkaiset, hyvää tahtovat ihmiset ajavat mieluusti heikomman ihmisen asiaa. ”Pitääkö oikean työn olla ankeaa. ”Voin suoraan sanoa, että olen päässyt vain yhtenä vuonna mediaanituloille, vaikka se oli kymmenes vuoteni ammattilaisena. Samaan kysymykseen hän saa vastailla edelleen. Samoilla linjoilla on Maija Nurmi, 63. ”Kombityöläisten sosiaaliturva puuttuu Suomesta. Itse ymmärrän hyvin sellaisia ihmisiä, jotka eivät mene äänestämään.” Siitä köyhyydessä on Nurmen mukaan pitkälti kysymys: ettei yksinkertaisesti jaksa enää. ”Vieraan ja tuntemattoman pelkohan se tässä paistaa. Mutta ongelma on laajempi; freelancerien asemaa ylipäänsä ei tunnisteta suomalaisessa yhteiskunnassa. Miksi joku haluaa kritisoida toisen onnea?” Kulttuurivihamielisyyttä on Kanervon mukaan ollut aina, mutta korona-aika on nostanut sen esiin uudella tavalla. Mutta jos kyseessä on itselle tärkeä etu, herää kysymys, kuinka moni on valmis luopumaan siitä.” Samalla täytyy keksiä keinoja, joilla myös heikoimmassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät käyttämään valtaan. Jos kulttuuria ei voida tehdä, siitä kärsivät kaikki, Kanervo uskoo. ”Se kieli on todella vaikeaa. Mitä ne oikeat työt oikein ovat, Kanervo kysyy. Ennen työttömyyseläkettä hän teki uransa suutarina. Ihmiset pelkäävät haihattelua ja taiteen tekemistä. Samalla yhä useampi on vaarassa pudota yhteiskunnan turvaverkon läpi, Isola sanoo. Hän toivoisi ihmisiltä ennakkoluulottomuutta. Se voisi hälventää tuntemattoman pelkoa ja kateutta, Kanervo uskoo. 2021 23. ”On absurdia, että meitä rankaistaan omien työllisyysmahdollisuuksiemme ylläpitämisestä. ”En ymmärrä sitä kieltä, jota ihmiset akateemisessa norsunluutornissa puhuvat. Ammattitaitokin voi surkastua. Tämä on Kanervolle tuttu kysymys jo Juankoskelta, jossa hän on varttunut. On nollatuntisopimuksia ja muita niin kutsuttuja epätyypillisiä työsuhteita. Työmarkkinat ajavat muutosta, ja toki monilla on tarve tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Samalla ajan henki tuntuu olevan se, että yhä useamman pitäisi pystyä olemaan oman elämänsä yrittäjä – siis keksimään itselleen työtä. Sama kehitys jatkuu, elleivät ihmiset osallistu aktiivisesti sen puolustamiseen, Isola sanoo. V ähimmäisturvan pienentämiseen on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut jatkuva poliittinen paine. Työn luonne on muuttunut, eikä yhteiskunnalta ole tullut tähän vastausta.” Kanervo myöntää tuntevansa katkeruutta. En itsekään uskalla kysyä kysymyksiä kunnallispoliitikoilta, kun en tajua vastauksia”, pitkän tutkijan uran tehnyt Isola sanoo. Se on outoa, sillä ihan jokainen on jollain tavalla tekemisissä kulttuurin kanssa.” Rahasta pitäisi puhua suoraan
Vinkkiä löytyy ainakin siitä, mitä ihmiset ovat kyselytutkimuksissa kertoneet haluavansa. En vaan kehdannut. ”Palvelujärjestelmä on keskittynyt yksilön trimmaamiseen. Ajan henki kaataa vastuuta yksilön harteille. 24 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Yksi nousee ylitse muiden: kokemus kuulumisesta ja elämän merkityksellisyydestä. Hän on huolestunut köyhiin kohdistuvan vihapuheen määrästä. Suomi on nyt erilainen maa kuin se, johon hän 1950-luvulla syntyi. Jatkuva köyhäily syö ihmistä rotan lailla. Ihmiset marginalisoidaan ” Tämä on selviytymistaistelua. Yksi asia on silti paremmin kuin ennen, Nurmi sanoo. ”Emme olleet nähneet vuosiin ja olisi ollut kiva tavata. Listalle nousevat myös osallistumisen mahdollisuudet ja elämän ennakoitavuus. Ei sitten tavattu ollenkaan.” Y leisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy on Suomessa nykyään masennus. Nyt tämä on nuorten, terveiden ja reippaiden Suomi. Tutkimuksissa on havaittu, että monet heikommassa asemassa olevat kokevat esimerkiksi kirjastojen ja uimahallien olevan sellaisia tiloja, joissa he voivat olla samanveroisia muiden kanssa. Isola näkee yksilökeskeisessä lähestymistavassa ongelman. Mutta yhtälö ei ole näin yksinkertainen, Nurmi sanoo. Keinot ovat monet. Taideteokset, musiikki tai kirjallisuus voivat synnyttää tunteen siitä, ettei ole yksin maailmassa. Tästä on meikäläiset ulkona.” N uoremmat ovat kysyneet Nurmelta, miksei hän ole kouluttautunut ja mennyt parempipalkkaisiin töihin. “Kyllä yhteiskunnan täytyy vastata näihin tarpeisiin. Olisi pitänyt sanoa, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Oli koulukiusaamista, johon opettajakin osallistui. Uskon, että se sairastuttaa ihmisiä.” Nurmen epäilys osuu oikeaan, ja se on myös kliinisesti testattu. Mutta Suomi muuttui, ja tästä tuli epätyypillisten työsuhteiden maa. Solvauksia Nurmi saa kuulla jatkuvasti. Selvästi se ei enää toimi, pahoinvoivia ihmisiä on niin paljon. Meidän pitäisi tarkastella, mikä näissä rakenteissa on sellaista, joka altistaa masentumiselle”, Isola sanoo. siitä, että ihmiset muka teeskentelevät pahaa oloaan. Mutta hän olisi varmaan halunnut mennä syömään, eikä minulla ollut rahaa. Sen Nurmi tajusi, kun kansakouluaikainen ystävä tuli Tampereelle käymään. Kyseessä on noidankehä. ”Muilla oli paremmat vaatteet ja taskurahaa, minulla ei mitään. Nykyään hänen on enää vaikea tietää, mikä johtuu mistäkin: mielenterveysongelmat aiheuttavat köyhyyttä ja toisin päin. Pahoinvointi ja eriarvoisuus on kulkenut suvussa sukupolvesta toiseen. Yksilön ratkaistavaksi kaikkea tätä ei voi jättää”, Isola sanoo. Eläkeläisenä tiedän tämän jatkuvan koko loppuelämäni. Työläiset pitivät hyvinvointiyhteiskuntaa harteillaan, ja nyt vanhoina meidät on sysätty syrjään.” Nurmi jäi työttömäksi vähän alle 60-vuotiaana. ”Lähestymistapamme on ollut aivan liian ongelmalähtöinen. Silloin hän sai kokea ikäsyrjinnän kaikissa muodoissaan. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on diagnoosi, jonka Nurmi myöhemmin sain. Sen sijaan tunnen turhan monta syrjäytettyä ihmistä.” Asenteet ovat koventuneet, sanoo Nurmi. Mutta paraneeko tilanne, vaikka koko Suomi menisi terapiaan. Tutkimuksista tiedetään, että jatkuva psyykkinen kuormittuneisuus ennakoi pysyvämpiä mielenterveysongelmia. Lääkkeeksi saimme lisää kurinpitoa.” Silti stigma elää yhä. Silloin oma köyhyys löi naamalle.” Opinnot jäivät kesken, ja teini-iässä alkoivat mielenterveysongelmat. ”Harmittaa, miten huono ihmisten lähihistorian tuntemus on. Mielenterveys on myös suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Isä traumatisoitui sodasta ja hoiti sitä alkoholilla.” Nurmi pääsi stipendin turvin oppikouluun, mutta huomasi siellä olevansa ulkopuolinen. Sama näkyy talkooja vapaaehtoistoiminnassa. 2021. “Työelämän piti olla portista sisään ja eläkkeellä ulos. Ennen lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ei ollut olemassa, stigma oli niin suuri. ”Tuli sota, ja vanhempien koulutus jäi kesken. Säästän ja lasken, pelkään että jotain tapahtuu tai sairastun. ”Meitä pidettiin vain tyhminä ja laiskoina. ”Stressi menee yöuniin, kärsin kroonisesta unettomuudesta. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi ruvennut syrjäytymään saadakseen tukia. Kaikki aika menee siihen, että yrittää pärjätä. Ihmisroskaksikin häntä on nimitetty, kun hän on kulkenut kävelykepin kanssa Tampereella
• heti kättelyssä. Haastattelun lopulla paljastuu, että Isola on ollut mukana perustamassa Kuka kuuntelee köyhää -ryhmää Facebookiin. ”Köyhä ihminen saattaa usein aliarvioida itseään. 2021 25. Olen tällainen trubaduuri, laitan biiseihin pahat olot ja peilaan itseäni ja elämää ympärillä. Tässä suhteessa tilanne on valoisampi kuin vielä 2010luvulla. Hänellä on unelma. ”Kaikki lähtee siitä, että ymmärretään, että köyhyys on yhteiskunnallinen ilmiö. Yhteydenottoja tuli yli kaksikymmentä. Ja enemmänkin: heillä on näkemyksiä siitä, miten asiat voisivat olla paremmin. Tarvitaan maanläheisempää politiikkaa ja toimenpiteitä”, Isola summaa. Ennen kaikkea köyhät ovat alkaneet puhua rahasta. Ei yhtäkään laiskuudesta tai saamattomuudesta. ”Harmittaa, miten kaltaisiani stigmatisoidaan ja leimataan. ”Haluaisin musiikin kautta tulla enemmän osalliseksi, olen ollut sivussa niin kauan. Tämä on ollut pitkä matka, mutta nyt oma ääni on alkanut löytyä.” Nurmi on myös aktiivinen nettikeskustelija. Siksi pidän meteliä itsestäni, en suostu potilaan rooliin.” Moni tuttu on jo luovuttanut, mutta Nurmi ei. Ei siinä ole kysymys siitä että toiset ovat huonompia ja toiset parempia”, Nurmi sanoo. N urmi on säveltänyt biisin. Joukossa oli tarinoita loppuun palamisesta ja invalidisoitumisesta, sotaajasta ja lamasta. Sen nimi on Sivuraiteilla. ”Minut on heivattu eläkkeelle ja täällä ollaan ja pysytään. Tarvitaan tilaisuuksia ja tiloja, joissa ihminen tulee kohdatuksi ihan vain ihmisenä, ei ongelman kautta. Suutari pysyköön lestissään, kuuluu sanonta, mutta Nurmi ei siihen suostu. Päästä sellaiseen tilaan, että ääneni kuuluisi jossakin.” MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Isolan mukaan köyhät puhuvat yhä useammin omista kokemuksistaan. Samasta ryhmästä etsittiin sattumoisin haastateltavia myös tähän juttuun. Mitä enemmän ihmiset kertovat kokemuksistaan, sitä enemmän myös muut huomaavat, etteivät ole asian kanssa yksin”, Isola sanoo
Vartti sanoo, että Filippiinien sosiaaliturva perustuu pitkälti siihen, että maasta pois lähteneet ihmiset lähettävät rahaa perheilleen. Heitä lähti työhön muun muassa rakennustyömaille arabimaihin ja kotiapulaisiksi ja hoitajiksi USA :han, Hongkongiin ja Singaporeen. Teksti: Riitta Saarinen Kuvat: Jani Laukkanen ja Kimmo Lehtonen 26 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Filippiinien historiaan ja kulttuuriin perehtynyt kirjailija Riitta Vartti muistuttaa, että siirtolaisten lähettäminen ulkomaille alkoi Filippiineillä jo 1970-luvulla presidentti Ferdinand Marcosin aikana. Ratkaiseva raha-apu K ansainvälisen työjärjestön ILO :n mukaan Filippiineiltä lähtee vuosittain yli miljoona naista ja miestä siirtotyöläisiksi. YLIVOIMAISESTI eniten rahaa kotimaahansa siirtävät Yhdysvaltoihin asettuneet filippiiniläiset, joiden lähettämä osuus on 40 prosenttia Suomessa asuu tällä hetkellä tuhansia filippiiniläisiä, joista suuri osa on tullut hoitajiksi, kokeiksi ja siivoajiksi. ”Näistä niin kutsutuista ’uusista sankareista’ tuli aikoinaan nopeasti rahakirstu valtiolle.” Filippiinien keskuspankin tilastoista selviää, että siirtotyöläiset lähettivät viime vuonna kotimaahansa lähes 30 miljardia dollaria. 2021 TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER TEEMA: R AHA. Työhön lähdetään, jotta voidaan tukea omaa perhettä kotimaassa. Tällä on suuri merkitys Filippiinien kansantaloudelle. Joka kymmenes Filippiinien 120 miljoonasta kansalaisesta työskentelee ulkomailla. Vartti tuntee maan ja sen kansan poikkeuksellisen hyvin, sillä hän on myös kirjoittanut tagalogin kielen oppikirjoja ja pitänyt suomen kielen kursseja Suomen filippiiniläisille
Filippiiniläiset siirtotyöläiset lähettävät kotimaahansa vuosittain lähes 30 miljardia dollaria. Yksi heistä on Felma Jamorabon, jonka kuukausittaisesta lähihoitajan palkasta 1000– 1200 euroa on varattu perheelle lähetettäväksi.
Riitta Vartin mukaan lähes jokaisesta filippiiniläisestä perheestä lähetetään lapsia ulkomaille töihin. Monessa perheessä on nyt jo kolmas sukupolvi menossa. Ikävä on kova. Kaikki koulutus tähtää siihen, että voisi lähteä töihin ulkomaille. Kyselen, mitä he ovat tehneet ja syöneet ja miten päivä on mennyt. VANTAALAINEN Felma Jamorabon, 43, on työskennellyt Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Suomen filippiiniläiset lähettivät vuonna 2020 Filippiineille rahaa noin 10 miljoonaa dollaria. Se on kuitenkin sen arvoista. ”Ajan oloon se toki heikentää myös omaa maata, kun paras työvoima lähtee muualle”, Vartti sanoo. Ruoka on hänen mielestään myös halpaa, kun osaa etsiä edullisia ruoka-aineita. Perhe, puoliso Johnny, 43, ja pojat Ivan, 20, Raphael, 18 ja Yuan, 3, ovat Filippiineillä. . Suomessa asui vuoden alussa 6200 Filippiineillä syntynyttä, joista kaksi kolmannesta oli naisia. kaikista rahansiirroista. Joskus minua itkettää, mutta mieheni rohkaisee minua. Muuttotahti on viime vuosina kiihtynyt, ja lisäystä edelliseen vuoteen oli 600, vaikka korona onkin verottanut muuttoa. Perheeltäni saama tuki tekee tästä helpompaa”, Jamorabon sanoo. ”Lähettämäni raha menee lasten koulutukseen, jokapäiväisiin menoihin, kuten ruokaan ”Filippiinien ’uusista sankareista’ tuli nopeasti rahakirstu valtiolle.” . ”Puhun heidän kanssaan joka päivä kaksi, kolme kertaa videopuhelimella. ”Näin pystyn parhaiten tukemaan heitä.” 28 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Siitä 80 prosenttia tuli suomalaissa laivoissa työskenteleviltä merimiehiltä. He asuvat Baguiossa, missä mies hoitaa maatilaa. Sairaanhoitajaksi Filippiineillä valmistunut Jamorabon aloitti saavuttuaan alkeista suomen kielen opinnot ja kouluttautui samalla eteenpäin alalla. Alvin James Tuaño lähti Suomeen töihin saadakseen lapsilleen paremman tulevaisuuden. Jamorabon jakaa vuokra-asuntonsa kahden muun filippiiniläisen hoitajan kanssa ja säästää siinä. Tapasimme heistä kaksi. Hän myöntää, että on iso uhraus olla erossa omasta perheestään. Seuraavana tulevat Singapore, Saudi-Arabia, Japani ja Iso-Britannia. 2021. ”Näin pystyn kuitenkin tukemaan parhaiten perhettäni, etenkin nyt pandemian aikana, kun ihmisillä on ollut vaikeampaa.” JAMORABON lähettää perheelleen kuukausittain 1000–1200 euroa palkastaan, joka on noin 2200 euroa, minkä päälle tulevat vuorolisät. Jamorabon myöntää, että on iso uhraus olla erossa omassa perheestään. Loput 20 prosenttia sisälsi muiden Suomeen työskentelemään tulleiden ja maahan avioituneiden filippiiniläisten rahalähetykset. Nykyään hän työskentelee lähihoitajana Attendolla Vantaalla
Tuañon on määrä valmistua lähihoitajaksi ensi vuoden kesäkuussa. Koulutukseltaan Tuaño on sairaanhoitaja, mutta hän työskenteli Filippiineillä viimeiset kymmenen vuotta puhelinpalvelukeskuksessa. Suomi on nyt toinen kotimaani. Muuten hän on sopeutunut Suomeen hyvin ja halunnut opiskella vielä omin päin lisää suomea. ”Pääsin läpi suomen kielen kokeesta, johon piti valmistautua omin päin. Selviän työstäni täällä hyvin, mutta kuten kaikki tietävät, on hoitoalalla juuri nyt kova pula työntekijöistä. 2021 29. ”Olen sopeutunut suomalaiseen kulttuuriin ja osaan nyt myös kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä, omaa rauhaa. Suuri toive on se, että myös perhe pääsisi muuttamaan tänne. Vaikka raha oli tärkeä vaikutin tulla Suomeen, kokee Alvin nyt myös löytäneensä oman paikkansa. Tilanne on huonontunut selvästi viime vuosina.” Jamorabon pitää Suomessa rauhallisuudesta. Tuaño ansaitsee kuukaudessa normaalin hoitoavustajan palkan, minkä päälle tulevat erilaiset lisät ja ylityöt. Olen yhteydessä heihin videopuhelimella ja opetan nyt korona-aikana matematiikkaa vanhemmalle tyttärelleni”, Tuaño sanoo. Sopeutumisessa auttoi ratkaisevasti se, että opin kielen ja pystyin olemaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.” KOTKASSA asuva Alvin James Tuaño, 33, saapui Suomeen viime vuoden joulukuussa ja aloitti työnsä hoitoavustajana Mehiläisessä tammikuussa, vuoden kylmimpään aikaan. sekä laskuihin. He ovat ottaneet minut lämpimästi vastaan. ”Olen tehnyt mielelläni ylitöitä tarvittaessa. Sen jälkeen kävin kahdeksan kuukauden kurssin, jolla perehdyttiin paremmin Suomeen, sen kulttuuriin ja kieleen.” Tuaño sanoo lähteneensä töihin ulkomaille saadakseen lapsilleen paremman tulevaisuuden. Viimeksi Jamorabon on ollut Filippiineillä vuonna 2019, kun hän piti siellä äitiyslomansa ja vanhempainvapaansa nyt 3-vuotiaan kuopuksen kanssa. Noihin maihin oli kuitenkin vaikea päästä eikä perheen mukaan saaminen olisi ollut mahdollista”, mies kertoo. Mutta luottamuksen ansaitseminen vie oman aikansa. Sää on asia, johon Tuaño sanoo vieläkin totuttelevansa. ”Päätin hakeutua hoitajaksi ulkomaille ja pohdin aluksi Japania ja USA :ta. ”Haluan palata jossain vaiheessa kotiin, mutta en ole vielä päättänyt, milloin se tapahtuu. ”Ikävöin välillä perhettäni, mutta keskittyminen työhön ja opiskeluun helpottaa ikävää. SITTEMMIN silmiin osui Facebook-mainos, jossa haettiin hoitajia Suomeen. Siihen voi mennä vielä vuosi, pari. ”Olen ystävystynyt työkavereideni kanssa. Kotona Filippiineillä hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Miley, 28, sekä tyttäret Lexy, 9, ja Bella, 3. Lähetän palkastani perheelleni noin 1000 euroa kuussa.” TUAÑO jakaa vuokra-asuntonsa toisen filippiiniläisen hoitajan kanssa. Rahasta riittää jotakin myös säästöön”, Jamorabon sanoo. Täällä ollaan enemmän yksilökeskeisiä, kun vertaa filippiiniläiseen kulttuuriin, joka on hyvin yhteisöllistä.” • MAAILMAN KUVALEHTI 5
Sitä pystytään jo kohtuullisen hyvin mittaamaan, mutta toistaiseksi luonnon arvoa ei nähdä riittävästi. Teksti: Esa Salminen Kuvat: Tuomas Kärkkäinen TUOTETTU EUROOPPATIEDOTUKSEN TUELLA. Luonto onkin varallisuutta Luonnon monimuotoisuus vähenee
”Välillä tulee sellainen tunne, että olemassa olevaa dataa ei hyödynnetä niin paljoa kuin voisi, vaan ajatellaan että uudet mittarit ratkaisevat ongelman”, Pakarinen sanoo. Esimerkkejä kuitenkin on, Ahlvik sanoo. Se olisi tärkeää, koska tällä hetkellä ihminen käyttää luonnonvaroja reilusti yli luonnon uusiutumiskyvyn. Norjassa taas suunnitellaan luontohaittamaksua, joka tilitettäisiin elinympäristöjen ennallistamiseen tai kunnostamiseen. ”Ajatus on väärä, jos ajatellaan, että luontokato ratkaistaan luonnonsuojelulailla tai että luontokato on vain ympäristöministeriön asia”, Ahlvik sanoo. Paljon riippuu kuitenkin strategian toimeenpanosta: toteutetaanko haittamaksuja esimerkiksi EU :n tasolla yhteisesti, vai jäävätkö ne jokaisen maan harkintaan. ”Niiden poistaminen on ollut kuitenkin hankalaa, koska niille on aina ollut joku hyvä syy, eikä ole keksitty, millä ne voisi korvata. ”Luontokato on oppikirjaesimerkki siitä, miten markkinat ovat epäonnistuneet.” 32 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . P erinteisessä taloustieteessä luontoa pidetään itsestäänselvyytenä, eivätkä yrityksetkään juuri näe luonnon tuhoamista taloudellisena kysymyksenä. Maatalousja yritystuista on Suomessakin puhuttu paljon. Ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta on tutustunut Dasguptan raporttiin. Sen pitää muuttua. Sitä varten tarvitaan asiantuntijoita ja poliitikkoja tekemään analyyseja ja ohjaustoimia. Siinäkin on työtä, että saadaan mietittyä tukia uusiksi”, Ahvik sanoo. Saksan Hessenin osavaltion rakennuslaissa on määrätty, että luonnolle tuotettu haitta pitää kompensoida jossain toisaalla. Siinä kun ihmisten kyvyt ovat inhimillistä pääomaa, luonnon resurssit voitaisiin nähdä luontopääomana. Se ei kuitenkaan yksin riitä luontokadon pysäyttämiseksi. Me siis syömme pääomaamme. M onimuotoisuutta täytyy myös mitata ja tuoda näkyviin valtioiden tilinpidossa, koska vain kunnon datan pohjalta valtiot voivat määrätä veroluontoisia maksuja ja muita ohjaavia toimia yrityksille. ”Tämä ei missään nimessä poista nykyisiä suojelualueita, vaan tulisi niiden päälle”, Ahlvik sanoo. Hänestä se voisi johtaa käytännössä esimerkiksi siihen, että luontokato saataisiin paremmin näkyviin yritysten tilinpidossa. Ahlvikin mukaan strategiassa on taloustieteilijän silmiin ”ihan hyviä asioita”: komission ajatus edistää sitä, että verot ja hinnoittelu vastaisivat todellisia ympäristökustannuksia, ja strategiassa puhutaan siitä, miten yritykset voivat hyötyä luonnon monimuotoisuudesta. 2021. Dasgupta haluaa keikauttaa taloustieteellisen ajattelun uuteen asentoon: luonto ja luonnonvarat pitäisi nähdä arvokkaana varallisuutena. Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Pakarinen sanoo, että Euroopan unionissa ollaan asian kanssa ”aika etulinjassa”, koska EU :lla on ympäristötilinpitoasetus, joka velvoittaa jäsenmaita tuottamaan tilastoja ympäristön tilasta. ”Ilmastopuolella asia on jo hoidettu niin, että kun yritys joutuu maksamaan päästöistä, se näkyy niiden tilinpäätöksessä. Näin voisi yksinkertaistaa ympäristötaloustietelijä Partha Dasguptan aiemmin tänä vuonna julkaiseman massiivisen raportin, jonka Britannian valtiovarainministeriö häneltä tilasi. ”Se pitäisi olla kaikkien ministeriöiden asia, ja sen pitäisi näkyä maankäyttöja rakennuslaissa ja muussakin lainsäädännössä, vähän niin kuin ilmastonmuutoskin.” Kun näin ei ole, voi hyvin käydä niin, että muut politiikan lohkot lyövät luontoa korville. Standardi tilastointiin on luotu YK :n tasolla, ja dataa alkaa olla. S uomessa on paraikaa käynnissä luonnonsuojelulain uudistus. Jos yritys miettii investointia puhtaaseen tuotantoon, se voi muuttua kannattavaksi päästöjen hinnoittelun kautta.” Luonnon monimuotoisuuden suhteen tällaista mekanismia ei ole laajasti käytössä. Dasguptakin huomauttaa, että yritysten ja maatalouden saamat ympäristölle haitalliset tuet ylittävät ympäristönsuojelun tuet moninkertaisesti. Jos maksu olisi suurempi kuin aiheutettu haitta, luonnontilaa voitaisiin jopa parantaa. Paraskin mittari auttaa kuitenkin vain seuraamaan luonnon tilaa, muttei paranna sitä. Euroopan unioni julkaisi viime vuonna biodiversiteettistrategian, jossa pyritään yhdistämään luonnonsuojelu ja elinkeinojen turvaaminen
Tilastokeskus on myös mukana eri hankkeissa, jossa annetaan teknistä apua ja tukea tilastoalalla vähemmän kehittyneille maille. Pakarisen mukaan yksi tulevaisuuden kehityskohteista on materiaalivirtojen analyysi: mikä on esimerkiksi tuontitavaroiden jalanjälki luonnonvaroille niissä maissa, joissa ne on valmistettu. Jää nähtäväksi, lyökö Dasguptan raportti ja sen ajattelu läpi kansantaloustieteessä laajemmin. Johanna Pakarinen sanoo, että teknologinen kehitys on toki helpottanut tiedonkeruuta, mutta esimerkiksi satelliittikuvat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta ekosysteemin tilasta. Lassi Ahlvikin mukaan luontokato on kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten markkinat ovat epäonnistuneet ja missä tarvitaan sääntelyä ja politiikkaa. ”Jos tätä ajatusta vie pidemmälle, Suomi voisi vaikuttaa EU :n kauppasopimuksiin niin, että sopimusten tariffit riippuisivat havaitusta metsäkadosta.” Pienemmässä mittakaavassa metsäkatoa on jo pystytty estämään paikallisilla kehitysohjelmilla ainakin Brasiliassa, Indonesiassa, Meksikossa ja Ugandassa. 2021 3 3. ”Niistä nähdään paljonko metsää on, mutta ei sitä, mitä siellä on.” Suomessa ja EU :ssa tilastointi ja tutkimus ovat hänestä hyvällä tolalla, ja asemasta etulinjassa kannattaa pitää kiinni. Tällaisten ohjelmien tukeminen kehitysyhteistyöllä voisi olla Ahlvikista järkevää sekä luonnon että talouden näkökulmasta. Metsäkadon vähentäminen nimittäin tuppaa vähentämään myös hiilidioksidipäästöjä. ”Kun päästövähennyksille on jo olemassa hinta – yli 50 euroa per tonni – voidaan ajatella, että päästöjen vähentäminen kehitysavulla toisi myös taloudellisia hyötyjä Suomelle”, Ahlvik sanoo. E uroopan unioni ja Suomi sen mukana voisivat myös vaikuttaa luontokatoon maailmalla, jos tilastointi olisi kunnossa. ”Silloin jalanjälki jakautuisi oikeudenmukaisemmin globaalisti”, hän sanoo. Kun tietoa vertaa ajantasaisiin satelliittikuviin metsäkadosta, voidaan arvioida suomalaisten syömisen vaikutusta Brasilian metsiin. ”Ympäristötaloudella ja kehityspolitiikalla on selviä yhtymäkohtia.” A ivan valmis maailma ei vielä ole siihen, että suomalaisten jalanjälki luonnonvarojen käyttöön näkyisi tarkasti globaalilla tasolla. ”Minusta sen voisi hyvin laittaa sinne peruskurssin oppikirjoihin.” • MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Lassi Ahlvik antaa esimerkin: ympäristöjärjestöt ovat perustaneet Trase-verkkopalvelun, jossa seurataan, mistä Brasilian kunnista esimerkiksi Suomeen on tullut soijaa ja naudanlihaa minäkin vuonna
Panela on puhdistamatonta ruokosokeria, kiinteää sakkaroosia, jota saadaan keittämällä ja haihduttamalla sokeriruokonestettä. KUVAREPORTA ASI Arkea auringon avulla. Maria Magdalena Carmen Mendoza, 70, valmistaa panelaa kotonaan Meksikon Guerrerossa
MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Kuvat: Rubén Salgado Teksti: Anni Valtonen. 2021 35 Arkea auringon avulla Espanjalainen kuvajournalisti Rubén Salgado on kuvannut kuuden vuoden ajan ihmisiä, joiden elämä on mullistunut aurinkoenergian myötä
Mehiläiset tuottavat noin 700 kiloa hunajaa vuodessa. Tapahtuma juhlisti Puerto Ricon ensimmäisen aurinkopaneelilla toimivan elokuvateatterin yksivuotissyntymäpäivää. Kuten vaikkapa se ugandalainen nainen, jonka kanat olivat aina olleet laihoja ja niiden munat pieniä. ”En tiennyt, että kanat eivät syö pimeässä, koska eivät näe eteensä. Oikeastaan kaikki tekeminen loppui siihen, koska muuta valon lähdettä ei ollut kuin kynttilä”, Salgado sanoo. 2021 V uonna 2014 Rubén Salgado oli YK :n kuvauskeikalla Myanmarin maaseudulla, yhdessä niistä maailman kolkista, joissa ollaan ”jumalan selän takana”. Meksikon Guerrerossa elävällä Castrolla on 25 mehiläispesää, joista kussakin 1000– 2000 mehiläistä ja yksi kuningatar. 36 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Adjuntasin kaupungin väki katsoo Oscar-palkittua dokumenttia Free Solo. Julio Cantú Castro, 36, tarkistaa mehiläistarhallaan, ettei pesiin ole päässyt muita hyönteisiä ja että kuningattaret ovat terveitä. ”Tajusin, miten valtava ero heidän elämänlaadussaan oli aurinkosähkön ansiosta.” Syntyi projekti Solar Portraits, jonka tiimoilta Salgado on kiertänyt eri puolilla maailmaa kuvaamassa ihmisiä, joiden elämään aurinkopaneelit ovat tuoneet helpotusta. Tuolla samaisella reissulla hän törmäsi toisessa kylässä perheisiin, jotka olivat saaneet kotinsa katolle pienet aurinkopaneelit. ”Päivä päättyi iltakahdeksalta. . ”Ja sitten tietysti viisikymmentä vuotta naimisissa ollut meksikolaispari Faustina ja Juan, seitsemän lapsen vanhemmat. Kun nainen sai kanoilleen yöksi aurinkosähköä, ne söivät enemmän, lihoivat ja munivat isompia munia. . Tämä on osa ruohonjuuritason hanketta, jonka tarkoituksena on sähköistää koko Adjuntasin kaupunki aurinkovoimalla. Niistä saatava tuotto oli torilla paljon isompi”, Salgado kertoo. Kun kysyin koko elämänsä ilman sähkövaloa eläneeltä Faustinalta, mikä elämässä on muuttunut aurinkopaneelien jälkeen, hän sanoi: ’Nyt voimme katsoa intiimeinä hetkinä toisiamme silmiin’.”
2021 37. MAAILMAN KUVALEHTI 5
Kylän johtajat kävelevät aurinkopaneelein valaistun Inn Gaung -kylän läpi Myanmarissa Shanin osavaltiossa. 2021. Vain 26 prosenttia myanmarilaisista saa sähköä – heistä vähintään puolet asuu kaupungeissa. 3 8 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . . Maaseudulla arvioiduista 68 000 kylästä vain noin 3000:ssa on sähköt. Kylää ei ole kytketty sähköverkkoon, joten kadut ovat täysin pimeitä auringon laskiessa
Auringon laskettua ainoa valon lähde ovat kynttilät, jotka ovat kalliita ja vaarallisia”, Salgado sanoo. 2021 39. ”Olen oppinut järjettömän paljon uutta kaikesta mahdollisesta, teknisistä jutuista kulttuurisiin nyansseihin.” Suurin opetus puolestaan on ollut se, että se mikä meille länsimaissa sähköverkon piirissä eläville ihmisille on itsestään selvää, ei sitä valtavalle ihmisjoukolle ole. Valokuvaajalle hauskinta on ollut nähdä ihmisten innovatiivisuus ja luovuus lamppujen käytössä. ”Sähkön pitäisi olla ihmisoikeus siinä missä vaikkapa veden.” Salgado muistuttaa, että elämme kriittisiä aikoja: olemme tuhonneet planeettaamme vuosisatojen ajan. Sitä paitsi ähkön tuottaminen aiheuttaa yli kolmanneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. ”Siksi suunta on selvä: mennä tämän kaltaisia uudistuksia ja muutoksia kohti. Kun seuraavan kerran painat valokatkaisijaa, käytä hetki aikaa tälle ajatukselle”, hän pyytää. ”Näissä paikoissa lähes kaikki maataloustyö on yhä koneistamatonta. SALGADON muotokuvissa ihmiset ovat arkisessa ympäristössään ainoana valaistuksenaan aurinkopaneelin avulla saatu valo. ”Ei kannata ottaa asioita annettuina, vaan muistaa olla myös kiitollinen. Lähtien kaikkein pienimmästä ja kuitenkin perustavanlaatuisimmasta asiasta: että voi katsoa rakastettunsa kasvoja.” ” Nyt voimme intiimeinä hetkinä katsoa toisiamme silmiin. Yli 95 prosenttia heistä asuu joko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Aasian kehittyvissä maissa. Koska tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen syrjäisten seutujen ja maaseutukylien liittämiseksi sähköverkkoon on vaikeaa, aurinkoenergia on osoittautunut elinkelpoiseksi ja ympäristöystävälliseksi ratkaisuksi. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Salgado teki erilaisia kokeiluja valolla huomattuaan, että kuvattavien omien lamppujen valo oli erilaista kuin tavallisten sähkölamppujen. Aurinkoenergialla on siis merkittävä ja positiivinen vaikutus maapallon hiilijalanjälkeen. KANSAINVÄLISEN energiajärjestön arvion mukaan noin 759 miljoonaa maailman ihmisistä elää edelleen ilman sähköä. Oli mahdollista kehittää kuviin aivan oma ilmaisu ja estetiikka
40 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . 2021
Venezuelalaiset siirtolaiset etsivät lepopaikkaa Martha Duquen turvapaikkana toimivasta kodista Kolumbian Pamplonassa. . Lisäksi Duquen koti ruokkii 200–300 ihmistä päivässä. Hän avaa ovensa joka ilta 45–60 naiselle ja lapselle, tarjoten suojan ja perusterveydenhuollon. Kalastaja Ssebaduka Mose setvii kalaverkkojaan Sango-Bayssä, Ugandassa. . Useampi huone hänen kodistaan, kuten kuvan olohuone, on nyt siirtolaisten nukkumaja oleskelutila. Sango Bay on pieni 120 perheen kalastajakylä Victoria-järven rannalla. ?Lapset leikkivät vesipumpun vierellä Pevre Badhaissa, Intiassa. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Apunaan Duquella on viisi siirtolaista, jotka ovat päättäneet jäädä Kolumbiaan. Huomattuaan humanitaaristen järjestöjen kyvyttömyyden vastata massiivisen muuttoliikkeen tarpeiisin, Duque avasi imporvisodun turvapaikan vuonna 2018 naapureiden ja kunnanvaltuuston vastustuksesta huolimatta. 2021 41
Yhä käynnissä olevan valokuvaprojektin ohella Salgado kollegoineen pitää eri puolilla maailmaa lasten tiedetyöpajoja, joissa kerrotaan kestävästä kehityksestä, aurinkosähköstä ja sen hyödyistä. Nainen lepää sairaalavuoteessa kahdeksan tunnin ikäinen lapsi sylissään Kalagalassa, Ugandassa. RUBÉN SALGADON ensimmäinen Myanmarissa toteuttama kuvakokonaisuus julkaistiin Geo-lehdessä ja se voitti Sony Award -palkinnon. . Projekti jatkui National Geographic -lehden toimeksiantona Ugandassa ja Intiassa. Kiitos aurinkosähkön, hän lypsää lehmät kahdesti päivässä, aamuvarhaisella ja illalla. Kon perheellä on kolme lehmää. ?Maanviljelijä Maung Ko poseeraa kotinsa pihalla Lui Pan Sonen kylässä Myanmarissa. 42 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Säännöllisten sähkökatkosten vuoksi aurinkoenergia mahdollistaa lääkärien työskentelyn hätätilanteissa yöaikaan. 2021. Näin hänelle jää enemmän aikaa työskennellä valoisaan aikaan pellolla
2021 4 3. MAAILMAN KUVALEHTI 5
Lompakkoon jääneet vaihtorahat olen kuitenkin taltioinut purkkiin. Tyypillisesti rahoissa komeilevat valtionjohtajat, taiteilijat ja tieteilijät – ja selvä enemmistö heistä on miehiä. Perinteisten suurmiesten rinnalle on nostettu ruohonjuuritason sankareita. Lähes 20 maan yhteiseen rahaan olisi mahdotonta löytää riittävän yleiseurooppalaisia henkilöitä, joten seteleissä kuvatut portit ja sillat ovat geneerisiä esimerkkejä eri aikakausien arkkitehtonisista tyyleistä. Rahat ovat matkamuistoja menneiltä reissuilta. Eipä silti, myös rakennukset ja maisemat voivat olla erittäin poliittisia aiheita. 4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Käteisraha on pieni ikkuna vieraan maan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Seteleissä on kyllä kasvokuvia, mutta ne eivät esitä merkkihenkilöitä vaan ”taviksia”. Presidentti Joe Biden lupasi virkakautensa alussa vauhdittaa uuden setelin käyttöönottoa. Toinen suosittu ratkaisu on hakea kuva-aiheet luonnosta. Venäjällä julkaistiin vuonna 2017 uusi 200 ruplan seteli, jonka kuva-aiheet ovat Krimin Arvokas käteinen Käteisraha on pieni ikkuna vieraan maan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää, että eläimet ja maisemat ovat erityisen suosittuja trooppisilla leveysasteilla sijaitsevissa valtioissa. Käteisestä luopuminen veisi meiltä yhden foorumin, jolla käydä keskustelua yhteiskunnan arvoista, toimittaja Juha Mäkinen kirjoittaa. Australiassa maan aboriginaaliväestö huomioitiin jo vuonna 1995, jolloin 50 dollarin seteliin nostettiin kirjailija-keksijä David Unaipon. Olen nähnyt Färsaarten kruunuja vain kuvissa, mutta ne ovat niin kauniita, että yksin niiden vuoksi tekisi mieli matkustaa sinne. Kuvitus: Julia Tavast. Minulla ei ole ollut tapana tuoda ulkomailta isommin tavaraa nurkkiin pyörimään. Jo pitkään on suunnitteilla ollut muutos, jossa 20 dollarin seteliin tulisi afroamerikkalaisen orjuuden vastustajan Harriet Tubmanin kuva. Se, mitä henkilöitä, rakennuksia tai maisemia seteleihin ja kolikoihin painetaan, on merkittävä arvovalinta. Eritrean nakfa on kiinnostava tapaus. On Japanin jenejä, Omanin rialeja, Costa Rican colóneita ja monia muita. Pohjoisen poikkeuksen sääntöön tekee Tanskaan kuuluva Färsaaret, jossa on omat setelinsä. Boliviassa koko setelisarja uudistettiin vuosina 2018–2019, ja uusissa seteleissä on kuvattu useita Bolivian alkuperäiskansojen edustajia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen dollareissa esiintyy varhaisten presidenttien ja maan ”perustajaisien” all male panel. Tutuin esimerkki tästä on tietysti euro. 2021 ESSEE M inulla on työpöydälläni lasipurkki täynnä rahaa. Rakennuksia ja monumentteja on lukuisten muidenkin maiden seteleissä. M yös muualla maailmassa setelien naamagalleriaa on viime vuosikymmeninä päivitetty moniarvoisempaan suuntaan. M onessa maassa suuntana on ollut luopua kokonaan muotokuvista. Esimerkiksi Kanadassa julkaistiin vuonna 2018 uusi 10 dollarin seteli, jossa esiintyy rotuerottelua vastustanut musta liikenainen Viola Desmond
Samalla se on kovin, kovin sielutonta. Ja kuten edellä kirjoitin: käteisraha on ikkuna yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Ennen koronapandemiaa vain kymmenen prosenttia suomalaisista käytti käteistä pääasiallisena maksuvälineenään, ja pandemia on vähentänyt käteisen käyttöä entisestään. Ukrainan keskuspankki on kieltänyt maan rahalaitoksia käsittelemästä näitä seteleitä. Miten kauniita olivatkaan Latvian latit, miten kiehtovia Hollannin guldenit lähes abstrakteine kuvineen! Spekulointi on aina virkistävää: jos Suomi palaisi omaan valuuttaan, keiden kuvia nostaisimme uusiin markkoihimme. Se auttaa ihmisiä hahmottamaan paremmin rahasummia ja kenties huolehtimaan omasta taloudestaan. Se on käytännöllistä ja järkevää, ja se hankaloittaa veronkiertoa ja rahanpesua. Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan missään muussa euroalueen maassa ihmiset eivät suosi korttimaksamista niin paljon kuin Suomessa. Etenkin lasten on helpompi oppia rahan arvo, jos he voivat käyttää fyysistä rahaa. 2021 45 niemimaalta. K äteisen puolesta voi vedota monin järkiperustein. J oku saattaa kysyä, mitä väliä setelien kuva-aiheilla enää on 2020-luvulla. Yritän silti edes toisinaan ylläpitää omaa yhden hengen kapinaani jatkuvasti etenevää digityranniaa vastaan. Saudi-Arabian syksyllä 2020 julkaisema 20 rialin seteli puolestaan synnytti pienen diplomaattisen kiistan Intian kanssa. Tunnustan olevani materialisti. Setelin kääntöpuolen maailmankartassa kiistelty Kashmirin alue oli eroteltu rajoin ikään kuin itsenäiseksi valtioksi. Käteisrahan käyttö on hiipunut jo pitkään. Jos joskus eksyn esimerkiksi kahvilaan, jossa ei hyväksytä käteistä, käännyn kannoillani moisesta turmeluksen tyyssijasta. Korttien ja kännyköiden suosiminen istuu hyvin suomalaisten insinöörimäiseen kansanluonteeseen. Setelit ovat tärkeitä symbolisia arvovalintoja siinä missä patsaatkin. Osa minusta toivoo, että euroalue hajoaisi, jotta saisimme Eurooppaan taas kansallisten valuuttojen kauniin kirjon. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Tykkään vinyylilevyistä enemmän kuin Spotifystä, luen kirjat ja lehdet mieluiten paperille painettuina ja lähetän aina toisinaan (mutta aivan liian harvoin) ihan perinteisiä kirjeitä. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Niistä voidaan kiistellä, niitä voidaan kritisoida ja tarvittaessa ne voidaan korvata uusilla – mutta jos niistä luovutaan kokonaan, menetämme yhden jaetun foorumin, jonka äärellä käydä keskustelua. • Setelien naamagalleriaa on päivitetty moniarvoisempaan suuntaan.. Suomi ei tosin tässäkään asiassa edusta mitään globaalia normaalia. Myönnettäköön: minäkin maksan nykyään ruokakaupassa lähes aina kortilla. Samasta syystä fanitan käteistä. Käteisen käyttö on Suomessa toiseksi vähäisintä Hollannin jälkeen. Minulle käteisen tärkein arvo on silti tunnearvo
Talouskasvun on pakko hidastua, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Yksittäisen tekijän sijaan tulisi katsoa laajemmin korruption juurisyitä. Niiden arvontuotanto perustuu mutkikkaisiin kansainvälisiin verkostoihin. Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt vaikuttavat eniten köyhimpien maiden ihmisiin. Pieni joukko siis hyötyy, ja loput maksavat kulutusjuhlien hinnan. Ihan kaikki tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Keinojen tulee sopia yhteen kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Nykymalli, jossa talouskasvu tapahtuu uusiutumattomia materiaaleja kuluttamalla, on kestämätön. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. On huolehdittava siitä, ettei talous kasva sektoreilla, jotka tuottavat paljon päästöjä ja tuhoavat luonnonvaroja. Niko Humalisto Ammatti: Toimii kehitystalouden asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa ja tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa. Ihmisoikeusriskit tehdään näkyviksi yritysvastuuta kehittämällä. Yritykset ovat vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta. Köyhät maat eivät rikastu, koska ovat korruptoituneita. Tausta: Ollut aktiivinen ympäristöliikkeessä läpi 2000-luvun. Nyt tulisi pohtia sitä, mihin vaurautta käytetään. Perehtynyt erityisesti kiertotalouteen ja kestävän kehityksen mittareihin. Tavoite on paljon parempi kuin talouskasvu, sillä äärimmäinen köyhyys voidaan poistaa esimerkiksi eri tulonsiirron malleilla. Jos vauraudella tarkoitetaan rahassa mitattavaa vaurautta, niin kyllä. Meillä on kapasiteetti puuttua kansainväliseen verosäätelyyn, jolla ongelmaa saataisiin kitkettyä. Toivottavasti. Globaalin etelän valtiot toimivat kaatopaikkana länsimaiden kestämättömälle kulutukselle. Verojärjestelmät ja ehdot, joilla investointeja tehdään toisiin maihin, mahdollistavat korruption. Harrastukset: Kiipeily ja luolat Kestävä tulevaisuus vaatii mielikuvitusta Talous ei ole pelkkää teknistä laskentaa, vaan avointa dialogia ja uteliasta suhtautumista kestävän kehityksen tavoitteisiin, kehitystalouden asiantuntija Niko Humalisto sanoo.. Vähemmistöasemassa olevilla ihmisillä on kuitenkin vähiten resursseja vastustaa ilmaston aiheuttamia riskejä, mikä tekee asiasta sosiopoliittisen ja taloudellisen kysymyksen. Taloudellisen vaurauden tuottamiseksi on kuitenkin tuhottu muita varallisuuden muotoja. KERTTU PAKKASVIRTA KUKA. RUOHONJUURELL A Maailma on vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Toiminut kehitystutkimuksen vetäjänä Turun yliopistossa. Tarvitsemme lisää mittareita talouskasvun seuraamiseen. Globalisaation myötä tuotannon haitalliset kustannukset ovat siirtyneet yhä enemmän globaaliin etelään. Kyse on siitä, kuinka päivitämme yritysvastuun nykypäivään. On nähtävillä globaalin eliitin nousu. Tällä hetkellä monikansallisilla yrityksillä ei ole laillisia velvoitteita ihmisoikeuksien toteutumiselle. JU SS I V IE R IM AA Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Täytyy myös muistaa, että ylikulutus ei ole enää vain länsimaiden ongelma. Vaikka talous kasvaa, rahaa tuntuu olevan jatkuvasti liian vähän kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen
Naisten Instagramiin perustamasta POC-lukupiiristä on tullut nuorten lukijoiden suosikki. T: Laitoimme kutsun poc-lukupiirin ensimmäiseen tapaamiseen Students of Colour -ryhmän WhatsAppiin. Kummallakin on laukussaan Balli Kaur Jaswalin kirjoittama uutuuskirja Eroottisia tarinoita punjabilaisille leskille. ARACELIS: Meidän molempien elämä on vuodessa muuttunut tosi paljon. TÉRI: Niin on. Ja silloinkin mielellään jotakin muuta kuin tarinoita rasismista ja kärsimyksestä. Siellä on mukana opiskelijoita myös muista oppilaitoksista, ja minäkin olin Araceliksen houkuttelemana liittynyt mukaan toimintaan. A racelis Correa on juuri saapunut junalla Lahdesta Helsinkiin. Asettelin vilttejä Alppipuistoon ja mietin, mahtaako kukaan tulla. A: Koko idea syntyi aika yhtäkkiä autossa matkalla teidän perheen kesämökille. LISÄÄ KIRJOJA MEILLE! Jos Téri Zambrano ja Aracelis Correa saisivat päättää, kirjojen tekijöissä ja päähenkilöissä olisi enemmän heidän kaltaisiaan ihmisiä. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Saara Mansikkamäki 4 8 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Puhuimme siitä, miten hienoa olisi lukea enemmän kirjoja, joiden tekijät ovat pocceja. Mutta ei puhuta vielä siitä, vaan näiden kahden naisten välisestä ystävyydestä. 2021 SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. Hän tapaa Téri Zambranon juna-aseman edessä. Aracelis on ollut perustamassa Helsingin yliopistoon tuota poc-opiskelijoille tarkoitettua vertaisryhmää. Muistan hyvin, miten minua jännitti, kun järjestelimme ensimmäistä poc-tyypeille (people of colour) tarkoitettua lukupiiriä
Juuri nyt POC-lukupiirin vetäjät suunnittelevat Oodiin marraskuista tapahtumaa, jossa he esittelevät lukijoille kiinnostavia poc-kirjailijoita.. ”Olemme enemmän kuin ystäviä: myös perhettä ja työkavereita”, sanovat Téri Zambrano (vas.) ja Aracelis Correa
T: Minulle Anu Rohima Myllärin kirjoittama Adoptoitu oli tosi vaikuttava lukukokemus. Se kirja on monelle ikäisellemme ruskealle tytölle tärkeä sukupolvikokemus ja asioiden käynnistäjä. Koko Hubara: Bechi (Otava, 2021) ”On ihana lukea Suomeen sijoittuvaa romaania, jossa kuvaillaan kahden ikäluokan naisten elämää. Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (Gummerus, 2020) Todella hyvin kirjoitettu kuvaus japanilaisen naisen arjesta, joka ei täysin sovi yhteiskunnan muottiin. Tarinat ovat kivoja ja yksinkertaisia. Vaikka minua ei ole adoptoitu, kirjoittajan elämässä ruskeana suomalaisena oli paljon tuttua. T: Sitten sinä ja veljeni Bruno aloitte seurustella. Ja sinä et ole kiinnostunut jalkapallosta. Tästä on helppo tunnistaa omaankin äitisuhteeseen liittyvää pohdintaa.” MYÖS NÄMÄ KAKSI LASTENKIRJAA ANSAITSEVAT LUKUPIIRIN MIELESTÄ TULLA SUOMENNETUIKSI: Yolanda De Sousa ja Luisa Uribeitse: Mamá adivina Jacqueline Woodson and Rafael López: The day you begin ”Kirjat sopivat noin 2–6-vuotiaille lapsille. T: Niinpä! Me tutustuttiin nelisen vuotta sitten, kun olin Meksikosta käymässä Suomessa. T: Noloa myöntää, että luin sen vasta viime talvena. Me kierreltiin näyttelyissä, käytiin syömässä ja kun lopulta illalla tavattiin Bruno, me oltiin jo ihan hepuleissa. Ehkä siksi sen lukeminen ei ollut minulle enää niin järisyttävää kuin se monelle muulle on ollut, mutta nautin sen lukemisesta paljon. Me ollaan niin samanlaisia: intohimoisia ja visuaalisia, ja tykkäämme tehdä asioita käsillämme. Mutta ei sen ajan lastenkirjoissa ollut minulle samastuttavia päähenkilöitä. 2021. Vasta sen jälkeen muistin, että eihän me vielä silloin tunnettu. Minusta tuli siihen aikaan äiti ja elämässä oli paljon kaikkea. Keskustelimme esseestä sekä yleisemmin siitä, miten tärkeää on lukea kirjallisuutta, jonka päähenkilöihin voi samaistua. Kerrankin olin tuohduksissani siitä, ettet ollut kutsunut minua sinun baby showereihin. Asuin kirjan julkaisemisen aikaan Meksikossa. Asuit Vallilassa samassa kommuunissa veljeni kanssa. Tärkeintä silti on, että päähenkilöinä on poc-lapsia tavallisissa askareissaan.” ” Koko Hubaran kirja Ruskeat tytöt on monelle ikäisellemme ruskealle tytölle tärkeä sukupolvikokemus ja asioiden käynnistäjä. T: Nykyään minusta tuntuu, että olemme oikeastaan perhettä. A RACELIS: Toisinaan minusta tuntuu, että olen tuntenut sinut Téri aina. Itse nautin sen pelaamisesta. T ÉRI: Kun mietin omaa lapsuuttani Helsingin Pikku-Huopalahdessa, minulle ja veljelleni luettiin tosi paljon. Mutta ei me silloin juuri juteltu. Ahmin itse aika lailla fantasiaa. Tekee hyvää lukea kirjallisuutta, jossa kolonialismia ja sitä edeltävää aikaa katsotaan nigerialaisesta näkökulmasta. Jopa äitini käyttää sinun tekemiäsi korvakoruja! Ystävyyden lisäksi olemme myös työkavereita, koska lukupiiri vie niin paljon meidän aikaa. Bruno oli koko päivän koulussa ja mietin, miten meillä kanssasi riittää juteltavaa koko päiväksi. Menin sinne tapaamaan häntä. A: Minulle ensimmäinen tuollainen kokemus oli Koko Hubaran Ruskeat tytöt (2017). Toki seurasin kirjan ympärillä käytyä keskustelua. A: Ja Bruno lähti vaihtoon Berliiniin. A: Sama juttu. Minä asuin Helsingissä Maununnevalla ja minulle ja pikkusiskolleni luettiin paljon. Me muuten kasvoimme aika lähellä toisiamme. 50 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . A: Oli mahtavaa, kun sinne ensimmäiseen lukupiiriin todella tuli väkeä, 12 meidän ikäistä tyyppiä. T ÉRI: Mieti, miten paljon me olemme lukupiirin ansiosta kehittyneet! C: Varsin varhain tuli ajatus InstaPOC-LUKUPIIRIN 3 KIRJAVINKKIÄ: Chinua Achebe: Kaikki hajoaa (Basam Books, 2014) Sadunomainen nigerialainen klassikko vuodelta 1958. Olimme kaikki lukeneet Silvia Hosseinin esseen Pölyn ylistys. A: Yritin oikein miettiä, onko meidän välillä mitään eroavaisuuksia. Päähenkilön vanhemmista toinen on valkoinen ja toinen poc. Ja mehän käymme jopa samoilla reggaetonja salsatunneilla! T: Ehkä ainoa elämäntilanteesta johtuva ero välillämme on se, että minä menen aikaisin nukkumaan ja herään aikaisin. Sehän meni sitten tosi hyvin. A: Ihan ensimmäisen kerran näin sinut meidän olohuoneessa, kun leikit tyttäresi kanssa. Minua jännitti, kun tiesin sinunkin tulevan sinne. A: On aika siistiä, että POC -lukupiirillämme on nyt ollut yhteistyötä Koko Hubaran kustantajan Otavan kanssa
Ja sinä vakuutit minut reels-videoiden tarpeellisuudesta. Opiskelee konservointia ammattikorkeakoulu Metropoliassa. T ÉRI : Olimme todella otettuja, kun Lasten ja nuorten säätiö nosti POC -lukupiirin Read Hour -kilpailun ehdokkaaksi. Asuu viisivuotiaan tyttärensä kanssa Helsingissä. Muistan aina, miten hienolta tuntui, kun Kosmos-kustantamo otti meihin yhteyttä ja kysyi, kiinnostaisiko meitä lukea heidän uusi hiphopista kertova teoksensa Kuka kuuluu. Oli söpöä, kun hän kerran totesi minullekin, että ”me ollaan yhdessä ruskeita”. A: Kyllä, me elämme ihan erilaista aikaa kuin lapsuudessamme. Aluksi esiintyminen jännitti. Varsinainen piirihän on säilynyt muilta suljettuna yhdeksän henkilön juttuna. Instatilimme visuaalinen ilme sai alkunsa sinun ja Brunon olohuoneen turkoosista seinästä. Opiskelee kultasepäksi Lahdessa koulutuskeskus Salpauksessa. 2021 51. Correa pitää chick litistä, Zambrano lukee usein raskaampiakin kirjoja. TÉRI ZAMBRANO, 27 Vetää POC-lukupiiriä Aracelis Correan kanssa. Jatkossa olisi mukava tehdä myös kaupallisia yhteistyökuvioita. Olisi kyllä mahtavaa, jos voisimme elättää itsemme tällä projektilla. Valokuvia on tehty tarkkaan hioen. Teilläkin on kotona paljon lastenkirjoja, joista tyttäresi voi löytää itsensä. ” Luen nykyisin paljon monipuolisempia kirjoja kuin aiemmin. Siellä oli huomattu, että kannustamme nuoria lukemaan. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . • Uusien kirjojen valikointi lukupiiriin on Téri Zambranon ja Aracelis Correan vastuulla. Helsingin kaupungin 2000 euron kulttuuriavustus mahdollisti sen, että tarjoamme tänä syksynä lukioihin maksuttomia POC -lukupiiritilaisuuksia. puolisempia kirjoja kuin aiemmin. Asuu Lahdessa. T: Meille syntyi halu esitellä kirjailijoita ja kertoa tarkemmin kirjapiirissä käydyistä keskustelusta. gram-tilin tarpeellisuudesta. Opiskeli aiemmin sosiaalitieteitä Helsingin yliopistossa. Tietysti kiinnosti! Silloin tajusin, että meitä seuraa jo aika moni! A: Tämän kaiken ansiosta olen itse muuttunut lukijana analyyttisemmaksi ja luen nykyisin paljon moniARACELIS CORREA, 24 Vetää Instagramissa POC-lukupiiriä Téri Zambranon kanssa
Muutoin haaveet kestävästä kehityksestä voidaan unohtaa”, Lyydia Kilpi sanoo. Paine yritysten läpinäkyvyyden lisäämiseksi on kasvussa, sanoo vero-oikeudenmukaisuuden ja yritysvastuun asiantuntija Lyydia Kilpi. Teksti: Kerttu Pakkasvirta Kuva: Eeva Anundi 10 K YSYMYSTÄ. Reilua veropolitiikkaa, kiitos! ”On selvää, että globaali markkinatalous vaatii tervehdyttämistä. Tie kohti tasa-arvoista maailmaa piilee verotuksessa
Suomessa esimerkiksi Sitra on esittänyt tähän konkreettisia keinoja. Verotuksella voidaan rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa. • ” Vastustuksesta huolimatta järjestöt ovat ajaneet eteenpäin aiemmin mahdottomilta tuntuneita parannuksia.. Lisäksi verojärjestelmän korjaaminen ehkäisee laitonta pääomapakoa, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaa demokratiaa. Osa yrityksistä onkin alkanut tehdä niin vapaaehtoisesti. 9 Kuinka verotuksella voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta. YK :n roolia veropolitiikassa tulisi vahvistaa, jotta myös kehittyvät maat pääsisivät osallistumaan päätöksentekoon. 3 Kuinka suuryritysten läpinäkyvyyttä lisätään, jotta veroparatiisit saadaan kitkettyä. 5 Kuinka kehittyvien maiden asemaa globaalissa veropolitiikassa vahvistetaan. On hyvä muistaa, että ilmastoneuvotteluja käydään YK :n piirissä. Tällä hetkellä kansainvälistä veropolitiikkaa uudistetaan OECD :n piirissä. Se on yksi ratkaisu, joka on noussut uudestaan keskusteluun koronapandemian myötä. On tärkeää, että työ jatkuu. EU :n tulisi vaatia yrityksiltä tietojen julkaisemista. Vastustuksesta huolimatta järjestöt ovat ajaneet eteenpäin aiemmin mahdottomilta tuntuneita parannuksia. Kansainvälisellä tasolla Suomen tulisi edistää kehittyvien maiden osallistumista päätöksentekoon ja ajaa globaalin yritysverojärjestelmän perusteellista remonttia. Toimien vaikutusta pienituloisiin voidaan keventää. Veroparatiisit, joihin kuuluu myös EU -maita, tarjoavat piilopaikkoja ja alhaista verotusta. Verotulot mahdollistavat esimerkiksi julkisen koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan. Vero-oikeudenmukaisuus, tax justice, puuttuu tähän. On selvää, että globaali markkinatalous vaatii tervehdyttämistä. Useimmat suuryritykset raportoivat jo viranomaisille perustiedot toiminnastaan ja veronmaksustaan eri maissa. Muutoin haaveet kestävästä kehityksestä voidaan unohtaa. 10 Voisiko ratkaisu ongelmiin löytyä globaalista rahoitusmarkkinaverosta. Viime vuosina on otettu merkittäviä edistysaskelia, vaikka työ onkin vielä kesken. Ilman verotuloja tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu. Se voi auttaa verotarkastusten kohdentamisessa. Avainasemassa pääomapaon ehkäisemisessä on julkinen tieto yritysten todellisista omistajista. 7 Kuinka monikansallisten yritysten julkinen maakohtainen veroraportointi auttaa kehittyviä maita. Globaali ilmastosopimus onnistui, joten miksi ei onnistuisi myös globaali verosopimus. 2021 53 1 Mitä on verooikeudenmukaisuus. Lisäksi monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua täytyy torjua lainsäädännöllä. Globaali minimitaso yhteisöverolle etenee ja paine läpinäkyvyyden lisäämiseksi kasvaa. Julkinen raportointi myös auttaa tutkimusta ja järjestöjen työtä verovälttelyn torjumiseksi. Verojärjestelmän uudistuksella voitaisiin tehdä voittojen siirtämisestä veroparatiiseihin hyödytöntä. Suomen verotusja kehitystoimintaohjelmat pitäisi ulottaa kaikkeen veropolitiikkaan, ei vain kehitysyhteistyöhön. Rahoitusmarkkinaverolla voitaisiin kerätä verotuloja ja tasata eriarvoisuutta. 8 Mitä Suomi voi tehdä oikeudenmukaisemman veropolitiikan eteen. 2 Mikä rooli verojärjestelmien korjaamisella on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Uskon, että paine säätelyn lisäämiseksi kasvaa. Raportointi voi antaa vihjeitä siitä, että kehittyvässä maassa toimiva yritys välttelee veroja. YK :n arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen maksaa viidestä seitsemään biljoonaa dollaria vuodessa. 4 Miksi pääomapakoa tapahtuu ja kuinka sitä ehkäistään. Suuryritykset ja rikkaat pystyvät nyt välttämään veroja, mikä syventää eriarvoisuutta. Vaikutusmahdollisuuksia on kansallisesti, EU :ssa ja globaalilla tasolla. 6 Mikä rooli kansalaisyhteiskunnalla on verooikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Saastuttamisesta voidaan tehdä kalliimpaa ja näin ohjata ihmisiä kohti päästöttömiä ratkaisuja
Niihin nähden Toisten maan poljento on rauhallinen, arkinen ja proosallinen. Toisten maan innoittajana on hänen isoäitinsä elämä. LOTTA TOIVANEN KIRJA. Erityisesti toiseus on ranskalaismarokkolaisen Leïla Slimanin romaanissa ulkopuolisuutta ja vierautta. Fanfare Cioc?rlian neljännesvuosisataa juhliva uusi albumi ei tarjoa yllätyksiä tai uusia avauksia, pikemminkin takuuvarmaa tykitystä ja rallienglannista kumpuavaa huumoria. LEÏLA SLIMANI: TOISTEN MAA WSOY 2021 SUOM. Siinä he onnistuivatkin. Kaksitoista romanimuusikkoa ja itäsaksalainen ääni-insinööri paloivat halusta viedä Balkan-musiikin bileet kaikkien viihteeksi. Samanaikaisesti alkavat piirtyä vallan ja vallankäytön eleet romaanissa. On vallankumouksen toiveiden ja ranskalaisen vallan alla elävä arabiyhteisö. On pieniä tyttöjä, jotka kasvavat veljiensä ja isiensä lyöntien alla vaimoiksi, joita aviomiehet alistavat. Tämä yhtye oli se, jolta tilattiin Borat-elokuvaan versio Born to be wildista. Toisten maa pysyy ulkopuoliselle saapujalle aina hieman vieraana. 2021 ARVIOT. Toisia ei myöskään arvosteta, nähdä ja kuulla kuten ensimmäisiä ja tuttuja. OrkestaFANFARE CIOC?RLIA: IT WASN’T HARD TO LOVE YOU ASPHALT TANGO rin albumilla Balkan Brass Battle. Silti ja siksikin juuri naiset ovat romaanin voima. Hänen aiemmat teoksensa ovat mysteereillä, jopa kauhulla tai jännityksellä ladattuja menestysteoksia. He olivat ne muusikot, jotka kohtasivat kaksintaistelussa Boban & Marko Markovi. Hän on nainut vuonna 1944 ranskalaisessa kotikylässään marokkolaisen sotilaan Aminen, ja sodan päätyttyä nuoripari aloittaa yhteiselonsa Marokon karulla maaseudulla. Tarina ei ole ainoastaan Mathilden, vaikka alkuun hänen äänensä onkin kuuluvin. Toinen ei ole ensimmäinen. Lopulta sodan edetessä kenties kuolemanpelko taikka armon tarve yhdistävät romaanin erilleen ajautuneita ihmisiä. Kun romanialaisen puhallinpumpun Fanfare Cioc?rlian kansainvälinen ura alkoi 25 vuotta sitten, Zece Pr?jinin kylästä oli pidempi matka maailman areenoille kuin tänään. Sana kiihkeistä keikoista kiiri – kun festivaalin päälavalle tarvittiin tanssittajaa, tiedettiin kenelle soittaa. Eivätkä he ole pyhimyksiä ja toimi aina lällysti tai oikein toisiaan kohtaan. Teos on ensimmäinen osa trilogiaa, jossa Slimani hyödyntää sukunsa historiaa. Linja ja laatu pitävät. Eikä toinen ole tuttu. MARIE KAJAVA LEVY. Hänen kasvutarinansa rinnalla saavat tilaa Mathilden tytär Aisha ja Aminen pikkusisko Selma, jotka kasvavat kohti naiseuden vaatimuksia. Nimi Toisten maa summaa Slimanin teoksen ydintä monelta kantilta. MIKA KAUHANEN Naiset, jotka uhraavat paljon Boratista tuttua Balkan-menoa 54 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Toiset ovat eri maantiedettä, eri kulttuurin ja perinteen kasvatteja, eri uskontoja, eri sukupuolia, eri ruokia, eri värejä, eri taitoja, eri sukupolvia ynnä muuta. Sellaista on selviytyminen, yrityksiä. Samanaikaisesti kun kodeissa käydään hiljaista taistelua, ranskalaisten ja arabivallankumouksellisten väliset kahakat äityvät veriseksi sodaksi. On äärettömän maskuliininen yhteiskunta, jossa naisen toimintaympäristö on kutistunut kodin piiriin. Eletään toisen maailmansodan jälkeisiä aikoja. Pitkän linjan fanit saavat haluamansa, mikä onkin paikallaan, sillä monet heistä toimivat mesenaatteina albumin mahdollistaneessa joukkorahoitustempauksessa. Lihallisuus, himo, kauneus, pinnallisuuskin näyttäytyvät arkisen elämän säikeinä sekä voimavarana naisille, jotka uhraavat paljon. Nuori Mathilde saapuu Marokon Meknésiin. MAROKON Rabatissa syntynyt, Pariisiin alle parikymppisenä muuttanut Slimani on palkittu kirjailija. Romaanin kieli on kaunista, ja Lotta Toivasen suomennos yhdistää taitavasti poeettista ilmaisua sekä rujoa, likaistakin kieltä. Liekki kuitenkin leimusi
Lemke toivoo näyttelyn paitsi voimaannuttavan myös lisäävän etnisiin vähemmistöihin kuuluvien sateenkaari-ihmisten näkyvyyttä Suomessa. Murheet palavat tuhkaksi kekripukin mukana Liukuva identiteetti muotokuvina MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Suomenlinnan kekritapahtuma levittäytyy pyhäinpäivänä ympäri marraskuista merilinnoitusta, perinteisiä sadonkorjuuajan herkkuja unohtamatta. Tänä vuonna suomalaisen perinnejuhlan yhteydessä pääsee nauttimaan valotaiteen biennaalista, joka levittäytyy koko Suomenlinnaan. Kertomuksia on niin murhamiehistä kuin vankikarkureista vaiettuja salaisuuksia siis riittää. Toinen kiinnostava, hämärää henkivä ohjelma on Kurja Viapori, jossa käsitellään tummia tositarinoita Suomenlinnasta. Helsingin Suomenlinnassa. Tapahtuma huipentuu Tykistölahden tunnelmalliseen kekriseremoniaan, jossa kekripukki sytytetään roihuun. Valokuvattu Jay toteaa: ”Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus ovat minulle liukuvia. 2021 55 VINKIT. Vapaa pääsy. Samalla näyttely tuo esille yhteiskunnassamme ilmenevän moniperustaisen syrjinnän. Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoaan valmistamassaan näyttelyssä Meistä – About us Lemke on kuvannut etnisiin sateenkaarivähemmistöihin kuuluvia LHBTIQ+-ihmisiä Suomessa. Vastapainoksi on luvassa myös valoa. Valotaiteen biennaalin kohteisiin vapaa pääsy. Syväsukelluksen pimeään vuodenaikaan voi ottaa, kun osallistuu tähtiretkelle Kustaanmiekalle, joka on yksi Helsingin pimeimmistä paikoista. Juuri nyt näen ne enemmän matkana ilman tarkkaa päämäärää.” KERTTU PAKKASVIRTA Aleksanda Lemke: Meistä – About us 11.-31.10. Saaren kahvilat ja ravintolat osallistuvat tapahtumaan eritoten räätälöidyillä tarjoiluillaan. Helsingin kulttuurikeskus Stoassa. Ennen kaikkea näyttely kyseenalaistaa sateenkaariyhteisön valkoisuuden. Se näyttää, että tulemme kaikki erilaisista taustoista ja meillä on erilaisia ja päällekkäisiä identiteettejä. Tule polttamaan omat murheesi! Mikä hieno mahdollisuus! Viaporin Kekri järjestetään tänä C EC IL IA PA LO M B O AL EK SA N D R A LE M KE vuonna jo seitsemättä kertaa. KEKRI on perinteinen suomalainen syysjuhla, jossa juhlitaan valon ajan päättymistä ja pimeän ajan alkua. KERTTU PAKKASVIRTA Viaporin Kekri 6.11. TuliesiSUOMEEN asettunut puolalaistaustainen valokuvaaja Aleksandra Lemke on erikoistunut muotokuvaukseen ja muotivalokuviin. tysten ja mystisen musiikin siivittäminä kävijöiden paperille kirjoittamat murheet palavat pukin mukana tuhkaksi taivaan tuuliin
ANNI VALTONEN ”Meidän pitäisi hyödyntää kaikessa enemmän sitä, mitä meillä on jo valmiiksi.” Stadin Kukkis myy hävikkikukkia Lapinlahden sairaalaalueen pihamaalla sijaitsevassa ladossa. ”Kukista ja jopa heinistä suuri osa on tuontitavaraa. Kunnaala hakee hävikkikukat tällä hetkellä Plantagenista, Hakaniemen hallista ja Kruununhaan K-marketista. Suosin kimpuissa tästä läheltä saatavia heiniä, millä muistutan siitä, että meidän pitäisi hyödyntää kaikessa enemmän sitä, mitä meillä jo on valmiiksi”, Kunnaala sanoo. Kaupasta löytyy kukat niin maljakkoon kuin vaikkapa parvekkeelle. Putiikkia luotsaava Armi Kunnaala on löytänyt Lapinlahden sairaala-alueella sijaitsevan vanhan ladon suojissa elämälleen tehtävän: opettaa ihmisille, että kukankaan ei tarvitse olla täydellinen. ”Idea kukkakaupasta tuli äidiltäni. ”Vähän rupunenkin kelpaa”, kuten Kunnaala sanoo. ”Käyn kukat läpi ja valitsen ne, mitkä ovat vielä hyviä. Ja kaikki leikkokukat, koska ne voi myös kuivata.” Käden käänteessä hyvin intuitiivisesti Kunnaala kokoaa leikkokukista kauniin kimpun. On näet niin, että kasvihävikki on lähes yhtä suuri kuin ruokahävikki. Minulle luonto on aina ollut tärkeä ja olen halunnut pienestä asti pelastaa maapallon”, Kunnaala sanoo. Kasvien kasvattamiseen kuluu paljon luonnonresursseja, ja ne päätyvät usein jopa sekajätteeseen. Sekaan hän laittaa mielellään kotimaisia luonnon heiniä. 2021 ILMIÖ. Kukankaan ei tarvitse olla täydellinen 56 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Idean asteella vuodesta 2016 ollut putiikki käynnisti toimintansa 2019. Pelargoniat ja hortensiat kannattaa ottaa aina. KE RT TU PA KK A SV IR TA YKSI keino pienentää hiilijalanjälkeä: osta hävikkikukkia. Astu sisään Stadin Kukkikseen, Suomen ja kenties maailman ainoaan hävikkikukkakauppaan
Vihdoin edessämme alkoi avautua tihenevä metsä. Huhujen mukaan muinaiset jättiläispuut kohoavat monista elokuvistakin tutun Golden Gate -sillan pohjoispuolella. Niin paljon mahtuu koko maan toiseksi tiiviimmin asutettuun kaupunkiin. KERTTU PAKKASVIRTA KE RT TU PA KK AS V IR TA Kalifornian punapuumetsän vanhimmat puut ovat 1200 vuotta vanhoja, punapuiksi varsin nuoria. Tiesin vain, että sitä asuttavat maailman vanhimmat puut, punapuutmetsät. Olen jättiläisten sylissä, ajattelin. Alhaalla lipuivat lahden turistilautat. Astuin mykistyneenä puisen tervetulokyltin ali. Jättiläisten sylissä MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Kävellessäni korkeuksiin nousevien punapuiden juurella tunsin oloni pieneksi. Täällä punapuut kohosivat 20 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen meitä. Nykypäivänä alue on alkuperäiskansa Coast Miwokin jälkeläistän kotiseutua. Neljänkymmenenviiden ihmisen pyramidi yltäisi juuri ja juuri korkeimman puun latvoihin. Saavuimme iltahämärässä Muir Woodsin kansalliselle muistomerkille. SAN FRANCISCO, YHDYSVALLAT Puisto oli hiljainen. Jättiläismäisen maan Tyynenmeren puoleinen kylki oli itselleni entuudestaan täysin tuntematon. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A. Vanhin puu on 1200-vuotias, mutta silti nuori punapuuksi. Ihastuin kaupungin hätkähdyttävään kirjoon: kukkulaisilla kaduilla puikkelehtiviin kaapeliraitiovaunuihin, satamalaiturilla köllötteleviin hylkeisiin ja ilmapalloja kauppaaviin katumyyjiin. Siltaa eteenpäin ruuhkassa madellessamme kuikuilin ihmetyksen vallassa pilvisumuun kohoavan punaisen sillan rakenteita. SAIN tilaisuuden tutustua Yhdysvaltojen länsirannikkoon taannoin vaihtooppilasvuoteni aikana. Suuntasin siis San Franciscoon, jonka rannikko kuuluu yhteen Pohjois-Kalifornian pääasutuskeskuksista. Mutkittelimme vuokra-autolla kuuluisaa Highway 1 -moottoritietä määränpäänämme punapuut. Maassa, jossa kaikki on niin valtavaa, saa suhteellisuudentajua. Tyynimeri vasemmalla, lammaslaitumia oikealla. Paluumatkalla ylittäessämme siltaa oli jo pimeää. Näyttävä silta tuntui nyt pieneltä mahtipontisiin punapuihin verrattuna
Litistä pallot haluamasi paksuisiksi paistolastan avulla. Reseptiä sovellettaessa vain mielikuvitus on rajana – taikinaan voi sekoittaa oikeastaan mitä vain makumaailmaan sopivaa. Hävikki hyötykäyttöön SUOMESSA kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. HELENA HEISKANEN JUUSTOISET PERUNAPANNARIT (5 ANNOSTA) 6 dl perunamuusia 2 dl vehnäjauhoja 1,5 dl vegaanista juustoraastetta 1 dl tuoretta basilikaa tai persiljaa 1 dl kevätsipulia 3 valkosipulinkynttä 1,5 tl suolaa 1 tl pippuria Rypsiöljyä paistoa varten Kaurafraichea lisukkeeksi H EL EN A H EI SK A N EN Hienonna yrtit, kevätsipuli ja valkosipulinkynnet. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohden ruokaa haaskaantuu keskimäärin 22 kiloa vuodessa. RUOK A. MEHEVÄT perunapannarit valmistuvat ylijääneestä perunamuusista tai kaapin perällä pitkään pyörineistä perunoista. Käyttämällä luovuutta keittiössä, kiittävät sekä kukkaro että ympäristö. Pyörittele taikinasta palloja ja paista yksi kerrallaan lisäten pannulle öljyä joka letun välissä. Hävikkiä syntyy eritoten siksi, että tähteitä ei haluta tai osata hyödyntää. Tarjoile pannarit lämpöisinä mieleistesi lisukkeiden kera. Lisää ne perunamuusin, vehnäjauhojen ja mausteiden joukkoon. Jos taikina ei ole tarpeeksi kiinteää, lisää vielä hieman vehnäjauhoja. PANNARIT paistuvat käden käänteessä ja ovat erinomainen tarjoiltava niin brunssille kuin rentoon illanviettoon. Paista keskilämmöllä kummaltakin puolelta noin 3–5 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kullanruskean värin. Kylkiäiseksi sopii esimerkiksi maustettu kaurafraiche, ruskistettu kevätsipuli ja juustoraaste. Hyötykäyttöön pääsevät perunoiden lisäksi myös esimerkiksi nuhjaantuneet yrtit. Perunapannarit ovat suussa sulavan herkullisia, mutta ennen kaikkea mitä parhain tapa vähentää ruokahävikkiä. Sekoita hyvin
Niitä esiintyy maan vaakunoissa, lipuissa, postimerkeissä, seteleissä… Muita kortteja matkaani on tarttunut Pariisista, Mazarrónista Espanjasta, Chicagosta ja Indianan reissulta vaihtovuodeltani Yhdysvalloissa, Maastrichista Hollannista ja Maltalta. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Kortin kuvassa on Guatemalan kansallislintu, quetzal. Vuosien saatossa kortteja onkin kertynyt värikäs läjä. Joku ehkä sanoisi, että postikortit ovat tylsää turistikrääsää. Tuorein on kortti Eiffel-tornista Pariisista, jossa olin tapaamassa samaista guatemalalaista lapsuudenystävääni. Selatessani Unikko-päiväkirjan tikkukirjaimisia töherryksiä löysin sivulle liimatun postikortin Guatemalasta, jossa olin äitini KE RT TU PA KK AS V IR TA kanssa tapaamassa sikäläistä ystävääni. päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Heidi Nummi, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Kerttu Pakkasvirta, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Siivotessani laatikoitani löysin matkapäiväkirjani vuodelta 2005. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 7.10.2021 Seuraava numero ilmestyy 9.12.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. MISTÄ TÄMÄKIN ON. KERTTU PAKKASVIRTA Kirjavia matkamuistoja postiluukusta Vt. UUDESSA paikassa vieraillessani minulla on tapana ostaa muistoksi postikortti. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. Huomautukset 14 päivän kuluessa. Niiden kirjo on hengästyttävän laaja laidasta laitaan – mustavalkoisista kaupunkikuvista mauttoman räikeisiin kollaaseihin ja luontokuviin. Itse uppoudun pyörittelemään postikorttitelineitä tuntikausiksi. Maailman Kuvalehti on Aikakausmedia ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista
TR AN SP AR EN C Y IN TE R N AT IO N AL SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Ympäristö . Transparency International perustettiin vuonna 1993. Aitiopaikalla YK:n ilmastokokouksessa Glasgow'ssa! . ”Demokraattisessa yhteiskunnassa täytyy olla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Amazonin naiset suojelevat metsiään . Järjestön julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa on korruptiota esimerkiksi kunnissa luottamushenkilöiden ja virkamiesten kaksoisroolien myötä. Vastuulliset ja osallistavat instituutiot ovat kestävän kehityksen ytimessä. ”Kansantalous, työllisyys ja ympäristö kärsivät kaikki vallan väärinkäytöstä. Lahjonta on yleinen korruption muoto maailmalla. Linnun havaitessaan valpas vahtikoira aloittaa haukunnan ja hännänheilutuksen, jolla hypnotisoi saaliin paikoilleen ennen metsästäjän tuloa.. Haastattelussa Elokapina: Miksi suoraa toimintaa tarvitaan. Sen takia korruptio on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa”, Tiainen sanoo. 202 1 I LM ES T YY 9.12. M A AI LM AN K U V A LEHTI 6 . ”POHJOISMAISSAKIN on korruptiota, mutta se hakee vain monimutkaisempia muotoja esimerkiksi pankkilainojen ja hyvä veli -verkostojen kautta”, Pekka Tiainen Transparency International Suomi ry:n hallituksesta kertoo. Järjestö on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. R O SA D U R Á N K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. Avoin kansalaiskeskustelu ja toimiva oikeusvaltio rakentavat rauhaa, Tiainen uskoo. Silloin väärinkäytöksiä ei pääse tapahtumaan.” KERTTU PAKKASVIRTA Korruptiota vastaan, Suomessakin TRANSPARENCY INTERNATIONAL SUOMI RY Perustettu: 2003 Motto ”Kohti läpinäkyvää yhteiskuntaa” Jos järjestö olisi eläin, se olisi suomenpystykorva. Nykyisin järjestö toimii yli sadassa maassa, yhteistyössä eri ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Korruptionvastainen työ ulottuu kansalaistoiminnasta aina tutkimukseen saakka
” Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla sun luo. MEERI KOUTANIEMI JA SAMI YAFFA Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi 4 nroa 20 €
INSTITUT FRANÇAIS LOGO CARTOUCHE R1 25/07/16 RÉFÉRENCE COULEUR NOIR