Maailman Kuvalehti 6/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Metsän vartijat TEEMA: YMPÄRISTÖ 6 2 2 1 6 ,90 €. Suomi lämpenee: Näin meidän täytyy varautua Fiktio muuttaa maailmaa FINLANDIA-VOITTAJA ANNI KYTÖMÄKI Syttyikö vai sammuiko toivo. Hän on yksi niistä rohkeista naisista, jotka ovat nousseet puolustamaan Amazonia. YK:N ILMASTOKOKOUS Shary Jipa Garay haluaa palauttaa kansansa viisauden
Aineeton lahja, joka parantaa kaikkien eläinten oloja Anna tänä jouluna lahja eläimille! lahjaelaimille.fi
14 SUOMI Kauniiksi kirjoitettu Kirjailija Anni Kytömäen romaaneista ja kolumneista huokuu sisäsyntyinen rakkaus metsään ja puihin. Huoli ympäristöstä kanavoituu teksteiksi, jotka ylläpitävät toivoa.
18 SKOTLANTI YK:n ilmastokokous: Haastattelussa ihmiset ilmastokriisin etulinjasta.. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Saara Mansikkamäki, Siru Tirronen, Camilo Díaz ja Mimosa Hedberg. 60 Katso, järjestö Green Living Movement Suomi ry 48 SUOMI Minna Jakosuon ja Petteri Saarion luonnolle kirjoittamista rakkauskirjeistä muodostui kirja, ja syvä ystävyys. 34 MAAILMA Elämä vaarallisten ilmansaasteiden kaupungeissa. MAAILMA PALOINA 4 Perinnehoitojen säätely puhuttaa Meksikossa 5 Poliosokerit jakoon Afganistanissa 6 Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa 7 Kolumbiassa steriloidaan virtahepoja 8 Pandemia-aika aktivoi tupakkateollisuuden Afrikassa 9 Kolumni Ujuni Ahmed 10 Maailmanennätys Elonkehän turvakoteja 12 Välähdys Kenian Shimoni TEEMA: YMPÄRISTÖ 14 Maailmankansalainen Anni Kytömäki 18 Ratkaisevat siirrot 26 Amazonin metsänvartijat 30 Globaalisti reilu ilmastostrategia. 38 Kuvareportaasi Haaveiden, henkien Himalaja IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Liisa Rohweder 48 Suhteita Minna Jakosuo ja Petteri Saario 52 10 kysymystä Mia O'Neill 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kestävä merilevä 57 Kumma kolkka Viidakon eläinten vieraana 58 Ruoka Mausteiset muffinit 59 Mistä tämäkin on. 26 KOLUMBIA Pelottomat alkuperäiskansojen naiset suojelevat sademetsää. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Siru Tirronen. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki
Kaupunkiin kokoontuneet päättäjät neuvottelivat siitä, miten maailman valtiot kantaisivat yhdessä vastuuta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat haastava parivaljakko, toteaa puolestaan Liisa Rohweder ympäristöjärjestö WWF Suomi ry:stä. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa Glasgow toimi globaalin ilmastoaktivismin näyttämönä. Mitä me siis voimme tehdä. Suomen ympäristöopisto Syklin toimitusjohtaja ja rehtori Mia O’Neill kertoo tässä lehdessä, mitä Suomen infrastruktuurille ja rakentamiselle tapahtuu ilmaston lämmetessä. Joukkovoimassa on toivomme Anni Valtonen GLOBAALISSA etelässä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meitä kriittisemmin jo nyt erityisesti sään ääri-ilmiöinä. Miljoonien ihmisten ruokaturva ja elinolosuhteet ovat vaarassa. Yli 100 000 ihmistä marssi kaupungin kaduilla ja vaatii ilmasto-oikeudenmukaisuutta. 18–25). ” YK :n ilmastokokous säilytti 1,5 asteen tavoitteen täpärästi hengissä. Vesi ei edusta hänelle elämää, vaan rahaa”, sanoo Lyda Farekade Guaman. Esimerkiksi Kolumbiassa Amazonilla alkuperäiskansojen naiset ovat etulinjassa kannustamassa yhteisöjään puolustamaan koko maailmalle tärkeitä metsäalueita. Toimitussihteerimme Heidi Nummi oli menossa mukana, ja toi tuliaisinaan tähän lehteen moneen suuntaan avautuvan jutun Ratkaisevat siirrot (s. Uhat ovat jo nyt totta. Kadut tulvivat ja perustukset mädäntyvät – ellei tulevaisuuden kaupungeissa ole enemmän vihreää. Lohtua tähän kaikkeen tuo se, että eri puolilla maailmaa ihmiset tulevat nyt yhteen, yhteisen tulevaisuuden puolesta. Lajeja katoaa jatkuvasti ihmisen toiminnan seurauksena ja myös Suomen lajiston uhanalaistuminen kiihtyy. Uhanalaisluokituksen mukaan joka yhdeksäs Suomen lajeista ja joka toinen Suomen luontotyypeistä on uhanalainen. Toimijuutta on nyt kuitenkin kaikkialla, ja siinä on toivomme: eri puolilla maailmaa kukoistavassa joukkovoimassa. ”On meidän tehtävämme yrittää muuttaa nykyaikaisen ihmisen mielenmaisema: siinä, missä nykyihminen näkee metsän, hän näkee rahaa. Toivotan teille rauhallista ja valoisaa joulunaikaa! ”Voimme vielä vaikuttaa siihen, miten erilaisen Suomen jätämme lapsillemme.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. VIIME vuosina on ollut mahdoton puhua ympäristöstä ilman, että katse on uhkakuvissa. Nyt vain joukkovoima voi tehdä mahdottomalta tuntuvasta mahdollista.”, hän kirjoittaa. Ainakin kuunnella korvat höröllään, mitä sanottavaa on heillä, jotka elävät jo nyt ilmastonmuutoksen etulinjassa. Neuvottelujen lopputulos oli piinallinen. Tulemme siis väistämättä jättämään lapsillemme erilaisen Suomen, mihin synnyimme. Tietenkin kyseessä oli paljon enemmän kuin pelkkä valtiojohtajien kokous, kuten Nummi toteaa. K un tätä Maailman Kuvalehden numeroa oltiin viimeistelemässä painokuntoon, maailman suurten mediakoneistojen huomio oli vielä YK :n ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow'ssa. Mutta miten erilaisen, siihen voimme vielä vaikuttaa
Parantajan aseman määrittelevät yhteisön jäsenet itse. Esitystä kannattavat viranomaiset ja poliitikot perustelevat lakia sen tarkoituksella standardisoida perinteistä ja täydentävää terveydenhoitoa. LU C AS VA LL EC IL LO S / V W PI C S / LE H TI KU VA Asteekkien kansanparantaja tekemässä hengellistä puhdistusta Zócalo-aukiolla, Méxicon kaupungissa, Meksikossa. Tutkijat pelkäävät, että valtion puuttumisella on kielteisiä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia Meksikon alkuperäiskansoihin. Perinnehoitojen säätely puhuttaa Meksikossa 4 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Esitystä vastustavat tutkijat ja perinnehoitajien järjestöt sanovat sen loukkaavan sekä maan perustuslakia että YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia sopimuksia. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Maippi Luukinen. Yksi lakiesityksen perusteista on vähentää erilaisten valeparantajien ja -perinnehoitajien määrää. Perinnehoitojen harjoittajat epäilevät, että lain tavoitteena on omia ja muuttaa rahaksi alkuperäiskansojen tieto ja osaaminen lääkekasveista ja perinteisistä hoitomuodoista. The Guardianin siteeraama perinneparantaja Cilintli Griselda Soriano pelkää säätelyn tappavan koko alan. Niin ikään pätevyyttä eivät voi myöntää parantajille yhteisön ulkopuoliset tahot. LAKIESITYS valtion oikeudesta säädellä ja valvoa alkuperäiskansojen perinteisiä hoitomuotoja herättää vastarintaa Meksikossa. Hänen mukaansa kulttuuriperintö kuuluu yhteisöille, ei yrityksille, kouluille tai yliopistoille
Japanissa alle viisitoistavuotiaiden ikäryhmään kuului 2015 vain 13 prosenttia väestöstä. Taliban vastusti aiemman hallituksen järjestämiä rokotuksia. Demografinen osinko voi antaa Nigerialle mahdollisuuksia taloudelliseen kehitykseen. Väestön mediaani-ikä kertoo yhteiskunnan huoltosuhteesta Väestön ikärakenne, Japani Lähde: Our World in Data yli 65-vuotiaat 25–64-vuotiaat 15–24-vuotiaat 5–14-vuotiaat Alle 5 vuotiaat 50 milj 100 milj 150 milj 200 milj 1950 2020 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Väestön ikärakenne, Nigeria yli 65-vuotiaat 25–64-vuotiaat 15–24-vuotiaat 5–14-vuotiaat Alle 5 vuotiaat MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Mediaani-iän ääripäät löytyivät Japanista ja Nigeriasta. Mediaani-ikää nuorempia on saman verran kuin sitä vanhempia. MEDIAANI-IKÄ on väestön ikäjakauman keskipiste. Viimeisimmät puolitoista vuotta poliorokotusten edistymistä on hidastanut myös koronapandemia. Vielä vuonna 1950 alle viisitoistavuotiaita oli ollut 55 prosenttia. Kolmen vuoden aikana poliotapausten määrä Afganistanissa on lisääntynyt merkittävästi. Poliosokerit jakoon Afganistanissa AFGANISTANISSA käynnistetään koko maan kattavat poliorokotukset yli kolmen vuoden tauon jälkeen, kertovat Unicef ja WHO. Vuonna 2015 maailman ihmisten mediaani-ikä oli 29,8 vuotta. Endeemisenä, kotoperäisenä, sitä esiintyy Afganistanin lisäksi ainoastaan Pakistanissa ja Nigeriassa. Itäafrikkalaisten luo’jen kieltä. Samalla huollettavan väestönosan suhteellinen osuus vähenee. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Saalistetaan kuuttomina öinä valon avulla ja kuivataan auringossa. Globaalisti polio on lähes hävitetty tauti. Se häiritsi rokotuskampanjoita ja murhasi rokottajia, joiden joukossa se väitti olevan vakoojia. Niiden mukaan maata hallitseva Taliban on lupautunut turvaamaan rokotuskampanjaa ja sallimaan naisten työskentelyn rokottajina. Viime vuonna niitä todettiin 56, enemmän kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. Nigerialaisista vuonna 2015 lapsia eli alle viisitoistavuotiaita oli 44 prosenttia, ja yli 65-vuotiaita ainoastaan kolme prosenttia väestöstä. Korkein se oli Japanissa, 46,3 vuotta ja alin Nigeriassa, 14,9 vuotta. Japanissa huollettavat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä: 65 vuottaan täyttäneitä on yli kaksi kertaa enemmän kuin alle 15-vuotiaita. 1950 2020 1960 1970 1980 1990 2000 2010 20 milj 40 milj 60 milj 80 milj 100 milj 120 milj MAAILMAN SANA Omena Viktoria-järvessä elävä hopeakylkinen pieni särkikala. Nigeriassa huollettavista 95 prosenttia on alle viisitoistavuotiaita ja työikäisen väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan koko kuluvan vuosisadan ajan. Ikäpyramidi oli kääntynyt kärjelleen ja 65 vuotta täyttäneitä oli 26 prosenttia väestöstä, kun heidän osuutensa vuonna 1950 oli ollut alle viisi prosenttia. Sekä Japanissa että Nigeriassa merkittävä määrä väestöstä on työikäisen väestön ulkopuolella. Suunta ei ole muuttumassa
Venezuelan turpiaalipariskunnat laulavat duettoja läpi vuoden, hohtosinikkanaaraat kommunikoivat urosten kanssa laulamalla. Tansaniassa hallitus on tehnyt lakiesityksiä, joilla voidaan hiljentää journalisteja, aktivisteja ja oppositiopoliitikkoja. Naistutkijat löysivät lintunaaraiden laulun KOHTI PAREMPAA Pakistanin kansallinen rekisteriviranomainen kertoo, ettei naisen ole naimisiin mennessään enää pakko ottaa puolisonsa sukunimeä. Kuvassa kiinalaisen toisinajattelijan Badiucaon teos. Filippiinien presidentti on jo saanut lisää mahdollisuuksia kriittisten äänten vaientamiseen ja Nicaraguassa kyberrikoksia koskeva erityislaki mahdollistaa saman viranomaisille. Popular Sciencessa julkaistu artikkeli tarjoaa alkuperäiselle väärinymmärrykselle kaksi syytä. lokakuuta 2021 julkaisema Silenced and Misinformed -raportti kertoo, kuinka ilmaisunvapauden rajoittaminen ja rangaistusten koventaminen koronapandemian aikana ovat vähentäneet ihmisten mahdollisuuksia sekä saada että jakaa tietoa eri puolilla maailmaa. 2021 MA AILMA PALOINA. Kiinassa sananvapauden rajoittamisella on pitkä historia. Koronan varjossa Venäjä on laajentanut ”valeuutisia” koskevia lakeja, eikä laajennusten uskota jäävän tähän. AMNESTY Internationalin 19. Aiemmat tutkijat olivat yleensä muuttolintujen pesimisalueella havaintoja tekeviä miehiä. Uroslinnun usein mutkikasta ja kantavaa laulua pariutumisaikana pidettiin pitkään normina ja sitä onkin tutkittu paljon. Lähde: DAWN LAULAMISEN on pitkään ajateltu kuuluvan vain uroslintujen ominaisuuksiin. Uuden tiedon takana ovat naistutkijat ja trooppisten lintujen tutkimus. Myös hallitusta kritisoivia yksilöitä on vaiennettu. Laulun uskottiin olevan uroksen keino tehdä vaikutus naaraisiin. Yksi tuomituista on kansalaisjournalisti Zhang Zhan, joka raportoi Wuhanista jo helmikuussa 2020. Ilmaisuvapauden rajoittaminen on vaikeuttanut oikean terveystiedon levittämistä. Pandemia on luonut olosuhteet, joissa valtioien hallitukset ovat voineet laatia uusia lakeja ja lakkauttaa riippumattomia medioita. Se, yhdessä sosiaalisessa mediassa levinneen tautia ja rokotteita koskeneen misinformaation kanssa, ovat raportin laatineen Rajat Khoslan mukaan osasyitä viiteen miljoonaan koronakuolemaan. Toukokuussa 2020 Zhang katosi ja hänen kerrotaan saaneen neljän vuoden vankeusrangaistuksen. Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa 6 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Sittemmin tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että monien lintulajien naaraat ja urokset laulavat yhtä lailla. Pandemian aikana tuhannet ihmiset ovat joutuneet oikeuteen vastaamaan ”väärän ja haitallisen tiedon tuottamisesta ja levittämisestä”. Uskomus juontaa Darwinin oppiin luonnonvalinnasta. PI ER O C R U C IA TT I / AF P / LE H TI KU VA IS TO C K Kiinassa tuhansia ihmisiä on joutunut oikeuteen ”väärän ja haitallisen tiedon tuottamisesta ja levittämisestä”
Niin ikään niiden arvellaan muuttavan vesistöjen kemiallista koostumusta, mikä saattaa haitata kalastusta. Tila sijaitsee noin 250 kilometrin päässä maan pääkaupungista Bogotásta. Kuolemisen sijaan virtahevot alkoivat lisääntyä tarmokkaasti ja tällä hetkellä niitä on yli 80. 2021 7 MA AILMA PALOINA. Toisaalta löytyy myös tutkimuksia, joiden mukaan virtahevoista voi olla jopa hyötyä niitä ympäröivälle luonnolle. Escobar toi Kolumbiaan maan alkuperäislajeihin kuulumattomia eläimiä. Poliisi löysi yksityisen eläintarhan vuonna 1993 hänen Hacienda Nápoles -tilaltaan. Suurin osa löydetyistä eläimistä saatiin siirrettyä eläintarhoihin eri puolille Kolumbiaa, mutta virtahevoille ei edes etsitty uutta sijoituspaikkaa. ”Olisi ollut hankalaa kuljettaa niitä, joten viranomaiset yksinkertaisesti jättivät ne niille sijoilleen. Todennäköisesti he luulivat eläinten kuolevan”, biologi Nataly Castelblanco arvioi BBC:n haastattelussa. Virtahepoja syytetään siitä, että ne vievät tilaa alkuperäislajeilta, kuten manaateilta, jotka ovat jo valmiiksi uhanalaisia. IS TO C K Pablo Escobar toi Kolumbiaan vieraslajeja, kuten virtahepoja. KOLUMBIA on päättänyt ratkaista lähes kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen kokaiinimiljonääri Pablo Escobarin luoman vieraslajiongelman steriloimalla kymmeniä virtahepoja. Kolumbiassa steriloidaan virtahepoja MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Toistaiseksi viranomaiset ovat onnistuneet steriloimaan kemiallisesti niistä 24
KÄYTÄNNÖSSÄ tupakkateollisuus pyrki vaikuttamaan hallituksiin esimerkiksi ottamalla osaa yritysten sosiaalisen vastuun ohjelmiin ja tukemalla taloudellisesti valtioiden koronatoimia. Luonnonkatastrofien aikana se rahoitti ja tarjosi apua kärsineiden valtioiden hallituksille. Selvityksessä keskityttiin neljääntoista maahan, joista Nigeria, Sambia ja Tansania olivat joutuneet erityisen runsaan lobbauksen kohteiksi. Toinen suuri ongelma liittyi lojaliteetteihin. 7 prosenttia Kaikesta ihmisten vuosittain syömästä proteiinista kaloista ja muista merenelävistä saadaan noin AFRIKAN Tobacco Control Alliancen, ACTA:n, selvityksen mukaan tupakkateollisuus on pyrkinyt pandemian aikana vaikuttamaan useassa Afrikan maassa suoraan hallitukseen. ATCA:N selvityksestä käy ilmi, että tupakkateollisuus käytti harkitusti hyväkseen maiden haavoittuvuutta, pandemian luomaa poikkeustilannetta ja hallitusten keskittymistä sen hoitamiseen. Tupakkateollisuus oli soveltanut niihin lähes kaikkia käytössään olevia keinoja. Ilmiötä kuvataan pyöröoveksi, jossa virkamiehet kulkevat tupakkateollisuuden palvelukseen ja takaisin. 90,7 kg MAAILMAN LUKUJA Pandemia-aika aktivoi tupakkateollisuuden Afrikassa 8 prosenttia 200 MILJOONAA TONNIA Eniten kalaa syövät islantilaiset, henkeä kohden vuodessa Vuoden 2018 saaliista heitettiin takaisin elävinä tai kuolleina noin Vuodessa pyydetään luonnonvesistä tai kasvatetaan kalanviljelylaitoksissa kaloja ja muita mereneläviä Lähde: Our World in Data – Fish and Overfishing IS TO C K Tupakkateollisuus on lobannut hallituksia kehitysohjelmien kautta. 2021 MA AILMA PALOINA. Jokaisessa tutkitussa maassa voimassa olevat säädökset edellyttävät, että virkamiehet raportoivat kaikesta yhteistyöstään ja tekemisistään tupakkateollisuuden kanssa. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Myös WHO:n sopimuksissa maiden kansanterveyttä pyritään suojelemaan tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiltä. Raportissa kerrotaan, miten sekä nykyiset että entiset virkamiehet työskentelevät tupakkateollisuuden hyväksi ja sen eduksi. Se jakoi stipendejä varattomille opiskelijoille ja rahoitti köyhyydenvastaisia hankkeita. Teollisuuden vaikutuskeinoina ovat olleet esimerkiksi erilaiset kaupankäynnin ja kumppanuuden muodot ja taloudelliset kehitysohjelmat. MAIPPI LUUKINEN Tupakkateollisuus on käyttänyt lobbauksessaan hyväkseen valtioiden haavoittuvuutta ja pandemian luomaa poikkeustilaa, tuore selvitys kertoo. Erityisen suuri ongelma oli Nigeriassa, jossa entiset ministerit työskentelevät johtavissa asemissa British American Tobacco Nigeria Foundationissa. Avoimuuden puute osoittautui kuitenkin yleiseksi ongelmaksi ja yhteistyön perimmäiseksi motiiviksi paljastui myynnin edistäminen
Nenäpäivän taustalla oleva tavoite on tärkeä. Ongelmat ovat paljon syvemmällä. ”Kurjuuskuvastot vahvistavat valkoisen pelastajan syndroomaa. Koko konsepti tulee asettaa itsekriittisen pohdinnan alle. KEHITYSYHTEISTYÖJÄRJESTÖILLE rahaa keräävä Nenäpäivä on tullut suomalaisille tutuksi Yleisradion vuosittaisen hyväntekeväisyyskampanjan kautta. Kurjuuskuvastot vahvistavat valkoisen pelastajan syndroomaa. Haitallisia rakenteita vahvistavalla varainkeruulla on kuitenkin pitkäkantoiset vaikutukset. Suomalaisten käsitys Afrikasta on tutkitusti kaukana todellisuudesta. Nenäpäivä heijastaa näyttävästi valkoiseen pelastajuuteen liittyviä syviä valtarakenteita, jotka kestävän ja tasa-arvoisen kehityksen sijaan syventävät kurjuutta ja köyhyyttä edistäviä taustatekijöitä. Rajallisten resurssien vuoksi kehitysyhteistyössä pärjäävätkin useimmiten parhaiten ne, joilla on paras kyky markkinoida omaa toimintaansa. Kestävä kehitysyhteistyö on tasa-arvoa edistävää globaalia kasvatustyötä, jonka tavoitteena on tukea hauraimmassa asemassa olevia ja purkaa siihen johtaneita epätasa-arvoa ruokkivia rakenteita. Ne rakentuvat useimmiten niin, että auttaja on valkoihoinen ja autettava ruskea.” M AR KU S SO M M ER S NÄKÖKULMA Kirjoittaja on ihmisoikeusvaikuttaja.. Vuosisatojen aikana valkoihoisten toteuttama ”auttamistyö” on kasvanut nykyiseen epäterveeseen loistoonsa. Tätä tilannetta ei paranna meille jatkuvasti syötetty kurjuuskuvasto, afrikkalaisen kurjuuden toistuva ja yleistävä esittäminen ilman yhteiskunnallista, poliittista ja historiallista kontekstia. Muutos alkaa studiolavasteiden takana olevissa kokouspöydissä. Ilman epätasa-arvoisten rakenteiden kohtaamista emme voi puhua aidosti tasa-arvoisesta ja rasismista vapaasta kehitysyhteistyöstä. TÄLLÄ hetkellä näemme tämän: markkinoinnin ehdoilla rakennetun näyttävän ja glamouria huokuvan shown, jossa tv-ruudussa heiluvat afrikkalaiset köyhät lapset viihdyttävät valkoihoisia katsojiaan tunteisiin vetoavilla kertomuksilla. Kolonialismin aikoina luodut rakenteet näyttävät yhä määrittävän kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Nenäpäivän ongelmana ei ole ainoastaan aiheeseen valmentamattomien julkisuuden henkilöiden lähettäminen kurjuudessa eläviin kyliin. Hyväntekeväisyys kompastuu rasistiseen kuvastoon Ujuni Ahmed Nenäpäivän ongelmat eivät kuitenkaan ratkea valtarakenteita vahvistamaan lähteneiden julkkisten ja juontajien valkopesulla. Nenäpäivään vuosien varrella kohdistunut kritiikki on pakottanut pohtimaan myös uusia viestintäkeinoja. Ne rakentuvat useimmiten niin, että auttaja on valkoihoinen ja autettava ruskea. Kurjuuskuvastojen haitallisuutta ja valkoisen pelastajan syndroomaa ymmärtääksemme meidän pitää palata ajassa taaksepäin siirtomaa-aikaan. Onko se kehitysyhteistyön tavoite. K ehitysyhteistyöhön liittyvä varainkeruu ja kampanjointi ovat kovaa peliä: toiminnan toteuttaminen vaatii paljon rahaa, mutta jaossa olevan rahan määrä on rajallinen
Koko maailman suurimmat suojelualueet ovat kaikki merensuojelualueita, ja suurin maalla sijaitseva suojelualue on Koillis-Grönlannin kansallispuisto, jolla on kokoa lähes kolmen Suomen verran. YK :n biodiversiteettikokous ja useat ympäristöjärjestöt ovat esittäneet, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta tulisi saattaa suojelun piiriin vuoteen 2030 mennessä. KOLMISENKYMMENTÄ maata on tämän tavoitteen jo saavuttanut. Uuden-Kaledonian korkealle suojeluasteelle onkin hyvät perusteet. Maailman suojelluin luonto: UUSI-KALEDONIA Elonkehän turvakoteja Lähde: World Bank Open Data JE AN -P AU L B EA U D EA U / FL IC KR IHMISKUNNAN taivallus on tapahtunut luonnon kustannuksella. Vähän olemme suojelleetkin. Erilaiset suojelualueet kattavat nykyään noin 15 prosenttia koko planeetan maapinta-alasta. Syrjäisten trooppisten saarten luonto on monimuotoisuudessaan ainutlaatuista. Väljimmän suojelun alueilla taas tavoitteena on luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Suomi 15 % 10 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Maailman eniten pinta-alastaan suojelleet maat Uudessa-Kaledoniassa suojelualueiden verkosto kattaa yli puolet maan pinta-alasta. Science-lehdessä vuonna 2018 julkaistun artikkelin mukaan jopa kolmannes maapallon suojelualueista on jollain tavalla uhattuina. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Pelkkä suojelualueen perustaminen ei paljoa auta, jollei suojelu toteudu myös käytännössä. Uusi-Kaledonia irtautui Australiasta noin 66 miljoonaa vuotta sitten, joten evoluutio on marssinut saarilla omaan tahtiinsa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN erottelee seitsemän eri suojeluluokkaa. Listan kärjessä on Ranskaan kuuluva itsehallinnollinen Uusi-Kaledonia, jossa järjestetään joulukuussa 2021 itsenäistymistä koskeva kansanäänestys. Olemme kuivattaneet, raivanneet, louhineet, räjäyttäneet ja asfaltoineet ympäristöämme kiihtyvällä tahdilla. Toinen keskeinen suojelukohde ovat alueet, joilla esiintyy harvinaisia eläintai kasvilajeja. Suomessakin suurimmat kansallispuistot ja erämaa-alueet sijoittuvat pohjoiseen Lappiin. LUONNON monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeintä olisi suojella luontoa siellä, missä biodiversiteetti on runsaimmillaan – tyypillisesti tropiikissa. Teksti: Juha Mäkinen Venezuela 54,1 % Slovenia 53,6 % Bhutan 48 % Brunei 46,9 % . Helpointa luontoa on suojella siellä, missä ihmisiä on vähän. Tyypillisiä uhkia ovat esimerkiksi salametsästys, metsäpalot ja suojelualueiden virkistyskäytöstä aiheutuvat haitat. Tiukimman suojelun alueilla, kuten Suomen luonnonpuistoissa, liikkuminen ja muu toiminta on hyvin tarkoin rajoitettua. Muutama maa on suojellut yli puolet alueestaan. Listauksessa on niputettu yhteen hyvin erilaisia sääntöjä noudattavia suojelualueita. Uudessa-Kaledoniassa esiintyy lukuisia kotoperäisiä lajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla
Sen ympäristössä sijaitsee monia luontokohteita.. Le Mont-Dore on Uuden-Kaledonian kolmanneksi väkirikkain kunta
Merileväviljelmäänsä Shimonin satamakaupungissa hoitava Mzungu kulkee rantavedessä korallien seassa. KUVA: ERIKA PIÑEROS VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.. ”Merilevän kasvatus on mukavaa, koska pääsen ulos puuhastelemaan ja oppimaan uutta”, hän sanoo. Kenia. Shimoni
On Helsingin Kirjamessujen avauspäivä ja Kytömäki on hakenut omansa pois. Juuri metsät ja puut ovat hänelle rakkaita. Lapsuudessa Ylöjärvellä ja mökillä Sastamalassa Kytömäki oleskeli paljon luonnossa. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. KYTÖMÄKI sanoo olevansa kyllästynyt toistuvaan argumentointiin, jonka mukaan Suomessa kyllä riittää puita ja metsää on enemmän kuin koskaan. K un Anni Kytömäki oli teini-ikäinen, metsät alkoivat kaatua ympäriltä – ihan kirjaimellisesti. Joo, mutta millaista metsää. Metsien kaatuminen on aiheuttanut hänelle paljon unettomia öitä, mutta yhä hän kirjoittaa maailmaa eheämmäksi. Osa oli ihmisen haltuun ottamia ja köyhiä. Mökki oli ollut Kytömäen suvulla 1960-luvulta asti. Teksti: Juha Riihimäki Kuvat: Saara Mansikkamäki 14 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Metsä ei ole vain puita, vaan kaikkea mitä siellä elää”, Kytömäki hymyilee. Kodin ympäristössä puolestaan oli suoranaista aarniometsää. Kyseessä on Petri Keto-Tokoin ja Juha Siitosen uusi teos Puiden asukkaat. Se oli vaatimaton vanhanajan paikka, jossa kuljettiin paljain jaloin ja pumpattiin vesi omasta kaivosta. ”Sitten näin tuhon omassa lähiympäristössäni ja tutuissa retkeilymetsissä.” Kytömäki istuu nyt kahvilan pöydän ääressä Helsingin Pasilassa ja näyttää juuri ostamaansa kirjaa. ”Kirjan ajatus on se, että meidän pitäisi nähdä metsän koko rikkaus. Teininä hän kuitenkin tajusi, että metsiä on erilaisia. Ympäristöasioiden pohtiminen ei ollut Kytömäelle uutta, mutta aiemmin se oli liittynyt ongelmiin, joita oli kaukana maailmalla, tuolla jossain. Lehdissä ja koulussa kerrottiin jäteongelmasta, sademetsien hakkuista ja ilmastonmuutoksesta, ja ymmärsin heti, että tuollaisia ilmiöitä vastaan pitää taistella”, Kytömäki, 41, muistelee. ”Tiedostin jo varhain asioita ja otin kirjaimellisesti kaiken mitä luin. ”Puita kyllä oli, mutta metsä puuttui.” Se tuntui kamalalta tytöstä, joka oli vuosikausien ajan viettänyt kaikki kesäKauniiksi kirjoitettu Finlandia-palkitulle kirjailijalle Anni Kytömäelle puut ja metsät ovat avain luontoyhteyteen. Ei ihme, että hän on innoissaan. Niiden avulla Kytömäki ymmärsi, mitä todellinen luontoyhteys tarkoittaa. Silloin hänen sydämessään heräsi todellinen ahdistus ja huoli Suomen luonnosta
Vaikka poteekin ympäristöhuolta, Anni Kytömäki haluaa maalata jonkinlaisen toivon pilkahduksen romaaneihina ja kolumneihinsa.
Hän opiskeli viljelyä ja asui vuoden maalla pienessä mökissä, jossa piti talvella sisälämpötilan 14 asteessa. ”Ajattelin, etten voi koskaan nähdä luontoa sellaisena kuin haluaisin. Ihmisten joukosta jättäytyminen ei ollut palkitsevaa”, Kytömäki sanoo. Se tarjoaisi myös ihmiskontakteja. ”Ajattelin, että se on ainoa oikea tapa. Samaan aikaan luonteeni kamppaili koko ajan vastaan, koska en ole erakko. Kirjoittamisesta löysin oman vaikutustapani”, Kytömäki sanoo. He arvostivat luontoa ja kohtelivat sitä kunnioittavasti, mutta alleviivaamatta. . 2021. Puissa istuessa tunsin itseni apinamaiseksi ja koin eläimellisyyteni.” Rauhalliset kesät olivat mahdollisia, koska Kytömäen isä oli matematiikan ja ATK :n opettaja. ”Kuulin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vasta 1990-luvulla kavereiltani. Ehkä se on jaloa, mutta en halunnut toimia niin.” Lisäksi Kytömäki inhosi viljelyä. lomansa mökkitontin jyhkeissä puissa istuen. ”Niin minäkin halusin silloin tehdä.” Täysi-ikäiseksi tultuaan Kytömäki tavoitteli askeettista elämää ja omavaraisuutta. Vaikutuksen oli tehnyt Jean Heglandin suomeksi 1998 ilmestynyt romaani Suojaan metsän siimekseen, joka kertoo sivilisaation romahtamisesta ja kahden naisen selviytymistaistosta luonnon armoilla. ”En halunnut käyttää ainoaa elämääni siihen, että uhraan aikani ja kehoni vain elämän ylläpitoon. Tilanteeseen piti tulla muutos. ”Talvi, kirkas aurinko, hiihto ja kilpaileminen. Äiti työskenteli kirjastonhoitajana. Yhteys puihin hämärsi rajaa itsen ja luonnon välillä. Ehkä vanhemmat olivat halunneet varjella minua.” SUURI epätietoisuus siitä, mitä luonnolle tapahtuu, aiheutti Kytömäelle unettomia öitä. ”Puut ovat tärkeitä henkilöhistoriassani. 23-vuotiaana Kytömäki keksi, että hän voisi vaikuttaa järjestötoiminnassa. Hän halusi toimia tavalla, joka kuluttaisi mahdollisimman vähän ympäristöä. Ei tarvitse olla niin ehdoton ja puhdasoppinen.” IHMISIÄ ympärilleen kaivannut Kytömäki työskenteli pari vuotta Ikimetsän ystävissä ja sen jälkeen neljä vuotta Luonnonsuojeluliitossa Pirkanmaan piirissä. Introvertille Kytömäelle kamppailu kaikkea vastaan oli kuitenkin raskasta ja synnytti kroonisen riittämättömyyden tunteen. ?”Olen painiskellut ympäristöasioiden kanssa kauan. Niistä ei tullut lempiasioitani, mutta lapsena kaikkea kannattaa kokeilla – jopa samalla kertaa.” ” En ole tulisieluinen taistelija, joka menee blokkaamaan liikennettä. ”Ymmärsin, että asioihin voi vaikuttaa eri tavoilla. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Kun minä ja veljeni havahduimme maailman ongelmiin ja puhuimme niistä kotona, tajusimme vanhempiemme olevan kiinnostuneita samoista asioista.” On mahdollista, että he eivät halunneet pelotella jälkikasvuaan. Pikku-Anni Hippo-hiihtokisoissa 1985. Se loi surullisen pohjavireen kaikkeen.” Kytömäki kohdisti huomionsa kaikista maailman ongelmista soiden ja metsien suojeluun. Osalla puista oli vielä omat hassunkuriset nimetkin. Samaan aikaan mökin kylmyys sai aikaan niveltulehduksen, joka uhkasi rakasta soittoharrastusta. ”He eivät tuputtaneet luonnonsuojeluajatuksia
Muusikkona vuodesta 2004 ja vapaa kirjailija vuodesta 2014. Anni Kytömäki Syntynyt Ylöjärvellä 1980 Asuu Hämeenkyrössä puolisonsa kera Koulutus YO Tampereen yhteiskoulun lukiosta 1999. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . KAHVILAN pöydässä istuvassa Kytömäessä häivähtää liikutus, kun hän puhuu edesmenneestä mummustaan. Ehkä en ole lopullisesti menettänyt toivoani.” • KUKA. Vuonna 2014 ilmestynyttä ja Finlandia-ehdokkaana ollutta esikoistaan Kultarintaa varten Kytömäki haastatteli mummuaan, tarinan tapahtuma-ajan eli 1920–30-luvun aikalaiskokijaa. ”Osu ja upposi”, Kytömäki nauraa. Kirjoitus oli terapiaa ja luontotarinoissaan Kytömäki loi todellisuutta parempaa maailmaa. Työpaikat Ikimetsän ystävät ry 2007– 2009 ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri 2009–2013. Tietokone vei sähköä, ja ajatus tarinoiden kirjoittamisesta taistelemisen sijaan tuntui itsekkäältä. Ekokriisistä on puhuttava hänen mukaansa rehellisesti. Mukana pitää aina olla ajatus siitä, että omilla teoilla on merkitystä. 2021 17. Erakkomökissä Kytömäki oli kirjoittanut tarinoita, mutta poti huonoa omaatuntoa. Kultarinta voitti Tulenkantaja-palkinnon ja Kaarlen palkinnon. Köyhiin oloihin syntyneestä ja orvoksi jääneestä naisesta tuli Kytömäelle esikuva. Se oli epäyhtälö, josta seurasi klassinen burnout. Palkinnot Pirkanmaan kirjoituskilpailun novellisarjan voitto 2005, Finlandiapalkintoehdokkuus 2014, Kaarlen palkinto 2015, Tulenkantaja-palkinto 2015, Blogistanian Finlandia 2015 ja 2021, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2015, 2018 ja 2021 ja Finlandia-palkinto 2020, Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki 2014. Kulttuuriperinnön tutkimuksen HuK-opintoja Turun yliopistossa vuodesta 2016 lähtien. Kytömäki antaa luontokappaleille mahdollisuuden olla äänessä, ja teokset ovat myös täynnä symboliikkaa. Pelko lamaannuttaa, eikä ihminen silloin osaa tehdä mitään. Se vaikutti käänteentekevästi Kytömäen kirjailijuuden syntyyn: hän löysi konkreettisen muodon sille, mitä halusi kertoa. Äidin lukema Marjatta Kurenniemen Seitsemän meren tuolla puolen oli rakkain kirja ja vaikutti käsitykseen luonnosta. Ehkä tarinoilla voisi mullistaa ihmisten ajattelua luonnosta. Hänestä olisi voinut tulla kyyninen ja katkera, mutta hänestä tuli kaikkea muuta. Puuutarha-alan opintoja ja maaseutuyrittäjän tutkinto 2001, luontokartoittajan erikoisammattitutkinto 2004 ja hierojan ammattitutkinto 2005. Teini-iässä hän alkoi kirjoittaa yhä laajempia tarinoita, joiden päänäyttämö oli luonto. Ympäristöhuolestaan huolimatta Kytömäki haluaa maalata toivon pilkahduksen romaaneihinsa. Elämäni meni suorittamiseksi ja pelkäsin seuraavaa päivää.” Kytömäen ajatukset olivat radikaaleja, mutta hänen luonteeseensa ei kuulu tapella. ”Mummu oli ihan käsittämätön hahmo. Silloin kun oma luomisvoima vielä hiljalleen heräili, Kytömäki liikkui satumaailmoissa. Ihmiset ovat kertoneet, että eivät enää aio syödä niitä. Kytömäki myös kuunteli sukulaisten ja perhetuttujen kummitusjuttuja ja keksi itse niille jatkoa. ”En ole tulisieluinen taistelija, joka menee blokkaamaan liikennettä. Eri kohtaloita yhteen nivova kertomus valmistui kahdeksassa vuodessa, eikä jäänyt aiempien romaanien aloitusten tavoin kesken. Niin hänellekin oli käynyt. ”Loppua kohti tyyli kääntyy aina optimistisemmaksi. Näin aitiopaikalta, mikä kaikki luonnonsuojelussa menee pieleen. Kytömäen kirjoissa on varmaan sitä lapsuuden aarniometsän runsautta. ”Margaritassa polion takia rautakeuhkoon joutuva ihminen vertautuu samenevassa vedessä sinnittelevään simpukkaan.” Fiktion voimaa epäileville Kytömäki kertoo saaneensa palautetta juuri simpukoista. Lukuisat hahmot ja tarinat rönsyilevät, yhdistyvät ja synnyttävät yllättäviä rinnastuksia. KYTÖMÄKI ei usko pelotteluun. ”Fiktion vaikutusta on vaikea määritellä, mutta uskon siihen.” Tarinoita Kytömäki oli rakastanut lapsesta asti. Häneltä opin kielen kauneuden yhteyden lukukokemukseen”, Kytömäki sanoo. Ensi vuonna mummu olisi täyttänyt 100 vuotta. Viime vuonna ilmestynyt Margarita on Kytömäen kolmas romaani, ja se voitti Finlandia-palkinnon. Mummu oli ystävällinen, runoja siteeraava ja kauneutta rakastava ihminen, joka liikuttui täydellisestä auringonlaskusta
Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Siru Tirronen Ratkaisevat siirrot TEEMA: YMPÄRISTÖ. YK:n ilmastokokous säilytti 1,5 asteen tavoitteen täpärästi hengissä. Nyt vain joukkovoima voi tehdä mahdottomalta tuntuvasta mahdollista
”Meitä ei kunnioiteta. 2021. Koko maailma seurasi Glasgow’n tapahtumia. Ainakin näin YK :n ilmastokokousta on kuvailtu. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on paikalla edistämässä alkuperäiskansojen yhteisiä tavoitteita ja puhumassa saamelaisten tilanteesta. Me joudumme kärsimään sen seurauksista ensimmäisinä, oli se sitten Amazonilla, Siperiassa tai uppoavilla saarilla. Se ei voi onnistua.” A lkuperäiskansojen paviljongilta voi löytää myös erään Suomen delegaation jäsenen. Yli 100 000 ihmistä marssi kaduilla ja vaatii ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Ennen kaikkea kokoukselta odotettiin konkreettisia keinoja rajata ilmaston lämpeneminen kriittisenä pidettyyn 1,5 asteeseen. Juuri alkuperäiskansoilla on paikkaan sidottua, ylisukupolvista tietotaitoa. Varovaisen optimismin herättäjä. Kokouksessa oli tarkoitus myös taistella ilmastonmuutoksen aiheuttamaa eriarvoistumista vastaan. Hän on alkuperäiskansojen yhteistyökoalition jäsen. Arktinen alue lämpenee kolme kertaa nope” Olemme täällä pelkkiä maskotteja. Ulkopuolelle jääneet olivat pitkälti niitä, joita ilmastonmuutos koskettaa eniten: heikoimmassa asemassa olevia. Mutta me haluamme vain varmistaa, että meillä on tulevaisuus. Mitä siis pitäisi ajatella: Osoittivatko maailman johtajat viimein, että he ottavat ilmastokriisin tosissaan. Se on valtioiden klubi, ja sellaisena se haluaa pysyä”, Ohorella sanoo. ”Aika loppuu kesken, hiilibudjetti hupenee. Luullaan, että osaamme vain hakata puita ja tehdä rituaaleja. ” Ohorellan juuret ovat Molukeilla, joka on saariryhmällä Indonesian ja Papua-Uuden-Guinean välissä. Siksi meidän kuuluisi olla niissä pöydissä, joissa näistä asioista neuvotellaan.” Alkuperäiskansat joutuvat siis taistelemaan siitä, pääsevätkö edes osaksi neuvotteluja, Ohorella kertoo. Meitä ei oikeasti kuunnella. Jokaisella päivälläkin on väliä”, arvioi Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. G lasgow’n ilmastokokous sai heti alkuun kovaa kritiikkiä poissulkevuudestaan. Viime vuoden kokous jouduttiin perumaan koronan takia. Samalla ympäri maailmaa järjestettiin mielenosoituksia. Koronan takia monet eivät päässeet paikalle lainkaan. ”Haluamme tuoda maailman valtioille viestin, että meillä on paljon annettavaa. Tämän vuoden kokousta pidettiin tärkeimpänä sitten Pariisin vuoden 2015 kokouksen. Nyt ongelmia yritetään ratkaista samalla mentaliteetilla, jolla ne on aiheutettu. Tänä vuonna oli aika arvioida, kuinka pitkälle sitoumukset riittivät ja oltiinko niitä valmiita päivittämään. ” YK ei vastaa maailman ihmisiä. Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa Skotlannin Glasgow toimi globaalin ilmastoaktivismin näyttämönä. Me olemme tehneet sitä aikojen alusta, mutta osaamistamme ei arvosteta.” Sen sijaan alkuperäiskansat nähdään primitiivisinä. Pariisissa sovittiin maiden päästösitoumusten tarkastamisesta. ” YK :ssa puhutaan kestävästä kehityksestä, esimerkiksi kiertotaloudesta. Oikeastaan kyseessä oli paljon enemmän kuin pelkkä valtiojohtajien kokous. Riippuu, keneltä kysytään. Tyynellämerellä on saaria, jotka meri on jo hautaamassa alleen. ”Joissain yhteisöissä tiedetään jo, ettei lapsia voida haudata esi-isien maahan. Olen nähnyt sen omin silmin.” A lkuperäiskansat haluaisivat tarjota osaamisensa yhteiseen käyttöön, Ohorella kertoo. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Jo lähtökohtaisesti YK :n neuvottelupöydistä puuttuu 370 miljoonan ihmisen edustus, muistuttaa Ghazali Ohorella. V altava pettymys. Viime hetkellä väistetty katastrofi. ”Alkuperäiskansat ovat ilmastonmuutoksen etulinjassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat eri puolilla maailmaa erilaiset. He tietävät joutuvansa pakenemaan ilmastonmuutosta. Silti alkuperäiskansat ovat olleet täällä paljon kauemmin kuin länsimainen sivilisaatio. Olemme tehneet jotain oikein.” Ilmastoratkaisuja etsittäessä kannattaisi katsoa lähintä alkuperäiskansaa, Ohorella sanoo. Köyhimmät maat tulivat paikalle sillä odotuksella, että saisivat paljon tarvitsemaansa rahallista tukea. ”Pelätään, että jos alkuperäiskansojen edustajia tulee paikalle, tulvaportit avautuvat ja alamme puhua viidestä sadasta vuodesta kolonisaatiota
Saamelaisten vahvuus pohjaa itsenäisyyteen, Juuso kertoo. Sen pohjalta me elämme ja löydämme ratkaisuja." Ilmastokriisin todellisuudesta kertoo se, että saamelaiset kokevat isoja haasteita jo nyt. Jos niiden harjoittaminen vaikeutuu tai jopa tuhoutuu, sillä on suuri vaikutus kieleen ja kulttuuriin, Juuso sanoo. Vaikutukset näkyvät selvästi jo nyt, ja siksi ratkaisuja ei ole aikaa odottaa, Juuso sanoo. ”Kyse on nyt siitä, pystyvätkö valtiot muuttamaan toimintaansa tarpeeksi nopeasti. Ylipäänsä YK -järjestelmä on viime vuosikymmeninä murentunut. ”Tarvitsemme välittömiä toimenpiteitä. Kun porolla on asiat hyvin, ihmiselläkin on.” MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Näyttää valtaväestölle, millaisia muutoksia maailmassa on tapahtunut. ”Tämä on raskasta, ja jos tämä tästä vielä pahenee, sopeutumisemme vaatii suuria tukia valtiolta. Pitäisi ymmärtää, että ilmastonmuutos tulee sitä kalliimmaksi, mitä myöhemmin siihen reagoidaan.” J uuri tässä on alkuperäiskansojen rooli, Juuso uskoo. ”Vesistöjen lämmetessä kalalajit vähentyvät. Jo 1980-luvulla alkuperäiskansat toivat YK :n täysistuntokokoukseen viestin: jää sulaa Pohjoisnavalla. Vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin viesti on mennyt perille. ”Saamelaisilla ei ole varaa jäädä odottelemaan ammin kuin muu maailma. Me havaitsemme näitä vaikutuksia vuosikymmeniä ennen valtaväestöä.” Glasgow’n kokoukseen pakkautuneet odotukset kertovat, että valtaväestö on viimein kuullut viestin. Kovin hyvin heitä ei tosin ole kuunneltu ennenkään. Olen juuri saanut viestin, että omankin yhteisöni porolaidunmailla lumi on muuttumassa jääksi. Kun ilmasto muuttuu, laidunmaat kärsivät. Tappiovuosia tulee yhä useammin. Poliittinen tahtotila ei ole vielä herännyt siihen, mitä monet kansat ja erityisesti nuoret ympäri maailmaa vaativat”, Juuso sanoo. Edessä voi olla massakuolemia.” Juuso kuvailee muutoksia: Tuulien suunta on muuttunut, mikä vaikuttaa lumen määrään ja laatuun. Toissa vuonna porotaloudelle kertyi tappioita yhteensä 31 miljoonan edestä – mutta kyse ei ole vain taloudesta. ”Kieli kantaa perinteistä tietojärjestelmäämme. 2021 21. Nyt, ilmaston muuttuessa, omavaraisuus on uhattuna. ”Tämä kertoo länsimaisen yhteiskunnan välinpitämättömyydestä niitä tarkkoja tietoja kohtaan, joita alkuperäiskansoilla on. On unohtunut se historiallinen tarve, miksi kansainvälinen järjestelmä luotiin maailmansotien jälkeen. Aina näihin päiviin saakka saamelaisten elinkeinot ja ruokaturva ovat pysyneet yhteisöjen omissa käsissä. Silti sopeutumistoimia ei ole Suomessa vielä edes aloitettu. Porojen ravinnonsaanti vaikeutuu tai jopa estyy. Jos meiltä loppuisivat lohikalat, se olisi katastrofi.” Kalastus, poronhoito, käsityöt – nämä ovat saamelaisen kulttuuriytimen kantajia. ”Yhteisömme elävät symbioosissa porojen kanssa. Kyse ei ole vain porotaloudesta. Juuso itse uskoo, että se on yhä ainoa tapa saada valtiot sitoutumaan ilmastotoimiin globaalisti
Koen, että nuorisodelegaattina olen päässyt vaikuttamaan asioihin ja rakentamaan dialogia nuorten ja päättäjien välille.” Kaikkien maiden nuoret eivät kuitenkaan ole yhtä hyvässä asemassa. Siksi nuoret täytyy ottaa mukaan ilmastopoliittiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. O miin vaikuttamismahdollisuuksiinsa kokouksessa Kuivalainen on silti ollut tyytyväinen. Nuoret kärsivät siitä jatkuvasti, kertoo Suomen nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen. Kuivalainen korostaa olevansa joensuulainen, ihan tavallinen opiskelija. ”Olen etuoikeutetussa asemassa, sillä olen päässyt mukaan Suomen delegaatioon. Silti moni heistäkin on elänyt ydinsodan uhkan aikaa, samoin Tšernobylin ja otsonikadon. Käytämme energiaamme siihen, että teemme niiden aikuisten työt, joille maksetaan tästä palkkaa, mutta jotka eivät ole viimeisten vuosikymmenten aikana hoitaneet hommiaan.” Kuivalainen epäilee, etteivät monet aikuiset enää muista, miltä tuntuu elää eksistentiaalisen kriisin keskellä. ”Tämä kaikki tapahtuu täällä ja nyt. Kelo Uchendu on yksi harvoista Afrikan maiden nuorisodelegaateista. Ne, jotka ovat siitä vastuussa, eivät ole silloin enää täällä.” K eskustelu jatkuu neuvottelualueen kahvilassa. Suomi ei ole oma saarekkeensa, vaan kaikki on kytköksissä kaikkeen.” Samalla pitää nähdä laajempi kuva, Kuivalainen muistuttaa. Maa kirjaimellisesti katoaa ihmisten jalkojen alta – ja silloin ihmisten täytyy lähteä liikkeelle. Nigerialainen Uchendu on huolestunut etenkin siitä, miten vähän ihmisillä on tietoa ilmastokriisistä. Kun Siperian ikirouta sulaa, metaania vapautuu ilmakehään. tai vain kritisoimaan järjestelmää. Yhteiskunnalla pitää olla suurempi vastuu kuin yksilöillä. Suomen täytyy maksaa rahoitusta niille, jotka ovat vähiten vastuussa ja kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten”, Kuivalainen sanoo. 2021. Läheskään kaikilla mailla ei ole nuorisodelegaattia, eikä varsinkaan kehittyvillä mailla ole yleensä varaa ottaa nuoria mukaan. ” Emme vieläkään ymmärrä elävämme keskellä kriisiä. ”Meillä ei ole aikaa odottaa, että nuoret pääsevät päättäviin asemiin. Me joudumme selviytymään ilmastonmuutoksen seurausten keskellä. ”Meidän ei pitäisi olla tässä tilanteessa, jossa nuorten täytyy käyttää valtavia määriä vapaa-aikaansa palkattomaan työhön. Meidän täytyy osallistua neuvotteluihin ja vaatia ratkaisuja.” TOKENISMI tarkoittaa sitä, että vähemmistöryhmien edustajia otetaan symbolisesti mukaan yhteisiin toimintoihin – ikään kuin PR -temppuna. Suomi ylipäänsä lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Aivan naapurissa, Siperiassa, ympäristö muuttuu nopeasti. Köyhyys ja luontokato tulevat vain pahenemaan, jos ilmastokriisiin ei puututa. Vain nuorilla vaikuttaa olevan riittävästi kunnianhimoa. Ilmastonmuutos koskettaa myös suomalaisia, ja eriarvoisuus kärjistää vaikutuksia. Ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua kouluissa, ihan kaikissa oppiaineissa, sillä se leikkaa kaiken läpi.” Tätä Uchendu toivoo maailman päättäjiltä: ratkaisukeskeistä ilmasto-opetusta kaikille. Suomi on monilla mittareilla yksi maailman hyväosaisimmista maista.” Kuivalainen muistuttaa, että suomalaisista 40 prosenttia kuuluu maailman rikkaimpaan prosenttiin – siis kaikki ne, joilla on yli 30 000 euron vuositulot. ”Ihmisten täytyy oppia ilmastokriisistä – ja kuulla, että siihen on olemassa ratkaisuja. 22 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . ”Tällä kommentilla en halua syyllistää yksilöitä. Samalla on hyvä muistaa, ettei kyse ole siitä, että ilmastonmuutos tapahtuisi ”jossain muualla”. ”Suomen kansalaisena koen vastuuta, myös historiallisesti. Meitä kuullaan, muttei oikeasti kuunnella.” Hyvä nuoret, kyllä te ratkaisette nämä asiat! Jopa Suomen ministeritasolta on tullut tällaisia kommentteja, Kuivalainen kertoo. Siksi tapahtuu monenlaista: kasvillisuusvyöhykkeiden rajat muuttuvat ja eläinlajit ajautuvat yhä pohjoisemmaksi. Tästä oivalluksesta lähti hänen oma ilmastoaktivisminsa, ja nyt se on tuonut hänet huippukokoukseen asti. Samalla hän ei ole neuvottelujen annista kovinkaan vakuuttunut. Lopulta ilmastokriisi on yksi kriisi muiden joukossa. Rikkain prosentti aiheuttaa yli puolet maailman päästöistä. Hän on täällä pakosta. Kuivalaisella on takanaan kolme intensiivistä viikkoa: hän on ollut järjestämässä nuorten ilmastoja luontohuippukokousta ja tullut sieltä suoraan Glasgow’hun. ”Nuoria nostetaan näennäisesti jalustalle
”Tämä on länsikeskeinen järjestelmä. Lopulta teollistuneet maat eivät halunneet sitoutua ”saastuttaja maksaa” -periaatteeseen. Hänelle tämä on jo 12. ilmastokokous. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, ja kuivat kaudet ovat entistä pidempiä. ”Odotin täältä paljon, sillä tuhoja on ollut nyt myös rikkaissa maissa: Euroopan tulvat, Australian metsäpalot, Kanadan ääretön kuumuus. ”Meillä pitäisi olla oikeus samaan kehitykseen, jonka länsimaat ovat saavuttaneet. 2021 23. Valtaosa nuorista on täällä vain tarkkailijoina, he eivät pääse mukaan vaikuttamaan neuvotteluihin. Hän tekee työtä Intiassa, Nepalissa ja Bangladeshissa; kalastajien, slummien asukkaiden, vuoriyhteisöjen ja pienviljelijöiden kanssa. Tarvitaan rahaa, ja rikkailla mailla on historiallinen vastuu auttaa kehittyviä maita oikeudenmukaisessa siirtymässä, Uchendu sanoo. ”Asiat nytkähtivät millin verran parempaan suuntaan, mutta olemme jo kaukana sen pisteen yli, jolloin pienillä parannuksilla voitaisiin enää välttää ilmastokriisi.” Ilmastokriisi on jo kaikkialla siellä, missä Dutta työskentelee ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivien väestöjen parissa. K öyhimpien maiden näkökulmasta Glasgow oli valtava pettymys. He ovat pelkkiä maskotteja.” Uchendun omassa kotimaassa ilmastokriisi näkyy jo monin tavoin, erityisesti maataloudessa. ”Nuoria ei ole kuultu tarpeeksi. Juuri kansainvälinen ilmastorahoitus oli yksi niistä tekijöistä, joka venytti ilmastokokouksen vuorokauden verran yliajalle. Nigeriasta, jossa yli 40 prosenttia väestöstä elää yhä ilman sähköä, ei tule sormia napsauttamalla vihreän kehityksen keidasta. Kaikilla mailla on oikeus osallistua, mutta se ei riitä. Köyhillä mailla ei ole tällaisia rahoja.” Samalla teollistuneiden maiden näkökulma dominoi kokousta, Uchendu sanoo. Lobbaamiseen laitetaan niin isoja rahasummia, että niillä pystytään vaikuttamaan lopputulokseen merkittävästi. ”Heille ainoa mahdollisuus olisi ollut merkittävä muutos.” MAAILMAN KUVALEHTI 6 . 80 prosenttia Nigerian ruoasta tulee pienviljelijöiltä, jotka ovat hyvin haavoittuvaisia ilmaston lämmetessä. Siitä kaikessa lopulta on kyse: rahasta. Soumya Dutta on paikalla Friends of the Earth India -järjestön kautta. Fossiilitalouden lobbaajilla, tietysti. Tästä Uchendu ei ole lainkaan yllättynyt. Ajattelin, että nyt valtiot viimein ymmärtävät, että tilanne on riistäytynyt käsistä ja jotain täytyy tosissaan tehdä.” Lopulta mikään ei muuttunut, Dutta sanoo. Meillä pitäisi myös olla oikeus kehittyä itse parhaaksi katsomallamme tavalla.” Uchendu muistuttaa, että teollistuneet maat ovat käyttäneet jo 80 prosenttia globaalista hiilibudjetista. K enellä on ilmastoneuvottelujen suurin delegaatio
Meillä on toivoa vain, jos muutamme suuntaamme täysin.” Dutta uskoo, että on vain yksi keino: kerätä massiivinen joukkovoima. ”Haavoittuvuus riippuu käytettävissä olevista resursseista. ”Samaa peliä pelataan taas. Yhteisestä agendasta kertoo ainakin se, että keskusteluilmapiiri oli koko kahden viikon ajan rakentava. Mukavuusvyöhykkeellä ei tapahdu muutosta.” Dutta itse ei usko, että 1,5 asteen tavoite on enää mahdollinen. Pelkään, että ihmisiä tullaan tappamaan.” H uijatuksi tuleminen. Näillä ihmisillä ei ole mitään, kaikki aika ja energian menee selviytymiseen.” Jo nyt alueella arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia ilmastopakolaisia, erityisesti rannikkoalueilla. 2021. Ongelma on siinä, että jotkut kärsivät paljon enemmän kuin toiset. Neuvottelut, jopa kansalaisyhteiskunnan tapahtumat, ovat olleet pääsääntöisesti länsivetoisia. Heidän pitää tietää, että maailma katsoo heitä. 24 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Mutta mitä se tarkoittaa. Ainakin ihmisten pitäisi pyrkiä ymmärtämään, miltä tuntuu olla meidän kengissämme ja tulla alas etuoikeutetulta jalustaltaan. ”Monet palautemekanismit ovat jo alkaneet, ja lisää on tulossa. Myös teknisesti se on mahdollista, eikä taloudellinen ” On vain yksi keino: kerätä massiivinen joukkovoima. ”Poliittinen ja taloudellinen eliitti suojelee fossiilitaloutta viimeiseen asti ja niittää sillä rahaa niin pitkään kuin mahdollista. Eri ryhmät tulevat yhteen, sillä ilmastonmuutos leikkaa kaiken läpi. Jos taas suhteuttaa odotuksia siihen, mikä on realistista, kun lähes kaksisataa valtiota neuvottelee – siihen nähden saatiin hieman odotettua enemmän.” Glasgow’n kokousta voidaan Tynkkysen mukaan pitää hyvänä askeleena, muttei riittävänä. Osa Amazonin sademetsästä ei enää sido hiiltä vaan tuottaa sitä. Ei se tavoita rahaa eniten tarvitsevia.” Tarvitaan hyppy mukavuusalueen ulkopuolelle, Dutta uskoo. Tämä on vilkkaasti väitelty aihe, Tynkkynen kertoo. Seuraavat viisi vuotta ovat kriittiset, hän arvioi. Tähän on syynä pitkälti köyhyys. Silloin se olisi todella tavoittanut heikoimmassa asemassa olevia, mutta nyt se onkin pääasiassa lainoja tai yksityisen sektorin investointeja. Kansainvälisen ilmastorahoituksen piti olla lahjamuotoista. Oras Tynkkynen pyrkii välttämään kahtiajakoa. Ihmiset jäävät kodittomiksi myrskyn tuhojen takia tai siksi, ettei suolaantunut maaperä tuota ravintoa. ”Moni tuntuu olevan ilmastokokouksessa vain töissä. Intian miljardiväestöstä 30 prosenttia elää intialaisen köyhyysrajan, joka on noin puoli dollaria päivässä. Päättäjille täytyy luoda painetta. Onko ylipäätään enää mahdollista rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jos odottaa yksittäisen kokouksen johtavan riittäviin päätöksiin, joutuu varmasti pettymään. Siinä ilmastokokouksen johtoajatus. Asiaa ei auta se, että Intian ja Bangladeshin rannikkoalueet ovat yksiä maailman tiheimmin asutuista alueista. ”Jos päästöjä leikataan tarpeeksi nopeasti, ilmaston kuumeneminen voidaan luonnontieteellisessä mielessä rajoittaa 1,5 asteeseen. ”Sellaiset perinteisesti hankalat maat, kuten Saudi-Arabia, Venäjä ja Brasilia, käyttäytyivät jokseenkin rakentavasti, vaikka kriittisiä olivatkin. ”Samalla meillä on yhä kovempaa politiikkaa, rautaa tuodaan rajoille. Ihmisten täytyy ymmärtää tämä.” Toivoa Duttalle on luonut se, miten ilmastokokouksen aikana kadut ovat täyttyneet ihmisistä. Se on Duttan päällimmäisin tunne, kun ilmastokokous alkaa olla lopuillaan. Arktiksen sulaminen on luultavasti mennyt jo peruuttamattoman pisteen yli. En ole nähnyt, että täällä oltaisiin oikeasti hädissään vallitsevasta kriisistä. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä 30–40 miljoonaa ihmistä johtuu lähtemään liikkeelle – yksistään Bangladeshista. Ilmassa oli selvästi sovun hakeminen, eikä neuvottelujen sabotoiminen, jota sitäkin on aiempina vuosina nähty.” Keeping 1,5 alive. Sitten on vielä toiset 30 prosenttia, jota uhkaa välitön nälkä, jos elinkeino katkeaa edes muutamaksi päiväksi. M itä tästä kaikesta pitäisi siis ajatella: Olivatko neuvottelut pettymys vai menestys. Etelä-Aasia on yksi ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista maanosista. Lopulta tämä tulee olemaan jaettu kärsimys, Dutta sanoo. Ilmaston lämmetessä syklonien määrä on kasvanut merkittävästi. ”Ihmiset joutuvat jo nyt siirtymään niin usein, etteivät viitsi rakentaa itselleen kunnollisia asumuksia”, Dutta kertoo. ”Mitkään ilmastokokoukset eivät ole vain toista, vaan pitää tarkastella eri tekijöitä
Kriisissä. Pysyminen 1,5 asteen polulla tarkoittaisi sitä, että maailman päästöt pitäisi onnistua puolittamaan tällä vuosikymmenellä. Se, mikä on poliittisesti mahdotonta, voi jollain aikajänteellä ollakin mahdollista. Lähivuodet ratkaisevat, onnistutaanko siinä. Yksi ongelma on Tynkkysen mukaan siinä, ettei todellista kriisitietoisuutta vieläkään ole. Se on nähty historiassa ennenkin, mutta sen eteen pitää tehdä lujasti töitä”, Tynkkynen sanoo. Tämä tarkoittaisi seitsemän prosentin vuotuisia päästövähennyksiä koko maailmassa. Emme olisi tässä pisteessä ilman kansalaistoimintaa. ”Ei ole mitään sellaista pistettä, jonka jälkeen olisi syytä heittää hanskat tiskiin. ”Kun ollaan kriisissä, silloin täytyy ottaa kaikki mahdolliset työkalut käyttöön. Se tuottaa tuloksia, mutta ei yksinään riittäviä. Toivo syntyy vain teoista. Hyvä puoli on se, että politiikkaa on paljon helpompi muuttaa kuin luonnonlakia. ”Näköpiirissä ei ole mitään sellaista realistista polkua, jolla tämä voisi toteutua. Samalla Tynkkynen muistuttaa, että jokaisella asteen murto-osalla on väliä. V oi olla myös kohtuutonta olettaa, että mikään kansainvälinen kokous yksin voisi ratkaista ilmastokriisiä, Tynkkynen huomauttaa. ”Jokainen voi omalla toiminnallaan ja omilla valinnoillaan luoda aihetta toivoon. Tehdään kaikki voitava.” Niin. On selvää, että Glasgow’sta saatiin näinkin hyvät tulokset vain siksi, että erityisesti nuoret ovat luoneet painetta päättäjiin.” Joukkovoimaa tarvitaan, jotta se, mikä tänään tuntuu mahdottomalta, olisi huomenna mahdollista. • hintalappukaan ole kohtuuton.” Ongelmana on tietysti politiikka. 2021 25. Ei sodissakaan ruveta miettimään, kannattaako jotain tehdä, koska hinta on liian kova tai merkitys liian vähäpätöinen. ”Jos suhtautuisimme ilmastokriisiin sellaisena kriisinä kuin se on, politiikkamme näyttäisi täysin toisenlaiselta.” Kriisissä ei ole kysymys optimismista tai pessimismistä, Tynkkynen sanoo. Vaikuttaa pitää siis kaikkialla, koko ajan. Glasgow’n kokous jäi siis piinalliseen lopputulemaan: se ei takaa 1,5 asteen polkua, mutta se mahdollistaa sen. Jokainen kuumenemisesta sivallettu murto-osa on kotiin päin, sillä jokainen asteen kymmenys tuo tullessaan yhä kiihtyviä vaikutuksia.” MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Glasgow’n kokous osoitti, että kansainvälistä yhteistyötä pitää jatkaa
Teksti: Ana Botero Käännös: Anni Valtonen Kuvat: Iván Camilo Rodríguez, Camilo Díaz/WWF Colombia, Warner Valencia Sánchez NANCY PADUA, 27, TUCANA-YHTEISÖ: ”Nuoret ovat kylämme nykyhetki ja tulevaisuus” NÄIHIN päiviin asti vain miehet ovat saaneet johtaa alueellamme. 2021 TEEMA: YMPÄRISTÖ. Palstamme on paikassa, jossa myös palvomme esi-isiämme. Viljelemme luonnonmukaisesti kassavaa ja chiliä, hedelmistä chontaduroa ja luloa. Pikkuhiljaa tie edessämme avautui. Tapasimme kolme rohkeaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa naista. Tietysti minua kritisoitiin, koska olen nainen ja astuin esiin. Halusin tähän muutoksen enkä tyytynyt olemaan enää hiljaa. Johdan nyt yhteisössämme 15 nuoren ryhmää. Amazonin metsänvartijat Kolumbia tunnetaan lajeja pursuavista trooppisista sademetsistään. Valmistamme myös perinteisiä kastikkeita, joita myymme eri puolille maata. Paikallisradio kertoi ryhmästämme ja ihmiset alkoivat ottaa meihin yhteyttä tuotteidemme 26 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Halusin myös muistuttaa nuoria siitä, miten tärkeää meidän on kouluttautua ja vahvistaa identiteettiämme alkuperäiskansana. Sillä ei ole kuitenkaan väliä, koska toteutin unelmani. He ovat nousseet puolustamaan viidakkoa, jonka hyvinvoinnista koko ihmiskunta on riippuvainen. Aina kun oli mahdollista, puhuin nuorille, jotta tiedostaisimme ja hyödyntäisimme metsässämme olevan rikkauden
Nyt hän johtaa yhteisössään 15 nuoren ryhmää.. Aluksi Nancy Paduaa kritisoitiin siitä, että hän on nainen ja nousi esille
Shary Jipa Garay kannustaa yhteisönsä naisia luonnonsuojeluun. Yhteisön kollektiivinen viljelmä tarjoaa meille ruokaa, lääkkeitä ja tietoa. Nuoret tuntevat ylpeyttä, kun heidät tunnustetaan nyt alkuperäiskansoiksi eikä ”intiaaneiksi”. Yhteisillä viljelyksillämme yhteisömme miehet pureskelevat kokan lehtiä, pyhää kasviamme, joka synnytti uitoto-kansan. Samalla se uhkaa viedä identiteettimme. Tämä kaikki on ollut tavoitteeni siitä lähtien, kun minut valittiin edustamaan naisia, perheitä ja lapsia viidessä alkuperäiskansojen yhteisössä alueellamme. Yhteisömme naiset ovat saaneet voimaa. Näemme enemmän hymyileviä kasvoja. Kokan lehti on lääketieteellinen ja hengellinen kasvi, joka antaa meille mahdollisuuden saada yhteyden esi-isiimme. kehittämiseksi. Esittelemme ja myymme tuotteitamme messuilla, supermarketeissa ja missä ikinä meidän tuotteitamme halutaankin. Viljelymaamme on meille myös pyhä paikka, jossa laulamme ja teemme rituaaleja. Tuolla kielteisellä ilmauksella meitä on kohdeltu alentavasti. Valkoiset ihmiset näkevät kokan aivan toisin. Puhun yhteisöni nuorille siitä, kuinka tärkeää on jäädä tänne ja oppia tuntemaan omat perinteemme. Mahdollisuuksia on hyvin vähän. Opimme sen avulla maailmasta, kielestä ja metsästä. Olen ymmärtänyt, että on tärkeää opiskella johtajuutta. Vain he voivat estää tämän etuoikeutetun metsän katoamisen. Kokaviljelmät ja karjankasvatus synnyttävät täällä väkivaltaa ja metsät katoavat. Projektimme on meille kuin koulu. Nuoret ovat kylämme nykyhetki ja tulevaisuus. Tämä on tärkeää, koska kohtaamme sellaisia ympäristöön ja kulttuuriin liittyviä vaikeuksia, joiden edessä yhteisömme ihmiset ovat todella ahtaalla. ”Nuoret tuntevat ylpeyttä, kun heidät tunnustetaan nyt alkuperäiskansoiksi eikä ’intiaaneiksi’.” SHARY JIPA GARAY, 24, UITOTO-YHTEISÖ: ”Kuinka palauttaa kansamme viisaus?” ASUN syrjäseudulla Kolumbian Amazonin viidakossa. Täällä voi hengittää puhdasta ilmaa, toisin kuin kaupungissa. Tämä todellisuus tappaa ihmisiä ja vie heidän maansa. 28 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Vastaus löytyy chagrasta, yhteisömme puutarhasta, joka edustaa meille kohtua: mies polttaa puutarhan hedelmöittääkseen ja nainen antaa sille elämän siemenillä. 2021. Lapset viettävät enemmän aikaa isovanhempiensa kanssa. Työskentelen edelleen naisten aseman vahvistamiseksi alueellamme. Ihmiset ovat olleet yllättyneitä, mitä saamme aikaan pienellä palstallamme Amazonin metsässä, erityisesti koska olemme nuoria naisia. Kun kokalehti nähdään raaka-aineena kokaiinille ja bisnekselle, aseistetut ryhmät tulevat metsään viljelemään sitä, he tuovat tullessaan väkivaltaa ja vievät yhteisömme nuoret mukanaan aseistettuihin joukkoihin. Se suojelee meitä, hoitaa ja parantaa meitä. Ennen sitä jokaisella perheellä oli ollut oma viljelmänsä. Yhteinen chagramme on kuitenkin tuonut hyviä muutoksia. Tapasin johtajuuden myötä toisia nuoria, jotka inspiroivat minua edistämään muutosta. Kuinka pysäyttää metsien hävittäminen ja palauttaa kansamme viisaus. Nyt päätimme kuitenkin alkaa työskennellä yhdessä, mikä vahvisti perheiden välisiä siteitä. Nähdessämme kuinka metsä katosi ympäriltämme ja aseellinen konfliktit vei nuoremme, päätimme yhdistää kaikki perheet, yli 200 ihmistä
Olemme joutuneet selviämään meitä kohdanneesta julmuudesta ja kulttuurimme on katoamisen partaalla. Identifioin alueen tilat jättääkseni yhteisölleni kirjallisen raportin, jonka avulla he voivat tehdä päätöksiä luonnonvarojen käytöstä ja pitää huolen siitä, että tulevat sukupolvet osaavat pitää huolta äidistämme maasta. Tehtäväni on dokumentoida isovanhempiemme, korkeimpien auktoriteettimme viisaus: historialliset kertomukset, keskustelut, yölliset juhlat ja rituaalit. Olemme kokan, tupakan ja makean kassavan lapsia – ja niihin uskomme. He pystyvät kaivautumaan syvälle löytääkseen polttoaineita, jotka tekevät heistä rikkaita. Rahasta seuraa henkinen köyhyys. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . • USKOMME, että kaikilla maailmankaikkeudessa asuvilla olennoilla on sielu: vedellä, ilmalla, kuulla, puilla, eläimillä ja kaikella, mikä meitä ympäröi. Vesi ei edusta hänelle elämää, vaan rahaa. Olemme kertoneet näitä tarinoita suullisesti sukupolvesta toiseen. Alkuperäiskansojen yhteisöt suojelevat metsää. Tekniikasta voi olla apua, jos sitä käytetään säästeliäästi. Yhteisössäni kunnioitetaan luontoa. Lisäksi yhteisömme vihollinen on raha, jota valkoiset ihmiset antavat meille. Tulemme riippuvaisiksi siitä ja unohdamme, mistä tulemme ja keitä olemme. Nyt on kuitenkin jo aika kirjoittaa vuosisatojen historia muistiin. On meidän tehtävämme yrittää muuttaa nykyaikaisen ihmisen Lyda Farekatde Guaman kirjaa ylös kansansa perimätietoa, jotta yhteisön nuoret osaisivat pitää huolta ympäristöstään. Tiedän, että kulttuurimme viisaudella voimme pitää perinteemme hengissä. Väärin suunnattuna se on haitallista. Minulle on tärkeää opettaa lapsillemme vastuuta, joka meillä uitotoilla on luonnontuntijoina. 2021 29. LYDA FAREKATDE GUAMAN, 31, UITOTO-YHTEISÖ: ”Rahasta seuraa henkinen köyhyys” mielenmaisema: siinä, missä nykyihminen näkee metsän, hän näkee rahaa. Jos aiomme kaataa puun, pyydämme ensin siihen lupaa Äiti Maalta. Olen omistautunut suojelutyölle viime vuodet. Mutta joskus ajattelen, että nuoret eivät kuuntele minua ja että heille on tärkeämpää leikkiä matkapuhelimillaan
Ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaate tulee kuitenkin huomioida nykyistä vahvemmin strategian toimeenpanossa, asiantuntijat huomauttavat. Teksti: Johannes Hautaviita Kuvat: Tuomas Kärkkäinen TUOTETTU EUROOPPATIEDOTUKSEN TUELLA. EU:n ilmastostrategia luo uusia mahdollisuuksia ItäAfrikassa. Globaalisti reilu ilmastostrategia
Ohjelman tavoitteena on vastata ilmastokriisiin ja tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. ”Ylivoimaisesti suurin osa pienviljelijöistä saattaa menettää pääsyn EU :n markkinoille uusien laatukriteereiden ja sertifikaattien kustannusten myötä, vaikka heidän tuotantonsa olisikin kokonaan luomua”, Namuwoza toteaa. ”Pienviljelijät, jotka ovat jo ennestään luomuviljelijöitä, voisivat helposti, mikäli saavat siihen tukea, saada luomutuotantonsa varmennettua ja lisättyä myyntiään EU :hun”, Namuwoza sanoo. E uroopan vihreän kehityksen ohjelma, European Green Deal, lanseerattiin vuonna 2019. Ugandassa Makerere yliopistossa toimivan luennoitsijan ja tutkijan Kevin Teopista Akoyin mukaan EU :n ilmastostrategia tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ruuan prosessoinnissa ja jakelussa vaihtoehtoisia ilmastoneutraaleja menetelmiä, kuten uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Mikäli EU :n elintarviketuonnille asetetut tiukemmat kriteerit johtavat Afrikasta EU :hun kohdistuvan viennin laskuun, ”Suurin osa pienviljelijöistä saattaa menettää pääsyn EU:n markkinoille uusien laatukriteereiden ja sertifikaattien kustannusten myötä.” 32 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Y ksi EU :n ilmastostrategian tavoitteista on lisätä luomutuotantoa EU :ssa. Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että yhteiskunnan aiheuttamat päästöt ovat tasapainossa sen kyvyn kanssa sitoa niitä takaisin ilmakehästä. Osana vihreän kehityksen ohjelmaa EU pyrkii nyt edistämään unionin ruuan tuotantoketjujen ekologista kestävyyttä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC :n tuoreimman raportin mukaan nykymenolla lämpötila ylittyy kuitenkin jo 2030-luvulla. Uudella strategialla EU pyrkii täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset. Itä-Afrikan haasteisiin lukeutuu lisäksi ruokapula, aliravitsemus ja köyhyys. Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuus sitten ItäAfrikassa tarkemmin ottaen tarkoittaa. Akoyi arvioi niin ikään, että EU :n ilmastotoimet voivat johtaa Afrikasta EU :hun kohdistuvan elintarvikeviennin laskuun. 2021. Akoyin mukaan kyse on ensisijaisesti oikeudenmukaisuudesta. Asiantuntijat toteavatkin, että EU :n ilmasto-ohjelma tuo luonnonmukaisen ruuantuotannon sekä ekologisten investointien lisääntymisen kautta Itä-Afrikalle merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Ilmasto-oikeudenmukaisuus on laaja käsite, jolla viitataan ilmastonmuutoksen ihmisoikeusnäkökulmiin sekä oikeudenmukaisen ja reilun ilmastopolitiikan tekemiseen. ” EU on Afrikan maiden tärkein ruokatuotteiden vientikohde. Hän huomauttaa, että ”siinä missä EU on ollut merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja, Afrikka ja muut maat ovat kantaneet suurimman taakan ilmastonmuutoksen negatiivisista seurauksista.” ” EU :n tulee tehdä ilmasto-oikeudenmukaisuudesta läpileikkaava tavoite kaikessa toiminnassaan Afrikassa ja muilla mantereilla”, Akoyi alleviivaa. Nykyisten ilmastositoumusten täyttämisellä on täten kova kiire, lisätoimia tarvitaan. Tämä tulee vaikuttamaan EU :n ja Afrikan välisiin kauppasuhteisiin sekä mannerten välisiin suhteisiin aajemmin. R uuan kuljetus ja prosessointi ovat suuria kasvihuonepäästöjen aiheuttajia. Nämä haasteet on pidettävä mielessä ilmastopolitiikan toteutuksessa. Sopimuksessa sitoudutaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Asiantuntijat muistuttavat kuitenkin, että Itä-Afrikan haasteiden ja tarpeiden huomioiminen tulee olla etusijalla vihreän siirtymän toteutuksessa. National Organic Agricultural Movement of Uganda ( NOGAMU ) -järjestön toiminnanjohtaja Chariton Namuwoza pitää luomutuotteiden kysynnän kasvua yhtenä EU :n ilmastostrategian merkittävistä hyödyistä. Tämä on erityisen tärkeä huomioida ItäAfrikan kohdalla, sillä se on alueellisesti poikkeuksellisen haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille. Namuwoza huomauttaa kuitenkin, että vihreä siirtymä saattaa tuottaa erityisiä haasteita niille pienviljelijöille, joilla ei ole resursseja sopeutua ilmastoystävällisiin ruuantuotantomuotoihin
Akoyi alleviivaa, että EU :n tulee mahdollistaa ja tukea kontekstisidonnaisia ratkaisuja ja käyttää paikallisten asiantuntijoiden tutkimusta ja tietoa suunnitellessaan kumppanuuksia Afrikassa. Tavoite on tärkeä, sillä merkittävä osa ruuantuotannossa aiheutuvista päästöistä johtuu nimenomaan lannoitteiden käytöstä. tulee se johtamaan tulojen ja työpaikkojen menetyksiin”, sanoo Akoyi. • ”Ruuan kuljetus ja prosessointi ovat suuria kasvihuonepäästöjen aiheuttajia.” MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Vaikka EU :ssa puhutaan oikeudenmukaisesta siirtymästä, pitävät asiantuntijat epäselvänä, miten periaate tulee käytännössä toteutumaan osana EU :n ilmastopolitiikkaa, erityisesti suhteessa globaaliin etelään. Afrikan tilanne kuitenkin poikkeaa vahvasti Euroopasta: Siinä missä Afrikassa lannoitteiden käyttö on keskimäärin noin 25 kg hehtaaria kohden, on vastaava määrä EU -alueella kuusinkertainen, Akoy muistuttaa. Huomioiden, että Afrikka on asettanut tavoitteekseen vähentää nälänhätää ja aliravitsemusta, on maanosan tuplattava nykyinen lannoitteiden käyttöaste. ”Maaperä Afrikassa on erittäin kulunutta ja nälänhätä sekä aliravitsemus laajalle levinnyttä. Hän ottaa esimerkiksi EU :n tavoitteen vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä maataloustuotannossa. 2021 3 3. Tämä tarkoittaa, että Afrikalle on elintärkeätä lisätä ruuantuotantoaan merkittävästi. Tämä menee täysin vastoin EU :n ilmastostrategian viitoittamaa suuntaa”, Akoyi toteaa. Namuwoza pitää ratkaisevan tärkeänä, että EU ja sen jäsenvaltiot tukevat EU :n standardien mukaisten laaduntarkkailumekanismien perustamista sekä Itä-Afrikan ja EU :n luomustandardien yhdenmukaistamista. E U :n tulisi mahdollistaa tiettyjä kehitystoimia globaalissa etelässä, vaikka ne eivät olisi sen omien prioriteettien mukaisia, Akoy sanoo
TEEMA: YMPÄRISTÖ. Kun näkyvyys painuu Kathmandussa ilmansaasteiden takia lähes nollaan, harva uskaltaa ulos ilman mikropartikkeleita suodattavaa kasvomaskia
MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Ilmanlaadun heikentyminen Kathmandussa asettaa satojatuhansia nepalilaisia vaaraan. Nepal ja etenkin Kathmandun laakso, jonka alueella oikeastaan sijaitsee useampi kaupunki, kaupungistuvat vauhdilla. Tuolloin Kathmandu kävi hetkellisesti maailman saastuneimpien kaupunkien listan kärjessä, ohi Pekingin ja Delhin. Viime vuosina Kathmanduun on saatu ilmanlaadun seuranta-asemia, mutta ratkaisut puuttuvat. Kuolettavan ilman kaupungit KATHMANDU, NEPAL: Kaupunki muuttui Gotham Cityksi Ilmansaasteet sulkevat kouluja, vangitsevat ihmiset koteihinsa ja vahingoittavat terveyttä. Kotonani kaksi ilmanpuhdistinta huusivat tauotta. Nepalin pääkaupunki sulki koulut useiksi päiviksi, niin järkyttävä saastetilanne oli. Maailman terveysjärjestö WHO :n mukaan saastetasot ovat 4,9 kertaa korkeammat kuin olisi suositeltavaa. Tilannetta ei helpota se, että Nepal sijaitsee kahden suuren saastuttajamaan Intian ja Kiinan puristuksissa. Harva uskaltautui ulos ilman kasvomaskia, joka suodattaa vaarallisimmat mikropartikkelit. Pahimmat kuukaudet puolestaan ovat kylmät ja kuivat talvikuukaudet. Samalla ilmansaasteista on tullut köyhässä maassa vakava riski kansanterveydelle ja ympäristölle. Maailman terveysjärjestö on toistuvasti todennut, että ilmansaasteet ovat johtava kuoleman sekä vammaisuuden riskitekijä Nepalissa. Kaupoista puhdistimet loppuvat joka vuosi saastekauden alkaessa. Näin ilmansaasteet vaikuttavat Kathmandussa, Johannesburgissa ja Méxicossa. Köyhimmillä tällaiseen luksukseen ei ole varaa – ilmanpuhdistimet maksavat satoja euroja ja kalliita suodattimia tulee vaihtaa tasaisin väliajoin. VUOSITTAISET monsuunisateet kesä-syyskuussa puhdistavat ilmaa hetkellisesti. Silloin on totuttava siihen, että ulos lenkille ei ole asiaa, räkä on mustan harmaata ja Himalajan huipuista horisontissa ei ole tietoakaan. Ilmansaasteita lisäävät laaksossa monet tekijät: kausittaiset tuulien tuomat metsäpalot, tehtaat, moottoriajoneuvot, roskien polttaminen. Odotan kauhulla talvea. 2021 35. Teksti: Mimosa Hedberg, Anna-Reetta Korhonen, Hanne-Mari Tarvonen Kuvat: Mimosa Hedberg, Lehtikuva / AFP / Alfredo Estrella, Hanne-Mari Tarvonen MAALISKUU, se oli kaikista pahin kuukausi saavuttuani Nepaliin kolme vuotta sitten. Kathmandu muuttui Gotham Cityksi: oli yötä päivää harmaata ja synkkää, kun näkyvyys putosi ilmansaasteiden takia lähes nollaan. Siltikään edes sisätiloissa ei ilmanlaatu ollut terveellinen. Tuolloin rikkaiden kodeissa ilmanpuhdistimet toimivat täydellä teholla
Uraanin päätymisellä elimistöön on useita vakavia seurauksia: uraanin teratogeenisuus voi aiheuttaa endokriinisen järjestelmän häiriöitä, koska uraani matkii estrogeenin vaikutuksia. Uraania esiintyy usein samoilla alueilla, joista löytyy myös kultaa; näitä kahta louhitaankin samaan aikaan. Lisäksi uraani voi aiheuttaa geneettisiä vaurioita ja sillä voi olla neurotoksisia vaikutuksia. Myrskytuulet ovat yleisiä elo-syyskuusta alkaen, kun lähestytään eteläisen Afrikan kesää. Useat yhtiöt uudelleenlouhivat radioaktiivista uraania rikastushiekasta, jolloin rikastushiekkahiukkaset leviävät edelleen ympäristöön. Kaivoksista kumpuavat jäteja hiekkakasat seisovat kaivosten vieressä ja levittävät vaarallisia hiukkasia. Kansainvälinen ja poikkitieteellinen tutkimus selvitti Johannesburgin kaivosalueilla ja niiden läheisyydessä asuvien ihmisten altistusta uraanille hiusnäytteiden perusteella. Etelä-Afrikan väkirikkain kaupunki Johannesburg on rakentunut kaivannaisteollisuuden, erityisesti kultakaivosten tuoman varallisuuden pohjalle. Uraania voi saada elimistön myös kastelemalla sitä saastuneella vedellä, syömällä saastuneissa vesissä kasvaneita kaloja tai altistumalla saastuneelle maaperälle. URAANILLE altistuneilta alueilta kerättyjen hiusnäytteiden uraanipitoisuudet olivat merkittävästi korkeammat kuin altistumattomilta alueilta kerättyjen verrokkinäytteiden. Yhtiöt puolestaan väittävät tekevänsä ympäristöteon, koska ne kertovat käsittelevänsä jätteen aiempaa paremmin. Tutkijat penäävätkin lisätutkimusta muun muassa uraanille altistumisen ja syövän mahdollisesta yhteydestä. KAUPUNGIN ja sen ympäristön kivimassassa piilee jopa 600 000 tonnia uraanijätettä. Tuulten mukana liikkuu lähes näkymätön vaara: uraanipitoiset rikastushiekkahiukkaset. Johannesburgin North-West yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusprofessori Frank Winden mukaan uraani päätyy ihmisten elimistöön esimerkiksi hengittämällä tuulen mukana leviäviä rikastushiekkaja radonhiukkasia tai juomalla saastunutta jokitai pohjavettä. Tämä tarkoittaa sitä, että uraanille altistuneiden ihmisten uraanipitoisuudet ovat lähellä pitoisuuksia, jotka on havaittu Slovenian uraanikaivoksilla työskentelevien kaivostyöläisten keskuudessa. Nyt radioaktiivinen uraani on löytänyt tiensä ihmisten elimistöön, Plos One –tiedejulkaisun tutkimus vahvistaa. Saasteongelmaa kärjistää lisäksi uraanin uudelleen louhinta. Suurimmassa osassa Johannesburgin alueen kaivoksia uraani on ollut vain kullan louhinnan sivutuote, jota ei koskaan ole käsitelty kaivannaisjätteenä oikein, vaan se on jätetty lojumaan rikastushiekkakasoihin. Johannesburgia ympäröi yli 600 hylättyä tai käyttämätöntä kaivosta. ”Saasteongelmaa kärjistää lisäksi uraanin uudelleen louhinta.” Useat ympäristöja terveysjärjestöt vaativat parempia seurantajärjestelmiä ja tutkimusta kaivosteollisuuden jätteiden ympäristöja terveysvaikutuksista. 36 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Mutta nyt lukuisat alueet ympäri Johannesburgia maksavat kaivannaishistorian hinnan ihmisten terveydellä. 2021 TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER TUULENPUUSKAT riehuvat Johannesburgin kaduilla. Uraanijäämiä löytyi 70 näytteestä. Tutkimusta varten tutkijat keräsivät hiusnäytteet 1332 ihmiseltä kahden kuukauden aikana. JOHANNESBURG, ETELÄ-AFRIKKA: Radioaktiivinen uraani päätyy ihmisten elimistöön
En ymmärrä, millä tavalla koulun ilma on saastuneempaa, sillä ystäväpiirissäni en tunne ketään, jolla olisi kotonaan ilmanpuhdistin. Koulujen ja päiväkotien sulkeminen vähentää merkittävästi autoilua, mikä vähentää saasteita. Jälkimmäisissä kerrotaan minikokoisista partikkeleista, jotka ovat niin pieniä, että ne tunkeutuvat elimistöön paljon vaarallisemmin kuin normaalit saasteet. Vaikka tutkijat kuinka selittäisivät, että ilmansaasteiden jatkuva hengittäminen vähentää elinajanodotetta, ihmiset vaikuttavat hyväksyneen, että tässä kaupungissa elämisen hinta on itsetuhoisuus. Vain uusilla, vähäpäästöisillä autoilla saa ajaa joka päivä, muut seisovat päivän tai pari viikossa. Jokainen meksikolainen tietää, ettei ilma koulussa olekaan saastuneempaa kuin kotona. Ikkunat on syytä pitää kiinni. Meksikon pääkaupungin Méxicon koulut ja päiväkodit on suljettu, sillä viranomaisten mukaan lasten on turvallisempi olla kotona. Vuoden 2019 saastekriisin jälkeen Méxicossa on aloitettu lukuisia uudistuksia päästöjen rajoittamiseksi. Méxicon metropolialueella asuu 21 miljoonaa asukasta, jotka omistavat 5,7 miljoonaa autoa. Silloin saastepilvet makaavat laakson päällä. Autokantaa uudistetaan ja julkista liikennettä kehitetään vähemmän saastuttavaksi. 4ja 2-vuotiaat lapseni heittelevät leluja toisiaan päin. Kuljetusajoneuvon pääsyä kaupunkiin rajoitetaan. Kun matka metrolla päättyy, alkaa monella työläisellä vielä hidas matka bussilla tai pikkubussilla. Méxicon hellekausi on lyhyt ja sijoittuu huhtija toukokuuhun. HIKI valuu pitkin ohimoita, mutta ikkunat ovat kiinni. On tavallista, että laakson reunamilta keskustaan matkaavan työläisen työmatka julkisilla kestää kaksi tai kolme tuntia suuntaansa, joka päivä. Vaikka Méxicon metroverkosto on kattava ja nopea, se ei ulotu kaupungin laitamille. On selvää, että jokainen kynnelle kykenevä hankkii näissä oloissa auton, joka voi lyhentää päivittäisen työmatkan esimerkiksi tuntiin. VAIKKA ystäväni, toiset äidit, ovat väsyneitä koulujen ja päiväkotien sulkemiseen, kukaan ei tunnu mesoavan tilanteesta. • MÉXICO, MEKSIKO: Kotikaranteenissa saasteiden vuoksi Méxicon metropolialueen asukkailla on 5,7 miljoonaa autoa. ON toukokuu 2019, ja haluaisin tehdä Méxicon historian pahimmasta saastekriisistä uutisia Suomeen, mutta nämä huolet voin unohtaa, sillä päiväkodit ja leikkipuistot ovat kiinni, ja olen jumissa neljän seinän sisällä. Suomalaiseen viranomaisviestintään tottuneelle on mysteeri, miksi asiaa ei voida sanoa suoraan. Seuraavat 10 päivää sinnittelemme katsomalla vuoroin piirrettyjä, vuoroin uutisia. Autoilu on vähentynyt pahimpina saasteaikoina kouluja sulkemalla.. Toimittaja Alberto Barrera Tyszka kirjoittaakin New York Timesissa, että ehkä yksi osa ongelmaa on sen normalisoituminen. Jokainen meksikolainen myös tietää, että jonkinlainen saastetilanteen paheneminen tapahtuu joka kevät
Auringonlasku hyväilee lumipeitteisiä vuoria, Kalpan kylässä Sutlejjoen laaksossa Reckong Peon yläpuolella. KUVAREPORTA ASI Haaveiden, henkien Himalaja
2021 39 Haaveiden, henkien Himalaja Valokuvaaja Felipe Zabala tunsi Himalajan vuoristoalueen ohuessa ilmanalassa tietoisuutensa avartuvan ja mielensä selkiytyvän. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Teksti ja kuvat: Felipe Zabala Käännös: Anni Valtonen
Ihmettelen sitä, miten erilaiselta jokainen huippu näyttää – ikään kuin kullakin huipulla ja kukkulalla olisi erilainen tarina kerrottavanaan. Rukousliput ovat yleinen näky Himalajan alueella. MONET ihmiset kertovat tuntevansa jonkinlaista ”energiaa” tietyissä paikoissa. Valtava lippujen letka kulkee kukkulalta toiselle kuninkaallisen palatsin vieressä Lehissä, Ladakhissa. 40 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . En ole itse koskaan kokenut sellaista. Jokainen joki, järvi ja vuori on näyttäytynyt heille jumaluutena tai suojelijana, johon voi samaistua tai jota voi lepyttää. Istuessani korkean vuoren huipulla Himalajalla pystyin kuitenkin aistimaan yhteyden tunteen. Mieli avartuu ja tietoisuus laajenee, täyttyy selkeydestä. En ole kokenut sitä missään muualla. 2021 K un katselen Dhauladarin vuoriston lumipeitteisiä vuoria, jotka kuuluvat Himalajan alempiin vuorijonoihin, hämmästyn niiden kauneudesta. Vaikka vuoret näyttävät täysin liikkumattomilta, ne muuttuvat jatkuvasti. Ne muuttuvat valon erilaisen laadun myötä vuorokauden mittaan ja eri vuodenaikoina.. Ilman ohetessa, aika tuntuu hidastuvan. Ymmärrän, miksi ihmiset antavat näille paikoille merkityksiä ja jopa personoivat niitä. . Dhankarin kylässä, Spitin laaksossa, sijaitsevan kotimajoituspaikan vessan maisema teki asioilla käymisestä paljon tavallista nautinnollisempaa. Niiden uskotaan kuljettavan rukouksia tuulen mukana kaikkialle maailmaan. . Ei ole yllättävää, että Himalajan alueella elävillä kansoilla on ollut hyvin animistinen näkemys maailmasta. Henkisyydelle avoimena ihmisenä saatoin kokea tuon tunteen: minut otettiin Himalajalla vastaan – ei ainoastaan ihmisten – vaan maan kautta
2021 41. MAAILMAN KUVALEHTI 6
”Vaikka vuoret näyttävät täysin liikkumattomilta, ne muuttuvat jatkuvasti. Ne muuttuvat valon erilaisen laadun myötä vuorokauden mittaan ja eri vuodenaikoina. Ne muuttuvat vehreästä karkean ruskeaksi monsuunin loppuessa ja talven tullessa.”
4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . . 2021. Monsuunin aikana kiemurtelevat puut peittyvät sumuun luoden maagisen ja salaperäisen maiseman Dharamkotin kylässä Dharamshalassa
VAIKKA en itse olekaan mikään superkokenut matkaaja, minulla oli onni päästä useammalle reissulle vuoriston eri osiin. Vuorten läheisyydessä elävät ihmiset ovat heijastaneet vuoriin itsensä, toiveensa, pelkonsa ja unelmansa. Sanat eivät riitä kuvailemaan tätä kaikkea. Heidän on selvittävä 3000–4500 metrin korkeudella merenpinnasta, mikä on erityisen vaativaa talvella. Tärkeintä reissuillani olivat kuitenkin ihmiset. Niiden kauneutta voi arastella, kuten niiden voimaakin. Andien keskellä kasvaneena hän sanoo aina tunteneensa vetoa vuoriin ja luontoon. Kylmyydestä huolimatta ihmisillä on sydämessään lämpöä, mikä tekee heistä helposti lähestyttäviä, myötätuntoisia ja ystävällisiä. Vuoret ovat kenties niin eläviä Himalajalla siksi, että niissä sanotaan asuvan muinaisia henkiä. Riippumatta siitä, miltä ne näyttävät, Himalajaksi kutsutussa vuoristoketjussa on varmasti jotain erityistä. Kiinnostus tiibetinbuddhalaisuuden harjoittamiseen vei hänet viisi vuotta sitten Pohjois-Intiaan Himalajan vuoristoon, jossa hän on asunut ja työskennellyt siitä lähtien. Kaikki vuorten ominaisuudet: muoto, korkeus, väri ja kasvillisuus antavat niille oman luonteensa. Yksi tällaiseen paikkaan tutustumisen suurista eduista on se, että pääsee todistamaan näitä muutoksia ja ihailemaan niitä. Vuoriston nimi tulee sanskritin kielestä himá (lumi) ja alaya (astia). Ne muuttuvat vehreästä karkean ruskeaksi monsuunin loppuessa ja talven tullessa. FELIPE ZABALA syntyi 2558 metrin korkeudessa bolivialaisessa Cochabamban kaupungissa. Jokainen ihminen, jonka tapasin matkallani, kaikkein syrjäisimmässäkin kylässä, oli mieleenpainuva. Niiden pehmeät linjat voivat vetää puoleensa, terävät reunat aiheuttaa pelkoa. Tämä on koettava.. Jos minulta kysyttäisiin, kutsuisin vuoria taikuuden astiaksi. He avasivat kotinsa ovet meille tuntemattomille, antoivat majapaikan, jakoivat ruokansa, kohtelivat meitä kuin sukulaisiaan. Vuodenajat, tuuli, aurinko, sateet ja lumi ovat muovanneet ja kuluttaneet niitä. Sain kokea omakohtaisesti paitsi alueen kauneuden myös sen vaikeudet ja haasteet. Alueen ihmiset ovat hyvin sitkeitä
Liity keskusteluun ja tule näytteilleasettajaksi tai yhteistyökumppaniksi Suomen suurimmalle kestävän kehityksen festivaalille! Maailma kylässä -festivaali World Village Festival Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi tai yhteistyökumppaniksi 11.11.21–22.2.22 maailmakylassa.fi. kansainvälisesti, Suomessa ja yhteiskunnan eri tasoilla. Luonnon monimuotoisuus, muuttuva ilmasto, väestönkasvu, eriarvoisuus, muuttoliikkeet ja ylikulutus vaativat päättäjiä, viranomaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä toimimaan yhdessä. Tapahtuman järjestää Pääpartnerit 28.–29.5.2022 Suvilahti, Helsinki | VAPAA PÄÄSY! Planeettamme rajat Tulevaisuuden ihmisten, luonnon ja talouden hyvinvointi riippuu siitä, millaisia päätöksiä teemme nyt
Globaalilla tasolla muun muassa amurintiikeri on saatu pelastettua häviämiseltä. Ruoka, asuminen ja liikkuminen ovat vaikutusmahdollisuuksista tärkeimmät. Liikkumisessa julkisen liikenteen ja lihasvoiman suosiminen olisi tärkeää. Uhanalaisuusindeksin mukaan Suomen lajiston uhanalaistuminen kiihtyy jatkuvasti. KERTTU PAKKASVIRTA KUKA. Maatalous aiheuttaa noin kahdeksankymmentä prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kasvissyönnin lisääntyessä luonnonvaraisten elinympäristöjen määrä olisi suurempi. Ilmastonmuutos kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Monta uhanalaista eläinja kasvilajia on jo saatu pelastettua häviämiseltä. Ympäristöjärjestö WWF Suomi ry:n pääsihteeri. Lajeja katoaa jatkuvasti ihmisen toiminnan seurauksena.. Valitettavasti myös pandemiat ovat kytköksissä luontokatoon. Suomessa esimerkiksi merikotkan, saimaannorpan ja ilveksen tilannetta on saatu parannettua pitkäjänteisellä suojelutyöllä ja lainsäädäntöä kehittämällä. Maatalous ja ruoantuotanto tuottavat eniten maankäytön muutoksia, joka on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Asumisessa voi hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Virallisen uhanalaisluokituksen mukaan joka yhdeksäs Suomen lajeista ja joka toinen Suomen luontotyypeistä on uhanalainen. Olemme etenemässä kohti kuudennetta sukupuuttoaaltoa, jonka aiheuttajana on ihminen. Lajien sukupuutto on nyt nopeampaa kuin koskaan. Tausta: Työskennellyt kestävän kehityksen edistämiseksi koko työuransa teollisuudessa korkeakoulusektorilla. Lajikirjon elvyttäminen on meidän käsissämme Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat haastava parivaljakko, WWF Suomi ry:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Kyllä. Ihminen voi arjen valinnoillaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. EE VA AN U N D I MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Kasvisruokavalion painottamisella ja kestävästi pyydetyn lähikalan suosimisella voi vaikuttaa positiivisesti. Usein esitetty käsitys siitä, että luontokato ei koskisi Suomea, on virheellinen. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat haastava parivaljakko. Saamme luonnosta erilaisia ”ekosysteemipalveluita”, kuten puhdasta vettä, ruokaa, lääkkeitä ja ylipäänsä kaikenlaisia raaka-aineita. RUOHONJUURELL A Suomen luontoa ei uhkaa monimuotoisuuden heikkeneminen. Väite ei pidä paikkaansa. Muutos on ollut viime vuosikymmenellä yhä nopeampaa. Kaikki maailman tuotantoeläimet painavat neljätoista kertaa enemmän kuin luonnossa villinä elävät nisäkkäät yhteensä. Toiminut WWF:n pääsihteerinä viimeiset 12 vuotta. Myös asunnon lämpötilaa voi alentaa. Suurimpana tekijänä on eläinperäinen tuotanto, sillä siihen tarvitaan eniten maaalaa. Kyllä. Ilmastonmuutos ja luontokato liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Ehdottomasti. Luontokato kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja toisaalta ilmastonmuutos on uhka luonnolle. Kaikki ihmisen toiminta perustuu luontoon – luonto on hyvinvointimme perusta. Luonnon köyhtyminen ei suuremmin vaikuta ihmisten elämään. Kyllä, mutta se ei riitä. Liisa Rohweder Ammatti: Kestävästä kehityksestä väitellyt kauppatieteen tohtori. Harrastukset: Luonnossa rentoutuminen, kokkaaminen. 2021 47 Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin
SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. Kaupungissa on Minna Jakosuon mielestä liikaa melua. Petteri Saario on tehnyt kaupunkiluonnosta television dokumenttisarjan Asfalttiviidakot
P: Meidät molemmat oli kutsuttu Inariin esiintymään Camera Borealis -luontokuvatapahtumaan. Samalla Minna Jakosuo ja Petteri Saario tulivat paljastaneeksi toisilleen rakkautensa ja pahimmat pelkonsa. SAMALLA POLULLA Eräopas ja luontoelokuvien tekijä kirjoittivat vuoden verran kirjeitä toisilleen. Kävelyn jälkeen he ajoivat Helsingin keskustaan. Tuohon ihmiseen minä haluan tutustua, ajattelin. Ennen yhteisen kirjansa julkistamisjuhlia he saapuvat tähän haastatteluun. P: Olen minäkin jännittynyt. M: Mutta se on eri juttu, kun ollaan luonnossa ja oman porukan kesken. PETTERI: Ja siinä puhuu nyt Suomen tunnetuin vaellusopas. Jos olisin tiennyt, kuka olet, en varmaankaan olisi uskaltanut tulla juttelemaan. Hyvä niin. Olen hirveä jännittäjä, jos joudun olemaan huomion keskipisteenä. 2021 49. M: Kun kuusi vuotta sitten kohtasimme, olin nähnyt tekemiäsi luontodokumenttielokuvia, mutta en osannut yhdistää nimeäsi tai ulkonäköäsi niihin. Se oli kummallisen vahva ja outo tunne. Joka toinen päivä ajattelen, että kunpa kukaan ei lukisi. Kun kerroit viettäneesi yksin erämaassa kuukauden, kerroit kuulijoille, että jos sinä pärjäät siellä, kuka tahansa pärjää. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Saara Mansikkamäki MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Joka toinen päivä olen toivonut, että koko maailma lukisi meidän kirjan. MINNA: Tunnen pakokauhua. M inna Jakosuo heräsi aamulla ystävänsä Petteri Saarion luona. Siitä tuli paljon intiimimpi ja henkilökohtaisempi kuin uskoin. Aamiaisen jälkeen he lähtivät retkelle Porvoon lähimetsään, jossa he kuuntelivat käpytikkojen rummutusta vanhoissa kilpikaarnamännyissä
Minnassa ärsyttää tuskin mikään. Jos en ole antanut kuulua itsestäni mitään pariin päivään, hän jo kyselee onko kaikki kunnossa. Menin hänen luokseen ja pyysin, että hän lukisi minulle nauhalle merisäätä. Muut eivät tiedä Petteristä sitä, että hän todella kantaa huolta läheisistään ja se on hellyttävää. Parasta Petterissä on se, että hänen seurassaan voin sanoa mitä tahansa ja hän oikeasti kuuntelee. Kadehdin vähän myös hänen ihanaa kotiaan Pyhtäällä, johon ei näy muuta kuin merta ja metsää. P: Yksi viimeaikaisista ajatuksistani liittyy miehenä olemiseen. Nyt tarvitaan kovia toimia ja nopeasti. Asuu Jämsässä puolison ja kahden lapsen kanssa. PETTERI SAARIO, 60 Luontoelokuvaaja ja dokumenttiohjaaja Asuu Porvoossa puolisonsa kanssa. P: Muistan, kun luin ensimmäisen kerran ilmastonmuutoksesta 80MINNA JAKOSUO, 46 Vaellusopas ja kahviloitsija Isojärven kansallispuistossa Vie vaellusasiakkaita myös Lappiin. Petterin ansiosta olen päässyt lähentymään sen kanssa. Pää ei aina kestä tuota isoa kuvaa. Ennen koronapandemiaa ehdotin kustantajalleni, että tekisin Minnan kanssa kirjan. 50 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Hän löytää niistä aina suurta ja merkityksellistä, jopa elämäntarkoituksen. Silloin olen saanut lohtua Minnan hurmaavasta tavasta kuvata kohtaamista luonnon kanssa. M INNA: Olen miettinyt paljon ystävyyttämme. Hän muistuttaa minulle, että lähtisin taas luontoon. Hänellä on suuri ja monella tavalla sivistynyt sydän. P: Viimeiset 35 vuotta olen ammentanut luonnosta, kiertänyt maailmaa kuvaamassa ja pönkittänyt työlläni seikkailijan egoa. Petterissä ärsyttää ei mikään Kadehdin sitä, että Petteri on jo niin varhaisessa elämänvaiheessa löytänyt oman polkunsa. Luonnossa suurimmatkin kusipäät alkavat vaikuttaa vain rakastettavilta hölmöiltä. Se oli terapeuttista. M: Pari kertaa vuodessa retkeilimme yhdessä ja joimme viiniä. 2021. Kadehdin Minnan sitkeyttä ja myös kykyä pysähtyä luonnon pienten ihmeiden äärelle. On ollut erityistä, että vaikka olemme eri ikäisiä, eri sukupuolta ja erilaisista taustoista, suhtaudumme luontoon samalla tavalla. luvulla. Meidän kirjeenvaihdossakin yksi kysymys on, kuinka me tässä toivottomuuden analyysissä pidämme pään pinnalla. Silloin ajateltiin, että nämä asiat tapahtuvat joskus tulevaisuudessa. Suljetaanko silmät. Parasta Minnassa on hänen ihastuttava aitoutensa, oikeudentuntonsa ja rohkeutensa. M: Itkeä pillitän, kun luen uutisista, mitä on tapahtumassa. Jos joku on pakko valita, niin se, että hän polttelee välillä kessua. Aloimme soitella toisillemme, kun halusimme avautua. Meillä on hänen kanssaan yhteinen työ ja perhe, eikä minusta tunnu hyvältä kaataa ympäristöahdistustani hänen niskaansa. Omassa ystäväpiirissäkin on ihmisiä, jotka lentävät jonnekin viikonlopuksi huvin vuoksi. Halusin murtaa sitä vanhaa idioottimaista myyttiä, että luonnosta nauttiminen tai sinne meneminen edellyttäisi jotenkin erityisiä taitoja ja varusteita. Se taakka tuntuu raskaalta. Siitä on 30 vuotta. Tajusin aika pian, että kerron Petterille sellaisia asioita, joita en kerro edes miehelleni. Kun ne portit avautuivat, sieltä tuli yllätyksiäkin. Muut eivät tiedä Minnasta, että Minna ei tykkää kaurapuurosta ja inhoaa perunaa oikeastaan sen kaikissa muodoissa. P: Luontoihmisen suurin haaste on yrittää ylläpitää toivoa toivottomuudessa. Illan hiljaisina hetkinä maailmantuskan viiltäessä sielua aloimme soitella toisillemme ja puhua ihmisten ahneudesta ja ylimielisyydestä. P ETTERI: Minä olen tosi huolissani, millaisen perinnön jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, oman typeryytemme takia. On vastuutonta ja sikamaistakin, että alaikäisten ihmisten pitää muistuttaa aikuisille, että nyt pitää olla nopea. Vuonna 1992 olin Rio de Janeiron kuuluisassa ympäristökokouksessa, jossa lanseerattiin kestävän kehityksen ajattelu. M: Luulen, että meille molemmille kirjoittaminen on ollut helpompaa kuin puhuminen. Miksi niin moni mies kokee olevansa nykymaa” On vastuutonta ja sikamaistakin, että alaikäisten ihmisten pitää muistuttaa aikuisille, että nyt pitää olla nopea. Lajikadon vauhti on yllättänyt kaikki. M: Minäkin vaikutuin Petterin puheesta. Minna sai minut ymmärtämään, että maailma ei enää kaipaa seikkailijamatkailijoita. Ajattelen usein, että minun tulee tehdä heidänkin edestään enemmän. Työskennellyt ympäristötoimittajana ja Luonto-liiton pääsihteerinä. Olen kotoisin Itä-Suomesta kaislikkoisen järven rannalta ja avoin meri on aiemmin tuntunut vieraalta. Toisinaan kyllä pyysin, että kirjoittaisit minulle vähän toiveikkaammin. Minulla on taipumus vaipua välillä ahdistukseen tai olla vihainen
Vastasin, että oi, kyllä. Kerran heräsin, kun jostain ilmestynyt koira alkoi vimmatusti nuolla minua. P: Mutta toisaalta sieltä agraariyhteiskunnasta tämä rooliajattelu kumpuaa. P: Se on minun juttuni. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Me ei enää tarvita machoiluja vaan kykyä yhteistyöhön ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Mutta keskityn mieluummin seuraavaksi Jämsässä kaatamisuhan alla ?”Petteri on minulle hirveen tärkeä. Jos edelliset 35 vuotta olen omassa työelämässäni vahvistanut töissä erämiehen imagoa, on nyt korkea aika alkaa purkaa sitä. M: Niin, kulttuurista ja perinteistä. Olen maalaistalosta, jossa kaikki tekivät kaikkia töitä. Yksi heidän keskustelunaiheistaan on ollut se, kuinka pitää yllä toivoa toivottomuudessa. Teen Instagramiin aisteja herkistäviä ASMR -videoita vaikkapa käsien livauttamisesta heinien läpi. Kätkin ne sinne meidän vintille, kun käytin niitä vanhojen metsien ja soiden suojelemisessa. Sen emäntä kysyi, onko kaikki kunnossa. Olen jo värvännyt eri paikkakuntien Elokapinaa paikalle. Minä pidän etenkin silittelystä. Jos tulisi hätä, hänelle minä soittaisin”, Minna Jakosuo sanoo. Parasta mitä maailmalle voisi tehdä, olisi kääntää kaikissa miehissä sellaista testosteronin säätönappia ja vähentää siitä. Eläköön feminismi ja eläköön estrogeeni! M: Minä en jaottele sukupuolia ihan noin. Perheelle jo sanoin, että jos uhka ei väisty, telttailen siellä vaikka koko talven. Mutta toisin kuin Petteri, en makoile metsässä ilkosillani. Feminiinisistä piirteistä pitäisi tehdä miehekkäitä. • ” Me ei enää tarvita machoiluja vaan kykyä yhteistyöhön ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. ilmassa tarpeeton. Riisun vaatteet ja heittäydyn jäkälikköön. 2021 51. P: Minä olen luvannut Minnalle meidän vintiltä vanhat kahleet. ?Minna Jakosuon ja Petteri Saarion kirjeenvaihdosta syntyi teos ”Rakkauskirjeitä luonnolle”. M: Luonnosta voi nauttia kaikilla aisteilla. olevan Hartusvuoren virkistysalueen suojelemiseen. En nykyäänkään tykkää vetää juttuja pelkästään naisille tai miehille. ”Ei tuohon oikein ole lisättävää”, Petteri Saario toteaa
Teksti: Riina Rastas Kuva: Laura Oja 10 K YSYMYSTÄ. Sadesää uhkaa, vihreä auttaa Kestävästä rakentamisesta tulee pikkuhiljaa uusi normaali, sanoo Mia O’Neill. Kadut tulvivat ja perustukset mätänevät – ellei tulevaisuuden kaupungeissa ole enemmän vihreää. Suomen ympäristöopisto Syklin toimitusjohtaja ja rehtori Mia O’Neill kertoo mitä Suomen infrastruktuurille ja rakentamiselle tapahtuu ilmaston lämmetessä. Kiertotalous tuli tänä syksynä osaksi rakennusalan ammatillisen koulutuksen perustutkintoa
Puun käyttö rakennuksissa edellyttää kestävää metsänhallintaa. Jos puhutaan päiväntasaajan tropiikista, siellä tarvitaan erilaista osaamista kuin täällä pohjoisessa. Merenpinnan yleinen nousu, esimerkiksi jäätiköiden sulamisen seurauksena, voi kuitenkin lisäksi vaikuttaa sadan tai jopa viidenkymmenen vuoden säteellä. Rannikolla vedenpinnannousu on yksi suurimmista uhista. Tuulen voimakkuus voi lisääntyä koko maassa, mikä on ongelma eritoten rannikkoalueilla ja metsäseuduilla. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . • ” Suurin uhka ovat lisääntyvät sateet ja talvien lauhtuminen.. 4 Voiko merenpinta nousta Suomessa sen verran, että se vahingoittaisi veden lähettyvillä olevia rakennuksia. Jos rakennus on jatkuvasti alttiina kosteudelle ja suurille vesimassoille, peruskorjaus ei välttämättä enää onnistu. Työmaalla voi kiinnittää huomiota siihen, onko materiaalit suojattu ja toimitaanko energiatehokkaasti. 2 Mitä uhkia ennustettu nykyistä sateisempi ja kosteampi ilma aiheuttaa. 3 Millaisia maan sisäisiä alueellisia eroja on luvassa. Niistä löytyy erilaisia kokeiluja ja osaamista. Kiertotalous vaatii ajattelutavan muutoksen: Ei ajatella vain omaa toimialaa, vaan mitä hyötyä ylijäämämateriaaleista olisi muille tahoille. 6 Millaisia ilmastonmuutoksen huomioivia rakennusratkaisuja on jo tehty. Olemme tottuneet rakentamaan kosteutta kestävää, mutta se, että lumen sijasta sataa vettä, vaikuttaa kiinteistöihin, katuihin, hulevesiin ja pientaloissa salaojituksiin. Suomessa tyypillisiä riskirakenteita ovat matalat valesokkelit, jotka lisäävät mahdollisuutta rakennuksen alapohjan kosteusvaurioille. On olemassa monenlaisia arvauksia siitä, millä aikavälillä vaikutukset syntyvät. Passiivija nollaenergiataloissa materiaali on monesti kivi tai muu lämpöä varaava, mutta helposti viileänä pysyvä, materiaali. Vihreää rakentamista toteutetaan ympäri maailmaa, mutta tilanteet eivät ole samanlaisia. Joissain kaupungeissa on jo palkattu massakoordinaattoreita, jotka miettivät mihin maamassa ohjataan. Rakennuksilla täytyy olla tietty hiilijalanjälki ja tietyt energiavaatimukset. Eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla uhat ovat erilaiset kuin pohjoisessa. Kiinteistöjen elinkaarta voidaan tarkastella myös materiaalien alkuperän näkökulmasta sekä siitä, mikä niiden käytettävyys on, mitä huoltoja ja energiatoimenpiteitä ne vaativat, ja miten materiaalit voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Rakennukset, joissa muutenkin on haasteita, riskirakenteita, voidaan joutua purkamaan. Kiertotalous on ollut esillä korkeakouluissa useamman vuoden, mutta vasta tänä syksynä siitä tuli osa rakennusalan ammatillisen koulutuksen perustutkintoa. Tämä on rakentamismääräyksissä yhä tärkeämpi asia uudisrakentamisessa, mutta se tulee vaatimukseksi myös korjausrakentamisessa. Suomen on hyvä ottaa mallia samalla leveysasteella olevista maista, kuten Pohjoismaista ja Kanadasta. 7 Mitä materiaaleja ja tekniikoita pitäisi nyt rakentamisessa suosia. Puun ajatellaan olevan kestävä hiiltä sitova materiaali. Voidaan nähdä, että tarkempien rakentamismääräysten takia ilmastonmuutos nostaa alustavasti kustannuksia. Tulvivat vesistöt ja joet voivat aiheuttaa perustuksiin ongelmia. 9 Mistä voimme ottaa mallia. Toisaalta rakennusten hinta saattaa olla pidemmällä aikavälillä alempi, kun rakennuksen käyttökustannukset ovat pienemmät. Viherelementit voivat myös viilentää lämpötilaa ja parantaa ilmanlaatua. Nythän me katsomme vedenpinnan nousua paikallisesti lähinnä sateen lisääntymisen seurauksena. 8 Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin. Kun osaaminen ja tekniikka kehittyvät, ja kestävästä rakentamisesta tulee uusi normaali, siitä tulee myös tehokkaampi ja halvempi rakennustapa. 5 Selviävätkö kaikki rakennukset ilmastonmuutoksesta. Suurin uhka ovat lisääntyvät sateet ja talvien lauhtuminen. Rakennusjäte voidaan kierrättää ja maa-aines hyödyntää. Pohjoisessa talvet voivat kiristyä ja lämpötilat vaihdella nykyistä enemmän. 2021 53 1 Mitkä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääriilmiöt uhkaavat infrastruktuuria Suomessa. Se uusiutuu suhteellisen nopeasti ja on hyvä myös rakennusterveellisyyden kannalta. Ilmastonmuutos voidaan ottaa rakentamisessa huomioon aluesuunnittelusta alkaen miettimällä, minne ylipäätään rakennetaan. Kaupunkitasolla meillä ei ole välttämättä kanavia erilaisten hulevesien ohjaamiseen ja käsittelyyn. Matalaenergisetja passiivitalot huomioivat ilmastonmuutoksen energiankulutuksen osalta. Kaupunkisuunnittelussa hulevesiin ja muihin haasteisiin pystytään reagoimaan kaupunkivihreällä. On mahdollista, että rannan tuntumassa olevat rakennukset tulevat kärsimään. Salaojaratkaisuja ei ole laadittu suurille sademäärille. Kova tuuli voi kaataa puustoa, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi sähkön käyttövarmuuteen. 10 Miten rakentamisesta voidaan tehdä ilmastoystävällisempää
Kuuntelija on alkuvoiman äärellä. Naghianin herkkä ja vahva kertojanääni koskettaa. Myöhemmin hän ponnistaa äänentoistolaitteita valmistavan Genelecin toimitusjohtajaksi ja väittelee tekniikan tohtoriksi. Perheen äiti on sydämellinen, ja isä kannustaa poikaa opiskelemaan ja kehittymään ihmisenä. Naghianin ja Minna Kettusen yhdessä kirjoittama teos on tervetullut lisä suomalaisten elämäkertojen joukkoon. Tässä teoksessa pureudutaan vihdoin yksilön kokemuksiin. Riffittely yhtyy luuttujen helinään 54 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . KIRJAN erityinen ansio on, miten koskettavasti se kuvaa Suomeen kotoutumista. Myös kantasuomalaisten ymmärryksen on lisäännyttävä. Velho viettelee kuuntelijan tiloihin, joissa tutut kuvat ja käsitykset MONSIEUR DOUMANI: PISSOURIN GLITTERBEAT heijastuvat ihmeellisiksi mosaiikeiksi. KAISU SOFIA KINNUNEN LEVY. Samalla teos yrittää tavoittaa suomalaisuuden syvintä olemusta. Vaikka nuori Naghian selviytyy hengissä, mieli on särkynyt. Maahanmuuttajien elämäkerrat eivät toistaiseksi suomalaisessa kirjallisuudessa juhli. Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä etsimässä on kaikkea tätä – ja enemmän. Olen samaa mieltä. Tarvitsemme lisää tällaisia tarinoita, jotta kotoutumisen läpikäyneet voivat samastua. Valitettavasti nuori mies joutuu Iranin ja Irakin sotaan, taistelutantereelle. On ymmärrettävä, että sotien ja traumaattisten kokemusten jäljet elävät ihmisessä, Kirjassa sodan aiheuttamia arpia on käsitelty rohkeasti ja avoimesti. 1980-luvun lopulla Naghian päätyy Suomeen opiskelemaan ja töihin teknologia-alalle. MIKA KAUHANEN Miten Suomesta tuli uusi koti. Miten ihmeessä Led Zeppelinin tai Creamin tapainen riffittely voi sopia yhteen välimerellisen kansanlaulun tai luuttujen helinän kanssa. Vallankumous ravistelee valtiota. Naghanille kahden kulttuurin välissä eläminen vaatii sitä, että poimii hyviä puolia kummastakin. Mitä Suomeen kotoutuminen vaatii. 2021 ARVIOT. Kaipuuta kotimaahan. Sodan jättämiä avohaavoja. Epätoivoa ja toivoa. Tuoreiden viinirypäleiden ja granaattiomenoiden tuoksun voi haistaa. Teos sisältää sekä tunnettujen runoilijoiden että Naghianin omia runoja. KAIKISSA on kyse samasta asiasta: kreikkalais-turkkilaisen rebetikon ja länsimaisen vintage-rockin nerokkaista peilisaleista. Naghan rakentaa kirjassaan huomaamattaan myös kantasuomalaisen lukijan kulttuuri-identiteettiä. Mitkä asiat helpottavat kotoutumista. Teoksen teemat kiertyvät identiteetin rakentumiseen. Poika syntyy Iraniin suurperheeseen, persialaisen kulttuurin kehtoon, vuorten kupeeseen. Runot rytmittävät kerrontaa ja tuovat ilmaa raskaiden elämänvaiheiden läpikäyntiin. SIAMÄK NAGHIAN JA MINNA KETTUNEN: SIAMÄK NAGHIANIN USKOMATON ELÄMÄ – TUULEN KIELTÄ ETSIMÄSSÄ INTO-KUSTANNUS KIRJA. Elämäkerta on ennen kaikkea kuvaus rohkeudesta ja halusta kääntää rankat kokemukset voimavaraksi, elämän polttoaineeksi. Reilun vuoden sisään hän on luonnostellut kolme mestariteosta maailmanmusiikkilistojen kärkisijoille: Trio Tekken levyn, sooloalbuminsa, ja kenties upeimpana tämän Monsieur Doumanin uutuuden. Menetyksiä ja sopeutumista. Hahmottuu kuva viisaasta, syvällisestä, intohimoisesta ja henkiseen kasvuun pyrkivästä miehestä. Sodan jälkeen vaihtoehdot ovat vähissä. Kyproksen kosmopoliitti Antonis Antoniu on juuri nyt etnorockin kultasormi. Paperilla idea tuntuu pähkähullulta, mutta esteettinen elämys on hämmästyttävän eheä. Naghian suree, miten pinnallisesti sopeutumista käsitellään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Monsieur Doumani puhaltaa pentatoniset, psykedeeliset ja progressiiviset pilvet kiehtovaksi usvaksi, jonka läpi perinteiset melodiat iskevät korkeajännitteisempinä kuin koskaan
Liput 10/5/0 €. Jo lähes kaksi vuosisataa ihminen on jatkanut katsettaan kameran avulla. Miten me ihmiset ymmärrämme eläimet ja ympäristön. Vielä tammikuun alkupuolelle asti auki olevassa näyttelyssä voi tutustua linnun katseeseen, mutta pohtia myös omaa katsettaan. Samalla se on tulevaisuuden toivo. RIINA RASTAS Toivoa puusta 10.09.2021–10.04.2022 Arkkitehtuurimuseossa, Helsingissä. Näyttely tarkastelee kokemuksiamme puusta monitaiteellisesti tarjoten muun muassa puulle osoitettuja rakkauskirjeitä, musiikkia ja videoteoksia. Lintuperspektiivi irrotti ihmisen jalat maasta ja päästi näkemään ympäristön yläilmoista. ”Toivoa puusta” -näyttely kulkee puurakentamisen menneisyydestä nykyisyyteen ja paneutuu tulevaisuuden mahdollisuuksiin hakien inspiraatiota niin vanhasta kuin uudesta. RIINA RASTAS D EM EL ZA KO O IJ KI V I SO TA M AA Poliittisen valokuvan festivaali 2021: Linnun katse 8.10.2021–6.1.2022 Suomen valokuvataiteen museossa, Helsingissä. Liput 12/6/0 €. Viidennen kerran järjestettävä Poliittisen valokuvan festivaali pohtii, voisiko ihminen ymmärtää maailmaa toisella tavalla, linnun lailla. Puusta toivotaan tulevaisuuden kestävää rakennusmateriaalia, joka hengittää, uusiutuu ja joka voidaan kierrättää. Linnun lailla maailman tarkkailu voi PUU on elementti, jonka olemme tunteneet pitkään. Näyttelyn ohella järjestetään samaa nimeä kantava keskustelusarja, jonka kolme viimeistä osaa järjestetään joulukuusta alkaen. MILTÄ maailma näyttää linnun näkökulmasta. Mikä on suhteemme niihin. Kamera on mahdollistanut eläinten ja ympäristön tarkkailun eri tavalla kuin aikaisemmin. Puu yksin ei ratkaise ilmastokriisiä, mutta sen roolin tarkastelu osana arkkitehtuuria antaa mahdollisuuden visioida yleisesti tulevaa, ilmastoystävällisempää, maailmaa. Arkkitehtuurimuseon päänäyttelyssä puuta tarkastellaan rakentamisen näkökulmasta. 2021 55 VINKIT. Luontokuvissa ja -dokumenteissa on päästy seuraamaan eläinten elämää lähempää kuin olisi muuten mahdollista. Miten maa makaa linnun katseen alla Tulevaisuus rakentuu puusta MAAILMAN KUVALEHTI 6 . avata meille muutakin kuin linnun näkökulman – ymmärryksen ympäristöstämme ja roolistamme siinä. Miten minä näen maailman
2021 ILMIÖ. Seuraava kysymys on, miten sitä voidaan käyttää kestävästi.” RIINA RASTAS Tansanialle kuuluvan Sansibarin yli 25 000:sta merileväviljelijästä 80 prosenttia on naisia. Sininen biotalous tarkoittaa uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä ja siihen perustuvaa liiketoimintaa. Perinteinen kalanviljely vie ravinteita mereen, mutta merilevä käyttää niitä. Merilevän kasvatus voisi rastittaa kaikki sinisen biotalouden boksit. Yksi tulevaisuuden tähdistä voi olla merilevä. Tämä on tehnyt kestävästä ja kustannustehokkaasta viljelystä hankalampaa, The Nature Conservancy -järjestö raportoi. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n mukaan Tansanialle kuuluvan Sansibarin yli 25 000:sta merileväviljelijästä 80 prosenttia on naisia. Merilevän viljely voi parantaa meren kuntoa poistamalla ylimääräisiä ravinteita.” Merilevän viljelyllä on myös sosiaalista vaikutusta. Naisvaltainen ala on kuitenkin vaarassa. Yang uskoo, että kasvu jatkuu. Merilevästä voidaan tehdä muun muassa ruokaa, rehua ja ravinteita. ”Merilevän viljelyssä on kyse kestävyydestä. Kestävä merilevä puhdistaa 56 MAAILMAN KUVALEHTI 6 . IS TO C K KESTÄVIÄ viljelyratkaisuja on haettu monesta suunnasta. Merilevää uhkaa ilmastonmuutoksesta johtuva veden lämpötilan nousu sekä meren saasteet. Itämeren makrolevien viljelyä ja käyttöä tutkivan GRASS-hankkeen tutkija Turun yliopiston professori Baoru Yang vahvistaa merilevän kasvatuksen kestävänä viljelymuotona. Merileväteollisuus on ilmastonmuutoksesta huolimatta vielä globaalisti kasvanut. Sansibarilla merilevää kasvatetaan pääosin kosmetiikkateollisuuden käyttöön. ”Yritämme koko ajan selvittää kuinka kasvattaa biomassaa kestävästi ja merilevä on yksi näistä tavoista
Pitkän odottelun jälkeen saimme luvan jatkaa matkaa. Ikkunan takaa aukesi yöllinen orkesteri: Mölyapinat karjuivat ja rummuttivat rintojaan ja kaskaat sirkuttivat. Jännitystä oli ilmassa, sillä jouduimme ylittämään Panaman ja Costa Rican rajan – olimme matkalla muun perheen ja ystävien luokse. Seikkailu oli vasta alkanut. Viidakon äänet tuudittivat hetkessä uneen. LENSIMME siskoni kanssa vuosia sitten Panamaan, josta isämme haki meidät autolla jatkaaksemme Costa Ricaan. Joka puolella roikkui riippumattoja ja turkoosi COROVADO, COSTA RICA meri oli aivan vieressä. KERTTU PAKKASVIRTA KE RT TU PA KK AS V IR TA Corovadon ranta auringonlaskussa. Olimme täällä viidakon eläinten vieraina. Äänet tulivat kuin kaiuttimista. Rajalla oli monta lomaketta täytettävänä. Piti muun muassa todistaa, ettemme salakuljettaneet laittomia huumeita tai villieläimiä takakontissa. PERILLE päästyämme saavuimme ekohotelliin, jossa matkatavaramme tuotiin hevoskärryillä hiekkarantaa pitkin. Joimme hedelmäpirtelöitä. Siskoni nukahti takapenkillä, mutta itse en malttanut nukkua. Kutsuimme vastaantulevia rekka-autoja ”joulukuusiksi" – niiden sokaisevan värikkäät ajovalot muistuttivat joulukuusen koristevaloja. Yöllä katselin, kuinka hämähäkit kiipeilivät hyttysverkkoa pitkin. Corcovadon kansallispuisto on kuuluisa lajirikkaudestaan – liaanien ja köynnöskasvien keskellä asustaa uhanalaisia tapiireja, jaguaareja, puna-aroja ja panamansaimireita. Hotellin takana kohosi tuo samainen, villi viidakko. Viidakon eläinten vieraana MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Ainakaan emme olleet yksin. Hämärä saapui pian. Vasta pimeän tullen viidakko heräsi todelliseen loistoonsa. Nukuimme pienissä telttamajoissa. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A
Jos taas pitää jämäkämmästä kuorrutteesta, voi kanelivaahdon sekaan vatkata hieman vegaanista tuorejuustoa tai rahkaa. Nosta kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä. Lisää paloiteltu margariini kuumaan seokseen ja anna rasvan sulaa. Taikinaa on halutessaan helppo tuunata. Paista 175 asteessa noin 20 minuuttia. RUOK A. Koristele tähtianiksilla. Makuelämyksen kruunaa raikas, mutta täyteläinen kanelivaahto. Kuorruta hyvin jäähtyneet muffinit kanelivaahdolla ja siivilöi päälle kanelijauhetta. Mausteiset joulumuffinit JOULUMUFFINIT valmistetaan piparkakkutaikinan tapaan kiehauttamalla mausteet siirapin kanssa. Muffinien paistuessa uunissa keittiön valtaa ihana jouluinen tuoksu. Lisää vatkauksen loppupuolella sekaan kaneli ja vaniljasokeri. HELENA HEISKANEN JOULUMUFFINIT 2 dl tummaa siirappia 1 rkl jauhettua kanelia 1 tl jauhettua neilikkaa 200 g leivontamargariinia 3 dl vehnäjauhoja 0,75 dl perunajauhoja 1 tl ruokasoodaa KANELIVAAHTO 1 prk (2 dl) kauravispiä 2 tl vaniljasokeria 1 tl jauhettua kanelia Koristeluun tähtianiksia ja kanelia. Muffinien paistuessa vatkaa kauravispi kuohkeaksi leivontakulhossa. Lisää jauhoseos taikinaan. Sekoita vehnäjauhot, perunajauhot ja sooda. Jouluisten mausteiden makupariksi sopivat mainiosti esimerkiksi pähkinärouhe tai rusinat. H EL EN A H EI SK A N EN Kiehauta siirappi ja mausteet kattilassa. Annostele taikina muffinivuokiin
Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. KERTTU PAKKASVIRTA Pölyt pois vyötiäiskokoelmasta! Päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Heidi Nummi, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Riina Rastas, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5. Kokoelmasta löytyy myös suuri keraaminen säästöpossuvyötiäinen. Vanhimmat vyötiäisperheen jäsenet ovat Meksikosta ja Costa Ricasta. MISTÄ TÄMÄKIN ON. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Maailman Kuvalehti on Aikakausmedia ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. MAAILMAN KUVALEHTI 6 . Viikkorahaa rapisi hyvin, kun pyyhki tunnollisesti pölyt vitriinistä ja yli sadasta vyötiäisestä. Leikimme siskoni kanssa usein pikkuisilla pallovyötiäisillä: toinen oli sininen, toinen vaaleanpunainen. LAPSUUDENKODISSANI on suuri lasivitriini, jonka sisällä asustaa mitä erilaisimpia vyötiäiseläimiä. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Operaatioon kului useampi tunti, mutta se oli hauskempi nakki kuin tiskikoneen tyhjentäminen. Suuri musta vyötiäinen on lelu guatemalalaisesta kyläkaupasta. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. Kurpitsan kuoresta tehdyt pallovyötiäiset ovat Meksikosta, vaaleakiviset Nicaraguasta, puinen Boliviasta. krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 67 € / Eurooppa 81 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 9.12.2021 Seuraava numero ilmestyy 10.2.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Huomautukset 14 päivän kuluessa. On puisia, kivisiä, metallisia, maalattuja ja paperisia – jopa kurpitsasta tehtyjä vyötiäisiä. Vyötiäisesineet ovat peräisin äitini Eteläja KeskiAmerikan matkoilta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. KE RT TU PA KK AS V IR TA Lapsena hypnotisoiduin pyöreiden meksikolaisten vyötiäisesineiden heiluvista päistä
Järjestö tarjoaa paikallisille ihmisille tietoja ja taitoja vaikuttaa omaan toimeentuloonsa ja yhteisönsä kehitykseen. . Isänmaallisuus: ahdasta vai avartavaa. G R EE N LI V IN G M O V EM EN T SU O M I RY SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Kansalaisuus . 2 2 2 I LM ES T YY 10.2. M A AI LM AN K U V A LEHTI 1 . Idea sai alkunsa, kun aiemmin huomattiin, että vettä ei ole riittävästi. XX XX XX K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. KERTTU PAKKASVIRTA ”Elä nöyränä muiden joukossa” GREEN LIVING MOVEMENT SUOMI RY Perustettu: 2007 Motto ”Pienistä puroista syntyy suuri virta” Jos järjestö olisi eläin, se olisi muurahainen. Järjestön voi lakkauttaa, kun jokaiselle pienviljelijälle on turvattu elinkeino.. Filosofiana toimii kiinalaisen Dr James Yenin viisaus: ”Mene yhteisöön, elä nöyränä muiden joukossa, suunnittele heidän kanssaan, aloita siitä, mitä he tietävät, ja rakenna sille, mitä heillä on.” Vapaaehtoisvoimin vuonna 2007 perustetun GLM Suomen työ keskittyy yhteistyöhankkeisiin, varainkeruuseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Ilmastonmuutoksen myötä tiedossa on yhä rankempia kuivia jaksoja”, Mwiinga sanoo. Yhteisön jäsenet otetaan toimintaan mukaan”, GLM Suomen hallituksen jäsen Aura Mwiinga sanoo. ”Sambiassa ollaan riippuvaisia maissista, joka kestää huonosti kuivuutta. SAMBIASSA reilut kaksikymmentä vuotta sitten perustettu Green Living Movement (GLM) syntyi tarpeesta lisätä ympäristötietoisuutta. Seuraavassa hankkeessa lisätään kestäviä viljelymenetelmiä istuttamalla 80 000 puuta sambialaiseen kylään. Millaista on, kun kotimaita on monta. Näin aktiiviset kansalaiset ovat muuttaneet maailmaa . ”Aloitteet ja ideat tulevat aina ruohonjuuritasolta. Sopeutuvainen työläinen kantaa kortensa kekoon. Yhteistyöllä keosta rakentuu toimiva kokonaisuus, jossa jokaisella on oma roolinsa
isonumero.fi Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 Iso_Nro_Maailman_kuvalehti_2021.indd 1 20.9.2021 11.47 20.9.2021 11.47. Nyt voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla. OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta
” Kun kävin ensimmäistä kertaa poikaystäväni luona, näin pöydällä Maailman Kuvalehden. Maailman Kuvalehti – ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Tilaa itsellesi tai läheisellesi lahjaksi koko maailma! 40 ensimmäiselle tilaajalahjana tyylikäs logokassi! 30 € 6 nroa / vuosi. Ajattelin, että ei voi olla ihan huono tyyppi