Maaseudun Tulevaisuus 02.01.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Arttu ja Liisa Seppälän piirtämä MT:n uusi sarjakuvahahmo Pöyröön Jussi on pohojalaasen miehen perikuva. Hyvillä katkontaneuvoilla yhdistys voi erottua muista edukseen. ?Myös edunvalvonnan merkitys korostuu. Takasivu Iso osa EU-maista ei täytä sikaehtoja Lisää suojelualueita etsitään Etelä-Suomen soista Valtion maista noin viisi miljoonaa hehtaaria eli hieman yli puolet on metsätalousmaata. Noin neljä miljoonaa hehtaaria on suojelualueita, erä- ja joutomaata. Talouskäyttöön kelpaavasta metsämaasta reilun viidenneksen hakkuita rajoitetaan. PERUSTETTU 1916 . Vielä lokakuussa joka kymmenes kananmuna tuotettiin kielletyissä häkeissä. Brysselissä työskentelevä MTK:n kotieläinasiamies Marjukka Manninen toteaa, ettei sikadirektiiviä pidetä kanojen häkkidirektiiviä helpompana. Lokakuussa vasta viisi jäsenmaata noudatti täysin sikadirektiiviä ja viisi muuta yli 90-prosenttisesti. KESKIVIIKKONA 2. Lihasikaloissa ritiläpalkkien väli saa olla enintään 18 milliä. Meno on samanlaista kuin vuosi sitten, kun kanojen häkkikielto tuli voimaan. Niistä 60 prosentissa koko väestö on verkon piirissä. Kiinteä laajakaista on kaikkien ulottuvilla 70 prosentissa kunnista. Laskennallisesti langaton laajakaista on jo parempi vaihtoehto suuremmassa määrässä kuntia kuin modeemiin perustuva laajakaista. Liikenne- ja viestintäministeriön tuore raportti osoittaa myös, että valokuitu on levinnyt erittäin hitaasti. Takasivu LIIKENNE Sähkökelkalla äänetöntä kyytiä Sähköllä toimiva, pistokkeesta ladattava moottorikelkka on ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteiselle polttomoottorilla toimivalle kelkalle. Sen etuja ovat edulliset käyttökustannukset, pienet päästöt ja äänettömyys. Matkailuyrittäjien mukaan sähkökelkan 60 kilometrin toimintasäde on riittävä puolen päivän kelkkasafarille. Sivu 8 Keväällä hallituksen odotetaan jatkavan verojen nostoa. Veronmaksajien keskusliitossa arvostellaan kiristyksiä, koska ne vähentävät yksityistä kulutusta. Suomen talous nojaa nykyisin lähes täysin yksityiseen kulutukseen viennin ja teollisuustuotannon supistuessa. Sivu 5 Nautatila toivoo onnistumisia Välityssonneja teuraiksi kasvattava Juha Kärpänen Parikkalasta odottaa jännityksellä kevään tukineuvotteluja. TAMMIKUUTA 2013 | 300 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 1 . Tänä talvena Suomessa viljellään noin talveen 60 miljoonaa tulppaania. Sivu 15 Valta vaihtuu yhdistyksissä Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuutetut aloittavat vuoden alussa nelivuotisen luottamustehtävänsä. Valtuusto linjaa, miten jäsenmaksut käytetään ja millä tavoin metsänomistajia palvellaan. Poromies Mika Keskitalo Sodankylän Vuotsosta näkee yhdistyksen tärkeimpinä tehtävinä metsänomistajien neuvonnan ja puukaupan kilpailutuksen. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan metsänhoitoyhdistyksillä on paras tieto, miten eri puutavaralajit myyvät. IRTONUMERO 1,50 e Viljelijöiden myel-maksut nousevat 13 prosenttia eli keskimäärin 300 euroa. Talouden epävakauden lisäksi kuntia painavat kustannusten nousu ja valtionapujen leikkaukset. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan myös hallituksen epäselvä linja kuntauudistuksessa lisää hämminkiä kunnissa. Vuodenvaihteessa Suomen kartalta pyyhittiin 16 kuntaa. Kymmenessä kuntaliitoksessa yhdistettiin Alavus ja Töysä, Ki- tee ja Kesälahti, Kuopio ja Nilsiä, Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula, Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi, Raahe ja Vihanti, Sastamala ja Kiikoinen, Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju sekä Vaasa ja Vähäkyrö. Suurin kuntaliitos koettiin Oulun seudulla, missä Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät uudeksi, 188?114 asukkaan Oulun kaupungiksi. Sivu 3 Tulovero ja alv kiristyvät 3?117 euroa kuukaudessa ansaitsevan keskituloisen tulovero kiristyy tänä vuonna 224 euroa eli 0,6 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Toivottavasti työtä saisi tehdä jatkossakin, eivätkä pahimmat uhkakuvat toteutuisi.? Isäntä arvioi, että talousvaikeudet näkyvät tuotannossa yhä selvemmin. Lihatalojenkin soisi onnistuvan tuottajahintojen nostossa. Nykymenolla naudanlihantuotannolle uhkaa käydä kuten sikataloudelle, jossa lähes kolmannes tuotannosta on hävinnyt lyhyessä ajassa. ?Toistaiseksi tästä on saanut jonkinlaisen toimeentulon. Savon Sellu alkaa kuoria puuta myös öisin, jotta toimitukset Välimeren maihin sujuvat jouhevasti. 3g-verkko toimii jo kaikissa 336 kunnassa. Sivu 14 72,7 % 39,7 % Koko maailma Latinalainen Amerikka Tietoisuus vaihtelee. Maailman väestöstä noin 40 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Valtion maista enää puolet metsätalouden käytössä Metsähallitus aikoo rajata noin 15?000 hehtaaria tämän hallituskauden aikana. ?Jos virallista suojelua kovin paljon lisätään, se alkaa rajoittaa jo kansalaisten virkistysmahdollisuuksia?, Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo toteaa. Ympäristöjärjestöt ovat ehdottaneet lisäsuojeluun 150?000 hehtaaria. Otsamon mukaan tiukasti suojellun metsämaan osuus on Suomessa jo nyt yksi maailman korkeimmista. Metsähallituksella on myös epävirallisia suojelualueita, joilla saa esimerkiksi metsästää. ?Emme puhu talousmetsistä vaan monikäyttömetsistä?, Otsamo sanoo. Metsän lisäksi myös soita etsitään suojeltavaksi. Alle kymmenessä maassa asiat ovat kunnossa. Sikojen hyvinvointia parantava EU-asetus tuli voimaan vuosikymmen sitten ja siirtymäaika päättyi vuoden vaihteessa. Joutilaat emakot pitää kasvattaa ryhmissä. Suostrategi- Järjestöt ehdottivat suojeluun nuorta ja hoidettua talousmetsää, jota on lannoitettu ja harvennettu. Ihmettelimme miksi. an mukaisesti valtakunnallisesti arvokkaita soita aiotaan suojella 100?000 hehtaaria lisää. Suurin osa uusista suojelualueista täytyy etsiä Etelä-Suomesta, sillä pohjoisen laajoja aapasoita on jo suojeltu runsaasti. Etelä-Suomessa on myös enemmän reheviä suotyyppejä, kuten korpia ja rämeitä, joita nykyisistä suojeluohjelmista puuttuu. Sivu 6 ANTTI OTSAMO Jussi lempihommassaan. Sitä ei voi ulkoistaa.? Sivut 11?13 MARKKU AIKIONIEMI 41-vuotias poromies Mika Keskitalo tuo uutta verta Metsänhoito yhdistys Sodankylän valtuustoon. Langaton laajakaista pian yleisin Langaton laajakaista on periaatteessa ohittanut kiinteät verkot saatavuudessa. 400?000 hehtaaria on kokonaan metsätalouden ulkopuolella. Virallisiksi suojelualueiksi Menestystä maalle! KARI SALONEN Sikojen hyvinvoinnin parantaminen viivästyy ainakin kymmenessä EU-maassa ja Suomessakin on korjattavaa. ?Jos lihatalot haluavat kotimaista raaka-ainetta, hintaa on pakko nostaa. 17 jäsenmaata jäi senkin alle ja perää pitävässä maassa vain joka kolmas sikala täytti uudet ehdot. Vaikeuksia on etenkin EteläEuroopassa, missä maatilojen on vaikea saada lainoja. Suomessa muutokset ovat tekemättä muutamalla kymmenellä tilalla. Sivu 9 2013 Kunnilla sumeat näkymät Kunnilla on edessään epävarma vuosi. Sivu 3 PÄÄKIRJOITUS Suomi on joutumassa loukkuun YLIÖ Kulta on käypää omaisuutta kriisitilanteessa KOLUMNI Kaunis kukkanen journalismin kedolla www.facebook.com Löydät sieltä myös MT:n! Koivua kartongiksi. ? Sivu 10 Juha Kärpänen Metsätalouden lait uudistuvat Metsätaloutta ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevat lait ovat menossa uusiksi. Muutokset lisäävät metsätalouden harjoittamisen vapautta. Metsänhoitoyhdistysten on ha- ettava toimintaansa uusi asento, kun metsänhoitomaksu poistuu. Metsän monista mahdollisuuksista tänäkin vuonna pinnalla pysyy energiapuu. Sivu 14. Veroaste nousee 30,2 prosenttiin. Hallitus kiristää myös arvonlisäveroa (alv) yhden prosenttiyksikön, yleinen alv nousee 24 prosenttiin ja ruuan 14 prosenttiin. Tulppaanit Yrittäjä Sam Johansson poimi viime viikolla punaisia tulppaaneja helsintuovat väriä kiläisessä Pukinmäen puutarhassa
Teollisuus sitoutui pitämään työpaikat ja työntekijät joustivat työehdoissa. Panokset pantiin uusien laadukkaiden tuotteiden kehittämiseen. Toimittaja pani parastaan kuvaillessaan hurmosta, joka ainakin omassa mielikuvituksessani nousi lätkän kultajuhlien yli. Lehtipinkkaa selaillessani sattui menopalstalta silmään vinkki, joka veti suupieliä korviin. Raaka tietoa voi kuitenkin käyttää uusien tuotteiden tekemiseen. Maasto- ja säätietojen avaaminen maksut tomiksi on osoittanut hyväksi päätökseksi. Monet muutkin alat voivat oppia näistä kokemuksista. Viime vuosina erityisesti keskuspankit ovat siirtyneet kullan nettomyyjistä nettostajiksi. Ei ihme, parhaimmillaan hän oli käynyt keven tämässä oloaan peräti viisi kertaa päivässä. Paikallislehdet ovat omanlaisensa kaunis kukkanen journalismin kedolla. Kun Maaseudun Tulevaisuus pyrkii Paikallislehdet ovat oman laisensa kaunis kukkanen journalismin kedolla. antti.hirsaho@ maaseuduntulevaisuus.fi tekemään paikallisista asioista valta kunnallisia uutisia, paikallislehdet pienentävät ministerien sanat oman pitäjän mittakaavaan. Kyllä oli kätevä tutustua savolaisten viimeaikaisiin toilauksiin, kun valtuus tojen pöytäkirjat oli pureskeltu valmiiksi lehtijutuiksi. Kuntaliitokset ihmetyttävät paikal lisia, ja heidän ihmetyksensä minua. Uutisointia on jokseenkin hupaisaa seurata kahden kunnan alueella ilmes tyvän lehden sivuilta. Toisessa kunnassa liitosta maakunta keskukseen pelätään kuin ilmestyskirjan petoa tai tillilihaa. Kullan määrää ei voi lisätä mielivaltaisesti poliittisilla päätöksillä. Kullalla on erityisen tärkeä tehtävä taloudessa, sillä arvo metallikate muodostaa loppujen lopuksi rahajärjestelmän kiinteän perustan. Poliisin ?mistä lie johtuu. Teollisuudelle lomautukset ovat sama asia kuin palkka-ale, vain vähän mutkik kaammalla tavalla. Huvialusten rakentami nen maailmalla on epätervettä liiketoimintaa, joka pyörii erilaisten verovapauksien ja valtioi den maksamien tukiaisten turvin. Velkaa pyritään maksamaan takaisin heikenty neellä rahalla, jolloin merkit tävä määrä varallisuutta huuhtoutuu mukana. Kehittyneillä mailla on edessään mitä ilmeisimmin taloustaantuman ja inflaation aikakausi. Suomalai silta unohtuu joskus, että omakaan tilanteemme ei ole enää kovin häävi. Kummastakaan ei ole paljon merkkejä ilmassa. Se puolestaan merkitsisi sitä, että tiedosta jalostetut tuotteet olisivat kalliita. Nyt avatut tietopankit ovat periaatteessa Kulta on ollut markkinoiden valitsema maksuväline jo tuhansia vuosia. Toinen silmä on sokeutunut uutta pihattoa tutkiessa ja parhaista paikoista kinastellessa. Juttua Sonjasta oli menty tekemään siksi, että daami oli herutellut sisuk sistaan sata tonnia maitoa. Salon Seudun Sanomat uskoo, että kuntaliitostahti kiihtyy. ?Suomesta on kadonnut kuntia kovalla vauhdilla. Sekä yritykset että yksi tyiset kansalaiset ovat ladanneet ahkerasti tiedostoja. Sitkeä räkätauti piti sängyn pohjalla ja viime tingassa lahjoja metsästäessä hiki virtasi, nenä vuoti ja hermot menivät. Kotikonnuille selvittyäni otin saman tien luettavaksi pinkan paikallislehtiä. Sitten edessäni olikin Sonja. Hurmaannuin kertaheitolla ja sydä meeni laskeutui joulurauha. Myös ay-liike tietää sen ja joutuu ottamaan sen huomioon omia vaati muksiaan mitoittaessaan. Suomi ei kuitenkaan nouse tekemällä vähemmän työtä vaan enemmän työtä. Maailman pahuus unohtuu äkkiä, kun kuvittelee huivi päiset emännät kiroilemaan sukan kutomisen vaikeutta ja ilahtumaan paikallisen koulutustarjonnan laadusta. Rekiretkellä liinakon vetämänä Vaikka vuodenvaihdetta vietetäänkin suuressa osassa maata enemmän loska- kuin vitikelissä, on hevosväki tänä talvena päässyt jo nauttimaan hienoista rekiajeluista. Tässä mallia näyttää pian 4-vuotias suomenhevosruuna Lumi-Jori.. Risteilijä tilauksenkin mittasuhteista saa käsityksen, kun sitä vertaa turkistarhaukseen. Siten kulta toimii vakuutuksena epä varmojen aikojen varalle ja inflaatiosuojana. Kulta on erityisen käypää omaisuutta kriisitilanteissa kun muiden maksuvälineiden luottamus saattaa joutua koetukselle. Kultavarannoin valtiot voivat rakentaa suojaa sekä talous kriisien että turvallisuuspoliit tisten riskienkin varalta. Esimerkiksi Sveitsillä on kultaa jopa 1?040, Itävallalla 280 ja Ruotsilla 125 tonnia. Myös euroalueen ongelma mailla Espanjalla, Italialla, Kreikalla ja Portugalilla on kullakin suhteellisesti paljon enemmän kultaa kuin Suomella. Suomen tulisikin rakentaa suojaa kriisien varalle lisäämällä kultareservien osuutta tuntu vasti. Paikallinen tutkiva journalisti oli loikannut mittarin etu penkille kameran kanssa ja niin oli kuvallinen reportaasi valmis. Velanotto. Viime päivien suuri uutinen on ollut suuren huvialustilauksen menettäminen Ranskaan. Vaikka tilauksen menetys kirpaisee, syy ei tässä asiassa ole hallituksen. Kasvaneen kysynnän siivittämänä kullan hinta on noussut vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rahajärjestelmän häiriöt yleistyvät Kultaa hankitaan, koska monet maat ennakoivat ongelmia maailman rahajärjestelmässä. Euron kriisin lisäksi myös dollarin, jenin ja punnan tule vaisuuden näkymät epäilyttävät. Valtioiden velkakuormasta tuskin selvitään ilman lainojen reaaliarvojen vähentämistä inflaatiolla. Valtion pitäisi leikata, mutta se pahentaa taantumaa. Kuten muistetaan, euroon liittymi sen ehto oli aikoinaan juuri tuo 60 prosenttia. Euron ongelmien syntysanat taas lausuttiin sinä päivänä, kun tuota sääntöä alettiin rikkoa. Suomen talous on paljon huonommassa kunnossa kuin vaikkapa Ruotsin talous. Tähän mennessä perusteellisia tarkastuksia ei ole tehty. Myös Suomen ulkomailla säilytyksessä olevan kullan tarkastamista tulisi vakavasti harkita. SAKARI PUISTO Kirjoittaja on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistossa sekä toiminut liike-elämän tehtävissä Suomessa ja Kiinassa. PÄIVÄN KUVA HANNA VALKAMA usein muuallakin kuin vain Suomessa ja Kuusamossa. He osaavat vaatia palveluilta laatua.? Turistivirta on vaatinut työtä kaikkien käytössä. -epäily. Paikallislehtien hyvä puoli on ajat tomuus. -kommentit kirsi kaksi kakun päälle. Jutun myöhemmät käänteet ovat minulle tarkemmin tuntemattomat, mutta yleisönosastosta huomasin erään Lada-kuskin kärsivän samasta ongel masta. Taitavasti laadituilla optiosopimuksilla Suomi voisi varmistaa kullan hankinnan vuosiksi eteenpäin suotuisilla ehdoilla. Varsinkin Saksassa on käyty keskustelua myös kultavaran tojen säilytyksestä, kun maan tilintarkastustuomioistuin kehotti vastikään keskuspankkia tarkastamaan Saksan ulkomailla olevat kultavarannot. Molemmat julkiset laitokset ovat alansa huippua ja niiden tieto varannot ovat monipuolisuudessaan ja laajuudessaan tavallisen kansalaisen silmin suorastaan käsittämättömät. Milloin tiedosta pitää maksaa ja milloin ei, on ikuinen keskustelunaihe. Rehn muistutti, että Suomen valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Pelkkä toisinto 1970-luvun stagflaatiosta tuskin kuitenkaan on kyseessä. Kun rahajärjestelmä käy yhä epävakaammaksi, yhteiskunnat altistuvat lisäksi valuutta shokeille. Vahvan hinta kehityksen jälkeenkin kulta vaikuttaa kuitenkin yhä ali arvostetulta omaisuusluokalta. Varsinkaan institutionaali sista sijoittajista vasta harvat ovat ostaneet kultaa, tosin trendi on muuttumassa. Euron pelastaminen ja varsinkin Kreikan nostaminen suosta ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota. Katsomosta ei kuitenkaan pitäisi huudella liikaa kentälle, jos peli on käynnissä. Hänen luonteensa on rauhallinen, jämpti ja sosiaalinen, eritoten utelias. Valuuttojen arvojen äkilliset notkahdukset haittaa vat merkittävästi talousjärjes telmän toimintaa ja varsinkin kansainvälistä kauppaa. Epävarmuus heijastuu luoton antoon ja investointipäätöksiin. Sotavuosien aikana Suomen Pankki realisoi lähes koko kultavarantonsa. Rahajärjestelmän häiriöt voivat johtaa edelleen sosiaali siin ja sisäpoliittisiin ongelmiin. On ennakoitavissa, että talous politiikan keinoja tullaan käyt tämään yhä voimakkaammin myös kansainvälisessä valta politiikassa ja konflikteissa. Kilpadevalvaatioista valuuttasotaan? Lisäämällä rahan määrää keskuspankit pyrkivät alenta maan valuuttansa arvoa kilpaa suhteessa toisiin valuuttoihin. Tällöin valuuttojen arvot laskevat askeleittain toisiinsa nähden ja absoluuttisesti osto voimassa mitattuna. Ulkopuolelle on vaikea jäädä, koska valuutan suhteellisen vahvistumisen pelätään heikentävän kilpailukykyä. Euroopan keskuspankki EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki Fed ovat ilmoittaneet jatkavansa elvytystoimia näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. Englannin keskuspankki on puolestaan tehnyt useita elvytys paketteja lyhyen ajan sisällä. Devalvointiin on ryhtynyt jopa konservatiivisesta raha politiikasta tunnettu Sveitsi, joka asetti ylärajan frangin vaihtokurssille suhteessa euroon. Väyrys mukit menivät kuin kuumille kiville ja kansa oli haltioissaan. Mitä jää siis jäljelle. Kun Saksa oli menossa kohti lamaa, tehtiin maassa yhteis kuntasopimus. Länsi naapuri on porhaltanut meistä ohi, kun se on kyennyt pitämään kustannukset kurissa. Ruotsin tuotteiden kilpailukyky on varsin hyvä ja valtio lähes velaton. Suomi taas on joutumassa loukkuun. Kun neuvotteluasemia kaivetaan, niitä ei kannattaisi kaivaa liian syviksi. Oppia voisi ottaa myös ulkomailta. Talous ei kasva vaan taantuu. 2 Keskiviikkona 2. Pöljän Martat (ihan oikeasti!) olivat järjestämässä kurssia, jolla opastettiin sukan kantapään kutomisen saloihin. Perustettu 1916 Suomen talous on riskirajalla Kultavarannoilla turvaa kriisitilanteisiin Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsista. varaisuuden lisäämiseen. Kartalta on vuoden 2007 jälkeen kadonnut toistasataa kuntaa. Nyt iso va rustamoyritys juoksutti suomalaista ja ranska laista telakkaa keskenään ja ranskalainen voitti. Hallitusta voi sen sijaan arvostella siitä, että se ei ole tukenut tarpeeksi sellaista liike toimintaa, jolla on tulevaisuutta. Se ei silti merkitse sitä, että kaikki sää palvelutuotteet olisivat maksuttomia. Kotimainen energia, varsinkin turve, on joutumassa entistä ahtaammalle, mikä johtaa hiilen käytön kasvuun. Kilpailu erityisesti venäläisten turistien saamiseksi ympäri maailman on kiristynyt. Kuusamon ja koko Koillismaan alueen pitää pystyä tarjoamaan heille sellaisia elämyksiä, että he viihtyvät, tulevat uudelleen ja kertovat myönteistä viestiä myös ystävilleen. Suomi on riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista ja myös omat toimemme vaikuttavat siihen, miten täällä menestytään. EU:n talouskomissaari Olli Rehn kehotti vuodenvaihteen haastattelussaan IltaSanomissa suomalaisia elämään niin kuin opettavat. Alueen palvelujen pitää olla kunnossa, sillä nykyajan matkailijat ovat käyneet Naapureita katosi Salolta katosi uudenvuoden yönä kaksi naapuria, kun Karjalohja ja Nummi-Pusula liittyivät Lohjaan. Varsinkin Yhdysvallat ja Kiina ovat syyt täneet toisiaan rahan arvon manipuloinnista jo pitkään. Viime vuosina Kiina on perään kuuluttanut vaihtoehtoa koko dollarivetoiselle rahajärjestel mälle. Varsinaisia voittajia valuutta sodissa tuskin on, kyse on lähin nä siitä kuka häviää vähiten. Suomen on syytä lisätä kultavarantoja Kultatalletus sen sijaan on turvassa paperirahojen ongel mavyyhdiltä. Avoimuus on jo tuottanut lukuisia uusia tuotteita, kuten eri tarkoitukseen sovel tuvia karttoja. Hyvä esimerkki on Karttapullautin-niminen sovellus, jossa on yhdistetty maastotietokanta ja laserkeilausaineiston tiedot suunnistuskartaksi. Myös säätiedotusten raakatieto on nykyisin avointa. Siinä missä vuosikymmenten takaisia Suomen Kuvalehtiä on mukava lehteillä historiakirjoitusten kyljessä, puolen vuoden välein voi päivittää tietonsa kotikonnuilta ja pysyy hyvin kärryillä kylien asioista ja kunnallis poliitikkojen suhmuroinneista. Lehdestä huomasin myös, että tuttu taksikuski saa tolppapoliisin räpsäise mään kuvan, vaikka ajaisi ohi kuinka hitaasti tahansa. Velkasuhde on nousemassa jo 55 prosenttiin. Siitä ei ole pitkä matka 60 prosenttiin, joka on riskiraja. Kulta varantojen kerryttäminen vaikuttaa käyvän yhä haasteel lisemmaksi tulevaisuudessa. Viime aikoina Suomesta on tullut Euroopan suurin kullan tuottaja. Sen vuoksi jokainen lomautus ja irtisanominen on takaisku yhteiselle asialle. Sekä hallituksella että työmarkkinajärjes töillä on vastuunsa talouspolitiikassa. Ruotsin lisäksi Saksan kokemukset osoittavat, että kriisiin ei ole pakko ajautua. Kuluttajan toive on yksinkertainen. Ei tarvita muuta kuin hyvin valaiseva ja edullinen lamppu. Itä-Euroopasta saapuvat turistit tuovat Suomeen työtä ja rahaa, kiittää Koillissanomat. Vierailijoiden haaliminen on vaatinut vuosien ponnistuksia. ?Jälleen tämän uudenvuoden tienoilla sekä Venäjältä että Ukrainasta saapuu Kuusamoon tuhansia matkailijoita. Ilman ponnistuksia itäturistit eivät alueelle tule. Ei siis riipu autosta tuo poliisin sakotushalu. Presidentinvaalien alla muistan lukeneeni aivan huiman kertomuksen Paavo Väyrysen vierailusta paikkakun nalla muutaman hetken verran. Olen siinä käsityksessä, että hän on synnynnäinen johtajatyyppi. Uteliaisuus on aiheuttanut myös har mia hänen taipaleellaan. Tämän seurauksena työttömyys lisääntyy, mikä puolestaan johtaa verotulojen vähenemiseen. Pelkästään turkistarhaus työllistää joka vuosi enemmän väkeä kuin yksi alus olisi työllistänyt koko rakentamisaikanaan. Suomella on kultaa vajaa 50 tonnia, mikä on kansainvälisesti vertailtuna niukalti. Päätöksen seurauksena Sveitsin frangin arvo notkahti loppukesällä 2011. Useiden arvioiden mukaan seuraavaksi valuuttaansa olisi heikentämässä laman kourissa kauan sinnitellyt Japani, jonka julkinen velka on jopa 230 pro senttia bruttokansantuotteesta. Japanilaiset yritykset ovat valittaneet, että jenin korkea kurssi vaikeuttaa vientiä. Tilanne saattaa kehkeytyä lopulta jopa täysimittaiseksi valuuttasodaksi. Energiapolitii kassa ollaan tekemässä jopa täydellinen härän pylly. Sen lisäksi turkisala on erittäin kannattava ja vienti vetää. Suomessa pitäisi nyt satsata voimakkaasti teollisuuden kehittämiseen ja energiaoma Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Lamppujen tuotekehittelyssä on paljon parantamisen varaa. Jos vastaavat tiedot olisivat yksityisen yhtiön hallussa, niillä olisi kova hinta. Valtio voisi neuvotella lisäksi pitkäaikaisia hankinta sopimuksia kaivosyritysten kanssa. tammikuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Tuloksen voi nähdä tänään esimerkiksi maailman maanteillä. ?? enneen vuoden mielenkiintoisimpia uutisia olivat maastotietojen ja sää tietojen vapauttaminen kaiken kansan käyttöön ilmaiseksi. Tähän asti Maanmittauslaitoksen ja Ilma tieteen laitoksen keräämistä tiedoista on joutunut maksamaan. Kulta varantojen hankkimisessa on kyse valuuttareservien uudelleenallokoimisesta. Varallisuus on tällöin muodossa, joka käy kansainvälisesti vaihdannan välineenä ankaris sakin poikkeusoloissa. Esimerkiksi sotavuosien aikana Suomen Pankki realisoi lähes koko kultavarantonsa sotatalouden rahoittamiseksi. Suomen kultaa oli hajautettuna myös Lontoossa, New Yorkissa ja Sveitsissä. Talouskriisin myötä kulta on nostanut profiiliaan, oltuaan vuosikymmeniä sivullisen roolissa. Hallituksen hoppu lyö suurimmat paineet kuntiin joissa on tyydytty tähän asti murisemaan sen esityksille. Näihin kuntiin kuuluvat Salon seudulla ainakin Somero, Koski ja Marttila. Lakiluonnoksen ehdot ovat sellaiset, että kuntien on hyvin vaikea kiertää yhdistymisiin tähtäävää selvitysvelvollisuutta. Vahvaa protestihenkeä on kuitenkin ilmassa.? KOLUMNI: ANTTI HIRSAHO Sonja Joulumieli ei ottanut tänä vuonna tullakseen. Kotikunnassani tuntuu olevan leppoisampi ?mitteehän tästä tulloo. Lehdessä kerrottiin Sonjan urotöista suomalaisen ravitsemuksen hyväksi. Sankarittaren elämä tuntui olevan vakailla raiteilla. Se siitä vihreilystä. Suomi voi välttää joutumisen ajopuuksi vain, jos maassa löytyy yhteinen tahto talous politiikan tavoitteista. Elinkeinoelämän keskusliiton puolelta on jo esitetty palkkojen alentamista ja työviikon pidentämistä lääkkeeksi kustannuskriisiin. Kumpikaan ehdotus ei vaikuta kovin toteut tamiskelpoiselta. Toisaalta vaakakupissa ovat lisääntyvät lomautukset. Varsinkin Kiina ja Venäjä ovat lisänneet kulta varantojaan huomattavasti. Kultaa ovat ostaneet myös esimerkiksi Etelä-Korea, Filippiinit, Meksiko, Turkki, Ukraina ja Venezuela. LEHTIKATSAUS Suomi on joutumassa loukkuun. Ilmaista tietoa M KALEVAN PÄÄKIRJOITUS VIERASYLIÖ S uomalaiset ovat seuranneet euro kriisiä ikään kuin katsomosta. Kuntia on vuodenvaihteen jälkeen 320. Jos asia hallituksesta riippuu, vauhti jatkuu
Pienet karjatilat maksavat pääosan lomitussäästöistä. Myel-maksujen roima korotus johtuu pääosin siitä, että hallitus siirtää vakuutettujen maksettavaksi 14,7 miljoonaa euroa. Joskus voisi ihan tehdä kyselytutkimuksen, onko kuluttaja todella valmis maksamaan huomattavasti enemmän sähköstään, jotta vältetään sähkökatkokset. Jakajana käytettiin ennen lukua 5?000. Samanaikaiset lomat laajenevat Hallitusneuvos Riitta Kuusisto laskee alimpien tuntimaksujen kallistuvan 1,90 euroon tunnilta. VARATOIMITUSJOHTAJA TIMO KIETÄVÄINEN, KUNTALIITTO PEKKA FALI Budjetista sopu USA:ssa Yhdysvaltain senaatti on hyväksynyt ehdotuksen maan budjetin tasapainottamiseksi. Sopua pidetään kuitenkin vasta orastavana, sillä se pitää hyväksyä vielä kongressin edustajainhuoneessa. Senaatissa presidentti Barack Obaman demokraattipuolueella on enemmistö. Edustajanhuoneessa enemmistö on republikaaneilla. Edustajainhuoneen odotetaan äänestävän asiasta vielä tänään paikallista aikaa. Varapresidentti Joe Bidenin johdolla neuvoteltu sopu nostaa kaikkein rikkaimpien verotusta. Menoleikkauksia sen sijaan lykätään parilla kuukaudella. Yhdysvaltojen pyrkimys budjettisopuun vaikuttaa myös Suomeen, arvioi suomalaisekonomisti. Vuonna 2013 kuntia on 320. Vuonna 1966 kuntia oli 545. JOUKO RÖNKKÖ Kuntaliitokset vuoden 2013 alusta Yli-Ii Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Raahe Vihanti Vaasa Vähäkyrö JAANA KANKAANPÄÄ Harva viljelijä varhentaa Tänä vuonna 62 vuotta täyttävät, vuonna 1951 syntyneet sen sijaan säilyttävät varhennuksen mahdollisuuden, kunnes täyttävät 63 vuotta. ?Vuonna 2014 varhennettuja vanhuuseläkkeitä ei enää myönnetä?, eläkeyksikön päällikkö Risto Syvälä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta sanoo. Muutama viljelijä hakee vuosittain varhennettua vanhuuseläkettä. Eheyden voima on vaikeuksien voittamisen voimaa.? Presidentti myös toivoo työmarkkinajärjestöiltä sovintoa riidan sijaan. Taustalla on presidentin huoli itsekkyyden ja ahneuden noususta. ?Se on merkki oikeudentunnon kuihtumisesta. Melassa odottaa nyt päätöstä kuusi hakemusta. Vanhuuseläkettä jonottaa 500 hakijaa. ?Joka sadas viljelijä haluaa vanhuuseläkkeensä varhennettuna?, Syvälä laskee. Julkisen sektorin työntekijöistä osa säilyttää oikeutensa varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Yli 53-vuotiaiden maksut nousevat eniten. Alle 53-vuotiaiden perusprosentti pysyy 22,5 prosentissa ja yli 53-vuotiaiden 23,85 prosentissa. Ylimmät tuntimaksut halpenevat 1,10 euroa. Hallitus perustelee lakiesityksessään sijaisapua varmimmaksi kohteeksi saada halutut säästöt aikaan. Ei tehdäkään välttämättä niin, kuin oikealta tuntuu, vaan niin, miten saa itselleen eniten hyötyä. Tai kun vaaditaan menoleikkauksia, niin toivotaan myös lisäkulutusta tulevan kasvun alustaksi.? Paras apu ongelmien ratkaisemiseksi on talouskasvu. Tätä lomanpitoa edellytetään 20 päivää. Vuonna 2006 Suomessa oli yhteensä 431 kuntaa. Varhennusvähennys pienentää eläkettä pysyvästi. Oulu sekä osa-aikatyöstä karttuneesta eläkkeestä. Ennen vuotta 1953 syntyneelle karttuu eläkettä osa-aikatyön ja kokoaikatyön palkkojen erotuksesta. Vuonna 2012 ei tehty yhtään liitosta. Seitsemän viimeisen vuoden aikana, vuosina 2007?2013 Suomessa on toteutunut 68 kuntaliitosta., ja kuntien lukumäärä on vähentynyt noin neljänneksellä. Niistä on aiheutunut ?paljon epävarmuutta?. Milloin tilanne sitten selkenee, sitä Kietäväinen ei ole halukas arvioimaan. Tämän talven aikana kaikki on hoidossa. Lisäksi sähköntoimitusvarmuutta parannettiin asentamalla kaksi maastokatkaisijaa. Ne rajaavat automaattisesti vikapaikkaa pienemmäksi. Aiotteko kaapeloida sähköjohtoja maan alle? Maakaapelointiin investoidaan ensi vuonna 450?000 eurolla. Nouseeko sähkön hinta? Loppukuluttaja maksaa lopulta investoinnit. Määrä on Syvälän mukaan pysynyt varsin vakiona viime vuodet. Vanhuuseläkkeelle osaaikaeläkeläinen voi jäädä 63?68-vuotiaana. Eläke muodostuu silloin osaaikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä Nilsiä Kuopio Töysä Alavus Kiikoinen Sastamala Kerimäki Mikkeli Ristiina Kitee Kesälahti Savonlinna Punkaharju Suomenniemi Nummi-Pusula Lohja Karjalohja Lähde: Kunnat.net Vanhuuseläkkeen varhennus loppuu Varhennettu vanhuuseläke lakkaa, ja osa-aikaeläkkeessä alaikä nousi 61 vuoteen vuodenvaihteessa. Työeläkejärjestelmästä poistuu mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Muutos koskee vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Vanhuuseläkkeelle he pääsevät siten aikaisintaan 63-vuotiaana. Työajan laskentatapaa ei tiettävästi muuteta. JUHANI VIITALA on edelleen ratkaisematta. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen lisää epätietoisuutta lisäävien asioiden listaan myös hallituksen kuntauudistuksen linjaukset, jotka ?eivät ole aina olleet selkeitä?. Valtio säästää osuudestaan. Korotukset 13 prosenttia Aktuaari Jorma Kinnunen Melasta laskee enemmistölle vakuutetuista tulevan 275-300 euron korotus työeläkemaksuun. 16 kuntaa katosi 10 liitoksessa vuodenvaihteessa. OULU (MT) Kunnilla on edessään poikkeuksellisen epävarma vuosi. Talouden yleisten vaikeuksien lisäksi kuntia painavat muun muassa kustannusten nousu ja valtionapujen leikkaukset. Myös hallituksen ajoittain epäselvä linja vaikeuttaa kuntien varautumista tulevaan. Monta asiaa auki Kuntien ja kuntalaisten mahdollisuudet arvioida kuntaliitosten edullisuutta tai tarpeellisuutta ovat huonot, sillä kovin moni arviointiin vaikuttava asia Myel-maksut nousevat, sijaisapu kallistuu Viljelijöiden myel-maksut nousevat ennätyspaljon tänä vuonna, jopa 13 prosenttia. Nyt se on kulumassa loppuun, käsillä on ratkaisujen aika.? MT. Valtaosa niistä on porotalouden käytössä. ?Tappiot ovat niin merkittäviä, että erityisesti riistaväki on halunnut jo vuosia tehdä jotain. Nyt asia yritetään saada kunnolla jalalle?, sanoo eräsuunnittelija Jarmo Katajamaa. Katajamaan mukaan poronomistajat pitää saada mukaan hankkeeseen. 1953 tai sen jälkeen syntyneelle ei kartu vastaavaa eläkettä. Työeläkkeisiin pieni korotus Työeläkkeitä korotettiin vuoden alusta 2,82 prosenttia. Varsinainen tuntihinta saadaan kunkin myel-työtulosta laskemalla. Vastaisuudessa otetaan PÄIVÄN KYSYMYS 6?000:s osa sijaisavun saajan myel-työtulosta, mikä lisätään perusmaksuun. Summaksi lasketaan puolitoista miljoonaa euroa. Lomittajien työaikaa aiotaan tehostaa ja puristaa puoli miljoonaa euroa säästöä. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 2,8 prosenttia. Mela tehostaa omaa toimintaansa 0,3 miljoonan euron edestä, jolloin hallituksen tavoite 15 miljoonan kokonaissäästöistä saadaan kasaan. Työeläkkeitä korotetaan vajaat kolme prosenttia. Maatalouslomituksissa hallitus tavoittelee lainmuutoksilla viiden miljoonan euron säästöjä. Yli puolet (67) siitä ajoittui vuoteen 2009. Yhdistetyn kunnan asukasluku on maan viidenneksi suurin. Lähiaikoina toteutettavia kuntaliitoksia tuetaan porkkanarahoilla vain jos yhdistymispäätökset tehdään 1.4.2014 mennessä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 Suomen kuntamäärä väheni 112:lla. Vierimetsien hoitoa on suunniteltu metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Esimerkiksi aitojen merkitsemisestä on hyviä kokemuksia Yhdysvalloissa. Erilaisia aitoja on Lapissa noin 15?000 kilometriä. Tarkoituksena on murtautua monessa maassa suurteollisuutta suojaavan teollisuuspolitiikan läpi. ?Leipämme on siis pieninä palasina maailmalla ja sieltä se on meidän myös haettava.? Edessä kovia päätöksiä Presidentin mielestä globalisaatio näyttäytyi ensin maailman Presidentti Sauli Niinistö samanlaistumisena. Tiedämme nyt, mitä eläimiä ja kuinka paljon missäkin on eli mikä on kiireellisyysjärjestys, jos tulee sähkökatkoksia. Päivitimme myös kaikkien metsäkoneurakoitsijoiden yhteystiedot, jotta saamme tarvittaessa nopeasti apua puiden raivaamiseen. Yhtiömme 600 kilometrin sähköjohtoverkostosta vain 20 prosenttia on metsässä. Kymmenessä kuntaliitoksessa yhdistettiin Alavus ja Töysä, Kitee ja Kesälahti, Kuopio ja Nilsiä, Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula, Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi, Raahe ja Vihanti, Sastamala ja Kiikoinen, Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju sekä Vaasa ja Vähäkyrö. Suurin kuntaliitos koettiin Oulun seudulla, missä Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät uudeksi, 188?114 asukkaan Oulun kaupungiksi. Nyt se näyttäytyy myös vallan ja vaurauden uusjakona, joka koskee kaikkia. Se aiheuttaa epävarmuutta. ?Samalla kun pelätään lisääntyvää työttömyyttä, niin ennustetaan tulevaa pulaa työn tekijöistä. Saman suuruinen korotus tehdään myös muihin työeläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin. Viljelijöiden kokonaiseläke nousee runsaaseen tuhanteen euroon keskimäärin. tammikuuta 2013 UUTISET Hallituksen kuntauudistuksen linjaukset eivät ole aina olleet selkeitä. 3 Keskiviikkona 2. Tämä perustuu henkilökohtaiseen eläkeikään. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee Osa-aikaeläkkeen alaikäraja Varhennettu vanhuuseläke lakkaa, ja osa-aikaeläkkeessä alaikä nousi 61 vuoteen. nousee 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä. Se koostuu kansaneläkkeestä ja myeleläkkeestä. Työeläkeindeksissä palkkojen muutos vaikuttaa 20 prosenttia ja hintojen muutos 80 prosenttia. Työuran aikaisia palkkoja ja työtuloja tarkistetaan palkkakertoimella. Sääntöjä tarkennetaan. Siksikin poliitikoilta vaaditaan yhteistyökykyä. ?Vaikeita poliittisia päätöksiä edeltää aina toistensa ohi puhumisen aika. Sijaisapu kallistuu ja samanaikainen lomanpito laajenee. Sijaisavussa korotetaan perushintaa yhdestä eurosta kolmeen euroon. Varhennettu eläkeikä oli 62 vuotta. Vanha raja oli 15 yksikköä ja 15 päivää. Säästöä syntyy, kun yksi maatalouslomittaja lomittaa tilan yrittäjät kerralla. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan ensi vuonna on tehtävä vaikeita poliittisia päätöksiä. Poronomistajat eivät hanketta vastusta, jos rahoitus järjestyy. STT Oulunsalon kunnanjohtaja Sirkka Ylitervo tyhjensi työhuonettaan maanantaina. Omalle kohdalle katkoksia tulee kuitenkin todella harvoin ja ne kestävät yleensä vain minuutteja. SUVI NIEMI Presidentin uudenvuodenpuhe: Yhteinen etu ennen omaa etua Ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan presidentti Sauli Niinistö kannustaa poliitikoita katsomaan yhteistä etua oman edun sijaan. ?Suomen kansa on harvoin rankaissut, usein kyllä palkinnut rohkeuden nähdä oikeudentuntoisesti oman etupiirinsä ulkopuolellekin. Eniten lankoihin lentää riekkoja. Ihmisen rakentamat maastoesteet verottavat pahimmilla alueilla lintukantaa enemmän kuin metsästys. Metsähallitus aikoo selvittää, miten lintukuolemia voitaisiin vähentää. Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, millaisia linjauksia hallitus tuo ohjelmansa puolivälintarkistukseen. Suurimpia kysymyksiä on, annetaanko kunnille mah- dollisuus jatkaa keskinäisen yhteistyön pohjalla kun kuntarakennetta uudistetaan, vai jäävätkö kuntaliitokset ainoiksi vaihtoehdoiksi. ?Toistaiseksi yhteistyön mahdollisuutta ei ole näkyvissä.? Kuntaliitosten suma Vuodenvaihteessa Suomen kartalta pyyhittiin kaikkiaan 16 kuntaa. Ennen vuodenvaihdetta alaikä oli 60 vuotta. Kolmisen sataa viljelijää saa osa-aikaeläkettä Melasta. Yhdysvalloissa voisi syntyä dramaattinen taloustilanne, jos kongressissa ei saataisi sopua aikaan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila sanoo, että pahimmillaan Yhdysvaltojen talouskasvu voisi tyrehtyä. Lisäksi työttömyys lisääntyisi sekä dollarin ja pörssien kurssit laskisivat. Uotilan mukaan kongressin ratkaisu heijastuu Suomeen muun muassa viennin kautta. Tapani-myrskyn tuhoa Sastamalassa. Mitä Tapanimyrskystä opittiin? MT Poroaitoihin kuolee kanalintuja Lapissa kuolee poroaitoihin ja sähkölinjoihin jopa yli 40?000 kanalintua vuosittain, arvioi Metsähallitus. Niistä lasketaan nyt kolme miljoonaa. Samalla halutaan lieventää tuntimaksun riippuvuutta myel-työtuloista. Muutokset tasoittavat eroja pienimpien ja suurimpien maksujen välillä. Alin sijaisapumaksu on ollut 1,70 euroa tunnilta ja ylin 18,90 euroa. Samanaikaista lomanpitoa laajennetaan 20 kotieläinyksikön tiloille. Oulunsalon kunta liittyi uuteen Ouluun. Epävarmuus koettelee kuntia Kuntajako, lain muutokset ja osin hallituksen linjauksetkin ovat avoinna. Nyt palkkakerrointa korotetaan 2,78 prosenttia. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia. Vuonna 2013 elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin kaksi prosenttia. Elinaikakertoimen vaikutuksen voi välttää jatkamalla töissä hieman pidempään. JUHANI VIITALA Tapani-myrskyn tuhojen takia sähköyhtiöt joutuivat viime vuoden aikana maksamaan korvauksia asiakkaille ja korjauskuluja kymmeniä miljoonia euroja. Mitä Tapani-myrskystä opittiin, Köyliön-Säkylän Sähkön toimitusjohtaja OlliPekka Marttila? Olemme muun muassa kartoittaneet kaikki alueen kotieläintilat. Sillä asenteella yhteisöstä katoaa luottamus.? Niinistön mukaan ulkopolitiikassa vahvistetaan ensi vuonna taloudellista ulottuvuutta. Tämä vaikuttaa eläkkeen suuruuteen
Parahiksi tuli toki ennen joulua muistetuksi tässä lehdessä tuttu toteamus kansanperinteestämme. Arvojen koventuessa ja talouden kiristyessä paine siihen, että lainsäädännössä, hallinnollisissa ja muissa toimissa unohdetaan lapsen oikeudet, kasvaa ellei lisäystä perustuslakiin tehdä. Suomi allekirjoitti helmikuussa yleissopimuksen pöytä kirjan, jonka mukaan lapset voivat valittaa oikeuksiensa loukkauksista. Potilas voi kieltää lääkäriltä tietojen saannin, vaarantaa terveytensä ja tehdä hoitavasta lääkäristä osasyyllisen. Pitäisi olla itsestään selvää, että hoitava taho saa käyttöönsä kaiken tarpeellisen sairaus kertomustiedon. Uskon ja toivon, että tammikuun äänestyksissä maatalousvaliokunta ottaa komission esitykseen kieltävän kannan. Lapsen erityistarpeita ei kuitenkaan huomioida. YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista todetaan, että ?lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen?; ?perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteis kunnassa?; ?Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu?; ja ?hänellä on syntymästään lähtien . Oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen säädetään 7 §:ssä. Tärkeintä olisi raivata uutta peltoa sinne, minne sitä ikinä on mahdollista kohtuullisesti saada. Yhteisöllisyys ja välittäminen rikastuttavat elämää ja ne vähentävät henkistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Jostain syystä odotetaan, että yhteiskunta hoitaa avun tarpeessa olevat. Ja tosi on, että vakavan hartauden ja juhlavuuden rinnalla ilo ja hyväntuulisuus kuuluvat jouluviettoomme. HEIKINTYTÄR. Maailman väkiluku kasvaa, peltomaata häviää yhdyskuntarakentamisen ja eroosion mukana. Keinolannoitteet loppuvat tai niiden hinnat nousevat. Näin kertoo Evan analyysi Hukassa . Asiaan on samalla kuulunut sosiaalisen mielenlaadun osoittaminen kovaosaisia kohtaan, todettiin. Joulupukki on joulussa hyvä asia, totesi tässä keskustelussa mukana ollut Kylä-Huinalan sukulaispoika, seitsenvuotias iältään. Tämän vuoksi Suomessakin esiintyneet erinäiset spekulaatiot tulevasta lainsäädännöstä ovat olleet monelta osin ennenaikaisia. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänestää kannastaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen tammikuun lopussa. Kansantaloutta on hoidettu niin, että työn tuloksia on jaettu ulkomaille ja toisaalta uusia työpaikkoja ei ole kyetty luomaan niin kuin ennen Lasten jatkokoulutuksestakaan ei ole huolehdittu ja syrjäytyminen lisääntyy. Vientiteollisuutta on rasitettu monin tavoin käytännössä ja työpaikat vähenevät, mutta samanaikaisesti päivittäisissä retorisissa poliittisissa puheissa on johdettu äänestäjiä harhaan. Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51?000. Jos se on hyvin organisoitu, tulijoita on. Siinä yhteydessä olisi kohtuullista todeta, ettei suuria ikäluokkia voi syyllistää julkisen talouden ongelmista, kunnissa eikä valtiontaloudessa. Voimistavaa olisi osoittaa todelliset ja korjattavissa olevat syyt. Esko Järvenpää Jämsä Maatalouspolitiikan suunta ratkeaa Tuleva vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen ja erittäin tärkeä maatalouden tulevaisuuden näkökulmasta. Siinä vaiheessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että huoltovarmuuden kannalta Suomessa olisi riittävä peltopinta-ala omavaraiseen ruuan tuotantoon viherlannoituksen kautta. Jokainen itseään kunnioittava viljelijä tietää, ettei ympäri Suomea pystytä viljelemään sokerijuurikasta tai muita juureksia, saatikka maitten sopivuus vihannestuotantoon kannattavalla satotasolla. Olisi aika muuttaa asenteitaan ja hyväksyä Suomen sisäinen rakennemuutos. Äänestettäviin kompromisseihin on suomalaismeppien voimin saatu monta meille tärkeää kohtaa, joiden toivotaan kantavan eteenpäin niin äänestyksissä kuin neuvotteluissa neuvoston kanssa. Parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut tulevat varmasti olemaan vähintäänkin haastavat ja uskon, että prosessi tulee venymään pitkälle syksyyn, ennen kuin jokainen lainpykälä on saatu sovittua. Tähän loppuun haluan nostaa yhden yksittäisen meitä suomalaisia kansallisestikin kovasti puhututtaneen lain säädännön kohdan. Komissio on alkuperäisessä esityksessään esittänyt kyntö kieltoa hiilirikkaille maille. Tämä kielto iskisi voimakkaasti muutamaan maahan, etunenässä Suomeen, Skotlantiin, Irlantiin ja Ruotsiin. Kansallisen etumme nimissä tätä kieltoa ei tulisi missään nimessä hyväksyä. Parlamentissa olemme saaneet kovan taistelun kautta käännettyä yleistä mielipidettä kieltoa vastustavaksi. Ongelman ratkaisu edellyttää tarkoituksenmukaisen työnjaon, nuorten lääkärien seniorituen, tilastointi- ja todistustaakan karsimisen, toimivan tietotekniikan ja sopivan kokoiset yksiköt, joissa päivystysrasitus on siedettävä ja yhteistyö erikoissairaan hoidon kanssa toimii. Terveyskeskustyötä vaikeuttavat etenkin viranomaisten ja poliittisten päättäjien toimet. Lääkärien työmäärä on jatkuvasti kasvanut ja he tekevät myös muiden ammattiryhmien töitä. Kaikkien terveyden huollon ammattilaisten työpanos omalla sarallaan on toiminnan onnistumiselle korvaamaton. Auli Juntumaa erikoislääkäri Tampere Harri Ylinen ylilääkäri Ähtäri Koulu voisi kasvattaa yhteisöllisyyteen Lapsen oikeudet lisättävä perustuslakiin ykyään nuoria ohjataan itsekeskeiseen ajatteluun ja heitä opetetaan selviytymään elämässään korostaen yksilön menestystä. Kuitenkin on muistettava, että sosiaaliset taidot ovat tärkeitä elämässä, oli sitten kyseessä perhepiiri, työ tai jokin muu elämän osa-alue. Perhe on tärkeä yhteisö ja se on keskeisin lastenkasvatuksessa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Julkisen sektorin vajeen korjausta toivotaan tulevana keväänä, kun hallitusohjelmaa joudutaan päivittämään, siis korjaamaan. Tekstiä sittemmin tarkistivat Elias Lönnrot vuonna 1867 ja Julius Krohn 1880. Etenkin 1800-luvulla Topeliuksen aikaan jouluperinteemme monipuolistui. Ensimmäiset omat joululaulumme syntyivät. Hän kirjoitti itse ja myös suomensi virsikirjaamme kolmisenkymmentä virttä, niiden joukossa kolme saksalaista jouluvirttä. Tutun jouluvirtemme suomensi Hemminki Maskulainen vuonna 1605 ilmestyneeseen virsikirjaamme. Yhteisö voi niin hyvin tai pahoin kuin sen heikoin lenkki voi. KyläHuinala puolestaan muisti ja kertoi paikalla olleille lukemansa määritelmän suomalaisen miehen elämänvaiheista: aluksi hän uskoo Joulupukkiin, sitten hän ei usko. Perinteinen se monilta osin odotetusti ja tervetulleesti oli, vaikka nykymenomme on lisännyt uusia aineksia vuoden suurimman juhla-aikamme viettoon. Muuan asia on Huidunperällä nyt herättänyt huomiota. Lopuksi hän itse toimii Joulupukkina. Todettiin myös, että kauppojen näkökulmasta joulunseutu meillä yhtäkaikki jatkuu, vaikka tärkeimmät joulupyhät on ohitettu. mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan?. Tämän mukaisesti pitäisi perustuslakiin lisätä: ?Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon sekä ennen syntymää että sen jälkeen, sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Samalla Suomi viestittää ottavansa vakavasti ihmisoikeudet ja YK-sitoumuksensa. Petteri Hiienkoski valtiotieteen maisteri Reetta Hiienkoski lastentarhanopettaja Kirjoittajat ovat neljän alaikäisen lapsen vanhempia Helsingistä. Kirjoita napakasti Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta-sivu yksi lehden luetuimmista osastoista. Kirkon ohessa maan talouselämällä on siinä ja sen valmisteluissa varsin merkittävä osuus. Edunvalvontatyötä niin eurooppalaisella kun kansallisellakin tasolla riittää yllin kyllin. 2014 alkaa uusi rahoituskausi, jolloin niin eurooppalainen budjetti kuin sektorikohtaiset lainsäädännöt laitetaan uusiksi. Aikaisempaa mutkikkaammaksi prosessin tekee se, että ensimmäistä kertaa yhteisen maatalouspolitiikan historiassa maatalouden lainsäädäntö tehdään yhteispäätösmenettelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että komission antama lainsäädäntöesitys muokataan lopulliseen muotoonsa niin jäsenvaltioiden ministereistä koostuvan neuvoston kuin Euroopan parlamentinkin voimin. Aikaisempina vuosina jäsenvaltioiden ministerit ovat tehneet päätöksen yksin. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään ei ole päätetty, ennen kuin kaikki nämä instituutiot ovat päätökset ja kompromissit hyväksyneet. Kättä toisilleen antoi juhlavasti kaksi eri maailmaa. Varsinkin pappissäätymme eli kirkonmiestemme sukupolvet ovat vuosisatoja toimineet kansakunnalle kristillisen joulusanoman välittäjinä. Sen nykypolvenkin edustajat sadoissa kirkoissamme nyt tekivät. Yhteistyössä on meillä luotu suomalainen jouluperinne osana kristikunnan yhteistä juhlaa, todettiin Huidunperällä. Vaara on ilmeinen, sillä oikeuksista tiedottaminen on ollut riittämätöntä. Vaikka sopimus on ollut voimassa yli 20 vuotta, YK:n lapsen oikeuksien komitea huomauttaa Suomea siitä, että ?suuri yleisö, mukaan lukien vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät ammattihenkilöt, tuntee yleissopimusta vain heikosti?. Yleissopimuksessa Suomi on sitoutunut muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Sivulla käydään vilkasta mielipiteidenvaihtoa monista tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Kaikkia tarjottuja kirjoituksia ei pystytä julkaisemaan. Uu- den näkökulman löytäminen ja aiheen ajankohtaisuus johtavat useimmiten kirjoituksen julkaisuun. 4 Keskiviikkona 2. Olipa ne lapset omia tai muitten, olisi ensiarvoisen tärkeää antaa tuleville polville viljavat maat ja pinta-alaa aina enemmän mitä itse on saanut. Vain muutos on pysyvää. Heikki Suopelto maanviljelijä Alavus L tensa. Sillanpään suositut, vanhuudessaan radiossa esittämänsä jouluiset radiopakinat olivat aattoillan merkittävillä hetkillä odotettuja. Niissä yhdistyivät maaseudun hiljaisten pieneläjien Miinan ja Fransun kotoinen joulu ja pohjoisen jouluyömme kosminen suuruus. Koodisto on hankalakäyttöinen. Samoin kirjoittajan esiintyminen omalla nimellään nimimerkin sijasta. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka kannanotto MT:n lukijoille tärkeään aiheeseen. Se ei ole keneltäkään pois, koska maa on lapsilta lainassa pitemmässä juoksussa. Myös miehillä on sen mukaan valmisteluissa oma, perinteinen roolinsa. Suomen maaperä on tunnetusti köyhää, ja heikompien maiden sato on mahdollista hyödyntää käyttämällä se nautaeläinten rehuksi. Suomessa kannattaa hyödyntää kaikki maa, johon saadaan kohtuullisen kokoisia lohkokokoja. Henkilöstöä on vähennetty, mutta ilman heidän panostaan terveyskeskus ei toimi. Lääkäri jää yksin. Yleislääkärin työ on vaativaa: nuori lääkäri tarvitsee seniorituen ja konsultaatiomahdollisuudet. Erikoistuvat lääkärit suorittavat yhdeksän kuukauden jakson terveyskeskuksessa. On totuttu sanontaan, että naiset vastaavat ja hoitavat meillä joulun valmistelut. Jokaisen panosta arvostetaan ja yhteisön jäseniä kannustetaan kehittymään ja käyttämään lahjojaan. Tällöin yhteisön jäsenten luovuus ja lahjat pääsevät esiin, oli kyseessä työ tai jokin muu toiminta. Yhteisöllisessä kasvatuksessa lapsissa pyritään kehittämään heidän vahvoja ominaisuuksiaan ja vahvistamaan heissä hyvää itsetuntoa. Nuorten vastuuta kasvatetaan vähitellen, antamalla heille vastuuta yhteisön eri tehtävistä, koska yhteiskunta tarvitsee aktiivisia ja vastuuta ottavia ihmisiä. Oli sitten kyseessä perhe tai koulu, muutos yhteisöllisen kasvatuksen suuntaan kysyy arvojen pohtimista. Mitä hyötyä on valitusmenettelystä, kun oikeuksia ei tunneta? Nostamalla lapsen oikeudet perustuslakiin varmistetaan se, että tieto niistä tavoittaa suuren yleisön. Koululla on myös suuri vaikutus lasten ja nuorten elämään, siksi kouluissa voitaisiin ohjata oppilaat yhteisölliseen ajatteluun. JAANA UOLAMO VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Terveyskeskusten ongelmat voi ratkaista L okakuussa 2012 terveyskeskusten vaje oli 238 lääkäriä. Hyviä viljelysmaita häviää varsinkin kaupunkien liepeillä tonttimaaksi. Tilalle tulee ruokamultakerrokseltaan huomattavasti heikompia viljelysmaita, jotka eivät pysty tuottamaan samaa satoa kuin mihin vanhat maat pystyivät. Hannikainen, Armas Maasalo, Leevi Madetoja, Uuno Klami, Taneli Kuusisto ja Heino Kaski. Joululauluihimme, joiden luku nousee miltei kuuteenkymmeneen, kuuluu myös sikermä kotoisia kansansävelmiä. Tällöin asia ratkaistaan lopullisesti neuvoston ja parlamentin välisissä neuvotteluissa, eli ensi vuoden aikana. Jokainen toimii siinä kaikkien yhteiseksi hyväksi, jolloin omat oikeudet ja vastuu muista ovat tasa painossa. Yhteisön jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia: jokainen otetaan huomioon ja jokaista autetaan tarvittaessa. Topelius kirjoitti muun muassa tutun runon En etsi valtaa loistoa. Säveltäjämestarimme Sibelius sävelsi sen yhdeksi maamme tutuimmista. On omaksuttu passiivinen rooli suhteessa lähimmäisten hätään. Vanhempien tapa suhtautua yhteiskunnan epäkohtiin periytyy helposti lapsille, siksi asennemuutos lähimmäisenrakkauteen on ensisijaisen tärkeää. Kirjatieto on tärkeää, mutta nuoret tarvitsevat myös tietoa, joka pohjautuu kokemukseen. Kokeneempi sukupolvi on vastuussa nuoremmasta apsen keskeiset oikeudet pitäisi lisätä perustuslakiin. Jos Suomi ei neuvostossa asiaa henkeen ja vereen vastusta, tuskin sitä moni muukaan maa, jota asia ei koske, tulee tekemään. Viljelijöiden on kuitenkin hyvä muistaa, ettei mitään lopullista ole tämänkään asian osalta vielä päätetty. Kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.? Tarve lisäykseen perustuu siihen, että lapsen erityis oikeudet on perustuslaissa unohdettu. Niitä ovat Joulupuu on rakennettu, Joulu on jo ovella sekä Jouluaatto on nyt herttainen. Kirjallisuudessamme kirjallisten joulukuvausten huippuluojia ovat olleet Kivi, Topelius ja Nobelmiehemme Sillanpää. Lääkärit MARKKU VUORIKARI Terveyskeskustyötä vaikeuttavat etenkin viranomaisten ja poliittisten päättäjien toimet, kirjoittajat toteavat. pystyvät katsomaan potilaita puolet vähemmän kuin aiemmin. Tietotekniikan takkuilu vie kaikkiaan noin 600 lääkärin sekä turhien lausuntojen ja todistusten kirjoittaminen noin 200 lääkärin työpanoksen vuosittain. Epätarkoituksenmukainen tietosuoja teettää merkittävästi lisätyötä. 6 §:ssä säädetään yhdenvertaisuudesta myös lapset mainiten. Eli ?Hyvä Tuomas joulun tuopi?. Täällä todettiin, että miehet ovat vuosisatojen mittaan pääasiassa luoneet ja hoitaneet joulun henkisen puolen. Jo joulun ensimmäisen sanoman välittivät ihmiskunnan historiassa Uuden Testamentin kertomat paimenet, jotka olivat kedolla vartioimassa karjaansa ja tapasivat nuoren perheen, Marian, Josefin ja vastasyntyneen poikansa. Kun kristinusko levisi, joulun tekijöitä olivat Uuden Testamentin evankelistat Luukas ja Matteus. Elämää nähneet ihmiset ovat omiaan jakamaan ja antamaan tietoa ja ymmärrystä seuraavalle sukupolvelle asioista, joissa nämä ovat kokemattomia ja tietämättömiä. Yhteisöllisessä ajattelussa pyritään nuorille kasvattamaan sosiaalisia taitoja, jotta he tulevat toimeen toisten yhteisön jäsenten kanssa. Sen voin luvata, että parlamentin puolessa tulen kollegojeni kanssa taistelemaan viimeiseen asti kyntökiellon kumoamisen puolesta. > > Edunvalvontatyötä niin eurooppalaisella kun kansallisellakin tasolla riittää yllin kyllin. RIIKKA MANNER on europarlamentaarikko (kesk.). riikka.manner@ europarl.europa.eu HUIDUNPERÄ Joulumme jälkeen Joulu tuli tällä kertaa nyt meille pyryjen, pakkasen ja syvien nietosten keskeen. Hän loi kristitylle maailmalle muun muassa tuttua tutumman jouluvirren Enkeli taivaan Luukkaan tekstin pohjalta. Tiedon pitäisi kulkea sujuvasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä molempiin suuntiin. Vuosittain valmistuu noin 600 lääkäriä ja lääkärimäärä kasvaa jatkuvasti. Tämä asetti Etelä-Suomen maidontuottajat heikompaan asemaan pohjoisemman Suomen tuottajiin nähden. Tämä on näköjään aiheuttanut katkeruutta omia ammattiveljiä kohtaan, mikä nyky-Suomen maatalouden murroksessa on väärään suuntaan käytettyä energiaa. tammikuuta 2013 MIELIPIDE Kirjatieto on tärkeää, mutta nuoret tarvitsevat myös tietoa, joka pohjautuu kokemukseen. Kukaan ei tarkkaan tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Se kannattaa rajata pituudeltaan alle 2 000 merkkiin. Tämän kirjoituksen pituus on 590 merkkiä. Toimitus Suuret ikäluokat syyllistetään virheellisesti Kestävyysvaje on totta, mutta se ei johdu suurista ikäluokista. He tekivät kovasti työtä ja Suomen kansallisvarallisuus sekä eläkevaranto kasvoivat. Erinomaisen kestävä työeläkejärjestelmä on luonut 150 miljardin euron työkalun työeläkeyhtiöiden meklareille ja toisaalta työeläkeläisten ansaituksi turvaksi. Muutos alkaa kanssaihmisten ja ympäristön välittämisestä. Lapsilla on oikeus osallistua yhteisölliseen elämään, sillä vuorovaikutus ihmisten välillä on hyvinvoinnin ja elämänhallinnan perusedellytyksiä. Yhteisöllisyyden tuloksena lapselle muodostuu sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää hyvinvointia. Ihminen tarvitsee yhteisön suojan, tuen ja tiiviin kanssakäymisen voidakseen hyvin. Kun arvostaa muita ihmisiä, saa heiltä arvostusta takaisin. Lapset ja nuoret, jotka kasvavat tällaisessa ympäristössä, omaksuvat hyvät sosiaaliset taidot. Jaana Uolamo Akaa Katkeruutta vai kateutta V iljelijöiden pitäisi yhteis rintamana ajaa omia asioita, mutta tärkeämmäksi osalle viljelijäkollegoista on noussut katkeruus. Maataloustukien päälinjat on päätetty jo vuonna 1995, kun liityttiin Euroopan unioniin. Silloin osasta alueellisia tukia tuli määräaikaisia, ja niitä on vaikea saada pysyviksi jälki käteen. Topelius myös kirjoitti runon Varpunen jouluaamuna, minkä Otto Kotilainen puolestaan sävelsi. Tuttuja joululaulujen tekstittäjiä ovat olleet myös Vilhelmi Malmivaara, Alpo Noponen, naisista Immi Hellen ja Ilta Koskimies. Joululaulujen säveltäjiä olivat Sibeliuksen ja Kotilaisen rinnalla myös Hannikaisen musiikkisuvun isä P.J. Lehtien mukaan pelkästään Helsinkiin arvioidaan tulevan loppiaiseen mennessä peräti 130?000 matkailijaa itänaapurista. Yöpymisiä arvioidaan olevan 96?000. Keskustelun päätteeksi Huidunperällä todettiin, että kotoinen suomalainen joulu on suuri ja arvokas juhla ja yhteiskunnan laajalti toteuttama. Voimaan uusi lainsäädäntö tulee 2014 vuoden alusta. Ongelmalliseksi tilanteen Suomen kannalta tekee se, että hallitus on virallisissa yhteyksissä puoltanut kyntökiellon voimaansaattamista. Syrjäytymisen ytimessä oli runsaat yli 32?000 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Kokemusten ollessa hyviä terveyskeskustyö kiinnostaa jatkossakin. Käynti- ja palkkiotilastoinnin lisäksi lääkärit tekevät jokai sesta potilaskäynnistä, puhelusta, konsultoinnista ja kirjauksesta potilaskertomukseen THL:n vaatiman niin sanotun AvoHilmo-tilastoinnin: Tapahtumiin liitetään diagnoosit ja niin sanotut SPAT-koodit, jotka kuvaavat, mitä tapahtumassa tehtiin ja mitä suunnitellaan tehtäväksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Vaarana on, että lapsi, joka ei ole oikeustoimi kelpoinen, ymmärretään oikeusobjektiksi ilman ihmis oikeuksia. Perheellä, joka on lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy hoitamaan velvollisuu- N sukupolvesta. Lääkärien peruskoulutusta on päätetty lisätä, mutta se ei ole potilaiden eikä veronmaksajien etu. Koulutusresurssit eivät riitä. Opettajien määrä on vähentynyt vuosia ja potilasturvallisuuden pelätään vaarantuvan. Opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan olennaisia taitoja. Halutaan siis kouluttaa huonosti paljon. Lääkäriliiton vaatimus on pitkään ollut: lääkärit lääkärin töihin. Keskeistä on myös konfliktien ratkaiseminen keskustelemalla. Yhteisöllä on yhteiset tavoitteet ja jokaisen etu on yhteinen etu. Käytännössä äänestyksen tulos antaa parlamentille mandaatin aloittaa neuvottelut neuvoston kanssa yhteisymmärryksen löytämiseksi. Toki jo tuo parlamentin kannan hiominen valiokunnan äänestysvaiheeseen on ollut pitkä prosessi. Se ei yksinkertaisesti johda mihinkään hyvään, päinvastoin. Suurimmaksi peikoksi tässä asiassa on noussut uuden pellon raivaaminen pohjoisemmalle alueelle. Uskonpuhdistuksen aikaan heihin liittyi Martti Luther. Lisäksi kirjataan Hoidon saatavuus ? lain edellyttämät tiedot. Tilastointivaatimukset ovat ylittäneet kohtuuden. Vastaanottoaikoja on jouduttu pidentämään viranomaismääräysten ja tietotekniikka ongelmien takia. Tämä joukko maksaa marisematta työstä ansaitsemastaan jälkipalkasta aktiivityöhön verrattuna korkeampaa veroa. Kestävyysvaje on myöhempää perua ja muutaman viime hallituksen päätösten seurausta. Kaikilla yhteisön jäsenillä on tärkeä tehtävä. Elettiin vuotta 1535. Ensimmäisen omakielisen, sata virttä käsittävän virsikirjan saimme tässä maassa 1583. Sen teki Jaakko Suomalainen eli Jaakko Finno
tammikuuta. Yrittäjillä maksuperuste voi vaihdella. Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä sanoo myel-työtulon kuvastavan viljelijöiden tasaista tulotasoa pitkällä tähtäimellä. ?Maataloudessa tulotaso voi vaihdella suuresti vuosittain.? Muilla yrittäjillä yleveron perusteena voidaan vastaavasti käyttää yrittäjäeläkkeen perustetta eli yel-työtuloa. Asunto-osakkeen varainsiirtovero Maaliskuun alusta vero kiristyy 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Vero maksetaan kauppahinnasta ja myös taloyhtiön lainaosuudesta Varainsiirtovero 100 000 euron 300 000 euron velattomasta asunnosta 2012: 1 600 euroa 2012: 4 800 euroa 2013: 2 000 euroa 2013: 6 000 euroa Veronkorotus: 400 euroa Veronkorotus: 1 200 euroa Keskituloinen maksaa enintään 140 euroa yleveroa. 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi Vuoden vaihtuessa hiljentyi eurokriisi välirauhaan. Tuoreimman Kreikka-pelastuspaketin jälkeen korkomarkkinat rauhoittuivat. Lupalasku neuvotaan tarkistamaan. Keskituloinen maksaa enintään 140 euroa yleveroa vuosittain. Samalla auton ajokorttia varten annettava B-luokan kuljettajaopetus muuttuu kolmivaiheiseksi. Ajokorttilain ja ajokorttiasetuksen muutoksineen on tarkoitus tulla kokonaisuudessaan voimaan 19. Tulovero nousee 30,2 prosenttiin. Keskituloiselle palkansaajalle Ruoan ja rehun alvia korotetaan 13 prosentista 14 prosenttiin Ruokakassi 2012: 50 euroa 2013: 50,44 euroa Hinta nousee: 0,44 euroa Verottomat kilometrikorvaukset Korvauksia leikataan viisi prosenttia Verohallinnon tietojärjestelmässä vertaillaan, millä perusteella yrittäjän ja viljelijän ylevero kunakin vuonna määräytyy. ?Viljelijän ei tarvitse tehdä asiassa mitään?, verohallinnosta luvataan. Oma ylevero ilmoitetaan kullekin ennakkoverotuksessa. IMF:n mukaan valtion leikatessa menojaan maan kansantuote alenee kertoimella, jonka suuruus on keskimäärin 1,3. Komissio käytti vuoden 2012 talousennusteissaan niin sanottuna fiskaalisena kertoimena lukua, joka on alle puolet siitä mihin IMF:n selvitys päätyi. Näin euroalueen valtiojohtajat ja EKP:n asiantuntijat saavat komissiolta kriisimaiden todellista tilaa paremman ennusteen. Jos komission ennusteen laskentatapa korjattaisiin lähemmäs todellisuutta vastaavaksi, niin virallisen euron pelastusstrategian poliittinen uskottavuus joutuisi kyseenalaiseksi. Yritykset hyötyjiä Löytyykö kaiken surkeuden keskellä lainkaan voittajia? Kyllä löytyy. Edustuspresidentiksi Niinistökään ei näytä ryhtyvän. Kenties perästä kuuluu. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Ajokortti uudistui Ajokorttien luokitukset, vähimmäisikävaatimukset ja voimassaoloajat muuttuvat. 5 Keskiviikkona 2. Henkivakuutuksen hinnan ratkaisee korvaussumma. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset sekä sairauskuluvakuutukset poikkeavat muista sikäli, että miehet maksavat niistä vähemmän kuin naiset. Miehet ja naiset sairastavat eri tyyppisiä sairauksia. Uhoa on riittänyt niin työnantajien kuin ay-liikkeenkin puolelta. Tästä hän maksaa veroja 29,6 prosenttia tänä vuonna. Heidän odotetaan elävän pitkään. Alle 50 euron maksuja ei peritä. Viljelijän ylevero on 120 euroa vuodessa, jos maksuperusteena ovat 18?500 euron myel-työtulo. Tämä on heillä keskimääräinen eläkeperuste. Maatalouden yhteisöltä sekä Tilattujen lehtien, lääkkeiden ja kirjojen alv nousee 9 prosentista 10 prosenttiin Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus 2012: 175 euroa 2013: 185 euroa Hinta nousee: 10 euroa Kunnallisverot Kunnallisvero nousee keskimäärin 19,24 prosentista 19,38 prosenttiin Kuukausitulo 2013 lisää veroa 2 078 euroa 35 euroa 3 117 euroa 52 euroa 5 195 euroa 87 euroa veronkiritys tietää 20 euron lisäveroa kuukausittain. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoi hallituksen leikkaavan tuntuvasti yksityistä kysyntää. Niinistö näyttää kuitenkin valinneen linjansa. Halpakorkoista sijoituspääomaa tulee olemaan myös vuonna 2013 tarjolla runsaasti. JORMA MATTILA on Berliinissä asuva ulkomaankirjeenvaihtaja. mattila.press@ gmail.com. Tilaisuuksille on pantu niin paljon painoarvoa, että keskusliiton puheenjohtajisto osallistuu niihin. Keskusliitto myös palkkaa liittoryhmittäin yhdistysten vuodesta vastaavan toimihenkilön, yhteensä neljä henkilöä vuoden ajaksi. HEIKKI VUORELA Uusi vuosi, vanhat velat Mitä tapahtuu todella Vaikka kaikki Kreikan tukitoimet myös virallisesti muutettaisiin lahjoituksiksi, silti ei itse velkakriisi ole kadonnut minnekään. Euroalueen talousveturina jatkaa edelleen Saksa. Jos se horjuu, tavarat ja palvelukset jäävät ostamatta ja investoinnit tekemättä. Suomen talouskasvu nojaa kuluttajien luottamukseen ja ostoihin. Joskus puhutaan sadasta eurosta. Euroopan velkakriisi heijastuu maailmanlaajuisesti investointeihin. Suomi vie etenkin investointitavaroita. Palkkavero kiristyy kymppejä kuukaudessa Palkansaajan tuloverotus kiristyy reilun prosenttiyksikön kahtena lähivuotena. Espanjan keskuspankin mukaan julkisen velan määrä, 817 miljardia euroa, vastaa 77,5 prosenttia maan kokonaistuotannosta. IMF:n arvioi osuuden nousevat tätä vuonna 90 prosenttiin. Kaikkiaan euromaat ottavat vuonna 2013 uutta velkaa ? entisten päälle . Niissä vaaditaan erilaista hoitoa. Heidän ei tarvitse tehdä mitään. > > Naiset hakeutuvat hoitoon paremmin ja elävät pidempään kuin miehet. Muutoksia tehdään vapaaehtoisissa vakuutuksissa. joulukuuta alkaen uudelleen, kun sopimuskausi vaihtuu. Vakuutusyhtiöt tiedottavat hinnanmuutoksista asiakkailleen. Suuret hyväkuntoiset yritykset saavat nyt lainaa edullisemmin kuin koskaan. Ylevero korvaa lupamaksun television katselemisesta. Yli 18-vuotias suomalainen maksaa Yleisradiolle 0,68 prosenttia ansiotulostaan ja pääomatulostaan. Ulkopolitiikkaan presidentti ei muutoksia tarjonnut. Paasikivi sanoi aikoinaan, että presidentti ei voi olla vain representatiivinen figuuri, pelkkä edustushahmo. Kulutusverot ja muut kustannukset vauhdittavat inflaatiota. Palkankorotuksia on luvassa 2,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,9 prosenttia seuraavana. Nyt alaraja on 22?500 euroa. JUHANI VIITALA Näin laskien veroa kertyy enintään 3?000 euroa. Asunto-osakeyhtiöt vapautetaan verosta. JUHANI VIITALA Naisten ja miesten vakuutuksia ei enää hinnoitella eri lailla. Tämä tietää muutamien kymmenien eurojen korotuksia, yleensä naisille. Muutoksen syynä on EUtuomioistuimen viimevuotinen päätös. Siitä päästiinkin nopeasti Suomen suurimpaan ongelmaan, talouteen. Niinistön puheessa ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteet tulivat viimeisenä. Vienti sakkaa taantuman jälkeen vielä pahasti. Malinen ei usko viennin lähtevän liikkeelle. Sukupuolten erot vakuutusmaksuissa eivät sovi yhteen EU:n peruskirjan kanssa. ?Sukupuoli ei saa vaikuttaa vakuutusmaksuihin tai vakuutusetuuksiin?, ylitarkastaja Terhi Valtonen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Miehet ja naiset ovat maksaneet eri hintaa tapaturmavakuutuksesta ja henkivakuutuksesta sekä liikennevakuutuksesta ja autovakuutuksesta. Naiset saavat henkivakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen keskimäärin halvemmalla kuin miehet. Summa on nelinkertainen verrattuna kriisiä edeltävään aikaan, vuoteen 2007. Ruusuiset ennusteet EU:n komission talousennusteet ovat keskeisessä asemassa päättäjien muodostaessa käsitystä eurokriisin suunnasta. Ennuste on ikävä kyllä kaikkea muuta kuin tarkka. Komissio ennusti alkuvuonna 2011, että Kreikan bruttokansantuote taantuu 3,5 prosenttia. Kolmanneksi suurimman talouden Italian valtionvelka komeilee jo yli kahden biljoonan euron lukemissa. Euroalueen neljänneksi suurimman kansantalouden Espanjan julkinen velkaantuminen nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Talouden kuvan puhutaan synkentyneen. ?Veronkorotukset uhkaavat yksityistä kulutusta Suomessa?, Veronmaksajien pääekonomisti Minna Punakallio arvostelee. Yksityinen kulutus on kansantalouden keskeinen moottori. YLITARKASTAJA TERHI VALTONEN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VUOSI 2013 PÄIVÄN PUNKTI Presidentin puhe Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen uudenvuoden puhe oli Niinistön näköinen. Presidentti aloitti korostamalla kahta sanaa, oikeudentunto ja eheys. Liito- tasavallan 30 suurinta pörssiyritystä tarjoavat heti vuoden alussa yhteensä 7?000 uutta työpaikkaa. Valuutta-alueen toiseksi suurimman talouden Ranskan työttömyys on kasvussa ja nyt pahimmillaan 16 vuoteen. Hyssyttelyn asemesta Mäntyniemessä puhutaan nyt selkokieltä, jota tavallinen kansa ymmärtää. Selvällä suomella tuli myös kohta työn merkityksestä suomalaisille. Presidentin mielestä kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on työn tavoittelu. ?Sen sijaan on vaikea ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän.? Punavihreät elämäntapataitelijat ja uusrikkaat downshiftaajat saivat Niinistöltä terveisiä. Maksu ei nouse enää 20?588 euroa ylittävistä ansioista. Pienyritykset toimivat kotimarkkinoilla. Toimitusjohtaja Jussi Jär- ventaus ehdottaa, että alv-huojennuksen alarajaa nostetaan 50?000 euroon. Vahinkoriski on miehiä alhaisempi. Pohjola Vakuutuksessa lasketaan hinnanmuutosten olevan muutamia kymppejä. ?Suomi velkaantuu, ehkei nopeammin, mutta kepeämmin kuin koskaan.? Presidentti lienee lukenut tarkoin viime päivien uutiset työmarkkinoilta. Arvonlisäveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kautta linjan. ?Yksityinen kulutus vähenee. Ostovoima pienenee?, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä arvioi veromuutosten seurauksia. Hallitus pohtii ensi kevään kehysriihessä, tarvitaanko vielä lisää menojen leikkauksia tai veronkiristyksiä. Naiset hakeutuvat hoitoon paremmin ja elävät pidempään kuin miehet. Lainmuutos tuli voimaan ennen joulua. Todellisuudessa Kreikan talous romahti yli seitsemän prosentin alamäkeen. Vuonna 2012 oli maan talouden määrä kääntyä jo kasvuun. Tosiasiassa miinusta kertyy noin kuusi prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF analysoi 28 teollisuusmaan julkisen talouden tiedot. yhteensä 250 miljardia euroa. Jos töitä ei ole, on yhteinen asia järjestää niitä kaikille. Niinistön puhe ei ollut suuri puhe, mutta se oli hyvä puhe. Sisäpolitiikan osalta se oli linjapuhe. Niinistö sanoi, että vaikeita poliittisia päätöksiä edeltää aina toistensa ohi puhumisen aika. ?Nyt se on kulumassa loppuun, käsillä on ratkaisujen aika?, Niinistö sanoi. Se kerrotaan lopullisessa veropäätöksessä. tammikuuta 2013 UUTISET Sukupuoli ei saa vaikuttaa vakuutusmaksuihin tai vakuutusetuuksiin. Niitä ennen tulivat talous ja väestörakenne. Molemmissa riittää ongelmia. Niinistö varoitti jälleen tavoilleen uskollisena velkaantumisen vaaroista. Frankfurtin pörssi päätyi vuonna 2012 lähes 30 prosenttia plussalle. Dax-indeksi nousi kiivaammin kuin kertaakaan vuoden 2003 jälkeen. Sijoittajat tuntuvat nyt uskovan Euroopan keskuspankin takauspuheisin: euron ei anneta kaatua. Royal Bank of Scotlandin mukaan maksoivat vähäisen riskiluokituksen yritykset vuonna 2012 sijoittajille 3,4 prosentin korkoa. Kaikki kääntyy vielä parhain päin. pienille palveluyrityksille. Alv-korotus iskee etenkin käsityövaltaisiin yrityksiin. Presidentti heitti pallon paitsi hallitukselle ja eduskunnalle, myös suoraan työmarkkinajärjestöille. Ihan kekkoslaista kovistelua ei Niinistön puhe ollut, mutta vähän kuitenkin sinne päin. Viime vuosina ei ole totuttu siihen, että presidentti lausuu epämukavia asioita. Töihin siitä sohvanpohjalta, jos kerran töitä on tarjolla. Pakollisia vakuutuksia ne eivät koske. Mela-vakuutusten hinnoittelu ei muutu. ?Myel- ja mata-vakuutuksissa hinnat eivät eroa sukupuolten välillä?, Melan vakuutusyksikön päällikkö Leena Vehkomäki sanoo. JUHANI VIITALA UUTISTAUSTA 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Sijoittajien puntarissa ovat hyvät firmat paljon luotettavampia velkakumppaneita kuin valtiot. Iso inflaatio syö ostovoiman. Verojen muutokset Ylevero 2012: Television lupamaksu 252 euroa tv-talouksille 2013: 50?140 euroa Tuloista 0,68 prosenttia kaikilta yli 18-vuotiailta Korkovähennys Asuntolainan koroista voi vähentää 2012: 85 prosenttia 2013: 80 prosenttia Tuloverotus Kuukausitulo 2 178 euroa vuosi 2012: veroaste 22,2 % tulot verojen jälkeen 19 400 e vuosi 2013: veroaste 22,7 % tulot verojen jälkeen 19 276 e Veronkorotus: 124 euroa Yleinen alv:n 23 prosentin kanta nousee 24 prosenttiin Järjestelmäkamera 2012: 600 2013: 604,88 Hinta nousee: 4,88 euroa Kuukausitulo 3 117 euroa vuosi 2012: veroaste 29,6 % tulot verojen jälkeen 263 32 e vuosi 2013: veroaste 30,2 % tulot verojen jälkeen 26 108 e Veronkorotus: 224 euroa Kuukausitulo 5 195 euroa vuosi 2012: veroaste 37,2 % tulot verojen jälkeen 39 150 e vuosi 2013: veroaste 37,7 % tulot verojen jälkeen: 38 838 e Veronkorotus: 312 euroa Uusi veroluokka suurituloisille 2012 ylin progressioporras 70 300 euroa, vero 29,75 prosenttia tämän ylittävistä tuloista 2013: yli 100 000 tuloista uusi progressioporras vero 31,75 prosenttia tämän ylittävistä tuloista Veronkorotus: valtiolle 30 miljoonaa euroa lisätuotto Eläketuloista lisäveroa 2013: Uusi lisävero kuusi prosenttia 45 000 euron ylittävistä eläkkeistä Veronkorotus: valtiolle 50 miljoonaa euroa lisätuottoa Palkansaaja ansaitsee keskimäärin 3?117 euroa kuukaudessa. Kuljettajaopetus, joka on aloitettu ennen tuota päivää, viedään läpi opetuksen aloitusajankohdan säännösten mukaisesti. Esimerkiksi ajokortin vähimmäisiän nousu C-luokassa nostaa tutkintoon pääsyn ikävaatimuksen 21 vuoteen. Ajokorttilainsäädännön uudistus perustuu EU:n ajokorttidirektiiviin, jonka mukaan kaikki nykyisten säännösten mukaiset ajokortit on vaihdettava uusiin vuoteen 2033 mennessä. MT > > B-luokan kuljettajaopetus muuttuu kolmivaiheiseksi. Keskituloisen tuloverotus kiristyy parisataa euroa vuodessa Hallitus korottaa tuloveroja jättämällä indeksitarkistukset väliin. Vakuutukset hinnoitellaan 21. Sen tavoitteena tavoitteina ovat toiminnan aktivointi ja näkyvyys sekä ihmisten mukaan saanti. Jokaisen MTK-yhdistyksen ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenen on määrä saada maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestöltä jokin muukin yhteydenotto kuin jäsenmaksulasku. Se tarkoittaa jäsenille järjestettäviä paikallisia tilaisuuksia, uuden jäsenlehti Mainion tuloa joka jäsentalouteen ja liittojen tervetulotilaisuutta uusille jatkajille. Yhdistysten vuosi tarkoittaa myös paikallisen edunvalvonnan tekemistä näkyvämmäksi. Kun uudet kunnanvaltuustot aloittavat, niiden jäsenille jaetaan MTK:n kuntapäättäjäopas ja tilastotietoa maa- ja pahimmillaan negatiivinen kierre, jossa yhdistyvät kiristyvä verotus, heikkenevä kilpailukyky ja hiipuva ostovoima. Suomen Yrittäjissä nähdään, että lähivuodet ovat raskaita Naiset ja miehet maksavat saman hinnan vakuutuksista MARKKU VUORIKARI ammatinharjoittajilta peritään 140 euron yleveroa. Tuloveroa ei ole kiristetty sitten 90-luvun lamavuosien. ?Nyt pitäisi kantaa huolta kotimarkkinoista?, Lehtinen neuvoo. Uhkana on Lehtisen mukaan Viljelijä maksaa yleveroa ansioista tai myel-tulosta Maatalousyrittäjän ylevero määräytyy hänen työeläketulostaan, mikäli hän ansaitsee myel-työtuloa vähemmän jonain vuonna. Laki yleisradioverosta tuli voimaan vuoden alusta tiistaina. Maksua korotetaan 0,35 prosenttia 50?000 euroa ylittävästä, verotettavasta tulosta. Perintövero Perintöä kolme miljoonaa euroa 2012: 469 700 euroa 2013: 529 700 euroa Yli miljoonan euron perintöjä ja lahjoja kiristetään 2013?2015, korotus on kolme prosenttia ykkösveroluokassa vero 19 prosenttia ja kakkosessa 35 prosenttia Veronkorotus: 60 000 euroa metsätalouden merkityksestä kunnan tai kaupungin alueella. Keskusliitto järjestää vuoden alussa aloitustilaisuudet liittoryhmittäin Itä-, Etelä-, Pohjois- ja Länsi-Suomessa. Niihin kutsutaan tuottajayhdistysten puheenjohtaja ja sihteeri sekä metsänhoitoyhdistysten puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja
ha Rajoitetussa metsätalouskäytössä 0,4 milj. Valtioneuvosto voi sallia metsästystä. Soidensuojelualueilla rajoitetaan toimia, jotka saattavat vaikuttaa soiden vesitalouteen. Kullekin kohteelle on säädetty lisäksi tarkemmat suojelumääräykset luonnonsuojelulain mukaisesti. Lintuvesiohjelman mukaisilla alueilla tavoitteena on niiden säilyttäminen mahdollisimman luonnonvaraisina. Pohjois-Suomen puistoissa metsästämisoikeus on paikallisilla asukkailla. Siitä jäi vähän huono maku.? ?Ihmettelen, miksi he sitä ihmettelevät?, ihmettelee Metsähallitus aikoo rajata suojelualueiksi 15 000 hehtaaria. ha Kitu- ja joutomaata kuten soita ja kallioita, ei metsätalouskäytössä 1,5 milj. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ ANTTI OTSAMO, METSÄHALLITUS Viidennes valtion talousmetsistä ei todellisuudessa ole talouskäytössä Metsähallituksen alueiden käyttö Suojelualueet, erämaa-alueet ja muut käytön ulkopuolella olevat alueet 4,1 milj. Lisäksi suojeltavaksi etsitään 100 000 hehtaaria soita. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Sini Eräjää. Hänen mukaansa talousmetsien avulla suojelualueista rajataan ehjiä kokonaisuuksia. ?Nykyisilläkin suojelualueilla on talousmetsiä. ha Lähde: Metsähallitus Suomessa tiukasti suojellun metsämaan osuus on yksi maailman korkeimmista, Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo sanoo. Viidenneksellä valtion talousmetsistä hakkuita on rajoitettu. Joukossa on harvinaisten lajien leviämistä palvelevia ekologisia käytäviä, suojelualueiden reunametsiä ja erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltuja metsiä. Rauhassa saavat olla myös valtion jouto- ja kitumaat, kuten suot ja kalliot. Metsähallituksen maa-alueesta noin puolet on metsätalouden käytössä. Viime aikoina Metsähallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota vesiensuojeluun ja riistakantojen turvaamiseen, kertoo Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo. Talousmetsien ojia on tukittu riistaelinympäristöjen ennallistamiseksi viime vuonna 590 hehtaarin alalla. Valtion talousmetsissä on laskettu olevan noin 2?500 metson soidinpaikkaa. Suurin osa niistä on suljettuja muilta kuin tutkijoilta. Osassa puistoista on yleisölle avoin retkeilypolku. Erämaa-alueet: Erämaaalueet eivät ole kansallispuistoja, mutta Metsähallitus pitää niiden metsät pääosin luonnontilaisena. Kiellettyä on kasvien, eläinten ja maaperän vahingoittaminen. Valtion maiden luonnonsuojelualueilla kielletyt, sallitut ja luvanvaraiset toimet säädetään luonnonsuojelulain 13?15 pykälissä. Metsästys ja kalastus voidaan poikkeuksellisesti sallia valtioneuvoston asetuksella. Kansallispuistot: Etelä-Suomen kansallispuistoissa metsästys on kielletty, sallittua on vain hirvenajo. GTK on tehnyt noin 400 suo- ja turvemaita tutkivaa kuntakohtaista raporttia. Suomen pinta-alasta kolmannes on suota. Ne ovat aluemerellä ja sen ulkopuolisella Suomen talousvyöhykkeellä. Monenlaisia rajoituksia Natura-alueiden käyttöä rajoitetaan monin tavoin. Noin puolet verkoston pintaalasta on luonnonsuojelualueita tai sellaiseksi perustettavia. Niillä ovat voimassa kunkin alueen perustamissäädösten mukaiset määräykset. Kolmasosa on erämaaaluetta, joiden käyttöä säätelee erämaalaki. Lopuilla alueista suojeluarvoja turvataan ja käyttöä rajoitetaan vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain, ulkoilulain, maaaineslain tai metsälain keinoin. Ympäristöministeriön mukaan yleinen sääntö on, että luonnonsuojelulain mukaiset alueet pyritään säilyttämään luonnontilassa. Ympäröivien alueiden käytön vaatimaa kuivatusta ei saisi estää. Lehtojensuojeluohjelmaalueilla tulee toimia niin, että uhanalainen kasvi- ja eläinlajisto sekä edustavat kasviyhdyskunnat säilyvät. Keväällä sen on tarkoitus edetä eduskuntakäsittelyyn. 80 % 75 % KATJA KOLJONEN 6% 6% 2% 7% 5% 9% 9% 2% 2% 9% 0,8 % Itä 87 % 5% 5% 0,8 % 2% Etelä Lähde: Metla ja MTT/Syke Suomen Naturassa lähes viisi miljoonaa hehtaaria Suomessa on 1?857 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Niiden yhteispinta-ala on noin viisi miljoonaa hehtaaria. Maa-alueita Naturassa on noin 3,6 miljoonaa hehtaaria. EU:n luontodirektiivin mukaisia alueita on 1?713. Jokamiehenoikeudet ovat kuitenkin voimassa. Suomessa tiukasti suojellun metsämaan osuus on yksi maailman korkeimmista. Pitemmälle meneviä rajoituksia voidaan edellyttää vain uhanalaisten ja erittäin harvinaisten eläin- ja kasvilajien esiintymisalueilla. Kalastusta ja metsästystä ei pitäisi rajoittaa, ellei alueen lajiston erikseen todettava suojelutarve sitä edellytä. Maasto- ja veneliikennettä voidaan rajoittaa luonnonarvojen turvaamiseksi. Vanhojen metsien suojeluohjelman alueet Pohjois-Suomessa pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisina. ha Metsämaata 3,6 milj. ha Tavanomaisessa talouskäytössä 2,8 milj. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelualueet pyritään säilyttämään koskemattomina. REIJO VESTERINEN Suojeluohjelmat: Lintuvesien, lehtojen, rantojen, vanhojen metsien ja harjujen suojeluohjelmat. Luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita perustetaan joko valtion omistamille tai yksityisille maille neuvottelemalla, pakkolunastamalla tai toimenpidekiellolla. Suojelualueilla ei saa vahingoittaa kasveja, eläimiä tai maaperää. Ne ovat ehdottaneet yhteisessä kannanotossa yhteensä 150?000 hehtaaria valtion maita suojeltavaksi tarkkaan rajatuissa ehdotuksissa. Otsamon mukaan järjestöjen ehdotukset on otettu vakavasti ja tutkittu tarkkaan. Tietysti suojeltavaksi ehdotettuja käydään tarkastamassa maastossa?, Alanen sanoo. Ojituskartoista näkee tarkasti, missä ei ainakaan ole luonnontilaisia soita. Niiden yhteispinta-ala on noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, yli 12 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia alueita on 468, yhteispintaalaltaan noin 3,1 miljoonaa hehtaaria. Luonto- ja lintudirektiivialueet ovat osittain päällekkäisiä. Yli 90 prosenttia Natura-alueista on jo ennestään kansallisin päätöksin perustettuja luon- nonsuojelualueita, suojeluohjelman alaisia tai muilla tavoin suojeltuja alueita. Natura-alueista 87 on Ahvenanmaalla. Valtioneuvosto lisäsi 1.3.2012 tekemällään päätöksellä Suomen Naturaan noin 30?000 hehtaaria merialuetta. Kokonaisuutta laajennetaan suojelemalla valtion talousmetsiä pysyvästi 10?000 hehtaaria. Yksityisillä suojelualueilla rauhoitusmääräyksistä sovitaan maanomistajan kanssa. Järjestöt eivät ole pyynnöstäkään saaneet karttoja nähtäville. Entä täyttyykö suojelun tavoite, säilyvätkö harvinaiset lajit. Lajistokartoituksia on viimeisten 20 Lappi AIMO VAINIO 50% > > Maakuntakaava ei suojaa arvokkaimpia luontokohteita riittävästi. Me poimimme sieltä helmet valtakunnalliseen suojeluun.« Metsätalous Maatalous Turvetuotanto Suojelu Muu maankäyttö 0,3 % 0,2 % 25 % 25 % Pohjanmaa? Kainuu AULIKKI ALANEN 76 % Lakiesitys rajoittaisi turvetuotantoa Ympäristöministeriö (YM) pyrkii rajoittamaan turvetuotantoa ympäristönsuojelulain uudistuksella. Tulostavoitteen kiristäminenkään ei hänen mukaansa veisi näitä metsiä hakkuuseen, sillä hakattavaa riittää muutenkin. Virallisiksi suojelualueiksi Metsähallitus aikoo rajata noin 15?000 hehtaaria nykyisen hallituskauden aikana. ha Metsätalousmaa 5,1 milj. Jokamiehenoikeuksista määrätään puistojen järjestyssäännöissä. Luonnonpuistot: Luonnonpuistojen suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat. Lisäksi etelässä soista on ojitettu lähes kolme neljännestä ja tiheä asutus vaatii paljon maata. Koska Etelä-Suomessa ei valtion maita juurikaan ole, paine löytää suojeltavia soita yksityisiltä mailta lisääntyy. Suostrategia määrää tahdin Edellisen hallituksen aikana tehdyn suostrategian mukaisesti maakuntaliitot etsivät parhaillaan uusia suojelukohteita. ?Niistä suojeluun hyväksytyt valtio lunastaa. Soidensuojelualueita on 171. Me poimimme sieltä helmet valtakunnalliseen suojeluun.? Lista suojeltavista soista valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ympäristöhallinto etsii lisää soita suojeltavaksi. ?Minimitavoite on löytää 100?000 hehtaaria lisää suojeltavaa suota Lapin eteläpuolelta?, MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen ryhmän johtaja Markku Tornberg sanoo. Suurin osa jo suojelluista soista on laajoja ja karuja aapasuoalueita Lapissa. ha JAANA KANKAANPÄÄ Metsätalouskäytön ulkopuolella 0,4 milj. Tornbergin mukaan työryhmän tulokset ovat ensimmäinen valtion perinteinen suojeluohjelma sitten vuonna 1998 aloitetun Natura 2000:nen. Suostrategian toimien lisäksi Suomen ympäristökeskuksella Sykellä on oma projekti, jossa etsitään maita, joita voisi ennallistaa suoksi. Aidosti ihmettelimme, miksi sellaisia ehdotettiin. Milloin metsiä on suojeltu riittävästi? ?Sitten, kun uhanalaisten lajien tilasta kertovat käyrät eivät enää näytä alaspäin?, Eräjää sanoo. Paikallisilla on oikeus metsästää ja kalastaa. Teiden rakentaminen ja kaivostoiminta on kielletty muutoin kuin valtioneuvoston luvalla. ha Vesialueet 3,4 milj. Lain toteutuessa ympäristölupa voidaan hylätä, jos alueella on ?erityisiä luonnonarvoja?. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeämpiä reheviä soita ei ympäristöhallinnon mielestä ole riittävästi. Haastavaa rehevien soiden etsimisestä tekee se, että ne ovat pieniä ja sijaitsevat EteläSuomessa. Rehevät suot ovat haluttuja, mutta ne ovat pieniä?, Syken projektipäällikkö Kimmo Syrjänen sanoo. Metson tavoitteena on suojella 20?000 hehtaaria suota. Suot tunnetaan tarkasti Kaikkia soita ei tarvitse käydä katsomassa paikan päällä, sillä Geologian tutkimuskeskus GTK on tutkinut soita jo 1940-luvulta lähtien. ?Lisäksi meillä on käytössä Metlan ja Syken paikkatietoaineistoja ja ilmakuvia, joten karkealla tasolla suot tunnetaan hyvin. tammikuuta 2013 UUTISET Huomattava osa järjestöjen ehdotuksista oli nuorta, hoidettua talousmetsää, lannoitettua ja harvennettua. Niitä voivat olla kaunis maisema, virkistysarvot tai harvinainen luontotyyppi. YM:n mukaan lailla varmistetaan, ettei turvetuotanto leviä luonnontilaisille soille. Paitsi turvetuottajat, moni muukin elinkeino pelkää, että 13 % Länsi luonnonarvokäsite otetaan käyttöön kaikessa aluehallintovirastojen alaisessa ympäristöluvituksessa. Eriävän mielipiteen lakiesitykseen ovat jättäneet työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto ja MTK. Lakiesityksestä voi antaa lausuntoja 7.1.2013 saakka. Liitot nimeävät lisäksi erityisiä luontoarvoja sisältäviä soita, jotka pitää huomioida maankäyttöä suunniteltaessa?, Tornberg sanoo. Lisäksi ympäristöministeriö on asettanut työryhmän soidensuojelun täydentämiseksi. Syyskuussa aloittaneen työryhmän tehtävänä on toteuttaa suostrategian mukainen luonnonsuojelu. ?Työryhmä etsii sellaisia suokohteita, joita ei ole vanhoilla perusteilla tehdyissä suojeluohjelmissa ja joiden luontoarvoilla on valtakunnallista merkitystä?, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ympäristöministeriöstä sanoo. Alasen mukaan työryhmä käyttää hyväksi maakuntaliittojen saamia tuloksia. ?Maakuntakaava ei suojaa arvokkaimpia luontokohteita riittävästi. Marjastus, sienestys, onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Vuosikymmenten kuluessa niiden luontoarvot lisääntyvät.? Uhanalainen lajisto köyhtyy edelleen Eräjään mukaan 150?000 hehtaarin suojeluesitys ei ole vastaehdotus hallitusohjelmalle, vaan pitkän aikavälin tavoite. Luonnonsuojeluliiton mielestä Metsähallituksen omat suojelupäätökset eivät herätä 100?000 hehtaaria reheviä soita etsitään suojeltavaksi Suomessa on suojeltuja soita noin 1,2 miljoonaa hehtaaria, eli noin 13 prosenttia kaikista soista. Laiduntamista tai tarvepuun ottoa ei yleensä ole tarpeen rajoittaa. Rantojensuojelualueista on pääsääntöisesti jätetty pois vahvistetussa kaavassa rakentamiseen osoitetut alueet ja ne alueet, joilla on voimassa oleva rakennuslupa. Olemassa olevien rakennusten tai rakennuslupien käyttäminen on mahdollista. Rantametsissä hoitosuositukset Metsäisiä ranta-alueita voidaan käsitellä Tapion tai Skogskulturin suositusten mukaisesti. HENRIK SCHÄFER Valtion suojelualueet ja käyttörajoitukset Soiden käyttö on 6,3 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota. vuoden aikana tehty valtavasti, joten harvinaisuuksia löytyy. Otsamon mielestä suojelua tulisi verrata siihenkin, mitä muissa maissa tehdään. Loppu taas ei suojelua kaipaa. ?Huomattava osa järjestöjen ehdotuksista oli nuorta, hoidettua talousmetsää, lannoitettua ja harvennettua. Metsän hakkuu ja muiden kasvien vahingoittaminen on kiellettyä. Suojelualueen haltijaviranomaisen luvalla voidaan sallia muukin kalastus ja metsästys. Metsästää saa ja ei saa Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 pykälän tarkoittamalla alueella metsästys on Naturaalueillakin pääsääntöisesti sallittu. 6 Keskiviikkona 2. Valtiolle siirtyviä kohteita koskevat samat periaatteet kuin muitakin Metsähallituksen hallinnassa olevia suojelualueita. MT. Hallitus on linjannut suojeltavaksi 20?000 hehtaaria julkisia maita, josta Metsähallituksen osuudeksi on kaavailtu kolme neljäsosaa. Talousmetsiä ehdotettu suojeluun Luonnonsuojelujärjestöt ovat vaatineet enemmän. Metsätalouskäytössä luottamusta. Sellaisia ovat esimerkiksi metsät, joissa ojitus on epäonnistunut. Soita on suojeltu myös vapaaehtoisessa Metso-ohjelmassa. ?Metsossa on pääasiassa puustoisia soita, kuten korpia, rämeitä ja avosoiden laitojen metsiä. Valtioneuvosto voi rajoittaa metsästystä. Etelä-Suomen Natura-alueilla metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan joidenkin hyönteisten lajikato on hidastunut, toisissa lajiryhmissä metsälajiston köyhtyminen jatkuu. ?Se tulos saadaan, mitä tutkitaan?, Otsamo kommentoi. Niistä on kertynyt yhteensä 40?000 hehtaaria rajoitetussa käytössä olevaa metsätalousmaata. Monikäyttömetsissä saa metsästää Metsähallituksen omalla päätöksellä suojellut alueet eivät ole virallisia suojelualueita. Niillä saa esimerkiksi metsästää. ?Emme puhu talousmetsistä vaan monikäyttömetsistä?, Otsamo toteaa. ?Jos virallista suojelua kovin paljon lisätään, se alkaisi rajoittaa jo kansalaisten virkistysmahdollisuuksia.? Suunnittelussa talousmetsien ulkopuolelle rajattujen maiden suojelu on silti pysyvää, Otsamo vakuuttaa. Kuivattaminen, säännöstely ja muut vesirakennushankkeet eivät ole sallittuja. Metsähallitus suorittaa puistoissa vain hoitohakkuita. Osa alueista on rauhoitettu kokonaan hakkuilta, osassa sallitaan rajoitettu metsätalous. Metso-ohjelma: Tavoitteena on, että yksityiset ihmiset suojelevat vapaaehtoisesti joko määräajaksi tai pysyvästi yhteensä 96?000 hehtaaria. Puolet alueista on jo Metsähallituksen omalla päätöksellä rajattu talouskäytön ulkopuolelle
Vähämaa mietti, miten Sotkamon saisi maailmankartalle. Seiskan oppilaasta tulikin kympin oppilas?, hän naurahtaa. HELI VIRTANEN Välillä sopivaa Päivän kuvaa lehden kakkossivulle ei tahdo millään löytyä. Usein silloin tilanteen pelastaa Matti Hietala, harrastajavalokuvaaja Vaasasta. Jos ei ymmärrä niitä, ei voi kiinnostua matematiikasta.? Yläkoulun opettajat joutuvat oppitunneilla kertaamaan alakoulun oppimäärää, ja lukion opettajien työaika kuluu yläkoulussa opetettujen asioiden kertaamiseen. ?Perusta pitäisi saada kuntoon alaluokilta lähtien. Silloin Hietala lähtee ulos kuvaamaan, usein suksilla. ?Toiset hiihtävät ohitse. Saksassa hän on touhunnut vuodesta 1996, Kiinassa vuodesta 2006 lähtien. Tätä nykyä hän vie Kiinaan ja Qatariin Kajaanin puhelinosuuskunnan Iscom-firman Mirella-etähoivajärjestelmää. Erkki Vähämaa laatii yliöitä kirjoittamisen ilosta. ?Qatarista en ole vielä innostunut kirjoittamaan, mutta kohta innostun. MATIKKATÄTI ALLI HUOVINEN Lukijat kirittävät lehdentekijöitä Moni tärkeä uutinen jäisi tekemättä ilman lukijoilta tullutta vihjettä. Lukijat ovat Maaseudun Tulevaisuuden toimitukselle keskeinen tietolähde uutisaiheiden hankinnassa. Tärkeät uutiset saavat usein alkunsa arjen havainnoista. Kun yksittäisiä havaintoja aletaan penkoa, ne paljastuvat ilmiöksi, jota ei ole aiemmin huomattu. MT julkaisee lukijoiden lähettämiä mielipiteitä ja kuvia sekä paperilehdessä että verkkosivuillaan. Joka kolmas kirjoitus julkaistaan Yleisönosasto, joka on yleensä sivulla 4, on yksi lehden luetuimmista osastoista. Keskustelu käy toisinaan niin kuumana, etteivät kaikki kommentit ole julkaisukelpoisia. Aiheet tulevat koetusta elämästä. Sotkamo maailmankartalle Vaasassa syntynyt Vähämaa teki työuransa Kainuussa. Qatarilaiset ovat olleet rutiköyhiä paimentolaisia, nyt he ovat maailman rikkaimpia.? Kirjoittamisen ilosta Vähämaa ei kirjoita muihin lehtiin kuin Maaseudun Tulevaisuuteen. Kirjoitukset ovat poikineet palautetta muun muassa insinööreiltä.? Perusteet jäävät turhan heikoiksi Huovisen mielestä ihmisten asenteet matematiikkaa kohtaan ovat turhan negatiivisia. Joulukuun alkupuolella julkaistiin tutkimus, jonka mukaan vain kuusi prosenttia kahdeksasluokkalaisista on sitoutuneita matematiikan opetukseen. Huovinen uskoo, että innottomuuden syy on heikoiksi jääneissä matematiikan perusteis- sa. Esimerkiksi lannanlevityksen rajoitukset poikivat syksyllä runsaasti verkkokeskustelua. Marraskuusta lähtien MT:llä on ollut myös Facebook-sivut, jossa lukijat voivat kertoa mielipiteensä lehden jutuista. Lukijat mukaan kuvien ottamiseen Päivän kuvia ovat perinteisesti ottaneet lehden omat kuvaajat ja toimittajat. Nykyisin toimitukseen saapuu parikymmentä valokuvaa viikossa. JUSSI MARTIKAINEN HELI VIRTANEN KIMMO HAIMI Satunnainen toisinajattelija jälkiviisastelee MISKA PUUMALA ?Sitä kun tulee tarpeeksi vanhaksi, on tällainen satunnainen toisinajattelija?, Erkki Vähä maa sanoo. Puhelimeen Vuokatissa vastaava Vähämaa kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuteen yliöitä eli asiantuntija-artikkeleita. Tekstiä tulee esimerkiksi kuntien itsehallinnosta, Kiinasta, Kainuun mallista ja Saksan taloudesta. Yliopistolla on vielä työnurkkaus, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen aikaa on riittänyt myös kirjoittamiseen. Kirjoituksissaan Huovinen käsittelee asioita ja ilmiöitä, joita ei olisi olemassa ilman matemaatikkoja. Matematiikka vaatii sinnikkyyttä, ennen kuin siihen voi jäädä koukkuun.? Oppiaineiden rajat ylittävää opetusta Matikkatäti toivoo, että koulut lisäisivät oppiaineiden rajat ylittävää opetusta. esimerkiksi musiikin. ?Kiinnostuin musiikista sen teorian kautta. Vastaus: pienillä teoilla. Ja asioita ja ilmiöitähän riittää! ?Maaseudun Tulevaisuus on siitä hyvä foorumi, että sen levikki on niin laaja. Mutta Lohtajalla, mistä olen kotoisin, monet tulevat kertomaan, että ovat taas nähneet ottamani kuvan lehdessä.? HELI VIRTANEN. Sain sillä jopa palkinnon pitäjän kilpailussa. tammikuuta 2013 UUTISET Maaseudun Tulevaisuus on siitä hyvä foorumi, että sen levikki on niin laaja. Ja onnistuneet kuvathan otetaan lehdissä ilolla vastaan. Hidas hiihtäjä Hietala ei suunnittele valokuviensa aiheita etukäteen. En halua täällä ihmisiä ärsyttää, olen joskus ärsyttänyt ihan tarpeeksi.? Sivistys huippuosaamista Vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt, maailman tapahtumia aktiivisesti seuraava Vähämaa toivoo Suomen osaavan tänä vuonna olla kriittinen EU:n ja Euroopan suhteen. Vähämaa on huolissaan osaamisen ylläpitämisestä. Ja kun luonnossa kulkee kameran kanssa, kuviakin kertyy vauhdilla. ?Tuttava ehdotti, että voisin hyödyntää luontokuvia jotenkin . 7 Keskiviikkona 2. Oli pesäpalloa, nuorten talviolympialaiset, Katinkulta, Teemu Selänteen nuorten jääkiekkoleiri. ?Nyt Talvivaara on hämmentänyt tietenkin kokonaisuutta?, Vähämaa sanoo. Qatarista seuraavaksi Sotkamosta Vähämaa lähti Kajaanin kunnanjohtajaksi. Toivon, että Suomi pysyy eurooppalaisena sivistysvaltiona.? ?Sivistys on edullisinta huippuosaamista, mitä voimme lapsillemme tarjota.? PAULA TAIPALE PEKKA FALI Matti Myllyniemi tapasi hiihtää työmatkansa Espoon Leppävaarasta Helsingin Itä-Pasilaan. 19 vuotta meni Kajaanin kaupunginarkkitehtina. ?Sitten harhauduin kunniakkaalta arkkitehdin uralta kunnanjohtajaksi.? Paikkana oli Sotkamo ja vuosi 1994. Minä menen hissun kissun ja mietin samalla, miten maisemasta saa taulumaisen otoksen. Tokkopa kukaan muu lähettää lehtien yleisönosastoille kirjoituksia, joissa kirjoittajan titteliksi on merkitty matikkatäti. Alun perin Savosta kotoisin oleva Huovinen on tehnyt työuransa lehtorina Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitoksella. Hietala lähettää luontokuvia tarjolle tasaiseen tahtiin. Vaimo saattaa aamulla vinkata, että nyt ulkona on satanut kauniisti lunta puiden oksille. ?Edes murtoluvuilla ei osata laskea. Vuonna 2012 lehdessä julkaistiin peräti yhdeksän hänen ottamaansa kuvaa. Kouluajoista lähtien valokuvaamista harrastanut Hietala jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. mitä sitten tarkoittikaan . Matema- tiikka voisi olla luonteva osa monien eri aineiden opetusta . Nyt hän nauttii ?kokopäiväisen kuntoilijan. Kiistel- tyjä aiheita ovat muun muassa luopujien ja jatkajien sopuisa yhteiselo maatilalla, lomituskysymykset sekä opillisesti oikea hakkuutapa metsissä. Vuonna 2012 Lukijaltapalstalla julkaistiin lähes 800 pidempää kirjoitusta ja noin 2?000 tekstiviestiä. virastaan. Kokopäiväinen kuntoilija ehtii myös keskustella verkossa ESPOO (MT) Metsänhoitaja Matti Mylly niemi Espoosta tunnetaan aktiivisena MT:n verkkosivujen metsäuutisten kommentaattorina. Tarjonnan runsaudesta johtuen palstatila riittää vain noin joka kolmannen tarjotun jutun julkaisemiseen. Vierasyliöitä taas saapuu toimitukseen sen verran tasaiseen tahtiin, että lähes kaikki asiantuntijakirjoitukset päätyvät muutaman viikon kuluessa lehden sivulle 2. Kommentteja verkon uutisiin Jos omaa mielipidettään ei saa läpi painetussa lehdessä, uutisaiheita on mahdollista kommentoida verkossa. Kesäkuusta lähtien lukijat ovat voineet kommentoida kaikkia MT:n verkkosivuilla julkaistuja uutisia. Huolellisesti muotoillut mielipiteet eivät hänen harmikseen ole kuitenkaan poikineet jatkokeskustelua. Myllyniemi toivoo yhteiskuntaan nykyistä virkeämpää keskustelua metsänhoidon tilasta. ?Metsätieteen professorit ovat nykyisin niin hiljaisia, että rivimiehen täytyy älähtää?, Myllyniemi toteaa keinutuolistaan. Uudenmaan elykeskuksen ylitarkastajan virasta vuonna 2011 eläkkeelle jäänyt ilmaku- vaekspertti ei pidä kynttilää vakan alla. ?Opetan, minkä osaan.? Veroluokitus vahvimmin hallussa Erityisen hyvin Myllyniemi osaa metsien veroluokituksen, sillä hän teki sen parissa seitsemän vuotta töitä Maanmittauslaitoksella. Myllyniemi suree edelleen, että pinta-alan verotuksesta siirryttiin puunmyyntitulojen verotukseen. ?Pinta-alaverolla ohjattiin pitämään huolta edes perusmetsänhoidosta eli taimikonhoidosta, nuorten metsien harvennuksista ja sitten myös metsän uudistamisesta ajallaan. Myyntiverossa taas helposti vältetään ylimääräisiä kuluja eikä omatoimisestikaan tehdä metsänhoitotöitä?, hän kirjoitti toukokuussa lukijan mielipidekirjoituksen kommenttikenttään. Tilasi MT:n eläkepäivien iloksi Myllyniemi on lukenut Maaseudun Tulevaisuutta säännöllisesti töissä, mutta eläkepäiviä varten hän tilasi printtilehden kotiinsa. Erityisesti metsätoimittaja Juha ?Koltta. Aikaisemmin kommentointimahdollisuus avattiin vain osaan niistä. Kipakimmista kommenteista tehdään kooste kerran viikossa Lukijalta-sivulle. Toki palstalla myös kiitetään ja kannustetaan muita kirjoittajia. Yhtä totuutta ei keskusteluissa välttämättä löydetä. Siitä lähtien päivät ovat kuluneet luonnossa liikkuen. Kun siinä onnistuu, tulee hyvä mieli.? Matti Hietalan lempipaikka on Bragen museo Vaasan Hietalahdessa. Saako Hietala palautetta lehdessä julkaistuista kuvistaan? ?Aika vähän täällä Vaasassa luetaan Maaseudun Tulevaisuutta. Aaltoilan kolumnit ovat houkutelleet syventymään lehden antiin. Myllyniemi on Aaltoilan kanssa pitkälti samoilla linjoilla metsänhoidon nykytilasta. Häntä huolestuttaa metsänomistajien eläköityminen ja kaupungistuminen sekä kaikenlainen laiskistuminen. Myllyniemen kommentit ovat joskus pidempiä kuin itse uutinen tai kolumni. Metsänhoitajan leveä hymy hyytyy hetkeksi, kun hän kuulee, että Aaltoila jäi juuri eläkkeelle. Se, poikivatko nuoremman polven metsätoimittajien kirjoitukset Myllyniemeltä yhtä analyyttisiä kommentteja, jää nähtäväksi. SUVI NIEMI Päivän kuvat syntyvät luontoretkillä JOHANNES TERVO Alli Huovisen mukaan matematiikkaan voi jäädä koukkuun vain, jos on sinnikäs. Matikkatäti muokkaa asenteita positiivisiksi Kuka on valtakunnan virallinen matikkatäti? No tietenkin oululainen Alli Huovinen. Satunnaisesti kuvaehdotuksia on tullut myös lukijoilta. Usein sopivista kuvista on kuitenkin ollut huutava pula. Niinpä viime helmikuussa perustettiin sähköpostiosoite lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi ja lukijoilta alettiin kerätä valokuvia entistä järjestelmällisemmin. Kuvia tarjoavien joukko on kasvanut vähitellen. Yliöitä syntyy kirjoittamisen ilosta. ?Ne on satunnaisen toisinajattelijan pohdintoja tai jälkiviisausharhoja, tai miten sen kauniisti sanoisi.? Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana hän kiersi maata esiintymässä. ?Yritän pitää itsekritiikin tasoa, etteivät ne rupea luulemaan, että nyt se on tullut vanhuudenhöperöksi?, Vähämaa naurahtaa. ?Olen ollut varsin hiljaa Kainuussa. olin nimittäin pitänyt näyttelyitä vanhainkodeissa jo ennenkin.? Hietala alkoi kuitenkin tuttavansa innostamana lähettää kuvia sanomalehtiin, jotta en tistä suurempi yleisö pääsisi näkemään ne. Oulun yliopiston opettajankoulutus loppuu Kajaanissa ensi kesänä. ?Olemme Euroopan ja maailman mittakaavassa aika sivistynyttä porukkaa, vaikka sitä ei uskoisikaan. Sen jälkeen lauloin jopa kuorossa?, Huovinen kertoo. Kuvaamataidossakin on matematiikkaa ?Ja kuvaamataidossakin on matematiikkaa?, Huovinen toteaa. ?Kerran onnistuin tekemään geometrian avulla siedettävän piirustuksen
Kelkan sähkömoottorin teho on 30 kilowattia. ?Litiumioni-akusto on samaa teknologiaa, jota käytetään sähköautoissa. Töpöstä pikkuautosta kuoriutui vetävän näköinen vaihtoehto aitoa Mersua arvostaville auton ostajille. Silmä lepää uuden A Mersun linjoissa. Työmatkaa oli 30 kilometriä yhteen suuntaan. tammikuuta 2013 LIIKENNE Pakkasen on havaittu vaikuttavan ajomatkaa lisäävästi. Takanakin on tilaa perheen nuorimpien tarpeisiin ja kontti riittää perheen päivittäiseen käyttöön. Vuonna 1972 menin vanhan Mersuni kanssa Hankkijan automyyjän puheille ja otin tietoisen riskin kysymällä, oliko uutta Fiat 600:sta saatavilla. Myyjä kiersi Mersuni, jossa häntä kiinnostivat vain sen uudet Michelin renkaat. Seuraavana päivänä hain uuden pikku-fiiun, joka oli tumman vihreä kaunotar. Niistä suurin osa oli lieviä pysäköintialueilla sattuneita peltikolareita. Henkilövahinkoja sattui 19?000. Kunnista eniten liikennevahinkoja asukaslukuun suhteutettuna tapahtui Maarianhaminassa, mutta niissä lähes puolet kolareista oli muualta tulleiden aiheuttamia. Ulkopaikkakuntalaisten tohelointi nosti Pietarsaaren kolaritilaston kakkoseksi ja vammautumistilaston ykköseksi. Kuntatilaston seuraavat sijat osuivat Etelä-Pohjanmaalle, Seinäjoelle, Kauhajoelle ja Lapualle. Liikennevahinkojen keskimääräinen korvaus oli 4?800 euroa. Ennen A Mersua Uudessakaupungissa on saksalaismerkeistä kokemusta Porchen valmistuksesta. Uudenkaupungin valinnan yksi perusteista saattaa olla tehtaan kokemus hybridiautojen valmistuksesta. JARMO PALOKALLIO Puuta kulkee rautateillä Rautateillä vuonna 2011 kuljetetusta tavaramäärästä oli puuta sekä puu- ja paperiteollisuus-tuotteita 56 prosenttia. Rautateiden matkustajamäärä oli 68 miljoonaa. Suurin osa heistä eli lähes 55 miljoonaa matkustajaa reissasi Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kuorma-autot liikenteessä FAKTAT A 180 CDI Aut. Moottori 1,461 l Teho 89 kW Vääntö 260 Nm Tavaratila 341 l Kulutus 4,0 l/100 km CO2-päästöt 105 g/km Takuu 2 v. Hinta 32?160 e Kuorma-autojen tavaran kuljetukset lisääntyivät heinä? syyskuussa kymmenyksellä. Kuorma-autoilla kuljetettiin 81 miljoonaa tonnia tavaraa. Maa-ainesten kuljetus lisääntyi 3 prosenttia ja muiden kuljetusten 16 prosenttia. Kolme miljoonaa henkilöautoa Suomen ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 lopussa 2?978?729 henkilöautoa. Halvimmillaan AMersun saa alleen noin 27?000 eurolla. Oman mausteensa menestykseen antaa, että Valmet Automotive aloittaa niiden valmistuksen tänä vuonna Uudessakaupungissa. Jos kaikki menee putkeen, Uudessakaupungissa kootaan yli 100?000 A-sarjan autoa vuo- Henkilöauto pitää pintansa Henkilöauto on pitänyt pintansa ylivoimaisena välineenä paikasta toiseen siirtymisessä. Edellisvuonna henkilöautojen osuus ihmisten liikuttelussa oli 83 prosenttia. Kimppakyydissä kulkivat Erkki (110 kg) ja Jouko, joka oli nuorten SM-tason painonnostaja alle 100 kiloisissa. Kesäisin kyytiin tuli myös Erkin vaimo, joka ei hänkään 100 kilosta paljoa jäänyt. Itse olin vain sellainen 78 kiloinen ?keskonen?, mutta kun tämä lasti oli kyydissä, nopeussakoja ei tarvinnut pelätä, vaikka kaasu oli melkein aina pohjassa. Toverien keräily kesti viitisen vuotta ja saman verran kesti autokin. Yhteensä liikennevakuutuksista maksettiin korvauksia 525 miljoonalla eurolla. Yli puolet korvauksista kului henkilövahinkojen korvaamiseen. Keskimäärin tieliikenneonnettomuuksissa vammautui 4,5 henkeä tuhatta asukasta kohden. Ohjaustuntuma on onnistunut ja jousitus sopivan jämäkkä. Teräväreunaiset pitkittäiset jääurat auto ottaa aika napakasti, mutta nopeasti peliin puuttuva automatiikka korjaa heilahdukset. Talvikeleillä ja ilman moottorin esilämmitystä dieselauton kulutus pyöri kuuden litran tuntumassa sadalla kilometrillä. A-sarjalla on kaikki edellytykset menestykseen myös Suomessa. Pienintä yksityiskohtaa myöten harkittu kokonaisuus ei jätä epäselväksi, että nyt ollaan vanhan saksalaisen laatumerkin puikoissa. Maaseudun Tulevaisuuden koeajoi auton automaattiversion. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUOMAS ALAKUNNAS, ARCTIC POWER Sähkökelkka hyrisee pian turistien ajokkaana MINUN AUTONI KARI LINDHOLM Sähköllä toimiva, pistokkeesta ladattava moottorikelkka on ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteiselle polttomoottorilla toimivalle kelkalle. ?Aloite sähkökelkan kehittämiseen tuli safariyrittäjältä, jonka asiakkaat ovat kiinnostuneet kelkkailun pakokaasupäästöistä?, kertoo projektipäällikkö Tuomas Alakunnas Arctic Powerilta Rovaniemeltä. Kyseessä on Rovaniemen Ammattikorkeakoulun (RAKM) tutkimusyksikkö. Mukana kehitystyössä on Rovaniemellä toimiva moottorikelkkavalmistaja BRP Finland, jonka valmistamille kelkkarungoille sähkökelkan prototyypit on rakennettu. ?Noin 60 kilometrin toimintasäde on täysin riittävä puolen päivän kelkkasafareille, joissa ajonopeudet ovat 25?35 kilometriä tunnissa.? ?Kelkan huippunopeus on 60 kilometriä tunnissa?, Alakunnas kertoo. Lataus maksaa 2?3 euroa Sähkökelkan etuna ovat pienet käyttökustannukset. Polttokennokelkka on vielä testausasteella.? Sähkökelkkaan integroitu polttokenno toimii ajomatkan jatkajana. Sen ohjauspyörän taakse ympätty vaihdetikku on muista Mersuista tuttu. Penkit ovat mukavat ja säätövarat riittävät pitkäkoipisellekin kuskille. Lukijat voivat lähettää napakoita autotarinoitaan (mielellään kuvan kanssa) osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus / ?Minun autoni?, Pl 440, 00101 Helsinki tai sähköpostilla jarmo.palokallio@ maaseuduntulevaisuus.fi. Kymmenen prosenttia matkoista tehtiin linja-autoilla, 5 prosenttia junalla ja loput 2 prosenttia muilla kulkuvälineillä, kertoo Tilastokeskus. A Mersun tuotanto alkaa tänä vuonna Uudessakaupungissa. teen 2016 mennessä. Tarkastajat kirjasivat lähes sata toimenpidettä, joilla turvallisuutta pystytään kohteissa edelleen parantamaan. Kolmessatoista tapausta vaatii nopeita toimenpiteitä. Siksi parannuksille asetettiin määräaika. Moottorikelkkapalveluita tarjoavan pitää perehdyttää asiakkaansa ennen ajoa muun muassa oikeaan ajoasentoon, hallintalaitteisiin, käsimerkkeihin, turvaväliin ja kaasun käyttöön. Tukesin suositus on, että asioiden perehdyttämisessä käytetään apuna kirjallista pereh- dytyslistaa, jonka osallistuja ja palveluntarjoaja allekirjoittavat perehdytyksen lopuksi. ?Joillakin palveluntarjoajilla perehdytys jäi suullisen varmistuksen varaan eikä perehdytyksessä käsitelty esimerkiksi hätätilanteessa toimimista?, ylitarkastaja Kaarina Kärnä Tukesista kertoo. Tukes muistuttaa, että moottorikelkkasafaria vetävällä oppaalla tulee olla taito arvioida, onko osallistuja omaksunut Uusi A-sarjan Mersu sopii moneen lähtöön safarilla tarvittavat tiedot ja taidot. ?Jos vaikuttaa siltä, että osallistuja ei kieli- tai muiden ongelmien vuoksi omaksu perusasioita riittävän hyvin, hänen ei tule osallistua safariin ainakaan kuljettajana.? Moottorikelkan ajamiseen vaaditaan vähintään T-luokan ajokortti. Tuoreen selvityksen mukaan siinä on parantamisen varaa. Kuntien terveystarkastajat tekivät viime vuoden kevättalvella 32 tarkastusta safareilla pääosin Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa. Se on selvästi edeltäjäänsä matalampi ja samalla paremman näköinen. Ohjaamo on jopa korostetun mersumainen. Akut sijaitsevat polttoainetankin paikalla moottoritilassa?, kertoo Alakunnas. Sähkökelkkaa testattu kaksi vuotta Kelkan paino vastaa polttomoottorilla varustettua peruskelkkaa, painoa sillä on noin 270 kiloa. Risto Lehtosen pikku-Fiat oli vihreä kaunotar. Fiatilla kulki isokin kuorma ?Sähköllä toimiva moottorikelkka on päästötön ja edullinen käyttää?, kertoo projektipäällikkö Tuomas Alakunnas. ?Sähkökelkkaa on testattu kaksi vuotta, protot ovat toimineet varsin hyvin. Ainoastaan kelkan alusta pitää jonkin verran ääntä ajona aikana. ?Sähkökelkassa toimivat samat oheislaitteet kuin polttomoottorikelkassa, kuten kahvanlämmittimet ja valot.? Arctic Power on kehittänyt myös vetypolttokennolla toimivan moottorikelkan. Hyötysuhde on erittäin hyvä. Aikaa siihen kuluu kolmisen tuntia. ?Tavoitteena on, että akut ladataan safarien lähtöpaikoilla. Kääntöpaikoilla ei yleensä ole lataamiseen tarvittavaa infraa. Kelkkoja testataan safareilla tänä talvena.? Oikein käytettynä akkujen käyttöikä on jopa 80?000? 100?000 kilometriä. Pakkasen on havaittu vaikuttavan ajomatkaa lisäävästi.? Äänetöntä menoa Sähkökelkka on paitsi päästötön, myös hiljainen. Alakunnas sanoo, että haasteena on vielä tarvittavan vetyannoksen kuljettaminen kelkan mukana. ?Vedystä tuotetaan sähkökemiallisen reaktion kautta sähköä. Sen aikaisille autoille 100?000 kilometriä oli huippuikä. Ilman painokuormaa ajaessa Uuden pikku-Mersun ajettavuus nousee A-luokkaan. Julkaistuista kirjoituksista maksamme 100 euron palkkion. Pohjanmaalla kolaroidaan Vakuutusyhtiöillä riittää korvattavaa Pohjanmaalla. Sillä mitaten turvallisinta liikenne oli Helsingissä. Vuoden pahimmat kolaripäivät osuivat helmi-maaliskuulle, kun säät vaihtelivat nopeasti. MT LIIKENTEESTÄ LYHYESTI Sisätilat ovat aitoa Mersua. Mercedes pisti A-sarjan kokonaan uusiksi. Kun matkanopeus oli 80 kilometriä tunnissa, autossa pystyi huutamatta kommunikoimaan. Kerran kuljetin sillä porsastakin. Kovalla sivutuulella aukkopaikkoihin ajaessa piti varautua kääntöennakolla, ettei käynyt köpelösti. Teimme Fiatilla myös Lapinmatkoja. Se kolminkertaistaisi sähkökelkan ajomatkan nykyisestä, mikäli kelkassa voitaisiin käyttää korkeapaineisia vetysäiliöitä. ?Polttokennoteknologia on vielä kallista, lisäksi korkeapaineisen vedyn tankkauspisteet puuttuvat Suomesta toistaiseksi.? KARI LINDHOLM > > Noin 60 kilometrin toimintasäde on täysin riittävä puolen päivän kelkkasafareille.« TUOMAS ALAKUNNAS Kelkkasafariin perehdyttäminen Moottorikelkkasafarille osallistuja tarvitsee kunnon perehdytyksen. Isä ja porsaan myyjä istuivat takana ja minä ja porsas edessä. Kun apumiehen istuimen otti pois, porsas mahtui sopi siihen helposti puulaatikossa. Silloin toivoin oikein hartaasti poliiseja pysäyttämään. Olisi ollut mukava nähdä heidän ilmeensä vieruskaveristani ja selityksestä, miksi turvavyö ei ollut käytössä. RISTO LEHTONEN Iittala MT:n Minun autoni -palstalla esitellään autoja, jotka ovat jääneet mieleen. Vähiten henkilövahinkoja väkimäärään suhteutettuna sattui suurissa kaupungeissa. Siellä ajetaan paljon kolareita ja niissä myös vammautuu keskimääräistä enemmän ihmisiä. Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna 108?000 liikennevahinkoa. Moottoripyöriä löytyi tilastoista 236?661 ja mopoja 278?856. Henkilöautojen ja moottori pyörien määrä lisääntyi 4 ja mopojen määrä 7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.. Alakunnas laskee, että akkujen lataus maksaa noin 2?3 euroa. Moottorikelkkaa ei saa ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. MT JARMO PALOKALLIO autolla piti olla tarkkana sivutuulen kanssa. 8 Keskiviikkona 2
?Osan siitä pitää siirtyä porsastuottajille. Saataisiin kaikki elämään tässä ketjussa.? Atria: Yksittäisiä korjaamatta Atrian eläinlääkäri ja laatupäällikkö Taneli Tirkkonen kertoo, että etenkin lihasikaloiden be toniritilöitä on viime aikoina tilattu ja asennettu. ?Suurin osa on tehnyt vaaditut muutokset hyvissä ajoin, mutta yksittäiset tuottajat ovat jättäneet ne viime hetkeen.? Loppuvuoden aikana asetus on Tirkkosen arvion mukaan aiheuttanut toimia muutamalla kymmenellä sikatilalla, mutta siirtymäajan puitteissa sadoilla. Atrian tuottajina on noin 600 sikatilaa. HK:lla noin viisi prosenttia kesken HK Agrin tuottajista siirtymäajan päättymiseen liittyvät muutokset ovat tekemättä noin viidellä prosentilla. Tämä tarkoittaa noin 25 tilaa 500:sta. ?Viime hetkiin on jäänyt vain vähän muutoksia?, sianhankintajohtaja Olli Paakkala kertoi ennen joulua. Hän arvioi, että lähelle takarajaa on jäänyt etenkin lihasikaloiden ritilälattioiden muutoksia, koska asetuksen tulkintaa jouduttiin odottamaan joulukuuhun asti. ?Joutilaiden osalta asia oli selvempi ja siinä ollaan loppusuoralla.? Muutoksia on Paakkalan mukaan tehty pikkuhiljaa muiden remonttien yhteydessä. ?Hyvä, että siirtymäaikaa oli kymmenen vuotta, niin tällaisissa pitääkin olla.? Paakkala arvelee, että muutosvaatimukset ovat joillakin tiloilla saattaneet nopeuttaa lopettamispäätöstä. Snellman: Eniten muutoksia ryhmiin Snellmanin sikapuolen hankintapäällikkö Martti Hassila arvioi vuoden lopulla, että yhtiön vajaasta 300 sikatilasta noin viidellä prosentilla on vielä tarvittavia muutoksia tekemättä. ?Tuottajat heräsivät vähän myöhään. Porsaan hintaan ei ole koko syksynä tullut korotusta, Sampolahti toteaa. Ainoa myönteinen asia on, että rehukustannusten jatkuva nousu on taittunut. Tämä maa ei ole antanut ennustetta vuoden 2013 tilanteesta. Mannisen mukaan vaikeuksia muutosten tekemiseen tuntuu olevan etenkin Etelä-Euroopassa, missä lainoja on hyvin vaikea saada. > > Suomessa valvotaan kuten tähänkin asti. ?Ei vaikuta Suomen lihamarkkinoihin? MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala arvioi, että Suomen sikatiloista muutokset ovat tekemättä muutamalla prosentilla. Kaikkiaan sikatiloja on runsaat 1?600. Rantala patistaa Suomen tiloja laittamaan asiat kuntoon nopeasti. kaikki muukin on kallistunut. Tilanteen ratkaisemiseksi Sampolahti heittää palloa teurastamoille, kaupalle ja kuluttajille. ?Kotimaisen tuotannon arvo pitäisi ymmärtää. Sianlihan hintaa on hiukan nostettu, mutta ei läheskään riittävästi. 9 Keskiviikkona 2. ?Vaikka kyllähän se täällä Itä-Suomessa vähissä jo on.? SATU LEHTONEN > > Vaikka näkymät ovat synkät, aion edelleen jatkaa tuotantoa. On pakko vain luottaa ja yrittää.« JOUNI MÄKISALO ?Viljelijäurani tiukin ajanjakso? ?Kyllä nyt eletään viljelijäurani tiukinta ajanjaksoa?, sika talousyrittäjä Jukka-Pekka Sampolahti Huittisten Vampulasta sanoo. Sampolahti on mukana tuotantorengas Emomylly Oy:ssä. Hän sekä porsittaa emakoita että myy lihasikoja. Vielä lokakuussa joka kymmenes EU:ssa tuotettu muna oli peräisin laittomista oloista. Etelä-Euroopassa rahoitus tiukassa Brysselissä työskentelevä MTK:n kotieläinasiamies Marjukka Manninen toteaa, ettei sikadirektiiviä pidetä kanojen häkkidirektiiviä helpompana. Jäsenmaiden antamien lokakuisten tietojen mukaan viisi jäsenmaata noudatti direktiivin vaatimuksia täysin ja viisi 90-prosenttisesti. 17 jäsenmaassa osuus jäi alle 89 prosenttiin. Kaksitoista maata uskoi kuitenkin kaikkien sikatilojensa olevan vaatimusten mukaisia vuoden alussa. Viisi maata ennusti, että asetusta noudattaa vuoden alussa 90 prosenttia sikaloista. Osalla tiloista muutoksia on yhä tekemättä. Myös Suomessa on korjattavaa. Sikojen hyvinvointia parantavassa asetuksessa vaaditaan muun muassa joutilaiden emakoiden ryhmäkasvatusta ja rajataan lihasikaloiden ritiläpalkkien väli maksimissaan 18 millimetriin. Raoissa sallitaan kolmen millimetrin poikkeama. Runsaasta siirtymäajasta huolimatta tilanne on samankaltainen kuin vuosi sitten kananmunantuotannossa. Munien tuotanto perinteisissä häkeissä kiellettiin viime vuoden alusta, mutta se jatkui monessa EU-maassa osin ennallaan. Neljä maata arvioi asetusta noudattavien osuudeksi 70?90 prosenttia. Heikoimmassa maassa osuus oli lokakuussa vain 33 prosenttia. Siinä kun kävelin sikalan käytävällä, tuntui, että tämä on kuitenkin ihan mukavaa hommaa.? SATU LEHTONEN > > Ei tässä hanskoja olla tiskiin lyömässä. Maatalous on kuitenkin perusasia; jos se loppuu, niin kaikki loppuu.« JUKKA-PEKKA SAMPOLAHTI Positiivilistalle uudet vaatimukset tänä vuonna Kannattaa tarkistaa muistilistalta, onko oma yhteistyökumppani yhä listalla Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n ylläpitämän rehualan toimijoiden positiivilistan pääsyvaatimukset muuttuivat vuoden 2013 alussa. Muutos on osin seurausta rehualaa koskevan asetuksen uudistamisesta. Uusi asetus rajaa viranomaisten toimintavaltuuksia ja vastuuta rehujen tuontivalvonnassa. Niillä ei päiväkotia, sairaaloita ja vanhustenlaitoksia pyöritetä. Lopulta edessä on mahdollisesti EU-tuomioistuin, mutta sinne asiat etenevät harvoin. Suomessa valvotaan kuten tähänkin asti. ?Mitään uutta tai tehostettua valvontaa ei ole tarkoitus ainakaan tässä vaiheessa ottaa käyttöön?, ylitarkastaja Jaana Mikkola Evirasta sanoo. Tiloja valvotaan otannan ja epäilyjen perusteella. Ennen velvollisuus koski vain rehunäytteitä, nyt myös tuotantoympäristöstä otettuja. TERHI TORIKKA. Osalla tiloista muutos onnistui ryhmäkokoa pienentämällä, osa joutui poistamaan emakkohäkkejä. Vaikka näkymät ovat synkät, Mäkisalo aikoo edelleen jatkaa tuotantoa. Ajattelin, että hoidan sikalan aikaisin. ?Kaikkea muuta teen paitsi en siemennä.? Sampolahdella on ollut sikoja vuodesta 1987. Muissa maissa ei ole vastaavaa. Manninen kertoo, että rikkomusmenettelyihin aiotaan ryhtyä tällä kertaa nopeasti. ?Tarkastusten sanotaan alkavan heti, ja ne kohdistuvat etenkin maihin, joissa prosenttiosuudet ovat pienet.? Tarkastuksia seuraa jäsenmaan ja komission välinen kirjeiden vaihto. Jos omavaraisuus laskee yhtä alas kuin Ruotsissa, 40?50 prosenttiin, sitä on todella vaikea sieltä enää nostaa.? Kannattavuuskriisin lisäksi tuottajaa huolestuttavat tulevat tukipäätökset. Jatkossa kelpaa myös muu laboratorio, jolla on akkreditoitu menetelmä salmonellan tutkimiseen rehuista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yritysten omavalvontalaboratorioiden käytön. Näytteenottajalla ja tutkimuksen suorittavalla laborato- riolla voi kuitenkin olla vaikutusta tuloksen todistusarvoon mahdollisissa poikkeamatilanteissa. Positiivilistan yritykset ilmoittavat jatkossa Eviran lisäksi myös ETT:lle kaikista löytyvistä salmonelloista. Tilastoista näkyy, että sikaloiden määrä vähenee koko ajan heikon kannattavuuden takia. Joissakin vanhemmissa pienissä sikaloissa häkkipareja on muutettu ryhmäkarsinoiksi.? Hassila tietää myös muutaman tilan, joilla ritilän palkkien leveys ei riitä, vaikka rako ei olisi liian suuri. Tekemättömät korjaukset liittyvät Hassilan mukaan enimmäkseen ritilöihin. ?Myöhään tilanneet eivät ole vielä saaneet uusia ritilöitä.? Saarioisilla vajaat 10 tilaa vaiheessa Saarioisten hankintapäällikkö Paavo Ryymin sanoo, että muutokset sikatiloilla ovat jakautuneet siirtymäjaksolle melko pitkällä aikavälillä. Vuoden vaihteessa Ryymin arvioi muutosvaatimusten vaikuttavan vielä 5?6 prosenttiin Saarioisten tuottajina olevista noin 170 sikatilasta, eli noin yhdeksään tilaan. ?Osa on tehnyt muutokset ajoissa, osalla työ on varmaan vielä vaiheessa. ?Mikä on 141-tuen tulevaisuus?? Silti Sampolahti on säilyttänyt perusluottamuksensa maatalouteen. Lisäksi viljan kuivatuskustannukset olivat märän syksyn takia suuret. Viime vuonna Mäkisalo korjasi 800 tonnin viljasadon, nyt sato jäi suunnilleen samalta alalta 600 tonniin. Myös polttoainekulut ja viljan hinta ovat nousseet. ?Ei tässä hanskoja olla tiskiin lyömässä. ?Tähän on pakko suhtautua vakavasti, vaikka kannattavuustilanne on hyvin vaikea.? Joillakin tiloilla muutokset ovat kesken, mutta se ei Rantalan mukaan vaikuta sianlihan tuotantomäärään Suomessa. Brittitutkijat ovat ennustaneet, että asetus vähentäisi EU:n sianlihantuotantoa viidellä prosentilla, koska kaikki eivät pysty ajoissa toteuttamaan vaatimuksia. ?Jos tuotanto alenee edes 2?3 prosenttia, se on iso juttu. Näytteenottovelvoitetta on siirretty enemmän toimijoille. Positiivilistan säännöt takaavat uutta lainsäädäntöä tiukemman toiminnan. ETT on lähettänyt kaikille viime vuonna positiivilistalla olleille yrityksille kyselyn halusta sitoutua uusiin sääntöihin. Tästä lehdestä alkaen julkaistaan uusi positiivilista. Siinä ovat mukana yritykset, jotka ovat valmiita ottamaan vastuun salmonellariskin hallinnasta uusien sääntöjen puitteissa ja entistäkin vapaaehtoisemmin, ETT tiedottaa. Uudet säännöt on valmisteltu yhdessä rehusektorin kanssa. Toimija vastaa salmonellanäytteistä Rehualan uusi asetus tuo muutoksia kotimaisille kaupallisten rehujen valmistajille, sisämark- kinakauppaa käyville, tuojille, kuljetus- ja varastointiliikkeille ja rahtisekoittajille sekä toiminnan luonteesta riippuen myös alkutuotannon toimijoille. Merkittävä muutos on myös näytteenottovastuun siirtyminen viranomaiselta toimijoille. Toimijalla on 1.1.2013 alkaen oltava omavalvontasuunnitelmassaan riskiperusteinen näytteenottosuunnitelma. Positiivilistan yrityksille tämä tarkoittaa tuontieräkohtaista näytteenottoa. Kaikista sikatiloista laskettuna se tarkoittaisi noin 80:tä sikalaa, jotka eivät vielä noudata asetuksen vaatimuksia. Lihatalot arvioivat, että korjaukset ovat niistäkin pääosassa tekeillä mutta viime tingassa. Lihasikaloiden ritilöiden osalta asetuksen tulkintaa odotettiin tiloilla pitkään. SIKATALOUSYRITTÄJÄ JUKKA-PEKKA SAMPOLAHTI, HUITTINEN VUOSI 2013 Sikojen hyvinvoinnin parantaminen viivästyy ainakin kymmenessä maassa Kymmenen vuotta sitten voimaan tulleen sikojen hyvinvointia parantavan EUasetuksen siirtymäaika päättyi vuoden vaihteessa. Jos puutteita havaitaan, viranomainen antaa määräyksen korjata tilanne tietyssä määräajassa. Määräaika riippuu muun muassa havaitusta epäkohdasta, sen vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja sen korjaamiseen vaadittavasta ajasta, Mikkola sanoo. TERHI TORIKKA Muutamia vitkastelijoita, joitakin luopujia ?Vielä ei näy valoa tunnelin päässä? Kyselykierros lihataloihin kertoo, että Suomen sikalat täyttävät pääasiassa EU:n hyvinvointivaatimukset, joiden siirtymäaika päättyi vuoden vaihtuessa. Osa lihataloista arvioi, että muutoksia on tekemättä noin viidellä prosentilla tiloista. Jokunen tiloista varmaan lopettaa asetuksen vuoksi.? TERHI TORIKKA JAANA KANKAANPÄÄ Kokonaiskuva unohtuu Moni unohtaa, miten laajat seurannaisvaikutukset kotimaisella tuotannolla on, Mäkisalo pohtii. Sianlihassa on tänä vuonna menty alle omavaraisuuden. ?Kun liha tuodaan ulkomailta, ne rahat eivät enää liiku kuntataloudessa. Tuetuilla lainoilla investoineet ovat sidottuja tuotantoon, vaikka se ei kannattaisikaan. ?Jos lopettaa ennen kuin määräaika on ummessa, tulee takaisinperintöjä?, Mäkisalo muistuttaa. Rehut ovat vain yksi kustannuserä . Maatalous on kuitenkin perusasia; jos se loppuu, niin kaikki loppuu.? Työssä on edelleen hienoja hetkiä. Kuten viime äitienpäivänä. ?Juhlittavana oli kaksi äitiä, vaimo sekä tyttäreni, jolla on pieni vauva. ?Heinä? elokuun vaihteesta lähtien nousu oli viikoittaista, mutta nyt se ilmeisesti on pysähtynyt.? Joutilaita emakoita ja ensikoita on vuoden alusta lähtien pidettävä ryhmissä ja niillä on oltava riittävästi esteetöntä liikkumatilaa. Viljan ostotarve kasvaa, ?ellei sikamäärää sitten vähennetä ostotarpeen vähentämiseksi?, hän pohtii. Sianlihan tähänastiset hinnankorotukset ovat aivan riittämättömiä, Mäkisalo toteaa. Todellinen korotustarve olisi kymmeniä senttejä. 50 sentin korotuksella Suomen sikatalous alkaisi pyöriä kunnolla, hän arvioi. Osa ehkä odotti, että vielä tulee lykkäystä.? Hassilan mukaan korjaustarpeita oli lopulta vähemmän kuin hän ensin pelkäsi. Eniten muutoksia on tehty ryhmäkarsinoihin. ?Monessa uudemmassa sikalassa ryhmäkoon pienentäminen riitti. Kun se tuli, sopivien ritilävalmistajien toimitusajat venyivät jo maaliskuuhun. Muutamat tilat ovat tietoisesti jättäneet muutokset tekemättä ja luopuneet tuotannosta viimeistään vuoden vaihtuessa. Kaikkiaan hyvinvointivaatimukset ovat kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa aiheuttaneet muutostöitä sadoissa sikaloissa. Tunnelin päässä ei vielä näy selkeää valoa, kontiolahtelainen Jouni Mäkisalo luonnehtii sikatalouden näkymiä. Mäkisalolla on runsaan 900 kasvatuspaikan lihasikala. Alhainen tuottajahinta ja koko ajan kohoavat kustannukset ovat kurittaneet tuotantoa rajusti. Tiivisteen hinta on Mäkisalon mukaan noussut vuodessa noin 35 prosenttia. Myös lihan jalostus siirtyy ulkomaille.? Sikatalouden hiipuminen heijastuu myös viljantuottajien talouteen, kun kotimaan rehukäyttö alenee. Mäkisalo toivoo, että sianlihantuotanto pystyttäisiin säilyttämään koko Suomessa. ?On pakko vain luottaa ja yrittää.? Monella ei edes ole vaihtoehtoa. Hän muistaa hyvin ajat, jolloin sikatalous oli erittäin kannattavaa. Nyt tilanne on aivan toinen. ?Kolmen?neljän vuoden ajan on eletty tosi tiukkaa aikaa.? Hän toteaa ymmärtävänsä hyvin, että moni iäkkäämpi tuottaja haikailee eläkkeelle. ?Ei tässä enää saa työtunneille kunnon palkkaa, talkootyötä tehdään paljon.? Mitään helpotusta tuottajan tilanteeseen ei tällä hetkellä ole näkyvissä. Kello oli puoli kuusi, oli kaunis aamu ja linnut visersivät. tammikuuta 2013 MAATALOUS Ei tässä enää saa työtunneille kunnon palkkaa, talkootyötä tehdään paljon. Tutkimuksen ajan rehut ovat karanteenissa, ja ne otetaan käyttöön vasta negatiivisen salmonellatuloksen varmistuttua. Omakin laboratorio kelpaa Aiemmin positiivilistan säännöt vaativat tuontirehujen näyt- teenottajaksi Eviran valtuuttaman tarkastajan. Heitä voi yhä käyttää, mutta näytteet voi ottaa ohjeen mukaisesti myös muu asiantunteva henkilö. Myös tuontirehujen analysointiin hyväksyttävien laboratorioiden määrä laajenee. Ennen tuontirehut on voinut tutkituttaa vain Eviran omassa tai Eviran hyväksymässä la- boratoriossa. Markkinan tiukentuminen nostaisi hintoja?, Rantala toteaa. Muutokset tuotannossa riippuvat pitkälti kustannusten ja lihan hinnan kehityksestä. Toteutuminen nähdään keväällä Jää nähtäväksi, miten nopeasti asetuksen vastaisesti toimivat tilat saadaan eri maissa kuriin. Tanskalla on kansallinen päätös asetusta rikkovien tilojen sanktioimisesta
10 Keskiviikkona 2. kirjaimesta huolimatta takkuilee, apua saa tuoreen Nauta-lehden ehdotuksista. Ystäviä, Yrttejä ja Yllätyksiä oli silloin tuhkatiheässä. Jos nimen keksiminen ?helposta. JUKKA PELTOLA, MTK VUOSI 2013 ?Toivottavasti tätä työtä saisi tehdä jatkossakin? Epävarmuus leimaa viljavuoden alkua PARIKKALA (MT) Parikkalalainen naudanlihantuottaja Juha Kärpänen katsoo toiveikkaasti alkavaan vuoteen ja tulevaan, vaikka viime vuodet alalla ovat olleet haastavia. ?Toistaiseksi tästä on saanut jonkinlaisen toimeentulon. Toivottavasti työtä saisi tehdä jatkossakin, eivätkä pahimmat uhkakuvat toteutuisi.? Tuotanto on jo pitänyt 90-luvun lopusta tuplata, jotta toimeentulo on pysynyt samana. Isäntä kuitenkin nauttii työstään. ?Itse työ on mukavinta, talouspuoli vain tuottaa murheita.? Viime aikoina Kärpänen on koettanut tasata tilan taloutta muuttamalla nautojen ruokintaa karkearehuvaltaisemmaksi ja vähentämällä väkirehua. Säilörehun osuus mullien appeesta on nyt yli 60 prosenttia. ?Mutta on se hinta säilörehullakin, ei tällä mahdottomia korjata. sillä alkavia sanoja löytyy suomen kielestä pilvin pimein. Enemmän päänvaivaa aiheutui esimerkiksi 2007, jolloin käytössä olivat kirjaimet Y, Ä ja Ö. Oireet on saatettu yhdistää esimerkiksi korona-virukseen, vaikka syy on saattanut olla myös SBV. Schmallenberg-viruksen merkittävin taloudellinen vaikutus lienee toistaiseksi se, että Venäjä kielsi hiehojen tuomisen Suomesta SBV-vasta-aineiden löydyttyä. Virustartunta ei aiheuta tilalle virallisia rajoituksia eläinkaupan tai muun toiminnan suhteen. Sairaita eläimiä ei kuitenkaan saa myydä eikä viedä näyttelyyn, Nauholz muistuttaa. Oireilevasta karjasta ei ETT:n ohjeiden mukaan myöskään saa myydä yhtään eläintä ennen kuin vähintään kuukausi on kulunut viimeisten oireiden päättymisestä. Tiineiden kaupoissa Schmallenberg-riski Schmallenberg-tartunnan vaara kannattaa huomioida eläinkaupassa. Tiineitä märehtijöitä ostettaessa on riski, että ne ovat saa- VEIKKO NIITTYMAA neet SBV-tartunnan tiineyden riskiaikana, jolloin ne saattavat poikia heikon tai epämuodostuneen jälkeläisen tai luoda sikiön. Ostettaessa on järkevää pyytää SBV-vasta-ainetutkimus. Näin voidaan ennaltaehkäistä ostoeläimen vasikan menetystä. Mikäli vasta-aineita ei löydy, riskiä ei talvella ole. Markkinat ovat virittäytyneet siihen, että viljasta on niukkuutta myös vuoden päästä. Yrjölän mielestä viljan hintojen pitäisi lisätä viljelyhaluja kotimaassa ja etenkin maailmalla. Tulevasta sadosta povataan taas ennätyksellistä. tammikuuta 2013 MAATALOUS Nyt ei pidä tuudittautua siihen, että oma siemen itää kuten ennenkin tai että sertifioitua siementä riittää keväällä. Vasikoilla esiintyy usein korvatulehdusoireita, jolloin niiden korva roikkuu ja ne kulkevat pää vinossa. Myös niveltulehdusta ja liikehäiriöitä esiintyy. ?Kaikki hengitystieoireet eivät kuitenkaan tarkoita M. Jos nyt ei saada hintaa ylöspäin, niin sitten ei koskaan.? Tuottajan mielestä Suomen vähittäiskauppa on vääristynyt rajusti kymmenen viime vuoden aikana. ?Tuottajahinta on meillä kymmeniä senttejä huonompi kuin Euroopassa, mutta liha on silti kaupassa selvästi kalliimpaa.? Kärpänen vetoaa myös päättäjiin. ?Toivottavasti hekin huomaavat, että kuluttajat arvostavat kotimaista, ettei suomalaista tuotantoa ajettaisi päätöksillä alas.? Isäntä odottaa tulevia tukineuvotteluja jännityksellä. ?Tuilla on iso rooli naudanlihantuotannossa. Toisaalta vehnä oli myös nousun veturina syksyllä, joten tilanne on siltä osin tasoittunut. Ohran kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa Suomessa ja paikoin rehuviljasta on niukkuutta, mikä ylläpitää hintoja. VEIKKO NIITTYMAA Luvassa poikkeuksia siemenvaatimuksiin Viime vuoden tavoin myös tulevana keväänä kylvösiemenestä on tulossa pulaa. Valtio ja siemenkauppiaat ovat jo käynnistäneet toimenpiteitä, joilla viime vuoden ongelmilta vältyttäisiin. Tällöin toimiin ryhdyttiin liian myöhään, eikä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) siemenvarastoja pystytty avaamaan viljelijöiden siemenpulan taltuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö haki jo joulukuun puolivälissä EU:n komissiolta lupaa niin sanottuun itävyyspoikkeukseen. Jos itävyyspoikkeus myönnetään, Suomessa saa sertifioida kylvösiemeneksi sellaisia eriä, joissa itävyys on 75 prosenttia. EU:ssa kylvösiemeneltä edellytetään 85 prosentin itävyyttä. Itävyyspoikkeuksia haettiin kauralla 18 miljoonalle, ohralla 15 miljoonalle ja kevätvehnällä 12 miljoonalle kilolle. Jukka Peltola MTK:sta muistuttaa, että itävyysrajan väliaikainen lasku on vasta ensimmäinen askel. ?Sillä saadaan markkinoille siementavaraa vain normaalin vuoden kysynnän verran. Tällä kustannus- rakenteella lihatalojen toivomat lisäkasvatuspaikat tulevat olemaan harvassa.? Nykymenolla naudanlihantuotannolle uhkaa käydä kuten sikataloudelle, josta lähes kolmannes tuotannosta on hävinnyt lyhyessä ajassa. ?Kävisi niin kuin Ruotsissa, missä omavaraisuus on naudanlihassa alle puolet?, isäntä pelkää. Kuluttajien tuki rohkaisee Alkava vuosi olisi Kärpäsen mielestä lihataloille otollinen aika neuvotella kaupalta selvä tasokorotus tuottajahintaan. Paineita siihen on ollut jo pitkään. ?Kuluttajien vahva tuki on tuottajien takana. Se ei riitä ratkaisemaan koko siemenpulaa, koska oma vilja ei ole monissa tapauksissa kylvösiemeneksi kelpaavaa.? Peltola arvioi, että siementilanne on tammikuun puo- lessavälissä siementilanne on jo vähän selkiytynyt. Syysviljojen tilanne on epävarma monin paikoin pohjoisella pallonpuoliskolla ja Etelä-Amerikassa puolestaan sateet ovat viivyttäneet kylvöjä. Euroopassa tilanne näyttää muita paremmalta. Mikäli niitä löytyy, eläin kannattaa jättää ostamatta, jos ei voida varmasti todistaa, että se on ollut SBV-positiivinen jo ennen tiineytystä. Kerran tartunnan saaneet eläimet ovat vastustuskykyisiä todennäköisesti lopun elämäänsä. Hyönteiset levittävät tauteja pohjoiseen Tällä hetkellä polttiaiset ovat talvilevolla, eikä Suomessa ole tartuntariskiä. Jos virus säilyy infektiivisenä talven yli, seuraavan vuoden polttiaiskanta voi levittää sitä uusiin, vielä tartunnasta vapaisiin yksilöihin. Ilman talvenkestävyyttäkin on mahdollista, että virus palaa tuulten mukana lämpimämmistä maista myös tulevina vuosina. Karkki vai Kepponen? Vasikoiden nimet alkavat nyt K:lla Ilmastotutkijat ovat varoittaneet vektorivälitteisten, eli hyönteisten levittämien tartuntojen lisääntyvän Euroopassa ja valtaavan alaa yhä pohjoisemmilla alueilla. Kiltti saattaisi olla helppohoitoinen, ja Kilimanjaro kertonee nimeäjän kaukokaipuusta. Tuotantotarkkailuun kuuluvat vasikat nimetään kunakin vuonna tietyn alkukirjaimen mukaan. Tänä vuonna nimen keksiminen on helppoa, sillä vuorossa on K . Tulevat säät ja etenkin säihin liittyvät viljelyongelmat ohjaavat hintoja. Talouden taantuma hillitsee lihan kulutusta hetkellisesti, mutta kulutus kiihtyy heti, kun talous elpyy, Yrjölä sanoo. Sen sijaan ensi syksyn hinnoista on Yrjölän mielestä vaikea sanoa mitään tarkkaa. Tuotantoon sidotut tuet ovat meille elinehto. Haastavin tilanne on ja tulee olemaan kevätvehnän suhteen.? Myös kotimaista siementuotantoa pitäisi Peltolan mukaan kasvattaa, jotta kylvösiemenhuolto voidaan turvata. ?Omavarainen siementuotanto Suomessa tärkeää, jotta varmistetaan Suomen oloihin soveltuvien lajikkeiden saatavuus.? JUHANI REKU. Ilman niitä Suomen naudanlihantuotanto romahtaa.? hintoja ja ?aika lailla korkeita ovat?, Yrjölä sanoo. Schulman rohkaisee kunnostamaan peltoja ja tarvittaessa ojittamaan niitä. Myös yleinen taloustilanne vaikuttaa. Avena on antanut ensi syksyn NIKO NYRHINEN Välityssonneja teuraiksi kasvattava Juha Kärpänen odottaa jännityksellä kevään tukineuvotteluja. Jos niin käy, ison sadon pitäisi suitsia hintojen nousua. Muut toimijat ovat yhtä varovaisia. Alkava vuosi on hakusessa kaikille, toteaa vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta, ja johtaja Tarmo Kajander Hankkija-Maataloudesta on samoilla linjoilla. Syyskylvöala kasvoi 7 prosenttia ja valtaosa kylvöistä orastui hyvin. Kaura, vehnää, rypsiä vai mitä? Schulman suosittelee kylvämään keväällä kauraa, vehnää ja öljykasveja ja tekemään viljelysopimuksia. bovis -tartuntaa?, ETT muistuttaa. Lypsykarjalla ja emoilla tartunta voi ilmetä myös utaretulehduksena. TERHI TORIKKA Alkava vuosi tarjoaa kutkuttavan valikoiman vaihtoehtoja vasikoiden nimeämiseen. Lisäksi eläintuotteiden kulutus kasvaa kehittyvillä markkinoilla. Raakel ja Antti Viljanmaan kokoamalla listalla on kymmenittäin kelpo nimiä. Kaunosielulle tarjolla on Kimallus, Kevättuuli, Kuherrus ja Keijukainen, menevämpää nimeä hakevalle Kopteri, Karting ja Kyynelkaasu. Mitä kertovatkaan nimeäjästä Katsekontakti, Klimppisoppa, Kiekkohai tai Käsinlypsy. Kevät mennään aika sumussa, sillä syysviljojen talvehtimisesta saadaan ensimmäisiä arvioita aikaisintaan maaliskuussa. Viljojen maailmanmarkkinahinnat alenivat joulukuussa. Kajander uskoo notkahduksen jäävän väliaikaiseksi, kunhan kysyntä lähiviikkoina taas elpyy. Väestön kasvu vaatii lisää viljaa Maatalousekonomisti Tapani Yrjölä PTT:ltä toteaa, että viljojen hintojen ennustaminen 10?15 vuoden päähän on paljon helpompaa kuin ensi syksyn tai talven arvioiminen. Yrjölän mukaan perustrendi on kaikkien tiedossa eikä sen toteaminen vaadi kummoisiakaan tietoja viljamarkkinoista. Viljan kulutus jatkaa kasvua jo siksi, että maailman väkiluku kasvaa edelleen nopeasti. Lisäksi hän toivoo lihatalojen onnistuvan tuottajahinnan korotuksessa. Viljavuosi starttaa harvinaisen epävarmoissa merkeissä. Urheiluinnostus näkyy Serenan tyttären Uimarin sonnikaksosissa, joiden nimiksi tuli Juoksija ja Judoka. Suomen jääkiekkomestaruuden seurauksena Suomessa nimettiin todistettavasti ainakin yksi Ilmaveivi. SATU LEHTONEN Nauta-lehden nimiluettelo on myös Faban nettisivuilta osoitteessa www.faba.fi ?> Nauta-lehti. Chicagossa trendi oli hyvin samanlainen. Toisiko Kroisos mukanaan taloudellista menestystä. Markkinahinnat voivat vaihdella lähikuukausinakin äkillisesti ja heilahtelut voivat olla isoja, vilja-asiantuntijat toteavat Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Viime vuoden sato jäi jäi maailmalla paljon odotettua huonommaksi, mikä tyhjensi etenkin vehnän ja rehuviljojen varastoja ja samalla ylläpiti hintoja. Viljoista pitäisi saada tänä vuonna ennätyssato, jotta kasvavan väestön tarpeet pystytään tyydyttämään. Se on mahdollista, mutta toisinkin voi käydä. Lähimmät vehnä- ja maissifutuurit ovat halventuneet kymmenkunta euroa parissa viikossa ja soija parikymmentä euroa tonnilta. Kotimaassa ostajat tarkensivat vuoden lopulla hintojaan lievästi alaspäin. Vehnän hinnat ovat luisuneet joulukuun alusta saakka. Maanantaina markkinat olivat taas mollivoittoisia. Vuoden lopun viljamarkkinat ovat perinteisen hiljaisia ja pienetkin kaupat voivat heilauttaa hintoja paljon. Traktoria ei ole ostettu 14 vuoteen, se varmaan kertoo tarpeeksi alan kustannusrakenteesta.? Alan säästöt näkyvät jo päiväkasvuissa Osalla tiloista väkirehusta säästäminen voi tulla kalliiksi, jos säilörehu on heikkolaatuista ja päiväkasvut tippuvat. Kärpänen uskoo, että teuraspainojen aleneminen viime vuonna oli jo seurausta siitä. ?Kasvu hidastuu, mutta tiloilla ei ole varaa pidentää tiliväliä.? Isäntä arvioi, että talousvaikeudet alkavat pian näkyä tuotannossa nykyistä selvemmin. ?Jos lihatalot haluavat kotimaista raaka-ainetta, hintaa on pakko nostaa. Mallasohrallekin lienee kysyntää. Pellot kannattaisi panna kuntoon nyt, sillä muutaman vuoden päästä kaikki pellot tarvitaan viljelyssä. Yrjölä varoittaa rehuohran ylituotannosta. Päätös HVK:n varastojen purkamisesta tehdään tuolloin. Myös Ruotsi ja Norja hakeneet poikkeusta Koska siemenestä oli pulaa jo viime keväänä, aiempien vuosien siemenvarastoja ei tänä vuonna käytännössä ole. Koska myös Suomen lähialueilla viime vuoden satokausi oli haastava, tuontisiemenen varaan ei voi paljon laskea. ?Myös Ruotsi ja Norja ovat hakeneet itävyyspoikkeuksia.? Siementuotantoa pitää Suomessa lisätä Peltola patistaa viljelijöitä tutkimaan tai tutkituttamaan oman siemenen laadun niin pian kuin mahdollista. ?Nyt ei pidä tuudittautua siihen, että oma siemen itää kuten ennenkin tai että sertifioitua siementä riittää keväällä. Sianlihan tuotanto ja samalla rehuviljan kulutus alenevat eikä broilerinkasvatuksen lisäys riitä kompensoimaan sianlihan laskua. Vuosi sitten hinnat nousivat reippaasti ennen vuodenvaihdetta, mikä korjaantui heti Uuden vuoden jälkeen. Pariisin hyödykepörssissä lähin vehnäfutuuri painui viime viikolla alle 250 euron ja rapsifutuuri alle 450 euron tonnilta. Yhtä alhaalla oltiin viimeksi elokuussa. Kotimainen naudanlihantuotanto uhkaa vähentyä rajusti, jos tuottojen ja kustannusten suhde ei korjaannu. Parikkalalainen naudanlihantuottaja Juha Kärpänen toivoo alkavalta vuodelta parempaa tuottajahintaa ja suotuisia tukipäätöksiä. Märehtijöille odotettavissa epämuodostuneita jälkeläisiä Kevään poikimakausi saattaa tuoda ikäviä yllätyksiä nauta-, lammas- ja vuohitiloille. Viime kesän lopulla Suomeen rantautunut, polttiaisten levittämä Schmallenberg-virus (SBV) aiheuttaa märehtijöille epämuodostuneita tai muuten heikkokuntoisia jälkeläisiä. Suomesta on löytynyt runsaasti SBV-vasta-aineita. Tai > > Nimen keksiminen on helppoa, sillä vuorossa on K ? sillä alkavia sanoja löytyy suomesta pilvin pimein. Kinkkukiusaus ja Kallaves? Monella tilalla nimeksi ei valita ensin mieleen tullutta, vaan vasikoiden nimeämisessä noudatetaan tiettyä logiikkaa. Kukannimisen lehmän vasikat saavat samaa teemaa noudattavan nimen eli Esikon tyttärestä tulee vaikkapa Kielo. Tilanväen harrastukset ja vuoden tapahtumat tallentuvat myös vasikoiden nimiin. Tartunnan aiheuttamia epämuodostumia saattaa olla odotettavissa eri puolilla Suomea, kun syksyllä tiinehtyneet eläimet poikivat, kertoo terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT). ?Ei pidä kuitenkaan vaipua synkkyyteen, polttiaiset eivät välttämättä ole iskeneet karjan jokaiseen eläimeen, eikä virus leviä eläimestä toiseen.? Luomisia ja vientikielto Nauholzin mukaan Nasevassa, eli kansallisessa nautaterveydenhuollon seurannassa, on jo näkynyt jonkin verran luomisia tiloilla, joilta on löydetty Schmallenberg-vasta-aineita. Lypsykarjoissa virus on saattanut aiheuttaa kuumetta, ripulia ja tuotoksen laskua. Bluetongue- eli sinikielivirukset ja Schmallenberg ovat osoitus tästä. Hengitystieoireet ehkä Mycoplasmaa Viime vuoden lopulla Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa Mycoplasma bovis -bakteeria. Sen levinneissyyden kartoittamiseksi ETT antaa elinkeinon puolesta ohjeita tartunnan levinneisyyden selvittämiseksi sekä sen leviämisen estämiseksi. Tyypillisiä oireita ovat yskiminen ja kuumeilu. Mallasohrasta on niukkuutta maailmalla eikä tilanne todennäköisesti muutu lähimmän vuoden aikana. Kevät on työläs kylvömiehille viime syksyn hankalien korjuusäiden takia. Lisäksi syyskylvöt jäivät poikkeuksellisen pieniksi, mikä voi lisätä rehuviljaa. Viljan hinnat alas vuoden lopulla TERHI TORIKKA Viljan hinnat laskivat maailmanmarkkinoilla joulun alla ja sama suunta jatkui joulun välipäivinä, vaikka lyhyt viikko päättyi nousuvireeseen perjantaina
Eläkeläisiä ja muihin ryhmiin kuuluvia on 11 prosenttia. Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta ja naisia heistä on 12 prosenttia. Pohjois-Karjalassa äänesti alle 30 prosenttia metsänomistajista. Valtuustoihin valittiin 2205 valtuutettua. tammikuuta 2013 MHY-VALTUUSTOT Kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja jäsenyydestä tulee vapaaehtoista, yhdistyksillä on näytön paikka. Markkinoinnissa ja henkilökohtaisten kontaktien luomisessa jokaisesta aktiivisesta valtuutetusta on apua.? Hän suositteli myös tarttumaan rohkeasti paikallispolitiikkaan ja vaatimaan esimerkiksi puurakentamisen ja -lämmityksen lisäämistä omassa kunnassa. Lantta painotti, miten tärkeää on sitoutua luottamushenkilön tehtävään ja ottaa se vakavasti. ?On täysin ala-arvoista käytöstä tulla valmistautumatta kokoukseen ja tutkia esityslistaa vasta paikan päällä.? ?Vaikeiden päätösten rinnalle tarvitaan myös iloa ja innostusta?, hän kannusti. Maanviljelijä 1 080 421 211 Lähde: MTK 37 Yrittäjä Eläkeläinen Muu Metsänhoitoyhdistyksen rooli korostuu neuvonnan ja esimerkiksi taimikonhoitopalvelujen tarjoana. SUVI NIEMI metsänomistaja; Poutiainen Jarmo, yrittäjä; Rauhamäki Anne, viestinnän suunnittelija; Riutta-Helleri Tuulikki; Roppo Mikko, mv., metsätalousyrittäjä; Rosenberg-Riihimäki Eine, maa-ja metsätalousyrittäjä; Ruoppi Janne, maatalousyrittäjä; Sankari Markku, mv., agronomi; Syrjälä Anssi, mv.; Upola Seija, emäntä; Virta Eero, mv.; Ylä-Sulkava Aapo, mv.; Ylätalo Jarmo, maaseutuyrittäjä. Mhy Uusimaa: Aalto Jouko, maanviljelijä; Ahlqvist Tuija, maanviljelijä; Anttila Minna, vt. Heistä maanviljelijöitä oli noin puolet. Yrittäjiä ja palkansaajia on molempia noin viidennes valtuutetuista. Metsänhoitoyhdistysten valtuutettujenkin on hyvä olla hereillä kaavoitusasioissa, jotta metsäelinkeinon harjoittaminen ei vaikeudu. Etelä-Suomi Mhy Kanta-Häme: Ahola Arto, metsänhoitaja; Alanne Erkki, maa-ja metsätalousyrittäjä; Alho Aimo, maanviljelijä; Brotherus Martti, maanviljelijä; Eerola Raija, verovalmistelija, emäntä; Helin Tapio, maanviljelijä; Inovaara Kimmo, maanviljelijä; Jokinen Heikki, maatalousyrittäjä; Järvenpää Taina, maanviljelijä; Kaivola Aki, maanviljelijä, agronomi; Kartano Juha, maanviljelijä; Kauppi Esa, maanviljelijä, yrittäjä; Lokinperä Pekka, maanvilj., vakuutusedustaja; Löyttyniemi Juha, maanviljelijä; Myllymäki Into, vakuutusedustaja; Mäenpää Antti Heikki, agronomi, mv., yrityssuunn.; Mänttäri Tuomo, metsätalousyrittäjä; Niskala Piia, metsänhoitaja; Oleander Timo, metsätal.ins., eläkeläinen; Pekkola Jani, maanviljelijä; Peltotalo Veli, maanviljelijä; Pietilä Jukka Eerikki, maanvilj., metsäkoneurak.; Pietilä Markku, metsätal.ins., eläkeläinen; Pirttilä Satu, kotital.- ja yritysneuvoja; Pitkänen Seppo, maanviljelijä; Pouttu-Tyvi Tiina, toimistotyöntekijä; Raivonen Kari, metsätalousinsinööri; Saviniemi Timo, maa-ja metsätalousyrittäjä; Simola Ossi, yrittäjä; Sipilä Jouko, maanviljelijä; Stenbacka Pekka, maa-ja metsätalousyrittäjä; Suttinen Antti, maanviljelijä; Säynätjoki Ilkka, maanviljelijä; Taponen Merja, paikallispalvelupäällikkö; Uotila Kirsi, metsätalousyrittäjä; Valaja Antti, maanviljelijä; Veijalainen Jaakko, maanviljelijä; Viitanen Hannu, maanviljelijä; Viitanen Karoliina, kunnanjohtaja. Mhy Kymenlaakso: Aalto Jouni, maanviljelijä; Alestalo Riitta, agronomi; Eloranta Kimmo, maanviljelijä; Haimi Terho, yrittäjä; Heikkilä Martti, mv/ yrittäjä; Helkala Teemu, myyjä/maanviljelijä; Hippeläinen Päivi, metsätalousinsinööri; Horppu Heikki, metsätilayrittäjä; Huovi Simo, maanviljelijä; Kantola Pekka, maanviljelijä; Kimmo Annukka, metsätilayrittäjä; Kiviaho Tero, mv/opettaja; Kivistö Eero, mv/maatilaneuvoja; Klemola Ismo, metsätalousinsinööri; Koskelainen Antti, mv/yrittäjä; Kujala Anton, maanviljelijä; Lantta Mikko, yrittäjä; Liljander Petri, metsätalousyrittäjä; Lintukangas Kimmo, maanviljelijä; Mattila Aarre, maanviljelijä; Mussalo Simo, maanviljelijä; Mäkelä Heini, maanviljelijä; Mäkelä Jouko, maanviljelijä; Niemi Tarmo, maanviljelijä; Nikula Juha, eläkeläinen; Nurmiranta Maritta, maatilamatkailuyrittäjä; Olli Erkki, maanviljelijä; Paavola Kimmo, maanviljelijä; Pyöriä Jouko, mv/metsätilayrittäjä; Rasi Seppo, maanviljelijä; Ristola Juhani, agronomi; Saarelainen Hannu, maanviljelijä; Savinainen Eero, maanviljelijä; Seitsonen Matti, maatalousyrittäjä; Sihvola Ilkka, maanviljelijä; Siitonen Anja, tutkimusprofessori; Siltanen Antti, myyntipäällikkö; Vääntäjä Matti, yrittäjä; Ylätalo Esko, yrittäjä. Mhy Lounais-Häme: Alitalo Sauli, maanviljelijä, yrittäjä; Granni Maria, palvelupäällikkö; Honkaniemi Jaakko, maanviljelijä; Jaakkola Antti, maanviljelijä; Jussila Markus, maanviljelijä; Kapilo Kari, maanviljelijä; Kontio Mika, maanviljelijä; Korpisaari Päivi, maanviljelijä; Kuru Tapio, maanviljelijä; Lehtinen Yrjö, maanviljelijä; Lempinen Markku, maanviljelijä; Mäkelä Jaakko, maanviljelijä; Norri Timo, maatalousyrittäjä; Närvänen Pasi, maanviljelijä; Ojansuu Pekka, maanviljelijä; Pietilä Tuomas, maanviljelijä; Pura Eero, maanviljelijä; Syrjälä Hannu-Pekka, maanviljelijä; Tasso Tuomas, maatalousyrittäjä; Vehmaa Simo, toimitusjohtaja; Vähä-Herttua Kari, maanviljelijä, yrittäjä. Mhy Länsi-Uusimaa: Aarnio Kaisa, mv., agronomi; Erola Matti, maanviljelijä; Hacklin Markku, mv., sahayrittäjä; Halmela Markku, huollon esimies; Heikkilä Pekka, teoll.työntekijä; Hiidensalo Arto, maanviljelijä; Korpijaakko Hannu, elämysyrittäjä; Kujala Timo, maanviljelijä; Laalahti Risto, maanviljelijä; Laurila Esko, varatuomari; Lehtonen Heikki, maanviljelijä; Lehtonen Kari, rah.pääl, mv.; Lehtonen Markku, mv., yrittäjä; Maaheimo Eerik, maatal.yrittäjä; Malin Eliisa, mv., agronomi; Malin Suvi, myyjä; Manninen Heli, maatal.yrittäjä; Mattila Tuomas, tutkija; Mela Jyri, maanviljelijä; Mäkelä Mikko, mv., agrologi; Mäkinen Heikki, maatalousyrittäjä; Nieminen Timo, maanviljelijä; Nikula Timo, mv., agrologi; Parikka Jyrki, mehiläishoitaja; Piekka Tuula, ktm; Roms Timo, maanviljelijä; Röykkä Hannu, maanviljelijä; Sohlman Juha, mv., agrologi; Sorvari Hilkka, maaseutuyrittäjä; Vasenius Petri, maanviljelijä. Mhy Päijät-Häme: Havumäki Janne, mv., metsäkoneenkuljettaja; Heikkilä Markku, mv.; Heikkilä Petri, maaseutuyrittäjä; Hiitiö Seppo, mv.; Hongisto Olli, mv.; Horkka Vesa, maatalousyrittäjä; Hämeenniemi Tiina, maaseutuyrittäjä; Hämäläinen Mika, maa-ja metsätalousyrittäjä; Hännikäinen Tero, metsäkoneurakoitsija; Ilván Tuula, agrologi; Iso-Kuusela Paula, mv.; Kalliokoski Maire, metsätalousyrittäjä; Kataja Jukka-Pekka, toiminnanjohtaja, mv.; Katajisto Heini, markkinointipäällikkö; Kommeri Ilkka, erikoissuunnittelija, mv.; Kotilainen Pekka, metsäyrittäjä; Lahtinen Juha, mv.; Leppänen Jussi, mv., metsänhoitaja; Mäyrä Tero, maatalousyrittäjä; Niemi Timo, mv., koneenkuljettaja; Peltola Kalle, opiskelija; Pentikäinen-Laine Maija, mv.; Pilli-Sihvola Mikko, Valta vaihtuu JAANA KANKAANPÄÄ Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat nyt nelivuotiskautensa. Niiden pitää perustella, miksi yhdistystä tarvitaan. Näin tuumi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puhuessaan uusille ja vanhoille valtuutetuille yhdistysten yhteisellä Tallinnanmatkalla marraskuussa. ?Valtuustolla on valta vaikuttaa, miten jäsenmaksut käytetään ja miten oma yhdistys pystyy erottumaan muista yhdistyksistä?, Tiirola totesi. Valtuustot valitsevat yhdistyksen hallituksen. Metsän sijaintikunnan ulkopuolelta valtuustoihin valittiin vain 4 edustajaa sadasta. Mhy-valtuutettujen ammatit Palkansaaja 495 Vaatii sitoutumista Pitkään metsänhoitoyhdistyk sen luottamustehtävissä ja puheenjohtajana toiminut Sari Lantta Mäntyharjusta rohkaisi valtuutettuja aktiivisuuteen. ?Monenlaista osaamista tar vitaan. Valtuutettujen ei kannata jäädä sivustaseuraajiksi, jos yhdistyksen toimintaan haluaa vaikuttaa. Tämän vuoden alussa Suomessa on 96 metsänhoitoyhdistystä ja niissä yhteensä 2?205 valtuutettua. Kun metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja jäsenyydestä tulee vapaaehtoista, yhdistyksillä on näytön paikka. Äänestysprosentti oli 34. Eniten kiinnostusta vaali herätti Pohjois-Suomessa, missä ääntään käytti lähes 40 prosenttia metsänomistajista. 11 Keskiviikkona 2. Tiirola korostaa hallituksen puheenjohtajan merkitystä jäsenkunnan äänitorvena. ?Puheenjohtajalla on myös suuri vaikutus, millainen kuva yhdistyksestä välittyy metsänomistajille ja sidosryhmille.? Tiirola muistutti metsänomistajien edunvalvonnan tärkeydestä niin Brysselissä kuin NUMEROT Nyt aloittavat uudet valtuustot ohjaavat metsänhoitoyhdistysten toimintaa vuoteen 2016 asti. Syksyn postivaaleissa ääntään käytti noin 100?000 metsänomistajaa. METSÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA MIKKO TIIROLA, MTK Valtuustossa kannattaa antaa äänensä kuulua paikallistasollakin. joht., maaseutuasiamies; Anttila Teemu, maanviljelijä, agronomi; Heinonen Markku, maanvilj., koneurakoitsija; Henttala Eero, maanviljelijä; Hämäläinen Pauli, maanviljelijä; Kanervo Asko, maanviljelijä; Koskela Eero, maanvilj., sahayrittäjä; Kyrö Maija, toimittaja, agronomi; Lonka Riitta, parturikampaaja, yrittäjä; Maanela Kari, viljelijä; Mäenrinta Mika, maanviljelijä; Peltola Saku, maanviljelijä; Riola Esa, maaseutuyrittäjä; Rissanen Heli, metsänhoitaja, maanvilj.; Saalo Markku, maanviljelijä; Seppälä Sampo, maanviljelijä; Seuna Jyri, maanviljelijä; Siivola Kari, maanviljelijä; Snirvi Hannu, paloesimies; Söderholm Juha, maanviljelijä; Teräväinen Toni, maatalousyrittäjä; Toivonen Kallepekka, maanviljelijä; Tuiskunen Teijo, maanviljelijä; Vainio Kari, maanviljelijä; Vanhatalo Tuula, maat.metsät.kand.; Vuori Touko, maanviljelijä. Järvi-Suomi Mhy APU: Baduel Hanna, fysioterapeutti; Hotokka Mervi, koulunkäyntiavustaja; Kautonen Kimmo, maanviljelijä; Kuuramaa Erkki, opiskelija; Muhonen Aki, metsuri; Muhonen Markku, koneyrittäjä; Natunen Esa, pajavastaava; Natunen Pauli, metsäyrittäjä/metsätal.ins.; Niiranen Lauri, metsänhoitaja; Nousiainen Juha, metsänhoitaja; Nousiainen Pauli, maanviljelijä; Rönkkönen Arto, metsänomistaja; Tarvainen Janne, metsänhoitaja; Turunen Kari, metsäyrittäjä; Turunen Seppo, eläkeläinen. Mhy Etelä-Karjala: Ahvonen Matti, maanviljelijä; Heinänen Markku, nuohooja; Hiiri Pekka, maatalousyrittäjä; Häyhä Mikko, maanviljelijä; Kaljunen Heikki, metsätilallinen; Karjalainen Kari, metsäkonekulj./mv.; Kauppinen Mika, yrittäjä/mv.; Koppo Mirja, lähihoitaja; Kosonen Raimo, rakennusmies; Kosonen Reima, maanviljelijä; Kuokka Juha, maanviljelijä; Kähkönen Tarja, maaseutuyrittäjä; Kärkäs Pekka, metsätalousyrittäjä/mv.; Lamponen Osmo, maatalousyrittäjä; Lankinen Leo, agrologi/mv.; Lohko Jukka, metsätalousyrittäjä; Makkonen Seppo, agrologi/mv.; Metsämuuronen Pertti, metsuriyrittäjä/mv.; Mikkola Veijo, urakoitsija; Monto Sirpa, maaseutuyrittäjä; Mäkinen Erkki, metsäpalveluesimies; Niemi Asko, metsänhoitaja; Nutikka Markku, metsätalousyrittäjä; Paajanen Antti, myyjä; Paananen Matti, maanviljelijä; Partinen Timo, maatalousyrittäjä; Pukero Heikki, maanviljelijä; Rasa Kari, metsätalousyrittäjä; Repo Heimo, maanviljelijä; Rita Tapio, koneyrittäjä; Sikiö Yrjö, metsätalousyrittäjä; Tarhonen Yrjö, metsätilallinen; Tella Reijo, maaseutuyrittäjä; Tikka Markku, maatalousyrittäjä; Valkeapää Jouko, maanviljelijä. Mhy Haukivuori: Häkkinen Mervi, maatalousyrittäjä; Häkkinen Pasi, maatalousyrittäjä; Janhunen Markku, maaseutuyrittäjä; Kekkonen Ritva, maatalousyrittäjä; Kerminen Juha, maaseutuyrittäjä; Kohvakka Hannu, koneyrittäjä; Mustalampi Heikki, maanviljelijä/ opiskelija; Nikulainen Antti, metsätalousyrittäjä; Nykänen Mika, maanviljelijä; Pulkkinen Paavo, maatalousyrittäjä; Rautiainen Pekka, yrittäjä; Saloviin Hannu, metsätalousyrittäjä/ eläkeläinen; Tiihonen Seppo, fm/eläkeläinen; Vahvaselkä Esko, maa- ja metsätal.yrittäjä; Vauhkonen Pekka, yrittäjä/ asentaja. Mhy Itä-Savo: Anttonen Esa, maanviljelijä; Hannikainen Juha-Pekka, maaseutuyrittäjä; Hirvonen Asko, maanviljelijä; Kaartinen Kalle, lehtori; Kiiskinen Taneli, maanviljelijä; Kokkonen Kari, maanviljelijä; Kosonen Anneli, palkkakirjanpitäjä; Kosonen Hannu, metsätalousyrittäjä; Kosonen Jouni, maanviljelijä; Kämäräinen Liisa, yhteyspäällikkö; Käyhkö Jari, maa-ja metsätalousyrittäjä; Laamanen Jari, maanviljelijä; Laamanen Päivi, suntio; Lappalainen Esa, maanviljelijä; Luostarinen Keijo, ylikonstaapeli; Luostarinen Martti, maatalousyrittäjä; Makkonen Jouko, maanviljelijä/keksijä; Makkonen Otto, maanviljelijä; Muhonen Eino, mv./metsätalousyrittäjä; Myllys Mika, maatalousyrittäjä; Nousiainen Olavi, maanviljelijä; Pitkonen Ari, koneyrittäjä; Pitkänen Olli, mv./kasvintuotantoneuvoja; Ruuskanen Olli-Mikko, mv./korvauspäällikkö; Ryyppö Arto, mv./autonkuljettaja; Sallinen Sakari, maanviljelijä; Silvaniemi Kaisu, emäntä; Tiai nen Jyrki, maanviljelijä; Turtiainen Jouko, rehtori/eläk.; Valkonen Jari, maanviljelijä; Westerstråhle Axel, agronomi/ eläk.; Voutilainen Juha, maaseutuyrittäjä. Mhy Järvi-Savo: Heikkilä Voitto, maa-ja metsätalousyrittäjä; Hänninen Leo, eläkeläinen; Ikonen Matti, agrologi; Kekkonen Pentti, maanviljelijä; Kiesilä Jarmo, maaseutuyrittäjä; Komppa Erkki, maanviljelijä; Koskenniemi Hanna-Mari, autoilija; Kuitunen Pentti, maan- vilj./metsätal.yrittäjä; Kuoppala Seppo, työnjohtaja; Kärkkäinen Olli, maatalousyrittäjä; Laitinen Jussi, maa-ja metsätalousyrittäjä; Lehtinen Leila, maanviljelijä; Mällönen Eero, vanhempi konstaapeli; Nummela Paavo, maanviljelijä; Pajunen Osmo, yrittäjä; Parkkinen Pekka, maatalousyrittäjä; Pasonen Juha, yrittäjä; Piispa Matti, maaseutuyrittäjä; Pöyry Jukka, lvi-teknikko; Pöyry Markku, maanviljelijä; Rantalainen Antti, maaseutuyrittäjä, agrologi; Ruhanen Timo, koneyrittäjä; Ruuth Mauri, agrologi/maanviljelijä; Saarela Aulis, maanviljelijä/urakoitsija; Siitari Mikael, maanviljelijä, opettaja km.; Suuronen Milla, maanviljelijä; Taivalantti Paavo, maaseutuyrittäjä; Tiusanen Kari, maanviljelijä; Torpo Hetta, yrittäjä, di. Mhy Kaakko: Iivari Arto, maanviljelijä; Jaakkola Jukka, sahuri; Kirppu Teijo, maatalousyrittäjä; Klemola Antti, agrologi, maanviljelijä; Korjus Tuomas, maanmittausteknikko; Koskiaho Lari, opiskelija; Koskinen Timo, puutyöyrittäjä; Peltola Kari, maaseutuyrittäjä; Peltola Matti, maanviljelijä; Porkka Anu, lehdenjakaja; Punkanen Jouni, maanviljelijä; Savukari Sirkka, myyjä; Seuri Timo-Pekka, maa- ja metsätalousyrittäjä; Talsi Tuija, postityöntekijä/maanviljelijä; Tylli Vesa, maanviljelijä; Uutela Janne, maanviljelijä; Värri Irma, emäntä. Mhy Kangasniemi-Pieksä mäki: Airaksinen Riitta, metsätalousteknikko; Frilander Jouko, metsätalousteknikko; Hokkanen Marko, mv./koneinsinööri; Hynninen Marjatta, emäntä; Hynninen Seppo, maanviljelijä; Häkkinen Ville, maanmittausinsinööri, amk.; Karjalainen Arto, maaseutuyrittäjä; Kauppinen Unto, maa- ja metsätilayrittäjä; Kinnunen Ilkka, maaseutuyrittäjä; Koljonen Oiva, mv, eläkeläinen; Kovanen Jukka, toimitusjohtaja; Kuurne Heli, luontoyrittäjä, lab.hoit.; Laitinen Tuomo, maaseutuyrittäjä; Lallukka Aarre, maanviljelijä; Leskinen Pekka, mv., eläkeläinen; Liukkonen Juha, maatalousyrittäjä; Nykänen Tapani, maatalousyrittäjä; Oranen Taisto, metsätilallinen, eläkel.; Pauninsalo Erja, yrittäjä; Penttinen Risto, yrittäjä/mv.; Pulliainen Esko, maanviljelijä; Saksa Katri, maatalousyrittäjä; Savolainen Timo, toimitusjohtaja; Suhonen Laura, lampuri, maanviljelijä; Suuronen Johanna, myyntineuvottelija; Sävilammi-Kettunen Marjaana, di., ktk.; Utriainen Iiris, metsänhoitoesimies/mv.; Viljakainen Väinö, maanviljelijä; Ylönen Jorma, toimittaja. Mhy Karstula: Halttunen Jussi, rehtori, metsänhoitaja; Hokkanen Jouko, maanviljelijä; Ikkala Elina, projektikontrolleri; Järvinen Erkki, eläkeläinen; Kajuutti Kari, maaseutuyrittäjä; Kallio Juha, mv., metsäkoneenkuljettaja; Kivipuro Erkki, vapaaherra; Laaksonen Juha, mv./metsätalousyrittäjä; Lahti Heikki, maanviljelijä; Lampinen Pekka, maatalousyrittäjä; Muhonen Markus, yrittäjä; Möttölä Matti, maanviljelijä, eläkeläinen; Poikonen Toivo, agrologiamk.; Sauranen Tapani, metsätalousinsinööri; Suomäki Eero, metsätalousinsinööri; Äijänen Seppo, agrologi, eläkeläinen. Mhy Keski-Savo: Aaltosalmi Alli, verosihteeri; Asikainen Osmo, kirvesmies, eläkeläinen; Asikainen Reino, konttorinjohtaja, eläkel.; Eronen Matti, maa- ja metsätalousyritt.; Gustafsson Auvo, agrologi, talousneuvoja; Hämäläinen Pentti, maanviljelijä; Itkonen Lauri, metsätalousyrittäjä; Kanniainen Aino, sairaanhoitaja, psykoterap.; Kaukonen Timo, työmies; Koivistoinen Helena, metsätalousneuvoja; Komi Santtu, maatalousyrittäjä; Konttinen Anna, maatalousyrittäjä; Koponen Juha, maanviljelijä; Kukkonen Timo, yrittäjä; Kuvaja Antti, maanviljelijä; Lipponen Pekka, maanviljelijä; Loikkanen Ari, metsätalousyrittäjä; Martikainen Olavi, agrologi; Natunen Veijo, metsätalousyrittäjä; Niloni Pertti, maatalousyrittäjä; Pakarinen Juhani, metsätalousyrittäjä, mv.; Pelkonen Arto, opettaja, metsätalousyritt.; Puustinen Elsi, palveluneuvoja; Rissanen Osmo, insinööri; Ruuskanen Esko, yrittäjä; Räisänen Tuomo, maatalousyrittäjä; Räsänen Mauno, eläkeläinen; Taskinen Eero, maanviljelijä; Tolvanen Mika, mv., metsäkoneyrittäjä; Torvinen Jukka, maanviljelijä. Mhy Keski-Suomi: Aikioniemi Kaija, emäntä; Boman Timo, maaseutuyrittäjä; Harjula Seppo, maanviljelijä; Hautamäki Hanna, maatilayrit., markkinoija; Hytönen Markku, maaseutuyrittäjä; Hytönen Pauli, mti.; Häkkinen Tuomas, maanmittausins./mv.; Hänninen Kosti, eläkeläinen (mv.); Kallio Tauno, maaseutuyrittäjä; Kalmari Riku, maa- ja metsätalousyrit.; Koskinen Juhani, maanviljelijä; Kuosmanen Markku, yrittäjä; Laiho Tapio, metsänhoitaja; Lauttamäki Jukka, agrologi; Leivonen Vuokko, maanviljelijä, agronomi; Luotola Pirjo, maa- ja metsätal.yrittäjä; Martinmäki Timo, maanviljelijä; Matila Tapani, metsäyrittäjä; Moisio Timo, maa- ja metsätal.yrittäjä; Mäkelä Markku, maanviljelijä; Niemelä Petri, maa- ja metsätal. yrittäjä; Oinonen Lauri, metsänom., ent.kansaned.; Pahkala Jorma, maa- ja metsätal.yrittäjä; Pietiläinen Arvo, maanviljelijä; Pietiläinen Erkki, mv., eläkeläinen; Pietiläinen Ismo, maaseutuyrittäjä; Rautiainen Seppo, mv./yrittäjä; Riihimäki Matti, maanviljelijä; Ruuska Perttu, metsäkoneenkuljettaja; Saavalainen Päivi, agrologiopiskelija; Sammalisto Petri, metsätalousyrittäjä; Soidinmäki Yrjö, maanviljelijä; Tanttu Eero, metsätalousyrittäjä; Tiirola Mikko, metsänhoitaja, mv.; Uitamo Yrjö, maanviljelijä; Valkola Jari, mv./agronomi; Vertainen Olli, maanviljelijä; Vesterinen Reijo, toimittaja; Villman Jyrki, metsäpalveluyrittäjä. Mhy Kiuruvesi: Heinonen Martti, tietokirjailija; Hyvönen Anssi, metsätalousyrittäjä; Härkönen Petteri, tuotekehityspäällikkö; Kumpulainen Pekka, metsätilallinen; Kyllönen Eero, maanviljelijä; Laukkanen Harri, tuotantoinsinööri; Lång Sanna, maat. yrittäjä, agrologi; Nieminen Anni, toimittaja/mv.; Niskanen Kari, poliisi; Penttinen Jarkko, maanviljelijä; Pesonen Tanja, maa- ja metsätal.yrittäjä; Rytkönen Viljo, mv./metsänomistaja; Salmistola Pekka, maanviljelijä; Tikka Tuomo, maanviljelijä; Toivonen Lauri, maanviljelijä. Mhy Kyyjärvi: Bergman Esa-Pekka, sairaankuljettaja; Huumarkangas Jouko, maanviljelijä; Kainu Heikki, maanviljelijä; Kainu Sakari, maanviljelijä; Kantonen Juhani, metsuri; Kirvesmäki Pekka, maanviljelijä; Niskala Tapio, maanviljelijä; Parkkonen Juho, teollinen hirsityöntekijä; Pohjonen Markku, maanviljelijä; Pölkki Tuomas, maanviljelijä; Ruuska Reijo, maanviljelijä; Ruuska Seppo, maanviljelijä; Tamminen Raimo, maanviljelijä; Tikkanen Juha, software director; Uusimäki Mauno, maanviljelijä. Mhy Luumäki: Heiramo Heikki, eläkeläinen; Hirvikallio Jarkko, maanviljelijä; Huhtiniemi Jukka, maanviljelijä; Hyyrynen Teija, psykiatrian sairaanhoitaja; Hämäläinen Juhani, maanviljelijä; Karhu Marju, ammatillinen opettaja; Koskela Kari, maaseutuyrittäjä; Lammi Katri, eläkeläinen; Mankki Markku, maanviljelijä; Nurmilaukas Aki, maanviljelijä, rak.ins.; Pukki Manu, maanviljelijä; Puranen Arto, koneenkuljettaja; Pylväläinen Mikko, maaseutuyrittäjä; Rantanen Matti, maaseutuyrittäjä; Sairanen Jari, maanviljelijä; Sarvilahti Timo, maaseutuyrittäjä; Simola Hannu, maanviljelijä; Suoknuuti Kaisu, eläkeläinen; Uski Ari, maanviljelijä. Mhy Metsä-Savo: Ahonen Minna, maanviljelijä; Havukainen Pertti, metsätalousteknikko; Hintsanen Pekka, maanviljelijä; Hämäläinen Jukka, maanviljelijä; Hänninen Mika, maanviljelijä; Jaatinen Jorma, metsätalousyrittäjä; Kaipainen Esko, metsätalousyrittäjä; Kaipainen Harri, rakennusmestari; Karjalainen Esa, maaseutuyrittäjä; Kietäväinen Olavi, metsätalousyrittäjä; Kiljunen Ismo, maanviljelijä; Kontiainen Varpu, maatalous yrittäjä; Kotro Kalevi, maan viljelijä; Kurki Kalevi, maanviljelijä; Laamanen Eija, johtaja; Liimatainen Pekka, metsätalousyrittäjä; Liukkonen Jouni, yrittäjä; Luukkonen Eeva-Liisa, metsätalousyrittäjä, eläk.; Martikainen Esa, maanviljelijä; Miettinen Petri, maatalousyrittäjä; Piispa Timo, kasvituot.- ja talousneuv.; Ralli Kaisa, agrologi, metsätaloustek.; Rouhiainen Petri, maatalousyrittäjä; Rouhiai nen Ville, metsätalousyrittäjä; Summanen Arto Matti, maanviljelijä; Tarkiainen Esko, maaja metsätalousyrit.; Tiimonen Antero, monialayrittäjä; Vasara Antti, maanviljelijä; Väänänen Veli-Pekka, maanviljelijä. Mhy Mänty-Saimaa: Alatalo Rauno, maanviljelijä; Hakuli Petri, muurari; Halinen Pekka, maanviljelijä; Heinikainen Juha, maanviljelijä; Hujala Anne, ylitarkastaja; Hyyryläinen Simo-Heikki, metsätalousyrittäjä; Hölsä Pentti, maatalousyrittäjä; Illukka Ossi, eläkeläinen; Jurvanen Marika, palveluneuvoja; Karjalainen Panu, maanviljelijä; Kauria Outi, varatuomari; Kiljunen Seppo, eläkeläinen; Kontunen Pirkko, merkonomi; Kosonen Taina, lakiasiantuntija; Laitinen Raimo, diplomi-insinööri; Lantta Sari, emäntä; Leppäkumpu Raimo, operaattori; Lind Anssi, maaseutuyrittäjä; Muukka Jouni, maanviljelijä; Noren Tarmo, eläkeläinen; Partio Keijo, eläkeläinen; Pippuri Timo, maanviljelijä; Puhakka Seppo, maanviljelijä; Punkka Vesa, automyyjä; Pöyry Teemu, maanviljelijä; Rantalainen Pentti, maatilayrittäjä; Översti Teuvo, eläkeläinen. Mhy Pohjois-Savo: Happonen Heikki, puualan yrittäjä; Helminen Seppo, maatalousyrittäjä; Huttunen Reijo, maanviljelijä; Huuskonen Liisa, maanviljelijä, agrologi; Hänninen Riikka, maaseutu yrittäjä; Ihalainen Pekka, maatalousyrittäjä; Karhunen Jari, maanviljelijä; Karkkonen Veijo, maaseutuyritt., agrologi; Koivistoinen Virpi, maanviljelijä; Laitinen Aatu, maanvilj., koneurakoitsija; Laitinen Aku, maanviljelijä; Laulainen Risto, maanviljelijä; Lukkarinen Antti, maa- ja metsätal.maisteri; Markkanen Jouko, maanviljelijä; Miettinen Markku, oik. kand., metsätalousyritt.; Miettinen Sirkka, emäntä; Moisio Timo, maanviljelijä; Mölkänen Kari, pankinjohtaja (eläk); Oinonen Erkki, kaupungin puutarhuri; Pekkarinen MarjaLiisa, eläkeläismetsänomistaja; Räsänen Heikki, maanviljelijä; Snellman Seppo, maa- ja metsätalousyritt.; Tirkkonen Jarmo, maanviljelijä; Tirkkonen-Hersio Asta, fysioterapeutti-yrittäjä; Turunen Jouko, maaseutuyrittäjä; Vauhkonen Mikko, maanviljelijä; Voutilainen Heikki, maanviljelijä; Voutilainen Jorma, yrittäjä; Väänänen Antti, maanviljelijä; Väänänen Martti, metsätalousyrittäjä. Mhy Rautavaara: Ahonen Petri, yrittäjä; Hantula Ari, taksiautoilija; Korhonen Jorma, eläkeläinen; Korhonen Mikko, eläkeläinen; Korhonen Pauli, maanviljelijä; Korhonen Timo, hammaslääkäri; Kukkonen Eero, maanviljelijä; Lievonen Tapani, koneyrittäjä; Ovaskainen Eino, kirvesmies; Pursiainen Merja, maanviljelijä; Pursiainen Rauni, maatalousyrittäjä; Riekkinen Marita, maatalousyrittäjä; Roininen Teemu, maaseutuyrittäjä; Tuovinen Timo, koneistaja; Turunen Sami, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Mhy Savotta: Auhtola Jari, yrittäjä; Björk Helena, arkkitehti; Bunda Jari, maanviljelijä; Hotti Raimo, sahayrittäjä; Huttunen Jyrki, yrittäjä; Juutilainen Eljas, yrittäjä; Kainulainen Pentti, maanviljelijä; Leinonen Timo, maanviljelijä; Lukkarinen Jouni, maatalousyrittäjä; Mikkonen Erkki, maanviljelijä; Mustonen Timo, maanviljelijä; Mönkkönen Pauli, maatalousyrittäjä; Niskanen Jari, maanviljelijä; Niskanen Tuomo, yrittäjä; Ollikainen Kari, maanviljelijä; Partanen Jukka, yrittäjä; Partanen Susan, maanviljelijä; Pasanen Pentti, maanviljelijä; Pekkarinen Jukka, maanviljelijä; Pitkänen Risto, maanviljelijä; Pitkänen Tapani, maaseutuyrittäjä; Ruuskanen Arto, metsä-puistotyöntekijä; Rönkkö Markku, kauppatieteiden maisteri; Shemeikka Erkki, eläkeläinen; Tolppanen Tapio, maanviljelijä; Valta-Lisitsin Anneli, emäntä; Vidgren Kari, metsätalousyrittäjä; Väänänen Esko, maanviljelijä; Väätäinen Kari, maanviljelijä.
Hän keräsi vaaleissa kuudenneksi eniten ääniä. Keskitalo pitää metsänhoitoyhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä metsänomistajien Mika Keskitalo toivoo, että poronhoitoalueella säilyy järeää luppokuusikkoa porojen talvilaidunnukseen. neuvonnan ja puukaupan kilpailutuksen. ?Nämä ovat konkreettisia hyötyjä, joiden vuoksi metsänhoitoyhdistykseen kannattaa kuulua jatkossakin?, hän toteaa. Neuvonnassa pitäisi välttää ammattislangia Juuri ennen poroerotuksia mies ehti metsänhoitoyhdistysten valtuustojen vaihtumismatkalle Tallinnaan, jossa hän sai hyviä vinkkejä alkavaa luottamustehtävää varten. ?On tärkeää, että metsänomistajat saavat maalaisjärjellistä neuvontaa ymmärrettävällä kielellä.? Läheskään kaikilla metsän- omistajilla ei ole metsäalan koulutusta. Malminetsinnällä on vastustajansa ja kannattajansa. ?Osa toivoo kaivoksista leivänjatketta, mutta ympäristövaikutukset huolettavat kovasti. Laajat kaivosalueet ovat aina porolaitumista pois. Viertola Jouko, maanviljelijä; Viljanen Juha-Matti, puuseppä, koristeveistom.; YliKokko Tuomas, maanviljelijä, lehtori; Yli-Korhonen Jarmo, maanviljelijä; Äijö Tommi, maanviljelijä. Mhy Loimaan seutu: Ahokas Pekka, maanviljelijä; AlaKleme Jari, maanviljelijä; Erelä Markku, maanviljelijä; Heikkilä Osmo, yrittäjä; Heikkilä Samu, maanviljelijä; Hollo Miikka, maatalousyrittäjä; Huhtala Mika, maanviljelijä; Jääskeläinen Jari, maanviljelijä; Kivistö Mika, agrologi, mv.; Kössi Kari, maanviljelijä; Mäkimattila Mikko, toimitusjohtaja; Perävainio Eliisa, mv., sikatilan emäntä; Rämö Markku, maanviljelijä; Saarikoski Hannu, maanviljelijä; Savioja Mikko, maanviljelijä; Suksi Seppo, maanviljelijä; Sätilä Paavo, maanviljelijä; Uikkonen Helena, maatalousyrittäjä; Äijälä Jukka, maanviljelijä; Äijälä Valtteri, maanviljelijä. Mhy Lounametsä: Alikirri Heikki, maanviljelijä; Erälinna Leena, maatalousyrittäjä; Haanperä Kari-Pekka, metsäkoneurakoitsija, mv.; Hujala Kari, maanviljelijä; Hyssälä Markku, maanviljelijä; Hämölä Kari, maanviljelijä; Immonen Matti, eläkeläinen; Kaamanen Simo, rakennusmestari, eläkel.; Kaskinen Jari, maatalousyrittäjä; Kasula Päivö, maatalousyrittäjä; Kiviranta Esko, kansanedustaja, mv.; Koivisto Ilpo, koneurakoitsija, mv.; Kulmala Voitto, maanviljelijä; Launto Jussi, maanviljelijä; Lehmuskoski Jaakko, maanviljelijä; Lehtonen Aarne, maanviljelijä; Mattila Matti, maanviljelijä; Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja, mv.; Ojala Mikko, maanviljelijä; Oksanen Tapani, puutarhuri; Olli Teemu, maanviljelijä; Paaskunta Erkki, maanviljelijä; Penkkala Juha, maanviljelijä; Pyhäranta Hanna, lehtori, ktm.; Raiko Hannu, maanviljelijä; Raimoranta Emil, maanviljelijä; Saarinen Juha, maanviljelijä; Salminen Maarit, maaseutuyrittäjä; Sa lonen Pekka, maanviljelijä, eläkeläinen; Sipilä Matti, metsätalousinsinööri, lkv.; Soupas Mervi, maanviljelijä; Syrjänen Tuomo, maanviljelijä; Tasanen Pasi, toimitusjohtaja, mv.; Tuomola Mika, maanviljelijä; Vehanen Timo, maanviljelijä; Viljanen Mika, maanmittausinsinööri (amk.); Yli-Rokki Antti, maanviljelijä; Ylitalo Tapio, maanviljelijä; Ääritalo Antti, maanviljelijä. Mhy Längelmäki: Joutsela Sami, maatalousyrittäjä; Kahilaniemi Simo-Pekka, maanviljelijä; Kontio-Ollila Kirsti, maatilayrittäjä; Lemmetty Hannu, maanviljelijä, suntio; Mande lin Mikko, maatalousyrittäjä; Mäkinen Torsti, opettaja/mv.; Naapila Jukka, maanviljelijä; Sirkkala Jorma, maanviljelijä; Sulkunen Tuomo, rakennusmies; Suosaari Voitto, yrittäjä; Syvänen Sami autonasentaja/ mv.; Tounas Tapio, metsuriyrittäjä; Tuominen Marko, maa talousyrittäjä; Uotila Erkki, maanviljelijä; Uusitalo Jari, maanviljelijä. Mhy Länsimetsä: AlaRohdainen Jarkko, maanviljelijä; Aro Janne, maanvilj., metsäkoneurak.; Eilu Sampo, maanviljelijä; Heikkilä Jukka, maanviljelijä; Heikkilä Lassi, maaseutuyrittäjä; Heiska Olli, maanviljelijä; Hemmilä Tero, maanviljelijä, toimitusjohtaja; Hinno Markus, hitsaaja; Hulmi Merja, emäntä, yrittäjä; Impilä Riitta, emäntä; Jusi Jarkko, maaseutuyrittäjä; Koivisto Antti, maanviljelijä; Kokkomäki Heikki, maanviljelijä; Kylänpää Jouni, maanviljelijä; Laaksonen Matti, maanviljelijä; Laine Jari, maatalousyrittäjä; Lasola Timo, yrittäjä; Laurikkala Jukka, maanviljelijä; Lukkala Juha, maanviljelijä; Länne Heikki, maanviljelijä; Mäkita lo Ari, käyttötalousteknikko; Nuoranne Jaakko, maanviljelijä; Pertola Krister, maanviljelijä; Perttu Jaakko, maanviljelijä; Rantanen Juha, maa- ja metsätalousyrittäjä; Raula Jaakko, metsätalousyrittäjä; Rauvola Timo, maatalousyrittäjä; Saarela Ari, maanviljelijä; Sallila Jouko, maanviljelijä; Seikkula Jouni, yrittäjä; Setälä Anna, maanviljelijä; Sihvo Hannu, maanviljelijä; Stenholm Eino, metsäkoneurakoitsija; Toivonen Ritva, metsänhoitaja; Tuominen Pasi, agrologi, maanvilj.; Uusitalo Pekka, maanviljelijä; Yli-Antola Kimmo, maanviljelijä; Yli-Karro Timo, maanviljelijä; Ylitalo Juhani, metsäkoneurakoitsija. Mhy Länsi- Satakunta: Aro Pirkko, maatalousyrittäjä; Asmala Harri, maanviljelijä; Haukkaniemi Veijo, yrittäjä; Hollmén Maria, suunnittelija/ mv.; Hämäläinen Juha, maatalousyrittäjä; Inberg Anja-Liisa, emäntä, sairaanhoitaja; Kanerva Erkki, metsuri; Kesti Jaakko, maanviljelijä; Kirra Markku, maanvilj., tuntiopettaja; Koskiranta Pertti, maanviljelijä; Kotiranta Juhani, maanviljelijä; Kulmala Markku, maanviljelijä; Kuuminainen Pertti, maanviljelijä; Lähdekorpi Timo, maanviljelijä; Markkula Ilkka, maanviljelijä; Mikkola Vesa, yrittäjä; Mykrä Kauko, maanviljelijä; Mäkivaara Olavi, rkm., maanviljelijä; Nordman Klaus, maanviljelijä; Numminen Rauno, metsätalousinsinööri; Perkola Hannu, maatalousyrittäjä; Rehula Matti, maanviljelijä; Rinne Mikko, yrittäjä, maanviljelijä; Santa-Nokki Heikki, maanviljelijä/yrittäjä; Talvitie Mervi, maatalousyrittäjä; Tarkkio Aarno, maanviljelijä; Tenho Juha, maanviljelijä; Tervaselkä Kaisa-Kreetta, kotital.opett., maat.yritt.; Uusitalo Antti, maanviljelijä; Vanhakartano Matti, maanviljelijä; Vanhatalo Altti, koneyrittäjä; Weckman Markku, maanviljelijä; Wesslin Klaus, maanviljelijä. Mhy Marttila: Auramo Tapio, maanviljelijä; Iso-BergHietarinta Maarit, kirjanpitäjä; Kankare Jarkko, maatalousyrittäjä; Koskinen Jarkko, yrittäjä; SUVI NIEMI Kraappa Kalle, maanviljelijä; Kylänpää Olli, maaseutuyrittäjä; Lahti Aulis, eläkeläinen; Majuri Vesa, maatalousyrittäjä; Martti Janne, lakimies; Rannikko Karri, maanviljelijä; Salminen Ville, maatalousyrittäjä; Toivonen Hilkka, maanviljelijä; Uusitalo Mari, maanviljelijä; Vehmanen Markku, talousjohtaja; Virtanen Ville, maanviljelijä. Mhy Metsämaa-Kojonkulma: Eklund Artturi, insinööri; Eskola Kalle, maanviljelijä; Kotiniemi Kalle, metallityöntekijä; Kraama Rauno, k.kuljettaja; Kulmala Petri, maanviljelijä; Lukkaroinen Jari, maanviljelijä; Marjamäki Unto, maanviljelijä; Rantala Arto, maanviljelijä; Ristimäki Miikka, aluepäälikkö; Saikku Vesa, maanviljelijä; Schwartz Matti, palomies; Sosi Pauli, maanviljelijä; Tirranen Aino-Maija, maanviljelijä; Uusi-Eskola Ilpo, agrologi; Valtanen Tauno, maanviljelijä. Mhy Metsäpohjanmaa: Aho Kaisla, yrittäjä, maatilan emäntä; Ala-Honkola Heikki, rakennusmestari; Annala Mikko, koneyrittäjä; Hakala Veikko, veturinkuljettaja, evp.; Kaaranka Jyrki, postinjakaja; Kanto Sami, yrittäjä; Koivula Sami, viljelijä; Koskela Arto, metsuri; Lahtela Kyösti, maanviljelijä; Linna Paavo, maanviljelijä; Mäyry Esa, maanviljelijä; Niemelä Ilmari, everstiluutnantti evp.; Nummela Pekka, maanviljelijä; Pyylampi Markku, maanviljelijä; Ruismäki Veli-Matti, maanviljelijä; Runnakko Harri, maanviljelijä; Teppo Heikki, pankinjohtaja; Uusitalo Mika, metsätal.ins., mv.; Volanto Aulis, maanviljelijä; Ylimäki Eija, emäntä; Ylämäki Harri, maanviljelijä. Mhy Pirkanmaa: AlaLaurila Timo, pankinjohtaja; Anttila Markku, maanviljelijä; Heikkilä Paavo, opistoupseeri evp., metsuri; Hirvijoki Mika, yritysneuvoja; Honkaniemi Marko, tiedottaja, maanviljelijä; Isokivijärvi Kalevi, yrittäjä; Jokela Outi, metsätalousinsinööri, merkonomi; Kaunismaa Ritva, marjanviljelijä; Kivistö Hannele, maanviljelijä; Koivuniemi Pekka, metsäyrittäjä; Kulonpää Kalevi, maanviljelijä, yrittäjä; Laitila Olli, maanviljelijä; Leikkanen Sanna, maanviljelijä; Markkula Niina, osa-aik. juustolatyöntekijä, metsätalousinsinööri; Mekkonen Erkki, maanviljelijä; Mäntylä Anne, agrologi, maatalousyrittäjä; Nuora Jarmo, maaseutuyrittäjä; Pastell Aarno, maanviljelijä; Purttu Mikko, maanviljelijä; Pylsy Katariina, maanviljelijä, kehittämispäällikkö; Rehuttu Ilkka, maanviljelijä, urakoitsija; Ruuna Juha, maatalousyrittäjä; Saari Hannu, maanviljelijä, urakoitsija; Saarilahti Kimmo, yrittäjä; Salmesvuori Jussi, maatalousyrittäjä; Salo Antti, maanviljelijä, eläkeläinen; Saraketo Timo, yrittäjä; Seppä Tomi, maanviljelijä; Sianoja Jukka, maanviljelijä; Sianoja Markku, yrittäjämetsuri; Sorri Pauli, maanviljelijä; Tapiainen Marko, maanviljelijä; Teivaala Antti, maanviljelijä; Tuominen Olli, maanviljelijä; Vaittinen Juha, maanviljelijä; Viljakka Jouni, kartoittaja, metsätalousinsinööri. Mhy Pohjois-Pirkka: Havanka Pentti, metsuri, pienv.; Heinämäki Asko, maanviljelijä; Hietalahti Heikki, yrittäjä; Hopsu Juha, maanviljelijä; Joutsenjärvi Hannu, maatalousyrittäjä; Kallenautio Johanna, amk-agrologi; Keskinen Sakari, maanviljelijä; Kivelä Satu, maatalousyrittäjä; Laine Juha, maanviljelijä; Morri Tiina, metsätalousyrittäjä; Mäkelä Antti, maanviljelijä; Mäkelä Matti, koneyrittäjä; Paloneva Toivo, metsäasiantuntija; Pirttilahti Arto, kansanedustaja; Piuhari Kaarle, metsätalousyrittäjä; Pohjala Esko, agronomi; Salin Jukka, yrittäjä; Siitonen Erkki, metsätalousinsinööri; Sipilä Antti, yliagronomi; Tanila Matti, maaseutuyrittäjä; Tukia Riitta, maatalousyrittäjä; Tuomola Aki, maanviljelijä; Tuuna Erkki, metsäinsinööri, lehtori; Yli-Pärri Elina, emäntä; YläPoikelus Aimo, maanviljelijä. Mhy Punkalaidun: Jonkka Heikki, maanviljelijä; Kaunisto Tapio, maatalousyrittäjä; Knuutila Jyrki, maanviljelijä; Mäkelä Jouni, agrologi; Mäki-Laurila Timo, maanviljelijä; Naatula Anne, maanviljelijä; Prihti Ari, maanviljelijä; Rasi Juha, maanviljelijä; Salioja Mikko, maanviljelijä; Setälä Pentti, maanviljelijä; Suonpää Timo, maanviljelijä; Takku Simo, maanviljelijä; Uusi-Kuitti Hanna, sairaanhoitaja; Uusi-Kämppä Janne, maanviljelijä; Vähä-Jaakkola Päivi, maatalousmyyjä. Mhy Roine: Ahola Jyrki, maatalousyrittäjä; Alanko Pentti, metsänhoidonneuvoja; Bährend Tuomas, maatalousyrittäjä; Hinkka Hannu, maatalousyrittäjä; Jaakkola Jyrki, varatuomari, päätoimittaja; Keskinen Tarmo, maatalousyrittäjä; Mikkola Antti-Jussi, maatalousyrittäjä; Naapila Juhani, maatalousyrittäjä; Ojanen Harri, maatalousyrittäjä; Rauhalahti Matti, maanviljelijä; Soukkio Juha, maatalousyrittäjä; Toivonen Sinikka, esiopettaja, mv.; Toivonen Tapani, maatalousyrittäjä; Tuhola Ari, maatalousyrittäjä; Vierikka Leena, emäntä. Mhy Salometsä: Eeva Jukka, maa- ja metsätalousyrittäjä; Huhtala Jussi, maanviljelijä; Iltanen Heikki, maanviljelijä; Jensen Henrik, maanviljelijä; Kaase Matti, maanviljelijä; Knaapinen Eero, maanviljelijä; Knuutila Kari, maanviljelijä, insinööri; Laurila Erkki, maanviljelijä; Lehtonen Antti, metsätilallinen; Lemberg Jorma, maanviljelijä; Muurinen Jouko, maanviljelijä; Perttala Samuli, ekonomi; Pirttilä Kai, maatalousyrittäjä; Pohjankylä-Palander Miia, maatalousyrittäjä; Sariola Heikki, maanviljelijä; Sarkki Kari, maanviljelijä; Soini Janne, maanviljelijä; Suvanto Jari, maanviljelijä; Viima Olli, maanviljelijä; Yli-Jama AnnaLeena, maatalousyrittäjä. Mhy Soini: Akonniemi Jukka, maanviljelijä; Alatalo Matti, maatalousyrittäjä; Keisala Keijo, rakennusmies; Kuivila Antero, maanviljelijä; Källi Saija, toiminnanjohtaja; Lassila Arja, lääkäri; Mäkipelto Jukka, maanviljelijä; Oravasaari Esko, maanviljelijä; Pirttimäki Heimo, salaojateknikko; Rannila Kyösti, metsätalousins.; Rintala Olavi, maanviljelijä; Sillanpää Heikki, maanviljelijä; Viirumäki Markku, yrittäjä; Vuorenmaa Oiva, eläkeläinen; Ylätalo Hannes, maanviljelijä. Mhy Suomenselkä: Akonniemi Markku, mv.; Eloranta Esa, lehtori, metsätal.ins.yamk.; Harju Timo, mv.; Hautala Ilari, mv.; Holkko Erkki, mv.; Jokiaho Asko, maatalousyrittäjä; Kari Ville, mv.; Komonen Heikki, pankinjohtaja; Kulmala Juhani, maatalousyritt.; Lahtela Kari, yrittäjä; Leino Veijo, mv.; Mäki Kalevi, metsäpalveluyrittäjä; Ojala Annikki, opettaja; Pennala Sami, mv.; Petäinen Jaana, lehtori, agrologi, yamk.; Pihlajamäki Maija, puheenjohtaja; Pusaa Jari, yrittäjä; Rantakangas Hannu, maa- ja metsätalousyritt.; Sahi Antti, toiminnanjohtaja; Suutala Seppo, metsänomistaja. Mhy Tarvasjoki-Karinai nen: Hallanheimo Olli, maanviljelijä; Hutko Sinikka, talouspalvelusihteeri; Jalonen Anni, maatalousyrittäjä; Kiiski Arto, maanviljelijä; Kulta Antti; insinööri; Kyläpekka Yrjö, eläkeläinen; Laaksonen Timo, maatalousyrittäjä; Leimäki Tauno, eläkeläinen; Mäkinen Hanna, toimistosihteeri; Mäkinen Lassi, maanviljelijä; Mäkitalo Matti, maanviljelijä; Riitamaa Paavo, maanviljelijä; Seppä Juha, maanviljelijä; Säteri Matti, maanviljelijä; Tahila Jari, tilitoimistoyrittäjä; Värri Jukka, maanviljelijä. Mhy Teljä: Eskola Elina, eläinlääkäri; Haapahuhta Ilkka, maaseutuyrittäjä; HallamaaTupi Päivi, asianajaja; Heikkilä Pekka, maatalousyrittäjä; Isotuovola Timo, koneyritt./mv.; Koivisto Markku, maanviljelijä; Kojo Urho, agrologi/mv.; Lahtinen Erkki, agrologi; Laineenoja Jari, agronomi/mv.; Löyhä Kirsti, fysioter./mv.; Manner Maria, agrologi/mv.; Markkula Olli, maanviljelijä; Mäkinen Markku, maanviljelijä; Mäntylä Juha; maanviljelijä; Närvä Jouko, maanviljelijä; Peltonen Teemu, vesilaitoshoitaja; Pihlava Voitto, maanviljelijä; Rekola Unto, metsäteknikko; Riikonen Esko, maanviljelijä; Rukanen Anssi, maat.yrittäjä/tj.; Räikkä Kalle, maanviljelijä; Salminen Heli, viljelijä; Schlesier Hans, taimitarhayritt.; Setälä Mikko, maanviljelijä; Suutari Jyrki, maanviljelijä; Tuori Jukka, agromomi/mv.; Vaajala Seppo, maanviljelijä; Virtanen Heikki, maanviljelijä. Mhy Tuki: Alanen Harri, maanviljelijä; Alho Teppo, maanviljelijä; Immonen Jukka, yrittäjä; Kannisto Jarmo, maanviljelijä; Kesäläinen Ari, maanviljelijä; Kesäläinen Kari, metallimies; Kipinoinen Jarmo, maanviljelijä; Koiranen Tapani, maanviljelijä; Kojo Urho, maanviljelijä; Lehtinen Kari, maanviljelijä; Paukku Kari, maanviljelijä; Puikkonen Milla, toimihenkilö; Reiman Lasse, maanviljelijä; Taatinen Jarmo, yrittäjä; Taura Olli, maanviljelijä; Torikka Velijaakko, laitosmies; Vehviläinen Reijo, eläkeläinen; Vesala Pekka, maanviljelijä.. Myös vesistövaikutukset arveluttavat?, Keskitalo toteaa. Hannu, mv.; Niemelä Jussi, mv.; Nikula Jaakko, mv.; Pyykkö Jussi, mv.; Pättiniemi Johanna, agronomi, maatalousyritt.; Simola Lauri, mv.; Toukkari Juha, mv., rakennusmies; Uoti Jari, mv. Mhy JärviLakia: Ahonen Lauri, yrittäjä; Arpala Jari, metallimies; Autio Janne, maanviljelijä; Hautamäki Jarmo, maanviljelijä; Huhtala Antero, maanviljelijä; Huhtaluhta Timo, maanviljelijä; Isotalo Antti, maanviljelijä; Kaappola Mika, maanviljelijä; Kallio Yrjö, maanviljelijä; Kalliokoski Pasi, toimiupseeri; Lamminen Rauno, maanviljelijä; Malmi Henri, myynti-insinööri; Malmi Juhani, liikkeenharjoittaja; Mannila Matti, maanviljelijä; Mannismäki Jukka, maanviljelijä; Metsäpelto Samuli, maanviljelijä; Myllykoski Osmo, maanviljelijä; Mäkelä Markku, urakoitsija; Mäkelä Teuvo, toimittaja; Nyyssölä Jorma, yrittäjä; Pirttinen Hannu, maanviljelijä; Rantakangas Esa, turkistarhaaja; Rauhala Minna, maas.asiam.; Renko Timo, maanviljelijä/rakennusins.; Savela Erkki, maanviljelijä; Savola Vesa, maanviljelijä/agrologi; Somppi Jussi, yrittäjä; Takala Heikki, maanviljelijä/yrittäjä; Tyynismaa Arto, maanviljelijä; Tyynismaa Vesa, maanviljelijä; Vähämäki Pentti, yrittäjä/ metsätalousinsinööri; Ylesmäki Jarmo, maanviljelijä. Mhy Kalanti-Uusikaupunki: Heikkilä Pekka, maanviljelijä; Heinonen Jussi, maanviljelijä; Hento Matti, eläkeläinen; Kontu Juha, maanviljelijä; Lindfors Keijo, yrittäjä; Nevavuori Jari, maanviljelijä/kehityspäällikkö; Nummi Miika, yrittäjä; Parkkinen Kari, maanviljelijä; Peltola Markus, projektipäällikkö; Penttilä Inkeri, maatalousyrittäjä; Rantanen Veli-Matti, maanviljelijä; Saario Anssi, maanviljelijä; Ståhl Juha, eläkeläinen; Suominen Leena, kielenkääntäjä; Tanner Timo, maanviljelijä; Valio Seppo, maanviljelijä; Wallin Ilpo, maanviljelijä; Vapola Katariina, maanviljelijä/arkkitehti; Virtanen Kimmo, maanviljelijä/ autonkuljettaja. Mhy Karhu: Ala-Korte Kalevi, maanviljelijä; Bärlund Arto, maanviljelijä; Honkasalo Jorma, maanviljelijä; Kaappa Antero, maanviljelijä; Kankaro Jukka, erikoislääkäri; Korvala Eero, maanviljelijä; Kurittu Mikko, maanviljelijä; Latvajärvi Ilkka, maanviljelijä; Lehtonen Aimo, kouluttaja; Mikkola Veikko, yrittäjä/mv.; Mäkelä Jouni, maanviljelijä; Mäkelä Jyrki, maanviljelijä; Niskala Jorma, maatalousyrittäjä; Niskala Pekka, maanviljelijä; Ojala Sami, maanviljelijä; Peltola Ritva, maatalousyrittäjä/ farmaseutti; Peurala Matti, yrittäjä; Puosi Hanna-Leena, opettaja; Puuska Mauri, tuotantopäällikkö/mv.; Raininko Tuomo, maanviljelijä; Rampa Markku, maanviljelijä; Riita- huhta Sirkka, erik.sairaanhoit./ yrittäjä; Rintala Jukka, metsätalousinsinööri; Salmio Jarmo, koneistaja; Suuriniemi Risto, eläkeläinen; Sälliluoma Jorma, maanviljelijä; Tuorila Pirkko, kirjanpitäjä; Tuuliniemi Jari, mv/konepajayrittäjä; Uusihonko Hannu, maaseutuyrittäjä; Uusiniemi Alpo, maanviljelijä; Uusitalo Piia, maanviljelijä/di.; Vanhapaasto Juha, toiminnanjohtaja/mv.; Vanhatalo Jukka, maanviljelijä; Vappula Lasse; Viitamäki Hannes, maanviljelijä. Mhy Keskipohja: AlaKopsala Atso, maanviljelijä; Alanko Aulis, maanviljelijä; Alanko Yrjö, kirvesmies; Himanka Jussi, yrittäjä; Huhta Jukka, maaseutuyrittäjä; Ihanus Jouko, eläkeläinen; Jääskä Jari, maanviljelijä; Kattilakoski Arto, maanviljelijä; Kiviniemi Seppo, maanviljelijä; Kukkola Erja, levyseppä; Kykyri Olavi, maanviljelijä; Känsäkoski Jouni, yrittäjä; Känsälä Jarmo, maanviljelijä; Leppä-Aho Pentti, maanviljelijä; Mäkitalo Jari, kiinteistönhoitaja; Niemi Jukka, eläkeläinen; Nikunen Mikko, maanviljelijä; Pajala Markku, maanviljelijä; Patana VesaMatti, metsäkoneen kuljettaja; Pesola Paavo, maanviljelijä; Pollari Mikko, maanviljelijä; Pulkkinen Esko, eläkeläinen; Purola Manu, metsänhoitaja; Rauhala Antti, maanviljelijä; Siirilä Otto, maanviljelijä; Sillanpää Jarmo, maanviljelijä; Suonperä Perttu, maanviljelijä; Torppa Jukka, insinööri; Torppa Olli, maanviljelijä; Tunkkari Arto, maanviljelijä; Tuorila Jorma, luokanopettaja; Vuotila Henna, maatalousyrittäjä; Ylitalo Alpo, eläkeläinen. Mhy Kihniö-Parkano: Alho Paavo, maanviljelijä; Haavisto Janne, motokuljettaja; Jytilä Jaakko, myyntipäällikkö; Kamppikoski Kari, turveyrittäjä; Konttinen Ilpo, maanviljelijä; Koski Juha, upseeri; Koskiniemi Juha, tuotantopäällikkö; Kuisma Juhani, pistehitsaaja, maanviljelijä; Kuusikoski Marko, yrittäjä; Lahdentausta Mikko, maanviljelijä; Mansikkaviita Markku, levyseppä; Markkola Heikki, maaseutuyrittäjä; Palolahti Teemu, maanviljelijä; Pentti Simo, metsäyrittäjä, ylikonst. 12 Keskiviikkona 2. Hänen mielestään pahimmat ristiriidat poromiesten ja Metsähallituksen välillä on selvitetty, mutta laajat hakkuut huolestuttavat. Poromies Mika Keskitalo Sodankylän Vuotsosta ei näe ristiriitoja poronhoidon ja metsätalouden välillä niin pahoina kuin joskus annetaan ymmärtää. Valtion vaatimat tuloutustavoitteet Metsähallitukselle kuitenkin huolestuttavat. ?Järeä puusto vähenee aika lailla?, Keskitalo toteaa. Metsähallitus on kyllä jättänyt hakkaamatta tiettyjä alueita, lähinnä luppokuusikoita, mikä helpottaa porojen ravinnonhankintaa kevättalvella. Monet poromiehet ovat myös itse metsänomistajia, Keskitalokin. ?Huonoina porovuosina poromiehetkin joutuvat hakkaamaan metsiään saadakseen lisä tuloa.? Itse hän välttää avohakkuita ja hakkaa vain harventaen. ?Jos täällä pohjoisessa isäntä kerran hakkaa, metsä ei kasva koko elinikänä takaisin.? Parhaillaan tunteita herättävät kaivosyhtiöiden Vuotsossa tekemät koekairaukset. VALTUUTETTU MIKA KESKITALO, MHY SODANKYLÄ Poromiestä huolettaa hakkuiden kestävyys MARKKU AIKIONIEMI Mika Keskitalo sai roiman äänisaaliin valtuustovaaleissa. Sen vuoksi termit kuvioraja, irtomotti, metsälakikohde eivät välttämättä aukea kaikille. Keskitalo piti valtuutettujen yhteistä matkaa hyödyllisenä myös verkostoitumista varten. maanviljelijä; Sallanmaa Aaro, yrittäjä; Salomaa Antti, maanviljelijä; Satovuo Jussi, maanviljelijä, eläkeläinen; Suikkanen Tapio, erikoityönjohtaja; Uusitalo Ilkka, maanviljelijä; Viitaniemi Vesa, maanviljelijä; Vilen Leena, vanhempi konstaapeli; Villman Jarmo, maanviljelijä. Mhy Kiikka-Keikyä: Aarinen Seppo, maanviljelijä; Isopahkala Jetta, tuot.esimies, maat.yritt.; Jokela Antti, maanviljelijä; Karvo Juha, maanviljelijä; Kero Antti, maanviljelijä; Krapi Pauli, maatalousyrittäjä; Lehtinen Juhani, maanviljelijä; Mäenpää Pauli, maanviljelijä; Mörtti Tapio, maanviljelijä; Oittinen Jussi, maatalousyrittäjä; Pietilä Seppo, maatalousyrittäjä; Pusa Sirkka-Liisa, eläkeläinen, yo-merkonomi; Pärssinen Markku, toiminnanjohtaja, agronomi; Torpo Seppo, maatalousyrittäjä; Yli-Hellä Jukka, maanviljelijä. Mhy Kurikka: Aho VeliMatti, maatalousyrittäjä; AlaNisula Asko, maatalousyrittäjä; Haapoja Jussi, maatalousyrittäjä; Hakala Taisto, maatalousyrittäjä; Havimäki Juhani, maatalousyrittäjä; Kahila Asko, yrittäjä; Kaistila Riina, maatalousyrittäjä; Käkelä Heikki, eläkeläinen; Lepistö Aila, pth./ eläkeläinen; Mieto Juha, freelancer; Mikkilä Juha, maa- ja metsätalousyrittäjä; Mukkala Lasse, maatalousyrittäjä; Panttila Teppo, maatalousyrittäjä; Porre Vesa, maatalousyrittäjä; Yli-Krekola Erkki, insinööri. Mhy Lakeus: Antila Timo, merivartija; Eeva Toivo, maanviljelijä; Hakala Herman, metsänhoitaja, mmt.; Hangasluoma Ossi, maanviljelijä; Huttunen Petri, maanviljelijä; Kangas Matti, agrologi, metsätal.yrittäjä; Keltto Jaakko, projektipäällikkö; Ketola Kari, maanviljelijä; Kiviluoma Mikko, maanviljelijä; Koivisto-Kokko Jaakko, maanviljelijä, yrittäjä; Koivulahti Kari, nuohooja; Koivuniemi Ari, maanviljelijä; Kujala Rauno, maanviljelijä; Kytölä Kai, maanviljelijä; Lehtinen Jari, maanviljelijä; Lehtinen Pekka, maanviljelijä; Leppänen Timo, maanviljelijä; Marttila Kyösti, maanviljelijä; Metsä-Ketelä Aira, ktm., maatalousyrittäjä; Niemi Erkki, maanviljelijä; Närvä Martti, muuntaja-asentaja; Piipari Pertti, metsätyönjohtaja; Rahkola Ilkka, maatalousyrittäjä; Rajala Marko, maanviljelijä, koneyrittäjä; Rantakoski Seppo, maanviljelijä; Rinne Leena, maanvilj., agrologi amk.; Rintala Jussi, maanviljelijä; Rinta-Valkama Heikki, myyntimies; Soini Paavo, asfalttityöntekijä; Säntti Tuomo, maanviljelijä; Takamäki Timo, maanviljelijä; Uusitalo Harri, maanviljelijä; Varpula Seppo, metsätalousyrittäjä; Vierola Ahti, maa-/metsätal. yritt., ins. eläkk.; Perälä Jari, yrittäjä; Rajamäki Marko, yritysneuvoja, metsänomistaja; Runsas Pertti, maanviljelijä; Toivonen Markku, nc-ohjelmoija; Vesanto Jukka, maatalousyrittäjä; YliHietanen Harri, insinööri. Mhy Kiikissuo: Alha Veikko, yrittäjä; Erikäinen Jari, maanviljelijä; Eskola Jouni, maanviljelijä; Huittinen Jukka, maanviljelijä; Jalonen Harri, maanviljelijä; Kauko Tuomo, maanviljelijä; Laajola Pasi, mv.,urakoitsija; Laitakoski Teemu, mv., opettaja; Lehtiö Viljo, metsuriyrittäjä; Mikola MarjaLiisa, emäntä; Mäkinen Kari T, ekonomi; Nuuros Auli, tuotantoassistentti, mv.; Salin Veikko, Sukulaismies patisti ehdolle Metsänhoitoyhdistys Sodankylä kattaa koko valtavan kunnan sekä osia Savukoskesta. Yksityismetsien yhteispintaala alueella on 226?000 hehtaaria. ?Sukulaismies patisti lähtemään ehdolle, kun piti saada nuoriakin täältä päin valtuustoon?, tuore valtuutettu kertoo. Äänisaalis yllätti 41-vuotiaan poromiehen. tammikuuta 2013 MHY-VALTUUSTOT Länsi-Suomi Mhy Alajärvi: Ahola-Olli Kai, yrittäjä; Harju Raimo, yrittäjä; Hauta-Aho Mikko, eläkeläinen/mv.; Heikkilä Lasse, metsätalousyrittäjä; Kivimäki Petri, kirvesmies/mv.; Korkea-Aho Matti, toimitusjohtaja/mv.; Kujala Paavo Pellervo, yrittäjä; Lassila Markku, yrittäjä; Leppäaho Voitto, eläkeläinen/mv.; Levijoki Kalervo, maanviljelijä; Murtomäki Heikki, eläkeläinen/mv.; Mäkelä Terho, maanviljelijä; Männistö Yrjö, opettaja; Nurmi Jukka, maanviljelijä; Orava Seppo, maanviljelijä; Pesu Veli-Pekka, maanviljelijä; Sikkilä Eero, eläkeläinen/mv.; Sillanpää Juha, maanviljelijä; Tuomela Juha, fysioterapeutti/ mv.; Viitaniemi Mikko, maanviljelijä; Vistbacka Raimo, varatuomari. Mhy Auranmaa: Ali-Rontti Matti, maatalousyrittäjä; Keloniemi Pekka, maanviljelijä; Kulmala Mika, maatalousyrittäjä; Kulo Voitto, maanviljelijä; Lahti Marja, yrittäjä; Lalli Jarmo, maaseutuyrittäjä; Mäkilä Seppo, maanviljelijä; Mäki-Uotila Pertti, maanviljelijä; Peltola Tapio, maatalousyrittäjä; Pettinen Jaakko, maanviljelijä; Sinisalo Jarmo, yhteyspäällikkö; Tuominen Heikki, maanvilj./agrologi; Tuuppa Esko, agronomi; Urmas Petteri, kiinteistönvälittäjä; Uusitalo Pekka, maatilayrittäjä; Vahala Hanna, maatilayrittäjä, Wärri Pentti, maanvilj./urakoitsija. Mhy Etelä-Pohjanmaa: Aalto Mauri, maanviljelijä; Aila Veli-Pekka, agrologi / mv.; Alakojola Esko, maanviljelijä; Hippi Hannu, veturinkuljettaja / mv.; Koski Pekka, maanviljelijä; Kotala Esa, maanviljelijä; Kuusisto Mika, maa- ja metsätal.yrittäjä; Laine Tommi, maanviljelijä; Lehtimäki Ari, maanviljelijä; Loukola Jarkko, maanviljelijä; Marttila Jari, maanviljelijä; Muilu Anssi, maanviljelijä; Mäki-Mantila-Pasanen Ritva, metsätalousinsinööri; Mäntykoski Heikki, agrologi; Niemelä Henry, maanviljelijä; Nuuja Jukka, maanviljelijä; Peltola Asko, maakuntajohtaja / mv.; Perttilä Jussi, maanviljelijä; Punkari Antti, maanviljelijä; Saari Antti, metsänhoitaja / mv.; Saari Ensio, eläkeläinen; Saaristo Juha, maanviljelijä; Salokorpi Juhani, maanviljelijä; Sipilä Johannes, sähköasentaja / mv.; Tarkkanen Heikki, maanviljelijä; Trompari Jussi, maatalousmyyjä / mv.; Tuomela Sauli, maanviljelijä; Viianen Hannele, agrologi; Västi Aki, maanviljelijä; Yliluoma Mikko, maanviljelijä. Mhy Evijärvi: Anttikoski Tuomas, maatalousyrittäjä, Haapasaari Rita, toimittaja; Ikonen Tarja, eläkeläinen; Karlström Lars, cne-koneistaja; Kattilakoski Markus, vakuutustarkastaja; Koskimäki Janne, maidontuottaja; Kuivasniemi Kauko, mv/tarhaaja; Kultalahti Jouni, yrittäjä; Kuusela Jukka, metsuri; Lehto Vesa, sähköasentaja; Linna Timo, maanviljelijä; Mäkelä Tapio, postityöntekijä; Mäkinen Martti, maanviljelijä; Mäntylä Pasi, koneyrittäjä; Rentola Oskari, metsätalousyrittäjä. Mhy Ilmajoki: Hill Ari, maatalousyrittäjä; Kankaanpää Timo, maatalousyrittäjä; Knuuttila Kari, maatalousyrittäjä; Koivisto Jari, postimies; Laitila Veli-Jussi, maatalousyrittäjä; Latva-Koivisto Timo, maatalousyrittäjä; Loukasmäki Jaakko, koneenkuljettaja; Moisio Maarit, toimistotyöntekijä; Mäki-Latvala Antti, maatalousyrittäjä; Nikkola Juha, maatalousyrittäjä; Ojala Riikka, maatalousyrittäjä; Perälä Esa, maatalousyrittäjä; Perälä Simo, maatalousyrittäjä; Pirilä Aarno, maatalousyrittäjä; Rajala Seppo, maatalousyrittäjä; Valkama Jukka, yrittäjä; Viitala Juha, maatalousyrittäjä; Virtanen Tapio, sähköinsinööri; Yli-Hannuksela Lauri, maatalousyrittäjä; Yli-Ojanperä Kari, maatalousyrittäjä. Mhy Isojoki-Karijoki: Asukas Ari, maanviljelijä; Halkola Tero, maanviljelijä; Itäluoma Vesa, yrittäjä/maanviljelijä; Jaakkola Anna-Kaisa, agrologi amk.; Junttila Jukka, maanviljelijä; Lauri Tommi, yrittäjä/ maanviljelijä; Leppinen Marjatta, maanviljelijä; Malm Jyrki, maanviljelijä; Nummela Pertti, maanviljelijä; Peltoniemi Harri, maanviljelijä; Piikkilä Juha, maanviljelijä; Pöllänen Kalevi, maanviljelijä; Rantakallio Jouni, maanviljelijä; Saarikoski Matti, aluejohtaja; Syväjärvi Mika, maanviljelijä; Viitikko Erkki, maanviljelijä. Mhy Jokilääni: Haarala Lassi-Antti, mv.; Kankaanpää Martti, mv.; Kankaanranta Mikko, mv.; Kara Tapio, mv.; Klemelä Heikki, mv.; Kosonen Jari, mv.; Mattila Hannu, mv.; Mustonen Jos täällä pohjoisessa isäntä kerran hakkaa, metsä ei kasva koko elinikänä takaisin
Myös kohtuuhintaisten maanmuokkausten, taimikonhoitojen ja ojitusten tarjoaminen on tärkeää. ?Sillä työllistetään myös paikallisia yrittäjiä.? »Metsänhoitoyhdistyksen tärkein tehtävä on metsänomistajan edunvalvonta. Myös puukaupan kilpailuttaminen on keskeistä.« MIRJA KOPPO opettaja eläk.; Veijola Antero, maanviljelijä; Veijola Pertti, metsänhoitaja; Vitikka Markku, insinööri. Mhy Kainuu: Appelgren Arto, yrittäjä; Haapakoski Risto, opistoupseeri evp.; Haataja Kaisu, maanviljelijä; Hatva Teuvo, maanviljelijä; Heikkinen Urpo, srk-mestari; Huotari Timo, metsätalousyrittäjä; Härkönen Jorma, maanviljelijä; Karjalainen Markku, kenttäpäällikkö; Kemppainen Hannu, terveyskeskuslääkäri; Komulainen Eija, maatalousyrittäjä; Korhonen Ari, metsätalousyrittäjä; Korhonen Päivi, maaseutuyrittäjä; Kovalainen Vilho, eläkeläinen; Kähkönen Eino, eläkeläinen; Loponen Sisko, optikko; Malinen Arto, maanviljelijä; Moilanen Heli, terveydenhoitaja; Piirainen Jorma, eläkeläinen; Pulkkinen Tuomo, eläkeläinen; Pääkkönen Matti, eläkeläinen; Ronkainen Markku, maanviljelijä; Suutari Harri, yritysjohtaja; Tervaniemi Martti, eläkeläinen; Tolonen Kirsti, eläkeläinen; Valtanen Eero, maa- ja metsätal.yrittäjä. Mhy Kalajokilaakso: Ahlholm Jouni, metsätalousyrittäjä; Alaverronen Juha, työnjohtaja; Alaverronen Riitta, puutalousinsinööri, ostaja; Anias Risto, maanviljelijä; Heikkilä Hannu, lehtori; Häivälä Jarmo, yrittäjä; Iso-Oja Mikko, yrittäjä; Isotalus Jari, maaseutuasiamies; Jaakola Erkki, maanviljelijä; Jaakola Hannu, maanviljelijä; Koistila Jarmo, maanviljelijä; Kokkoniemi Timo, maanviljelijä; Kujala Jussi, maanviljelijä; Kumpusalo Juhani, maanviljelijä; Kärjä Olli, maanviljelijä; Lehtomäki Kalevi, metsäkoneyrittäjä, mv.; Manninen Veijo, maanviljelijä; Mikkonen Eero, maanviljelijä; Mustola Erkki, maanviljelijä; Niemimäki Kimmo, maatalousyrittäjä; Ni kunen Jari, yrittäjä; Pasanen Sirpa, perushoitaja; Pylväs Ari, maaseutuyrittäjä; Päivärinta Timo, maanviljelijä; Rintala Heikki, maanviljelijä; Ruuttula Teijo, maanviljelijä; Sikkilä Leena, metsätalousinsinööri; Somero Jarmo, mv., urakoitsija; Sorvoja Erkki, maanviljelijä; Torvikoski Leo, metsätilallinen; Tuoriniemi Kari, sähköasentaja; Törmä Paavo, veturinkuljettaja; Vesamäki Jarmo, maanviljelijä; Viljamaa Kaija, maanviljelijä; Vuorenmaa Mika, maanviljelijä; Vähäsöyrinki Vesa, maanviljelijä. Mhy Kemijärvi: Alaluusua Reima, maatilayrittäjä; Alanne Tapani, metsätilallinen; Kaakkurivaara Asko, eläkeläinen; Karakko Juha, metsätal.yritt.; Kivilahti Olavi, eläkeläinen; Kyyhkynen Timo, metsätilallinen; Ruokamo Anita, toimittaja/ yritt.; Salminen Vuokko, maatal. lomittaja; Sarivaara Jukka, maatilayrittäjä; Sirviö Antti, maatilatal.yritt.; Sivonen Antti, eläkeläinen; Särkelä Jorma, toimittaja; Törmänen Esko, eläkeläinen; Vahvanen Jorma, yrittäjä; Välikangas Hannu, maanviljelijä. Mhy Kiiminki: Berg Antti, yliopettaja; Grönlund Antero, eläkeläinen; Haho Ilmari, asiakasjohtaja; Iisakka Reijo, maanviljelijä; Isola Jouni, kirvesmies; Jokikokko Pentti, eläkeläinen; Karjalainen Leo, kirvesmies; Kivistö Raija, eläkeläinen; Kontio Jukka, maanviljelijä; Korpua Jaakko, avainasiakaspäällikkö; Kynsilehto Antti, kirvesmies; Manninen Sinikka, sisustusmyyjä; Mikkonen Lauri, yrittäjä; Mikkonen Pekka, eläkeläinen; Polojärvi Juhani, eläkeläinen; Putkonen Arto, maanviljelijä; Runtti Pentti, käämijä; Taivalkoski Heikki, insinööri; Tuohimaa Matti, eläkeläinen; Väänänen Timo, dipl.insinööri. Mhy Kittilä: Granroth Aaro, metsätilayrittäjä; Hettula Juha, maaseutuyrittäjä; Holck Eino, poromies; Jääskö Jani, yrittäjä; Kinnunen Leena, 4h-toiminnanjohtaja; Kouri Pekka, poromies/ eläkeläinen; Lepola Sauli, metsätilallinen; Molkoselkä Vilho, eläkeläinen; Mäntymaa Vuokko, arkkitehti; Rantajääskö Tapani, yrittäjä; Rytkönen Kauno, poromies; Sallinen-Hanhela Aino, puutarhuri; Siitonen Lauri, yrittäjä; Tiensuu Reijo, eläkeläinen; Yritys Lasse, lehtori. Mhy Kuusamo: Haataja A Olavi, eläkeläinen; Haataja Ilpo, poromies; Hannula Mauri, kirvesmies; Hekkala Toivo, eläkeläinen; Kallunki Jouni, yrittäjä; Keränen Veikko, metsätalousyrittäjä; Korva Raimo, metsuri; Käkilehto Jari, maatalousyrittäjä; Kämäräinen Sirpa, yrittäjä; Lehtoaho Oiva, maanviljelijä; Leskelä Antti, maanvilj./kalankasvattaja; Määttä Veli, metsuri/poromies; Naumanen Arto, maanviljelijä; Nevala Juhani, rajavartija/evp.; Nevala Mikko, rajavartija/evp.; Nurmi Kari, asentaja; Pesonen Esko Antero, metsuri; Pitkänen Liisa, hallintosihteeri; Pitkänen Pauli, maatalousyrittäjä; Poussu Toivo, kirjastovirkailija; Ronkainen Tenho, maanvilj./ eläkeläinen; Siikaluoma Kari, taksinkuljettaja; Tuovila Hannu, yrittäjä; Turunen Martti, rehtori; Törmänen Kalevi, autonkulj./ eläkeläinen. Mhy Länsi-Kainuu: Heikkinen Jorma, isännöitsijä; Heikkinen Jouko, poromies yrittäjä; Heikkinen Markus, maanviljelijä; Heikkinen Pasi, maanviljelijä; Heikkinen Sauli, maanviljelijä; Hurskainen Pentti, maanviljelijä; Karvonen Vilho, eläkeläinen; Kemppainen Ari, maanviljelijä; Kemppainen Ilkka, maatalouslomittaja; Keränen Pekka, kiinteistönhoitaja; Kinnunen Arto, koneyrittäjä; Leinonen Erkki, agrologi; Leinonen Petri, maanviljelijä; Lämsä Veli, maanviljelijä; Mikkonen Arvo, rajavartija; Moilanen Osmo, maanviljelijä; Moilanen Reijo, yrittäjä; Moilanen Terttu, metsätal.yrittäjä; Mäkäräinen Otto, eläkeläinen; Paananen Eero, metsuri; Rikula Markku, maatalousyrittäjä; Seppänen Tero, maanviljelijä; Seppänen Tuomo, yrittäjä; Sirkeinen Unto, kiinteistönhoitaja; Veijola Matti, yrittäjä; Virkkunen Reijo, tilanhoitaja; Virkkunen Timo, Mirja Koppo on opetellut raivaussahan käyttöä kurssilla. maisteri; Päkkilä Tapani, maanviljelijä; Räihä Tapio, maanviljelijä; Räinä Hilja, eläkeläinen; Turtinen Heikki, piiriagrologi; Tuutijärvi Tarmo, eläkeläinen; Ylisiurua Terho, diplomi-insinööri. Mhy Ylikiiminki: Hiltunen Esa, maanviljelijä/vartija; Hiltunen Reino, rehtori/eläkeläinen; Honkanen Aimo, särmääjä; Huttunen Matti, kiinteistön hoitaja; Inkala Jukka, insinööri; Inkala Reino, maanviljelijä; Kanniainen Unto, myyjä; Karjalainen Jouko, metsätilallinen; Kirvesoja Markku, maanviljelijä; Mettovaara Pekka, virastomestari; Pirttikoski Tuomo, rakennusinsinööri; Riikola Asko, maanviljelijä; Siltakoski Helinä, pankkitoimihenkilö; Timonen Seppo, maanviljelijä; Tomperi Erkki, maanviljelijä. Mhy Ylitornio: Alajärvi Urho, eläkeläinen; Erkheikki Alpo, maanviljelijä; Huhta Jukka, maanviljelijä; Kumpula Mari, yrittäjä; Kurtti Aino, maatalousyrittäjä; Körkkö Juha-Pekka, rakennusmies; Lohiniva Heikki, yrittäjä; Mäntyranta Juhani, poromies; Oja Reijo, maanviljelijä; Pakisjärvi Vesa, monitoimikoneen kuljettaja; Sainmaa Martti, eläkeläinen; Salmi Arto, konepäivystäjä; Sandqvist Tuomas, maanviljelijä; Uusitalo Ari, maanviljelijä; Välimaa Pekka, maanviljelijä. Mhy Ylä-Kainuu: Heikkinen Erkki, maanviljelijä; Heikkinen Jouni, maanviljelijä; Heikkinen Taisto, eläkeläinen; Helttunen Erja, kansanterveyshoitaja; Juntunen Heino, metsätalousyrittäjä; Juntunen Taisto, teknikko; Karvonen Eero Paavali, eläkeläinen; Kemppainen Heimo, yrittäjä; Kemppainen Kauko, metsätilallinen eläk.; Keränen Helka, maanviljelijä; Keränen Lassi, maa- ja metsätalousyrit.; Keränen Pauli, koneyrittäjä; Korvuo Markku, maanviljelijä; Kovalainen Veli Martti, turkistarhuri; Kuvaja Antero, rajavartija evp.; Matero Matti, tulkki eläk.; Mikkonen Pertti, pankinjohtaja; Moilanen Heikki, maanviljelijä; Moilanen Kari Juhani, metsätalousteknikko eläk.; Mulari Heikki, maanviljelijä eläk.; Mäkeläinen Markku, metsätilallinen; Mäkeläinen Mika, kirvesmies; Räisänen Heikki, maanviljelijä; Toivanen Osmo, eläkeläinen; Tolonen Jarmo, opistoupseeri. Mhy Ylä-Lappi: Huhtamella Pekka, eläkeläinen; Hultamo Terhi, biologian opettaja; Huru Viljo, poromies; Jomppanen Oula, yrittäjä; Keskitalo Pentti K., poromies; Korppila Veli-Matti, eläkeläinen; Kukkala Vilho, metsuriyrittäjä; Kultima Aarne, kapteeni, evp.; Laakso Pauli, maanviljelijä; Lepistö Jouko, lääninrovasti; Mattila Yrjö, eläkeläinen; Mutenia Risto, metsuri; Niemelä Timo, eläkeläinen; Peltonen Jorma, eläkeläinen; Peltovuoma Alpo, työvoimaneuvoja; Seurujärvi Aarre, eläkeläinen; Sotaniemi Martti, eläkeläinen; Vieltojärvi Mauri, poromies. Rannikko Jeppo: Almberg Arne, pensionär; Elenius Erik, pensionär; Elenius Magnus, jordbrukare; Finskas Bo-Göran, jordbrukare; Fors Patrik, jordbrukare; Forsgård Kjell, jordbrukare; Forsgård Per-Erik, jordbrukare; Häger Ann-Maj, kontorist; Häggman Anders, försäkrings försäljare; Julin Nils, jordbrukare/entreprenör; Jungell Magnus, jordbrukare; Liljeqvist Kjell, jordbrukare; Lundvik Gottfrid, entreprenör/ jordbrukare; Nybyggar Bo-Gustav, pensionär; Sandberg Stig, jordbrukare. Södra skogsreviret: Alm Barbara, lantbrukare; Anttas Per, jordbrukare; Degerth Kerstin, landsbygdsföretagare; Forsman Kim, agronom/jordbrukare; Grönberg Fredrik, jordbrukare; Haglund Robert, agrolog; Hildén Christian, diplomekonom; Himberg Henrik, agrolog yh/jordbrukare; Husberg Henrika, lantbrukare/maanviljelijä; Johansson Markus, lantbruksföretagare; Knaapinen Olli, agrologi/maanviljelijä; Kronberg Sofia, skogsbruksingenjör; Lampinen Ilkka, agrolog; Lindberg Magnus, agrolog; Lindholm Thomas, jordbrukare; Lundström Gösta, jordbrukare; Långstedt Nina, agrolog/jordbrukare; Malmström Mårten, jordbrukare; Männikkö Kim, jordbrukare/ butikschef; Nygård Mikael, lantbrukare; Pietola Maria, jordbrukare; Selén Stefan, jordbrukare/företagare; Silfvast Bengt, jordbrukare; Simberg Peter, lantbrukare; Sjölund Kaj, maanviljelijä; Stjernberg Peter, agrolog; Tyskas Kim, agrolog; Widlund Stefan, jordbrukare; Winqvist Anders, jordbrukare; von Frenckell Otto, agrolog. Österbotten: af Hällström BoGustav, jordbrukare; Backlund Martin, skogsbrukare; Bacsktröm Ole, miltärpolis; Björkfors Kenneth, jordbrukare; Bäck Charles, närvårdare; Cederström Tom, jordbrukare; Finne Christer, jord-/skogsbrukare; Gjäls Göran, jordbrukare; Grankull Bo, jordbrukare; Hagberg Fredrik, jordbrukare; Holmback Johan, jordbrukare; Holmlund-Norrén Christel, utbildare; Holmström Magnus, jordbrukare; Häggman Sixten, sågföretagare; Högbacka Dorrit, lantmäteriingenjör/vd; Högnabba Stefan, vd; Ingves Stefan, företagare; Kangas Kennet, yrittäjä; Käldström Rune, elmontör; Lindgren Folke, jordbrukare; Nynäs Ingemar, skogsbrukare; Nynäs Stefan, arbetsledare; Påhls Kenneth, jordbrukare; Ravals Jan-Erik, pensionär; Rex Joakim, jordbrukare; Råback Stefan, utvecklingsdirektör/forstm.; Saloniemi Sakari, yrittäjä; Simons Stig, jordbrukare; Skåtar Kaj, vicehäradshövding; Smeds Ingmar, jord-/skogsbrukare; Sperring Lars-Göran, skogsbrukare; Sten Hans-Erik, skogsbrukare; Svartbäck Ulf, jordbrukare; Södergård Harald, jordbrukare; Tjäru Benny, jordbrukare; Uthardt Lorenz, pol.dr.; Vidlund Mikael, jordbrukare; Åkerblom Måns, pensionär; Åstrand Mats, brandförman. Åboland Kimitonejdens: Abrahamsson Anders, agrolog; Blomberg Cay, jordbrukare; Drugge Birger-Jarl, agrolog; Ekholm Gustaf, företagare; Forsman Johan, jordbrukare; Fredriksson Tomas, jordbrukare; Granlund Jan, sjöbevakare; Haapa Reijo, jordbrukare; Hagman Mats, jordbrukare; Henriksson Bengt, jordbrukare; Jägerskiöld Peter, jordbrukare; Kaitala Harri, maanviljelijä; Lehtinen Mika, maanviljelijä; Lindroth Dan, jordbrukare; Lindström Peter, jordbrukare. Väståboland: Blomberg Dick, jordbrukare; Grandell Jörgen, direktör; Gunnars Kjell, jordbrukare; Henriksson Frej, jordbrukare; Hermansson Johan, agrolog; Liukkonen Jouni, maanviljelijä; Lundström Peter, företagare; Lönnqvist Henrik, färjförare; Mårtensson Tomas, entreprenör; Nordanberg Heidi, maanviljelijä; Norrby Tom, jordbrukare; Nymalm Anders, pensionär; Nymalm Tommy, företagare; Nyström Bo-Erik, lantbruksföretagare; Söderholm Timo, jordbrukare.. eläkel.; Haapala Sauli, maanviljelijä; Jussila Heikki, maanviljelijä; Kaleva Kari, opinto-ohjaaja; Keränen Erkki, poliisi; Kinnunen Raimo, maanviljelijä; Lappalainen Pekka, maanviljelijä; Manninen Aimo, eläkeläinen; Sauvola Aaro, rakennusmestari; Sipola Atso, maanviljelijä; Sipola Juha, metsätalousinsinööri; Suokkonen Reijo, maanviljelijä; Suomela Lauri, maanviljelijä; Turkka Arto, maanviljelijä; Vuotikka Tapio, maaseutuyrittäjä; Örn Hannu, maanviljelijä. Mhy Pelkosenniemi-Savukoski: Autioniemi Jouko, metsätilallinen; Hannula Kari, rehtori; Harju Alpo, maanviljelijä; Hautala Mauri, maanviljelijä; Hiltunen Aulis, kirvesmies; Illikainen Veli-Matti, lentokonetarkastaja; Karala Hannu, metsuri; KetoTokoi Arto, maanviljelijä; Körkkö Juhani, metsätalousinsinööri; Lakela Ari, maanviljelijä; Oinas Juha, metsuri; Pulska A.V.Tapani, poromies; Rae Kaarlo, metsuri; Savukoski Vesa, metsäsuunnittelija; Siivola Martti, poromies; Tossavainen Anu, agrologi. Mhy Posio: Alasirniö Taisto, eläkeläinen; Hietala Jouni, poromies-kirvesmies; Karasti Kari, maanviljelijä; Karjalainen Olavi, eläkeläinen; Kivilahti Eino, eläkeläinen; Kynsijärvi Ossi, eläkeläinen; Luksua Samuli, maanviljelijä; Maaninka Heikki, maanviljelijä; Maaninka Hilkka, eläkeläinen; Mourujärvi Antero, eläkeläinen; Määttä Markku, työnsuunnittelija; Nykänen Erkki, oik.kand.; Oikarainen Seppo, maanviljelijä; Pätsi Mikko, maaseutuyrittäjä; Revonmäki Reima, maanviljelijä; Väisänen Jari, maanviljelijä; Ylisirniö Leevi, eläkeläinen. Mhy Pudasjärvi: Kellolampi Armi, maatalousyrittäjä; Harju Pekka, metsätilallinen; Pikkuaho Paavo, kunnallisneuvos; Pakanen Heikki, eläkeläinen; Särkelä Jukka, maanviljelijä; Hinkula Arto, maanviljelijä; Karén Antti, maatalouslomittaja; Baas Joonas, kirvesmies; Pihlaja Esa, liikkeenharjoittaja; Alatalo Matti, maatilayrittäjä; Nissi Hannu, maaseutuvastaava; Jaakola Nilla, lampuri; Piipponen Esko, yrittäjä; Kummala Helena, maatalousyrittäjä; Eero Honkanen, metsuriyrittäjä. Mhy Pyhäjokilaakso: Heikkilä Heikki, maanviljelijä; Helaakoski Erkki, hallintososionomi; Hiitola Eija, maanviljelijä; Jaakkonen Paula, opettaja, opinto-ohjaaja; Jylkkä Vesa, metsäkoneenkuljettaja; Kaurala Reijo, käyttömies; Keskitalo Kari, maanviljelijä; Korpela Antti, aluemyyntipäällikkö; Koskela Mikko, rakennusmestari; Lahti Kari, maanviljelijä; Lahti Sauli, eläkeläinen; Lahtinen Kalevi, maanviljelijä; Mikkelä Timo, maatalousyrittäjä; Mäkelä Aini, maanviljelijä; Pahkamaa Juha, maanviljelijä; Pekkinen Antti, maanviljelijä; Poutiainen Matti, maa- ja metsätalousyrittäjä; Rajaniemi Aarno, eläkeläinen; Tuomaala Juhani, metsuri; Törmikoski Jari, maanviljelijä; Vilminko Pauli, ent. VALTUUTETTU MIRJA KOPPO, MHY ETELÄ-KARJALA Paluumuuttaja haluaa pitää metsät hyvässä kunnossa ARI NAKARI Lähihoitaja Mirja Koppo peri isänsä metsät ja ryhtyi emännöimään kotitilaa Lappeenrannassa. Mirja Koppoa pyydettiin jo neljä vuotta sitten ehdokkaaksi metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon, mutta äänimäärä ei silloin riittänyt läpipääsyyn. Tällä kertaa Koppo tuli valituksi 52 äänen saaliilla. insinööri; Rytisalo Pentti, maaseutuyrittäjä; Uusitalo Aimo, eläkeläinen; Vaarala Ali, opistoupseeri; Vuojärvi Pauli, eläkeläinen. Mhy Sotkamo: Huotari Hannu, metsuri; Huusko Tero, maanviljelijä; Hyvönen Timo, maanviljelijä; Ilkko Jaakko, lehtori; Kaipainen Pekka, maanviljelijä; Karjalainen Raimo, koneyrittäjä; Korhonen Aimo, toimitusjohtaja; Korhonen Anja, lehtori; Korhonen Oiva, maanviljelijä; Korhonen Timo, maatalousyrittäjä; Kovalainen Esa, työnjohtaja; Leinonen Raimo, mv.,sähköas.; Lukkari Arja, osastosihteeri; Mustonen Pertti, lehtori; Määttä Ilkka, fysioterapeutti; Partanen Tauno, metsätilallinen; Piirainen Asko, koneyrittäjä; Polvinen Erkki, metsätilallinen; Polvinen Osmo, kyläkirjailija; Rimpiläinen Heikki, agrologi; Tervo Esko, maanviljelijä; Tervo Tarja, mv.,yrittäjä; Tolonen Vesa, maanviljelijä. Mhy Taivalkoski: Huovinen Vesa Matti, maatalousyrittäjä; Hyvärinen Laila, puutarhuri; Jylkäs Pirjo, kirjanpitäjä/yks. yrittäjä; Kainulainen Pekka Tapani, eläkeläinen; Kariniemi Arvo, eläkeläinen; Keränen Johannes, maanviljelijä; Keskitalo Rauno, maanviljelijä; Kurtti Aulis Iivari, kaupall.joht, metsätilall.; Polojärvi Tuomo, maanviljelijä; Sotkasiira Hannu, metsäkoneyrittäjä; Säkkinen Eljas Viljami, eläkeläinen; Turpeinen Juha, maanviljelijä; Tyni Mikko (Kaitera), maanviljelijä; Virkkunen Juha, maaseutuyrittäjä; Vääräniemi Eero, konemies. Mhy Utajärvi: Aitta Jari, maanviljelijä; Haverinen Pasi, metsäyrittäjä; Jurva Tapio, maanviljelijä; Laitinen Mauno, eläkeläinen; Lotvonen Aimo, eläkeläinen; Mustonen Markku, yrittäjä; Nissinen Matti, koneyrittäjä; Roininen Tapio, ojasuunnittelija/sahayritt.; Saarenpää Hannu, nuohooja; Saarenpää Leo, eläkeläinen; Seppänen Jorma, maanviljelijä; Spets Jari, maanviljelijä; Takala Markku, maanviljelijä; Tihinen Toivo, maanviljelijä; Vimpari Arja, perushoitaja. Mhy Yli-Ii: Annala Asko, maanviljelijä; Haapaniemi Arto, yrittäjä; Hökkä Eino Kyösti, eläkeläinen; Lahdenperä Hannu, maanviljelijä; Lahtinen Jarmo, sydänkirurgi; Mäkelä Eino, eläkeläinen; Mäkipaaso Eeli, maanviljelijä; Niemelä Pentti, koneurakoitsija; Nokela Rauni, kauppatiet. Hänen lisäkseen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalaan valittiin kaksi naista. ?Kovasti yrittivät houkutella naisia ehdokkaaksi.? Metsänomistaja Koposta tuli vuonna 2007, kun hän peri isänsä metsät. 13 Keskiviikkona 2. yritt.; Autio Asko, yrittäjä poromies; Jänkälä Hannu, insinööri; Keskitalo Mika, poromies; Kuivila Yrjö, liikkeenharjoittaja; Maijala Juhani, poromies; Melamies Irene, maatalousyrittäjä; Penttinen Jukka, poroisäntä, maanvilj.; Penttinen Tuomo, maaseutuyrittäjä; Raaterova Kari, yrittäjä; Riipi Mika, SUVI NIEMI kunnanjohtaja; Rissanen Matti, maanvilj. Perintö sai hänet muuttamaan Riihimäeltä takaisin kotikonnuilleen Lappeenrantaan. ?Minusta on tärkeää, että metsät tulevat hoidetuiksi. maanviljelijä. Mhy Ranua: Honkanen Sampo, metsänhoitaja; Illikainen Juhani, maanviljelijä; Impiö Reijo, yrittäjä; Impiö Reino, maanviljelijä; Kaikkonen Pekka, maanviljelijä; Karjalainen Sulo; Kelahaara Rauno; maanviljelijä; Kortesalmi Matti, yrittäjä; Nurmela Esa, kairaaja; Ojala Tarmo, yrittäjä; Palovaara Kullervo, nautatila-asiantuntija; Posio Veli, eläkeläinen; Ruonakoski Jukka, maanviljelijä; Salmela Heino, metsätilallinen; Salmela Marian, hieroja; Sarajärvi Sakari, maanviljelijä; Sarajärvi Tuomo, yrittäjä; Sarajärvi Urpo, maanviljelijä; Saukko Juha, yrittäjä; Saukko Martti, eläkeläinen; Saukko Tapio, yrittäjä; Sääskilahti Jani, maanviljelijä; Vuorinen Reijo. Mhy Rovaniemi: Aalto Tapio, maa- ja metsätalousyrittäjä; Alajärvi Jukka, poromies; Jänkälä Aarne, maanviljelijä; Kokkonen Paula, yrittäjä; Kotila-Martti Hilkka, joht. Minulle lähdettiin heti tekemään metsäsuunnitelmaa.? Pian metsänomistajaksi tulonsa jälkeen Koppo kävi Hyvinkään maaseutuoppilaitoksella raivaussahakurssin. Sen vuoksi halusin myös mukaan vaikuttamaan metsänhoitoyhdistyksen toimintaan.? Mielenterveyshoitajaksi opiskeleva Koppo kehuu hyvää henkeä Etelä-Karjalan mhy:n valtuustossa. ?Hyvin on otettu vastaan sekä uutena että naisena.? Yhdistyksen omat puukaupat epäilyttävät Metsänhoitoyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi Koppo näkee metsänomistajan edunvalvonnan. tammikuuta 2013 MHY-VALTUUSTOT Mhy Kannus: Haapala Jari, mv./ metsäkoneenkuljettaja; Hakkarainen Taisto, lehtori; Heikkilä Harri, maanviljelijä; Hollanti Seppo, maanviljelijä; Huuki Risto, maanviljelijä; Isohanni Janne, agrologi/maanviljelijä; Jaakola Timo, maanviljelijä; Karvonen Jussi, maanviljelijä; Keski-Korpela Jukka, autonkuljettaja; Kortetmaa Niina, maaseutuyrittäjä; Koutonen Ville, maatalousyrittäjä; Luomala Pasi, elementtityöntekijä; Orjala Jari, mv./opettaja; Pajala Timo, katsastusmies; Ranta-Pitkänen Jarmo, maanviljelijä; Riippa Ilkka, maanviljelijä; Vesisenaho Mikko, maanviljelijä; Ylikoski Esa, maanviljelijä. Mhy Päijänne: Ahvenus Jari, maanviljelijä; Eskonen Tero, maanviljelijä; Halinen Antero, maanviljelijä; Hankamäki Kalle, maanviljelijä; Hatakka Markku, maanviljelijä; Heikkinen Paavo, maanviljelijä, yrittäjä; Heinämäki Kyösti, metsätyönjohtaja, eläkeläinen; Heiska Juho, maanviljelijä; Himanen Markku, neuvotteleva virkamies; Hirvelä Matti, maanviljelijä; Hokkanen Pentti, maanviljelijä; Honkanen Jorma, maa- ja metsätalousyrittäjä; Hovila Sari, sairaanhoitaja, kouluttaja; Hyvönen Rauno, maanviljelijä; Häkkinen Matti, maanviljelijä; Ikonen Erkki, maanviljelijä; Ilmonen Matti, maaseutupäällikkö, maanviljelijä; Ilmoniemi Mikko, maanviljelijä; Kalliola Timo, metsänhoitaja; Kangas Juha, maanviljelijä; Kirjavainen Erkki, sähköasentaja; Kytölä Jari, insinööri; Levänen Aulis, merkonomi, lkv.; Mennala Sirkku, maaseutuyrittäjä, kotitalousopettaja; Moilanen Seppo, agrologi, maanviljelijä; Pahkala Joonas, maanviljelijä, työnjohtaja; Palmroth Jouko, maanviljelijä; Peijari Esa, agrologi, maanviljelijä; Pietilä Jarmo, yrittäjä; Saari Martti, opettaja, metsätalousyrittäjä; Salminen Hannu, maanviljelijä; Sanaslahti Jarmo, maaseutuyrittäjä; Savolainen Heikki, maanviljelijä, yrittäjä; Selänniemi Sami, insinööri; Swanljung Esa, lakimies; Urtti Erkki, asianajaja; Uusitalo Hannu, maanviljelijä; Weijo Hannu, ekonomi; Virtanen Arto, yrittäjä. Mhy Pohjois-Karjala: Aalto Tero, mv./urakoitsija; Asikainen Pekka, rahoituspäällikkö; Hirvonen Ville, agrologi/maanviljelijä; Hyttinen Pekka, maanviljelijä; Ihalainen Heimo, yrittäjä; Jaatinen Jouko, metsätalousyrittäjä; Juntunen Pentti, maakuntaneuvos; Juvonen Esko, yrittäjä; Kainulainen Matti, maanviljelijä; Karhapää Jorma, asiakasneuvoja; Karvonen Helena, maatalousyrittäjä; Keronen Aulis, talousneuvos; Koistinen Pertti, maaseutuyrittäjä; Kosonen Juhani, maanviljelijä; Kuittinen Matti, maanviljelijä; Laasonen Pauli, metsätalousyrittäjä; Leppinen Raimo, maatalousyrittäjä; Lipponen Juha, metsätalousteknikko; Maksimainen Teuvo, yrittäjä/mv.; Mustonen Veikko, maanviljelijä; Nevalainen Ilpo, maatalousyrittäjä; Otronen Päivikki, maaseutuyrittäjä; Parviainen Aki, yrittäjä; Pelkonen Matti, maaseutuyrittäjä; Pennanen Päivi, maanviljelijä; Piiroinen Ari, maanviljelijä; Riikonen Hannu, maanviljelijä; Rouvinen Sulo, rakennumestari; Ruokolainen Jaakko, rikosylikonstaapeli; Ryynänen Timo, maaseutuyrittäjä; Räty Juha, metsätalousyrittäjä; Seutu Pentti, agrologi; Sorsa Leo, maanviljelijä; Tanskanen Paavo, maanviljelijä; Timonen Jukka, metsätalousyrittäjä; Tolvanen Kaija, maanviljelijä; Turunen Jaakko, tilintarkastaja evp.; Vaittinen Ari, metsätalousyrittäjä; Varis Kai, maatalousyrittäjä. Pohjois-Suomi Mhy Haapavesi-Kärsämäki: Eskola Leila, maaseutuyrittäjä; Halmetoja Heikki, maa- ja metsätalousyrittäjä; Isoaho Kyösti, maanviljelijä; Jussila Pekka, maanviljelijä; Karvonen Juhani, eläkeläinen; Kielenniva Raimo, maanviljelijä; Kiiskilä Vesa, metsätalousyrittäjä; Kumpulainen Pekka, maatalousyrittäjä; Manninen Riitta, liikunta- ja nuorisosihteeri; Myllymäki Alpo, yrittäjä; Rantakangas Antti, kansanedustaja; Rytky Alli, pankkitoimihenkilö; Salo Eija, maatalousyrittäjä; Soronen Mauno, pappi/kirkkoherra; Uusitalo Jouko, maanviljelijä; Vuorenmaa Heino, metsätalousyrittäjä. Mhy Ii: Alaraasakka AiliMarja, lastentarhanopettaja; Dahl Martti, eläkeläinen; Juntunen Reijo, postityöntekijä; Kalliorinne Markku, maanviljelijä; Korpela Tauno, metsäkoneyrittäjä; Kurttila Antero, maanviljelijä; Paakkola Jorma, metsäteknikko; Paakkola Simo, tilintarkastaja; Pakonen AnnaMaija, emäntä; Soini Pentti, opettaja eläk.; Takaluoma Lee na, toimittaja; Tiiro Sakari, Edunvalvontabrändiä ja yhdistysten näkyvyyttä pitäisi hänen mielestään parantaa ja metsänomistajiin pitää aktiivisesti yhteyttä. Siksi hän pitää arveluttavana, että yhdistys alkaisi itse käydä puukauppaa. Sen sijaan puukaupan kilpailuttaminen on keskeistä. Joulukuun alussa lunta oli vielä sen verran vähän, että raivaus onnistui. Edunvalvontabrändiä ja yh distysten näkyvyyttä pitäisi hänen mielestään parantaa ja metsänomistajiin pitää aktiivisesti yhteyttä. Etämetsänomistajat mukaan toimintaan Koppo kiittelee omaa yhdistys- tään, joka auttoi hyvin metsätilan haltuunotossa. ?Ilman neuvoja en olisi tässä nyt. Ensimmäisillä taimikonhoitokerroilla metsänhoitoyhdistyksen neuvoja näytti kädestä pitäen, mitkä puut pitää poistaa. Koppo aikookin luottamustehtävässään etsiä keinoja, miten etämetsänomistajat saadaan motivoitua metsänsä hoitoon. metsätal.yrittäjä; Väisänen Aarre, opinto-ohjaaja; Väisänen Antero, maatalousyrittäjä; Välinen Pekka, maanviljelijä. Mhy Länsi-Pohja: Alamartimo Esa, maanviljelijä; Alatalo Erkki, metsätalousteknikko; Harri Lauri, yrittäjä; Huuki AriPekka, metsätalousinsinööri; Jäärni Risto, kirvesmies; Kanniainen Jaakko, maanviljelijä; Kuusela Sakari, maanviljelijä; Kuusimaa Esa, eläkeläinen; Lampela Eero, agrologi; Malinen Tomi, maanviljeljelijä; Marttila Tuomo, yrittäjä; Miettunen Ulla, lehtori; Oja Ismo, maanviljelijä; Ollitervo Timo, yrittäjä; Pelimanni Jussi, metsätalousinsinööri; Pelttari Seppo, varatuomari; Pentinsaari Sakari, maanviljelijä; Pesola Martti, maanviljelijä; Ranta Jouko, maanviljelijä; Ruonavaara Juha, maanviljelijä; Sunnari VeliMatti, maanviljelijä; Tervahauta Jari, yrittäjä; Tervahauta Pertti, metsätalousteknikko; Tilja Juha, maanviljelijä; Vaajoensuu Matti, maaseutuyrittäjä; Vaara Jorma, yrittäjä; Vierelä Väinö, metsätalousinsinööri; Väisänen Erkki, metsätyönjohtaja; Ylimartimo Aatto, maanviljelijä. Mhy Länsi-Raja: Eero Paavo, metsätalousinsinööri; Friman Manu, sähkötöiden johtaja; Hietala Kosti, opistoupseeri evp.; Huhta Lauri, metsätalousinsinööri; Huusko Pekka, maanviljelijä; Jolma Matti, metsäkoneurakoitsija; Jolma Tuomo, lehtori; Koskela Ilkka, paloesimies; Kylmämaa Jarmo, maanviljelijä; Könönen Kalevi, poromies; Liikamaa Taisto, metsätyönjohtaja; Matti Markku, maanviljelijä; Niku Kalervo, metsätalousinsinööri; Palovaara Saku, maanviljelijä; Pantsar Antero, maanviljelijä; Pikkarainen Markku, metsätalousteknikko; Tapojärvi-Lompolo Hanne, maanviljelijä; Unga Päivi, maatalousyrittäjä. Mhy Muhos: Haapasalo Jari, maanviljelijä; Heikkinen Osmo, maanviljelijä; Holappa Esko, eläkeläinen; Juka Ari, maanviljelijä; Karppinen Jouko, maanviljelijä; Keränen Asko, maatalousyrittäjä; Kesälä Ilkka, metsäpalveluyrittäjä; Kokkonen Martti, maanviljelijä; Kontu Juha-Pekka, maanviljelijä; KukkohoviColpaert Riitta, talouspäällikkö; Niemelä Kauko, varastonhoitaja; Piippo Aino, maatilayrittäjä; Piippo Pekka, maanviljelijä; Rautiainen Eija, maaseutuasiamies; Yrjämä Matti, lääkäri. Mhy Oulun seutu: Annala Markku, toimitusjoht. työvoimaneuv.; Kumpu Tapani, metsätalousyrittäjä; Kuoksa Pekka, maaseutuyrittäjä; Kämä Risto, maanviljelijä; Lehto Pekka, toiminnanjohtaja; Mansikkasalo Pekka, maatalousyrittäjä; Miettunen Risto, eläkeläinen/metsätilal.; Mänty Heino, maanviljelijä; Niemelä Markku, mv./autonkuljettaja; Nätynki Aatos, levyseppähitsari (eläk.); Oikarainen Taito, eläkeläinen; Ojala Erkki, eläkeläinen/ mv.; Onnela Mika, metsuri; Pasanen Sakari, metsätalousinsinööri; Pöykkö Matti, maanviljelijä; Saarijärvi Veli, tekninen johtaja; Salovaara Jarmo, ratatekninen työntekijä; Sirviö Mikko, yrittäjä; Sääskilahti Seppo, metsätalousteknikko; Tuisku Toivo, maatalousyrittäjä; Uusi-Autti Timo, rakennusmestari. Mhy Salla: Kangas Pekka, eläkeläinen; Arola Merja, metsätalousinsinööri; Harju Raimo, maanviljelijä; Jumisko Timo, poromies; Kairala Heikki, maanviljelijä; Leinonen Tarmo, yrittäjä; Leskinen Veikko, eläkeläinen; Matti Alakurtti, eläkeläinen; Mattila Unto, eläkeläinen; Pajari Mikko, poromies; Salmijärvi Sakari, nuohooja; Sipola Jarkko, museo-opas; Törmänen Arto, maanviljelijä; Uutela Esa, kirvesmies; Yrjänheikki Tarmo, yrittäjä. Mhy Siikalakeus: Lepistö Päivi, mv./agrologi; Anttila Pentti, maanviljelijä; Arvio Kalle, toimitusjohtaja; Eberhardt Esa, opettaja; Ekman Erik, metsätilallinen; Hattula Juhani, metsätyönjohtaja; Heikkilä Matti, maanviljelijä; Heikkinen Arto, maanviljelijä; Hemmilä Samuli, mv./metsätalousinsinööri; Hilli Matti, maanviljelijä; Joentakanen Seppo, yrittäjä; Junkkonen Tapio, opistoupseeri, evp.; Järvitalo Uuno, maanviljelijä; Karioja Antti, maanviljelijä; Keihäskoski Matti, maanviljelijä; Konola Matti, maanviljelijä; Laine Jarmo, maanviljelijä; Leiviskä Ritva, maanviljelijä; Lunki Mika, maanviljelijä; Mahosenaho Keijo, metsuri; Pääkkö Juhani, yrittäjä; Seppälä Tuomo, yrittäjä; Tamminen Tuomo, maanviljelijä; Tervo Pekka, mv./liikuntapaikkamestari. Mhy Sodankylä: Aikio Antti, maa- ja metsätal
Esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoitusta. Yhteiskunnalla on ollut kovat paineet kasvattaa energiapuun käyttöä. Tällä hetkellä tuontikoivun osuus on alle prosentin. ?Prosentti on sopiva määrä tuontipuulle, pääpaino puunhankinnassa on kotimaassa. Kokonaan tuontia ei kannata lopettaa, kyse on myös riskienhallinnasta. Hakkaraisen mukaan selonteon tehtävänä on selvittää, mitä annettavaa metsäalalla on yhteiskunnalle. Poliittisissa pöydissä pohditaan monia muitakin metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavia asioita. Kysymys kuuluu, miten se saadaan käyttöön. ?Puun käyttö rakentamisessa on jo saatu vauhtiin. Aallotuskartongin tuotantomäärä tulee jäämään alle 240?000 tonnin, mikä on pieni pettymys, Koukka sanoo. Tehtaaseen investoitiin 8 miljoonaa euroa tänä vuonna ja saman verran on tarkoitus investoida ensi vuonna. Tuotannosta 75 prosenttia menee hedelmä- ja vihanneslaatikoiden valmistajille, 25 prosenttia raskaiden kuljetusten pakkauksiin. ?Välimeren seudulla on kiivas hedelmäsesonki meneillään. Nyt teemme kovasti töitä, että saamme kaikki tilaukset toimitettua.? Koukka kertoo, että aallotuskartongista valmistetut kuljetuslaatikot kilpailevat muovilaatikoiden kanssa. ?Tavaroita on kuljetettava, vaikka sähköinen tiedonsiirto lisääntyy muuten koko ajan. HENRIK SCHÄFER Koulutuksista ja ce-merkinnästä lisätietoa osoitteessa www.varsipuu.fi tai http://metsakeskus.fi/RakPuuCe Markkinoilla on yhä potentiaalia, sillä osa hedelmän- ja vihannesten tuottajista käyttää vielä puulaatikoita.? Maailmanmarkkinoilla kuopiolainen tehdas menettää heti 100 euroa myydyltä tonnilta paikallisiin aallotuskartonkien tekijöihin verrattuna kuljetuskustannusten takia. Sitä voitaisiin markkinoida nykyistä enemmän.? Niemisten metsistä iso osa on ojitusalueita ja vanhoja hakamaita. Jalostaa puusta sellaisia tuotteita ja rakentaa palveluita, joille on kysyntää. Myös puukauppa on siirtymässä uuteen aikaan. tammikuuta 2013 METSÄTALOUS Puuta meillä riittää edelleen, joten sen käyttöä pitäisi edelleen lisätä ja sille pitäisi löytää uusia käyttökohteita. METSÄJOHTAJA JUHA HAKKARAINEN, MTK VUOSI 2013 MA Metsäala pelkää rajoituksia Metsänomistajat pelkäävät kaavoituksen ja ympäristölainsäädännön kautta tulevien rajoitusten lisääntymistä. Se on pitänyt koko alaa epävarmuudessa. Biotaloudesta löytyy kasvua Metsäalan strateginen ohjelma tuonee valoa siihen, mitä uutta elinkeinotoimintaa metsien ja puun varaan olisi rakennettavissa. Hankintayhtiö Harvestia toimittaa Juha ja Anni Niemisen metsästä hieskoivua Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle, jossa siitä valmistetaan aallotuskartonkia. SARI PENTTINEN Toimitusjohtaja Juha Koukka toivoo tehtaalle tasaista kuitupuuvirtaa. TEHDAS Koivukuitua hyödynnetty vuodesta 1968 lähtien Savon Sellu valmistaa yhdella koneella aallotuskartonkia, eli fluting-kartonkia Kuopion Sorsasalossa. Tehdas on perustettu vuonna 1968. 14 Keskiviikkona 2. Aallotuskartonkitehtaan osti Lontoon pörssissä noteerattu Powerflute Oy, jonka tytäryhtiö tehdas on. Tehtaalla on noin 180 työnte- Kilpailua luvassa Valvonnan hintataso saattaa laskea, sillä Inspectan ja VTT:n rinnalle on perustettu kilpaileva Finotrol ja neljäskin taho on tulossa markkinoille. Sahojen kannattaa kilpailuttaa valvojansa. ?Varmasti aletaan kilpailla hinnalla, kun neljäskin toimija tulee?, Silvast arvioi. PENTTI VÄNSKÄ Savon Sellu kuorii koivua myös yöllä IISALMI (MT) Savon Sellun hakevarasto on ehtinyt vajua alle viiden päivän suuruiseksi noin 10?000 kuutiometriin. Se on selvä, että biotaloudesta löytyy uutta kasvua. Harvennuksen sijaan tehtiinkin päätehakkuu. ?Kohde oli vajaatuottoinen, keskipuustoltaan 115 kuutiometriä hehtaarilla, harvennus olisi tehnyt siitä liian harvan?, sanoo leimikolta koivukuidun ostanut Harvestian hankinta- esimies Ari Sirviö. Sirviö muistuttaa, että hieskoivikko on uudistuskypsä jo 50?60 vuoden iässä ja hieskoivikon lihomista vanerikoivikoksi on turha odottaa. Metsänomistajalle metsätaloussuunnitelmasta poikkeavan hakkuusuunnitelman ehdottaminen on osattava perustella hyvin. Hän kysyi myös metsän- hoitoyhdistykseltä mielipidettä päätehakkuun tekemiselle harvennuksen sijaan. Hieskoivikon päätehakkuu on jo valmis, kunhan hakkuutähteet on kerätty omaan käyttöön, tehdään ojitusmätästys ja istutetaan kuusentaimet. ?Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki vajaatuottoisten metsien uudistamiseen oli iloinen yllätys ja minulle uusi asia. ?Metsänomistajat ovat fiksua porukkaa, metsäammattilaiset ovat enemmän jääräpäitä?, naurahtaa Sirviö. Hän hankkii puuta Iisalmes- ta ja sen ympäristökunnista koivuvaltaisilta alueilta. ?Vanhassa mainoksessa tehtaan markkinoitiin olevan ratkaisu työttömyys- ja koivuongelmaan?, Koukka muistelee. Tänä vuonna tehdas käyttää 630?000 kuutiometriä koivukuitua. Asetus koskee kaikkia sahoja tuotantomääriin katsomatta. Ce-merkintää ei vaadita asiakkaan työmaalla rahtisahauksena valmistettavalta sahatavaralta. Rahtisahauksessa sahauttaja omistaa puun ja sahatavaran koko ajan, ja sahuri sahaa asiakkaansa ohjeiden mukaan. Koulutukset jatkuvat Puualan yritykset ovat voineet päivittää osaamistaan Suomen metsäkeskuksen RakPuuCehankkeen ce-merkintä- ja lujuuslajittelukoulutuksissa viime vuoden keväästä alkaen. Rakennusmääräykset ovat velvoittaneet lujuuslajitellun sahatavaran käyttöön kantavissa rakenteissa jo vuodesta 2001. Vuodenvaihteeseen mennessä ce-merkintäkoulutuksissa on käynyt lähes 400 yrittäjää, kertoo Jouni Silvast Suomen metsäkeskuksesta. Lujuuslajittelukoulutuksen on suorittanut noin 60 henkeä. Koulutukset jatkuvat tänä vuonna ja vielä 1.7. Märät kesät ja syksyt ovat osoittaneet, että maastossa voi olla niin märkää, että korjuu ei onnistu kesäleimikollakaan. Jos kaikki menee hyvin, metsätalous löytää EU:ssakin paikkansa muiden elinkeinojen joukosta. Pelkona on kuitenkin koko ajan sääntelyn lisääminen. Ymmärrys pohjoisen metsätalouden harjoittamisen edellytyksistä on EU:ssa vähäinen, joten ilman tiukkaa edunval- RKK UV UOR IKA RI vontaa tuloksena voi olla hyvinkin outoja ja metsätalouden kannattavuutta romuttavia säädöksiä, kuten avohakkuukieltoja. JARMO PALOKALLIO Yhteiskunnalla on edelleen kova tarve kasvattaa energiapuun käyttöä. Sahauksen vaatimukset kiristyvät Heinäkuun alusta alkaen kaikelta EU:ssa myytävältä rakennesahatavaralta vaaditaan ce-merkintä. Taustalla on EU:n rakennustuoteasetus, jonka siirtymäaika umpeutuu. Menestyvä vientiteollisuus on Suomelle todella tärkeä asia. Savon Sellun tuotannosta noin 96 prosenttia menee vientiin. Se mahdollistaa metsän äärimmäisen tehokkaan käsittelyn lyhyillä kiertoajoilla tai sitten metsänomistajat voivat siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Mh-yhdistykset uuteen aikaan Läheltä jokaista metsänomistajaa liipaisee myös metsänhoitoyhdistyslaki, joka on menossa uusiksi. Koskaan ei voi tietää millaisia tilanteita tulee eteen. jälkeenkin. Valvonta maksaa tuhansia Silvastin mukaan moni yrittäjä on yllättynyt, kuinka helposti yritys saadaan ce-merkkikelpoiseksi. Esimerkiksi paneelin ja verhouslautojen tuottamiseen riittää kurssilla laadittavan tuotantokäsikirjan ja yrittäjän tuotteen laadusta antaman vakuutuksen valmistaminen. Eniten hankaluuksia merkintäpakko aiheuttaa runkotavaraa myyville piensahureille, koska lujuuslajitellulle sahatavaralle ce-merkintä maksaa paljon suhteessa pieniin tuotantomääriin. Lujuuslajitellun tavaran tuottajille tehdään alkutarkastus, jonka hinta on jopa 2?500?5?000 euroa. Sähköinen puukauppa on jotain sellaista, mitä ei ole tehty koskaan aiemmin. EU haluaa lisätä säätelyä Kansainvälisessä edunvalvonnassa metsänomistajat keskittyvät EU:n halukkaasti lisäämän, mutta meillä turhana pidetyn sääntelyn torjuntaan. Tekeillä on esimerkiksi yleiseurooppalainen metsäsopimus ja EU:n metsästrategia. Sen omisti vuoteen 2005 saakka M-real ja sen edeltäjät. Jopa 40 prosenttia kaikesta ostetusta puusta on koivua, muilla hankintaesimiehillä koivun osuus on keskimäärin 30 prosenttia. ?Harvestiaa pidetään ensisijaisesti koivukuidun ostajana, jopa niin vahvasti että meitä ei mielletä havupuun ostajaksi.? Uudistamiseen tukea Nieminen kertoo, että perustelut päätehakkuulle olivat järkevät. Puuta hankitaan 200 kilometrin säteeltä tehtaasta. Joskus venäläisen tuontikoivun osuus on ollut jopa kolmanneksen tehtaan puun käytöstä, Koukka kertoo. Toisaalta olemme voineet kuivina kesinä korjata talvileimikoita. ?Kun leimikoita tarjotaan myyntiin, on järkevää niputtaa korjuukelpoisuudeltaan samanlaiset kohteet yhteen.? Talven tulo noin kuukautta viime vuotta aiemmin teki metsäammattilaiset tyytyväisiksi märän kesän ja syksyn jälkeen, sanoo Sirviö. SARI PENTTINEN. Raaka-ainetta, eli koivukuitupuuta aallotuskartongin valmistusta varten hankkii Harvestia Oy. Harvestia on Powerfluten ja Vapon omistama metsäyhtiö. Hieskoivua on turha yrittää kasvattaa vanerimittoihin. Hankintamies Ari Sirviö suositteli Juha Niemiselle vajaatuottoisen metsän uudistamista. Hieskoivikossa päätehakkuu harvennuksen sijaan KIURUVESI (MT) Metsätaloussuunnitelman mukaan kiuruvetisen maatalousyrittäjä Juha Niemisen ja hänen vaimonsa Annin omistamaan hieskoivuvaltaiseen metsikkökuvioon olisi pitänyt tehdä harvennus. Puuta meillä riittää edelleen, joten sen käyttöä pitäisi edelleen lisätä ja sille pitäisi löytää uusia käyttökohteita?, vaatii Hakkarainen. Hakkaraisen mukaan on turha jäädä huutamaan, ettei kilpailukyky riitä. Nyt kun koivukuitupuuta on vihdoin alkanut virrata tehtaan porteista sisään, yritetään hakevarastoa kartuttaa kaikin keinoin, kertoo Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka. Elykeskukselta on saatu lupa puunkuorimon käyttämiseen öisin, myös puun vastaanotto on auki yöllä. ?Kädestä suuhun eläminen haittaa tuotantoprosessia?, toteaa Koukka. Sen lisäksi, että töitä tehdään tammi?maaliskuussa öisin, tehdas oli käynnissä myös joulunpyhät. ?Aikaisemmat työehtosopimukset eivät mahdollistaneet joulun käyntiä, mutta onneksi tilanne on muuttunut joustavampaan suuntaan.? olisi sahattu ennen aikarajan umpeutumista. kijää. Kumpikin on äärimmäisen tärkeä metsänomistajille. Metsälain uudistaminen lisää metsänomistajien vapautta. Myymme koko ajan vähän puuta, hoitotyöt ja hakkuut suunnitellaan seuraavalle vuodelle metsätaloussuunnitelman mukaisesti, sanoo Nieminen. Luokittelu aikansa elänyt Sirviön mielestä leimikoiden luokittelu kesä-, talvi- ja kelirikkoleimikoihin on aikansa elänyt. Se onkin moninkertaistunut, mutta korjuun ja haketuksen tukien jatkuvuus on ollut koko ajan katkolla. Uudistus poistaa pakollisen metsänhoitomaksun ja vastaavasti metsänhoitoyhdistysten toiminnan rajoitukset poistuvat. ?Kyllä tässä haasteita riittää. Avoimia kysymyksiä on enemmän kuin tarpeeksi?, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. Hakkaraisen mukana nyt pohditaan, miten metsänhoitoyhdistykset siirtyvät uuteen aikaan. Hän korostaa metsänhoitoyhdistysten työn merkitystä. Ilman yhdistyksiä maan metsien tila olisi hyvin erilainen ja ne ovat avainasemassa myös puukaupassa. Metsän hyödyt esiin Metsätalouden merkitystä käydään läpi myös metsäpoliittisen selonteon kautta. Esimerkiksi tänä vuonna puuhuolto on ollut vaikeuksissa märkyyden takia.? Savon Sellu käyttää tänä vuonna 630 000 kuutiometriä koivukuitua. Tehtaan aluetaloudellinen vaikutus Pohjois-Savon maakunnassa on noin 60 miljoonaa euroa, Koukka kertoo. Savon Sellu on aikoinaan perustettu, jotta savolaiselle koivukuidulle löytyisi käyttöä omassa maakunnassa. Silloinkin asiakkaalle voi edelleen tarjota lujuusluokiteltua tavaraa joko teettämällä omaan tavaraan lujuuslajittelun toisella yrittäjällä tai hankkimalla valmiiksi lajiteltua ja ce-merkittyä tavaraa edelleen myytäväksi. Sahoille tulee kiire myydä varastonsa tyhjiksi, sillä cemerkitöntä tavaraa ei saa myydä 1. ?Tulosta on kuitenkin kyettävä tekemään. Tuotteemme on parempi kuin muilla, teemme erikoistuotetta, emme bulkkia.? Prosentti venäläistä Euroopassa pitäisi panna enemmän tarmoa kilpailukyvyn ja -innon ylläpitoon, toivoo Koukka. Tämän lisäksi vuosittaiset tarkastukset maksavat noin 1?500 euroa. Yrittäjä voi välttää kalliit menettelyt keskittymällä tuotteisiin, joilta ei vaadita lujuuslajittelua. Sen sijaan pitää keksiä oikeita asioita. Kuopion tehtaan lisäksi Euroopassa aallotuskartonkia valmistaa kaksi muuta tehdasta. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 300?000 tonnia vuodessa. heinäkuuta jälkeen, vaikka se Toimitukset vaikeuksissa Koukan mukaan Savon Sellun toimintavuosi ei ole ollut onnistunut. Kotimaassa jatkuu metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain valmistelu. Myös EU:lla on metsätalouden sääntelyä lisääviä pyrkimyksiä. Metsänomistajien edunvalvonnalla riittää kiirettä tänäkin vuonna
Seurauksena olisi myös halua poistua nopeammin työelämästä, nuorten tieltä. Mistähän opettajakoulutus polkaisisi ne pätevät opettajat, kun ylityöllistetyt opettajat sanoisivat ikäpuheille kiitos ei. Suomalaiset ovat asukaslukuun suhteutettuna ahkerimpia tulppaaneiden ostajia. Tulppaanit ovat myös Suomen suosituimpia leikkokukkia ja samalla myös talvikauden tärkein kukkalaji. x x 2 1 1 Wigan . Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Perhepiirissä. Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. x 1 x 13 Charlton . Kotona makoilevien opettajien työt tekivät vuorollaan kouluun jätetyt opettajat ilman lisäpalkkaa. 2 2 QPR . Kukat laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi, jotta ne pysyvät ryhdissään. Kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit maljakkoon, kun ne ovat imeneet vettä. MAIKKI KULMALA Tuhatvuotinen historia Ensimmäiset tiedot tulppaanien viljelystä ovat noin vuodelta 1000 Turkista. Tulppaaneiden suku on peräisin paljon idempää, Himalajan vuoriston juurelta, sieltä se levisi Kiinaan ja Mongoliaan ja edelleen Eurooppaan. Italialaisessa Raamatun kuvituksessa tulppaanikuvio oli jo 1100-luvulla, mutta varsinaisesti ensimmäinen tulppaanipiirros nähtiin länsimaisessa taiteessa vuonna 1557. Hollantilainen yrttikirja esitteli tulppaanin vuonna 1568. Suosittuja värejä ovat punaiset, keltaiset, oranssit, vaaleanpunaiset, valkoiset sekä kaksiväriset lajikkeet. Tulppaanien sesonki on pitkä, ja tarjolla olevat lajikkeet ehtivät vaihtua jonkin verran kevään lähestyessä. Osa lajikkeista kukkii sesongin alkuvaiheessa ja osa loppupuolella. Lähes kaikki Suomessa myy- tävät tulppaanit ovat kotimaassa viljeltyjä. Lähellä tuotettu leikkokukka on tuore. Arkeen. Silloin esimerkiksi syrjäytymistä olisi vähemmän. Usein kun nämä vanhukset heräsivät torkuiltaan keskellä päivää, he horahtivat: ?Häh!? Uskon, että näiden Vatt-puheiden jälkeen myös opettajainhuoneissa kudoMATTI SUMMANEN taan henkisiä torkkupeiton vantaalainen kirjailija ja opettaja. toja näille häh-puhujille. Itse tunsin olevani vasta kuusikymppisenä uskaltava matti.summanen@ pp1.inet.fi opettaja. RAHAPELIT Kierros 1 Vihjeemme: 1?s. 64?s. 1 Southampton . 1 4 Crystal P . Sijaisiksi palkataan epäpäteviä, sairastuneiden tilalle ei oteta opettajia, koululla olevat hoitavat heidän työnsä palkatta ja ryhmäkokoja suurennetaan. Lisäksi isojen koulujen ongelmat kasaantuvat kokeneiden opettajien hoidettaviksi. Muistan lapsuudesta, että talojen pirtin uuninkupeessa oli vanhojen pappojen peti. .............. Erota tiedot välilyönnillä toisistaan. Tarkat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät nettisivuilta. Puhelinnumero välitetään viestin mukana ilmoittajalle, joten sitä ei tarvitse kirjoittaa vastausviestiin. Viestin hinta on 1,90 euroa ja maksimipituus alun tunnustietoineen 160 merkkiä. MAIKKI KULMALA WWW.MAASEUDUNTULEVAISUUS.FI Löydä ystävä verkosta tai tekstiviestillä Mies hakee naista (tunnus, viesti, telealue, ikä) 10927 Hei Tuossa olisi tyhjä paikka rinnallani/sydämmessäni olen rauhallinen hoikahko ehkä vähän liikaa työlleen sitoutunut karjatilan isäntä Häme 38 10926 Haluan tutustua lapsi, eläinrakkaaseen maaseudun naiseen. Birmingham . maaseutu! yhdessä kokkailu. klo 16.55. Oikeat tulokset: Kierros 52 Vakio: 12x 212 x12 1x21 Lotto: 2, 7, 8, 9, 19, 22, 23 Lisänumerot: 5, 15 Lauantai-Jokeri: 9 2 4 3 2 0 6 Toto75: 1. ikäsi n. 20?45. koti ja perhe tärkeintä elämässä. Chelsea........... Uusi vuosi uudet ajatuksen Uusimaa 30 10916 Paremmin eväin uuteen vuoteen. 6:24?26 3.1. Viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen haun kohde (esim. Tänä keväänä meillä viljellään ensimmäistä kertaa huone-esikkoja, joista on jalostettu uusia, ihoa ärsyttämättömiä lajikkeita?, Johansson kertoo. Pukinmäen puutarha myy kaiken oman tuotantonsa suoraan asiakkaille. ?Osa asiakkaista on jo useammassa polvessa, mutta viikoittain tulee myös uusia.? Sydäntalven kukka Värikkäät tulppaanit mielletään sydäntalven kukaksi. lähtö: 1 3. 2 x 2 5 Fulham . lähtö: 11 7. 1 1 x Peliaika päättyy la 5.1. Vuotta vanhemmat ilmoitukset poistetaan palvelusta automaattisesti. Tekstiviestillä jätetyt ilmoitukset julkaistaan keskiviikkoisin Päivästä toiseen -sivuilla, kaikki ilmoitukset löytyvät Haku MN = Mies hakee naista NM = Nainen hakee miestä MM = Mies hakee miestä NN = Nainen hakee naista MT. tummankarmiinipunaisia. Kauden alussa painottuvat tummanpunaiset ja valkoiset lajikkeet. Tule ja laadi minusta mies. Huddersfield . Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. 4. lähtö: 2 2. Ja viihtyykin, kun asiat koskettavat järjestelmävaatimusten sijasta häntä, oppilasta. Ja hän saisi itse osaksi määritellä, miten hän parhaiten oppisi ja innostuisi. Arjen tasolla tarkoittaa koulussa . YRITTÄJÄ SAM JOHANSSON, PUKINMÄEN PUUTARHA 02.01.13 Aurinko nousee Helsingissä kello 9.23 ja laskee kello 15.26 Oulussa kello 10.23 ja laskee kello 14.21 Päivän sana 2.1. Palsta on maksuton. lähtö: 1 6. Suosikkeja ovat keltaiset, punaiset, vaaleanpunaiset ja oranssit tulppaanit. Sadoista vaihtoehdoista löytyvät kaikki värit sinistä ja mustaa lukuun ottamatta. Tarjolla olevat siniset ovat värjättyjä ja ?mustat. Eikä olisi kaunista, jos kuusikymppinen opettaja tuntisi olevan rasite koulun ylläpitäjälle. Mutta katsotaanpa, mikä oli koulumaailma, kun kuusikymppisenä opettajana hoidin virkaani. Blackpool ................. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Bournemouth . Olisin naisesi. 13 vuotta myöhemmin lajikkeita kuvattiin hollantilaisessa yrttikirjassa jo 41. Flaamilaisen kasvi- ja eläintieteilijä Carolus Clusiuksen (1526? 1609) nimi liitetään kiinteästi tulppaaneihin ja kukkasipulien kasvatukseen. Oletetaan, että juuri hän kasvatti ensimmäisenä tulppaaneja Hollannissa. Toinen moinen kauniimman sukupuolen edustaja ois ihana löytää! Häme 29 10915 Nuori isäntä, vätys, uuninpankon oma. Juuri nyt kasvatustieteilijät ja opettajat haluavat teroittaa, että opetuksen opettajalähtöisyydestä, siis ylhäältä, pitäisi pyrkiä oppilaan elämän tasolle. ....... .......... että oppilaan tasolla. x x 2 3 Manchester C . Clusius oli tutustunut tulppaaneihin Wienissä, jossa hän oli keisarillisen kasvipuutarhan prefektinä. Tulppaanit ryhmitellään muun muassa kukinta-ajan, kukan muodon ja koon perusteella. Yksinkertaiset aikaiset tulppaanit ovat vanhimpia lajikkeita. Hollantilaisessa luokittelussa tulppaanit on jaoteltu 12 luokkaan, joita ovat esimerkiksi Darwin-tulppaanit, liljakukkaiset tulppaanit ja papukaijatulppaanit. Osa tulppaaneista kuuluu niin kutsuttuihin kasvitieteellisiin tulppaaneihin, jotka ovat jalostamattomia. netistä. Kännykällä ilmoitus jätetään lähettämällä tekstiviesti numeroon 173172. täällä suo kaipailee mukava, komia, hyvin toimeentuva, raitis, savuton ja lapsirakas viljatilan isäntä Turku ja Pori 35 10912 Moi! Pieni nuorehko nainen tykkäät eläimistä, viihtyisit maalla. Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää järjestelmän, että iäkkäiden työntekijöiden palkkoja pitäisi laskea. West Bromwich . lähtö: 7 4. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Siis järjestelmät sivummalle. Etsin parisuhteeseen naisiin pettynyttä miestä. 2 9 Tottenham . Watford . 4:11?12 Nimipäiviä Tänään keskiviikkona: Aapeli Huomenna torstaina: Elmeri, Elmo, Elmer Mietelause Hämäränvalkeat päivät, samaa väriä maa, pilvet ja metsä, yhä kauempana maailma, unelmat kaukana maailmassa toteutuvat. Hannu Salakka vaaleanpunaiset ja räiskyvän kaksiväriset sekä oranssit ja keltaiset lajikkeet. Lajikkeet eroavat toisistaan värin ohella kukan koon, terälehtien muodon ja määrän, terälehtien rimpsureunaisuuden, varren pituuden, lehtien koon ja värittyneisyyden sekä kukan tuoksun mukaan. Uusia lajikkeita julkistetaan vuosittain satoja, mutta vain kymmenkunta pysyy markkinoilla viittä vuotta kauemmin. Uuden lajikkeen jalostus vie yli 15 vuotta. Lähde: www.kauniistikotimainen.fi MERKKIPÄIVIÄ 90-VUOTIAS Agrologi Toivo Linna 3.1. Helmikuussa tulevat tullut kulmakivi. Lyhyet kuljetusmatkat varmistavat tiuhat toimitukset kukkamyyntipisteisiin ja oikeaaikaisen kukan poiminnan. Kauppapuutarhaliitosta arvioidaan, että tulppaaneiden suosioon vaikuttaa monia asia. ........... Häme 45 10922 Moi maaseutuyrittäjä vailla liikunnallista ja luonnossa viihtyvää kumppania. .......... Koulussa alettiin säästää opettajia lomauttamalla. Kirjoi- ta viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen ilmoituksen numero sekä haluamasi viesti. Ne ovat edullisia, niitä on saatavissa hyvin monista ostopaikoista ja niiden värit piristävät talvella. Leikkokukkina tulppaanit kestävät noin viikon, ja ne ovat helppohoitoisia. Kotona tulppaaneiden varsista leikataan veitsellä pari senttiä pois. Ipswich . 15 Keskiviikkona 2. MN, katso lista alla), oma suuntanumeroalue, ikä ja ilmoitusteksti. Tiedot erotetaan välilyönnillä. Vastausviestin mukana tulee ilmoitusnumero, jolla voi poistaa ilmoituksen. Esimerkiksi 43-vuotias naishenkilö Hämeestä laittaa viestin etsien miespuolista ystävää: NM 03 43 Hei! Etsin ystävää iltoihin... Ilmoitukseen vastataan lähettämällä ilmoittajalle tekstiviesti numeroon 173172. 1 8 Peterborough - Norwich . 1 10 Crawley T . tammikuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Pyrimme pitämään valikoimassa vähän erikoisempia lajikkeita, joita ei joka marketista saa. Esimerkiksi tällä viikolla kylvetään ensimmäiset orvokit kevääksi. ?Kaiken uuden kokeileminen on mukavaa. Ota yhteyttä PohjoisKarjala 45 Nainen hakee miestä (tunnus, viesti, telealue, ikä) 10920 Täälä maalla viihtyvä neito, etsii omaa jussiaan tosi tarkoituksella! sinulla ikää saisi olla 31?38v minulla yksi lapsi..lisää haluaisin kyllä Turku ja Pori 30 10919 Rempseä, reipas ja rehevä xxl kokoinen tyttönen etsii mukavaa, sosiaalista ja elämänhaluista miestä jolla pilkettä silmäkulmassa. ....... Tositarkoituksella Häme 33 Mies hakee miestä (tunnus, viesti, telealue, ikä) 10917 Oon 43 v, ihanista naisten alusasuista tykkäävä, vähän pullukka, nuorekas ja luotettava transu. Stoke . Ap.t. lähtö: 11 5. Keski-Suomi 34 10914 Hei sinä maalla viihtyvä nainen. nuori tai nuorekas ajatusmaailma. Tarvitsen lujaluontoisen emännän. Reading . Oon 29v kasvinvilj., akat., pitkä, liikunnallinen jnejne :). Hoidin siis neljää luokkaa yhtaikaa. ..................... Niinpä kerrankin kaksi nuorta opettajaa oli poistettu koululta ja kolmas oli sairaana. 1 12 Leeds . Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. 1 6 Bolton . Kauppapuutarhaliiton ennakkotietojen mukaan leikkotulppaaneita viljellään tänä talvena noin 60 miljoonaa kappaletta. Yrittäjä Sam Johansson helsinkiläisestä Pukinmäen puutarhasta kertoo, että heidän yli satavuotiaassa yrityksessään tulppaaneja on viljelty jo ainakin 1930-luvulla. ?Vaikka aina ei ole ollut paljon lajeja, ainakin tulppaaneita on viljelty.? Pukinmäen puutarhassa on nykyisin viljelyssä noin 40 tulppaanilajiketta vuosittain. ?Pyrimme pitämään valikoimassa vähän erikoisempia lajikkeita, joita ei joka marketista saa, kuten erilaisia kerrottuja ja papukaijatulppaaneja?, Johansson toteaa. Varsinaista omaa suosikkikukkaa Johanssonilla ei ole, koska kukat vaihtuvat kausittain. Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on KARI SALONEN FAKTAT Kevättalven piristäjä Tulppaani on tammi?helmikuun ostetuin kukka. Suomalaiset ovat olleet vuosikymmeniä asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaanien ostajia. Vaasa 43 Ohjeet Ystävää etsimässä -palvelu toimii verkossa maaseuduntulevaisuus.fi -osoitteessa. Oman ilmoituksen palveluun voi jättää joko tekstiviestillä tai netissä. Kouluunhan se ei päde. lähtö: 5 poissa ? 7 9 7 2 7, 11 Vuodenvaihteessa ja joulun aikaan punaiset tulppaanit ovat suosittuja. Sam Johansson leikkasi viime viikolla punaisia tulppaneja Pukinmäen Puutarhan kasvihuoneessa. Tulppaanikausi on alkanut Tulppaaneita on ollut tarjolla marraskuusta lähtien, mutta varsinaisesti niiden kausi alkaa joulun jälkeen. Sunderland .................x x 2 7 Aston Villa . Katsotaanpa, miten tämä puhe soveltuisi koulun arkeen. Oman, 37 vuoden opettajaurani läpikäymällä tein seuraavia havaintoja: Vastavalmistuneella meni monia vuosia, jotta uskalsi irrottautua koulun jarruperinteistä ja lähteä kokeilemaan sekä oman että oppilaan persoonan kykyjä. ....... Sinuun haluaisi tutustua rehti, raitis, kiltti maajussi, jolla on eläimiä. Coventry . Vasta kokenut opettaja uskalsi irrottautua järjestelmistä ja ottaa oppilaan vaatimusten, kilpailujen ja aikuispaineiden ulkopuolelle. koko suomi! KeskiSuomi 45 10924 Lämminhenkinen perheelämä, matkat, luonto, liikunta, lapset. Siinä prosessissa iäkkäämmät opettajat antoivat sekä tukea että, valitettavasti, myös kaihdettavia esimerkkejä. Pitäisikö tämän kuusikymppisen opettajan palkkaa alentaa? Tällä hetkellä varsinkin kokeneiden opettajien työmäärää on lisätty säästöjen varjolla. Moos. ............. Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. KOULUPÄIVÄKIRJA Arjen tasolla Meille on tullut pahaksi tavaksi puhua yhteiskunnallisista asioista kuin ne olisivat vain järjestelmäkysymyksiä. Oppilaan tulisi viihtyä koulussa paremmin. ............. Siis ottaa oppilaan lähelle. Jos nyt koulussa toteutettaisiin Vartiaisen puhe kirjaimellisesti, se tietäisi työmotivaation matalapainetta. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä. lihava tai laiha
vain14.600 h, viimeisen päälle kunnossa, siisti kone, paljon laitettu. ALV 429,- RENKAITA järkevään hintaan Esim. Toisessa Tyttö seisoo valjastettuna reen eteen kevättalvella 1950. -03, 330 kouralla aj. PL107 Hki 52 LV) (SIS. Isä pieni oljet silppukoneella, lisäsi jauhoja ja lämmintä vettä hevoselle appeeksi. 040 8765516. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA toimivia, korjattavaksi tai osiksi puretut. 050 4331440. Kerääjäkasvipäivä Tiistaina 15.1.2013 klo 9 - 15, Maaseutuopisto Tuorla Tuorlantie 1, 21500 KAARINA Ohjelma ? Tilaisuuden avaus Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke ? Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Hannu Känkänen, MTT ? TEHO-hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus -hanke ? RaHa-hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista Uudellamaalla Kari Koppelmäki, RaHa-hanke ? Viljelykokemuksista oppia ja evästystä Janne Heikkinen, TEHO Plus -hanke Tilaisuus on muuten maksuton, mutta lounas on omakustanteinen. Viimeisenä kesänä se oli ikävöinyt laitumella, eikä antautunut kiinni kenellekään. Se oli hirnunut iloisena tutun isännän käydessä sairaalasta lomilla. 0400 689134 -30% Lahti, Tiilimäenkatu 9, Lahti, avoinna ma-pe 10-19, la 10-16 UUSI MYYMÄLÄ Laune, Saksalankatu 6, Lahti, avoinna ma-pe 10-20, la 9-17, su 12-16 Lappeenranta, Myllymäenkatu 32, Lappeenranta, avoinna ma-pe 10-19, la 10-17, su 12-16 Nastola, Lankatie 2, Nastola, Avoinna ma-pe 9.30-17, la 9-14 Kokkola, Teollisuustie 2, Kokkola, avoinna ma-pe 10-17, la 10-14 Porttipuisto, Porttisuontie 4, Vantaa, avoinna ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 Rauma, Nortamonkatu 10, Rauma, avoinna ma-pe 9.30-19, la 9-15 Suomenpystykorvan pentuja 4 u, 1 n, synt. Tilavuus 1,1 m3 Huulirauta Hardox 500 Sovitteet paikallaan Erikoisvahvistettu (SIS. Ammattivalmentajalla. 2000 mm uin 2. Hinta max 6000 ?. P. ALV) 995,(SIS. Sen jälkeen hevonen ei enää pystynyt raskaaseen työhön. ALV) Pakettihinta ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki 449,- 499,- www.maaseuduntulevaisuus.fi (SIS. Täydellisen sääpalvelun . ajettu. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Pakettihintaan kuuluu: Teline, jossa sovitteet paikallaan, jousilukitus Valmet 901.2-6 vm. Leveydet: 1350 mm, 1600 mm, 1900 mm . 18.4R38 820 . 4000 . 2000 . 15.000 e + alv. Lukuoikeuden näköislehteen ja arkistoon . Säädettävät . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lukuoikeuden Kantri-kuukausiliitteen näköislehteen ja arkistoon Käytä etusi heti osoitteessa: Lue urakointiuutisten testitulokset nettisivuiltamme www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu AITO ALKUPERÄINEN RUOTSALAINEN KIVITALIKKO A 7 99,- Tehdään navetat, hallit, OK-talot yms. Kannakseen ei enää ostettu hevosta, vaan peltotyöt siirtyivät traktorikantaan. ANNELI KIVELÄ Laitikkala HUIPPULAADUKKAAT PAALAIMIA: Kova ja pyörö, Claas, Welger, John Deere, International, MF, Rivierre Casalis. Myös korjattavaksi ja varaosiksi. P. Isäni seisoo reen vierellä mustassa palttoossa, taustalla näkyy synnyinkotini ja saattoväki. Starius PL 85, Tre RAHANARVOISET EDUT kestotilaajalle! Suomenpystykorvan urospentu 7 kk. 0400 836941. NAPPIPARISTO.COM Mobiilisti helppo valinta. 299,- Kantavuus 1000 kg NYT Runko 100 x 100 Sivuttaistuennat . ALV) Domex 65. 0400 836941. Kobelco 120 LC vm. Myös nostovarsiin Maalaistyttö etsii puhelinseuraa keskustelun merkeissä. Tilavuus 0,8 m3 Huulirauta Hardox 500 (SIS. Myös muita kokoja. Rahoitus ja kuljetus järjestyy. www.halerpalvelut.nettisivu.org P. ALV) Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 83 259 kpl (LT 2011) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 319 000 (KMT S2011/K2012) TOIMISTO TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT (SIS. 1500 mm . Eräänä aamuna Kauko Kärkkäinen tuli narulenkin kanssa ja vei Vapun kuorma-autolla teuraaksi. Isälle Vapusta luopuminen otti koville kaikkien yhteisten vuosien jälkeen. Seuraavaksi hevoseksi isä osti Koivulan Einolta Urhoruunan. 48.500?+alv. 0400 836941. LK. . 0700-988-15 1,97 ?/min+ppm. N.N. P. 5000h, siisti. ALV) 449,- Yleiskauha lev. PL107 Hki52 KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. 0 % ) Siirrymme eläkeelle. Domex 65. viljan säilytykseen. 1,90/min+pvm. AITO-VARMA-NÄKIJÄ: 0700 51040 1,99/min+pvm. lv-orivarsa. Urho oli virkku hevonen, ja sillä olisi ollut vielä työvuosia jäljellä. ALV) ? ? ? ? Domex 65. 0 % ) Winslow 246001L00121395 1 v. Tilavuus 1,2 m3 Huulirauta Hardox 500 (SIS. Laukkanen Oy 0500 226028, 02 4875965 www.konehuoltolaukkanen.fi Lisää koneita löydät KoneAreenasta: JÄÄNÄSTAKETJUT Kaikki koot. Härmänpelto Oy P. 045 1307069. SUPERJÄREÄ ! NYT ERIKOISERÄ KIVITALIKKO KIVITALIKKOJA KIVITALIKKOJ lev. 1800 mm Domex 65. P. 16 Keskiviikkona 2. kaiken varalta p. 1350 - 1900 mm, piikki Ø 35 mm SHOKKIHINTAAN! KOTIMAINEN SUURSÄKKINOSTIN OSTIN ? ? ? ? ? TRAKTORIT, KAIVURIT jne. 99599372900-448822 1,97 ?/min+ppm N.N. Viholaissäkistä tehtyyn pääpussiin hän laittoi äidin leipomia ruisleipäviipaleita, joita Vappu mutusteli kuormaa odottaessaan. Laskimme siskon kanssa omatekoisella kelkalla mäkeä tuvan oven edestä navetalle. Vappu seisoi usein odottamassa isää navetan edessä valjaissa. Se vain nosteli jalkojaan mei- dän surautellessa sen mahan alitse navetan oven eteen. Kymmenen vanhana olin joulun aikoihin isän kanssa tukkimetsässä. 0400 160418. RUOTSALAISET KAUHAT SUORAAN JÄTTITUKUSTA! ? ? ? ? ? ? Leveydet 2500 - 2650 mm Tilavuus 1,4 m3 ja 2-2,5 m3 Huulirauta Hardox 500 Sovitteet paikallaan Erikoisvahvistettu Domex 65 ALK. 749,(SIS. -07. 16.11.12, isä mva, emä näytelypalkittu. A Etsitään YRITTÄJÄÄ KLAPIJAKELUUN Pääkaupunkiseudulle. Tuote uunikuivattu n 30 cm koivuklapi verkkosäkeissä n 15 kg. P. 5500 h, etunostol., 50km/h, h. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Isä joutui sairaalassa tekemään vaikean päätöksen Urhon myymisestä, ja äitini piti pyytää Kauko Kärkkäinen narulenkin kanssa hakemaan Urho korkealaitaisen kyytiin. Isä kuoli seuraavana kevättalvena 1977. kpl Hinnat sisältää alv.n. Vähätalon Traktori Somero P. i: Super Arnie (Oritilasto 6.s ) e: Saaga Laukko Starttivalmis, ol. kpl 13,6R38 460 . maksu. Huulirauta Hardox 500 . ( alv.0 %). 050 3066896. Valtra Valmet vm. 0500 269944, Jalasjärvi. s 2000 kg Kantavuu tt ke Pa ihinta (SIS. i: Dont`Blink Twice. e: Saaga Laukko. Hp. /min + pvm /mpm KESKUSTELUA 24 h. UC PL 256 Hki 12 70+ NAISET 0700-414-907 60+ NAISET 0700-414-906 50+ NAISET 0700-414-963 18+ NAISET 0700-414-905 Cr Oy PL396, Hki 2,2-2,3 min+pvm. Salaisesti kahdenkesken! Puh. 0600-9-6611 1,97 ?/min+ppm. N.N. P. i: Look De Star. e: Saaga Laukko. 1000 ?. Pyhäsalmesta, 040 8312217. Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajaetuna saat: . Isä harvoin suuttui, mutta silloin hän oli ajanut kierroksen umpihangessa, palannut mökin rapun eteen ja poiminut lähtijät rekeen kyläreissulle. Isä sairastui kevättalvella 1976. 0400 162993. Antti pakettikuivaamon siiloelementtejä 2 m lev. P. kpl 18,4R34 780 . Setä kertoi miesten haksahtaneen lavealle tielle, ja keitelleen miestä väkevämpää vääpelin avulla hankitusta kaurasäkistä. Tytön jälkeen Kannakseen ostettiin 50-luvulla puolalaisen sotahevosen jälkeläinen, pienikokoinen Vappu. Opetettu ajolle. Hp. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Koivulan Einon tuodessa hevosta syötti äiti sitä kattilasta tallinovella, ettei se ikävöisi entiseen paikkaansa. Isä oli Urhon kanssa ajanut kevättalvella lantaa pellolle sontatunkiosta reen päälle laitetuilla sontalavoilla. 2250 mm ISOT LUMIKAUHAT ? ? ? ? Lukijoita 319 000 Traktoreihin, metsäkoneisiin ym. VALMISTETTU DOMEXIN 65 HIENOJAKOTERÄKSESTÄ Kauha lev. www.suomenmetsakone.fi P. (03) 437 8801 maaseuduntulevaisuus.fi Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Hinnat sisältävät alv:n. ALV) Sovitteet paikallaan Erikoisvahvistettu (KMT S2011/K2012) Levikki 83 259 (LT 2011) Leveys 2,5-3 m, korkeus 60 cm Mekaaninen/ hydraulinen kääntö ALK. Toimii molempiin suuntiin Runko: raexia Hammasterä/Hardox 400 NYT 1595,- KOTIMAINEN MONITOIMILANA ? ? ? ? ? ,- 599 Kauha lev. Navettatöiden jälkeen vanhemmat olivat lähdössä isän sotakaverin syntymäpäiville samalla reellä. Kyytiin oli lähdössä myös toinen pariskunta samalta kylältä. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 1250 mm Kauha lev. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä.. ( alv. Korkeus 1800 mm OVH 35 0,Etukuormain sovitteet paikallaan 5000 kg:n taotut trukkipiikit + VOLVO teline . 0400 616494 vahatalon.traktori@smail.fi DEEREN varaosat suoraan hyllystä TILAA KETJUT NYT. Toimitukset rahtivapaasti koko maahan. P. luet n e m o Su ehti! päiväl KETJUJA -70% Wondering Alice 246001L00102173 3 v. P. -80-95, viallinenkin. Ennen lähtöä isä oli poistanut reestä sontalaiteet ja siivonnut työn jäljet. Epi-vapaata sukua. 0400-157701, 0400-895174 www.maatalouskoneet.fi Tapio ja Matti JD puimurien osat edullisesti. Suodattimet tarjoushinnoin. Konehuolto T. ALV) ERIKOISERÄ SAKSALAISTA HUIPPULAATUA! Taotut trukkipiikit Vetteriltä! s 2500 kg Kantavuu Pakettihinta Valtra T191 Advantage vm- 09, aj. Tilavuus 0,47 m3 Huulirauta Hardox 500 (SIS. orivarsa. Vappu veti kuormaa paksussa hangessa. En tiennyt silloin, että se talvi oli Vapulle viimeinen. 78 t? +alv. 040 3739327. PUIMUREITA KUNNOSSA OLEVIA SEKÄ KORJATTAVAKSI MF, Claas, Fahr, John Deere, Volvo ja Sampo 500-680. ja kl. Isä on lähdössä Pielaveden Koivujärven jäätä pitkin saattamaan äitiään viimeiselle matkalle Laukkalan kirkkomaalle. Toivo-sedältäni kuulin muistoja, joissa myös Tyttö-hevonen esiintyi. Jatkosodassa Tytöllä ja muilla sotaan joutuneilla hevosilla oli ajettu kumikärryillä huoltopaikkojen väliä. ALV) Sovitteet paikallaan Erikoisvahvistettu 515,- (SIS. ( alv. + alv. P.0400 836941. Jätä oma ilmoitus . Täyttävät ISO 9001 -normit . 59.600 . Jousilukitus Uudet nettisivut osoitteessa www.mt-tukku.fi HUOM! UUSI OSOITE! Harjupellontie 13 31640 HUMPPILA Puh. Sovitteet paikallaan kaikkiin malleihin . P. 1500 . Koura siisti. Hp. Toinen isäntä ei ollut meinannut istua rekeen pyhävaatteissaan. Se oli isokokoinen ruskea, viisivuotias ruuna. Vapun pienen tallin ovea piti korottaa, jotta Urho mahtui siitä kulkemaan. Sovitteet paikallaan . Hp. 0440 490990 ja 045 2308270. Talven parhaaT merkkilöydöT Kauha lev. tammikuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN HEVOSELÄMÄÄ Lapsuuden kolme kopsuttajaa Lapsuuden kodistani jouduttiin lähettämään musta Tyttöniminen tamma sotareissulle Vienan korpiin. Olen nähnyt hevosesta kaksi valokuvaa. 0400 836941. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja, routapiikit, piikkimateriaalit 400. P. -03, aj. 7500h, siisti, 2 kauhaa, hinta 32 t?+alv. 06 4845175 www.harmanpelto.fi koneareena.fi ZETOR-VARAOSAT Kaikki halpaa, myös Ursus www.VV-KONE.FI 03 3634008, 0400 625373. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Erä erikoismerikontteja, 13,5 m pit., 7 kattoluukkua, esim. Säkkituennat Koukku 35 mm . Myös kimpat. Lisätietoja ja tarjoukset: miinatta@phnet.fi P. Ilmoittautuminen 9.1.2013 mennessä: janne.heikkinen@ely-keskus.fi tai 050 4339 906 Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi MTK-Satakunta ja MTK-Varsinais-Suomi www.mtk.fi/satakunta ja www.mtk.fi/varsinaissuomi KESKUSTELUA erillislaskutuksella! MIES, SOITA MEILLE SUORAAN! Lähetämme siitä erillisen laskun! 02 65161312 Hinta 0,99 . PL107 Hki52. Kahdenkesken tyttöjen kanssa! Ota rohkeasti yhteyttä! Soita 24h/vrk! P. Se toimi isäni kaverina pientilan töissä. Pienestä koostaan huolimatta se jaksoi ahertaa metsätöissä. Isän tyttönä istuin mummivainajan musta lammasturkki päällä ja huopatossut jalassa reessä mukana isän lähtiessä töilleen. Heiniä haettiin takamailta umpihankea pitkin reen päälle sidotulla heinähäkillä. Tilavuus 0,6 m3 . tai tarj. Likewise Look 246001L00111255 2 v. ALV) Sovitteet paikallaan Erikoisvahvistettu NYT ? ? ? ? 579,- NYT ? ? ? ? ) (SIS. Heinää tarvitsivat navetan pari kolme lehmää ja pienkarja. Pienessä tallissa asustanut Vappukin haukkasi niistä osansa. 0400 836941. Kesla RH 20 vm. lv-tammavarsa. n. 2000 tai nuorempi, kät. Erikoisvahvistettu Domex 65. SUORAAN ENGLANNISTA Soita 990 44 7766 462783 Skype: valjukka s-posti: jtamminen@aol.com www.tamminen.co.uk VALMET 840.1-8 harvinaisuus, aj. 040 8765516. Deutz/MF 4x4 vm
En ole, päinvastoin. . A-Rehu Oy . 2012 Kansalliset kotieläintuet (tukityypit 1610, 1611, 1612, 1720, 1721, 1722) v. Minä olen ajatellut asioita. Sinä olet oikeassa, jonkun on tehtävä jotakin. erä/loppuosa Uuhipalkkio (tukityyppi 1330) v. Syrjäisellä alueella eläimet saa haudata Eviran ohjeiden mukaan, keräilyalueella ei. Keräilyalueelta raadot on toimitettava hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Suomi on jaettu kolmeen keräilyalueeseen, joissa keräilystä huolehtivat Honkajoki Oy:n sopimuskumppanit. Lisätietoa raatokeräilystä sekä luettelo keräilyalueisiin kuuluvista kunnista: www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Kuolleet eläimet > Tuotantoeläimet > Siat ja siipikarja Alue I: Ab Backlund Transport Oy, Pännäinen, puh. 0400 365 094 Alue II: Marko Ketola, Kauhajoki, puh. 0400 261 649 Alue III: Ysitien Kuljetus Oy/Kimmo Rouvali Oripää, puh. Melica Finland Oy . Valio Oy Haapaveden tehdas D D C varastointia/ käsittelyä D Rehujen ja rehuraaka-aineiden tuojat . R & V Eurotrading AG Oy . Keräilyalueella tuottajien pitää toimittaa kaiken ikäiset kuolleet märehtijät hyväksyttyyn käsittelylaitokseen hävitettäväksi. Märehtijöiden raatokeräilystä huolehtii Honkajoki Oy. Tuottajat voivat tilata keräilyauton ma?pe klo 8?16 puhelinnumerosta 010 834 6460 tai täyttämällä sähköisen lomakkeen internetsivulla www.raatonetti.fi. Lisätietoa raatokeräilystä: www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Kuolleet eläimet > Tuotantoeläimet > Märehtijät MTK tarjoaa jäsenilleen työnantajapalveluita Työnantajapuhelin neuvoo MTK:n jäseniä työehtosopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa. Puh. 0500 741 411 tai J & P Kantelus Oy, Forssa, puh. 0400 483 284 Tilaukset arkisin klo 8?17 oman alueen keräilijän numerosta. Märehtijöiden raatokeräily Nautojen, lampaiden ja vuohien raatojen oikea hävitystapa riippuu siitä, kuuluuko kotikunta keräilyalueeseen vai syrjäiseen alueeseen. Minä tarvitsen joitakin faktatietoja jotta voin toimia. Viola puolestaan ajatteli kauppias Jortikan ilmeen nähdessään, että tällä oli naista katsellessaan mielessä vain tietyn liikkeen harjoittaminen, eikä se ollut liikkeenharjoittaminen. Toisaalta ei mikään ihme, kun Hillevin tunsi? . Mulla on jo ne paperit, otin aamulla kopiot. Feedline Ltd . 2012 Useimmat lomakkeet lomakepalvelussa Useimmat viljelijöiden tarvitsemista lomakkeista ovat saatavissa netin lomakepalvelussa. Koskenkorva . Oripään Koneasema Oy . Nähdään. Missä Hillevi on? . 2012 EU:n nautapalkkioiden ja lypsylehmäpalkkion (tukityypit 1301, 1302) 1. 17 Keskiviikkona 2. Mutta ei vielä mitään muuta. . WK Agro Oy A A, B A A A, B B B B Rahtisekoittajat . Palvelussa on muun muassa valtaosa maatalouden tukihakulomakkeista. Lomakepalvelun osoite: www.suomi.fi/lomakkeet Sikojen ja siipikarjan raatokeräily Raatojen oikea hävitystapa riippuu siitä, kuuluuko kotikunta keräilyalueeseen vai syrjäiseen alueeseen. Hiven Oy . Elixi Oil Oy . Alavuden Öljynpuristamo Oy . Kouvola . Säkylä . Eniten sen Suomeen leviämisen riskiä lisäävät ihmisten tietämättömyys, ajattelemattomuus ja välinpitämättömyys. Tauti voi levitä vaatteissa, elintarvikkeissa tai ihmisten mukana. Ohjeita tautisuojaukseen: www.ett.fi > Tarttuvat taudit > Sikojen tarttuvat taudit > Afrikkalainen sikarutto SIKA Uusi asetus astui voimaan Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta astui voimaan vuodenvaihteessa. Asetus lisäsi ryhmäkarsinoiden pinta-alavaatimuksia, kielsi perinteiset kokoritilälattiat ja määräsi sairaskarsinoiden vähimmäisalan. Emakoille ja ensikoille on annettava pesäntekomateriaalia lannanpoistojärjestelmästä riippumatta. Sikaloiden lattiarakennetta sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinaa koskevilla vaatimuksilla on 15 vuoden, muilla 06 07 08 vaatimuksilla viiden vuoden siirtymäaika. LUOMU TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Märehtijän rehusta omaa 60 prosenttia Luomutuotannossa oleville märehtijöille syötettävän luomurehun raaka-aineesta täytyy tuottaa omalla tilalla vähintään 60 prosenttia. Kauppias oli jo pitkään ollut sitä mieltä, että Turpeisella oli turhan upea rouva, rehevä, aina huoliteltu. Nähdään sitten illalla. . OUTO VALO . Sekä lomake 433 että lomake 430 on tulostettavissa Tavanomaiset nuorikot sallittu vielä kaksi vuotta Tavanomaisesti kasvatettuja, enintään 18 viikon ikäisiä munantuotantoon tarkoitettuja kananuorikoita voi tarvittaessa tuoda luomutuotantoyksikköön 31.12.2014 asti. Lisätietoa: www.evira.fi > Lomakkeet ja ohjeet > Luomu Positiivilista kotieläintilan tukena Maataloustukien maksuaikatauluja 2012 Lähde: Maaseutuvirasto lomakepalvelusta. Tammikuu 2.1. n Investointitukien ensimmäinen hakukierros alkaa 8.1. n Joulukuun työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa 14.1. n Joulukuun työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä 21.1. n Maa- ja metsätalouden veroilmoitukset (lomakkeet 2 ja 2C) asiakkailla. Samuli Simula Oy D = rehuseosten valmistus E = omavalvontaohjelma, ulkomainen * = tuontitoiminta satunnaista Lisätietoja puh. Se kuulosti niin lämpimältä Suvin suusta. Tää on uskomatonta. Ehkäpä mitään valitusta ei tarvitse tehdäkään. Linjan toisessa päässä syntyi pelottavan pitkä hiljaisuus. Farmirehu Tapani Korpela . Biokasvu Oy . Avena Nordic Grain Oy . Satarehu Oy . minulla, minullakaan, ei ole oikeutta katsella sivusta. . HK Agri Oy . (06) 412 6 999 Apua maaseudun tukihenkilöverkosta Maaseudun tukihenkilöverkosta saa luottamuksellista keskustelu- ja kuunteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Keskusteluapua on tarjolla kaikenlaisiin elämän huoliin, oli takana muuttunut elämäntilanne, sukupolvenvaihdos, tuotantosuunnan muutos, taloustilanne, uupumus tai jokin muu epävarmuus. Verkkoon kuuluu yli 300 koulutuksen saanutta maatalouden piirissä toimivaa, tukihenkilökoulutuksen saanutta henkilöä. Tukihenkilöön voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. maa-ja metsä talous-/kiinteistöyhtymät) veroilmoitukset (lomakkeet 2, 2C, 7, 36) asiakkailla 24.1. n Verotilin tiliote Verotilipalvelussa, www.vero.fi/verotili 31.1. n Vuosi-ilmoitusten viimeinen jättöpäivä Jos työnantajan vuosi-ilmoitus tai osinkojen vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 4.2. joulukuu Eläinten hyvinvointituki (tukityyppi 1391) v. Varkaus . Mun täytyy pyytää anteeksi sitä eilistä. . Ei siitä mitään haittaakaan voi olla, että puhun Hakkaraisen kanssa, Matias vakuutti. . Hän tunsi ryhtinsä nousevan. . Mä en olis saanut sillä tavalla kiihtyä, mutta edelleen olen samaa mieltä siitä sun kannanotosta. Sun, Matias toisti. Proteinoil Oy A = rehuraaka-aineiden tuonti B = rehuseosten maahantuonti C = rehuraaka-aineiden valmistus C C, D A, B D D A C C A, C A, D C A, B, C D D D D A, B, D A, D D A, D D A, B, C D D D C . Syrjäisellä alueella eläimet saa haudata Eviran ohjeiden mukaan. Mitäpähän rouvalle laitettas, Jortikka kysyi juohevasti. . RehuX Oy . Mildola Oy . Hän teki sen aulan puhelimella, jotta saattoi ovi-ikkunan läpi tarkkailla etupihaa ja porttia. . Taisi piipahtaa yläkertaan, kyllä se sieltä kohta tulee. VIIVI JA WAGNER . Matias tässä, huomenta. . Naudanluut jurskahtelivat poikki, tuore litsahteli ja näljä haju tunkeutui aina postin tiskille saakka. Hillevi tuli sisäovesta postiosastolle luksutellen huulillaan hampaitaan, joihin oli tarttunut näkkileivän päältä sulatejuustoa. jatkuu. Liperin Mylly . Suomen Viljava Oy . 2012 Tilaneuvontatuki (1990) v. Kuule, minä tarvitsisin vähän sinun apuasi. 2012 Valkuais- ja öljykasvipalkkio (tukityyppi1181) v. Kiitos, tulen mielelläni. Suvi! Se maistui luonnonmansikoille ja tuoksui angervoille ja aamupäivällä niitetyille heinille. Finnamyl Oy . HELGE . Jos se on mahdotonta, raaka-aine täytyy tuottaa saman alueen luomutilalla. Lisätietoja: www.evira.fi > Asiakokonaisuudet > Luomu > Eläimet > Rehut TUKI www.suomi.fi/lomakkeet Tarkempia tietoja tuen ehdoista: www.mavi.fi > maaseudun rahoitus > elinkeinosuunnitelman tuki Elinkeinosuunnitelmaan voi saada tukea KANA Laajan elinkeinosuunnitelman laatimiseen on mahdollista hakea tukea. Lupa tuetun elinkeinosuunnitelman laatimiseen haetaan paikalliselta elykeskukselta lomakkeella numero 433 ennen elinkeinosuunnitelman teettämistä. Maatalouden elinkeinosuunnitelmaa varten on olemassa valmis lomake (430). Suvi Aaltonen! Ääni kuului kuin pään sisältä. Hei! . Rehupalvelu Kulmanen . Ai sä. Jos sä voit käydä noutamassa ne tänä iltana Rainerin rannasta. . Ylivieska . Vaikka palvelunumerot ovat alueellisia, yhteyttä voi ottaa missäpäin maata tahansa olevaan tukihenkilöön. Tukihenkilöiden yhteystiedot ovat osoitteessa www.tukihenkilo.fi. Heikki Luoma Werner Söderström Osakeyhtiö Vain muutaman huijarin tähden Osa 58 5. Heti nähtyään Valman lähtevän pihasta otti Matias puhelun kunnanvirastoon. Ei, mikään ei estä puhumasta Hakkaraisen kanssa, mutta asemakaavamuutoksen osalta menee valitusaika umpeen lähipäivinä. Hetken hän kuvitteli, tai toivoi, että se oli vain tilapäinen yhteyshäiriö, mutta sitten kuului Suvin hengähdys. Jos laitetaan kauppatavaraa sillä aikaa? . Minulla ei ole asiaa elintarvikepuolelle. . Siis. Hankkija-Maatalous Oy . Verkkopalvelu on jäsenille maksuton. Eläintautien torjuntayhdistys ETT pitää kotieläintilan tueksi positiivilistaa rehualan yrityksistä, jotka sitoutuvat muun muassa tarkastamaan jokaisen tuomansa tuotantoeläimille tarkoitetun rehuerän ja rehujen raaka-aineet salmonellan varalta. Rehunvalmistajat, joilla rehuhygienia-asetuksen mukainen laadunvalvontasuunnitelma . Hän laski luurin hellävaroen pidikkeeseen kääntyen nojaamaan ovenpieleen. . Ajattelin vain. Jaahah, jaahah! Jortikan hymy kesti takaiskun. MARK TRAIL Investointituen hakuaika alkoi tänään. Kaikki siltä pohjalta, että se liittyy kirkon kulttuurimiljöön tuhoamiseen, ja sen vuoksi juuri sinun täytyy tehdä se. Kevyt tuulenhenki liikautteli pappilan salin verhoja. 6. Toivo Jortikka kiirehti tyrkylle Violan tullessa myymälään ostoskori käsivarrellaan. Kinnusen Mylly Oy . Voisitko hankkia minulle kopiot asemakaavasta ja rakentamispäätöksestä? . Rehupalvelu Torikka & Isolauri Oy . Seinäjoki . Raisioagro Oy . erä v. AP-Mylly Oy . Rautakesko Oy . Savon Siemen Oy . Hei? Matias kuuli että Suvi sanoi heinsä hyvin lähellä kuuloketta, pehmeän käheästi, aivan kuin olisi kuiskannut sen huulet kiinni hänen korvassaan. mitäpä tuosta. . Hilannon Mylly ky . 0600 17 444 1,17 euroa minuutilta + PVM/MPM Lisätietoa: www.mtk.fi/reppu Verkkoon pääsee jäsentunnuksella. 2012 1.erä/loppuosa Luonnonhaittakorvaus (tukityyppi 1420) v. Oy Feedex Ab . asti. Tukea haetaan lomakkeella 2314, jonka voi tulostaa internetin lomakepalvelusta. Investointitukea voi hakea rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamiseen, laajentamiseen, peruskorjaamiseen tai hankkimiseen. Lisäksi sitä voidaan myötää eräisiin kone- ja laitehankintoihin sekä salaojitukseen. Rakennetun maatalouskiinteistön hankinnan tukea voi hakea jatkuvasti. Investointitukien tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen. 2012 Tilatuki (tukityyppi 1170) v. Hakuaikaa on helmikuun alkuun. Tämän vuoden ensimmäinen hakuaika on alkanut tänään keskiviikkona. Berner Oy . Pohjanmaan Rehujauhatus Oy . Ei tarvitse. Ihanaa! Mä jotenkin tiesin? . Turku . Matias sulki silmänsä. . Oy Henry Teirs Ltd . Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy . Biofarm Oy . VÄINÄMÖINEN . Verotus yhtymien (esim. Käyn tänään vielä tapaamassa Hakkaraista ja yritän puhua hänelle. Tukien avulla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tukea hakevan täytyy muistaa, että rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä ei saa aloittaa eikä muuta sopimusta saa allekirjoittaa ennen kuin elykeskus on antanut hakemuksesta tukipäätöksen. Muistilista myös netissä www.maaseuduntulevaisuus.fi/ teemat/muistilista Investointitukea voi jälleen hakea Viranomaiset pyrkivät tekemään tukipäätökset noin kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Entiseen tapaan muita tukikohteita koskevia hakuaikoja ei sovelleta rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan ja hakijasta riippumattomien vahinkotapausten johdosta tehtäviin investointeihin. Muut tämän vuoden hakuajat ovat 11.2.?28.3., 15.4.?16.8. Oletko sinä minulle vihainen? . Viola siirtyi postiosastolle ja kuuli miten lihakirves alkoi jysähdellä puista tukkia vasten. tammikuuta 2013 MUISTILISTA PÖYRÖÖT . 2012 1. Nytkin korea olkihattu päässään, hyvin istuva sininen puku yllään. Kotka . Haku jatkuu 1.2. Se suorastaan kihisi Matiaksen korvassa. ja 2.9.?18.10. Lisätietoja investointituesta: www.mavi.fi > Maaseudun rahoitus > Maatalouden investointituet Investointitukihakemuksen lomake netin lomakepalvelussa: www.suomi.fi/lomakkeet Kirjoita hakukenttään hakusanaksi 2314 maatalouden investointitukihakemus MUISTA MYÖS NÄMÄ SIKA Tautisuojaukseen ohjeita netissä Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy yleisesti Venäjällä. Rehunsekoittamo Terho Mylly ky . Raisio . Nyt ei kertakaikkiaan ole jahkailun aika! Matias nielaisi ja kysyi: . Altia Oy/Koskenkorva . Eikä riitä että teet valituksen kunnanhallitukselle, lääninhallitukseen se on tehtävä. Lisäksi on tehtävä valitus suojelukohteen purkamisesta
?Tosin mietin oikeastaan koko ajan, mitä Pöyröön Jussi missäkin tilanteessa sanoisi.? ?Tavoitteena on, että kaikki suomalaiset ymmärtäisivät pohjalaista ajatustapaa?, hän sanoo. Pöyröö on eteläpohjalainen sana, joka tarkoittaa eräänlaista hölmöläistä tai pöljää. Uuden polven tekniikalla on toteutettu noin 30 prosenttia kaikista kotitalouksien ja yritysten laajakaistoista. Pariskunta menee silloin naimisiin. Arttu on kotoisin Lapuan Tiistenjoelta, jonka tapaisella paikalla myös Pöyröön Jussi isännöi. Sarjakuva lähti syntymään siitä, kun Kotkasta kotoisin oleva Liisa kävi ensimmäiset kerrat Lapualla Artun kotona, jossa toimittiin pohjalaiseen tapaan. Kotitalo on maaseudulla oleva vanha meijeri, jossa on naapurin lehmiä lähes takapihalla. Kolme vuotta sitten 60 prosentissa kunnista ei ollut lainkaan valokuituverkkoja. Liisan ammatti on nykyisin sarjakuvapiirtäjä. JOUKO KYYTSÖNEN 2990 /pkt Talvityökäsine PROF Soft 500T 1490 /astia 1,49 ?/l Heinänurmiseos, 20 kg Talven rakennus- ja pihatöihin Kuivaheinäksi, säilörehuksi tai laiduntamiseen Timotei 80%, nurminata 20% Pehmeää pukinnahkaa. Väri harmaa. Koot 8 - 11. 295 6990 /pr /sk 56,37 ?/sk (alv 0%) ® Tuotantomenetelmä kevätrypsille Clearfield-paketti 10-13,3 hehtaarille 14260 Sisältö: . Jakson lopussa lämpötila on etelässä 1?10, pohjoisessa 8?15 pakkasastetta. JAKSON SADEKERTYMÄ ON vedeksi muutettuna enimmäkseen 0?5 milliä, Lapissa 5?10 milliä. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys kertoo, että vain kahdessa kunnassa laajakaistan saatavuus jää enää alle 95 prosenttiin väestöstä. Havainnointitehokkuus kuitenkin vaihtelee vuosittain ja alueittain, joten kannanmuutosten laskeminen edellyttää monimutkaisempia analyyseja kuin sivuilla esitetään, toteaa Valkama. MT Aamulehden Valo-viikkoliitteestä sekä muutamasta maakuntalehdestä tuttu Outo Valo -sarjakuva aloittaa tänään Maaseudun Tulevaisuudessa. Sarjakuvan takana huseeraa Martti Vasamaa, 53, joka tunnetaan myös Pahkasika-lehden kirjoittajana. Sikapitäjä Huittisista ponnistava entinen betoninvalaja on piirtänyt sarjakuvia päätyökseen 12 vuotta. 2012 DSL ja kuitu DSL, kaapelimodeemi ja langaton kiinteä Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö Osuus kunnista, % 0 10 20 30 40 50 70 Langaton liittymä on useimmissa kunnissa parhaiten saatavilla oleva laajakaista. DSL-liittymien saatavuus kuntatyypeittäin Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 5,93 5,77 6,02 Saatavuus* 0 1 2 3 4 5 6 7 * 0 = ei saatavuutta 1 < 20,0 % 2 = 20,0?39,9 % 3 = 40,0?59,9 % 4 = 60,0?79,9 % 5 = 80,0?94,9 % 6 = 95,0?99,9 % 7 = noin 100 % Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö Modeemiin perustuva DSL-liittymä on edelleen yleisin kiinteän verkon laajakaista. Yli 24 megabitin/sekunti laajakaistaliittymän saatavus syksyllä 2012 Saatavilla Ei saatavilla tai ei osaa sanoa Lähde: Viestintävirasto Kaupunki Taajama Haja-asutus Osuus, % 0 20 40 60 80 100 Uuden polven laajakaistat ovat keskittyneet kaupunkeihin ja taajamakeskuksiin. TAMMIKUUN SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN AIKANA sää jatkuu vaihtelevana ja ajoittain sataa lunta tai räntää. KÄRKITARJOUKSET Huopavuorikumisaapas Nokian Kaira Pysyvästi edullista lämmitysöljyä ja moottoripolttoöljyä Talvisaapas Jalas 4822 Boots O2 HRO CI Heijastimet Kestävä talvisaapas, jossa on Suosittu talvisaapas ja vetolenkit. Irrotettava, nopeasti kuivuva irtohuopavuori keinoturkisvuorella kokopitkä, Tilava lesti suomalaiseen jalkaan. Jussin kaveri on Make Yli-Sakia, jonka sukunimi taas tarkoittaa erikoisen tyhmää tai jopa idioottia. Sarjakuva ilmestyy nykyisin useissa pohjalaislehdissä ja tuoretta Pöyrööt tuloo -kirjaa on myyty nopeasti yli 3 000 kappaletta. Maaseudun Tulevaisuudessa Pöyrööt ilmestyy kolme kertaa viikossa värillisenä painoksena. Käsikirjoittamisen lisäksi Arttu pelaa ammatikseen jalkapalloa ja voitti muun muassa Suomenmestaruuden Interissä 2008. Kuluttajat luottavat silti enemmän DSL-modeemin tarjoamaan yhteyteen. Modeemiverkon kilpailu lisääntynyt Lainsäädännön mukaan jo- kaisella kuluttajalla on oikeus saada tarkoituksenmukainen, yhden megan nopeudella toimiva laajakaistayhteys vakituiseen asuinpaikkaan. Kolmessa kunnassa neljästä kuituverkko saavuttaa kuitenkin alle viidenneksen talouksista. Sama on luettavissa Viestintäviraston joulukuisesta markkinakatsauksesta. Aurea CL kevätrypsinsiemen, 80 kg . Yleispalvelu voidaan toteuttaa joko langattomasti tai kiinteällä verkolla. ?Useissa kunnissa laajakaistaverkon peitto ei kuitenkaan vielä ole täysin aukoton. Käyttäjälle tulee voida tarjota laajakaistayhteys, jos teleyrityksellä on kyseisellä alueella tätä koskeva yleispalveluvelvoite?, raportissa muistutetaan. Kiinteän verkon saatavuus on parantunut jonkin verran Ahvenanmaalla ja Lapissa. Lisäksi niiden kuntien määrä, joissa kiinteä laajakaista yltää periaatteessa harvempaan kuin 95 prosenttiin talouksista, on laskenut 15:stä viiteen. Jos lisää myönteistä halutaan löytää, kilpailu laajakaistan tarjonnasta on lisääntynyt kolmen vuoden takaisesta myös maaseutumaisissa kunnissa. Kuituliittymä edelleen harvalla Sen sijaan Laajakaista kaikille -hankkeen hidas käyntiinlähtö on konkreettisesti nähtävissä. Hankkeen tavoitteena on levittää nopeat yhteydet takaava valokuituverkko myös niihin talouksiin, joihin sitä ei markkinavoimin rakenneta. Useita kokoja. Tilausnumero: 02083?55555 ark. Voimakkaimmat lintukantojen nousut ja laskut, kuten esimerkiksi sinitiaisen voittokulku ja hömötiaisen taantuminen, tulevat kuitenkin hyvin esiin. ?Rengastettujen ja laskettujen lintujen lukumäärät ovat kyllä luotettavia. 2009 v. Kiinteä verkko on kaikkien ulottuvilla 235 kunnassa. Raportissa huomautetaan, että ainakin teoriassa langaton verkko toisi nopeamman yhteyden useisiin koteihin. LVM:n keräämien tietojen mukaan niiden täysi peitto on jo 170 kunnassa. Kuitenkin vain 12 prosenttia liittymistä on vähintään 25-megaisia. Jonkinlainen laajakaistaliittymä on kaikkien kotitalouksien saatavissa neljässä kunnassa viidestä. Ajoittain vettä, räntää, lunta SÄÄ EILEN VIIDEN LÄHIVUOROKAUDEN AIKANA aluksi lounaasta virtaa kosteaa ja lauhaa ilmaa ja sää on enimmäkseen pilvistä ja monin paikoin tulee sadekuuroja. Laskennat toteutetaan nykyään yhteistyössä Birdlife Suomen kanssa. Sivuilla esitetyt kuvat, keskiarvot ja runsausarviot ovat kuitenkin hyvin karkeita ja pääsääntöisesti vain suuntaaantavia. 3,5/4glaajakaistan tarjonta kuitenkin vaihtelee väestötiheyden ja kuntatyypin mukaan: parhaiten liittymä on saatavilla suurissa kaupungeissa ja taajamissa. Kannattaa huomata, että Suomessa käytettävissä oleva verkko ei täytä kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n määritelmää 4g-verkosta. Aikaa on enää kolmisen vuotta. Kuituliittymien määrä on toki lisääntynyt - mutta ennen kaikkea keskustoissa. Hän kirjoittaa myös aforismeja. Maalaispoikana itseään pitävää taiteilijaa inspiroivat historia, tiede ja eläimellinen meno. ?Luen kauheasti ja ymmärrän kaiken väärin?, hän nauraa. Outo Valo -sarjakuvat edustavat Gary Larson -tyyliä eli yhden kuvan ja kuvatekstin mallia. Vasamaa ei suuntaa niitä tietylle lukijakunnalle. ?Piirrän sellaisia sarjakuvia, mitkä naurattavat minua itseäni.? SUVI NIEMI > > Luen kauheasti ja ymmärrän kaiken väärin.« Pöyröön Jussin ideat löytyvät pohjalaisten arjesta Tänään Maaseudun Tulevaisuuden sarjakuvasivuilla seikkailunsa aloittavat Pöyröön Jussi on ?pohojalaasen miehen rototyyppi?, sarjan käsikirjoittaja Arttu Seppälä sanoo. ?Jussi on suomalainen mies. Sisukas, suoraselkäinen, reilu, laiskakin tietyissä asioissa?, arvioi piirtämäänsä sarjakuvaa Liisa Peltonen, joka vaihtaa ensi lauantaina sukunimensä Seppäläksi. 8?16 lämpöä säätelevä C2- iskunvaimennuspohjallinen. Useita kokoja. 8900 8900 /pr Pyryttääkö pakkasen perästä Oregon-laippa ja kaksi ketjua samassa paketissa /pr Teräketjuöljy Hakki, 10 litraa Laadukas kierrätysöljystä valmistettu teräketjuöljy Laippa 13??. Vetolenkki 56 DL, 1,3 mm, ketjujako 0,325??. Katso säätutkasta Yleislaatu, 46 CST. Pöyrööt-sarjakuvan käsikirjoittaja Arttu Seppälä ja piirtäjä Liisa Peltonen avioituvat ensi lauantaina. Linnuston seurantaan uusi palvelu Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston ja linnustonseurannan tiedoista on julkaistu uusi palvelusivusto verkossa. Linnustonseurannan tulospalvelu kokoaa tietokannoissa olevat rengastus-, linnunpesä-, talvilintulaskenta- ja pistelaskentatiedot kymmenien vuosien varrelta. Lintujen rengastus ja linnustonseuranta hoidetaan Suomessa pitkälti vapaaehtoisvoimiin. ?Haluamme tällä palvelulla kiittää kaikkia avustajiamme vuosikymmenten aikana sekä innostaa uusia harrastajia mukaan?, kertoo yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa. Verkkosivuilta www.luomus. fi/elaintiede/rengastus voi käydä katsomassa esimerkiksi, kuinka monta laulujoutsenta tai kurkea on rengastettu Suomessa. Lukumäärätiedot yli 8,1 miljoonasta rengastuksesta löytyvät kunnittain, vuosittain 60 Outoa valoa Huittisista ja rengastajittain vuodesta 1974 alkaen. Pesäkorttitutkimus-osiosta löytyvät vuosittaiset ja kuntakohtaiset lajien pesäilmoitusmäärät sekä munamäärätietoja runsaimmista lajeista. Pistelaskentatiedot pitävät sisällään yli 1?600 laskentaa vuodesta 1984 alkaen. Jakson lopussa sää poutaantuu ja kylmenee, pilvipeitekin voi paikoin rakoilla. ALUKSI LÄMPÖTILA ON enimmäkseen -5:n ja +3:n, Lapissa 0:n ja -10 asteen välillä. Clamox, 20 l (rikkakasvien torjunta-aine Aurea CL -lajikkeelle) . Lapissa sateet tulevat enimmäkseen lumena, muualla vetenä tai räntänä. TAMMIKUUTA 2013 www.valtra.fi valtrameklari@valtra.com Laajakaistavelvoite täyttyy neljässä kunnassa viidestä VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Yleispalveluvelvoite ei edelleenkään toteudu koko maassa. Laadukkaat tärkkelysohrat! STREIF ELMERIBOR VAIHTOKONEPÖRSSI NRO 1 . Tähän nopeuteen päästään siis ennen kaikkea valokuidulla. ?4g-verkko? puolessa kunnista Uudet 3,5/4g-verkot ovat rakenteilla. Dash?kiinnite, 10 l Tarjoukset (sis. Nyt täysin kuituverkotta on enää reilu kuusi prosenttia kunnista. Siksi määritelmää 4g voidaan käyttää lähinnä lainausmerkeissä. Telepalvelujen saatavuutta koskeva kansallinen tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa. Tiedot kerättiin viime syyslokakuussa. PERUSTETTU 1916 myynti 010 217 6776 www.tilasiemen.fi vaihde 010 217 6777 020 350 500 KESKIVIIKKONA 2. alv) ovat voimassa tammikuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. K-MAATALOUS www.k-maatalous.fi Alkaen /ha 115 . (alv 0%). kaavioissa esiintyvä edellinen vertailu perustuu marraskuun 2009 tilanteeseen. KAIJALEENA RUNSTEN Laajakaistan saatavuus liityntäteknologioittain Langaton kiinteä DSL Langaton kiinteä ja DSL v. Kotikylässä asiat olivat Artun mielestä niin kuin pitääkin, mutta Liisa alkoi kysellä ja kyseenalaistaa. Siitä Arttukin heräsi ajattelemaan asioita eri kantilta ja syntyi Pöyröön Jussi on pohjalaisen miehen ?rototyyppi?, sisukas, suoraselkäinen ja välillä pöljä. ajatus, että pohjalaisuutta, arjen sattumuksia ja huumoria voisi kuvata sarjakuvilla. Käytännössä homma käy niin, että Arttu tekee ajatuksensa tikku-ukoilla ja Liisa piirtää päivittäin useita tunteja kuvia. Käsikirjoitus voi syntyä Artulta hetkessä. Ministeriön muutaman vuoden takainen ennuste siitä, että teleyritykset rakentavat laajakaistan noin 95 prosentille suomalaisista, on siten kutakuinkin käynyt toteen. Juuri joulun alla julkaistu raportti osoittaa edistyksen olevan matkapuhelinverkkojen tarjoaman langattoman laajakaistan ansiota. Vielä marraskuussa 2009 3g-verkko puuttui kokonaan 17 kunnasta ja ainoastaan yhdessä kunnassa peitto oli täydet sata. Tänä syksynä 3g toimi jo kaikissa 336 kunnassa, ja 200 kunnassa sen piirissä on koko väestö. Sen sijaan kiinteän verkon yhteyksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kolmessa vuodessa