Maaseudun Tulevaisuus 05.12.2012

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

shop.raisioagro.com. JOULUKUUTA 2012 | www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 143 . PERUSTETTU 1916 . Tuttu kumppani tuntee tapamme ja kulttuurimme. Raisioagron juuret ovat vahvasti omassa maassa. Valitse luotettava, suomalainen kumppani. Kotimaassa kasvatettu ONNEA, V! SUOMI 95 ,1v t. Raisioagro www.raisioagro.com . IRTONUMERO 1,50 e Yhdessä toisen suomalaisen kanssa on hyvä kulkea. KESKIVIIKKONA 5
2 Keskiviikkona 5. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uudet investoinnit ja vaihtoehdot energian tuotantoon ovat erittäin tervetulleita. Maakaasun tarjonnan lisääntyminen ei vähennä tarvetta panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja omavaraisuuden kehittämiseen. ?? Viime vuosikymmeninä karjatilat, ja erityisesti maidontuotantotilat, ovat vähentyneet Suomessa huimaa vauhtia, mutta lehmä on säilynyt mielikuvissa tärkeänä maaseudun symbolina. Lehmään liittyy rikas kulttuurinen kuvasto, mikä on nähtävissä esimerkiksi maitotuotteiden mainonnassa, taiteessa, kirjallisuudessa ja kansanperinteessä. Lehmämielikuviin liittyvät esimerkiksi nostalginen maaseudun rauha, feminiinisyys ja äitiys, huvittavuus ja omanarvontunto, typeryys ja turvallisuus. Nauta on tuotantoeläin ja sellaisena ihmiselle hyödyn väline, mutta samalla olento, johon voi kiintyä voimakkaastikin. Nautojen yksilöllisyyttä painotettiin monissa yhteyksissä ja niitä voitiin kuvailla työkavereina ja jopa ystävinä, jotka kuuntelevat hoitajan murheita ja ymmärtävät tämän mielialat. Monet kirjoittajat mainitsevat, että he ovat voineet purkaa tunteitaan navetassa ja jotkut kuvaavat lehmiä ?terapeutteinaan. Suomalaisia on herätelty ymmärtämään talouden vakavat viestit. Puoluejärjestelmä on palautumassa kolmen suuren puolueen tilanteeseen. Kokoomus, SDP ja keskusta ovat kannatukseltaan lähellä toisiaan. Huomenna on hyvä päivä suhteuttaa niitä uhrauksiin, joita sodat kokeneet ikäluokat joutuivat itsenäisyyden eteen antamaan. Omaisten menettäminen tai vammautuminen koskettivat lähes jokaista perhettä. Sotia seurasivat alueluovutukset, jälleenrakentaminen ja raskaat sotakorvaukset. Niihin edelleenkin monelta osin nojaa Suomen maine maana, joka hoitaa asiansa. joulukuuta 2012 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Kilpailukykymme on mennyttä, hyvinvointia rahoitetaan velaksi. Kriisitietoisuudesta huolimatta talouskriisi kosketti vielä kesään mennessä vain harvaa. Tunteellinen ja välineellinen suhtautuminen eivät sulje toisiaan pois, vaan ne ovat karjanhoidossa jatkuvasti läsnä. Karjanhoito ja sukupuoli Karjanhoitoon kytkeytyvät vahvasti myös sukupuolittuneisuuden ja ruumiillisuuden näkökohdat. Päätöksiä syntyy viimeistään hallituksen puoliväliriihessä kevättalvella. Säästölistoja ei synny ilman demarijohtaja-valtiovarainministeri Jutta Urpilaista. tai ?itkumuureinaan?. Ystävyytenä kuvattiin myös joidenkin lasten ja nuorten suhteita lehmiin ja vasikoihin, joiden asema muistutti lemmikkieläintä. Sekä karjanhoitotyön että muiden kohtaamisten yhteydessä nautoihin voidaan luoda hyvin vahvoja tunnesiteitä. Tutkimus ihmisen ja kotieläimen kulttuurisen suhteen rakentumisesta, joka tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 10.11.2012. PÄIVÄN KUVA Hyötykäyttöön aaseudulla on paljon kiinteistöjä, jotka odottavat käyttäjäänsä. Samaan aikaan kun muuttoliike on tyhjentänyt maaseutua ja tuotanto keskittynyt isompiin yksiköihin, on tyhjäksi jäänyt muun muassa paljon rakennuskantaa. Perustettu 1916 Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Kannatan lähtökohtaisesti kaikkia esityksiä, jotka lisäävät yksityisen sektorin työpaikkoja ja tehtyjen työtuntien määrää. Hinnan nousu on vähentänyt maakaasun kilpailukykyä ja lisännyt kivihiilen käyttöä. Lng:n kilpailukykyä lisää se, että Yhdysvallat on lisännyt liuskekivimaakaasun tuotantoaan niin paljon, että kaasun hinta on jo lähtenyt laskuun. Myös EU:ssa nesteytetty maakaasu on noussut mahdolliseksi tulevaisuuden polttoaineeksi. SDP (18,8%) ja keskusta (18,0%) ovat lähes samalla tasolla. Puoluekannatuksen kehitystrendeissä kokoomuksen kannatuksen lakipiste on ehkä mennyt ohitse. Sen hinta on sidottu raskaaseen polttoöljyyn, ja tästä johtuen sen hinta on ollut pitkään nousussa. Siksi asioiden korjaamiseksi on kyetty tekemään kovin vähän, ellei jo muodiksi tullutta huolestunutta puhetta lasketa. Muoti on nyt muuttumassa. Kun Baltian maat yhdistetään Keski-Euroopan kaasuverkkoon, voidaan kaasua tuoda sitä kautta myös Suomeen. Suomalaiselle telakkateollisuudelle nesteytetyn maakaasun käytön lisääminen ympäri maailmaan on suuri mahdollisuus. Tämä olisi yksi uusi isku etenkin Pohjois-Suomessa harjoitettavaa maanviljelyä kohtaan. Pohjoisessahan huomattava osa pelloista on tehty ja tehdään juuri turvemaita raivaamalla. Jos turvemaiden käyttö kielletään, pohjoisen viljelijöitä estetään samalla hankkimasta lisämaita maanviljelyn laajentamiseksi ja tuotannon tehostamiseksi.? ?EU-komission kaavailema turvemaiden raivauskielto on ristiriidassa sen kanssa, mitä maataloudelta muuten edellytetään. Senhän odotetaan tuottavan edullisia ja turvallisia elintarvikkeita. Asiat voidaan tehdä ympäristön kannalta aina paremmin ja Ministeriö ei voi katsoa vierestä Ilkka vaatii ympäristöministeriöltä toimivaa ratkaisua kotieläintilojen lannanlevitysongelmaan. ?Nitraattiasetuksen vaatimaan levitystahtiin ei loppusyksyllä pystytty ja samalla rankkasateet ovat täyttäneet säiliöitä entisestään. Paras tilanne on, jos sekä maanomistaja että koko kylä voivat saada tuloja tuulimyllystä. Myös kiinteistöt ovat osa maaseudun voimavaroja. Karjatalouteen vaikutti Suomessa pitkään pe- rinteisen maatalouden sukupuolittunut työnjako, joka rajasi lehmien kanssa työskentelyn naisten alueeksi. Tämä näkyi myös Ei auta sano nauta -kirjoituskilpailun osanottajien sukupuolijakaumassa: lähes 80 prosenttia kirjoittajista oli naisia, kun tavanomainen kirjoituskilpailun sukupuolijakauma on noin kaksi kolmasosaa naisia ja yksi kolmasosa miehiä. Aineistossa kuvattiin esimerkiksi sitä, että lypsäminen oli 1950-luvulle saakka lähinnä naisille sopivaksi katsottua työtä, ja lypsävät miehet herättivät tuolloin ihmetystä. Tarvitaan lisää lng-laivoja ja Suomessa on jo kokemusta niiden rakentamisesta. Energiavaihtoehtojen lisääntyminen on myönteinen asia. Tämä mahdollisti omaelämäkerrallisen kirjoittamisen lisäksi kuvitteellisten kertomusten kirjoittamisen ja eläy- tymisen myös lehmän näkökulmaan. Kilpailu innostikin kirjoittamaan sekä karjanhoitotyötä tekevät ja tehneet että lehmiä satunnaisemmin kohdanneet ihmiset. Lehmä työkaverina ja tuotantovälineenä Kirjoituskilpailuun lähetettyjen kertomusten analyysi paljasti, että ihmisten ja nautojen suhteiden keskeinen piirre on ristiriitaisuus. niiden palveluihin ja elinkeinoihin . Jos Maakaasu sopii myös autojen polttoaineeksi. suunnitelmat rakentaa iso lng-terminaali Inkooseen tai Porvooseen toteutuu, on mahdollista, että samalla vedetään kaasuputki Suomesta Viroon. Monesti mahdollisuudet ovat kiinni vain kekseliäisyydestä. Yksi maaseudun ilmettä muuttava asia ovat tuulivoimalat. Jos työtä ja tuotantoa ei kyetä lisäämään, tulevaisuus on mennyttä. Tänä päivänä Suomi kohtaa vaikeutensa vauraampana kuin koskaan. jussi.martikainen@ maaseuduntulevaisuus.fi Puintia pakkasella Anssi Huhtala Kauhavalta pui maanantaina härkäpapu-vilja-seosta. Maakaasukin on tuontienergiaa ja heikentää kauppatasetta. Suomessa on osaamista tuottaa biokaasua muun muassa metsähakkeesta ja kuorista. Kun tähän lisätään vielä Suomen hallituksen päätös kiristää liikennepolttoaineiden verotusta, joutuvat erityisesti sisämaassa toimivat vientiyritykset todella ahtaalle. Oman lisänsä energiapolitiikkaan tuo myös päästökauppa. Nyt on jo opittu, että tuulivoimayhtiön kanssa on neuvoteltava sopimukset ajoissa selviksi, jotta mylly toisi rahaa myös maanomistajalle. Monet maaseudun rakennukset sopivat pitkäaikaiseen varastointiin. Erittäin myönteiseksi se muuttuu, jos maakaasun käytön lisääminen johtaa kivihiilen ja öljyn käytön vähentymiseen. Vaikka tällä hetkellä päästökaupassa hinnat ovat alhaalla, suunnitellaan siihenkin kiristyksiä. ei voi jatkua. Valtiolle se on lyhyt ikä, mutta senkin aikana itsenäisyys on vaatinut paljon työtä ja uhrauksia. Myös taloudessa kyse on itsenäisyyden varjelusta. Viime vuosina julkiseen keskusteluun ovat nousseet myös tuotantoeläinten olosuhteet, ja eläimiin liittyvät kysymykset ovat saaneet yhä enemmän poliittistakin sävyä. Suomalaisten kiinnostus lehmäteemaa kohtaan tuli esille myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Maaseudun Sivistysliiton vuonna 2004 järjestämässä lehmäaiheisessa kirjoituskilpailussa, jonka otsikko oli ?Ei auta sano nauta?. Kilpaan lähetettiin lähes 3?000 tekstiä, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän kuin kirjoituskilpailuissa keskimäärin. Kau- kirjoituskilpailuaineistossa rakentuva suuri kertomus painottaa karjatalouden pienimuotoisuutta sekä nautojen historiallista ja yhteiskunnallista merkitystä ravinnontuottajina. Kirjoittajat esittävät usein kritiikkiä nykyaikaista laajamittaista ja teknistyvää eläintuotantoa kohtaan. Viljelijöiden mieltä tällaisissa yksittäisissä yhteydenotoissa kalvaa pelko tukimenetyksistä tai sanktioista, jotka voisivat olla maatalouden nykyisellä kannattavuudella kohtalokkaita. Ympäristöministeriön olisikin otettava tilanne nyt haltuunsa ja kunnolla vastuulleen. Ministeriön pitää laatia tiloille sovellettava yleisratkaisu ja viestiä viljelijöille, ettei pelkoa rangaistuksista ole. Tämänkin asian yhteisestä hoidosta mallia kannattaisi ottaa länsinaapurista.? Kannatusluvut kohti entistä Keskisuomalainen kommentoi Ylen tuoretta puolueiden kannatuskyselyä. ?Yleisradion viikonloppuna julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan tilanne on nyt palaamassa kohti vanhoja kehityskulkuja. Tällaista laitosta ollaan suunnittelemassa Joutsenoon Metsä Fibren sellutehtaalle. Joka tapauksessa suunnitteilla olevat lngterminaalit ja uudet kaasuputket tuovat lisää väriä energiapalettiin. Maineesta kannattaa pitää kiinni myös nykyisissä, suhteellisen pienissä murheissa. Näpit irti turvepelloista Kaleva ei vastustaa turvemaiden raivauskieltoa. ?Euroopan komissio kaavailee turvepeltojen raivaamisen kieltämistä. Suuri osa näistä rakennuksista on hyödynnettävissä uusiin tarkoituksiin. Maaseudulla on rakennusten lisäksi myös maata, vesiä, rantoja ja peltoja, joille voidaan keksiä uutta tuottavaa käyttöä. Äskettäin julkaistiin Arto Ylitalon kirjoittama kirja Piilevät mahdollisuudet tuloksi. Kirjassa käydään läpi erilaisia kiinteistöjen käyttö-, jalostus ja vuokrausmahdollisuuksia. Esimerkiksi edullisesta varastotilasta on aina kysyntää. Siitä, voimmeko itse päättää, millainen on hyvä Suomi. Kaikki ei ollut ennen paremmin. Hallitus sai viime viikolla asiantuntijoidensa katsauksen talouden keskeisiin lukuihin. Tänä päivänä Suomi kohtaa vaikeutensa vauraampana kuin koskaan. Tämän päivän vaikeudet saattavat tuntua suurilta. Suunnitelmat ovat jo pitkällä, ja Suomeenkin kaavaillaan useita nesteytetyn maakaasun terminaaleja. Kokoomus saa ainoana yli 20 prosentin kannatuksen (21,1%). Tällä hetkellä Suomi on täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta. PÄÄMINISTERI JYRKI KATAINEN TURUN SANOMISSA Nestekaasu lisää Suomalaisten suhde lehmään energiavaihtoehtoja on lämmin mutta ristiriitainen VIERASYLIÖ S uomalainen teollisuus ja varustamot ovat olleet syystäkin kauhuissaan parin vuoden päästä voimaan tulevasta Itämerta koskevasta rikkidirektiivistä. Direktiivin on laskettu lisäävän laivakuljetusten hintaa jopa 50 prosenttia. jo useamman vuoden ajan. Ehdoton raivauskielto pohjoisen turvealueille merkitsisi kuitenkin vakavaa uhkaa alueen maantalouden kehitykselle.? Talous on tärkeä osa itsenäisyyttä Pakosta on tulossa päättäjien arkipäivää. Ei sille ole perusteitakaan. Suomalaisista löytyy kyllä tahtoa ja kykyä oikaista talouden rapautuminen. Se edellyttää, että talouskuri kohdataan asuinpaikasta tai ammatista riippumatta tasavertaisina. Kun kyse on Suomen pelastamisesta, kyllä suomalaiset ovat valmiita talkoisiin. Itsenäinen Suomi täyttää huomenna 95 vuotta. Toisaalta tunteet tekevät eläinsuhteista merkityksellisiä, toisaalta taas ne vaikeuttavat eläimistä luopumista esimerkiksi lähetettäessä niitä teurastamolle. Tehotuotannon katsotaan vaarantavan ihmisen ja eläimen suhteen. Karjanhoito onkin ristiriitaista työtä. Kuvaavaa Euroopan tilanteelle on, että päästökaupan alhaiset hinnat johtuvat siitä, että eurooppalainen tuotanto on supistunut ja päästöoikeuksia on jäänyt käyttämättä. Yksi mahdollisuus muuttaa Suomen ja koko Euroopan energiapolitiikkaa on nesteytetyn maakaasun eli lng:n käyttö. Naudat ovat viime kädessä ihmisen hallinnassa, ja mikäli ne toimivat ihmisten odotusten vastaisesti, niitä voidaan kontrolloida pakkokeinoin. Ihmiset päättävät myös niiden lisääntymisestä ja kuolemasta, pääasiassa taloudellisin perustein. Se ei saa kuitenkaan merkitä kotimaisen uusiutuvan energiantuotannon kehittämisen hidastumista. Meriliikenteen varassa toimivalle vientiteollisuudelle lisälasku merkitsee todella mittavaa kilpailukyvyn menettämistä. Niihin myös säästöpaineet kohdistuvat. Kun suunta on pakko muuttaa, olisi hyvä, että muutokset tehtäisiin mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä. Hallituksen tapa kohdistaa kipeimmät säästöt maaseutualueille . Se on käytännössä kulutusluottoa kansalaisten etuuksiin. Kaikki kannattaa käyttää hyödyksi. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS vähemmän kuormittavalla tavalla. Lng kattaa jo nyt EU:n kaasutarpeesta noin 15 prosenttia ja sen käyttö on kasvussa. Maakaasua löytyy myös EU:n alueelta, joten sen hyödyntämisen mahdollinen lisääminen vähentäisi riippuvuutta tuontienergiasta. EU:n suunnitelmat yhdistää Euroopan kaasuverkko on hyvä uutinen Suomelle. Tällä hetkellä Suomi ja Baltian maat eivät kuulu eurooppalaisen kaasuverkkoon. Sinne tavara alkoi jäätyä kiinni.? Satoa ei ollut tarkoituskaan kuivata (vaikka se onkin jo pakastekuvattua, Vainionpää huomauttaa). Se litistetään mulleille kosteana. KOLUMNI: JUSSI MARTIKAINEN Kriisitietoisuus on päivän sana . Mittari näytti 16 pakkasastetta. Tavara meni puimurista läpi kohtuuhyvin, kuvan ottaja Jarmo Vainionpää raportoi. ?Ongelma oli vain viljasäiliön se laita, jota moottori lämmittää. Kilpailu oli jaettu muistelukertomusten ja kaunokirjallisten kertomusten sarjaan. Loppuvuoden tilanne on monilla karjatiloilla hälyttävä.? ?Tähän saakka ministeriöstä on kehotettu ottamaan yhteyttä ympäristöviranomaisiin tilakohtaisten ohjeiden saamiseksi. Sosiaalidemokraattien kannatusta syö perinteisen duunariväestön vähentyminen ja siirtyminen osin perussuomalaisiin. Vaikka monet alalla olevat nimenomaan haluavat työskennellä eläinten parissa ja kertovat pitävänsä niistä, työ perustuu kuitenkin eläimistä hyötymiseen. Tunnepitoisten ja hoivaa korostavien kuvausten lisäksi kirjoituskilpailuaineistosta on luettavissa myös kuvauksia lehmästä nimenomaan tuotantoeläimenä. Tehotuotannon katsotaan vaarantavan juuri ihmisen ja eläimen suhteen sekä nautojen yksilöllisen huomioonottamisen. On huomionarvoista, että 2000-luvun alun urbaanissa teknologia?Suomessa lehmäaiheinen kirjoituskilpailu herätti suurta mielenkiintoa ja sai lähes 3?000 ihmistä kirjoittamaan. Kirjoituskilpailuaineiston analyysi osoitti, että lehmä voi edustaa monia vastakkaisia asioita: tyhmyyttä ja viisautta, kömpelyyttä ja kauneutta, alistuneisuutta ja päättäväisyyttä, lempeyttä ja äkäisyyttä, turvaa ja pelkoa. Tämä suhtautumistapojen kirjo sekä lehmän liittyminen moniin kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiinkin yhteyksiin selittää omalta osaltaan lehmiin liittyvää kiinnostusta Suomessa. Suomeen pätevät samat talouden lait kuin Kreikkaankin. Politiikassa suurin muutos on tapahtumassa vasemmistopuolueissa. Vauhtia antaa toinen demari, valtiosihteeri Raimo Sailas, jonka mukaan mitään ?kevätpäiväntasausta. ei edes ole varaa jäädä odottelemaan. Suomi ottaa ensi vuonna lisävelkaa 7?8 miljardia euroa. Kaasua on tarkoitus käyttää sekä laivojen että teollisuuden polttoaineena. Muun muassa Rautaruukki, Outokumpu ja EPV-Energia ovat suunnittelemassa lng-terminaalia Tornioon. Jos lng-kaavailut toteutuvat, lisääntyy kilpailu Suomen kaasumarkkinoilla. Sekä SDP että vasemmistoliitto ovat jo alkaneet myydä tulevia vaikeita päätöksiä kannattajilleen. Varastotilaksi kelpaa vaikka vanha navetta. Kirjassa kerrotaan myös kaislikkoisen rannan muuttamisesta rakennustonteiksi tai mönkijäradan tekemisestä metsään. Luvut tuotannon ja työn pakenemisesta koskettavat jo useimpien omaa tai lähipiirien elämää. Keskusta näyttää syvimmän kannatuspohjansa ohittaneen pysyvän oloisesti.?. Lypsykoneiden käyttöönotto taas kytkettiin kirjoituksissa maskuliinisuuteen. Lypsämiseen, samoin kuin poikimisessa avustamiseen, liittyi vahvasti myös ruumiillisuus, sillä erityisesti nämä työvaiheet vaativat hyvin intiimiä kosketusta lehmään. Sukupuolittuneisuus tuli näkyviin myös siinä, että erityisesti naiskirjoittajat painottivat samaistumista lehmiin, ja toisaalta lehmän sukupuolta voitiin kirjoituksissa korostaa. Naiskirjoittajat pohtivat lehmän näkökulmasta kirjoitetuissa kertomuksissa esimerkiksi sitä, miltä tuntuisi synnyttää joka vuosi ja joutua luopumaan jälkeläisestään saman tien. Karjanhoidon suuri kertomus Suomalaisesta karjanhoidosta M JARMO VAINIONPÄÄ Maakaasukin on tuontienergiaa ja heikentää kauppatasetta. punkilaiset tarvitsevat varastopaikkoja muun muassa veneilleen tai muille tavaroilleen talviajaksi. Ymmärrys pakollisille muutoksille on vaihtumassa niiden odotukseksi, jopa vaatimiseksi. TAIJA KAARLENKASKI Artikkeli perustuu kirjoittajan perinteentutkimuksen väitöskirjaan Kertomuksia lehmästä. Ne näyttävät yhdistävän kuuden puolueen hallituksen lisäksi myös oppositioryhmiä vaikeiden päätösten taakse. Suomessa puhutaan nyt yhä avoimemmin palkkojen jäädyttämisestä, työurien pidentämisestä ja etuuksien pienentämisestä
Kuusipölleistä ja sahojen hakkeesta hierretään puuta kierrätysmassan sekaan paperin lujittamiseksi. Lampinen ei halua kommentoida Kaipolan paperikoneen Sanomalehtipaperin vienti 1,14 milj. Sivu 5 Suomi hakee itävyysrajan alentamista Jaakko Kilpiäinen Ensi keväänä uhkaavaa kylvösiemenpulaa yritetään estää alentamalla sertifioidulta siemeneltä vaadittua vähimmäisitävyyttä 85 prosentista 75:een. Niin sanottu itävyyspoikkeus vaatii kuitenkin Euroopan komission hyväksynnän, sillä vähintään 85 prosentin itävyys on määrätty EU:n asetuksessa. joulukuuta 2012 | 4?034 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 143 . Taantuma ei tunnu traktoriksi rekisteröityjen mönkijöiden kaupassa. ?Asiaa harkitaan aina haittojen kannalta. Mitään painoa ei panna sille, onko hanke hyödyllinen vai ei.? Tarastin mukaan Suomessa onkin helpompi rakentaa hiilivoimaa kuin tuulivoimaa. Pohjois-Lapissa oli jopa neljä astetta tavanomaista lauhempaa marraskuussa, mutta talvi tuli voimalla kuun lopussa. Sivu 10 Eini ja Jouni Korhonen esittelivät eilen tiistaina energiaomavaraista maatilaansa Nurmeksessa. Energiaa omalta tilalta Jouni ja Eini Korhosen maatilasta Nurmeksessa tulee energiaomavarainen. Oma sähkön ja lämmön pienyhteistuotantolaitos on käynnistetty. Suurin syy on Kreikan kriisi ja Euroopan rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle myönnetyt takauk set. Kaikkiaan valtion takaukset ovat lisääntyneet lähes kolmanneksen viime vuodesta. Keskiviikkona 5. Kohteet selviävät hallituksen kehysriihessä ensi keväänä. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois talouskasvun hiivuttua. Tarasti ennakoi, että puolet hänen esityksistään toteutetaan. Hän on patistanut hallitusta leikkaamaan reilummin ja välttämään verokorotuksia. Katainen vetoaa nyt työntekijä- ja työnantajajärjestöihin, että > > Meillä ei ole vaihtoehtoja, sopeutus pitää tehdä.« jyrki katainen syntyisi ratkaisu, jolla lisätään työtunteja ja syntyy uusia työpaikkoja. Hän ei ota kantaa siihen, olisivatko nollakorotukset oikea tie. ?Joillakin aloilla on varaa enemmän kuin toisilla.? Sivu 7 Valtion takauksista viidesosa ulkomaille Valtion ulkomaille myöntämien takausten määrä on tänä vuonna kasvanut 4,5 miljardia euroa. Ulkomaille on myönnetty jo 19 prosenttia kaikista valtion takauksista. 2000 v. IRTONUMERO 1,50 e Ritarikunnat myöntävät itsenäisyyspäivänä 4?034 kunniamerkkiä. Sivu 10 Kari Salonen Rehuohraa kuivaamatta Huittislainen lihasikala Satapossu Oy hankkii rehuviljaa lähiseudun tiloilta tuoreena. Sivu 9 ?Ei kaavoja varmuuden vuoksi? Kaavoitus huolettaa Etelä-Suomen metsänomistajia. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa metsänomistajien liitto tavoittelee vaikuttamista maa- ja ympäristöpolitiikkaan. Päijänteen biosfäärialueen valmistelua seurataan tarkasti. Viime vuonna vietiin 153?000 tonnia. Sanomalehtipaperia tuodaan tänä vuonna noin 100?000 tonnia. Ruotsi ja Venäjä tuottavat kumpikin noin kaksi miljoonaa tonnia sanomalehtipaperia vuodessa. Pohjois-Savo suivaantunut byrokratiaan Pohjois-Savon viljelijät ovat suivaantuneet EU:n ja Suomen virkamiesten byrokratiaan. Turvemaiden raivauskielto, lannanlevityksen jäykät aikarajat, sivutuoteasetus ja eläinten hyvinvointituki puhuttivat MTKPohjois-Savon syyskokousväkeä maanantaina Kuopiossa. Moni puhuja kiitteli kuluttajia. Epäreilun kaupan kampanjassa kuluttajat antoivat täyden tukensa tuottajille. Liiton puheenjohtaja Jarmo Nykänen vaati tuottajahintoihin pikaisia korotuksia. Luopuminen huolettaa kaakossa Valtiosihteeri vakuutti hämäläiset Sivu 6 UPM:n paperituotannon johtaja Arto Lampinen luonnehtii sanomalehtipaperia paikalliseksi tuotteeksi, jota ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Esimerkiksi tämän lehden paperi on kuljetettu Kaipolasta 60 kilometriä Jyväskylään painokoneelle. Yli puolet Kaipolan paperikoneen raaka-aineesta on kotimaista kierrätyspaperia. ?EU:n ympäristömerkki edellyttää, että paperissa on vähintään 55 prosenttia kierrätyskuitua?, UPM:n Jokilaakson tehtaiden johtaja Caius Murtola sanoo. Kone nielee valtaosan Suomen kierrätyspaperista. Sivu 5 Enää yksi kone tuottaa sanomalehtipaperia Suomessa tuottaa sanomalehtipaperia enää yksi kone, UPM:n paperikone 7 Kaipolassa Jämsässä. Sanomalehtipaperin vienti Suomesta on supistunut alle seitsemäsosaan 2000-luvulla. Kasvu hipoo 50:tä prosenttia tänä vuonna. Takasivu +47,9 % Maatalouslousous ousus s traktorit ?10,7 % Traktorimönkijät Mönkijät kaupaksi. PERUSTETTU 1916 . Sivut 12?13 PÄÄKIRJOITUS Nestemäinen maakaasukin on tuontienergiaa YLIÖ Lehmä on edelleen tärkeä maaseudun symboli KOLUMNI Itsenäisyys vaatii terveen talouden www.maaseuduntulevaisuus.fi Muistilista palveluksessasi Lauha marraskuu. t Lähde: Metla 0,15 milj. Energia tuotetaan puuhaketta kaasuttamalla. Merkittävät haitat metsätaloudelle pyritään torjumaan ajoissa. Kuivauskulujen jääminen pois hyödyttää molempia, kertoi toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa viime viikolla. Sivu 8 Hallitus aikoo jatkaa valitsemallaan talouslinjalla. Menoleikkauksia tehdään ja veroja korotetaan yhtä paljon, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. t v. Kiinteistöveron tulevaisuus on kuitenkin auki. Tuulivoiman tiellä yhä paljon esteitä Tuulivoiman esteiden purkua pohtiva ministeri Lauri Tarasti myöntää, että tuulivoiman tiellä on edelleen paljon esteitä. Se on alle prosentti paperikoneen tuotannosta. ?Kaipolasta saa notkeasti paperia, tuonti tulisi isoina erinä ja edellyttäisi varastointia.. Puuhakkeen kosteuden pitää olla alle 18 prosenttia. Tuotantoon sopivia laitteistoja on kehitetty vasta viime vuosina. Sivu 9. 2011 Aseet turvakaappiin. Yli viiden aseen omistajalta vaaditaan jatkossa turvakaappi. Menestystä maalle! Sivu 7 Hallitus lisää veroja ja leikkauksia kilpailukykyä mutta muistuttaa Kajaanin ja Varkauden koneiden sulkemisista. Lehtisepät Oy:n kirjapainon johtaja Kari Kivinen kertoo, että Maaseudun Tulevaisuuden painamiseen kuluu noin 2?000 tonnia paperia vuodessa. Syyskuun lopussa takauskanta oli 29,5 miljardia euroa. Maatilojen lainoja valtio on taannut 21 miljoonan euron arvosta. Sivu 7 Pekka Fali Ministeri Lauri Tarasti sanoo esittävänsä parempaa verotuottoa kunnille
Faksinumero toimitukseen on (09) 694 3717. Jo silloin siellä oli Suomessa syntyneitä 150?000 ja heillä lapsia 152?000. Kaikkiaan menetimme vuosina 1835?1930 Yhdysvaltoihin 380?000 suomalaista. Viime viikot ovat olleet viitisen astetta tavanomaista lämpimämpiä. Voisimmeko tehdä jotain muutosten estämiseksi? Voisimme käyttää silmiemme hämärässä näkemiseen tarkoitettuja sauvasoluja, tai tarpeen mukaan henkilökohtaisia lamppuja kulkiessamme ulkona sen sijaan, että poltamme pihavaloja, monesti vieläpä kilpaa päivänvalon kanssa, aamuisin ja iltapäivisin. Totta on. Silloin Karjalan siirtyessä rauhanteossa itänaapurille Karjalan neljäsataatuhantinen väestö asutettiin tynkä-Suomeen. Huidunperällä totesimme olevan paikallaan, että me, maan kantaväestö, suhtaudumme myönteisesti ja asiallisesti meille tulleisiin maahanmuuttajiin, näihin parhaansa tekeviin, työperäisiin ja vastuuntuntoisiin. Pienessä pohjoisessa maassa, uusissa olosuhteissa he ovat myös hankkineet hyvän suomen kielen taidon. HEIKINTYTÄR. Meillä hierarkkinen järjestelmä, että jos on pokat asetettu, niitä on kumarrettava! Esimerkiksi lannanlevityksen takaraja. Tuomo Osuuskunnissa tuottaja/omistaja on pohjasakkaa, niin kauan kun annamme siihen luvan. Herätkää vaatimaan Kokemuksia Terhi Torikka. On havaittavissa jopa kritiikkiä ilmiötä kohtaan. Se johtunee ymmärrettävästi siitä, että omaa väkeämme on viime aikoina lomautettu, jopa sadoittain irtisanottu. Toisaalta tiettyjä työperäisiä maahanmuuttajia kaivataan meille erinäisille aloille. Työministeriö totesi vuosikymmen sitten, että työmarkkinoilta poistuu lähivuosina enemmän väkeä eläkkeelle kuin tulee uutta tilalle. Kuoreen tai faksiin merkintä ?Lukijalta?. Sähköpostitse kirjeet lähetetään osoitteeseen lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi Miksi eri säännöt? Länsinaapurilla demokraattinen järjestelmä, jossa hallinto on kansalaisia varten. Eläinlääkärinkäynnin muun hoitotyön yhteyteen sijoitettu nupoutus maksaa joitakin euroja vasikkaa kohden. Vasikoiden hyvinvointi on enemmän tahto- kuin kustannuskysymys. TIMO KÄSSI KOLUMNISSAAN VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Oikeutta tuottajille Liikenneministerin salkku raskas Kyllöselle? H yvä Merja Kyllönen, olette astunut liikenneministerin suuriin saappaisiin ja saaneet ministerin raskaan ja vaativan salkun kannettavaksenne. Aamulla ei ole nähtävissä suolenpätkääkään. Kyllä luonto hoitaa. Matti Toimittaja Elina Lappalaisen saama Tieto-Finlandiapalkinto ei mennyt huonoon osoitteeseen. Syötäväksi kasvatetut -kirja on nuorelta toimittajalta hyvä puheenvuoro ruokaketjun alkupään nykytilasta ja mielellään myös tulevaisuudesta. Lappalainen on tehnyt paljon työtä paneutuessaan niin alkutuotannon kuin elintarviketeollisuudenkin toimintaan. Syötäväksi kasvatetut käy oppikirjaksi niille, jotka haluavat saada puolueetonta tietoa siitä, miten eläimiä maatiloilla hoidetaan. Lappalaisella on omakohtaista kokemusta sukulaispaikan lehmistä ja lypsystä lypsyasemalla. kehdata tehdä. Vaan jätteetkin kelpaavat. Ennen julkinen, eli kunnallinen ja valtion laitokset, auttoi yrityksiä ja kansalaisia toimissa. millä ne lasit ja metallit tuodaan? Paljon puhutaan kauppojen suuresta osuudesta ruokalaskuun. Oletteko missään vaiheessa miettinyt toimintaanne liikenneministerin vaativassa toimessa? Oletteko ollenkaan tietoinen tieverkostomme vakavasta rappeutumisesta, joka on suuri uhka liikenneturvallisuudelle? Entä oletteko tietoinen niistä rasitteista, jotka on asetettu jatkuvasti kohoavien kustannusten muodossa ammattiliikenteellemme? Esimerkkinä polttoaine, vakuutukset, palkka ynnä muut sellaiset kustannukset, jotka lankeavat liikenteenharjoittajien maksettaviksi. Joitakin pihoja valaisevat kilvan lamput kadun varrella, oven päällä ja pihatolpissa sekä kaamosvalot ja kynttilät. Tievalojen ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattava, eikä valaistus ole tarpeen, kun ajoneuvoissa on tehokkaat valot. Näin on säädetty lakisääteiseksi. Ajattelisi, että kauppa, posti ja pankki olisi oltava ensisijaisesti lakisääteisiä asioita maaseudullakin. Annetaan ajan kulua, kyllä sieltä teille vielä ymmärrys tulee. Eurooppa-rahalle tulee yhä paheneva pula-aika. Mahdolliset varkaatkin tulisivat paremmin huomatuiksi, kun poikkeava valo erottuisi paremmin pimeässä. Luonnonvalossa voisimme ihailla sarastavia ja hämärtyviä maisemia, kuutamoa ja tähtitaivasta. Jotta loputkin lehmät vapautuisivat pääkahleestaan, on tultava vielä muutama tuhat uutta tyhjää parsinavettaa. Lehmien vapautus ei toteudu ilman suuria investointeja. Tällä hetkellä puolet lehmistä asuvat vapaina pihatoissa, mutta toinen puoli maidosta eli reilu miljoona tonnia herutellaan parsinavetoissa. Jotta voitaisiin korvata nykyiset parsinavetat, pitäisi rakentaa tuhat kahden robotin navettaa. Ja linja- autoliikenne. Että olisi myös suuri jätekontti näitäkin varten. M Omistajan osa takaisinmaksuaikataulusta. VT 8 on länsirannikon elinkeinoelämän tärkein väylä. Maasta muuttavien määrä nousi 1890-luvulle tultaessa viiteentuhanteen vuodessa. Vuonna 1902 saavutettiin lähtijöiden, nuorenpuoleisten talollisten ja torppareiden, huippu. Hallitus luovutti heille ilmaiseksi viljelykelpoista maata. Tuottajien rahat eivät meinaa riittää edes muuttuviin kustannuksiin. Tee siinä sitten eettisemmän tuotannon eteen investointeja, kun rahat eivät riitä rehulaskuihin. Elina Lappalaisen kirjaa lukiessa tuli mieleen, että ruuan hinnoittelu olisi laitettava kokonaan uusiksi. VT 8:n kunnostamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa, mutta tuolla rahalla Turku?Pori-väli ei tule kuntoon. Alueen kunnat näkevät kunnostamisen tärkeyden ja ovat siihen sitoutuneet . 4 Keskiviikkona 5. eivät ne sitä ilmatteeksi tee. Mastoihin, vesitorneihin ynnä muille korkeille paikoille sijoitetuista tukiasemista pääsee paljon lämpöä hukkaan. Teemme palveluksen sekä itsellemme että ympäristöllemme, kun suljemme kännykkämme ja muut langattomamme ainakin yöksi tai aina, kun emme niitä käytä. Jokainen voi osaltaan estää ilmaston lämpenemistä ja samalla säästää sähköä. Katariina Perttula terveydenhoitaja Vesilahti Ulkona poltetaan lamppuja monesti ihan turhaan, kirjoittaa Katariina Perttula. jätteiden palautukseen. Heidän määränsä nousi yli 23?000:n. Vuonna 1920 Yhdysvallat alkoi rajoittaa vastaanotettavien siirtolaisten määrää, 560:een vuodessa. Verorahoilla heidätkin elätetään. Esko Rajala Ilmajoki MARKKU VUORIKARI Entä nyt Kreikka ja pieni jäsenmaa Suomi. Maahanmuuttajia tuli vuonna 2010 meille 26?000, Tanskaan 68?000, Norjaan 74?000 ja Ruotsiin peräti 99?000. Syytä on muistaa, että olimme erityisen suuri asuttaja heti viime sotiemme jälkeen. Nyt olemme vierastyöläisten vastaanottajia, kun aikanaan olimme itse vierastyöläisinä maailmalla. Pohjanmaan maaseutuoloissa syntyi 1860-luvulla nuorten miesten liike, kun perheissä vanhin veli tapasi saada kotitilan haltuunsa, eikä nuoremmille veljille vielä siinä vaiheessa löytynyt työuraa yhteiskunnassa. Muuttoliike tuli avuksi, ja ilmiöstä tuli valtakunnallinen. Ensimmäiset muuttajamme lähtivät Oulun ja Vaasan lääneistä Amerikkaan. tuotannon. Ei nimimerkkiä Miksi Valio laskee tiettyinä kuukausina tuottajahintaa edelleen vaikka maitopula jatkuu. Tuottajajärjestön hyvin onnistunut ruokatempaus toi julki viljelijöiden taloudellisen ahdingon. Presidentti Kekkonen kävi Ruotsissa jopa ohi protokollan tapaamassa maanmiehiään ja -naisiaan heidän keskusliittonsa suurkokouksessa ja valoi heihin uskoa ja rohkeutta. Vierastyöläiset, maahanmuuttajat, ovat pitkään olleet yleismaailmallinen ilmiö ja merkittävä tekijä maailmantaloudessa. Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta saapuneiden vierastyöläisten arvioitiin äsket- täin lähettävän 300 miljardin dollarin rahamäärän perheilleen kotimaahan, mikä merkitsi kolmannesta näiden valtioiden bruttokansantuotteesta. Suomalaissiirtolaiset, tyypillistä yhdistysväkeä kun ovat, ovat tavanneet perustaa omat järjestönsä uusille asuinsijoilleen Australiaa myöten. Tule mukaan katsomaan, kun hirvi ammutaan metsään. Puhumattakaan järjettömistä jatkokoulutuksista, jotka suovat tilaisuuden välistä vetäjille rahastaa ammattilaisia olemattomasta koulutuksesta. Liikenneministeri Kyllönen, keskittykää todellakin vain ja ainoastaan faktoihin. Olette erottanut Juhani Tervalan syyttäen häntä itsevaltaisesta toiminnasta, mutta olette kuitenkin itse syyllistynyt vastaavaan toimintaan melskatessanne ja vaatiessanne päitä vadille. Nyt kun olette joutunut arvostelun kohteeksi asiaan kuulumattoman toimintanne johdosta ja huomannut, että saappaat jalassane ovatkin käyneet liian suuriksi ja raskaiksi, salkku painaa yhä enemmän kädessänne ja vastuu harteillanne. Olette julkisuudessa alkanut kerjätä säälipisteitä valittamalla, että nuoren naisministerin harteille kasataan kohtuutonta taakkaa. Ihmettelen suuresti, miksi ette ajatellut tällaista mahdollisuutta ennen kun otitte vastaan ministerin postinne. Vai tuntuiko tarjous silloin niin houkuttelevalta, että ette ajatellut kykyjenne riittävyyttä kyseisen postin hoitamiseen. Kysynkin vielä lopuksi, olisiko järkevämpää luopua ministerin tehtävistä ja luovuttaa ne henkilölle jolla on kykyjä hoitaa kyseinen posti, vai jatkaa katkeraan loppuun. Antero Veijonen liikennöitsijä Järvenpää ANTTI RAATIKAINEN Rahasta tiukkaa Ylen rahat, minne ne menee, kun ei edes ?Toljanteria. Vuosikymmen sitten muun muassa EU:n ulkopuolisille myönnettiin 22?000 työlupaa. Nyt on pulaa muun muassa lääkäreistä ja sairaiden ja vanhusten hoitajista. Väestökeskustemme kunnallisiin lasten päivähoitoloihin on vanhempien vaikea saada alle kouluikäisiä perillisiään, kun koulutetuista lastenhoitajista ja lastentarhanopettajista on pulaa. Vierastyöläiset ovat meillä paitsi ajankohtainen myös historiallinen ilmiö. Nyt maailmam- Tasapuolisuuden vuoksi olisi kaupunkiympäristössä kiellettävä sisävessojen käyttö, mikäli puhdistamot laskevat paskat suoraan vesistöön tulvien aikana. Ei nimimerkkiä me loppuu näköalattomasti ulkolamppuihin. Jos on joku valojenpolttamiseen velvoittava sääntö, tässä ympäristötilanteessa sen noudattamatta jättäminen ilmaston hyväksi on välttämätöntä. Langattomien laitteiden tarvitsemat mikroaallot lämmittävät hiukan kaikkea, mihin ne törmäävät ja minkä läpi kulkevat. Investointimenona se tarkoittaa 1,5 miljardia euroa. On hyvä muistaa, että koko maatalouden myyntitulot ovat vuodessa noin 2,3 miljardia euroa ja maataloustulo jää alle miljardin euron. Kotieläinten hyvä hoito ei ole aina rahasta kiinni. Vain puolet nupoutettavista vasikoista nukutetaan ja kipulääkitään. Täällä ollaan peeaa, vaikka koneita ja maita onkin, kiitos ?kannattavan. hyvä niin. koska ovat monopoliasemassa. Näin käytetään väärin hallitsevaa asemaa ja kilpailutilannetta, mutta viranomaiset sen kun vain torkkuvat. Tahtoon tosin vaikuttaa hyvin paljon tilan työvoimatilanne. Ruuan hinnasta on käyty koko syksyn kiivasta keskustelua. Hän pohtii kirjassaan aivan samoja asioita joita tällainen kolmekymmentä vuotta alalla toiminut alkutuottaja on kohdannut jokapäiväisessä elämässään. Maidontuottajana voin sanoa, että Lappalainen on erittäin hyvin perillä tämän päivän karjanhoidosta. Kirjan teksti on niin painavaa luettavaa, että ihmettelen, ellei kirjassa esille tulevista asioista käydä laajaa, koko tuotantoalaan liittyvää keskustelua. Elina Lappalainen pohtii, onko oikein, että lehmä seisoo kaulastaan parteen kytkettynä. Mikä onkaan yleisin navettatyyppi, kysyy naapuri pilke silmäkulmassa. Voi että. Ja jätepönttö tyhjennetään jokaisen asukkaan tontilla ? vaikkapa olisi tyhjä. ja siten ei olekaan niin halpaa. Sikäläinen teollisuus tarjosi työpaikkoja, ja muuttajistamme tuli naapurin suurin vierastyöläisten ryhmä. Suomesta muuttajia pyrittiin auttamaan. Suomessakin ? aikataulussa vielä ollaan. Heikki Penttinen Äänekoski Lukijalta-osasto Lukijalta-kirjoitukset voi toimittaa Maaseudun Tulevaisuuden toimitukseen postitse, sähköpostitse, faksilla tai tekstiviestillä. Toimituksen osoite on Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Saajat raivasivat sen, ja elinkelpoiset farmit syntyivät. Kielitaidon karttuessa maahanmuuttajat alkoivat sittemmin päästä palveluammatteihin ja myös liikealalle. Toistamiseen suomalaiset kokivat vastaavan siirtolaisuuden lähinaapurissa Ruotsissa 1960-luvulla, kun maataloutemme koneellistumisen ja ylituotannon seurauksena toteutettiin peltojen paketointi. Tällöin 300?000 suomalaista lähti Ruotsiin työnhakuun perheineen. Se on tietysti tyhjillään oleva parsinavetta, joita Suomesta löytyy parisataatuhatta. Herrojen piip kai. Pakkovero Miksi? Miksi kaikki kaupunkilaiset luulevat maanviljelijöitä rikkaiksi. Näinhän suurin osa viljelijöistä jo nyt toimii. Toivottavasti asiallinen keskustelu ruuasta, sen alkuperästä ja tuotannon eettisyydestä jatkuu. TIMO KÄSSI on talonpoika Uuraisilta. timok@ elisanet.fi HUIDUNPERÄ Maahanmuutto jatkuu Meillä keskustellaan nykyisin muun ajankohtaisen ohessa tämän päivän maahanmuuttajistamme. joulukuuta 2012 MIELIPIDE Kotieläinten hyvä hoito ei ole aina rahasta kiinni. Eihän jätettäkään voi tulla . Ulkomailtakin tulleet pakkaukset on meidänkin itse hävitettävä ja maksettava. Sekin tosi epäreilua. Nyt tosihienot jäteautot risteilevät harvaa maaseutua etsien jätepönttöjä . Vuoteen 1950 mennessä Suomessa syntyneiden määrä sitten väheni vajaaseen 93?000:een. Merkittävää oli, että Yhdysvaltoihin muuttaneet pääsivät siellä tilanomistajiksi. Miten siis toteutamme tulevaisuudelle kaavailtuja liikennehankkeita? Rohkenenkin siis edelleen esittää, että hallitus ja tietysti liikenneministeri Kyllönen pohtisivat uudelleen erilaisten rahoitusmallien käyttöönottoa. Tähän ei pitäisi olla mitään poliittista kynnystä, koska jo hallitusohjelmassa on sitouduttu selvittämään liikennehankkeiden toteuttaminen. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään edellytyksiä uusien keinojen hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Osana tätä työtä selvitettiin myös valtion säästömahdollisuudet ja muut tehokkuushyödyt Infra Oy -nimellä kulkevan valtionyhtiön avulla. Valtionyhtiön valmistelun pohjalta ei jälkirahoitusmalleja kuitenkaan olla toteuttamassa. Nyt olisi oiva tilaisuus laajentaa ajattelua siten, että myös kuntien yhdessä perustamat osakeyhtiöt olisivat mukana helpottamassa liikennehankkeiden rahoitusta. Kunnat voisivat edistää itselleen tärkeitä liikennehankkeita perustamalla omia projektiyhtiöitään, jotka valtion takaamina hankkisivat uusiin teihin tarvittavat pääomat. Myös alueiden yksityisyrittäjät voisivat osallistua näihin yhtiöihin ja sitä kautta olla mukana rahoittamassa hankkeita. miksi emme siis antaisi luovuudelle tilaa, jos kunnilla olisi tahtoa? Näin irtisanomisaallon pyyhkiessä Suomen yli ei pidä unohtaa työllistämisen merkitystä. Jari Myllykoski kansanedustaja (vas.) Totuus julki Ruokaa sanotaan halvaksi, vaan se jälkihoito jätemaksuineen ja ekoineen jää kuluttajan kontolle . ellei ole kauppaa tai kulkumahdollisuuksia. Kohtuullista olisi, että se ottaisi edes myymänsä pakkausjätteet hoteisiinsa. Kreikalle tarjottiin rahaa, vaikkei lainanottajilla ole mahdollisuuksia selviytyä maksuvelvoitteistaan. Sanotaan Suomen olevan vaikeuksissa. Epäreilua. Valtion ja kuntien kanssa sovittaisiin investoinnin Ihme ja kumma S uurten kauppojen takamarkeilla on kierrätyspisteitä . Pullot ja purnukat, paperit ja kartongit ja ties mitä muuta. Mutta ei ole sijaa sille tavanomaiselle jätteelle, mitä tulee jokaisesta kauppareissusta. Ovelaa on, että edes sille muovipussille ei ole paikkaa . Bisnestä ympäristön kustannuksella kautta maailman, joten lähes kaikki ovat ulkomaisia firmoja. Maaseudulla pitäisi olla vaihtoehto pienimuotoiseen Maailmamme loppuu ulkolamppuihin aapallon ilmasto lämpenee ja muuttuu kovaa vauhtia. Heillä on omakieliset äänenkannattajansakin. Nyt kaukaisia maahanmuuttajiamme meistä erottavia tekijöitä ovat kulttuuri, uskonto, usein ihonväri. Muuttajat toimivat julkisen liikenteen bussien kuljettajina, rakennuksilla, tietyömailla, monissa muissa tehtävissä työntekijöinä. Meillä on myös akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia, jotka ovat vuosia toimineet täällä lääkäreinä tai insinööreinä. Arvostettua on taitonsa ja vastuuntuntonsa työssään ja toimissaan sekä hyvä suomen kielen taito. Pohjoismaista olemme vähäisimmän maahanmuuton kohde, kun Ruotsi on vierastyövoiman suurin vastaanottaja. Hyvä on lopultakin se todeksi myöntää. Suomalaisten tulee huomioida ja tottua, että itsenäisenä itseään pitävään maahan tulee yhä syvenevä pula-aika. Sellainen lyö leimansa kaikkiin EU-maiden kansankerroksiin voimakkaana . Ja sitä kautta tuli verotuloja. Häpeä sanoa, mutta nyt nämä suorastaan ryöstävät . Eläinten hyvinvointi ja karjanomistajien jaksaminen on näyttävä tuottajahinnoissa. Tuottajien asema tuotteen hinnoittelussa on hankala, vaikka suuret elintarviketeollisuusyritykset ovat viljelijäomisteisia. Viljelijä saa aina sen, mitä muilta jää. Oikeudenmukaisempi hinnoittelu lähtee siitä, että viljelijän kustannukset, palkka ja korvaus tuotantoon sijoitetusta pääomasta määritellään ensin ja sen jälkeen ruokaketjun muut toimijat määrittävät omat kustannuksensa. Vastineeksi oikeudenmukaisesta ruuan hinnoittelusta viljelijät sitoutuvat eettisesti hyvään tuotantoon ja ympäristön kannalta kestäviin viljelymenetelmiin. Ja lasku tulee. Jäänne menneistä ylituotanto vuosista. Ei nimimerkkiä Neuvo Hyvä neuvo uusille isännille: vanhemmat ensin pois tilalta, jos eivät osallistu tilan töihin. Kokemuksesta tiedän, ettei toimi muuten. Emäntä Jotakin tolkkua Merja Kyllönen, tehkää jotain ennen kuin tieverkko rapautuu täysin, Antero Veijonen ja Jari Myllykoski vaativat. Jälkirahoitusmallilla apua ahdinkoon S yyskuussa tein liikenneministeri Merja Kyllöselle kirjallisen kysymyksen liittyen VT 8:n rahoittamiseen jälkirahoitusmallilla. Lokakuussa ministeri Kyllönen vastasi ja katsoi, ettei aikataulu VT 8:n kohdalla anna siihen mahdollisuuksia. Viimeisin uutinen kertoo, ettei liikenneinvestointeihin ole varattu riittävästi rahaa. Samalla se muovipussukka tulisi keräysastiaan kauppareissulla? Eivät kesämökkiläisetkään sitä pahana pitäisi. Jätejutut mummojen pissoista maaseudulla ovat ympäristöviranomaisen suurena huolena
Joka neljäs jää toteutumatta. Hyllylle siirtyy ainakin eh- dotus ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) ja yleiskaavan yhdistämisestä. Muut mitalistit, John Deere ja Massey-Ferguson ovat hiipuneet ja neljäntenä oleva New Holland on kuronut eroa umpeen. Marras?joulukuun lukuihin kannattaa suhtautua varauksin, sillä suurin osa loppuvuonna myydyistä traktoreista rekisteröidään vasta tammikuussa. Maataloustraktoreiden kysynnän hiipuminen ei ole tarttunut traktoriksi rekisteröityjen mönkijöiden menekkiin. Marraskuun loppuun mennessä rekisteröitiin 2?424 mönkijää traktoriksi. Yhdenlainen käänne sekin. Kun alkuvuoden tilastosta jätetään tammikuu pois, mönkijöitä on rekisteröity jo selvästi enemmän kuin maataloustraktoreita, vaikka kurottajat ja kauhakuormaimet pidetään mukana ja lasketaan maataloustraktoreiksi. VEIKKO NIITTYMAA Bioraaka-aineille pohditaan minimiosuutta BRYSSEL (MT) EU-komissiossa pohditaan, voitaisiinko eri tuotteille määrittää minimiosuus esimerkiksi puupohjaista bioraaka-ainetta. ?Biotalouden edistämisen kannalta se on keskeinen kysymys. Selvityksiä vaaditaan selvityksien perään.? Tarasti myönsi Kehuksen moitteen oikeaksi. Edellinen oli lokakuulta, 280 mönkijää. Todennäköisesti tänä vuonna on myyty jo enemmän traktoriksi rekisteröityjä mönkijöitä kuin maataloustraktoriksi varusteltuja. Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta Varma on Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani www.suomalainenjoulu.fi red=PMS 200 C. Häirikkösudet saa poistaa ja lantaa levittää vaikeissa oloissa ilman, että se kiinnostaa Brysselin herroja tippaakaan. Suomessa kuitenkin rakastetaan kieltoja. Se törmää Tarastin mukaan ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) kielteiseen kantaan. Tarasti ehdotti elinkeinoministeriölle tekemässään selvityksessä, että yleiskaavoituksen tuulivoiman sijoittamisesta voisi käynnistää odottamatta yvan valmistumista. ?Kaikessa lähdetään mahdollisista haitoista. Hirven suolet saa vielä jättää korppien ruuaksi, ellei asian julkistaminen johda sitten siihen, että sekin keksitään kieltää. Ihmisiä sen sijaan saa haudata maahan. Kun EU:ssa on sovittu suurpetojen suojelusta, tätä tulkitaan Suomessa niin, että kaikki häirikkösudet pitää rauhoittaa. Se jakautuisi Ruotsin mallin mukaisesti myös naapureille, jos ne ovat voimalan vaikutusalueella. Verotus auki Kunnat haluaisivat tuulivoimalan kiinteistöverosta samanlaisen kuin vesivoimaloilla. Kasvua on lähes 50 prosenttia viime vuodesta. Marraskuussa tehtiin taas uusi ennätys, 288 traktorimönkijää. Siellä ne häiritsevät vähiten. Asia etenee kohtuullisesti. Esimerkiksi moottoriteiden suoja-aluetta on kavennettu reippaasti. MT Mistä vauhtia kotimaisen kalan käyttöön? Selvitysmies Lauri Tarasti sanoo esittävänsä kaavailtua loivempaa laskua kiinteistöveron tuottoon. Puolet Tarastin suosituksista toteutuu Selvitysmies Lauri Tarasti pitää tuulivoiman rakentamista vaikeampana kuin hiilivoiman. II (MT) Tuulivoiman esteiden purkua pohtiva ministeri Lauri Tarasti ennakoi, että puolet hänen esityksistään toteutetaan. Tulevaisuus kiittää menneestä sadasta vuodesta. Ja valmistautuu seuraavaan. EU on kuin katolinen kirkko, jossa paavi sanoo yhtä ja kansa tekee toista. Suomi on hukkumassa sontaan, kun maatilojen lietesäiliöitä ei saa tyhjentää. Määräys on tullut ympäristöministeriöstä. Maatiloista kyllä pidetään huolta, mutta tulvan tullessa isot kaupungit huljauttavat puhdistamolietteensä jokiin. Nyt ollaan kieltämässä kotiteurastamojen teurasjätteiden hautaaminen. Joulukuu nostaa kokonaisrekisteröinnit lähelle 2?900 traktoria. Tilastoa kannattaa pöyhiä hieman. Mukana on yli sata kevyttä kauhakuormainta ja kurottajaa, joita alettiin rekisteröidä traktoreiksi runsas vuosi sitten. Kun ne siivotaan tilastosta, pohjalle jää maataloustraktoriksi varusteltuja koneita. Niitä on marraskuun loppuun mennessä rekisteröity alle 2?600. > > Suurin osa loppuvuonna myydyistä traktoreista rekisteröidään vasta tammikuussa. Marraskuu oli muutoinkin hiljainen. Kirjolohen saatavuus on helppoa ja varmaa. 5 Keskiviikkona 5. Saalismäärät ovat kuitenkin melko pieniä. Kalastus luonnonvesistä on epätasaista ja saatavuus epävarmempaa. Kannattaisiko kauppojen kokeilla pakastettua haukea tai ahventa? Kuluttajan näkökulmasta se olisi hyvä ajatus, kysyntää voisi olla. Sinivalkoinen valinta on kiitos suomalaiselle työlle. Kun Saksaan vaelsi Itävallasta yksi vaaraton karhu, se tapettiin heti. joulukuuta 2012 uutiset Aiomme päästä eroon fossiilisesta lämmitysöljystä vuoteen 2020 mennessä. Kun hetteinen suo on laitettu Naturaan sen takia, että siellä kasvaa harvinaista niittyvillaa, alueella kielletään hirvijahti. Mikään muu maa ei tee vastaavia kieltoja. Kun EU:ssa hyväksytään direktiivi, joka määrää rekkojen mitat, Suomessa tulee töitä puusepille. Näin verotuotto ei laskisi kuten nyt. Tarasti sanoo esittävänsä kaavailtua loivempaa laskua verotuottoon. Alussa sille naureskeltiin, mutta Fortumin uuden biojalostamon myötä olemme jo edellä aikataulua?, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen painottaa. Yksi esimerkki hankkeen tuloksista on yhteistyö PohjoisKarjalan ja Espanjan metsävaltaisessa osassa sijaitsevan Katalonian välillä. ?On mahdollista, että tulevaisuudessa Joensuussa kehitettyä puukomposiittimuovia käytetään Seat-autojen sisustuksissa?, Hyttinen pohtii. NIKLAS HOLMBERG Tee vasTuullinen valinTa ja osta sinivalkoinen joululahja! Sinun valinnallasi on merkitystä ja sinun ostopäätöksesi työllistävät suomalaisia. Muikun kalastuksessa olisi potentiaalia, mutta ilmeisesti pieniä muikkuja ei koneellisesti voi perata. Onko kotimaisen kalan jalostus mittavaa vai vähäistä? Ei se viime vuoden 41 miljoonaa kiloa mikään iso luku ole. Enemmänkin olisi saalista mitä jalostaa. RoK-FOR-hankkeen järjestämässä seminaarissa Brysselissä. Tarvetta on hänen mukaansa myös standardeille, jotka ottavat bioraaka-aineet paremmin huomioon. Hanke on koonnut yhteen metsäalan yrityksiä ja tutkijoita EU:n eri osista. Lisäksi kuusi kaikkiaan 24 ehdotuksesta toteutuu jonkin verran muutettuna. Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Olli Alikärri Koski Tl:stä. Rekkoja levennetään ja kavennetaan sisäpuolelta viisi senttiä. Tapauksia on satoja. Olennaista kaikissa on, että EU ei suinkaan aina edellytä järjen käytöstä luopumista. Kun jokainen suomalainen kotitalous käyttää kuukaudessa 100 euroa suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, vastuulliset valinnat tuovat 42 000 työpaikkaa vuodessa. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Juha Hämäläinen Ulvilasta. Pro Agria Länsi-Suomi aloittaa toimintansa 1.1.2013. Samaan aikaan kun kuluttajat huutavat lähiruokaa, lähiteurastus tehdään kannattamattomaksi. Kuukauden aikana ensirekisteröitiin 175 maata lous traktoria, mikä on 58 traktoria vähemmän kuin vuosi sitten marraskuussa. Valtra jatkaa suvereenisti kärjessä 45 prosentin markkinaosuudella. kuulijasta riippuvana. Haitan pienentämiseksi voitaisiin rajoittaa tuulivoimaloiden toimintaa loma-aikana. ?Se jättäisi vielä 300 päivää vuodessa vapaaksi.? TARJA HALLA JOUKO RÖNKKÖ Traktorien ensirekisteröinnit Tammi?marraskuu 2012 Markkinaosuus % Muutos 1), %-yks. Kpl Valtra 1 216 44,8 ?0,4 John Deere 378 13,9 ?3,4 Massey-Ferguson 344 12,7 ?1,0 New Holland 315 11,6 0,7 CaseIH 150 5,5 0,3 Fendt 117 4,3 1,9 Deutz-Fahr 33 1,2 0,8 Zetor 22 0,8 ?0,9 Muut 140 5,2 2,0 2 715 Yhteensä 2 424 Alle 35 kW/1 800 kg 2) Yhteensä, kaikki 5 139 1) Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Marraskuu 2012 Muutos1), kpl Markkinaosuus, % Kpl ?157 ?148 ?70 ?18 ?10 43 20 ?29 44 ?325 785 460 42,9 11,4 10,9 13,1 5,1 3,4 0,0 1,1 12,0 Muutos 1), kpl 75 20 19 23 9 6 0 2 21 175 288 463 ?48 0 ?8 5 2 0 ?1 ?5 ?3 ?58 99 41 2) Mönkijät ym. Traktorivuodesta 2000-luvun hiljaisin Maatilat ostavat traktoreita tähän vuonna poikkeuksellisen vähän. Hän pitää melua kuitenkin myös subjektiivisena kysymyksenä . Hyviä puolia ei käsitellä. Tuulivoimalan rakentaminen on itse asiassa vaikeampaa kuin kivihiilivoimalan?, Tarasti sanoi. Iin tavoite on kolmen vuoden kuluttua tuottaa tuulivoimasähköä 400 gigawattituntia eli yhtä paljon kuin vesivoimasähköä. Pienvoimaloita pohditaan Tarastin esityksiin kuuluu myös helpottaa pienten tuuli- ja aurinkovoimaloiden liittämistä sähköverkkoon. ?Tämä ei ole valtakunnallisesti merkittävä asia mutta paikallisesti kyllä.? Esitys on siirretty jatkoselvittelyyn. Rakennettuun ympäristöön Tarasti pitää tärkeänä esitystään, jonka mukaan tuulivoimalat sijoitettaisiin rakennettuun ympäristöön. Todellisuudessa unioni ei ole niin tiukka, kuin sen pahimmat arvostelijat väittävät sen olevan. Lasku jatkuisi 20 vuotta ja pysähtyisi 40 prosenttiin. Kiinteistövero muuttuu kuitenkin muiltakin osin, joten tämän kohdan tulevaisuutta ei tiedetä. Meluhaitta koettua Tarasti kaipaisi uusia teknisiä ratkaisuja tuulivoiman melun vähentämiseen. Yhdysvalloissa ollaan tässä suhteessa Eurooppaa edellä?, Henriette Van Eijl EU-komission teollisuusosastolta sanoi Tuulivoimalat tulisi esityksen mukaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Missä piilee syy? Saatavuudessa. Kokous pidettiin Iissä. Kunnanjohtaja Markku Kehuksen mukaan tuulivoiman lisääminen ei ole helppoa, vaikka kunta sitä ajaakin. ?Se on varsin byrokraattista touhua. Tavoitteena on ollut jakaa metsäosaamista eri alueiden kesken ja löytää uusia innovaatioita puun käytössä. Suomesta hankkeeseen osallistuu Pohjois-Karjalan maakunta. ?Aiomme päästä eroon fossiilisesta lämmitysöljystä vuoteen 2020 mennessä. Kuva Iin Olhavasta Pohjois-Pohjanmaalta. Miksi kotimaisen kalan jalostus väheni viime vuonna, tutkija Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta? Silakan ja kilohailin pakastus väheni. ?Pian voitaisiin rakentaa vaikka yksi tuulivoimala jokaiseen moottoritien liittymään?, Tarasti kärjisti. Hyvin on edennyt myös ajatus maankäyttösopimuksista. Siinä tuulivoimalan tuottama hyöty ei jää pelkästään yhdelle, voimala-alueen omistavalle tilalle. Vaikka vuotta on jäljellä vielä kuukausi, jo nyt tiedetään, että myynti jää pienimmäksi 2000-luvulla, runsaaseen 2?700 maataloustraktoriin. Alle 2?700 rekisteröinnin on jääty vain kerran, vuonna 1993. Rekisteröintitietoja markkinoivan Bisnoden tuoreen tilaston mukaan maataloustraktoreita on rekisteröity 2715 kappaletta marraskuun loppuun mennessä. Jos nämä prosessit sijoittuvat peräkkäin, kuten nyt, aikaa kuluu ?niin paljon että yrittäjät hermostuvat?. Byrokratia jarruttaa Ministeri Tarasti kertoi tuulivoimaselvityksen tilanteesta Suomen tuulivoimavaltaisimman maakunnan, Pohjois-Poh- janmaan maakuntavaltuuston kokouksessa maanantaina. Tämä näkyy määräyksissä, joiden takana on jokin EU-ohje. EU:ta on helppo syyttää, vaikka usein päätökset tehdään Helsingissä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjala Pekka Fali PÄIVÄN KYSYMYS päivän punkti Paavia paavimpi Suomalaiset ovat monissa asioissa paavillisempia kuin paavi. Pakastettua silakkaa on viety etupäässä Venäjälle, mutta jostain syystä kysyntä on vähentynyt. Jalostajien ylivoimaisesti suosituin raaka-aine on silakan ohella kirjolohi. Sen vuoksi ne tehdään mahdollisimman ankariksi. Tietenkään tämäkään ei ole oma vikamme. Maamme on ollut sekä Ruotsin että Venäjän yhteydessä. Nehän antoivat meille perinnön. Ruotsista saatiin joustamattomuus ja Venäjältä ylimielisyys. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Pro Agria Länsi-Suomi sai puheenjohtajan Pro Agria Farman ja Pro Agria Satakunnan valtuuskunmat valitsivat maanantaina luottamushenkilöt Pro Agria Länsi-Suomen hallitukseen. Saksa on samassa EU:ssa kuin Suomi. Suomessa suunnitellaan nyt valtion Natura-maille mittavia käyttökieltoja
joulukuuta 2012 uutiset Meillä on nyt kuluttajien tuki puolellamme, ja viljelijän ammatin arvostus on noussut kansalaisten keskuudessa kohisten. Viime vuonna palkittiin yliopistosairaalan työntekijöitä Turusta. Toki lantaa ja maitoa tulee nykyisin enemmän, mutta prosessi on tuttu ja tunnettu ja sitä on hallinnoitu maatalouspolitiikassa.? ?Onko se henkilökohtainen mielipiteesi vai merkki siitä, että virkamiehistöön on tullut maalaisjärkeä?. Sairaalle eläimelle pitää järjestää kymmenen neliön loossi, terveenä sille riittää 3,5 neliötä. Simo Räty ihmetteli, miksi vasikoita ei lasketa naudoiksi kansallista tukea tai lfa:ta määrättäessä. On saanut tehdä sellaista työtä josta pitää. Hän uskoo budjettisovun syntyvän keväällä. MTK Hämeen väistyvä puheenjohtaja Markku Länninki uskoo ruuan suoramyynnin ja kivijalkamyymälöiden merkityksen kasvavan lähivuosina. Artjoki uskoo sovun löytyvän Sysmäläinen Sisko Kivelä pelkäsi, että Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkon kannalta aika loppuu kesken. ?Varsinkin kun maidontuottajia ajattelee, se on tärkeää.? Valtiosihteerin kokemuksen mukaan unionin päätöksente- kohalukkuus kasvaa ajan käydessä vähiin. ?Kun pöydällä olevat erimielisyydet jakaa per jäsenmaa ja vuosi, siitä ei tule hirveästi maksettavaa seitsemän vuoden ajaksi?, Artjoki rauhoitteli. Kivelä kommentoi myös maatalousuudistuksessa esitettyä mallia, jossa nuoret viljelijät saisivat muita suurempaa tukea. ?Nuorten tuki on hyvä, mutta nuoruus loppuu joskus, ja rahaa tarvitaan senkin jälkeen.? ?Navetta on sama kuin 200 vuotta sitten? Kotimaiseen maatalouspolitiikkaan Artjoki lupaili byrokratian vähentämistä. Jo kiristyvä valtiontalous edellyttää virkamiehistön resurssien tehostamista. Ministeriössä ihmetellään muun muassa navettojen ympäristölupien viipyilyä aluehallintovirastoissa. ?Navetta on ollut sama asia pari sataa vuotta. Palovaroitinjärjestelmä pelasti sata kotieläintä ja esti miljoonapalon. Maatalousyrittäjät Jussi, Anne ja Pekka Mattila vastaanottivat maanantaina Seinäjoella Lähi-Tapiolan valtakunnallisen turvallisuuspalkinnon. ?Maatilan suurvahingon estäminen on merkittävä saavutus?, liiketoimintajohtaja Matti Hallila Lähi-Tapiolasta kehuu. Kännykkä herätti helmikuussa Jussi Mattilan läheisellä kesämökillä. Lannanlevityksestä nostettiin meteli liian myöhään. Markku Paananen paheksui ympäristöhallinnon ylimielisyyttä ja ylivaltaa. Isä ja poika tukahduttivat kytevää seinää tyhjentämällä siihen kuusi käsisammutinta. Alkusammutus esti Hallilan mukaan tulipalon leviämisen. Palokunta purki ja repi seinän, ennen kuin se ennätti levitä rakennuksen ylisille. Lähi-Tapiola jakoi tunnustuspalkintonsa toista kertaa. Teurasjätteiden kuten päiden ja sorkkien keruu pakastimiin on hänen mielestään järjetöntä. Sivuteille hän vaati lisää rahaa. Tempaus onnistui Liiton puheenjohtaja Jarmo Nykänen kiitteli MTK:n tempausta, jossa kuluttajille myytiin elintarvikkeita tuottajahinnalla. ?Heinän kasvu oli toki hyvää, mutta varsinkin syyssadon korjuu sateiden takia vaikeaa.? Kaakkois-Suomessa jäi noin 10?000 hehtaaria satoa korjaamatta. Korvauksien Parkko arvioi jäävän varsin pieniksi suhteessa todellisiin menetyksiin. Hänen mielestään satovahinkojen korvausjärjestelmää olisi tarpeen pohtia uudelta pohjalta, kun nykyinen laki on voimassa enää ensi vuoden. ?Saksassa on yli sata vuotta ollut satovahinkovakuutusjärjestelmä. Yritykset valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Tarkemmat tiedot kohteista, ohjeet ja tarjouspyynnön saat Internetistä: www.metsa.fi (-> metsätalous, -> urakointi, -> tarjouskilpailut) tai www.hankintailmoitukset.fi (haku: Metsähallitus), tarvittaessa lisätietoja puhelimella 0205 64 6681. Lisätietoja saa myös infotilaisuudesta: 12.12.2012 alkaen klo 13:00 Metsähallituksen toimisto Pilke Ounasjoentie 6, Rovaniemi metsa.fi Maataloustuottajain yhdistysten SYYSKOKOUKSET pidetään 10.12.?16.12.2012 maataloustuottajaliitoittain seuraavasti ETELÄ-SAVO Joroinen Sulkava Kangasniemi 11.12. 11.12. 13.12. klo 10.00 klo 13.00 klo 10.00 Valtuustosali Muikkukukko Kangasniemen Juhla- ja pitopalvelu, Koivukuja 1 10.12. 10.12. klo 18.30 klo 10.00 11.12. 14.12. klo 18.00 klo 11.00 Suomela Nuorisokeskus Marttinen Paunu sali -kokouksen jälkeen joululounas Viialan kirjaston kokoushuone Ravintola Henriks PIRKANMAA Juuupajoki Virrat 1) 1)2) Viiala 1)2) Messukylä 1) vuosikokous, käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat 2) johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuodeksi 2013 1) POHJOIS-KARJALA Kontiolahti* 12.12. klo 19.00 Jouni Mutanen, Halla-ahontie 13, Onttola, kahvit klo 18:30 * Johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali. SATAKUNTA Karvia Kiikoinen Keikyä Lavia Kullaa 10.12. 10.12. 10.12. 11.12. 11.12. klo 11.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 klo 19.00 Harjavalta Hinnerjoki Vammala 12.12. 12.12. 12.12. klo 18.00 klo 19.00 klo 19.00 Karvian OP Kiikoisten OP Pirkon pirtti Maalaispuoti Gasthaus Matinliisa Käsitellään vuoden 2011 tilit Hotelli Hiittenharju Hinnerjoen OP:n kerhohuone Sahrapirtti. Ympäristöministeriö ei nähnyt mitään tarvetta auttaa luonnonoikkujen aiheuttamissa lannanlevitysongelmissa.? Suomalaiset viljelijät luopuvat nyt tuotannosta aiempaa nopeampaa tahtia. on hyvä slogani.? Kokous oli Länningille viimeinen puheenjohtajana. 6 Keskiviikkona 5. Maidontuotannon lisäämisellä ei saa vaarantaa pohjoista tukea. ?Kielletäänkö parsinavetat?? Urho Turunen kysyi luettuaan lehdestä, että lehmien kytkettynä pitäminen saisi jo loppua. Aaro Mustonen ei kaivannut ympäristötukeen yhtään kiristystä. Iso virta menee integraattien kautta, mutta pieniäkin myymälöitä tulee lisää. Markkinat ovat keskeisessä asemassa lähivuosina?, ennusti MTK-Hämeen puheenjohtaja Markku Länninki liiton syyskokouksessa tiistaina. Länninki kiitteli MTK:n tuottajahintaisen ruuan myyntikampanjaa ja mainitsi Ruokakeskon käyttökatteen huitelevan 29 prosentissa. ??Joka tekee eniten, saa vähiten. Tuolle kampanjalle on syytä kehitellä hyvää jatkoa. Me tarvitsemme ehdottomasti kuluttajien tukea toiminnallemme?, MTK-Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Reino Parkko totesi. Myös kokousväki piti kuluttajatyötä sekä avoimuutta tärkeänä ja kannusti paikallisyhdistyksiä lähtemään mukaan kummitilatoimintaan. Huolenaiheeksi kokouksessa nousivat luopumistukijärjestelmän jatkuminen sekä EU:n uudet pakkausmerkinnät. Kaiken pohja, unionin budjetti, on kuitenkin vielä sopimatta. ?Se on aika vaikea harjoitus, koska nettomaksajia on vähemmän. Päärakennus, paja ja tuotantorakennus kytkettiin siihen. ?Palovaroitin tienasi hankintahintansa kerralla?, Jussi Mattila laskee. Palokunta hälytettiin minuuteissa ja ennätti sammuttamaan tulipaloa. hämmästeli sysmäläinen Heikki Rekola. HENRIK SCHÄFER MTK-Pohjois-Savo Byrokraattien pöljyydet harmittavat Pentti Vänskä KUOPIO (MT) Suomen ja EU:n byrokraattien jäykät ja järjenvastaiset määräykset harmittavat PohjoisSavon viljelijöitä. Turvemaiden raivauskielto, lannanlevityksen aikarajat, sairaskarsinan koko ja sivutuoteasetus nousivat esiin MTKPohjois-Savon syyskokouksessa maanantaina Kuopiossa. Ahti-Pekka Vornanen muistutti, että kivennäismaat on jo otettu käyttöön. Tuottajat pitävät erittäin tärkeänä, että jatkajat pääsevät jo nuorena kiinni tilanpitoon. Pakkausmerkintöjen taas pitäisi tuottajien mielestä olla sellaisia, että myös pieni perheyritys voi tehdä ne vaivattomasti tuotteilleen. Satovahinkojärjestelmän uudistukset tarpeen? Parkko kertasi kasvukauden haasteita. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vahvistetaan jäsenmaksut vuodelle 2013. Kokouksissa toimitetaan yhdistysten johtokunnan tarvittavien jäsenten sekä muiden edustajien vaali eri tehtäviin. Maataloustuottajain yhdistysten johtokunnat Tuottaja tarvitsee markkinoita aiempaa enemmän Kalle Särkkä MTK-Hämeen puheenjohtaja Markku Länninki ennustaa, että viljelijät saavat tulevaisuudessa tukien sijasta entistä isomman osuuden euroistaan markkinoilta. HÄMEENLINNA (MT) ?Markkinoilta täytyy tuloa saada, kun tukineuvottelut on tukossa. Valitettavasti viime huippukokous ei päätynyt tulokseen.? Artjoen mukaan EU-parlamentti ei halua sitoutua yksityiskohtiin, ennen kuin budjetin koko on selvillä. He toimivat hyvin sairaalapalossa. Turvallisuuspalkinto antaa tunnustusta rohkeasta toiminnasta kriittisessä tilanteessa. Sillä voidaan tukea myös työhyvinvointia ja jaksamista. JUHANI VIITALA Finlandia-palkinto Ulla-Lena Lundbergille Kirjailija Ulla-Lena Lundberg voitti tämänvuotisen Finlandiapalkinnon teoksellaan Jää/Is. Ruotsiksi ilmestyneen kirjan on suomentanut Leena Vallisaari. ?Ulla-Lena Lundbergin käyttämä kieli on konstailematonta. Samalla se on jollain selittämättömällä tavalla iätöntä?, kiittää palkinnon saajan valinnut presidentti Tarja Halonen. Halonen kertoo rakastuneensa kirjaan kirjana. Puheenjohtaja Reino Parkko, MTK-Kaakkois-Suomi MTK-Häme Maitotila palkittiin turvallisuuspalkinnolla Mattilan maitotila palkittiin Lähi-Tapiolan tunnustuspalkinnolla. Osa sopimuksista umpeutuu keväällä 2013. Metsähallitus hakee uusiin palvelusopimuksiin TIENRAKENNUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN, TIENVARSIVESAKON RAIVAUKSEN, MURSKAUKSEN, SORASTUKSEN, LANNOITUKSEN, KUNNOSTUSOJITUKSEN JA LUONNONHOITOTÖIDEN alalta yrityksiä, jotka hallitsevat nykyajan ympäristö- ja laatuasiat. Lounaishämäläinen naudankasvattaja on tehnyt pitkän uran paitsi Hämeessä myös keskusliitossa. Länninki oli MTK:n johtokunnan jäsenenä 16 vuoden ajan. ?Totta kai on vähän haikea olo. Rehua menee sisään ja lantaa ja maitoa tulee ulos. Mattilat ostivat järjestelmän nelisen vuotta sitten. Liiton johtokunnassa jatkavat erovuoroisista Mikko Heikkinen ja Juha Partanen. Jouko Åkerlund on uusi johtokunnan jäsen. REIJO VESTERINEN MTK-Kaakkois-Suomi Myyntikampanja ilahdutti ja luopumistuki huoletti MTK:n marraskuussa eri puolilla maata järjestämä Epäreilun kaupan päivä sai kiitosta MTKKaakkois-Suomen kokouksessa Lappeenrannassa maanantaina. ?Meillä on nyt kuluttajien tuki puolellamme, ja viljelijän ammatin arvostus on noussut kansalaisten keskuudessa kohisten. Viranomaisilta myötätuntoa ei ole herunut. ?Kansallisen tuen ratkaisussa viljelijöitä vietiin yli 30 miljoonaa. Myös maatalouden investoinnit ovat Aaltosen mukaan vähentyneet jopa tarpeellisia korvausinvestointeja alhaisemmiksi. Aaltonen edellytti, että kevään 2013 kehysriihessä hallitus lopettaa leikkaukset ja esittää nopeita toimia kotimaisen maatalouden vahvistamiseksi ja viljelijöiden tulojen parantamiseksi. Yhteyksiä uusiin kuntapäättäjiin Myös Kati Partanen ja Veijo Karkkonen kiittelivät ruuanmyyntitempausta. ?Mielsin teokset myös mielenkiintoisella tavalla sukulaisiksi: ne kuvasivat ihmistä suuremmassa yhteiskunnallisessa kehityksessä.? 30?000 euron Finlandiapalkinnon saanut Lundberg on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana kolme kertaa aiemmin. MT Metsähallitus ostaa metsänhoidon, tienrakennuksen ja luonnonhoitotöiden urakointipalveluja yrityksiltä ympäri Suomea. ?Se tempaisi minut mukaansa.? Saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen per- heestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmisistä kertova tarina sijoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Presidentti Halonen kiittää kaikkia kuutta ehdolla ollut kirjaa. Kenties se voisi olla meilläkin toimivampi ratkaisu.? 141:n jatko huolettaa edelleen Parkko epäili, mahtavatko EU:n maatalouspolitiikan uudet linjaukset olla valmiina vielä vuoden 2014 alussa. ?Taloustaantuman ja eurokriisin vaikutukset näkyvät EU:n budjettiraamin valmistelussa?, Parkko sanoi. ?Suomenkin hallitus on esittämässä kovia leikkauksia, mutta uskoo silti Suomen saavan entisen suuruisen maataloustuen. Tuolle esitykselle todella toivon menestystä.? Eniten Parkkoa huolettaa 141-tuen jatko. ?On jo selvää, että emme tule saamaan parhaassakaan tapauksessa EU:lta nykyisen suuruista rahamäärää.? Tämän vuoksi EU-tukien jättämää aukkoa on voitava myös Etelä-Suomessa paikata kansallisilla tuilla ensi vuoden jälkeen, Parkko vaatii. TERHI TORIKKA. Sirpa Lintusen esittelemään sukupolvenvaih- doshankkeeseen on lyhyellä aikaa lähtenyt mukaan 80 tilaa. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi 2013?2014 kokous valitsi Markku Paanasen, varalle Ilpo Partasen. Puuro klo 18.30 Kokouksissa käsitellään maataloustuottajain yhdistysten sääntöjen 10 §:n 2 momentissa mainitut asiat; mm. Maatalouden kannattavuus on painumassa kriisiin, lihantuotanto on jo henkitoreissaan?, Nykänen sanoi. Hänen mielestään nyt tarvitaan silkkaa rahaa ja nopeasti, muuten menetämme elintarvikeomavaraisuutemme. Johtaja Seppo Aaltonen ?Turvemaiden raivauskielto on yksi pöljyys, karja-Suomessa tarvitaan peltoa?, Ahti-Pekka Vornanen sanoi. MTK:sta totesi kuluttajien osoittaneen viime aikoina ymmärrystä suomalaisille viljelijöille. Se toi näkyvyyttä ja kuluttajien tuen. ?Tempaus oli hätähuuto alkutuottajien tilanteesta. Tuhkaruuvi oli ylikuumennut maatilan lämpökeskuksessa ja sytytti puisen seinän. Palovaroitin reagoi paljoon savuun ja hälytti. Uusiin valtuutettuihin ja lautakuntien jäsenille he kehottivat kertomaan maatalouden merkityksestä kunnissa. Timo Lindsberg halusi viljelijöitä ympäristölautakuntiin. Heikki Väänänen kyseli, miten turvataan ensi kevääksi kylvösiemenet pelloille. Pohjoissavolaisilla riittää kaikesta huolimatta uskoa maatalouteen. Kai se on jokin talonpoikainen vaisto vain, että on ollut miellyttävää toimia tässä joukossa.? Ensin budjetti, sitten yksityiskohdat Kokouksen vieraana puhui valtiosihteeri Risto Artjoki maaja metsätalousministeriöstä. ?Etenee varsin hitaasti?, hän luonnehti EU:n maatalouspolitiikan uudistusta kokousväelle. Neuvotteluissa monelle suomalaisille tärkeälle tavoitteelle on löytynyt tukea
Makeran avulla rahoitetaan maatilojen ja maaseutuelinkeinojen investointeja. Niiden summa on kuitenkin kokonaisuuden kannalta pieni. ?Tämän vuoden alussa ulkona oli hieman yli 21 miljoonan euron takaukset. Nokia jää pääkonttoriin vuokralle pitkällä sopimuksella. Kauppa on tarkoitus saada päätökseen vuoden loppuun mennessä. Nokian talous- ja rahoitusjohtaja Timo Ihamuotilan mukaan ostajaehdokkaana oli sekä kotimaisia että ulkomaisia kiinteistösijoittajia. Nokia on toiminut rakennuksessa 15 vuotta. Olemme tähän mennessä tehneet leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä viiden miljardin euron edestä.? 2012 5 25 15 Valtion myöntämät takaukset ovat kasvaneet lähes kolmanneksen viime vuoteen verrattuna. Menetämme pysyvästi pysyviä työpaikkoja.? Ainoa keino saada kunnille Sami Karppinen Risteilijälainojen takaukset onnistuneet Vuoden 2007 lopussa takauksia oli kaikkiaan hieman vajaa 13 miljardia euroa. Luottoluokittajat tarkkailevat nyt, kuuluuko Suomi enää parhaaseen AAA-luokkaa. ?Toivon, että luokitus ei heikkene ja että saamme aikaa sen puolustamiseen hallituksen ke- Ulkomaille 10 5 lisää tuli 2,8 miljardia. Silloinkin ase pitäisi olla lukittuna ja niin, ettei sitä voisi nähdä kulkuneuvon ulkopuolelta. Lääkäreille määrättäisiin vel- 3 1 Ulkomaille 0 Jos luvanhaltijalla on enemmän kuin viisi asetta, ne on säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisin hyväksymässä säilytystilassa, sisäministeriön työryhmä esittää. Jatkossa yhdenkään aseen säilyttäminen ei ole mahdollista siten, että aseen osa olisi muusta aseesta erillään niin, ettei osa olisi lukittuna. Turvakaapin hankintaan työryhmä esittää usean vuoden siirtymäaikaa. Ylitarkastaja Mika Lehtonen sisäministeriöstä pitää esityksen suurimpana muutoksena sitä, että jo kuusi tavanomaista metsästys- tai urheiluasetta tulee sijoittaa turvakaappiin. Ruotsalaisen, suomalaisen tai vastaavan standardin mukaiset hyväksytyt turvakaapit kelpaisivat jatkossakin. Suuren valiokunnan päätöksen mukaisesti raivauskielto astuu voimaan reilun kuukauden päästä. ?Ensi vuoden alusta alkaen uusia peltoja ei saa raivata rehuntuotantoalaksi. Siinä tapauksessa se voitaisiin myydä. Päätös on kova isku investointeja suunnitteleville kotieläintiloille?, Leppä päättelee. Turvemaiden raivauskiellosta linjaa lopulta Euroopan parlamentti. Seuraavana päivänä alkavassa EU-johtajien huippukokouksessa on määrä sopia talous- ja rahaliiton uudistamisen suuntaviivoista. Isot kysymykset muun muassa kansallisten valvojien ja Euroopan keskuspankin valvontaelimen työnjaosta ovat edelleen auki. TALOUDESTA LYHYESTI Joka kolmas voisi alentaa palkkaansa Joka kolmas suomalainen on valmis palkanalennukseen työpaikkansa pitämiseksi. Lepän johtama valiokunta vastusti esitystä selvin luvuin. Puolestaan ympäristövaliokunnassa hallitusryhmien edustajat hyväksyivät asian eräin huomautuksin. Eurooppalaisia standardeja ei ollut vielä valmiina, kun nykyisen aselain pykäliä säädettiin. Aselain tiukennuksia miettinyt työryhmä ehdottaa myös, että uudet säännökset koskisivat myös tehokkaita ilma-aseita. Jousiaseiden hankintaan tai säilytykseen ei esitetä muutoksia. 6 4 Katainen lupaa miljardileikkauksia Hallitus tekee ensi kevään kehysriihessä valtion menojen lisäleikkauksia ja veronkorotuksia, hallituksen sopimassa tasasuhteessa. ?Niitä tehdään sen verran, että saamme velkaantumisen taittumaan?, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Suomen ongelmia ovat hidastunut talouskasvu ja liian suuret menot. ?Meillä ei ole vaihtoehtoja, sopeutus pitää tehdä. Siksi niitä lainoja maksetaan pois ensimmäisenä heti kun pystytään?, Juvonen sanoo. Viljelijät hakevat takausta lainan sille osalle, jolle rakennukset tai muut vakuudet eivät riitä. Kustannus on 1,5 prosenttia siitä lainan osasta, joka on valtion takaama. Lisäksi valtio takaa monenlaisia yksityisille, yrityksille ja yhteisöille myönnettyjä lainoja. Esimerkiksi opintolainojen takaukset sisältyvät kokonaissummaan. AIMO VAINIO POLITIIKASTA LYHYESTI Keskusta aloittaa nettitupaillat Keskusta elvyttää tupailtaperinnettään. Määrä alkoi kivuta vuonna 2008 valtion elvytystoimien vuoksi. lisää rahaa on lisätä palkallista työtä ja siis veroja. ?On hölynpölyä, että hyvinvointiyhteiskunta olisi liian laaja. Toimitusjohtaja Stephen Elop vakuutti viimeksi kesällä, että Nokian pääkonttori jää Suomeen. Y l e T T i s e e l T l NY ekAUPoi N o k Eti LA udEL u T N TYÖNEELLA E V L LYkO TA TA ALOI rA-EsITTE VALT ÄÄ N E Ei Ä t S tÄ aN Pa r E! 0 % koR ko H a i S S S U N E E SKU JOU ta r S 3 1 20 Y Y O S K vaSta t a at Sa S K Ma ET kONE AksuY L E T IT Am uT Es rOTONT TrAp O L IkkI sA I. Vuoden toisella neljänneksellä takaukset lisääntyivät 1,6 miljardia. Kolmannella neljänneksellä uusia takauksia tuli 1,8 miljardia euroa, mutta samalla takauksia poistui 1,6 miljardin edestä. hysriiheen asti, jolloin teemme merkittäviä päätöksiä. Maatilojen lainojen takaukset ovat 21 miljoonaa euroa. Valtion takauskanta neljännesvuosittain 2002?2012 Miljardia euroa 30 Lähde: Tilastokeskus 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 euron kriisi. VAL AT kO EE kA sEsTI. Heikentynyt taloustilanne vaatinee kuitenkin lisätoimia. ?Joudumme tekemään lisäsopeutusta, todennäköisesti miljardiluokkaa.? Kohteista Katainen vaikenee. Sopeutustoimet ajoittuisivat vaalikauden loppupuolelle. Budjettia paikataan paitsi ylivelkaantumisen estämiseksi myös Suomen uskottavuuden varjelemiseksi. SAK ei lähde edes neuvottelemaan niistä. Nokia myy pääkonttorinsa Nokia myy Espoon pääkonttorinsa suomalaiselle kiinteistösijoittaja Exilionille 170 miljoonalla eurolla. perussuomalaiset ja keskusta . Suomen Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) myöntämät takuut näkyvät valtion takauskannassa. ?Kun Euroopassa tehdään päätöksiä, se näkyy muutaman päivän päästä täällä meillä vakuuksien kasvuna?, Valtiokonttorin luottopäällikkö Sonja Tuomola sanoo. Takauksien kasvu ulkomaille on jatkunut koko tämän vuoden. Maaliskuun loppuun mennessä Yhteensä 20 Valtiovarainministeriö on laskenut, että se riittää. Palkansaajien keskusjärjestöt eivät lämpene keskusteluille palkanalennuksista. joulukuuta 2012 uutiset Valtion takaus ei ole maatilalle kovin halpa. Eilen illalla järjestettiin ensimmäinen virtuaalinen tupailta. Maatalousneuvos Esko Juvonen, maa- ja metsätalousministeriö Valtion takaukset kasvaneet kolmanneksen Vuonna 2008 alkanut talouden elvytys ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ovat nostaneet valtion takausten kannan 29,5 miljardiin euroon. Niissä lainoissa riski ei ole toteutunut. ?Eikä risteilijä aivan arvoton olisi, vaikka se valtion käsiin jäisikin. IltaSanomien teettämän kyselyn mukaan toimihenkilöistä 41 prosenttia sanoo hyväksyvänsä palkanalennukset vaihtoehtona potkuille. vastusti asiaa tiukasti. Maa- ja metsätalousvaliokunta arvioi, että raivauskielto koskisi lähes pelkästään Suomea ja ehkä Irlantia. JANNE IMPIÖ Valtion takaus kallis maatiloille Valtion takauksiin kuuluvat myös maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta taatut lainat. Leppä toivookin, että EU:ssa viimein ymmärrettäisiin, millaisia kohtuuttomuuksia päätöksestä seuraisi Suomen maataloudelle. Valiokunnat ristiriidassa Hallituspuolueiden kansanedustajat suhtautuvat raivauskieltoon ristiriistaisesti. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa hallituspuolueiden edustajat vastustivat raivauskieltoa vihreiden edustajaa lukuun ottamatta. Kokonaisuutena ministerin mukaan julkishallinnossa edetään tietoaineistojen avaamisessa hyvin eri tahtia. MT Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mielestä takausten määrää tärkeämpää on arvioida, mikä on riski sille, että valtio joutuu lainan maksumieheksi. Esimerkiksi Turussa valtameriristeilijöitä rakentava eteläkorealainen STX on saanut valtiolta takuita satojen miljoonien lainoille. Mutta haluan, että teemme vähän enemmän työtä ja parannamme kilpailukykyä. Työntekijöiden kohdalla luku on 23 prosenttia. Tutkimukseen haastateltiin marraskuun lopussa noin tuhat henkilöä. Maa on sitä uskottavampi, mitä paremmin se on hoitanut omat asiansa.? Hallituksen pitää päättää Kataisen mukaan menoleikkausten ja verojen korotusten lisäksi siitä, mistä saadaan lisää yksityisen sektorin työpaikkoja ja kasvuyrittäjyyttä sekä lisää työntunteja. Hän perää tässä asiassa nyt työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä ?vastuullista päätöksentekoa?. ?Maamme elinkeinorakenne on murroksessa. TArjOu EsITTELYL A Ys d TO E AINA sY N mukA uAN kuIN E A A j k A O T k N I I A usEh TI TAI NI T I O As rAh .2012 TTää. 2 1 . 1 II 3 ITA r E N O k Ja Turvemaiden raivauskielto hämmentää eduskunnassa Eduskunta tukee turvemaiden raivauskieltoa mutta ei aivan EU-komission ja hallituksen ajamassa muodossa. Suuri valiokunta hyväksyi viime perjantaina äänin 16?7 lausuman, jonka mukaan vaatimuksen soveltaminen on rajattava kosteikkoihin ja kansallisesti määriteltäviin turvemaihin. Valiokunta näki, että komission ehdotus aiheuttaisi sellaisenaan ongelmia maatilojen kehittämiselle monilla alueilla Suomessa, kun turvepitoista maata ei saisi kyntää. Valiokunta edellyttää, ettei ehdotettua raivauskieltoa sovel- 2008. Takauskanta oli syyskuun lopussa 29,5 miljardia euroa, kertoo Tilastokeskus. Suurin kasvu on ollut ulkomaille myönnetyissä takuissa. Viime vuoden loppuun mennessä takauksia ulkomaille oli hieman alle miljardi euroa. sA 2013 AsT s VOImAs T h ä I L NYT LA EduLL kuuhuN N. Mutta aina on pienempiä hankkeita, joiden takauksista tulee valtiolle laskuja.? Myös vuokratalojen ja asumisoikeustalojen korkotukirahoitusta lisättiin voimakkaasti leta takautuvasti kuluvaan vuoteen, kuten EU:ssa kaavaillaan. Eläintiloille kohtuutonta Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) arvioi, että Suomen kanta tietää kylmää kyytiä kehittyville kotieläintiloille. Jos Ruotsi onnistuu siinä, meilläkin pitää kellojen soida.? Suomalaisen toimivan yrityksen ainoa kotipesä ei voi olla Kataisen mielestä ?muu maa?, vaan yritysten pitää olla kannattavaa pysyä täällä. Kataisen mukaan kehysriihessä ratkaistaan myös hallituskauden väylähankkeiden toteutus. EIJA MANSIKKAMÄKI aseita hallussa. Keskustelua viritti puoluesihteeri Timo Laaninen. Laanisen mukaan keskusta haluaa vahvistaa ihmisten osallisuutta. Sopimattomaksi katsottaisiin psykiatriseen hoitoon määrätty tai mielentilatutkimuksessa tai muussa oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa 2 0 Sisäministeriön esitys: Yli viisi asetta säilytettävä turvakaapissa Asehotellista yksi vaihtoehto Tulevaisuudessa aseet voisi viedä myös niin sanottuun asehotelliin. Enintään niitä voisi olla 80 miljoonan euron edestä?, maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalous- ministeriöstä sanoo. Valtion takaamia lainoja haetaan ja maksetaan pois suurin piirtein samaa tahtia, joten summa ei ole noussut juurikaan viime vuosina. ?Valtion takaus ei ole kovin halpa. Nyt niitä on 5,6 miljardia euroa. Kasvua selittää Kreikan ja 2011 itselleen tai toiselle vaaralliseksi todettu henkilö. Lääkäreillä ja muilla terveydenhoitoalan ammattilaisilla olisi lisäksi oikeus ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka on heidän mielestään sopimaton pitämään Riistakeskus tyytyväinen Suomen riistakeskuksen apulaisjohtaja Jari Pigg pitää sisäministeriön esitystä asiallisena. Metsästäjien aseiden säilytys on tähänkin asti ollut hyvällä tolalla, joskin parannettavaa on aina. Piggin mukaan asioita on valmisteltu laajassa työryhmässä. Pykälien lopulliset muodot ja perustelut ratkaisevat, ovatko ne käytännössä helposti toteutettavia. ?Näiden linjausten kanssa pärjätään?, Pigg sanoo. Ampuma-aselain uudistus ennättänee eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. REIJO VESTERINEN Esimerkiksi yrityksille myönnettävät takaukset lähes kaksinkertaistuivat vuoden 2009 loppuun mennessä. Ne ovat pitkiä sijoituksia, joissa laukeamisen riski on pieni. Tuomolan mukaan myöskään niistä ei ole tullut tappioita valtiolle. I LTäs us. ä j Y mY rjO kYsY YsTA Y EET s kA YkON L k E T u I T T sI E jA TrAI VAL VErOIsIA k k I N . kA E sI A uud LTuj T kONEE A. T A OVAT VArusTE A u s OT s TA N hYVI ä pArAs LmAN Od Ik II jA m ÖÖN hET T T Y kä LÖYdä ITsELLEsI sOpIVIN EsITTELYkONE jA pYYdä TArjOus: www.valtra.fi kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi. Aiheena oli muun muassa Suomen selviytymissuunnitelma. Jatkossa virtuaalisia tu- pailtoja järjestetään jokaisen kuukauden ensimmäinen tiistai kello 19. Pankkivalvonnasta sovitaan pian Sovun hakeminen EU:n laajuisesta pankkivalvonnasta on lykkääntynyt ensi viikkoon. Neuvottelut venyvät kalkkiviivoille, sillä yhteisen pankkivalvonnan pääpiirteet on määrä saada sovittua vuoden loppuun mennessä. Puheenjohtajamaa Kyproksen mukaan valtiovarainministerit kokoontuvat uudestaan ensi keskiviikkona. Se olisi asealan elinkeinonharjoittajan pitämä ja poliisin hyväksymä turvatila. Kulkuneuvossa asetta saisi säilyttää vain väliaikaisesti, esimerkiksi ampumakilpailun tai metsästyksen yhteydessä. Siksi niitä lainoja maksetaan pois ensimmäisenä heti kun pystytään. Kasvu on jatkunut ja nyt yrityksien lainoja on taattu yhteensä noin 11,9 miljardin euron edestä. ?Avoin data on täyskäännös valtion toiminnassa? Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo valtion tehneen täyskäännöksen tietojen panttaajan roolista tarjoamaan julkisen sektorin dataa aktiivisesti ja vapaasti kaikkien käyttöön. Kevään kehysneuvotteluissa punnitaan, miten valtiontalou den kannalta on mahdollista toteuttaa maksuttomuuden periaatetta, Kiuru kertoi tiistaina Avoimen tiedon yhteiskunta 2016 -seminaarissa. ?Asiat saattavat olla varsin monimutkaisia ratkaista, vaikka ne eivät ehkä suoraan datana siltä näyttäisikään.? Kiuru myös ehdotti, että valtion hallintoon kehitettäisiin yhteinen tukipalvelu, joka olisi avuksi datan tuottajille ja käyttäjille. Ilmoitus siitä tehtäisiin aluehallintoviranomaiselle (avi). Yli 10?000 vuosilaukauksen radalle pitäisi hakea avin lupa. Jos radalla on useiden eri lajien ratoja ja laukausmäärä yli 300?000 vuodessa, olisi kyseessä ampumaurheilukeskus. Poliisi saisi säilyttää ilmoituksia kolme vuotta. Ampumaratoja kolmea sorttia Ampumaradat aiotaan jakaa kolmeen kastiin, vähäisiin ampumaratoihin, ampumaratoihin ja ampumaurheilukeskuksiin. Vähäisellä radalla ammuttaisiin alle 10?000 laukausta vuodessa. Oppositio . Leppä ihmettelee myös päätöksen sanavalintoja. ?Kuka Suomessa raivaisi kosteikkoja pelloiksi?? Suomen kanta on nyt vahvistettu. Niiden perustamiseen vaadittaisiin avin luvan lisäksi maakuntaliiton suunnitelma. Kaikilla radoilla pitäisi olla järjestyssäännön lisäksi ratavastaava. Omalla kiinteistöllään kiinteistönomistaja saisi edelleen ampua vaaraa aiheuttamatta. Kuutta tai useampaa asetta on jatkossa säilytettävä turvakaapissa tai poliisin hyväksymässä muussa tilassa, sisäministeriön työryhmä esittää. vollisuus ilmoittaa poliisille, jos henkilö on sopimaton pitämään hallussa aseita. 7 Keskiviikkona 5
Tarkoitus on rakentaa välikasvattamo, jolloin porsaat hankintaa heti vieroituksen jälkeen kahdeksankiloisina ja kasvatetaan siellä 40-kiloisiksi ennen siirtoa lihasikalaan. Samalla lihasikalan kiertoa voidaan nopeuttaa. ?On silti iso ero kuivata muutama tunti saati kymmenen.? Sen verran kuivaaminen kiehtoo, että Hemmi käväisi kuivuritehtaan avoimien ovien päivässä marraskuun lopulla. Muu onkin sitten tavallisuudesta poikkeavaa. Myyntihaluja on paljon enemmän kuin viljaa voidaan ottaa vastaan, toteaa toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa Satapossulta. Viljan myyminen tuoreena säästää aikaa KÖYLIÖ (MT) Kuka nyt viljaa haluaisi kuivata, jos ei ole pakko, sanoo viljaa, perunaa ja sokerijuurikasta viljelevä Antti Hemmi Köyliöstä. Hemmi on toimittanut ohraa kuivaamatta pian kymmenen vuotta naapurikunnassa sijaitseKöyliöläinen Antti Hemmi myy pääosan viljasta puintituoreena naapurikunnassa sijaitsevalle sikalalle. MF 10 VUOTTA KESKOLLA 10v Massey Ferguson ?traktoreiden maahantuonti alkoi silloisen Maatalouskeskon toimesta 1.8.2002, joten kymmenen vuoden merkkipaalu on nyt saavutettu. Juhlimme työn merkeissä, tervetuloa kaupoille! Juhlavuoden tarjousmallit: MF5430 MF5450 92 hv / 379 Nm 16.9R34 ja 13.6R24 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk. 107 hv / 416 Nm 16.9R38 ja 13.6R28 renkaat Suorankaupan kampanjahinta alk. 36 950 . Viljelijät ovat toivoneet pikamittausta, Harjunmaa sanoo. Laskutus hoidetaan paikallisen maatalouskaupan kautta, joka tilittää viljat asiakkaille ja laskuttaa edelleen Satapossua. Biokaasulaitos kytkeytyy olennaisesti sikalaan. Harjunmaa arvelee, että vuosituotanto voisi kasvaa vajaalla viidenneksellä, vaikka lihasikojen määrää karsinassa vähennetään yhdellä. VEIKKO NIITTYMAA Sucroksen Säkylän sokeritehdas otti vuoden viimeiset juurikaskuormat vastaan perjantaina. Hanketta vetää MTT yhdessä Pro Agria Keskusten liiton kanssa. Vaikka vaihtelua on paljon, kumina on ollut tasaisen kannattava. Tänä vuonna osa tiloista kuivasi ohrat MAATALOUDESTA LYHYESTI Juurikkaan vastaanotto päättyi alle 20-prosenttisiksi Kuormat punnitaan viereisellä Vambion punnitusasemalla. Sopimustiloilla on omat tunnukset vaa?alle. Maailmalla sen kilpailuvalttina ovat hyvä laatu ja siementen suuri öljypitoisuus. Viljelyn ongelmana ovat kuitenkin suuret satovaihtelut. Kuminan keskihehtaarisato Suomessa on vuosina 2006?11 vaihdellut 310 ja 660 kilon välillä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoi Ylivoimainen kuminaketju -hankkeen tilaisuudessa Ilmajoella. Vuonna 2010 alkaneen kehit- tämishankkeen tavoitteena on parantaa kuminan viljelyvarmuutta. Se ostaa porsaat ja viljat ja pumppaa lannan biokaasuyhtiölle, joka toimittaa lämmön sikalaan. HUITTINEN (MT) Kantatie 41:n varressa sijaitseva Satapossu Oy kasvattaa vuodessa 10?700 lihasikaa. Rehussa oleva vesi ei sisällä energiaa tai ravintoaineita. Hankkeessa testattiin kuivaainepitoisuuden pikamääritysmenetelmiä. Lihasikalan omistajakin on vaihtunut siinä välissä. Hemmin mukaan viljan puinti osuu samaan hetkeen, kun pitäisi ryhtyä nostamaan perunaa, joka on tilan tärkein viljelykasvi. Tilalla on kuorma-auto, joilla viljan vienti sujuu joutuisasti. ?Tunnin päästä olen takaisin, vaikka matkaa on liki 20 kilometriä.? Tilalla on kuivuri siemenviljan kuivaamiseen. Näyte otetaan jokaisesta kuormasta, ja kosteus ja hehtopaino analysoidaan saman tien. Sikalayhtiö tulee kuitenkin toimeen omillaan, kertoo toimitusjohtaja Vesa Harjunmaa Satapossusta. Porsaat tulevat ulkopuoliselta tilalta, viljat ostetaan valtaosin tutuilta sopimustuottajilta ja lanta pumpataan viereiseen Vambion biokaasuvoimalaan. Vambio on vuokrannut sikalan lietesäiliöt mädätysjätteen varastoksi ja toimittaa myös lämmön sikalaan. Vambiokin oli alun perin viljelijäkolmikolla, mutta se myytiin Taaleritehtaalle. Tuoreena sopimustiloilta Viljat ostetaan sopimustuottajilta. Satoa voidaan toisaalta saada kolmenakin vuonna peräkkäin. Keskitalon mukaan näyttää siltä, että perustamisvuonna luodaan pohja runsaalle sadolle. Ongelmana on, että syksyllä hyvältä näyttävä kasvusto ei välttämättä takaa hyvää ensimmäisen vuoden kuminasatoa. Satoa alentavat muun muassa syksyllä taimettunut ja piilossa pysynyt saunakukka ja sen torju- matta jättäminen, kesäkuun kukintavaiheen liian korkea lämpötila, kuminan rengaspunkki ja sadon variseminen korjuun viivästyessä. Kasvustoissa on havaittu myös kukintojen tai siementen surkastumista. Kosteudeltaan ohra ei saisi olla yli 20-prosenttista, kun se laitetaan ilmatiiviiseen siiloon. alv 0% Uusi viisto konepeitto, markkinoiden paras näkyvyys Perkins 4,4 l moottori, Tier 3 Dyna-4 vaihteisto 16 + 16 vaihdetta kytkinpolkimeen koskematta 4 pikavaihdetta Jubilee Hydraulinen suunnanvaihto säädettävällä reaktionopeudella 100 l/min hydrauliikka saatavissa, erinomainen kuormainkäytössä Tilava, hiljainen ja ergonominen ohjaamo Vielä oden u v u p p o l siin toimituk Kuvassa uusi MF 7600-sarja Konekesko Oy, PL 145, Vanha Porvoontie 245, 01301 Vantaa, puh. Tulosten mukaan nurmen korjuustrategia on aina tilakohtainen valinta. > > Nurmi on hyvin tehokas ravinteiden käyttäjä. ?Erilaiset korjuustrategiat johtivat jopa yli 20 prosentin vuotuisiin satotasoeroihin?, MTT:n tutkija Kirsi Pakarinen kertoo. ?Vaihtoehtojen ympäristöystävällisyydellä ei ollut dramaattisia eroja, nurmi on ylipäätään hyvin tehokas ravinteiden käyttäjä.? Lypsykarjatilalla ensimmäinen rehunkorjuu kannattaa ajoittaa kohtuullisen aikaiseksi. joulukuuta 2012 MAATALOUS Vaikka vaihtelua on paljon, kumina on ollut tasaisen kannattava. Palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen esitteli Pro Agria lohkotietopankin tuloksia vuosilta 2007?12. Tällöin pelivaraa löytyy 10 päivää ilman, että tuotannon kannattavuus heikkenisi merkittävästi. ?Maidontuotannossa strategioiden taloudelliset erot olivat pieniä, kun säilörehujen laatuerot ja erilaiset täydennysruokintatarpeet huomioitiin?, MTT:n vanhempi tutkija Auvo Sairanen kertoo. Luomun kulutus Ruotsin kuntakeittiöissä nousi uuteen ennätykseen viime vuonna, Ekomatcentrumin vuosikatsaus kertoo. Investoinnin arvo on noin 55 miljoonaa euroa. Valion mukaan herajauheen kauppa käy hyvin ja hinta maailmanmarkkinoilla on pysytellyt korkeana pitkään. Yhtiö uskoo kysynnän säilyvän hyvänä. Valio on kolmanneksi suurin vähämineraalisten herajauheiden myyjä maailmanlaajuisesti. Erityisen vahva asema sen jauheilla on Kiinassa. Isot satovaihtelut kuminan ongelmana Hanke hakee ratkaisuja viljelyvarmuuden parantamiseksi Lähes koko Suomen kuminasato menee vientiin. Hyviä tuloksia saatiin muun muassa hyötykasvikuivurista. Niittämättömän nurmen tai tietyn pellonosan sadon arviointiin parhaiksi keinoiksi havaittiin kasvuston korkeuden mittaus ja tiheyden arviointi. ?Karpe-hankkeen nettisivuilta löytyvät ohjeet ja laskuri, jonka avulla nämä havainnot muutetaan satomääriksi?, MTT:n tutkija Maarit Hyrkäs kertoo. SATU LEHTONEN Valion herajauhetehdas harjakorkeuteen Valio Oy:n Lapinlahden uuden herajauhetehtaan harjannostajaisia vietettiin 3.12. Tehdas valmistuu ensi vuoden syksyllä ja tuotanto aloitetaan vuoden 2014 keväällä. Ohraa kuluu 1,4 miljoonaa kiloa, josta miljoona kiloa ostetaan tuoreena lähiseudun viljelijöitä. Vakiotoimittajia on 3?4, Harjunmaa toteaa. Loput ohrat sekä vehnät hankitaan kuivattuina mutta suoraan tiloilta nekin. Harjunmaan mukaan viljan saannissa ei ole ollut ongelmia. Ei ollut tänäkään syksynä, vaikka korjuukausi oli pitkä ja vaikea. Sato pitäisi saada kerralla sisään ilmatiiviiseen siiloon, mutta nyt luukkuja jouduttiin pitämään auki puolitoista kuukautta. Harjunmaa sopii viljan hinnoitteluperiaatteet viimeistään kesällä. ?Viljan ostajan tarjoa milla ehdoilla on menty, mutta ehkä laskelmia pitäisi miettiä ennen seuraavaa kautta.? Viljan kosteus vaikuttaa hintaan, samoin hehtolitrapaino. Kummatkin mitataan kuormasta samalla, kun vilja toimitetaan sikalalle. VEIKKO NIITTYMAA Torjunta kannattaa, kun rikkoja 10?20 prosenttia nurmesta Rikkakasvien kemiallinen torjunta nurmesta kannattaa, kun niiden osuus on 10?20 prosenttia kasvustosta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) professori Perttu Virkajärvi sanoo. Virkajärvi esitteli karjatilan kannattava peltoviljely -hankkeen tuloksia hankkeen päätösseminaarissa Iisalmessa tiistaina. Jos rikkojen määrä on suurempi kuin 10?20 prosenttia, tarvitaan kaveriksi myös aukkopaikkoja täyttävä täydennyskylvö, Virkajärvi suosittelee. Nurmen tihentämistä suositellaan muutenkin: sillä ehkäistään rikkojen leviämistä ja parannetaan nurmen sadontuottoa. ?Testaamamme rikkakasvien syystorjunta osoittautui toimivaksi ja sesonkikiireitä helpottavaksi menetelmäksi?, MTT:n tutkija Raija Suomela kertoi. Hankkeen tutkimuksissa tarkasteltiin useita niittokertoja erilaisina yhdistelminä. Luomun osuus oli 18 prosenttia. Kaikkiaan kunnat ostivat luomuelintarvikkeita 156 miljoonalla eurolla. Kasvua oli 30 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Jos kasvu jatkuu samaa vauhtia, virallinen tavoite, 25 prosenttia luomuelintarvikkeita vuonna 2013, saavutetaan. Eniten luomua käytetään Lundin kaupungissa, jossa luomuruuan osuus on 43 prosenttia. Skanneri havaitsee kiinalaismaidon laatupoikkeamat Meijeriyritykset Arla, Foss ja Fonterra ovat kehittäneet maidolle skannerin, joka havaitsee poikkeamat laadussa, kertoo Land Lantbruk. Laitetta testataan parhaillaan Arlan meijerissä Kiinassa. Siellä on aika ajoin paljastunut, että maidon sekaan on lisätty melamiinia. Infrapunaspektrometri paljastaa poikkeamat maidon ominaisuuksissa välittömästi. Mikäli poikkeamia havaitaan, maidosta otetaan näytteitä tarkkoja tutkimuksia varten. Sen sijaan naudanlihantilalla aikaisella säilörehun korjuulla saadaan paras kate, MTT:n erikoistutkija Arto Huuskonen sanoo. Mitä mittaat, sitä voit parantaa Säilörehusato pitää laskea kuivaainekiloina, MTT:n tutkija Elina Juutinen korostaa. alv 0% 40 950 . Samaa putkea käytetään mädätysjätteen palauttamiseen sikalan lietesäiliöihin, jotka biokaasuyhtiö on vuokrannut. Laajennus työn alla Lihansian kasvattamista aiotaan laajentaa jo ensi kesänä. Samalla sikojen oloja voidaan parantaa. Ilmeisesti malli on toimiva, sillä samat tilat toimittavat viljaa vuodesta toiseen ja uusia toimittajia on tarjoutunut joka vuosi lisää. Tilat toimittavat puidun viljan yleensä suoraan pellolta. Yhtiö omistaa vain sikalan ja kasvattaa lihasiat. Kaikki muu on ulkoistettu. Sikalan omistaa kolme paikallista sianlihan kavattajaa, joilla kaikilla on omat sikalat. Tänä syksynä sitä käytettiin myös tuoreena myydylle rehuohralle. 010 53 034 van Satapossun sikalaan. Ilmiön syy on epäselvä. Kenttäkokeet, joissa haetaan satovaihteluiden vähentämiseen tarvittavaa tietoa, jatkuvat ensi kesänä. SATU LEHTONEN Lisätietoa lajikkeista ja viljelytekniikasta: www.agronet.fi ?> kasvi ?>kumina. Syksyn aikana multaista juurikasta vastaanotettiin yhteensä 495 miljoonaa kiloa. PALVELURYHMÄPÄÄLLIKKÖ SARI PELTONEN, PRO AGRIA KESKUSTEN LIITTO Satapossun lihasikala pärjää ilman omaa peltoa ja lantalaa KARI SALONEN Kolmen sianlihankasvattajan yhtiö on ulkoistanut lähes kaiken mahdollisen. ?Uutta kuivuria en ole ajatellut tehdä, mutta näin pysyy tilanteen tasalla.? Hemmi laskee, että hänen kannattaa myydä ohrat tuoreena, vaikka tuoreen viljan hinnoittelu ei ole yhtä yksinkertaista kuin kuivatun. 8 Keskiviikkona 5. Kaikkien viljojen nettovoitto on tänä aikana käväissyt pakkasen puolella, kuminan ei. Kuminan sadon hankala ennustettavuus johtuu siitä, että kasvi on yleensä kaksivuotinen, mutta voi joskus tuottaa satoa vasta kolmantena vuonna, Keskitalo kertoi. Lähtökohta on, että molemmat hyötyvät. Lanta pumpataan parin päivän välein 700 metrin päässä olevalle laitokselle. Puhtaana juurikkaana se tekee 407 miljoonaa kiloa. Keskimääräinen sokeripitoisuus oli 16,2 prosenttia. Ruotsin kunnat lisäsivät luomun käyttöä Huittislainen Satapossu ostaa syksyisiin liki miljoona kiloa rehuohraa tuoreena lähiseudun viljelijöiltä
yrityskirjanpidon, eri yhtiömuodoilla . laskutuksen, myös verkkolaskuina . Toinenkin kohde on olemassa, mutta siellä tekniikka on ollut vain koekäytössä, kertoo Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat projektipäällikkö Niina Huikuri. Suomi haluaa laskea väliaikaisesti sertifioidun siemenen itävyysrajaa EU:lta haetaan lupaa 75 prosentin itävyydelle Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii ratkaisemaan Suomea ensi keväänä uhkaavan kylvösiemenpulan hakemalla EU:n komissiolta niin sanottua itävyyspoikkeusta. (017) 264 2642, myynti@suonentieto.fi www.suonentieto.fi Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Laitos käynnistettiin ensimmäisen kerran maanantaina. Laitoksen rakentamisen ja laitteistojen osuus investoinnista oli noin 230?000 euroa, sähköistyksen 70?000 ja putkitusten noin 100?000 euroa. Navetan lisäksi tilan pihapiirissä on paljon tuotantorakennuksia sekä konekorjaamo. Pelkästään navetassa on 2?000 neliötä. ?Yksi haasteista oli rakennusten väliset etäisyydet, pisimmillään etäisyyttä on 300 metriä. Lämmitysputkistoa on yhteensä kilometrin verran.? 350?000 kilowattituntia Kuittilan tilalla sähkönkulutus on noin 350?000 kilowattituntia vuodessa ja sähkölasku 50?000 euron luokkaa. ?Olihan tähän jotain järkeä saatavaa. Itävyyspoikkeus tarkoittaa oikeutta laskea väliaikaisesti sertifioidulta kylvösiemeneltä vaadittua 85 prosentin vähimmäisitävyyttä. Ministeriö jätti hakemuksen maanantaina. joulukuuta 2012 MAATALOUS Komissio voi hyväksyä itävyyspoikkeuksen vasta sen jälkeen, mikäli suomalaisille ostajille sopivaa siementä ei muissa jäsenmaissa ole tarjolla tai sitä ei ole riittävästi. Hake kaasutetaan kaasuttimessa prosessikaasuksi, joka muunnetaan polttomoottorin avulla sähköksi ja lämmöksi. Lannan hyödyntäminen raaka-aineena ei Jouni Korhosta kiinnostanut. Poikkeusta on haettu kevätvehnälle, kauralle ja ohralle ja itävyyden alentamista 75 prosenttiin. Käsittely vie joitakin viikkoja, sillä ennen sen hyväksymistä muilla EU:n jäsenmailla on Pakkanen lisää hevosen ruuantarvetta Alkutalven kova pakkasjakso lisää pitkään ulkona pidettävien hevosten ruokinnan tarvetta, sillä hevoset eivät ole vielä tottuneet kylmään, Hevostietokeskus muistuttaa nettisivuillaan. Jos ruokintaa ei kovalla pakkasella lisätä, hevoset hyödyntävät kehon rasvavarastoja energianlähteenä ja laihtuvat. 9 Keskiviikkona 5. Varsat tinkivät kasvuun tarvittavasta energiasta lämpimänä pysyäkseen. Esimerkiksi pihatossa riittävä energiansaanti on helpointa varmistaa vapaalla karkearehuruokinnalla. Varsoilla sekä ikääntyneillä tai hoikassa kunnossa olevilla hevosilla väkirehujen lisäys saattaa olla tarpeen. Pitkään ulkotarhassa pidettävän hevosen tai pihattohevosen voi loimittaa kunnollisella toppaloimella, jolloin ruokintaa ei tarvitse lisätä pakkasen vuoksi lainkaan. MT Lisätietoa www.hevostietokeskus.fi oikeus tarjota Suomelle ostettavaksi vähintään 85-prosenttisesti itävää kylvösiementä, kertoo erityisasiantuntija Marja Savonmäki maa- ja metsätalousministeriön kasvintuotanto- ja eläinravitsemusyksiköstä. Komissio voi hyväksyä itävyyspoikkeuksen vasta sen jälkeen, mikäli suomalaisille ostajille sopivaa siementä ei muissa jäsenmaissa ole tarjolla tai sitä ei ole riittävästi. ?Päätöstä odotetaan tammikuun alkupuolella.? Savonmäen mukaan itävyyspoikkeukseen on haettava lupaa EU:lta, koska sertifioidun sieme- nen vähimmäisitävyys määritetään komission direktiiveissä. Lisäksi komission itävyyspoikkeusasetus määrittää menettelytavan, jolla siitä voidaan poiketa. Ministeriö ei itse toimi ostajana Hakemuksen jättämisen jälkeen muilla EU-jäsenmailla on kaksi viikkoa aikaa tarjota Suomelle sertifioituja siemeneriä. Ministeriö ei itse ole siementen ostajatahona. Pahimmillaan tammikuun aikana navetan sähkönku- lutus on 30?000 kilowattituntia?, toteaa Jouni Korhonen. Tilan laitosratkaisu on ainutlaatuinen. Puuhaketta on käytetty vuosikymmeniä lämmöntuotantoon, mutta vasta viime vuosina on kehitetty pienemmän mittakaavan laitteistoja, joilla hakkeesta voidaan tuottaa myös sähköä. Kuittilan tilalla on Volter Oy:n valmistama puunkaasutukseen perustuva chp-laitos, joka on teholtaan 140 kilowattia ja voi tuottaa parhaimmillaan energiaa 1?200?000 kilowattituntia vuodessa. Haketta kuluu 4,5 kuutiota vuorokaudessa. Hyvää haketta Olennaista sähkön ja lämmön MT SANOO SUOMEKSI [Chp] Chp on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Siihen perustuvassa laitoksessa on parempi hyötysuhde kuin erillisessä sähkön tuotannossa. tuottamisessa on laadukas hake, jonka on oltava kosteuspitoisuudeltaan alle 18 prosenttia. Muutamia potentiaalisia isoja maatiloja on tiedossa. palkanlaskennan, myös sähköisesti ilmoittaen Tavoitteena on saada Pohjois-Karjalaan ainakin kaksi laitosta Kuittilan pilottikohteen lisäksi. Palveluntarjoajat: Keskinäiset vakuutusyhtiöt Tapiola ja Lähivakuutus, lähivakuutusyhdistykset, Tapiola Pankki Oy, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Varainhoito Oy. ostolaskujen käsittelyn maksatukseen . Lehmänlanta ei myöskään toimi yhtä hyvin kaasutuksessa kuin sianlanta ja tekninen ratkaisu olisi ollut puolet kalliimpi.? Eini Korhonen kiittelee uuden järjestelmän ansiosta parantunutta paloturvallisuutta. On pystyttävä osoittamaan, että energia on selkeästi edullisempaa omalla laitoksella tuotettuna. Pohjois-Karjalan elykeskus myönsi noin 400?000 euron suuruiselle pilottihankkeelle 35 prosenttia investointitukea. ?Ensin vaikutti siltä, että tukipäätös saadaan helposti, mutta hanke kohtasi myös epäilyjä. Elykeskuksen maaseuturyhmä ajoi tukea vahvasti.? SARI PENTTINEN Se ei ole vahinko, että 73 % on valinnut meidät maatila-asioissa kumppanikseen. Suomen suurimpana maatilavakuuttajana LähiTapiola on maatilojen turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. ilmoitukset verottajalle, myös sähköisesti . maatilatalouden- ja metsäkirjanpidon . Kohteiden on oltava taustatiedoiltaan sopivia, eli sekä sähkölle että lämmölle on löydyttävä käyttöä ympärivuotisesti. Huikurin mukaan rahoituksen saaminen ja toimivaksi todennetun tekniikan valinta ovat suurimmat haasteet. ?Puunkaasutukseen sopivien laitteistojen valmistajia on vain muutamia Euroopassa.? Huikuri oli viime kevään ja kesän aikana mukana tekemässä selvitystä sähkön ja puun pienyhteistuotantolaitoksen kannattavuudesta Kuittilan maatilalle. Mikäli tarjouksia tulee, ministeriö vain välittää ne siemenliikkeille. ?Siemenliikkeet arvioivat itse, sopiiko tarjottu siemen Suomen tarpeisiin ja kasvuoloihin.? Savonmäen mukaan ministeriö voi toimia ainoastaan välittäjäosapuolena, jos myyjä- ja ostajaosapuolten välille tulee ongelmatilanteita. ERITYISASIANTUNTIJA MARJA SAVONMÄKI, MMM JAAKKO KILPIÄINEN Hakkeen pitää olla tasakokoista ja kosteudeltaan alle 18-posenttista, Jouni Korhonen kertoo. Nurmeslainen tila omavarainen energian suhteen Jouni ja Eini Korhosen maatila Nurmeksessa on energiaomavarainen, tilalla tuotetaan sähköä ja lämpöä puuta kaasuttamalla omassa pienessä chp-laitoksessa. NURMES (MT) Kahden lypsyrobotin navetta valmistui Nurmekseen Jouni ja Eini Korhosen Kuittilan tilalle vuonna 2007. Sellainen voi olla esimerkiksi tarjotun siemen erän hylkääminen. Suomen jättämä hakemus koskee itävyysrajan alentamisen lisäksi myös alennettavan erän määrää. Jos suomalaiset siemenliikkeet ostavat tarjottuja siemeneriä, niiden määrä vähennetään Suomelle myönnettävästä itävyyspoikkeuksen määrästä. JUHANI REKU OIKEA KASVUSUUNTA Maatalousneuvos on johtava maatilatalouden ohjelmisto, jolla hoidat: . ?Tämä tuntui puhtaammalta vaihtoehdolta, kun lannan kanssa ollaan muutenkin tekemisissä. Lämpöä hyödynnetään hakkeen kuivattamisessa, viljan kuivaamisessa sekä lypsyrobotin veden lämmittämisessä. SARI PENTTINEN Ainakin kaksi yhteistuotantolaitosta lisää NURMES (MT) Kuittilan tila Nurmeksessa on tällä hetkellä ainoa suomalainen maatila, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan puuta kaasuttamalla. ?Nyt rehupaalien kuivatukseen voidaan hyödyntää laitoksen tuottamaa lämpöä erillisten kuivureitten sijaan.? Lämmölle löytyy muutenkin onneksi ympärivuotista käyttöä, mikä on olennaista kannattavuuden kannalta. ?Silloin sanoin avajaisissa, että seuraava investointi tehdään energiaan?, kertoi Jouni Korhonen eilen tiistaina energiaomavaraisen maatilan esittelytilaisuudessa. Nyt yli 400?000 euron investointi on tehty ja pieni chp-laitos valmis. Siksi asiakkaillemme sattuu vähemmän vahinkoja kuin muiden vahinkovakuutusyhtiöiden asiakkaille. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Tilaa tai imuroi ilmaiset demoversiot! Puh
Matalapäästöinen STIHL 2-MIX moottori. Lisävarusteena saatavana ana STIHL ruohosetti jonka vaihto käy käden n käänteessä! Sh. Erinomainen sahausteho. Sh. Monia käytännöllisiä taskuja, avohaalarissa viiltosuojaus ja puserossa laajat oranssit huomiovärialueet. Sh. Vakiona ?KULTAHAMMAS. Etelä-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Esko Laitinen Paperikone tuottaa leivän sadoille keskisuomalaisille Pekka Rötkönen Suomen viimeinen sanomalehtipaperia tuottava paperikone Jämsän Kaipolassa antaa leivän sadoille suomalaisille. UPM:n Kaipolan tehtaiden johtaja Caius Murtola kertoo, että Kaipolan tehtaiden paperikone (PK) 7 työllistää suoraan sanomalehtipaperin tuotannossaan ?satakunta. Jos haluaa käyttää storaensolaista sanomalehtipaperia, se on ostettava Ruotsista.? Jos sanomalehtipaperia tuottavat koneet vähenevät, on vaara, että hinta nousee, sanoo Kivinen. Hän kehuu Kaipolan tehtaan joustavuutta. 35,2 cm3, 1,8 kW / 2,4 hv, 3,9 kg FS260CE Näyttävä ja hengittävä turva-asu. Hänen mukaansa kaavoituksesta päättäviä tahoja kannattaisi tutustuttaa puurakentamiseen. Ehdotus sai kannatusta ja lisättiin suunnitelmaan. Jarmo Poutiainen Nastolasta herätteli keskustelua Päijänteel- Metsästä lyhyesti SCA luopui tehtaasta SCA on luopunut 50 prosentin osuudestaan Aylesfordin sanomalehtipaperitehtaassa ?symbolisella summalla?, kertoo IndustriNyheter. Viime vuodet tappioita tuottanut tehdas aiheuttaa SCA:n kirjanpitoon liki sadan miljoonan euron alaskirjauksen. Kaakkois-Englannissa lähellä Lontoota sijaitsevan tehtaan omistaa nyt Martland Holdings. VTT:lle palkinto bioöljystä VTT on saanut eurooppalaisen innovaatiopalkinnon bioöljyn le esitetystä biosfäärialueesta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Liiton johtaja Esko Laitinen kuvaili hankkeen etenemistä kertoen, että ?sitä ollaan väkisin tuputtamassa?. Tarkkoja tietoja hankkeen toteutumisesta tai sen vaikutuksista ei kokousväeltä vielä löytynyt. Määrä on noin 0,8 prosenttia Suomen viimeisen sanomalehtipaperikoneen tuotannosta. Kuukausiliite Kantrin kuvat ja kirjoitukset painetaan sanomalehtipaperia vaaleammalle ja raskaammalle paperille. joulukuuta 2012 metsätalous Tuntuu, että elykeskus vie ja maa- ja metsätalousministeriö vikisee. 42,6 cm3, 2,2 kW / 3,0 hv, 4,7 kg FS460CEMK Todella kestävä, vahva ja monikäyttöinen, en, ki, vakiona STIHL M-Tronic, lyhyt runkoputki, ErgoStart -kevytkäynnistys sekä raivausvarustus optimoidulla 25o raivauskulmalla. 41,6 cm3, 2,0 kW / 2,7 hv, 7,9 kg Tarjoukset voimassa 31.12.2012 saakka. Maaseudun_tulevaisuus_2012_12_05_puolisivu.indd 1 MS241CM M-Tronicilla varustettu valurunkoinen huippusaha. Tankkaa, käynnistä ja sahaa - kaikesta muusta M-Tronic huolehtii puolestasi. Saatavana myös lämpökahvoilla sekä lämpökaasuttimella! Sh. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Lassila totesi jo avauspuheessaan, että ?kaavoitus on ykkösasioita liiton toiminnassa?. ?Kaavamerkintöjä ei tule tehdä varmuuden vuoksi, vaan niiden pitää olla perusteltuja.? Liitto osallistuu Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen maankäytön rajoitusten vaikutuksesta metsätalouteen. Liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa vaikuttaminen maa- ja ympäristöpolitiikkaan on merkittävässä roolissa. Tukea puurakentamiselle Vihtiläinen Martti Palojärvi ehdotti, että puurakentamisen edistäminen otettaisiin osaksi toimintasuunnitelmaa. 562 ? . henkilöä. Tunnelmaksi jäi, että asiaa kannattaa seurata tarkoin, jotta vältetään metsien käytön merkittävät esteet. Kaavoitusasioiden lisäksi vesiensuojelun vastuukysymykset herättivät kummastusta. ?Tuntuu, että elykeskus vie ja maa- ja metsätalousministeriö vikisee?, heitti Esko Laitinen. ?Ojan perkaus taitaa tarkoittaa elykeskukselle risujen korjuuta ja kaivurin kanssa tehtäisiin jo kunnostusojitus?, nauratti Laitinen kokousväkeä. Hän kertoi myös, että liittoon kuuluvien yhdistysten näkemykset uudistuvan metsänhoitoyhdistyslain suhteen ovat yhtenevät. ?Seuraamme lain valmistelua ja mahdollisuuksien mukaan vaikutamme siihen.? ANTTI HIRSAHO tuotantomenetelmän kehittämisestä. 10 Keskiviikkona 5. Vakiona raivausterä ja siimapää Sh. 811 ? . Tarkan luvun määritys ei ole helppoa, koska esimerkiksi massojen valmistus on yhteistä kaikille UPM:n Jämsänjokilaakson paperikoneille. Murtola muistaa historiasta suhdelukua, jonka mukaan yhtä paperikoneen työpaikkaa kohti sai laskea metsän vientisataman väliseen avoketjuun kuusi työpaikkaa. ?Tuo ei ehkä enää päde nykypäivään, mutta kone työllistää välillisesti satoja ihmisiä?. Osaavaa väkeä tarvitaan hakkuissa, niiden jälkeen metsänhoidossa, puun ja paperin kaupassa, kuljetuksissa, koneiden huollossa ja monessa muussa. Kierrätyspaperin tärkein nielu Kaipolan PK 7 on tärkein kotimaassa kerättävän lehtipaperin uusiokäyttäjä. 354 ? Tehokas edullinen raivaussaha. Varustettu STIHL ErgoStart kevytkäynnistyksellä. 45,6 cm3, 2,2 kW / 3,0 hv, 4,9 kg 319,- Dynamic vaatepaketti MS201 Vähäpäästöinen ja säästeliäs STIHL 2-MIX -moottori. Valtaosa kerätystä paperista käytetään PK7:llä. Kaipolan käytön vaihtoehto olisi kierrätyspaperin vienti. Murtolan mukaan PK7:n sanomalehtipaperissa on reilusti yli puolet kierrätyskuitua. ?Paperilla on EU:n ympäristömerkki, joka edellyttää kierrätysmassan osuuden olevan vähintään 55 prosenttia. Kaavoitus pelottaa Etelä-Suomessa MT käyttää alle prosentin koneen tuotannosta Maaseudun Tulevaisuus käyttää vuodessa noin 2?000 tonnia UPM:n Kaipolan tehtaan tuottamaa sanomalehtipaperia, kertoo jyväskyläläisen Lehtisepät Oy:n kirjapainon johtaja Kari Kivinen. 45,6 cm3, 2,2 kW / 3,0 hv, 8,4 kg ?Kaikki koneet aina koottuna ja koekäytettyinä asiantuntevan käyttöopastuksen kera? Jälleenmyyjäsi: www.moottorisaha.? 629,- 895,- Muista myös! Ympäristöystävälliset & 2-T ja 4-T polttoaineet! 11/23/2012 10:03:59 AM. Runsaat kahdeksan metriä leveä kone suoltaa parhaimmillaan paperia reilut puolitoista kilometriä minuutissa. Metsänomistajat saavat muutaman miljoonan euron kuusen myyntitulot PK7:ltä; paperia lujittava pitkä kuitu hierretään osin pyöreästä kuusikuitupuusta, osin kuusitukin pinnasta saadusta hakkeesta. Sanomalehtipaperin vienti Suomesta Tammi?elokuu vuosina 2000?2012 Tuhatta tonnia 800 Lähde: Metla 600 JUHA AALTOILA 400 Vuonna 1989 käynnistetty PK 7 on tekniseltä iältään selvästi laskennallista ikäänsä nuorempi, sanoo johtaja Caius Murtola. 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Tuonti vaihtoehtona Kivisen mukaan Lehtisepät on tuonut sanomalehtipaperia Ruotsista ja Venäjältä. 429 ? . teräketju. Sh. Tuontitavara tulee isoina erinä ja edellyttää varastointia. JUHA AALTOILA HOLLOLA (MT) Kaavoituskeskustelu sai kokousväen höristämään korviaan Etelä-Suomen metsänomistajien liiton syyskokouksessa maanantaina. Painevalurunko, säädettävä öljypumppu, purusuojan kiinteä mutteri, mikroprosessoriohjattu sytytysjärjestelmä - kaikki mitä ammattilainen tarvitsee! Sh. 972 ? . Puserossa pehmeä softshell kaulus, joustava selkäosa sekä vahvistetut kyynärpäät. 231 ? 499,MS251 689,- Vahva ja kompakti moottorisaha jopa 20% pienemmällä kulutuksella ja jopa 70% pienemmillä päästöillä. Korkea sahausteho ja hyvä käyttömukavuus. VTT on kehittänyt yhdessä Fortumin, Metson ja UPM:n kanssa menetelmän, jolla sähkö- ja lämpöenergiaa sekä bioöljyä voidaan tuottaa rinnakkain samassa voimalaitoksessa. Menetelmä perustuu pyrolyysi- ja leijupolttoteknologioiden yhdistämiseen. Antti-myrskystä miljoonien tuhot Perjantain Antti-myrskyssä puita kaatui lähes 10 miljoonan euron arvosta, eli noin 300?000 kuutiometriä, Metsäkeskus arvioi. 734 ? 649,- . Paperi tulee Stora Enson Anjalankosken tehtaalta. Metsänomistajille koituu noin kolmen miljoonan euron myyntitulojen menetys. MADE BY STIHL 399,MS211 ?KULTAHAMMAS? Ympäristöystävällinen tehopakkaus. 35,2 cm3, 1,7 kW / 2,3 hv, 4,3 kg 199,- Economy vaatepaketti Hyvin istuva turva-asu. Sopii erinomaisesti polttopuiden sahauksesta puiden kaatoon. Lyhyeltä, noin 60 kilometrin kuljetusmatkalta saa paperia notkeasti painokoneelle. 705 ? . Kumpikin naapurimaamme tuottaa vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia sanomalehtipaperia. ?Ruotsista tuomme paraikaakin. Avohaalarin etuosa kestävää majava nailonia, takaosa täysin joustavaa materiaalia. Sh. Sitä kuluu 200 tonnia vuodessa, Kivinen arvioi. Ketju metsästä kannolta kuluttajalle saakka on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. UPM on uudistanut vuonna 1989 aloittanutta PK 7:ää vuosien mittaan. Tuontipaperin hinta on ollut kilpailukykyinen
Joten sinä savolaismies ota yhteyttä. 8?16). VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS. Jalat maassa ja omaa maata jalkojen alla. Maatilan töiden lisäksi rahaa on mahdollista tienata erilaisista tehtävistä. Peliä voi laajentaa netistä ilmaiseksi ladattavalla pelaajien tuottamalla materiaalilla, pelikentillä ja koneilla. Vuotta vanhemmat ilmoitukset poistetaan palvelusta automaattisesti. Tekstiviestillä jätetyt ilmoitukset julkaistaan keskiviikkoisin Päivästä toiseen -sivuilla, kaikki ilmoitukset löytyvät netistä. Kännykällä ilmoitus jätetään lähettämällä tekstiviesti numeroon 173172. (KM2116) Tilaus on määräaikainen ja alkaa vuoden 2013 alusta. Tarjous on voimassa kotimaan tilauksiin 31.12.2012 asti. Lehden saaja ______________________________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka ____________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________________________ Suomen 2. Käteen sopii sekä kaulin että vasara ;) Omapäinen olen, herkkä, luova, rauhallinen. Pelin voi tallentaa ohjelmalle ja jatkaa siten ymmärrä pystyy yleensä päättelemään. Pojat arvioivat pelin sopivan noin kymmenestä vuodesta eteenpäin. Oman ilmoituksen palveluun voi jättää joko tekstiviestillä tai netissä. Tilaa netistä: www.viestilehdet.fi/joulu Maaseudun Tulevaisuus Aarre . Room. luetuin päivälehti on maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Ilmestyy 3 x viikossa. Tietoa ja hyötyä ammattimiehille. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Kertoisitko jotain itsestäsi. (KM2115) . (MM2116) . Huumorintajuinen ja empaattinen. Hakee samanlaista naista koirat ,eläimet, erähenkisyys++ Turku ja Pori 41 Nainen hakee miestä (tunnus, viesti, telealue, ikä) 10823 Hyvän miehen kainaloon maaseudulle haluaisin. He myyvät viljaa ja ylimääräiset koneet sekä puivat lisää viljaa myytäväksi. Kaikki kolme ovat pelanneet pelin aiempaa versiota jonkin verran, joten he pääsevät helposti jyvälle. Ensikertalaiselle alkuun pääseminen on hidasta, sillä pelin mukana tulevat ohjeet eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Pojatkin kertovat oppineensa pelin kokeilemalla. ?Peliin sisälle pääseminen vie aikaa, tässä on laajempi pelikenttä kuin edellisessä versiossa?, Juho ja Ville kommentoivat. ?Maastossa on nyt mäkiäkin, se on mukavampaa kuin entinen tasainen maasto?, Veerti lisää. Joulun toivelahja Mikään pikapeli Farming Simulator ei ole. Etsii myös maataloudesta kiinnostunutta naista. Odotan vastausta. nauravat kahdeksanvuotiaat Aku Rytkönen ja Hilla-Elina Hokkanen pelatessaan Farming Simulator -peliä. Maatilasimulaattorissa pääsee kyntämään ja kylvämään, puimaan ja paalaamaan, hoitamaan lehmiä, lampaita ja kanoja sekä myymään tuotteita ja ostamaan koneita ja peltoa. Tunnissa ei välttämättä ehdi kovin monta työtä tehdä eikä tiluksiaan paljon laajentaa. 12 kk (10 lehteä)=59,90 . rajoituksia, täälä 32v hieman eksoottinen, kiva nainen. ____________ Allekirjoitus __________________________________________________ Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 11 Keskiviikkona 5. Erota tiedot välilyönnillä toisistaan. Tarkat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät nettisivuilta. Puhelinnumero välitetään viestin mukana ilmoittajalle, joten sitä ei tarvitse kirjoittaa vastausviestiin. Viestin hinta on 1,90 euroa ja maksimipituus alun tunnustietoineen 160 merkkiä. Haku MN = Mies hakee naista NM = Nainen hakee miestä MM = Mies hakee miestä NN = Nainen hakee naista MT Hilla-Elina Hokkanen ja Aku Rytkönen paalaavat ja hetken päästä kokeilevat, mitä tapahtuu jos paalin käy pudottamassa keskelle maantietä. Tietokoneruudulla voi kokeilla tilan pitoa Maatilasimulaattorissa pääsee tekemään maatalouden töitä kuin oikeassa elämässä. ?Hei, me paalataan! Jätetäänkö paali keskelle tietä?. Sitä pienemmille pelin vaatima kokonaisuuden suunnittelu ja hallinta sekä rahasummien hahmottaminen ovat vielä liian vaikeita. Maatilasimulaattorissa pääsee muun muassa kyntämään ja kylvämään, puimaan ja paalaamaan. > > Vaikeimmassa tasossa rahaa on vähän, velkaa jo valmiiksi, tuottajahinnat ja palkkiot tehtävistä huonot sekä työvoiman palkkaaminen kallista. liki rajattomasti. Myös pelaaminen kavereiden kesken lähiverkossa tai netin kautta on mahdollista. Kenelle peli sitten isompien testaajien mielestä sopii. Siis viljelijäksi tietokoneen äärellä. Koneet ovat merkkejä ja malleja myöten aitojen kaltaisia. Tokaluokkalaisille pelin hauskuus ja kiinnostavuus on traktorilla ajamisessa pitkin poikin pelikentän maaseutua ja erilaisten koneiden käyttämisessä. Varsinainen pelin pelaaminen jää taka-alalle, kun ystävykset keksivät ajaa suorinta tietä jyrkän mäen yli ja traktori juuttuu kiven päälle peräkärry perässä. Tilanne ratkeaa vaihtamalla traktoria ja ostamalla uusi peräkärry. Alkuun pääseminen hidasta Veerti Säisä, 12, sekä veljekset Juho ja Ville Pulkka, 13, sen sijaan aloittavat työt pelitilalla järjestelmällisesti. (AM2116) . Täytä ja postita viereinen kortti . Kulkemaan käsi kädessä, jakamaan elämän oikeasti tärkeät asiat. Maalla on mukavaa, kaksin on kauniimpaa. Turku ja Pori 43 10814 Maalla asuva, liikunnallinen, raitis, vapaa mies etsii 35?47v naisseuraa. Kahden alle 10-v. lapsen äiti. Viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen haun kohde (esim. Sen mitä ei Velka tuo haastetta Pelissä on kolme vaikeustasoa, joista helpoimmassa alkupääoma on suurin, tehtävistä maksetaan hyvin ja työvoima on halpaa. Vaikeimmassa rahaa on vähän, velkaa on jo valmiiksi, tuottajahinnat ja palkkiot tehtävistä huonot sekä työvoiman palkkaaminen kallista, mikä tarjoaa haastetta kokeneellekin pelaajalle. Sopii ikäsuosituksesta huolimatta (yli 8-vuotiaat) myös nuoremmille, jos sääntöjen vaikeustaso valitaan sopivaksi. EIJA MANSIKKAMÄKI Peliko: Bild?it Aarresaarella taktikoidaan Kultaharkot vai kolikkomassi? Aarresaari-pelissä etsitään omissa kuvakorteissa esiintyviä aarteita ja yritetään samalla estää kanssapelaajia löytämästä omiaan. Kortit ovat näkyvillä pöydällä ja kolmikerroksista pelilautaa pyörittämällä aarteiden yhdistelmät yritetään saada itselle otollisiksi ja toisille kehnoiksi. Peliä on periaatteessa helppo pelata, mutta useiden siirtojen ja taktikointien seurausten miettimisessä shakkiaivot ovat eduksi. Yksinkertainen peli sopii suosituksen mukaan yli 5-vuotiaille, mutta aikuinenkin saa kyllä pähkäillä, jos haluaa taktikoida tosissaan. Teidän on aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun meistä tuli uskovia. Ota yhteyttä. (MM2115) . Näin jouluaikaan toivon hyvää miestä yhteiseen uuteen vuoteen 2013. Uusimaa 58 10813 Olen 48-v. Kirjoita viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen ilmoituksen numero sekä haluamasi viesti. 020 413 2277 (ark. 40 v jonka kanssa jakaisi tämän pimeyden! Häme 37 10820 En etsi valtaa tai kultaa. Vaan etsin ystävää. 6 kk (5 lehteä) = 39 . akateeminen virkanainen. Oulu 35 10807 Hei, olen terve, reipas, liikunnallinen, hyvin koul. 2 kk = 39,90 . Eri pelejä voi tallentaa kuusi. Peliin voi valita kielen useasta eri vaihtoehdosta, mutta suomeksi peliä ei ole saatavissa. 9 nroa = 69 . Haen fiksua maahenk. Mies jolla eläm.kok. ja järkeä. Joh. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.. Tiedot erotetaan välilyönnillä. Jeesus vastasi: ?Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Turku ja Pori 23 10822 Nainen haaveilee jo keväästä ja auringosta! Kylmä talvi menisi nopeammin, jos löytyisi mies n. Vähintään auttava kielitaito on pelin pelaamisen kannalta välttämätön. Kolmen neljän vuoden kouluenglannilla Juho, Ville ja Veerti kertovat pelaamisen onnistuvan hyvin. Pelissä on Mauri Kunnaksen kuvitus. Periaatteeltaan samanoloinen siirtojen miettimispeli on vanha tuttu Muuttuva labyrintti, joka sekin on pysyvä lasten suosikki. EEVA-KAISA PULKKA Anna lahjaksi hyvää lukemista! Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: Lehtilahja on aina arvostettu ja tuo iloa pitkään. Tilaa ystävälle, sukulaiselle tai vaikkapa naapurille. Tilaa helposti: . Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. 18 nroa vuodessa. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. 10 lehteä vuodessa. Tarjous voim assa 31.12.2012 asti. Viestilehdet Oy maksaa postimaksun Koneviesti Lehden maksaja ___________________________________________________________________________ Tilaa heti! EIJA MANSIKKAMÄKI Peliko: Aarresaari. Postinumero ________________ Postitoimipaikka ____________________________________________ Puhelin _____ . Hauska ja koulutettu nainen 48-v. joulukuuta pc:lle julkaistaan suomenkielinen Farmari 2013 -traktori- ja maataloussimulaattori. www.maaseuduntulevaisuus.fi Rakentamispeli näppärille Löydä ystävä verkosta tai tekstiviestillä Mies hakee naista (tunnus, viesti, telealue, ikä) 10816 Täällä fiksu katseenk maatalyritt/yritt 43v 176cm liikunnallinen. MN, katso lista alla), oma suuntanumeroalue, ikä ja ilmoitusteksti. Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. myydyin. 7. (AM2115) . Kuopio 55 10818 Tässä luonnossa maalla rauhassa viihtyvä nainen. Iloinen luotettava reipas. Pelaajat nostavat vuorollaan pinosta kuvakortteja, jonka mukaisia rakennelmia pitäisi saada aikaiseksi mahdollisimman monta tietyssä ajassa. Peliä voi pelata niin, että joukkuekaveri selostaa kuvaa ja rakentaja rakentaa sokkona. Myös vaikeustasoa voi vaihdella ohjeiden mukaan. Peli muistuttaa klassikkoa Monumentoa, palikat vain ovat muovia. Käteen sopii sekä kaulin että vasara ;) ilmoitus ystävää etsimässä -palstalla 05.12.12 Aurinko nousee Mietelause 5.12. Vastausviestin mukana tulee ilmoitusnumero, jolla voi poistaa ilmoituksen. Esimerkiksi 43-vuotias naishenkilö Hämeestä laittaa viestin etsien miespuolista ystävää: NM 03 43 Hei! Etsin ystävää talviiltoihin... Ilmoitukseen vastataan lähettämällä ilmoittajalle tekstiviesti numeroon 173172. joulukuuta 2012 päivästä toiseen Hyvän miehen kainaloon maaseudulle haluaisin. Pelaamisesta kiinnostuneille ja ainakin itselle, sillä peli löytyy kaikkien kolmen joululahjatoivelistalta. Ruotsissa vuoden perhepeliksi valittu Bild?it perustuu nopeuteen ja näppäryyteen. Jos Monumento on jo hyllyssä, Bild?it ei tuo kotiin juurikaan lisäarvoa. Testiryhmässä yksinkertainen Bild?it tuntui 11-vuotiaasta aluksi tylsältä, mutta lopulta juuri hän jäi haastamaan äitiä, kun 5- ja 8-vuotiaat kaikkosivat. Päähän kiinnitettävä otsapanta on turha, sillä sen kanssa muutenkin haasteelliselta rakentamisesta tuli miltei mahdotonta. Matk., seur., ruok., yms Turku ja Pori 69 10805 Unelmien poikamieskö?? No, urheilullinen, komeaksikin moitittu vakavarainen isäntämies nyt ainakin. 18 nroa=99 . Loma- , matkaseuraa, ehkä enemmän ? Tutustu ja ylläty positiivisesti :) Keski-Suomi 46 10812 Morjens etsin juttuseuraa 39?45 naisista Kuopio 45 10809 Hei! Olen kiltti, tuleva kartilan isäntä ja etsin mukav. 30v naista emännäksi. 8:34?36 Maatilapeli on myynyt hyvin Tänään keskiviikkona: Selma Huomenna torstaina: Itsenäisyyspäivä, Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai Päivän sana Pelit Nimipäiviä Helsingissä kello 9.05 ja laskee kello 15.17 Oulussa kello 10.01 ja laskee kello 14.16 EEVA-KAISA PULKKA Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään, sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen: metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat. Jorma Etto Pc-peli Farming Simulator 2013 ylsi lokakuussa Suomen kymmenen myydyimmän pelin joukkoon. Viikolla 47 se oli Suomen pc-peleistä 8. 6 kk=72,90 . mvins. läheltä Turkua. etsii. Soita 020 413 2277 (klo 8?16) . Ei emännäksi, hyväksi seuraksi silloin tällöin. Pääkaupunkiseutu 47 Ohjeet Ystävää etsimässä -palvelu toimii verkossa maaseuduntulevaisuus. fi -osoitteessa. Häme 32 10804 Täyspäinen Mies, kulttuuri, luonto, liikunta, hyvä ruoka kiinnostaa. Vaasa 41 10800 Huumorintajuinen, mukava ja toisen huomioon ottava viljatilan isäntä. Tehän tiedätte, mikä hetki on käsillä. hoikahkoa naista >166cm/62-66v. Heitä viestillä! Turku ja Pori 33 10802 En etsi valtaa, loistoa, mutta kaipaan kultaa. 13:11 6.12. En polta enkä juo. Sinä turvallinen ja huumorintajuinen mies Häme 48 10811 Hei sinä yksinäinen mies ilman ikä tai m
12 Keskiviikkona 5. palvelupäällikkö, Lappeenranta; Honkaniemi, Kaarlo Johan, yrittäjä, Orivesi; Hovinen, Kirsi Marja, linjajohtaja, Kuopio; Hujala, Kari Seppo, turvallisuuspäällikkö, Suomenniemi; Hurme, Raino Heikki Juhani, toimittaja, Somero; Häggdahl, Tore Jan-Henrik, rektor, Korsnäs; Härkki-Santala, Maria Kaarina, yhteiskuntatieteiden tohtori, Hämeenkyrö; Ijäs, Sirpa Marjatta, asiakaspalvelupäällikkö, Hämeenlinna; Issakainen, Meri Annaliisa, projektipäällikkö, Rovaniemi; Jokilampi, Irmeli Orvokki, yrittäjä, Kangasala; Jylhä, Martti Juhani, laatupäällikkö, Jämsä; Kangasniemi, Martti Iisakki, yritysneuvoja, Jalasjärvi; Kantola, Pekka, piiripäällikkö, Rauma; Kantonen, Leila Maija, ylitarkastaja, Siilinjärvi; Karppinen, Teuvo Juhani, vanhempi verotarkastaja, Mikkeli; Kauko, Lassi Eero, kunnaneläinlääkäri, Köyliö; Kauppinen, Urpo Veli-Pekka, bioenergia-asiantuntija, Saarijärvi; Ketola, Timo Juhani, talousjohtaja, Keuruu; Kinnunen, Sirpa Hannele, yrittäjä, Leppävirta; Kivistö, Lasse Gunnar, talonrakennusmestari, Lieto; Koikkalainen, Kauko Kalervo, tutkija, Tuusula; Konkola, John Fjalar, riskienhallintapäällikkö, Espoo; Koppinen, Seija Kaarina, erikoisasiantuntija, Kerava; Korhonen, Esko Kalevi, myyntipäällikkö, Kuopio; Korpi, Kari Jukka, linjajohtaja, Rauma; Kortesluoma, Leena Anneli, ylitarkastaja, Vantaa; Koskela, Mauri Juhani, projektijohtaja, Jyväskylä; Koskenkorva, Seppo Juhani, suunnittelupäällikkö, Nokia; Koverola, Hannu Sakari, edunvalvontapäällikkö, Kouvola; Kuntola, Raimo Olavi, rahoituspäällikkö, Rovaniemi; Källberg, Bengt-Ole, bankdirektör, Korsholm; Lahtomaa, Hannu Antero, veroasiantuntija, Helsinki; Laiho, Timo Antero, tuotantopäällikkö, Hikiä; Lammi, Kalervo Mauri, rahoituspäällikkö, Rovaniemi; Lassfolk, Jan Anders, kehityspäällikkö, Turku; Laukka, Raija Kyllikki, palvelupäällikkö, Kokkola; Lehtoranta, Aki Olli, teknologiapäällikkö, Rovaniemi; Leinonen, Liisa Margareeta, sivistysjohtaja, Vaala; Leinonen, Timo Olavi, erikoissuunnittelija, Nurmijärvi; Leppänen, Eija Marianne, palvelujohtaja, Hämeenlinna; Lidman, Reijo Juhani, toimitusjohtaja, Laihia; Lindroos, Bengt-Johan Kurt Richard, Turun VPK:n jäsen, Turku; Majuri, Kari Johannes, asiakasvastaava johtaja, Oulu; Malinen, Heli Anneli, kauppias, Leppävirta; Mäenpää, Teijo Samuli, kunnanjohtaja, Säkylä; Mäki-Kihniä, Kalevi Siimon, verstaspäällikkö, Vesilahti; Mäkinen, Jorma Tapio, myyntipäällikkö, Mäntyharju; Mäkinen, Terho Niilo, maaseutuasiamies, Kauhava; Nikitin, Merja Tellervo, päällikkö, Espoo; Nikulainen, Riitta Tuulikki, toiminnanjohtaja, Mikkeli; Nissinen, Teuvo Eero, tekninen johtaja, Tuusniemi; Nybäck, Sten-Ole, toimitusjohtaja, Kruunupyy; Ojala, Jyrki Petter, markkinointijohtaja, Mustasaari; Ollila, Esko, teollisuusneuvos, Tampere; Ollila, Petri Antero, maanviljelijä, Kärkölä; Pajunen, Kirsi, erityisasiantuntija, Espoo; Pakkala, Jukka Tapani, tutkija, Kokkola; Pehrsson, Ralf Roland Joakim, laboratorio- ja laatupäällikkö, Säkylä; Peltola, Tapio Antero, maksatuspäällikkö, Mikkeli; Peltonen, Kalle Seppo, rakennusmestari, Loimaa; Pihlaja, Veli Matti Juhani, käyttöpäällikkö, Hanko; Pirkola, Hannu Juhani, rahoitusjohtaja, Kemi; Potila, Raija Hannele, kunnanjohtaja, Ristijärvi; Pyhäjärvi, Juha Mikael, hankintapäällikkö, Rovaniemi; Pylvänäinen, Yrjö Sakari, johtaja, Hirvensalmi; Pääkkönen, Auli Mari, esimies, Maaninka; Pölönen, Heikki Kalevi, yksikön päällikkö, Joensuu; Pöyhönen, Tarja Kaarina, toimitusjohtaja, Suonenjoki; Rannanpiha, Kari Tapani, kunnanjohtaja, Kerimäki; Rantanen, Timo Antero, konttorinjohtaja, Lahti; Rautio, Markku Juhani, järjestelmäasiantuntija, Rovaniemi; Reini, Raine Ilari, laboratoriopäällikkö, Kokkola; Riikonen, Pirkko Leena Anneli, kestävän kehityksen johtaja, Kirkkonummi; Ripatti, Matti Seppo Juhani, taksiyrittäjä, Vieremä; Saari, Raine Mikko, insinööri, Laihia; Salmi, Erkki Artturi, tuotantopäällikkö, Haapamäki; Seppälä, Jorma Erkki, viljelyneuvoja, Järvenpää; Siitonen, Seija Hilja Kyllikki, ylitarkastaja, Hämeenlinna; Sivonen, Hannu Mikko Juhani, tuotekehityspäällikkö, Ilomantsi; Suvisalmi, Tarja-Leena, pankinjohtaja, Ylöjärvi; Taattola, Kirsti, asiantuntija, Nilsiä; Tamminen, Elise Birgitta, ylitarkastaja, Hämeenlinna; Taskinen, Harri Olavi, tehdaspäällikkö, Savonlinna; Tervonen, Päivi Marketta, erikoissuunnittelija, Kajaani; Toivonen, Marja Kristiina, ylitarkastaja, Fiskari; Torkkeli, Pentti Juhani, vanhempi verotarkastaja, Turku; Torkkomäki, Irmeli Marketta, ylitarkastaja, Helsinki; Tuominen, Arto Kalevi, johtava asiantuntija, Tampere; Tuomisto, Marita Irmeli, konttorinjohtaja, Sastamala; Valjus, Aare Oiva, kehityspäällikkö, Sotkamo; Vepsäläinen, Olli Tapio, vanhempi verotarkastaja, Imatra; Viinamäki, Kalevi Aatos, kauppias, Ulvila; Wilén-Jäppinen, Tiina Hannele, mittausesimies, Imatra; Virranta, Jouni Petteri, omistajayrittäjä, Siilinjärvi; Wrede, John Carl Gustaf, kommundirektör, Brandö; Väisänen, Marja-Leena Sinikka, johtava veroasiantuntija, Kotka; Väisänen, Timo Juhani, pankinjohtaja, Kuopio; Äijälä, Raili Inkeri, yrittäjä, Sastamala; Äikäs, Monica Barbro Elisabeth, forskare, Borgå; Öist, Christer Ingmar, landsbygdssekreterare, Korsholm. Suomen Leijonan ansioristi Alanen, Timo Aukusti, tutkija, Somero; Alpua, Roope Eliel, toimitusjohtaja, Nivala; Andersin, Tarja Birgitta, palvelupäällikkö, Jokela; Antikainen, Reijo Veikko, metsätalouspäällikkö, Kuopio; Anttila, Juha Viljam, maatalousyrittäjä, Mänttä-Vilppula; Anttila, Risto Ilmari, maanviljelijä, Hattula; Aula, Esa Kalevi, maatalousyrittäjä, Laitila; Aunola, Risto Tapani, rakennusmestari, Mäntsälä Blom, Jari Heikki, toiminnanjohtaja, Jyväskylä; Brofeldt, Anja Tellervo, kunnanjohtaja, Hollola; Ellä, Riitta Anneli, liikennesuunnittelija, Turku; Enqvist, Valter Stanley, kunnaninsinööri, Isojoki; Eriksson, Hannele Else-Maj Orvokki, ylitarkastaja, Turku; Flink, Tarmo Juhani, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja, Karjalohja; Fredman, Pertti Juhani, van- hempi verotarkastaja, Turku; Friis, Fred Karl, aluepäällikkö, Kokkola; Fränti, Gunn Barbro Marita, yhteyspäällikkö, Kokkola; Haatainen, Heikki Taisto, maanviljelijä, Vesanto; Hakkarainen, Seija Tuula Maria, toiminnanjohtaja, Veteli; Halmetoja, Johannes Ilmari, maanviljelijä, Siikalatva; Halonen, Jyrki Aukusti, maanviljelijä, Reisjärvi; Heiska, Pekka Matias, maanviljelijä, Oulainen; Helin, Jouko Kalevi, kehityspäällikkö, Kirkkonummi; Helminen, Seppo Ilmari, järjestelmäasiantuntija, Kouvola; Hiilesniemi, Juha Pekka, aluemyyntijohtaja, Porvoo; Hiltunen, Heikki Tapio, myymäläpäällikkö, Siilinjärvi, Hirsaho, Markku Aapeli, rahoituspäällikkö, Maaninka; Hirsimäki, Martti Elias, paperiteknologiapäällikkö, Jyväskylä; Hiukkamäki, Terttu Maria, liikkeenharjoittaja, Urjala; olma, Kari Juhani, insinööri, Kempele; Holopainen, Ari Kimmo Kaleva, markkinointipäällikkö, Kuopio; Holttinen, Onni Armas, maanviljelijä, Virrat; Huotari, Juha Sakari, tuotekehityspäällikkö, Jyskä; Huttunen, Kari Teuvo Tapio, myyntipäällikkö, Kuopio; Huttunen, Ritva Helena, toimistonhoitaja, Suomussalmi; Hyppänen, Eeva Marjatta, myyntipäällikkö, Helsinki; Hyttinen, Tero Juhani, työ- ja elinkeinotoimiston johtaja, Ylitornio; Immonen, Jouko Viljami, kuljetusyrittäjä, Kiuruvesi Jaakonaho, Paavo-Jaakko, rakennusmestari, Haapajärvi; Jaara, Hemmi, autoilija, Yli-Ii; Jalonen, Kari Kalevi, suunnittelija, Kouvola; Jansson, Runa Lisa, förtroendevald, Saltvik; Johansson, Ulf Stig Henrik, ekonomisekreterare, Vörå, Jukarainen, Raija Tuula Inkeri, konttorinjohtaja, Puumala; Järvi, Hannu Tapio, myymäläpäällikkö, Lapua; Järvinen, Mauri Leo Ylermi, teollisuuspalopäällikkö, Valkeakoski; Jääskeläinen, Merja Hannele, maatalousyrittäjä, Tohmajärvi; Kananen, Heikki Kalevi, liikenteenharjoittaja, Joensuu; Karasti, Kari Tapani, maatalousyrittäjä, Posio; Karppinen, Hannu Ilmari, rakennusmestari, Rautavaara; Karvanen, Mirja Riitta Helena, hallintopäällikkö, Sastamala; Karvo, Erkki Johannes, taksiyrittäjä, Rovaniemi; Kaskinen, Raija Mariitta, ylitarkastaja, Tuohikontti; Katajasalo, Merja Tuulikki, konttoripäällikkö, Lieksa; Kekki, Ilkka Tapio, myymäläpäällikkö, Rauma; Kekäläinen, Hannele Kristiina, ylitarkastaja, Seinäjoki; Keskinen, Leena Katriina, Prismajohtaja, Espoo; Keskisalo, Pentti Jalmari, suunnittelija, Joensuu; Ketola, Jarmo Kalevi, tutkija, Vaskio; Kettunen, Riitta Kaarina, asiantuntija, Mikkeli; Kippola, Heikki Heimo, rakennusmestari, Vaasa; Kohijoki, Hannu Pekka, tarkastaja, Pyhäsalmi; Kokkonen, Sari Helena, palvelujohtaja, Siilinjärvi; Konstari, Tarmo Kalervo, projektipäällikkö, Jämsä; Konttinen, Heikki Pentti Juhani, maanviljelijä, Siilinjärvi; Koponen, Raili Anneli, kehityspäällikkö, Laukaa; Korhonen, Antti Johannes, pelastuspäällikkö, Siilinjärvi; Kukkola, Kaija Helena, työ-ja elinkeinotoimiston johtaja, Kemijärvi; Kukkonen, Anja Mirjami, herastuomari, Pielavesi; Kuosa, Jarmo Tapio, toimitusjohtaja, Vihti; Kykkänen, Jorma Sakari, vastaava rakennusmestari, Lappeenranta; Kylkisalo, Ari Juhanna, työmaapäällikkö, Lapua; Körkkö, Kyösti Arviid, työmaapäällikkö, Pihtipudas; Laaksonen, Eeva Marketta, emäntä, Sauvo; Laaksonen, Kari Tapani, maanviljelijä, Mietoinen; Lahtinen, Juhani Ensio, maatalousyrittäjä, Kokemäki; Lampinen, Riitta Marja, rahoitusasiantuntija, Oulu; Laurila, Else-Maj, varatuomari, maksatuspäällikkö; Lauttia, Petri Päiviö, maa-ja metsätalousyrittäjä, Hämeenlinna; Lehtinen, Raimo Juhani, asiakkuusjohtaja, Kaarina; Lepistö, Aimo Kaarlo, maatalousyrittäjä, Huittinen; Lerkki, Veli Tapani, esimies, Riihimäki; Leskinen, Jaana Anita, toimitusjohtaja, Pieksämäki; Leskinen, Pekka Kalevi, toiminnanjohtaja, Suonenjoki; Levón, Kaarlo Heikki, palopäällikkö, Kuusamo; Lindholm, Risto Olavi, rakennuspäällikkö, Pälkäne; Lindroos, Allan Armas Antero, maanviljelijä, Mynämäki; Luomaaho, Jari Juhani, elinkeinojohtaja, Kemijärvi; Lång, Pekka, taksiyrittäjä, Oulu; Mannonen, Veli-Matti, tekninen johtaja, Tyrnävä; Mansikka-aho, Anne Johanna, myymäläpäällikkö, Turku; Mantere, Arja Leena, yrittäjä, Lahti; Mantere, Leena Anna Maria, kirjastonjohtaja, Helsinki; Markkanen, Pirkko Liisa, talousjohtaja, Varkaus; Marttinen, Tuula Marjatta, talousjohtaja, Tyrnävä; Matalamäki, Mauri, kauppias, Kihniö; Maunula, Kari Ensio, tarkastaja, Loppi; Moilanen, Tatu Pekka, maanmittausinsinööri, Rovaniemi; Molarius, Isto Antero, kauppias, Savonlinna; Mutka, Rauno Tapani, korjausmies, Varkaus; Myllyaho, Pekka Kalevi, tavaraliikenne-. luokan Vapaudenristi Lagus Henrik Wilhelm, Varatuomari Espoo; Niemelä Martti Olavi, Opetusneuvos Oulu; Nykvist NilsErik, Filosofian lisensiaatti Vaasa. 4. luokan Vapaudenristi Lamminaho Martti Olavi, Toiminnanjohtaja Oulu; Mahrberg Teuvo Olavi, Sotakamreeri Janakkala; Metso Matti Juha Pekka (Juha), Perusturvajohtaja Espoo; von Fersen Vera, Filosofian maisteri Helsinki. Suomen Leijonan suurristi Jonkka, Jaakko Ilari, valtioneuvoston oikeuskansleri, Helsinki. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki Aalto, Esa Tapio, hallintoneuvos, Helsinki; Kitunen, Kari Olavi, oikeusneuvos, Espoo; Puska, Pekka Matti Jaakko, pääjohtaja, Helsinki. Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki Koukku-Ronde, Ritva Inkeri, suurlähettiläs, Helsinki Washington; Puumalainen, Mikko Ilari, valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri, Järvenpää; Varila, Olli Ilmari, hovioikeuden presidentti, Vaasa. Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Gahmberg, Carl Gustav, professor emeritus, Helsingfors; Koivurinta, Matti Armas, kauppaneuvos, Turku; Littunen, Jarmo Matti, oikeusneuvos, Helsinki; Nieminen, Timo Paavo, kaupunkineuvos, Tampere; Pesonen, Jussi Heikki, toimitusjohtaja, Espoo; Salminen, Pekka Einari, professori, Helsinki. Suomen Leijonan komentajamerkki Aaltomaa, Kauko Juhani, ylijohtaja, Helsinki; Aho, Heimo Juhani, kauppaneuvos, Helsinki; Alitalo, Kari Kustaa, akatemiaprofessori, Helsinki; Allonen, Heikki Ilmari, toimitusjohtaja, Helsinki; Grönroos, Carl Christian Lennart, professor, Helsingfors; Hannikainen, Juhani Heikki Lauri, suurlähettiläs, Helsinki Manila; Häiväoja, Heikki Aulis, kuvanveistäjä, Vantaa; Hämäläinen, Erkki Tapio, laamanni, Säkylä; Ikäheimo, Osmo Antero, teollisuusneuvos, Rovaniemi; Jakobsson, Matti Antero, rehtori, Vaasa; Kajantie, Keijo Olavi, professori, Helsinki; Kananen, Ilkka Markku Matias, toimitusjohtaja, Helsinki; Kaperi, Ari Antero, varatoimitusjohtaja, Tampere; Koskinen, Esko Tapio, hallitusneuvos, Helsinki; Kyröläinen, Hannu Veikko, suurlähettiläs, Espoo; Leino, Jukka Jalmari, suurlähettiläs, Helsinki; Luotonen, Yrjö Kim David, suurlähettiläs, Helsinki; Luukkanen, Martti Olavi, professori, Sipoo; Miettinen, Marjo Tuuli Irene, toimitusjohtaja, Helsinki; Mäenpää, Eva Katri Marjatta, ylituomari, Helsinki; Mähönen, Pertti Juhani, laamanni, Joensuu; Mäntyvaara, Hannu Keijo Ilmari, suurlähettiläs, Espoo; Määttä, Irja Kaarina, professori, Rovaniemi; Niemivuo, Matti Eero, professori, Espoo; Oja, Erkki, professori, Kauniainen; Paasivirta, Anssi Paavali, johtaja, Helsinki; Pajuoja, Jussi Pekka, apulaisoikeusasiamies, Helsinki; Palokangas, Simo Toivo Mikael, vuorineuvos, Säkylä Piipponen, Risto Ensio, suurlähettiläs, Lahti; Pitkälä, Aulis Tapio, opetushallituksen pääjohtaja, Vantaa; Rantakari, Markus Ilari, suurlähettiläs, Helsinki; Rantanen, Silja Irene, taidemaalari, Helsinki; Riska, Elianne Kristin, professor, Helsinfors; Supponen, Ritva Liisa Mariitta, hovioikeudenlaamanni, Rovaniemi; Veijalainen, Kari Johannes, suurlähettiläs, Espoo; Vesterbacka, Esa Tapio Henrik, pääjohtaja, Helsinki; Väisänen, Jarmo Ville Juhani, finanssineuvos, Espoo; Ylä-Herttuala, Seppo Pasi Antero, akatemiaprofessori, Kuopio. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Liinamaa, Tapio Antero, kunnallisneuvos, Ylihärmä; Mähönen, Jukka Tapio, professori, Helsinki; Mäntyharju, Jarmo Olavi, maanviljelijä, Oripää; Pylsy, Marja Anni Katariina, maaseutujohtaja, Hämeenkyrö; Jussi Pesonen SVR K Simo Palokangas SL K Jarmo Mäntyharju SVR R1 Ritarikunnat myöntävät tänä itsenäisyyspäivänä 4?034 kunniamerkkiä. Vapaudenristin ritarikunta myöntää yhteensä 12 kunniamerkkiä ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat yhteensä 4?022 kunniamerkkiä. Kaikkien ritarikuntien suurmestari on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien myöntämiseen. Tämän itsenäisyyspäivän korkein kunniamerkki, Suomen Leijonan suurristi on myönnetty oikeuskansleri Jaakko Jonkalle. Tanninen, Timo, ylijohtaja, Helsinki; Äijälä, Markku Juhani, toimitusjohtaja, Jokioinen. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Astala, Lauri, kuvataiteilija, Helsinki; Brotherus, Elina, valokuvaaja, Helsinki; Falla, Ritva, muotitaiteilija, Helsinki; Hukkanen, Reijo, kuvanveistäjä, Oulu; Kelaranta, Timo, valokuvataiteilija, Espoo; Levola, Kari, kirjailija, Raisio; Lindberg, Magnus, tonsättare, Helsingfors; Nieminen, Pirjo, näyttelijä, Oulu; Oksanen, Sofi, kirjailija, Helsinki; Pohjonen, Kimmo, harmonikkataiteilija, Helsinki; Storgårds, John, musiker, Helsinki; Vuori, Pekka, kuvittaja, Helsinki. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki solkineen Tähti, Leo-Pekka, urheilija, Pori. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Aro, Markku Kalervo, kalastusneuvos, Helsinki; Bagh von, Kari Peter Conrad, elokuvahistorioitsija ja -ohjaaja, Helsinki; Harmaala, Rami Jukka Pekka, toimialajohtaja, Hattula; Heusala, Aila Kaarina, kehittämispäällikkö, Hyvinkää; Kaseva, Jukka Tapani, viljelypäällikkö, Jokioinen; Kirvesniemi, Arja-Leena, maatalousneuvos, Vantaa; Koivurova, Timo Matti, tutkimusprofessori, Rovaniemi; Latva-Rasku, Antti Johannes, toimitusjohtaja, Helsinki; Peltomäki, Olli-Pekka, osastonjohtaja, Mäntsälä; Pere, Liisa Kyllikki, rakennustarkastaja, Kauhajoki; Savolainen, Ossi Ilmari, maakuntajohtaja, Hyvinkää; Tynkkynen, Topi Oras Kalevi, kansanedustaja, Tampere; Uotila, Lassi Heikki Juhani, johtaja, Helsinki; Uusitalo, Kari Tapio, vakuutusoikeustuomari, Espoo; Vainio, Matti Sakari, toimitusjohtaja, Kuusjoki; Varis, TuulaLiina Irmeli, kirjailija, Joensuu; Vertio, Harri Pertti, pääsihteeri, Helsinki; Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Aaltio, Kirsi Marja, toimitusjohtaja, Lahti; Aaltonen, Jukka Uolevi, johtaja, Salo; Alhoniemi, Ilona Maaria, maanviljelijä, Valtimo; Asikainen, Mailis Inkeri, palvelupäällikkö, Joensuu; Björklund, Harry Valfrid, Principal Research Scientist, Parainen; Halonen, Timo Antero, kaupunginjohtaja, Kuusamo; Hannukkala, Asko Olavi Eljas, vanhempi tutkija, Jokioinen; Heikinheimo, Outi Elina, erikoistutkija, Vantaa; Heikkilä, Antti Juhani, aluejohtaja, Mikkeli; Heikkuri, Pertti Olavi, metsätalouden päällikkö, Ivalo; Heiskanen, Anna-Stiina, yksikönpäällikkö, Lohja; Hellgrén, Matti Juhani, Senior Vice President, Halikko; Herrgård, Stig-Erik, toimitusjohtaja, Kaarina; Holmström, Tom Fjalar Arvid, verkställande direktör, Sibbo; Huhtamäki, Antti Simo Sakari, johtaja, Espoo; Huotari, Jukka Olavi, lakiasiainjohtaja, Espoo; Hyvärinta, Mirja Katriina, tieinsinööri, Helsinki; Ikonen, Mirja Sylvia, erityisasiantuntija, Espoo; Itäluoma-Ahdeoja, Virpi Maarit, ylitarkastaja, Nurmijärvi; Jämsä, Armi Kristiina, päällikkö, Espoo; Järvelä, Risto Väinö Juhani, rakennusneuvos, Helsinki; Järvinen, Raimo Kalevi, tieinsinööri, Paimio; Kaartinen, Liisa Anneli, tutkimusyksikön johtaja, Kerava; Kangas, Arjo Lauri, vanhempi tutkija, Lapua; Kannisto, Merja Hannele, yksikönjohtaja, Kerava; Karinen, Jussi Kalervo, toimitusjohtaja, Orimattila; Karlsson, Stefan Henrik, Principal Research Scientist, Parainen; Kauppi, Timo Leo Juhani, maanviljelijä, Tyrnävä; Kerttula, Reima Seppo Ilmari, toimitusjohtaja, Muurame; Keränen, Juha Pekka Ilmari, toimitusjohtaja, Kajaani; Kiilo, Hanna Marketta, liiketoimintajohtaja, Mikkeli; Kilpinen, Erja Kristiina, myyntipäällikkö, Lohja; Kinnunen, Ritva Liisa Anneli, vanhempi tutkija, Helsinki; Koivumaa, Jyri Ilari, johtaja, Laukaa; Korhonen, Hannu Tapio, erikoistutkija, Kannus; Koskela, Juha Arimo, erikoistutkija, Laukaa; Kuivamäki, Aimo Kaarlo, tutkija, Hyvinkää; Lamminmäki, Tuula Riitta Elise, rehtori, Seinäjoki; Leino, Vesa Pertti, insinööri, Laihia; Leskinen, Jorma Tapani, tieinsinööri, Rovaniemi; Martikainen, Reijo Tapio, ylitarkastaja, Helsinki; Mattila, Eero Juhani, johtaja, Kouvola; Myllymäki, Tarmo Martti, metsänhoitopäällikkö, Oulu; Mäkikyrö, Timo Kaarlo, tieinsinööri, Oulu; Niemelä, Hannu Sakari, asiakasvastuullinen johtaja, Ilmajoki; Nurmi, Aki Ari, turvallisuuspäällikkö, Kaarina; Paara, Erkki Johannes, sosiaalineuvos, Pieksämäen mlk; Pantakoski, Liisa Marjatta, toimialajohtaja, Kuopio; Paunonen, Kari Antero, sosiaalitoimen asiantuntija, Jämsä; Paxall-Lillqvist, Gerd Anne-Maria, förrättningsingenjör, Korsholm; Pietilä, Leena-Kaisa, ylitarkastaja, Loimaa; Pirinen, Markku Antero, ylitarkastaja, Helsinki; Pöhö, Mirja Irene, talousjohtaja, Janakkala; Rajala, Pekka Kaarle Antero, tieinsinööri, Porvoo; Ristilehto, Seppo Kalevi, hallintojohtaja, Turku; Rosama, Tarja Helena, aluejohtaja, Turku; Ryynänen, Suvi Sisko Irmeli, ylitarkastaja, Vantaa; Rämö, Lauri Uolevi, yksikönjohtaja, Espoo; Salonen, Jarmo Johannes, neuvotteleva virkamies, Helsinki; Sippola, Marja-Leena, eläinlääkäri, Enontekiö; Suvanto, Eero Juhani, maanviljelijä, Järvenpää; Tempakka, Herman Vihtori, talousneuvos, Isokyrö; Tiira, Hannes Ilmari, pastori, Pori; Torniainen, Veli Jukka, tieinsinööri, Helsinki; Tuomisto, Janne Matti Antero, johtaja, Kangasala; Vaara, Pentti Sakari Pellervo, toimitusjohtaja, Virrat; VallivaaraPasto, Ritva Kyllikki, ylitarkastaja, Loimaa. Suomen Leijonan ritarimerkki Aalto, Juha Martti, toimitusjohtaja, Artjärvi; Ahola, Leena Päivikki, verojohtaja, Kouvola; Ahonen, Leena Sinikka, ylitarkastaja, Espoo; Aittolahti, Sirkka Marjatta, Timo Tanninen SVR R1 Ilona Alhoniemi SVR R Timo L. Täydelliset luettelot löytyvät internetistä osoitteista www.ritarikunnat.fi ja www.vapaudenristinMT?STT ritarikunta.fi. luokan Vapaudenristi Lavonen Eero Antero, Ylijohtaja Espoo. 2. Kauppi SVR R Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin saavat hallintoneuvos Esa Aalto, oikeusneuvos Kari Kitunen ja pääjohtaja Pekka Puska. Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin saavat suurlähettiläs Ritva KoukkuRonde, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ja hovioikeuden presidentti Olli Varila. Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki on myönnetty emeritusprofessori Carl Gahmbergille, kauppaneuvos Matti Koivurinnalle, oikeusneuvos Jarmo Littuselle, kaupunkineuvos Timo Niemiselle, ylitarkastaja, Virrat; Antola, Matti Antero, toimitusjohtaja, Somero; Bamberg, Ukko Matti, metsäpalvelupäällikkö, Kouvola; Biskop, Maria, ylitarkastaja, Helsinki; Dahlman, Juha Lasse Kalevi, toimitusjohtaja, Hämeenlinna; Eklund, Mikael Henrik, verkställande direktör, Pedersöre; Elomaa, Juha Pekka, tarkastaja, Mäntsälä; Enroth, Ari Ensio, kehityspäällikkö, Vantaa; Hakala, Jari Pekka, insinööri, Vihti; Hansson, Marina Elisabeth, vastuuvalvoja, Kulloonkylä; Hatakka, Juha Antti, meteorologi, Helsinki; Heikkilä, Lauri Juho Antti, kansanedustaja, Marttila; Heikura, Sinikka Liisa Helena, tutkija, Oulu; Herronen, Jarmo Kalle, toimitusjohtaja, Kälviä; Hilpelä-Lallukka, Ritva Marjatta, sonnianalyytikko, Kouvola; Hämäläinen, Kari Heikki, korjuuesimies, Viitasaari; Hänninen, Ari Vilhelm, asiakkuusjohtaja, Pieksämäki; Häyrinen, Seppo Olavi, paikallisjohtaja, Kerimäki; Ikonen, Pekka Antero, toimitusjohtaja, Nurmes; Ikonen, Rauno Tapio, yrittäjä, Kangasniemi; Järviluoma, Hanna Vuokko Tellervo, toiminnanjohtaja, Nivala; Kangas, Kaisa Maija, hallintopäällikkö, Rovaniemi; Karrimaa, Jaana Birgitta, kaupunginjohtaja, Harjavalta; Keinänen, Kari Antero, tietohallintojohtaja, Kiiminki; Kelkka, Päivi Marja-Leena, maatalousyrittäjä, Kouvola; Keski-Heikkilä, Rauno Juhani, liikenteenharjoittaja, Kuortane; Kivioja, Raimo Olavi, toimitusjohtaja, Pori; Kokko, Osmo Urmas, kuljetusyrittäjä, Joensuu; Koponen, Mika Ilmari, ylitarkastaja, Hausjärvi; Korkeala, Lauri Markku Juhani, aluejohtaja, Kuopio; Korpela, Arto Uolevi, talouspäällikkö, Kemijärvi; Koskimies, Merja Päivikki, ylitarkastaja, Helsinki; Koskinen, Aimo Akseli, maanviljelijä, Loppi; Koskipirtti, Jari Olli, tulosalueen johtaja, Pornainen; Kuusinen, Mikko Sakari, ympäristöneuvos, Kirkkonummi; Kärkkäinen, Pekka Juhani, ryhmäpäällikkö, Espoo; Käsmä, Paavo Ilmari, ketjujohtaja, Oulu; Laaksonen, Markku Olavi, tuotantojohtaja, Kouvola; Lehto, Sirkka Marjatta, maakunta-arkkitehti, Pori; Lehtonen, Markku Simo Juhani, johtava hallintolakimies, Hämeenlinna; Lehto-Seljavaara, Liinu Lauriina, viestintäpäällikkö, Espoo; Leinola, Raimo Jouni, toimitusjohtaja, Mustasaari; Levula, Timo Reijo Tapio, julkinen oikeusavustaja, Huittinen; Leväsvirta, Leena Marjatta, toimialajohtaja, Kemi; Lindström, Paul-Erik, esimies, Kaarina; Lukkarinen, Päivi Tellervo, aluearkkitehti, Sysmä; Luoto-Halvari, Anne Linnea, ylitarkastaja, Järvenpää; Lusa, Tuomo Tapio, kartastopäällikkö, Tampere; Manni, Jukka Tapio, tutkija, Lohja; Markkanen, Pasi Jukka Tapani, kehitysjohtaja, Leppävirta; Mickos-Snickars, Tove-Maj, prosessisuunnittelupäällikkö, Söderkulla; Mykkänen, Eero Tapani, tekninen johtaja, Lapinlahti; Mäkelä, Ari Juhani, erikoistutkija, Mäntsälä; Mäki-Haapoja, AnnaLiisa, tuotepäällikkö, Ylihärmä; Mäkinen, Päivi Hannele, perustoimituspäällikkö, Halikko; Nikkilä, Kimmo Heikki Sakari, ylitarkastaja, Hämeenlinna; Nikula, Alpo Veikka Johannes, ylitarkastaja, Helsinki; NyholmSilvennoinen, Jessica Mikaela, tavaratalon johtaja, Kirkkonummi; Palsola, Ilkka Johannes, tehdaspalvelupäällikkö, Oulu; Paranko, Jari Raineri, tutkija, Urjala; Parikka, Kari Eelis, insinööri, Rovaniemi; Pehkonen, Kari Matti, yksikön päällikkö, Sotkamo; Pehkonen, Riitta Tuulikki, erikoissuunnittelija, Kokkola; Pekola, Risto Arvid, toimitusjohtaja, Hämeenlinna; Peltola, Marja Helena, ylitarkastaja, Helsinki; Perttula, Heli Kristiina, ylitarkastaja, Pori; Pessa, Jorma Kalevi, ylitarkastaja, Oulu; Petrelius, Outi Marketta, metsäpalvelu- ja energiaesimies, Rovaniemi; Piironen, Kari Juhani, maanviljelijä, Nurmes; Pilke, Ansa Onerva, erikoistutkija, Hollola; Pio, Marita Kristiina, tiimipäällikkö, Imatra; Pusa, Jukka Ilmari, toimitusjohtaja, Sastamala; Pyöriä, Tarja Johanna, ylitarkastaja, Helsinki; Rasi, Jaakko Olavi, kaupungineläinlääkäri, Raisio; Rautiainen, Jouko Matti Tapio, tiimiesimies, Sodankylä; Rautio, Arto Olavi Matias, vakuutuspiirin johtaja, Rovaniemi; Rehula, Ulla, viestintäasiantuntija, Hämeenlinna; Riihimäki, Riitta Tuija Tuulikki, ympäristölakimies, Oulu; Riitala, Ismo Mika Taneli, talousjohtaja, Espoo; Ruostetsaari, Pekka, ruokintakonsultti, Nivala; Saarenpää, Ilkka Kullervo Ensio, aluepäällikkö, Oulunsalo; Saarimaa, Jorma Tapio, johtaja, Valkeakoski; Sammalkorpi, Ilkka Juhana, vanhempi tutkija, Helsinki; Sillanpää, Petri Kalevi, toimistopäällikkö, Punkalaidun; Sorsa, Simo Antero, johtava talousneuvoja, Askola; Stoor, Jaakko Olavi Alfred, yhtymähallituksen varapuheenjohtaja, Tornio; Sundberg, Sten Anders, ylitarkastaja, Sipoo; Suokas, Tapani Uolevi, tuoteryhmäpäällikkö, Kärkölä; Suomilammi, Ari Juhani, johtaja, Kouvola; Särkelä, Raimo, projektijohtaja, Taipalsaari; Teperi-Saari, Tiina, maatalousyrittäjä, Alastaro; Tuomola, Jouni Pentti Olavi, maanviljelijä, Loimaa; Vaimala, Soili Tellervo, toimistopäällikkö, Lappi; Vanhatapio, Jari Pekka, tuotantopäällikkö, Rovaniemi; Weissenberg von, Marina Johansdotter, neuvotteleva virkamies, Espoo; Ventola, Kari, konsultti, Hattula; Venäläinen, Toivo Juhani, keksintöasiamies, Mikkeli; Wessman, Kari Tapio, rakennusmestari, Raisio; Virolainen, Kari Olavi, johtaja, Lumijoki. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Aalto, Heikki Jaakko, johtaja, Kempele; Abrahamsson, Dick, agrolog, Pargas; Arra, Maija Liisa, johtava tilintarkastaja, Tampere; Arvela-Hellén, Leena Irmeli, kaupunginarkkitehti, Uusikaupunki; Asikainen, Arto Petteri, aluepäällikkö, Lahti; Backlund, Jukka Sakari, logistiikkapäällikkö, Nurmijärvi; Friman, Eugen Jan-Torsten, verkställande direktör, Pargas; Haapala, Salme Hannele, ohjelmapäällikkö, Ilmajoki; Haavikko, Lauri Kalevi, projektipäällikkö, Ylitornio; Havanka, Heikki Antero, kunnanjohtaja, Parkano; Heimo, Markku Pauli Päiviö, yhteyspäällikkö, Kaarina; Heinonen, Pekka Mauno, kunnanjohtaja, Lavia; Hildén, Hannu Juhani, tuotantopalvelupäällikkö, Sastamala; Holopainen, Aija Mirjam, kartastopäällikkö, Lahti; Holopainen, Veijo Tapani, markkina- Eeva Hyppänen SL Ar Elina Voutilainen SL Ar toimitusjohtaja Jussi Pesoselle ja professori Pekka Salmiselle. 1. luokan Vapaudenristi Haranne Markku Ylermi, Johtaja Helsinki; Riikonen Jukka Antero, Poliisikomentaja Helsinki; Siilasmaa Risto Kalevi, Hallituksen puheenjohtaja Helsinki; Suominen Pertti Juhani, Toiminnanjohtaja Helsinki. 3. Kaikkiaan mitalin saa 12 henkeä. Oheisessa luettelossa on poimintoja myönnetyistä kunniamerkeistä. luokan Vapaudenristi on myönnetty ylijohtaja Eero Lavoselle. Kirjailija Sofi Oksanen ja kapellimestari John Storgårds ovat Pro Finlandia -mitalin saajien joukossa. Pro Finlandia -mitali myönnetään taiteellisista ansioista. joulukuuta 2012 kunniamerkit Itsenäisyyspäivänä myönnetään 4 034 kunniamerkkiä 1
13 kunniamerkit ohjaaja, Jämsä; Mäkelä, Jorma Tauno Erik, hydrogeologi, Jyväskylä; Mäkelä, Juha Pekka, projektipäällikkö, Oulu; Mäki-Ojala, Päivi Pauliina, perhepäivähoitaja, Urjala; Määttä, Marko Tapio, alueesimies, Oulu; Määttälä, Hannu Sakari, pankinjohtaja, Ylivieska; Niskanen, Petri Veikko Aukusti, toimitusjohtaja, Luvia Ojansivu, Markku Samuli, aluepalvelupäällikkö, Heinola; Ojansuu, Tapani Mikael, rakennustarkastaja, Loimaa; Paasikallio, Jussi-Pekka, maksuliikepäällikkö, Espoo; Pakanen, Riku Arvi, liikennepalveluesimies, Ii; Palin, Lasse, kehittämispäällikkö, Muurame; Palo, Virpi Selina, vakuutustarkastaja, Espoo; Pelimanni, Jussi Olavi, metsäpäällikkö, Tornio; Pelkonen, Ismo Armas, maanmittausinsinööri, Ilmajoki; Peltomäki, Teuvo Tapani, sovelluspäällikkö, Kajaani; Pietikäinen, Leena Irene, suunnittelupäällikkö, Kiuruvesi, Pihlajaniemi, Petri Antero, yrittäjä, Kristiinankaupunki; Pitkonen, Alpo Ari Juhani, koneyrittäjä, Kerimäki; Porkka, Pekka Samuli, rakennustarkastaja, Kouvola; Puranen, Matti Juhani, Prismajohtaja, Rovaniemi; Raatikainen, Veli Karri, myyntipäällikkö, Seinäjoki; Rajala, Pekka Tapani, kunnanjohtaja, Liminka; Rantanen, Jouko Tapani, kuljetusyrittäjä, Pori; Rapala, Marianne, henkilöstöpäällikkö, Laitila; Renvaktar, Bengt Bertel, varastoesimies, Vöyri; Repo, Eva Kaarina, kehittämispäällikkö, Rovaniemi; Reponen, Urpo Kaleva, talousjohtaja, Siilinjärvi; Rihko, Leena Marketta, elintarviketeknikko, Raisio; Rikama, Ari Airamo, toimitusjohtaja, Jyväskylä; Rosendahl, Jaana Marja Johanna, asiakkuusjohtaja, Helsinki; Runsas, Pertti Reijo Tapani, maanviljelijä, Parkano; Ruotsalainen, Jari Juhani, yrittäjä, Vieremä; Räsänen, Antti Juhani, maanviljelijä, Padasjoki; Rönnqvist, Reijo Juhani, vanhempi verotarkastaja, Oulu; Saarinen, Pasi Kalervo, liikenteenharjoittaja, Pälkäne; Saksman, Kyösti Herman, maatilametsätalousyrittäjä, Pielavesi; Salmeskari, Väinö Matias, yrittäjä, Kauhava; Salmi, Mailis Johanna Kaarina, toimitusjohtaja, Hämeenlinna; Siukola, Jukka Tapani, rakennuttajapäällikkö, Orivesi; Soronen, Martta Maila Kaarina, konttorinjohtaja, Haukipudas; Storbacka, Bernt Carl Mikael, privatföretagare, Kronoby; Sundelin-Ryytty, Ulla-Mari Annikki, viestintäpäällikkö, Helsinki; Sundell, Ulla Maija, myyntipäällikkö, Espoo; Sutela, Kaarlo Olavi, maatalousyrittäjä, Lumijoki; Suutari, Kai Tapani, maanviljelijä, Rautjärvi; Syväranta, Jouni Esko Juhana, myymäläpäällikkö, Luhtikylä; Söder, Anitta Tuula Anneli, vuoromestari, Joensuu; Tauriainen, Päivi Hannele, suunnittelija, Mäntsälä; Teppinen, Auli Irmeli, agrologi, Mäntsälä; Tihinen, Maarit Katriina, erikoistutkija, Ii; Timonen, Matti, maanviljelijä, Nurmes; Toivonen, Heikki Veli Juhani, rakennusmestari, Lempäälä; Tolppanen, Tapio Johannes, maanviljelijä, Nilsiä; Tulkki, Jarmo Mikael, maanviljelijä, asiakkuuspäällikkö; Tuovinen, Teppo, yrittäjä, Valtimo; TuuriTammela, Helena Sofia Elisabeth, ylitarkastaja, Isokyrö; Ulvinen, Sari Katriina, laboratorioanalyytikko, Jokioinen; Uusipaavalniemi, Tuula Hannele, tutkija, Rovaniemi; Uusitalo, Pekka Tapani, maatalousyrittäjä, Orimattila; Vahtera, Timo Juhani, maanmittausteknikko, Nurmijärvi; Valta, Antti Sakari, tiimiesimies, Lapinlahti; Vaniala, Raija Margit, rahoitusjohtaja, Porvoo; Wannäs, Sven Magnus, sektionschef, Pedersöre; Weckman, Juhani Lars, maanmittausinsinööri, Sipoo; Viherkorpi, Seppo Sakari, asiakkuuspäällikkö, Mikkeli; Viitanen, Ismo Tapio, kuljetusyrittäjä, Uusikaupunki; Voutilainen, Elina Orvokki, kassanhoitaja, Espoo; Vähä-Eskeli, Timo Väinö Antero, maatalousyrittäjä, Ikaalinen; Vähähyyppä, Aimo Juhani, kunnanjohtaja, Lappajärvi; Välikangas, Kari Olavi, metsäneuvoja, Kemijärvi; Ylihärsilä, Oili Helena, johtaja, Seinäjoki; Yli-Koski, Aira Inkeri, maatalousyrittäjä, Lapua; Ylinen, Lauri Veikko, liikenteen harjoittaja, Vähäkyrö; Yli-Norppa, Liisa Annikki, toimistosihteeri, Kannus; Yrjänä, Leena, metsätalousinsinööri, Vantaa. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Aalto, Minna Kristiina, laboratorioteknikko, Jokioinen; Aarnivirta, Tarja Tuulikki, ruokapalveluesimies, Espoo; Ahola, Anne Mari, laskentapäällikkö, Hämeenkyrö; Alaluusua, Sirkka Liisa, toimistopäällikkö, Kemijärvi; Alaniva, Ilpo Sakari, maankäyttöesimies, Sodankylä; Alava, Esko Reino Olavi, kuljetusyrittäjä, Lieto; Anttalainen, Marja Liisa, osastosihteeri, Raisio; Aro, Pirkko Mirjam, maa- talousyrittäjä, Luvia; Asp, Karin Linnea, 4H-instruktör, Pedersöre; Asunmaa, Asta Raija Maaria, kotitalousneuvoja, Alavus; Aukeala, Heli Aulikki, osastosihteeri, Kauhava; Auvinen, Arja Orvokki, rahoitusasiantuntija, Taivalkoski; Backman, Virve Kirsi Ester, yrittäjä, Pyhtää; Bagge, Martti Juhani, mittaustyönjohtaja, Juva; Blom, Aarne Olavi, talouspäällikkö, Maaninka; Bouras, Eija Kristiina, yrittäjä, Asikkala; Elfving, Pirjo Anita, maksuliikepäällikkö, Kajaani; Eriksson, Edgar Johannes, skatteombud, Borgå; Erola, Matti Tapani, maanviljelijä, Karjalohja; Ervasti, Hannu Petteri, yrittäjä, Taivalkoski; Eskelinen, Anna-Kaisa, taloussihteeri, Pieksämäki; Frantsila, Anna-Maija Inkeri, emäntä, Hämeenkyrö; Granvik, Åke Jan-Olof, skogsrådgivare, Raseborg; Guttorm, Jouni Volmari, kalastusmestari, Inari; Haapalainen, Pekka Juhani, kuljetusyrittäjä, Sotkamo; Hakuli, Matti Sakari, palvelupäällikkö, Tohmajärvi; Halla-aho, Heikki Juhani, yrittäjä, Haapavesi; Halonen, Hilkka Anne, osastosihteeri, Haukipudas; Hanhela, Lahja Anneli, palveluesimies, Kiiminki; Hannonen, Tapani Antero, rakennusmestari, Kerimäki; Harju, Jouni Tapani, maatalousyrittäjä, Vimpeli; Haukipää, Sari Johanna, ruokapalveluesimies, Hämeenkyrö; Hautala, Salme Kyllikki, veroasiantuntija, Helsinki; Haverinen, Arja Hannele, myyntijohtaja, Sulkava; Heikkilä, Rauni Helena, vakuutussihteeri, Helsinki; Heikkinen, Veikko Johannes, yrittäjä, Vierimä; Heinonen, Pekka Juhani, kuljetusyrittäjä, Pielavesi; Heinonen, Rauno Markku Iisakki, liikenteenharjoittaja, Jalasjärvi; Helenius, Seppo Ilmari, työpäällikkö, Valkeakoski; Helminen, Pekka Ensio, metsätalousinsinööri, Padasjoki; Herala, Arto Jukka, yrittäjä, Lempäälä; Hilmola, Asko Alpo Juhani, yrittäjä, Seinäjoki; Hiltunen, Merja Tuulikki, taloussihteeri, Hollola; Hiltunen, Soila Armi Kaarina, laatu-ja elintarvikeneuvoja, Muhos; Hirvonen, Jaakko Mikko, yrittäjä, Joensuu; Hirvonen, Ritva Tuula Helena, konttoriesimies, Kuopio; Hirvonen, Tuure Juha Matias, kylävaikuttaja, Rääkkylä; Hjelm, Tuula Marja Eliina, johtava maatalouslomittaja, Lestijärvi; Hokkanen, Ari-Pekka, veroasiantuntija, Oulu; Hopia, Ari Olavi, ympäristöasiantuntija, Jyväskylä; Huttunen, Jukka, laatucontroller, Äänekoski; Hyppönen, Päivi Marketta, emäntä, Isokyrö; Hämäläinen, Markku Juhana, hankintaesimies, Puumala; Ikola, Mauri Herman, maanviljelijä, Kurikka; Ilkko, Matti Henrik, tuotepäällikkö, Lohja; Ilmarinen, Matti Kalevi, yrittäjä, Janakkala; Immonen, Mirja Ellen, tilastonlaatija, Espoo; Ingman, Jan Herbert, liikenteenharjoittaja, Sipoo; somaa, Anna-Reetta, rahoituspäällikkö, Nivala; Jaakonsaari, Martti Tapani, maanviljelijä, Riihimäki; Jacobson, Kaj Allan, laadunvalvontalaborantti, Kokkola; Jalonen, Anne Maarit Synnöve, apulaisjohtaja, Sastamala; Jauhola, Markus Juhani, kehityspäällikkö, Raahe; Jokiaho, Asko Juhani, maanviljelijä, Alajärvi; Jolanki, Merja Maarit, apulaismarketpäällikkö, Valtimo; Jortikka, Anne Johanna, asiakkuuspäällikkö, Pori; Jussila, Sari Eija Mirjami, maatalousyrittäjä, Sysmä; Järvenoja, Antti Olavi, maanviljelijä, Toholampi; Järvenpää, Rae-Marja Christina, taloussihteeri, Kuhmoinen; Kaakkurivaara, Teuvo Kalevi, vuoroteknikko, Rovaniemi; Kaarlela, Toini Kaarina, toimistosihteeri, Siikalatva; Kaisto, Heino Antero, sähköasentaja, Yli-Ii; Kalaoja, Markku Olavi, piiriagrologi, Nivala; Kalliainen, Veli Pekka, tutkimusmestari, Rovaniemi; Kallinen, Hilkka Eila Annikki, sijoitusneuvoja, Ilomantsi; Kallio, Hannu Jari Tapani, maanrakennusmestari, Teuva; Kallio, Matti Juhani, talousanalyytikko, Ylöjärvi; Kalliola, Jukka Tapani, rakennustarkastaja, Muurame; Kantanen, Kirsti Anita, metsäneuvoja, Pieksämäki; Karila, Arto Artturi, yritysneuvoja, Kangasniemi; Karila, Hannu Eeli Kullervo, suunnittelija, Puolanka; Karjalainen, Anna Maija, elinkeinosihteeri, Ranua; Karjalainen, Ari Tauno, metsätalousinsinööri, Haapavesi; Karlsson, Jim Kenneth, processutvecklingschef, Pargas; Karttunen, Pertti Tapani, rakennusmestari, Outokumpu; Kaski, Matti Juhani, valmistusmestari, Raisio; Kauppi, Pentti, yrittäjä, Humppila; Kauppi, Sirkka Kaarina, kirjanpitäjä, Turku; Kemppainen, Pentti Kaarlo Ilmari, rakennusmestari, Ristijärvi; Kemppainen, Riitta Orvokki, ravitsemustyönjohtaja, Viitasaari; Kerkelä, Juha Erkki, ympäristönhoitomestari, Oulu; Kesänen, Hannu Kalevi, aluepäällikkö, Orimattila; Kiesilä, Outi Tarja Johanna, maito- ja nautatilaneuvoja, Hirvensalmi; Kiili, Seppo Sylvester, linja-autonkuljettaja, Teuva; Kilpeläinen, Veikko Antero, käyttöpäällikkö, Kuhmo; Kinnunen, Ari Aarne Tapani, metsätalousinsinööri, Vantaa; Kivelä, Sisko Helena, emäntä, Sysmä; Kohvakka, Merja Hannele, tarkastaja, Hattula; Koivisto, Esko Olavi, asiakassuhdepäällikkö, Tampere; Koivula, Sirkka Kaarina, emäntä, Lumijoki; Kokkonen, Tuula Helena, maitotilaneuvoja, Parikkala; Konola, Matti Olavi, maanviljelijä, Pyhäntä; Kontinen, Reijo Tapani, metsuri, Kolari; Kontturi, Reijo Juhani, maanviljelijä, Ilomantsi; Korhonen, Pekka Juhani, mittamies, Ilomantsi; Korhonen, Raimo Olavi, turvallisuuspäällikkö, Sotkamo; Koskenniemi, Marjo Riikka, maatalouslomittaja, Luhanka; Koski, Raija Inkeri Solveig, tutkimusmestari, Tuusula; Kosonen, Veli-Matti Tapio, isännöitsijä, Kesälahti; Kotanen, Arja Anita, palveluneuvoja, Alajärvi; Kotavaara, Aila Kaarina, teknikko, Kemijärvi; Kovero, Voitto Eino, eläkeläinen, Kitee; Kuha, Vesa Juhani, kenttämyyntipäällikkö, Jämsä; Kuitunen, Martti Olavi, liikenteenharjoittaja, Joutsa; Kuitunen, Minna Hannele, vuoromestari, Kouvola; Kukko, Juha Matti Einari, maanviljelijä, Enonkoski; Kulju, Irma Annikki, tutkimussihteeri, Vantaa; Kuljuntausta, Reijo Tapio, sähköasentaja, Urjala; Kumpumäki, Arvo Rainer, tuotevalmistaja, Nivala; Kunnari, Markku Aulis, sähköasentaja, Härmä; Kuokkanen, Tuomo Mikko, toimitusjohtaja, Outokumpu; Kurvinen, Jani Johannes, maaseutumatkailuyrittäjä, Somero; Kuusela, Oiva Tapani, toiminnanjohtaja, Kangasniemi; Kuusisto, Sari Anita, suunnittelija, Muurame; Kähkönen, Merja-Leena, verosihteeri, Vantaa; Kähärä, Hannu Risto, talonrakentaja, Juva; Kärhä, Päivi Sari Orvokki, toimitusjohtaja, Miehikkälä; Kärkkäinen, Marja Kaarina, erikoislaboratoriomestari, Helsinki; Kärkkäinen, Marja-Leena, kotipalveluohjaaja, Kiuruvesi; Laakko, Vuokko Helena, yrittäjä, Porvoo; Laaksonen, Jorma Tapani, yrittäjä, Loimaa; Laaksonen, Kari, tarkastaja, Parainen; Laaksonen, Pentti Kalevi, sähköverkkoasentaja, Mikkeli; Lahikainen, Pirjo Anneli, verosihteeri, Vantaa; Lahti, Meri Kaarina, tarkastaja, Kempele; Laitila, Eila Annikki, palvelupäällikkö, Kuortane; Lappalainen, Esa Kalervo, projektipäällikkö, Joroinen; Larinmaa, Petri Johannes, marketpäällikkö, Kerava; Lassila, Pekka Erkki, maanviljelijä, Ähtäri; Lastikka, Antti Sakari, maanmittausteknikko, Kalajoki; Lauri, Juhani Antero, metsäpalveluesimies, Kalajoki; Lehikoinen, Heikki Paavo, korjausmies, Outokumpu; Lehtimäki, Arja Marjaana, emäntä, Honkajoki; Lehtimäki, Hannu Matti, tietoliikenneyliasentaja, Ilmajoki; Lehtonen, Eira Alisa, maankäyttöasiainhoitaja, Urjala; Leinonen, Veli-Pekka, verosihteeri, Turku; eppänen, Raimo Antero, varastomies, Murole; Leppänen, Timo Kalevi, järjestelmäasiantuntija, Taipalsaari; Lerssi, Pirjo Helena, ympäristöpäällikkö, Raahe; Lilja, Erkki Allan, maanviljelijä, yrittäjä; Lilja, Taina Mirjam, tutkimusassistentti, Tammela; Lindblom, Jorma Aaro, asiakkuuspäällikkö, Hämeenlinna; Lindqvist, Reija Sinikka, maitotilaneuvoja, Imatra; Liukkaala-Koto, Marja Hannele, metsäneuvoja, Keuruu; Livola, Eero, veroasiantuntija, Helsinki; Louhisalmi, Kari Tapio, tiimiesimies, Taivalkoski; Luokkakallio, Jari Jaakko Olavi, agrologi, Ähtäri; Luoma, Arja Kyllikki, kaupunginhallituksen jäsen, Kauhava; Luoma, Keijo Kullervo, kauppapaikkapäällikkö, Rusko; Luoma, Simo Samuli, maanviljelijä, Karijoki; Luomaniemi, Kari Armas, yrittäjä, Isojoki; Lämsä, Seppo Antero, asentaja, Simo; Malinen-Kahilainen, Arja Sinikka, asiakasneuvoja, Pihtipudas; Mankonen, Juha Tapani, metsäneuvoja, Saarijärvi; Manninen, Mauno, kirvesmies, Suomussalmi; Manninen, Pirjo Margareta, veroasiantuntija, Joensuu; Mantsinen, Pertti Juhani, tuotevalmistaja, Lapinlahti; Markkila, Esko Juhani, maanviljelijä, Kurikka; Markus, Eila Kaarina, rakennusmestari, Hyvinkää; Marttila, Marja-Leena, vakuutussihteeri, Espoo; Matikainen, Harri Antero, kunnossapidon työnsuunnittelija, Lappeenranta; Mattila, Eeva Helena, liikkeenharjoittaja, Järvenpää; Mattila, Iiro Tapani, liiketoiminnan kehityspäällikkö, Orivesi; Mehto, Toivo Eemil, maanviljelijä, Konnevesi; Miinalainen, Toivo Armas, maatalouslomittaja, Pötyä; Mikkonen, Sirkka-Liisa, toimitusjohtaja, Kiiminki; Moisio, Henry Jussi Oskari, elinkeinopäällikkö, Nokia; Moisio, Jorma Erkki Kalevi, maanviljelijä, Huittinen; Moisio, Jouni Kaleva, verosihteeri, Tuusula; Montonen, Arto Kalevi, myyntipäällikkö, Espoo; Morko, Aaro Pekka, vastaava mestari, Vihti; Mustamäki, Urho David, maanviljelijä, Saarijärvi; Mykkänen, Esko Olli, S-market- päällikkö, Suonenjoki; Myllylä, Jaakko Elias, aluepäällikkö, Kalajoki; nMäki, Juhani Mikael, pelastuslaitoksen tekninen päällikkö, Kurikka; Mäki, Tauno Einari, yrittäjä, Pöytyä; Mäki, Teuvo Kalevi, metsäneuvoja, Lieksa; Mäkinen, Asko Matias, maanviljelijä, Nivala; Mäkiranta, Martti Kaarlo Ensio, rakennuspäällikkö, Seinäjoki; Mäkitarkka, Ahti Fredrik, maanviljelijä, Lappajärvi; Männynsalo, Keijo Kalevi, yrittäjä, Enonkoski; Mäntymäki, Eija Inkeri, yrittäjä, jalasjärvi; Nauholz, Eckhard, broilerhautomomestari, Seinäjoki; Niemelä, Heikki Daniel, erävalvoja, Sodankylä; Nieminen, Matti Veikko, kirvesmies, Ylöjärvi; Niinimaa, Raimo-Veli, kalustonhoitaja, Siikajoki; Niiranen, Pertti Juhani, maanviljelijä, Maaninka; Nikander, Raimo Nippe Alvarinpoika, yrittäjä, Vihti; Nikkinen, Esa Tapani, sähköasentaja, Haukipudas; Niskanen, Pekka Ilmari, työsuunnittelija, Viitasaari; Nurmela, Veijo Kalervo, metsäneuvoja, Ranua; Nurmi, Satu Elli Elina, puutarhuri, Paimio; Nyman, Raija Marketta, veroasiantuntija, Pirkkala; Nyrhilä, Sisko Hillevi, johtaja, Lapua; Oikarinen, Sinikka Anneli, johtaja, Merikarvia; Olander, Jouko Antero, yrittäjä, Paimio; Pahlman, Eila Anneli, maksuliikeasiantuntija, Helsinki; Pakonen, Ilkka Tapani, maanviljelijä, Ii; Palmu, Sari Raila Marianne, maanviljelijä, Alajärvi; Pantsu, Juha Petteri, varastoesimies, Konnevesi; Papinsaari, Vesa Juhani, toimitusjohtaja, Lempäälä; Parkkinen, Eeva-Riitta, HTM-Tilintarkastaja, Kouvola; Partanen, Markku Mikael, hieroja, Yli-Ii; Partti, Pekka Juhani, hankintaesimies, Mikkeli; Peltonen, Veijo Olavi, eläkeläinen, Lapinjärvi; Peltoniemi, Eero Tapani, projektisuunnittelija, Joutsa; Perho, Mikko Teemu Henrikki, maanviljelijä, Loimaa; Petäjäjärvi, Aila Mirjami, sähköinsinööri, Simo; Pietilä, Heikki, agronomi, Koski Tl; Pihlajaniemi, Jarmo Immanuel, maanviljelijä, Nivala; Piironen, Veli-Matti, aluevastaava, Rauma; Piitulainen, Terhi Kyllikki, eläkeasiantuntija, Vantaa; Pirttilä, Tero Tapani, agrologi, Somero; Pitkäaho, Martti Henrik, aluepäällikkö, Haukipudas; Pohjola, Pasi Juhani, tiemestari, Kuusamo; Polojärvi, Tarmo Ensio, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Ponkala, Markku Olavi, sähkölaitospäällikkö, Tornio; Porsanger, Johannes Juhani, poromies, Inari; Posio, Kari Eero, kuljetusyrittäjä, Posio; Pukara, Kirsti Maria, emäntä, Honkajoki; Pukkila, Esa Seppo, rauta-maatalousmyyjä, Karvia; Puskala, Tarja Tuulikki, jalostusneuvoja, Kokkola; Puumala, Alpo Matias, tehdaspäällikkö, Vähäkyrö; Pyykkö, Kari Evert, rakennusasiantuntija, Kouvola; Pöllänen, Harri Alfred, maatalous- ja koneyrittäjä, Enonkoski; Raappana, Jouko Hemming, veroasiantuntija, Oulu; Rakkolainen, Erkki Teuvo, yrittäjä, Savonlinna; Rankinen, Kauko Henrikki, urakoitsija, Siikajoki; Rantala, Liisa Kaarina, verotarkastaja, Hanko; Rantanen, Pia Heli Katriina, toiminnanjohtaja, Imatra; RasimusKuisma, Päivi Helena, asiakkuuspäällikkö, Hausjärvi; Rasku, Maija-Leena, toimistosihteeri, Seinäjoki; Ratia, Marja-Liisa, emäntä, Askola; Remes, Pirkko Irene, maatalousyrittäjä, Vieremä; Riippa, Jukka Antti, eläkeläinen, Kannus; Rinne, Timo Juhani, diplomikauppias, Rovaniemi; Rintala, Jari Juhani, näyttelyrakentaja, Vihti; Rintamäki, Martti Juhani, yrittäjä, Ilmajoki; Rintamäki, Seppo Jaakko, rakennusmestari, Lapua; Risu, Juha Olavi, suojalaiteasiantuntija, Parainen; Ropponen, Minna Katriina, myymäläpäällikkö, Suonenjoki; Rouhiainen, Jukka Tapani, kiinteistönhoitaja, Humppila; Routimo, Olli Mikko, metsäneuvoja, Kankaanpää; Rumpunen, Irma Anneli, asiakaspalvelupäällikkö, Kerava; Ruuskanen, Jyrki Tapio, tuotantopäällikkö, Savonlinna; Ryynänen, Ari Ilpo, metsätalousinsinööri, Parkano; Räisänen, Juha Kaarlo, toimitusjohtaja, Savonlinna; Rämö, Sari Päivikki, liikennemyymäläpäällikkö, Hämeenlinna; Rögård, Rolf Nils-Erik, pälsfarmaren, Nykarleby; Röyskö, Martti Antero, rakennusmestari, Lappeenranta; Saari, Ensio Manu Jaakko, toiminnanjohtaja, Isokyrö; Saha, Onni Johannes, maanviljelijä, Sastamala; Sairanen, Jukka Pekka, kasvintuotantoneuvoja, Savonlinna; Sallila, Markku Erkki Juhani, maanviljelijä, Kärkölä; Salminen, Jukka Tapio, veroasiantuntija, Hämeenlinna; Salo, Jyrki Sakari, metsäneuvoja, Säkylä; Salonen, Marja-Leena, palvelusihteeri, Kauhajoki; Sangi, Hannele Kristiina, kiinteistörekisterinhoitaja, Kokkola; Santaniemi, Mikko Matias, kuorma-autonkuljettaja, Oulunsalo; Sappinen, Sirpa Kaarina, yrittäjä, Kangasniemi; Sarin, Raija Maria, vakuutussihteeri, Espoo; Satokangas, Airi Marja, palvelu- päällikkö, Rovaniemi; Savolainen, Liisa Anneli, vakuutusneuvoja, Suomussalmi; Savurinne, Reijo Kalevi, koneasentaja, Nastola; Seppä, Marjatta, ravitsemustyöntekijä, Kärsämäki; Seppänen, Kari Ilmari, vastaava rakennesuunnittelija, Vähäkyrö; Seppänen, Tuija Anita, toiminnanjohtaja, Lempäälä; Simola, Seija Helena, osastosihteeri, Multia; Simola, Veijo Hannu Juhani, kirvesmies, Ypäjä; Sirviö, Paavo Juhani, paperiteknologiapäällikkö, jyväskylä; Skutnabba, Guy Sune Andreas, byggmästare, Jakobstad; Soukkala, Erkki Olavi, toimitusjohtaja, Alavus; SteniusLevänen, Ruth Anna, logistiikkavastaava, Lohja; Ståhlström, AnneMarie, johtaja, Nakkila; Suorajärvi, Tapio Herman, maatalousyrittäjä, Kuusamo; Suutala, Paavo Rafael, maanviljelijä, Seinäjoki; Szeto, Marja Katariina, korvausratkaisija, Helsinki; Tapanainen, Irma Kaarina, vakuutussihteeri, Espoo; Tasanko, Kim Henrik, puuseppä, Karijoki; Tawast, Hannu Olavi, suunnittelija, Laukaa; Teittinen, Raili Anneli, maatalousyrittäjä, Pieksämäki; Tenho, Jarmo Elias, maanviljelijä, Pori; Tenkanen, Vesa Matti, yrittäjä, Tampere; Tervamäki, Tuula, emäntä, Toholampi; Toivonen, Riitta Annukka, asiakkuuspäällikkö, Hattula; Tolvanen, Mauri Antero, yrittäjä, Liperi; Tolvanen, Riitta Marjatta, arkistosihteeri, Rantasalmi; Tummunki, Merja Hannele, asiakkuuspäällikkö, Hyvinkää; Turja, Ulla-Maija, rakennustarkastaja, Loviisa; Turunen, Kari Juhani, metsäneuvoja, Toivakka; Turunen, Mikko Juho Kalevi, toimistonhoitaja, Kitee; Tynys, Lassi Kaleva Edvin, maanviljelijä, Luumäki; Törmä, Ilmo Johannes, sähköteknikko, Karvia; Untamo, Lauri Juhani, asiakkuusjohtaja, Tuusula; Utter, Kristiina Mirja Sisko, johdon assistentti, Rauma; Uusi-Illikainen, Maija Katriina, tutkimusassistentti, Vihti; Uusikauppila, KirsiMarja, emäntä, Kankaanpää; Uusimäki, Pauli Johannes, maalari, Vimpeli; Vaajoensuu, Matti Ilmari, maaseutuyrittäjä, Tervola; Vaaranmaa, Risto Esa Mainio, maanviljelijä, Seinäjoki; Vaittinen, Erik Rainer, huoltomies, Savonlinna; Valkama, Timo Juhani, vanhempi paperiteknologiapäällikkö, Jyväskylä; Valkeakari, Tuula Christina, assistentti, Vähäkyrö; Wallenius, Riitta Marita, marketpäällikkö, Valkeakoski; Vataja, Veikko Olavi, palveluesimies, Kemi; Venäläinen, Riitta Helena, erikoislaboratoriomestari, Kuopio; Vierjoki, Kari Ossian, maatalouskonemyyjä, Salo; Virrantalo, Tarja Anneli, erikoislaboratoriomestari, Joensuu; Välimäki, Markku Paavo Juhani, maanviljelijä, Kiikoinen; Värri, Aaro Sakari, viherpäällikkö, Kouvola; Ylönen, Elina Kristiina, yrittäjä, Raisio; Öström, Tauno Lennart, yrittäjä, Kristiinankaupunki; Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Aalto, Aino, emäntä, Kouvola; Aalto, Anu Tarja Tellervo, tarkastaja, Humppila; Aho, Erkki Tapani, sähköasentaja, Oulu; Ahopelto, Lauri, marketpäällikkö, Kankaanpää; Ahvenlampi, Niilo Lennard, maanviljelijä, Merijärvi; Alanen, Maria-Leena, seminologi, Karijoki; Alapiha, Erkki Kalevi, metsäasiantuntija, Äänekoski; Alapiha, Hylde Elmiina, maatalon emäntä, Sievi; Alaverronen, Kai Allan, asiantuntija, Siilinjärvi; Alkku, Risto Matias, sähköasentaja, Tornio; Antila, Antti Tapio, maanviljelijä, Sastamala; Anttila, Heikki Tapani, asiantuntija, Laukaa; Arvola, Outi Katariina, kehittämisasiantuntija, Rovaniemi; Björk, Harry Johannes, miljöarbetare, Karleby; Bomb, Timo Veikko Ilmari, postityöntekijä, Järvenpää; Borgström, Sven Karl, jordbrukare, Sibbo; Cajander, Olli Jorma Esko, postityöntekijä, Vantaa; Fahlström, Jyrki Tapani, sähköasentaja, Järvenpää; Haapakorpi, Marita Anneli, postityöntekijä, Helsinki; Haapala, Rauni Elisa, maatilan emäntä, Seinäjoki; Haapaniemi, Salme Sinikka, vastaava ohjaaja, Yli-Ii; Haapsaari, Senni, keittäjä, Kouvola; Haka, Ulla Helena, palveluneuvoja, Vaasa; Hasari, Vilho, maanviljelijä, Kouvola; Hassinen, Vesa Heikki Juhani, kunnossapitoasentaja, Joensuu; Heikkilä, Arja Kristiina, verosihteeri, Porvoo; Heikkinen, Liisa Inkeri, kartoittaja, Oulu; Heikkinen, Sirpa Anneli, toimistosihteeri, Posio; Heinonen, Eeva Liisa Riikka, toimistosihteeri, Kiuruvesi; Helén, Oili Sisko Marjukka, esimies, Hyvinkää; Heltelä, Sari Annikka, neuvoja, Juva; Hietanen, Jari Pekka Juhani, postityöntekijä, Espoo; Hirvonen, Toivo Antero, maanviljelijä, Rääkkylä; Holmberg, Leena Anneli, näytelähettämön hoitaja, Kirkkonummi; Honkanen, Anne Marita, verosihteeri, Helsinki; Hourula, Eija Inkeri, ravitsemistyöntekijä, Pyhäjoki; Huikari, Antti Matias, maanviljelijä, Viitasaari; Humalajoki, Tapani Hannu, maataloustyönohjaaja, Perho; Huohvanainen, Pirkko Inkeri, toimistosihteeri, Ilomantsi; Hyysalo, Maria Anneli, liikennemyymäläpäällikkö, Rauma; Hämäläinen, Eeva Terttu Irene, apulaisverosihteeri, Iisalmi; Hämäläinen, Juho Heikki, maanviljelijä, Viitasaari; Hämäläinen, Pirjo Helena, toimistosihteeri, Äänekoski; Härkönen, Maija Anneli, sijoitusneuvoja, Ilomantsi; Ingraeus, Anna-Liisa, emäntä, Kouvola; Julin, Tarmo Rainer, yrittäjä, Ruokolahti; Juntunen, Esko Kalervo, metsäasiantuntija, Iisalmi; Järvinen, Merja-Maarit, pankkineuvoja, Järvenpää; Jääskeläinen, Eija Marita, maitotilaneuvoja, Evijärvi; Jääskeläinen, Ola Valtter Ensio, luontovalvoja, Savonlinna; Kaapro-Maijala, Anne-Marie, korvauskäsittelijä, Espoo; Kaasalainen, Anna, karjakko, Lahti; Kahelin, Tuula Helena Kristiina, vakuutusratkaisija, Espoo; Kaijala, Sirkku Anneli, neuvoja, Taivalkoski; Kainulainen, Reino Veikko, kirvesmies, Kaavi; Kaisto, Sulo, kirvesmies, Yli-Ii; Kallio, Päivi Kristiina, ketjumyyntipäällikkö, Pori; Kallioinen, Marja Sinikka, tutkimusapulainen, Jokioinen; Kantola, Raija Irmeli, palveluneuvoja, Rauma; Kaunisto, Alarik, maanviljelijä, Kauhajoki; Kauppi, Helena Anneli, tienpidon assistentti, Kempele; Kauppinen, Simo, metsuri, Viitasaari; Ketola, Pirjo Sinikka, verosihteeri, Vaasa; Kettunen, Marja Leena, tuotepakkaaja, Riihimäki; Kiviluoma, AnneMarie, liikennemyymäläpäällikkö, Teuva; Klemelä, Seppo Sakari, varastotyöntekijä, Jokioinen; Klemetti, Kauko Ensio, myyntipäällikkö, Kuusamo; Korhonen, Marja-Leena, maidontuottaja, Nilsiä; Korkeamaa, Merja Kyllikki, yhteishaku-ja tilastovastaava, Kemi; Koskinen, Erkki Kalevi, postityöntekijä, Riihimäki; Koskinen, Jouni Elias, turkistarhaaja, Kaustinen; Kotasaari, Maila Kaarina, verosihteeri, Muhos; Kouvonen, Matti Tapani, postityöntekijä, Helsinki; Krokfors, Görel, Ombudsman, Kronoby; Kujanpää, Jari Juhani, työnjohtaja, Seinäjoki; Kulmala, Pentti Lauri, kiinteistönhoitaja, Naantali; Kuoppala, Asko Antero, rakennusmestari, Lappajärvi; Kuosmanen, Pirjo Anneli, emäntä, Iisalmi; Kuparinen, Vesa Vilhelm, sellunvalmistaja, Kotka; Kurppa, Tuure Lennart, autonkuljettaja, Kouvola; Kyläsorri-Tiiri, Anna-Liisa, laborantti, Somero; Kärkkäinen, Helmi, apulaisverosihteeri, Nilsiä; Kärkkäinen, Leena, esimies, Kiuruvesi; Laine, Timo Kauko Tapani, postityöntekijä, Helsinki; Laitinen, Matti Kalervo, metsäasiantuntija, Kuopio; Lamberg, Eero Jalmari, etumies, Kokkola; Lammi, TarjaLiisa, kassapäällikkö, VanhaUlvila; Lappalainen, Hannu Tapio, postityöntekijä, Helsinki; Latvala, Päivi Katariina, toimistosihteeri, Lapua; Lehikoinen, Liisa Helena, neuvoja, Nivala; Lehtinen, Pekka Antero, paikallismyynti- ja laatuvastaava, Sipoo; Lehtinen, Tuija Helena, tuotannonsuunnittelija, Hämeenlinna; Lehtonen, Auli Annikki, laborantti, Somero; Lehtonen, Marja Leena, emäntä, Tampere; Leinonen, Tuula Marjaana, paikallisjohdon assistentti, Lappeenranta; Lepistö, Arja Leena, kuluttajaoikeusneuvoja, Kouvola; Leppänen, Emil Juho, pienviljelijä, Äänekoski; Lilja, Marja-Leena, pääkirjanpitäjä, Kankaanpää; Liljeqvist, Eino Hjalmar, kirvesmies, Lapinjärvi; Lintunen, Jouko Juhani, postityöntekijä, Hyvinkää; Lohvansuu, Paavo Ilmari, maanviljelijä, Pudasjärvi; Luiro, Viljo Ensio, autoilija, Rovaniemi; Lumppio, Erkki Olavi, palomies, Veteli; Långström, Börje Gustav, postityöntekijä, Helsinki; Löllö, Alvi, maanviljelijä, Sievi; Maavirta, Taina Kaarina, dokumenttimaksuasiantuntija, Espoo; Maijala, Liisa Inkeri, sijoitusneuvoja, Kuortane; Mallén, Jukka Tapani, vuorovastaava, Pirkkala; Mannila, Ritva Kaarina, toimistosihteeri, Kempele; Manninen, Pekka Olavi, sähköasentaja, Riihimäki; Mattila, Anja Helena, apulaisverosihteeri, Lahti; Mattsson, Eija Inkeri, palveluneuvoja, Kokkola; Mehtälä, Pauli Nikolai, pienviljelijä, Merijärvi; Merkkiniemi, Helena Mirjami, tutkimusmestari, Forssa; Moilanen, Erkki Tapio, hankintaesimies, Kajaani; Mykkänen, Airi, postityöntekijä, Keitele; Myllykoski, Tauno Matias, maanrakennusmies, Siikalatva; Myllymäki, Matti Jooseppi, maanviljelijä, Seinäjoki; Mäenpää, Marja Kaarina, kuljetusassistentti, Kokkola; Mäkelä, Hannu Juhani, ennakkohuoltomies, Pälkäne; Mäki, Liisa Hannele, verosihteeri, Helsinki; Mäki, Päivi Maritta, laboratoriomestari, Vantaa; Mäkikokkila, Sirkka-Liisa, taloussihteeri, Sodankylä; Mäkinen, Hannu Juhani, kuljetuspäällikkö, Turku; Mäkinen, Irma Hannele, verosihteeri, Ikaalinen; Nevalainen, Aune Helena, myyjä, Juuka; Nevalainen, Riitta Hannele, palveluneuvoja, Lempäälä; Niemelä, Pirkko Johanna, taloussihteeri, Rovaniemi; Niemenmaa, Kalevi Ensio, ammatinopettaja, Parkano; Nieminen, Maija Annikki, palvelusihteeri, Lempäälä; Niinikoski, Jorma Antero, kuljetusyrittäjä, Karstula; Niskanen, Kalle, maanviljelijä, Viitasaari; Nurmela, Sylvi Toini, emäntä, Kouvola; Nyman, Pekka Arto, metsäasiantuntija, Heinola; Nysten, Teuvo Mainio, peruskalvokoneenhoitaja, Valkeakoski; Nyyssönen, Yrjö Pekka, verosihteeri, Kokkola; Ohtonen, Elina Anneli, rahoitusneuvoja, Kajaani; Paavola, Anita Irene, tuotevalmistaja, Haapavesi; Pajulampi, Eine Kylllikki, emäntä, Taivalkoski; Palola, Oiva Erkki, maanviljeljä, Sipoo; Palonen, Ahti Toivo Olavi, maanviljelijä, Loimaa; Palovuori, Tuula Marjatta, kartoittaja, Seinäjoki; Parkkinen, Reijo Tapani, postityöntekijä, Vantaa; Pasanen, Matti Antero, maanviljelijä, Äänekoski; Pelkonen, Matti Johannes, konemyyjä, Kitee; Peltola, Pirkko Inkeri Kaarina, suunnittelija, Kouvola; Perilä, Eero Olavi, maanviljelijä, Kouvola; Perttuli, Tapio Klaus, työnjohtaja, Säkylä; Pesonen, Terttu Tellervo, marketpäällikkö, Hartola; Petäjistö, Rauno Ensio, maanviljelijä, Sievi; Peuralahti, Veikko Sampo, kirvesmies, Isojoki; Pieniniemi, Olavi Jalmari, pienviljelijä, Pudasjärvi; Pihkala, Ritva Sinikka, apulaisverosihteeri, Kouvola; Pikkarainen, Maire Tellervo, neuvoja, Siikalatva; Puisto, Tarja Liisa, asiakasneuvoja, Ylöjärvi; Pulli, Jorma Kalevi, avainasiakasmyyjä, Lappeenranta; Pulliainen, Aino, eläkeläinen, Muhos; Puranen, Pentti Johannes, metsuri, Viitasaari; Putila, Pekka Juhani, sähköasentaja, Oulainen; Puustinen, Tauno Johannes, koneenhoitaja, Savonlinna; Pynnönen, Pentti Johannes, myyjä, Kangasniemi; Pölönen, Pentti Henrik, hankintaesimies, Eno; Pöntinen, Ossi Veikko, hankintaesimies, Mikkeli; Raatikainen, Teuvo Johannes, rakennusmies, Lappajärvi; Rajala, Juha Tapani, sähköasentaja, Kangasala; Rajala, Kalevi Antero, laitosmies, Jokioinen; Rajala, Pekka Olavi, vuoromestari, Kemi; Ranta, Pertti, Mela-asiamies, Muhos; Rantanen, Tiina Helena, tutkimusavustaja, Turku; Rasi, Päivi, verovalmistelija, Juva; Rask, Roger Torvald, palomies, Pornainen; Rautiainen, Väinö, pienviljelijä, Äänekoski; Rautioasu, Väinö, maanviljeljä, Sievi; Ritalahti, Pentti Juhani, postityöntekijä, Helsinki; Ronkainen, Veli Martti, rakennustarvikemyyjä, Nurmes; Ropponen, Seija Kaarina, assistentti, Rantasalmi; Ruostetoja, Pirjo Liisa Annikki, ostolaskunkäsittelijä, Laihia; Saksi, Anna-Liisa Elin, postityöntekijä, Helsinki; Salo, Antero Johannes, apulaisverosihteeri, Mäntyharju; Salonen, Veikko Vihtori, kuorma-autoilija, Jyväskylä; Santaholma, Heli Marjukka, verovalmistelija, Oulu; Sarkkinen, Riitta Hannele, laboratoriomestari, Forssa; Savolainen, Ossi Pietari, seminologi, Ristijärvi; Seppälä, Eila Kyllikki, tuotevalmistaja, Toholampi; Seppälä, Mirja Sinikka, tutkimusmestari, Jokioinen; Seppänen, Antti Juhani, kiinteistönhoitaja, Jokioinen; Serratore, Jean-Pierre, postityöntekijä, Helsinki; Sievilä, Tuula Helena, ruokapalveluesimies, Merijärvi; Siipilehto, Ahti Henrikki, maanviljelijä, Merijärvi; Simukka, Jukka Kalevi, postityöntekijä, Kerava; Siponen, Reijo Kalevi, postityöntekijä, Helsinki; Smahl, Seija Elina, verovalmistelija, Kuopio; Snicker, Pertti Tapani, putkimies, Liminka; Solax, Nils Rafael, kunnossapitomestari, Kristiinankaupunki; Somero, Armas Anselmi, maanviljelijä, Sievi; Suoranta, Matti Harri Antero, postityöntekijä, Helsinki; Suvanto, Airi Marjatta, keittiömestari, Hausjärvi; Svahnström, Hilkka Tellervo, eläkekäsittelijä, Espoo; Syrjä, Seija Tuulikki, toimistosihteeri, Pälkäne; Syviö, Virpi Inkeri, verovalmistelija, Lahti; Taanila, Seppo Kalevi, verosihteeri, Oulainen; Talvitie, Vesa Heikki, prosessiteknikko, Kotka; Tammelin, Onni Matti, metsuri, Saarijärvi; Tapanainen, Eila Kyllikki, vastaava keittäjä, Kaskinen; Taskinen, Anja Inkeri, apulaisverosihteeri, Iisalmi; Teikari, Pirjo Anneli, pankkitoimihenkilö, Salo; Teikari, Simo Juhani, maanviljelijä, Isojoki; Terho, Jussi Tapani, postityöntekijä, Helsinki; Tiitinen, Eira Orvokki, rahoitusneuvoja, Viitasaari; Tiittanen, Heikki Johannes, autoilija, Äänekoski; Tikkanen, Anja Anita, perintäasiantuntija, Siilinjärvi; Tohmo, Eija Tarja Hannele, apulaisverosihteeri, Hamina; Torvinen, Maija Liisa, verosihteeri, Helsinki; Tuomola, Eira Hannele Anniina, apulaisverosihteeri, Mynämäki; Tuovinen, Aarne Antero, maanviljelijä, Kärsämäki; Ursin, Kari Samuli, laadunvalvon- tapäällikkö, Jyväskylä; Uusi-Kouvo, Outi Aulikki, maatalousyrittäjä, Punkalaidun; Uusitalo, Toivo, työnjohtaja, Alajärvi; Wahlroos, Kristina Elisabet, apulaisverosihteeri, Turku; Vaihoja, Pauli Antero, kuluttajaneuvoja, Raahe; Valde, Iiris Kyllikki, kohde-esimies, Pyhtää; Wallden, Marjatta Ritva Anneli, pääkassa, Nilsiä; Valo, Ritva Marjatta, tutkimusmestari, Mikkeli; Vellonen, Pirkko Kaarina, asiakkuusasiantuntija, Savonlinna; Vento, Seppo Antero, ylläpitoinsinööri, Rautjärvi; Vieraankivi, Marja-Liisa, tutkimussihteeri, Somero; Viertiö, Markku Kalervo, massamies, Lohja; Viitamaa, Marja Riitta Tuulikki, tienpidon assistentti, Ylivieska; Vilkevuori, Lasse Hjalmar, yrittäjä, Kristinestad; Vilppola, Paula Helena, neuvoja, Kempele; Virenius, Lea Marjatta, rahoitusneuvoja, Laukaa; Virkki, Jari Tapio, ravintolapäällikkö, Laukaa; Virkkunen, Mauri Kalevi, laatuteknikko, Pyhäjoki; Virkkunen, Pirjo Helena, verovalmistelija, Vaasa; Virtanen, Taru Marjaana, tutkimusmestari, Jokioinen; Viskari, Päivi Anita, keittäjä-emäntä, Köyliö; Väisänen, Seija Marketta, verosihteeri, Porvoo; Väätäinen, Tauno Pekka, ravintolapäällikkö, Turku; Yli-Mutka, Jorma Herman, sähköasentaja, Töysä; Ylitalo, Pertti Heikki Kalevi, laboratoriomestari, Sodankylä; Suomen Valkoisen Ruusun mitali Aaltonen, Ritva Kyllikki, tuotepakkaaja, Janakkala; Alanen, Marja-Liisa, paistaja, Kurikka; Alhomäki, Raili Tuulikki, elintarviketyöntekijä, Ypäjä; Andersson, Olof Mikael, keittiö-ja ruokamestari, Turku; Engström, Birgitta Elisabet, lantmäteritekniker, Vasa; Hack, Tuula, broilerinleikkaaja, Ilmajoki; Haikola, Ari Tapani, yliopistomestari, Lappeenranta; Halenius, Carita Marianne, placeringsrådgivare, Ekenäs; Halonen, Kauko Ahti, vesilaitoksen ammattimies, Kiuruvesi; Hautakangas, Tapio Sakari, rakennusmies, Seinäjoki; Hautala, Aira Kyllikki, pakkaaja, Kannus; Heikkinen, Esko Antero, aterioiden kuljettaja, Tyrnävä; Hietala, Aila Annikki, ravitsemisesimies, Punkalaidun; Hietanen, Erkki Johannes, kirvesmies, Kemijärvi; Hirvonen, Mauri Juhani, käynninvarmistaja, Äänekoski; Honkaniemi, Ari Esko Matias, lihanleikkaaja, Seinäjoki; Honkonen, Eija Anneli, kasvinjalostustyöntekijä, Humppila; Hukka, Päivi Helena, keittäjä, Kouvola; Huuskonen, Ari Heikki, märänpään operaattori, Räihä; Hämäläinen, Ritva Liisa, pakkaaja, Siuntio; Härkönen, Heikki Veli, prosessinhoitaja, Kemi; Ikonen, Sirkka-Liisa, yhtymän pankkiliikenteestä vastaava, Tuusula; Kankkunen, Hannu Ilmari, työnsuunnittelija, Raisio; Kantanen, Nerka Siru Susanna, tutkimusavustaja, Vantaa; Kanto, Leena Annikki, tilineuvoja, Tampere; Kautto, Erkki Matias, prosessinhoitaja, Äänekoski; Kivinen, Jaakko Matti, prosessinhoitaja, Kokkola; Kokko, Reijo Antero, kuorma-autonkuljettaja, Pieksämäki; Korhonen, Merja Hannele, kokki, Vuokatti; Koskinen, Pirjo Anneli, keittäjä, Artjärvi; Lahtinen, Kari Juhani, käsikaavaaja, Muurame; Laine, Anja Helena, maksatustarkastaja, Joutsa; Lehtonen, Maija Riitta Helena, kasvinjalostustyöntekijä, Jokioinen; Liljander, Jorma Olavi, sahausoperaattori, Lemi; Niskanen, Kari Juhani, rakennusmies, Kiiminki; Nyman, Markku Heikki Juhani, ajuri, Järvenpää; Pajarinen, Kari Antero, prosessinhoitaja, Joensuu; Pentilä, Hannu Ossi, käytönhoitaja, Vanhakylä; Pietilä, Matti Ilmari, tarkastaja, Pyhäjöki; Pääkkönen, Mervi Päivikki, reseptisuunnitelija, Riihimäki; Rajala, Jouko Sakari, kirvesmies, Urjala; Ristola, Marja-Liisa, tutkimusavustaja, Hämeenlinna; Ronkainen, Esa Juhani, rakennustarvikemyyjä, Kuusamo; Ryynänen, Asko Tapani, prosessinohjaaja, Lohja; Saarinen, Markku Juhani, prosessinhoitaja, Mänttä-Vilppula; Sarajärvi, Raimo, prosessinhoitaja, Kemi; Saranen, Diana Marjut Raijali, prosessinhoitaja, Mänttä-Vilppula; Savolainen, Juha Ilmari, sähköasentaja, Hämeenlinna; Simulainen, Helena, tuotekehittäjä, Kangasala; Sivula, Mikko Jaakko, prosessinohjaaja, Ilmajoki; Smeds, Bjarne Ingvar, företagare, Kristinestad; Syrjälä, Kimmo Sakari, prosessinhoitaja, Marinkainen; Uuttu, Antti Kalervo, yrittäjä, Kolari; Valminen, Marit Helena, kundrådgivare, Esbo; Verho, Irma Helena, kassavastaava, Huittinen; Viitanen, Anja Sinikka, palveluneuvoja, Laukas; Välttilä, Kari Tapani, prosessinhoitaja, Jämsä.
020 745 9704. Luotien ja kranaatin sirpa? leiden kimmokkeet aiheuttivat paljon menetyksiä? Eversti Viikla päätti päivänsä kolme päivää Mannerheim-ris? tin myöntämisen jälkeen omalla virka-aseellaan. ?Tieto siitä, että niin moni mies menetti henkensä hänen alaisuudessaan, kävi hänelle lii? an raskaaksi. Jänkäjääkärit taistelivat kun? niakkaimman luvun JR 12:n sotapäiväkirjoihin Ihantalan suurtaistelussa kesällä 1944. Rykmentin tappiot olivat kolme ja puoli vuotta kestäneen sota? retken aikana 1?197 kaatunutta ja kadonnutta sekä 3?690 haavoit? tunutta. Muun muassa Kelsinkäisessä kaatuneita ja kadonneita san? karivainajia on etsitty useana kesänä. ?Monet heistä on löydetty, tuotu takaisin ja kätketty koti? maan multiin?, kertoo Heikkilä. Käyt. KANKAANPÄÄ Hydropojat Oy, puh. STT Paraati Kouvolassa Puolustusvoimien valtakunnal? linen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään tänä vuonna Kou? volassa. x x 12 Ipswich . (06) 384 4600 www.grene.fi Jääkäriprikaatin perinnetilassa säilytettäviä Marskin ristejä kantoivat aikanaan Wolf H. Halsti, Toivo Ovaska, Toivo Korte ja Eino Laihiala?, kertoo Killan sihteeri everstiluutnantti evp Pekka J. OULU Lakkapää Oy, puh. 0500 656 125 ? OULAINEN Ojan Rauta Oy, puh. MARIEHAMN Ab Lantbruk, tel. (09) 239 8067. 0440 850 893 . Hinta 33 . 0400-646200, 0500-659678 TRAKTORIN ALUEAURA, tehdastekoinen. / m³. Hämeenlinna - Valkeakoski alueelta / lähistöltä. luokan Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 191 sotilasta noin 700?000 sotilaan armeijasta. LAITILA YRMA, puh. 020 743 9960. 0440 850 875 . 020 743 9930. 040 900 9527 . 0400 516 274, AGCO Suomi Oy, puh. ........... (03) 265 7800. 2 2 8 Charlton - Brighton . 020 7479 020. HALSUA YRMA, puh. ESPOO AGCO Suomi Oy, puh. x 1 x 13 Peterboro . Laukkanen Oy 0500 226028, 02 4875965 www.konehuoltolaukkanen.fi PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne ZETOR-VARAOSAT Kaikki halpaa, myös Ursus www.VV-KONE.FI 03 3634008, 0400 625373. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi ValTra-VaihTokonepörSSiSTä löYDäT oMaSi Tässä esimerkkejä monipuolisesta tarjonnasta. Hyvä valikoima myös varusteita: valtra.fi -> vaihtokoneet -> uudet ja käytetyt varusteet Valtra X120, Agrilinkku Multione GT950 vm 2003 vm 2011 ml 9300 ml 135 tieliikennevarustus,lämmin ohjaamo, kauha, vakaajat Hinta Kaikki hinnat sis. VARKAUS AGCO Suomi Oy, puh. PORI AGCO Suomi Oy, puh. 1 1 1 1 Nottingham . 1 1 2 Wigan . PÖYTYÄ Jarmo Lalli Oy, puh. ............ 044 2910226. OSTETAAN VIIKKO-OSAKKEITA Asiakkaamme ostaa viikko-osakkeita käteisellä. Heikkilä Sodankylästä. JR 12 taisteli saksalaisten Norjan armeijakunnan, AOK Norwegenin, alaisuudessa, joilla oli rintamavastuu Lapin rintamasta. LAPUA Lakeuden Kone- ja maataloustarvike, puh. lähtö: 5 5. 0400 355 303. He pors? kivat pitkin jänkiä muun muassa Kelsinkäisessä, Kiestingissä ja Ihantalassa. 020 4551 705 . (019) 476 780. NÄRPES AB När-Power Oy, tel. (08) 430 311 ?ALAVUS Seinäjärven Rajala, puh. 06 4331950. DEEREN varaosat suoraan hyllystä JD puimurien osat edullisesti. Suodattimet tarjoushinnoin. Konehuolto T. TENALA Frimans Diversehandel, tel. LAPPFJÄRD Rosenbacks Butik, tel. P. x x 2 9 Crystal P . KOUVOLA YRMA, puh. divisioonan komen? tajan, jääkärieversti ja Marskin ritari Verner Viiklan (numero 45) alaisuudessa. ?Siinä joukossa tappiot olivat suuret, sillä maasto oli kivikkois? ta. (08) 443 877 . Blackpool . Myös korjattavaksi ja varaosiksi. Seppeleenlasku Itsenäisyyden patsaalle on vuo? rossa kello 11.20. Paraatikatselmus ja kenttä? hartaus ovat vuorossa kello 12 Kouvolan pesäpallostadionilla. Ohimarssi alkaa kello 13. Sumulaakson kentällä on maavoimien kalustoesittely kello 10?15. RANUA Ranuan Meijeri, puh. IISALMI LH-Osa Oy, puh. lähtö: 7 3. NIVALA YRMA, puh. 020 4551 342 . KUUSAMO Kuusamon Osuusmeijeri, puh. 23 kW LL IP K 1310120020 1055,AO KO A UP UUL LE PÄ A Ä VI IV N P MM SS ÄN Ä I A ÄL TT HYVÄÄ ! I LE ME ITSENÄISYYS! N PÄIVÄÄ 6.12! Mannerheim-risti On arvostetuimpia sotilaalle myönnettäviä kunniamerkkejä Suomessa. Voitiin myöntää erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten, tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. 1941?1945 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 191 sotilasta, joista kaksi sai myös 1. 050 5147965. ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Agrofarm Lisää vaihtoehtoja www.valtra.fi/vaihtokoneet 94. 0400 798075 P-Suomi. KAIVINKONEHARVESTERI 6-13,5 tn, vm. 040 721 6399 . Heikkilä Sodankylästä. Sotataival kulki pitkin soita SODANKYLÄ Jatkosodassa Jalkaväkirykment? ti 12 eli Jänkäjääkärit lähtivät sotatoimiin Sallasta kesällä 1941. Suuntana oli itä ja Muurmannin rata. KOKKOLA AGCO Suomi Oy, puh. 044 799 7280. LOIMAA Loimihuolto Oy, puh. (02) 722 1133 . 0500 159354. MYY KIINTEISTÖSI, maa-/hevostilasi, kartanosi, yrityksesi yms venäläisille! Jatkuva kova kysyntä, joten tarjoa rohkeasti myyntiin. ISOJOKI Isojoen Maatalouspiste, puh. VIITASAARI Viita-Kone Oy, puh. lähtö: 11 2. 0400 365 521. SALO Salon Maatalouspalvelu Oy, puh. 050 411 2240. Millwall ................... (018) 230 22? MIKKELI AGCO Suomi Oy, puh. P. 2 2 Peliaika päättyy la 8.12. JYVÄSKYLÄ Jyväs-Maatalous Oy, puh. Paraatikatselmus pide? tään Kouvolan pesäpallostadio? nilla ja ohimarssi Salpausselän? kadulla. Paraatijoukkoja komentaa ItäSuomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Ohimarssin vastaanottaa Pääesikunnan päällikkö, varaamiraali Juha Rannikko seuras? saan Kouvolan kaupunginjoh? taja Lauri Lamminmäki sekä sotaveteraanien edustaja Eero Nikkola. Paraatijoukon vahvuus on noin 900 henkilöä ja 45 ajoneu? voa. 044 261 4602 . 044 085 0872 . P. 020 4551 400,YRMA, puh. SIBBO Paipis Centralbod, tel. sop.mukaan. 14 Keskiviikkona 5. KAUHAVA YRMA, puh. 0400 269 301. Rä? mäpäistä Puromaa kutsuttiin myös lempinimellä ReikärautaPuroma. ?Hän oli hyvin innokas hyök? käämään?, Heikkilä kertoo. Puroma teki läpimurron Kel? sinkäisessä pohjoissuomalaisis? ta kootun 6. lähtö: 6 25 000 KOVAPAALAIMIA: Claas, Welger, John Deere, International, MF, Rivierre Casalis. Middlesbrough ... JR12:lle aiheutui taistelujen pitkittyessä mittavat tappiot. 0400 541 550 26 900 luiskanokka,metsäsuoja, moott.lämmitin ym John Deere 6610 poissa 9 2, 10 9 8 4, 10 ? 3 Kokkola John Deere 6400 Toto75: 1. 06 5574528. Jätä JOULUKUUSIA, Kasvatetut metsä-ja latvakuuset . West Bromwich....... 040 759 6095. Killan perinnetilassa säi? lytettävää kokoelmaa pidetään Suomen merkittävimpänä. ?Nämä on saatu joko ritarien itsensä tekemän testamentin perusteella tai omaisten tänne testamenttaamina?, sanoo Jää? käriprikaatin killan sihteeri, everstiluutnantti evp. KANNUS YRMA, puh. Norwich ...................1 1 7 Huddersfield . (08) 220 780. JR12 taisteli osana kuudetta divisioonaa. ?Rykmentin sotataipaleelle osui laajoja suoalueita. JOENSUU LH-Osa Oy, puh. 020 4551 642. 040 7658870. Hyvä tr.kaivuri Vammas Major Fordin peruskoneella. alv 23 % 29250 alv. TAMPERE Kone-Tampere, puh. TOIVALA LH-Osa Oy, puh. RAJAMÄKI Suomen Käyttökone Oy, puh. 0500 650 725. 040 3739327. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. 2000-2008. Tarjoa, 040 5001307. EPÄKUNTOINEN ZETOR 30115511. Paraatin järjestelyistä vastaa Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. P. klo 16.55. Oikeat tulokset: Kierros 48 Vakio: x21 22x 22x 2211 Lotto: 3, 4, 5, 6, 11, 13, 20 Lisänumerot: 10, 37 Lauantai-Jokeri: 3 8 5 2 5 6 0 Kun tämä joukko iskee, tämä kaksitoista, se iskee verisesti. 23 % V970ek sähk.ek.hallinta Hinta 48500 sis. ................ Retki venähti aiottua pidemmäksi. TORNIO Lakkapää Oy, puh. 050 3221800 110 27 700 huippusiisti Case mahtavilla renkailla Tampere 0400 735 173 109 49 900 hydr.suunnanv., 3.lohko, jarruventt. Uuden vastine Joensuu 0400 153 656 120 57 500 port.voimansiirto,50km/h,jous.etuaks. Virrat 040 824 4952 140 66 000 etunl,etu- ja ohj.jouset,110l hydr Vaasa 040 595 9029 -96 13500 110 19 900 työntövarsi, lohkolämmitin Kuopio 040 575 9739 New Holland TL100 -02 4300 100 23 500 hydr.suunnanvaihto, 3 lohkoa Joensuu 0400 374 403 JCB 155 FASTRAC -98 6000 168 32 900 50 km/h, jarruventtiili Seinäjoki 0400 866 697 -97 5160 100 26 900 jarruventtiili, ilmastointi, 4.lohko ym. Kouvola 0400 541 550 -99 5000 115 39 500 ilmastointi, hyvät renkaat Loimaa 040 745 7734 -03 2200 95 34 500 Isme1500 ek auraustuet ym Espoo 0400 108 869 Massey Ferguson 5445 -06 8200 90 30 900 Q45 ek,3 lohkoa Seinäjoki 040 589 3818 Massey Ferguson 5460 -04 5300 105 37 800 Isme170 ek lumikauha 220 Espoo 0500 844 995 Massey Ferguson 5465 -07 3600 130 48 500 Q55 ek puskutuet,100l pumppu,kiint.vanteet Mikkeli 040 778 1959 Massey Ferguson 5470 -07 2000 145 53 900 Isme170 ek,110l hydr.ilmastointi,jarruventtiili Vaasa 040 595 9029 p. 1 1 x 10 Watford . 020 4551 830 . Hull .......................... 0440 850 877 . FORSSA YRMA, (03) 422 2480 . x x 2 5 Aston Villa . Joukko nimitettiin tästä syystä Jänkäjääkäreiksi?, kertoo Jääkäriprikaatin killan sihteeri, everstiluutnantti evp. Pekka J. 040 707 8531, AGCO Suomi Oy, puh. Euro-Teli Oy, Hki p. SEINÄJOKI AGCO Suomi Oy, puh. 044-4440418/Sarmisto. JYA Housing LKV, Pakilantie 71, Helsinki, www.jya.fi Metsätila max. 050 385 4395. (03) 312 27600 LOHJA AS YRMA, puh. traktorin paripyöriä 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. tra renkaat 460/85x 38R, 86?/kpl. Stoke ................... LAHTI MKH-Keskus Oy, puh. alv 23 % Turku Merkki ja malli Vm Antonio Carraro 9400 -07 1760 Ml Teho CaseIh CS94 Xline -01 3780 CaseIH MX110 -99 6724 DeutzFahr 430 -12 200 Fendt 411Vario -01 3800 Fendt 714Vario -02 7250 Fiat 100-90 040 573 5133 36000 sis. TURKU Turun Konekeskus Oy, puh. P. PARKANO Sorvaamo Eero Aalto, puh. 0400 620 765. EVERSTI ALBERT PUROMA Mannerheimristit siirtyvät kokoelmiin Mannerheim-ristin ritareista on elossa enää yksi. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 Massey Ferguson 6475 -09 6900 155 48 500 Isme180ek kuormaajavaaka, etunlaite, jouset Viitasaari 040 763 4667 Valmet 800 -84 9600 90 17 000 pyörökuormain kahdella kauhalla Kuusamo 0400 343 785 Valtra N92 Hitech -08 1000 101 46 500 maat.vetolaite euro, puomi koukkuun, pikakourat Turku 040 573 5133 Valtra 6650 HTT -00 8360 110 37 800 V970ek,turb.kytkin,50 km/h Alavus 0400 343 758 Valtra 6750 HT -02 8020 105 39 500 MpLift 255 ek,lumikauha Kuusamo 0400 343 785 James52D -85 315 19 500 Tod.hieno traktorikaivuri tod.vähillä tunneilla Huom hinta alv 0% L:ranta 040 575 9738 VW Transporter 91-04 OVEN LAAKERIT 69 ?. P. 020 4551 283 . MT rahapelit Kierros 49 Vihjeemme: 1?s. 64?s. 1 Arsenal . IVÄ LÄMMITTIMET A KI - TA 12! T A KO N Esim. 0400 440 891 ?RAAHE Hakalan Konekliniikka Oy, puh. Matkahuollon mukaan matkustajien kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen. Aikatauluista saa tietoa Matka? huollon verkkosivuilta tai asia? kaspalvelusta. 0 % Suolahti Hinta Lisätietoja 0400 344 045 Paikka Puhelin KARI LINDHOLM KOIVUKUITUA tai teemme ostosopimuksen erällenne. VÄÄKSY MKH-Keskus Oy, puh. Reading . (02) 851 800 LAPPEENRANTA AGCO Suomi Oy, puh. (06) 434 0064 . HUITTINEN Konehuolto Kaitanen Oy, puh. 044 751 3585 . (06) 433 6500. P. P. EURA YRMA, (02) 865 1345 . 040 900 9540 . 0 % 39430 alv. Tarjoa 010 084555. 040 777 7975 oma ilmoituksesi Moni jäi iäksi Kelsikäiseen Kelsinkäisen 25-tuntisessa tais? telussa kaatui ja katosi 174 soti? lasta ja haavoittui 214. Seinäjoki Massey Ferguson 4355 Reikärauta-Puroma oli Pohjolan Rommel Näin ei käynyt. 045 230 6869 . VIRRAT Virtain Konetarvike, puh. luokan ristin. ?Tällä hetkellä suurin osa ris? teistä on perikuntien hallussa. Kyseessä on arvoluokan mitali, mikä oikeuttaa ristien esille tuo? misen julkisissa kokoelmissa. Ne tulisi säilyttää tulevien suku? polvien ihailtavina arvoisissaan paikoissa.? Tikkakosken mannekiini Kaksi kokoelman risteistä on kuulunut 90 vuotta täyttäneen Lapin Jääkäripataljoonan sodanaikaisen joukon eli 1. Jääkäripataljoonan riveissä taistelleille sotilaille. ?Toinen niistä kuului JR 12:n riveissä taistelleelle vänrikki Toivo Kortteelle (risti nume? ro 94), jonka johtaman jääkä? rijoukkueen taistelukunto tuli puna-armeijan joukoille kohta liiankin tutuksi.? Toinen taas kuului taitavalle Suomi-konepistoolin käyt? telijälle, alikersantti Toivo Ovaskalle (risti numero 89), joka kunnostautui erityisesti itänaapurin panssarivaunujen tuhonnassa Kannaksen tais? teluissa Ratsuväkiprikaatin alaisuudessa taistelleen JP1:n riveissä. Maihinnousun sankari Killan vitriinistä sijansa saanut risti numero 157 kuuluu evers? tiluutnantti Wolf H. luokan ristin. Ristin saajalle maksettiin valtion varoista 50?000 markan verovapaa suoritus, joka vastasi luutnantin vuosipalkkaa. Ensimmäisen ristin sai jääkärieversti Ernst Ruben Lagus heinäkuussa 1941. Marskin ritareista on elossa kersantti Tuomas Gerdt, 90, (risti nro 95). Kari Lindholm MASTER KUUMAILMAPUHALLIN 10 kW B35 Laaja valikoima eri tehoisia lämmittimiä, savupiipullisia, öljy-, sähkö- ja kaasukäyttöisiä. 1310110010 525,- TARJOUS 449,- TARJOUS 449,- ALAVIESKA Auto- ja konekorjaamo Marjakangas Oy, puh. (06) 2288 411. 06 4331950. Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. alv. 020 4551 483. 040 900 9529. ........ P. 0400 900 9541 . ............. 50 km Forsasta, vesistö eduksi. k-autot ja moottorit. joulukuuta 2012 päivästä toiseen Itsenäisyyspäivä sulkee kauppoja Suuri osa kaupoista pitää oven? sa kiinni itsenäisyyspäivänä. Pienet, alle sadan neliömetrin kaupat, huoltoasemat sekä hajaasutusalueiden kaupat voivat halutessaan olla avoinna. Postit ovat itsenäisyyspäivän aattona keskiviikkona auki ilta? kuuteen, mutta itsenäisyyspäi? vänä postit pysyvät suljettuna. Myös pankit pitävät ovensa sul? jettuina. Alkot ovat keskiviikkona auki iltakuuteen ja itsenäisyyspäivänä torstaina kiinni. Junat kulkevat itsenäisyys? päivänä sunnuntain aikatauluin. Kaukoliikenteeseen VR tuo kui? tenkin muutaman lisäjunan. Myös bussit liikennöivät itse? näisyyspäivänä poikkeusaika? taulujen mukaan. HÄMEENLINNA YRMA, puh. 0400 164 715, YRMA puh. VÖRÅ Vörå Maskin och Traktor, tel. 050 5752208, auki 24.com Siirtoajett. (016) 332 0600. Bolton ............. URJALA YRMA, puh. 0400 899 979. Paraatiin osallistuu joukkoja maa-, meri- ja ilmavoimista. Paraatipäivä alkaa kello 10 jumalanpalveluksella Kouvolan Keskuskirkossa. P. LEMPÄÄLÄ Farmilaite Oy, puh. (02) 727 5600, YRMA puh. 1 1 x 4 Sunderland . Ritareille myönnetyt ristit siirtyvät yksi toisensa jälkeen perikunnilta kokoelmiin. SODANKYLÄ Jääkäriprikaatin killan koko? elmissa Sodankylässä on esillä neljä myönnettyä Mannerheimristiä. x x 6 Swansea . ............... Queen´s PR . 0400 809 0600, YRMA, puh. KEMPELE PP-Traktori Oy, puh. (03) 6533 946 . Suo? malaiset joutuivat tekemään koukkauksia tietä puolustavan vihollisen selustaan ja avaamaan tietä saksalaisille.? Jatkosodan jalkaväkirykment? ti JR12:n riveissä taistelleista Mannerheim-risti myönnettiin Toivo Kortteen lisäksi muun muassa jääkärieversti Albert Puromalle (numero 96). Burnley . Chelsea . Pekka J. Heikkilä Sodankylästä. Mannerheim-risti on maam? me arvostetuimpia sotilaskun? niamerkkejä, jonka myöntämi? nen ei katsonut sotilasarvoa. Risti on yksi Vapaudenristin ri? tarikunnan kunniamerkeistä, jo? ka myönnetään vain sota-aikana. Vuosina 1941?1945 2. lähtö: 2 7. 040 900 9512 . lähtö: 6 4. lähtö: 13 6. Saksalaiset kuvitte? livat etenevänsä Kantalahteen ja Muurmannin radalle kahdeksan päivän salamasodalla. ?Jänkäjääkärien tappiot johtuivat etenkin siitä, että saksalaiset osasivat taistella vain avoimessa maastossa. Halstille, joka sai sen ansioistaan Torni? on maihinnousun taisteluissa. Halsti johti ensimmäistä mai? hinnousuosastoa lokakuussa 1944. ?Luutnantti Eino Laihiala (risti numero 172) taas kunnos? tautui hyökkäysvaiheen aikana elokuussa 1941 Onkamuksen järvikapeikkoja aukaistessaan?, kertoo Heikkilä. KARI LINDHOLM FAKTAT VA MASTER CT 50P MASTER WA 33B MY LTA -Puulämmitteinen MONIÖLJYKU YM KU -Mahdollisuus käyttää puuta kiinteänä LÄMMITIN NN Ä N S polttoaineena -Halpa polttoaine AA O LÖ A -50 kW 13104517014 1950,KA T ST IS LL -Suuri teho MA AT SÄ ISE -100% puhdas lämpö H V -Tehonsäätö IP ST MA PE T M AN E -Vankka ja turvallinen S R NU R F TE JA AST 13104018211 1830,KU LEE R D NTA ER MASTER UM CE IES INA PÄ SAVUPIIPULLISET AN TA EL 7. KURIKKA Kivennäis Oy, puh. (02) 569 938, YRMA (02) 565 005 . Ri? tareista kaksi sai myös 1. 020 743 9943, YRMA, puh. x x 2 3 Southampton
045 8901400 www.klavusgroup.com Hakki 719 teli metsäv. 0400 720030. LAVETTEJA KVICK-FINN kultivaattori leikkaa ja roottori nostaa rikkakasvien juuret pintaan kuivumaan, jolloin kasvi kuolee. www.ekotjanst.fi Boris 0500-567611 Vaasa Vaivaako OHDAKKEET? Lumilinko 2,5 m 1800 ?, alueaura Rote 3 m 3000 ?, piikkijääketjut 16,9x34 800 ?. 1050 h, uutta vastaava. 2011, noin 400 paalia Perhosniittomurskain markkinoiden alhaisimmalla tehontarpeella ja nopeiten kuivavalla karholla.* ? Työleveys yhteensä 8,9 m ? Vm. Hp. -09. P. + alv. P. P. Ajettu ainoastaan energiapuuta tien päällä. K-maatalous, Alavus. P. siistit. P. voimassa 15.12.-12 saakka. Rahtivap.toim. 040 5213483. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja, routapiikit, piikkimateriaalit 400. P. sis.alv Case IH CS94 X-Line -01 3780 h pikav., sähkönl., 3-lohkoa, ilmaist., ym. OULU Janne Pietilä 050 038 1619 . -03, 1,6 t/4.5 m, aj. Esim. Edullinen vetokone! 31900 . 2005 Grimme SE 75-30 Ekengård istutuskone Sölve istutuskone Hyvät hinnat ja maksuehdot 045-8901400 www.klavusgroup.com CombCut leikkaa ohdakkeet kasvavassa kasvustossa. Kiinnostaako. 15 Keskiviikkona 5. FORSSA Tommi Syrjälä 050 574 0700 . 040 5918822. Myydään Honda WX30 (1100L) lietepumppu (viallinen) H. 0400 733378,. -09, 400ha, hyvät varusteet, h. koko Suomi Murskaavaa ylivoimaa BKE-mallisto kaikille kasvustoille Tilaa heti edulliseen hintaan AVR Ecoridger 4 rivinen multaaja Agronomic 4 rivinen istutuskone Farmax lapiomuokkaja (3 m) HORSCH pronto 3 DC kylvöl. vm. joustick, jarruv., ym. -11 Muuttuvakammioinen yksikköpaalain. Sopii erityisesti hevos- ja pihvikarjatiloille. ? Paalikoko 0,9 . 042 490 011 www.konefarmi.fi LUOMU tilan kultivaattori Myydään oksahakkuri TP100 Vanguard-moottorilla 18 hp (väljä) Hinta 700 ?. Konekuutio Oy, 010 2718030. HakkiPilke 60 OH. sv., pikav., ryömintä, ajov., ilmast., ym. 1,6 m ? 25 silputusterää ? Vm. 040 7289801. Fordson ?Mörkö. -50. Hieno ja hyväkuntoinen, ehkä Suomen paras. P. sis.alv MF 4455 -08 1160 h ilmast., ilmaist., 4-lohkoa, nappik., 18,4R34, ym. 100? (viallinen) Konekuutio Oy. P. Paino 245 kg Toimitusmaksu 50 e alv 0% Myynti: puh. 100 e ja H1 120 e alv 0% JUONTOKOURAT PH-200 1.270 alv 0% Kompakti koko, käärintäkehä pystyasennossa Sivusiirtosylinteri, H to eti kääntö 45 astetta tuks imi180 e alv 0% een Kourien suurin leveys 180 cm Kouria 3 kpl. sis.alv Valtra T151H 50km/h -10 2750 h jousitukset, ilmast., ilmaist., jarruv., ajov., ym. 3900 ?, Naantali p. Volvo dsl 710 vm. P. 10 tn, h. 1,6 m ? 2,25 m leveä noukin ? 25 silputusterää ? Vm. 50.000?. 0400 417265, E-Pohjanmaa. Fordson Super vm. 0400 744283. www.mattirantti.fi Metsäkuormain Evi 465 + perävaunu Evi 9,5 t vm. n. vanh. renk. P. 0400 895174. www.maatalouskoneet.fi yhdistelmäpaalain Ennakkoon edullisemmin - tee konekaupat nyt Ennakkohintaan rajoitettu erä McHale Fusion on johtava paalainkäärin ympäri maailmaa sen voittamattoman tehokkuuden, luotettavuuden ja alhaisten käyttökustannusten ansiosta Patentoitu paalin siirto Toimit. Metrak Eko. P. Major vm. 4300 ?. P. 29.980 ? Pauli Alanen 044 5106233 TAKALANAT Paino kg 190 250 250 350 600 650 700 Hinta alv 0% 785 865 1.050 1.480 1.900 1.945 1.980 Still sähkötrukki vm. Liukuoven ikkuna. 040 5510941. Kestotilaus on aina edullisin. Heti varastosta 2- ja 3-aks. Myös vaihto edullisempaan hyväkuntoiseen 4-vetotraktoriin muukin kone käy. P. 2011, noin 2000 paalia 2 tkm, musta, rek 5:lle, matkailuautoksi rekisteröity upea sprintteri. Erittäin laaja tehdasvarustelu, lisäksi Verhoomo Sorsan vip tason ohjaamo ja tavaratila varustelu. aj. 3000 ?, rek. 0500 269944, Jalasjärvi. Maatilakaivuri Haka 2000. P. Siisti ja vähän ajettu! 25500 . 5.400?. Nokka EK 200 energiakoura -11 Nokka 3567 hyesiohj. -71. Terän cm kääntö 210-50*) mek. 230-50*) mek. 230-50*) hydr. 250-63*) hydr. 250 H1 hydr. 275 H1 hydr. 300 H1 hydr. MB SPRINTER 319 CDI 3,55/43K pitkä, aut. 0424 720 600 www.kjellman.fi Haluatko paremman satotason? Shokkihinta 14900,alv. P. Lattia- ja seinävanerit. Lisävarusteena taakse lavan tasoituslevy, lavan levikkeet. www.pohjanmaanylijaamatuote.fi P. + aisasovite, uudenveroiset. sis.alv Valtra 600 -01 2400 h etupainot, kattovilkku, huoltokirja, ym. 040 586 6915. Fendt F380 GT harvennusmoto -92V, RKP30-85 kuormaaja Keto koura 51, aj. P. 1,2 m ? Paalin läpimitta 36 cm * 49 cm ? Vm. sis.alv NH M135DC+T1790 -97 8265 h hydr. 3070 h 64.200 ? Valtra T202D LH-Link -11 550 h portaaton 50km/h, kääntyvä etunl., ilmajousitukset, ym. Täydellinen! 125000 . Hyväkuntoinen aura Etelä-Savossa. sis.alv Valmet 702 Valtra N101H+V55 ?veroton? -12 2000 h turbiini, ilmast., ilmaist, ek. 0400 895174. Ala-Talkkarin Veto-Mat (täydel. ohj.keskus + varakierukka) stokeri. Kuin uusi! 33900 . 0400 895174. www.maatalouskoneet.fi METALLINTYÖSTÖKONEITA. Tule ja tarjoa. Keravan Terästyö Oy, 040 5433228 Omavalm. 2011, noin 4000 paalia sis ALV 23% sis ALV 23% JYVÄSKYLÄ Markku Kauppinen 043 211 3292 . 0% ? ? ? Kuumagalvanoitu säiliö takaa pitkän käyttöiän Saatavilla monipuoliset täyttövarustukset Jeantilin 1-akseliset vaunut ovat itsestäänselvyys karjatiloilla, joilla lanta levitetään nurmelle. LAADUKKAAT GREEN POWER VÄLIPAKKAIMET Myynti/valm. kuljetuslavetti, paripyörät, jarrut, kant. Huippu varusteet! 69900 . sis.alv Etukuorm. -63, 6 kone, servo, hydr.vetok., apucyl. Eritt. 4.400?. Hakki 819 teli metsäv. 0400 460895, Eurajoki. PERFEKT murskaimet www.AGRI.fi P. -12 sis ALV 23% sis ALV 23% Katso www.turunkonekeskus.fi = jälleenmyyjät ja myyntipisteet: I S U U Puhdistuksen ja huollon helppous Vakiona autom. Lincoln keskusvoitelujärjestelmä Suomenkielinen käytönohjain Netti palvelee myös ilmoitusasioissa. Jätä rivi-ilmoitus helposti Online-lomakkeella: maaseuduntulevaisuus.fi puh. + Kesla 9 tn perävaunu. Vm.-11. vain 3700 h, 2 lisähydr., vapaanosto, takapyörät keskellä, hyvä akku, erittäin matala kone. Lisäksi 30 muuta trukkia sekä käytettyjä akkuja. Matti Rantti Ky p. HÄMEENLINNA Aaretti Sipilä 043 211 3622 Työlev. 0500 656059. TELAKAIVURIT Hyundai R140LC -05 8000 h, 31700 e + alv, NH 135 B -10 2 kpl, NH135 EVO levy, uusi, katso www.jjoy.eu P. 0400-763201 Ilmajoki/Tero Talvitie VAIHTOKONEITA Grimme SE 75-40. 11.000 ?, yhdistelmänä 17.000 ?, sis. -03. -11, 12.500?. 020 7459 700 Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min Metsäkoneauto Sisu E 14 -97 8x2, hinta 39.800. 2012, niitetty noin 45 ha (* Profi-lehti 11/2008) sis ALV 23% ? ? ? Sähköohjaus Sivusiirtoinen poikkikuljetin Ruuvien pyörityksessä 2 nopeutta VAIHDOKIT ASKOLASTA: CASE IH 140 Maxxum, 1900 h, 50km/h, millirenkaat, zuidberg, siis kuntoinen, juuri huollettu. CASE IH 956XL, vm.-90, turbo, ilmastointi, 4800 h, siisti kunto. FORD 8210 MK2, vm.-88, 3230 h, huippu siisti. Vakkolan Osa Oy 040 7571407 Case Puma 165 -10 aj. 1000 ?. ekotjanst.fi 0500-567611 045-8962992 rehunkäsittelytyövälineet Lietevaunut - Monitoimikauhat - Rehuleikkurit, ym. Puh. H. Kaikki varusteet! 129000 . 0400 750360. Kesla 204T metsäkuormain hydr. esiohj. J.Kangas Ylihärmä 040-558 1605 www.greenpoweragri.com BKE-kesantomurskaimet ? Edullinen ja tehokas ? Hydr. sivusiirto mahd. ? Etunostolaitevalmius ? Työleveydet 210-305cm ? Maailman johtavalta murskain valmistajalta Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Tilaa ennakkoon ja säästä Tarj. joulukuuta 2012 TRAKTORIT, KAIVURIT jne. Siisti ja vähän ajettu! 26900 . 0400 977932. Valmet 500 vm. sis.alv Case IH MXU 100 X-Power -04 Valtra N142D+V55 aj.3200h, hyvät var. -11 MF 4355 ja Isme 1500 ek 1100 h portaaton 50km/h, jousitukset, taakseajo, evoistuin, ym. Huippu! 99000 . Kuormain h. Täyden alvin ajamaton Hiace. H. H. 040 8230530. myynti: Huittinen 0500 829 832 | Iisalmi/Kainuu 040 681 5508 | Jyväskylä 040 825 8230 | Kankaanpää 040 152 1691 | Kokkola 0500 561 265 | Konnevesi 040 500 7509, 0400 544 594 | Kouvola 0400 997 188 Lahti 0400 997 188 | Seinäjoki 040 152 1691, 0400 232 190 | Tre-Pirkkala 0400 157 623 | Turku 0400 820 193, 040 725 2526 | Ylivieska 040 484 8192 | Alavus 0500 929 200 | Joensuu 050 311 2071 Etelä-Savo 044 587 0161 | : Oulu 010 7557 313 | Rovaniemi 010 7557 450 | Tornio 010 7557 250 | Ylitornio 010 7557 151 | Katso koko mallisto www.mchale.net Katso lisää:www.kjellman.fi Kysy lisää:0424 720600 Kverneland paluuaurat Variomat EG 3-siipiset. P. SUORAAN ENGLANNISTA Soita 990 44 7766 462783 Skype: valjukka s-posti: jtamminen@aol.com www.tamminen.co.uk Valtra T 151 Advance NYT TYÖNÄYTÖS- JA ESITTELYKONEET POISTOHINNOIN! Osta ja maknyt sa vasta kesäll ä! kysy lis ää ltäsi! myyjä -08 Quicke 65 ek. SEINÄJOKI Pekka Karhukorpi 040 901 1239 YLIVIESKA Reijo Viirelä 040 038 6712 . 040 5019664. Erä Jeantil Gti 8500 vaunuja Laadukkaat Myydään sopivasti tämän vuoden demokoneita P. sis.alv Valtra T202V+75 -11 Valtra A 93 -11 Isme 140L ek, aj.14 h 45.900 ? Auto Power, 3900 h 56.900 ? teho 260 hv, siisti peli 43.900 ? teho 115hv, 3000 h 34.200 ? John Deere 6830 Premium -09 Fendt 926 Favorit -99 1450 h ilmajousitukset, duomatic, 650/42, evoistuin, ym. Valtra 55 -11 N-sarjan sovitteet, softdrive Uutta vastaava! Jarmo Tynilä AGCO Suomi Oy SEINÄJOKI 040 7777 975 jarmo.tynila@valtra.com 29.700 ? -78 hieno takaveto MF 590 takaveto 5.300 ? -81 7.300 ? Hinnat alv 0 % SAVONLINNA Matti Gröhn 0500 257914 matti.grohn@kesko.fi Poistohinta 37 700 ? Poistohinta 84 000 ? Poistohinta 29 900 ? Poistohinta 48 500 ? Poistohinta 49 500 ? Lely Welger RP 445 Master Lely Welger RPC 445 Tornado Lelyn Welger AP 830 Lelyn Splendimo 900 MC Strautmann Verti-Mix 1700 Double apesekoitin vm. 040 4107002. HIEKOITTIMET SL-malleissa: 3-piste- ja Eurosovite vakiona. Täyttösylinteri 350 alv 0% Heti toimitukseen Malli/ Tila- Paino Hinta työleveys vuus l kg alv 0% SL-1500 640 250 2.165 SL-2000 850 330 2.300 SL-2300 1000 380 2.480 Toimitusmaksu 120 e alv 0% H toimeti t u k Hydraulisella käännöllä see in Malli/ Levyn Paino Hinta työleveys korkeus kg alv 0% 2500HD 52 cm 255 1.700 3000HD 63 cm 310 1.855 Tukijalakset /pari 140 Euro-soviteella Toimitusmaksu 100 e alv 0 % H to eti tuks imieen Lisävarusteet TOYOTA HIACE 2,5 D-4D -11 4 ov., pitkä, 1 tkm, hopea, ilmastointi, sähkötoimiset ikkunat, keskuslukko kaukosäädöllä, tehdastakuu 30.12 2014 / 100 tkm asti. Huippu kone. P. Perävaunussa hydr. veto. 2005 Underhaug 5640. 050 5523342. David-Brown 25D -58, 2v. sis.alv Valmet 6400+V950 -98 10100 h DPS, nappikytkin, hydr. kalt. 010 2718030. PERHOSAURA AJAX 280 eurokiinnike. 150? Husgvarna T55 pt-jyrsin H. Hiilenmusta metalliväri, valoteline ja tupla Xenonit, sähkötoim. alv. koneiden/paalien kuljetukseen, jarrut joka pyörässä, käsijarru, jousirampit, aisajousitus, työkalulaatikko. 9300h. Sipoo, p. 040 5465001. Pieni metsäyhdistelmä Vimek 362, monkijään tai pieneen telakoneeseen. Ulott. 6,5 m, sähköesiohjaus, nostol. liukuovi, 2x lisälämmitin, vetokoukku, nahka/ alcantara verhoilu, jääkaappi 40 l, Alpine dvd, navi, digi tv, kattonäyttö, peruutuskamera, 2 x renk. Matti Tuori 0440 767467 Pienkanttipaalain paalinheittäjällä. Lähes pyöröpaalaimen suorituskyky. ? 199 cm leveä noukin ? Paalin pituus 0,5 . MIKKELI Raimo Trygg 040 901 1247 . KUOPIO Pauli Markkanen 045 124 9003 . 0400 345882. PERUNAMIEHEN UNELMA PUSKULEVYT H1 malleihin: Rungon hydr. kääntö 265 alv 0% Kannatinpyörät pari 330 e alv 0% *) Kannatinpyörät 255 e alv 0% UUSI VASTAAVA 86.500 ?! NYT 71.980 ? Muuttuvakammioinen yhdistelmäpaalain. Ällistyttävän tehokas hyvissä olosuhteissa. ? 80 cm sullojaroottori ? Paalikoko 0,9 . säädin lohko, softdrive, ym. Siisti! 28900 . Normet tukkiv. Taloudellinen Hitec! 72000
MAITOKIINTIÖ 38200 L, C1 alue, Ilmajoki. Tarjoukset p. 040 7269597. Muuramen kunnostettu 20-luvun kalusto. viljan säilytykseen. perust. P. JOULULÖYTÖJÄ . 1,- metri . joulukuuta 2012 SaMASZ- heinäkoneet nyt ENNAKKOHINTAAN! Viipaleparakki 90 m². 029 531 7341, marjo.keskitalo@mtt.fi Hyväsukuinen, hyvärakent., 3v. Hinta 12.900 ?. 040 5957488. KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. Taipaleen Teräs Oy Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. luetuin päivälehti. Ilmestymispäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Olkipelletti on - hygieeninen - helppo - riittoisa - imukykyinen Viking Maltin luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Paikka: Hollolan hirvi, Aikkalantie 37 Hollola Ilmoittautumiset 24.1.2013 mennessä sanna.kivela@vikingmalt.com tai puh. 0440 490990 ja 045 2308270. Klo 9.00 Kahvit Klo 9.30-10.30 Punahomeen biologia ja viljelytekniikka, Päivi Parikka, MTT Klo 10.30-11.30 Toksiinitilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja menetelmät Suomessa esiintyvien toksiinien tunnistuksessa, Sari Rämö, MTT Klo 11.30- 11.45 Kahvit Klo 11.45- 12.30 Viljan laatu ostajan ja käyttäjän näkökulmasta, Juha Salopelto, Agrimarket Klo 12.30- 13.00 Agrimarketin kuulumiset, Heikki Tauriainen, Agrimarket TERVETULOA! Järjestäjä: MTT Ruukki/ InnoTietoa! . 29.9. 050 5697872, Perho p. P. 040 5625435. P. 044 7391 722 VÄLILIIVI V HJ TUOTE TORNIO MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUNA VAIVAAKO KUIVIKEPULA? Tule kuulemaan kannustavat viljelykokemukset sadosta 2012 sekä sidosryhmien terveiset laadukkaan mallasohrasadon tuottamiseen luomumallasohraseminaariin Hollolaan! Siemenkauppa ja sopimustoiminta kaudelle 2013 on alkanut. VÄLILIIVI ALUSASUN OSTAJALLE HOUSUT+ PUSERO (74,-) Täydellinen sääpalvelu KESTOTILAAJALLE netissä ja kännykässä Sorkkahoitotyöt, moottorisahojen huollot Heikki Toivonen, Koski Tl Viking Malt on mallastanut kotimaista mallasohraa Lahdessa jo vuodesta 1934. /min + pvm /mpm KESKUSTELUA 24 h. UC PL 256 Hki 12 Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, koulutuskuluista vastaa Tarmokas-hanke. JUHLAKANKAAT -50% . Myyd. Kysy! P. Salossa (os. LEHMISTÄ VASIKKAAN, lehmät pois vuoden loppuun mennessä. 050 5451514, +35850 5451514. AUSTRALIANPAIMENKOIRAuros. Apulainen eläinten siirtoon. P. Kysy lisää. P. P. 0 % TOIMI NOPEASTI, niin saat lisää tehokkuutta rehunkorjuuseen järkevään hintaan! Tarkat tuotetiedot netistä! Kaupinkatu 4, 45130 Kouvola. Konemyynti: 020 743 2041. Varaosat: 020 743 2045. www.agrikymi.fi TUME JC 3000 -03, hyvä, 14500? Simulta 250+HS laite nostolaitek. Simulta 2500+Hs laite takapkone Tume HKL 2500+HS laite hinattav. K-maatalous Alavus, 040 8230530 Kouvola Imatra Isojoki Jyväskylä Kajaani Kitee Kortesjärvi Kuhmo Kuopio Lappfjärd Lempäälä Loimaa Nivala Oulu Tornio Virrat 020 743 2041 045 206 6236 0400 899 979 0400 164 716 050 314 1271 0400 373 879 050 511 4010 050 362 9620 0440 881 931 040 711 2062 050 443 0934 0500 257 280 0400 681 778 044 261 4602 0500 697 564 0400 236 588 Hardi Master Classic 15M vm. 2007. ja sirut. P. www. tuulensaari.com P. oik 500m². Örninkatu 15). Ohjelma 12.00 Jouluisen kahvin tarjoaa MTK-Varsinais-Suomi 12.15 Tilaisuuden avaus, käytännön asiat: Terhi Löfstedt, MTK-Varsinais-Suomi Tervetuloa Saloon: Kirsti Lepistö, Salon kaupunki 12.20 Maatilayritysten tulevaisuus ja yrittäjien näkemys: Paavo Myllymäki, MTK-V-S 12:45 Maatilojen investointitukien 2013 hakuajat, -ehdot ja hakemuksen tekeminen: Vesa Arpalahti, Antti Jaatinen ja Janita Leppänen, Ely-keskus 14:30 Maatilojen energiasuunnitelmat - miksi, milloin ja miten: Jukka Kontulainen, ProAgria Satakunta 15:00 Keskustelu ja tilaisuuden päätös KESKUSTELUA erillislaskutuksella! MIES, SOITA MEILLE SUORAAN! Lähetämme siitä erillisen laskun! 02 65161312 Hinta 0,99 . Myös muita kokoja. Rahoitus ja kuljetus järjestyy. www.halerpalvelut.nettisivu.org P. 0400 650958, Kauhava. Käytä etusi heti osoitteessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu Klo 9.30 . Kokous alkaa klo 10.00. Kokouksessa käsitellään Liiton sääntöjen 11 §:n syyskokoukselle määrätyt asiat. Maaseudun yritysten kehittäminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttävät toiminnan jatkuvaa kehittämistä vastaamaan toimintaympäristön. VAHAKANKAITA alk. lounas Luomukokeet sekä kasvitaudit, Kaija Hakala ja Marja Jalli, MTT Luomumallasohran lannoitus, Jukka Kivelä, Helsingin yliopisto Luomumallasohran viljelykokemuksia, Tero Suutari, Kymen Luomu Luomuhankkeet ja luomuneuvonta, Marja Suutarla, Pro Agria Klo 15 . Ohjelma on nähtävissä, www.mtt.fi > tapahtumat. Lisätietoja: Marjo Keskitalo, Erikoistutkija MTT, puh. tark. vanhemmat. Myydään rek. Materiaalin varaamiseksi ilmoittautuminen 14.12. mennessä varsinais-suomi@mtk.fi tai 020 413 3580. sis.alv. Raasepori, p. KAUNIITA JOULUTEKSTIILEJÄ EDULLISESTI . 050 5252374. SYSMÄ / Nuoramoinen 34,8 ha. Hyvä puusto. PL107hki52 Juttuseuraa 50+/65+ Naisista numerossa 0700 1 5065 Mies - älä aikaile, SOITA! Anu Oy, PL 236 HKI, 1.99 ?/min. TOIMITAMME ILMAISEKSI POSTIISI! WWW.TL-TUKKU.FI Äänenvaimennin, ampumatuki, alkaen 135 ?, asennus 70 ?. www.ouluntyostokeskus.com P. päivänä joulukuuta 2012 Seinäjoki-salissa os. 0500 533340 tai 02 4841018. www.aumanet.fi/~heikki.toivonen AMMATTITYÖVOIMAA Virosta maatalous- ja rakennustöihin. ESTREK OY / Tomi Oksa 0400 703079 www.estrek.fi KOTIMAINEN JÄRKILAHJA SUOJAUDU TUULELTA ERIKOISALUSASU Erikoispitkä helma SUOJAHUPPU Pitkä tuulisuoja, suojaa haarat ja jalkalihakset kylmältä TARJOUS HINTA huomataan. Väliliivissä tuulisuoja edessä pehmeä neulos alla. Suojaa tehokkaasti hengityselimiä kylmältä. Puetaan aluspaidan päälle. Pystykaulus suojaa Ihoa myötäävä, seuraava asu Helppo pukea 38,- TEEMANUMEROSSA ilmoituksesi TYÖSSÄ, TYÖMATKALLA JA VAPAA-AJALLA TUULISUOJATTU 10,- 28,- TARJOUS SOITA 0500 66 80 28 Sopii hevostallien lisäksi pihattoihin naudoille, sikaloihin, kanaloihin ja lampoloihin. Kysy tarjous! 14,- www.hjtuote.com Lukijamäärä 319 000 (KMT S2011/K2012). Levikki 83 259 (LT 2011). Luovutusikäiset pystiffin pennut etsivät uusia koteja. KERTA-ASTIOITA JA PAKASTEPUSSEJA TUKKUHINNOIN . Viking Malt Oy:n tavoitteena on tuplata luomumallasohran sopimusviljelyala kevään 2013 kylvöille. pidetään lauantaina 15. Paljon lisävarusteita. Soita ja kysy, 10.200. Paalin paino yli 20 kg. Kysy tarjous suoraan tilalle toimitettuna. 050 5440624. Koneurakointi Jari Niemelä Tarjolla kahvia, makkaraa ja Valiojogurttia. Tervetuloa!! Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan Liiton SYYSKOKOUS VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/kovavilla/pelti) 2-laatuna edullisesti. Myös katto- ja seinäpeltiä. P. P. Rautalampi, p. 0400 830973. Suomenpystykorvan narttupentu. Jalostusneuvojan suositus. Luovutus 8.12 alkaen. 050 5668307, JMKR2@saunalahti.fi Edelleen USKESTOTILA ETU! Monipuolinen sääpalvelu tarjoaa mm. YM. 1,90/min+pvm. Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. Keskuskatu 34, Seinäjoki, alkaen kokousedustajien ilmoittautumisella ja kahvitarjoilulla klo 9.30. JOKAPOJAN TYÖKALUJA . H. 050 3740859, Sotkamo. Myytävänä joulukuusia, viljeltyjä, iso erä. 0400 673025. Kuivaheinää pikku-, pyörö- ja kanttipaaleissa. 21.772 ? Etuniittomurskain 300S 7.343 ? Etuniittomurskain 340S 8.740 ? Hinattava menopaluu 340S 14.838 ? Perhosniittomurskain 861S 21.772 ? 861S mattoperällä 30.959 ? Perhosniittomurskain 941S 23.886 ? 941S mattoperällä 33.114 ? Hinnat alv. Liperi/ PK 0400 181407 tai 040 5786640 13.12.2012 klo 9:00-13 Pitojen Helmi, Ketunmaantie 1, Ala-Temmes Lindellin MTY tilalla, Mäkelänjärventie 372 ma 10.12.2012 klo 10-14 Osallistuneiden kesken arvotaan mökkiviikonloppu 2010 peruskorjattu parsinavetta 31 lehmälle. 2012 uusittu maitohuone ja rakennettu 33 paikkainen kylmäkasvattamo nuorkarjalle. Lietteen separointi. 1.47 ha PIKKUTILA JOUTSASSA! Koivikkoa, peltoa, 12 aarin mansikkapalsta, sauna, kaivo, puucee varasto, rak. tilaisuus päättyy Maaseudun Tulevaisuus on Suomen 2. P. 0440 490990 ja 045 2308270 myös ilt. Ahkerat lukijamme ovat kiinnostuneita opiskelumahdollisuuksista. Vahvojen SaMASZ -heinäkoneiden suosio kasvaa, paljon tyytyväisiä käyttäjiä ympäri Suomea! Samasz on Euroopan kolmanneksi suurin heinäkonevalmistaja ja antaa tuotteilleen 2 vuoden takuun! LUOMUMALLASOHRAA VILJELYYN! PUUKAUHOJA, TAIKINATIINUJA JA PUUÄMPÄREITÄ Maatalous/maaseutuyrittäjä, www.kauhapaja.com puh. tarj. hanke Ilmoittautumiset (kahvituksen järjestämiseksi) 10.12 mennessä: Kati Mattila, p. 050-3165045, kati.mattila@mtt.fi BORDERTERRIERIN urospentu. Synt. TERVETULOA! Ennustan tulevaisuutta vuosien kokemuksella. Hyväkuntoinen ruisku, 1200L. 08-3113133, 040 5085833. Erä erikoismerikontteja, 13,5 m pit., 7 kattoluukkua, esim. PL 359, 00121 Hki. Kiireetöntä yhdessäoloa! soita! P. TARJOUKSIA . puolilämpimiä rakennuksia ja samalla voit toimia alueesi kone- ja laitevuokraajana. verkkokauppa: www.kauhapaja.fi TAK UU Perhosniittomurskainyhdistelmä 861S + 300S ! TTA UO 2V yht. 5900 ?. JOULULEIVONTAAN KEITTIÖVÄLINEITÄ JA KÄYTTÖTAVAROITA . tilaisuus alkaa aamukahvilla Luomumallasohran kysyntä, Sanna Kivelä, Viking Malt Luomuolutmarkkinat, Timo Kuorehjärvi, Teerenpeli Mallasohralajikkeita luomuviljelyyn, Reino Aikasalo, Boreal Sertifioitu siemen ja peittaus luomuviljelyssä, Katri Haavikko, Agrimarket Klo 12 . JOULUPAPERIA HALVALLA YM. SUKKIA alk. 040 5752342. Satoa ja hyvinvointia tattarista -seminaari Maksuttomaan tilaisuuteen tulee ilmoittautua 10.12.2012 mennessä Mari Topi-Hulmille osoitteeseen mari.topi-hulmi@mtt.fi tai puh. Soita 015 446200 tai 050 5642393/Leena. Suomen Suurin Lemmenlinja Naisia koko Suomesta... Soita... MONENMOISIA JOULULAHJOJA VAUVASTA VAARIIN . 16 Keskiviikkona 5. Terveet, näyt. menest vanh. Väliajalla on mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun, johon ilmoittaudutaan samalla. Suomenlampaita, katras M3, karitsoiden isäpässi Ingon Vote. P. 0600-9-6611 Keskustelut kahden kesken! soita 24h/vrk! P. 040 5888513 jos olet kiinnostunut toimimaan oman alueesi markkinoijana myymässä kehittämäämme rakennusmenetelmää tarvikkeineen, joka on kustannustehokas tapa hoitaa ns. 0400 565 366, 045 859 3201. Talo maalta; Etelä-Pirkanmaalta. Pihassa 2 auton/hevosen talli. Lisäpeltoa vuokrataan 2-5 ha ! kts.lisää etuovi/288588 Urjala, p. Sastamalassa. P. 2,95 metri . 040 5112650. PK Mäyräkoiran pentuja, terveet ja hyväluont. 029 531 7826. P. 1,- pari . Tilaisuudessa asiantuntijat esittelevät tattarin tuotantoon ja jatkojalostukseen liittyviä tuloksia. 050 3061209, 040 5761512. KANKAITA alk. Edullisesti. www.halerpalvelut.nettisivu.org P. 050 4366513. MERIKONTTEJA eri satamissa ja Lahdessa 6-13,5 m, myös kuljetukset. 040 5368906, Tornio. Myydään kiintiöitä Myyd. Tuotannon muutokset ja tehostaminen vaativat usein laajoja ja kalliita investointeja, joiden kustannuksia voidaan tietyiltä osin tukea. Eri tukien ehdoista ja hakuajoista sekä maatilojen energiasuunnitelmista kuulet lisää Kokouksessa alustavat: Laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT:sta ja MTK:n II puheenjohtaja Mauno Ylinen. TERVETULOA! JOHTOKUNTA MAATILOJEN INVESTOINTITUET VUONNA 2013 . Mikkeli, 0500 657935 Säilörehua ja kuivaaheinää pyöröpaaleissa. 0700-91-090 Mukavaa seuraa maaseudulla: soita! 99599-3729007788 1,97e/min+ppm N.N. Soveltuu toimisto-/sos-tilaksi yms. ell. 0400 291081. MTT:n Tattarituotannon kehittäminen Ylä-Pirkanmaalla -hanke järjestää loppuseminaarin perjantaina 14.12.2012 klo 10.30 alkaen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Datumin auditoriossa, Tietotie 2, Jokioinen. SH-TAMMA, ajolle op. P. kuuden vuorokauden alue- ja kuntakohtaiset ennusteet, animoidun säätutkan sekä ennusteen sadealueiden liikkeistä. p. 0700 100 100 Anu Oy, PL 236 HKI 1.99 ?/min Nyt KIMPASSA kivaa! Mies Soita: 0700 123 123 Anu Oy, PL 236 HKI 1.99 ?/min KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. 040 8235938, 0400 661379. ISOLA varasto-, tuotantoja maneesirakennukset. www.isolahallit.fi antti.isola@phnet.fi 044 5570962. Punahome- seminaari Ylämaankarjan koko lauma. P. 040 7247857. Soita 020 413 2321 ja kysy lisää! WWW.OLKIPELLETTIKESKUS.FI HOL. ASKARTELUTUOTTEITA . Vaihto hinattavaan Bronto/Dino nostimeen, Haki teline/traktori. Tampere, p. 040-511 3339 Kuivaa hyvälaatuista PAALATTUA KUIVIKEKUTTERIA suoraan toimittajalta. 0400 826024. huhmarkankaan.nettisivu.org S.pystykorvan vahinkopentuja puhdarotuisia. tilaisuudessa ti 18.12.2012 klo 12 alk
Seurakuntalaiset voivat ihmetellä, miksei kirkkoherra ota kantaa niin tärkeään asiaan. . Biokasvu Oy . Mutta minä olen ensimmäisessä virassani. Matias kiemurteli henkisesti, mutta yritti säilyttää ulkonaisen rauhallisuutensa. Ylivieska . Minä olen todella pahoillani Mielosen talon purkamisesta. . Farmirehu Tapani Korpela . Valio Oy Haapaveden tehdas D C C varastointia/ käsittelyä D Rehujen ja rehuraaka-aineiden tuojat . Melica Oy . KARHUSET . Anteeksi? . mit ä eroa rosan kanssa on ? no.... HK Agri Oy . Rehupalvelu Kulmanen . Tuottajat voivat tilata keräilyauton ma?pe klo 8?16 puhelinnumerosta 010?834?6460. MT Heikki Luoma Osa 48 6. keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Koskenkorva . Pohjanmaan Rehujauhatus Oy . Sitähän ne juuri käyttävät röyhkeästi hyödykseen, etteivät ihmiset viitsi selvittää tai välitä miten asiat ovat. Hinnat sisältävät alv:n. Svenska Lantmännen Foderdivisionen/Holmsundin tehdas (Ruotsi) . Sen jälkeen viljelijät voivat suojautua satovahingoilta hankkimalla vakuutuksen vakuutusyhtiöltä. MTT toivoo kyselyn saaneilta viljelijöiltä vastauksia, jotta tutkijat, tuottajajärjestöt ja vakuutusyhtiöt pystyvät kehittämään viljelijöiden tarpeita vastaavia satovahinkovakuutuksia. Nykyisin Suomen markkinoilla ei ole kaupallisia satovahinkovakuutuksia. Lisää aiheesta Maaseudun Tulevaisuudessa 3.12. Muista mehiläisten varroapunkin syystorjunta n Mehiläisten varroapunkin syystorjunta oksaalihapolla on ajankohtaista heti sen jälkeen kun viimeiset sikiöt ovat kuoriutuneet. Minun? Matiaksen äänessä kuului vilpitön yllättyneisyys, mutta Suvi jatkoi vetoavasti: . Oy Jeppo Food Ab . 0400?483?284 Honkajoki Oy hoitaa nautojen, lampaiden ja vuohien raatokeräilyä. Satarehu Oy . Finnamyl Oy . R & V Eurotrading AG Oy . Tietysti. Suvi katsoi nyt ensimmäisen kerran Matiasta aivan avoimesti, pitkään ja silmät totisina. erä v. Hyvä ettei hautausmaan aitaa jouduta purkamaan. . Listalle pääsy edellyttää myös kuljetuskaluston ja varaston puhtautta koskevia laatusopimuksia. Positiivilistan yrityksiä valvova viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kivennäisten ja vitamiinien tuonti ja valmistus sekä rehuraakaaineiden ja rehuseosten jälleenmyynti eivät kuulu listan toimintaan, ellei niiden katsota aiheuttavan salmonellariskiä. Rehunvalmistajat, joilla rehuhygienia-asetuksen mukainen laadunvalvontasuunnitelma . Kotka . Se rumilushan tulee aivan kirkon viereen. Niin minäkin olen! Se asia kuuluu sinulle, tajuatko? . Valitus. Kankaisten öljykasvit Oy . 06-4126 999. merkintäjärjestelmä > Hyvät rehuvarastojen merkintätavat kotieläintiloilla Lisätietoja: www.evira.fi > Eläimet > Rehut > Rehualan toiminta > Viljelijät ja kotieläintuottajat > Kirjanpitoja muut vaatimukset rehujen alkutuotannossa Viljelijä voi saada tukea elinkeinosuunnitelmaan n Laajan elinkeinosuunnitelman laatimiseen on mahdollista hakea tukea. . Purettu mikä purettu, nyt on keskityttävä siihen mihin voidaan vielä vaikuttaa. . RehuX Oy C C, D A, B D D A C C A, C A, D C A, B, C D D D D A, B, D D C C A, D C D A, D D A, B, C D D D D Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi ja terveydenhuoltoeläinlääkärit Olli Ruoho ja Hannele Nauholz, puh. 2012 1. Minä en ole nähnyt asemakaavapiirustuksia, enkä siis tunne asiaa, Matias sanoi vaisusti. . Tarvasjoen Rehupojat Oy . Epäilemättä Suvi oli oikeassa, mutta pyysi mahdottomia. Liperin Mylly . Sata-Öljy Oy . Matias oli alkanut punoittaa, Suvi kiihtyä itsehillinnän menettämisen rajoille. Avena Nordic Grain Oy . VÄINÄMÖINEN . 17 Keskiviikkona 5. Tapasin eilen Hakkaraisen, ja hän vaikutti vakavahenkiseltä ihmiseltä. . Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy . Niin, en katso voivani lausua mielipidettäni asiasta josta en tiedä tarpeeksi. . Berner Oy . HELGE . Rehunsekoittamo Terho Mylly ky . . Viimeisimmät sikiöt löytyvät yleensä pesistä, joihin on vaihdettu nuorimmat emot. Oksaalihappoliuos valmistetaan liuottamalla 7,5 grammaa oksaalihappoa 1 desilitraan lämmintä vettä. Sekä lomake 433 että lomake 430 on tulostettavissa lomakepalvelusta. www.suomi.fi/lomakkeet Tarkempia tietoja tuen ehdoista: www.mavi.fi > maaseudun rahoitus > elinkeinosuunnitelman tuki Maidon tuotantotuen osallistumisilmoitus n Maidon tuotantotukea haetaan Mavin lomakkeella 282 (osallistumisilmoitus maidon tuotantotukijärjestelmään). Lomake palautetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tuki voidaan maksaa jo samassa kuussa kuin hakemus jätetään, jos osallistumisilmoitus on tallennettu kunnassa kuukauden 10. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 2012 Tilatuki (tukityyppi 1170) v. Mitä muuta siinä voisi olla? . Hilannon Mylly ky . se on v ähän hankala selitt ää... Kahdestakin syystä. Liuokseen lisätään 100 grammaa sokeria. Annos riittää 3?5 pesälle. Kuten mihin? . Hiven Oy . Ei kai sentään. Suvi ei enää välittänyt puhua kohteliaasti, vaan antoi tulla täydeltä laidalta: . 2012 EU:n nautapalkkioiden ja lypsylehmäpalkkion (tukityypit 1301, 1302) 1. Suomen Viljava Oy . joulukuuta 2012 MUISTILISTA MTT kyselee satovahinkojen korvauksista n Noin joka kymmenes viljelijä saa tällä viikolla MTT:ltä kyselyn satovahinkojen korvausjärjestelmän uudistamisesta. Nykyinen yleinen satovahinkokorvausjärjestelmä loppuu mahdollisesti jo vuonna 2014, viimeistään 2016. Varmasti on joku kirkkolaki, joka kieltää rakentamasta liian lähelle kirkkoa. . AP-Mylly Oy . öö..... mit ä? luulen, ett ä hän pit ää minust a paljon enemmän kuin sinä ikinä. kuulehan, minä pid än sinust a t av alla, jolla kukaan muu ei tule koskaan pit ämään. mutt a jos etsit romanssia, niin soit a rosalle. noh, romanssia..... (köh) se on öö.... öö... 93 www.mloy.fi > Palvelut > Sikarekisteri www.mloy.fi > Palvelut > Lammas- ja vuohirekisteri Raatokeräilyn yhteystietoja n Honkajoki Oy:n sopimuskumppanit hoitavat sikojen ja siipikarjan raatojen keräilyä. Tuottajat voivat tilata keräilyauton arkipäivisin klo 8?17 välisenä aikana seuraavista puhelinnumeroista: Alue I, Ab Backlund Transport Oy, Pännäinen, puh. 0400?365?094 Alue II, Marko Ketola, Kauhajoki, puh. Alavuden Öljynpuristamo Oy . Jumaliselta suorastaan! . Sinun pitää tehdä valitus, Suvi sanoi kiihkeästi. Rehupalvelu Torikka & Isolauri Oy . päivään mennessä. Osallistumisilmoitus toimitetaan kuntaan vain kerran, ja se on voimassa toistaiseksi. Osallistumisilmoitus tulee antaa uudestaan, jos maatila jaetaan tai maatilat muodostava yhtymän. Hakulomake on saatavilla internetin lomakepalvelussa. Lomakkeen löytää kirjoittamalla sivun ylälaidassa olevaan hakukenttään hakusanan mavi ja lomakkeen numeron. Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 83 259 kpl (LT 2011) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 319 000 (KMT S2011/K2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Mildola Oy . Rautakesko Oy . TEINI-LEENA . Hauhon Myllärit Oy . Oksaalihappoliuosta annostellaan pesään mehiläismäärän mukaan kakkuväleihin. Tarhaajan kannattaa tarkistaa kuoriutumistilanne ennen käsittelyä. Saanko puhua suoraan? . Samuli Simula Oy . Ei mitään. Altia Oy/Koskenkorva . Mielosen talon ja tontin ostaminen kunnalle, siis Hakkaraiselle, on selvä laillistettu ryöstö. . Oy Feedex Ab . A-Rehu Oy . 2012 Valkuais- ja öljykasvipalkkio (tukityyppi1181) v. 0400?261?649 Alue III, Ysitien Kuljetus Oy / Kimmo Rouvali Oripää, puh. 0500?741?411 tai J & P Kantelus Oy, Forssa, puh. Selittipä asiaa miten tahansa, niin pastori luisti kohteliaan sulavasti alta pois. . 2012 Kansalliset kotieläintuet (tukityypit 1610, 1611, 1612, 1720, 1721, 1722) v. Hakkarainen on henkeen ja vereen kunnallismies. Kouvola (Anjalankoski) . MARK TRAIL Maataloustukien maksuaikatauluja 2012 joulukuu Lähde: Maaseutuvirasto Eläinten hyvinvointituki (tukityyppi 1391) v. Se Hakkaraisen talvipalatsihan pilaa koko kulttuurimaiseman! Suvi puuskahti. . Raisioagro Oy . Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 188 ? 6 kk 101 ? 3 kk 60,50 ? 1 kk 30,50 ? Kestotilaus 175 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Isofarmi Oy . Lapuan Peruna Oy . Säkylä . Olen vasta tullut seurakuntaan ja? . Minä en ymmärrä miksi tämä asia on sinulle niin tärkeä, Matias sanoi. . Feedline Oy Ab . Hankkija-Maatalous Oy . 2012 1.erä/loppuosa Luonnonhaittakorvaus (tukityyppi 1420) v. Varkaus . 2012 Tilaneuvontatuki (1990) v. Savon Siemen Oy . Selvä ryöstö se on! Toiseksi minä en voi hyväksyä sitä, että kaksisataa vuotta vanhan kirkon kulttuuriympäristö pilataan pelkästään sen takia, että joku Hakkarainen haluaa itselleen hallintopalatsin. Tai eivät uskalla selvittää! En ihmettele vaikka seuraavaksi purettaisiin kirkko uuden uljaan yhteiskunnan tieltä. Matias naurahti huomaamatta miten se vaikutti Suviin: . Elixi Oil Oy . Varsinkin ensi kesäksi aiottujen toimenpiteiden suunnittelu on hyvä käynnistää lumettomaan aikaan. Lisätietoja haja-asutuksen jätevesiasetuksesta, suunnittelusta ja toimenpiteistä: www.ymparisto.fi/hajajatevesi Rehuvarastojen tunnisteet merkittävä rehukirjanpitoon n Tilan rehuvarastokirjanpidosta pitää käydä ilmi, missä varastossa rehua tilalla säilytetään. Sitä varten jokaisella varastolla pitää olla yksilöivä tunniste, jolla ne ovat erotettavissa toisistaan. Tunnisteena voi olla esimerkiksi juokseva numerointi. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kieltäytyä, mutta kuinka tehdä se Suvia loukkaamatta? He kulkeutuivat jutellessaan kuin vahingossa pappilan venevalkamaan. Ilta oli kuin morsian, mutta kumpikaan ei edes huomannut ympärillä väreilevää idylliä. WK Agro Oy A A, B A A A, B B B E B Rahtisekoittajat . Tilaviljasekoitus Oska Oy A = rehuraaka-aineiden tuonti B = rehuseosten maahantuonti C = rehuraaka-aineiden valmistus D = rehuseosten valmistus E = omavalvontaohjelma, ulkomainen * = tuontitoiminta satunnaista Laaja elinkeinosuunnitelma tarvitaan liitteeksi nuoren viljelijän aloitustuen hakemukseen sekä maatalouden investointituen hakemukseen osassa tukikohteista. Lupa tuetun elinkeinosuunnitelman laatimiseen haetaan paikalliselta elykeskukselta lomakkeella numero 433 ennen elinkeinosuunnitelman teettämistä. Tuetun elinkeinosuunnitelman voi vuosina 2008?2013 teettää yhden kerran kuhunkin tarkoitukseen (nuoren viljelijän tilanpidon aloittaminen, investointi, johon voitaisiin myöntää maatalouden investointitukea ja joka edellyttää lomakkeen 430 mukaista suunnitelmaa sekä maatalouden tuotantosuunnan muuttaminen). Maatalouden elinkeinosuunnitelmaa varten on olemassa valmis lomake (430). Oy Henry Teirs Ltd . Ei kai nyt sentään. Biofarm Oy . Raisio . 2012 Apua maaseudun tukihenkilöverkosta Maaseudun tukihenkilöverkosta saa luottamuksellista keskustelu- ja kuunteluapua vaikeissa elämäntilanteissa. Keskusteluapua on tarjolla kaikenlaisiin elämän huoliin, oli takana muuttunut elämäntilanne, sukupolvenvaihdos, tuotantosuunnan muutos, taloustilanne, uupumus tai jokin muu epävarmuus. Verkkoon kuuluu yli 300 koulutuksen saanutta maatalouden piirissä toimivaa, tukihenkilökoulutuksen saanutta henkilöä. Tukihenkilöön voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Turku . Seinäjoki . Oripään Koneasema Oy . Kesakoita nenänvarressa, Matias huomioi. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö Vain muutaman huijarin tähden Vastuu virheistä Maksuliikenne: 222 Eläinrekistereitten puhelinnumerot n Sikarekisterin asiakaspalvelun puhelinnumero on 029?530?0403. Lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalvelun puhelinnumero on 029?530?0404. Palvelut ovat avoinna arkisin klo 8.15?16.00. Ilmoitushinnat 2012: Hintaan lisätään 23 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,55 ?/pmm, 4-väri 4,30 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,70 ?/pmm, 4-väri 4,30 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,55 ?, 4-väri 4,90 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,90 ?, 4-väri 4,60 ?) Rivi-ilmoitukset 8,20 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. pe klo 10.00 ke klo 16.00 kiitos. Broilereiden pitäjän hankittava osaamistodistus n Broilereiden pitäjillä pitää olla osaamistodistus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiedottaa. Sitä edellyttää eläinsuojelulaki. Todistus on oltava, jos hoidettavia lintuja on vähintään 500. Lisäkoulutusta ei tarvitse hankkia, jos broilerinpitäjällä on vähintään kolmen vuoden kokemus broilereiden hoidosta 30.6.2010 mennessä. 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- sinullahan ei ole lainkaan itsetuntoa. sehän on naurett av aa. www.suomi.fi/lomakkeet www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA minust a on sanottu, ett ä ongelmani on huono itsetunto. SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2012 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Suvi ja Matias olivat pysähtyneet peltotielle vanhan heinäladon eteen. Horsmankukkien heleä puna loisti hirsien hopeanharmautta vasten, ja pärekatolla väreilevä lämpö henki illaksi kääntyvän poutapäivän tunnelmaa. Matias oli heti tajunnut, ettei haastattelusta tulisi mitään myötäkarvaan silittävää henkilöjuttua. . Se haluaa sitä niin lujasti, että siinä on pakko olla muutakin takana. . Liuos säilytetään kylmässä, mutta käytetään huoneenlämpöisenä. Ylivuotista liuosta ei saa käyttää. Tilaa ajoissa suunnitelma jätevesijärjestelmästä n Jokaisen haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä niin sanotun jätevesiasetuksen vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Lisäksi asetus edellyttää, että ennen järjestelmän rakentamista tai olemassa olevan järjestelmän parantamista siitä laaditaan ammattilaisen tekemä suunnitelma. Mikäli asetuksen vaatimia suunnitelmia ja toimenpiteitä ei ole vielä tehty, toimeen kannattaa ryhtyä pikaisesti. Onko kenelläkään toisella tuollaisia hiuksia, niin pehmeän näköisiä? . Myös peltolohkon nimi voi olla tunniste, jos säilörehupaaleja säilytetään kyseisellä lohkolla. Tunnisteiden käyttämisen tarkoituksena on parantaa rehujen jäljitettävyyttä Merkitsemiskäytäntöjen ohje: www.ett.fi > Rehut > Rehuvarastojen VIIVI JA WAGNER . Varmaankin hän ajattelee ainoastaan pitäjän parasta. jatkuu. Vaikka palvelunumerot ovat alueellisia, yhteyttä voi ottaa missäpäin maata tahansa olevaan tukihenkilöön. Tukihenkilöiden yhteystiedot ovat osoitteessa www.tukihenkilo.fi. Positiivilista kotieläintilan tukena Eläintautien torjuntayhdistys ETT pitää kotieläintilan tueksi positiivilistaa rehualan yrityksistä, jotka muun muassa sitoutuvat tarkastamaan jokaisen tuomansa, tuotantoeläimille tarkoitetun rehuerän ja rehujen raakaaineet salmonellan varalta. erä/loppuosa Uuhipalkkio (tukityyppi 1330) v. Siitä on otettava selvää. . Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti sinä j a minä kävimme treffeillä. Sinun valituksellasi olisi painoa. Miten minä voisin tehdä valituksen. Pesät ovat suhteellisen varmasti sikiöimättömiä marras?joulukuussa. Oksaalihappokäsittely on oikein tehtynä tehokkain nykyisistä punkintorjuntatavoista. Kinnusen Mylly Oy
PERUSTETTU 1916 myynti 010 217 6776 www.tilasiemen.fi vaihde 010 217 6777 020 350 500 KESKIVIIKKONA 5. Lestijoessa taimen lisääntyy vain satunnaisesti ja sen säilyminen on epävarmaa. Tornionjoen sivujoissa taimenenpoikasia oli vähän, Pakanjoessa erittäin vähän. Suurin uhka meritaimenen luonnonkannoille on vapaaajankalastajien verkkopyynti meressä, Rktl toteaa. Siemenet tilinpäätökseen! Viljat, nurmet, öljy- ja palkokasvit VAIHTOKONEPÖRSSI NRO 143 . Laji on yleinen ja sitä tavataan koko Suomessa. Nokkosperhonen on kevään ensimmäisiä perhosia ja lämpötilasta riippuen sen saattaa nähdä lentelemässä jo maaliskuussa. Muihin päiväperhosiimme verrattuna se on huomattavan iäkäs ja saattaa elää melkein vuoden. Suotuisina kesinä nokkosperhosia voi syntyä kaksikin sukupolvea, mutta elokuussa kehittyvät toukat eivät yleensä Nokkosperhonen on löytänyt itselleen sopivan talvehtimispaikan ullakon katosta. selviä enää myöhäisestä kotelovaiheestaan vaan menehtyvät. Syksyllä ilmojen viiletessä nokkosperhonen vaipuu horrokseen ja odottaa kevättä. Jos talvehtimispaikkaan tulee lämpöasteita, se saattaa herätä kesken leponsa. Jakson lopulla pakkanen heikkenee koko maassa -1 ja -10 asteen välille. LUNTA KERTYY MAAN pohjoisosassa 0?5 senttiä, etelä- ja keskiosassa 5?10 senttiä, etelärannikolla paikoin enemmän. Marraskuu oli lämpöoloiltaan selvästi kaksijakoinen. Koskien kunnostukset ja tulvat ovat helpottaneet taimenten elämää. Sipoon- ja Urpalanjoen tilannetta Rktl luonnehtii heikoksi. Siuntion- ja Virojokea ei koekalastettu tänä vuonna. Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on enää Isojoessa. arjen sankari! taimenet, joiden rasvaevä on leikattu pois. Päätökset ovat aiempia tiukempia, koska pyynnin nykyinen säätely ei ole ollut riittävää uhanalaisten taimenkantojen suojelemiseksi. Elykeskusten päätökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta ja ne ovat voimassa peräti vuoden 2022 loppuun asti. päivänä. 8?16 AJANKOHTAISTA LUONNOSSA ESKO INBERG Älä siivoa! Joulukuun koittaessa eräs vilkkaimmista siivoussesongeista alkaa ja nurkat on tapana puhdistaa läpikotaisin perinteitä kunnioittaen. Nokkosperhonen on syksyllä siirtynyt talvehtimaan lämmittämättömiin tiloihin, kuten ullakoille ja varastoihin. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi paikoin puolitoistakertaisesti pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden. MAIKKI KULMALA Tilausnumero: 02083?55555 Tulvat helpottaneet kututaimenten nousua ark. Maan etelä- ja keskiosassa pilvisyys on runsasta ja keskiviikon jälkeen ajoittaiset lumisateet yleistyvät, etelärannikolla lumisade voi olla sakeaa. Tuleviin muutoksiin on varauduttava ajoissa samalla kun toteutamme toimenpiteitä tämän päivän tarpeisiin?, MMM kuvaa selonteon laadinnan tarvetta. MT Syksyn tulvat ovat helpottaneet meritaimenten nousua jokiin kutemaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan meritaimenen luonnonkantoja on jäljellä enää noin tusinassa rannikkojoessa. Myönteisintä kehitystä Rktl tapasi Ingasrskilan-, Mankin-, Espoon- ja Mustajoessa. Siellä kesänvanhoja luonnonpoikasia oli enemmän kuin parina edellisvuotena. Perämerellä surkea tilanne Perämereen laskevista joista löydettiin luonnonpoikasia niukasti. Sen toive on: älä siivoa näitä paikkoja. Nokkosperhonen on yksi niitä harvoja päiväperhosiamme, joka viettää talvensa aikuisena. Vuorokaudessa sitä kertyi paikoin yli 20 senttiä. Samassa yhteydessä tuuli yltyi eteläisillä merialueilla myrskyksi. Silloin nokkosperhonen kiittää! SARI KANTINKOSKI Kirjoittaja opiskelee luontokartoittajaksi. Suurin kymmenen minuutin keskituuli, 29 metriä sekunnissa, mitattiin Suomenlahdella Kirkkonummen Mäkiluodossa. Syksy oli lämmin Ilmatieteen laitoksen tilastojen pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna syksyn keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kaikki syyskuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä lukuun ottamatta lokakuuta, jolloin maan länsiosassa ja suurimmassa osassa Lappia oli hieman tavanomaista kylmempää. Syksy oli koko maassa myös tavanomaista sateisempi. Maan pohjoisosassa on aluksi poutaa ja osin selkeää, jakson lopulla lumisateet yleistyvät. LÄMPÖTILA ON -5 ja -15 asteen, maan pohjoisosassa -10 ja -25 asteen välillä. päivänä. Pysyvästi edullista lämmitysöljyä ja moottoripolttoöljyä Suurimman osan kuukautta vallitsivat lauhat etelän ja lännen väliset tuulet, mutta kuukauden lopulla suursäätila muuttui täysin. Idästä alkoi virrata kylmää ilmaa ja sää muuttui talviseksi koko maassa kuukauden lopussa. Sateita niukasti Kuukauden sademäärä jäi Pohjois-Lapissa ja suuressa osassa maan länsiosaa alle 40 millimetrin, kun taas suuressa osassa Etelä-Lappia ja etelärannikolla satoi yli 70 millimetriä. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sademäärä jäi suurimmassa osassa maata tavanomaista niukemmaksi. Maan länsiosassa jäätiin paikoin vajaaseen 70 prosenttiin tavanomaisesta. Lähes koko Lapissa ja osassa Etelä-Suomea satoi tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Kittilän Kenttärovalla (103 millimetriä), vähiten (29 millimetriä) Kauhavan kirkonkylässä. Lumimyräkkä etelässä Lunta oli kuukauden viimeisen päivän aamuna Pohjois-Karjalasta Perämeren pohjoispuolella kulkevan linjan pohjoispuolella ja osassa Etelä-Suomea. Suurin lumensyvyys, 46 senttiä, mitattiin Kittilän Kenttärovalla. Kuukauden viimeisenä päivänä lunta satoi runsaasti maan eteläosassa. Globalisaatio, ympäristökysymykset, teknologian kehitys ja väestöraken- teen kehitys ovat esimerkkejä voimakkaista muutosvoimista. Muutokset ovat sekä uhka että mahdollisuus metsäalan kehitykselle itsessään ja osana yhteiskuntaamme. Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein. Metsäpolitiikasta aloitetaan selonteko Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on aloittanut metsäpoliittisen selonteon valmistelun hallitusohjelman mukaisesti. Tavoite on antaa eduskunnalle reilun vuoden kuluttua poliittiseen keskusteluun ehdotus siitä, kuinka metsiä käytetään yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamiseksi. Selonteossa esitetään pitkän tähtäimen visiot vuoteen 2050 asti ja päämäärät metsien käytölle. Siihen sisällytetään myös vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia keskustelun pohjaksi. ?Suomen metsäsektorilla on meneillään suurin murros yli sataan vuoteen. Pienin, noin asteen poikkeama oli Ahvenanmaalla, kertovat Ilmatieteen laitoksen tilastot. Kuukauden korkein lämpötila maa-alueilla oli 9,4 astetta, ja se mitattiin Jomalabyssä Ahvenanmaalla 15. Ilmojen viiletessä se etsiytyy mielellään myös vaikkapa kylmiin autotalleihin ja vanhoihin taloihin. Alin lämpötila, ?30,0 astetta, mitattiin Kittilän Pokassa 30. Näin vaikkapa ullakolla talvehtiva perhonen voi eksyä lentelemään lämpimiin sisätiloihin. Vintin katosta roikkuva tai ikkunalaudalla makaava nokkosperhonen on vetänyt siipen- sä yhteen ja näyttää elottomalta. Joulusiivousta aloittava pyyhkisi mielellään pois pölyt ja hämähäkinseitit ja menehtyneeltä näyttävän perhosen. Siivouksen voi kuitenkin siirtää hyvällä omallatunnolla ensi kevääseen. Kolmen vuoden siirtymäaika on yli 65 millin ja ammattikalastajien alle 80 millin paksulankaisille verkoille. Päätökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta, vaikka niistä valitettaisiin. REIJO VESTERINEN Uutuusmallisto, joka tarjoaa käyttäjälleen huippumukavuuden, tehon ja taloudellisuuden. Mallistosta 6115M (120 hv) - 6170M (175 hv) löytyy kone tarpeiden mukaan Aito John Deere PowerTech -moottori, tehokas ja taloudellinen, yhden tankkauksen taktiikalla, ilman urea-lisäaineistusta. Täysteräsrunko antaa mainion alustan vaikkapa etukuormaimelle. 6115M-6140M vakiona 80 L/min hydrauliikka (114 L/min lisäv.) ja 6150M- 6170M vakiona 114 L/min hydrauliikka takaa kuormaajan ripeän liikehdinnän. Uutuus vaihteisto tässä varustelutasossa: AutoQuad Plus Eco, 40 km/h nopeus alennetulla moottorin kierrosluvulla, tuo mukavuutta ja pienentää polttoaineen kulutusta siirtoajossa. www.agrimarket.fi www.deere.fi NYT TUTUSTUMISTARJOUKSENA 6125M JA 6150M-MALLEIHIN AUTOQUAD +ECO -VAIHTEISTO POWERQUAD+ -VAIHTEISTON HINNALLA! Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. John Deere PowerGard YLIVERTAINEN TURVA JOPA 5 VUOTTA! Pidä kustannukset hanskassa joka tilanteessa.. Kuun lopussa oli kylmää ja etelärannikolla myrskysi Antin-päivänä. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana pakkassää jatkuu ja ajoittain sataa lunta. Marraskuu oli runsaat neljä astetta tavanomaista lämpimämpi Pohjois-Lapissa. Alussa oli tavanomaista lauhempaa. JOULUKUUTA 2012 www.valtra.fi valtrameklari@valtra.com KARI SALONEN VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Kylmää SÄÄ EILEN Marraskuun lopun Antti-myrsky toi talven eteläiseen Suomeen äkkirysäyksellä. Lauha marraskuu päättyi myräkkään etelässä VIIDEN LÄHIVUOROKAUDEN AIKANA ilmavirtaus käy etelän ja idän väliltä ja sää on tavanomaista kylmempää. Suurin osa saaliskaloista on vasta ensimmäisellä merivaelluksellaan. Vain harvat naaraslohet pääsevät verkkojen ohi jokiin kutemaan. Rktl suosittaa verkkojen silmäkoon suurentamista sekä ajallisia ja paikallisia pyyntirajoituksia. REIJO VESTERINEN Meritaimenen kalastukseen tiukat rajat Suomenlahdella Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elykeskukset rajoittavat meritaimenen pyyntiä valtion yleisellä vesialueella talousvyöhykkeeseen asti. Meritaimenen alamitta nostetaan 50 sentistä 65 senttiin. Pohjaverkkojen pienin sallittu solmuväli nostetaan 65 millistä 80 milliin. Alle 80 millin solmuvälisten verkkojen langan on oltava yksikuituista tai yksilankaista ja langan suurin sallittu paksuus on 0,20 milliä. Rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen. Saaliiksi saa ottaa vain ne John Deere 6M . Jokikannat ovat erittäin uhanalaisia. Suomenlahteen laskevista joista vain kahdeksassa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta