Maaseudun Tulevaisuus 05.12.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Myös hinnanlaskun riski jaetaan. Sivu 8 Superbakteeri huolestuttaa Maailmanlaajuisesti antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat ihmisten ja eläinten terveyttä. Suomessa tilanne on hyvä, koska antibiootteja käytetään maltillisesti. PERUSTETTU 1916 . Tuottajien viesti lähti EU-parlamentin edustalta suoraan Suomen maitotuesta päättävälle maatalouskomissaarille Phil Hoganille. ?Tapaamme Hoganin pian. Pentti Suokannas ja Raimo Kielenniva kuuntelivat. Kasvinsuojeluaineita maahantuonut Berner uudistaa orga nisaatiotaan ja ryhtyy valta kunnalliseksi maatalouskauppiaaksi. Nettikaupan tueksi on palkattu 25 kenttämyyjää. Myyntiin tulee torjunta-aineita, lannoitteita, kalkkia ja siemeniä. Sivu 8 JUHA ROININEN. Kirsti Keskinen on yksi vanhuskavereista. Eläinlääkäriliitto haluaa säilyttää tiukan käytäntömme, vaikka eläinlääkkeiden luovutusoikeus on laajentunut. Sivu 9 Berner maatalouskauppiaaksi VIIKONVAIHDE Hyvän mielen tekoja Presidentinlinnaan kutsun saanut Ranjith Kumar Prabhakaran tekee suurella sydämellä vapaaehtoistyötä Hämeenlinnassa. Menetys voisi suurimmillaan olla yli 900 euroa. 2013 v. Luottamus tehtäviin oli niin runsaasti halukkaita, että henkilövalinnoista äänestettiin. Menetystä tasataan 400 euron kohdalla olevalla leikkurilla molemmista suunnista. Kuntien lukumäärällä mitattuna eniten hyötyjiä on PohjoisSuomessa. Sivu 5 >> >> Kainuun malli osoitti, ettei sote säästä mitään.« Yksikään kunta ei joudu kohtuuttomaan asemaan.« PUOLANGAN KUNNANJOHTAJA SEPPO RAJALA PERUSPALVELUMINISTERI SUSANNA HUOVINEN Sivu 10 KIMMO HAIMI Vesivoiman kapasiteetti Pohjoismaissa ja Luoteis-Venäjällä Statkraft (Norja) Vattenfall (Ruotsi) Fortum (Suomi) 13 400 MW 8 300 MW 7 600 MW Lähde: Yhtiöt ?Pellonvuokra voisi elää hintojen mukana? Isolla osalla tiloista viljan hinta ei riitä peittämään tuotantokustannuksia. Maatilojen taloustilannetta pahentavat esimerkiksi korkeat pellon vuokrat. Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön Ranskan malli, jossa pellon vuokra on sidottu vehnän hintaan, MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila ja vilja-asiamies Max Schulman ehdottavat. Kun viljan hinta nousee, sekä viljelijä että vuokranantaja hyötyvät. Sivu 3 Mitalisadetta itsenäisyyspäivänä. AVATTU UUSI NETTIHUUTOKAUPPA Ritarikunnat myöntävät itsenäisyyspäivänä 3?889 kunniamerkkiä. www.realisointia.com Sivut 20?21 Sote-uudistus nostamassa rajusti kuntaveroja Fortum nousee vesivoimassa suurten joukkoon Monen kunnan veroprosentti uhkaa nousta, jos eduskunta hyväksyy hallituksen lakiesityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämislaiksi. Lakiesityksen pääpiirteet ovat olleet selvillä jo aiemmin, mutta torstaina julkaistut kuntakohtaiset laskelmat vetävät kuntapäättäjät vakaviksi. IRTONUMERO 1,50 e Ylen kyselyssä 26,7 prosenttia vastaajista tukee keskustaa. Sivut 11?12 KARI SALONEN Fennovoimaäänestys taas eduskunnassa Sivu 6 Juurikaskoneita taas Mynämäeltä Takasivu Sivut 11?15 Ympäristöjärjestöt hoputtavat ministeri Sanni Grahn-Laasosta aloittamaan maanomistajien kuulemisen soidensuojeluohjelmasta. Suo-ohjelman aikataulu auki Sivu 19 MTK jakoi maitoa ja tietoa Brysselissä MTK ja Baltian tuottajajärjestöt jakoivat maitoa ja tietoa keskiviikkona Brysselissä. Kuntaliiton mielestä uudistus ajaa osan kunnista erit- Fortum nousee vesivoimantuottajana Pohjoismaissa ja LuoteisVenäjällä suurimpien yhtiöiden joukkoon, jos se saa ennakkosopimusten mukaisesti hankittua Venäjältä 3?000 megawattia vesivoimaa. Uudet investoinnit lisäävät Fortumin puunkäyttöä neljään miljoonaan kuutiometriin. täin vaikeaan taloustilanteeseen ja pakkoliitoksiin. Kuntavero nousee soten ja valtionosuusmuutosten seurauksena useimmissa kunnissa. Sivu 7 Tunkua tehtäviin. Järjestötoiminta kiinnostaa MTK-Hämeessä. 2014 Puolustus vahvaksi. Yli puolet suomalaisista haluaa lisätä puolustusvoimien hankintoja. PERJANTAINA 5. Sivu 6 PÄÄKIRJOITUS Jokaisella vastuu itsenäisyydestä YLIÖ Ympäristökriisi on turvallisuusuhka KOLUMNI Veteraanin terveiset nuoremmilleen www.maaseuduntulevaisuus.fi Kiinnostaako ilmastonmuutos? 56 % 32 % v. Vien viestinne hänelle?, tilaisuudessa vieraillut parlamentin maa talousvaliokunnan puheenjohtaja Czes?aw Siekierski sanoi. Suomelle ennakoitua kymmenen miljoonan euron tukea pidettiin liian alhaisena. Sivu 3 EU-parlamentaarikko Albert Dess vakuutti Tiina Linnainmaalle tukevansa Suomen maito korvausta. Keskimääräinen korotuspaine on 1,52 prosenttia, enimmillään 7,4 prosenttiyksikköä tasausten jälkeen. Kuntakohtainen maksu määräytyy asukasluvun ja kuntalaisten palvelutarpeiden mukaan. Nykytilanteeseen verrattuna kunta voisi enimmillään hyötyä 1?863 euroa asukasta kohden. JOULUKUUTA 2014 | 26,7 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 142
Kuten: miten on mahdollista, että köyhä Suomi rakensi hätäaputöinä Torniosta Turkuun johtavan valtatie kahdeksan, mutta nyt tietä ei ole enää varaa pitää kunnossa. Suurten vaikeuksien vuosina ihmiset kuulemma tarttuivat siihen oljenkorteen, että työnteko pelastaa meidät. Niinhän se teki. Siitä, mitä oli, piti olla iloinen. Sisällissodan jälkimainingeissa 1920-luvulla lapset kuulemma nimittelivät toisiaan pikaistuksissaan punikeiksi tai lahtareiksi. Kai ne olivat pahimpia solvauksia, mitä tuon ajan keskenkasvuiset, tai muutkaan, tunsivat. Työnteko oli ennen sotia syntyneiden lasten elämässä tärkeimmällä sijalla. Vaikka presidentin itsenäisyyspäivän Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lainasi vastaanotto kerää suurimman julkisuuden, maanpuolustuskursniin juhlia ja juhlallisin avauspuheessaan suuksia järjestetään kuukausi sitten vaneri puolilla maata. haa venäläistä sananKaikilla sankalaskua: Kasakka ottaa rihautausmailla sen, mikä on huonosti palavat kynttilät kiinni. sodissa kaatuneiden muistoksi. Presidentin mielesOn hyvä, että itsetä tätä kokemukseen näisyyttä juhlitaan perustuvaa huusholja samalla muislinpito-oppia pitää tetaan heitä, jotka kuunnella. Menestyksen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä kaikilla rintamilla. Kuluvan vuoden tapahtumat ovat osoittaItsenäisyyteen liittyy neet, että tilanteet voivat muuttua nopeasti. myös velvollisuuksia Ukrainan kriisin vaikutukset heijastuvat Suomeenkin monella eri tavalla. ja vastuuta. Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Hyvä, että suuremmalta piirakkasodalta vältyttiin ja pulikoita voidaan käyttää edelleen vain pohjien kaulimiseen. joulukuuta 2014 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Kun susi ei pelkää ihmistä, alkaa ihminen perustellusti pelätä sutta. Kotieläinvahinkojen lisäksi sudet ja niiden pelko vaikuttavat ihmisten normaaliin elämään. Lapsia ei uskalleta päästää liikkumaan ulkona Kehityksen suunta voidaan muuttaa Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti Rooman klubin Kasvun rajat -raportin herätti huolta globaalien ja paikallisten ympäristöongelmien aiheuttamista riskeistä ja resurssien riittävyydestä. Monet johtavat keskustapoliitikot ja keskustaa lähellä olevat järjestöt ottivat kantaa holtittomasti lisääntyvää kulutusta ja yhteiskunnan kriisialttiutta lisäävää talouskasvun tavoittelua vastaan. Ympäristökysymykset ovat edelleen näkyvissä mutta heikentyneellä painoarvolla keskustan puolueohjelmassa ja MTK:n tavoitteissa. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ja ympäristökriisin torjuminen onkin viimeistään nyt nostettava poliittisen päätöksenteon ja etujärjestöjen toiminnan ytimeen. Päättäjien koottuihin selityksiin kuuluu että Suomi tai EU ei yksin voi leikata päästöjään samalla kun muut jatkavat taloutensa kasvattamista seurauksista välittämättä. Omista ovat tehneet kovan asioistaan pitää huotyön itsenäisyyden lehtia, pitää kiinni. hankkimiseksi ja Ellei näin tehdä, alkaa puolustamiseksi. tapahtua. Nykyisenä yltäkylläisyyden aikana saattaa unohtua, että Suomellakin on juhlistaa monin eri tavoin. kokemusta siitä, millaisia on olla tuontiruuan Itsenäisyyttä juhlitaan Suomessa perinteivarassa. sesti. Kenenkään ei tarvinnut murehtia ylipainosta tai dieeteistä. Sodan jälkeen totuteltiin uudenlaiseen maailmanjärjestykseen. Presidentin Sukupolvien aikana mukaan tämä oppi tehdystä työstä pitää koskee kaikkea, turSuomi täyttää huomenna 97 vuotta. muistaa kiittää. vallisuudesta talouteen. Valtiollinen itsenäisyys on jo sinänsä itseisOmista asioista huolehtiminen mahdolliarvo, eikä sen merkitys ole maailman myllersimman hyvin koskee meitä kaikkia yhdessä ryksessä muuttunut. ja erikseen. Maalaisjärjen, tutkitun tiedon ja kohtuullisen elämänihanteen yhdistelmä on keskustalaisuuden ydintä. Pojat kulkivat metsätöissä heti, kun pystyivät jotakin hyödyllistä savotalla tekemään. Valvontakomissio jäljitti virolaisia ja inkeriläisiä aseveljiä keinoja kaihtamatta. Onneksi oli naapurissa Ruotsi, jonne Neuvostoliiton lonkerot eivät ulottuneet. Sinne koetettiin ystäviä auttaa, vaikka virallinen Suomi ei voinut moisia petoksia hyväksyä. Suomalaisetkin sotilaat saivat tuta mielipideilmaston muutoksen. Yksi sivistyksen mit- jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin millaisena itse sen sai. Lomilla käydessään he näkivät hunningolle joutuneita tiluksia. Jo kotieläintenkin menettäminen pedoille lietsoo vihan tunteita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta pitäisi lähipäivinä valmistua uusi arvio susien määrästä. Suomelle kävi paljon paremmin kuin kukaan olisi osannut odottaa. Tutkimusryhmän suomalaisjäsen toi tavatessamme esille pettymyksensä yhteiskunnan kykyyn käsitellä sen tulevaisuuteen keskeisimmin vaikuttavia tieteellisiä näkemyksiä. On selvää että ympäristön- ja ilmastonmuutos sekä biodiversiteetin romahtaminen uhkaavat myös suomalaista yhteiskuntaa ja elintarviketuotantoamme. Suomessa ja laajemminkin on vastakkain kaksi kilpailevaa konsensusta. Ottaen huomioon globaaliin kehitykseen liittyvät riskitekijät, on täysin mahdollista että talouskasvua ei tulevina vuosina yrityksistä huolimatta saavuteta kuin väliaikaisesti. Vallitsevassa tilanteessa hallitusvastuun kantamiseen valmistautuvan puolueen ja keskeisten etujärjestöjen tulee ottaa vakavasti sekin vaihtoehto että talous ei kasva, tai sen kasvattamien on mahdollista vain katastrofaalisia haittoja tuottavin menetelmin. Eri vaihtoehtojen tarkastelu on järkevää ennakointia, vaikka esitetyt skenaariot koettaisiin epätodennäköisiksi. Kansakuntamme menestyksen salaisuus on ollut tosiasioiden tunnustamisessa ja taidossa luoda vallitsevien reunaehtojen puitteissa mahdollisimman hyvä yhteiskunta kaikille. Keskustan ja suomalaisen maaseudun on aika palata älyllisille juurilleen. Joka tapauksessa näyttää siltä, että hyvinvointivaltio ja tasa-arvo ovat muutamien mielestä liian kalliita maksaa.? Kuluttakaa kun vielä voitte Etelä-Suomen Sanomat yllyttää kansaa laittamaan veronpalautukset kiertoon. ?Perinteiseen tapaan joulukuun alussa maksetut veronpalautukset tulivat tänä vuonna erityisen sopivaan saumaan paitsi kuluttajille, ennen kaikkea vaikeuksissa rimpuilevalle kaupan alalle. Vaikka veronpalautusten merkitystä usein hieman liioitellaan, selvää on, että niillä on oma positiivinen vaikutuksensa kauppojen joulumyyntiin. Etenkin tänä jouluna kauppiailla ovat kädet ja varpaat ristissä sen puolesta, että mahdollisimman monet suomalaiset ohjaisivat saamansa veronpalautukset suoraan kulutukseen.? ?Toki kaikilta sitä ei voi edellyttää, mutta vähintään niiltä, joiden työpaikka ei ole ainakaan välittömästi uhattuna näinä epävarmoina aikoina.? Hajotusvaalitkin demokratiaa Kainuun Sanomat pohtii Ruotsin innoittamana Suomen haastavaa vaalitulosta 2011. ?On vaikea sanoa, kävikö Suomessa keväällä 2011 monenkaan mielessä uusien vaalien mahdollisuus. Käytännön toimet uhkien torjumiseksi ovat jääneet heiveröisiksi. Kansalaisten ja tiedeyhteisön huoli kuitenkin kasvaa. Kasvun rajat -raportti on lukuisissa tutkimuksessa todettu paikkansa pitäväksi. Tuli pitkä aika, jolloin sotilastaustasta ei ollut soveliasta puhua. Tämä ei tarkoita itsekkyyttä, vaan Pienen kansan voima on sivistyksessä ja kykyä ottaa vastuuta. Suomi on pärjännyt hyvin nossa, voi silloin myös auttaa muita. koulutuksen kansainvälisissä vertailuissa. Itsenäisyys ei merkitse pelkästään vapautta, vaan siihen liittyy myös velvollisuuksia ja Koulutuksen taso näkyy muun muassa siinä, vastuuta. Niinkin voi ajatella, että kunnat ainoastaan toimeenpanevat valtion niille antamia tehtäviä. Maailman kehittyneimpiin ja koulutetuimpiin kuuluvan kansakunnan ei kuitenkaan pitäisi laittaa haasteen edessä päätään pensaaseen vaan tuottaa siihen aktiivisesti ratkaisuja. Suvi Niemi yksin, ja susipelon vuoksi järjestetyt koulukyydit ovat petotihentymissä jo arkipäivää. Tahallaan tai tahtomattaan susipelon siemenen pukee MT:ssä sanoiksi Suomen riistakeskuksen päällikkö Sauli Härkönen: ?Eihän kukaan voi sanoa, ettei vaaraa ole, mutta yleensä se on kuitenkin pieni.? Vaaran vähyys ei riitä pienten lasten vanhemmille. Ilmiö tuntuu näin jälkikäteen todella oudolta. Lopuksi keskustelumme kääntyi siihen, miten Suomella menee nyt. Myöhemmin syntyneitä yhtä kaikki. ANTTI MAJAVA Kirjoittaja on hyrynsalmelainen Mustarinda-seuran puheenjohtaja. päivän kuva >> asvanut susikanta kuumentaa jälleen tunteita . Pienikin riski peruuttamattomasta vahingosta halutaan poistaa. Tässä Hyvää itsenäisyyspäivää. suhteessa on vielä paljon parantamisen varaa. Aikaisempi menestys ei tarkoita sitä, että menestystä tulee myös jatkossa. Samoin on huolehdittava näisyyspäivää. Itsenäisyyspäivää on vuosien saatossa vietetty erilai- siitä, että taloudellinen pohja säilyy ja vahvistuu. 2 Perjantaina 5. Taloudellisen itsemääräämisoikeuden sissa olosuhteissa ja tunnelmissa. 75 vuotta sitten itsenäisyyttä ei eh- säilyttäminen on oleellinen osa itsenäisyyttä. Yksi itsenäisen maan tunnusmerkeistä on ditty juhlia, vaan sitä puolustettiin tosissaan. myös mahdollisimman omavarainen elinTalvisodan ja jatkosodan raskaiden uhrauksien ansiosta itsenäisyyttä on voitu myöhemmin tarviketuotanto. Isojen pentueiden seurauksena uusia laumoja on muodostunut nopeasti. Huolta susialueiden asukkaissa ei herätä niinkään petojen määrä, vaan niiden muuttunut käytös. Tuolloin koulutus oli luksusta, jota oli tarjolla vain harvoille. Sotavuosista ja sodan jälkeisestä ajasta aikalaistodistajamme muistutti, että Suomi oli todella köyhä maa. Miehet olivat vuosia rintamalla. Tyttö kiittää. Ylen kelvoton kuntavertailu Lapin Kansaa harmittaa Ylen tekemä vertailu kuntien verotulojen tasauksesta. ?Jos lukija ei pidä sanomalehden linjasta, hän voi perua lehden tilauksen. Itä-Euroopan sotilasasioiden erityistuntija Tomas Ries nimesi ympäristöuhan tärkeimmäksi globaaliksi turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi. Näkemystä vahvistivat lukuisat eri maiden armeijoiden ja tiedustelupalveluiden raportit. Vahvasta näytöstä huolimatta ympäristökriisi jäi vain yhdeksi foorumin kysymykseksi kymmenien muiden joukkoon. Yli 90-vuotiaan herrasmiehen näkökulmasta lähes me kaikki muut olemme tyttöjä tai poikia. Aikuisilla oli kädet täynnä työtä, eikä laiskottelevaa jälkikasvua olisi hyvällä katsottu. Sinnikkäät sinisorsat Oulujoessa uiskentelevat sinisorsat joutuivat keskiviikkoaamuna väistelemään virran mukana kulkevia jäälauttoja. Suomessa elää 150?000? 250?000 sinisorsaparia. Valtaosa niistä talvehtii Etelä-Skandinaviassa tai Länsi-Euroopassa. Tämä parvi Oulun Tuiran rannassa on tainnut tottua ruokintaan ja jäädä talveksi tutuille sijoilleen. Susi kuumentaa taas K Viime viikolla minulla oli ilo ja kunnia tavata henkilö, joka on seurannut maailmanmenoa lähes yhtä kauan kuin itsenäinen Suomi on ollut olemassa. Mutta jos kävi, mieleen tuli varmasti myös näkymä siitä, että nopeasti järjestettävissä vaaleissa perinteisten puolueiden tappiot vain jatkuisivat ja perussuomalaisten jytky paisuisi entisestään. Entä mikä merkitys pohjoisen luonnonvaroilla on ollut hyvinvointivaltion rakentamisessa? Ranualaiset pärjäisivät var- maankin loistavasti, jos kaikkien suomalaisten kustantama byrokraattiarmeija sijoitettaisiinkin pääkaupunkiseudun sijasta Ranualle. Talouskasvu on kaikkialla maailmassa tiukasti kytköksissä energiankulutuksen kasvuun ja luonnonvarojen epäkestävään käyttöön. Jos kuuntelija pitää radio-ohjelmaa kehnosti tehtynä, hän joutuu silti maksamaan radion työntekijöille palkan. Tämä saattoi tulla mieleen, kun radio kertoi keskiviikkona ranualaisten elävän espoolaisten siivellä. Saalista etsivät laumat eivät näytä juuri karttavan ihmistä, sillä koiria on viety kesken metsästyksen jahtiseurueen keskeltä. MT:n haastattelemat paikalliset asukkaat ja petoasiantuntijat ovat samaa mieltä susikannan kasvusta. Jokaisen on hyvä pohtia, mitä itse voi että Suomi on tälläkin hetkellä yksi maailman tehdä sen eteen, että tulevilla sukupolvilla on vauraimmista ja kilpailukykyisimmistä maista. Suomi on myös yksi parhaimmista maista asua. Sodasta hengissä selvinneille oli järkytys, kuin- ka Neuvostoliitolle myötämieliseksi pakotettu isänmaa kohteli entisiä sotilaita. ?Tytöt? eli allekirjoittanut toimittaja ja valokuvaaja lähtivät tapaamisesta hyvin vaikuttuneina. Emme panneet tytöttelyä pahaksemme. Kainuussa, Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa vaaditaan nopeasti toimia, joilla pedot kyettäisiin pitämään poissa ihmisten reviiriltä (MT 3.12.). Esimerkiksi Sonkajärvellä sudet ovat tappaneet kahden viikon aikana jo neljä koiraa. Se toimii osaltaan pohjana parhaillaan päivitettävälle susikannan hoitosuunnitelmalle. Päättäjien pitää huolehtia, että petojen aiheuttamiin ongelmiin löytyy toimivat ratkaisut. Jos petoalueilla asuvat ihmiset kokevat, että yhteiskunta on heidät unohtanut, seuraukset voivat olla ikäviä sekä pedoille että ihmisille. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. KOLUMNI: HANNA LENSU LEHTIKATSAUS Terveisiä itsenäisyyden tekijältä Kovin on muuttunut Suomi pian satavuotisen taipaleensa varrella. Naiset, lapset ja vanhukset eivät sentään pystyneet korvaamaan parhaassa iässä olevien miesten työpanosta. Jos perheen pää ei palannut rintamalta enää kotiin, tilanne oli katastrofaalinen. Ruokaa oli vähän. Tämä uhkaa poliittisen järjestelmän legitimiteettiä. Tärkein globaali asia Osallistuin itse viime talvena Sitran järjestämään Uusi turvallisuus -foorumiin kulttuurikentän edustajana. Huomasin pian että kulttuurin lisäksi jouduin tukemaan foorumilla niitä muutamia osallistujia, joilla oli alkeellistakaan ymmärrystä ympäristö- ja resurssikysymysten luomasta kokonaishaasteesta. Myös Kainuun Sanomien mielestä talouden jättiongelmien takia vaalit olisivat olleet silloin paikallaan. Kokoomus ja tuleva pääministeri Alexander Stubb tyrmäsivät ajatuksenkin ja niinpä sekstetistä jo kvartetiksi kutistunut orkesteri soittaa nyt epävireessä vappuun saakka.?. Tätä tareista onkin, kuinka huolehdimme heikoimoppia voi hyvin soveltaa myös laajemmin. massa asemassa olevista kansalaisista. Tämä korosti vaikutelmaa siitä, että ympäristökysymyksiin liittyy Suomessa kategorista väheksyntää silloinkin kun ne uhkaavat valtiollista turvallisuuttamme. Neuvotteluista tarvitaan tuloksia Ympäristökriisi on ollut vahvasti edustettuna kaikkien suo- malaisten eduskuntapuolueiden puolueohjelmissa 70- ja 80-luvuilla. Uutisen pohjaksi oli otettu kuntien keräämät verotulot ja niihin lisättävät valtionavut. Kysymys on tietysti siitä, mitä seikkoja ottaa mukaan vertailuun. mahdollisuus asua itsenäisessä ja hyvinvoivasHuolimatta siitä, että Suomi on lähes kaikilla sa Suomessa. Talonpoikaisen perinteen mukaan tila pitää mittareilla menestynyt hyvin, eivät kaikki ole päässeet siitä nauttimaan. KARJALA-LEHTI PÄÄKIRJOITUKSESSAAN vierasyliö Ympäristökriisi on turvallisuusuhka Mielipidemittausten mukaan keskustan on syytä valmistautua hallitusvastuun kantamiseen eduskuntavaalien jälkeen. Nyt onkin hyvä hetki päivittää, mistä kaikesta Suomen suurin puolue on vastuussa. Samat kysymykset koskevat myös MTK:ta maataloustuottajien edunvalvojana ja kansalaisten elintarvikehuollon turvaajana. Vuonna 2012 Nature-lehdessä julkaistiin Stanfordin yliopiston tutkijoiden johtaman tutkimusryhmän raportti biodiversiteetin romahtamisen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöuhkien aiheuttamasta kokonaishaasteesta elämää kannatteleville rakenteille. Raportissa todetaan, että mikäli biodiversiteetin kapenemista ei välittömästi saada pysähtymään, ihmiskuntaa uhkaa 30?40 vuoden sisällä luonnon kantokyvyn globaali romahdus, joka johtaa todennäköisesti yhteiskuntien laajamittaiseen alasajoon. Äärimmäisestä kuivuudesta ja muista ilmastonmuutokseen liittyvistä ympäristöongelmista kärsivän Kalifornian kuvernööri Jerry Brown luki raportin ja tilasi tutkimusryhmältä laajemman arvion globaalin kehityksen suunnasta poliittisten päättäjien käyttöön. Tutkimushanke onkin kasvanut yli 1?300 luonnontieteilijän allekirjoittamaksi globaaliksi konsensukseksi pikaisten torjuntatoimien välttämättömyydestä. >> Käytännön toimet uhkien torjumiseksi ovat jääneet heiveröisiksi. Kaksi kilpailevaa konsesusta Suomessa raportti oli esillä pikku-uutisena lehtien ympäristösivuilla eikä se ole juuri vaikuttanut kansalaisiin tai päätöksentekijöihin. Kehityksen suunta voidaan muuttaa juuri näitä arvoja totuudellisesti noudattamalla. Sodasta hengissä selvinneille oli järkytys, kuinka Neuvostoliitolle myötämieliseksi pakotettu isänmaa kohteli entisiä sotilaita. hanna.lensu@ maaseuduntulevaisuus.fi Oli toki sellaisia etuoikeutettuja lapsia, jotka kävivät päätoimisesti koulua kuten kaikki suomalaislapset nykyään. Esimerkiksi sittemmin jalkaväenkenraaliksi edenneen Adolf Ehnroothin elämäkerran lapsuusvuodet kuulostavat nykymittapuulla joltisenkin normaalilta koululaisen elämältä. Kesällä 2011 perussuomalaiset olikin Suomessa jonkin aikaan gallupykkösenä. Kataisen jättäessä kesän alussa pääministerin tehtävät oppositio vaati uusia vaaleja. Tuloksettomiin päästövähennysneuvotteluihin ei enää ole aikaa. Luonnontieteilijöiden konsensus kehityksen uhkaavuudesta kohtaa taloudellisen ja poliittisen hegemonian konsensuksen, jossa ympäristönäkökohdat ovat alisteisia taloudelle isoja kehityslinjoja laadittaessa. Tieteen näkökulmien ohittaminen luo vaikutelman päättäjien epärationaalisuudesta ja sokeasta ideologisuudesta. Tuli vaikeita kysymyksiä. Työni ekologisiin kysymyksiin perehtyneen tutkijoista ja taiteilijoista koostuvan Mustarinda-seuran puheenjohtajana antoi tähän valmiuksia. Sitra toi ympäristöteemoja esiin, samoin lukuisat kansainväliset turvallisuusammattilaiset. Kun omat asiat ovat kunyhtenäisyydessä. Perustettu 1916 Itsenäisyys on jokaisen vastuulla H Uskottavasta kansallisesta puolustuksesta uomenna vietetään Suomen itseon pidettävä huolta. Samalla yleistyy tunne siitä, että päätöksentekijämme eivät ole kykeneviä tai halukkaita huolehtimaan kansalaisten turvalli- suudesta. Tytöt hoitivat kotia, eläimiä ja pienempiä sisaruksiaan. tällä kertaa erityisesti ItäSuomessa
Se on loukkaus?, Neitola kommentoi kymmentä miljoonaa. Torstaina kulkue oli siirtynyt komission edustalle. Suuremmat asiat saattavat päätyä käräjille, jolloin tarkastaja on todistajana. Paljonko tarkastus maksaa? Tarkastus tehdään tuntityönä. Auton tai koneen käypä arvo selviää satasilla, mutta esimerkiksi suuren koulukeskuksen sisäilman laadun selvitys maksaa tuhansia euroja. Miten tarkastajaksi pääsee? Tarkastajan pätevyys edellyttää Keskuskauppakamarin järjestämän kokeen läpäisemisen lisäksi vankkaa käytännön kokemusta ja tutkintoa osaamisalalta. Tarkastajalta edellytetään lisäksi nuhteettomuutta. JARMO PALOKALLIO MTK-Häme Huutia pysyvien nurmien määritelmälle HÄMEENLINNA (MT) Mahdollinen pysyvien nurmien uusi määritelmä ei saanut ymmärrystä MTK-Hämeen syyskokoukselta. Kokous ihmettelee kannanotossaan, voiko tila enää vapaasti päättää tuotantosuuntaansa. ?Voiko aikaisempien vuosien viljelytoimet jäädyttää osan maatalousmaasta pois viljelykäytöstä. joulukuuta 2014 UUTISET TALOUDESTA LYHYESTI Maakaasun hinta halpenee Suomeen tuotavan maakaasun hinta halpeni 20 prosenttia joulukuussa vuoden 2012 hintaan verrattuna. TOSIN VOIT JOUTUA KATTOA KOROTTAMAAN.? tilalleen loppukaudeksi valittiin Kimmo Inovaara Rengosta. Johtokuntaan valittiin uutena Arto Laine, Hattula-Kalvolasta sekä uudestaan Markku Nieminen Sysmästä, Merja Suppi Nastolasta ja Pia Parikka Heinolasta. MTK:n valtuuskuntaan kaudelle 2015?2016 valittiin Petri Lauttia Rengosta, Marianne Mänki Jokioisilta, Matti Kantola Sysmästä ja Aku Antila Sääksmäeltä. Lisäksi yksi valtuuskuntapaikka kuuluu liiton puheenjohtajalle. MAIJA ALA-SIURUA Maatalousvaliokunta vaatii tukien maksatusta ajallaan Eduskunnan maatalousvaliokunta edellyttää, että Maaseutuvirasto maksaa maatalouden tuet kokonaan ensi vuoden puolella. Valiokunta esittää myös yksityiskohtaisia toimeenpanoohjeita EU:n maatalouspolitiikkaan. ?Poikkeuksellisesti haluamme ohjata sitä, miten viranomaiset tulkitsevat lakia?, valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) painottaa. Hänen mukaansa hallinnon on noudatettava eduskunnan tahtoa kun EU-säädöksiä pannaan toimeen. ?Lainsäätäjä käyttää edelleen ylintä valtaa.? Lepän mukaan eduskunnassa on petytty pahasti EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen toteutukseen. ?Uudistuksella oli hyvät tavoitteet, mutta ne eivät ole toteutuneet.? Maneesiyrittäjille edelleen tukea Konkreettisista toimista tärkein on niin sanotun aktiiviviljelijän määritelmän muuttaminen siten, että esimerkiksi maneesia pyörittävät hevostalousyrittäjät voivat edelleen saada maataloustukea. EU-lain mukaan tukea ei voi maksaa esimerkiksi golfkentille tai kiinteistöyhtiöille. Lomautukset eivät vaikuta Itellan palveluihin. Pörssi ennätykseen Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa pörssikurssit nousivat uuteen ennätykseen, kun keskuspankki FED raportoi talousarvionsa. Maatalousvalikunnan meppi Albert Dess hörppää pullosta, johon on painettu etiketti ?Solidarity milk. Valiokunta ehdottaa lakiin muutosta, jonka mukaan kaikki edellisenä vuonna enintään 5?000 euroa suoria tukia saaneet viljelijät lasketaan ak- tiiviviljelijöiksi ilman erillistä tarkastelua. Valiokunta ei myöskään hyväksy EU-tuomioistuimen tulkintaa pysyvistä nurmista. Peruslohkojen yhteiskäytön täytyy edustajien mielestä myös olla edelleen mahdollista. Kansanedustajat ovat maatalouspolitiikan toimeenpanon ongelmista yksimielisiä läpi puoluerajojen. Perussuomalaiset tosin vierastavat tukia saavien tilojen kokorajojen nostoa. NIKLAS HOLMBERG A . Vaarassa ovat kuitenkin olleet myös hevosyrittäjät, jos maatalouden osuus yritystoiminnassa on ollut pientä. Summaa pidetään pienenä. He olivat mukana mielenilmauksessa, koska halusivat osoittaa solidaarisuutta Suomelle. Lisäksi myös baltit haluavat näkyä. ?Haluamme, että meidät muistetaan. Syynä on edullinen raakaöljy. Olemme niin kaukana täältä EU:n rajalla. Olemme yksin EU:n ja Venäjän poliittisen pelin keskellä?, latvialainen maidontuottaja Ieva Alpa-Eizenberga sanoo. Tapahtumalle joukkovoimaa antoi Brysselissä vieraileva Pellervon valtuuskunta. ?Ryhmä ei ole kovin suuri, mutta toivottavasti sitä terhakampi?, valtuuskunnan jäsen Pentti Suokangas kommentoi. Ryhmä piti Suomelle ennakoitua kymmenen miljoonan euron korvausta (MT 3.12.) kovin pienenä. ?Pahoin pelkään, että tuki on lopulta niin pieni, että sillä ei ole merkitystä. Pitkällä tähtäimellä kaikki investoinnit laitetaan jäihin. Öljylle ja maakaasulle ennustetaan matalan hinnan vuotta. Maakaasun hinta laski maail manmarkkinoilla heinäkuusta 2012 alkaen. Ei sitä pysty kompensoimaan millään?, Neitola sanoo. Esimerkiksi maidontuottajan ja MTK:n valtuuston varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan tilalla säästötoimiin ryhdyttiin heti. Ryyppy maitoa vahvisti Suomen ja Baltian maiden tuottajien viestin EU-päättäjille. Suomessa ansaitaan tasavertaisesti Ruotsiin verrattuna, mutta saksalaisten ja brittien palkoista jäädään jälkeen. Suomalaisten keskipalkka tutkittiin 3?132 euroksi, kun EUmaissa vastaava on 2?301 euroa. Itä-Eurooppa jää alle. Neuvottelut koskevat 482 työntekijää. Markkinat heikkenevät, koska lama jatkuu Euroopassa. ?Uskomme kysynnän laskevan tilapäisesti?, Itellan varastoliiketoiminnan johtaja Harri Kämppä arvioi. Varastotyöntekijöitä lomautettaisiin alustavan suunnitelman mukaan porrastetusti. Tuottajat eivät hyväksy, että Venäjän tuontikiellon tappioita ei korvata, vaikka tilanne on seurausta EU:n päätöksistä. ?Väärinhän se on, että tämä ihmisryhmä on niistä päätöksistä yksin pantu kärsimään?, sodankyläläinen Pentti Neitola sanoo. Maitoa annettiin muun muassa Suomen komissaari Jyrki Kataiselle. AIMO VAINIO Keskuskauppakamari on hyväksynyt 18 uutta tavaran tarkastajaa. Mitä tavaran tarkastajat tekevät, lakimies Raisa Harju? Hyväksytyn tavaran tarkastajan puoleen käännytään, kun palvelulle tai tavaralle tarvitaan puolueeton tekninen tarkastus. Puolueettomalle asiantuntemukselle on käyttöä erityisesti riitatilanteissa. Millaisia ovat kohteet? Tarkastustoimeksiannot vaihtelevat omakotitalon kosteusvaurion selvittämisestä auton tai metsäkoneen käyvän arvon määrityksiin. PUHEENJOHTAJA AKI KAIVOLA, MTK-HÄME Maito välitti tuottajien viestin Euroopan unionin päättäjille PÄIVÄN KYSYMYS Mitä tekee tavaran tarkastaja? JUHA ROININEN Suomen ja Baltian maiden tuottaja järjestöt kertoivat EU:n päättäjille, miten tukala on maidontuottajien tilanne. Hänen ?OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA . Kuka korvaa maanomistajalle, jos vuokralainen on viljellyt vuokrapellot pois viljelykäytöstä?? ?Ei ole oikeudenmukaista, että edellisten viljelyvuosien historian perusteella päätetään tulevaisuuden viljelystä tai tuotantosuunnasta?, kiteytti tunnot liiton puheenjohtaja Aki Kaivola. Tyypillisessä tapauksessa on tehty remonttia, jonka jälki ei vastaa sovittua. Hän puhuu perheensä puolesta, sillä maitotila on siirtynyt lapsille. Tapahtuman tavoitteena siis oli kertoa, miten tukala on maidontuottajien tilanne. ?Tilatasolla on helppo laskea, miten ison loven kuuden sentin hinnanalennus tuottaa. 3 Perjantaina 5. Tosin sopimuksissakin saattaa olla toivomisen varaa, ne saattavat olla suullisia. Paljonko tarkastajia on? Suomessa toimii noin 200 tavarantarkastajaa. Entä paljonko tarkastuksia tehdään? Tarkastuksia tehdään vuosittain hieman alle tuhat. Suomi säilyi pienten palkkaerojen maana. Itella aikoo lomauttaa Itella aloittaa yt-neuvottelut varastohenkilöstönsä lomautuksista ensi vuonna. Poliittista tukea saatiin, mutta päätöksiä vaaditaan pian. BRYSSEL (MT) ?Hyvää, hyvää, erinomaista?, kehui Euroopan parlamentin jäsen Albert Dess maistettuaan maitoa, jota MTK ja baltialaiset tuottajajärjestöt tarjosivat keskiviikkona parlamentin edustalla. Maitoa jaettiin, koska tuottajajärjestöt halusivat ääntään esille ja EU:n kantamaan vastuun teoistaan. Kokousväen joukosta todettiin kitkerästi etujärjestön unohtaneen erityisesti viljanviljelijät. Kokouksessa puhunut MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila korosti, ettei tuotantosuuntien ja -alueiden riiteleminen ole kenenkään etu. MARKKU VUORIKARI MTKHämeen syyskokous äänesti vilkkaasti. Vaali uurnalla Saara Nikkari ja Ville Löyttyniemi Hämeenkoskelta. ?Onko mitään muuta järjestöä tai tahoa, joka ajattelisi maaseutua yhtä laajasti kuin MTK?? Tuottajajärjestön liittoineen ja yhdistyksineen on tehtävä jäsenyydestä houkutteleva niin tuottajille kuin metsänomistajille, Lunttila viittasi metsänhoitoyhdistysten liittymiseen MTK:n jäseniksi. Puheenvuoroissa nousi esiin huoli maatilojen sukupolvenvaihdoksista. Nuoria ei kiinnosta ryhtyä yrittäjiksi alalle, jonka kannattavuus on huono. Hausjärveläisen Pekka Lokinperän mielestä sukupolven- vaihdokset pitäisi voida tehdä tilan lähtökohdista eikä luopujan tai jatkajan iän perusteella. Pia Parikka Heinolasta muistutti, että tukimaksatusten myöhästyminen iskee ankarasti myös lammas- ja vuohitilojen talouteen. ?On muistettava myös pienet mutta mahdolliset tulevaisuuden tuotannonalat.? Kaikki syyskokouksen henkilövalinnat ratkaistiin äänestämällä. MTK:n johtokuntaan valittu liiton puheenjohtaja Aki Kaivola ilmoitti jättävänsä paikkansa liiton johtokunnassa. Useimmat liittyvät rakentamiseen, ajoneuvoihin ja koneisiin. Kuka tarkastuksen tilaa? Tarkastuksien tilaajista noin puolet on yrityksiä ja organisaatioita ja puolet kuluttajia. Mitä tarkastuksen jälkeen tapahtuu? Aika usein tarkastus johtaa sovun löytymiseen. Päätöksiä tuesta tarvitaan pian?, Linnainmaa sanoo. Parlamentissa tilanne on tiedostettu ja maatalousvaliokunta on jo aikoja sitten kannattanut tukea myös Suomelle. ?Tämä ei ole vain teidän ongelmanne, vaan koko parlamentin ja Euroopan ongelma. Tapaamme tänään komissaari Hoganin ja viemme teidän tuottajien viestin hänelle?, parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Czes?aw Siekierski sanoo järjestöille. ?Kymmenen miljoonaa on loukkaus? Baltialaiset ovat olleet varovaisesti tyytyväisiä, koska saivat 28 miljoonaa euroa tukea viime viikolla. Hän kuitenkin uskoo, että tilanne korjaantuu. Kokous vaatii, että viimeistään huhtikuussa on tiedettävä ehdot, joilla viljelijä lähtee kylvöille. Joissain puheenvuoroissa arvosteltiin tiukin sanakääntein MTK:ta löysästä edunvalvonnasta. Arvion mukaan amerikkalaiset lisäävät kulutusta. Ei ole oikeudenmukaista, että edellisten viljelyvuosien historian perusteella päätetään tulevaisuuden viljelystä tai tuotantosuunnasta. eli solidaarisuuden maitoa. ?Heti pitää kaikista kuluista karsia. P A RH AN E VILJ L O AD U N P BE N Ä IJ S R ? I F . R NE ES OL TA. Laskusuunta on jyrkentynyt viime aikoina. Kaasuyhtiö Gasum ei nosta siirtohintoja ensi vuonna. EU-palkka jää 830 euroa Suomesta Palkat ovat Suomessa 830 euroa parempia kuin EU:ssa keskimäärin. Jos tuottaa miljoona litraa, lähtee palkasta 60?000 euroa pois
Kalastajat ovat tur hautuneita myös siihen, että ilmoittaminen ei ole johtanut mihinkään. Nykyinen hallikanta, 37?500?50?000 eläintä, on niin suuri, että sillä on vaikutusta myös kalakantoihin. Nyt kiistellään siitä, että dna-määrittely on yksin riittävä eikä tarvita lisäksi morfologista määrittelyä. Kaksikymmentä vuotta sitten ministeriö lähti luvan myön täessään lajikäyttäytymiseen perustuvasta määrittelystä ja oli oikeassa, 75 prosenttia kaa detuista oli koirasusia. Se mitä on kaadettu ja mitä taaskin puskissa vilisee olisi dna-, morfologisen määrityk sen lisäksi määriteltävä myös lajikäyttäytymisen ja lumijäljen perusteella. Laumat ovat liian suuria, nii tä on liian paljon ja yksilöt eivät ole arkoja, ollakseen susia. Yhteiskunnallisesti ongelma on geenitasoa suurempi. Vihertävä selitys on, että sudet tulevat lähelle asutus ta, koska viittä kilometriä suurempaa rakentamatonta erämaata ei enää ole. Se voi si olla siellä roottorin tasolla tai kulmavaihteen ja pitkän akselin avulla tornin sisällä maan tasalle tuotuna. Pitää ottaa huomioon, että se torni ja voimalakaan ei olisi ny kyisenlainen jättikokoinen, vaan tuon alkuosan vertauksessa kahden vuoden lapsen kokoinen saman tehon saavuttamiseksi. Eli ne kohtuullisen kokoiset voimalat voisi sijoittaa taaja mien teollisuusalueelle, jossa todennäköisesti on jo kaukoläm pöverkkokin olemassa. Nyt on tietenkin helppo tart tua siihen, että eihän ne sitten tuota sähköä, sitähän tarvitaan. Sähköä käytetään lämmitykseen ja eikö se johda samaan loppu tulokseen, kun lämpö saadaan tuulivoimasta suoraan, eikä sitä sähköä sitten tarvitakaan. Maaseudulla on monenlaista taitajaa. Venäjän käytöstä ei voi hyväksyä ja vastatoimet ovat seurausta siitä. Valtion viranomaisten tiedossa oli kaksi yksilöä. Vuosina 1994, 2013 ja nyt 2014 otukset eivät ole olleet Pulliaisen mainitsemia arkoja, enintään viiden yksilön lau moissa suden lailla saalistavia. Voiko joku tämän päivän tutkija ja tiedemies todistaa miten kah denkymmenen vuoden aikana, edelleen lajikäyttäytymisestä poikkeavista yksilöistä huoli matta, koko kanta on muuttu nut puhtaaksi? Vai oliko sattumaa, että 1994 ammuttiin Suomen ainoat hybridit? Vuoden 1994 esitelmässään Hyljevahingot ovat tilastoja suuremmat K Väärä neuvo EK-asiantuntija, ottakaa täys käännös. Kuka todistaa, kuka tietää, kuka uskoo, että kaikki muut jäljelle jääneet olivat puhtaita susia. Esimer kiksi Suomenlahdella kaupal lisesti tärkeiden kalalajien eli ahvenen, kuhan, lohen ja siian yhteenlaskettu osuus hallien ravinnosta oli yli 30 prosenttia (Ecoseal-hanke). Hylkeensietopalkkio on ollut elinkeinolle merkittävä paran nus, mutta järjestelmässä on isoja puutteita eikä se ratkaise jari Niskanen/kuvaliiteri Perhossa petotutkija Nyholm totesi, että varmuudella susi voidaan tunnistaa askellukses ta. Suden lumijälki poikkeaa muiden koiraeläinten lumijäl jestä. JUKKA VAPOLA VIERASKOLUMNI lukijalta Missä EU, siellä ongelma Lain tarkistamiseen on tarvetta S usioikeudenkäynnissä on voimakkaasti todistettu susien puhtautta dnamäärityksen perusteella. Oikeudenkäynnissä toivoisi huomioitavan sen mitä historia todistaa. Professori Pulliaisen esiinnostaman laumakäyttäy tymisen perusteella kyseessä olivat hybridit. Pulliainen jatkoi: ?Maapal lolla on viisi koiraeläintä, jotka voivat risteytyä keskenään. Jos susi ja koira risteytyvät, jälkeläiset voivat olla mielenvi kaisia ja vaarallisia. Ja Suomen veivikau lat taputtivat oman taloutensa kuolemantuomiolle. Olen valoisa ja iloinen luonne. Suomea ei kan nata sitoa tällaiseen hankkee seen vuosikymmeniksi. Tar jolla olisi Albaniaa ja Moldovaa. Nämä varmasti käyvät vanhoille puolueille ?osana eurooppa laista rauhanprojektia?. Brysselin suunnitelmatalous syväjäädyttää Euroopan, tappaa talouskasvun ja tuo deflaation. Hilpeätä mieltä ei naurata. Lasku on karmaiseva. Perussuomalai set tarvitsevat vaalivoiton. o o o Olen viikon yrittänyt toipua eduskunnan homoliitto äänestyksestä. ML Ydinvoima Kehtaako kansanedustajat antaa itsenäisyyspäivän aattona luvan venäläisten tukikohdalle. Ei nimimerkkiä Palautetta Mihin Esko Lehtimäeltä unohtui hölmöläisten suovalon kannosta pakettipellot, lehmän tapporahat ja kesantopellot (MT 1.12.)? Teuvalta Häkeistä Häkkikanalatkin kielletään, mutta ihmisiä sullotaan kiihty vällä vauhdilla kerrostaloihin päällekkäin asumaan.Onko kana arvokkaampi kuin ihminen? Ei nimimerkkiä Koekaniini Talvivaara, Fennovoima jne. Tarkoitus tietenkin oli osoittaa, kuinka sitä sähköä saadaan syntymään. Matkailuelin keino elää pitkälti luonnosta. Ympäristöystävälliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto ja cleantech tuovat työtä ja niiden varaan rakennetaan uutta yritystoimintaa. Suomen äänivalta Euroopan unionin neuvostossa laskee 2,0 prosen tista 1,1 prosenttiin. Samaan aikaan Suomen nettomaksuosuus pompahtaa ylöspäin lähes 600 miljoonaa euroa ylittäen samalla miljardin nettomaksuosuuden. Silloin vaan osattiin. Sähkö on kätevää, mutta miksi on hylätty kokonaan se periaate, että otettaisiin esimer kiksi tuulen energia suoraan hyötykäyttöön, missä sen nyt suinkin voi toteuttaa, ilman tuota sähköksi muuntamisen häviötä. Maajussille oikeudenmukainen palkka ja jalostajille onni päästä tutustu maan EU:n tukiviidakkoon. Euroopan unionissa on sovittu uudesta äänivalta painotuksesta. Sii hen tarvitaan lisää sähköä, jonka tekeminen tuottaa taas hukka lämpöä ilmakehään, joka pitää poistaa näillä jäähdytyslaitteilla, joka tuottaa taas hukkalämpöä, jonka sähkö pitää tuotta ja niin edelleen. Siinä sitten tulee ne kesäiset lämpöhuiput, kun miljoonia hehtaareja yritetään pitää koneellisesti viileänä ja on saatu aikaiseksi tuo ketjureaktio. Annan tähänkin vain yhden kehotuksen: ajatelkaa. Vain kevätjäältä metsästäen pystyt täisiin pienentämään hylje kantojen kokoa ja kalastajien menetyksiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) tutkii merialueen ammattikalastajien hyljevahinkojen määrää. Pakotteet pois, rauha parempi. Koskinen Tuet Tuottajahinnat reaalitasolle ja maataloustuki Kelan kautta aikuisille ihmisille ruokakuitteja vastaan. Espanja on saanut tukea persikoistaan, Puola omenois taan, Italia juustoistaan( vaikka niitä ei edes viedä Venäjälle!) ja Baltian maat maidostaan. Mitä Suomi on saanut? Kokoomuslaisen maatalous ministerin kootut selitykset. Tilanne on paha. Tämä tilanne saa mielen matalaksi, jyrkänne lähenee ja alamäki kiihtyy. Entinen nautafarmari on ostanut verkosta ?jotain kuivatavaraa?, Viljatilallinen papuja ja linssejä, Stönö reilun kaupan suklaata, Herkkusuu olutta ja viiniä. Harrikkakuski uskoo maahanmuuttajien hyötyvän verkkokaupoista. 1994 Perhossa liikkui suurissa laumoissa 24?26 sutta. Aiheutuneiden vahinkojen johdosta ministeriö antoi luvan poistaa ?neljä poikkeuksellises ti käyttäytyvää sutta?. Sanamuoto oli tarkkaan harkittu. Itsenäisyyspäivän alla olevassa äänestyksessä ratkaistaan, sidotaanko suoma laisten veronmaksajien rahat venäläiseen ydinvoimahank keeseen vuosikymmeniksi. Vaihtoehtona on kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden laaja käyttöönotto. Neljästä kaadetusta kolme oli hybridejä, yksi oli susi. Luontoon jäi yli kaksikym mentä eläintä. EU on tehnyt päätöksiä kompensoida mene tyksiä. ilman sähköksi muuntamisen häviötä. joulukuuta 2014 mielipide Miksi on hylätty kokonaan se periaate, että otettaisiin esimerkiksi tuulen energia suoraan hyötykäyttöön . Yksi hyvä mahdollisuus olisi käyttää sitä suoraan lämmi tykseen, pyörittämään tavalla tai toisella lämpöpumppuja. Tutki muksen kohteena on hylkeiden vahingoittamien kalojen määrä pyydyksissä. Jo kansain välisissä sertifiointijärjestel missä ympäristökriteerit ovat olennaisen tärkeitä. Yrittäjää ei rasita ympäristö asioista huolehtiminen, vaan huolenaiheena on muu sääntely. Esimerkiksi elintarvike tuotanto edellyttää Suomessa juuri tietynlaisia ja niin kalliita tiloja, että moni maaseudun pienyritys on kaatunut sellai seen. Yrittäjäjärjestö voisikin keskittyä joko tämän turhan säätelyn poistamiseen, tai edes edistyksellisen kuvan välittä miseen Suomen yrityksistä, kuten yrityksetkin tekevät. Näin esimerkiksi uusiutu vaa aurinkosähköä ostamaan alkanut Lappeenrannan energia nettisivullaan: ?Edistämme ym päristömme hyvinvointia . 4 Perjantaina 5. Näin ei voi jatkua, tähän on saatava muutos ja se tulee vain vaalien kautta. Toista tämän mallista hallitusta Suomi ei kestä. Fen novoiman hankkeen suomalai sina omistajina on pääasiassa kunnallisia energiayhtiöitä, jotka sitovat veronmaksajien rahoja tähän riskialttiiseen hankkeeseen. Markkinataloudet länsimais sa valjastavat hajautettua ener giantuotantoa oman energia murroksensa toteuttamiseen. Energiantuotannolla luodaan nykyaikana teollisuutta, ei vain tuoteta sähköä sille. Väestöre kisteritiedot kertovat kuitenkin muuttoliikkeestä ja maaseudun autioitumisesta. Laki ei ole enää ajan tasalla. Pekka Lindholm kunnanjohtaja eläkkeellä Perho Vaihtoehtoina uusiutuvat tai Rosatom E duskunta äänestää 5. joulukuuta Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoima hankkeesta. Sillä on vaikutusta maailman lämpö tilaan, vaikka toisin oletet taisiin. Kun sitten alkukesällä lämpö alkaa nousta yli sellaisen rajan, jossa koneelliset jäähdyttimet alkavat jäähdyttää sisätiloja asunnoissa, liikkeissä, tehdas halleissa jne, tämä synnyttää taas valtavasti hukkalämpöä, joka lämmittää ilmakehää. Miksi Mäky nen pitää yrittämisen arvoja vas takkaisina ympäristön arvojen kanssa, vaikka puhdas luonto on monen yrittäjän elinehto, erityisesti maaseudulla? Suomalaisen ruuan hyvä maine tulee juuri siitä kuvasta, että Suomessa pidetään huolta ympäristöasioista. On mielenkiin toista nähdä, mitä tekee keskus ta nyt. Saattaapi olla niin, ettei lumijälkiä ole 1994 eikä 2013 kuvattu kaadetuista, eikä luon toon jääneistä. Nyholm mainitsi 1994, että kaadettujen dna-tutkimus suo ritetaan Ranskassa. MT), että ?yrittämisen arvot ovat tärkeämpiä kuin ympäristön arvot?. Yrittäjien puheenjohtaja likaa lausunnollaan omaa pesää. Hän antaa sellaista kuvaa, kuin me yrittäjät haluaisimme elää takapajulassa, jossa ei ympäris töasioista välitetä. Onko johtopäätös kouraistu ilmasta, oliko Pulliainen väärässä vai onko väite viranomaisten käsi enpesua? Perhon pinta-ala on 770 neliökilometriä. Metsästys tulisi sallia jo maaliskuun puolivä listä alkaen, jolloin pyynti on mahdollista myös jäältä. Maria Saarinen FM, biologi Turku uomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Jyrki Mä kynen linjasi (24.11. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan pitkällä tähtäimellä tehokkain keino vähentää hylkeiden ammatti kalastukselle aiheuttamia vahinkoja on helpottaa hallin metsästystä koskevia sään nöksiä ja kääntää hallikannan kasvu ja sitä kautta vahinkojen määrä laskuun (MmVM 8/2012 vp). Alueelliseen kiintiöjärjes telmään siirtyminen oli askel oikeaan suuntaan; kun halleja havaitaan pyydysten lähistöl lä, niitä voidaan alkaa poistaa välittömästi. Itämeren hallikannan kasvu jatkuu noin kymme nen prosentin vuosivauhdilla metsästyksestä ja satunnaisista pyydyshukkumisista huoli matta. Emmehän me perussuomalaiset muuten olisi nollasta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yltä neet. Sama näihin Mavi hidasteihin, niin alkaa tapahtua. Prosentti päivässä, kuten on hakemuksillakin. Ei nimimerkkiä Metsätiet On huomattu metsäyhtiöiden yleinen haluttomuus korjata metsäteille puunajossa synty neet vauriot. Ei nimimerkkiä alastuksen hyljevahin got ovat suurempia kuin tilastot kertovat. Ei onnistu. Avioliitto on miehen ja naisen liitto. Yhteis vastuuta lisätään, ääniosuus puolittuu ja nettomaksuosuus tuplaantuu. Ovatko tu lokset käytössä. Miksi maksaa 15 euroa/kg ylimääräistä, kun voi itsekin hakea?, kysyy Enti nen nautafarmari. Samoilla linjoilla on Leena Saarela. ?Ostan kaiken mahdollisen suoraan tuottajalta ja mahdol lisimman läheltä. Kuka ensimmäiseksi te kee tällä periaatteella toimivan talonsa lämmityksen ja osoit taa sen yksinkertaisuuden ja edullisuuden nykysuuntaukseen verrattuna, joista ei mitenkään voi pitää ja joka tulee käymään kaikkien kukkarolle verojen muodossa. Jukka Vapola Keksin yllä olevan otsikon ollessani ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaana vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Älynväläys pätkähti päähäni MTV3:n vaalikeskustelussa. Kesken presidenttiehdokas Henrik Laxin puhetta, tokaisin: ?Missä EU, siellä ongelma.? Tuo ilmaus jäi elämään poliittiseen kielenkäyttöön ja todellisuuteen. Eduskunta on hyväksymässä Suomen yhteisvastuun kasvat tamisen EU:n niin sanotussa kriisirahastossa. Optimisti. loista va idea (MT 3.12.). Vuonna 2013 Perhossa oli 12 yksilöä sekä kol me kaadettua ja sen lähialueella viisi yksilöä. Nykyinen metsästysaika ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tehokkaa seen pyyntiin, vaikka kiintiötä kasvatettaisiin. Laitetaan kotimaiset pääomat niihin. Ville Niinistö puheenjohtaja, Vihreät Anne Bland varapuheenjohtaja, Vihreät Ympäristöystävällisyys on kilpailuvalttimme S Hallikanta kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla metsästyksestä huolimatta, Maria Saarinen kirjoittaa. ongelmaa. Loppuu byrokratia ko konaan. Martti Nimimerkki ?Pohtijalta. Koko tämän vaalikauden ajan he ovat äänestäneet perus suomalaisten kanssa yhteisvas tuita ja tukipaketteja vastaan. Toista oli Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen aikaan, jolloin tukipakettihullutus aloitettiin. On ryhdin mittauksen aika. Miten on keskusta: omavastuu vai yhteisvastuu? Perussuomalaiset ovat olleet oikeassa ja tämän kirjoituksen otsikko pitää yhtä totuuden kanssa. Kaadet tujen jakauman perusteella ei kukaan. Kiistatta tiedettiin etukäteen, että laumassa oli risteytyneitä otuksia. Jos lauma kasvaa suuremmaksi, se jakaantuu ja toinen lauma hakee itselleen uuden reviirin. Vuonna 1994 otukset liikkui vat viittä suuremmissa laumois sa. ? Tuotto oli porrastettu eri ta soihin ja viimeinen taso oli pieni käsiporakone, johon saatiin hentoinen pyörimisliike ilman kuormitusta, kun raavaat isännät hikipäin polkivat. Koelaite valaisi ainakin minulle, kuinka tehotonta on siirtää energiaa siten, että se muunnetaan sähköksi ja taas uudelleen otetaan käyttöön. Näin jälkikäteen ajatellen voisin päätellä, että kahden vuoden ikäinen lapsikin olisi hihnavä lityksellä polkien saanut siihen poranterään samanlaisen pyöri misliikkeen. Jo esi-isämme oivalsivat tämän suoravälitteisen voi mansiirron mahdollisuudet, kun saivat pienet tuulimyllyt pyörittämään isoja myllynkiviä. Sähköksi muuntaen se ei olisi onnistunut liki mainkaan sen kokoisilla myllyillä, tosin sitä mahdollisuutta ei silloin vielä ollutkaan. Sama oli pienien koskien vesivoiman hyötykäyttö, saatiin myllynkivet pyörimään, sahalai tokset toimimaan ja monenlais ta hyötykäyttöä metallipajoissa koskien partaalla. Monenlaista käyttöä hihnatai ratasvälityksillä ilman säh köksi muuntamista oli esi-isillä, veden pumppuamisessakin se oli erinomainen. Tämä on törkeätä ja huonoa asioiden hoitoa. Ukrainan kriisi on tuonut elintarviketeollisuudelle ja maataloudelle merkittäviä ta loudellisia menetyksiä. Uu sia uljaita teknologioita, mutta miksi juuri pienen Suomen pitää olla koekaniini? Pohjan Akka Ehdotus Alv-palautukset viipyivät kuukausia, kunnes viipymälle tuli korko. Verkosta ostettuna ruoka maksaa vähintään saman kuin lähimmässä ruokakaupassa, ja päälle tulevat toimituskulut, useat kommentoivat. Moni kertoo ostavansa tuotteita mieluummin suoraan tuottajalta. ?Lihaa ei kannata ostaa lainkaan verkkokaupasta, on se niin ?sikakallista?, sillä hinnalla ajelee ostamaan suoraan tilalta kauemmaksikin. Suomen hallikannan arvioitiin olevan suotuisalla suojelun tasolla jo vuosien 2001?2006 luontodirektiivira portoinnissa EU:n komissiolle. Vuoden 2001 jälkeen hallikanta on lähes kolminkertaistunut. Kannan pienentämiselle on kaikki edellytykset. ei taloudellinen . Niistä he pys tyvät ostamaan kotimaassaan käytettäviä ruoka-aineita. Marika Auersalmi pitää yhdeksän vuoden kokemuk sella verkkoa hyvänä kanavana luomutuotteiden ostamiseen. ?Vaikka valikoima market kaupassa on tänä aikana parantunut, niin jatkuvasti on tuotteita, joita ei muuten saa kuin tilaamalla.? Oluen ja viinin verkko- ostamista saksalaisesta verkko kaupasta puoltaa Herkkusuun mukaan edullisempi hinta ja tavaran toimitus suoraan kotiovelle. Ainakaan hinnalla ei voi verkko-ostamista perustel la. Mitä on tapahtunut. 2?200 neliöpki lometrin laskenta-alueella oli yhteensä 20 yksilöä. se on perusarvomme?. Sähkön tuottamisessa piilee muutakin ongelmaa, jota ei olla tiedostavinaan. Maailman väkirikkailla teollistuneilla alueilla näkee pal jon valtavia kiehutusvesireak toreita, joissa tuotetaan sähköä atomivoimalla ja suurin osa voimalan tehosta siis vapautuu lämpönä ilmakehään. Onko sähkön käytön lisääminen ollen kaan tavoiteltavaa, vai pitäisikö etsiä toisenlaista tulevaisuutta. Tai kaatuuko tämä ajattelu siihen, niin kuin Mikael Jungner sanoi pressiklubissa, että Suo messa vallitsee ilmapiiri, että oikea ihminen ei ole koskaan väärässä, eikä väärä ihminen koskaan oikeassa. Eini Kosonen yrittäjä maaseudulla Tuulen energia suoraan hyötykäyttöön K un paikalliset maatalous yrittäjät taannoin vieraili vat Olkiluodon voimalassa, siellä saatiin kokeilla sähkön tekemistä polkemalla generaat toria. Se tarjoaisi vien tinäkymiä ja kasvua puhtaan teknologian suomalaisille yrityksille. Suomessa on paljon osaa mista puhtaissa teknologioissa, jonka käyttöönotto veisi meitä maailman ympäristöongelmien ratkaisijoiden etujoukkoon ja lisäisi energiaomavaraisuut tamme. Eurooppa putoaa elintasossa alaspäin, suurimpana syynä on epäsym metrinen eurovaluutta, joka on poliittinen . Oli polkupyörään raken nettu laite. Suoma laiset työpaikat bioenergiasta, auringosta, tuulesta ja älykkäis tä sähköverkoista auttaisivat kansantalouttamme uuteen nousuun. Tässä on jo kansallisen puuttumisen paikka. Viljelijät ja elintarviketeollisuus eivät voi jäädä ?Pyrsselin? hyväntahtoisuuden varaan. Islanti lopetti lähestymis neuvottelut EU:n kanssa, eikä Norjaa ja Sveitsiä saa kirveellä kään Euroopan unioniin. Se ei ole Euroopan unionin syytä. TIMO SOINI on kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja. timo.soini@ eduskunta.fi VIIKON KYSYMYS Ostatko ruokaa verkosta? Säännöllisesti. Silloin tällöin. En vielä, mutta kiinnostusta olisi. En koe tarpeelliseksi. % vastaajista 0 20 40 60 80 100 Ruuan verkkokauppa kiinnostaa harvaa E i ole ruuan verkkokaupal la tulevaisuutta, jos sen menestyksen määräisivät Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehden lukijat. Vain runsas kymmenen yli 600:sta vastaajasta on ostanut verkosta ruokaa säännöllisesti, silloin tällöinkin ostavien määrä jää kolmeenkymmeneen. Stönö arvelee monen maa seudulla asuvan saavan verkko kaupoista saman vastauksen kuin hänkin: ?valitettavasti emme vielä toimita ostoksia Teidän postinumeroalueellen ne?. ?Eipä ole yllätys, etteivät viitsi lähteä ajelemaan pit kin haja-asutusalueita edes Lounais-Suomessa.? Moni kertoi ostaneensa verkosta erikoisuuksia, joita ei paikallisissa kaupoissa ole tarjolla. Hylkeen ottamas ta kalasta ei kuitenkaan aina jää jälkiä, eivätkä pyydysten rikkoutumisesta ja kalojen kar kottumisesta aiheutuvat mene tykset ole mukana luvuissa. Tutkimuksen tulos on siten lähinnä suuntaa-antava mini miarvio todellisten hyljevahin kojen määrästä. Uusimman raportin mukaan kolmannes ammattikalastus yksiköistä ilmoitti vahinkoja vuonna 2013 (Rktl 21.11.). Vahingoista ilmoittaneiden osuus on pienentynyt yhdek sällä prosentilla vuoden 2008 jälkeen. Vahinkojen väheneminen lienee todellisuutta vain lo henkalastajien kohdalla, koska he ovat osittain voineet siirtyä käyttämään hylkeenkestäviä rysiä. Vahinkoilmoitusten vähene minen johtuu ennen kaikkea verkkokalastuksen vähenemi sestä ja ilmoittamiskynnyksen noususta. Rannikolla toimivat verkko kalastajat eivät pysty suojaa maan pyydyksiään millään tavalla, ja jos ei pysty kalasta maan, vahinkojen määrä on tilastossa nolla. Vahingoista ilmoittaminen saattaa myös tuntua kalastajas ta turhalta, koska todisteiden puuttuessa kalastajaa ei usein uskota. raha, josta ei voida luopua, kuten Euroopan keskuspankin pääjohtaja kävi Helsingissä ju listamassa. Nyt, aina ja iankaikkisesti. Tiedän jotakin poliittisesta viestinnästä ja propagandasta. Homoliittolobbaus on minun elinaikani suurin hysteerinen kampanja, joka onnistui. Perheen tappioksi. Harki tulla sanamuodolla ehkäistiin asiaan eri tavoin suhtautuvien tahojen mahdollinen päättymä tön kiistely. Maaliskuussa 1994 professori Erkki Pulliainen sanoi Jyväsky lässä esitelmässään: ?Susi on ar ka, lempeä eläin, ja se elää enin tään viiden yksilön laumoissa ja yksi lauma tarvitsee tuhannen neliökilometrin reviirin. Ydinvoima hankkeet ovat taloudellisesti kalliita ja keskitettyjä ratkai suja, joita toteutetaan nykyään lähinnä keskitetyn valtiojoh don maissa. Venäläinen Rosatom on Venäjän valtiojohdon alaisuu dessa oleva valtionyhtiö, jonka liiketalous on salaista ja sen toiminta on osa Venäjän valtion vallankäyttöä. Biotaloudesta löytyy ratkaisuja myös työllisyyteen. Ydinvoiman lisärakentami sen aika on ohi. Sillä takaan parhaan laadun ruokapöytääni ja elantoa edes vähän tuotta jalle.? Kiinnostavatko uutiset ilmastonmuutoksesta? MT:n nettisivulla on nyt auki uusi viikon kysymys, jossa kysymme, kiinnostavatko uuti set ilmastonmuutoksesta. JUHANI REKU. Yhä useammilla teollisuudenaloilla ympäristöstä huolehtiminen on liiketoimin nan tärkeimpiä tukipylväitä joita ilman pk-yrityksillä ei juurikaan ole kilpailuvalttia. Ympäristöystävällisyys voi auttaa suomalaisia yrityksiä läpäisemään kovan seulan ja kansainvälistymään. Minä en voi hyväksyä sitä, että nämä ristey tymät pilaavat suden maineen. Ne on välttämättä saatava pois luonnosta.? Nyt, toisin kuin professori Pulliainen 1994, todistetaan, että risteytymät ovat heikkoja, lisääntymiskyvyttömiä, saalis tamiseen heikkoja ja itsestään luonnosta poistuvia yksilöitä. On syytä kysyä kuka ja miten asia on kahdenkymmenen vuoden aikana tutkittu
Terveyskeskuksen vuodeosasto on saatu takaisin. Attendon sopimus kestää 4 + 3 vuotta, ja lisävuodet on jo päätetty käyttää. Emme voineet suostua ehtoihin?, Rajala sanoo. Laki antoi kokeiluhallinnolle myös oikeuden päättää palve- lujen järjestämisestä kuntia kuulematta. ?Puolangalta lakkautettiin terveyskeskuksen vuodeosasto meitä kuulematta. Jos yhteistyötä yli blokkirajan ei voida tehdä milloinkaan, voi tuloksena olla umpisolmu. Suomessakin haikaillaan joskus blokkipolitiikan perään, joskus blokkipolitiikka voi olla toimivakin ratkaisu. Yleensä kuitenkin kannattaa ensin yrittää yhteistyötä . Ruotsidemokraatit on kuitenkin vaa?ankieliasemassa vasemmiston ja allianssin välissä. Kun hallitus yritti saada läpi budjetin valtiopäivillä, ruotsidemokraatit äänestivät porvarien mukana hallitusta vastaan. Se siirtyi 70 kilometrin päähän Suomussalmelle.? Näistä syistä Puolanka irtautui Kainuun kuntayhtymästä ja ulkoisti kaikki sote-palvelunsa Attendolle vuoden 2013 alusta. ?Olemme tyytyväisiä?, Rajala myhäilee. Sopimus siirtyy kunnalta sote-alueen sopimukseksi, Rajala sanoo. Kainuun hallintokokeilu kesti vuodet 2005?2012. Kainuun malli kaatui siihen, että kunnat eivät olleet asioista yhtä mieltä, Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala kertoo. Puolankaa lukuunottamatta muut kunnat ovat jatkaneet samalla mallilla Kainuun sotekuntayhtymänä. ?Sote ei säästä? Rajala ei usko, että valta kunnallinen sotekaan säästää mitään. ?Tässä maassa ei ole vertailukelpoisia lukuja, eikä kukaan ole pystynyt osoittamaan taloudellisia hyötyjä. Nyt tämäkin ihme on nähty. 2014 v. Tämän takia Ruotsissa mennään nyt uusiin vaaleihin. Tarinan opetus on se, että jako oikeistoon ja vasemmistoon voi olla demokratiassa myös ongelma. Demarien hallitus on vähemmistöhallitus, jossa tukipuolueena on sikäläinen vihreät eli ympäristöpuolue. Kuten meilläkin, ympäristöpuolue on ladellut pöytään nipun kynnyskysymyksiä, jotka sisältävät kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Ympäristöpuoluetta suurempi ongelma Ruotsissa on kuitenkin äärioikeistolainen ruotsidemokraatit. Meille kustannuspaine oli 2,5 prosenttia.? ?Mutta tärkeämpää kuin kustannukset ovat huonontuneet palvelut ja se, ettei ollut mahdollisuutta vaikuttaa.? Rajalan mielestä sote-uudistuksen suurin ongelma on yhä ratkaisematta: sen sopiminen perustuslakiin, että kunnan tehtäviä otetaan pois, mutta kustannukset jäävät. ?Kainuun kokeilu kaatui siihen, että kunnat eivät olleet asioista yhtä mieltä.? Kansanvallan näkökulmasta Kainuun hallintokokeilu toimi, sillä kaikki kunnat saivat kuntayhtymään maakuntavaaleissa vähintään yhden edustajan, vaikka tätä edellyttävä pykälä poistettiinkin kokeilulaista. Edustuksellisuus olisi voinut kuitenkin myös kärsiä: laskennall isesti Puolankaa olisi voinut lähteä edustamaan Kainuun kuntayhtymään demari, joka oli puolueensa ainoa kuntavaaliehdokas eikä edes päässyt läpi. Vastaava tilanne voi syntyä jatkossa, jos sote-alueilla alettaisiin järjestää yleiset valtuustovaalit ja alueille annettaisiin verotusoikeus. 5 Perjantaina 5. Demarivalta kesti yli 50 vuotta. joulukuuta 2014 UUTISET PÄIVÄN PUNKTI Ruotsin vaalit Ruotsissa ei olla miesmuistiin, liekö koskaan ennen, ajauduttu hallituskriisiin. Sotealueet taas maksavat palveluista tuottamisvastuu-kuntayhtymille. Kuntien menoihin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudis- tus ja sote-rahoituksen tulevat muutokset. ?Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Ruotsinkaan politiikka ei ole enää entisensä. Naapurissa oli pitkään tapana, että valtaa piti yksi puolue, sosialidemokraatit. Tällaisesta on moni puhunut viitaten Ruotsin malliin. ?Jos sotessa ei oteta suhteellisuutta huomioon, kuntia edustavat poliittiset piirisihteerit?, Rajala sanoo. Nykytiedoilla Puolanka saisi alle 3?000 asukkaallaan pohjoisen sote-alueen kuntayhtymään yhden edustajan. EIJA MANSIKKAMÄKI BERNERIN 25 PAIKALLISTA ASIANTUNTIJAA PALVELUKSESSANNE. OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA! JARMO AHO Haapajärvi 0500-289 078 KENNETH ASP Maalahti 040-579 3042 Även på svenska BENGT ASPELIN Sipoo 040-579 2513 KARI ERKKILÄ Nokia 0500-958 300 KALLE ERKKOLA Sipoo 050-341 4848 RONNY HOXELL Kristiinankaupunki 040-591 4071 Även på svenska Även på svenska Även på svenska MIKA ISOKÄÄNTÄ Salo 040-579 0994 JUHA-PEKKA KLASILA Tyrnävä 040-579 3714 PÄIVI KOIVUSALO Isokyrö 0500-158 427 JUHA KUUSISTO Seinäjoki 040-579 3567 JAAKKO LAURINEN Loimaa 040-189 6523 LASSE MATIKAINEN Hyvinkää 0500-302 066 KRISTIAN MIKOLA Laitila 040-574 7387 ANTTI MÄKELÄ Huittinen 040-579 1890 KYÖSTI NISSI Helsinki 0400-973 773 JUSSI PELTONEN Kirkkonummi 040-776 9729 Även på svenska Även på svenska Även på svenska PETTERI PERTTOLA Pornainen 040-579 2462 PASI PULKKANEN Nurmijärvi 040-579 2645 MATIAS RÖNNQVIST Vaasa 0400-590 057 ASMO SAARINEN Somero 0500-703 420 ELINA SEPPÄ Helsinki 040-579 4174 ASKO SEPPÄNEN Siilinjärvi 040-579 3866 KYÖSTI SKIPPARI Kouvola 0500-193 163 PERTTI TAMMINEN Somero 0500-320 543 Även på svenska Även på svenska Även på svenska MIMMI VALKONEN Joroinen 040-579 4115. 2020 3 300 3 573 3 362 3 346 3 547 4 072 4 156 3 179 3 691 3 444 4 453 3 717 4 233 3 405 3 881 3 490 2 977 3 260 3 178 3 300 3 723 3 847 3 020 2 978 2 797 4 528 2 783 2 414 3 337 3 776 3 810 2 508 2 370 3 090 3 071 3 731 2 719 3 317 4 890 2 804 2 585 3 255 2 932 3 721 3 692 3 368 2 593 3 194 3 939 3 414 3 245 3 109 4 391 3 873 2 896 2 287 3 256 3 168 2 634 3 843 3 723 2 908 3 099 2 634 3 359 2 600 2 837 3 691 2 528 3 446 3 117 3 126 3 391 3 548 2 786 3 790 3 820 2 682 3 876 3 192 4 057 3 314 2 881 5 465 4 642 3 543 3 694 2 948 3 883 4 338 3 379 3 950 2 265 3 365 3 813 3 152 2 319 2 755 4 750 4 135 2 848 3 863 295 -35 19 322 -284 -348 -10 -19 83 13 -743 -116 -473 -299 -145 -191 201 -37 240 47 -38 16 176 315 64 -550 292 206 276 188 -32 267 240 16 -65 -100 252 25 -720 310 143 325 72 -226 -223 165 94 331 -24 923 82 136 -313 -793 125 362 44 139 206 -245 25 93 139 309 122 213 41 303 119 95 70 178 -112 136 125 -149 124 289 68 -77 -114 138 56 -1 863 -740 -195 109 320 -152 -290 -71 -281 292 141 -41 74 367 132 -873 -311 278 -146 Kunta Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Muutos Soten kunnan todelliset nettomenot rahoitusosuudessa v. Rautjärvellä nousupaine on 7,4 prosenttia, Evijärvellä laskua 3,75 prosenttiyksikköä. Rädyn kotikaupungissa Helsingissä vero alenisi 0,21 prosenttiyksikköä ja Huovisen Jyväskylässä nousisi 1,28 prosenttiyksikköä. ?On aivan selvää, että sotejärjestämislaki tarvitsee ympärilleen vielä rahoitusratkaisun?, Räty sanoo. Siinä perataan muun muassa työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja kansalaisten valinnanvapaus. Monikanavatyöryhmän työ valmistuu maaliskuuksi. Vuoden 2020 jälkeen tasataan yli 400 euron maksuheitot: mikään kunta ei hyödy tätä enempää. Siirtymäjärjestelyyn kuuluisi aluksi 252 kuntaa eli 83 prosenttia kunnista ja vuonna 2020 kuntia olisi 47 eli 15 prosenttia kunnista. Tasauksesta huolimatta veroprosentti nousee valtaosissa kunnista. 2014 v. Kuntiin liittyvä perustuslaki ongelma ratkaistiin niin, että tehtävistä vastaavat tuottajavastuualueet, eivät kunnat. Hallitus ja oppositio vakuuttelivat, ettei kunnan rooli katoa. Muillakin kuin julkisilla tuottajilla on paikkansa. ?Ilomantsilainen fysioterapeutti voi jatkaa yrittäjänä ihan niin kuin nytkin?, Rehula rauhoitteli. EIJA MANSIKKAMÄKI VERONKOROTUS 41 kunnassa yli 4 prosenttiyksikköä MT laski, että vielä valtion lupaaman tasauksen jälkeenkin 41 kunnassa on veroprosentin nostopainetta yli 4 prosentti yksikköä, kun on otettu huomioon valtionosuusuudistus, -leikkaukset ja sote-menot. Kunnat ovat pieniä: Eurajoki, Hirvensalmi, Huittinen, Ii, Imatra, Kalajoki, Karijoki, Karvia, Konne vesi, Kontiolahti, Koski Tl, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lemi, Lestijärvi, Liminka, Loppi, Lumijoki, Luoto, Luumäki, Merijärvi, Merikarvia, Miehikkälä, Myrskylä, Oripää, Pertunmaa, Petäjävesi, Polvi järvi, Pomarkku, Pukkila, Raut järvi, Ruokolahti, Somero, Sysmä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tervola, Toivakka, Uta järvi, Uurainen, Virolahti ja Virrat. Uusi kuntalaki edellyttää kunnilta talouden tasa painottamista kriisimenettelyn uhalla. se on sittenkin se pienimmän riesan tie. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Trafi: Palkallisiin kuljetuksiin ammattipätevyys Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan vapaaehtoistyöhön kuuluvia tavaraliikenteen ajoihin tarvitaan ammattipätevyyskoulutus, jos kuljettajalle tai hänen taustayhteisölleen maksetaan siitä korvausta. EU-direktiivin tiukka tulkinta on johtanut siihen, että vapaapalokunnat ovat lopettaneet esimerkiksi luistinkenttien jäädytyksen tai maatilojen kaivojen täyttämisen, koska kuljettajilla ei ole vaadittavaa pätevyyttä. ?Koko kuljetusalan kannalta on merkittävää, että alalla toimivat ovat liikenteen vahvoja ammattilaisia, jotka pitävät ammattipätevyyttään yllä kouluttautumalla säännöllisesti? johtava asiantuntija Ari Herrala Trafista sanoo. NIKLAS HOLMBERG Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa myös muihin peruspalveluihin. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKKO ?Mikään kunta ei kärsi sotesta kohtuuttomasti? ?Teitä kuntapäättäjiä ja -johtajia kiinnostavat talousvaikutukset, mutta on muistettava myös, että uudistus tehdään parempien palveluiden vuoksi.? Tämä oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehulan (kesk.) viesti keskiviikkona Helsingissä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämislakia esiteltiin kunnille. Moni ympäri maata tullut kuntien edustaja odotti kuntakohtaisia laskelmia, mutta hallitus julkaisi ne vasta torstaina, kun antoi sote-lakiesityksensä eduskunnalle. Jos keskiviikkona kunnanisien palaute hallitukselle oli viileää: ?400 euron lisäys ajaa kunnan kuin kunnan vararikkoon ja palvelut alas. Seurauksena oli hallituksen kaatuminen. Kun myöskään porvarit eivät halua olla yhteistyössä ruotsidemokraattien kanssa, ei uutta hallitusta voida muodostaa. Jo 200 euroa tuhoaa kunnan itsehallinnon ja nostaa veroja 3?5 prosenttia.? ?Asiansa hyvin hoitaneiden palvelut pudotetaan huonojen tasolle, ja niin saadaan tasapuoliset palvelut kaikille.? ?Taloudellisuudesta ei ole laskelman laskelmaa, vaan onttoa koetetaan todistella hyväksi.? ?Olemme kuulleet rahoitushuolia ja erilaisilla järjestelyillä yritetään varmistaa, ettei minkään kunnan asema muutu kohtuuttomaksi?, Huovinen vakuutti. ?Ei katsottu karttoja? Suurimmalla osalla kunnista lisälasku jää Huovisen mukaan alle 200 euroon asukasta kohti ja muutokset rajataan enintään 400 euroon siirtymäajan avulla. Taloutta seurataan ja arviointia tarkistetaan tarvittaessa, ministeri lupasi. Hänen mukaansa ohjausryhmä on päättänyt maksuperiaatteista katsomatta karttoja tai kuntaluetteloita. Hallituksen mukaan kuntien sote-menot ovat nyt 2?300?5?500 euroa asukasta kohden ja pienemmät kustannukset merkki tehokkuudesta tai kapeasta tarjonnasta. Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukasluvun ja palvelutarpeiden mukaan 20 ja 80 prosentin painoarvoilla. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa myös muihin peruspalveluihin?, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.). Helsinki hyötyisi Kuntien lisämenoja- ja tuloja aiotaan tasata siten, että vuonna 2017 tasausraja on 50 euroa, vuonna 2018 150 euroa, vuonna 2019 250 euroa ja vuonna 2020 400 euroa asukasta kohti. 2020 4 689 4 510 3 148 3 109 4 096 3 579 3 019 3 479 3 228 3 206 3 503 2 758 4 043 4 106 3 261 4 086 4 625 3 630 4 142 3 133 4 883 2 990 3 446 4 434 2 442 4 245 3 637 5 038 3 158 3 457 2 942 4 103 3 870 4 851 2 764 3 481 3 917 3 601 4 349 2 748 3 524 2 591 2 664 3 874 3 883 3 314 3 976 3 339 4 332 4 337 4 178 3 712 3 319 2 440 3 719 3 418 2 739 3 105 3 000 4 417 3 701 3 963 3 816 3 545 2 979 2 823 3 214 3 992 2 569 2 838 2 936 3 625 3 755 4 500 2 550 3 294 3 553 4 218 3 337 3 039 4 311 2 588 3 472 3 770 4 730 2 734 3 809 3 528 2 588 4 120 3 639 3 092 3 491 3 403 4 333 2 972 2 489 3 158 3 755 3 258 -514 -432 76 579 1 -117 146 -91 201 153 -312 329 -328 -557 -26 -31 -313 521 -395 -182 -409 35 120 -727 301 -310 -76 -957 42 -67 129 -96 -469 -1 335 188 -8 -35 49 -373 151 -114 154 -34 -454 -63 215 -238 88 -495 -432 -340 342 -26 483 -148 266 467 -215 254 -341 77 -214 -197 -188 144 250 -137 -1 115 19 132 -150 183 -1 210 422 -44 -173 -118 -261 64 -220 44 13 -304 -459 83 -175 -10 59 -318 -74 610 123 35 -289 178 212 4 -162 99 Lähde: STM ?Kainuun malli käy varoitukseksi sotelle? Kainuun maakuntamalli on hyvä varoitus siitä, mihin soteuudistus voi johtaa, sanoo Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala. ?Palvelut huononivat ja kustannukset karkasivat, kun kuntayhtymä alkoi elää omaa elämäänsä.? Kainuun kuntayhtymä keräsi rahansa niin, että kunnat maksoivat sille vuosittain määrätyn prosentin perussopimuksessa määritellyistä verotuloistaan ja valtionosuuksistaan. Kunnat eivät voineet vaikuttaa kustannuksiin. ?Kokeilun jatkamiseksi isommat kunnat vaativat Puolangan maksuosuuden korottamista ilman siirtymäaikaa 2,5 veroprosenttia vastaavalla summalla, mutta samalla ei suostuttu edes keskustelemaan kuntaamme jäävistä lähipalveluista. Vaihtoehdot esittelee Rädyn mukaan nykyinen hallitus. Yrittäjä voi jatkaa Huovisen mukaan sote-uudistus takaa kansalaisten perusoikeudet. Maa oli niin tiukasti demarivetoinen, että esimerkiksi ay-liikkeen jäsenet kirjattiin automaattisesti myös demaripuolueen jäseniksi. Tästä luovuttiin vasta vuonna 1991. Sosialidemokraatit kärsivät ensimmäisen todellisen tappionsa 1976, jolloin keskustan Thorbjörn Fälldin nousi pääministeriksi. Tämän jälkeen sosialidemokraatit ja porvarit alkoivat vuorotella hallitusvallassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Ruotsia hallitsi porvari puolueiden liitto, allianssi. Muutos tuli tänä syksynä, kun demarit voittivat allianssin niukasti. Sosialidemokraateilla ei kuitenkaan ole parlamentissa enemmistöä. Kukaan ei halua olla puolueen kanssa yhteistyössä, koska ruotsidemokraatit vaativat maahanmuuton rajoittamista. Kuntaliiton mukaan kuntia odottavatkin taloudelliset pakkoliitokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnittain, euroa/as. Kunta Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Muutos Soten kunnan todelliset nettomenot rahoitusosuudessa v. 2014 v. 2020 3 108 3 503 3 742 3 431 3 508 2 745 2 713 3 982 4 196 2 410 3 356 3 080 4 137 3 197 3 690 3 411 4 362 3 800 3 330 3 856 3 879 3 602 4 067 2 479 2 879 3 262 4 606 3 063 3 609 2 720 3 770 3 307 3 320 4 516 3 040 3 470 3 057 3 171 3 004 3 312 3 420 3 390 2 903 4 582 3 079 3 650 2 884 4 626 3 198 3 497 2 857 2 926 2 776 3 334 4 041 4 273 4 706 3 635 3 651 2 778 3 615 3 645 2 657 2 689 4 440 3 157 2 788 2 563 3 918 3 312 4 486 3 304 3 701 3 306 3 847 3 662 3 457 3 545 3 433 2 774 3 333 3 918 3 416 4 378 3 248 3 519 2 279 2 505 3 473 3 682 4 077 2 411 3 874 3 756 3 841 4 882 3 682 3 244 3 757 3 595 2 278 3 637 -97 68 -146 193 -77 81 167 -126 -1 005 126 37 46 -360 182 -194 142 -841 -97 56 -97 -753 -86 -255 240 -2 256 -515 -241 217 264 -156 123 -131 -389 22 -90 44 -15 174 153 14 -82 297 -435 499 -556 38 -602 192 35 117 194 291 145 -300 -438 -700 -322 191 85 -71 -118 75 192 -190 134 478 280 1 4 -463 0 126 -66 -249 -1 -122 -99 117 195 -99 -217 106 -630 -158 -21 455 299 78 -12 -563 123 -95 -622 -19 -826 -99 -78 -545 -47 448 173 Kunta Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Luvia Maalahti Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Muutos Soten kunnan todelliset nettomenot rahoitusosuudessa v
Vuodesta 1995 kansanedustajana ollut Brax on kertonut jo syksyllä, että ei aio ehdolle ensi kevään vaaleissa. Rahapeliyhtiöiden yhdistäminen ei kiinnosta Rahaautomaattiyhdistystä. Myös perustelut kummallekin kannalle vaihtelevat.? Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini tukee ydinvoiman lisärakentamista voimakkaasti. ?On erittäin merkittävää, että Fortum lähti tähän mukaan. talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. Kisa kakkossijasta kiristyy, kun SDP on noussut kokoomuksen tuntumaan. Pääministeripuolue kokoomukselle mitattiin 17,3 ja toiselle päähallituspuolueelle SDP:lle 16,1 prosentin kannatus. joulukuuta 2014 UUTISET Eduskunta äänestää tänään Fennovoiman periaatepäätöksestä Ennen äänestystä eduskunnan enemmistö näytti kallistuvan periaateluvan kannalle. Jos ydinvoimahanke saa periaateluvan, varsinainen rakentamispäätös tehdään ensi kesänä. Eduskunta äänestää tänään perjantaina Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksestä. Eduskuntaryhmien suhtautuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen jakautuu. Kokoomus on yhtenäisimmin lisäydinvoiman rakentamisen takana. Vihreät ja vasemmisto vastustavat Fennovoima-hanketta. Muiden ryhmien kannat hajoavat voimakkaasti. Enemmistö keskustalaisis- ta näyttäisi olevan lisäydinvoiman puolesta. 6 Perjantaina 5. Raha ei tule seinästä tai sähkö töpselistä, vaan ne pitää tehdä. Terho, 37, kertoi torstaina perussuomalaisten tilaisuudessa, että hänen ensisijainen motivaationsa on aina ollut kotimaan politiikassa. Terho nousi EU-parlamenttiin vuonna 2011 varasijalta, kun puolueen puheenjohtaja Timo Soini valittiin eduskuntaan. RAY kertoo, että sen lähtökohtana on edelleen toimia itsenäisesti. ?RAY:n hallitus näkee, että avointa keskustelua suomalaisesta rahapelijärjestelmästä on hyvä käydä, mutta varsinaisiin päätöksiin ei pidä ryhtyä ilman, että kaikkia osapuolia, edunsaajat mukaan lukien on kuultu asiassa?, yhdistys tiedotti. Terho pyrkii eduskuntaan Keskusta ei mittaa Orpon luottamusta Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho lähtee ehdolle kevään eduskuntavaaleihin Helsingin vaalipiiristä. Vasemmistoliittoa äänestäisi nyt 8,9 ja vihreitä 8,3 prosenttia vastaajista. RKP keräsi tasan neljän ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttiyksikön kannatuksen. Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten marraskuussa yhteensä 3?884 henkilöä. Äänestäjien epävarmuus puoluekannastaan on kasvussa. JUKKA KOIVULA POLITIIKASTA LYHYESTI Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen kannattaa kokoomuslaisen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren tavoin Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Ydinvoima on päästötön energiantuotantotapa. Viime kevään EU-vaaleissa hänet valittiin parlamenttiin yli 30?000 äänellä. Keskusta ei aio mittauttaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) luottamusta eduskunnassa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mukaan puoluetta tyydyttää Orpon toiminta ensi vuoden tukimaksatusten aikaistamisessa. Keskustan eduskuntaryhmä tiedotti viime viikolla, että se on valmis mittauttamaan Orpon luottamuksen, ellei ratkaisua ensi vuoden tukien maksatukseen tule ensi tilassa. Joululahjaksi Maaseutunuorten kalenteri 2015 Osta itselle tai lahjaksi Maaseutunuorten kalenteri ja kurkista pilke silmäkulmassa suomalaisten nuorten ruuantuottajien maailmaan. Samalla tuet Syömishäiriöliitto . Maatalouden kansalliseen tukeen esitetään 2,5 miljoonan euron lisämäärärahaa, jolla on tarkoitus korvata Venäjän vastapakotteiden aiheuttamia tappioita. Lisäsatsauksissa painottuu MARKKU ULANDER/LEHTIKUVA Keskustan kannatus on kuukaudessa noussut 1,2 ja perussuomalaisten laskenut 0,8 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto ohitti vihreät. Eniten lisärahaa tulee liikennehankkeisiin. Valtatie 23:n Varkaus-Karvio-osuudelle varataan 7 miljoonaa, valtatie 3:n parannukset Kyröskosken ja Parkanon kohdalta saavat 6,3 miljoonaa. Yksityisteiden avustuksiin hallituspuolueiden eduskuntaryhmät lupaavat kahden miljoonan euron korotusta. Lentoliikenteen puolella Savonlinnan lentojen turvaamiseen ja Varkauden tilanteen selvittämiseen varataan 700?000 euroa. Hallitusryhmät lupaavat lisäpanostuksia myös rajavartiolaitokselle, tuomioistuimille, Itämeren suojeluun, lastentarhanopetukseen ja päihdeäideille. Yhteensä kansanedustajat haluavat lisätä valtion menoja runsaalla 50 miljoonalla eurolla. NIKLAS HOLMBERG Keskustan kannatus huippulukemissa Keskustan suosio on noussut uusiin ennätyslukemiin. Asiasta kertoi Vihreä Lanka torstaina. Braxin on määrä aloittaa Sydänliiton pääsihteerinä vuoden alusta. Ylen uutisten marraskuun mittauksessa keskustaa äänestäisi 26,7 prosenttia vastanneista. Keskustan ero kannatustaan menettäneeseen kokoomukseen on lähes 10 prosenttiyksikköä. Olet selvästi ottanut esiin Venäjä-kortin, jota nyt SDP kahtia, Soini kannattaa SDP:n kansanedustaja Jouni Backman ilmoitti keskiviikkona eduskunnassa, ettei sosiaalidemokraattisella eduskuntaryhmällä ole yhtenäistä kantaa asiaan. ?Talousvaliokunnan mietinnön mukainen hanketta puoltava ratkaisu saa ryhmästämme sekä kannatusta, että vastustusta. Aiemmin suoritettujen opintojen hyväksymisen on puolestaan määrä säästää 78 miljoonaa euroa. Opetusalan keskusjärjestö OAJ moittii sitä, että vain alle puolet lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta olisi vastedes perusrahoitusta. STT Kasvi korvaa Braxin eduskunnassa Ray ei innostu yhdistymisestä Vihreiden Jyrki Kasvi nousee eduskuntaan kansanedustajaksi Tuija Braxin tilalle, jos Sydänliiton johtoon valitulle Braxille myönnetään eduskunnasta ero. Rosatom on Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, jolle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet. Niinistö ja keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen kohtasivat torstaina Helsingin Sanomien HS-TV:n keskustelussa. Pekkarisen mielestä Niinistö syyllistyy jo Venäjä-kortin käyttöön. ?Ville kun on ruvennut epäilemään, että ydinvoiman vastaisuus ei riitä tämän homman kaatamiseen. VTT saa lisärahoitusta kaksi miljoonaa ja Tekes 700?000 euroa pienyritysten tukemiseen. Kokoomuksen suosio putosi lokakuusta 2,1 ja SDP:n nousi 0,9 prosenttiyksikköä. heiluttelet kaiken aikaa.? Pekkarisen mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö on ajettava alas, eikä tähän löydy muita realistisia vaihtoehtoja kuin ydinvoiman lisärakentaminen. Eduskunnalta 2,5 miljoonan euron jouluraha maidontuottajille Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat keskiviikkona ensi vuoden budjettiin eduskuntakäsittelyssä tehtävistä lisäyksistä. SYLI ry:n syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi tehtävää neuvonta- ja tukityötä. Tilaa kalenteri verkkokaupasta: http://maaseutunuoret.valmiskauppa.fi Kalenterin hinta on 14,50 ?/kpl + postimaksu. Vähintään 10 kpl:n tilauksissa hinta on 13 ?/kpl + postimaksu.. SDP:ssä, perussuomalaisissa, RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa edustajien kannoissa on suurta hajontaa. Eduskunnan enemmistö näyttäisi kuitenkin olevan kallistumassa varsin selkeästi periaatepäätöksen kannalle. Mikäli periaatepäätös Pyhäjoelle rakennettavasta ydinvoimalasta menee tänään läpi, varsinaisesta rakentamispäätöksestä äänestetään eduskunnassa vielä ensi kesänä. Niinistö vastaan, Pekkarinen puolesta Vihreiden puheenjohtajan, kansanedustaja Ville Niinistön mukaan Fennovoiman ydinvoimaratkaisussa määritellään suomalaisen energiapolitiikan suuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Periaatelupaa vastaan äänestävä vihreät suhtautuu ylipäätään kriittisesti ydinvoimahankkeen venäläiskytköksiin. Me tarvitsemme myös ydinvoimaa.? JUKKA KOIVULA Toisen asteen koulutus uusiksi Toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja rahoitus uusitaan vuoteen 2017 mennessä. Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan suurimmat säästöt tulevat koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä. Lisäsäästöjä haetaan siitä, ettei opiskelija opiskele samoja asioita uudelleen, vaan hänen kokemuksensa ja suoritetut opinnot tunnustetaan uudessa tutkinnossa. Oppilaitosverkkoa uusimalla pitäisi säästää 69 miljoonaa euroa
Voitele munalla. Pistele haarukalla. Talouden heikot näkymät Euroopassa puhuttavat. Niinistön ennustaa, että seuraava hallitus korjaa Suomen puolustusbudjettia. Nato-jäsenyyden kannatus oli kasvanut yhdeksän prosenttia vuodessa. Nato-jäsenyyttä haluaa 30 prosenttia vastaajista. Nykyiset hallitukset leikkasivat sitä kymmenen prosenttia. Parlamentaarinen puolustus- Nato-kannatus kasvaa Kannattaa Ei osaa sanoa Ei kannata 2011 2012 2013 2014 %0 20 40 60 80 100 Lähde: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta komitea esittää 150 miljoonan euroa lisää materiaalihankintoihin lähivuosina. Naton ei kuitenkaan uskota nousevan keskeiseksi teemaksi eduskuntavaaleissa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ei ylläty, että sotilasliitto Naton kannatus lisääntyy Suomessa. Sihtaa pinnalle tomusokeria teesihdillä. Tarjoile kahvi- tai teepöydässä, glögin kanssa tai illanistujaisten makeana tarjottavana. VINKKI Jos haluat tähdistä täysin laktoosittomia, käytä laktoositonta taikinaa. Raaka-aineet tulevat Suomen luonnosta, kiveä ja savea riittää, Tuukkala painotti. Hänestä ?lähirakentaminen? on yhtä tärkeää kuin lähiruoka. Ammattivalittajille maksu Lohen mielestä valtiovallan pitäisi antaa elinkeinoelämälle selkeä palvelulupaus, että lupa kuin lupa käsiteltäisiin vuodessa. Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto, SAK ja EK toivovat ?ammattivalittajien. Työllisyys ja talous ohittavat teemoina. MTS:n kysely kertoo, että huono työllisyys huolestuttaa 86:ta prosenttia vastaajista. 7 Perjantaina 5. 1 rkl luumu-kanelirahkaa. Sulje kannella. JOHTAJA MERJA VUORIPURO, RAKENNUSTEOLLISUUS RT MARKKU VUORIKARI Herkullista Joulua Ihanimmissa herkuissa maistuu nyt Valio maustettujen rahkojen uutuus, kausimaku luumu-kaneli. kaikki Valio maustetut rahkat sopivat syötäväksi myös sellaisenaan. ?Varsinkin Suomen ilmapuolustusta olisi vahvistettava eli Horneteja lisää?, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö. Nato-suosion ei uskota yltävän vaaliteemaksi asti Sotilasliitto Naton jäsenyys on saanut lisää kannattajia, sillä Venäjän voimapolitiikka huolestuttaa suomalaisia. Yt-neuvotteluiden alkaessa vähennystarve arvioitiin 86 henkilötyövuodeksi. Suurimmat yksittäiset henkilöstövaikutukset kohdistuvat Seinäjoelle, josta virasto irtisanoo 12 laboratoriotyöntekijää. Lisäksi Evira irtisanoo muista laboratorio- sekä tarkastus-, asiantuntija- ja tukipalvelutehtävistä yhteensä 33 henkilöä. Vaikka Evira sulkeekin laboratorionsa Seinäjoella, sinne jää edelleen tuotantoeläinten patologisia tutkimuksia. Lakkautettavan Seinäjoen toimipaikan laboratorion lisäksi Eviralla on eläinten terveyteen liittyvää laboratoriotoimintaa lisäksi Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. Jäähdytä. Halkaise kuviot terävällä veitsellä. Niin on käynyt Ruotsissakin. ?Venäjän toimet Ukrainassa ja Vladimir Putin henkilönä vaikuttavat?, Niinistö arvioi. Joka kolmas haluaa sotilasliittoon Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi vuosittaisen kyselynsä. Haastatteluja tehtiin syyskuun lopussa ja lokakuun alussa. Virhemarginaaliksi lasketaan 3,2 prosenttia yli tai ali. JUHANI VIITALA ?Kuntaliitokset hyödyttävät ammattimaisia valittajia? Hinta ja materiaaleihin liittyvät mielikuvat ja mediahype ohjaavat rakentamisen päätöksentekoa ehkä liikaakin, kivirakentaja Parma Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tuukkala sanoi torstaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja Rakennustuoteteollisuus RTT:n betoni ja muuratut rakenteet järjestivät keskustelutilaisuuden rakentamisen tulevaisuudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström painotti yhteistyötä. ?On turha rakentaa vastakkainasettelua betoniteollisuuden ja puurakentamisen välillä.? Lähirakentaminen lähiruuan rinnalle Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) mielestä julkisen >> On turha rakentaa vastakkainasettelua betoniteollisuuden ja puurakentamisen välillä.« JARI LINDSTRÖM sektorin ei tule antaa tukea millekään erityiselle rakennusmateriaalille, joka vääristäisi kilpailua. ?Annetaan markkinoiden toimia.? Kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr.) mielestä yhteiskunta voi joskus poiketa materiaalineutraaliudesta. Puurakentaminen oli kerrostalopuolella vielä hetki sitten olematonta. ?Ensin pitää saada rakentaminen ja markkinat käyntiin, sitten voi antaa markkinoiden päättää materiaalin.? Kivirakentaminen työllistää 10?000 henkilöä. Ota levyistä piparkakkumuotilla tähtiä tai sydämiä (käytä reilun kokoista muottia, koska tähdet kutistuvat uunissa). Vaihtoehtoisesti tee neliöitä leikkaamalla levy 8 osaan leivinpyörällä. Venäjästä huolestui silloin 42 prosenttia vastaajista. MTS:n kyselyssä lisäykset puolustukseen saavat vankkaa kannatusta. Materiaalihankintoja pitää lisätä. Puolustusmateriaalia toivotaan lisää Kolmea vastaajaa neljästä huolestuttaa Venäjän kehitys. Laita sen päälle n. 1 tl marmeladia. Seitsemän puoluetta kahdeksasta kannattaa. ?Tämä korjaisi hiukan omaan jalkaan ampumista?, Niinistö kuvaa. Panssaritorjunta ja ilmapuolustus ovat Niinistön mielestä puutteellisia. Suomi kykenee puolustautumaan heikosti, jos se joutuu sotaan tavanomaisin asein. Puolet luotti Suomen puolustuskykyyn vuosi sitten. Evira neuvottelee parhaillaan vuokranantajansa Senaatti-kiinteistöjen kanssa tavoitteestaan luopua osasta sen käytössä nykyisin olevista tiloista. Toimitilojen säästöjä virasto hakee myös yhdistämällä Kouvolassa sijaitsevan kolmen virkamiehen toimipaikan Lappeenrannan toimipaikkaan. Lisäksi virasto hakee säästöjä karsimalla investointeja, matkustuskuluja ja palveluiden ostoja sekä jättämällä täyttämättä vapautuvia virkoja. Evira tavoittelee tehostamistoimilla 2,8 miljoonan euron säästöjä ensi vuonna. Evira saa ensi vuonna rahoitusta valtion budjetista 41,7 miljoonaa euroa. Syyskuun lopussa Evirassa työskenteli 722 henkilöä. Helsingin Viikissä sijaitsevan päätoimipaikan lisäksi Eviralla on alueelliset toimipaikat Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Lisäksi Eviran henkilöstöä työskentelee teurastamoissa lihantarkastustehtävissä. JUHANI REKU Lisää helppoja reseptejä: valio.fi/ maustetturahka Kauli sulatetut voitaikinalevyt 1 - 2 mm:n paksuisiksi (14 x 28 cm) levyiksi. Siirrä kuviot leivinpaperille uunipellille. Vankat pisteet saa yhteistyö Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa. Kuusi kymmenestä vastaa, ettei Suomen pidä pyrkiä Naton jäseneksi. 13 min (tarkkaile paistumista, koska paistoaika vaihtelee kuvioiden koon mukaan). Jotain sotilasliittoa tavoittelisi 34 prosenttia. Niistä 58 oli kaupunkeja. Lisäksi valitusoikeus kaavoista ja rakennusluvista pitäisi raja niihin, joita hanke koskee. Jos kaavan kuulemisvaiheessa ei ole jättänyt muistutusta, ei saisi valittaa myöhemmin. ?Kuntaliitosten myötä ammattivalittajat voivat tehdä valituksia huomattavasti laajemmalla alueella kuin nyt?, johtaja Merja Vuoripuro Rakennusteollisuus RT:stä sanoi. Aina ei ole yksiselitteistä, keitä hanke koskee, huomautti Tynkkynen. UUTUUS! Luumu-kanelitähdet PAULA LIESMÄKI n. Valmistat sillä hetkessä herkulliset jälkiruoat, leivonnaiset ja kakkujen täytteet. Kokeile myös muita hurmaavia makuja . Kuopiossa ja Oulussa laboratoriotoiminta jatkuu. Niissä yhteistyö yliopistojen kanssa on tiivistä ja käytössä olevat tilat on hiljattain kunnostettu. Myös päätoimipaikassaan Helsingin Viikissä Eviralla on tavoitteena vähentää käytössä olevia toimitiloja. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. Yli puolet eli 56 prosenttia lisäisi, noin 30 pitäisi ennallaan ja kuusi prosenttia vähentäisi. Kysely on kautta aikojen toinen, jossa yli puolet kannattaa lisäyksiä maan puolustamiseen. Näin kävi vuonna 1970, pian sen jälkeen, kun Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti T?ekkoslovakian. MTS:n selvityksissä on esitetty sama kysymys vuodesta 1964. Kyselytutkimukseen haastateltiin hieman yli tuhat henkilöä. Taloustutkimus kysyi heiltä 94 paikkakunnalta. ja tarkoituksellisten viivästyttäjien takia kaavavalituksiin pientä maksua, joka palautettaisiin, jos valitus menee läpi. 20 kpl 1/2 pak (à 500 g ) voitaikinalevyjä 100 g luumumarmeladia 1 1/2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli tomusokeria Evira sulkee laboratorion Seinäjoella Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistoimintaneuvottelut johtavat 45 työntekijän irtisanomiseen ja koko henkilöstön lomauttamiseen seitsemäksi päiväksi. Lomautusten ulkopuolelle jäävät vain teurastamoissa lihantarkastustehtäviä tekevät eläinlääkärit. Vähennykset jäivät ennakoitua pienemmiksi. Lusikoi pohjalle n. joulukuuta 2014 UUTISET Kuntaliitosten myötä ammattivalittajat voivat tehdä valituksia huomattavasti laajemmalla alueella kuin nyt. Vuosi sitten näin vastasi seitsemän kymmenestä. ?Oma puolustus pitää saada kuntoon?, Niinistö sanoo. Puolustusliiton jäsenyyttä alkaa kannattaa yhä useampi, jos Venäjän ja Ukrainan kriisi jatkuu. Perussuomalaiset ehdottavat selvitystä Naton eduista ja haitoista. Niinistö ei usko Naton nousevan vaaliteemaksi kevään vaaleissa, mutta siitä puolueet varmasti keskustelevat. Valio maustettu rahka luumu-kaneli on laktoositonta.
Toiminta on kannattavaa, Berner sanoo. Yhtiön keskusvarasto tulee Vantaan Viinikkalaan, Bernerin nykyisin tiloihin HelsinkiVantaan lentokentän viereen. Jakelua hoitaa saksalainen Schenker. Jos tilaus tulee ennen puoltapäivää, tavarat pystytään suurelta osin toimittamaan asiakkaalle seuraavan päivän aikana ja viimeistään sitä seuraavana, lupaa osastonjohtaja Kalle Erkkola Berneriltä. MAATALOUDESTA LYHYESTI Rauch MDS 19.1 -mallit alk. Bernerillä uskotaan, että markkinoilla on tilaa suoramyyntiyhtiölle, joka pystyy tarjoamaan myös neuvontaa. Myyjiä kilpailijoilta Uudistusta on valmisteltu kaksi vuotta. Hänen mielestään meille sopivampi olisi 15 vuotta. Jotta keskusteluyhteys vuokralaisen ja vuokranantajan välillä säilyy, voitaisiin sopia, että osapuolet keskustelevat viiden vuoden välein pellon kunnostustilanteesta sekä hintasuhteista. osa viljelijöistä joutuu lopettamaan ja kiinnostus vuokramaihin vähenee. Vuokran voi sitoa viljan hintaan Suomessa pitäisi ottaa käyttöön uusia vuokran määräytymismalleja, Kaila ja Schulman ehdottavat. Ranskassa on käytössä malli, jossa pellon omistaja kantaa osan riskistä mutta voi hyvässä hintatilanteessa myös voittaa. Ranskan mallissa pellon vuokra on sidottu vehnän hintaan. Kun hinta nousee, sekä viljelijä että vuokranantaja hyötyvät. Kun hinta laskee, molemmat saavat vähemmän käteen. Schulmanin mielestä Suomessa voitaisiin mennä malliin, jossa osa vuokrasta olisi kiinteä ja osa sidottu vehnän hintaan . Se ei tullut yllätyksenä kilpailijoille, vaikka asiaa on pyritty pitämään salassa. Berner on rakentanut 25 myyjän verkoston, joista 11 on yhtiön vanhoja työntekijöitä ja 14 on palkattu kilpailijoiden leivistä. Yhtiön omistaja Georg Berner toteaa, että markkinatilanne edellytti toimintatavan muuttamista. Ylisirniö on työskennellyt aikaisemmin muun muassa valtionhallinnossa. Hinnat alv. 3 510 ? KV_Irtonumeroilmo_17_4x270_MT_3.12.2014.indd 1 Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan Suomen vuokramarkkinoilla ongelmana on, että kotieläintilat tarvitsevat lannanlevitysalaa ja maksavat siksi usein vuokria, joilla ei ole mitään tekemistä pellon tuotto-odotusten kanssa. Schulman toivoo, että tilannetta ryhdytään ratkomaan lisäämällä yhteistyötä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä. joko Matif-pörssin noteeraukseen tai jonkun kotimaisen toimijan hintaan. ?Mieluummin näkisin, että koko vuokra olisi sidottu viljan hintaan, mutta ymmärrän, että tässä hintatilanteessa se tuntuu vuokranantajista huonolta vaihtoehdolta.? Vuokrissa iso vaihtelu Euroopassa Tyypillinen pellon vuokra vaihtelee Euroopassa laajasti. Ranskassa Suomen vuokratasoja kauhistellaan, Schulman kertoo. (norm. Se on suhteessa vielä alempi, kun muistaa, että noilla seuduilla vehnän keskisato on yhdeksän tonnia hehtaarilta.? Vuokran lisäksi sopimuksessa määritellään yleensä pellon kunnossapitotoimet, joista vuokralainen vastaa. Kasvinsuojeluaineiden lisäksi valikoimiin otetaan lannoitteita, kalkkia ja siemeniä, mahdollisesti myös muuta, toteaa toimitusjohtaja Antti Korpiniemi Berneriltä. Berner kertoi uudesta toimintamallista torstaina Tampereella, jonne oli kutsuttu yli tuhat viljelijää. Kenen tuotteita tarkalleen on tarkoitus ryhtyä myymään, siihen ei vielä haluttu vastata. Asiat selviävät kevään kuluessa, Korpiniemi kertoo. Ruotsalainen tytäryhtiö Gullviks markkinoi kaikkien kasvinsuojeluainevalmistajien tuotteita ja Yaran lannoitteita. Siitä ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöksiä Suomeen, Kor- pisaari sanoo. Uuden kaupan nimeksi on valittu tuleva nettiosoite, Viljelijänberner. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Ranskassa SATU LEHTONEN Berner ryhtyy maatalouskauppiaaksi Mukana Raskaskoneviesti! Hae omasi! Berner laittaa uusiksi maa talousorganisaationsa ja ryhtyy valtakunnalliseksi maatalous kauppiaaksi. Nyt toiminta laajenee vähittäismyyntiin. Malli koostuu maan kattavasta myyjäverkostosta, nettikaupasta ja viljelijänberner. fi:stä. Vuokra saattaa olla jopa 600 euroa hehtaarilta, eikä tilojen kannat- tavuus kestä sitä, vaikka hehtaarisadot ovatkin paljon Suomea suuremmat. Ranskalainen vuokrasopimus: 800 kiloa vehnää Monella ranskalaispellolla vuok- ra on määritelty samaksi kuin 800 vehnäkilon hinta, Schulman kertoo. ?Hinta kuulostaa Suomeen verrattuna alhaiselta. vilja-asiamies Max Schulman, mtk Heikko kannattavuus ja laskevat tuet huomioon pellonvuokrissa Markku Vuorikari Suomeen kaivataan mallia, jossa pellon omistaja ja vuokralainen jakavat riskin ja voittomahdollisuuden. Pellon vuokrasopimuksia uusitaan tällä hetkellä vilkkaasti. Tässä yhteydessä olisi pysähdyttävä miettimään, ovatko vuokrahinnat kohdallaan ja pitäisikö muitakin vuokraehtoja päivittää, MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila ja vilja-asiamies Max Schulman kehottavat. Viljatilojen kannattavuus on heikentynyt, koska viljan hinnat ovat romahtaneet mutta tuotantokustannukset pysyneet korkeina. 31,10 ?). Tilaa lähettämällä tekstiviesti: TILAUS KM4027 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 12147 tai netissä: www.koneviesti.fi/netti Tilaustunnus: KM4027 Normaali tekstiviestin hinta. 8 Perjantaina 5. Isolla osalla tiloista viljan hinta ei enää riitä peittämään tuotantokustannuksia, Schulman toteaa. Lisäksi tilojen tukisummat ovat laskussa maatalouspolitiikan uudistuksen myötä. Tässä tilanteessa viljelijän on pyrittävä karsimaan kaikkia kustannuksiaan. Pellon vuokra on yksi tärkeimmistä tuotantokustannuksiin vaikuttavista tekijöistä, sillä jo 46?47 prosenttia pelloista on vuokramaata, Schulman sanoo. ?Tuki ei kuulu vuokranantajalle? Vuokranantajat soittavat usein MTK:hon kysyäkseen, kuinka paljon heidän alueellaan maksetaan pelloista tukia, ja määrittelevät vuokran sen mukaan. Kailan mielestä lähtökohta on väärä. Keskustelkaa, miten vuokramaita pystyisi hyödyntämään logistisesti järkevämmin.? Aura Huittinen Hämeenlinna Joensuu Kempele Kouvola Kimmo Raininko Tomi Aaltonen Heimo Kankaanranta Jorma Paavilainen Heikki Hakamäki Esko Puustinen Teemu Holappa Heikki Ellilä Eino Taskinen 040 044 040 040 040 040 044 040 044 900 755 900 900 900 900 335 900 085 9514 5378 9525 9532 9523 9538 0434 9537 0872 Lahti Laitila Nurmijärvi Salo Seinäjoki Tuuri Ylivieska Esko Saari Mikko Lehto Rauli Komi Esa Heikola Olli-Heikki Niemi Oskari Vuorisalmi Antti Uotila Asko Lahtela Pasi Staudinger Ville Mattila 040 040 040 040 040 040 040 040 040 040 900 900 900 900 900 900 900 900 900 900 9505 9507 9506 9530 9529 9502 9511 9534 9540 9515 Animalia ja eläinten vanhainkoti yhteistyöhön Eläinsuojeluliitto Animalia ja Eläinsuojelukeskus Tuulispää ovat aloittaneet yhteistyön. Kunnosta huolehtimiseen kannustaa myös pitkä vuokrasopimus. Belgiassa vilja-alueen yleinen vuokra on hänen mukaansa 150 euroa hehtaarilta. Saksassa ollaan samoissa ongelmissa kuin Suomessa. Konekustannus on monella tilalla tuotantokustannuksista suurin, ja sitä voidaan leikata yhteisten tai yhteiskäytössä olevien koneiden avulla. ?Kannattaa myös miettiä, onko järkevää, että saman seudun viljelijät ajavat ristiin vuokramaidensa välillä. Niihin voi vat kuulua esimerkiksi kesto- rikkakasvien torjunta, kalkitus sekä maan rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen. Jotta vuokralaisella olisi motivaatiota pellon kunnostukseen, vuokrasopimuksen pitää olla riittävän pitkä. Tarjous on voimassa 24.12.2014 asti kotimaassa. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti. 3.12.2014 12:54:21 VEIKKO NIITTYMAA Helinä Ylisirniöstä SEY:n puheenjohtaja Rauch AXIS 30.1 -mallit alk. Kasvinsuojeluaineiden valmistajat ovat siirtäneet maahantuonnin itselleen. Berner uskoo, että valittu maatalouskaupan malli yleistyy Suomessa. Lannanlevityssopimus voi olla taloudellisesti paljon järkevämpi vaihtoehto kuin pellon vuokraaminen lannanlevitystä varten. Tilojen välistä yhteistyötä tarvittaisiin hänen mielestään paljon laajemminkin. ?Ei tuki ole tarkoitettu vuokranantajalle eikä pääomittumaan pellon hintaan.? Hän toteaa, että liian korkeat vuokrat koituvat lopulta myös vuokranantajan ongelmaksi, jos vuokra-aika voi olla esimerkiksi 30 vuotta. Suomessa tavallista viiden vuoden sopimusta Schulman pitää aivan liian lyhyenä. Tähän saakka Berner on keskittynyt kasvinsuojeluaineiden maahantuontiin ja toimittamiseen vähittäiskaupoille. ?Kysytään, miten teidän kannattaa maksaa yli 300 euron meneviä hehtaarivuokria.? Vuokraa voi alentaa, jos vuokralainen sitoutuu vastaamaan pellon kunnossapidosta. Pelkkä nettikauppa ei riitä, vaan tueksi tarvitaan henkilökohtaista palvelua. Kilpailukyvystä ei kuitenkaan tingitä. Toiminnan lopettaminen ei Georg Bernerin mukaan tullut kyseeseen, sillä maatalous on ollut olennainen osa yhtiötä yli 80 vuotta. Kokemusta entuudestaan Yhtiöllä on entuudestaan ko- Esim. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen pornaislaisen Helinä Ylisirniön. Ylisirniö toimi SEYn toiminnanjohtajana vuosina 2006? 2013, minkä jälkeen hän siirtyi yksityisyrittäjäksi. 0% Uutuus! Axis-levittimet saatavana nyt myös hydraulikäyttöisenä EMC-mallina, jossa on täysautomaattinen levitys sekä sähköinen työleveyteen vaikuttava pudotuspisteen säätö. TARKKUUSLEVITTIMIEN KUNINGAS NYT VUODEN LOPPUUN ASTI ENNAKKOHINNOILLA! Saksalainen Rauch on Euroopan johtavia lannoitteenlevitinvalmistajia, joiden koneet tunnetaan erinomaisesta tarkkuudesta ja korkeasta laadusta, sekä loppuun asti suunnitelluista yksityiskohdistaan. www.y-agro.net Kysy lisää lähimmältä Y-Agro myyjältäsi: Tilaa Koneviesti itsellesi! 3 numeroa vain 25,30 . 5 350 ? ! Ä S S I E T S I P I T H E L T Y N kemusta suorasta viljelijäkaupasta Ruotsista vuonna 2001 ostetun Gullviksin kautta. Gullviks on noussut Ruotsin johtavaksi kasvinsuojeluaineiden myyjäksi pitkälti samanlaisella toimintamallilla kuin Suomessa nyt aloitellaan. joulukuuta 2014 maatalous Lannanlevityssopimus voi olla taloudellisesti paljon järkevämpi vaihtoehto kuin pellon vuokraaminen lannanlevitystä varten. Tuulispää on perustettu eläinten vanhain- ja turvakoti, joka on tarkoitettu pääasiassa maatilaja tuotantoeläimille. Animalia tukee Tuulispäätä lahjoittamalla rahaa, auttamalla varainhankinnassa sekä tukemalla keskuksen toimintaa. ?Tuulispäässä tehdyn työn avulla voimme nähdä, millaisten eläinten hyödyntämiseen nykyinen elintapamme perustuu ja miettiä, millainen voisi olla eettisempi eläinsuhde?, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
puheenjohtaja Kirsi Sairio, Suomen Eläinlääkäriliitto Lääkkeiden luovutus tilalle ei saa lisätä superbakteeririskiä Joulukuun alusta eläinlääkäreillä on ollut oikeus luovuttaa kotieläintuotantoa harjoittaville tiloille eläinlääkkeitä entistä vapaammin. Muutoksen jälkeen sekä tuottajan että eläinlääkärin vastuu korostuu, jottei hyvä eläintautitilanne vaarannu eikä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien muodostumisriski kasva. ?Tuottajalla voi herätä halu varata lääkkeitä erityisesti usein toistuviin tauteihin. Tiivistyneen koealueen maanperän jankkurointi ensimmäisenä nurmivuotena auttoi mailasnurmen juuria kasvamaan pohjamaahan ja saamaan vettä ja ravinteita myös poutakaudella?, kertoo voittajajoukkueen kapteeni, erikoistutkija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruraliainstituutista. Luomuinstituutti on ollut kilpailussa mukana omalla joukkueellaan vuodesta 2013. Tuoreelle, esikuivatulle, ka-pit. 1pussilla säilöö n. Valk., UV 125Kly . Joka viidennestä turmasta on seurannut useamman päivän työkyvyttömyys. Eläinlääkäreiden mukaan eniten työtapaturmia aiheuttavat eläimet, kiire, väsymys, avun puute ja pintojen liukkaus. Noin joka kolmas eläinlääkäri on saanut ihon läpäisevän vamman, kuten pureman tai neulanpiston, vähintään kuusi kertaa vuodessa. Tiedot ovat peräisin Eläinlääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen praktiikassa työskenteleville eläinlääkäreille vuonna 2012 tekemästä kyselystä. ?Joka kolmas eläinlääkäri pitää työsidonnaisuutta liian suurena. Ensimmäinen aumakalvon ja vakuumikalvon yhdistelmä - ilmatiiviyttä parannettu 6-10 kert. . 1 pussilla säilöö n. Joka kerroksessa UV-suojaus . Kukin joukkue viljelee koeruuduillaan niitä kasveja ja sillä tavalla kuin parhaaksi katsoo. Kilpailu käynnistyi vuonna 2009 ja sen on suunniteltu päättyvän ensi vuonna. JUHANI REKU Nyt tösTilinpää ! ehdolla Merkittävimmät ongelmat eläinlääkärin työssä päivystystyön henkinen ja ruumiillinen kuormitus työtehtäviä tullut lisää koetaan uhkailua seurauksena jopa uupumusta työssä jaksaminen työtapaturmat eläin aiheuttaa eli potkii, puree yms. Aiemmin ruutuja viljeli Pro Agrian luomujoukkue. Helsingin yliopiston Viikin koetilalla käytävässä kilpailussa parhaasta tuloksesta kilpailee seitsemän joukkuetta. 2-3 paalia enemUUTUUS! män/rulla . eri maitohappobakteereita ja entsyymejä . Saatavissa myös muita kokoja. Josilac® classic . Tiedostamisen lisäksi tarvitaan tiedottamista sekä tuottajille että eläinlääkäreille. Evira on tähän mennessä ehtinyt lääkitsemiskouluttaa noin 200 eläinlääkäriä. Suomessa on noin 2?400 laillistettua eläinlääkäriä, joista alle 2?000 on työelämässä. MAIJA ALA-SIURUA >> Lääkkeitä saa luovuttaa vain tiloille, joilla on eläinlääkärin kanssa solmittu, voimassa oleva kirjallinen terveydenhuoltosopimus, joka on tallennettu sähköiseen seurantajärjestelmään. MRSA sulkee sianlihantuottajia karanteeniin MRSA-bakteeri on esimerkki siitä, mitä ylenpalttinen antibioottien käyttö eläimillä voi saada aikaan. 1500 m/rulla Pyöröpaaliverkot . Tätä oikeutta kannattaa käyttää, Reijula muistuttaa. MAIJA ALA-SIURUA Moniet käyttöis t. e is biolog Helppo lla! annoste Työtä keventävä ja aikaa säästävä . 8 x 50 m x 0,100 mm 501203103 . Varmistaa nopean käymisen edistää hyödyl. Esimerkiksi Tanskassa MRSA-bakteeri uhkaa tuotantoeläinten lisäksi ihmisiä. Antibioottien käyttö eläimille edistää myös ihmisille tauteja aiheuttavien bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi, Sairio muistuttaa. MAIJA ALA-SIURUA Tässä työssä pitää olla kiinnostunut pienistä likaisista rei. 50 tn rehua. 500971460 Josiferm® . Takuu 3 vuotta ? Kiristekalvo . käymisreaktioita - monentyyppisille rehuille . Jos sairaan porsaan hoitaminen ei kannata, tuottaja lopettaa sen. ?Oli pakko miettiä, miten eläin saa oikeuden hoitoon.? Sairion tavoin Kaartinen korostaa eläinlääkäreiden vastuuta. 2 maitohappobakt.kantaa . 9 Perjantaina 5. korkean pit. Saatavana rullateline. Aumakalvot UUTUUS! ? ? ? ? Vihreä/valk. 0,120 mm, 400 m/rulla Lev.: 8 - 18 m Sidontakalvo . 501108054 Meiltä myös Piipon paalauslangat. K-MAATALOUS. oranssi, muovi. 500712743 Paalauslanka pyöröpaalaus . 2600 N vetolujuuden ja 15-20 % elastisuuden ansiosta lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa! . istä, sanoo yrittäjäpalkinnon saanut hammaseläinlääkäri Helena Kuntsi-Vaattovaara. sä kautta, kun turhautuu, ettei tiedä, mitä pitäisi tehdä.? Kuntsi-Vattovaaralle kävi juuri näin. 2 x 9 kg, 130 m/kg, valkoinen. Näin voi tiivistää Kaartisen vastauksen. Esimerkiksi porsaan hinta kattaa vain murto-osan sitä hoi- tamaan kutsutun eläinlääkärin laskusta. Hän työskentelee myös Helsingin yliopistossa. Eläinsuojeluun liittyvät valvontaeläinlääkärin työt ovat esimerkki uusista työtehtävistä. ?Ne ovat raskaita erityisesti henkisesti?, kertoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sairio. Sijaisista ei enää ole puute, päinvastoin. Runsasliimainen kolmikerroskalvo . Kehitetty Claasin kanssa . 10 x 50 m x 0,100 mm 501203104 . Varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin - parempi rehun säilyvyys Voimassa ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kiristekalvorullille. . Korkea pakkasenkestävyys, hyvä sitkeys ja puhkaisuluj. . Säilörehupaaleista kertyi 25 euron kappalehinnalla myyntituloja miltei 1?500 euroa. Viljely- ja työkustannusten vähentämisen jälkeen katetta jäi selvästi yli 1?000 euroa hehtaarilta. Tällä tuloksella joukkue voitti tämänvuotisen Hyvä sato -viljelykilpailun. ?Tässä työssä pitää olla kiinnostunut pienistä likaisista rei?istä?, hän nauraa. Koska Euroopassa ei ollut hammaseläinlääketieteen opiskelumahdollisuutta, KuntsiVattovaara lähti Yhdysvaltoihin. Hän sai sekä eurooppalaisen että yhdysvaltalaisen hammaseläinlääkärin pätevyyden vuonna 2004. Kuntsi-Vaattovaara on laajentanut määrätietoisesti omaa perheyritystään Anidentiä, vaikka hammaslääketieteen opinnot Yhdysvalloissa pitivät hänet perheineen pois Suomesta useita vuosia. perustelee palkitsemista. Kuntsi-Vaattovaara kurkistaa vuodessa yli kahteen tuhanteen kitaan. Suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin . Eläinlääkäreiden koulutuspaikkoja on lisätty, ja nyt eläinlääkäreitä on työttömänä. Tilanne on Sairion mukaan muuttunut erityisesti syksyn aikana. Huippuluokan UV-suoja . Auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle, maissisäilörehulle jne, joiden ka-pit. Myös 3600 m rullissa UUTUUS! Combifilm UUTUUS! . 25-40 % . 12 x 50 m x 0,100 mm 501203105 . 30-45 %, . ?Ensimmäistä kertaa hallittu mikrobilääkitys nostettiin lakitekstiin?, sanoo ylitarkastaja Liisa Kaartinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Tuottajien tilannetta haluttiin helpottaa Tiedotustilaisuudessa ihmeteltiin, miksi ja kenen tahdosta eläinlääkkeiden luovuttamista helpotettiin. Taustalla on kotieläintuotannon raju rakennemuutos ja sen tuottajille aiheuttamat taloudelliset paineet. Viranomaiset halusivat löytää ratkaisun, jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan ilman, että se on kohtuuton taloudellinen taakka tuottajille. Esikuivatulle, ka-pit. 0,022 mm, 1700 m/rulla . Myös 300 m Jumborullina. ?On vaikea sanoa, kuka on saanut ensimmäisen tartunnan.? Euroopanlaajuinen kamppailu Eläinlääkärit, hammaslääkärit ja lääkärit taistelevat lisääntyvää antibioottiresistenssiä (vastustuskykyä) vastaan koko Euroopassa. UV-suojattu . Vasikoiden hapanjuottoon . 75 cm x 1500 m . Saatavana valk. Rani kolmikerros-aumakalvot . Kannustamme kuitenkin siihen, että eläimiä lääkitään vain, kun eläinlääkäri on diagnostisoinut sairauden?, sanoi Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sairio. Hän puhui valtakunnallisten eläinlääkäripäivien lehdistöti- laisuudessa keskiviikkona. Eläinlääkärin pitää muistaa, että hänellä on aina vastuu määräämistään lääkkeistä, Sairio korosti. 2 x 5 kg, 600 m/kg . Takuu 2 v. UUTUUS! Kiristekalvo . 1 pussilla säilöö 50 tn rehua 500993226 www.k-maatalous.fi Paalauslanka Sisal 2 x 9 kg . joulukuuta 2014 maatalous Oikeus luovuttaa lääkkeitä ei tarkoita, että se olisi velvollisuus. Leveydet 1280 ja 1400 mm . Puolet sanoo työn kuormittavuuden lisääntyneen oleellisesti viime vuosina. 200 m/kg. Kilpailun ratkaisee nimenomaan joukkueen omalla viljelyksellään saama taloudellinen tulos, ei sadon määrä. Luomuinstituutti kertoo tiedotteessaan sinimailasen auttaneen joukkueen voittoon. väsymys altistaa ei saa apua liukas lattia eläimestä tarttuu tauteja neula pistääkin ihoon pitkät ajomatkat ja huono sää Kotimaista takuulaatua! kiire altistuminen kemiallisille ja biologisille tekijöille raskauden aikana lääkkeitä anestesiakaasu röntgensäteily . Ne eivät tunnista valtioiden rajoja eivätkä eläinlajien eroja.? Suomessa tuotantoeläimiä lääkitään maltillisesti ja vain tarpeeseen, selviää Euroopan lääkeviraston EMA:n vuoden 2012 raportista. Erityisesti laajakirjoisten antibioottien runsas käyttö lisää vastustuskykyisten bakteerien syntymisriskiä. Vastuu ei riipu siitä, antaako lääkäri niitä itse vai tekeekö sen joku muu. ?Oikeus luovuttaa lääkkeitä ei tarkoita, että se olisi velvollisuus.? Lääkkeitä saa luovuttaa vain tiloille, joilla on eläinlääkärin kanssa solmittu, voimassa oleva kirjallinen terveydenhuoltosopimus, joka on tallennettu sähköiseen seurantajärjestelmään. Tällainen järjestelmä on olemassa nauta- ja sikatiloille: nautojen terveydenhuoltojärjestelmä Naseva ja sikaloiden terveysluokitus Sikava. Lääkelaki ja asetus lääkkeiden luovutuksesta muuttuivat joulukuun alussa. ?Nurmi viljeltiin ilman vuotuislannoitusta hyödyntäen mailasen kykyä sitoa biologisesti typpeä ilmakehästä kasvien käyttöön.? ?Biologinen typensidonta huolehti runsaan ja valkuaispitoisen sadon typentarpeesta. Fosforia, kaliumia ja muita kivennäisiä riitti maasta kahtena vuotena sadon tarpeisiin. Näin pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa raskauden varalta. Alle 40-vuotiaista eläinlääkäreistä yli 90 prosenttia on naisia. Kuten muillakin naisilla, myös eläinlääkäreillä on oikeus erityisäitiyspäivärahaan työn riskien perusteella. Töitä vailla on useita kymmeniä eläinlääkäreitä. Raskaus huomioitava riittävän aikaisin Reijula kehottaa naiseläinlääkäreitä kertomaan työnantajalleen raskaudestaan mahdollisimman aikaisin, koska ensimmäiset raskausviikot ovat sikiön terveydelle ratkaisevan tärkeitä. Myös työnantajan olisi hyvä keskustella raskaudenaikaisista työjärjestelyistä naiseläinlääkärien kanssa esimerkiksi työsuhteen alkaessa. 25 tn rehua 501069065 Josilac combi ® . valkoinen, muovilanka. 500710215 Paalauslanka kanttipaalaus . Sis. Ympäristöystävällinen 500703919 Paalauslanka kovapaalaus . Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 % Lähde: Eläinlääkäriliitto ja Työterveyslaitos Eläinlääkäreille sattuu paljon tapaturmia Joka kolmannelle eläinlääkärille on viime vuoden aikana sattunut työtapaturma. Yrityksen liikevaihto on tänä vuonna noin miljoona euroa. Vuoden eläinlääkäriyrittäjäpalkinnon saaja julkistettiin valtakunnallisilla eläinlääkäripäivillä Helsingissä. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi, ja se luovutettiin nyt toista kertaa. MAIJA ALA-SIURUA Luomuinstituutin joukkue päihitti tavanomaisen tuotannon vuotuisessa satokilpailussa, jossa viljelyn asiantuntijoista ja neuvojista koostuvat joukkueet kilpailevat keskenään. Luomuinstituutin joukkueen rehu- ja sinimailasvaltainen nurmi tuotti valkuaispitoista rehua yli 11?600 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Suomessa MRSA on harvinainen, muualla Euroopassa sioilla hyvin yleinen. ?Ammattinsa vuoksi eläinten kanssa jatkuvasti tekemisissä olevilla ihmisillä on riski tulla MRSA:n kantajiksi?, selittää Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario. Monessa Euroopan maassa, kuten Tanskassa, MRSA-tilanne on päässyt niin pahaksi, että sianlihantuottaja joutuu varmuuden vuoksi karanteeniin hakeutuessaan sairaalaan minkä tahansa sairauden vuoksi. ?On kyse myös inhimillisestä tragediasta, kun koko perhe saatetaan eristää yhteisöstä.? Kari Salonen Tulisieluinen hammasguru vuoden yrittäjäeläinlääkäriksi Innostunut kollegiaalinen valistaja, huippuosaaja ja tulisieluinen guru, joka on saanut eläinlääkärit kiinnostumaan hammaseläinlääketieteestä. Näin kuvaile Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sairio vuoden yrittäjäeläinlääkäriksi valittua Helena Kuntsi-Vaattovaaraa. ?Kuntsi-Vattovaara on innostanut, opettanut ja ohjannut muita eläinlääkäreitä perehtymään hammaseläinlääketieteeseen ja suun terveydenhoitoon. Hänen työnsä on lisännyt pieneläinhoitajien arvostusta?, liitto Luomu päihitti tavanomaisen viljelykisassa ?Tällaiset bakteerit ovat yhteisiä eläimille ja ihmisille. Erinomainen tuoreen, esikuivatun nurmirehun ja murskeviljan säilöntään . Yleisimpiä syitä kuormittavuuteen olivat muuttunut toiminta-alue, sijaisten puute ja työtehtävien lisääntyminen?, luettelee professori Kari Reijula Työter- veyslaitokselta. Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! . Hänelle lähetetään potilaita joka puolelta Suomea. Tyypillisiä tapauksia ovat muun muassa hammasmurtumat, purentaviat, leukamurtumat sekä suukasvaimet. Hammaseläinlääketiede on ollut lapsenkengissä Suomen lisäksi monissa maissa eikä aihetta ole kovin syvällisesti käsitelty eläinlääkäreiden peruskoulutuksessa, Kuntsi-Vaattovaara kertoo. ?Moni innostuu asiasta työn- Kirkkonummella sijaitsevalla Anident-asemalla on ainoa hammaseläinlääkärin erikoistujan koulutuspaikka, joka on hyväksytty sekä eurooppalaiseen että yhdysvaltalaiseen opetukseen. Nykysin Anident työllistää yrittäjän itsensä lisäksi seitsemän henkilöä, joista kaksi on eläinlääkäreitä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa, tuplaraidoitus, 30 m juova lopussa . Suomessa eläimiä hoidetaan kapeavaikutteisilla lääkkeillä, kun muualla käytetään laajempikirjoisia antibiootteja, Sairio selittää. ?Muissa Euroopan maissa syötetään lääkerehuja eläinryhmille, Suomessa hoidetaan eläinyksilöitä.? Pääasiassa ihmisillä esiintyviä MRSA-tyyppejä todetaan seuraeläimillä. Ihminen voi tartuttaa eläimen ja eläin ihmisen. 30-60 % . 2 x 5 kg, 400 m/kg
Sijoitus toisi enimmillään 15 prosentin osuuden Fennovoimasta. Muuten rahaa ei järjestelyissä liikkuisi, vaan TGC-1:n jako toteutettaisiin osakevaihdoin. Fortum ja Gazprom allekirjoittivat tiistaina pöytäkirjan, mutta avoinna on TGC-1:n noin 650 miljoonaan euron velka, jonka jaosta venäläisten ja suomalaisen pitäisi sopia. Fortum edennyt isoin kaupoin Fortum kasvoi vuosituhannen vaihteessa vesivoimantuottajana isojen kauppojen ansiosta. Ruotsista Fortum hankki Birka Energin, jonka mukana vesivoimaa tuli 2?300 megawattia. Stora Ensolta Fortum osti vesivoimaa 1?100 megawattia. Lähes 1,9 miljardin euron kaupassa tuli myös Stora Ensolta 300 megawattia ydinvoimaa ja 100 megawattia muuta sähköntuotantokapasiteettia. Stora Ensolta ostettuun vesivoimaan verrattuna nyt Venäjältä tulossa oleva vesivoima näyttäisi olevan edullista Fortumille. Tosin osakevaihdossa käytettävää omistuksen arvoa TGC1:n lämpöliiketoiminnassa on vaikea arvioida. Venäjän vesivoimaloissa tuotettu sähkö ei myöskään ole myytävissä suoraan pohjoismaiselle sähkömarkkinalle. Venäjän voimaloiden kunnosta Fortum ei ole toistaiseksi kertonut. 133,5 ha kiinteistöstä Vinnilä Joensuussa. Kokonaispuusto on n. Biojalostamo lisäsi puunkäyttöä Joensuussa 300?000 kuutiometristä yli 520?000 kuutiometriin. JUHA KAIHLANEN Vesivoima Pohjoismaissa ja Luoteis-Venäjällä Statkraft = Fortumille tulossa olevat vesivoimalat Luoteis-Venäjällä, yhteensä 3 000 MW 13 400 MW Murmansk MURMANSKIN ALUE Vattenfall 8 300 MW KARJALAN ALUE Fortum 7 600 MW Petroskoi Ruotsissa 3 100 MW Suomessa 1 500 MW Venäjältä tulossa 3 000 MW LENINGRADIN ALUE Pietari Vesivoiman koko kapasiteetti Pohjoismaissa Norja Ruotsi Suomi 16 200 MW 3 200 MW 30 800 MW Lähde: Yhtiöt JUHA KAIHLANEN Metsä Group alkaa ostaa puuta verkossa Metsä Group alkaa ostaa puuta verkossa. Euroopan komission linjaus vuoden 2020 jälkeisestä päästöjen vähentämistä on hänen mukaansa askel oikeaan suuntaan. ?Komission lähtökohta yhteisestä päästötavoitteesta ja päästökaupasta ohjauskeinona on hyvä. 10 Perjantaina 5. Kaikki myös Fortum harppaa suurimpien vesivoimayhtiöiden joukkoon Fortum harppaa vesivoimantuottajana Pohjoismaissa ja Luoteis-Venäjällä suurimpien yhtiöiden joukkoon, jos se saa hankittua Venäjältä omistukseensa 3?000 megawattia vesivoimaa. > Apurahan hakeminen. Tuotanto kannattaa, jos markkinat pystyvät maksamaan.? Tuotantotukien sijasta Ruotsala ohjaisi biotalouden tukieuroja korjuuteknologian ja lopputuotteiden innovaatioihin. tutkimus, . Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. Fortum rakentaa yhdessä Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) kanssa uutta voimalaitosta Naantaliin. Myös muut vaihtoehdot ovat mahdollisia. ?Voi olla, että leimikot suunnitellaan perinteiseen tapaan ja metsänomistaja käyttää verkkopalvelua vain tarjouksen hyväksymiseen.? Lähivuosina tuhansia puukauppoja verkossa Metsä Group solmii vuosittain 20 000?30?000 puukauppaa. Jumppanen odottaa, että muutaman vuoden sisällä verkkokaupan osuus lasketaan tuhansissa puukaupoissa. Metsä Group on vienyt verkkoon myös muita palveluita. Yhtiön mobiilisovelluksella metsänomistaja saa metsäsuunnitelmansa tai metsävaratietonsa älypuhelimeen. ?Sovelluksen avulla met- sänomistaja voi esimerkiksi suunnistaa tietylle metsikkökuviolle, katsoa sen tietoja ja lisätä muistiinpanoja ja valokuvia. Viime vuonna valmistunut laitos korvaa maakaasua ja raskasta polttoölyjä käyttäviä laitoksia. Fortum tarvitsee puuta neljä miljoonaa kuutiota Fortumin uudet investoinnit nostavat yhtiön metsäbiomassan vuosittaisen tarpeen Itämeren alueella neljään miljoonaan kuutiometriin. Suurin lisäys on tulossa Äänekoskelle, jossa Metsä Groupin uusi biotuotetehtaan nimellä kulkeva sellutehdas imisi noin neljä miljoonaa kuutiota aiempaa enemmän puuta. ?Äänekosken tarvitsemat puut on saatavissa pääosin kotimaasta. Tehtaan vaikutus ulottuu kuitenkin koko Suomeen.? ?Puun hankinnan onnistumisen edellytyksenä on, että puun tarjonta yksityismetsistä lisääntyy selvästi. Esimerkiksi kaupungissa asuvat metsänomistajat voivat hoitaa metsäasiansa verkon kautta joustavasti?, ker- too jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Verkkokaupankäynti perustuu asiakkaan metsätilan metsävara- tai karttatietoihin. Sen lisäksi paikallinen metsäasiantuntija käy paikan päällä asiakkaan metsässä ennen kaupan tekoa. Halutessaan Metsäliiton jäsenet voivat tehdä tarjouspyynnön ja hoitaa koko puukaupan Metsäverkko-palvelussa. Ostajana on ryhmä venäläisiä sahayhtiöitä. Kauppahinnaksi ilmoitettiin 31 miljoonaa dollaria (25 miljoonaa euroa). Rusforestin mukaan kaupan syynä ovat EU:n Venäjälle asettamat pakotteet. Ne voi lähettää edelleen Metsäverkkoon puukaupan tai hoitotarjouspyynnön pohjaksi.? JARMO PALOKALLIO. 20 210 m3. Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.201431.1.2015. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Se korvaa osan vanhasta tuotannosta. Biopolttoaineiden osuus Värtanin laitoksen polttoaineiden käytöstä nousee nykyisestä 45 prosentista jopa 70 prosenttiin uuden laitoksen valmistuessa. viestintä ja . Hän uskoo, että kone- ja laitepuolella on vielä paljon kehittämistä, jotta biomassa saadaan liikkeelle. ?Myös monipuolista yrittäjyyttä pitäisi edistää mieluummin kuin kiistellä kuinka paksuja kalikoita saa viedä ja kenelle?, Ruotsala viittaa metsäteollisuuden vaatimuksiin rajata energiakäyttöön menevää puuta järeyden mukaan. ?Kaikille biotalouden toimijoille on tärkeää, että raaka-ainehuolto on kunnossa. Vuodesta 2010 alkaen se on käyttänyt puuta noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on lähellä ennätystä. ?Kotimaisen havukuitupuun käyttö on noussut lähes 16 miljoonaan kuutioon, mikä on ennätysmäärä. Hinta 633 000 ?. ESITTELY JA MYYNTI: PJT-Forest Oy, Riihiniityntie 21, 02730 ESPOO Saarinen Teemu, puh. Kasvava biopolttoaineiden määrä on metsäbiomassaa, jota tarvitaan Ruotsalan mukaan noin miljoona kiintokuutiometriä nykyistä enemmän. Tukipolitiikka uusiksi Uusiutuvien energiamuotojen tukipolitiikka pitäisi Ruotsalan mielestä laittaa kokonaan uusiksi. METSÄJOHTAJA JUHA MÄNTYLÄ, METSÄ GROUP MARKKU VUORIKARI Sellupuun käyttö lähellä ennätystä Selluteollisuus on käynyt viime vuodet täysillä. Yhtiöt selvittävät yhdessä Rosatomin kehittämän painevesireaktorin (VVER) soveltuvuutta Britanniaan. Fortum valitsi viime keväänä Rolls-Roycen Loviisan automaatioiden uudistajaksi ja irtisanoi samalla aiemman ArevaSiemensin sopimuksen. Fennovoiman suojausautomaatioiden toimittajaksi on alustavasti valittu Rolls-Royce. Rolls-Roycella on osaamista myös ydinreaktoreista, sillä se on valmistanut Britannian merivoimien ydinsukellusveneiden voimanlähteet. hyötyvät siitä, jos puun käyttö kokonaisuutena lisääntyy.? Ei omaa hankintaa Vaikka Fortum on kasvamassa merkittäväksi puunkäyttäjäksi Itämeren alueella, omaa puun hankintaorganisaatiota se ei Ruotsalan mukaan aio rakentaa. Naantalin ja Tukholman investoinnit merkitsevät suuria loikkia yhtiön puunkäytössä. Pienempiä askelia on otettu useita aiemmin. Viime vuoden aikana käynnistyivät biopolttoaineita hyödyntävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset Järvenpäässä ja Jelgavassa Latviassa. Joensuuhun valmistui vuosi sitten sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan yhteyteen biojalostamo, joka valmistaa pyrolyysiöljyä. Myös metsänhoitopalveluiden tilaukset hoituvat netissä. ?Metsänomistajakunta muuttuu. Uusittuja ovat Svetogorskin (Enso) ja Lesogorskin (Rouhiala) voimalat aivan Suomen rajan lähellä Vuoksessa. Fortum, Rosatom ja Rolls-Royce Fortumille sijoitus Fennovoimaan merkitsisi, että se pysyy tiiviisti mukana ydinvoimaloiden rakentamisessa. Fortumilla ja Rosatomilla on pitkä yhteinen historia Loviisan ydinvoimaloissa. Viime vuonna Fortum allekirjoitti sopimuksen Rosatomin ja englantilaisen Rolls-Roycen kanssa. TSE:n omistajia ovat alueen kaupungit Turku, Raisio, Naantali ja Kaarina. VIISAS VALINTA Peruskarttarasteri © Maanmittauslaitos, 3/2011 JOENSUU VINNILÄ Myynnissä on erittäin runsaspuustoinen määräala n. Silloin ei tarvitsisi keskustella tuotantotuista. Hakkeen käyttö kasvaa eniten Naantalissa ja Tukholmassa. METSÄSIJOITUS . Ruotsissa Statkraft omistaa vesivoimaa 1?300 megawattia. Ruotsalaisen Vattenfallin vesivoimaloiden kapasiteetti on Ruotsissa 8?200 megawattia ja Suomessa 100 megawattia. Fortumin vesivoiman kasvu Venäjällä on osa järjestelyä, johon liittyy Fortumin osakkuus ydinvoimayhtiö Fennovoimassa. Fortumin ja venäläisen kaasuyhtiön Gazpromin yhdessä omistama energiayhtiö TGC-1 jaetaan kahteen osaan: vesivoimayhtiöön ja lämmöntuotantoyhtiöön. Fortum saa vesivoimayhtiöstä 75 prosenttia, loput 25 prosenttia osakkeista siirtyy ydinvoimayhtiö Rosatomille. Gazprom saa jaossa TGC-1:n lämpöliiketoiminnan. Fortum on valmis sijoittamaan Fennovoimaan 250 miljoonaa euroa, jos TGC-1:n jako etenee sovitusti. 040 510 8085 Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA www.bonvesta.? METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: . Sahalle olisi pitänyt investoida, mutta rahoitus ei onnistunut pakotteiden vuoksi. Fortumin Järvenpään voimalaitos polttaa metsähaketta, purua ja kuorta sekä kierrätyspuuta purkukohteista. Laitoksella käy- tetään SVT:n paikallisuutisten mukaan sahoilta tulevaa kuorta ja purua. Myös monet metsäyhtiöt ovat vähentäneet hakkuutähteiden keruun minimiin. Fortumilla TSE:stä on 49 prosenttia. Vuonna 2017 käyttöön otettava laitos korvaa vanhan kivihiilivoimalan. Uusi monipolttovoimalaitos voi käyttää biopolttoaineita, kivihiiltä tai kierrätysjätettä. Fortumin operatiivinen johtaja Matti Ruotsala sanoo, että biopolttoaineena on tarkoitus käyttää pääosin paikallista metsähaketta, joka kerätään ja kuljetetaan 100?150 kilometrin säteellä laitokselta. Naantalin monipolttolaitos on suunniteltu niin, että se voi käyttää tuotannossaan myös yksinomaan biopolttoaineita. Alkuvaiheessa Naantalissa palaisi metsähaketta 0,7 miljoonaa ja myöhemmin jopa 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Ruotsissa Fortum omistaa yhdessä Tukholman kaupungin kanssa Fortum Värmen, jonka uusi sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitos valmistuu 2016. koulutus, . Peräkkäiset leudot talvet ovat vähentäneet energiaraaka-aineiden tarvetta. Rusforest myy sahan Tukholmassa kotipaikkaansa pitävä Rusforest myy saha- ja pellettitehtaan Arkangelissa. Tehdas tuottaa 120?000 kuutiota sahatavaraa ja 100?000 kuutiota pellettiä vuodessa. metsäkulttuuri. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta www.mmsaatio.. Kotimaisen lehtikuitupuunkin käyttö on ennätystasolla eli melkein kuudessa miljoonassa kuutiossa?, totesi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsähistorian seuran seminaarissa Helsingissä eilen. Mäntylän mukaan metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit nostavat toteutuessaan ainespuun täyskäyttöön. Fortumin kapasiteetti nousisi 7?600 megawattiin. Ylivoimaisesti suurin on norjalainen Statkraft, jonka vesivoimaloiden teho Norjassa on 12?100 megawattia. Normaalin mäntytukin hinta putosi 20 kruunulla (runsaalla 2 eurolla) kuutiolta ja pikkutukkien hinta kuusella 20 kruunulla ja männyllä 35 kruunulla (noin 3,80 eurolla) kuutiota kohden. Tavanomaisen kuusitukin hinta jäi ennalleen. Hintamuutoksen syynä on yhtiön mukaan sahatavaran alentunut markkinahinta. Hakkuutähteiden käyttö hyytyi Hakkuutähteiden eli oksien ja latvuksien käyttö energiaksi on vähentynyt Ruotsissa. Esimerkiksi Uumajan lämpövoimalaitoksella on todettu hakkuutähteet liian kalliiksi raaka-aineeksi. joulukuuta 2014 METSÄTALOUS Puun hankinnan onnistumisen edellytyksenä on, että puun tarjonta yksityismetsistä lisääntyy selvästi. hyvinvointi, . Myös nykytasoinen määrä tuontipuuta tarvitaan.? Puunhankinnan kasvattamisessa Mäntylä luottaa Metsäliiton laajaan jäsenpohjaan ja yhtiön sahoihin sekä Äänekosken keskeiseen sijaintiin. JARMO PALOKALLIO METSÄSTÄ LYHYESTI Södra laskee tukin hintoja Ruotsalainen metsäyhtiö Södra alensi tukkien hintoja joulukuun alussa
Joskus me autamme toisia, joskus otamme itse apua vastaan?, Ranjith sanoo kahvipöydän äärellä. Hän on tapaamassa 86-vuotiasta Kirsti Keskistä, yhtä monista vanhuskavereistaan. ?Rantsi käy silloin tällöin kun kiireiltään kerkiää?, yksin omakotitalossa asuva Keskinen kertoo. Joskus Ranjith ja hänen vaimonsa Minna tuovat leskirouvan vierailulle Remontoitu Presidentin linna kutkuttaa nähdä. myös näkyä juhlissa. Presidentin linnan huolella tehty remontti valmistui viime hetkillä. Maahanmuuttajaksi. ?Kotona asumista pitää kehittää. Tarvittaisiin myös lisää perhehoitoa vanhuksille.? Ranjith kannustaa suomalaisia pyy- toimia viisaasti. Suorittaminen hampaat irvessä ei riitä. ?Liikkumisesta ja yksittäisistä harjoitteluista täytyy nauttia, ei tulosta muuten voi tehdä. Sivu 14 Tasavallan helmi. Arvuutteluun oli syytä, sillä Suomen Pakolaisapu nimesi Ranjithin viime joulukuussa Mr. Pariskunta asuu nykyään Tampereella. Kolmekymppinen urheilija on käsivammastaan huolimatta saavuttanut monta unelmaa. Katsotaan, mitä aika tuo tullessaan?, rakennusinsinööriksi kouluttautuva urheilija pohtii. Luottamus kantaa Ilkka Tuomistolla riittää uskoa kansakunnan tulevaisuuteen. ?Luottamus omaan tekemiseen on tärkeää, vaikka se ei aina niin helppoa olekaan. Viimeksi väkeä oli runsaasti maakunnista. Rintaloiden mukaan itsenäisyyspäivän juhlat olivat yllättävän rennot ja väki oli hyvällä tuulella, iloista. Tapio näkee Annen juhlapuvun ensimmäisen kerran. Lampuri pukeutuu pitsiin Anne ja Tapio Rintala osallistuvat toista kertaa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoon. Ihmiskeho ei toimi kunnolla, jos asiat menevät puurtamiseksi.? Tuomisto on kotoisin hämeenkyröläiseltä maatilalta. Paistinkääntäjien jäsenistöön kuuluu niin viljelijöitä, kauppiaita kuin ruuan harrastajiakin. Sivu 12 MARKKU VUORIKARI RAMI MARJAMÄKI Ilkka Tuomistolla riittää uskoa kansakunnan tulevaisuuteen. ?Luottamus omaan tekemiseen on tärkeää, vaikka se ei aina niin helppoa olekaan.? Kilpahiihtäjä nauttii maatilan töistä Maailman huipulle yltänyt kilpahiihtäjä Ilkka Tuomisto astelee Presidentinlinnaan kolmatta kertaa. Valinnassa painotetaan henkilön toiminnan myönteistä vaikutusta yhteiskuntaan tai lähiyhteisöön. Vuoden positiivisin hämeenlinnalainen -titteli myönnettiin Ranjithille 2009. Vanhustenhoitoa on Ranjithin Mikään poliitikkojen rakennelma ei ratkaise ihmisten läheisyyden tarvetta, Ranjith Kumar Prabhakaran sanoo. Kirsti Keskinen on yksi hänen vanhuskavereistaan. mielestä kehitetty parempaan suuntaan. Etenkin lapsiperheet ovat hänen mielestään kovalla koetuksella. ?Kaikki haluavat pärjätä yksin, se ei ole hyvä asia. Lampaat ovat yksityisellä puolella eikä niitä yleisökierroksella näe. Lampaista pidetään hyvää huolta. ?Kun vein lampaat keväällä Kulta rantaan, ne karttoivat minua ja ryntäsivät Jennin luo. joulukuuta 2014 VIIKONVAIHDE Jouluksi punaista. Viikon kuluttua alkaa maailmancup Sotkamon Vuokatissa. ?Kauden päätähtäin on tammikuun lopulla Yhdysvalloissa käytävissä MMkilpailuissa.? Anne ja Tapio Rintala Yläneeltä valmistautuvat linnan juhliin. Puvut on hankittu. Yrittäjäksi ryhtyvien alkutaivalta kannattaisi hänen mielestään Suomessa tasoittaa nykyistä tuntuvammilla verohelpotuksilla. Suomessa Ranjith oivalsi, miten palkitsevaa työ vanhusten parissa voi olla. Hänen mukaansa mikään poliitikkojen rakennelma ei ratkaise ihmisten läheisyyden tarvetta. ?Vapaaehtoistyöhön kannattaa lähteä, siitä saa takuuvarmasti hyvän olon itselleen.? TARJA HALLA Harjoittelun iloa Huipulle pääsy vaatii Tuomiston mukaan kovaa työtä, lahjakkuutta ja antautumista lajille. Jos ystävä tai mummo hoitaisi muutaman tunnin lapsia, uupuneet vanhemmat voisivat mennä vähän arjesta pois, vaikka hiihtämään tai paistamaan nuotiolle makkaraa.? Palkitsevaa työtä Ranjith työskenteli Intiassa myynti edustajana ja omisti luontaistuotealan kaupan. Pitää pystyä elämään ja kehittymään muutoksessa.? Itsenäinen Suomi tarjoaa Tuomiston mielestä laajan vapauden tehdä valintoja, kouluttautua ja vaikuttaa omaan työuraan. ?Jostain vielä nousee Suomelle oma polku ja tie parempaan tulevaisuuteen.? TARJA HALLA jatkuu seuraavalla sivulla. Vuosi sitten juhlittiin Tampere-talolla. Nyt kutsu oli vielä isompi yllätys, Ta- pio miettii. Työ kahdeksasta neljään ei riitä. ?Omaan ammattiin antaudutaan hyvinkin vahvasti.? Tulevaisuus maanviljelijänä väikkyy Tuomiston mielessä. ?Olisi ihan mukava jatkaa isän työtä maatilalla. 11 Perjantaina 5. Viimeksi hän voitti keväällä hopeaa 20 kilometrin hiihdossa Sot?in paralympialaisissa. Lieksassa sijaitsee eurooppalainen harvinaisuus: tossutehdas. Suomi on maailman tasa-arvoisimpia yhteiskuntia, rauhallinen ja turvallinen, mistä on syytä olla ylpeä ja kiitollinen. ?Toivottavasti tulevat polvet pitävät yhtä lailla huolta Suomesta ja suomalaisuudesta.? Ulkopuoliset eivät Suomen itsenäisyyttä ja rauhaa uhkaa, jos osaamme KIMMO HAIMI kotiinsa. Sen lomassa hän osallistuu mieluusti kotitilan töihin rehun tekoa ja kyntöjä myöten. Kilpaurheilussa ja maatilan pyörittämisessä on Tuomiston mielestä samoja yrittämisen piirteitä. Jos haluaa hyviä tuloksia, tarvitaan tekemisen iloa. Ammatin annetaan ?Elämä on toisten auttamista? HÄMEENLINNA (MT) Kutsu itsenäisyyspäivän juhlaan Presidentinlinnaan tuntui Ranjith Kumar Prabhakaranista hienolta. ?Se on ehkä kerran elämässä tuleva kunnianosoitus, jolla kunnioitetaan kaikkia vapaaehtoistyön tekijöitä.? Kaupungissa ehdittiin jo kysellä, onko sympaattiselle lähihoitajalle tullut kutsua. Vanhemmat olivat innokkaita viemään lastaan liikunnallisiin harrastuksiin, joihin kuuluivat yleisurheilu, suunnistus ja hiihto. Urheilijan vasen käsi on ollut poikki kyynärpään alapuolelta syntymästä lähtien. ?Aika vähän sitä vammaa itse ajattelee, sen huomaa enemmänkin muista ihmisistä?, vammaiskilpahiihtoon päätynyt Tuomisto kertoo. Maatalous houkuttelee Urheilu on Tuomistolle edelleen päätyötä. Sen sijaan ongelmia voi syntyä sisältäpäin, jos kaikista ihmisistä ja alueista ei pidetä huolta. ?Hiukan huolettaa?, Tapio toteaa. Rintalat yhdistävät huvin ja hyödyn Helsingissä. Hän istuu toista kautta kaupungin valtuustossa sosiaalidemokraattien ryhmässä. Läheisyyttä vanhuksille Hämeenlinnalainen lähihoitaja tekee työtä vanhusten hyväksi hoivakodissa ja vapaa-ajalla. Sana vapaaehtoistyö kuulostaa intialaistaustaisen Ranjithin kohdalla keinotekoiselta, sillä kyse on elämäntavasta. ?Elämä on toisten auttamista. Viime vuonna he juhlivat Tampere-talossa, nyt Presidentinlinnassa. PÖYTYÄ (MT) Lampuri Anne Rintala raottaa pukupussia ja raosta pilkistää purppuranpunaista pitsiä. Aviopuoliso Tapio Rintala näkee puvun ensimmäistä kertaa ja myhäilee: ?Löydänpähän sinut sitten tungoksessa, jos eksymme toisistamme.? Rintalat ovat silminnähden innoissaan. Posti toi marraskuun puolivälissä kutsun Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän juhliin. Viimeksi Annen hartioilla oli lammaspuuhka. Nyt pöydällä odottaa lampaasta tehty käsilaukku. ?Jos ehdin, saatan tehdä vielä uuden?, Anne miettii. Tasa-arvoa ja turvallisuutta Mitä itsenäisyys merkitsee maatalousyrittäjälle? Tapio Rintala sanoo arvostavansa esiisiä, jotka ovat hankkineet ja vakiinnuttaneet suomalaisille itsenäisyyden. Sivu 13 50-vuotias Suomessa. Kesäisin Ranjith järjestää vanhusten ulkoilutempauksia. Rakkauden perässä Ranjith muutti Suomeen joulupäivänä 13 vuotta sitten. ?Rakkauden perässä?, kuten hän itse sanoo. Melkein saman tien hän aloitti suomen opiskelun, pulahti avantoon, ihastui perunamuusiin ja makaronilaatikkoon, laski pulkkamäkeä ja etsi töitä. Vuoden kuluttua muutosta Ranjith sai lähihoitajan koulutuspaikan. Tällä hetkellä hän opiskelee työn ohessa terveydenhoitajaksi. Hän toivoo, että etenkin omais hoitajien jaksamista edistettäisiin ennalta ehkäisevillä terveyspalveluilla. Keskustelupiirejä syntyi tuntemattomien kanssa. Lampaat muistivat emäntänsä Rintalat tuntevat presidenttiparin. Kymmenkunta Rintaloiden lammasta on laiduntanut Kultarannassa kahtena kesänä. Perinteisesti, etiketin mukaan mennään, pariskunta pohtii kotonaan Yläneellä maanantaiiltana. ?Remontoitu Presidentinlinna kutkuttaa nähdä, samoin se, onko siellä niin ahdasta ja kuumaa kuin puhutaan.? Rintalat ovat lähdössä itsenäisyys päivän juhliin toista kertaa. Ei enää yksin, vaan vaimonsa Shiho Tanakan kanssa. Japanista kotoisin oleva puoliso löytyi urheilupiireistä, kun hän toimi Japanin joukkueen tulkkina. Muistivat edelliskesän emäntänsä?, Anne Rintala kertoo. Rintalat kokevat edustavansa Presidentinlinnassa kaikkia lampaankasvattajia, eivät vain itseään. Lauantai juhlitaan itsenäisyyttä ja sunnuntaina rakennetaan myyntikojua Senaatintorin joulumarkkinoille. VEIKKO NIITTYMAA KRISTALLI KRUUNUT välkehtivät, kun 1?800 vierasta saapuu Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivänä. Juhlavastaanoton teema on vapaa ehtoistyö. tämään apua
Homoliittokeskustelu ei ollut kunniaksi kummallekaan osapuolelle eikä Suomen maineelle sivistysvaltiona, jos sellaista yleensä on. Ehkä viisaimmin puhui Elisabeth Nauclér (r.), joka erään toisen asian yhteydessä totesi, että vähemmistöön kuuluminen ei koskaan ole mikään etuoikeus. Nauclér kuuluu kolmeen vähemmistöön, ruotsinkielisiin, ahvenanmaalaisiin ja maahanmuuttajiin. Kaikkia näitä ryhmiä on eduskunnassa voimakkaasti kadehdittu. Sankariksi nousi värittömänä pidetty arkkipiispa Kari Mäkinen, joka uskalsi puolustaa yhden vähemmistöryhmän oikeuksia kovasta metelistä huolimatta. Kengät ja korut on jo valittu, asuun kuuluu myös isoäidin rannekoru.. Moni ulkomaalainen ihmettelee, miten voimme seurata tele visiosta tuntikausia, kuinka ihmiset kättelevät. Rituaalilla on merkitystä. Linnan juhlat ilmentävät perinteillään turvallisuutta, vakautta ja arvokkuutta. Niitä tarvitaan muistuttamaan meitä arjessamme keitä me olemme. Kuuluu suomalaisuuteen antaa lupa ilmaista mieli piteitään kadulla linnan ulkopuolella. Mutta kuuluu myös suomalaisuuteen kunnioittaa perinteitä ja ottaa osaa linnassa tapahtuvaan näytelmään . Eduskunta esittää, että seuraavalla vaalikaudella sallittaisiin samaa sukupuolta olevien meno avioliittoon. Helmikuussa 1940 eduskunta palasi Helsinkiin rauhaa tekemään. Mäkinen kuitenkin todisti, että Suomen kirkoissa saarnataan vielä kristillistä evankeliumia eikä omatekoista mooseksenoppia, kuten sosiaalisessa mediassa. Ministeri Ristiriita Ministeri Päivi Räsänen (kd.) moitti pääministeri Alexander Stubbia (kok.), joka otti kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. LA 5.12. Jarkko Sirkiä Presidentinlinnan salit sädehtivät täydessä loistossaan juuri valmistuneen peruskorjauksen jäljiltä. Kristallit on pesty ja pinnat hohtavat puhtaina. Linna odottaa vieraita saapuvaksi. Kun kutsuvieraat astelevat itsenäisyyspäivänä sisään Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle, heitä odottaa kasvonsa kirkastanut Presidentinlinna. Helsingin Mariankadun ovista sisään tullessa huomio kiinnittyy aulan uudenlaiseen valoisuuteen. Esimerkiksi ilmanvaihdon parannukset eivät näy, mutta ne kyllä tuntuvat.? Kun kulkuyhteyksiä ja esteettömyyttä on saatu parannettua, sekä henkilökunnan että vieraiden on helpompi liikkua talossa. Esimerkiksi goottilaisen salin perälle on piilotettu uusi hissi, joka helpottaa huomattavasti henkilökunnan kulkua kerrosten välillä. 1 800 kutsuvierasta Lauantaina vietettävä tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on Suomessa 76:s laatuaan. Kutsuvieraita on tänä vuonna noin 1 800. Torikokouksista ei ollut eduskuntamme kaatajaksi. PEKKA ALAROTU MT 50 VUOTTA SITTEN . itsenäistä Suomea. Kritiikkiä riittää myös sille 45 miljoonan euron budjetille, joka on käytetty Presidentin linnan peruskorjaukseen. Onneksi on käytetty. Linna on kansallis omaisuuttamme, joka kuului saada vihdoin 2000-luvulle. Jos kansallisomaisuuden annetaan rapistua, kohta ei olisi mitään korjattavaa. Me emme ole villisti juhliva sambakansa, vaan meidän tapamme ovat hillittyjä. Suomi on aiemmin ollut edelläkävijä, mutta EU:n myötä edelläkävijyys on vaihtunut perässä kulkemiseksi.? SEY:n toiminnanjohtaja on huolissaan luonnonvarojen köyhtymisestä. joulukuuta 2014 VIIKONVAIHDE Astu linnaan ja koe bling bling Passipaikalla Tuli valmiiksi Maailma on nyt valmis. Halusiko talvisodan pääministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti poliitikot pois jaloista pyörimästä. Nämä tiedot ilmenevät v:n 1960 väestölaskennan ammattia ja ammattikoulutusta koskevista tilastoista. Ammattikoulutuksen saaneista miehistä toimii ammatissa 99 % ikäryhmässä 35?39. 12 Perjantaina 5. Saamelaiskäräjät itse päättää valitsijoistaan. Savukoskelainen Eeva-Maria Maijala (kesk.) totesi olevansa poronhoitaja, äitinsä olevan Aikioita kuten suuri osa saamelaiskäräjiä, isänsä puhuneen saamea Norjan poromiesten kanssa ja poikansa alkavan opiskella saamea koulussa. Mutta jostain joudutaan myös karsimaan.? Lapsiperheiden ja ikäänty vien edut ovat väistämättä jossain vaiheessa ristiriidassa. Pulli toivoo, että lapsille turvattaisiin hyvät mahdollisuudet tulevaisuuteen jatkossakin. ?Meidän aikuisten äänet kuuluvat yhteiskunnassa. Tämän ikäisistä miehistä on koulutuksen saaneita 2§ % ja naisista 20,5 %. Koska olimme yhteisesti päättäneet, että työt saadaan päätökseen 2014, ne myös saatiin. Näin oikeuslaitos säästyi laiskuuttaan selvittämästä, yllyttikö istuva ministeri siellä rikkomaan lakia. Kuka on saamelainen? Syksyn mittaan eduskunnassa on useaan otteeseen keskusteltu saamelaisten asiasta. Mutta loistetta on kyllä jäljellä peilisalissa?, kuvailee linnanvouti Anne Puonti. Kun kaikki kristallikruunut välkehtivät, saleista ei puutu bling blingiä. Ei ajatella vaan itseä, vaan myös niitä tulevia sukupolvia.? STINA HAASO Kati Pullin asu itsenäisyyspäiväksi on vielä muutostöissä ompelijalla. Noin 400 huonekalua on käynyt kunnostettavana. Lopun aikaa Stubb on kokoomuksen puheenjohtaja. Käsitteet sekoitti oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, joka ratkaisi, että kirkkoministeri Räsänen esiintyi kesällä 2013 Kansanlähetyspäivillä Kankaanpäässä yksityishenkilönä. Silti häntä ei 2?000:n muun niin sanotun keminsaamelaisen kanssa hyväksytä saamelaiseksi. Eläköön eduskunta Eduskunta kävi kokoontumassa Kauhajoella 75 vuoden tauon jälkeen. Arkkipiispa ei ole Suomessa sellainen kirkkoruhtinas kuin jossain muualla. 45 miljoonan euron budjetista on riittänyt muuhunkin kuin perinteiseen putkiremonttiin. Perustukset vahvistettiin Kauppias Johan Henrik Hei denstrauchin vuonna 1820 rakennuttaman ja myöhemmin keisarilliseksi palatsiksi muutetun rakennuksen peruskorjaus valmistui viime hetkillä ennen itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Linnanvoudin mukaan kahden vuoden projektille ei annettu edes mahdollisuutta viivästyä. ?Suurimmat yllätykset tulivat vastaan rakennuksen perustuksia vahvistettaessa. Miehillä kaikissa ikäryhmissä aina 55?59 vuotiaisiin asti ammatissa toimivuus ylittää 90 %. Pääministerin pitäisi kuulemma olla poliittisissa kysymyksissä puolueeton. Yleisen käsityksen mukaan pääministeri on Suomen johtava poliittinen toimihenkilö 24/7. joko osallistujana paikan päällä tai katsojana kotisohvalla. STINA HAASO jatkoa edelliseltä jatkoa sivulta edelliseltä sivulta jatkoa edelliseltä sivulta Auto mainos vuodelta 1964. Oikean talviauton ostaja sai lisäksi kaksi talvi rengasta vanteineen. Ammattikoulutuksen saaneita vain 12,6 pros maamme väestöstä Maamme 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vain 12,6 % on saanut vähintään kuusi kuukautta kestäneen ammattikoulutuksen, miehistä 14 % ja naisista 11,2 %. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita oli v:n 1960 päättyessä kaikkiaan 51?655, joista miehiä 32?324. Eläinten puolestapuhuja sai kutsun ensimmäistä kertaa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli astelee linnan juhliin ensimmäistä kertaa. ?Kutsu tuli minulle työpaikalle, joten eiköhän se eläinsuojelutyöni kautta ole minulle osoitettu.? Vapaus mielipiteisiin Juhliin hän saapuu itsenäisyyspäivänä kiitollisin mielin. ?Meillä on vapaus ilmaista mielipiteitä avoimesti ja keskustella ilman pelkoja vainoamisesta tai poliittisesta vankeudesta.? ?Oman roolini kautta toivoisin, että Suomi kehittyisi maana, missä voi tehdä itsenäisiä valintoja eettisesti ja reilusti ja näyttää mallia muille. Ammattikoulutuksen saaneista naisista on työvoimaan kuuluvia eniten nuorissa ikäluokissa, 20?24-vuotiaista 77,5 %. Heikki Auton koulutoveri Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi, miten joku sisaruksista pääsee saamelaiseksi ja toinen ei. Hän toivoo, että Markku Vuorikari >> Jokainen suomalainen voi vaikuttaa yhteiseen hyvinvointiimme ostamalla suomalaisia tuotteita.« KATI PULLI taloudellisten haasteiden aikana uutta suuntaa haettaisiin palveluiden kehittämisestä. ?Kun tuotanto siirtyy halvempiin maihin, meidän pitää löytää tiemme innovatiivisuuden kautta. Värikkäät lapinpukuiset ovat istuneet tunnista toiseen lehterillä. Ydinkiistaa käydään siitä, kuka on saamelainen ja kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaalissa. Ainakin Porvoossa on käyty juhlimassa. Koskaan ei liene täysin selvinnyt, miksi eduskunta lähti syksyllä 1939 Kauhajoelle. Usein eduskunta ei Helsingin ulkopuolelle lähde. Jokainen suomalainen voi vaikuttaa yhteiseen hyvinvointiimme ostamalla suomalaisia tuotteita ja käyttämällä suomalaisia palveluita. Sitä kautta tuemme toistemme työllisyyttä ja yhteiskuntaamme.? Pullin mielestä Suomessa on hyvät yhteiskunnan palvelut. ?Uskon, että voimme turvata peruspalvelut. Eniten on ammattikoulutuksen saaneita ikäryhmässä 25?30. Nykyedustajista enontekiöläistaustaisella Heikki Autolla (kok.) on tämä oikeus. Pelkkä syntyperä ei riitä saamelaisuuteen. Ennen kättelyä vieraat ryhmittyvät katkeamattomaksi jonoksi atriumiin, missä on hetki aikaa kiinnittää huomio puhdistettuna paikoilleen palautettuun Psyke ja zefyyrit -patsaaseen. Valtiosalissa presidentti puolisoineen kättelee vieraat tuhansien kristallien loisteessa. ?Remontissa ei haettu keisarillista loistetta, vaan tasavaltalaista arvokkuutta. Synkkä katon tummuus on poissa. Portaita yläkertaan noustessa valoisuuden tunne kasvaa. Meillä on sentään syytä juhlia . Tämän vuoden teema on vapaaehtoistyö. Valtioneuvoston jäsenten, kansanedustajien ja Euroopan parlamentin suomalaisedustajien lisäksi paikalle saapuu joukko eri tavoin ansioituneita suomalaisia. ?Yksi tapa saada kutsu linnaan on tavata presidenttipari vuoden aikana?, kertoo tasavallan presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen. STINA HAASO Walter Runebergin Psyke ja zefyyrit -marmoriveistos seisoo atriumin korkean kupolikaton alla. KOMMENTTI Kansallinen helmi Joku voi kritisoida tänäkin itsenäisyyspäivänä sitä, että kansakunnan kerma juhlii kristallikruunujen loisteessa. Onneksi juhlii. Tehtävämme on kantaa vastuu, että politiikkaa tehdään kestävästi myös tulevaisuutta varten. Jatkosodan aikana se ei pommituksista huolimatta lähtenyt mihinkään. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) korosti Kauhajoella, että Suomi oli niitä harvoja maita, joissa koko toisen maailmansodan ajan istui toimiva parlamentti ja sen luottamusta nauttiva poliittinen hallitus. Lujaksi vakiintuneella parlamentaarisella menolla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että täällä siirryttiin hämmästyttävän pienin vaurioin rauhan kauteen. Kristallikruunut ja valaisimet on puhdistettu ja kadonneiden kristallinpalojen paikalle on hankittu uudet. Verhot on joko pesty tai uusittu. Taidetta on konservoitu Ateneumissa. Linnanvouti Anne Puontille juhlavastaanotto on työtä. ?Autan vieraita saapumaan juhliin ja avustan sota veteraaneja.? ?On vaikea löytää paikkaa, mihin ei ole koskettu.? Vaikka paljon on tehty linnan näkyville osille, suuria muutoksia on viety myös rakenteisiin. ?Talotekniikka on nyt saatu 70-luvulta nykyaikaan. Täällä tehtiin uskomattomasti töitä asian eteen?, kiittelee Anne Puonti. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin myös esineistöä
Ostimme esimerkiksi Juicen perikunnalta koko hänen kirjastonsa ja lahjoitimme sen tamperelaiseen palvelukotiin Violaan. Pärjätäänkö käsityöllä vielä kymmenen vuoden päästä. En osaa muuta toivoa kuin tasaiseen tahtiin jatkuvaa menekkiä ja ajoittain uusia hyviä tuotteita?, työnjohtaja Pirjo Sotikov summaa. Tehtailija Arto Huhtinen on samoilla linjoilla: ?Tasainen menekki on parasta. Työntekijät vakuuttavat, että vauhti on tehtaalla kiihtynyt sitä mukaa, kun jalkineita on opittu tekemään. Ruutuinen Reino . Pyhän vastakohta, arki, oli vapaasti elettävä päivä. Pyhätöillä ei ole siunausta, sanottiin ennen. Pari viikkoa sitten markkinoille ilmestyivät ensimmäiset Reino-ruutuiset saunatossut. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan elokuvajulisteista keräämäni yli 30 kappaleen kokoelma saatiin kehystettyä, ja nyt niistä ripustetaan näyttely Tampereen Reino-kauppaan. Siellä vietän pienimuotoisia avajaisia itsenäisyyspäivänä?, Huhtinen kertoo. Huhtisen juttelu rönsyilee neuvostoliittolaisesta Hilja Maitotytön elokuvajulisteesta muihin kulttuuriasioihin. ?Kulttuurissa Reinot ovat paljon mukana. Sanoituksesta vastasi Saukki (oik. Sitten sain täältä töitä.? Pirjo Sotikov sanoo viihtyvänsä ?Tossulassa. rakastettu vanhus Suomalaisuuden ikoneita Reinoja tehdään Lieksassa tunteella ja taidolla. Rakkaat ruututohvelit työllistävät 55 suomalaista. Minkä pyhänä tienaa, sen piru maanantaina korjaa, tiedettiin Ähtärissä. Toisaalta Lestijärvellä oltiin sitä mieltä, että ?pyhä ei estä pyytämästä, kirkonaika ampumasta?. Kenties pyhän vieton taustalla ei ole pelkkää taikauskoa. Ehkä ihmiset tajusivat, että ihmisen on välillä levättävä kokonainen päivä. Pyhä merkitsee muista erotettua. Violassa koululuokat voivat vierailla ja tutkia Juicen kommentteja kirjojen sivuilta.? ?Rokkareiden ansiota? Lieksassa tehdas hiljenee itsenäisyyspäiväksi, vaikka juuri näinä viikkoina eletään vuoden kiihkeintä aikaa. Samalla työllisyyskurssilla oli valtaosa muistakin tehtaan nykyisistä työntekijöistä. ?Minulla oli ompelualan koulutus ja olin Luhdalla töissä, kunnes se lopetti Lieksassa. Valtaosa työntekijöistä on ollut mukana tehtaan koko kymmenen vuoden historian ajan. »Tuntuu mukavalta nähdä Reinoja erityisesti nuorilla. Kauppiaat huomaavat viime hetkellä, että joulumyynnin hittitossuja puuttuu valikoimasta. Työnjohtaja Pirjo Sotikov hymyilee, että jos hän vielä jouluna tuottaa normaalia puhetta, jälleen on selvitty sesongista. Hän tuli Lieksan tehtaalle heti perustamisvaiheessa kymmenen vuotta sitten. On esimerkiksi punaisella piristettyä siniruutua, joka on Sotikovin lempitossu. ?Ne sopivat farkkujen kanssa pidettäviksi?, hän perustelee. Sitten on ballerinaa Katri Helenan mukaan nimettynä, tennaria nuorisolle, punaista joulun henkeen, sinivalkoista jääkiekon maajoukkueelle ja mustaa tossua Nightwish-nimikoinnilla. ?Malleja on varmasti kymmeniä. Hän esitti filmissä paikallista ilotyttöä Illiaa Piraeuksen satamakaupungissa. Alkuperäiseen versioon verrattuna vaalean ja viattoman oloisen Vienon tulkinta on varsin kiltti, mutta ehkä siinä juuri onkin sen viehätys. Näyttelijästä laulaja Pohjois-Savon Karttulasta kotoisin oleva Vieno Kekkonen esiintyi ensimmäisen kerran yleisön edessä jo pikkutyttönä. Näyttelijäksi Teatterikoulusta 1950-luvun puolivälissä valmistunut Vieno vaihtoi näyttelemisen laulamiseen melko pian. Kekkonen teki läpimurtonsa samoihin aikoihin kuin useat muut 50-luvun suosituimmat laulajattaret, kuten Laila Kinnunen ja Brita Koivunen. 1960-luvulla television musiikkiohjelmissa tiheään esiintyneellä tähdellä oli myös oma televisio-ohjelma. Pyhät paikat ja pyhät päivät on tunnettu täällä kauan ennen kuin piispa Henrikin vene karahti Suomen niemen rantakallioon. Laulut kertoivat yleensä intohimosta ja epäonnesta. Jules Dassinin ohjaamassa elokuvassa sävelmän lauloi käheän aistikkaasti Kreikan valovoimaisimpiin kulttuuripersooniin kuulunut Melina Mercouri (1940?92). Se on varmasti rokkareiden ansiota.? Saunatossut paloista Ompelimossa naiset surruttavat uutuuksia. Nehän ovat vasta 1950-luvulta?, Huhtinen naureskelee. Hänelle Reinot ja suomalaisen työn puolustaminen toivat kolme vuotta sitten kutsun Linnan juhliin, mikä tuntui hienolta kunnianosoitukselta. Tilastoista päätellen ainakin joka kolmannella suomalaisella on Reinot. LIEKSA (MT) Aivan selvää on, että Reinot ja Ainot pitää tehdä Suomessa. Näin on, kun kuuntelee toimitusjohtaja Arto Huhtista. Hän ja kehityspäällikkö Tuire Erkkilä ostivat tasan kymmenen vuotta sitten itselleen työpaikat entiseltä työnantajaltaan Nokialta ja perustivat Reino & Aino Kotikenkä Oy:n. Nokiassa omistajat hinkuivat ulkoistamisen perään, mutta Huhtinen ja Erkkilä uskoivat suomalaisuuteen. oikein hyvin. Usein hän huomaa Lieksassa myös vilkuilevansa, mitä kenelläkin sattuu olemaan jaloissa. ?Mukavalta tuntuu nähdä Reinoja erityisesti nuorilla. Nyt vireillä on ?Pitää vain tehdä!? Saunatossujen kimpussa on puolestaan Helvi Reittu, syntyperäinen lieksalainen, joka on niin ikään ollut töissä tehtaalla alusta saakka. ?Työtä ja toimeentuloahan tämä on meille merkinnyt. Ne olivat yhden työntekijän idea. Toimitusjohtaja Huhtinen iloitsee, että saunatossut tasaavat työvoiman tarvetta hiljaisimpina aikoina, vähentävät materiaalihukkaa ja tukevat erinomaisesti perus-Reinojen markkinointia. Lieksassa Reino- ja Aino-kotikengät työllistää 40 ihmistä. 13 Perjantaina 5. Syntyy Reino ja Aino Kotikenkä Oy. 1970 1988 Valmistus siirtyy Ranskan Lyoniin. 1980 2006 Kotikenkien suosio kasvaa, mutta Kontio-saappaiden valmistus loppuu Nokialla. 1990 2008 Pinkit Reinot esitellään. 2000 2009 Ensiaskel-Reinot ja -Ainot tulevat. Hän tulkitsi ikivihreänsä viihdelegenda Jaakko Salon orkesterin säestämänä. ?Ei pysty kun on pyhät tulossa?, perusteli entinen mies, kun häntä pyydettiin apuun pellolle. Piippolassa sanottiin, että ?joka pyhän oikein pitää, se ei lauantainakaan tee mitään?. Ja jos ei pyhäksi parane, on tauti kuolemaksi, uskottiin Vieremällä. TOPI LINJAMA Jokainen tohveli vaatii paljon käsityötä ja tarkkuutta. Ja uskovat yhä. ?Yli 80-vuotiaan tuotteen rinnalla maailmalta takaisin ostamamme lestinpaistokoneet ovat lähes uusia. Jämsänkoskella lauantain tilalla on maanantai. Miekkonen Seinäjoelta toivoi, että kunpa olisi aina pyhä ja ?sen verran arkia vain, jotta akat sais leipua?. Kuva on vuodelta 1964. Ikinuori Vieno laulaa edelleen ?Voit suukon minulta sä saada, jos silloin kun pyydät on vaikka maanantai.? Ei koskaan sunnuntaisin on Vieno Kekkosen (1934?) vuonna 1960 levyttämä käännösiskelmä samannimisestä kreikkalaisesta elokuvasta samalta vuodelta. Reino nimetään. 2004 Suomen Kumitehdas Oy ostaa Nokialta saappaiden, kotikenkien ja polkupyöränrenkaiden valmistuksen ja avaa tehtaan Lieksassa. Olen tykännyt työstä ja siitä, että tehtäviä voi täällä vaihdella. Muutamia niistä on jo karsiutunut. Hän pokkasi laulustaan myös parhaan elokuvasävelmän Oscar-palkinnon. Tulkinta viehätti ?Kunhan sunnuntain yksin olla sain.? Kappale edustaa rebetikomusiikkityyliä, jota on verrattu amerikkalaiseen bluesmusiikkiin. 1970-luvulta lähtien hän on keikkaillut paljon ravintoloissa eri kokoonpanojen solistina. Haitaristiksi eläkeiässä Heinäkuussa Vieno Kekkosen ensilevytyksestä tulee kuluneeksi 60 vuotta, mutta ikinuoren artistin ura jatkuu edelleen. Laulajatar esiintyy yhä säännöllisesti, ja 80-vuotiaanakin hänen äänensä soi samassa sävellajissa kuin parikymppisenä. Vieno on ehtinyt seniori-ikäisenä opetella haitarin soiton, jota kuullaan myös keikoilla. Vieno Kekkonen palkittiin marraskuussa pitkästä urasta suomalaisen iskelmämusiikin hyväksi Kullervo Linnan Säätiön palkinnolla. RIKU-MATTI AKKANEN KANSAN SUUSTA Ei pysty kun on pyhät tulossa Viikonpäivien nimistä pyhä lienee vanhin. Niitä myydään ensimmäisenä vuonna 30 000 paria. 2010 Jääkiekon maailmanmestaruusjoukkue saa Leijona-Reinonsa. Joulukuussa Reinoja myydään peräti 200 000 paria. 2010 2014 Liikevaihto on vakiintunut 5 miljoonaan euroon.. Vastaus riippuu täysin siitä, onnistummeko ansaitsemaan vuosien aikana hankkimamme luottamuksen aina uudestaan.? Hänestä tuntuu hyvältä, että Ensiaskel-Reinot ovat myymälöistä usein lopussa. Silloin tuli varoa tekemästä vääriä asioita, etenkin työtä. Niitä jopa varataan ja jonotetaan. ?Se antaa uskoa siihen, että uusia Reinojen käyttäjiä syntyy Suomeen joka päivä lisää.? LIISA YLI-KETOLA Ainon ja Reinon historia 1930 Naisille valmistetaan ensimmäiset Aino-aamutohvelit. 1939 Koodiksi vaihtuu AS, syynä paistopuristustekniikan muutos. 1930 1952 Soljellinen tossu ristitään Heikiksi. 1940 1932 Tampereella syntyy SA-kotikenkä, jonka malli ja tekotapa ovat samat kuin nykyisin Reinoissa. 1967 Tehdas Tampereelta Nokialle. 1950 1989 Tehdas muuttaa nykyiseen T?ekin Zliniin. 1960 1956 ?Ainoa ja oikea. joulukuuta 2014 VIIKONVAIHDE Lari Lievonen IKIVIHREÄT HOLGER EKLUND/lehtikuva Vieno Kekkosen ura on kestänyt jo 60 vuotta. Tänä vuonna itsenäisyyspäivään liittyy toinen upea tapahtuma: ?Olen ollut keräilijä lapsesta saakka. Taukojumpat tulevat tarpeeseen.? Yleisesti ottaen työntekijät ovat tyytyväisiä, vaikka moni sanoo tahdin vuosien mittaan kiihtyneen. ?Tosin syynä voi olla sekin, että olemme oppineet tekemään näitä.? kirjaston tukiyhdistys. Pyhäpäivä, muista erotettu päivä, saattaa vaikuttaa myös muihin päiviin. Sauvo Puhtila). Heleä-ääninen laulajatar oli vain vähän ennen levytystä siirtynyt kilpailevan Fazerin leivistä Scandia-levy-yhtiöön, jossa Salo toimi levytyspäällikkönä. Ei koskaan sunnuntaisin -iskelmän (Ta Paidia Tou Piraia) sävelsi alun perin kreikkalainen Manos Hadzidakis (1925? 94). Se on varmasti rokkareiden ansiota.« PIRJO SOTIKOV Jääkiekkojoukkue sai aikoinaan omat mestaruustossunsa. Toisena tämän talven uutuutena ovat armeijan huopasaappaista ylijääneestä huovasta ommeltavat Pakkas-Reinot. Parhaillaan sellaista ompeleva Terttu Kiiskinen huokaa ompelukoneensa ääressä, ettei paksuja huopakappaleita ole yhtä helppo yhdistää kuin perinteistä ruutuhuopaa. Tässä on tulevaisuus: Ensiaskel-Reinojen käyttäjiä syntyy päivittäin. Luottamusta tarvitaan Tehtaanmyymälässä vakuuttuu siitä, että tossut ovat muutakin kuin ruskeata tai pinkkiä ruutua. Pyhä ei siis ole kirkon eikä edes juutalaiskristillisen kulttuurin omaisuutta. Pyhä oli tabupäivä, kieltojen päivä
Heidän mielestään on harmi, että ravintolakriitikot harvoin kulkevat Helsinkiä kauempana. Ravintolat ahdingossa Arvonen toivoo, että päättäjät pitävät mielessään ravintolaalan aseman työllistäjänä. Niiden toimintaa johtaa aluevouti. Noin 1?900 jäsentä. Jäsenkuntaan kuuluu paitsi kokkeja, myös viljelijöitä, opettajia, toimittajia, kauppiaita sekä kirjava joukko ruuasta innostuneita harrastajia. Harrastajille ei erityisiä jäsenkriteerejä ole. Matkailusta ja ravintoloista kertyy liki kolmen prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Alan vahvistumista pitäisi edesauttaa eikä jarruttaa tiukalla sääntelyllä ja haitallisilla veropäätöksillä. Esimerkkinä epäsuotuisasta kehityksestä Arvonen mainitsee, että nykyään enää kymmenes kaikesta alkoholista juodaan ravintoloissa. Tapahtumia järjestetään myös koululaisille. ?Ruokakulttuurin kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi oppii, miten kala perataan?, Arvonen toteaa. Järjestön tapahtumissa jäsenet oppivat taitoja toisiltaan ja vierailevat mielenkiintoisissa paikoissa, kuten teurastamolla tai maatilalla. joulukuuta 2014 VIIKONVAIHDE Mauri Ratilainen JÄRJESTÖ Ei se, että pääsee syliin, takaa vielä lämpöä. Yli 25?000 jäsentä Paistinkääntäjien veljeskunta perustettiin vuonna 1248 Ranskassa. Mestarikiltojen avulla kuningas Ludvig IX Pyhä halusi kehittää nuorten ammattilaisten taitoja. Napoleonin sodat ja Ranskan vallankumous saivat järjestön toiminnan hiipumaan. Aterian aikana ei myöskään räplätä kännykkää, tupakoida tai kuunnella tanssimusiikkia. Järjestö jakaa kunniakilpiä ravintoloille, jotka täyttävät tiukat kriteerit. Kokemusta hotelli- ja ravintola-alalta on kertynyt liki 40 vuoden ajalta. Viljelijöitä jäsenenä Paistinkääntäjät ei ole salaseura, vaan uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan. Heistä 60 prosenttia on harrastajia ja 40 ammattilaisia. Jäsenmaksu on 115 euroa vuodessa. Järjestöön kuuluu yli 25?000 jäsentä noin 80 maassa. Lähde: www.rotisseurs.fi pähkinä Ari Arvonen toivoo, että suomalaiset kävisivät paljon ulkona syömässä ja opettaisivat lapsetkin ravintolaruokailuun. Paistinkääntäjä pyhittää aterian >> Suomessa on liki 2?000 paistinkääntäjää. Ruokaharrastajien ja ammattilaisten yhteisö rantautui tänne 50 vuotta sitten. Tärkeintä on yhä edistää ruokakulttuuria ja syödä hyvin. Suomen suurin gastronominen järjestö, Paistinkääntäjät, on ehtinyt 50 vuoden ikään. Siinä ajassa toiminnan tavoite ei ole muuttunut mihinkään. Ruoka-alan ammattilaiset ja harrastajat haluavat yhteistuumin kehittää maamme ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria. Kotiruoka kunniaan Paistinkääntäjien tuore puheenjohtaja eli valtavouti Ari Arvonen painottaa, ettei järjestö toimi vain valkoisten pöytäliinojen äärellä. 14 Perjantaina 5. Pariisin kokouksissa Suomella on usean hengen edustus. Järjestö organisoi joka vuosi nuorten kokkien ja sommelierien kilpailun. Yhtä tärkeitä ovat perinneruuat ja laadukas kotiruoka. ?Pääasia on, että raaka-aineet ovat aitoja ja alkuperäisiä ja sudoku Taso: Keskivaikea Sudoku-tehtävän 459 ratkaisu. Tehtävä numero 460. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu ruoka rakkaudella ja taidolla tehtyä?, kiteyttää järjestön lehdistövastaava Johanna Hornborg-Ojala. Kaksikko on saapunut helsinkiläisen hotelli Hilton Strandin aulaan kertomaan järjestön toiminnasta. Paistinkääntäjillä riittää siis työsarkaa. KATJA LAMMINEN. Tällä hetkellä Suomessa on alle sata kilpi ravintolaa. Moni niistä hyödyntää huippulaatuisia raaka-aineita, kuten marjoja, sieniä, kalaa ja riistaa. Sekä Hornborg-Ojala että Arvonen ylistävät kuorossa maakuntien ravintoloita. Jäsen voi poimia parhaat päältä noin 70 tapahtumasta ympäri maan. Ruokarauha säilyy Paistinkääntäjille syöminen on nautinto, joten ruokarauhan pitää olla turvattu. Vuonna 1950 toiminta heräsi uudelleen. Rantautui Suomeen vuonna 1964. Suomi on jaettu 11 voutikuntaan. Juhlallisuudella halutaan kunnioittaa lautasen antimia. Järjestö kosiskelee erityisesti nuoria mukaan toimintaan. Naisten osuus on kivunnut yli kolmannekseen. Paistinkääntäjiä asuu niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. ?Juuri yksi sikalanomistaja sai käädyt?, Hornborg-Ojala kertoo. Oppiretki maatilalle Hieman yllättäen Suomi on jäsenmäärältään Paistinkääntäjien 80 jäsenmaasta neljänneksi Paistinkääntäjien jäsenenä vakuutan aina kunnioittavani ruokakulttuuria, keittiön taitoja sekä hyviä pöytätapoja.« OTE PAISTINKÄÄNTÄJIEN VALASTA suurin. Juhlissa puheet pidetään joko ennen tai jälkeen aterian, ei koskaan ruokailun aikana. Jokaisen on saatava maistaa viiniään milloin itse haluaa. Skoolaaminen ei kuulu hyviin ruokailutapoihin. Yhtä lailla tapaamisen teemana voi olla riistaviinien maistelu tai leivän teko juureen. Tarjonta vaihtelee myös alueellisesti. Kiinnostus ja kunnioitus ruokaa ja pöytätapoja kohtaan riittävät. ?Emme ole pöhöttyneitä, vanhoja miehiä?, Arvonen naurahtaa ja nostaa käädyt kaulaan kuvausta varten. Paikkavalinta on luonteva, sillä Arvonen on johtanut hotellia Hilton Airportin ohella. Paistinkääntäjien Suomi on jaettu 11 voutikuntaan, joista kukin järjestää kuudesta yhdeksään tapahtumaa vuodessa. Kunniamerkeistä pidetään kiinni perinteiden vuoksi
WSOY. Ilmassa leijuva kanelin, inkiväärin ja neilikan tuoksu kertoo, että nyt leivotaan. Pipareille tyypilliset aromit tuovat kotiin odotuksen tunnetta ja jouluista tunnelmaa. Kuivatut hedelmät, mausteet sekä siirapit maistuvat joululle. Sekoittele kunnes voi on sulanut. Jos nesteen kerää pois ja antaa jäähtyä, se kovettuu valkoiseksi rasvahyytelöksi. Äitini epäili, että syy on liian hyvässä paistokasarissa, jonka pinnoite ei vaadi paistorasvaa. Kuumenna vesi ja liuota siihen hyytelösokeri. Levitä seos mustikoiden päälle. Vaahdota kerma ja mausta. Koristele hyytynyt kakku kermavaahtoruusukkeilla. Hedelmäinen leipä maistuu juuston ja makean hillon tai hyytelön kera. Lisää jauho-leivinjauheseos. Alusta taikinaan loput jauhot ja pehmeä voi. Peitä taikina hyvin ja pidä jääkaapissa yön yli. Kauli taikina ohueksi ja ota siitä muotilla piparkakkuja. Liuota kuiviksi puristetut lehdet kiehuvaan sitruunamehuun. Sekoita täytteen ainekset keskenään, puolisulaneet mustikat kevyesti survottuna ja kerma vaahdotettuna. Anna taikinan kovettua kylmässä hetki. Toimitus: Jenni Salminen ja Elina Turunen, kuvat: Maru Lemmetty. En usko, että kyse on pelkästään siitä. Etenkin 17-prosenttista jauhelihaa paistaessa saa rasvalilliä kauhoa pannulta tosissaan. Kohota ne hyvin. Pistele leivät ja paista 175 asteessa noin 35 minuuttia. Vinkki: Jauhota tiheä leipäkori ja laita siihen pyöreä leipä kohoamaan. Lisää hieman jäähtyneeseen voisulaan puolukkahillo ja kermaviili. Sekoita seos kuiviin aineisiin. Kaada taikina hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun, tasapohjaiseen 1,8 litran kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kumoa kakku jäähtyneenä. Levitä vaniljarahka kakun päälle. Koristele puolukoilla ja paahdetuilla mantelilastuilla. Laita esimerkiksi lasiin pystyyn kovettumaan. Kuorrutettu taatelikakku 25 palaa 1 pak (250 g) kivettömiä taateleita 2 dl vettä tai vaaleaa glögijuomaa 200 g voita 1 dl sokeria 2 isoa munaa 1 dl turkkilaista jugurttia 4 dl vehnäjauhoja 1/2 dl ohratärkkelysjauhoja 2 tl vaniljasokeria 1 rkl leivinjauhetta Kuorrutus 100 g voita 1 dl mantelilastuja 2 dl kookoslastuja 2 dl sokeria 1 dl täysmaitoa 2 rkl vehnäjauhoja Keitä taatelit glögissä pehmeiksi kannen alla välillä sekoittaen. Kannattaa lisätä vielä pala sinihomejuustoa piparin päälle. Kuvassa on mustaleima-emmentalia ja pihlajanmarjahyytelöä. Joulupiparin perinne alkoi Saksasta Perinteiset piparkakkumme ovat saksalaista perua. Nesteen määrä. Meillä käytetään pääsääntöisesti naudan jauhelihaa, jolta odottaisin jo kilohinnan puolesta sika-nautaa enemmän. Mutta mikä siinä on, kun heität sen jauhelihan kuumaan pannuun, niin parissa minuutissa pannun pohjalle kertyy lilluva rasvainen neste. Sirota pinnalle tomusokeria. ANNELI PESSALA Itsenäisyyspäivän kahville Mustikkakakku Pohja 100 g voita sulatettuna 100 g ruisdigestivekeksejä 2 dl ruishiutaleita Täyte 400 g (2 rasiaa) maustamatonta tuorejuustoa 3 dl mustikoita 1 1/2 dl sokeria 4 dl kuohukermaa 7 liivatelehteä 2 rkl sitruunamehua Päällinen 4?5 dl mustikoita Kiille 1 1/2 dl vettä 3/4 dl hyytelösokeria Koristeluun 1 dl kuohukermaa 1 tl sokeria 1 tl vaniljasokeria Murenna keksit ja sekoita voisulaan yhdessä ruishiutaleiden kanssa. Niitä sopii hyödyntää esimerkiksi juhlavan kahvitarjoilun antimina. Ensimmäisen kilpailukauden voittajalta on mukana muun muassa mehevien kanelipullien ohje. Tämä suolaisen, makean ja mausteiden yhdistelmä on verraton makuelämys. ANNELI PESSALA. Kiehauta ja lisää sooda. On mukava huomata, että hieman sivuraiteille jäänyt tuulihattu saa näin uutta nostetta. Esillä on monta kilpailussa tehtyä näyttävää täytekakkua. Levitä hyytyneen täytteen päälle puolisulat mustikat. joulukuuta 2014 VIIKONVAIHDE Joulu tuoksuu jo keittiössä Hellan kulmalla Rasvalilli pannun pohjalla Jauheliha on käynyt perheessämme tutuksi parin viime vuoden aikana. Paista pikkuleipiä 200 asteessa 6?10 minuuttia. Laita tummaa suklaata paloina lasikulhoon ja sulata mikrossa. Kasta pikkuleivät osittain suklaaseen ja ripottele pinnalle koristeita. Rasvalilliä ei nimittäin kerry kauhottavaksi asti, jos pannuun päätyy varmasti pakastamattomasta lihasta jauhettua tavaraa. Kuluttajana toivoisin, että jauhelihapakkauksiin tulisi merkintä, jos liha on pakastettu jossain STINA HAASO vaiheessa ennen kuluttajan käsiin saapumista. Tietäisi ainakin varautua tyhjällä maitotölkillä paistohommia aloittastina.haaso@mt1.fi essaan. Viikon juhlaherkut Jarkko Sirkiä Keittiömestarit Isto Tahvanainen ja Pipsa Heismaa johtavat presidentinlinnan keittiössä lauantai-illan minuuttiaikataulua. Linnassa tarjoillaan kotimaista kalaa Linnan juhlissa hemmotellaan tänä vuonna kutsuvieraita täysin modernisoidun keittiön antimilla. ?Keskiössä ovat suomalaiset järvikalat: Kiantajärven ahvenet, Vuoksjärven särjet ja Oulujärven kuoreet?, paljastaa keittiömestari Isto Tahvanainen. Tarjoilujen takana ovat linnan oman henkilökunnan jatkona muun muassa 70 hovimestaria, 25 tiskaajaa sekä yksi luokka Savonia-ammattikorkeakoulusta. ?Hiukan jännitystä tuo se, että keittiötä ei ole tätä ennen päästy testaamaan tositoimissa?, tunnustaa keittiömestari Pipsa Heismaa. STINA HAASO Leivontakisa tuotti kirjan Koko Suomi leipoo -kilpailua on katsottu kaksi tuotantokautta. Lisää jugurtti ja keskenään sekoitetut kuivat aineet vähän jäähtyneeseen seokseen. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan (24 senttiä). Sekoita muna ja mausteet joukkoon. 153 sivua. Keitä hiljalleen minuutti. Mustikoita ja muitakin marjoja on ohjeissa muutoinkin käytetty kautta kirjan monipuolisesti. Toinen hieno kooste vanhan klassikon muunnelmista ovat tuulihatut, joista kirjassa esitellään neljä suolaisilla täytteillä jalostettua makupalaa. Taatelipaketti on hankittu vuosikymmenien ajan joulun suosituimman maustekakun valmistusta varten. Tänä jouluna tuo klassikko saa pinnalleen kookoksen makuisen kuorrutteen. Pala kakkua maistuu kahvin kera jouluaterian päätteeksi. Kakkupalan täydentää lusikallinen maustamattomalla jugurtilla raikastettua kermavaahtoa. Hedelmäinen leipä 2?3 kpl 6 dl vettä tai maitoa 50 g hiivaa 2 tl suolaa 3/4 dl siirappia 3 dl kuivattuja sekahedelmiä 14 dl vehnäjauhoja 2 dl ruisjauhoja 50 g voita Liuota hiiva, suola ja siirappi kädenlämpöiseen veteen. Levitä muruseos vuokaan leivinpaperin päälle. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 minuuttia. Sekoita kuumaan taateli seokseen voi ja sokeri. Muistamme sadun Hannusta ja Kertusta. Siinä lapset seikkailivat piparkakkutalon lumoissa. Nürnbergin kaupunki sijaitsi kauppareittien risteyksessä. Kohota liinalla peitettynä. Leivo taikinasta kaksi tai kolme pyöreää leipää tai pitkulaista vuokaleipää. Se on tuttu, turvallinen ja niin helppo arkiruuan raaka-aine. Lapset tykkää. Mutta sama ongelma toistuu useimmiten myös 10-prosenttisen kanssa. Epäilen vahvasti, että kyse on siitä, että jauheliha on käynyt matkansa varrella pakkasessa. 1300-luvulla pipareiden leipominen siirtyi luostareista sokerileipureille. Suomessa piparit vakiintuivat kahvipöytään 1800-luvulla. Pipareita voi koristella ja maustaa mielensä mukaan. Rapsakka leivonnainen saa uutta vivahdetta sitrushedelmien kuoriraasteesta. Paista leipä. Jouluiset muropikkuleivät 50?70 kpl 200 g voita 1 1/4 dl sokeria 1 muna 2 tl (luomu)limetin kuorta raastettuna 1 rkl vaniljasokeria 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Koristeluun noin 50 g tummaa taloussuklaata strösseleitä karkkikuvioita Vaahdota voi ja sokeri. Jäähdytä seos. Jos käytät hiutaleita, noin puolet lastujen määrästä riittää. Kasta jouluiset muropikkuleivät osittain suklaasulaan ja ripottele pinnalle koristerakeita. Kahden klassikon yhdistelmä: taatelikakku saa pinnalleen rapean kookokselle ja mantelille maistuvan toscakuorrutteen. Jaana Kankaanpää Appelsiinipiparit noin 70 kpl 1 dl siirappia 1 rkl appelsiinimehua 1 rkl (luomu)appelsiinin kuoriraastetta 1 dl sokeria 2 tl pomeranssin kuorta 1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa 2 tl kanelia 2 tl soodaa 1 muna 125 g voita noin 5 dl vehnäjauhoja Mittaa reilun kokoiseen teräskattilaan siirappi, sokeri ja mausteet. Nyt kilpailijoiden ja tuomareitten resepteistä on koottu kotileipojien iloksi myös kirja. Kilpailun kiihkeät tunnelmat välittyvät eri teemojen sivuilla. Varsinaiset reseptit on rauhoitettu selkeiksi kokonaisuuksiksi, mikä on myönteistä moneen muuhun ruuanlaittokilpailuista ja -ohjelmista koottuun kirjaan verrattuna. Osaava leipoja saa varmasti kirjasta uusia ideoita. Minua ainakin jo heti alussa ilahduttivat mustikkapiirakan muunnelmat, jotka kannustavat kokeilemaan klassikolle uutta kuosia. Lisää veitsellä pilkotut sekahedelmät. Sekoita joukkoon aluksi osa jauhoista. Pyöräytä sitten kaikki yhdessä ylösalaisin ja nosta kori pois. Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Kiehauta kuorrutusaineet. Lusikoi seos puolikypsän pohjan päälle. Kalliiden mausteiden avulla syntyi uusi arvostettu herkku, piparkakku. Keskiajalla piparkakkujen valmistus oli luostareiden vastuulla. Pursota pikkuleipiä tai pyörittele taikinasta pikkusormen paksuista nauhaa ja leikkaa 9?10 sentin paloiksi. Käännä haluamaasi muotoon leivinpaperin päälle. Tarkista makeus. Levitä seos pohjalle ja anna hyytyä mielellään yön yli. Paista 225 asteessa vielä noin 20 minuuttia, kunnes pinta on kauniin vaalean ruskea. Vinkki: Kookoslastut ovat -hiutaleita kookkaampia. Äiti tykkää, kun lapset syövät hyvin. Yksi asia aiheuttaa kuitenkin toistuvasti ärsytystä jauhelihaa käsitellessä. Valitse kaupasta luomusitruuna tai -appelsiini, jos se on suinkin mahdollista. Kalliit piparkakkumausteet olivat aikoinaan varakkaiden lahjoja toisilleen. Paista 175 asteessa 8?10 minuuttia. Puolukkakakku 10?12 annosta 4 dl vehnäjauhoja 2 1/2 dl sokeria 1 rkl kanelia 1 tl inkivääriä 2 tl soodaa 175 g voita sulatettuna 1 dl puolukkahilloa 1 prk (200 g) kermaviiliä Kuorrutus ja koristelu 1 prk (200 g) vaniljarahkaa puolukoita, tomusokeria, paahdettuja mantelilastuja Sekoita kuivat aineet. Niistä aloittelevakin leipoja voi hakea ideoita varsinkin täytteisiin. Sivuilta löytyy ohjeita niin viipurinrinkeliin kuin lusikkaleipiinkin. Eksoottiset mausteet tulivat tutuiksi. Voitele vuoan reunat öljyllä ja ripota tomusokeria pinnalle. Lisää seokseen muna, voi ja jauhot, sekoita tasaiseksi. Siitä vaan kokeilemaan kaikki muutkin leivonnasta innostuneet. MAIKKI KULMALA Koko Suomi leipoo. Niistä sekoiteltiin myös mausteisia liemiä. Tämän perinteen arvellaan jatkuvan nykyisin glöginä. Lämmin glögi piparkakun kera on suosittu yhdistelmä joulun odotuksessa. 15 Perjantaina 5. Silloin maustekakkuja eli mesileipiä myytiin lääkkeenä. Taikinaan sekoitettiin runsaasti pippuria aniksen, inkiväärin, kanelin, neilikan ja kardemumman lisäksi. Kun leipä on kohonnut, laita ensin leivinpaperi ja sitten pelti ylösalaisin leivän päälle. Laita leivinpaperi irtopohjavuokaan ja paina reunus kiinni
Nuorisokuvaus entisiä aikoja kaipaavasta jengiläisestä. kameleontin kosto. Ihmeelliset ennätysvideot. Hänet tempaistaan mukaan kieroutuneeseen peliin, jossa tulevien lääkäreiden tavoitteena on täydellinen murha. Ohjaus: Paul Verhoeven. Burtonin perheen onni on raunioina. Torni. Noitaa jäljitetään ympäri Storybrookea, ja lopulta jäljet johtavat eräälle maalaistalolle. Richard tosin ei tiedä, että Jeremyn mönkijä kulkee myös vedessä. 17.25 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Manitbois. Kotimainen kulttiklassikko vuodelta 1992. Elämänkirjon ratkiriemukas ilmepotpuri ja kassan kautta kiitos, nam! (S) 20.00 Kivi, kiekko ja kulta. Dokumentti Nuorten Leijonien matkasta alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuteen vuodenvaihteessa 2013 - 2014 Malmössä. suuden keränneellä rahastolla on edelleen kysyntää tieteen ja taiteen tukijana. Paha poliisin (Matthew McConaughey) tiedetään tekevän keikkaa myös palkkamurhaajana. Hintonin kirjoihin perustuvaa, tyyleiltään hyvin erilaista jengikuvausta vuodelta 1983. (7) 12.20 Urheiluviikonloppu Ohjelmassa ei ole kyse vain tiedettä ja taidetta tukevasta rahastosta, vaan samalla se kertoo suomenkielisen identiteetin vahvistumisesta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä hiljattain itsenäistyneestä kansakunnasta nykypäivään. Suomi oli 1930-luvulla tyystin erilainen maa: yksi kuudesta ei osannut lukea ja puolet kodeista oli vailla sähköä. Idea suomenkielistä kulttuuria tukevasta rahastosta sai alkunsa nuorten suomenmielisten maistereiden aloitteesta. Rahaston alkupääoma koottiin muun muassa laajalla koululaiskeräyksellä. Kansan käsi oli karttuisa: liki 200?000 tavallista suomalaista lahjoitti rahaa säätiölle. Sodan aikana lahjoitusten pelättiin tyrehtyvän, kun kaikki rahat tarvittiin maanpuolustukseen, mutta niin ei käynyt. Vaikka keräyksistä luovuttiin, rahaa lahjoitettiin yhä. Kennedy 21.00 Teemalauantai: Coppolan jengit. tai aikaa riittää. Käyttäjämäärät ovat Suomessa kuitenkin yhä melko pieniä, eivätkä ne näytä ainakaan lähivuosina merkittävästi uhkaavan varsinaisten tv-kanavien asemaa. tiaat. Nukkeanimaation pioneeri käytti elokuvissaan myös oikeita hyönteisiä. 21.00 Foo Fighters . 10 kirjaa lapsuudesta Yle Teema 8.12. 16 Perjantaina 5. klo 20.30 Enid Blytonin seikkailukirjoista keskustelevat kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. TIINA TAIPALE tiina.taipale@ mt1.fi YLE TEEMA 10.00 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä 10.50 Cirque Eloize: Rain 12.30 Intian kuningas 14.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset 14.55 Historia: Maailman erikoisimmat aseet 15.45 Gran Hotel (12) 16.30 Gran Hotel (12) 17.15 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Hän tuli yöllä (12) 20.00 Ensimmäinen nukkeanimaattori. klo 15.40 Östersundissa Ruotsissa on vuorossa naisten pikakilpailu. 2. HD 20.00 Operaatio Grand Canyon 21.00 Borgiat, maan ja taivaan val- MTV3 08.00 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa (S) 08.45 Hunajapupuset (S) 09.00 Chaplin (S) 09.10 Pokémon (7) 09.35 Gumballin mieletön maailma (S) 10.00 Scooby-Doo! Mystery Incorporated (7) 10.25 Tulossa: Suomen kaunein piha 11.25 Koko Suomi leipoo 12.25 Vapun valtakunta 12.55 Löytäjät 13.25 Leonard Cohen . O: Jouko Aaltonen. Pohjois-Amerikassa Justin Shapiro seuraa amerikkalaista unelmaa Route 66 -tiellä ja henkeäsalpaavan kauniilla Blue Ridge Parkway?llä. joulukuuta 2014 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI NELONEN Vain elämää -erikoisjaksossa tällä viikolla Elastinen (vas.), Paula Koivuniemi ja Jonne Aaron jakavat kokemuksiaan Punaisen Ristin vapaaehtoistehtävistä. Televisio jaksaa yhä koukuttaa T Iso osa koululaisista kiersi koteja 1930-luvun lopulla keräämässä varoja juuri perustetulle Suomen Kulttuurirahastolle suomalaisen taiteen ja tieteen tukemiseksi. Tarinoita rahasta ja aatteesta S uomen Kulttuurirahasto on nimenä monelle tuttu, mutta harvempi taitaa tuntea sen tarinan. Itsenäisyyspäivänä esitettävä dokumentti Tarinoita rahasta ja aatteesta näyttää kuinka tämä maailman suurimpiin lukeutuva säätiö syntyi. LAUANTAI YLE TV1 6.12. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 09.00 Yle Uutiset 09.05 Jäätä rakastavat (7) 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pisara 10.10 Rintamalotta 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Prisma: Mannerten synty. 1/4. Väinö Linnan romaani konekiväärikomppanian vaiheista jatkosodassa Edvin Laineen ohjaamana klassikkoelokuvana. Chris Tarrant matkustaa läpi kuivan autiomaan, joka on täynnä hylättyjä asemia ja aavekaupunkeja. Pääosissa: Kevin Bacon, Elisabeth Shue, Josh Brolin, Kim Dickens, William Devane. LAT 14.30 Ampumahiihdon mc: Naisten takaa-ajo 15.20 Urheiluviikonloppu 15.40 Mestarien liigan makasiini 16.04 Urheiluviikonloppu 16.10 Tanssiurheilua: Latinalaistanssien MM 17.02 Urheiluviikonloppu 17.05 Pikaluistelun maailmancup 17.40 Urheiluviikonloppu 17.45 Uinnin MM 18.45 Urheiluviikonloppu 18.50 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri. Ohjaaja: Harold Ramis. Kuusi Nelosen Vain elämää -ohjelman supersuosittua artistia, Katri Helena, Jonne Aaron, Juha Tapio, Anna Abreu, Paula Koivuniemi ja Elastinen, kokoontuu Satulinnan tunnelmissa illallispöydän ääreen jakamaan kokemuksiaan työskentelystä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistehtävissä. 20.57 Keno 21.00 Killer Joe (Killer Joe/USA 2011). Pyhäinjäännöksiä. Cesare johtaa ranskalaisarmeijansa Italiaan kukistamaan Sforzan liittoutumaa, mikä saa paavin ensin raivostumaan mutta sitten taipumaan. (12) 22.55 Dokumenttiprojekti: Estherin kehä (S) YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.14 Pusse (S) 08.26 Jari ja Kari (S) 08.37 Petteri Kaniini (S) 08.50 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 09.00 Galaxi 10.00 Uusi päivä (S) 11.25 Imettäjät 11.50 Urheiluviikonloppu 11.53 Ampumahiihdon mc: Miesten takaa-ajo 12.35 Urheiluviikonloppu 12.40 Salibandyn MM : FIN . HD(12) 23.45 Luther (16) Ventimiglia) aloittaa harjoittelujakson eräässä Yhdysvaltojen arvostetuimmista sairaaloista Washingtonissa. GER 15.35 Urheiluviikonloppu 15.40 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu 17.15 Urheiluviikonloppu 17.20 Ravisuora 18.00 Urheiluviikonloppu 18.01 Pikaluistelun maailmancup 18.20 Urheiluviikonloppu 18.21 Uinnin MM 18.47 Urheiluviikonloppu 18.48 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Yle Live: Jukka Poika 20.10 Syke (12) 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö. Salainen tehtävä. mies ilman varjoa. Hän vierailee kantri- ja soulmusiikin kehdoissa ja Arizonan meteoriittikraaterilla. O: Francis Ford Coppola. Ohjaus: Rob Reiner. HD (16) 00.20 Uusi Kino: Ehdottoman positiivinen (12) 01.00 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 7.12. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Gemssin valtakunta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Kansanluonto (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Strada 12.45 Sydämen asialla (7) 13.35 Akuutti 14.05 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat. N: Matt Dillon, Mickey Rourke, Diane Lane, Dennis Hopper, Nicolas Cage, Tom Waits. Kolmen jengi (The Outsiders, USA 1983). Se jakaa apurahoja yli 30 miljoonaa euroa joka vuosi. Australia. Juontajien rakkaus Alfa Romeoon on koetuksella, kun Jeremy lähtee mönkijällä haastamaan Richardin ajamaa Alfa Romeo 4C:tä. Myös Ylen Uutiset ja Uutisvuoto ovat keränneet miljoonayleisöjä. Ruutu ei kuitenkaan välttämättä ole enää television ruutu, sillä tv-ohjelmia katsotaan yhä useammin tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Myös katsomiskokemus ajoittuu eri tavoin kuin ennen. (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Kimmo (7) 22.30 Noin viikon uutiset 22.55 Mad Dogs (16) 23.40 Yle Live: The Chemical Brothers 14.30 Villiä menoa eläintarhassa (7) 15.00 Eläinten ABC 15.30 Eläinten ABC 16.00 Himohamstraajat (S) 17.00 Totuuden anatomia (12) 17.55 Jukebox. Kaija Koo ja Jonne Aaron kohtaavat Jukebox-kisassa Juha Lagströmin ja Pepe Johanssonin. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Guinness World Records . HD(16) 22.30 Outsiders . 2/3. Noin 250 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli vain yksi jättiläismanner, Pangaea. 11.55 Jumalanpalvelus 13.05 Dokumenttiprojekti: Äänisen vettä 14.00 Tuntematon sotilas. (Suomi 1955, 169?) N: Kosti Klemelä, Heikki Savolainen, Reino Tolvanen, Veikko Sinisalo, Åke Lindman. Maailmanpolitiikan arkipäivää Yle Radio Suomi 11.12. klo 18.03 Ohjelma taustoittaa kansainvälisen politiikan tapahtumia. 3. Francis Ford Coppolan elokuvien double bill: kaksi S. Adelai- den ja Darwinin välinen rautatie on yli 3000 kilometrin mittainen. (12) 20.00 Tulossa: The Voice of Finland 20.05 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Hollow Man . Etsivätoimisto Lasse-Maija saa vaikean tehtävän selvitettäväkseen, kun pahamaineinen Kari Kameleontti vapautuu vankilasta ja kohta Vallilan kylässä alkaakin tapahtua merkillisiä asioita. (7) 16.20 Top Gear. Vesiesteitä. (U) (12) 00.10 Valaistunut (16) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 6.12. 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.55 Ryhmä Hau (S) 08.19 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.36 Viiru ja Pesonen (S) 08.47 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 09.00 Galaxi 10.00 Nuoret mestarit: Skeittimestari 10.35 Valomerkki 11.02 Valomerkki 11.30 Jungle of Dreams. Esa Illin komediallinen tarina neljäkymppisten kaverusten bändistä hetkenä jolloin unelmat rokkitähteydestä väistyvät karun todellisuuden tieltä. klo 14.00 21.00 Amazing Race. Nasta lautaan!. klo 17.15 maksulla pääsee katsomaan jopa uutuussarjoja niin paljon kuin sielu sietää . T: Illume Oy 2010. Thomas Howell, Matt Dillon, Ralph Macchio, Patrick Swayze, Rob Lowe, Emilio Estevez ja Tom Cruise. Jakso 14/22. Suora. Mutta myös Akseli muuttui... salattu luonto 11.55 Salatut elämät (S) 12.25 Salatut elämät (S) 12.55 Salatut elämät (S) 13.25 Salatut elämät (S) 13.55 Salatut elämät (7) 14.25 Lasse-Maijan etsivätoimisto . (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Sydäntenmurskaaja (L?arnacoeur, Ranska 2010). Romanttinen komedia hurmurista, joka työkseen rikkoo onnettomia rakkaussuhteita agenttielokuvien keinoin ja huolestuneiden läheisten palkkaamana. Nyt Suomen Kulttuurirahasto on 75-vuotias, ja yksi maailman rikkaimmista säätiöistä. 18.15 Cirque Eloize: Rain 20.00 Historia: John F. Ampumahiihdon maailman cup Yle TV2 6.12. Lääketieteen opintojaan päättävä Ted (Milo 10.00 Yle Live 10.00 Yle Live: Samuli Putro 10.45 Yle Live: Von Hertzen Brothers 11.40 Yle Live: Sielun Veljet 13.10 Yle Live: Amorphis 14.10 Yle Live : Elastinen 14.50 Yle Live: Raappana & Sound Explosion Band 16.10 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti. Rikoskomedia ahdistuneisuuden riivaamasta mafiapomosta, joka hädissään turvautuu psykiatrin apuun sotkien tämän keskelle rikollisliigojen välienselvittelyä. (16) 00.10 Teematieto. N: Santeri Kinnunen, Mikko Kouki, Tatu Siivonen, Antti Reini, Jani Volanen. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Posse 00.15 Gates (16) 01.10 Gates (16) 02.05 Isänmaan puolesta (16) NELONEN 07.30 Red Caps (S) 08.00 Red Caps (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Elixir 11.00 Elixir Sport 11.30 Ravintola X 12.30 Merieläinten pelastajat 13.00 Eläintarhassa tapahtuu 13.30 Eläintarhassa tapahtuu 14.00 Villiä menoa eläintarhassa (7) Kolme suosikkia 1. Nuoren teinitytön raiskauksen tutkimukset johtavat korruptoituneeseen vanginvartijaan. Sonic Highways 22.00 Yle Live: M1-studiossa Herd & Aili Ikonen. Ehkä lahjoittajat halusivat varmistaa, että vaikka itsenäisyys menisi, olisi olemassa jotain, josta suomalainen kulttuuri voisi taas kasvaa. Tänä vuonna 75 vuotta täyttävällä, yli miljardiomai- Yle Teema lauantai 6.12. Kuukausi- Itsenäisyyden ikoni. Tieteistrilleri valtion salaisessa tutkimusprojektissa työskentelevästä tutkijasta, joka onnistuu kehittämään näkymättömyysseerumin. Linnan juhlallisuuksiin siirrytään Presidentiparin haastattelun myötä n.18.50. 20.30 Yle Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivän vastaanotto. Linnan juhlat päättyvät, ja juhlaväki siirtyy jatkoille. 22.15 Linnan jatkot 23.15 Kongon Akseli. Akseli lähti sydänsurussaan viime vuosisadan alussa Pohjanmaalta Kongoon. Afrikka. Toimittaja Riikka Holopainen. 17.15 Tarinoita rahasta ja aatteesta. Kateudesta se alkoi: ruotsinkielisillä kaikki oli paremmin. RSO ja Hannu Lintu esittävät Sibeliuksen Pohjolan tytär, E.-P. 1/8. Ohjaus: William Friedkin. (16) 23.15 Under the Dome (12) 00.15 Pathology . Leonard Cohenin konsertti on taltioitu taiteilijan viimeisimmältä Old Ideas -kiertueelta, Dublinissa syyskuussa 2013. 14.25 Hjallis 14.55 Pilanpäiten 15.00 Flipped (USA 2010). 1960-luvulle sijoittuva lämminhenkinen elokuva kertoo toisiinsa ihastuvan tytön ja pojan tarinan kahdesta eri näkökulmasta. Telluksen on tehtävä päätös: paljastaa kaikki medialle tai siirtyä henkilöuhreihin. HD 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Vielä virtaa (S) 15.45 Historia: Faraon sotavaunut 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Lupa välittää. Suorassa lähetyksessä Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf tarjoilevat vanhuksille terveellisiä leivoksia. Studiovieraana ikinuori Aira Samulin. Huumevelkojien takaa-ajama Chris (Emile Hirsch) päätää pyytää Joelta palvelusta, mikä osoittautuu hänen elämänsä suurimmaksi virheeksi. Joukkueet vähenevät ja palkinnot paranevat, kun matkaan sännätään suoraan edellisen tehtäväsarjan viimeiseltä etapilta. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 MTV Sport Uutiset 22.30 Raja 1918 (16) 00.45 Kuuma laki (12) 01.40 Isänmaan puolesta (16) 02.45 Voittostudio NELONEN 07.30 Red Caps (S) 08.00 Red Caps (S) 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir Sport 10.00 Eläintarhassa tapahtuu 10.30 Eläintarhassa tapahtuu 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Himohamstraajat (7) 13.55 Gordon Ramsay ja paras ravintola 15.00 Hulttio ja herrasmies (S) 15.30 90210 (12) 16.25 Mitä tuli tehtyä 17.25 Vino Show 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Olipa kerran. Kausi 3. E. Väinö Linnan omaani konekiväärikomppanian vaiheista jatkosodassa Edvin Laineen ohjaamana klassikkoelokuvana. (U) (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Itsenäisyyspäivän paraati 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Itsenäisyyspäivän vastaanotto. Juhlallisuudet alkavat tänä vuonna hotelli Kämpissä, missä valmistaudutaan Tasavallan presidentin juhlavastaanottoon. N: Romain Duris, Vanessa Paradis. Selluloidin viimeiset päivät ennen digitaalisuuden tuloa. Hän ihmetteli miten raa?asti mustia työntekijöitä siellä kohdeltiin. Herd-trio solisteinaan Aili Ikonen ja Vieno Kekkonen johdattaa katsojat suomalaisen jazz-iskelmän kulta-aikaan. Luvassa vastustamattoman svengaavia versioita muun muassa Laila Kinnusen tunnetuksi tekemistä kappaleista. 23.05 Elokuvan tarina. Osa 13: 1990 - 1998. Juontajina Helena Itkonen ja Alexandra Kral-Leszczynski. 18.45 Kettu (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tellus. 4/6. Will joutuu katsomaan sivusta kun kollega puolustaa miestä, joka on tuhonnut hänen elämänsä. Kuvassa Antti Rokka (Reino Tolvanen). Yle TV 1 lauantai 6.12. Pääosissa: Robert De Niro, Billy Crystal, Lisa Kudrow, Chazz Palminteri, Joe Viterelli. Live in Dublin. Tänä iltana mies tuhoaa televisio-vastaanottimen poikineen. 19.30 Vain elämää Goes Punainen Risti. (7) 16.50 Jippu: Heinillä härkien kaukalon 16.55 Mahtavimmat jouluvalot 17.55 Mahtavimmat jouluvalot 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.25 Manitbois (S) 19.50 Terapian tarpeessa (Analyze This, USA 1999). Mukana joukko nuoria tähtiä Matt Dillonista ja Mickey Rourkesta Tom Cruiseen. 21.00 Taistelukala (Rumble Fish, USA 1983). (18) 02.15 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 03.10 Amerikan kovimmat keräilijät 04.10 Jopet-show (S) YLE TEEMA MTV3 06.00 Voittostudio 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.35 Katti kaiken tietää! (S) 09.05 Pokémon (7) 09.30 Gumballin mieletön maailma (S) 09.55 Scooby-Doo! Mystery Incorporated (7) 10.20 Hjallis 10.50 Cosmos . Animaation alkemisti Wladyslaw Starewicz teki Liettuassa, Venäjällä ja Ranskassa 1900-luvun alussa elokuvia, jotka hämmästyttävät edelleen. (12) 21.55 Pahan vanki. 2/3. Salosen Karawane (ekS) ja lopuksi Finlandian. 6/10. Francis Ford Coppolan jengielokuva keräsi yhteen huiman joukon nuoria, tulevia tähtiä: C. murhaleikki (Pathology/USA 2008). Tämä on yksi tapa toteuttaa demokratiaa nyky-Suomessa. elevision kuolemaa on povattu vaikka kuinka kauan, mutta synkistä ennustuksista huolimatta se vetää ruudun ääreen myös nykyihmisiä. Parhaimmillaan reilut puolitoista miljoonaa yli kymmenvuotiasta suomalaista on katsonut tämän syksyn vetonaulasarjoja, kuten Nelosen Vain elämää sekä MTV3:n Putousta ja Tanssii tähtien kanssa. Koko kansa ei välttämättä enää keräänny television ääreen yhtä aikaa, vaan omien tallenteiden tai kanavien nettipalveluiden ansiosta ohjelmia voi katsoa itselle parhaana aikana. Yhteisöllinen katsomiskokemus ei juuri kärsi tästä, vaan ohjelmat nousevat kahvipöytäkeskusteluihin lähes kuten ennenkin. Uusia tulokkaita olohuoneissa ovat elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Viaplay tai HBO. (16) 23.10 SM-liigan viikkomakasiini 23.40 Amerikan kovimmat keräilijät 00.40 Amerikan kovimmat keräilijät 01.40 Suomen huutokauppakeisari 02.35 Jopet-show (S) 03.05 Jopet-show (S) 03.35 Jopet-show (S) YLE KUVAPALVELU 12.25 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 13.50 Urheiluviikonloppu 13.55 Salibandyn MM : FIN
Australian rannikoilla joudutaan rakentamaan suojavalleja voimakasta merenkäyntiä vastaan. Lähiöissä on ongelmana kasvava rikollisuus. Apureina Katariina Souri ja Mikko ?Peltsi. Kemisti Humphry Davyn keksinnöistä matkataan tänään muuntogeeniseen ruokaan. 22.15 Kino Suomi: Milka. Elokuva tabuista, tytöstä naiseksi kypsyvästä Milkasta ja KristusPerkeleeksi kutsutusta apumiehestä. Mitä on saatu selville, ja voiko asiantuntijoihinkaan aina luottaa? 21.00 Elokuvan tarina (16) 22.05 Kino: Amores Perros (16) TORSTAI YLE TV1 11.12. 05.55 MOT: Säteilevä sukupolvi 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Unelmapäivä 10.30 Kristinen hämärtyvä maailma 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueeltasi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Herrat täysihoidossa 14.30 Äiti, kuoletko sinä? 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Salibandyn MM: Puolivälieräottelu 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 19.55 Kahden polven treffit. 27-vuotias tanssialan yrittäjä Marika Ylihanni kohtaa jaksossa 73-vuotiaan Sirkka Sorsan. 20.00 Unelmapäivä. Leo, 85, haluaa toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ajaa Harrikalla. Tyyne, 76, haaveilee pääsevänsä suomenhevosen selkään ensi kertaa sitten tyttövuosiensa. Apureina Viivi Pumpanen ja Toni Nieminen. Siellä hänet koemielessä naitettiin kauniille hovineidolle. 19.55 Kahden polven treffit. 16-vuotias Ani haaveilee jalkapalloilijan urasta. (12) 02.15 Frasier (S) 02.45 Castle (12) 03.40 Rekkakuskit jäällä YLE TEEMA 16.45 Elävä arkisto: Niilo Tarvajärvi 100 vuotta 16.45 Arkistovieraana: Lenita Airisto 17.00 Palapelitalon tupaantuliaiset 18.00 Tekijänä: Samu-Jussi Koski 18.30 10 kirjaa lapsuudesta 19.00 Historia: Viikingit. Neil Oliver matkaa nyt viikinkien jäljillä Venäjällä ja Turkissa. Itä-Euroopan jokireittejä pitkin viikingit toivat pohjolaan Kiinan silkkiä ja Buddhan patsaita. Vuosaaressa Toni ja Linda todistavat mittavan huumekätkön löytymistä. 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat. Chon (Jackie Chan) yrittää selvittää isänsä salaperäiseen kuolemaan liittyvää mysteeriä. Missä he ovat nyt. Hans, Ville, Hannele, Christian ja Vilja muistelevat mennyttä ja kertovat kuulumisensa. 21.00 Vares 7 . Ruokaa rakkaudella 09.50 Pikakurssi kodinostoon 10.20 Jyrki Sukulan makujen maa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat 15.20 Hulttio ja herrasmies (S) 15.50 Olipa kerran (12) 16.50 Panttilainaamo 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay ja 15.25 Keskuspuiston keltaiset portit. Dokumentti seuraa 25 vuotta Christon ja Jeanne-Clauden Gatesteoksen syntyä New Yorkiin. 17.00 Tiededokumentti: Australian mantereella. (12) 20.00 Tiededokumentti: Taiteen uudet tuntijat. isä agenttina (7) 15.05 Angry Boys (12) 15.35 Lapsiperhe avun tarpeessa 16.15 Salibandyn MM : Puolivälieräottelu 17.05 Joulukalenteri (S) 17.13 Pikku Kakkonen 18.03 Salibandyn MM : Puolivälieräottelu 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri (S) 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Karkotetut lapset. Keitä nämä koko maailmaa uhkaavat hakkerit ovat, mitkä ovat heidän keinonsa ja päämääränsä? T: RoCo Films, USA. 17 Perjantaina 5. luetu imman päiväle radio- ja hden tv-sivu illa! Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 980 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 980 ?. Toimittaja Pihla Tähtisalmi. 20.30 Pasila 2.5 . Naisilla ja miehillä tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet, se oli feminismin pääteesejä. 19.00 Gran Hotel. Uusien todisteiden valossa oi- Vappuruokaa joulukuussa. Ruokaa rakkaudella 09.50 Pariskunnan superdieetti 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat 15.20 Matkaoppaat 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Panttilainaamo 17.20 Frasier (S) 17.50 Ravintola X 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 Suomen huutokauppakeisari. Aki ja Heli tekevät kauppaa moposta ja pääsevät myös testaamaan sen. isä agenttina (7) NELONEN Mitali mielessä. Hayden Christensen, Andy Garcia, Natalie Portman, Orlando Bloom, Christina Ricci, Ethan Hawke, Bradley Cooper. (12) 22.40 Foo Fighters . (S) 07.13 Samsam (S): Minkä taakseen jättää 07.20 Katinkontti 07.30 Iinan aamu 07.34 Taavi-tiikerin naapurissa (S) 07.50 Joulukalenteri: (S) 08.00 Martta puhuu (S) 08.23 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Satuhäät . suomalaisia rakkaustarinoita 20.20 The Wedding Band. 9/10. (12) 23.00 Valomerkki 23.30 Unelmien kolhimat (7) MTV3 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Loton ja Jokerin tulokset 09.50 Kauniit ja rohkeat (S) 10.15 Emmerdale 10.45 Vapun valtakunta 11.15 Lääkärit 13.35 Amazing Race 14.35 Millerit (7) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Mahtavimmat jouluvalot 16.10 Upeat skandikodit 16.40 Upeat skandikodit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Suomen kaunein koti. 21.00 Mentalist. Taiteen tähden. Ruokaa rakkaudella 09.50 Pariskunnan superdieetti 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat 15.20 Matkaoppaat 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Panttilainaamo 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola. Paikalliseen taidegalleriaan tehdään väkivaltainen ryöstöisku, jonka seurauksena galleristi kuolee. (U) HD YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 07.00 Metkat Mesiläiset (S) 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.40 Max ja Meeri (S) 07.50 Joulukalenteri (S) 07.58 Martta puhuu (S) 08.24 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Sikarikkaaksi pelaamalla 09.45 Erätulilla 10.15 Operaatio Grand Canyon 11.20 Kohti täydellistä elämää 11.50 Luontoretkellä: Huippuvuorilla 12.20 Ampumahiihdon mc: Naisten pikakilpailu 14.00 Tartu Mikkiin: Jatkot 14.50 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.20 Ampumahiihdon mc: Miesten pikakilpailu 17.00 Joulukalenteri (S) 17.08 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Pikaluistelun maailmancup 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.30 Satuhäät . klo 20.00 21.00 Syke (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Albiinojahti. Tansaniassa noitatohtorit väittävät albiinona syntyneen ihmisen ruumiinosien tuovan onnea. (7) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga 23.50 Valomerkki 00.20 Jalkapallon mestarien liiga 00.50 Unelmien kolhimat (7) MTV3 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Pomo piilossa 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Mahtavimmat jouluvalot 16.15 Suomen kaunein koti 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kaikkien aikojen kosinta. Pyröteknikkona työskentelevä Markus joutui näkemään paljon vaivaa saadakseen Lauran ensitreffeille. Pääosissa: Monica Vitti, Terence Stamp, Dirk Bogarde. Hän kohtaa jaksossa olympiamitalisti Martti Mansikan. 20.00 Unelmapäivä. Sirkka, 75, toivoo että hänestä maalattaisiin aistikas muotokuva Halosenniemessä. (16) 01.30 Eurojackpot ja Jokeri 01.35 Uhka (16) 02.35 Isänmaan puolesta (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke . kotihälytys (7) 00.05 Adam ja hyppy tuntemattomaan (Adam at 6 A.M./USA 1970). Yrittämisestä on tullut pakkopullaa ja paikka on jämähtänyt menneille vuosikymmenille. 20.00 Ravintola X 20.57 Keno 21.00 White Chicks . Toiminnan tuoksinassa Chonilla on täysi työ pitää rakkaudenkipeä Roy (Owen Wilson) irti hemaisevasta sisarestaan. Hätä maanmiehistä sai Suomessa asuvat ukrainalaiset keräämään rekallisen lämpimiä vaatteita kotinsa jättämään joutuneille. Konserttivieraana Jani Klinga. 21.20 Tiededokumentti: Tieteen pioneereja. (16) 00.25 Uusi Kino: Hellsinki Street. Elokuva kadusta, joka elää kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Reportaasi auttajista ja evakkojen leirin arjesta Ukrainassa. HD 22.30 Kotikatsomo: Tellus (12) 23.20 Yle Uutiset 23.25 Lupa välittää 23.55 Kansanluonto (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 07.19 Tommin kiertävä sirkus (S) 07.30 Maltti ja Valtti (S) 07.38 Olivia (S) 07.51 Joulukalenteri (S) 08.00 Martta puhuu (S) 08.24 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Paikka vailla vertaa 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.20 Nälän kasvot 11.50 Yesminen eksoottiset herkut 12.20 Kakola 12.45 Kakola 13.20 Kimmo (7) 13.45 Uusi päivä (S) 14.13 Uusi päivä (S) 14.41 Uusi päivä (S) 15.15 Pasila 2.5 . Oktoberfesteilla saatu suosio sumentaa terveen järjen, ja bändi lupaa ottaa erään bändärinsä mukaan hengailemaan. Los Angelesissa makeaa elämää viettävä nuori professori (Michael Douglas) on lopen kyllästynyt villeihin naisseikkailuihinsa ja arkensa pinnallisuuteen. Kaukaisen sukulaisen kuolema tarjoaa hänelle tekosyyn vaihtaa maisemaa Missourin syrjäseudulle, jossa on tyrkyllä tilaisuus aloittaa täysin uusi elämä. Ohjaus: Robert Scheerer. Kultaisella ruusulla 2013 palkittu komedia luuserina pidetystä Timistä, josta tulee vahingossa Britannian salaisen palvelun agentti. (12) 00.20 Kylmä rinki (16) 01.30 Frasier (S) 02.00 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 03.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) YLE TEEMA 15.45 Hollywood toisessa maailmansodassa 16.40 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa 18.10 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme. Kennedy. Millainen oli John F. Ohjaus: Joseph Losey. New York. Teoksia avaa tuttuun tapaan Jukka Nykänen. aarallisia asuinpaikkoja. Jaksossa mukana mm. Miten ja miksi Pohjoismaissa varttuneista miehistä tulee ääri-islamilaisia, itsemurhaiskuihin syyllistyviä terroristeja. Marjo-Riitalla on aggressiivinen rintasyöpä. Dave Grohl palaa juurilleen Robert Lang -studiolle, jossa sekä Nirvana että Foo Fighters työskentelivät. Ruokaa rakkaudella 09.50 Pariskunnan superdieetti 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat 15.20 Matkaoppaat 15.50 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 16.50 Panttilainaamo 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen Tulli. Lentotullissa huumekoira Dani merkitsee Delhistä saapuvan miehen. Surffielokuva lainelautailusta Suomessa ja vähän muuallakin. (12) 23.20 Prisma: Mannerten synty YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku prinsessa (S) 07.04 Jussin matkat (S) 07.35 Ritari Mikke (S) 07.50 Joulukalenteri (S) 07.59 Martta puhuu (S) 08.22 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Tunturien ihmisiä 09.45 Yesminen eksoottiset herkut 10.15 Muuttoapua uusperheelle 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Täydellistä elämää 12.20 Kakola 12.42 Kakola 13.20 Valomerkki 13.50 Imettäjät 14.15 Kätevä emäntä (7) 14.40 Ykskaks paksuna (12) 15.10 Angry Boys (12) 15.40 Lapsiperhe avun tarpeessa 16.30 Galaxi: Kokit 16.31 Snoukkaa! 16.39 Råtta Booris (S) 16.44 Tero hoitaa (7) 17.00 Joulukalenteri(S) 17.08 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 18.45 Minun maisemani 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri (S) 19.30 Valomerkki 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Spy . Voittaako ihminen kilpa-auton nopeudessa 9 metrin matkalla. klo 19.00 keussalissa näytellään riipaiseva näytelmä. Luvassa on räiskettä ja pauketta, kun Markus järjestää Lauralle räjähtävän kosinnan. 21.00 Mentalist. Päätepysäkki. The Spin-Off (7) 00.55 Unelmien kolhimat (12) MTV3 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmakoti puoleen hintaan 14.35 Mike & Molly (S) 15.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Sadan tonnin talot 16.15 Kivi, kiekko ja kulta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Vapun valtakunta. Nasima Razmyar. Timo K. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: CHL Extra 22.45 C.S.I. Entä kuinka Britannian ryöstely alkoi? 20.00 Iskelmä-Suomi: Elämän valttikortit. Laulajat esittävät muun muassa Eppu Normaalia dance-versiona, Juice Leskistä countryna ja Cheekiä jazzina. 20.57 Keno 21.00 13 ja risat (13 Going on 30/ USA 2004). (U) HD 23.30 Valomerkki 00.00 Silminnäkijä: Apua Ukrainan evakoille. (S) 23.05 Poliisit . hyväntekeväisyysideaan perustuvaa Palapeli-sarjaa. 22.10 Palapelitalon tupaantuliaiset. Ohjelmassa vieraillaan Kouvolassa, jossa Niilo Tarvajärven Palapeli-ohjelman lahjoitusten turvin valmistunut talo luovutettiin uuden isäntäväen Koskisten käyttöön. 23.10 Peepshow (12) KESKIVIIKKO YLE TV1 10.12. 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Unelmapäivä 10.30 Liikkeellä luonnossa: Merellä 11.00 Yle Uutiset 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Niin se on poijjaat (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Säteilevä sukupolvi 16.20 Lupa välittää 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Hirviö ja kaunotar. Vuonna 1556 syntynyt Petrus Gonsalvus kärsi hypertrikoosista eli runsaskarvaisuudesta ja hänet otettiin kummajaisena Ranskan kuninkaan Henrik II:n hoviin. Lähes 20 vuoden aikamatka on koulinut Jennasta newyorkilaisen trendilehden päätoimittajan. RSO ja Herbert Blomstedt esittävät Schubertin sinfoniat 8 ja 9. Ohjaus: Terrence Malick. Ruokaa rakkaudella 09.50 Pariskunnan superdieetti 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Bill Grangerin makoisat matkat 15.20 Matkaoppaat 15.50 Huippumalli haussa 16.50 Panttilainaamo 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Ravintola X. Sauli Koskinen haluaa tuoda Kalifornian auringon suomalaiseen ravintolaelämään. 22.00 Toimintatorstai: Shanghai Knights (2007). Latvialainen Gustavs Klucis on varhaisen Neuvostoliiton konstruktivistisen taiteen suuria nimiä ja valokuvamontaasin uranuurtajia. 22.30 Kino: Modesty Blaise . Peru. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Myytinmurtajat. IndyCar-myyttejä. (12) 23.20 Kylmä rinki (16) 00.30 Frasier (S) 01.00 Jengielämää (16) 02.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 03.00 Mitä tuli tehtyä YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä 18.00 Historia: Viikingit 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Tekijänä: Samu-Jussi Koski 20.30 10 kirjaa lapsuudesta. Tällä kertaa Enid Blytonin lasten seikkailukirjoista, erityisesti Viisikoista keskustelevat kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. 21.00 Gustavs Klucis ja hänen taiteensa. HD 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Pankkisalaisuuden loppu. 3/3. Lenita ja ?Tarva. (S) 01.20 Teematieto TIISTAI YLE TV1 9.12. 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueeltasi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Lentävä kalakukko (S) 14.40 Arkistokuvia: Finlandia -katsaus 472 (S) 14.50 Älä kuiskaa ystävän suuhun (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat. Sonic Highways. Osa 7/8: Seattle. (16) 23.45 Kohde (12) 00.45 Glades (12) 01.45 Isänmaan puolesta (16) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Waverly Placen velhot (S) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke . (16) 00.40 Mind Games (7) 01.40 Isänmaan puolesta (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke . Kaksikko soluttautuu seurapiireihin tekeytymällä itsekin ökyrikkaiksi prinsessoiksi. salattu luonto 14.35 Ensisilmäyksellä (7) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Unelmakoti puoleen hintaan 16.15 Kaikkien aikojen kosinta 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Hansin matkassa 21.00 Aku ja 7 ihmettä. Jakso 2. suomalaisia rakkaustarinoita 12.30 Kakola 12.52 Kakola 13.20 Valomerkki 13.50 Ajankohtainen kakkonen 14.25 Uusi päivä (S) 14.55 Spy . Myös tunnerintamalla alkaa säkenöidä, kun Jenna etsii käsiinsä teini-iän ihastuksensa Mattin (Mark Ruffalo). Ohjaus: Gary Winick. Kaukosäätimessä Sami Hintsanen. Toimittaja Olli Kangas. 00.30 Unelmien kolhimat (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Cosmos . Tarina kertoo kahdesta FBI-agentista (Shawn ja Marlon Wayans), jotka komennetaan suojelemaan upporikkaita Wilsonin hotelliperijätärsiskoksia kidnappaajilta. Taidemarkkinoilla myrskyää, sillä taideteosten uudet tieteelliset tutkimusmenetelmät ovat paljastaneet hätkähdyttäviä tietoja teosten alkuperästä. agentit minimekoissa (White Chicks/USA 2004). (7) 21.00 Kimmo (7) 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 22.59 Game of Thrones (16) 23.56 Game of Thrones (16) 00.49 Game of Thrones (16) 01.42 Game of Thrones (16) 02.40 Syke (12) 03.30 Unelmien kolhimat (12) MTV3 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmien koti 14.35 Rikas ja rakas (7) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin etniset herkut 16.15 Hansin matkassa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussit . kotihälytys (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Castle (12) 00.00 Frasier (S) 00.30 Asema 62 (12) 01.30 Jengielämää (12) 02.30 Maailman vaarallisimmat tiet (12) NELONEN YLE TEEMA 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke . Ohjaaja: John Moore. Pääosissa: Owen Wilson, Gene Hackman, Gabriel Macht, Charles Malik Whitfield, Olek Krupa. The Spin-Off (7) 15.40 Sikarikkaaksi pelaamalla 16.30 Nuoret mestarit: Skeittimestari 17.00 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 17.09 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Yle Live: Jukka Poika 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.30 Valomerkki 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Ykskaks paksuna (12) 21.00 Imettäjät 21.25 Kätevä emäntä (7) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta. 8/12. Mukan romaanista Tabu ohjannut Rauni Mollberg. Pääosissa: Irma Huntus, Matti Turunen, Leena Suomu. Kausi 11. Jakso 3/24. Maailman vahvimman pankkisalaisuuden murtumiseen tarvittiin skandaali, jonka keskiössä olivat poliitikot, pankkiirit ja lakimiehet. 22.55 Yle Uutiset 22.55 Varg Veum: Kuolleilla kaikki hyvin (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 07.19 Oktonautit (S) 07.36 Sasu (S) 07.50 Joulukalenteri (S) 07.58 Martta puhuu (S) 08.21 Muumilaakson tarinoita (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Albiinojahti 11.50 Tanskalainen maajussi 12.20 Kakola 12.45 Paluumuuttajat 13.20 Valomerkki 13.50 Tartu Mikkiin 14.40 Spy . Sitä koetetaan pitää aisoissa ilmavalvonnan avulla. 18.00 Historia: Amerikan vaikuttajanaiset. (S) 00.35 Uusi Kino: Finnsurf. Toisen maailmansodan aikana ryhdyttiin kehittelemään jo miehittämättömiä pommituslennokkeja ja jopa eläimet saivat pommeja kuljetettavakseen. 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Hollywood toisessa maailmansodassa 21.00 Historia: John F. Intia. Maan länsirannikon junarata on rakennettu poikkeuksellisen hankalaan maastoon. 19.55 Kahden polven treffit. 21-vuotias Lili kuulee 69-vuotiaalta Sinikka Kaperilta, kuinka hän tajusi olevansa lesbo. 20.00 Unelmapäivä. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey. Lady Rosen vihkiäisvalmistelut synnyttävät kitkaa perhepiirissä. Suomalainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta. 21.00 Kino: New York, rakkaudella. Kymmenen ohjaajan sikermä rakkaustarinoita New Yorkista. Rooleissa mm. Suomi kohtaa salibandyn maailmanmestaruuskilpailujen kolmannessa pelissään isäntämaa-Ruotsin tiistaina. Sukkanauhakäärme (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Vihollisen keskellä (Behind Enemy Lines, USA 2001). Sotatrilleri, jossa nuori suunnistaja ammutaan alas vihollisalueella Bosniassa. Sokkokokki-sarja palaa ruutuun neljännen kauden uusinnoilla. Roses) ja Chris Cornell (Soundgarden). 23.40 Peepshow (12) 00.30 Teematieto Hyödyn nä näkyvy ys Suom en 2. Keskustele netissä #tartumikkiin HD 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 22.55 Taitoluistelua: Grand Prix-sarja 23.45 Haven (12) 00.30 Pasila 2.5 . Entä voiko virtaviivainen auto imaista viemärinkannen paikoiltaan? 23.50 Kallista kipua (12) 00.50 UEFA Champions League -huippuhetket 10.12. 01.20 Revolution (16) 02.20 Isänmaan puolesta (16) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Eläinten ABC 09.20 Sikke . Lopulta on tehtävä sovinto elämän ja läheisten kanssa. Onko tämä kuitenkaan lopullinen totuus Carlosin kuolemasta. Soinin kanssa kauppa ei ota syntyäkseen. Pistävä perhonen (Modesty Blaise, Britannia 1966). joulukuuta 2014 TELEVISIO-OHJELMAT YLE / SALIBANDYLIITTO MAANANTAI YLE TV1 8.12. 05.55 Liikkeellä luonnossa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.20 Kuningaskuluttaja 12.50 Sydämen asialla (7) 13.40 Murheenkryynin poika (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tosi tarina: Nukketohtori 19.00 Prisma: Mannerten synty 19.50 Tarinoita metsästä: Sammakot, matelijat 19.55 Kahden polven treffit 20.00 MOT: Säteilevä sukupolvi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Pohjolan terroristit. Kennedyn tie presidentiksi, ja millaisia uudistuksia hän suunnitteli ennen salamurhatuksi joutumistaan? 21.55 Elävä arkisto: Niilo Tarvajärvi 100 vuotta 21.55 Arkistovieraana: Lenita Airisto. Lenita Airisto muistelee haastattelussa kollegaansa, televisiosuosikki Niilo Tarvajärveä. Martha puolustaa kapteeni Peter Ryania, jota syytetään sääntöjen rikkomisesta, mikä johti sotilaan kuolemaan. isä agenttina (7) 15.20 Angry Boys (12) 15.50 Lapsiperhe avun tarpeessa 16.30 Galaxi 17.00 Joulukalenteri (S) 17.10 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus (S) 19.30 Valomerkki 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Spy . (12) 22.30 Yle Uutiset 22.35 Erikoisryhmä Stuttgart. Vauvantekijä. Näyttelijä Riku Nieminen (kuvassa) valmistaa vappuherkkuja yhdessä Armi Toivasen kanssa. Nelonen keskiviikko 10.12. Frankensteinin hirviö. Luonnontieteilijät tekivät havaintoja, joiden soveltaminen käytäntöön on aiheuttanut väliin pelkojakin. HD 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Strada 22.00 Avec Tastula. Saavatko pienten lasten äidit kuolla. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Kuuma laki (12) 00.35 The Good Guys (12) 01.35 Super Fun Night (S) 02.05 Isänmaan puolesta (16) paras ravintola 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Ravintola Lohikontti Parikkalassa on kahden omistajan kiistankapula. Voitaisiinko sianruhon halvempia osia käyttää myös makkaroihin? 19.00 RSO Musiikkitalossa. Suora. Suomesta Venäjälle käännytetty 4-vuotias Viktoria päätyi lastenkodin kautta kadulle. Syyrian sotaa paenneet sisarukset teljettiin Suomessa vankilaan ja lähetettiin Milanon kaduille. Kaksi miestä on noussut taisteluun julmaa taikauskoa vastaan, oman henkensä uhalla. Sarjakuvien viettelevin naisagentti yrittää kumppaninsa Willie Garvinin kanssa estää arkkikonna Gabrielin timanttiryöstöt. Ohjaus Keenen Ivory Wayans. Mausteisia makuja Nasiman kanssa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Posse 21.30 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.40 Veteen piirretty viiva (The Thin Red Line, USA 1998). James Jonesin omakohtaiseen romaaniin perustuva karmaiseva mutta runollinen sotaelokuva Guadalcanalin taistelusta Tyynen meren sodassa. Kun bussipysäkillä räjähtää pommi, tutkijoiden on selvitettävä, oliko kyseessä murha vai terrori-isku. (7) 21.00 Tartu Mikkiin. Salkkarit & Uusi päivä! Peliosiossa Salkkareista tutut Jarkko Nyman & Sami Uotila ja Uudesta päivästä tutut Kalle Ruusukallio & Valtteri Lehtinen. Markku kohtaa yllättäviä haasteita ruuvatessaan uutta kylttiä huutokauppahallin seinään. 20.57 Keno 21.00 Poliisit . Mitalit ratkeavat sunnuntaina. Yle Fem tiistai 9.12. The Spin-Off (7) 20.55 Justimus esittää: Fuck the Police. Duff McKagan (Guns N. Brittiläisen Tesco-supermarketin oma makkaramerkki on myyntimenestys, ja Jimmy Doherty ottaa selvää, mistä raaka-aineet makkaroihin saadaan. kotihälytys (7) 23.00 Asema 62 (12) 00.00 Frasier (S) 00.30 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 01.00 Jengielämää (16) 02.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) YLE TEEMA 16.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja 17.00 Kansankodin kuokkavieraat 18.00 Historia: Maailman erikoisimmat aseet. Afrikkalaiseen Al-Shabaabiin tiedetään liittyneen nuoria miehiä Skandinaviasta, myös Suomesta. Tutkalta piilossa. isä agenttina. Sarja alkaa 1/17. Reino, 90, tahtoo päästä pitkästä aikaa merelle kalaan. Täsmäpommien suunnittelijat. (12) 22.00 Poliisit . Peltola. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Boss (16) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Maailman vahvin uhri YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Mitä ihmettä. Hedelmällisyysklinikan biologi Birgit Nienstetten löydetään surmattuna työpaikaltaan. Onko takana äärikristitty taho. On kohdattava tuleva rauhallisin mielin ja rakastaen. 22.45 Yle Uutiset 22.50 The Hour (12) 23.45 Hakkeriaktivistit. Radikaali Anonymous-hakkeriryhmä iskee niin valtioiden kuin yritysten tietojärjestelmiin. tekivät yhdessä 60-luvulla mm. Siksi heitä vainotaan ja silvotaan. Kilpailussa kohtaavat tällä kertaa Britannian parhaat ranskalaiset ravintolat. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Jukebox. Robin ja Kristiina Brask ottavat tänään Jukeboxissa mittaa Mitrasta ja Nopsajalasta. 2/3. Ripaus taikatomua muuttaa Jenna Rinkin silmänräpäyksessä 13-vuotiaasta teinitytöstä kolmekymppiseksi kaunottareksi (Jennifer Garner). (16) PERJANTAI YLE TV1 12.12. 05.55 Kristinen hämärtyvä maailma 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Unelmapäivä 10.30 Äiti, kuoletko sinä? 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueeltasi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Salakuljettajan laulu (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 18.55 Hakekaa kätilö! (12) 19.55 Kahden polven treffit. 21-vuotias Nita pohtii miten tarjota pienelle vauvalleen hyvä elämä. Hän tapaa vanhuksen, joka kertoo järkyttävistä lapsuuden kokemuksistaan, kuinka hän on selvinnyt ja saanut lopulta hyvän elämän
Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . valtakunnan terapeutti. 11.00 Yle Uutiset 11.03 Pohjoisen taivaan alla 11.55 Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraatikatselmus. 12.25 Yle Uutiset ja sää 12.30 Tänään itsenäisyyspäivänä 12.45 Merisää 12.55 Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraatin ohimarssi. 13.25 Yle Uutiset 13.28 Tänään itsenäisyyspäivänä 13.35 Hitin kaava 13.55 Tänään itsenäisyyspäivänä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Jokaniemen sävelradio 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.10 Kaksitoistavuotiaana jatkosotaan. 18.45 Tänään itsenäisyyspäivänä 18.50 Merisää 18.55 Tänään itsenäisyyspäivänä 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Sää. 20.04 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. 21.00 Yle Uutiset 21.03 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lähikuvassa Juicesta kirjan kirjoittanut Antti Heikkinen. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Juice Leskisen musiikkia Kekkosen ja Koiviston ajoilta. 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Puheen Iltapäivän viikko 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Noronen & Kivelä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 13.30 Urheiluiltapäivä: salibandyä 15.02 Lindgren & Sihvonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Tohtori Raimo . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Vladimir Viardo soittaa Lisztin Schubert-transkriptioita. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Olga Temonen Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Puheen Iltapäivä Urheilijaelämää Yle Uutiset Urheiluilta Puheen Ilta Puheen Aamun vieras Yle Uutiset Olga Temonen Päivä tunnissa Politiikkaradio YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Maria Leppänen Janne Virtanen Radio Nova Liikenteessä Non Stop musiikkia Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 8.12. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana säveltäjä-muusikko Lauri Porra. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Ikuiset kaupungit: Kairo Mahfouzista Ondaatjeen 17.40 Kulttuuritunti: Matkailua ja luontoa. 18.00 Kuunnelman esittely: Puputyttö. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Puputyttö 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 21.50 Selim Palmgrenin Kolmikohtauksinen nokturni. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Julkinen sana 22.50 Arvassalo ry: Turisti, älä öykkäröi! 23.10 Suomalaisen musiikin Yöklassinen. YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Elli Collan 11.00 Novan itsenäisyyspäivä 15.00 SPOTIFY TOP 100 . Yle Radio 1 sunnuntai 7.12. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 YLE RADIO SUOMI 9.12. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Helin 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia: Etnojazz. 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 21.15 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Sherlock Holmes ja herttuan poika 1/3. 22.30 Etnohetki 23.10 Yöklassinen Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . äänien viljelyä 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Tero Liete. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Sunnuntai-Suomi 17.30 Luontoretki 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa Ninni Poijärvi 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 23.00 Yle Uutiset 23.03 Tähtisumua 23.55 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.02 Sekahaku . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 11.12. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Valkoista valoa: Sokerin syömät. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Arvassalo ry 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.28 Suomi tänään 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Suomi tänään 19.15 Vieraalla maalla radioarkiston matkassa. 19.45 Suomi tänään 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Pop eilen . 18 Perjantaina 5. Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . Kai Ulmanen. 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Itsenäisyyspäivän lipunnosto 09.15 Tänään itsenäisyyspäivänä 09.30 Yle Uutiset 09.35 Sää. 09.36 Minna Pyykön maailma 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Tänään itsenäisyyspäivänä 10.50 Tohtori Raimo . Tarja Närhi 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Puheen Iltapäivän viikko 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustajat 09.05 Leikola ja Lähde 10.00 Yle Uutiset 10.03 Olga Temonen 08.00 10.00 15.00 19.00 22.00 Mamma Maria! . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Pyöreä pöytä Yle Uutiset Luontoilta 0203-17600 Merisää Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Café Tropical Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Uudenkansanmusiikki Yle Uutiset Kansanradio Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . valtakunnan terapeutti. 08.40 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Pop eilen . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.37 00.00 00.05 03.40 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Kuvassa Annika Poijärvi. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Tero Liete. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot Yle Uutiset YleX Aamu . Susanna Vainiola. YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 06.40 07.20 Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Kulttuuri Yle Puhe esittää Puheen Aamu Alivaltiosihteeri 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.08 17.15 18.00 18.03 18.03 21.30 22.00 22.05 23.02 23.30 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 19.35 Ulkomaisia musiikkillehtiä lukevat xx ja Outi Paananen. 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.00 Laulu laineilla . valtakunnan terapeutti . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 10.12. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-illassa oboisti Alfredo Bernardini ja Concerto Copenhagen. 20.40 Mezzosopraano Vesselina Kasarova ja pianisti Charles Spencer Düsseldorfin Schumannfest-musiikkijuhlilla. 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . toissapäivänä 23.00 Yle Uutiset 23.03 Taustapeili 23.33 Minna Pyykön maailma 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Taustapeili . Tarja Närhi Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Jake Nyman Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Kissankehto . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . toiveiden yö Luontoretki 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kotimaa 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 12.12. 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 08.15 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Kirjakerho 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini . Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vapun valtakunta . klo 15.00 23.50 00.00 00.05 03.15 04.02 Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 08.40 Tauko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkoa ja salibandyä 22.30 Puheen Ilta 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 21.00 22.00 22.05 23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja Yle Uutiset Sari Helin Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Mamma Maria! . Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova Liikenteessä 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö. toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jake Nyman 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Sunnuntai-Suomi 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Kissankehto . Arvassalo ry 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Noronen & Kivelä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Jokapaikan Reetta 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Noronen & Kivelä 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . joulukuuta 2014 RADIO-OHJELMAT YLE KUVAPALVELU LAUANTAI YLE RADIO 1 6.12. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Itsenäisyyspäivän aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tekijä: näyttelijä Emmi Parviainen 08.35 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Välilevyjä 10.00 Ortodoksinen liturgia Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta. 11.00 Kuusi kuvaa 11.45 Musiikkikamari 11.55 Helsingin Tuomiokirkon kellot kutsuvat. 12.00 Jumalanpalvelus 13.05 Arvolataamo 14.35 Musiikkia suomalaisista oopperoista. 15.00 Radioteatteri esittää: Sherlock Holmes ja herttuan poika 1/3. 15.25 Etnohetki 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Itsenäisyyspäivän Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Todellisia tarinoita 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti. 20.50 Suomalaisia säveliä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Mikä maksaa? 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu Lyömättömät! YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Hajatusmusiikkia . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Eino S 18.00 Jumalanpalvelus Pelastusarmeijasta Helsingistä. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö Remix 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Lempimusiikkia 04.54 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Tohtori Raimo . latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti. 19.50 Konsertin väliajalla haastateltavina illan taiteilijat. 20.10 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu. 20.55 Jälkikoirat 21.15 Venäläistä laulumusiikkia 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Talo maalla . Elina Kottonen ja Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 11.00 11.02 12.00 12.30 14.30 15.00 15.02 16.00 18.30 20.00 21.00 22.00 22.05 Yle Uutiset Perttu Häkkinen Puheen Viikonloppu Urheilupäivä: salibandyä Puheen Viikonloppu Yle Uutiset Puheen Viikonloppu Yle Uutiset Politiikkaradion viikko Kalle Haatanen Aspekti Yle Uutiset Puheen Aamun viikko RADIO NOVA 7.12. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Kalle Haatanen: Urho Kekkonen lähipiirin silmin. 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja 08.45 Kuunnelman esittely: Puputyttö. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Helsingin Tuomiokirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkosta. 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Riston Valinta 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana muusikko ja säveltäjä Sakari Kukko. 15.00 Radioteatteri esittää: Puputyttö 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Omintakeiset, osa 3/6. Susanna Vainiola. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 16.30 Urheiluilta: Salibandyä, jääkiekkoa ja jalkapalloa 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Naurun tasapaino 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Pyöreä pöytä 04.02 Café Tropical YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 15.01 140 merkkiä. Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Sarjakuvamaisessa Puputytössä katsotaan maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . A-studio: Talk 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 23.00 23.03 00.00 00.05 02.15 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Anonyymit kotikiusatut Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset Uudenkansanmusiikki Yle Uutiset ja sää Yöradio Anonyymit kotikiusatut YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 05.00 Elävä arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä. Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio Räiskyvä kuunnelma
ympäristöministeri sanni grahn-laasonen ?Maanomistajat myönteisiä suojelulle? Kari Salonen Ministerin mukaan soidensuojelusta päätetään mahdollisimman pian. Metsähallitus toivoo alempaa tuloutus tavoitetta, jos sen soita suojellaan. EteläSuomessa aukkoja suojelussa Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven mukaan soidensuojelun täydennysohjelma on erityisen tärkeä, sillä vanhoissa soidensuojeluohjelmissa on jäänyt pahoja aukkoja EteläSuomeen. Valtio käynnisti kaksiosaisen soidensuojeluohjelman vuosina 1979 ja 1981. Metsästäjät eivät ole olleet edustettuina työryhmässä?, ministeri sanoi MT:lle keskiviikkona. Grahn-Laasonen kertoo kiertäneensä Suomea ja saaneensa palautetta, ettei ohjelman valmistelu ole ollut avointa. ?2010-luvulla luonnonsuojelutyöltä odotetaan avoimuutta ja valmisteluun osallistumisen mahdollisuutta.? Vapaaehtoisuus toimii Keskiviikkona keskustelemaan kutsutut sidosryhmät eivät päässeet Helsingissä yhteisymmärrykseen siitä, toimisiko vapaaehtoisuus soidensuojelussa. Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan soidensuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa vapaaehtoisen mallin kautta. Vapaaehtoisuutta kannatti myös Suomen Metsästäjäliiton Yhdellä kohteella yli sata omistajaa Soidensuojelun täydennysohjelma koskee tuhansia yksityisiä maanomistajia. Soiden suojelu vaatii vesitaloudellisten kokonaisuuksien suojelua. Etelä-Pohjanmaalla soidensuojelun täydennysohjelman alustavassa kohdejoukossa yli puolella kohteista on 10?50 maanomistajaa. Nyt Suomen suoalasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia. Ruuhijärven mukaan täydennysohjelman 100?000 hehtaaria ei ole perustunut tieteeseen, vaan se on poliittinen ja taloudellinen kompromissi. ?Tarve olisi 200?000?300?000 hehtaaria.? Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan metsästys suojelualueilla on tärkeä ottaa huomioon ja käydä läpi soidensuojelun täydennysohjelman jatkosta päätettäessä. ?Monien maanomistajien motivaatioon olla mukana suojeluohjelmissa vaikuttaa, miten metsästysoikeus muodostuu tulevaisuudessa. 19 Perjantaina 5. He ovat auttaneet meitä, nyt sinä voit auttaa heitä lahjoittamalla keräyslippaaseen, sotiemmeveteraanit.fi/talvisota tai tilille FI75 1555 3000 1088 95. Keräysaika 1.1.2014-31.12.2015. Toisaalta Natura-vuosien virheitä ei haluta toistaa. ?Luonnonsuojelumyönteisyys on nyt suurinta koskaan maanomistajien keskuudessa?, sanoi ministeri ja kiitti siitä Metso-ohjelmaa. ?Ison suojeluohjelman rakentaminen ei ole ristiriidaton asia.? Pieniä muutoksia Soidensuojelun täydennysohjelmaa tehdään, sillä soilla tapahtuu jatkuvasti pieniä muutoksia. Niitä on vaikea seurata, ja ne voivat vaikuttaa varsinkin pieniin kohteisiin, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen. Ilman lupamenettelyjä suota voi esimerkiksi raivata pelloksi, turvetta voi ottaa omaan käyttöön pienimuotoisesti ja kotitarpeiksi voi tehdä pieniä hakkuita. Metsänhakkuista on ilmoitusmenettely, mutta ei Heikkisen mukaan juuri puuttumismahdollisuutta. Kunnostusojituksia tehdään noin 50 000 hehtaaria vuodessa. Kaikkiaan sotiemme veteraaneja elää vielä lähes 30 000. Vastakkainasettelun henki on tullut vasta loppumetreillä.? >> PAULA LIESMÄKI Ohjelma koskee tuhansia yksityisiä maanomistajia. Luonto-Liitto järjesti keskiviikkona Helsingissä Tieteiden talon ulkopuolella mielenosoituksen soiden puolesta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen saapui koolle kutsumaansa suopäivään. puheenjohtaja, MT:n päätoimittaja Lauri Kontro. ?Pakkosuojelu on huono keino, se aiheuttaa vastareaktion?, sanoi somerolainen metsänomistaja Heikki Sariola. Hänen 200 metsähehtaaristaan 80 prosenttia on suojeltu. ?En haluaisi antaa yhtään enempää maata suojeluohjelmiin.? Lottovoitto vai ei? Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Straniuksen mielestä vapaaehtoinen suojelu on hyvä keino täydentää suojelua. ________________ Allekirjoitus _______________________________ Lehden saaja ______________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka ______________________________ Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 2 kk vain 41,90 ? (MM4109) ? Maaseudun Tulevaisuus maksaa postimaksun Tilaukset ovat määräaikaisia ja alkavat vuoden 2015 alusta. Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti ja koskee kotimaan tilauksia. VUODEN 1939 PYSÄYTTÄVIN SARJA EI OLLUT KOTIKATU TAI SALATUT ELÄMÄT. Lehden maksaja ____________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka ______________________________ Puhelin ______ . Suovalmistelussa maanomistajilla on ollut erilainen asenne kuin keskimäärin suojeluohjelmien toteutuksessa. Maakunnan tilusrakenne on pirstaleinen. ?Mukana on myös yksi yli sadan maanomistajan kohde. Maanomistajien iso määrä kasvattaa todennäköisyyttä, ettei vapaaehtoinen suojelu toimi?, sanoo soidensuojelun täydennysohjelmaa valmistelevassa työryhmässä istuva Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan elykeskuksesta. Vastakkainasettelu loppumetreillä Rinkineva-Kantolan mukaan täydennysohjelmaan kaavaillut Etelä-Pohjanmaan suokohteet ovat varsin luonnontilaisia. Useimmissa on kuitenkin ojitettu reuna-alueita. ?Etelä-Pohjanmaalla luonnonsuojelussa ollut paljon vastakkainasettelua. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Keräyslupa 2020/2013/3055, 20.9.2013. PAULA LIESMÄKI. Tilaa netistä: www.maaseuduntulevaisuus.fi/joulu LAHJATILAUSKORTTI KYLLÄ KIITOS! Tilaan Maaseudun Tulevaisuuden lahjatilaushintaan . Yksin se ei toimi. Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi huomautti, että ohjaus ei välttämättä ole ongelma. ?Usein on käytetty sanaa lottovoitto, kun tuottamattomasta suosta saa korvauksen.? ?Maanomistajan pitäisi pystyä lottoamaan ennen voittoa, eli antamaan suostumus?, huomautti Mäki-Hakola. Ympäristöjärjestöt toivovat, että maanomistajien kuulemiset aloitetaan heti vuoden vaihduttua. Metsähallitusta lypsetty Suomessa on inventoitu kahden viime kesän aikana noin 310?000 hehtaaria soita. Soita 020 413 2277 (klo 8?16) . 020 413 2277 (ark. Täytä ja postita alla oleva kortti . Keräysalue koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 8?16). VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Talvisodan veteraanit pysäyttivät määrältään ylivoimaisen hyökkääjän. 6 kk vain 79,00 ? (MM4108) . Niistä noin 100?000 hehtaaria on tarkoitus valita valtakunnalliseen luonnonsuojeluohjelmaan. Pohjoisin Lappi ja Ahvenanmaa ovat ohjelman ulkopuolella. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ehdottavat, että valtion omistamia soita suojeltaisiin Pohjois- ja EteläSuomessa yhteensä 50?000 hehtaaria. ?Jos valtion maita siirretään suojeluun, niistä pitää saada korvaus tai alentaa Metsähal- lituksen tuloutustavoitetta?, huomautti Metsähallituksen Antti Otsamo. Tähän mennessä valtion maa on suojeltu ilman korvauksia. Maat on siirretty eduskunnan päätöksellä Metsähallituksen liiketoiminnan taseesta luontopalveluiden taseeseen. Soidensuojelun täydennys- ohjelman kustannukset yksityismaiden osalta olisivat noin 142 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. PAULA LIESMÄKI Keräyshengessä mukana Mainostoimisto Vastavirta Aikataulu auki Grahn-Laasonen otti lokakuussa tuumaustauon soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun, sillä hän halusi miettiä suojelun keinoja. Hän kiistää viivyttävänsä pitkään valmisteltua ohjelmaa. Grahn-Laasosen mukaan päätöksiä soidensuojelusta pyritään tekemään mahdollisimman pian. Lisäksi vanhat ojitukset kuivattavat soita edelleen. ?Luonnoltaan arvokkaista Etelä-Suomen usein pienehköistä suokohteista ei voi sanoa, että ne olisi turvattu, kun niitä ei mihinkään käytetä.? Soidensuojelun täydennysohjelmaan on kaavailtu noin 55?000 hehtaaria kohteita eteläisestä ja 45?000 hehtaaria pohjoisesta Suomesta. Anna hyvää lukemista lahjaksi! Lehtilahja on aina arvostettu ja tuo iloa pidemmäksi aikaa. Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti kolme kertaa viikossa. Tilaa het.1i!2.2014 31 Tarjous voimassa Tilaa helposti: . joulukuuta 2014 LUONTO JA YMPÄRISTÖ 2010-luvulla luonnonsuojelutyöltä odotetaan avoimuutta ja valmisteluun osallistumisen mahdollisuutta
luokan Vapaudenristi rintatähtineen. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin saavat ulkoasiainneuvos Eikka Kosonen, Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson. Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki myönnetään hovioikeuden presidentti Timo Eskolle ja valtiotieteen lisensiaatti Johnny Åkerholmille. Ritarikunnat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila saa tänä itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan komentajamerkin. ja, Espoo; Vuorinen, Matti Keijo Kustaa, matematiikan professori, Turku; Väänänen, Jouko Antero, professori, Helsinki; Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Anhava, Martti Henrikki, kirjailija, Helsinki; Cavén, Kari Tapio, kuvanveistäjä, Helsinki; Doukas, Kirsti, korumuotoilija, Espoo; Hautala, Hannu Juhana, luonnonkuvaaja, Kuusamo; Louhi, Ulla Kristiina, kuvittajalastenkirjailija, Järvenpää; Pentikäinen, Eeva Anneli, taidekeraamikko, Posio; Rikman, Aino Kristiina, kirjallisuuden suomentaja, Helsinki; Savolainen, Veikko Sakari, sarjakuvataiteilija, Helsinki; Suhola, Aino Kyllikki, sanataiteilija, Laukaa; Sund, Lars, författare, Uppsala. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Ahtiainen, Pentti Ilmari, kuntoutuksen ylilääkäri, Uusikaupunki; Aikasalo, Reino Kalervo, kasvinjalostaja, Forssa; Alaruikka, Simo Arvi, johtaja, Rovaniemi; Anttikoski, Mari, kehitysjohtaja, Lapua; Eskonpekka, Merja Elisa, asianajaja, Suomussalmi; Forsberg, Markus Mikael, apulaisprofessori, Kuopio; Gehör, Seppo Allan, päägeologi, Oulu; Granholm, Heikki Eljas Olavi, metsäneuvos, Helsinki; Haapalainen, Martti Tapani, henkikirjoittaja, Tampere; Haggrén, Riitta Marketta, hankejohtaja, Espoo; Heikkinen, Jouni Ari Matias, henkikirjoittaja, Oulu; Heiskanen, Veli-Matti, kihlakunnansyyttäjä, Kuopio; Hiiva, Esa Jouni Juhani, maatalousneuvos, Helsinki; Jussila, Matti Ilmari, päätoimittaja, Uusikaupunki; Kaivosoja, Matti Olavi, ylilääkäri, Kokkola; Korhonen, Kari Tapani, erikoistutkija, Joensuu; Korpeinen, Tapio, konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, Evitskog; Korpilahti, Kari Jukka, ylilääkäri, Vaasa; Korpivaara, Aila Marita, rakennusneuvos, Helsinki; Koukkari, Pertti Sakari, tutkimusprofessori, Helsinki; Kärkkäinen, Jari Antero, tehtaanjohtaja, Joroinen; Laakso, Elina Sirpa Katriina, osastodekaani, Joensuu; Laaksonen, Ari Johannes, tutkimusprofessori, Helsinki; Laaksonen, Maire, ylilääkäri, Jyväskylä; Lampi, Marja Irmeli, hallintooikeustuomari, Vaasa; Lappalainen, Anna, maanviljelijä, Siilinjärvi; Letto-Vanamo, Pia Tellervo, tutkimusjohtaja, Helsinki; Nieminen, Tapio Kullervo, hallituksen puheenjohtaja, Lahti; Nuutinen, David Eric, toimitusjohtaja, Lohja; Nyrke, Timo Jukka, ylilääkäri, Hollola; Peltola, Aija Tiina Linnea, vakuutusoikeuden laamanni, Helsinki; Pääkkönen, Kari Antero, ylijohtaja, Sotkamo; Raatikainen, Kari Pertti Tapio, johtava erikoistutkija, Vantaa; Rapeli, Iris Kristiina, käräjätuomari, Turku; Rauhala, Auvo, johtajaylilääkäri, Vaasa; Riikonen, Raija Aulikki, käräjätuomari, Joensuu; Rouhe, Niina Annamari, henkikirjoittaja, Tampere; Räbinä, Marja Marketta, käräjätuomari, Hyvinkää; Saarela, Kimmo Juhani, käräjätuomari, Kemi; Toivonen, Ritva Marketta, johtaja, Eura; Tuisku, Marja-Riitta Tellervo, hallinto-oikeustuomari, Rovaniemi; Viljanen, Tanja Tiina Marjukka, hallitusneuvos, Helsinki; Wingström, Marjo Irmeli, henkikirjoittaja, Pori; Virranta, Kari Vihtori, ylijohtaja, Lapinlahti; Virtanen, Ari Juha Antero, tutkimusjohtaja, Jyväskylä; Virtanen, Kari Kustaa Eerikki, johtava kihlakunnanvouti, Tampere; Vuorio, Markku Eino Olavi, käräjätuomari, Asikkala. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Aho, Ari Johannes, rehtori, Keminmaa; Ahonen, Marjo Helena, päällikkö, Hämeenlinna; Alakangas, Eija Anneli, johtava tutkija, Jyväskylä; Hagrén, Eero, toimitusjohtaja, Kajaani; Haverinen, Merja Annikki, viestintäjohtaja, Helsinki; Heikkinen, Eine Mirjami, ylitar- Kaija Stormbom SL Ar Ritva Hämäläinen SVR M I kr Anita LehtovuoUusvaara SVR M I kr Suomen Valkoisen Ruusun kymmenestä komentajamerkin saajasta kaksi on ministereitä: puolustusministeri Carl Haglund ja sisäministeri Päivi Räsänen. Suomen Leijonan komentajamerkkejä myönnetään 35. luokan Vapaudenristi Andersson Erkki Mikael, tuotantopäällikkö, Helsinki; Käkelä Erkki Johannes, everstiluutnantti, Hämeenlinna; Löflund Lars Runar, avdelningschef, Helsinki ja Löytönen Markku Kalervo, professori, Helsinki. 4. 20 Perjantaina 5. Hänelle myönnetään I. Merkin saavat muiden muassa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, hallituksen puheenjohtaja Karl Grotenfelt ja vuorineuvos Kari Neilimo. Oheisessa luettelossa on poimintoja myönnetyistä kunniamerkeistä. luokan Vapaudenristi Haapiainen Reijo Kalevi, professori, Espoo; Kanerva Seppo Ahti Ilmari, puheenjohtaja, Helsinki; Niinistö Jussi Lauri Juhani, kansanedustaja, Nurmijärvi ja Sippola Seppo Sakari, hallintoneuvos, Helsinki. 3. luokan Vapaudenristi rintatähtineen Ihalainen Lauri Armas, työministeri, Helsinki. 1. Täydelliset luettelot ovat internetissä osoitteissa www.ritarikunnat. fi ja www.vapaudenristinritarikunta. kastaja, Rovaniemi; Heikkinen, Hannu Antero, hallintojohtaja, Siikajoki; Hirvelä-Koski, Varpu Sisko, erikoistutkija, Oulu; Joutsjoki, Vesa Veli, erikoistutkija, Jokioinen; Karhu, Saila Tuulikki, erikoistutkija, Turku; Katajamäki, Esa Juhani, toimialueen päällikkö, Kouvola; Kauhala, Aino Kaarina, erikoistutkija, Paimio; Koivisto, Markku Tapani, kunnallistekniikan päällikkö, Kemijärvi; Kokkonen, Pertti Kalevi, myyntipäällikkö, Valkeakoski; Korte, Terttu Marjatta, kaupunginjohtaja, Kannus; Koski, Perttu Johannes, erikoistutkija, Oulu; Kosonen, Mikko Erkki Kalevi, johtaja, Rauma; Laiho, Hannu-Pekka, viestintäjohtaja, Kerava; Latukka, Arto Kalevi, laskentatoimen päällikkö, Kerava; Lauttamus-Kauppila, Anna Kristiina, viestintä- ja asiakaspalvelujohtaja, Helsinki; Lilja, Jussi Eino, lakimiesasessori, Lapua; Liljestrand, Tom Börje Edvard, agrolog, Lovisa; Liukkonen, Mervi Sisko Helena, viestintäjohtaja, Helsinki; Loponen, Kari Arvi Juhani, sivistystoimenjohtaja, Maaninka; Luoma, Seppo Antero, ylilääkäri, Ähtäri; Luukkonen, Jouko Arttu Ilmari, kaupunginjohtaja, Haapavesi; Lyykorpi, Arto Kalevi, Venäjän puunhankinnan johtaja, Imatra; Lötjönen, Vesa Olavi, kunnanjohtaja, Siilinjärvi; Niemeläinen, Oiva Tapani, erikoistutkija, Forssa; Nikander, Maarit Kristiina, neuvotteleva virkamies, Lohja; Nikkinen, Timo Kauko Olavi, ylitarkastaja, Helsinki; Ojaniemi, Yrjö Jaakko Matti, toiminnanjohtaja, Lapua; Parsama, Marja-Terttu, ympäristöneuvos, Laitila; Partanen, Pekka Tapani, apulaispoliisipäällikkö, Hausjärvi; Parviainen, Mervi Jaana Helena, pelastusopiston rehtori, Liperi; Rajala, Arto Emil, komisario, Muurame; Salokorpi, Väinö Olavi, rovasti, Hämeenlinna; Sandholm, Pekka Juhani, neuvotteleva virkamies, Espoo; Sipola, Lauri Johannes, johtava lääkäri, Keminmaa; Suikkanen, Aimo Kalevi, kunnallisneuvos, Koski Tl; Suominen, Jarmo Erik Jalmari, hallituksen puheenjohtaja, Naantali; Suutarinen, Juha, erikoistutkija, Vantaa; Särkkä, Liisa Elina, erikoistutkija, Lieto; Tsupari, Hannu Olavi, kaupunginjohtaja, Varkaus; Tuomi, Pertti Aarne, metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja, Oulu; Tuominen, Markku Emil, rikosylikomisario, Nurmijärvi; Veteläinen, Merja Kristiina, jalostusjohtaja, Jokioinen; Virta, Harri Yrjö Kalervo, kaupunginjohtaja, Kaarina; Väisänen, Tero Sakari, yksikönpäällikkö, Kempele. Suomen Leijonan ritarimerkki Aalto, Harri Ilmari, seurapalvelujohtaja, Nakkila; Aalto, Heljä Maija Aulikki, laatu- ja ympäristöjohtaja, Helsinki; Aalto, Pasi MT?STT Kalervo, kartastoinsinööri, Kouvola; Aho, Jorma Lauri, rehtori, Muhos; Anttila, Juha Antero, ympäristöneuvos, Rovaniemi; Aranne, Heikki Jussi, taidemuseon johtaja, Kajaani; Eskola-Buri, Eija-Riitta, päätoimittaja, Laitila; Haavisto, Marko Taisto, metsänhoitaja, Kuopio; Heilä, Heikki Ilmari, vakuutuspiirin johtaja, Raisio; Hietaniemi, Jukka Tapani, insinööri, Lohja; Hjelm, Markku Turo Juhani, projektinjohtaja, Kuhmoinen; Homanen, Outi Maritta, aluepäällikkö, Espoo; Honkanen, Tuula Anneli, johtaja, Kajaani; Huovinen, Pekka Kaarlo Johan, luottopäällikkö, Oulu; Hurskainen, Pekka Tapio, johtaja, Lappeenranta; Huttunen, Esa Tapani, osto- ja logistiikkajohtaja, Kerava; Hyppönen, Anna Eriikka, tulosalueen johtaja, Tuusula; Hätinen, Esko Jalmari, pelastuspäällikkö, Kontiolahti; Höytämö, Jukka Pentti, vesistöinsinööri, Kouvola; Ihalainen, Jaana, kiinteistöpäällikkö, Espoo; Jaakola, Hilkka Helinä, kaavoitusjohtaja, Seinäjoki; Jalonen, Sauli Johannes, hätäkeskuksen apulaispäällikkö, Kuopio; Jylhä, Lea Kaarina, metsäasiantuntija, Helsinki; Kaija, Juha Martti, erikoisasiantuntija, Espoo; Kantola, Tuomo Tapani, toimitusjohtaja, Laukaa; Karjanmaa, Jari-Matti, myyntipäällikkö, Pyhtää; Kontoniemi, Olavi Matias, geologi, Kokkola; Kuja-Lipasti, Keijo Mikko, kaupunginjohtaja, Kauhajoki; Kuusisto, Juha Matti, kaupunginjohtaja, Orivesi; Kyyhkynen, Erkki Åke Juhani, konttorinjohtaja, Järvenpää; Kåla, Tom Richard, talousjohtaja, Espoo; Laari, Matti Juhani, maanmittausinsinööri, Kouvola; Lemmetty-Kaukoranta, Anne Hillevi, vanhempi tutkija, Forssa; Leppänen, Matti Tapio, erikoistutkija, Joensuu; Lilja, Esa Jaakko, I kunnaneläinlääkäri, Kauhajoki; Lindberg, Maija-Riitta Irene, kehityspäällikkö, Espoo; Lumikero, Kari Matti Iivari, toimittaja, Tallinna; Malmström, Peter Jan Valdemar, asiantuntija, Karjaa; Meriläinen, Hannu Tapio, aluejohtaja, Espoo; Meriläinen, Jaakko Einari, liiketoimintayksikön johtaja, Joensuu; Mikkilä, Ari Juhani, metsänhoitaja, Imatra; Mikkonen, Kalle Pekka Juhani, talouspäällikkö, Seinäjoki; Mononen, Juhani Antero, tiimipäällikkö, Helsinki; Mustakangas, Jorma Juhani, yksikönjohtaja, Jyväskylä; Myyry, Pirjo Hannele, yhteyskeskuksen johtaja, Lieksa; Mäkelä, Risto Juhani, työterveyslääkäri, Alavieska; Mäkinen, Pasi Juhani, tarkastusjohtaja, Espoo; Mäkäräinen, Matti Tapani, tulosalueen johtaja, Kuhmo; Mönkkönen, Ilkka Antti, metsäasiantuntija, Luumäki; Normo, Pekka Väinö, ympäristöneuvos, Helsinki; Ojala, Liisa Marketta, vakuutuspiirin johtaja, Seinäjoki; Pajunen, Hannu Pellervo, erikoistutkija, Suonenjoki; Pölö- nen, Matti Kalevi, linjajohtaja, Joensuu; Rajala, Jukka Aaro, erikoissuunnittelija, Mikkeli; Rautalahti, Riitta Elina, ympäristöneuvos, Espoo; Reijonen, Riitta Tuulikki, ympäristöylitarkastaja, Lahti; Roininen, Sakari, palvelupäällikkö, Haukipudas; Ruohoniemi, Jarkko Tapio, ryhmäpäällikkö, Helsinki; Saarentola, Päivi Irmeli, markkinointipäällikkö, Helsinki; Saarinen, Marja Orvokki, tarkastuseläinlääkäri, Loimaa; Saarinen, Pertti Uolevi, konttorinjohtaja, Turku; Saastamoinen, Paavo Yrjö Antero, toimitusjohtaja, Iisalmi; Salminen, Pekka Kalevi, eläinlääkäri, Pello; Salonen, Jukka, johtaja, Pornainen; Salonen, Mika Olavi, rikostarkastaja, Raisio; Saltikoff, Elena, erikoistutkija, Helsinki; Sarajärvi, Hannu Petteri, osastopäällikkö, Rovaniemi; Savolainen, Kari Juhani, tutkija, Lahti; Schildt, Jyri, metsänhoitopäällikkö, Valkeakoski; Silfverberg, Petri Veikko, osto- ja kehityspäällikkö, Helsinki; Suihkonen, Tuomo Aapo Aleksi, eläinlääketieteen lisensiaatti, Leppävirta; Suortti, Mauri Tapani, toimitusjohtaja, Hamina; Säynäjärvi, Mikko Klaus, tyoteryhmäpäällikkö, Lahti; Tahvanainen, Veli Pekka, yksikön päällikkö, Joensuu; Tapanila, Pekka Juhani, rahoituspäällikkö, Sysmä; Tarkiainen, Mika Tapio, rikostarkastaja, Vantaa; Tiainen, Pekka Antero, erityisasiantuntija, Kangasala; Tikkala, Kristiina Tarja, talousjohtaja, Espoo; Tuomela, Seppo Sakari, verotarkastaja, Mikkeli; Tuomenvirta, Heikki Ilmari, ryhmäpäällikkö, Vantaa; Tuominiemi, Seppo Olavi, myyntipäällikkö, Pirkkala; Uusitalo, Markku-Juhani, tieinsinööri, Ylöjärvi; Vaaraniemi, Kaarina, johtaja, Turku; Vartiainen, Matti Kalevi, ryhmäpäällikkö, Tampere; Vauhkonen, Arto Kalevi, konttorinjohtaja, Juva; Vehmas, Keijo Kalevi, verohallinnon controller, Helsinki; Veteläinen, Markku Juhani, liikenneohjaaja, Oulainen; Wikström, Leif Christer, toiminnanjohtaja, Kirkkonummi; Virkkunen, Juha Matti, yrittäjä, Taivalkoski; Vuorenpää, Timo Jouko Johannes, yksikönpäällikkö, Laukaa; Vuotila, Reko Pietari, ympäristöneuvos, Vaasa; Väyrynen, Kari Juhani, kunnanjohtaja, Salla; Ylitalo, Esko Antero, tuotantopäällikkö, Lapinlahti; Äikäs, Kalervo Tuomas, projektipäällikkö, Mäntyharju. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Achrén, Björn Lars Mikael, tehtaanjohtaja, Vöyri; Ahonen, Asko Kalevi, toimitusjohtaja, Kokkola; Ahonen, Juhani Antero, aluepäällikkö, Oulu; Airio, Ari Toivo Mikael, palotarkastaja, Raisio; Aivio, Arvo Simo, järjestelmäpäällikkö, Laukaa; Allén, Henry Tapio, konttorinjohtaja, Tammisaari; Annala, Matti Juhani, kehityspäällikkö, Sipoo; Anttila, Kyösti, maanviljelijä,. luokan Vapaudenristi Granlund Jaakko Heikki, rovasti, Oulu; Kortesniemi Pertti Johannes, toiminnanjohtaja, Seinäjoki; Muurimäki Ulla Aili Marjatta, toiminnanjohtaja, Seinäjoki; Rönnkvist Kalevi Arvid Alexander, purseri, Hyvinkää ja Talvitie Kari Juhani, valtiotieteiden maisteri, Helsinki. Suomen Leijonan suurristi Herlin, Antti Juhani, hallituksen puheenjohtaja, Kirkkonummi; Mäkinen, Kari Olavi, arkkipiispa, Turku ja Rehn, Olli Ilmari, EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari, Helsinki. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki Kosonen, Pentti Eikka, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Stadigh, Kari Henrik, konsernijohtaja, Helsinki; Tiitinen, Seppo Kalervo, eduskunnan pääsihteeri, Helsinki ja Wilhelmsson, Thomas Knut Johannes, kansler, Helsingfors. Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki Esko, Klaus Timo Tapani, hovioikeuden presidentti, Turku ja Åkerholm, Bo Johnny, politices licentiat, Helsinki. Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Haglund, Carl Christoffer, puolustusministeri, Espoo, Honkapohja, Seppo Mikko Sakari, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Helsinki, Lundmark, Pekka Ilmari, toimitusjohtaja, Helsinki. Niemi, Anne Elina, hallintoneuvos, Helsinki, Nissinen, Matti Johannes, valtakunnansyyttäjä, Espoo, Räsänen, Päivi Maria, sisäministeri, Riihimäki, Sailas, Harri Matti, toimitusjohtaja, Espoo, Teeri, Tuula Tellervo, rehtori, Espoo, Viinanen, JukkaPekka, vuorineuvos, Lahti ja Väänänen, Heikki Kalervo, rehtori, Turku. Suomen Leijonan komentajamerkki Antila, Sinikka Aulikki, ulkoasiainneuvos, Dar es Salaam; Berner, Anne, hallituksen puheenjohtaja, Espoo; Grotenfelt, Karl Nils Anders, hallituksen jäsen, Joroinen; Gustafsson, Jari Boris Antero, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Hari, Riitta Kyllikki, professori, Helsinki; Hiltunen, Arto Kalevi, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Hiltunen-Toivio, Päivi Marjatta, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Jousi, Riitta Marjatta, hovioikeudenlaamanni, Turku; Jukarainen, Heikki Elis, hallinto-oikeuden ylituomari, Hämeenlinna; Konsén, Ville, laamanni, Nokia; Koskenniemi, Martti Antero, kansainvälisen oikeuden professori, Helsinki; Koskull von, Casper Wilhelm, Vice verkställande direktör, Stockholm; Kostet, Aaro Juhani, pääjohtaja, Turku; Laitinen, Jussi Tapio, toimitusjohtaja, Helsinki; Laitinen, Timo Sakari, pääjohtaja, Helsinki; Liljeblom, Eva Helena Maria, rektor, Helsingfors; Liljenfeldt, Nils Robert, hovrättsråd, Mustasaari; Lipsanen, Juho Petri, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Luoto, Jari Petteri, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Lyly, Lauri Matias, puheenjohtaja, Tampere; Löyttyniemi, Timo Juhani, toimitusjohtaja, Espoo; Marttila, Juha Matti, puheenjohtaja, Simo; Moisio, Jukka Matias, toimitusjohtaja, Helsinki; Mäenpää, Sirpa Päivi Maria, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Mäki-Reinikka, Harri Kaleva, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Neilimo, Kari, vuorineuvos, Kangasala; Pihkala, Anssi Olavi, toimitusjohtaja, Helsinki; Poutiainen, Matti Ilmari, tuomiorovasti, Helsinki; Juha Marttila SL K Lea Jylhä SL R Olli Kantola SVR Ar R itarikunnat myöntävät tänä itsenäisyyspäivänä yhteensä 3?889 kunniamerkkiä. Vapaudenristin ritarikunta myönsi 15 kunniamerkkiä ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat yhteensä 3?874 kunniamerkkiä. Kaikkien ritarikuntien suurmestari on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien myöntämiseen. Itsenäisyyspäivän korkein kunniamerkki Suomen Leijonan suurristi on myönnetty arkkipiispa Kari Mäkiselle, Koneen pääomistaja Antti Herlinille ja entiselle talouskomissaarille Olli Rehnille. Rihtniemi, Suvi Hannele, toimitusjohtaja, Helsinki; Rönkkö, Tuomo Tapani, hallituksen puheenjohtaja, Espoo; Takkunen, Eero Ilmari, laamanni, Helsinki; Tanzi-Albi, Roberto Giovanni, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Vainio, Harri Uolevi, pääjohtaja, Helsinki; Valkila, Erkka Ilpo Eerik, toimitusjohtaja, Helsinki ja Vaskunlahti, Nina Irmeli, ulkoasiainneuvos, Helsinki. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Aaltonen, Sirpa Marita, hallinto-oikeustuomari, Turku; Adlercreutz, Eric, arkkitehti, Jorvas; Aejmelaeus, Anneli Pirjo Marjukka, professori, Järvenpää; Alanen, Oiva Juhani, kirkkoherra, Loimaa; Alestalo, Kalevi Johan Edvard, finanssineuvos, Helsinki; Alholm, Markus Ilmari Björn, maajohtaja/toimitusjohtaja, Helsinki; Allén, Fred Daniel, laamanni, Pietarsaari; Antila, Outi Kaarina, osastopäällikkö, Espoo; Anttila, Maija Aulikki, arkkitehti, Kankaanpää, Byskata, Bo Henry Johannes, kyrkoherde, Vasa, Ehrstén, Leif Kristian, konsultativ tjänsteman, Sibbo, Hakamies, Heikki Kaarlo Kalevi, kirkkoherra, Askola; Hallamaa, Jaana Inkeri, professori, Helsinki; Hallikainen, Martti Tapani, professori emeritus, Espoo; Honkaniemi, Arto Olavi, finanssineuvos, Helsinki; Huopalahti, Paavo Rainer, professori, Turku; Hyttinen, Pentti Juhani, maakuntajohtaja, Liperi, Ilmoniemi, Risto Juhani, akatemiaprofessori, Helsinki, Jaakkola, Pekka Kaarlo, asiantuntijajohtaja, Järvenpää; Jalonen, Jouko Rainer, professori, Turku; Jarnila, Rauno Antero, opetustoimen johtaja, Espoo; Juga, Jari Antero, professori, Oulu; Julkunen-Tiitto, Riitta, professori, Joensuu; Jylhä-Pyykönen, Annu Maaria, opetusneuvos, Helsinki, Kallioniemi, Anne Helena, professori, Tampere; Kalso, Eija Anneli, kipulääketieteen professori, Helsinki; Kamppinen, Ilpo Tapio, hovioikeudenneuvos, Rovaniemi; Kauppila, Riitta Mirjami, ylilääkäri, Helsinki; Kauranen, Martti Olavi, professori, Tampere; Keinälä, Juha Severi, teollisuusneuvos, Helsinki; Koivukoski, Janne Teemu, valmiusjohtaja, Helsinki; Korte, Martti Juhani, lääninrovasti, Karkkila; Koski, Jussi Tapani, talousneuvos, Laihia; Krokfors, Leena Marjatta, professori, Helsinki; Kuivanen, Risto Olavi, liiketoiminnan kehityspäällikkö, Tampere; Kuokkala, Veli-Tapani, professori, Tampere; Kupari, Markku Matti, ylilääkäri, Kerava; Kurki, Tuomo Juhani, hovioikeudenneuvos, Kouvola; Laakso, Simo Valdemar, professori, Turku; Lahti, Satu Mirja, professori, Tampere; Lammintausta, Risto Arvo Sakari, toimitusjohtaja, Turku; Lavanko, Ahti Juhani, lääninrovasti, Oulu Lehikoinen, Jouni, kirkkoher- ra, Paimio; Lehtola, Veli-Pekka, professori, Oulu; Leppänen, Sirpa Helena, professori, Jyväskylä; Leskinen, Petri Risto Henrikki, hovioikeudenneuvos, Helsinki; Lovio, Raimo Juhani Kullervo, professori, Vantaa; Lunkka, Juha Pekka, professori, Oulu; Luukkonen, Aino-Maija, kaupunginjohtaja, Pori; Löfman, Bengt Markus, esittelijäneuvos, Espoo; Meinander, Carl Henrik, professor, Helsingfors; Murto, Eero Kalervo, budjettineuvos, Helsinki; Müller, Kiti Meerit, tutkimusprofessori, Helsinki; Mäkelä, Tomi Pekka, professori, Helsinki; Mänty, Timo Jaakko, toimitusjohtaja, Helsinki; Nenonen, Anne Johanna, esittelijäneuvos, Espoo; Nieminen, Markku Ilmari, hovioikeudenneuvos, Turku; Niskanen, Aino, arkkitehti, Helsinki; Nummenmaa, Jyrki Tapio, professori, Tampere; Oinonen, Kristina Pia Johanna, esittelijäneuvos, Kotka; Ollikainen, Markku Olavi, professori, Helsinki; Paavola, Heimo Juha, professori, Espoo; Pasanen, Juha-Heikki, yli-insinööri, Vantaa; Pentti, Ismo Mika Tapani, Vice President, Askola Wien Itävalta; Piha, Jorma Kalevi, ylilääkäri, Turku; Puttonen, Vesa Tapani, professori, Kauniainen; Pyysiäinen, Markku Aaro Juhani, johtava rehtori, Kauniainen; Raivo, Petri Juhani, rehtori, Joensuu; Rantahalvari, Vesa Matti, johtava asiantuntija, Helsinki; Rautjärvi, Jari Jukka, toimitusjohtaja, Jyväskylä; Routa, Yrjö Tuomas, ylijohtaja, Espoo; Ryynänen, Ilkka Veikko Oskari, laamanni, Lappeenranta; Salo, Jarmo Antero, ylilääkäri, Helsinki; Salomies, Olli Ilmari, professori, Helsinki; Salonen, Paula Kyllikki, hovioikeudenneuvos, Helsinki; Sandström, Jaana Marita, professori, Lappeenranta; Sankari, Heli Kristiina, esittelijäneuvos, Järvenpää; Sariola, Hannu Veikko, professori, Helsinki; Sarvaranta, Leena Kerttu Kaarina, johtaja, Espoo; Savolainen, Terttu Anneli, ylijohtaja, Oulu; Selin, Ann Orvokki, PAM:n puheenjohtaja, Helsinki; Siiskonen, Harri Olavi, dekaani, Joensuu; Stenman, Ulf-Håkan Evald, professor emeritus, Grankulla; Suomi, Kimmo Johannes Gabriel, liikuntasuunnittelun professori, Jyväskylä; Tanila, Heikki Juhani, professori, Kuopio; Tanninen, Veli Pekka, vanhempi asiantuntija, Espoo; Tiitinen, Aila Elisabet, osastonylilääkäri, Helsinki; Timonen, Jussi Tapio, professori, Jyväskylä; Toiviainen, Petri Heikki, professori, Jyväskylä; Tolvanen, Matti Juhani, professori, Joensuu; Wahlström, Jari Haldor Mikael, professori, Jyväskylä; Valkonen, Jari Pekka Tapani, professori, Ristiina; Vallittu, Timo Olavi, TEAM:n puheenjohtaja, Hyvinkää; Vapaavuori, Outi Maria Inkeri, professori, Helsinki; Virta, Arja Hellevi, professori, Turku; Vuori, Tomi Juhani, poliisijohta- Heikki Tuuri SVR Ar Jarmo Palokallio SL Ar Tuija Rantalainen SL Ar Toiseksi korkeimman kunniamerkin tänä itsenäisyyspäivänä saa työministeri Lauri Ihalainen. joulukuuta 2014 Kunniamerkit Itsenäisyyspäivänä myönnetään 3 889 kunniamerkkiä 1. luokan Vapaudenristi Härmälä Jukka Sakari, vuorineuvos, Helsinki. 2
21 Perjantaina 5. joulukuuta 2014 Kunniamerkit Jalasjärvi; Arminen, Heikki Matias, vakuutusmatemaatikko, Kirkkonummi; Aro, Aki Juhani, yrittäjä, Laihia; Arpalahti, Vesa Petteri, rahoituspäällikkö, Sauvo; Asunta, Juhani Jussi, esimies, Vantaa; Auramo, Jaakko Tuomo Tapio, palopäällikkö, Maarianhamina; Axell, Maj-Britt, miljööverinspektör, Vasa; Breilin, Jouko Tapani, maanmittausinsinööri, Kokkola; Ervasto, Erkki Olavi, hankepäällikkö, Espoo; Flinkkilä, Riitta Helinä, projektipäällikkö, Mikkeli; Granqvist, Johny Vilhelm, byggnadsinspektör, Korsnäs; Grönqvist, Stefan Christian, direktör, Sjundeå Hakulinen, Timo Olavi, projektipäällikkö, Hausjärvi; Heikkinen, Irma Kaarina, palvelujohtaja, Siikajoki; Helander, Tapio Juhani, kulttuurikeskuksen johtaja, Ylivieska; Helenius, Aimo Kalevi, toimitusjohtaja, Somero; Helmiö, Juri Jussi, myymäläpäällikkö, Rusko; Herranen, Asta Orvokki, maaseutupäällikkö, Pihtipudas; Hiltunen, Riitta Helena, asiakkuuspäällikkö, Helsinki; Hippeläinen, Tuija Maarit, rahoitusasiantuntija, Hämeenlinna; Hirvonen, Timo Heikki Olavi, ostopäällikkö, Lappenranta; Humalajoki, Jari Kalevi, toimitusjohtaja, Kalajoki; Härkönen, Asta Johanna, sisäinen tarkastaja, Kajaani; Jokela, Olavi Martti, toimitusjohtaja, Nakkila; Järvenpää, Kristiina Maria Elisabet, kunnanjohtaja, Rantasalmi; Kallio, Jorma Erkki, palomestari, Haapavesi; Kantola, Olli Erik, markkinointijohtaja, Espoo; Kaukola, Eero August, toimitusjohtaja, Janakkala; Kelottijärvi, Tuula Anneli, palvelupäällikkö, Rovaniemi; Knuuttila, Marja Liisa, vanhempi tutkija, Mikkeli; Koivisto, Matti Juhani, tilanhoitaja, Kangasala; Koponen, Antti Juha, kehityspäällikkö, Mikkeli; Korhonen, Annamaija, toimistonjohtaja, Kajaani; Korhonen, Eero Pekka, yksikönpäällikkö, Mikkeli; Korhonen, Osmo Einari, geotekninen asiantuntija, Helsinki; Korjus, Jari Jaakko, hankintainsinööri, Loviisa; Kukkohovi-Colpaert, Riitta Maarit, talouspäällikkö, Muhos; Kukkonen, Tuomo Emil, palotarkastusinsinööri, Oulu; Kuokkanen, Pekka Tapio, projektipäällikkö, Lappeenranta; Kurki, Leila Kyllikki, rehtori, Muonio; Laasanen, Kaarle Juhani, kunnanjohtaja, Lappajärvi; Leppäkoski, Jyri Juhani, pelastuspäällikkö, Pori; Lindroos, Juhani Antero, maksatuspäällikkö, Tampere; Lindström, Kai Lars Erik, konttorinjohtaja, Laitila; Lindström, Torbjörn Henry Wilhelm, kehittämispäällikkö, Parainen; Loukasmäki, Pasi Matti, rahoituspäällikkö, Sotkamo; Malmström, Mårten Olof, jordbrukare, Esbo; Manninen, Tuomo Erkki Tapani, geologi, Rovaniemi; Männikkö, Pentti Juhani, tuotantoasiantuntija, Vantaa; Männistö, Vesa Jaakko, tienpidon asiantuntija, Vihti; Määttä, Ari Rainer, tuotantopäällikkö, Muonio; Määttä, Pirkko Sisko, toiminnanjohtaja, Kuusamo; Mölsä, Martti Kullervo, rakennusmestari, Punkalaidun; Nieminen, Outi Kaarina, asiakkuusjohtaja, Riihimäki; Niemitz, Pirjo Margit, työterveyslääkäri, Siilinjärvi; Noopila, Taina Maria, vientipäällikkö, Riihimäki; Papinaho, Jorma Kari Uolevi, kuljetusyrittäjä, Keuruu; Pessa, Anitta Pirkko Marketta, toimistonjohtaja, Kuusankoski; Piirainen, Antti Juhani, rakennusmestari, Lempäälä; Posio, Pirkko Hannele, ympäristölakimies, Rovaniemi; Rimpiläinen, Hanne Katriina, ylitarkastaja, Sotkamo; Rintala, Ismo Mauno Kalevi, maaseutupäällikkö, Seinäjoki; Rintamäki, Marja Tuulikki, toimistopäällikkö, Hausjärvi; Röyskö, Leena Emilia, kirjanpitopäällikkö, Ilmajoki; Saastamoinen, Arttu Kalervo, yrittäjä, Pielavesi; Saukkonen, Pertti Antero, tehdaspalvelun päällikkö, Juankoski; Siili, Jukka Kasper, toimitusjohtaja, Tuusula; Siponen, Raija Anitta, pankinjohtaja, Iisalmi; Soikkeli, Paavo Matti, asiakkuuspäällikkö, Nurmes; Soininen, Riitta Katariina, johtava veroasiantuntija, Kuopio; Teistelä, Ari Tapio, erityisasiantuntija, Mikkeli; Tuomisto, Timo Asser, laatupäällikkö, Vaasa; Tuuri, Heikki Jaakko, pääkirjoitustoimittaja, Ylistaro; Ulvi, Veikko Antero, erikoistutkija, Akaa; Uosukainen, Leena Marjatta, tutkijayliopettaja, Rantasalmi; Utunen, Eero Juhani, palvelujohtaja, Espoo; Wikholm, Henry Osvald, jordbrukare, Helsingfors; Virola, Timo Henrik, vesihuoltoasiantuntija, Hämeenlinna; Virrankoski, Ville Kustaa, maatalousyrittäjä, Kauhava; Voutilainen, Ari Olavi, Director, Siilinjärvi; Väänänen, Maria, ympäristöinsinööri, Hämeenlinna; Ylisuvanto, Tapio Kalevi, liikennöitsijä, Kemi; Ylitalo, Eero Juhani, kunnanjohtaja, Pello; Öhman, Leila Sinikka, ylitarkastaja, Vihti; Österroos, Leif Ivar, General Manager, Maalahti. Suomen Leijonan ansioristi Aaltonen, Hannu Tapani, kauppias, Turku; Ahtonen, Martti Juhani, myymäläpäällikkö, Parikkala; Aitonurmi, Jouko Hannu Kalevi, pääluottamusmies, Rauma; Alahäivälä, Juha Tapio, paloesimies, Ylivieska; AlaNikkola, Timo Jaakko Mikael, myyntipäällikkö, Jyväskylä; Arola, Harri Väinö, huoltopäällikkö, Luopioinen; Asikainen, Aila Sisko Marjatta, luomuasiantuntija, Pieksämäki; Ervasti, Matti Ali Ylermi, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Eskeli, Aulis Ensio, ostopäällikkö, Akaa; Eskola, Erkki Pekka Pellervo, tiiminvetäjä, Kirkkonummi; Finnilä, Juha Paavo, liikenteenharjoittaja, Seinäjoki; Haakana, Yrjö Ensio, taksiyrittäjä, Orimattila; Haapaniemi, Harri Ilmari, tuotantojohtaja, Keuruu; Hallenberg, Terttu Helena, palveluesimies, Hattula; Hanhimäki, Marianne, emäntä, Kauhava; Hanka, Toni-Pekka Erkki, verotarkastaja, Oulu; Hannuksela, Merja-Liisa, maankäyttöpäällikkö, Sastamala; Hannula, Tapio, paloinsinööri, Pori; Hartikainen, Matti Juhani, koneyrittäjä, Siilinjärvi; Heimonen, Sirpa Hannele, konttorinjohtaja, Nurmijärvi; Heinonen, Heidi, sovellusasiantuntija, Vantaa; Hettula, Jaakko Tapani, Lipeälinjan ja voimalaitoksen päällikkö, Oulu; Himanen, Aarne Veikko Olavi, palomestari, Mikkeli; Holtinkoski, Reijo, koneyrittäjä, Oulu; Hosio, Pekka Sakari, toimitusjohtaja, Nivala; Hyvärinen, Helena Kerttu, tutkija, Jokioinen; Häkkilä, Eija Irmeli, veroasiantuntija, Nivala; Hämäläinen, Mirja Anneli, verotarkastaja, Järvelä; Högnabba, Stefan Valfrid, verkställande direktör, Kronoby; Ihamäki, Asko Kaleva, kehittämispäällikkö, Virrat; Immonen, Jari Veli Martti, kuljetusyrittäjä, Mäntyharju; Juhola, Olavi Juho Eerik, pankinjohtaja, Eura; Jussila, Asko Antero, maaseutusihteeri, Jämsä; Jyrkinen, Eija Kaarina, palvelupäällikkö, Kirkkonummi; Karhumaa, Jukka Anselmi, maatalousyrittäjä, Siikajoki; Karttunen, Seija, toiminnanjohtaja, Polvijärvi; Kauppila, Juha Heikki, myyntiesimies, Raahe; Kauppila, Ulla Kristiina, palveluesimies, Kemi; Kauppinen, Tuija Birgitta Elisabeth, 4H-toiminnanjohtaja, Vieremä; Kemppainen, Jussi Tuomo, kartoittaja, Kajaani; Kenttälä, Reijo Olavi, poromies, Pudasjärvi; Kerko, Hannu Olavi, toimitusjohtaja, Marttila; Kerko-Ervasto, Tuula Tellervo, järjestöassistentti, Lohja; Keränen, Vuokko Helena, asiantuntija, Raahe; Keskitalo, Sari Helena, yrittäjä, Enontekiö; Kilpeläinen, Marja-Leena, maatalousinsinööri, Pieksämäki; Kinnunen, Timo Mikael, myymäläpäällikkö, Lappeenranta; Kiviniemi, Juha Antti Iisakki, manviljelijä, Jalasjärvi; Kivistö, Jarmo Tapani, kuljetusyrittäjä, Tampere; Koivupuro-Niva, Teija Birgitta, kauppapaikkapäällikkö, Helsinki; Korio, Kimmo Pekka, palomestari, Savonlinna; Koskela, Liisa Heli Kaarina, asiantuntija, Toholampi; Koski, Sanni Ellen, verotarkastaja, Kempele; Koskinen, Satu Hannele, maatalousyrittäjä, Karstula; Kosonen, Juha Tapani, voimalaitoksen päällikkö, Ruokolahti; Kujanpää, Markku Juhani, taksiyrittäjä, Tampere; Kumpulainen, Jouni Antero, agrologi, Vieremä; Kuoppala, Niilo Juhani, myyntijohtaja, Seinäjoki; Kuukkala, Juhani Valto Olavi, maanviljelijä, Tarvasjoki; Känsäkoski, Erja Anneli, myymäläpäällikkö, Kokkola; Kärki, Jari Juhani, kuljetusyrittäjä, Kuopio; Lainas, Veli-Pekka, konttorinjohtaja, Jyväskylä; Laitinen, Markku, maanviljelijä, Kangasniemi; Lehto, Vesa Matti, sijoitusjohtaja, Helsinki; Lehtola, Vuokko Anita, asiakkuuspäällikkö, Kärsämäki; Leinonen, Olli Matti, myymäläpäällikkö, Ulvila; Leskinen, Mervi Hannele, laboratoriomestari, Vantaa; Liimatainen, Ari Rainer, ympäristöylitarkastaja, Mikkeli; Lindberg, Keijo Gunnar, ympäristöylitarkastaja, Mikkeli; Lindblom, Ralf Paul, lantmäteritekniker, Mariehamn; Lundelin, Terttu Irma Kyllikki, yrittäjä, Uusikaupunki; Mara, Juha Tapani, taksiyrittäjä, Ristijärvi; Marttinen, Heikki Juhani, ryhmäesimies, Kotka; Marttinen, Pertti, tiemestari, Muhos; Mattinen, Markku Juhani, maankäyttöinsinööri, Pudasjärvi; Maunu, Ari Tapani, myyntijohtaja, Oulu; Metsola, Timo Kalervo, pankinjohtaja, Hämeenlinna; Metsäranta, Juha Antero, tehdaspalvelupäällikkö, Kotka; Metsävirta, Sauli Alpo Juhani, myyntiesimies, Oulu; Mettälä, Aarto Ari Pentti, kunnossapitopäällikkö, Yläne; Mikkilä, Hannu Valtteri, kuljetusyrittäjä, Nurmes; Mikkonen, Pertti Oskari, pankinjohtaja, Kajaani; Moilanen, Heikki Johannes, maanviljelijä, Suomussalmi; Munsterhjelm, Nils Gustav, miljöchef, Raseborg; Mäki, Erkki Kalevi, kartoittaja, Tervo; Märsylä, Pekka, maatilayrittäjä, Kalajoki; Niemelä, Aarno Kalervo, valtuutettu, Juupajoki; Nieminen, Rauno Heikki, metsätarkastaja, Padasjoki; Niilivaara, Jukka, asiantuntija, Pyhäjärvi; Nikkilä, Kaija-Liisa, yrittäjä, Laihia; Niskala, Jorma Antero, maanviljelijä, Karvia; Niskala, Pirkko Sinikka, palveluesimies, Kuopio; Nivala, Juha Antti, palvelupäällikkö, Kalajoki; Noko, Seppo Juhani, käyttöinsinööri, Naantali; Noroaho, Kari Tapani, kuljetusyrittäjä, Lappeenranta; Norrgård, Leif Johan Gustav, maa-ainespäällikkö, Närpes; Nurminen, Matti Juhani, taksiyrittäjä, Heinola; Oinas, Tapani Armas, metsätalousinsinööri, Rovaniemi; Oinonen, Pentti Juhani, urakointipäällikkö, Joensuu; Paija, Tapio Heikki Ilmari, maanviljelijä-yrittäjä, Urjala; Palin, Marjukka Kirsi Kaarina, controller, Luvia; Palokallio, Jarmo Pekka Kalervo, toimittaja, Helsinki; Peltola, Anssi Pentti Erik, myyntijohtaja, Vierumäki; Peltola, Osmo Tapio, tarkastaja, Alajärvi; Perttunen, Varvara, ylitarkastaja, Kuhmo; Pesonen, Jari Kalevi, vesihuoltoinsinööri, Kajaani; Piiroinen, Jarmo Kalevi, Kodin Terrojen johtaja, Hämeenlinna; Pikkuaho, Teuvo Aukusti, maatalousyrittäjä, Muhos; Pisteri, Kari Pekka, verotarkastaja, Hollola; Pitkälä, Helena Airi Anneli, emäntä, Haapavesi; Pitkänen, Kalle Pekka, taksiyrittäjä, Leppävirta; Pulkki, Kimmo Veli, tuotantopäällikkö, Vantaa; Puurunen, Yrjö Allan, rajavartija, Suomussalmi; Pyykkönen, Ritva Kyllikki, hallituksen puheenjohtaja, Suomussalmi; Pyötsiä, Kari Juhani, ympäristöinsinööri, Lempäälä; Pätsi, Esa Veli, toimitusjohtaja, Nivala; Pöntinen, Päivi Hellevi, palveluesimies, Jyväskylä; Raatikainen, Tarmo Tapani, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Rajala, Risto Rikhard, aluepalopäällikkö, Kankaanpää; Ranta, Tuula Anneli, eläkepäällikkö, Helsinki; Rantalainen, Tuija Marjatta, jäsensihteeri, Nastola; Rantanen, Heikki Tapio, aluepalomestari, Ulvila; Rantanen, Raine Kalevi, UPM Kymin talteenottolinjan ylimestari, Kouvola; Rantanen, Tuire, sijoitusjohtaja, Rauma; Riihelä, Pertti Tapio, toiminnanjohtaja, Mäntsälä; Riippi, Sari Kristiina, ympäristöpäällikkö, Tampere; Rinne, Jarmo Tapani, taksiyrittäjä, Imatra; Ronkanen, Veikko Matti, veroasiantuntija, Kuopio; Roos, Jouni Uolevi, palotarkastaja, Pori; Rosenberg, Harri Yrjö Tapani, alkutuotantojohtaja, Seinäjoki; Räisänen, Pauli Anselm, toimitusjohtaja, Joroinen; Salmela, Markku Elias, metsäasiantuntija, Jämsä; Simpura, Juha Sakari, taksiyrittäjä, Lappeenranta; Skutnabb, Kai Olavi, eläinlääkäri, Vihti; Stenman, Magnus Edgar, bankdirektör, Karis; Stormbom, Kaija Helena, viestinnän suunnittelija, Vantaa; Suni, Heikki Veli-Pekka, maanviljelijä, Köyliö; Suomela, Esko Antero, palomestari, Raahe; Suomi, Timo Vilhelm, veroasiantuntija, Turku; Suonpää, Juha Eerik, aluepalopäällikkö, Rauma; Särkkä, Reijo Päiviö, asiakkuusjohtaja, Mikkeli; Tersa, Timo Juha Tapani, kauppias, Lappeenranta; Teuho, Sirpa Annikki, hallinto-osaston talouspäällikkö, Parkano; Tikkamäki, Tuula Anneli, korvausasiantuntija, Vantaa; Toivanen, Tauno Antero, palopäällikkö, Oulu; Tolvanen, Jyry Asko Sampo, riskienhallintajohtaja, Joensuu; Tukeva, Erkki Mikko, aluejohtaja, Jalasjärvi; Tuuppa, Tauno Kalevi, matsäasiantuntija, Pöytyä; Törmikoski, Vilho Matti, huoltopäällikkö, Rovaniemi; Uitto, Hannu Seppo Johannes, maanviljelijä ja tilitoimistoyrittäjä, Laihia; Uusimäki, Mikko Simo Sakari, rikoskomisario, Vaasa; Vaha, Reijo Juhani, maanviljelijä, Somero; Vainio, Liisa Marketta, palveluesimies, Hattula; Wallin, Alpo Olavi, myymäläpäällikkö, Laitila; Valtoaho, Jukka Timo Johannes, palopäällikkö, Imatra, Veijola, Olli, toiminnanjohtaja, Oulu; Westermark, Karl Håkan, VD, Närpes; Virkki, Juha Antero, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saa tänä itsenäisyyspäivänä 969 ansioitunutta kansalaista. yrittäjä, Pornainen; Virolainen, Jarmo Aarne Tapani, myymäläpäällikkö, Riihimäki; Virtanen, Jaana Katriina, hankintaryhmäpäällikkö, Rauma; Vuorenmaa, Jorma Tapani, konttorinjohtaja, Nokia; Vuorila, Pekka Aleksanteri, rakennusmestari, Piikkiö; Vähä-Hakula, Olli Matias, yrittäjä, Loimaa; Väisänen, Juha Jaakko, paikkatietoasiantuntija, Puolanka; Vänskä, Matti Ensio, hydrogeologi, Ylöjärvi; Ylikylä, Tero Tapani, toiminnanjohtaja, Pori; Ylitie, Kari Einari, hankintajohtaja, Nurmijärvi. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Aarni, Jouko Olavi, marketpäällikkö, Sotkamo; Ahonen, Markku Olavi, kuljetusesimies, Heinola; Ahonen, Vesa Aulis, lihavalmistetyöntekijä, Mikkeli; Ala-Korpi, Ulla Johanna, alkionsiirtoseminologi, Halsua; Alho, Jarmo August, yrittäjä, Säkylä; Aro, Pekka, maanviljelijä, Paimio; Arola, Merja Tuulikki, metsätalousinsinööri, Rovaniemi; Autio, Seija Riitta, kotieläinagrologi, Kauhava; Bergström, Torsten Karl, tuotepäällikkö, Inkoo; Bäckman, Mona Margareta, skogsrådgivare, Borgå; Elo, Tapio Martti, varastoesimies, Nousiainen; Eloranta, Birgitta Hannele, palvelumyyjä, Oulu; England, Pirkko-Liisa, avainasiakasjohtaja, Helsinki; Fors, Riitta-Liisa, terveystarkastaja, Kalajoki; Franzén, Hasse Kent Erik, landsbygdssekreterare, Närpes; Grönstrand, Kalevi Juhani, kuljetusesimies, Muhos; Hakala, Kaija Liisa, ruokapalvelupäällikkö, Karstula; Halonen, Hannu Juhani, yrittäjä, Kiuruvesi; Hautala, Vesa Sulevi Alfred, maanrakennusmies, Kannus; Hedvall, Guy Greger, kundchef, Hirvlax; Heino, Aarne Emil, kauppias, Pälkäne; Heinola, Arto Juhani, sähköurakoitsija, Teuva; Heinäjoki, Aila Marjatta, toiminnanjohtaja, Padasjoki; Helin, Ulla-Maija, metsäneuvoja, Rovaniemi; Helle, Markku Paavali, energiatietoasiantuntija, Saarijärvi; Hellstén, Ari Tapani, kuivaamonhoitaja, Pöytyä; Hernesniemi, Jari Aulis, maanviljelijä, Lappajärvi; Herrala, Risto Olavi, metsäpalveluesimies, Kalajoki; Hildén, Sinikka Marjatta, liikenneohjaaja, Haapajärvi; Himmi, Jukka Veli-Matti, vastaava tiemestari, Lappeenranta; Hirvonen, Kalevi Urpo Ilmari, vakuutussihteeri, Helsinki; Hirvonen, Sanna Maria, veroasiantuntija, Helsinki; Hokka, Henrik Martti Kaarle, tutkimusmestari, Jyväskylä; Hokkanen, Kari Tapio, marketpäällikkö, Jyväskylä; Huhtala, Veikko Johannes, kirvesmies, Seinäjoki; Huhtaniska, Kaisa Mirjami, ravitsemistyöntekijä, Rovaniemi; Hukka, Arto Kari Tapio, myyntipäällikkö, Puhos; Huotari, Arto Juhani, tiimiesimies, Kuhmo; Huovinen, Matti Sakari, suunnittelija, Lapinlahti; Huttunen, Petri Juha-Matti, maanviljelijä, Jalasjärvi; Hyppänen, Tauno Antero, sähköasentaja, Kouvola; Hyvönen, Irja Anneli, vakuutussihteeri, Hankasalmi; Hyvönen, Timo Olavi, rakennusmestari, Leppävesi; Häkkä, Eira Lahja, maatalon emäntä, Padasjoki; Hämäläinen, Ritva Orvokki, palkanlaskija, Helsinki; Isokangas, Merja Anneli, verosihteeri, Kokkola; Isotalo, Heikki Tapani, IT Development Manager, Valkeakoski; Jaakkola, Anne Kaarina, Specialist F&A, Kokemäki; Jalkanen, Martti Kalevi, metsäneuvoja, Suonenjoki; Jansson, Jorma Juhani, palveluesimies, Oulu; Jaspa, Jarkko Johannes, suunnittelija, Säkylä; Joensuu, Olli Samuli, kaupunginhallituksen jäsen, Kannus; Johansson, Anne Maria, asiantuntija, Lavia; Joukas-Niemi, Kirsi-Maarit Hannele, metsäneuvoja, Loimaa; Judin, Kai Mikael, käyttöinsinööri, Alaviirre; Juntunen, Heikki Ju- hani, tiimiesimies, Suomussalmi; Jussila, Tuomo Tapani, palveluesimies, Orimattila; Järvinen, Sauli Juhani, rakennustarkastaja, Lohja; Kaalikoski, Sirpa Auni Maritta, kauppias, Kärkölä; Kaarila, Niilo Aleksander, maanviljelijä, Rusko; Kaarninen, Kauko Johannes, rakennusmestari, Rovaniemi; Kanamäki, Elli Hannele, palveluesimies, Pirkkala; Kananen, Jussi Lauri Pellervo, yrittäjä, Viitasaari; Kankaansyrjä, Mika Petri Kullervo, yrittäjä, Kauhava; Kantanen, Kari Juhani, metsäasiantuntija, Viitasaari; Karjalainen, Eetu Ensio, sahatyöntekijä, Nurmes; Karra, Reijo Olavi, vakuutussihteeri, Pori; Karttunen, Sauli Armas, kuljetusyrittäjä, Helsinki; Kauppinen, Jukka Toivo Sakari, maanviljelijä, Hankasalmi; Keinänen, Armi Marjatta, myymäläpäällikkö, Lumijoki; Kellokoski, Matti Oskari, toimitusjohtaja, Perho; Kemppainen, Eeva Kaarina, emäntä, Ristijärvi; Kemppainen, Juha Pekka, maanviljelijä, Pyhäntä; Kemppainen, Pirkko Marjatta, palvelupäällikkö, Sotkamo; Keränen, Leena Irmeli, ateria- ja puhtaanapitopäällikkö, Kajaani; Ketola, Kaarina Ulla Marjatta, agrologi, Järvenpää; Kettunen, Usko Tapio, maanmittausteknikko, Karkkila; Kinnanen, Hilma Riitta, tutkimusmestari, Kaarina; Kivensalo, Leila Sinikka, henkilökohtainen pankkineuvoja, Hämeenlinna; Kivijakola, Anja Iida Marketta, lehtori, Sievi; Koivistoinen, Pirjo Helena, metsäneuvoja, Leppävirta; Koivula, Valto Toivo Juhani, toimitusjohtaja, Ylöjärvi; Komppa, Elna Eila Helena, ryhmäpäällikkö, Mäntsälä; Komulainen, Eija Tuulikki, maatalousyrittäjä, Kuhmo; Kontturi, Eeva Liisa Mirjami, verosihteeri, Hämeenlinna; Korhonen, Jari Olavi, keittiöpäällikkö, Kuopio; Korvela, Helena Anna Hannele, vakuutussihteeri, Kokkola; Korvuo, Markku Sakari, maanviljelijä, Suomussalmi; Koskenmäki, Hilkka Susanna, veroasiantuntija, Vaasa; Kosonen, Timo Olavi, maanviljelijä, Keuruu; Kotilainen, Otto Eljas, naudanlihatuotannon asiantuntija, Iisalmi; Kotiranta, Mika Tapani, yrittäjä, Ylöjärvi; Kovanen, Jouni Antero, tiemestari, Sodankylä; Krans, Sirkka Liisa Katariina, laboratorionhoitaja, Pello; Kuivalainen, Jyrki Elias, verosihteeri, Keminmaa; Kujanpää, Ossi Erkki Samuel, tarkastaja, Ilmajoki; Kuronen, Aino Eliina, pääemäntä, Hyvinkää; Kuusisaari, Seija Irmeli, marketpäällikkö, Espoo; Kärkkäinen, Asko Juhani, maanviljelijä, Kiuruvesi; Lahtonen, Virpi Helena, tutkimusmestari, Laukaa; Laine, Arto Henrik, maatilariskipäällikkö, Kristiinankaupunki; Laitila, Veli Juho Lennart, marketpäällikkö, Tampere; Laitinen, Antti Heikki, metsäpalveluesimies, Salo; Lamminen, Aarre Uolevi, veroasiantuntija, Uusikaupunki; Lampinen, Tauno Johannes, jäteasemanhoitaja, Kuortane; Laurila, Eeva Kristine, paikallispalveluesimies, Muhos; Laurila, Helena Maarit, henkilökohtainen pankkineuvoja, Kerava; Lehtelä, Martti Mikael, maanviljelijä, Punkalaidun; Lehtinen, Jyrki Olavi, metsäneuvoja, Savonlinna; Lehtinen, Veijo Tapio, metsäasiantuntija, Eura; Lehto, Maija Elina, verkkoasiantuntija, Paimio; Lehtovuo-Uusvaara, Anita Inkeri, ilmoituspäällikkö, Helsinki; Luhtamaa, Jari Juhani, operaatioesimies, Jämsä; Lukanniemi, Olli Pekka, luonnonhoidon asiantuntija, Hämeenlinna; Löppönen, Arto Olavi, kuljetusyrittäjä, Sulkava; Makkonen, Raili Marjatta, emäntä, Rääkkylä; Markkanen, Timo Juhani, piiripäällikkö, Oulu; Marttala, Jussi Tapio, seminologi, Seinäjoki; Matilainen, Urpo Tapio, verkostomestari, Kangasniemi; Mauno, Kari Heikki Juha, työnsuunnittelija, Kuusankoski; Meriläinen-Ruokolainen, Eija, maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija, Nurmes; Metsäranta, Marja-Leena, vastaava emäntä, Kaskinen; Mukka, Helinä Orvokki, maitotila-asiantuntija, Karvia; Mäkinen, Antti, myyntiesimies, Kajaani; Mäkinen, Raimo Kalevi, vakuutussihteeri, Helsinki; Mäkinen, Tarja Kristiina, yrittäjä, Virrat; Mäkitalo, Ari Antero, käyttötalousteknikko, Eurajoki; Nevala, Paavo Henrik, myymäläpäällikkö, Kurikka; Niemi, Ilkka Kullervo, metsäpalveluesimies, Haapajärvi; Nikula, Pekka Olavi, maaseutuasiamies, Ylivieska; Niskanen, Marja Sisko Anita, yritysasiantuntija, Iisalmi; Nissinen, Merja Hanne Inkeri, veroasiantuntija, Kuopio; Nordberg, Ulla Kristiina, veroasiantuntija, Rauma; Numminen, Petri Juhani, levikki- ja jakelujohtaja, Vantaa; Nuutinen, Pertti Antero, tuotantomestari, Joensuu; Ohlis, Karita, laboratorieskötare, Vörå; Paavola, Tiina Marja, elintarviketarkastaja, Vantaa; Pakarinen, Timo Olavi, tutkimussihteeri, Joensuu; Palo, Irma Helena, ruokapalvelutyönjohtaja, Vihti; Palonen, Olavi Antero, maanviljelijä, Multia; Partanen, Ilpo Seppo Antero, maanviljelijä, Sonkajärvi; Partanen, Raija Elina, myyntiesimies, Iisalmi; Pastila, Viljo Nestor, maa- ja metsätalousyrittäjä, Padasjoki; Peltokangas, Tapio Allan, maanviljelijä, Pere, Aila Maria, toimistotyöntekijä, Kokemäki; Perho; Penttilä, Paula Eeva Heleena, puutarhaopettaja, Lappeenranta; Perho, Paula Tuulikki, pankkitoimihenkilö, Helsinki; Pesonen, Markku Jalmari, yrittäjä, Juva; Pesonen, Timo Pekka, metsäasiantuntija, Kuusamo; Pitkäranta, Timo Oskari, maanviljelijä, Merikarvia; Pulli, Matti Terho Ilmari, tuotekehittäjä, Renko; Puro, Raili Matilda, lomituspalvelupäällikkö, Sastamala; Päivinen, Jouko Tapani, taksiautoilija, Rääkkylä; Päivinen, Marketta Hannele, verosihteeri, Helsinki; Pölkki, Erja Annikki, maksatustarkastaja, Hämeenlinna; Rantakoski, Pertti Juhani, yrittäjä, Kaskinen; Rauhala, Risto Heikki, veroasiantuntija, Kempele; Reko, Sirkku Helinä, yrittäjä, Säkylä; Rintakomsi, Matti Antero, maanviljelijä, Teuva; Ripattila, Jukka Antero, ketjupäällikkö, Kouvola; Rissanen, Harri Juhani, käyttöinsinööri, Parikkala; Rytkönen, Kalevi Ilmari, ylikonstaapeli, Kätkäsuvanto; Saario, Pekka Johannes, metsäasiantuntija, Keminmaa; Saramäki, Aapo Ilmari, maatalousyrittäjä, Multia; Siltala, Matti Yrjönpoika, maanviljelijä, Pukkila; Sironen, Matti Antero, maanviljelijä, Evijärvi; Suhonen, Irma Anneli, tutkimusmestari, Laukaa; Suomalainen, Aimo Tapani, metsäasiantuntija, Virolahti, Suominen, Margit Irmeli, palveluesimies, Kokkola; Sääskilahti, Arto Pekka Iisakki, metsäasiantuntija, Kittilä; Takala, Paavo Juhani, maanviljelijä, Hollola; Tamminen, Raimo Juhani, maanviljelijä, Kyyjärvi; Tokeensuu, Osmo, maanviljelijä, Janakkala; Tolonen, Hannu Pekka, kaupunginpuutarhuri, Lappeenranta; Tolonen, Helka Marjatta, marketpäällikkö, Ristijärvi; Tossavainen, Seppo Juhani, kaupunginvaltuutettu, Lieksa; Turpeinen, Jarmo Pauli Tapani, maanviljelijä, Valtimo; Tähtivuori, Elina Kastehelmi, yrittäjä, Eurajoki; Törrönen, Petri Kalevi, metsäpalveluesimies, Kempele; Vainio, Matti Aulis, vakuutussihteeri, Lahti; Valtonen, Helvi Helena, maaseutuyrittäjä, Puumala; Vanninen, Esa Antero, metsäasiantuntija, Kouvola; Varis, Eino Olavi, metsäasiantuntija, Pihtipudas; Vehmas, Olli-Jussi, osastotyönjohtaja, Kouvola; Viklund, Alf Göran, vägmästare, Närpes; Viljakainen, Pekka Antero, maanviljelijä, Joroinen; Viljala, Marjukka, taksiautoilija, Rääkkylä; Vilppula, Keijo Kristian, maatalousyrittäjä, Porvoo; Virkkala, Sointu Hellevi, metsätalousinsinööri, Vantaa; Väyrynen, Jukka Arvo Antero, maanviljelijä, Tyrnävä; Vääräniemi, Juhani, maaseutuasiamies, Muhos; Ylitalo, Matti-Pekka, maanviljelijä, Alajärvi. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Aaltosalmi, Alli Elina, verosihteeri, Leppävirta; Aho, Aila Mirja Anneli, asiakassihteeri, Seinäjoki; Ahosola, Tuula Helena, talousasiantuntija, Kontiolahti; Ahvenkoski, Sirkka Helena, yrittäjä, Vimpeli; Ala-Mantila, Pirjo Kaisu Inkeri, verosihteeri, Ilmajoki; Anttila, Merja Helena, johtava maatalouslomittaja, Pihtipudas; Autio, Rauno Ilmari, maanviljelijä, Kiuruvesi; Autto, Toini Annikki, verosihteeri, Pello; Auvinen, Seija Satu Hannele, tuotantolaborantti, Vantaa; Back, Heli Johanna, ryhmäpäällikkö, Seinäjoki; Ekholm, Irja Helena, luottosihteeri, Helsinki; Enqvist, Jan Rudolf, skattesekreterare, Mariehamn; Eskola, Ari Juhani, tutkimusmestari, Jokioinen Frantz, Gunilla, Mela-asiamies, Vaasa; Grönqvist, Patrik Leif Mikael, palomies, Porvoo; Haapaniemi, Anitta Kristiina, tutkimusavustaja, Savonlinna; Hakala, Hilkka Kaarina, maksatustarkastaja, Jalasjärvi; Hakkarainen, Maire Tuulikki, verosihteeri, Lohja; Hanhela, Seppo Aukusti, säkityskoneenhoitaja, Kotka; Happonen, Sari Hannele, verosihteeri, Kouvola; Harjuhahto, Sirpa Anneli, asiantuntija, Haukipudas; Hautala, Heikki Matti, mittaustyönjohtaja, Raahe; Heikkilä, Timo Antero, sähköasentaja, Pöytyä; Heinonen, Mariita Irmeli, palkkasihteeri, Jokioinen; Helin, Mika Hannu Juhani, putkiasentaja, Loimaa; Henriksson, Riitta-Liisa, laboratoriomestari, Jokioinen; Hosike, Liisa Tuulikki, emäntä, Huittinen; Hottinen, Maija Mirjami, ruokapalvelutyöntekijä, Outokumpu; Huhtiainen, Hannu Juhani, koneyrittäjä, Lahti; Hyttinen, Marja-Leena, ruokapalvelutyöntekijä, Outokumpu; Häkkinen, Jouni Kalervo, palomies, Lappeenranta; Ilomäki, Paula Riitta, lypsykarjatilan emäntä, Jämsä, Into, Tuula Anneli, verosihteeri, Salo; Janhunen, Juha Petri Kaarlo, marketpäällikkö, Alahärmä; Jansson, Siv Kerstin Margareta, skattesekreterare, Finström; Joki, Raili Sinikka, verosihteeri, Suonenjoki; Jormalainen, Harri Aulis, verosihteeri, Oulu; Junttila, Heikki Topias, kaupunginvaltuutettu, Nivala; Junttila, Terttu Marjatta, taidemuseon hoitaja, Kittilä; Järvelä, Paavo Armas Antero, palomies, Juva; Kaikkonen, Seija Sisko, verosihteeri, Kemijärvi; Kankaanpää, Irja Anna-Liisa, yrittäjä, Sievi; Karhula, Jarmo Kalevi, maidonja kasvintuotannan asiantuntija, Kokkola; Kautto, Riitta Helena, ostaja, Äänekoski; Keisala, Tarja Marjatta, verosihteeri, Karstula; Keränen, Matti Pekka, palomies, Raahe; Kettunen, Paula Anneli, luonnonsuojelun assistentti, Kuopio; Kilpinen, Jussi Tuomas, tuotantoprosessinhoitaja, Kangasala, Koiranen, Liisa Marjaana, maitotila-asiantuntija, Huittinen, Koistinen, Sirpa-Liisa Marjatta, verosihteeri, Helsinki; Koivu, Asko Juhani, maatalousyrittäjä, Tammela; Koivuniemi, Arvo Henrikki, maanviljelijä, Laihia, Kokki, Pirjo Ilona, verovalmistelija, Mikkeli, Kokkola, Oili Maija Orvokki, puutarhuri, Pälkäne, Kokkonen, Anja Helena, henkilökohtainen pankkineuvoja, Karkkila; Koppanen, Matti Otto, maanviljelijä, Orivesi, Korhola, Seija Sirkka Helena, verosihteeri, Lappeenranta, Korja, Juha Kuisma, kuorma-autonkuljettaja, Kouvola; Korpela, Tarja Hannele, toimistosihteeri, Loimaa; Korpinen, Sirpa Hannele, luotonvalvoja, Vinkkilä; Kulmala, Birgit Virve Hannele, korvausratkaisija, Helsinki; Kulmala, Harri Veli-Pekka, kirvesmies, Hämeenlinna; Kultanen, Merja Aulikki, taloussihteeri, Jokioinen; Kuopio, Leila Sinikka, verosihteeri, Pöytyä; Kuronen, Antti Juho, maanviljelijä, Tuusniemi; Käkelä, Jouko Lasse, maatalousyrittäjä, Kuusamo; Källi, AnnaMaija Marita, palveluneuvoja, Espoo; Källi, Katariina, asiakasneuvottelija, Seinäjoki; Kämppi, Irma Kaarina, maksatustarkastaja, Lahti; Laasonen, Markku Juhani, maanviljelijä, Rääkkylä; Lahti, Anne, sijoitusneuvoja, Saarijärvi; Laitinen, Paavo Mikael, etumies, Kokkola; Lampinen, Timo Heikki Kalevi, verosihteeri, Simpele; Lappalainen, Kari Sakari, yrittäjä, Rantasalmi; Lassila, Ritva Marjatta, yrittäjä, Tyrnävä; Laukka, Eeva Sofia, tarkastaja, Mellilä, Lehtiniemi, Sari Taina Johanna, postityöntekijä, Kemijärvi; Lehtola, Merja Helinä, rahoitusasiantuntija, Haapavesi; Lepistö, Kari Juhani, kartoittaja, Orivesi; Leppäaho, Voitto Johannes, maanviljelijä, Alajärvi; Leppänen, Pertti Tapani, paperimies, Jämsänkoski; Lill-Smeds, Ritva Kyllikki, yrittäjä, Lapinjärvi; Lindroos, Kai Tapio, prosessinhoitaja, Mänttä; Luhtasaari, Osmo Tapio, postityöntekijä, Helsinki; Lukkarinen, Tuula Anneli, verosihteeri, Mikkeli; Matikainen, Paula Anneli, laboratoriomestari, Kesälahti; Mikkola, Helena Marjatta, henkilökohtainen pankkineuvoja, Hattula; Moisio, Helena Alviina, verosihteeri, Joutseno; Mäenpää, Marja, suurtalousesimies, Paimio; Mäkinen, Martti Juhani, agrimarketpäällikkö, Ähtäri; Niinikoski, Terhi Helena, emäntä, Pornainen; Niiranen, Terttu Tellervo, rahoitusneuvoja, Sonkajärvi; Nikkonen, Teija Ulla Marjatta, verosihteeri, Savonlinna, Nokka, Markku Tapani, kenttämestari, Virolahti; Nuuttila, Iiro Hannu, kirjastoautonhoitaja, Padasjoki; Nyman, Sami Kristian, käyttömies, Siikajoki; Nyrhinen, Sari Päivi Marjut, verosihteeri, Vaasa; Ohtonen, Anne Kristiina, maksatustarkastaja, Rovaniemi; Otronen, Päivikki, maanviljelijä, Liperi; Paanala, Raimo Oskari, kaivinkoneen kuljettaja, Uurainen; Palander, Seija Marjatta, myyntipäällikkö, Pyhtää, Palomäki, Airi Kirsi Anneli, verosihteeri, Kauhajoki, Palviainen, Airi Sisko Marita, verosihteeri, Kotka; Papinsaari, Olli Pentti, metsäasiantuntija, Mänttä-Vilppula; Peltola, Esa Kalevi, ostaja, Lappeenranta; Perkiö, Simo Erkki Matias, koneasentaja, Isokyrö; Peuronen, Sari Kaarina, verosihteeri, Ilmajoki, Pihlajaviita, Terttu Annikki, emäntä, Karijoki; Piispa, Timo Juhani, isännöitsijä, Paimio; Pirinen, Marjo Hannele, verosihteeri, Nurmijärvi; Pohjantähti, Kari Antero, marketpäällikkö, Taivassalo; Puikko, Raija Kaarina, sijoitusneuvoja, Kemijärvi; Pylväläinen, Anne Marja Hannele, ruokapalvelutyöntekijä, Luumäki; Raita, Leena Tellervo, henkilökohtainen pankkineuvoja, Helsinki, Rantala, Jorma Antero, maanviljelijä, Isojoki; Remes, Seija Linnea, keittiömestari, Joensuu; Räsänen, Erkki Aulis, taiteilija, Kaavi; Saari, Pentti Henrik, koneyrittäjä, Oulainen; Saari, Seija Kaarina, ruokapalveluesimies, Espoo; Saharinen, Toivo Juhani, maanviljelijä, Orimattila; Sallinen, Kimmo Tapio, kalkinpolttaja, Savonlinna; Salo, Joni Tapani, henkilökohtainen pankkineuvoja, Tampere; Salo, Raimo Antero, nuohooja, Säkylä; Samelin, Birgitta Cecilia, asiakasneuvoja, Vaasa; Savola, Pekka Tapani, postityöntekijä, Kerava; Seppänen, Teuvo Johannes, maatalousyrittäjä, Kuhmo; Silvennoinen, Marja-Liisa, verosihteeri, Kerimäki; Simonen, Hannu Ari, verosihteeri, Kaavi; Simppala, Anna-Mari, tilitoimistoyrittäjä, Seinäjoki; Suutari, Lassi Antero, koneyrittäjä, Kajaani; Syväsalo, Ritva Liisa, yrittäjä, Pertunmaa; Tallqvist, Hannele, vakuutusasiantuntija, Vantaa; Tamminen, Ari Kalevi, elintarviketyöntekijä, Mynämäki; Tiilikainen, Pekka Kalervo, kuljetusesimies, Kouvola; Timonen, Veikko Johannes, maanviljelijä, Vimpeli; Tolvanen, Juha Vilho Sulevi, metsäluonnon hoitaja, Rantasalmi; Tompuri, Anna-Liisa, pankkitoimihenkilö, Kotka; Torvi, Jari Tapani, palomies, Lappeenranta; Touhonen, Pertti Emil Juhani, postityöntekijä, Helsinki; Tuikka, Anna Hillevi, tuotevalmistaja, Toholampi; Tuurinmäki, Ari Juhani, yrittäjä, Lapua; Viiri, Reijo Jussi Kalevi, putkiasentaja, Pöytyä; Villman, Taisto Sakari, alkionsiirtoseminologi, Joensuu; Virtanen, Norma Leea, verosihteeri, Hämeenlinna; Väänänen, Katri Hannele, karjatalousteknikko, Kuopio; Ylitalo, Eeva Anne Maria, tutkimussihteeri, Tammela; Ylösmäki, Tuula Kaija Annikki, yrittäjä, Punkalaidun; Österholm, Bjarne Mikael, företagare, Lappträsk Suomen Valkoisen Ruusun mitali Airanne, Liisa Anneli, kokki, Lempäälä; Alaniemi, Jukka, havaitsija, Pello; Alapirtti, Eero, havaitsija, Taivalkoski; Andersson, Riitta Anja Irmeli, kahvilan emäntä, Turku; Eskonniemi, Tenho Kalevi, kuorma-autonkuljettaja, Ylivieska; Grannas, Sanfrid August Evert, företagare, Kristinestad; Hartikainen, Maire, havaitsija, Multia; Hintta, Martti Juhani, tuotevalmistaja, Haapavesi; Kalliomäki, Virpi Anneli, kouluemäntä, Ikaalinen; Karlsson, Marie, ansvarig kock, Lemland; Kiiskinen, Merja Tellervo, kokki, Mikkeli; Kiuru, Merja Marianne, dieettikokki, Ylöjärvi; Koivu, Tapio Eemeli, talonmies, Haapavesi; Kontturi, Tarja Liisa, emäntä, Seinäjoki; Kosonen, Pia Marita, taimitarhatyöntekijä, Pälkäne; Kuismin, Arja Marjatta, etuuskäsittelijä, Helsinki; Kurula, Tuula Anneli, kouluemäntä, Ikaalinen; Laaksonen, Ville Olavi, tuotevalmistaja, Toholampi; Lehtonen, Kari Valtteri, lihavalmistetyöntekijä, Hämeenlinna; Leino, Terttu Orvokki, taimitarhatyöntekijä, Valkeakoski; Natri, Kaisa Kyllikki, keittäjä, Ähtäri; Neva-Keturi, Anna-Kaisa, ravitsemistyöntekijä, Kauhajoki; Numminen, Sirkka-Liisa, pakkauskoneen hoitaja, Valkeakoski; Nuorela, Marja-Leena, postituksen hoitaja, Valkeakoski; Nurmi, Markku Juhani, massaosaston hoitaja, Heinola; Nygårds, Kent Arne, företagare, Närpes; Oikari, Vesa-Pekka, maatalouslomittaja, Karstula; Paattakainen, Pertti Olavi, prosessinhoitaja, Äänekoski; Pyhälä, Maija, havaitsija, Merijärvi; Rantamäki, Mikko Kalevi, lihanleikkaaja, Kauhajoki; Repo, Riitta Marjatta, ruokapalvelutyöntekijä, Kuopio; Saarinen, Pirjo Hannele, dieettikokki, Lempäälä; Siirilä, Jaakko Antero, maitojauhekoneen käyttäjä, Toholampi; Simonen, Jukka Tapani, lihanleikkaaja, Seinäjoki; Tissari, Seppo Johannes, kirvesmies, Sonkajärvi; Veijonen, Jarmo Olavi, paperikoneen päivämies, Valkeakoski; Venäläinen, Merja Orvokki, lihavalmistetyöntekijä, Hietanen. MT
22 Perjantaina 5. joulukuuta 2014 päivästä toiseen www.maaseuduntulevaisuus.fi Kunniamerkkien takana henkilökohtaiset ansiot studio fotonokka Kunniamerkin luokka määritellään virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Kunniamerkit antaa tasavallan presidentti, joka toimii kaikkien ritarikuntien suurmestarina. Kunniamerkkien lunastusmaksut vaihtelevat Suurristin 1?536 eurosta Ritarimerkin 329 euroon. Valtio ja yleensä myös kunnat sekä teollisuus- ja liikeyritykset maksavat lunastusmaksun työntekijöidensä puolesta. Arvokkain virallinen kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen ja vähiten arvokkain on Moottoriliikenteen ansiomitali. Kunniamerkkejä kannetaan frakissa Vuosittain kunniamerkkejä annetaan itsenäisyyspäivänä. Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa ja puolustusministeriössä palvelevat saavat heille tulevat merkkinsä puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Itsenäisyyspäivän ohella kunniamerkkejä voidaan myöntää teollisuus- ja liikeyritysten, järjestöjen tai yhdistysten täyttäessä pyöreitä vuosia. Pääsääntöisesti kunniamerkkejä kannetaan juhlatilaisuuksissa frakkiin tai virkapukuun pukeutuneena, mutta myös tumman puvun kanssa voidaan kantaa kunniamerkkejä tietyin rajoituksin. Naisten puvuissa merkkejä kannetaan samoin periaattein. NIKLAS HOLMBERG Seppo Nykänen/lehtikuva Itsenäisyyspäivän paraati Hämeenlinnassa U Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Paraatiin osallistuu noin 550 henkilöä ja 60 ajoneuvoa kaikista puolustushaaroista. Linnan kasarmilla kello 12 pidettävän paraatikatselmuksen ja Tampereentiellä kello 13 alkavan ohimarssin lisäksi päivän aikana on toimintanäytöksiä ja kalustoesittelyä Hämeen Linnan alueella. Ohimarssissa on jalan marssivien ja moottoroitujen osien lisäksi sotahistoriallisena osana Panssarikillan osastossa panssarijääkäriryhmä ja kaksi museopanssarivaunua. Lisäksi ohimarssiin osallistuu 10?20 ratsukkoa Ratsumieskillasta. Paraatin vastaanottaa Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg, ja paraatijoukkoja komentaa Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Pekka Toveri. Yle Radio Suomi seuraa paraatia kello 11.55 alkaen ja Yle tv 1:ssä paraati on ohjelmassa kello 17.10. ! U T E N A J TIL AA O T S E K I US MT Paraatia voi seurata verkossa: Puolustusvoimat.fi/paraati6122014, Twitter @Puolustusvoimat, Tunnisteena #paraati14, Facebook.com/puolustus Youtube.fi/puolustusvoimat Lue lukulaudalta! Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio. Lauantaina myymälät ovat kiinni. Myös useimmat postit palvelevat perjantaina klo 18:aan asti. Itsenäisyyspäivänä postin omat myymälät ovat kiinni lukuun ottamatta Joulupukin pääpostia Napapiirillä. Junien kulkuun itsenäisyyspäivä aiheuttaa joitakin muutoksia. Poikkeuksiakin on, joten aikataulu on syytä tarkistaa Matkahuollon verkkosivulta tai asiakaspalvelusta. STT. Muutama taajamajuna on peruttu, ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä noudatetaan sunnuntaiaikatauluja. Yleensä kunniamerkkiä esittää työnantaja. Kunniamerkkejä myönnetään yhteiskunnallisesti ansioituneille kansalaisille. Yksittäisillä kaupoilla voi olla aukiololupia muuallakin. Pienet alle sadan neliön ruokakaupat, huoltoasemat sekä useimmat haja-asutusalueiden kaupat voivat olla auki halutessaan. Itsenäisyyspäivän aattona perjantaina kaupat saavat pitää ovensa auki kuten normaalina perjantaina. Alkojen ovet ovat perjantaina auki kello 9?18. Sen sijaan kaukoliikenne kulkee miltei samoin kuin normaalilauantaina. Sunnuntaina junat kulkevat kauko- ja lähiliikenteessä kuten yleensäkin sunnuntaina. Kaukoliikenteen linja-autoliikenteessä noudatetaan itsenäisyyspäivänä pääsääntöisesti sunnuntaiaikatauluja. Kunniamerkin luokkaa ei kuitenkaan yleensä määritellä ansioiden suuruuden, vaan virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Myös ikä on kriteeri. Naisten juhlapuvussa merkkejä kannetaan samoin periaattein. entistä vaativammaksi ja henkilön erityistä ansioituneisuutta uusissa tehtävissään. Kunniamerkki voidaan myöntää myös ulkomaalaiselle tunnustukseksi Suomen hyväksi suoritetusta toiminnasta. Lunastusmaksut 300:sta 1?500 euroon Käytännössä kunniamerkkiä esittää yleensä henkilön työnantaja. Yritykset ja eri järjestöt toimittavat esityksen asianomaiseen ministeriöön. luetuin päivälehti Viime vuonna itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestettiin Mikkelissä. Suuri osa kaupoista on lauantaina kiinni Suuri osa kaupoista pitää ovensa kiinni lauantaina vietettävänä itsenäisyyspäivänä. Kaupan liitosta kerrotaan, että niin kutsutuissa rajakunnissa Itä-Suomessa ja Lapissa kaupat saavat olla auki poikkeusluvan turvin. Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja Android-lukulaitteilla sekä uusimmilla iPhone-, Android- ja Windows Phone-älypuhelimilla. Ole hyvä . Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. Ritarikuntien ohjeiden mukaan komentajamerkki edellyttää pääsääntöisesti 50 vuoden ikää ja ritarimerkki sekä ansioristi 40 vuoden ikää. Ylempää kunniamerkkiä voidaan esittää aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua edellisen kunniamerkin tai arvonimen saamisesta. Toisen kunniamerkin saaminen edellyttää aina saajan virka-aseman, toimenkuvan tai työtehtävän muuttumista Kun tummaa pukua käytetään juhla-asuna, voi komentajamerkin saaja kantaa siinä yhtä komentajamerkkiä sekä kaikkia virallisia ja puolivirallisia rintakunniamerkkejä. kestotilaajana saat sen maksutta! Lukulautalehden käyttö on helppoa. Menet vain lukulaitteella osoitteeseen lukulauta.mt1.fi Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta
Hän vastaa maankäyttöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvästä edunvalvonnasta, erityiskohteena ovat tieasiat. Aiemmin Takalammi on toiminut muun muassa ylitarkastajana Pohjois-Savon elykeskuksessa ja tulliylitarkastajana Läntisessä tullipiirissä. Osuuskunta Maitosuomi Reima Luomala on valittu Osuuskunta Maitosuomen uudeksi toimitusjohtajaksi. Raisio Oyj KTM Antti Elevuori on nimitetty 3.12. Mutta niiden käsien varaan saa jättäytyä koko painollaan. Miten lienee meille? Sunnuntain teksti ravistelee hereille. Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Sodan ulkopuolella pysyttelevän maan pääministeri Per Albin Hansson ei voinut antaa siihen lupaa, eikä sydän sallinut kieltää. Ohjetta noudatettiin. 17:20?21 Nimipäiviä Tänään perjantaina: Selma Huomenna lauantaina: Itsenäisyyspäivä, Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai Ylihuomenna sunnuntaina: 2. Elämää tulisi mitata lopusta käsin. Kun matkan päämäärä on selvillä, se antaa sisällön koko elämälle. Hän itse korosti, että sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kuin Isä Jumala. Meidän ei pitäisi kiinnittyä kaikessa tähän näkyvään maailmaan, sillä meidän aikamme tai tämän maailman aika voivat täyttyä. Se muistuttaa siitä, että aikojen lopulla Jeesus on luvannut tulla takaisin. Se myönnetään tunnustukseksi joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta. Suomi-palkinnot ovat suuruudeltaan 22?000 euroa ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista. ei vain Suomen vaan jatkosodassa myös Saksan avuksi. Sotilaaksi ruotsalaisia va- KIELEN KIPINÖITÄ Tupla-annos suomalaista ruoka- ja käsityöperinnettä! LUKIJATARJOUS Vuoden 2014 Suomi-palkinnot ovat saaneet laulaja Hilja Grönfors, taiteilijat Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger yhdessä, teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, pianisti Jukka Nykänen, kirjailija Timo Parvela, sarjakuvataiteilija Ville Ranta, kuvaaja Timo Salminen, Taide- ja kulttuurikeskus Kaarisilta ry ja rock-yhtye Popeda. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) jakoi palkinnot torstaina Helsingissä. Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Taisteleva Suomi on myös meidän suojamme. Mutta kuinka kauan se kestää, ellei mikään maa sitä auta?? ?Ruotsin talonpojan pitää nyt, niin kuin monesti ennen, näyttää maailmalle, kuinka paljon se rakastaa vapautta, jota on tuhatvuosin puolustanut. Se on Jumalan Pojan käsiin jäämistä. Uskon, ettei hän pidä mitään uhrausta liian suurena nytkään, jos kyse on maamme pelastamisesta. ja sen mukana sodan rintamaa. ?Kotiahan sotilaat eniten ajattelivat, sitä ja läheisiään puolustivat?, Björklund pohti vuosi sitten kirjan julkistamistilaisuudessa. ?Finlands sak är vår? ?Suomen asia on meidän. Siellä omat työt oli tehty, kun ne Suomessa alkoivat. Apu suuntautui lähinnä ruotsinkielisille alueille yhteisen kielen takia. Apu edesauttoi kotirintamaa selviytymään . Eikä voida sanoa: ?Se on täällä?, tai: ?Se on tuolla.. Ne kädet jaksavat kannattaa heikkoa ja keskeneräistä kulkijaa. Kotiahan sotilaat eniten ajattelivat, sitä ja läheisiään puolustivat. Silloin ei ole varaa hukata kaikkein tärkeintä: iankaikkista elämää. Mikään ei voi olla niin tärkeää kuin perillepääsy. Herran paluun odottaminen ei ole ahdistavaa, pelokasta valvomista, vaan kiitollisuutta Jumalalle jokaisesta elämän hetkestä. alkaen Raisio Oyj:n talousjohtajaksi (CFO) ja Raisiokonsernin johtoryhmän jäseneksi. SOK SOK:n johdon työnjako muuttuu vuoden 2015 alussa. Eikä voida sanoa: ?Se on täällä?, tai: ?Se on tuolla.. yhteensä 88 ?). on.. Voit tilata kirjat myös Maahengen verkkosivuilta www.maahenki.fi. Kirjoita verkkokaupan hakukentään MTlukija2. . Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen. (ovh. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993. MT Itsenäisyyden kuusi saa nimekkäitä jälkeläisiä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna 2017 Helsingin Kaivopuistossa kasvava Itsenäisyyden kuusi saa nimekkäitä jälkeläisiä. ?Juhlakuusi on nimetty Tulevaisuuden kuuseksi, sillä katseet suunnataan tulevaisuuteen ja sen tekijöihin, lapsiin ja nuoriin?, sanoo toiminnanjohtaja Mika Vanhanen kuusihankkeesta vastaavasta, kestävän kehityksen Eno-verkkokoulun tuki ry:stä. Samalla ympäri maailmaa istutetaan Tulevaisuuden puita, jotka ovat maansa kansallispuita. Tavoitteena on istuttaa miljoona juhlakuusta. adventtisunnuntai, Sampsa Mietelause Oil monta näissä laaksoissa tok. Voit tilata kirjan myös puhelimitse soittamalla numeroon 09-7512020. TÄYTÄ, LEIKKAA IRTI JA POSTITA! 50? paaehtoisia lähti talvisodassa yli 8?260 ja jatko sodassa 1?694. Sekaisin metelisopasta mas Gerdtille, arkkipiispa Kari Mäkiselle, arkkipiispa Leolle ja imaami Anas Hajjarille. Kansalaiset kutsutaan istuttamaan Tulevaisuuden kuusia pihapiireihin, kesämökeille, kouluille ja julkisille paikoille. Taimilla istutetaan myös juhlavuoden kuusikkoja. Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna istutettujen Kotikuusten tarinoita on syksyn aikana kerätty verkkosivuille http://kotikuusi.enoprogramme.org. Tarinoita ja kuvia on jo yli 70 paikkakunnalta. Tulevaisuuden kuusi -kampanjalla on laaja yhteistyöverkosto ja siitä vastaavat Enoverkkokoulun tuki ry ja Botanian ystävät ry Joensuussa. Miten valmistetaan hämäläinen näkkileipä, puolukkarönttöset, ranskalainen jouluhalko tai vaikkapa oikeaoppinen klimppisoppa? Maaseudun tulevaisuuden keittiössä esittelee noin 200 koeteltua ja herkulliseksi todettua ruokaohjetta, joista valtaosa on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden ruokasivuilla. Kotimaiset raaka-aineet toimivat reseptien punaisena lankana. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.. Luuk. Ei myöskään Suomessa, maatalousapua tutkinut ruotsalainen Eric Björklund joutui toteamaan. Nyt avun laajuus paljastuu: Björklund on kaivanut arkistojen kätköistä tiedot vuosi sitten ilmestyneeseen kirjaan Hemmafrontens brödraskap. Taidetaan sitä vieläkin syödä. 3:21 6.12. joulukuuta 2014 päivästä toiseen 05.12.14 Aurinko nousee Helsingissä kello 9.04 ja laskee kello 15.17 Oulussa kello 10.00 ja laskee kello 14.17 Päivän sana 5.12. Mieluisaa asiaa jaksaa odottaa ja valvoa mielellään. Valvominen ja Herran paluun odottaminen olivat ensimmäisille kristityille tärkeitä asioita. Rintamalla olleille miehille tuli tutuksi, mitä on valvominen. Vartiopaikalla oli pysyttävä hereillä, silmät ja korvat auki. Teltassa kipinämikon tehtävänä oli valvoa ja huolehtia, että tuli palaa kaminassa ja lämpöä riittää yön kylmien tuntien yli. Etulinjan korsussa nukkuvien oli varauduttava siihen, että keskellä yötä on lähdettävä, jos hälytys tulee ja vihollinen yllättää. Suomalaiset ovat samalla auttamassa Eno-verkkokoulun 100 miljoonan puun kampanjaa vuonna 2017. Yhdeksälle Suomi-palkinto ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN SÄHKÖPOSTI Kyllä kiitos! Haluan saada Maahenki Oy:ltä uutisia, tarjouksia tai tietoa uutuuksista sähköpostitse. Maahenki Oy Tunnus 5010879 00003 Vastauslähetys. Varusteiden piti olla kunnossa ja valmiina. Kunnioituksella ajattelemme heitä, jotka jaksoivat silloin valvoa. Valvomisesta ja odottamisesta meille puhuu adventtiajan sana. Tavaraa kulki jäätietä Merenkurkun yli vaikeissa oloissa. Jatkosodan alussa Ruotsista tuli kuusi laivalastillista maatalouskoneita ja jälleenrakentamiseen kymmenen sahalaitosta käyttäjineen. Tuntemattomin osa maatalousavusta ovat 2?000 vapaaehtoista, jotka saapuivat Ruotsista touko- ja korjuutöihin, jotkut useaan kertaan. kirjailija eric Björklund Ruotsin viljelijät auttoivat suomalaisveljiä sotien aikana Eric Björklund/kirjan kuvitusta Suomi oli Ruotsille muuri Ruotsin ja Neuvostoliiton välissä. ?Tehkää mitä teette, mutta ette sitten hiisku sanaakaan!? Ruotsin viljelijät halusivat auttaa ensin talvi- ja sitten jatkosotaan joutuneen Suomen ammattiveljiä. Toinen syytös oli, että jokainen apumies vapautti yhden miehen rintamalle . Maaseutukirjailija Vilhelm Moberg julkaisi 12.12.1939 tuottajajärjestön lehdessä koko sivun vetoomuksen Ruotsin viljelijöille. ?Suomalainen talonpoika vuodattaa nyt vertaan puolustaessaan urheasti sitä, mikä hänelle on kalleinta. Seurakunta odottaa Herraa, joka on tulossa. Huolta kannettiin naapurimaasta mutta myös itsestä: Neuvostoliitto haluttiin pitää puskurin takana. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ja istutettiin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta vuonna 1967, sen jälkeläisinä istutettiin eri puolille maata yli 30?000 Kotikuusta. Uudet kuuset itävät jo Helsingin rakennusvirasto keräsi Itsenäisyyden kuusen kävyt marraskuun puolivälissä ja lähetti ne Botanian kasvitieteelliseen puutarhaan Joensuuhun. Kuusen siemenet ovat jo itämässä. Niistä kasvavat ensimmäiset taimet lahjoitetaan itsenäisyyden juhlavuonna 2017 tasavallan presidentti Sauli Niinistölle ja muille presidenteille. Lisäksi taimia lahjoitetaan Mannerheim-ristin ritari Tuo- HEIKKI VUORELA Eric Björklund: Hemmafrontens brödraskap. 240 sivua. Me pelastumme, jos Suomi pelastuu.? Rahaa, ruokaa, renkejä Ruotsin viljelijät keräsivät soti- Itsenäisyyden kuusi Itsenäisyyden kuusi viljeltiin NIMITYKSET MTK Yksi ruotsalaisviljelijöiden avustuskampanjoista oli ?Päivän maito Suomeen?. aikaa ankaraa, kun yöseen halla hyyrteinen vei vainiomme viljasen; mut toivon aamu, toivon työ taas poisti halla-yön. Aleksis Kivi sana sunnuntaiksi Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ?Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Maitoa ei tosin Suomeen tuotu, vaan keräykseen annettiin päivän maitotiliä vastaava rahasumma. en aikana Suomelle nykyrahaksi muutettuna 11 miljoonaa euroa. Maatilat lahjoittivat tuotteitaan: päivän maidot, muna kanaa kohti, viljaa, heinää, ja ottivat vastaan sotalapsia. Mukana on lisäksi laaja kokoelma Katja Hagelstamin sykähdyttävän kauniita kuvia Suomen suurimman juustomuottikokoelman kauneimmista yksilöistä aina 1700-luvulta alkaen. Virallinen Ruotsi piti kiinni siitä, ettei Ruotsi ole mukana sodassa. Heitä tarvittiin, koska Suomen armeijasta 60 prosenttia oli maalta: viljelijöitä, viljelijäperheen poikia, maatilojen työntekijöitä. Valtaosa auttajista tuli EteläRuotsista. Scriptum. Vitsistä voi tulla totta ja parodiasta aito asia. Menneinä aikoina suomalaisten kotien tavallisiin jälkiruokiin kuului kuivatuista hedelmistä tehty, perunajauholla suurustettu kylmä keitto. oli sotien aikana tuttu iskulause Ruotsissa. Annetusta avusta ei kirjoiteta Ruotsin historiassa eikä aikakauden muistelmissa. ?Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Koska siinä oli monenlaista hedelmää, nimeksi tuli sekahedelmäkeitto. Mutta sitten iski joku lapsi tai lapsenmielinen ja teki herkusta sekametelikeiton, ja sehän istui puhekieleen jäädäkseen. JUHA NEVALAINEN Oikeustieteen maisteri Simo Takalammi on valittu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maankäyttöasiantuntijaksi keskusliiton ympäristö ja maankäyttö -ryhmään 7.1.2015 alkaen, sijoituspaikkana Joensuu. 8:31?32 7.12. Kyllä kiitos! Tilaan kpl Maaseudun Tulevaisuuden Keittiössä ja MAAHENKI maksaa tilauksen postimaksun Juusto muotissa kirjat hintaan 50 . Hintaan lisätään postituskulut. . 17: 20?24 Adventti odotuksen ja valvomisen aikaa ?O llos huoleton, poikas valveill. Joh. Teksti: Luuk. Kommunistilehti ihmetteli viljelijöiden lähtöä talkoisiin Suomeen, kun samaan aikaan tuottajajärjestö valitti maatilojen töiden kärsivän siitä, että miehiä määrättiin kriisiajan metsätöihin. 23 Perjantaina 5. Kirja näyttää, kuinka meille tutuista aineksista voi loihtia sekä suomalaisia perinneherkkuja että maailmalla maistuvia makuja. ??? Kotijuustoja on valmistettu Suomessa vuosisatoja, ja arkipäivää se oli meillä 1900-luvulle asti. Juusto muotissa raottaa perinteisten talonpoikaisjuustojen valmistuksen saloja. Teille sanotaan silloin: ?Hän on tuolla?, ja: ?Hän on täällä?, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Kun huomenna, itsenäisyyspäivänä, nostamme siniristilipun salkoon, kiitämme isänmaasta ja niistä miehistä ja naisista, jotka ovat sen vapauden meille turvanneet. Kun talvisota alkoi 75 vuotta sitten, Suomen kansa oli valveilla vaaran uhatessa. Suora suomennos olisi Kotirintaman veljeys. Kirjailija vetosi viljelijöihin Aivan hiljaa ei tosin oltu. Johtaja Veli-Pekka Ääri nousee johtoryhmään vastuualueenaan viestinnän, markkinoinnin ja digitaalisten palveluiden kokonaisuus. Johtaja Harri Miettinen puolestaan aloittaa samassa yhteydessä kenttäryhmän kehityksestä vastaavana johtajana. Lisäksi SOK:n it-palvelut siirtyvät hallinnosta ja taloudesta vastaavan johtaja Jari Annalan alaisuuteen. Alma Media MBA, Master of Communication & Culture Sanna ForsströmHack, 37, on nimitetty Alma Median brändi-ja yritysvastuupäälliköksi. MAIKKI KULMALA TILAUSKORTTI . Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.. Ne kädet ovat naulojen lävistämät. Ilm. Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne. Siksi pääministeri Hansson hyssytteli kuten Suomen presidentti Mauno Koivisto ennen Viron itsenäistymistä. ?Miten paljon haluammekin Suomea auttaa, meidän täytyy ajatella ensiksi Ruotsia.? Hyssyttelyyn oli myös sisäpoliittinen syy. Taistelukentällä valvominen oli varautumista siihen, ettei vihollinen pääse yllättäMarkku Ylinen mään. Kristityn ihmisen valvominen ei ole uhkaavan vihollisen pelkäämistä vaan toivorikasta odottamista. Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.? Opetuslapsilleen hän sanoi: ?Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä
huom. Tunnet kotieläintuotannossa tarvittavat koneet ja laitteet niittokoneesta lypsyrobottiin. Osaat asettua lukijamme saappaisiin ja tiedät, mitä hän tarvitsee menestyäkseen ammatissaan tai harrastustensa parissa. Sisäistät Koneviestin lukijoiden arvomaailman. Kykenet työskentelemään itsenäisesti, olet joustava ja vuorovaikutustaitosi ovat hyvät. ?. ?. Katso lisätietoja tehtävästä osoitteessa www.johtamiskoulu.fi Hakuaika tehtävään päättyy 29.12.2014 Lisätietoja tehtävästä antaa Ari Vilppola, puh. ?. ?. Toimitus sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, Maalaistentalossa. ?. ?. ?. 040 5140275. Valmet/Valtra 405, 455, 700, A75 tai vast. 24,6a 26,3a 24,9a 24,8a 25,0a 24,5a 25,4a 25,5a 23,9a 25,1a 26,5a 26,6a 36 24 23 34 35 35 37 31 30 35 29 25 750 925 850 140 960 640 460 200 825 710 605 845 7/28,4 8/27,6ax 9/28,3a 2/30,5a 5/27,0a 8/27,2ax 6/27,4 2/27,4a 3/27,0 1/32,5 hll 2/25,8 7/28,1ax 1/30,4 3/27,8 -a hpl 7/30,1 7/29,8x 7/30,0 1/27,0a 8/26,4a 9/30,7x 4/26,6a 1/26,2x 6/25,8a 1/28,9 4/28,2a 5/25,8a 10/27,0a 1/28,6 7/32,2 10/28,5ax 9/33,4x 12/29,1 10/28,7 9/26,7ax 5/27,3x 2/27,2ax 1/30,9 H 3.12. 3/31,0 2/25,3a hpl 4/27,9a 4/31,1 hpl 9/28,9a 9/29,7x 2. lähtö: 5 Predator Icon, 2 Global Option, 4 Vilukko, 6 Keen Kemp, 9 Victor Quo Vadis (12, 1) 6. P. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Tampere 1 Aki-Vei/Mika Forss 2 Zeus/Tapio Perttunen 3 Nahkaparturi/Arto Hammar 4 Hiskin Muisto/Seppo Markkula 5 Poppuli/Kari Venäläinen 6 Nauriskydön Veto/Jukka Kauppinen 7 Tuhti-Parooni/Jere Kiveinen 8 Tuli-Ritari/Esa Holopainen 9 Tementeri/Harri Koivunen 10 Otto Milleri/Niko Jokela 11 Ponnen Onni/Antti Teivainen 12 Kromi/Jouko Tarvainen 13 Suikun Rilla/Harri Sulku 14 Tesantti/Hannu Hietanen 15 Suivikas/Terho Rautiainen 16 Hullumies/Seppo Sarkola 2100 ?. ?. ?. 27,8 30,1 27,9 28,1 28,2 26,4 26,7 27,5 28,7 27,6 27,3 26,0 27,6 26,9 25,2 7 6 7 10 11 19 13 13 13 13 22 23 21 21 28 749 080 650 755 145 480 215 920 195 045 685 420 860 305 810 hpl 1/32,6 6/29,6a 2/27,1a 5/28,2 2/26,4 3/28,6 5/29,7 6/30,8a 1/26,8a 3/26,9a 10/27,9x 7/27,5ax hll 1/26,7 4/31,1ax 1/30,3a 12/31,5x 9/m33,8x 2/28,5 1/27,6 3/29,2a 8/28,5ax 3/28,7 -a hpl 8/28,4a 2/28,0 4/29,8 4/28,0 2/25,2 12/34,1x hpl 4/29,8a 7/28,2a 5/27,6a 1/26,4a 1/28,6a 1/28,1 4/27,5a 1/28,5 2/28,1a 2/27,8 hpl 1/28,0a 7/27,1 5/32,1a 4/31,5a 2/30,6a 1/27,0a 3/27,4a 1/27,0a 6/27,7a T 2.12. 8/27,5a 3/27,0a 9/26,0a 3/28,1a 5/28,3a 2/27,3a 6/28,4a 3. ?. ?. Ellivuori, Katinkulta. ?. 040 5669472. Ostetaan kiintiöitä OSTETAAN C1-TILATUKIOIKEUKSIA. ?. Myös muut kohteet. Tarjoa 010 084555, klo. Arvostamme agrologin tai tradenomin koulutusta sekä kokemusta vastaavantyyppisistä myyntitehtävistä ja asiakasyhteistyöstä. Näet ympärilläsi mahdollisuuksia, jotka kykenet kehittämään asiakkaita hyödyttäviksi ja liiketaloudellisesti kannattaviksi koulutuspalveluiksi sekä uudistamaan nykyisiä toimintamallejamme. ?. P. Lehden teko on ryhmätyötä, jossa tarvitaan kykyä toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Työ edellyttää matkustamista. Osaat arvioida ja verrata koneiden ominaisuuksia ja arvioida eri tuotantomenetelmien sopivuutta lukijoidemme tarpeisiin. Tiivistät omat havaintosi ja lukijoilta saamasi vinkit tekstiä, kuvia ja videoita sisältäviksi koosteiksi. Arvostamme selkeää ja johdonmukaista kirjallista ilmaisua, kokemusta koneiden käytöstä sekä vähintään opistotasoista koulutusta. Vihti 0400 872994 Underhaug Superfaun perunannostokone. ?. ?. Vastaat yhtiön taloudesta ja hallinnosta. Raisioagro hakee Kokkolaan ASIAKKUUSVASTAAVAA Tehtävässäsi vastaat rehujen, tuotantopanosten ja -tarvikkeiden myynnistä nautatiloille sekä neuvot asiakkaita ruokintaan liittyvissä asioissa. ?. ?. 0505408556 Imupainevaunu 3-7 m³, siisti. P. 040 5486815. Hiehoja, lehmiä, koko karjoja. P. 050-3488292 SAUVO PÄÄTOIMISTA TALONMIESTÄ OSTETAAN VIIKKO-OSAKKEITA Asiakkaamme ostaa viikko-osakkeita käteisellä. ?. Noud. 044 5876100. 0500 381673. Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 15.12.2014 mennessä osoitteeseen rekrytointi@raisio.com otsikolla ?Kokkola?. EROTU MUISTA! Kysy meiltä lisää. Soita 020 413 2321 Raisioagro on osa Raisio-konsernia. P. ?. Ori on osoittanut sitkeytensä, eikä taktiikkaa tarvitse sen kanssa muuttaa suuntaan taikka toiseen. Se päässee avauskierroksen aikana vähintään kärkihevosen rinnalle toiselle radalle. 24 Perjantaina 5. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Al Dente/Ari Kela 2 Belenos/Tommi Kylliäinen 3 Chili Factor/Tapani Jauhola 4 Kap Verde/Tapio Perttunen 5 Red Hot Poppet/Ari Moilanen 6 Arctica/Mika Forss 7 Enjoy Emilia/Tapio Aronen 8 Shiny Ray/Niko Jokela 9 Disturb Vicky/Harri Koivunen 10 Jamieson/Erkki-Pekka Mäkinen 11 It?s Only Love/Jonny Länsimäki 12 Cold Mermaiden/Antti Tupamäki 2100 ?. ?. 2140 ?. ?. 0405328174 risto.koski@hmlosuusmeijeri.fi. 040 5669472. 1. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Tampere 1 Mikolan Aatu/Peter Lindroos 2 Villikamu/Mika Forss 3 Syys-Sonaatti/Arto Hammar 4 Varjomanni/Seppo Markkula 5 Martti/Niko Jokela 6 Huimariina/Ari Moilanen 7 Suvi Kevätön/Jarmo Saarela 8 Hujanhajan/Jouni Törmänen 9 Pireus/Juha Länsimäki 10 Takseko/Markku Hietanen 11 Apilan Pallosalama/Oiva Käsnänen 12 Ruutu-Viesker/Antti Teivainen 13 Laurilan Aamor/Harri Koivunen 14 Tiltun Tähti/Hannu Hietanen 15 Akaasia/Olavi Oja-Nisula 2100 ?. muk. Lisätietoja antaa: Erkki Oksanen, puh. Toimintamme ytimessä ovat vahva ruokinta- ja nurmiasiantuntemus, turvalliset ja ekologiset huippurehut sekä vankka sopimusviljely- ja viljakauppaosaaminen. P. ?. 0400-646200, 0500-659678. Peltojyrä 6-8 m. P. ?. tekstarilla. Kaikki huom. P. ?. lähtö: 6 Huimariina (2, 4) 3. 2120 ?. www.johtamiskoulu.fi Näemme mahdollisuuksia osuustoimintayritysten ja muiden jäsenpohjaisten organisaatioiden kouluttamisessa ja valmentamisessa. Nykyisen toimitusjohtajan siirtyessä uusiin tehtäviin haemme Sinua Lehmiä ja hiehoja pidolle. Eduksi katsomme myös alan kokemuksen sekä hyvän englannin kielen taidon. Tarjoamme monipuolisen ja laajan tehtäväkentän johtoryhmän jäsenenä. Toimipaikkamme on Helsingin ydinkeskustassa Simonkatu 6:ssa. 2012 UUTISET raisioagro.com Käteisellä. P. (09) 477 7940 tai s-posti erkki.oksanen@eo.fi Hakemukset pyydämme 17.12. Se on ravia kulkiessaan vaikeasti lyötävissä. Lämminveristen avoimessa ryhmässä on vain kahdeksan hevosta, mutta joukossa on muutama nimi tämänhetkisestä kärkikastista. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Tampere 1 Baletin Salama/Pertti Puikkonen 2 Turparulla/Ari Moilanen 3 Henkan Huima/Harri Koivunen 4 Hevirokki/Antti Teivainen 5 Morgoli/Arto Hammar 6 Sohvin Valle/Seppo Markkula 7 Aaron Hem/Teemu Okkolin 8 Vippaskonsti/Antti Tupamäki 9 Jorken Loisto/Markku Hietanen 10 Vihin Mahti/Peter Bonn 11 Rouva Fortuna/Hannu Torvinen 12 Kantri/Kari Lehtonen 7. 14,9a 13,3a 12,5a 11,7a 13,8a 12,4a 11,9a 12,4a 13,1a 13,0a 12,9a 12,7a 49 25 47 35 41 45 44 37 42 45 29 32 160 606 854 940 965 490 680 635 580 130 024 860 2/16,1a 2/14,5a 4/14,8a -a hpl 1/15,7a hpl 5/15,7a 3/17,2a 1/16,1a 4/13,8a 1/13,9a 8/14,0a 6/14,9a 1/15,1a 5/17,2a 3/14,6a 1/13,8a 3/18,3a 4/13,9a 10/18,4a 2/14,0a 9/15,5a 8/16,3a 2/14,5a 7/15,1 3/15,5a 5/15,7a 5/14,6a 1/15,5 1/13,9a 8/16,5 2/15,6a 3/17,0a 5/14,5a 6/17,4a 2/16,1a 1/17,8a T 2.12. 5/18,5a 1/15,9a 1/13,8a 1/15,9a 3/14,8 10/14,8a 9/16,6 1/15,0a 10/17,4a 3/15,4a 6. ?. Se on tullut juoksusta riippumatta väkevästi perille asti ja saavuttanut vuodenaikaan nähden kovia aikoja. ?. Kykenet henkilökohtaisesti tuomaan yhtiöön jotain uutta, kuten strategian, johtamisen, viestinnän, taloudenhallinnan tai hallitustyöskentelyn koulutusosaamista. ?. ?. Sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja myyntitaidot sekä ylempi korkeakoulututkinto. 09-20.00. Ostetaan C-alueen tukioikeuksia 10 ha. ?. lähtö: 3 Chili Factor, 10 Jamieson, 2 Belenos, 4 Kap Verde (5, 1) 4. ?. 11,4a 113 169 12,8a 85 306 12,8a 76 620 11,5a 91 432 12,3a 97 408 11,4a 105 521 11,7a 85 210 11,3a 97 125 11,8a 73 651 4/13,0a 1/14,4a 4/16,3 1/11,8a 1/14,7a 6/14,0a 4/14,7a 6/12,8a 7/14,3a 6/13,1a -a k 1/14,4 11/15,3ax 4/16,2 3/14,6a 1/14,9a 3/13,1a 4/15,5a 3/12,6a -a hpl 1/14,0a 1/12,4a 3/14,5a 12/15,0a 7/15,3a 5/16,2a 2/17,2 5/14,6a 2/16,5a 2/16,1x 4/14,6a 3/14,2a 3/15,8a hlo10/15,2a 1/14,2a 10/15,9a 11,6a 124 595 11,2a 89 378 4/14,2a 1/14,7a 5/12,8a 1/12,7a 10/14,0a 2/11,2a 2/14,3a 8/14,5a Pohjois-Haagaan. Yhtiössä on 6 rakennusta, 22 porrasta ja 199 huoneistoa. Palkkaus TESin mukaan, kaksion vuokra verotusarvon mukaisesti. Arvostamme aikaisempaa alan kokemusta, ripeäotteisuutta ja asiakaslähtöistä ajattelutapaa Traktori lämpöisellä ohjaamolla, max 3500?, viallinenkin/myös Bobcat/kiinteistötr. ?. Toimitusjohtajan ohella resursseina ovat kumppanuusyritykset, laaja kouluttajaverkosto sekä omistajayhteisöjen Pellervo-Seura ry:n ja MTK ry:n osaaminen. ?. euroa. Mieluiten Livakka merkkinen. ?. Tuo paikka on sille hyvinkin mieleinen. Huimariina ei ole yhtä varma tapaus ravilla pysymisen suhteen, mutta kuntonsa puolesta Johanna Mattilan tamma on lähdössään ykkönen. Erikoiskilpailun sarjamääritys perustuu karsintojen aikaiseen voittosummaan, ja sen jälkeen Huimariina korkkasi vielä 4?000 euroa T75-kohteiden ulkopuolisesta divisioonalähdöstä Turussa. Ari Moilasen ajamalla Huimariinalla on alla kolmen voiton putki. ?. ?. sähköpostilla tai osoitteella: Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen Oy Erkki Oksanen Ristolantie 14 00320 Helsinki Ostetaan VALTRA, käteismaksu. Yht.otot miel. 16,6a 17,3a 17,8a 16,3a 17,1a 17,0a 17,5a 17,8a 15,6a 15,2a 16,4a 16,5a 4 4 2 1 2 4 4 3 3 3 4 4 570 996 505 550 505 780 115 285 955 700 400 280 8/18,1ax 10/19,5a 4/19,0 5/18,6a 1/18,2a 3/17,0a 6/17,5a 4/17,8a 10/17,4a hva 2/18,4 10/20,4 3/18,2a 11/19,3ax 5/18,2 1/16,9a 2/17,1a 1/21,7 3/18,1a 1/20,5 2/18,1a 1/16,5a 11/19,6x 10/18,8 1/17,9a 3/17,4a 1/18,3a 5/16,3a 5/17,2a 4/17,8a 3/17,8a 8/19,3ax hva/m-x 7/19,7a 3/16,4a 2/16,8a 6/16,6a 6/17,3a 1/18,1a -a hpl 3/18,2 3/20,0a 4/19,3ax 4/18,7a 2/18,6a 1/17,2a 6/21,3a 1/17,9a 4. ja 9.12 kello 9.00?18.00 välisenä aikana. Hakemukset palkkatoivomuksin pyydämme 14.12.2014 mennessä sähköpostitse hakemukset@viestilehdet.fi 12. Tyypillinen lukijamme on miespuolinen, maalla asuva yrittäjä, jonka työ ja vapaaajan harrastukset liittyvät koneisiin sekä luontoon. Edistämme tekniikan tehokasta ja taloudellista käyttöä: autamme hankintapäätöstenteossa kertomalla uutuuksista ja koeajamalla koneita käytännön olosuhteissa. Koneviesti ilmestyy 18 kertaa vuodessa ja sillä on 203 000 lukijaa. ?. ?. k-autot ja moottorit. mennessä yo. 0400 585819. Vihjesysteemi: 1. Jalostamamme maitomäärä on 120 miljoonaa litraa vuodessa ja liikevaihtomme on reilut 70 milj. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Costatantisoldi (SE)/Juhani Tapani 2 Valiant Kemp/Mauri Jaara 3 Magnat/Jukka Torvinen 4 Herbie Sisu* (SE)/Ari Moilanen 5 Harmi?s Frido/Mika Forss 6 All In/Hannu Torvinen 7 Golden Boy S (SE)/Kari Venäläinen 8 Order By Boss (US)/Tommi Kylliäinen 9 Feast Your Eyes/Erkki Kujansuu 10 Poissa 11 Asante/Antti Teivainen 12 Västerbo Mission (SE)/Hannu Korpi LETKULEVITIN 12 - 16m leveä. Ylösnousevat letkunpäät. Englannin kieltä tarvitset kansainvälisissä tapahtumissa ja tutustuessasi alan kirjallisuuteen sekä konevalmistajien tuottamaan materiaaliin. Tarjoamme Sinulle näköalapaikan alan johtavassa lehdessä, ajanmukaiset työvälineet, motivoituneen työyhteisön sekä puolueettoman ammattilehden tekoon tarvittavat resurssit. Lisätietoja tehtävästä antaa Koneviestin päätoimittaja Uolevi Oristo, puh. 11,3a 10,9a 9,9a 12,4a 10,5a 10,4a 12,5a 11,1a 148 133 630 218 172 198 266 181 467 078 752 842 586 885 200 442 6/16,4a 2/12,8a 7/16,4 8/16,3 10/20,3ax 2/15,3a 9/14,5a 1/14,2 5/14,4a 0/11,6a 1/13,2a 7/16,4a 8/17,6 1/15,8a 5/16,1a 2/13,6a 6/13,1a 1/16,0 1/15,3a 7/15,7 5/16,0a 1/15,1 4/14,3a 3/16,1a H 3.12. 5/15,6 1/13,5a 13/17,7 9/17,3ax 2/11,7a 2/15,5 13/16,1 5. ?. Myös ei kats. Kaikenk. Kiekkoleikkureilla ja miel. kuorimilla. Pystyt tarjoamaan koulutuksellisia ratkaisuja jäsenpohjaisten yritysten kilpailuetujen kehittämiseen sekä luottamushallinnon ja johtoryhmien osaamisen lisäämiseen, toimien itse kouluttajana yhdessä kumppanuusverkostomme kanssa. P. ?. ?. lähtö: 3 Oracle, 6 Bret Boko, 2 Prey Frontline (8, 1) 5. ?. ?. 040 5796381. TOIMITUSJOHTAJA Eläinten osto ja myynti. KATSO WWW.KARJANETTI.FI Vastaat PI-johtamiskoulun koulutustoiminnan kokonaisuudesta sekä asiakkuus- ja kumppanuusstrategian toteuttamisesta toimien myös itse kouluttajana ja valmentajana. Tehtävä edellyttää matkustamista. Tarjoamme mielenkiintoisen näköalapaikan ja työn kiinnostavien asiakkaiden parissa. lähtö: 6 Sohvin Valle, 2 Turparulla, 4 Hevirokki, 3 Henkan Huima, 9 Jorken Loisto, 1 Baletin Salama, 12 Kantri, 5 Morgoli (10, 8) 2. 0400 160937. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. Herbie Sisu etenee johtoon, vaikkei Ari Moilanen satsaisi sillä kaikkea kiihdytykseen. Vireessä ei pitäisi olla moitteen sijaa, ja valjakko ansaitsee suosikkiaseman. Reilun kuukauden takaisen kilpailun jälkeen itseään hieman satuttanut Magnat saa myös paikan kupongilla, sillä se on mennyt kauden mittaan koko ajan parempaan suuntaan ja on lyhyestä huilistaan huolimatta varteenotettava voittajaehdokas tällaisessa lähdössä. TERO SIPAKKO Työsuhde alkaa 15.1.2015 tai sop. 0400 408 912 tai sähköpostitse uolevi.oristo@koneviesti.fi. Turvallinen kauppa, parempi hinta. 050 3654345. Vanha VW Kleinbus jossa tuulilasi jaettu kahtia. ?. joulukuuta 2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN maaseuduntulevaisuus.fi RAVIT Pitkäaikaisen talonmiehemme siirtyessä eläkkeelle haemme Luotetaan suomenhevosiin Tampereen ravirata Teivo isännöi itsenäisyyspäivän T75-kierrosta, joka sisältää kaksi oikein herkullista lämminverikohtaamista. Vihjesysteemin varmat poimitaan suomenhevosten isoista tasoitusajoista. Syksyn valtias Suivikas on ravannut puolentoista kuukauden aikana viisi peräkkäistä voittoa, ja kaikki ovat tämän tason lähdöistä. Yleensä vastus on ollut itse asiassa tämänkertaista vaativampaa luokkaa, joten Terho Rautiaisen oriin suosikkiasema on jälleen erittäin selvä. Suivikkaalla on 20 metrin takamatka, mutta juoksuradalta tie on vapaa alusta asti. LÄHTÖ Ryhmäajo 1600 m Tampere 1 Sweet Hope/Ari Moilanen 2 Global Option (SE)/Erkki-Pekka Mäkinen 3 Fancy Candy (SE)/Olli Koivunen 4 Vilukko (SE)/Tommi Kylliäinen 5 Predator Icon/Harri Koivunen 6 Keen Kemp (SE)/Mauri Jaara 7 Millstone?s Lissom/Ari Kela 8 Amalthee/Jukka Torvinen 9 Victor Quo Vadis/Hannu Torvinen 10 Stone Capes Jeff/Esa Holopainen 11 Camiel Kievitshof (DE)/Marko Känsälä 12 Sing For Ever/Mika Forss 1600 ?. ?. 0400 407444 Jari Latvala 2600 ?. ?. ?. ?. Euro-Teli Oy, Hki p. 050 3066896. Hyvä pakettiauto MB Sprinter vm.-96-05. ?. ?. ?. 040 5601978. KAIVINKONE, leveillä teloilla, vähän ajettu. 0500 150948. Kverneland automaattiaura. 4-5 ter. Olet joustava ja tehokas, sinulla on asiakkaitamme kiinnostavaa osaamista. Sinulla on vahvaa työkokemusta liike-elämästä. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Pandora Girl (SE)/Kari Venäläinen 2 Prey Frontline (SE)/Tommi Kylliäinen 3 Oracle (SE)/Hannu Torvinen 4 Felix Pro/Jarmo Saarela 5 Melton Kronos (IT)/Niko Jokela 6 Bret Boko (SE)/Ari Moilanen 7 Liquorice Pipe/Antti Teivainen 8 Stormysky* (SE)/Jukka Torvinen 2100 ?. ?. Henkilökuntaamme kuuluu 79 työtekijää. Teemme tiivistä yhteistyötä Arla Oy:n kanssa. Haemme aktiiviseen joukkoomme TEHDASPALVELUPÄÄLLIKKÖÄ Etsimämme päällikkö vastaa meijerimme kunnossapidosta, käytönaikaisesta laitteiston toiminnasta, kiinteistöistä sekä energian tehokkaasta käytöstä ja kulutushyödykkeistä esimiehenä yhdessä neljäntoista laitoshuollon henkilön kanssa. S.Männikkö Jalasjärvi p. 1. ?. P. 2120 ?. Luvassa on siten urheilullisestikin upea kamppailu. Tasoaan nostanut Oracle hakee neljättä peräkkäistä voittoa. Sen lähtöpaikka on parempi kuin parhaalla haastajalla Bret Bokolla, mutta lähtönopeus ei välttämättä riitä tämän torjumiseen. Mikäli kaksikko ottaa heti alussa tiukasti yhteen ja pitää matkallakin tempon huippulukemissa, tuntumassa seuraavan Prey Frontlinen mahdollisuudet paranevat. Jarno Kauhasen uusi hankinta ei jaksanut Vermon 2?600 metrin kisassa tuoda pitkää kiriään täysillä loppuun asti, mutta se ei ollut millään muotoa huono ja voi parantaa tähän, kun startteja on tauon jälkeen vasta vähän. Oraclen tallikaveri Herbie Sisu petti Vermon finaalikierroksella, mutta lähtöauton lähestyminen meni tuolloin pieleen ja Herbie Sisu joutui painelemaan täyttä Heti kät. ?. Ranjia Oy, Pori. vauhtia jo reilusti ennen lähtölinjaa. Teivossa lähtöpaikka on eturivissä. ?. ?. takaveto. lähtö: 15 Suivikas (1, 8) 7. Toivomme sinulta tehtävän hoitoa vastaavaa insinööri- tai teknikkotason koulutusta sekä esimies- ja johtamistaitoja. 020 413 2321 Hämeenlinnan Osuusmeijeri on maidontuottajien omistama osuuskunta joka jalostaa maito-, kerma- ja piimätuotteita. ?. ?. ?. Tehdaspalvelupäällikkö raportoi toimitusjohtajalle. Tiedustelut ja hakemukset 17.12.2014 mennessä; toimitusjohtaja Risto Koski p. 25,4 24,2 24,8 24,1 24,3 25,2 25,9 25,4 23,8 24,9 23,7 23,6 23,7 23,8 23,5 22,5 49 64 47 65 74 64 60 73 206 107 106 127 98 114 158 214 525 690 045 280 300 890 400 380 440 770 970 120 049 800 469 280 1/24,4a hpl 8/27,6 -a hpl 10/26,4 7/26,8x 11/28,0 2/25,7 6/25,5a 5/26,0a 11/22,8a 7/31,6a 7/26,2a 5/29,9a 1/26,1 3/23,6a 3/25,4x 5/25,3a hll 8/25,5 -a hpl 4/25,4a 3/26,6 3/30,1 5/26,1a 9/25,8a 8/26,8 4/29,3 10/29,2a 1/25,5a 1/24,9a 3/27,4a hpl 4/25,5 4/26,2 12/25,9x 4/24,8 5/30,3 8/29,2 2/27,0 7/24,9 4/25,2a 1/25,0a 9/26,8a 10/28,5a -a hpl 1/24,6a 4/25,1a H 3.12. hll H 3.12. -a hpl 9/26,1 10/29,0x 6/26,7 2/25,4 7/24,9a 6/24,9a 4/24,8a 7/26,3 6/29,5 8/25,6a 1/24,3a 3/24,6a 2100 ?. ?. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. Hän on varmimmin tavattavissa 5.12. Hoidat asiakkuuksia puhelimitse, työskentelypaikkana on Kokkolan myyntitoimistomme. Odotamme sinulta maatalouden tuntemusta, myyntihenkisyyttä ja töiden hyvää organisointikykyä. Olet oma-aloitteinen ja sinulla on hyvät vuorovaikutusja neuvottelutaidot. ?. P. Raisioagro haluaa olla asiakastiloilleen ja muille yhteistyökumppaneilleen eteenpäin katsova kasvun innostaja: isommat ja paremmat tuotokset ja sadot luovat hyvinvointia ja auttavat osaltaan myös ratkaisemaan ruoantuotannon globaaleja haasteita. Työpaikka-, koulutus- ja kurssi-ilmoitukset myös netissä samaan hintaan!* Hinnat 2014 alk. Työpaikat Koulutus & kurssit mv 3,95 ? 3,15 ? 1-väri 4,20 ? 4,00 ? 4-väri 5,15 ? 4,85 ? * 100 pmm:n ja sitä suuremmat Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistut ilmoitukset julkaistaan myös http://mt.uranus.fi -verkkopalvelussa julkaisupäivänä ilmoituksessa mainitun hakuajan loppuun saakka tai enintään 30 vrk. Lisätietoja puh. lähtö: 4 Herbie Sisu, 3 Magnat (1, 8) 8 x 1 x 4 x 3 x 5 x 1 x 2 = 960 riviä = 48 euroa REHUVILJAA OHRAA, KAURAA JA VEHNÄÄ. MAKSETAAN HAETTAESSA TAI sopimuksen mukaan, kaikki käy. P. Koneviestin toimituksessa työskentelee 9 henkilöä. Lisää tietoa lehdestämme: www.koneviesti.fi NRO 1 Haemme Koneviestiin maatalouskoneita ja kotieläintuotantoa tuntevaa TOIMITTAJAA Olet kiinnostunut tekniikasta, rakentamisesta ja uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä. 040 5611614. PI-johtamiskoulu on Pellervo-Instituutti Oy:n koulutus- ja kehittämistoiminnan osaamiskeskus, joka on keskittynyt jäsenpohjaisten organisaatioiden kouluttamiseen. Miel. pystyjakajalla. Käteism. ?. 0400 629200. Ostetaan TILATUKIOIKEUKSIA C2-alueelta. Koneviesti on osa Viestilehdet Osakeyhtiötä, joka on vakavarainen ja kehittyvä kustannusyhtiö. Koneviesti on jo yli 60 vuoden ajan ollut Suomen tärkein maa- ja metsätalouden sekä maanrakennuksen tekniikasta kertova ammattilehti
112 000 ?. Tarj. Nätti ja rauhallinen paikka. 1-3 korttelin etäisyydellä. P. Tarpeetomana, edullisesti h. Puusto n. 9000 m3. 30,2 ha. 0400 231828. Koneet ja traktorit muuton alta pois, NETTOHINNOIN! Potila äes 8 m Juko HT4000 täyskiek+heinäns. Tume Novacombi 4000 Horch Pronto+disk. 7km Rantasalmen kirkonkylältä. P. 045 341 6990 tai soittamalla 0400?895 174 Toimitukset kaikkialle Suomessa. Ennakkoon erikoisehdoin, kysy! Merkki Malli SEOSREHUVAUNU FARESIN MANGUM 26M3 KS.RUISKU JUNKKARI 2300/16 H KYLVÖLANNOITIN KONGSK.FLEXIDRILL 4000 NOUKINVAUNU CLAAS 5800 NV+SÄILIÖ+HAPO NIITTOMURSKAIN ELHO 320 C MENO/PALUU PYÖRÖPAALAIN KRONE MC1250 TELI NIITTOMURSKAIN ELHO 370 HNM PYÖRÖPAALAIN JOHN DEERE 578 PIENKUORMAIN AVANT 528 METSÄKUORMAIN PATU 597+TEMPO 10 VAUNU KYLVÖLANNOITIN JUNKKARI ST4000 KYLVÖLANNOITIN JUNKKARI MAESTRO 4000 PYÖRÖPAALAIN KRONE 1250 YHDISTELMÄ P. PIENKUORMAIN AVANT 750 PYÖRÖPAALAIN NH BR560 A METSÄKUORMAIN KESLA 204 T + KESLA 9 T KS.RUISKU JUNKKARI 2300/16 H POLARIS SWIFTBACK 800 ASSAULT KYLVÖLANNOITIN JUNKKARI MAESTRO 4000 NOUKINVAUNU CLAAS 5500 QUANTUM SEOSREHUVAUNU SEKO 450/110 KYLVÖLANNOITIN JUNKKARI MAESTRO 4M NOUKINVAUNU KRONE XXL ÄES VÄDERSTAD NZE 800 KLAPIKONE HAKKI BIG X 47+PUUNOSTIN KS.RUISKU AMAZONE UF 1000 METSÄKUORMAIN KESLA 305A ÄES KRONOS ARATOR 700 NIITTOMURSKAIN KRONE EASYCUT 3210 CV METSÄKUORMAIN HAKKI 29 H PYÖRÖPAALAIN JOHN DEERE 678 KUIVALANTAVAUNU SAMSON FLEX 3 KALKINLEVITIN BREDAL KALKINLEVITIN PYÖRÖPAALAIN AGRONIC ACC PULSE M URAKKAHAKKURI KESLA C645 PIENKUORMAIN LM-TRACK 380§ PIENKUORMAIN AVANT 420 PYÖRÖPAALAIN VICON 135 BALEBACK KYLVÖLANNOITIN SIMULTA 2500KH PYÖRÖPAALAIN MCHALE FUSION PAALAAJA NOUKINVAUNU KRONE XXL NIITTOMURSKAIN ELHO HYDRO BALANS 3200 Puhelin 010 768 4803 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4803 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4921 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4915 010 768 4739 010 768 4881 010 768 4921 010 768 4915 010 768 4922 010 768 4915 010 768 4967 010 768 4967 010 768 4704 010 768 4651 010 768 4571 010 768 4967 010 768 4967 010 768 4967 010 768 4571 010 768 4651 010 402 7903 010 768 4571 010 768 4967 010 768 4967 010 402 7903 010 768 4703 010 768 4703 010 768 4571 010 768 4967 010 768 4967 010 768 4967 010 768 4651 010 402 7903 Hinta e 25 000 7 984 18 145 24 113 7 984 8 790 14 435 11 210 14 758 8 871 18 468 29 032 12 097 23 952 11 935 12 823 10 484 11 694 23 790 17 742 9 677 18 468 23 306 14 919 12 016 9 597 10 403 9 597 21 371 8 911 31 613 23 306 23 387 51 774 104 032 10 081 15 726 31 048 8 629 36 290 27 419 17 661 Nosto-Juko perunannostokone. P. 46 000 ?. Tarj. Puustoa n. 2 ha määräalasta. 7200 Koneen tunniste: 928-2761-2 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 050 3545807. JF FCT900 TARKKUUSSILPPURI, hapotin sähk. 010 76 85172 AVANT MULTITECH Hinta alv 0% 7 983 ? vm. 010 76 85053 AVANT 520 Hinta alv 0% 8 467 ? vm. 3950 m3. P. 2008, ml. 040 5895671, kysy tarjous Lehmien sorkkahuoltoa Kymenlaakson ja Mikkelin alueella. P. 050 5537046. Kiekkovantaat Tumen kylvölannoittimeen. P. H. automat. Micro 2004 varastosäätäjä+ryhmäkeskus+2kpl puhallin. Maanäyterasiat tilattavissa sivuiltamme tai lähetä näytteet missä tahansa alan näyterasioissa. AgroAnalyysit Oy AgroAnalyysit PUUN MYYJÄT Jos haette korvausta metsäyhtiöiden kartellisopimuksen aiheuttamasta taloudellisesta vahingoista, voi auttaa hakemusasiakirjojen laatimisessa ja oheismateriaalin haalimisessa. Tarj. Hp. Metsät pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. 2300, teho 20 hv Koneen tunniste: 928-2809-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Jorma Venäläinen p. klo 15.00 mennessä. SAARIJÄRVI Kivimäki 16,1 ha. Puusto n. 0400 569036. Valmet 830 vm.-08. 70 000 ?. 2005, ml. Heti hakattavissa olevaa puustoa. 0400 474438. Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. 010 76 85172 SAMPO ROSENLEW 2045 HYDRO Hinta alv 0% 29 500 ? vm. 6,9 ha luonnonsuojelualuetta, loput metsätalouskäytössä. P. 18.12. alv:n. Tiedustelut p. Viiden eri tilan yhtenäinen alue. 38000 ? sis. 044 9445860. Perunavaraston Ilmast. 5500 h JD 6410+etuk. 2,8 ha suojelualue. Heti hakattavissa olevaa puustoa. Hp. Uudistuskypsää n. 4,8 ha. Maataloustukien osalta kaikki muutokset eivät ole vielä konkretisoituneet, mutta osa tulevista tuista ja tukiehdoista on jo tiedossa. 010 76 84233 www.agrimarket.? Reini -täyttöruuvit Lisätietoja: www.maki-reini.fi Lisää hyviä vaihtokoneita osoitteessa: www.agrimarket.fi/ Koneet/vaihtokoneet/ KASVIHUONELASEJA edullisesti. Tiedustelut p. 16 000 ?. Tarj. 12,4 ha. 6900 h Hyödynnä tilaisuutesi! JOHN DEERE 6150R Hinta alv 0% 117 741 ? vm. Ramaapohjilla. Alueella osin kiertävä hevosten ?ajorata? ja maayhteys Riihilampeen. Todella hyvä kohde sijoittajalle! Hp. 18.12. Tarj. 267 m3. Puusto n. 040 539 7735 www.konekauppias.fi MF 8220 vm.-03 etunostolaitteet + palapintarenkaat. Hp. sis. HS -86 aj. Koostuu 28,2 ha tilasta ja n. Nuoria kasvatusmetsiä ja Puusto 2665 m3. 2700 Koneen tunniste: 928-2609-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Jorma Venäläinen p. Tilauslomakkeet voi täyttää ja tulostaa kotisivuiltamme. klo 15.00 mennessä. SAARIJÄRVI Heinäpohja 23 ha. Puusto n. 1900 m3. Hp. Myös muut merkit! P. 18.12. 350 000 ?. MULTIA Soutujoki n. 35 000 ?. Tarj. 0400 763201 Tero Talvitie ILMAJOKI 3 kpl käytettyjä DeLaval -robotteja, vm -11, oikeakätinen, Delpro 3.5 PC varustettuna. www.staldmaeglerne.dk Yhteyshenkilö Suomessa: Jouko Pasi p. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi BELLUS-liukuovilaitteet 25 vuotta! sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua 025391639 bellusoy.com 0440391639 Onko pellonreunalle kasaantunut kiviä. klo 15.00 mennessä. Juha Sydänmaa 0400 549 129 koa ja harvennuksen tarpeessa olevaa kasvatusmetsää. Puusto n. 040 7184260. Eläintentäyttäjä Marko Väkiparta, kaikki alan työt. Uudet käyttämättömät, täydellinen sarja viljapuolelle 24 kpl. Uudistuskypsää metsää n. Kyröntie 16) Salo klo 14?16.30 Turun Ammattikorkeakoulu, Salo (os. Ym. Pohjanmaanylijaamatuote.fi P. Iso kallioalue. P. Sampo 2000 sarjan leikkuupöydän runko, 3.45 leveä h. 750?+alv. 040 9009514. 53.500 ? -03 46.500 ? -97 24.500 ? -97 19.500 ? Hinnat sisältävät ALV:n 24 % AGCO Suomi Oy Äijälänkatu 3 15700 Lahti Mika Kivelä 0400 340 290 mika.kivela@valtra.com Myydään Fiat-Agri 82-94, vm.-94, ml 5800 h. Hp. 297 t. 228 000 ?. Etuovi.com kohde a78866. RANTASALMI Vaahersalo n. 010 76 85053 AVANT 520 Hinta alv 0% 13 629 ? vm. 1997, teho 120 hv Koneen tunniste: 928-2661-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 3 toria, Tuomiokirkko, Aurajoki, korkeakoulut, kulttuuripalvelut ym. 010 76 85172 PALMS D1800 MAANSIIRTOVAUNU + VILJAKASETTI Hinta alv 0% 15 645 ? vm. klo 15 mennessä. UURAINEN Jokihaara n. Hp. Puusto n. 010 76 85172 KESLA C645THAKKURI + 700T NOSTURI Hinta alv 0% 103 225 ? Vuosimalli 2011 Koneen tunniste: 928-2753-1 Myynti: Tuomo Salminen p. 2 lumikauhaa, tr.piikit, rehupihti Ismen sovitt., 2 kpl rehupihtejä Agromatic sovitt. 010 289 3000 Traktorikäyttöinen valssimylly Traktorilietso XL, hinattava Lietsot teho 6-40 tonnia / h Siilomylly spiraalisovituksella 11 kW, 15 kW, 22kW Imupuhallusvalssimylly, Jauhaa komponentit automaattisesti erikseen! 2-kokoluokkaa Eskontie 2, 64700 TEUVA Puh. 1400 m3 ja vinteikas maapohja, puusto pääosin kaikki taimikot hoidettuja. kunnossa olevaa koivuvaltaista kasvatusmetsää. Sähköliittymä tilan rajalla. Hp. 010 289 3000 www.nipere.fi Hinnat alv 0 % Deutz Fahr 6180 Profiline Valtra N142D 3050h, 50 km/h, jousitettu, Webasto, etunostolaite, siisti Kokkolan- ja Kempeleen konekeskus www.agrimarket.? UUDET LAVETIT Käytetyt DeLaval lypsyrobotit Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Myydään lomakiinteistö Tume Nordic 4200 hinattava äes vm.-90 hyväkuntoinen h. 8.1.2015 klo 15 mennessä. Jussi Miekkavaara 0400 345 212 KANNONKOSKI Huopana 6,365 ha. Puusto n. Hyvät maapohjat. Tilalla n. noin 5000 m . Puusto 2655 m3. 950 m3. Kohteella huonokuntoi- Hp. 1400, teho 101 hv Koneen tunniste: 928-2622-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 5,9 ha. 020 413 2321 RIVAKKA KAIKILLE TILOILLE, TEHOKKAAT KOKONAISUUDET Soita ja kysy lisää puh. 25 ha. Puusto n. Ajettu 8700h. Suomen hienoin, ollut vain yhden omistajan, ei uutta häpiä! Löytö. P. Sinisentien varrella kaksi metsätilaa, joilla harvennettavaa ja taimikonhoitoa. 010 76 85172 TERRI 100D TELAMAASTURI Hinta alv 0% 7 016 ? Koneen tunniste: 928-2751-2 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 1200. 2000 Koneen tunniste: 928-2649-3 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Jorma Venäläinen p. 0500 225696. Myydään KOTA (65 hlön), siirto. Hirsirunko, mukaan kalusteet ym. Siilinjärvi p. 1999, ml 1400, teho 14 hv Koneen tunniste: 928-2778-2 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Jorma Venäläinen p. 010 76 85053 KVERNELAND TA 339 Hinta alv 0% 5 564 ? vm. 128 000 ?. Tarj. 5200 h JD 6310+etuk. 040 5327769 E-Suomi, Suomen Metsäkissa Oy VOLVO PYÖRÖKUORMAAJIEN vaihteistojen ja moottoreiden korjausta. Kytkinremontti tehty 2014. Hp. 050 5619290. Käytetty DeLaval maitotankki 4000 l, lämmöntalteenotolla. P. 040 3585889 Parkano. Elho 1500 RC pyöröpaalisilppuri. P. 3430 m3. 126,1 ha ja EU -tukikel- metsätila, jolla noin 7 ha peltoa. 3 poista peltoa n. 2013, ml. 3300 m . Hp. 2003, ml. Hinta 55 . 010 76 85172 KUBOTA L 5740 Hinta alv 0% 22 419 ? vm. klo 15 mennessä. MULTIA Linnankylä määräala n. 31,5 ha. 16.12. 0500 858823. Lämpöikkunoita ulkorakennuksiin! www.autotallin-ikkunoita.fi P. Hp. Hyvän sijainnin ja vesiosuuskunnan liittymän takia sopii hyvin myös rakennusmaaksi. klo 15 mennessä. 3 Huom! Pelloista tai metsästä voi tarjo- Saimaan rannalla. 18.12. 0500 657253.. Runsaspuustoinen sa metsää n. 12 000 ?. Tarj. 010 76 85172 JOHN DEERE 6420 Hinta alv 0% 38 306 ? Vm. 17 ha. Hoitarpeessa. Hyvät hakkuumahdollisuudet. 27 000 ?. KANNONKOSKI n. 85 000 ?. nen vapaa-ajan käytössä oleva vanha SULKAVA Kammola 23,83 ha (Koskutjärvi). 18.12. 15.12. Keitelejärven ranvarttuneita taimikoita hyväkasvuisilla taan rajoittuva tilakokonaisuus. 25 Perjantaina 5. ym. Materiaalina laadukas hiilikarkaistu booriteräs. Rivi-ilmoitus myös netin kautta: maaseuduntulevaisuus.fi edullisin. Varmista saatavuus kevään kylvöille - Tilaa nyt! Mäki-Reini Oy - Isokyrö 0400 262 485 TILAA NYT nettikaupastamme PHWVDWLODW IL KEURUU Valkialahti 74,3 ha. 31,9 ha. Pinta-alasta n. Vaihdossa huomioidaan etukuormaimella varustettu hyväkuntoinen 4-vetotraktori. Pusikoista pihapuihin, kaikki käy. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 17000 . Pori 050 3245390 vakipartamarko@gmail.com Kestotilaus on aina Ford 5000 ketjut hyvät renkaat Case 5140 6000 h Case 120MXM+etunostl 3500 h Valmet 665+etuk. Ylhäistentie 2) KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. Taipaleen Teräs Oy Järjestäjänä on MTK-Varsinais-Suomen TarmoKraft ?hanke. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. 4500 h + Vilske 1405 ek. alkuperäiskuntoinen. Y-Agro Aura, Kimmo Raininko. P. 480 m3. Kauttaaltaan harvennettavissa tai osin päätehakattavissa. 12.12. 1942 kalliolle rakennettu kerrostaloasunto 2 x kaksio yhdistettynä 107 m² (2 x kh + WC / osakekirjat ym.) Monipuoliset käyttömahdollisuudet. 0400 207797. Hyväkuntoiset KOPPAKÄRRYT. P. 010 76 85053 Puhelun hinta 8,35 snt/puh. Syrjäinen sijainti. Hp. 4 m 750 ha Rapid+disk. Rapid 4m+disk+lan.kaukos. Krone AMT 320cv niittom. New Holland pyöröp.BR 740 New Holland pyöröp.740 A Krone FX 125 pyöröp. Amazone 2200 UG/20s Peräkärry kuorma-auton alusta Kipa 8 tn tali puulaidat Mosse maansiirtokärry hydr. 295 000 ?/tarjous. ta erikseen. SULKAVA Kammola 26,36ha (KosKONNEVESI Istunmäki 25,8 ha. kutjärvi). 17.12. 2004, ml. 010 76 85172 SAMPO ROSENLEW 2055 HYDRO Hinta alv 0% 29 500 ? vm. 8200 h JD 6420 50km/h+etuk. 142 ha. Oma lampi. 2800? alv 0. 9.12. 010 76 85053 KRONE AMT323CV Hinta alv 0% 7 177 ? vm. 140 000 ?. Tarj. 050 3098406. MANITOU 932 kurottaja -06, kauha+trukkipiikit+5 m nostopuomi. 040 5688567 Tukiuudistus ja alueen maatalous vuodesta 2015 eteenpäin tiistaina 16.12. mennessä. SULKAVA Lohilahti 33,2330 ha. 8.12. 2014 Pöytyä klo 10?12.30 Elisenvaaran oppimiskeskus, Kyrö (os. Tie kulkee tirantasauna. 70 % hyväkasvuista kasvatusmetsää, jossa jonkin verran hakkuutarvetta. Orivesi 0400 412264. 2-3 aksilaiset, jarrut joka pyörässä, uusilla renkailla, työkalulaatikko ajosillat, jousitettu aisa. joulukuuta 2014 Euroopan unionin rahoituskausi vaihtuu vuoden 2015 alusta vaikuttaen suoraan maatilojen arkeen. +358-40-7236010 www.joukopasi.fi Kuorma-auton alustoja traktorin perävaunuksi, eri varusteilla. Akselistoja, runkoja, ym. Loput täystiheää ja kunnossa olevaa varttunutta taimikkoa. 2012 Koneen tunniste: 928-2842-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. -10. P. 010 76 85172 KRONE 1500 MULTICUT VARIOBACK Hinta alv 0% 11 209 ? vm. 1926 Koneen tunniste: 928-2769-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 1900 m3. Puustoinen metsätila Koshirsinen päärakennus. P. 2001, ml. klo 15 mennessä. Tarj. lähellä viljelijää asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti 0500 843468, Vaasa (17-21) också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Lähetä nyt maanäytteet meille. 60 000 ?. Tarj. Hyvät tieyhteydet. Hp. alv. 8400, teho 110 hv Koneen tunniste:928-2861-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. Tervetuloa kuulemaan aiheesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista PELTOJA JA MAATILOJA. P. Hyvälaatuista mäntytukkia. Tilalla pyöröhirsinen siisti loma-asunto ja erillinen varastorakennus. Hp. Puusto 1285 m3. Hp. Syrjäinen sijainti, sopii hyvin metsästystä harrastavalle. Hp. 41,47ha. Puusto n. 2500 m3. Pieni puuhapalsta metsästystä harrastavalle. Puusto n. Hp. 110 000 ?. Tarj. klo 15.00 mennessä. MULTIA Peurala määräala n. Suoritamme MURSKAUSTA ja rammerointia. 110000 ?. + 12,09 snt/min kaikista liittymistä. TarmoKraft-hanke v. 5.12. 130 000 ?. lan halki. Hp. 040 8235938, 0400 661379. NOSTO-OVET ny imaine ritys Kot Viljavuustutkimukset EDULLISTA ERISTEVILLAA ! ossa Sal AgroAnalyysit . Suurin osa varttunutta kasvatusmetsää tai rajoittuu Kivijärveen, jonka rv näissä uudistuskypsää. + lo 27 t?. 60 000 ?. Tarj. mennessä. KONNEVESI Särkisalo 28,43 ha. Puusto pääasiassa varttunutta taimik- Petra Huupponen 044 7422353 Tutustu kohteisiin: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Savilahdenkatu 5?7, Mikkeli p. Hp. 0503417912 Potila primus 500 äes, vm. klo 15 mennessä. MULTIA Linnankylä 4 ha. 200 000 ?. yli 900 m. Lähellä Kannonkosken keskustaa oleva iso tilakokonaisuus, jos- timäki. P. Puusto n. Puusto yli 3300 m . 040 5601978. Keski-Suomessa. klo 15 mennessä. MULTIA Soutujoki n. Lähemmin P. 040 7060616. LOMAOSAKKEITA www.lomaosakerahaksi.fi P. 278 000 ?. dettu rantametsätila. peräl. Etukuormain aisat Q55 hydr.varustel. Cabe 220 piennarmurskain Cabe 250 piennarmurskain Kuhn TB211 piennarmurskain ELHO TPM 260 puomimurskain Patu 505 metsäk. Patu 595 metsäk. Vm -67 -91 -04 -94 -98 -03 -01 -03 Hinta e 4 000 e(alv0%) 17 000 e(alv0%) 30 000 e 18 000 e 28 000 e 32 000 e 32 000 e 42 000 e 12 500 e 8 000 e 19 000 e 46 700 e 15 000 e 38 000 e 8 000 e 10 000 e 12 500 e 23 000 e 20 000 e 2 000 e 2 250 e 4 500 e MYYTY! 3 225 e 3 500 e 3 800 e 4 000 e 12 000 e 4 500 e 5 500 e -97 -05 -13 -03 -07 -04 -07 -10 -00 -03 -04 -05 Hinnat alv 0 % Keijutie 27, 15700 Lahti Juha Utela, puh. 2009, ml. mennessä. RANTASALMI Osikonmäki 25,07 ha. Metsätila ja hyväkuntoinen asuinrakennus pihapiireineen. 2700 m3. alan tavaraa. Hp. virtauksen säädöllä, hyväkuntoinen. P. 12.12. 6900 h JD 6320+etuk. 050 3088858. JYVÄSKYLÄN VAIHTOKONEIDEN LOPPUVUODEN HUIPPUTARJOUKSIA Hinaat alv 0%. Turun historiallisessa ydinkeskustassa PELTOA Padasjoki / lähikunnat alueelta. P. Hp. 430, teho 175 hv Koneen tunniste: 928-2904-1 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Tuomo Salminen p. 2002 Koneen tunniste: 928-2635-2 Koneen sijainti: Jyväskylä Agrimarket Myynti: Jorma Venäläinen p. 3 RA-paikkaa Tarj. Yleiskaavassa kutjärven rannassa, kahdessa eri loma-asunto rakentamiseen 2 ranta3 rak.paikkaa, joista toisella pieni vanha palstassa. +alv. 050 3591306, 015 557576. Suomalainen METSURI hakee raivauskohteita. 040 5615077. KETJUJA Traktoreihin, metsäkoneisiin ym. 170 m2. klo 12 mennessä. Jukka Kainulainen 040 769 7694 ENONKOSKI Simanala 32,564 ha. Kahden metsätilan kokonaisuus aivan kirkonkylän kupeessa. 18.12. Puusto SAVONLINNA (Savonranta), Pirt6846 m3. Etukuormaajalla. Kaksi palstaa Puustoa yht. Remontoitu, hyvä asunto/ yhtiö. 03 5437053. Tehoa toistolla! Alennus -20 % Valtra N101HT 2250 h, etukuormain, ilmastointi JD 6920 6200h, 50km/h, etujousitus, hytinjousitus Case 5140pro etukuormain, ilmast. Case 94 2400 h -11 -07 ESITTELYKONE, 176 hv, TEHDASTAKUU 2 v. Case IH 1494 4-v. + postikulut. P. 040 5669472. Jätä ilmoitus p. Metsäala pääsääntöisesti hyväkasvuista, mutta runsaan hoidon Tarj. 4,7 ha. Kuusikkovaltainen määräalapalsta. Puustoa yli 900 m3. Tilalla iso kallioalue
57500?. Lisätietoja nettikone. 0400 858771. Karsiva ENERGIAPUUKOURA kaivinkoneeseen edullisesti! TMK Energiakoura, 0400 593441. Lumilinko Fransgård 220/250. LED-äärivalot, sähk. 0400 533130. LISÄÄ KONEITA WWW.ROTATOR.FI . 046 9026821. Nokka 6WD -95. 20500 ?. 37.000 ?. /vaihto/rahoitus. Kantavuus yli 20t. Nettiauto ID 6897947. hydr.pumppu/ ajomoottori, takanostolaitteella ja hyvillä renkailla, hp. -08, Lincoln Town Car Limo, vm. P. -98. Aj. Kori 4,30x2,25x2,20m. H. 6.900 . Kuvat nettikone ID1358312. -99 vaihtoehto uudelle nostoautolle! 4.6 l, 157 kW, 9-paikkainen noukin-, siirto-, hakevaunu Lahden Rakennustarvike Oy Limnell Krisse Tmi Konefarmi Oy ilmoita@huutokaupat.com 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) KÄYTETYT LEVITTIMET TURUSTA Bergmann TSW 5210 tehdaskunnostettu, hyvillä varusteilla. Bergmann TSW 1616 tehdaskunnostettu, tehokas vaunu hyvillä varusteilla. Apollo 11 korkeilla pyörillä ja pystykeloilla. P. 0400 511721. Isuzu D-Max, pick-up, 4x4 vm. -07, aj. vain 186 h, 4,2 m pöytä, 185 hv moottori, ilmastointi, tappiomittari ym. Tied. 10500 kg. Myyd. P. 29.000 . 0400 407560 Wille 745 -91 lumikone, aj. 0% 040 527 3577 vm 2010 ml 6500 HINtA 119 000 sis. 040 5888513 verkkokauppa: www.kauhapaja.fi Uudenveroinen Valmet haulikko 412S, kaliiberi 12/76 308 Winchester. Saatavana eri kokoja; tukipyörillä sekä sylintereillä . alv 0. P. Kauha ja hydr. piikit mukaan, 32800. H. luukut. Uudenver. 0400 182066. yli 200:n eri traktorimalliin - myös tilaajan mitoilla Logset H 5 moto vm. 11500?. 040 8465354. 0400 308 998 www.finnraiva.fi * SÄHKÖMOOTTOREITA * VAIHTEITA * TAAJUUSMUUTTAJAT * KULMAVAIHTEET Hammaspyörien valmistus mallista Sähkömoottorit yms. 0500 158447. Peugeot 306 farmari, -89/11, kats 11/15, erit. malli NIVELAURAT Tela-alustaiset Hitachi ZX135US -07 Volvo EC140BLMC -07 Doosan 155LC-V -07 Hitachi ZX160LCT -03 Hitachi ZX180LC -08 Hitachi ZX210LC -08 Hitachi ZX225USRLC-06 Komatsu PC240LC -05 Hitachi ZX350LC -09 Hitachi ZX460LCH -04 Pyöräalustaiset Komatsu PW110R -04 Cat M312 -00 Volvo EW130 -00 Volvo EW150C -97 Volvo EW160B -07 Cat M313C -05 Volvo EW180B -04 Doosan DX190W -08 PONSSE COBRA / H60 vm. Loistokuntoinen yksilö, aj. vain 3700h. Hp. 0400 637878 Pirkanmaa. Hyödynnä talousmetsäsi itse. 1.8 tn Toyota -07 sähkötrukki 2 tn Toyota -07 sähkö 2,5 tn Toyota -09 sähkö 2,5 tn CAT -08 diesel 2,5 tn Nissan -05 kaasu 2,5 tn CAT -07 kaasu 3 tn CAT -09 diesel 5 tn CAT -08 diesel Trukeissa hyvät varusteet www.senoco.fi p. 3950. 06 4377122 Tappeja ja holkkeja, kaivink. Pyöräkuorm. 050 5667829. Väderstad 4,5-5 m, hydr. tai vaihto tr. 2.600 . Sis. lev.terät, nivelaks. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Nokka Profi vm. 044 0497227 / 040 5056275. BMW X5, D maasturi, 235 hv. Vm. alv. Michelin 650/65R38 NH vant. 040 5031990 Sipoo. Tilasiemeneltä PELTOKASVIEN SIEMENET maatalouden ammattilaisille suoraan tuottajilta. 010 217 6777, www.tilasiemen.fi.. P. 40 t. + alv. 0440 490990 www.halerpalvelut.fi 5 kpl kylmäk. 24 % 91 950 alv. id 127 3860 ja 0400-169200 tai 0400-394921 John Deere 2850 vm. Omalla moottorilla, hp. 13.800 . tarpeettomana. Ek sähköohjaus 040 745 7734 MF 7485 dYNA-vt -10 3600 180 88 900 ek, 50km/h etu- ja ohj.j,joystick,110l/min, PowerBeyond ym 0400 866 697 NH ts100 -98 4150 100 28 500 4.lohko,ilmaistuin, MpLift 240 ek vm11 040 352 2228 NH 8360 dC -97 4000 140 36 900 jarruventtiili, ilmastointi 040 745 7734 NH tM190 pC -03 7034 194 34 800 etunostolaite PTO, ilmastointi 040 824 4952 vAltRA N142 d -10 4000 160 75 400 ek, juuri huollettu huippuvarustein, Siisti 040 673 4916 vAltRA N142 d -10 2700 160 72 000 ek AutoQuide valmius, Sähköpeilit, Isobus ym 0400 541 445 vAltRA N143 H3 -14 500 150 98 000 ek, 50km/h etu- ja ohjaamojouset 040 635 0257 vAltRA N163 v -13 690 170 104 900 ek, PowerBeyond, 160l/min, cruise, tehdastakuu ym vAltRA t150 H -06 6700 150 57 000 ek, 50km/h ilmastointi 040 745 7734 vAltRA t151 -08 3740 173 78 000 ek Euro,50km/ etu- ja ohj.jouset 0400 541 550 vAltRA t152 v -11 2600 173 79 900 ek, 50km/h etu- ja ohjaamojouset 0400 649 678 Hinnat sis.alv. 3.000 . 0400 274051. Manitou kurottaja MT 1435, ajettu 4200h, vm.-06. 0400 210954. KAUHAT HEFTATTUNA NYT TILINPÄÄTÖS OSTOILLE EDULLISESTI KUOPIOSTA Hinnat alv 0% Konefarmi Kuopio Pöttinger 307 ED hinattava niittomurskain -13 ajamaton 17 500 e Ferri 2000 piennarmurskain,ajamaton ,vm-11 5 300 e Patruuna 860 metsäkuormain hydr. 0440 405454. PUUKAUHOJA, TAIKINATIINUJA JA PUUÄMPÄREITÄ www.kauhapaja.com puh. -98 Krone Titan 48 , vm. Teräsrunko ja pöytä, kitkasyöttö. perävaunuja. Kanta-Häme p. nostureihin yms. Pintakarkaistua pyöröterästä arto.lehtiniemi@auraosa.fi www.auraosa.fi p.050 3029418. Raskaan kaluston purkuosia ja tarvikkeita, myös hyväkunt. 0400 858771. Metsäkonelavetti 3 akselinen puoliperävaunu hydraulinen peräsilta sopii isoillekin koneille. Pyörivä syöttörulla . Demokone vm. HUIPPUEDULLINEN 19900/tarjous. huippusiisti h. Hp. 2800 . P. Toimistokalustoja (uuden h. 7500 . 0400 585657, Ylivieska. Metsäperävaunu RKP 10 tn Y-aisalla, vetävä. Hp. esiohjaus, HYVÄ 6 200 e SIMULTA 3000T -00 siisti ja hyvä, kiekkovannasylvölannoitin, hs-laite 13 900 e MACHALE Fusion 2 -08 yhdistelmäpaalain, huollettu, siisti ja hyvä 49 800 e Noukinvaunu TAARUP 470 -04 siisti, 700-22, 5 renkaat, kääntyväteli ym. P. 0400 223045 Tr.vetoinen rumpuhakkuri omalla moot. 2000. Hyvä ja halpa. P. Hieno. 0500 599023. M-B E CDI -10. 050 5411010. TAKALANAT PAALIPIHDIT Vahvat rakenteet! . Hp. 2001 / Kesla 20. Yhdeltä omistajalta, Suomen toiseksi vähiten ajettu. istuimelta, vapaa paluu 0400 541 545 Jd 5100 M -12 1460 100 48 800 ek, 3.lohko,ilmastointi, tästä siisti Jontikka lumitöille 0400 153 656 Jd 6105R -13 925 105 97 000 portaaton voimansiirto ja Q48 ek 4.lohkoa, supersiisti 040 486 3675 Jd 6330 -13 362 110 64 900 Q46 ek kauha,lumiketjut 380/70-24/80% 040 573 5132 Jd 6330 -13 250 110 67 500 premium, ek, 3.lohko, Mp3 soitin 040 573 5133 Jd 6420 s -03 3500 125 37 900 ilmastointi, jarruventtiili, etuventtiilit, joystick 040 745 7734 Jd 6430 std -09 3060 121 55 900 ilmastointi, Isme 160L ek SoftDr Sel 3 040 575 9738 Jd 6620 -04 6500 138 54 800 ek, 50km/h etuj, aut.pikavaihde,hydr.työntöv 0400 343 758 MF 4255 -01 3980 31 500 ek, kattovilkku,takalasinpyyhin, etulokasuojat 0400 343 924 MF 5465 -04 2650 120 39 900 ek, ylileveysvalot, apumiehenist, pp taakse, huoltokirja 040 777 7975 MF 6475 dYNA-6 -07 5000 155 59 900 40km/h. P. 26 Perjantaina 5. 040 5068738. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. ja hydr. Väh. käyt. alv. P. +alv. Leivo 050 3799992. Myydään Murska Svedala 90 Rak. vain 63000 km. Myyd. Nastarenk., kesärenk aluvant., sähk. kattoik., vetok., radio, huoltok. H. sis. -06, aj. 10800 h + Lako 52 vm. 06 5256301. - kaikki kauhamallit - kantoharat Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. - erilaisille liittimille Käyt. 2.12.14. H. 0% www.vaakamyynti.fi 03-781 7470, 0400-197 344 info@vaakamyynti.fi JOULULAHJAIDEOITA KANOILLE ja KANAIHMISILLE www.tyylitipu.fi Vanha, hyväkuntoinen ja hieno KIRKKOREKI. 0500 542766 / Asianajaja Marja-Liisa Järvinen. VOLVO XC 70 D5 AWD -09/10 Huippu hyvä talviauto aj. tarpeettomana. P. Erittäin siisti, hyvät varusteet. P. Suuri leukaväli 2 m . Tume kylvölannoitin KL2500. Nostolaite- tai eurokiinnityksellä Pekka Karti 050 3640753 Jari Järvensivu 0400 138 658 KUNNOSTA NÄIN TALVELLA SAAT UUDET JA KÄYTETYT PUIMURIEN OSAT EDULLISIMMIN SUOMEN SUURIMMALTA Poikkea kun käyt Keskisellä! jari.latvala@jarilatvala.com 63610 Tuuri Mika p. Kysy muitakin lavetteja! 040 5397735 www.konekauppias.fi Mitsubishi Pajero 4-v. Jättää muovit ehjäksi. . 0500 858823. VW Touareg 5.0 V10 TDI, vm.-04 aj.195 tkm. + alv/vaihto. P. P. 38.500 . 0500 858823. FINNRAIVA OY Konehuolto T. + alv/ Vaihto traktoriin. 040 5484721, Ylöjärvi. Puolipv.lavetti, 2-aks. -91 Hi-Lift malli. 040 2444344. MB 412D -99 285tkm kats. 050 5555067. Belarus 920 S, 4-veto vm. P. 315 tkm, kippi, nosturi, aurausvalmius. Kok.p. Lahti p. Alv 0%. P. 2013. Pyydä tarjous 0400 820193 Konefarmi Oy R Koskinen PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Varma omavalmiste KENTTÄSIRKKELI. Kysy muitakin metsäkoneita! P. 0400 858771. Löytö, MAN 4,6 l -94, aj. vetoautoja ja eril. Kysy muitakin! P. 0500 137385. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Paripyörät vanteilla 42?, 38?, 30? ja 28?. käyttö . Ehkä Suomen siistein. Sekoitusakseli . Kant. Terä: sileä/hammas JUONTOKOURA HIEKOITIN Kääntösylinterillä . Täydellinen suojaus . alv 0%. Mense Oy p. Hellävarainen, tiukka puristus. . Hp. P. / tarjous. P. P. Siisti ja hyväkuntoinen. P. 4500. Kats. Hyvä vetoauto. 24% > lIsää KONEItA vAltRA-vAIHtOKONEpöRssIstä Numerosta 020 350 500 tai www.valtra.fi YOUR WORKING MACHINE LYKONEIDEN E T IT S E N E ID E N ESITTELYKO N ESITTELYKONEIDE N ESITTELYKONEIDE ESITTELYKONEET 0% N ESITTELYKONEIDE TOuKOKuuSSA 2015 N ESITTELYKONEIDE N ESITTELYKONEIDE N ESITTELYKONEIDE valtra-rahoitusehtojen mukaan Tarjous voimassa 31.12.2014 asti. > VAltRA-MYYjäSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. SAMPO COMIA C6 vm. 040 5397735 www.konekauppias.fi Valmet 901.4 vm.-09, Valmet 84052/8 vm.-99, Volvo FM 12 6x2 vm.-99 sekä 3 kpl Toyota Hilux 4x4 vm.-99-00. alv. KYSY MYÖS MUITA KÄYTETTYJÄ RENKAITA! HÄRMÄNPELTO OY 06 4845175, www.harmanpelto.fi JÄÄNASTAKETJUT Tapio 9-11 -kaikki koot LUMIKAUHAT 2-2,9 m Uudet renkaat ja vanteet, myös käytetyt. HÄRMÄNPELTO OY 06 4845175, www.harmanpelto.fi DEEREN VARAOSAT Uutta vast. -80%). P. 3900. hyvä kunto. Tuhti peräk. Hp. 09-27468860. MYYMÄLÄVAAKA Hinnoitteleva Digi DS-781 30 kg / 10 g hinta 385,- alv.0% Erä 12 m lauttavaunuja esim. silloiksi. Paino 320 kg YOUR WORKING MACHINE Traktori International 684 - 79, 69 hv. P. trakt. 10/14. Huolt.kirj. -99, 2.8 TD GLS Wacon 5 D, aj. 24 % HINtA ROvANIEMI 95 950 alv. puoliperän päälle. 5100 h, siistikuntoinen. Hp.17.500 ?. 160 tkm, 2 alut, sähköherkut, hp. Timberjack 1070 -02, aj. 17 th, tosi hyvä. huollettu, tarpeettomana 20000?+alv. alv. 0500 407 444 Jari p. -60 %. PEURALAN KONEPAJA, p. Keto 100 -02. P. + alv. 0500 660106. Traktorin ketjut edullisesti. www.konepoint.fi JOULUKUUSIEN pakkausverkot ja -koneet Meiltä myös pakkaukset polttopuille! Soita ja tilaa heti! HL-Vihannes Oy Puh. Kierukkasyöttö, heitto molemmin puolin. . 040 5045479 Kauhava. Valmet 702 S vm.-77 turbo, teollisuusetukuormaaja, nokkapumppu, takapaino, siisti hyvä kunto. Eri hintaan 3 kpl kauhoja siipikauha, puskulevy, hydr. trukkipiikit ym. Hp. Kari Tervi, p. ja kipillä. hydrauliperä, uusilla renkailla, hyväkuntoinen. 040 8494426. u- ja nivelaurat hiekoituskauhat ? Monipuoliseen ja tehokkaa- ? Tehokkaaseen piha-alueiden ja teiden hiekoitukseen seen puhdistukseen ? Hiekoitusleveydet 1,8?2,4 m ? Työleveydet 1,8?6,0 m ? Kauhatilavuudet 700?3000 l Rahoituskampanja Poistamme erikoishinnoilla upeilla eduilla ? varastossa olevat Kysy lisää! STARK-lumityölaitteet! myynTi: Alavus 0500 929 200 Huittinen 046 921 2451 Iisalmi 040 681 5508 Joensuu 050 311 2071 Jyväskylä 0400 164 716 Kankaanpää 050 340 0704 Kiuruvesi 050 353 0864 Kokkola 0500 561 265 Kouvola 0400 997 188 Kuopio 046 656 1572 Lahti 0400 350 170 Oulu 010 7557 313 Laitila 050 381 5452 Rovaniemi 010 7557 450 Seinäjoki 050 364 9506 Tornio 010 7557 250 Tampere 0400 157 623 Ylitornio 010 7557 151 Turku 0400 820 193 Pyydä tarjous Turku 0500 829 832 myyjiltämme! Ylivieska 040 484 8192 www.turunkonekeskus.fi N YT H U U TOKAU PA SSA Kohde 102358 Sipoo Spjutsund, rantatila, määräala noin 1,2 ha Metsähallitus Kohde 112352 Kohde 109160 Savonlinna Lapinlahdenkylä Lomaranta, 1/2 osaa tilasta Tmi Lehtinen Pertti Akusti Kohde 112196 Kohde 109670 KRAZ 255 B1 6X6, 8-syl. H. 050 5286020 Traktorin jäätikköketjut, uuden veroiset 16,9-34. 11 th, 300 h sitten vaihd. Toimiva ja siisti. Hinta 24000 . joulukuuta 2014 KAttAvAstA vAlIKOIMAstA HEtI tOIMItUKsEEN LAATUKONEET järkevään hintaan! LUMILINGOT . P. P. P. P. traktori 1-aks. 040 5519333. 13 tn telakone HITACHI FH130.3 -96, NTP10, luiskah, eberi, hieno! H. 0400 407 444 Katso tarkat tuotetiedot ja lähin jälleenmyyjäsi netistä! KYSY LISÄÄ! Kaupinkatu Kaupinkatu 4, 4, 45130 45130 Kouvola. Kouvola. www.agrikymi.fi Jaakko Pirinen 0400 130 130 Heikki Töyrylä 040 550 8693 Jani Manni 044 743 2050 SNOWEK-LUMITYÖLAITTEET Suunniteltu kestämään kovaa käyttöä Valmistettu Suomessa! 040 847 9303 O T S I O P O T S I O P O T S I PO I T N Y Y M I T N Y Y M I T N Y MY O T S I O P POISTO NYT KAIKKI MYYNTI MYYNTI O T S I O P POISTO KOROllA MYYNTI MYYNTI MAKSAT vASTA O T S I O P POISTO I T N Y Y M MYYNTI N ESITTELYKONEIDE . -13, aj. 500 h. 0400 532388 Maanrakennus -ja siirtokoneita, traktoreita yms. tarvikkeita eläkkeelle siirtymisen johdosta. Puh. Akku, vesipumppu, moottorilämmitin uusittu. alv0% p. Viljakontteja, lietekontteja, merikontteja ja lauttavaunuja pyörillä. etulata, hinattava. dsl, omapaino 11,7 tn, 170 kW Puolustusvoimat Kohde 112669 Scania P310 6x2, vm. 7900 ?. P. n.30000 t. Hieno johtotähti. Ml 353tkm. Metsävarustein. korokel. Carrier 45 kW. 240 tkm, huoltok., siisti ja hyväk. 17.600 ?, Vaihto traktoriin. Yksi omist. 010 7683404 Agrimarket Konekeskus, Kouvola. Huippusiisti Valtra X120 vm.-02 2700h. 0% 040 648 3633 KOKKOlA hyvät varusteet mm ek,etunl, 50 km/h jouset ym 50 km/h, ilmastointi, 160 l/min, ek harjahydr, puskutuet, vannepainot tEHO HINtA 109 000 sis. 1200 ?. sis. P. 0500 533919. PURKUOSIA Etikettivaaka SM-300 1100,- alv. 0400 533656. H-auto Ford Mondeo 1,8, -98, aj. 178 tkm, kats., 2 pyörät, ilmast. 040 5511645, Pieksämäki MF 690-83 4WD turbo multipover. Teräsäiliö 6 m³ 10 k-paineella + potkuri. 0% 0400 374 403 MERKKI vM CAsEIH 1195 CvX -05 5600 215 53 500 etunl ja -PTO, 50km/h etu- ja ohj.jouset, etulokasuojat 0400 344 045 CAsEIH MXM190 pC -04 4000 240 55 900 etupainosarja, 4 sähkölohkot, päisteautomatiikka 0400 866 697 FENdt 211 vARIO tMs -10 1200 110 69 000 ek, ohj.jouset, hydr 2-pumppu, 4.lohko taakse 0400 340 290 FENdt 818 tMs 94 000 ek, PowerBeyond,Isobus,maatal.vl, 4.lohkoa,ohj,jouset 040 847 9303 -07 Ml 174 hv HINtA lIsätIEtOJA 4650 180 0400 343 757 Jd 3350 -89 6900 103 26 500 ek Sel3 SoftDr Euro, lohkojen käyt. alv. -11 aj. aj. ENITEN TARJOAVALLE! Ajankohtaista -SNOWEK lumiytyölaitteet -SAMI nivelaurat ja hiekoittimet -VARILA lingot -PILKEMASTER klapikoneet VAIHTO RAHOITUS Tuotetiedot ja kuvat www.konefarmi.fi/vaihtokoneet Ari Molander 046-6561 572 Alipainekompressorien lamellien valmistus ja myynti. Peta-Metalli Oy p. 24 % JOENsUU 87 900 alv. P. Myös pyöröpaalien käsittelyyn . 03 3634008, 0400 625373. Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. 1800 . Hammastettu 2,3 ja 2,6 /sileä terä FENdt 820 vARIO tMs 205 hv vAltRA t162 vERsU AlAtERä MAssEY FERGUsON 7624 dYNA6 vm 2011 ml 1500 vm 2012 ml 850 240 hv 50 km/h etu- ja ohj. jouset,vakionop.säädin ym 114 000 sis. P. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. peräkärryyn tai kelajyrsimeen. 06 4331950. - liitinlevyt SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 KÄYTETYT RENKAAT Trelleborg 650/60R38 Valtran vant. Vahva ja tiivis keskinivel pUHElIN FENdt 724 vARIO sCR -13 1200 240 169 900 50km/h etu- ja ohj.jouset, 5X/85 Euro hydr.var.l ym 95 Toimii nuoskalumessa! Myös hydr. 2009, 140 tkm
P. 044 0120423 Orivesi. HUITTINEN 12 2 RAUMA 43 204 41 KALEVI, MIKSI EMME OLE TÄSSÄ MUKANA ?? www.melekomonentalli.com ALASTARO 210 YLÄNE HUMPPILA ORIPÄÄ Mustilantie 12, Pöytyä TAMPEREELLE PÖYTYÄ Lampurille hoitoportti alle 100 ?. Retronik 050 5210082 soita heti. Suomenhevonen ruuna. Tukka oli keskiruskea, se oli kammattu siististi sivulle ja jakaus oli viivasuora. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Seppo Jokinen Hiirileikki 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2014: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,80 ?/pmm, 4-väri 4,45 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 4,10 ?/pmm, 4-väri 4,75 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,85 ?/pmm, 4-väri 4,45 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,95 ?, 4-väri 5,15 ?) (Koulutus mustavalkoinen 3,15 ?, 4-väri 4,85 ?) Rivi-ilmoitukset 8,50 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. 040 5653845. PORIIN Hiehoja ja vasikoita (kt yli 10000 l) pihattonavetasta. Kai se nyt sentään selvisi minä päivänä ilmoitus oli julkaistu? . . Lähetämme siitä erillisen laskun! KESKUSTELUA 24h PL 36 02661 Espoo Mies, Suomen vanhin ja suosituin numero! 0700-1-0700 0,99. Jollain alitajuisella tavalla hän tunsi pettäneensä kuvan äidin ja pojan, vaikka tiesikin ettei niin ollut. Knuutila T:mi Kain Monipalvelu LVI Koneasema Maansankarit Oy Kavander pe 5.12.2014.indd 1 ARVOSTETUT NÄKIJÄT EIJA 0700 579 104 SARA 0700 579 107 ARMI 0700 579 112 2,28 . Kävin. MARK TRAIL KOTIMAISTA LAATUPELLETTIÄ irto- ja säkkitavarana. Terve rokot.10 kk spring. HELGE . Jälkimmäinen ilmestyy Vammalan seudulla. Koskinen nyökkäsi hyväksyvästi. 0400 837476, Toijala. E63 E8 Lisätiedot: DeLaval, Trygve Isaksson, 0400-327 780 Osoite: Mustilantie 12, Yläne (Pöytyä) Hyväsukuinen SH-ravi orivarsa-14 P. OUTO VALO . P. joulukuuta 2014 PÖYRÖÖT . Myyd. Vågad live line. EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . Se löytyi puhelinluettelon keltaisten sivujen välistä. www.ewline.org 1,90 ?/min+pvm. STL. VIIVI JA WAGNER . Varsinkin kun talossa oli vanhanaikainen lankapuhelin. . PL 211, 00531 Hki. MIES, SOITA MEILLE SUORAAN! 02 6516 1312 Hinta 0,99?/min + pvm/mpm. JT 04600 MLÄ. Tule aan tum t ut us eeseen n ko 4. KONKURSSIHUUTOKAUPPA.FI www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 80 754 kpl (LT 2013) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 329 000 (KMT S2013/K2014) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. 27 Perjantaina 5. Hän ei ollut kyennyt suojelemaan näitä ihmisiä, vaikka juuri sen tehtävän hän oli itselleen aikoinaan valinnut ja hänet oli siihen julkiselta taholta kelpuutettu. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. 900 ?. Sen sisällä oli käyntikortti. Teresa Huovinen Kotipiha Oy LKV Hän antoi kortin eteenpäin ja Ulla innostui: . Ei ainuttakaan kirjettä, ei joulukorttia, ja mikä merkillisintä, ei edes osoitemuistiota. Toisessa kuvassa mies istui äitinsä vuoteen vieressä. Jos niitä on koskaan ollutkaan. . min +pvm KESKUSTELUA 24h PL 36 02661 Espoo Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen pikkuvihko josta löytyy tärkeimmät osoitteet ja puhelinnumerot. narttu maaseudulle, h.150 ?. P. Ostetaan maatalousromut ja autot. P. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 6,55 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2014 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Kustantaja: KARISTO OY Osa 90 . min +pvm Live! TL PL38 02661 Espoo 1.12.2014 8:01:01 Lemken Compact Solitair 6 m pneumaattinen kylvölannoitin. Kysy nyt raju ennakkotarjous ensi kevään kylvöille! .201 ä 11ä.t1iet2oja lähimjältmääslti. Lis onemy y t yö k K-MAATALOUS SUOSITTU YSI-LINJAT MIEHILLE! Soita 0700-09 09 09 0,99. myös lehmiä, jotka eivät sovellu robottilypsyyn. min+pvm, pl 87 40321 Jkl www.ValonEnkeli.fi KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 412030 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. 1,90 ?/min + pvm. Juttuseuraa aikuisille ENSAM? 0700 11 111 0700 9 8776 Ring våra flickor. 040 7030799. Bernhandinkoiran narttupentuja, P. Ilmoituksen voi viedä Siperiaan kuka tahansa, ja jos maksaa käteisellä, vastaukset voi hakea kuittia vastaan. Kuvan mies oli pyöreäkasvoinen, nenänpää oli tylppä ja silmät hieman viirut. . Ulla oli häntä nokkelampi: . Simo oli pannut toimeksi. 045 2669596. SERTIFIOIDUT KYLVÖSIEMENET Täytä varastot talveksi. Kauhajoki, Parkano, Hinnerjoki, Kaarina. Tilaukset ja tiedustelut: P. Piironginlaatikot oli kipattu ylösalaisin ja siitä rojukasasta löytyi ajokortti ja muutama valokuva. Kenties siinä oli osa vaaliryvettymisen paikkailua, mutta silti hänen tehokkuuteensa oli pakko olla tyytyväinen. Vaikuttaa oudolta, Kaatio kyhnytti niskaansa. Kohdasta Kiinteistötoimistoja. Koskinen otti muovipussin käteensä. Ehdin sitä paitsi selata jo uteliaisuuksissani puhelinluetteloa, eikä siitä löytynyt yhtään Kotipiha-nimistä toimistoa. Kaatio katseli korttia tyytymättömänä kuin pokerinpelaaja kuutoshaita. . Nimeä ei kysy kukaan, henkkareista puhumattakaan. Koskinen ei ollut vieläkään sinut itsensä kanssa. Sunnuntaina tammikuun viidestoista. Koko firmaa ei ole olemassakaan. spanieli, leik. Vanhus makasi puolittain istuvassa asennossa ja yöpöydällä oli vaaleanpunainen ruukkuruusu. Kenties kuva oli otettu äitienpäivänä. Ja taas sama vanha riittämättömyyden tunne lamautti Koskisen. Nyt on sinun vuorosi. Säikähdys ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. . Otin selvää, ja sama ilmoitus oli samana päivänä myös Satakunnan Kansassa ja Tyrvään Sanomissa. Jeps, Simo selasi hätäisesti muistivihkoaan. P. Se oli myönnetty vuonna kahdeksankymmentäviisi Mauri Arvi Maunukalle. 0400 333666, 0500 333666. PUNA-APILA kylvösiementä. www.naturcom.fi 08 270 7200, 02 762 6200 SERTIFIOIDUT SIEMENET VILJAT, NURMIKASVIT, NURMISEOKSET, APILAT, HERNEET, HÄRKÄPAPU. Junttilan tila, Vammala 0400 777192, 044 5130009. SERTIFIOIDUT KYLVÖSIEMENET KEVÄÄKSI SYYSHINNOIN. SOLLAN PAKKAAMO OY, LOIMAA, P. Eikä siinä vielä kaikki. jatkuu. Tuo on teidän heiniänne. Häh. Koskinen tunnisti Taimi Maunukan edellisiltaiselta käynniltään hoitokodissa. 0400 291663. Sähköurakointi T. Hukkapee näki heti että tuo on niitä kortteja joita voi painattaa itse automaateilla kaikilla rautatieasemilla ympäri Suomen, markettien auloissa, messuilla ynnä muilla markkinapaikoilla. Taitaa olla turhaa, Mäkitalo hymähti pessimistisenä. P. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kävitkö Aamulehden konttorilla? . Miksi se sitten oli pantu luettelon väliin. Jeps, Simo huoahti helpottuneena. Mutta sitä kautta me ei päästä pitkälle. 045 6718159. Myydään kiintiöitä Tilatukioikeudet 9,81 ha, tukialue C2-C4. Ei muuta kuin tämä. Hän laski pöydälle pienen muovipussin. . SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. Synt -98 H. Hinnat sisältävät alv:n. Hän ärähti tarpeettoman tylysti: . Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Silti sinne yritettiin soittaa, ja kun ei saatu yhteyttä, sitä olematonta numeroa etsittiin luettelosta. Mäkitalo otti kortin pöydältä ja pakkasi sen tietokoneen kanssa olkalaukkuunsa. . Pitää mennä heti soittamaan. . . Tämä kuva näytti kaikista tuoreimmalta. Koskinen katsoi ensin ajokorttia. Tunne oli ahdistava ja hän halusi ravistaa itsensä nopeasti siitä irti. Hän laski kuvan pöydälle ja osoitti Simoa sormellaan. . Kai juuri siksi mitä Panukin äsken sanoi. Minä lähden hoitamaan omaa postiani. Palo-Oja ja Hukkapee palaavat kohta Kiesilänkadulta ja meillä riittää hommia sen jälkeen koko illaksi. Hän nousi tuolista ja muisti siinä vielä jotain. . 0400 487964, mansikkapusu.fi Kultajyvä Oy Hämeenlinna, 050-3208270, 050-3434170 info@kultajyva.com, www.kultajyva.com Lennox, Sertori, QuarnaBor, Toria, FairytaleBor, Marthe, WolmariBor, EinarBor, Obelix, VivianaBor, AkseliBor , Karita, KontuBor, Nokka ym. Peräniityn tila, Huittinen P. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. min + Lsa. Ai niin, hän työnsi kätensä povitaskuun. Kai sieltä nyt sentään joku muistilappu löytyi. Mäkitalo kumartui taas tonkimaan olkalaukkuaan. . Sellainen joka ei edes tallenna numeroita. . 044 2590396, 0500 788241. PELTOSIEMENIÄ Vehnät: Sertori, Quarna, Lennox, Zebra. Ohrat: Toria, Wolmari, Einar, Jyvä, Salome, Barke, Marthe, Fairytale, Polartop, Saana, Severi. Kaurat: Akseli, Obelix, Belinda, Viviana, Peppi. Kevätruis: Juuso. Useimpia lajikkeita saatavana puhtaana ja peitattuna. Toimitukset suoraan tilaajalle, kysy tarjousta. Bordercollien urospentuja, paimennustakuu. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 208 ? 6 kk 113 ? 3 kk 67,60 ? 1 kk 34 ? Kestotilaus 196 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Sellaiset sieltä ainakin on nyysitty. . 0500 535325 www.sollanpakkaamo.fi Avoimet ovet DeLaval -karusellipihatossa Pöytyän Yläneellä perjantaina 12.12 klo 10-14 Tarjolla on keittoa, Valio-tuotteita ja kahvia! Pauliina ja Ville-Veikko Kavander toivottavat tervetulleeksi tutustumaan DeLaval -karusellilypsyyn! Vuonna 2010 valmistuneen 200-paikkaisen lehmän eläinhallin yhteyteen valmistuu uusi lypsyosasto kokoomatiloineen ja erottelu+poikimakarsinoineen. ? 32-paikkainen DeLaval HBR-karusell asema MPC580/680-lypsy-yksiköillä ? DelPro-tuotannonohjausjärjestelmä ? Herdsman-ajolaite kokoomatilassa ? Energiatehokas maidon esijäähdytys Eläinhallissa: Luonnollinen ilmanvaihto Seosrehuruokinta Tuorerehupaaleja tuotuna. VÄINÖ . .
Työntekijät eivät jääneet toimettomiksi, vaan perustivat osuuskunnan jatkamaan toimintaa. Alkuun lähdettiin alihankinnasta ja varaosista. Nyt niitä on 60. Hankkija kuuluu toista vuotta tanskalaisten viljelijöiden omistamaan DLA-yhtiöryhmään. Sää on epävakaista ja pilvisyys enimmäkseen runsasta. Kestotilaajana saat aina enemmän! a Ava Israel vähentää öljyn kulutustaan ! Agrimarketin joulukalenterin ohittamaton tuotetarjous! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN www.agrimarket.fi Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi MTK ja Hankkija sopivat jäseneduista Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n jäsenet saavat uusia etuja Hankkijalta. Hankkijan ja MTK:n edustajat sopivat yhteistyöstä marraskuussa Helsingissä. Agrimarket tekee Propinosta mallasohrasopimuksia Lisätietoja osoitteessa agrimarket.fi. Yhtiöllä on valmiit piirustukset yksi- ja JAANA KANKAANPÄÄ TEL AVIV, ISRAEL (MT) Israel aikoo vähentää öljyn kulutustaan 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kertoi uuden teknologian energiakonferenssissa Tel Avivissa keskiviikkona. Maa on erittäin riippuvainen öljystä, mutta tavoitteeseen pääsyä helpottaa maakaasu, jota löydettiin Välimerestä Israelin edustalta neljä vuotta sitten. Israel on jo aloittanut kaasun poraamisen merellä. Virallista hyväksyntää mallasohraksi Suomessa ei tullut, mutta vientimarkkinoilla kysyntää löytyy . Karsinta aloitettiin 103 myymälästä. Myymälöissä lahjakortti ei käy. Uusien viljelijöiden nimet poimitaan Maaseudun Tulevaisuuden Jatkajat-palstalta. maaliskuuta. Istuva hallitus jatkaa vallassa siihen asti. Hallituskriisi alkoi, kun ruotsidemokraatit torjuivat tiistaina JOUKO KYYTSÖNEN hallituksessa olevien sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen budjettiesityksen ja kertoivat sen sijaan kannattavansa oppositiossa olevien porvaripuolueiden esitystä. Perinteisesti Ruotsissa puolueet ovat valtiopäivillä äänestäneet tyhjää, jos ne eivät tue hallitusta. Aluksi sijoittajia saapui Yhdysvalloista, nyt myös Aasiasta ja Euroopasta. kaksirivisten nostokoneiden tekemiseen. Osuuskunta esitteli toimintaansa keskiviikkona noin sadalle sokerijuurikkaan viljelijälle. Hyvä kausi rohkaisee jatkamaan Sokerijuurikkaasta korjattiin historian toiseksi paras hehtaarisato, keskimäärin lähes 45 tonnia hehtaarilta ja VakkaSuomessa yli 50 tonnia. Säät suosivat nostoja ja juurikkaan laatukin on moitteetonta. Ison sadon takia käyntikausi venyy joulukuun puolivälin yli. Tannerin mukaan juurikas kiinnostaa. Sitä ei voi yhdistellä muihin tarjouksiin tai kampanjahintoihin. MTK:n jäsenmäärä kolmin kertaistuu ensi vuonna. Viime vuonna tehtiin neljän 12-rivisen sokerijuurikkaan kylvökoneen sarja, Tuittu kertoo. Sokerijuurikkaan nosto koneen tekeminen voisi olla seuraava askel. Palstanpitäjä toimittaa heidän tietonsa Hankkijan asiakaspalveluun. MTK:n Reppu-jäsensivuilta löytyvät tarkat tiedot uusista Hankkija-eduista sekä muista MTK-järjestön jäseneduista. ?Hienoa, että löytyi yhteistyön malli?, MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi myhäilee. Myymäläkaupan johtaja Auvo Kinnunen kaavailee Hankkijan jatkavan noin 50 omalla myymälällä. Konesarja tehdään, jos tilauksia saadaan vähintään kolme, toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Mikko Tuittu. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana lauha etelänpuoleinen virtaus jatkuu. Metsurin varusteista saa saman jäsenedun. Kymmenen prosentin alennus lasketaan tuotteen normaalista hinnasta. JOULUKUUTA 2014 VEIKKO NIITTYMAA VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Sää on lauhaa ja pilvistä LUMITILANNE SÄÄ EILEN Sokerijuurikkaan nostokoneen valmistuksen käynnistämistä mietitään vakavasti. Järjestöön liittyy 80 metsänhoito yhdistystä ja niiden 300?000 jäsentä. Viljelyominaisuuksiltaan Suomeen sopiva ja kilpailukykyinen nykyisiin mallasohralajikkeisiin verrattuna . Se on meistä itsestämme kiinni.? . Nyt MTK:ssa on 150?000 jäsentä. Hankkija antaa sadan euron lahjakortin verkkokaupassaan asioiville uusille yrittäjille, jotka tekevät ensi vuonna sukupolvenvaihdoksen. Vanhoilla Jukoilla on nostettu edelleen iso osa sokerijuurikkaasta, mutta kalusto vanhenee auttamatta. Nettisivut ja järjestelmät alkavat olla valmiita. ?Etuja voivat saada kaikki jäsenet. Se omistaa Hankkijasta 60 prosenttia. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 5. Uudet tilanpidon jatkajat saavat lahjakortin nettikauppaan?, MTK:n järjestöjohtaja Matti Voutilainen kertoo. Hankkija antaa myymälöissään alennusta moottorisahoista ja ketjusahoista sekä niiden varaosista ja tarvikkeista. Muut osalliset, tutkijat, rahoittajat, valtio ja sijoittajat tukevat sitä, että yritykset pystyvät kehittämään uutta tekniikkaa tai ajatuksia. Startup-yritykset eli aloittavat yritykset saavat sekä valtion tukea että neuvoja ja apua sijoittajien etsimiseen. Israeliin on tullut paljon ulkomaisia sijoittajia, joita kiinnostaa vihreä teknologia. Ruotsidemokraattien poikkeuksellista päätöstä tukea porvaripuolueita ja käytännössä kaataa hallitus on pidetty näpäytyksenä muille. Kaikki Ruotsin muut puolueet ovat tähän saakka kieltäytyneet yhteistyöstä maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien kanssa. JUKKA KOIVULA VEIKKO NIITTYMAA JATKAA VIENTIMALLASOHRANA Ruotsissa järjestetään keväällä uudet vaalit Antti Sahi ja Leena Lahti kättelivät MTK:n ja Hankkijan sopimuksen. Matti Voutilainen (vas.) ja Auvo Kinnunen vahvistivat. Mitä muutakaan juurikastilalla kasvattaisi, totesi moni. Sokeriteollisuus ja tuottajat neuvottelevat parhaillaan uudesta toimialasopimuksesta. Pikaista ratkaisua tuskin tulee, arvioi MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki. Myllymäki arvelee, että juurikkaan hinta voi hieman notkahtaa parina vuonna, kun kiintiöistä luovutaan kahden vuoden päästä, mutta muutoin näkymät ovat valoisia. Tapahtuma on maan poliittisessa historiassa hyvin poikkeuksellinen. Sosiaalidemokraattien johtama punavihreä hallitus kaatui sen jälkeen, kun sen budjettiesitys hylättiin valtiopäivillä. Valtiopäivät asettui tukemaan oppositiossa olevan porvarillisen blokin budjettiesitystä. Lähes välittömästi äänestyksen jälkeen pääministeri Stefan Löfven (sd.) julisti järjestettäviksi ennenaikaiset vaalit. Tanner on tyytyväinen, jos samaan ylletään ensi kesänä. Paikalla olevat viljelijät vaikuttivat tyytyväisiltä ja jatkamishaluja riittää. Juurikas antoi taloudellisesti kelpo tuloksen etenkin, kun viljojen hinnat ovat alhaalla. PROPINO Markkinointijohtaja Leena Lahti sanoo Hankkijan tekevän verkkokauppaansa ja sen laajaa valikoimaa tutuksi. Ne on määrä toimittaa 22. ?Tuotanto ja sokerin jalostaminen jatkuvat, jos viljelyhaluja riittää. Etelässä sade tulee enimmäkseen vetenä ja pohjoisessa lumena. LÄMPÖTILA ON MAAN etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 0 ja +4 asteen välillä, lähinnä sunnuntain vastaisena yönä voi etelässäkin olla heikkoa pakkasta. Maan pohjoisosassa lämpötila on pääosin +1 ja -10 asteen välillä, Lapissa voi paikoin olla kylmempää. JAKSON ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ on vedeksi muutettuna 2?10 milliä, Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella 10?20 milliä. Sokerijuurikkaan nostokoneiden valmistus saattaa käynnistyä vuosien tauon jälkeen. MYNÄMÄKI (MT) Jukon tuoteoikeudet hankkinut Osuuskunta Ratas ja ruuvi miettii nostokonetuotannon aloittamista. Sarja tehdään, jos saadaan 3-5 tilausta, sanoo Osuuskunta Ratas ja ruuvin toimitusjohtaja Mikko Tuittu Mynämäeltä. Juurikkaan nostokoneen teko alkamassa Mynämäellä SUOMESSA VALLITSEE LAUHA lounainen ilmavirtaus. Viljelijät ovat huolehtineet kiitettävästi aumojen peittämisestä, toteaa maatalousjohtaja Tero Tanner Sucrokselta. Tannerin mukaan sokerisaalis nousee lähes l90 miljoonaan kiloon, kun maakiintiö on 81 miljoonaa. Kyselyitä on tullut aika lailla, Tuittu sanoo. Jukon hallit tyhjenivät vuosikymmenen taitteessa. Uusia viljelijöitä aloitti 104 ja ensi kaudelle on 10?20 uutta nimeä listalla. Juurikasala kasvoi 13?700 hehtaariin. Pilvisyys on enimmäkseen runsasta ja sateita tulee lähinnä lauantaina ja maanantaina. Hyödyntäminen on kuitenkin vielä alkuvaiheissaan. Netanyahun mukaan Israel pyrkii vähentämään öljyä ilmaston vuoksi, mutta myös vähentääkseen riippuvuutta naapurimaista, joiden kanssa maalla ei ole kovin hyvät välit. Israelin 10 vuoden energia ohjelmaan käytetään valtion rahaa 30 miljoonaa euroa vuodessa, pääministeriviraston polttoainevalinta-ohjelman vetäjä Eyal Rozner kertoo. ?Yksityiset sijoittajat nostavat sijoitetun rahamäärän moninkertaiseksi?, Rozner uskoo. Ohjelma on rakennettu vahvasti yrittäjien ympärille. SOK:lla on vielä 40 prosenttia. DLA-ryhmälle Hankkija siirtyy kokonaan ensi vuoden loppuun mennessä. Yhtiö vaihtoi marraskuussa SOK:n verkosta pääosin DLA:n verkkoon. JUHANI VIITALA Ruotsin hallitus kaatui keskiviikkona. TORIA US! Halutuin U T ohra U U NRO 142