Maaseudun Tulevaisuus 09.08.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivu 10 Konkurssit lisääntyivät. Konkurssien määrä kasvoi tammi?kesäkuun aikana 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Leikkuri vie viljelijätuista 22 miljoonaa euroa Valtiovarainministeriön (VM) esittämät maataloustukileikkaukset heikentävät Suomen mahdollisuuksia saada hyvä lopputulos komission kanssa käytävissä 141-tukineuvotteluissa. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila vaati hallitusta perumaan leikkaukset. ?Jos tämä menee läpi, vedetään mattoa Brysselissä neuvottelevan oman ministerin jalkojen alta.? Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan kansallisen tuen leikkaukset eivät vaikuta Suomen neuvotteluasemaan. IRTONUMERO 1,50 e Kuluneen viikon aikana suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet lähes 1?400 työpaikan vähennyksestä. EU:n tulo- ja markkinatukea rokotetaan 15 miljoonalla eurolla. Sen sijaan ympäristötukeen on luvassa noin viiden miljoonan euron korotus. Maatalousmenoista säästetään yhteensä 66 miljoonaa euroa. VM:n budjettiesityksen yksityiskohdat tulivat julki torstaina. Sivu 5 Henkivakuutus turvaa läheiset Huidunperä vaikenee. Koskinen sanoo MT:lle, että tuet pysyvät ensi vuonna suunnilleen tämän vuoden tasolla. ?Ensi vuosi on vielä välivuosi, mutta 2015 on tulossa isoja muutoksia?, hän huomauttaa. Myös odotettu pienpuun energiatuki vetää tämän vuoden henkeä, sanoo Koskinen. VM esittää kansalliseen viljelijätukeen 12 miljoonan euron leikkauksia. ELOKUUTA 2013 | 1?400 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 92 . Sivu 3 PÄÄKIRJOITUS Aluepolitiikkaa syytä terästää YLIÖ Rakenneongelmat ratkaistava suhdanteista riippumatta KOLUMNI Kouluruuan alkuperä kiinnostaa vanhempia www.maaseuduntulevaisuus.fi Millaista viljasatoa odotat? 1 571 kpl 1 628 kpl Konkurssit tammi-kesä 2012 tammi-kesä 2013 Houkutuskuvat esiin. Kyyhkyjahti alkaa lauantaina. Lopputulosta on kiitelty parikkalalaisen leirikeskuksen lounaspöydässä. Lähiruuan suosiminen ei ole kiinni keittiön koosta vaan asenteesta. Sivu 11 Luonnonpuiston alueella saa liikkua vain merkityillä pitkospuureiteillä. Olvassuolle toivotaan matkailijoitaSivu 10. Sivu 8 Myrskyt säästivät vahingoilta Voimakkaat tuulenpuuskat ovat kaataneet paikoin puita, mutta vahingot näyttävät jääneen yksittäisiksi. Raju ukkonen ja salamointi jatkuu Suomessa vielä tänään ja ensi yönä. Sivu 3 ?Pidä huolta itsestäsi, viljelijä? Takasivu Kaukaa näkee Thaimaasta muuttanut Wan huomasi suomalaismarjojen arvon heti tänne saavuttuaan. marjankin Siitä kehittyi menestyvä yritys, Sinikasvis. Yhtiö on Euroopan suurin sahaaja. Suomalaisista suurista metsäyhtiöistä Stora Enso on edennyt sahatavaran jatkojalostuksessa pisimmälle. Puuteollisuuden odotukset nousukäänteestä ovat laimenneet, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona julkistamasta suhdannebarometrista. Metsä Group arvioi osavuosi katsauksessa, että sahatavaran jatkojalosteiden myynti jää heinä? syyskuussa viime vuodesta. Sivu 9 Puinnit normaalitahdissa Puinteja on aloiteltu eri puolilla maata. Tähän mennessä on puitu kuminaa, heinän siementä, syysviljoja ja -öljykasveja sekä aikaisimpia ohralajikkeita. Kunnolla viljojen korjuun arvioidaan alkavan elokuun puolivälissä. Sadosta odotetaan keskimääräistä. PERJANTAINA 9. Amarin, Brakumina ja Qrasa poimivat paremmin ja pakkaavat sekä puutarhan että metsän marjoja Sonkajärvellä. Sivu 6 Koneiden koko ja teho kasvavat Ylivieskassa pidetyssä Nurmi 2013 -tapahtumassa oli esillä entistä suurempia ja tehokkaampia koneita. Suuremmat koneet on viljelijöiden toive, sanoo Elhon tuotekehityspäällikkö Karl-Erik Häggblom. Sato täytyy saada korjattua tehokkaasti ja oikeaan aikaan. Nurmesta kannattaa korjata kolme satoa kesässä, sanoo johtaja Jari Pentinmäki Yara Suomi Oy:stä. Sivu 8 PEKKA FALI NIKO NYRHINEN VIIKONVAIHDE Yrittäjä suosii paikallista Nurmi 2013 -tapahtumassa oli myös kesän suurin nurmenkorjuunäytös. Lähituottajalta hankitulla perunalla herkutellaan Oronmyllyn leirikeskuksessa Parikkalassa. Ruokapalveluyrittäjä Elina Heiskanen päätti nähdä vaivaa löytääkseen lähellä tuotettuja raakaaineita. Sivu 19 Puutuotteiden tulos koheni Suurten metsäyhtiöiden mekaanisen metsäteollisuuden tulokset kohenivat alkuvuonna. Stora Enson ja UPM:n sahat paransivat selvästi ja Metsä Groupin yksiköt ylsivät tammi?kesäkuussa samaan tulokseen kuin viime vuoden vastaavana aikana. UPM:n vanerien tuotannon liiketulos ilman kertaeriä liki kolminkertaistui viime vuodesta. Rakentaminen on hyytynyt Euroopassa, mutta Euroopan ulkopuolelle sahatavarakauppa kävi alkuvuonna hyvin, ja myyntihinnat paikallisissa valuutoissa olivat viimevuotista korkeammat. Stora Enson sahateollisuuden BUDJETTIESITYS Valtiovarainministeriön ehdotuksia Valtio ottaa 6,6 miljardia euroa lisää velkaa. Valtiovelka kasvaa ensi vuonna 98 miljardiin. Yhteisöveropäätös pitää: yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Ministeriö ehdottaa neljän uuden tiehankkeen käynnistämistä. PEKKA FALI johtajan Jari Suomisen mukaan tulos ei kohentumisesta huolimatta ole lähellekään tyydyttävä. MT:ssä vuodesta 1951 ollut Huidunperän kolumni ilmestyy ensi keskiviikkona viimeisen kerran. Kesän kuivuus on paikoin leikannut sadoista huipputerän, arvioi Vilja-alan yhteistyöryhmän kokoama asiantuntijaraati. PERUSTETTU 1916
Perustellusti voi myös väittää, ettei rahaa ja aluepoliittista päätöksiä ole käytetty riittävästi. Alue-eroja Suomessa kasvattavat tuotantorakenteen muutos ja sitä seuraava muuttoliike. Kun perinteiset alkutuotannon ja jalostavan teollisuuden työpaikat vähenevät, väkeä valuu koulutuksen ja työn perässä erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvavan Tampereen seudulle Pirkanmaalle. Jokaisella maakunnalla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Maakuntien oman toiminnan lisäksi niiden menestymiseen voidaan vaikuttaa valtakunnallisilla päätöksillä . Helsingin perustamisesta alkaen. mukaan suomalaisten yritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet heinäkuussa uudelleen laskuun. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat puolestaan jäävät vertailussa häntäpäähän. Aro vertasi yhteensä kymmentä maakuntien väestökehitystä, tuotantoa, työvoimaa, kuntataloutta sekä väestön koulutusta kuvaavaa muuttujaa. Kilpailukyvyn mittaaminen ei ole yksiselitteistä. SDP lupasi ennen eduskuntavaaleja, ettei eläkeikään puututa. Toivottavasti hallitus pystyy tekemään tarvittavia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Uskottava talouspolitiikka on edellytys sille, että valtion luottoluokitus säilyy parhaassa luokassa. Tarvitaan reaalitalouteen vaikuttavia tekoja. Menojen leikkauslistaa ei ole julkisuudessa esitelty. Myös EU heittelee direktiivejä EU-parlamentin myötävaikutuksella sinne tänne. Keskusjärjestöjen . On turha keskustella tulopolitiikasta, jos rahaa ei ole. Valtion omistamat yhtiöt kuriin Valtion omistamien yhtiöiden on toimittava kansakunnan etu- jen mukaisesti. Keskusteluun varmasti syytä onkin. Arvostelijat ovat kyseenalaistaneet koko aluepoliittisten tukien käytön, koska Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata korkeammat tuet eivät ole poistaneet kilpailukykyeroja. Siinä on yli 280 erilaista sopimusta. Jos TES . Näiden osalta maakunnat pyrkivät varmasti parhaaseensa, mutta ratkaisevaa on lopulta, kuinka tasapainoisesti valtakuntaa halutaan kehittää. Esimerkiksi Etelä-Savossa on tällä vaalikaudella koettu monta takaiskua valtakunnan päätöksissä. Samaan putkeen on siivottava keskushallinto. Vasta vuosien päästä tiedetään, miten on onnistuttu talouspoliittisissa päätöksissä. Olennaista on, ettemme tuhlaa mahdollisuuksia ja tuhoa tulevaisuutta. Kunnissa uutisoidaan mieluusti erilaisista lähiruoka- ja luomukokeiluista. Hyvä niin, mutta tämän päivän todellisuuskin pitää olla selvillä. tarja.halla@mt1.fi kuntien heikko talous, toisaalla vanhempien kasvavat vaatimukset. Tietoa kouluruuan alkuperästä ei ole helposti saatavilla. Se päätyi tukkuportaan lihapulliksi asti. Kiinassa paljastui ennätysmäinen lihaskandaali. EK painottaa kilpailukyvyn merkitystä. Työmarkkinajärjestöt vääntävät kättä, tehdäänkö keskitetty vai liittoratkaisu. irtisanomissuojaa on lievennettävä. Sukupolven vaihdokset on tehtävä muutaman vuoden ajan vapaaksi veroseuraamuksista, tiettyjä ehtoja noudattamalla. Osakesäästämistä voitaisiin lisätä vapauttamalla tulot aina 3?000 euroon saakka veroista. Eläkeikää on joka tapauksessa nostettava, mutta niin kauan kuin meillä vallitsee ikärasismin henki ja käytäntö, voitaisiin puheita hillitä. Julkiset hankinnat on suunnattava palvelemaan innovatiivisia hankintoja. valta on heikentynyt ja näiden kaikkien jäsenliitot pyrkivät kaikin keinoin ylläpitämään monimutkaista ja kankeaa TES-järjestelmää. Asiat pitää hoitaa hallitusten kautta. Kuitenkin vastuu talouspolitiikasta on aina hallituksella; päätöksentekoa ei voi ulkoistaa. Talouspoliittisessa keskustelussa on kaksi päälinjausta lamasta selviämiseksi: demarit elvyttäisivät ja kokoomus leikkaisi valtion menoja. Tätä menoa ei ole yllättävää, jos seuraava ruokaskandaali paljastuu kuntaruokailussa. Toivottavasti rotanlihaa ei jonain päivänä löydy suomalaisen koululaisen lautaselta. Kansanopistojen tärkeä tehtävä Suomi Ilkka pitää hyvänä kansanpusikoituu opistoyhdistyksen pääsihteerin muistutusta siitä, että nuorisotakuun ratkaisu on ollut olemassa jo 125 vuoden ajan. ?Ilmajoella on ollut koolla työntekijöitä ja vastuunkantajia maamme 90 kansanopistosta. Mikä mahtaa olla lihan alkuperä Suomen kouluissa tänä syksynä? Kuntien kannattaisi vapaaehtoisesti kertoa ruuan alkuperästä. Perustettu 1916 Aluepolitiikkaa ei sovi unohtaa S uomi on suuri maa, ja erot maan eri osien välillä ovat myös suuria. Urpilaisen mukaan rakenteellisia uudistuksia pitää aikaistaa, ja hallituspuolueiden pitää sopia niistä jo kuluvan kuun lopulla budjettiriihessä. Urpilainen ei kuitenkaan kertonut, millaisia nämä mahdolliset rakenneuudistukset olisivat. Ainoa varma asia on, ettei nykyinen hallitus nosta eläkeikää. Yhteisöveron alentaminen oli askel oikeaan suuntaan, mutta vie aikansa, että sen hyödyt tulevat ulos. Suomalaisen yhteiskunnan ja myös talouden perustat ovat kunnossa. elokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Olisiko sittenkin parempi ottaa suosiolla aikalisä ja miettiä malleja uudestaan. Aika moni tunnistaa tilanteen ja ongelmat, mutta päätöksiä niiden ratkaisemiseksi ei saada aikaan. Kataisen ja Urpilaisen hallitus on ainakin muodollisesti sitoutunut kuntarakenteen uudistamiseen, eläkeuudistukseen, valtiontalouden tasapainottamiseen sekä suuriin sotelinjauksiin. Nämä rakennehankkeet etenevät sekavasti. Jos virkamiehet ja muut asiantuntijat jalkautuisivat maamme kansanopistoihin, heidän havaintonsa saattaisi olla, että pyörä on jo kertaalleen keksitty.? Tieto alkuperästä tarpeen koulun ruokalistalla Kuntien ruokapalvelut toimivat puun ja kuoren välissä. Jopa oma vaalipiiri vietiin. Eteläsavolaisten on vaikea millään omilla kehittämistoimilla paikata niitä kielteisiä vaikutuksia, joita valtakunnan tason päätöksillä on maakunnalle aiheutettu. Aluepolitiikkaa tarvitaan Suomessa jatkossakin. Jos mikään muu ei onnistu, niin aluksi tasainen viiden prosentin leikkaus kaikista menoista ja sitten vielä kohdennettuja säästöjä. Lukuisten tehtaiden sulkemisten jälkeen maakunta joutuu kipeästi etsimään uusia talouden vetureita. Maakuntien menestystä tukevat muun muassa hyvät kulkuyhteydet, vahvat toimialat haluttuine työpaikkoineen sekä kyky kouluttaa ja pitää kiinni koulutetusta väestään. Syynä on asiakkaiden kasvava kiinnostus alkuperää kohtaan. Kiinnostus kasvaa muissakin maissa. Ruotsalaisäiti pääsi otsikoihin vaatimalla lapsilleen sikäläisin vaatimuksin tuotettua lihaa. ?Tarjolla oleva liha on tuotettu sellaisin menetelmin, että jos me toimisimme samoin, meistä ilmoitettaisiin poliisille?, maidontuottajana työskentelevä äiti Anette Gustawsson toteaa. Ruotsalaisäiti sai tahtonsa läpi. Perheen pojat hakevat eettisesti tuotetun ruokansa Norrtäljen koulun keittiöstä. Ei käy kateeksi hankinnoista päättäviä virkamiehiä. Onnistuessaan se katkaisee syrjäytymiskierteen, selkiyttää tulevaisuudensuunnitelmia ja antaa valmiuksia, joilla nuori pääsee eteenpäin opinnoissaan ja elämässään. Näiden samojen tavoitteiden saavuttamiseksi mietitään mi- Etelä-Suomen Sanomat harmittelee maiseman tukkeutumista. ?Sitä mukaa kun maaseudun väki ikääntyy ja vähenee, pusikot lisääntyvät. Niissä on toukokuun alusta lähtien kerrottu lihan ja kalan alkuperämaa lounasasiakkaille. Uusimaa on vertailussa pitänyt ykköspaikkansa tarkkailujakson alusta, vuodesta 1995 asti. Prosenttiyksikön nousu velan korossa lisäisi valtion korkomenoja jo lähes miljardi euroa vuodessa. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS nisteriöissä ja työryhmissä vuosi toisensa jälkeen yhä uusia toimenpiteitä. Uudet työpaikat löytyvät kasvukeskuksista kaupan, palvelujen ja hallinnon aloilta. Näkyvin ja tuorein esimerkki rakennemuutoksen tuomista vaikeuksista on Kymenlaakso, jonka aiempaa menestystä tuki vahva metsä- Suomi voi menestyä vain koko maata kehittämällä. SAK, STTK, Akava ja EK . Sellaisia ovat olleet muun muassa päätös Helsingin perustamisesta sekä myöhemmin sen muuttaminen maan pääkaupungiksi. Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Kansa odottaa nopeita ratkaisuja monimutkaisiin ilmiöihin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Yhtä vakaasti toiseksi on yltänyt Pirkanmaa. Pohjanmaan maakunta on noussut Aron tutkimuksessa mitalikolmikkoon Vaasan teknologia- ja energiaklusterin vetämänä. Hyvä niin, mutta tämän päivän todellisuuskin pitää olla selvillä. Lähdetään liikkeelle lihasta. Poikkeuksellinen aika vaatii kovia toimia, pelkällä tulopolitiikalla ei asioita hoideta, vaikka se voisi olla kokonaisuuden tärkeä osa. Elvytyskohteina on ehdotettu tutkimusmenojen lisäämistä, homekoulujen remonttia, infrainvestointeja ja kaikkea mahdollista. Maisemat ja pihat on hoidettu parhaiten siellä, missä perinteinen maatalous on vielä elinvoimainen.? ?Tällä viikolla on keskusteltu paljon sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta.? ?Voitaisiinko (nuorisotyö)pajoissa kokeilla sitä, pysyykö vesuri tai raivaussaha työttömän nuoren hyppysissä??. Ehkä juuri tästä syystä mitään ei tehdä. Ay-liike haluaa turvata palkansaajien ostovoiman. Tutkija Aro kuvaa itsekin käsitettä ?saippuamaiseksi?. Kuluja lisää kasvava joukko allergikkoja ja kasvissyöjiä. Säästöpaineet vievät hankintoja helposti kohti halpatuontia. Olemme samaan aikaan pitkässä suhdannetaantumassa ja suurten rakennemuutosten edessä. Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että talous kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia. Hallituksen tavoite velkasuhteen kääntämiseksi laskuun näyttää entistäkin vaikeammalta saavuttaa. Rahat on ensin tienattava ja vasta sitten ne voidaan jakaa. Lihan alkuperä voitaisiin kätevästi lisätä koulujen, päiväkotien ja kuntien henkilöstön ruokalistoille. Avoimuus ei maksa maltaita. Itse asiassa sellaisia päätöksiä, joilla ei olisi myös aluepoliittisia vaikutuksia, on vähän. Aluetutkija, tohtori Timo Aro julkisti alkuviikolla tutkimuksensa maakuntien kilpailukyvystä suhteessa toisiinsa (HS 5.8.). Yritykset eivät odota loppuvuodelle kasvua. Edelleen heikkenevä taloustilanne näyttää herättäneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.). Rottaa, kettua ja minkkiä muokattiin kemikaalein naudaksi ja lampaaksi. Rikollisten on helppo ujuttaa väärennöksiä lihan kauppareiteille ympäri maailmaa. Tälle superhimmelille on tehtävä jotakin. Samalla suurten yritysten ja toimialajärjestöjen valta vähenisi. Hallitusten jäsenillä on vastuu edustaa valtiota, eikä itseään. Hallitusammattilaisten ja muiden on oltava isänmaan asialla, eikä laskettava ainoastaan seuraavan neljänneksen voittoa ja kumarrettava toimitusjohtajaa. Talouselämä perustuu luottamukseen ja politiikan ennakoitavuuteen. Tempoileva veropolitiikka on pahinta, mihin valtiot voivat sortua. Nyt on hyvä aika toimia, kun EU on parhaillaan laa- jentamassa velvoitteita julkistaa lihan alkuperätietoja. Kunnissa uutisoidaan mieluusti erilaisista lähiruoka- ja luomukokeiluista. Väite, ettei voida vaikuttaa yhtiöiden toimintaan, ei pidä paikkaansa. Meillä on paljon erilaisia etutekijöitä, ne on uskallettava ottaa esiin ja niitä hyödynnettävä. Suhdanteet muuttuvat, mutta rakenneongelmat on pakko ratkaista, sillä yhteiskunnan on vastattava 2010-luvun haasteisiin. alle 20 työtekijää . temppuja? tarvitaan koko ajan, ne voivat V ERKKI PAAJANEN ?? Suomi on rakennettu aluepoliittisin päätöksin. Lehtemme selvitti ensimmäistä kertaa tuontilihan osuutta kouluruuassa nelisen vuotta sitten. Sitä tehdään nytkin, mutta kasvavia kaupunkiseutuja suosivasti. Myös aluepolitiikan keinovalikoimaa kannattaa miettiä. Vanhemmat kyllä näkevät kunnan verkkosivulta, mitä koulussa syödään, mutta raaka-aineiden alkuperä ei ruokalistoista selviä. Tuontilihaa on käytetty Suomen kouluissa jo vuosia. Osaamista on sillä alueella kehitettävä. Kustannukset maksaa veronmaksaja. Kuntien on nopeutettava kaavoitusprosesseja. Myös valtion hallinnon uudistamista on vietävä eteenpäin. He näkevät työssään jatkuvasti, mitä nuorelle voi merkitä yksi kansanopistovuosi. Hanskoja ei ole varaa laittaa naulaan millään alueella. teollisuus. Vielä maaliskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että lisävelkaa tarvittaisiin ensi vuonna 4,9 miljardia euroa. Syynä velan aikaisempaa arviota suurempaa määrään on ensi vuotta koskevien talouskasvuennusteiden heikkeneminen. Kunnat voisivat olla valmiimpia muutoksiin, kun rahat ovat lopussa. Hallitukselta on kulunut aivan liian paljon aikaa EU:n velkaisten maiden kriisien hoitamiseen ja yhtenäisyyden ylläpitämiseen. Pk- yritysten kansainvälistymistä on edistettävä ja erityisesti täsmäkohteena on oltava Venäjä. Väärennöksiä tehtaillaan muuallakin kuin Kiinassa. SAMPSA SARALEHTO Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja dosentti. PÄIVÄN KUVA Velkamäärä paisuu altio ottaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan ensi vuonna lisää velkaa 6,6 miljardia euroa. Jos ehdotus toteutuu, kasvaa valtion velka ensi vuoden loppuun mennessä 98 miljardiin euroon. Vaikka valtion lisävelkaantuminen ei olekaan mikään yllätys, niin velan määrän kasvuvauhti on kuitenkin huimaava. Pelkillä uhkakuvilla ei maata rakenneta, mutta aluksi olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. Aikaa ei ole tuhlattavaksi Helppoja ratkaisuja ei ole. Ulospääsyyn ei ole yhtä ainoaa ratkaisua: erillisiä . sitä kutsutaan aluepolitiikaksi. Nykyisin paino on koulutus- ja konsulttihankkeissa. Voi vielä käydä niin, ettei talouskasvu lähde vielä ensi vuonnakaan käyntiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n keskiviikkona julkistaman suhdannebarometrin olla esimerkiksi seuraavan kaltaisia. Oppisopimusmalleja on kehitettävä siten, että siltä ajalta ei makseta työehtosopimusten mukaista palkkaa. Arvokeskustelua se varmasti herättäisi ja sen myötä saataisiin aineksia kunnan hankintastrategiaan. Malliksi käyvät Fazerin Amicaravintolat. Tämä voi olla vaikeaa, koska vasemmisto ei halua tunnustaa tosiasioita, eikä oikeisto osaa esittää uusia malleja. Samalla tuli ilmi valmistelujen hataruus ja linjausten hämäryys. Komissaari kertoo totuutta Komissaari Olli Rehn varoitti vajeista: valtiontalous ja myös vaihtotase ovat alijäämäisiä. Tanakasta hallitusohjelmasta on tullut riippakivi nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa tarvittaisiin vikkelyyttä ja interaktiivisia toimia eri sidosryhmien kesken. Joukko vantaalaisäitejä kimpaantui viime vuonna brasilialaisen jauhelihan käytöstä niin, että he ryhtyivät keräämään nettiadressia tuontiraaka-aineita vastaan. Lihan alkuperästä on puhuttu tänä vuonna enemmän kuin aikoihin ja aiheesta. Naudaksi naamioitu hevosenliha meni läpi yllättävän monesta portista myös meillä Suomessa. Aterian joka sentti pitää punnita tarkkaan. Tuloksiin jää aina tulkinnan varaa. Etelä- ja Länsi-Suomen menestys suhteessa itään ja pohjoiseen käy tuloksista kuitenkin selvästi ilmi. Vaikka yksittäisistä mittareista voi aina kiistellä, tulos kokonaisuutena noudattaa tuttua kaavaa alueiden eroista talouskehityksessä. Vertailu käynnisti Suomessa jälleen keskustelun aluepolitiikan onnistumisesta ja tarpeellisuudesta. Tarvitaan selkeät veropoliittiset linjaukset, joihin koko hallitus sitoutuu. Muutama askel vanhan aluepolitiikan suuntaan voisi olla paikallaan. Suomi on rakennettu aluepoliittisin päätöksin. Toivokaamme hänelle pikaista paranemista ja vielä monia työntäyteisiä vuosia Siikalahden rannalla Parikkalassa. KOLUMNI: TARJA HALLA Koulujen ja päiväkotien ruuan laatu huolestuttaa vanhempia. Meillä on 15 ely-keskusta, kuusi aluehallintovirastoa ja 18 maakuntaliittoa. Emme tarkalleen tiedä, mitä esimerkiksi ympäristöministeriö puuhastelee suomalaisten vahingoksi. Hallitusohjelman puolivälitarkistus toi monta oikeansuuntaista esitystä, mutta ne eivät ole riittäviä saamaan kasvua liikkeelle. Valtio on lakkauttanut ja siirtänyt toimintojaan maakunnasta. Pienten yritysten . Jo tuolloin joka kolmas kyselyyn vastannut kunta kokkasi kouluaterioita osin tuontilihasta. Eniten myyty ulkomainen tuote oli valmiiksi paistettu brasilialainen jauheliha. Vähitellen on keskusteltava, mitkä ovat yhteiskunnan tehtäviä ja mitä kansalaiset tekevät itse. Vähemmän säätelyä Viime vuosina kaikenlaisen säätely on voimistunut: hallinto valmistelee teemoja, joilla on vain marginaalinen merkitys kokonaisuudelle. Keskuskauppakamarin ajama byrokratian vähentämis- Talouselämä perustuu luottamukseen ja politiikan ennakoitavuuteen. hanke on askel oikeaan suuntaan. Toisaalla painaa Pää pyörällä Luomutilan myyräkarkotin, rouva tuulihaukka törmäsi aamutöidensä ohessa muuntajaan ja satutti toisen siipensä. Paljon riippuu siitä, mitä asioita mitataan. järjestelmää selkiytetään ja sopimukset kirjoitetaan selkokielellä, se auttaisi pk-yrityksiä. KANSANEDUSTAJA RISTO KALLIORINNE (VAS.) KALEVASSA VIERASYLIÖ Kasvu on saatava käyntiin Suomi joutui kansainväliseen pankki- ja rahoituskriisiin yllättäen: aluksi ei uskottu, että ongelmat voivat tulla myös meille. Yksittäiset ajattelijat puhuvat suurista investoinneista: Jäämeren rautatie lienee suurinta, mitä on puhuttu. Muutama sata miljoonaa euroa ei taloutta kohenna, mutta se saattaa parantaa tunnelmaa ja antaa kuvan päättäväisyydestä. Talous on yhä enemmän psykologiaa ja tunnetta. 2 Perjantaina 9
Samalla analysoidaan ryhmän taloudellista kehitystä. Uusia jäseniä S-ryhmä kertoo saaneensa yli 37?000 uutta jäsentä alkuvuonna. Kuluttajat ostavat vähemmän kuin hyvien taloussuhdanteiden aikana. Halvat tarvikkeetkaan eivät nyt innosta. JUHANI VIITALA TALOUDESTA LYHYESTI Yt-neuvottelujen tiö Metso irtisanoo Suomen yksiköistään 750 työntekijää. viikko Kuluneen viikon aikana suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet yhteensä 1?400 hengen irtisanomisista. Puun alle ei kannata suojautua. JAANA KANKAANPÄÄ S-market ja muut ryhmän kaupat myivät elintarvikkeita 3,4 miljardilla eurolla alkuvuonna. S-ryhmä lisäsi ruuan myyntiä S-ryhmä nousi yli 5,5 miljardiin euron vähittäismyyntiin alkuvuonna. Osakkuusyhtiö teki Sammolle 319 miljoonan euron tilin. Lisäksi liikevaihtoa vähensi luopuminen energiapuuliiketoiminnasta Ruotsissa. Poikkeuksellisen lämmin touko- ja kesäkuu alensivat lämmön ja sähkön myyntiä. Vapo Timberin sahojen liikevaihto kasvoi, mutta sahat tekevät edelleen raskaasti tappiota. Turpeen tuotantokausi käynnistyi keväällä hyvin. Kesän kuluessa epävakainen sää on kuitenkin haitannut nostoa monilla alueilla. Heinäkuun lopussa Vapon turpeen nostotavoitteesta oli saavutettu 60 prosenttia. ?Tämä on enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta alle tuotantotavoitteemme?, Yli-Kyyny sanoo. Vaikein tilanne on ympäristöturpeen ja palaturpeen tuotannossa Pohjanmaalla. ?Uusien tuotantolupien saanti on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, sillä vanhenevilla tuotantoalueilla olemme liikaa sään armoilla?, Yli-Kyyny sanoo. Koko vuoden tuloksen Vapo arvioi jäävän edellisvuotta alhaisemmaksi, mutta liikevoiton odotetaan kasvavan. Tulos riippuu turvetuotannon lopullisesta onnistumisesta. Sahojen tulosta voi heikentää Euroopan tilanne ja PohjoisAfrikan tapahtumat. JUHA KAIHLANEN If teki yli puolet Sammon tuloksesta Vakuutusyhtiö Sammon tulos ennen veroja koheni alkuvuonna 825 miljoonaan euroon. Korkea eteläinen ilmavirtaus saa aikaan hyvin lämpimiä päiviä ja trooppisia öitä. Lisää rajuja ukkosia voi tulla vielä tänään perjantaina ja ensi yönä. Riskipäällikkö Juhani Savolainen Lähi-Tapiolasta kehottaa ennakoimaan vaaraa, kaatuvia puita ja irronneita tavaroita. Myrskyn ajaksi pitää hakeutua sisätiloihin. Aggregaattien kunto on tärkeä varmistaa ja testata. Salamaan menehtyy ihminen keskimäärin joka toinen vuosi. Plussaa tuli puolitoista prosenttia. Nyt on seitsemäs 22-metrinen auto, joka on etupuskurista takapuskuriin laitettu. Mihin autoja käytetään? Autot ovat koko ajan työkäytössä, ja niillä ajetaan vuodessa parisataatuhatta kilometriä. Suomessa on monipuolinen ja -muotoinen leipäkulttuuri, joka perustuu itäisen ja läntisen ruokakulttuurin kohtaamiseen. Viime vuoden lopussa leipomoyrityksiä oli 697, ja niillä oli 766 toimipaikkaa. Ukkoset ja tuulenpuuskat saattavat katkoa sähköjä ja aiheuttaa vahinkoja. Tuonnin lisääntyminen harmittaa leipureita Leipomotuotteiden tuonti kattaa yrittäjien mukaan jopa viidenneksen tarjonnasta, mikä huolettaa Sotkamoon kokoontuneita Suomen leipuriliiton jäseniä. Tuonnin osuuden lisäys johtuu ennen kaikkea myymälöiden paistopisteissä käytettävistä valmistaikinoista, jotka ovat usein ulkomaista alkuperää. ?Suomessa leivotut tuoreet leipomotuotteet ovat mitä parasta tuoretta lähiruokaa, mitä kauppa voi asiakkailleen tarjota?, muistutetaan Suomen leipuriliiton kannanotossa. Leipomoissa uskotaan, että paikallisten makutottumusten vaaliminen ja tuoreus ovat edelleen keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Kumipyöräliikenne on tärkeä Suomelle, jotta tavarat liikkuvat. Miten rekkaa muokataan? Tämä on tiimityötä, ja mukana on ollut oman alansa ammattilaisia joka osa-alueelta. On verhoilija ja rosterimies. Jos ne ryntäilevät, saattaa tulla vahinkoja. Puhurimyrsky saattaa imaista varaston oven liukukiskolta. Suojaksi eteen voi ajaa raskaita työkoneita. 3 Perjantaina 9. elokuuta 2013 UUTISET Uusien tuotantolupien saanti on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, sillä vanhenevilla tuotantoalueilla olemme liikaa sään armoilla. Auto on melko turvallinen. Savolainen neuvoo hakemaan kotieläimet ajoissa sisätiloihin suojaan ukkoselta. Sadevesi tekee suurta tuhoa rakenteisiin päästyään. Puiden kuntoa pihapiirissä pitää Savolaisen mukaan seurata jo hyvän sään aikana. Puhelin Turvepula leikkasi Vapon liikevaihtoa Turvepula ja lämmin kevät painoivat Vapo-konsernin liikevaihdon tammi?kesäkuussa 345 miljoonaan euroon, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Liikevoitto putosi 32,3 miljoonasta eurosta 28,7 miljoonaan euroon ja tulos ennen veroja 28,4 miljoonasta eurosta 22,6 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Tomi YliKyynyn mukaan liikevaihdon lasku oli odotettavissa viime vuoden heikon tuotantokesän jälkeen. Kesäkuun lopussa toimipaikkoja oli yhteensä 1648. Alkuvuonna S-ryhmä investoi yli 342 miljoonaa euroa eli vertailukautta enemmän. Kaupan liiton kyselyn mukaan ala jarruttaa. Yhteensä heitä oli melkein 2?065?000 kesäkuun lopussa. Poikkeuksellisen sään odotetaan väistyvän Venäjälle ensi yönä. Televisioiden ja atk-laitteiden sähköjohdot irrotetaan pahimmaksi aikaa. ?Tietokoneet ja herkät elektronilaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.? Jos myrsky repii kattopellejä, ne kiinnitetään apulaudoilla. Katon repsottavat reunat sidotaan lisäkiinnityksillä. Raesateita pelättiin, mutta niistä ei ole raportoitu. JUHANI VIITALA Kotimaisen leivän valtteja ovat maku ja tuoreus, Leipuriliitto sanoo. PÄIVÄN KYSYMYS Kuljetus Auvisen säiliöautot ovat arkisin työkäytössä ja viikonloppuisin harrasteena. Miksi rekkoja tuunataan? Perjantaina ja lauantaina Härmässä järjestettävässä Power truck show?ssa kilpaillaan siitä, kenellä on upein rekka. Miksi rekkoja tuunataan, kilpailuun yhdeksättä kertaa osallistuva kuljetusyrittäjä Mika Auvinen? Isäni oli yrittäjä, ja jo pikkupoikana meillä oli rekat pihalla. Tähän on vaan kasvanut, ja se on elämäntapa. Koitetaan iloisilla ja pirteillä autoilla imagoa nostaa ja pitää ylhäällä. Lemminkäinen ilmoitti torstaina 500 hengen vähennyksestä ja konepajayh- Raahen kultakaivos vähentää 44 henkeä sekä parkettitehdas Karelia-Upofloor 100. Kasvu oli viime vuosia vaisumpaa. S-ryhmä ylsi tammi?kesäkuussa parempaan kuin kilpailijansa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vähittäiskauppa väheni puoli prosenttia. Taantuma verottaa myyntiä itsepalvelumyymälöissä ja palvelutiskeillä. Pääjohtaja Kuisma Niemelä sanoo huonojen aikojen vaikuttavan S-ryhmässä kaikilla liiketoiminnan alueilla. Vähiten taantuma vaikuttaa elintarvikekauppaan. Myynti supistui 1,7 prosenttia. Ensimmäisen vuosipuoliskon lukujaan S-ryhmä tarkentaa osavuosikatsauksessa elokuun lopussa. Neljä maatilaa viidestä on tiettävästi hankkinut aggregaatin. ?Ilmastoinnin pitää tuotantotiloissa toimia kaikissa tilanteissa?, Savolainen painottaa. Ilmatieteen laitos ennustaa runsaiden sateiden jatkuvan perjantai-iltaan ja ensi yöhön asti. Kaksitoista ukkoa ollut tekemässä, ja uniikkia käsityötä on periaatteessa kaikki. Melkein vuosi menee yhtä tehdessä, joten joka toinen vuosi on oltu kilpailussa uudella mukana. Vähitellen ne väistyvät Venäjän puolelle. ?Ukkoskuuroihin liittyy rankkoja sateita, voimakasta salamointia sekä mahdollisesti voimakkaita tuulenpuuskia?, päivystävä meteorologi Henri Nyman sanoo. Puu ei suojaa salamalta Ukkonen on sääilmiöistä vaarallisin. Bonuksia maksettiin 185 miljoonaa euroa. S-ryhmän kauppapaikat vähenivät. TOIMITUSJOHTAJA TOMI YLI-KYYNY, VAPO Ukkonen ja tuulenpuuskat voivat vaarantaa sähkönsaannin KARI SALONEN Vakuutusmies neuvoo maatiloja varmistamaan varavoiman saantinsa. Viikot ollaan raskaassa työssä, viikonloput pestään ja puunataan sekä ollaan näyttelyissä. Tulos supistui kaksi prosenttia. Nordeasta Sampo omistaa yli viidenneksen. Niemelä luonnehtii kasvua hyväksi. Elintarvikkeita S-ryhmä myi 3,4 miljardilla euroa. Käyttötavaroita, kuten vaatteita ja kalusteita, myytiin 650 miljoonalla. Ne etenevät koillista kohti. Ukkospuuskien todennäköisyys on 40 prosenttia. Etelässä ja maan keskiosissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa runsaat sateet jatkuvat 30 prosentin varmuudella vielä lauantaita vasten yöllä. ?Tämän kesän voimakkaimpia ukkosia saattaa esiintyä?, meteorologi Paavo Korpela ennakoi. Trooppinen kesäsää tuli Suomeen keskiviikkona. Pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo, että melkein joka kolmas vastaaja aikoo supistaa investointejaan. Syitä ovat rahoituksen saannin vaikeutuminen ja kustannusten nousu. Tässä edetään Magnussonin mukaan hyvin. Tuhansia vakuutuksia If myi Nordean kautta ensimmäisinä yhteistyön kuukausina. Lomautuksista neuvottelevat muun muassa konepajayhtiö Sandvik, kuituyhtiö Ahlström sekä teknologiakonserni Elektrobit. Salama iskee useimmiten korkeisiin paikkoihin, kuten puun latvaan. Salaman sähkövirta johtuu puuta pitkin ihmiseen. Ensi viikolla sataa normaalia kesäsadetta. Voimakkaita tuulenpuuskia esiintyi yksittäin, kuten Kemiön saaristossa Lounais-Suomessa. Puita on kaatunut paikka paikoin. Niille osallistuu loppuviikon aikana lähes 500 Leipuriliiton jäsentä. MT Aggregaatin toimivuus kannattaa tarkistaa aika ajoin. Ukkospilvet toivat mukanaan rajuja sateita ja salamointia sekä tuulenpuuskia. Mandatum Life -henkivakuutusyhtiö paransi 69 miljoonaan euroon alkuvuonna, seitsemän prosenttia. Sampo-konsernissa odotetaan hyvää loppuvuotta ja koko vuoden tulosta. JUHANI VIITALA kannattaa ladata ennen myrskyä. Radioon hankintaan patterit sähkökatkon varalta. Kesän pahimmat ukkoset salamoivat Rajuja ukkosia saapuu maahan lounaasta perjantaina aamuyöstä. Vahinkovakuutus oli edelleen konsernin tähti. Sammon puolen vuoden tulos oli vuosi sitten 813 miljoonaa euroa. S-ryhmä myi ruokaa 4,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi monissa päivittäistavarakaupoissa toimii suomalaisten leipomoiden ylläpitämiä jauholeipomoita. Yrityksistä yli 550 työllistää vähemmän kuin 10 henkilöä. Leipuripäivät järjestetään ensimmäistä kertaa Sotkamon Vuokatissa. Autot ja mopot kannattaa siirtää suojaisaan paikkaan pihapiirissä. Savolainen sanoo monilta va- hingoilta vältyttävän, kun ikkunat ja ovet suljetaan. Yhteistyö käynnistyi monissa maissa alkukesästä. Finanssikonserni Nordea petti yleislinjasta hieman. Yhdessä tehdään ja lähdetään näyttelyihin. EMILIA PALOJÄRVI. Meistä on tullut tiimi. Huhti?kesäkuun tulos koheni kolme prosenttia viime vuoden vertailutuloksesta. Konserninjohtaja Kari Stadigh luonnehtii Sammon alkuvuotta hyväksi. Kaikki liiketoiminnat pärjäsivät tuloksentekijöinä. ?Vahinkovakuutusyhtiö If:n yhdistetty kulusuhde on jopa erinomainen.? Vahinkovakuutuksen osuus konsernin tuloksesta oli 473 miljoonaa puolessa vuodessa. Vertailutulos oli 452 miljoonaa euroa vuoden takaa. ?Yhtiö teki vakaan ja vahvan tuloksen?, If:n toimitusjohtaja Torbjörn Magnusson kehuu. Vakuutusmaksuilla If kattoi 88,8 prosenttia liiketoiminnan ja vahingonkorvausten kuluista. Yhdistetty kulusuhde sivuaa yhtiön ennätystä. If integroi vakuutusyhtiö Trygin asiakkaita ja organisaatiota Suomen liiketoimintaansa
Kutsun nähtyä kasvinrevinnäksi sotkuiseen saaviin. Pääsääntöisesti kalliit, vakavien sairauksien lääkkeet ovat kuitenkin korvattavia. Kelan korvaussysteemi tulee säilyttää. Viikon kysymys taantumasta noususta ja valtion velasta keräsi erittäin runsaasti kommentteja. Ääniä sen sijaan annettiin vain reilut 370. ?Ei velkakierrettä pahentamalla voida saada mitään kestävää aikaan?, muistutti JTH. Samoilla linjoilla on J.Susi: ?Velkaa on ihan tarpeeksi, ei yhtään lisää! On opittava säästämään. Näiden alojen perään on turha enää haikailla. Ruokaa kaikkien on pakko syödä. Petosuojelu on saanut kalastajat vähenemään, näin vahingot vähenevät, tämä on osa Halkan ?totuudesta?. Sietokorvausta saa osa kalastajista. Halkka ?tietää?, että syy on hallin. Varsinkin syömävelan ottaminen juokseviin menoihin on lopetettava.? ?Tulisi myöntää tosiasiat. Nykyisessä tuhlauskulttuurissa on vaan pakko saada niin paljon kaikkea, että valtion on pakko ottaa velkaa kansalaisten oikeiden tarpeiden hoitamiseksi. Ei kukaan eläkeläinen ole ansainnut tuhansien eurojen eläkettä. Miten öljyyn perustuva maataloutemme toimii muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun öljyn hinta on pilvissä? Suomelle etsitään uusia elinkeinoja muuttuvassa maailmassa. Moskatuotos ja raakileet samalla kertaa. 15 ole, verkot ovat entiset. Suurin bisnes tapahtuu marjastuksessa, jossa marjayritykset organisoivat ulkomaalaisia marjanpoimijoita vuosittain lähes 10?000 Suomen metsiin. Järjestävät maksullisen majoituksen, organisoivat työn ja nostavat verottomat voitot. Jokamiehenoikeutta käyttävät hyväksi myöskin liiketoimintaansa matkailu-, luonto- ja elämysyritykset, jotka liikuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja toisten mailla, kysymättä edes lupaa. Yksi mutta pienempi ryhmä ovat urheilijat ja urheiluseurat, jotka järjestävät toimintaa ja kilpailuja toisten mailla. Markkinointi EU:n ulkopuolelle on se avain?, painotti H.Helander Turusta. Huolestunut haluaa Kataisen ja Urpilaisen matkustuskieltoon: ?Olisi välillä kotimaan asioiden hoitamisen aika.? ?Miksi Suomen hallitus sahaa omaa kivijalkaansa ja syytää rahaa lusmumaiden ahneisiin kitoihin. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei tällaista oikeutta ulkomaalaisilla ole. Suomessa on vallalla sellainen käsitys, että yksityisellä maanomistuksella on perustuslain suoja. Siksikö? Ruokin vesilintuja keväällä ja syksyllä ja metsästän samoilta alueilta. Hallin tuhot näkyvät aina särjettyinä verkkoina. Nykykalastaja ei voi enää jättää yöksi syksyllä verkkojaan pyyntiin. Kuluttajat osaavat onneksi jo arvostaa oman maan gmvapautta ja vähäisiä torjuntaainejäämiä. Toiseksi insinöörien pitäisi kehitellä sellaisia maatalouskoneita, jotka toimisivat uusiutuvilla energialähteillä. Monet traktorit seisovat isossa pihassa pitkiä aikoja, joten aurinkopaneelit olisi helppo asentaa pihaan ja latauspiste viereen. Suomessa osataan vielä rakentaa koneita. Ulkomaalainen, joka astuu Suomen maankamaralle turistina tai missä muodossa tahansa, saa samalla jokamiehenoikeuden metsiin, järviin, jokiin ja niiden antimiin. Hän saa samalla myös oikeuden harjoittaa liiketoimintaa jokamiehenoikeuteen perustuen. Tällöin asiakas maksaa lääkkeensä kokonaan itse. Perä meren kalastajat ovat nähneet liian monet kerrat: halli ja norppa ovat syyllisiä. Halkan mukaan mikään muu Itämeren maa ei ole aloittamassa norpan pyyntiä. Hyväkään lääke ei auta, ellei sitä ole mahdollista saada käyttöön. Sekä matka lääkärin vastaanotolle että lääkkeiden hakumatka on pidettävä inhimillisenä. Lääkkeiden saavutettavuus ja turvallisen käytön varmistaminen ovat haasteita, joiden puolesta apteekkilaiset työskentelevät myös tulevaisuudessa. Minna Reijonen farmaseutti, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja, Kuopion kaupunginvaltuutettu (ps.) elvästi yli puolet vastaajista ottaisi rahat elvytykseen valtionbudjetin sisältä eikä lisäisi velanottoa. Jospa englantia ihan noivat todella opettelisivat ensin suomen kunnolla. Ruiskukka Jokamiehenoikeutta käyttävät hyväksi liiketoimintaansa matkailu-, luonto- ja elämysyritykset, jotka liikuttavat vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja toisten mailla, kysymättä edes lupaa, Hemmo Koskenniemi kirjoittaa. Jokamiehenoikeudet maksulliseksi yrityksille J okamiehenoikeuden kustannuksella harjoitetaan monenlaista liiketoimintaa toisen maalla. kummasteli Pennissä on miljoonan alku. ?Valtio on töpännyt jo liian monta kertaa myymällä ulkomaille tuottavia yrityksiä. Demareiden surkea kannatus johtaa surkeaan syksyyn; eivät polot tajua, että nyt ei todellakaan ole ay-kiukuttelun, saati uhon aika.? ?Yksi pätevimpiä kohteita on lopettaa kaikki sosiaalinen tuki, kun perheen tulot ylittää 30?000 euroa/v. Pahimmillaan potilas saattaa käyttää samaa lääkettä monella eri nimellä. Annos voi moninkertaistua ja lääketurvallisuus heikkenee. Elektroninen resepti (e-resepti) antaa lääkärille mahdollisuuden tarkastella potilaan kokonaislääkitystä. toteaa biisissään, että ?ehkä otin, ehkä en?. Otsikon mielleyhtymä kysyy taas . Viinaa ei tarvitse hakea Virosta?, pohdiskeli Itsekin ulkomaista liikaa ostava. Jokamiesoikeus verolle ja siitä tulevat tulot kuntien käyttöön ja nuorisotyöttömyyden tukemiseen, ehdotti Autiotila/ Tuottamaton. Säästöjä hallinnosta ?Suomessa on satojatuhansia virkamiehiä. Vähän fossiilista polttoainetta tarvitseva traktori tai muu maatalouskone voisi olla mainio vientituote. Maatalous ei maailmasta katoa, vaan tulee entistäkin tärkeämmäksi. Suomi on täynnä työttömiä elektroniikka-alan osaajia, ja koneinsinöörienkin taidot maasta löytyvät. Maassamme on kattavasti yli 800 apteekkitoimipistettä. Lääkäri- ja lääkepalvelujen saavutettavuudella on merkitystä. Norppa ei keskity arvokalaan?. Samaa lääkeainetta samalla vahvuudella saattaa olla myynnissä 20 eri nimellä. On mahdollista, että potilas käyttää usean lääkärin palveluita. ?Virkamieshallitus siksi aikaa töihin täysin valtuuksin ilman ainoatakaan jäsentä ay- tai ta-liikkeestä. Onneksi Suomi on varjellut maatalouttaan jotenkuten, ainakin paremmin kuin Ruotsi, jonka omavaraisuus ruuan suhteen on enää puolet. Ruotsihan ajoi maaseutunsa alas kauan ennen kuin Suomi. Aina on helpompi oppia muiden virheistä, mutta opitaanko täällä? Nykyinen hallituksemme vaikuttaa kovin kovakorvaiselta ja maaseutuvihamieliseltä. Yrittäisivät edes kuvitella ruokalautastaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Ilmastonmuutos on kuivattamassa eteläistä Eurooppaa ja muita maita, joista tuodaan paljon maataloustuotteita Suomeen. Toinen keino on laittaa eläkekatto, esim. Mutta norppa on viisaampi kuin tutkimus eikä sitä noudata. Norppa tunkeutuu jatkuvasti siikarysään, josta ei voi saada kolmipiikkiä, ei silakkaa eikä mieliruokaa muikkua. Lääkärit eivät siis välttämättä tiedä toisen lääkärin määräämistä lääkkeistä. Nämä pitäisi yhdistää suunnittelemaan tulevaisuuden maatalouskoneita. Siinä olisi vientihitti. Hallituksessa ei ole yhtään insinööriä, joten ei ole ihme, ettei siellä ole minkäänlaista visiota Suomen tulevaisuudesta. Ei tarvitse olla brändiasiantuntija ymmärtääkseen sen, miksi häkäpönttöautolla ajeleva puoluejohtaja, DI Sipilä kerää kansan sympatiat. Eva Jansson FM Kuru WWF:n tulee saada käytännön tietoa Lääkkeiden turvallisuus ja saavutettavuus eivät saa kärsiä W WF:n merihyljetoimikunnan puheenjohtaja Antti Halkka (MT 2.8.) vastaa kirjoitukseeni (MT 31.7.). Halkka ei halunnut ymmärtää nykyistä kalastajan asemaa merellä. Korvattavuuden ulkopuolelle jätettävät lääkkeet tulee harkita erityisen tarkkaan. Sillä Kelan korvaukset mahdol- listavat monille elintärkeiden lääkkeiden käyttämisen. Niille suunnatut varat suoraan internetissä haettavaksi mikroyritystueksi ja superpieniksi lainoiksi. Liituraitaneuvonta on aikansa elänyttä ja kustannukset karanneet käsistä.? Uuno Synkeys ehdotti hallitukselle ja eduskunnalle kahden vuoden pakkolomaa. Suurin säästö tulisi byrokratian karsimisesta. Halkkakin todistaa, että käytännössä kaikki norpat ovat Perämerellä. Ottaen huomioon meidän puolen mataluus ja karikkoisuus Ruotsiin verrattuna on luonnollista ja kalastajille välttämätöntä, että norpan pyynti ja häirintä olisi pitänyt aloittaa jo muutama vuosi sitten Perämereltä. Norpat pitäisi ?opettaa? syömään Halkan ja tutkijoiden kuvaamaa ravintoa, ei elämään kalastajan kustannuksella! Halkka väittää, että hyljehaitat ovat vähentyneet. Tehkööt työllä rahansa, niin meidänkin täytyy?, tuumi Turjanrannan pyytömies. ?Kansalaispalkka olisi aktivoiva, jos sen saamisen ehdoksi laitetaan vaikka, että pitää olla tienattuna joku summa tai suoritettuna opintopisteitä. En ?teurasta. Suomi ei pysty enää tienaamaan elektroniikka- eikä telakkateollisuudella, sillä muut maat tekevät elektronisia laitteita ja laivoja halvemmilla työvoimakustannuksilla kuin Suomi. Jos jää kotiin makoilemaan, niin loppuu turva. viemään marjat metsistä? Ja alipalkatulla työvoimalla. Kysyn vaan Samat ongelmat Katsokaa Yle Fem/Areenasta ?Norjan maatalouden tulevaisuus?. Taitaa samat ongelmat olla koko pohjolassa. Vig Järkeä Maalaisjärjellä energiaa. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että maanomistaja päättää maistansa ja siitä, mitä siellä harjoitetaan ja mitä ei, ja kuka saa yrittää ja kuka ei. Näin ei kuitenkaan ole, vaan yksityiseltä maanomistajalta on viety maan tapaan vedoten päätösvalta maastansa. Perustuslaki suojaa vain itse omistuksen, mutta ei sitä, mitä maa-alueella harjoitetaan. Tuntuisi oikeudenmukaiselta maanomistajia kohtaan, että yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa myös maksavat siitä. Esimerkiksi marjastus, joka tapahtuu yritysten organisoimana tulisi saattaa luvanvaraiseksi ja maksulliseksi. ihmisen ajattelemattomasta toiminnasta eläintä kohtaan. Päivittäin tiedostetaan toinen toistaan ihmeteltävimmistä tempauksista eläinystäviämme kohtaan, töistä, joista ei soisi kuulevan. Me arvaamme, etteivät julmuudet ole vähentyneet, vaikka monenlaiset vapaudet ovat lisääntyneet sanotun vaurauden lisääntymisen myötä. Päinvastoin, henkinen kypsyys on laskenut hengellisen kypsyyden hiipumisen myötä. Taakse jääneen ja jätetyn agraarikulttuurin aikana vallitsi aineellisuuden vähemmyydestä huolimatta johtuenko korkeampi henkinen kypsyys ja tasapaino. Miksi. Maalla maksetaan petokorvauksia, merellä ei. Sietokorvaus ei ole oikea hyljevahinkomittari. Ei verokassa voi olla taikapussi, josta aina vain ammennetaan. Kalastajille, kotimaiselle kalakaupalle, kotimaiselle kalalle on organisoitu siika- ja lohiboikotit ja aikaansaatu hintaromahdukset. Vaaditaan uusia lohi- ja siika rajoituksia, jotka estävät muunkin kalan pyynnin. On monin eri tavoin suojellut, tuhoa tekevät hallit, norpat ja merimetsot. Kalastaja ja kotimainen kalakauppa on nyt ahdingossa syistä, jotka on suurelta osin vääriä. WWF:n tulee saada käytännön tietoa kalastajien ongelmista, tervetuloa käymään Perämerellä! Risto Tolonen kalatalousaktivaattori Perämeren kalatalousryhmä V aaralliset tai tehottomat lääkeväärennökset ovat maailmalla arkipäivää. Suomessa lääkkeiden ostaminen apteekista on monien säädösten säätelemää ja turvallista. Loppuisi harmaa talouskin, koska pimeistä töistä ei kertyisi kansalaispalkkaan oikeuttavia tuloja?, arvioi VPH. ?Helsingin seudun väestöä varten on takavuosina tehty aivan liian pitkästi kolmen päivän moottoriteitä, pääsiäisen, juhannuksen ja joulun menoliikennettä varten. Totta on vain, että erityisen kalliit hylkeenkestävät rysät ovat vähentäneet lohille tulevia suoria vahinkoja. Muutoin kalastaja on täysin lainsuojaton hylkeitä vastaan. Verkkopyynnissä ei voi lainkaan estää vahinkoja. Hyvä, lopultakin järjen ääni. Ei kylämyllyjä Julkinen talous Kuntaliitokset eivät ole julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta tärkein, soten rahoituksen uudistaminen on. Ei nimimerkkiä Asiaa Keskikokoisen talon Antti, kirjoitit asiaa kartelleista (MT 5.8.). vain kasvua, kulutusta, haastetta ja ahneutta. lintuja, vaan poimin sen, mitä tarvitsen ja luonto antaa. Lisäksi hoidan seuran riistapeltoja, ruokin kauriita ja peuroja talven pimeimmän ajan. Uusi tavoite on perustaa lintukosteikko ja saada vesilinnuille parempia pesimäalueita kunnostamalla. Se työllistää. WWF:n asiantuntija ymmärtänee tämän, vaikka muuta kirjoittaa. On hämmentävää, että luonnonsuojelijoina itseään pitävät ?tietävät. Tämän ymmärtää. Tämä koskisi myös valtion maita, joita on Lapissa paljon. Hemmo Koskiniemi Rovaniemi Maatalouskoneista Suomelle vientituote E ikö kukaan kehittele sähkötraktoria. kalastajien hyljevahinkojen vähentyneen. On surullista, että WWF ei kanna vieläkään huolta kalan saannista kuluttajille. 4 Perjantaina 9. Ruokoja >> Saariston poika Loputtomat kiellot ja rajoitukset poistavat myös hyvän tekemisen riemun.«. elokuuta 2013 mielipide Nykyään pidän isänmaallisempana suomalaisen ostamista kuin varusmieskoulutusta. Rauhaa vartenhan ne veteraanit kuolivat eivätkä sotaa. Palkka on eri asia, mikäli on pätevä ammatissaan?, huomautti 8 miljardin säästöt kasassa. Suuriniemi Annikki haluaa stopin maaseudun näivettämiselle: ?Elykeskukset ovat suurin kehityksen jarru. Apteekkiverkoston kattavuutta on pyritty turvaamaan erilaisin keinoin. Monille lääkkeille löytyy nykypäivänä korvaava valmiste. Vaikuttava aine on sama, mutta apuaineissa voi olla eroa. maanomistaja saa häirinnän, roskaantumisen ja haitat kontolleen. Miten tähän on tultu? Suomen lainsäätäjä eli eduskunta on tulkinnut asiaa niin, että jokamiehenoikeus on maan tapa ja kuuluu jakamattomana perusoikeutena kaikille maailman kansalaisille. Joskus norppa vain napsii kalat verkoista ja saa seuraavallakin kerralla ruokaa. Rahaa ohjattava maaseudun paikallisteiden kunnostukseen tavallisten ahkerien kansalaisten jokapäiväistä työssäkulkua helpottamaan?, katsoo Maalaispoika koko Suomen puolesta. Hyvät, pahat ulkomaat ?Pitää perustaa kaupalliset messu- ja myyntipisteet maailman lähes joka kolkkaan, missä etsitään tilaukset Härmään, ei ulkomaille. Saalista ei aamulla 30 45 60 Verkossa vaadittiin: ?Velanotto seis? Ei nimimerkkiä Yle näytti thaimaalaisten marjanpoimintaa. Pian ei ole enää, mitä tuoda, kun eteläisessä Euroopassa kärvistellään milloin kuivuudessa ja milloin tuhotulvissa. Suomen pitäisi arvostaa omia ruuantuottajiaan ja taata maaseutumme elinvoimaisuus. Kuluttajia olisi koulutettava vaatimaan lihan oheen omien peltojemme tuottamaa proteiiniruokaa, joka aivan liian usein päätyy eläinten rehuksi: härkäpapu, pellavansiemenet ja öljyhamppu sopisivat ihmistenkin ruokapöytään. Huippukokit voisivat mainostaa näitä hyviä aineita, kuten myös herneitä ja muita papuja. Mihinköhän ne rahat menevät. Energiaverot alas ja palkkapuoli Saksan tasolle, siinä Suomelle nousun alku! Mistä näitä senttejä sitten oikein tulee, ellei omien kansalaisten ja yritysten sekä maatalousyritysten puolustamisesta ja omasta kilpailukyvystä huolehtimisesta?. Kemiran myynti Yaralle oli suuri virhe. Hän ruotii hylkeitä ja kirjoitustani tavalla, jota on pakko korjata. Halkan mukaan on tutkittu, että ?norppa syö nimenomaan pikkukalaa, tärkeää ravintoa on kolmipiikki ja silakka. Mahtaa vientikin vetää hienosti, kun katsoo Saksan hintoja. % vastaajista 0 Päättäkää jo nyt keskenänne, onko luomumunaa liikaa vai viedäänkö ne käsistä, ja kuinka paljon lisäätte omaa tuotantoa. S Jotakin tolkkua Halvalla menee Vasikat kasvatetaan kasvattamoille maitotiloilla ilmaiseksi. Terni Marjoista Vapaan kilpailun myötä marjanpoiminta on viiden vuoden kuluttua suurelta osin nykyisten ulkomaalaisten poimi joiden omistamien yritysten käsissä. Herätys Noukkija Mikä oikeuttaa ?marjaporvarit. Luu jää jakajan kätteen?, ryöpytti HeiHalloo. Kerro viljasadosta Uusi viikon kysymys kartoittaa syksyn viljasato-odotuksia. KAIJALEENA RUNSTEN www.maaseuduntulevaisuus.fi Miksi, miksi ei? Riistan ruokinnasta Äskettäin puolivuosisataista syntymäpäiväänsä viettänyt ?viihdyttäjä. Pienpetoja on tarkoitus poistaa samalla. Kritiikki ruokintaa kohtaan voi olla paikallaan, mutta voisiko kriitikko kysyä itseltään: ?Mitä minä olen tehnyt riistanhoidon eteen tänä vuonna?? Täytyy muistaa, että loputtomat kiellot ja rajoitukset poistavat myös hyvän tekemisen riemun... J. Myydään nyt vielä Alko venäläisille ja virolaisille, niin aletaan vuotaa rahaa itäänkin. Hyödyn nappaa yritys, joka organisoi toisen maalle omat asiakkaat ja palvelut. Jokamiehenoikeus on siis oikeutta harjoittaa liiketoimin- taa toisen maalla ilman, että maaomistaja hyötyy laisinkaan. Päinvastoin . ties monennenko kerran . Et muistanut kuitenkaan vilja kartelleja. Palautetta Iso Kiitos Jukka Pasoselle Suomeksi sanottuna -kolumnista. Norppa tunkee hallin tavoin väkisin rysään herkkujen, siian ja lohen perään. Ruoka ei ole ainoa asia, jossa tulisi suosia kotimaista. Tämän ovat kalastajat nähneet lukemattomat kerrat. Isä- ja äitinorppa opettavat jälkeläiset samoille tavoille. Halli on toki pahempi kuin norppa. Siitäkin se talonpojan tappolinja alkoi. Jos joku jossain joskus jotain, mutta kun ei kukaan missään milloinkaan mitään . Poron hoito toisen maalla on vielä luku sinänsä ja oikeus perustuu poronhoitolakiin. Erikoista jokamiehenoikeuteen perustuvassa liiketoiminnassa on se, että varsinainen maanomistaja ei hyödy senttiäkään harjoitetusta liiketoiminnasta. 1?500 euroa/kk. Ingmanin tuotto menee ruotsalaisille ja tanskalaisille, Hankkijan tanskalaisille, Valmetin Ameriikkaan... Tulevaisuudessa lihaa ei riitä kaikille, vaan sitä saa syödä entistä harvemmin. Terveydenkin kannalta olisi hyvä rajoittaa punaisen lihan syönti alle puoleen kiloon viikossa. Kananmunien kulutusta olisi lisättävä, ja voin arvo palautettava. NIMIMERKKI ITSEKIN ULKOMAISTA LIIKAA OSTAVA KOMMENTOI VIIKON KYSYMYSTÄ lukijalta Marita Waenerberg viikon kysymys Mitä hallituksen pitäisi tehdä tulevissa budjettineuvotteluissa nykyinen taloustilanne huomioiden? Elvyttää työllistäviä hankkeita velkarahalla. Elvyttää työllistäviä hankkeita ottamalla rahaa budjetista. Ei mitään. Munista Jotakin muuta. Ei kiinnosta. Kun munien tuottajahintaa lasketaan, niin kauppahan ei hintojaan laske. Miksi muut ilmoittaisivat vuosittaiset vahingot, joista ei saa korvausta. Puolueiden tuet ovat mennyttä aikaa ja turhaa kansan kuppaamista. Tämä tapah- Kimmo Haimi Minna Reijonen on huolissaan lääkkeiden käytön turvallisuudesta. tuu potilaan suostumuksella, ja se parantaa lääketurvallisuutta. Tällöin lääkärin on mahdollista huomata, jos samaa lääkettä on määrännyt toinen lääkäri. Viime aikoina reseptilääkkeitä on jäänyt kelakorvauksen ulkopuolelle
Lisäksi rakenne taan Vaalimaan rekkaparkki. Nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentamis ta valtio tukee 90 miljoonalla eurolla. Merituulivoiman kokeiluhankkeelle varataan 20 miljoonaa euroa. Voimalaitosvero otetaan käyttöön vanhoille hiilidioksidipäästöttömille sähköntuotantolaitoksille lievempänä kuin hallitus ohjelmaan on kirjattu. Tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien verotus kiristyy ensi vuonna. Bensiinille, dieselille sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin käyttämälle sähkölle tulee lisää veroa. Yhteisöverokantaa alen Merituulivoiman kokeiluhankkeeseen varataan 20 miljoonaa euroa. netaan kehysriihen pää töksen mukaisesti 4,5 pro senttiyksiköllä 20 prosenttiin. Osinkotulojen verotusta muutetaan, hallitus päättää tarkemmin asiasta ennen budjettiriiheä. Edustuskulujen vähennys oikeus poistetaan. Pk-yritysten kasvua tuetaan kasvurahoitus ohjelmalla. 2013 luvut varsinainen talousarvio. Lähde: Valtiovarainministeriö Lisäksi 13 miljoonaa euroa vähennystä tulee sen vuoksi, että sato- ja tulvavahinkoja ei ole tiedossa samalla tavalla kuin oli tämän vuoden budjettia laadittaessa. Lisää maaseuturahaa Maaseudun kehittämiseen esitetään 196:tta miljoonaa euroa. Määrärahat kasvavat 25 miljoonaa euroa. Se ylittää markkinoilla olevien perinteisten moottoripolttoöljyjen ominaisuudet puhtaana pitävien ja pesevien tehoaineiden ansiosta. korkotuki Kalat, riista, porot Metsätalous . luonnonhaittakorvaus . luopumistuet ja -eläkkeet . 50 prosentin tenttitulokset ovat kehnoja.? Myös Pasi Holm pidentäisi työuria alusta, lopusta ja keskeltä. Tavoitteena on vähintään sadan miljoonan euron rahasto, johon sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan: muun muassa säätiedot tulevat maksuttomiksi. Asuntojen korjauksiin ja energia-avustuksiin valtio antaa 43 miljoonaa euroa. Vuokra-asuntojen rakentamista Helsingin seudulla avustetaan kymmenellä miljoonalla eurolla. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista hallitus tukee korkotuen lisäksi 120 miljoonan euron investointi avustuksilla. Kotitalousvähennys nousee 400 euroa 2?400 euroon. Hoitoraha, jota maksetaan allekolmevuotiaiden lasten vanhemmille, uudistetaan. Valtio kuittaa lisääntyneen päivähoidon tarpeen 11 miljoo nan euron valtionosuuksilla. Osatyökykyisten osa sairauspäivärahakauden enimmäiskesto pidennetään 150 päivään työllistymisen helpottamiseksi. Ammatilliseen kuntou tukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään. Vanhuspalvelulain toimeen panoa tuetaan 54,5 miljoonalla eurolla ja omaishoidon tuki palvelujen parantamista 10 miljoonalla. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistä tuetaan 8,45 miljoonalla eurolla. Lastensuojelua kehitetään 4,65 miljoonan euron valtionosuudella. Asuntolainan korko vähennysoikeutta rajoitetaan. Vuonna 2014 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 75 prosenttia. Kilometrikorvauksien enimmäismäärää alennetaan edelleen. Lisää säästöjä syntyy esi merkiksi kuntien peruspalve luiden valtionosuuksien, puolustusvoimien toiminta menojen sekä kehitysyhteistyö rahojen leikkauksista. Tilaa kuivuritäyttö. Nyt. MPÖ2 Premium on käytössä edullisin moottoripolttoöljy. kansallinen tuki . Sitä perustellaan indeksikorotuksena eli yleisen hintojen nousun seuraamisena. Seitsemän vuorokauden maksut pysyvät ennallaan eli 7 eurossa. Riistanhoitomaksu säilyy 33 eurossa. Pienpuuta energiaksi Metsätaloudessa pienpuun energiatuen summa nousee ensi vuonna 2 miljoonalla eurolla 20 miljoonaan. Pienpuun lisäraha on käytännössä pois muusta metsätaloudesta. Suuttimet ja ruiskupumppu pysyvät puhtaina ja optimaalisissa säädöissä. Suomi on saanut markkinoilta rahaa alhaisella korolla. PUHEENJOHTAJA JUHA MARTTILA, MTK Viljelijätuet pienenevät keskimäärin yhden prosentin Valtiovarainministeriön esityksessä viljelijätuet alenevat, mutta ympäristö tukeen, maaseudun kehittämiseen ja pienpuun energiatukeen tulee lisäystä. Viljelijöiden EU-tuet vähenevät ensi vuonna 15 ja kansallinen tuki 12 miljoonaa euroa. Ympäristötukea tulee lisää 5 miljoonaa. Työn tekemistä ja vastaanottamista on helpotettava ja sitten tarvitaan pitkän aikavälin työllistäviä toimenpiteitä?, Tiilikainen luettelee. Hänen mukaansa maahan tarvitaan laaja työmarkkinasopimus, jonka lisäksi myös pienyrittäjien ja työttömien asema on huomioitava. Hän viittaa myös keskustan esittämään ajatukseen kotimaisen kasvurahaston luomisesta myymällä valtion ei-strategisesti tärkeää omaisuutta. ?Kasvurahasto satsaisi kasvuh akuisiin, investoiviin yrityksiin. Teiden kunto on heiken- "Leikkaus on torjuttava ja kansallisten tukien rahasumma palautettava", Juha Marttila sanoo. tynyt ja maaseudun yritykset tarvitsevat kunnossapitorahoja logistiikkansa turvaamiseksi. Hyvää valtiovarainminis teriön budjettiesityksessä on MTK:n mukaan se, että hallitus haluaa lisätä uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä pienpuun energiatuen määrärahoja. JUKKA KOIVULA "Metsätaloudella eväät kestävään talouskasvuun" Hallitus keskustelee parhaillaan täsmäelvytyksestä, työ paikoista ja kestävästä talouskasvusta. Ylitys voi kasvattaa lainanhoitokuluja. Holmin mukaan huolestuttavinta on suunta: hyvä euromaa luisuu keskikaartiin. Päätökset rakenteista ennen joulua ?Voisi olla hyvä, että sijoittajat näpäyttäisivät Suomea?, sanoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen. Hän ihmettelee, miten Suomen julkisen talouden ongelmat näyttävät tulleen hallitukselle yllätyksenä. Suunnanmuutos on välttämätön.? Jäätteenmäki kuvaili hallituksen reagointikykyä hitaaksi. ?Tällä hetkellähän hallitus vain istuu. Pääkaupunkiseudulla Ke hä I:tä parannetaan. Valta tiellä 7 aloitetaan moottoritien rakentaminen Haminan ja Vaali maan välille. Se perustuu pitkälti huhtikuun kehysriihessä tehtyihin ratkaisuihin. Ministeriö ehdottaa, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa 6,6 miljardia euroa. Pääosin se johtuu Manner-Suomen maaseudun MTK ei hyväksy viljelijätuen leikkauksia kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Maaseutua pyritään kehittämään kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. tomaksu 24 euroon kalenterivuodelta. Hallituksen piirissäkin on myönnetty, että päätöksentekokyky ei ole hyvä.Ihmettelen, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitti hetki sitten ikään kuin uutena asiana, että vienti supistuu ja velka kasvaa. Säästöä polttoainekulutukseen ja huoltokustannuksiin. Teho Opti Premium on puolestaan käytössä edullisin polttoöljy lämmityslaitteisiin ja se sopii myös erinomaisesti kuivurikäyttöön. Teho Opti Premium pitää suuttimet ja palopinnat puhtaampina sekä puhdistaa aiemman lian. Säästöä lämmitys- ja huoltokustannuksiin. Tilaa netistä www.st1.fi tai soita 0800 166 266.. Hän ei lupaa uusia säästö- ja verolinjauksia ennen ensi kevään kehysriihtä. Velantarve harppasi 1,7 miljardia Valtiovarainministeriö julkisti torstaina ehdotuksen valtion ensi vuoden budjetiksi. Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus tarvitaan. Nämä asiat ovat kyllä olleet tiedossa jo kauan.? Valtiovallan pitäisi Jäätteenmäen mielestä kompensoida cap-leikkauksia kansallisin toimenpitein. ?Kansallisen maataloustuen määrää pitäisi nostaa, kun EUtasolla tehtiin nyt leikkauksia capiin.? JUKKA KOIVULA sentissa maan bruttokansantuotteesta. kestävä puuntuotanto . ympäristötuki . Päätöksiä Urpilainen haluaa ennen joulua. ?50 prosentin tentti tulokset ovat kehnoja? Vesa Kanniainen toivoo, että Urpilaisella on listallaan ainakin eläkejärjestelmän uudistaminen, nuorisotyöttömyyden hoito oppisopimuskoulutusta kehittämällä ja työurien pidentäminen alkupäästä. ?Suomi tarvitsee lukukausimaksut?, hän sanoo. elokuuta 2013 UUTISET Maatalouden kansallisen tuen leikkaus on vaarallinen viesti komission suuntaan ja huonontaa Suomen asemaa 141-tuen neuvotteluissa. 5 Perjantaina 9. Luonnonhaittakorvauksen määräraha pysyy ennallaan. Yhteensä valtiovarainministeriön esitys vähentää viljelijä tukia 22 miljoonaa euroa. mutta mitä, niitä valtiovarainministeri ei halunnut nimetä. ?Olen oppinut siihen, että julkisessa keskustelussa ei kannata tehdä konkreettisia ehdotuksia, ne ammutaan heti alas.? Valtiosihteeri Martti Hetemäki valmistelee nyt listaa rakennetoimista. Se on 1,7 miljardia euroa enemmän kuin kevään kehysriihessä arvioitiin. Valtiovelan määrä kohoaa ensi vuonna jo 98 miljardiin euroon. Ensi vuoden budjetin määrärahoiksi ministeriö ehdottaa 53,9 miljardia euroa eli hieman vuodentakaista vähemmän. Yhteisöveron laskeminen on tuomassa valtion veropottiin yli miljardin euron loven. Luokittaja katsoo velan bkt-suhdetta Suomen valtiovelan bkt-suhde on edelleen eurooppalaisessa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei usko, että Suomen rakenteelliset ongelmat poistuvat vanhuseläkeikää korottamalla. "Ei kannata huijata itseään sillä", ministeriönsä budjettiehdotusta Helsingissä esitellyt Urpilainen sanoi keskiviikkona. >> Hyvä euromaa luisuu keski kaartiin.« PASI HOLM vertailussa kohtuullinen. ? 2013 2014 esitys Maaseudun kehittäminen Maatalous 171 2 049 511 545 364 423 97 59 64 180 61 18 196 1 985 499 530 369 423 84 31 52 178 60 20 . Korotusta on kummassakin kaksi euroa. EU:n tulo- ja markkinatuki . Se merkitsee vähän yli prosentin vähennystä keskimääräiseen viljelijätukeen. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan muutokset johtuvat jo aiemmin tehdyistä päätöksistä. Maatalous saa vähemmän Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan ensi vuoden loppu summa on 2?658 miljoonaa. Menot pienenevät 66 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia, kun vertailukohtana on tämän vuoden varsinainen talousarvio. Kestävän puuntuotannon ja metsäluonnon hoidon edistämisvarat vähenevät. Kannattavuus tavoitteena Budjettiesitys asettaa maa- ja metsätaloudessa tavoitteeksi kannattavuuden parantamisen. Maataloudessa muita tavoitteita ovat kotieläintuotannon kehittyminen kysyntää vastaavasti, rukiin ja valkuaiskasvien viljelyn sekä luomutuotannon lisääntyminen, ympäristökuormituksen vähentäminen sekä pienten elintarvikeyritysten lisääntyminen. Kalastus kallistuu Viehekalastusmaksu nousee 31 euroon ja kalastuksenhoi- HEIKKI VUORELA Urpilainen: Säästöt katsotaan kevään kehysriihessä MARKKU OJALA Hallitus ei saa valtion velkaantumista taittumaan nyt tehdyillä päätöksillä, sanovat tutkijat. Hallituksen tavoitteena on ollut kääntää laskuun valtion velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan hallitus menee oikeaan suuntaan. Hallituksen toimien pelätään heikentävän Suomen mahdollisuuksia EU:n 141-tuen neuvotteluissa. MTK vastustaa hallituksen päätöstä leikata 12 miljoonaa kansallisista maatalouden tuista. ?Leikkaus on torjuttava ja kansallisten tukien rahasumma palautettava. Lisäksi kuntien menojen kasvu pitäisi saada kuriin. ?Tärkeätä olisi huomata tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, että kuntien tehtäviä rajataan.? Eläkeiän nosto seuraavalle hallitukselle Tärkeä olisi myös maltillinen työmarkkinaratkaisu. Holmin mukaan yksi ratkaisu keskitetyn ratkaisun aikaansaamiseksi voisi olla normaalia pidempi sopimuskausi, 2,5 vuotta, ja emu-puskureiden ja eläkeratkaisujen yhdistäminen. Työeläkemaksuista kerättyjä Emu-puskureita käytettäisiin laskemaan työnantajan sivukuluja. SDP lupasi ennen vaaleja, ettei se ole mukana hallituksessa, joka nostaa eläkeikää. Urpilaisen mukaan eläkeuudistuksen lainsäädäntöä voidaan alkaa valmistella tällä vaalikaudella, jos työmarkkinaosapuolet pääsevät siitä sopuun. Päätöksen uudistuksesta tekee vasta seuraava hallitus. PAULA TAIPALE Hallituksen suunnitelmat leikata maatalouden kansallista tukea hämmentävät tuottajajärjestö MTK:ssa. Se on tarkoitus käsitellä hallituksen budjettiriihessä kuun lopulla. ?Suomi tarvitsee nyt kipeästi rakenteellisia uudistuksia.? Urpilainen varoittelikin keskiviikkona, että rakenneuudistukset kirpaisevat jokaista suomalaista. Kunta- ja sote-uudistuksen eteenpäin vieminen on ministerin mukaan välttämätöntä. Niiden lisäksi tarvitaan muitakin rakenneuudistuksia . Kestävän metsätalouden mahdollisuudet kannattaa ehdottomasti pitää mielessä, muistuttaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ?Metsäteollisuusyhtiöiden osavuosikatsaukset osoittivat, että Suomessa voi pärjätä oikealla tuotepaletilla ja toimintatavalla?, Marttila sanoi metsäiltamissa keskiviikkona. Marttila viittasi puheessaan käytännössä pelkästään Suomessa toimivaan Metsä Groupiin, joka teki selvästi paremman tuloksen kuin maailmanlaajuiset kilpakumppaninsa. Marttilan mukaan Suomen metsäsektorin kilpailutekijöitä ovat puuvarat ja niiden laatu, osaaminen ja infrastruktuuri. Hän painottaa, että kansallisen metsäohjelman uudistamisen ohjenuorana tulee olla koko sektorin kilpailukyky. Kilpailukyky pitäisi ottaa huomioon myös ensi talvena annettavassa hallituksen metsäpoliittisessa selonteossa. ?Avainasemassa on suomalaisen metsänomistajan menestyminen. Käytännössä ylitys tuskin johtaa sanktioihin. Emu-rajan ylityksellä on Pasi Holmin mukaan kuitenkin suuri psykologinen merkitys. ?Suomi on aina ajatellut olevansa se maa, joka hoitaa velvoitteensa.? Velkasuhde on ollut tärkeä myös luottoluokittajille. Leikkaus on vaarallinen viesti komission suuntaan ja huonontaa Suomen asemaa 141-tuen neuvotteluissa. Jos tämä menee läpi, vedetään mattoa Brysselissä neuvottelevan oman ministerin jalkojen alta?, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi hallituksen suunnitelmia torstaina. ?Rahojen palauttaminen puolestaan olisi hallitukselta vahva viesti 141-tavoitteiden puolesta?, Marttila sanoo. Hallituksen kaavailemat leikkaukset heikentävät entisestään kotimaisen maatalouden kannattavuutta tilanteessa, jossa viljelijän mahdollisuudet saada lisää rahaa markkinoilta ovat heikot. Tierahojen puolitus huolestuttaa MTK pitää huolestuttavana myös sitä, että hallitus aikoo lähes puolittaa yksityisteiden kunnossapitoon varatut määrärahat. Kun metsänomistus ja puunmyynti on kannattavaa, menestyy puun jatkojalostuskin.? Myös EU-politiikassa on huolehdittava, että Suomi voi jatkossakin hyödyntää uusiutu- via luonnonvaroja ja rakentaa niiden varaan uutta talouskasvua. ?Metsänomistajan edun mukaista on, että saamme EU:lle kokonaisvaltaisen metsästrategian eikä puun käyttöä estetä keinotekoisella byrokratialla?, Marttila sanoi. Byrokratiasta esimerkkinä Marttila antoi heinäkuisen EU parlamentin ympäristövaliokunnan linjauksen, joka käytännössä estäisi puun käytön biopolttoaineisiin. Marttila puhui metsänomistajille Kouvolassa Mhy Kymenlaakson, alueen MTKyhdistysten ja Osuuspankkien metsäiltamissa. EMILIA PALOJÄRVI >> Avain asemassa on suomalaisen metsänomistajan menestyminen. Kun metsänomistus ja puunmyynti on kannattavaa, menestyy puun jatkojalostuskin.« JUHA MARTTILA ESITYS Poimintoja valtiovarainministeriön budjettiesityksestä Liikenneinfrastruktuuria ja tiehankkeita hallitus tukee yli sadalla miljoonalla eurolla. Raakapuuterminaalien rakentaminen saa viisi miljoonaa euroa. Nelostietä Rovaniemen kohdalla ja viitostietä Mik kelin kohdalla aletaan kehit tää. ?Mutta jos velan bkt-osuuden kääntyminen laskuun ei toteudu, hallituksen talouspoliittisista tavoitteista ei juuri mikään toteudu.? Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallituksen tavoite velkasuhteen taittamisesta vaatisi arviolta puolen miljardin uusia sopeutustoimia. Toinen haara on valtiollisen Infra Oy:n perustaminen, jonka kautta rahaa ohjattaisiin suuriin liikennehankkeisiin?, Tiilikainen sanoo. Keskustan puoluejohto kiersi tiistaina ja keskiviikko- na kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Keskiviikkona Kauhavalle vierailivat Kimmo Tiilikainen sekä keskustalainen europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. "Hallitus ei vakuuta" Hallituksen toiminta ei Tiilikaista vakuuta. ?Kyllä Kataisen ja Urpilaisen touhu alkaa olla nähty. ?Meidän korkeakoulujärjestelmämme suosii rikkaiden lasten pääsyä korkeakouluun.? ?Kaksi kolmasosaa opiskelijoista ei osallistu luento-opetukseen. pienpuun energiatuki Osa luvuista pyöristetty. Tuoreimpien lisäsäästöjen osuus oli 8 miljoonaa. Maatalouden menot pienenevät runsaat 3 prosenttia, 60 miljoonaa euroa. Viljelijätukien lisäksi pienenevät korkotuki, osin budjetointitavan muutoksen takia, ja luopumistuki. MMM:n määrärahat Milj. Velkataso uhkaa kuitenkin ylittää 60 prosentin kipurajan bruttokansantuotteesta jo vuonna 2015. Euromaiden vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen velan on pysyttävä alle 60 pro- Tiilikainen toivoo laajaa yhteiskuntasopimusta KAUHAVA (MT) Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mielestä hallituksen budjetissa pitäisi keskittyä ensisijaisesti työllisyyden kohentamiseen. ?Sen sijaan, että kiistellään, pitääkö elvyttää vai ei, täytyy ryhtyä toimiin monella rintamalla
Mikä nostaa seuraavan lainarahan hintaa. Kreikan lainoittajat ovat sitoutuneet alentamaan maan velkatason 124 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Merkittävä joukko eturivin ekonomisteja sekä Saksassa että Suomessa ovat sitä mieltä, että Kreikan voi pelastaa vain velkojen anteeksianto. ?Puolet pois?, kuuluu yleinen arvio. Hiuskarvan varassa Kreikan vakautusohjelman toteutuminen on maan sisällä hyvin heikon poliittisen kannatuksen varassa. Maailmanlaajuisesti eniten energia-alan investointeja on viime vuosina tehty aurinko- ja tuulienergiaan?, Holm huomauttaa. Holmin mielestä saastuttavien energiamuotojen täytyisi kantaa laajemmin yhteiskuntavastuunsa. ?Tiedetään, että hiili- ja ydinvoima aiheuttavat sosio ekonomisia kustannuksia, jotka veronmaksajat nyt maksavat.? Saksan kuohuntaa herättänyt päätös luopua kokonaan ydinvoimasta saa Holmilta kiitosta. ?Itse asiassa nythän on huomattu, että Saksan ydinvoimapäätös laski sähkön hintaa, vaikka odotettiin päinvastaista. Toinen yllättävä asia on, että hiilidioksidipäästöt ovat niin ikään laskeneet.? JUKKA KOIVULA. Veronmak- >> sajien rahat valuvat samalla Suomesta pois.? ?Eniten investoidaan tuuleen ja aurinkoon? Holmin mukaan Suomessa ei uskota vielä riittävästi uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksiin. On ongelmallista, jos Tekes sijoittaa tekniikkaan, joka sitten karkaa ulkomaille. Veronmaksajien rahat valuvat samalla Suomesta pois.« ROBERT OLANDER ?Muualla ydinvoimaa ajetaan alas tai se lopetetaan kokonaan ja panostetaan uusiutuvaan energiaan. Thaimaasta muuttanut Yaowaman ?Wan. Hän oli korvaamaton apu erityisesti EU-papereiden täytössä. JOUKO RÖNKKÖ ?Start up -yritysten kaupallistaminen kangertelee? VAASA (MT) Yritykset saadaan Suomessa alulle, vaan ei kunnolla markkinoille, sanoo vaasalaisen start up -yritys Mervennon Patrik Holm. Silloin jatkuu myös Merkelille tyypillinen varovaisten askelten europolitiikka. Kreikan hallituksen enemmistö maan 300 paikkaisessa parlamentissa on ministerierojen vuoksi viime kuukausina kuihtunut 179 edustajanpaikasta 153:een. Kreikkalaisten omat verojen maksuhalut ovat alamaissa. IMF:n raportissa kerrotaan, että 75 prosenttia maan itsenäisistä ammatinharjoittajista (muun muassa lääkärit, asianajajat ja insinöörit) ansaitsevat oman veroilmoituksensa mukaan niin vähän, että vuositulot jäävät alle verotettavan alarajan. Toimivatko keinot? Terveen talouden selkeimpiä tunnusmerkkejä ovat tuotannolliset investoinnit. Se voi merkitä Kreikan velkataakan keventämistä. Operaatio ehkä puetaan osittain takaisinmaksun lykkäämisen sekä korkovapauden kaapuun. Mundee kummasteli heti, miksi meillä syötetään koululaisille banaaneja ja appelsiineja, vaikka omat metsät kasvavat herkullisia luonnonantimia. Nyt Wanin ja Jouko Kotilaisen perheyritys toimittaa vuosittain 50?000 kiloa marjoja Kainuun ja Ylä-Savon suurkeittiöille ja yrityksille. Mundee tuli Suomeen 1990-luvun loppupuolella sukevalaisen marjanviljelijän ja yrittäjän Jouko Kotilaisen vaimoksi. Kotilaiset hankkivat vuonna 2006 käytetyt mehustuslaitteet ja aloittivat Sukevan marja ja mehu -yrityksen. elokuuta 2013 UUTISET Mehu säilyisi vuodenkin ilman lisäaineita, mutta eihän se niin kauan ehdi seisomaan. Ongelmat alkavat, kun yritykset pitäisi kaupallistaa. hoitaa rahdit, markkinoinnin ja kirjanpidon. Kotilainen kiittää myös Pro Agrian Kainuun neuvojaa Soili Hypéniä. Jos Suomessa löytyy vain muutama miljoona start upeihin, pakenevat ne ta- MT SANOO SUOMEKSI [Start up] Start up -yritys on iältään nuori, joka kehittää tuotetta markkinoille ja tavoittelee nopeaa kasvua. kuulla ulkomaille.? Robert Olander teknologiakeskus Merinovasta katsoo, että yritysten menettäminen ulkomaille on verorahojen haaskausta. ?On ongelmallista, jos Tekes sijoittaa tekniikkaan, joka sitten karkaa ulkomaille. Minä olen juoksupoika.? ?Juoksupoika. Oman tilan mansikan, vadelman ja omenan lisäksi marjaa ostetaan poimijoilta ja muutamalta lähialueen marjatilalta. Kotilainen uskoo samanlaisille yrityksille olevan tilaa ja tarvetta joka maakunnassa. Metsä on ruoka-aitta ?Laosin ja Thaimaan rajalla ihmiset käyttävät ruuakseen vain lähipiirinsä antimia. Meillä ydinvoimaa rakennetaan lisää. Samalla muutettiin nimi nykyiseen muotoon. Uudet tilat rakennettiin 2007. Liikevaihto kasvaa jyrkästi. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana päästiin 120?000 euroon ilman arvonlisäveroa. Mies antaa kiitoksen yrityksen synnystä Wan-vaimolleen. ?Hän on kommandiittiyhtiön vastuullinen yhtiömies ja johtaja. Energiantuotannossa pitäisi keskittyä kokonaan uusiutuviin. Holm moittii kotimaisia yritystukia. Joka tapauksessa viimeisiksi maksumiehiksi jäävät ylijäämämaiden veronmaksajat. JORMA MATTILA on Berliinissä työskentelevä ulkomaankirjeenvaihtaja. mattila.press@ gmail.com Vuonna 2008 yritys osti sotkamolaisen Sinikasviksen tuotannon, reseptit ja nimen käyttöoikeuden. Niitä varten tarvitaan pääomia ja sijoittajia. Kreikan talousongelmien ratkaisuksi ehdotettu velkojen leikkaus on talousoppineiden keskusteluissa ja julkisuudessa Wan ihmetteli heti Suomeen tultuaan marjojen puuttumista kouluruuasta. Amarin, Wan, Brakumina ja Qrasa tekevät marjasesongin aikana pitkää päivää. esitetty ikään kuin todellisena ongelman ratkaisuna. Seuraavana vuonna lapinlahtelainen marjanjakelija Pentti Kaatrasalo antoi liiketoimintansa Kotilaisille. UUTISTAUSTA Velka ja miten se leikataan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viime viikolla julkaisema Kreikan maaraportti sai eurokriisiekonomistit jälleen takajaloilleen. IMF:n mukaan Kreikan velkaantuminen on pahentunut tänä vuonna edelleen. Maan työttömyys sekä työvoimakustannukset tuotantotuntia kohden ovat yhä nousussa. Ja korottaa tulevien sijoituspäätösten riskilisät taivaisiin. Se saastuttaa tilan kaikki pellot ja estää mansikan viljelyn 15 vuodeksi, käytännössä siis lopullisesti.? Taudin vuoksi Kotilaisten tilalla käytetään vain kotimaisia taimia. Käytännössä Kreikalta puuttuu vuosien 2014 ja 2015 budjeteista yhteensä 11 miljardia euroa. EU-komission mukaan Kreikan velkaantumisaste nousee tänä vuonna 175 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mutta pelastuuko kriisimaa, kun sen velat annetaan anteeksi? Velkojen toistuva leikkaaminen voi yhtä hyvin karkottaa uusia investointeja harkitsevat pääomasijoittajat. Sitten jo markkinoilla oleviin pörssiyhtiöihin kyllä sijoitetaan.? Pörssiyhtiöihin sijoitettaessa start upit jäävät Holmin mukaan hyvin usein vaille kaupallistamiseen tarvittavia investointeja. ?Start up -vaihe meillä hoidetaan todella hyvin. Kesäisin tilalla on kymmenkunta thaimaalaista poimijaa, jotka keräävät lähialueelta myös metsämarjoja. ?Mansikasta tulee pulaa ensi vuonna?, Kotilainen ennustaa. Samanlaista pulaa on ennustettu joskus ennenkin, mutta tällä kertaa perusteet ovat vahvat. ?Talvi muuttui kesäksi hetkessä, eikä marja-aiheille jäänyt aikaa kehittyä.? Pidemmän ajan vaara on punahome, joka väijyy tuontitaimissa. ?Tauti voi olla piilevänä vuosia ja puhkeaa sitten sopivissa oloissa. Ja tekee itse asiassa maan velkaantumisasteen vähenemisen mahdottomaksi. Kansainvälisten sijoittajien peloilla ja niiden seurauksilla on lisäksi taipumus levitä. Siten Kreikan velkojen jatkuva leikkaaminen voi hidastaa rahoitus- ja investointiongelmista toipumista muissa euroalueen velkamaissa. Kreikan velkojen ensimmäisten armahdusten jälkeen joutui Euroopan keskuspankki tekemään kriisimaiden valtiolainojen interventio-ostoja. Lopputulos ei tätäkään kautta helpottanut euroalueen velkaongelmaa. Kohtalon hetki lokakuussa Eurokriisin seuraava kohtalon hetki lyö joka tapauksessa lokakuussa. Kreikan hallituksella pitäisi olla vuoden 2014 budjettiehdotus valmiina ja Saksassa vaalit käyty. Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) vallan jatkumiselle ei Saksassa näy esteitä. Terveistä taimistakin uhkaa kuitenkin tulla pulaa. JOUKO RÖNKKÖ Vadelmaa kasvaa Kotilaisten tilalla 1,5 hehtaarin alalla. Wanin Sinikasvis kasvaa ripeästi Yaowaman ?Wan. Ne arpovat vieläkin, ostaako kotimaista vai sitä halvinta ja huonoa. Kotilainen tuhahtaa moisille puheille: ?Vain Suomessa hankintalaki on lähiruuan suosimisen este. Kaikissa muissa EU-maissa järjen käyttö on sallittua.? Kainuussa sentään osataan nyt käyttää kotimaisia marjoja. Ja asiakkaat kiittävät. Kun Kainuuseen toimitettiin ensimmäinen näyte-erä, se poiki heti toisen tilauksen. ?Eräskin ikäihminen oli kummastellut, miten mehussa on taas marjan maku.? Sellainen palaute kannustaa hankkimaan ja tuottamaan lisää samaa hyvää. Maku mehuihin tulee tietysti kotimaisista marjoista. Sinikasvis ei käytä mehuissa säilöntäaineita, tuontimarjoja tai keinotekoisia makuja. ?Mehu säilyisi vuodenkin ilman lisäaineita, mutta eihän se niin kauan ehdi seisomaan?, Kotilainen naurahtaa. Mansikkapula vaanii Kotilaisten marjatilalla kasvatetaan mansikkaa 3,5 hehtaarilla, vadelmaa 1,5 hehtaarilla sekä omenaa. Kun pitää syödä, mennään metsään?, kuvaa Kotilainen. Suomessakin kannatetaan ?periaatteessa. Hänen mukaansa yrityksiä ei tueta riittävästi siinä vaiheessa, kun niiden pitäisi lyödä läpi markkinoilla. ?Start upeja varten meillä on Tekes ja pienempiä pääomasijoittajia. lähiruokaa, mutta monet kunnat sanovat käytön esteeksi hankintalain ja EU:n säännöt. 6 Perjantaina 9. JOUKO KOTILAINEN, SINIKASVIS PEKKA FALI Jouko Kotilainen ja Yaowaman Wan Mundee ovat tehneet paljon työtä kotimaisen marjan käytön edistämiseksi. Thaimaalainen löysi Suomesta marja-aarteen Sinikasvis tehostaa lähialueen marjojen käyttöä Pohjois-Savossa ja Kainuussa SONKAJÄRVI (MT) Tarvittiin nainen kaukaa herättelemään suomalaisia näkemään oman luontonsa rikkauksia
Näennäisiä säästöjä ei kuitenkaan saisi ottaa. klo 9?17 ja la 7.9. Humppila halusi silloin pysyä itsenäisenä kuntana. Kun vertaa Humppilaa ja Koijärveä nykyisin, liitoksen vaikutukset näkyvät, sanoo Arto Hyytiäinen. ?Koijärvi on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun pienempi alue liitetään isompaan.? ?Isompi vie verotulot mutta ei halua panostaa liitettyyn alueeseen.. ?Rakennusta voidaan käyttää vielä muutaman vuoden ajan ilman mittavia peruskorjauksia?, Pynnönen arvioi. Hyytiäinen kertoo, että pieniä lapsia viedään jo nyt Koijärveltä päivähoitoon Forssaan, sillä kylällä ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja. Pelkästään Hyytiäisen firman 25 työntekijästä viisi on äitiyslomalla, joten tarvetta varhaiskasvatuskeskukselle löytyy. LAURA KYLMÄMAA ?Varoittava esimerkki kuntaliitoksesta? Koijärvi liitettiin Forssaan yli 40 vuotta sitten. Tulosta opiskelijakutsu osoitteesta www.maxpo.fi Mediayhteistyössä. Joka vuosi noin 9 prosenttia yläkoulun päättäneistä jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Murrosikäinen tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka kuuntelevat, ymmärtävät, kannustavat ja tarvittaessa suojelevat asettamalla selkeät rajat, muistuttaa MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. ?Aikuisten velvollisuus on suojella nuorta. Arto Hyytiäisen mielestä myös haja-asutusalueiden kehitykseen täytyy löytyä yhteistä rahaa. käytettäisiin maalämpöä ja aurinkopaneeleja, jotka säästävät energiaa ja rasittavat luontoa mahdollisimman vähän.? Aikaisempi valtuusto varsin yksimielinen Aikaisemman valtuuston ja hallituksen päätöksen mukaan ekokouluhanke toteutetaan vaikka ilman valtion apua. ?Forssan kaupunki on saanut ylimääräisen valtionavustuksen koulun uudisrakentamiseen?, Pynnönen vahvistaa. ?Aikaisempi valtuusto oli varsin yksimielisesti hankkeen takana.? Hankkeessa on edetty normaalisti eteenpäin. ?On tärkeää, että päättäjät eivät toimi virheellisillä tiedoilla.? ?Ekokoulu lisäisi alueen vetovoimaa? Pynnönen on vakuuttunut, että ekokoululla olisi suuri merkitys Pohjois-Forssan kehityksen kannalta. ?Esimerkiksi Hämeenkyrön Mahnalan ympäristökoulu on ollut vetovoimainen?, Hyytiäinen kertoo. Pynnösen mukaan kyläläiset ovat olleet hankkeessa mukana enemmän kuin missään aikaisemmassa kouluhankkeessa. Yhteisöllisyys on sitä kautta lisääntynyt. Pohjois-Forssan kaikki oppilaat käyvät nyt koulua Matkun kylällä. Myönteisimmältä tulevaisuus näyttää Lounais-Suomessa. Henkilöstö on vähentynyt niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin. Henkilöstömäärän arvellaan supistuvan edelleen, teollisuudessa ja palveluissa jopa aiempaa nopeammin. Barometrin mukaan teollisuustuotannon arvioidaan pysyvän lähikuukaudet ennallaan. Vuoden viimeiseksi neljännekseksi odotetaan loivaa kasvua. Rakennusalan yritykset odottavat tuotantomäärien laskevan loppuvuonna. Palvelualojen myynti kasvoi hyvin loivasti alkukesän aikana. Yritykset arvioivat, että kasvu päättyy lähikuukausina. Tiedusteluun vastasi heinäkuussa 924 yritystä. PAULA TAIPALE Teollisuus on saanut alkukesällä uusia tilauksia varsin niukasti. Koko elinkeinoelämän henkilöstö ja odotukset Viimeisen 3 kk:n aikana + odotus lähikuukausina 80 Saldo Teollisuus Rakentaminen Palvelut 60 40 20 0 -20 -40 -60 Lähde: EK:n Suhdannebarometri -80 2009 2010 2011 2012 2013 Teollisuuden uudet tilaukset Viimeisen 3 kk:n aikana 60 Saldo, kausitasoitus 40 Lähde: EK:n Suhdannebarometri 20 0 -20 -40 Uudet tilaukset Tilausodotus -60 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 ARKKITEHTITOIMISTO MINKKINEN JA TYÖNÄYTÖKSIÄ HISTORIALLISIA KONEITA CRAZY DRIVERS STUNT SHOW KULJETTAJAKISA OPISKELIJOILLE Koijärven ekokoulun tilat on suunniteltu tukemaan opetusta. Rakennuksen pintamateriaalina käytettäisiin puuta. >> Ekokoulu tarkoittaa kestävän elämäntavan koulua. Samoja arvoja halutaan opettaa lapsille. HANKKEEN VAIHEET Vanha koulu jo purettu Päätös ekokoulun rakentamisesta tehtiin viime kesänä. elokuuta 2013 UUTISET Koijärvi on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun pienempi alue liitetään isompaan. Viimeisintä itsenäisyyttä ei silti pienempikään alue saisi menettää.? LAURA KYLMÄMAA Suhdanneodotukset taas sysimustat Suomalaisyritysten suhdanneodotukset ovat taas synkistyneet. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan tilanne on heikko, eikä loppuvuonna odoteta käännettä parempaan. Suomalaisyritykset arvioivat, että yleinen suhdannetilanne heikkenee lähimmän puolen vuoden aikana. Teollisuus on saanut alkukesällä uusia tilauksia varsin niukasti. klo 9?16. Sisäänpääsy kutsukortilla tai maksamalla pääsylipun 10 ?. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi (vain aikuisen seurassa). Opiskelijapäivänä 5.9. Ennen kesää kilpailutettiin urakkatarjoukset ja valittiin urakoitsijat. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle. ?Rakentamispäätöksen jälkeen kuntien tulot ovat pienemmät kuin aikaisemmin ajateltiin.? Verorahoitus on pienentynyt ja valtio leikannut valtionosuuksia. Lisäksi päättäjissä on vaalien jälkeen uusia henkilöitä, jotka eivät ole olleet mukana hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. Silloinen valtuusto oli lähes yksimielisesti hankkeen takana. Koijärven vanhan koulun purkaminen aloitettiin joulukuussa. Hyytiäisen mielestä alueen veronmaksajia petetään. ?Me haluamme pitää alueen elävänä. Varhaiskasvatuksen puolella paikkoja on 20. ?Ekokoulu tarkoittaa kestävän elämäntavan koulua. Kasvatusalan ihmisenä hän näkee investoinnin arvon laajemmin kuin euroissa. ?Asioita järjestetään niillä puitteilla kuin päättäjät päättävät.? Hyytiäisen mukaan lehtihaastatteluissa on käytetty vääriä lukuja esimerkiksi oppilasmääristä. Lisäksi nuorelta odotetaan aiempaa enemmän itsenäisyyttä. MLL muistuttaa, että seitsemäsluokkalainen tarvitsee aikuisten tukea sekä oppimisessa, kaverisuhteissa että omassa kehityksessään. ?Muutokset kouluympäristössä osuvat lapsen kannalta huonoon aikaan. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle. Kaupunginhallitus päättää hankkeen jatkosta maanantaina. Alkuperäisen suunnitelman mukaan koulun on tarkoitus valmistua ensi vuoden syksyyn mennessä. SE ON KONE! MLL tukee kampanjalla yläkoulun aloittajia Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL tukee tänä syksynä yläkoulunsa aloittavia nuoria ja heidän vanhempiaan Hyvä alku yläkouluun -kampanjalla. MLL lähettää elokuun puolivälissä noin 58?000 kotiin eli kaikkien seitsemäsluokkalaisten vanhemmille kirjeen, joka muistuttaa yläkouluajan tärkeydestä ja neuvoo vanhempia kasvavan lapsen tukemisessa. Seitsemäsluokkalaisen koulunalkuun liittyy usein koulun ja oppilasryhmän vaihtuminen. Myös opetus muuttuu vaativammaksi. Tilauskanta on normaalia vaatimattomampi. Tilaukset vähenivät myös rakentamisessa mutta hieman arvioitua vähemmän. ?Lapset eivät saa vieraantua työnteosta?, Hyytiäinen perustelee. Tärkeä osa koulua olisi opetuskeittiö, jossa opetettaisiin leipomaan ja hyödyntämään lähiruokaa. ?Esimerkiksi ruuanteon yhteydessä voi opetella murtolukuja. TOIMITUSJOHTAJA ARTO HYYTIÄINEN, KAROTIA OY Ekokoulu kamppailee rahoituksesta KARI SALONEN Verorahoituksen pienenemisen ja valtionosuuksien leikkausten jälkeen Forssan Koijärven ekokoulun rakentaminen on vaakalaudalla. Edellinen kaupunginvaltuusto päätti, että hanke toteutettaisiin ilman valtion avustustakin. 5.?7.9.2013 Hyvinkään lentokenttä FORSSA (MT) Forssan Koijärvelle päätettiin rakentaa ekokoulu ja varhaiskoulutuskeskus viime kesänä. Hanke aiottiin toteuttaa vaikka ilman valtion avustuksia. Vanhan Kojon koulun purkaminen aloitettiin joulukuussa. Kaupunginhallitus jätti hankkeen pöydälle kesän alussa. Maanantaina kaupunginhallitus päättää hankkeen jatkosta. Forssan sivistystoimenjohtajan Jarmo Pynnösen mukaan asia vaatii sen jälkeen vielä valtuuston käsittelyn. Koijärvellä ollaan erittäin tuohtuneita tilanteeseen. Kestävän elämäntavan koulu Ekokoulu on suunniteltu 80 oppilaalle. Koijärveä ei tarvitsisi tekohengittää, kunhan päät- täjät investoisivat myös hajaasutusalueille.? Reilu kuukausi sitten Forssan keskustan kadusta 400 metriä muutettiin bulevardiksi. ?Tähän hankkeeseen pari miljoona euroa löytyi helposti?, Hyytiäinen kritisoi. Hän sanoo olevansa tiukan talouden kannalla. ?Luonnollisesti he haluavat tutustua hankkeeseen ennen päätöksiä.? Pynnöselle ympäristöarvot ja lapsiin panostaminen ovat tärkeitä. Lapset siirrettiin Matkun kouluun rakentamisen ajaksi. Kesän alussa kaupunginhallitus kilpailutti ja valitsi urakoitsijat. Hanke päätettiin toteuttaa vaikka ilman valtionapua. opiskelijat ja opettajat pääsevät messuille veloituksetta! Sisäänkäynnillä on esitettävä täytetty opiskelijakutsu sekä opiskelijakortti tai muu todistus opiskelusta. Lapsen kehitystä tukisi koulu, jossa olisi nykyistä pysyvämpiä ihmissuhteita, kohtuulliset luokkakoot sekä riittävästi tukea oppimiseen ja kasvamiseen?, sanoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki MLL:stä. Hyväksyminen huolena Yläkoulua aloittavan suurin huoli on, tuleeko hän hyväksytyksi ja kiusataanko koulussa. Jos yläkouluaika on hankalaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai kiusaamisen vuoksi, se voi pahimmillaan olla alku syrjäytymiskierteelle. 7 Perjantaina 9. Tilauskanta on lähellä tavanomaista. Suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuus- että rakennusyritykset odottavat uusien tilausten määrän laskevan jonkin verran loppuvuoden aikana. Synkimmät näkymät teollisuudessa ja rakentamisessa ovat Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa. Parhaiten se onnistuu, kun vanhempi on aidosti kiinnostunut siitä, mitä nuoren mielessä liikkuu ja miten hän maailmansa hahmottaa?, Kalland sanoo. Hyvä alku yläkouluun kampanjan ohella MLL jatkaa jo 15. kerran koulunsa aloittaville ekaluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnattua Hyvä alku koulutielle -kampanjaa. MT Avoinna to 5.9. ja pe 6.9. ?Olemassa olevia työpaikkoja ja toimivia asuinalueita ei voida ajaa alas.? ?Eri kuntien toimintojen yhdistäminen on mielestäni hyvä asia. Samoja arvoja halutaan opettaa lapsille?, selventää koulutyöryhmän vetäjä Arto Hyytiäinen. Hyytiäinen on tukenut hanketta toiminnallaan ja myös rahallisesti. Opetus toteutettaisiin opetussuunnitelman mukaan, mutta toteutustapa olisi eri kuin tavanomaisissa kouluissa. Koululle suunnitelluilla kasvimailla olisi työharjoittelua. Jääratojen hoitoa voisi hoitaa oppilastyönä. Konkreettinen opetus saa lasten mielenkiinnon heräämään.? Tilaratkaisut on suunniteltu opetusta tukeviksi. ?Koulun lämmityksessä SUOMEN SUURIMMAT JA MAHTAVIMMAT KONEET OHJELMAA Kojon koulu purettiin uuden ekokoulun tieltä, jonka rakentaminen on nyt keskeytetty. Hämeessä, Pohjois- ja Keski-Suomessa suhdannenä- >> Maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoistapahtuma kymät ovat valoisimmat. Palveluissa suhdannenäkymät ovat mustimmat Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa
Kannattavuus paranee vaikka kustannukset nousevat. Nurmen sadot ovat Suomessa keskimäärin pieniä, yleisesti alle 5?000 kuiva-ainekilon hehtaarille. Puna-apilaa on siemenviljelyssä tänä kesänä 585 hehtaaria. TUURE KIVIRANTA. Nurminadan puinnit on saatu päätökseen. ?Apilan kukinnan aikaan pölyttäjillä oli hyvät lentokelit, mikä voisi luvata hyvää apilan siemensatoa?, Partanen toteaa. Partanen pohtii, että apilan karhelta puiminen voisi olla toimiva korjuutapa, jos säät suosivat. Kannattavuus jää silloin huonoksi. Jos maan peruskunto on hyvä, tehokkaalla lannoituksella voidaan päästä 9 000 kilon satoon. Kannattavuus paranee niin, että maitotila voi hyötyä yli 10?000 euroa vuodessa. ?Silloin, kun sadon korjuusta maksetaan urakoitsijalle, kustannukset yksikköä kohti pienenevät, sillä maksu määräytyy hehtaarien eikä sadon mukaan.? 50 korjuuketjua Pentinmäen mukaan Ylivieskan tapahtumassa oli mukana 30 näytteilleasettajaa ja esittelyssä yli 50 nurmenkorjuuketjun työkonetta. Naapurukset ovat tehneet puinnit samoin kuin kevätkylvöt yhteisvoimin jo vuosikymmeniä. jäivät osassa maata selvästi tavanomaista pienemmäksi. Kestorikkakasvit ongelma Asiantuntijoiden mukaan rikkakasveja ja kasvitauteja on kasvustoissa tavanomainen määrä. Vaikeasti torjuttavia kestorikkakasveja, kuten valvattia, pelto-ohdaketta ja juolavehnää, on ollut etenkin harvoiksi jääneissä kasvustoissa paikoin tavanomaista enemmän. Vyr seuraa puintien etenemistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin voimin. Monin paikoin näkeekin paljon voikukkaa.? Nurmi 2013:n teemana oli tehokas nurmituotanto, jossa laatuakaan ei unohdeta. 8 Perjantaina 9. Tapahtuman järjesti Yara Suomi yhdessä Agrimarketin ja K-Maatalouden kanssa. PROFESSORI MARKETTA RINNE, MTT Isommalla tehokkaammin . Kunnolla viljojen puintien arvioidaan alkavan elokuun puolivälissä. Tähän mennessä on ehditty puida kuminaa, heinän siemenviljelysten kasvustoja, syysöljykasveja ja -viljoja sekä aikaisimpia ohralajikkeita, selviää Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) alkuviikosta tekemästä asiantuntijakyselystä. Lähes kaikkien vastaajien mukaan sato-odotukset ovat tavanomaisiin keskisatoihin verrattuna keskimääräiset. Satotaso on arviolta 400?500 kiloa hehtaarilta. Timoteilla huono kesä Kari Niiranen pui Pentti Kuokkasen peltoa keskiviikkona Liperin Riihilahdessa. Tuotekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Mikko Ryyki (vas.) Torniosta tutustui muun muassa niittomurskaimiin, joita tuotekehityspäällikkö Karl-Erik Häggblom esitteli. www.maaseuduntulevaisuus.fi Maaseudun Tulevaisuutta voi nyt lukea... painettuna lehtenä näköislehtenä verkossa mobiilisti lukulaudalla lukulauta.mt1.fi mobiilisti puhelimella m.mt1.fi Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. Koealoilla sai verrata eri lajikkeiden kasvua erilaisilla lannoitusmäärillä. Lahti muistuttaa myös rikkatorjunnan tärkeydestä. ?Tänä kesänä sen aika osui yhteen kylvöjen kanssa, ja kylvöt tietysti voittivat. Raatilaisina on muun muassa keskusliikkeiden, viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia. TUURE KIVIRANTA Liperissä oltiin hiukan etuajassa Pohjois-Karjalasn Liperissä on puinnit aloitettu melko normaalissa tahdissa syysviljoilla ja ohralla. ?Ohranpuinnin aloitus oli lähes normaali. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. Laadusta odotetaan hyvää, jos kasvustot eivät ole lakoontuneet. Timotein puinnit ovat parhaillaan käynnissä. Suuremmat koneet on viljelijöiden toive, sanoo työ- ja urakointikoneita valmistavan Elhon tuotekehityspäällikkö Karl-Erik Häggblom. Koneita oli esillä edelliskertaa enemmän. ?varovaisen tyydyttävästi?. Kasvua on 6?7 prosenttia. Kylvöjen jälkeen helteinen sää nopeutti kasvustojen kehitystä, mutta kasvustot orastuivat kuivuuden vuoksi paikoin epätasaisesti ja viljat pensoivat tavanomaista vähemmän. Kesäkuussa osassa maata, muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, saatiin paikoin liikaakin sateita. Heinäkuu oli pääosin lämmin ja myös heinäkuussa sademäärät Syksyllä lopulliset tulokset Yksivuotisten laidunten kasvustoista on otettu näytteitä 13 luomutilalta. Rehuanalyysien lisäksi neuvojat keräävät viljelijöitä tietoa kasvustojen perustamisesta ja kartoittavat kokemuksia laiduntamisesta. ?Alustavien tulosten perusteella yksivuotiset laidunkasvit vaikuttavat maittavilta ja rehuarvoltaan hyviltä. luetuin päivälehti Lajikkeet koealoilla Koneiden lisäksi esiteltiin myös uusia lajikkeita. Kuivuus näyttää paikoin leikanneen sadoista huipputerän. Kasvukausi hieman edellä Vastaajien arvioiden mukaan kasvukausi on edennyt hieman tavanomaista nopeammin. Puintikauden aloitus osuu yleisesti varsin normaaliin ajankohtaan. Tukena olivat Valio, Snellman ja Arla Ingman. JOUKO RÖNKKÖ Puintikausi on alkanut Tieto nopeasti viljelijälle Yksivuotisia laidunkasveja tutkitaan osana luomuneuvonnan kehittämishanketta. Hankkeessa tutkijat ja neuvojat tekevät tavallista tiiviimpää yhteistyötä, jolloin alan verkostot vahvistuvat. Lisäksi tuorein tieto saadaan välitettyä aiempaa nopeammin viljelijälle. LAURA KYLMÄMAA JAAKKO KILPIÄINEN Puinteja on aloiteltu eri puolilla Suomea. Ehkä lievästi aikainen?, maanviljelijä Pentti Kuokkanen sanoo. Kuokkasen pelloilla puinnit alkoivat alkuviikosta syysvehnällä ja jatkuivat siitä ohran puinnilla. Kuokkanen kertoo syysvehnän talvehtineen huonosti ja se näkyy satotasossa. Palkokasveja ei kannata jättää luomutilojen yksinoikeudeksi?, Rinne toteaa. YLIVIESKA (MT) Ylivieskassa pidetyssä Nurmi 2013 tapahtumassa oli esillä taas entistä suurempia ja tehokkaampia koneita. Sato täytyy saada korjattua tehokkaasti ja oikeaan aikaan. Tämä sopii myös Yara Suomen ajamaan kolmen sadon taktiikkaan, jolla voidaan yhtiön mukaan tuottaa edullisin säilörehu. Johtaja Jari Pentinmäki kertoo, että tehokkaimmat viljelijät saavat säilörehukilonsa kuusi senttiä halvemmalla kuin keskimääräinen viljelijä. Joillain alueilla kauden arvioidaan alkavan kevätviljojen osalta noin viikon tavanomaista aikaisemmin. Viime vuoteen verrattuna kasvukausi on ollut lämpimämpi sekä selvästi vähäsateisempi. Sateet ovat olleet paikallisia, minkä vuoksi eroja sademäärissä ja kasvustonäkymissä esiintyy pienienkin alueiden sisällä. Sademäärät jäivät yleisesti toukokuussa vähäisiksi. Myös käyttökokemukset kootaan yhteen laidunkauden päätyttyä. Pasi Vironen pui timoteinsiementä tiistaina Kärkölässä. Tuotekehityspäällikkö Häggblomin mukaan suurimmat koneet myydään Suomessa urakoitsijoille, mutta suuntaus suurempiin on viljelijöiden toive. Vaatimuksena on tietysti myös laatu ja puhtaus. Agrimarketin markkinointijohtaja Leena Lahti sanoo maatalouskaupan kehittyneen Yksivuotisista kasveista täydennystä rehusatoon John Deereltä oli esittelyssä monta paalainmallia. Nurmi 2013 -tapahtumassa nähtiin kesän runsaimmat nurmen työnäytökset. elokuuta 2013 MAATALOUS Palkokasveja ei kannata jättää luomutilojen yksinoikeudeksi. Koon lisäksi myös koneiden teho ja käsiteltävyys ovat kasvaneet. Ylivieskassa nähtiin myös Elho Delta NM 10?500, jonka pitäisi olla Euroopan levein niittomurskain. ?Joukossa olevat vihreät siemenet kypsyvät muutamassa päivässä karhella, mutta se vaatii vakaat sääolot.? Timotein siementuotantoala laski viime vuodesta sadalla hehtaarilla 6?148 hehtaariin. Nurminadan ala säilyi 1?100 hehtaarissa. nurmellakin PEKKA FALI Viljelijät toivovat isompia ja tehokkaampia korjuukoneita, väittää tuotekehityspäällikkö Yksivuotiset laidunkasvit voivat parantaa satoa, kun monivuotisten laidunkasvien kasvu hiipuu loppukesää kohden. ?Nykyisin yksivuotisia laidunkasveja käytetään etenkin laidunnurmen uudistamisvaiheessa suojakasvina?, kertoo ProAgrian luomuerityisasiantuntija Pirkko Tuominen. ?Nyt haluttaisiin saada selville hyviä yhdistelmiä, joista saataisiin tasainen sato.? Nurmia joudutaan uusimaan erityisesti talvituhojen takia. ?Tilaa yksivuotisille kasvustoille on siis enemmänkin?, perustelee MTT:n professori Marketta Rinne. Yksivuotisia laidunkasveja käytetään vielä melko vähän, vaikka vaihtoehtoja on runsaasti. ?Vihantaviljaa ja raiheinää voidaan esimerkiksi käyttää tähän tyyliin ja mukaan voidaan laittaa joko nurmipalkokasveja tai isompikasvuisia virnoja, hernettä tai härkäpapua.? Luomutiloilla mukana on lähes poikkeuksetta erilaisia palkokasveja typpeä sitomassa. ?Tuloksia voidaan soveltaa myös tavanomaiseen tuotantoon. Kuivaainepitoisuus on luonnollisesti tuoreessa kasvustossa alhainen, mutta raakavalkuaista ja kalia on runsaasti.? Syksyllä saadaan lopulliset tulokset selville. Ohrasadon Kuokkanen arvioi olevan keskimääräinen tai hiukan parempi. Puinnit ovat nyt tilalla puolivälissä, mutta keskiviikon ja torstain välisen yön sateet pistivät puinnit ainakin torstaiksi tauolle. Ennusteet lupailivat sateita vielä lisää loppuviikoksi. Taukopäivänä on aikaa kuivata alkuviikolla hyvässä säässä varastoon puitua satoa. TUURE KIVIRANTA Timoteinsiemensato voi jäädä tavanomaista pienemmäksi. Tähkät ovat olleet monin paikoin lyhyitä ja sivuversoja on ollut vähän, kertoo maaseutuneuvoja Esa Partanen Pro Agria Etelä-Suomesta
Lintutiheys kasvoi yli 50 prosentilla viime vuodesta. Tukkipuun kantohinnat vuonna 2013 investoi 200 miljoonaa euroa. Venäjälle yhtiö rakentaa vastaavan kokoisen lastulevytehtaan. Lainarahaa hankkeeseen uppoaa 90 miljoonaa, omia varoja 195 miljoonaa euroa. Honkarakenteen tammi?kesäkuun tappio ennen veroja pieneni 1,7 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan jakson kahdesta miljoonasta eurosta. Liikevaihtoa kertyi kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 18,8 miljoonaa euroa, mikä oli kuusi prosenttia viimevuotista vähemmän. Honkarakenteen toimitusjohtajan Mikko Kilpeläisen mukaan liikevaihdon kehitys ei ollut tyydyttävä. euroa Liiketulos liikevaihdosta, % Metsät ja sahat 2012 2013 941 32 3,4 825 21 2,5 899 4 0,4 UPM 875 19 2,2 Vaneri 2012 2013 200 4 2,0 219 11 5,0 Metsä Group Puutuotteet 2012 2013 471 16 3,5 476 16 3,4 Lähde: yhtiöiden osavuosikatsaukset Odotukset vaimenneet Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona julkistaman suhdannebarometrin mukaan puuteollisuuden odotukset nousukäänteestä ovat laimenneet. Metsä Group arvioi osavuosi- katsauksessaan, että sahatavaran jatkojalosteiden myynti jää heinä-syyskuussa viime vuoden vastaavasta jaksosta vaikean markkinatilanteen vuoksi. Tammi?syyskuussa Metsä Groupin puutuotteista syntyi Metsokanta riistanhoitopiireittäin vuonna 2013 5,9 Tiheys, yksilöä/km2 +36 Muutos viime 5,0 +42 vuodesta, % 7,4 +57 2,2 ?26 7,1 +59 6,5 +56 5,6 ?1 7,1 +69 5,6 +42 4,1 ?7 2,8 ?10 7,0 +43 3,5 ?19 4,6 +15 6,5 +43 rakentamiseksi. Valko-Venäjän Mogileviin on määrä rakentaa 500?000 kuutiometriä vuodessa tuottava OSB-levytehdas. Siihen lainaa tuli 100 miljoonaa, omia varoja Kronospan liiketulosta ilman kertaeriä 16 miljoonaa euroa, saman verran kuin vuotta aiemmin. Punkaharjun ja Suolahden vaneritehtaiden kapasiteetti on yhteensä 320?000 kuutiometriä. Metsä Group ei erittele sahatavaran ja vanerien liikevaihtoa. Kapasiteetin perusteella sahatavaran osuus lienee liikevaihdosta kaksi kolmannesta ja vanerin sekä kertopuun osuus noin kolmannes. Stora Enso ei valmista lainkaan vaneria. Riistakolmiot pääosin laskettu Riistakolmioiden kesälaskenta on saatu pääosin suoritetuksi, tiedottaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. euroa Liiketulos, milj. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti.. Poikueellisten naaraiden osuus oli hieman yli puolet teerinaaraista. Koko maan riekkotiheys on vain 0,8 lintua neliökilometrillä, kasvua viime vuoteen verrattuna kuitenkin lähes 50 prosenttia. Lapissa riekkotiheys kipusi 2,4 lintuun. Poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista oli 50 prosenttia. Teeritiheys on 10,5 teertä neliökilometrillä koko maassa. Tänä vuonna huhti?kesäkuu oli jopa odotettua parempi. Euroopan suurimman sahaajan Stora Enson osavuosikatsauksen mukaan tuloksen koheneminen johtui poikkeuksellisen vahvasta kausiluonteisesta markkinatilanteesta ja kustannusten keventämisohjelmasta. Myyntihinnat paikallisissa valuutoissa olivat vuoden takaista korkeammat erityisesti Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Stora Enson mekaaninen metsäteollisuus (Building and Living) nosti liiketulostaan ilman kertaluonteisia eriä tammi?kesäkuussa viime vuoden 21 miljoonasta eurosta 32 miljoonaan euroon. Johtaja Jari Suomisen mukaan tulos ei ole lähelläkään tyydyttävä. ?Vielä tarvitaan roimaa parannusta?, Suominen sanoo. Suomalaisista kolmesta suuresta metsäyhtiöstä Stora Enso on edennyt sahatavaran jalostuksessa pisimmälle. UPM on luopunut sahatavaran jatkojalostuksesta. Sahaliiketoiminnan johtajan Anssi Klingan mukaan UPM:n sahauskapasiteetti on 1,8 miljoonaa kuutiometriä, josta suomalaisten sahojen osuus on 1,3 touko kesä heinä miljoonaa kuutiometriä. UPM:n sahat ovat osa sellu- ja paperitehtaiden puunhankintaa. Tarjous on voimassa 18.8.2013 asti kotimaassa. elokuuta välillä. Aineistoa kertyy edelleen, mutta otos on jo niin kattava, että kanalintukantojen tila ja muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat kuvattavissa sangen luotettavasti. Koko maan metsotiheys on 5,9 lintua neliökilometrillä. Metsomäärä kasvoi edellisvuodesta 36 prosentilla. Tilauskanta oli kesäkuun lopussa 23,3 miljoonaa euroa, 32 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuotantoa keskitetään Karstulaan Honkarakenne toistaa aiemman arvionsa, jonka mukaan se odottaa tämän vuoden liikevaihdon olevan samalla tasolla kuin viime vuonna ja tuloksen ennen kertaeriä olevan lähellä nollaa. Honkarakenne on keskittämässä tuotantoaan Karstulaan. Ensimmäiset konetilaukset tuotannon tehostamiseksi on tehty. Toimitusjohtaja Kilpeläisen mukaan keskittämisen suurin haaste on hyvän tilauskannan sovittaminen yhden tehtaan malliin. JUHA KAIHLANEN Teemana PIENKUORMAIMET JA VIHERRAKENTAMINEN Hae omasi! ! Ä S IS E T IS IP T H E L T NY Tilaa Koneviesti itsellesi! 3 numeroa vain 23,90 . Kasvua on viime vuodesta 8 prosenttia. Liikevaihtoon suhteutettuna liiketulos oli yhtä suuri kuin Stora Ensolla. Metsä Groupin sahauskapasiteetti on 1,9 miljoonaa kuu- Honkarakenteen tappio pieneni 4,5 +8 Lähde: RKTL METSÄSTÄ LYHYESTI Levytehtaita itään Euroa/m3 60 tiometriä, josta suomalaisten sahojen osuus on 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Groupin toimialajohtajan Esa Kaikkosen mukaan sahatavarasta jatkojalostetaan noin 20 prosenttia. Sahatavaran lisäksi Metsä Groupin puutuoteryhmään kuuluu vanerintuotanto. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. (norm. 9 Perjantaina 9. Torstaihin mennessä laskentatulos oli lähetetty 668 riistakolmiolta. Huomattava osa kolmioista kierrettiin suositusaikana 27. heinäkuuta ja 4. Tehtaat sijaitsevat Mikkelin Ristiinassa, Savonlinnassa, Jyväskylän Säynätsalossa, Joensuussa, Venäjällä Chudovossa ja Viron Otepäässä. Tulosnumeroista voi päätellä, että UPM on saanut vanerien tuotannon parempaan iskuun kuin Metsä Group. JUHA KAIHLANEN Mekaaninen metsäteollisuus tammi-kesäkuu 2012 ja 2013 Stora Enso Building and Living 2012 2013 Liikevaihto, milj. Alholma palvelee Pietarsaaren sellutehdasta, Kaukaan saha Kaukaan integraattia Lappeenrannassa, Korkeakoski Jämsänjokilaakson paperikoneita ja Porin Seikku Rauman yksikköä. Sahateollisuuden luvut UPM yhdistää tuloksessaan yhteen metsien kanssa. Kapasiteetin perusteella sahat muodostanevat noin kolmanneksen metsien ja sahojen yhteenlasketusta liikevaihdosta. UPM:n vanerien liiketulos ilman kertaeriä liki kolminkertaistui tammi-kesäkuussa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. UPM valmistaa vaneria vuodessa noin miljoona kuutiometriä. elokuuta 2013 METSÄTALOUS Vielä tarvitaan roimaa parannusta. JOHTAJA JARI SUOMINEN, STORA ENSO BUILDING AND LIVING Metsäyhtiöiden sahat paransivat alkuvuonna MARITA WAENERBERG Stora Enson ja UPM:n sahat paransivat selvästi ja Metsä Groupin yksiköt ylsivät samaan tulokseen tammi?kesäkuussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Puuteollisuus Suhdannetilanne merkittävästi alle keskimääräisen Odotukset nousukäänteestä ovat laimenneet Tuotannon määrä jatkaa loivaa kasvua Myyntihintojen ennustetaan nousevan, mikä parantaisi kannattavuutta Lähde: EK:n suhdannebarometri 7.8. Vuoden toinen neljännes on puutuoteteollisuudessa perinteisesti paras rakentamisen kiihtyessä talven jälkeen. Metsä Groupin Punkaharjun vaneritehtaalla koivupöllit ovat menossa viilutukseen. Puulevyvalmistaja Kronospan on saanut Euroopan jälleenrakennus- ja investointipankilta yhteensä 190 miljoonaa euroa lainarahaa kahden tehtaan Lähde: Metla Kuusi 55 Mänty 50 45 Koivu 40 35 tammi helmi maalis huhti UPM:n vaneri kannatti UPM:n sahateollisuuden strategia poikkeaa Stora Ensosta ja Metsä Groupista. Eniten jäätiin jälkeen Venäjän ja IVY-maiden markkinoilla. ?Näkemyksemme mukaan oli kuitenkin enemmän kyse tilausten ajallisesta siirtymisestä ja uskomme vuoden jälkimmäisen puolen olevan Russia & CIS alueella alkuvuotta parempi?, Kilpeläinen toteaa osavuosikatsauksessa. Tilauksia saatiin alkuvuonna hyvin. Ristiinlaminoidut puulevyt (clt) valmistetaan Itävallassa. Suomessa niihin asennetaan Pälkäneen ja Hartolan tehtailla eristeet, ulkoverhous, ikkunat ja ovet asiakkaiden toiveiden mukaan. Stora Enson sahauskapasiteetti on 5,8 miljoonaa kuutiometriä, mistä suomalaisten Lappeenrannan Honkalahden, Kiteen, Varkauden ja Joensuun Uimaharjun sahojen osuus on 1,1 miljoonaa kuutiometriä. SARI PENTTINEN Laskentatulokset osoitteessa www.rktl.fi/riista/pienriista/ metsakanalinnut/ metsakanalinnut_vuonna_2013/ Vaneria käytetään entistä enemmän kuljetusvälineissä kuorma-autoista nesteytetyn maakaasun tankkereihin asti. Laudoista ja lankuista jatkojalostetaan Suomisen mukaan noin puolet. Yhtiö on kehittänyt niin sanottua clt-elementtiteknologiaa. 29,40 ?). Lähetä tekstiviesti: TILAUS KM3009 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 12147 tai tilaa netissä: www.koneviesti.fi/tarjous (Tilaustunnus: KM3009) Normaali tekstiviestin hinta
47 havaintopaikalla sinilevää on ollut vähän, runsaita kukintoja on todettu kahdeksalla ja erittäin runsaasti sinilevä on kukkinut kahdella paikalla. Myös kansalaisilta on tullut aiempia viikkoja enemmän havaintoja sinilevistä, kertoo Syken katsaus. Sepelkyyhkyjen liikkeitä on melko helppo havainnoida aukeassa maastossa verrattuna esimerkiksi metsäkanalintupoikueiden kartoittamiseen.? Kyyhkynmetsästykseen osallistuu paljon nuoria metsästäjiä, myös Kujala on menossa kauden avaukseen poikansa kanssa. Turvallisuus kuntoon Kyyhkynmetsästys kokoaa paljon metsästäjiä yhteen. Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Puolangalla sijaitseva suoerämaa kuvastaa hyvin Pohjois-Pohjanmaalle ominaista aapasuomaisemaa. Aluetta halkoo Kälväsvaaran Ison Palovaaran harjujakso. Kaavailtuun 27?000 hehtaarin alueeseen kuuluu lisäksi 6?600 hehtaaria tiukemmin suojeltua luonnonpuistoa harvinaisine koivulettoineen. Luonnonpuiston suoluontoon voi tutustua muutaman kilometrin pituisella pitkospuureitillä, joka johdattelee Kirkaslammen lintutornille. Rajoituksetta saa liikkua alueella, joka jää luonnonpuiston ulkopuolelle. Haralan mukaan kansallispuiston perustamisella on vahva paikallisten asukkaiden tuki ja sen toivotaan tuovan alueelle lisää matkailijoita. Koivulettoja esiintyy lähinnä Lapissa. Lähde: Suomen ympäristökeskus AURA PILKAMA n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. Loppukesästä vain kurkien huuto rikkoo hiljaisuuden. Olvassuon suunniteltu kansallispuisto Jongunjärvi Pudasjärvi suojelualue Poromies Eero OinasPanuman mielestä Olvassuolle mahtuvat sekä metsästäjät että retkeilijät. Olvassuolle suunniteltu kansallispuisto rajautuisi nykyisen Natura-alueen mukaisesti, kertovat Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Eevamaria Harala (vas.) ja aluepäällikkö Teija Turunen. Vaikka paikalliset asukkaat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti, kaikilta ei varauksetonta tukea tule. Pohjanmaan lisäksi kyyhkyjä ammutaan paljon Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa. SARI PENTTINEN Noutava koira löytää myös haavoittuneet kyyhkyt. Pokka haluaa vauhtia kalateiden rakentamiseen Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka haluaa kalateiden rakentamisen vauhtiin. Selkeä viesti on ollut, että perinteinen elämänmuoto pitää säilyttää. ?Alueesta ei pidä tehdä museota, vaan sitä pitää voida käyttää niin kuin sitä on aina käytetty?, sanoo kunnan edustajana kansallispuistotyöryhmässä mukana oleva Eero OinasPanuma. Hänellä on Pudasjärven Panuman kylässä porotila, jossa majoitetaan myös luontomatkailijoita. Siinä tavoitteeksi asetettiin, että vaelluskalojen palauttamiseen ryhdytään ja kalateiden rakentamisessa lähdetään liikkeelle. Pokka muistuttaa, että maailmalla kalateitä osataan rakentaa entistä paremmin. Myös kalatiet Suomessa, kuten Merikosken kalatie Oulujoen suussa ja Isohaaran kalatie Keminmaalla ovat osoittaneet, että lohi pääsee nousemaan, kun sille annetaan siihen mahdollisuus. Suomen arvokkaimmat vael- luskalajoet tuhottiin sotien jälkeen tapahtuneella taitamattomalla voimatalousrakentamisella. Pokka painottaa, että vastuu kalateiden rakentamisen rahoittamisesta kuuluu voimayhtiöille. Voimassa olevan vesilain mukaan kalojen istutusvelvoite voidaan muuttaa kalatievelvoitteeksi. On erityisen tärkeää huomioida ampumasuunnat ja -matkat, eikä viljapeltojakaan saa talloa, muistuttaa Kujala. ?Ammutaan vain hyviä laukauksia ja mahdolliset haavakot otetaan talteen. Kaksi havaintoa koski erittäin runsasta ja seitsemän runsasta sinileväkukintaa. Todennäköisin syy sinileväkukintojen määrään on lämmin ja heikkotuulinen sää, joka on pitänyt järvien pintavedet lämpiminä, tiedotteessa kerrotaan. Rajavartiosto on lennoillaan havainnut vähäisiä määriä sinilevien pintakukintoja läntisellä Suomenlahdella, eteläisellä Saaristo- ja Ahvenanmerellä sekä Selkämerellä. Epävakaisen sään sekoittaessa ja jäähdyttäessä merivettä sinilevien kukinnan ennustetaan vähentyvän Suomenlahdella. Ennuste perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Syken laatimaan ekosysteemimalliin. Järvivesien lämpötilat ovat tällä hetkellä pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja: maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen 19?22 ja pohjoisessa 16?20 astetta. Meriveden pintalämpötilat ovat Pohjanlahdella noin 15?17 ja Saaristomerellä ja Suomenlahdella 17?20 astetta. MT Levätilanne 8.8. Katso video! Erittäin runsaasti Runsaasti Hieman Lähde: Järviwiki/Syke Alueesta ei pidä tehdä museota, vaan sitä pitää voida käyttää niin kuin sitä on aina käytetty. Pohjoisessa paikallisten asukkaiden metsästys on säilytetty. Olvassuolla tilanne on mutkikkaampi. Kaikkia sidosryhmiä on pyritty kuulemaan ennen kansallispuiston perustamisselvityksen valmistumista. Metsästyskysymyksen ratkaisemiseksi on väläytelty ainakin Syötteen kansallispuiston mallia, jossa paikallisten asukkaiden lisäksi metsästysoikeus säilyisi ulkopaikkakuntalaisilla, joilla on paikallisen metsästysseuran jäsenyys. Kansallispuistoselvitys valmistuu syksyllä, jonka jälkeen lopullisen päätöksen puiston perustamisesta tekee ministeriö. Puolanka Kalhamajärvi Utajärvi 5 km Lähde: Metsähallitus Olvassuon alue jakautuu kolmen kunnan alueelle. elokuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Kyyhkynmetsästys avaa jahtikauden Metsästyskausi alkaa lauantaina kyyhkyjahdilla. ?Kauden avausta odotetaan jännittyneellä mielellä?, sanoo Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Veli Kujala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalistilaston mukaan vuonna 2012 sepelkyyhkyjä ammuttiin eniten Pohjanmaalla, yli 30?000 lintua. ?Täällä on otolliset olosuhteet linnuille: on lakeutta, sopivia paikkoja pesiä sekä ruokaa pelloilla.? Kujalan mukaan moni metsästysporukka on vuosien saatossa erikoistunut sepelkyyhkyjen metsästykseen, jahti on heille kauden bravuuri. ?Lintujen liikkumista on seurailtu jo pitemmän aikaa, pohjatöiden tekeminen on tärkeässä roolissa onnistunutta jahtia. Isohaaran kalatiestä Keminmaalla kirjoitetttiin maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa. SARI PENTTINEN Sinilevä lisääntynyt järvissä Sinilevien määrä järvillä on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) viikkokatsauksen mukaan hieman lisääntynyt järvissä. Naturaalueen keskellä on tiukemmin suojeltu luonnonpuisto. SUOYHDISTYMÄ Aapasuot ovat pohjoisen erikoisuus Aapasuo on suoydistymätyyppi: yleensä keskiosastaan puuton neva tai letto, jota reunustaa räme. Aapasuot ovat usein laajoja, ja niiden vesivarastot ovat pääosin lumensulamisvesiä. Aapasoita esiintyy eniten Pohjois-Suomessa, missä sadanta on suurempaa kuin haihdunta. Letot ovat harvinaiseksi luokiteltuja suotyyppejä. Lettoisuus merkitsee muun muassa ruskosammalten runsasta esiintymistä. Koivuletot ovat puustoisia ja harvakseltaan hieskoivuja kasvavia soita. Tilanne vastaa kuitenkin edelleen keskimääräistä. Rannikkovesissä levätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Kuluneen viikon aikana sinilevää on havaittu yhteensä 57 järvessä. Muuttaminen edellyttää asian käsittelyä aluehallintovirastossa. Pokka kirjoittaa kalateistä 8. Eri vihreän ja ruskean sävyistä muodostuvan mosaiikkimaisen suokasvillisuuden keskellä kasvaa harvaa puustoa ja paikoin tiheämpiä metsäsaarekkeita. Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Eevamaria Harala kertoo, että alkukesällä alueella voi nähdä ja kuulla monia pohjoisten soiden lintulajeja, kuten ääneltään hevosen kavioiden kapsetta muistuttavan jänkäkurpan. Nyt pesimäkausi on kuitenkin ohi ja suolla on hiljaista. Suoalueen pohjoisissa kunnissa, Pudasjärvellä ja Puolangalla on voimassa niin kutsuttu vapaa metsästysoikeus. Eteläisimmässä kunnassa Utajärvellä tätä oikeutta ei ole. Vapaalla metsästysoikeudella tarkoitetaan metsästyslain kahdeksannen pykälän sallimaa oikeutta, jolla pohjoisten kuntien asukkailla on lupa metsästää vapaasti valtion mailla oman kotikuntansa alueella. Kaikkia kuullaan valmistelussa Haralan mukaan kansallispuiston alueelle haluttaisiin yhtenäinen metsästys käytäntö. Luultavasti vapaan metsästysoikeuden poistaminen veisi tuen kansallispuistolta ja hanke todennäköisesti kaatuisi. Jos vapaa metsästysoikeus sallittaisiin koko Olvassuon alueella, kansallispuiston eteläosaan kohdistuisi Utajärven kunnasta iso metsästyspaine, Harala toteaa. Nykyisen kaltainen tilanne taas jättäisi kansallispuistoon kirjavat käytännöt: Utajärvellä vapaa metsästys olisi kiellettyä, pohjoisen kunnissa sallittua. Luonnonpuistossa myös luvanvarainen metsästys on kielletty. Oinas-Panuman mielestä myös matkailu hyötyy metsästyksestä, sillä moni vierailee alueella nimenomaan metsästyksen takia. ?Varsinkin leivän perässä muualle lähteneille tärkein syy vierailla kotiseudulla on usein metsästys.? Metsähallitus järjesti keväällä Pudasjärvellä ja Utajärvellä yleisön kuulemistilaisuuksia luonnonpuisto j Iso Olvasjärvi >> Alue halutaan säilyttää erämaamaisena omatoimikohteeena, eikä siitä suunnitella suuria massoja houkuttelevaa retkikohdetta.« EEVAMARIA HARALA aiheesta. Sepelkyyhky tarvitsee hyvän osuman, sillä on sitkeä henki.? Noutava koira on oleellinen osa metsästysporukan kokoonpanoa, jotta saalislinnut ja kaikki haavakot löydetään. Viime vuonna saaliiksi saatiin yhteensä runsaat 220?000 sepelkyyhkyä. 10 Perjantaina 9. KANSALLISPUISTOTYÖRYHMÄN JÄSEN EERO OINAS-PANUMA Olvassuon erämaasta kaavaillaan soiden näyteikkunaa PEKKA FALI Kansallispuistostatus toisi aapasuoerämaalle lisää matkailijoita. Kansallispuistohankkeella on asukkaiden tuki, mutta metsästysoikeuden säilyttäminen on vielä ratkaisematta. PUDASJÄRVI (MT) Olvassuon Kirkaslammen lintutornista avautuu karu, mutta kaunis suomaisema. Äänettömyyden rikkoo ainoastaan kauempaa kantautuva kurkien vaimea huuto. Monimuotoinen aapasuoalue houkuttelee vuosittain muutaman tuhat lintubongaria, retkeilijää ja luonnossa liikkujaa, mutta tulevaisuudessa Olvassuosta kaavaillaan matkailun vetonaulaa. Olvassuon Natura-alue on yksi neljästä ympäristöministeriön valitsemasta alueesta, jonka soveltumista kansallispuistoksi selvitetään tänä vuonna. Kansallispuistolla imagoarvo Suoluontoon liittyvää matkailua ei ole Suomessa Haralan mukaan vielä kehitetty riittävästi, ja kosteikkoluonto-kansallispuistoja on vähän. ?Monipuolisen suoluonnon takia Olvassuo sopisi kansallispuistoksi hyvin?, Harala sanoo. Olvassuolla rajauksena olisi Natura-alue, joka ulottuu kolmen kunnan alueelle. Valtioneuvosto hyväksyi kalatiestrategian pari vuotta sitten. elokuuta julkaistussa blogikirjoituksessaan. Porotalouteen kansallispuiston perustaminen ei vaikuta, mutta metsästysmatkailuun todennäköisesti. Eteläisissä kansallispuistoista metsästys on yleensä loppunut puiston perustamisen yhteydessä. Mikäli kansallispuisto perustetaan, tarvitsee Olvassuolle rakentaa uusia retkeilyrakenteita: opasteita, reittejä, teitä. ?Alue halutaan kuitenkin säilyttää erämaamaisena omatoimikohteena, eikä siitä suunnitella suuria massoja houkuttelevaa retkikohdetta?, Harala korostaa. Metsästys kynnyskysymyksenä Suurin ratkaistava kysymys ennen kansallispuiston perustamista on, kuinka käy metsästyksen. Alueella on vahva metsästysperinne ja toistakymmentä metsästysseuraa. Soilla viihtyviä lintulajeja voi nähdä varsinkin pesimäaikaan alkukesällä
Lähiruoka- pyöräilyllä halutaan lisätä roskakalojen arvostusta. Puolivalmisteet ovat käteviä mutta maistuvat usein samalta ja vievät helposti ruokailut väärille urille.? Hän on huolissaan esimerkiksi kouluruokailujen laadusta. ?Olisipa niissäkin mahdollista ajatella ruuan ravitsemuksellista koostumusta, ei vain kustannuksia.? ?Kouluruualla pitäisi jaksaa keskittyä, ja monelle ruokailu on päivän ainoa. Vanhemmat pitivät varsinkin kukkakaaligratiinista, jauhelihapihveistä ja kalakeitosta. Oli myönteinen yllätys, että raakaaineista iso osa tulee läheltä. ?Piiraista ja leivistä olin niin arvellutkin. Miia Nuutila etsii televisioon uskaltautuneille maajusseille taas sulhasia ja morsiamia. Oman alueen elinkeinoelämän tukeminen tuo hyvän mielen. ?Haluan tehdä osani suomalaisen maaseudun elinvoimaisuuden hyväksi. Ruokien suunnittelussa lähden siitä, mitä itse haluaisin tällaisessa paikassa syödä.? Luonnon helmassa sijaitsevalle Oronmyllylle tullaan eri puolilta Suomea, ja monet tapahtumista kestävät useita päiviä. ?Täällä levätään ja virkistäydytään. On tärkeää, että ruoka on yksi nautinnon lähde.? ?Läheltä tulevat perunat ja juurekset ovat aina ihanan tuoreita, ja kotimainen kala maistuu toisenlaiselta kuin ulkomainen. Yrittäjyys Oronmyllyn ruokapal- veluissa antoi mahdollisuuden toteuttaa ihannetta. ?Ajattelin, että jes. Jo sillä perusteella pitäisi voida käyttää kotimaisia, laadukkaita raaka-aineita. Eivätkö maku, ekologisuus ja ravintorikkaus paina vaakakupissa yhtä paljon kuin raha?? Luomu ja itse leivottu yllättivät Lapsiperheiden avioliittoleirille osallistuneelle vantaalaiselle Välilän perheelle Oronmyllyn ruuat maistuivat. ?Hyvää perusruokaa, joka on maistunut sekä lapsille että aikuisille?, Jukka Välilä sanoo. Pian neljä vuotta täyttävän Vilpun suosikki oli nakkikastike. Paikallisia raaka-aineita voi etsiä pikkuhiljaa, kaiken ei tarvitse olla heti lähiruokaa. PARIKKALA (MT) Lounastarjoilu hupenee vauhdilla, kun 80 hengen joukko perheitä kokoaa annoksia Oronmyllyn leirikeskuksessa Parikkalassa. Tarjolla on muun muassa lampaanjauhelihapihvejä, salaattia, kukkakaaligratiinia ja savumuikkuja. Ruoka maistuu, eikä tähteitä juuri jää. Meneillään oleva avioliittoleiri lapsiperheille on yksi kesän monista tapahtumista Oronmyllyllä. Leivistä osa leivotaan itse, osa tulee parikkalalaiselta leipomolta. Marjoja saa lähiseudulta helposti. Osa tulee omasta puutarhasta ja osa lahjoituksina. Lisäksi yrittäjä ostaa mahdollisuuksien mukaan paikallista lihaa. Ekokampaa- mossa voi värjätä hiuksensa kokonaan luonnonväreillä. Erilaisia ryhmiä majoittuu ja ruokailee Kansan Raamattuseuran omistamassa keskuksessa jatkuvasti. Väkimäärät vaihtelevat 20 hengestä useaan sataan, ja keittiö on välillä kovilla erikokoisten joukkojen ravitsemisessa. Silti tarjolla on usein lähialueen raaka-aineista valmistettua ruokaa. Tällä kertaa paikallisilta toimijoilta tulivat lampaanliha, kukkakaali, muikut ja salaatin tomaatit. Parilla raaka-aineella alkuun Viime talvena ruokapalvelun vastuulleen ottanut yrittäjä Elina Heiskanen aloitti lähituottajien kartoittamisen heti. Ensin hän hankki paikallisesti muutamaa tuotetta, nyt jo huomattavasti enemmän. Hän pitää luonnollisena sitä, että lähiruuan käyttöaste keittiössä voi vaihdella. ?Ei pidä takertua siihen, että kaiken pitäisi olla läheltä. Parista raaka-aineesta voi aloittaa ja etsiä vähitellen lisää.? Jos lähiraaka-ainetta ei löydy, Heiskanen suosii kotimaista. Hän myöntää, että lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö vaatii viitseliäisyyttä sekä käyttäjältä että tuottajilta. ?Mutta keittiön koosta se ei ole kiinni, vaan asenteesta.? Tuottajien kannattaa tarjota Heiskanen on löytänyt pääosan raakaaineen toimittajista itse. Juurekset ja perunat tulevat Punkaharjulta. Välillä keittiön tarjontaan kuuluu myös EU:n nimisuojan saanut Puruveden muikku. ?Parikkalan seutu on otollinen paikka lähiraaka-aineiden käyttöön, oikea aarreaitta.? Tuottajilta Heiskanen toivoo lisää aktiivisuutta keittiöiden suuntaan. ?Kannattaisi markkinoida enemmän, jotta tiedettäisiin, mitä kaikkea on saatavilla.? Kulujen vastineena tyytyväiset asiakkaat Heiskanen kiinnostui lähiruuasta vuonna 1999 tehdessään opintojensa lopputyötä. Sivu 12 Lähiraakaaineet sopivat suurkeittiöön Niko Nyrhinen Lähiruuan käyttö ei ole keittiön koosta vaan asenteesta kiinni, osoittaa Oronmyllyn leirikeskuksen ruokapalvelusta vastaava yrittäjä Elina Heiskanen. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Seitsemäs kausi. Sivu 14 Väriä kasvista. Sivu 17 Särjestä lähiruokaa. Korvauksena saa tyytyväiset asiakkaat. ?Ruokailijat selvästi ilahtuvat paikallisuudesta.? Lähtökohtana laatu ja tuoreus Lähiraaka-aineiden käyttö perustuu Heiskasella ensisijaisesti laatuun ja arvoihin. ?Kaikki on ollut odotettua parempaa.? Vilppu Välilä, pian 4 vuotta, söi paikallisesta lampaasta valmistettua jauhelihapihviä hyvällä halulla. TERHI TORIKKA Julkisissa keittiöissä yhä niukasti paikallista Hallituksen lähiruokaohjelma tähtää lähiruuan käytön lisäämiseen julkisissa hankinnoissa. Valtioneuvoston toukokuisen periaatepäätöksen mukaan kiinnostus lähiruuan käyttöön on jo selvästi kasvanut, mutta sen hankinnassa törmätään moniin esteisiin. Yleisin on hankintalainsäädäntö. Nykymuodossaan se kuitenkin mahdollistaa lähiruuan käytön julkisissa ammattikeittiöissä osana laadun ja ruuan hankinnan ympäristövaikutusten huomioimista. Olisipa kouluissakin mahdollista ajatella ruuan ravitsemuksellista koostumusta, ei vain kustannuksia. Paljolti kyse onkin ohjeistuksen ja osaamisen puutteesta sekä hintaan keskittyvistä valintakriteereistä, periaatepäätöksessä todetaan. Kuntien tiukka taloustilanne johtaa usein siihen, että tarjouskilpailuilla haetaan edullisimpia elintarvikkeita paikallisuuden ja jopa laadun kustannuksella. Hallitus vaatii kuitenkin lähiruuan osuuden kasvattamista ja siihen liittyvän osaamisen parantamista sekä tuottajien että hankintoja tekevien keskuudessa. TERHI TORIKKA Nykymuodossaan hankintalaki mahdollistaa lähiruuan käytön julkisissa ammattikeittiöissä. Yrittäjä Elina Heiskanen toivoo, että lähiruuasta tulisi leirikeskuksen valtti. Perheleirien ruokailuissa on otettava huomioon eri-ikäisten ruokailijoiden mieltymykset. Lähiruoka maistuu kaikille.. Tämä on paikka, jossa lähiraaka-aineita pääsee hyödyntämään.? Leirikeskuksen johto on myös mieltynyt ajatukseen. ?Toivon, että lähiruuasta voisi tulla paikan valtti.? Hän arvioi, että lähiraaka-aineiden käyttö maksaa hieman enemmän ja lisää hankintoihin liittyvää työtä. Ja salaatista huomaa, ettei se ole pussista?, Lea Välilä sanoo. Hän pani merkille myös, että jugurtti on luomua. Omien rippikouluaikojen mielikuva leirikeskuksen ruuista muuttui Lea Välilän mukaan ratkaisevasti. 11 Perjantaina 9
Sitä ennen he ovat tehneet 17 vuotta töitä tavallisina kampaajina. Suomessa on hieman alle sata ekokampaamoa. Ensimmäinen ekokampaamo avattiin vuonna 2000 Pietarsaareen. Uusia ekokampaajia tulee nelisenkymmentä vuodessa. Pohjoisin ekokampaamo on Torniossa ja eteläisin Hangossa.. Ja niin hän halusi. Näin kävi maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Ensitöikseen hän toppuutteli elvytysintoa ja samalla ihmetteli velka elvytyksen motiiveja. Happi syventää väriä?, Ala-Mattinen valaisee. Pienempi kemikaalikuorma Ekokampaajan koulutus täydentää parturi-kampaajan ammattitutkintoa, eikä koulutukseen voi hakea ilman alan peruskoulutusta ja työpaikkaa. Ala-Mattinen ja Perttula ehtivät olla tavallisia kampaajia seitsemäntoista vuotta, ennen kuin vuosi sitten ryhtyivät ekokampaajiksi. ?Asiakkaiden allergiat saivat meidät tutkimaan käyttämiemme aineiden tuoteselosteita. Halusimme vähentää kemikaalikuormaa sekä asiakkailtamme että itseltämme?, Ala-Mattinen selittää taustoja. ?Yksi tärkeä syy oli myös se, että kun itse tietää kemikaalien haittavaikutuksista, ei niitä enää halua laittaa tai myydä asiakkaallekaan.? Naiset ovat huomanneet ekokampaajiksi siirtymisen vaikutukset myös omassa jaksamisessaan. ?Nykyään olen pirteä, kun lähden töistä. Poissaolon jälkeen Kataisella on ollut valtiovarainministeriön (VM) budjetti riihen alla paljon sanottavaa monesta asiasta. Ylen haastattelussa hän vakuutti, että taannoinen kevätväsymys oli ohimenevää, eikä siitä ole enää tietoakaan. Kokoomuslaisten mediahuomio ärsytti Kansanedustaja Mikael Jungner (sd.) ärsyyntyi keskiviikkona ?epätoivoisen. Näin purettaisiin ainakin päähallituspuolueiden yhteistyöltä monta ikävää pullonkaulaa. Suomen talousjohtaja Urpilaisen viesti on vakavoitunut ja linjakin muuttunut. Sama koskee myös muita hallituspuolueita. Myös rahaa on säästynyt, koska enää ei tarvitse käyttää niin monia hiustuotteita kuin ennen.? >> Väri pysyy paremmin kuin ennen, ja hiukseni ovat eloisamman näköiset ja tuntuiset nykyään.« susanna kulmala Kulmala on huomannut, että ihmisten tieto ekokampaajista on todella puutteellista. ?Kun olin raskaana, ihmiset kyselivät paljon, miksi värjään hiuksiani, vaikka se ei oikein ole suotavaa. Vaalentaa ei kuitenkaan voi kuin hiukan. Presidentin viesti meni varmasti perille Valtioneuvoston linnaan. Parrasvaloissa hymy hyytyy Viime viikkojen asiantuntijakommenttien perusteella kansalaisille on varmasti tullut hyvin selväksi se, ettei Suomen taloutta pelasteta täsmäelvytysmiljoonilla. Valmisteilla olevaan hallituksen kolmanteen budjettiesitykseen on kohdistunut turhankin suuria odotuksia. Lisäksi väri pysyy paremmin kuin ennen, ja hiukseni ovat eloisamman näköiset ja tuntuiset nykyään. Sopia pian ainakin kunta-, sote- ja eläkeuudistuksista. Oikealla on pakurikääpää, vasemmalla raparperinjuurta. SEINÄJOKI (MT) Avokadon kiveä, raparperinjuurta ja hennajauhetta. Siksi Urpilaisen kommentti eläkepolitiikasta oli poikkeava. Hän purki tuntojaan Twitter-viesteihin ja paheksui esiintymisiä. Hallituksen reviirijako on voimissaan. eivät vain elokuvien hahmoja. Maiseman vaihto teki varmasti hyvää. Väri menee hiuksen pintaan, eikä riko sitä kuten tavallinen hiusväri tekee?, Ala-Mattinen selvittää. Vaikka kotiin väri päässä Hyppääminen tavallisen kampaajan tuolista ekokampaajan käsittelyyn onnistuu vaivatta. Kun asiakas tulee ensimmäistä kertaa ekokampaamoon kasviväriin, hiuksille ja päänahalle tehdään puhdistus savella tai merilevällä, jotta hiuksista saadaan pois silikoni ja muut ylimääräiset aineet. Pääministeri oli näkemästään vaikuttunut, sillä karjanpaimenet bootseineen ja vyösolkineen ovat totista totta . elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Kutrit kuntoon luonnon antimilla Simonkadulla Presidentti vailla liivejä Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) palasi reilu viikko sitten töihin. Takaisin tavalliseen en vaihtaisi enää mistään hinnasta?, Kulmala sanoo. Kulmalan kokemusten perusteella kasvipohjaisten tuotteiden käytössä on monia hyviä puolia. ?Ennen päänahka tuli värjäämisen jälkeen punaiseksi, enää ei. Siinä oli kova selittäminen, että kasvivärit eivät sisällä kemikaaleja.? ANNIINA KESO LUVUT Luonnonmukaista hiusten hoitoa Marjo Perttula ja Mervi Ala-Mattinen ovat olleet ekokampaajia vuoden. Meillä on kemiallisia värejä, joissa on vähemmän myrkkyjä kuin tavallisissa hiusväreissä, joten kaikkia värejä on tarjolla?, Ala-Mattinen kertoo. Kuin lankaa värjäisi Kasvivärin valmistamista voisi verrata ruuanlaittoon. ?Värin pohjaksi keitetään liemi, johon laitetaan erilaisia kasveja sen mukaan, mitä väriä halutaan. Näin väri saadaan tarttumaan paremmin. ?Suositeltavaa on, että asiakas käyttää luonnonmukaisia hiustenhoitotuotteita myös kotona, jotta hiukset ja päänahka voivat hyvin ja jotta puhdistusta ei tarvitse tehdä joka kerta?, Ala-Mattinen sanoo. Koska kasviväreissä ei ole kemikaaleja, niiden täytyy antaa vaikuttaa pidempään kuin tavallisten värien. ?Liikkeessä väri vaikuttaa noin tunnin, mutta sen voi antaa vaikuttaa jopa kolme tuntia. Osa asiakkaistamme lähtee väri päässä kotiin ja pesee sen itse pois, koska kasvivärin voi huuhdella pois kuten shampoon.? Avokadon kivestä ja raparperinjuuresta keitetty liemi sekoitetaan hennajauheeseen. Kasvivärin valmistus on kuin ruuanlaittoa. Ennen värjäystä Marjo Perttula leikkaa asiakkaan hiukset. Susanna Kulmalan hiukset saavat oranssinpunaisen värin avokadon kivestä, raparperinjuuresta ja hennajauheesta valmistetulla kasvivärillä. ?Tämä on aivan loistava juttu? Kasviväri saavuttaa lopullisen värinsä vasta muutamia tunteja tai päiviä värjäyksen jälkeen. ?Väri alkaa kehittyä vasta, kun pääsee kosketuksiin ilman hapen kanssa. Ensimmäisen kokeilun jälkeen totesin, että tämä on aivan loistava juttu. Hämmentävää, mutta totta. Vaikka voisi muuta luulla, ekokampaamossa tehdään kaikkea samaa kuin tavallisessakin kampaamossa. Jos keräämme kasveja luonnosta, ne eivät saa olla 300:a metriä lähempänä tietä eivätkä aivan pellon laidassa. Tällä haluamme varmistaa, että kasveissa ei ole saasteita eikä torjunta- tai lannoiteaineita.? Jos kasvivärin valmistus on ruuanlaittoa, on hiusten värjääminen puolestaan kuin langan värjäämistä. ?Kasviväri tarttuu hiuksen pintaan samalla tavalla kuin väri tarttuu lankaan. Käytännössä asia valmistellaan ja sovitaan työmarkkinajärjestöjen johdolla vielä tämän vaalikauden aikana. Melkoista vitkastelua yhden puolueen tekemän vaalilupauksen vuoksi. Seuraava hallitus joutuu sitten päättämään, nostetaanko eläkeikää vai ei. Kysymys kuuluukin, voiko SDP olla seuraavassa hallituksessa mukana, jos päätös tehdään ja uudistus astuu voimaan 2017. Presidentti kalassa paita päällä Tasavallan presidentti brändää itseään kalamieheksi. Lomalla Katainen karisti jaloistaan Suomea vaivaavat taloushuolet ja pakeni perheensä kanssa Yhdysvaltoihin. Kolmen viikon road tripin aikana Katainen tutustui muun muassa etelävaltioiden cowboy-kulttuuriin. Monissa valokuvissa Niinistö paistattelee ilman pelastusliivejä . Ensi vuoden menopäätöksillä ei maata pelasteta. Niistä syntyy ekokampaamossa vain kasvikunnan tuotteita sisältävä hiusväri, jolla saadaan asiakkaalle oranssinpunaiset hiukset. Sauli Niinistö katsasti tiistaina Naantalin edustalla ison rysän yhdessä seudun ammattikalastajien kanssa. Vapaan Niinistö ei merellä tarttunut. Poliitikko tietää tämän, mutta opportunismi sallitaan. Demarien piirissä aletaan pian uskoa, ettei puolueen suosio nouse tällä menolla. Siksi VM:n riihen alla huomion keskipisteenähän olisi pitänyt olla vain valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.), päätellään demaripiireissä. Jungner luonnehti touhua ?noloksi pikkupolitikoinniksi?, kun Urpilaisen tontille tunki vielä asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ohella tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Entinen kamreeri epäili monien asiantuntijoiden tavoin Kultarannassa tiistaina, että talouselvytys ei toimi. Eniten käytämme pakurikääpää, salviaa, nokkosta ja avokadon kiveä.? Kasviväreillä ei saa hiuksiin aivan mitä tahansa väriä. ?Kaikkia sellaisia värejä saa, joita löytyy luonnosta. Kataisen saamasta mediahuomiosta. Hän tyytyi kameroiden edessä perkaamaan vain pienen kuhan ja piti paidan visusti päällä. JANNE IMPIÖ viikon värssy Runoilija helteen lyömä perin oudon unen näki maata johti hallitus salkut otti metsän väki Palokärki-Jyrki hakkaa vanhaa kuusta ahkerasti ontto kolke kantautuu aina Ylä-Lappiin asti Kettu-Jutta levotonna jolkkaa sinne tänne vakuuttelee jokaiselle olen ystävänne Pöllö-Päivi oksaltansa katsoo tuikeasti synninteko maailmassa kasvaa huikeasti Poro-Jari kaikin voimin pulkkaansa tuo kiskoo vaikka eko-eu-väki soraa jotokselle viskoo Näätä-Ville viekkahasti ujuttelee rahoja joilla luonnon ystävä tuottaa puita lahoja Muutkin salkkuelikkoiset hosuu vaalit mielessä eipä sitten ihme iso moni asia on pielessä Karhu-Lauri vanha, viisas liian paljon nähnyt on otsanahkaa ruttuun vetää meno metsän lohduton JUHA AALTOILA Johannes Tervo Ekokampaamosta saa kaikki samat palvelut ja tuotteet kuin tavallisestakin kampaamosta. Raaka-aineet vain ovat peräisin luonnosta, eikä tuotteissa ole kemikaaleja tai keinotekoisesti valmistettuja aineita. Kasvivärien raaka-aineet löytyvät luonnosta. Tehdyillä hyvillä päätöksillä ei ole vaikutusta, jos yleinen poliittinen ilmapiiri pysyy mielikuvissa huonona. SDP:hän ei aikonut koskea eläkeikään kuluvana vaalikautena. Monen vuoden väännön jälkeen eläkeuudistuksen valmistelu saa Urpilaisen vaikutuksesta uutta vauhtia. Ennen en olisi jaksanut lähteä suoraan töistä lenkille?, molemmat iloitsevat. ANNIINA KESO Kasviväri saa hiukset tuoksumaan viljapellolta. Susanna Kulmala on nauttinut ekokampaamon palveluista koko sen ajan, kun Hiuspuodissa on niitä ollut tarjolla. ?Olin itsekin pohtinut muita vaihtoehtoja, joten vaihto tavallisesta ekoon oli luontevaa, kun pitkäaikaiset kampaajani siirtyivät myös. Kasviväreissä niitä ei ole ollenkaan ja muissakin väreissä huomattavasti vähemmän kuin tavallisessa kampaamossa?, Peräseinäjoella ekokampaamo Hiuspuotia yhdessä Mervi Ala-Mattisen kanssa pitävä Marjo Perttula selittää. Osa ekokampaajista käyttää ainoastaan kasvivärejä. ?Kasviväreissä kaikki raakaaineet ovat luonnosta. Reissulta tuli tietysti hurjasti kalaa, mutta samalla tasavaltamme ykkösmies jäi rysän päältä kiinni. Supo oli paikalla turvaamassa selustaa, mutta jotain taisi unohtua. 12 Perjantaina 9. välillä hän istuskelee huolettomana jopa veneen reunalla. Tässä taisi mennä korkean tason terveiset pelastusliivipakkoa suunnittelevalle hallitukselle! Venäjän kollega Vladimir Putinista ei Niinistö ottanut vielä mallia. Kemiallisten aineiden käyttö on minimoitu. Lisäksi sieltä saa esimerkiksi erilaisia hiuksia ja päänahkaa puhdistavia hoitoja, joissa käytetään savea tai merilevää. ?Teemme töitä luontoa ja ihmistä kunnioittaen. Oppositiolle tämä kelpaa. Hallituksen pitäisi tehdä vain päätöksiä. Ja pääministerille annetaan aina televisioaikaa tai palstatilaa, jos hän niin haluaa. Punaisella hennalla, värittömällä sennalla ja mustalla indigolla tehdään väri, johon liemi tuo sävyn?, Perttula kertoo. Naiset keräävät ja kasvattavat itse osan tarvitsemistaan kasveista. ?Kotipihoillamme on yrttimaat
Alusta asti oli selvää, että haluamme Eput tänne. ) säveltämän, vähemmän tunnetun version runosta. 1960- ja 70-lukujen poliittisen laululiikkeen voimahahmoihin kuuluneen Chydeniuksen sävellyksen Vesku lauloi ainakin Marraskuun liikkeen asunnottomille alkoholisteille vuonna 1967 järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa, jonka Yleisradio taltioi. Kolme levyä Lapista ?Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.? Vesa-Matti Loirin rakkaudesta Lappiin kertoo, että hän julkaisi vuosina 2006?2008 hyvin vastaanotetun Lappi-trilogian, joka sisälsi suomalaisia pop- ja rock-klassikkoja akustisesti sovitettuina. Loiri äänitti levyjen Ivalo, Inari ja Kasari lauluosuudet Inarijärven maisemissa Ivalossa, jossa hän on jo pitkään viettänyt kesänsä. Tänä kesänä viihteen monitoimimies pääsi puolestaan otsikoihin tehtyään vahvan musiikillisen paluun Pori Jazzin lavalla heinäkuun lopulla. Suvi kääntyy syksyyn ?On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus ja riemu muu.? Heinäkuussa tuli kuluneeksi 135 vuotta Eino Leinon (1878? 1926) syntymästä. Myöhemmin alaa valtasi rehukäyttö, johon monet härkäpavun nimistä viittaavat. Pohjois-Savoa tunnen ja tiedän, tämä on kotikenttä. Paljonhan kontaktit ovat myös valtakunnallisia, mutta kotiseutuasia painoi paljon.? Kyläyhteisöt nosteessa Nousiainen on törmännyt Pohjois-Savoon palattuaan lukuisiin mielenkiintoisiin projekteihin. ?On selvästi heräämässä laajempaa ideologiaa, jossa korostetaan kyläyhteisöjen vahvistamista. Täällä se on olemassa.« perttu nousiainen Runnin kylpylän vaiheikas historia kiehtoo uutta toimitusjohtajaa Perttu Nousiaista. yhteistyökykyisiä. Edessämme levittäytyvän peltoaukean takaa avautuu näkymä Runnin kylänraitille. ?Nyt meidän lehmätkin pääsevät Eppuja kuuntelemaan?, lohkaisee Antti Niskanen, joka omistaa maat. Tapahtumavastaava Mika Haaro osoittaa kohtaa, johon esiintymislava nousee. ?Se on täällä pellon takaosassa. Kun saimme sopimuksen sinne suunnalle, alkoi muu kattaus rakentua?, Nousiainen toteaa. Runnissa Nousiaista viehättää erityisesti maalaismainen miljöö, joka poikkeaa selvästi tyypillisistä festivaalipaikoista. ?Tapahtuma on niityllä. Rockfestivaalien alkuaikojen henki on täällä läsnä. Luonto ja kulttuurihistoria ovat täällä upeita.? ?Koko ajan on vahvistunut tunne siitä, että kylpylän ostaminen oli oikea valinta?, hän sanoo. 1920-luvun julkkikset Marsalkka Mannerheim, Toivo Kuula, Akseli Gallen-Kallela, Emil Halonen ja monet muut merkittävät henkilöt kävivät 1920-luvulla Runnissa tiiviisti. ?He olivat sen ajan taiteilijoita ja julkkiksia. Jari Sirén (vas.), Mika Haaro, Antti Niskanen, Perttu Nousiainen ja Sami Repo odottavat tapahtumaa innolla. Runnista kajahtaa elokuussa Historiallisessa maalaismiljöössä rokataan elokuun 16. )tulkitsemana. Perttu Hietasen ja Taisto Wesslinin säveltämä mollivoittoinen kappale ilmestyi vuonna 1978 albumilla Eino Leino. Levyllä on kaikkiaan kymmenen kansallisrunoilijan runoihin sävellettyä laulua Loirin esittäminä. Albumi oli myynyt vuonna 1980 kultalevyn verran ja 80-luvun puolivälissä sen myynti ylitti tuplaplatinan rajan. Ensiversio 1960-luvulla Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Vesa-Matti Loiri esitti Lapin kesän. Totuuden etsijäksi luonnehdittu Leino oli tuottelias kirjailija ja lehtimies sekä aikansa merkittävä kulttuurivaikuttaja. Lapin kesä -runo julkaistiin vuonna 1902 kokoelmassa Kangastus, jonka keskeinen teema on yksilön katoavaisuus. Nopea kukoistus ja kuihtuminen pätevät hyvin myös Lapin suveen, joka on puolet lyhyempi kuin muualla Suomessa eli noin kaksi kuukautta. Tuona aikana pohjoisen luonto ehtii puhjeta kukkaan ja lopulta hiipua syksyisen ruskan väri näytelmään. RIKU-MATTI AKKANEN KASVIMAAN KERTOMUKSIA Vanhan maailman papu Jos ei Pietarin päivänä (29.6.) herne kuki, ei pata pavuista pauka, kertoo sanonta Lapinjärveltä. Entisinä aikoina pavulla saatettiin tarkoittaa joko hernettä tai härkäpapua. Jälkimmäistä lienee viljelty yhtä kauan kuin hernettä ja linssiä. Erityisesti tässä talkoolaisista on suuresti apua?, Haaro toteaa. Myös viranomaisasiat ja lupa-asiat työllistävät paljon. ?Toisaalta paikalliset viranomaiset ovat olleet todella Kylpylä on virkistänyt suurmiehiä Mannerheimista Gallen-Kallelaan IISALMI (MT) Runnin kylpylän toimitusjohtaja vaihtui vuodenvaihteessa. Puikkoihin astunut Perttu Nousiainen haluaa tuoda entistä voimakkaammin esiin kylpylän rikasta historiaa. ?Kun aloin harkita Runnin kylpylän ostamista, huomioni kiinnittyi erityisesti paikan historiaan. Vahva kertomus löytyy, ja sen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan matkailua.? Kun Nousiainen osti Runnin kylpylän, oli paikan taloudellinen tilanne tappiollinen. ?Numeroiden valossa tämä vaatii työtä, mutta tilanne on täysin käännettävissä. Välillä oli jo sellainen olo, että paikka alkaa kuihtua, mutta tällaisesta saa uutta virtaa.? ?Mittavan urakan läpiviemiseen tarvitaan hyvä, sitoutunut tapahtuman takana porukka. Viereisellä laidunmaalla käyskentelee nautakarjaa. Iisalmen Runnin kylässä valmistellaan paraikaa ensimmäistä Runnirock -musiikkifestivaalia. Tiedän, että Etelä-Suomessa viranomaisasiat eivät olisi hoituneet yhtä nopeasti?, Nousiainen sanoo. Järjestyksenvalvonta tapahtumassa hoidetaan paikallisten toimesta. Heinäkuussa Runnissa pidettiin järjestysmieskurssi, jonka suoritti parikymmentä kyläläistä. Kyläläisten yhteinen ylpeydenaihe Tapahtumaa odotetaan Runnissa innolla. Kun päätös syntyi kesä?heinäkuun vaihteessa, aloimme heti laittaa lupaasioita kuntoon?, Nousiainen taustoittaa. ?Mika (Haaro) alkoi heti soitella eri bändejä lävitse. Englannissa härkäpapu on hevospapu, saksankielisellä alueella tunnetaan lisäksi nimet sianpapu ja karjanpapu. Valkuaiskasviksi härkäpapu sopiikin oivallisesti, sillä sen kuiva-aineesta on proteiinia jopa 30 prosenttia. Ensin ajattelimme laittaa sen keskemmälle, mutta sateiden yllättäessä tämä paikka on paljon parempi.? Ilmassa on innostusta ja jännitystä. Tapahtumaa järjestetään pitkälti talkoovoimin, vaikka taloudellisen vastuun kantaa Runnin kylpylä. ?Festarialueen rakentamisessa on iso homma. Woodstock järjestettiin 1960-luvulla tämän kaltaisessa miljöössä.? Myös ajankohta on Runnirockille otollinen. ?Meillä on täällä monipuolinen ja kattava esiintyjäkaarti, eikä samana viikonloppuna muualla maassa tapahdu paljon.? Talkootyöllä suuri merkitys Runnin kyläläiset ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Meillä on sellainen kasassa ja Runni on kaikkien asukkaiden yhteinen ylpeydenaihe?, Haaro summaa. Tapahtuman kävijätavoitteeksi on asetettu runsaat kaksituhatta kävijää. ?Eikä sekään haittaa, jos kävijätavoite sattuisi ylittymään?, talkoomies Jari Sirén heittää. JUKKA KOIVULA. Niille, jotka eivät jaksa liottaa ja keittää kokonaisia papuja, on tarjolla esikypsytettyä härkäpapurouhetta, joka kypsyy varttitunnissa. ja 17. Egyptissä ja joissakin muissa maissa härkäpapu on köyhän väestönosan tärkein proteiininlähde. Viime aikoina härkäpapu on tehnyt paluuta ihmisten lautasille myös meillä. Eli miltei maanviljelijän vuodesta nolla lähtien. Suomeen härkäpapu rantautui viimeistään 600-luvulla. Ruotsin kuninkaan Maunu Ladonlukon maalaissa vuodelta 1324 härkäpapu eli talonpoikaispapu mainitaan kasvina, josta on maksettava kymmenykset kruunulle. Alkuun härkäpapua viljeltiin papurokan aineksiksi. olen aatellut ma useasti, kun katson kansan tämän vaiheisiin.? Lapin kesä on Eino Leinon runoon perustuva laulu, joka on tullut tunnetuksi erityisesti Vesa-Matti Loirin (1945. Elokuun kolmantena viikonloppuna lavalle nousee kattaus suomalaisartisteja, nimekkäimpinä Eppu Normaali ja Suvi Teräsniska. ?Ainutlaatuinen festarimiljöö? Runnin kylpylän toimitusjohtajan Perttu Nousiaisen ajatuksena oli ensin hankkia esiintyjäksi Sonata Arctica. 13 Perjantaina 9. Joki sekä luonto elementteinä ovat poikkeuksellisia.? ?Veneily joessa ja maiseman hyödyntäminen ovat seuraavia askeleita liiketoiminnan kehittämisessä?, Nousiainen maalailee. Runnirockin lisäksi Runnin kylpylä alkaa järjestää Nousiaisen johdolla myös kahta muuta suurempaa vuosittaista tapahtumaa, kevättalvella ja alkukesästä. ?Ne ovat ulkoilmatapahtumia kohtuullisen isoille ihmismassoille.? Suuremman mittakaavan tapahtumien lisäksi Runnin kylpylässä esiintyy säännöllisesti kotimaisia iskelmäartisteja. Tuttu maakunta ratkaisi Nousiainen on lähtöisin Kuopiosta. Yrittäminen maaseutumaisessa ympäristössä saa samalla nostetta.? JUKKA KOIVULA >> Monessa kylpylässä paikan tarina joudutaan keksimään. Hän myöntää, että tutulla maakunnalla oli rat- kaiseva merkitys ostopäätöstä tehtäessä. ?Tässä on myös kotiin paluuta. Olen ollut mukana monissa tällaisissa hankkeissa.? Lähiruokateema on ollut nousussa matkailututkimuksissa. ?Kaupungeissa asuvat kaipaavat luonnon rauhaa. Niistä valmistaa vähintään yhtä uskottavan ja maukkaan jauhelihakastikkeen kuin soijarouheesta. TOPI LINJAMA Runnirock raikaa keskellä Iisalmen Runnin kylän historiallista maalaismaisemaa. päivinä. Pääesiintyjinä Runnirockissa lavalle nousevat Eppu Normaali ja Suvi Teräsniska. IISALMI (MT) Seisomme metsänrannassa, laajan pellon perällä. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Pentti Vänskä IKIVIHREÄT Juha Jormanainen/lehtikuva Vesa-Matti Loiri lauloi Lapin kesästä kaksi versiota, joista toisesta tuli ikivihreä. Loiri laulaa Leinoa ?Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. Tuot. Laulaja-näyttelijä äänitti jo vuonna 1966 Kaj Chydeniuksen (1939. Jo pitkälle edenneet neuvottelut kuitenkin kariutuivat aikatau- lullisista syistä. ?Se homma kuivui vähän kasaan, mutta jotain jäi muhimaan.? Runnirock syntyi melkein vahingossa, päähänpiston kautta. ?Päätettiinkin, että järjestetään kokonaan uusi festivaali, Runnirock. Festivaalit pellolleen ottava Antti Niskanen on iloinen, että kylään tulee pitkästä aikaa elämää. ?Virkeys syntyy paikallisten yhteistyöllä
Kun hän on saanut luvat ja rahoituksenkin osin kuntoon, meitä kyläläisiä on lähtenyt innokkaasti talkoisiin.? Puuhamiehenä toimii Risto Kauhala, nykyään Vesijärven ystävät ry:n puheenjohtaja. Aika on Valosen mielestä muuttunut vesiensuojelussa. Maanomistajia kuunnellaan ja näkemykset saavat myös vastakaikua. Hoitotyö maailmankuulua Lahden Vesijärven tila oli 1970-luvulla lohduton. Sama toistuu nyt Vesijärven rantamaisemissa. Tuottajaliitto haluaa tutustuttaa ennen kaikkea päättäjät lähiruokaan. Sadan hehtaarin pelloista yli viisi hehtaaria toimii rehevöitymistä pidättelevinä suojavyöhykkeinä. Isännällä on hyvä selitys siihen, miksi hän on kerta toisensa jälkeen löytänyt itsensä kuraisen ojan pohjalta saappaat jalassa tekemässä talkootyötä. ?Meidän kylässä on innokas puuhamies, joka on hoitanut paperihommaa. Monilla muillakin alueilla on aktiivista toimintaa, mutta täällä on tehty todella paljon työtä.? Puuhamies arvossaan Valosen hunaja- ja viljatilan isäntä Kari Valonen on ollut yhdessä naapureiden kanssa rakentamassa kosteikkoa ja neljää laskeutusallasta. Pekka Valonen auttaa vanhempiaan satokauden töissä. Taustalla häämöttää Vesijärven Lahdenpohja. Arja ja Antero Siikaniemi osallistuvat lähiruokapyöräilyyn toista kertaa. Vuosikymmenien laajapohjainen suojelutyö on tuottanut hienoja tuloksia. Vesijärvi tunnetaan jopa maailmanlaajuisesti esimerkkinä hoitokalastuksen tuloksellisuudesta. Pariskunnalla on viljatila Hollolassa. Päättäjät pyöräilevät lähiruuan lähteille Vesijärven särkeä maistellaan tänään Päijät-Hämeen lähiruokapyöräilyn taukopaikalla. Hoitokalastuksella saatava saalis olisi järjestäjien mielestä oivallista lähiruokaa siinä kuin muutkin maakunnan tuotteet. HOLLOLA (MT) MTK-Häme on järjestämässä jo toista lähiruokapyöräilyä tänä kesänä. ?Julkiskeittiöillä on tosi paljon petrattavaa lähiruuan käytössä?, aluepäällikkö Kari Aikio sanoo. Hämeen ammattikeittiöt ostavat tällä hetkellä 15?20 sudoku Taso: Keskivaikea Sudoku-tehtävän 392 ratkaisu. Tehtävä numero 393. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu prosenttia elintarvikkeistaan omasta maakunnasta. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Markku Vuorikari Uimaan oppiminen on helpompaa meren kuin kaivon äärellä asuvalle. Hunajan ja viljan tuottaja Kari Valonen on ollut mukana monissa Vesijärven suojelutalkoissa. pähkinä Valosen hunajatila on yksi lähiruokapyöräilyn tutustumiskohteista. Kun kyse on terveellisestä luonnontuotteesta, kuluttajat ovat Valosen mukaan tavallista kiinnostuneempia siitä, missä se on tuotettu. Lähihunajan tuottajilta kysellään helposti muutakin, >> Ne maut, joihin on totuttu lapsena ja nuorena, tuntuvat parhailta vielä aikuisenakin.« kari valonen esimerkiksi syitä hunajan värin vaihteluun. Laadun takeena purkissa on Joutsenlippu. Tämä hunaja on todellista lähiruokaa, sillä se ei kierrä kauppoihin pääkaupunkiseudun tukkujen kautta. Yrittäjäpariskunta Kari Valonen ja Kathryn Keister vastaa itse kuljetuksista. 90-luvun alussa he tekivät paljon töitä tuotteensa tunnettuuden eteen. Maailman ympäristöpäivänä kesäkuussa pyöräiltiin Kanta-Hämeessä. 14 Perjantaina 9. PäijätHämeessä kumppanina on Vesijärvisäätiö, Kanta-Hämeessä oli Vanajavesikeskus. ?Me haluamme tuottajaliittona olla hyvin vahvasti mukana vesiensuojelussa. Nyt haluttaisiin saada hoitokalastuksen valtaisat saaliit kaupalliseen käyttöön esimerkiksi ammattikeittiöissä. Laaja yleisö pääsee maistelemaan hämäläistä huikopalaa eli särki-haukimurekeleipää Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla parin viikon kuluttua. TARJA HALLA Maakunnan makea brändi Valosen hunajasta on tullut maakunnan kuluttajien suosikkituote. Monessa asiassa vesiensuojelu on aika määräävässä asemassa, kun toimitaan näin vesistörikkaassa maakunnassa.? Vesijärven Lahdenpohjan maanomistajat saavat vesien- suojelutyöstään kehuja niin Aikiolta kuin Vesijärvisäätiön ohjelmajohtajaltakin. ?Tällä kulmakunnalla maanomistajat ovat tehneet suurimman työn rantojen raivauksessa ja vesien kunnostuksessa kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden avulla?, Aikio sanoo. Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinenkään ei säästele sanojaan. Teollisuuden ja kaupungin jätevesien pahoin pilaama järvi haisi, kaloja kuoli ja sinilevä velloi laineilla. Käyttöön otettiin oma pakkaus siihen aikaan, kun valtaosa hunajasta myytiin perinteisissä Kuningatarpurkeissa. ?Alkuun oltiin maistattamassa hunajaa kaupoissa ja markkinoilla. Jonkin verran Kathryn on tehnyt sitä viime vuosinakin?, Kari Valonen kertoo. Päätuote on hienokiteinen pehmeä hunaja. ?Täällä on selvästi keskimääräistä parempi tekemisen meininki. Kaikki liha ja kala hankittiin kauempaa kotimaasta tai ulkomailta, ilmenee Ruralia-Instituutin viime vuonna valmistuneestaselvityksestä. Pyöräilijät tutustuvat Vesijärven rantamaisemissa muun muassa Kolilan maitotilaan ja Valosen hunajatilaan. ?Kaupungistuminen ja ruuan tuotannosta etääntyminen on tosiasia?, Aikio sanoo. ?KantaHämeessä saattoi huomata, miten osanottajille oli selvästi elämys päästä pyöräilemään lihakarjatilan eläinten ruokintapöydän kautta.? Kehuja vesiensuojelusta Tuottajaliitto on järjestelyissä lyöttäytynyt yhteen vesiensuojelutahojen kanssa. Se edellyttää hunajalta laatuarvoja, jotka ovat EU:n direktiiviä tiukemmat. Tuontihunajakin voi olla laadukasta, mutta maku on erilainen. ?Ne maut, joihin on totuttu lapsena ja nuorena, tuntuvat parhailta vielä aikuisenakin.? Vajaa puolet viljatilan liikevaihdosta kertyy hunajasta. Lisäksi tilalla harjoitetaan metsätaloutta. TARJA HALLA
Kokkailusta kiinnostuneelle on tarjolla uusia makuja. Kirjan alussa annetaan kahden sivun laajuinen opastus säilönnän perusteista. klo 16. Kumoa hyytelö tarjolle. Isoissa, yli kaksikiloisissa lahnoissa särkikaloille tyypilliset ruodot haittaavat vähemmän kuin pienissä kaloissa. Kuukauden kala Jaana Kankaanpää Lahnan keitinliemi hyytyy itsestäänkin ilman liivatteita yleensä hyvin. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja anna sen jälkeen kiehua miedolla lämmöllä kannen alla 5?10 minuuttia. Upota kalanpalat liemeen ja anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla 8?10 minuuttia. Anna jäähtyä liemessään. Valuta kalanpalat ja ruodi. Pane pienemmiksi paloitellut kalapalat kulhoon tai vuokaan ja silppua tilliä tai ruohosipulia joukkoon. Siivilöi keitinliemi ja sekoita sen joukkoon kylmässä vedessä pehmitetyt, kuiviksi puserretut ja kuumaan keitinliemitilkkaan liuotetut liivatteet. Käytä hyytelön koristeena esim. Tukevien kylkiruotojen vuoksi lahna harvemmin ilmestyy ruokapöytään fileoituna. Paremmin se sopii kokonaisena valmistettavaksi. Lahnan suomut ovat isoja ja irtoavat helposti. Äiti toi kaksi terhakkaa kesäkurpitsantainta. Kastelin innolla, nypin vesiheinän alkuja pois. Sulje vatsa ompelemalla tai kiinnitä hammastikuilla. Nosta lahna voidellulle uunipannulle. Herkkuja grillaavat päivittäin keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander. Herkkujen Suomi ja olutjuhla Syystober avataan yleisölle torstaina 22.8. Lavalla esiintyvät muun muassa laulava puutarhuri Sonja Lumme sekä tanssiryhmä Will Funk for Food. Ripottele vähän öljyä kalan päälle ja pistä 190-asteiseen uuniin 20?25 minuutiksi. Tarkista kalan kypsyys työntämällä ohutteräinen veitsi kalan paksuimpaan kohtaan viiltojen väliin. Venyivät ja vankistuivat. Rikkojakin ilmaantui tiheään tahtiin. JoTimjami maustaa Purkissakaisessa ohjeessa vielä kirjan reseptillä valmistettua erikseen korostetaan porkkanasäilykettä. puhtaita säilytystölkkejä. Säilöntä ei ole kuin ennen: kellareita ei täytetä silmänkantamattomilla rivistöillä. mätänivät pois. Krassit odottavat edelleen pussissa eteisen lipaston päällä. Unohdin nimittäin kylvää ne. Mutta palsternakka antaa toivoa: taimet stiina hovi rehottavat ja vankistuvat. Satoa pitää vielä odotella pari kuukautta. 1 ¼ kg:n lahna 1 l vettä 1 rkl suolaa 5?6 valkopippuria 5?6 maustepippuria 1?2 laakerinlehteä 1 sipuli tai ½ purjoa 1 rkl väkiviinaetikkaa tai 2 rkl valkoviinietikkaa (tillinvarsia) Hyytelöliemi: 4?5 dl keitinlientä 2?3 liivatelehteä Höyste: tilliä tai ruohosipulia Suomusta ja perkaa lahna. Leikkaa kala tukevilla keittiösaksilla selkäruotoineen noin 4 sentin levyisiksi paloiksi. Mittaa vesi kattilaan. Vihannekset voi maustaa inkiväärillä, valkosipulilla ja soijalla. Lahnahyytelö 4:lle n. Hiero sormillasi maustetahnaa kalan ulko- ja sisäpuolelle, erityisesti viiltoihin. Pistä laakerinlehtiä viiltoihin ja kalan vatsaonteloon. Paloittele tällöin juurekset pieniksi ja voitele kaikki kasvikset voisulalla tai öljyllä. Täytetty uunilahna 4:lle n. Kalan lihan pitäisi olla valkoista ja irrota selkäruodosta. Nosta kala tarjolle paistoastiassa ja irrota veitsellä ja haarukalla isoja kalapaloja selkäruodosta. Lahnan voi valmistaa perinteisesti hiilloksella, paistaa uunissa tulisesti maustettuna tai lempeillä kasviksilla täytettynä tai kokeilla vanhanaikaista lahnahyytelöä. Keitetty lahna maistuu erinomaisesti kylmänäkin. Aromaattinen lahna 2?3:lle noin 1 kg:n lahna, puhdistettuna ja suomustettuna muutama laakerinlehti 1 rkl rypsiöljyä Maustetahna: 2?3 cm:n pala tuoretta inkivääriä, hienoksi raastettuna 2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna (½?1 pieni, tulinen punainen chili, ilman siemeniä ja hienonnettuna) 1 pieni salottisipuli, hienonnettuna 1 tähtianis, morttelissa hienonnettuna noin 1 rkl soijakastiketta merisuolaa ja vastajauhettua mustapippuria Valmista ensin maustetahna: Yhdistä kulhossa inkivääri, valkosipuli, (chili halutessasi), salottisipuli ja tähtianis. Tavallisissa kotitalouksissa on kylmäsäilytystiloja niin vähän, että laajojen kotisäilykekokoel mien varastointi on useimmiten mahdotonta. Mutta ei hätää, kirjoittajat kertovat varsin monen reseptin kohdalla, että säilyke syntyy myös pakastetusta raaka-aineesta. Mausta sen Hiero mausteseos kalan ylle ja päälle ja vielä viiltoihin kyljissä. jälkeen pippurilla ja sitruunamehulla. Leikkaa purjo ohuiksi suikaleiksi ja silppua persilja. palsternakkaa unohtamatta. En tosin usko ennen kuin näen. Ehkä ensi vuonna stiina.hovi@ mt1.fi onnistun! TAPAHTUMA Makujen juhlaa Helsingissä Herkkujen Suomi -tapahtuma tarjoaa laajan kattauksen maakuntien lähi- ja luomuruokaa parin viikon kuluttua Helsingin Rautatientorilla. Pienten elintarvikeyritysten herkkuja saa napostella paikan päällä Syystober-teltassa, juoman kanssa tai ilman. Osastoilla myydään myös runsaasti kotiin vietäviä tuotteita. Luvassa on yli sata näytteilleasettajaa Ylä-Lapin Kalasta Harjun makkaratehtaaseen Helsingissä. Suuren suosion saanut tapahtuma järjestetään kolmatta kertaa. Rucolan rehevöityvän. 15 Perjantaina 9. Palsternakan paksunevan. Rucolan ahmivat kirpat. Viillä terävällä veitsellä kolme tai neljä viiltoa kalan kylkeen. Ja ohjeet ovat määriltään maltillisen pieniä, usein ohjeella syntyy noin litra säilykettä tai vähemmänkin. Ohjeissa kerrotaan myös, kuinka pitkään säilyke pysyy suljetussa purkissa hyvänä. Välimäen ja Lindholmin resepteillä pääsee kokeilemaan vaikka omatekoista makeaa chilikastiketta, balsamicopunajuuria tai omenakanelihilloa. Pian alkoivat kaivatut sirkkalehdet nousta mullasta. 1?2 sentin syvyiset viillot riittävät, tarkoitus ei ole leikata selkäruotoon asti. Käännä kala ja tee viillot toisellekin kyljelle. Silppua varret ja viipaloi sipuliosa renkaiksi. Hauduttele pehmeäksi voissa, rypsiöljyssä tai kermassa. Sopii lihan, kalan, kasvisten, perunoiden ja sienien kanssa. Loppukesästä on tarjolla kotimaisena ja tuoreena sellaisiakin kasviksia, joita ei muulloin näe.. Jos hyytelö tahdotaan kumota tarjolle, on varminta tanakoittaa sitä liivatelehdillä. Yllättävän paljon lehtiä siihen meni. Papusadon korjasin säälittävistä ruipelopensaista. Kourallinen papuja riitti makupalaksi. Mangoldimunakas maistui munakkaalta, johon oli lisätty pinaatinmakuisia pahvinpaloja. Valele sillä kalaa muutama kerta paistamisen aikana. Tarjoa lisänä keitettyjä perunoita ja tomaattisalaattia. Lahnan voi paistaa myös ilman täytettä. MARIA KING VINKIT Nyt on aika nauttia kauden kasviksista Superruokaa parsakaalia kannattaa napata ostoskoriin aina, kun sitä on tarjolla. Leikkaa varret suikaleiksi ja pikapaista vokkipannussa muiden kasvisten kanssa. Höyrytä kukintoja noin seitsemän minuuttia. Olisi kai pitänyt silputa lehdet pienemmiksi. Kesäkurpitsoista sain yhden kääpiökurpitsan. Mausta vielä suolalla ja pippurilla ja lisää sen verran soijakastiketta, että seoksesta tulee tahnamaista. Asettele kala hyvin öljytylle tai paperilla vuoratulle uunipannulle. WSOY. Pulskat lahnat ruokapöytään Lämpimissä vesissä viihtyvä lahna on lisäämässä suosiotaan. Anna hyytyä kylmässä ½?1 vuorokautta. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Tapahtuman järjestävät MTK, SLC, Ruoka Suomi -teemaryhmä, Aitoja makuja II -hanke, Pienpanimoliitto ja Lammin Sahti. TARJA HALLA www.herkkujen suomi.fi www.facebook.com/herkkujensuomi Twitter: @HerkkujenSuomi KIRJA Vinkkejä säilöntään Teresa Välimäki ja Johanna Lindholm ovat Purkissa-kirjassaan keskittyneet säilöntään ja maustamiseen. Lisää paistamisen loppupuolella pannulle soijalla maustettu vesikermaseos. Sivele lahna voisulalla. Paista lahnaa 200 asteessa uunissa noin 30 minuuttia. Aiempina vuosina en myönnä moista kokeneeni. Sen pyyntiä ja käyttöä ruokakalana on hyvin varaa lisätä. Sekä kylmä- että lämminsavustettu lahna sopii moneen makuun. Ei ollut olkisilppua tai ruohokatetta levitettäväksi taimirivien väliin. Multa kuortui kovaksi, harailin sitä rikki satunnaisesti. Välillä meni muutama taimikin nurinniskoin. Odotin papujen pensastuvan vankoiksi puskiksi. Käännä kala toiselle kyljelle ja irrota paloja siitäkin. Lusikoi pannulta maustelientä palojen päälle. Tarjoa riisin tai nuudelien sekä vokkivihannesten kanssa. Kaada liemi kalanpalojen päälle astiaan. Viime vuonna paikan päällä vieraili kahden ja puolen päivän aikana 60?000 ihmistä. Ruuan ja juoman lisäksi Rautatientorilla on ohjelmaa koko perheelle. Sillä pääsee aiemmin asiaa tuntematonkin hyvään alkuun. Säilönnän tärkeimmät asiat ovat laadukkaat raaka-aineet ja puhtaus säilykkeen valmistuksen kaikissa vaiheissa. Tarjoa heti. Kalapaketin kanssa sopivat tarjottavaksi salaatit, uudet punajuuret ja tuore kurkku. Voit kypsentää perunat ja juurekset toisessa paketissa hiilloksella kalan tavoin. munaviipaleita, herneitä, tomaattia ja tilliä tai ruohosipulia. Lahnapaketti hiilloksella 1 kookas lahna karkeata suolaa voipaperia ruokaöljyä sanomalehtipaperia Suomusta ja perkaa lahna, mutta ole kiduksia poistaessasi varovainen, ettet samalla poista herkullista kitalakea, jota kutsutaan myös kieleksi. Hiero kala yltäpäältä karkealla suolalla, jota voit käyttää noin ruokalusikallisen kalakiloa kohti. Kastele iso voipaperipala ja pusertele se liiasta vedestä. Sivele ohut kerros ruokaöljyä kalalle ja sijoita se voipaperille. Kääri kala tiiviiseen kaksinkertaiseen voipaperipakettiin ja tämä moninkertaiseen sanomalehteen. Jos inkivääri ja chili eivät ole suosikkimakuja, silppua niiden tilalle yrttisempi versio persiljasta, timjamista ja rosmariinista. Sijoita paketti hiillokselle ja anna sen hiljalleen hiillostua. Paksu, tiiviisti paketoitu sanomalehtipaperi kytee hiljakseen ja samalla kala kypsyy sen sisällä. Kun sanomalehtipaperi on hiillostunut ja on kulunut 25?30 minuuttia, kalan pitäisi olla valmis. Ota hiillostunut kalapaketti pois uunin hiillokselta tai grilli hiilien päältä, avaa kääreet ja kaiva esiin herkulliseksi hautunut kala. Perinteinen säilykemaailma laajenee ohjeissa myös maustesuoloihin ja -sokereihin, salaatinkastikkeisiin ja tuleepa sivumennen annettua kotiviilinkin ohje. MAIKKI KULMALA Teresa Välimäki, Johanna Lindholm: Purkissa. Makuja arkeen, juhlaan ja lahjaksi. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE HELLAN KULMILLA Hyödytön hulluus Keväällä se alkoi, hulluus. Täytä lahnan vatsa purjopersilja seoksella, purista päälle sitruu- namehua ja lisää pari voinokaretta. Kirkkaanvihreä, napakka parsakaali muuttuu hetkessä armeijanvihreäksi ylikypsäksi mössöksi, joten älä jätä parsakaalia yksikseen kypsymään. Kukkakaali pilkotaan pieniksi kukinnoiksi salaattiin tai välipalakulhoon. Kokonaisen kukkakaalin voi höyryttää pehmeäksi, kuorruttaa juustokastikkeella ja ruskistaa uunissa. Uudet pienet punajuuret kypsyvät kokonaisena keittämällä puolessa tunnissa. Harjaa punajuuret puhtaiksi, mutta keitä ne kuorineen. Kypsistä punajuurista kuoret irtoavat liukkaasti ja upea väri pysyy punajuurissa. Kypsistä punajuuriviipaleista ja vuohenjuustosta saa herkullisen ja näyttävän salaatin. Nippusipuleista syntyy kesän perushöystö ruualle kuin ruualle. Koristekasvien kohdalla kyllä, mutten koskaan hyötytarhurina. Suurin toivein ostin pussikaupalla siemeniä mutta en liikaa. Valmistelin kasvulavat, täytin mullalla ja pollen voimalla. Kelpaisi herkkujen rehottaa. Punavartinen mangoldi, vahapavut, retiisit, pinaatti, rucola . Ah, parin kuukauden päästä saisi napsia satoa pataan! Krassinsiemeniäkin ostin, kukkia kun voisi hyödyntää ruokien koristelussa. Lisää mausteet sekä viipaloitu sipuli tai purjo ( ja tillinvarret). 1 ½ kilon lahna 2 tl suolaa sitruunamehua valko- tai mustapippuria voita soijakastiketta 1 dl vesikermaseosta Täyte: 1 pienehkö purjo nippu persiljaa sitruunamehua pari voinokaretta Suomusta ja perkaa lahna. Poista kidukset, mutta jätä pää ja herkullinen kitalaki paikoilleen. Hiero lahna sisä- ja ulkopuolelta suolalla ja anna sen seistä noin puoli tuntia. 170 sivua. Muita on tuloillaan, mutta oli aiemminkin . Lehdissä oli enemmän reikiä kuin vihreää. Retiisit olivat niin ärjyjä, ettei niitä voinut syödä. Pinaatti kului yhteen pastakokkaukseen
tehtävä Afganistanissa 15.30 Minun maisemani 15.45 Yleisurheilun MM 17.45 Yleisurheilun MM 19.10 Yleisurheilun MM 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Novellielokuva: Suurin ja änä sunnuntaiiltana Yle Teemalla nähdään silkkaa 70-lukua. Jo koulumatkoihin kuluu kolme tuntia päivässä, myös pienimmiltä eskari-ikäisiltä, Heikkinen muistuttaa. Viimeisen sinetin Iivantiiran kouluasia sai viime kesänä, kun Oulun hallinto-oikeus hylkäsi lakkauttamispäätöksestä tehdyn valituksen. Puolen tunnin dokumentissa nähdään koulun viimeinen joulujuhla ja kevätjuhla. Iivantiira on vain yksi Suomessa 2000-luvulla lopetetuista kouluista. MT kertoi tammikuussa, että peruskouluja on lakkau- nestetyn kilpailijan mittelöä, jonka seurauksena putoavasta selviytyjästä tulee tuomariston ensimmäinen jäsen. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Maailmojen sota. 6/12. (12) 22.05 Silta. Manchester City. Dokumentti kuuluisan amerikkalaisen musiikkifestivaalin 75-vuotisjuhlista v. klo 21 Mausteita ripotellessa tuskin muistaa, että niitä kasvavien saarten omistuksesta on käyty verisiä sotia. PAULA TAIPALE paula.taipale @mt1.fi YLE TEEMA 14.30 Lupa maalata. Mukana myös Heidi Kyrö, Muska ja Virve Rosti. Pääosissa Matti Pellonpää ja Kati Outinen. Retro -sarjassa vuorossa vuosi -93, jolloin Tony Montana lauloi syksyn ruusut kukkimaan. Esittelyssä kahdeksan uutta maajussia, jotka etsivät rinnalleen elämänkumppania. (S) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Tudors (16) 00.20 Lost (16) 01.15 Dr. Voisiko sinun rakkaustarinasi alkaa nyt. (12) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Midnight in Paris. Komedia Gilistä (Owen Wilson), joka saapuu Pariisiin tulevan vaimonsa Inezin (Rachel McAdams) ja tämän vanhempien kanssa. 1/2. Haimilan yrittäjäperheessä parisuhde on alkanut rakoilla. Kuka voittaa 20.000 e ja Suomen kiertueen? 22.20 Tom Horn. Phil MTV3 08.05 Baby Looney Tunes (S) 08.30 Hirviöallergiaa (S) 08.55 Nakke Nakuttaja (S) 09.20 Pokémon (7) 09.45 Angry Birds Toons (S) 09.50 Beyblade: Metal Fury (7) 10.15 Pilanpäiten 10.20 Kotia kohti 11.15 Grand Designs . Pirteä romanttinen fantasiakomedia, jossa kaksi noitaa alkaa piinata heitä aikoinaan vainonneen miehen jälkeläistä, nousevaa poliitikkoa. Ja kirosanat raikuvat metsissä. Nuotiopoppareita ja ensiaputaitoja. Partiomestari-sarjassa nuorten joukkueet mittelevät partiotaidoissa. Cassie aikoo elvyttää suuren puutarhan ympäröimän kotinsa uuteen kukoistukseen majatalona. Mikko Ilonen kertoo oman menestysreseptin alkukauteen ja valmistautumisestaan Rion 2016 Olympialaisiin, jossa golf on jälleen lajina mukana yli 100 vuoden jälkeen. 12.45 KIDSing 14.10 Selviytyjät 15.10 Beethovenin toinen (S) 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 18.00 Riemuloma Kanarialla 18.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Pulttibois 20.00 Amazing Race. Maapallolla juodaan joka sekunti 15 000 kuppia teetä. 23.40 Tukholman yössä. (16) 23.05 Viikon rikos. Perjantaipullo. O: Risto Jarva. Muikkujuhla kaatui järjestyshäiriöihin. 90-luvulla juhla elvytettiin. Nostalgian pyörteissä katsojille esitellään Tuomion terassi ja Dickin katoamistemppu. Alkaa taistelu elämästä ja kuolemasta - ja koko maapallon tulevaisuudesta. Synti. Keitä on liikkeellä Tukholman kesäyössä? Dokumentti kotiin palaavista juhlijoista, töissä uurastavista sairaanhoitajista, yömajan asukeista, katusoittajista, hetkeä ennen aamun sarastusta. YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 10.8. 07.48 Kaapo (S) 08.12 Muista laulaa 08.18 Anniina Ballerina (S) 08.47 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 09.03 Kesäleiri (7) 09.20 Late lammas: Moottoriturpa 09.31 Galaxin mestari: Partiomestari 09.59 Yleisurheilun MM 12.15 Tall Ships. Kyläraitit ovat hiljentyneet. 2011 kuvatussa, tänä vuonna valmistuneessa Perukassa dokumentaristi Markku Heikkinen ihmettelee keskittämisbuumia. Hän usuttaa lapsia kysymään, miksi kouluja ei ole pystytty puolustamaan yhteisvoimin. Kertomus syksyisellä maantiellä työtään tekevistä ihmisistä, jotka puhuvat puolittaisilla lauseilla ja ilmaisevat tunteitaan äkkijyrkästi. Kirkkonummelainen Patrull Uggla tekee nuotiopoppareita. Yle TV2 lauantai 10.8. (U) (7) 23.55 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 11.8. 07.45 Yle Uutiset 07.50 Yleisurheilun MM 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 12.05 Aamusydämellä 12.45 Prisma: Turkanajärven luulöydöt 13.35 Kukkaron herraksi 14.05 Historiaa: Soturikuningattaren hauta 15.00 Yle Uutiset SPUTNIK OY/YLE KUVAPALVELU 15.05 Yle News 15.10 Löytöretkiä maailmaan. Aki Kau- rismäen elokuva roskakuski Nikanderin ja valintamyymälän kassan Ilonan rakkaudesta. Vanhojen partojen muikkureseptit, muikkukukkobingo ja Pielaveden pelimannien musisointi pitävät tiukasti otteessaan. Savon murretta ohjelmassa kuullaan riittävästi. Vuonna 1972 ihmisiä muikkuvestivaalin eri tapahtumissa kävi yli 15?000. Vuosikymmenen lopulla meno Pielavedellä meni turhan kovaksi. Viisi Marokkoon päässyttä tyttöä esittelee paikallista haute couture -muotia, ja heidät kuvataan aavikolla kamelin selässä. 17.00 Neljät häät 18.00 Hauskat eläinvideot 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Elokuva: Walk Hard: The Dewey Cox Story. Vuonna 1996 Tukholmassa puukotettiin opiskelijaa ja poliisi sai hälytyksen. (7) 15.15 Kauhukeittiö 16.15 Kauhukeittiö 17.15 Remonttimestari. 16 Perjantaina 9. Synnyin vasta seuraavalla vuosikymmenellä, joten 70-luku tarkoittaa minulle lähinnä punkia ja sinapinvärisiä vaatteita . Dokumenttisarja suosituimmista alkoholittomista juomista. 9/10 Viettelyä ja vainoharhaa. Riitaa riisistä. (S) 19.15 70-luvun TV-ilta 19.15 Urheilun vuosikatsaus 1972. 20.14 70-luku: Tietoisku . Selostus Antti Ennekari. 17.55 Yle Uutiset 18.00 Jalkapallo: Arsenal . Burgundinpata. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pokka pitää (S) 15.40 Haukka ja kyyhkynen (12) 16.30 Novosti Yle 16.35 Yle Uutiset viittomakielellä 16.40 Yle Uutiset 16.50 Jalkapallo: Arsenal . Kävijöitä oli savolaistiedon mukaan parhaimmillaan 30?000. Viinaa läträttiin, holtti katosi. Koko perheen tettu noin 1?150, joista suurin osa on pieniä kyläkouluja. Vielä 1980-luvulla pienet koulut olivat valtion suojeluksessa. (7) 22.35 The Wire (16) 23.30 Theroux ja dementikot. Lentäen puiden latvuksiin. 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Elämän mahti 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 10 kirjaa rikoksesta. Ihmeelliset ennätysvideot. Manchester City 19.00 Ravisuora 19.35 Avara luonto: Balkanilla. (16) 22.45 Näitä maailma juo. Ensimmäistä kertaa kaikki kokoontuvat Pelastussaarelle katsomaan kahden sijaan kolmen pois ää- pienestä kyläkoulusta kolmensadan oppilaan taajaaman kouluun. (12) 23.35 Kestomerkitsijät. Ohjelmassa käsitellään terveellisen elämän perusasioita. 09.00 Unelmien talo 09.30 Koti Suomessa 10.00 Huvila & Huussi 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Matkaoppaat 3 suosikkia: 1. ja aikaan . Ohjelman juontaa valloittava Miia Nuutila. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 C.S.I. 4/5. Kolme finalistia laittaa kaikkensa peliin stand up -kisan suuressa finaalissa, suorassa lähetyksessä Linnanmäen Peacock-teatterista. Visuaalisesti vaikuttavassa tieteisjännärissä Tom Cruise esittää perheenisää, joka yhdessä muun maailman kanssa saa vastaansa avaruudesta hyökänneet vihamieliset robotti-tripodit. Kilpailijat nousevat korkeuksiin kohdatessaan Matterhornin myräkän, jonka armoilla he saavat tuntumaa vuorikiipeilijän pelastusoperaatioon. 21.00 Maajussille morsian. Vieraana: Aino-Kaisa Saarinen ja Mari Perankoski. 17.50 Top Gear. Camilla tutustuu hätäkeskuksen toimintaan. YLE TV2 Työläistrilogian avaus. Leif GW Persson on kuunnellut nauhoituksen ja epäilee puukottajaa soittajaksi. Osku menee speed dating -iltaan etsimään naista. Alkoholipolitiikkaa Suomessa. Jeremyn tiukassa testissä nähdään uusi, entistäkin räyhäkkäämpi Mercedes-Benz C63 AMG Black ja ratakarkeloihin mukaan mielivä Maserati GranTurismo MC Stradale. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas. Roskakuski (Matti Pellonpää) ja Valintatalon kassa (Kati Outinen) rakastuvat Aki Kaurismäen suloisen melankolisessa Varjoja paratiisissa -elokuvassa. Paikalliset poliitikot selittävät ja selittelevät. On iso muutos vaihtaa 21.55 Urheiluruutu 22.05 Naurun tasapaino. Races Norjassa 12.35 Ravisuoran lämmitys 12.45 Yleisurheilun MM 15.00 Yleisurheilun MM 17.35 Yleisurheilun MM 20.00 Taivaan tulet (12) 20.48 Maailman matkailuaarteet 21.00 Naurun tasapaino 21.50 Yle Uutiset Perukka-dokumentti kertoo. Viimeisten vuosikymmenten aikana Kuhmon maaseudulta on kadonnut yli neljäkymmentä kyläkoulua, joita rakennettiin sotien jälkeen talkootyönä. Eija kirjoittaa suutuspäissään Juhalle kirjeen, jota katuu, kun Juha katoaa. Teppo Airaksisen novellielokuva luonnon valinnasta. viulisti Anne-Sophie Mutter, sellisti Yo-Yo Ma ja pianistit Emanuel Ax ja Peter Serkin. 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 21.00 Kesäkino: Duunarin rakkaus 21.00 Varjoja paratiisissa. Salman Rushdien vuosikymmenen pakomatka Yle Teema 12.8. Ajankohtainen kakkonen vuodelta 1974 käsittelee vakavaa aihetta. 21.00 Sounds of the Seventies. 10/10. jatkossa myös muikkuja. Teemaillan päättää suorastaan hypnoottinen ohjelma Pielaveden muikkuvestivaaleilta vuodelta 1972. Ja päivän kysymys on: kuka muistaa Unelmakämpän? 20.57 Keno 21.00 Elokuva: David Galen elämä. Kihelmöivän jännittävä sukellus petosten ja salaliittojen kierteeseen saa alkunsa, kun arvostettua professoria (Kevin Spacey) syytetään seksirikoksesta. (16) 23.55 The Wire (16) MTV3 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.40 PopPixie (S) 09.55 Pokémon (7) 10.20 Pilanpäiten 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Diili Amerikkalainen realitysarja. 12.55 Pilanpäiten 13.10 Perheleffa: Tiikeriveljekset. O: Juho Kuosmanen. (S) 22.10 Työmiehen päiväkirja. Suurella Skutarijärvellä on laskettu jopa 270 eri lintulajia. 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ylikomisario Banks. klo 22.00 fantasiaelokuva haltiatar Cassiesta (Catherine Bell), joka on asettunut 200 vuotta vanhaan upeaan taloon Middletonin rauhallisessa pikkukaupungissa. Heinäkuun lopussa menehtyneen taiteilija Leena Luostarisen muistoksi Yle Teema uusii vuonna 2006 valmistuneen dokumentin, jossa Luostarisen lisäksi mukana ovat myös Marjatta Tapiola ja Marika Mäkelä. Ohjaus Tina Cavén. 15.20 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Kino Klassikko: Noita tahtoo naimisiin. Dementia voi muuttaa aktiiviset eläkepäivät hoitolaitosasumiseksi. Theroux perehtyy muistihäiriöisten ja heidän läheistensä elämään. Miten rakkaus kestää, kun toinen sairastuu dementiaan? 13.30 Eläintenpelastustiimi (7) 14.00 Eläintenpelastustiimi (7) 14.30 Melissa ja Joey (S) 15.00 Melissa ja Joey (S) 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Huippumalli haussa. Suunnitelma mutkistuu, kun epäilyttävä muukalainen Nick (Rob Stewart) ilmaantuu paikalle katalat juonet mielessään. T: TaiK/ELO. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . Shut Up, Listen And Dance. 21.30 Pop Liisa: Kaseva 21.55 Rintamäkeläiset 22.27 70-luku: Tietoisku . Remonttimestari asentaa ritiläkaton, osallistuu lavastesillan rakentamiseen ja perehtyy savusukellusvarusteiden käyttöön. Tänä iltana nähdään kaikki esiintyjät. Tee. Sähköä ilmassa. Tällä kertaa nähdään suomalaisväriä Walesin rallipoluilla, kun rallin SM-mestari Toni Gardemeister ja Richard haastavat kilpasille rakettimiehenä tunnetun Yves Rossyn, joka lentää kisareitin suihkumoottorein varustetussa siipipuvussaan Richardin ja Tonin taittaessa taipaleen Skoda Fabia Super 2000 -ralliautolla. Hänet on yritetty tappaa sähkötuolilla ja pian uhreja ilmestyy lisää. Vuonna 1986 ensi-iltaan tullut elokuva avasi ohjaajan työläistrilogian, jota Kaurismäki on luonnehtinut myös häviäjien trilogiaksi. Yle Teema lauantai 10.8. Reilly on riemastuttavasti piikikkään komedian pääosassa muusikkolahjakkuus Dewey Cox, jonka tarina muistuttaa erehdyttävästi supertähti Johnny Cashin urakaarta. Aavikolta löytyy pahasti palanut mies, joka on ihme kyllä elossa. Richard Dawkins pohtii synnin käsitettä. Millaisiin ääritilanteisiin uskonnon ehdottaman moraalikoodin noudattaminen johtaa, entä voiko tiede auttaa tekemään eron hyvän ja pahan toiminnan välillä? 18.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla. Hyvät tavat 22.30 Luetaan lakia: Väärennös 22.47 70-luku: Tietoisku . Balkanin vuorilla, laaksoissa ja rannikoilla kasvaa yhä monisatavuotisia metsiköitä, joista petoeläimet ovat löytäneet turvapaikan itselleen. (12) 23.40 Southland (16) 00.35 49er Grand Prix NELONEN 07.50 LIVE: Tiedä ja Voita 08.30 Jaksa paremmin. John C. unelmaasunnot 12.15 Mikko Ilonen ja suomalainen kilpagolf. klo 9.30, uusinta maanantaisin klo 16.30 Yle TV1 maanantai 12.8. Lupatarkastus 20.15 70-luku: Hypnoosi 20.20 Kotimaan raportti 20.59 70-luku: Tietoisku . Tunnollinen kirjanpitäjä surmataan kotonaan. Maustekauppiaiden jäljillä Yle Teema 14.8. Tänään mies sukeltaa seitsemästä metristä makeisiin, kiinalainen teleporttailee sekä tikkaa lennätetään vulgääristi ilmavaivan voimalla. 20.00 Hauskat kotivideot. klo 21 Bill Murrayn esittämä säämies jumittuu lumimyrskyyn . 1/3. Lakkautusta perusteltiin kaupungin säästöillä ja oppilaiden vähäisyydellä. Iivantiiran koulun oppilasmäärä putosi 1960-luvun alun sadasta viimeisen kevään 17:ään. Kuhmon perukan eli haja-asutusalueen viimeisen kyläkoulun lakkauttaminen otettiin seudulla raskaasti, LAUANTAI YLE TV1 10.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Jääkauden jälkiä 08.30 Yleisurheilun MM 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 70-luku pikakelauksella 12.25 10 kirjaa rikoksesta 12.55 Dokumenttiprojekti: Pussy Riot, kapina kirkossa 14.30 Pieni keittiö Pariisissa. Perheet elävät nyt svengaavaa 60-lukua ja uutena tulokkaana on nyt mukana Karibialta saapunut Hawkesien perhe. Meadowsit pääsevät kiinni keskiluokan asuntoon, kun taas Taylorien sija yhteiskunnan tikkailla laskee. 19.00 Juhlat Tanglewoodissa. Tähtihaastattelussa Pelimannet kertovat romanirakkaudesta. Juontaja Tanja Huutonen. 21.00 Selviytyjät. Nyt ilmaistapahtuman järjestävät talkoilla Pielaveden yrittäjät. Omalle ihastukselle voi kirjoittaa heti ohjelman jälkeen. Ihmeelliset ennätysvideot 10.10 Eläintarhojen elämää 10.40 Eläintarhojen elämää 11.10 Eläintenpelastustiimi (7) 11.40 Eläinten ABC 12.10 Koiralle koti (7) 13.15 Melissa ja Joey (S) 13.45 Melissa ja Joey (S) 14.15 Onnea matkaan, Charlie! (S) 14.45 Prom Queen 15.45 Huippumalli haussa 16.45 Elokuva: Haltiatar Cassie ja kutsumaton vieras. Ensimmäisen romaaninsa kanssa taisteleva Gil ihastuu rakkauden kaupunkiin ja löytää sen sinisistä öistä korvaamatonta inspiraatiota, jonka luonnetta hän yrittää turhaan selittää muille. Päiväni murmelina Nelonen 16.8. Kaunis ja koskettava elokuva kertoo kahdesta tiikeripennusta, joista toinen on ujo ja lempeä, toinen puolestaan rohkea seikkailija. Eräänä päivänä heidät erotetaan toisistaan. (16) 00.50 Aina vaarassa (12) NELONEN 08.00 Start! 08.30 Usain Bolt û maailman nopein 09.40 Guinness World Records . Valtiovalta tuki näkyvästi kattavaa kouluverkostoa. 1990-luvulla päätösvastuuta siirrettiin valtiolta kunnille. Kouluille korvamerkityt valtionosuudet lopetettiin, ja kouluverkon alasajo alkoi heti. Nykyisin kunnat päättävät täysin itsenäisesti kouluverkosta. Juttu hämmentää tutkijoita; johtuiko teko miehen toimeksiannoista vai kireydestä perhepiirissä. Tiikeriveljekset on liikuttava ja lämminhenkinen tarina ystävyydestä, elämänoikuista sekä kohtalosta. elokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU PAULIINA TOIVANEN MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi TV-KOLUMNI Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi YLE KUVAPALVELU Yle Teema tekee 11.8. Tänä vuonna kävijöitä oli arviolta 3?000. Muikkua juhlitaan ensi vuonna 28. Sveitsiläistä suklaata. Krapula 22.48 70-luku: Tienvarsihuussit 22.50 Pielaveden muikkufestivaalit. 23.17 70-luku: Kekkonen ateljeessa. pennsylvanialaisessa pikkukylässä. 2. kesäkuuta. Olisiko jatko-osa ohjelmaan jo enemmän kuin paikallaan? kaunein. (16) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Elokuva: Kaikki rakastavat Mandy Lanea (18) 01.40 Turpa rullalle (12) 02.10 4D: Maailman pienin tyttö (7) 03.10 Dr. Arki, työ, politiikka ja uskottomuus horjuttavat nuorta avioliittoa. Jäähyväiset Saabille. Pankkirosvo Volvo Markkanen kertoo Timo Harakalle ja Anna Kortelaiselle seikkailuistaan KGB:n agenttina. Hän on siis oikea mies lukemaan John Le Carrén Pappi, lukkari, talonpoika, vakoojan. 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ylikävely. O: Rene Clair. Tosipohjainen kuukauden western armeijan tiedustelijasta, joka palkattiin ajamaan karjavarkaat suurtilallisten mailta mutta päätyi itse lainsuojattomaksi. Aavikon kukkaset. klo 21.00 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 11.8. 07.48 Lauri kilpa-auto (S): Maxin uusi moottori 07.59 Vekarat! (S) 08.23 Musavideot: Kuningas Ei! 08.28 Sasu (S) 08.40 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Kauhutarinat 09.05 Pok ja Mok (7) 09.15 Ota banaani! (S) 09.23 Raimo (7) 09.31 Hillitön hotelli: Kalmattaren kuolemapäivä (S) 09.59 Yleisurheilun MM 11.45 Kesärakkaus (7) 12.08 Kesärakkaus (7) 12.27 Kesärakkaus (7) 12.50 Kesärakkaus (7) 13.13 Kesärakkaus (7) 13.35 Villit eläinystävämme 13.45 Löytöretkiä maailmaan 14.00 Uusi päivä (S) 14.27 Uusi päivä (S) 15.00 Norja sodassa . klo 19.15 lähtien aikamatkan 70-luvulle ja Pielaveden Muikkuvestivaaleille, jota isännöi muikkuvouti Eino Mehtonen. Muikku veti torin liian täyteen T Iivantiiran kyläkoulun oppilaat kysyvät Perukka-dokumentissa, miksi koulua ei saatu puolustettua. Viimeisen kyläkoulun lakkauttaminen otettiin Kuhmon perukassa raskaasti ? Saatanan tunarit?, tiivistää mies kyläläisten tunnot, ja viskaisee vielä kiven päälle. Kuhmon kaupunginvaltuusto päätti 2010 lopettaa Iivantiiran kyläkoulun yhden äänen enemmistöllä. Saga saa ensimmäistä kertaa suoran yhteyden murhaajaan. Valioliigatähdet kohtaavat Olympiastadionilla. Phil 04.00 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 15.30 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 17.10 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma. Epäonnistunut kotouttaminen on neljäs murhaajan esiin nostama ongelma. Kööpenhaminassa riehutaan kun maahanmuuttajan ampunut poliisi vapautetaan syytteistä. klo 21 Kirjailija Salman Rushdie, ystävät ja täpärästi hengissä selvinnyt kustantaja kertovat, millaista on elää maan alla. 3. Minne elämä heidät johdattaa. N: Juho Milonoff, Eero Aho. 2012 ja tapahtuman historiasta. Mukana mm. Kaihoa ilmassa. Jaksossa myös Eppu Salmisen juoksu entistä maailman nopeinta miestä Ben Johnsonia vastaan. 20.00 Syksyn sävel -retro. Ei yksin leivästä, ei yksin rakkaudesta: hitsaajan ja konttoristin rakkaustarina. N: Veronica Lake, Fredric March. 6/10
Miksi opiskelijamielenosoitus Pekingissä vuonna 1989 merkitsi uhkaa Kiinan hallitukselle. Laupias samarialainen. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles. Louis Theroux vierailee autististen lasten kuntouttamiseen erikoistuneessa koulussa. Ilkka Ruuhijärven ja Ulla Turusen dokumentti kuvaa 1985 koulunsa aloittaneen luokan elämää 20 vuoden ajan. Suurkaupunkien kasvavan keskiluokan koululaisista joka kolmas on ylipainoinen, koko maassa joka viides lapsi. Moni on korvannut perinteiset ateriat pikaruoalla. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Silta (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.8. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Viikon vihannes: Kaali 07.03 Annin keijukoulu (S) 07.14 Katinkontti Remix: Tanssitassut 07.27 Ystävät (S) 07.33 Stella ja Sami (S) 07.45 Neppajymykerho 07.51 Pikku perunat (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 11.10 Merihirviöiden hautausmaa 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 12.58 Uusi päivä (S) 13.30 Jokihelmisimpukka 13.55 Tartu Mikkiin 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja. Pääosissa: Dong-gun Jang, Jung-jae Lee, Mi-yeon Lee, David Lee McInnis. (16) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Weeds (7) 00.50 Poliisit 01.20 Poliisit 01.50 NCIS Rikostutkijat (12) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Juhannusjuna 2012 Osa 7/10. (16) 23.40 Iranin ydinpommiuhka 00.36 Eurojackpot YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.8. 06.52 Ariol (S) 06.56 Meillä asuu: Kameleontti 07.02 Possu Pallero (S) 07.12 Lulu kilpikonna (S) 07.25 Vepsän lapsi: Kalassa 07.30 Lauri kilpa-auto (S): Lauri liukkaalla jäällä 07.40 Kaapo ja Late: Kanootin mela ja intiaanipäähine 07.46 Hupsu pikku pupunen (S) 07.53 Dinojuna (S) 08.16 Puu Fu Tom (S) 08.38 Sohvaset (S) 08.49 Yleisurheilun MM 11.15 Luontoretkellä: Kohti pohjoisnapaa 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Lintutanssit 13.30 Elämäni eläimet 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Näin Norjassa 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Norjan uusi lintulaji 16.29 Galaxi 16.30 Sutaistu sankari Roy (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Yleisurheilun MM 19.35 Yleisurheilun MM 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Luther. Kuinka kauneuden kanssa ammatikseen työskentelevät luonnehtivat tilannetta? 23.05 Seksiministeriö 23.35 Yle Live: Maija Vilkkumaa MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Top Gear USA 11.55 Monster Jam . Mukana päivänsankarin haastattelu. Kaukoidän maustesaarten omistuksesta on käyty verisiä sotia. Komisario Beck (Peter Haber) ryhtyy tutkimaan tapausta ryhmänsä kanssa kireällä aikataululla. Japanilaista tunnelmaa puutarhaan. 19.45 Luonnon ihmeitä 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (7) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. (12) 22.00 Beck: Heikoin lenkki. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . unelmaasunnot 11.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.30 50 parasta ravintolaa 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Kaappaus keittiössä 16.05 Harjakaisen & Piisisen talkoot 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Hännänheiluttajat 20.00 Pomo piilossa 21.00 Kauhukeittiö 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 I, Robot. 9/10 Viettelyä ja vainoharhaa. Äidin uusi poikaystävaä muuttaa kaiken. (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv 15.55 Avara luonto: Balkanilla 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Tukholman olympialaiset 1912 19.55 Juuret Suomessa Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia. 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Elisabeth kohtaa: Ellen Johnson Sirleafin. Voitto tai ei mitään. Äärimuslimien tappouhka ajoi Salman Rushdien vuosikymmeneksi maan alle. (12) 00.55 Totuuden hetki NELONEN 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (S) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Leijonan Luola 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hauskat kotivideot 20.50 Tulossa: The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Päiväni murmelina. Bill Murray esittää itsekeskeistä sääankkuria, joka elää samaa päivää yhä uudestaan ja uudestaan lumimyrskyn jumittamana. Samaan aikaan Lontoota piinaa toinenkin noppatappaja, jonka kanssa Luther ryhtyy pelaamaan 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Grand Designs . Jakso 8. Merellä riehuneen hirmumyrskyn laannuttua USA:n laivaston alukselta löytyy kuolonuhri, ja jäljet viittaavat murhaan. Näyttelijä Martin Clunes perehtyy makien tilanteeseen Madagaskarilla, jossa metsien hakkuu uhkaa myös muita lajeja ja saaren ainutlaatuista luontoa. 21.50 Ilta Iskelmä-Suomessa. (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Hännänheiluttajat 11.25 Remonttimestari 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Maajussille morsian 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Kotia kohti. Bändi tarjoilee kosketusetäisyydeltä uransa tärkeimmät biisit. Hellaripojat kokeilevat motorisoituja menopelejä ja viettävät rankan päivän kanjoneissa kiipeillen. 16.35 Salatut elämät (7) 04.00 Teematieto 17.00 70-luvun sekahaku 17.48 Kansallismaisemat: Köyliönjärvi. 18.00 Ranskalainen kylä (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Arkistojen salat: Britannian kruunajaiset. Lontoolaisen slummikoulun uusi opettaja yrittää opettaa kurittomille oppilaille kunnioitusta ja torjua heidän rakkaudenpuuskiaan. (12) 01.00 Poliisit 01.30 Poliisit 02.00 Lost (16) YLE Teema Äkkijyrkkiä tunteita. (12) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Elokuva: Pelimies, tyttö ja revolverisankari (12) 01.10 4D: Maailman nuorimmat vanhukset (S) 02.10 Dr. Espanjalaissyntyinen yökerhonomistaja löytyy kotoaan puukotettuna. Kuolemanjälkeinen elämä. 020 413 2321. Keskusteluohjelman aiheina ufot, tulevaisuuden ennustaminen ja tähtien vaikutus ihmisten elämään. Tänään Tuurissa jonotetaan bensa-asemalle. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Minne seuraavaksi? 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.55 Filmikellari 20.00 Arkistojen salat: Saigonin kukistuminen 20.30 Design-klassikko: Bic-kuulakärkikynä. 21.00 Kino: Myyntitykit (12) 22.35 Sounds of the Seventies 23.05 Kosketuksessa: PMMP Konserttitaltiointi. Biisejä jotka ovat olleet käännekohtia yhtyeiden historiassa. 1/6. Mitä yhteiskunta tältä sukupolvelta vaati, mitä antoi? 22.55 Vastahakoiset. Rahoille vastinetta. Huippuvuorilla hyljeyhdyskuntaa vaanii salaperäinen peto. 16.30 Galaxi YLE KUVAPALVELU 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Hansin matkassa 21.00 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Typhoon. 15-vuotias Mia asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa elämä on risaista eikä koulunkäynti suju. Entä millainen on roskia polttoaineenaan käyttävä auto? 21.00 Maustekauppiaiden jäljillä. Muskotti ja mausteneilikka. Omat menut. Makuaistit pistetään tarkkaan syyniin, sillä joukkueiden on tunnistettava ruoka-aineita silmät sidottuina ja korvat peitettyinä. 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset MTV3 Sydänkäpy haussa. Siivoushullu äiti. (16) 23.35 C.S.I. klo 22.10 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili. Vuonna 2010 islantilaisen Eyjafjallajökullin tulivuoren purkaus aiheutti kaaoksen lentoliikenteessä, mutta tutkijoiden mukaan saaren tulivuorissa kytee vielä isompia uhkia. Lähdekoodi. Nokkela scifillä höystetty toimintajännäri sotilaasta, joka herää junassa terrori-iskun kynnyksellä ja yrittää estää seuraavan tuhotyön. Jakso 23. (16) 23.05 Yle Uutiset 23.10 Ulkolinja: Etelä-Afrikka kriisissä? YLE TV2 06.49 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.50 Nimipäiväonnittelu: 14.8. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.04 Fungi (S) 07.11 Seikkailija Saku (S) 07.19 Sanasieppari 07.30 Olivia (S) 07.41 Puut 07.44 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 11.45 Maailmanmenoa: Tandemsurffailua 12.00 Kesärakkaus (7) 12.20 Näin Norjassa 12.30 Lintuvuorella 12.55 Islantia luontokuvaajan silmin 13.25 Islantia luontokuvaajan silmin 13.55 Ajankohtainen kakkonen 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Muuttuva maisema 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Uusi päivä (S) 18.18 Uusi päivä (S) 18.47 Yle Uutiset 18.50 Jalkapallomaaottelu: Suomi ? Slovenia 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux ja autistit. Mukana mm. 2. kausi alkaa. Lisäksi kaupungissa annetaan pimennysmääräys. Se-jong, entinen laivastoupseeri, ottaa tehtäväkseen estää katkeran terroristin aikeet. (16) 23.05 Novellielokuva: Suurin ja kaunein (7) 23.35 Yle Live: Michael Monroe 50 vuotta. Joka vuosi kymmenittäin lampaita ja poroja päätyy kotkien saaliiksi. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Maailma vailla loppua (16) 21.50 10 kirjaa rikoksesta. Juho Kuosmasen lyhytelokuvassa Kestomerkitsijät on syksy, ja koko maailma tuntuu olevan lopussa. New York. Lavalla vierailevat Markus Allan, Yona ja Suora lähetys. 22.50 Yle Uutiset 22.55 Maailma vailla loppua. Alessandra ja Martine löytävät Helenan etsimässä lehmuksen viereen kätkettyä asetta. Vastauksia menneisyyden arvoitukseen on haettava muualta. Mikä merkitys Tiananmenin aukiolla on historiallisesti Kiinan valtaapitäville? 20.30 Se siitä! Teoriat testissä. Suurisilmäiset maki-apinat ovat sukupuuton partaalla. Herää epäilys, että surmalla olisi yhteyksiä muihin vastaaviin tapauksiin. Nyt on Carisilla tilaisuuus nousta luostarin johtoon. Tekeekö botox onnelliseksi. O: James Clavell. (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 19.53 Filmikellari 20.00 Arkistojen salat: Tiananmenin protesti. Jakso 5. Suomalaisen rockin ikinuori legenda juhlii syntymäpäiviään Ruisrockin Rantalavalla huippukunnossa olevan bändinsä sekä lukuisien vierailijoiden kera. Ohjaaja Petri Kyttälä. 00.05 Teematieto Radio- ja tv-sivuilla ilmoituksesi huomataan. Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 970 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 970 ? 16.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 08.15 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Sund 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Bussikuski 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ulkosuomalaisen tarina: Suomi sydämessä 13.05 Kesäillan valssi (S) 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa (S) Hyödynnä näkyvä ilmoituspaikka! Kysy lisää ilmoitusmyynnistä: p. (S) 21.00 Kauhukeittiö. Helvi (Elina Hietala) haluaa pois. Yle Teema lauantai 10.8. 3/6. Pienessä pariisilaiskeittiössä leivotaan kakku yllättävistä raaka-aineista. Behind the Scenes 12.10 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Erilaisia suhteita (7) 14.45 Moderni perhe (S) 15.10 Minuuttipeliä 16.05 Hännänheiluttajat. 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla. Kyttä. Kuningatar Elisabeth II:n kruunajaisista vuonna 1953 tuli maailmanhistorian ensimmäinen todellinen televisiotapahtuma, joka yhdisti koko maailman. 20.30 Design-klassikko: Sacco-tuoli 21.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 2/3. Turha uhraus. Klovni murhaa leipomon omistajan, joka on juuri valmistelemassa poikansa syntymäpäiväjuhlia. Konsertti on taltioitu raakana, kuumana ja läheltä lähelle. Rikostutkija Del Spooner tutkii robotiikan erikoislaitoksen tutkijan, tohtori Lanningin, murhaa. Räjähtävä toimintaelokuva Myung-sin-nmisestä nykypäivän merirosvosta, joka elää vihan vallassa ja hautoo tuhoisaa kostoa sekä Pohjois- että Etelä-Korealle. Kate Humble tutustuu aluksi Indonesian saariston muskotti- ja mausteneilikkaviljelmien historiaan ja nykypäivään. 22.00 Kino: Akvaario. O: Duncan Jones. Juhlista palaamassa oleva nuori nainen murhataan hiljaisessa puistossa. Ruumiin löytävät naisen vanhemmat tapaavat rikospaikalla epäilyttävän miehen. Tieteiselokuvassa eletään vuotta 2035, jolloin robotit toimivat ihmisten apulaisina. Jem laittaa ravurin vetämään autoaan, joten siitä selviää hevosvoiman yksikkö. 21.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla 21.55 Elävä arkisto: Rajatietoa II 21.55 Mystinen ilta televisiossa. Diplomaattinen kuolema. Sijoitusasuntoa etsivä Jori hakee Miran avustuksella taloudellisesti kannattavaa huoneistoa. Tea-Mariian tehtäväksi jää viimeistellä Jorin asunto vuokrakuntoon. 21.00 Koko totuus (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Oppilaat eivät keskity koulunkäyntiin, mikä aiheuttaa huolta luokanohjaajalle. Matematiikan opettaja joutuu puuttumaan 9B-läisten käytökseen. 19.00 Loistohotellin lumo 19.45 Maailman matkailuaarteet 20.00 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen. N: Michael Fassbender. Evoluutiobiologi Richard Dawkins tutkii, millaiseksi ilmiöksi tiede kuoleman määrittää. 21.50 Sukupolvi Osa 1/2. Kokkola?Ylivieska. Hän epäilee murhasta inhimillisen oloista Sonny-robottia, jonka Lanning on ohjelmoinut eri tavalla kuin muut robotit. Tutkinnan edetessä ihmisen ja robotin välinen raja alkaa hämärtyä, ja pian koko ihmiskunta on vaarassa. (S) 00.36 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Iskelmä-Suomi: Perutaan häät 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Downton Abbey (12) 20.10 Tabula Rasa (S) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Madagaskarin makit. N: Jake Gyllenhaal, Michelle Monaghan, Vera Farmiga. (12) 23.35 Taivaan tulet (12) 00.25 Naurun tasapaino MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 09.55 Suurin pudottaja 10.50 Diil 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Pomo piilossa 16.05 Riemuloma Kanarialla. Uudet rakkaudenetsijät esitellään sunnuntaina. 17 Perjantaina 9. N: Sidney Poitier, Judy Geeson. klo 21.00. 22.00 23.55 00.05 00.10 00.40 01.10 02.10 03.10 Metcalfe: Kiirastuli (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Poliisit Poliisit Hestonin huikeat pidot Dexter (16) Dexter (16) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Viinakeisarin salaisuus. 10/10. Koulun arki sujuu joten kuten. Lievästi kehitysvammainen 30-vuotias Tytti opettelee taloudenhoidon kautta ottamaan askelia itsenäisempään elämää. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kaksi kulmaa kouluun 21.30 Disco. (16) 00.00 NEO 20.00 Pieni keittiö Pariisissa. FBI-tutkijat (16) upporikasta ja rutiköyhää. Norjalaisessa tiedemakasiinissa perehdytään tänään kotkien aiheuttamiin tuhoihin. Ilta on yllätyksellinen, sillä Sheila kutsuu päivällisille odottamattoman vieraan. Lutherin kotona on syntynyt ikävää jälkeä, ja jälkien siivoamisen kanssa pitää kiirettä. Liz tarkastelee hajuaistin toimintaa, ja Dallas pohtii uusien todisteiden valossa sitä, olisiko elämä maapallolla saanut alkunsa avaruudesta. Ylös Jeesuksen luo.. 20.00 Maajussille morsian 21.00 House. Merthin palaa takaisin Kingsbridgeen ja tapaa vihdoin Carisin. Kaupunki joutuu kuitenkin ruton kurimukseen ja Godwyn lähtee epätoivoiselle pakoretkelle. Helsingin Tavastia-klubilla taltioidussa Iskelmä-Suomi -konsertissa Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani johdattaa kuulijat kaihomusiikin maailmoihin. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Tuuri. Tom yrittää murtautua isänsä lukkiutuneisiin muis- MTV3 toihin, mutta sairaus ei anna tuumaakaan periksi. (16) 00.45 V (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (S) 08.10 Melissa ja Joey (7) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. (16) 00.35 Täydelliset parit (S) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Melissa ja Joey (S) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 90210 (12 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat. Selling the silence (S) 12.15 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Kalle-Kustaa Korkin seikkailut (S) 14.45 Poikien kesäparatiisi (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 15.55 Näitä maailma juo 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tekijänä: Heini Riitahuhta 19.00 Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka. elokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 12.8. 05.55 Kun velat painavat 06.25 Ylen aamu-tv 08.15 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Tekijänä: Ilkka Immonen 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Salla . Hän tapaa oppilaitten perheitä ja saa nähdä, mitä arki autistin kanssa voi parhaimmillaan ja pahimmillaan olla. 23.10 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 09.55 Suurin pudottaja 10.55 Amazing Race 11.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.30 50 parasta ravintolaa 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Top Chef Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon. New York. Vanha Thieu kertoo totuuden tapahtumien kulusta. Kunniavieras. NCISagentit kutsutaan paikalle selvittämään, kuka halusi tappaa aluksella työskennelleen lääkärin, ja McGee joutuu perheensä takia tukalaan tilanteeseen. Phil. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Jonesin perhe (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Poliisit 23.45 Poliisit 00.15 Olipa kerran (12) 01.15 Mad Men (7) 02.15 Mad Men (7) 03.15 Mad Men (7) 04.15 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa. Avoimessa dokumentissa Rushdie läheisineen kertoo, miten he selvisivät, vaikka edes perhe ei aina tiennyt missä kirjailijaa piiloteltiin. 21.55 Film noir: Häikäilemättömät. (12) 23.23 70-luvun sekahaku TIISTAI YLE TV1 13.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 08.15 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Tekijänä: Heini Riitahuhta 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Porvoo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 11.55 Juuret Suomessa 12.25 Ulkosuomalaisen tarina 12.55 Kuollut mies vihastuu (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv 15.50 Estradilla: Esa Nieminen 60 vee 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka. 1/10. Tom päättää etsiä käsiinsä isän entisen sihteerin. Ainutlaatuisen 13 tuntia kestäneen suoran lähetyksen tunnelmia Ylivieskan hilpeästä kansanjuhlasta aamuyöllä kolmen jälkeen, musisointia ja paljon muuta humua Ellan ja Iiron seurassa. 18.00 Viinakeisarin salaisuus (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Arkistojen salat: Punaiset khmerit 20.30 Se siitä! Teoriat testissä. 1/2. Tervon perheen Marika-äiti on krooninen siivoushullu, joka imuroi koko talon kolme kertaa päivässä. Tyyntä ja myrskyä. 10/12. Phil 03.05 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.40 Elävä arkisto: Rajatietoa II 16.40 Mystinen ilta televisiossa Keskusteluohjelman aiheina ufot, tulevaisuuden ennustaminen ja tähtien vaikutus ihmisten elämään. 18.00 Ranskalainen kylä. (12) 18.48 Avaruuskansiot. FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Armageddon. NASAn johtaja palkkaa maailman parhaan öljynporaajan Harry Stamperin (Bruce Willis) työryhmineen pelastamaan maapallon tuholta, joka näyttää lähes väistämättömältä. Lorna järjestää päivälliskutsut poikansa kunniaksi. Dokumentti seuraa vantaalaisen Hevoshaan koulun viidennen luokan kevättä ja sitä, kuinka lapset valmistautuvat tulevaan diskoiltaan. 22.00 Perukka. 22.30 Kotikatsomo: Ylikävely (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Eichmannin oikeudenkäynti YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 12.8. 06.53 Mohvelit (S) 06.59 Kukasta kukkaan: Tunturikoivikon kukkia 07.05 Popi Kissa (S) 07.19 Norsulan perhe (S) 07.30 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.38 Satuja Soitosta 07.47 Paula (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 12.15 Kesärakkaus (7) 12.40 McLeodin tyttäret (7) 13.30 Minun maisemani 13.45 Kun päre palaa liikenteessä 14.15 Niklaksen keittiössä 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 16.31 Galaxin mestari: Partiomestari 17.00 Pikku Kakkonen 17.30 Yleisurheilun MM 19.20 Yleisurheilun MM 21.05 Bomb Girls. Maajussille morsian -sarja on ehtinyt seitsemännelle kaudelle. Päivä jona kipu hellittää. Lopulta on Alessandran ja Helenan rakkauden eliksiiri valmis tislattavaksi. Millaisia tuhoja ne voisivat saada aikaan? 20.00 Kukkaron herraksi. Ohjaaja: Kyung-Taek Kwak, Etelä-Korea 2005, 124?. Elisabeth Rehn ja Ellen Johnson Sirleaf keskustelevat yhteisistä matkoistaan, naisasiasta, Nobelin rauhanpalkinnosta ja vankilatuomiosta Afrikassa. 22.05 Mielen lukot. O: Andrea Arnold. Pankkirosvo Volvo Markkanen kertoo Timo Harakalle ja Anna Kortelaiselle seikkailuistaan KGB:n agenttina. Hän on siis oikea mies lukemaan John Le Carrén Pappi, lukkari, talonpoika, vakoojan. 22.20 Leif GW Persson ja kesämurha 22.50 Yle Uutiset 22.55 Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Runoja ja roskia: Taikuri (S) 07.07 Timppa (S) 07.19 Taide on tehtävä 07.24 Jami ja Peetu (S) 07.32 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.43 Neppajymykerho 07.49 Pipsa Possu: Ostoksilla (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.19 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.49 Yleisurheilun MM 10.30 Yleisurheilun MM 12.15 Kesärakkaus (7) 12.40 Hirmuliskot pakokauhun vallassa 13.35 Rebecca ja Fiona 13.55 Luontoretkellä: Glomtunturin salaisuudet 14.45 Apua, meille syntyy vauva 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.45 Pikku Kakkonen 17.45 Yleisurheilun MM 19.15 Yleisurheilun MM 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cop . Toimittajana Harri Hakanen. TORSTAI YLE TV1 15.8. 16.31 Kesäleiri (7) 16.50 Ystäväni hevonen 17.00 Pikku Kakkonen 17.50 Yleisurheilun MM 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Jopet-show (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Source Code . (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kauneuskupla. (12) 23.35 Vihjeet hukassa (7) 00.35 Work It (7) NELONEN 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons (7) 08.10 Inspector Cartoons (7) 08.20 Melissa ja Joey (S) 08.50 Tyyliä vai ei 09.50 Muodin uudet huiput 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. Kauneudesta on tullut myyntituote, ja uusia kauneusklinikoita perustetaan ennennäkemätöntä tahtia. Intia taistelee vakavan ylipaino-ongelman kanssa. 9B-luokan vuosi ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Vilho Raatikainen, Tamara Maunonen, Emma Lind, Olli Kalajoki, Tapani Kuningas, Voitto Viro ja Heikki Oja. 23.15 Kukkia ja sidontaa (16) 01.00 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 14.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 07.15 Yleisurheilun MM 08.00 Yle Uutiset 08.01 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Tapiola 11.00 Yle Uutiset 11.05 Stavanger-aluksen viimeinen matka 11.50 Aamusydämellä 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Onnelliset (S) 14.45 Tunteet jne. Mitä on olla australialainen? Tony Robinson pohtii päätösjaksossa, kuinka yli 200 vuotta sitten perustetusta rangaistussiirtolasta on voinut kasvaa moderni liittovaltio. 18.00 Viinakeisarin salaisuus (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Arkistojen salat: Shaahi Persepoliksessa. 20.30 Se siitä! Teoriat testissä. 21.00 Salman Rushdien vuosikymmenen pakomatka. Tytöt tahtoo tehdä radiomainoksen. 00.25 Viidenkympin villitys (S) 00.18 Teematieto NELONEN 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 08.15 Yleisurheilun MM 08.50 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Pohjan ruukit 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Kiina muutosten kourissa 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Katarina kaunis leski (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Rakkaudesta puutarhaan. 10/14. Kokki Rachel Khoo vierailee kaupungin legendaarisessa juustokaupassa ja matkaa maatilamarkkinoille. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Iskelmä-Suomi: Perutaan häät 22.00 Ulkolinja: Intian ylipainoiset lapset. 6/8. Torni. 1/3. Kuvassa Christian. MTV3 sunnuntai 11.8. James Ellroyn romaaniin perustuva rikoselokuva kovaotteisesta poliisista, joka jahtaa Los Angelesissa vaanivaa sarjamurhaajaa
Jere Pehkonen 16.32 Leikola ja Lähde 17.30 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova. Jere Pehkonen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.37 00.00 00.05 03.40 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili . Tapio Pajunen. Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 06.00 Jenny Lehtinen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yleisurheilun MM, Moskova 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . valtakunnan terapeutti. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Mörönperän versot 11.30 Lauantai-Suomi 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Lauantai-Suomi 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Jere Pehkonen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Ravitulokset 19.08 Lavalauantai 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Hitin kaava 21.23 Suomi tänään 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Hitin kaava YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 06.03 07.03 07.45 08.00 08.05 Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Kulttuuri Yle Uutiset Aspekti Perheen aika Tarinoita lapsille: Yle Uutiset Puheen Aamun viikko . Kuunnelman kaikki roolit näyttelee Krista Kosonen. Yle Radio 1 sunnuntai 11.8. Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Mihin Suomen marjat menevät? 13.55 Radio 1 soi 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä. 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti Nettisolvaamisen anatomiaa 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 18.00 Ehtookelloina Helsingin Kallion kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Benjamin Brittenin War requiem St. Paulin katedraalissa. 20.50 Kesäillan musiikkia: Britten kamaripianistina. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 soi 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Jurassic Rockissa YleX Toiveet Jurassic Rockissa YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. 05.30 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . Jussi Wistrand Yle Uutiset Leikola ja Lähde Yle Puhe esittää Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 10.00 15.00 19.00 23.00 Perjantaiperjantai! Vappulandia Ajoneuvos kesäliikenteessä After Work . Nummisen musiikkiohjelma: Suuria solisteja, kaunista musiikkia. 11.57 Päivän mietelause 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kaikki rakastavat Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Petri Pettersson Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Jussi Wistrand Yle Uutiset Perttu Häkkinen Yle Puhe esittää Politiikkaradio . Jenni ja Timppa Yle Uutiset Kaksisen musikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI Neiti A ja neiti B. SYRJÄÄLÄN SANOMAT 08.30 11.00 11.02 12.00 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.02 16.00 16.03 19.45 Yleisurheilun MM, Moskova Yle Uutiset Perttu Häkkinen Puheen Viikonloppu . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Kiveen hakatut 16.35 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . valtakunnan terapeutti. 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa Petri Pettersson 21.00 Yle Uutiset 21.03 Mörönperän versot 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kaikki rakastavat 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Matkailun taustapeili 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto:Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana: Tiedotusvälineiden kontrolli kiristyy Keski-Aasiassa 08.00 Yleisurheilun MM, Moskova 11.30 Jari Sarasvuo 12.27 Puheen Viikonloppu . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä 18.00 Illallinen . klo 19.03 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Kiveen hakatut Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Kissankehto YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 11.30 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 va 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto:Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Kalle Haatanen Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yleisurheilun MM, Moskova Puheen Päivä . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Tapio Pajunen RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Konttori . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ihminen koneena, osa 8/9 13.00 Klassista kahteen 14.00 Verdi 200 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Viikon taiteilija: näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin 18.15 Nuntii Latini . Sanna Kiiski Kesäpäivä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa. Samuli Aaltonen Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 11.8. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 17 ja 18. 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Rauman Pyhän kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Rauman kirkosta. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkosta Kiteeltä. 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Suvisäveliä 14.00 Musiikin voima: Jenni Sinkkonen. 15.00 Radioteatteri esittää: Wunderbar! 15.35 Arkisto: Elokuun marjoja, osa 1/2. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Horisontti 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Turun musiikkijuhlat 2013 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 YleX Festarikesä 2013 13.00 YleX Jurassic Rockissa 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow ? Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Kerro pieni tarina 04.52 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Pop eilen . Jussi Wistrand Politiikkaradio Yle Uutiset Maria Pettersson Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Jenni ja Timppa Yle Uutiset Kaksisen musikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Jenni ja Timppa Yle Uutiset Uuden musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.50 00.00 00.05 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Anonyymit kotikiusatut Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lakatut varpaankynnet Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Suomi tänään Yle Uutiset ja sää 70-luvun Suomi-rock -yö YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 va 18.03 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Miia Krause Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yleisurheilun MM, Moskova Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Leikola ja Lähde Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Urheiluilta: Yleisurheilun MM, MoskoRadiomafian Kohtaaminen Yle Puhe esittää Päivä tunnissa . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . 18 Perjantaina 9. Pyöreä pöytä Yle Uutiset Luontoilta 0203-17600 Merisää Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Café Tropical Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio. Jussi Wistrand Yle Uutiset Puheen Päivä . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Jussi Wistrand Yle Uutiset Maria Pettersson Puheen Aamun parhaat Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 10.00 14.00 18.00 22.00 Enbuske & Linnanahde Crew Konttori Radio Novan Iltapäivä Illallinen . Jere Pehkonen Yle Uutiset Yleisurheilun MM, Moskova Radiomafian Kohtaamisia RADIO NOVA 07.00 11.00 15.00 19.00 20.00 23.00 Kesäaamu . Sanna Kiiski Kesäpäivä vesillä . Mihin on kadonnut agitaatio? RADIO NOVA 06.00 10.00 14.00 18.00 22.00 Enbuske & Linnanahde Crew Konttori Radio Novan Iltapäivä Illallinen . Kalle Haatanen Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Jari Sarasvuo Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Urheiluilta: Yleisurheilun MM, MoskoYle Puhe esittää Päivä tunnissa . Puheet päreiksi. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. 18.00 Kootut selitykset: graffiti 18.15 Viikon luontoääni: kuukkeli 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 19. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Wunderbar! 19.35 Arkisto: Elokuun marjoja, osa 2/2. 20.00 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana: Tiedotusvälineiden kontrolli kiristyy Keski-Aasiassa 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 M.A. Elli Collan Radio Novan yö. Elli Collan Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 14.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Verdi 200 . Tapio Pajunen Yle Uutiset Perttu Häkkinen Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Radiomafian Kohtaaminen Päivä tunnissa . Jere Pehkonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Jere Pehkonen Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . klo 15.00, uusinta maanantai 12.8. elokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT JYRKI VALKAMA/YLE KUVAPALVELU LAUANTAI YLE RADIO 1 10.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 14 . Miia Krause Yle Uutiset Urheiluilta: Yleisurheilun MM, MoskoYle Puhe esittää Päivä tunnissa . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Television tiiliskivet. 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 22. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Rauma Festivo 2013 21.05 Historian ääniä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen 15.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 M.A. Jussi Wistrand Yle Uutiset Jari Sarasvuo Yle Puhe esittää Politiikkaradio . Jere Pehkonen Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . Elli Collan Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 13.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Historian ääniä: Mainontaa ennen ja nyt 11.00 Figaro 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. toiveiden yö Luontoretki Kantritohtorin juurihoitoa Maria Jungner Yle Uutiset Puheen Aamu Yleisurheilun MM, Moskova Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Jere Pehkonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . Ravitulokset Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Uudenkansanmusiikki Yle Uutiset Kansanradio Metsää ja luontoa Yle Uutiset ja sää Yöradio . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Yleisurheilun MM, Moskova 20.30 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . mestarilaulajien esityksiä. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Lorenz Backman Radio Nova kesäliikenteessä Spotify Global Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 12.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kirjailija Riikka Pulkkisen ensimmäinen radiodraama Wunderbar vilauttelee historian kauhu- ja kiiltokuvia. Jenni ja Timppa Yle Uutiset Kaksisen musikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 11.30 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16. 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Monteverdin Orfeo 10.05 Syntymäpäiväsankari 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tapio Pajunen RADIO NOVA 06.00 10.00 14.00 18.00 22.00 Enbuske & Linnanahde Crew Konttori Radio Novan Iltapäivä Illallinen . Elli Collan Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause 16.8. 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Musiikin voima: Yonca Ermutlu 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 21. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Turun musiikkijuhlat 2013: Sibelius Piano Trio. 21.30 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 RADIO NOVA 07.00 11.00 15.00 19.00 23.00 Kesäaamu . latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 23. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Rauma Festivo 2013: Itämeri-kavalkadi. 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hiroshiman ääniä 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Jenni ja Timppa Yle Uutiset Kaksisen musikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Poplaari Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Tiedekontakti Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 03.15 04.02 Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 11.30 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 va. 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto::Populaarikulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Kulttuuri Tiina Lundberg Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yleisurheilun MM, Moskova Puheen Päivä. Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Jussi Wistrand 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Jere Pehkonen Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . Lorenz Backman Spotify Global Nova Stage klubi-ilta Kesäilta . Nummisen musiikkiohjelma: Outoja ääniä. 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Muurahaiset ja me 7/8: Muurahaiset sodassa. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 20. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä. 22.35 Kiveen hakatut 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Kesäaamu
Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä. Valitsijoiden mukaan Tuomas Kyrö on hauskan miehen maineessa, mutta teoksista kuultaa myös hiljainen surumielisyys. STT NIMITYKSET A-Insinöörit Oy Tekniikan tohtori Jyrki Keinänen on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2014 alkaen. Ilm. Jos itsellä tuntuu menevän jotenkin huonosti, vahingonilosta saa aina lohdutusta . Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Paikallinen napamies siis. Maaseudulla liikkuessa huomaan muutoksen siinä, että ennen pelloilla oli paljon väkeä ja hevosia sadonkorjuussa. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ?Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. SANA SUNNUNTAIKSI Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: ?Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. ?Kannatuksen nousun takana ovat keskustan arvot ja päämäärät.? Urho Kittilä innostui vuonna 1951 kirjoittamaan maaseutuaiheisia Huidunperä-pakinoita Maaseudun Tulevaisuuteen nimimerkillä Hannan Heikki. Hän kirjoitti niitä lähes kuolemaansa asti, vuoteen 1977. Vuoden tauon jälkeen leh- destä soitettiin ja pyydettiin Marjatta Väänästä jatkamaan Huidunperä-pakinoita. Ensimmäinen Heikintyttären pakina ilmestyi helluntaina 1978. ?Isä kirjoitti niitä 25 vuotta ja minä ole kirjoittanut niitä 35 vuotta. Jeesus arvosteli fariseuksia voimakkaasti tästä kaksinaismoraalista. Kaksi miestä rukoilemassa temppelissä. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan. Luuk. 18: 11 Helsingissä kello 5.19 ja laskee kello 21.31 Oulussa kello 4.43 ja laskee kello 22.02 Utsjoella kello 3.38 ja laskee kello 22.53 Nimipäiviä Päivän sana 9.8. Publikaani oli rehellinen itselleen, tunsi virheensä ja tunnusti syntinsä. Fariseuksiin kuului ihmisiä monista yhteiskuntaOssi Poikonen luokista, mutta mielipiteistä päätellen kertomuksen mies oli varsin arvostetussa asemassa. Fariseus kiillotti ulkokuortaan entisestään ja kun kiilto ei riittänyt, hän tervasi vielä muita. Siksipä kai iltapäivälehtiä myydään niinkin runsaasti, koska keltaisilla sivuilla on käynnissä yleiset tervajaiset. Yleisölle uusi halli avautuu ensi sunnuntaina 11.8., jolloin vietetään rautatiemuseopäivää. Pääosan uudesta rakennuksesta täyttää perinnejuna Valt- Netissä toimivat omenapörssit ovat kasvattaneet suosiotaan. Liioille omenoille voi löytää pörssin välityksellä ottajia, eivätkä omput päädy jätteeksi. Pörsseissä ei liiku raha, vaan tarvitsijat voivat noutaa omenat ilmaiseksi. Arja ja Risto Tuomaalan omakotitalon pihassa Vaasassa oli viime syksynä muhkea omenasato. Etenkin talviomenoita tuli niin paljon, että puut olivat niitä aivan notkollaan, Arja Tuomaala muistelee. Tuomaaloilla omenoista on tehty hilloja, keitetty mehua ja leivottu piirakoita. ?Kun kaikki sukulaiset ja ystävätkin oli kyllästetty omenoilla, niin liikaomenat ilmoitettiin jakoon omenapörssissä.? Omenat löysivät ottajansa, kun ne pakattiin muovikasseihin ja nostettiin valmiiksi portinpieleen. Nykymuotoiset, Faceboo- teri, joka saapui Hyvinkäälle Kouvolasta. Valtterin vaunusto käsittää vuonna 1927 valmistuneen salonkivaunun sekä 1940-, 50- ja 70-lukujen asuun entisöidyt matkustajavaunut. ?Haluamme tarjota paremman kävijäelämyksen läheltä SUOMEN RAUTATIEMUSEO ja kaukaa saapuville museovieraille uudistamalla museon näyttelyilmettä kokonaisvaltaisesti. Lohtu kyllä taitaa useimmiten osoittautua perin laihaksi. Publikaani oli oman aikansa aliurakoitsija. Lisäksi muutamat maakuntalehdet pitävät omilla palstoillaan pörssejä. Omenoiden lisäksi pörssien tarjonta on laajentunut myös muihin kotipuutarhan tuotteisiin. Siitä oli hyötyä myös koulussa.? Tiiviisti yhteiskunnallisia asioita seuraavan Väänäsen mielestä on kiintoisaa, että keskusta on noussut takaisin kannatukseltaan suurimmaksi puolueeksi. Kyllä kai me totta puhuen joskus niitä omia vikoja huomaammekin, mutta niiden myöntäminen on vaikeaa. Todenmukaisempi paikka olisi ollut maatalous ympäristössä Turun läänin Koskella sijaitsevalla Kittilän kotitilalla. ?Vaikka olen koulutukseltani kaupunkilainen, olen elämältäni maaseutulainen. Erityisesti mieleen on jäänyt, kuinka sokerijuurikkaan viljely vaati keskenkasvuiseltakin paljon. ?On hyvä, että koneellistuminen on oleellisesti helpottanut töitä maatiloilla ja myös kotitalouksissa. Nyt on vain mies tai nainen ja iso kone.? Muutosvauhti on ollut sotien jälkeen nopeaa myös muualla yhteiskunnassa. ?1960- ja 1970-luvuilla tapahtui paljon uudistuksia. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.. Ensi viikon keskiviikkona jaettavassa Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestyy viimeinen Huidunperä-kolumnini. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä. Ne eivät olleet kenestäkään henkilöstä riippuvaisia, vaan se oli sen ajan henki. Miehet olivat monessa mielessä samanlaisia: todennäköisesti varakkaita ja hyväosaisia, kumpainenkin oli mitä ilmeisemmin turvautunut myös kepulikonsteihin menestyäkseen ja molemmat jollain lailla hurskaita, koska tulivat temppeliin. Jeesus ei käynyt moralisoimaan eikä heristämään sormeaan, totesipa vain, että toinen lähti kotiinsa vanhurskaana, toinen ei. Samalla voimme taata kokoelmiemme säilytyksen asianmukaisissa olosuhteissa?, kertoo vt. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.10. KT Kuntatyönantajat VTM Hannu Freund, 45, on nimitetty opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasioista vastaavaksi neuvottelupäälliköksi. Kuhmon Kamarimusiikki Viulisti Anniina Ahlström on valittu Kuhmon Kamarimusiikin uudeksi tuottajaksi 1.9. alkaen osa-aikaisena. MINISTERI MARJATTA VÄÄNÄNEN 09.08.13 Elämältään maaseutulainen Tuomas Kyrö on vuoden vasenkätinen 90-VUOTIAS Aurinko nousee 11.8. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ?Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!. Luuk. 18:9?14 Publikaani ja fariseus K MAURI RATILAINEN Maaseutu ja erityisesti Turun läänin Koskella sijaitseva kotitila ovat tärkeitä tekijöitä ministeri Marjatta Väänäsen elämässä. uinka helppoa onkaan löytää toisista ihmisistä pieniä ärsyttäviä vikoja, tosin vielä helpompaa tuntuu olevan omien heikkouksien unohtaminen. Näin pysyin hyvin perillä maailman menosta ja politiikasta. Tarjolla on vuodenaikojen mukaan esimerkiksi raparperia, herukoita, herneitä ja erilaisia taimia. MT?STT Suomen EU-edustusto Ulkoministeriö on nimittänyt Leena Brandtin Suomen Brysselissä olevan pysyvän EU-edustuston lehdistövirkamieheksi 1.9. Nyt on sopiva aika lopettaa?, Väänänen toteaa. Ministeri Marjatta Väänänen täyttää tänään 90 vuotta. Syntymäpäiväänsä hän viettää perhepiirissä. HEIKKI TUURI Hyvinkään rautatiemuseo sai uuden näyttelyhallin Omenapörssissä omput löytävät syöjänsä Hyvinkäällä toimiva Suomen Rautatiemuseo on saanut uuden, yli 500 neliömetrin laajuisen näyttelyhallin. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. 0207 850 850 ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-21 Hinta lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. 19 Perjantaina 9. Oikeastaan olen molempia yhdessä.? Kotitilan merkityksestä kertoo, että Väänänen viihtyy siellä ainakin kesät ja kaikki vuotuiset juhlapäivät. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Kunpa kuulisit minua, Israel! Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Ps. + 17 snt/min, myös jonotus.. Fariseuksille oli ominaista vaatia muilta Mooseksen lain pilkuntarkkaa noudattamista, mutta oma kilvoitus tahtoi olla vain sinne päin. lähtien. Siitä on sitten taas hyvä lähteä eteenpäin kääntämään ehjempää palkkia elämän elopellon sänkeen. Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja kolmessa hallituksessa istunut ministeri Marjatta Väänänen harmittelee kahvia tarjoillessaan, että tapaaminen järjestyi hänen asunnossaan Helsingin Munkkiniemessä. Toinen eturivissä, toinen takarivissä. Esimerkiksi koulu-uudistus on osoittautunut onnistuneeksi saavutukseksi. alkaen. siellä missä aurinko paistaa! 7 KENTÄLTÄ TURKKIIN: OULUSTA 31.8.26.10.2013 JOENSUUSTA 23.8.-20.9.2013 VAASASTA 30.8.-25.10.2013 KUOPIOSTA 2.9.-14.10.2013 JYVÄSKYLÄSTÄ 27.9.-11.10.2013 KAJAANISTA 21.10.2013 HELSINGISTÄ - 9.11.2013 Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä P. Yhä ainoastaan armo voi tehdä täydelliseksi. elokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN 1960- ja 1970-luvuilla tapahtui paljon uudistuksia. Kausi on kolmivuotinen. YIT VTM Hanna Malmivaara, 45, on nimitetty YIT:n viestintäjohtajaksi 1.9. Jumalan armolle ei hänen elämässään ollut minkäänlaista käyttöä. Kuluneet pari tuhatta vuotta eivät ole tehneet meistä ihmisistä tuon täydellisempiä. Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kokoaikaiseksi hän siirtyy opintojensa päätyttyä keväällä 2014. Ahlströmin opintojen ajan festivaalin apulaistuottajana toimii musiikin maisteri Sera Valtonen. Lapin yliopisto Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola on nimittänyt kutsusta hallintotieteiden tohtori, filosofian tohtori Antti Syväjärven hallintotieteen, erityisesti tieto- ja henkilöstöhallinnon professorin tehtävään yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan 1.11. Ne eivät olleet kenestäkään henkilöstä riippuvaisia, vaan se oli sen ajan henki. Se mikä kangertaa, ei usein löydykään kengästä vaan vessan peilistä. Kun emme viitsi pestä omaa kärsäämme puhtaaksi otamme käyttöön vanhan konstin . Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Samalla Keinäsestä tulee yhtiön osakas. Fiskars PsM, eMBA Nina AriluomaHämäläinen on nimitetty konsernin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Palsta on maksuton. Idea sai alkunsa, kun helsinkiläinen Tiina Sandberg pyöräili kotikaupungissaan ja katseli omenoiden paljoutta. Silloin tuli mieleen, että miksi ei voisi järjestää paikkaa, jossa omenoiden antajat ja ottajat kohtaisivat, sanoo kestävää kehitystä opiskellut Sandberg. Samalla estettäisiin hyvien omenoiden joutuminen roskiin, hän jatkaa. Tuloksena syntyi Stadin Omenapörssi, jonka idealla toimivia omenapörssejä on jo yli kymmenen. Väänäsen isä Urho Kittilä hankki kotitilansa perheensä omistukseen vuonna 1937. ?Siitä lähtien suuri osa vuodesta on ollut elämää Koskella. Ei se kuitenkaan pelkkää viihtymistä ole, vaan työntekoa. Siellä tehdään lujasti töitä?, Väänänen täsmentää. Metsämarjojen poimimisen Väänänen on jättänyt muille, mutta puutarhamarjoista ja omenasadosta hän huolehtii. ?Nyt odotellaan viljasadon kypsymistä.? Lapsuus maatilan töissä Maatilan työt tulivat hänelle tutuiksi jo sodan aikana lapsena, jolloin naisten ja lasten tehtävänä oli hoitaa maataloustyöt. Päämies myi usein eteenpäin aliurakoita, jotakin osatehtäviä. Roomalaiset olivat valloittajia, siksi juutalaisia aliurakoitsijoita halveksittiin oman kansan pettureina, lisäksi publikaaneilla oli pelin paikka kääriä taskuunsa sievoisia voittoja. Fariseus oli Jeesuksen ajan valtapuolueen aktiivijäsen. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ?Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani.. 3:5 10.8. Puhe synnistä on paljolti poistettu nykypäivän maailmasta, eiköpä kehityksen jarruna ja kaupan esteenä. Yhä on kuitenkin niin, että vain Kristuksen armon alta löytyy vikansa tuntevalle onni, vapaus ja rauha. alkaen. Ministeri Marjatta Väänäsen mielestä nyt on hyvä aika lopettaa 60 vuotta ilmestyneiden Huidunperä-kolumnien kirjoittaminen. maakuntalehdille. Publikaani seisoi taempana. nimittäin toisten nokan tervaamisen. Latinankielinen publicanus tarkoitti henkilöä, jolle Rooman valtakunta oli ulkoistanut jonkun tehtävän kuten veron tai tullin keräämisen, kaivoksen hoidon tai alueen vartioinnin. Aamuisin kun olin lähdössä kouluun, kuuntelin kun hän antoi uutiskatsauksia Vuoden vasenkätiseksi on nimetty kirjailija Tuomas Kyrö. Hän on mukana Vasenkätisten Vestivaalilla, jota vietetään lauantaina Akaan Viialassa EteläPirkanmaalla. Vuonna 1974 syntynyt Tuomas Kyrö julkaisi esikoisromaaninsa Nahkatakki vuonna 2001. Vuonna 2010 ilmestyi Mielensäpahoittaja, jonka päähenkilö on sittemmin nähty näyttämölläkin. Vuoden vasenkätisen valitsee Akaan elävän musiikin yhdistys Almu. jollain menee vielä heikommin. museonjohtaja Elina Holopainen. Sunnuntaina vietettävä rautatiemuseopäivä on reipashenkinen tapahtuma, jossa on elämyksellisiä aktiviteetteja ja rautatienostalgiaa koko perheelle. Päivän aikana on monipuolista ohjelmaa ja nähtävillä paljon erilaista rautatiekalustoa. Tapahtuma-alue on avoinna yleisölle kello 10?17. MT Sunnuntaina vietetään rautatiemuseopäivää. Rautatiemuseolla voi uppoutua junanostalgiaan. kissa toimivat omenapörssit aloittivat toimintansa viime syksynä. 81:9?11 Tänään perjantaina: Erja, Eira Huomenna lauantaina: Lauri, Lasse, Lassi Ylihuomenna sunnuntaina: Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Mietelause Laurina ladon ovet kiinni, kuhilas pellolle ja kynttilä pöydälle. Vanhaa ajantietoa Lehtimäeltä MERKKIPÄIVIÄ 80-VUOTIAS Oikeustieteen tohtori, professori Antero Jyränki 9.8. Helsinki. 50-VUOTIAS Valokuvaaja Jaana Kankaanpää 11.8. Espoo. Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Kaikki voivat asuinpaikasta ja vanhempien asemasta riippumatta opiskella.? Yhteiskunnallinen herätys Yhteiskunnallisista asioista Väänänen kiinnostui jo kouluaikana. ?Isä oli Maalaisliiton Sanomakeskuksen perustaja, pitkäaikainen päätoimittaja ja pakinoitsija
siitä huolimatta, että kolmannen erän yllätysvoittaja Chantal Web teki parhaan tuloksen. Jarno Kauhasen perheen Chantal Web paransi ennätystään useita sekunteja ja sai finaaliin sisäradan paikan, josta sille on tiedossa samantapainen tarkka säästöjuoksu kuin viimeksi. Voitto tulisi silti yllätyksenä, sillä viereltä lähtevä kaksikko selvisi karsinnoista parastaan esittämättä. Korven tallin BWT Hard As A Rock ei ollut viimeksi terävimmillään. ?. ?. Tarjoa! 050 5661860. Maakunnan Metallin (2,5-3,0 m) lietepumppu 7,5 kW moottorilla. P. ?. 29900 e alv. 0%. ?. Korkeimman tason hevoset kohtaavat mailin matkalla, niin lämminveriset kuin suomenhevosetkin, joiden kisa kantaa perinteikkään Erilo-juoksun nimeä. Chantal Webin tallikaveri Womanizer S on lämminveristen pyrähdyksessä pelien luonnollinen varma. Sen veriarvoissa oli sanomista St Michelin aikaan, mutta Kuopiossa kaikki oli mallillaan ja päistärikkö teki elämänsä parhaan juoksun. Womanizer S on kunnostautunut paitsi suurkisojen sankarina myös erittäin nopeana lähtijänä, joten Tommi Kylliäisellä on ykköspaikalta itsestään selvästi tehtävänä pyrkiä puolustamaan johtopaikkaa. Mikäli kaikki sujuu siinä kohdassa ongelmitta, tappio olisi pettymys. Womanizer on vihjerivin ainoa yksinäinen merkki, mikä tarkoittaa, että yllätyshaut ovat kaiken kaikkiaan vähissä. Enemmän tavaraa tulee aina arvoitukselliseen lämminveristen alimpaan divisioonaan sekä enintään 50?000 euroa ansainneiden Kohti kultaa -divisioonaan, jossa on luvassa railakas kiihdytysvaihe. Lisäksi Erilo-juoksussa osuma varmistetaan nostamalla Villex neljänneksi peliin. www.halikonkumipalvelu.fi KUIVIKETURVETTA Toimitukset koko Suomeen. Tiedustelut: 0400 364214 www.kiviojaoy.fi Myydään SUURSÄKKEJÄ nostolenkeillä, pohja-aukolla, 900 . P. 040 5735132, A. ?. 040 5639496. Ford 1926 museorekisterissä, Zetor 25k 1955. ?. ?. ?. P. ?. 02 7216666, fax. ?. -85, puitu n. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Chantal Web/Tommi Kylliäinen 2 BWT Hard As A Rock /Kari Venäläinen 3 Demi De Veluwe/Jorma Kontio 4 An-Lady/Antti Teivainen 5 Christalsine/Jari Kinnunen 6 Angelina Vacation/Kari Rosimo 7 An-Anastasia/Harri Koivunen 8 Sara?s Star/Joni-Petteri Irri 9 Stone Capes Megy/Jarkko Ristimäki 10 Moonlight Angel/Seppo Markkula 11 Je L?Adore/Ari Moilanen 12 Exotic Duo/Hannu-Pekka Korpi 2100 ?. Noud. 044 5876100. 046 6864692. Ost. 0400 395318. Yhdellä omistajalla ollut, toukokuussa 1997 ostettu 4-veto Zetor 4340 traktori, ajettu 1300 h. P. 2001, kunnossa. H. lähtö: 4 Kennie, 6 A.B.S. Bobbo, 3 Arctic Topaz, 2 R.R. My Press, 1 Road Robber (8, 9) 3. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Tampere 1 Adele S (SE)/Ari Moilanen 2 Sundsvik Sangria/Jarmo Savolainen 3 BWT Juggler/Hannu-Pekka Korpi 4 Snowflake S (SE)/Sami Sandberg 5 Callela Topclass/Seppo Markkula 6 Smirgelix Girl/Mika Forss 7 Jaqueline Mon Ami/Timo Leivo 8 Absolute Ruler/Harri Koivunen 9 Rocky Value (SE)/Arto Laaksonen 10 Golda Goodwill/Petri Parkkonen 11 Madame Sisu (SE)/Marko Majaniemi 12 Tilde Småbo/Akseli Lahtinen 13 Hilight Kemp (US)/Tapio Perttunen 14 Ranch Kelly/Markku Konga 15 Turbonina (SE)/Esa Holopainen 16 Sudoku (SE)/Kari Venäläinen 2100 ?. 050 5588035. VALMET 702, vm. M. ?. Clark (US)/Kari Venäläinen 3 Maxwell Mayday/Ari Moilanen 4 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 5 Carmel (SE)/Heikki Hietanen 6 Garlands Dream (US)/Harri Koivunen 7 Antonio Duo/Hannu-Pekka Korpi 8 Finish Flyer (SE)/Ari Kela 9 Glenwood (SE)/Akseli Lahtinen 10 Johnny Muscles* (US)/Esa Holopainen 11 Je T?aime (SE)/Antti Teivainen 12 Dundee/Kari Rosimo 1609 ?. ?. P. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maatalouskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. 040 5650908. MF16H vm.1987. P. ?. Sellaiselta mustikalta puuttuu sininen väripigmentti?, Salo selvittää. Valkoisen mustikan sato vaihtelee Salon mukaan kuten sini- senkin. ?. ?. P. ?. ?. ?. Työleveys 300 cm, h. 20 Perjantaina 9. ?. 040 5141147. New Holland TSA135 +etuk. ?. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. loimitraktori. fi, p. 16,0 17,0 17,4 17,7 15,9 16,5 17,7 17,0 16,3 16,7 15,0 14,9 14,7 15,1 15,8 14,1 11 657 11 720 19 635 16 298 14 030 13 640 18 760 16 840 18 101 18 505 54 273 64 740 57 147 35 460 41 128 66 537 2/16,9a 4/16,4a 6/14,7a 2/14,9a 2/15,0a 2/14,3a 6/13,6a 2/16,4a 5/15,6a -a hpl 2/15,0a 1/14,9a 1/12,6a 8/15,7a 1/13,3a 1/13,8a 2/16,5a 4/15,2a 5/15,5a 6/17,5a 3/17,1a 10/16,5 1/15,7a 2/17,0a 7/16,4a 6/15,4a -a hpl 8/13,1a 2/11,7a 3/14,2a 5/13,8a 1/12,5a 4/16,8a hpl 4/15,7a 5/16,9a 3/14,4a 10/14,1a 1/17,7 1/13,8a 6/16,0a 6/12,8a 2/16,2 4/15,7 1/14,7 1/15,1 5/14,5a 2/13,9a 1/16,0 7/14,8a 9/15,4a 8/16,1a 1/16,0a 6/14,5a 1/13,6a 1/14,6a 1/16,3a -a hpl 4/18,2 1/14,1a 2/14,2a 3/16,1 10/17,4ax 3/14,8a 4. 20,8a 20,2a 22,6a 23,8a 21,7a 21,2a 20,3a 22,4a 23,8a 20,8a 21,5a 22,2a 194 494 79 66 196 135 284 105 70 91 174 161 780 820 700 200 155 380 078 180 140 980 460 940 2/25,4 4/27,0 hlo8/26,5 4/23,8a 2/21,7a 9/24,6 1/20,5a 1/22,5 9/23,0 7/23,6a 8/23,7ax 6/25,2a 3/24,1 14/32,7x 1/24,9a 4/23,4a hlo10/22,8a 1/25,2 1/27,3 4/24,4 4/25,1a 5/23,6a 7/22,9 6/24,5a 4/23,5a 2/24,9a 1/24,7 1/24,2 6/26,2x k 1/25,9 2/20,9a 4/m27,5 9/m28,9x 9/25,4 6/27,6a 7/27,2x 6/27,1a 6/26,5 4/24,5a 10/28,0a 1/23,9a 3/21,1a 1/24,0a H 7.8. 5/24,5 3/m25,2 5/27,1 7. ?. 1000 h www.maatalouskoneet.fi P. 0440 895174. Leikkuupöytä 3.9 m, Sampo 2000 sarjan vm. P. Tällä kertaa ohjissa nähdään viikolla 60 vuotta täyttänyt elävä legenda Jorma Kontio. Päälähdön kilpailumatka on 2?100 metriä. Lemola, 010 7683271. Claas 58S -00, 1612 h, 360 työleveys, 29900 . ?. -00, 4500 h, Quicke 45 kuormaaja. P. +alv. P. lähtö: 3 Demi de Veluwe, 2 BWT Hard As A Rock (1, 9) 3 x 5 x 2 x 4 x 1 x 4 x 3 = 1440 riviä = 72 euroa TERO SIPAKKO Melko harvinaisia valkoisia mustikoita löytyi Sulkavalta. 0400 438315 Kirkkonummi. Sampo 2055 Hydro -97, 1500 h, öljynavat, 345 cm, h. ?. elokuuta 2013 päivästä toiseen Jaana Kankaanpaa RAVIT -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN Tammakriterium kahden kauppa? Paras kolmevuotias lämminveritamma kuittaa lauantaina 20?000 euroa, kun Tampereen Teivossa ravataan Tammakriterium. ?. -07 New Holland TC 54 ....... 050 5920325. Rikkinäiset akut sekä kuparia ja alumiinia. 044 5816440. Viihtyy vanhoissa metsissä Tyvityynyjäkälää voi löytää Etelä- ja Keski-Suomen vanhoista metsistä. Laji on melko hidas kasva- MESSERSCHMITT kääpiöauto. Kaikki huomioidaan, romut & osatkin. lähtö: 7 Jaqueline Mon Ami, 8 Absolute Ruler (16, 11) 4. 045 6787936. John Deere 7430 AP-07 + Zuidberg etunostol., ml. ?. Sen jälkeen on löydetty useita uusia esiintymiä. Uusien löytöjen myötä tyvityynyjäkälä on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. ?. Hyvä. P. -07, aj. -12 John Deere 9640 WTS.. -74, puintikunnossa, silppurilla. 2500 . LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Tampere 1 Road Robber/Esa Holopainen 2 R.R. 15,7a 14,6a 14,6a 12,7a 16,4a 16,6a 15,0a 17,3a 16,4a 17,1a 15,7a 16,1a 3 42 26 23 2 1 10 350 152 704 550 490 920 080 400 320 660 520 482 2/19,0 1/16,7a 1/16,4a 3/15,0a k 3/21,1 6/15,4 4/34,9 4/17,6a 5/18,4 1/16,5a 5/17,5a 1/18,7 1/14,6a 1/14,6a 4/12,7a 3/18,6a 2/18,2 8/19,3a 1/24,2 7/16,4a 7/17,8 4/15,7a 6/16,1a 1/15,7a 1/16,5a 1/16,9a 2/16,0a 3/16,4a 3/17,0a 4/17,2a 4/17,3a 2/16,5a 2/17,1a 3/17,1a 4/16,9ax 4 1 5 6 ELEVAATTORI 2/14,6a 3/16,1 6/15,6 8/12,7a 7/15,2x 5/11,8a 10/17,2 3/16,0a 1/15,1a 9/16,8a 2/13,6ax 7/12,3a 8/21,9ax 1/17,6a 4/14,8a 1/15,4a 10/17,9a 5/16,6a 10/18,2a 10/18,8 1/20,9 4/18,0x 6/16,5a 4/18,0a -a hpl -a hpl 4/15,2a 1/14,7a 2/15,0a 1/12,6a 5/15,2a 5/15,9a 1/15,7a 2/12,9ax 6/14,1a 3/14,1a Vilkaharjun tuntumassa Sulkavalla kasvaa valkoisia mustikoita. ?Tuossa on raakoja vielä, oli ensimmäinen ajatus, kun näin niitä?, kertoo paikan löytänyt Roosa Rönn. ?. 65.000,- + alv 24%. Suora-Vaihto-KYSY ! P. vm. 0500 178607. Perunoita, juureksia, vihanneksia ja muita maataloustuotteita ostetaan tai välitetään. Ab Klåvus Oy p. Turolii/Antti Teivainen 6 Hullumies/Seppo Sarkola 7 Pihlajan Aaroni/Akseli Lahtinen 8 Turoveli/Harri Kotilainen 9 Hurja-Ero/Jari Nylund 10 Villex/Ari Moilanen 11 Tementeri/Harri Koivunen 12 Oktaavia/Kari Venäläinen 1609 ?. P. lähtö: 1 Womanizer S (3, 2) 6. 80-90. ?. ?. ?. P. ?. 0%. Lemola 010 7683271, Hyvinkää. Sampo Rosenlew 580 vm. ?. k-autot ja moottorit. -12 John Deere 1450 .......... 0500 587309. Traktori + EK 4x4 10- 20 000 + puutavakuorm. ?. 0400 781502, Kuopio. Hytitön Sampo 500 -85. Ennen vuotta 2010 tyvityynyjäkälästä oli vain kaksi havaintoa. 045 2644228. FERGUSON 35 VETOKOUKKU. P. ?. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. 040 5301501. Ostetaan kippikärry Tuhti 120 tai Junkkari 120. ?. 4200 . 0% 040 706 3300. VAIHTOPUIMUREITA SEINÄJOELTA John Deere 1450CWS Sampo Rosenlew 2085TS 4WD Sampo Rosenlew 2065HT150 Sampo Rosenlew 2065HT130 Sampo Rosenlew 2045HT115 Sampo Rosenlew 2045HT115 Sampo Rosenlew 2045HT115 Sampo Rosenlew 2045HT115 Sampo Rosenlew 2055H Sampo Rosenlew 2055H Massey Ferguson 16H Massey Ferguson 20 -06 -09 -05 -04 -03 -04 -02 -99 -99 -98 -89 -85 Myyjä: Tapani Rinta KALKKIA SALOSSA 0400 120 001 PORVOOSSA 0400 203 499 Älykäs kalkki: SÄKYLÄSSÄ 0400 120 001 WWW.ERKKISAARI.FI 400 h, kuin uusi 680 h 1031 h DLX-ohj. 980 h 880 h, kuin uusi 1700 h 1160 h 1350 h 2037 h 1500 h 1861 h 99.598 ? 99.598 ? 61.290 ? 60.403 ? 58.468 ? 52.016 ? 43.952 ? 41.532 ? 39.758 ? 37.903 ? 13.306 ? 10.081 ? Hinnat ALV 0 % 01076 83480 www.agrimarket.fi/vaihtokoneet HUIPPUVAIHDOKIT HUITTISISTA John Deere W550 ....... P. Orivesi, 0400 412264. Sampo 360 vm.-76. P. 050 5023598. New Holland 8040 -90, 12?, renk. 28.1-26, siisti kone. P. 040 5143009. maan ja kaipaa ympärilleen kostean elinympäristön, esimerkiksi puro- tai järvimaiseman. Jäkälä levittää oliivinvihreän sekovartensa koivujen halkeilleen kaarnan reunoille. ?. 24,0a 23,1a 23,4a 23,3a 23,9a 24,1a 23,2a 23,3a 26,3a 24,9a 23,1a 22,8a 42 44 31 34 44 48 48 42 49 30 40 35 870 393 240 310 530 269 800 274 550 680 306 470 hpl 4/24,5a 6/24,7a 1/23,3a 7/25,2a 1/24,6 7/23,5a 7/25,2a 3/27,0ax 4/27,5a 11/28,4ax 8/26,1 7/25,3a 1/23,1a 6/23,4a 10/26,3ax 8/23,9a 1/25,3 9/25,5a -a hpl 3/29,0x 9/29,8 2/23,3a 6/23,8a 11/24,5a 4/25,0ax 3/24,4a 4/24,6a 8/26,8x 9/24,1ax 7/23,8a 3/23,3a 10/28,2ax 4/27,4x 2/23,1a 6/25,3a 2/26,5a 7/24,8a Kt 5.8. Kt 5.8. 11/25,4a 5/24,6a 9/27,5a 9/25,1a 4/27,9x 7/24,9a 1/24,1a 8/24,9a 2. 040 5641137. Lumilinko Esko 250 tai 252, hydr. luukut. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Vislakka/Mika Forss 2 Turponi/Peter Lindroos 3 Tosi-Jänkä/Juha-Matti Paavola 4 Vauhti-Mona/Antti Teivainen 5 Hiskin Muisto/Esa Holopainen 6 Edla/Toni Törmänen 7 Kemun Tutu/Harri Koivunen 8 Raisu Jussi/Hannu Kamppuri 9 Topper/Terho Rautiainen 10 Virin Santeri/Tapio Perttunen 11 Valvi/Ilkka Korpi 12 Hopihopi/Seppo Markkula 2100 ?. Euro-Teli Oy, Hki p. ?. 040 5514371. Fiat 4-veto esim. huom. Se on ollut kotimaan mittelöissä muuten selkeä ykkönen, ja lauantaina siltä odotetaan ilman muuta vahvaa panosta. 040 5437560. Ost. ?. 0400 993893. Salaistentie 652, 24240 Salo p. P. ?. ?. ?. lähtö: 6 Hullumies, 7 Pihlajan Aaroni, 8 Turoveli, 10 Villex (9, 2) 7. ?. 0400 201812. Heti kät. Jäkälää tutkitaan Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (Putte). Tyvityynyjäkälä on muiden jäkälien tavoin sienen ja yhden tai useamman yhteyttävän eliön symbioosi. Mikroskoopilla tarkasteltaessa tyvityynyjäkälässä näkyy sienirihmoja, jotka ovat kiertyneet viherleväsolujen ympärille. Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. 3200 h, SIISTI KONE ! Hp. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Tampere 1 Womanizer S (SE)/Tommi Kylliäinen 2 P.J. ?. Heti puinneille. P. -7216655 >> Womanizer on vihjerivin ainoa yksinäinen merkki, mikä tarkoittaa, että yllätyshaut ovat kaiken kaikkiaan vähissä.« tero sipakko Vihjesysteemi: 1. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Tampere 1 Abandon Fire/Tommi Kylliäinen 2 BWT Firefox/Ari Moilanen 3 Sahara Flygirl/Juhani Tapani 4 Robin Maguire/Seppo Markkula 5 Southwind Tequila (US)/Kari Venäläinen 6 Green Pepper/Jani Ruotsalainen 7 Rim Bay Gabriel/Risto Airaksinen 8 Stone Capes Jeff/Sami Sandberg 9 Classic St Pat (US)/Erkki-Pekka Mäkinen 10 C?mon Laukko/Ari Kela 11 Volume Hoss/Heikki Hietanen 12 Jackpot Comery/Mika Forss 2100 ?. M. lähtö: 11 Valvi, 1 Vislakka, 4 Vauhti-Mona (6, 3) 2. ?. ?. ?. 050 5528888, Uusimaa. Claas Consul puimuri vm. ?. Turvallinen kauppa, parempi hinta. ?. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Tampere 1 Köppinen/Kari Rosimo 2 I.P. ?. ?. ?. ?Sormissa ne tuntuivat pehmeiltä, siis kypsiltä ja maistuivat samanlaiselta kuin muutkin mustikat.? Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo sanoo, että hänelle valkoisista, albiinomustikoista tulee ilmoituksia lähes vuosittain. ?Värin aiheuttaa mutaatio, geenivirhe. 0400 203898. New Holland 8040 -85, 12?, siisti, renkaat 600/60-38 Trelleborg. loimitraktori.fi, p. 0400 126869, 040 8470724, 050 5919979. NH 8030 -92, ml.1554 h. -07 Kaikki koneet vähin tunnein. Tiedustelut: Konekesko Oy Huittinen Seppo Vänniä p. ?. 0400 249144. Ostetaan vanhaa ja uutta rehuviljaa. ?. 2120 ?. 040 5639496. CASE IH CX 100 vm. 040 5498891. VAMA PERÄLEVY 3 m. P. -74. P. 0400 437452, Lieto.. ?. 16,8a 14,7a 14,0a 17,1a 16,2a 15,0a 16,1a 15,3a 16,2a 15,9a 17,6a 16,3a 3 4 5 4 3 2 5 4 4 4 4 3 520 390 000 420 100 880 000 520 080 420 960 030 1/17,9a 1/17,1 1/16,8a hpl 1/16,2a 1/16,1a k 3/18,0a 2/20,0 3/16,1a 1/17,6a 7/18,3a 1/16,8a 2/14,7a 4/16,9a 1/17,3 2/20,2 6/15,0a 2/17,0a 2/17,4 1/16,2a 1/15,9a 1/18,6a -a k 1/20,0a 7/17,0a 5/14,0a 1/16,3 1/16,3a 2/16,1a 3/16,1a 5/20,8 5/16,3a 4/16,1a 8/17,9a 1/17,6a 2/17,0 3/16,8a 1/16,8 1/17,1a 10/18,5ax 2/16,1a 8/17,8a 2/15,3a 3/17,6 -a hpl -a hpl 1/16,3a 3. ?. sis. Bobbo (SE)/Lars-Erik Stenberg 7 She?s No Angel/Esko Saarikko 8 Xena Kemp/Ari Moilanen 9 Madde Palema (SE)/Antti Ala-Rantala 10 Enrico La Renta/Hannu-Pekka Korpi 11 Make Me Money/Harri Koivunen 12 Plucky Boy/Veli-Matti Kangasluoma 2600 ?. ?. Lähtö päättää T75kierroksen. Kilpailussa oli jo ennen karsintoja kaksi muista erottuvaa nimeä, eikä karsintavaihe tuonut asiaan merkittävää muutosta . 1000 l ja 1200 l, 6 ?. P. 045 1106695. PELLON GRAPHICS / BIG DUTCHMAN liemiruokkijan ohjauskaappi. alv. 0400 661593. Kunnossa oleva MF 185 moottori. Sekovarsi voi olla usean senttimetrin kokoinen. Lajia on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä tunnistukseen käytettävät tuntomerkit ovat mikroskooppisen pieniä. MT Valmet 880S juontotraktorin vinssi, purkuosia ja ketjut. My Press/Seppo Markkula 3 Arctic Topaz/Mika Forss 4 Kennie/Jeroen van Craen 5 Son Of Ocean/Juha-Matti Paavola 6 A.B.S. 18000 . ?. MF87 puimurin variaattorihihnat. ?. Värin aiheuttaa geenivirhe, sinisen väripigmentin puuttuminen. Sulkavalta löytyi valkoisia mustikoita Metsäntutkimuslaitos saa vuosittain muutamia ilmoituksia albiinomustikoista. Kierros 32 Toto75 1. ?. ?. ?. Se on hyvä avaaja ja juoksee todennäköisesti johtopaikalla. Timo Nurmoksen käsissä tämän kauden kilpaillut Brad de Veluwen pikkusisko Demi de Veluwe oli jo mukana Ruotsin E3-finaalissa, eikä karsintaesitys jättänyt sijaa moitteille. Tammaa tuolloin ajanut Esa Holopainen kehui sitä kovasti. Käteism. lähtö: 4 Robin Maguire, 5 Southwind Tequila, 1 Abandon Fire, 10 C?Mon Laukko (9, 11) 5. Marttila Massey Ferguson 675 -84 4-veto turbo, 6700 h, vaihdossa Patu 1800 -kuormain ja metsätelikärry tai vastaava. ?. Hp. 2800 ?. ?. ?. Maksetaan haettaessa. Lähemmin 0400 160937. NEW HOLLAND T7.200 PC50, uutta vastaava, omasta esittelykäytöstä edullisesti. 040 7571407/ Vakkolan Osa Oy Case IH Puma CVX195, 2010, etunostol., Isobus, GPS, 700 h Mascus 1374B7EF. P. ?Kasvusto säilyy ja jos se saa olla rauhassa, alue laajenee reunoiltaan vuosittain.? Salon mukaan tiedossa olevia albiinomustikoitten kasvustoja pyritään säilyttämään esimerkiksi avohakkuiden yhteydessä. Sulkavan löytöpaikka on vain muutaman neliön kokoinen, mutta marjoja siellä oli ihan kohtuullisesti, eikä samassa varvustossa ollut juurikaan sinisiä mustikoita. MATTI RONKAINEN Tyvityynyjäkälää pidetään silmällä Tyvityynyjäkälä on ollut puutteellisesti tunnettu laji aivan viime aikoihin saakka. ?. -04, 50 km/h, 3900 h, 37.000 alv. Ranjia Oy, Pori. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. ?. alv. ?. P. 9,9a 10,2a 10,4a 10,2a 11,2a 11,7a 12,0a 10,9a 11,6a 11,1a 11,9a 10,5a 424 282 393 159 270 245 200 193 146 184 197 221 170 752 140 880 822 517 880 173 838 327 565 145 1/09,9a 5/12,5a 1/12,9 10/13,0a 5/11,2a 6/14,3a 14/16,2 4/10,9a 1/15,8a 8/14,6a 4/13,6a 3/16,4a 1/12,2a 8/11,0a 7/12,0a 1/16,8 4/13,3a 4/12,2a 6/14,4a 5/11,8a 8/13,6ax 6/13,5a 10/13,3a 2/12,9a 6/13,5a 7/13,0a hlo8/15,1a 3/11,7a 4/12,5a hlo3/15,6a 10/12,4a 8/14,0a 8/14,4ax 9/14,1x 6/16,0a 8/15,8a 1/10,2a 3/13,0a 4/10,4a 3/13,3a 9/12,0a 2/16,2 3/15,9 4/14,0a 8/12,0a 8/15,3a 3/12,2a 1/19,3 6. traktoreita ehjiä/epäkuntoisia työkoneineen. 14,6a 15,3a 12,5a 12,7a 13,0a 11,8a 14,0a 13,0a 13,5a 12,9a 13,6a 12,3a 24 41 49 49 38 43 34 36 36 33 31 49 040 616 490 500 149 080 810 910 598 889 620 568 1/19,4 2/17,1 2/12,5a 2/15,9a 1/17,3a 1/11,8a 2/13,9 -a hpl 6/13,8a 1/15,4a 1/17,0a 4/17,3a 2/15,0a 2/14,9 7/14,7a 6/14,4a 4/15,4a 8/16,8a 6/16,3a 4/15,1a 2/16,0a 7/14,7a 3/15,1a 5/13,8a 5. ?. ?. 0400 126869, 040 8470724, 050 5919979. Muru kalkki: 4,65 m 3,9 m 4,2 m 3,9 m 3,45 m 3,45 m 3,9 m 3,45 m 3,9 m 3,45 m 2,7 m 2,9 m NH CS 6050 15. Myös ei kats. Kaikenk. Vipotiina/Pertti Puikkonen 3 Lassikko/Jorma Kontio 4 Poppuli/Juha Utala 5 B. 868 h. ?. 0400-646200, 0500-659678. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. -07 Claas Dominator 140H. ?
24.000 . -04, 4200 h Schäffer 3045 ohjaamo, vm. 050 3585040. Pyöröpaalaimet Euroopan Ykkönen Z-543 ja Z-594 Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. siisti kone. 040 5341690. International 745 XL -85 etukuormaajalla, pientä laittoa. Welger DoubleAction -08 24193 ? . Laurell 2,55 leveä 86 m³ -97, rekisterissä, suoraan ajosta ajoon tai vaikka hakevarastoksi. 13000 . puoliperäv. 040 8258230. PORI Juha Setälä 050 592 3352 PORVOO Clas-Göran Westerlund 0500 893 592 ROVANIEMI Kauko Kestila 040 527 2487 SALO Olavi Laine 0500 730 953 SAVONLINNA Matti Gröhn 0500 257 914 SEINÄJOKI Peter Waxlax 050 576 2991 SEINÄJOKI Esko Pajuranta 0500 363 642 TAMPERE Isto Parikka 050 387 2528 TURKU Antti Eura 0500 893 590 VAASA Peter Mattas 050 387 2532 VANTAA Clas-Göran Westerlund 0500 893 592 YLIVIESKA Petri Kivioja 0500 437 805 ÅLAND / AHVENANMAA Magnus Björkman 044 778 8134 etunimi.sukunimi@kesko.fi Vaihtokoneet vm JOHN DEERE W550 JOHN DEERE 9580 WTS JOHN DEERE 9640 WTS SAMPO 2065 H CLAAS TUCANO 320 CLAAS AVERO 240 JOHN DEERE W1450 CWS CLAAS AVERO 240 CLAAS DOMINATOR 150 S SAMPO ROSENLEW 3065 NEW HOLLAND TC54 CLAAS DOMINATOR 150 H CLAAS DOMINATOR 140H CLAAS DOMINATOR 140 H SAMPO 2065 H SAMPO ROSENLEW 2065HT SAMPO 2065 H CLAAS 68S NEW HOLLAND TX30 MASSEY FERGUSON 23H SAMPO ROSENLEW 2045 H CLAAS 58S CLAAS 58S CLAAS DOMINATOR 58S SAMPO ROSENLEW 2055 HYDRO CLAAS 58S SAMPO ROSENLEW 2045M CLAAS DOMINATOR 88S NEW HOLLAND 8030 CLAAS 48S CLAAS 86 CLAYSON 8030 SAMPO ROSENLEW 2045M CLAAS DOMINATOR 76 Deutz-Fahr 922 Deutz-Fahr 1080 CLAYSON 8030 Claas 48 CLAAS 48S MF 430 CLAAS DOMINATOR 38 H SAMPO 600 H CLAAS CONSUL 2012 2006 2006 2002 2009 2012 2007 2009 2010 2003 2007 2006 2006 2006 2006 2003 2002 1996 1993 2000 1999 1992 1993 1995 1992 1996 1997 1987 1989 1988 1986 1992 1997 1984 1981 1984 1982 1983 1980 1984 1983 1982 1981 ajotunnit pöytä cm 140 700 750 1250 608 84 700 485 600 620 390 490 450 540 430 420 480 460 420 390 360 390 350 420 390 400 345 345 360 360 360 345 360 345 390 200 1080 250 795 590 747 1031 555 960 1520 1735 1700 1350 1412 1900 1700 2000 1360 2900 2470 1350 2663 2400 1860 3000 1980 2490 2000 360 310 390 300 300 300 300 300 240 275 300 hinta alv 0% lisätietoa KUIN UUSI, RUNSAIN VARUSTEIN 4 WD, HIENO 4 WD, HIENO ILMASTOINTI, YM HIENO 4 WD, HIENO PERUUTUSKAMERA, LISÄVALOT PÖYTÄAUTOM. 700 kelatuntia, 4-veto, akananlevityslautaset, 900/55R32 ja 600/65R28 renkaat, pöytä 600 cm + pöytävaunu. Hieno! KYSY TARJOUS! Brahenkatu 33, 13130 Hämeenlinna, P. TRAKTORIT: MF, Leyland, Nuffi, DB, IH. P. Karkkila 040 5046692. Hilman Minx -64, tilan puutteen vuoksi, 3700 ?. P. Hyväkuntoiset. P. JF 900 -01 6500 ? . P. Montracon -96 esim. 2005, varusteet Engcon, rasvari, ilmastointi ja vepasto. 045 150 5700 . + alv. 7 000 . 10.000 ?+alv. H. alut, 2 x renkaat, radio+CD-soitin, lohkolämmitin ja sisäpistoke. 31.500 e ESA 90 maatilakaivuri, hyväkunt. Runkosovitteet VALTRA 900 traktoriin + 3 kauhaa. P. -02, 3200 h Koneista toimintatakuu. Konefarmi Oy Turku 0400 820193 Koskinen. RR. viljasäiliön tilavuus 4200 litraa Nyt uud en Avero 16 0ostajalle puimurin koroton ta maksua ika 16.12.20 a 13 saakka! a3 0.9 . 044 744 6000 . viljakärryt 226 hl Maanajokärryt kant. Kokoluokassaan markkinoiden hiljaisin, mukavin ja ergonomisin ohjaamo . seinajoki@hstarvike.fi TELAKAIVINKONEET New Holland 135SR ................-07 New Holland 135SR ................-05 Volvo EC160 BLC....................-05 Hyundai 110 D-7 .....................-06 JCB 8080 ................................-06 Catepillar 307C .......................-05 Catepillar 312C .......................-02 P. Acronic 1302 RR -01 18548 ? . 39.000 ? + alv. 0400 746108. -05 27016 . -88, hyväkuntoinen, heti puinneille. P. alv 0%, mukaan iso kauha ja euroadapteri. Soita lisätietoja 040 5640879. LÄNNEN 860C vm. 09 286115. Great Plains JANKKURI 4 m, LandPride KESANTOMURSKAIN 4,6 m, LandPride ruohonleikkureita, Simba GP KULTIVAATTORI 3,5 m myös urakointi. Traktorin kippaava jalkalavaperävaunu. Jarrut ja valot ym on. 21 t h. P. -88. Neliveto. sis.alv 24%. 3992 h. 0500 660387, 06-4341600. 2,5 tn Nissan dieseltrukki. 4 tn Mitsubishi dieseltrukki. 5 tn Toyota dieseltrukki. 5 tn Caterpillar dieseltrukki. 4 tn Manitou dieseltrukki. Trukeissa ohjaamot, asetinlaitteet ja paripyörät. -84, Makeri hytti. n. P. 0400 203898. LUKIJOITA NYT JO 195 000. Viljan- ja kippiajoon: SCANIA R500 6X2 Uusi kippirahtilava Vm.-12/05 Kats. 041 438 2989. Velsa 85 puulaita, 3900 ?, sis. alv. sis.alv 24% myös hydraulilaukaisimilla. timo talvitie 044 770 5451 janne tuominen 044 770 5462 Kari vierjoki 044 770 5280 www.sso-horti.fi P. Leikkuupöytä 17?. Huippukunnossa oleva suurtehopuimuiri. + alv. 050 3680770. Kuhn VBP 2160 3D..........-11 Paalattu 2 000 paalia KUOPIO..........045 124 9003 82 900 . 21 Perjantaina 9. 7.800 e Skoda Octavia Combi 2,0 TDI DPF 4X4 Scout, 212000 km, -08, Rek.7/-07, huoltokirja, xenon-valot, vetokoukku, vakionopeuden säädin, alut kesä-ja talvirenkaissa, lohkolämmitin ja sisäpistoke. 18.950 e Toyota RAV4 X 2,2 D-4D 177 Clean Power 4WD, 256 000 km, ?07, 1 om. 0500 730953/Olavi Laine. Asiakkaan lukuun MF 16 PUIMURI hytillä vm. Tuon perille. 1.500 . Paalipihti euros. Akku- ja verkkov. 0500 177572 EIKUN LISÄÄ LÖYLYÄ! www.koneviesti.fi Työleveydet 2,2 m ja 2,6 m TAKUU 2 VUOTTA! Kompura Atlas Copro Suomikone ollut käytössä toukokuussa 2013, löytyy kaikki katkaisijat, sähköjohdot kiinni ja käyttöön. + alv. P. -03, 7000 h Schäffer 570 T ohjaamo vm. kenttäsirkkeli. 195 tkm. hieno MESTONE 2+2 Kippiperävaunu Vm.-07, 11.9x2.55x1.2+0.2 laidat , veivipressu, uudet renkaat. SISU E 11 6X2 Vm.-99 Kippivilja lavalla, vaihtosarana lavoille, kats. voimassa 05.14. P. 315 tkm. Kaikki 5-7 m vaihtolavat käy. (03) 675 9336 www.tehoauto.fi HINNAT ALV 0% JOHN DEERE 9580 WTS Työleveys 1,85 m Laatuvaihdokit www.hstarvike.fi it us Claas Avero 160 Puimuri LIERIÖNIITTOKONEET Noukinvaunu Krone 4XL vm.-02, huollettu, edullinen. P. 040 5416585. Katso hintaa! FORSSA HUITTINEN HÄMEENLINNA JOENSUU JYVÄSKYLÄ KOKKOLA KOKKOLA KOUVOLA KUOPIO LAHTI LAPPEENRANTA LOHJA LOIMAA MIKKELI OULU Nyt loput POISTOHINTAAN! www.eversagro.com www.sso-rmp.fi Taarup 4032..................-07 Niittomurskain Örninkatu 16 24100 Salo SEINÄJOKI......040 901 1239 16 500 . Harvoin myynnissä! Suoraan töihin. HYMAS 9000 SX vm. 1995. 050 5668815. Viljavaunu 28 m³, Kipa 11T, 1-aks. pikkukärry 1200 ?. 044 744 6000 . PÖYTÄVAUNU YM PERUUTUSKAMERA PT-VALVOJA ISOT RENK YM ISOT RENK YM,YM ISOT RENK, ILMASTOINTI YM HIENO ISOT RENKAAT YM 42 HL SÄILIÖ, RADIO, SILPPURI ILMASTOINTI, YM HIENO ILMATOINTI, TAPPIOVALVOJA, HD-KELA ISOT RENKAAT YM HD KELA YM RENKAAT 18.9R34 JA 500X17 RENKAAT 23.1R26 RENKAAT 620/75R26 JA 14,5R20 HYVÄ KUNTO TAPPIOVALVOJAT YM HUOLLETTU HYVÄ, ISOT RENKAAT LAONNOSTAJAT, PIENSIEMENSEULA LAKOPIIKIT, LUO'ON JAKAJAT KUNNOSTETTU, ISOT RENKAAT ISOT RENKAAT YM KAVUOHJAAMO Hytti KUNNOSSA, HYTTI, ISOT RENKAAT YM HYTTI, TOIMIVA PELI KUNNOSSA,HYTTI, SILPPURI 144300 138900 137900 55700 117886 107500 90300 87903 80488 76600 76000 70900 66600 66100 58065 56800 47155 44355 44300 37900 37398 35300 32439 29800 28951 28200 27800 26600 25806 22100 22765 22500 20900 13000 5000 12100 9900 9596 7400 6850 6000 5500 5200 Lumijoentie 8 . 5/2013, 1 omist., aj. Volvo FL 10 -88, Multilift vaijerilaitteilla. H. H. leikkuuleveydet 3,7 . alv 0% . 2006, aj. oulu@hstarvike.fi Rengastie 6, 60100 SEINÄJOKI Puh. P. P. P. alv, 040 5910707. UUSI ERÄ SHOKKIHINTAAN vm. sis ALV. Rauno 0500 472 624 PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Hyväkunt. 9 m. 040 5015789. 600 kg 1.950+alv? Heti toimitukseen! VW Transporter TDI -00 pitkä kori, kats. 1600 ?. P. +alv. P. 37000+alv, 040 5910707. Huippusuositut ja laadukkaat: Claas Dominator 88S vm. P. OPEL MERIVA 1.6 -06, hp 8000 ?, 93000 km. moottoriteho 158 hv, Tier3 . vm. Chevy G 20 osia. Hp. 040 8258230. Lumijoentie 8 . -90 Yrma Pornainen 040-9009503 PURETTUNA PUIMURIT: Sampo 360-600, MF 86-520, Fahr 66-750. P. elokuuta 2013 Lännen C 20 4x4 -89, sora- ja kuokkakauha, tingittyyn hintaan 9999 . 06 4847150, 0500 263400. Automaatti rasvarilla JYVÄSKYLÄ......043 211 3292 27 900 . 0400 626937, Valkeakoski. Lannoitteenlevittimet MB 270 E CDI -03, farmari, rek. pakettiautoksi. H. 050 3775147, Ulvila. Valmiina ajoon. 045 150 5700 . Huippuunsa hiottu käytön mukavuus ja helppous,mukana sekä uusinta että parhaaksi koettua teknologiaa . karvakoneet Puh. ZZ 175 cm³ -62, 2100 ?, museokatsastettu. P. P. sis.alv 24% Kääntöaurat Kverneland 80200-8 EG, rullaäes Hankmo 320, keskipakolevitin Amazone ZA-X Perfekt, www.maatalouskoneet.fi P. Hyväk. viljanajoon. Aj. 040 7252526. alk. Vain muutama kappale - heti toimitukseen! Pasi Rasimus Seppo Vänniä Isto Parikka Jouni Näykki Tuomo Pöntynen Petri Kivioja Peter Mattas Kim Tyskas Heikki Rissanen Marko Suuronen Kim Tyskas Clas-Göran Westerlund Pasi Rasimus Matti Gröhn Mikko Ylitalo Osta nyt - maksa vasta syyskuussa! Luiska-, oja- ja kuokkakauhat, myydään myös erikseen, kauhat hyväkuntoiset. P. P. + alv. Åkerman EV 200 -96 19.900 . 33 000. 0400 407560. Puutavarakuormain Hakki 3970 -02 ja metsäkärry 8 tn, Pakolan tekemä. Pikakiin. Kumitelat. Ohjaamosta erinomainen näkyvyys e hto . 0500 714642. Toyota Land Cruiser 2,4TD LX 3d, 358 000 km, -86, Huoltoauto, vetokoukku 3500 kg, alut kesä- ja talvirenkaissa, lohkolämmitin. 5.000 e Land Rover Freelander 1,8 S 4x4, 240 000 km, -02, Huoltokirja, lohkolämmitin. Hinta 1300 ?. P. sis.alv 24% Strautmann GV III DO.....-09 Noukinvaunu SEINÄJOKI......040 901 1239 Kuvassa Grassland malli. 83 900 . P. Aj. www.senoco.fi P. 040 5210302. 3-aks. JD 578 maxicut -03 6854 ? . 040 7318412. SAMPO ROSENLEW 580 -91. Markkinoiden parhaimpia, mallisarjan viimeisempiä. 8 tn ja keinuteliä. P. P. 10900 ?, vaihdossa käy halpa traktori. oulu@hstarvike.fi Rengastie 6, 60100 SEINÄJOKI Puh. 050 5304692, Kokkola. www.hstarvike.fi Myytävää Koneviestin lukijoille? Nyt on hyvä aika ostaa loppukesän laatuvaihdokki! NHK tarjoaa Sinulle laadukkaat vaihtokoneet taatusti kilpailukykyiseen hintaan. Tarkasta kattava vaihtokone valikoimamme www.nhk.fi! LAUTASNIITTOKONEET 4-vedot Hämeenlinnasta Volvo 140 BLC -08 49.000 . 07.13. Pv-Nosturi hydraulikka. Welger 235 pro? -08 15500 ? . 0400 130750 Sastamala. TURUN KONEKESKUS JA KONEFARMI: HUIPPUMERKIT MYYNTI KANKAANPÄÄSSÄ JA SATAKUNNASSA. SEPPO RUOKOLA 050 3400 704, MARKO YLI-KAUHALUOMA 0400 766 736 -suorakylvökoneet, ARES-lautasmuokkaimet, -klapikoneet, -kuormaajat, Työlev. P. Katkoo myös tienvarsivesakot! Kaikissa niittokoneissamme on luistamaton ratasvoimansiirto. Kouvola Imatra Isojoki Juva Jyväskylä Kempele 020 743 2042 045 206 6236 0400 899 979 040 5686 787 0400 164 716 0400 878 009 Kitee Kortesjärvi Kuopio Lappfjärd Lempäälä Loimaa 040 0373 879 0500 567 969 0440 881 931 040 711 2062 050 443 0934 0500 257 280 Mikkeli Sotkamo Tornio Virrat Ylitornio Ylivieska 0400 636 973 046 882 4712 0500 697 564 0400 236 588 050 340 2216 040 515 1361 -perävaunut, UNIA-kääntöaurat, -pintalevittimet, -nurmikoneet, -täsmälevittimet, -metsäkuormaimet, STARK tie- ja pihanhoitotuotteet, -tuotteet, VARILA-lumilingot, -apevaunut, -Pyöröpaalaimet ja käärijät. -ruokintahäkit ja -aidat JA PALJON MUUTA, SOITA TAI TULE KÄYMÄÄN Asemakatu 9, 38700 Kankaanpää. Viljakärry heti käyttöön 14 t, avattavat laidat. 044 2783640. Tiedustelut: Konekesko Oy, Salo P. pitkät kohlimet 390 cm, lisäksi tehokohlimet . Rek.8/-10, huoltokirja, vetokoukku, 2 x renkaat, lohkolämmitin ja sisäpistoke. 22.850 e Suzuki Grand Vitara 1,9 DDiS 4WD 5D 5MT, 57 000 km, ?11, 1 om. 040 7650027. Moto Ponsse Beaver vm.-02, aj. sis.alv 24% Kaupinkatu 4, 45130 Kouvola. Varaosat: 020 743 2045. www.agrikymi.fi Kuivaa. 02-5460195, 0400 591152. Deutz Fahr M 1080 vm. Lely 320 -08 10080 ? . Lep salo Taarup Bio.....................-03 Yhdistelmäpaalain KUOPIO..........045 124 9003 29 500 . - märKää? EvErs-janKKuri auttaa. äivänä tin peltopa n o u P . .8 ä 10 aall nähtävän ssa ja 15.-17.8. JD 678 Kombi -04 29674 ? Kuhn FC 303..................-04 Niittomurskain JYVÄSKYLÄ......043 211 3292 16 500 . 0500 485511. 1200 kg 2.390+alv? Asuntovaunu Gabe vm.-84, on rekisterissä, hyvä. 0400 686050. Vain nopeimmille! JOHN DEERE 955-935 puimurin käytettyjä varaosia. 050 5455499. TAKUU 2 VUOTTA! tietysti NHK:lta! LAUTASNIITTOKONEET Ketjupurkukärry 4-aks. sis. Paripyörät taurus 13.6-38 Raju-vanteella, 500 ?, sis. Nosturi HN200, koura H53, telat, ketjut ym. 0400 485516 www.askoarvo.fi SHOKKIHINTAAN Vain nopeimmille! Todella laadukkaat: Ojajyrsin, 2 kiekkoinen, 6500 ?. Salaojasoravaunu 8 tn, 14000 ?. P. 050 5177897. KUROTTAJA FARESIN 6.28, vm -09 2600h, H. Erittäin siisti ja hyväkuntoinen, vähän ajettu. Kuljetus järjestyy. Huoltok., ilmastointi, vetokoukku, vakionopeuden säädin,17. 040 5341690 KAIVINKONE KUBOTA KX 251 -04 Kysy lisää myyjältäsi! 050 372 4851 050 502 3598 050 387 2528 050 387 2537 0500 242 351 0500 437 805 050 387 2532 0500 255 947 0500 374 414 050 449 9516 0500 255 947 0500 893 592 050 372 4851 0500 257 914 0400 984830 paikkakunta HUITTINEN SALO HUITTINEN KOUVOLA PORI PORVOO HUITTINEN PORVOO OULU SEINÄJOKI HUITTINEN PORI HUITTINEN OULU PORVOO PORI KUOPIO KOUVOLA LAHTI SEINÄJOKI OULU LAHTI YLIVIESKA SEINÄJOKI KOUVOLA SALO HUITTINEN SEINÄJOKI LAHTI LAHTI VANTAA SEINÄJOKI SEINÄJOKI KOUVOLA KOUVOLA Lahti HUITTINEN Kouvola YLIVIESKA KOUVOLA SEINÄJOKI TURKU SEINÄJOKI Paino 7,5 tn. alv. 040 5777241. DeLaval pesuri, Junkkari hapotin 200 l:n tynnyrille ja viljaruuvi prop-happov.. 15 tn Koneenkuljetuslavetti, matala, kant. Myydään kokonaan tai osina käytön jäljiltä. Uusi elevaattorihihna + kupit, kork. Acronic 1302 RR ? Euroja omasta karjanlannasta ? Levitä karjanlanta tasaisesti nurmelle hyötykäyttöön ? Omalla Jeantil -vaunulla levität karjanlannan Sinulle sopivimpaan aikaan Jeantil lantavaunujen suosio ei ole sattumaa! ? Ylivoimainen levitystarkkuus ? Pieni voimantarve ? Varaosapalvelu lähellä Sinua Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL VIELÄ MUUTAMA VAUNU HETI TOIMITUKSEEN Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Käytetyt Schäffer pienkuormaimet: Schäffer 450 T vm. 040 4139584. Tume CC-1000 lajittelija. P. McHale 991 BE käärin -01 8065 ? . 10000 ? +alv. 050 3424 872 Viljakärry 13 m³ jarruilla. P. Hp. 18.000 . seinajoki@hstarvike.fi KAIKKI RASKAAN SARJAN AMMATTILAISIA. Soita Väinö Keto, 0500 451 459 vaino.keto@koneviesti.fi KYSY TARJOUS! ma?pe klo 8.30?17.30 Scania r 500 -05, 6x2 vaijerilait., rautajouset, keppivaihteet, ilma servovetokita, paperipiirturi. H. Useampilava vaihtoehto mahdollista, eritt. 040-4848192 Welger RP 235 Profi........-09 Ketjumurskaimia www.tapiopirttinen.fi P. 040 5102416. Perävaunu. 040 5397400, P-Savo. Petkus 541 viljanlajittelija. P. sis.alv 24% Juhani Rajaniemi Konefarmi Ylivieska p. 050 5528888, Uusimaa. Claas Volto 1050.............-07 Pöyhin FORSSA..........050 574 0700 14 700 . P. 2,1 m KYSY TARJOUS! TAKUU 1 VUOSI! . 5,4 m . 90400 Oulu Puh. Puomin sivukääntö. Lisä hydr. Ruostesuoj., 2 renkaat, 1 omist. Pirkanmaa 040 7172155. Subaru Impreza WRX Sti Turbo 4wd vm. 0400 895174. Teijo 75 hl kuivuri -74. 050 5373834. MF 430 10. -01, 280 hv, kats.5/13. Hp. 20 13 m e nne ssä te hd yille k a up no le ( rm oil 0? 15.20+alv Maschio Tigre kesantomurskain 3 m. -03, 10000 h Schäffer 4042 vm. sis.alv 24% Lantavaunut HEINÄTYÖKONEET YLIVIESKASTA . sis alv. Asiallinen työjuhta. Viljavarastoksi 30 jalan peltikontti, luukut kat., ovissa purkuluukut. PUN. 0500 269944, Jalasjärvi. Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto i ss je n m uk aisesti). aa vo ma lie ja nr p an ah o Ka m Legendaarista Claas-laatua ja kestävyyttä . huoltokirja, PARAS VARUSTELUTASO! 19.900 e Skoda Yeti 2,0 TDI CR 110 4x4 Adventure, 149 000 km, ?10, 1 om. 90400 Oulu Puh. Tehokas ja silti kompaktin helppokäyttöinen
elokuuta 2013 Maailman johtavalta Murskaavaa ylivoimaa Erikoiserä - kantoharat - myös tilaajan mitoilla Työleveys 210 cm - erilaisille liittimille alvN0% www.purkuporssi.fi/katso kartta -NVasaraterillä -NKestävä,NlujaNrakenne -NHyväNulottuvuus -NNopeaNajettava -NLaukaisumekanismi www.kjellman.fi Konehuolto T. +358400608047 , Tommi Oja Filmivaneria runsain määrin, melekeen joka lähtöön ja makuun!!! Filmivanerit 6,5-30 mm!! Edullista valkeaa vaneria 6,5-12 mm!!! Esim. Hintanäk. 10 000 ?. 0700-9-4466 N.N. 02 5391639. Maidontuotantotilojen investointien ja säilörehun tuotannon hallitsevaa Kehittämisneuvojaa toimialueena on koko osuuskuntamme alue, sijoituspaikkana Siilinjärvi / Kuopio. Sekä maidontuotannon kokonaisuuden hallitsevaa tuotantoneuvojaa toimialueena Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan alue, sijoituspaikkana Vieremä / Iisalmi. Tuotantoneuvojana vastaat maidontuottajiemme monipuolisesta laatu- ja tuotantoneuvonnasta toimintajärjestelmäämme perustuen. Erä erikoisvahvoja 9 ja 13,5 m merikontteja, esim. 10 e/m². Rek., el.tark., madot. klo 16 mennessä. JUVA Järvenpää 31,3 ha. P. 82,8 ha, puusto n. Omaa rantaviivaa n. 040 5650908. Claas 46 rotocut, Claas 250 rotocut, www.maatalouskoneet.fi P. 0400 142938. KARJALANKARHUKOIRAN PENT. 0400 663438. P. (Exit. Sopii viljalle, lietteelle. P. P. 850 ?) Kotiin, konttoriin, autotalliin 130 m2 asti. Täyd.toimitus sis. 040 7735670. MEPU EKI 120S ÖLJYLÄMMITIN. Laitila p. 050 4313437. Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. Jani F. 420 m. Hintanäkemys 130 000 ?. Tarj. Tarj. 15.8. 29.8. Hintanäkemys 15 000 ?. VOLVO BM 650 osina. P. Kaikki nupoutettuja, pihatossa kasvaneita ja laidunnettuja. P. Puuston määrä 5000 m3. Lämpöeriste ulko- ja sisäkankaan väliin asetettu solukuplamuovi, jonka tehtävä on erottaa kankaat ja muodostaa n. 040 9638304. ItäMaito Osuuskunta ItäMaito toimii Valio Oy:n omistaja- ja maidonhankintaosuuskuntana Kainuussa, PohjoisKarjalassa, Pohjois-Savossa sekä osin Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. renkaita 8.25x16, 8.25x20, 9.00x20, 10.00x20, 11.00x20. 020 7639640 www.metehe.fi NOSTO-OVET asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com PERINTEISET HIRSILADOT tilaustyönä. Tampere 040 5846131. Sijoitetaan/myydään bullmastiff narttupentu. Sampo takapyöriä. 29.8. Kokemäki 7,5 ha/900 m3, tie läpi, hakattavaa. Nuoret eläimet heti, lypsävät loppuvuodesta. Tarj. Hinta 25 000 ?. Kokonaishinta 750 000 ?. Sovi esittely! Ari Sapattinen 0400 271 000 PIEKSÄMÄKI Vanaja. Materiaali on UV-suojattu ja palonestokäsiteltyä, väriltään ulkokangas on vaalean harmaa. Puusto n. 0400 546105. HEINÄÄ ja kuiviketta naudoille, Kärkölä, P-Häme. 16.8. Ylöjärvi, Kuru 43 ha/3600 m3, 1985 rak. PL107 Hki52 KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. klo 15 menn. KEURUU Ampiala 30,5 ha. 123 m2 (kuntotark.raportti), kunnostustarvetta (!), tämänhetkinen käyttö: lyhytaikainen vapaa-ajankäyttö. Katso: hirsiveistoharma.fi tai p. 0400 951677. Lapiomuokkain IMANTS 45 DRH 290 SX-terät 7 riviä. P. 1 kpl varaovi, mitat 1,0 x 2,1 m. mukaan!! P. Tilaukset: 050 5052424. SYYSÖLJYKASVIEN, RUKIIN, SYYSVEHNÄN SIEMENIÄ. Junttilan Tila, Vammala p. ja rantatontti 11 ha/650 m3 + omaa vesialuetta 10 ha. Tarj. Edullisesti! P. Tarj. Valaistus 12 kpl Glamox GDSA-400 NaH/F a` 400 Watt. Kuljetukset ja rahoitus. Rantatontti n. PL107 Hki52. Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala, puh. Kolmesta eri tilasta muodostuva tilakokonaisuus, yhteensä 31 ha. Kohteessa yht. 49 ha. 08-3113133, 040 5085833. Odotamme sinulta: . Tarj. 590 m². tilavuus n. tapiopirttinen.fi 06 484 7150 l 0500 263 400 ALAVUS Alavudenkylä 26,7 ha. Puusto n. Tarjous! Kokemäki maatila ilman rakennuksia, peltoa 7 ha, metsä 24 ha/1900 m3, Sääksjärven rantaa. 2,9 m, uusi housukippi, hydr.jarrut, vetomahdollisuus. Lisätietoa Osuuskunta ItäMaidosta löydät osoitteesta www.itamaito.fi . Täydennämme ItäMaidon neuvontatiimiä ja haemme nyt vakituiseen työsuhteeseen kahta asiantuntijaa. KUPLAHALLI, käytetty; ylipainehalli kuplahalli Malli MK 586/320. 330 m Saarijärven rannalla. Tie palstalle. 1000 m² h. 6.9. Rantaviivaa n. 0400 162614 Kangasniemi. Hirvi- ja karhusukuisia nuoria itäsiperianlaikoja, uros ja narttu. P. Heti saatavana p. Tiloja viisi, yhteispinta-ala kiint.rekisterissä 87,2 ha. 5520 m3. Tarj. Puusto n. klo 15 menn. KEURUU Liesjärvi 23,3 ha. kyltein ja valoin). 65 000 ?. JOUTSA Rutalahti 27,2 ha. Puusto n. 040 5681114. 2,5 kk SUOMENAJOKOIRAN UROSPENTU. 03-4378344, 0502694 BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. 0440 490990 www.halerpalvelut.com NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. Hyvät tieyhteydet. 0500 823349. Kipa kesantomurskain hyväkuntoinen. 260 m2 + kellari ja ullakko. hyviä vuorovaikutus- ja kouluttajataitoja . SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. 15.8. 31.8. Ikaalinen 26 ha/3200 m3. Tarj. 50, ha. 15.8. Hämeenkyrö 19 ha/2800 m3. Tarj. 0400 275310. Pöttinger Synkro 3000 S kultivaattori uusi. 050 3495976. EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi 1 kpl Teille sop. Omaa rantaviivaa n. agrologi . 70 m2. kpl ! LÄNSIKARHU OY p. 040 9613391 Tuotannosta luopumisen vuoksi myydään tarkkailukarja maidontuotantoon. FIN27424/08. 16.8. Rauma 6 ha/400 m3, taajaman tuntumassa. 7, pinta-ala n. OMT/ MT maapohjat, tilan vuosikasvu yli 8 %. 28.8. Sastamala, Kiikka hirsinen koulurakennus 2754 m2 tontilla. 31.8. Timo Heikkilä 0400 167 825 P. 050 3086676. Karstula/Kyyjärvi Pirttijärven-Pölkin yhteismetsän osuuksia. Sisäkangasmateriaali on PVC-muovitettua polyesteriä ja paino n. 530 g/m². 0500 164290. Tuurinkoski-yhtymä Oy PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Puimurin käyt. 040 5081171. ESTRE M700 ja M1400 VALSSIMYLLYT nostolaite- tai vetokoukkusovite, kuljettimella tai pakkaajalla. 0400 777192. Täällä eläinilmoitukset saavat hyvän huomioarvon. Jätä ilmoitus: maaseuduntulevaisuus.fi SYYSRYPSI kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. SERTIFIOIDUT SIEMENET Rukiit: Walet ja Reetta bor SW Magnifik syysvehnä Peräniityn tila Huttinen p. 28.8. Sastamala, Kiikoinen maatila, peltoa 8,3 ha, metsä 27 ha/2400 m3, paljon rakennuksia. 08 447015 www.vaneria.fi Lyömätön tarjous! LOMATALO 65 15.980 ? Puoleen hintaan rajoitetusti! ILMALÄMPÖPUMPPU Toshiban inverter teknologia. 399 ? (n. H. Ranta/koskipaikka. Ainutlaatuinen rantametsäkiinteistö Ari Sapattinen 0400 271 000 Katso esitetiedot www.metsatilat.fi/jarvisuomi KUHN ALTERNA 400 NIITTOMURSKAIN 2008. 15900 . Nyt myös erä sisäeristykseen sopivaa sekundaelementtiä alk. 0400 895174. Lietepumppu AlfaLaval, toimintakuntoinen ja heti vapaa. P. erkkeritakan, hormin, lämpöpumpun. klo 15 menn. KARSTULA Vahanka määräala n. Tarj. 23.8. Punkalaidun 25 ha taimikkovaltainen tila + hirsitalo. 050 3368884. Jätä ilmoitus p. 0500 815003. OMAKOTITALO ja min. 040 5650908. Teho-Juko perunannostokone. Hyväkuntoinen. n. Tarj. 0400 565 366, 045 859 3201 EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. 31.8. Sastamala, Kiikoinen taimikkotila 6,9 ha. Vuosittain hankimme lähes 540 miljoonaa litraa korkealuokkaista maitoa Valion jalostukseen noin 2 300 tuottajatilaltamme. 2 ha, pihapiiri n. 130 000 ?. Juha Sydänmaa 0400 549 129 PAALIKÄRRY 18 TN - hydraulisesti liikkuvat sivuputket - kumivaimennus aisassa - jarru telin ensimmäisissä pyörissä www.temtuote.com Puh. Puusto n. 1140 m3. 250 m3. Hp. Jylhää viihtyisää ilta-auringon länsirantaa 85 m, isot terassit ja laiturit yht. 0400 686050. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Valtra pyörät 18 x 34. P. NTM -1 - +9 Kasvaneet makuuparsipihatossa ja laitumella Salossa, 040 5146383. 4 kpl pian toisen kerran poikivia nupoja HF-lehmiä. Hyvät peuramaat. Hp 120 000 ? Kankaanpää 38 ha/1500 m3. Pikkumökki metsästyskäyttöön. Tee tarjous! Kokemäki maatila peltoa 8,8 ha ja hyväpuust. 050 5185122. Villaelementtejä. Priimaa ja 2-laatua edullisesti. Hp 250 000 ? Janne Savilahti 044 760 7788 Tre, Teisko 27 ha/3050 m3. Tarj. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. Tarj. 21,3 ha ja peltoa n. 040 5462252. Itsekulkeva seosrehuvaunu Kuhn SE 18 vm. Sippola, Kouvola Kolme lokakuussa poikivaa ay- hiehoa sekä eri-ikäisiä lehmävasikoita. Keski-Suomi p. asuinrak. Mitat pituus n.36, leveys n.17, korkeus n. 0400 636 113 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi www.metsatilat.fi Palkkio 4,5% (sis.alv)/sopimuksen mukaan, minimi 1900 e sis. Maatalousmaata n. Tie palstalle. lattiat, seinät, katot, pakkaus.... Muista myös edulliset poisto/hävitys erät!!!!! Nyt myös levyt määrämittaan sahattuna näpäkästi!!! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!!! P. 010 381 5258, arja.rissanen@valio.fi. Vehnät: ELLVIS, ALTOS Rukiit: EVOLO, REETTA Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme jättämään 25.8.2013 mennessä www.valio.fi/rekry sivuilla olevan linkin kautta. Meiltä myös Lannoitteet sekä Glyfosaatit syksyksi ! Nurmisiemenet , apilat ja seokset syksyn kylvöille ! Ostamme myös viljaa teollisuuteen ja vientiin ?kysy- ! Rakkaudesta suomalaiseen maitoon www.purolankartano.fi, 0400 - 882090 Jussi.hanhilahti@purolan.fi. 22 Perjantaina 9. P. 30.8. Himanka metsät./tontti keskustassa 8-tien varressa 1,1 ha/155 m3. Tarj. 050 3688256 P. Hinta 5000 ?+alv. VOIDAAN MYÖS VAIHTAA. 2?/min+pvm. Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. Puusto n. 3880 m3. Tarj. P. Metsänhoitotyöt tehty ja alueella hyvä tiestö. Riitta 0400 793933 tai Timo 040 7182637/ Seppälä. 040 5639496. Reetta luomurukiin siementä C1 Raitis, tupakoimaton mies haluaa vuokrata Pirkanmaalta pienen maatilan tai vanhan omakotitalon. 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Maa- ja metsätila Pohjois-Karjalassa Juuassa, kts.tiedot ja kuvat www.kiinteistoeero.fi P. Terveet vanhemmat. P. Hp. halkaisija n. Hp 535 000 ? Muurla 57 ha/10 200 m3. Hinta ei sisällä lohkomatonta rantatonttia (määräala n. 9 400 m3, josta tukkia n. klo 15 menn. KARSTULA Vahanka 4,4 ha. Tie palstalle. 28.8. Marita Säämäki 040 522 4322 Rauma 22 ha/3200 m3. 4000 m2, jossa 1950-luvun jälkipuoliskolla valm. 15.8. Kihniö m-ala 9,5 ha pääosin taimikkoa. 2 m. 3010 m3. Hp. PL 359, 00121 Hki. Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. 23 100 m3, josta heti päätehakattavissa n. Sisäkankaan alaosa on väriltään vihreä. 1 1/2 ?kerr. ok-talo n. 0400 859342. PYÖRÖPAALIHEINÄÄ 213 kpl, kuljetus sop. / tarj. purettuna (numeroitu ). Maisemallinen rantamännikkö 1,3 ha, jossa länsirantaa 175 m. Puusto 280 m3. Markkinajohtajan laaja valikoima! Rak.piirustus veloituksetta. Tilausjärjestyksessä nopeimmille. Tiedustelut/esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com Katto- ja seinäelementtiä EPS eristevahvuudet 100-150 mm. Yht. hyvää kokemusta ja osaamista maidontuotannosta sekä lypsykarjan hoidosta ja ruokinnasta . 046 8981858. VILJAKÄRRY KIPA 85. P. 28.8. Akaa 14 ha/2200 m3 erittäin hyväkasvuisia kasv.metsiä ja vähän päätehakkuutakin. valmiutta liikkua omalla autolla toiminta-alueellasi . Puusto n. Kaikki huom. P. Hyvää rantaa 50 m. Hinta 85 000 ?. 4. + rantapalsta (määräala) 11 000 m2, vanha rantasauna ja rakennusoikeus 100 m2 uudelle mökille. 050 559 59 22 Syysviljojen siemenet, Reetta bor-ruis ja SW Magnifik-vehnä. Heti valmiina, suoraan tilaajalle toimitettuna. Kultajyvä OY Hämeenlinna 050-3208270, 050-3434170 info@kultajyva.com DREEVERIN PENTUJA 2 urosta synt. rantaa 750 m/1 kaavatontti. aitoa innostusta ja mielenkiintoa maidontuotantoon ja sen kehittämiseen . tehtävään soveltuvaa maatalousalan koulutusta, esim. Hintanäkemys 375 000 ?, tarj. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. alv Savilahdenkatu 5?7, Mikkeli p. 4000 m2. Hp. 16 . 3100 ?+alv. P. 15.8. Tarj. Tarj. 3,5 km. Hp 65 000 ? Sastamala 4,8 ha taimikkotila tien varressa. 9,6 ha. ja 48/981 osuutta, Hp 130 000 ?. Yht.metsän pinta-ala 1494 ha ja puusto n. Hinta 475 000 ?. 3. + alv. 10 x 6 m hirsinen asuinrak. Päärakennus ympärivuotiseen asumiseen 88 m2+30 m2, valm. 2010. jasun mukaan. 21.8. Rauno Hakala 0400 124 832 Sastamala metsä 48 ha + pelto 6 ha. Ikaalinen maatila, pelto 6 ha, metsä 20 ha, kohtuulliset rakennukset. 15 mm paksu lämpöeristekerros. 040 1575070. Öljynpuristimet, moniöljypolttimet ja esteröintilaitteet. Www.biottori.fi 044 7168000. Näppärä lavakuivuri 40 hl + Sampsa elevaattori ja Sampsa öljyuuni. Nevajärven rannalla kaksi lomarak.paikkaa. Hintanäkemys 740 000 ?. Tarj. Hp 110 000 . 28.8. Eura 12 ha/1500 m3. 125 000 m3. Humppila 13 ha/3200 m3 + rantaa. Tarj. Vanhemmat ajavat jänistä. Kohteet voidaan myydä myös erikseen. 1. Tarj. Hirsirunk. Ei rantarakennusoikeutta. 40/981 osuutta. 19.8.2013 klo 15:een menn. Kohde myydään lähtökohtaisesti ja mieluiten yhtenä kokonaisuutena, mutta osatarjouksetkin otetaan huomioon. KANGASNIEMI Puula. Käytössäsi ovat nykyaikaiset työvälineet ja Valion alkutuotannon asiantuntijoiden tuki. Syysviljan siemenet ! Lisätietoja tehtävistä antaa Osuuskunta ItäMaidon neuvonnan esimies Arja Rissanen puh. 040 4113727. Saksanpaimenkoiran luovutusikäiset urospennut. 3 HEVOSEN TALLI. P. P. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. 4500 ?. Grove 860 sähkötoim. Metsää n. Hintanäkemys 345 000 ?. Puhallus/lämpö 1 kpl S+H Nolting K-180/D lämminilmapuhallin moottori 5,5 k, ylipaine 300 bar., puhallusteho 14400 m³/h, lämmitysteho polttimella n. 0400 365 837 Tuhti ja Junkkari telikärryjä Kverneland sarka-auroja Kverneland 16. P. Kolme erillistä palstaa. Tarj. 03 3634008, 0400 625373. KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. Remonttitaitoinen. P. Hp 195 000 ? Kari Jeskanen 0500 335 526 Mänttä-Vilppula, rantatila Näsijärven vesistöllä 3,8 ha, 2 kaavatonttia. Hp 150 000 . kolme palstaa, joita tiet vielä halkovat. Pl 107 Hki52 Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. meijeriprosessien tuntemus katsotaan eduksi . 850 g/m². 15.8. Halikko 13 ha/1560 m3. 4000 m2). Hinta 195 000 ?. 2. Rantaasemakaavan mukainen lohkomaton ilta-auringon länsirannan määräalan rantatontti, rakennusoikeus 150+50 m2. klo 15.00 menn. MULTIA Multia 2,47 ha. 0500 656125. SYYSKYLVÖILLE NovaCombi 3000 kaikki varusteet, Hieno on! Tervajoki. rakennukset. 580 m. kehittämisneuvojalta maitotilan investointiprojektien hallintaan, talouteen, nurmiviljelyyn ja säilörehun tuotantoketjuun (pellolta ruokintapöydälle) liittyvää osaamista . 30.8. Halsua metsät. Hp 18 000 / tarj. Sauli Kallio 044 739 3110 Himanka 6 ha/720 m3, tie tilan rajalla. P. 0400/0500 333666. Typpilannoitetta jättisäkeissä. 40 tonnin erä edullisesti. P. 500 lux. 045 6718934. 5 kpl nupoja tiineitä ay-HIEHOJA, poikivat 25.10-3.1. 2.9. lisäsiipiä Alajärvi p. Omaa rantaviivaa n. 0400 952592. Rehuvaunu ja pyöröpaalain. P. JT 04600 MLÄ. Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. Hintanäkemys 135 000 ?. Tarj. 1720 m3. Tarj. 040 5848222. Maitokiintiö 273270 L C2 alue. Tarjoa 040 5060329. Kuiviketurvetta Etelä- ja Keski-Suomen alue. 4 400 m3, taimikoita hieman yli 1/3 pinta-alasta, rehevät maat. P.040 7105340. Suomalaisia, varmennettuja MANSIKAN TAIMIA . Tarj. 65 000 ?. MULTIA Sinervämäki määräala n. Hyvät odotus- ja jalostusarvot, siem. 22.8. Miika Bucktman 040 557 3947 Kihniö 21 ha/780 m3 + 4 vapaaajan tonttia Nerkoojärven rannassa sekä talouskeskus rakennuksineen. Myydään osissakin. Tie rajalla, rehevät pohjat. henkilönostin. Metsämaata n. renkaita: 18.4x26, 16.9x26, 14.9x26. 1960 m3. 15.8. Sastamala, Kiikoinen 37 ha/6000 m3. 040 5456608. - liitinlevyt Edullisia leikkuupuimurin SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS lähes kaikkiin merkkeihin. KOHLINLAAKEREITA P. Tarj. 06-4331950. Käyt.peräk. Kaksi erillistä peltopalstaa. Ovet 1 kpl ulkopariovet/paineentasaus aula/pyöröov. Rantasauna 25 m2 + aitta 12 m2 kokonaan isosta kelosta, valm. 2005. 100 000 ?. KARSTULA Karstula 12,29 ha. 040 5812324 Suomenajokoiran narttupentu e. Rantatila 6100 m2 upeine rakennuksineen. 12.8. Timo Vesterinen 0500 812 792 Somero peltoa 21 ha, metsä 28 ha/4700 m3. 120 k. Tarj. Hieno maatilakokonaisuus vain 9 km Juvan keskustasta. SIS. Puustoa n. 27.5.13, emä SERT CACIB, isä KVA, MVA, SMVA, CIB luovutus heti. P. 2007. Tarj. P. Hp 210 000 ? Tontteja Ikaalinen, Vesilahti. Kysy! Jukka Pusa 0400 636 113 Pomarkku 26 ha/5200 m3, mökkikäytössä oleva vanha asuintalo, aitta, sauna ym. 040 5650908. SoitaN0424720N600 Nyt myös kesämökkejä, rantatontteja ja kuivan maan tontteja, tutustu! PHWVDWLODW IL JYRY - alkuperäinen salaoja-aura ja suodatinkankaan kietoja www. Sovi esittelystä! Petra Huupponen 044 742 2353 29 ha. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi - kaikki kauhamallit 5950,- TB 211 maatilan ympäristönhoitoon DEEREN VARAOSAT KAUHAT HEFTATTUNA Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com Tehokas ELEVAATTORI pituus 16 m. 3200 m³. Valoteho kentällä n. 0500 590095. Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. toimistot, varastot, navetat... Havuvaneria 12-30mm!!! Esim. paakkutaimet syysistutuksiin www.ihalantila.fi Uusikaupunki Puh. Ulkokangas molemminpuolisesti PVC-pinnoitettu polyesterkangas. Paino n. 06 4331950. 0400661205 FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. Järeä. metsä 11 ha/2100 m3. Käyttökelp. Tilalla omaa vesialuetta n. 16.8. Koski Tl 7,4 ha/2090 m3 + pieni ok-talo. Katso kuvat www.jarviseudunkone.fi Erä edullisia OPTIMAL takakauhoja T220 ja takalanoja TR210. Nyt tarjouksena 650 . kehittämisneuvojan tehtävässä englannin kielitaito katsotaan eduksi Tarjoamme työpaikan mukavassa ja kehittyvässä työyhteisössä kansainvälisestikin arvostetussa Valioryhmässä, hyvät ja osaavat työkaverit sekä haasteelliset ja monipuoliset työtehtävät. Hirsinen Aitta/Varasto/Sauna 13 m² väriv. 2990 ?! P. tuotantoneuvojan tehtävässä laatu- ja toimintajärjestelmien tuntemus katsotaan eduksi . klo 15 menn. KARSTULA Vahanka 30,07 ha. P. Pihapiirissä sauna, kellari, navetta sekä maatalouden tuotanto- ja varastorakennuksia. 6000 m3. 040 5416585. Kesannonmurskain leveys 3,5 m nostolaitemalli P. Mahtava näköalapaikka Puulavedelle. P.0400 695108. Myydään kiintiöitä Maitokiintiö 340000 l, c2 -alue, tarjousten perusteella. P. 29.8. kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja joustavuutta työajan suhteen . www.halerpalvelut.com 0440 490990, 045 2308270. Erikoiserä 9 m ja 13,5 m Bulkmerikontteja käyntiovella, teräslattioilla. 020 413 2321 Tr.telikärry 24 m³, kork. Etelään avautuva niemi, oma saari ja myös omaa vesialuetta 7 ha. P. 1600 m3. 0500 723 996 Puh. päärakennus, aitta, pihasauna ja navetta. Puusto n. 29.8. Etuovi.com kohde 396005. 1 kpl dieselkäyttöinen. ALV:n. 22.8. Sastamala, Nohkua 3 ha/660 m3. Tarj. Tarj. viljan tai lietteen säilytykseen. 8 ha. Tarj. 0400 365 837. JUVA Hyötynen 198,03 ha. Hintanäkemys 100 000 ?
Maatalousyrityksiin: Estonia OÜ, Grüne Fee Eesti AS, Tartu Agro AS, OÜ Kure Mõis ja OÜ Karpo. Myllyniemi kysyi. . Jokin oli mennyt vikaan, mutta mikä. Yritykset ovat pääsääntöisesti suuria ja niillä tuotetaan mm. maitoa, naudan- ja sianlihaa, viljaa, rehua, kurkkua, salaattia ja muita vihanneksia. www.tts.fi Lisäksi matkan aikana maistellaan virolaisia Põltsamaa Felixin marjaviinejä, tutustutaan Berry Farmingin tyrnimarjatuotteisiin ja vieraillaan Viron Maatalousyliopistossa sekä Agriland maataloustekniikkakaupassa. Matkan hinta on TTS:n ja Agronomiliiton jäsenille 620 . Raks, raks! Hakkarainen oli raudoissa omalla pihallaan. . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Heikki Luoma Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Voi olla syytä, Juurikkala sanoi. Seurue kääntyi paluumatkalle. Hakkarainen ojensi kätensä ilman sen kummempaa sisäistä itsetilitystä. Pauli Antero on pukeutunut uuteen, hyvin istuvaan liivipukuun, jonka väri sointuu erinomaisesti yhteen Tuulian juhlaleningin kanssa. Ojentakaapa kätenne. Hakkaraisen ajatus kulki edelleen lyhyinä pätkinä suostumatta analysoimaan tähän johtaneita yksityiskohtia. Sano vaan. Tuulia kääntyy veikeästi hymyillen ja katsoo Pauli Anteroa altakulmin. . 1988 Kohdenro: 49007 Tuotetta myy: Etelä-Suomen Tuotetta Realisointikeskus myy: Kohdenro: 49090 Etelä-Suomen Realisointikeskus MUITA ILMOITTAJIA: ulosottoviranomaiset |konkurssipesät | puolustusvoimat | poliisi | metsähallitus JCB 540-140 kurottaja, vm. Lisät: projektipäällikkö ossi.sippola@ekokem.fi 050-589 5107 työpaikkailmoituksista lisäansioita tai kokonaan uusi työ. Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. . Ei sinussakaan ole valittamista. Hänellä on musta nahkapusero ja autoilijanlakki, jonka lipassa auringonsäteet käyvät mielellään taittumassa. Isommatkin kohteet. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Raivausjyrsintä & kaivinkonetyöt Päijät-Hämeen alueella. Konepalvelu Pärhä, 040 5817394 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSET. Ympäristökonsultti: www.yip.fi OPINTOMATKA VIROON 15.?18.10.2013 TTS - Työtehoseura yhteistyössä Agronomiliiton kanssa järjestää suomalaisille maatalousyrittäjille opintomatkan Viroon, Tarton lähialueelle lokakuussa 15.?18.10.2013. Maatalousyrittäjyyteen perehdytään tutustumalla yhteensä yhdeksään erilaiseen kohteeseen. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. 010 4233 417, kersti.angelvirta@livonia.fi Ilmoittautumiset lomakkeella: www.livonia.fi/tts huutokaupat.com SUOMEN SUURIN realisoitavan omaisuuden kauppapaikka YHTEISTYÖKUMPPANIMME ESITTELEVÄT: LÄHTÖHINTA 0? Omakotikiinteistö, Siikajoki Kohdenro: 48868 JN-Kiinteistöt LÄHTÖHINTA 0? LÄHTÖHINTA 0? Genie Z45/22 kuukulkija, vm.1998 Caterpillar 312c kaivinkone, vm. taulutelkkari, rst-hyllyt ja tasot, kori- ja keräilyvaunut, valvontajärjestelmä, 2 kpl 400L.n akvaario kaloineen, maitohinkit, paljon muuta. 044 5030094. Löydä MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU maksaa edelleen vain 85 ?/ tonni + alv. elokuuta 2013 PÖYRÖÖT . 2 d-truk., 2 hydr. lisämaksulla), ruokailut (aamiaiset ja 5 ateriaa), seminaari ja vierailukohteet. Ryhmän kanssa on Viron maatalouteen perehtynyt suomenkielinen opas. SÄILÖREHUNKORJUU URAKOINTIA kahdella ajosilppurilla Claas 940 ja Claas 850. Mattilan koneasema Oy P. ym. Siirtyminen nopeasti omalla lavetilla. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Turpeinen tuntee tuuliamaisen lämpimän hihityksen välittyvän itseensä tämän ihanien rintojen ja vatsan kautta. . VIIVI JA WAGNER . Yli 250 huutoa. Näyttö 1 h ennen tai sop. Hoidossa on. jatkuu. MARK TRAIL Haemme joukkoomme Pohjois-Savon alueelle Perunantuotannon asiantuntijaa Sinun tulee hallita perunan viljelyn suunnittelua ja tilakokonaisuutta. Arvostamme - Aikaisempaa kokemusta perunantuotannosta ja /tai maatilojen ja maaseudun kehittämistehtävissä - ProAgrian atk-ohjelmistojen käyttökokemusta - Tehtävään sopivaa koulutusta, esim. 2008 0? LÄHTÖHINTA 48791 Kohdenro: tokaupat Paranko Tuotetta myy: Huu Tule tekemään löytöjä. huutokaupat.com ilmoita@huutokaupat.com puh. Itte mä olisin ostanu sen numeroo pienemmän violetin. Tuulia kohentelee hiuksiaan ja näkee peilin kautta Turpeisen ilmeen. . 020 413 2321 Lisätietoja ja ilmoittautumiset 30.8.2013 mennessä: Projektipäällikkö Kersti Angelvirta, Livonia Events Puh. Tuulia nousee, halaa häntä tukevasti. 043 825 1218, varatoimitusjohtaja Matti Ollikainen, puh. Aktivoi tilauskaavake kohdasta: Tilauksen voi tehdä ensisijaisesti netissä. Se kiinnostaa kovasti minuakin, Juurikkala sanoi. kon., työpöytiä, varastohyllyä, 2 -piste hits. Kysy tarjousta. Hänellä on kädessään valkoinen taskunenäliina. . Kaikkea mitä matkalla ja huoltoasemalla puhuitte, voidaan käyttää todisteena teitä vastaan. ym. Pukus istuu kun valettu. . muk. Sua! Ihmettelen tässä vaan, että miten justiinsa minä sain sinut, vaikka kaikki sua yritti. . präs., 2 ven., k-auto Volvo., 4 liete pump. os. klo 11. HELGE . Karhotus ROC Karhotin. Käteismaksu pekka.laine12@gmail.com Tietoja myös 0400 221351. www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Minä olin pitänyt tuota baaria pystyssä niin monta vuotta, etten olis kestänyt sen konkurssia. . 23 Perjantaina 9. No sitähän mäkin. Buffet. Ikkunan takana vaahteroissa hehkuu kesän viimeinen vihreys, jonka sekaan lähestyvä syksy on jo tehnyt omia sävytyksiään. Tuulia on sipaisemassa punaa huuliinsa, kun Turpeinen astelee sisään olohuoneen puolelta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 0400 164139. Toimialue koko Suomi. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. Olikohan tuo tarpeellista. Harjavalta, Sepänkatu 1. Kiinteistö puretaan, kaikki pois. Esim. Jaa, olisko se menny konkkaan sillon Violan lähdön jälkeen? . Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa ?? . Mee sinä Turpeinen alimmaiseksi, ei mahdu rinnatusten. . Joo! Muistikkos sinä ne romut hääparin auton perään? . 03 7775914, 0400 713905. Täällä ilmoituksesi kertoo tapahtumasta valtakunnallisesti. Soita p. Rautoihin minä olen ne muutkin pannut. . klo 12:00 alk. Nyt mentiin, kun vielä maltetaan. Tuulia irrottautuu ja sieppaa sängyltä korean hattunsa. Muutenkin Valtsu on huomattavan siisti, hiukset suittu korvien taakse ja kauluspaita yllä, tosin ilman solmiota. Valtsu avaa pariskunnalle oven. . Tilaa heti, niin varmistat noudon vielä kesän 2013 kuluessa. Tee tilaus netissä. agronomi, MMM, agrologi AMK, hortonomi AMK, myös valmistuvat huomioidaan - Esiintymis- ja koulutustaitoja - Hyviä vuorovaikutustaitoja. Tarjoamme - Haasteellisen ja monipuolisen työn perunatilojen kehittämistehtävissä - Tiimiorganisaatiossa toimivien muiden asiantuntijoiden tuen - ProAgrian monipuolisen osaamisen, tukipalvelut ja yhteistyöverkoston. ProAgria Pohjois-Savo on maatila- ja maaseutuyrittäjiä palveleva 65 toimihenkilön asiantuntijaorganisaatio. Kehitämme pohjoissavolaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Olemme mukana valtakunnallisessa ProAgria-yhteistyössä ja toimimme tiiviisti yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pohjois-Savo Vapaamuotoinen hakemus palkkatoivomuksineen ja CV 30.8.2013 mennessä osoitteella: ProAgria Pohjois-Savo/Hallitus, PL 1096, 70111 Kuopio tai sähköisesti katri.kostamo@proagria.fi. kylmä- ja lämminpufeevaunut, jääpalakone, kylmävetolaatikostoja, kahvinkeittimet, astianpesulinja, vihannesleikkuri, rasvakeitin, yleiskone, vaakoja, salamanteri, 2 kpl yhdistelmäuuni, tasoparila, elementtikylmä- ja pakastinhuoneet, kaasuliesi, kippipannu ja -kattila, rasvahuuva, lämpöhaude ja -taso, viinikaappi, tuoleja noin 200 kpl, baarijakkarat, pöydät , terassikalusteet, looshisohvat noin 60:lle henkilölle, talonpoikaiskalusteita, 200 hengen narikka, baaritiski kaapistoineen, pukukaapit, kahvi- ja ruokailuastiat, ruokailuvälineet, ruuanvalmistusvälineet, satoja juomalaseja, GN-astiat, kattilat ja paistinpannut, kannut, tarjoiluastiat, paljon ravintolareksisiittaa, valaisimet, äänentoisto- ja valo-ohjauslaitteet, viinamitat, roska-astiat, viherkasvit, liinavaatteet, 47. Mahtaako morsian olla yhtään koreempi? . Turpeinen pysähtyy ovelle antaen silmiensä levätä Tuuliassa. Laita vaan, se kuuluu kokonaisuuteen. . Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Katso tarkemmin ja kuvat www.huutokaupat.com Meklarina Paranko 0400 484 458. Suuri kone- ja laite huutokauppa 11.8. jari@ kantokuru.com P. Oletpas sää koree. Minä haluan puhua asianajajani kanssa, Hakkarainen sanoi käheästi. . Jaa, ei sunkaan muotos ole alkuunkaan väärissä paikoissa. . Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Katri Kostamo puh. 010 396 2000 (ma-pe 09-17, la-su 10-14) SUURI RAVINTOLAHUUTOKAUPPA Tiistaina 13.8. 0400 371 021. www.proagria.fi/ps Haetaan ammattitaitoista kaivinkoneenkuljettajaa / metsäkoneenkuljettajaa kantojen nosteluun Pirkanmaan alueella. Juu, sulla on tota tyylitajua, mä oon aina sanonu. Teidät on pidätetty, johtaja Hakkarainen. Netissä myös lisää ohjeita. www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet. Sanonko? . Turpeinen tyrkkää taskunenäliinan upoksiin ja seuraa muhoillen elämänsä naista. Valtsu odottaa jo pihassa Turpeisen uuden pakettiauton vierellä. Juurikkala ei tällä kertaa hymyillyt, edes toisella silmällään. ym. Ei, kun minun lähtöni jälkeen. . (happo), alumiinihits. Olkaa hyvä! . Sukutilan vanhat vaahterat suhisivat rauhoittavasti, pääskyset sinkoilivat biokanalan ja päärakennuksen välisessä ilmatilassa, mutta luonnonilmiöt eivät hipaisseetkaan Hakkaraisen sisäänpäin suuntautunutta tajuntaa. SEITSEMÄSTOISTA LUKU Kellertävään juhlaleninkiin pukeutunut Tuulia istuu makuuhuoneen peilin edessä, korkokengissään, hiuksissaan uusi kampaus joka saa hänet näyttämään jotenkin rouvamaisemmalta. VÄINÄMÖINEN . Myös nettihuudot hyv. Sitä paitsi, hihi, sitä paitsi johtaja on niin ihanan pönäkkä! . Leuka on huolellisesti ajeltu ja kasvot kiiltävät hajusaippuan ja veden jäljiltä. rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. Keskuskatu 3, 04600 Mäntsälä. Myydään mm. Kiitos, tämähän nyt on, Tuulia naurahtaa ja nykäisee Valtsua lakinlipasta. . 1999 LÄHTÖHINTA 0? Valmet TD 2812 trukki 42 tn, vm. Hinnat sisältävät alv:n. OUTO VALO . Jaa? Turpeisen alahuuli pitenee aavistuksen. Laitanko mä tän taskunästyykin vai en? . Mitä johtaja katsoo? . Vaikutelmaa tukee vahvasti kaksi leveää kultasormusta vasemman käden nimettömässä. 2003 Macea Machinery Macea Machinery Kohdenro: 48888 PALJON ULOSMITATTUA OMAISUUTTA JA KONKURSSIPESIÄ Kohdenro: 48865 LÄHTÖHINTA 0? Daewzzoo Mega 250-III pyöräkuormaaja, vm. ja muille 690 ?. Hintaan sisältyy laivaliput, linja-autokuljetukset, majoitus 2-h huoneissa (1-h huone 105
Asiakkaan valinnan tueksi pitäisi luoda selkeät asiakirjat siitä, minkälaisia velvoitteita on?, Heininen sanoo. SVOK toivoo, että tulevan vesihuoltolain uudistuksen jälkeen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ottaisi asian työn alle. Elintarvikkeiden hinnat laskivat kolmatta kuukautta MONI Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: KASVUKAUSI JUKKA KOIVULA Glyphogan 480 SL, 20 L . Alkuviikolla on jälleen mahdollisuus yhtenäiseen sateeseen. SÄÄ VIILENEE VÄHÄN. Perjantaina puolilta päivin esiintyy tangokuningas Risto Nevala ja puheen pitää Paula Risikko. Alin lämpötila on 5 ja 15 asteen välillä. Pohjois-Lapissa voi parina yönä olla hallaa. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ ON 20?50 milliä, Lapissa enimmäkseen 5?20 milliä. Siitä tulee äkkiä vaan sekaannusta.? PU TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Kesätarjous! Suomen vesiosuuskuntien liiton (SVOK) sihteeri Simo Heininen haluaa vesiosuuskunnille omat vesihuollon yleiset toimitusehdot. Eikä pidä arastella sitä, että myös pääkopan jaksamisesta täytyy tarvittaessa pystyä puhumaan, ennen kuin ongelmat ovat jo edenneet pitkälle.? A VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ VERKK O K. a Rajoitettu erä. Tehoaine: Glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) . 24 sis. Ylin lämpötila on viikonlopusta alkaen 20 asteen vaiheilla, pohjoisessa jäädään ajoittain 10 ja 15 asteen välille. Minimi tilauserä 2 kpl 73,- % lv. Hänen mukaansa kunnallisten vesihuoltolaitosten käyttämät toimitusehdot eivät täysin sovellu osuuskunnille. Heininen perustelee ehdotusta sillä, että vesiosuuskunnat ovat vesihuoltolaitosten poikkeustapauksia. Ruuan hinta laski lähes kaksi prosenttia kesäkuusta. Verkkokaupasta syksyn ruiskutuksiin! LI O Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi ä Enä kko i 1vi ,l 275 p k 3 osuuskuntien (SVOSK) puheenjohtaja Vesa Arvonen ei näe tarvetta osuuskuntien omille toimitusehdoille. ?Vesilaitosyhdistys on aikanaan laatinut yleiset vesihuoltolaitosten toimitusehdot, jotka kattavat vesihuoltolakiin liittyvät asiat. Tuolloin kustannukset ovat jopa 35?000 euroa.? ?Sairastuminen tai loppuun palaminen käy liian kalliiksi?, hän painottaa. Työhyvinvointipäivillä kehotettiin viljelijöitä tarkkailemaan jaksamistaan. Vesiosuuskuntien liitto haluaa omat toimitusehdot SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää jatkuu epävakaisena. Lämpötila on todennäköisesti lähellä keskimääräistä. Ilmatieteen laitos Kestotilaajana saat aina enemmän! Suositttu huippukuppi! Vesijohto rakenteilla. SVOSK eri linjoilla Vesiosuuskuntien toisen kattojärjestön Suomen vesihuolto- >> Vesiosuuskunnassa voi olla jäsenenä tai kuluttaja-asiakkaana. KATJA SAHLSTEDT Kotiseutupäiviä vietetään Seinäjoella Tämänvuotisia Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Seinäjoella sunnuntaihin asti otsikolla Rytmi yhdistää. Eteläpohjalaiset markkinat ja päivien avajaiset tuovat tapahtuman kaupunkilaisten pariin Kauppatorille perjantaina ja lauantaina. Jäsen sitoutuu osuuskunnan toimintaan osuuspääomalla. Kuluttaja-asiakas tekee sopimuksen samoin kuin kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. ?Ero pitäisi tehdä nykyistä selvemmäksi. Tuijotin vain tietokoneen ruutua enkä edes tiedä, mitä vastailin sähköposteihin.? Loppuun palamisen kokenut maanviljelijä-yrittäjä Jari Rouvinen haluaa tarinansa toimivan varoittavana esimerkkinä. Vuosien yhtäjaksoinen työnteko, laajentunut yritystoiminta, järjestötyö ja lopulta pitkittynyt univaje veivät miehen työkyvyn. ?Aika monella yrittäjällä ja viljelijällä on samat riskit olemassa. Modernissa strategisessa suunnittelussa yksikön koko on vapaa ja kysymys on erikoistumisesta.? UP Sää viilenee vähän Rouvinen kehottaa seuraamaan omaa vireystilaa säännöllisesti. ?Vähintään kerran vuodessa pitäisi käydä työterveyshoidossa. Kotiseutugaala pidetään Rytmikorjaamolla lauantai-iltana. Sunnuntaina ovat ohjelmassa jumalanpalvelus ja ortodoksinen liturgia. MT www.seinäjoki.fi/kotiseutupaivat MT?STT M AA TA L O U S A L N Hiottua ruostumatonta terästä! Maailman viljasadosta on tulossa ennätyksellisen suuri. Elintarvikkeiden hintoja laski heinäkuussa viljojen, soijaöljyn ja palmuöljyn halpeneminen. Sokerin, lihan ja maitotuotteiden hinnat pysyivät lähes kesäkuun lukemissa. A DeLaval juomakuppi S22 Viljojen hyvät satonäkymät laskivat elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja heinäkuussa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n elintarvikkeiden hintaindeksi laski kolmatta kuukautta peräkkäin. Tarjous voimassa 31.10.2013 tai niin kauan kuin tavaraa riittää. agrimarket.? PA KOSTEUSTILANNE ?Kerran viikossa vapaata aikaa? Työhyvinvointipäivien paneelikeskustelussa pohdittiin, miten viljelijöiden työssä jaksamista voitaisiin parantaa. ?Nuorta viljelijää kuormittavat eniten talouspuoli ja jatkuva epävarmuus?, totesi nuori maatalousyrittäjä Heidi Siivonen. Melan asiantuntija Sirpa Havu kehottaa maatalousyrittäjiä vaihtamaan välillä vapaalle. ?Kerran viikossa olisi hyvä päästä irtautumaan työstä.? Valtiotieteiden tohtorin Markku Lehdon mielestä arvostusta suomalaisia ruuantuottajia kohtaa pitää lisätä. ?Kehitys on mennyt jo parempaan suuntaan, mutta edelleen tällä saralla on tekemistä.? MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila rohkaisee kaikkia maatalousyrittäjiä suunnittelemaan liiketoimintaansa pitkäjänteisesti. ?Kun strateginen suunnittelu on kunnossa, tehdään investointeja huolellisesti harkiten ja järkevästi.? Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta on samoilla linjoilla. ?On virheellistä ajatella, että strateginen suunnittelu olisi aina kytköksissä tilakokojen suurentamiseen. Sateen kuuroluontoisuudesta johtuen kertymässä on suurta paikallista vaihtelua. Uupuminen käy kalliiksi Väsymyksestä johtuva parista viikosta kuukauteen jatkuva lepojakso maksaa maatalousyrittäjälle arviolta 1?000?3?000 euroa, Rouvinen laskee. ?Jos väsymys syvenee uupumukseksi, toipuminen saattaa kestää kahdesta kuuteen kuukauteen. Olen suositellut osuuskuntia käyttämään niitä.? Arvonen on kehottanut vesiosuuskuntia tukeutumaan Suomen Kuntaliiton, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston laatimiin suosituksiin soveltuvin osin. ?Yleisiä toimitusehtoja olen suositellut käytettäväksi siten, että liittymissopimuksessa on maininta ?muilta osin noudatetaan yleisiä vesihuoltolaitoksen toimitusehtoja?. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 9. Kysymys on riskienhallinnasta.? Pohjalta nouseminen on kestänyt Rouvisella puolitoista vuotta. ?Viestini kaikille yrittäjänä työskenteleville ja yrittäjäksi aikoville on seuraava: tarkkaile jaksamistasi ja pidä huolta työkyvystäsi!? Rouvinen puhui torstaina MTK:n työhyvinvointipäivillä Varalan urheiluopistolla Tampereella. SÄÄ EILEN MELKO VOIMAKAS MATALAPAINE liikkuu perjantaina maan etelä- ja keskiosan yli itään, sade on paikoin runsasta. Jos mainintaa ei ole, lisämaksua ei voida periä. ?En näe, minkä takia pitäisi olla kahdet toimitusehdot. Tämä siksi, että kaikkia porsaanreikiä ei tarvitse yrittää tukkia liittymissopimuksen tekstillä.? Arvonen huomauttaa, että mahdollisuus lisämaksujen perimiseen käy ilmi osuuskunnan säännöistä. Niillä on osuuskuntalain perusteella mahdollisuus periä jäseniltä lisämaksua esimerkiksi velkojen hoitoon. Tästä pitäisi Heinisen mukaan ilmoittaa toimitusehdoissa. Vesiosuuskunnassa voi olla jäsenenä tai kuluttaja-asiakkaana. PUUTARHA-ALAN AMMATTILAISEN OMA LEHTI NRO 92 . Viikonlopusta alkaen tulee lähinnä yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja. Edullinen glyfosaattivalmiste juolavehnän ja muiden rikkakasvien torjuntaan SIN Tuo myyn te vain nissä ve kaup rkkoassa! . Juhlatunnelman virittää Rautatieläisten soittokunta. Perjantaina on toritapahtumien lisäksi vapaa pääsy kuuntelemaan körttipukuista Heli Karhumäkeä Kampusrantaan ja osallistumaan kotiseutupäivien illanviettoon kaupungintalon valtuustosaliin. Yleisö on tervetullutta myös päivien keskustelukammareihin, joissa käydään keskustelua muun muassa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin historian, kulttuurin ja kotiseudun tutkimusryhmän kehit- telemästä kotiseututeoriasta, siihen pohjautuvista kotiseutusuunnitteluhankkeista sekä Etelä-Pohjanmaan Opistossa järjestettävästä uudesta kotiseutuohjaajakoulutuksesta. Lauantaina on ohjelmassa kotiseutupäivien retkiä. ELOKUUTA 2013 www.puutarhakauppa.fi ?Hyvä yrittäjä tarkkailee jaksamistaan? MARKKU VUORIKARI MTK:n työhyvinvointipäivillä keskusteltiin työssä jaksamisesta. Liiketoiminnan strategisen suunnittelun merkitys korostui. TAMPERE (MT) ?Jossain vaiheessa pää ei sitten enää toiminut ollenkaan