Maaseudun Tulevaisuus 10.05.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Se saisi puun liikkeel- le ja saattaisi sitä kautta kerryttää aiempaa enemmän rahaa myös valtiolle. Itämeren lohi ui pyyntikiintiöihin Sivu 11 Sivu 12. Talvi ja kevät olivat hiljaista aikaa maatalouden liitännäisyrityksessä. Sivu 21 ?Vaikka viisi lasta on itsellä ollut, heidän kavereilleen on ollut ovet auki?, vieraanvarainen Kaarina Hiltunen kertoo. Voiko lehmiin kiintyä? Viikonvaihdesivujen uudessa sarjassa maallikko viedään maatilalle. Pintaalaa he eivät tarkemmin lähde määrittämään. Monet elykeskukset arvostele- vat, että ympäristöhallinto ei ole tiedottanut laista riittävästi. MTK on huolissaan maanomistajien oikeusturvan toteutumisesta vesilain ojitusilmoitusten tulkinnassa. ?Toimijoille pitäisi lain toimeenpanon olla selvää tasavertaisin ohjein, joiden perään olemme kyselleet. ota henkivakuutus. puuta käyttävien huonekalutehtaiden määrä on vähentynyt roimasti Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Sivu 7 Maa- ja metsätalouden traktorikuljetuksille ei tarvita liikennelupaa. PERUSTETTU 1916 . e Harvat sinnittelevät. IRTONUMERO 1,50 e Taimi-Tapion halvimmat puuntaimet maksavat 20 senttiä kappaleelta. Laki määrää maanomistajan ilmoittamaan uusista pelto- ja metsämaan ojituksista elykeskukseen. Vähäistä ojitusta lain mukaan ei tarvitse ilmoittaa. Lain perusteluissa vähäisestä ojituksesta todetaan, että se voi kattaa vain pinta-alaltaan vähäisiä alueita. Slovenialaista 0,7 Apetit plussalle. milj. Viljavarastojen leikkaukset ovat tiettävästi listalla. Esitys lähtee lähipäivinä ministeriölle. Ylijohtaja Pekka Timonen työvoima- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa, että varastotarpeita käydään läpi. Tulkinnan rajoja ei mielestämme ensisijaisesti tule hakea oikeudesta?, ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta sanoo. Sivu 9 Välitä läheisistäsi . Kaikkiaan 16 läheistä tulee sunnuntaina Helsinkiin juhlistamaan palkintoa ja syömään yhdessä. Sivu 7 Paranevia aikoja odottavat muutkin yritykset, paljastaa Elinkeinoelämän keskusliiton keskiviikkona julkaisema suhdannebarometri. Noususta odotetaan kuitenkin hyvin loivaa. Sivu 5 Yhdistelmävero liikuttaisi puuta Maatiaiskasvien viljelystä huoli Ehdotuksessa on säädetty poikkeuksia kotipuutarhoille ja pienille siemen- ja taimituottajille. Europarlamentin vihreä ryhmä kritisoi silti esitystä suurten siementuottajien ja patentoitujen lajikkeiden suosimisesta. MTK:n kasvinviljelyasiamiehen Mika Virtasen mukaan esitys ei aiheuta siemenviljelijöille muutoksia. Markku Koistinen uskoo talouden piristyvän lähikuukausina, mikä tuo metallin alihankkijalle lisää tilauksia ja myyntiä. Koistinen sorvaa metallista osia ja laitteita teollisuudelle. Sivu 9 PÄÄKIRJOITUS Energiatalkoille on todellista tarvetta YLIÖ Kuntauudistus heikentää vaikutusmahdollisuuksia KOLUMNI Äitiys koetuksella uhmaikäisen kanssa www.maaseuduntulevaisuus.fi Laskeeko viljan hinta? 1?3/2012 ?0,7 milj. Hän saa kysyä kaikkea, mikä aina on askarruttanut. Viikonvaihde, sivut 13 ja 14 Tutkijat ehdottavat, että metsänomistajat saisivat jatkossa valita puun myyntiveron ja pinta-alaveron väliltä. Er- Petteri Orpo Marina Erhola holan mukaan tuntuva uudistus on välttämätön, sillä eriarvoisuus kasvaa kovaa vauhtia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sivu 6 KIMMO HAIMI Markku Koistinen työskentelee konepajallaan Orimattilassa. Teollisuus odottaa loivaa nousua Omat Lohjalaisen Asemanpellon koulun neljäsluokkalaiset Tomi Thongphrai kesäkurpitsat (vas.), Kaisa Kuisma, Martta Närhi, Mikko Perätalo ja Matias Vilen koulusta kotiin kylvivät viime viikolla omat kesäkurpitsan siemenet multaan. Sivu 16 Äideille kunniamerkkejä Euroopan komission esitys uudeksi siemenlainsäädännöksi huolestuttaa suomalaisia maatiaiskasvien viljelijöitä. He pelkäävät, että kasvilajien rekisteröintipakko ja sen kustannukset voivat pahimmillaan johtaa alkuperäiskasvien viljelyn loppumiseen. Komission mukaan uusi laki ottaisi pientuottajat kuitenkin nykyistä paremmin huomioon. Joensuulainen taksiyrittäjä Kaarina Hiltunen saa äitienpäivänä kunniamerkin. TOUKOKUUTA 2013 | 20 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 54 . Sivu 3 Vesilaki jätti ojitussäädökset epäselviksi Yli vuoden voimassa ollut vesilaki aiheuttaa edelleen epäselvyyttä. e Nimensä vaihtanut 1?3/2013 Liikenneluvat muuttuvat. elintarvikekonserni kohensi tulostaan. Ruis- ja syysvehnäkasvustot ovat paikoin talvehtineet heikosti, Vilja-alan yhteistyöryhmä raportoi. Sivu 10 Syysviljalla talvituhoja. Hehtaarimääräisesti vähäistä aluetta ei ole kuitenkaan määritelty. Tulkinnanvaraisuus vähäisestä ojituksesta on hämmentänyt viljelijöitä ja myös elykeskuksia. MT kysyi maan jokaisesta viidestätoista elykeskuksesta, kuinka he pykälää tulkitsevat ja onko asiasta tiedotettu maanomistajille riittävästi. Elykeskukset katsovat, että vähäinen ojitus tarkoittaa vaikutuksiltaan vähäistä ojitusta. Tarkoitus on, että esitykset saadaan syksyllä eduskuntaan. ?Ministeriöllä on oma näkemys asiasta ja olemme olleet viikoittain yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen, mutta keskeneräistä > > Keskeneräistä asiaa ei ole tapana repostella julkisuudessa.« PEKKA TIMONEN asiaa ei ole tapana repostella julkisuudessa.? Viljan varmuusvarastoja sivuttiin keskiviikkona, kun eduskunta käsitteli turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Sivu 10 Viljan varmuusvarastoja karsitaan ILMOITUSVELVOLLISUUS Vähäisen ojituksen määritelmä epäselvä Vuoden 2012 alusta alkaen peltojen ja metsien muusta kuin vähäisestä ojituksesta on pitänyt ilmoittaa elykeskukseen. Ilmoituksen perusteella elykeskus harkitsee, täytyykö ojitukselle hakea lupaa aluehallintovirastosta. Ojien kunnostuksesta ei pääsääntöisesti tarvitse ilmoittaa elykeskukseen. ?Vähäinen ojitus. on jätetty laissa tulkinnanvaraiseksi käsitteeksi, eikä sitä ole rajattu esimerkiksi hehtaarimääräisesti. MTK katsoo tapauskohtaisen tulkinnan vaarantavan maanomistajien oikeusturvaa. MARKKU VUORIKARI VIIKONVAIHDE Huoltovarmuuskeskus päivittää parhaillaan varmuusvarastoissa pidettävien tuotteiden varastointitarpeita. Varastot koettiin tärkeiksi. Sivu 3 Sote-linjaus jäi vielä kesken ?Ei tämä ihan helppo juttu ollut?, poliittista sote-työryhmää vetänyt kokoomuksen Petteri Orpo sanoi perjantaina. Kunta- ja sote-uudistus kytketään nyt niin, että kunnat voivat itse katsoa, keiden kanssa niiden kannattaa yhdistyä. ?Me annamme kriteerit palveluiden järjestämisestä ja sitten kunnille mahdollisuudet löytää ratkaisut kullekin alueelle.? THL:n ylijohtaja Marina Erhola pitää työryhmän esitystä oikeansuuntaisena mutta vielä riittämättömänä muutoksena. PERJANTAINA 10
vaikkei aina siltä tunnukaan Meillä on uhma. (MT 8.5.) energiapoliVapaavuori on tiikka on ajaumyös, nykyisen tunut outoon hallituksen käytilanteeseen. tännöstä poiketen, Uusiutuvasta energiasta kutsunut opposija sen lisäämisen tarpeestiopuolueet muta vallitsee laaja yksimiekaan linjaamaan lisyys, mutta todellisuus Suomen energiaon toisenlainen. ?. Sen muuttaminen esimerkiksi rakentamalla kestää vain tovin. Tai jos on, hänen ei kannata tulla julkisuuteen. Ulko-ovella irrottelen neljää ovenkarmeihin tarrautuvaa raajaa. Tämä kansalaisen oikeusturva on kattava. Valitus menestyy sitä paremmin, mitä seikkaperäisemmät selvitykset ovat sen tukena. Tarkoituksenmukaisuusharkinta voi olla riittämätön, kun kunnalla, jonka päätöksestä usein valitetaan, on edustuksellisessa demokratiassa suuri valta. Enemmistöä edustava kunta saa tehdä virheellisiä päätöksiä, joita syntyykin usein luonnontaloudellisten seikkojen jäätyä arvomaailmassa takaalalle. Luonto on kehittynyt vallitsevaan olotilaansa satojen vuosien aikana. Jokainen satoarvio ja -ennuste vaikuttaa osaltaan niiden sijoitustuotteiden arvoon, joita esimerkiksi viljan hintamuutoksilla pelaaville on rakennettu. Toki optioilla tai futuureilla voi myös suojautua hinta- ja satovaihteluilta. Joka ikinen päivä taistellaan vallasta. JUHA AKKANEN HELSINGIN SANOMISSA VIERASYLIÖ S uomalainen tua. Se edellytmutta se johtuu sääolosuhteista sekä siitä, ettää kuitenkin, että kunnianhimoisten tavoitteitei uusia turvesoita ole saatu lupien puutteessa den lisäksi tehdään niitä tukevia konkreettisia käyttöön korvaamaan poistuvia tuotantoalupäätöksiä. eita. Lupajärjestelmän ongelmiin puuttuminen Työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtynyt selja laaja parlamentaarinen yhteistyö ovat hyvä vittämään, miksi turvetuotannon ja tuulivoialku. maloiden luvitus ei toimi. Näistä eräs koskee oikeutta saada asia käsiteltyä asianmukaisesti ja ilman viivytystä tuomioistuimessa. Turpeen käyttö on kyllä vähentynyt, uusiutuvan energian mallimaaksi. Vielä auton turvaistuimen vöitä kiinnittäessä lapsi huutaa selkä kaarella ja naama punaisena. Etenkin selän takana tai nimettöminä netin keskustelupalstoilla. Olet huono äiti, jos lapsesi on ko- tihoidossa tai tarhassa, olet imettänyt lastasi suositusten mukaisesti tai syöttänyt pullosta, käytät kesto- tai kertavaippoja, puet lapsesi merkkivaatteisiin tai kirpputorilöytöihin ja etenkin, jos olet joko kotiäiti tai uraäiti. Netin keskustelupalstoilla ilmiölle löytyy nimikin: paskamutsi. Paskamutsi ei osaa tehdä mitään oikein. Vapaavuoren mielestä luvituskäytäntöjen on kuitenkin pakko muut- Kuntauudistus heikentää oikeutta vaikuttaa ympäristön muuttamiseen Valmisteltavana oleva kuntauudistus tähtää nykyistä suurempien kuntakokonaisuuksien aikaansaamiseen. Tulosta voidaan hakea hallinnollisella järjestelyllä aluehallinnossa nykyisten ELY-keskusten ja aluehallintoviraston ympäristölupayksikön yhteistyöstä. On esitetty väite, että valitusmenettelystä on tullut keino hidastaa liian nopeaksi mennyttä alueen ympäristön muuttamista. Yhtään tarpeetonta valitusta ei ole, mutta sen sijaan luonnonvaroja ahnehtivia hankkeita sitäkin enemmän. Lisäksi kaupunkien hakea erojen sijaan yhteisiä näkemyksiä ja bussi- ja jakeluliikenteen pitäisi toimia 70-pro- tavoitteita sekä keinoja tavoitteiden saavuttasenttisesti päästöttömästi tuotetulla sähköllä. miseksi. On hyvä, että on kovia tavoitteita, mutta Suomella on todelliset mahdollisuudet vänykyisellä menolla niiden saavuttaminen ei hentää riippuvuutta tuontienergiasta ja nousta onnistu. Erityisesti talouselämä on halunnut rajoittaa oikeutta valittaa päätöksistä. Tällainen pyrkimys toteutui vuonna 2006, jolloin poistettiin valitusoikeus asiasta, jossa kunnan lisäksi hallinto-oikeus oli samaan mieltä ja asia katsottiin vähäiseksi. Nyt oikotietä etsitään ympäristövaikutusten arviointia koskevan YVA-lain supistamisesta. Kansainvälisten investointien saamiseksi maahan toivotaan lisäksi näille helpompaa ja yksinkertaisempaa oikotietä ympäristön lupa- ja ilmoitusmenettelyssä. Luonto ei tottele ennustelaitoksia. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. KOLUMNI: STINA HAASO LEHTIKATSAUS ta kitkettyä pois, sitä paremmat mahdollisuudet opettajilla on paneutua yksittäisten oppilaiden todellisiin ongelmiin.? Paras äiti . ?Minä iso pomo, äiti pikkupomo?, ilmoittaa lapsi. Uhmaikäisen luottamus omiin kykyihinsä on rajaton. Kasvua tarvitaan paljon, koska siihen, ettei tule äkkikäännöksiä kansakunnan viime vuonna metsähaketta käytettiin noin 8,2 kannalta poikkeuksellisen tärkeällä alalla. miljoonaa kuutiometriä. Vapaavuori on oikeassa. Tällä hetkellä ennustajat odottavat maailman viljapelloilta jopa ennätyssatoa (MT 6.5.). Jos maailman nälkäisten kannalta tärkeintä on, millainen sato lopulta saadaan, elävät markkinat puolestaan ennusteista. Kun olosuhteet taas sallivat, traktorit ilmestyvät nopeasti peltomaisemaan lähes koko maassa. Maataloudessa aloitellaan parhaillaan yhtä kiivaimmista työsesongeista. Hiki virtaa ja posket punottavat. Tuulivoikuntauudistuksissa. Paskamutsi ei välttämättä tunnista itseään. Mutta jos tunnistaa, paskamutsin pahin tuomitsija löytyy peiliin katsomalla. Jaksaa enemmän. Mutta onneksi on aina on joku huonompi äiti, jonka lapsista pitäisi vä- hintään tehdä lasu eli lastensuojeluilmoitus. Epäsuhde on suuri. Tilannetta pahentaa vielä se, että konsultin selvitykseen tukeutuen kunnan poliittinen johto asettaa toistuvasti nähtäville samaa asiaa koskevan ehdotuksen. Näissä uudistuksissa on man tuotantotavoitetta on nostettu yhdeksään kysymys suomalaisten elämään vahvasti ja terawattituntiin. pitkään vaikuttavista asioista. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä Oppositio näyttää tarttuvan Vapaavuoren esitti keskiviikkona, että Suomessa pitäisi yhteistyötarjoukseen. Tuhoaminen perustuu pikaiseen päätökseen sen hetkisten arvojen toteuttamiseksi. Sen keskeisinä kohteina ovat sosiaali- ja terveyshallinnon ja sen kustannusten muodostaminen. Raskaassa liikenteessä biopolttoaikin hallituksen ja opposition välillä, pitää nyt netavoite on 70 prosenttia. Päinvasja ilmastostratetaisista tavoitteista huoligiaa kohti vuotta matta kivihiilen poltto on 2050. lisääntynyt nopeasti. VapaavuoPääministeri Jyrki Kari perustelee taisen (kok.) hallituksen parlamentaarihiljattain päivittämän sen työryhmän energia- ja ilmastostraperustamista sillä, tegian mukaan kivihiilen että Suomessa käytöstä pitäisi luopua tarvittaisiin yli energiantuotannossa vaalikausien ulotkokonaan vuoteen 2025 tuva energia- ja mennessä. ilmastopolitiikan Strategian mukaan iso linja, johon metsähakkeen käytön koko eduskunta Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sähkön ja lämmön tuoolisi sitoutunut. haluaa opposition mukaan ilmasto- ja enertannossa pitäisi kasvaa Hänen mielestään giatalkoisiin. 13 miljoonaan kuutiosuomalaisten pimetriin vuoteen 2020 täisi voida luottaa mennessä. Eikä ruokaa juuri synny ilman maanviljelijää. Ruuantuotannon rajallisuus on viime vuosina tullut maailmalla toistuvasti vastaan. Ruokamarkkinat ovat tällä hetkellä maailmanmarkkinoiden kenties seuratuin osa. OLLI PAASIVIRTA Kirjoittaja on ympäristönsuojeluneuvos Kauniaisista. PÄIVÄN KUVA ?? evät on täällä taas täydellä voimallaan. Tällä viikolla on eteläisessä Suomessa päästy aloittamaan kylvöjä jo todente- Tuottavuusohjelma on ollut tuhoisa Ratkaisuna ympäristölupien ja valitusten käsittelyaikoihin on riittävän henkilöstön saanti. Päivät ovat pitkiä, mutta tuleva kasvunihme ja syksyn satoodotukset pitävät kylväjän mielen virkeänä. Vaikka huolia liittyy niin politiikkauudistuksiin kuin tuotannon kannattavuuteenkin, yksi asia on varma: kaikki maailman ihmiset tarvitsevat ruokaa elääkseen. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) arvioi, että virkavastuulLuvituskäytäntöjen la toimivat virkamiehet pelaavat valitusten on pakko muuttua. pelossa varman päälle. Paskamutsin pinna on kireällä, koti siivoton, lapset kiljuvat väsyneinä nälkäänsä ja seksinpuutteesta kuukausia kärsinyt mies suunnittelee salaa avioeroa. Ruokaan liittyvistä arvopapereista on kuitenkin viime vuosina tullut pelipapereita, jotka pahimmillaan heiluttavat koko ruokamarkkinoita. Viljelijät tietävät, ettei sadosta ole takeita, ennen kuin se on korjattu talteen. Molemmilla. Erävoitto ei vielä selviä sillä, että vaatteet saadaan päälle. Perustettu 1916 Energiatalkoille todellinen tarve Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Jos joku on joskus pettynyt ostoskanavalta tilaamaansa tuotteeseen, äänestäjällä alkaa kohta olla sama tunne. Pieni ei vielä ymmärrä, että joitain asioita on elämässä pakko tehdä eikä kaikkea saa heti. Kun kaksivuotias ilmoittaa päiväkodin eteisessä, ettei halua lähteä kotiin, tiedossa on henkien taisto. Luvassa on painiottelu, jossa äiti yrittää saada lasta puettua ja lapsi kuoriutuu samaa tahtia vaatteistaan. 2 Perjantaina 10. Työn tehostaminen ei enää onnistu aikana, jolloin ympäristövaatimusten tulee tiukentua. Taas yksi erä takana, mutta onko tässä pelissä voittajia? Vitsit ovat vähissä, kun toiset van- Pesä syntyy pylvääseen Kekseliäs pikkuvarpunen ei välttämättä linnunpönttöä kaipaa. Kuten pikkuvarpuset usein, tämäkin yksilö Loviisan Liljendalissa osaa hyödyntää pesäksi sähköpylvään metallisen vaakaputken. Sopivan mallisissa tolpissa voi peltoympäristössä pesiä kaksikin paria pikkuvarpusia. Täysi meno päällä K olla. Ajoittaiset sateet vauhdittavat lähipäivinä kesän tuloa. Taustalla on vahva asenteel- Hylätyn päätöksen tulisi olla peruuttamaton ja pysyvä. linen näkemysero teknologisen ja kestävän ekologisen kehityksen välillä. Toistaiseksi myös valitusmenettelyssä päätöksiä käsittelevät oikeustahot ovat vanhakantaisten asenteiden takia valmiimpia hylkäämään valituksen. Konsulteilla on vahva asema Kovia rakentamisen arvoja omaksunut talouselämä on saanut yhä suuremman otteen kunnallisesta päätöksenteosta. Kun samaan aikaan on poliittinen keskushallinto supistanut kunnan voimavaroja etenkin valtioapuhenkilöstön osalta, on ajauduttu konsulttivaltaan. Talouselämältä tehtävät saaneen konsultin on helppo valmistella johdatteleva selvitys suunnitelman tueksi. Konsultilla ei ole lainkaan virkavastuuta ja hän voi tehdä mielivaltaisia selvityksiä. Aika on valittajan rinnalla odoteltaessa uusien arvojen tuloa lain tulkintaan myös oikeusasteissa. Paskamutsin pinna on kireällä, koti siivoton, lapset kiljuvat väsyneinä nälkäänsä ja seksinpuutteesta kuukausia kärsinyt mies suunnittelee salaa avioeroa. stina.haaso@ maaseuduntulevaisuus.fi hemmat hakevat samaan aikaan päiväkodista aurinkoisesti hymyileviä ja mallikkaasti käyttäytyviä lapsia. Kun illalla vielä lapsi kieltäytyy tulemasta syliin ja ilmoittaa, että isä on paras ja kulta, äidin silmissä tuntuu kaihertavan jotain kiusallista. Välillä mielen syövereistä nousee kysymys: Olenko vain huono äiti? Meitä huonoja äitejä piisaa tässä maassa. Kyse voi olla harkitusta riskistä. Jos uudistus menee läpi, niin hyvä. Jos se kompastuu perustuslain tulkintaan, poliitikkojen kasvot säästyvät ja asiaan voidaan palata ensi vaalikaudella yhtä kokemusta rikkaampina. Eilinen sopu tarjosi hallitukselle ainakin hetkeksi työrauhan. Hallituksen olisi Tavoitteena on myös vähentää turpeen ehkä pitänyt ottaa samanlainen hallituskäyttöä kolmannes vuoteen 2025 mennessä kausien yli ulottuva näkemys myös sote- ja niin, ettei sitä korvata kivihiilellä. Oikeuksistaan hyvin tietoisten nuorten on hyvä tiedostaa, että heillä on tässä yhteiskunnassa myös velvollisuuksia, ja juuri sen opettaminen on yksi koululaitoksen tehtävistä. Mitä enemmän puhtaasti huonoa käytöstä saadaan kouluis- Hallitus hankki työrauhaa Helsingin Sanomat pitäisi kummallisena, että itselleen sote-ehdotusta valmistelleet ryhmät eivät hyväksyisi sitä. ?Ehkä hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ja ministerit halusivat eilisellä päätöksellään viestittää, millaiseen malliin ne olisivat yhdessä valmiita, jos perustuslaki ei olisi ongelma. Sivurooliin ovat jääneet kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä tilaan. Mahdollisesti syntyvässä aluekeskuksessa, vahvassa kunnassa tunnetaan ympäristö sitä paremmin mitä lähempänä se sijaitsee päättäjiä ja heitä avustavia suunnittelijoita. toukokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Tuloksena on päätösehdotus, joka ei vastaa paikallisen väestön näkemyksiä ja toiveita oman alueensa tulevaisuudesta. Vaikka päätösmenettely edellyttää kansalaisten kuulemista ja osallistumisen mahdollistamista, se ei vaadi ottamaan esitettyjä vastakkaisia kantoja huomioon. Tähän tulisi sitten paikallisen kansalaisen puuttua palkattomana ja ilman tausta-aineistoa. Olisinko voinut tehdä jotain paremmin. Erityisesti toimeenpanevassa aluehallinnossa toteutettu valtion tuottavuusohjelma oli tuhoisa. Samaan aikaan, kun vaaditaan nopeampaa käsittelyä, viedään käsittelijät pois. Tällöin ei jää muuta mahdollisuutta kuin valittaa päätöksestä. Kunta saa tehdä virheitä Ympäristöön vaikuttaminen on taattu jokaiselle Suomen kansalaiselle perustuslain säätämillä ympäristöperusoikeuksilla. Näin myös selvityksiä pyritään vähentämään tai laatimaan heikkolaatuisina. Usein niitä leimaavat kiire ja taloudelliset säästövaatimukset. Tätä korostaa vielä se, että Suomesta puuttuvat säännökset konsulttien valvonnasta, heidän auktorisoinnista ja työmenetelmien sertifioinneista. Konsulttien työ ei kunnalle ole sen taloudellisempaa kuin selvityksen laatiminen omana virkatyönä ja tällöin myös virkavastuulla. Konsultti työskentelee usein korkealla palkalla annetun tavoitteen mukaisesti. Kuntatalolla kirjoituspöydällä taloudelliset arvot näkyvät lukuina lähes riippumatta siitä, missä pöytä sijaitsee. Näin ei ole luontoympäristön osalta. Vain harvoin kerran ympäristösyillä hylätty esitys voidaan perustellusti ottaa uudelleen tarkasteltavaksi. Hylätyn päätöksen tulisi olla peruuttamaton ja pysyvä. Taloudellinen ahneus ja kiire ovat merkinneet halua oikaista ympäristövaatimuksissa. Sinne suunniteltavat muutokset edellyttävät tietämystä, jonka hankkiminen vaatii paikallista luonnontaloudellista tuntemusta. Alueen kehittämispäätöstä koskevat ja usein jopa lakien edellyttämät selvitykset tehdään puutteellisesti. Äiti on toiselle äidille susi. Vaikeuksissa äitiys mitataan. Tai että äiti on vain tyhmä. Kun varpaaseen on sattunut tai otsassa on kuhmu, lapsi huutaa äitiä. Äidin muisti on valikoiva, kun on kyse lapsesta. Kun lapsi ensimmäisen kerran sanoo: ?Äiti on ihana?, unohtuvat kaikki epäilykset. Ehkä olen lapselleni paras äiti. Vaikkei siltä aina tunnukaan. Rajat ne pitää olla koulussakin Aamulehti muistuttaa, ettei häiriköivällä vähemmistöllä ole oikeutta pilata asiallisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia koulussa. ?Entisaikojen ankaraa kurinpitoa kukaan ei kaipaa takaisin, mutta nykyistä selkeämmin on määriteltävä rajat, joiden mukaan kouluissa on käyttäydyttävä. Tuontikaupan ei tulisi olla peruste myydä Suomen luontoympäristöä ulkomaille kaivoslain tapaan. MARKKU VUORIKARI Kylvöjään valmistelevia viljelijöitä hämmentää, kuinka ennustelaitokset antavat jo arvioitaan tulevasta sadosta. Luontoa ei voi enää saada takaisin ja omaksuttu ennallistaminen jää vain kirjaimeksi lainsäädäntöön. Luonnolla tulisi olla vetooikeus peruuttamattomiin ratkaisuihin. Useat ristiriidat paikallisten kansalaisten ja kuntakeskuksen päättäjien kesken aiheutuvat aluekehityksen suuntaviivoista. YVA-lain mahdollistamaa nolla-vaihtoehtoa tulisi käyttää useammin ja lupamenettelyssä hylätä koko hanke. Kansalaisen oikeus vaikuttaa omaan ympäristöön ei toteudu kaavoituksessa siitäkään huolimatta, että laissa on säännökset osallistumisesta ja kuulemisesta. Joku kateellinen löytäisi parhaastakin äidistä pienen pienen vian. Tapoja päätyä huonoksi äidiksi on kaksi: joko itse päättelee olevansa sellainen tai joku muu julistaa tuomion. Tuomitsijoita löytyy helposti. Virheetöntä äitiä ei varmaankaan ole. Vaikka näkemykset luopua kokonaan fossiilisten polttoaineiden esimerkiksi puun energiatukien leikkauksista käytöstä yksityisautoilussa vuoteen 2050 ja turpeen verotuksen kiristämisestä eroavatmennessä. Kun lapsi joutuu sairaalaan tai kiusatuksi, äidissä herää naarasleijona. Kaikki epäilykset unohtuvat sillä hetkellä, kun suojeluvaisto herää. Omaansa puolustaa vaikka viimeiseen hengenvetoon. Ei haittaa, vaikka lapsi on juuri edellispäivänä käskenyt äitiään menemään pois ja kertonut, että isä on parempi
Eli ne kuljetukset, jotka voidaan suorittaa polttoöljyllä ilman päivämaksun maksuvelvollisuutta, voidaan tehdä ilman liikennelupaa?, Murto kertoo. Tällöin maataloustöiden urakointi säilyy ennallaan, eikä lupaa tarvita jatkossakaan esimerkiksi toisen tilan rehukuormien kuljettamiseen. ?Lain muutoksella ei ole vaikutusta maa- ja metsätalouden traktorikuljetuksiin ja -urakointiin?, aluepäällikkö Ari Pihla- javaara Koneyrittäjien liitosta sanoo. Liikennelupaa ei myöskään vaadita lumen kuljetuksessa traktorilla silloin, kun kuljetuksen suorittaja on huolehtinut lumen poistamisesta työkohteessa. Ilman liikennelupaa voidaan suorittaa kokonaisurakointia, jossa sama yritys auraa lumet kohteessa ja sen jälkeen kuljettaa ne pois. ?Pelkkä lumen poiskuljetus kadun varressa tai talon pihalla sijaitsevalta kasalta vaatii liikenneluvan niin traktorilta kuin kuorma-autoltakin?, Murto sanoo. TUURE KIVIRANTA Hollantilaisyrityksen toimittaman naudanlihan takaisinveto laajenee Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vaatii, että kaikki hollantilaisen Willy Selten B.V. Siellä vastaavalle biopolttolaitokselle ei ole tarvetta, sillä tuotantoprosessi on erilainen eikä siitä synny samalla lailla poltettavaa sivutuotetta. Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja. Sen tunnetuimmat brändit ovat Myllärin ja Myllärin Luomu. SATU LEHTONEN Kaipaatko elämällesi suuntaa. / Wiljo Import en Export B.V:stä lähtöisin oleva naudanliha ja siitä valmistetut tuotteet vedetään pois myynnistä. Lihan jäljitettävyystiedot ovat puutteelliset, joten sen alkuperää ei voida selvittää eikä terveysvaaraa sulkea pois. Lisäksi osa lihaeristä sisältää hevosenlihaa, jota ei ole mainit- tu pakkausmerkinnöissä. Myös Hollannin valvontaviranomainen on määrännyt yrityksen 1.1.2011?15.2.2013 välisenä aikana toimitetut tuotteet takaisinvedettäviksi varotoimenpiteenä. Lihaa on toimitettu 16 jäsenmaahan yhteensä noin 50 miljoonaa kiloa. Suomessa lihaa on toimitettu helsinkiläiselle PNM-PAN Nordic Meat Oy:lle, joka on toi- mittanut lihaa edelleen useille suomalaisille yrityksille. Nordic Meat on jo toteuttanut tuotteidensa takaisinvedon. Evira lähettää valvontapyynnöt kuntiin, joiden alueella toimiviin yrityksiin Nordic Meat on toimittanut hollantilaista naudanlihaa. Esittelyvastuu on ministeriöllä. Viime syksyn hankalan korjuukauden takia siemenviljan itävyys jäi heikoksi ja valtioneuvosto raotti varmuusvarastojen ovia. Huoltovarmuuskeskus antaa oman esityksensä työvoima- ja elinkeinoministeriölle lähipäivinä. Yrjölä ei tunne valmistelutilannetta, mutta arvioi, että mahdolliset varastojen koon muutokset pyritään tekemään niin, etteivät ne aiheuta mark- kinahäiriöitä. Varastoissa on siemen- ja leipäviljaa. Huoltovarmuuskeskus antaa oman esityksensä varmuusvarastoitavista tuotteista ja määristä tällä tai viimeistään ensi viikolla työ- ja elinkeinoministeriölle, joka puolestaan lähettää oman esityksensä laajalle lausuntokierrokselle sen jälkeen. Tarkoitus on, että varmuusvarastointia koskevat esitykset saadaan lausuntokierrokselle kesällä, jolloin valtioneuvosto voi päättää asiasta vielä syksyllä, toteaa ylijohtaja Pekka Timonen työvoima- ja elinkeinoministeriöstä. Timonen ei kommentoi keskeneräistä ja huoltovarmuuskeskuksessa valmisteilla olevaa asiaa. ?Ministeriöllä on oma näkemys asiasta, ja olemme olleet viikoittain yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen, mutta keskeneräistä asiaa ei ole tapana repostella julkisuudessa.? Toimitusjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskuksesta on yhtä vaitonainen. Kanasen mukaan Huoltovarmuuskeskus valmistelee luon- PÄIVÄN KYSYMYS Muun muassa pensasmustikoita tuodaan kaukomailta. Pitääkö ulkomaiset tuoremarjat keittää? Kanasen mukaan kysyntää on ollut ja koko erä saataneen markkinoille. olleet viikoittain yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen.« PEKKA TIMONEN noksen viljan varmuusvarastointitarpeista. Aiemmin liikennelupavaade on koskenut vain liikennetraktoreita, nyt se koskee myös maataloustraktoreita?, kuljetusasiantuntija Petri Murto Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:stä sanoo. Traktoreille on kuitenkin poikkeuksia. ?Liikennelupaa ei vaadita maa-, metsä-, eläin-, riista- tai kalatalouden kuljetuksissa traktorilla. toukokuuta 2013 UUTISET Pelkkä lumen poiskuljetus kadun varressa tai talon pihalla sijaitsevalta kasalta vaatii liikenneluvan. Orvokki Leukaluu kertoo mihin sinusta on! Miina Supinen ORVOKKI LEUKALUUN URAKIRJA Uraputkeen maamme virallisen ammattiauttajan Orvokki Leukaluun ohjein! Selvitä suurtalouskokin, eräoppaan ja kymmenien muiden tuttujen . Siihen tarvittava energia on aiemmin tuotettu polttamalla öljyä. Biopolttolaitos saadaan toimintaan lokakuussa. Hiutaleiden valmistuksessa vilja lämpökäsitellään, joten valmistus vaatii paljon energiaa. ?Biopolttolaitos toimii yksistään kaurankuorella eikä vaadi öljyä tai muuta polttoainetta. KULJETUSASIANTUNTIJA PETRI MURTO, SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY Viljan varmuusvarastoja saatetaan pienentää PTT: Ei vaikuta > > viljamarkkinoihin Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ministeriöllä Huoltovarmuuskeskus ovat vaitonaisia, on oma mutta valmistelusta tihkuneet tiedot näkemys asiasta, kertovat, että varastomääriä halutaan leikata. Myyntiin päästetään enintään yhdeksän miljoonaa kiloa siemenviljaa, ohraa ja kauraa sekä hieman kevätvehnää. Varmuusvarastoja tarvittu harvoin Timosen ja Kanasen mukaan viljan varmuusvarastoja on tarvittu harvoin, edellisen kerran vuonna 2005, kun siemenviljasta oli niukkuutta, ja sitä ennen 1990-luvun lopulla, jolloin myös leipäviljavarastoja tarvittiin. Varmuusvarastoissa pitää lain mukaan olla 80 miljoonaa kiloa siemenviljaa sekä leipäviljoja vuoden tarvetta varten. Myös varastointikulut jäävät pois. VEIKKO NIITTYMAA Evira suosittelee kuluttajia keittämään ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat 2 minuutin ajan ruokamyrkytysten välttämiseksi. Pitääkö myös ulkomaisille tuoremarjoille tehdä jotain, ylitarkastaja Hanna Lundström Evirasta? Evira ei ole antanut mitään suositusta ulkomaisten tuoremarjojen suhteen. Tarkoituksena on torjua harmaata taloutta. Tavaraliikennelain muutoksen yhteydessä myös traktorikuljetusten luvanvaraisuus muuttui. Traktorien osalta laki tulee voimaan 1.7.2014. ?Kaikki traktorit tulevat ajoneuvoina lain soveltamisalan piiriin. Koska polttoaine syntyy tuotannon sivutuotteena, sitä ei myöskään tarvitse kuljettaa myllylle erikseen?, tuotantojohtaja Heikki Saarinen Helsingin Myllystä kertoo. Energiantuotannossa käytettävä kaurankuori ei kelpaa elintarvikkeeksi. Tulevaisuudessa energi- antuotannossa voidaan kaurankuoren lisäksi hyödyntää esimerkiksi olkia, rikkakasvin siemeniä ja surkastuneita jyviä. Helsingin Myllyllä on Vaasan lisäksi tuotantolaitos Järvenpäässä. Ainakaan minä en uskalla taata, että mitään riskiä ei ikinä olisi. Bakteereita tai viruksiahan ei päältä päin voi nähdä. ?En usko, että markkinoita sotkeviin politiikkatoimiin ryhdytään.? Viljan varmuusvarastot on pidetty vuosia ennallaan, jolloin sisään on ostettu saman verran viljaa kuin varastoja on vanhasta päästä purettu. sekä joidenkin vielä tuntemattomien . Kertapurkukaan ei olisi iso riski markkinahinnoille ja jos vilja viedään, se voisi jopa vahvistaa hintoja. Suomen huoltovarmuusvarastojen tarvetta arvioidaan parhaillaan ja leipä- ja siemenviljojen varastomääriä saatetaan alentaa. Evira pyytää kuntia varmistamaan, että yritykset ryhtyvät tuotteiden takaisinvetoon. MT Kaurahiutaleita kauraenergialla Vaasassa tehdään pian luomukauratuotteita kaurasta itsestään saadulla energialla. Helsingin Mylly rakentaa Vaasan tuotantolaitokselleen biopolttolaitoksen, jossa poltetaan kauran kuorinnassa syntyvää kuorta. Biopolttolaitoksessa tuotettu energia käytetään kaurahiutaleiden valmistukseen. ja olemme Huoltovarmuuskeskus päivittää parhaillaan kaikkien varmuusvarastoissa pidettävien tuotteiden varastoimistarpeita. Sisäpiiristä saatujen tietojen mukaan viljan varastoja saatetaan alentaa. 3 Perjantaina 10. Jos marjat ovat selkeästi pilaantuneita tai likaisia, en niitä ostaisi. Pienillä asioilla voi parantaa turvallisuutta. Pääosa siemenviljasta on sertifioitua, mutta ei kaikki. Osa on lajikkeellista, jolloin sitä voidaan hätätapauksissa ja EU:n luvalla käyttää myös siemenviljaksi, Kananen sanoo. Rehuviljaa ei enää pidetä varmuusvarastoissa, mutta kriittisiä rehujen raaka-aineita kuten valkuaista säilytetään. VEIKKO NIITTYMAA Maatalousekonomisti Tapani Yrjölä PTT:stä arvioi, ettei viljan varmuusvarastoinnin keventäminen vaikuta millään tavalla viljamarkkinoihin, jos varastojen pienentämisen lähdetään. Kun esimerkiksi kevään juhlia varten tehdään kakkuja, kuumennetut marjat voi käyttää täytteeksi ja kakun koristella esimerkiksi suklaalla. Erilaisista riskielintarvikkeista annetut suositukset löytyvät Eviran sivuilta osoitteesta www. evira.fi. STINA HAASO. Tähän mennessä ei ole ollut syytä epäillä, että niistä olisi aiheutunut ihmisille terveydellistä haittaa. Tutkiiko kukaan ulkomailta tuotavia tuoremarjoja? Tulli tutkii jonkun verran EU:n ulkopuolelta tuotavia marjoja, mutta suuri osa tuoreista pensasmustikoista, vadelmista ja mansikoista tulee EU:n kautta, jolloin tulli ei niihin puutu. KARI SALONEN Lautoja voi kuljettaa jatkossa ilman liikennelupaa, jos ne ovat kuljettajan omia tai kuljettaja osallistuu niiden asentamiseen työmaalla. Maa- ja metsätalouden ajot traktorilla eivät vaadi liikennelupaa Eduskunta muutti lakia kaupallisista tavarankuljetuksista huhtikuun lopussa. Viljan tarjontaan se ei ole vaikuttanut. Yrjölän mielestä viljan varmuusvarastoilla ei ole ollut sanottavaa merkitystä viljelijöille. Siemenviljasta on ollut pulaa parina viime vuonna ja tälle vuodelle varastoista saatiin viime tipassa pikkuerä siementä. Mikäli viljan viljan varmuusvarastoja lähdetään leikkaamaan, se vapauttaa saman verran varastotilaa muuhun käyttöön. ammattien perimmäinen luonne. 26,90 Voiko siis kaukomailta tuotuja pensasmustikoita tai vadelmia huoletta antaa lapsille tai vaikkapa raskaana oleville? Kaikissa elintarvikkeissa voi teoriassa olla jonkin sortin vaaroja
Jos tässä onnistutaan, uskon, että se voi onnistua muuallakin. Hyvä ja toimiva esimerkki julkisen hallinnon sujuvuudesta on verohallinnon uudistusprosessi. Jälleen kerran suurin häviäjä on porsaantuottaja. Nyt näyttää herroilta menneen loppukin todellisuuden taju. Eikö tässä tilanteessa olisi paras keskittyä kotimaisiin markkinoihin, jotta saataisiin jatkumoa suomalaiselle sianlihantuotannolle? Lopetetaan tämä yksittäisten sijoittajien hyvinvointiin keskittyminen ja luodaan yhdessä piiri, jossa teurastamo, kauppaketjut ja tuottaja ovat yhteistyössä . pelastuisivat ja hyväilma sisään. Ei nimimerkkiä Tukiraja Keskustan tavoitteena EteläSuomen maidon tuotannon lopettaminen jo vuodesta 1985. Kokoomus, pelasta meidät. Etelän nauta Sote Sote-uudistus tekee kunnat ja kansalaiset eriarvoisiksi. Byrokratia on pääosin meidän suomalaisten itsemme aiheuttamaa, Brysseliä ei voi kaikesta syyttää. Maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on kannattavuusongelman ohella tärkeintä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi vappuna, että on peiliin katsomisen paikka ja puolueen hyväksi on tehtävä enemmän töitä. Kun vasemmiston ajatushautomon toiminnanjohtaja on neuvoton ja nostaa kätensä pystyyn, tilanne on työväenliikkeen kannalta vakava. Ajatushautomon tehtävänä on luoda uusia visioita ja tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Maatila ei ole välttämättä, varsinkaan ensimmäisinä vuosinaan, sellainen rahasampo, että sillä voitaisiin kattaa sekä lainalyhennykset sukupolvenvaihdoksesta että tilan kannalta välttämättömät hankinnat. ?Tää on viimeinen taisto. Suomen nykyiset hallituspuolueiden johtavat poliitikot antavat Suomessakin kaiken keskittyä, ilman että tätä keskittymisilmiötä on ehdollistettu ja pohdittu puolueettomasti, mikä olisi yhteiskunnallemme järkevin ratkaisu. Keskittäminen ei ole kuitenkaan itsestään selvä kehityksen tulos. Meidän tulee esittää asialle todellinen vaihtoehto, käyttää omaa järkeämme ja hallita tätä kehitystä. Jo nyt on laskettavissa, että suurimmissa kaupungeissamme on ruuhkia ja jonottamista, joissa ihmisillä menee kallista aikaa hukkaan. Huomattava osa ihmisistä haluaisi asua muualla kuin asutuskeskittymissä. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Myöskään ympäristölle eivät nämä nyky- malliset toiminnot ole paras vaihtoehto, vaikka toisin usein selitetäänkin. Haluammeko olla todellakin mukana tässä älyttömässä globaalissa keskittymiskiimassa, joka huippuun keskittyneenä johtaa ?pikku-Mumbaihin?. ?Pikku-Mumbai. Vuoksen tilanne vielä pahempi!? Kypsä Kainuu kommentoi. ?Lähimmän järven pintaan on 20 metriä korkeuseroa, jos vesi lilluu rappusilla, niin kyllä ongelmia on silloin muillakin?, nimimerkki Talonmäellä kirjoittaa. Kaikkiaan vastaajia oli 312. Viljan sato jätti suuri Seuraavaksi kysytään, miten luulet viljan hinnoille käyvän, jos ennuste jättisuuresta viljasadosta maailmalla (MT 6.5.) toteutuu. Kysymys on tutussa osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi. AIMO VAINIO Lukijalta-osasto Lukijalta-kirjoitukset voi toimittaa Maaseudun Tulevaisuuden toimitukseen postitse, sähköpostitse, faksilla tai tekstiviestillä. Toimituksen osoite on Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Faksinumero toimitukseen on (09) 694 3717. Kuoreen tai faksiin merkintä ?Lukijalta?. Sähköpostitse kirjeet lähetetään osoitteeseen lukijalta@ maaseuduntulevaisuus.fi. He ovat ihmetelleet koko käsitettä keskittäminen: ?Mitä se tarkoittaa, eivät he ole mitään keskittämässä?? Kuitenkin asutus, työpaikat ja palvelut ollaan viemässä vain entistä suurempiin keskuksiin. Aikoinaan hajautetut toiminnot keskitetään suurempiin yksiköihin, kunnes ne voidaan keskittää vielä suurempiin yksiköihin. Vain suurten ihmisjoukkojen toiminnassa pienellä alueella katsotaan olevan vahvuuksia. Yksiköiden tulee olla aina vain suurempia ja suurempia. Puhutaan itsestäänselvyytenä, että suuremmissa yksiköissä toiminnat ovat tehokkaampia. Jos esität asiat toisinpäin, tulee sinun perustella asiat perusteellisesti. Kun kävin Intian Mumbaissa, näin, miten 20 kilometriä kanttiinsa olevalle alueelle oli ahtautunut 23 miljoonaa ihmistä. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti. Viljelijä joutuu ilmoittamaan viranomaiselle esimerkiksi sen, kun siirtää lehmänsä navetasta laitumelle, jos pitopaikka on eri. Alipaineistuksesta luopumalla ja riittävästi lämmintä korvausilmaa. Mutta vanhan sanonnan mukaan myöhäistä on itkeä, kun jotain on jo housussa. NIMIMERKKI JANOINEN VALITUSKEITAALLA LUKIJALTA-PALSTALLA VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Hallitsematon keskittäminen O n menossa keskittymisilmiö, joka olisi tärkeä hahmottaa ja hallita. Yhteiskuntamme on ajautunut hallitsemattomaan, maailmanlaajuiseen keskittymisilmiöön. Keskittäminen on itsestäänselvyys, jota ei tänä päivänä tarvitse lainkaan ehdollistaa, niin vain kuuluu kaikessa tapahtua. Olen eduskunnan salissa kysynyt ministereiltä keskittämisestä. Isokin perhe voi asua muutaman neliön tilassa. Keskittyminen ei ole hyväksi ympäristölle, ei ihmisen sosiaaliselle tilanteelle eikä pitkällä tähtäimellä myöskään talouden kehitykselle. Mikäli dokumentointi laiminlyödään tai esimerkiksi eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Kuulin tapauksesta, jossa 500 euron sakkojen päälle tuli 60?000 euron tukien peruutus. Tämä kuulostaa kohtuuttomalta, ja näin ei kuulemma toimita muissa EU:n jäsenmaissa. Kohtuuttoman byrokratian lisäksi viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö on Suomessa puutteellista. Poliittinen tahto on asiassa kateissa. Lainsäädännön perusedellytys pitäisi olla riittävä vaikuttavuusarviointi. Suomi, tunnettu tietoyhteiskuntamaa, ei ole valitettavasti onnistunut tekemään julkisesta hallinnon sujuvuudestaan itselleen kilpailuetua. Maatalousyrittäjälle byrokratia on tuttu kuormittaja. Olin muutama viikko sitten MTK:n kansanedustajille järjestämässä taustatilaisuudessa, jossa puhuttiin byrokratiasta ja hallinnollisesta taakasta, kuten asia virkamieskielellä ilmaistaan. on pian konkretiaa. Taito Taskinen Kuopio Joskus ei voi vaihtaa S uvi Niemi kirjoitti kolumnissaan täyttä asiaa (MT 6.5). Sen jälkeen kirjoitettiin näitä tavoitteita tukeva lainsäädäntö sekä tehtiin käytännön uudistukset rakenteisiin, hallintoon ja toimintatapoihin. Tätä samaa normien purkamista ja byrokratian vähentämistä tarvitsemme muuallakin. Ylikuormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Kotieläintuotantoa ei niin vaan ajeta alas tai vaihdeta suuntaa, vaikka homma ei olisikaan lähtenyt kaikesta aherruksesta huolimatta pyörimään kannattavuuslaskelmien ennakoimalla tavalla. Peiliin voi yrittäjä katsoa ja koittaa säästää vähän joka mutkassa, mutta rajansa kaikella. Nato-jäsenyys olisi katastrofi, holistinen uhka Suomelle. Meillä on vielä koko maassa toimivat lähes kaikki tarvittavat palvelut. Tänä päivänä ei mikään toiminta enää tarvitse uusia suurempia keskittymiä. Termi lähityö tulisi ottaa esille vahvasti. Pieniin kuntiin jää asukkaat ilman terveyspalveluita. 4 Perjantaina 10. Ei ne jätevedet ole puhdistettuja joten on aivan selvää että vedet tekevät tuhoja luonnolle. Joidenkin mielestä toimintaan saataisiin lisää virtaa ministereitä kierrättämällä. Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holm sanoo, että SDP:n poliittinen kulttuuri on vanhaa, luonnon asettamat reunaehdot, Vasemmiston vappumarsseille ei enää riitä väkeä entiseen malliin. tuotannon rakenne, ihmisten odotukset ja työelämä ovat muuttuneet. Holmin mielestä SDP tarvitsisi uuden, puolueen perusajatuksen uudistavan visionäärin. Hän on sitä mieltä, ettei sellaista visionääriä ole näköpiirissä. (MT 6.5.) Pelkkä ministereiden kierrätys ei riitä. mutta joka olisi kannattavaa myös tuottajalle! Viisaat ovat menneet jo aikaa Snelmanille Suurpedot tarhaan itärajalle Kannatan Raimo Flinkin ehdotusta petopuistosta itärajalle. Molemmille maille hyödyt tästä yhteisestä aitauksesta, kunhan on reilun kokoinen, 5?000?10?000 neliökilometriä. Pedot aitauksen sisään, ei tarvita keinoruokintaa, ehkäisisi paljon vaarallisia eläintautien leviämistä puolelta toiselle. Venäjän puolella metsästäjien ansiot paranisivat, kun saaliit eivät karkaisi heti rajan yli. Vakaus olisi muisto vain. Että eipä ole sitten kumma, jos tulee vähän kiukuteltua, kun asiat jatkuvasti huolestuttaa. Sivutoimisia maanviljelijöitä lienee entistä enemmän, ja tuolloin palkkatuloja syö perheen ohella myös maatila. Käytännössä lapsen paikassa ei ole yksiselitteisesti kyse Uolamon mainitsemasta valinnasta ?oma ura vastaan lasten hoito ja kasvattaminen?, vaan pyrkimys saada tuleville sukupolville muutakin kuin velkainen kuolinpesä. Oma lukunsa ovat ne korkeakoulutettujen alat ja tehtävät, joissa työhönpaluu ei yksinkertaisesti onnistu kuin saduissa, jos takana on useita vuosia ilman omien tehtävien kannalta relevantin kirjallisuuden ja trendien seuraamista. Heidi Lehtiniemi-Eerola KTK, äiti, opiskelija hoitovapaalla ansiotyöstä Vasemmistolla pallo hukassa V apun aattona julkaistu Ylen mielipidemittaus kertoi karua kieltään vasemmiston kannatuksesta, joka on noin 25 prosenttia. Se on parhaista päivistä lähes puolittunut. Tällä hetkellä esimerkiksi ympäristölupalainsäädäntö edellyttää ympäristölupahakemuksen toimittamista kolmena eri kappaleena, ja tarvittaessa siitä voidaan vielä pyytää lisäkopioita. Sähköisten palvelujen lisääntyessä tiedon siirtyminen pitäisi olla automaattista, mutta lainsäädäntömme ei ole pysynyt perässä. Lisäksi suomalaisessa lainsäädännössä yritysvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa ei oikein kunnolla arvioida. Turisteille retkeily- ja yöpymismahdollisuus tarhaan. Alamäkeä on jatkunut vuosikymmeniä. Työläisten suosiossa SDP:n ohi ovat ajaneet perussuomalaiset ja keskusta. Ei nimimerkkiä Puolustuksesta Itsenäinen puolustus on paras vaihtoehto. Myönteistä tässä kaikessa haastavuudessa on, että saattaa ihminen itsestään löytää vielä ennennäkemättömän turbovaihteen. Muistetaanhan pitää huolta itsestämme ja toisistamme! Janoinen valituskeitaalla MT-lehdestä saivat tuottajat lukea, että Atria pudotti jo muutenkin alhaista porsaan myyntihintaa jopa 7,5 prosentin verran. Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Kaupungin asukkaista 60 prosenttia asuu slummeissa, mutta suurin osa heistä ei ole kuitenkaan varsinaisesti köyhiä, vaan työssäkäyviä ja kohtuullisesti toimeentulevia. Heillä vain ei kerta kaikkiaan ole tilaa asua kunnolla. toukokuuta 2013 MIELIPIDE Peiliin voi yrittäjä katsoa ja koittaa säästää vähän joka mutkassa, mutta rajansa kaikella. ?Hometalot. Tai hanki uusi ammatti.? Niin totta vieköön tekisi mieleni tehdäkin. Perustuslain vastaista. Kuka sitä tarvitsee? Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä. ?Pikku-Mumbai? on tilanne, johon annamme yhteisömme ajautua, ellemme ota rohkeasti järkeämme käteen. Meidän tehtävämme on rakentaa uuden aikakauden toimintamalli, jossa yhteiskunnan kokonaiskehittyminen hoidetaan hallitusti. Suomi on luonnonvarojen ja haja-asutuksen huippumaa. Meillä on vielä olemassa kor- Maatiloille byrokratian vähentämistalkoot Ota kantaa tekstiviestillä keatasoinen, todella suomalainen hajautettu yhteiskuntarakenne, jota murretaan nyt aktiivisemmin kuin koskaan. Meillä on erittäin hyvin toimiva infra-verkosto. Helpoin on asioihin vaikuttaa, jos löytää omista toimistaan tai asenteistaan muokattavaa. Mutta miten kokisi pari vuotta sitten velkarahalla tuotantorakennuksen ja eläimet hommannut yrittäjä seuraavan kolumnistin kehotuksen: ?Jos työsi on vaan kovin ikävää, vaihda työpaikkaa. Saadut tulot kummallekin valtiolle vaikka pinta-alan mukaan. Albert Käiväräinen Mynämäki Ovatko tulvat aiheuttaneet vahinkoa? Kyllä, vesi on noussut pelloille ja hidastaa kevättöitä. Kyllä, vesi on turmellut omaisuutta. Kyllä, vesi on noussut tielle ja estänyt liikkumista. Kyllä, 2-3 yllämainituista vaihtoehdoista. Ei vielä, mutta tulvaa odotetaan. Ei, tulvat eivät ole aiheuttaneet mitään vahinkoa. % vastaajista 0 30 60 90 Tulvista ei tullut vahinkoja viljelijöille T ulvista ei tullut suuria vahinkoja maanviljelijöille, kertovat viikon kysymykseen vastanneet. Kolmen prosentin liikkumista on teille noussut vesi haitannut. ?Talvivaaran leviävät jätevedet tulvien mukana aiheuttavat koko elintarviketuotannolle Kainuun alueella tuhoa. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta pärjää tässä maailmassa, ja turha byrokratia ei kuormita ihmisiä. JUHA SIPILÄ on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja. juha.sipila@ eduskunta.fi Ei Natolle VIIKON KYSYMYS Röyhkeyden huippu Asutus, työpaikat ja palvelut ollaan viemässä vain entistä suurempiin keskuksiin, Eeva-Maria Maijala huomauttaa. Velkataakka koskee myös maatiloja J aana Uolamo pohti työssäkäyviä äitejä ja kodin turvaa Maaseudun Tulevaisuudessa 6.5. Sinänsä pohdinta on kokonaisuus, jonka voisi allekirjoittaa täysin, jos maailmassa kaikki olisi ilmaista tai vaihtoehtoisesti palkkataso noudattaisi amerikkalaista mallia. Ajoittain keskusteluissa esiintyy sitä hyvinkin perusteltua näkemystä, jonka mukaan esimerkiksi lainakanta täytyisi ehdottomasti suhteuttaa maksajien tuloihin, toisin sanottuna halu rakentaa 500?000 euron kivitalo ei välttämättä kuuluisikaan toteutusmielessä kaikille perheille. Vaatimatonkin koti maksaa nykyään huomattavia summia, ja pidän kotia yhtenä tärkeimmistä vakautta tuovista elementeistä lapsen elämässä. Käytännössä monissa perheissä turvaudutaan lainalyhennysvapaisiin kausiin, jolloin lainoista maksetaan vain korot, perustuen toisen vanhemman alentuneeseen maksukykyyn eli esimerkiksi äitiys- tai hoitovapaaseen. Lainalyhennysvapaita vuosiakin on vain rajoitettu määrä, ja niiden jälkeen on vaihtoehtoja oikeastaan kaksi, joko palata työpaikalle tai toivoa, että lotosta löytyy voittorivi. Aina on myös kolmas vaihtoehto eli se, jos toisen vanhemman palkka vastaa kahden palkansaajan vuosituloja, mutta näiden kotien määrä on häviävän pieni. Velkataakka ei kosketa yksin asuntovelallisia, vaan myös maatiloja. Siinä mietittiin ensin, millaista hyvän ja sujuvan verotuksen pitäisi olla. Nykyään voidaan hyvin paljon suorittaa töitä ilman, että henkilön tarvitsee olla lähelläkään muita toimijoita. Virtuaalista toimintaa hyödyntämällä, lähidemokratiaa kehittämällä ja muuttamalla poliittista tahtotilaa voimme rakentaa järkevän kokoisia yksiköitä, joissa on mahdollista toimia ympäristölle, taloudelle ja ihmisten sosiaaliselle tilanteelle kestävällä tavalla. Eeva-Maria Maijala kansanedustaja (kesk.) KARI SALONEN Harmittaa, suututtaa, ilahduttaa, ihmetyttää? Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa lähettämällä se tekstiviestillä numeroon 173 172. Viestin enimmäispituus on 160 merkkiä ja yhden viestin hinta 50 senttiä. Viestin alkuun tunnus MT LU. Luonnollista Jos turkistarhan ketut ja minkit eivät enää ymmärrä kaivata luontoon (MT 8.5.), niin häkkikanaloiden kieltäminenkin oli turhaa vouhotusta? Kettutyttö Hometaloista Hyvä ilma ikkunan takana, paha ilma lattian alla. 83 prosenttia eli 267 vastaajaa ilmoitti, että mitään vahinkoja ei tullut. ?Vaikka peltomme ovat alavia ja entistä järven pohjaa, tulvat eivät suuremmin haittaa. Hetkellisesti oli pelloillamme paikoin noin 30 senttiä vettä, mutta se lähti varsin nopeasti. Joissakin paikoin voi joutua odottamaan peltojen kuivumista, mutta mitään normaalista poikkeavaa ei ole tulvien vuoksi sattunut, odotin kyllä pahempaa?, nimimerkki Viljatilallinen kirjoittaa. 13 prosenttia vastasi, että vesi on noussut pelloille ja haitannut kevättöitä. on minulle yhteisö, joka ei enää toimi taloudellisesti, sosiaalisesti eikä ympäristölle kestävässä tilanteessa. Mikäli julkisesta hallinnosta halutaan Suomelle kilpailuetu, niin sitä pitää lähteä toteuttamaan viipymättä suomalaisilla maatiloilla. on nimittämäni ilmiö keskittymisen pienemmästäkin ääri-ilmiöstä. ?Pikku-Mumbai. Tärkeät kustannukset puolittuisivat. Maanteille portit ja vahdit etteivät pedot karkaa. Siitä ei hyödy mikään näistä kolmesta elämällemme tärkeästä osa-alueesta. Keskittymisilmiö etenee myös Suomessa hallitsemattomasti
la 11.5. 3 90 49 kg K-KAUPPIAS SINUA VARTEN. -13 % Graavi- tai kylmäsavukirjolohisiivut, 150 g 3 20 -22 % 8,73/kg, ilman korttia 4,49/rs (11,23/kg) ps 0,50/kg, ilman korttia 1,15/ps (0,58/kg) rs -33 % Ilman korttia 29,90/kg Valio Naudan paistijauheliha 2 kpl/talous voimassa pe 10.5.. Suhdannenäkymä jatkuu 10 pistettä miinuksella, kun tammikuun saldoluku oli ?18. Urrila enteilee teollisuuden KIMMO HAIMI Eduskunta äänestää turkiksista Eduskunta ottaa pian kantaa, pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa. Maa- ja metsätalousvaliokunta laatii ensimmäisestä kansalaisaloitteesta mietinnön ja tuo asian koko eduskunnan päätettäväksi. Nyt näkyy paranemisen merkkejä. ?Taantumia tulee ja menee. Odotan kohtalaista vuotta.? Vuosi 2011 oli Koistisen kahdeksanvuotisen liitännäisyrittäjyyden paras vuosi. Tilausten määrä vaihtelee vuosittain. ?Nyt on melko hiljaista?, Koistinen kommentoi. Metallialan alihankkijalle taantuma koitti viime vuoden marraskuussa. Työ on koneistajan työtä. Teollisuuden ja rakentamisen tilaukset supistuivat. ?Palvelualoilla myynnin kasvu pysähtyi nopeasti?, Urrila kertoo. Monilla aloilla suhdannelasku jatkuu barometrin mukaan lähikuukaudet. la 11.5. 2 -10 % Hedelmätarha täysmehut, 1 l kimppu 1 59 tlk -23 % Myllyn Paras Emännän vehnäjauho, 2 kg 1 00 400 g, 2 rs/talous voimassa pe 10.5.. 5 Perjantaina 10. Rakentamisessa suhdannenäkymä on heikoin. Rakentamisen saldoluku oli huhtikuussa ?25, ja tammikuussa se oli 12 pistettä sitäkin heikompi. Saldoluku kuvaa kasvua ja laskua odottavien yritysten erotusta. Palveluala rohkaistuu hieman odotuksissaan. Aloitteesta pyydetään myös lausunto perustuslakivaliokunnalta. Taantumia tulee ja menee. Odotan kohtalaista vuotta.« MARKKU KOISTINEN ja rakentamisen vähentävän työvoimaa kuten alkuvuonna. Palvelualoilla väen vähentäminen voi nopeutua kolmena seuraavana kuukautena. MT-STT Viljaa ja rapsia sekä osia ja laitteita Markku Koistinen ei suunnittele lisäväen palkkaamista, jolleivät tilaukset selvästi lisäänny. Hän on yrityksensä ainut työntekijä. Päämiehet eivät ole hylänneet alihankkijaansa tiukkoina aikoina, mistä Koistinen iloitsee. Näille sadoille miljoonille euroille löytyy paljon parempiakin kohteita, esimerkiksi EU:n laajuisen nuorisotakuun toteuttaminen?, Vinon puheenjohtaja Veli-Matti Partanen linjaa järjestön kannanotossa. ?Erillisten ympäristötukien sijaan koko tukijärjestelmä on uudistettava siten, että se kannustaa kestäviin tuotantotapoihin, riittäviin suojavyöhykkeisiin ja liikalannoituksen välttämiseen?, Vinon puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo. JUHANI VIITALA Metallista sorvataan alihankintana osia teollisuudelle. Markku Koistinen uskoo, että alihankinta piristyy ja että tästä vuodesta tulee kohtuullisen hyvä. TERHI TORIKKA Onnea Äidille 12.5. Barometri näyttää plus yhtä, kun tammikuussa alan saldoluku oli miinus kolmetoista. Rakentamisessa ja palveluissa yritykset odottavat edelleen alamäkeä enemmän kuin nousua. EU käyttää yli kolmasosan budjetistaan maatalouteen, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta, pilaa ympäristöä ja kohtelee eläimiä julmasti. toukokuuta 2013 UUTISET Koko tukijärjestelmä on uudistettava siten, että se kannustaa kestäviin tuotantotapoihin, riittäviin suojavyöhykkeisiin ja liikalannoituksen välttämiseen. asti, ellei toisin mainita. -10%. Alihankkijalla asioi kuusi yritystä. Tavoitteena on äänestää asiasta ennen kesää. Viime kuun lähetekeskustelussa turkistarhauksen kieltämistä kannatti harva kansanedustaja. Valiokunnat saavat päättää, onko kansalaisaloite tarpeen viedä koko eduskunnan ratkaistavaksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mukaan ensimmäiselle kansalaisaloitteelle haluttiin varmistaa laajempi päätöksenteko. Päätös koskee vain tätä kansalaisaloitetta, eikä sillä haluta luoda mitään linjaa. Turkistarha-aloitteesta järjestetään julkinen kuuleminen 23. toukokuuta. Hänen ajatuksensa ovat samansuuntaisia kuin muidenkin yrittäjien. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi keskiviikkona kevään suhdannebarometrinsä. Sen mukaan rakentamisen alamäki jatkuu mutta palveluiden myynti lisääntyy hiukan. Talous virkistyy lähikuukausina Koistinen sorvaa maatilallaan metallista laitteita ja osia teollisuudelle. Joku tilaajista tekee nyt tosin osat itse tai siirtää tilauksia ulkomaille. ?Monipuolinen tuotekehitys ja pitkälle jalostetut osat takaavat leivän.? Koistinen osallistui MTKUusimaan järjestämään alihankinnan kurssitukseen vuonna 2005, minkä jälkeen hän pystytti yrityksensä. Hänellä oli kokemusta koneistajan palkkatöistä. Maatilallaan Koistinen viljelee vehnää, ohraa ja kauraa. Syysrapsi on nyt erikoisuutena. Talvet ja keväät hän tekee metallin alihankintaa. Vihreät nuoret: Tuet pois eläintuotannolta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Vino vaati keskiviikkona Euroopan unionia leikkaamaan maataloustukia merkittävästi. Järjestö esittää, että EU luopuu kokonaan eläinten tehotuotannon tukemisesta ja asettaa karjatalouden tuotteille haittaveron, jotta eläintuotannon hinta vastaisi sen ympäristölle aiheuttamia kustannuksia. Vinon mukaan jäljelle jäävät maataloustuet pitäisi kohdentaa kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin. ?EU:n on korkea aika panostaa tulevaisuuteen ja tukea talouskasvua ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Alkuvuosi ja kevät olivat sinnittelyä. Viime vuosikin oli hyvä loppuvuotta lukuun ottamatta. Päämiehillä olivat tilauskirjat täynnä, jolloin työtä riitti alihankkijallekin pitkään. Odotukset ovat parantuneet, mutta merkittävää elpymistä ei näy. ?Odotukset ovat tuotannon hyvin loivassa nousussa.? Teollisuuden saldoluku nousi sentään lievästi plussalle. Parhaat tarjoukset kaikista K-ruokakaupoista Frödinge Juhla Mokka 500 g, myös tumma paahto 2 pkt/talous voimassa ke 8.5.. Muu Suomi vajosi syvään taantumaan viime vuosikymmenen loppupuolella. Alkuvuosi petti kaikki yritykset EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila kuvaa alkuvuotta pettymykseksi kaikenlaisissa yrityksissä. PUHEENJOHTAJA MARIA OHISALO, VINO Alihankkija odottaa tilausten lisääntyvän > > Alkuvuoden suhdannekehitys oli pettymys monelle yritykselle. Lähikuukausina taloudessa alkaa hyvin loiva nousu, arvelee maatalousyrittäjä Markku Koistinen Orimattilasta. la 11.5. Vadelmajuustokakku -18 % 8,83?17,82/kpl, ilman korttia 6,14/kpl (10,87?21,93/kpl) Atria Naudan ulkofilee kalvoton pirkka.fi, m.pirkka.fi tai skannaa koodi kpl 1,59/l, ilman korttia 2,09/tlk (2,09/l) HK Hae resepti 5 60 pkt 19 4 99 10 kappaleen kimppu, Kenia voimassa pe 10.5.. la 11.5. 99 5,98/kg, ilman korttia 3,35/pkt (6,70/kg) Kakut 380?565 g tai Prinsessaleivos 280 g, pakaste Reilun kaupan ruusut pkt 21,33/kg, ilman korttia 3,59/pkt (23,93/kg) Tarjoukset voimassa 2.6
Samanaikaisesti markkinavoimat muuttavat järjestelmää. Pääasiassa yksityisten yritysten tarjoamasta työterveyshuollossa on vuosien myötä kehittynyt kansanterveysjärjestelmälle rinnakkainen palvelu ilman valtiovallan poliittista ohjausta. Suomessa on Erholan mukaan selkeää näyttöä eriarvoistumisesta. ?Alamme olla jo samaa luokkaa kuin Viro tai Yhdysvallat. Markkinaehtoisissa palveluissa bisneslogiikka on sellainen, että palveluja pyritään tuottamaan pääosin maksukykyisille asiak- Kuntaliitto on tyytyväinen, että hallitus on huomioinut sote-ryhmän linjauksissaan monelta osin liiton esitykset. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mukaan Sote-palvelumalli selkeytyi. ?Perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa eli terveyskeskusten ja sosiaalikeskusten osalta päästään nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Maidontuotanto. Ylijoki Juho 32. Uusi järjestelmä voitaisiin tehdä nykyisten sairaanhoitopiirien ja niiden väestön perustalle.? Perjantaina julkistettua työryhmän esitystä Erhola pitää oikeansuuntaisena mutta vielä riittämättömänä. THL ei aja 20:tä kuntaa Erhola oli mukana tammikuussa mietintönsä valmiiksi saaneessa asiantuntijatyöryhmässä mutta jätti eriävän mielipiteen koskien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajan Marina Erholan mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kannattaisi hyödyntää sairaanhoitopiirejä. Virkoja on täyttämättä lähes kaikissa terveyskeskuksissa. ?Norjassa lääkäripulaa pys- tyttiin helpottamaan siirtymällä ammatinharjoittajamalliin, jolloin palkkoja nostettiin ja väestöpohjaa pienennettiin.? Moni kunta on Erholan mukaan joutunut pakon edessä ulkoistamaan terveyspalvelujaan. ?Palvelujen saatavuutta se on saattanut helpottaa, mutta säästöjä se tuskin tuo.? Erholan mielestä yksityiset palvelut sopivat julkisten palvelujen rinnalle. Hankasalmi. Huovon tila. Mäntyharju. Kasvinviljely, tärkkelysperuna, sokerijuurikas ja vilja. Timo Aki ja Jussi 33 ja 24. Lypsykarjatalous. Vuorela Juho 25. Maidontuotanto. Repo Hannele ja Timo 30 ja 33. Uuden kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa, ja oikeuskansleri edellytti huhtikuussa, että eduskunnalla pitää olla selvyys myös sote-palveluiden järjestämisestä ennen kuntauudistuksen käsittelyä. Hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ollut kaiken kaikkiaan värikäs. Yksi kansliapäällikkö on eronnut itse, toinen jätetty syrjään ja välissä on istunut useitakin asiantuntijaryhmiä miettimässä palveluiden järjestämistä. Uudistus alkoi asiantuntija- ja palveluvetoisena, mutta esitykset vain muutamista vastuualueista näyttivät liian roiseilta poliitikoille. Ongelmana on ollut mallien sekavuus, ja edelleen hämmennystä herättää se, että nyt myös pienemmät kunnat voivat toimia vastuukuntina. Kuntia voi olla paljonkin, jos niiden ei tarvitsisi järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa.? Erholan mielestä maakuntien kokoiset väestöpohjat takaisivat pääosin riittävän suuret hartiat palvelujen järjestäjille. ?Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole halunneet puhua maakuntamallista, koska asiat politisoituvat herkästi?, hän sanoo. ?Useimmilla alueilla kaikkein nopein tapa uudistukseen olisi rakentaa se keskussairaalan ympärille. 28.1.2013. Lappajärvi. 18.3.2013. Sote-uudistus tehtiin suurkuntahankkeen eteenpäin saamiseksi, ei terveyspalveluiden turvaamiseksi.? Perussuomalaiset epäilee motiivia Myös perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner epäilee hallituksen motiivin piilevän pakkoliitoksissa. 1.4.2013. Mattilan tila. 1.1.2013. Puistoahon tila. 2.4.2013. Lääkärille pääsee joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä. ?Jos me työssä käyvät joutuisimme jonottamaan terveyskeskuksen lääkärille pääsyä viikkoja, asia olisi ratkaistu jo aikoja sitten. Lypsykarja- ja lihakarjatalous. Nieminen Jukka-Pekka 33. Salo. Kotirinteen tila. Paakkarin tila. Maidontuotanto. Keränen Aino ja Pietola Tomi. Kurkelan tila. 1.4.2012. Kauhava. Kokemäki. Yrjälän tila. Ilmoitus on maksuton. Lisäksi ehtona on, että jatkaja tai yrittäjä on MTK:n jäsen. Valtran edustaja ottaa puhelimitse yhteyden ja sopii haalarien toimittamisesta. Isku lahjoittaa MT:n Uusia yrittäjiä -palstalla sukupolvenvaihdoksesta ilmoittaville MTK:n jäsentiloille täkki&tyyny -setit. Oulu. Kaustinen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on ollut huolissaan kuntien itsehallinnosta, jos palveluille määrätään vastuukunnat. Ervat tulevat olemaan kuntayhtymämallisia. Lähipalvelut turvataan, pe- rustaso saadaan vihdoinkin kuntoon, lääkärille pääsee, perheet saavat tukea ja erikoissairaanhoidon palvelut toimivat, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) sanoi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kiitteli sitä, että ryhmä sai punottua yhteen kunta- ja soteuudistuksen ja nyt on kuntien vuoro toimia. Pääministeri antaa eduskun- nalle asiasta ilmoituksen ensi viikon tiistaina. 1.1.2013. 1.4.2013. Laihia. Silloin olisi parempi, ettei korostaa. julkisesti vai yksityisesti. jonka pitäisi olla poliittinen. asiantuntijoiden näkemystä?, tehdä mitään.? rän vähentämiseen. Hän katsoo, että riittävän ?Pyöritetään asiantuntijoita, hän kertoo. ?Esimerkiksi THL ei ole kunnes he taipuvat sanomaan ?Suurin pelko on, että teh- Mallia muista missään vaiheessa puhunut 20 suuren väestöpohjan sosiaali- ja Pelkona vesitetty sellaista, mitä heiltä halutaan. ?Tässä junaillaan vain keinoja, joilla kunnat voidaan pakottaa liitoksiin.? ?Tämä ei ratkaise perusterveydenhuollon kurjistumista. Vastuutonta päätöksentekoa.? Soininvaara tyrmää esityksen Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) vaatii blogissaan vihreitä hylkäämään sote-ehdotuksen. toukokuuta 2013 UUTISET Jos me työssä käyvät joutuisimme jonottamaan terveyskeskuksen lääkärille pääsyä viikkoja, asia olisi ratkaistu jo aikoja sitten. Kultalan tila. 16.4.2013. Heikkilän tila. 15.3.2013. ?Useimmilla alueilla kaikkein nopein tapa olisi rakentaa uudistus keskussairaalan ympärille.? väestöpohjavaatimuksia. Hallituksessa asiantuntijoiden näkemyksien on arvioitu johtavan rajuun kuntien mää- myös kuntayhtymiä?, Erhola velut ja se, tuotetaanko palvelut tijat laitetaan tekemään päätös, sa. 7.8.2012. Viljanviljely ja lihasiankasvatus. Myllykoski Jarmo. Hallituksen tavoitteena oli kaksi palveluporrasta. EIJA MANSIKKAMÄKI. Setin saavat sekä luopujat että jatkajat. Spv-kaupasta ilmoittaneet kutsutaan tätä varten Iskun lähimpään myymälään. Lähetä jatkajien tai yrittäjien nimet, mielellään myös iät, osoite, puhelinnumero, tilan nimi, sijaintikunta ja päätuotantosuunnat sekä jatkamisen tai yrittämisen aloituspäivämäärä osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, Jatkajat, PL 440, 00101 Helsinki; telekopio: (09)?694?3717 /Jatkajat; Sähköposti: anita.mikola@ maaseuduntulevaisuus.fi. Jatkaja-ilmoituksen voi myös tehdä MT:n verkkolehdessä www.maaseuduntulevaisuus.fi Ota yhteyttä -linkin kautta. MT JARKKO SIRKIÄ Marina Erhola toivoo, ettei sote-uudistus jää puolivillaiseksi kompromissiksi: ?Silloin olisi parempi, ettei tehdä mitään.? muista Pohjoismaista. Ne uudistivat sote- ja kuntarakennettaan jo 2000-luvun alussa, kun Suomessa keskityttiin hankeuudistuksiin. 12.2.2013. Kuusamo. Kuntia luvattiin kuunnella sote-linjauksissa. Sote-asetus annetaan vuonna 2015, ja sote-alueet aloittavat viimeistään vuoden 2017 alussa. Sote-paketilla oli kiire. Nyt naapurit tekevät jo korjauksia omiin järjestelmiinsä. ?Jos olisimme viisaita ja rohkeita, uudistaisimme järjestelmäämme näiden kokemusten pohjalta?, Erhola sanoo. Norjassa ja Tanskassa lääkärit ovat pääosin yksityisiä ammatinharjoittajia, eikä siellä ole ollut ongelmia palvelujen saatavuudessa. Kymmenen miljoonan asukkaan Ruotsissa toimii 20 maakäräjää, jotka järjestävät kaikki terveydenhuollon palvelut mutteivät sosiaalipalveluja. Potilailla on vapaus valita, käyttääkö hän yksityisen yrityksen vai julkisen terveyskeskuksen palveluja. Ruotsalaismallia vastaava mutta kuntayhtymäpohjainen järjestelmä on käytössä jo Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. ?Molemmat mallit ovat toimineet käytännössä hyvin ja ovat oikeastaan ainoat todelliset isot järjestelmäuudistukset, joita Suomen terveydenhuollossa on tehty viime aikoina.? Erhola ei koe ruotsalaismallin uhkaavan kunnallista demokratiaa. ?Myös kuntayhtymillä Suomessa on jo nyt käytännössä lähes verotusoikeudellinen asema.? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola katsoo, ettei sotea pidä käyttää kuntauudistuksen vipuna. ?Uudistuksia voi suunnitella samanaikaisesti, mutta ei niitä tule pitää liian vahvasti yhdessä. 25.1.2013. Maidontuotanto. Kristo Ville 21. Tarjonnan kokonaisuus pitäisi kuitenkin suunnitella nykyistä paremmin, jotta myös yksityisistä palveluista saataisiin irti nykyistä enemmän. Jos sote-uudistusta ei kyetä nyt ratkaisemaan järkevästi, on mahdollista, että myös Suomessa ihmiset joutuvat turvaamaan terveydenhuoltonsa yksityisin vakuutuksin Yhdysvaltojen malliin. ?Yksityisten vakuutusten käyttö on jo nyt lisääntynyt. Kaikilla siihen ei kuitenkaan ole varaa.? TIINA TAIPALE Hallitus antoi pienille periksi SOTESTA LYHYESTI Kuntaliitto tyytyväinen kaille?, Erhola sanoo. vaarantuvat. ?Jos tehdään vuosikymmenien uudistus, olisi syytä ottaa pitkä loikka parempaan suuntaan.? Vastuukunta voi olla pieni, jos palvelusuunta on vakiintunut Sosiaali- ja terveyspalveluita (sote) selvittänyt poliittinen työryhmä ilmoitti keskiviikkona, että nyt on löytynyt kokonaisuus, jolla suomalaisten palvelut turvataan ja niitä kehitetään. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään viiden erityisvastuualueen (ervaan) ja 20?30 sote-alueen alle, jotka korvaavat nykyiset sairaanhoitopiirit. Käytännön vastuuta kantaa vastuukunta. Rauma. Pertolan tila. Oripää. Lapinlahti. Kanta-Savolan tila. Liperi. Jokioinen. Nyt se jää liian kaukaiseksi ongelmaksi monelle päättäjälle?, Erhola toteaa. ?Juuri siksi THL:n tehtävä on ajaa nyt niiden asiaa, jotka eivät ole kaikkein äänekkäimpiä yhteiskunnassa.? Eriarvoisuutta on myös työterveyshuollon sisällä, sillä esimerkiksi pienyrittäjille, kuten viljelijöille, palveluja on huonommin. Väestön eriarvoistuminen näkyy myös odotettavissa olevassa eliniässä, jossa Suomessa on kasvanut kuilua hyväosaisten eduksi. 1.2.2013. Epäsuhtaa on erityisesti lääkäripalvelujen saatavuudessa. Nykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola sanoo. Ongelmaa pahentavat lääkäripula, kuntien talousvaikeudet ja väestön ikääntyminen. Naantali. Uotilan tila. Maidontuotanto. Luomala Jukka 40. Puntinniemen tila. Seinäjoki. Kriston maatila. Ja kaikki sen takia, että SDP:n ja kokoomuksen unelma suurkunnista toteutuisi. Kuopio. Viljanviljely ja metsätalous. Vattula Aki ja Jari 24 ja 21. 8.3.2013. 1.1.2013. Lappajärvi. 30.1.2013. Kasvihuone-/avomaanvihannekset, viljanviljely. Nortunen Ari 29. Kurikka. Rintamäen tila. Vesalan tila. Evakon tila. Kauhajoki. Uusitalon tila. 6 Perjantaina 10. YLIJOHTAJA MARINA ERHOLA, TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THL:n ylijohtaja ei niputtaisi sote- ja kuntauudistusta väkisin JATKAJAT Uusia yrittäjiä Hyyryläinen Antti ja Laura 30 ja 27. 15.3.2013. Sillankorvan tila. 27.3.2013. 1.1.2013. Lapua. Esimerkiksi OECD on kiinnittänyt huomiota tähän. Yksityistäminen ei vain pahasta Terveyskeskuksiin on jäänyt aiempaa vaativampia potilaita hoidettavaksi, eikä työ sen vuoksi houkuttele lääkäreitä. Lääkäripula koskettaa jo koko maata. Tämä luo edellytyksiä yhteistyön tiivistymiselle ja mahdollistaa siten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen vahvistamisen.? Keskusta pelkää pakkoliitoksia Oppositiopuolueissa ei uskota, että sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan hallituspuolueiden keskiviikkona sopimalla mallilla. ?Piti saada joku ratkaisu, jolla Kataisen hallitus saa jatkoaikaa?, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kommentoi. ?Sairaanhoitopiirit pilkotaan, terveyskeskuksia heikennetään ja ihmisten terveyspalvelut Työterveyshuollossa lääkärille heti Suomessa on 2,2 miljoonaa työllistä ihmistä, joista 1,8 miljoonaa voi käydä lääkärissä työterveyshuollossa, joka on usein yksityinen lääkäriasema. Viljanviljely. Kultanen Tomi 27. Viljanviljely. Pitkänen Suvi ja Kärkkäinen Juha 28 ja 30. 1.4.2013. Lypsykarjatalous ja metsätalous. Savola Sampo 26. Sote-alueiden lopullinen määrä riippuu kuntaliitosten määrästä. Aiempien kaavailujen mukaisesti alle 20?000 asukkaan kunnille ei tule lainkaan järjestämisvastuuta. Soininvaaran mukaan esitys tulisi hylätä silläkin uhalla, että hallitusyhteistyö päättyisi vihreiden osalta. Soininvaaran mukaan esitys on huono kompromissi. Tämä oli Kuntaliiton tahto ja merkittävä linjaus nyt syntyneen sovun kan- nalta, Orpo sanoi. Vastuukuntamallin toteuttamisessa on Orpon mukaan monta vaihtoehtoa, joissa tutkitaan erityisesti perustuslain reunoja. 3.1.2013. Ne voivat yhtä hyvin olla suunnitellaan alueen kaikki pal- on tuntunut siltä, että asiantun- ävän mielipiteen tammikuus- vain puolivillaiseen uudistuk- terveydenhuollon uudistukseen ?Hyvä, että asioista puhutaan? Lähes päätyökseen sote-uudistusta pohtinut virkamies on välillä tahtonut turhautua, kun asiat eivät etene. Hän uskoo ratkaisun kuitenkin löytyvän. ?Jos jotain tässä on ollut hyvää, se on julkisen keskustelun määrä. Kasvinviljely. Mty Mäkelä Petri ja Juha 32 ja 26. Viljanviljely. Leikas Tapio ja Kristiina 31 ja 27. 26.3.2013. Muu kasvintuotanto. Suutari Petri 31. Santamäen tila. Viljanviljely. Natri Aki 28. Kun asioista on puhuttu paljon, myös yleinen tietämys alkaa olla jo aika hyvä, millainen ja minkä kokoinen uudistuksen pitäisi olla?, Erhola arvioi. ?Pystytäänkö sellaisia päätöksiä tällä hallituskaudella tekemään, on jo eri asia.? TIINA TAIPALE ?Nykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia? Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus lisääntyvät kovaa vauhtia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lahdenperän tila. Vainion tila. Esitys ei vastannut THL:n seen. Seinäjoki. Nortulan tila. Kasvinviljely ja metsätalous. Leppänen Teemu ja Mutanen Elli 26 ja 23. Maidontuotanto. Rintamäki Jussi 29. Siemenviljely, metsätalous ja energiantuotanto. Haalarit ja täkkisetti luvassa Tänä vuonna sukupolvenvaihdoksen tekevät tai aloittavat yrittäjät saavat haalarit. Saamisen ehtona on, että sukupolvenvaihdos tehdään tai yritystoiminta aloitetaan tänä vuonna ja ilmoitetaan siitä Maaseudun Tulevaisuuden tai Landsbygdens Folkin Uusia yrittäjiä -palstalla. dään poliittinen kompromis- Pohjoismaista kunnasta, vaan mielestämme terveydenhuollon asiat pitää ke- kompromissi palvelujen järjestäjiä pitäisi olla rätä yhteen paikkaan, josta käsin Valmistelun aikana Erholasta Se oli syy, miksi me jätimme eri- sien kompromissi, joka johtaa Erhola hakisi mallia sosiaali- ja 5?25. Naudanlihantuotanto. Pietilä Janne 33. Uutta on, että ne voisivat tukeutua peruspalveluissa samalla työssäkäyntialueella olevaan yli 20?000 asukkaan kuntaan, valtioneuvoston luvalla. Ministereistä ja eduskuntaryhmien johtajista koostunutta työryhmää vetäneen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) mielestä näitä ei kuitenkaan voi kutsua sote-alueiksi. Muut pienet kunnat kuuluvat jonkun vastuukunnan alle, ja se voi olla myös kuntayhtymämuotoinen. Aiemmin puhuttiin kaikkien JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA Sote-ryhmän tuloksia keskiviikkona esittelivät kokoomuslaiset hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, pääministeri Jyrki Katainen ja työryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. pienten kuntien velvollisuudesta kuulua yli 50?000 asukkaan sotealueeseen. Edelleen varsinaisen vastuukunnan rajana pidetään 50?000 asukasta eli sitä suuremmat voisivat hoitaa itse sekä perus- että erikoistason palvelut. Vastuukunnissa ääntä käyttävät kunnat asukaslukunsa mukaan, ilman leikkureita. Viljanviljely ja metsätalous. Rissanen Markku 39
?On katsottava myös ensi vuoteen, kaikkia emakoita tarvitaan.? Ei vielä ostopäätöstä Toisin kuin Taloussanomat uutisoi, porsaiden vienti Puolaan ei Saariston mukaan alkanut vielä tammi?helmikuussa vaan vasta maaliskuussa. Puola valikoitui vientikohteeksi, koska siellä oli kiinnostusta suomalaisiin porsaisiin. Korkeamman hintatason Ruotsissakin kiinnostusta on, mutta lopullista päätöstä suomalaisporsaiden ostamisesta ei vielä ole tehty. Suomen kannalta olennainen kysymys on korvattavien eläintautien luettelo, mutta sitä ei esityksessä vielä ole. ?Periaatteessa paketti on ihan oikean suuntainen, kun nykyistä lainsäädäntöä yksinkertaistetaan. toukokuuta 2013 UUTISET Huonoin vaihtoehto olisi, että porsaita alettaisiin lopettaa. Sellaista ei ole ainakaan meillä tiedossa. Venäjällä, joka on meille tärkeä kauppakumppani, tilanne on hiukan parempi. Vientimaista kuitenkin puuttuvat todelliset talouskasvun mahtimaat, kuten Kiina. Maamme kaikinpuolinen hyvinvointi on kuitenkin tiukasti ® sidottu EU:n talouden kehitykseen, Mörttinen sanoi. e Kauden tulos, milj. Hassin mukaan esityksessä säädettyjen poikkeusten yläpuolelle jää suuri joukko keskisuuria siementuottajia, joita rekisteröintimaksut syrjivät suhteessa suuryrityksiin. Vihreitä epäilyttää myös sie- EU:n nykyinen siemenlainsäädäntö periytyy 40 vuoden takaa. Toimenpanosäädösten kanssa voi kuitenkin aina tulla yllätyksiä?, kotieläinasiamies Marjukka Manninen MTK:n Brysselin toimistosta sanoo. Seuraavaksi komission esitys menee Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsittelyyn. Nyt paketoidaan kuluttajatuotteet pakasteista ja kaloista Caternetiin yhteen. Apetit halutaan nostaa kuluttajien mielissä halutuimmaksi kumppaniksi ja ruokaratkaisuksi, Karppinen linjaa. Loppuvuoden arviot ovat varovaisia, mutta elintarvikekonserni odottaa talouden kehittyvän suotuisasti. EU-komission mukaan uusi laki ottaisi pientuottajat kuitenkin nykyistä paremmin huomioon. BRYSSEL (MT) EU-komission maanantaina julkistama esitys uudeksi siemenlainsäädännöksi huolestuttaa maatiaiskasvien viljelijöitä. Pinedan mukaan lihakaupan myynti on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana jopa 30?40 prosenttia. Espanjalaiset Reme Ochoa ja Juan Moreno kasvattavat kotipuutarhassaan muun muassa härkäpapua. Parannusta tuli yli kaksi miljoonaa euroa vuoden takaiseen, ja liikevaihto kasvoi reilun neljänneksen. Toimitusjohtaja Matti Karppinen Apetitista toteaa tyytyväisenä, että kaikki toimialat kaloja lukuunottamatta paransivat viime vuodesta. Konsernin liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana vahvasti vertailujaksoon verrattuna. Vuosi sitten ostettu Caternet toi kolmanneksen kasvusta, vilja- ja öljykasvit toisen kolmanneksen ja loput kertyvät pakasteista ja kaloista. Apetitin liiketulos oli tammi?maaliskuussa merkittävästi parempi kuin vertailujaksolla. Voittoa kertyi runsas miljoona euroa, kun viime vuosi starttasi puolen miljoonan miinusmerkkisellä tuloksella. Kalaliiketoiminnan kannattavuus ei tyydytä, ja Karppisen mukaan toimet tuloksen kohentamiseksi on aloitettu. Yksityiskohtia ei kerrottu. Suurtalouksia palvelevan Caternetinkaan alkuvuosi ei ole sujunut odotusten mukaisesti. e Osakekohtainen tulos, euroa Omavaraisuusaste, % 100,0 1,2 0,7 0,16 63,3 Apetitiksi nimensä vaihtanut Lännen palasi voitolliseksi Lännen Tehtaiden nimi vaihtui virallisesti Apetitiksi tiistaina. Keskiviikkona yhtiö julkaisi ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa. ?Sen yhtälön kanssa ei kauaa eletä, että palkat nousevat mutta työn tuottavuus laskee.? Elintarvikepäivän yleisöstä kysyttiin Mörttisen mielipidettä elintarvikealan yhä tiukentuvasta sääntelystä. Niiden kilohinta on 4?5 euroa. Kasvimaat yleistyneet Taloustilanne on saanut espanjalaiset myös lisäämään omavaraisuuttaan ruuan suhteen. Kotipuutarhat ovat yleistyneet huimasti, Reme Ochoa kertoo. Hän viljelee miehensä kanssa Valencian kaupungin lähistöllä sijaitsevan omakotitalon pihalla muun muassa härkäpapua, sitruunoita, persikoita, oliiveja ja artisokkaa. Lisäksi pariskunta kerää talteen hedelmäpuiden puoleensa vetämiä kotiloita, joista syntyy maukasta ruokaa. Perhe nauttii pihan antimia pitkin kesää ja säilöö hieman talveksikin. ?Tämä on vielä pientä, moni kasvattaa paljon enemmän ja yrittää myös myydä kotipihan tuotteita saadakseen hieman tuloja?, Ochoa kertoo. Varkauksia ja harmaata taloutta Kaikki eivät viitsi itse nähdä vaivaa ruuan kasvattamiseksi. ?Satoja varastetaan paljon ja myös myrskyt aiheuttavat vahinkoja?, Ochoa sanoo. Hän kertoo veljestään, jonka koko appelsiinipellon sadon ehtivät korjata varkaat. ?Heidän on täytynyt käydä siellä kuorma-autolla, todella röyhkeää?, nainen harmittelee. Hänen mukaansa satoja vakuutetaan jonkin verran, mutta esimerkiksi veli sai korvausta 12?000 euron menetyksestä vain noin 2?000 euroa. Työttömyys näkyy myös harmaan talouden kasvuna. Kun virallista työpaikkaa ei saa, moni tekee hommia veroja maksamatta. Nimettömänä pysyttelevä nuori sähkömies kertoo jakavansa säännöllisesti lähialueelle mainoksiaan ja saavansa sitä kautta pieniä keikkatöitä lähinnä kotitalouksista. Niiden tuomat tulot kuluvat normaaliin elämiseen. TERHI TORIKKA Apetitin tulos tammi?maaliskuu 1?3/2012 1?3/2013 79,4 ?0,7 ?0,7 ?0,09 63,8 Liikevaihto, milj. Toinen suosituimmista tuotteista on maksa. Hevosenlihakohu on osoittanut mitä tapahtuu, kun viranomaisvalvonta on puutteellista.? Hassin mukaan esitys myös rajoittaisi viljelijöiden oman siemenen käyttöä tai myyntiä toisille viljelijöille. Suomen pitää tehdä kaikkensa vakaan euro-alueen ja koko EU:n taloudellisen kasvun eteen. Vaurastuva talous on perusta, jolle lopulta jopa yhteiskunnan vakaus perustuu. e Liiketulos, milj. JOHTAJA STEFAN SAARISTO, ATRIA-SIKA EU:n siemenlakiesitys maatiaiskasvialan huolena > > Kasvien rekisteröintiä pidetään uhkana pientuottajille. Komission mukaan väite ei pidä paikkaansa, eikä esityksessä rajoiteta viljelijöiden omien siementen käyttöä. ?Siemenviljelijöiden kannalta tämä ei käytännössä tuo muutoksia. Uuden lainsäädännön odotetaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2016. NIKLAS HOLMBERG Espanjan talouskriisi näkyy lihatiskeillä ja kotipuutarhoissa TERHI TORIKKA BARCELONA JA PLA DE PAVIA, ESPANJA (MT) Talousvaikeudet näkyvät Espanjassa monen muun asian ohella ruokailutottumuksissa. Barcelonassa suositulla La Boquerian ruokatorilla lihakauppiaat kertovat myynnin vähentyneen parissa kolmessa vuodessa noin 30?40 prosenttia. ?Se johtuu taloustilanteesta. Hinnat ovat nousseet vain noin viisi prosenttia samassa ajassa?, lihamyyjä David Pineda kertoo. Nautojen ja lampaiden sisäelimiä, jalkoja ja päitä myyvän kojun suosituimpia tuotteita ovat viime aikoina olleet maksa ja naudan mahalaukut, joista tehdään keittoa. Suomessa hinta oli 60 euroa porsasta kohden. Saaristo toivoo porsastuottajilta kärsivällisyyttä. ?Uskon, että tästä päästään vielä valoisampaan tilanteeseen. Yleensä sääntely on aina kasvun este.? Suomen vienti painottuu nyt hitaan kasvun markkinoille. Viennistä 55 prosenttia kohdistuu EU:n alueelle, jonka taloudellinen kasvu on käytännössä pysähtynyt. Viljat ja öljykasvit koottiin yhteen viime vuonna. En ota kantaa viennin kuluihin, me kannamme vastuuta.? Puolaan viedään muutamia tuhansia porsaita niin kauan kuin Atrian sikaketjun porsasruuhka saadaan purettua. ?Huonoin vaihtoehto olisi, että porsaita alettaisiin lopettaa. Sellaista ei ole ainakaan meillä tiedossa.? Myöskään emakoita Atria ei halua ketjusta poistaa. Pahimmillaan kasvilajien rekisteröintipakko ja sen tuomat kustannukset voisivat lopettaa alkuperäiskasvien viljelyn. Ehdotuksessa on kuitenkin säädetty poikkeuksia kotipuutarhoille ja pienille, alle kahden miljoonan euron liikevaihdolla toimiville siemen- ja taimituottajille. ?Esitys on mennyt parempaan suuntaan, mutta vielä on epäselvää, mitä muutokset käytännössä tarkoittavat?, Maatiainen ry:n toiminnanjohtaja Maija Manninen sanoo. Yhdistys on muun muassa vedonnut suomalaiskomissaari Olli Rehniin esityksen muuttamiseksi. Komission mukaan uusi lainsäädäntö päinvastoin parantaisi maatiaislajikkeiden asemaa ja kasvien geeniperimän säilyttämistä. Vihreät syyttävät suurten suosimisesta Europarlamentin vihreä ryhmä on kritisoinut siemenlakiesitystä suurten siementuottajien ja patentoitujen lajikkeiden suosimisesta. ?Tässä rakennetaan järjestelmää, joka suosii Monsanton kaltaisia suuryrityksiä ja vaikeuttaa pienten tuottajien asemaa?, suomalaismeppi Satu Hassi (vihr.) arvostelee. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan viime vuodesta ja tuloksen paranevan. Tulosparannuksen ennakoidaan olevan voimakkainta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Liikevaihdon kehitys riippuu myös vilja- ja öljykasvikaupan aktiivisuudesta ja hinnoista. Tämän vuoden tulokseen voi vaikuttaa merkittävästi Sucrosta koskeva osakassopimusriita, johon odotetaan ratkaisua vuoden lopulla. VEIKKO NIITTYMAA Atria: ?Vienti Puolaan ei ole bisnestä? Atria-Sian johtaja Stefan Saaristo myöntää, että MT:ssa keskiviikkona uutisoitu porsaiden vienti Puolaan ei ole yhtiölle kannattavaa. ?Ei tämä mitään bisnestä meille ole, vaan tuemme porsaspuolen tuotantoa Suomessa. Tätä kaikkea suomalaiset päätöksentekijät eivät ole kunnolla ymmärtäneet tai eivät halua kantaa vaadittavista päätöksistä vastuuta. MAIJA ALA-SIURUA TERHI TORIKKA ® Ratio SX :n tehoaineet liukenevat i. ruiskutusveteen täydellisesti ja nopeasti. Ruiskun pesu helpottuu. Lue lisää: www.sxpremium.net farmit.net Berner Oy, kasvinsuojeluneuvonta puh. Kohonneita hintoja ei pystytty viemään täysimääräisesti lopputuotteiden hintoihin. Apetit jatkaa konsernirakenteen uudistusta. Atria on valmis viemään porsaita Ruotsiin, jos ostajapuoli sanoo viennille kyllä. Euroopan komission viikoittaisen hintaseurannan mukaan porsaan hinta Ruotsissa oli toissa viikolla 86 euroa ja Puolassa 42 euroa. 7 Perjantaina 10. 020 791 4040. Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Pakkaamoille ja myyjille tulee sen sijaan enemmän vapauksia tehdä omavalvontaa?, kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen MTK:sta muistuttaa. Virtasen mielestä maatiaislajikkeita koskeva keskustelu on saanut suhteettoman suuren painoarvon. ?Käsittääkseni niiden asema ei tässä ole heikentymässä.? Kymmenet direktiivit yhteen pakettiin Siemenlainsäädäntö on osa isompaa pakettia, jossa EU haluaa koota yhteen kymmenet eri direktiivit, jotka säätelevät eläinten terveyttä, ruokaturvallisuutta ja siemenkauppaa. Elintarvikeketjun tarkastuksia ehdotetaan lisättäväksi, jotta hevosenlihaskandaalin kaltaiset huijaukset voitaisiin estää. Suuria muutoksia suoma- Tässä rakennetaan järjestelmää, joka suosii Monsanton kaltaisia suuryrityksiä.« SATU HASSI laisiin käytäntöihin ei MTK:n mukaan ole tulossa. Osa Caternetin asiakkaista siirtyi esikäsittelemättömiin vihanneksiin ja hedelmiin. Lisäksi vihannesten, hedelmien ja kalan hinnat nousivat ennakoitua enemmän ja nopeammin, mikä heikensi myyntiä ja kannattavuutta. Liikevaihto laski viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja alkuvuoden tulos oli pettymys. Syitä on useita, ja talousti- lanne vaikuttaa. Vastaus tuli empimättä: ?Odotan aikaa, että pääsemme hysteriasta eroon ja itsesääntely tulee tilalle. Kasvimaista on tullut maassa suosittuja talouskriisin myötä. EK:n johtaja kaipaa ruokainnovaatioita Vahvat kilpailukykyiset yritykset, uudet menetystuotteet ja -palvelut, tehokas julkinen sektori ja vakaa kotimainen kysyntä ovat kaiken taloudellisen kasvun menestystekijät, listaa johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. ?Millä tavalla innovatiivisuus ja uusien tuotteiden kehittäminen näkyy teidän alalla?, Mörttinen kysyi Elintarvikepäivän yleisöltä tiistaina Helsingissä. Hän uskoo, että elintarvikkeiden valmistaminen voi kuulua menestyjien joukkoon, jos vain halua riittää sekä alalla itsellään että päättäjillä. Työn tuottavuutta on pystyttävä kohentamaan rutkasti, jotta pystymme kuromaan kiinni kilpailukyvyltään parempia maita, kuten Ruotsi ja Saksa. Suomessa esimerkiksi yksikkötyövoimakustannus on suurempi kuin näissä maissa, Mörttinen sanoi. Kun ruuhka on purettu, haemme käyttöön uutta toimintamallia.? Aloita nyt uusi kasvinsuojelukausi puhtaalla ruiskulla! Osta Ratio®SX®ää 30 ha:n rikkatorjuntaan ja saat EXTRA-Ruiskunpesun kaupan päälle! Kampanja-aika 13.5.?14.6.2013 Lihamyyjä David Pineda esittelee espanjalaisten suosikkiraaka-ainetta, naudan mahalaukkua, josta tehdään keittoa. Viljelijöille uudistus ei kuitenkaan ole tuomassa suuria muutoksia. mentuottajien omavalvonnan lisääminen. ?Tässä pannaan pukki kaalimaan vartijaksi. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.
Lisärahan antamiselle ei nyt ole tilausta?, Sipilä pohdiskeli talouskriisiä MT:lle. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan talouskriisin lisäksi Euroopassa mylläävät sosiaalinen kriisi ja moraalinen kriisi, josta merkkinä on veronkierto. Yleisöä Kampintorilla oli selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Kunta mitoitti alkajaisiksi 16 irtisanottavaa. Kivineva sanoo Tervolan ytneuvotteluja maassa ensimmäisiksi, joissa maatalouslomittajia irtisanottaisiin tuotannollisista syistä. ?Lomautuksia ei ole alalla tarvittu.? MTK-Lapin toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen on erit- täin huolissaan lomituksista, mikäli työvoima vähennetään minimiin. Valtion velka nousi edellisen hallituksen aikana reilusta 50 prosentista 82 prosenttiin, ja on nyt laskenut 79 prosenttiin. Euroon ehkä 2020 Velan pitäisi painua 60 prosenttiin, jotta Unkarilla olisi asiaa euroon. Sitä ennen hänen asemapaikkojaan ovat olleet Slovakia, Tsekki ja Yhdysvallat. Lomittajia saadaan sitä kautta sijaisapuihin. Viljelijöiden toiveet ja maatilojen erityisolot pyritään Wallinin mukaan huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Aina ei tuttua lomittajaa saa. Toiminnanjohtaja Raimo Kivineva Maatalouslomittajatyhdistyksestä kieltää, että lomituksissa olisi löysiä. Lomituksissa edellytetään kustannustehokkuutta ja löysiä kuluja pois. Yksikönpäällikkö Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta edellyttää, että lomittajien työaika käytetään tehokkaasti. Laki hyväksyttiin, ja EU seuraa nyt tilannetta. Forrain mukaan puheet epädemokraattisuudesta ovat turhia, jos nykytilannetta verrataan menneeseen: äärioikeiston ja -sosialistien valtakausiin. Kriitikoiden ja opposition ääni myös kuuluu yleensä kauimmas, suurlähettiläs sanoo. ?Kansa halusi muutosta ja hallituksella on edelleen vankka tuki?, myös muita hallituksia palvellut Forrai sanoo. Keskusta-oikeistolaisella, pääministeri Viktor Orbanin johtamalla hallituksella on kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa. Palkat ovat noin neljänneksen Suomen tasosta, tosin naapurimaassa Romaniassa ne ovat vielä alemmat. ?Meille tulee yrityksiä, muun muassa Mercedes, Audi ja Opel ovat ilmoittaneet investoinneistaan. Eniten vähenevät kahden lomaan oikeutetun tilat. JUHANI VIITALA Lomituksen resurssit huolestuttavat Maatalouslomituksessa työvoiman väheneminen ja riittämättömät resurssit huolestuttavat Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistystä. ?Lomitus ei pysty enää vastaamaan tarpeisiin?, yhdistyksen puheenjohtaja Sari Änkö kokee. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistykseen tulee viestejä, joiden mukaan paikallisyksiköt eivät pysty järjestämään lomituksia riittävästi kysyntään nähden. ?Lomitus alkaa olla niin kallista, etteivät viljelijät enää hae edes sairauslomituksia.? Lomittajat sitoutuvat hyvin työhönsä, mutta resurssien puute näkyy kentällä. Tuetut lomitukset lisääntyvät. ?Olemme ohjeistaneet viljelijöitä pitämään niitä.? Koko maassa käytti lomituspalveluja 18?000 maatilaa vuonna 2009. Se, mitä julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä, ei ole koko totuus?, Forrai sanoo. Suomi on hyvä asemamaa, sillä kielisukulaisuus yhdistää ihmisiä, sanoo Unkarin Suomen-suurlähettiläs Kristóf Forrai. Kiistää kritiikin EU ja Euroopan neuvosto ovat toistuvasti kovistelleet Unkaria perustuslain muuttamisesta, koska muutoksen katsotaan lisäävän kansallismielisyyttä ja rajoittavan tuomioistuimen valtaa ja sananvapautta. 8 Perjantaina 10. Työntekijöitä tehtaalla on kaikkiaan 120. Pron mukaan tehtaan alasajo tapahtuu kolmessa vaiheessa. Tehtaan ranskalainen omistaja Eurenco on ilmoittanut luopuvansa tehtaasta. Yhtiö on neuvotellut tehtaan myymisestä puolustustarvikkeita valmistavalle Nammo Lapualle. Martin kala ja vihannes Oy on erikoistunut silakan fileointiin ja jatkojalostukseen.. Niiden yhteenlaskettu kalankäsittelymäärä on noin 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Laukaassa sijaitsevalta Vihtavuoren ruutitehtaalta vähennetään henkilöstöä. Ammattiliitto Pron mukaan työnantajan vähennystarve on tässä vaiheessa 17 henkilöä. Yt-neuvotteluiden ensimmäinen vaihe päättyi keskiviikkona. Sen turvin lakeja on helppo säätää. Orban on vallassa, koska kansa kyllästyi korruptioon ja valtion velkaantumiseen sosialisti-liberaali-hallituksen jäljiltä. Se sopeutetaan palvelujen kysyntään. ?Tarvittaessa ryhdytään muihin toimenpiteisiin kuten lomautuksiin ja irtisanomisiin.? Paikallisyksiköt voivat tarjota maksullisia lomituksia, jollei vuosilomissa ja sijaisavuissa riitä töitä kaikille. Maaseudun väestö on niin sisuuntunutta, että lähtee äänestämään?, Korhola sanoi. Meppi Sampo Terho (ps.) uskoo, että eurokriittisiä ehdokkaita saadaan vaaleihin huomattavasti aiempaa enemmän Suomessa, Britanniassa, kriisimaissa ja Saksassa. ?Lisärahalle ei tilausta? Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi viettävänsä päivää sekavin mielin. Pyhäpäivän vuoksi päivän juhlallisuudet järjestettiin Helsingissä ja Turussa jo keskiviikkona. Seinäjoella päivää juhlitaan ensi viikon maanantaina. Helsingissä katseet olivat jo kääntyneet ensi vuoden europarlamenttivaaleihin. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ihmetteli, miksi äänestysprosentti on alhaisin Suomen tärkeimmissä vaaleissa, kunnallisvaaleissa ja eurovaaleissa. Euroedustaja Eija-Riitta Korholan (kok.) mielestä tulevat eurovaalit ovat kaikkien aikojen tärkeimmät. Viime vuoden lopussa niitä oli enää 16?500. Tämä vaarantaa Ankön mukaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin. Johtaja Timo Sipilä MTK:sta pitää riittävää ja osaavaa työvoimaa välttämättömänä laadukkaissa lomituspalveluissa. Suunnitelmallisuutta Sipilä edellyttää lomahallinnolta ja lomansaajilta. Osalla omat lakimiehet hoitavat asioita. Maatalouslomituksia järjestää puolensataa paikallisyksikköä. Työaika on tehokasta jottei taukoja juuri ehditä pitää. ?Yt-neuvotteluja ei käydä, mutta paikoin katsotaan lomittajien työllisyyttä?, Kivineva raportoi kentän tilannetta. Lomittajien määräaikaisia työsuhteita ei välttämättä jatketa. Korhola on jättänyt ilmastopolitiikkaa käsittelevän väitöskirjansa alustavaan esitarkastukseen. ?EU:n päästöt ovat kasvaneet kalliin ilmastopolitiikan aikana. Yhdysvallat on satsannut teknologiaan, päästöt ovat vähentyneet EU:ta nopeammin?, hän ihmetteli. PAULA TAIPALE Eurooppa-päivän tapahtuma Seinäjoella kauppakeskus Epstorissa 11.5. ?Ainut asia, jossa olemme tehneet yhteistyötä, on osinkoverouudistus?, sanoi Sipilä. Eurooppa-päivänä katse jo ensi vuoden eurovaaleissa Eurooppa-päivää vietettiin eilen helatorstaina. Karjatiloja on lopettanut paljon. Tervolan yt-neuvottelijat ko- koontuvat ensi perjantaina toistamiseen. Osa työllistetyistä ei ole ollut työssä koskaan aiemmin.? EU-jäsenyys on tietänyt Unkarille hyvää varsinkin erilaisten tukirahojen muodossa, mutta entinen suurvalta kokee myös aina kuuluneensa henkisesti Eurooppaan. Sen mielestä myös Turkki pitäisi ottaa EU-jäseneksi ja Romania ja Bulgaria Schengenjäseniksi. päivänä ja kestää vuoteen 2020. Valtioneuvosto kertoi nimityksestä keskiviikkona. 60-vuotias Pokka on entinen keskustan kansanedustaja ja oikeusministeri. ?Uskon, että äänestysprosentti tulee olemaan isoin tähän asti. UNKARIN SUURLÄHETTILÄS KRISTÓF FORRAI KARI SALONEN Halpa työvoima päihittää verokisan EIJA MANSIKKAMÄKI Suomi alentaa yhteisöveroaan, ja sen on arveltu johtavan verokilpailuun, joka vaikuttaisi ItäEurooppaan asti. Toistaiseksi halpa työvoima on silti esimerkiksi Unkarissa isompi kilpailuvaltti. Jutta Urpilainen (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.) nokittelivat Eurooppa-päivässä hallitus- ja oppositiopuolueen yhteistyöstä. Uusia maatalouslomittajia ei palkata. Tervola käy yt-neuvotteluja Tervolan paikallisyksikkö ei ole vuosiin palkannut uusia lomittajia. Suomi esti yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa Schengenin laajentamisen. Suurlähettiläs on ollut Suomessa pari vuotta. Liittymisessä on puhuttu vuodesta 2020, mutta pääministerin mukaan maan pitäisi ylittää euroalueen 90 prosentin keskikehitystaso. ?Harmaa talous on ongelma, mutta sitäkin on nyt yritetty kitkeä työpaikkatarkastuksilla sekä säätämällä pienille yrityksille 10 prosentin yritysvero. Ajatus on, että maksamalla matalan veron yrittäjä voi nukkua yönsä levollisesti.? Isommilla, 1,5?2 miljoonan euron liikevaihdon yrityksillä, vero on 19 prosenttia. Lisäksi vähittäiskaupalle, pankeille sekä viestintä- ja energiayhtiöille säädettiin jokin aika sitten lisävero, eikä se ole johtanut yrityspakoon maasta. Valtio hoitaa pysyvästi korkeaa työttömyyttä työllistämällä itse satojatuhansia ihmisiä. ?Ajattelemme, että työnteko on ihmisille parempi kuin sosiaalituet. Näitä tietoja on eri puolilta maata. toukokuuta 2013 UUTISET Maksamalla matalan veron yrittäjä voi nukkua yönsä levollisesti. Portugali on tehnyt kaiken, mitä on sovittu. Hukkanen Oy on ostanut Martin kala ja vihannes Oy:n koko osakekannan. Sastamalassa toimiva V. Hukkanen Oy on Suomen suurin kalan tuontia ja vientiä harjoittava savustusyritys. Osa on jäänyt eläkkeelle, mutta tämä ei riitä. ?Kriisi loppuu tekemällä päätöksiä?, hän muistutti lavalla. Korholan mukaan laman yksi syy on EU:n ?vastuuton ja tyhmä ilmastopolitiikka?. Schengen-sopimus sallisi vapaan rajanylityksen ja helpottaisi rajaruuhkia Unkarin Romanian-rajalla. ?Jäsenyys pitäisi myöntää, kun hakija täyttää kriteerit?, Forrai katsoo. Maatalousyrittäjien eläkelaitos sopii kunnan kanssa, että tämä vastaa alueellisesti palveluista. Säästölaki vaatii kustannuksia alas Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi lomituspalvelujen säästölaki. Vasta pääministeri Jyrki Katainen (kok.) veti penkit täyteen. ?Pitää vakavasti miettiä, ovatko leikkaukset Eu- roopassa liian kovia. Tervolassa käydään lomittajien nyt ytneuvotteluja. Lomasihteeri Pirjo Jurva perustelee yt-menettelyä lomitusten kysynnän vähenemisellä kuuden kunnan alueella. Suomessa vastaanotto on ollut kuulemma erityisen lämmin kielisukulaisuuden vuoksi. EIJA MANSIKKAMÄKI Puolenkymmentä kuntaa pohtii lomittajatyön karsimista Puolenkymmentä paikallisyksikköä selvittää, onko niiden mahdollista enää työllistää kaikki maatalouslomittajansa. Uusi laki vaatii kustannusten karsimista. Työmarkkinalakimies Anne Kiiski Kuntatyönantajista laskee yhden käden sormin kunnat, joista on otettu yhteyttä lomittajatyöhön liittyen. ?Kunnat miettivät esimerkiksi osa-aikaistamisia?, Kiiski kommentoi. Kaikki kunnat eivät välttämättä ota yhteyttä Helsinkiin Kuntatyönantajaan. Lomitta- jien taidossa ja koulutuksessa on puutteita. ?Robottitilojen erityisosaaminen ja eläinten lääkityskäytäntö eivät riitä.? Viljelijöiden jaksamiseen lomitusten toimimattomuus heijastuu nopeasti. Sen liikevaihto on 40 miljoonaa euroa ja tunnetuin tuotemerkki Kalaneuvos. Turussa toimivan Martin kala ja vihannes Oy:n liikevaihto on noin kuusi miljoonaa euroa. Yritykset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1975 lähtien. Viisi lomittajaa ehkä irtisanotaan. klo 11?14. Puhumassa meppi Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Ruotsi on kiistänyt lähtevänsä nokitteluun nykyisestä 21 prosentistaan, mutta joidenkin arvioiden mukaan suomalaisten tiskiin lyömä 20 prosenttia alkaisi näkyä veropäätöksissä aina Unkarissa saakka. Jos Euroopan ulkopuolelta tuleva yritys miettii kohdettaan, se valitsee yhteiskunnan toimivuuden vuoksi mieluummin Suomen kuin Unkarin, eräs taloutta seuraava asiantuntija sanoo. Suurlähettiläs Kristóf Forrai uskoo kuitenkin, että halvemmat palkat ovat yhä itäisen Euroopan houkutin. Sillä voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja työhyvinvointia. JUHANI VIITALA POLITIIKASTA LYHYESTI Nyt voi tilata levyn edullisesti kotiin toimitettuna soittamalla numeroon 040-143 2280 TALOUDESTA LYHYESTI Hannele Pokka jatkaa YM:ssä Hukkanen laajentuu yritysostolla Ruutitehtaan alasajo alkoi Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka jatkaa ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Hänen uusi kautensa alkaa syyskuun 1. Kansliapäällikkönä Pokka on työskennellyt syksystä 2008, mitä ennen hän toimi Lapin maaherrana 14 vuotta. Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa ministerin apuna. Kalanjalostetehdas V
tule tutustumaan tehtaaseen, paikalla tehtaan asiantuntijat Vesilakiin tuli vuoden 2012 alusta velvollisuus ilmoittaa muusta kuin vähäisestä ojituksesta elykeskukseen. Ohjeistuksen mukaan vähäisenä ojituksena voidaan pitää ainoastaan pinta-alaltaan pienien alueiden ojittamista, eli pienen peltolohkon sala- ojitusta tai pienen metsäpalstan ojitusta. Ojan kunnossapidosta ei tarvitse ilmoittaa silloin, kun ojalla on kunnossapitovelvoite. Kunnossapidossa tulee noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa esimerkiksi ojasyvyyttä koskien. Ojan kunnossapidosta on tehtävä ilmoitus myös silloin, kun ojana käytettävä uoma on ehtinyt muuttua kokonaisuudessaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on, että elykeskus ohjaa ilmoituksen perusteella ojittajaa hakemaan tarvittaessa aluehallintoviraston luvan. Ojitus vaatii vesilain mukaisen luvan, jos siitä voi aiheutua pilaantumista vesialueella tai siitä aiheutuu muu haitallinen vaikutus vesistössä, esimerkiksi liettymistä. Kainuussa valvojat ovat kertoneet maataloussihteereille, joiden oletetaan vievän asiaa viljelijöiden tiedoksi. Pohjois-Pohjanmaalta sanotaan asiasta tiedotetun ymparisto.fi-sivulla. Näin ollen harkintaa on tehtävä tapauskohtaisesti. ?Pinta-alaltaan pienemmästä ojituksesta voi olla joissain tapauksissa suuremmat vaikutukset kuin pinta-alaltaan suuremmasta ojituksesta.? Esimerkkinä vähäisestä ojituksesta Keski-Suomessa on metsän kunnostusojitus, jossa ojan pituus oli 190 metriä ja pinta-ala 0,7 hehtaaria. 7 ? . aurinkomatkojen matkalahjakortin! - kesäkalusteita . Hallinto ei onnistunut tiedottamaan uudesta laista viljelijöille kunnolla. Vuoden 2012 alusta vesilaki on edellyttänyt ilmoittamaan muusta kuin vähäisestä ojituksesta elykeskukseen. Tällöin lupaa haetaan aluehallintovirastolta. Borealin 40?000 koeruudun kylvöurakka alkoi Boreal Kasvinjalostuksen kokeiden kylvöt alkoivat tiistaina. Yhteensä Borealilla kylvetään vuosittain noin 40?000 koeruutua ja tänäkin vuonna määrä on samaa luokkaa, Borealin koetoimintapäällikkö Mika Hyövelä kertoo. Tiistaina työt käynnistettiin Inkoon Västankvarnissa kauralla ja ohralla. ?Kylvöt alkoivat melko normaaliin aikaan. TUOleja alk. huonekalujen komponentteja, hYllYjä, tYÖpÖYtiä ja -tuoleja.. tule tekemään lÖYtÖjä! - huippulaatua sti suoraan ä m i tehtaalta lämp tuloa! e ervperäkärrY mukaan, ?tota Meklarina saat tavarat heti ?HUUTOkaUPPakeiSari? mukaasi! aki PalSanMÄki 4000 m2 tehtaan suurmYYmälästä: . SiSUSTUSTUOT. ?Ilmoitus kannattaa aina jättää, jos vesistövaikutuksia oletetaan syntyvän.? Kainuussa on ohjattu tekemään ilmoitus myös pieneltä tuntuvista ojituksista, jottei myöhempiä seurauksia ojittajalle tulisi. Pellolle ei ole tarvittu lupaa Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on, että elykeskus ohjaa ilmoituksen perusteella ojittajaa hakemaan tarvittaessa ojitukselle aluehallintoviraston luvan. Ojitus vaatii vesilain mukaisen luvan, jos siitä voi aiheutua pilaantumista vesialueella tai siitä aiheutuu muu haitallinen vaikutus vesistössä, esimerkiksi liettymistä. Yhdessäkään vastanneista elykeskuksista pelto-ojitusten ilmoitus ei ole johtanut vielä kertaakaan luvan hakemiseen aluehallintovirastosta. Metsäojituksiin lupaa on pitänyt hakea muutaman kerran Hämeessä. Pohjanmaalla sulfaattimaiden ojitukset voivat mahdollisesti tulla vaatimaan lupaa. Tätä ojitusta ei tarvinnut ilmoittaa. Etelä- Savosta kerrotaan vähäistä ojitusta arvioitaessa huomioitavan pinta-alan lisäksi muun muassa etäisyys alapuoliseen vesistöön, korkeuserot ojitettavan alueen ja vesistön välillä sekä maalajit ojalinjalla. ?Useimmiten ojitusilmoituksen tarpeellisuus selviää jo puhelinkeskustelussa.? Pohjois-Savosta sanotaan, että viljelijän tulee arvioida itse vähäisyyden raja. Pinta-alaa ei kuitenkaan ole hehtaarimääräisesti määritelty. MT kysyi maan kaikilta elykeskuksilta, kuinka he vesilakia tulkitsevat, kuinka paljon ojitusilmoituksia on saapunut ja kuinka moni ilmoituksista on johtanut luvan hakemiseen aluehallintovirastosta. Lisäksi kysyttiin, kuinka yli vuosi sitten voimaan tulleesta laista on kentälle tiedotettu. Satakunnan elykeskusta lukuun ottamatta kaikki elykeskukset vastasivat. Mikä on vähäinen ojitus? Pohjois-Pohjanmaalta vastataan, että valtakunnallisessa ojitusasioita käsittelevässä toimintamalliryhmässä on toistaiseksi sovittu, ettei määritellä mitään pinta-alaa vähäiselle ojitukselle. ?Perusteluna on, että myös pinta-alaltaan pienen alueen ojitus voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi suojelualueelle.? Pohjois-Pohjanmaalla täydennyssarkaojien teko sarkaojien kunnossapidon yhteydessä katsotaan vähäiseksi ojitukseksi. Keski-Suomi vastaa, että vähäinen ojitus tarkoittaa pintaalan lisäksi myös vaikutuksiltaan vähäistä. Kunnostusojituksia ilmoittaminen ei pääsääntöisesti koske. Lain perusteluissa todetaan, että vähäinen ojitus voi kattaa vain pinta-alaltaan vähäisiä alueita. Li- säksi monen lajin jalostusohjelma jakautuu vielä osaohjelmiin esimerkiksi kasvuajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Eniten kylvetään kevätviljojen koeruutuja. Kokeissa testataan jalostusmateriaalin menestymistä erilaisissa oloissa. Kasvukauden aikana jalostajat tekevät koeruuduilla havaintoja ja valitsevat jatkoon parhaat jalostuslinjat. alk. 149 ? . Pohjoisin koepaikka on tänä vuonna Oulun seudulla. Lisäksi muutamia koepaikkoja on ulkomailla. Inkoon jälkeen seuraavina kylvettäväksi tulevat Hyövelän arvion mukaan VarsinaisSuomen ja Jokioisten seudun kokeet. Borealin jalostusohjelmissa on yhteensä 19 kasvilajia. Havaintojen perusteella heikoimmin talvea kestävät linjat karsiutuvat. SATU LEHTONEN Syysviljat talvehtineet vaihtelevasti Syysviljat ovat talvehtineet varsin vaihtelevasti, Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kylvöseuranta kertoo. VYR seuraa kylvöjen edistymistä viikoittain asiantuntijaraadin avulla. 9 Perjantaina 10. 1 ? . 129 ? iskun tehdas lahti Mukkulankatu 19, tervetuloa kaupoille pe 9-19, la 9-15, www.isku.fi. toukokuuta 2013 MAATALOUS On huonon lainvalmistelun merkki, että viranomaiset ja kansalaiset ovat epätietoisia lain soveltamisesta käytännössä. Monena vuonna kokeiden kylvöt ovat alkaneet juuri äitienpäiväviikolla.? Inkoo on Borealin Suomen koepaikoista eteläisin. tule valitsemaan suomen laadukkaimmasta valikoimasta omat kalusteesi! huutokauppa lauantaina klo 11-15 huutokaupassa mm. höyläpenkkejä, metallisia pöytiä, pakkauskoneita, pumppukärryjä, kodinkoneita, metallihäkkejä, kankaita, sohvia, senkkejä, lepotuoleja.. katso koko lista tuotteista: www.isku.fi/huutokauppa - tehtaanmYYmälä . 90 ? . Elyt sanovat pyrkivänsä näissä tapauksissa muuttamaan ojitussuunnitelmaa niin, että luvantarve poistuu. Vaihtelua nollasta satoihin Ojitusilmoitusten määrissä on suuria vaihteluja alueiden välillä. Todennäköisesti myös ojitusten määrissä on alueittaista vaihtelua. Lapissa ja Pirkanmaalla ilmoituksia peltojen ojituksista ei ole tullut yhtään. markkinat ja huutokauppa perjantaina 10.5. 10 ? . Karsintaa tehdään muun muassa satoisuuden, kasvuajan sekä laon- ja tautiherkkyyden perusteella. Talvehtivien kasvien kuten nurmien sekä syysviljojen ja -öljykasvien talvehtimishavaintoja on tehty huhtikuun lopulta alkaen eri koepaikoilla. Hyövilän mukaan jalostuslinjojen välillä on viime talven jäljiltä selviä eroja talvehtimisessa. YMPÄRISTÖLAKIMIES MINNA OJANPERÄ, MTK Ojitusten ilmoitusvelvollisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti MARKKU VUORIKARI Vesilakiin sisältyvä ojitusten ilmoitusvelvollisuus on jätetty lakitekstissä tulkinnanvaraiseksi. Pohjois-Karjalassa ensimmäiset pelto-ojitusilmoitukset ovat tulleet tänä vuonna. Etelä-Pohjanmaalla kerrotaan ilmoituksia tulleen satoja. Useimmissa elyissä peltojen ojitusilmoituksia on tullut alle 10 vuodessa ja metsäojitusten ilmoituksia huomattavasti enemmän. Ilmoituksen tekemättä jättämisestä voi tulla sakkorangaistus. MaTTOja alk. klo 9-15 - hernerokkaa klo 10-14 Pellon salaojituksesta tulee ilmoittaa omaan elykeskukseen. . Syysvehnää kylvettiin Tiken mukaan 20?000 hehtaaria ja syysruista 14?000 hehtaaria. SATU LEHTONEN - ilmapalloja - matkalahjakortin arvonta . Ensin pulmaksi nousivat metsäojitukset, nyt huolta herättävät pelto- ojitukset?, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo. MTK katsoo, että vesilakia tulkitaan epätasa-arvoisesti. ?Toimijoille pitäisi lain toimeenpanon olla selvää tasavertaisin ohjein, joiden perään olemme kyselleet. Tulkinnan rajoja ei mielestämme ensisijaisesti tule hakea oikeudesta.? Pietola vaatii selkeitä ohjeita ja yhteisymmärrystä viranomaisten ja toimijoiden välillä paikallistasolla. ?On huonon lainvalmistelun merkki, että viranomaiset ja kansalaiset ovat epätietoisia lain soveltamisesta käytännössä?, ympäristölakimies Minna Ojanperä MTK:sta toteaa. TUURE KIVIRANTA iskun tehtaalla lahdessa pe-la 85 v. Jos ojituksen vaikutukset ovat haitattomat, ei asiasta lähde poliisille tutkintapyyntöä, eikä sakkoa silloin tule. ?Niukasti tiedotettu? Uusi vesilaki on ollut voimassa yli vuoden. 1000:lle ensimmäiselle/päivä ILMOITUSVELVOLLISUUS - tehdaskierrokset Lupa tarvittaessa ilmoituksen jälkeen . Epätietoisuutta se aiheuttaa MTK:n mukaan yhä. Etelä-Savon elykeskuksesta todetaan tiedottamisen olevan asianomaisen ministeriön tehtävä. SÄnkyjÄ alk. ?Enemmänkin olisi voitu tiedottaa.? Elykeskuksista muutama on tehnyt asiasta tiedotteen tai pitänyt esitelmiä viljelijätilaisuuksissa. TUURE KIVIRANTA ?Viljelijöiden oikeusturva vaarassa? MTK on huolissaan maanomistajien oikeusturvan toteutumisesta ojitusilmoitusten tulkinnassa. ?Pakka on ollut liian kauan sekaisin vesilain kanssa. Yhteensä kokeita on yli kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla maata. verHOillUT SOHvaPenkiT alk. voit voittaa 500 . Raatilaisina on muun muassa keskusliikkeiden, viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia. Tuore katsaus julkaistaan VYR:n verkkosivuilla keskiviikkoisin. Asiantuntijaraatilaisista kaksi kolmasosaa arvioi syysviljojen talvehtineen kohtalaisesti. Muutama vastaaja arvioi kasvustojen talvehtineen alueel- laan hyvin ja muutama huonosti tai erittäin huonosti. Syysviljojen talvehtimista on märän syksyn ohella haitannut se, että joillakin alueilla lumipeite tuli ennen maan routaantumista. Pitkäaikainen lumipeite antoi suuressa osassa maata kuiten- kin kasvustoille suojan talven pakkassäiltä. Syysviljojen viljelyala jäi varsin pieneksi sateisen syksyn vuoksi. SOHvia alk. klo 9-19 lauantaina 11.5
Paljasjuuristen tuotanto loppui jo kuusi vuotta sitten. Hinnat ennallaan Taimien hintoihin ei ole tullut muutoksia viime vuodesta. ?Taimien hintataso on ollut sama jo 14 vuotta, vaikka öljyn ja sähkön hinta on noussut. Metsänomistajalle on mennyt se hyöty, mitä tuotantoa tehostamalla on saatu?, Kauppinen sanoo. Halvimmat taimet maksavat noin 20 senttiä kappale, työtä enemmän vaativat muutaman kymmenen senttiä enemmän. Tarkkoja hintoja Kauppinen ei ?Yhteistyö slovenialaisten suunnittelijoiden kanssa on tuottanut tulosta, ja monissa huonekaluissa on hauskoja yksityiskohtia?, kertoo toimitusjohtaja Mitja Bol?i?. HELI VIRTANEN > > Taimi-Tapion tuotannosta 80 prosenttia on kuusen taimia. paljasta, vaan pitää ne liikesalaisuuksina. Taimi-Tapion asiakkaita ovat metsäteollisuus ja metsänhoitoyhdistykset, jotka myyvät taimet edelleen metsänomistajille. Taimi-Tapio tuottaa vuosittain noin 30 miljoonaa tainta, mikä on viidennes Suomen koko tuotannosta. Omistajan vaihdos helpottaa toimintaa Taimi-Tapion omistajat vaihtuivat huhtikuun puolivälissä, kun Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskus ja Tornator myivät yhtiön sen toimivalle johdolle: toimitusjohtaja Tero Kauppiselle ja markkinointipäällikkö Matti Katajistolle. Taimi-Tapio ylsi viime vuonna niukasti voitolliseen tulokseen. Kauppisen mukaan viimeksi kuluneen 14 vuoden aikana tulos on ollut kolmena vuonna tappiollinen. Velkasaneeraukseen yhtiö ajautui 1996. Tuotanto kasvoi, ja brändimme tunnettiin koko Jugoslavian alueella.? Jugoslavian sota romahdutti markkinat 1990-luvun alussa. Muutamassa vuosikymmenessä puunjalostusteollisuuden työntekijämäärä on tippunut noin 40?000:sta 12?000:een. Kun vienti entisen Jugoslavian alueelle tyssäsi, Bol?i. Mutta täkäläiset metsänomistajat eivät luota toisiinsa. He pelkäävät, että toinen hyötyy yhteistyöstä heitä itseään enemmän?, Krajnc kuvaa. Kymmenisen vuotta sitten Sloveniaan perustettiin metsänomistajien yhdistys. Toiminta on kuitenkin pienimuotoista, sillä yhdistykseen kuuluu nyt noin 3?500 henkilöä. Isoista määristä ei kuitenkaan ole kyse, vaan 10:stä tai 20 rungosta vuodessa?, Bol?i? kertoo. Niiden hinta on kuitenkin melko korkea, ja tuotantoerät ovat usein vain muutamia kappaleita. ?Oman brändin tunnetuksi tekeminen vaatii rahaa?, Bol?i? toteaa. Viime vuosina Sloveniassa on kärsitty talouskriisistä. Lisäksi lainsäädäntö on muuttumassa niin, että sähköverkkoyhtiöiden on panostettava entistä enemmän säävarmaan verkkoon, Metsäkeskus kertoo. Hankkeessa hyödynnetään laserkeilauksella hankittua aineistoa puustosta sekä Metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa. Aineiston pohjalta verkkoyhtiöt ja liikennevirasto voivat lähettää linjaraivaajia suoraan riskialttiisiin kohteisiin. niin hyvin tehdas naamioituu katukuvaan. Huonekalutehdas käyttää pääosin slovenialaista puuta, jonka se saa sahattuna välittäjältä. Siitä huolimatta monikaan ei ole valmis myymään suvulta perimäänsä tilaa vaan pitää sen sitkeästi hallussaan. Metsätilojen keskikoko pysyy toisin sanottuna pienenä. ?Metsänomistajalle, jolla on 10?30 hehtaaria metsää, yhteistyöstä toisten metsänomistajien kanssa voisi olla apua. Muita kalusteisiin käytettyjä puulajeja ovat saarni, tammi ja pähkinäpuu. ?Pähkinäpuu on erikoistuote. Sitä kasvaa metsissä siellä täällä, yksittäisiä kappaleita. TaimiTapion tarhoilta toimitukset asiakkaille alkoivat vasta viime viikolla. Kauppinen on hieman ihmetellyt asiakkaiden piirissä liikkuvia huhuja mäntypulasta. ?Meiltä löytyy myymätöntä mäntyä hyvin, ja sitä pystytään toimittamaan välittömästi. Valtaosa metsätiloista on kuitenkin pieniä, alle hehtaarin suuruisia. Jotta tuotteita saataisiin menemään myös muihin maihin, kohdalle pitäisi osua sopivia välikäsiä. Viime aikoina Bol?i. Valtaosa jäsenistä omistaa 5?100 hehtaaria metsää. ?Yhdistyksen kautta metsänomistajat saavat tietoa esimerkiksi metsäpolitiikan muutoksista ja puun ostajista. Heille voidaan tarjota koulutusta, kursseja ja retkiä?, yhdistyksen pääsihteeri Jo?e Mori kertoo. HELI VIRTANEN Huonekalutehdas luottaa kotimaiseen HRPELJE-KOZINA, SLOVENIA (MT) Sahatavarakuorma odottaa purkamista Mizarstvo Bol?i?in huonekalutehtaan edustalla. Pulaa on paikattu lisäämällä kesän tuotantomäärää. Mäntyä ja kuusta on tarjolla yllin kyllin. ?Koivun hyvä menekki on ollut pikkuinen yllätys?, sanoo Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Suuria ongelmia ei kuitenkaan ole syntynyt, sillä koivun taimia pystytään halukkaille toimittamaan myöhemmin kesällä. ?Kesäkoivua on lisätty, kun huomattiin, että koivua menee enemmän kuin sopimuksia on tehty.? Koivun kysyntäpiikin Kauppinen arvelee olevan monen syyn summa. ?Pyrimme kehittämään uudenlaisia huonekaluja ja uudenlaista suunnittelua.? HELI VIRTANEN Koivun taimia on kysytty TaimiTapion taimitarhoilta odotettua enemmän. Niitä on kuusen taimista hieman yli puolet?, Kauppinen sanoo. Kaikki männyn taimet myydään asiakkaille yksivuotisina. Isoja kaksivuotisia mäntyjä kasvatetaan vain, jos asiakas erikseen haluaa. Kaikki taimet ovat paakkutaimia. Lisäksi kuljetuskustannukset pysyvät matalina?, toimitusjohtaja Mitja Bol?i? kertoo. Mizarstvo Bol?i. Puuta viedään naapurimaihin Itävaltaan ja Italiaan. LJUBLJANA, SLOVENIA (MT) Sloveniassa on valtavasti metsänomistajia. Ne pyrkivät saavuttamaan voittoja mahdollisimman nopeasti.? LUVUT Metsänomistus Sloveniassa Slovenia on Euroopan neljänneksi metsäisin maa. Sen pinta-alasta 58 prosenttia on metsän peitossa. Valtio omistaa 23 prosenttia metsistä, yksityiset 77 prosenttia. ja mieluiten sellaista, joka ei kilpailisi samoista markkinoista naapurimaiden kanssa. ?Erilaisten komposiittien valmistaminen olisi yksi mahdollisuus?, Krajnc pohtii. ?Yhtiöt eivät kuitenkaan halua käyttää rahaa tuotekehitykseen. Lisäksi maanomistajia opastetaan vahvistamaan metsiä hoitohakkuiden yhteydessä. MT. Huhu pulasta ei pidä paikkaansa.? Myös kuusta riittää kaikille istuttajille, Kauppinen vakuuttaa. Taimi-Tapion tuotannosta 80 prosenttia on kuusta ja 16?17 prosenttia mäntyä. Vientiä on Britanniaan ja Saksaan. ?Hirvituhoja on kenties saatu hieman asioihin, mikä on rohkaissut koivun istutuksiin.? Mäntypulasta väärää tietoa Kevään istutuskausi on Etelä- ja Keski-Suomessa pari viikkoa normaalista myöhässä. 10 Perjantaina 10. TOIMITUSJOHTAJA TERO KAUPPINEN, TAIMI-TAPIO Metsätilojen pieni koko vaikeuttaa teollisuuden toimintaa Sloveniassa Vaikka Slovenia on Euroopan neljänneksi metsäisin maa, siellä on vain vähän puuta käyttävää teollisuutta. aloitti yhteistyön saksalaisen huonekaluliikkeen kanssa ja sai yhtiönsä jälleen kasvuun. 2000-luvun puolella on ollut vaikeampaa. Koivun osuus jää muutamaan prosenttiin. toivoo, että vienti ulkomaille lähtisi vetämään entistä paremmin. Kun isä kuoli työtapaturmassa vuonna 1981, yhtiö siirtyi Mitja Bol?i?in haltuun. Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt puulämmityksen suosiota kodeissa. Itävallassa sahatavaraa, Italiassa huonekaluja Slovenian metsistä hakataan vuosittain noin 4 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrästä lähes puolet, 1½?2 miljoonaa kuutiota, viedään jalostamattomana ulkomaille. Valtaosa viennistä suuntautuu kahteen naapurimaahan: Itävaltaan ja Italiaan. Itävallassa on suuria sahoja, jotka tarvitsevat havutukkia ja ostavat sitä naapurimaista. Italiassa taas on huonekaluteollisuutta ja pellettien tuotantolaitoksia. Kummassakin maassa metsänomistajalle maksetaan puusta parempi hinta kuin Sloveniassa. Vielä Jugoslavian aikaan Sloveniassa oli useita sahoja ja huonekalutehtaita. ?Silloiset huonekalutehtaat toimivat sahojen yhteydessä. Kun huonekalutehdas kaatui, myöskään saha ei voinut jatkaa toimintaansa?, Krajnc kertoo. Vasta viime vuosina Sloveniassa on alettu pohtia, miten puulle löydettäisiin uudenlaista käyttöä . ei siis Sloveniaan. Edes metsähaketta käyttävät energialaitokset eivät menesty Sloveniassa. ?Slovenian isoin hiiltä ja puuta käyttävä CHP-laitos sijaitsee pääkaupungissa Ljubljanassa. Laitos käyttää noin 60?000 tonnia haketta vuodessa, mutta kaikki on tuontitavaraa Kroatiasta?, Slovenian metsäntutkimuslaitoksessa työskentelevä tohtori Nike Krajnc kertoo. Pienessä mittakaavassa slovenialaista puuta kyllä käytetään lämmitykseen. Kun hakattavaa on vain muutamia runkoja kerrallaan, puukauppoja on vaikea solmia. Metsäteollisuutta syntyykin tavallisesti sinne, mistä puuta on tasaisesti saatavilla . Siihen aikaan Slovenian puunjalostusteollisuus oli voimissaan. ?Huonekaluteollisuuden buumi oli 1970-luvulla. ?3?5 viime vuoden aikana kilpailukyky on muodostunut ongelmaksi. Myös Bol?i?in oli tarkoitus laajentaa yhtiötään, mutta suunnitelmat oli pantava jäihin, kun rahoitusta ei järjestynyt. ?Viime vuodet liikevoitto on ollut lähellä nollaa.? Nyt Bol?i. Kuorma on ainoa merkki siitä, että kylässä toimii yli 25 henkilöä työllistävä huonekalutehdas . valmistaa taulunkehyksiä kirsikkapuusta. Metsäkeskus on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaalla EUhankkeen, jolla varaudutaan tuuli- ja lumituhoihin sähkölinjoilla ja junaradoilla. Tavoitteena on ehkäistä puuston aiheuttamia sähkönjakelun ja liikenteen keskeytyksiä ja nopeuttaa korjaustoimia. Hankkeen taustalla ovat viime vuosikymmenien myrskyt, jotka ovat kaataneet satojatuhansia kuutioita puuta linjoille ja aiheuttaneet laajoja häiriöitä sähkönjakeluun koko maassa. Hankkeella varaudutaan sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ilmastonmuutoksen seurauksena. valmistaa huonekaluja etenkin kirsikkapuusta. Pieni osa puusta tulee Kroatiasta ja Bosniasta. ?Puun hankkiminen Sloveniasta on kannattavaa. Lisäksi tarhoilla kasvatetaan jonkin verran lehtikuusen ja tammen taimia. ?Päätuotteemme on kaksivuotias kuusi. Työvoimakustannus on Sloveniassa korkea moniin Itä-Euroopan maihin verrattuna.? Brändiin paljon rahaa Mizarstvo Bol?i?in huonekalut ovat tunnettuja Sloveniassa. Koivun kova kysyntä yllätti Taimi-Tapion Taimi-Tapio tuottaa vuosittain 30 miljoonaa metsäpuun taimea, mikä on viidennes Suomen koko tuotannosta. Taimitarhat sijaitsevat Alastaron Virttaalla, Heinolan Vierumäellä ja Imatran Ukonniemessä. Yhtiö tarjoaa työtä noin 60 henkilötyövuotta. Kausivaihtelu on suurta. Liikevaihtoa kertyy 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Osakkeista kaksi kolmasosaa omistaa Tero Kauppinen ja kolmanneksen Matti Katajisto. Sähkölinjojen myrskytuhoja torjutaan hankkeella Rafael Sihkovi. Siksi ostan pähkinäpuun usein suoraan metsänomistajilta. Jugoslaviasta itsenäistymisen jälkeen valtiolle kuuluneita metsiä yksityistettiin. Metsänomistajia on 462?000. Yhdellä metsänomistajalla on keskimäärin Itävalta Italia Unkari Slovenia Ljubljana Hrpelje-Kozina Kroatia 100 km 2,5 hehtaaria metsää. Useimmat metsätilat ovat pieniä: yli 60 prosenttia metsänomistajista omistaa vähemmän kuin yhden hehtaarin, noin 30 prosenttia 1?5 hehtaaria, 7 prosenttia 5?30 hehtaaria ja vain yksi prosentti vähintään 30 hehtaaria. Valtaosa metsistä kuuluu siitä huolimatta suurmetsänomistajille. Metsänomistajien syytä lisätä yhteistyötä Jos metsänomistajalla on puoli hehtaaria metsää, metsällä tuskin on suurta taloudellista merkitystä. Kauppinen aloitti Taimi-Tapiossa 1999. Uusi omistuspohja antaa Kauppisen mukaan paremmat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen, kun aiemmat lainsäädäntöön kirjatut rajoitteet eivät enää hankaloita toimintaa. ?Itse taimituotantohan tässä ei välttämättä muutu, mutta nyt siirrytään kaikilta puitteilta ihan normaaliin liiketoimintaan?, Kauppinen sanoo. JUHA KAIHLANEN Halvimmat taimet maksavat noin 20 senttiä kappale, työtä enemmän vaativat muutaman kymmenen senttiä enemmän. YRITYS Taimi-Tapiolta viidennes taimista Kysyntä romahti Pienessä Klanec pri Kozinin kylässä toimivalla huonekalutehtaalla on pitkät perinteet. Bol?i?in isoisä perusti yhtiön vuonna 1934, ja Bol?i?in isä jatkoi toimintaa 1960-luvulla. Puun hinta on täällä alhaisempi kuin naapurimaissa, ja pystyn tarkkailemaan puuerien laatua. toukokuuta 2013 METSÄTALOUS Taimien hintataso on ollut sama jo 14 vuotta, vaikka öljyn ja sähkön hinta on noussut. on aloittanut yhteistyön muutamien slovenialaisten suunnittelijoiden kanssa, ja hän on yhteistyön tuloksiin tyytyväinen. Hinta nousee helposti, jos sitä hankkii välikäsien kautta
Uusivuoren mukaan niihin ei ole paluuta. ?Järjestelmän hallinto tulisi rakentaa mahdollisimman kevyeksi. Sen tilalle teollisuus on esittänyt järjestelmää, joka perustuisi myyntiverotuksen lisäksi metsätilamaksuun eli pinta-alaverotukseen. Mallin kannustusvaikutus perustuisi siihen, että maksu olisi vähennettävissä puun myyntituloveroista. 11 Perjantaina 10. Kuivahkoilla kankailla puulajia ei voi vaihtaa männystä kuuseen?, Palen toteaa. Hirvivahinkokohteilla, joissa tuhon seurauksena esitetään täydennys- tai uudelleen viljelyä, laskevat kohteiden kasvu- ja laatutappiokorvaukset 65?95 prosenttia nykyisestä. KARI LINDHOLM Villa Siikajärvi on suunniteltu ympärivuotiseksi täyden palvelun vapaa-ajanviettopaikaksi. Villa Siikajärven ainutlaatuinen sijainti Espoossa tarjoaa loistavat puitteet huolettomaan lomanviettoon luonnon keskellä. 72 upeaa huoneistoa nyt myynnissä. Metsänhoitoyhdistysten oikeus metsänhoitomaksuihin poistettaisiin kuitenkin jo 1.1.2014 alkaen, MMM tiedottaa. MT Metsäkonevalmistaja John Deere Forestry vähentää 97 työntekijää. Siksi voidaan todeta yksiselitteisesti, että puunmyyntituloja painottavien omistajien metsätalouden kannattavuus pienenisi?, tutkijat kirjoittavat. Vaikka verojärjestelmän käyttöönoton kokonaisvaikutus olisi puuntarjontaa lisäävä, aktiivisten metsänomistajien verosuunnittelu lisäisi puukaupan epävarmuutta. ALUEVASTAAVA PEKKA KASURINEN, SODANKYLÄN METSÄNHOITOYHDISTYS Yhdistelmävero kannustaisi myymään puuta Metsätutkijat esittävät siirtymistä yhdistelmäverotukseen, jossa metsänomistajat saisivat valita puun myynti- tai pinta-alaveron käyttämisestä. Metsänomistaji- Päijät-Hämeen alueella hakkuusuunnite on saatu hakattua lähes joka vuosi ja myös viime vuonna ostot pysyivät samalla tasolla. ?Kaikki leimikot ovat käyneet kaupaksi ja harvennusrästejä on saatu purettua?, kertoo PäijätHämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. tarpeeseen nähden moninkertaisen rahapotin, jolla on korvattu taimikkovahinkoja metsänomistajille. ?Uusi riistavahinkoasetus käytännössä lopettaa hirvituhokorvausten maksun Lapissa?, kertoo aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä. laatutappiokorvaukset Lapissa jopa 65?95 prosenttia nykyisestä korvaustasosta. ?Metsänomistajat järkyttyivät? Kasurinen kertoo, että alueen metsänomistajat järkyttyivät uuden riistavahinkoasetuksen vaikutuksista. ?Hirvet syövät taimikot eikä metsänomistaja saa siitä korvausta. Tule ja varaa omasi heti. Info: Invest Day Oy info@villasiikajarvi.fi 040 322 0046 Esittelyt: Lauantaisin ja Sunnuntaisin Klo 12.00 15.00 Kahvitarjoilu Siikajärventie 88-90, 02860 Espoo. Arvioinnista tulee vielä 170 euron lasku. toukokuuta 2013 METSÄTALOUS Hirvet syövät taimikot eikä metsänomistaja saa siitä korvausta. Metsänomistajat ovat torjuneet metsätilamaksun jyrkästi ja myös metsätutkijat suhtautuvat siihen epäillen. Metsätilamaksu toisi epävarmuutta Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jani Laturi ja professori Jussi Uusivuori eivät usko, että yhdistelmävero toimisi metsäteollisuuden toivomalla tavalla. Voi olla, että se kannustaisi metsän virkistysarvoja vaalineita metsänomistajia myymään puuta. Toisaalta taloudellista voittoa painottavat metsänomistajat hajauttaisivat myyntejä. ?Se nostaisi kustannuksia, pienentäisi tuloja ja johtaisi pienempiin puukauppakokoihin. Se on isku vasten kasvoja. Kasvussa on valtava ero?, Kasurinen kritisoi. Kun Lapissa kasvavan taimikon arvo katsotaan vähäiseksi, se saattaa heijastua myös metsämaan arvoon. ?Tätä voidaan käyttää maanarvoa alentavana tekijänä vaikkapa korvausesityksissä, kun alueelle suunnitellaan jatkossa tuulivoimapuistoja.? KARI LINDHOLM Puukauppa veti viime vuonna hyvin. Lisäksi metsätalouden kustannukset kasvaisivat. vaatimukset hirvikannan tappamiseksi mahdollisimman vähiin voimistuvat.? Valtio on kerännyt vahvan hirvikannan Lapista metsästäjien maksamina hirvilupamaksuina ja vieraspaikkakuntalaisten metsästäjien ?tossurahoina. Hakkuiden kokonaispinta-ala oli 688?000 hehtaaria, kasvua edellisvuoden hakkuisiin oli 15 prosenttia, kertoo Metsäntutkimuslaitos (Metla). Hakkuista suuri osa, vähän yli puoli miljoonaa hehtaaria oli kasvatushakkuita, joiden määrä on kokonaisuudessaan kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Vielä vuonna 2002 hakkuualasta kaksi kolmannesta tehtiin kasvatushakkuita, mutta viime vuonna niiden määrä oli noussut 77 prosenttiin. Myös ensiharvennusten ja muiden harvennusten pintaalat ovat viime vuosina yleisesti kasvaneet. Järjestelmähän toimisi niin, ettei kenenkään puunmyyntihalukkuus vähenisi mutta joidenkin lisääntyisi.? Uusivuoren mukaan lopputuloksena verotulot saattaisivat jopa kasvaa, kun lisääntyvä puun myynti kasvattaisi myyntituloveron veropohjaa ja lisäksi pinta-alaverot tuottaisivat verotuloja. Pinta-alaverotukseen liittyvää hallintoa ja laskentaperusteita pidettiin aikanaan raskaina. Kasurinen uskoo, että metsänomistajat eivät katso asiaa hyvällä. ?Kun riittäviä tuhokorvauksia ei makseta, todennäköisesti KARI LINDHOLM Hirvi riipii taimen parkin irti alahampaillansa. Hirvivahingot vähenivät roimasti Hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot vähenivät roimasti lähes koko maassa, Metsäkeskus kertoo. Tärkein syy vahinkojen vähenemiseen lienee hirvien määrän väheneminen. Myös sää vaikuttaa asiaan. Helppokulkuinen, pehmeä hanki mahdollistaa hirvien liikkumisen ja laidunnuksen laajoilla alueilla, jolloin hirvet todennäköisemmin katkovat yksittäisiä ja vähempiarvoisia puita eikä korvattavaa vahinkoa synny. Metsäkeskus maksaa hirvivahinkokorvauksia viime vuodelta 1,2 miljoonaa euroa, kun vuodelta 2011 vahinkoja korvattiin 2,1 miljoonalla eurolla. Suurimmat euromääräiset pudotukset olivat Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Savon ja Lapin alueilla. Metsäkeskukselta voi hakea korvausta yli 170 euron arvoisis- todettu yksiselitteisesti lisäävän puun tarjontaa, ja mahdollisesti se kasvattaisi verotuloja. Yhdistysten liiketoimintaa koskevat rajoitukset poistettaisiin, eikä yhdistyksillä olisi enää viranomaisen määräämiä toimialueita. Asetus tuli voimaan toukokuun alussa. ?Lappiin maksetut hirvivahinkokorvaukset ovat kohdistuneet pahimmille tuhoalueille, etenkin Sodankylään ja Sallaan. Uusi asetus käytännössä lopettaa korvauksien maksamisen alueella?, sanoo aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä. Uusissa korvaustaulukoissa taimikoiden arvo määritetään taimien valtapituuden perusteella, kun se 10 viime vuotta on määritetty keskipituuden perusteella. ?Taimikoiden arvot ovat uusissa taulukoissa huomattavasti matalammat kuin entisissä?, kertoo esittelijä Tarja Palen Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköstä. Mikäli vahinkoalueelle on esitetty taimikonhoitoa tai täydennys- ja uudelleen viljelyä, laskevat kohteiden kasvu- ja Verovalinta metsänomistajalle Tutkijat kiertäisivät yhdistelmäverotuksen ongelmat antamalla metsänomistajien valita heille sopivan verojärjestelmän. Heidän mallissaan metsänomistajat voisivat valita määräaikaisesti verojärjestelmän, jossa osa verotuksesta perustuisi pintaalaveroon ja osa puunmyynnin yhteydessä maksettaviin pääomatuloveroihin. Pääomatuloveroaste olisi tällöin normaalia alempi, esimerkiksi puolet normaalista. ?Tällaisen järjestelmän on ta hirvien aiheuttamista vahingoista metsätaloudelle. ?Riistakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on tällä hetkellä suosituksen mukainen, keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Sen aikana metsänomistaja voisi myydä hakkuukypsät leimikkonsa alemmalla myyntituloverolla. ?Tästä olisi hyötyä myös yhteiskunnalla, kun puun myyntialttius kasvaisi. ?Korjuukausi oli tänä talvena pitkä ja puulla on hyvin kysyntää?. en jäsenyys yhdistyksissä olisi vapaaehtoista. Metsänhoitoyhdistykset rahoittaisivat toimintansa jäsenmaksuilla sekä mahdollisen liiketoimintansa tuotoilla. Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsottaisiin sellaisinaan muutettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksiksi. Uusien metsänhoitoyhdistysten rekisteröimiselle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset, jotka koskisivat yhdistyksen AURA PILKAMA METSÄSTÄ LYHYESTI Mhy-lakimuutos lausuntokierrokselle Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyytää nyt lausuntoja lakiluonnoksesta, jolla muutettaisiin metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia. Ehdotuksen mukaan metsänhoitoyhdistyksille suoritettavasta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luovuttaisiin. Uusissa taulukoissa arvo perustuu kuivahkolla kankaalla halvempaan uudistamismenetelmään eli raivaukseen, äestykseen ja kylvöön. ?Menetelmä on keskimäärin oikeampi kuivahkolla kankaalla kuin istutus. Se toisi eniten puuta tarjolle ja saattaisi jopa kasvattaa verotuloja. Metsäteollisuuden mukaan nykyisin käytössä oleva, puun myyntituloihin perustuva verojärjestelmä ei kannusta metsänomistajia myymään puuta. Pinta-alamaksujen suuruus voitaisiin maantieteellisesti ja kasvupaikkaluokittain kuitenkin eriyttää?, pohtii Uusivuori. JARMO PALOKALLIO Puu meni hyvin kaupaksi viime vuonna Hirvituhokorvaukset romahtavat Lapissa SODANKYLÄ Uusi riistavahinkoasetus käytännössä romahduttaa hirvien taimikoille tekemistä vahingoista maksettavat korvaukset Lapissa. Etelä-Suomen nopeasti kasvavissa taimikoissa korvausmäärät vastaavasti kasvavat. Huippuvuoden 2007 hakkuumääristä ollaan Yli-Talosen mukaan perässä noin viidennes. John Deere vähentää liki sata työpaikkaa jäsenmäärää ja jäsenille kuuluvan metsämaan kokonaispintaalaa. Lausunnot lakiehdotuksesta on pyydetty antamaan 18.6.2013 mennessä. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin 1.1.2015. Karu kohde voidaan uudistaa myös luontaisesti, jolloin sen arvokaan ei voi verrata esimerkiksi tuoreen kankaan ojitusmätästystä ja istutusta vaativaan kohteeseen?, Palen vertaa. Etelä-Suomessa taimikoiden arvot vastaavasti nousevat 30?40 prosenttia. ?Hyvillä kasvupaikoilla etelän taimikot tuottavat paremmin, ja ne ovat myös arvokkaampia kuin Lapissa.? ?Niillä alueilla, missä taimikoita syödään jatkuvasti, tilanne on surullinen. Vuosikymmenen aikana kasvatushakkuiden painopiste on kuitenkin Metlan mukaan siirtynyt ensiharvennuksista myöhemmin tehtäviin harvennuksiin. Vastaavasti luontaiseen uudistamiseen tähtäävien hakkuiden osuus on viime vuosikymmenen aikana pienentynyt. Vuonna 2002 uudistusaloista viidenneksellä tehtiin siementai suojuspuuhakkuita, viime vuonna osuus oli enää 14 prosenttia. Avohakkuuala kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia 122?000 hehtaariin. Metsäkeskuksen edistämispalveluiden päällikkö Jouni Rantala vahvistaa, että puukauppa käy tällä hetkellä hyvin koko Suomessa. Joensuussa työ loppuu 47:ltä ja Tampereella 26 ihmiseltä. Vähennystarvetta John Deere Forestry perustelee myynnin vähenemisellä. ?Surullinen tilanne? Uuden riistavahinkoasetuksen vaikutukset puraisevat kipeimmin kuivahkoiden kangasmaiden metsänomistajia. Hirvituhoista ovat kärsineet etenkin hirven talvehtimisalueiden taimikot Lapissa ja itäisessä Suomessa, missä kuivahkot kankaat ovat yleisiä ja pinta-alat suuria. Metsäkeskuksen laskelmien mukaan hirvivahingoista maksettavat kasvu- ja laatutappiokorvaukset pienenevät esimerkiksi Lapin keskiosassa taimikon pituusvaiheesta riippuen tuoreella kankaalla 35?60 prosenttia ja kuivahkolla kankaalla 55?75 prosenttia nykyisestä. Muutos näkyy voimakkaimmin lievissä tuhoissa, joissa on juuri ja juuri päästy yli korvattavan 170 euron rajan. ?Mikäli tämän korvauksen saavuttamiseen on aiemmin tarvittu kaksi hehtaaria lievää tuhoa, nyt tällaista vastaavaa tuhoa tarvitaankin kaksinkertainen hehtaarimäärä?, kertoo esittelijä Tarja Palen Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköstä. Vanhojen taulukoiden mukainen taimikon arvo perustui raivauksen, äestyksen ja viljelyn uudistamisketjuun. Se on isku vasten kasvoja.? Pitkällä aikavälillä metsänomistaja menettää tuhansia euroja hehtaarilta. Alueelliset erot ovat kuitenkin melko suuret, ja hirvijahtia tulee suunnata kantaa tasoittavasti?, muistuttaa Metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen. SUVI NIEMI ?Tulonsiirtoa Lapista etelään? ?Lapista siirretään uuden asetuksen turvin rahaa Etelä-Suomeen, missä olot ovat muutenkin paremmat puunkasvatukselle. Täällä taimikko ehditään syödä 10 vuoden aikana 8?9 kertaa, etelässä 2?3 kertaa. Maaliskuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tällä viikolla. Neuvotteluissa vähennystarve laski arvioidusta enintään 150 henkilötyövuodesta 97 henkilötyövuoteen. Kenenkään metsänomistajaryhmän kokonaishyöty ei alentuisi, koska järjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen?, toteavat tutkijat. Vapaaehtoinen yhdistelmäverojärjestelmä sopisi niille metsänomistajille, jotka haluaisivat metsistään kovaa tuottoa. Vastaavasti aineettomia arvoja painottavat metsänomistajat pitäytyvät nykyjärjestelmässä, koska heillä ei ole tarvetta lisätä puun myyntejä. Määräaikainen verojärjestelmä Uusivuoren mukaan sopiva määräaika voisi olla esimerkiksi 15 vuotta. TERVETULOA www.villasiikajarvi.fi. Arvioinnista tulee vielä 170 euron lasku
Työhön kuuluu muun muassa vesistöjen syvyyskäyrien sekä ravinto- ja pohjaeläinnäytteiden analysointi sekä koekalastukset. Kahilaisen ryhmä on edennyt kenttätutkimuksissaan Kilpisjärveltä Muonioon. mennessä O dotettu ja kiinnostava Maaseudun Tulevaisuuden MÖKKILÄINEN ilmestyy 31.5. Laadukas tabloid-kokoinen erikoisnumero tavoittaa ostokykyiset ja mökkeilevät ihmiset, jotka viettävät mökillä aikaa entistä enemmän. Tämä peura on kuvattu Kuhmossa. koko Suomea etelästä pohjoiseen. Eväleikatut lohet ovat edelleen sallittua saalista. He myös käyttävät rahaa vapaa-ajan asuntoonsa parantamalla sen varustetasoa. Maaseudun Tulevaisuuden uskottavuus ja korkea lukuarvo antavat ilmoituksille hyvän huomioarvon oikeassa ympäristössä. Se on yöaktiivinen ja erityisen tehokas pohjakala, tunnettu mätirosvo ja reipas lisääntymään. Siika on tärkein kotitarvekala pohjoisessa. Näin ollen kiellon myötä mereen päätynee myös kasvatettua lohta muista maista.? Evien leikkaamista toivotaan Suomeenkin Ruotsilla on tänä vuonna ammattikalastajille 20?000 lohen oma sisäinen kiintiö Pohjanlahdella. On päätetty, että puolet kiintiöstä saa olla villiä kalaa, mutta toisen puolen on oltava eväleikattua kalaa. ?Sehän on luonnonlohelle tosi hyvä asia, koska luonnonloheen kohdistuva pyyntipaine vähenee?, sanoo Markku Myllylä. Ruotsissa kasvatuslohien ras- vaevän leikkaaminen on kirjoitettu kalastuslakiin. Kalatalouden keskusliitto on jo vuosia ajanut Suomeen samanlaista lakia. ?Se on yksi tie eteenpäin tässä tosi vaikeassa lohitappelussa.? SATU PITKÄNEN Ilmastonmuutos tuo pohjoiseen uusia kalalajeja Ahven, kiiski, särki ja säynävä valloittavat yhä pohjoisempia vesistöjä. Vain ammattikalastajilla on velvollisuus ilmoittaa saaliistaan. Tanskan vesillä Bornholmissa vuosittain järjestettävä meriuistelukilpailu huolestuttaa niin Kalatalouden keskusliittoa kuin urheilukalastajia ympäri Itämeren aluetta. Kilpailuun osallistuu myös suomalaisia venekuntia. Viikko sitten päättynyt tapahtuma keräsi 248 venekuntaa, jotka tällä kertaa pyysivät 1?412 lohta. Markku Myllylän mukaan uistellen pyydetään vuosittain vain muutamia kymmeniä kaloja. ?Ahvenanmaalla ehkä uistellaan korkeintaan kolmesataa lohta näihin aikoihin vuodesta. Ruotsissa Simrishamnin tienoilla ja Tanskassa Bornholmissa tämä on yleistynyt viime vuosina.? Keskusliitto vaatii lohia kiintiöön ?Mielestämme on epäoikeudenmukaista, että suomalaisilta ammattikalastajilta on kielletty lohenpyynti Ahvenanmaan eteläpuolella?, sanoo Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä. ?Samaan aikaan niin sanottua vapaa-ajankalastusta voidaan harrastaa siellä lohen syömisalueilla, eikä sitä lasketa minkään maan kiintiöihin.? Jos lohen keskimääräiseksi painoksi lasketaan seitsemän kiloa, Bornholmissa nostetaan neljän päivän aikana kymmenen TAUSTA Euroopan unioni jakaa vuosittain jäsenmaidensa ammattikalastajille kiintiöt eri kalalajien pyyntiin. Itämeren alueen, pois lukien Suomenlahti, lohikiintiö on 109?000 lohiyksilöä vuonna 2013. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston Icesin suosituksen mukaan kiintiö saisi olla korkeintaan 54?000 lohta. Vuonna 2012 Itämeren lohikiintiö oli 122?553, josta Ruotsille kuului 34?327, Suomelle 31?667 ja Tanskalle 25?396. Vuosina 1979 ja 1980 Kuhmossa pyydystettiin yhteensä neljä uros- ja kuusi naaraspeuraa ja ne siirrettiin Keski-Suomeen Kivijärvelle. Tarhassa peurat synnyttivät 26 vasaa, joista 21 jäi henkiin. Tarhaus lopetettiin vuonna 1984 ja kaikki siellä vielä olleet eläi- met päästettiin vapaiksi. Suomenselän peurakanta vahvistui nopeasti, mutta on nyt taantunut kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Toinen sopiva alue olisi Pohjois-Karjalan itäosissa ja kolmas Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajoilla. Hävinnyt ja palautettu Metsäpeura on joskus asuttanut SAMI KARPPINEN Metsäpeuran voi nähdä muutaman vuoden kuluttua uusilla alueilla Suomessa, jos suunnitellut siirtoistutukset toteutetaan ja onnistuvat. 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa kesän tärkeimmästä erikoisnumerosta! Varaukset 10.5. Asia on ratkaistava toisella tavalla?, Rydgren perustelee kieltoa. ?Meriuistelukielto koskee vain www.maaseuduntulevaisuus.fi 31.5.2013 MÖKKILÄINEN rä ä ä sm pl o n i Pa 000 k 150 Ilmestyy 31.5.2013 Varaukset 10.5. Koko Itämeren alueen lohen pyyntikiintiö on tänä vuonna 109?000 lohta. Kilpailun järjestäjiä on monelta taholta kehotettu muuttamaan sääntöjä niin, että villit lohiyksilöt olisi pyydystyksen jälkeen palautettava mereen. Mutta vain Ruotsissa erotellaan kasvatettu ja villilohi leikkaamalla kasvatetulta lohelta sen rasvaevä. Ruotsi kieltämässä meriuistelun Ruotsissa vesialueita hallinnoiva Havs- och Vattenmyndigheten valmistelee parhaillaan asetusta, jolla kaiken lohenkalastuksen painopiste siirrettäisiin avomereltä jokisuihin ja jokiin. Tällöin kalastusta voitaisiin kohdentaa paremmin tiettyihin kantoihin. ?Toivomme lisäksi, että kaikki Itämeren maat alkaisivat leikata kasvatetuilta lohilta rasvaevät,? sanoo Havs- och vattenmyndighetenin tutkija Martin Rydgren. Seuraavana on vuorossa me- Suomi merkittävin lohenpyytäjä Itämerellä tonnia lohta. ?Kaiken lisäksi se on suurimmaksi osaksi luonnonlohta, jota yritetään nyt kaikin keinoin koettaa saada nousemaan jokiin?, Myllylä sanoo. ?Meillä ei ole mitään meriuistelua vastaan, se on ihan hieno kalastusmuoto. 12 Perjantaina 10. Paikalle oli kutsuttu kyläyhdistysten, metsästysseurojen ja luonnonsuojeluväen edustajia. Kiintiöt on varattu ammattikalastajille, ja Ruotsissa ei voida edellyttää vapaa-ajankalastajien raportoivan pyydetyn kalan määrää. Etelästä hiipivät tulokaslajit vaikuttavat merkittävästi siian elinmahdollisuuksiin. Kahilaisen johtama tutkijaryhmä selvittää ahvenen ja kiisken vuorovaikutusta siian kanssa. Peurojen viljelys-, metsä- ja liikennevahinkoihin tulee paikallisten ihmisten mielestä suhtautua vakavasti. Rktl:n mielestä tilaisuuksiin osallistuneet halusivat toimia yhdessä siirtoistutuksia suunnittelevien kanssa, jotta kielteiset vaikutukset lievenisivät ja myönteiset lisääntyisivät. Metsähallitus käynnistää metsäpeurojen palautusistutusten suunnittelun tämän vuoden aikana. Ongelmaksi muodostuu juuri se, että evän leikkaaminen on pakollista vain Ruotsissa. mennessä, ilmoitusaineistot 15.5.mennessä Aineiston toimitus sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi villilohta. Ehdotus sai paljon kritiikkiä, ja sitä haluttiin valmistella kauemmin. ?Uistelussa saadaan saaliiksi paljon lohta, ja se tosiaan ei kuulu mihinkään kiintiöön. Erityisesti kiiski vie tilaa siialta. Ahventa, kiiskeä, särkeä ja säynävää ei ole tähän mennessä ollut kaikkein kylmimmissä Lapin vesissä. Metsäpeura koettiin myönteisenä luonnon monimuotoisuuden, luonto- ja metsästysmatkailun, paikallis- ja metsästyskulttuurin sekä alueen kuntien ja kylien imagon kannalta. Keskeinen huoli oli, että peurat houkuttelevat alueelle lisää suurpetoja. toukokuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Kasvukauden pidentyminen parantaa erityisesti lämpimän veden ahvenkalojen elinmahdollisuuksia pohjoisen vesistöissä. Mökkiläisellä tavoitat tilaajien lisäksi n. TUTKIJA KIMMO KAHILAINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Meriuisteltu lohi ei kuulu Itämeren kiintiöön SEPPO SIRKKA/LEHTIKUVA Vapaa-ajankalastajien Itämerestä pyytämien lohien määrää on hankala arvioida. Kainuun peurakanta on puoliintunut. Tämän vuoden maaliskuun lentolaskennoissa Suomenselältä löytyi 1?065 ja Kainuusta 793 metsäpeuraa. Kaikkia kannan taantuman syitä ei tiedetä, mutta samoilla alueilla runsastuneilla suurpetokannoilla on oma vaikutuksensa. Suomen lisäksi villejä metsäpeuroja elää vain Venäjällä. Eläin on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, vaikka niitä on Suomessa alle 2?000 yksilöä, Luoteis-Venäjällä ilmeisesti jonkin verran enemmän. Toiveita ja huolia Sidosryhmätilaisuuksissa kansalaiset esittivät toiveita ja huolia. Meriuistellen pyydettyjä lohia ei merkitä minkään maan pyyntikiintiöön. ?Kamppailuksi menee?, Kahilainen luonnehtii. Ahven ja siika kilpailevat ravinnosta erityisesti rantavesissä. Kun ahven kasvaa isoksi, se alkaa syödä siianpoikasia. Pohjoisten järvien rantavesiä hallitsevan pohjasiian elintilaa uhkaa myös kiiski. Lohien joukossa on villiä Itämeren lohikantaa, joka on uhanalainen. Särki kilpailee sameissa vesissä ahvenen kanssa ravinnosta. Särki ja siika vastapelureina Särjen ja siian vuorovaikutuksesta pohjoisessa ei tiedetä vielä tarpeeksi. Tutkijoiden mukaan syynä on ilmaston lämpeneminen. ?Kasvukauden pidentyminen parantaa erityisesti lämpimän veden ahvenkalojen elinmahdollisuuksia pohjoisen vesistöissä?, tutkija Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta sanoo. Pohjoisessa puurajan alapuolella merkittävin kalalaji on siika. Tulokaslajien vaikutukset vaativat pitkäjänteistä tutkimusta ja seurantaa?, Kahilainen korostaa. Suomen Akatemian tutkijat pyrkivät saamaan kokonaiskäsityksen pohjoisen järvien ti- lanteesta. Kuhunkin tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Rktl tulkitsee tilaisuuksien olleen mahdollisiin istutuksiin myötämielisiä. Ilmaston ja vesien lämpeneminen edistää lajien työntymistä yhä pohjoisemmaksi. REIJO VESTERINEN Metsäpeuroja aiotaan jälleen siirtää Suomessa Metsähallitus suunnittelee metsäpeurojen siirtoistutuksia Pohjois-Karjalan itäosiin, Pohjois-Pohjanmaan ja PohjoisSavon sekä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseudulle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan palautusistutuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Rktl, Metsähallitus sekä Suomen riistakeskus järjestivät huhtikuussa sidosryhmätilaisuudet Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä. 64 000 metsänomistajaa, jotka hakevat vuosittaisten metsämyyntitulojen investointikohteita. Mökkiläinen on jaossa myös Silva Metsänäyttelyssä Joensuussa 7.?8.6.2013. Soita heti p. mennessä Ilmoitusaineistot 15.5. Kivikaudelta lähtien se oli tärkeä riistaeläin ja tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Venäjällä säilyneestä kannasta alkoi siirtyä metsäpeuroja Kainuuseen 1950-luvulla. Tilaisuudet ovat osa mahdollisten palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Rktl:n tekemän metsäpeuran elinympäristötarkastelun perusteella sopivat uudet palautusalueet olisivat PohjoisPohjanmaan ja Pohjois-Savon vedenjakaja-alueet. Neljäs merkittävä pyyntimaa on Latvia 16?153 lohella. Suomella on lisäksi erillinen kiintiö Suomenlahdelle. Vuonna 2012 se oli 13?838 lohta. Kesäkuun lopussa pidetään SM-kilpailut Helsingissä. riuistelukielto, jota ehdotettiin alkavaksi jo kesällä 2012. Yhteen laskettuna Suomi sai vuonna 2012 pyytää 45?505 lohta. Itämeren lohen myynti on kielletty ympäristömyrkkykertymien takia EU:n alueella. Vain Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa on erityislupa myyntiin. Suomessakin uistellaan kilpaa merellä. Tässä tapauksessa on väärin, että niitä kaloja ei lasketa Tanskan tai Ruotsin saamaan vuosittaiseen lohikiintiöön.? Suomessa meriuistelua harrastetaan hyvin vähän. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan ensi vuonna. REIJO VESTERINEN. Kilpisjärven seudulla siian osuus kalastosta on noin 90 prosenttia, Muoniossa enää 5?10 prosenttia. Kahilaisen mukaan Muonio on jo ahvenkalavaltaista. Kahilaisen tutkimusryhmä paneutuu asiaan tänä kesänä. Ilmastonmuutos tuo PohjoisLappiin asti uusia kalalajeja. Kahilaisen mukaan vanhat lajit eivät heti katoa, mutta tulevaisuudessa tulokaslajit voivat vallata tilaa myös nieriältä. ?Särkeä ja kiiskeä voidaan vähentää pyynnillä ja petokalojen määrää säätelemällä. Siksi kiisken lisääntymistä ei katsota hyvällä pohjoisessa. Kahilaisen mukaan ahvenkaan ei nauti pohjoisessa erityistä arvostusta ruokakalana. Myös särki lisääntyi Muonion korkeudella
?Eläimet ovat aina etusijalla.? ?Paljonko huippulehmä lypsää?? Hietasella riittää kysymyksiä: ?Kuinka kauan poikimisen jälkeen lehmä lypsää ternimaitoa. Siksi hänen tietämyksensä tämän hetken maataloudesta on lehtien ja television varassa. Asia kiinnostaa kyllä kovasti. Navetassa työskentelee isännän apuna palkattu työntekijä. Silti työ on sitovaa. Olemme matkalla paimiolaisen Heikki Kuparisen tilalle, ja Hietasella on lupa kysyä mitä ikinä mieleen juolahtaa. Lapsiperheessä kuluu maitoa 25 vuotta Nokialla työskennelleen Hietasen läheiseen tuttavapiiriin ei kuulu maanviljelijöitä. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Hyvää äitienpäivää! Jäätelö- Sormet multaan. Lehmät ovat hiukan pelottavia, vaikka niillä onkin lempeät silmät. Navetan pienuus yllätti äidin, lehmien valtava koko tyttären Kysymyksiä riitti, kun suurperheen äiti pääsi tutustumaan maidontuotannon arkeen. PAIMIO (MT) ?Steriiliä ja suurta, viimeisen päälle koneellistettua.? Tämä on salolaisen Marika Hietasen, 44, olettamus suomalaisen maidontuotannon nykytilasta. Hietanen on käynyt maitotilalla viimeksi lapsena. Se ei Hietasta ihmetytä. Kysellään korvamerkeistä ja vasikoiden nimistä. ?Pitääkö kaikkien mennä kakun kokoaminen on perheen samassa lieassa kuin isojen?, kalakauppias oppilaat istuttavat opettajan johdolla pienimmille mieluista puuhaa. Kuparinen kertoo, että varsinkin virukset voivat kulkea vaatteissa ja jalkineissa. Kun haalarit lopulta on ujutettu ylle, Hietasta naurattaa. Hietanen kysyy heti, minkä tautien varalta tässä suojaudutaan. Mitä rotua nämä ovat. Silloin hän asui Hollolan kirkonkylällä. siinähän se tutun näköinen lehmäkyltti seisoo. Tilalla vastaan tulee riehakas paimenkoira ja sen jäljessä rauhallinen isäntä. Heikki Kuparinen on tottunut vastaamaan kuluttajien kysymyksiin. Hietanen haluaa tietää. ?Sitä vaaraa ei ole?, Kuparinen toteaa. ?Osuuskuntamuotoisen yrityksen pitää ottaa vastaan kaikki osakkaidensa tuottama maito.? ?Riittääkö aika kaikkeen?? Vieraita polttelee jo päästä sisään navettaan ja varsinkin vasikoita näkemään. Käy ilmi, että tämä on parsinavetta. Lehmät siis seisovat parsissa kiinni kytkettyinä. Myöhemmin sitä olisi vaikea korjata.? ?Voiko maidon haku loppua?? Vieraat saavat päälleen kertakäyttö- Haalarin pukeminen naurattaa Matildaa. haalarit ja saappaisiin suojat. Sivu 16 Kimmo Nupponen pohtii. Se tuntuu Hietasesta paljolta ja hän kysyykin, riittääkö Kuparisen aika kaikkeen. ?Ei riitä, kun luottamustoimiakin on runsaasti.. ?Ollaan ihan kuin virustutkijat laboratoriossa.? Hietanen kysyy, miten monta lehmää tilalla on, ja yllättyy, kun lehmäpaikkoja on vain 40. ?Meidän tila on pitkään ollut keskivertoa isompi, mutta nyt ollaan jo pienehkö?, Kuparinen kertoo. Kuparinen kertoo, että kaikki tänä vuonna syntyvät vasikat saavat K-kirjaimella alkavan nimen. Käydään läpi navetan työrutiineja ja aikatauluja. ?Olen usein miettinyt, voisiko joltakin maitotilalta kysyä, saako teille tulla tutustumaan. Naapurinavetassa sai käydä lehmiä katsomassa ja sieltä saatiin harvinaista herkkua, ternimaitoa. Nykyään tuotanto on varmaan täysin toisenlaista kuin silloin, tehokasta ja teknistä, Hietanen arvelee. ?Tilojen pitää olla suuria, jotta ne antaisivat toimeentulon edes toiselle puolisoista. Ruuan hinnasta jää viljelijälle hyvin pieni osuus.? Nyt äiti ja perheen kaksi nuorinta, 8-vuotias Matilda ja 1,5-vuotias Minni, pääsevät katsomaan, pitävätkö ennakkomielikuvat paikkansa. Sivu 15 KARI SALONEN Matilda ja Minni pysyttelevät tiiviisti äiti-Marikan lähellä. Miten paljon huippulehmä lypsää. 13 Perjantaina 10. Toimivatko laitteet sähköllä ja miten olette varautuneet sähkökatkoksiin. Juhlat jäivät väliin. Lohjalaisen koulun Jouston paikka. Ei, vaan auton imuletku kiinnitetään tankin hanaan. ?Tähän näin?, Kuparinen näyttää. Hän selvittää, että maidon lämpötila pyritään pitämään 3?3,5 asteessa, ja lämpömittarin lukema kirjataan muistiin ennen ja jälkeen lypsyn. Hietanen kyselee, mitä laatutestejä maidosta tehdään. ?Kun uusia navetoita rakennetaan, niissä on usein lypsyrobotti ja 60 tai 120 lehmää.? ?Voiko Valio ilmoittaa teille, että tila on liian pieni eikä maitoa enää oteta vastaan?. Mutta ei ole tullut kysyttyä.? Maitotuotteita kuluu viisilapsisessa perheessä paljon: maitoa, jugurttia, raejuustoa, rahkaa, juustoja, jäätelöä... ?Meidän 17-vuotias poika voi juoda litran punaista maitoa ihan tuosta vain.? Vaikka navetta on Hietaselle vieras maailma, hän luottaa suomalaiseen laatuun. Kuparinen näyttää tuoreimman testin tulokset ja selittää rasva- ja valkuaispitoisuuden, solut ja bakteerit. ?Meidän on oltava tosi huolellisia, sillä maidon laatu tehdään tilalla. Sivu 17 siemeniä ja vievät taimia kotiinsakin. Tilalla on jo kolmena kesänä järjestetty avointen ovien päivä yhdessä paikallisen tuottajayhdistyksen kanssa. Hietanen kysyy, onko tilalla myös peltoa. ?Vuokramaineen sata hehtaaria?, isäntä vastaa. Miten muistatte, mitkä lehmät tarvitsevat lypsyssä erityiskohtelua?? Kaikkeen löytyy Kupariselta vastaus. jatkuu seuraavalla sivulla Olen usein miettinyt, voisiko joltakin maitotilalta kysyä, saako teille tulla tutustumaan. Mutta ei ole tullut kysyttyä.. Ensi viikolla tuottaja kertoo kuluttajalle työstään sikalassa. ran välillä herutetaan kahden päivän aamu- ja iltalypsyjen tulos. Hietanen kysyy, ottaako maitoauto koko tankin kyytiinsä. Kerran Kuparinen oli lähdössä häihin, kun lehmä alkoi poikia. ?Hoitovapaalla pitää vilkuilla hintoja, mutta mielelläni ostan kyllä Valion tuotteita tai muuten kotimaista.? ?Meillä käy paljon vieraita? Matkalla Hietanen pohtii, onko Kuparisen tila ?niitä Valion laatutiloja, joiden kylttejä on nähty mainoksissa?. Vastaus saadaan heti tilan tienhaarassa . Lisäksi isännöidään koululuokkien vierailuja. Tervehditään ja suunnataan saman tien navetalle. ?Mitä testejä maidolle tehdään?? ?Mihin nyt tultiin?, Hietanen kysyy. Maitohuoneeseen, Kuparinen vastaa. Suuren osan tilasta vie 2?000 litran maitotankki, johon joka tyhjennysker- MAALLIKKO MAATILALLA Uudessa juttusarjassa kerrotaan kuluttajan ja tuottajan kohtaamisista ruuan alkulähteillä. Miten pitkä on lehmän elinaika
Kyllä se sopii, Kuparinen kertoo. ?Kiinnyttekö lehmiin?? Sitten siirrytään kahvipöytään, ja kysymyksiä riittää edelleen. Käy ilmi, ettei navetassa ole kameravalvontaa, vaikka sellainen monella tilalla on. Kirjallisten töiden suuri määrä hämmästyttää Hietasta. Esimerkiksi se, että jokainen poikiminen ja poisto pitää heti ilmoittaa eläinrekisteriin. Entä kiintyykö hoitaja lehmiin? Kyllä kiintyy, Kuparinen vas- taa. Vasemmistoliitto ja vihreät ilmaisivat, että vuonna 2015 yksimielisyys loppuu määrärahariitoihin. Navetan pienuus yllätti äidin... ?Laidunkausi hienoin aika? Varsinkin laiduntaminen kiinnostaa vieraita. Se on tulkittu harppaukseksi kohti Nato-jäsenyyttä. Perinteisesti Nato-kriittisen keskustan rivit ainakin menivät sekaisin. Pihatossa voi olla lypsyasema, jonne lehmät kulkevat lypsettäviksi ryhmissä, tai lypsyrobotti, jossa kukin lehmä käy oman aika- taulunsa mukaan. Maidontuotannon kärkikuntia ovat Kokkola, Kiuruvesi, Nivala, Vieremä ja Lapinlahti. Suomessa on 9?590 maitotilaa. Keskikoko on 30 lypsävää. Keskimäärin suomalaislehmä tuottaa vuodessa 7?730 kiloa maitoa. Lehmä makaa noin 12 tuntia vuorokaudesta, jonka aikana se nukkuu ja märehtii. Valvonnat, poikimiset, siemennykset ja sairastapaukset tulevat sen päälle. TIETOA MAIDONTUOTANNOSTA Parsinavetasta pihattoon Ystävälliset navettakissat ovat erityisesti Minnin mieleen. Vanhin navettamalli on parsinavetta, jossa lehmät seisovat parsiin kiinnitettyinä. Reilu puolet suomalaislehmistä asuu niissä. Lehmän luonne on tärkeä, ja jotkut yksilöt erottuvat muista. Tie- ja vesirakennushallituksesta kerrottiin, että osittain rakennustyön alaisena on neljä itä-länsi suuntaista tietä. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) vastasi koko poppoon puolesta. Valiokunnat olivat hankkineet yli 200 asiantuntijalausuntoa, mutta Mari Kiviniemi (kesk.) piti koko selontekomenettelyä tarpeettomana. Ulkoministeriö ottaisi ulkomailta sinkoavan toiminnan vastuulleen. Rakenteilla ovat nyt seuraavat tieyhteydet: Kajaani?Nivala?Kokkola, Iisalmi?Nivala?Kalajokilaakso, Kuopio? Äänekoski?Kyyjärvi?Vaasa ja Kuopio?Jyväskylä?Tampere?Pori. Näistä Kajaanista Nivalan kautta Kokkolaan johtava poikittaistie on melkein valmis. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei liene puhunut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ensimmäisen vuotensa aikana mitään. Kokoomuksen Pertti Salolainen uskoi Ruotsin voivan jättää jäsenhakemuksen nopeasti ja pelkäsi Suomen myöhästyvät surkeasti kyydistä. Viime vuosikymmenellä kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta vannoivat Nato-jäsenyyden edellyttävän kansanäänestystä. Tämän tieosan pituus on kolmattasataa kilometriä. Tämän ?lättypannun. Natoon pitää mennä heti ja kybersodassa pitää ryhtyä hyökkääjäksi. Kuparinen näyttää: tämä merkintä tarkoittaa, että oikeaa takaneljännestä ei lypsetä. Poikittaistiet idästä länteen nyt TVH:n tutkittavina Poikittaistiet itäisestä Suomesta Pohjanlahdelle ovat nyt tie- ja vesirakennushallituksessa laajojen tutkimusten kohteina, ja parhaillaan on eräitä tällaisia teitä rakenteilla. Myös VM kuuluu kansanvaltaisen kontrollin alle. Maitotankin lämpötila pidetään 3-3,5 asteessa. Puolustusvastaava Seppo Kääriäinen (kesk.) istui tuhkanharmaana paikallaan. Niissä lehmät ovat vapaina irrallaan. Parsinavetassa lehmät lypsetään yleensä paikallaan parsissa. EU:n myötä jouduttiin toteamaan, ettei tuollainen peli vetele länsimaassa. Keskustan ryhmäpuhuja Aila Paloniemi yritti johdatella Suomen turvallisuuskeskustelun Sierra Leonen sisällissotaan. ?Yllätyin, kuinka kivaa oli!? Navetta ei ollutkaan iso ja steriilin oloinen vaan kotoisa, vähän sellainen kuin entisaikaan. ?Ja lehmillä näyttää olevan asiat hyvin.? SATU LEHTONEN KARI SALONEN Nato-kynnys pois Ulkoasiainvaliokunta muotoili uudelleen liturgian Suomen liittoutumisasteesta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) kyseli, miten kauan Suomen pitää tyytyä puolustautumaan. Jukka Kopra (kok.) on kenraalin poikana sumeilemattoman toiminnan mies. Yhteensä jakoja on päivässä 7. 6.20 Navettatyöt alkavat. Ministeri Haglundin puheista päätellen Suomi aikoo kybersodan suurvallaksi vuonna 2016. Mutta kuka sotaa johtamaan. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että rakenteilla olevat tiet on ensin saatava valmiiksi ja vasta näiden jälkeen ryhdytään toteuttamaan vireillä olevia suunnitelmia. Sisäministeriön pitäisi vastata turvallisuudesta, mutta siellä ei ole rahaa eikä valtaa vaan riiteleviä poliiseja. VM:llekin löytyi herra Heikki Kuparinen selittää, miten lypsimet toimivat. Tuija Braxin (vihr.) johtama eduskunnan tarkastusvaliokunta raotti viikonvaihteessa kahta mielenkiintoista selvitystä. Päätkin hirveän isoja.? Ulos lähtiessä Hietanen kysyy vielä, voisiko tilalta ostaa maitoa omaan astiaan. Kokoomus sentään lakkasi jarruttamasta rakennustyömaiden valvontaa ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen järjesti seminaarin. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV puolestaan vahvisti, että hallituksen ensimmäinen osinkoveropäätös tehtiin VM:n varsin kepeän valmistelun jälkeen. Aikaisemmin VTV toimi valtiovarainministeriön sisällä. Se valvoi, että eduskunnan myöntämät rahat käytettiin eri ministeriöissä VM:n mielestä tarkoituksenmukaisesti. avulla testataan, onko lehmällä utaretulehdus. KARI SALONEN 6.15 Automaattinen kiskoruokkija jakaa ensimmäisen rehuannoksen yksilöllisesti joka eläimelle. Kuten Kuparisen taannoinen lempilehmä, iso ja rauhallinen ?Nalle?. ?Yllättävän kiva päivä!? Jälkikäteen Hietanen toteaa, että päivä oli mukava. Nyt eduskunnassa ei ainakaan kolmen ensimmäisen tunnin aikana kansanäänestyksestä maininnut kukaan. Suurin kynnys eli kansan sana on siis poistettu. Suomi hyökkääjäksi Liittoutumisen rinnalla edustajien mielenkiinnosta kilpaili kyberturvallisuus. Hyökkäykset tietoverkkoihin ovat yleistyneet niin meillä kuin maailmalla. Silläkin rintamalla kaivattiin aktiivisempaa otetta. Säilörehu lehmille, heinät vasikoille. Parret puhdistetaan. Valtiovarainministeriöllä on rahat ja valta. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE PASSIPAIKALLA jatkoa edelliseltä sivulta Sekavaa mutta kiihkeää Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja sen käsittely eduskunnassa kuvaa asioiden nykyistä juoksutustapaa. Kuparinen kertoo lehmien pääsevän ulos touko?kesäkuun vaihteessa. ?Laidunkautta odotan itsekin. Se on hienoin aika tässä työssä.? Kun äiti kyselee, Matilda sei- soo hiljaa ja tuijottaa edessään olevia sarvipäitä hiukan kauhistuneen näköisenä. LA 11.5. ?Miten tiedätte, mitkä lehmät vaativat lypsyssä erityiskohtelua?, Hietanen kysyy. Lypsy kestää kahdelta ihmiseltä 1?2 tuntia. 16.00 Toinen lypsy, samat työt kuin edellä. 22.00 Kiskoruokkijan viimenen rehunjako. Isäntä tekee iltakäynnin kymmenen uutisten jälkeen: tarvittaessa lisää säilörehua, tarkistus, etttä kaikki kunnossa. Päivittäiset työt vievät kahdelta hengeltä 7,5 tuntia päivässä, joka päivä vuoden ympäri. Lähinnä Pohjois-Savo on näiden poikittaisteiden itäinen alue. Täältähän yhteydet lähimpiin satamiin ovat lyhyemmät Pohjanlahdelle kuin Suomenlahdelle. Samalla nämä tieasiat hyödyttävät Pohjois-Savon ja Pohjanlahden rannikon välillä olevia asutus- ja teollisuusalueita. Hometaloraportti ei tietenkään ongelmaa ratkaise, mutta jotenkin sen mittaluokka on tajuttava. Tarkastusvaliokunnan toiminnan viime vaalikaudella käynnistänyt Matti Ahde (sd.) asetti riman korkealle teettämällä massiivisen raportin Suomen harmaasta taloudesta. Kovin pitkälle ei siitä ole kotimaisin toimin päästy. Puolustusministeriö katsoo kybersodankin kuuluvan kenraaleille. Viestintäministeriöllä on paras asiantuntemus. ?En tiennyt, että ne ovat noin valtavia. 14 Perjantaina 10. Lukema kirjoitetaan säännöllisesti muistiin. PEKKA ALAROTU Kuparisen navetan päivärytmi VIIKON VÄRSSY Kehi-kehyriihessä lyövät varstat pölyt silmissä, korvissa karstat tonttujen joukko tähkiä hakkaa kukaan ei jyviä touhusta pakkaa runsas ruumenten, akanain sato hukassa aattehet, ideoista kato päätonttu selittelee hymyhuulin laskelmat uusiksi, minä vain luulin tulessa on jo takanurkka riihen mitään ei virka päätonttu siihen tuli vain yltyy ja savukin sakenee päätonttu riihen, Brysseliin pakenee JUHA AALTOILA MT 50 VUOTTA SITTEN . Parsinavettatiloilla on kesällä laidunnusvelvollisuus. Uudemmat navetat ovat usein pihattoja. Selonteko valmisteltiin valtioneuvoston kanslian vastuulla, mutta pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vain piipahti hetken kuulemassa keskustelua. Eduskunnassa valmistelun veti Timo Soinin (ps.) ulkoasiainvaliokunta, mutta ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ei talossa näkynyt ollenkaan. Lehmät valmistellaan lypsyyn. Lisäksi on kaksi tämän suuntaista maantieyhteyttä suunnitteluasteella. Ex-pääministeri Kiviniemi ei opposition nuoteista laulele. Valiokunta kehui perinteistä turvallisuuspoliittista yksimielisyyttä. 8 tuntia kuluu syömiseen ja pari tuntia lypsyyn. Lähteet: Suomen Gallup Elintarviketieto, Valio Mukavaa, kun kävitte, ja tulkaa kesällä uudestaan, Kuparinen toivottaa.
Omistaja hoitaa jakelun tänään itse, koska kuljettaja on sairaana. Reitti tusinan S- ja K-kaupan takahuoneisiin on tuttu muutenkin, sillä yrittäjän pitää tuntea asiakkaansa ja säilyttää tuntuma jalkatyöhön. Nupposen yritys sijaitsee Tohmajärven Onkamossa, Joensuusta kaakkoon. Kalastajien pyytämä mutta omilla halleilla perattu, fileoitu, savustettu ja muutoin käsitelty kala jaetaan noin 50 kilometrin säteelle kauppoihin. Siinä on kyse rakkaudesta itse teossa. Siinä kohtaa: hyvä Helsinki! YRTTIMAAN TARINOITA Piparjuuri, keripukin torjuja Ennen kuin pippuri ja chili saapuivat Eurooppaan, ainoita tulisia mausteita olivat piparjuuri ja sinappi. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE PERJANTAIVIERAS Menikö Helsingin keskusta pilalle? Junalla Helsinkiin tuleva on päärautatieaseman ratapihalle saavuttaessa yleensä pystyssä, pomppa päällä ja kassi tai salkku kädessä, katsellen ulos vaunun ikkunoista. Keitetyn hauen kyytipojaksi raastetaan tuoretta piparjuurta. ja monen muunkin yrittäjän . Mutta yrittäjänä hänellä olisi vähän asiaa maan hallitukselle. JOENSUU (MT) Mikko Pietiäisellä on muurikkapannu kuumana ja ruisjauhot valmiina, kun Kimmo Nupponen kaartaa pakettiautollaan toriteltan kulmalle. ?Onko Puruvedeltä?? ?Ei, tänään on Kerman muikkua.? Nupposen firma Rajaseudun kala kiikuttaa Mikon Grilliin joka päivä tuoreet muikut. Pitääkö kaikkien mennä samassa lieassa kuin isojen?? Se kävisi hänestä esimerkiksi siten, että tietyn liikevaihdon alittavien yritysten maksurasitteita, esimerkiksi eläkemaksuja, kevennettäisiin. Hallituksen toimet yrittäjien eteen eivät auta hiki hatussa puurtavaa perusyrittäjää, vaikka yritysvero laski rutkasi. ?Se verohan maksetaan voitosta. Mutta kuinka kävi. Sitä suositellaan viljeltäväksi perunamaan kulmissa ja omenapuiden alla, sillä sen sanotaan karkottavan tuholaisia. Kotiuduttuaan piparjuuri ei noin vain häviäkään ja siitä voi muodostua kiusallinen rikkakasvi. Siitä tulee klassikko. Voisiko ajatella, että näitä vähennettäisiin. Merimiehillä oli mukanaan piparjuurta, jonka Cvitamiinipitoisuus on suurempi kuin tyrnin marjoissa. Olisi ollut loistava sijainti urheilupyhätölle. 1000-luvun alussa elänyt saksalainen abbedissa Hildegard Bingeniläinen suositteli piparjuurta moniin vaivoihin, muun muassa myrkytyksiin. Piparjuuren on todettu tappavan sieniä, viruksia ja bakteereja. Tunnettu on ollut myös piparjuuren teho keripukkia vastaan. Aika oli kypsä, hetki oikea ja pianhan se loppui koko elektroniikkashow.? Nupponen ei kadu, että opetti kiinalaiset tekemään suomalaisten töitä. ?En. Tervetuloa DDR ja 1960-luvun retrorakentaminen. Joku arveli, että lattanat laatikot ovat sellaisia kuin ovat, ettei Eduskunnan portailta aukeava kansanvallan avoin näkymä tukehtuisi elinkeinoelämän mahtirakennuksiin. Kun yrityksellä alkaa mennä huonosti, kyllä verottaja pitää huolen siitä, ettei täällä turhaan pyöritä ihmisten riesana.? Niin että yrityksissä kaivattaisiin suhdanneymmärrystä ja paikallista joustoa työsopimuksiin. Jännä idea, ikään kuin arkkitehdin yritys kikkailla anteeksipyyntöä. muikkua, ahventa, kuhaa ja madetta . Seuraavana vuonna tulin kiinalaisten kanssa Suomeen pakkaamaan tehtaan. Ajattelin lähteä itse viimeisen paketin mukana, mutta jäin kuitenkin?, Nupponen kertoo. ?Silloin tarjoutui mahdollisuus ostaa vaimon puolen kalafirma. Jalat ovat reipastumassa ja päähän syntyy kaavio, mihin kävelyreitti johtaa asemalaiturilta. Siinä seistessä kannattaa katsoa Eduskuntatalon, Musiikkitalon ja Sanomatalon suuntaan, niitä ratapihan kupeeseen ilmestyneitä betonilaatikoita. Sitä tavataan viljelyjäänteenä vanhoissa puutarhoissa. TOPI LINJAMA Kimmo Nupponen näki entisessä työssään maailmaa. Kimmo Nupponen tuo joka aamu tuoreet muikut Mikko Pietiäiselle Joensuun torille. Kännykkämiehestä kalakauppiaaksi JAAKKO KILPIÄINEN Kimmo Nupponen vaihtoi uransa Kiinan-johtajasta kalakauppiaaksi eikä ole katunut. On pyörä- ja jalankulkuväylä Baana, joka tuo reippailevaa ihmisvirtaa kohti kaupungin keskustaa. On myös tuo mainio patsas laulavasta hauesta. Mutta kuinka paljon enemmän Niskan hanke olisi vuosikymmenten mittaan tuonut onnea hyvän harrastuksen ja parinmuodostuksen kautta koko pääradan varteen? Radan toiselle puolen, Kasvitieteellisen museon puiston hiekkakentälle suunnitteli pesäpalloväki parikymmentä vuotta sitten pesäpallokenttää katsomoineen. Miten johtavat kotimaiset suuryritykset eivät oivalla, että niiden pääkonttori on samalla näiden yhtiöiden tärkein mainos? Asiaa ei auta, että kahden talon katot on rakennettu yhteen. Mitkä elimet Helsingin kaupungin hallinnossa ovat nukkuneet. Ne laatikot ovat kaiketi tarkoitukseltaan toimistotaloja, arvatakseni pääkonttoreita. Seuraavan sanon sillä oikeutuksella, jolla jokainen suomalainen kommentoi maansa pääkaupunkia. Helsingin ja koko Suomen arvokkaimmille paikoille on vähin äänin ja kuin vaivihkaa rakentumassa kolme rakennusta, joiden ulkoinen muoto ei vastaa paikkaa, johon ne rakennetaan. Rajaseudun kala luottaa kotimaiseen järvikalaan. Lattanat laatikot Miten tällainen barbaarisuus on mahdollista. Eikä patsaan tehoa vähennä, jos on joskus oivalluksella käsittänyt mitä Hellaakoski JUHA KUISMA on kylien liiketarkoittaa runollaan hautoiminta-asiamies. esta, joka nousee puuhun laulamaan. Tuen osuus olisi ollut kolmasosa, emmekä me halunneet antaa kilpailijoille niin paljon etumatkaa.? Ei kalaa, ei palkkaa Nupposella olisi pari asiaa mietittäviksi tämän maan päättäjille. Ensinnäkin: kalaa ei aina nouse. ?Jos ei tule kalaa, ei ole mitä myydä eikä ole millä maksaa kiinteitä kuluja. Hän lähti edellä ja minä puolen vuoden jälkeen perässä pääkaupunkiseudulta PohjoisKarjalaan. Moni on TTT . Sitä saatettiin jopa kasvattaa laivoissa. Ruuanlaiton osaksi piparjuuri otettiin myöhemmin. Erityisen suosittua se on saksalaisessa keittiössä, missä sitä käytetään esimerkiksi punajuuri- ja kaaliruuissa. Meikäläisistä ruokalajeista tunnetuin lienee piparjuurihauki. Kaikki olisi tapahtunut joka tapauksessa?, Nupponen sanoo ja kääntää ratin takaisin kohti kalahalleja. Muikut odottavat. EIJA MANSIKKAMÄKI. tarvittaessa työhön tuleva. Toiseksi: Nupposen . 15 Perjantaina 10. Tuli lama ja elektroniikkateollisuuden kohtaloksi koitui ?liian suuri. Asia etenikin hallinnossa, kunnes mies sairastui ja vastavoimat kaatoivat hankkeen. Näiden ristikukkaisten tulisuus on peräisin sinappiöljystä. Piparjuurta on viljelty rohdoksi vuosituhansia. Se on teoksena taidokkaasti toteutettu. Kaikki mahdolliset luonnontieteelliset yhdistykset protestoivat, eikä kaupungin kantti riittänyt myönteiseen päätökseen. Aivan siinä vieressä on useampia onnistumisia. Voittoa ei läheskään joka vuosi saada aikaan.? Vei suomalaista työtä Kiinaan Nupponen on silti tyytyväinen. Rajaseudun kalaa on kalasteltu ostettavaksi, mutta Nupponen haluaa pitää äänivaltansa. Työmahdollisuuksia ei tällä seudulla ole liikaa, eikä paluu vanhalle uralle kiinnosta. Usko kotimaiseen järvikalaan ja sen suosioon on vankka. Takana on nimittäin värikäs, jonkun mielestä jopa kadehdittava, työhistoria. Kauppaopiston käynyt mies teki pitkän uran muun muassa kännyköiden piirilevyjä valmistavassa Aspocompissa Salossa sekä lopuksi sopimusvalmistaja Elcoteqissä. Ura eteni ja vei kansainvälisiin tehtäviin, hankintoihin ja tehdashankkeisiin Kiinaan ja Intiaan. On Musiikkitalo, joka on arkkitehtoniselta kunnianhimoltaan juuri sitä, mitä alue vaatii. Kirjolohi on kotimaista, jollei joku välttämättä halua tilata norjalaista. Pyhä- ja Kermajärvistä, Pyhäselältä sekä Puru-, Ori-, Pihlaja- ja Haukivedestä pyydetty kala käsitellään Onkamon halleilla ja pakataan matkaan. Talvella Nupponen jopa hakee saaliin kalastajilta, koska tarjonta on hillittyä. Kesällä tilanne muuttuu, kun apajille tulee harrastajia: sähkö-, raja- ja metsäkonemiehiä. Silloin kauppa saattaa ostaa suoraan pyytäjiltä ja unohtaa talven ajan tukkusuhteen eli Nupposen. Nupponen ei ohareita tee vaan ostaa talviporukoilta kesälläkin. Lönnrot sanoo piparjuuren olevan ?tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa?. Monivuotinen piparjuuri viihtyy kosteutta pidättävässä, syvämultaisessa maassa. paikallisilta pyytäjiltä. asiakas, jonka alamäki kilpailijoiden herättyä vei mennessään muutkin. Idän tehdashankkeet myytiin vuonna 2007, mutta jo lopputilin saanut Nupponen vei Aspocompin bisneksen idän-siirrot loppuun. ?Tuli sitä teknologiaa siirrettyä niille Intian projektiinsinööreille ja Kiinan tehdastakin laajennettiin. En usko sitä. Pari vaihtoehtoa ja laulava hauki Siihen samoille kohden, palaneen Makasiinin paikkeille ja Musiikkitalosta radan suuntaan nosturifirmanyrittäjä Pekka Niska haki lupaa rakentaa tanssipaikkaa. Rajaseudun kalalla on kymmenisen työntekijää, sekä suomalaisia että virolais-, venäläis- ja thaimaalaistaustaisia. Elin siinä hetkessä ja totesin, että yksin en pysty tätä muuttamaan. mielestä paperityötä on liikaa. ?Veroja, maksuja ja vaikka mitä. Arkkitehtonista kunnianhimoa ei näistä rakennuksista aisti. Yrittäjä, jos kuka, nimittäin tietää, mistä leipä tulee ja miten tärkeitä pysyvät Kimmo Nupposella on kaloilleen yleensä kuljettaja, mutta tuntuma asiakkaisiin säilyy ja suoraa palautetta saa parhaiten, kun jakaa kalat välillä itse kauppojen takahuoneisiin, Nupponen sanoo. asiakassuhteet ovat. Nupponen on toiminut neljä vuotta yrittäjänä, nostanut Miia-vaimonsa perhefirman liikevaihdon puolesta miljoonasta puoleentoista ja ehtinyt saada kieltävän vastauksen automaatiota havittelevaan laajentamishakemukseensa. ?Elykeskuksella oli rahat finitocaputo. Päiväkuorma tänään on kolmattasataa kiloa. Kauemmaksikin kalaa menee, suorastaan ympäri Suomen, mutta valtakunnallisten tukkujen kautta. Muutama vuosi sitten oli aika, jolloin kauppa oli niin tiukasti ketjuuntunut, että Rajaseudun kalan vonkaleet vietiin tukun kautta Helsinkiin, mistä joensuulainen market sitten osti ne takaisin kotikonnuilleen ketjun määräämän tukun välityksellä. ?Kala oli kolme päivää vanhaa ja tuplahintaista?, Nupponen puistelee päätään. ?Mutta nyt asiat ovat onneksi muuttuneet, kun asiakkaat haluavat lähiruokaa ja kauppakin ymmärtää sen.? Norjan lohta pitkin hampain Nupponen ostaa tuoretta järvikalaa
Sinne oppilaatkin ovat päässeet vierailemaan ja saunomaan savusaunassa. Kun Karjalainen täytti 50 vuotta, vanhempainyhdistys tiesi antaa lahjaksi kukkapuskan sijaan liuskalepän. Karjalaisen omatkin lapset ovat innostuneet kasveista. ?25-vuotias tyttäreni osasi viisivuotiaana kaikki kotimaiset puut ja oli vielä nopeampi kuin minä.? EMILIA LAVONEN Kestävä kehitys ohjaa opetusta Kasvitietämys kuuluu kouluopetukseen ensimmäisestä luokasta lähtien. Hän on perustanut puolen hehtaarin pihalleen arboretumin, jossa kasvaa 45 puulajia. ?Enempää ei oikein mahdu?, naurahtaa Karjalainen. Koulun lisäksi kasveja on levinnyt naapurin maatilan puolelle. Lapset vitsailivat, että Pertti elää syömällä ekaluokkalaisia. Oppilaat ovat vieneet taimia ja pistokkaita kotiinkin. Kasvupaikkatiedot voi kirjata paikannuslaitteen avulla ja kuvan tallentaa digitaalikameralla. ?Kentältä on tullut hyvää palautetta, että pojatkin ovat kiinnostuneet kasvien keruusta.? Luokanopettajaliiton puheenjohtaja Matti Sippola katsoo, että kasvit näkyvät opetuksessa sopivasti. ?Kasvien tuntemus kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseenkin.? Eri asia on, millaiset mahdollisuudet kouluilla on. ?Kaupunkien keskustoissa, jossa on pelkkää asfalttia ympärillä, toteuttaminen vaatii pikkaisen enemmän mielikuvitusta.? Sippolan mielestä kasvien parissa touhuaminen voi tehdä hyvää luokkien yhteishengelle ja työrauhalle. ?He, jotka työrauhaa heikentävät, ovat levottomia ja kaipaavat yleensä käsillä tekemistä.? EMILIA LAVONEN. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Kasvit ovat osa koulun arkea puukäsitöistä biologiaan Sitä kovemmat puheet, mitä vähemmän asiaa. LOHJA (MT) ?Hei Heikki, tuolla on kasvi!? lohjalaisen Asemanpellon koulun neljäsluokkalainen huudahtaa opettajalle ja vilahtaa harmahtavasta heinikosta pilkistävän narsissin luo. Narsissi on tullut koulun pihalle itsekseen täytemaan mukana, mutta lukuisat muut kasvit ovat luokanopettaja Heikki Karjalaisen ja oppilaiden aikaansaannoksia. Lapset ovat istuttaneet Karjalaisen 30-vuotisen työsuhteen aikana esimerkiksi punavaahteran, hevoskastanjan, metsälehmuksen ja vuorijalavan. Perinteisempiä puita edustavat omenapuut ja luokkien nimikkotervalepät. Sisällä ikkunalaudoilla näkyy pelargonioita, rahapuita ja pitkälehtifiikus. Erikoisuutena on ollut lihansyöjäkasvi, jonka lapset nimesivät Pertiksi. Halutaan, että oppilaat tuntevat lähiympäristönsä kasvilajeja ja kiinnittävät huomiota luonnon monimuotoisuuteen?, Houtsonen kertoo. Nykyisin kasvion voi tehdä digitaalisena. Luonnon monimuotoisuuteen tutustumista on vahvistettu, mistä on tullut positiivista palautetta, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Lea Houtsonen. Esimerkiksi ohjattu kasvien keruu tuli 2000-luvulla takaisin opetussuunnitelmaan usean kymmenen vuoden tauon jälkeen. Rahapuusta on napsittu pistokkaita niin paljon, että se alkaa olla jo kärsineen näköinen. ?Ekaluokkalaiset saavat rahapuun alut varmaan äitienpäiväksi kotiin?, Karjalainen kertoo. Neljäsluokkalaiset odottelevat, että itse kylvetyt kesäkurpitsan siemenet itäisivät. PÄHKINÄ Peräkärryllinen jalopuita Kasvit ovat esillä erityisesti biologian tunneilla, mutta ne kuuluvat Karjalaisen mukaan yleissivistykseen. Moni lapsi kylvää siemenen ensimmäistä kertaa koulussa. Oppilaat ovat opettajan mukaan yleensä innoissaan puutarhatouhuista. ?Joskus huomaa, että kuudennen luokan tytöt eivät halua laittaa sormia multaan.? Lajituntemusta harjoitellaan lähimetsissä. Taustalla on kestävän kehityksen näkökulma. ?Luonnon monimuotoisuus on erittäin tärkeä asia. 16 Perjantaina 10. Kuvassa Matias Vilen (vas.), Julius Karaolis, Arttu Oksanen, Sebastian Stenbacka, Kalle Jalkanen ja Tomi Thongphrai. lajeja höylä- ja sahapinnoista. Karjalainen haki Helsingistä peräkärryllisen tammea, pähkinää ja pyökkiä puusepän verstaan poistomyynnistä. Opettajan mukaan kasvituntemusta kannattaisi alkaa opettaa päiväkodeissa kolmevuotiaasta lähtien. ?He ovat kiinnostuneita, ja muisti on niin älyttömän hyvä.? ?Jos tietoa on jonkin verran, on helppo oppia lisää.? Oma piha ei riitä Varsinkin puut ovat olleet Heikki Karjalaisen intohimo alle kymmenenvuotiaasta asti. Puun sisälle kurkistetaan teknisen työn tunnilla, jossa oppilaat yrittävät tunnistaa SUDOKU Taso: Keskivaikea RISTIKKO Sudoku-tehtävän 380 ratkaisu. MARKKU VUORIKARI Lohjalainen opettaja on levittänyt kasviharrastuksensa kotipihalta kouluun ja naapurin maatilalle. Tehtävä numero 381. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk EDELLISEN RISTIKON RATKAISU Asemanpellon koulun pihalta löytynyt narsissi ja valokuvakamera saivat neljännen luokan pojat innostumaan
Makunautinto on pettämätön. Koristele vadelmilla tai säilykepersikoilla. Kokoa kakku juuri ennen tarjoilua. ANNELI PESSALA Onnea äiti, mummo, isomummo. Laita ainekset salaattikulhoon ja sekoita joukkoon öljyä ja pippuria. Lisää tarvittaessa siihen hiukan vettä tai kasvislientä. Juustokastike keitetylle parsalle 5?6 annosta 2 dl ruokakermaa 1 dl kevytmaitoa 1 pussi (150 g) Aura-murua 1 rkl sinappia 2 tl sitruunamehua 1/2 tl mustapippuria 1/2 dl persiljaa hienonnettuna Kuumenna kerma ja maito kattilassa. Mausta ja anna kiehua hiljalleen 2?3 minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää joukkoon 2?3 desilitraa kuumaa parsalientä ja sekoita. Tieto löytyy tarvittaessa. TARJA HALLA Parsarisotto tai keitetty parsa juustokastikkeella Limettilohi Salaatti Kahvi Kuningatarkakku Rapeat leipäset 5 annosta 1/2 rapeakuorista patonkia 25 g voita sulatettuna 1 valkosipulin kynsi murskattuna 5 aurinkokuivattua tomaattiviipaletta 5 oksaa tuoretta basilikaa 1 paketti (250 g) kotijuustoa suolaa ja mustapippuria Leikkaa patonki vinottain viipaleiksi, kymmeneen osaan. Paahda patonkiviipaleet leivänpaahtimessa tai kuumassa uunissa (250 astetta) pari minuuttia. Readme. Alkuperämaa esiin Fazerin lounaalla TARJA HALLA Lihan ja kalan alkuperämaa on toukokuun alusta lähtien kerrottu Fazerin Amica-ravintoloiden lounasasiakkaille. Alkuperä lukee päivän tuoteselosteessa, joka on luettelo ruokalajeihin käytetyistä raaka-aineista. Suomessa toimii noin 650 Amicaravintolaa. Korvasienimuhennos on suurta herkkua parsan kanssa. Kevyt parsa on hyvä foolihapon lähde, sisältää runsaasti kaliumia ja ravintokuitua. Murenna joukkoon liemikuutio. Nosta parsanuput koristeeksi. Lisää annoksille juustoraastetta tai vedä lastuja mustaleimaemmentalista. Vanhat äitienpäiväkortit ovat mukavia muistoja. PARSA Kevään herkku Mustaleimaemmentalista vuollut lastut ja pienet parsannuput täydentävät keväisen vihreätä risottoannosta. Valitse kiinteitä, suppupäisiä parsoja. Säilytä tuoreet parsat kylmässä, pimeässä ja mieluusti kosteassa, ei kestä pitkää varastointia. Pese parsa ja napsauta puumainen tyviosa pois. Vihreää parsaa ei välttämättä tarvitse kuoria. Anna liemen imey- tyä riisiin ja lisää seuraavat 2?3 desilitraa lientä joukkoon. Jatka näin, kunnes riisi on pehmeää (noin 20 minuuttia alhaisella lämmöllä), mutta siinä on vielä suutuntuma jäljellä. Mausta suolalla ja hienoksi rouhitulla pippurilla. Keitä parsat pystyssä kattilassa kypsäksi, 4?5 minuuttia. Leikkaa nuput koristeeksi. Lautanen on helppo pyyhkiä puhtaaksi aterian jälkeen ruisleivän palasella. Toinenkin resepti on olemassa, ja suosin sitä kotioloissa silloin harvoin, kun joudun tai pääsen laittamaan ruokaa. Kevytversio tuntee nimen tirripaisti, ja se sopii jokaiseen makuun. Sekoita joukkoon juusto. Valele kala limettimehulla kummaltakin puolelta. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Koristele basilikan lehdillä. Uunilohi 5 annosta noin kilo kirjolohifileetä 1 dl limetti- tai sitruunamehua 1 tl suolaa 1/4 tl mustapippuria Poista kirjolohesta nahka. Laita filee leivinpaperin päälle uunipannulle. Paketoi kala leivinpaperiin ja kypsennä 175 asteessa kypsäksi, noin 40 minuuttia. Ripota pintaan suolaa ja pippuria. Silvennoinen opastaa eri kypsennysmenetelmien saloihin ja antaa niihin myös ohjeaikoja. Kirjan resepteillä syntyy tyylikästä tarjottavaa, jota Timo Viljakaisen onnistuneet kuvat tukevat upeasti. Minua harmittaa, ettei kirjaa ole viitsitty oikolukea ennen lopullista painatusta, niin paljon siellä vilisee kirjoitus- ja huolimattomuusvirheitä. Näin se on mehevän kosteaa. Syynä on tällöin lihan tai kalan saatavuudesta johtuva kausiluonteinen alkuperämaan vaihtelu. ?Suosimme raaka-aineiden hankinnassa aina kotimaista, kun hinta, laatu ja saatavuus sen mahdollistavat?, Ståhlström kertoo. Alkuperämerkintä ei koske Fazerin sopimusruokailua muissa Pohjoismaissa. Vaalea, paksu parsa vaatii 10?18 minuutin kypsennyksen. Kokeile kypsyyttä parsan tyvestä tikulla tai haarukalla. Valuta kypsät parsat huolella. Lado parsat lautasille tai tarjoiluvadille samansuuntaisesti. Tarjoa sitruunamehun ja voisulan tai juustokastikkeen kera. Mausta voisula valkosipulilla ja sivele pullasudilla patonkipaloille. Levitä valutetut, hienonnetut tomaatit leipäviipaleille. Kaikki on pelkästään hyvää. Jokaisella meistä on omat pienet tai suuret paheensa. Minulla on niitä paljonkin, yksi on läskisoosi. Helsingissä ei läskisoosia saa nykyisin kuin yhdestä paikasta, Suomalaiselta klubilta. Kuori valkoinen parsa nupun alta latvasta tyven suuntaan perunankuorimisveitsellä. Vihreä parsa on kasvanut vapaasti maan pinnalla, valkoinen mullan alla. Toisinaan näkee nupuiltaan violettia parsaa. Silloin parsan kärki on kurkistanut maan pinnalle ja saanut väriä. Maultaan vihreä parsa on miedompi kuin valkoinen. Varaa alkupalaksi noin 150 grammaa parsaa ruokailijaa kohti ja pääruuaksi kaksinkertainen määrä. Laita parsat kiehuvaan veteen, jossa on ripaus suolaa ja sokeria (litralle keitinvettä 1 tl suolaa ja 1 tl sokeria). Keitä parsat joko kyljellään tai pystyssä. Levitä pohjalle kerros marjasosetta. Viipaloi jäätelö ja nosta limittäin torttupohjalle. Sen käyttö lisääntyy vuodesta toiseen. Läskisoosiinkin riittää kaksi asiaa: siansivu ja kunnon perunat. Viipaloi liha ohuiksi lastuiksi ja käristä valurautapannussa. Anna muhia riittävän pitkään. LAURI KONTRO Keitä perunat. on Maaseudun Älä tarjoa vihanneksia. Tulevaisuuden Suolakurkkua ei lasketa päätoimittaja vihannekseksi. Se on siinä. Muut mausteet maun mukaan. 17 Perjantaina 10. Hauduta vielä pari minuuttia. Paista lohifilee uunissa tai tarjoa kylmää savulohta lämpimän parsan kanssa. Vinkki: Ajoita risoton teko niin, että se valmistuu juuri ennen ruokailua. Tirripaisti on helppo, hyvä ja varsinkin nuorison suosima herkku. Ota tukeva pala siansivua. Se on myös suonten seinämiä vahvistavan, P-vitamiinina tunnetun bioflavonoidin lähde.. Sotke joukkoon sipulia ja pehmennä kevyesti. Laita koko sotku rautapataan ja lisää vettä ja mausteita. Lisää suolaa ja pippuria. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole Ståhlströmin mukaan ilmennyt yhtä suurta mielenkiintoa alkuperää kohtaan kuin Suomessa. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE HELLAN KULMILTA Läskisoosia Heti alkuun ilmoitan, että tässä kolumnissa mikään ei ole terveellistä. Raasta keltainen pintakuori ja lisää risottoon yhdessä parsasoseen ja juustoraasteen kanssa. Läskisoosi on kuitenkin hyvin salliva ruoka, juomaksi sopii mikä tahansa, myös maito. Hyvät maut ovat harvoin monimutkaisia. Yli 80 prosenttia kaikesta käytetystä lihasta on kotimaista. ?Päivitimme ravintoloidemme lounasannosten tuoteselosteet, koska Jauhelihapihvit on tehty suomalaisesta porsaanlihasta, kertoo kiinnostus lihan helsinkiläisen ravintola Pääpostin ja kalan alkuperää kohtaan on lisäänty- tuoteseloste maanantailta. nyt?, sanoo hankintajohtaja Timo Ståhlström Fazer Food Servicesistä. Alkuperämerkintä kertoo maan, jossa eläin on kasvanut. Kalan alkuperä viittaa maahan, jossa se on kasvatettu tai kalastusalueeseen, josta villi kala on pyydetty. Jos lihatuotteessa on useita lihalajeja, alkuperämaa on merkitty tuoteselosteeseen kunkin lihalajin jälkeen. Tuoteselosteessa voi olla useampikin alkuperämaa. Kuumana säilytettäessä risotosta tulee liian paksua tai kuivaa. Läskisoosi lauri.kontro@ light. mt1.fi Valkovuokot, kortti ja kakku ovat äitienpäiväperinnettä JAANA KANKAANPÄÄ Aamukahvit ja lounas kuuluvat äitienpäivän juhlallisuuksiin. Lapset auttavat keittiössä taitojensa mukaan. Säästä keitinvesi. Pilko tai soseuta loput parsat. Kuullota hienonnettu sipuli ja riisi läpikuultavaksi voissa, älä ruskista. Muuten ansiokas kirja ei tästä syystä saa täyttä kymppiä. MAIKKI KULMALA Maija Silvennoinen: Suomalainen kalakeittokirja. Lihan omavaraisuusaste on naapurissa selvästi Suomea heikompi. Raaka-aineiden jäljitettävyys on kaikissa Pohjoismaissa yhtä hyvällä tolalla. Leikkaa tai napsauta sormin puumainen osa tyvestä pois. Ainekset ovat lähiruokaa, kun vain muistaa pysyä kotimaisissa raaka-aineissa. Tavallisesti läskisoosi suurustetaan. Tarjoa keväisen risoton tai perunamuusin kanssa. Kuningatarkakku 4?6 annosta 1 valmis torttupohja 1/2 dl maitoa tai persikkalientä 1 prk (125 g) Kuningatarsosetta (lastenruoka) 1 paketti (1 l) Kuningatarjäätelöä vadelmia tai persikkapaloja Kostuta torttupohja maidolla tai persikkaliemellä. Voit myös sitoa parsat annosnipuiksi ennen keittämistä. Vihreä parsa ja ohut valkoinen parsa kypsyvät 2?6 minuutissa. Risoton vihreä parsa värjää kauniisti vaalean vihreäksi. Parsa on hyvin kevyttä, joten se kaipaa seurakseen rasvaista kalaa. Lisää persilja. Tarjoa keitetyn parsan kanssa. Äidin keväinen lounas Suomalaisen kalan ylistystä Kasvissalaatti 4?6 annosta 1 kerä lehtisalaattia pala (100 g) kurkkua 2?3 tomaattia 1 tölkki marinoituja, mustia oliiveja ruohosipulia 1?2 rkl rypsiöljyä ripaus mustapippuria Revi huuhdeltu salaatti, suikaloi kurkku, pilko tomaatit ja silppua ruohosipuli. Varsinkin kakun kokoaminen ja koristelu on pienimpien mieleistä puuhaa. Jäätelökakkua pääsee maistamaan saman tien, sillä sen kokoaminen kannattaa ajoittaa juuri ennen kahvihetkeä. Parsa on yksi kevään suosikkikasviksista. Öljyn tilalla voi käyttää aurinkokuivattujen tomaattien maustelientä. Rapeat leipäset Keittiömestari Maija Silvennoinen on koonnut kalaresepteistään Suomalaisen kalakeittokirjan, joka on ylistys hienoille suomalaisille kaloille. Silvennoinen esittelee kirjan alussa eri kalojen perkaamis-, fileointi- ja paloittelutapoja sekä ruotojen poistamista. Kirjan lopussa esitellään keskeiset järvi- ja merikalamme. Kalan omia, hienoja makuja Silvennoinen varoittaa peittämästä liian voimakkailla mausteilla. Kalojen kypsennyksessä pitää olla tarkkana, sillä liian kypsä kala on epämiellyttävää syötävää. Viipaloi juusto ja levitä päälle. Keitetty parsa kastikkeen kera onkin nopea ja maukas viikonlopun lounasruoka. Joskus, tämä tapahtuu tietysti harvoin, vetäydyn sinne pienessä porukassa parantamaan maailmaa. Tilaamme läskisoosia ja oheen normaalit ruokajuomat. Parhaiten tilanteeseen sopii tukeva punaviini, vesi tai molemmat. 235 sivua. Pystyssä keitettäessä jätä parsojen nuppuosat vedenpinnan yläpuolelle. Pese sitruuna kuumalla vedellä. Kastike on silloin täyteläistä. Aarnin valmistama jäätelökakku kannetaan saman tien pöytään. Kevätrisotto 5 annosta 1 nippu (noin 500 g) tuoretta, vihreää parsaa 1 l vettä 1/2 tl suolaa 1 tl sokeria 25 g voita 1 sipuli 3 dl risottoriisiä 1 l parsan keitinvettä 1 kasvisliemikuutio 1 sitruunan tai limetin mehu 1/2 tl suolaa 1/2 tl rosépippuria 1/2 sitruunan tai limetin kuoriraastetta 1 dl pastajuustoraastetta Tarjoiluun pastajuustoraastetta tai mustaleimaa lastuina Pese parsat huolella
Kuvassa juontajat YleX:n Aino Töllinen ja Juuso Mäkilähde. Yle TV2 lauantai 11.5. (12) 20.00 Tosi tarina: Hanuri ja hattu. Romanian ja Suomen väliä matkustava Mircea elättää haitarin soitolla kuusihenkistä perhettään. Mircea on soittanut Helsingin kaduilla jo neljän vuoden ajan. 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Juurikasvua. Osa 1/2. Ian Wright aloittaa matkansa Doverin kallioilta, käy Canterburyssa ja tutustuu Cornwallissa Eden-projektiin. Paikalle on juonittu myös Niki. Linnake. Kennedy Irlannissa 15.25 Cranfordin naiset 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota. (12) 20.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 21.00 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Märät säpikkäät. Sama nainen murtautuu myös Fonian tietojärjestelmään, vaikka sen pitäisi olla mahdotonta. Gepardi on maailman nopein eläin, mutta mikä tekee siitä niin ylivoimaisen. Nyt juodaan kuin miehet, tasa-arvon nimissä! (12) 22.30 Angry Boys. Euroviisujen 2013 esikatselumaraton. Hongkongissa parit pääsevät veneilemään yöaikaan ja saavat maistiaisia kiinalaisesta keittiöstä. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Formula 1: Extra 22.40 Lotto ja Jokeri 22.45 Formula 1: Espanjan aika-ajot 23.45 RocknRolla. Tänä iltana mies tuhoaa televisio-vastaanottimen poikineen, kumipoika saa haastajan kumitytöstä sekä pelikortti leikkaa vihanneksen. 19.30 Hauskat eläinvideot 20.00 Olipa kerran (12) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Odottamaton ehdotus. Teemaillassa tupakoinnin kulttuurihistoriaa ranskalaisessa dokumentissa sekä Paul Austerin kirjoittama iki-ihana tupakkakauppaelokuva Smoke. 21.00 Haittaako jos poltan. Selostajana Antero Mertaranta. Vauvavalokuvia ei löydy ja ruskeasilmäisillä vanhemmilla on sinisilmäinen lapsi. Suuri joukko pelastajia koettaa saada rakkaan lemmikin pois maan uumenista. Kanadalainen voimatrio Rush on 40 vuotta inspiroinut niin muusikkoja kuin faneja eri puolilla maailmaa. Metal Evolutionin tekijöiden Sam Dunnin ja Scot McFadyenin dokumentti ?maailman suosituimmasta kulttibändistä?. 22.50 Yle Live: M1-studiolla Edu Kettunen. (16) 02.00 Southland Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.50 LIVE: Tiedä ja Voita 08.30 Elixir 09.00 Start! 09.30 Koirakouluttaja Tanja Karpela. Tanjan valmenettavat Hilu ja Taavikoira ovat edistyneet hienosti ja on viimeisen käyntikerran aika. Pitkänlinjan omaleimainen laulaja-lauluntekijä Edu Kettunen akustishenkisesti, taltioituna läheltä ja lämpimästi pienen studioyleisön edessä. Alcantaran perhe (7) 14.00 Baletti-ilta: Bolshoin Ruusunen 16.20 Tiededokumentti: Kaavioiden kauneudesta. Jakso 8. Mitähän asiaa mahtaa kaverilla olla? AIMO VAINIO aimo.vainio@ mt1.fi 16.00 Frasier 16.30 Hauskat kotivideot. Ihmeelliset ennätysvideot. Afrikka. Näyttelijä Vanessa Williams haluaa jäljittää sukunsa historiaa. 23.25 CIA:n tanskalaisystävät. (7) 21.55 Vera Stanhope tutkii 23.25 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 12.5. 08.03 Lauri kilpa-auto (S): Lauri rannalla 08.14 Musapoksi: Liikenne-valot 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.41 Apina opena 09.00 Galaxi 09.02 Hevostähdet 09.12 Pok ja Mok (7) 09.23 Pihaleikit 09.30 Galaxi: Bofori (7) 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Tanssiurheilua 11.20 Satuhäät 12.10 Mestareiden liigan makasiini 12.35 Onni von Sopanen. (12) 23.00 The Wire (16) 23.55 Theroux: Telkien takana MTV3 07.50 Ystävien kylä (S) 08.05 Looney Tunes Show (S) 08.30 Katti kaiken tietää! (S) 09.00 Gumballin mieletön maailma (S) 09.30 Angry Birds Toons (S) 09.35 Beyblade: Metal Fury 10.00 Pientä pintaremonttia 11.00 Kaappaus keittiössä 12.00 Salatut elämät (S) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Piilokamera 13.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.00 Sydänjää (S) 15.00 Tarina meistä kahdesta. Ettei nyt vain ole käynyt niin, että Suomen jääkiekkoliitosta on tullut pari puhelinsoittoa?, selostaa urheilutoimittaja Kaj Kunnas politiikan käänteitä. Niinpä alkoholin mainonta jatkuu urheilutapahtumissa, vaikka sen mainostaminen mielikuvilla on muualla kiellettyä. Tällaisiin asioihin Yle TV2:n Urheilukatu 2 ottaa kantaa. Erinomaista, sillä urheilun uutisointi keskittyy aivan liian paljon tuloksiin ja voittajiin. Mutta kuka pääseekään nauttimaan mutakylvystä? 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Himoshoppaajan salaiset unelmat. llkka Remeksen alkuperäistarinaan perustuva moderni 4-osainen trilleri kertoo taitavasta kidnappauksesta suomalaisen it-teknologiayrityksen huipulla. Onko L.A.:ssa syntynyt uusi räppärilegenda. Yhdet jäljet johtavat CIA:n Liettuassa ylläpitämään vankilaan. YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 11.5. 07.48 Kaapo (S) 08.13 Pikku Kakkosen posti 08.19 Anniina Ballerina (S) 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.02 Mimosan kummitustarinat: Kauhutarinoita (S) 09.05 Kesäleiri (7) 09.17 Late lammas 09.25 Galaxin mestari: Koulujen Taisto 10.00 Pikkukarhun tarinoita 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Yle Uutiset Uusimaa 11.25 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.45 Yle Uutiset Häme 11.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.15 Yle Uutiset Pohjanmaa MTV3 08.00 Smurffit (S) 08.25 Ystävien kylä (S) 08.40 Tom & Jerry Kids Show 09.05 Winx-klubi (S) 09.35 PopPixie 09.55 Pokémon (7) 10.20 Jokakoti.fi 10.50 Pilanpäiten 11.00 Pilanpäiten 11.10 Perheleffa: Bigfoot ja Hendersonit. Osallistu sosiaalisen median ja netin välityksellä. 23.30 Ei sanaakaan (16) 01.35 The Wire (16) Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi Suomen Petri Kontiola syötti kaksi maalia MM-turnauksen ottelussa Ranskaa vastaan. Yle TV2 sunnuntai 12.5. klo 19.05 LAUANTAI MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi vauhdikkaassa rikoskomediassa lontoolainen kiinteistöhuijari Lenny on voidellut paikalliset valtuutetut tekemään mielensä mukaisia kaavoituspäätöksiä. Tanskan hallitus on ollut haluton selvittämään CIA:n salaisten vankilentojen laajuutta, vaikka Tanskan kautta tehtiin useita kuljetuksia. Ensi sunnuntain jaksossa tavataan ammattinyrkkeilijä Jussi Koivula, jonka elämää ovat varjostaneet traagiset tapahtumat. YLE TV1 11.5. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Pysähdys (S) 11.30 Strada 12.00 A-studio: Stream 12.30 Totuus rakkaudesta 13.00 Dokumenttiprojekti: Yksitoista ihmisen kuvaa 14.20 Luonnon ihmeitä 14.30 Rakkaudesta puutarhaan 14.55 Viimeiset sanani 15.25 Cranfordin naiset 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Mun heimo 18.45 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin. Ensimmäisessä jaksossa Fonian pääjohtajan huoneeseen tunkeutuu tuntematon nainen. Guy Ritchien TV-KOLUMNI ALEXEY KUDENKO Tunne on kadonnut jääkiekosta K ylläpä oli huiman taitava Petri Kontiolan syöttö Ranskan pelissä, mutta eihän siitä avopaikasta maalia tullut. Siitä vaan sitten lisää, täyttä höyryä, uutta matoa koukkuun! Mutta mitä ihmettä, voi ristus, nyt ne nojaa kaukalon laitaan, kun on momentun ratkaista peli! Mainoskatko! No siinä se meni yliote ja niskalenkki vastustajasta, kun tuli ylimääräinen tauko. Juuri tuossa on jääkiekon ongelma. klo 23.00 Toivottomalta näyttää baltimorelaispoliisien taistelu huumeita vastaan, mutta jaksavat sentään yrittää. 3. Onko Onni vaihdokas. Koko illan suorassa lähetyksessä euroviisuihin osallistuvien maiden videot. 5/10. Niihinkin Kunnas ottaa kantaa. ?Kiiluvia alaikäisiä sankareita, jotka imevät mielikuvia sankareistaan?, Kunnas jatkaa kiekkovoittajien julkisista juhlista, joissa alkoholin käyttö näyttäytyy myönteisenä. Paitsi tiukkaa asiaa Urheilukatu 2 kertoo myös urheilijoiden arjesta, vaikeuksista sekä urheilemisen riemusta. Viime sunnuntain jaksossa Suomen euroviisuedustaja Krista Siegfrieds kävi salitreeneissä. Siinä jää koko urheilun laaja kirjo valmistautumisesta, harjoittelusta, tunteista, jännityksestä ja häviäjistä aivan liian kapeaksi. Kapeaksi jäävät myös pohdinnat urheilun arvoista ja merkityksestä koko yhteiskuntaan. Seuraavaksi kilpailijat kiiruhtavat Kiinan Hongkongiin, ja kiusallinen tunnelma tiivistyy lentokentällä, kun Jill ja Thomas kohtaavat heille katkerat Brookin ja Clairen. (USA 1960) Komediallinen musikaali puhelinvastauspalvelun tytöstä, joka jakaa linjoilla salaisuuksia asiakkailleen ja sitten rakastuu heistä yhteen. (S) 20.00 Tekijänä: Yona 20.30 Design-klassikko: Citroën DS 19 21.00 Rush: Beyond the Lighted Stage. Sota riehuu mantereella, mutta kotirintamalla Christopher Foyle käy yhdenmiehensotaa oikeuden toteutumiseksi. YLE KUVAPALVELU Ah, miten ihania biisejä. Kia ja Viivi löytävät uusia ulottuvuuksia itsestään Linnakkeen ulkoseinällä kiivetessään. (S) 14.10 Extremen maailma 14.35 Yleisurheilua : SM-maastot 16.05 Keilailun SM 17.00 MotorSport 17.30 Voimistelun SM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2. (12) 22.45 Kuka oikein olet?: Vanessa Williams. (S) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Falling Skies (16) 00.25 Falling Skies (16) 01.25 Falling Skies (12) 02.25 Totuuden miekka 03.25 Perhe on pahin 04.00 Älypää-TV YLE Teema 15.35 Yle Live: M1-studiolla Timo Lassy Band 16.50 Tiededokumentti: Neandertalinihmiset 17.45 Historia: Kuinka käydä sotaan? 18.40 Baletti-ilta: Bolshoin Ruusunen. Erkki viettää polttareitaan mökillä poikaporukalla. Sanaristikoita ja klassista musiikkia rakastava haaveilija on outolintu poliisina mutta kokee nyt tulleensa kotiin. Itävalta. Koskettava ja todentuntuinen tarina avioparista, joka joutuu 15 avioliittovuoden jälkeen kysymään itseltään, mihin katosikaan rakkaus ja onko avioeron partaalta enää paluuta. 16.55 Elä keskellä MM-kisoja 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 KIDSing 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Ketonen & Myllyrinne 20.00 Paholaisen tytär. Monet luonnontieteen teoriat ja yhtälöt käyvät ymmärrettäviksi, kun ne esitetään kuvina tai diagrammeina. 17.10 Suomen historian myytit: Sotakorvaukset. Suomen parhaimmistoon kuuluvat HJK:n -99 ja -02 ikäluokan joukkueet saavat vastaan Ruotsin ehdottomaan eliittiin kuuluvan Djurgårdenin joukkueet. 16.00 Jääkiekon MM-kisat: Suomi . Hän pääsee askeleen lähemmäs unelmaansa saadessaan kolumnistin pestin saman kustantajan talouslehdestä. Jääkiekon MM Slovakia-USA MTV3 MAX Sport1 tai MTV3 Katsomo 14.5. Lääkäri Mika ja parturikampaaja Ricu muuttavat Helsingistä Pohjanmaalle kiireettömän ja paremman elämän perässä. 1/12: Saksalaisnaisen kuolema. Sotakorvauksista leivottiin menestystarina ja Suomea taloudellisesti hyödyttänyt urakka. Kuinka sodan kokenut kansa saatiin hankkeen taakse. Jättimäisten sinivalaiden ruokailutottumusten lisäksi selviää muun muassa se, miten kotka voi nähdä saaliinsa kymmenien metrien korkeudesta. 12.15 Koiralle koti (S) 13.20 Eläintenpelastustiimi 13.50 Eläintenpelastustiimi 14.20 Inspector Cartoons 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Frasier tä otteluista. Seurauksena kaikkein tärkeimmän tittelin, maailmanmestaruuden, arvo on vähäinen. (S) SUNNUNTAI YLE TV1 12.5. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Toinen minä: Marco Bjuström 09.55 Yle Uutiset 10.00 Kohtuulliset vanhemmat 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Kuka oikein olet?: Vanessa Williams 12.00 Yks tavallinen Toivanen 13.00 Prisma: Muovi maailman merissä 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: John F. Tällä kertaa ovat vastakkain Timmit mimmit ja Hölöttäjät. Arvostus on alhaalla jopa pelaajien silmissä, koska parhaat pelaajat eivät saavu turnaukseen. Kolme suosikkia 1. 1/8. Ja pian pääjohtaja katoaa jälkiä jättämättä. 21.00 Kosto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Espanjan osakilpailu. 23.35 Formula 1: Extra 23.45 Ilman johtolankaa 00.45 Jokakoti.fi Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.35 LIVE: Tiedä ja Voita 08.15 Yllätyskokki Niki. Suomen edustaja on Krista Siegfrids. Tanja ja Katariina Souri vierailevat tutustumassa Animalian toimintaan. 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi (7) 12.30 Eläintenpelastustiimi (7) 13.00 Eläinten ABC 13.30 Koiralle koti 14.35 Eläintenpelastustiimi. Kuuro koiravanhus Scooby on jäänyt loukkoon suurten lohkareiden alle. Notkea Satu puikkelehtii laserhuoneessa kuin Catherine Zeta-Jones elokuvassa Ansa viritetty. Neuvokas nainen päättää ratkaista ongelman menemällä naimisiin assistentinsa Andrew?n kanssa. Suora lähetys Helsingin Hartwall Areenalta. 18.40 MM-jääkiekkoa: Parhaat! 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 KIDSing 21.00 Amazing Race. klo 12.05 Jos kiekko pomppii sopivasti, Suomen vastustaja puolivälierissä saattaa ratketa tässä pelissä. 2. Maailman toisella laidalla aussikaksoset Daniel ja Nathan hankkiutuvat hankaluuksiin, ja Mummis saa nuorisovankilassa uuden suojatin. Teema tanssii: Entiseen loistoonsa kunnostetun Moskovan Bolshoi-baletin avajaissyksyn 2011 ohjelmistoon kuului Pjotr Tshaikovskin klassikko. 21.00 Teemalauantai: Savuna ilmaan. Hermot koetuksella Hongkongissa. The Wire Yle TV2 12.5. Leena Sarvi yrittää opettaa kännisille tytöille käytöstapoja, ja Roman Schatzilta pummitaan rahaa olueen. Polttarit. Juontajana Fatbardhe Hetemaj. 18.00 Kino Klassikko: Langat kuumina. Yhdessä Erkin kanssa he valmistavat metsästyshenkisiä grilliherkkuja raavaille miehille. 08.45 Jaksa paremmin 09.15 Eden 09.45 Eden Pihaklubi 10.15 Huvila & Huussi 11.15 Elixir 11.45 Eläinten ABC. Vuonna 1965 nuori konstaapeli Morse saapuu Oxfordiin avustamaan kadonneen etsinnöissä. Nopeat ja kookkaat. Dokumentti tupakoinnin muuttuneista kulttuurisista merkityksistä: miten elokuvien tyylikäs sauhuttelija muuttui terveyskampanjoiden avuttomaksi potilaaksi? 21.45 Smoke. klo 16.00 Nykyajan välineet on Jumalalla hallussa. Tänään pääsemme korppikotkan kyytiin silmäilemään savannilla vaeltavia eläinlaumoja ja seuraamaan flamingojen tanssia. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Nuori Morse. Menestyskomedia New Yorkissa makeasti elävästä Rebecca Bloomwoodista, joka unelmoi työstä hohdokkaassa muotilehdessä - ja on äärimmäisen tehokas shoppailija. Sandra Bullock esittää räväkän romanttisen komedian pääosassa kanadalaista kustannuspomoa Margaretia, jota uhkaa karkoitus Yhdysvalloista työluvan puuttumisen vuoksi. (7) 13.25 Inside Grand Prix: Espanja 14.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.30 Salatut elämät (7) 15.00 Junioriliiga 2013. Lajin ylitarjonnasta on enemmän taloudellista hyötyä kuin on haittaa siitä, että kilpailullinen jännite puuttuu. Päätökset tehdään taloudellisin perustein, koska niin viivan alle jää enemmän rahaa kuin tekemällä päätökset urheilullisin perustein. Seurauksena on lajin katoaminen maksukanaville, pelin rytmiä rikkovat tekniset tauot (mainoskatkot) ja tunteen puuttuminen monista merkityksettömis- Yle Urheilun toimittajat Inka Henelius (ylh.), Kristiina Kekäläinen ja Kaj Kunnas kohtaavat urheilijoita ympäristössä, jossa kamerat eivät aiemmin ole olleet. 12.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.35 Oddasat 12.50 Pressiklubi 13.20 Ravisuoran vihjeet 13.30 Peliuutiset 13.50 Peltsin Lappi 14.20 Hehku 14.50 Matkapassi: Eteläinen Englanti ja Wales. Suora lähetys. Raati arvioi ja pisteyttää 39 kilpailijan musiikkivideot. Tänään tapaamme ensi kertaa Pienen Merenneidon exän, käymme kurssilla Tiikerin mailakoulussa, lainausmerkki pakenee kirjasta sekä tutustumme ihmistacon taklaukseen. 17.30 Kuninkaalliset häät 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Guinness World Records . Lehmä on jäänyt kiinni jokitörmän mutaan, ja nousuvesi uhkaa sen henkeä. Urheilukatu 2 tapaa ammattinyrkkeiljä Jussi Koivulan, jonka elämää ovat varjostaneet traagiset tapahtumat. 2/12. HJK:n kutsuturnaus Sonera Stadiumilla. 2/5. 18 Perjantaina 10. Peli on jäänyt toissijaiseksi, sillä talous määrää päätökset. Jääkiekon tarjontaa määrää hyvin yksinkertainen talouden laki. (USA 1995) Paul Austerin kirjoittama elokuva brooklynilaisesta tupakkakaupasta ja sen asiakkaista, heidän elämästään, salaisuuksistaan ja juonistaan. Viittomakielinen selostus. (7) 15.05 Shake It Up (S) 15.35 90210 (7) 16.30 Neljän tähden talkoot 17.00 Neljän tähden talkoot 17.30 Neljän tähden talkoot 18.00 Neljän tähden talkoot 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot. Jalkapallo. Osa 1/4. (S) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Falling Skies (12) 00.30 Falling Skies (12) 01.30 Falling Skies (12) 02.25 Lost (12) 03.25 Perhe on pahin 04.00 Älypää-TV YLE Teema 12.50 Francon jälkeen . Synkät varjot. Poliitikko Martin Bärin murhasta epäillään nuorta Uli Casparia, mutta tämä ei muista tapahtumasta mitään. Matka jatkuu Etonin sisäoppilaitoksesta turnajaisten kautta Walesiin kielikylpyyn ja vuorimaisemiin. 15.40 Suunnistuksen Huippuliiga 17.00 Voimistelun SM 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Eurovision laulukilpailu 2013: Esikatselumaraton. toukokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU Urheilun koko kirjo Urheilukadulla ? Kokoomus on kääntänyt kelkkansa ja haluaa sittenkin sallia alkoholimainonnan urheilun yhteydessä. Miksiköhän. Äitienpäivän jaksossa mukana myös Juha Metsäperä, jonka tunnetuin kappale on päivään sopivasti nimeltään Äiti. 19.30 Kahden keikka. Lämminhenkisessä komediassa kaupunkilaisperhe tutustuu lumimiesmäiseen hirviöön, joka pian herättää niin naapurien, lehdistön kuin metsästäjienkin kiinnostuksen. Jumala puhuu TV7 11.5. Tällä kertaa näemme bitch-slapin syvyyksistä sekä tapaamme Jalin suklaatehtaan selviytyjän - ja jotain ruskeaa osuu tuulettimeen. 19.30 Fort Boyard . 1/3. Kuolemansynti: Nainen kännissä. klo 19.30 Naisen raaka surma aiheuttaa tutkijalle päänvaivaa. Luvassa on uutta ja vanhaa, mutta aina takuuvarmaa Kettusta. 23.50 Teematieto
Anne Savioja ja Peter Simu ovat tunteneet viisitoista ja seurustelleet neljä vuotta. (16) 23.50 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 17.5. 05.55 Väylän varrelta: Ihmisen juuret 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Finnautti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Hanuri ja hattu 11.35 A-studio: Talk 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Kankkulan kaivolla. (Suomi 1960). Moni kreikkalainen saa yhä elantonsa merestä. toukokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 13.5. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Huuhkaja meren rannalla 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Myytävänä maa 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Ballaadi. Tatu Pekkarisen musiikkinäytelmään perustuva rakkauskomedia. Kommentaattoreina YleX:n Aino Töllinen ja Juuso Mäkilähde. (1986) 18-vuotias Ursula haluaisi olla aikuinen, kolmikymppiset Mårten ja Harri eivät. tavallinen Virtanen. Phil (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja lupa tappaa (16) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Frasier 00.25 Olipa kerran (12) 01.25 Totuuden miekka 02.25 Pulkkinen 02.55 Perhe on pahin 03.30 Älypää-TV MTV3 YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Saastaiset kaupungit 17.50 Kalevala nyt 18.00 Baletin harvat ja valitut 19.00 Francon jälkeen . Ruotsalainen tiedustelukone katosi vuonna 1952 Itämerellä, ja vasta vuonna 1991 Venäjä myönsi silloisen Neuvostoliiton ampuneen sen alas. muina miehinä. (1987) Sanataiteilija, muusikko Juha Vainio muistelee kotikaupunkiaan Kotkaa, kertoo sävellyksistään ja sanoituksistaan, mm. (12) 22.00 Kino Suomi: Ursula. Taistelun jälkeen on edessä vielä joukkojen kotiuttaminen ja valtava siivousurakka. Sirkka. 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Treme (12) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Irakin sodan isät. Länsimaat kävivät vuosikymmenen ajan sotaa Irakissa, koska lännen turvallisuuspalvelut uskottelivat poliitikoille, niukkoihin todisteisiin perustuen, Irakin joukkotuhoaseuhkan. 2000-luvun alussa ruotsalaiset ryhtyivät etsimään koneen hylkyä tosi mielellä. 19.55 Viimeiset sanani. Kuinka Etelä-Kiinan meren pääosin asumattomasta saariryhmästä on tullut Kiinan ja naapurimaiden kiistakapula. Musta kirsikka. viinalauluista. Viisuja ja viihdettä tarjoilevat euroviisuedustajamme Axel Ehnström, Saara Aalto, Milana Misic sekä Petri Laaksonen. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta. Animaation ohjaajan perhe muutti 80-luvun alussa pienestä kerrostaloasunnosta omakotialueelle Lidingöön. Kuninkaalliset häät -sarjassa seurataan viikottain aina yhden parin vihkimistä suorana lähetyksenä Helsingin Vanhassa kirkossa. (S) 23.35 Kino: Lannistumaton Luke. (USA 1967) Klassinen vankilaelokuva kahlejengin kapinallisesta, josta tulee toistuvine pakoyrityksineen vankien sankari ja vartijoiden silmätikku. Mv. Suomen edustaja Krista Siegfrids kilpailee finaalipaikasta. Ulla Koljonen halusi viettää eläkepäivänsä Sri Lankan lämmössä ja työllistää tsunamin takia perheen elättäjän menettäneitä naisia. Komedia kaikkien unohtaman Römpsänperän savotan hilpeistä tukkijätkistä. 14.30 Huuhkaja meren rannalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Finnautti 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Eva Biaudet 20.00 Rakkaudesta puutarhaan. 2/12. 020 413 2321. Samalla vasemmistolaisperheestä tuli porvarisperhe. Huijattiinko poliitikot sotaan? 00.05 Oddasat YLE TV2 06.49 Pikku Kakkonen 06.50 Nimipäiväonnittelu: 15.5. 06.52 Hanna Ankka (S) 07.03 Ystävykset (S) 07.09 Sana-Arkku: Yrttipussit 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.34 Ika Oka (S) 07.44 Neppajymykerho 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.17 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.40 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Erätulilla 09.40 Yle Uutiset alueilta 11.00 Oddasat 11.15 Matkapassi: Alppien jäätiköillä 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Urheilukatu 2 14.00 Tanskalaisten lempikakut 14.30 Parveke uusiksi 15.05 Ajankohtainen kakkonen 15.55 Sissipuutarhurit 16.25 Galaxi 16.27 Roni Neutroni (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Doctor Who (12) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux: Raharikkaiden safarilla. klo 20.00 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (7) 11.35 Jamie Oliverin etniset herkut 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Amerikan lapsityrannit 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Erilaisia suhteita (7) 15.50 Pomo piilossa 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syö- täisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Salatut elämät (S) 20.00 Jääkiekon MM-kisat: Latvia . The Rolling Stones ja The Hollies. Ne liittoutuvat hyönteisten kanssa vihollisiaan vastaan ja pitävät huolta jälkikasvustaan. 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Aranda. Merentutkimusalus kulkee rannatonta merta. Esillä ovat mm. ADHD:tä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, pidetään synnynnäisenä ominaisuutena. Rumuudelle kyytiä ja tilalle viihtyisyyttä vaikka väkisin! 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät. rinta ulos. (Suomi 1959, 86?) Komedia armeijan kapteenin seikkailuista tyttöjen sisäoppilaitoksessa. 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Finnautti 19.00 Historiaa: Kadonnut vakoilukone. Phil (S) 17.00 Fort Boyard . taipumaton. 1/3. Spratlya ympäröivän meren pohjasta löytyy öljyä ja kaasua. Hirmuäiti, Hämeenlinna. Kasvit eivät ole alkuunkaan niin passiivisia, kuin mitä luulemme. T: BBC 21.55 Elävä arkisto: Junnu Vainio 75 vuotta 21.55 Arkistovieraana: Ilkka Vainio. (2013) Junnu Vainion poika Ilkka muistelee isäänsä sekä elämäänsä muusikkoperheessä. 3/3. Buddhan saaminen ehjänä perille on haastavaa, sillä Rohtangin tie on kuskien uran huonokuntoisin. Irrallinen Ursula ajautuu 08.15 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.40 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Erätulilla 09.40 Yle Uutiset alueilta 11.00 Oddasat 11.15 Matkapassi: Aarrelaivoja ja merirosvoja 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Tiilenpäät 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Strömsö 15.10 Satuhäät 16.00 Hehku 16.30 Galaxi 16.31 Velhot, jätit ja susihukkaset (7) 16.45 Karvinen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.45 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Peltsin Lappi. New York. unelmaasunnot 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Vedetään hatusta 20.00 KIDSing 21.30 Hjalliksen kanssa 17.50 Arkistovieraana: Ilkka Vainio. Junnu Vainion poika Ilkka muistelee isäänsä sekä elämäänsä muusikkoperheessä. Toimittaja Marko Gustafsson. 22.05 Junnu Vainio . ikuiset ystävät. (16) 23.55 Kallista kipua (12) 00.55 30 Rock (S) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Vaaleanpunainen pantteri 08.10 Waverly Placen velhot (S) 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat 09.45 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Leila leipoo 14.55 Äidin stailauspäivä 16.00 Dr. 1. Syrjäiseltä golfkentältä löytyy kuoliaaksi hakattu nuori mies, mutta CBI epäilee murhan tapahtuneen jossain muualla. 3/4. Suomesta ei voi äänestää. Valittavissa myös ruotsinkielinen selostus. 00.00 Doctor Who (12) MTV3 05.30 Aamusää pääsee ja kiväärintähtäimeen voi poimia vaikka leijonan tai sarvikuonon. Kyynelten saari. (7) 23.05 Uusi Kino: Lidingön liiga. Suomi. Joanna Lumley lähtee risteilylle paikallisen laivanvarustajan kutsumana ja tutustuu Kreetalla natsien miehityksen aikaisiin maamerkkeihin ja vastarintaliikkeen toimintaan. 19.50 Maailman matkailuaarteet 20.00 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Newsroom (7) 21.55 Eurooppa tänään 22.55 Yle Uutiset 23.00 Prisma: Älykkäät kasvit 23.50 Oddasat TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.5. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Musapoksi: Kiusaamislaulu 07.08 Timppa (S) 07.19 Tule leikkimään! 07.22 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.35 Isot koneet 07.40 Pipsa Possu 07.46 Neppajymykerho 07.54 Muumilaakson tarinoita 08.17 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.41 Pannukakku 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Erätulilla 09.40 Yle Uutiset alueilta 11.00 Oddasat 11.15 Matkapassi: Villejä saariretkiä 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.40 Cherry Healey: Imetys 14.40 Annen ruokavieraat 15.10 Paula Koivuniemi . Alue on tärkeä myös Aasian rahtilaivaliikenteelle. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Monk (12) 23.40 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.5. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Hertan maailma (S) 07.03 Paloauto 07.08 Jessin kanssa (S) 07.19 Katinkontti Remix 07.35 Stella ja Sami (S) 07.47 Pikku perunat (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.17 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.40 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Erätulilla 09.40 Yle Uutiset alueilta 11.00 Oddasat 11.15 Matkapassi 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Sportmagasinet 14.00 Iloa puutarhasta 14.30 Parveke uusiksi 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Sissipuutarhurit 16.30 Galaxi 16.33 Tero hoitaa (7) 16.43 Pikku Nikke (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.45 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hehku 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Solsidan . (16) Radio- ja tv-sivuilla ilmoituksesi huomataan. Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 970 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 970 ? Hyödynnä näkyvä ilmoituspaikka! Kysy lisää ilmoitusmyynnistä: p. sanovat Daniela Alftan ja Agu Hirvesoo. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 10 Things I Hate About You (S) 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 Frasier 23.50 Start! 00.20 Maailman vaarallisimmat tiet. Ohut ilma. (16) 01.40 Teematieto TIISTAI YLE TV1 14.5. 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Finnautti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kohtuulliset vanhemmat 12.00 Höyrylaivan juhlavuosi 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Yks. Ruokaratsia selvittää mansikanmakuisten elintarvikkeiden mysteeriä. Käsivarren poromiehet pestaavat Peltsin mukaan aitatalkoisiin ja vasojen kesämerkintään. 20.00 Pressiklubi 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Tartu Mikkiin. Alcantaran perhe (7) 20.10 Musiikin muisti : Virsiä ja balladeja 20.30 Maailman satamat 21.00 Tekijänä: Suvi Teräsniska 21.30 Design-klassikko: Jaguar E-type 22.00 Sodan vangit (16) 22.50 Uusi Kino: Vaihdokas. (7) 01.20 Pulkkinen 01.50 Perhe on pahin 02.25 Älypää-TV YLE TEEMA 16.25 Baletin harvat ja valitut 17.25 Monteverdin kyynel 18.25 Marcel Pagnolin nuoruusvuodet (7) 20.00 Tanskan kuohuva 1800-luku (12) 20.40 Elävä arkisto: 60-luvun starat. Arkistojen aarteita 60-luvun tähtien vierailuista ja esiintymisistä Suomessa. 3/3. Suuria menetyksiä elämässään kokenut pari vihitään Nurmossa. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cherry Healey: Imetys. 23.05 Fresh Meat (16) 23.45 True Blood (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Jamie Oliverin ruokamanifesti 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Luontodokumentti 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Isän tyttö (S) 15.45 Kevin?s Grand Design 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (12) 20.05 Duudsonit tuli taloon. Poikkeuksellinen tositarina elefantinpoikasen ja kärsivällisen lampaan välille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Braveheart . Taiteen luomisen ja rakkauden synnyttämä onni ja tuska eivät jätä Puccinia hetkeksikään edes hänen viimeisillä hetkillään. Ehtiikö Turandot valmistua, ennen kuin suuren taiteilijan ohut elämänlanka katkeaa? 20.30 Lasten aivot. 7/8. Ohjelman aikana kuullaan myös Junnun tunnettuja lauluja. 23.05 Sodan vangit (16) 23.55 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 15.5. 05.55 Höyrylaivan juhlavuosi 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Finnautti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytyykö uusi Leonardo? 11.55 Aamusydämellä 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Vatsa sisään . (Suomi 1960) Radiohupailuun perustuvassa komediassa reportteri seuraa Kankkulan kylän juhannusjuhlia ja omituisia asukkaita. 14.45 Arkistokuvia: Ryyppy 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Finnautti 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Totuus rakkaudesta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Strada 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Newsroom (7) 00.00 Eurojackpot YLE TV2 06.50 06.51 06.52 07.08 07.22 07.34 07.41 07.45 07.52 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 17.5. Possu Pallero (S) Lulu kilpikonna (S) Lauri kilpa-auto (S) Nyt mennään! Hupsu pikku pupunen Pikku Kakkosen posti Muumilaakson tarinoita syntyneestä ihmeellisestä ystävyydestä. 11.35 Jamie Oliverin keittiössä 14.10 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.15 Minuuttipeliä 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Parisuhteellista (7) 15.45 Grand Designs . (S) 14.40 Kaipuu 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Kuka oikein olet?: Vanessa Williams 16.40 Ensyklopedia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Finnautti 19.00 Prisma: Älykkäät kasvit. Lontoo keskiajalla. muina miehinä. 19.00 Historia: Saastaiset kaupungit. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ketonen & Myllyrinne 23.10 Heartbreak Ridge (16) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit miesten huumekuriiriksi. Ihmeelliset ennätysvideot. 20.00 Splash! 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Pandorum (16) 00.15 Nelosen uutiset 00.25 Nelosen sää 00.30 Elokuva: Elukka (12) 02.15 Perhe on pahin YLE TEEMA 17.20 Maailman satamat 17.50 Elävä arkisto: Junnu Vainio 75 vuotta YLE KUVAPALVELU Sissipuutarhurit iskevät! Mitä saadaan aikaan päivässä, kun Hinthaara sissipuutarhuroidaan lättähatun, moottoripyörien, resiinan ja torvisoiton voimin? Kuvassa pääsissi Minna Kivelä ja lättähatun kuljettaja Jukka Pyykkönen. Yle TV2 keskiviikko 15.5. T: BBC. 20.00 Venäjän halki 30 päivässä 20.45 Musiikin muisti: Rekilaulu. Lauluja menneiltä ajoilta. 21.00 Suomen historian myytit: Nuijasota. Rahalla saa ja maastoautolla 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.35 Jamie Oliverin koululaishaaste 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Smash (7) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Miehen paikka (S) 15.45 Kevin?s Grand Design 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 45 minuuttia Special . T: Edith Film Oy/2009. Legendaarisen Indiana Jones -elokuvasarjan Oscarpalkittu kolmas osa. Joukkojen varustus. Kuinka sotilaiden varustus on kehittynyt vuosisatojen aikana, entä lääkintähuolto. (Suomi 1944) Kotimainen elokuva Maamme-laulun säveltäjästä Fredrik Paciuksesta ja hänen rakkaudestaan. 19 Perjantaina 10. Muusikot Kimmo Pohjonen ja Mircea Alecu soittavat yhdessä äitienpäiväkonsertissa. Yle TV1 sunnuntai 12.5. Isku nuorisotila Elzun pihaan. (16) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Frasier 00.20 Breaking Bad (16) 01.25 Lost (12) 02.25 Pulkkinen 02.55 Perhe on pahin 03.30 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Tekijänä: Suvi Teräsniska 17.30 Design-klassikko: Jaguar E-type 18.00 Tanskan kuohuva 1800-luku (12) 18.40 Elävä arkisto: 60-luvun starat 19.00 Candlefordin postineiti 20.00 Kotkanpojat 20.30 Ruokaratsia. Ylen Tosi tarina -sarjassa Romanian ja Suomen väliä matkustava Mircea elättää haitarin soitolla kuusihenkistä perhettään. Maaseutupuutarha. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Spratly, vaaran saaret. Kommentaattoreina YleX:n Aino Töllinen ja Juuso Mäkilähde. 00.00 Hehku 00.30 Taivaan tulet (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.35 Amazing Race 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Jamie Oliverin kotona 14.45 Jamie Oliverin helpot herkut 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle 15.50 45 minuuttia Special: Kyynelten saari 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 MM-jääkiekkoa: Parhaat! 18.15 Jääkiekon MM-kisat: Puolivälieräottelu 3 19.05 Seitsemän Uutiset 19.20 Jääkiekon MM-kisat: Puolivälieräottelu 3 21.00 Mentalist. Rikollista oikeutta. 2/2. Ripsa Koskinen-Papusen dokumentti kertoo uskomattoman tarinan Ulla Koljosen yksinäisestä ja epätoivoisesta taistelusta. 21.00 Kohde (12) 21.55 Viking Lotto ja Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknari 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Kuuntelija (12) 01.10 30 Rock (S) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Vaaleanpunainen pantteri 08.10 Waverly Placen velhot 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat 09.45 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Leila leipoo 14.55 Äidin stailauspäivä 16.00 Häähullut 17.00 Frasier 17.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier 23.45 Pelkokerroin 2.0 (12) 00.45 Totuuden anatomia (12) 01.45 Pulkkinen 02.15 Perhe on pahin 02.50 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Kaavioiden kauneudesta 17.50 Kotkanpojat 18.20 Ruokaratsia 18.40 Kalevala nyt 18.50 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki. Yhden ihmisen elinaika ei riitä toteamaan meren suurten muutosten suuntaa, mutta utelias ihminen tutkii ja on tietoinen oman aikansa rajallisuudesta. 22.30 Kotikatsomo: Juurikasvua (7) 23.20 Yle Uutiset 23.25 Fallujan lapset (12) 00.15 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.5. 06.53 Popi Kissa (S) 07.05 Nökö ja Simppa (S): Saavat vieraan 07.13 Saturetki: Kolme toivomusta 07.24 Jussin matkat (S) 07.36 Humps (S) 07.43 Neppajymykerho 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.15 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.38 Tohtori Orff: Rautahammas 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Erätulilla 09.40 Tanskan rannikoilla 10.40 Julkkis lapsenvahtina 11.20 Matkapassi: Panama ja Kolumbia 12.30 Ravintola kaltereiden takana 13.00 Spanielipentueen elämää 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 Islannista maailman huipulle: Helga Margrét 14.55 Yle Live: Kari Tapio 15.55 Peltsin Lappi 16.25 Galaxi 16.26 Galaxi: Bofori (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Doctor Who (12) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit. Tarina 1500-luvun lopun verokapinasta ja siitä, kuinka suomalaisia talonpoikia käytettiin pelinappuloina isompien valtapolitiikassa. 21.45 Kino: Suuri gangsterisota. (USA 1984) Muhkea eepos Brooklynin gangsterien elämästä viiden vuosikymmenen aikana. Poro. (16) 02.00 Miami Medical (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.25 Waverly Placen velhot (7) 08.55 Leila leipoo 09.25 Luksusmammat 09.55 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Leila leipoo 14.55 Outo, uusi elämä (7) 15.55 Häähullut 17.00 Eläinten ABC 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . O: Maja Lindström (2009). Linnake 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuninkaalliset häät. klo 19.30 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Eurovision laulukilpailu 2013: Semifinaali 2. Nyt yhä pienempiä lapsia voidaan auttaa. 21.00 Venäjän halki 30 päivässä. 8/8. Leena Jääskeläisen animaatiossa nykyajan suorituspainotteinen äitiys rinnastuu vuosisadan takaisiin vaihdokastarinoihin. (Suomi 1959). Suora lähetys Helsingin Hartwall Areenalta. 21.40 Kymmenen Uutiset 21.55 Jääkiekon MM-kisat: Latvia ? Suomi 22.40 Päivän sää 22.45 Tulosruutu 22.55 C.S.I. Onnea onkimassa (12) 08.00 Transformers Rescue Bots 08.25 Waverly Placen velhot (7) 08.55 Leila leipoo 09.25 Luksusmammat 09.55 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Leila leipoo 14.55 Äidin stailauspäivä 16.00 Häähullut 17.00 Frasier 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. (S) 14.18 Vuosirenkaita 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 SF-tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Finnautti 19.00 Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka. Historiallinen seikkailuelokuva Skotlannin suurimmasta sankarista, 1200-luvulla maamiestensä kanssa Englannin kuninkaan tyranniaa vastaan taistelleesta William Wallacesta. Duudsonit yrittävät löysätä Palmien perheen tiukkaa kuria, mutta saavat sen sijaan perheen äidin raivostumaan. (S) 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta (16) 23.40 Tulilinjalla (16) 00.40 Louie (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit. 08.00 Vaaleanpunainen pantteri 08.10 Waverly Placen velhot (7) 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat 09.45 Tuhluriprinsessat 10.15 Sarahin sisustusvinkit YLE KUVAPALVELU 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Leila leipoo 14.55 Äidin stailauspäivä 16.00 90210 (7) 17.00 Frasier 17.30 Dr. Louis Theroux on mukana, kun Afrikassa järjestetään rikkaille amerikkalaisille takuuvarma kaato. 23.10 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) Ja haitari soi. Vladivostokissa Ville osallistuu merimieskoulutukseen, vierailee Venäjän itäisimmällä saarella ja ihmettelee japanilaisia autoja. 21.45 Kino: Äiti on kampaajalla. (Kanada 2008) Quebeciläisperheen idylli särkyy keskellä kauneinta kesää 1966, kun äiti ottaa eron. Isä ja nuorimmat lapset taantuvat, ja vanhin tytär joutuu ottamaan ohjat käsiinsä. (12) TORSTAI YLE TV1 16.5. 05.55 Väylän varrelta: Lestadiolaisuus 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Finnautti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Villit eläinystävämme 11.00 Yle Uutiset 11.05 Huippuvuorten kebabkuski 11.35 A-studio 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Oho, sanoi Eemeli. yksin tähti 16.00 Sissipuutarhurit 16.30 Galaxi 16.31 Galaxin mestari: Koulujen Taisto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Doctor Who (12) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Eurovision laulukilpailu 2013: Semifinaali 1. T: BBC. (12) 22.55 Märät säpikkäät (12) 23.20 Fresh Meat (16) 00.00 Rakas naapuri (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 MTV3.doc: Elefantti ja lammas . Tänään ?Tahdon. Toimittaja Marko Gustafsson. 18.00 Junnu Vainio . Miten tuotteisiin saadaan voimakas maku pienellä tipalla aromia? 20.55 Kalevala nyt 21.00 Tiededokumentti: Seksin ABC. 1/3. Rick, Lisa ja Dave ajavat vaarallisen Rohtangin solan kautta syrjäiseen Keylongiin. Rick saa erityisen kunniatehtävän: hänen on kuljetettava Buddhan patsas Keylongin lähellä sijaitsevaan Kardangin luostariin. www.yle. fi/elavaarkisto 21.00 Historia: Kuinka käydä sotaan
Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Ravisuoran vihjeet. Taustapeili. Yle Uutiset. Puhelinlangat laulaa. Merisää. Puhelinlangat laulaa. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Puhelinlangat laulaa. Yle Uutiset. Urheiluradio. Sää. Puhelinlangat laulaa. Yle Uutiset. Päivä tunnissa. Yle Uutiset selkosuomeksi. Novosti Yle. Urheiluradio. Merisää. Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. Lakatut varpaankynnet. Suomi tänään. Yle Uutiset. Taustapeili. Maailmanpolitiikan arkipäivää. Yle Uutiset ja sää. Yöradio. Anonyymit kotikiusatut. Radioteatteri esittää: Rikosromaa- YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Lea Miettinen 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Urheiluilta: Vapaaottelun Cage 22, (Vantaa) 19.00 Kalle Haatanen 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.45 Harpo puhuu 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana RADIO NOVA 08.00 Viikonloppu vapaalla . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 14.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Eve Mantu 11.00 Figaro: Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajat. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Pyöreä pöytä Café Tropical Yle Puhe 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Ihminen asialla. Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 6. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Auryn-kvartetti. 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja: kokaiini pyörittää maailmaa. 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: TARVITTAESSA Koripallon neljäs SM-loppuottelu 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Konttori . 144 800. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Levynpyörittäjän kylä. 04.47 Aamupala. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 06.04 Aamupala. 06.30 Suomi soi. 07.00 Yle Uutiset. 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel. 07.50 Merisää. 07.53 Onnen sävel. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Onnen sävel. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi. 09.15 Minna Pyykön maailma. 09.40 Lauantai-Suomi. 09.50 Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 16/36. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 10.04 Kissankehto. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Levylautakunta. 11.57 Vakioveikkausvihjeet. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Taustapeili . Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallokierros. Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 02.15 03.15 ni. Aamupala. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Maakuntaradio. Merisää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Urheiluradio. Sää. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Ajantasa. Yle Uutiset. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Maakuntaradio. Anonyymit kotikiusatut. Maakuntaradio. Merisää. Suomi tänään. Yle Uutiset. Urheiluradio. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Ajantasa. Yle Uutiset. Maakuntaradio. Veneilysää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. toiveiden yö Luontoretki Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . tenori Richard Tauber laulaa äideille. 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Suorana: Virtanen 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow ? Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 04.02 04.54 05.00 05.02 05.15 05.21 05.50 05.52 06.00 06.03 06.04 06.30 07.00 07.04 07.50 07.53 08.00 08.05 08.10 08.20 08.30 ni. 08.45 09.00 09.05 09.06 10.00 10.03 10.04 11.00 11.03 12.00 12.05 12.06 12.40 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.03 15.08 15.50 15.52 16.00 16.05 17.00 17.15 17.20 17.45 18.00 18.03 18.08 18.09 18.50 18.55 19.00 19.03 19.08 20.00 20.03 20.08 20.09 21.00 21.03 21.30 Yle Uutiset ja sää Lempimusiikkia Aamupala Yle Uutiset ja sää Aamupala Eväsreppu Aamupala Merisää Aamupala Yle Uutiset Sää. Aamupala Aamukahvilla Yle Uutiset Suomi soi Merisää Sunnuntai-Suomi Yle Uutiset ja sää Sunnuntai-Suomi Luontoretki Sunnuntai-Suomi Radioteatteri esittää: RikosromaaSunnuntai-Suomi Yle Uutiset Sää. Iskelmäradio Yle Uutiset Sää. Pop eilen . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja: kokaiini pyörittää maailmaa. 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 5. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä. 22.30 Taiteilijaelämää 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Miten politiikan ulkopuoliset tekijät ajavat tärkeäksi kokemiaan asioita? 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio Yle Radio Suomi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Wild . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 15.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Hienostelua: Moottoripyörä vie kesään. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 7. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Yleisradion vuoden nuorisokuoron kevätkonsertti. 20.15 Tuokio pianomusiikkia 20.30 Felix Mendelssohnin jousikvartetto nro 5. 21.05 Eve Mantu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . toukokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 11.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Elsa, osat 61 ja 62, sekäTapani Löfvingin seikkailut, osa 1. 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Wagnerin Tristan ja Isolde. 10.05 Syntymäpäiväsankari: Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen. 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. oboisti Anna-Kaisa Pippurin jatkotutkintokonsertti. 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Anna-Kaisa Pippurin oboekonsertti jatkuu. 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Saamelaisten maassa. 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.30 Urheiluilta: Jalkapallokierros. 18.30 Jaro?Honka, Mariehamn?MYPA, RoPS?JJK, VPS?KuPS. 21.00 A-studio: Talk 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 10.00 15.00 19.00 22.00 Paloja viikolta Viikonloppu vapaalla Ajoneuvos liikenteessä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puheet ja teot Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Eurovision laulukilpailu 2013 Yle Uutiset Eurovision laulukilpailu 2013 Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Kirjakerho 18.15 Nuntii Latini . All Stars Spotify Lista Suomi Ajoneuvos liikenteessä . Jussi Halli After Work . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Todellisia tarinoita -radiodokumentissa aiheena Lappi raaka-aineena eli globaalit saalistajat Lapin haaskalla. SYRJÄÄLÄN SANOMAT 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Jussi Halli Spotify Chart Show Global Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 13.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Antti Tuisku ja Annika Metsäketo 15.00 Spotify Chart Show Global . Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 20.09 Olipa kerran radio. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Poppikoulu. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Jalkapallokierros 20.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Poplaari Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Elämänmenoa 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Eurovision laulukilpailu 2013 Yle Uutiset Eurovision laulukilpailu 2013 Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 8. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Runnin. toissapäivänä Yle Uutiset Nousevan auringon talo Yle Uutiset ja sää Sunnuntai-Suomi Kansanradio Viikon luontoääni Merisää Sunnuntai-Suomi Yle Uutiset Urheiluradio Iskelmä-Suomi Yle Uutiset Musiikkia lepopäivän ratoksi Yle Uutiset Urheiluradio Tähtisumua Veneilysää Sunnuntai-Suomi Yle Uutiset ja sää Sunnuntai-Suomi Yle Uutiset ja sää Suomi tänään Aristoteleen kantapää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Abba-ilta 0203-17600 Merisää Abba-ilta 0203-17600 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Abba-ilta 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Abba-ilta 0203-17600 Yle Uutiset Taustapeili Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.02 Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Levylautakunta Yle Uutiset Puheet ja teot Yle Uutiset ja sää Yöradio Sekahaku YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: J. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 16.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . klo 16.05 RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Kansainväliset kaivosyhtiöt ovat nyt asialla. Yle Radio 1 sunnuntai 12.5. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 20 Perjantaina 10. Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . V 02.00 Elävä arkisto: J. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Epookki 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 4. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Armi tulee! Armi tulee! 20.00 Jazzradio 21.15 Radion sinfoniaorkesterin vierailukonsertti Zaragozassa. 22.10 Kulttuurikuulumisia Iberian niemimaalta. 22.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 23.25 Polttavan auringon alla . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä. 15.25 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja: kokaiini pyörittää maailmaa. 18.00 Ehtookelloina Lapuan tuomiokirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kansanmusiikin sävel on vapaa / 09 . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Lea Miettinen . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 17.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. V 01.00 Elävä arkisto: J. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Koripallon kolmas SMloppuottelu. Maria Leppänen 13.00 KidSing . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.37 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Radio Novan Music Only! 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 12.5. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 2 ja 3. 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Tampereen Tuomiokirkon kellot kutsuvat. 10.00 Tampereen tuomikirkkoseurakunnan jumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta. 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Radioateljee esittää: Torakka 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Armi tulee! Armi tulee! 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Vapaaseurakunnan jumalanpalvelus Kauhavan vapaaseurakunnan kirkosta. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Minna Leinonen: Äiti . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Levylautakunta Kissankehto PENTTI VÄNSKÄ Nyljetty maa. Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . V 03.00 Elävä arkisto: J. iäti. 19.45 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 20.40 Sun on mun sydämein . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä 18.00 Illallinen . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Vakioveikkausrivi. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Koe-eläinpuisto. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. YLE PUHE 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . V 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Äänikirja 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa? 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Pyöreä pöytä Yle Uutiset Luontoilta 0203-17600 Merisää Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Luontoilta 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Café Tropical Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Pyöreä pöytä. 12.45 Merisää. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 13.06 Lauantai-Suomi. 13.10 Kerro pieni tarina. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasan lauantaivieras. 14.30 Poppikoulu. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Urheiluradio. 15.08 Entisten nuorten sävellahja. 15.50 Veneilysää. 15.52 Entisten nuorten sävellahja. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Levynpyörittäjän kylä. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.08 Lakatut varpaankynnet. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YleX Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.57 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.02 04.02 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Elli Collan Radio Novan yö. Ravitulokset Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Uudenkansanmusiikki Yle Uutiset Kansanradio Metsää ja luontoa 00.00 00.05 03.40 04.02 Yle Uutiset ja sää Yöradio . Victoria de los Angeles laulaa. 00.05 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . TARVITTAESSA Koripallon viides SM-loppuottelu 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 10.00 12.00 15.00 18.00 22.00 Perjantaiperjantai! Perjantaiperjantai!
?Myös te olette minun todistajiani.. Siinä joukossa on sekä suuria että pieniä menestystarinoita, joita olisi kannattanut kertoa muillekin. Valokuvat ovat kauniita ja sävyltään hyvin rauhallisia. Mutta kuinka moni on oikeasti tutustunut siihen, mistä luomussa on kyse? Kirjan tekijät ovat työskennelleet luomun parissa yli 20 vuotta. joillekin se on yhteys tuottajaan, toisille puhdasta aitoa ruokaa ja kolmannelle vaikkapa terveellisyyttä. Luomutuotannosta on monia näkemyksiä ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Puolustajaa tarvitsee myös epäilty ja syytetty. Mukana on koko luomun kirjo pienistä idyllisistä suoramyyntitiloista monen sadan hehtaarin teolliseen tuotantoon, luomuviljelyn suomalaisista pioneereista luomun linjauksia hallitusohjelmassa toteuttavaan ministeriin. Samalla kirja on tutustumismatka luomua kannatteleviin teemoihin kuten maan elävyyteen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja hyvään ruokaan. Minä en tunne Minnaa enkä Aria. Olisin toivonut jutustelun lisäksi tietoa hehtaareista, kilois- PÖYTÄNIEMI tekstisisältö muunnetaan kielellisesti analysoiduksi tutkimusaineistoksi kielentutkijoiden ja tietojenkäsittelytieteilijöiden yhteistyönä. Tommi Kurki ryhmineen tutkii suomen sävelkulun, painotuksen ja rytmin alueellista ja sosiaalista vaihtelua. Maria Kelan ja Annekatrin Kaivapalun yhteistyönä tuodaan viron- ja venäjänkielisten helsinkiläislasten puhuma suomen kieli tutkijoiden käyttöön. TARINOITA SUOMALAISESTA LUOMUSTA MARJA NUORA ERKKI PÖYTÄNIEMI edustaa viljelyä ja loput muuta ruokaketjua. Hän rohkaisee jokaista kysymään omaa paikkaansa elämän pelikentillä. Ajoja kesti lopulta 18 vuotta. ?Nyt kun heitä näkee kaupungilla, he ottavat kaulasta kiinni.? Koneen säätiöltä tukea kielitutkimukseen Marja Nuora ja Erkki Pöytäniemi kertovat koonneensa kirjan Tarinoita suomalaisesta luomusta, koska luomusta ei ole julkaistu aitoja tarinoita eikä kuvia. Nyt niitä on samoissa kansissa 35 kohteen verran. Tekijät eivät sanojensa mukaan halunneet luoda harhaanjohtavia mielikuvia luomuidyllistä. Joskus Hiltunen miettii, onko hän ollut liikaa pois lastensa luota. ?Mutta meillä on ollut koko perhe tukemassa.? Säännöt ovat olleet selvät ko- »Saa olla onnellinen, että tällä hetkellä kaikilla lapsilla on työpaikka. Yön pikkutunneilla asiakkaan kunnosta ei tiedä. ?Ennen jaksoin kantaa aikuista miestä. Hän uskoo, että vieraanvaraisuus on peruja syntymäkodista pappilan vuokratilalla. ?Siellä piti pitää kaikki yötä, ketkä tulivat syrjäkyliltä asioimaan kirkolle.? Hiltusen mukaan suvussa vitsaillaan, että heidän kotinsa on kuin välimatkakrouvi. Siinä hän evästää oppilaitaan elämään sen jälkeen, kun hän on jättänyt heidät ja palannut ?Isänsä tykö?. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko esittää juhlassa valtiovallan tervehdyksen. Juhlapuheen pitää Mannerhei- todistaa minusta. Hän nostaa alaspainettuja ja epäonnistuneita. 1:9 12.5. Miten heidän sitten käy, kun Mestaria ei enää olisi heitä puolustamassa. Keskeiset tuotannon tunnusluvut jokaisesta kohteesta olisi voinut koota esimerkiksi tietolaatikkoon, jos ne muuten olisivat rikkoneet tekstiä. Kirjan tarinoiden keruu- ja kuvausmatkat on tehty toukokuun 2010 ja kuluvan vuoden helmikuun välillä. Tarinoissa tai kuvateksteissä ei kuitenkaan kerrota selkeästi, milloin kohteessa on vierailtu ja käytiinkö siellä useita ker- NUORA MT tavallisesti kuin pirtin pöydän ääressä. Kaikesta huokuu, että Nuora ja Pöytäniemi tuntevat haastattelemansa ja kuvaamansa kohteet erittäin hyvin. Hiltunen aikoo ajaa kunnes 50 vuotta ratissa tulee täyteen. ?Asiakkaista haluan pitää kiinni. Hänelle jokainen pelaaja on tärkeä, sillä joukkueessa tarvitaan kaikkia ja jokaisella on oma paikkansa. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat vaikeuksiin sen vuoksi, että uskoivat häneen ja tunnustivat julkisesti uskonsa. Tämä aika on semmoista.? Karjalaiskodin ovet ovat olleet aina auki tutuille ja lasten kavereille. ?Toistasataa rotinavierasta oli joka penskalla?, Hiltunen nauraa. 50-vuotispäivilleen hän leipoi tuhat karjalanpiirakkaa ja kymmenen munakakkua. Toki hyviä hyökkääjiä tarvitaan, ilman heitä ei ottelua voiteta, mutta useimmiten voiton avaimet ovat vahvassa puolustuspelissä. Puolustajaa tarvitsee hyökkäyksen kohteena oleva, uhattu tai vaaraan joutunut. Hän on ajanut taksia jo 47 vuotta, jona aikana lähialueen ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Maaseudulla Joensuun Niittylahdella ei 1960-luvulla tunnettu kotipalvelua. Hän on myös innokas tekemään käsitöitä ja marjastamaan. Taksikuskiäiti kaitsee koko kylän lapsia Äitienpäivänä palkittava Kaarina Hiltunen on pitänyt kuria kotona, taksissa ja lentopalloharjoituksissa. JOENSUU (MT) Karjalaisäiti Kaarina Hiltunen on aina huolehtinut muistakin kuin omista lapsistaan. Ap. Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille.? Joh. ?Siellä saa syödäkseen ja juodakseen.? Tarinat luomusta eivät säväytä TUTUSTUMISMATKA LUOMUUN Luomu on tullut Suomessa kauppoihin ja kiinnostaa kuluttajia. Luomu on lupaus jostain paremmasta . toukokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Motiivinani oli saada nuoriso pois kadulta. PALKITTU ÄITI KAARINA HILTUNEN 10.05.13 Aurinko nousee Helsingissä kello 4.53 ja laskee kello 21.41 Oulussa kello 4.11 ja laskee kello 22.21 Utsjoella kello 2.47 ja laskee kello 23.37 Päivän sana 10.5. Ihmisiä puhutellaan etunimillä, kanat tepastelevat, porsaat touhottavat ja lehmät hamuavat ruohoa. Vähän vähempikin tuttavallisuus olisi riittänyt, sillä nyt lukijalle tulee hieman ulkopuolinen olo. Jeesus ei luvannut seuraajilleen helppoa elämää, mutta hän lupasi heille puolustajan, jonka avulla he selviäisivät vaikeuksissakin. Jeesuksen lupaus on voimassa ja totta myös meille tämän päivän kristityille. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä, Lotta Mietelause Vähän syksyä joka keväässä Vähän eroa joka syleilyssä Murunen kiveä joka leivässä Hitunen kutsua joka ulvaisussa Muutama kirsikankukka joka omenanoksassa. Tommy Taberman min Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan myöntää äidille, joka on ansioitunut lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, kantanut yhteisvastuuta sekä tukenut perhe-elämää ja vanhemmuutta. Kunniamerkkejä pyritään myöntämään niin ansiotyössä käyville, yksinhuoltajille kuin maaseudun emännille. Oppilaat olivat hämmentyneitä. Tämä tieto olisi auttanut sitomaan valokuvat paremmin osaksi tekstiä. 35 vierailukohteesta 21 TARINOITA SUOMALAISESTA LUOMUSTA ta ja euroista. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja JAAKKO KILPIÄINEN 34 äidille palkinto Tasavallan presidentti on myöntänyt 34 äidille Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Hän huolehtii siitä, ettei tehtävä ja päämäärä pääse katoamaan. Kaarina Hiltunen on oppinut jo synnyinkodissaan, että kaikki ruuat tehdään itse. t. Lisäksi huomioidaan eri vähemmistöryhmien edustajia. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan esittää palkittaviksi. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta. MT Palkittavat äidit: Perhepäivähoitaja Riitta-Liisa Autio, Turku Maatalon emäntä Lea Heino, Kullaa Nuoriso-ohjaaja Arja Helvilä, Espoo Taksiautoilija Kaarina Hiltunen, Joensuu Saamen käsityönopettaja Katri Jeremoff, Inari Erityisopettaja, KM, tradenomi, MJD Elina Marika Johansson, Pirkkala Perushoitaja Kirsti Kivinen, Suonenjoki Lähihoitaja Aune Koskelin, Raahe Kouluhuoltaja Tiina Kriikkula, Kurikka Seurakuntapastori, terveydenhoitaja Ulla Latomäki, Lapua Kotiäiti Marita Leskinen, Espoo Hemmafru Bernice Lillmals, Kristinestad Kotiäiti Aili Lindberg, Sievi Asiakkuusjohtaja Tarja Lähdemäki, Klaukkala, Nurmijärvi Perhepäivähoitaja Anja Marjaniemi, Ikaalinen Perhetyöntekijä Habiibo Mohammed Ahmed, Vantaa Perhehoitaja Pirjo Muhonen, Ristiina Maatilan emäntä Maija Mäkelä, Hattula Kauppateknikko Eila Mäkitalo, Haapavesi Kätilö Kerttu Nieminen, Jämsä Maatalon emäntä Kaisa Niskanen, Kiuruvesi Maatalon emäntä Maija Partanen, Sotkamo Maatalousyrittäjä, perhehoitaja Ritva Pekkarinen, Kinnula Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro, Haapavesi Lähetystyöntekijä Lea Pihkala, Hausjärvi Palveluesimies Lahja Pohjola, Hämeenlinna Yo-merkonomi, koulunkäyntiavustaja Tuulikki Saarinen, Tampere Kotiäiti Laila Salonen, Jämsä Perushoitaja Asta Talvitie, Ylistaro Työterveyslääkäri Hellin Torkki, Jyväskylä Maatilan emäntä Elvi Tuomivaara, Posio Siistijä Tyyne Virtanen, Jämijärvi Kotiäiti Marjatta Visakova, Kuusamo Sairaanhoitaja Anna-Maija Österberg, Ranua Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. 15:26?27 Nimipäiviä Tänään perjantaina: Aino, Aini, Aina, Ainikki Huomenna lauantaina: Osmo Ylihuomenna sunnuntaina: Äitienpäivä, J.V. Ap. 1:8 11.5. Taksiautoilijana Hiltunen on noutanut lapsia sisältä saakka, pessyt vanhuksia, auttanut heitä pukemaan ja saatellut sitten lääkäriin. Kun Hiltunen aloitti kyyditsemään kehitysvammaisia lapsia, hän epäili aluksi. ?Sanoin, että en ole koskaan ajanut kehitysvammaisia. Osaankohan tehdä sitä?? Hiltuselle neuvottiin, että ole oma itsesi. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. 199 sivua. Kurmakka . Palsta on maksuton. Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. 21 Perjantaina 10. Sitä ei voi tietää, onko huomenna. Siihen voi luottaa, että äiti kyllä lohduttaa ja puolustaa. Johanneksen evankeliumin lopussa on Jeesuksen pitkä jäähyväispuhe. Pyhä Henki ei julista uutta oppia, vaan muistuttaa meitä päivä päivältä Jeesuksen opetuksista. Organic Food Oy.. He vievät valokuvin ja omaan vuosien kokemukseen perustuvin tarinoin lukijan matkalle suomalaisen luomuruoan alkulähteille. Enää ei voi huolehtia samalla tavalla. ?Maailma on kylmentynyt, kun sanotaan, että mitä tämä sinulle kuuluu.? Samalla kasvatus on muuttunut liian vapaaksi. ?Luultiin, että nuori hallitsee kaiken, vaikka nuori tarvitsee turvallisen aikuisen.? Kun Hiltuselta kysyy, mitä hän toivoo jälkipolville, vastaus on valmiina. Reidestä kiinni, niskalenkkiote ja kantoon.? Hiltusen tytär on varoitellut äitiään, että joskus tätä vielä kumautetaan. ?Miulla on lapsenusko. Huolestuneita oppilaitaan Jeesus rohkaisee lupaamalla lähettää heille toisen puolustajan, Pyhän Hengen. Jeesuksen oppilaat tulivat tarvitsemaan puolustajaa siinä tehtävässä, Markku Ylinen johon heidät lähetettiin. ja Pöytäniemi, E. Tarinoita suomalaisesta luomusta. Joukossa on niin kauppoja, ravintoloita, lihanjalostajia ja jopa ministe- riön edustaja. Rehellisyyttä ja toisten kunnioittamista. ?Jos ihminen elää elämänsä rehellisesti ja tekee sitä, mitä kokee oikeaksi, niin eikös se ole aika hyvä perusta?? EMILIA LAVONEN KIRJA Koneen säätiö on myöntänyt Digitalisoituvat kieliaineistot ja tiedonlouhinta -apurahahaussa 13 hankkeelle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Apurahahaku liittyy säätiön kieliohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten tutkimusta ja dokumentaatiota. Suurimman rahoituksen sai Filip Ginterin ja Veronika Laippalan hanke, jossa internetin koko suomenkielinen Koti avoinna muille Omia lapsia Hiltusilla on viisi. ?Mistä saa olla onnellinen on se, että tällä hetkellä kaikilla lapsilla on työpaikka. 15:26?16:4 Te saatte puolustajan H yvä puolustaja on joukkueelleen kullan arvoinen. Tämän tietää jokainen jääkiekkoa seuraava. Me emme Herramme läsnäoloa voi näkyvällä tavalla kokea, mutta Pyhä Henki on annettu myös meille voimaksi ja puolustajaksi. Pyhä Henki ei ole vain puolustajamme, vaan myös puolestapuhujamme ja rohkaisijamme. Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. SANA SUNNUNTAIKSI Jeesus sanoi: ?Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti. Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi. Liian monesta valokuvasta puuttuu siinä esiintyvien ihmisten nimi, joka lukijan pitää kaivaa esiin tekstin uumenista. MAIJA ALA-SIURUA Nuora, M. Silloin he todella tulisivat tarvitsemaan apua. En mie osaa pelätä ihmistä.? Nuoriso urheilun pariin Hiltunen on panostanut lasten hyvinvointiin myös urheilun kautta toimiessaan vuosikymmeniä lentopallovalmentajana. Hän kuitenkin korostaa, ettei ole huippuvalmentaja. ?Motiivinani oli saada nuoriso pois kadulta.? Välillä vauvakin on ollut lentopallohallin verhon takana piilossa. Koulussa tai työpaikalla kiusattu voi vain toivoa, että joku asettuisi puolustamaan. Näin äitienpäivän alla on hyvä muistaa, miten äiti ja äidin syli on ollut ja edelleenkin on lapselle se turvapaikka, johon voi turvautua silloin kun pelottaa tai on paha mieli. Tähän todistajan tehtävään työnantaja ei anna takeita työturvallisuudesta, päinvastoin. Jotain sellaista, minkä avulla lukija pystyy vertailemaan ja jäsentämään kirjan antia. Ne ovat miulle hirveän tärkeitä.? Positiivista palautetta on ropissut. ?Viime viikolla 93-vuotias setä sanoi, että onpa kiva, että taksikuski juttelee ja tarpeeksi kovasti.? Työssä vaaditaan varovaisuuttakin. Se oli todistajan tehtävä. Kunniamerkit luovutetaan äideille äitienpäiväjuhlassa Säätytalolla Helsingissä. Palkittavat äidit omaisineen osallistuvat juhlaan, jonka järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittavat juhlaa läsnäolollaan. t. Jäin kaipaamaan maidonjalostajia. Valitettavasti kirja paikka paikoin tekee juuri niin. Idyllinen, jopa osin romanttinen kuva syntyy, koska tekijät tarinoivat vierailuistaan tut- Taksityö antaa paljon Taksin ajo ja asiakkaista huolehtiminen on tuonut hyvää mieltä puolin ja toisin. Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti. Kirja vie mukaan luomun parissa työskentelevien ihmisten arkeen. Valokuvat kertovat elämästä luomun parissa, ja teksteistä avautuu monipuolinen kuva suomalaisista luomun ruokaketjun toimijoista. Tarjolla on elämyksiä ja ajatuksia herättävä matka luomun pariin! ERKKI PÖYTÄNIEMI on koulukseltaan agronomi (MMM) ja hänellä on jo yli 30 vuoden kokemus luomualalta. MARJA NUORA on koulutukseltaan filosofian maisteri (teor.fil.) ja agrologi ja hänellä on monipuolinen luomualan kokemus yli 20 vuodelta. ISBN 978-952-67918-0-7 67.38 KURMAKKA ORGANIC FOOD OY toja. Sitä ei voi tietää, onko huomenna.« KAARINA HILTUNEN KUKA? Taksiautoilija Kaarina Hiltunen Syntyi 1946 Rääkkylässä 13-lapsisen perheen toiseksi nuorimmaisena. Avioitui taksiautoilija Erkki Hiltusen kanssa ja ryhtyi itsekin taksiyrittäjäksi. Perheeseen syntyi viisi lasta. Kuudes lapsenlapsi on tulossa heinäkuussa. Valmensi lentopalloilijoita Pyhäselän urheilijoissa. Toiminut nuorisoseurassa ja seurakunnan nuorisotyöryhmän puheenjohtajana. tona, töissä ja harrastuksissa. Jeesus valmistaa oppilaittaan kohtaamaan vastustusta ja vainoa. Oppilaat eivät sittenkään jäisi yksin, heillä olisi puolestapuhuja, asianajaja. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. Joh. Kiroilua, tupakanpolttoa ja juopottelua Hiltunen ei ole hyväksynyt. ?Kahden viikon pelikiellon annoin, jos tuli ruma sana.? Alkuun taksissa ei ollut turvavöitä. ?Siinä piti pitää kuria, että paikallas pysyt.? Rehellisyys on tärkeintä Naapuriapu oli Hiltusen mukaan ennen tärkeämpää. Kirja sisältää 35 upeasti kuvitettua tarinaa luomumaatiloista, luomua jalostavista yrityksistä, luomutuotteita myyvistä kaupoista ja muista luomun parissa toimivista ihmisistä. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä
045 8002700. Traktori Valtra 6300 . Satakunta. P. hinta sis.Alv 24% *Koroton maksuaika edellyttää rahoitussopimuksen Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää! FORSSA Tommi Syrjälä 050 574 0700 | HÄMEENLINNA Jarkko Kangasniemi 03 628 6663 MIKKELI Raimo Trygg 040 901 1247 | JYVÄSKYLÄ Markku Kauppinen 043 211 3292 SEINÄJOKI Pekka Karhukorpi 040 901 1239 YLIVIESKA Reijo Viirelä 040 038 6712 KUOPIO Pauli Markkanen 045 124 9003 OULU Janne Pietilä 050 038 1619 TERVOLA Jukka Mansikkasalo 044 501 0102 SUORAN KAUPAN TARJOUKSET Schäffer 2028 . Turvallinen kauppa, parempi hinta. P. Brave Eight on saanut takarivin lähtöpaikoilta liian vaikeat juoksut, eikä se taida olla toisten takaa yhtä hyvä kuin keulasta. Erikasson lähtee selvänä suosikkina suomenhevosten Kimaraan, mutta Pihlajan Aaroni tulee sen kaveriksi systeemiin. alle 4000 h. ?. Fiat 780 -83 ek. 010-7683180 www.agrimarket.fi . sis.alv. P. P. Kattoikkuna . apumiehen istuin . ?. John Deere isobus + Autotrack AUTOMAATTI OHJAUS! Traktori ajaa itse. Tehtaalla asennettu sarja! Ym Ym. NETTO HINTA: 68 000 Sis: alv 24% Suomen Viljava Oy Seppo Koponen on nimitetty Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6. LÄHTÖ Ryhmäajo 1600 m Jyväskylä 1 Catch Me Cloud/Jarmo Saarela 2 Cool Face/Hannu Hietanen 3 Nanni Riz (IT)/Jouni Nummi 4 Cad/Toni Nieminen 5 Heralda/Henri Bollström 6 Brazen Baron/Mika Forss 7 Good Dynamite/Hannu-Pekka Korpi 8 Demonic Don/Antti Teivainen 9 Ilo?s Ember/Pasi Vaittinen 10 Machito Careliano/Sami Alamaa 11 Isak Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 12 BWT Hazel/Ari Moilanen 1600 ?. Euro-Teli Oy, Hki p. kuvia www. jstraktori.fi 0500 660106, 06-alue. Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. ?. P. Volvo BM 700 + ek. Ilmastointi . ?. 24% Juhani Rahkjärvi 010 76 83170 Jouni Uusi-Rauva 010 76 83155 JR JU AHMET 550 kivenraivauskone AHMET 550 on suunniteltu kivien poistoon pelloilta ja peltoraivioilta sekä viherrakennusalueilta. alkaen. KTM Heli Sulola on nimitetty MKN toiminnanjohtajan sijaiseksi 1.3. 046 5939032. Puutavarakuormain traktori kärryllä tai ilman, edullinen. P. Kone soveltuu erinomaisesti niin uuden pellon raivausprojekteihin kuin vanhojen peltojen routakivien keruuseen. 0400 830447 Pirkanmaa. NEW HOLLAND TM 190 -03 5000h 43 t. P. Pikaisesti p-auto miel. Renkaat 26 x 12.00-12AS 22.800,- alv 0 % Nuutisarankatu 35, TAMPERE Puh. 0400 204489. 10 x 4 x 2 x 4 x 1 x 2 x 1 = 640 riviä = 32 euroa. TERO SIPAKKO Bitcomp Oy Sairaalaelektroniikan insinööri, AMK Pia Kauhanen on nimitetty test manageriksi sekä tiiminvetäjäksi. Maantieteiden ylioppilas Jarno Kinnunen on nimitetty paikkatietoasiantuntijaksi. Filosofian ylioppilas VillePekka Vahteala on nimitetty tietokanta-asiantuntijaksi. Tietotekniikan insinööri, AMK Toni Pääkkönen on nimitetty järjestelmäarkkitehdiksi. HK Scan KTM Keijo Keränen, 35, on nimitetty HK Scan -konsernin rahoitusjohtajaksi 6.5. alkaen. DA Finland Oy Pasi Hirvi on aloittanut DA Finland Oy:n eli Suomen Subway-ketjun palveluksessa 1.3. franchise managerina. Valmet 805 -85, MP-Lift ek. ?. 045 150 5700 . ?. Työpaino 1750 kg . 040 5132098 FIAT 160-90DT -86 4300h, 27 t?. FIAT 1580DT -82 6000h, 23 t?. Hinnat siis alv 24% Lappeenranta P. ?. Field office . LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Jyväskylä 1 Titillation/Esa Holopainen 2 Cecilia Duo/Hannu-Pekka Korpi 3 Brave Eight/Harri Koivunen 4 Theo de Villeneuve* (SE)/Erik Skutnabb 5 Will Be Black Out/Hannu Torvinen 6 Sahara Showtime/Antti Teivainen 7 Alex Von Bentz/Ari Moilanen 8 Zoltan/Jarmo Saarela 9 C?mon Laukko/Hannu Hietanen 10 Futuristic/Seppo Markkula 11 Cyrus Duo/Henri Bollström 12 Anthony/Jari Autio 2600 ?. Nopea nouto kotipihasta. P. 050 5470784, Pekka. OLEMME AVANNEET UUDEN KONEMYYMÄLÄN SEINÄJOELLE Osoite Rengastie 6, 60100 Seinäjoki Meiltä laadukkaat edulliset traktorit Sekä laadukkaat työkoneet Sinua palvelee tuttu alan ammattilainen Rauno Niemenmaa puh. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Tuulensuvi/Taisto Niemistö 2 Gilmor/Kaarlo Ahokas 3 I.P. ?. 0400 661593. John Deere 6400-6900, vähän ajettu tai vast. Tehokas hydrauliikka esim. ?. Myös henkilöautoja. ?. 050 3609632, LPR.. ?. ?. Ranjia Oy, Pori. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. Kunnossa olevat tai korjattavaksi. P. 044 744 6000 . 044 5816440. 20 kpl Suomen lampaan katritsoita tai pexeleitä. LÄHTÖ Ryhmäajo 1640 m Jyväskylä 1 Ribaude/Harri Koivunen 2 Sunrise Lover/Esa Holopainen 3 Aaron De Veluwe/Mika Forss 4 Dream Director/Heikki Korpi 5 Carmel (SE)/Mauri Jaara 6 Marlon Om* (IT)/Antti Teivainen 7 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 8 Magical Queen/Hannu-Pekka Korpi 9 Womanizer S (SE)/Tommi Kylliäinen 10 Express Type/Seppo Markkula Vihjesysteemi: 1. 0440 656900. Toimintakuntoinen MF 35 tai 135 max. 24,6a ?. alkaen. MMM Matti Ollikainen on nimitetty varatoimitusjohtajaksi, talous- ja hallinto 1.3. 25,5a 5. P. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Juppe Hoo/Jouko Tarvainen 2 Pihlajan Aaroni/Akseli Lahtinen 3 A.T. ?. lähtö: 7 Seliseli, 6 Tuli-Karkelo, 10 Rouva Kaasu, 15 Wizard Stina (11, 8) 3. paneeli majakka . Kubota diesel 26 hv . iltaisin. Romu ja rikkinäiset akut. 0500 367829. PURETAAN Valmet 8350, 6300, 6100, 9100, 705, 605, 903. P. 14,5a 16,9a 17,5a 16,7a 17,9a 16,9a 16,9 16,4a 17,4a 17,6a 16,9a 16,7a 3 3 3 3 4 4 3 4 1 2 4 4 608 540 480 760 930 414 200 560 770 120 565 650 8/18,7a 8/16,9a 5/18,3 2/18,9 1/19,6a 6/18,1a 4/21,1 2/19,4a 2/19,3a 7/19,8a 2/17,1a 1/17,0a 1/21,6 hpl 1/18,3 13/20,9 12/21,3a 4/19,1a 1/19,3 2/18,2a -a hpl 6/22,5x 2/17,9a 2/17,3 2. 045 1390384. Traktorikaivuri, pyöräkone, traktori etukauhalla, h. 0400 753325. Junkkari Simulta 2500 NL+hs-laite Vaski 5 m hinattava jyrä Potila 5 m hinattava pyörä-äes www.maatalouskoneet.fi P. Käteism. ?. 24,1a ?. P. ?. ?. -66, 3.200?. Fiat 414, vm. lähtö: 3 Brave Eight (11, 1) Kostamo Ollikainen Rissanen Repo Heikkinen Pirkkalainen Sulola Savolainen Ostetaan asuntovaunu tai -auto vm. ?. -86. P. -02. P. P. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maataloiskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. 2140 2160 28,9 30,1 28,6 29,0 26,2 27,9 26,9 29,2 27,3 28,4 26,3 24,8 26,6 28,1 24,7 25,1 12 16 16 15 20 17 15 16 18 25 33 22 29 22 36 51 640 670 490 960 400 220 340 060 070 790 170 600 775 630 420 845 4/30,6 2/29,5a 6/30,0 1/27,2a 11/28,1 hpl 2/27,8a -a hpl 8/30,4 5/28,8ax 2/28,4 2/29,5a 7/31,7a 1/29,5 hlo3/27,0 2/28,7 7/32,0a 10/32,9a k -a hpl 2/30,7 6/28,8 hlo7/29,5ax 11/28,9ax 10/29,2a 6/30,2 1/28,8 5/28,9 1/28,8a 11/38,8a 5/28,9a 2/29,1a k 4/31,8 9/29,2ax -a hll 1/27,2a 3/26,9 4/27,1a 3/26,7a 4/29,7 4/32,1 hpl 1/29,3a 1/29,5 1/27,8 1/24,9a 5/27,0 3. 050 3066896. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. ?. lähtö: 9 Womanizer S (6, 3) NIMITYKSET Pro Agria Pohjois-Savo Ostetaan japanilaisia paketti- ja avolava-autoja. alkaen ja kasvi- ja puutarhayritykset palvelupäälliköksi 1.5. toukokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Erilaisia takaveto-, 4-veto-, kuormaintraktoreita. Paripyöriä 4 paria. ?. 040 8765516. Fiat 680 -84 etukuormaajalla 4-veto 1600 h, 2 kauhaa, perälevy, erittäin siisti. Johtoon ei ole siten asiaa, mutta paikka ei ole silti huonoin mahdollinen. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Poissa 2 Kemun Tutu/Harri Koivunen 3 Prontus/Ari Moilanen 4 Ukko-Iikoni/Hannu Hietanen 5 Hurja-Ero/Jari Nylund 6 Saaga S/Matti Nisonen 7 Poissa 8 Krimori/Janne Räisänen 9 Jonnan Emeritus/Janne Haapiainen 10 Virikari/Heikki Torvinen 11 Hurlumhei/Mika Forss 12 Valvi/Heikki Korpi 2100 ?. Noud. 044 5876100. Takalasin pyyhin . ?. ?. Nostokorkeus 280 cm . -88, 1900 h. MF 6290. P. ?. 050 5394661. Remontti kesken. Kaikki merkit ja mallit kiiinnostaa. ?. 22.000 ?. Järvenpään Konepaja Oy Forssa. Seinäjoki, p. ?. huom. ?. p. alkaen. MMM Mika Repo on nimitetty kehitysjohtajaksi 1.4. alkaen. MMM Milja Heikkinen on nimitetty palvelupäälliköksi, maito- ja naudanlihayritykset Kuopion seutu 1.5. 040 5620001. Deutz-Fahr 100 Agrotron, myydään osina. ?. 26,5a ?. alkaen ja palvelupäälliköksi, yritys- ja tilipalvelut 1.5. 90400 Oulu . 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi TOYOTA HIACET vm. Överum sarka-aurat 4-siip. Yhdistelmäpaalaimia -03-08. Myös korjattavaksi. Työpaino 2000 kg . 045 6787936. Ost. Myös pikkuvikaiset ja katsastamattomat huomioidaan. 0400 596423, 02-alue Fiat 160/90 vm. lähtö: 6 Simelius, 4 Caramba (7, 8) 4. alv 24%. Lappeenranta, p. 040 3222211. Ford 5610 vm. -83, 4700 h, Hvaihteisto. ?. 02 8231580. PUIMUREITA,TRÖSKOR -75-95, 8-12 jalk. ?. 050 5265207. Jätä oma ilmoituksesi p. ?. John Deere, Claas, MF, NH, Clayson, Fahr, Sampo 500580. alkaen. MMM Risto Savolainen on nimitetty avainasiakaspäälliköksi 1.5. P. P. Renkaat: 420/70/28 / 70% edessä. 520/70/38/50% Takana. . 4. 0400 207101 John Deere 6530 Premium + Quicke 65 ek -07 MMM Katri Kostamo on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.3. Voitokkaasti alkuvuoden kilpailleet Caramba ja Simelius omaavat kuitenkin selvästi tavallista enemmän potentiaalia, ja on pienoinen ihme, jos voittaja on joku muu. Ostamme jatkuvasti metallia: autot, traktorit, maatalouskoneet ym. 0400 820 193 Koskinen på svenska: 0500 561 265 Snellman Jälleenmyyjät: www.konefarmi.fi vm.-99, hp. 24,8a ?. Lento/Ari Moilanen 7 Erikasson/Harri Koivunen 8 Virijori/Tero E Mäenpää 9 Jylhätuli/Olli-Pekka Miettinen 10 Tementeri/Seppo Markkula 11 Marat/Jarmo Saarela 12 Kirmon Vire/Jorma Matalamäki 7. 2000. -80, 5000 h. Kubota diesel 33 hv . 23,4a ?. P. 9.000 ?. 0400 895174. Pyörä-äes Potila 430 SPH Special -96, 5-riv., etulata ja jälkihara. Tasausäes Kipa 6000. Se otti kiihdytyksessä varmasti johtopaikan, josta Akseli Lahtinen kuitenkin luopui alle 1.20-vauhtisen avauspuolikkaan jälkeen. Takarivistä eteen revittänyt Boker ei jaksanut vastata loppuhetkillä Erikassonille ja kumppaneille, eikä Pihlajan Aaroni päässyt yrittämään sen takaa. Kaksi merkkiä riittänee myös alimmassa sarjassa, vaikka mukana on useita kuntonsa todistaneita nousevia nimiä. Koneella pystyy nostamaan pellon pinnasta 3-50 cm halkaisijaltaan olevat kivet hämmästyttävällä tarkkuudella. 0400 596423, 02-alue. New Holland TM 165+265 -00 Schäffer 2033 . Juoksu oli päistärikön uran paras. Takaisin suurkilpailukastiin nostettu Killerin Eliitti on kerännyt 14?000 euron ykköspalkinnolla hienon osallistujalistan. ?. 044 2662542. Takapotku traktori etukuormaajalla, hinta 10.000, noin 150km Raumalta. ?. lisäajovalot vyötärö H4 . ?. ilmastointi automaattinen . ?. 15000-20000 ? verollinen kone P. 0400 513347. Lumijoentie 8 . ?. lähtö: 7 Good Dynamite, 1 Catch Me Cloud, 3 Nanni Riz, 2 Cool Face, 5 Heralda, 9 Ilo?s Ember, 4 Cad, 8 Demonic Don, 10 Machito Careliano, 12 BWT Hazel (11, 6) 30,0a 26,6a 25,8a 30,9a 26,4a 29,3a 25,6a 28,2a 27,0a 27,6a 27,1a 28,3a 7/20,3 hpl 2/17,5a 1/22,5a 1/18,0a 1/16,9a 1/16,9 2/17,0a 2/19,3a 1/17,6a 10/20,9a 8/20,4ax 2/14,5a 1/17,4a 2/17,5a 4/16,7a 10/20,8a 2/18,5a 1/18,3 4/16,4ax 1/17,4a 1/17,9a 6/18,3a 7/16,7a 7/27,1ax 5/30,5 4/32,3 hll 5/29,6 hll 1/28,2 5/25,7a -a hpl 2/26,7ax 2/27,2 S 6.5. 9/29,3 2/26,3a H 8.5. H 8.5. 9 10 10 10 12 10 13 9 11 11 14 13 590 190 090 260 060 200 140 610 510 902 570 880 9/30,0ax 2/32,2 3/30,5a 1/29,5 3/28,6a 1/30,0 7/32,0a 1/31,2a 3/27,0a 1/31,6 4/28,6a -a hpl 6/32,0 2/30,9 6/30,1a 1/30,0 6/31,4a 1/29,5 2/26,8a 1/30,3 3/28,3 5/29,9a 5/27,4a 8/28,9a 4/29,5 6/30,4a 6/28,9a 1/29,8 2/28,9 1/29,3a 5/28,8a 10/35,6ax 1/29,6 2/32,9ax 2/29,5 7/28,3ax 7/29,8 4/26,8a 6/25,8a hll 7/26,4a H 8.5. 3/25,6a 1/29,4ax -a hpl 7/29,0a 9/27,6a 2/28,7a 35 22 45 41 44 950 970 510 540 610 4/29,8 2/28,8x 7/27,6a 7/25,8ax 3/27,4a 3/30,3 hll 5/27,5a 1/23,3 3/27,9a 1/27,7 7/28,6ax 2/26,2a 12/26,4x 5/27,5a 2/24,1a 1/26,5a 5/26,6a 7/27,9 1/25,4a 49 37 34 35 27 590 110 140 100 006 3/27,0a 2/27,5a 3/29,7a 8/27,9a 1/27,6 4/24,6a hpl 7/27,4a 3/27,9a 1/30,6 2/28,9x 2/28,8 3/29,6 9/27,8a 1/27,1a 35 45 47 32 25 44 46 46 27 29 29 47 260 710 990 666 640 400 590 780 389 335 520 710 3/17,0a 6/16,5a 4/16,8a 10/19,0x 5/16,7a 3/15,7a 12/19,0a 2/17,3a 3/15,5a 3/19,3a 3/17,9a 9/14,9a 8/17,0a 4/16,3a 1/16,0a 1/15,5a 3/16,6a 5/17,2a 3/17,7a 1/17,1a 9/15,8a 2/16,1a 1/15,9a 1/16,9a 2/15,5a 4/13,7a 6/14,1a 3/17,4 4/16,7a 5/14,1a 2/16,8a 6/16,3 3/16,7a 12/15,9a 2/16,2a 2/19,2a 2/17,1 S 6.5. 9/15,5a 3/16,9a 1/18,0a 3/14,8a 2/15,0a 3/17,4a -a hll 5/15,8a 2/14,8a 10/15,7a 2100 ?. ?. Mekaaninen Euro-sovite . Paluuaurat Agrolux 4-siip. 0400-646200, 0500-659678. www.nhk.fi KOROTON maksuaika 31.10.2013 SAAKKA!* TRAKTORI 65-110 hv, 4-veto, aj. Myös ei kats. Kaikenk. 26,1a ?. P. 045 1390384. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Nostokorkeus 288 cm . Sankari/Teemu Okkolin 2100 ?. AHMET 550 kerää kivet myös traktorin keskilinjan kohdalta, jolloin koneen kulkuleveydeltä ei jää käsittelemätöntä aluetta lainkaan ja pellolla ajamisen määrä vähenee. AHMET 550 - 48 900 . Siisti kone toiselta omistajalta, traktori Kuopion KK:ssa NETTO HINTA: 38 000 Sis: alv 24% KUOPIO Sahinjoki Jyrki 010 7683415 jyrki.sahinjoki@agrimarket.fi 28.900,- alv 0 % Hinnat sisältävät lohkolämmittimen ja päävirtakatkaisimen puh. 2120 ?. ?. 040 5700833. Hinattava KULTIVAATTORI Lemken Smaragd 400 KÜA. Hinta 24.500. alkaen. Agrologi Tarja Pirkkalainen on nimitetty palvelupäälliköksi, maito- ja naudanlihayritykset Ylä-Savo 1.5. Tarjoa! P. PohjoisKarjala. etukuormaajan sovite/etukuorm. Ykköskierrätys Oy, p. Nostovoima 1600 kg . 25,0a ?. 0500 358559. Perunalaatikon kääntölaite traktoriin, kuormain- tai nostolaitesovitteinen. alkaen. Ovenia-konserni Jan-Martin Börman, 56, on kutsuttu Ovenian konsernijohtajaksi ja Ovenia Group Oy:n toimitusjohtajaksi. Valmet Terra 880 S -71, alkuperäinen. ?. 4.200?. Kippiperävaunu+peräveto 2x4m, h. Vermossa sille jäi reilusti voimia. Pihlajan Aaroni juoksi Erkon Pokaalissa ilman kenkiä, ja sillä oli perässä jenkkikärryt. lähtö: 7 Erikasson, 2 Pihlajan Aaroni (4, 5) 7. P. Kuormaaja vuoden vanha (hydrauliluk, jousitus ja vakaimet) . 1986-2003. 045 150 5700 Tervetuloa kaupantekoon! Fiat 100-90 turbo -88 + ek., h. 14000 ?. ?. 0500 831235. VAIHTOTRAKTOREITA TAMPEREELTA Vm -07 -08 -09 -07 -94 -05 -02 -05 -05 -02 -99 -03 -97 -95 -95 -95 -93 Hv 206 195 178 140 140 135 150 135 121 101 110 120 140 131 95 83 155 -70 -72 -67 -69 -70 75 75 46 52 *JD7730 Ap50 km/h *JD7530 Ap 50km/h *JD7430 Ap 50 Km/h *Case MXU135 50Km/h *Valtra 8400+Farmi 4166 hakkuri *JD6520 Ap 40km/h *JD6920S Ap 50km/h *JD6520 Ap50km/h *JD6420AP50km/h+ JD651 ek *JD6310PQ16+Isme 150 ek *Case MX110+Q970 ek *MF6270 *NH135M *JD6900+Vila ek *MF6150 +James 180 ek *Case 4230+Quicke ek *Ursus 1634-4 Tarjouskoneet: Ford 5000+Joutsa metsäkuorm. Ford 5000 Ford3000+perälevy+ketjut Nuffield DM4 Leyland 270 Kaikki Hinnat alv 0 % Tunnit 5200 4300 2700 2300 7300 5200 3500 5200 3630 5800 3800 5800 7500 8500 4300 8000 Hinta Myyjä 87900 JR 76500 JR 78000 JR 54000 JR 52800 JU 45000 JR 45800 JR 45000 JR 44300 JR 31000 JR 30600 JR 30200 JR 27400 JR 25400 JR 23790 JR 17600 JR 13600 JR 7900 4900 3900 2290 2900 * Lisätään alv. ?. Veli/Teemu Okkolin 4 Diktaattori/Hannu Torvinen 5 Franko/Jani Ruotsalainen 6 I.P. ?. 2.400?. Koppi jouset ja Etuakselin jousitus . ?. P. ?. 24,0a ?. Hyvä hinta. Soita heti. ?. ?. P. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. ?. Puh. Xenon vyötärö valot ym. . 6. Edestä kiihdyttää Sunrise Lover, joka on lähdön todennäköisin johtohevonen. Womanizer S pääsee sen perässä sopiviin iskuasemiin, ja kun vauhti tulee olemaan kuitenkin melko reipasta, ratkaisut jäävät pitkälle loppusuoralle. Brave Eight on vihjesysteemin toinen varma. 12,5a 12,9a 11,1a 11,8a 11,2a 11,1a 12,3a 10,9a 10,2a 10,5a 245 107 172 184 266 378 152 304 310 286 705 205 788 871 022 884 580 550 970 551 2/14,7a 1/18,4 5/14,1a 7/13,1ax 4/15,5a 5/14,8 4/15,2a 7/15,2a 9/15,8a 12/17,2x 1/19,0 1/16,3a 3/15,8 5/14,4a 10/15,2ax hll 2/14,9a 5/17,1a 6/16,2a 1/16,4a 5/13,0a 3/16,0a 1/12,7a 7/17,7a 7/13,6a 3/14,6a 1/16,9a 1/16,2a 6/15,1a 5/14,4a 2/13,0a 4/12,9a 1/14,1a 8/17,1a 1/12,7a 3/12,7ax 7/14,8a 5/13,9a 1/12,0a -a hpl 2. 1985-2010, kaikki merkit ja mallit kiinnostaa. 045 1106695. RAVIT Womanizer takarivistä huolimatta Parin edellisen kauden aikana maan kärkikaartiin lämminveristen puolella kuulunut Womanizer S on ollut tämän vuoden aikana aiempaa ailahtelevampi. Kausi alkoi komealla kirivoitolla, mutta sen jälkeen tuli monta vaisumpaa esitystä, kunnes Kultaloimessa räjähti. Tommi Kylliäisen ajama Womanizer S veti Porin suurkilpailua tappotahdilla maaliin asti ja kirjautti täydellä matkalla SE-lukemat 12,0a. 0500 358559. Volvo Buster 400 vm. ?. 24,0a ?. autoquad plus vaihteisto + ryömintä . ?. ruohonleikkuriin . -01. ?. alkaen. Ostetaan riviviljelyrenkaat etu 270/95R32, taka 270/95R48 tai 300/95R46. Pippuri/Seppo Sarkola 4 Caramba/Hannu Torvinen 5 Sirkan Sakari/Hannu Kamppuri 6 Simelius/Jouni Törmänen 7 Rosari/Harri Koivunen 8 Kujanpään Jyräys/Mikko Huttunen 9 Hämis Rubiini/Esa Holopainen 10 Loisto-Piirto/Seppo Markkula 11 Tupla-Roope/Jani Ruotsalainen 12 I.P. ?. 040 8395470. 6. P. 040 5356389. Ost. ?. Veera/Kyösti Ahonen 13 Luvisan Lento/Matti Nissinen 14 Muiston Hurja/Harri Konttinen 15 Wizard Stina/Pasi Hirvonen 16 Sekottaja/Seppo Markkula 2100 ?. Samassa talossa uudesta asti, renkaat 99 %. Siisti kone. metalliromut. 20,8a 20,3a 23,2a 23,2a 20,8a 21,2a 20,2a 23,5a 23,2a 22,5a 22,1a 24,2a 111 268 92 154 157 173 514 129 101 170 86 73 215 428 370 010 170 960 114 570 240 870 389 750 11/29,5a 4/24,2 10/27,5 4/25,9a 2/25,8a 8/25,2a -a hpl 9/25,3a 9/29,2x 2/m28,2 3/29,2 3/28,4 1/32,6 2/24,8a 4/26,9a 7/25,9a 4/25,4a 6/24,9a 1/23,5a 8/28,6 14/28,8 8/26,4 2/31,1x 4/28,8 6/30,5a 4/25,6a 9/23,6a -a hpl 5/26,0a 1/30,0x 1/25,4a 8/26,8a 8/28,5a 3/24,9a 1/28,2 4/26,4 -a hpl 7/23,2a 2/24,7a 6/23,2a 5/23,1a 11/27,0a 1/22,9a 2/26,4 hpl 1/25,7 2/23,8a 1/24,7a 1640 ?. seinajoki@hstarvike.fi Maatalouskoneita: JD 3140 -86, 3300 h. oulu@hstarvike.fi Rengastie 6, 60100 Seinäjoki . 046 5316396. LAVA- TAI PAKETTIAUTO. Kaikenkuntoiset. -66, h. 044 3351254. Kierros 19 Toto75 1. Renk 85%. H. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Jyväskylä 1 Ekebo Monique/Niko Jokela 2 Madrid/Timo Tuominen 3 Mian Mari/Jarmo Saarela 4 Vapriikki/Kaarlo Ahokas 5 Siirin Sisu/Mauri Jaara 6 Tuli-Karkelo/Tapio Kukkonen 7 Seliseli/Mika Forss 8 Pristiina/Ari Moilanen 9 Termeli/Miika Tenhunen 10 Rouva Kaasu/Henri Bollström 11 Hopihopi/Jani Ruotsalainen 12 R.R. Puimuri NH 8030 10. ?. P. k-autot ja moottorit. 050 3592886, miell. Keskipitkä matka ei ole missään tapauksessa etu, mutta kolmosrata tarkoittaa Brave Eightin kohdalla automaattisesti johtopaikkaa. Vastassa ei ole kuolemanpaikalla viihtyviä hevosia, ja Brave Eight saa vetää varmaan sopivaa tahtia. Viime kisojen sijoituksiin ei pidä tuijottaa liiaksi. alkaen. MMM Tuomo Rissanen on nimitetty markkinointi- ja myyntijohtajaksi 1.5. Toyota tms. 040 8765516. 3/25,5a T 7.5. 1/28,9 6/25,9a 2/25,5a 14,0a 13,7a 13,4a 13,9a 14,6a 14,1a 14,8a 14,0a 13,9a 13,4a 13,1a 13,3a Heti kät. Myös korjattavaksi. Nouto paikan päältä. Renkaat 31 x 15.5-15 Myydään hyväkuntoinen Fendt Favorit 824 (240 hv), vm. P. 040 2511759. PUIMUREITA: Massey Ferguson, John Deere, Fahr, Claas, Volvo ja Sampo 500 ja 520. 3 lohkoa taakse + vapaa paluu . Porissa kilpailleiden hevosten lisäksi mukana on muun muassa Vermossa tauon jälkeen kahdesti voittanut Aaron de Veluwe. Womanizer S arvottiin takariviin. 8300 h . ?. ?. Puh. ?. ?. traktoreita ehjiä/epäkuntoisia työkoneineen. lähtö: 12 Valvi, 6 Saaga S, 5 Hurja-Ero, 3 Prontus (2, 4) 5. 040 2511759. KOVAPAALAIMIA / PYÖRÄPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Krone ym. Viljakärrit 11 m³. P. ?. Nostovoima 1500 kg . Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. 22 Perjantaina 10. Aj: 2390 h
P. 0400 609761, Karkkila. - liitinlevyt www.latenkone.fi 0400-368183, Tuuri Runsas varustus. NIITTOMURSKAIMET Krone AM243, JFGX2800S, Elho HNM320P. PYÖRÖPAALAIMET Claas 255, Claas 250, Claas 46. ajokone -04. P. Hu 085 0 ittinen 7.6. www.yrma.net TÄSMÄLEVITIN Bergmann TSW 1616 S Erä Jeantil Gti 8500 vaunuja Lietevaunut Homburg salaojan huuhtelulaite Ennakkohinta 8950,- Heti ajoon, sähköohj., lisälaidat 16 tn ym. Häme p. 27000 ? New Holland L85 -97 4188h, Trima EK 19900 ? M-F 4225 4WD -99 5677 h, järeä Ålo EK 17500 ? Ford 5030 -95 Quicke EK, 70 hv 15000 ? RUOTSALAISTA HUIPPULAATUA! www.peuraosa.com DEEREN VARAOSAT JCB 541-70 WM -09 6518h, 132 hv/525 Nm 36900 ? Kasi ruisku 1300/15 m runsas lisävarustus, uusi. VM suorakylvök. 03 3634008, 0400 625373. Levikepyörät 20.8.38 käyt., 1.450. 0400 895174. - erilaisille liittimille JCB TM300 -06 3565h, 121 hv/320Nm 34900 ? John Deere 6330 -11 911 h, kuin uusi! 48900 ? John Deere 6810 -99 J-D ek., uudet renk. EVO 36 Halkaisuvoima 2 - 8 tn . H. Evi kuormain 580 -11. Evi kärry 10 tn -04. Japa klapikoneita, useita. P. P. 0500 269944, Jalasjärvi. Ford OK tr trukkeja, 4.800?+alv. Oulainen, p. 050 5470784, Pekka. HIRSISORVI: Tukista suoraan erilaisiksi rakennushirsiksi. MF 350 Telakaivuri, 9.900?. James 81C yhd.kaivuri, 9.900? Oulainen, p. 18.000 ? Järvenpään Konepaja Oy Forssa P. 06 4331950. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. Työleveydet 10?21 metriä. 0424 720 300 KAUHAT HEFTATTUNA KIRE ESIMUOKKARI 5.0 m HINATTAVA 3100,- - kaikki kauhamallit Poistohintaan: MAATALOUSPIRKKA ORIMATTILA SAKARI KYÖSTILÄ 0500-492123 KEVÄTTARJOUS! Kotimaiset Biojack-kahmarit: - kantoharat - myös tilaajan mitoilla 21 21 risu 27 27 risu 33 33 risu 1200 ?, alv 0 % 1490 ?, alv 0 % 1490 ?, alv 0 % 1650 ?, alv 0 % 1650 ?, alv 0 % 1850 ?, alv 0 % p. 050 3559029. Vaunukomp. 1350 - 1900 mm, piikki Ø 35 mm Junkkari keskus 010 480 2200 Varaosat 010 480 2206 Arkisin klo 16-20 ja viikonloppuisin klo 10.00-14.00: Varaosat 010 480 2234 Tekninen tuki 010 480 2231 MYYNTI: www.mt-tukku.fi Harjupellontie 13, 31640 HUMPPILA Puh. Kuljetusalusta - kevyesti auton perässä . halkaisuterän korkeuden säädöllä Konemyynti: Turku 020 7459 700 Kokkola 0500 561 265 Ylivieska 040 484 8192 Seinäjoki 0400 232 190 Tre-Pirkkala 0400 157 623 Huittinen 0500 829 832 Kankaanpää 050 340 0704 Iisalmi/Kainuu 040 681 5508 Aluemyynti: Etelä-Savo 044 587 0161 Oulu 010 7557 313 Joensuu 050 311 2071 Tornio 010 7557 250 Kouvola 0400 997 188 Rovaniemi 010 7557 450 Lahti 0400 997 188 Ylitornio 010 7557 151 Jyväskylä 0400 164 703 Jälleenmyyjät: Konnevesi 0400 544 594 Alavus 0500 929 200 www.turunkonekeskus.fi Kaivurikuormaajat Forssasta: JCB 4CN Super 4x4 -08, kauhat Engcon+Robot, rasvari, Eberi. Komatsu VB97S 4x4 -08, kauhat, rasvari, sivunsiirto ym. (03) 437 8801 www.junkkari.? yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Konehuolto T. Nu ijär vi 10.6. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. 040 8323497. VAIN 15 e / lähetys TILALLE TOIMITETTUNA! AURAN KULUTUSOSIA esim. Kverneland kärki 053090 3,90 e/kpl Kverneland vannas 073004 25,90 e/kpl Tempo PTU10, hinta 5.900?. P. EVO 30 Halkaisuvoima 2-3,5 tn / 3-5,6 tn . 72 tkm, hyvin pidetty ja siisti. ja 18.4.38 uudet 1.890? sis.alv. Kauhava 12.64 40 Lahti 4 p.040 900 95 6. 87 p.040 . .6. Hymas 9000 SX linkku, -96, kauhat, ilmast., ym. Nerokas V-mallinen syöttöpöytä . P. 0500 224406. Jyrä 3 m + 10 uutta kiekkoa, hp. 1000 ?. Kaikki työvaiheet: sorvaus, varaus ja nurkkaloveus. Käyttöönkoulutus kuuluu hintaan. Lisälaitteena vannesaha H. Kaeser M, 2,2 m³ -03, 2800 . nostin, kant. 03-363 4008 Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Tuurinkoski-yhtymä Oy LAADUKKAITA KIVITALIKKOJA! . Fellow-hapottimen, vm. traktorikaivuri Valmet 8000, hyväkuntoinen ja siisti. Joka paikka toimii. P. 0400 264571. JF9500 4 pystykelaa. alv 0% raa aika! Ruisku ita ja va lavus 13.6. o S . ä s testausp .?A äivät YRMA-myymälöis . P. 0400 201810. Kelajyrsi Maschio 2,5m vähän käytetty. P. 0400 633602 Tume KL-2500 hs-laitteella. P. 040 7657508. . A L V) RJÄR EÄ! KIVITALIKKOJA SHOKKIHINTAAN! lev. + alv. Katso tarkemmat päivystysajat nettisivuiltamme www.junkkari.?. Arkisin klo 8.00-16.00: ALK. SUPE 799,(SIS. toukokuuta 2013 Saimme lisäerän koneita MEILTÄ LAATURUISKUT KESÄN RUISKUTUKSIIN nyt heti toimitukseen ! Kotimainen Kasi-ruiskumallisto on monipuolinen. 18 t?+alv. 0400 485516. Äes TTS Delta. 050 5631761. Junkkari viljanlitistysmylly. Hp. 5.900?. P. 0400 587612. Väderstad Rapid Super XL -06 Täyttää nykypäivän vaatimukset. Varusteltu kärjellä / siivellä tai Quick-change hanhenjalalla www.ekotjanst.fi 0500-567611 . 09-276 4550 info@yrma.net . 040 5068738. JUNKKARI - aidosti lähellä asiakasta! Junkkari päivystää kylvöaikana. Lavetti Sisu, hydr. 3 osastoa Rahtilava kaupe,jyväluukut, pressukatto.molemp. P. Nostolavavaunuja 2 kpl. P. alk. 0400-694210. ERIKOISERÄ SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS 0400661205 PARIPYÖRÄT 650/65R38, 520/85R38, 20.8R38, 520/70R38, 420/85R28. 040 5670280. MULTIVA OPTIMA T 600 ÄES jälkihara MULTIVA OPTIMA 550 T JH ÄES -06 jälkihara, teli myös sivulohkoissa, huippukunto, 12.860,- Kaivurikuormaaja Lännen C 1104x4/2430 -86. trakt. Säiliötilavuudet 700?2500 litraa. Varusteluvalikoima on monipuolinen erilaisten käyttötarpeiden mukaan. Saatavana mekaanisella tai hydraulisella puomistolla. Ruiskuissa vakiona huuhtelusäiliö, sekä lisäksi saatavana 700 litran lisäsäiliö. Kasi-nostolaiteruiskut alkaen 3560 . . P. Viisarivaaka kant. 200 kg, lava 130x150 cm, 300?. P. P. 040 7461642. Metsän äestyskone Valmet 862TD. P. Hp. Huddig 760 linkku -90 Tarj. 040 9655526. p. SRS 6975, uutta vast., ollut esitt.käytössä. 11 500 ? Järvenpään Konepaja Oy Forssa. Hp. Kylvölannoitin Simulta Junkkari kiekkovantailla, 16.9x24 pyörillä, hyvin pidetty. KYLVÖLANNOITIN poistohinta 1000,- 06 4845175, www.harmanpelto.fi LANNANLEVITYSVAUNUJEN TERIÄ esim. SAMSON lannanlevitysvaunun terät 12,90 e J-F ST pystykelalevittimen terät 37 e EWART ketjulenkki 78, 5m rulla 239 e Kaikki hinnat alv 0% POTILA HERKULES 800 PINTAÄES MOTESKA 800 / 12 m RUISKU -92 poistohinta 1500,- Härmänpelto Oy LANNALEVITYSVAUNUJEN KULUTUSOSIA JF pohjakuljettimen kola 59 e Samson pohjakuljettimen kola 49 e TUME TITAN 3000 KYLVÖLANNOITIN TUME HKL 4000 LV JYRÄCOMBI -98 laahavannas, hyvä kunto poistohinta 8000,- Kenttäsirkkeli Laimet 120 hyväkuntoinen. Valmet ajokone 860.1 -04. Timberjack 8-pyör. 040 9009548. Y-Maatalous Nivala. Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 PURKUOSIA Katso lisää www.kjellman.fi Kysy ja tilaa Vaihtokoneita: JUKO H-3000 hinatt. P. 040 9126008. PALJON HYVIÄ uusia ja käytettyjä RENKAITA ja PARIPYÖRIÄ. Raju / APV vanteistot. Suursäkkinostin 295? Trukkipiikit alkaen 335? uutuusmalli ! 3, sis. Paluuaura Agrolux 6x18. 040 5132098 alv 0 % Shokkihinta 14900,alv. Timberjack 1210, 21000h. 0500 873534. Ponsse HS16/H60, 9100 h. 040 8290494. Rote-Raspi -11, tappiterällä, hp. 6200 . Sivusuunnassa kääntyvä kuljetin . 040 7662301. Joustopiikkiäes Tume 340. P. +alv. 19000 kg. P. Erillinen jälkihalkaisumahdollisuus . Niittosilppuri Taarup. Valmet 911.3 -05, hakkuulaite 360. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Käyt. 14.900?+alv. 040 7181574. Samsung SP12 vm. suodattimet tarjouksessa VV-KONE KY p. 0400 661206. Meiltä saat aurojen ja lantavaunujen kulutusosat nopeasti ja edullisesti suoraan hyllystä tai kotiovellesi toimitettuna - kaikkialle Suomessa! Ilman välikäsiä! Kylvölannoitin Juko HT4000 vm. -02, sitkaimet, peittausl., p-a mittari, tuplajouset. DS/3 m, uusi. Junkkari ruisku 900/12 m -04, hyvä. 0500 164290. KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. pit.6m P. 040 7300251. - HETI TOIMITUKSEEN- Valmet 911.3 -05, hakkuulaite 350. 040 8290494. vm.-88, 4-veto. Lantarenki kuivalannanlevitin. 0400 686050.. 040 5510941. Väderstad NZE 700 äes, Crossboard etulata+jälkihara, hyvässä työkunnossa. -08, hinta 23.900?. www.askoarvo.fi Yhdistelmäkaivuri Valtra 912 Valmet 836 ajok., 19.800?+alv. Komatsu PC150HD, 16.100? +alv. 040 5132098 Lännen C 110 linkkukaivuri Myyd. Tied. 2011 JUKO HT 3000 LV KYLVÖLANNOITIN -98 laahavannas , pyöränvälijyrä, takapyöräkone 11.250,- Kaivinkone Kobelco SK120LC -94. puh. P. 040 7181574. ESITTELYKONEITA EDULLISESTI Vaihtolavasovitteiset. Bulk säiliö site, alum. 8500 ?. Todella hyvä! Porvoo, p. 0% ? ? ? Kuumagalvanoitu säiliö takaa pitkän käyttöiän Saatavilla monipuoliset täyttövarustukset Jeantilin 1-akseliset vaunut ovat itsestäänselvyys karjatiloilla, joilla lanta levitetään nurmelle. Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 i mas aa osa ! r a V jois a Pidä peltosi tuottavana myös sateisina kesinä. Ostimme erikoiserän Homburg Ecoa Suomi varustuksella Sähköinen kauko-ohjain huuhteluletkun syötölle 5-mäntäinen pumppu Teliveto letkunsyötölle Tilaa nyt ! Maksu ja toimitus keväällä 2013 Katso lisää www.kjellman.fi Kysy lisää 0424 720 600 4-veto, vm. Kylvölaite TTS Sigma. 1.200?. Vaihto/rahoitus. P. 0500 173262. Asfalttileikkuri kauhan huulilevyyn kiinnitettävä ja 2 kpl minikaivinkoneen kauhoja. p. Halsua 11 p.044 rm 0892 4 085 900 95 05 ! p.040 900 9525 p.040 900 9502 p.04 Katso lähin YRMA-myymäläsi osoitteesta www.yrma.net/myymalat Yrittäjien Maatalous . Leveydet (mm): 1350, 1600, 1900 . Sovitteet paikallaan kaikkiin malleihin . P. 040 5025741. Timberjack 1270D H 480 vm.-03. P. 0400 779184. FIATAGRI - NEW HOLLAND Alkup. 040 5473542. Imupainevaunun kompressorin LAMELLIA. UUTUUS EVO 36HC - hydraulisella laipankäännöllä ja hydr. 3.800?. 02 735 800 041 505 8567 SMS yleis kultivaattori Peugeot Boxer -04, aj. Palaturpeen karheeja 4.800. P. P. 0400 786030 Perunanistutuskone 2-riv., lannoiteyksiköllä Ekengårds,1.200?. Kyntöaura Fiskars Agromat, 4-siip. www.maatalouskoneet.fi P. P. -83. 23 Perjantaina 10. . sis.alv. Myös nostovarsiin Tied. 0500 714642. POTILA MASTER 600 H ÄES -11 jälkihara ( hinnat alv 0 % ) Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P
020 743 9943, YRMA, puh. jaakko.holsti@mtk.fi AgroAnalyysit . 020 745 9704. 0400 830861. Tehoa toistolla! Alennus -20 % NOSTO-OVET BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. LAITILA YRMA, puh. 0440 850 893 . 0400 668 624 asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Puutavaran höyläystä SIIRTOHÖYLÄLLÄ. 0400 565366, 045 8593201 Softroll liukuovet eteiseen, mökille. P. (06) 2288 411. 044 261 4602 . Tehtäviin voivat kuulua myös kasvintuotannon asiantuntijapalvelujen kehittäminen osaamisvastaavana sekä kehittämishankkeisiin (mm. 040 900 9527 . KEMPELE PP-Traktori Oy, puh. 0400 900 9541 . (08) 430 311 ?ALAVUS Seinäjärven Rajala, puh. kaapelisarjan 2991HPS203051 395,- Halkokäyttöiset viljankuivurin esilämmittimet AKO DUO 12V/230V SÄHKÖPAIMEN X1000 80 kW ja 140 kW Tulipesän ala 1080 x 620 mm ja 1200 x 730 mm Aitaus- ja akkutarkistuksilla. Pienille aitauksille Ilman kasvillisuutta enin. (08) 443 877 . 0400 288 500 TAIMITOMPPA TAIMENSUOJA suojaa taimesi, varmista kasvu. Edullisesti tehtaalta. tojapak.com 0400 608047. Erä merikontteja, uutta vastaavia, pituus 13,5 m, korkeus 2,65 m, 86 m³, 7 kattol. Volvot FL7 ja FL6. (06) 434 0064 . SIBBO Paipis Centralbod, tel. Korhonen Oy puh. helppo asentaa! www.softroll.fi P. Katso lisää www.ekoesko.fi P. kehittyvän ja kannustavan työyhteisön sekä asiantuntijatiimien tuen Uusi galvanisoitu kontti SHW ETUKUORMAAJAN PIIKKI 820 MM HYDRAULINEN TELESKOOPPITYÖNTÖVARSI ProAgria Etelä-Savo hakee ProAgria Etelä-Savo on eteläsavolaisten viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien tarpeisiin vastaava 50 toimihenkilön voimakkaasti toimintaansa kehittävä asiantuntijaorganisaatio. 5490 ? Sauna 10 m² 2790 ?. P. 020 413 3720 LYPSYKARJATILA Haapavedellä, hyvällä paikalla, 40 lehmää, peltoa 84 ha. 040 5465923. ESKON KONEHALLI Puuelementtirakenteinen konehalli, helppo pystyttää vaikka miesvoimin. Tarjous peruskoko 12x24 m hintaan 16.550 . MIKKELI YRMA, puh. 50tkm, 2r, vetok, lohkol, soitin, tosi siisti, ALV-vähen. PARKANO Sorvaamo Eero Aalto, puh. IISALMI LH-Osa Oy, puh. 050 5527572. Viljankuivaamon katon tekijää. Uusimaa. esim. 0400 355 303? VÖRÅ Vörå Maskin och Traktor, tel. 040 5132098 Tallinnan lähellä määrä-ala 10,3 ha, hp. Kasvintuotanto kannattaa - ja MaitoTaito ?hanke) osallistuminen valittavan henkilön osaamisen ja kiinnostuksen mukaisesti. alv LAMMASVERKKO www.ikavote.net 90/6/14, 100 M RULLA 1652150900615100 130,00 Ikavote Oy Ikaalinen 050 5729914, 0400 736372 CTEK MXS 5.0 TEST & CHARGE AKKULATURI Akun testi- ja latauslaite jossa yhdistyvät kehittynyt mikroprossorilla ohjattu akkulaturi ja akun ja vaihtovirtageneraattorin testaustoiminnot. 131056308 115,- UUTUUS! 2,25m - 1250 sis alv 24% 3,00m - 1390 4,00m - 1690 Öljy/kemikaali - 2440 SHW ETUKUORMAAJAN PIIKKI 820 MM Taivutettu, kierre, M24x1,5, Silocut, Trima 5193221195S 48,40 Suora, kartio 2, kierre M28X1,5, Silocut, Trima 5193241160S 66,55 Arto Pesonen Yksikönjohtaja 020 7933501 Niko Riikonen Myyntipäällikkö 020 7933503 Virpi Liukkonen Myynti-insinööri 020 7933502 myynti.hollola@ruskonbetoni.fi Pitkäiskuinen Kaikki hinnat verollisia hintoja www.grene.fi 42 kpl uusia 1 m³ vihanneslaatikoita ja hyvät 16.9x38 traktorinrenkaat. P. Retronik, 050 5210082 Metsää Rantaa Forssa Kojo 5,87 ha puusto 344 m3, 18 t?/tarj. * puh. m3 ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia metsäpalveluita. Moskvitsh Elite 1500 M -75, aj. 27000 km, alkuperäsikunt., juuri katsastettu. 040 5739684. Volvo FH12 vm.-97 takateliveturi, hp. RAAHE Hakalan Konekliniikka Oy, puh. Olemme mukana valtakunnallisessa ProAgria -yhteistyössä Pihapuitten kaadot, hankalatkin paikat latvasta käsin. HUITTINEN Konehuolto Kaitanen Oy, puh. katsastettu, 4.000 ?. P. 020 743 9960. 0440 597150. Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. 230 mm, pit. Lisäksi 90 m² MÖKKI Pälkäne veden rannassa, erill. rantasauna, paljon marjapensaita ja koristepuita, n. 050 3111109. Punaista VILLAELEMENTTIÄ, pelti-villa-pelti, 372 m², vahv. 0400 620 765. TORNIO Lakkapää Oy, puh. P. 040 900 9512 . 044 2746445. www.pintaykkönen.fi KAIVURIMIES ottaa vastaan tilauksia Päijät-Hämeessä. Telakone 22 tn. Lisätietoja toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo, puh. PÖYTYÄ Jarmo Lalli Oy, puh. 040 5555555. henri.lignell@niskoshallit.fi www.niskoshallit.fi Teräshallit, konekatokset, edullisesti suoraan valmistajalta. Raahen Teräsrakenne Oy p. 300 m, tontti n.1 ha. 020 743 9930. 040 721 6399 ? TOIVALA LH-Osa Oy, puh. 044 085 0872. 0400 164 715, YRMA puh. JYVÄSKYLÄ Jyväs-Maatalous Oy, puh. Myös rehu- lanta- ja juurikasankeroisanalyysit. LOIMAA Loimihuolto Oy, puh. 0400 516 274 . 02 5391639. Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. KANNUS YRMA, puh. 0400 809 0600, YRMA, puh. 2 WC, iso lasitettu parveke. asiakaspalveluhenkisyyttä . 0400 648138.. MARIEHAMN Ab Lantbruk, tel. 040 900 9529. kehityshakuisuutta ja organisointitaitoja 044 - 356 9000 Myymme tiivisteellisiä EK-betoniputkia ja -kaivoja! Kysy myös 2-laadun putkia. Tuotteemme soveltuvat hyvin myös maatilarakentamiseen. Kasvintuotannon asiantuntijaa Tarjoamme . 0500 733132. TURVETRAKTORIT VAPAAT kesän 2013 töihin. P. LEMPÄÄLÄ Farmilaite Oy, puh. 300 m, 750 t?/tarj. * puh. RAJAMÄKI Suomen Käyttökone Oy, puh. OULAINEN Ojan Rauta Oy, puh. KAJAANI Aug. LAPPFJÄRD Rosenbacks Butik, tel. 050 5214726. Tehtäviin kuuluvat kasvintuotanto- ja kotieläintilojen viljelyneuvonta sekä kasvintuotannon kehittäminen Etelä-Savon alueella, erityisesti Mikkelin seudulla. (09) 239 8067. 0400 666769. Lähetä nyt maanäytteet meille. 0400 395318. Suoritamme sisä- ja ulkopuolisia maalauksia ja betonilattioiden pinnoituksia. 050 3771060 Mustasaari. Villaelementtejä pelti / kovavilla / pelti edul. TURKU Turun Konekeskus Oy, puh. (08)425 250 UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VILJELYTARVIKKEITA www.ruusutarhat.fi/poistomyynti P. 0500 367829. Haemme nyt innokasta ja itsenäiseen työhön pystyvää TILANHOITAJAA vastaamaan tilan maataloustuotannosta. Haemme Tähtiyrittäjää Tehtäviisi kuuluu mm. OULU Lakkapää Oy, puh. P. mukavuuksilla, järvi lähellä, l-a pysäkki n. mennessä: Anni Asikainen, p. 0400 935099. Skootteri Aprilia Factory. paikkaa, Päijänteen rantaviivaa n. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse. 32.500?. 050 411 2240. ISOJOKI Isojoen Maatalouspiste, puh. (06) 433 6500. KARVIA Rauta-maatalous Lastula , puh. 044 5516827. MAASEUTUNUORTEN ASIAMIES Häme-Uusimaa alueelle ossa Sal ALAVIESKA Auto- ja konekorjaamo Marjakangas Oy, puh. Urakalla tai tuntitöinä. VIRRAT Virtain Konetarvike, puh. 050 5185122. Pilarikehäiset PVC-hallit. Kysy kevättarjous! Niskos Hallit p. P. 0440 577358. As.vaunu Hobby 495 2010, tarpeet., kuin uusi, 15800 ?/vaihd. halpa auto. 0400 899 979? JOENSUU LH-Osa Oy, puh. Valmistamme myyntiin TYNNYRISAUNOJA. Valkeakoski, Siirtohöylä Puntala 0400 237696 www.pihaunelma.fi MB 814 umpikaappi perälautanos. 040 7230334, Hyvinkää. Lisätietoja nuorten asiamies Meri Ojanen 040 5329636 Hakemukset viim. alv 140 kW 6100,- sis. (018) 230 22. 03-2227344, 050 5176902, www.pirkkalappalainen.fi Stora Enso Metsä hankkii Länsi-Suomen hankinta-alueelta ainesja energiapuuta vuosittain vajaat 1 milj. Aggregaatti Honda 7kW 3vaih.ben. Aggregaatti 40kW omalla diesel.m. Hiekkapuh.laitteet, uudet. rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. 040 5855915. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. Käytännössä työ rajoittuu syys-talvi-kevät kuukausille (n.60 h/kk). EDULLISTA ERISTEVILLAA ! P-auto Partner 1.9D -05, aj 106 tkm, kats., huollettu ja nokkahihna vaihtettu myös vesipumppu käyttöhihnoineen. 7000 ? Järvenpään Konepaja Oy Forssa. Takassa kaikki tarpeellinen jonka takka tarvitsee. 2 kpl turvetraktoria, suokokemus 51 vuotta kahdella kuskilla. (02) 722 1133 . viljalle. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 0400 632908. 16 m kontti lämpöeristetty hydr. aukeava katto, 2500 ?. Aito Italian malli. TENALA Frimans Diversehandel, tel. 0500 650 725. P. KANKAANPÄÄ Hydropojat Oy, puh. Asiantuntijatyön kokemus sekä maatilojen verotuksen ja tukijärjestelmien hallinta katsotaan eduksi. Arvostamme . 044 799 7280. (019) 476 780. 020 4551 642. Marko 0500 733132. NAVETTAPESUT YMPÄRI SUOMEA. 0440 850 875 . mahdollisuuden itsensä ja osaamisensa kehittämiseen . puunkorjuun suunnittelu ja toteutus tavoitteiden mukaisesti sekä korjuun ja puutavaran laadun seuranta ja kehittäminen. Jätä ilmoitus Urakointialueenasi on Varsinais-Suomi (pois lukien Salo ja Kemiö), länsiosat Kanta-Hämeestä, itäosat Satakunnasta ja lounaisosat Pirkanmaasta. Viinijärvellä 240 m². 040 5927864. Myydään pelto / metsäpalsta Sotkamo / Nuasjärvenkylällä kokonaispinta-ala 12.43 ha, josta tukioikeudellista peltoa n. P. nurmentuotannon osaamista . 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Asianajaja, varatuomari Pirkka Lappalainen, Tampere. 040 7340195. Etsimme oma-aloitteista, positiivista hyvää tyyppiä, joka viihtyy nuorten viljelijöiden seurassa. 1 ha tontti. P. SYSMÄ YRMA, puh. 1500 ?. Odotamme hakijalta tehtävään soveltuvaa koulutusta (esim. MMM agronomi tai Agrologi amk). RANUA Ranuan Meijeri, puh. (02) 851 800. Siisti ja hyväkuntoinen. P. 5 km Väh. eläintenhoito ja ruokinta, rehun ja viljan tuotanto, esimiestehtävät, EU-tukiasiat, kiinteistöt, työkoneet, lupa-asiat, ruokinta- ja viljelysuunnittelu ja toiminnan kehittäminen. Edellytämme: - agrologin (AMK) tai muuta maatalousalan peruskoulutusta - kokemusta eläintenhoidosta (lihanauta-, lammas- ja luomukokemus on eduksi) - valmiutta hoitaa eläimiä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palkkaus sopimuksen mukaan. KUUSAMO Kuusamon Osuusmeijeri, puh. 044 751 3585 . (02) 523 4400 ? KAUHAVA YRMA, puh. 040 5834890. Eteläiset MTK-liitot Häme ja Uusimaa sekä SLC-Nyland hakevat osa-aikaista nuorten asiamiestä aktivoimaan nuorten toimintaa. 60/580-1111 mm, kat 2 1377123000 717,- TARVIKKEET TAIMIKASVATUKSEEN, KENNOT, MUOVIT YM. JA ROMPETORI katso; www.tarvikepalvelu.fi P. 040 7061049. Talo ja 6:n hevosen talli hehtaarin tontilla Seinäjoen Kitinojalla. P. FORSSA YRMA, (03) 422 2480 . 040 771 9923 Tetri Padasjoki Virmala 3,064 ha rantametsätila jolla 3 lomaasunnon rak. 040 900 9508. 045 2021191. Maalataan ammattitaidolla rakennukset ja katot Etelä-Suomen alueella. Etelä-Suomen alueella. P. Ruotsinkielen taidosta olisi tehtävässä hyötyä. Ammattitaidolla. Tila on osa eettisesti ja lähellä tuotettuun ruokaan erikoistunutta Viskaalin-yrityskonseptia, johon kuuluu myös teurastamo, rypsipuristamo sekä myynti- ja markkinointi. ny imaine ritys Kot Viljavuustutkimukset EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. (08) 220 780. LAHTI MKH-Keskus Oy, puh. mennessä: asiakaspalvelu@viskaalin.fi Pantone DS 318-5 C 4-värinen ruskea C 38, M 70, Y90, K28 Puhtaiden makujen ruokaa R130, G78, B44 # 824e2c Musta K100 VERKKOKAUPPA Savenmaa Mönkijän /traktorin 12v keskipakolevitin 249? Kannettava kylvölaite 139? www.saven.fi Puh. 050 3471267. OMAKOTITALO Pälkäne Oksala 90 m², kaik. EURA YRMA, (02) 865 1345 . (016) 310 252. Katso kuvat: laprim.fi P. (06) 384 4600 . 24 Perjantaina 10. Tytöllä ollut, aj. 6.700km. 06-4785179 www.ptlvuollet.fi Lähes puoleen hintaan! HIRSISAUNA Riihimäen keskustassa kerrostaloasunto 98,5 m²: 4 h, k, vaateh., kylpyh. VÄÄKSY MKH-Keskus Oy, puh. KOUVOLA YRMA, puh. toukokuuta 2013 Ikavote Oy valmistaa ja myy MÖNKIJÄN RUISKU 94 l / 12 V - Ruiskuleveys 2,5 m - Erillinen ruiskuvarsi - Sis. 0500 551954 / Kouvola Hakemus ja cv pe 24.5.2013 mennessä osoitteella ProAgria EteläSavo/ Kasvintuotannon asiantuntija, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli tai sähköpostilla heikki.pahkasalo@proagria.fi. 1,5 km Muk. SALO Salon Maatalouspalvelu Oy, puh. PORI AGCO Suomi Oy, puh. 040 7340195. Mökki / eräpaikka Rovaniemeltä n. 5-8,42 m. 0500-683 155, www.viskaalin.fi Vapaamuotoiset hakemukset ja ansioluettelot 20.5. 3.000? Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com P. 03 7775914, 0400 713905. Rakennus- ja rakennepiirustuksia lansiinsinoorit@gmail.com Kivimiehelle töitä: laatoitus-/ reunakivien asennus. LAPUA Lakeuden Kone- ja maataloustarvike, puh. 040 503 7144 Hallikiint. 045 230 6869 . Tarjouksen voi jättää myös osalle urakointialueesta. p. 040 563 2145 anni.asikainen@storaenso.com AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. monipuolisen ja haasteellisen ja mielenkiintoisen työn maatilojen tuotannon ja talouden kehittäjänä . Rakennushissi, hinattava, valovirta 1200 ?. (03) 312 27600 LOHJA AS YRMA, puh. NIVALA YRMA, puh. ROVANIEMI Lakkapää Oy, puh. P. (02) 569 938, YRMA (02) 565 005 ? HÄMEENLINNA YRMA, puh. priimaa että 2-laatua. P. 040 707 8531. kasvillisuus enin. Hp. P. (016) 332 0600. lähellä viljelijää Uuusi VESIKIERTOPELLETTITAKKA 18 kW. Oikeudenkäynnit ja omaisuusjärjestelyt kokemuksella ja ammattitaidolla. P. 5 ha. P. 0440 337 529 Sahramies Paljon muita kohteita Etelä-Suomessa ja esitteet: www.es-metsatilat.fi Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti puh. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi Peltikattojen huoltomaalaukset alk 13,50 m2. Hirsisauna 37 m² väriv. P. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi www.storaensometsa.fi Yhteydenotot 31.5. URJALA YRMA, puh. 040 900 9540 . 044 3406331 Tehtävänä mm. 0400 440 891. VIITASAARI Viita-Kone Oy, puh. Akaa. P. (02) 727 5600, YRMA puh. P. YLIVIESKA Ojan rauta Oy, puh. 12V-230V muuntaja 1660372125 140,- UUTUUS! Kuivurivarustukseen kuuluu sääsuoja, savupiippu ja trukkipiikeillä käsiteltävä jalusta. Hinnat: 80 kW 4600,- sis. Asennus 007 Oy tiedustelut 040 7274334. Tarvitsetko apua saksan kielellä? Tulkkauksessa, messuilla jne. Autan mielelläni kulukorvausta vastaan, (ilman palkkaa). P. 040 5067066. LAMMASKALUSTEET Katso Maatilan Pellervo 5./Eläinliite sivut 54-57. + alv.! Kysy myös muita malleja. PUUTAVARALIIKE VUOLLET KY puh. (03) 6533 946 . 0440 850 877. 55 km. P. HALSUA YRMA, puh. SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja yli 30 vuoden kokemuksella. AgroAnalyysit Pitkät takuut! Tikkurilan kanssa yhteistyössä vuodesta 1989 Kysy tarjous www.pirkanmaansuti.fi Puh: 020-7345100 SUORITETAAN ELÄINKULJETUKSIA asianmukaisella kalustolla. Veljekset Silvennoinen Oy 040 5589000 / 0400 50235. EKOESKO punamulta keittomaalit ja tiilkatto maalit. 050 314 1271 . 25.5. Renkaat alumiinivalseilla. Asunto järjestyy tarvittaessa. Lisätietoja: Heikki Räinä, puh. 050 3202222. Limousin-karjaan ja Texel-lampaisiin keskittynyt Viskaalin emolehmätila sijaitsee Muhoksella, Oulun kupeessa. 020 7479 020. NÄRPES AB När-Power Oy, tel. 0500 656 125 . 158 t?. Kaikki palvelut lähellä! Sauna + ph +terassi UUSI MALLISTO Katso heti! 13m2 2.498 ? norm. Sopimuksena on monivuotinen runkosopimus. P. P. 020 7639640 www.metehe.fi Mitsubishi L200 4wd diesel -06, aj. 0400 365 521
040 5563270, turva-aidat.fi Mies haluaa 50-73 v. Juu, varmistin vaan että molempiin. Turpeinen väänsi kieli poskella kaksi nimikirjoitusta. Hinnat sisältävät alv:n. Oliko vielä muuta? . Viola nykäisi paperit eteensä ja sutaisi omansa. 25 Perjantaina 10. Anteeksi että vaivasin kunnanjohtajaa. Juu, niin määkin aina jos joku semmottia kirjottelee. Ei muuta. olis nyt tahtonu enemmän. 8. Raineri ruokki kanojaan kuullessaan auton ajavan pihaan. 2?/min+pvm. Heikki Luoma www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. tlk Hki nimim. Olisi muuten, mutta kirkkoherra haisi löydettäessä ja kauan sen jälkeen vahvasti alkoholille. . 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm Markiz PL107hki52 LIVE tekstari-seuraa! Tekstaa EMÄNTÄ ja viestisi nroon 179300 2,5 ?/viest.i Cr, Pl396, Hki 12 AITO-VARMA-NÄKIJÄ: 0700 51040 2?/min+pvm. 040-7466966. Päivystys 6.5. 0400 310498. ALPAKOITA Keski-Suomessa www.alpacas.fi Highland Cattle lehmävasikka 1v. Joensuu, p. beagle, i. Hän ojensi pitkän jalkansa maahan, mutta kääntyi vielä katsomaan Kiiskeä vasen silmä lähes kiinni siristettynä: . Tampere. www.ewline.org 70+ NAISET 0700-414-907 60+ NAISET 0700-414-906 50+ NAISET 0700-414-963 18+ NAISET 0700 414-905 Cr, PL396, Hki12 2-2,34 min+pvm Juttuseuraa aikuisille Nuori neiti vailla rohkeaa puhelinseuraa! Ota yhteyttä! soita 24h/ vrk! 1,7e/min+ppm puh. Vai niin, sittenhän asia on kunnossa. Juurikkala naurahti ja avasi takaoven. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Ja sitten nimet näihin papereihin, vai? . naisseuraa TOSITARKOITUKSELLA. Vast. VÄINÄMÖINEN . Myös Viola ojensi kätensä poimimaan Turpeisen rintataskuun eksyneen kynänsä. PL107hki52 Salaista puhelinseuraa tarjolla mukavalle miehelle. P. Sulla on aina ollu hieno toi nimikirjotus. 0400 562461 PUNA-APILA C1, REHUVIRNA, PERSIANAPILA, WESTERVOLDIN RAIHEINÄ. Juurikkala nousi autosta, käytti kättä suikankulmalla ja kääntyi pois. Tielle päästyään Kiiski tunsi huojentuvansa, mutta vain hetkeksi. Raineri vihelteli, eikä huomannut äänettömästi hiippailevaa Kylmälehtoa ennen kuin tämä pysähtyi verkkoaidan vierelle. - 29.9. arkisin klo 17 - 19 ja la-su klo 9 - 15 numerossa 01053 20123 (poislukien juhannuksen pyhät) Sesonkipäivystyksen aikana voit tilata ja laaja valikoima alkuperäisiä varaosia kaikkiin noutaa varaosia myymälöistä myös normaa- Konekeskon ja Rautakeskon edustamiin kolien aukioloaikojen ulkopuolella. Enkö minä jo sanonut! . Kasa Viola. vanhem., e. Katteettomasta sekistä minä teen rikosilmoituksen, siihen saat varautua. . 050 5385150/Helena Karjalankarhukoiran pentuja. Sirut. Mutta sähän ootkin käyny kylmäkkökurssit ja muut kansanopistot? Viola ojensi käyntikortin: . 040 7276123. www.thorsvikhereford.fi Myydään hyviä hereford-siitossonneja kesän astutuksiin. Myytävänä myös 2-vuotiaita siitossonneja Hinnat 3500-4000 ?. ?Rehellinen? ENSAM? Ring våra flickor. toukokuuta 2013 HAKELÄMPÖLAITOS Täydellinen, 1.125 mega Pois siirretäväksi Vitalon Power Oy P. Tai edes toinen! Toinen saattaisi lähteä sen jälkeen omasta halustaan. 7. Turpeinen istui pöydän ääressä jukertaen sekkivihkoonsa tarpeellisia kirjaimia ja numeroita. 0400 222820. Pentuja, syksyllä jo metsälle, hyvin ajav. 044 5168065. Peltihalli Vaasassa, 20*60 m, poishaettuna. Sanaakaan sanomatta, hymyn häivääkään suomatta, purjehti Viola ulos yhteisestä kodista ja Turpeisen elämästä. 0400 333666, 0500 333666. SINIMAILANEN MAISSI kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200 Luomu AIV-rehua pyöröpaaleissa apila sekä hernetimotei SV 1 -12 satoa, kuivikeolkea pyöröpaaleissa. min + Lsa. Nauttiko kirkkoherra alkoholia illan aikana? . P. Hän arveli Matiaksen tuovan Suvia, sillä oli ollut puhetta että tämä saattaisi poiketa jonain iltana. Hän oli tullessaan ollut varma, että asiasta, tai summasta syntyisi iso riita. PL 359, 00121 Hki. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Oliko vielä muuta, olisi tässä vähän töitäkin vielä tänä iltana. . MARK TRAIL Puhdasvesi kuljetus/varastovaunu n. Soita! 99599-372900 1144 1,97e/ min+ppm N.N. Sekä kielen mukanaolo toimituksessa, joka kesti ja kesti ja kesti? Turpeinen repi varovasti lehden irti ja ojensi Violaa kohden: . Kaurat: Belinfa ja Viviana. Hän hätkähti hieman linnustajan asuun pukeutuneen hauturin ilmettä ja haulikkoa. Jatkuu. Karstula, 0400 767553. Isoa Ariel ja Marabel perunaa. P. ja 5.8. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 0400 736875 Kauhajoki. SERTIFIOIDUT VILJANSIEMENET Uutuuslajikkeita Kurikasta p. P. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . Mistäpä Turpeisella olisi sellaisia rahoja valmiina! Viola sujautti mitään sanomatta sekin käsilaukkuunsa. . Kun vauhti toppaa, niin yleensä kuljettaja paiskautuu eteenpäin. Juurikkalan löysä jutustelu koetteli Kiisken hermoja, mutta hän hillitsi itsensä: . tai juu. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa 110 . 0400 695108. AITAPYLVÄITÄ ja kyllästettyä puutavaraa suoraan valmistajalta. Kaikki aitaustarvikkeet ja verkot varastosta. P. Viola ei saanut katselluksi toimitusta, sillä häntä oli aina ärsyttänyt Turpeisen kansakoulupojan käsiala ja kiertokoululaisen numerot. LAMPAITA ja KARITSOITA. P. Kysy lisätietoja tai tule tutustumaan! Tilanhoitaja Paavo Kuuluvainen 050 5172189 MANSIKAN varmennetut taimet Marjoniemen Taimitarha, Kesälahti www.marjoniementaimitarha.fi P. Hyvästi! Turpeinen ojensi kätensä. Maija-Liisa Saarela Leppävirta, p. Sen baarin palkkalistoilla ei olekaan huoria ja honkkeleita. Karita-herne, Kontu-härkäpapu, Nokka-timotei. Peräniityn tila, Huittinen P. Omituista sekin, että kirkkoherra kolhi takaraivonsa ojaanajossa. ELLtark. Mittari näytti nollaa. . 0700-94466 N.N. 050 4923501/Juha. ILMASTA TYPPEÄ! TYPPIYMPPI Siementen typpibakteeriymppäys varmistaa palkokasvien typensidonnan ja kasvun. Myynti: siemenkauppiaat ja Elomestari Oy puh. - 7.7. P. Kalusteiden kuljetuksen maksat sinä. Seittemänkymmentäviis tonnia. Oot ostanu paarin. Starius PL 85, Tre 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. OUTO VALO . ja kovasuk. Paitsi jos papinsaatana ja Aaltosen likka saataisiin savustetuksi ulos pitäjästä. Tarjoukset 20.5 mennessä. HELGE . 8 m³, pien-/ nurmikon kasteluun, sammutusvesivarastointiin, kasvinsuojeluveden täyttövedeksi, puutarhankasteluvesisäiliöksi. P. P. 040 5756255, Mäntsälä AIV-rehu paaleja ja PAHNA paaleja. 040-5818477 www.elomestari.fi K-varaosat päivystää maataloussesongin aikana Myös rikkatekniikka vihannesmaille! APOLLO ja CORDELIA RYPSIN SIEMENTÄ! Toimitukset kaikkialle! 0400-882090 www.purolankartano.fi SERTIFIOIDUT SIEMENET: Ohrat: Fairytale, Ingmar. Kaikki oli hiljalleen luistanut loivaa ja pitkää alamäkeä. Hyvin koulutettuja, reippaita ja rohkeita. Erityyppisiä. Tarjolla on neisiin. Kuivaa ja esikuivattua luomuheinää. beagle/ajokoira. Kannus p. Itse kai se tietää parhaiten. . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. VIIVI JA WAGNER . PL107hki52 Olisi kiva jutella ja ties jos jotain muutakin keksittäis... puh. Myös Virpin suhteen oli toivo lähes varmasti menetetty. Sattuuhan sitä. Kattotko, että on oikee summa. Viola nappasi sekin käteensä, poimi lukulasit käsilaukustaan ja silmäsi numerosarjaa. 050 3533094. senja.tiirikka@gmail.com Rist. P. Ei. 0400 623840. - apilat - virnat - herne - mailaset vuohenherne - pavut - keltamaite - Islanninhevosia, 4-vuotiaita, 2tammaa, 2 ruunaa. 03-6725502, 0400 644996. HighlandCattle sonnivasikoita jatkokasvatukseen. Turpeinen taitteli silmälasit taskuunsa ja totesi itsekseen: . 040 1884444 PÖYRÖÖT . 0400 777688. Asterix, Annabella, Siikli ja Ariel perunaa. Kulmat kohosivat, sillä Turpeinen oli kirjoittanut täsmälleen papereissa mainitun summan. Tuossa on osoite. . Liittyvät nimenomaan kirkkoherran onnettomuuteen, eivät teihin muuten kuin tarkistusten osalta. . Vihjaako konstaapeli, että minulla olisi jotain syytä valehdella? . Turpeinen katseli tulosta pää vinossa: . Ei mitenkään, nämä ovat pelkkiä rutiinikysymyksiä. Onnee vaan kovasti.
1400-luvulla käsitys pohjolasta selkeni ja saarena pidetyt Pohjoismaat ymmärrettiin niemimaaksi. EMILIA LAVONEN ?Avartuva maailma . Ne kertovat usein enemmän ajan maailmankuvasta kuin maastonmuodoista. Karttatiedon kehittyminen ja lisääntyminen avautuvat Kansallismuseon näyttelyssä tutkimusmatkailija A. Teoksesta otettiin monilla kielillä painoksia liki vuosittain vuoteen 1612 asti. Ruhtinaat ja hallitsijat tilailivat itselleen karttoja. Otsikon pitää houkuttaa lukemaan ja herättää mielenkiinto aiheeseen. Kartta-aarteita A. Jos rikas ruhtinas halusi oman kartaston, sen piti olla näyttävä.? Karttoja koristavilla kuvilla ei ollut aina varsinaista tarkoitusta. ?Joillakin kuvilla täytettiin valkeita paikkoja, kun ei ollut oikein tietoa.? Näyttelyssä voi seurata, kuinka Suomi tulee vähitellen karttoihin. Rajoja saatettiin muunnellakin ja käsitellä oman tahdon mukaisesti. DeLaval lasikuitutolpat ja aitanauhat nyt erikoishintaan! KANSALLISKIRJASTO kuva tarkentui ja laajeni. Kartoista tuli 1500-luvun lopulla liiketoimintaa. Samalla maailman- > > Eija Mansikkamäki voitti Innovaatiokiteen Maaseudun Tulevaisuuden toimittajan Eija Mansikkamäen juttu Miljoonabisnestä jänkhältä voitti Innovaatiokide-palkinnon. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 10. Roomalaiset tiekartat olivat sotilaskäyttöön. Paratiisi sijoitettiin usein itään ja Jerusalem kartan keskipisteeksi. Suomi ei olekaan saari Kaukoidän ylellisyystavarat, Afrikan kulta ja kristinuskon levitys innoittivat eurooppalaisia löytöretkille. E. Toimi nopeasti niin ehdit nauttia uudesta Fendt-traktoristasi mahdollisimman pian. Kysy lisää lähimmältä jälleenmyyjältäsi! Fendt - AGCO Corporationin tuotemerkki Valtuutettu Fendt-jälleenmyynti: Valtra-myyjät AGCO Suomi Oy, 020 45 501www.fendt.fi. jps-mainos.fi www.peltosiemen.fi VIVIANABOR Satoisa Etelä-Suomen uutuuskaura NRO 54 . Aivan erityisen kiehtova on tietenkin Lapin luonto, sen aidot asukkaat ja kekseliäät yrittäjät, ja kun nämä yhdistetään, syntyi juttu Miljoonabisnestä jänkhältä?, Mansikkamäki kertoo. MIA PALOKALLIO KANSALLISKIRJASTO A. Välimeri ja ympäröivät joet olivat keskeisiä, koska kauppaa ja sotia käytiin vesitse. Karttoja tehtiin esimerkiksi verotuksen ja hallinnon tarpeisiin. Ihmiseen tauti leviää sairastuneen eläimen puremasta tai jos sairastuneen eläimen sylkeä pääsee ihmisen verenkiertoon. Jos raivotautinen eläin pääsee puremaan ihmistä, hänen on hakeuduttava lääkärin hoitoon vuorokauden kuluessa. Evira on pyytänyt tänäkin vuonna metsästäjiä lähettämään villieläinnäytteitä lähinnä ItäSuomesta. Kuva on hänen teoksestaan. tomat voivat oppia Raamatun tapahtumia. Sitä säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Lähde: www.kansallisbiografia.fi Nordenskiöld kävi Koillisväylän purjehduksen aikana vuonna 1879 veneretkellä paikallisen asukkaan kanssa. Kansalliskirjaston kokoelma sisältää lähes 24?000 ennen vuotta 1?800 painettua karttaa. ?Taas pitkästä aikaa on mainio kokoelma esillä ja suuren yleisön nähtävillä?, näyttelyä järjestämässä ollut filosofian maisteri Leena Miekkavaara toteaa. Miekkavaaralla on yli 50 vuoden kokemus kartoista. Hän näkee, että joka kartalla on oma tarinansa. ?Kartta on tiedonantajana ja lähteenä niin monipuolinen.? Valtapolitiikka näkyy Miekkavaaran mukaan esimerkiksi rajoissa ja värityksissä, joihin hän kehottaa suhtautumaan varauksella. ?Ruhtinaat ja hallitsijat tilailivat itselleen karttoja. Nordenskiöld löysi Koillisväylän Tutkimusmatkailija, keräilijä ja professori Adolf Erik Nordenskiöld syntyi 1832 Helsingissä. Suoritti suurimman osan tutkimuksistaan Ruotsissa mutta kouluttautui Suomessa. Johti monia tutkimusmatkoja arktiselle vyöhykkeelle. Purjehti ensimmäisenä Koillisväylän, joka on pohjoisin reitti Euroopasta Aasiaan. Unesco arvioi, että Nordenskiöldin keräämä karttakokoelma kuuluu ihmiskunnan merkittävimpiin tiedonlähteisiin. Yksi syy vanhojen karttojen koristeellisuuteen on Miekkavaaran mukaan kilpailu. ?Karttahuoneet halusivat tarjota mahdollisimman upeita karttoja, että ne menisivät kaupaksi. Niissä marssireitit sekä muonitus- ja majoituspisteet kuvattiin tarkasti, ja maaston muodot saivat olla vääristyneitä. Keskiajalla kartat palasivat Miekkavaaran mukaan ?vähän pannukakkumaisiksi?, kun kirkko ohjasi karttojen laadintaa. ?Kartat olivat hyvin kaavamaisia ja symbolisia.? Karttoja asetettiin jopa alttaritauluiksi, joista lukutaidot- SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN AIKANA sää on laajalti poutaista ja etenkin Lapissa hieman tavanomaista lämpimämpää. Kevättarjous! 50 tolppaa + 400 m nauhaa = 149,- KUKA? Viime vuoden paras innovaatiojuttu julkaistiin Kantrissa JARKKO SIRKIÄ Toimittajan tehtävä on nostaa esiin paitsi epäkohtia myös ihmisten onnistumisia, Innovaatiokiteen voittanut Eija Mansikkamäki iloitsee. sa niin, että lukija saa uutta tietoa mutta myös kokee iloa lukemisestaan. E. Tähän mennessä tänä vuonna tutkituissa näyte-eläimissä ei raivotautia ole todettu. Viimeisin raivotautiepidemia Suomessa oli vuosina 1988?89. Vuodesta 1991 lähtien Suomi on ollut raivotaudista vapaa maa. REIJO VESTERINEN Poimi nyt mallivuoden 2013 sadosta sinulle sopivin Fendt! Unelmat on tehty toteutettaviksi - olisiko tänä vuonna juuri sinun unelmasi aika toteutua? Fendt on edistyksellinen, tehokas ja taloudellinen valinta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet sekä kotieläimistä kissa ja koira. Turussa lopetetuista eläimistä otetut näytteet tutkii Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tulosten saaminen kestää useita päiviä. Raivotauti tarttuu myös ihmiseen ja on vaarallinen tauti. Juttu julkaistiin viime lokakuussa Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliitteessä Kantrissa. Kolmen parhaan joukkoon pääsivät myös Helena Raunion juttu Lämpö tappaa syövän, joka ilmestyi Tekniikka ja talous -lehdessä sekä Josi Tikkasen Kauppalehdessä ollut Kasvuyrittäjän oppivuodet. Maaseudun Tulevaisuuteen palkinto tuli nyt toista kertaa, Tarja Halla voitti palkinnon vuonna 2008. Innovaatiojournalismin Seura Finjo ry palkitsi vuoden parhaan innovaatiojournalistisen jutun Innovaatiokiteellä nyt kahdeksatta kertaa. Palkittavan jutun valitsi HS Säätiön yliasiamies Heleena Savela. -näyttely on esillä Suomen kansallismuseossa 27. E. toukokuuta kaksi koiraeläintä, joissa epäiltiin raivotautia. Raivotauti eli rabies on viruksen aiheuttama keskushermoston sairaus. TOUKOKUUTA 2013 Kartat ovat aikansa kuvia VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Kansallismuseon näyttelyssä huomaa, kuinka kartat kietoutuvat uskontoon, valtaan ja kaupankäyntiin. Vaihtelevaa kevätsäätä KOSTEUSTILANNE Alttaritauluja, sodankäynnin välineitä ja mahdin osoittajia. Kartoilla on ollut monia käyttötarkoituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi samannimisen uutuuskirjan. fendt.fi Raivotautia epäillään koiraeläimissä Turussa Turussa lopetettiin 2. Lopuksi jutun taitto, grafiikka ja kuvitus auttavat lukijaa yhdellä silmäyksellä hahmottamaan, mistä on kyse ja mitä toimittaja haluaa sanoa.? ?Eija Mansikkamäen kirjoitus Miljoonabisnestä jänkhältä yllättää ja ilahduttaa. Sunnuntaina korkeapaineen selänne pitää sään suuressa osassa poutaisena, mutta alkuviikolla sää muuttuu jälleen epävakaiseksi suuressa osassa maata. PÄIVÄLÄMPÖTILA on 10 ja 20, Lapissa 4 ja 10 asteen välillä, sateessa voi olla viileämpääkin. Öisin lämpötila on 2 ja 10 asteen välillä, Lapissa on selkeinä öinä yöpakkasta. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ on maan eteläosassa sekä Lapissa 1?10 milliä, muualla maassa enimmäkseen 10?30 milliä. Paratiisi parhaalla paikalla Näyttely alkaa antiikin ajasta, jolloin maapallo sai oikean kokonsa ja muotonsa. Nordenskiöldin kokoelmasta. Vuoden 2013 tehdastilauskoneita valmistetaan ja toimitetaan tilauslistan mukaisessa järjestyksessä. Nordenskiöldin karttakokoelman kautta. Voittaja sai palkinnoksi luonnonkiteen lisäksi 3?000 euroa. Savela sanoo valinnassa korostaneensa yksinkertaisesti klassisen journalismin kolmea kovaa vaatimusta: lehtikirjoituksen on kerrottava lukijalleen jotain sellaista, mikä on tärkeää, oleellista ja totta. ?Näiden lisäksi huippujuttu syntyy vasta silloin, kun toimittaja osaa kirjoittaa juttun- Alankomaalaista kartastoa Theatrum Orbis Terrarumia vuodelta 1570 on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa. Idea on tuore ja juttu selvittää konstailemattomasti, miten lappilaisesta luonnosta voi löytää ja kehittää lääkkeitä ja kosmetiikkaa.? ?Olen hyvin otettu saamastani tunnustuksesta?, Mansikkamäki kiittää. ?Erityisen iloinen tunnustuksesta olen siksi, että tämä juttu syntyi hyvin arkisesti: kirjoitin perusuutista tiedotteesta, mutta jotakin siitä jäi muhimaan mieleeni ja siihen oli pakko palata yli puolen vuoden jälkeen.? ?Mottoni on aina ollut, että jokainen ihminen on jutun arvoinen ja jokainen yritys ja yrittäjä myös. Rajoja saatettiin muunnellakin ja käsitellä oman tahdon mukaisesti.? SÄÄ EILEN MATALAPAINE vaikuttaa aluksi Suomen säähän ja monin paikoin tulee sadekuuroja, etelässä myös ukkoskuurot ovat mahdollisia. Pohjoisessa osa sateista voi tulla räntänä. lokakuuta saakka