Maaseudun Tulevaisuus 11.12.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tänä vuonna on hukkunut 14 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. jo 75 vuotta. Kantri, sivut 11?15 Keskusta haluaa maakuntamallin heti Keskusta on valmis kuntien sotepalveluiden järjestämiseen vaikka heti, jos malliksi tulee sen ehdotus: maakunta hoitaa terveydenhoidon ja vaativat sosiaalipalvelut. Kunnille keskusta jättäisi alle puolet nykytehtävistä. Sivu 6 Paras luottoluokka säästää sata miljoonaa Sivu 5. Jatkossa riittää puolet siitä. Myös siemenviljan varastoja puretaan ja niin sanotusta lajikkeellisesta viljasta luovutaan. Suomen 15 sellutehdasta jalostavat puuta ennätystahtiin. Camilla Wikströmin johtama Metsä Fibren Äänekosken tehdas keittää tänä vuonna yli puoli miljoonaa tonnia sellua. Uuden sellutehtaan perustaminen Suomeen ei kuitenkaan ole mahdoton ajatus, kuuluu arvio. Keskiviikkona 11. Mutta tämä hallinnollinen taakka entistä enemmän nujertaa?, sanoi Tapani Haukilahti MTK-Keski-Pohjanmaan syyskokouksessa. MTK-Keski-Suomessa epäiltiin, että MTK:n järjestöuudistus on vienyt liikaa järjestön resursseja ja edunvalvonta on kärsinyt. Säästöt lomatoimessa ovat ajaneet viljelijät ahtaalle, todettiin MTK-Kaakkois-Suomen kokouksessa tiistaina. Sivu 7 Annika Konttaniemi Rovaniemeltä kulki tiistaina Lordin aukiolle metsäkoneiden ohi. Puun käyttö on samalla kasvanut noin puoli miljoonaa kuutiometriä. UPM lisää sellun tuotantoa seuraavan kolmen vuoden aikana Suomessa noin 200?000 tonnilla. Maaseudun Tulevaisuuden -koiratutkat KYSY TARJOUS www.agripalvelu.fi 050 5855 058 Työvoima ja sen ulkopuolella olevat 15?74-vuotiaat 1 000 henkeä Vahvistunut euro syö suomalaisen sellun kilpailukykyä prosenttia viime vuodesta. Sellun vientimäärä on kivunnut vuoden 2009 kuopasta 2,4 miljoonaan tonniin. Se jakaa vuosittain noin 400 miljoonaa euroa satojen järjestöjen kautta sadoille tuhansille suomalaisille. Osansa saavat niin lapsiperheet, nuoret, ikääntyneet, vammaiset, sairaat kuin maahanmuuttajatkin. ?Suurin osa raha virrasta tulee huoltoasemien ja kauppojen peliautomaateista?, kertoo RAY:n avustustoiminnan valmis- telupäällikkö Hilppa Tervonen. EU-komissio päätti marraskuun lopulla, että Suomen rahapelijärjestelmä saa jatkua entiseen malliin eli RAY, Veikkaus ja Fintoto säilyttävät monopoliasemansa. Tervosen mukaan nettipelaaminen on uusi haaste. ?Nettipelifirmat toimivat eri periaatteella, pelkkä voitontavoittelu mielessä.. Samalla havusellun hinta on kivunnut lähes 700 euroon. Menekkiä kasvattavat hyvä veto -VHF-puhelimet Sivu 14 Miljoonainvestoinnit pitävät sellutehtaat huippuvireessä Suomen sellutehtaat puskevat tuotantoennätyksiä. Jäihin on hukkunut kahdeksan henkeä. Aasiaan ja toisaalta kotimaisen paperinvalmistuksen vähentyminen. Huippuvire edellyttää jatkuvia investointeja. Sivu 5 101 115 1?11/2012 1?11/2013 Vastuullista lasia. Sellu on nyt viennin tärkeimpiä kasvualoja sahatavaran, öljytuotteiden ja kuljetusvälineiden ohella. Muutaman vuoden kuluessa tarvitaan tekeviä käsiä, kun eläköityminen kiihtyy. Sivu 5 Viljan varmuusvarastot puoleen Tehtaat ennätystahdissa Viljan varmuusvarastoista puretaan puolet vuoden 2016 loppuun mennessä. Elintarvikkeeksi tarkoitettua viljaa on varastoissa nelisensataa miljoonaa kiloa, mikä vastaa vuoden tarvetta. Sivu 3 Aladinin Kielomaljakko on tehty Suomessa toisin kuin monet nykytuotteet. Varo vesillä. Metsä Fibre parantaa Joutsenon-tehdasta 33 miljoonalla ja UPM Pietarsaaren-tehdasta 47 miljoonalla eurolla. ?Tavoitteemme on pitää tehtaamme maailman tehokkaimpina havusellun tuottajina?, Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen toteaa. Kolmen vuoden aikana Metsä Fibre on lisännyt tuotantoaan yli 100?000 tonnia. Sivu 9 Sivu 8 Kylvösiemen käy kaupaksi viime vuotta vaisummin Sivu 8 Pekka Fali ?Hallinnon taakka nujertaa viljelijän? Keskipohjalaisten maataloustuottajien mielestä maatalouteen kohdistuva byrokratia on ylittänyt kipukynnyksen. ?Vaikka tilan työt ovat kasvaneet ja ovat raskaita, niin niistä kyllä selvitään. PERUSTETTU 1916 . Työvoiman ulkopuolelle siirtyvät ovat lähinnä kotiäitejä ja opiskelijoita, jotka lopettavat työnhaun. Ilmiö kaunistelee työttömyystilastoa, mutta vaikeuttaa Suomen nousua taantumasta. Takasivu PÄÄKIRJOITUS Turvallisuus on kaikkien perusoikeus YLIÖ Pohjois-Suomi menettänyt ekologista kestävyyttään KOLUMNI Luottoluokittajat saavat Suomen rähmälleen www.maaseuduntulevaisuus.fi Muistilista palveluksessasi Liitytään yhteen. Ruokaturva korostuu. POP Pankit selvittää mukautumista pankkisääntelyyn. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan sellun vienti kasvoi alkuvuonna 13 Jahtikauden huippumerkit haastatteleman asiantuntijan mukaan kotimaisten sellutehtaiden kilpailukykyä rajoittaa eniten vahvistuva euro. Tamara Ruoka nousi maailman kauppaneuvotteluissa Balilla ydinkysymykseksi. joulukuuta 2013 | -94,7 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 144 . Metsäasiat ovat tällä viikolla hyvin esillä, kiitos kaupungissa järjestettävän Euroopan Metsäviikon ja YK:n alueellisen metsäkokouksen. Metsä valtasi Rovaniemen Sivu 10 KANTRI RAY:n pajatso kilisee yhteistä hyvää Raha-automaattiyhdistys (RAY) on kerännyt rahaa ?kansanter veydelle. IRTONUMERO 1,50 e Maapallon uusi kylmyysennätys on mitattu Etelämantereella. Sivu 9 Sami Karppinen 1 429 1 470 (+2,9 %) Työvoiman ulkopuolella olevat 2 650 2 620 Työvoima lokakuu 2012 lokakuu 2013 (?1,1 %) Lähde: Tilastokeskus Työvoiman määrä vähenee taantumassa Työvoimaan kuuluvien määrä on vähentynyt vuodessa 30?000 henkilöllä
Jälkimmäisen tuotteista ollaan nyt valmiit maksamaan ekstrahintaa, mitä enemmän tehotalous sössii sitä suuremmaksi marginaali on muodostuva. Traktoreita ja moottorikelkkoja Kemira-keskeinen talousmalli loi toki lisää liikevaihtoa, todel- lisesta lisänetosta mielipiteet eroavat. Itsesäälissä piehtarointi tai toisten syyttely ei vie eteenpäin, ei myöskään jatkuvien taloudellisten kauhuskenaarioiden luominen.? ?Terve ylpeys omasta maasta ja sen oloista on hyvä alku.? Oma ruoka antaa työtä Iisalmen Sanomat kiittelee suomalaisia kotimaisen ruuan suosimisesta. ?Lihatiedotuksen marraskuussa teettämän kyselyyn vastanneista peräti 80 prosenttia arvioi kotimaisuuden olevan erittäin tai melko tärkeä ostoperuste.? ?Vahva kotimaisten elintarvikkeiden kaipuu on erittäin myönteinen asia meille yläsavolaisille. Ahmakanta olisi kuollut koko Fennoskandiassa sukupuuttoon, jollei laji olisi rauhoitettu Kölin vuoristossa. Nyt ahmakanta on Enontekiöön tulleeseen muuttovoittoon perustuen runsastunut siinä määrin, että ahman piikkiin luetteloitavissa olevat todelliset ja kuvitteelliset porovahingot ovat voineet merkittävästi kasvaa. Voihan olla niinkin, että paliskunta tapattaa kehnoilla laitumilla heikentyneitä poroja haaskansyöjinä tunnetuilla ahmoilla. ?siirtymäaikoja. Se olisi hyvä ottaa rahavirroissa oikeudenmukaisuussyistä huomioon. Porojen tilalle metsäpeuroja Alaskalaisten tutkimusten mukaan nykykokoiset pohjoisen asukkaat eivät pysty erotuksessa käsittelemään nykyistä kokoluokkaa kookkaampia ja voimakkaampia poroja eli poro otettiin ihmisen puolivilliksi hyötyeläimeksi oikeasta alalajista, Kölin vuoriston lyhytkoipisesta tunturipeurasta. Siihen on evolutiivisesti edelleen tyytyminen vaikka poro on todellisissa vaikeuksissa paksun lumikerroksen metsissä. Uudistankin ehdotukseni, että poronhoitoalueesta eriytetään entiseen Oulun lääniin kuuluneet osat ja perustetaan niistä ?metsäpeuranhoitoalue?, josta hävitetään kaikki porot ja annetaan metsäpeurojen ikään kuin ottaa poron ekolokero näiltä osin haltuunsa. Hyötyä saatiin esimerkiksi logistiikassa ja nousukalojen tuomassa valkuaislisässä; tämä ekologinen käytävä näkyy oppikirjamaisesti yhä edelleen Tornionjoen ja KemiOunasjoen varsimaisemissa. Maatalous oli karja- ja perunataloutta, jälkimmäistäkin 1700-luvulta lähtien. Poliisin mielestä esimerkiksi liikkuvan poliisin lakkauttaminen heikentää liikennevalvonnan määrää ja laatua. Kansa on terveempää, koulutetumpaa ja vauraampaa kuin koskaan ennen.? ?Silti kansa on tyytymätöntä, poliitikot maalaavat pelkkää mustaa, maailman- tai vähintään maanlopun tunnelma laajenee.? ?Koko maan kannalta on ensiarvoista mielialan suunnan- muutos. Paloauto ja ambulanssi saapuvat hädässä olevien luo yhtä nopeasti kuin tähänkin saakka. Päättäjien ja käytännön työntekijöiden käsitykset uudistusten vaikutuksesta eivät ole yhtenevät. Jos tällainen poro tavattaisiin omistajan vakituisen asunnon pihapiirin ulkopuolella, sen saisi ottaa kiinni ja omistaja saisi lunastaa sen laissa säädetyn mukaan. Poliisi päättäisi yksilön kohtalosta. Poromenetystapauksissa toimitaan riistavahinkolain mukaan. Esimerkiksi Irlannissa tablettien käyttö koulukirjojen korvaamiseen epäonnistui pahasti. Tässä kaikessa leikkaamisessa on yksi ongelma: Työttömiä tulee lisää ja sitä kautta kustannuksia. Se tuskin takaa kellekään töitä eikä käy yksiin työurien pidentämistavoitteen kanssa. Lisäksi oppimistulokset koko koululaitoksessa vaarantuvat, kun koulunkäyntiavustajien käytön katsotaan mahdollistavan luokkakokojen kasvattamisen. Eikä ole mitään takeita, että lukiokoulutukseen halutut ?digitaaliset oppimisympäristöt. Tämä ikivanha totuus sai uutta sisältöä 1960-luvulla maastossa liikkumisen motorisoituessa. JUKKA TENNILÄ LINNAN JUHLISTA ILTA-SANOMISSA vierasyliö Ekologiavajetta Lapin luontaistalouksissa 1960-luku oli Pohjois-Suomessa kulttuurimuutosten vuosikymmen. ja maatilojen traktorit lepuuttavat moottoreitaan suojissaan. 1960-luvulla ilmestyivät ensimmäiset ?lynxit. ?Meille kanssa, kun saamaan alkaa? -perusteella poromiehet hankkivat ensimmäiset moottorikelkkansa. Muutoksen ensimmäinen vaikutus tuntui poromiestalouden keittiöosastossa, käteinen raha hupeni moottorikelkan polttoainelaskuihin. Tiloille tehdyissä tarkastuksissa ei kuitenkaan löydetty eläinsuojelulain rikkomuksia. Eläinaktivismi on silti tuskin laantumaan päin. Tosin tämä ei ole ollut tavoite eikä asia etene hallitusti. Tulonjako ei toimi ja heikoimpia jo hirvittää. Kun EU:n vaatimaa vakautta ei voida saavuttaa kasvua lisäämällä, on ollut pakko puuttua menoihin. Tosiasiassa meillä suomalaisilla on oikeasti varaa leikatakin. Samaan aikaan verotulot hiipuvat. (MT 9.12.) SSK:ssa pelätään, että pienten kuntien ja maaseudun palvelut heikkenevät ja auttajien paikallistuntemuksen väheneminen lisää turvattomuuden tunnetta. Tuossa Helsingin sopimuksessa oli kyllä selvä tahdonilmaus, mutta pääasiassa se näytti nuoresta miehestä pelkältä sananhelinältä ja tyhjän pyörittelyltä. Taisihan se Etyk lopulta kuitenkin nytkäyttää vuorovaikutusta koko maailmassa eteenpäin. Rapassakin on selvä tahdonilmaus, joka on kuin suoraan IMF:ltä ja EU:lta lainattu. Samalla se näyttää aika tylyltä leikkauslistalta, jossa ei edetä ihmisen, vaan talouden ehdoilla. Siitäkään ei löydy kovin paljon tekoja tai keinoja ilman mikroskooppia. ja ?kansallinen oppimispilvi. Ajelu on todella arvokasta toimeliaisuutta; luonto tuli yllättäen apuun omalla tarjonnallaan. Ahmat olivat ottaneet ?kymmenyksensä. Siitä saatiin pientä esimakua itsenäisyyspäivänä. Tippuisipa tipupaisti Pöffä-kissa keskittyi huolella bongaamaan lintulaudan vieraita viikonloppuna Seinäjoella. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio.. Yökerhot tarjosivat ravintolasalin seurustelun jatkoksi omia ääniään, joissa eivät erotu yksilöiden ulvahdukset . Keskimääräinen aika ei auta yhtään tilanteessa, jossa apua joutuu odottamaan tuntikausia. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Niitä koskevia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä pitää ottaa huomioon alueelliset erot. Paikallistuntemuksen vähentyminen on aiheuttanut ongelmia myös hätäkeskuksissa. Uudistusten taustalla on usein tarve lisätä tehokkuutta ja säästää sen kautta kustannuksia. Ambulanssipalvelujen kohdalla näyttää siltä, etteivät kustannuksetkaan vähene. Sairaankuljetusyrittäjät pelkäävät lakiuudistuksen heikentävän maaseudun palveluja. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kiurun toimitusjohtajan Hannu Pajunpään arvion mukaan lakiuudistus nostaa Kiurun ensihoidon kustannukset noin kaksinkertaisiksi. lappilaisten kotitalojen pihoihin ja niiltä laulamaan ajajansa lompakontyhjentymisoodia kairan kaiuille. Näkymä ja kuuluma oli uutta näillä perukoilla, mutta Lapin talvivieraiden reaktio ei. Turistit saapuivat Lapin suhteelliseen rauhaan rintamailta, joista monilla liikenteen melu on osa ympärivuorokautista äänimaisemaa. Maatalous on yksi seutumme tukijaloista, joten kuluttajien tottumukset tuovat tänne välillisesti paljon töitä.? KOLUMNI: JUKKA PASONEN Keppi viuhuu; porkkana on syöty Hallituksen rakenneuudistuspakettia, rapaa, lukiessani mieleen palasi vuosi 1975. Se, mikä toimii kaupunkien keskustoissa, ei välttämättä toimi haja-asutusalueilla. Turvallisuus on kansalaisten perusoikeus riippumatta siitä, missä kansalainen asuu. ?? Paikallistuntemuksen väheneminen lisää turvattomuuden tunnetta. Työrauha turvattava K otieläintilat ja turkistarhat ovat taas viime aikoina joutuneet eläinaktivistien toiminnan kohteiksi. Kemira-lannoitteiden tuotanto perustuu (osittain) fossiilisiin raaka-aineisiin, samoin maatalouden työkoneiden käyttö. Mielenkiintoista on, ettei jokivarsien maatilojen traktoreita ole opittu käyttämään puuaineskuljetuksiin Lapin harvapuustoisissa puistomaisissa talousmetsissä; nyt metsätyöt hoidetaan ?ponsseilla. unohtamatta. Tärkein yhteiskuntaamme vaikuttava asia, sote-uudistus, jää edelleen avoimeksi. Asiaan liittyvän ympäripyöreän, pitkän tekstin olisi voinut korvata sanoilla: ?Ei hajuakaan asiasta.? Ristiriitaiseltakin rapa välillä näyttää. porokarjoista. Poromiehet päättivät ottaa pikakompensaation tappamalla pohjoisten paliskuntien ahmat muutamassa 1960-luvun lopun talvessa. Moottorikelkoissa oli telamatoissa metalliset kiskot, jotka paransivat ajoneuvon ohjattavuutta ja kovalla polanteella voiman hyväksikäyttöä. Kartoituksen perusteella päätetään suurimmat sallitut talvehtivien porojen/metsäpeurojen lukumäärät. Samalla toiset, tavalla tai toisella kasvuun kykenevät maat kuittaavat hyödyt meidän heikkoudestamme. Hallituksen liikkumavara on rapaa laatiessa ollut varmaan vähissä. Se vaatii kerta toisensa jälkeen rajumpia keinoja, kuten esimerkiksi Greenpeacen tempaus arktista öljynporausta vastaan osoitti. Suuryritykset kestävät aktivistien toimintaa yksittäisiä elinkeinonharjoittajia paremmin. Maatiloilla ja turkistarhoilla iskujen kohteina ovat tavalliset yrittäjäperheet ja heidän toimeentulonsa. Aktivismi ja voimakkaatkin mielenilmaisut katsotaan nykyisin osaksi kansalaisvaikuttamista. Laki pitää olla ja sille tarkastajia, valvojia ja paljon kirjauksia tietokantoihin. Lääkärin pitää saada tehdä tuottavasti omaa työtään eikä joutua kirjaamaan kaikkea maan ja taivaan väliltä tietojärjestelmiin. Pöhöttynyttä valvontaa kunnissa ja muualla pitää pystyä keventämään. Sen jälkeen pitää lainsäädännöllä, verotuksella ja muilla keinoilla kannustaa yrittämään niillä voimavaroilla, mitä meillä on ? esimerkiksi korvaamaan tuontienergia kotimaisilla vaihtoehdoilla. Ei työpaikkoja ja pitkiä työuria synny leikkaamalla, vaan uskomalla, että osaamme käyttää itse ja tehdä vientituotteita vaikka puusta, kehittää nanosellusta menestystarinoita, arvostaa luksuksena maailman puhtaimpia elintarvikkeita ja ties mitä. Jotain hyvää hallituksen säästötoimista sentään syntyy: Olemme päässeet irti jatkuvan kasvun mahdottomasta kierteestä. Tehokkuus ahmanpyynnissä oli näin huippuluokkaa. Jos ei nyt pidä solariumlaitteiden valvontavelvollisuuden poistamista tärkeänä konkreettisena toimena. ?Integraatiota, tuottavuuskasvua. Hävitysmääräys koskee myös kaikkia risteymiksi tun- nistettuja Rangifer tarandus -yksilöitä. Valtio voisi palkata työkykyisiä poroelinkeinonsa menettäviä alueen poromiehiä valanvannoneiksi metsäpeurakannanhoitajiksi tehtävänään vapauttaa alue suunnitelmallisesti ja täydellisesti poroista. Ekologisesti hallitseva periaate on laidunten kantokyky, joka tarkoittaa suurinta määrää Rangifer tarandus -lajiin kuuluvia hirvieläimiä, joita talvilaitumet pystyvät elättämään. Nykyisellä poronhoitoalueella tulisi tehdä valtionlukuun perusteellinen porojen/metsäpeurojen talvilaidunten tilan kartoitus. Sairaudet kuuluvat myös eläinten elämään, ja tarkoilla rajauksilla yön pimeydessä saadaankin helposti aikaan vaikuttavaa kuvaa. Katsojan harhauttaminen valikoiduilla kuvilla ei häiritse aktivistien mielenrauhaa. Hyvinvointivaltio alkaa yökkäillä. Suuri valtionvelka on jättänyt meidät luottoluokittelijoiden ja liittolaistemme armoille. Muutos näkyi muun muassa maa- ja porotaloudessa. Pohjois-Suomen maatalous on historiallisesti sijoittunut jokivarsiin. ?Luonnon-Suomi? menetti lyhyessä ajassa ekologista ja taloudellista kestävyyttään. Lisäksi se näyttää kansainvälistyvän. Lauantaina Evijärvellä otettiin kiinni kolme saksalaisaktivistia, kun nämä olivat asentamassa kameroitaan turkistarhalle. Aktivismi elää julkisuudesta. Sitä voisi kehittää laidunten kunnon huomioon ottavaan suuntaan. ERKKI PULLIAINEN Kirjoittaja on emeritusprofessori ja tietokirjailija. päivän kuva RIIKKA RAISKINMÄKI Terve ylpeys olisi paikallaan Itä-Savo kirjoittaa suomalaisesta paheesta: vaikka asiat ovat hyvin, ollaan maailmanlopun tunnelmissa. ?Suomi on vauras maa, jossa kansalaisten on turvallista ja hyvä elää. Se on samalla myös kannanotto tärkeän ja laillisen toiminnan puolesta. Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Siinä sivussa yhdet naiset ovat saaneet loppuvuodeksi puhuttavaa toisten naisten vaatteista. Kemira toi ?edistystä. Kyse on ollut tuotantotiloihin tunkeutumisesta, salakuvauksesta ja kuvamateriaalin kampanjamaisesta levityksestä. Salakuvauksella pyritään mustamaalaamaan kotieläintuotantoa ja leimaamaan tuottajat piittaamattomiksi eläinten hyvinvoinnista. Pikemminkin harhauttaminen on koko toiminnan tavoite. Myös tuottajat pitävät tärkeänä, että eläinten huonoon kohteluun puututaan. joulukuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . turvallista! Lisää tehoa ahmojen pyyntiin Lapissa on perinteisesti Suo- lehtikatsaus Vakimaatalous oli hyvin lähellä luomua. men Lain vaikutus päättynyt ?Repoaavan laitaan?. parantaisivat opetusta. Siksi he ovat vaatineet aktivisteja ilmoittamaan mahdollisista epäkohdista välittömästi viranomaisille. Nyt esillä olleissa tapauksissa näin oli myös tehty. Ensihoidon paikalle saapumisen tavoiteaika on kahdeksan minuuttia. Karjatalous mahdollisti ravinteiden kierrätyksen perunamaille lannanlevitystä myöten. Perustettu 1916 Turvallisuus on kaikkien oikeus S uomalaiset ovat saaneet viime vuosien aikana tottua siihen, että yhteiskunnan järjestämiä viranomaispalveluja on järjestelty uuteen uskoon. Uudistusten yhteydessä päättäjät ovat vakuuttaneet, että palvelujen taso ei heikkene, vaan ne säilyvät tai jopa paranevat. Näin on vakuutettu muun muassa poliisilaitosten ja hätäkeskusten keskittämisten yhteydessä. Poliisipalvelujen keskittäminen uhkaa heikentää harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta entisestään. Vuonna 2011 muuttuneen terveydenhoitolain mukaan vastuu ensihoidosta siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vakuutti puolueensa puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa, että pelastustoimen rakenteellisilla uudistuksilla turvataan palvelut. Räsäsen mukaan pelastuslaitosten palvelutaso säilyy yhtä hyvänä jatkossakin, vaikka pelastustoimelta leikataan hallituksen rakenneuudistuksen yhteydessä 7,5 miljoonaa euroa. Otetaan esimerkiksi koulutus: Kaikille nuorille (sdp) tai edes joillekin (kokoomus) pitää Laki pitää olla ja sille tarkastajia, valvojia ja paljon kirjauksia tietokantoihin. jukka.pasonen@ maaseuduntulevaisuus.fi saada kallis lisävuosi. SSK:n teettämän tutkimuksen mukaan uudistus on aiheuttanut julkiselle puolelle 30 prosentin eli 60 miljoonan euron kustannusten nousun. Jos arviot sairaankuljetuksen muutoksen vaikutuksista pitävät paikkansa, on uudistuksen laatijoilla peiliin katsomisen paikka. ja muita hienoja sanoja kyllä viljellään. Luvataan ?selvittää, kokeilla ja kuroa?, mutta ?toimeenpanoaikataulut täsmentyvät myöhemmin. ja keinolannoitelaskut. Menetetty viljelykulttuuri eli vakimaatalous, oli ekologisesti puskuroitu kestopärjäämisen väline, jonka turvin kansa kohtuullisesti kesti pohjoiseen ilmastoon väistämättömästi kuuluvat katovuodet. Vakimaatalous oli luonnonmukaisuudessaan hyvin lähellä sitä, mitä nyt kutsutaan luomuksi. Kun bruttokansantuote laskee, joudutaan valtion velanottoa edelleen vähentämään, jottemme rikkoisi EU:n vakaus- ja kasvusuopimusta. Todellinen ongelma Suomessa on, että täällä uskotaan kaiken monenkertaiseen suunnitteluun, sääntelyyn ja valvontaan. Tuolloin kahlasin läpi Etykin päätösasiakirjaa. Kuvittelin, että läntinen ja sosialistinen maailma syleilisivät asiakirjan sivuilla toisiaan. 2 Keskiviikkona 11. Olkoonkin, että se on pitkä aika lapsiperheelle ja pienipalkkaiselta matkakustannukset leikkaavat ison loven tiliin. Suomen ja muun maailman ei kannattaisi käyttäytyä kuin jyrkänteeltä mereen syöksyvä sopulilauma. Ei esimerkiksi ole kohtuutonta, että työtön joutuu ottamaan vastaan työn, jos matka-aika ei ylitä kolmea tuntia. On vaikea perustella uudistuksen järkevyyttä, jos kustannusten rajusta noususta huolimatta palvelut heikkenevät. Tilastojen perusteella esimerkiksi poliisi saapuu paikalle keskimäärin yhdeksässä minuutissa. Kasvien sieppaamatta jääneet ravinteet ja niihin sijoitetuttujen rahojen vuolaat virrat ovat vieneet Perämereen ? ja merivirran mukana Ruotsin rantavesiin. Kemira kutsui pelloille ?Valmetin?. Yhteiskunnan on kuitenkin kyettävä suojaamaan laillisten elinkeinojen harjoittaminen. Julkisen vallan tehtävä on turvata yrittäjien työrauha. Ainakin osavastuu on silloin palkisen hallinnolla. (1968) ja ?polaris-coltit. Emme voi jatkuvasti elää lainalla. Ikävä kyllä nämä muutokset eivät edistä lyhyen aikavälin hyvinvointia, mikä voi johtaa väkivaltaisiinkin mielenilmauksiin. Muutoksen seurauksena moni ambulanssiyrittäjä on joutunut lopettamaan toimintansa, koska sairaanhoitopiirit ovat ottaneet tehtävät itselleen. Muutos näkyy Suomen Sairaankuljetusliiton SSK:n puheenjohtajan Tero Vainion mukaan muun muassa siinä, että monista kunnista, missä vielä vuosi sitten oli oma ambulanssi, ei ole enää. Ensi kerralla operaatio toistetaan viisi vuotta järjestelyn käyttöönoton jälkeen. Pihaporot varustettaisiin omanvärisillään korvamerkeillä nautojen tapaan
Vakuutusneuvonta hyväksyy menettelyn. Pohjoispohjalaisella maati lalla lypsetään kahdella lypsy robotilla. Vuosi oli epäonninen, sillä ro botteja jouduttiin korjaamaan kuusi kertaa. ?Eikö vakuutuksilla turvata rikkovahinkojen taloudelliset menetykset?, isäntä kysyy. Lypsyroboteista rikkoutui esimerkiksi kamera sekä tyhjiö pumppu. Syynä olivat lypsyrobottien liian monet korvaukset. Se, että ruoka ei ole vain vapaasti liikkuva kauppatavara muiden teollisten tuotteiden joukossa, nousi Balin kokouksessa entistäkin selvemmin neuvot telupöytään. Jokainen valtio haluaa pitää kiinni oikeudestaan määritellä ruuan tuotantonsa itse. 50?000 siasta voi kuolleet heittää vaikka jokeen, jos tilalle iskee eläintauti tai käytössä on pilaantunutta rehua kuten PA Voimaan saanti vie vuosia ?Hyvää Balin sopimuksessa on, että siinä on paljon sitovaa tekstiä mutta huonoa se, että se tulee voimaan vasta vuosien ku luessa. Niin maatalouspoli tiikka kuin kuluttajansuoja on rakennettu Atlantin vastakkai silla rannoilla kutakuinkin päinvastaisista lähtökohdista. EU ja Yhdysvallat eivät siis voi tehdä vapaakauppasopi musta puuttumatta samalla maatalous-, ympäristö-, eläinsuojelu- ja kuluttajapoli tiikkaan. Bali oli vain alku. Peltohehtaareita on pa risataa, rakennuksia ja koneita melko lailla. Isäntä sanoo Pohjolan asia miehen kanssa sopineensa, että aloitetaan vakuutukset pienillä omavastuilla. Niihin oli määrä palata. Joka maa pyrkii mukaan kansainvä liseen kauppaan, kukin omalla tavallaan.? Auton lämmittäminen pienentää kulutusta. SIN VERKK O K. Vähiten kehittyneet eli niin sanotut LDC-maat ja Af rikan ja Karibian monet maat kannattivat voimakkaasti Balipaketin syntymistä?, huomioi ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.). Viime lauantaina syntynyt poliittinen sopimus oli ensim mäinen sitten vuonna 1994 sinetöidyn Uruguayn kauppa kierroksen ja Maailman kaup pajärjestön WTO:n perustami sen seuraavana vuonna. Nytkin sovun syntyminen oli hilkulla. Intia ajoi omaa linjaansa lä hes siihen pisteeseen, että koko kokous oli päättyä aiempien mi nisterikokousten tavoin vailla poliittista sopua. Yksikön päällikkö Jukka Pesola ulkoministeriöstä piti myönteisenä merkkinä sitä, että niin keskituloiset kuin köyhim mät kehitysmaat käyttivät nyt omaa harkintaa eikä eri suun tiin vetäviä isoja ryhmittymiä enää ollut näkyvissä. Railoja vetivät ainoastaan In tia sekä Väli- ja Etelä-Amerikan neljän maan ryhmä (Kuuba, Bolivia, Venezuela ja Nicara gua). ?Ehkä kehitysmaissa näh dään nyt se, että kauppa on väy lä saada talous nousuun. Vaikka niiden moot torit ovat suurempia, ovat myös lämmitinlaitteet tehokkaampia. Miksi kannattaa lämmittää? Päästöt alenevat, kulutus pie nenee, moottorin kuluminen vä henee, moottori käynnistyy pa remmin, diesel-autojen hiukkas suodattimen tukkeutumisriski pienenee, liikenneturvallisuus ja matkustusmukavuus paranevat. Mitä haittaa tulee, jos autoa lämmittää pidempään kuin suositellaan? Mikäli autoa esilämmitetään kauemmin, kuluu energiaa tur haan. TUURE KIVIRANTA Agrimarketin verkkokaupasta löydät joululahjasi! Tuhansia joululahjaideoita: agrimarket.fi John Deere polkutraktori 6210R Koiran aktivointilelu Duo JDMCR601066000 KB81461 139,- 15,90 Normaalihinta 20,90. Tämän jälkeen alkavat eri maissa toimet sopimukseen liittymiseksi. WTO:ssa on 160 jäsenmaata, joten on selvä, että kansalliseen lainsäädäntöön vienti voi viedä useamman vuoden. O UP Monenkeskinen sopiminen onnistuu Stubb sanoi ennen Balin ko kousta, että EU:n pääpaino on nyt kahdenvälisissä neuvotte luissa, joita on menossa muun muassa Yhdysvaltojen, Intian ja Japanin kanssa (MT2.12.). WTO:ssa on kirjattu tiedoksi jo noin 575 kahdenvälistä tai alu eellista kauppasopimusta, mikä luku ei siis käsitä kesken olevia neuvotteluita. Eri puolilla maailmaa on huo kaistu helpotuksesta, kun usko monenkeskiseen järjestelmään sai silti uutta vahvistusta. Pienin omavastuu on virallisesti 600 euroa. Pe solakin arvioi, että Balin koko uksella voi olla myönteistä vai kutusta myös muilla politiikan lohkoilla. Monenkeskisen sopimisen kulttuurin puuttuminen on hai tannut niin ilmastopolitiikan, kestävän kehityksen kuin YK:n vuosituhatohjelman jatkotyötä (MT 4.12.). Milloin autoa kannattaa lämmittää? LI A ?Jakolinja ei ollut entisellään Balilla. Yhtiö ilmoitti korottavansa maatila vakuutuksen omavastuun 200 eurosta 800 euroon. ?Tämä on toimintatapa meil lä ja muilla vakuutusyhtiöillä?, asiakkuuspäällikkö Teppo Pöl- >> Vakuutus maksut pienenevät, kun oma riskinkanto suurenee.« Kun Balin kierros jatkuu, pöytään tulee väkisin myös se, että Kiina rakentaa ruuan vien tiä valtionyhtiöiden varaan. Muun muassa Australia ja Kanada ovat luopuneet vastaa vista yhtiöistä nimen omaan WTO:n sääntöjen vuoksi. Vaikka kookkaita koti eläintiloja on Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, niin Kiinassa ne ovat jättimäisiä. Sen tar joamat @450-verkon laajakais tapalvelut päättyvät huomenna torstaina. Datamen vt. Perhe pitää vakuutuksensa edelleen Pohjo lassa. Pohjolan kokonaisasiakkaak si perhe siirtyi vuosi sitten. Yhtiössä vakuutetaan maatila ja yksityistalous. Markkinatilanne yhtiön mukaan vaikuttaa. Maatilalle varattiin ilmoi tuskirjeessä oikeus irtisanoa vakuutus, jollei Pohjolan me nettely tyydytä. WTO-kokouksista aiemmin tutuilta suurmielenosoituksilta kuitenkin vältyttiin. KOMMENTTI Mitä on ruokaturva? Kauppapolitiikka ei ole vakuumiin pakattu tyhjiö. Sonera pahoittelee asiak kailleen Datamen konkurssin aiheuttamaa @450-verkon laa jakaistapalvelun äkillistä päät tymistä. TUURE KIVIRANTA Pakkanen kiristyi alkuviikolla pohjoisessa jo ennätyslukemiin ja etelässäkin asteet painuivat alle nollan. Missä lämpötilassa autoa on syytä lämmittää ennen ajoa, koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen Autoliitosta? Tuoreen VTT:n tutkimuksen mukaan nykyautojen esilämmit täminen kannattaa aloittaa vasta ulkoilman lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle. Kuinka pitkään bensa-autoa pitää lämmittää. toimitusjohtaja Leena Kaunisto ei voinut var mistaa MT:lle jäävätkö kyseisen verkon käyttäjät torstaina ko konaan ilman yhteyksiä, koska hänen tehtävänsä yhtiössä on päättynyt konkurssin myötä. Sonera tiedotti tiistaina tar joavansa pikaisesti uusia laaja kaistapalveluita @450-verkon asiakkailleen. Sonera toimii Datamen ver kossa palveluoperaattorina. Tällä hetkellä Soneralla on Data men @450-verkossa reilu tuhat asiakasta. Sonera ottaa yhteyttä kaikkiin asiakkaisiinsa ja tarjoaa korvaa vaa ratkaisua @450-palvelun tilalle. Sopimus osoittaa sen, että kauppapolitiikka voi myös tukea kehitysmaiden maataloutta.? Komissaarin mukaan edistys askel on varsinkin tullivapaiden kiintiöiden läpinäkyvämpi hal lintajärjestelmä. EU ajaa edelleen vientitukien poistamista, mutta ei luovu mah dollisuudesta tukien maksuun ennen kuin kaikki muut maat suostuvat samaan. ?Vientitukien budjetti on pan tu nollaan, mutta voimme ottaa järjestelmän käyttöön vakavissa markkinahäiriöissä.? Vakuutusyhtiö nosti omavastuuta monien korvauskertojen takia Pohjola Vakuutus korotti yksi puolisesti maatilavakuutuksen omavastuuta. Nämä olivat suurim pia, yli 3?000 euron korjauksia. >> Kaikki asiat eivät ole maa tilalla kohdallaan, jos vahinkoja sattuu tuon verran.« Yksikön päällikkö Eero Heikinmaa Pohjolan riskienhallin nasta perustelee omavastuun omakorotusta vakuutussopi muslailla ja vakuutusehdoilla. ?Kaikki asiat eivät ole maati lalla kohdallaan, jos vahinkoja sattuu tuon verran?, Heikinmaa pohtii. Omavastuu kuuluu ehtomuutoksiin Heikinmaa ei tunne yksittäistä vakuutustapausta, joten hän kommentoi yleisellä tasolla. Vakuusmaksu pysyi ennallaan omavastuuta korotettaessa. ?Nykypäivänä 200 euron omavastuu kuuluu yritystalou den irtaimistoon, ei elinkeino toimintaan.? Jaostopäällikkö Leena Snellman Vakuutus- ja rahoitusneu vonta Finestä vahvistaa, että va kuutusyhtiö voi muuttaa ehtoja vakuutuskausittain. ?Omavastuu luetaan vakuu tusehdoksi.? Vakuutusyhtiö saa sopija puolena irtisanoa vakuutuksen samoin kuin vakuutettu. Kyse on vain siitä, että tukijärjestelmä on linjassa WTO-sääntöjen kanssa.? aiemmin tänä vuonna nähtiin. Jos Dohan kierros halu taan saattaa loppuun, on siis välttämätöntä määritellä, mitä tarkoittavat ruokaturva, ruuan ja veden saatavuus, huoltovarmuus ja muut tähän liittyvät perustavat käsitteet. Kun ruokaturva liittyy myös ilmastonmuutokseen, sen määritteleminen erilaisia maita tyydyttävällä tavalla on yhtä lailla välttämätöntä monen keskisen ilmastosopimuksen kannalta. Eikä helppoa ole kahden välisten kauppasopimusten MONI Kuusi korvausta ei ole kohdallaan Pohjola Vakuutukselle kor vauskerrat olivat liikaa. Yritys vakuutuksissa otetaan yleensä isoja omavastuita. ?Vakuutusmaksut pienene vät, kun oma riskinkanto suure nee?, Snellman opastaa. Viljelijäperhe maksaa suuren summan vakuutuspaketistaan. Lypsäviä on 120 sekä muu karja päälle. Etusi S-Etukortilla ?24%. John Deere 7930 pienoistraktori 1:16 JDMCB003050000 35,- John Deere pehmolehmä Frieda JDMCH000111400 25,John Deere sähkögator JDMCE42646X000 499,- John Deere miesten villapaita Kashmir JDMCL121870405 149,- Jonsered Turvapusero Pro Light Jonsered Turva-avohaalari Basic JR580724958 JR580721746 119,- 149,M AA TA L O U S A L N länen Pohjola Vakuutuksesta perustelee. Viljelijän mukaan Pohjola haalii uusia asiakkaita 200 euron omavastuulla. Monilla mailla ongelma on köyhyyden vuoksi jatkuvasti akuutti. On siis ymmärrettävää, että kehitysmaat ovat talouskasvun ansiosta ryhtyneet harjoitta maan maatalouden tukemista. Balin kokouksen visaisin kysymys olikin, voiko Intia käyttää tukimallia, jotka on jo tuomittu WTO:ssa kauppaa vääristäväksi. Intian valtaa pitävä puolue halusi keväällä lähestyvien vaa lien alla kalastella maaseudun köyhien ääniä sillä, että sen vuodesta 2005 käyttämä malli hankkia ruokaa interventiova rastoon saisi jatkua äärettömiin eli ilman takarajaa. Lisäksi Intia olisi halunnut käyttää ohjelmaan enemmän rahaa kuin WTO:n katto sallii. Tämä ei mennyt läpi. Maatalouskomissaari ilahtui Bali-sovusta BRYSSEL (MT) EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos on tyytyväinen Balilla saavutettuun kauppasopuun. ?Olen iloinen, että monenkes kinen kauppajärjestelmä pelas tui. Kovemmilla pakkasilla lohkolämmittimen voi antaa olla kytkettynä noin kolme tuntia ja polttoainekäyttöisen lisälämmittimen 30 minuuttia. Kuinka kauan on lämmitettävä kuorma-autoa ja traktoreita? Pääasiassa kuorma-autoille ja traktoreille voidaan käyttää samoja lämmitysaikoja kuin hen kilöautoille. Yksikön päällikkö Eero Heikinmaa, Pohjolan riskienhallinta Jako kehitys- ja teollisuusmaihin jäi historiaan WTO-kokouksessa PÄIVÄN KYSYMYS Edgar Su/Reuters WTO:n kokous Balilla osoitti viimeistään, että sitkeästi elävä luulo teollisuus- ja kehitysmaiden vastakkainasettelusta kauppapolitiikassa on haudattu. Sääntömuutos edessä? Balilla saavutettu poliittinen sopimus ei liioin päätä Dohan kauppakierrosta vaan työ maa talous- ja teollisuustuotteiden markkinoillepääsyn sekä palve luiden kaupan suhteen jatkuu. On varsin epäselvää, miten tämä onnistuu. 12-vuotisen Dohan kierrok sen jälkipuoliskolla on käynyt selväksi WTO:n sääntöjen muuttamisen tarve. Muun muassa järjestöä enimmäisajan eli kaksi kautta luotsannut Pascal Lamy sanoi Balin kokouksen alla suuressa brittilehdessä The Guardianis sa, että WTO tarvitsee raken teellisia muutoksia. Hän listasi keskeisiksi ongel miksi suurien nousevien talouk sien aseman. Se ei siis ole hopealuoti, joka ratkaisee ongelmat?, Jukka Pesola kuvaa. Balin sopimus hyväksytään näillä näkymin virallisesti ensi kesänä WTO:n yleisneuvos tossa. Pakettiin kuulu vat henkilövakuutukset. Datamen 450-verkko pimenee KAIJALEENA RUNSTEN A eero heikinmaa NIKLAS HOLMBERG kaan teko. Entä dieselkäyttöistä? Oikeastaan sillä ei ole mer kitystä onko auto bensa- vai dieselkäyttöinen. joulukuuta 2013 uutiset Nykypäivänä 200 euron omavastuu kuuluu yritystalouden irtaimistoon, ei elinkeinotoimintaan. Joka maa pyrkii mukaan kansainväliseen kauppaan, kukin omalla tavallaan.« JUKKA PESOLA Pienviljelijä- ja kehitysjärjestöt kampanjoivat Balin kokouksessa ruokaturvan puolesta. Sen sijaan sillä on, esilämmitetäänkö autoa lohkolämmittimellä vai polttoai netoimisella lisälämmittimellä. Viiteen pakkasasteeseen saakka riittää lämmitysajaksi lohko lämmittimellä tunti ja poltto ainetoimisella lisälämmittimellä 15 minuuttia. Mikäli ilman lämpötila on ?5:n ja ?10 asteen välillä, kan nattaa autoa esilämmittää pari tuntia lohkolämmittimellä ja 20 minuuttia polttoainetoimisella lisälämmittimellä. Poh jola palasi kirjeitse. JUHANI VIITALA Verkkoyhtiö Datame Oy on ase tettu konkurssiin 28.11. 3 Keskiviikkona 11. Muun muassa Kii na, Intia ja Brasilia voivat lukea itsensä WTO:ssa kehitysmaiksi, vaikka ne kuuluvat maailman suurimpien vientikauppiaiden joukkoon. Toinen kiperä ongelma on Lamyn mukaan maatalouden asema. Pesola vahvistaa tilanteen. Balilla rakenteelliset ongelmat kuitenkin suljettiin tietoisesti taka-alalle, jotta saavutettiin ylipäätään jotain. Sergi Corbalán, joka on kansainvälisen reilun kaupan yhteenliittymän Fair Trade Advocacy Officen toimitusjoh taja, kuvasi Balin sopimusta ?askeleeksi oikeaan suuntaan?. Hänen mielestään WTO:ssa tarvitaan kuitenkin huomattava määrä työtä ennen kuin ?järjes tön säännöt takaavat kestävät elinolot kaikille?. KAIJALEENA RUNSTEN >> Ehkä kehitys maissa nähdään nyt se, että kauppa on väylä saada talous nousuun. Kansain välisissä pöydissä puhutaan lähivuosina runsaasti ruuasta - eikä pelkästään neuvottelu tauoilla. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. agrimarket.fi PU leena snellman Intian kiistellystä ruokatur vaohjelmasta saatiin Ciolosin mukaan sopu, joka ei vääristä kauppaa tai heikennä ruokatur vaa muissa maissa. ?EU ei koskaan ole kyseen alaistanut valtioiden oikeutta jakaa ruokaa köyhille
Samaan aikaan koulutamme ilmaiseksi korkeakouluissa ulkomaalaisia rutkasti suuremmalla summalla. Siitä syystä se ei viime kesäkuussa nimennyt lähes koko Suomeen lain tarkoittamaa ?yleispalveluyritystä?, vaikka sen pitäisi näin tehdä. Elisan lankapuhelimien katkaisuissa käyttämä periaate ?yksi lankapuhelin, yksi gsm-pöytäpuhelin. Itse selailen varsin usein Suurta kasvikirjaa, jonka ensimmäinen osa on painettu 1958! On suuri vahinko, että useimmat kirjakaupat satsaavat samoihin menestyskirjoihin, joita on läjäpäin markettien tarjoushyllyillä. Ministerihän on aivan erinomaisen oikeassa. Suomen metsät kasvavat valtavasti. ja lukeeko perinteistä kirjaa vai sähköistä kirjaa näytöltä: lukeminen itsessään on palkitsevaa ja kehittävää. Olennaista on, että kirja kiinnostaa, on huolellisesti laadittu ja hyvää kieltä. Usein parhaat kirjat ovat piilossa myyntipöydän alahyllyllä. Hyvän kirjan pahimpia vihollisia ovat ahneet kustantajat, jotka pitävät kirjaa markkinoilla vain muutaman kuukauden, eivätkä kunnolla tiedota edes uutuuksista. Erityisen tärkeää lukeminen on lapsille. Lapset, joille vanhemmat ovat jo varhain lukeneet satuja ja tarinoita, innostuvat yleensä itsekin lukemisesta. Siksi kirja, yhtä hyvin romaani kuin tietokirjakin, on kaikesta tietokonehömpästä huolimatta edelleen hyvä joululahja. Lukutaito kehittyy vain lukemalla. hauskaa. Siksi Risto Räppääjät ja Harry Potterit ovat suurta kirjallisuutta, merkittävämpiä kuin Sinuhe, Tuntematon sotilas tai Seitsemän veljestä, sillä ne opastavat uusia kansalaisia kirjallisuuden maailmaan. Kun kiinnostus lukemiseen on herännyt, avautuu koko kirjalli- On huomioitava, että auton paikannin antaa tietoa myös silloin, kun auto ei liiku. Paikannustiedot muodostavat metadatan, jota voivat käyttää viranomaiset, rikolliset, yritykset, järjestöt, hakkerit ja lehdistö. kasvua saman ajan kuluessa monilla miljoonil- Vastuutonta Tehtävä lomitusuudistus. Tukiraha suoraan karjatilalle. Toteutus renkiringin avulla, edullisesti ja tasapuolisesti. Tolpat ovat kivisillä mailla huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin maakaapeli. romaaneja, runoja, tietokirjoja, satuja . Kolmensadan miljoonan leikkaus ei kuitenkaan pääministeri Kataisen mukaan ole leikkaus, tiesi PS 4.12. Tässä ei voida puhua vastuusta, eikä kunniasta. Kauhistuin positiiviseen sävyyn kirjoitetusta hampaattoman hevosen rääkkäyksestä.? ?Nykyajan itsekäs ihminen pystyy ajattelemaan vain omaa luopumisen vaikeuttaan, vaikka pitäisi osoittaa todellista eläinrakkautta päästämällä sairaan/ vanhan hevosen vaivoistaan. Itse olen joutunut taluttamaan muutaman vanhan (20?25-vuotiaan) hevosen teurastamolle. lähes kaksi miljoonaa hiilidioksiditonnia, vuosikymmenen loppuun mennessä noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Maksaako Otso 100?000 euron puukauppaennakon. Jälkikäteen olen ollut ylpeä, että aina olen tehnyt eläimen kannalta parhaan ratkaisun?, kirjoittaa Kokenut hevoskasvattaja. Facebookissa pohdittiin, onko vanhaa hepoa soveliasta nimittää kaakiksi. ?Koni voisi olla hyväksyttävä termi, jos viittaa itäisiin murteisiin?, jutun kirjoittaja Satu Pitkänen tuumii. SUVI NIEMI Satu Pitkänen Scotch Prince viettää eläke päiviään koti laitumella.. Terveydestä, sairaudesta, ostokäyttäytymisestä, palkasta, työstä, mistä tahansa. Siihen tiedemiesystäväni sanoi, ettei hänellä ole aikaa lukea satuja! Hänelle lukeminen on ilmeisesti työtä. Joudunhan minäkin lukemaan tiedelehtiä ja -kirjoja. Laiho. Koska lie kumottu? Ammukka Kotimaista maitoa Päiväkodeissa juotetaan lapsille ruotsalaista maitoa. MT etusivulla mainos ?sinivalkoisesta maidosta?. Suomen ja maailmankirjallisuuden suuria teoksia on niin paljon, ettei niitä kaikkia edes ehdi lukemaan. Kirjan ostaminen lahjaksi ei ole helppoa, ellei tiedä, mistä saaja pitää ja mitä hän harrastaa. Kuluja tulee aina, vaikkei tule kauppaa. Ei nimimerkkiä Puukaupassa (en toisten ilman Mhy:tä) kävi vähän kuin kouvolalaiselle. Todellinen kysymyshän on vesien hyödyntämisessä, että saataisiin täällä edes joku kalastamaan ja jatkamaan perinteitä. Omakohtaisena kokemuksena voin todeta oman kalastuskuntamme pyydyslupien myynnin. Parhaassa tapauksessa hän on kuin autokauppias, joka sanoi meille: ?Kuulkaa, ette te farmariautolla mitään tee, te tarvitsette pakettiauton.. Lähinnä pienellä eläkkeellä eläviä maaseudun ihmisiä, jotka mielenvirkistyksekseen ja kuntoillakseen harrastavat kalastusta. johtaa myös eriarvoistumiseen: Viestintävirasto tuskin olisi tyytyväinen yhteen pöytägsm-puhelimeen, jos Elisa katkaisisi viraston puhelimet ja faksit. Puhelinoperaattoreiden hintapolitiikka ajaa perheitä irtisanomaan lankapuhelinsopimuksiaan, mutta asiaan liittyvät juridiset ja eriarvoisuuteen johtavat näkökohdat unohtuvat helposti. Lähes neljä vuotta sitten Elisa katkaisi kotimme puhelinyhteyden. Ne, jotka lukevat, menestyvät myös koulussa! Lukeminen saa olla . Samoin löytyy asiaa harrastavia, jotka hoitokalastavat vähempiarvoista kalaa (salakka, särki jne.), joiden saaliin esimerkiksi paikallinen turkistarhaaja on luvannut ottaa pientä korvausta vastaan. Saalis voi parhaina päivinä olla satakin kiloa ja ainoastaan viisi kiloa sallittaisiin myydä. Loput ilmeisesti kaatopaikalle? (Taatusti lopetetaan tämäkin toiminta.) Ammattimainen kalastus tarjoaa vain harvoin kannattavan elinkeinon sisävesillä. Arvovalinta se on tämäkin. Sotien jälkeen maan jalkeille nostaneet nykyiset vanhukset Vastuulliseen eläintenpitoon kuuluu myös kunniallinen eläimen lopetus. Valitettavasti se onkin niitä perin vähiä aikaan saatuja saavutuksia, joten tämäkään ei tullut yllätyksenä. Vähänpä oli logiikkaa nostaa oppivelvollisuuden yläikärajaa ja samaan aikaan leikata juuri tuonikäisten koulutusmäärärahoja kahdella sadalla miljoonalla. Ei ole korvattu! Mauri Pekkarinen kansanedustaja (kesk.) Puukauppaa R. Eläinrääkkäyksestä ei saisi kirjoittaa positiiviseen sävyyn. Uudistus tarpeen Hiilinielusta tehtiin päästölähde uomen hiilinielu on Euroopan suurimpia.. seppo vuokko kolumnissaan VIERASKOLUMNI lukijalta Kirjoja pukin konttiin Hallitus aikoo rajoittaa kotitarvekalastusta K alastuslain uudistuksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että kalastuksenhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vieheellä koko maassa. Samalla lupamaksut lisääntyvät, mutta ne mennevät todennäköisesti byrokratian lisäämiseen. Sitten näitä kummallisuuksia. Vaikka eduskunta säätikin lain, jolla langalliset puhelinverkot voi korvata langattomalla, laki ei sitä edellytä, ei ainakaan sallimalla toisen omaisuuden tuhoamisen. Viestintävirasto suosii langatonta puhelinyhteyttä. Samaan aikaan kehitysapua syydetään toista miljardia vuodessa kaikennäköiseen kivaan puuhasteluun. Huomattakoon, että länsimaiden antama kehitysapu on saanut aikaan Afrikan väestöräjähdyksen ja pitänyt yllä jos jonkinlaista kahakkaa ja sotaa maanosassa vuosikymmeniä. ja sen pitääkin olla . Firmalla huono sähköinen tiedonsiirto, ja näillä kun ei ole paperia hakkuuohjeisiin. Ei nimimerkkiä Oikeudenmukainen, älykäs liikenne >> Voidaanhan sitä viedä uistimetkin vedestä kun ollaan paikatkin viemässä hampaista.« visa riskilä veljeyttä ja arvomaailmaa. Pohjolan Sanomat uutisoi 5.12. 4 Keskiviikkona 11. kertoa Kataisen selvittäneen Rovaniemellä päivää aikaisemmin. Ensimmäinen on pyyteetön ja oikeudentuntoinen teknologiausko. Kyllä tuli itku kun tätä luki... Asetettaisiinkohan paikkakuntakohtaiset viranomaiset, jotka valvoisivat tätä määräystä? Ikimuistoisena käytäntönä on ollut etenkin meillä täällä Kesälahdella, että kotitarvekalastajat käyvät kauppaamassa mahdolliset ylimääräiset saaliinsa naapureille tai lähiseudun asukkaille, jotka siten saavat taatusti tuoretta kalaa, joka on vielä niin sanottua lähiruo- kaa. Se kaikki tarkoittaa metsien hiilidioksidin ?syöntikyvyn. Tietokirjakaan ei vanhene muutamassa kuukaudessa; monet kirjat säilyttävät ajankohtaisuutensa kymmeniä vuosia. Mutta poliisikin oli voimaton. Rikosilmoitukseni johti toteamukseen: ?poliisin toimivaltaan ei sisälly voimassaolevan perustuslainvastaisuuden arvioiminen tai toisen viranomaisen toimivaltansa rajoissa antamien ratkaisujen, ohjeiden tai määräysten arviointi?. Kotimme sisäinen puhelinverkko on omaisuuttamme. Elisa teki sen toimimattomaksi, vaikka omaisuus on jopa perustuslain suojaama. Lain edessä yritys on yksilöä arvokkaampi. Elisa toimi Viestintäviraston valtuuttamana, joka käyttää poliisin sijasta viestintälain tulkintavaltaa. Vielä huolestuttavampaa on, ettei edes ymmärrä mitä ei ymmärrä. Ei nimimerkkiä Tuet Viljelijöille maksettava rahamäärä pienenee, mutta samasta pussista maksetaan virkamiehille enemmän. aiheuttaisivat päästöjä. Toinen on lapsellinen kansalaisen parasta tavoitteleva hallintousko. Skenaario neljähän muuttaisi toteutuessaan hallinnon rippeetkin viranomaistoiminnoksi. Näin kuuluu varmaan kaikille tuttu rallatus. Hellät rapsutukset harjan juuresta vanhukselle?, Katri Meriläinen toivottaa. ?Ihanaa lukea tällaista että eläintä arvostetaan vaikkei se rahaa tee?, rapa toteaa. Osa kuitenkin paheksui vanhan eläimen pitoa. Nimimerkki Eläinrakas hevosihminen kauhistui: ?Vastuulliseen eläintenpitoon kuuluu myös eläimen kunniallinen lopetus. Onpa joku kalajalostajakin saanut osansa. Keitäpä nämä kotitarvekalastajan yleensä ovat. yllätys, yllätys . 30?40-metristen terästolppien maahankaivuu saattaisi tulla paljon halvemmaksi kuin maakaapelointi. Ja työkin valmistuisi nopeammin. Tolpat ovat kivisillä mailla huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin maakaapeli. Linjan alusmaan voisi antaa takaisin maanomistajan hyötykäyttöön. Mutta koska suunnitelma on jo toteutusvaiheessa, sitä tuskin enää muutetaan. Loppujen lopuksi sillä ei ole kovin paljon väliä mitä lukee . Kun lahjoitat lapselle tai nuorelle kirjan ja kannustat häntä lukemaan, autat myös Suomea nousemaan opetuksen tasoa mittaavissa Pisa-vertailuissa takaisin kärkeen. Nykyinen erivärisistä porvareista koostuva hallitus on saanut vanhan lurituksen kääntymään niin perusteellisesti päälaelleen, että se on jo saavutus sinänsä. Hevonen ei ole koskaan tilanteesta kärsinyt, mutta voin vakuuttaa, että itselle se on ollut kova paikka. Esimerkiksi muikkuahan saattaa tulla useampi kymmenen kiloa kerrallaan ja käyttäjät ovat löytyneet lähiympäristöstä. Kyllä eläinkin saa olla vanhus, vaikka raihnainenkin?, Putte toteaa. Jotkut liikuttuivat onnenkyyneliin asti. ?Kaunista. Jo viiden euron päästötonnin hinnalla tästä tulee joka vuosi merkittävä lasku. Ministeri Niinistö on kohta kaksi vuotta lupaillut, että kyllä tämä mieletön matematiikka jotenkin korvataan Suomelle. Alkuvaiheessa ?metsät Jouko Rönkkö kirjoittaa asiaa (MT 9.12.) kolumnissa. Silloin on tietysti varminta turvautua niihin kilpailuvoittajiin ja kehuttuihin menestysteoksiin, mutta huolella valittu ja erikoisempi kirja ilahduttaa saajaa varmasti vielä enemmän. Ei se Jutta ymmärrä mitään. Toki oman omaisuutensa irtisanomiseen virastolla olisikin lain mukaan oikeus, mutta se ei ulottune muiden omaisuuteen, kuten nyt. määrä nykyiseen verrattuna. Nuottakalastajia oli parhaillaan pitäjässä 30?40 porukkaa, nyt Kesälahdella on kolme porukkaa. Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, ollaanko siitä luomassa tuhansien kieltojen järvet. Lindström ja T. eläkeläisten nauttiman ilmaisen kalastusoikeuden epäämisestä. Ei mitään tekoa järjen kanssa niissä järvissä joissa taimen ei lisäänny luontaisesti. Kotitarvekalastajien nimi muutettaisiin vapaa-ajan kalastajiksi ja näille sallittaisiin saaliin myyntioikeus enintään viisi kiloa päivässä. 30?40 vuotta sitten lupia myytiin lähes kolminkertainen Lauri Salminen Lankapuhelimet takaisin L ankapuhelimet tekevät uutta tulemistaan erityisesti maaseudulla, osin viimeaikaisten myrskyjen katkottua viestintäyhteyksiä. Lankayhteyksien varmuus, turvallisuus ja äänenlaatu ovatkin keskiössä, joskin lankojen kautta kulkevat laajakaistayhteydet ovatkin tulleet yhä tärkeämmiksi. Lopputulos tässä yhteenlaskussa on, että Suomen metsät ovat päästöjen aiheuttaja, eivät nielu. Olen aina ihmetellyt, mitä pahaa on luonnon ja eläinten suojelussa? Se on kaikkien etu. Näin käy, kun metsien luonnontieteellinen kasvu on nielun määrittelyssä, mikä tieteen mielestä on ainut oikea määrittely, heitetty romukoppaan. Sen sijalla on ilmasta vetäisty laskelma, jonka mukaan metsien nielun määrä on 3,5 prosenttia Suomen vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen määrästä eli noin 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia 70,1 miljoonasta tonnista. Tosiasiallinen luonnontieteellinen nielun kasvu on moninkertainen. Kataisen hallituksen hyväksymässä mallissa nielun vähentyminen lasketaan niin, että metsien maankäytön muutos huomioidaan pitkältä ajalta kumulatiivisesti ja täysimääräisesti, Suomen tapauksessa 20?000 hehtaari vuotta kohti. Tämän seurauksena nielujen pienenemisen lasketaan olevan vähän yli neljä hiilidioksiditonnia. Uudistuksesta on mahdollista saada vielä järkevä. Esittämäni asiat eivät ole ainoita epäkohtia, jotka vaativat tarkastelua. Olisikohan jo aika kuulla tavallistakin kansalaista ja lopettaa vouhotus siitä mitä EU:ssa on ollut käytäntönä. Lypsettävää riittää hamaan asti. Ja joku päivä energiayhtiöt toteavat, että työ on mahdoton suorittaa loppuun mutta siihen kerätyt varat yhtiöt pidättävät itsellään tulevia menoja ajatellen. Sillä tavalla kirjakauppias tekee itseään tarpeettomaksi! Kirjakauppiaan (kuten minkä tahansa erikoistavaroita myyvän kauppiaan) pitäisi olla oman alansa asiantuntija, joka kuuntelisi asiakasta ja auttaisi häntä löytämään mieleisiään kirjoja. Esimerkiksi 7?8 kilon lohi tai taimen on joko kuollut tai henkitoreissaan verkossa pitäisi heittää takaisin järveen, koska ylittäisi pyyntimitan. Kioton ilmastosopimuksen lähtötasoon verrattuna vuosikasvu on vuosikymmenen loppuun mennessä lähes 20 miljoonaa kuutiota. Jos lapsena innostuu lukemisesta ja tottuu kirjoihin, on koulunkäynti helppoa ja aikuisenakin pystyy omaksumaan uusia asioita. Ja rahoituskuviotkin ovat selvät. Maaseutu maksaa. Energian siirtohintoja korotetaan etukäteen mutta kaapeloinnin valmistumisen takarajaa ei tiedä kukaan. Petra Vuori huudahti. ?Hatunnoston ja syvän kumarruksen paikka, että on ihmisiä jotka pitävät sanansa ja hoitavat eläimensä eläimen arvoisesti! Eihän lähellekään tuollaista ikää saavutettaisi ilman asiantuntevaa hoitoa ja oloja. Näin sen pitääkin olla! Edes joku uransa tehnyt hevonen saa elää loppuelämänsä hevosen elämää . Kuinka sitä saataisiin päiväkoteihin? Esko Metsät Metsät tarvitaan hiilinieluksi, jotta humpuukimaakarit saavat päästellä ja siten elantonsa hankittua. Kuulostaako järkevältä? Lohen ja taimenen alamitta on jo vuoden 2014 alusta nostettu 60 senttimetriin ( jolloin taimen painaa keskimäärin noin kolme kiloa). No, vanhuksilta leikkaus onnistuu helpommin. Lisäksi miljardikaupalla euroja kierrätetään hulivilimaiden kautta keski-eurooppalaisten peluripankkiirien taskuihin. Tämä lienee sitä porvarillista Hevosmies Meille sanottiin lomatoimessa: lomittajalle ruoka tai mahdollisuus valmistaa itse. Jos minä katkaisisin Elisan puhelinlangan, joutuisin siitä heti edesvastuuseen, ja poliisi tutkisi tekemiseni. kunnioitan tätä upeaa tekoa!. ympäristöministeri Ville Niinistö. Työryhmän loppuseminaari pidetään joulukuussa. Tuloksista skenaario numero neljä nostaa kauhunväreitä pintaan kansalaisvapauksia ajatellen. ?Kilometrimaksu ajan, paikan ja ajoneuvon tyypin mukaan sekä ajotavan mukaan.? Siinä työryhmän jäsenet julkituovat ajatusmaailmastaan ja tietämyksestään asioita, jotka eivät mairittele. Mielestäni lausumassa on kolme harhaista, suurta vääristymää. Eikö niin? Markku Larmas emeritusprofessori Lieto Työväentalonenä Tulinpa eräässä seurassa sanoneeni, että yöpöydälläni on Taru sormusten herrasta, jota luen ties kuinka monetta kertaa. joulukuuta 2013 mielipide Risto Räppääjät ja Harry Potterit ovat suurta kirjallisuutta, merkittävämpiä kuin Sinuhe tai Tuntematon sotilas, sillä ne opastavat uusia kansalaisia kirjallisuuden maailmaan. Kiitos metsäkeskusjutusta. Ja niin hän myi meille pakettiauton, ja siitä olemme edelleenkin hänelle kiitollisia! SEPPO VUOKKO on luontokirjailija Savitaipaleelta. 3749 TYKKÄÄ www.maaseuduntulevaisuus.fi Nelikymppinen ravuri keräsi kehuja ja toruja V iime viikon ylivoimainen verkkohitti oli juttu korpilahtelaisesta ravurista, joka on viettänyt jo 25 vuotta eläkkeellä. 38-vuotias lämminveriori Scotch Prince keräsi Facebookissa huimasti tykkäyksiä, ja juttua jaettiin 33 kertaa. Kaiken kaikkiaan juttu keräsi verkossa yli 16?000 lukijaa. Moni verkon kommentoija ihasteli hevosen pitkää elämää. ?Hienoa. « Puhelinoperaattoreiden hintapolitiikka ajaa perheitä irtisanomaan lankapuhelinsopimuksiaan, Markku Larmas kirjoittaa. Ihana, että poliitikoillakin on sielunelämä. Suomen järvet eivät ole vertailukelpoisia muun yhteisön alueisiin. Ari Asikainen Kesälahti Korkeat tolpat olisivat ratkaisu >> S la hiilidioksiditonneilla. Mutta mikä oli ministeri Niinistön ja maan hallituksen näkemys Suomen hiilinielujen koosta silloin, kun Suomi ministeri Niinistön johdolla oli valmis hyväksymään täysin mielivaltaisen tulkinnan Suomen metsistä? Nyt alkavassa tulkinnassa Suomen metsistä tuleekin päästöjen aiheuttajia, eikä niiden nielijä. Suomi on Euroopan ainoa maa, jolla käy näin. Näin kirjoittaa . Kaloille asetettaisiin alin ja ylin pyyntimitta. Päästöttömiä ammatteja kun ei ole. Ei nimimerkkiä Yrittäjyys Koitapa Ajattelija ottaa ohjat omiin käsiisi ja olla palkansaajan sijasta oikea yrittäjä. Kukaan ei määrää myyntihintojasi. Maatalousyrittäjä Palautetta Myös kiitän Lampuria. Kynämiehiä tämä Kontro. Luomuaurinko Lomitusta Onko sähköyhtiöissä tuumattu metsää korkeampia voimalinjatolppia maakaapeloinnin sijasta. Samalla he pitävät yllä kalastustaitoa ja perinteitä. Nyt näistä ihmisistä, lakiesityksen laatijoiden mielestä, on tulossa uhka kalataloudelle. No, voidaanhan sitä viedä uistimetkin vedestä kun ollaan paikatkin viemässä hampaista. Dataa voidaan myydä, kaupallistaa ja jalostaa. Ihmeellistä on, että asiaa eivät ole heränneet pohtimaan ammattijärjestöt, kansalaisjärjestöt tai uudistusmieliset poliitikotkaan. Osoittaako tämä vain sen, että meidät on jo valmiiksi ehdollistettu? On vain aika poimia hedelmät työryhmän luomassa oikeudenmukaisuuden ja älykkyyden verhossa. Kari Partanen DI Sulkava suuden ruusutarha miljoonine erilaisine mahdollisuuksineen. Silloin jokainen voi tehdä valintansa omista lähtökohdistaan ja oman kiinnostuksensa perusteella, eikä ole kirjoja, jotka olisi pakko lukea. Se on usein todella puuduttavaa. Silti luen myös rentoutuakseni, ja silloin nimenomaan romaaneja, usein myös parjattuja dekkareita. Lukuharrastuksen kannalta on tärkeää se, että kirja viihdyttää, ja sadutkin voivat opettaa. Erilaisten tekstien lukeminen parantaa omaakin sanavarastoa ja kielenkäyttöä. Kun tähän listaan sitten lisätään yksilön ja joukkojen hallinnan täydellistävä kulunseuranta, niin kakku on valmis. Tapaamme myös täällä Puhumattomien puolesta Sarvikuonojen maa Yllätyksetön rakennepaketti ma maa mansikka, muu maa mustikka. Näin käy maalle, jonka metsänielu ja sen kasvu ovat Euroopan suurimmat. Timo Maula Hauho timo maula O saavat lahjakseen vielä suuremmat supistukset. Kolmas on varsinainen pandoran lipas. Menettelyhän avaisi ja laillistaisi väylän kansalaisten ?vapaan liikkuvuuden? totalitääriseen seurantaan ja ohjailuun. Kansalaisista kerätään jo nyt lähes kaikki tieto. Ryhmässä oli mukana johtoa liikenne- ja viestintäministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Rahaa on toki rajoitetusti, mutta se on eri asia mihin ne käytetään. Visa Riskilä Tornio J orma Ollila veti työryhmää, jolla oli komea nimi. Kukapa nyt kehtaisi vastustaa oikeudenmukaisuutta ja älykkyyttä, perushyveitämme
Henkilöstö siirtyy uuden kustantajan palvelukseen. Lehden kestotilaajaedut, Maatalouskalenteri ja maatalousalalle suunnatut tietokoneohjelmat, ovat jatkossakin osa kestotilaajan etuja. Uusi kustantaja laskuttaa tilaajilta vuoden 2014 tilausjakson. Ne tilaajat, jotka ovat maksaneet vuoden 2014 lehdistä, voivat halutessaan hakea tilausmaksujen palautuksen Otavamedialta. Ohjeet palautuksen hausta ovat Pro Agrian ja Agrologien Liiton nettisivuilla: www.proagria.fi ja www.agrologit.fi. MT Kaikista korkeimmat euromaiden korot ovat laskeneet merkittävästi. Korkojen noustua laskee luokitus. Kuudessa vuodessa työvoiman ulkopuolinen osuus on kasvanut 150?000 henkilöä. Työvoimaan kuuluvat 15?74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevat eivät ole kumpaakaan. Liitutaulu, lukukirja, kynä ja paperinen vihko riittivät. Se mistä hyvä opetusjärjestelmä riippuu, on politiikka. Koulutusta joko pidetään tärkeänä tai sitten ei. Pisa-tutkimus pakottaa kysymään, mitä todella tapahtuu, jos koulusta ei pidetä huolta. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Käytännön Maamiehen kustantaja vaihtuu Pro Agria Keskusten Liiton ja Agrologien Liiton julkaisemat Käytännön Maamies ja KMVET vaihtavat kustantajaa. Vöyrin Säästöpankki liittyy Aktiaan. Simanainen ei paljasta, hajoaako myös 35 POP Pankin leiri Säästöpankkien tapaan. Hän korostaa itsenäisten POP Pankkien päättävän ryhmätason ratkaisun. Näin kävi Hollannissa muutama viikko sitten ja luokitusyhtiö Standard & Poors:n (S&P) otti yhden A:n pois. ?Suomessa ei ole sellaista korkomuutosta näkyvissä, mikä laskisi luokitusta?, Heiskanen sanoo. Hollannin korko kymmenen vuoden lainoissa on nyt 0,1 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Luokituksessa ei arvioida niinkään kasvun mahdollisuuksia, vaan kykyä maksaa velkoja. Kaikista korkeimmat euromaiden korot ovat laskeneet merkittävästi. Se kertoo, että pahin kriisi on takanapäin?, Koivisto sanoo. Pelkkä luokitus ei määrää rahan hintaa. Näin arvioi OPPohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. Koska Suomen valtion velka on noin 100 miljardia, seuraisi 0,1 prosenttiyksikön noususta sadan miljoonan euron lasku. Kustannus on vain laskennallinen, sillä korkojen nousu ei vaikuttaisi kaikkiin lainoihin heti. Siksi jotkut luokituksen pykälät ovat toisia tärkeämpiä?, Heiskanen sanoo. Esimerkiksi Espanjan ja Italian luokitukset ovat lähellä investointirajaa. MT:n tietojen mukaan kustantajaksi ryhtyy lehden toimiva johto. Käytännön Maamiehen 13.12. ilmestyvä numero on viimeinen Otavamedian kustantama lehti. Lehdet ilmestyvät vaihdoksen jälkeen normaalisti uuden kustantajan tekeminä. Aktia irtisanoi sopimuksensa vuodesta 2015. ?Varainhoidossa yhteistyömme jatkuu Aktian kanssa?, Simanainen kertoo. JUHANI VIITALA TALOUDESTA LYHYESTI Valion hallitukseen ei muutoksia Valion hallitus jatkaa ennallaan, eikä tiistaina kokoontunut hallintoneuvosto muuttanut sen kokoonpanoa. Yhtiön hallituksen neljä maidontuottajajäsentä kaudella 2014?2016 ovat Antti Rauhamaa Kärkölästä, Jarmo Juutinen Vieremältä, Vesa Kaunisto Vetelistä ja Sauli Lähteenmäki Ruskosta. Hallituksen puheenjohtana 2014 toimii Antti Rauhamaa. Talvivaara myllää johtoaan uusiksi UUTISTAUSTA Hallitus voi taputella itseään selkään, jos parin viikon takainen rakennepaketti onnistuu pitämään Suomen luottoluokituksen parhaana mahdollisena, kolmena A:na. Luokituksella on väliä, sillä yhden A:n menettäminen vastaisi noin 0,1?0,2 prosenttiyksikön nousua lainojen koroissa. Euroopassa Viron, Hollannin ja Sveitsin lapset osaavat matematiikkaa paremmin kuin suomalaiset. Myös opiskeluaikoja halutaan lyhentää, jonka vuoksi opintotukea on muutettu siten, että sitä saa aiempaa lyhyemmän ajan. JOUKO KYYTSÖNEN Opiskelijat luetaan työvoiman ulkopuolelle jääneiksi. Töissä vai työvoimassa? Työllisyys- ja työttömyysprosenttien laskenta on sekavaa puuhaa. Työllisyysaste lasketaan 15?64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena väestöstä ( johon kuuluvat sekä työvoima että työvoiman ulkopuolella olevat), kun taas työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena 15?74-vuotiaista työvoimassa mukana olevista. Tämän lisäksi Tilastokeskus ja TEM:n alaiset työvoimatoimistot laskevat työttömyysluvut eri tavalla. Tilastokeskus käyttää kyselyyn perustuvaa otostutkimusta, joka on kansainvälinen tapa. TEM:n työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. Jos euroalueen yleinen korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, nousevat korkokustannukset noin 200 miljoonaa euroa?, rahoituksen toimialajohtaja Teppo Koivisto Valtiokonttorista sanoo. Suomen kymmenen vuoden POP Pankit selvittävät yhteenliittymämallia, jolla ne tiivistävät ryhmänä yhteistyötään ja keskinäisiä vastuita. Säästöpankit päätyivät jo samaan ratkaisuun. Hallituksen puheenjohtaja Esa Simanainen vakuuttaa POP Pankkien pärjäävän pienenä ryhmänä euroalueen uudessa pankkisääntelyssä. ?Se vaatinee kuitenkin ryhmän muuntautumista?, hän toteaa. Simanainen johtaa puhetta POP Pankkiliiton hallituksessa. Toimitusjohtajana hän luovii Pohjois-Savossa Tuusniemen osuuspankkia. Muutokset liittyvät EU-tason päätöksiin, joilla tiukennetaan vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden säädöksiä. ?Aikataulullisesti ratkaisuilla ei ole kiirettä, ensi vuonnakin ehditään?, POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala sanoo. Kaikki EU-säädökset eivät ole edes valmiita. Suomen koululaiset eivät osaa enää laskea eikä lukea yhtä hyvin kuin ennen. Kaukoitä on ajanut meiltä karkuun. Näille maille kaikki kolme suurta luokittajaa, Fitch, Moody?s ja S&P, antavat korkeimman luokan. Muista euromaista Ranskan luokitus on pari pykälää alempi ja siellä valtion velan korko on noin 0,3 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Parhaissa maissa luokituksen lasku nostaa korkoja, mutta heikommissa maissa lasku lisää riskiä sille, että investoinnit maahan loppuvat. ?Joillakin sijoittajilla on rajoja, joiden alapuolella oleviin kohteisiin ei sijoiteta. Maailman ykkösmaaksi mainostettu Suomi on alkanut jäädä kelkasta. Kieltämättä tulosten huononeminen on huolestuttavaa. Suhteessa kaikkiin muihin selviämme silti siedettävästi. Matematiikassa Suomi oli kuudestoista, lukutaidossa kuudessa, luonnontieteissä viides. Lohdutuksen sanan lausuu ruotsalainen kansanedustaja Maria Wetterstrand. Uusi Amerikan Airlines Group lentää päivittäin 6?700 lentoa yli 50 maassa. Yritykset kertoivat aikeistaan helmikuussa. Summa oli 330 euroa vuosi sitten. - 15.12.2013 www.avant.fi. Varsinainen pankkisääntely alkaa vuonna 2015. Työtä on vuosiksi. ?Toimialalla puhutaan sääntelytsunamista?, Simanainen hymähtää. Pienien pankkien ongelmana Simanainen näkee tiukentuvat säännöt hallinnosta. Vasta kun nämä taidot ovat hallinnassa, alkaa tietokoneestakin olla hyötyä. Hyvä opetus ei riipu teknisistä työkaluista vaan motivaatiosta. Maailman paras koulu ei olekaan enää paras. Ensiarvioiden perusteella hallitus onnistui tavoitteessa. Suomi on sitkeästi pysynyt kaikkien suurten luottoluokittajien papereissa parhaassa kolmen A:n ryhmässä koko taantuman ajan. Säästöpankit ja POP Pankit tiivistävät ryhmää EU-paineissa Talvivaara vaihtaa kaivostoiminnan johtajaksi Darin Cooperin. Muita kuluja aiotaan karsia. Niukoista voimavaroista helpointa on kasvattaa työn määrää lisäämällä työvoiman tarjontaa. Silloin on tärkeää pitää väkeä mahdollisimman paljon työvoiman piirissä. Ne maksavat 437?500 euroa vuodessa, kertoo Yle. Wetterstrand on vihreä ja toimi aikoinaan jopa puolueensa johtajana eli ?äänitorvena?. Wetterstrand kirjoitti Hufvudstadsbladetissa, että kokonaisarviossa Suomi on edelleen Euroopan paras. Tiistaina EU:n valtiovarainministerit hioivat Brysselissä yksityiskohtia liittyen muun muassa ongelmapankkeihin ja kriisirahastoihin. Säästöpankeilla muutos meneillään Säästöpankit asettivat marraskuun takarajaksi päätökselle yhteenliittymästä. Vanhan lainan tilalle otettavan uuden lainan korko on aikaisempaa korkeampi. Valtion lainojen kierto on noin kuusi vuotta. Mutta mittakaava auttaa ymmärtämään rakennepaketin tärkeintä tavoitetta, säilyttää korkein luottoluokka. Tilauksessa on voimalaitoksia ja ruoripotkurijärjestelmiä, uusinta Suomessa kehitettyä tekniikkaa. Sveitsiläinen teknologiayhtiö ABB keskittää meriteollisuusyksikkönsä Helsingin Vuosaareen. Yhtiö työllistää Suomessa 5?500 henkilöä. USA:ssa maailman suurin lentoyhtiö Yhdysvalloissa syntyy maailman suurin lentoyhtiö, kun American Airlines ja US Airways yhdistyvät. joulukuuta 2013 UUTISET PÄIVÄN PUNKTI Pisa Kansainvälinen Pisa-tutkimus on opettavaista luettavaa. Pankki saanee toimiluvan ennen vuodenvaihdetta. Jos työmarkkinoilta liukuu pois, on sinne hyvin vaikea palata silloin kun on tarvetta. Vaikka Suomessa on työttömyyttä, täällä on myös työvoimapulasta kärsiviä aloja. Malisen mukaan kyse on keskipitkän tähtäimen eli muutaman vuoden sisällä eteen tulevasta asiasta. Hän myöntää, että kun työttömyys lisääntyy, voi tuntua oudolta puhua työvoiman >> Piilo työttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä, mutta ei ole etsinyt työtä neljän viime viikon aikana. tarjonnan lisäämisestä. « TEPPO KOIVISTO me ole?, toimitusjohtaja Pasi Kämäri Säästöpankkiliitosta määrittää. Neljä säästöpankkia fuusioituu Oma Säästöpankiksi, joka jatkaa erillään ryhmästä. Kaikki pankit osallistuvat valmisteluun ja pelisääntöjen tekoon. Simanainen odottaa POP Pankkien samalla miettivän, mitä etuja toimintojen ja taseiden yhdistämisellä saavutetaan. Sääntelytsunami jatkuu vuosia Vakavaraisuusasetus astuu voimaan vuodenvaihteessa. Luottolaitoslaki uusitaan heinäkuussa. Niillä kun pääsee surffaamaan ja googlettamaan, niin johan oppii. Selitys on huono. Ihan hirveästi ei kuulemma tarvitse Suomea sittenkään sääliä. Heistä pääosa on eläkeläisiä ja nuoria. Määrä kasvoi vuodessa 41?000 henkilöllä. Piilotyöttömiä 117?000 henkilöä Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 117?000. Piilotyöttömäksi luetaan Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä, mutta ei ole etsinyt työtä neljän viime viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat esimerkiksi opiskelu, lasten hoito tai huonontunut terveys. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työvoiman ulkopuolelle jääneiden tai jättäytyneiden määrä on kasvanut kuudessa vuodessa 150 000 henkilöä. Työttömyysprosentti nousisi 7,4:stä 8,5:een Työvoiman ulkopuolelle jääminen kaunistaa työttömyystilastoja, koska työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena 15?74-vuotiaiden työvoimasta. Suomen työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 7,4 prosenttia eli puoli prosenttiyksikkö enemmän kuin vuotta aiemmin. Maalaisjärki sanoo, että oppimisessa koneet voivat olla yhtä hyvin haitaksi kuin hyödyksi. Oppimisessa ei ole oikotietä. Kertotaulu pitää vain oppia ulkoa eikä katsoa tulosta taskulaskimesta. Laskemaan oppii laskemalla, lukemaan lukemalla, kirjoittamaan kirjoittamalla. Vanhanaikaisen koneet heikentävät oppimista. Siis alakoululaisille pitäisi saada lisää tietokoneita. Luokittajat käyvät kerran vuodessa Suomessa keräämässä tietoja. AIMO VAINIO on MT:n toimittaja aimo.vainio@ mt1.fi 2 013 Syyskampanja Avant 528 19.950 alv 0% Made in Finland Sisältää: 6-toimisen joystickin ja työtehopaketin: Puomin vakaaja, lohkolämmitin, ajonvapautusventtiili, työvalosarja Kampanja-aika: 15.9. Joulun kokonaismenot supistuvat nelisen prosenttia. ABB varustaa 6 loistoristeilijää Suomen ABB toimittaa yli 130 miljoonan euron tilaukset kuuteen loistoristeilijään. Suuri osa heistä on opiskelijoita tai kotiin jääviä äitejä. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm arvioi, että 1990-luvun pahimpaan lama-aikaan työvoiman ulkopuolelle jäi 100?000 ihmistä ja tänä vuonna vähintään 30?000. Työvoiman ulkopuolella kolmannes Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella oli lokakuussa 1,47 miljoonaa henkilöä eli 36 prosenttia 15?74-vuotiaista. Finanssivalvonnan osaamista ei hyödynnetä uusien säännösten tulkinnassa. ?Pankkiunioni eurooppalaistaa pankkivalvontaa.? POP Pankit rakentavat omaa keskusluottolaitosta. Suomi kuitenkin eläköityy niin kovaa vauhtia, että työvoimasta tulee ennen pitkää väkisin puutetta etenkin, jos talous kääntyy nousuun. ?Pakottavatkin keinot tarpeen? Tarvitaan sekä aktiivista työllistämistä ja kouluttamista että kovempia rakenteellisia ja pakottavia keinoja. Sellainen on Malisen mukaan esimerkiksi kotihoidon tuen jakaminen, jolloin äidit eivät jää nykyistä tahtia pois työelämästä. Ihminen oppii yllättävän vaikeita asioita, jos tuntee että se on mielekästä. Einsteinilla ei ollut tietokonetta. Kari Vyhtinen jättää Talvivaaran. Metallituotannon johtaja Pertti Pekkala siirtyy teknologiajohtajaksi. Joulumenoista tingitään vähän Joululahjoihin käytetään Nordea Pankin mukaan 323 euroa. 5 Keskiviikkona 11. Kreikan korko on noin yhdeksän prosenttia. Suomi ostaa luokituspalvelut. Se kertoo, että pahin kriisi on takanapäin. On sanottu, että Suomen kouluissa on liian vähän tekniikkaa käytössä. RAHOITUKSEN TOIMIALAJOHTAJA TEPPO KOIVISTO, VALTIOKONTTORI Työvoiman ulkopuolelle jäävät kaunistavat tilastoa Työvoiman ulko puolelle eli lähinnä kotiäideiksi ja opiskelijoiksi on jäänyt taantuman vuoksi 40?000 ihmistä vuodessa. KARI SALONEN Työvoiman ulkopuolella olevat lokakuu 2007?2013 15?74-vuotiaat 1 000 henkeä 1 500 Lähde: Tilastokeskus 1 450 1 400 1 350 1 300 2007 Työvoiman ulkopuolelle on jäänyt tai jättäytynyt tänä vuonna 40?000 henkilöä viime vuotta enemmän. Ryhmään lähtee 30 säästöpankista 25. Säästöpankit hakevat Finanssivalvonnalta toimilupaa vuonna 2015 tiivistyvälle rakenteelle. Yhteenliittymä valvoo ja ohjaa maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. ?Sitten olemme virallinen pankkiryhmä, mitä nyt em- Valtion 10 vuoden lainan korko Prosenttia 15,0 Lähde: Reuters EcoWin/OP 12,5 Julkinen velka syyskuu 2013 Miljardia euroa 114,5 14,9 10,0 99,6 7,5 Yhteensä Kunnat ja kuntayhtymät Valtio >> Budjetissa on varauduttu maltilliseen korkojen nousuun. Sekö riittää, että voittaa B-sarjan? Syitä pudotukseen on alettu etsiä. Ruotsi se vasta heikosti pärjäsi. Suomalaisia tietenkin hivelee se, että voitamme Ruotsin. Ihan liikaa tästä ei kuitenkaan kannata innostua. Me pärjäämme hyvin, mutta emme pelaa enää ykköslohkossa. Työttömiä oli 194?000. Mikäli työvoiman ulkopuolelle siirtyneet olisivat edelleen työvoimassa mukana, työttömyysprosentti olisi 8,5. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että Suomen talouden nostamiseksi taantumasta pitää nostaa työn määrää ja tuottavuutta. Niiden korot ovat noin 4,2 prosenttia. ?Tilanne on aika rauhallinen tällä hetkellä. Luokitus ei ole kasvuennuste.? Korolla ja luokituksella on selkeä yhteys. ?Jos harjoitetaan luokitusta vahvistavaa politiikkaa, on se talouden kannalta hyödyllistä. Sillä on pidemmällä tähtäimellä suurempi merkitys kuin korkomenojen säästymisellä?, Heiskanen selittää. Korkeimmat korot ovat laskeneet Parasta A-luokkaa euroalueen maista ovat enää Suomi, Saksa ja Luxemburg. Asiaa jarruttivat oikeusjutut yhtiön mahdollisesta monopoliasemasta. 5,0 2,5 Lähde: Tilastokeskus 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 lainojen korko on tällä hetkellä 1,98 prosenttia ja viiden vuoden lainojen 0,92 prosenttia. Hollanti menetti parhaan luokituksen Luottoluokituksen lasku ei suoraan nosta korkoa, vaan nousun takana ovat talouden heikot näkymät. Hollannissa vaihtotase on ylijäämäinen, mutta se ei auttanut, sillä pankkien kanssa on ollut ongelmia. ?Luokittaja arvioi riskien todennäköisyyttä keskipitkällä aikavälillä, eli 3?5 vuoden aikana. Hän tuli syksyllä yhtiöön tuotantojohtajaksi metallikonserni Nystarista. Sen mukaan työttömiä on selvästi enemmän kuin Tilastokeskuksen otostutkimuksessa. JOUKO KYYTSÖNEN Paras A-luokka säästää sata miljoonaa vuodessa Valtion korkomenot 1,8 miljardia Joka tapauksessa korkokustannusten nousun mittakaava on satoja miljoonia vuodessa. Esimerkiksi valtion budjetissa ensi vuodelle on varattu korkokuluihin 1,8 miljardia euroa. ?Budjetissa on varauduttu maltilliseen korkojen nousuun. Saksa on samassa luokassa Suomen kanssa, mutta Suomen saama laina on noin 0,2 prosenttiyksikköä kalliimpaa. Marraskuussa Moody?s päästi Kreikan pois kaikkein alimmasta luokasta. Syitä olivat julkisen talouden tilanteen parantuminen ja paremmat talousnäkymät
tuomitaan teoistaan. Saarakkalan mielestä hallituksen pitäisi ohjeistaa poliisia ja oikeuslaitosta niin, että rikoslain pykäliä terrorismista ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sovelletaan täysimääräisesti. Hallitus päättää torstaina pakkoliitospykälästä. Tammimarraskuussa myytiin 2?733 traktoria ja Suomessa 2?406. Muutokset viime vuoteen ovat naapuruksilla hyvin samanlaisia: Suomessa on tultu 11,4 prosenttia alaspäin ja Ruotsissa prosenttiyksikkö enemmän. VEIKKO NIITTYMAA. Se koskisi vähintään 20 kuntaa isojen kaupunkien liepeillä ja enimmillään 80 kuntaa, Yle kirjoittaa. Yle Uutisten tietojen mukaan valtio voi pakottaa kunnat yhteen, jos alueen enemmistö niin päättää kansanäänestyksessä. Sosiaalidemokraatit vaativat, että kansanäänestys olisi sitova. Finnairin lentäjät sopimukseen työehdoista Finnairin lentäjät ovat päässeet sopuun työehtosopimuksesta. Sopimus on lokakuussa solmitun keskitetyn sopimuksen mukainen. Lentäjät sitoutuvat samalla neuvottelemaan Finnairin säästöohjelmasta kesään mennessä. Vieraiden joukossa olivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Suomesta tilaisuuteen osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Martti Ahtisaari. Mandela menehtyi viime viikolla 95-vuotiaana. Traktorien ensirekisteröinnit Tammi?marraskuu 2013 Markkinaosuus % Muutos 1), %-yks. Kpl Valtra 1 054 43,8 ?1,0 John Deere 390 16,2 2,3 New Holland 287 11,9 0,3 Massey-Ferguson 238 9,9 ?2,8 CaseIH 126 5,2 ?0,3 Fendt 94 3,9 ?0,4 Deutz-Fahr 39 1,6 0,4 Zetor 29 1,2 0,4 Muut 149 6,2 1,0 Yhteensä 2 406 3 389 Alle 35 kW/1 800 kg 2) Yhteensä, kaikki 5 795 1) Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Marraskuu 2013 Muutos1), kpl Markkinaosuus, % Kpl ?162 12 ?28 ?106 ?24 ?23 6 7 9 ?309 967 658 58,7 9,6 5,3 9,1 1,0 3,4 0,5 2,4 10,1 122 20 11 19 2 7 1 5 21 208 320 528 Muutos 1), kpl 47 0 ?12 0 ?7 1 1 3 0 33 33 66 2) Mönkijät ym. Traktorikaupassa otettiin loppukiri Traktorikaupan alamäki taittui kesällä ja elokuusta lähtien maataloustraktoreita on rekisteröity karkeasti yksi kone päivässä enemmän kuin viime vuoden syksyllä. Marraskuussa ensi rekisteröitiin 208 maataloustraktoria, mikä on 33 enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. 2 500 traktorin rajapyykki ylittyy Traktorikauppa sujui mollivoittoisesti kesään saakka ja menekki oli kuihtumassa 2?200?2?300 traktoriin tänä vuonna. Nyt näyttää todennäköiseltä, että 2?500 traktorin rajapyykki ylittyy. mennessä: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Viimeinen lehti ennen joulua ilmestyy 23.12. Suomen 2. turhan Kunnille jäisi alle puolet ny- miljoonaa euroa. Maakunnille menisivät myös kyvastuista: päivähoito, esi- ja lukioverkko voisi säilyä tiheäm- normituksen työtä alkaen siitoisen asteen koulutus, maa- perusopetus, liikunta, kulttuuri, Lisää etäopetusta pänä?, kansanedustaja Tapani tä, että kuntakeskuksesta ajaa kuntakaavoitus, aluekehitys ja kirjastot, asuminen, kaavoitus, Hallituksesta poiketen keskusta Tölli sanoi. kymmeniä kilometrejä aamulla jätehuolto. Moni karsinta, siirto ja säästö keskustan paperissa on tuttua myös hallituksen rakenneohjelmasta: aikuisten hammashoidon karsiminen, vanhusten laitoshoidon purkaminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja kunnallisten pätevyysvaatimusten väljentäminen. Kotikunta-malliin pian Suurin muutos hallituksen linjaan on keskustan kotikunta? maakunta-mallin toteutus: perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä vaativat sosiaalihuollon tehtävät annettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien päälle rakennettaville ?Lukumme ovat suuntaa antavia, ja koko ajan tarvitaan myös arvokeskustelua siitä, mikä on yksilön ja mikä yhteiskunnan vastuu?, Mauri Pekkarinen ja Juha Sipilä sanoivat tiistaina. sosiaali- ja terveysalueille. Yli puolet kuntien tehtävistä siirtyisi maakuntatasolle, ra- Vaatii lisäselvityksiä Valtio voisi hoitaa miljardin vanhempien kesken, mutta nos- miljoonaa, mutta keskusta vain haa säästyisi miljardi euroa ja Kansanedustaja Mauri Pek- euron edestä avien, elyjen ja Ke- taisi palvelumaksuja, purkaisi 200, koska se panostaisi myös muutos voisi tapahtua jo tällä karinen luonnehti puolueensa lan kautta erilaisia suunnittelu-, normitusta ja virtaviivaistaisi koti- ja omaishoitoon. vaalikaudella. ?Omaishoidon tasoa pitäisi esitystä muutoinkin varovaises- valvonta- ja maksatustehtäviä, hallintoa ja tietojärjestelmiä. ?Tällaisen kompromissin ti ?potentiaalin kartoittamisek- muun muassa perustoimeen- Säästöä syntyisi 1,3 miljardia tarkistaa ja yhtenäistää ja mietoppositiokin voisi hyväksyä?, si?, jossa varsinkin europuolen tulo-, omaishoidon- ja lasten euroa. tiä sitä osittain kulukorvaukseSipilä sanoi. ?Etäyhteyksiä harvinaisten na?, Sipilä pohdiskeli. toteutuminen ?vaatii lisää sel- kotihoidontuen maksamisen. Toteutus poikisi lisää säästöä vityksiä?. Pekkarisen mukaan kunnissa Julkinen talous säästäisi sata aineiden opetuksessa pitäisi seuraavilla vaalikausilla. kehittää, jolloin esimerkiksi on ?tavattoman paljon. luetuin päivälehti Lukijamäärä 313 000 (KMT S2012/K2013) Levikki 81 774 kpl (LT/2012) Jalasjärveä naitetaan Seinäjoelle Sopimus astuu voimaan helmikuussa ja on voimassa kolme vuotta. SJK-konsulttiselvityksessä Jalasjärveä patistetaan liittymään suurempaan kuntaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, kokoomus Luomutuotteiden markkinat kasvavat EU:ssa ryminällä BRYSSEL (MT) Luomutuotteiden markkinat kasvavat EU:ssa vauhdilla, mutta iso osa luomuruuasta tuodaan unionin ulkopuolelta. ?Markkinan arvo on tällä hetkellä noin 20 miljardia euroa ja kysyntä kasvaa 7?8 prosenttia vuodessa jäsenmaasta riippuen?, EU-komission luomuosaston johtaja Joao Onofre sanoi maanantaina komission järjestämässä seminaarissa Brysselissä. Komissio valmistelee parhaillaan luomusäädösten uudistusta. John Deere hallitsee alkuvuotta, mutta Valtra kirii vuoden lopussa ohi. Viime vuonna John Deere pysyi ykkösenä vuoden loppuun saakka. Valtroja rekisteröitiin 625 kappaletta marraskuun loppuun mennessä ja John Deeren traktoreita 608. Traktorimarkkinat ovat Ruotsissa tutun oloisia. Kuntaliitosta Seinäjokeen suositellaan jo vuoden 2015 alussa. Konsultti Janne Antikainen toivoo Kurikan liittyvän myöhemmin ja patistelee Ilmajokeakin mukaan. Jalasjärven kunnanjohtaja Juha Luukko pitää aikataulua liian kireänä ja korostaa vapaaehtoisuutta. Normaalien viljelijätukien valvonnat tehdään eri sääntöjen perusteella. Sarvamaa on saanut esityksen taakse ainakin asiassa maatalousvaliokunnan raportöörinä toimivan saksalaisen liberaalimepin Brita Reimersin. Äänestys ennen joulua Kasvi- ja eläinterveyttä koskevasta lakipaketista äänestetään maatalousvaliokunnassa vielä ennen joulua. Päävastuu on kuitenkin parlamentin ympäristövaliokunnalla, joka äänestää asiasta tammikuun alkupuolella. NIKLAS HOLMBERG Keskusta säästäisi viemällä kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut Roni Rekomaa/STT-Lehtikuva Keskusta kattaisi kolmanneksen julkisen talouden rahavajeesta muuttamalla kuntien tehtäviä. Keskusta julkaisi tiistaina oman ehdotuksensa siitä, kuinka julkisen talouden 9?10 miljardin euron rahavaje katetaan. ?Kolmannes tällä ehdotuksellamme, kolmannes uusilla työpaikoilla ja kolmannes muilla toimilla kuten työurien pitenemisellä?, puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi. Säästösumma olisi 3,15 miljardia euroa, kun hallitus esitti rakennepaketissaan 4,7 miljardin euron edestä kestävyysvajeen tukkimiseksi. Uusia työpaikkoja on keskustan mukaan määrä syntyä 60?000 ja eläkkeelle siirtymisiän nousta kahdella vuodella. Muu kolmannes jakautuu erilaisiin toimenpiteisiin tällä ja seuraavilla hallituskausilla. Tilaston kolmantena on Massey-Ferguson ennen New Hollandia, CaseIH:ta sekä Fendtiä. Ruotsissa traktorikauppa on käynyt tänä vuonna hieman Suomea vilkkaammin. Kesko ja Massey-Ferguson jäivät vain yhden traktorin päähän. Agritek pysyy toiseksi suurimpana traktoritalona, vaikka New Hollandin ja CaseIH:n rekisteröinneissä on ollut suvantoa syksyllä. Valtra kärkeen Ruotsissa Valtra palasi traktoritilaston kärkeen myös Ruotsissa ja ohitti tilaston paalupaikkaa koko alkuvuoden pitäneen John Deeren, kertoo malmöläinen ATL-lehti. Kuvio on tuttu aiemmilta vuosilta. Jos säästöistä päästään sopuun, lentäjät saavat kahden vuoden irtisanomissuojan. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen kertoo blogissaan asettuvansa ehdolle eurovaaleihin. Hän perustelee ehdokkuuttaan sillä, että Euroopassa riittää vielä tekemistä ja että hän uskoo Euroopan mahdollisuuksiin. Saarakkala: Tampereen mellakka terrorismia Maailma muisteli Mandelaa Etelä-Afrikassa pidettiin eilen Nelson Mandelan muisto tilaisuus. Näille ei vielä esitet- paikallinen elinkeinotoimi ja ei pidentäisi oppivelvollisuutta Hallitus laski säästävänsä lipunnostaja ja illalla -laskija. ty hintalappua. eikä puolittaisi kotihoidontukea vanhusten laitoshoidosta 300 paikallinen tekninen toimi. EIJA MANSIKKAMÄKI tapani tölli >> Etäyhteyksiä harvinaisten aineiden opetuksessa pitäisi kehittää, jolloin esimerkiksi lukioverkko voisi säilyä tiheämpänä.« POLITIIKASTA LYHYESTI Maaseudun Tulevaisuuden Joulunumero 20.12. Perinteinen Joulun lukupaketti, muhkea Joulunumero ilmestyy 20.12. SOITA 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa joulutervehdyksellesi! Ilmoitusaineistot 18.12. Marraskuun lopussa siitä puuttui enää alle sata traktoria. Loppukiristä huolimatta kuluvasta vuodesta on tulossa kappalemääräisesti sodan jälkeisen historian hiljaisin rekisteröintimäärillä mitattuna. Edellinen pohjanoteeraus on vuodelta 1993, 2?550 traktoria. Traktoreiden keskikoko koko on kuitenkin yli puolitoistakertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Lokakuussa John Deere kiskoi myyntiä ylös ja marraskuussa vetovastuun otti Valtra, jonka markkinaosuus pomppasi 58,7 prosenttiin. Jontikka on kakkonen myös marraskuussa. joulukuuta 2013 uutiset Olisi hyvä vähän avartaa suomalaisvirkamiestenkin maailmankuvaa. Olen edelleen ensi sijassa kiinnostunut maatalousasioista.? Ciolosin lisäksi seuraavaksi maatalouskomissaariksi on veikkailtu ainakin EU-parlamentin maatalousvaliokunnan italialaista puheenjohtajaa Paolo De Castroa sekä cap-uudistuksen keskeisiin valmistelijoihin kuulunutta portugalilaismeppiä Luis Manuel Capoulas Santosia . NIKLAS HOLMBERG Sarvamaa kierrättäisi tukitarkastajia BRYSSEL (MT) Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) esittää eläinja kasvinterveyttä koskevaan lakipakettiin muutosta, jonka mukaan EU-tarkastuksia tekevien virkamiesten koulutukseen kuuluisi pakollinen harjoittelujakso jossain toisessa EUmaassa. Samat tavat koko unioniin Esityksen tavoitteena on varmistaa, että tarkistukset tehtäisiin koko unionin alueella samalla tavalla. ?Olisi hyvä vähän avartaa suomalaisvirkamiestenkin maailmankuvaa.? ?Viljelijät pelkäävät eniten EU:sta tulevia tarkastajia, mutta huomaavat usein, että komission tarkastajat eivät olekaan niin tiukkoja, kuin Suomen omat?, Sarvamaa sanoi tiistaina Brysselissä. Esitys koskee vain kasvin terveyteen ja hygieniaan liittyviä tarkastuksia. Lainsäädännön piiriin kuulu vat esimerkiksi siemenviljatiloilla, tilateurastamoissa tai rajavalvonnan yhteydessä tehtävät tarkastukset. Onofren mukaan tavoitteena on keventää luomuun liittyvää byrokratiaa ja pitää samalla huolta siitä, että luomuna myytävä ruoka on todella luomua. Oman haasteensa tuo kasvava luomuruuan tuonti EU:n ulkopuolelta. ?Kun kysyntä kasvaa näin nopeasti, on iso riski että se houkuttelee myös väärinkäytöksiä?, maatalouskomissaari Dacian Ciolosin tiedottaja Roger Waite muistuttaa. Ciolos ei paljasta jatkoaikeitaan Ciolosin mukaan cap-uudistuksessa on nyt toimeenpanovaihe ja komissio valmistelee tarkentavia säädöksiä esimer- kiksi viherryttämisen ehdoista. Kiistelyä on herättänyt muun muassa se, saako ekologisella kesantoalueella käyttää torjunta-aineita. ?Olennaista on, että alueet tuottavat selvää hyötyä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vaikea nähdä, miten torjuntaaineilla voitaisiin lisätä biodiversiteettiä.? Hän ei suostu vielä kertomaan jatkohaluistaan komissaarina. ?Sitä on liian aikaista pohtia. Pitää ensin katsoa eurovaalien tulos ja Romanian hallituksen kanta asiaan?, Ciolos toppuutteli toimittajien uteluita. Ciolosin matkat kehitysmaihin ovat saaneet jotkut spekuloimaan hänen kiinnostuksellaan kehitysyhteistyökomissaarin salkkua kohtaan. ?En tee kampanjaa kehitysyhteistyökomissaariksi. 6 Keskiviikkona 11. Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki ei ole paljastanut, haluaako Seinäjoki Jalasjärven. Jalasjärvi on kriisikunta. Asiasta uutisoi Ilkka. Oras Tynkkynen ehdokkaaksi eurovaaleihin Hallitus päättää pakkoliitoksista torstaina Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala kehottaa hallitusta paimentamaan, että Tampereella itsenäisyyspäivänä mellakan järjestäneet ?äärivasemmistolaiset henkilöt. Lakiesitys on luvassa alkuvuodesta
Pitäisi tietää vuosia eteenpäin, millä tuotteella on kysyntää. Vastaus oli, ettei sellaista ole yksilöity ohjeissa?, Kelkka sanoi. Ainutlaatuinen järjestelmä Kelkka penäsi lomituksen tasalaatuisuutta eri puolille Suomea. Kysymys päättäjille on, annetaanko meille mahdollisuus?, Liisa Pietola sanoo. Ovh. Järjestöuudistus on Savolaisen mielestä ?höpö höpö?, se ei vie ainakaan hänen asiaansa yhtään eteenpäin. Liiton puheenjohtaja Jukka Kauppinen epäili, että järjestöuudistus on vienyt liikaa MTK:n resursseja, edunvalvonta on kärsinyt. ?Tukipolitiikasta on turha odottaa lisäeuroja, markkinoilta niitä pitäisi ottaa.? Jyrki Savolaisen mukaan korko esittelykoneille 25 524,- ?Kipukynnys byrokratian määrässä ylitetty? Ympäristölupa kysymykset rasittavat erityisesti kotieläinrakentami sessa. Samoja papereita joudutaan kierrättämään jopa kolmeen kertaan.« 0 % JOHN DEERE 6210R DIRECT DRIVE Vuosimalli 2013 Mittarilukema 450 Teho 249 hv Kuopio, Pekkarinen p. Ja luulen, että joulunpyhien aikaan väki lomautetaan. Lähtökohta on, että Mela on maatalousyrittäjien eläkelaitos. Uuhen 0,15 eläinyksikköä on lähempänä siipikarjaa.? Henkilövalintoja tuottajaliitossa MTK-Kaakkois-Suomen johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle kaudelle 2014?2016 MTK-Vuoksin Helena Peso- >> JOUNI JYRINKI ympäristökorvausten piiriin. ?Kaikille pelloille pitäisi vah- 56 389,- MTK-Iitin Hannu Lonka ihmetteli, miten viljelijä voi joutua maksamaan rahdin sekä ostamistaan lannoitteista että myymästään viljasta. ?Me taistelemme ihan perusasioista, kuten eläinyksiköistä. Hän myös toivoo kaikkien peltojen pääsevän HUOM! Ovh. Päivi Peltola oli huolissaan lomituksen säästöjen vaikutuksista yrittäjien jaksamiseen. nen nuorten edustajaksi ja MTK-Anjalankosken Matti Seitsonen. joulukuuta 2013 UUTISET MTK-Kaakkois-Suomi Agrimarketin esittelykoneet ?Lomitus mättää? KARI SALONEN Lomatoimessa säästetään tuottajien kustannuksella ja ternivasikan matala hinta johtaa vasikoiden katoamiseen, todettiin MTKKaakkois-Suomen syyskokouksessa eilen tiistaina. LAPPEENRANTA (MT) ?Lomituksessa haetaan kustannustehokkuutta. TOIMI HETI! 141 129,MTK-Kaakkois-Suomen syyskokous keskusteli tasa-arvosta henkilövalinnoissa ja päätyi siihen, että pätevyys on sukupuolta tärkeämpää. esiin eettisenä kysymyksenä: ?Kun kahden viikon vanhasta ternivasikasta saa 30 euroa, ei niitä todennäköisesti enää synny. Kouvolan toimistossa on 10?14 puhelinaika ja sanovat, että siitä 11?13 on ruoka-aikaa. 010 76 83170 38 197,Ovh. Jos levitykseen pääsee vain elokuussa eikä lainkaan keväällä, kärsivät myös kasvit?, MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Kiljala arvioi. ?Maatalouden ympäristönsuojelu ja kestävä ruuantuotanto on mahdollista sovittaa yhteen, jos yhteistä tahtoa ja ymmärrystä löytyy. Tukien leikkaukset ja maksujen viivästyttäminen ovat tuoneet monille maksuvaikeuksia ja henkistä väsymistä. Ovh. 72 315,(alv 0%) MTK-Keski-Suomi ÄÄNEKOSKI (MT) Viisaampaa on tuottaa vaikka luomua, jos siitä saa paremman hinnan, MTK-Keski-Suomen syyskokousväki totesi tiistaina Äänekoskella. Tommi Matomäen mielestä asiat eivät etene, jos istutaan poteroissa ja itketään huonoa hintaa. Toinen edustaja on liiton puheenjohtaja, joka valitaan myöhemmin. Ovh. Samoja papereita joudutaan kierrättämään jopa kolmeen kertaan?, MTK KeskiPohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki toteaa. Syyskokouksessa vieraillut MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kritisoi liiallista sääntelyä ja byrokratiaa. 010 76 83506 Vuosimalli 2013 Oulu-Kempele, Jetsonen p. Vielä tarvitaan saman verran, että ollaan edes vuosi- JOHN DEERE 6210R DIRECT DRIVE en 2008?09 tilanteessa. Tero Lahden mielestä ympäristöpolitiikka ei perustu tutkimukseen, vaan aatteeseen. Nuoria hän toivoi mukaan etenkin tulevan vuoden koitoksiin. Rauno Hyvösen aloitteesta kokous laati julkilausuman, jossa vaaditaan nuoren viljelijän aloittamistukeen parempia ehtoja. MTK:n valtuuskunnan erovuoroisista jäsenistä kokous valitsi Tommi Lunttilan uudelleen. 010 76 83506 62 636,Ovh. 010 76 84739 JUKKA KOIVULA 122 000,- 93 548,- Ovh. 22 130,(alv 0%) 59 596,- HANNA SALONEN lyhyemmäksi johtaisi siihen, että säiliöiden koko kasvaa ja kustannukset nousevat merkittävästi. 35 800,(alv 0%) Ovh. Hänen varajäsenenään jatkaa Tiina Heinonen. Liiton johtokuntaan uutena valittiin Ari Hautsalo. Lomittajilla on päivystysnumero, yrittäjillä ei?, Päivi Peltola MTK-Kaakosta selitti. ?Toimistosta sanotaan, että se on sitä yrittäjävastuuta.? Päivi Kelkka Anjalankosken yhdistyksestä kertoi lomatoimiston olleen viime joulun aikaan 11 päivää kiinni. ?Otin yhteyttä Melaan. ?Mitä sitten, kun yksinäinen yrittäjä katkaisee koipensa, eikä varajärjestelmää ole?? Vasikat alkavat kadota MTK-Savitaipaleen Vesa Lapatto toi välitysvasikan hinnan Myymme nyt Agrimarketin tänä vuonna esittelykäytössä olleita koneita repäisevin hinnoin. PARHAAT VIEDÄÄN KÄSISTÄ . Välitysvasikoille ei ole tilaa kasvattamoissa. Naudanlihaa on pakastevarastoissa kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna tähän aikaan ja kolme kertaa niin paljon kuin vuonna 2011. Naudanlihan tuottajahinta on kahdessa vuodessa noussut 17 prosenttia, eli 50 senttiä kilolta. 37 540,(alv 0%) VÄDERSTAD CULTUS 350 + BIODRILL KRONE COMPRIMA CV 150 XC COMBI Vuosimalli 2010 Turku, Riikonen p. 010 76 84124 Vuosimalli 2012 Turku, Riikonen p. Varajärjestelmä pettää, kun molemmat ovat kuumeessa samaan aikaan. Raija Mettälä Elimäen yhdistyksestä kertoi olevansa huolissaan yksinäisistä maatalousyrittäjistä. On selvää, etteivät päiväkohtaiset aikarajat aina päde luonnossa. 010 76 84739 Vuosimalli 2011 Turku, Riikonen p. Mutta tämä hallinnollinen taakka entistä enemmän nujertaa?, sanoo Tapani Haukilahti Vetelistä. MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtajan Markku Kiljalan mukaan ?kipukynnys. Ja sata euroa neljän viikon ikäisestä sonnista. 010 76 84124 MTK Keski-Pohjanmaa KOKKOLA (MT) MTK Keski-Pohjanmaan syyskokouksessa Kälviällä keskusteltiin maatalouteen liittyvästä byrokratiasta, joka koetaan liian raskaaksi. ?Ympäristölupakysymykset rasittavat erityisesti kotieläinrakentamisessa. 010 76 83506 Lisää maan parhaita esittely- ja vaihtokoneita: www.agrimarket.fi/Koneet/vaihtokoneet/. Teurastamon vaihdon jälkeen Matomäki saa nyt limousinen lihasta parempaa hintaa. Vuoden luomuviljelijänä ollut Martti Mäkelä suositteli luomuun siirtymistä, jos se on vaihtoehto saada lisäeuroja. Valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila on kuullut EU-komissiosta, että Suomi saa jo nyt asiansa läpi muita maita paremin. Eerolan mielestä suomalainen vilja- ja lihaketju pitää saada tiiviimpään yhteistyöhön. Jorma Kekkonen valitti, että välitysvasikat eivät liiku. Lehmävasikasta tarjottu 35 euroa on hänen mielestään pilkkahinta, rotukoiranpennun saadakseen pitää myydä 40 vasikkaa. Lihakunnan edustaja Mika Niku harmitteli lihatilojen investointien vähyyttä. 010 76 83506 18 975,- senosta valittiin liiton edustajaksi keskusliiton valtuuskuntaan. byrokratian määrässä on saavutettu. ?Byrokratia koko ajan paisuu. Nyt on kerta kaikkiaan tullut raja vastaan.? Lannanlevitystä ollaan rajoittamassa liikaa MTK Keski-Pohjanmaassa uskotaan, että lannanlevitysaikojen lyhentäminen kaavaillulla nitraattidirektiivillä ei tuottaisi toivottua ympäristövaikutusta. ?Lannanlevitysajoille saneltaisiin tietyt päivämäärät ylhäältä käsin. Parikkalan seudun yhdistyksen Timo Neuvonen valittiin johtokuntaan uudelleen. Eroa pyytäneen MTKJoutsenon Anni Kekin tilalle johtokuntaan valittiin Lappeen yhdistyksen Pekka Helkala kaudelle 2014?2015. Matti Ahvonen MTK-Jout- vistaa tukioikeudet. 71 371,(alv 0%) 25 120,Ovh. 105 000,(alv 0%) WM KARTOFFELTEKNIK 6000 AGROLUX HRWT 5875 AX-KFJ-G Vuosimalli 2009 Seinäjoki, Jetsonen p. Viljelijät kyllä osaavat itse arvioida, milloin levitys on järkevintä tehdä?, Kiljala alleviivaa. ?Maatalousväki on sitä mieltä, että näin pohjoisessa levitysaikojen muuttaminen Järjestöuudistus tuo isommat hartiat MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola oli vakuuttunut, että järjestöuudistus tuo JOHN DEERE 744 PREMIUM JUKO JUKO HT3000S Vuosimalli 2012 Kuopio, Pekkarinen p. 7 Keskiviikkona 11. Jukka Kauppinen ja Kalle Hankamäki jatkavat erovuoroisista. REIJO VESTERINEN Vuosimalli 2013 Teho 249 hv Tampere, Rahkjärvi p. 155 024,(alv 0%) >> Tukipolitii kasta on turha odottaa lisäeuroja, markkinoilta niitä pitäisi ottaa.« MARTTI MÄKELÄ enemmän voimaa vaikuttaa asioihin. Nämä toimintaedellytykset ovat nyt vaakalaudalla.? ?Vaikka tilan työt ovat kasvaneet ja ovat raskaita, niin niistä kyllä selvitään. Eikö se anna ohjeita, miten lomatoimistojen pitää toimia. Hän kannusti siirtymään luomuun. ?Melan luottamushenkilöt ovat viljelijöitä. Mahdetaanko mennä Englannin malliin, ettei sonnivasikoita enää synny?? Lapaton mukaan välitysvasikan hinta on niin olematon, että on kannattavampaa tappaa se kuin kasvattaa ja myydä. 41 811,(alv 0%) JOHN DEERE 6170M 4WD Vuosimalli 2013 Teho 170 hv Kouvola, Tervi p. Ennen kaikkea tarvitsemme toimintaedellytykset tuottaa ruokaa ja hoitaa ympäristöä. Hän totesi, että vasikoiden olojen parantamiseksi tehty työ ei auta, kun näillä hinnoilla kukaan ei voi rakentaa uusia vasikkatiloja. Maaret Berg-Tynkkynen Parikkalan seudun yhdistyksestä toivoi keskusliitolta tukea lammasyrittäjille. 010 76 83404 KATSO KOKO ESITTELYKONEVALIKOIMA OSOITTEESSA: AGRIMARKET.FI TRIOLIET SOLOMIX 2 1600 ZK Vuosimalli 2012 Turku, Riikonen p. 146 774,(alv 0%) ?Vaikka luomua, jos hinta on parempi? väärät valinnat ovat tilojen suurin riski. Heidän pitäisi antaa ohjeet Melalle, jotta lomitus toimisi kaikkialla samalla tavalla ja meidän ainutlaatuinen lomitusjärjestelmämme säilyy.? MTK-Savitaipaleen Jouni Muukka totesi, ettei yrittäjän varajärjestelmä ole lomitus, vaan puoliso
ilmoitukset verottajalle, myös sähköisesti hyvin lähellä kaksitahoista lajiketta?, kertoo toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva. Myös K-maataloudessa uutuusohrat ovat Virtasen mukaan tehneet kauppansa. ?Uudet lajikkeet menevät aina käsistä, kuten Ragna-ohra.? Viime vuoden tavoin viljelijät haluavat edelleen aikaisia lajikkeita, toteaa Hankkijan Lepistö. ?Suurin kysyntä on kohdistunut aikaisiin ohra-, kaura- ja vehnälajikkeisiin. Mallasohran ja myöhäisten lajikkeiden kysyntä on tällä hetkellä huonompaa. Niiden perään myös kysellään, kertovat Jaakko Laurinen ja Juha Anttila Raisioagrosta. ?Etenkin kevätvehnävalikoimaan kaivataan enemmän uutuuksia kuin tarjolla on ollut.? Tilasiemenen toimitusjohtaja Jukka Hollo muistuttaa, että kasvanut syysvehnäala ja sen talvehtimisen onnistuminen vaikuttavat kevätvehnän suosioon. ?Jos syysvehnä talvehtii, kevätvehnäala voi hieman pienentyä.? Peltosiemenellä kaupaksi ovat käyneet parhaiten uudet ohrat, Toria ja Salome. ?Veikkaamme, että Torian myötä monitahoisten ohrien viljely lisääntyy Etelä-Suomessa, koska Torian jyvän laatu on Oman siemenen itävyys syytä testata ajoissa Viime kesän siemensato oli kaikkien siemenliikkeiden mukaan sekä laadullisesti että määrällisesti lähellä tavanomaista. Kokonaismäärä vastannee kulutusta, mutta suosituimmat lajikkeet loppuvat todennäköisesti jälleen kesken. Itävyysongelmia on sertifioitavissakin siemenerissä ollut jonkin verran, joskin vähemmän kuin viime vuonna. Varastossa pidetään vuoden 2016 jälkeen vain sertifioitua siementä, kun tähän saakka siiloissa on makuutettu myös lajikkeellista viljaa. Siemenviljaa on pidetty varastossa leipäviljan tavoin vuoden tarvetta vastaava määrä. Tarkkaa lukua ei kerrota, mutta MAATALOUDESTA LYHYESTI WTO-sopimus jouduttaa lihavientiä sertifioidun siemenen menekki on ollut 80 miljoonan kilon tuntumassa vuosittain. Siemenviljan varmuusvarastot puolitetaan leipäviljan tavoin ja saattaa olla, ettei aivan edes puoleen ylletä. Käytännössä sertifioidun siemenen varastot pidetään ennallaan, jolloin ne kattavat likimain puolet vuotuisesta siemenviljan kaupasta. Vehnällä lisäys voi tuntua hieman, mutta rukiilla kyse on tuonnin vähenemisestä. Lajikkeellinen vilja pois Samassa yhteydessä muutettiin siemenviljan varmuusvarastoinnin ehtoja ja määriä. Poistuma on lajikkeellista viljaa, Mantila toteaa. Siemenviljan varmuusvarastointi on huomattavasti työläämpää kuin massaviljan. Lajikkeet vanhenevat nopeasti. Samoin siemenviljan varastointivaatimukset ovat huomattavasti leipäviljaa tiukemmat. Mantilan mukaan sertifioidun siemenviljan varmuusvarastomäärissä ollaan aika ylärajoilla. VEIKKO NIITTYMAA Sopimus kaupan vapauttamisesta sujuvoittaa myös lihamarkkinoita, sanoo WTO:n Balin-kokouksessa puhetta johtanut Indonesian kauppaministeri Gita Wirjavan Global Meat News -verkkolehdessä. Yhä suurempi vastuu tuontilihan riskien selvittämisestä on vastaanottajamaalla. Luomutavoite jää Ruotsissa haaveeksi Luomuala ei kasva Ruotsissa tavoiteltuun viidennekseen julkisten hankintojen avulla, sanovat Sofia Lundberg ja Per-Olov Marklund Uumajan yliopistosta Dagens Nyheterissä tiistaina. laskutuksen, myös verkkolaskuina . Se on näkynyt muun muassa uusien laatutimoteilajikkeiden kysyntänä.? Tilasiemenen toimitusjohtajan Jukka Hollon mukaan vaatimustason nousu on monipuolistanut lajien ja lajikkeiden valikoimaa seoksissa. Uusi-Rauva mainitsee yhtenä esimerkkinä ruokonadan vähentyneen käytön. ?Kokonaispintaala on toki vielä vaatimaton.? Kasvaneet vaatimukset heijastuvat myös tilan omien toiveiden mukaan räätälöityjen siemenseosten kysynnässä, Hollo kertoo. Lomituksen paikallisyksiköissä on huolehdittava riittävistä resursseista sekä tilatason toiminnan tuntemuksesta.? MT Kahden vilkkaan syksyn jälkeen siemenkaupassa on palattu lähelle tavanomaista vuotta, kertovat MT:n tekemään kyselyyn vastanneet siemenkauppiaiden edustajat. ?Siemenkauppa on sujunut keskimääräisellä vauhdilla, vaikka se parin kovan kysynnän syksyn jälkeen tuntuukin nyt hiljaisemmalta?, tiivistää johtaja Jyrki Lepistö Hankkijasta. Poikkeuksena on K-maatalous, jossa tuoteryhmäpäällikkö Ari Virtasen mukaan siemenkauppa on sujunut pitkän ajan keskiarvoa paremmin. Ensimmäiset siemenlaaritkin ovat jo ehtineet tyhjentyä. Hankkija on Lepistön mukaan myynyt jo joidenkin suosituimpien lajikkeiden varastot loppuun. Aikaiset lajikkeet tekevät kauppansa hyvin Uutuuslajikkeet ovat tehneet tavanomaiseen tapaan kauppansa parhaiten. Päätöstä on valmisteltu pitkään eikä sen pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, arvelee valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta. Varmuusvarastojen pienentäminen tulee hoitaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Kivistön mukaan nurmiosuus saattaa olla haastava, sillä tilalla on pitkään nurmella pidettyjä peltoja. Kyntöjen ohessa järjestetään pienimuotoinen maatalousnäyttely ja kisalohkojen vierestä on varattu peltoa myös työnäytöksille. SM-kynnöt 2014 järjestetään syyskuun viimeisenä viikonloppuna 26.?27.9. VEIKKO NIITTYMAA ?Pohjoisen tuen päätökset tehtävä nyt? Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että maidontuotannolle maksettava pohjoinen tuki maksetaan jatkossakin litrakohtaisena. ?Se, että maa- ja metsätalousministeri Koskinen, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen hallitus päättivät luopua Etelä-Suomessa maidon kansallisesta tuesta, ei muuta tilannetta pohjoisen tuen osalta. Tuotantoon sidottu tuki on sekä motivoivaa että tasapuolista eikä sen tulevaisuutta saa vaarantaa?, valiokunta sanoo. Pohjoisen tuen ehtoihin kuuluu tuotantomääräkohtaiset sekä euromääräiset rajoitteet. Tuen maksaminen litrakohtai- Kari Salonen Osalla siemenliikkeistä kylvösiemenkauppa käynnistyi hitaanpuoleisesti, mutta syksyn mittaan tahti on kirinyt keskimääräisen vuoden vauhtiin. sena yhdessä tuotannonohjausjärjestelmien kanssa turvaa valiokunnan mukaan näiden rajoitteiden täyttymisen. ?Tukijärjestelmä tulee saada mahdollisimman pian valmiiksi, jotta tilatasolla voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen?, valiokunta vaatii. Valiokunta on huolissaan lomitukselle asetetuista säästövelvoitteista. Ke- Ravinnevalumia on jo pantu kuriin monin keinoin. sannon tuntuva lisääminen olisi puolestaan kallista joko viljelijälle tai yhteiskunnalle. Helin selvitti väitöskirjatutkimuksessaan ravinnevalumien vähentämistä pääasiassa taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena olivat erilaiset pellolla tehtävät toimenpiteet. Varastoja tuskin pystytään purkamaan kovin paljon vielä ensi vuonna, vaan se jää kahdelle seuraavalle vuodelle. Varastojen purku lisää vehnän tarjontaa karkeasti 60 miljoonaa kiloa ja rukiin vajaat 40 miljoonaa kiloa vuosina 2015 ja 2016. Raisioag- OIKEA KASVUSUUNTA Maatalousneuvos on johtava maatilatalouden ohjelmisto, jolla hoidat: . Haltiala on kaupungin ulkoilualuetta ja kisat tarjoavat oivan tavan esitellä maataloutta ja peltoviljelyä kaupunkilaisille. Vantaanjoen varressa on isoja ja tasaisia peltolohkoja kyntökisoja varten. palkanlaskennan, myös sähköisesti ilmoittaen Nyt myös pilvipalveluna verkon yli! Mahdollistaa talous- ja palkkahallinnon hoitamisen usealle käyttäjälle, paikkariippumattomasti. Kysy lisää myynnistä! Tilaa tai imuroi ilmaiset demoversiot! Puh. Kokonaispotti lienee 400 miljoonan kilon luokkaa. Varastojen purkamisesta kertyvät tulot päätyvät valtion kassaan, Lounema toteaa. Asetusmuutoksella varastomäärät pudotetaan karkeasti puoleen. maa- ja metsätalouden kirjanpidon . Viime vuosi oli oloiltaan paikoin vaikea. Sen verran itävyydessä on kuitenkin ollut ongelmia, että kaikki haastatellut siemenkauppiaat muistuttivat viljelijöitä testaamaan ajoissa omaksi siemeneksi tarkoitettujen erien itävyyden. ?Yllättävän paljon on matalia itävyyksiä ihan hyvissäkin oloissa puiduissa erissä koko maassa, varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa?, Virtanen kertoo. ?Isäntien kannattaa varmistaa ajoissa oman sadon itävyys.? JUHANI REKU Viljelijät vaativat nurmisiemeneltä aiempaa enemmän Viljelijöiden nurmisiemenlajikkeelle tai -lajikeseokselle asettamat odotukset ovat viime vuosina kasvaneet. ?Karjatilat ovat nykyisin hyvin tietoisia lajikkeiden laadusta?, vahvistaa Peltosiemenen toimitusjohtaja Timo UusiRauva. Samoilla linjoilla on K-maatalouden tuotepäällikkö Ari Virtanen. ?Ostajat painottavat sadon korkeaa laatua. ?Melan tulee toiminnallaan edistää lomituspalveluiden saatavuutta, ei rajoittaa sitä. johtaja Jyrki Lepistö, Hankkija Kylvösiemenkaupassa uutuuslajikkeet pitävät kärkipaikkansa VÄITÖS Valumien torjunta ei kannata maataloudessa Maatalouden ravinnevalumien torjunta ei tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ole enää taloudellisesti mielekäs tapa vähentää Itämerta kuormittavia ravinnepäästöjä. Taloudellisesti järkevät tavat ravinnekuorman vähentämiseen on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijan Janne Helinin mukaan jo käytetty. Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaan maatalouden ravinnekuormaa pitäisi vähentää vuoteen 2025 mennessä kolmanneksella vuosien 2001?2005 tasosta. ?Ympäristötukijärjestelmän myötä on jo perustettu kohdennetusti suojakaistoja ja vyöhykkeitä, joten jatkossa ei päästä kuormituksen vähentämisessä yhtä helpolla.? Kasvipeitteisyyden lisäämisellä eroosioherkillä alueilla, esimerkiksi jyrkillä rinteillä, saavutetaan kyllä hyötyjä, mutta kokonaisuuden kannalta ne eivät ole erityisen suuria. 8 Keskiviikkona 11. (017) 264 2642, myynti@suonentieto.fi www.suonentieto.fi ron Jaakko Laurinen ja Juha Anttila puolestaan kertovat, että englannin raiheinän osuutta on kasvatettu kolmen niiton seoksissa. Raisioagro ennustaa myös rehumaissin kiinnostavan nurmisiemenseoksissa aikaisempaa enemmän. Pellot kasvavat nyt kerrostaloja. Viikin kasvatit ovat mukana nytkin, sillä maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa hoitaa kisojen järjestelyt yhdessä SMkyntötoimikunnan kanssa, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Juhani Kivistö. Kivistö on ilahtunut siitä, että Helsingin kaupunki on suhtautunut asiaan erittäin myönteisesti. Tavoitetta ei tutkijoiden mukaan voida saavuttaa, koska julkisten hankintojen osuus kaikesta kulutuksesta on vain neljä prosenttia.. Lisäksi Helin tutki esimerkiksi ruokinnan vaikutusta ravinnetaseeseen maitotiloilla. Yhteiskuntatieteiden maisterin Janne Helinin väitöskirja tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopistossa. MT SM-kynnöt Helsingissä 61 vuoden tauon jälkeen Traktorikynnön Suomen mestaruuksista kilvoitellaan ensi vuoden syyskuussa Helsingin kaupungin maatilalla Haltialassa, Vantaanjoen varressa. Joen vastarannalla oli aikoinaan Hankkijan Anttilan koetila. Edellisen kerran pääkaupunki isännöi kisoja 61 vuotta sitten. Silloin kyntövaltikasta miteltiin ensimmäisen kerran ja paikkana oli Helsingin yliopiston maatila Viikissä. yrityskirjanpidon, eri yhtiömuodoilla . joulukuuta 2013 maatalous Suurin kysyntä on kohdistunut aikaisiin ohra-, kaura- ja vehnälajikkeisiin. Mallasohran ja myöhäisten lajikkeiden kysyntä on tällä hetkellä huonompaa.? . Niitä tehdään hänen mukaansa yhä enemmän. ?Eturivin viljelijät tuntevat lohkonsa, tilansa olosuhteet ja tuotantonsa tavoitteet, korjuukerrat ja korjuutekniikan. He pystyvät näiden perusteella määrittämään juuri itselleen räätälöidyn seoksen.? JUHANI REKU Siementä virtaa nyt tasaiseen tahtiin kauppiailta tiloille. Puolet pois leipäviljojen varmuusvarastoista Valtioneuvosto antoi viime viikon torstaina varmuusvarastointia koskevan asetuksen, jossa leipäviljojen varmuusvarastoja alennetaan puolen vuoden elintarvikekäyttöä vastaavaksi. Tähän saakka varastot ovat kattaneet koko vuoden tarpeet. Päätös tuli voimaan saman tien, mutta toimeenpanoon on varattu kolme vuotta. Huoltovarmuuskeskus hoitaa varastojen pienentämisen normaalin varastojen kierrättämisen yhteydessä, toteaa kaupallinen neuvos Tomi Lounema työ- ja elinkeinoministeriöstä. Varmuusvarastojen koko ja arvo eivät ole julkista tietoa. Tiken tuoreimman viljataseen mukaan leipävehnää käytettiin satokaudella 2012?2013 elintarvikkeeksi 257 miljoonaa ja ruista 94 miljoonaa kiloa. Lisäksi varmuusvarastossa on vajaa sata miljoonaa kiloa elintarvikkeeksi tarkoitettua ohraa ja kauraa. ostolaskut maksatukseen ja kirjanpitoon kertakirjauksella . Pitkällä ajalla halutaan varmistaa, ettei purkaminen häiritse viljamarkkinoita. Mantilan mukaan varmuusvarastoista on pitkäaikaiset sopimukset vilja-alan toimijoiden kanssa ja suuri osa viljasta on sijoitettu Suomen Viljavan siiloihin
Oheistuotemarkkinoilta tulee noin kymmenesosa liikevaihdosta. Sivutuotteetkin käytetään tarkoin hyödyksi. Heistä kaksi saa töitä Äänekoskelta. Noin Suomen sellutehtaat Puunkäyttö, m3/v* Kapasiteetti, t/v Paikkakunta Lähde: MT Stora Enso 1 2 3 4 5 6 7 8 Veitsiluoto, Kemi Oulu Uimaharju, Joensuu Varkaus Tainionkoski, Imatra Kaukopää, Imatra Heinola Sunila, Kotka 375 000 350 000 500 000 285 000 180 000 830 000 265 000 370 000 1875 000 1 750 000 2 500 000 1 425 000 900 000 4 150 000 1 325 000 1 850 000 UPM 9 Pietarsaari 10 Kymi 11 Kaukas, Lappeenranta 790 000 570 000 740 000 3 950 000 arvio 2 850 000 arvio 3 700 000 arvio 590 000 520 000 630 000 675 000 2 700 000 2 300 000 3 300 000 3 500 000 Metsä Fibre 12 Kemi 13 Äänekoski 14 Rauma 15 Joutseno * 1 tonni sellua on noin 5 m3 puuta 1 TERO PAJUKALLIO arvio arvio arvio arvio arvio arvio arvio arvio 12 2 Tehokas tuotanto vaatii jatkuvia investointeja, toteaa Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen. 30 miljoonan euron investointi kattaa tehtaan jäteveden käsittelyn keskeiset vaiheet ja valmistuu vuoden 2013 lopussa. Myös koivulinjan massanpesua parannetaan ja hakekuljettimia uusitaan. Kuljetusmatka on keskimäärin noin 160 kilometriä. Äänekoskella valmistetaan valkaistua havusellua, jonka tuotenimi on Botnia Nordic Pine. Sellua, joka aikaisemmin on käytetty itse, on nyt myyty ulkomaille. UPM lisää tuotantoa UPM kasvattaa sellun tuotantoaan kymmenyksellä eli 330?000 tonnilla seuraavan kolmen vuoden aikana. joulukuuta 2013 METSÄTALOUS Tehtaillamme tehdään jatkuvasti pieniä investointeja ja korjauksia, jotta ne pysyvät toimintakunnossa. Tehdas ei tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana. Sen myötä Joutsenon sellutehdas on ensimmäinen hiilineutraali tehdas Suomessa. Sunilaan biojalostamo Stora Enson selluntuotanto on pysynyt kutakuinkin samana vuoden 2008 jälkeen, jolloin Kemijärven sellutehdas suljettiin. ?Tehtaillamme tehdään jatkuvasti pieniä investointeja ja korjauksia, jotta ne pysyvät toimintakunnossa?, Stora Enson selluliiketoiminnan johtaja Kirsi Seppäläinen kertoo. Esimerkiksi Oulussa ympäristönsuojelua on parannettu, jotta päästöt ilmaan ja veteen vähenevät. Joensuun Uimaharjussa Enocell muutti toisen linjan tuotantosuuntaa tavallisesta havusellusta viskoosin raakaaineena tarvittavaan liukoselluun. Yhtiö ilmoitti siitä osavuosikatsauksessaan lokakuun lopussa. Kolmasosa lisäyksestä toteutuu Uruguayssa, jossa yhtiö nostaa Fray Bentosin vuosituotantoa 1,1 miljoonasta tonnista 1,2 miljoonaan tonniin. Suomen tehtaiden osuudeksi jää siis noin 200?000 tonnia. Todennäköisesti kapasiteetin nosto saadaan aikaan tekemällä pieniä viilauksia jokaisella tehtaalla. Parhaillaan UPM parantaa Pietarsaaren-tehdastaan. Tehdas siirtyi kesällä polysulfidikeittoon, jolloin yhteen sellutonniin tarvitaan nykyistä vähemmän puuta. ?Puun kokonaiskulutus kuitenkin kasvoi kapasiteetin lisäyksen ansiosta 200?000 kuutiometrillä vuodessa?, kertoo Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen. Kolmen viime vuoden aikana yhtiö on nostanut sellutehtaidensa tuotantoa yli 100?000 tonnia. Toisaal- ta laivojen päästörajoitukset ja epäsuotuisa valuuttakurssi syövät vientiteollisuuden kannattavuutta. SUVI NIEMI. Tehtaat kävivät siis lähes täydellä kapasiteetillaan. UPM teki ennätykset Kaukaan ja Kymin tehtaillaan. Kotimaassa sellusta käytettiin noin kaksi kolmasosaa. Markkinasellusta noin puolet vietiin Eurooppaan ja kolmannes Aasiaan. Vuosina 2007?2009 suljettiin sellutehtaat Valkeakoskella, Kemijärvellä ja Kaskisissa. Sen jälkeen vientimäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Tehtaisiin on investoitu viime vuosina kymmenillä miljoonilla. JOUTSENO, LAPPEENRANTA (MT) Sellu on yksi merkittävimmistä vientiteollisuuden kasvualoista. Pellervon taloustutkimuksen mukaan tämän vuoden alkupuoliskolla massan vienti kasvoi 13 prosenttia viime vuodesta. Viime vuonna sellua tuotettiin Suomessa 6,8 miljoonaa tonnia. Kuivauskoneeseen tehtiin viime vuonna täsmäuudistus, suuria hankkeita ei ole näköpiirissä. REIJO VESTERINEN Metsä Fibren Äänekosken tehtaan selluloosan raaka-aineesta neljä viidennestä on lehtipuuta. Valkaistua lehtisellua kutsutaan nimellä Botnia Nordic Birch. Tehtaan tuotannosta lähes viidennes viedään ulkomaille. Energiaa yli oman tarpeen Sellutehtaat kuluttavat paljon energiaa, mutta tuottavat sitä kulutusta enemmän. Investoinnin arvo on seitsemän miljoonaa euroa. Äänekosken sellutehdas syö puuta 150 rekkakuormallista päivässä SAMI KARPPINEN Äänekosken sellutehdas tuottaa energiaa enemmän kuin käyttää. ÄÄNEKOSKI (MT) Metsä Fibren Äänekosken-sellutehdas käyttää puuta noin 2,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Määrä tarkoittaa 150 puurekallista päivässä. Puusta viidennes on havupuuta, josta pääosa tulee Keski-Suomen yksityismetsistä tehtaan lähiympäristöstä, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo. Neljä viidennestä on lehtipuuta, jota hankitaan KeskiSuomen lisäksi myös EteläSuomesta. Koivukuitupuuta pitää tuoda Venäjältä asti, vajaat kymmenen prosenttia tehtaan puuntarpeesta. Sahahakkeen osuus on alle kymmenen prosenttia tehtaan käyttämästä puusta. Autokuljetuksina raaka-aineesta tulee noin 70 prosenttia, junalla loput. Ne vähentävät typenoksideja sekä hajuhaittoja. Sen ansiosta häiriötilanteiden hajuhaitat vähenevät. Kapasiteetin nosto on lisännyt puun käyttöä noin puoli miljoonaa kuutiometriä. 9 14 5 3 4 13 10 6 11 7 8 15 Nousiaisen mukaan tehtaiden tuotantoa tehostetaan jatkuvasti, jotta yhtiö säilyttää asemansa vahvana havusellun tuottajana. ?Se edellyttää jatkuvia investointeja tehtaisiin.? Joutsenossa uusitaan ensi vuonna hakesiilo ja vaihdetaan soodakattilan pohja. Noin kymmenesosa koivukuitupuusta tuodaan Venäjältä. ?Uusi tehdas ei ole täysin mahdoton ajatus? MT:n haastatteleman selluasiantuntijan mukaan suurin sellutehtaiden kilpailukykyä alentava tekijä on valuuttakurssi. Sellukauppaa käydään dolla- reilla. Lentotuhkaa ja kalkkipölyä käytetään lannoitteina. Sellubisnes kannattaa Metsä Fibren selluliiketoiminta on kannattavaa ja se kasvaa pari prosenttia vuodessa. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä Metsä Fibren sellun myyntimäärä nousi lähes 14 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän hyvinä myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kotkan Sunilassa taas aletaan tuottaa ligniiniä erottamalla sitä mustalipeästä. ?Puun käyttöön investoinneilla ei ole vaikutusta?, Seppäläinen toteaa. Sunilan biojalostamoon Stora Enso investoi 32 miljoonaa euroa. Viime vuonna sellutehtailla oli seisokkeja. Metsä Groupin tehtaille haetaan parhaillaan 15?20 uutta työntekijää. SELLULIIKETOIMINNAN JOHTAJA KIRSI SEPPÄLÄINEN, STORA ENSO Sellutehtaat tahkoavat tonniennätyksiä Suomalaiset sellutehtaat ovat vientivetureita. Tuotantoa nostetaan prosessia liukastamalla. Tänä vuonna Äänekosken tehtaan sivutuotteita on hyötykäytetty noin 40?000 tonnia. Maisemarakennukseen tehtaasta saa kuitusavea, lentotuhkaa, petihiekkaa ja soodasakkaa. Kuitusavella on korotettu muun muassa laskettelurinteitä. Ne valmistuvat ensi kevät?kesällä ja maksavat noin 17 miljoonaa euroa. Metsä Fibre investoi Metsä Fibre nostaa Joutsenontehtaan tuotantoa kymmenyksellä. Investointeihin kuluu 13 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhtiö investoi 20 miljoonaa euroa kuorenkaasutuslaitokseen. Investointi vähentää sellutehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla lähes kaiken maakaasun ligniinillä. SUVI NIEMI Metsä Fibren Joutsenon-tehtaan hakesiilo uusitaan ensi vuonna. Hakijoita on yli 600. Äänekosken sellutehtaan laitteet ovat hyvässä kunnossa, tehtaanjohtaja Camilla Wikström vakuuttaa. 9 Keskiviikkona 11. Peräti viidennes Suomen puuperäisillä polttoaineilla tuotetusta tähköstä syntyy Metsä Fibren sellutehtailla. Viime vuonna Äänekosken sellutehdas tuotti energiaa noin 30 prosenttia enemmän kuin itse tarvitsi. Tuotantoprosessissa syntyi viime vuonna noin 13?000 tonnia mäntyöljyä ja 600 tonnia tärpättiä. Dollariin verrattuna euro on vahvistunut 12 prosenttia sen perustamishetkestä. Myös puun hinta on korkeampi Suomessa kuin maailmalla keskimäärin. Asiantuntijan mielestä ei kuitenkaan olisi täysin mahdoton ajatus, että Suomeen perustettaisiin uusi sellutehdas. Hakkuita olisi Metsäntutkimuslaitoksen mukaan varaa nostaa nykyisestä noin 55 miljoonasta kuutiosta 85 miljoonaan kuutioon, kun metsät kasvavat noin sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Puuta on siis paljon käytettävissä, mutta se pitäisi saada tehokkaasti liikkeelle. Sellun tonnihinta on noussut 2000-luvun alusta noin 200 euroa. Vientimääriä on lisännyt paitsi tehtaiden hyvä käyntiaste myös paperinvalmistuksen vähentyminen Suomessa
Kulotus on jäänyt vähäiseksi monena vuonna peräkkäin. Tämä tappaa yritystoimintaa ja nostaa puutavaran hintaa kuluttajalle.? Syyskokouksessa vaihtui kaksi liiton hallituksen jäsentä. Asikkalalaisen Timo Riukan tilalle valittiin metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson puheenjohtaja Eero Kivistö. Mukana oli myös poliisin nimikkoporo Artturi, joka on jäänyt orvoksi liikenneonnettomuuden vuoksi. Jatkuvasta kasvatuksesta janotaan tietoa ja esimerkkejä HOLLOLA (MT) Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijan Sauli Valkosen mukaan jatkuva kasvatus on metsä ammattilaisille kovempi pala nieltäväksi kuin metsänomistajille, joista monet suhtautuvat avohakkuisiin kielteisesti. Metlan kyselytutkimuksen mukaan avohakkuita vastustaa 78 prosenttia kaikista kansalaisista ja 55 prosenttia metsänomistajista. ?Eivät metsänomistajat ole mikään oma rotunsa. Ensi vuotta ajatellen pyydämme metsänhoitoyhdistyksiltä lupauksen, että kulotuksia tehtäisiin vanhojen syntienkin edestä.? HENRIK SCHÄFER. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Tapahtumia järjestetään tiedekeskus Pilkkeessä ja Lordin aukiolla. Lähimetsissä on työnäytöksiä. Metsäisiä tapahtumia ja tuotteita esitellään paitsi kokousvieraille myös muille matkailijoille ja kaupunkilaisille, kertoi toimitusjohtaja Sanna Kortelainen Rovaniemen matkailu- ja markkinointi Oy:stä . Esillä ovat niin poroelinkei- Anna hyvää lukemista lahjaksi! Lehtilahja on aina arvostettu ja tuo iloa pidemmäksi aikaa. Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti kolme kertaa viikossa. eti! Tilaa h24 .12.2013 Tarjous voimassa Tilaa helposti: . ________________ Allekirjoitus _______________________________ Lehden saaja ______________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka ______________________________ Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tämä johtaa tietyllä tavalla tempoilevaan työtapaan, joka laskee tehokkuutta ja mahdollisuuksia vaikkapa kolmivuorotyöhön.? Yksittäisen hakkuukoneen tehokkuuden tarkastelu ei hänen mielestään riitä. ?On mietittävä koko jalostusketjua: onko se rakennettu parhaalla mahdollisella tavalla.? ?Tuntitehossa Suomi pärjää varmasti? Jaakkola arvioi, että suomalaisen puunkorjuun tuntiteho on huippuluokkaa. ?Tuntitehovertailussa pärjäämme, kun olosuhteet otetaan huomioon.? Puunkorjuuyritysten liikevaihdosta yli puolet tulee harvennushakkuista. ?Kuinka moni metsänomistaja hyväksyisi mailleen harventajan, joka tekee yövuoroa? Koneissa on toki työvalot, mutta yöllä tehdyn harvennuksen jälki ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin päivävuorolaisen tekemä. Yöllä tehokkuuskin kärsii ja konerikkojen osuus kasvaa.? ANTTI KANTOLA Kaikki puhuvat metsien puolesta Pekka Fali Suomalainen metsäosaaminen on hyvin esillä Euroopan metsäviikolla Rovaniemellä. Ensihoitajan ammatin saaminen vaati seitsemän vuoden opiskelua, mutta veri vetää metsään. ?Minua ovat aina kiinnostaneet metsä ja koneet?, Viippola sanoo. Koivurannan mukaan tämä yhdistelmä onkin paras mahdollinen ja molemmat kiinnostuksen aiheet metsäkoneen kuljettajalle välttämättömiä. Lapin ammattiopistossa meneillään olevalla monitoimikoneen kuljettajan kurssilla on 11 oppilasta, joista kaksi on naisia. ?Hyvistä kuljettajista on aina pulaa. Hän on tärkein lenkki, kun metsää muutetaan rahaksi. Hyvä kuski saa samasta leimikosta paljon enemmän tukkia kuin joku toinen.? JOUKO RÖNKKÖ Konstaapeli Henna Kelloniemi sekä Pia Tuukkanen kertoivat liikenneturvallisuudesta. värvättiin myös itse joulupukki. Maailman metsäpinta-ala pienenee vuosi vuodelta. Metsää raivataan maatalousmaaksi ja sitä jää teiden ja muun rakentamisen alle. Ville-Matias Viippola Ylitorniolta on valmis ensihoitaja mutta opiskelee nyt monitoimikoneen kuljettajaksi. 10 Keskiviikkona 11. Hän oli kertomassa metsäammateista Rovaniemen keskustassa. no kuin metsäopetus ja metsä koneet. Lapin ammattiopiston opettaja Veli Koivuranta päivysti Lordin aukion reunalla Ponssen monitoimikoneen vierellä ja joutui tämän tästä keskusteluihin metsäasioista kiinnostuneiden kanssa. ?Metsäammatit kiinnostavat edelleen nuoria?, Koivuranta vakuutti. Samalla kannalla oli VilleMatias Viippola joka on vaihtamassa ensihoitajan työtä monitoimikoneen kuljettajan Metsä tutuksi Metsäasiat ovat Rovaniemellä hyvin esillä koko viikon. Loppilaisen Piia Niskalan tilalle valittiin Juha Kartano Hausjärveltä. HENRIK SCHÄFER Kulotusten vähäisyys uhkaa sertifikaattia HOLLOLA (MT) Hämeen-Uudenmaan metsät ovat vaarassa menettää pefcmetsäsertifikaatin kulotusten vähäisyyden vuoksi. ?Alueella oli tänä vuonna seitsemän kohdetta, kun pitäisi olla kahdeksan. Mutta silloin pitää olla työmaita riittävästi ja ympärivuotisesti.? Jaakkolan mukaan nykyinen toimintatapa on sopeutettu Suomen sääoloihin. ?Isot ostajat haluavat tuoretta puuta täsmälleen oikean mittaisena ja täsmälleen oikeaan aikaan. Täytä ja postita alla oleva kortti . Säännön tarkoituksena on ylläpitää paloista riippuvaisten eliöiden elinympäristöjä. Hämeen-Uudenmaan ryhmäsertifikaatin alue vastaa metsäkeskuksen samannimistä toimialuetta. Laitisen mukaan sertifikaatin menettäminen koituisi suureksi tappioksi. Etelä-Suomessa on paljon vientisahoja, joiden asiakkaat vaativat tuotteilta voimassa olevaa sertifikaattia. ?Sertifikaatin menettäminen olisi iso päätös ja hyvin harmillinen. Jos talveksi värvättäisiin lisää työntekijöitä, niin mitä he sitten tekisivät, kun töitä ei ole?? Vuosityöajan nosto edellyttäisi Jaakkolan mukaan puunhankinnan kokonaisuuden pohtimista. ?En epäile hetkeäkään, etteikö löydy yrittäjiä, jotka ajattaisivat koneitaan kolmessa vuorossa. Auditoija harkitsee nyt tosissaan tähän puuttumista?, kertoo Etelä-Suomen metsänomistajaliiton johtaja Esko Laitinen. Sertifikaatti edellyttää, että sertifiointialueella kulotetaan vähintään yhtä laaja pinta-ala tai yhtä monta kohdetta kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. 8?16). VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS >> Minua ovat aina kiinnostaneet metsä ja koneet.« Ville-matias viippola työhön. Työnäytökset kertovat kestävästä hoidosta. ROVANIEMI (MT) Maanantaina alkanut Euroopan metsäviikko ja siihen liittyvä YK:n alueellinen metsäkokous Metsä 2013 tarjoavat hyvän mahdollisuuden suomalaisen metsäosaamisen esittelyyn. 2 kk vain 39,90 ? (MM3107) ? Maaseudun Tulevaisuus maksaa postimaksun Tilaukset ovat määräaikaisia ja alkavat vuoden 2014 alusta. Tarjous on voimassa 24.12.2013 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Lehden maksaja ____________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________ Postinumero ________________ Postitoimipaikka ______________________________ Puhelin ______ . joulukuuta 2013 metsätalous Suomen puunhankinnan tehokkuus on kaukana Etelä-Amerikan tasosta. varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto Kari Salonen ?Hyvissä talviolosuhteissa hakkuukonetta voidaan ajaa kahdessa ja jopa kolmessa vuorossa?, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo. Koneyrittäjät parantaisivat puunhankinnan tehoa Hakkuukoneen keskimääräinen vuosityöaika on Suomessa 2?400 tuntia, Etelä-Amerikassa päästään yli 4?000 tunnin. ?Noin iso ero johtuu esimerkiksi kausivaihtelusta?, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo. Jaakkola ottaa kantaa Metsäteho Oy:n toimitusjohtajan Heikki Pajuojan näkemykseen (MT 9.12.). Pukin mukaan arvokkain perintö, jonka voimme lapsille antaa, ovat elävät ja hyvinvoivat metsät. Suomea ei voi kuvitella ilman metsiä, eikä Suomessa voi liikkua joutumatta tekemisiin metsien kanssa. Puulle lisää käyttöä Ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä sanoi, että metsien käyttöä voitaisiin helposti tehostaa esimerkiksi yhden selluloosatehtaan verran. Puun hakkuumahdollisuuksia jää joka vuosi käyttämättä enemmän kuin tehtaan vaatima puumäärä. Muun ohella sellutehdas tuottaisi kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Ojala painotti suomalaisen metsäpolitiikan kestävyyttä. Asiat eivät ole yhtä hyvin kaikkialla. Rohkeasti kokeilemaan, edes pienessä mitassa.? Tutkimustieto käytäntöön Kari Wuolijoki Hauholta evästi tutkijaa viemään metsänomistajan kannalta tärkeää tietoa käytäntöön. Wuolijoen mukaan esimerkiksi viimeisimmässä päivityksessä metsänhoitosuosituksiin Kari Salonen Etenkin kuusikoissa jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto avohakkuulle ja metsänviljelylle. lisätty yläharvennus ei ole lyönyt läpi, vaikka tutkimus osoittaa sen kannattavaksi hakkuutavaksi. Yleisöstä huomautettiin myös, että jalostetuilla taimilla saavutettava hyöty menetetään, kun metsiä uudistetaan luontaisesti. Valkonen myönsi tämän. Nyt pitäisi suositella, ja se on vaikeaa.? Tiivistetysti jatkuva kasvatus on etenkin kuusikoissa varteenotettava vaihtoehto avohakkuulle ja metsänviljelylle, mutta esimerkiksi uudistamiseen liittyy epävarmuutta. Silloin sijoitetulle pääomalla saataisiin nykyistä parempi tuotto.? Puunhankinnan tehokkuus tarkasteluun Puunkorjuun tehokkuuden sijasta Jaakkola ottaisi vertailuun puunhankinnan. ?Suomen puunhankinnan tehokkuus on kaukana EteläAmerikan tasosta?, hän sanoo. Suomessa puunkorjuu onnistuu parhaiten talvella. ?Hyvissä talviolosuhteissa hakkuukonetta voidaan ajaa kahdessa ja jopa kolmessa vuorossa.? Kolmen vuoron tekeminen ympärivuotisesti jää Jaakkolan mukaan haaveeksi. ?Nykyisessä toimintaympäristössä meillä ei päästä ympärivuotisesti edes kahteen vuoroon. Suuria varastoja ei haluta pitää. Hänen mukaansa metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen koulutukset ovat kiinnostaneet metsäammattilaisia kovasti. Tutkijan mielestä metsänomis- tajien ohjaus tiukoin suosituksin on kuitenkin mennyttä päivää, eikä se ole varsinkaan tutkijan tehtävä. ?Kuinka moni talo on romahtanut?? Jyrki Parikka metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaasta piti lyhyen palopuheen piensahojen kustannuksia lisäävää byrokratiaa vastaan. ?Haluaisin tietää, kuinka moni omakotitalo on romahtanut, kun on käytetty testaamatonta puuta. 6 kk vain 72,90 ? (MM3106) . Missä on vika, puussa vai päässä. Tilaa netistä: www.maaseuduntulevaisuus.fi/joulu LAHJATILAUSKORTTI KYLLÄ KIITOS! Tilaan Maaseudun Tulevaisuuden lahjatilaushintaan . Samalla painotetaan metsiemme kestävää käsittelyä. Maanantaina metsien puolestapuhujaksi ja ?suurlähettilääksi. Metsänomistajat ovat kansalaisia ja kansalaiset metsänomistajia.? Valkonen esitteli Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen syyskokoukselle uusimpia käsityksiä jatkuvasta kasvatuksesta ja sen harjoittamisen edellytyksistä uuden metsälain alla. ?Monen metsäammattilaisen elämäntyö on ollut jatkuvan kasvatuksen torjuminen. Ja kuinka monta hallia on romahtanut, kun on käytetty testattua tavaraa. Soita 020 413 2277 (klo 8?16) . Pajuojan mielestä Suomessa on pohdittava, voidaanko puunkorjuun tehoa lisätä nostamalla hakkuukoneiden vuosityöaikaa. ?Puunkorjuun kalustossa on paljon pääomaa kiinni, siitä olen Pajuojan kanssa täysin samaa mieltä.? ?Totta kai olisi hyvä, jos koneet olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. 020 413 2277 (ark. Tutkimus on yhä kesken. ?Ei kannata edes jäädä odottelemaan meidän hitaasti valmistuvia tutkimuksia
joulukuuta 2013 kunniamerkit Itsenäisyyspäivänä myönnettyjä kunniamerkkejä Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Aaltonen, Jarmo Allan, rikastamon kehityspäällikkö, Siilinjärvi; Ahlqvist, Esa Johannes, lakimies, Kullaa; Ahlstedt, Vesa Torsten, toimitusjohtaja, Espoo; Alanen, Hannu Juhani, kehittämispäällikkö, Kurikka; Eronen, Yrjö Pentti, kunnanjohtaja, Rääkkylä; Ervasti, Aarne Johannes, tutkija, Kempele; Haarala, Lassi-Antti, maanviljelijä, Humppila; Haarala, Niilo Antero, henkilöstöpäällikkö, Äänekoski; Hautala, Arto Heimo, yrittäjä, Lestijärvi; Havuaho, Osmo Kaleva, kunnanjohtaja, Virolahti; Heikkilä, Jukka Kalevi, pankinjohtaja, Jokioinen; Hellgren, Ari Erkki Tapani, myyntijohtaja, Oulu; Henttu, Markku Arto Juhani, tuotepäällikkö, Tampere; Hiidenhovi, Jaakko Aleksanteri, tutkija, Forssa; Hyödynmaa, Jaakko Kalevi, maaseutusihteeri, Mänttä-Vilppula; Hämäläinen, Risto Veikko Juhani, hallintojohtaja, Seinäjoki; Hänninen, Väinö Ilmari, laboratorioinsinööri, Laukaa; Ilonen, Hannu Antero, tilitoimistoyrittäjä, Varkaus; Kakkuri, Anja Hannele, talouspäällikkö, Mänttä-Vilppula; Karinen, Pirkko Elina, vanhempi tutkijainsinööri, Nurmijärvi; Karjala, Seppo Juhani, kaupunginsihteeri, Ähtäri; Karsikas, Hanna Heleena, opettaja, Kärsämäki; Karstunen, Hannu Tapani, talous- ja hallintopäällikkö, Haapavesi; Kilpeläinen, Heikki Juhani, pankinjohtaja, Hämeenlinna; Knuuttila, Jyri Aulis, tuotantopäällikkö, Isokyrö; Koivukoski, Riitta Elisa, metsäluontoneuvoja, Vimpeli; Korhonen, Päivi Helena, viestintäjohtaja, Nummi; Korkalainen, Veijo Ilmari, asiakaspalvelujohtaja, Espoo; Korpela, Markku Uolevi, työnsuunnittelija, Jämsä; Kortelainen, Jarmo Heikki, työpäällikkö, Savonlinna; Kyytsönen, Jouko Tapani, uutispäällikkö, Järvenpää; Laajalahti, Pertti Heikki Kalervo, maksuliikennepäällikkö, Iisalmi; Lavikainen, Sirpa Helena, maksatuspäällikkö, Kajaani; Liesmäki, Terttu Marita, kehitysjohtaja, Alavus; Lindström, Henrik, jordbrukare, Sibbo; Luhtasela, Juho Pekka Mikael, tuotekehityspäällikkö, Espoo; Luukkanen, Jari Heikki Uolevi, varatoimitusjohtaja, Kokemäki; Mustonen, Riitta Helena, toimittaja, Porvoo; Mäkelä, Jukka Olavi, kenttämyyntipäällikkö, Nastola; Mäkynen, Jyrki Veli Matti, toimitusjohtaja, Seinäjoki; Nurmela, Risto Antero, ostopäällikkö, Kuopio; Nurmi, Leena-Kaarina, tutkimuspäällikkö, Rauma; Nyholm, Rolf Michael, automaatioasentaja, Äänekoski; Paatero, Kaarlo Aarne, meklaritoiminnon johtaja, Raisio; Palonen, Erkki Antero, projektijohtaja, Laitila; Pesonen, Mika Eerik, käyttöpäällikkö, Rovaniemi; Porthan, Kyösti Johannes, ostopäällikkö, Nurmijärvi; Raivio, Suvi Maarit, luontoasiantuntija, Espoo; Rajala, Pirjo Helena, tuotepäällikkö, Espoo; Rauhamaa, Airi Elisa, eläkehallintopäällikkö, Helsinki; Rekola, Heidi Irene, vapaaehtoistoiminnan vastaava, Nokia; Riekkinen, Ulla Marita, maatalousyrittäjä, Rautavaara; Ronkainen, Tiina Sirpa Kristiina, tiimiesimies, Rovaniemi; Räisänen, Senja Riitta, ylitarkastaja, Kajaani; Saarela, Esa Jaakko, laskentapäällikkö, Kokkola; Saari, Ilkka, alueen varajohtaja, Raisio; Sahlström, Maarit Inkeri, pankinjohtaja, Turku; Sairanen, Jussi, piiripäällikkö, Mikkeli; Sairanen, Risto Tapio, laadunvalvonnan päällikkö, Vantaa; Salminen, Jyrki Sakari, laboratoriopäällikkö, Porvoo; Salo, Irja, suunnittelija, Sipoo; Selander, Annikka Helena, skogsvårdsexpert, Salo; Setälä, Harri Antti Tapani, vt pelastusjohtaja, Kauhava; Siitonen, Tero Juhani, toimitusjohtaja, Kaarina; Siljamäki-Ojansuu, Ulla Tellervo, johtava ravitsemusterapeutti, Tampere; Sillanpää, Outi Inkeri, maatalousyrittäjä, Jalasjärvi; Simola, Lauri Antero, toimitusjohtaja, Raisio; Siurua, Eeva Mirjam, rahoituspäällikkö, Oulu; Soramäki, Arja Helena, pankinjohtaja, Kuopio; Sorjonen, Kirsi Maria, laboraattori, Mikkeli; Suppi, Merja Helena, yrittäjä, Nastola; Tallila, Petri Aleksi, yritystutkija, Valkeakoski; Tapio, Oili Sirkka, palveluesimies, Kittilä; Tulento, Paula Maritta, johtava veroasiantuntija, Turku; Tuuttila, Pirkko Heleena, tekninen johtaja, Pyhäjoki; Uusnäkki, Harri Juhani, tarkastaja, Hyvinkää; Vanhatalo, Jouko Jaakko Olavi, käyttöpäällikkö, Hämeenkyrö; Wessman, Gunder Harald, brandmästare, Sipoo; Virtanen, Matti Juhani, vesivoimapäällikkö, Kausala; Virtanen, Tuuli Hanna-Riitta, laboratoriopäällikkö, Raisio; Vähäkuopus, Sirpa Marketta, tarkastaja, Kuhmo; Ylitalo, Tarja Hannele, toimistopäällikkö, Kempele. Suomen Leijonan ansioristi Ahola, Manu Jaakko, pankinjohtaja, Jyväskylä; Aholainen, Pauli Sakari, vihannesviljelijä, Joroinen; Alanko, Veikko Antero, palomestari, Kannus; Anttila, Kai Tapani, maanviljelijä, Lohja; Anttonen, Juha Pekka, maanviljelijä, Parikkala; Anttonen, Kari Matti-Juhani, tehtaanjohtaja, Mikkeli; Aro, Lasse Juhani, varttunut tutkija, Kankaanpää; Aslamaa, Kari Kalervo, veroasiantuntija, Turku; Eilavaara, Erkki Juhani, toimitusjohtaja, Espoo; Ellonen, Valto Henrik, toimitusjohtaja, Kitee; Fabritius, Markku Toivo Antero, maa- ja metsätalousyrittäjä, Myrskylä; Grönroos, Mari Annika, tuotantopäällikkö, Salo; Gunell, Carola Merete, erikoissuunnittelija, Masku; Haapaniemi, Kari Tapani, maksuliikepäällikkö, Perttula; Hagqvist, Risto Kalevi, jalostusmetsänhoitaja, Vihti; Halonen, Martti Johannes, mittauspäällikkö, Muurame; Halonen, Päivi Kristiina, pääkirjanpitäjä, Joensuu; Hannula, Eira Hannele, hallintojohtaja, Soini; Harjula, Heikki Arvi Gabriel, maanviljelijä, Lapua; Hartikainen, Ilpo Tapio, palopäällikkö, Leppävirta; Havukainen, Heikki Sakari, yrittäjä, Leppävirta; Heikkilä, Pertti Tapani, prosessiasiantuntija, Raisio; Heir, Kjell-Erik, förvaltningschef, Vörå; Heiskanen, Pirjo Hannele, kuluttajaoikeusneuvoja, Kontiolahti; Hellgren, Tapio, kuljetusyrittäjä, Helsinki; Honkaniemi, Hanna Reija, 4Htoiminnanjohtaja, Lappajärvi; Huhtala, Ahto Kaleva, maatalousyrittäjä, Kannus; Hurri, Aila Irmeli, vanhempi verotarkastaja, Lappeenranta; Huumarkangas, Jouko Juhani, maanviljelijä, Kyyjärvi; Huusko, Sisko Tuulikki, hankepäällikkö, Kuhmo; Höykinpuro, Tapio Ensio, toimistosihteeri, Alajärvi; Ijäs, Lauri Olavi, luvittaja, Petäjävesi; Illikainen, Jouko Olavi, kiinteistöalueen päällikkö, Sodankylä; Jaakkola, Anssi Ilkka Kalervo, maanviljelijä, Tammela; Jaatinen, Seppo Antero, ryhmäesimies, Hausjärvi; Johansson, Tom Erik Mikael, stadsgeodet, Jakobstad; Jurvakainen, Merja Sylvia, yrittäjä, Muhos; Jyrinki, Hilkka Helinä, kuluttajaoikeusneuvoja, Ylivieska; Järvinen, Tauno Valtteri, taksiyrittäjä, Luvia; Jäske, Heli Sisko Hanneli, jalostusneuvoja, Savitaipale; Jäärni, Kalervo Matias, urakointipäällikkö, Simo; Kangasaho, Jari Antero, kuljetusyrittäjä, Virrat; Kankaanmäki, Arto Ilmari, maatalousyrittäjä, Hämeenlinna; Karjalainen, Markku Juhani, kenttäpäällikkö, Kajaani; Karvonen, Hannu Ilmari, taksiyrittäjä, Haapavesi; Karvonen, Maija-Kaarina, vanhempi verotarkastaja, Hollola; Kauppila, Liisa Kaarina, vanhempi verotarkastaja, Simo; Kauppinen, Kari Juhani, konttorinjohtaja, Joensuu; Keisala, Aulis Mauri Tapio, liikkeenharjoittaja, Kuortane; Kemppainen, Rauno Matias, kuljetusyrittäjä, Kajaani; Kiiskinen, Seppo Tapani, hankintaesimies, Lieksa; Kilpeläinen, Voitto Sakari, kunnanrakennusmestari, Kaavi; Kinnunen, Markku Olavi, palomestari, Äänekoski; Kirjavainen, Jorma Hannu Olavi, kalastusbiologi, Hämeenlinna; Kivikangas, Markku Allan, aluemyyntipäällikkö, Seinäjoki; Kivistö, Liisa Helena, asiakasvastuullinen johtaja, Jalasjärvi; Koistinen, Arja Hannele, Iimnologi, Jyväskylä; Koistinen, Lahja Marjaana, asianhallintapäällikkö, Kiiminki; Kojo, Pasi Kari Kalevi, pääsuunnittelija, Ylöjärvi; Kokko, Arja Hannele, sijoituspäällikkö, Pori; Koskenranta, Maija Kyllikki, tarkastaja, Jalasjärvi; Koskenranta, Oiva Ilmari, paloesimies, Seinäjoki; Kotala, Liisa Mirjami, 4H- toiminnanjohtaja, Lapua; Kotamäki, Airi Hannele, maatalousyrittäjä, Vihti; Kujala, Pertti Taisto Johannes, toimitusjohtaja, Somero; Kukkeenmäki, Jorma, maatalousyrittäjä, Ähtäri; Kummu, Eero Eelis, aluehuoltopäällikkö, Hyvinkää; Kuosmanen, Kari Paavo Johannes, apulaispalopäällikkö, Jouko Kyytsönen SVR Ar Riitta Mustonen SVR Ar Pekka Hämäläinen SVR M I Anne Orjamo SVR M I Ritarikunnat myönsivät tänä itsenäisyyspäivänä yhteensä 4?032 kunniamerkkiä. Vapaudenristin ritarikunta myönsi 13 kunniamerkkiä ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat yhteensä 4019 kunniamerkkiä. Kaikkien ritarikuntien suurmestari on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien myöntämiseen. Oheisessa luettelossa on poimintoja myönnetyistä kunniamerkeistä. Täydelliset luettelot ovat internetissä osoitteissa www.ritarikunnat.fi ja www.vapaudenristinritarikunta. MT Pudasjärvi; Kuukka, Esa Olavi, maanmittausinsinööri, Tampere; Kuusio, Aatos Iisakki, maanviljelijä, Kurikka; Laasonen, Harri Tapio, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Rääkkylä; Lahdelma, Kristiina Elisabet, veroasiantuntija, Vantaa; Lahnalampi, Veikko Tapani, valmistusprosessivastaava, Toholampi; Lahti, Jaakko Ilmari, tarkastaja, Jalasjärvi; Lahtinen, Ari Uolevi, taksiyrittäjä, Kemijärvi; Lammi, Sirpa Hannele, johtaja, Kauhava; Lamminmäki, Jarmo Johannes, vuoroesimies, Rovaniemi; Latomäki, Eija Johanna, kenttäpäällikkö, Seinäjoki; Laukkola, Kuisma Kustaa, asentaja, Seinäjoki; Lehtiniemi, Tuomo Tapani, kunnanjohtaja, Lappajärvi; Lehto, Pekka Jouko, toiminnanjohtaja, Rovaniemi; Leino, Taina Elisa, ryhmäpäällikkö, Espoo; Leiviskä, Kauko Johannes, käyttömestari, Rovaniemi; Lemola, Tapio Juhani, maatalousyrittäjä, Hämeenlinna; Leppälä, Jouni Matti Antero, pelastuspäällikkö, Kokkola; Lifländer, Jouko Kalevi, hankintapäällikkö, Oulu; Linna, Jarmo Salomon, maatalousyrittäjä, Alavus; Lisko, Leena Marika, kuluttajaoikeusneuvoja, Ylöjärvi; Mansikkamäki, Erkki Olavi, suunnittelija, Hämeenkyrö; Miettinen, Riitta Kaarina, vanhempi verotarkastaja, Joensuu; Miettinen, Toivo Vilho Antero, maanviljelijä, Salla; Miinin, Jarkko Pekka, kauppias, Joensuu; Moisio, Marja-Riitta Anneli, verotarkastaja, Tampere; Mustonen, Lea Kaarina, vanhustyönjohtaja, Tuusniemi; Napola, Marja-Leena, jalostusmetsänhoitaja, Loppi; Nieminen, Merja Inkeri, metsäpalvelupäällikkö, Mikkeli; Nikander, Hannele Marketta, atk-suunnittelija, Jokioinen; Niskanen, Jorma Tapani, maanmittausteknikko, Mikkeli; Nivala, Kirsti Marjaana, maatilan emäntä, Merijärvi; Nurmi, Jarmo Olavi, maanviljelijä, Porvoo; Nurmi, Keijo Johannes, sähköteknikko, Pornainen; Nykänen, Hannu Kullervo, myymäläpäällikkö, Mikkeli; Nyyssönen, Tarja Tellervo, tarkistusassistentti, Mäntsälä; Ojaniemi, Eeva Riitta, emäntä, Seinäjoki; Ollila, Anja Kaarina, maaseutuyrittäjä, Pirkkala; Pasma, Taina Tuulikki, vanhempi verotarkastaja, Rovaniemi; Paulamäki, Elli Siiri Sofia, vanhempi verotarkastaja, Vaasa; Perttula, Lauri Samuli, valtuuston puheenjohtaja, Kannus; Pihlaja, Marja Elina, palveluesimies, Kokkola; Pippola, Markku Juhani, agrologi, Vimpeli; Poijula, Aki Hermanni, metsäpalveluja energiaesimies, Pudasjärvi; Posti, Atso Ilmari, metsäpalvelu- ja energiaesimies, Oulu; Potka, Martti Johannes, maanviljelijä, Kurikka; Puronvarsi, Martti Johannes, metsätalousinsinööri, Kauhava; Putaansuu, Sirpa Marketta, konttorinjohtaja, Raahe; Puuska, Heikki Veikko Sakari, ryhmäpäällikkö, Imatra; Pylkkänen, Terho Olavi, pelastuspäällikkö, Kokkola; Rahikkala, Heljä Elisabet, myyntineuvottelija, Kempele; Raiskio, Osmo Juhani, rakennuttajainsinööri, Jämsä; Raiskio, Sakari Kristian, tutkija, Jo- kioinen; Rintanen, Matti Erik, toimitusjohtaja, Luvia; Roisko, Pertti Sakari, liikenteenharjoittaja, Kerava; Rusila, Päivi Helena, maanviljelijä, Pukkila; Ruuttunen, Pentti Tapani, tutkija, Jokioinen; Räsänen, Marja-Leena, korvauslakimies, Vantaa; Saastamoinen, Yrjö Olavi, palomestari, Rautjärvi; Salo, Kari Hannu Kalevi, liikenneohjaaja, Orivesi; Salo, Pekka Untamo, hankintaesimies, Pyhäsalmi; Salomaa, Timo Matti Olavi, vakuutusmaksujen tarkastaja, Vantaa; Santa-aho, Anneli Marjatta, maanviljelijä, Lempäälä; Silvennoinen, Timo-Pekka, liikennepalveluesimies, Laukaa; Sipola, Riitta Johanna, avainasiakaspäällikkö, Hyvinkää; Sohlman, Jaana Kirsi Helena, riskipäällikkö, Vihti; Stén, Tapio Johannes, palotarkastusinsinööri, Akaa; Suhonen, Martti Tapio, kuluttajaoikeusneuvoja, Varkaus; Säilä, Jukka Sakari, kauppias, Kangasala; Tahkola, Eira Tellervo, ruokapalvelupäällikkö, Kuusamo; Taskinen, Marja Helena, vanhempi verotarkastaja, Savonlinna; Teppo, Timo Tapio, verotarkastaja, Järvenpää; Tiainen, Jouni Kalevi, toiminnanjohtaja, Savitaipale; Tikkanen, Martti Antero, maanviljelijä, Kiuruvesi; Torkkomäki, Juhani Jalmari, yrittäjä, Somero; Tumelius, Teemu Aulis Juhani, ylipalomies, Raasepori; Tuovinen, Pentti Juhani, maanviljelijä, Utajärvi; Turunen, Reijo Juhani, Senior Advisor, Valkeakoski; Törmänen, Teppo Aatos, työsuojelu- ja riskienhallintapäällikkö, Kuusamo; Töysä, Esko Olavi, kunnaneläinlääkäri, Viitasaari; Uimonen, Isto Juhani, korvausratkaisija, Helsinki; Vainio, Heikki Juhani, työnjohtaja, Tammela; Vainionpää, Jarmo Matti Juhani, maanviljeljä, Kauhava; Vallin, Petri Antero, aluepalomestari, Pori; Veijola, Anna-Kaisa, kuluttajaoikeusneuvoja, Oulu; Viherkanto, Kari Kalervo, paloesimies, Vihti; Viikari, Seppo Kalevi, kenttäedustaja, Tammela; Viiru, Esa Olavi, palopäällikkö, Savitaipale; Vuorinen, Jari Pekka, ympäristö ja energiajohtaja, Porvoo; Wärri, Pentti Kaarlo Tapio, maanviljelijä, Pöytyä; Väänänen, Kaija Irene, emäntä, Siilinjärvi. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Aalto, Maija Irmeli, yrittäjä, Pirkkala; Ahola, Veikko Antero, työnjohtaja, Nivala; Ahtola, Mariita Aliisa, maaseutusihteeri, Ähtäri; Ala-Lipasti, Ritva, Assistant Controller, Kaskinen; Alaranta, Juha-Matti, maanviljelijä, Kauhava; Alho, Asko Heikki, maanviljelijä, Kurikka; Anttikoski, Juho Antti, maanviljelijä, Evijärvi; Asunmaa, Mika Juhani, maanviljelijä, Alavus; Autio, Markku Ilmari, myyntipäällikkö, Sievi; Auvinen, Arja Maarit Siviä, veroasiantuntija, Jyväskylä; Auvinen, Pekka Markku Antero, maanviljelijä, Juva; Bagge, Tor Johan, Varastovastaava, Vöyri; Eerola, Timo Tapani, prosessinhoitaja, Kouvola; Ek, Ingmar Kurt Ernfrid, byggmästare, Pedersöre; Eklund, Mirja Kristiina, EU-suunnittelija, Helsinki; Ekoluoma, Pirkko Tellervo, maatalouslomittaja, Seinäjoki; Elomaa, Karri Johannes, ketjupäällikkö, Ilmarinen; Erkkilä, Irja Maarit, kaupunginvaltuutettu, Nivala; Forsius, Jaakko Raimo Yrjänä, tutkimusavustaja, Helsinki; Franssi, Aino Kristiina, veroasiantuntija, Laihia; Grahn, Jaana Lemmikki, tutkimusmestari, Tammela; Haapakangas, Markku Gunnar, maanviljelijä, Kauhajoki; Haapalainen, Salli Marja, veroasiantuntija, Vantaa; Haapamäki, Eero Salmon Jussi, työnjohtaja, Seinäjoki; Haataja, Markku Mikael, metsuri, Vieremä; Hakala, Marja Anneli, pankkitoimihenkilö, Suomussalmi; Hakamaa, Heli Marjatta, lypsykarjatilan emäntä, Kauhajoki; Halttu, Eija Aulikki, asiantuntija, Kittilä; Hamari, Kauko Jaakko Ilmari, koneenkuljettaja, Simo; Hamari, Veli Pekka Johannes, kiinteistönvälittäjä, Oulu; Hanhikoski, Pauli Matti, kiinteistönhoitaja, Evijärvi; Harju, Asko Kalevi, tutkimusmestari, Loppi; Hauta-aho, Marja-Riitta, kirjanpitäjä, Tampere; Heikkilä, Lasse Kalervo Juhani, metsätalousyrittäjä, Alajärvi; Heikkilä, Senni Heleena, maksatustarkastaja, Oulu; Heinola, Jukka Mika, vuoromestari, Seinäjoki; Helistenkangas, Hanna Helena, koneenhoitaja, Kirkkonummi; Hietala, Terttu Maria, rahoitusneuvoja, Kajaani; Hilden, Karl Anders Jörgen, hankintaesimies, Sibbo; Hilli, Matti Henrikki, maanviljelijä, Siikalatva; Hirvilahti, Arto Niilo, metsäneuvoja, Kuhmo; Hokkanen, Anne, asiakkuusasiantuntija, Mikkeli; Holappa, Ari Tapio, metsäneuvoja, Loppi; Holopainen, Nuutti Antrea, tiimiesimies, Rovaniemi; Holopainen, Seppo Juhani, korjaamon esimies, Liperi; Honkaniemi, Jaakko Olavi, maanviljelijä, Urjala; Huhtala, Jouni Päiviö Aaprami, talousja kasvinviljelyasiantuntija, Kokkola; Huhtanen, Hannu Harri Kalevi, maanviljelijä, Rautjärvi; Hulkkonen, Kari Markku Kauko, tuotantovastaava, Taipalsaari; Huotari, Väinö Antero, metsätalousteknikko, Kuhmo; Huovinen, Esko Kalevi, alkionsiirtoseminologi, Kuopio; Hursti, Jari Johannes, vuoromestari, Sipoo; Husman, Bo Martin, hankintaesimies, Inkoo; Hämäläinen, Seija Riitta, kunnanvaltuutettu, Askola; Hänninen, Petri Jaakko Päiviö, poromies, Inari; Ikonen, Raimo Kalevi, palomestari, Heinävesi; Ikonen, Tero Matti, paloesimies, Savonlinna; Ingalsuo, Pasi Johannes, maanviljelijä, Kokkola; Inki, Arsi Ilmari, metsäneuvoja, Janakkala; Isokoski, Juha Roobert, maatalousyrittäjä, Ylivieska; Isokääntä, Marja Terttu, emäntä, Alavieska; Jalonen, Sakari Armas, autoilija, Eurajoki; Jauhiainen, Juha Martti, maanviljelijä, Janakkala; Johansson, Johan Bernhard, företagare, Kimitoön; Johansson, Riitta Helena, sijoitusasiantuntija, Oulu; Jokela, Ilkka Juhani, eläkeratkaisija, Espoo; Jokela, Inga Elisabeth, byråföreståndare, Raseborg; Jokela, Sanna Leena, tuotantoneuvoja, Alavieska; Jokinen, Kate Kristina, henki- löstöasiantuntija, Kirkkonummi; Juntunen, Sari Päivi Tuulikki, metsäneuvoja, Kuhmo; Jylhä, Juha Antero, marketpäällikkö, Toholampi; Kaivorinne, Aimo Juhani, hankintaesimies, Pudasjärvi; Kallinen, Aila Annikki, palvelupäällikkö, Juuka; Kallio, Juhani Armas, työmaapäällikkö, Teuva; Kallio, Päivi Helena, palveluesimies, Tammela; Kallio-Kujala, Aino Edit, maatilan emäntä, Seinäjoki; Kallunki, Heikki Tapio, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Kananen, Unto Kalervo, metsätalousinsinööri, Haapajärvi; Kankaanpää, Jouko Tapani, kaivinkoneyrittäjä, Ulvila; Kansanen, Matti Pekka, elinkeinoasiamies, Leppävirta; Kantelinen, Seppo Viljo Juhani, asemamestari, Sodankylä; Kariluoma, Markku Ilmari, myyntipäällikkö, Alajärvi; Karvonen, Markku Ilmari, yrittäjä, Rantasalmi; Kedonperä, Auli Anneli, tutkimusmestari, Ypäjä; Kemppainen, Harri Antero, metsäneuvoja, Kuhmo; Kenkkilä, Martti Kustaa, riskipäällikkö, Tampere; Kenttälä, Mirja Annikki, korvausasiantuntija, Espoo; Kerko, Leena Johanna, maatilan emäntä, Somero; Kettunen, Georg Olof Johannes, hankintapäällikkö, Oulu; Kettunen, Iris Inkeri, veroasiantuntija, Jyväskylä; Kiiveri, Eino Antero, hankintaesimies, Viiala; Kinnunen, Aino Maria, vakuutussihteeri, Espoo; Kinnunen, Ari Juhani, päivittäistavarapäällikkö, Siikajoki; Kinnunen, Maire Anneli, yksikkösihteeri, Laukaa; Kiviaho, Mauno Juhani, käyttöpäällikkö, Jokioinen; Klemelä, Erja Inkeri, ympäristösihteeri, Jokioinen; Knuutila, Asko Eerikki, pituusleikkurimies, Lavia; Kohtala, Jukka Kalervo, yrittäjä, Karijoki; Koivula, Erkki Johannes, hankintaesimies, Muhos; Koivumaa, Kari Kullervo, tiimiesimies, Pello; Koivumaa, Vilho Jaakko, maanviljelijä, Siikajoki; Koivuniemi, Kai Samuel Johannes, vuokraamonhoitaja, Kauhajoki; Kolattu-Tolvi, Outi Maria, agrologi, Somero; Koponen, Jouko Tapani, rakennustarkastaja, Leppävirta; Korhonen, Jarmo Juhani, metsäneuvoja, Siilinjärvi; Korhonen, Teija Hannele, tutkimusanalyytikko, Tervo; Korpela, Eliisa Anneli, myyntiesimies, Seinäjoki; Korpi, Jaakko Tauno, elintarviketyöntekijä, Lapua; Kortelainen, Toivo Sakari, myyjä, Nurmes; Koski, Ilkka Johannes, palomestari, Pori; Koskinen, Jaakko Veli, maanviljelijä, Hamina; Kuivalainen, Sirpa Marja-Terttu, ravitsemispäällikkö, Ikaalinen; Kukkonen, Mervi Hannele, kotitalousneuvoja, Juva; Kuokka, Heimo Kalevi, huoltoasentaja, Lapinlahti; Kurkinen, Marja-Leena, vakuutussihteeri, Lahti; Kurula, Eija Marjatta, asiantuntija, Kittilä; Laitila, Janne Kalevi, maanviljelijä, Kuortane; Lappi, Markku Antero, pyörökoneenkuljettaja, Multia; Laukniemi, Esa Sakari, palomestari, Joroinen; Lepistö, Kaisa Liisa, juustonkeittäjä, Toholampi; Lepistö, Martta Annikki, kunnanvaltuutettu, Juupajoki; Leponiemi, Raili Elisabet, taksiautoilija, Sastamala; Leppäkangas, Markku Tapio, rakennustarvikemyyjä, Alajärvi; Leväinen, Sirpa Maarit, maaseutupäällikkö, Joroinen; Lindfors, Ralf Gösta Alexander, företagare, Pedersöre; Lindroos, Monica Annette, toimitusjohtajan assistentti, Sipoo; Lipsanen, Pekka Jouko, asiakkuuspäällikkö, Kouvola; Liski, Tuire Anneli, ravintolapäällikkö, Tampere; Lotvonen, Juha Matti, verotarkastaja, Helsinki; Makkonen, Urho Vesa, maanviljelijä, Rääkkylä; Maltari, Suvi Hannele, henkilökohtainen pankkineuvoja, Hämeenlinna; Marjokorpi, Juha Matti, maanviljelijä, Heinola; Matintupa, Sirpa Elina, rahoitusneuvoja, Alajärvi; Memonen, Raimo Kalevi, yrittäjä, Joroinen; Metso, Jouni Kalevi, metsäasiantuntija, Keuruu; Mustonen, Tuula Helena, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Muukkonen, Tuula Kaarina, palveluneuvoja, Raisio; Myllymäki, Marianna, tutkimusmestari, Ypäjä; Mäki, Olli Arto Antero, maanviljelijä, Lappajärvi; Mäki-Heikkilä, Ritva Anneli, maaseutusihteeri, Alavus; Mäkilä, Outi Tuulikki, julkaisusuunnittelija, Jokioinen; Mäntyharju, Päivi Johanna, kotieläinasiantuntija, Seinäjoki; Mölsä, Timo Tapio, maanviljelijä, Rääkkylä; Niemi, Anne-Marja, johtaja, Vimpeli; Nieminen, Rauno Gunnar, materiaaliesimies, Jämsä; Nikula, Heimo Juhani, maanviljelijä, Eurajoki; Nurmilaukas, Ilona Susanna, ravitsemispäällikkö, Kouvola; Nurminen, Laura Ilona, kirjastonhoitaja, Lapinlahti; Nurminen, Riitta Marjaana, ruokapalvelupäällikkö, Kemijärvi; Nurmio, Mårten Viking, skogsbruksingenjör, Kimitoön; Nykänen, Tapani, maatalousyrittäjä, Kangasniemi; Nätkin, Heikki Kalervo, maaseutuyrittäjä, Tampere; Ojanperä, Jyrki Uolevi, koneyrittäjä, Nousiainen; Oksman, Maija Johanna, suunnittelija, Pello; Olli, Esa Evald, kauppias, Kauhava; Ollikainen, Hilkka Hannele, metsätalousinsinööri, Vantaa; Paavola, Vesa Kalevi, agrologi, Kaustinen; Palojärvi, Leena Marja, toiminnanohjaaja, Enontekiö; Palokangas, Esa Markku, sähköasentaja, Siikajoki; Parviainen, Kirsti Hanne Margareta, myyntiesimies, Lohja; Pasonen, Timo Juhani, yrittäjä, Juva; Pehkonen, Harri Aatos, tuotantopäällikkö, Hämeenlinna; Pekkonen, Jouni Matti Olavi, yrittäjä, Pertunmaa; Pelkonen, Timo Eero Olavi, hankintaesimies, Lappeenranta; Peni, Paul Juhani, maanviljelijä, Kristiinankaupunki; Pietarinen, Rauni Kaarina, yrittäjä, Kangasniemi; Piippo, Eila Elma Anneli, maaseutuyrittäjä, Ilomantsi; Piispa, Timo Alpo Ensio, kasvintuotanto- ja talousneuvoja, Juva; Pirinen, Kaj Juhani, kaavoitusinsinööri, Juva; Pirnes, Lauri Matias, käyttöpäällikkö, Simo; Pirnes, Pekka Päiviö, hankintapäällikkö, Järvenpää; Pitkänen, Hannu Tapio, kuljetusesimies, Savonlinna; Poranen, Aino Helena, maanviljelijä, Perho; Puro-Aho, Alpo Matias, maanviljelijä, Kauhava; Pusa, Paula Helena, maanviljelijä, Keuruu; Pärnänen, Eero Aarre Olavi, liikenteenharjoittaja, Joroinen; Pöykkö, Sirkku Päivi Marita, metsätalousinsinööri, Loppi; Rajala, Tuula Kristiina, asiakkuuspäällikkö, Seinäjoki; Rakkolainen, Ritva Hannele, yrityksen pankkineuvoja, Eura; Ranta, Kari Tapani, yritys- ja talousneuvoja, Pyhäranta; Rantala, Heino Kalevi, maanviljelijä, Liminka; Rantala, Jari Risto Juhani, aluejohtaja, Kärkölä; Rautiainen, Pirkko Tellervo, ruokapalvelutyöntekijä, Nurmes; Rautiainen, Tuula Sinikka, kunnanvaltuutettu, Valtimo; Rekola, Aila Leena, maaseutuasiamies, Jyväskylä; Remes, Tuure Pekka Mikael, maanviljelijä, Kiuruvesi; Rentola, Jorma Tapani, yrittäjä, Kristiinankaupunki; Repola, Pentti Tapio, hankintaesimies, Pudasjärvi; Ristimäki Margit Anneli, luokanopettaja, Ylistaro; Roivainen, Hannele Merja, asiakkuusneuvoja, Tornio; Ruokonen, Paavo Ilmari, luomuviljelijä, Ilmajoki; Ruuttula-Vasari, Anne Kaarina, projektitutkija, Sievi; Rytkönen, Seppo, yrittäjä, Sonkajärvi; Räty, Tommi Albin, postityöntekijä, Riihimäki; Saarelainen, Eeva Liisa, taloussihteeri, Lapinlahti; Saari, Raija Anneli, kodinhoitaja, Isokyrö; Saarikallio, Simo Tuomo, talousja kasvinviljelyneuvoja, Loimaa; Saarinen, Juha Antero, metsäasiantuntija, Kouvola; Saastamoinen, Markku Juhani, työnjohtaja, Suomussalmi; Sairanen, Esko Juhani, verosihteeri, Turku; Salmela, Riitta, henkilökohtainen pankkineuvoja, Jyväskylä; Salmi, Aaro Jaakko, maanviljelijä, Seinäjoki; Salonen, Pirjo Tuulikki, rahoitusasiantuntija, Janakkala; Sandvik, Ossi Matias, puoluesihteeri, Jalasjärvi; Seppä, Tarmo Simo Kalervo, maanviljelijä, Sastamala; Sippola, Jari Aleksi, maanviljelijä, Alavus; Ståhle, Jyrki Petteri, kuljetuspäällikkö, Kangasala; Ståhlstedt, Reijo Aarne, kiinteistönhoitaja, Vihti; Sundqvist, Aira Tuulikki, riskienhallinnan asiantuntija, Turku; Suoniemi, Jukka Olavi, marketpäällikkö, Tampere; Suvanto, Ulla Maria, avainasiakaspäällikkö, Turku; Tahvanainen, Jouko Tapani, metsäneuvoja, Ilomantsi; Tallbacka, Tuomo Anton, yrittäjä, Alajärvi; Tarkamo, Sisko Anneli, vakuutussihteeri, Espoo; Tiainen, Juho Albin, maatalousyrittäjä, Rantasalmi; Tiihonen, Markku Eero Tapio, yrittäjä, Suonenjoki; Tiippana, Risto Juhani, korvauskäsittelijä, Hausjärvi; Tiirikainen, Soili Maria, vakuutussihteeri, Helsinki; Tikkanen, Arvo Pellervo, maanviljelijä, Rääkkylä; Tikkanen, Tuula Annikki, emäntä, Kiuruvesi; Toivettula, Maarit Hannele, taloustarkastaja, Hikiä; Tolonen, Niilo Juhani, tarhaaja, Kalajoki; Torssonen, Timo Emil, yrittäjä, Vieremä; Tuhkasaari, Timo Jaakko, maanviljelijä, Kauhava; Tuisku, Arto Tapani, metsuri, Rovaniemi; Tynkkynen, Juha Pekka, agrologi, Parikkala; Tyynelä, Kari Allan, maanviljelijä, Veteli; Ulvinen, Ilpo Antero, maatalousyrittäjä, Lapua; Uusi-Kilponen, Jaana Helena, asiakaspäällikkö, Espoo; Uusnäkki, Vesa Sakari, asiakaspalveluvastaava, Kouvola; Vaara, Saara Alina, sijoitusasiantuntija, Lapua; Wall, Eero Kauno Johannes, ketjumyyntipäällikkö, Tuusula; Wallenius, Eila Astrid, kiinteistövastaava, Riihimäki; Valtonen, Mirja Maritta, terveystarkastaja, Lappeenranta; Viinanen, Esko Aulis, metsäneuvoja, Kouvola; Viljanmaa, Pirkko Anna-Maija, liikkeenharjoittaja, Isokyrö; Vinkki, Esko Antero, maatalousyrittäjä, Haapavesi; Volanto, Panu Matti Juhani, maaseutuasiamies, Luhanka; Wretdal, Bjarne Anton, jordbrukare, Kimitoön; Vuorenmaa, Heino Erkki, metsätalousyrittäjä, Haapavesi; Vuorenmaa, Jyrki Johannes, metsäneuvoja, Pori; Vähätiitto, Esko Fredrik, toimitusjohtaja, Kärsämäki; Väänänen, Heikki Kaleva, maatalousyrittäjä, Maaninka; Väänänen, Osmo Aulis, työnjohtaja, Siikajoki; Ylimaula, Esko Kalervo, metsäneuvoja, Tornio; Yli-Nisula, Veikko Johannes, maanviljeliä, Kuortane; Åberg, Lasse Gustav Rainer, Regionchef, Närpiö. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Aavikko, Seija Irmeli, verosihteeri, Kouvola; Ahonen, Risto Tapani, sähköasentaja, Valkeakoski; Ahonperä, Kauko Olavi, maanviljelijä, Siikajoki; Aitala, Raija Anneli, verosihteeri, Imatra; Ala, Saimi, emäntä, Kittilä; Alajääski, Toivo Erkki, maanviljelijä, Kouvola; Ala-Panula, Sirkka-Liisa, myyntineuvottelija, Kauhajoki; Allén, Päivi Hannele, laboratoriomestari, Forssa; Alsio, Tuomo Paavo, postityöntekijä, Helsinki; Andelmaa, Markku, mela-asiamies, Salo; Angeria, Anneli Elisabeth, verosihteeri, Pello; Anttila, Jukka Tuomas, ruokinta-asiantuntija, Kokkola; Arola, Timo Juhani, postityöntekijä, Helsinki; Eerola, Raija Irja Kaarina, verosihteeri, Tuulos; Eironen, Jouko Matias, metsäasiantuntija, Salo; Flink, Eija Marketta, ruokapalvelutyöntekijä, Haapajärvi; Fogelberg, Krister Robert, palomestari, Vaasa; Gröhn, Hannu Timo Juhani, puistotyöntekijä, Outokumpu; Haatanen, Harri Kalevi, marketpäällikkö, Helsinki; Hakala, Veli-Matti, palomestari, Seinäjoki; Hallikainen, Liisa, verosihteeri, Kuopio; Halonen, Aatu Juhani, autokirjastonhoitaja, Viitasaari; Hamina, Ari Antti Tapio, meijeristi, Sipoo; Hannula, Outi Marjatta, verosihteeri, Säkylä; Haverinen, Lauri Matti Olavi, tutkimustyöntekijä, Kuhmo; Havunen, Jari Matti, postityöntekijä, Järvenpää; Heikkilä, Irma Annikki, emäntä, Himanka; Heikkilä, Marja-Leena, tienpidon assistentti, Ylivieska; Heikkilä, Martti, yrittäjä, Tarvasjoki; Heikkinen, Raija Anneli, postityöntekijä, Vihti; Heinonen, Esa Mikael, yrittäjä, Tarvasjoki; Heiskanen, Eija Helena, vesivarojen assistentti, Kuopio; Helpiö, Riitta Irene, verosihteeri, Uusikaupunki; Hirvensalo, Saila Heli Maritta, verosihteeri, Turku; Hotakainen, Timo Kalle Mikael, metsäasiantuntija, Saarijärvi; Huuhtiainen, Tuula Anneli, ravintolapäällikkö, Kärkölä; Huusko, Erkki Antti, paloesimies, Vaasa; Hylli, Olli Jorma Tapani, maaseutuyrittäjä, Pälkäne; Hynynen, Arvo Olavi, maatalousmyyjä, Juuka; Hynynen, Terttu Marita Kyllikki, tiedekunnan sihteeri, Lappeenranta; Hämäläinen, Pekka Juhani, autonkuljettaja, Helsinki; Hämäläinen, Ulla Tiina, eläkeasiantuntija, Helsinki; Hänninen, Mirja Anneli, maatalousyrittäjä, Vesanto; Ignatius, Väinö, maanviljelijä, Kitee; Isokangas, Raija Irmeli, postityöntekijä, Oulu; Jaakkola, Esa Olli Juhani, tilasäiliöhuoltaja, Turku; Jaanus, Pirjo Aulikki, verosihteeri, Raahe; Jokinen, Tuija, yrityksen pankkineuvoja, Janakkala; Jokiniemi, Pentti Gunnar, kaivinkoneen kuljettaja, Loppi; Junkala, Eero, metsäasiantuntija, Kannus; Jyräsalo, Marja-Liisa, verovalmistelija, Helsinki; Järvenpää, Pentti Aatos, hankintaesimies, Askola; jatkuu seuraavalla sivulla. 11 Keskiviikkona 11
joulukuuta 2013 kunniamerkit Jussi Nukari/Lehtikuva Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio järjestivät tämänvuotisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Tampere-talossa. Kaalinpää, Merja Helena, verosihteeri, Kouvola; Kalaidzhiev, Mervi Hannele, kuljetussihteeri, Valkeakoski; Kallio, Kari Juhani, postityöntekijä, Kuopio; Kallunki, Taina Sisko, verosihteeri, Ii; Kanerva, Olavi Elis, maanviljelijä, Loppi; Kanerva, Taina Irene, verosihteeri, Nurmijärvi; Kankaanpää, Asko Kaleva, vuoromestari, Seinäjoki; Karjalainen, Anita Pirjo-Liisa, verosihteeri, Parikkala; Karkkola, Lea Marja-Leena, henkilökohtainen pankkineuvoja, Kemijärvi; Kataikko, Leena, kunnanhallituksen jäsen, Miehikkälä; Katainen, Eila Helena, verosihteeri, Siilinjärvi; Kaunisharju-Pulkka, Heidi Pirjo Marita, ravintolapäällikkö, Oulu; Kauppinen, Pirjo Kaarina, palveluneuvoja, Viitasaari; Kaurola, Kari Juhani, ylipalomies, Lappeenranta; Kelahaara, Valma Annikki, tilineuvoja, Oulu; Kemppi, Pirjo Anneli, postityöntekijä, Espoo; Kerttula, Esko Olavi, verosihteeri, Hyvinkää; Kerttula, Kari Olavi, käyttömestari, Tornio; Keränen, Risto Tapio, maanmittausteknikko, Kuusamo; Keskimaa, Päivi Kaarina, ravitsemistyönjohtaja, Urjala; Keski-Vakkuri, Timo Juhani, maanviljelijä, Kauhajoki; Kesti, Uno Jarl Johan, brandman, Vasa; Kiri, Päiviö, maanviljelijä, Hamina; Kivi, Raimo Juhani, tehdaspalveluesimies, Valkeakoski; Koivukoski, Olli Aleks, palotarkastaja, Perho; Kokko, Eeva-Liisa, päivittäistavarapäällikkö, Rovaniemi; Korhonen, Auli Helena, maatalousyrittäjä, Vesanto; Korhonen, Pentti Ensio, maatalousyrittäjä, Rautalampi; Korhonen, Sirpa Annikki, verovalmistelija, Kuopio; Korpua, Jaakko Ville, avainasiakaspäällikkö, Kiiminki; Kortekuru, Toivo Tuomas, metsätyönjohtaja, Kokemäki; Kortelainen, Tarja Margit, verosihteeri, Orimattila; Kuittinen, Matti Juhani, maatalousyrittäjä, Nurmes; Kulmala, Lauri Johannes, ylipalomies, Kauhajoki; Kuokkanen, Arja Kyllikki, verosihteeri, Kotka; Kuosmanen, Jouko Kalevi, kirvesmies, Iisalmi; Kuosmanen, Tuula Helena, emäntä, Kuopio; Kurvinen, Tapani Juho, maatalouslomittaja, Oulainen; Kuusela, Liisa Hannele, palveluneuvoja, Kauhajoki; Kylökäs, Hannu Antero, tutkimusmestari, Loppi; Kähkölä, Erkki Markus, maanviljelijä, Siikajoki; Kähö, Sirkka-Liisa, verosihteeri, Lappeenranta; Kärkkäinen, Eija Riitta, markkinointiassistentti, Helsinki; Laakso, Veikko Juhani, laborantti, Saukkola; Laaksomo, Margit Kaarina, toimistosihteeri, Lohja; Laitala, Ossi Allan, palomestari, Kauhava; Laitinen, Arvi Juhani, rakennusmestari, Leppävirta; Laitinen, Visa Uolevi, metsäasiantuntija, Kangasniemi; Lappalainen, Jussi Tapio, maanviljelijä, Siilinjärvi; Laukkanen, Hannu Johannes, tuotantovastaava, Kiuruvesi; Laurikainen, Pirjo Riitta, verosihteeri, Mikkeli; Lehtosalo, Mikko, sähköasentaja, Rovaniemi; Leinonen, Pirjo Marja Tuulikki, rahoitusneuvoja, Jyväskylä; Leivonen, Tuomas, hedelmällisyysneuvontaseminologi, Varkaus; Leppänen, Marko Juhani, työnjohtaja, Lavia; Leppänen, Raimo Kalevi, operaattori, Liperi; Lievonen, Laura Inke- ri, emäntä, Lapinjärvi; Lintula, Jouni Veli-Matti, keittiömestari, Seinäjoki; Lintula, Tuomo Kalervo, maaseutuasiamies, Kärsämäki; Lundmark, Kitte Mari-Anne, verosihteeri, Espoo; Luostarinen, Jari-Petteri, postityöntekijä, Helsinki; Lyytikäinen, Valto Juhani, lihanleikkaaja, Jyväskylä; Maikku, Vilho Vilhelm, postityöntekijä, Kuusamo; Martikkala, Rauni Helinä, verosihteeri, Haukipudas; Martinkauppi, Anne Irene, verosihteeri, Hyvinkää; Marttila, Mika Marko Tapani, palomies, Vähäkyrö; Masalin, Kirsti Irene Birgitta, puutarhuri, Helsinki; Matikainen, Ilma Inkeri, emäntä, Kitee; Maunuvaara, Riitta Annikki, tutkimusavustaja, Rovaniemi; Mikkanen, Reijo Tapani, sähköasentaja, Mikkeli; Mikkola, Merja Marjatta, ravitsemistyöntekijä, Köyliö; Moisio, Väinö Aapeli, linja-autonkuljettaja, Konnevesi; Muukkonen, Risto Juhani, ylipalomies, Savonlinna; Myllykoski, Osmo Matias, maanviljelijä, Kauhava; Myllymäki, Anne Irmeli, Senior Project Controller, Espoo; Mähönen, Jouni Uolevi, saha-ja maatalousyrittäjä, Ii; Mäki, Anna-Maija, tutkimusmestari, Jokioinen; Mäntylä, Pirkko Maria, marketpäällikkö, Teuva; Mölläri, Sakari Johannes, maatalousyrittäjä, Rovaniemi; Naukkarinen, Ulla Riitta Kaarina, verosihteeri, Imatra; Nenonen, Tuomo Anssi Jukka, kuorma-autonkuljettaja, Kirkkonummi; Niemelä, Juha Eino Kalervo, maatalouslomittaja, Siikalatva; Niemelä, Veli-Matti, linja-autonkuljettaja, Karijoki; Niemi, Eine Helena, keittiömestari, Rovaniemi; Niemi, Jaakko Sakari, vesilaitoksen vastaava hoitaja, Urjala; Niiranen, Merja Satu Kristiina, henkilökohtainen pankkineuvoja, Hyvinkää; Nikkilä, Paula Tuulikki, verosihteeri, Keminmaa; Nissi, Jaana Marjatta, tutkimusmestari, Urjala; Nivalainen, Ari, postityöntekijä, Vieremä; Ojala, Pekka Henteri, maanviljelijä, Kuusamo; Oksajoki, Anne Taina Kristiina, verosihteeri, Asikkala; Orjamo, Anne Maaret Kristiina, painopinnanvalmistaja, Mäntsälä; Paljakka, Raija Helena, toimistoemäntä, Helsinki; Palomäki, Anne Tuulikki, metsätietosihteeri, Kajaani; Palovaara, Pertti Simeon, maanviljelijä, Kolari; Pietarila, Kalle Aukusti, maanviljelijä, Pudasjärvi; Pietiläinen, Ismo Antero, maaseutuyrittäjä, Pihtipudas; Pitkänen, AnnaMaija, meijerityöntekijä, Suonenjoki; Pulliainen, Maija-Liisa, sadehavainnontekijä, Savukoski; Puttonen, Arja Maritta, verosihteeri, Pieksämäki; Puutio, Jari Antero, maanviljelijä, Kokkola; Raiskio, Kirsi Päivi Helena, tutkimusmestari, Jokioinen; Rajala, Riitta Kaarina, seminologi, Reisjärvi; Rajasammal, Teuvo Ensio, postityöntekijä, Pori; Ratamo, Nils Hjalmar, palomestari, Rauma; Raudaskoski, Jarmo Juhani, maanviljelijä, Nivala; Rautiainen, Auli Ritva Tuulikki, myymälävastaava, Toholampi; Rautjärvi, Tarja Anneli, hotellipäällikkö, Iisalmi; Riekki, Aino Anneli, verosihteeri, Oulu; Riekki, Tuula Hannele, verosihteeri, Kuusamo; Riikonen, Mat- ti Antero, postityöntekijä, Kerava; Rinne, Helena Sohvi, verosihteeri, Parainen; Rissanen, Nanna Kaarina, verovalmistelija, Helsinki; Ritola, Ahti Juhani, maatalousyrittäjä, Jalasjärvi; Ritvanen, Tauno Kalevi, laadunvalvoja, Pieksämäki; Roiha, Jukka, prosessihenkilö, Taipalsaari; Rossi, Hilkka Toini Suleima, elintarviketyöntekijä, Lapinjärvi; Ruonakoski, Laura Irene, verosihteeri, Rovaniemi; Räihä, Esko Väinö Tapio, kuljetusmies, Valkeakoski; Sahlsten, Marja Kaarina, rahoituspäällikkö, Turku; Sammalisto, Marja Hannele, verosihteeri, Luvia; Samula, Eetu Olavi, maanviljelijä, Viitasaari; Saunamäki, Yrjö Sakari, maanviljelijä, Kauhajoki; Savolainen, Antti Sakari, verosihteeri, Kuopio; Seppänen, Leena Kaarina, tutkimusmestari, Jokioinen; Sibenberg, Eila Kyllikki, keittäjäemäntä, Heinola; Siidorof, Aleksanteri, metsuri, Viitasaari; Siponen, Martti Aulis, seminologi, Kiuruvesi; Skogberg, Karl Anders Gustav, fiskhandlare, Föglö; Snäll, Hilkka Tuulikki, verosihteeri, Orimattila; Solismaa, Eino Emil, maanviljelijä, Viitasaari; Stolt, Helvi Kaarina, korvauskäsittelijä, Jyväskylä; Strömmer, Eila Maria, verosihteeri, Oulu; Suhonen, Jari Tapio, ravintolapäällikkö, Lempäälä; Sundman, Sven, lastbilschaufför, Sibbo; Suomi, Jukka Pekka, metsäasiantuntija, Kangasniemi; Suorsa, Jukka Eemil, liikennemyymäläpäällikkö, Sievi; Suurnäkki, Marja Anneli, verosihteeri, Iitti; Syrjäläinen, Tuula Merja, postityöntekijä, Vantaa; Tahvanainen, Tuija Mirjami, maksatustarkastaja, Rovaniemi; Tammilehto, Eija Ilona, Yrittäjä, Tuusula; Tanskanen, Toivo Onni Ensio, maanviljelijä, Siikajoki; Teerisalo, Irene Marjatta, korvauskäsittelijä, Vantaa; Tikkanen, Kari Matti, postityöntekijä, Iisalmi; Timonen, Raili Marjatta, paikkatietojärjestelmän asiantuntija, Siilinjärvi; Toivanen, Ulla Kristiina, kahvilapäällikkö, Savonlinna; Toivonen, Anja Sisko Anita, vakuutusratkaisija, Nurmijärvi; Toivonen, Tiina Marjaana, Food Legislation Officer, Turku; Tuomenheimo, Sirkka Anna-Liisa, vakuutusvirkailija, Kouvola; Tuominen, Senja Riitta Katariina, laborantti, Loimaa; Tuuli, Eero Henrik, maanviljelijä, Lapinjärvi; Tyystälä, Tarmo Tapio, logistiikkaasiantuntija, Seinäjoki; Ukkola, Aake Ensio, kuljetusalan yrittäjä, Kouvola; Vanhatalo, Esa Juha Kalervo, puutarhayrittäjä, Keminmaa; Weck, Riitta Anna Elisabet, keittiömestari, Vantaa; Welin, Tua Christina Olofsdotter, ympäristöpäällikkö, Lieto; Vesterinen, Pentti Juhani, sähköasentaja, Turku; Vidnäs, Alpo Matias, maanviljelijä, Merijärvi; Viita, Veikko, postityöntekijä, Lohja; Viljanen, Esko Ensio, vesilaitoksen hoitaja, Urjala; Virta, Seija Mirjami, verosihteeri, Suonenjoki; Visuri, Matti, autonkuljettaja, Ylivieska; Vuori, Jukka Olavi, postityöntekijä, Helsinki; Vuorilehto, Henri, ympäristöteknikko, Pori; Väänänen, Ritva Anneli, verosihteeri, Kiiminki; Öhman, Kalle Erkki, metsuri, Viitasaari; Övermark, Hannu Tapani, ylipalomies, Lappajärvi. Suomen Valkoisen Ruusun mitali Hakala, Esa Matti, puuseppämestari yrittäjä kirjailija, Lahti; Hatanpää, Antti Matias, lihanleikkaaja, Seinäjoki; Hirvonen, Raimo Antero, käynninvarmistaja, Äänekoski; Huppunen, Matti Juhani, sähköverkostoasentaja, Kontiolahti; Hämäläinen, Erkki Tapio, logistiikkatyöntekijä, Kerava; Hämäläinen, Matti Veikko Ensio, sähköverkkoasentaja, Mikkeli; Härkänen, Leo Kullervo, voimalaitoskäyttäjä, Sastamala; Isoniemi, Hilkka Helinä, palveluneuvoja, Kurikka; Judin, Paula Marjatta, tuotepakkaaja, Hämeenlinna; Jänönen, Tuula Inkeri, liikennemyymälätyöntekijä, Nurmes; Kallio, Pasi Sakari, palomies, Turku; Kangas, Pauli, metsuri, Sodankylä; Keskinen, Ritva Aliina, hautomotyöntekijä, Seinäjoki; Kortesoja, Sisko Marjatta, teurastamotyöntekijä, Lapua; Kotiniemi, Mikko Antero, prosessinhoitaja, Jämsä; Kuivalainen, Risto Juhani, palokalustonhoitaja, Joensuu; Kärnä, Leo Antero, maaseutuyrittäjä, Kuhmo; Lahti-Nuuttila, Sirkka-Liisa, maksuliikenneasiantuntija, Valkeakoski; Levaniemi, Matti Tapio, kirjastoautonkuljettaja-virkailija, Jämsä; Liikkanen, Jaakko Tapani, sellukoneen hoitaja, Hamina; Liimatainen, Pentti Johannes, kokki, Jyväskylä; Mahlamäki, Raimo Eerik, vannesahaaja, Närpiö; Myllymäki, Veli-Matti, trukinkuljettaja, Toholampi; Nieminen, Kari Paavali, vesilaitoksen vastaava hoitaja, Punkalaidun; Nokkanen, Leena Inkeri, liikennemyymälätyöntekijä, Hamina; Nousiainen, Harri Olavi, palokalustonhoitaja, Kouvola; Ojanen, Eila Marita, ruokapalveluvastaava, Mäntsälä; Piekkari, Marko Aukusti, maatalousyrittäjä, Kittilä; Pietiläinen, Asta Elisabet, elintarviketyöntekijä, Kylmäkoski; Piltti, Timo Juhani, vuoroesimies, Rauma; Pohja, Seppo Timo Tapani, elintarviketyöntekijä, Kangasala; Poutala, Ari Kauko Juhani, maatalousyrittäjä, Punkalaidun; Pylkkänen, Ulla Kaarina, kokki ateriapalveluvastaava, Mikkeli; Raikonen, Pekka Juhani, makkaratyöntekijä, Kuopio; Ripatti, Timo Tapani, metsuri, Mäntyharju; Saahkari, Tuomo Antero, maatalousyrittäjä, Sodankylä; Saastamoinen, Kari Jukka, kenttämestari, Haapavesi; Salokoski, Paula Annikki, luotonvalvoja, Helsinki; Sandqvist, Kaarlo Antero, maatalousyrittäjä, Ylitornio; Suhonen, Jouko Tapani, maatalousyrittäjä, Joroinen; Suontakanen, Mirja Helena, karjanhoitaja, Kauhajoki; Teppo, Pekka Juhani, teurastaja, Kauhajoki; Toivonen, Lauri Ilmari, maanviljelijä, Kiuruvesi; Vainikka, Timo Kalevi, pituusleikkurin hoitaja, Lappeenranta; Valliluoto, Ari Mauri, koneasentaja, Laitila; Valtanen, Kaarlo Vihtori, sähköasentaja, Raahe; Varamäki, Ritva Helena, kassatoimihenkilö, Kurikka; Vesalainen, Eila Kyllikki, ruokalan emäntä, Kokemäki; Ylikoski, Aaro Samuli, yrittäjä, Kristiinankaupunki. MT UUSI ETU! Lehti lukulautaan. Maaseudun Tulevaisuus lukulautaan eli iPad- ja Android-tableteille optimoitu lehti lukulauta.mt1.fi. Nyt myös Windows Phone 8 -laitteille.. 12 Keskiviikkona 11
(Jatkuu) TERO SAVOLAINEN Helsinki rahapelit Nettipelit koukuttavat, mutta lautapelitkin pitävät pintansa. Birmingh. Minäkään en saa kemikaalisekoituksia enää käyttää. Liina soutaa selälle ja minä nostelen verkot veteen. Osa niistä on tietokoneella, mutta myös lautapelit vastaavat ajan huutoon. Vuoden perhepeliksi on valittu Super Farmari, joka tosin on enemmän keräily- kuin viljelypeli. Vuoden lelut ja pelit valitsee 42-jäseninen Suomen leluyhdistys, ja loppuvuoteen ajoittuvalla valinnalla on ilmeisen kaupalliset tarkoitukset. Super Farmari on oikeastaan vanha peliklassikko Puolasta. Sillä on oikea historiakin, joka juontuu vuoteen 1943. Verkko katoaa nopeasti tummaan veteen. ?Helppoa kuin heinänteko?, sanon vaikken ole heinää koskaan tehnytkään. Kurotan puhelinta Liinalle, se lipeää kädestäni laidan yli veteen. ?Se oli vanha malli?, sanon Liinalle. ................. lähtö: 4 5. 2 2 10 Doncaster . ........... 1 1 2 Newcastle . Lauman turvaksi voi hankkia isoja ja pieniä koiria, jotka suojaavat pedoilta. Tässä ja eläintenvaihdossa onkin pelin taktikoinnin paikka: pitää osata tehdä vaihdot oikeaan aikaan. Takana on puolen vuoden kuivaharjoittelu kuntosalilla alataljassa. Ostin tänään muikkuverkot. En ole koskaan kalastanut verkoilla, mutta olen kirjoittanut aiheesta kalastajien keskustelupalstalla. 1 1 x Peliaika päättyy la 14.12. Rantasalmelainen kalastaja on Tarmo Tolvanen, ei Tauno. Toimitus pahoittelee virhettä. MT. 1 1 3 West Ham . 1 1 x 12 Nottingham . Ipswich . yllättäen . ..... Minulle riittää ilmaispeli. Peli näyttää kivalta ja siinä vaihtuu itsekseen taustat esimerkiksi jouluna ja halloweenina. HELMI POUTANEN, 9 OIKAISU Juhlakuvassa Tarmo, ei Tauno Tolvanen Maanantain lehdessä oli nimivirhe Tampere-talon itsenäisyyspäivän juhlista kertovan jutun kuvatekstissä. Muita ei ollut. 1 1 x 13 Huddersfield . Lauma kasvaa nopeammin, jos eläimiä sattuu jo omistamaan. 1 1 8 Watford . Puhelin kastuu. ?Laita se verkko veteen?, Liina sanoo. ?Souda käteni suuntaan?, sanon Liinalle ja viittilöin kirkonkylälle päin. Pysähdymme järven keskikohdalle. 13 Keskiviikkona 11. Fulham ..................... Kolmegee ei toimi. Liina heittää airolla vettä päälleni. Tarkistan, onko kukaan kommentoinut iskukoukkukeskustelua, jonka aloitin. Viestejä on kuusi. ?Vastaan nopeasti, tulen sitten saunaan?, sanoin Liinalle. Liina kantaa vettä saunaan. ?Unohditko jotakin?, Liina sanoo. Älkää heittäkö pois rohkeuttanne, sillä se palkitaan kerran runsaasti. 1 1 9 Charlton . kosketusnäyttö on yhtiön peliperusta jatkossakin. Yhteispeliä kouluihin Luontoon sijoittuu myös keskiuusmaalaisten opettajien, oppilaiden ja peliyritys Eduplussan kehittämä Saarella. Mittasin syvyyden Pentin kanssa kaikuluotaimella jo alkukesällä. x x 2 1 1 Blackburn . Pelissä on hauskaa yrittää pärjätä loppuun asti ja pitää hymiöt korkeilla pisteillä. Huono puoli on se, että haaksirikkoutuneita ihmisiä ei näy saaressa esimerkiksi kävelemässä. ALIINA MANSIKKAMÄKI, 9 Hay Day on maatilapeli, jossa pyritään saamaan omasta maatilasta mahdollisimman hieno ja iso. Mökillä on työnnettävä ruohonleikkuri. ?Voin lähteä aamullakin, jos lämmität saunan ja kannat vedet?, Liina sanoo. ?Hyvä, lasketaan vielä Pen- >> Verkkoankkuri molskahtaa veteen ja saa järven pintaan eloa. tin verkot?, minä sanon. lähtö: 7 7. Palsta on maksuton. Sunderland ......... Rannassa on matalaa, verkon ylänaru jää pinnalle. Ne olivat yhä kaupan paketissa. Liina kiskoo venettä pitkin tyyntä järven pintaa. 1 1 6 Blackpool . Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. Olen pelannut nyt pari kuukautta ja aion pelata ainakin siihen asti, kunnes saan hevosia. Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan. Queen´s PR ...........2 x 2 7 Bournemouth . .................. Pelastajat tulevat hakemaan ihmiset vasta 15 kuukauden päästä. Ennen kuin pelastajat tulevat saarelle, saaressa täytyy tutkimalla löytää kiviä ja puita, joista sitten voi tehdä rakennuksia. Täytyy myös löytää ruokaa. Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. Hepr. Vaikeinta on saada hevosia. Kierros 50 Vihjeemme: 1?s. 64?s. 1 Chelsea . Hän on valmis vesille, vaikkei ole veneellä aikaisemmin soutanutkaan. x 1 x 5 Everton . West Bromwich . Sheffield W . Jes. 35:5?6 12.12. ?Ai niin, mitä teetä otat?? Liina ei vastaa, laitan minttua. Kun Liina tulee saunasta, tee on jo kylmää. Sitä kuvataan oppimispeliksi, jossa ei pärjää yksin. Nettipeli on tarkoitettu kehittämään oppilaiden yhteistyötaitoja ja auttamaan ryhmäytymistä, sillä sitä pelataan luokan tai muun ryhmän kanssa. x x 4 Cardiff . En muista yksityiskohtia. Ostin kohotkin tänään. Millwall ............... Peliä pelataan tietokoneilla tai iPadeilla, ja yksi pelikerta kestää puolisen tuntia. EIJA MANSIKKAMÄKI Markku Vuorikari KALAJUTTU Voissa paistetut muikut, osa 1 ?Tyyntä kuin piimälasissa soutaisi?, sanon Liinalle. Lapsilauma sai makeat naurut. Pekonia ja popcornia maatilalta Joulupiparit voi hakea myyjäisistä, jos ei itse halua leipoa. kaupungin automuseossa 15.12. klo 12?15. Esitelmä talonpoikaisesta joulusta maatalousmuseo Sarassa Loimaalla 29.12. Minä ohjaan melalla perästä. Laitan saunaan puita ja keitän teetä. Liina nyökkää. HELMI POUTANEN HAY DAYSTÄ Maatilapeleistä tuli hittejä Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta virtuaalielämässä maaseutu kiinnostaa. Lapsille ja vanhemmillekin on tarjolla useita pelejä, joissa voi leikkiä viljelijää. Saksa oli miehittänyt Puolan, Varsovan yliopisto suljettiin ja matematiikan professori Karol Borsuk menetti työnsä. lähtö: 7 poissa 6 11 ? 10 9 6, 9 6, 12 Peli on värikäs ja hauskannäköinen, mutta nopassa suden ja ketun hahmoissa on tulkinnanvaraisuutta. Muikkuja ei ole tullut, mutta ahvenia kyllä. ?Muikkuja tulee tuolta?, Pentti sanoi ja osoitteli kirkonkylälle päin. Elättääkseen perhettään hän kehitti Pieni maatila -pelin, jonka vaimo kuvitti ja valmisti perheen kotona. Tilauksia tuli tiheään. Maatilapelin luultiin kadonneen Varsovan kansannousun kaaoksessa, mutta vuosien jälkeen sitä löytyi yksi kappale kaupungin ulkopuolelta, ja peli otettiin uudestaan tuotantoon. Suomessa Super Farmari ilmestyi ensi kertaa nyt 70 vuotta syntymänsä jälkeen. Viljele, hoida ja myy Lautapelejä useammin lapset pelaavat nykyään tietokoneilla, ja koneellekin on tarjolla maaseutumeininkiä. Suomalainen Supercell aloitti tablettipelien kehittämisen vuonna 2011, ja jo marraskuussa kuoriutui kultamuna: Hay Day (Heinäpäivä), josta tuli hetkessä yhtiön toinen myyntimenestys, Amerikan listahitti ja miljoonabisnes. Pelaaja viljelee maata ja kas- vattaa eläimiä, jalostaa raakaaineita, myy lopputuotteita ja saa rahaa maatilansa kehittämiseen. ?Palaa luontoon ja koe maaseudun rauha ja yksinkertainen elämä?, Supercell mainostaa. Hay Day on ilmainen, mutta oikealla rahalla voi nopeuttaa pelaamistaan ostamalla virtuaalirahaa ja -timantteja. Pelin kotisivuilta löytyy esittelyvideo ja ohjeita opettajille. Pelin tekijöiden mukaan sopivinta kohderyhmää ovat peruskoulun 4.?9.-luokkalaiset sekä toisen asteen oppilaitokset. lähtö: 6 4. Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Aloitteleva äiti vaihteli eläimiä niin innoissaan, että jäljelle jäi vain koiria eikä yhtään kotieläintä. Derby ...................... Sitä saa kalastamalla kalaa merestä tai voi kyntää ja viljellä peltoa, josta sitten saa viljaa. Pelissä tarvitaan yhteistyötä ja monta tietokonetta. Koulujen välillä järjestettiin marraskuussa jopa turnauksia. Saarella-pelin on rahoittanut Opetushallitus, ja vaikka sen kokeilualuetta on ollut KeskiUusimaa, se on tarkoitettu pelattavaksi kaikissa Suomen peruskouluissa. Helpoimmin lisääntyvät . Tarkistan kuvan puhelimella. Kalan liikkeet tunnistaa luonnonmerkeistä. Olen pelannut nyt pari kuukautta ja aion pelata ainakin siihen asti, kunnes saan hevosia. Tuli on saunanpesästä sammunut. Southampton ..... Ilmeisen moni tekeekin niin. Hay Day on saatavilla App storesta ja Google playstä. Vastaavanlaisia pelejä ovat myös Farmerama ja Farmville. Kaikille niille on yhteistä viljely ja eläintenhoito, hieno grafiikka ja mukana olemisen tunne. Supercellin Ilkka Paanasen mukaan Hay Day haastaa Zyngan Farmvillen siinä, että Hay Daytä ei pelata vain hiirellä, vaan kosketusnäytöllä. Hän alkaa soutaa kohti mökkiä. Narulla on muistaakseni joku naisen nimi. Tarkistan Wikipediasta. Laitan siihen verkon kuten oli keskustelupalstan havainnekuvassa. iPadin ja iPhonen . Myös pelin säännöt vaikuttavat luettuna uuvuttavan mutkikkailta, mutta kun vauhtiin pääsee, idea aukeaa helposti. Miinusta myös siitä, ettei koiramäärä täsmää peliohjeen eikä oikaisukirjeenkään määrään. Pärjäilemme silti kahdella isolla ja neljällä pienellä. EIJA MANSIKKAMÄKI Saarella tarvitaan yhteistyötä Saarella on tietokonepeli, jossa joukko ihmisiä haaksirikkoutuu saareen. Tablettien ja kännyköiden . Ohjaan melalla. klo 10?15 Helsingissä. Joulupukki vierailee Uuden- Kuukausi ei ole kuitenkaan pelissä kovin pitkä, joten toimintoja pystyy tekemään aika vähän. Kerätyt puut ja kivet menevät yhteiseen varastoon. Liina heittää teen kaiteen yli ja menee petiin. klo 16.55. Kierros 49 Vakio: 211 x11 xxx 1112 Lotto: 1, 5, 9, 12, 14, 22, 26 Lisänumerot: 4, 28 Lauantai-Jokeri: 7 4 5 7 9 7 0 Toto75: 1. Edellisen kerran vuoden sotakirja -palkinnon hän sai vuonna 2009 inkeriläisestä kaukopartioritari Mikko Pöllästä kertovalla kirjalla. Toiseksi äänestyksessä nousi tänä vuonna Tieto-Finlandian voittanut historioitsija Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet ja kolmanneksi viime vuosikymmenen suosituimman sotasankarin, Mannerheim- ristin ritari Lauri Törnin alkuperäisen elämäkertatrilogian uudistettu ja yhdistetty laitos Lauri Törni 1919?1965, jonka ovat kirjoittaneet Kari Kallonen ja Petri Sarjanen. Vuoden sotakirja -palkinto on jaettu vuodesta 2006 alkaen. Sotasankari.fi -sivuston äänestykseen osallistuu vuosittain lähes tuhat sotakirjojen ystävää. Viime vuonna palkinnon voitti viimeisestä Mannerheim-ristin ritarista Tuomas Gerdtistä kertova teos. MT >> Aarrearkuista saa yllätyksiä, esimerkiksi rahaa, kirveitä, lautoja ja lapioita. useita tasoja. Hay Day on helppo oppia pelaamaan kokeilemalla. lähtö: 1 2. Voittaja on se, joka saa ensin lauman kasaan. Pelaaja saa lisää eläimiä vaihtamalla tai heittämällä kahta 12-kylkistä noppaa. Säikähtynyt salakka hyppää ilmaan. Se tuntee kalamiehen sisälläni, pakenee saalistajaa. Kiinnitän ankkuriin lippupoijun. Lyön pohjaan kepin ja kiinnitän verkon siihen. Että jaksaa taas aamulla soutaa, minä ajattelen. Saan kirjoitettua viestit ja menen saunaan. Joka kuukauden kuluttua järjestetään äänestys, rakennetaanko leirinuotio vai suoja vai koulu. Koira 2013 -tapahtuma 13.? 15.12. Leeds . Liina on alkanut pestä hiuksiaan koivunlehtivedellä. Verkkoankkuri molskahtaa veteen ja saa järven pintaan eloa. Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Nimimerkki muikkumies-97 neuvoi kysymään paikallisilta kalastajilta kalapaikoista. Minusta on kiva ostaa ja myydä ja katsoa, kun vaikkapa maissi kasvaa. Aarrearkuista saa yllätyksiä, esimerkiksi rahaa, kirveitä, lautoja ja lapioita. Ensimmäiseen laitan metrin narun ja seuraaviin pitemmän ja pitemmän narun. joulukuuta 2013 päivästä toiseen 11.12.13 Aurinko nousee Helsingissä kello 9.14 ja laskee kello 15.13 Oulussa kello 10.15 ja laskee kello 14.07 Päivän sana 11.12. Vene kiemurtelee kuin sisilisko rantakivellä. Nimimerkki Viäräleuka neuvoi laskemaan verkon järven pinnan ja pohjan väliin. Avaan läppärin mökin kuistilla. kanit, joita voi vaihtaa muihin eläimiin. Helsingin Messukeskuksessa. Satakuntalainen joulutori Porin Eetunaukiolla 14.?22.12. Avajaiset 14.12 klo 12. Käsityöläisten joulutori 14.?15.12 klo 11?18 Jyväskylässä Kauppakatu 25. Tarinoita entisajan jouluvalmisteluista sekä venäläisistä räsynukeista Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa 14.?15.12. Falkullan kotieläintilan joulurauhan julistus 14.12. Saaressa on verkkovaja. Läheltä täytyy siis saada kalaa. Ei kalattomaan järveen olisi vajaa tehty. Liina soutaa rantaan. Kiviä saa louhoksesta ja puuta metsästä. Peli loppuu kun pelastajat tulevat. Pelissä ei ole voittajaa, mutta pelaajajoukko voi saada hymiöitä. Reading .......... 10:35?36 Nimipäiviä Tänään keskiviikkona: Tatu, Daniel, Taneli Huomenna torstaina: Tuovi Mietelause Paras tapa pitää sanansa on olla antamatta sitä. Napoleon Bonaparte Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. Pentti sai luotaimen halvalla, vaikka se oli testivoittajamalli. klo 13. MT Tämänvuotisessa vuoden sotakirja -äänestyksessä voiton vei kokenut sotakirjailija Robert Brantberg puolalaista sotilassukua olevan Arnold Majewskin elämäkerralla. Everstiluutnantti Arnold Majewski, Rukajärven legenda piirtää henkilökuvan komentajasta, josta on kerrottu enemmän tarinoita kuin kenestäkään muusta suomalaisesta ratsumiehestä marsalkka Gustaf Mannerheimia lukuun ottamatta. Brantbergilla on vakiintunut ja aktiivinen lukijakunta ja takana yli 20 teosta. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä. Pelitaidoiksi vaaditaan kuitenkin enemmän taktikointia ja pettymyksen sietoa kuin viljelijän arjen tuntemista. Ideana on nimittäin kerätä eläimiä, ei hoitaa niitä tai maata. Myös tuurilla on ratkaiseva merkitys, minkä vuoksi vuoden perhepeliä on jo ehditty moittia vanhentuneeksi, ylipitkäksi ja turhauttavaksikin. Meidän perheemme 6?9-vuotiaiden kesken siitä tuli kuitenkin suosittu. Jokaisella pelaajalla on pelilauta, jolle kerätään yksi laji kutakin eläintä: kani, lammas, sika, lehmä ja hevonen. Toinen pää lähelle pintaa ja toinen syvemmälle säätökohoilla. Superfarmaria koepelanneiden Anna (vas.), Onni ja Helmi Poutasen mielestä peli tarjoaa sopivasti jännitystä. Vuoden perhepelissä vaihdetaan eläimiä Super Farmari on perinteinen lautapeli. lähtö: 4 3. Toinen verkko tulee jatkoksi, päähän hilseshampoopurkki ja toiseen päähän hoitoainepurkki. lähtö: 1 6. Crystal P . Luuri on vielä kostea. ?Ota profiilikuva minusta ja paulasta?, sanon Liinalle. Naapurimökin Pentti on pitänyt katiskaa vuosia saman kiven vieressä. ..... ........... Ajatuksena on saada omalle farmille paljon rahaa ja timantteja joilla voi ostaa eläimiä, koneita ja kasvimaata. Voin ostaa esimerkiksi possun, ja kun siitä tulee iso, siitä saa pekonia, jonka voi sen jälkeen myydä. Myös munia, sokeria, maissia, maitoa, juustoa, keksejä ja porkkanoita voi myydä, mutta myynnin voi aloittaa vasta tasolla 7. Eläimiä voi ostaa eri tasoilla. Pelissä on kettu joka pelästyttää eläimet. Maatalouskoneilla voi tehdä rehua kanoille, lehmille ja possuille, ja maatilalla on myös popcorn-, lettu-, leipomo- ja meijerikoneita. Peli on yksinpeli, mutta pelin sisällä voi käydä muiden farmeilla ostoksilla. Pelissä on 100 tasoa, ja yhdessä illassa voi päästä eteenpäin Vuoden sotakirja kertoo puolalaisesta sotilassuvusta Menot Oikeat tulokset: Mutta: nopasta voi tulla myös kettu, joka napsii pelaajalta kanit, tai susi, joka syö myös possut, lampaat ja lehmät. Sain Pentiltä vielä kaksi verkkoa lainaan
0400 864491. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. Etsin 20-30v naista joka viihty maalla ja pidät eläimistä koko suomi Keski-Suomi 24 12527 mahtaiskohan vielä vaikka jouluksi löytyä nainen jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut yhdessä läpi elämän. Nimim: Pieni ja pyöreä! Oulu 59 12510 rakas joulupukki.toisitko mulle oman kullan maalta iältä 42-52.olisin ikionnellinen Mikkeli 46 12509 miestä 51- vuotias tätiihminen ja mummo etsii reilua ja huumorintajuista ystävää jonka kainaloon voisi välillä käpertyä. 990 h, 5,1M AHC pöytäautom., suurtehosilppuri, LH500, ym. 4200 h, 160 hv Valtra A92 JD 6930STD+Q55 -09 ml. Millaisessa hikipajassa he haluavat nimellään signeeratun tuotteen syntyvän? Ainakin minulla pitäisi tällä viikolla kiirettä. JUHANI REKU Löydä ystävä verkosta tai tekstiviestillä Mies hakee naista (tunnus, viesti, telealue, ikä) 12537 Sinä, lapsirakas maalla viihtyvä 35-42 vuotias aito sopusuhtainen fiksu nainen! Sinua kaipailee fiksu, kunnollinen, työssä käyvä tilallinen mies. P. MN, katso lista alla), oma suuntanumeroalue, ikä ja ilmoitusteksti. Tiedot erotetaan välilyönnillä. Vastausviestin mukana tulee ilmoitusnumero, jolla voi poistaa ilmoituksen. Esimerkiksi 43-vuotias nainen Hämeestä laittaa viestin etsien miespuolista ystävää: NM 03 43 Hei! Etsin ystävää talvi-iltoihin... Ilmoitukseen vastataan lähettämällä ilmoittajalle tekstiviesti numeroon 173172. 20.8x38 ml 8500 h, hieno 43.500 ? John Deere 3640 ml 7200 h, 112 hv, TULOSSA: *Valtra N 142 V+ Valtra 55 -87 10.500 ? Jyrki Akkanen AGCO Suomi Oy Kaupinkatu 26 Kouvola P. Sarja on ollut tuotannossa vuodesta 2010. joulukuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN OSTETAAN VIIKKO-OSAKKEITA Asiakkaamme ostaa viikko-osakkeita käteisellä. 0400 395318. ml 9600 h ?erittäin siisti? jousitukset, 50 km/h 35.900 74.900 Hi-Trol, nappikytkin, ilmastointi 27.900 Valmet 6600 -95 JD 6430Premium + Quicke 55 -10 turbiinikytkin, ml 4700h siisti 27.900 ml 6500 h, 50km/h, jousitukset, sähkölohkot ym 64.900 Valmet 450 Mega + etunostolaite ml 10150h -99 34.900 Takapaino 1.200 Kaikki hinnat sis.alv 24% AGCO Suomi Oy Kuopio Mika Ahonen P. lohkolla, 18,4/34, takakaasu, ym. Turku ja Pori 37 12515 hei! t.bl! luomu! suomi! neidot! kaunotar! naiset! ladyt! laitttakaaaa! heti! deitti! wiestillä! sinkku! urholle! 58.v. Ne ovat osin BSCI-vaatimuksia heikommat. ?Rehdisti kaikkea ja kaikkea kohtaan? Marimekko kertoo internet- sivuillaan toimivansa rehdisti ?kaikkea ja kaikkia kohtaan?, myös hankintaketjuaan kohtaan. 6500 h 45.500 ? ml. SUORAAN ENGLANNISTA Soita 990 44 7766 462783 Skype: valjukka jukka@europlantfinder.com www.tamminen.co.uk KOMMENTTI Miltä tuntuu, Anu Penttinen? Arvostan erittäin paljon suomalaisyritysten vahtikoiran, Finnwatchin, työtä. Syksyn mittaan se on kertonut meille muun muassa ihmis- ja eläinoikeuksista viisveisaavista kuntapäättäjistä ja suomalaismarkettien orjatyönä puristetuista ananasmehuista. Toinen kysymys sitten on, mitä raporteista seuraa. Hyvän kuvan siitä saa vaikka selailemalla Ylen uutisten nettisivuilla käytävää keskustelua Marimekon ja Iittalan tuotteista. sis.alv Fendt 828 Profi -12 ml. Turku ja Pori 45 Nainen hakee miestä (tunnus, viesti, telealue, ikä) 12535 Mukava, fiksu, luotettava, raamikas maalla ja luonnossa viihtyvä Mies. 0400 585819. Elho 1500 tai 1800 pyöröpaalisilppuri. 950 h ilmajousitukset, evoistuin, 710/38, ym. ym. Huippu siisti! 69.900 . Näin toteaa suomalaisyritysten vahtikoirana toimiva Finnwatchjärjestö. Finnwatch on tutkinut Iittalalle ja Marimekolle design-lasia Thaimaassa valmistavan yrityksen toimintatapoja ja havainnut niissä lukuisia epäkohtia. Järjestö selvitti työntekijöiden oloja haastattelemalla Iittalan Kastehelmi-sarjaa ja Marimekon Sukat makkaralla -laseja valmistavan tehtaan työntekijöitä. Kastehelmi-sarja on Oiva Toikan Iittalalle vuonna 1964 suunnittelema puristelasisarja, jonka yritys otti uudelleen valikoimaansa muutamia vuosia sitten. Sukat makkaralla -sarjan suunnittelija on puolestaan Anu Penttinen. ?Meille on tärkeää, että toiminnallamme on positiivinen vaikutus ihmisten arkeen, oli kyse sitten asiakkaastamme, tai työntekijästä hankintaketjussamme.? Yritys kertoo tiedostavansa toimivansa ?myös alueilla, joissa arvot, käytännöt ja olosuhteet ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen vaihtelevat.? Finnwatch kuitenkin kritisoi yritystä puutteellisesta valvonnasta. P. Siisti! 29.900 . 045 6519669. Halutaan ostaa pyöröpaalisilppuri (olki). Häme 40 12533 Maanläheinen, reipas ja positiivinen 30-vuotias nainen etsii omaa turvallista ja tasapainoista maanviljelijää, mielellään jostain Turun lähistöltä. Turku ja Pori 30 12531 Hei! Lypsykarjatilan emäntä etsii mukavaa ja fiksua miestä elämänkumppaniksi. Kymi 46 12529 Hei kaikki 26-32v miehet jotka haluavat ottaa riskin ja tutustua iloiseen karjatilalliseen. P. 900h Hitec, ek. Ostetaan sellaista, jonka alkuperää emme varmasti tunne ja jonka tuotantotapoihin emme edes voi vaikuttaa? Nyt olisi ensisijaisen tärkeää puhdistaa oma pesä. Siinä pallon voisi ensimmäiseksi heittää Oiva Toikalle ja Anu Penttiselle. 040 5759 739 mika.ahonen@agcocorp.com International 955 XL vm. 2290 h joystick ek.ohj, 110L/min, ilmast., jarruv. sv., jarruv., ilmaist., 16,9/38, softdrive, ym. Siisti MF! 29.900 . Ketterä taloudellinen Fendt! 179.000 . sis.alv JD 6600 -95 ml. 120 h, ilmastointi ym 69.900 Valtra T170+Valtra 65 -05 Valtra T170 Classic -04 sähkölohkot, 50 km/h ym 57.900 ml 6750 h, 50 km/h, etujousitus 47.500 -05 Valtra N142D+etun+pto -10 *hinnat sis. Kirjoita viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen ilmoituksen numero sekä haluamasi viesti. Tuotteet valmistetaan Thaimaassa. Suomalainen muotoilu ei takaa eettistä tuotantoa Suomalaista designia tehdään vaarallisen halvalla Thaimaassa, kertoo suomalaisyritysten globaalia vastuullisuutta valvova Finnwatch-järjestö. Suomalainen muotoilu ja kotimainen yritys eivät aina takaa, että tuotteet on valmistettu eettisesti kestävällä tavalla. P. 24% 040-900 7512 FIAT 100/90 neliveto -95, aj. joystick kyynärnojassa, 16,9R38, ym. Kuin uusi! 54.900 . 6950 h, 4. 3200 h, 92 hv, pikavaihde. Siisti kone vähillä tunneilla. 17 700 . 050 3799998, Honkajoki. MF 185 MP -72, hieno. sis.alv Valtra N92H+V35 -10 ml. JUR 7200 6500 2600 9.500 ? 4.900 ? 4.500 ? 3.950 ? JR JR JU JUR * Lisätään alv. 040 8765516. TRAKTORIN JUONTOVINSSI SOITA P. 040 5669472. Ostetaan kiintiöitä Myy kiinteistösi, maa-/hevostilasi, kartanosi, yrityksesi yms venäläisille! Jatkuva kova kysyntä, joten tarjoa rohkeasti myyntiin. 044 4440418 / Sarmisto. JYA Housing LKV, Pakilantie 71, Helsinki, www.jya.fi MAITOKIINTIÖTÄ P. 045 8877088. Ostetaan tilatukioikeksia C-alue. P. JUR 24.200 . port. Lapsi on ok. 8900 h, 130 hv 39.800 ? *Valtra M 130+ Valtra 970 -04 *Massey Ferguson 4455+ Isme 160 L -09 ml. 3700 h, 100 hv, Trima 360 ek, ilmastointi, pikavaihde, suunnanvaihto, palapintarenk. 4090 h, pikavaihde, jarruventtiili, 60L/min, ym. Olethan rehellinen, iloinen,sosiaalinen ja huumorintaj. Lukemattomia NYT SOPIVASTI! *Valtra T 203 D kertoja olen nähnyt ja kuullut, miten ihmiset vannovat ostavansa tästä lähtien vain tanskalaista sianlihaa. Sekö sitten on hyvä. Siihen kuuluu muun muassa laseja ja kaadin. Palkka ei riitä perheen elättämiseen Finnwatch havaitsi tutkimallaan tehtaalla ongelmia sekä työturvallisuudessa että palkkauksessa. Euro-Teli Oy, Hki p. Iloja liikunta, eläimet, musiikki, leffat. Iloinen, innostunut, lämmin. Uusimaa 35 12516 Missä hevosteleva, kivannäköinen karjatilan isäntä?? viesteile;-) Turku ja Pori 42 12514 Syvän hengellisen vakaumuksen omaava, raitis, nuorekas, iloinen tyttönen täällä kyselee: missä mies, joka samat arvot ties . 4010 h, hyvin huollettu, siisti. Ongelmana ei Vartialan mukaan ole kuitenkaan palkan lainmukaisuus vaan se, ettei työntekijä pysty elättämään sillä perhettään. Yritykset pyrkineet vaikuttamaan oloihin Sekä Iittalan omistava Fiskars että Marimekko ovat pyrkineet vaikuttamaan käyttämänsä alihankkijan toimintatapaan, mutta tulokset ovat jääneet heikoiksi, Finnwatch kertoo. Joitain Fiskarsin vaatimuksesta tehtyjä muutoksia oli kuitenkin nähtävillä tehtaalla. Fiskarsin kannalta ongelmana on yritykseltä puuttuva riittävä neuvotteluasema, jotta todellisia muutoksia olisi saatu aikaan. Marimekko on puolestaan hakenut selkänojaa liittymällä pari vuotta sitten jäseneneksi alihankintayritysten ekologisuutta ja eettisyyttä kehittävään BSCI-järjestöön (Business social compliance initiative). BSCI:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet muun muassa kansainvälisen työjärjestön ILO:n työntekijöiden oikeuksia suojaaviin sopimuksiin. Marimekko on teettänyt thaimaalaistehtaalle BSCI-auditoinnin, mutta Finnwatchin saamien tietojen mukaan tehdas ei ole läpäissyt sitä. Fiskarsin vastuullisuusvaatimukset perustuivat yrityksen omaan toimintaohjeeseen. 2200 h, 50 km/h, turbiini, jousitukset, 600/38, ym. 8500 ? Hinnat sis. sis alv WWW.MAASEUDUNTULEVAISUUS.FI MT -12 ml 1000 h, 215 hv , portaaton voimansiirto, etujousitus + ohjaamojousitus, etunostolaite, runsas varustus, erityisen siisti119.900 ? Ml. sis.alv Ford 5610-2 MK2 -87 ml. 3300 h, etunl./ pto, 710/42, 5-lohkoa, ym. sis.alv Valtra 6400 Hitrol -01 ml. 7550 h, etupainot, 2-lohkoa, jarruv., ym. 6290h DPS, turbiinik., hydr. kalt. 040 8765516. Omaan käyttöön traktori MF tai Valmet vm. alv 24% Valmet 6400+Valmet 960 -01 70.800 ? ml. Lypsytaitoinen Mikkelin tyttö vois ottaa emäntäpestin vastaan :) Mikkeli 43 Ohjeet Ystävää etsimässä -palvelu toimii verkossa maaseuduntulevaisuus.fi -osoitteessa. Sopiva kone esim. Kuljetus kaupanpäälle! P. Kaikki painot ja varusteet! 139.000 . H. 1800 h, 215 hv, Trima 6.0 ek, 50 km/h, portaaton vaihteisto, etu- ja ohjaamojousitus, ilmastointi, runsas varustus. 96 500 . 14 Keskiviikkona 11. Erota tiedot välilyönnillä toisistaan. Tarkat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät nettisivuilta. Puhelinnumero välitetään viestin mukana ilmoittajalle. Viestin hinta on 1,90 euroa ja maksimipituus alun tunnustietoineen 160 merkkiä. Haku MN = Mies hakee naista NM = Nainen hakee miestä MM = Mies hakee miestä NN = Nainen hakee naista *Valtra M150+ Valtra 960 ek Case IH 165 Puma -12 Ml. sis alv Case IH 4240 MX PRO -98 Ml. 2233 h, EC 50 km/h, jousitukset, 4-lohkoa, ilmast., ym. Huippu siisti! 48.900 . sis.alv Valtra T203D 50km/h -13 ml. alv. -83, ml. 6493 h, hyvät renkaat, 9.500 ? sis.alv. 12500 ? Traktorikaivuri CAT 426 C -98 Ajotunnit vain 2800 t. 2 etukauhaa ja 3 takakauhaa H. sis.alv Valtra T202V 50km/h -10 ml. Ja viihdyt maalla! Pohjois Pirkanmaan Häme 29 12526 hain.tyttöystvää ikä noin 35-40 maatilan tai metsätilan liikealalta.esm.kauppias.jäin kesällä 2013.yksin olen maalla etelä-savo Mikkeli 48 12521 haluaisin tutustua yrittäjä naiseen jolla olisi mahdol lisuus minutkin työllistää.itsekin yrittäjähenkinen.maaseudulta tai kaupungi sta.koko suomi Uusimaa 45 12519 yksinäinen nallekarhu etsi tyttö seuraa. Perälevy Jykevä 275, hydr.kääntö, vähän käytetty. sis.alv NH TS100A+Tr4,65 -04 ml. P. Edullinen takapotku! 8.900 . H. 0400 596423.. Oman ilmoituksen palveluun voi jättää joko tekstiviestillä tai netissä. Vuotta vanhemmat ilmoitukset poistetaan palvelusta automaattisesti. Tekstiviestillä jätetyt ilmoitukset julkaistaan keskiviikkoisin Päivästä toiseen -sivuilla, kaikki ilmoitukset löytyvät netistä. Kännykällä ilmoitus jätetään lähettämällä tekstiviesti numeroon 173172. Itsestä huoltapitävä ja h-tajuinen mies, ota yhteyttä;) Uusimaa 28 12524 Apinamiestä etsii kätevä tulehen ja tähtiin tuijottaja. Vaasa 52 12523 Maalaiselämästä kiinnost kaupunkilaistyttö etsii elämälleen uutta suuntaa. Myös korjattavaksi. pikav., hyvät renkaat, 3-lohkoa, ilmaist, ym. Asiallinen! 25.900 . 0400 698953. PUIMUREITA: John Deere, Massey Ferguson, Volvo, Fahr, Claas ja Sampo 500 ja 580. alv Uutta vastaava kone, toimitus joulukuu -13 Valtra N121A+V55 -10 ml. 11500 ? JOHN DEERE 2450 -91 9300 t. 4450 h. 24% Tampereen Varaosissa inventaario poistoja: Esim. Huippu varusteet! 10.9900 . 0400 150134. MAITOKIINTIÖITÄ KAKKOSALUEELTA. 0400-646200, 0500-659678. Saksalainen viljankuorimakone. P. 80-85 + linko. P. 36500 ? Maansiirtokärry JUNKKARI 13JL Vähän käyt. JUR 32.200 ? JR 28.200 ? JR 24.900 ? JU 27.500 ? JR 25.700 ? JU 23.300 ? JU 22.600 ? JR 21.800 . sis.alv Sampo Rosenlew 3065L -06 ml. Näppärä nelikko edullisesti! 11.800 . ilmajousitukset,evoistuin, piirturi, ajov., 650/42, ym. Varusteltu! 93.000 . lumitöihin. Häme 49 12517 Estäkää hyvät naiset kelpo poikamiestä täysin villiintymästä,korjatkaa talteen!Ok ulk.näk,185/100 ovat ulkonaiset ulottuvuudet.. Tehtaalla ei toimi ammattiliittoa eivätkä haastatellut työntekijät olleet tietoisia oikeuksistaan. Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Vartialan mukaan työntekijät käsittelevät esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja silikoosille altistavaa kvartsihiekkaa täysin puutteellisilla suojavarusteilla. Palkkaa työntekijöille maksetaan paikallisen lain edellyttämä 7?9 euroa päivässä. 010-7683180 www.agrimarket.fi TRAKTORIT, KAIVURIT jne. Tiistaina uudelleen vilkastunut keskustelu alkoi itse asiassa jo elokuussa, kun Yle esitti ohjelman suomalaisiksi miellettyjen tuotteiden todellisesta alkuperästä. Esimerkiksi nimimerkki Lainaa vain toteaa, että ostetaan mieluummin rehellistä ulkomaista. Aivan samaan lopputulokseen pääsevät myös eläinaktivistit esitellessään kauhukuvagallerioitaan suomalaisilta kotieläintiloilta. sis.alv MF 4255PS+MF896 -00 ml. 1450 h, 155 hv, 40 km/h, ilmastointi, ohjaamojousitus, ym. Siisti kone. 78 000 . 0400 471448. Jarmo Tynilä AGCO Suomi Oy Seinäjoki 040 7777 975 jarmo.tynila@agcocorp.com Valtra N103H3+Valtra 46 -12 ml. Isme 160L ek 49 500 sis. En tupakoi, toivottavasti et sinäkään. 3200 h, 101 hv, siisti 37.500 ? *John Deere 6430+ Ålö 45 -08 ml. varastossa olevista Sampo-osista alennus -10% - -50% Alennukset voimassa 31.12.2013 saakka TERVETULOA JOULUKAHVILLE PE 13.12.2013. Juhani Rahkjärvi Jussi Uotila Jouni Uusi-Rauva VARAOSAT 010-7683170 010-7683178 010-7683155 010-7683164 JR JU JUR Nuutisarankatu 35, TAMPERE Puh. Myös vaihto. sis.alv Valmet 8050Mega+Valmet 695 -98 *Valtra XM 130 + City (Velsa ) etuk. Ml.183, 101 hv, 4 syl. Kaikki varusteet! 79.900 . sis.alv AGCO Suomi Oy Minttupelto 5, ESPOO Antti Janhonen P. 4600 h, hydr. 38 900 . 0400 012020. VAIHTOKONEITA TAMPEREELTA Anu Pentikäisen suunnittelema Sukat makkaralla -lasisarja tuli Marimekon valikoimiin 2010. Tarjoa 010 084555. VESA MOILANEN/LEHTIKUVA URSUS tai ZETOR TRAKTORI myös korjattavaksi tai varaosiksi. P. 0400 649 678 jyrki.akkanen@valtra.com VALTRA T120 Hitec 2004 Ajettu 6200 h, 1 omistaja. P. sis.alv Rengassarja Nokian TRI2 440/80R34+360/80R24 Fendt/ Valtran kiinteillä vanteilla 5.900 . sis alv Case IH 155 MC -11 Case IH MXU100 -04 Ml. tulemaan! puhelin! numeronne! jutelllaaaaaan! Keski-Suomi 58 12512 Mies hakee naista täällä 45v 176cm katseenkestävä maatalyritt/yritt mies 02-a etsii liikunnallista naista ..seuraksi pohjoisen hangille tai etelän lämpöön.. 4200, runko-ohjattu 58.000 ? -02 -10 ml. 0400 108 869 Kuvia löytyy: www.valtra.fi. TRAKTORIT: DEUTZ-FAHR DX 4.50 -86 3800 t. k-autot ja moottorit. Aito, iloinen, lämmin, huum.taj, vapaa Nainen odottaa viestiäsi.. sis alv -04 ml. Viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen haun kohde (esim. H. 3000 h, 117 hv, asiallinen 48,500 ? *Valtra 8550-4 HT -00 Jake etunostolaite 1-vipuhallinta, hydrauliliittimet edessä, hyvät renkaat Mitas 85 % takar. Häme 44 12534 Reipas isäntä etsii just sua. P. sis.alv Fiat 90-90DT -84 ml. Sen mukaan Marimekko ei läheskään aina tiedä, missä ja miten sen keskeinen raaka-aine, puuvilla, valmistetaan. ?Marimekon vastuullisuuslupauksia ei kaikilta osin voida pitää uskottavina?, Vartiala toteaa. Sen sijaan Iittalan omistava Fiskars saa Finnwatchilta kiitosta avoimuudestaan. JUHANI REKU *JD 6140R DirectDrive *JD 7530AutoPower *JD 6630AutoPower *JD 6230PQ16 +Q ek *JD 6520 Autopower *JD 6520 Autopower *New Holland TM190R *JD 6920SPLUSAutoPower *JD 5080M *New Holland TSA 100A *Valtra 8400+Farmi 4166 Metsäk. *New Holland TS 115A *New Holland 115+Trima Ek *MF6270 *JD 6310PQ16+Q ek *JD 6310PQ16 *JD 5820PQ16+JD EK *MF4270 12/12 *Case 5150+ Q ek *MF8925 kurottaja TARJOUSKONEET: Ford 6610-4 *MF575-2 MP *IH 844-2 *Ford 5000 Vm -13 -07 -10 -08 -05 -05 -05 -02 -13 -05 -94 -04 -02 -03 -02 -00 -03 -00 -99 -00 Hv 166 195 155 100 120 120 194 160 82 100 140 115 115 120 100 100 92 110 125 100 -83 -82 -76 -71 80 75 75 73 Kaikki Hinnat alv 0 % Tunnit 188 6035 4594 1690 5200 5200 4300 6500 114 655 7300 2200 7600 5800 6500 6000 11000 3450 10300 6000 Hinta Myyjä 95.900 ? JU 68.500 ? JU 58.000 ? JU 45.900 ? JR 42.700 ? JR 40.300 ? JR 43.500 ? JR 38.600 ? JR 35.900 ? JU 34.700 ? JR 31.000 . sis.alv Paripyörät 18,4R38/14,R28 JD APV/RAJU VANTEET 3.500 ? Pöytävaunu 2.550 . Häme 51 12508 miestä Huhuu maajussit 38-48v ! Puuttuuko tuvasta ystävä, muusa, rakastettu, elämänkumppani
menopaluuniittomurskaimet ? Elho HNM320C 07 ? Samasz KDC340S mattoperä -08 ? Junkkari NH280 -98 Muokkaimet ? Tempo KBT Plus 5,0m -11 hinattava lautasmuokkain ? Potila K11 1.613 ?, -02 ? Agrolux AAFK497 sarka-aura, 1.500 ?, -97 Perävaunut ? Vepi 16m3 levitysvaunu 750x30,5 13.400 ?, -01 ? Tempo PTU-8B lantavaunu -09 ? Tempo 11t msv 5.900 ?, -09 ? Multilift 12t vaihtolavavaunu Muuta ? Kipa Raspi 250 -06 ? Avant 513, aj. 1200h -07 Lumilingot ? Ala-Talkkari ATP 25 3.900 ?, -01 ? Karhu 275 ammattikäyttöön esittelykone! Klapikoneet ? Hakki-Pilke OH 60 3.390 ?, -06 ? Näätä/Scan hydr.halkoja 798 ?, -04 ? Pilkemaster evo 30, esittelykone! Kasvinsuojeluruisku ? Pelikan NL1000/12 esittelykone! Metal-Fach U740 3 m lautasmuokkain paasti! Rahtiva Akpil Bison 3,5 m lautasmuokkain Rahtiva paasti! 4,2 m ja hin. lohkoa. esiohjaus, tehokas, huippusiisti Evi 255 kuormaaja 3-pistekiinn. Hydr. sis.alv. fibra. P. 040 5906025. Timberjack 1070D-04,745 20000h koura joukkokäsittelykäpälillä, vakaava ohj., telat, ketjut, ei välyksiä, hyvässä työkunnossa. P. Erittäin hyvä vaunu. P. Vila JLP 280 etupuskulevy, Vila-kiinnikkeet Käyt. Hinnat alv 0% OULU Puh. Mepu M 130 vaunukuivuri -88, 4700 h, ollut sisätiloissa, hieno Koneenkuljetuslavetti Mac 3-aks. hydr. 6000 h, portaaton vaihteisto, ilmast., siisti. 35000 . 040 5589446, 040 8235863. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja routapiikkejä. P. 0424 720 600 Claas 100 v. Hydr. H. Active Float kevennys: suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG 5950F) Täyttävät EN13080 vaatimukset VAIHTOLAVAVAUNUT Koot 12?18?20 23.500,(alv0%) + toim.kulut CLAAS DISCO 8400 C + 3200 FC Profil . Lavan pohja 10 mm . Laidat 8 mm HUIPPUTARJOUS 15 600 ? Ovh. Kuvien koneissa voi olla hintaan kuulumattomia lisävarusteita. www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS NYT alk. alv. 0400 677371. Tomahawk 1800 pyöröpaalisilppuri. Kire viljakärry 14 m3, puulaidat Koukkuviljalavoja 6 m, useita Tilaa ennakkoon ja säästä Tarj. 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja . Ähtäri, hp. Vama 3440 K vm. 17.000 ?. 4 tn pyöräkuormaaja. voimassa 16.12.-13 saakka. Rahtivap.toim. joulukuuta 2013 Case 1394 hydrashift, vm. H. 2003 Pyöränvälijyrä, etuhara .......20000 Tume Vega 4000 vm. 041 4382989. www.savontyokone.fi P. 0400 596423. Verkkosivut palvelevat myös ilmoitusasioissa. Jätä rivi-ilmoitus lomakkeella maaseuduntulevaisuus.fi Haluatko paremman satotason? Laadukkaat rehunkäsittelytyövälineet LAADUKKAAT GREEN POWER VÄLIPAKKAIMET Tilaa heti edulliseen hintaan - Monitoimikauhat - Rehuleikkurit, ym. KOURAKUORMAIMET Runsaasti uusia kuormaajahdistelmiä: PATRUUNA- ja FARMAyhdistelmiä heti toimitukseen Runsaasti käytettyjä esim. Patruuna 1084 kuormaaja + 12 tn 4 WD vetävä kärry 600x22,5 teli, jarrut, hydr. Narva 1000/23, kuin uusi Uusi Narva S 23 sykeharvesteri edullinen isännän kone, syystarjous + 400 muuta maatalouskonetta. Kuljetus ympäri Suomen. ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Roclan pumppukärry kaupan päälle, kun ostat varasto- tai vastapainotrukin. ENERGIAKOURAT TR 300, TR 270, Kunto 250 TR 250 H, TR 220 mek.luukut Käyt. Mek.käsijarru . 14.700 ?. Great Plains suorakylvökone 2.5 m. syöttömatto poistokuljetin. jarrut 4-pyörässä . Kysy. Wille 645 Hydro pyöräkuormain vm. Suojatut valot . jalat, hydr. -04 teli 700X22,5, hieno Bigab 17-20 koukkuvaunu vm. 4,6 m-8.2 m. rilla äpakke Hainev 8 600 . 0400 172563. Valmet 6400 Metso -05 + Quicke 45, palarenkaat. sis. 044 5939216. . 2006 piensiemensäiliö, pintavahdit ...........................................21500 VM 300 SK vm. Jousitettu akselisto . 2010 heittosiivellä, euro-kiinnike, kuin uusi, aj, 5 tuntia! Käyt. 020 778 1400 Varaosat Puh. 3500 h, pyörittäjäpihdeillä, 2 kauhaa, 55 cm rautatelat, rasvari, tankkauspumppu. teräpalkin kevennys Esim. kylvöpuolella, säädettävä väliseinä Tume HKL 2500 B, hinattava korokkeet, astintaso, suursäkkinostopuomi, isot säiliöt, kuin uusi Suorakylvökone GreatPlains V 300F 3 m, hs-laite, aj. vain 100 ha, kuin uusi 4.6 m. kami perälauta . P. -84 8600 e sis. 7 600 ? paasti! Rahtiva Rahtiva paasti! 12 700 ? 7 600 ? Hinnat alv 0% OULU Puh. pyörät . 2000 ...........................................13500 Lisää kuvia ja tietoja www.turunkonekeskus.fi Mickel Nyström +358 503498871 Rapid 400 XL -08 pakkeri etulata ps-laatikko sähk. 0500-684462, 0500-684463 Traktorit ? Deutsch Fahr DX80 vm. -83 ? Belarus 1221 130 hv, aj. 2500 h -06 Hinatt. esiohjaus CD vaimennus, tehokas kuormaaja- paketti Patruuna 965 kuormaaja + Patruuna 10 tn kärry -paketti CD, hydr. P. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ESITTELYKONEET NYT TODELLA SOPIVASTI 7 590 ? Kokoluokat 10t, 12t, 14t, 16, 18 t KYLVÖKONEET Simulta 2500 T takapyöräkone välijyrä, iekkovant. 0500 269944, Jalasjärvi. Takeuchi TB 175 paino 8 tn, -08. ml. jatke, 2-vipuohjaus ON/OFF, kuin uusi Patruuna 965 CD hydr. 500/60-22,5 renkaat . sis alv. 15 Keskiviikkona 11. +3725161903 paasti! Pronar PDT 300C 3,0 m niittomurskain Pronar PDT 340 3,4 m lautasniittokone Akpil KM 1804 Hydro Vario Myynti: 020 7781300 Katso lisää www.kjellman.fi Kysy lisää 0424 720 600 050-4103603 ekotjanst.fi 045 8962992 0500 567611 Ursus T-083 Ursus T-041 Yleisperävaunut Rahtiva Rocla Solutions Oy SUURTEHOLUMILINGOT McCONNEL SR-sarja 17 500 ? Kysy lisää paikalliselta myyjältäsi: Japa 370 TR hydr. 3,4 m työlev., 380/55-17-renk, niitto molemmin puolin, . 2200 h. hiekoitinkauha Rauta 1000 2 m hydraulisyöttö, kuin uusi Uusi lippahiekotin 150 cm euro-sov. Uudet lumikauhat varastossa! p. 8.000?+alv. -89 uudet renkaat, edullinen lumi/ metsätraktori Leyland 344 vm. 2010 silppuava 17 terää, hieno Welger RP 235 vm. Nerokas Active Float hydr. 9900 h, rasvari, lumikauha, hieno Myynti/valm. SEINÄJOKI Puh. 050 3799998 / Honkajoki. Hydr.seisontatuki . 0400 224606. Juhlahintaan! 69.900,(alv0%) + toim.kulut CLAAS DISCO 3500 TC AF Esittelykoneita nyt POHJAHINTAAN! Nämä suoran kaupan hinnat voimassa 12.12.-13 saakka tai niin kauan kun esittelykoneita riittää. MAANSIIRTOVAUNUT TARKKUUSLEVITTIMET PTN-1210 NYT VAIN 20.000? . H. Järeä roottorisullonta, 40 terää, tasainen rehusilppu . H. Ml. alv Myös pienkaivinkonekiinnikkeellä Käyt. 8 m työleveys, terien pikakiinnitys . 040 5510941. Alueaura Volvo 641 sovitteilla, hydraulinen kääntö. -91, aj. 2007 Sitkaimet, ruiskutusurat, piensiemensäiliö, etulata ...............29900 VM 400 SK vm. 20 ha Kuvien koneissa saattaa olla lisävarusteita, jotka eivät sisälly hintaan. Hinnat alv. 06-3844600, 0440 3666675, 050 5276588. paasti! Rahtiva 6 490 ? KLAPIKONEET Uudet Japa ja Pilkemaster syystarjous Vöyrin Kone ja Traktori Oy www.voramaskin.fi Ursus Z-594 silppuava paalain Tarjous voimassa 31.1.2014 asti (koskee vain uusia tilauksia). Farma BC 18 2980 . P. P. 0400 858826. PATRUUNA 866 CD kuormain +kärry 8+yhdist., uuden veroinen, h. www. akanaseula.com 045 1705960 . 691 h, siisti. Bigab 20-24 koukkuvaunu vm. Lisää korjuutehoa ja tiiviimmät paalit ! NYT VAIN 2.000 ? Kysy ! us N Y T jo r a t 4 55 5 45 tai ap. r Uniw 3,0 ajettu n. 044 744 6000 . esiohjaus, ulott. koko Suomi Kesantomurskain LandPride Maansiirtokärry Junkkari J-16 -08, viljakasetti, hydr. Hydr. Takalokasuojat . kääntövaimennus, laippasov. Hieno, kuin uusi. Patruuna 875 CD laippasov. hydr. metsäkonelavetti 2-aks 1 kpl 1-aks kaivinkone matala rakenne, järeätekoinen Edullinen isäntälinjankone Jobo ST 75 sykeharvesteri, ketjusaha automatiikalla KRONE TITAN 6/40 Noukinvaunu. Tuplateli. 37 m3 (DIN) TRAKTORIT: IH 844 XL vm. P. juhlavuoden huipennus! www.kjellman.fi CLAAS QUANTUM 5800 P Lantakoneen vetoköysi 18 mm, täysin keloin, rahtivapaasti, Lakkapää / Jääskö Pekka 050-5522252 NY T .5 800/26 ja la -renkail reällä jä uudella roottoCargos la! ril PYÖRÖPAALAIMET Welger RP 245 VM. 0400 596423. JD 6420 S, ml. n. -85 3490 h, uudet renkaat. Gsm. Kuljetus hoidetaan. 2007 Pyöränvälijyrä, etulata, takahara, heinäsiemenlaite ................24500 Tume HKL 3000 JC vm. Kuin uusi. Japa 700 tr/sähkö kovametalliterä,kuljetin, kuin uusi. Estre HM 200 kuljettimella Super-Pilke + elevaattori P. H. 40.000 . 045 2691875, Kitee. Sampo Comia C6, UUSI Jätä oma ilmoituksesi 4,2 m pöytä, 4-veto, ilmastointi, renk 750/65 R26 ja 550/45 R22,5, tasausp. lukko, kamera, ajotietokone LH500, jne. Nettohinta ilman vaihtoa, Hp.109 000. J.Kangas Ylihärmä 040-558 1605 www.greenpoweragri.com Puh. H. -08, jousiteli 6090x22,5 renkaat, hieno Käyt. Hyvä lumitraktori JD 4440 SG 2 hytti vm. -70 Uudet takarenkaat, alkuperäinen. Pienkuormaja Avant 320 3-sylinteri Kubota dsl, tuplanopeus, lisähydrauliikka, aj. 12000 ?+alv. 16.500? + alv/Tarj. 1996 ...........................................14500 Tume KL-2500 SC lisälaidat...............................2400 VM 250 SK vm. 020 778 1444 www.rocla.fi Pronar T679 Todellinen maansiirtovaunu Dumpperi-kärry Huippuvarustein Homburg salaojan huuhtelulaite Ennakkohinta 9250,alv 0 % i mas aa osa ! r a V jois a Pidä peltosi tuottavana myös sateisina kesinä. Ostimme erikoiserän Homburg Ecoa Suomi varustuksella Sähköinen kauko-ohjain huuhteluletkun syötölle 5-mäntäinen pumppu Teliveto letkunsyötölle Tilaa nyt nyt!! Tilaa Maksu ja toimitus toimitus keväällä keväällä 2013 2014 Maksu Viherlannoituksen hoitoon. Nurmen puhdistusniittoon. MYYDÄÄN VILJANLAJITTELIJAT PETKUS K-531 Virossa. Toimi pian. 8800 ?. 3 tn Caterpillar dieseltrukki -07. H. asema 2x5+laitt. -62 RUUSU Valmet 602 vm. -80 suurveturi, hyvässä kunnossa Veteraani Dexta vm. 18t 710/45R22.5 14.900 ? PÖYHIMET JA KARHOTTIMET PTU-14D NYT VAIN 23.000? KULTIVAATTORIT PAKETTI NETTOHINTA! Esim. karhotin Z470 NYT VAIN 5.915 ? LIERIÖNIITTOKONE 180 CLAAS ROLLANT - Maailman eniten myyty pyöröpaalain! 3,0 ajettu n. lannoite 1700ha. P. -81 Zetor 6945-4 vm. 17 500 ?. 0 % Suoran kaupan hinnat koskevat Claas erikoiserää ja ovat voimassa 31.12.2013 saakka. Vaihto kevytk-autoon tai pien. taraktoriin. SEINÄJOKI Puh. 7.5 m, hieno Movi 1600 liikeratanosturi 10 m ulottuvuus, ilman venttiilipöytää, hyvä kunto + 20 muuta yhdistelmää/kuormaajaa. 045 150 5700 www.hstarvike.fi VALMISTETTU SUOMESSA. Huoltopalvelut Puh. Myös vaihto. P. 040 8204786. Käyttämätön Vogel Noot TST 300 sänki/kesantomurskain. P. 044 744 6000 . +alv 24% P. 9200 ? 1.4 tn Linde sähkötrukki -08. H. Suuret 26,5. rampit, sopivasti 1 kpl käyt. nivelaura 3,2 m Snowstar Volvo-kiinnikkeellä, kuin uusi Uusi Stark alueaura AL 3200 euro-kiinnikkeellä Uusi Stark perhosaura TA 3200 euro-kiinnikkeellä Käyt. sis alv. P. 60636 . 2000 ? alv 0. -08 silppuava, 17 terää, huollettu, hieno Käyt. 7900 ?. Merryll Capital Oy P. 15 ha LAUTASMUOKKAIMET Kuvan kone hinausvarustuksella . 045 150 5700 www.hstarvike.fi 2.5 tn Caterpillar sähkötrukki -08. H. 0400 204908. JCB JZ 140 -08 Hieno! VAIHDOSSA traktorit yms. P. Hieno. Case 1390-4 vm. 1986 takaveto, 2 hydr. 15.000 ?. JA LANNOITTEITA. Hinnat alv 0%. www.suorakylvo.net P. 045 1309250, Loviisa. AKANA-RUUVISEULOJA Valm. sarjan ennakkovarausten perusteella. 050 3130448. Alueaura Rote 3 m 2500 ?. Piikkijääketjut 16,9-34 700 ?. P. 13.640 ? KARHU 275 LUMILINKO ammattikäyttöön! Heti toimitukseen! VAIHTOKONEITA: 49.500,(alv0%) + toim.kulut Kaupinkatu 4, 45130 Kouvola. Kysy lisää! Jaakko Pirinen 020 743 2041 Jani Manni 020 743 2042 Heikki Töyrylä 040 550 8693 Glögitarjoilu alkaen klo 10. www.agrikymi.fi 12.12.2013 Kalanr. 040 5669472. TURKU/LAITILA Ilkka Suominen 050 3815452 Kaikki hinnat alv 0%: Väderstad Rapid 400 C vm
040 5051256. mv SHOKKITARJOUS! UKT AUTOTALLI Laaja valikoima! Luovutusikäiset el. 8,0 m3/ha/v. Puustot nuoria, hyvälaatuisia ja hoitamattomia. 4 m, vaakapalkit 3,4 m. 0500 660106. VW Jetta 1,9tdi -08, aj. P. 2700 m3, josta heti hakattavissa n. P. 11/13, webasto. 150 kpl. P-Karjala/Jns p. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. P. Vaihtolavalaitteet, lavassa kiinteä nosturi Nummi Universa 5250. 0400 497742, Lahti. DEEREN varaosat suoraan hyllystä JD puimurien osat edullisesti. Suodattimet tarjoushinnoin. Konehuolto T. -05, 297 tkm, hyvä ajokunto, kats., runsain lisävarustein, 2 x renk. 050 4357400. myös netissä samalla hinnalla!* TUHOLAISKARKOTTIMET 3?5 karkottaa tehokkaasti ? VILJA-, ÖLJY- JA NURMIKASVIEN SIEMENET. Junttilan tila Vammala, 0400 777192, 044 5130009. Kuormalavahyllyä, k. Pl 107, Hki 52. 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. P. Toimi heti! www.aus.fi Matkap. 380 ?/kk. Palvelut vieressä. 045 150 5700 Pikkumaasturi Ford Maverik 2.4 B 4x4 vm. 040 7641348 Somero. Nissan King Cup 4x4 2,5 diesel, varaosa-auto, hp. 040 8503392. EteläSuomi Pellon Group Oy | www.pellon.com Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. 019 419428. SERTIFIOIDUT VILJA- JA NURMIKASVIEN SIEMENET www.sollanpakkaamo.fi p. 0500 164290 Mitsubishi L 200 4x4 vm. 09 2316 5494 l URAKOINTI- JA PALVELUYRITTÄJÄ! Rekisteröidy palvelun tarjoajaksi. Puffetti. Joulu peruutuspaikka 30%. Myös muita kokoja. Kulj. Soita! 99599372900 1144 1,97 ?/min+ppm N.N. Rakennusoikeus kaavassa kolmelle rantarakennuspaikalle. Tieyhteys kunnossa. Seisonut 12 v. Remontoitu, katsastettu käyttöön 2012. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kts. 014 - 469 2620 . 1 km. PL 359, 00121 Hki. MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTAMME LÖYDÄT MYÖS LAADUKKAAT & LELUT! Hei, olen 33 v. -10, käyttämätön. 941.1 vm.40x80.indd -08. P. -06. Mitsubishi L 200 4x4 vm. Hintanäkemys 95 000 ?. kpl 18,4R34 780 . 0400 572113. myös koivua ja leveää mäntyä. P. Nykypuuston kasvu n. 3 t?! Katso www.L1.fi ja h4.fi.Teräshallit, alk. 27 t?! P.050 2694. Ominaisuuksia, joista muut vain haaveilevat U U T U U S Alk. TARJOUS VM-suorakylvökoneiden jauhepeittauslaitteet ja lautasmuokkareiden kumipakkerit. Peittauslaitteita löytyy 4 m ja 2,5 m työleveydellä oleviin VM:n kylvökoneisiin (SKmallisto). PL 107 Hki 52. HAE MYYMÄLÄSTÄ TAI TILAA NÄPPÄRÄSTI NETISTÄ! www.kiertokanki.com IISALMI KUOPIO (TOIVALA) JOENSUU Teräskatu 3 Takojantie 10 Raatekankaantie 23 Puh 020 743 9943 Puh 020 743 9930 Puh 020 743 9960 SUOSITTU YSI-LINJAT MIEHILLE! Soita 0700-09 09 09 0,99. 990 ?. P. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä.. Priimaa, 2-laatua ja sekundaa. 020 413 2321 VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/ kovavilla/pelti). 0400 307742. Juttuseuraa aikuisille Hei, olen tumma kaunotar vailla mielenkiintoista puhelinseuraa... Piristä päivääni ja soita mulle! 1,97 . 0400 652509 Elimäki. l aus@aus.fi Vanha, hyväkuntoinen ja hieno KIRKKOREKI. Keski-Savon Mhy, Kauppakatu 18, 78200 Varkaus tai s-postilla petri.soikkeli@metsatilat.fi. Savilahdenkatu 5?7 Mikkeli p. 08 447015 www.vaneria.fi PUKINKONTTIIN Ilpo Paanasen maalaispoikien kesäseikkailuromaani Nuoruuden fillarivalssi P. 0500 331835.9:39:24 AMP. 050 5434 538. WWW.TAIMINETTI.FI Pyydä tarjous taimista nyt. 0400 670868. PUNA-APILA Mies, Suomen vanhin ja suosituin numero! 0700-1-0700 0,99. 045 2691875. * 100 pmm:n ja sitä suuremmat Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistut ilmoitukset julkaistaan myös http://mt.uranus.fi -verkkopalvelussa julkaisupäivänä ilmoituksessa mainitun hakuajan loppuun saakka tai enintään 30 vrk. hiiret, rotat, myyrät, linnut ym. Tilaa ja AUS + ajoissa ja rotat ym. lahjasta hyötyä ei pyöri jaloissa! ? ? ? Säilörehua pyöröpaaleissa. Kuljetus. P. 0400 525229. 1-väri 4-v 4,05 ? 3,85 ? 4,95 ? 4,65 ? Lisätietoja puh. joulukuuta 2013 y p yhdessä paketissa. kpl 13,6R38 460 . Loma.as. Katso/Osta www.unelmasi.fi Klapisäkit ja muut suursäkit ZYMOTEC OY. Rantaviivaa n. tyttönen ja etsin juttuseuraa mukavasta miehestä. Olisitko se sinä. 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa PonttiSet-lattialaudat SÄILÖREHUPYÖRÖPAALEJA 2013 ensimmäistä satoa n. 044 744 6000 SEINÄJOKI puh. 0500 331835. Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. P. P. kpl Hinnat sisältää alv.n. MARKKINOIDEN MONIPUOLISIN www.hstarvike.fi RATKAISUT KAIKKEEN MAATALOUSKÄYTTÖÖN. RENKAITA järkevään hintaan Mercedes Benz 1619 kuormaauto vm. SAC RDS Futureline MAX 2 box robottilypVuokranmaksulla oma koti! Myös järven rannalta. min +pvm Keskustelua 24h PL36 02661 Espoo www.lh-osa.fi ZETOR-VARAOSAT Kaikki halpaa, myös Ursus www.VV-KONE.FI 03 3634008, 0400 625373. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 16 Keskiviikkona 11. Hp. 050 5619290. Esim. Rahoitus ja kuljetukset.www.halerpalvelut.com P. 0500 232840, Tre. PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy -HETI VARASTOSTA- % 064 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Käyt. 040 5458002. Puimurin KOHLIN LAAKEREITA talvialennus. tark. BORDERCOLLIEN PENNUT 2 narttua, 1 uros. klo 9-16 LIVE tekstari-seuraa! Tekstaa SEURAA ja viestisi nroon 179300 2,5 ?/viest.i Cr, Pl396, Hki 12 Oikokuja 6, 21380 Aura Tarjouksia, työnäytöksiä, esittelijöitä, sekä tarjoilua! Lämpimästi Tervetuloa! www.yrma.net Lisätietoja: Tomi Aaltonen ( 044 755 5378 MERIKONTTEJA eri satamissa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Lahdessa 6-13,5 m. Kiinteistöllä on erämaisten Lylyjärvien rantaviivaa n. 6.900?. min + pvm 0600-9-0606 N.N. -05 Valmet main 866, vm. Kysy tarjousta. P. ym. paljon tavaraa. Maksu euroilla. 040-86 67 508. Tarjoukset myyntiesitteen kautta tai os. 0400 815417, Rauma. PHWVDWLODW IL LEPPÄVIRTA Konnuslahti 43,6 ha metsätila Heinävedentien ja Vehmersalmen tienristeyksen maastossa. Listat, paneelit. Kyyjärven Saha Oy www.ponttiset.com Ylläs UUSI MÖKKI. Rahoitusmahdollisuus. Tarjoukset ti 17.12.2013 klo 15 mennessä. VARKAUS Kangaslampi 26,5 ha metsätila Karhilantaipaleella. Puustoa n. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. -95, aj. siisti. 147 tkm, huoltok., 2 renk., kats. H. 03-4378364. SERTIFIOIDUT Työpaikka-, koulutus- ja kurssi-ilmoitukset la 14.12.2013 klo 11.00 Niinijoki Koskelantie 98 Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. 18.4R38 820 . min +pvm Live! TL PL38 02661 Espoo SABINA AUTTAA 0600 302022 CrOy, pl369, Hki12, 2,75 min+pvm. KARJATALOUDET Nyt typet talteen karjanlannasta Hapex ilmastus reaktio jauheella. 1100 m3. Pysyt mukana kysynnän ja tarjonnan kohtauspaikalla. KM nro 12/13, sivu 24. P. P. 2?/min+pvm. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Auran Y-Agron avajaiset TO 12.12. Ensin puuntyöstökoneet ja noin 12:30 alk. 4900 ?/vaihto/ osam. Kiinteistöjen sisässä Koilampi, jonka rannalle voi saada yhden lomarakennuspaikan. 06 4331950. mekaaniset ja hydrauliset JOUS! KYSY TAR OULU puh. Laukkanen Oy 0500 226028, 02 4875965 www.konehuoltolaukkanen.fi LUMILINGOT HUIPPUEDULLISESTI 4-veto Hyundai Tucson dies., vm. Hinnat sisältävät alv:n. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. norm. Alk. -77. ovet ja ikkunat Protan vesikattoratkaisu Arntjen valoharja Lumitherm ilmapatjat Lietesäiliö- ja kaivoelementit sekä verkkoaita Pellon: Tom Westerlund p. P. 0400-670868. KULTAJYVÄ OY Sertifioidut ohrat, kaurat, vehnät tilalle toimitettuna. Myös uutuusohrat: Toria ja Salome info@kultajyva.com, www.kultajyva.com 050-3208270 Kultajyvä OY, Hämeenlinna. SUURKEITTIÖKONE JA RAVINTOLALAITE SEKÄ PUUNTYÖSTÖKONEIDEN HUUTOKAUPPA Sunnuntaina 15.12 klo 12:00 os. 2 kpl/asiakas Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com 3 kpl poikivia hiehoja; 8.1, 14.2, 13.3, hol, 2 ay. 0440 490990 ja 045 2308270 WWW.MARJALAATIKKO.FI Pyydä tarjous laatikoista/rasioista nyt. lattiat, seinät, katot, pakkaus.... Muista myös edulliset poisto/hävitys erät!!!!! Nyt myös levyt määrämittaan sahattuna näpäkästi!!! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!!! P. Pellon 18 m³ rehusiilo ja spiraalit, nes? ? ? ? ? ? terehu robotille, Pellon Security Pellon 0,55 kW lantaraapat Mestaripihatto - rakennuspaketti asennettuna sis. -98. P. P. P. Kumipakkereita löytyy 3,5 m ja 4 m työleveydellä oleviin lautasmuokkareihin. P. Tieyhteys kunnossa. Hintanäkemys 62 000 ?. Työkkyrintie 5, 05400 Tuusula Jokela. Puustoa n. 0400 345882. Rotator MT MerloAgri 1 11/8/2013 KARA -merkkinen kenttäsirkkeli. P. P. 970 m.Maapohjat kivisiä kangasmaita. Tarjoukset to 19.12.2013 klo 15 mennessä. Lisätietoja: myyntiesitteestä: www.metsatilat.fi/jarvisuomi tai Petri Soikkeli p. trakt. P. 050 5185122. Halvin Hirsitalo, alk. 0400 565 366, 045 859 3201. vuosiksi p. 0440 405454. www.koneareena.fi AVOIMET OVET www.maaseuduntulevaisuus.fi ma 16.12.2013 klo 10-14 Risto Kailaniemi Kailaniementie 44, ASIKKALA ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Robottipihatto 76 lehmälle laajennusvarauksin syjärjestelmä aktiivisuustunnistuksella TIM maitotilan tuotannonhallintaohjelma laskentakeskusyhteydellä Ergo-kalusteet wingflex parsipedit ja parsityynyt Pellon karsinat ja nostoportit Kura P käytävämatot ruokintakäytävällä Easy&Safe lukittavat ruokinta-aidat, Pellon kipattavat juoma-altaat Tarjolla kahvia, jugurttia ja makkaraa! TERVETULOA! . 0400 616494 vahatalon.traktori@smail.fi JÄLLEENMYYJÄT: T.Ojalehto, Nivala puh.0400-016942 Viitos-Auto, Leppävirta puh.017-5541570 Järvenpään Konepaja, Forssa puh.040-5132098 Jyväs-Maatalous, Jyväskylä puh.0400-164708 Konepoint, Tornio puh.040-5083168 OULU 044-744 6000 SEINÄJOKI 045-150 5700 Kuorma-auton alustoja traktorin perävaunuksi, runkoja ja akselistoja ym. Eritt. toimistot, varastot, navetat... Havuvaneria 12-30mm!!! Esim. 044 5342979. www.hstarvike.? Prosilva S 910 vm. 0400 182492. Farmari-säiliöt 1500 l ja 2700 l, pumpulla. P. P. 040 8517235. P. 0500-714 642 Mestarifarmi: Jukka Kuivaniemi p.0500-324666 Ajo-ohje: www.pellon.com Yhteistyössä: Osuuskunta Tuottajain Maito 4.980 ? NOSTO-OVI 299 ? Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 313 000 (KMT S2012/K2013) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. 1800 m3. Tiloilla on vielä myyjän lukuun hakattavia leimikoita pystyssä. Viljeltävää hakkuuaukkoa tullee olemaan 13,6 ha. ravintolaitteet. Tavaraa on paljon mm: Peugeot Boxer pa vm 2005, MB Vito 112 vm 2000, saksilava 6 m, pylväspora, vannesaha, puusorvi, levysirkkeli, yhdistelmähöylä, useita puruimureita, kuormalava- ja peltihyllyjä, h-a peräkärryjä, kylmä- ja pakastehuoneet sekä koneistoja ja ovia, oviverhopuhallin, rst tasoja, pöytiä ja hyllyjä, useita pinnavaunu- , yhdistelmä-, kiertoilma ja paistouuneja, keräilyvaunuja, sairaalapesukone, kupu- ja tunneliastinapesukoneet, kylmä-, lämmin- ja neutraalipufeevaunuja, maitoannostelijat, lautaslämmittimiä, astiakorivaunut, kiviarinapizzauuneja, pöydänjalkoja, tuoleja, pöytiä, huuvia, pakastealtaita, Robot Cutter teholeikkuri, Metos Karhu 20, 30/60 yleiskoneet, pulloallas, juoma ja gn kylmävetolaatikostot, aamiaispöytä, viistasoja, baarimestarin kylmävetari, sekoittava ja muita kippikattiloita, upeat juomahanat, painekeittokaappi, perunakuorimakoneita, biljardi, kylmä- ja lämpökaapit, teollisuusmikro, lämpökuljetusvaunu, kippipannu, Wetrock lattianhoitokone, lämpölaatikoita, pariloita, paistotasoja, lämpöhauteita, makkararollereita, paahtimia, rst-pakastinkaappi, pizzalämmitin, sähköliedet, kahvin- ja vedenkeittimet, pulloallas, lihatukki, rasvakeittimiä, patapesukone, jääpalakoneita, baarijakkaroita, astioita ja paljon muuta. Tarkempi lista www.huutokaupat.com. Meklarina Paranko 0400-484 458 HUUTOKAUPPA 70+ NAISET 0700-414-907 50+ NAISET 0700-414-963 Cr, PL396, Hki12 2-2,34 min+pvm Paljon nostoapuvälineitä, nostokettinkeitä, nostoliinoja, vaijereita, koukkuja, metrikettinkiä, metritavarana nostoliinaa, vaijerin katkaisuleikkureita 5-35 mm, levytarraimia, sähkönostimia, koukkuvaakoja, siirtolavavaijereita, vinssivyö 2 tn 9 m koukku, uusia ikkunoita 40 kpl, ovia, trukkeja, h-auto Volvo V40, suursäkkejä ym. 180tkm, siisti ja huollettu. 8.000? max. 040 8085 498 HEVOSREKIÄ metsä- sekä työrekiä. mahd. P. 040 5068738. Hinnat 2013 alk. mallia ? SERTIFIOIDUT VILJANSIEMENET. -06 JOHN Metsäkärry Patruuna 10+/kuorDEERE 1110 D vm. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. P. Pakkerit ovat OTICO merkkisiä ja soveltuvat eri merkkisiin lautasmuokkareihin. Pakkereiden halkaisija on 568 mm ja niitä voi käyttää myös tiekuljetukseen. Tuotteet myydään edulliseen varastosta poistohintaan. Lisätietoja Seppo Anttila 050 325 1582. 5.395 ? alk. Kotimaisen energian puolestapuhuja Myydään varastoinventaarion tieltä loput +alv Täysin kotimainen -siirtää tuote perinteiset klapikoneet historiaan! HETI TOIMITUKSEEN! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.rotator.fi Osoite: Vähätalon Traktori Somero P. 0500 535325 Työpaikat 3,60 ? Koulutus & kurssit 2,95 ? Filmivaneria runsain määrin, melekeen joka lähtöön ja makuun!!! Filmivanerit 6,5-30 mm!! Edullista valkeaa vaneria 6,5-12 mm!!! Esim. 050 512 6041 kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200 PELTOSIEMENIÄ OHRA: Salome, Einar KAURA: Akseli, Peppi, Viviana VEHNÄ: Quarna, Zebra P
Hakuaika jatkuu 31.1.2014 asti. Tukea haetaan lomakkeella 2314. Investointitukea voi hakea rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamiseen, laajentamiseen, peruskorjaamiseen tai hankkimiseen. Valio Oy A, B . Sitä haetaan paikalliselta elykeskukselta lomakkeella numero 433 ennen elinkeinosuunnitelman teettämistä. Maatalouden elinkeinosuunnitelmaa varten on olemassa valmis lomake (430). Luopumistuen jatkosta vuodesta 2015 eteenpäin ei ole vielä varmuutta. Lisätietoa luopumistuesta: www.mela.fi > Eläkevakuutus > Luopumistuki MUISTA MYÖS NÄMÄ LUOMU Epäorgaanista seleeniä voi käyttää JÄTEVESI Elintarviketurvallisuusvirasto muistuttaa, ettei EU:n komissio ole toistaiseksi hyväksynyt orgaanista seleeniä käytettäväksi luomutuotannossa. Luomutuotantoon hyväksyttyjä epäorgaanisia seleeniyhdisteitä voidaan käyttää luomurehuissa. Rehuhiivan ja sitä sisältävien rehuseosten käyttö ei ole 1.1.2014 alkaen mahdollista luomumärehtijöiden ruokinnassa. Olkoon mikä vaan, mutta näyttää siltä, että se ei pidä meistä eikä meitä auta yhtään, vaikka kuinka arvaisimme sen rodun, Kaulaliina tuhahti. . 2013 Tilatuki v. Farmirehu Tapani Korpela A, D . Sen pää kohosi jyhkeän niskan jatkona leveänä, ja ikenet kohosivat paljastaen hampaat. Mehän kävelemme nyt tällaisen pikkuisen matkan. Mitä se on tänään juonut ja kuinka paljon? . Avena Nordic Grain Oy rehuraaka-aineiden tuojat C . erä Luonnonhaittakorvaus v. Ja minä sanoin, että mene vaan! Kielo ei saanut Aksun päätä käännettyä, kukaan ei asettunut hänen puolelleen, eikä kukaan halunnut mennä samaan kyytiin. Arvaa, missä se meitä odottaa? . Säkylä B . Feedline Ltd A, D . He pääsivät koivukujaa tuskin Sairakkalantielle asti, kun yhteistuumin levittivät jakkarat ja levähtivät. Finnamyl Oy A, B . (06) 412 6 999 Useimmat lomakkeet lomakepalvelussa Useimmat viljelijöiden tarvitsemista lomakkeista ovat saatavissa netin lomakepalvelussa. Hauhon Myllärit Oy C . 0500 741 411 tai J & P Kantelus Oy, Forssa, puh. 0400 483 284 Tilaukset arkisin klo 8?17 oman alueen keräilijän numerosta. asetuksesta, suunnittelusta ja toimenpiteistä: www.ymparisto.fi/hajajatevesi TUKI Tukea elinkeinosuunnitelmaan Laajan elinkeinosuunnitelman laatimiseen on mahdollista hakea tukea. WK Agro Oy D . Suomen Viljava Oy D D C C varastointia/ käsittelyä . VÄINÄMÖINEN . Mitä nyt pitää tehdä. Kiukkua tuhahdellen Kielo nousi taksiin. Kaulaliina-Kasola ilmestyi nurkan takaa vähän epävakain jaloin ja talutti vanhaa polkupyörää. Koskenkorva D . Niin että arvaa uudestaan. Siinä samassa he kuulivat kahauksen tien mutkasta, sen päälle ähkäisyn ja vaimeata kiroilua. . Sahtia ja reilusti. . Aksu ihmetteli. . Siinä Krissen naapurissa asuivat nyt siis uudet ihmiset. joulukuuta 2013 MUISTILISTA PÖYRÖÖT . VetAgro Oy D . VIIVI JA WAGNER . Olisihan se pitänyt arvata, Aksu nauroi. 19. Muistilistan toimittanut Juhani Reku muistilista@maaseuduntulevaisuus.fi Grafiikat ja piirrokset Jukka Pasonen Kasolan veljekset jatkoivat sunnuntai-aamuna sahtipönikän lopettelua, pitihän sinne taas saada kohta uutta tilalle. Heidän kulkunsa oli hidasta sahtikanisterin ja aina mukana kulkevien pilkkijakkaroiden vuoksi. Älä katso sitä silmiin. Lisäksi sitä voidaan myötää eräisiin kone- ja laitehankintoihin sekä salaojitukseen. Investointitukien tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen. Raisioagro Oy . Kankaisten Öljykasvit Oy . . Berner Oy C . Turku A, B, D . Se on bullmastiffi tai joku sekarotuinen, Keppi kuiskasi Kaulaliinalle. . Altia Oy/Koskenkorva . Seinäjoki A, B . Näyttää tappajalta. Koira oli todella kookas, väriltään se oli täysin musta käpälien pieniä vaaleanruskeita laikkuja lukuun ottamatta. Lopullinen luopuminen tulee toteuttaa tuona aikana, kuitenkin viimeistään 31.12.2014. Luopumistuen maksu alkaa aikaisintaan luopumistuen alaikärajan täyttymisen jälkeen. Nykyinen luopumistukilaki on voimassa ensi vuoden loppuun asti. erä Ympäristötuen erityistuet v. Oy Feedex Ab A . ja 1.9?17.10. vestointien eläinpaikkarajoite. Lisäksi maatilan lämpökeskusten tukemisen edellytykset ovat jatkossa yhtenäiset koko maassa. Tukea hakevan täytyy muis- Lisätietoja investointituesta: www.mavi.fi > Maaseudun rahoitus > Maatalouden investointituet Investointitukihakemuksen lomake netin lomakepalvelussa: www.suomi.fi/lomakkeet Kirjoita hakukenttään hakusanaksi 2314 maatalouden investointitukihakemus Luopumistuen ehdot muuttuvat vuoden vaihteessa Luopumistuelle jäämisen alaikäraja nousee vuoden vaihteessa 59 vuoteen. Ison tuopin maisteltuaan he keksivät, että neiti poliisi oli puhunut jotain uusista naapureistaan. Sinnehän piti tehdä tervehdyskäynti ja ottaa sahtia mukaan, koska se olisi hyvä keskustelun kirvoittaja. Siispä he pukeutuivat ja suuntasivat kulkunsa Krissen mökin vieressä kohoavaa taloa kohti. Päivä oli puolipilvinen ja kylmä. Lapuan Peruna Oy . Rehupalvelu Torikka D . Mildola Oy A . 2013 EU:n nautapalkkioiden ja lypsylehmäpalkkion 1. Veljekset olivat pukeutuneet lämpimästi. Eihän heillä ollut mikään kiire minnekään. Siellä sinun pihassa. . Kouvola & Isolauri Oy D . Juu, mene vaan, Aksu kehotti. . Raisio . Hiven Oy Rahtisekoittajat D . Kotka B . Oy Jeppo Food Ab . Pohjois-Pielaveden . Proteinoil Oy . Yksimahaisten (siipikarja ja siat) luomukotieläinten ruokinnassa tavanomaisesta hiivasta valmistettuja rehuja voidaan vielä käyttää 31.12.2014 asti. No mikä. 2013 1. Tilaviljasekoitus Oska Oy 1) Toiminta loppunut, tuotteita vielä markkinoilla. D = rehuseosten valmistus A = rehuraaka-aineiden tuonti B = rehuseosten maahantuonti E = omavalvontaohjelma, ulkomainen C = rehuraaka-aineiden valmistus * = tuontitoiminta satunnaista Lisätietoja puh. 2013 1. Palvelussa on muun muassa valtaosa maatalouden tukihakulomakkeista. Lomakepalvelun osoite: www.suomi.fi/lomakkeet Eija Piekkari Kustantaja: MYLLYLAHTI OY Pako portin alta Osa 44 Kielo ei antanut periksi. Biokasvu Oy A, B . Jospa minä ajan tällä, odottelen sitten sinun pihassasi, hän huuteli Krissen ohi porhaltaessaan. Krisseä nauratti. . Marraskuun puolella oltiin jo reilusti, mutta lunta ei vieläkään ollut maassa, tielläkin vain vesilätäköitä ja liejuisia painaumia. Haku jatkuu 31.1. Tukien avulla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan ja hakijasta riippumattomien vahinkotapausten johdosta tehtäviin investointeihin on jatkossakin jatkuva tukihaku. Toisin kuin aikaisemmin, EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakauden vaihtumisen ja 141-artiklan voimassaolo päättymisen vuoksi investointituki maksetaan ensi vuonna kansallisista varoista. Investointituesta on poistettu sika- ja siipikarjatalouden in- taa, että rakentamisinvestointia tai muuta toimenpidettä ei saa aloittaa eikä muuta sopimusta saa allekirjoittaa ennen kuin elykeskus on antanut hakemuksesta tukipäätöksen. Viranomaiset pyrkivät tekemään tukipäätökset noin kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Ensimmäisen haun lisäksi investointituelle on ensi vuonna kolme hakuaikaa. erä v. Sata-Öljy Oy . OUTO VALO . Oy Henry Teirs Ltd C . Melica Finland Oy 1) . Pohjanmaan Rehujauhatus Oy . 2013 Valkuais- ja öljykasvipalkkio v. Luomukotieläimiä voidaan ruokkia luonnonmukaisesti tuotetulla rehuhiivalla. Jokaisen haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä niin sanotun jätevesiasetuksen vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Lisäksi asetus edellyttää, että ennen järjestelmän rakentamista tai olemassa olevan järjestelmän parantamista siitä laaditaan ammattilaisen tekemä suunnitelma. Mikäli asetuksen vaatimia suunnitelmia ja toimenpiteitä ei ole vielä tehty, toimeen kannattaa ryhtyä pikaisesti. Varsinkin ensi kesäksi aiottujen toimenpiteiden suunnittelu on hyvä käynnistää lumettomaan aikaan. Järjestelmä pitää ensin suunnitella Lisätietoja haja-asutuksen jätevesi- Maataloustukien maksuaikatauluja 2013 Lähde: Maaseutuvirasto joulukuu Eläinten hyvinvointituki v. asti. 22.12. n Verotilin tiliote Verotilipalvelussa, www.vero.fi/verotili. 23.12. n Ennakkoveron eräpäivä 31.12. n Viimeinen päivä palauttaa puutarhatuotteiden varastomääräilmoitus marras- ja joulukuulta. 2014 Tammikuu n Viljelijöiden on vuoden 2014 alusta noudatettava kasvinsuojelussa integroidun kasvinsuojelun periaatteita. 1.1. n Rehuhiivan ja sitä sisältävien rehuseosten käyttö on kielletty luomumärehtijöiden ruokinnassa 1.1.2014 alkaen. n Raivioiden pitää olla viljelykelpoisia, jotta ne voidaan hyväksyä tilatukikelpoiseksi pelloksi. Positiivilista kotieläintilan tukena Eläintautien torjuntayhdistys ETT pitää kotieläintilan tueksi positiivilistaa rehualan yrityksistä, jotka sitoutuvat muun muassa tarkastamaan jokaisen tuomansa tuotantoeläimille tarkoitetun rehuerän ja rehujen raaka-aineet salmonellan varalta. Rehunvalmistajat, joilla rehuhygienia-asetuksen mukainen laadunvalvontasuunnitelma . Silmät palavina ja käden sojottaessa taksia osoittaen hän komensi Aksua: . R & V Eurotrading AG Oy D . Rehunsekoittamo Terho Mylly ky D Maatalouspalvelu Oy . Se seisoi paikallaan kolmen metrin päässä miehistä ja murisi matalasti. . Ne ovat 17.2.?28.3., 14.4.?15.8. Ensi vuonna he eivät voi enää hakea luopumistukea. Tukea saa hakea kaksi vuotta ennen varsinaisen ikärajan täyttymistä. Vuonna 1957 ja sitä aiemmin syntyneet voivat hakea luopumistukea ja saada sen 56 vuoden iässä myös ensi vuonna. Luopumistuelle voi jäädä 56-vuotiaana, jos luovutuksensaaja on lähisukulainen. 2013 Kansalliset kotieläintuet v. HELGE . MARK TRAIL Investointituen haku alkaa 16.12. Ensi vuoden ensimmäinen hakukierros alkaa jo tämän vuoden puolella. Maatilojen investointituen ensimmäinen haku ensi vuodelle alkaa 16.12. Elixi Oil Oy A . Biofarm Oy A, C . Oikealla oli matalien pensaiden reunustama nurmikkoinen alue, toisella puolella tiheä metsikkö. Kasolat askelsivat kiirehtimättä ja pääsivät muutaman metrin mäkeä ylös, kun huomasivat, että vastaan tuli koira. Se on dogo argentinon ja pitbullterrierin sekoitus. . Se ei haukkunut. erä/2. Keppi liikautti jalkaansa, joka herkästi puutui, ja koira tuli lähemmäksi muristen äänekkäämmin. . 2013 Märehtijöiden raatokeräily Nautojen, lampaiden ja vuohien raatojen oikea hävitystapa riippuu siitä, kuuluuko kotikunta keräilyalueeseen vai syrjäiseen alueeseen. Savon Siemen Oy . HK Agri Oy A, B, C . Keräilyalueella tuottajien pitää toimittaa kaiken ikäiset kuolleet märehtijät hyväksyttyyn käsittelylaitokseen hävitettäväksi. Märehtijöiden raatokeräilystä huolehtii Honkajoki Oy. Tuottajat voivat tilata keräilyauton ma?pe klo 8?16 puhelinnumerosta 010 834 6460 tai täyttämällä sähköisen lomakkeen internetsivulla www.raatonetti.fi. Lisätietoa raatokeräilystä: www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Kuolleet eläimet > Tuotantoeläimet > Märehtijät Sikojen ja siipikarjan raatokeräily Raatojen oikea hävitystapa riippuu siitä, kuuluuko kotikunta keräilyalueeseen vai syrjäiseen alueeseen. Hankkija Oy B . Rehupalvelu Kulmanen A, B, C . Minä sanoin, että autoon! . Tarvasjoen Rehupojat Oy C . Koira ei haukkunut vieläkään. Samuli Simula Oy D . A-Rehu Oy Haapaveden tehdas D D . Eläin oli iso ja musta, muistutti jotenkin pittbullterrieriä, mutta tämä otus oli vielä kookkaampi. . Vuosina 1958 ja 1959 syntyneiden pitääkin hakea luopumistukea 31.12.2013 mennessä. Jos tästä olisi jollekulle hyötyä? . Jos maatila luovutetaan vieraalle, vaaditaan luopujalta vähintään 60 vuoden ikää. Äläkä näytä hampaita. Hilannon Mylly ky D . Oripään Koneasema Oy A, D . Emmehän me tässä voi seisoa koko päivää. jatkuu. RehuX Oy . Autoon! . Satarehu Oy . Luovutuksensaajan tulee olla luopumishetkellä alle 40-vuotias. Luopumistuesta haetaan aina etukäteispäätös luonnosluovutuskirjan perusteella. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) antama etukäteispäätös on voimassa 12 kuukaut- ta. Sekä lomake 433 että lomake 430 on tulostettavissa lomakepalvelusta. www.suomi.fi/lomakkeet Tarkempia tietoja tuen ehdoista: www.mavi.fi > maaseudun rahoitus > elinkeinosuunnitelman tuki 06 07 08 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Joulukuu 12.12. n Marraskuun 2013 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. 16.12. n Investointituen ensimmäinen hakukierros vuodelle 2014 alkaa. Ylivieska . . Alavuden C Öljynpuristamo Oy C, D . Kinnusen Mylly Oy . Syrjäisellä alueella eläimet saa haudata Eviran ohjeiden mukaan, keräilyalueella ei. Keräilyalueelta raadot on toimitettava hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Suomi on jaettu kolmeen keräilyalueeseen, joissa keräilystä huolehtivat Honkajoki Oy:n sopimuskumppanit. Lisätietoa raatokeräilystä sekä luettelo keräilyalueisiin kuuluvista kunnista: www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Kuolleet eläimet > Tuotantoeläimet > Siat ja siipikarja Alue I: Ab Backlund Transport Oy, Pännäinen, puh. 0400 365 094 Alue II: Marko Ketola, Kauhajoki, puh. 0400 261 649 Alue III: Ysitien Kuljetus Oy/Kimmo Rouvali Oripää, puh. 17 Keskiviikkona 11. Tie nousi ylös pihaan. 2013 Tilaneuvontatuki v. Liperin Mylly . 2013 1.erä/2.erä Uuhipalkkio v. Varkaus Rehujen ja A . Kaulaliina kaivoi repustaan tuopit ja siinä istuskellen he hörppäsivät vähän sakeaa juomaansa. Matkahan ei ollut pitkä, mutta heillä meni siihen puoli tuntia, koska vilkkaimpien keskustelujen aikana he aina seisahtuivat pystyäkseen puhumaan kasvokkain. Lopulta he olivat entisen Toropaisen talon tienhaarassa. AP-Mylly Oy C . Rautakesko Oy D . Ei mene kuin viitisen minuuttia, Krisse veti Aksua jo mukaansa. Tupla ihasteli pyörää ja kampesi itsensä sen päälle. Syrjäisellä alueella eläimet saa haudata Eviran ohjeiden mukaan. Isofarmi Oy C
Hillasta saatiin hyvä sato Länsi- ja Keski-Lappiin sekä eteläiseen Suomeen. Muita luonnonmarjoja, kuten variksenmarjaa, karpaloa, tyrniä, juolukkaa, mesimarjaa ja pihlajanmarjaa yritykset saivat vain pienehköjä määriä. Marjakaupan tiedot pohjaavat luonnontuotealan etujärjestön Arktiset aromit ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn. Sää eilen Viiden lähivuorokauden aikana lännestä virtaa alkuun hyvin lämmintä ilmaa ja koko maassa lämpötila kohoaa vähän plussan puolelle. hopea 171 hv 650/65R38 A + 540/65R28 A Trel Kuormain V56 DM jousitettu ohjaamo, Muuta km/h etuakselin jousitus Myyjä Marko Niemi, 040 527 3577 Mu i ta esi ttel y k on ei ta m m . VALTRA VäRi Teho N103 H5 pun. metalli 111 N103 H5 sininen metalli N103 H5 KM/h VARUSTeeT RenKAAT Myyjä PUheLin 40 Etukuormain V46 DM, ilmajousitettu istuin, turbiinikytkin 540/65R38 A + 440/65R28 A Mich Rainer Järvenpää 0400 735 173 111 40 Etukuormain V46 DM, ilmajousitettu istuin, turbiinikytkin 520/70R34 A + 420/70R24 A Trel Jukka Uusitalo 040 745 7734 hopea metalli 111 40 Etukuormain V46 DM, ilmajousitettu istuin, jousitettu ohjaamo 520/70R34 A + 420/70R24 A Cont Jukka Jaakkola 040 584 4787 N123 H5 pun. metalli 143 50 Etukuomain V46 EXT DM, jousitettu ohjaamo, etuakselin jousitus 650/60R38 A + 520/60R28 A M Xeob Mikko Harakka 0400 235 174 N143 H sininen metalli 160 50 Etukuormain V56 DM, ilmajousitettu istuin, ohjaamo jousitus 420/85R28 + 520/85R38 Con Mauri Kuisma 040 486 3675 N163 D pun. 171 50 Etukuormain V56 DM, jousitettu ohjaamo, etuakselin jousitus 580/70R38 Ra + 480/70R28 A Con Antti Marttila 040 573 5132 N163 D pun. metalli 171 50 Etukuormain V66 DM, jousitettu ohjaamo, etuakselin jousitus 520/85R38 F + 420/85R28 F Cont Kenneth Lindqvist 0500 844 995 T203 D sininen metalli 204 50 Ilmajousitettu istuin, jousitettu ohjaamo, etuakselin jousitus 710/70R38 A + 600/65R28 A Cont Mikko Harakka 0400 235 174 T203 D pun. metalli 204 50 Etunostolaite, etu-PTO, etuakselin jousitus 650/65R42 RA + 540/65R30 A Tre Tuomas Ventomaa 040 673 4916 llmoituksen traktorit ovat esittelykäytössä olleita hyvin varusteltuja Valtroja. Maksat vasta toukokuussa 2014. Valtra-rahoitusehtojen mukaan. Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti. Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCo Suomi oy Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi Katso ka esittely ikki koneet ww w.valt ra .fi. Jakson puolivälissä sää kylmenee pohjoisesta alkaen. Henkilöt olivat murtautuneet tarhalle ja asentaneet sinne salakuvaamiseen tarkoitettuja seurantakameroita. joulukuuta. Maan itä- ja pohjoisosassa pakkasta on loppuviikosta 10?25 astetta. Sademäärä on vedeksi muutettuna maan keski- ja pohjoisosassa 5?15 milliä, maan eteläosassa 1?3 milliä. SUVI NIEMI Seuraavan viiden vuorokauden aikana sää jatkuu vaihtelevana ja koko maassa on melko lauhaa. Saksalaiset aktivistit murtautuivat turkistarhalle Evijärvellä Ilmatieteen laitoksen Pysyvästi edullista lämmitysöljyä ja moottoripolttoöljyä Tilausnumero: 02083?55555 ark. Samalla viestimme joulutähdestä laadukkaana lähikukkana ja tuotamme hyvää joulumieltä ihmisille?, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen. MT Maapallolla uusi kylmyysennätys Maapallon uusi kylmyysennätys on -94,7 astetta. Viikonlopuksi sää poutaantuu. Sää lauhtuu ja lämpötila on aluksi koko maassa 0:n ja +5 asteen välillä. Ennätyksestä uutisoi ensimmäisenä brittiläinen lehti The Guardian. Maapallon edellinen virallinen kylmyysennätys on -89,2 astetta, joka mitattiin vuonna 1983 Etelänapamantereella venäläisellä Vostok-tutkimusasemalla. Edellistä virallista ennätystä on sivuttu myös tänä vuonna, kun 31. heinäkuuta Etelänapamantereella mitattiin -92,9 astetta. Ennätyksen julkistanut jäätieteilijä Ted Scambos Yhdysvaltain kansallisesta lumi- ja jäätietokeskuksesta vertaa nyt saavutettua kylmyysennätystä Marsin olosuhteisiin. ?Se muistuttaa tilannetta Marsin navoilla oikein hienona kesäpäivänä?, Scambos sanoo. Kylmyyttä voi verrata esimerkiksi siihen, että hiilidioksidi muuttuu kuivajääksi -78 asteessa. Uusi ennätys ei Scambosin mukaan kuitenkaan päädy Guinnessin ennätysten kirjaan, sillä se on mitattu satelliitilla eikä lämpömittarilla. MAIKKI KULMALA Poliisi otti viikonloppuna kiinni kolme luvatonta tunkeutujaa turkistilan läheisyydestä Evijärvellä. Tämän vuoksi suomalaiset turkistarhaajat ovat varautuneet lisäämällä tarhojen valvontaa. MT Sisävesistä kalaa aiempaa enemmän Sisävesien ammattikalastuksen saaliin arvo oli viime vuonna kaksi miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2010. Suomen sisävesillä kalasti noin 380 rekisteröitynyttä ammattikalastajaa. Saaliin arvolla mitaten muikun jälkeen seuraavat olivat kuha, ahven, täplärapu ja siika. REIJO VESTERINEN Poimijat ahkeroivat metsissä ja keräsivät yrityksille yli kymmenen miljoonaa kiloa puolukoita. Nyt lähtev ät es ittelyko neet edullis es ti. Osta tästä Omaksesi! VALTRA N143 H VALTRA N103 H5 Väri Teho Renkaat Väri Teho Renkaat Met. Nimikkopäivä sijoittuu USA:n ensimmäisen Meksikon suurlähettilään ja suuren kasvien ystävän Joel Poinsettin kuolinpäivän ajankohtaan. Joel Poinsett toi joulutähden Meksikosta parisensataa vuotta sitten. joulukuuta 2013 www.valtra.fi Elintarvikeyritykset ostivat puolukkaa ennätysmäärän Viiden vuorokauden sää Kimmo Haimi Elintarvikeyritykset ostivat tänä vuonna poimijoilta noin 15,5 miljoonaa kiloa metsämarjoja. Se hipoo vuoden 1977 ennätystä. Sää on aluksi lauhaa Puolukkaa ostettiin ennätykselliset 10,5 miljoonaa kiloa. Pitkän aikavälin keskiarvo on 4,7 miljoonaa kiloa. He saivat saaliiksi lähes 4,8 miljoonaa kiloa kalaa. Liikkuessaan tiloilta toisille ne voivat tuoda ja levittää vaikeasti hoidettavia sairauksia?, Liitto toteaa tiedotteessaan. Eläinaktivistien luvattomat vierailut ja salakuvaaminen tuotantoeläintiloilla on yleistynyt Euroopassa. Sitä poimittiin teollisuudelle noin 130?000 kiloa. Jo 1800-luvun puolivälissä USA:n kongressi nimesi joulukuun 12. päivän joulutähden päiväksi Joel Poinsettin muistoksi. Joulutähden päivää vietetään nykyisin myös pohjoismaissa. Punaista tähteä juhlistetaan samaan aikaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa Kauppapuutarhaliitto järjestää jo toisen joulutähti-aiheisen tempauksen lahjoittamalla kuluttajille 400 kotimaista joulutähteä Helsingin rautatieasemalla 12. joulukuuta kello 07.30 alkaen. ?Tapahtuma on eurooppalaisen Stars for Europe -organisaation kampanja, jonka Kauppapuutarhaliitto toteuttaa Suomessa. Viikon puolivälissä Suomen yli kulkee matalapaine lumi- ja räntäsateineen, minkä jälkeen sää kylmenee. valkoinen 111 hv 600/65R34 A + 480/65R24 A Cont Kuormain V46 DM jousitettu ohjaamo, Muuta 40 0% korolla. 50 ilmajousitettu istuin km/h Myyjä Marko Alava, 040 573 5133 VALTRA N163 DiRecT VALTRA N163 DiRecT Väri Teho Renkaat Väri Teho Renkaat Punainen 171 hv 520/85R38A + 420/85R28 A Trel Kuormain etunostolaite, jousitettu Muuta 50 ohjaamo, etuakselin jousitus km/h ilmastointi km/h Myyjä Tuomas Ventomaa, 040 673 4916 50 Punainen 152 hv 600/65R38 A + 480/65R28 A Mich Kuormain ilmajousitettu istuin, Muuta Myyjä Vesa Laiho, 040 673 4041 Met. Saaliin arvo oli noin 10,5 miljoonaa euroa. Muikku oli edelleen tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan. 8?16 Lauhtuuko Lapualla kiristyykö Kiteellä Paikkakuntakohtainen täsmäsää www.maaseuduntulevaisuus.fi Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Lukuoikeuden Maaseudun Tulevaisuuden ja Kantri-kuukausiliitteen näköislehteen ja arkistoon Lukuoikeuden Maaseudun tulevaisuuden lukulautaan lukulauta.m1t.fi UUSI ETU ! Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Torstaina joulutähden päivä Joulutähden päivää vietetään torstaina 12. Puolukasta saatiin hyvä sato erityisesti Länsi-Suomeen. Mustikkaa yritykset ostivat tänä kesänä noin 4,9 miljoonaa kiloa, kun 35 vuoden keskiarvo on 2,2 miljoonaa kiloa. Rocky Paras kaura Etelä-Suomeen! VAIHTOKONEPÖRSSI Nro 144 . Mustikasta saatiin parhaiten satoa Lapissa sekä eteläisemmässä Itä-Suomessa. Liiton tietojen mukaan ulkomailta tulleita aktivisteja on tavattu aikaisemminkin vuosien varrella tarhojen läheisyydestä. ?Työrauhan lisäksi kutsumattomat vieraat uhkaavat eläinten hyvinvointia. Ennätys on mitattu 3?800 metrin korkeudella Valkyriedomenilla Kuningatar Maudin maalla Etelänapamantereella. Uusi ennätys saatiin Nasan satelliittimittauksessa jo elokuussa 2010, mutta tieto on analysoitu myöhemmin ja julkistettiin vasta maanantaina Amerikan geofyysikkojen tieteellisessä kokouksessa San Franciscossa. PERUSTETTU 1916 myynti 010 217 6776 www.tilasiemen.fi vaihde 010 217 6777 020 350 500 Keskiviikkona 11. Erityisesti englanninkielisissä maissa kasvi tunnetaan edelleen poinsettiana. He olivat Saksan kansalaisia. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ProFur ry tuomitsee elinkeinoonsa kohdistuvan häirinnän ja toivoo turkistarhojen pääsevän juridisesti kotirauhan piiriin. Ulkomaalaisten aktivistien tulo Suomeen ei ole liiton mukaan täysin uusi asia. Kainuun ja Koillismaan alue saivat tällä kertaa vaatimattoman mustikka- ja puolukkasadon. Määriin eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Hillan myynnissä poimijoitten suoramyynnin ja torikaupan osuus on suuri