PERJANTAINA 11. HUHTIKUUTA 2025 NRO 42 PERUSTETTU 1916 – 109 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,50 €
Se on ollut kaikille selvää jo kauan ja siihen on varauduttava. Uutta puheenjohtajaa etsii nyt MTK:n luottamusjohdosta koostuva toimikunta. Myös aktiivituottajien ja muiden maataloudesta elantoaan hankkivien etujen yhteensovittaminen on seuraavien vuosien haaste, haluttiin tai ei. Hänen tuoreet tullihyökkäyksensä ja -perääntymisensä ovat päinvastoin räikein mahdollinen vastakohta pyrkimyksille poistaa ristiriitoja kansainvälisessä talouspolitiikassa tai edistää osapuolten välistä talousyhteistyötä. Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat voineet valita valtuuston enemmistön turvin Satosen jo tiistaina, mutta poliittisesti hankalaa päätöstä ei haluttu tehdä ennen sunnuntaina pidettäviä alueja kuntavaaleja. Samalla se muutti kertaheitolla etujärjestön tunnelman. Huolestuttavaa tai jopa mullistavaa on se, että Trump aseenkantajineen näyttää kytkevän puolustusbudjettien koon nyt mieluummin enemmän kuin vähemmän suoraviivaisesti Naton Pohjois-Atlantin sopimuksen viidenteen ”muskettisoturiartiklaan”. Molemmilla oli vahva kokemus Kelan toimialasta. Euroopan on syytä herätä ja vastata tähän huutoon täysin riippumatta siitä, millainen presidentti Yhdysvalloissa kulloinkin on. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla olemme vielä kaukana yhtenäismarkkinoista ja tästä kärsivät myös tavalliset kansalaiset pieninä sijoitustuottoina ja korkeina korkoina. Se on kuitenkin syytä sisäistää, että Trumpin johtamalle maalle sitä Natoa, johon Suomi liittyi, ei selvästikään enää ole olemassa. Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 11. TOIMITUKSELTA Kun pomo vaihtuu, linja muuttuu JOUNI KEMPPAINEN jouni.kemppainen@mt.fi VIERAILIJA Se on sitten kauppasota PÄÄKIRJOITUS USA ei enää sitoudu siihen Natoon, johon Suomi liittyi Se, joka ei maksa riittävästi, on heikoilla. Vienti on vain reilut kymmenen prosenttia kansantalouden koosta. Trump ei. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Puutteet omilla markkinoillamme vastaavat hyvinkin sadan prosentin tulleja ulkomaankaupassa, kuten tuoreet selvitykset palveluiden viennistä kertovat. Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Päätoimittajan sijainen: uutispäällikkö Niklas Holmberg Toimituspäällikkö: Stina Haaso Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. EU-parlamentti on aloittanut sopimuksen käsittelyn. Yhdysvallat on edelleen maailman suurin talous, jossa kotimarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa. TIMO FILPUS. Viime syksynä valmiiksi saatu Mercosur-sopimus nousee sekin arvoon arvaamattomaan. Trumpille ja hänen hallinnolleen kaikki on kauppatavaraa ja kaikella voi kiristää. Metsänomistajien ja maataloustuottajien keskinäinen suhde pitäisi pystyä rakentamaan tavalla, jota ei tarvitsisi joka vuosi paaluttaa uudelleen. Presidentti Trump on tehnyt selväksi, että hän tukee Natoa”, Rubio tähdensi. Tässä kilvassa MTK:n on tulevaisuudessakin menestyttävä tai liittouduttava. Presidentti Trumpin julistamien tullien, tullien peruutusten ja uudelleenjulistusten seuraukset ovat ongelmallisia paitsi EU:lle myös Yhdysvalloille itselleen. Samalla unionin täytyy tehdä muitakin toimia. Antila valittiin kolme vuotta myöhemmin Aaltosen seuraajaksi. Jäsenmäärän väheneminen on kuitenkin tosiasia sille, kuten muillekin isoille suomalaisille järjestöille. Tällä linjalla ovat myös EU-komissio ja keskuspankkimme. Vuonna 2016 tehtävään valittiin Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen. Hän aloitti puheenjohtajana 2009 toimittuaan jo tätä ennen neljä vuotta järjestön toisena puheenjohtajana. Myös aktiivinen asennoituminen vihreään siirtymään on taannut maaseudulle mahdollisuuden nauttia uusiutuvan energian verotuloista ja ansaintamahdollisuuksista. Naton viidennessä artiklassa ei kuitenkaan ole mitään, mikä edes etäisesti viittaisi siihen, että Yhdysvallat rientää muiden avuksi vain tietyillä ehdoilla. Metsänhoitoyhdistysten liittäminen osaksi MTK:n järjestökenttää on tästä erinomainen esimerkki. Itsetuntoisena yli satavuotiaana järjestönä sillä on ylivertainen mahdollisuus hoitaa esimerkiksi maaja metsätaloustuottajien EU-edunvalvontaa paremmin kuin kukaan muu. Läheskään kaikki eurooppalaiset päättäjät, eivät edes suomalaiset itse, muistaneet noudattaa Suomen jäitä hattuun -linjaa, kun Rubion sanoja tulkittiin ja kiiteltiin. Presidentti Trump on laittanut muutamassa viikossa vanhat vapaakauppaopit roskakoriin ja nostanut tilalle ankarat tullit myös Yhdysvaltain perinteisille liittolaisille, kuten Kanadalle, Meksikolle ja Euroopan unionille. Tavoitteena on löytää yhteiskunnallisesti vaikuttava ja verkostoitunut henkilö, jolla on selvä käsitys siitä, miten maaseudun elinkeinot olisivat nykyistä kannattavampia. Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja. Niinhän tässä kävi, että Yhdysvaltain presidentin vaihdos synnytti aidon ja vaarallisen kauppasodan. Sen toisessa artiklassa todetaan, että sopimuksen ”osapuolet pyrkivät poistamaan ristiriitoja kansainvälisessä talouspolitiikassaan ja edistävät yksittäisten tai kaikkien osapuolten välistä talousyhteistyötä.” Käytännössä kaikki Yhdysvaltain presidentit ovat kuuliaisesti sitoutuneet tähän. Uhkauksia on turha ylitulkita eikä myötäsukaisista vakuutteluista pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, jos ylipäätään pitää tehdä. Etsijöiden urakka on kova. Kelan johtajavalinta on arvoton näytelmä Juha Marttilan ilmoitus jättäytyä pois MTK:n puheenjohtajan tehtävästä vuoden lopulla yllätti keskiviikkona maaja metsätaloustuottajain valtuuskunnan. Washingtonista vyöryvä viestintämyrsky hyvine ja huonoine piirteineen pitäisi nyt uskaltaa jättää omaan arvoonsa, kun Eurooppa, ja siinä samalla Suomi, kovalla kiireellä vahvistaa turvallisuuttaan. Kovin pitkää parijonoa sopivista ehdokkaista ei tästä maasta tähän tehtävään löydy. Isona järjestönä MTK:lla on myös ison järjestön ongelmat. Yhdysvaltojen vaatimus eurooppalaisten Nato-maiden puolustusmenojen huomattavasta kasvattamisesta ei ole uusi eikä varsinkaan Trumpin keksintö. Eikä se muuksi muutu, vaikka sitä tarkastelee oikeaoppisen maltillisesti jäät hatussa. Kolmas asia unionin vastauksessa on vapaakauppasopimusten rakentaminen muiden talousalueiden kanssa. Samalla perinteistä vastuullista metsänhoitoa on pystytty puolustamaan menestyksekkäästi hyvänä ansioiden lähteenä järjestön jäsenille. Monet sijoittajat kertovat jo nyt, että epävakauden maailmassa Euroopan vakaus ja johdonmukaisuus alkavat näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun sijoituspäätöksiä tehdään. Myös MTK:n eduskunta-lobbausta on järjestökentällä kadehdittu, hyvästä syystä. Yhdysvaltojen käynnistämä historiallinen kauppasota kaikkine soutamisineen ja huopaamisineen on myös kitkerässä ristiriidassa koleerisen yksinkertaisen Pohjois-Atlantin sopimuksen kanssa. Totuus nimittäin on todennäköisesti paljon sanottua karumpi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutettujen äänin valintapäätös lykättiin alueja kuntavaalien yli. Kahdella viime kerralla Kelan pääjohtaja on valittu puoluepolitiikan ulkopuolelta. Kaupungistuminen, kaupan vahva keskittyminen, metsätalouden lasku ja nousu sekä erityisesti maataloutta ravisteleva rakennemuutos ovat muuttaneet elämän ja yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Euroopan unionin kotimarkkinat ovat selkeästi pienemmät, ja viennin merkitys hyvinvoinnille on radikaalisti Yhdysvaltoja suurempi. ”Me pysymme Natossa. huhtikuuta 2025 Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 11. Siirtoa perustellaan sillä, että Kelan hallituksen äänestyksessä työministeri Arto Satosen (kok.) äänin 8–1 voittanutta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan toimitusjohtajaa Heli Backmania halutaan kuulla uudelleen. huhtikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS N aton eurooppalaisissa jäsenmaissa huokaistiin reilu viikko sitten helpotuksesta. Puheenjohtaja Marttilan kausi MTK:n johdossa on ollut pitkä ja vaikuttava. Se voi kyllä vielä palata, mutta sen varaan ei kannata laskea. EU-parlamentti istuu nyt viikoittain ja päivittäin sen teeman ympärillä, miten Yhdysvaltain uuden hallinnon kokonaan uuteen talouspolitiikkaan ja painostukseen vastataan. Myös poliittisen pelin nappuloiksi joutuneille tehtävään hakeneiden kannalta valintaprosessi on sujunut surkeasti. Yksi asia on kuitenkin selvä: kaikki ymmärtävät, että vastauksen pitää olla yhteinen ja jäsenmaiden omia neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa ei lähdetä käymään. Yhdysvaltojen ulkoja turvallisuuspolitiikan painopiste ei tulevaisuudessa ole Euroopassa ja Atlantilla, vaan Aasiassa ja Tyynellämerellä. Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasuhde on tähän saakka ollut maailman integroiduin. EU on Kiinan jälkeen maailman suurin viejä ja tuoja. Valkoisen talon arvaamattoman isännän ajattelussa ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” -periaate koskisi vain niitä jäsenmaita, joiden puolustusbudjetti on riittävän suuri, eli tuoreimman näkemyksen mukaan viisi prosenttia kansantuotteesta. Kun pomo vaihtuu, myös järjestön linja väistämättä muuttuu. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio torjui Brysselin ulkoministerikokouksessa pontevasti epäilyjä Yhdysvaltain halusta sitoutua Natoon. Se kamppailee asemasta mediassa esimerkiksi kaupan, luontojärjestöjen tai vaikkapa Suomen Yrittäjien kanssa. Uudet tariffit uhkaavat nostaa inflaatiota. Lisäksi sikaja siipikarjantuottajien tai vaikkapa maanomistajien liiton toiminta haastavat järjestöä omilla osa-alueillaan. Ilman poliittisia nimityksiä aiemmin ankarasti arvostelleen perussuomalaisten tukea valinta ei onnistu. Julkaisija: Viestimedia Oy Pääkirjoitukset: Heikki Tuuri, Juhani Reku, Jouni Kemppainen ja Niklas Holmberg EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@ europarl.europa.eu K ansanedustajista koostuvan Kelan valtuuston oli määrä valita Kelan uusi pääjohtaja tiistaina pidetyssä kokouksessa. Jos Satonen valitaan tehtävään, sitä voi pitää poliittisena nimityksenä. Tai ainakin tuntui torjuvan. Kelan toimitusjohtajan paikka on perinteisesti ollut keskustan läänitys, mutta kahdella viime kerralla pääjohtaja on valittu puoluepolitiikan ulkopuolelta. Se, joka ei maksa riittävästi, on heikoilla. Kun diilejä tehdään, neuvottelupöydälle saatetaan ilman ennakkovaroitusta nostaa kaikki mahdollinen sekä asiaan kuuluva että kuulumaton turvatakuista rangaistustullien kautta arvokkaiden maametallien hyödyntämiseen. Kelan hallituksen esitys ei sido valtuutettuja, vaan he voivat valita pääjohtajaksi kenet tahansa kärkiehdokkaiden joukosta. EU:n vastauksen täytyy olla harkitseva, älykäs ja voimakas. Politiikkaan osallistuminen ei saa olla este muihin tehtäviin, mutta ei se pätevöitä kaikkeen. Näitä asioita ovat EU:n omien sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen. Erityisesti kokoomus – joka viime eduskuntakaudella kutsui poliittisia nimityksiä korruptioksi – joutuu pohtimaan, pitääkö puolue loppuun asti kiinni Satosen valinnasta. MTK on muuttuvassa maailmassa alttiina yhä kovenevalle kilpailulle. Monet keskieurooppalaiset asiantuntijat tulkitsevat Trumpin hallinnon viime kuukausien sanomisia ja äkkikäänteitä niin, että Yhdysvallat myy Naton puitteissa muille jäsenmaille turvatakuita hyvään hintaan. Epävarmuus ja muuttuvat säännöt hidastavat investointipäätöksiä. Taloudellisesti MTK on edelleen iskussa. Kohoavien hintojen myötä kyseessä on Yhdysvaltain historian suurin veronkorotus, kuten yksi presidentti Trumpin pitkäaikaisista kannattajista tällä viikolla sanoi. Hän voitti arvalla sosiaalija terveysministeriön ylijohtajan, varatuomari Outi Antilan. Toisaalta MTK on Marttilan aikana pystynyt säilyttämään yhteiskunnallisen asemansa ja jopa vahvistamaan sitä. Hän painotti Yhdysvaltain haluavan, että Nato on vahva ja herätteli samalla jäsenmaita vahvistamaan puolustustaan, koska vain se voi tehdä Natosta vahvemman. Pitkään kauteen mahtuu valtava määrä yhteiskunnallisia myllerryksiä, joista maaseutu on saanut enemmän kuin osansa. EU-parlamentissa kannatusta voittaa ajatus, että yleisten isojen tullien sijasta on tehtävä tarkasti kohdennettuja tullipäätöksiä ja näin luotavaa tilaa neuvottelujen mahdollisuudelle. Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.). Kelan pääjohtajavalinnasta on muodostunut arvoton näytelmä, joka ei ole kunniaksi päättäjille. Kun Yhdysvallat rakentaa uusia tullimuureja ja kaupan esteitä, olisi erityisen arvokasta, jos unioni pystyisi näyttämään tietä vapaakauppaan myös käytännön teoilla. Mutta muutos ei näytä jäävän tähän ja se voi olla paljon oletettua kauaskantoisempi. Viittä loppusuoralle valittua hakijaa arvioineelta ulkopuoliselta konsultilta hän sai heikoimman arvion pääjohtajatehtävään (IL 20.3.)
Työvoimapulan paikkaamiseksi katse on käännettävä ulkomaille. Vaaralliset renkaat. Korjausvelkaa on paljon, mutta investointihaluja vähän. Possut eivät enää välitä toimenpiteestä.” Optimistisesta asenteesta huolimatta Backlund on myös huolissaan. Uusi puheenjohtaja valitaan marraskuussa. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen vetää työryhmää, joka kartoittaa puheenjohtajaehdokkaita. Suuri osa Suomen sikaloista on tehty yli 15 vuotta sitten. ”Kaikkeen ei voi vaikuttaa. Vuodesta 2009 MTK:n puheenjohtajana toiminut Juha Marttila kertoi keskiviikkona, että ei tavoittele jatkokautta järjestön johdossa. Lopullisen valinnan tekee valtuuskunta. Työn lomassa kuunneltavalta soittolistalta löytyy runsaasti oman paikkakunnan yhtyeen KAJ:n musiikkia. Valtuuskunnan kevätkokouksessa Espoon Hanasaaressa keskustelua nousi pankkien toiminnasta. UUTISET | Sivu 8 LUKEMISTO | Sivu 15 UUTISET | Sivu 9 UUTISET | Sivu 5 UUTISET | Sivu 6 UUTISET | Sivu 10 LUKEMISTO | Sivu 13–14. Se voi mennä niin, että tuottajia ei enää ole. Maatilojen lainehdot ovat kiristyneet ja tuottajilta vaaditaan jatkuvia selvityksiä. Verkon rakentajalle suurin tukipotti Viime vuonna eniten maaseudun tukia maksettiin siikalatvalaiselle Osuuskunta Siikaverkolle. Intohimo loppuu kaikilta joskus, jos työ ei kannata.” Liikunta helposti osaksi arkea SANNE KATAINEN Lapsuus 1960-luvun Punkalaitumella antoi Anne-Maija Saariselle eväät liikunnalliseen elämäntapaan. ”Kauppaketjut tietävät liikaa” Suomalaisilla maatiaisemakoilla on vahvat emo-ominaisuudet. Marttila ei avannut jatkosuunnitelmiaan. Nyt hän on tyytyväinen esimerkiksi siihen, että työntekijöiden kanssa sujuu hyvin. Ne käytetään loppuun säästösyistä. On tärkeää huomata pienetkin onnistumiset ja juhlistaa niitä”, Backlund linjaa. Pakostihan tilanne joskus korjaantuu, mutta ei se ole nättiä. ”Vaatisi tosi hyviä tuloksia, että tilat uskaltaisivat investoida.” Korjausliikkeen pitäisi lähteä markkinoilta, mutta kauppaketjut, jotka ostavat tuotteen ja myyvät sen eteenpäin, tietävät liikaa ketjun muista osapuolista, Backlund toteaa. Televisiota katsoessa voi tehdä vaikka kyykkyjä. HUHTIKUUTA 2025 NRO 42 PERUSTETTU 1916 – 109 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,50 € • • • MT.FI Kantorahaa kertyy ennätystahdilla Metsänomistajien kantorahat nousevat tänä ja ensi vuonna yli kolmeen miljardiin euroon. ”Ne tietävät, paljonko voi vielä kiristää, että muut pysyvät juuri ja juuri pinnalla. Kaikilla heistä on koulutus puudutuksen käyttämiseen porsaiden kastraation yhteydessä. LIIKENNE | Sivu 12 MTK alkaa etsiä uutta puheenjohtajaa Juha Marttila yllätti MTK:n ilmoituksellaan valtuuskunnan kokouksessa. Puolueiden kannatukset vaihtelevat nykyään voimakkaasti vaalista toiseen. Viljelijätukia sai eniten nautatila Antroma oy Siikajoelta. Moni autoilija ajaa tietämättään liian kuluneilla renkailla. UUTISET | Sivu 4 Marttila väistyy Ehdokkaita etsitään Pankeille huutia Metsureista on pian kova pula Metsäala tarvitsee vuosittain jopa tuhat uutta työntekijää. Tomaattikastike pelasti perhetilan UUTISET | Sivu 7 Vaalituloksia vaikea ennustaa Suomalaisten äänestyskäyttäytyminen on muuttunut pysyvästi. JOHANNES TERVO Vöyriläinen Alexander Backlund kokee työnsä sikatuottajana tärkeäksi ja haluaa kiinnittää huomiota pieniin onnistumisiin, jotka motivoivat eteenpäin. Anne-Maija Saarinen kehottaa tauottamaan istumista arjessa. PERJANTAINA 11. ”Kokemukset siitä ovat tosi hyviä. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lennokit vain osa asejärjestelmää Ukrainan sodassa yleistyneestä lennokista ei ole hopealuodiksi, sanoo ex-komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg. Sikatilan jatkamista suunnitteleva vöyriläinen 28-vuotias Alexander Backlund on motivoitunut työhönsä vanhempiensa johtamassa Jeppo Lantgrisin porsitussikalassa
eikä ma 21.4. Satakunnan Anne Kangasvuori-Hosike oli huolissaan kehnosta tieverkosta ja Mhy Keskipohjan Erno Saari nuorten pelottelusta. Pohjois-Savon Tiina Korhosen mukaan tuottajia riivaavat jatkuvat selvityspyynnöt ja muu byrokratia. Marttila on toiminut MTK:n johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana vuodesta 2009 ja johtokunnan toisena puheenjohtajana 2005?2009. sijalla oli ensimmäinen maatalouden toimija. ”Koskaan ei pidä sanoa ei, mutta harkintaa pitää käyttää.” Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoi, että vuosikertomuksen kannattavuusteksti on ”surullista luettavaa”, mutta pani toivonsa hankinta-, kilpailuja elintarvikemarkkinalakiin ja uuteen elintarvikemarkkinavaltuutettuun. Jatkosuunnitelmia Marttilalla ei vielä ole. Tarvitsemme toimia. Hallitusohjelmaa Viljanen totesi kehuneensa moneen otteeseen, mutta juuri nyt mielessä päällimmäisenä on se, että päivien vieriessä vauhdilla eteenpäin, jäävät hyvät tavoitteet vain puheiksi. Viljanen pohti, että muutamaankin suuntaan voisi tällä hetkellä heittää klassikkokysymyksen: miten noin omasta mielestä on mennyt. Tämä asia pitää hoitaa järkevästi. Lehti ilmestyy ke 16.4. ke 23.4. KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ ”Miten työvoiman saatavuus turvataan, kun oma ja ja myös ukrainalaisten jaksaminen on heikkoa?” TIINA KORHONEN Valtuuskunnassa tähdennettiin yhteistyön voimaa ja palkittiin Vuoden Helmi. Kevätkokous pidettiin keskiviikkona Espoon Hanasaaressa. ”En tule olemaan ehdolla MTK:n johtokunnan puheenjohtajan vaalissa syksyllä. Puheissa vilisivät huolet nuorista kannattavuuteen ja jauhelihasta hirviin. Puheenjohtaja Juha Marttila vastasi, että 1930-luvulla vientiä teki Metsäliitto ja sittemmin viljaosuuskunta. Ei ole väliä, onko taustalla MTK tai Mhy, samaa porukkaa ollaan.” Varsinais-Suomen Aarne Lehtonen peräsi MTK:lta kotimaisuus-haastetta vastaiskuna lihavihalle ja Martoille. ”Maailma on tullut hulluksi. ”Pankkien suhtautuminen maatiloihin on masentavaa” Valtuuskunta kokoontui keskiviikkona Espoon Hanasaaressa. Hän kertoi suunnitelmistaan valtuuskunnan kevätkokouksessa keskiviikkona. ”En minä ainakaan lähde johtamaan traktorimarssia Mercosuria vastaan. Sitten katsotaan. Osallistuminen sisältyy pelin hintaan. Aineistot ma 14.4. to 17.4. Etelä-Savon Taneli Pajunen toivoi lain käyttämistä tuontilihan torjumiseen. ”21 vuotta tulee täyteen MTK:n puheenjohtajistossa”. Vuoden Helmi -palkinnon saivat MTK Savonlinnan seutu ja Mhy Etelä-Savo Opi maasta ja metsästä -verkkosivuille. Hänen mukaansa merkit ovat olleet luettavissa jo hyvin pitkään ja nyt tilanne on kärjistynyt odotetusti. Komissaareja rampannut Suomessa hurjaan tahtiin”, Marttila kehuu. Lienee oikeutettua sanoa, että kahdella kauppajätillä ei tunnu olevan kotimaata. EIJA MANSIKKAMÄKI MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei pyri jatkokaudelle järjestön johdossa. Nuiva linja siirtää hänen mukaansa sukupolvenvaihdoksia, aiheuttaa pakkolopettamisia ja vaikeuttaa tilakauppoja. Tilanne ja kehitys on täysin kestämätön”, Viljanen päättää. Henrik Jensen sanoi, että Saaristomeren ja susien suhteen viljelijöiden työkalupakki alkaa olla tyhjä. ”Nyt tuntuu, että sheriffi on tullut kaupunkiin ja asioita alkaa tapahtua.” Wallin kehotti jäsenistöä lataamaan MTK-appin. Mainoksesi elää yli pääsiäisen pyhien. Alan opiskelijoista kolmannes näkee alan kielteisesti. 6 000 000€ Lotossa on nyt jaossa 18+ Apua pelaamisen hallintaan pelaamaltilla.fi HUOMIO! Muista poikkeus aikataulu mainonnassasi! MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Varaa paikka pääsiäisen lukupakettiin ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. Ensikertalainen Joonas Tuomikoski Pohjois-Suomesta esitti, että MTK:n ”massiivinen sijoitusomaisuus” laitettaisiin vientityöhön ja tase töihin, koska kauppa ei maataloutta pelasta. Mainoksesi elää yli pääsiäisen pyhien.. Keski-Pohjanmaan Markus Kivelä peräsi terävämpää viestintästrategiaa. ”Missä viipyy luvattu täyskäännös parempaan?” LAURA RUOHOLA ”Pankkien suhtautuminen Itä-Suomen maatiloihin on masentavaa”, sanoi Pohjois-Savoa MTK:n valtuuskunnan kokouksessa edustanut Anni Heiskanen. Lehti ilmestyy ke 16.4. Valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja Sanna Hämäläinen kehui eteläpohjalaisen Koskenojan maatilan oppitunteja, jotka ovat tavoittaneet tuhannet oppilaat. Työuraa on vielä suunnilleen puolet jäljellä”, hän nauratti yleisöä. Aineistot ma 14.4. Uusia sotia saattaa syttyä nopeammin kuin vanhoja saadaan loppumaan. Mhy Kaakon Lari Koskiaho kehotti aina tekemään ilmoituksen hirvituhoista ja viemään jahdit loppuun. Pääsiäisnumero LEHTI 16.4.2025 Pääsiäisen juhlanumeroa säilytetään ja luetaan pitkään. Keski-Suomen Maija Laahanen esitti maaseudun asunnoille 60 000 euron takuuvakuusarvoa. ”Entä miten työvoima turvataan, kun oma ja ukrainalaistenkin jaksaminen on heikkoa?” Pohjois-Karjalan Kalle Myllynen ihmetteli verottajan utelua ajopäiväkirjoista. Aineistot sähköpostitse ilmoitus@mt.fi Lehti ei ilmesty pe 18.4. Kaakkois-Suomen Siru Lavikka tähdensi yhdessä tekemistä, samoin Mhy Kymenlaakson Eero Kivistö. Tuula Ojanen Pirkanmaalta kiitteli koululaisten tavoittamista. Jos yksi maanosa olisi syytä pelastaa kiinalaisten ylivallalta, niin Etelä-Amerikka on ainoa jäljellä oleva.” Juha Marttila ei pyri jatkokaudelle MTK:n johdossa Juha Marttila kertoi suunnitelmistaan MTK:n valtuuskunnalle. ”Aivan mahtava konsepti, jota voisi käyttää muuallakin”, Etelä-Pohjanmaan Timo Kankaanpää säesti. Aineistot sähköpostitse ilmoitus@mt.fi Lehti ei ilmesty pe 18.4. ”Kotimainen tuotanto on laskenut jyrkästi ja syy on selvä, se on tuotannon kannattamattomuus. Muista myös Loton lisäarvonta. Mitä toimia oikeasti on tehty viennin edistämiseksi”, kysyi Eerikki Viljanen. Kuluttajan on mahdoton valita kotimainen vaihtoehto, jos sitä ei ole saatavilla. Sometuksen vähäisyyttä arvosteltiin, joten Juha Marttila otti kokousväestä kuvan. ”Teen täysillä töitä tämän vuoden loppuun. Satakunnan Otso Heikolaa huolettivat maataloustuet. ”Pitää nähdä yhteisiä asioita ja pystyä puhumaan vaikeistakin asioista. Määrää ovat syöneet metsäkato-, kuljetusja muut asetukset ja heikko kannattavuus. ”Kauanko tämä motivoi jatkamaan. Maakohtaisissa hintavertailuissa erot ovat jo niin suuret, että niitä on enää vaikea uskoa todeksi.” ”Kysyntää on, mutta halpuutettu tuotanto ei riitä vastaamaan siihen. ”Ilmeisesti osaaminen ei riitä erottamaan traktoria ja koppimönkijää, kun rekkarit ovat samannäköiset. Puheenjohtajana jatkaa Eerikki Viljanen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Sanna Hämäläinen ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Sari Lantta. eikä ma 21.4. Valuvatko tuet siis muille?” Pohjois-Savon Lassi Väisänen sanoi, että heikko kannattavuus johtaa sadon niittämiseen peltoon. Hintalapuissa on kyllä eri määrä numeroita.” Etelä-Pohjanmaan Jaakko Isomäki pohti turvemaiden kohtelua ja Pohjois-Suomen Sami Nivala kehotti lisäämään painetta ministeriöihin. ”Sitä voi parantaa nostamalla investointituen raja 1,5 miljoonaan ja siirtämällä maito litratuen piiriin.” ”Paineistaminen on ainoa konsti vaikuttaa muuhun ketjuun. Meidän pitää opetella markkinointia ja yhteistyötä”, sanoi Hämeen Aku Länninki. huhtikuuta 2025 HUOMIO! Muista poikkeus aikataulu mainonnassasi! MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Varaa paikka pääsiäisen lukupakettiin ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. UUTISET Uutispäällikkö: Aimo Vainio Toimitussihteerit: Nikke Kinnunen, Laura Kuivalahti, Jarno Mela ja Mikko Soini Maaseudun Tulevaisuus ”Ilman perustavanlaatuista muutosta ruokaketjun tulonjakoon ei suomalainen tuotanto ja tuottaja selviydy näissä haastavissa olosuhteissa. ”Julkisuudessa olleella listalla vasta 8. Matti Kantola toivoi tapaa siirtää ikääntyvät viljelijät nuorten palkattomiksi rengeiksi. ke 23.4. Ensikertalainen Vilma Kuosmanen Pohjois-Savosta muistutti, että pienestä palkasta ja katteesta huolimatta viljelijä on ruokaketjun tärkein tekijä. Valtuuskunnan puheenvuorossa hän painotti huolta maailman geopoliittisesta tilanteesta. Arvostan valtuuskuntaa sen verran, että voitte asiaan varautua.” Syitä päätökselleen Marttila ei lähtenyt erittelemään. to 17.4. Valtuuskuntapäivän aamuna äänestettiin myös puheenjohtajisto seuraavalle vuodelle. KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ Joona Tuomikoski laittaisi MTK:n rahat ruoan vientitöihin. Markkinoiden pitää muuttua ja aktiivisia nuoria ottaa mukaan päättäjiksi.” Uudenmaan Nina Tervo huomautti, että maidontuottajia on enää 3 380. Satakunnan Mikko Uusitalo muistutti, että tällä joukolla on juuret ja ymmärrys niiden käyttämiseen. Pääsiäisnumero LEHTI 16.4.2025 Pääsiäisen juhlanumeroa säilytetään ja luetaan pitkään. Paljon kritiikkiä saanutta EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välistä kauppasopimusta MTK:n puheenjohtaja yllättäen puolustaa geopoliittisista syistä. Kotimainen korvataan surutta ulkomaisella. KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ NIKLAS HOLMBERG ”Lienee oikeutettua sanoa, että kahdella kauppa jätillä ei tunnu olevan kotimaata.” EERIKKI VILJANEN 4 perjantaina 11. Ei näytä hyvältä myöskään Suomen talouden kannalta.” Myönteistä kehitystä on sen sijaan tapahtunut EU-vaikuttamisessa. Valtuuskunnan puheenjohtaja otti puheessaan kantaa myös viime aikoja kuohuttaneeseen jauhelihakohuun. ”Hallituksen EU-politiikka on ollut parempaa kuin koskaan. Pankkien tiukoista vastuullisuussäännöistä oli huolissaan myös Etelä-Pohjanmaan Suvi Rantala. Missä viipyy elintarvikemarkkinoiden säätelyn lakipaketti
Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 52 073. Viranomaiset joutuivat jatkuvasti huomauttamaan toimitusjohtajalle epäkohdista. Omakotitaloissa asuvilla huoli korostuu, peräti 67 prosenttia on huolissaan luonnonilmiöistä ylipäänsä ja myrskyistä 48 prosenttia vastaajista. Äänestäjä saa siksi kaksi äänestyslippua, joista violetti on aluevaaleja ja valkoinen kuntavaaleja varten. Toiminta oli lainvastaista heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kuntien tehtäväkenttä on siis edelleen erittäin laaja. huhtikuuta 2025 K U N T A J A A L U E V A A L I T 2 2 5 E L I N VO I M A T E H DÄ Ä N L Ä H E L L Ä S I K ÄY TÄ Ä Ä N TÄ S I 1 3 . Näiden jälkeen suurimpia huolia ovat rankkasateet (18 prosenttia) ja lumisateet tai lumikuormat (14 prosenttia), selviää Ifin helmikuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Kolmantena on Pro Agria Itä-Suomi oy 2,41 miljoonalla eurolla. Iltalehti uutisoi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden antamasta ehdollisesta vankeustuomiosta leipomon toimitusjohtajalle. Lisäksi tuettiin esimerkiksi maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppoja, tuottajaorganisaatioita, erilaisia koulutusja kehittämishankkeita sekä maidon ja hedelmien jakelua kouluissa ja päiväkodeissa. Toiseksi eniten maaseudun tukia sai Luonnonvarakeskus, joka keräsi 2,44 miljoonan euron tukipotin. huhtikuuta äänestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti alueja kuntavaaleissa. Vuonna 2023 eniten tukia maksettiin kauhavalaiselle HH Jalasto oy:lle, yhteensä noin 1,19 miljoonaa euroa. Lähde: Ruokavirasto Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,9 miljardilla eurolla. Kolmanneksi listalle nousi kurikkalainen Tikan maatila oy, jolle maksettiin tukia hieman alle miljoona euroa. Leipomo aloitti toimintansa syksyllä 2019. Maatalouden ja maaseudun tuilla varmistetaan suomalainen ruoantuotanto ja vahvistetaan verkkoyhteyksiä, vesihuoltoa ja energiaomavaraisuutta koko maassa. Osuuskunta Siikaverkko kertoo kotisivuillaan rakentavansa yli 2 000 kilometrin laajuista valokuituverkkoa yli 2 000 jäsenelleen. Mukana äänestyspaikalla tulee olla kuvallinen henkilöllisyystodistus. Viljelijätuet sisältävät luonnonhaittakorvauksen, suorat tulotuet, kansallisen viljelijätuen, ympäristökorvauksen sekä muut viljelijätuet. ”Vihreille tyypillisiä teemoja ympäristökysymykset ja koulutus. Pitkäjänteisen työmme arvo on korostunut huoltovarmuuden merkityksen kasvaessa viime vuosina”, sanoo Osuuskunta Siikaverkon hallituksen puheenjohtaja Jarmo Riikonen. Tuomio on lainvoimainen. Eduskuntavaalitutkimuksia ja kuntien palveluista tehtyjä tutkimuksia peilaten SDP ja vasemmistoliitto ovat painottavat muita enemmän hoivakysymyksiä.” Keskustan asialistalla näkyvät harvaan asuttujen seutujen asiat. Puutteita on ollut niin työntekijöiden käsihygieniassa kuin tuotteiden pakkaamisessa. Yrittäjä laiminlöi asianmukaisen tuhoeläintorjunnan lähes kahden ja puolen vuoden ajan. KUVA: SANNE KATAINEN Eniten tukia maksettiin viime vuonna siikalatvalaiselle Osuuskunta Siikaverkolle. Se sai muita tukia noin 1,57 miljoonaa ja hanketukia 837 000 euroa. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Ruokavirasto julkaisi tiistaina tiedot viime vuonna maksetuista, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista maaseudun tuista. Lumisateista, rankkasateista sekä myrskyistä on kärsinyt kustakin neljä prosenttia. Hanketukia tästä oli noin 1,74 miljoonaa euroa ja viljelijätukia 698 000 euroa. ”Siinä korostuu alueellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen oikeudenmukaisuus, mitä tulee aluepolitiikkaan”, Borg sanoo. Antroma oy on Antti Mäkisen ja Anna Widnäsin omistama maatila Siikajokivarressa Pohjois-Pohjanmaalla. Kokoomukselle ominaista on talouden, yrittäjyyden ja koulutuksen korostaminen.” Perussuomalaiset poikkeavat Borgin mukaan muista puolueista maahanmuuttoja kotoutumiskysymyksissä, jotka ovat kuntien vastuulla. Vuonna 2023 viljelijätukia maksettiin yhteensä 1,566 miljardia euroa, josta EU-rahoitteista oli noin 607 miljoonaa euroa ja kansallista 959 miljoonaa euroa. Kansallista viljelijätukea maksettiin noin 942 miljoonaa euroa ja EU-rahoitteista 718 miljoonaa euroa. Borg tähdentää, että kunnissa päätetään puolestaan niistä tehtävistä, joita ei ole siirretty hyvinvointialueille. Pihapuita kaadetaan myrskyjen pelossa JUKKA HÄMÄLÄINEN 5 perjantaina 11. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta”, Borg vastaa. ”Teko on ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa ennalta määräämättömälle, suurelle ihmisjoukolle, joka on ihmisten ostokäyttäytymiseen perustuen määräytynyt sattumanvaraisesti.” Yrittäjämies kiisti syyllistyneensä rikoksiin. Vaalihuoneistot ovat auki kello 9.00–20.00. Viljelijätukien ykkönen vaihtui Ruokavirasto on julkaissut tiedot viime vuonna maksetuista tuista. Kumpaankin pitää saada vaalileima. Paikalliset Leader-ryhmät valitsevat omalla alueellaan toteutettavat hankkeet. Tuhoeläintorjuntaan satsattiin vasta alkuvuonna 2022. Viime vuonna viljelijätukia maksettiin yhteensä 1,660 miljardia euroa. H U H T I K U U TA. Sisätiloissa olleesta loukusta löytyi kuitenkin yksi hiirenraato. Näin ei olisi saanut toimia. Terveystarkastaja joutui kahdesti sulkemaan toiminnan väliaikaisesti. PAULA LIESMÄKI Alueja kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on ylihuomenna sunnuntaina. Leipurille tuomio liian saastaisista tiloista KIMMO LUNDÉN Kodeistaan huolissaan olevia suomalaisia huolettavat luonnonilmiöistä eniten myrskyt (28 prosenttia) ja tuholaiset (22 prosenttia). Mutta mistä asioista kunnanvaltuustoissa ja toisaalta aluevaltuustoissa päätettiinkään, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg. Eniten tukia maksettiin viime vuonna siikalatvalaiselle Osuuskunta Siikaverkolle, jolle maksettiin yhteensä noin 3,64 miljoonaa euroa hanketukia. Viime vuonna ruuantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin yhteensä 1,9 miljardilla eurolla. Alueilla ei ole verotusoikeutta, joten liikkumavaraa on melko vähän. Annetut ennakkoäänet ovat jo laarissa. Viskaalin ekokylä oy Muhokselta sai 767 000 euron ja Kattaalan voima oy Vieremältä 756 000 euron yritystuet. Äänestäjä voi äänestää molemmissa tai toisissa vaaleissa tai siinä, jossa ei ole vielä äänestänyt ennakkoon. Vuonna 2023 Luonnonvarakeskus oli suurin tukien saaja, sille maksettiin noin 2,497 miljoonaa euroa, josta hanketukia oli 1,8 miljoonaa ja noin 650 000 euroa viljelijätukia. KUVA: LARI LIEVONEN PAULA LIESMÄKI Sunnuntain vaaleissa voi vaalipaikalla odottaa vieras näky: totuttua useampia äänestyskoppeja ja virkailijapöytiä, opasteita ja ohjausta. Uurnia voi olla käytössä äänestyspaikalla yksi tai kaksi. Koppiin voi päästä kahdesti EIJA MANSIKKAMÄKI Nurmijärveläisen leipomon likaisissa tiloissa vilisi hiiriä, eivätkä terveystarkastajankaan käynnit ja huomautukset tehonneet epäkohtien korjaamiseksi. Kolmantena oleva Andelslaget Närpes Grönsaker sai markkinatukea 2,49 miljoonaa. Omakotitaloasujista lähes joka toinen kertoo kaataneensa puita rakennusten läheltä, istutuksia on poistanut 38 prosenttia ja salaojia tehnyt tai tarkastanut 33 prosenttia. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta. Kuntien vastuulla on myös työllisyyteen ja kotoutumiseen liittyviä asioita sekä muun muassa vesihuolto ja katujen kunnossapito”, tutkimuspäällikkö summaa. JUKKA KOIVULA Ruokavirasto on julkaissut tiedot viime vuonna maksetuista tuista. Yhtiö tuomittiin menettämään valtiolle rikoshyötyä hieman yli 8 000 euroa. Viidennes vastaajista kertoo kotinsa kärsineen jostain luonnonilmiöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Tilalla tuotetaan naudanlihaa ja harjoitetaan koneurakointia. Borgin mukaan puolueiden väliset linjaerot eivät ole niin selkeitä kuntaja aluevaaleissa kuin eduskuntavaaleissa. Moni suomalainen on ryhtynyt toimeen minimoidakseen sään ääri-ilmiöistä johtuvia mahdollisia vahinkoja. Käräjäoikeudelle ei kuitenkaan jäänyt miehen syyllisyydestä varteenotettavaa epäilyä. Äänestyspaikkana on sunnuntaina vain oma paikka eli se, joka on ilmoitettu postitse tai Suomi.fi-palvelun kautta tulleessa äänioikeusilmoituksessa. Eniten viljelijätukia sai Antroma oy Siikajoelta. Kunnan päättämästä käytännöstä riippuen äänestäjä saa liput joko yhtä aikaa tai toisen sitten, kun on äänestänyt ensimmäisessä vaalissa. Markkinatukia sai eniten Andelslaget Närpes grönsaker Närpiöstä, 1,49 miljoonaa euroa. Viljelijätukia sai eniten Antroma oy Siikajoelta, 1,40 miljoonaa euroa. ”Näin ollen kuntaja aluetasoilla käytettävät resurssit kohdentuvat tosiaankin eri väestöryhmiin”, Borg toteaa. Toiseksi eniten tukia maksettiin ProAgria Itä-Suomelle, yhteensä noin 2,49 miljoonaa hanketukina ja muina tukina. Maaseudun isoimmat yritystuet maksettiin biokaasulaitoksille VIIME VUODEN TUET Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,9 miljardilla eurolla. Rakennetukia sai eniten Knuutin tila oy Nivalasta, 1,23 miljoonaa euroa. Eniten harmia ovat aiheuttaneet tuholaiset, joista kertoo kärsineensä kuusi prosenttia. Mediaanituki on 13 836 euroa. Yrittäjä tuomittiin terveysrikoksesta ja markkinointirikoksesta 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. EU:n maaseuturahoituksella on Ruokaviraston tiedotteen mukaan rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille maata. ”Kuntien tehtäviin lukeutuvat myös kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika. Taloudellisesti toki oli iso asia, kun sote-puoli siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.” Eli mistä asioista kevään vaaleissa nyt äänestetään. Viskaalin biokaasulaitosta hallinnoiva Viskaalin ekokylä oli kolmen kärjessä myös vuonna 2023. Maatalouden ja maaseudun tuet haetaan Ruokaviraston verkkoasiointipalvelujen kautta. ”Koulutukseen ja sivistykseen menee kuutisenkymmentä prosenttia kuntien menoista, kattaen peruskoulut, lukiot, ammatillinen koulutus ja varhaiskasvatus. Ykkönen on Ojasaaren biokaasu oy Ylivieskasta, jolle maksettiin noin 799 000 euroa. Viljelijätukia maksettiin yhteensä 1,660 miljardia euroa. Sunnuntain vaaleissa päätetään monista arkisista asioista Tutkimuspäällikkö Sami Borgin mukaan puolueiden väliset linjaerot eivät ole niin selkeitä kuntaja aluevaaleissa kuin eduskuntavaaleissa. Ruokavirastokin katsoi, että yrittäjä on laiminlyönyt elintarviketurvallisuuden erittäin vaarallisella tavalla. Lisäksi varastotiloissa korjattiin autoa. ”Käytännössä äänestetään sitä, miten näitä tehtäviä tullaan hoitamaan valitettavan tiukassa rahatilanteessa, jossa sekä hyvinvointialueet että kunnat ovat”, Borg toteaa. Vuonna 2023 maataloustukia maksettiin noin 1,78 miljardia euroa, josta EU:n osuus oli noin 709 miljoonaa euroa ja kansallinen osuus 1,07 miljardia. Eniten yritystukia ovat saaneet biokaasulaitoksia pyörittävät yritykset. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja ely-keskuksissa. Tukitietoihin sisältyvät maksetut viljelijätuet, maaseudun yritys-, hankeja rakennetuet sekä markkinatuet. ”EU:n maaseuturahaston tuki osana investointien rahoitusta mahdollistaa kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamisen tasavertaisesti myös harvaan asutuille alueille. Omakotitaloissa asuvat kokevat, että todennäköisin riski on puun kaatuminen talon päälle, näin arvioi joka viides vastaaja. Luonnonvarakeskus ja Pro Agria Itä-Suomi löytyivät kolmen kärjestä myös vuonna 2023, sijoilta yksi ja kaksi. Vastaajat arvioivat, että todennäköisimpiä luonnonilmiöistä johtuvia riskejä omassa kodissa ovat kosteustai vuotovahingot, palovahingot sekä puun kaatuminen talon päälle. ”Jos puhutaan päätösten vaikuttavuudesta, niin kuntien rahat menevät entisesti niihin ikäluokkiin, jotka ovat koulutusja sivistyspalveluiden piirissä, eli lapsiin ja nuoriin.” Hyvinvointialueiden palveluita taas käyttävät enemmän ikäihmiset. ”Joitakin eroja kuitenkin on havaittavissa. ”Aluevaltuustoissa päätetään sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Näin siksi, että 13. Toisena on Siggpac oy ab Närpiöstä noin 1,11 miljoonan euron tuilla ja kolmantena Ilkan Tila oy Lapualta 1,08 miljoonan euron tuilla. Noin 85 prosenttia on maatiloja. Tiloihin tehtiin vuosien saatossa lukuisia tarkastuksia, mutta kehno tilanne ei juuri parantunut. Mihin äänestäjäryhmiin kuntaja toisaalta aluetason päätökset vaikuttavat kaikista eniten. Sille maksettiin noin 1,40 miljoonan euron tuet. IL raportoi, että kesäkuussa 2022 leipomon tiloissa ei enää havaittu eläviä hiiriä tai niiden ulostetta. Närpiöläinen Siggpac oy ab keräsi noin 1,07 miljoonan tukipotin
Jarmo Lindbergille Suomen huolto varmuutta: eihän se voi olla totta. -AASTANE GADU JAHRE SUPERHINTA! 9. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Kaupan liitto esittää, että kotitalousvähennys palautetaan ennalleen ja sen piiriin sisällytetään kaikki energiatehokkuusremontit. Jos työn ostaa yritykseltä, vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta. Iskut Ukrainan energiasektorija siviilikohteisiin ovat jatkuneet. Valmistus lisääntynee joka tapauksessa Suomessa. 750 g | hinta/kg | norm. 0,19 €) 3. ”Se on maraton, ei pikamatka. | Ei jälleenmyyjille. Vähennystä voi nyt saada enintään 1 600 euroa vuodessa henkilöä kohti. 90 €/kg – 28 % 2. Kotitalousvähennyksen leikkaukset ovat Kaupan liiton tiedotteen mukaan heikentäneet kuluttajien mahdollisuuksia remonttien tekemiseen ja vaikeuttaneet rakennusalan tilannetta. ellei toisin mainita Helppo valinta Mansikka alkuperämaa: Espanja | 400 g | Lidl Plus -tarjouksella 7,48 €/kg | ilman Lidl Plus -tarjousta 8,23 €/kg | norm. ”Meillä on ollut miljoona miinaa, eli niillä on aikanaan ollut merkittävä rooli. 23,90 €/kg | maks. 2 kpl/talous Pistaasitäytemunkki täytetty ja kuorrutettu pistaasilla ja belgialaisella valkosuklaalla | 90 g | 12,96 €/kg | norm. Aika paljon se joka tapauksessa lienee.” Puolustushallinto itse määrittää Lindbergin mukaan sen suhteessa uhkaan ja muihin materiaalihankintoihin. Jos palkkaa työntekijän, vähennys on 13 prosenttia työntekijälle maksetusta palkasta. ”Viittaan presidentti Stubbin sanomiseen äskettäin presidentti Trumpille, että Putinin sanaan ei voi luottaa. Myös vähennysprosentit muuttuivat. Öljylämmityksestä luopumiseen saa edelleen korotettua kotitalousvähennystä, Verohallinto kertoo. ”Voi olla.” Lindberg jakaa Ukrainan sodassa tutuiksi tulleet lennokit kahteen luokkaan: joko maavoimien kantamiin ”reppulennokkeihin” tai korkealla lentäviin Ilmavoimien käyttämiin lentokoneita muistuttaviin droneihin. Yksinkertainen sakaramiina voidaan muuttaa älykkääksi, jos halutaan. Nykytekniikalla sakaramiina voidaan aktivoida tai deaktivoida sirujen avulla tarpeen mukaan. Myös jalkaväkimiinojen ottaminen takaisin palvelukseen itärajalla on uudessa turvallisuustilanteessa varsin todennäköistä. ”En lähde sitä kansanedustajan kommentoimaan, enkä entisenä komentajana puolustushallinnolle ohjeistamaan. 99 PARKSIDE® Infrapunalämpömittari pintalämpötilojen nopeaan mittaukseen | mittausalue: –50 – 380 °C | sis. Miinoilla voidaan Lindgrenin mukaan estää tai hidastaa jalkaväen etenemistä itärajalla. Hänen mukaansa on harhaluulo, että sodankäynti on muuttunut kokonaan miehittämättömien lennokkien taistelutantereeksi. 5,37 € | hinta yksittäin 1,79 € | 3 kpl:n ostajalle leivosrasia kaupan päälle (norm. Venäjä tuottaa aseita enemmän kuin koko Eurooppa yhteensä, Lindberg muistuttaa. Jos jotakin kykyä ei näytetä tarvittavan, siitä ei hätiköiden pidä luopua.” Jos tulee karuja käänteitä kuten Ukrainassa, silloin tulee valtava tuska ajaa asevelvollisuus, asevarastot ja puolustustuotanto kiireesti ylös. Suomen talouskasvua on vauhditettava, ja se edellyttää ostovoiman ja palvelutalouden vahvistamista. Ei panssarivaunu, tykki tai drooni, vaan kaikkien niiden yhteiskäyttö.” Paluuta sellaiseen sodankäyntiin, jossa lennokit eivät väijy sotilaan yllä taivaalla, ei silti hänen mukaansa ole. ”Kun ulkomaalaiselle mainitsee vähintään puolen vuoden polttoaineja voiteluainevarastosta sekä väestönsuojista, he ihmettelevät: eihän se voi olla totta?” Lindberg: Puolustus tarvinnee jopa kymmeniätuhansia droneja Toimituspäällikkö Stina Haason haastattelema kansanedustaja Jarmo Lindberg sanoo, että dronelennokit ovat tulleet konflikteihin jäädäkseen. 50 3 KP L YHTEENSÄ! PAISTO PISTEESTÄ ISOKARI Savustettu kirjolohifilee ruodoton | juhlavaa nopeasti ja vaivattomasti | n. Drone voi lentää linjojen päällä, joiden välittämän kuvan perusteella pienempi lennokki voi iskeä.” Itä-Suomen turvallisuuden parantaminen on Lindbergin mukaan haasteellista, koska uhkaympäristö ja varautuminen muuttuvat. Venäjän venkoilu tulitaukosopimuksen yhteydessä saa Lindgreniltä tuomion. Katso myymälöiden aukioloajat: lidl.fi/aukiolot TARJOUKSET VOIMASSA TO 10.4. ”Mikään yksittäinen järjestelmä ei ole hopealuoti. Voiko tarvittavien lennokkien määrä olla kymmenissä tuhansissa?, Haaso kysyy. 99 TARJOUS VAIN ÄPILLÄ – 17 % 3. 29 PARASTA – 25 % 2. Jarmo Lindberg (kok.) ei halua kommentoida yksityiskohtaisesti MT Livessä toimituspäällikkö Stina Haason kysymystä Suomen tarvitsemien lennokkien määristä tai määrärahoista. Niitä on sittemmin korvattu eri järjestelmin.” Komentaja Janne Jaakkola on kertonut Venäjän alkaneen käyttää Ukrainassa massiivisesti jalkaväkimiinoja. Voi kysyä, mikä merkitys sillä on muu kuin väestön terrorisointi.” Noin 200 kilometrin raja-aidan valmistumista Lindberg pitää varsin mittavana lisäelementtinä itärajan vartiointiin, olkoonkin että se on vain osa 1 500 rajakilometristä. pariston | erä GA RAN TIJA GARANTII GAR AN TIE WA RR AN TY TAK UU GARANTI GWA RAN CJI YEAR VUOTTA ÅRS LATA MET. Kotitalousvähennyksestä vähennettävä omavastuu nousi vuodenvaihteessa 100 eurosta 150 euroon. 99 00 .0 0. Kaupan liitto esittää hallituksen puoliväliriiheen toimia talouskasvun edistämiseksi. HARRI KALLIO-KURSSI 6 perjantaina 11. PAULA LIESMÄKI Sotatekniikan uusimpiin sovelluksiin kuuluvat miehittämättömät lennokit. Miinojen merkitys kasvaa, jos jalkaväki ei rintamalla pääse moottoriajoneuvoin raivatun miinakentän läpi. Ehkä voi sanoa, ettei Venäjän sanaan voi luottaa.” ”Toistaiseksi he eivät ole liikkuneet kohti tulitaukoa. Vähennys on 60 prosenttia työn osuudesta ja enintään 3 500 euroa vuodessa. 2 kpl/talous – 29 % 16. Kaupan liitto palauttaisi kotitalousvähennyksen Kotitalousvähennystä voi saada enintään 1 600 euroa vuodessa henkilöä kohti. KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ Öljylämmityksestä luopumiseen saa edelleen korotettua koti talousvähennystä. Rintamalinja ei ole muuttunut eikä läpimurtoa ole nähty.” Oppi turvallisuudesta on, että pitää varautua pitkälle tulevaisuuteen kaikkine käänteineen. Kotitalousvähennyksen määrään tuli useita muutoksia vuoden alussa. 90 €/kg TARJOUS VAIN ÄPILLÄ – 20 % 18. – SU 13.4. Kansanedustaja, komentaja evp. Lisäksi saa vähentää palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. 4,19 € | maks. Joukkojen edistyminen hidastuu, koska miinat joudutaan raivaamaan ennen tätä. 00 H oh en st ei n H TT I ERÄ! 19. 3 pkt/talous PARKSIDE® Takki kestävää scuba-materiaalia | koot: M–XL POHJOLAN MEIJERI Laktoositon voi vähemmän suolaa | 500 g | 5,98 €/kg | norm. 3,99 € | maks. ”Kun katsoo Ukrainan sodan juoksuhautoja, ne näyttävät ensimmäisen maailmansodan kuvilta. Tällä tuettaisiin liiton mukaan kotitalouksien investointeja että pahoin kärsinyttä rakennusja sisustusalaa. Niiden merkitys on korostunut Ukrainan sodassa. ”Ukrainan sodan yhteydessä on nähty, että Venäjä on täysin vastuuttomasti tuhonnut energiantuotantolaitoksia ja -yhteyksiä.” ”Viime päivinäkin on ammuttu suoraan kyliin ja kaupunkeihin jopa ballistisin ohjuksin ja rypälepommein. Aiemmin vähennyksen enimmäismäärä oli 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoivaja hoitotöistä sekä fysioterapiasta. huhtikuuta 2025 Tuotteita rajattu erä. KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ Ulkomaalaiset ihmettelevät komentaja evp. ”Haluaako Venäjä näin luoda parempaa neuvotteluasetelmaa tulitaukoja rauhanneuvotteluihin. He painavat jatkuvasti päälle.” Voiko Venäjän sanaan luottaa. Suomessa näin on tehty.” Suomen lakiin perustuva huoltovarmuuden suunnittelu ja toteutus on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna. ”Varautumiset pitää olla mietittynä Venäjän rajamailla. 99
Tilan monipuolistuminen on tuonut taloudellisen tuoton lisäksi iloa viljelijöille. Viljelypuolella uusimpana hankkeena on peltometsäviljely. Äänestä sunnuntaina kokoomuksen ehdokkaita, he ovat oikealla asialla. Työntekijät ovat pääasiassa Romaniasta ja Puolasta. ”Maapohja oli kivettynyt kovaksi”, hän kertoo. Henriette van den Hoek alkoi keittää tilan omia tomaattikastikkeita, joista tuli hittituote. Siirtymä ei ollut Alfons van den Hoekin mukaan helppo. Tiluksille on istutettu saksanpähkinäja hasselpähkinäpuita, joista odotetaan satoa noin kymmenen vuoden päästä. KUVA: JUHA ROININEN / EUP-IMAGES Tomaatti kasvaa noin 20 senttimetriä viikossa ja latvus on kasvukauden lopussa noin 15 metrin päässä istutuspaikasta. Tilalla kasvatetaan tomaatin lisäksi kurkkua ja paprikaa kasvihuoneissa. PIIA LEHOJÄRVI Tilamyymälä on keskittynyt luomutuotteisiin. KUVA: JUHA ROININEN / EUP-IMAGES 7 perjantaina 11. Sellaisenaan tuotannolla ei kuitenkaan ollut edellytyksiä tulevaisuudessa, koska tomaatin hinta laski. Tilalla on myös 249 kanaa, jotka asustelevat ”kanakaravaanissa” eli liikuteltavassa kanalassa. veronkorotuksiin ja velkaan. Jaettava kasvaa vain, jos meillä on työtä ja yrittämistä. Epäily pysäytti viennin Saksaan, ja tarkoitti Pohjois-Brabantin Dongenissa tomaattia kasvattaville Henriette ja Alfons van den Hoekille sitä, että tuotteille oli keksittävä vaihtoehtoinen markkinakanava. coli -epidemia, joka ollut tähän mennessä tappavin E. Sairastapauksia oli yhteensä 4 321, ja bakteerin aiheuttamaan tautiin kuoli 50 ihmistä. Haluatko hyvinvointia, joka perustuu ON HELPPO LUVATA reilusti kaikkea, jotenkin se on kuitenkin rahoitettava. huhtikuuta 2025 Ma ks aja : Ka ns all ine n Ko ko om us rp Käsi sydämelle: OIKEALLA ASIALLA. Henriette van den Hoekin tomaattikastike on edelleen tuotannossa, ja siitä on tullut jo klassikko. Tila siirtyi luomuun vuonna 2016. Sitä ennen ehdittiin kuitenkin epäillä yhtä jos toista ruokaa, muun muassa alankomaalaisia vihanneksia. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus DONGEN , ALANKOMAAT Vuonna 2011 Euroopassa puhkesi vakava E. Vielä tuolloin tila keskittyi tehokkaaseen tomaatin tuotantoon kolmen hehtaarin kokoisella kasvihuonetilallaan. coli -epidemia maailmassa. Yritys tunnetaan nykyään nimellä Naturjliik Tomaat. ”Meillä on hyvä maine, joten työvoimaa on helppo saada”, Alfons van den Hoek sanoo. KUVA: JUHA ROININEN / EUP-IMAGES ”Meillä on hyvä maine, joten työvoimaa on helppo saada.” ALFONS VAN DEN HOEK Alankomaalainen van den Hoekin perhetila joutui etsimään uusia markkinakanavia pelastaakseen tomaatti tuotantonsa. Se pelasti tilan, sanoo Alfons van den Hoek. Kasvihuoneen olosuhteita tarkkaillaan ja säädetään tietokoneen avulla. Kun kunnat ja hyvinvointialueet pysyvät terveinä, niin pysyvät ihmisetkin. ”Ylös, ulos ja äänestämään!” työhön ja yrittämiseen. kokoomus.fi. Henriettes-tuoteperhe on kasvanut ketsupilla, chutneylla ja suolakurkulla. Hyvästä veden laadusta kielii se, että läheisellä tontilla sijaitsee Euroopan suurin Coca-Cola-tehdas. Lannoitukseen käytetään luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksyttyjä lannoitteita ja kasvitauteja ehkäistään hyväksytyillä kasvinsuojeluaineilla. ”Tälle tontille ei mahtunut enää uutta kasvihuonetta”, Alfons van den Hoek kertoo. Löytyypä yhdestä nurkasta Alankomaiden ainoa teeviljelmäkin. Eniten tautitapauksia oli Saksassa, ja sen aiheuttajaksi epäiltiin saastunutta ruokaa. Maa kasvihuoneiden alla muokattiin 60 senttimetriin, ja samalla asennettiin kastelujärjestelmä, joka myös lämmittää maata. Tila työllistää ympäri vuoden seitsemän henkeä, sesonkina enemmän. Maan laatua parannettiin karjanlannalla ja kompostilla. Tilalla on oma puoti, jossa myydään oman tilan tuotteita ja muita luomutuotteita. Laajentumisen sijaan tila päätti erikoistua siirtymällä luonnonmukaiseen ja monipuolisempaan tuotantoon. Tutkimukset johtivat lopulta Egyptistä tuotujen sarviapilan siementen ituihin. Pölytyksen hoitavat kimalaiset. Luomutuotanto kasvihuoneessa ei suinkaan tarkoita, että asiat tehtäisiin puolivillaisesti. Luonnonmukaisessa tuotannossa vihannekset on kasvatettava kivivillakasvukasvualustojen sijaan maassa. Perhetila selätti kriisin tomaattikastikkeella Vihannesten lehdet jätetään karsinnassa kasvihuoneen maapohjaan kompostoitumaan, Alfons van den Hoek kertoo. Kasteluun käytetään sadevettä tai jos on kuivaa, pumpataan pohjavettä
huhtikuuta. ”Aina olisi tietysti kiva, kun taloudellinen tulos olisi hyvä, mutta arkeen vaikuttaa muukin. ”On tärkeää, että alan toimijat sitoutuvat yhteisiin tautiriskien hallinnan toimenpiteisiin. Kalusteet purettiin, tilat pestiin ja samalla osastoja remontoitiin. • Fosforilannoituksen taloudellinen kannattavuus.. Aukotonta tekniikkaa tähän ei toistaiseksi ole. Vahvuuksia ovat nyt terveet possut ja lihan laatu.” Tuotantotulokset nousevat Backlundin mukaan koko ajan. ”Ne tietävät paljonko voi vielä kiristää, että muut pysyvät juuri ja juuri pinnalla. ”Emme halua estää eläinkauppaa sinänsä.” Toinen ongelma viennissä ovat pitkät kuljetusmatkat. Myös opeteltavaa riittää edelleen. • Nurmen korjuujärjestyksen optimointi sääaseman avulla. Kotimaisesta Jahti&Vahti-sarjasta löytyy viljaton vaihtoehto vähemmän kuluttaville, normaaliaktiivisille ja paljon liikkuville koirille. ”Se vaatisi tosi hyviä tuloksia. Edellisellä sopimuskumppanilla oli ylituotantoa ja nykyisellä oli tarvetta. TERHI TORIKKA Ulkomaiset eläinkuljetusautot ja kuljettajat eivät saisi käydä suomalaisilla tuotantoeläintiloilla, muistuttaa Eläinten terveys ETT ry. MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Nurmirehu TEEMANUMERO 23.4.2025 Ammattilaisten sisältöjä ja juttuja nurmirehuista mm: • Säilörehun onnistuminen sään ääriolosuhteissa. huhtikuuta 2025 Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. Korjausliikkeen pitäisi lähteä markkinoilta. Täysravinnot sisältävät Progut ® -valmistetta, joka tukee koiran vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. ”Pakostihan tilanne joskus korjaantuu, mutta ei se ole nättiä. ”Haluamme, että tuotanto pyörii koko ajan ja porsaille on aina varmasti osoite. Hankkeessa arvioidaan tämän vuoden aikana, mitkä olisivat karjujen kasvatukseen siirtymisen taloudelliset vaikutukset Suomessa käytetyllä eläinaineksella. Tuotannon uudelleen käynnistämisessä on valtava työ ja se vie aikaa. KUVA: JOHANNES TERVO Emakot porsivat vapaasti ja ovat vapaina myös siemennys osastolla. ”Nyt lähtökohdat alkavat olla edes jonkinlaiset. ”Kun Ukrainan sota alkoi ja viljasta tuli pulaa, näimme että omaa varastoa on oltava enemmän kuin kuukaudeksi.” Tilan noin 300 hehtaarin sato menee pääasiassa lihasikojen ruokintaan. ”Minulle on tärkeää, että he viihtyvät. Emakoita on noin 1 750, kun paikkoja on 2 000:lle. Olen kilpailuhenkinen. Se oli niin sanotusti win-win.” Muutosten seurauksena sikalat eivät vielä toimi täysillä. ”Aina kun valtio tulee mukaan, joku vetää välistä.” Ongelman ydin on Backlundin mielestä se, että kauppaketjut, jotka ostavat tuotteen ja myyvät eteenpäin, tietävät liikaa. Aineistot sähköpostitse 16.4. KUVA: JOHANNES TERVO ”Onneksi kassatilanne oli aika hyvä ennen saneerausta. Vuonna 2022 yritys siirtyi Snellmanin tuottajaksi, mikä tarkoitti koko eläinaineksen vaihtamista suomalaiseen maatiaiseen. Maanviljelijöillä on paljon osaamista, jota voi käyttää monella muullakin alalla.” Saneerauksen jälkeen kohti sukupolvenvaihdosta Vöyriläinen sikatuottaja Alexander Backlund tuntee tekevänsä tärkeää ja motivoivaa työtä tuottaessaan lihaa. Moni tila käyttää puudutusta jo nyt. Ehkä ruuan tuottavat tulevaisuudessa keskusliikkeet.” Vaikeasta tilanteesta huolimatta Backlund uskoo alaan. Kastroimattomuudella on kirjallisuuden perusteella myös etuja. ”Lihatalon vaihtoon ei liittynyt draamaa. Kannattavuus on haaste, kun tuotantoa ajetaan ylös. mennessä. Rokotteella tehtävä immunokastraatio pienentää karjunhajun riskin alle yhteen prosenttiin eläimistä. Vastaavasti säästöä syntyy siitä, että emakot pysyvät tuotannossa pidempään.” Porsaista noin 40 prosenttia menee loppukasvatukseen omaan lihasikalaan, loput kahden muun osakkaan lihasikaloihin. Sukupuolten erot häntäterveydessä olivat melko pieniä. ”Onneksi kassatilanne oli aika hyvä ennen saneerausta. Suuri osa Suomen sikaloista on tehty yli 15 vuotta sitten, ja korjausvelkaa on paljon. • Biologisten säilöntäaineiden pienannostelu. Sukupolvenvaihdosta aletaan vähitellen suunnitella, mutta vielä ei ole sen aika. ”Vielä on liian aikaista sanoa, mikä on lopputulos”, Niemi sanoo. ”Kun kaikkeen ei voi vaikuttaa, on tärkeää huomata pienetkin onnistumiset ja juhlistaa niitä. ”Lakihan tämä ei ole, mutta toivomme, että ohjetta noudatetaan, eikä Suomen hyvää eläintautitilannetta vaaranneta”, ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari sanoo. Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. • Biokaasulaitosten mädätteen toimivuus nurmitilan lannoituksessa. Rokote aiheuttaa lisää kustannuksia kasvatukseen sekä työturvallisuusriskin, kun kookkaita sikoja rokotetaan ennen teurasikää. Emme enää ota mallia Tanskasta. Myös antibioottien tarve vähenee ja rehua kuluu vähemmän, sillä karjuilla on parempi rehuhyötysuhde ja ne kasvavat muita porsaita nopeammin. Hajun tunnistuksen kustannukset ovat eri menetelmillä noin 1–2 euroa ruhoa kohden. Toppari pelkää, että pitkien vientikuljetusten teko Suomesta voisi heikentää Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n komissiossa valmisteltavaan kuljetusasetukseen. Backlund ymmärtää hyvin, että haluja investoimiseen on nykyisin vain harvoilla tuottajilla. Lisäksi yritys ostaa vuosittain täysrehua sekä noin neljä miljoonaa kiloa viljaa. Eläintenhyvinvointilain mukaan porsaiden kirurginen kastraatio, eli kivesten poisto leikkaamalla, on tarkoitus kieltää vuoden 2035 alusta lähtien. Mikäli karjuja kasvatetaan teuraaksi, teurastamolla on seurattava karjunhajun esiintymistä. Vuoden 2027 alusta lähtien kastroinnissa on käytettävä paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi. Lantgrisin sikaloissa on vapaaporsitus sekä vapaa siemennysosasto, joka täyttää myös tulevaisuuden vaatimukset. Pahimmillaan samat organisaatiot ohjaavat vielä kuluttajien käyttäytymistä laatimalla valikoimat ja tarjoukset.” Keinoja vaikuttamiseen on vähän. Onnistumiset antavat voimaa mennä eteenpäin.” Tällä hetkellä hän iloitsee siitä, että tilan 14 työntekijän kanssa sujuu hyvin. Ruotsissa tilanne on nyt parempi, kun tuotanto ensin ajettiin alas”, Backlund pohtii. Vain näin voidaan turvata sekä nautojen pidon että koko elinkeinon tulevaisuus Suomessa”, ETT linjaa. Tähänastisia tuloksia esiteltiin seminaarissa 2. ”Tuotanto ei lopu, mutta omistajat vaihtuvat. TERHI TORIKKA Kirurgisen kastraation kieltäminen sianlihan tuotannossa aiheuttaisi noin 12,70 euron lisäkustannuksen karjua kohden sianlihaketjussa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, arvioi alan teollisuus asiaa vuonna 2023 selvittäneessä työryhmäraportissa. Karjujen kasvatus ilman kastrointia vaatii sikojen pitämistä sukupuolittain erillään tuotantoketjussa. Tätä voidaan osin ehkäistä riittävällä tilalla, sukupuolten erikseen kasvattamisella sekä vapaalla ruokinnalla. ”Silti intohimo loppuu kaikilta joskus, jos työ ei kannata. ”Suomalaisten emakoiden hoidossa on omat erityispiirteensä ja ne käyttäytyvät eri tavalla. Työmäärä vähenee, kun kastrointityö jää pois. ”Fokus on ollut pitkään se, että meillä olisi parhaat mahdolliset käytännöt”, Backlund sanoo. Pitkähäntäisten karjujen ryhmäkasvatuksesta on hyvin vähän kokemusta ja tutkimustietoa, sillä Suomi ja Ruotsi ovat EU-maista ainoat, joissa valtaosaa sikojen hännistä ei katkaista. ”Suomen pitäisi pystyä erottumaan maana, jonka alueelta ei lähde eläinten hyvinvointia vaarantavia pitkiä eläinkuljetuksia, jotta saamme turvattua toiminnan edellytykset tiloille, jotka Suomessa toimivat.” ETT: Nautojen viennissä tautiriski TERHI TORIKKA 8 perjantaina 11. Käytännön kokemuksia kastroimattomien karjuporsaiden kasvatuksesta teuraiksi sekä kastraatiosta luopumisen vaikutuksia kartoitetaan hankkeessa, joka jatkuu vuoden 2026 toukokuun loppuun. Aineistot sähköpostitse 16.4. Karjuilla oli eniten vakavia tappelusta johtuvia vaurioita, mutta hylkäyksiä ruhoihin tehtiin eniten leikoilla. Riskiä karjunhajuun on saatu vähennettyä geneettisesti niin, että sitä esiintyy enää noin 1–3 prosentissa karjuista, totesi kirjallisuuskatsausta esitellyt tutkija Maija Karhapää Lukesta. Pitkiä kuljetuksia tarvitaan Suomessa jo maan sisällä, jotta nykyisten tilojen toiminta voi jatkua. • Nurmen korjuujärjestyksen optimointi sääaseman avulla. Ei olisi ollut kovin järkevää ottaa tilaa, jossa on salmonellasaneeraus käynnissä.” Tilalta löytyi salmonellatartunta vuonna 2019. Toppari muistuttaa, että sukusolujen vienti olisi elävien eläinten kauppaa toivottavampaa. Nyt kaikki on vihdoin saatu kohdilleen”, Backlund huokaa. fi VAIHTOEHDOT VILJATTOMAT Hankkijan myymälöistä ja muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Karjuporsaiden kasvatus tulisi kalliiksi teollisuudelle Kirurgisen kastraation kieltämisen myötä karjuporsaat pitäisi kasvattaa karjuina, mikä vaatisi muutoksia tuotantoketjuun. Karjujen kasvatuksessa on riski joidenkin yksilöiden lihassa esiintyvään karjun hajuun, joka vaikeuttaa lihan käyttöä. Hän pitää myös mahdollisena, että ruuan tuottavat tulevaisuudessa muut kuin maanviljelijät. Jos haut jäisivät kaksikin viikkoa väliin, emme saisi sikoja mahtumaan.” Seuraavaksi suunnitelmissa on tehdä lisää varastotilaa tuotantopanoksille. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus UUSIKAARLEPYY ”Tämä on tärkeä työ, ja koukuttavakin”, toteaa vöyriläinen Alexander Backlund lihantuotannosta. MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Nurmirehu TEEMANUMERO 23.4.2025 Ammattilaisten sisältöjä ja juttuja nurmirehuista mm: • Säilörehun onnistuminen sään ääriolosuhteissa. Selvityshankkeen tilaseurannoissa oli viime vuonna mukana viisi sikatilaa ja runsaat 900 porsasta. Jos eläke on lähellä, ja on jotakin saanut jäämään tilille, miksi haluaisi laittaa sitä uudelleen kiinni.” Yleistilanne huolestuttaa häntä. • Fosforilannoituksen taloudellinen kannattavuus. Se voi mennä niin, että tuottajia ei enää ole. Käyttämistä hankaloittaa hajun lisäksi rasvan pehmeämpi koostumus. Hän pitää esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä ilmeisenä. Meillä on myös hyvät verkostot, remontoidut tilat ja prosessit kunnossa”, Backlund listaa. 28-vuotias agrologi on ollut jo noin 15 vuoden ajan tiiviisti mukana vanhempiensa johtaman sikayritys Jeppo Lantgris oy:n toiminnassa vastaten pääasiassa tekniikasta. Esimerkiksi surkeana viljavuotena yksi aurinkoinen puintipäivä voi pyyhkiä huonot päivät mielestä”, hän sanoo. Tuotannon uudelleen käynnistämisessä on valtava työ ja se vie aikaa.” ALEXANDER BACKLUND Salmonellan selättämisen jälkeen pohjalaisessa sikalassa on totuteltu uuteen rotuun lihatalon vaihdoksen myötä. Karjunhajuinen liha tulisi pystyä ohjaamaan sille sopivaan käyttöön. Karjuilla on myös leikkoja ja imisiä suurempi tarve välttämättömille aminohapoille, mikä asettaa ruokinnalle lisävaatimuksia. Tulosten mukaan karjut olivat loppupunnituksessa leikkoja painavampia ja niiden rehuhyötysuhde oli parempi. allesi koir Lihaisaa laatua ja ht iv ah ti. Toistaiseksi asiasta on vain ulkomaisiin tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa, Niemi kertoo. Kirjallisuuden mukaan riski aggressiiviseen ja seksuaaliseen käytökseen on suurempi karjuilla kuin muilla porsailla. KUVA: JOHANNES TERVO Lisäkustannusten arvioidaan alan selvityksen mukaan olevan noin 350 miljoonaa euroa seuraavan vuosikymmenen aikana. Ne sopivat myös monille allergisille ja herkille koirille. • Nurmikoneiden huolto ja korjaus – vieläkö löytyy tekijöitä. Investointikustannusten osuus summasta oli noin 4,7 euroa, muuttuvien kustannusten kuten hajun määrityksen, alemman käyttöarvon ja alemman teuraspainon, osuus noin kahdeksan euroa, kertoi Porsaiden kastraatiosta luopumisen vaikutukset Suomen sikaketjussa -hanketta koordinoiva tutkimusprofessori Jarkko Niemi. mennessä. • Biokaasulaitosten mädätteen toimivuus nurmitilan lannoituksessa. Sen johdosta toinen porsitussikaloista oli saneerattava kokonaan. • Nurmikoneiden huolto ja korjaus – vieläkö löytyy tekijöitä. Mikäli eläimiä viedään ulkomaille, ne tulisi keräillä tiloilta suomalaisella kalustolla satamaan tai muuhun rajanylityspaikkaan, jossa ne lastataan ulkomaiseen kuljetusajoneuvoon, yhdistys painottaa. Monella tilalla ei ole varaa investoida esimerkiksi uuteen traktoriin, vaikka tarve olisi. ”Mutta vielä on viilaamista, että oltaisiin täysin tyytyväisiä. Päätökseen kaavaillaan kuitenkin muutosta. • Biologisten säilöntäaineiden pienannostelu. Alustavasti näyttää hänen mukaansa siltä, että tiloilla kasvatuksen yksikkötuotantokustannus olisi karjuilla merkittävästi alempi kuin leikoilla, mutta lisäkustannuksia tulee tuotantoketjun muissa vaiheissa
Toistaiseksi metsäalan oppilaitoksilla on kokemusta lähinnä yksittäisistä ulkomaalaisista opiskelijoista. Riski riistakolariin on suurin hämärän aikaan. ”Jokainen metsänomistaja voisi istuttaessa suunnitella tuon. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Suomessa saattaa koittaa pian huutava pula metsäalan työntekijöistä. Eläintä ei voi havaita, kun oksat on melkein tiellä.” Savolaisen mielestä voisi olla jopa lakiin kirjattu sääntö, ettei kuusta saisi istuttaa 10– 15 metriä lähemmäksi tietä. Koivikoiden suosiminen teiden varsilla ehkäisisi hirvikolareita Kuusikosta tulevaa eläintä on vaikea havaita ennen kuin se tupsahtaa tielle. ”Koulutusmäärät pitää mitoittaa niin, että kaikki opintonsa aloittaneet eivät välttämättä valmistu tai päädy alan töihin.” Metsäalan työvoimapula koskee etenkin kausiluonteisia istutusja raivaustöitä. Syksyn ohella riistakolareita ajetaan suhteellisen paljon myös touko-kesäkuussa. Metsäteho laski työvoiman tarpeen sekä viime vuosien keskimääräisen (noin 62 miljoonaa kuutiota) että suurimman kestävän hakkuumäärän (75 miljoonaa kuutiota) mukaan. Ulkomaisia metsureita tulee Suomeen etenkin Baltiasta ja Itä-Euroopasta mutta tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän myös Aasiasta ja Afrikasta. Tavoitteena on, että koulutetut ukrainalaiset työllistyvät istutusja raivaussahatöihin. Vajaa kuudesosa tapauksista sattui marraskuussa, joka on korkeimman riskin aikaa. Suurimpia haasteita ovat olleet suomenkielinen opetus, opintojen kesken jääminen ja alalla pysyminen. Luulen, että aika moni metsänomistaja olisi sitä vastaan, että tienvarsien metsistä alettaisiin määrätä.” Manner-Suomessa kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 yhteensä 12 864 riistaonnettomuutta tieliikenteessä. Tästä saadaan pian lisää kokemusta, sillä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa alkoi pari viikkoa sitten 15 ukrainalaiselle räätälöity oma koulutus. Näkyvyys männikköönkin on hyvä taimikkovaiheen jälkeen, kun alaoksat ovat karsiutuneet. Metsätehon tutkija Markus Strandström muistutti, että uusien työntekijöiden määrää ei voi verrata suoraan valmistuneiden määriin. Tapion Rajalan mukaan kukaan ei tiedä varmuudella ulkomaisten metsätyöntekijöiden määrää Suomessa, koska työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja ulkomaisilta yrityksiltä jäävät usein lakisääteiset ilmoitukset tekemättä. Kuusi vain tihenee, alhaalta asti on oksat tien varressa. Kausiaikaan ulkomaisia työntekijöitä on ollut Suomessa arviolta 1 000–1 500 eli saman verran kuin kotimaisia metsureita. Seuraukset ovat paljon lievemmät kuin silloin, jos törmäys tapahtuu kovassa vauhdissa.” Korhonen pitää Savolaisen ehdotusta tienvarsimetsien näkyvyyden parantamisesta teoriassa toimivana, mutta tien pitäjän valta ei ulotu tiealueen ulkopuolelle. Tapion vanhemman neuvonantajan Pekka T. Metsäalalle tarvitaan yhteensä 12 900–14 300 työntekijää vuonna 2030. HENRIK HOHTERI Koivikossa näkyvyys metsän sisään on kymmeniä metrejä. Yksi ratkaisu pahenevaan metsäalan työvoimapulaan on työvoiman kouluttaminen Suomessa. ANNI-SOFIA HOPPI Liikenteessä pitäisi tarkkailla tien varsia hirvieläinten varalta. ”Ainahan metsänomistaja on se, joka päättää metsistään. Avarat koivumetsät tien varsilla ehkäisisivät hirvionnettomuuksia. Työvoimapula koskettaa metsäalaa muita aloja rajummin, koska työpaikat sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista ja alalta eläköityy runsaasti väkeä lähivuosina. Ulkomaisen työvoiman käyttö ja tarve metsänhoidontöissä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Rajalan mukaan etenkin metsureiden tarve tulee lisääntymään, mutta kotimaasta ei todennäköisesti löydy riittävää määrää tekijöitä. Uusien metsäkoneenkuljettajien tarve vastaa melko hyvin vuonna 2023 valmistuneiden määrää. ”Koivuhan karsii alaoksat pois. Paheneva metsuripula piinaa metsäalaa Lähes kolmannes nykyisistä metsätyöntekijöistä ja kuljettajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Myös työssäoppimista ja yhteistyötä työllistävien yritysten kanssa tulisi lisätä. Sen sijaan puutavara-autonkuljettajien ja metsureiden tarve ylittää valmistumismäärät. Karuilla mailla, joilla koivu ei kasva kunnolla, voisi kasvattaa nykyiseen tapaan mäntyä. Lisätarve kohdistuu etenkin metsureihin, mutta myös metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajien tarve kasvaa, mikäli hakkuut nousevat nykyisestä. Toteutuksesta vastasivat Tapio ja Metsäteho oy. ”Ruuhka-Suomessa ulkomaisten opiskelijoiden saaminen metsäkoulutukseen on helpompaa, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vaikeampaa se on”, totesi Tapion metsätietoasiantuntija Ari Kotiharju. Jotta opetusta voitaisiin järjestää englanniksi, tulisi opiskelijoita olla riittävästi. Moni metsänomistaja on vältellyt koivikoiden istuttamista suuren hirvituhoriskin vuoksi. Hirvikolareita sattui viime vuonna yhteensä 1 656, mikä oli 141 enemmän kuin edellisvuonna. Savolaisen mukaan koivun tienvarsi-istutukset auttaisivat tässäkin. Ruotsissa ulkomaalaiset tekevät jo 90 prosenttia metsänhoitotöistä. Puolet opinnoista on suomen kieltä ja puolet metsänhoitoa. Energiapuun korjuumäärän arvioitiin laskevan nykyisestä 8,6 miljoonasta kuutiosta 7,6 miljoonaan. Valtion metsissä jo puolet metsureista oli vuonna 2021 ulkomaisia. KUVA: KIMMO HAIMI ”Koulutusmäärät pitää mitoittaa niin, että kaikki opintonsa aloittaneet eivät välttämättä valmistu tai päädy alan töihin.” MARKUS STRANDSTRÖM Metsäalalle tarvitaan vuosittain jopa tuhat uutta työntekijää. ”Mitä pidemmälle näkee tien ulkopuolelle, sitä aikaisemmin ehtii reagoida ennen kuin hirvi pölähtää tielle. Mutta hirvi häiriintyy liikenteestä eikä tule tienvarteen syömään.” Suuri nopeus ja huono näkemä ovat tärkeimmät riskitekijät eläinkolareissa, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen. Se ei ole iso asia. Lisäksi niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä eli ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevia ulkomaisia työntekijöitä on arviolta 100. Hirvikolaria ei ole sattunut omalle kohdalle, mutta vuosien varrella kolarihirviä on tullut haettua useampi. huhtikuuta 2025 Metsäalan työvoimatarve Timo Filpus Lähde: Metsäteho 2023 Laskelma I-2030 Laskelma II-2030 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Metsurit Metsäkoneenkuljettajat Puutavaraautonkuljettajat Yhteensä Työntekijöiden tarve Laskelmassa I teollisuuspuun hakkuut 62,4 miljoonaa m 3 ja laskelmassa II 75 miljoonaa m 3. Kokonaisten tutkintojen sijaan ulkomaalaisille on tarjottu myös pelkkiin istutusja raivaustöihin perehdyttäviä osatutkintoja. Arviolta noin 30 prosenttia nykyisistä metsureista, metsäkoneenkuljettajista ja puutavara-auton kuljettajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Aluehallintovirasto. Näkyvyys tieltä metsään päin paranisi ratkaisevasti, jos teiden varsilla kasvatettaisiin kuusen sijaan koivua, sanoo keiteleläinen Antti Savolainen. ”Maahanmuuttokaan ei ratkaise ongelmaa, sillä se jakaantuu epätasaisesti”, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä sanoi maaliskuussa järjestetyssä webinaarissa, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Tapio arvioi, että touko–lokakuun ajaksi istutustöihin tarvitaan 1 500 metsuria ja taimikonhoitoon sekä nuoren metsän kunnostukseen 2 100 metsuria. Puut on saman hintaisia myydessä.” Savolaisella on pitkä kokemus sekä metsästyksestä että metsän omistajana. ”Kun koivikko istutetaan viiden kilometrin päähän tiestä, se siellä syödään. KUVA: ANTTI SAVOLAINEN Keiteleläinen Antti Savolainen ehdottaa koivikoiden kasvattamista teiden varsilla. Työtä tilaavalla yrityksellä on velvollisuus tarkistaa, että alihankkijat tai työvoimaa vuokraavat yritykset täyttävät lakisääteiset velvoitteet. Se on helpommin sanottu kuin tehty – varsinkin, jos ojan takaa alkaa läpitunkematon kuusikko, jonka alimmaiset oksatkin villiintyvät rehottamaan tiealueen valorunsaudessa. Koivun kasvatus teiden varsilla on Savolaisen kokemuksen mukaan onnistunut hyvin. Metsätyövoiman tarvetta ja saatavuutta selvitettiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Useimmin kolaroitiin valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa. Kotimaisia työsuhteisia metsureita on tällä hetkellä noin 1 300 eli vain reilu kolmannes tarpeesta. KUVA: ANTTI SAVOLAINEN 9 perjantaina 11. Vuosittain uusia työntekijöitä tarvitaan noin 800–1 000
Esimerkiksi uhanalainen hömötiainen viihtyy lahopuissa. Metsien monimuotoisuutta sivuavan politiikan ja hoitokäytäntöjen tulisi olla johdonmukaisia sekä tukea kansallisia ja EU:n monimuotoisuuden turvaamistavoitteita, Luke linjaa. Puun tuonti on lisääntynyt erityisesti Latviasta, mutta se ei riittäne kattamaan kysyntää. Se kokoaa yhteen alan huippututkijoita käymään läpi nykytilannetta ja pohtimaan tulevaisuuden kehittämiskohteita. Synkässä metsässä tai rakennusten keskellä näkyvyys taivaalla oleviin satelliitteihin on huonompi. Nyt tässä on kyse laadun varmistamista ja jatkuvasta kehittämistä. KUVA: TOMMI HAKALA PTT:n mukaan metsäteollisuuden lisääntyvä tuotanto pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. Hiilinielulaskenta uuteen arviointiin ANNIINA JOKINEN Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Syitä on kaksi. ”Selvitys osoittaa, että metsätalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuuden aktiivinen vahvistaminen eivät ole ristiriidassa. Kuusitukin keskihinta nousee viime vuosista poiketen mäntyä enemmän. Kasvihuonekaasuinventaarion kehittämistä tehdään koko ajan ja muutosten aikaansaaminen on pitkä prosessi, Granholm kertoo. Luontopääomamarkkinoiden kautta saamallamme kompensaatiolla on merkittävä vaikutus luonnonhoitotoimien kustannusvaikutukseen”, hän sanoo. Metsässä näkyy enemmän eri puulajeja ja lahoamisen eri vaiheissa olevia puita. Uhkana on, että kanadalaista sellua ohjautuu enemmän Yhdysvaltojen sijasta Kiinaan, mikä kiristää kilpailua. ”Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. ”Parin viime vuoden aikana koettu murros puumarkkinoilla on nyt takanapäin, puun hinnat tasoittuvat ja kuitupuumarkkina on löytänyt uuden tasapainon”, vahvistaa PTT:n metsäekonomisti Olli Korhonen. Tänä vuonna puunmyyntitulot kasvavat kymmenyksellä noin 3,2 miljardiin euroon. Selvityksessä tutkittiin Finsilvan talousmetsissään käyttämän metsänhoidon mallin vaikutuksia 50 vuoden aikajänteellä. Sijainnin paikantaminen onnistuu myös nykyaikaisella puhelimella. Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuilla laitteilla sijainti pystytään mittaamaan muutaman sentin tarkkuudella. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta”, Karhu sanoo. Vielä on ennenaikaista arvioida, kuinka mullistavia menetelmämuutosehdotuksia voisi nousta esille, mutta yksittäisiä ratkaisuehdotuksia esimerkiksi maaperän hajoamiseen saattaa löytyä. PTT ennustaa, että tukin keskihinta nousee tänä vuonna pystykaupoissa viime vuotta maltillisemmin, hieman alle neljä prosenttia. Puhelimen näyttämä sijainti voi siis olla kymmeniäkin metrejä väärin”, Karhu muistuttaa. Se kohottaa yksityismetsien kantorahatulot uusiin ennätyslukemiin eli selvästi yli kolmeen miljardiin euroon jo tänä vuonna. Monimuotoisuus on metsän henkivakuutus ANNIINA JOKINEN Nivelrikko Nivelrikko Tukija liiku Tukija liikuntaelimistön ntaelimistön vammat ja kipu vammat ja kipu Urheiluja liikuntavammat Urheiluja liikuntavammat •• •• •• CE 0373 lääkinnällinen laite CE 0373 lääkinnällinen laite Valmistaja Pharmanutra SpA Valmistaja Pharmanutra SpA APTEEKISTA APTEEKISTA. huhtikuuta 2025 Monimuotoisuutta voi lisätä merkittävästi myös talousmetsissä, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) Finsilvalle tekemästä selvityksestä. Lehtipuustoa tulisi ylläpitää kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Tämän vuoksi kartonkikoneiden lomautuksia todennäköisesti jatketaan tänä vuonna. Metsiin ja tonttien kulmille on 1700-luvulta alkaen kannettu kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajojen merkiksi. Koska raja voi olla väärin myös kartassa, saattaa rajan tai rajapyykin etsijä olla reilustikin väärässä paikassa. Sahoilla jatkuu rakentamisen elpymisen odotus. ”Kuitupuun hintakehitys tasaantuu selvästi viime vuosiin verrattuna, mikä kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä. ”Jokainen voi vaikuttaa metsän monimuotoisuuteen jo melko pienilläkin teoilla ja ilman, että metsätalouden tuotto merkittävästi kärsii. ”Karttasovelluksesta saa hyvää apua rajan etsimiseen, mutta sen näyttämään tietoon pitää suhtautua varauksella. Säästöpuiden määrä tulisi kaksinkertaistaa ja kaikki lahopuu säästää uudistusaloilla, jotta Suomen kansallisen metsästrategian lahopuutavoite saavutetaan. Ensi vuonna hakkuut kasvavat edelleen noin kahdella prosentilla. Mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä paremmin se sopeutuu erilaisiin muutoksiin. PTT odottaa, että metsäteollisuuden tuotannon kasvu pitää kotimaisen puun kysynnän vahvana. ”Tulot yltävät myös reaalisesti uuteen ennätykseen”, laskee PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Säästöpuiden määrä pitäisi tuplata Ryhmiin keskitetyt säästöpuut vähentävät tuulenkaatojen ja kirjanpainajan riskiä sekä parantavat monimuotoisuushyötyjä. Viime vuonna yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat vajaaseen 2,9 miljardiin euroon. Sitä kiusaa vaisu talouskehitys, ylikapasiteetti ja Yhdysvaltain tullit. ”Suomessa on yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joille ei ole määritetty tarkkaa sijaintia. Tulleilla voi olla myös merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuustuotteiden maailmanlaajuisiin kauppavirtoihin. Tämän seurauksena kotimaisen puun tarve pysyy vahvana. Luken Annika Kankaan vetämä tarkastelu tehdään tämän vuoden aikana. Silloin korotus jää pariin prosenttiin. Tukin hintojen nousu jatkuu ensi vuonna, mutta vauhti hidastuu. ”Tullien osalta näkyvät ovat hyvin epävarmat. Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan. Metsäviennin veturina toimii kartonki. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen. Granholmin mukaan on tavanomaista, että menetelmiä arvioidaan ja päivitetään, kun uutta tutkimustietoa tulee. Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa sekä tänä että ensi vuonna. Maanmittari sai työkalukseen modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän laitteen vasta noin 20 vuotta sitten. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä. Se muun muassa parantaa monimuotoisuuden tilaa, auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja luo edellytyksiä luontomatkailulle. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja”, sanoo Karhu. Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus Metsäteollisuuden puun tarve kasvaa tänä ja ensi vuonna. Laskelmien arviointikokonaisuuteen kuuluu myös maaja metsätalousministeriön kansliapäällikön Pekka Pesosen järjestämä pyöreä pöytä. Hakkuumäärä nousee tänä vuonna noin viisi prosenttia. Ensinnäkin inventaariolaskennassa tapahtuneiden muutoksen myötä Suomen hiilinielujen tila muuttui paljon aiempaa huonommaksi. ”Tulokset osoittavat selvästi, että talousmetsissä tehdyillä aktiivisilla toimilla on vaikutusta. Ojittamattomat turvemaat kannattaa jättää käsittelyjen ulkopuolelle tai käsitellä poimintahakkuilla, raportti suosittaa. Työkalussa pystyy suoraan osoittamaan kartalta kohdan, jota palaute koskee. Myös perää pitävän koivutukin keskihinta nousee hienoisesti viime vuodesta. Tontin rajan karkeista virheistä voi antaa palautetta netissä Karttapaikan palautetyökalun avulla. Monipuolinen rakenne tarjoaa erilaisia elinympäristöjä ja edistää lajien monimuotoisuutta, arvioi Hannu Salminen. Ja kun säästöpuiden myötä hakkuissa ei jää niin selkeitä yhtenäisiä aukkoja, metsät muuttuvat ajan myötä myös ulkonäöltään peitteisemmiksi ja luonnontilaisemman tuntuisiksi”, Salminen sanoo. Luke toteutti selvityksen Finsilvan tilauksesta. Näistä rajapyykeistä useat on mitattu viimeksi yli sata vuotta sitten”, kertoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta. ”Kehityksen myötä talousmetsistä tulee rakenteeltaan monipuolisempia ja kerroksellisempia. KUVA: ANNI-SOFIA HOPPI SUVI JYLHÄNLEHTO 10 perjantaina 11. Maanmittauslaitos laittaa paikalleen vuosittain noin 50 000 uutta rajapyykkiä. Esimerkiksi sekapuustoisuuden lisääminen vahvistaa sekä rakenteellista että lajistollista monimuotoisuutta samalla, kun se parantaa metsän vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan.” Markus Nissisen mukaan selvitys on rohkaiseva viesti suomalaisille metsänomistajille. Se kerryttää metsänomistajille kantorahaa ennätystahdilla, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Mahdollisista tuontitulleista huolimatta metsäteollisuustuotteiden vienti Yhdysvaltoihin jatkuu, koska maa tarvitsee niitä. Koivujen lisäksi taloudellisesti vähäarvoisia lehtipuita, kuten haapaa, pihlajaa, raitaa ja leppää, tulisi säästää pysyvästi eikä korjata energiapuuna. Pilviä taivaalle keräävät maailmankauppaa sekoittavat Yhdysvaltain tullit. Sehän nimenomaan palvelee tämän järjestelmän kehittämistä, että esitetään kriittisiä kommentteja ja että paras osaaminen valjastetaan yhteiseen kehittämiseen”, Granholm sanoo. Reaalisesti tulot jäivät hieman ennätysvuoden 2007 alle. Niistä joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Luultavaa silti on, että metsäteollisuuden vienti Yhdysvaltoihin jossain määrin vähenee”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell. ”Debatti aiheesta on erittäin tervetullutta. Jos vain niin halutaan, monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden suotuisa kehitys voidaan turvata suojelukohteiden lisäksi myös talousmetsissä”, sanoo Luken johtava tutkija Hannu Salminen tiedotteessa. Aikaisintaan nämä muutokset voisivat tulla näkyviin joulukuussa 2026 ja kevättalvella 2027, kun inventaariotietoja julkistetaan. Julkisuudessa Luken tekemiä arvioita on arvosteltu ja epäilty. Työtä vetää Luken tutkijaprofessori Annika Kangas. Lahopuuta voidaan myös lisätä esimerkiksi tekemällä tekopökkelöitä ja maapuita, perustamalla luontokohteita ja suojavyöhykkeitä sekä pidentämällä kiertoaikoja, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivula tiedotteessa. Luonnonvarakeskukselle on annettu tämä viranomaistehtävä ja he ovat siitä suoriutuneet. Pystykaupoissa kuitupuun keskihinta nousee tänä vuonna noin neljällä prosentilla ja ensi vuonna suunnilleen kaksi prosenttia”, sanoo Horne. PTT ennustaa: Kantorahaa sataa metsänomistajille ennätystahtiin Metsäteollisuuden puuntarve pysyy kasvussa tänä ja ensi vuonna. Avoimella paikalla, kuten pellolla, puhelin tai vastaava paikannuslaite näyttää sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. Ensi vuonna tulot kasvavat edelleen kahdeksan prosenttia noin 3,4 miljardiin euroon. ”Meillä on luottamus Luken työn laatua kohtaan. Strategiassa pyritään, että lahopuuta olisi talousmetsissä kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Papereissa Euroopan heikko talouskehitys ja tasaisesti vähenevä kulutus pitävät kysynnän vaisuna. JARMO PALOKALLIO Talousmetsien luonnonhoito hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit. Toinen syy on, että Ruotsissa maankäyttösektorin nettohiilinielu vaikuttaa olevan paljon korkeampi kuin Suomessa. JARMO PALOKALLIO Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää maaja metsätalousministeriön rahoituksella kasvihuonekaasujen laskentaa. Kadonneita rajapyykkejä on miljoonittain Rajat eivät aina ole näin selvillä pyykeillä merkittyjä. ”Monimuotoisuuden merkitys on valtava metsän resilienssin kannalta, sitä voi ajatella metsän henkivakuutuksena. KUVA: JARKKO SIRKIÄ Joka neljännen rajapyykin tarkasta sijainnista ei ole tietoa, sillä niiden mittauksesta voi olla yli 100 vuotta. Maankäyttösektoriin ja erityisesti maaperän tietoihin liittyy valtavan suuret epävarmuudet”, kertoo maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm. Asiasta uutisoi aiemmin Metsälehti. Päinvastoin ne tukevat toisiaan ja tuottavat metsänomistajalle arvoa pitkällä aikavälillä”, sanoo Finsilvan metsäja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen. Luontokohteet, eli monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt, tulisi jättää metsätaloustoimien ulkopuolelle. Luonnonvarakeskus (Luke) on koonnut keskeisiä suosituksia talousmetsien luonnonhoitoon synteesiraportissaan. ”Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Finsilva aikoo lisätä säästöpuiden ja lahopuun määrää sekä kasvattaa lehtipuuston osuutta. Tutkimuksen aineistona käytettiin metsävaratietoa Finsilvan talousmetsäkäytössä olevista metsistä, joiden pinta-ala on noin 130 000 hehtaaria. Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasota tuo epävarmuutta myös sellukauppaan. Salmisen mukaan metsien monimuotoisuudesta pitäisi puhua enemmän. Samalla kun rajapyykki on laitettu paikalleen, on se myös mitattu ja piirretty kartalle. Vaikka puun kysyntä edelleen kasvaa, venäläisen puun tuonnin loppumisen aiheuttama poikkeustila on silti helpottamassa. Ensi vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy noin neljä prosenttia, kun tuotanto kasvaa sekä puutuoteettä massateollisuudessa
Lopuksi muutama sana taloudesta. Ei mitään tekemistä kateuden kanssa. Vihreät ovat eniten toimineet kansanvaltaa vastaan. Elämme rakennemuutosta, jossa ympäristökuormitusta pyritään vähentämään ja jossa uudet toimialat ovat osa tarvittavaa muutosta. Metsästys on ollut paitsi kestävää myös perusteltua. Tällä hetkellä alempaan veroluokkaan päästäkseen datakeskuksen pitää olla hyvin energiatehokasta tai hyödyntää tuottamaansa hukkalämpöä. Ei nimimerkkiä Hömppäheinä Hömppä on yhteiskunnan syöpä. Etenkin rakennusaikana, mutta myös operoinnin aikana. Maaperän päästöt, jotka johtuvat suometsien kuivatuksesta, ovat jo suuremmat kuin liikenteen päästöt. Varovaisuusperiaatteen mukaan muokkaus ja mahdolliset kuivatustoimet tulisi tehdä tarkoituksenmukaisesti sekä käyttää parhaita mahdollisia vesiensuojelumenetelmiä. Kierrätysravinteilla, erityisesti biokaasulaitosten tuottamilla orgaanisilla lannoitevalmisteilla, voidaan kasvattaa lannoiteomavaraisuutta merkittävästi jo ennen kuin vetyyn perustuvat ratkaisut ovat kaupallisesti kannattavia. Taloudellisessa mielessä suometsien ojituksilla päästiin pitkälti siihen, mihin aikoinaan tähdättiin, eli nykyään hakkuista jo noin 20 prosenttia kohdistuu suometsiin. Lisäksi suometsien puuston tämänhetkinen arvo on yli 15 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutukset kansantalouteen ovat isot. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Se, miten nämä metsät tullaan uudistamaan, tulee olemaan ratkaisevaa metsätalouden vesistövaikutusten kannalta. Tutkimuksien mukaan edelleen kaivetaan metsänkasvun kannalta tarpeettomia sekä liian syviä ojia, vaikka matalammilla ojasyvyyksillä voitaisiin pienentää suometsien ilmastoja vesistökuormitusta merkittävästi, haittaamatta metsänkasvua. Juuri nyt eletään kiihkeintä kevään hetkeä, kun uutta poikuetta laitetaan vireille. Turvemaita on kuitenkin moneksi, ja osa turvemaista taimettuu luontaisesti hyvin huonosti. Lukija Hyvinkäältä Kuka oli aikanaan Putinin ystävä Halonen. Ei nimimerkkiä Määrittely EU:ssa on määritelty kuka on aktiiviviljelijä. Mikä hoppu siis Suomella on kesken tukikauden muuttaa tuota määritelmää. Nyt ehdotus sähköveroluokan nostosta vetää maton tämän kaiken alta. Naarashaukka komentaa, ja koiras tottelee. Toisin kuin jotkut väittävät, datakeskusten työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat Suomen sähköstä muutaman prosentin, kun taas muu teollisuus kuluttaa kymmeniä prosentteja. Metsätalouden vesistökuormitus on monimutkaisempi ja pinta-alaltaan huomattavasti laajempi haaste, mutta myös metsänhoidossa on pistemäistä kuormitusta. Samalla ne mahdollistavat entistä tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen ja parhaimmillaan myös lannoiteomavaraisuuden paranemisen. Ei nimimerkkiä OHJEET Lähetä mielipide Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosittain muodostuu noin 18 miljoonaa tonnia lantoja sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä, jotka sisältävät yli 90 000 tonnia kokonaistyppeä. Usein unohdetaan, että kierrätyslannoitteet eivät ole vain ympäristöteko – ne ovat myös huoltovarmuusteko. Toki ei jokainen niemi ja notko mahdu täyteen datakeskuksia tai uusiutuvan energian tuotantoa. Suometsien ilmastopäästöjen hillitsemisen avain on liiallisen kuivatuksen välttäminen. Aktiiviviljelijä Vuokran verotus Vuokraverouudistus on tuottajajärjestön intressissä, jos saa maata liikkeelle. Samaan aikaan myös teollista elinvoimaa ja työpaikkoja Suomeen tarvitaan. Sähköveroluokan nosto poistaisi myös kannusteen hukkalämmön hyödyntämiseksi. Vain mielikuvitus on rajana. Kirjoituksessa väitetään, ettei Suomessa ole luontokatoa ja että boreaalisessa metsässä puut kasvaisivat luonnollisesti pääosin tasaikäisinä. Ojitustarvetta ja ojasyvyyttä sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tuleekin tarkastella jatkossa aikaisempaa kriittisemmin. Kosteikoilla pystytään pidättämään valuma-alueelta huuhtoutuvia ravinteita tehokkaasti erityisesti silloin, kun kosteikolle kohdistuu huomattavaa fosforikuormitusta – esimerkiksi pelto-ojien tuomaa kuormitusta. Helppo myydä verottajalle, hieman lisää verotuloja ja paljon vähemmän 2-lomakkeita poistohäntineen. Kasvaa se heinä kuusentaimikossakin. Täten osaltaan varmistetaan, että suometsiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessakin. Näkemys pitää paikkansa, mutta merkittäviä toimia voitaisiin tehdä jo nyt tilanteen parantamiseksi. Pistemäistä turvemaiden uudistamisesta aiheutuvaa kuormitusta pystytään pienentämään merkittävästi esimerkiksi suosimalla peitteistä metsänkäsittelyä, joka vähentää maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen tarvetta. Kyse ei siis ole verotuesta datakeskuksille vaan teollisuuden alemmasta sähköverokannasta. On selvää, että monet metsänomistajat eivät ole halukkaita ennallistamaan soitaan, jos he korvausten saamisen sijaan menettävät tuloja. Se on ainoa tie sekä metsiä koskevan keskustelun, että metsäluontomme parantamiseksi. Tällä hetkellä valtaosa suometsistä uudistetaan edelleen jaksollisen kasvatuksen menetelmillä ja kaikkiaan noin 70 prosenttia suometsistä uudistetaan avohakkuilla. Molemmat väitteet ovat todellisuuspohjaa vailla. Näyttöä ”osaamisesta” riittää. Mutta tilanne on tällä hetkellä ja tulevaisuuden näköpiirissä vielä hyvinkin kohtuullinen. Varma toimintaympäristö, riittävästi vihreää sähköä ja houkutteleva verotus. Lisäksi uusimpien tutkimuksien mukaan päästöt kasvavat ilmaston lämmetessä. Suomessa tehdään vuosittain noin 25 000 hehtaaria suometsien uudistamiseen tähtääviä hakkuita ja määrän oletetaan nousevan, sillä 1960–1980-luvuilla tehtyjen uudisojitusten takia tulevina vuosina varttuu noin miljoona hehtaaria suometsiä uudistamisikään. Niitä valmistetaan Suomessa kotimaisista biojätteistä, lantamassoista ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Kuka esti Suomen Natoon liittymisen 2004 Halonen. Tällöin on metsänkasvatuksen kannalta usein välttämättömyys tehdä maanmuokkaus sekä usein myös vesitalousjärjestelyjä, eli käytännössä ojien kunnostusta tai naveroja. Datakeskuksetkaan eivät ole keskenään samanlaisia: toisessa ääripäässä tieteen tekemistä isosti avittavat supertietokoneet tai digitaalista maailma tukevat palvelinkeskukset ja toisessa turhuutta edustavat kryptovaluuttojen louhinnat. Kenen vika. Oppositio on arvostellut hallitusta liian kireästä aikataulusta alueiden talouden tasapainottamisessa. Ota kantaa tekstitai Whatsapp-viestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Suometsien hoidon laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella pystytään vaikuttamaan kuormitukseen. Tällä saadaan aikaan vain kuluttajaboikotti ja ajetaan tuottajat entistä ahtaammalle. Sairasjärjestelmä. Maaseudun Tulevaisuus 11 perjantaina 11. Metsänomistajien kannattaakin hyödyntää menneiden polvien investoinnit ja toteuttaa hakkuita suometsissä, mutta samalla siirtyä käyttämään suometsien hoidossa menetelmiä, joilla hillitään suometsistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Suomessa on kaikilla kansainvälisesti hyväksytyillä tieteellisillä mittareilla luontokatoa, ei siis vain “eteläisemmissä maissa ja tropiikissa”. Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että maanomistajia kannustettaisiin taloudellisesti ennallistamaan soita vesiensuojelukosteikoiksi. Biokaasulaitosten mädätteet ja kompostoinnissa syntyvät lannoitevalmisteet sisältävät typpeä, fosforia ja muita ravinteita, jotka voidaan hyödyntää tehokkaasti peltoviljelyssä. Ojien kunnostusmäärät kasvatusmetsissä ovat laskeneet huomattavasti viime vuosina, ja metsätalouden vesistövaikutusten keskiöön ovatkin nousseet suometsien uudistamisratkaisut. Liitä mukaan yhteystietosi. Lasketaanko esimerkiksi Suomen nykyinen armeija kalustoineen, tai vaikkapa maatalous, sillat, metsätiet, lentokentät, jne. Taitavat seuraavaksi vaatia idolilleen Nobelin taloustieteiden palkintoa. Etenkin puolukkaja varputurvekankaiden taimettuminen on yleensä hyvin heikkoa ilman kevyttä maanmuokkausta. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tullut selväksi, että riittävän laajat vesiensuojelukosteikot (2–3 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta) ovat hyvin tehokas vesiensuojelumenetelmä. Suometsien hoidossa tuleekin jatkossa sovittaa yhteen taloudellinen puuntuottaminen sekä ilmastoja vesistöpäästöjen hillintä. Pitäkää maaseudun ihmiset puolianne äänestämällä, ettei käy kuten Helsingissä. Ei nimimerkkiä Kastraatio Maaja metsätalousministeriön hanke sallia sikojen kirurginen kastraatio jälleen, on täysin väärä keino vähentää tuottajien kustannuksia. Suomessa on onnistuttu vähentämään pistemäistä kuormitusta, jota tulee esimerkiksi teollisuudesta ja asutuskeskuksista, mutta hajakuormituksen suhteen ei ole päästy samaan. Hannes Torppa, toiminnanjohtaja Nelli Kyöstilä ravinnekierrätyksen asiantuntija Suomen Biokierto ja Biokaasu ry Kierrätyslannoitteilla lannoiteomavaraisuutta jo ennen vetyä LEHTIKATSAUS Kannanhoidollinen metsästys takaisin Koska suurpedot aiheuttivat viime vuonna poronhoidolle ennätysvahingot, on Lapin Kansan mielestä kannanhoidollinen metsästys palautettava pikimmiten. J. Eikä toimittaisi päinvastoin, kuten nykyinen metsätalouden kannustinjärjestelmä tekee. Pieni vähemmistö yrittää estää autoilua, määrätä julkisten laitosten ruokalistoista ja maaja metsätalouden alasajosta. Silja Keränen DI, Vihreiden varapuheenjohtaja Kajaani Hanna Holopainen DI, Kansanedustaja (vihr.) Lappeenranta Datakeskusten sähköveroluokkaa ei pidä nostaa L uonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik arvioi (MT 31.3.), että typpilannoitteiden omavaraisuus voidaan saavuttaa vedyn avulla – mutta vasta 10–15 vuoden kuluttua. Ei ole reiluutus kuitenkaan. Lisäksi perinteisien vesiensuojelumenetelmien, kuten laskeutusaltaiden, vaikutus on todettu hyvin vähäiseksi. Jo pelkästään Purran tekemä ehdotus on keskeyttänyt useita datakeskusprojekteja. Samalla kirjoittaja tulee heittäneeksi bussin alle myös suomalaiset toimittajat. Datakeskuksilla on merkittävä rooli maakuntien elinvoiman edistämisessä. ”Suurpetojen tappamista poroista koitui valtiolle viime vuonna jättilasku, lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Kritiikki ja oikaisupyynnöt kuuluvat asiaan, mutta toimittajien koulutuksen vähättely tai väite siitä, ettei virheellisiä tietoja korjattaisi, on vakava syytös. Sen lisäksi maatalouden vähähiilisyystiekartassa tunnistetaan, että nurmen biokaasukäsittely voi tuoda kiertoon lisää typpeä. Disinformaation levittäminen, riippumattomien toimittajien halveeraus ja tieteen sivuuttaminen on paitsi uhka demokratialle, myös aito riski tälle maapallolle. Tiedoksi Essayahille, että EU, kauppa ja lihatalot ovat ne tahot, joilta löytyvät eurot tuottajille. Ei nimimerkkiä Onhan kornia tekstiä vihreiden Krista Mikkoselta kansanvallasta (MT 2.4.). Politiikkaa Perussuomalaisten johdosta vaadittiin jo aiemmin Trumpille Nobelin rauhanpalkintoa. Kierrätyslannoitteiden käyttö on erityisesti lisääntynyt alueilla, joilla biokaasutuotanto on vakiintunutta ja yhteistyö alkutuotannon kanssa tiivistä. huhtikuuta 2025 MIELIPIDE LUKIJAN KUVA ”Kanahaukka viihtyy ja lisääntyy yhä useammin kaupungeissa. S oiden ennallistamisen taloudellisia kannustimia heikennettiin siirryttäessä aiemmasta metsätalouden kannustinjärjestelmästä (Kemera) nykyiseen Metka-järjestelmään merkittävästi. Sillä on vähennetty petovahinkoja, -vaaraa ja -vihaa, ja se on mahdollistanut myös petokannan tarkan seurannan.” ”Nykytilanne on kestämätön paitsi porotaloudelle myös muulle yhteiskunnalle ja pedoille.” Valtakunnalliset teemat hallitsevat Savon Sanomat muistuttaa, että sunnuntain vaaleissa valitaan poliittisia päättäjiä hyvinvointialueille ja kuntiin. Suomesta on tullut houkutteleva maa datakeskuksille. Ironista kyllä, kirjoittaja moittii muita virheellisen tiedon levittämisestä. Tällä hetkellä datakeskukset ovat samassa sähköveroluokassa muun teollisuuden kanssa. T. Kunnille kuuluvista kouluasioista on puhuttu vielä vähemmän.” ”Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg luonnehtii alueja kuntavaaleja eduskuntatyön kannalta välivaaleiksi, joissa hyvä kannatus on tärkeää puolueen imagolle (Yle 9.4.). Tämän kannustuselementin ansiosta Suomessa voidaan vauhdittaa kaukolämmöntuotannon muutosta ja päästöjen vähentämistä sekä toisaalta luoda ihan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja hukkalämmön ympärille. Biokaasulaitoksiin on viime vuosina investoitu paljon ja niiden toteutuessa biokaasun tuotanto tulee tuplaantumaan lähivuosina. Tämä voidaan toteuttaa vaarantamatta kotieläintuotannon nurmirehun tarvetta. Jotkut jo pelästyivät niiden vaatimaa sähkömäärää ja verotusasiaa. Toivomme kaikilta metsäkeskustelijoilta totuudessa pysymistä. Mika Nieminen johtava tutkija Luonnonvarakeskus Kannustimet vaikeuttavat soiden ennallistamista S imo Hannelius väittää yliössään (MT 4.4.), että vihreiden ja ympäristöjärjestöjen ylläpitämä metsäkeskustelu valtamediassa on ollut yksipuolista. Hallitus– oppositio-asetelman sijaan alueilla ja kunnissa on pyrittävä laajempaan yhteisymmärrykseen, kun edessä on taloudellista niukkuutta ja kivuliaita päätöksiä.” TEKSTIVIESTIT Naudanliha Euroopassa huutava pula naudanlihasta ja meidän omistamat jalostajat sen kun dumppaavat lihan kotimaiselle kaupalle. Datakeskusinvestointeja ja investointiaikeita uutisoitiinkin tiheästi – myös ja etenkin meille maakuntiin. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Kuka ajoi aikoinaan Suomelle miinakiellon Halonen. Tatu Viitasaari metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Ympäristökuormitusta hillitsemällä osaltaan varmistetaan, että suometsiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessakin. Viesti on maksuton.. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Lähetä korkeintaan 200 merkin tekstitai Whatsapp-viesti numeroon 050 4734675. Kyse on suurimmasta summasta nykymuotoisen korvausjärjestelmän historiassa.” ”Syy moiseen löytyy paitsi metsästä myös EU:sta, eduskunnasta, eläinsuojelujärjestöistä ja oikeussaleista. Tämän pistemäisen kuormituksen taustalla ovat alavien maiden, etenkin turvemaiden, uudistamishakkuut. Puolustuksen hinta Kannattaa ottaa oppia Etelä-Euroopasta, mitä lasketaan maanpuolustusbudjettiin. Toinen tuottaisi oikeasti ruokaa sotaa käyvässä maailmassa samoilla tuilla kun toinen niittelee roskia. Suometsien kuivatuksen eli ojituksen sekä puuston luontaisen haihdunnan takia hapellisiin olosuhteisiin joutunut turve hajoaa pikkuhiljaa, vapauttaen kasvihuonekaasuja. Nyt on saatu maanviljelijät toisiaan vastaan. Esimerkkeinä keskustelusta hän väittää meistä allekirjoittajista Ohisalon suoranaisesti valehdelleen, ja toteaa koko Halmeen edustaman tieteenalan keskeiset väitteet vääriksi. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. Tämä vastaa noin 40:tä prosenttia Suomessa vuosittain pelloille levitettävästä typestä. Toivottavasti ehdotus ei toteudu, vaan hallitus päättää tässä toisin. Suomalaiset toimittajat ovat hyvin sitoutuneita journalistin ohjeisiin ja tekevät arvokasta työtä, usein hyvin pienillä resursseilla. Tuottamalla biokaasua lannasta ja biojätteistä, saadaan paitsi uusiutuvaa energiaa, myös arvokasta ja ravinteikkaampaa lannoitetta takaisin peltoon. Sen seurauksena valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) heittikin vastaavan tulon etsimistä datakeskusten sähköveroluokan korotuksesta. Taustalla vaikuttaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästämisen loppuminen poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa, mikä taas johtuu EU:n luontodirektiivistä, kansallisesta metsästyslaista, eläinsuojelijoista ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lainopillisesta tulkinnasta.” ”Kannanhoidollinen suurpetojahti on todistanut toimivuutensa. Ero verokannoissa on merkittävä: ylempi verokanta on 22,5 euroa megawattitunnilta, alempi 0,63 euroa. Parhaimmillaan tämä tuo myös kustannussäästöjä tiloille. Suomi on maailman kärkimaita lehdistönvapaudessa ja onneksi niin. Muistakaa lähihistoria Kateus Tähän on tultu. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Jatkuvaa kadehtimista. Metsissämme on myös luontaisesti vain hyvin vähän tasaikäistä puustoa, ja valtaosa maisemasta olisi eri-ikäisrakenteisen puuston peitossa ilman ihmisen voimakasta puuttumista tilanteeseen. Maria Ohisalo europarlamentaarikko Panu Halme luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Metsäkeskustelun vahtikoirilta voi vaatia totuudessa pysymistä M akeisvero kaatui joko Fazerin kovaan lobbauksen tai EU-sääntelyn epävarmuuksiin. Lopuksi hän nostaa itsensä ja tavallaan toimivat metsien käytön vahtikoiriksi. Tällöin kokonaisuus kattaisi 50–60 prosenttia typen lannoitustarpeesta. Väittely ampuu pakostakin ohi vaalien kovimmasta ytimestä, sillä alueilla ja kunnissa ei päätetä valtion niille myöntämästä rahoituksesta. ”Vastakkainasettelu on pyörinyt pääasiassa hyvinvointialueiden rahoituksen ympärillä. Uusiutuvaa energiaa voidaan rakentaa lisää, jos kulutus kasvaa. Hallitus on vastannut tuttuun tapaansa haukkumalla oppositiota talouslaskelmien epärealistisuudesta. Puolueen ykköspaikalla ei ole sunnuntain vaaleissa yhtä painavaa vaikutusta kuin eduskuntavaaleissa. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. JYRKI JALKANEN YLIÖ Suometsien vesistökuormitukseen voi vaikuttaa hoidon suunnittelulla ja toteutuksella M etsätalouden vesistövaikutukset ja ojitukset ovat nousseet vahvasti esille yleisessä keskustelussa viime vuosina, ja hyvä niin. Aiemmin metsänomistajan ennallistettavalta suolta saamat hakkuutulot eivät vaikuttaneet ennallistamistöistä maksettaviin korvauksiin, mutta nyt ne vähennetään metsänomistajalle maksettavista korvauksista. Poikaset kuoriutuvat toukokuussa.” Kuva on otettu Helsingissä. Suometsien ilmastovaikutuksiin on havahduttu toden teolla vasta viime vuosikymmenenä. Kyllä, suometsien ilmastopäästöjä voidaan hillitä samoilla menetelmillä kuin vesistökuormitusta
Toimittaja, juontaja ja innokas pyöräilijä Mikko ”Peltsi” Peltola kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä. Paljon on kiinni siitä, opettavatko vanhemmat lapsiaan pyöräilemään. JARMO PALOKALLIO 12 perjantaina 11. Vähän yllättäen sähköversio on selvästi rauhallisempi. Pyöräily sujuu mukavasti, kun ei lähde liikkumaan nälkäisenä, pukeutuu säänmukaisiin vaatteisiin ja varaa pientä evästä matkalle. Lasten pyöräilystä puhuttaessa korostuvat helposti pyöräilyn riskit ja vaarat. KUVA: RAMI MARJAMÄKI Vakuutusyhtiön mukaan moni ajaa tietämättään vaarallisilla renkailla. Silloin kesärenkaiset autot olisi pitänyt jättää kotiin. Sähköversiossa on 44 kilowattitunnin akku. Kansainvälisten tutkimusten mukaan merkittävä osa keskusta-alueiden liikenteestä voi koostua pysäköintipaikkaa etsivistä autoilijoista. Uuden taidon oppimisessa parhaana kannustimena on pyöräilystä saatava ilo. Renkaiden kunto kannattaa tarkistaa aina vähintään renkaiden kausivaihdon yhteydessä”, sanoo johtaja Tapani Alaviiri Lähi-Tapiolasta. Kittilä odottaa, että noilla eväillä se kiinnostaa nykyisiä farmariauton omistajia. Lähi-Tapiolan viimevuotisen kyselyn mukaan melkein kolmasosa autoilijoista on joutunut säästämään autoilun kustannuksista viimeisen kahden vuoden aikana. Koska auto on kevyt, sen tehot riittävät hyvin normaaleihin käyttötarpeisiin. Täyssähköversiokaan ei kasvata auton massaa oleellisesti. Vanhan sanonnan mukaisesti osuuksia on helppo menettää, mutta vaikea vallata takaisin. Aircrossin alkaen hinta käsivaihteella ja bensakoneella jää 23 396 euroon. Liikenneturvan kyselyn mukaan lähes joka kolmas autoilija ajaa renkaat mahdollisimman loppuun ennen uusien hankkimista. Järjestön mukaan maksullinen pysäköinti lisää parkkialueen turvallisuutta ja käytettävyyttä. Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilä pitää ristiriitaisena sitä, että samaan aikaan valtaosa autoilijoista piti hyväkuntoisia renkaita tärkeinä. KUVA: JARMO PALOKALLIO JARMO PALOKALLIO Parkkipaikkojen lisääntyvä maksullisuus herättää tunteita. Maahantuojalla on kovat odotukset uudelle C3 Aircrossille. “Parhaimmillaan maksullisen pysäköinnin avulla hyvinvointialue voi ansaita usean hoitajan vuosipalkan. Ne ovat ainoa kosketuspinta auton ja tien välillä ja niiden kunto voi merkittävästi vaikuttaa ajoneuvon käyttäytymiseen ajon aikana”, muistuttaa Kivilä. JARMO PALOKALLIO Citroënin uusi C3 Aircross jatkaa uusien autojen hintavallankumousta. Auton hallintalaitteissa on säilytetty myös perinteisiä kytkimiä. Autokaupan pitkään jatkunut alho on ravistellut markkinaosuudet uusiksi. Yhden kuukauden perusteella ei tietenkään voi vetää liian tiukkoja johtopäätöksiä. Ohjaus on taajamassa kevyt, mutta se jämäköityy vauhdin kasvaessa. Citroën on panostanut etenkin kahden paremmin varustetun version istuimiin. Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Sanna Ojajärvi on huomannut, että pyöräilyn oppiminen ei ole lasten keskuudessa enää itsestäänselvyys. Monet kaupungit ovat tietoisesti vaikeuttaneet pysäköintiä esimerkiksi parkkipaikkoja vähentämällä. Osa lapsista ei opi pyöräilemään ”Jos pyöräilyn opettelusta tehdään kiva ja yhteinen asia, pyöräilyinnon on mahdollista syntyä.” MIKKO ”PELTSI” PELTOLA JARMO PALOKALLIO Uusien autojen kaupan tökkiminen on jatkunut alkuvuonna. ”Vaikka vanhoissa renkaissa olisi jäljellä kulutuspintaa, vanhetessaan renkaat kovettuvat, mikä sekin heikentää pitoa”, Alaviiri sanoo. Vastaavasti perinteiset Astrat ja Focukset menettävät myyntiään”, sanoo Kititlä. Polttomoottorina on 1,2 litran bensakone, josta irtoaa 74 kilowattia tehoa. Vanhoista valtamerkeistä esimerkiksi Opel on romahtanut pohjamutiin. LIIKENNE Tuottaja: Jarmo Palokallio jarmo.palokallio@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus Osa lapsista ei opi enää pyöräilemään. Esimerkiksi terveyskeskusten ja sairaaloiden maksullinen pysäköinti säästää potilaiden aikaa ja tuo lisätuloja hyvinvointialueille. Autokaupassa uusjako, Opel ja Porsche tasoissa Edullinen Frontera täydentää Opelin mallistoa. Säästöä ja toimintamatkaa autolle on haettu sillä, että siitä on tehty mahdollisimman kevyt. Uusien autojen sijaan kuluttajat ovat edelleen suosineet käytettyjä autoja. KUVA: JARMO PALOKALLIO Citroënin hinnoittelu lähtee siitä, että myös uusien autojen hankinnan pitää olla kaikille mahdollista. Siitä huolimatta Aircossista on tarjolla myös seitsemänpaikkainen versio. Onnettomuustietoinstituutin mukaan renkaiden kunnolla oli vaikutusta 14 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuosina 2014–2023. Myös pakettiautojen rekisteröinnit ovat kääntyneet kasvuun. Renkaat menettävät suuren osan pito-ominaisuuksistaan ennen sitä. Autossa on uusi sovellus, joka seuraa akun varaustilaa ja auttaa latauspaikkojen valinnassa. Niitäkin heikoimmille sijoille maaliskuussa jäivät saman konsernin Peugeot ja Citroën. Heijastettu mittaristo on ängetty kojelaudan yläosan ja tuulilasin väliseen rakoon. Renkaiden iän voi tarkistaa renkaan kyljen nelinumeroisesta DOT-koodista. KUVA: KARI SALONEN Nelinumeroisesta DOT-koodista näkee renkaiden paistoviikon ja vuoden. Vaikka renkaat ovat oleellisen tärkeitä liikenneturvallisuudelle, osa autoilijoista nuukailee silti niiden kanssa. ”Taidon oppimisessa on alkanut tapahtua jo aika nuorella iällä eriytymistä. Kattavammin etenkin talvikäyttöön sopiva Plus-paketti nostaa perusbensaversion hinnan 26 012 euroon. Jos renkaiden kuskilla ei ole tietoa renkaiden kunnosta ja iästä, niiden huono pito saattaa käydä ilmi vasta esimerkiksi yllättävässä vaaratilanteessa. Kaikki eivät niin tehneet, mikä johti ojaanajoihin ja peltikolareihin. Sitäkin näkee edelleen, että loppuun ajetuista talvirenkaista on nypitty nastat pois kesäkäyttöä varten. Maaliskuussa Tesla Y oli jo toiseksi myydyin automalli. Se on menettänyt lähes kolmanneksen asiakkaistaan. Vanhojen renkaiden ominaisuudet jäävät kauaksi siitä, mitä ne olivat uutena. ”On eduksi, jos varusteet ovat kunnossa: pyörä on mukava ajaa, kypärä on päässä suojaamassa eikä paina ja renkaat pumpattuna täyteen”, Peltola toteaa. Lähdetään mukavuudesta. Ratkaisu on persoonallinen, mutta itse valitsisin sisarmalli Opel Fronteran perinteisemmän mittarinäytön. Nyt tilanne muuttuu, kun tarjolle tulee autoja, joita pystyy ostamaan”, toteaa toimitusjohtaja Rami Kittilä Auto-Bonista. Se ei sisällä edes penkinlämmittimiä. Eniten pakettiautojen myyntiä ovat kasvattaneet Mercedes-Benz ja Nissan. Ne lapset, jotka oppivat pyöräilemään, oppivat taidon entistä nuorempana potkupyörien ansiosta”, sanoo Ojajärvi. Koko alkuvuoden osalta Volkswagen ja Ford ovat pystyneet parantelemaan asemiaan kymppikärjessä. Tesla taas on tipahtanut kärkikahinoista, mutta se selittynee mallivaihdoksella. Sen teho on sata kilowattia. Lasten liikkumattomuuden ikävät seuraukset on alettu nähdä jo koulumaailmassa. ”Jos kaikki pysäköinti olisi ilmaista, parkkipaikoista käytäisiin jatkuvaa kilpailua. Se kiihtyy nollasta sataan kilometriin tunnissa noin kahdeksassa sekunnissa, mikä on perheautolle enemmän kuin riittävästi. Vaaralliset renkaat yleistyvät autoilijoiden säästökuurin takia Suuri osa jo siirtynyt kesärenkaisiin, mutta talvirenkaita voi käyttää aina kelin niin vaatiessa. Tilannetta voisi tasoittaa ottamalla pyöräily ohjelmaan päiväkodissa, eskarissa ja ensimmäisinä kouluvuosina. ”Vanhemman esimerkillä on valtava voima. Kaikki eivät viitsi tai pysty. huhtikuuta 2025. Sillä on myös huonot puolensa. Pientä miinusta tulee alkaen mallin muuten karsitusta varustelusta. Ovien päälle tulevat kauhukahvat on säästetty pois. Kun sairaala-alueella pysäköinti on maksullista, potilaat eivät jää todennäköisemmin ilman parkkipaikkaa”, luettelee puheenjohtaja Christian Metsäranta. ”Kysyntä on saatava liikkeelle. ”Uusia autoja ei ole ollut tarjolla edullisissa hintaluokissa, joihin ihmisillä on varaa. Se on vakiona kaikissa malleissa. Renkaanvaihtoon liittyy renkaiden kunnon tarkastus. Se kertoo renkaiden paistoviikon ja vuoden. Etenkään hybridiversiolla ei jää jalkoihin. Kulutuspinnan lisäksi renkaiden ominaisuuksiin vaikuttaa niiden ikä. Tavaratila vetää 460 litraa viisipaikkaisena. Uusi Tesla Y palauttanee merkin nosteen. Ilmainen hyödyke kun ylikulutetaan aina. Lähi-Tapiolan kyselyn perusteella suurin osa autoilijoista ei tiedä, kuinka vanhat renkaat autossa oli alla. Lapsen tarpeisiin räätälöity pyörä helpottaa oppimista ja pyöräilyinnon syntymistä. Jopa puolet sen kaupunkiajosta voi tapahtua sähköllä. Osa vanhoista valtamerkeistä on samalla romahtanut ja uudet merkit ja mallit ovat nousseet niiden tilalle. Renkaan kokonaisikä ei saisi olla yli 10 vuotta. KUVA: SANNE KATAINEN Renkaiden kunto kannattaa tarkistaa huolella niiden vaihdon yhteydessä. Suositusten mukaan renkaissa pitäisi olla nelisen milliä kulutuspintaa jäljellä. Silloin on liian myöhäistä. Autoveron alentaminen ja kierrätyspalkkiokampanja olisivat siihen konkreettisia toimia”, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Sillä se hävisi jopa Alfa-Romeolle. Sähköautoilijoiden kannattaa myös huomioida, että heidän autoissaan renkaat ovat verrattain leveät. Uusia Hondia rekisteröitiin maaliskuussa 8 kappaletta. ”Renkaat ovat yksi tärkeimmistä varusteista autossa. Täyssähkön lähtöhinta on 27 900 ja hybridin Plus-paketilla 30 926 euroa. Siitä huolimatta se on säilyttänyt ykkössijansa ensirekisteröinneissä. Perus-C3:een verrattuna Aircross on 38 senttiä pidempi, vähän leveämpi ja vajaa kymmenen senttiä korkeampi. Myös alustan mukavuusjousitus on nimensä veroinen. Jos pyöräilyn opettelusta tehdään kiva ja yhteinen asia, pyöräilyinnon on mahdollista syntyä”, sanoo Peltola. ”Bensakoneet eivät ole häviämässä, sillä Etelä-Eurooppa ei ole vielä valmis siirtymään sähköön. Metsäranta korostaa, että Suomessa tulisi uudistaa pysäköintiajattelua ja ottaa oppia maailman edistyksellisimmistä kaupungeista, joissa maksullinen pysäköinti on itsestäänselvä ratkaisu. Yleisin renkaisiin liittyvä riskitekijä olivat kuluneet renkaat. Voimalinjaksi on tarjolla bensa, hybridi ja täyssähkö. Aircrossilla on pituutta 4,39 metriä eli se on vastaavien perhefarmariautojen kokoinen. Tämä vuosi on ollut vaikea jopa Toyotalle. Parkkipaikoista tulee maksullisia JARMO PALOKALLIO Nastat ropisevat edelleen teillä ja kaduilla, mutta moni autoilija on jo siirtynyt kesärenkaisiin. Koko vuoden rekisteröintitilastoa johtaa Nissan Qashqai. Sen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että myös seitsemänpaikkainen perheauto voi olla kaikkien uuden auton ostajien saavutettavissa. Aiempina vuosina tuollaista ei silti voinut edes kuvitella. ”Aircossin tapaiset katumaasturit kiinnostavat ostajia. ”Kuluessaan ja vanhetessaan renkaiden pito heikkenee. Alaviiri pitää kyselyn tuloksia hälyttävinä. Vaihtoehdon virallinen kulutus jää 5,3 litraan sadalla kilometrillä. Esimerkiksi viime vuonna lunta satoi vielä huhtikuun loppupuolella, kun osa autoilijoista oli ehtinyt jo vaihtaa alle kesärenkaat. Osa lapsista oppii taidon aiempaa nuorempana, osa ei ollenkaan. Vaikka maan eteläosissa on jo kesäkelit, kesärenkaisiin siirtymisessä ei silti kannata hoppuilla. Auto on mukava, yksinkertainen, edullinen ja tilava. ”Jos luvassa on liukasta ja alla on kesärenkaat, älä lähde ajamaan vaan jätä auto pihaan ja kulje julkisilla tai muulla kyydillä”, Alaviiri sanoo. Lakiraja on puolet siitä, mutta niin sileiksi sudituilla renkailla ajaminen menee jo riskin puolella. Niissä on lisätyn pintapehmeyden alla riittävästi tanakkuutta. Kolmas penkkirivi nostaa hinnan 24 760 euroon. Sen virallinen kantama on 302 kilometriä. Maksullisilla alueilla parkkipaikka on helpompaa löytää ja paikat ovat tehokkaammassa käytössä. Vetokykyä bensaversiolla on 1 500, hybridillä 1 250 ja sähköllä 350 kiloa. Citroën ravistaa autokauppaa edullisella perheautolla Citroën Aircross painaa uusien autojen hinnan tavallisten autonostajien tavoitettavalle tasolle. Volkswagen on puolestaan ottanut takkiin. Todellisuudessa vaarallisempaa on, jos lapset eivät liiku. Ykköskohteita ovat silti Citroënin nykyiset asiakkaat, jotka päivittävät autojaan uudempiin. Se kasvattaa vesiliirtoriskiä etenkin silloin, jos rengas on kulunut. Pikalatausteho on sata kilowattia. Seurauksena olisi enemmän päästöjä, huonompi ilmanlaatu ja stressaantuneempia autoilijoita”, Metsäranta selittää. Tieliikennelain mukaan talvirenkaita voi käyttää maaliskuun lopunkin jälkeen kelin niin vaatiessa. Hybridiversion konepellin alla hyrrää sähkömoottorin lisäksi uuden sukupolven 1,2 litran Pure tech -moottori. Se on silti edullisin vaihtoehto lajissaan. Se näkyi vakuutusyhtiössä tapauspiikkinä. Aircross iskee tähän saumaan”, toteaa Kittilä. Vanhojen renkaiden käyttöikää venytetään jopa sakkorajoille. Suomen tiestön kunto on huonontunut ja autokanta vanhentunut, mikä lisää riskejä entisestään”, sanoo Alaviiri. Se ja penkinlämmittimien puuttuminen alkaen mallista sotii Citroënin korostamaa mukavuusajattelua vastaan. Matkalla voi myös pysähtyä lapselle mieleisissä paikoissa, kuten jäätelökioskilla. Niissä ylivoimainen ykkönen on Ford. Alan toimijoita edustava Spaty ry näkee siinä myös paljon hyviä puolia. Heistä yli neljännes oli lykännyt uusien renkaiden ostoa. Ykkönen oli Toyota RAV4. ”Suomen teillä ajaa suuri määrä autoja, joiden alla on vaarallisen huonokuntoiset renkaat. Maaliskuussa Porscheja pistettiin kilpiin yhtä paljon kuin Opeleita
Päinvastoin vihreät saavuttivat vuoden 2019 eurovaaleissa kakkossijan 16 prosentin kannatuksella. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. Vastaavasti aluevaalikyselyssä perussuomalaisia kannatti 10,7 prosenttia ja keskustaa 19,2 prosenttia. Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 11. Huono vaalimenestys alkoi jo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, jolloin puolue sai 13,8 prosenttia äänistä. Samoissa vaaleissa perussuomalaiset keräsivät vaivaiset 7,6 prosenttia äänistä. Vuosikymmenestä toiseen nähty keskustan vihreä Pohjois-Suomi on entisellään 2020-luvun kunta-, euroja aluevaaleissa. Sen sijaan kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022 puolue piti pintansa päästen takaisin kolmen kärkeen. Oppositiossa istuminen tuppaa taas nostamaan kannatusta. Vuoden 2022 aluevaaleissa äänipotti jäi 11,1 prosenttiin, ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 14,5 prosenttiin. Viime vuoden europarlamenttivaaleissa vasemmistoliitto kipusi Li Anderssonin historiallisen äänisaaliin turvin kakkossijalle 17,3 prosentin kannatuksella. SDP on pärjännyt eurovaaleissa aina surkeasti verrattuna eduskuntavaaleihin. Puolueiden kannatukset vaihtelevat voimakkaasti vaalista toiseen, vaikka välissä olisi alle vuosi aikaa. Täysin päinvastaisesti keskusta on pärjännyt viime aikoina eduskuntavaaleissa heikosti verrattuna muihin vaaleihin. Eduskuntavaaleja alhaisempi kannatus on vaivannut puoluetta kaikissa muissa vaaleissa. Puolueiden järjestys ainoastaan vaihtui vaalista toiseen. Vaalitulosten vuoristorataa Puoluekannatukset heittelevät vaalista toiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Historiallisesti ilmiö on poikkeava. Puolueiden kannatuksen muutos kuuluu tietysti demokratiaan. Viimeisen neljän vuoden vaalikartat ovat paljonpuhuvia. Ennen 2010-lukua keskusta, SDP ja kokoomus olivat kolmen kärjessä kaikissa vaaleissa. Puolueiden koko riippuu siitä, onko kyseessä eduskunta-, kunta-, euro-, vai aluevaalit. Vain vuotta aikaisemmin perussuomalaiset saivat historiansa suurimman äänisaaliin eduskuntavaaleissa 20,1 prosentin kannatuksella tullen samalla toiseksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Kannatus jäi tuolloin vain 11,3 prosenttiin. TIMO FILPUS 1995 1996 1996 1999 1999 2000 2003 2004 2004 2007 2008 2009 2011 2012 2014 2015 2017 2019 2019 2021 2022 2023 2024 Eduskuntavaalit Kuntavaalit Eurovaalit Aluevaalit Suurimpien puolueiden kannatukset 1995-2024 Timo Filpus Koonnut: Jussi Vehkala Lähde: Tilastokeskus 5 10 15 20 25 30 KOK SDP KESK PS VAS VIHR P ro se nt ti a JUSSI VEHKALA. Europarlamenttivaaleissa suuret poikkeukset kannatuksessa ovat näkyneet erityisesti SDP:n ja vihreiden kesken. Esimerkiksi maaliskuussa Ylen Taloustutkimuksella teettämässä eduskuntavaaligallupissa perussuomalaisia kannatti 15,4 prosenttia ja keskustaa 13,7 prosenttia. Eduskuntavaaleissa hallitusvastuuta kantavat menettävät yleensä suosiotaan. Vaihtelu näkyy myös kannatuskyselyissä. Sen sijaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa keskustaa ei enää nähty yhdenkään vaalipiirin suurimpana puolueena. Taustalla on äänestäjissä tapahtunut muutos. Erikoista on kuitenkin se, miten politiikan valtasuhteet vaihtelevat eri vaalityyppien kesken. Samoin vihreiden ja vasemmistoliiton kannatukset pysyivät kymmenen prosentin molemmin puolin. huhtikuuta 2025 LUKEMISTO Suomalaisten äänestyskäyttäytyminen on muuttunut pysyvästi
Se on saanut vaalivoiton viimeisenä neljänä vuotena kaikissa vaaleissa. Oliko se kuitenkaan demokratian riemujuhlaa, jossa yksilöt tekivät harkittuja äänestyspäätöksiä. Ongelmaksi voi nähdä yhtä lailla vähäpätöiseksi koetut vaalit ja puolueiden kyvyttömyyden puhutella äänestäjiä. Syiksi vähäiselle äänestysinnolle on löydetty henkilöiden taustamuuttujissa toistuvia piirteitä, kuten alhainen koulutusja tulotaso, syrjäytyneísyys ja nuori ikä. ”Näyttäisi siltä, että iso osa äänestäjistä tekee päätöksen oikeasti kuntatai aluevaalin kontekstissa eikä sen mukaan, mitä edellisellä eduskunnan kyselytunnilla on kähisty.” Puolueuskollisuuden heikentyessä puolueet pyrkivät vetoamaan liikkuviin äänestäjiin, ja tämä näkyy myös politiikan sisällössä. Mistä ilmiössä on kyse. Tätä peilataan sitten siihen, mitä itse halutaan.” Tulevien kuntaja aluevaalien alla puheenjohtajatenttejä on nähty paljon. Puoluekanta vaikutti jopa siihen, missä kaupassa käytiin. Jos velvollisuutta ei täytetä, ihmetellään, mikä on ihmisissä vikana. Vuoden 2021 vaaleissa nähty historiallisen alhainen 55,1 äänestysprosentti oli vain 2 prosenttiyksikköä 2000-luvun keskiarvon alapuolella. Ne määräytyivät pitkälti ihmisten sosiaalisen viitekehyksen kautta. Kolme suurinta puoluetta olivat vuoroin hallitusvastuussa”, Vuorelma sanoo. ”Eurokriisi muutti Suomen puoluekenttää. Tänä suomalaisen demokratian kultakautena 1960-1970-luvuilla äänestyspäätöksiä ei tehty kuitenkaan vaalikopeissa. Karimäen mukaan tämä selittää vihreiden ja perussuomalaisten heikompaa suoriutumista paikallisvaaleissa. On paljon ihmisiä, joiden on hankala nähdä vaalien vaikutusta omassa elämässään. Vaalituloksista on tullut paljon vaikeammin ennakoitavia. Eurovaalit eivät ole koskaan herättäneet suurta kiinnostusta suomalaisissa. Viime vuosina ainoastaan kokoomus on kyennyt pitämään pintansa suurpuolueena kaikissa vaaleissa. Ylijäämäiset valtionbudjetit olivat arkea. H u o l t a ä ä n e s t y s i n non laskusta heijastellaan 1960-1970-lukujen huippuvuosiin, jolloin äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli 80 prosentissa ja kuntavaaleissa hieman tämän alle. 1980-luvulta alkaen äänestysprosentit ovat laskeneet kautta linjan. Kyseessä oli aika, jolloin puoluelehdet olivat ensisijainen tiedonsaannin kanava useammissa kotitalouksissa. Politiikan teemat selittävät myös voimasuhteiden muutosta eri vaalityyppien välillä. Sama henkilö voi kokea eri puolueen omakseen riippuen, mistä asioista politiikassa päätetään. Puolue on saanut eniten ääniä kaikissa eurovaaleissa vuodesta 1999 eteenpäin ja samoin jokaisissa kuntavaaleissa vuodesta 2008 alkaen. Poliittisen kentän blokkiutumiseen liittyy myös vahvasti politiikan henkilöityminen, jota Karimäki pitää yhtenä selityksenä vaalituloksien heiluntaan. Vahva puoluekoneisto sekä taloudenpidon ja turvallisuuspolitiikan teemat ovat edesauttaneet vaalivoittoja. Asiassa ei tarkastellaan lainkaan tarjontapuolta. Vaaliväsymys ei näy kuitenkaan tilastoissa. Läpi 2000-luvun äänestysaktiivisuus on ollut 40 prosentin hujakoilla. Suhteellinen äänitulos on parantunut, kun perussuomalaisten äänestäjät eivät ole päätyneet vaaliuurnille. Vuonna 2023 ja 2019 se oli 72 prosenttia, kun taas vuonna 2007 lukema oli 67,9 prosenttia. Vastaavasti samat teemat eivät sovi kuntatai aluevaaleihin.” Vuorelman mukaan perussuomalaisten vetovoimana on ollut lisäksi poliittisen eliitin vastustaminen. Äänestysprosentti on jopa noussut parilla prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta. Puoluekannan mukaan valikoitui lasten urheiluseura ja kuoro. Kuva siitä, että eliitti olisi vallassa, ei ole kovin uskottava.” Keskustalla poliittisten teemojen vaikutus vaalituloksiin on ollut päinvastainen. Pitkän linjan politiikan toimittaja Unto Hämäläinen arvioi kolumnissaan (HS 22.3.) taukoamatta pidettävien vaalien olevan syypää heikentyneelle äänestysaktiivisuudelle. Linjaa ei juuri ylitetä. Ongelmana ei ole vaalien määrä vaan laatu. Ei ole väliä, mitä puoluetta äänestää, kaikki kuitenkin hallinnoivat samalla tavalla. Asian toteaa myös tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson. ”Itse näen tämän positiiviseksi. Mutta miksi vastaavaa heittelyä ei nähty vaalituloksissa ennen. Samoin kuin Suomessakin, muutos on lähtenyt yleensä perinteisen puoluekentän ulkopuolelta tulleista protestipuolueista.” ”Vaaleja seurataan esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa aivan erilaisella kiinnostuksella nykyään. Näillä teemoilla erotutaan selkeästi muista puolueista, ja ne ovat myös hyvin leimallisesti eduskuntavaaliteemoja.” ”Tämä selittää puolueen menestystä eduskuntavaaleissa. Jos he ovat työtai opiskelijaterveydenhuollon piirissä, asia ei kiinnosta senkään vertaa. Äänestysaktiivisuus ei ole ollut huonoa eduskuntavaaleissakaan, se on noussut useammalla prosenttiyksiköllä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lukemista. Puolue on pitänyt profiilinsa kuntaja aluepolitiikassa. Eri vaalityyppien välillä tapahtuvaa suurta vaihtelua puoluekannatuksissa tutkija pitää osaltaan osoituksena siitä, että monet äänestäjät erottelevat vaalit toisistaan. Vastaavasti eduskuntavaaliteemat eivät ole olleet puolueelle otollisia. JUSSI VEHKALA % Äänestysaktiivisuus eri vaaleissa 1950-2024 Timo Filpus Koonnut: Jussi Vehkala 19 50 19 51 19 53 19 54 19 56 19 58 19 60 19 62 19 64 19 66 19 68 19 70 19 72 19 75 19 76 19 78 19 79 19 80 19 82 19 83 19 84 19 87 19 88 19 91 19 92 19 94 19 95 19 96 19 99 20 00 20 03 20 04 20 06 20 07 20 08 20 09 20 11 20 12 20 14 20 15 20 17 20 18 20 19 20 21 20 23 20 24 20 40 60 80 100 Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kuntavaalit Europarlamenttivaalit Äänestysaktiivisuus 2021–2024 Iän mukaan % Timo Filpus Lähde: Tilastokeskus 60 50 40 30 20 10 18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 66 70 18 78 82 86 90 94 Äänesti 1–2 vaalissa Äänesti 3–4 vaalissa Ei äänestänyt lainkaan Äänesti kaikissa vaaleissa Puolueiden näkökulmasta on haastavaa, että oma kannattajakunta vaihtelee riippuen vaalista, Jenni Karimäki sanoo. ”2000-luvulla kritiikkinä oli, että meillä on hävinnyt kaikki ideologia politiikasta. ”Kun eduskuntaja presidentinvaalit kiinnostavat kansaa eniten, ja euro-, kunta-, aluevaalit vähemmän, niin vaihtelua puolueitten välisissä voimasuhteissa tulee myös siitä, minkä puolueen äänestäjät jäävät vaalipäivänä herkemmin kotiin.” Tutkija arvelee, että keskusta on hyötynyt alueja kuntavaalien alhaisesta äänestysprosentista. Yksi visiitti vaaliuurnille riittää. Alhaisesta äänestysaktiivisuudesta puhuttaessa huoli on keskittynyt paljolti äänestäjiin. Kunnallispolitiikka ei kosketa monia ollenkaan. Saldoksi kertyy peräti seitsemät vaalit viiden vuoden ajalta. Suomi on seurannut trendin mukana. ”Järjestökoneiston voimalla on suuri vaikutus ehdokashankintaan ja kampanjointiin. Suuria yllätyksiä voi tulla ja poliittinen asetelma muuttua kertaheitolla.” Puolueiden kannatus 2020-luvulla 5 10 15 20 25 Kuntavaalit 2021 Aluevaalit 2022 KOK SDP KESK PS VIHR VAS RKP % 21,4 17,7 14,9 14,5 10,6 7,9 5,0 5 10 15 20 25 KOK SDP KESK PS VAS VIHR RKP % 21,6 19,3 19,2 11,1 18,0 7,4 4,9 5 10 15 20 25 Eduskuntavaalit 2023 Eurovaalit 2024 KOK PS SDP KESK VAS VIHR RKP % 20,8 20,1 19,9 11,3 7,1 7,0 4,3 5 10 15 20 25 KOK VAS SDP KESK VIHR PS RKP % 24,8 17,3 14,9 11,8 11,3 7,6 6,1 Timo Filpus Lähde: Tilastokeskus ”Yksikään puolue ei pärjää enää omilla uskollisilla äänestäjillään, vaan vaali voittoon tarvitaan liikkuvia äänestäjiä.” JENNI KARIMÄKI Puheet vaaliväsymyksestä ovat harhaanjohtavia Viidettä vuotta peräkkäin kestänyt äänestysrumba huipentuu sunnuntaina järjestettäviin kuntaja aluevaaleihin. Yhteys ihmisten sosiaalisen ryhmäkuuluvuuden ja puolueiden välillä on heikentynyt, Johanna Vuorelma kertoo. Siihen päälle laukesi vielä eurokriisi. Useat poliitikot ovat pitäneet kuntavaaleja eräänlaisina välivaaleina, jotka heijastavat puolueiden kannatusta tulevissa eduskuntavaaleissa. Vuorelma korostaa, että Suomessa tapahtunut kehitys ei ole ainutlaatuista. Kriisin jälkeen talous ei ole myöskään kasvanut.” Vaalituloksista on tämän jälkeen tullut poukkoilevampia. Keskustelunaiheet ja toimittajien kysymykset lähentelevät monesti valtakunnan politiikkaa. ”Kuntatasolla sama viesti ei pure. Moni asuu opiskelun vuoksi vain väliaikaisesti paikkakunnalla, jonne ei ole tarkoitusta jäädä. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän kyselytutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista pitää aluevaaleja näennäisvaaleina. Sen kannatus on heilahdellut muita puolueita vähemmän. Huolestuttavaa ovat enemmänkin vaalit, joita kansalaisten mielestä ei pitäisi edes järjestää. Perussuomalaisilla ja vihreillä ei ole maantieteellisesti yhtä laajaa ja vakiintunutta puoluekoneistoa kuin perinteisillä vanhoilla puolueilla. Tänä vaalitäyteisenä aikana julkisen keskustelun huoleksi on noussut alhainen äänestysaktiivisuus ja sitä selittävä trendisana ”vaaliväsymys”. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin usein niitä omia naapureita ja työkavereita. ”Sama politiikan tempoilevuus on näkynyt läpi Euroopan. Äänestysaktiivisuuden kehitys ei näytä viimeisen 30 vuoden tarkastelulla huolestuttavalta. Viime vuonna äänestyskopissa joutui ravaamaan peräti kolme kertaa, eurovaaleissa sekä presidentinvaalin kummallakin kierroksella. Puoluekanta juotiin äidinmaidosta. Ainoana poikkeuksena ovat vuoden 1996 eurovaalit, joiden korkeampaa osallistumista selittänee kuntavaalien järjestäminen samalla kertaa. Toimivan puoluekoneiston rooli on myös merkittävä. Politiikka oli sopusointuisempaa, kun rahaa riitti. Sekä Vuorelma että Karimäki huomauttavat puolueuskollisuuden ja äänestysaktiivisuuden olevan korkeaa kokoomuksen kannattajissa. Lähes yhtä vähäistä äänestysintoa nähtiin jo vuoden 2000 kuntavaaleissa, jolloin 55,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla. Puolueen kannatus ei ole tippunut kertaakaan alle 15 prosentin 2000-luvulla, toisin kuin on käynyt kaikille muille suurille puolueille. Ongelmana ei ole vaalien määrä vaan laatu. Osa vaaleista ei ole vain alkujaankaan kiinnostanut äänestäjiä. Äänestysprosentti ei ole itseisarvollinen luku, jolla mitataan demokratian toteutuminen. Rumban tempo on kiihtynyt nopeaksi. Kuntavaalien osalta äänestysinto alkoi hiipumaan jo 1980-luvulla. Politiikan tutkija Jenni Karimäen mukaan taustalla on useita eri syitä. ”Eurovaalit ovat kansalaisten näkökulmasta liikkumassa henkilövaalien suuntaan. Helsingin Yliopiston tutkijan Johanna Vuorelman mukaan tämä selittää erityisesti perussuomalaisten ailahtelevia vaalituloksia. ”Perussuomalaisten äänestäjiä puhuttelevat teemoja ovat olleet esimerkiksi maahanmuuttovastaisuus, ilmastotoimien ja EU:n vastustaminen. Vaikutus on näkynyt vaalituloksissa. Li Anderssonin huikea henkilökohtainen äänisaalis osoitti tämän.” Keskusta-oikeiston sisällä kovinta kamppailua liikkuvien äänestäjien välillä käydään nyt keskustan ja perussuomalaisten välillä. 75 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä ensimmäisellä kierroksella. Miksi puolueiden kannatukset pysyivät ennustettavimpina ennen 2010-lukua. ANALYYSI. Eurokriisi ja Suomen tukipakettien kritisoiminen olivat tuolloin perussuomalaisten kantava teema. Siksi vaaliohjelmissa pyritään puhuttelemaan keskimääräistä äänestäjää.” Äänestäjät ovat blokkiutuneet pääosin vasemmisto-oikeisto jakolinjan eri puolille. Eurovaaleissa punavihreän blokin äänet menivät Li Anderssonille, presidentinvaaleissa Pekka Haavistolle ja eduskuntavaaleissa Sanna Marinille. Protestipuolueen asema kuntavaaleissa on hankala. Ja niinhän se vähän olikin. Tämän vuoden kuntaja aluevaalit ovat äänestäjien onneksi järjestetty tuplavaaleina. Maaseudun Tulevaisuus 14 perjantaina 11. Äänestysaktiivisuudella on Karimäen mukaan myös suuri vaikutus. ”Eduskuntavaaleissa marginaalit kolmen suurimman puolueen välillä ovat tulleet hyvin kapeiksi. Kokoomus näyttäytyy tällä hetkellä puoluepolitiikan eräänlaisena yksisarvisena. Jos puolue profiloituu valtakunnan politiikan teemoilla, hyvän vaalituloksen saaminen paikallisvaaleissa voi olla vaikeampaa. Vaalitulosten turbulenssi alkoi vuoden 2011 eduskuntavaaleista, jolloin perussuomalaiset saivat Timo Soinin johdolla kuuluisan jytkyn. Saman blokin sisällä siirrytään eri puolueen taakse vetovoimaisen poliitikon perässä. huhtikuuta 2025 LUKEMISTO Havainnollistava kuvaaja näyttää, miten puolueiden kannatukset alkoivat heittelemään voimakkaasti vuoden 2011 jälkeen. ”Nykyään on enemmän liikkuvia äänestäjiä. Vuosikymmenen lopussa puhkesi kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi, joka rantautui myös Suomeen. Ensimmäisenä hän nostaa esiin puolueuskollisuuden heikentymisen. Suurin osa nuorista on lapsettomia. Ei ole ihme, että tällaisena aikakautena ihmisten oli helppo äänestää ja äänestysaktiivisuus oli huipussaan. Luku oli korkein sitten vuoden 2000 presidentinvaalien. Vuoden 2022 ensimmäisten aluevaalien 47 prosentin äänestysaktiivisuus oli jokseenkin odotettavissa. Äänestyspäätöstä mietitään vaali kerrallaan ja nähdään, että eri politiikan tasoilla päätetään eri asioista. Ihmiset eivät näe yhtä vahvasti itseään vain tietyn puolueen kannattajana”, Karimäki sanoo. Presidenttinä istui yksi ja sama mies vuosikymmenestä toiseen. Vuoteen 2008 asti Suomen taloudella meni lujaa. Äänestäminen nähdään hyveellisenä velvoitteena. Esimerkiksi nuoret harvemmin joutuvat käyttämään julkisia terveyspalveluita. Todellisuudessa äänestysaktiivisuus on siis hienoisesti noussut kaikissa muissa vaaleissa paitsi kuntavaaleissa 2020-luvulle tultaessa. Tämä näkyy erityisesti kuntavaaleissa, joissa ehdokkaita tarvitaan paljon.” Aluevaaleissa vihreiden ja keskustan kannatukseen merkittävä vaikutus on sillä, että Helsingissä ei ole hyvinvointialuetta eikä aluevaaleja järjestetä. Demokratian uhkana eivät ole välttämättä laiskat äänestäjät. Viime vuoden presidentinvaalit saivat kansalaiset innostumaan. Äänestämättä jättäminen voi olla varsin ymmärrettävää. Yksikään puolue ei pärjää enää omilla uskollisilla äänestäjillään, vaan vaalivoittoon tarvitaan liikkuvia äänestäjiä. Karimäki haluaa ravistella käsitystä
Ahneeksi kerjäämiseksi sen ei pitäisi muuttua, mutta tällaisiakin pikkuvirpojia olen kohdannut. Kun perhe oli kasvanut kaksilapsiseksi, ajatus omasta, isosta pihasta ja lähimetsästä alkoi houkuttaa, jotta lapsilla olisi tilaa temmeltää. Toisin oli ennen. Pari vuotta sitten tällaisia suomalaisten suosikkiQashqaita oli tieliikenteessä yli 17 000, ja niiden kolme yleisintä väriä olivat valkoinen, harmaa ja ruskea. Ensinnäkin kapitalismin ohjaama kulutusyhteiskunta tarjoaa lapsille yllin kyllin makeisia, ettei niitä tarvitse lähteä hakemaan pajunoksilla. Kolmanneksi kristillisiä perinteitä vierastetaan. Lapsuus liikuttaa pitkälle Kotiaskareiden ei tarvitse olla pakkopullaa. TUOVI MÄKIPERE Moni ajaa Toyotalla TIESITKÖ. Äidillä ja tyttärillä on myös yhteinen ajanviete niihin kertoihin, kun tytöt käyvät lapsuudenkodissaan. Maailmassa todellakin myydään autoja, sillä pelkästään uusia autoja ostettiin ympäri maailmaa vuonan 2024 peräti 85 miljoonaa kappaletta. Uusi ura vaati muuttoa pariksi vuodeksi Turkuun, mutta manööveri kannatti, sillä nyt Saarisella on takanaan yli 30 vuoden ura fysioterapeuttina. ”Luulen, että liikunnalla on osansa siinä, ettei minulla ole toistaiseksi kremppoja ollut.” Jos Saarinen ei ole vapaa-ajallaan liikkumassa, hänet saattaa löytää esimerkiksi suunnittelemasta tulevia matkoja. Aamuvirkkuna ihmisenä hän käy kaksi kertaa viikossa aamu-uinnilla ja repertuaariin kuuluu työja muiden matkojen pyöräilyn lisäksi kävelyä, sauvakävelyä ja hiihtoa. Kuuluu Huittisten Voimistelu ja Liikunta ry:n (Hvolin) aktiiveihin. ANNE-MAIJA SAARINEN Syntynyt 1961 Punkalaitumella. Sama kapitalismi on tuonut älypuhelimet yhä nuoremmille. SANNE KATAINEN ”Maaseutu maisemassa sielu lepää, ja täällä on hyvä hengittää.” ”Luulen, että liikunnalla on osansa siinä, ettei minulla ole toistaiseksi kremppoja ollut.”. Itse virvoin viimeisen kerran 13-vuotiaana. Kotiaskareista voi tehdä myös koko perheen tai vaikka kaveriporukan yhteisen ajanvietteen, Saarinen vinkkaa. Tulevaisuudensuunnitelmia Anne-Maija Saarisella on sen verran, että hän aikoo tehdä parhaansa pysyäkseen terveenä. Jos saa nuorena liikkumisen mallin, sillä voi olla yllättävänkin kauaskantoisia vaikutuksia, Anne-Maija Saarinen pohtii. Työskentelee fysioterapeuttina Huittisten sotekeskuksessa. Pariskunnan toinen rakas maapala sijaitsee Huittisten Huhtamossa noin 15 kilometrin päässä kotoa. Nimipäivät Perjantai: Verna, Minea, Minka Lauantai: Julia, Julius, Juliaana, Janna, Janni, Juulia, Juuli Sunnuntai: Tellervo Maanantai: Taito Tiistai: Linda, Tuomi Keskiviikko: Jalo, Patrik Torstai: Otto Viikon sana Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman, mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?” Luuk. Viime vuonna meillä kävi vain yhdet virpojat alkuillasta. Pajunoksat ovat vastike palmunoksille. Jo useampana vuotena ovikello palmusunnuntaina tai lankalauantaina ei ole kuitenkaan soinut enää yhtä ahkerasti. Sieltä naapurikaupungista löytyi myös puoliso. Iloinen perinne voi olla myös silta eletyn elämän ja nykyhetken välillä. He olivat odottaneet minua. Sen vuoksi hän onkin ollut vuosikymmenten ajan tuttu näky Huittisten Liikunnan ja Voimistelun (Hvolin) liikuntaryhmissä. Suurin osa yksilöterapian asiakkaista kaipaa apua tukija liikuntaelinten vaivoihin tai neurologisiin pulmiin. TUOVI MÄKIPERE Jälkikäteen ajatellen ei ole ihme, että liikunnasta ja muiden liikuttamisesta tuli iso osa Anne-Maija Saarisen elämää. Voisivatko vanhemmat kannustaa lapsia virpomiseen edes ilahduttaakseen ikäihmisiä. Lapset kulkivat kiireesti, jotta ehtivät käydä joka talossa. Virpomisen vähentymiseen on varmasti monia syitä. Saarisen tyttäret nimittäin syntyivät vuosina 1993 ja 1995, ja pienten lasten äitinä Saarinen tuli ajatelleeksi, että omien lasten lisäksi hän voisi kasvattaa muitakin lapsia liikunnalliseen elämäntapaan. Elämme hedonistisessa maailmassa, jossa jo lapset oppivat yltäkylläisyyteen ja nautintojen metsästämiseen. Toisaalta sekin pitää muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä ruveta liikkumaan. Valmistui fysioterapeutiksi vuonna 1991 ja oli sitä ennen kouluttautunut kuntohoitajaksi ja merkantiksi. Ensirekisteröintien kakkossija meni tosin sekin Toyotalle, sillä Toyota Yaris Crosseja rekisteröitiin vajaat 2 900 kappaletta. Vaikka liikuntasuositukset sinänsä täyttyisivät, ei se yksistään riitä, jos koko muu arki on pelkkää istumista töissä ja vapaa-ajalla. Tämän jälkeen olo on vaikka parin tunnin elokuvan jälkeen todennäköisesti pirteämpi, kuin jos olisi vain makoillut sohvalla koko ajan. Kyseessä on Saarisen puolison kotitila, jonka maita mies viljeli pitkään virkamiesuransa ohella. Virpominen ei vaadi aikuisilta eikä lapsilta paljon vaivaa, mutta ikääntyneelle sen merkityksellisyys kantaa pitkään. Se harmittaa. Virpoja antaa iloa, piristystä ja voimia jaksaa pitkältä tuntuvaa päivää. Seuraavaksi voikin miettiä, voisiko tv:n katselun sijaan vaikka lähteä hoitamaan puutarhaa. Kreikka, Italia ja Egypti ja erityisesti näiden maiden historialliset nähtävyydet ovat olleet vakiokohteita, ja seuraavaksi pariskunnan on tarkoitus lähteä kokemaan Välimeri risteilyltä käsin. Kaapit täytetään värikkäillä suklaamunilla ja laitetaan valmiiksi tarjolle koriin tai kulhoon. Kuulen harvaan asutulla seudulla asuvilta sukulaisiltani, kuinka he varaavat erilaisia makeisia lapsille, mutta ketään ei tule tai sitten ovella käy vain pari lasta. Kaksi kertaa viikossa suuntana oli liikuntakerho, jossa kokeiltiin monipuolisesti eri lajeja. Neljänneksi lapset lopettavat leikkimisen mielestäni nykyään aiemmin, mikä on huolestuttavaa. Vuosikymmenten kokemuksella Saarinen pystyy antamaan vinkin henkilölle, joka miettii, millaiseen liikuntaan uskaltaisi aloittelijana lähteä mukaan. Perheen tyttäret asuvat Turussa ja Tampereella, ja vanhemmat kätevästi siinä puolivälissä, joten perheenjäsenet kyläilevät puolin ja toisin. Fysioterapeutti Anne-Maija Saarinen näyttää Huittisten ammattija yrittäjäopiston kuntosalilla, miten käsipainoilla tehdään vipunostoja. HENGÄHDYSPAIKKA JANICA PÖRHÖNEN janica.porhonen@mt.fi Kevät on autokuumeen ja renkaanpotkiskelun aikaa. Lapsuus 1960-luvun Punkalaitumella antoi nimittäin melkoiset eväät liikunnalliseen elämäntapaan. Sitä ensirekisteröitiin vuonna 2024 Suomessa yli 3 700 kappaletta, eikä mikään muu auto ylittänyt 3 000 ensirekisteröinnin rajapyykkiä. Yhteisöllisyys lähtee pienistä teoista. Muistan miten hommaan lähteminen hieman nolotti teini-iän kynnyksellä, mutta enemmän se palkitsi, kun näin ikäihmisten ilahtuneet kasvot. huhtikuuta 2025 LUKEMISTO KALENTERI 11.–17.4. Pienen muistelun jälkeen mieleen palaa, että aivan aluksi hän ohjasi äiti–lapsi-jumppaa. Alakouluikäinen lapsi saattaa epäröidä sitä, onko hän liian vanha virpomiseen. Kylätiellä taivalsi innokkaita lapsia huiviin ja essuihin pukeutuneina niin tuulessa kuin lumihiutaletuiskussa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta. Äidin suunnitelma oli kuitenkin onnistunut, sillä liikuntakärpäsen puraisu vaikuttaa kolmikymppisten tyttärien elämässä edelleen. Aluksi voi vaikka ottaa tavaksi nousta sohvalta seisomaan yhdellä jalalla tai tekemään kyykkyjä mainoskatkojen ajaksi. Hyötyliikunnan arvo on vähitellen ymmärretty, mutta vielä tämä ymmärrys ei välttämättä toteudu arjessa, Saarinen pohtii. ”Tämä on meidän elämämme kiinnekohta ja paikka, johon palata. Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja ja teologian maisteri. Näistä kaaroista 26 miljoonaa myytiin Kiinassa, 16 miljoonaa Yhdysvalloissa ja 13 miljoonaa ympäri Eurooppaa. Asuu Huittisissa Satakunnassa. Maaseutumaisemassa sielu lepää, ja täällä on hyvä hengittää”, Saarinen kuvailee. Kouluun oli matkaa viitisen kilometriä suuntaansa ja koulun jälkeen pelattiin kymmentä tikkua laudalla ja muita pihapelejä. ”Minulla on ihan hirveästi vuosikymmenten aikana kertyneitä askartelutarvikkeita, joten mietimme usein, kelle teemme yhdessä kortin”, Anne-Maija Saarinen kertoo. Yksi syy virpomiseen vielä teini-ikäisenä oli se, että perheeni kannusti minua käymään ikääntyneiden naapureiden luona. 22: 47–48 Virpojia tarvitaan ikäihmisten iloksi Ikäihmiset valmistautuvat virpomispäivään hartaudella. Saarisen omat lapset viihtyivät äitinsä ohjaamissa ryhmissä liikuntaleikkikouluun asti, minkä jälkeen jälkikasvu siirtyi liikunnassa omille teilleen. ”Eläköidyn oikein mieluusti näistä töistä, vaikka pidän työstäni ja koko sydämestäni olen saanut tätä tehdä.” Työelämän keskipisteenä on ollut Huittisten sote-keskus, jossa Saarinen tekee työtä monenikäisten henkilöiden ja monenlaisten terveydellisten ja liikunnallisten pulmien parissa. ”Aivan kaikella liikkumisella on kiistatonta hyötyä sekä kehon että mielen terveydelle.” Jos arki tuntuu kiireiseltä, eikä liikunnalle tahdo löytyä aikaa, Saarinen kannustaa ensi alkuun havainnoimaan, miten liikunnan saisi ujutettua arjen lomaan ilman, että liikkumaan tarvitsee erikseen lähteä. Yksinäiselle virpoja voi olla jopa viikon ainoa ihmiskontakti. Virpomisen juuret ovat Raamatun Uudessa testamentissa, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja ihmiset levittivät tielle hänen eteensä palmunlehviä. Ehkä niistä ajoista lähti itämään siemen ikäihmisten arvostamisesta. He ovat asuneet kotitalossaan puolentoista kilometrin päässä Huittisten keskustasta 1990-luvun lopulta asti. Virpominen pitäisi nähdä iloisena pajunoksan antamisena ja lahjan eli herkun kiitollisena vastaanottamisena. Liikunnasta tuli Saariselle ura vasta pienen mutkan kautta, sillä ensin hän lähti kauppakouluun naapurikaupunki Huittisiin. Fysioterapeutti Anne-Maija Saarinen kehottaa tauottamaan istumista ja lisäämään päivään hyötyliikuntaa. Samalla vaihdettiin nopeat kuulumiset. Maaseudun Tulevaisuus 15 perjantaina 11. ”Hvoli on sen verran syvästi kotiseurani, etten edes muista, mistä asti olen ollut jäsen ja mistä asti ohjannut heillä liikuntaa”, Saarinen naurahtaa. Suomalaiset Toyota-kuskit eivät ole maailman mittakaavassa poikkeuksia, sillä kaikista maailmassa myydyistä autoista useampi kuin joka kymmenes on Toyota. Tällaisella suomalaisten normiautolla on keulallaan 1,2-litrainen ahdettu bensiinimoottori. Eniten Saarista kuitenkin innostaa ryhmässä liikkuminen. Sanoin, että meillä ei ole käynyt muita virpojia, joten he saivat kaiken. Liikunta ei todellakaan jää Anne-Maija Saarisella työpaikalle, vaan liikunta nivoutuu hänen elämässään käytännössä kaikkeen. Jos otetaan auton merkin ja mallin lisäksi huomioon voimanlähde ja mallinimi, Suomen tieliikenteen yleisin auto oli, ainakin vuonna 2023, toisen sukupolven Nissan Qashqai suunnilleen vuodelta 2017. Palataan vielä suomalaisten kestosuosikki-Corollaan. ”Jos liikunnassa on jotain tanssillista juttua tai musiikin tahtiin liikkumista, se tuntuu heti vähemmän ryppyotsaiselta.” Saarinen on huolissaan erityisesti hyötyliikunnan vähenemisestä. Ehkä naapurin lasten saapuminen ovelle pajunoksineen muistuttaa omien lasten tai sukulaisten lasten virpomishetkistä. He hämmästyivät, kun pudotin heidän muovipussiinsa kokonaisen suklaalevyn. Toiseksi maaseutu tyhjenee, kun kaupungit vetävät nuoria aikuisia ja väestö ikääntyy. Hänellä on miehensä kanssa tapana tehdä joka kesä jokin kotimaanmatka ja lisäksi käydä ainakin kerran vuodessa ulkomailla. Eläkkeelle Saarinen on aikeissa siirtyä vuoden 2026 loppupuolella. Puolison lapsuudenkodista on sittemmin tullut perheen vapaa-ajanviettopaikka. Voi tietysti olla, että lapsiperherikkaalla alueella virvotaan ahkerammin. Kaupallinen ala sai kuitenkin vajaan vuosikymmenen jälkeen jäädä. ”Onhan vaikka haravointi mukavampaa seurassa, eikä siihen mene ikuisuuksia aikaa.” Anne-Maija Saarinen elää, kuten opettaa, sillä hänellä ja miehellään riittää yhteistä kotityösarkaa sekä kotona että mökillä, jotka kumpikin sijaitsevat vajaan 10 000 asukkaan Huittisissa Satakunnan kaakkoiskulmassa. Mutta tämä maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan iloa ja värikkäitä pajunoksia sotien ja maailmanpolitiikan äkillisten käänteiden keskelle. Kun suomalainen ostaa auton, hän päätyy kaikista tarjolla olevista automalleista useimmin Toyota Corollaan, vaikkakin niiden suosio on hajaantunut moniin erilaisiin korimallija moottoriversioihin. On ohjannut vuosien varrella seurassa monenlaista liikuntaa kuntosaliharjoittelua, kehonhuoltoa ja kesäisin puistojumppaa
Lehmuskallio näkee heidän arvon myös nyt, lapsina. Hyvönen työskenteli Oulun teatterissa markkinointipäällikkönä ja hoiti aikoinaan myös Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalin tuottajan tehtäviä. maaliskuuta, ettei Pohjois-Pohjanmaalta ole leikattu sen enempää kuin muistakaan maakunnista. Lapsille esiintyminen on taiteellisen johtajan mukaan erilaista kuin aikuisille. Siemenpussit ja siemenperunat ovat lupaus pitkin kesää ja alkusyksyä kerättävästä sadosta. No tapahtui sellaista, että kaikki halusivat päästä lasten ja nuorten teatterifestivaalille”, muistelee Maarit Hyvönen. ”Kaupunki tukee edellä mainittuja tapahtumia”, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Sami Ylisaari toteaa. Mutta esikoisen tasolle teos ei nouse. Siemenpussit ja siemenperunat ovat lupaus kerättävästä sadosta. Miehensä pahoinpitelemä, toistuvasti turvakoteihin paennut nuori äiti Jennifer on kadonnut, mutta lapsi löytyy sängystään nukkumasta. Teemana Oulussa on kulttuuri-ilmastonmuutos. Ohjelman tavoitteena on herättää mielenkiintoa niin paikallisessa väestössä kuin kansainvälisissä vierailijoissa. Esimerkiksi puhelinta ei ole sopivaa katsoa kesken esityksen. Se on nuorten tekijöiden tuotantotoimisto, jonka tarkoituksena on tuottaa Pikisaaren alueelle uniikkeja tapahtumia. Tämäkin tapahtuma jäi ilman Taiken tukea. Syyllinen on saatava vastuuseen. Samaan aikaan valtio on leikannut Oulun teatterin toiminta-avustuksesta 200 000 euroa, Lehmuskallio kertoo. Sen vuoksi festivaaliin on vaikea irrottaa rahaa perustoiminnasta. Vaikka kaupunkilaiselämässä omavaraisuus ei ole saavutettavissa, pienikin kasvimaa omalla pihalla tai puutarhapalsta tuo iloa ja merkitystä arkeen. Lähipiirissäni on hyviä aviomiehiä ja rakastavia perheenisiä. Kasvimaan, mansikkamaan ja perunapellon pinta-ala oli niin suuri, että rikkaruohojen kitkemistä ja kasvien kastelemista riitti mummon ohella myös lastenlapsille. Avustuksesta ei ole jäänyt euroakaan teatterille. ”Puheluita tuli niin valtavasti, että kaupungin työntekijät ihmettelivät mitä nyt tapahtuu. ”Emme pysty ottamaan tulevina vuosina vastaavaa taloudellista riskiä, koska myös teatterin muusta rahoituksesta leikattiin ja uhataan leikata lisää”, Lehmuskallio avaa. Kamppailun jäljet asunnossa viittaavat siihen, että äiti on viety väkisin. Ensi vuonna Oulu on toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Mitä jos ottaisi vielä tuonkin. Joskus alkuinnostus saattaa kiireisen arjen keskellä olla suurempi kuin voimavarat unelmien todeksi tekemiseen. Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat Oulu sekä Slovakian Trencín. Jos ottaisi tuosta muutaman erilaisen salaatin, porkkanansiemeniä tietenkin nauhassa ja retiisinsiemeniä pussillisen. Hän saa johdettavakseen perheväkivaltatapauksen tutkinnan. Tuoreesta salaatista leivän päällä, juuri mullasta kaivetuista perunoista, joista kuori irtoaa lähes itsekseen, ja tillistä ja ruohosipulista niiden kaverina. Tänä keväänä Oulun teatteri järjestää festivaalin kuitenkin omalla rahalla. Se tuo näkyväksi myös sen arvokkaan työn, jota ruokamme eteen tehdään. Taiken johtaja Kaisa Rönkkö kirjoitti Kalevan yleisönosastolla 27. ”Se voi olla helpottavaakin, että ei voi pysäyttää ohjelmaa tai vaihtaa kanavaa, on keskityttävä siihen hetkeen”, Lehmuskallio kuvaa teatterielämystä suoratoistopalveluiden aikakaudella, kun vaihtoehtoja on loputtomia. Hänelle toivoin lisää ratkaistavaa, jos dekkari saisi jatkoa. Juhlavuoden aattona päättyy myös valtakunnallinen tanssikatselmus Arktiset askeleet. Kulttuuripääkaupungit suunnittelevat ja toteuttavat moni puolisen kulttuuriohjelman, joka voi sisältää näyttelyitä, konsertteja, festivaaleja, työpajoja ja muita tapahtumia. ”Joka vuosi ohjelmistossamme on vähintään yksi koko perheen produktio”, hän lupaa. Oulun teatteri järjestää tänä keväänä lasten ja nuorten teatterifestivaalin omalla rahalla. Suomessa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Vahvasti mieleen jäi syyttäjänviraston juristi, narsistisen ex-kumppaninsa aiheuttamassa autokolarissa vammautunut Olive. Luonnon herääminen kevääseen ja kaupan ikkunasta sisälle paistava aurinko saa kassojen lähistölle tuodun siemenvalikoiman äärellä mieleen nopeasti piirtymään kuvan kukoistavasta kasvimaasta ja kädet kurottamaan kohti pieniä paperipusseja. Nykyään en yleensä luo niihin katsettakaan. ”Logiikka on, että rahoitusta ei saa perustoimintaan, vaan uniikkeihin, kulttuuripääkaupunkivuodelle räätälöityihin projekteihin.” Lehmuskallio vakuuttaa, että Oulun teatteri ei lopeta lasten palvelemista, vaikka festivaali loppuu. Loppuratkaisukin palkitsee. Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi Oulu on Taidetestaajien pääkohde. Vuosittaista lasten ja nuorten tanssitapahtumaa on järjestetty vuodesta 1985 eli tänä vuonna tapahtuma viettää sekä 40-vuotisjuhlia että hautajaisia. Silloinkin kaupan telineessä olevat uudet siemenet saattavat viestiä uusista mahdollisuuksista ja muistuttaa siitä, että luonto herää. 2024) teki vaikutuksen läpileikkauksella suurkaupungin lähiön elämään. Paljon tehdään kuitenkin lasten ja nuorten kulttuurin hyväksi.” Oulun suurin satsaus lapsiin kulttuuripääkaupunkivuonna on lastenkulttuurikeskus Kotilo, joka aukeaa uuteen keskustakirjasto Saareen. Suom. ”Saa hihkua ja nauraa”, hän rohkaisee. Lehmuskalliota suututtaa erityisesti se, että rahoitusleikkaus kohdistuu lapsiin, puolustuskyvyttömiin ihmisiin. Heti alussa jännite kouraisee sisuksia: pääsevätkö äiti ja lapsi pakenemaan. 1974) esikoisdekkari Vastapyörre (suom. Juhlavuoden aattona joudutaan hyvästelemään 44 vuotta pyörinyt teatterifestivaali. Olive onkin uutuuden pääosassa. Titteli myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle kaupungille. Onneksi siemenet ovat elinkelpoisia vielä seuraavanakin keväänä. Ne viestivät omavaraisemmasta elämästä, joka on kaupungissa liian harvalle mahdollista. Minua jäi kiusaamaan myös henkilögallerian yksipuolisuus. Pyörätuoli ja arpien rikkomat kasvot eivät estäneet paluuta työhön. Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmajohtaja Sami Forsblom kertoo, että ohjelmahakujen kautta vireillä on useita lastenkulttuuriprojekteja. Nuorten ohjelmistoon kuuluu muun muassa Kesytön konttori. Docendo.. Työpaikalla hän istuu pyörätuolissa, mutta kotona totuttelee sinnikkäästi jalkaproteesiin. Kaikkiaan kaupunki on laittanut 20 miljoonaa euroa juhlavuoden mahdollistamiseen Oulun kulttuurisäätiön kautta. Romaani palauttaa mieleen islantilaisdekkaristi Ragnar Jónassonin trilogiasta poliisi Huldan (Pimeys, suom. Siemenpussit voivat jäädä keittiön pöydälle odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin kasvimaan ehtisi valmistelemaan. ”Arktiset askeleet sekä lasten ja nuorten teatterifestivaali ovat isoja menetyksiä. ”Normaalisti Taidetestaajien pääkohde on ollut Helsinki”, Ylisaari kertoo. Tai vaikka katselisin mielenkiinnosta hyllyjä, hyvin harvoin ojennan kättäni siirtääkseni heräteostoksiksi laitettuja tuotteita kassahihnalle. Se ei kuitenkaan hänen mielestään näytä toteutuvan. ”Kun kaikkien valtion tukea saavien teatterien toiminta-avustuksia leikattiin, kerrottiin, että suojellaan lasten kulttuuritoimintaa”, Lehmuskallio puuskahtaa. Maailmalla kasvanut epävarmuus ja sodat ovat herättäneet monet meistä kiinnostumaan huoltovarmuudesta ja pohtimaan, mistä saa puhdasta ruokaa, jos kriisit leviävät. Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ilmaisi jo helmikuussa olevansa surullinen ja raivoissaan rahoituksen loppumisesta. 40 000 euron erillisavustus on ollut festivaalin ainoa rahoituslähde ja sillä on ostettu vierailevien teatterien esityksiä Ouluun. 463 sivua. Maaseudun Tulevaisuus 16 perjantaina 11. Olive tarttuu tapaukseen omien kokemustensa voimistamalla tarmolla. ”Palaute on välitöntä”, hän naurahtaa. huhtikuuta 2025 LUKEMISTO OULU Kävipä kerran niin, että kaikki Oulun kaupungin puhelinlinjat menivät tukkoon, kun ihmiset yrittivät ostaa teatterilippuja. Huldan tavoin myös Oliven toimet herättävät kysymyksiä, onko lain rajat ylittäviä tekoja, joiden motiivi pyhittää keinot. Nyt 44 vuotta järjestetylle tapahtumalle on sanottava hyvästit. Kun on rakentanut kasvimaan, kylvänyt siemenet, koulinut taimet, kastellut kasvimaata ja kitkenyt rikkaruohoja, pienikin sato tuntuu erityisen arvokkaalta. KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI ”Viime vuoden tapaan lasten ja nuorten festivaali on eriytetty eri viikoille, jotta teinit eivät heti ensimmäiseksi kompastu taaperoihin.” ALMA LEHMUSKALLIO Unelma omavaraisuudesta Muistan lapsuudestani, miten houkuttelevilta kaupan kassajonossa seisoessa viereisille hyllyille asetellut karkkipussit, purkkapaketit ja pastillirasiat näyttivät. Festivaali on kuitenkin ollut paikka juhlistaa lasten ja nuorten teatteria oheistapahtumineen. Niukkuutta jaetaan kaikille, sillä Taiken valtionavustukset vähenivät 4,6 miljoonaa euroa koko Suomen tasolla. ”Muun muassa koulut ovat olleet aktiivisia”, Forsblom iloitsee. 1990-luvulla lippuja ei voinut ostaa kätevästi netistä, joten puhelinlinjojen lisäksi ihmiset jonottivat lippuja myyntipisteiden edessä. Toivon hartaasti, että jokin ratkaisu keksitään”, Hyvönen sanoo. Hän ymmärtää vanhempia, jotka pelkäävät, että lapsi häiritsee esitystä. Arvio ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN toimitus@mt.fi Charlotte AlKhalili: Kun kaikki on ohi. ”Tämä on todella, todella surullinen uutinen. Hän harmittelee myös sitä, että festivaaliavustus on pois vapaan kentän ammattilaisesityksiltä, jotka kiertävät eri paikkakunnilla. ”Yleisö ei voi nousta kapinaan.” Kysymys ei ollut siitä, etteikö Taiteen edistämiskeskus olisi myöntänyt rahoitusta, vaan että teatterilla ei ollut enää mahdollisuutta hakea tukea. Liput myytiin usein päivässä loppuun. Hintaakaan näillä ei ole kovin paljon. Se oli keino pärjätä ja saada ruokaa pöytään tiukkoinakin aikoina. Kaikki miehet kun olivat väkivaltaisia tai muutoin tunnevammaisia. Maarit Hyvönen on käynyt kymmenvuotiaan lapsenlapsensa Sointu Hyvösen kanssa lasten teatterifestivaaleilla. Anu Koivunen. Suoraa tukea lasten ja nuorten teatterifestivaalille ei kuitenkaan kaupungilta tule, vaan Ylisaari tarkoittaa noin viiden miljoonan euron yleisrahoitusta Oulun teatterille. Näillä näkymin tämän vuoden festivaalit jäävät viimeisiksi. Olisi tuntunut realistisemmalta, jos mukaan olisi mahtunut verrokiksi sellainenkin. ”Viime vuoden tapaan lasten ja nuorten festivaali on eriytetty eri viikoille, jotta teinit eivät heti ensimmäiseksi kompastu taaperoihin”, Lehmuskallio naurahtaa. Lehmuskallio pitää ristiriitaisena, että taiteesta leikataan, vaikka teeman tarkoitus on luoda pysyvää muutosta. Tilliä ja persiljaa tarvitaan aina ja niitä olisi mukava laittaa myös talven varalle pakastimeen. 2021). Hallituksen leikkausten vuoksi festivaali menetti noin 40 000 euron valtion erillisrahoituksen. Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto. Myös päiväkotiryhmien vetäjillä on tapana hyssytellä lapsia. Häntä turhauttaa, kun mustelmille hakatut naiset selittävät vammojensa syntyä kuka mitenkin, joku peloissaan, toinen rakastumisen sokaisemana. Pari kuukautta myöhemmin saattaa havahtua siihen, että tänä vuonna tuota sopivaa hetkeä ei tullutkaan. Siemenpussien kuvat ovat houkuttelevia. ”Pysyvä muutos on tärkeintä, ei vain vuosi 2026.” Monesti sanotaan, että lapset ovat tulevia kulttuurinkuluttajia. KOLUMNI TERHI PELTOKORPI terhi.peltokorpi@gmail.com Pyörätuolijuristi janoaa oikeutta Ru ot s a l a i s e n C h a r l ot te Al-Khalilin (synt. Ruumista ei kuitenkaan löydy. Kyseessä on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja pääosin rahoittama kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Puutarhan hoito ei ollut mukavaa puuhastelua vaan oikeaa työtä vaikka satoa ei juurikaan myyty muille vaan se käytettiin itse. ”Tunne piti paikkansa ja pitää vieläkin”, hän toteaa teatterin lämpiössä festivaalien alla. Välillä toiminta junnaa paikallaan. Lyhentäminen olisi auttanut paljon. Mummolassa omavaraisuus oli itsestään selvää. ”Kännissä huuteleva aikuinen on paljon rasittavampi kuin kukaan lapsi koskaan.” Toki teatterietikettiä on hyvä opetella. Omalle työlle ei hintaa kannata laskea. Se on myös madaltanut lapsiperheiden kynnystä lähteä ensi kertaa teatteriin. Forsblomin mukaan EU:n reunaehdot rajoittavat, minkälaisia tapahtumia kulttuuripääkaupunkihanke voi tukea. Avustuksissa priorisoitiin niitä hakijoita, jotka eivät saa mitään valtion tukia. Vapaa-ajallaan hän on käynyt festareilla sekä omien lastensa että lastenlastensa kanssa. Vastaavaa taloudellista riskiä ei pystytä ottamaan tulevina vuosina, taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio sanoo. Oulusta kulttuuripääkaupunki, lasten oma festivaali lakkautetaan Oulu on ensi vuonna Euroopan kulttuuri pääkaupunki. Ensi vuonna suurelle näyttämölle on tulossa 13–18-vuotiaille suunnattu näytelmä Oikeusjuttu. SUVI JYLHÄNLEHTO LAURA KUIVALAHTI ”Kännissä huuteleva aikuinen on paljon rasittavampi kuin kukaan lapsi koskaan.” ALMA LEHMUSKALLIO TIMO HEIKKALA Maarit Hyvösellä on tallessa pinssi Lasten ja nuorten teatteripäivien alkuajoilta. Kolumnin kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.), suurperheen äiti ja metsänomistaja. Yhteiskunnan nykytilanne tuli monipuolisesti näytetyksi. Nyt on toisenlaisten houkutusten aika
Sepän mukaan maalaukseen käytetään kemiallisia värejä, joita saa hyvin varustetuista kirjatai askartelukaupoista. Maalaus on pikkutarkkaa pipertämistä.” Seppä sanoo, että pienten lasten kanssa ei voi pääsiäismunia maalata, mutta esikouluinen voi jo osata maalata nuppineulatekniikalla. Pääsiäismunien maalaus on 55-vuotiaalle Satu Sepälle keino purkaa taiteellisuutta. Mustekynän tilalla käy myös nuppineula. Mitä vain voi käydä, ja on iso asia, että varsa kasvaa kilpahevoseksi.” Vaikka Härmälät ovat kasvattaneet paljon hevosia, varsan syntymä on aina yhtä suuri ilon aihe. Tänä vuonna Härmälöille syntyy kuusi varsaa. Huippuhevonen tulee aina juuri niistä sinä keväänä syntyneistä varsoista”, Hanna Härmälä summaa nauraen. Sitten vanhanaikainen mustekynä kastetaan sulaan vahaan ja ryhdytään piirtämään vaaleimpia kuvioita munan kuoreen. PETTERI KIVIMÄKI Varkautelainen Satu Seppä pitää itseään harrastelijana pääsiäismunien maalauksessa. Hippokrateskin suositteli paastoa yli kaksi tuhatta vuotta sitten erilaisten tautien hoitoon. Kaikki ne näyttävät laihduttavan. Monia kirjoja aiheesta on julkaistu ja kliinisiä tutkimuksiakin on yli sata. ”Väreissä edetään aina vaaleimmasta tummimpaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä vaihto energian alkuperässä ja siitä seuraavat aineenvaihdon muutokset selittävät paaston terveysvaikutukset. Metsästäjä-keräilijä esi-isämme olivat pitkiä aikoja syömättä, koska ravinnon löytäminen vei aikaa. Kajaanista m.m. Hiiret nimittäin söivät vähän ruokansa muutamassa tunnissa ja elivät sitten 20 tuntia paastoten. Sisälle saadaan vettä esimerkiksi vanhalla lääkeruiskulla ja tyhjennetään se jälleen puhaltamalla. Elimistömme on sopeutunut tähän aikatauluun. Kaikki lähtee historiasta. Lämpömittari osoitti esim. ”Minulle tämä on meditatiivista tekemistä, joka vie ihan mennessään. Maaseudun Tulevaisuus 17 perjantaina 11. Tiedelehti Nature julkaisi kirjoituksen, jossa käydään tiivistetysti läpi pätkäpaastojen versiot, ideat niiden taustalla ja paastoihin liitetyt terveysedut. Jälkeisten täytyy tulla, varsan täytyy olla kunnolla jaloillaan ja sen täytyy sontia ja saada syötyä kunnolla. Historian myötä paasto sisällytettiin myös erilaisiin uskontoihin. Mutta on sellaisiakin hyviä kasvatteja ollut, mitkä eivät ole varsana erottuneet mitenkään erityisesti edukseen.” Hän muistuttaa kokeneen kasvattajan realismilla myös alan vaikeudesta. Kun odotettu tulokas vielä syntyy neliapila otsassaan, siltä voi odottaa jotakin erityistä. Suomen tunnetuimpiin ravihevoskasvattajiin kuuluu Härmälän perhe Nousiaisista. ilmoitettiin eilen, että siellä on lunta rekikeliksi asti, niin ettei jalas tapaa hiekkaa. ”Joistakin varsoista erottaa jo aika pienenä, että niissä on jotakin erityistä. Mutta kun pääsiäinen koittaa, hän saattaa ripustaa niitä roikkumaan puun oksasta lankojen varassa ja nostaa oksan keittiön pöydän yläpuolelle katosta riippumaan. Seuraavaksi sulatetaan lusikassa pieni pala mehiläisvahakynttilää. VILLE TOIVONEN Ylipainon ongelmallisuutta heijastaa muotidieettien äkkiä nouseva ja pian katoava suosio. Joskus varsoja on syntynyt seitsemän, mikä on Hanna Härmälän mukaan ollut maksimimäärä. Muutoin käsityöt ovat lähellä hänen sydäntään. Se on onnea tuova tuliainen”, Seppä sanoo. ”Ainahan odotukset ovat uusien varsojen kanssa korkealla. Tuohuksesta leviää hunajan tuoksu. Lustigin arvokas ajokoira ”Ralli” ja hukkui. Värikkäät teokset ovat herättäneet lähipiirissä ihailua. Ensin kananmunan molempiin päihin tehdään pienet reiät ja se tyhjennetään puhaltamalla. Pääsiäismunia Seppä on vienyt myös tuliaisiksi ystäville. LÄÄKÄRIN PALSTA Lämmintä jatkuu. Hevonen on hyvä lisääntyjä, mutta jos varsomisissa menee jotakin pieleen, tilanne on yleensä vakava. Kevät ja alkukesä ovat hevoskasvattajien riemukkainta aikaa. Odotukset kauniin varsan suhteen ovat suuret. Ainakaan pahempaa takatalvea ei liene odotettavissa. Sähkölaskutkaan eivät tule mieleen.” 55-vuotias Varkaudessa asuva Seppä innostui pääsiäismunien maalauksesta yli 20 vuotta sitten ollessaan Valamon luostarissa ikonimaalauskurssilla. Homma näytti niin kiinnostavalta, että opettaja kehotti Satua kokeilemaan maalausta. huhtikuuta 2025 LUKEMISTO Kun Satu Seppä kastaa vanhanaikaisen mustekynän sulatettuun mehiläisvahaan ja alkaa piirtää kuvioita kananmunan kuoreen, unohtuu kaikki murheet. Sen isä on ruotsalaisori Calgary Games, joka on Pohjoismaiden puhutuimpia uusia siitosoriita. Takavuosien suosikki oli myös Montignac-dieetti, jossa rajoitettiin tarkasti hiilihydraattien saantia. Joskus musiikki soi samaan aikaan taustalla levyltä tai radiosta. HEIKKI ARVILOMMI Mitä hyötyä on pätkäpaastoista. Akryylivärit eivät sovellu pisanka-tekniikkaan. Lähde: (Nature https://doi.org/10.1038/d41586-025-00895-6 ) Kirjoittaja on lääketieteen tohtori. Hevoset tunnetaan Hoss-kasvattajanimestä. Toisena pääsiäispäivänä putosi Tuusulan järveen agronoomi O. ”Netistä löytyy tosi paljon ideoita, kun googlettaa Ukraina pisanka. Suomen kärkitammoihin kuuluneen Yahuu Hossin täyssisko taas oli Härmälöiden kaikkien aikojen menestynein kasvatti Target Hoss, joka voitti Suomessa lähes kaiken mahdollisen. Muistammehan laihtumislupaukset, joita liitettiin viinitai kaalidieettiin. Nyt mukana on jo kolmas sukupolvi, sillä toiminnasta vastaavassa maatalousyhtymässä mukana on myös Hannan ja Hannun poika Viljami Härmälä. Yleensä katson, että varsa on käynyt itse kolme kertaa nisällä ennen kuin voi mennä itse nukkumaan.” Härmälät pyrkivät myymään käytännössä kaikki kasvattinsa viimeistään niiden ollessa puolitoistavuotiaita. ”Oi pojat, mikä varsa”, Härmälät olivat todenneet varsan ensimmäistä kertaa nähdessään. Viimeistään siinä vaiheessa kasvatit myös muuttavat pois synnyinkodistaan ja siirtyvät valmennukseen. Tieteellinen mielenkiinto paastoihin heräsi 1930-luvulla, kun havaittiin päivittäisen kalorien rajoittamisen lisäävän hiirien elinikää. Maaseudun Tulevaisuus kääntyi eilen Meteorologisen Keskuslaitoksen puoleen, tiedustellen nykyisen varhaiskevään sääsuhteita, jolloin toht. […] Koko Eteläja Lounais-Suomi on lumesta vapaa. Päivällä osoitti lämpömittari Jyväskylässä +14 ja yleensä maassa +9–+11 välillä paitsi Pohjanmaan rannikolla +5–+7. Viipurissa –2, Etelä-Suomen rannikolla oli lämpötila +2–+5, Sisä-Suomessa +5, Sortavalassa +4, Kajaanissa +8 ja Lapissa +5. Se riittää puoleksi vuorokaudeksi. Jotkut tutkijat ajattelevat, että ydin on kuitenkin siinä, että pätkäpaastoissa tulee vain syötyä vähemmän. Niiden on sanottu parantavan kognitiota, ehkäisevän syöpiä ja hidastavan vanhenemista sekä tietenkin laihduttavan. Tarkkaan kuviointiin menee useita tunteja, jopa päiviä, kun muna kuivuu välissä. Tapahtuman huomanneet henkilöt riensivät apuun ja pelastivat hra Lustigin, mutta koira painui surkeasti valittaen veden alle. Keränen lausui edustajallemme nykyisistä ja lähitulevista säistä seuraavaa: Lämpömäärä viime viikolla on ollut korkeampi kuin neljäänkymmeneen vuoteen tätä ennen. Ravihevosten kasvattaminen alkoi perheessä jo 1970-luvulla Sisko ja Topi Härmälän voimin. Mainiosti kilparadoilla menestyneen Calgary Gamesin ensimmäiset varsat ovat nyt kaksivuotiaita. ”Tässä iässä ei aina nukuta, niin silloin munan maalaus on mukavaa hommaa”, Seppä kertoo. Lopputulos on aina yllätys.” Nopeimmillaan Seppä maalaa pääsiäismunan muutamassa minuutissa. Tänä vuonna syntyvä kuuden varsan ikäluokka on Härmälän perheen suurimpia. Itse olen saanut inspiraatiota Valamon kursseilta, postikorteista tai Keski-Euroopasta ostetuista matkamuistomunista”, Seppä neuvoo. Niistä ihastusta on herättänyt etenkin kauden aloittanut oripoika, jonka otsassa oleva tähti muistuttaa neliapilaa. Hän pitää itseään harrastelijana. ”Tämä ei ole sellaista, että laitan pullataikinan koholle ja teen välissä munan. ”On kasvattajan tähtihetki, kun näkee varsan syntyvän ja kaiken olevan kunnossa. ”Täytyy nähdä, että sekä emä että varsa voivat hyvin. Maalaus on pikkutarkkaa pipertämistä”, kertoo varkautelainen Satu Seppä. ”Ukrainassa pisanka-munia on perinteisesti annettu lahjaksi hääparille, vauvalle tai syntymäpäivänä. Sen jälkeen Seppä on osallistunut usealle munanmaalauskurssille Valamossa. Nuori herra saakin nimekseen O’Boy Hoss. Vaikka varsa olisi kuinka kaunis ja lahjakaskin, loukkaantumisille tai sairastumisille ei voi mitään. TIMO FILPUS. Pätkäpaastoista on kolme pääversiota: paasto joka toinen päivä, paasto kahtena päivänä viikossa ja syömisen rajoittaminen päivittäin 4–12 tuntiin. Niin tai näin, kokeillahan aina voi. Arvokas ajokoira hukkunut jäihin. Varsat ovat ihania, kun ne muuttuvat koko ajan. Omistaja huomasi koiransa hädänalaisen tilan ja yritti suksien varassa sitä pelastamaan, mutta putosi itsekin mennessään ja oli vähällä hukkua. Silloin sanoin, että ei tehdä kuin seitsemän karsinaa, että tammoja ei ala kerääntyä liikaa.” Varsomisten seuraaminen on oma ruljanssinsa. Varsomiskausi on alkanut kahdella orivarsalla. Yleensä pääsiäismunien maalaus painottuu ilta-aikaan. Nytkin siitostammoja on seitsemän, mutta yksi niistä ei viime vuonna tiinehtynyt. 1980-luvulla kasvatustyö siirtyi heidän pojalleen Hannu Härmälälle ja Hannun puolisolle Hanna Härmälälle. ”Ralli” oli, kuten sanottu, arvokas ajokoira, neljästi palkittu. Atlantin takana oli vuonna 2023 joka kahdeksas kansalainen kokeillut pätkäpaastoja. ”Seuraamme kasvattejamme ihan yhtä innokkaasti kuin jos ne olisivat omiamme.” Huippuvarsa syntyi onnenmerkki otsassa Varsat tuovat hevoskasvattajille kevään ja riemun. O’Boy Hossin emä on itsekin kilparadoilla ansioitunut Yahuu Hoss. Viereisessä luokassa oli meneillään munien maalauskurssi, ja Seppä meni uteliaisuuttaan seuraamaan maalaamista. Sitten kuoren pintaan hahmotellaan kuvioita lyijykynällä. ”Emätammoille remontoitiin aikanaan talli palaneen vanhan kanalan tilalle. Suosio on jopa viime vuosina kasvanut. Valmiita luomuksia Seppä säilyttää kananmunakennossa. Sen jälkeen muna pestään vedellä sisältä ja ulkona. Aikuisen on tosin valvottava lasta. VILLE TOIVONEN Neliapilaa muistuttavalla tähdellä merkitty O’Boy Hoss on hurmannut kasvattajansa. […] Lämpötila eilisaamuna oli jonkunverran kolea. Pääsiäismunien maalauksessa Seppä suosii ukrainalaista pisanka-tekniikkaa. TUOVI MÄKIPERE Kevät on ennätyslämmin MT 100 VUOTTA SITTEN Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 16.4.1925 myös jäihin hukkuneesta arvokkaasta ajokoirasta, jonka isäntä melkein hukkui itsekin koiraa pelastaessaan. Vuosikymmeniä myöhemmin eräs tutkijat havaitsi, että kyse ei ollut pelkästään energian saannista vaan myös aikataulusta. Jos tekee kaksivärisen munan, niin ensin piirretään siis vahalla valkoiset kuviot ja lopuksi upotetaan muna punaiseen väriin. Sen jälkeen tekee elimistö aiemmin kertyneestä varastorasvasta ketoniaineita vaihtoehtoiseksi energian lähteeksi. Aterian jälkeen osa glukoosista kuluu heti polttoaineena ja osa säilötään energiavarastoksi etenkin maksaan glykogeenina. Kun varsa on syntynyt, huolehdittavia asioita on runsaasti. Lunta on ainoastaan Itä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan jokien lähteillä. Joka päivä ne oppivat jotakin uutta, ja sitä on mahtavaa seurata”, Hanna Härmälä kuvailee. JANICA PÖRHÖNEN Pääsiäismunien maalauksessa Seppä suosii ukrainalaista pisankatekniikkaa. ”Raviurheilussa onnistuminen on kiinni todella monesta asiasta. Jos kaikki menee hyvin, tallit täyttyvät uudesta elämästä ja riemukkaista, maailmaan uteliaasti suhtautuvista varsoista. Muista terveysvaikutuksista ollaan eri mieltä, vaikka historia ja havainnot aineenvaihdunnan muutoksista ovatkin kiinnostavia. Kun uni ei tule, Satu maalaa pääsiäismunan ”Tämä ei ole sellaista, että laitan pullataikinan koholle ja teen välissä munan. Sitkeästi on pitänyt puolensa, ainakin kymmenen vuotta, valikoima pätkäpaastoja
Tarjoa keitto kuumana. Siinä kuha kypsennetään valkoviinissä ja peitetään juustoisella kastikkeella. Siivilöi liemi kattilaan, mutta jätä kalat vuokaan. Kypsennä 175-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Muskottipähkinää myydään maustepusseissa jauheena, mutta parhaan makunsa se antaa kokonaisesta pähkinästä raastettuna. KUHAA WALEWSKA 4 annosta noin 800 g kuhafileetä 1 dl vettä ½ kalaliemikuutio tai 1 rkl kalafondia 2 dl kuivaa valkoviiniä 2 dl ruokakermaa ½ tl suolaa ¼ tl valkopippuria 1 rkl sitruunamehua 1½ dl juoksevaa sulatejuustoa Perunagratiini 7 dl perunamuusia 1 muna ½ tl muskottipähkinää raastettuna tai jauheena Lisäksi 1 dl kuivattuja herkkutattiviipaleita 2 tl voita tai öljyä ripaus suolaa ja mustapippuria 1 ps (180 g) katkarapuja (pakaste) (persiljaa hienonnettuna) Aloita panemalla kuivatut herkkutatit veteen likoamaan ja ottamalla katkaravut huoneenlämpöön sulamaan. Kaada kastike kalafileiden päälle. Hienonna sieniä tarvittaessa. Lämmitä terävä veitsi kuumassa vedessä ja halkaise suklaamunat varovasti saumaa myöten. Siirrä kattila takaisin liedelle ja kuumenna sekoitellen, kunne seos höyryää ja hiukan sakenee. Viimeistele pippurilla ja koristele halutessasi mintunlehdillä. Paloittele kalvottomat sitrukset haluamallasi tavalla viipaleiksi tai kalvottomiksi lohkoiksi. Sekoita ne, sekä pieni ripaus suolaa ja pippuria, valuneeseen jogurttiin. Vinkki: Voit jäädyttää jäätelön myös kakkuvuoassa. Ota vuoka uunista ja säädä lämpö 225 asteeseen. Voit laittaa munanpuolikkaat esimerkiksi munakennon tai muffinipellin päälle, niin ne pysyvät pystyssä. Vinkki: Voit käyttää kuivattujen herkkutattien sijaan tuoreita herkkusieniä. Älä päästä kiehumaan, jotta keltuaiset eivät juoksetu. Uutta ja perinteistä pääsiäisen iloksi Pääsiäinen on ruoan suhteen isoin vuotuisjuhlamme, ja neljän päivän ajalle mahtuukin monenlaisia makuja. Sekoita joukkoon sulatejuusto. Leikkaa sitruksista kuoret hedelmälihaa myöten terävällä veitsellä. Viipaloi ne ja paista, kunnes nestettä ei enää irtoa. Kaada jäätelöseos munanpuolikkaisiin, ja nosta pakastimeen yöksi tai vähintään pariksi tunniksi. Siirrä kattila pois liedeltä. Tarjoa heti. Sulata voi kattilassa. Sekoita, kunnes murut ovat liuenneet. Vaahdota kerma ja lisää se nostelleen mämmiseoksen joukkoon. Pääsiäisen kunniaksi mämmijätski valmistetaan pääsiäismunan puolikkaisiin, mutta yhtä hyvin voit jäädyttää massan kakkuvuoassa. Ota kala uunista ja lusikoi sieni-katkarapuseos ruoan päälle. Pääsiäisen itseoikeutettu jälkiruoka on mämmi, joka tarjotaan vaihteeksi jäätelönä. Asettele sitrukset tarjoilulautaselle ja lusikoi päälle minttujogurtti. Kuumenna vesi kattilassa ja murustele joukkoon liemikuutio. Vinkki: Paras lopputulos syntyy raastetulla muskottipähkinällä, mutta voit käyttää myös kaupan valmiiksi jauhettua muskottipähkinä. Kuhaa Walewsaka on tuulahdus retroa 70-lukua, mutta maistuu ihanalta myös tällä vuosituhannella. Lisää kattilaan kerma, mausteet ja sitruunamehu. Maaseudun Tulevaisuus 18 perjantaina 11. Valuta keltuaisseos liemeen koko ajan sekoittaen. Voit käyttää siihen haluamiasi sitruksia. Ruoan kypsyessä valuta vettyneet sienet ja sulaneet katkaravut. Mausta pienellä ripauksella suolaa ja mustapippuria. Kokonaisia muskottipähkinöitä voi ostaa mausteja etnisistä kaupoista. Lisää viini ja keitä pari minuuttia, kunnes alkoholi on haihtunut. Ota pannu liedeltä ja sekoita sienien joukkoon katkaravut. Se kuuluu oleellisesti moniin jouluruokiin, mutta kokeile sitä myös esimerkiksi sipulikeittoon, valkokastikkeeseen tai erilaisiin perunaruokiin. Pidä lämpimänä, mutta älä kuumenna, jotta ravut eivät sitkisty. Vinkki: Marsalaviinin sijaan voit käyttää myös vin santoa. Purista molemmista ylimääräinen vesi pois. Älä kuitenkaan päästä keittoa kiehumaan, vaan sekoittele suurus höyryävään keittoon. Keitä muutama minuutti. Lisää jogurtti ja anna valua jääkaapissa pari tuntia. Maizena)) Vatkaa keltuaiset, sokeri ja mausteet kuohkeaksi. Sekoita perunamuusiin muna ja muskottipähkinä. Lisää vesi ja murustellut Alkupalana mausteinen ginestrata-keitto herättää maut, ja pääruokana kutkuttelee klassinen kuha Walewska sitrussalaatilla raikastettuna. Toimi muuten ohjeen mukaan. SITRUSSALAATTI JA MINTTUJOGURTTI 4 annosta 5–6 sitrusta (esim. MÄMMIJÄÄTELÖ 4–6 annosta 1 tlk (397 g) karamellisoitua kondensoitua maitoa 200 g mämmiä (ei varastoitu pakasteena) 2 dl vispikermaa Lisäksi 6 kpl isoja suklaamunia Koristeluun pari palaa maitotai valkosuklaata Sekoita mämmiä kulhossa, kunnes se notkistuu. Tämä vaatimattoman oloinen keitto on mainio alkupala, koska tuhdin makunsa vuoksi sitä riittää pieni annos per ruokailija. Kuha Walewskan seurana maistuu minttuisella jogurtilla viimeistelty raikas ja hapokas sitrussalaatti. Mämmijäätelöä valmistaessasi tarkista kaupassa, että ostamasi mämmiä ei ole varastoitu pakasteena, sillä sitä ei saa uudestaan pakastaa. SANNE KATAINEN Toscanalaisen ginestrata -keiton vaatimatonta ulkonäköä ei kannata väheksyä, sillä keitto on varsinainen makujen ilotulitus. Klassikot ovat ikuisia, ja siihen on syynsä. Nimestään huolimatta muskottipähkinä ei ole pähkinä, vaan muskottipuun siemen. TUNNETKO MUSKOTTIPÄHKINÄN. appelsiinia, veriappelsiinia, mandariinia ja greippiä) ripaus mustapippuria Minttujogurtti 2 dl turkkilaista jogurttia 20 mintunlehteä ripaus suolaa ja mustapippuria Vuoraa siivilä harsokankaalla tai kahvinsuodatin suodatinpussilla. Viimeistele hienonnetulla persiljalla. Sitruksista ja mintulla maustetusta jogurtista syntyy mainio kevätsalaatti. huhtikuuta 2025 RUOKA liemikuutiot tai fondi. Vinkki: Voit käyttää salaatissa haluamiasi sitruksia haluamassasi suhteessa. Perunamuusiruusukkeet gratinoidaan kauniisti, ja ruoka viimeistellään sienillä ja katkaravuilla. Kuumenna rasva pannulla ja paista sieniä hetki. Lisää joukkoon kondensoitu maito ja sekoita tasaiseksi. TOSCANALAINEN GINESTRATA -KEITTO 4 annosta 4 keltuaista 1½ rkl sokeria 1 tl muskottipähkinää raastettuna tai jauheena ½ tl kanelia 50 g voita 1 dl marsalaviiniä 7 dl vettä 2 kanaliemikuutiota tai 3 rkl kanafondia (2½ rkl vaaleaa suurustetta (esim. Raasta annosten päälle suklaata ennen tarjoamista. Poista kuhafileistä ruodot ja nosta fileet uunivuokaan. Jos keitto tuntuu liian laihalta, niin voit suurustaa sitä maissipohjaisella vaalealla suurusteella pakkauksen ohjeen mukaan. Hinta Alkossa 16,90. Itseoikeutettu jälkiruoka on mämmi, joka tällä kertaa tarjotaan jäätelön muodossa. PÄÄSIÄISEN MENU • Toscanalainen ginestarata -keitto • Kuhaa Walewska • Sitrussalaatti • Mämmijäätelö Viinisuositus: Alsacelainen, kuiva ja keskihapokas Jean-Baptiste Adam Pinot Gris Réserve 2023 tukee hyvin sekä ginestrata-keiton mausteisuutta että kalan mietoja makuja. Keitto on keltuaisilla suurustettu liemi, johon makua tuovat marsalaviini, kanaliemi, muskottipähkinä sekä kaneli. Mämmijäätelön voi valmistaa suklaamunapuolikkaiden sijaan myös kakkuvuokaan.. Huomioi kuitenkin, että muskottipähkinän liikakäyttö (1–2 kokonaista pähkinää kerralla) voi aiheuttaa erilaisia lieviä myrkytysoireita, joten älä yliannostele sitä. Hienonna mintunlehdet saksilla tai veitsellä leikaten. Lisää valkoviini ja kaada neste kalojen päälle. Siirrä uuniin noin 15 minuutiksi, tai kunnes muusi on kauniisti gratinoitunut. Kuha Walewskan sanotaan olleen yksi marsalkka Mannerheimin lempiruoista. Sekoita, kunnes liemikuutiot ovat liuenneet ja keitto kiehahtaa. Joidenkin lähteiden mukaan sitä on jo keskiajalla tarjottu hääparille häiden jälkeisenä päivänä voimaa tuomaan. Hedelmäinen valkoviini on käynyt tammitynnyreissä, joten siinä on riittävästi runsautta sekä alkuettä pääruoalle. Pursota tai lusikoi muusi vuoan reunoille ruusukkeiksi. Simppeliä, mutta todella maukasta. Juhlava, mutta helppo menu aloitetaan toscanalaisella ginestrata -keitolla, josta ensimmäiset tiedot ovat vuosisatojen takaa. Aromaattista ja voimakkaan makuista maustetta voi käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa. KATI POHJA Pääsiäisen itseoikeutettu jälkiruoka on mämmi, joka tarjotaan vaihteeksi jäätelönä
Nykyiset varmuusvarastot ovat Häkkisen mukaan nälkävuosien perua, sillä viranomaiset havahtuivat syömäviljan varastoinnin tarpeeseen vasta jälkiviisaasti nälkävuosien jälkeen. Ateljé Finnen filosofia perustuu kotimaisiin kauden raaka-aineisiin. Häkkinen kertoo, että ravintohuolto oli vielä 1800-luvulla horjuvaa useista syistä. Päädyn 55 euron vapaavalintaiseen kolmen ruokalajin menuun, johon yllätyksekseni voin valita päivän pääruoan, poron sydämen. Harvalla oli ylimääräistä rahaa ruuan ostamiseen ulkopuolisilta, ja vaikka olisi ollutkin, kelirikko saattoi estää pääsyn kylille. Asiaan vaikuttaa myös se, ettei Suomi matkailumaanakaan ole vielä kovin tunnettu. Aito, paikallinen ruoka on yksi tärkeimmistä asioista, joita matkailijat haluavat maistaa matkallaan”, Hook kertoo. Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 11. Tarjoilu on ensiluokkaista ja tarjoilija kertoo mielellään lisää annoksista. Ravintolan avasivat vuonna 2007 Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen. Luonto pitääkin saada entistä vahvemmin osaksi suurempaa ajatusta suomalaisesta ruokakulttuurista. Alkuun valitsen vielä lisää lihaa, porotartarin ja jälkiruoaksi valkosuklaajäätelöä, vadelmaa ja pistaasia. Vielä 1800-luvulla valtaosa kansasta laihtui keväisin hyvänäkin vuonna. Tavallinen, joskin vähän paremman pään paketti maksoi yli 11 euroa. Hookin mukaan Suomen vahvuus piilee myös siinä, että maan sisältä löytyy paljon mielenkiintoisia eroja ruokakulttuurillisesti. Kahvin hinnan päivittelystä onkin tullut kuuma puheenaihe. Kaksi pakettia kympillä! Itse asiassa yksi suuri ketju ajoi kahvissa pahaan ansaan. Näin kävi monena päivänä ja ketju kirottiin alimpaan syöveriin. Tämäkin tukee kansainvälisiä trendejä. Imagon luominen on toki kallista, mutta pidemmässä juoksussa sen vaikutukset ovat erittäin positiiviset.” Hook painottaa, että projektin tarkoituksena ei ole keskittyä vain pääkaupunkiseudulle, joka on tunnettu Michelin-ravintoloistaankin. Majvikin tila), kananmunat (Mäntymäki) ja poro (Paistunturin erämaa) tulevat. Se tarjoaa tunnelmallisen miljöön, erinomaista palvelua sekä maailmanluokan ruokaa. Luonnon antimet onkin helppo yhdistää matkailuun suuremmassa kuvassa.” Nettihakujen perusteella nousevaa kiinnostusta Suomen ruokatarjontaan ovat osoittaneet Hookin mukaan tällä hetkellä saksalaiset, espanjalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset. Katoja sattui Häkkisen mukaan jokseenkin säännönmukaisesti kerran vuosikymmenessä. ”Iso osa väestöstä asui alueella, jossa viljanviljely ei ainakaan tuossa määrin ollut järkevää, sillä katoja tuli käytännössä varmasti”, Häkkinen kertoo. Se on tavallaan hassua, sillä paketillinen kuitenkin riittää ainakin meillä reilun viikon. Ja mikä on työpaikalla juotujen automaattikahvien saldo sydämessä! Eli kotona kahvin juonti on kallista ja työpaikalla menee terveys. Pajunkissoja ojanpenkalla, krookuksia kukkapenkissä ja siitepölyä nenässä. ”Akanoita, tähkiä ja olkia sekoitettiin viljaan. Hookin mukaan ulkomaalaisia turisteja vetää Suomeen erityisesti luonto. Nykyihminen voisi kysyä, miksei katovuosiin osattu varautua. Kilpailija-analyysi onkin tärkeä osa projektia.” Hookin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalaista ruokaa lähdetään tässä mittakaavassa markkinoimaan. Maatalousyhteiskunnassa valtaosa väestöstä eli vuodesta toiseen parhaimmillaankin vain niukasti nälkärajan yläpuolella, kertoo sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. HELLAN KULMALLA AIMO VAINIO aimo.vainio@mt.fi Kuvanveistäjä Gunnar Finnen (1886–1952) vanhassa työtilassa sijaitseva ravintola Ateljé Finne tarjoaa hienon illalliskokemuksen, joka kannattaa kokea Helsingissä. Kevät oli pitkään tyhjien vatsojen aikaa Maatalousyhteiskunnassa valtaosa väestöstä eli hyvänäkin vuonna vain rahtusen nälkärajan yläpuolella. huhtikuuta 2025 RUOKA Saisiko olla kotiruokaa sesongin suosituimmista raaka-aineista. Poron sydämeen olen tutustunut jo aiemmin, joten odotan annokselta paljon. Täysi kymppi jälleen! Sydän on paistettu juuri oikean punertavaksi ja happo, suola ja umami leikkivät esimerkillisesti keskenään. Keskustelun kuumeneminen kertookin, että joku henkinen kynnys on ylitetty. Suomalaiseen ruokaan liittyy yksi ongelma: Sitä ei juuri tunneta ulkomailla. Tässä korostuvat myös Suomen metsät, jotka tarjoavat maailmanluokan raaka-aineita käytettäväksi. Ateljé Finne nousi nopeasti arvostetuimpien helsinkiläisravintoloiden joukkoon. ”Yhteiskunnan rakenteet alkoivat siis olla jo sellaiset, että ruokaturvakin parantui”, Häkkinen tiivistää. Keväällä luonto herää eloon, mutta ihminen ei näillä leveyspiireillä vielä pariin kuukauteen nauttimaan luonnon anteliaisuudesta. Saman tien alkoi tuntua, miten kolesteroli kasautuu suoniin. Siellä nimittäin mainostettiin laatukahvia juuri tuolla hinnalla ja kun sitä ryntäsi hakemaan, oli kahvi lopussa. Moni kauppa on huomannut saman, sillä kahvista näkee jo rajuja sisäänheittoalennuksia. Heti ruokalistan alkuun kerrotaan, mistä jauhot (Malmgård), kasvikset (mm. Jos pettu oli kerätty nimenomaan keväällä ja sitä käytettiin ruisjauhojen ohessa eikä leivän pääraaka-aineena, elimistö pystyi käyttämään pettua hyväkseen. ”Meillä Suomessa löytyy ehdottomasti useita helmiä myös maaseudulta. Kolumnin kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö. Näin vahvasti viljaan perustuvaa ruokavaliota voi näillä leveyspiireillä pitää riskipelinä, ja aivan erityisen vaarallista viljapitoiseen ruokaan oli pohjata Itäja Pohjois-Suomessa. Ravintolassa ollaan selvästi ylpeitä siitä, mistä tarjottava ruoka tulee. Automaateissa on metallinen suodatin ja siksi ne päästävät kahvin kolesterolia nostavat ainesosat suoraan kuppiin. Nyt olemme aloittaneet jo sosiaalisen median sisältökampanjan, jossa on keskitytty Pohjois-Karjalan ruokatarjontaan. Kaikkein hankalinta aikaa oli kevät, ja keväällä myös kuolleisuus oli korkeimmillaan. Ensinnäkin tavallisen kansan ravinto oli maatalousyhteiskunnassa melkoisen yksipuolista ja viljapainotteista. Vajaa kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin ravintola onnistuu yllättämään asiakkaansa. Eipä ihme, että kahvi puhuttaa kahvipöydässä. ”Rahoituksen avulla pystymme luomaan imagokampanjan, jolla vahvistamme mielikuvia suomalaisesta ruoasta. Lue lisää MT.FI/reseptit tai oheisella QR-koodilla Reseptihausta löydät kotikeittiössä testatut reseptit arkeen ja juhlaan. Palvelusta voit hakea reseptejä esimerkiksi teemoilla, raaka-aineilla tai ateriatyypillä – kokeile ja nappaa herkullisimmat talteen. 1900-luvun alussa yksittäisestä kadosta johtuva kuolleisuuspiikki alkoi olla jo merkittävästi loivempi kuin vielä muutamaa vuosikymmentä aiemmin, sillä yleinen elintaso oli kohentunut. ”Vetovoima syntyy pohjoisista elinolosuhteista, mikä tekee ruoastamme jo lähtökohtaisesti puhdasta ja terveellistä. Keväällä Suomen luonto vasta heräilee, mutta ihmiselle luonto alkaa tarjoilla ensimmäisiä antimiaan vasta kesällä. En ole kovin herkkä kahvin maistaja, mutta pari halpiskahvia on ollut alle arvoasteikon. Vasta kesä toi helpotuksen liikenneyhteyksiin. Suomalaisen ruoan tunnettavuuteen on tulossa nyt muutos uuden Visit Finlandin kolme vuotta kestävän projektin myötä, joka on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen maaja metsätalousministeriöltä. Tuota tarjousta kannatti jo metsästää, sillä jos jostain vastaavan hintaista kahvia löytää, on sen laatu yleensä aika heikkoa. ”Aiomme tutkia tarkkaan, mitä viestejä ja keinoja he käyttävät markkinoinnissaan. Jopa 90 prosenttia tavallisen kansan saamasta päivittäisestä energiasta oli peräisin ohrasta ja rukiista. Ikää tulee ja kolesteroli nousee. Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hookin mukaan paikallinen, aito ja puhdas ruoka ovat ehdottomasti Suomen vahvimpia ruokamatkailuvaltteja. Kuvassa pähkinäpensas maaliskuun lopulla. Keväistä nälkää taltutettiin tavallisinakin vuosina pettuleivällä. Ateljé Finneä on todella helppo suositella. Suomalainen puhdas ruoka halutaan entistä vahvemmin maailmankartalle turisteja houkuttelemaan. Luin lehdestä, että toisin kuin kodin kahvinkeittimessä, työpaikkojen automaateissa ei ole suodatinpusseja. JANIKO KEMPPI Kahvipöydissä puhutaan kahvista Työkaveri näytti kahvitauolla kuvaa puhelimestaan. Vuosien 1866–1868 suuret nälkävuodet saivat Suomessa katastrofaaliset mittasuhteet, koska kylmyys vei sadon, eikä viljavarastoissa ollut syömäviljaa, vaan tuolloin varastoitiin pelkästään siemenviljaa. Ennen noin seitsemän euron kahvi tuntui kalliilta ja jäi hyllyyn. ”1800-luvulta on säilynyt paljon kuvauksia siitä, miten ihmiset laihtuivat keväällä, sillä ruokaa ei kerta kaikkiaan ollut paljoa jäljellä”, Häkkinen kuvailee. Yhtenä esimerkkinä ruokamatkailun onnistujamaista on Tanska, joka on onnistunut kasvattamaan Kööpenhaminasta viime vuosien aikana yhden Euroopan kiinnostavimmista ruokakaupungeista. Kun on riittävän nälkä, ihminen syö epätoivoissaan suunnilleen mitä vain, Häkkinen lisää. Tarkoitus on tuoda esille erilaisia ruokakohteita viikoittain.” Näin Suomesta tehdään ruokamatkailumaa Yhä useampi matkustaa ruoan perässä. Jos hintakeskustelu joskus hiipuu, takaraivossa hakkaa toinenkin kahviasia. Häkkisen mukaan tilanteen paraneminen oli yhdistelmä varastoja, rautatieyhteyksien tuomaa ympärivuotisten liikenneyhteyksien paranemista, karjatalouden kehittymistä ja työväenliikkeen esille nostamia sosiaalisia kysymyksiä. Joku päivä sitten tiirailin marketin hyllyä ja kympin pintaan maksoivat kaikki tavalliset kahvit. Katastrofin ainekset olivat nopeasti kasassa, jos sää ei suosinut viljanviljelyä. Hook arvioi, että juuri rahoitus ja tarkka panostusten kohdistaminen on auttanut tässä ratkaisevasti. TUOVI MÄKIPERE JAANA KANKAANPÄÄ Ruoka on monelle turistille entistä suurempi syy lähteä matkalle. Lisäksi syötiin hernekasvien varsia ja jopa varastoituja puunlehtiä ja neulasia.” Ruoka oli siis tiukassa keväisin tavanomaisinakin vuosina, mutta aivan oman lukunsa muodostivat katovuodet. Jälkiruoka on hyvä, mutta sellaisenaan ei aivan yhtä kekseliäs kuin aiemmat ruokalajit. ”Olemme selvittäneet tähän mennessä useiden tutkimuslähteiden kautta trendejä, jotka kiinnostavat maailmalla. Ei sitä tarvitse joka päivä ostaa ja kokonaiskustannus on lopulta aika maltillinen. JANIKO KEMPPI Kotimainen ruokalista hurmasi SÖIN TÄÄLLÄ
Vaikka vauvojen vaihtumisen riski on nykyään pieni, on se silti olemassa. Sarjan englanninkielinen nimi Playing Nice antaa osviittaa siitä, millainen ihminen piilee Milesin sievän ulkokuoren alla. Kirjoittaja on MT:n toimittaja. Rahoitus on kuitenkin kanavalla kohtalonkysymys. Miehen hyväntahtoisuuteen verhottu käytös saa varoituskellot soimaan heti ensimmäisessä jaksossa. Esiin nouseva eettinen pulma on kiinnostava. (12) 22.45 Sodan silmät 1918 (12) 23.07 Tulella kirjoitettua (12) MTV SUB 07.00 Monchhichi 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.05 Viisi miestä viikossa 08.30 Suurmestari UK 09.30 Kuokkavieras Kataja 10.30 Simpsonit 12.30 The Summit Suomi 14.00 Laittomien autojen takavarikoijat 16.00 Koiralle koti 17.00 Tämä on tämä 18.00 Ultimate Police Interceptors 19.00 Frendit 19.30 Frendit 20.00 Frendit 20.30 Frendit 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Jos vanhemmat ovat ehtineet kasvattaa lapsiaan jo useamman vuoden ajan, tuntuisi suorastaan raadolliselta vaihtaa koteja vain biologian tähden. Seikkailu Muonion jylhissä maisemissa alkaa, kun kilpailijat saapuvat Lapin luonnon armoille. Kaikki jaksot nähtävillä Yle Areenassa. Elinikäiset ystävät ja pelisuunnittelijat Ripe ja Noora kohtaavat vaikeuksia peliyhtiö Krillissä. Alfan ohjelmatarjonta on hyvin samankaltainen kuin AlfaTV:n aikana. Toki vaihtuminen huomattiin toisen äidin toimesta jo seuraavana päivänä. Pariskunta päättää pelata yhtä kovilla panoksilla ja vaatia yhtä lailla itselleen molempien lasten huoltajuutta. Yhtiön toiminnanjohtaja on Hannu Haukka. Tuolloin ei ollut vielä käytössä vauvojen ranteiden ja nilkkojen ympärille syntymän jälkeen kiinnitettäviä tunnisterannekkeita. Timo Soinin Päivän Soinissa ovat vierailleet tähän mennessä esimerkiksi Jarmo Korhonen, Sami Kilpeläinen, Mikko Hautala ja Riku Aalto. Joutuuko joku lähtemään kotiin, vaikka matka on vasta alussa. 19.40 Kuukukkamurhat (12) 20.29 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Kovan viikon ilta 21.30 Minkä taakseen jättää (12) 23.01 Halln (S) 23.17 Minun musiikkini YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 12.4 06.52 Hyrräpäät (S) 07.04 Miguelin matkassa 07.09 Pipsa Possu (S) 07.14 Franklin ja ystävät (S) 07.25 Robo ja riiviöt (S) 07.30 Hiiritalon Sam ja Julia (S) 07.37 Pikku Kakkonen 07.38 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.53 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.14 Tuuri (S) 08.21 Barbapapa (S) 08.32 Rollen remmi (S) 08.44 Pelastajapartio (S) 09.00 Patu-koira (7) 09.08 Voihan Poni (7) 09.20 Auri ja maailman eläimet (S) 09.32 Alex Player (7) 09.54 Antiikin aikaan keksittyä (7) 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Koiraneidin kiusallinen vaiva 10.30 Pohjoisen eläinlääkärit 10.51 Pohjoisen eläinlääkärit 11.12 Pohjoisen eläinlääkärit 11.33 Pohjoisen eläinlääkärit 11.54 Pohjoisen eläinlääkärit 12.15 Luontotuokio 12.31 Luontomatkalla Ugandassa 13.30 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 14.00 Katoava Pohjola: Turistien taivas 14.45 Ihastuttava tarina tytöstä, joka halusi lentää 15.45 Lehmän vuosi (7) 16.32 Jalkapallon Veikkausliiga: Inter-Gnistan 19.20 Sohvaperunat 20.11 YleX Otto 20.25 Vesku (S) 22.10 Sami Grand Prix 2025 00.00 Modernit miehet (S) MTV3 06.35 Taikapuutarhan pikkuötökät 06.45 Taikapuutarhan pikkuötökät 07.00 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Kaisu Kuu (S) 07.35 Dronix (S) 08.00 Emmerdale (7) 08.25 Emmerdale (7) 08.55 Huomenta Suomi 12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Elokuva: Bling Timanttinen tarina (7) 15.00 Julkkisten tietotoimisto 15.30 Unelmia Italiassa 16.00 Stadi vs. Kesämyrskyt tuovat mukanaan jyrisevän ukkosen, salamoinnin, rankkasateet ja piiskaavat raekuurot. Vuonna 2013 muutaman tunnin välein syntyneet vauvat vaihtuivat Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Ahdistava ja jännittävä tunnelma pysyy yllä aivan loppumetreille saakka. Ystävyys alkaa rakoilla, kun vanhat kaunat nousevat pintaan larppipolttareissa. Mujunen ja Pasi ovat kaveripiirin leikkimielisen poikamiesklupin kantavia voimia Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Kiihtelysvaarassa. ANNI-SOFIA HOPPI 20 perjantaina 11. Kilpailijat ovat taittaneet matkan maata pitkin ensimmäiselle välietapille. Maaseudun Tulevaisuus Oletteko huomanneet, että konkurssin tehnyt AlfaTV on palannut hiljaisuudessa takaisin televisioon. JUHO MÄKELÄ Mitä jos saisit eräänä päivänä kuulla, ettei lapsesi olekaan omasi. Millä meriiteillä kukin saa nähdä ja kasvattaa kenenkin lasta. Tästä asetelmasta alkaa Ylellä nähtävä neliosainen James Nortonin tähdittämä trilleri Vaihtuneet elämät. Ilkka ”Ile” Vainio puolestaan tenttaa kulttuurialan ihmisiä Mikko Alatalosta Kari Hotakaiseen ja Mariskasta Remu Aaltoseen. Rajaseudun poikamiehet Yle Areenassa. Ainakaan biologisesti. Onneksi Pohjois-Karjalan poikamiehillä on toisensa, ja klupilaisten veriveljeys tuo lohtua naisten puutteeseen. John Wick (Keanu Reeves) on pakotettu palaamaan eläkkeeltä, kun vanha liittolainen suunnittelee kaappaavansa vallan italialaisessa palkkamurhaajien killassa. Sarja perustuu samannimiseen J. Päähenkilö Mujusen orastava suhde kariutuu, kun hän kohmeloisena myöhästyy pari tuntia sovituilta treffeiltä. Entä mikä nähdään oikeudessa hyvän vanhemman mittarina. Yhtäkkiä matto vedetään Maddien ja Peten jalkojen alta, kun he saavat kuulla Milesin tavoittelevan molempien poikien huoltajuutta keinolla millä hyvänsä. Lähetykset alkavat kello 19.30. Alkaa kiivas ja keinoja kaihtamaton oikeustaistelu, jossa lapset joutuvat aikuisten pelinappuloiksi. Sää Anna Keränen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Alma ja Jenny Show 10.00 Yle Uutiset 10.05 Alma ja Jenny Show 11.00 Yle Uutiset 11.02 Alma ja Jenny Show 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Levylautakunta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Suomen Viikonloppu 18.00 Yle Uutiset 18.02 Sekahaku Jenna Bågeberg 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Uutisviikko selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Menomesta 23.00 Yle Uutiset 23.02 Menomesta 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 02.40 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Sekahaku Jenna Bågeberg 03.50 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Anna Keränen 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Anna Keränen 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Anna Keränen RADIO-OHJELMAT LAUANTAI 12.4. Paikoin epäuskottavista juonenkäänteistä huolimatta sarja koukuttaa eikä sitä halua jättää kesken kaiken. Nortonin näyttelemän roolihahmon Peten ja hänen vaimonsa Maddien ( Niamh Algar) elämät kääntyvät päälaelleen, kun he saavat tietää, ettei heidän poikansa Theo ( Alban Guo) olekaan heidän. Pariskunnat löytävät nopeasti yhteisen sävelen, mutta sitä ei kestä kauaa. 21.00 Top Gear Suomi 22.30 Tulossa: Burgerimiehet Välimerellä 22.40 Mies ja alaston ase 00.30 Koskinen: Piripolkka 02.20 Suomen huutokauppakeisari 03.20 Suomen tulli (S) 03.50 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 07.45 Keskusteluvartti 08.00 Puutarhakausi 09.00 Vihreämpi elämä 09.30 Eläinsairaala 10.30 Nuorisourheilu puntarissa 11.00 Kaikki jää perinnöksi 12.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 12.55 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 13.53 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 14.52 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 15.52 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.50 Elävä arkisto: Pro arte utili 17.06 Elokuvan hetki: Omenavarkaat (S) 17.25 Mårten Mickos Otaniemestä Piilaaksoon 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Matti Maantierotta (S) 18.25 Leikkien keräilijät (S) 18.33 Koirien kopla (S) 18.45 Planet Enkel (7) 19.00 Ilo irti, Louise (S) 19.23 Norjaa ristiin rastiin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Coco Chanel 20.50 Matkalla sukulaisten luo Haminaan 21.01 Järjettömän paska idea. Pian selviää, että vauvat ovat vaihtuneet heti syntymän jälkeen sairaalassa. Suunnistustehtävän päätepisteessä selviää joukkueiden ensimmäiset kapteenit, joiden tehtävänä on johdattaa joukkueensa voittoon. Jo parin vuoden ajan toiset vanhemmat, Miles ( James McArdle) ja Lycy ( Jessica Brown Findlay), ovat kasvattaneet toista vauvaa, Davidia ( Fraser Cornelissen). Erkko Lyytisen ohjaamassa dokumentissa erähenkiset ukot käyvät pöllisavotassa, kuuntelevat vanhaa Suomi-iskelmää ja yrittävät metsästää naisia erityisesti Joensuun yöstä. DIGIPAIMEN AlfaTV tekee paluun JUHO MÄKELÄ juho.makela@mt.fi Yle Areenassa on nähtävissä taas vuonna 2003 valmistunut klassikkodokumentti Rajaseudun poikamiehet. Vanhempien pahin painajainen käy toteen James Nortonin esittämä roolihahmo Pete kokee elämää mullistavan järkytyksen, kun oma lapsi paljastuukin toiseksi. TV & RADIO Seuraavan kerran radioja tv-ohjelmat julkaistaan MT:ssä pääsiäisen vuoksi jo 16.4. Ohjelmatarjonnan perusteella Alfa yrittää edelleen vedota maaseudulla asuviin, arvokonservatiivisiin ja kristillisiin katsojiin. Välillä viinaa maistuu liikaa. Kaapelitelevisiossa Alfalla ei vielä ole lähetyksiä. Kuka elää kenenkin unelmaa. Mikä lopulta määrittää oman lapsen. Lande 17.00 The Summit Suomi 18.30 Ihanat siirtolapuutarhat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 Tulosruutu 19.30 Race Across The World Suomi. Ohjelmassa seurataan miten eläimet vastaavat luonnonvoimien haasteisiin. P. AlfaMedia Gropin taustalla toimii edelleen tuttu keravalainen yleiskristillinen lähetysjärjestö IRR-TV. Näiden kysymysten syvällisemmän pohtimisen sijaan sarjan juoni kääntyy saippuaoopperan suuntaan, kun esiin vyörytetään salaisuuksia, masennusta, kannabiskarkkeja ja jopa mahdollinen murha. Delaneyn kirjaan. Vielä 1900-luvun alkupuolella vauvojen vaihtuminen sairaalassa oli arkipäiväisempää, kun vauvat tuotiin äideille imettäviksi samaan aikaan. 21.00 Tämä on tämä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto ja Jokeri 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: John Wick: Chapter 2. 22.00 NHL: Carolina NY Rangers 00.45 Rikospaikka 01.40 Simpsonit 02.40 Suurmestari UK 03.40 Ulosottomiehet MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 07.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 08.30 Uusi elämä etelässä 09.30 Uusi elämä etelässä 10.30 Donal Skehan: Syödään yhdessä 11.00 Unelmia Italiassa 11.30 Koko Suomi leipoo 12.30 MasterChef Suomi 14.00 Kotoisa 15.00 Supernanny Suomi 16.00 Race Across The World Suomi 17.30 Ihanat siirtolapuutarhat 18.00 Unelma-asunto auringon alta 19.00 Midsomerin murhat: Vuosikertamurha 21.00 Elokuva: Book Club Väreileviä lukunautintoja 23.05 Murha Helsingörissä 00.05 Murha Helsingörissä 01.00 The Murder of Bianca Devins: Social Media Murders 01.55 College Admissions Scandal 03.50 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Puutarhan pelastajat 12.00 Sinkkuillallinen 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Maryn helpot kokkailut 14.30 Lomakoti auringon alta 15.30 Lomakoti auringon alta 16.30 Korkeasaari 17.30 Koti koiralle UK 18.30 Huvila & Huussi 19.30 Farmi Suomi 21.00 Tulossa: Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 21.05 The Voice of Finland 23.05 Remppa vai muutto Suomi 00.05 Brittien ökyimmät myyntikohteet 01.10 Lomakoti auringon alta 02.10 Lomakoti auringon alta 03.10 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa JIM 09.00 Suomen huutokauppakeisari 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Suomen huutokauppakeisari 11.30 Kuppilat kuntoon, Ville Haapasalo ja Pipsa Hurmerinta! 12.30 Kuppilat kuntoon, Ville Haapasalo ja Pipsa Hurmerinta! 13.30 Burgerimiehet Aasiassa 14.30 Petolliset UK 15.50 Panttilainaamo 19.30 Erikoisjoukot 21.00 Leijonan luola Suomi 22.00 Michael Monroe -dokumenttielokuva (S) 00.05 Poliisit 2017 (S) 00.35 Poliisit 2017 (S) 01.05 Poliisit 2017 (S) 01.35 Muinaiset avaruusoliot 02.35 Suomen huutokauppakeisari 03.35 Duudsonit tuli taloon TV5 06.10 Asunnon metsästäjät 06.35 Rantataloa etsimässä 07.00 Rantataloa etsimässä 07.20 Unelmahäät 08.05 Unelmahäät 08.55 Kaikki vastaan kaikki 09.55 Lainvalvojat 10.25 Lainvalvojat 11.00 Ruotsin rajavartijat 12.00 Poliisikamera Ruotsi 13.05 Elokuva: Muklat: Viirun ja Pesosen talon asukit 14.50 Elokuva: Lego Ninjago elokuva 17.10 Ihmeotukset ja niiden olinpaikat 20.00 Jääkiekon naisten MM: Suomi-Tshekki 22.30 Elokuva: Superman Returns 01.40 Hurjat takaa-ajot 02.55 Maanteiden sankarit 03.55 Arvokaman etsijät: Entisöijät 04.55 Lainvalvojat 05.25 Lainvalvojat NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Turvatarkastus: Ensimmäinen luokka Etelä-Amerikassa 06.45 Richard Hammondin autopaja 07.35 Food Factory USA 08.00 Rakennuskatastrofit 08.50 Patagonian huippujen valloittajat 09.40 Ravintolat maailman laidalla 10.30 Delfiinien ja haiden taisto 11.20 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 12.10 Mahdotonta rakentamassa 13.00 Lentoturmatutkinta 13.50 Maailman mystiset saaret 14.40 Maailman mystiset saaret 15.30 Maailman mystiset saaret 16.20 Maailman mystiset saaret 17.10 Maailman mystiset saaret 18.05 Elämää äärirajoilla: Alaska 19.00 NG Wild: Upea Australia 20.00 Richard Hammondin autopaja 21.00 Egyptin kadonneet aarteet 22.00 Legendojen merirosvot 23.00 Huumebisnes Oy 23.55 Kiven sisällä 00.45 Egyptin kadonneet aarteet 01.35 Toinen maailmansota: Pinnanalainen helvetti 02.25 Toinen maailmansota ylhäältä päin 03.15 Richard Hammondin autopaja 04.05 Food Factory USA 04.30 Historialliset katastrofit 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Onnenpyörä VIP 06.45 Onnenpyörä VIP 07.30 Simpsonit 09.00 Rillit huurussa 09.30 Rillit huurussa 10.00 Rillit huurussa 10.30 Rillit huurussa 11.00 Tuho-osasto 11.30 Tuho-osasto 12.00 Silent Library Suomi 12.30 Silent Library Suomi 13.00 Family Guy 13.30 Family Guy 14.00 Family Guy 14.30 Family Guy 15.00 Family Guy 15.30 Family Guy 16.00 Moderni perhe 16.30 Moderni perhe 17.00 Moderni perhe 17.30 Moderni perhe 18.00 Sampo ja kotivideot 18.30 Sampo ja kotivideot 19.00 Miehen puolikkaat 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Elokuva: Ota kiinni jos saat 23.45 Family Guy 00.15 Family Guy 00.40 Family Guy 01.10 Family Guy 01.35 Miehen puolikkaat 02.05 Miehen puolikkaat 02.30 Miehen puolikkaat 02.55 Miehen puolikkaat 03.20 Miehen puolikkaat 03.45 Melkein MENSA 04.45 Onnenpyörä VIP 05.35 Lapin poliisit. Brittisarjassa seurataan kahden eri perheen kamppailua huoltajuudesta. McArdle onnistuu roolissaan mainiosti, sillä katsojan ärsytys ja kiukku hahmoa kohtaan vain kasvaa jakso jaksolta. KUVA: YLE Ahdistava ja jännittävä tunnelma pysyy yllä aivan loppumetreille saakka. Lisäksi Alfan ohjelmia voi katsoa verkossa Permanto-palvelussa. Heille selviää, että kisassa ratkaisee taitojen lisäksi myös tuuri. Nimi on tosi lyhentynyt Alfaksi. huhtikuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT LAUANTAI 12.4. Heillä on edessään haastavia tehtäviä, sekä neljä viikkoa elämää leiriolosuhteissa. YLE TV1 07.00 Anne ja Anders Afrikassa 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Suola uhka vai mahdollisuus. YLE RADIO 1 06.30 Aamuklassinen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Radio 1 soi 07.20 Kulttuurin kulmilla 07.31 Luomiskertomus: Arto Kivimäen suomentama Plautus pilkkaa tärkeileviä miehiä 07.56 Yksi on hyvää seuraa 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Hartaita säveliä 08.25 Aamuhartaus 08.35 Minne Rinne vie: Artek ja Alvar Aalto 2/2 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Rytmikamari 11.00 Näistä levyistä en luovu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Siivekkäät J4: Äärimmäisyyksien gaala 13.05 Uudet levyt 14.00 Ruben Stiller 15.00 Radioteatteri esittää: Kerran viel’ Suomisen perhe! osa 3 15.16 Yksi on hyvää seuraa 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Miia Krause 18.00 Ehtookellot: Mäntsälän kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Etnomusiikin Sävel on vapaa / 09 144 800 21.00 Yle Uutiset 21.03 Uutispodcast 21.29 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Minne Rinne vie 22.20 Kielen päällä 22.30 Keinuva talo Mika Kauhanen 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. Alfa näkyy antennitalouksissa kanavapaikalla 16, ja ohjelmaa esitetään iltaisin pienimuotoisesti muutama tunti. Vauvojen vaihtuminen saa pohtimaan, mitä itse tekisi vastaavassa tilanteessa. VIIKON VALINTA Mujunen on Rajaseudun poikamiehet -dokumentin päähenkilö. 00.55 Roba 01.45 Doc: Incel naisvihaa ja väkivaltaa (16) 02.50 Rules of the Game (12) 03.55 Poliisit UK: Ajojahti NELONEN 06.00 Bing 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.30 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.50 Smurffit (7) 07.05 Smurffit (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 08.00 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 08.25 LEGO City Adventures (7) 08.35 S.M.A.S.H! 08.50 Angry Birds Toons 08.55 Angry Birds Toons 09.00 LEGO Friends: Uusia alkuja 09.50 Lomakoti auringon alta 10.50 Lomakoti auringon alta 11.50 Poliisikoira Rex (12) 12.55 Madagascar 3 (7) 14.45 Diili 16.15 Remppa vai muutto Suomi 17.15 The Voice of Finland 19.15 IS-HS-pikatentti 19.30 Suuri seikkailu. 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Mao Kiinan punainen keisari (12) 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Yle Uutiset alueeltasi 11.35 Yle Oddasat 11.39 Oddasat 11.55 Tarinoita järviltä 12.00 Tanja ja kuuro Eurooppa: Päätepisteenä Slovenia 12.30 RSO Musiikkitalossa (S) 13.06 Urho 14.05 Historia: Toisen maailmansodan orvot (12) 15.00 Suvikset (S) 15.20 Efter Nio 16.20 Ulos luontoon Kevätseuranta 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Neiti Scarlet ja Herttua (12) 17.54 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Myrskyn armoilla. Sanna Ukkola, Hjallis Harkimo ja dosentti Arto Luukkainen juontavat edelleen omia ohjelmiaan. Alfan ohjelmistossa on myös raportteja Ukrainan sodasta ja Israel-Studio
20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syöksykierre (12) 22.45 Oddasat 23.00 Vankivaunu. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Tämä on tämä 23.35 Kotoisa 00.30 Supernanny Suomi 01.20 Suurmestari 02.15 Rules of the Game (12) 03.25 Poliisit UK: Ajojahti 04.25 Teknavi NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.25 Smurffit 06.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.10 LEGO Ninjago 07.25 LEGO Ninjago 07.35 S.M.A.S.H! 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 10.00 Lomakoti auringon alta 11.00 Haluatko miljonääriksi. Lisäksi jännitetään, mikä hintapuolue voittaa vaalit ja kuka piilottelee vaalireiässä. 13.30 Unelmia Italiassa 14.00 MasterChef Suomi 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 12.57 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Välilevyjä: Muuttuneet vuodenajat 14.00 Marko Gustafssonin vieraana kirjailija Elina Hirvonen 15.00 Elävä historia: Monty Python -legenda Michael Palin selvitti unohdetun isosetänsä tarinan Harry Palin ei sopinut viktoriaaniseen muottiin 15.50 Viikon luontoääni: Harmaahaikara 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.11 Laura Korhosen Jazzklubi 18.11 Jazzklubin illan keikka: Sointi Jazz Orchestra with Ivo Neame Kerava Jazzissa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi: Klubi-isäntänä Juhani Kansi 20.00 Suuren maanantain aamupalvelus Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkosta Joensuusta 21.00 Yle Uutiset 21.03 Uutispodcast 21.29 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt 22.27 Sari Valto 23.25 Romano mirits 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. Seuraa alueja kuntavaalien ääntenlaskentaa Svenska Ylen vaalivalvojaisissa. 22.00 Kymmenen uutiset ja sää 22.15 Tulosruutu 22.25 Kuntaja aluevaalit: Tulosilta 23.30 Teknavi. Erikoiskommentaattoreina professori Åsa von Schoultz ja kuntatutkija Siv Sandberg. Alueja kuntavaalien tulos ratkeaa Ylen suorassa tuloslähetyksessä. Sesonki Apelgårdenissa lähenee loppuaan, ja on aika kuulla John Taylorin vinkit talveen. 15.40 Metsäsuomalaiset 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.07 Murha paratiisissa 18.00 Yle Uutiset 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kulttuuricocktail Kirjat 19.30 Kovan viikon ilta 20.00 Elossa 24h. Rovaniemi saa oman supersankarin, kun salaperäinen ”Kostaja” auttaa poliisia laittamalla rötöstelijöitä nippuun oman käden oikeudella. 20.29 Yle Uutiset 20.40 Urheiluruutu 20.45 Tulosilta YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kaapo (S) 07.17 Dalin leikkiseikkailut (S) 07.29 Pippa ja Popi (S) 07.36 Pikku perunat (S) 07.40 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.51 Pikku Kakkonen 07.53 Oktonautit (S) 08.06 Ryhmä Hau (S) 08.28 Salasaaren seikkailijat 09.00 Näin meillä (7) 09.12 Keltainen Lumimies (7) 09.24 Olipa kerran keksintö (7) 09.31 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 09.43 Athleticus (S) 09.45 Kiljuset! (S) 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Pudonnut Minni-kissa hengenvaarassa 10.30 Pohjoisen eläinlääkärit 10.51 Pohjoisen eläinlääkärit 11.12 Pohjoisen eläinlääkärit 11.33 Pohjoisen eläinlääkärit 11.54 Pohjoisen eläinlääkärit 12.17 Maailman pisin hiihtokilpailu 12.45 Maailman pisin hiihtokilpailu 13.14 Maailman pisin hiihtokilpailu 13.45 Pulkkinen (S) 14.08 Pulkkinen (S) 14.35 Luontoihmeitä 2019 15.55 Idris Elban kovassa koulussa 16.55 Valioliigan tarina: Rahan mahti 17.40 Liinalla kävely 600 metrin korkeudessa 18.30 Vikin ja Köpin matkailuohjelma 19.20 Kissapetojen matkassa 20.15 Suvikset (S) 20.35 Hillo (12) 21.00 Diddy: Supertähden tuho (16) 22.35 Rikostarinoita Suomesta (12) 23.05 Sirpaleiden talo (12) MTV3 06.30 Myyrän parhaat ystävät 2 06.40 Myyrän parhaat ystävät 2 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.15 Kaisu Kuu (S) 07.30 Emmerdale (7) 08.00 Emmerdale (7) 08.25 Emmerdale (S) 08.55 Huomenta Suomi 12.00 Ihanat siirtolapuutarhat 12.30 Kotoisa. Suomipop. On tapahtumarekkaa. Toisessa jaksossa kilpailijat poppaavat suomalaisen musiikin tahtiin. On pizzakärryä. 00.00 Race Across The World Suomi 01.25 Tämä on tämä 02.15 Suurmestari 03.05 Veriveljet 03.55 Veriveljet NELONEN 06.00 Bing 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.30 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.50 Smurffit (7) 07.05 Smurffit (7) 07.15 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.40 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 08.00 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7) 08.25 LEGO City Adventures (7) 08.35 S.M.A.S.H! 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Korkeasaari 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Farmi Suomi 12.00 Poliisikoira Rex (12) 13.00 Madagascar 3 (7) 14.55 Leijonan luola Suomi 15.55 Erikoisjoukot 17.25 Top Gear Suomi 18.55 Ehtoolehto 19.30 Tähdet, tähdet. Akusti, 49, odottaa tietoa, voidaanko munuaissiirto tehdä. Näyttelijöinä loistavat Sanna Stellan, Iikka Forss, Adeliina Arajuuri, Santtu Karvonen ja Heikki Ranta. Ennen viihtyisän pihan toteutumista on saatava naapureilta ja taloyhtiöltä siunaus suunnitelmille. MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Simpsonit 09.00 Suomen surkein kuski 10.00 Suurmestari 11.00 Huutokaupan metsästäjät 12.00 Bob’s Burgers 12.30 Vintiöt 13.00 Simpsonit 13.30 Simpsonit 14.00 Ultimate Police Interceptors 15.00 Huutokaupan metsästäjät 16.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.00 Simpsonit 17.30 Simpsonit 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Frendit 19.30 Frendit 20.00 Love Island Suomi 21.00 Elokuva: Beck: Epäilyksen tuolla puolen (40) 22.50 Simpsonit 23.20 Simpsonit 23.50 Tämä on tämä 00.50 Ultimate Police Interceptors 01.50 Huutokaupan metsästäjät 02.50 Elämää äärirajoilla: Alaska MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Tiny House Hunting 07.00 Gregg Wallace minilomalla 08.00 Donal Skehan: Syödään yhdessä 08.30 Tiny House Hunting 09.00 Unelma-asunto auringon alta 10.00 Remontilla rahoiksi 11.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 12.00 Unelma-asunto auringon alta 13.00 Emmerdale 13.30 Ensitreffit alttarilla AUS 15.10 Ihanat siirtolapuutarhat 15.40 Tähdet vs. Risto Virtanen ottaa selvää, millä varmistetaan moottorin hyvä voitelu. 22.35 Suuri seikkailu 00.05 Suomen huutokauppakeisari 01.05 Suomen tulli (S) 01.35 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 07.50 Petra rakastaa itseään 08.20 Aivan yksin 09.00 Ruotsin ihailluin mies 10.00 Ruokamakasiini 10.30 Antiikkikaksintaistelu 11.00 Nerdrumin perhe (S) 11.47 Herkkuja: Vadelmakakku 12.00 Je’vida (12) 13.40 Järjettömän paska idea (12) 15.25 Matkalla sukulaisten luo Haminaan 15.36 Kesken (S) 16.06 Word! (S) 16.15 Kulttuuricocktail Kirjat 16.45 Kulttuuricocktail Live 17.16 Egenlandin matkakohteet: Strömman rautaiset kanavavahdit 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Miniagentit (7) 18.11 Dinokaupungin Riku (S) 18.16 Koira nimeltä Ib (S) 18.21 Jengin puolesta (7) 18.30 Puutarhakausi. Pikkukaupungin laitamille on ilmestynyt vajoama, iso monttu, mikä aiheuttaa ihmetystä lähestyvien kunnallisvaalien alla. Kaiken on oltava viimeistä piirtoa myöten kunnossa ja vielä tavallistakin juhlavampaa. 21.00 Efter Nio 22.00 Kipupiste (12) 23.00 Veli (7) 23.35 Veli (12) YLE TV1 07.00 Ykkösaamu 07.40 Islantilaisia paikannimiä 07.55 Pieni suuri maailma 08.00 Avara luonto: Myrskyn armoilla 08.55 Perjantai-dokkari: Lempeä avohakkaaja 09.10 Flinkkilä & Kellomäki 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Mikaela&Thomas 11.15 Itse asiassa kuultuna: Sauli Niinistö 12.45 Tarinoita järviltä 12.50 Itse asiassa kuultuna: Anu Pentik 13.48 Kovan viikon ilta: Kaikki muut uutiset 13.50 Alina idässä 14.20 Unelma Lapista 14.50 Tusina tavaraa Suomesta 15.20 Kirjolla 15.50 Raha-Suomi: Nokian nousu ja uho 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Belgravia 17.55 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontotuokio 18.30 Pohjoisen tähti. Kaija Koo toivoo mökilleen upeaan maisemaan istuvaa kokonaisuutta. 23.30 Konnunsuon kaalet YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat (S) 07.18 Kuminakuja 19 (S) 07.29 Enni ja Roi (S) 07.41 Robo ja riiviöt (S) 07.46 Ryhmä Hau (S) 08.12 Ninjalinja (S) 08.24 Kärpästen Harri (7) 08.35 Unna Junná 08.45 Athleticus (S) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tiettömän taipaleen takana 09.40 Antiikkikaksintaistelu 10.10 Eränkävijät 10.40 Ruoka-Suomi 11.25 Äitini 11.39 Äitini 11.55 Syke (12) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Paksut pariskunnat 13.45 Kansakunnan olohuone (S) 15.00 Hetkiä Kalliossa: Eero Raittinen 15.05 Norja ilmasta nähtynä 15.15 Weggen huimapäät Lofooteilla 15.45 Luottomies 3 (S) 15.56 Pirjo (S) 16.00 Gilmoren tytöt (S) 16.43 Siskonpeti: Suomi-laulu (S) 16.45 Itse valtiaat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Egenlandin matkakohteet 18.10 Syke (12) 19.00 Sohvaperunat 19.50 Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä 20.00 Tekniikan titaanit pimeä puoli 20.47 Luottomies 3 (S) 21.00 Kirjolla 21.30 Jengirikolliset (12) 22.00 Kullannuput: Ajatuksen tasolla (12) 22.21 Karppi (12) 23.10 Stacey Dooley yökylässä MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Ihanat siirtolapuutarhat 12.30 Huimat huushollit 13.30 Selviytyjät 14.30 Supernanny Suomi 15.30 Kotoisa 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale. TELEVISIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 13.4. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Korkeasaari 15.55 Syke (12) 16.25 Syke (7) 16.55 Tähtiarpa 17.00 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 18.00 Tähdet, tähdet 20.00 Huvila & Huussi. Finaali käynnistyy isolla yllätyksellä. Neljästi viikossa kaukojunan runkoon liitetään vankivaunu. Pasi Mäenpää pureutuu kevään kiinnostaviin elektroniikkatuotteisiin. Huonokuntoinen piha remontoidaan kauniiksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Lillin, 9, selkärangan mutka oikaistaan vaativassa leikkauksessa. huhtikuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI 14.4. 21.00 Diili. Vaali-illan ratkaisuhetket puolueiden vaalivalvojaisista ja tunnelmat eri puolilta Suomea. Jenny Strömstedt ja Victoria Skoglund tulevat tarkastuskäynnille. Vierailemme paikan päällä puolueiden vaalivalvojaisissa sekä raportoimme illan kulusta kautta suomenruotsalaisten kuntien. Kuka sytyttää tulipalon heti alussa, keneltä kannattaa kysellä satasen lainaa ja kuka hiihtää itsensä kyyneliin. YLE TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 10.55 Yhteisvastuu 2025: Nella 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Virsistä viisi 12.30 Murha paratiisissa 13.25 Professori Masa (S) 14.45 Prisma: Suola uhka vai mahdollisuus. (12) 19.15 Tulosilta. Angelica valmistautuu oikeudenkäyntiin, mutta Nicola yrittää saada häntä kieltämään syytteet. Vaalivatko eläintarhat biologista monimuotoisuutta ja edesauttavat tärkeää tutkimusta. Maaseudun Tulevaisuus 21 perjantaina 11. Lydia elättelee toivoa paluusta yhteen Samin kanssa. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Svenska Ylen vaalivalvojaiset. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg. Jaajo pistää jopa neuvonantajien päät pyörälle. Häkkieläimistä sanotaan kaikenlaista, mutta mikä kaikki pitää oikeastaan paikkansa. Maanantai. (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Love Island Suomi 21.00 Roba. Studiossa tuloksia analysoidaan asiantuntijoiden johdolla. Pohjoisen ja etelän väliä junalla kulkee vuosittain viitisen tuhatta vankia. 15.00 Vintiöt 15.30 Race Across The World Suomi 16.00 UEFA Champions League viikkomakasiini 16.30 Elämää luonnon armoilla 17.30 Laittomien autojen takavarikoijat 18.30 Laittomien autojen takavarikoijat 21.00 Elokuva: Beck: Peitetehtävä (39) 22.45 Robin Hood 01.05 Simpsonit 02.05 Suurmestari UK 03.05 Ulosottomiehet MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 07.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 08.30 Unelmia Italiassa 09.00 Salatut elämät 09.30 Salatut elämät 10.00 Salatut elämät 10.30 Salatut elämät 11.00 Race Across The World Suomi 12.30 Ihanat siirtolapuutarhat 13.00 Unelma-asunto auringon alta 14.00 Unelma-asunto auringon alta 15.00 Unelma-asunto auringon alta 16.00 Unelma-asunto auringon alta 17.00 Sullivan’s Crossing 18.00 Sullivan’s Crossing 19.00 Midsomerin murhat: Tuhoon tuomitut temput 21.00 Elokuva: Veitset esiin kaikki ovat epäiltyjä 23.35 Murhaajien jalanjäljissä 00.35 Kauneutta hinnalla millä hyvänsä 01.35 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 02.30 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 03.25 Unelma-asunto auringon alta 04.20 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Puutarhan pelastajat 12.00 Sinkkuillallinen 13.00 Koti koiralle UK 14.00 Lomakoti auringon alta 15.00 Lomakoti auringon alta 16.00 Brittien ökyimmät myyntikohteet 17.00 Kapen keittiökaappaus 18.00 Remppa vai muutto Suomi 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 21.00 Syke 21.35 Syke 22.05 Syke 22.40 Syke 23.10 IS esittää: Sain sen videolle 23.20 NCIS Rikostutkijat 00.20 Lomakoti auringon alta 02.20 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa JIM 09.00 Suomen huutokauppakeisari 10.00 Suomen huutokauppakeisari 11.00 Kanadan rajalla 11.30 Kanadan rajalla 12.00 Kuppilat kuntoon, Ville Haapasalo ja Pipsa Hurmerinta! 13.00 Kuppilat kuntoon, Ville Haapasalo ja Pipsa Hurmerinta! 14.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 15.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 16.00 Tulossa: Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 16.05 Petolliset UK 17.30 Panttilainaamo 18.25 Tulossa: Burgerimiehet Välimerellä 18.30 Diili 20.00 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 21.00 Mies ja alaston ase 22.50 Leijonan luola Suomi 23.50 Poliisit 2017 (S) 00.20 Poliisit 2017 00.50 Poliisit 2017 01.20 Suomen huutokauppakeisari 02.20 Duudsonit tuli taloon (S) TV5 06.10 Asunnon metsästäjät 06.30 Asunnon metsästäjät 06.55 Rantataloa etsimässä 07.15 Rantataloa etsimässä 07.40 Unelmahäät 08.45 Marathon: Paris 11.30 Jääkiekon naisten MM: Suomi-Tshekki (u) 13.25 Arktiset Vedet 13.55 Lainvalvojat 14.25 Lainvalvojat 14.55 Elokuva: Trolls 16.50 Elokuva: A Monster Calls 19.05 Kaikki vastaan kaikki 20.00 Mentalist 21.00 Elokuva: After the Wedding 23.25 Elokuva: Love You For Now 02.00 Ruotsin rajavartijat 03.00 Lainvalvojat 03.30 Lainvalvojat 04.00 Maanteiden sankarit 05.00 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Turvatarkastus: Ensimmäinen luokka Rooma 06.45 NG Wild: Villit, viekkaat ja vaaralliset 07.30 Food Factory USA 07.55 Rakennuskatastrofit 08.40 Tiikereiden taistelu 09.30 Richard Hammondin autopaja 10.20 Egyptin kadonneet aarteet 11.10 David Blaine: Taikuuden takana 11.45 Jimmy Chin ja vaaran viehätys 12.10 Mutanttiset sääilmiöt 13.00 Lentoturmatutkinta 13.50 Legendojen merirosvot 14.40 Legendojen merirosvot 15.30 Legendojen merirosvot 16.20 Legendojen merirosvot 17.10 Legendojen merirosvot 18.05 Legendojen merirosvot 19.00 Legendojen merirosvot 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 David Blaine: Taikuuden takana 22.00 Escobarin virtahevot 23.00 Inside: Amerikan mafia 23.55 Rajasota 00.45 David Blaine: Taikuuden takana 01.35 Eurooppaa puolustamassa 02.25 Alamaailma Oy 03.15 Richard Hammondin autopaja 04.05 Food Factory USA 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Onnenpyörä VIP 06.45 Silent Library Suomi 07.05 Silent Library Suomi 07.30 Tuho-osasto 08.00 How I Met Your Father 08.30 How I Met Your Father 09.00 Sampo ja kotivideot 09.30 Sampo ja kotivideot 10.00 Moderni perhe 10.30 Moderni perhe 11.00 Moderni perhe 11.30 Moderni perhe 12.00 Simpsonit 12.30 Simpsonit 13.00 Simpsonit 13.30 Simpsonit 14.00 Simpsonit 14.30 Simpsonit 15.00 Miehen puolikkaat 15.30 Miehen puolikkaat 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Miehen puolikkaat 17.00 Miehen puolikkaat 17.30 Miehen puolikkaat 18.00 Miehen puolikkaat 18.30 Rillit huurussa 18.55 Rillit huurussa 19.20 Rillit huurussa 19.45 Rillit huurussa 20.10 Rillit huurussa 20.35 Rillit huurussa 21.00 Elokuva: Suuri puhallus 23.20 9-1-1 00.20 Tracker 01.20 High Potential 02.20 The Walking Dead: Daryl Dixon 03.25 Melkein MENSA 04.20 Onnenpyörä VIP 05.15 Onnenpyörä VIP. Google 16.00 Lemmen viemää 17.00 MasterChef Suomi 18.30 Unelmia Italiassa 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 Love Island Suomi 21.00 Kidfluencers 22.00 Elokuva: Killer Cheer Mom 00.00 Murhaajien jalanjäljissä 01.00 Hudson & Rex 01.55 Murha Helsingörissä 02.50 Murha Helsingörissä 03.45 Unelma-asunto auringon alta LIV 09.00 Farmi Suomi 12.00 Koti koiralle UK 13.00 Maryn helpot kokkailut 13.30 Kapen keittiökaappaus 14.30 Lomakoti auringon alta 15.30 Selviytyjät Suomi 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 19.00 Unelmien poikamies 21.00 Tapahtui Vegasissa 23.05 Sinkkuillallinen 00.05 Lomakoti auringon alta 01.05 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa JIM 09.00 Amazing Race Suomi 10.40 100 Places to Be 10.45 100 Places to Be 10.50 100 Places to Be 10.55 Kanadan rajalla 11.25 Kanadan rajalla 11.55 Christoffer Strandberg Show 12.55 Tulossa: Burgerimiehet Välimerellä 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 16.00 Raharemontti 17.00 Australian rajalla 17.30 Erikoisjoukot 19.00 Panttilainaamo 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Top Gear Suomi 22.30 Petolliset UK 23.55 Poliisit 2017 (S) 00.25 Poliisit 2017 (S) 00.55 Amerikan kovimmat keräilijät 01.55 Leijonan luola USA 02.55 Muinaiset avaruusoliot TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.35 Rantataloa etsimässä 07.00 Restaurant: Impossible 07.45 Pernilla Wahlgrenin maailma 08.30 Asunnon metsästäjät 09.00 Ostoskanava 09.30 Rantataloa etsimässä 10.00 Rantataloa etsimässä 10.30 Unelmaremontit Kaliforniassa 11.35 Restaurant: Impossible 12.35 Kokkaushaaste 13.45 Unelmahäät 14.50 Teho-osasto 16.00 Jääkiekon naisten MM: Sveitsi-Suomi 18.35 Lainvalvojat 19.00 Mentalisti 20.00 Arman ja viimeinen ristiretki 21.00 Elokuva: Dreamgirls 23.40 Elokuva: A Monster Calls 02.05 Restaurant: Impossible 03.05 Pernilla Wahlgrenin maailma 04.05 Unelmaremontit Kaliforniassa 05.05 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Sydneyn lentokentällä 06.50 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 07.40 Made In A Day 08.10 Albert Lin ja kadonneet kaupungit 09.00 Rooman kadonneet aarteet 10.00 Antarktis 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.00 Lentoturmatutkinta 13.00 112 Hätäkeskus 14.00 Elä vapaana tai kuole 15.00 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 16.00 Autojen ensiapu 17.00 Karibian rannikkovartiosto 18.00 Legendojen merirosvot 19.00 Lentoturmatutkinta 20.00 Legendojen merirosvot 21.00 Richard Hammondin autopaja 22.00 Historialliset katastrofit 23.00 Mutanttiset sääilmiöt 00.00 Legendojen merirosvot 01.00 Richard Hammondin autopaja 02.00 Historialliset katastrofit 02.50 Karibian rannikkovartiosto 03.40 Richard Hammondin autopaja 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Tuho-osasto 06.20 Tuho-osasto 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.30 Sampo ja kotivideot 08.00 Miehen puolikkaat 08.30 Miehen puolikkaat 09.00 Castle 09.55 Melkein MENSA 10.50 Lapin poliisit 11.15 Family Guy 11.45 Family Guy 12.10 Simpsonit 12.40 Simpsonit 13.05 Silent Library Suomi 13.30 How I Met Your Father 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Miehen puolikkaat 15.00 Moderni perhe 15.30 Moderni perhe 16.00 Rillit huurussa 16.30 Rillit huurussa 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 18.00 Simpsonit 18.30 Simpsonit 18.55 Miehen puolikkaat 19.20 Miehen puolikkaat 19.45 Miehen puolikkaat 20.10 Rillit huurussa 20.35 Rillit huurussa 21.00 Tracker 22.00 Miehen puolikkaat 22.30 Miehen puolikkaat 23.00 The Walking Dead: Daryl Dixon 00.15 Family Guy 00.45 Family Guy 01.15 Simpsonit 01.45 Simpsonit 02.15 How I Met Your Father 02.45 Family Guy 03.15 Family Guy 03.45 9-1-1 04.45 Silent Library Suomi 05.15 Melkein MENSA MTV SUB 07.00 Monchhichi 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.05 Viisi miestä viikossa 08.30 Suurmestari UK 09.30 Tämä on tämä 10.30 Simpsonit 12.30 Supercar Blondien superautot 13.30 Suurmestari 14.30 Pitääkö olla huolissaan. Tyyliä ja turvallisuutta maisemaa kunnioittaen. (S) 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Papit sota-alueella (7) 19.00 Kotiinpalaajat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Sota eläintarhoista. 16.30 Tämä on tämä 17.30 Race Across The World Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Kuntaja aluevaalit: Tulosilta. Uusitalon tutkimukset saattavat hänet vaaraan. Tuomaristossa näihin kysymyksiin antaa vastauksia Juuso Mäkilähde, Lilli Paasikivi ja Sami Yaffa. Olemme paikan päällä jännittävissä tunnelmissa puolueiden vaalivalvojaisissa ja paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Tämä kaikki on vain pieni apu siihen mitä finalisteilta odotetaan. 22.30 Tulossa: Burgerimiehet Välimerellä 22.40 Operaatio Valhalla 23.40 Suuri seikkailu 01.10 Leijonan luola Suomi 02.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit 03.10 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 07.30 BUU-klubben 08.00 Sportliv 08.10 Kalastajat 08.45 Villit kokit 09.15 Puutarhakausi 10.15 Tulevaisuuden unelmapuutarhat 11.00 Kalastuselämää 11.28 Kalastuselämää 12.00 Maija Isola (7) 13.40 Elokuvan hetki: Omenavarkaat (S) 14.00 Kauppakaupunkien aarteita 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Kuningatar Ena (12) 17.00 Tämäkin on totta 17.13 Lyhytelokuva: Vajoama. Lund jahtaa pakkomiellettään, mutta menee liian pitkälle. Studiossa vaalitulosta analysoi MTV:n asiantuntijatiimi Maija Lehmusvirran johdolla. YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Virtasen taloushistoria 10.52 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Välilevyjä Kare Eskola 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Elävä historia 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Keinuva talo Mika Kauhanen: Lauluäänen ihme 18.35 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Tosi tarina: Demokratian toivot 19.52 Yksi on hyvää seuraa 20.00 Ruben Stiller 21.00 Yle Uutiset 21.05 Politiikkaradio 21.35 Tiedeykkönen 22.25 Kulttuurisarja 22.45 Näistä levyistä en luovu 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa Hanna Kataja-Rahko 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Musiikki-ilta 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Musiikki-ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Musiikki-ilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Musiikki-ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Hanna Kataja-Rahko 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Musiikki-illan vieras 02.45 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Levylautakunta 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Lasse Olkinuora 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Lasse Olkinuora 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu Lasse Olkinuora 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Lasse Olkinuora YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset 07.03 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Narrin aamulaulu Outi Paananen 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Riston Valinta 09.56 Tervetuloa jumalanpalvelukseen 10.00 Meditatiivinen messu 11.00 Muistojen bulevardi 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Virtasen taloushistoria: Mistä on ruokaperinteet tehty. Markku Alén pääsee rengastestaajan hommiin Ivalossa. Tulosta arvioi studiossa mm. Vai onko eläintarha vanhentunut ja moraaliton tapa tarjota kansalle viihdettä tuntevien olentojen kustannuksella. 21.35 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025. Mosesin on vaikea luopua vanhoista leluistaan. Sää Anna Keränen 07.00 Yle Uutiset 07.03 Radio Suomen Viikonloppu 07.25 Maailmanpolitiikan arkipäivää 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Viikonloppu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radio Suomen Viikonloppu 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Radio Suomen Viikonloppu 08.30 Minna Pyykön maailma 08.55 Radio Suomen Viikonloppu 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pekka Laineen Ihmemaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Olli Haapakangas Tekstinkäsittelijä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Kansanradio 12.40 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomen Viikonloppu 13.15 Sunnuntaivieras 13.37 Radio Suomen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 14.45 Viikon luontoääni: Harmaahaikara 14.50 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Sunnuntaina Pirkkalainen ja Ylönen 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Sunnuntaina Pirkkalainen ja Ylönen 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Sunnuntaina Pirkkalainen ja Ylönen 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Viikonloppu 18.15 Sanojen takana 18.45 Radio Suomen Viikonloppu 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Vaalit 2025: Radion tulosilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Vaalit 2025: Radion tulosilta 21.50 Merisää 21.55 Vaalit 2025: Radion tulosilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Vaalit 2025: Radion tulosilta 23.00 Yle Uutiset 23.02 Vaalit 2025: Radion tulosilta 00.00 Yle Uutiset 00.05 Uutisviikko selkosuomeksi 00.10 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Sunnuntaivieras 02.37 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Iskelmäradio 03.52 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila RADIO-OHJELMAT MAANANTAI 14.4 RADIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 13.4. Hintavaalit Suuri Tulosilta on ohjelma, jossa selvitetään, onko hinnalla väliä. Pekan työpaikan kohtalo selviää. TV & RADIO Seuraavan kerran radioja tv-ohjelmat julkaistaan MT:ssä pääsiäisen vuoksi jo 16.4
RADIO-OHJELMAT TIISTAI 15.4. 19.47 Luontopäiväkirja 19.57 Kovan viikon ilta: Kaikki muut uutiset 20.00 Elossa 24h 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Uskoton (7) 22.45 Oddasat 23.00 Lasikatto (S) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Haju-uutiset (S) 08.25 Haukku ja Poku (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tiettömän taipaleen takana 09.40 Antiikkikaksintaistelu 10.10 Eränkävijät 10.40 Ruoka-Suomi 11.25 Ulos luontoon: Kevätseuranta 11.55 Syke (12) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Paksut pariskunnat 13.45 Modernit Miehet (S) 14.10 Pirjo (S) 14.15 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 14.45 Jens erämaaseikkailulla 15.25 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Kevät 15.34 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Syksy 15.45 Luottomies 3 (7) 15.55 Pirjo (S) 16.00 Gilmoren tytöt (S) 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Egenlandin matkakohteet 18.05 Egenlandin matkakohteet 18.10 Syke (12) 19.00 Modernit Miehet (S) 19.25 Pirjo (S) 19.30 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 20.00 Naissotilaat 4 20.30 Rikostarinoita Suomesta. Vuonna 1933 Hitler nousee Saksan valtakunnankansleriksi ja aloittaa vainot kommunisteja sekä juutalaisia vastaan. 21.45 Kino Suomi: Tulennielijä. (12) 23.47 Enemmän elokuvasta: Blue Velvet ja sinisempi oli yö MTV SUB 07.00 Kaisu Kuu 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Simpsonit 09.00 Ulosottomiehet 10.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 11.00 Huutokaupan metsästäjät 12.00 Bob’s Burgers 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit 13.30 Ultimate Police Interceptors 14.30 Huutokaupan metsästäjät 15.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 16.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 17.00 Simpsonit 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Frendit 20.00 Love Island Suomi 21.00 Predator 2 saalistaja 23.10 Elokuva: Beck: Peitetehtävä (39) 01.05 Ultimate Police Interceptors 02.05 Huutokaupan metsästäjät MTV AVA 06.30 Tiny House Hunting 07.00 Lemmen viemää 08.00 Rempalla kaupaksi 08.30 Tiny House Hunting 08.55 Unelma-asunto auringon alta 09.55 Remontilla rahoiksi 11.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 12.00 Emmerdale 12.30 Love Island Suomi 13.30 Ensitreffit alttarilla AUS 15.00 Hudson & Rex 16.00 Lemmen viemää 17.00 Maajussille morsian 18.00 Kodit uusiksi 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 AVA Crime: Madame Blanc 21.00 Love Island Suomi 22.00 Supernanny Suomi 23.00 Kauneutta hinnalla millä hyvänsä 00.00 AVA Crime: Madame Blanc 00.55 Hudson & Rex 01.50 Murha paratiisissa 02.45 Midsomerin murhat: Tuhoon tuomitut temput 04.40 Remontilla rahoiksi LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 12.00 Koti koiralle Australia 13.00 Maryn helpot kokkailut 13.30 Rikkaat ja rahattomat 14.30 Lomakoti auringon alta 15.30 Kuppilat kuntoon! 16.30 Sinkkuillallinen 17.30 Kapen keittiökaappaus 18.30 Korkeasaari 19.30 Farmi Suomi 21.00 Huvila & Huussi 22.00 Tähdet, tähdet 00.00 Koti koiralle UK 01.00 Sinkkuillallinen 02.00 Lomakoti auringon alta 03.00 Koti koiralle Australia 04.00 Rikkaat ja rahattomat JIM 09.00 Amazing Race Suomi 10.30 Kanadan rajalla 11.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 12.00 Duudsonit tuli taloon 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 16.00 Raharemontti 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 Vuorien sankarit 19.00 Panttilainaamo 19.55 Tulossa: Savotta 20.00 Burgerimiehet Välimerellä 21.00 Erikoisjoukot 22.30 Top Gear Suomi 00.00 Leijonan luola Suomi 01.00 Poliisit 2017 (S) 01.30 Poliisit 2017 (S) 02.00 Leijonan luola USA 03.00 Duudsonit tuli taloon (S) TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.35 Rantataloa etsimässä 07.00 Kokkaushaaste 07.45 Pernilla Wahlgrenin maailma 08.30 Asunnon metsästäjät 09.00 Ostoskanava 09.30 Rantataloa etsimässä 10.00 Rantataloa etsimässä 10.30 Unelmaremontit Kaliforniassa 11.35 Restaurant: Impossible 12.35 Kokkaushaaste 13.35 Arvokaman etsijät: Entisöijät 14.45 Unelmahäät 15.50 Teho-osasto 17.00 Lainvalvojat 17.30 Lainvalvojat 18.00 Kaikki vastaan kaikki 19.00 Mentalisti 20.00 Latelan Laurin hurja remontti 20.30 Latelan Laurin hurja remontti 21.00 Elokuva: Deep Impact 23.35 Elokuva: Luce 01.55 Ruotsin rajavartijat 02.55 Restaurant: Impossible 04.00 Pernilla Wahlgrenin maailma 04.55 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Sydneyn lentokentällä 06.50 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 07.40 Made In A Day 08.10 Albert Lin ja kadonneet kaupungit 09.00 Legendojen merirosvot 10.00 Antarktis 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.00 Lentoturmatutkinta 13.00 112 Hätäkeskus 14.00 Elä vapaana tai kuole 15.00 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 16.00 Autojen ensiapu 17.00 Karibian rannikkovartiosto 18.00 Legendojen merirosvot 19.00 Lentoturmatutkinta 20.00 David Blaine: Taikuuden takana 21.00 Noitaoikeudenkäyntien kauhut 22.00 Salakuljettajat satimeen: Karibia 23.00 Egyptin kadonneet aarteet 00.00 Legendojen merirosvot 01.00 Noitaoikeudenkäyntien kauhut 02.00 Salakuljettajat satimeen: Karibia 02.50 Karibian rannikkovartiosto 03.40 Ihmeelliset superautot 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 How I Met Your Father 06.20 How I Met Your Father 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 07.35 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 08.30 Miehen puolikkaat 09.00 Castle 09.55 Onnenpyörä VIP 10.50 Lapin poliisit 11.15 Family Guy 11.45 Family Guy 12.10 Simpsonit 12.40 Simpsonit 13.05 Silent Library Suomi 13.30 How I Met Your Father 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Miehen puolikkaat 15.00 Castle 16.00 Rillit huurussa 16.30 Rillit huurussa 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 17.55 Simpsonit 18.20 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Sampo ja kotivideot 20.30 Rillit huurussa 21.00 9-1-1 22.00 Miehen puolikkaat 22.30 Miehen puolikkaat 23.00 Family Guy 23.30 Family Guy 00.00 Simpsonit 00.30 Simpsonit 01.00 Elokuva: Ota kiinni jos saat 03.45 How I Met Your Father 04.15 Family Guy 04.40 Family Guy 05.05 Deep State MTV SUB 07.00 Viidakon veijarit 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Simpsonit 08.30 Simpsonit 09.00 Suomen surkein kuski 10.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 11.00 Huutokaupan metsästäjät 11.30 Huutokaupan metsästäjät 12.00 Bob’s Burgers 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit 13.30 Simpsonit 14.00 Ultimate Police Interceptors 15.00 Huutokaupan metsästäjät 15.30 Huutokaupan metsästäjät 16.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.00 Simpsonit 17.30 Simpsonit 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Frendit 19.30 Frendit 20.00 Love Island Suomi 21.00 Olen suomalainen 23.15 Roba 00.15 Simpsonit 00.45 Simpsonit 01.15 Ultimate Police Interceptors 02.15 Huutokaupan metsästäjät 03.15 Elämää äärirajoilla: Alaska MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Tiny House Hunting 07.00 Lemmen viemää 08.00 Rempalla kaupaksi 08.30 Tiny House Hunting 09.00 Unelma-asunto auringon alta 10.00 Remontilla rahoiksi 11.30 Donal Skehan: Syödään yhdessä 12.00 Emmerdale 12.30 Love Island Suomi 13.30 Ensitreffit alttarilla AUS 15.20 Donal Skehan: Syödään yhdessä 16.00 Lemmen viemää 17.00 Supernanny Suomi 18.00 Kodit uusiksi 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 AVA Crime: Madame Blanc 21.00 Love Island Suomi 22.00 Kotoisa 23.00 Midsomerin murhat: Kuin kirjan sivuilta 00.55 AVA Crime: Madame Blanc 01.50 Hudson & Rex 02.45 Murha paratiisissa 03.40 Unelma-asunto auringon alta LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 12.00 Koti koiralle Australia 13.00 Maryn helpot kokkailut 13.30 Rikkaat ja rahattomat 14.30 Lomakoti auringon alta 15.30 Selviytyjät Suomi 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Remppa vai muutto Suomi 19.00 Koti koiralle UK 20.00 Himohamstraajat 21.00 Farmi Suomi 22.30 Brittien ökyimmät myyntikohteet 23.30 Sinkkuillallinen 00.30 Lomakoti auringon alta 01.30 Koti koiralle Australia 02.30 Rikkaat ja rahattomat JIM 09.00 Amazing Race Suomi 10.30 Kanadan rajalla 11.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 12.00 Duudsonit tuli taloon (S) 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 16.00 Raharemontti 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 Leijonan luola Suomi 19.00 Tulossa: Burgerimiehet Välimerellä 19.05 Panttilainaamo 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Diili 22.30 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 23.30 Petolliset UK 00.55 Poliisit 2017 01.25 Poliisit 2017 (S) 01.55 Amerikan kovimmat keräilijät 02.55 Leijonan luola USA 03.55 Muinaiset avaruusoliot TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.40 Rantataloa etsimässä 07.05 Kokkaushaaste 07.50 Pernilla Wahlgrenin maailma 08.30 Asunnon metsästäjät 09.00 Ostoskanava 09.30 Rantataloa etsimässä 10.05 Rantataloa etsimässä 10.35 Unelmaremontit Kaliforniassa 11.40 Restaurant: Impossible 12.45 Kokkaushaaste 13.50 Jääkiekon naisten MM: Sveitsi-Suomi (u) 15.55 Teho-osasto 17.00 Lainvalvojat 17.30 Lainvalvojat 18.05 Ruotsin rajavartijat 19.00 Mentalisti 20.00 Kaikki vastaan kaikki 21.00 Elokuva: Rush Hour 3 23.00 Elokuva: Zodiac 02.15 Arvokaman etsijät: Entisöijät 03.30 Restaurant: Impossible 04.35 Pernilla Wahlgrenin maailma 05.30 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Sydneyn lentokentällä 06.50 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 07.40 Made In A Day 08.10 Albert Lin ja kadonneet kaupungit 09.00 Rooman kadonneet aarteet 10.00 Antarktis 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.00 Lentoturmatutkinta 13.00 112 Hätäkeskus 14.00 Elä vapaana tai kuole 15.00 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 16.00 Autojen ensiapu 17.00 Karibian rannikkovartiosto 18.00 Legendojen merirosvot 19.00 Titanic: digitaalinen läpileikkaus 20.20 Sukellus valtamerten syvyyksiin 21.00 Mutanttiset sääilmiöt 22.00 Jättimäiset koneet 23.00 Legendojen merirosvot 00.00 Legendojen merirosvot 01.00 Mutanttiset sääilmiöt 02.00 Jättimäiset koneet 02.50 Karibian rannikkovartiosto 03.40 Ihmeelliset superautot 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Tuho-osasto 06.20 How I Met Your Father 06.45 Silent Library Suomi 07.10 Simpsonit 07.35 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 08.30 Miehen puolikkaat 09.00 Castle 09.55 Melkein MENSA 10.50 Lapin poliisit 11.15 Family Guy 11.45 Family Guy 12.10 Simpsonit 12.40 Simpsonit 13.05 Silent Library Suomi 13.30 How I Met Your Father 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Miehen puolikkaat 15.00 Moderni perhe 15.30 Moderni perhe 16.00 Rillit huurussa 16.30 Rillit huurussa 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 18.00 Simpsonit 18.30 Simpsonit 18.55 Miehen puolikkaat 19.20 Miehen puolikkaat 19.45 Miehen puolikkaat 20.10 Rillit huurussa 20.35 Rillit huurussa 21.00 High Potential 22.00 Elokuva: Suuri puhallus 00.20 Tracker 01.20 Family Guy 01.50 Family Guy 02.20 Simpsonit 02.50 Simpsonit 03.20 How I Met Your Father 03.50 Silent Library Suomi 04.20 Melkein MENSA 05.10 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit. Maaseudun Tulevaisuus 22 perjantaina 11. YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Havaintoja muutoksesta 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Laura Korhosen Jazzklubi: Soljuvan lyyrisiä vähemmistökieliä 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Steven Osborne soittaa Schubertia 21.00 Yle Uutiset 21.05 Politiikkaradio 21.35 Havaintoja muutoksesta 22.30 Radioteatteri esittää: Valumisia 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Jääkiekkokierros 18.50 Merisää 18.55 Jääkiekkokierros 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Jääkiekkokierros 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Jääkiekkokierros 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Pyöreä pöytä 02.45 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Olli Haapakangas Tekstinkäsittelijä 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Laura Haikala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Laura Haikala 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu Laura Haikala 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Laura Haikala YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Suuren meriseikkailun jäljillä: Höyrylaiva päätyy rautaesiripun taakse 12.30 Aristoteleen kantapää 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Kissankehto Susanna Vainiola 18.30 Viikon luontoääni: Harmaahaikara 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Valumisia 20.00 Suuren meriseikkailun jäljillä: Höyrylaiva päätyy rautaesiripun taakse 20.20 Romano mirits, romanimusiikki-sarja osa 8. Vanhat romanilaulut vievät kauas muistoihin 20.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.00 Yle Uutiset 21.05 Politiikkaradio 21.35 Sari Valto 22.30 Miia Krause 23.40 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa Hanna Kataja-Rahko 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Luontoilta 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Luontoilta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Luontoilta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Luontoilta 0203-17600 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Hanna Kataja-Rahko 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Minna Pyykön maailma 02.40 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Elämäni ääniraita 03.54 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen RADIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 16.4. TELEVISIO-OHJELMAT TIISTAI 15.4. Tuomareina Helena Puolakka, Henri Alén ja Kim Mikkola. Asiantuntijat mm. Lasten merkitys esihistoriassa on jäänyt vähälle huomiolle historiankirjoituksessa. Tarkkuudesta on apua, kun hedelmistä tulee valmistaa eksotiikkaa tihkuva annos. 21.45 Sankari (7) 23.50 Starfuckers. (S) 00.40 Suomen huutokauppakeisari 01.40 Leijonan luola Suomi 02.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit 03.40 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 07.50 BUU-klubben 08.20 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.40 Puutarhakeskiviikko 09.10 Vuoreijan lintukalliolla 09.55 Antiikkikaksintaistelu 10.25 Kalastajat 11.00 Strömsö 11.30 Vihreämpi elämä 12.00 Matka (7) 13.20 Eila Babushka Mummoni on toista maata (12) 14.00 Kauppakaupunkien aarteita 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Kuningatar Ena (12) 16.59 Hittinikkarit 17.25 Søren Vesterin puutarha 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Nerdrumin perhe (S) 19.25 Metten kesäiset jälkiruokaherkut. kirjoittamiseen, pianonsoittoon tai erilaisiin askarteluihin. Monen luottamus horjuu kouluttajien saadessa tietoonsa viimeisetkin salaisuudet kokelaista. Lyhytelokuva tilanteesta, joka on toistunut lukemattomia kertoja. 21.30 Julkkisten tietotoimisto. Asunnon pinta-ala on pienentynyt kolmanneksella ja Markolla on edessään kauden kovin haaste. Nälkäiset burgerimiehet Akseli Herlevi ja Ossi Lahtinen starttaavat suurelle Välimeren kiertomatkalle löytöretkeilijöiden Portugalista. Sue tutustuu alaskalaiseen elämäntapaan ja kohtaa epämiellyttäviä realiteetteja ihmisen ja villieläinten välisestä suhteesta. Sokerileipurin mansikkamehu. Suomessa on pankkisota, kun Salla aloittaa työnsä Pankkitarkastusvirastossa ja saa vastuulleen SKOP:n. Nina yrittää voittaa viemällä perheen luksusasuntoihin meren äärelle. 20.00 Kuningatar Ena (12) 21.00 Historia: Esihistoriallinen lapsuus. Uuden HD-kopion ensiesitys televisiossa. (7) 23.25 Sodan silmät 1918. Maisemia maailmalta pieninä paketteina. YLE TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 10.55 Yle Uutiset alueeltasi 11.45 Yle Oddasat 11.49 Oddasat 12.05 Veden saartamat: Rosala Bengtskär Örö 12.35 Murha paratiisissa 13.30 Haaviston Leeni (7) 15.00 Arkistokuvia: Oma talo puurakenteesta (S) 15.05 Kuka kutsui Kokanderin 15.35 A-studio viittomakielellä 16.05 Elossa 24h 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.07 Murha paratiisissa 18.00 Yle Uutiset 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Hitler todistajien äänet. (7) YLE TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 10.55 Yle Uutiset alueeltasi 11.45 Yle Oddasat 11.49 Oddasat 12.05 Luontoretkellä 12.20 Murha paratiisissa 13.15 Kasarmin tytär (S) 14.30 Flinkkilä & Kellomäki 15.20 A-studio 16.05 Elossa 24h 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.07 Murha paratiisissa 18.00 Yle Uutiset 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Käden anatomia. 21.30 Unelmia Italiassa. Pelätty motivaatiomonttu vie kokelaat äärirajoille paljastaen heikkoudet. Trulli Guarinin ainoa oliivipuu kokee kauhean kohtalon. Chas suunnittelee hurvittelulomaa. Miltä lasten leikit näyttivät 20 000 vuotta sitten ja mikä oli lasten rooli yhteiskunnassa. Masterclassissa keskitytään makujen rakentamiseen. Ihmisen käsi on rakenteeltaan hyvin monimutkainen sillä se koostuu 27 luusta sekä 34 lihaksesta. Ellen ja Jari viettävät rennon illan yhdessä Ronn Mossin ja hänen vaimonsa kanssa. Salamannopeat musiikkitietäjät iskevät yhteen huikeassa sekuntipelissä. Elinkautiseen tuomittu vanki ja hänen toverinsa pääsivät karkaamaan Helsingin lääninvankilasta. Pirjo Honkasalon elokuva symbioottisesta sisarussuhteesta ja sukupolvelta toiseen siirtyvästä taakasta. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Kuningatar Ena (7) 21.00 Sue Perkins Alaskassa. Se on portviiniä ja puita! 21.00 Erikoisjoukot. Mette Blomsterberg kokkailee kesäisiä herkkuja. (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 MasterChef Suomi. (12) 21.00 Lehmän vuosi (S) 21.45 Kirjolla 22.15 Diddy: Supertähden tuho (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Tiny House Hunting 12.30 Huimat huushollit 13.30 Tämä on tämä 14.30 Race Across The World Suomi 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 The Floor Suomi. Miten evoluutio on muokannut käsiämme ja miten nykyaikainen elämäntyyli vaikuttaa niiden tulevaan kehitykseen. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Maryn helpot kokkailut 15.25 Poliisikoira Rex (12) 16.25 Tähtiarpa 16.30 The Voice of Finland 18.30 Suuri seikkailu 20.00 Remppa vai muutto Suomi. Motivaatio. Jossain Hollywoodissa seksuaalinen kohtaaminen päättyy lupaukseen: ”Teen sinusta tähden.” Loppuyö ei todellakaan etene niin kuin voisi odottaa. TV & RADIO Seuraavan kerran radioja tv-ohjelmat julkaistaan MT:ssä pääsiäisen vuoksi jo 16.4. 22.30 Tulossa: Savotta 22.35 IS esittää: Sain sen videolle 22.45 Operaatio Valhalla 23.50 Top Gear Suomi 01.20 Leijonan luola Suomi 02.20 Arman ja Suomen rikosmysteerit 03.20 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 08.00 BUU-klubben 08.30 Minun puutarhani 09.10 Efter Nio 10.10 Papit sota-alueella (7) 10.38 Sportliv 10.48 Kotiinpalaajat 11.17 Húnin seikkailu Norjaan 12.00 Francon jälkeen Alcántaran perhe 13.10 Fedja Theodor Tulio 14.00 Kauppakaupunkien aarteita 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Matka (7) 17.19 Lumen Valo: Iloitse, Jumalan äiti 17.25 Lapplands vilda natur (S) 17.49 Norjaa ristiin rastiin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Mutkatonta syvyyttä Martin Lönnebon muotokuva 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.54 Pieni suuri maailma: Alaska. Pääosissa: Elena Leeve, Elsa Saisio ja Tiina Weckström. 19.53 Pieni suuri maailma 20.00 Elossa 24h 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Susipalatsi (12) 23.00 Oddasat 23.15 Ulkolinja: Kiina ja uiguurien tragedia (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.4 06.53 Maijuli (S) 06.58 Ruskea pikkukarhu (S) 07.05 Jyrki ja Neponen 07.06 Minirekat (S) 07.11 Rikke (S) 07.16 Pikku Kakkonen 07.19 Kaija Kurpitsa (S) 07.24 Vilja hoitaa (S) 07.36 Pikku Kakkonen 07.37 Puu Fu Tom (S) 07.58 Askarrellaan 08.04 Safari (S) 08.16 Nimipäiväonnittelu: 15.4 08.18 Aamutuuma 08.20 Ihan pohjalla (S) 08.25 Täysi susi (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tiettömän taipaleen takana 09.40 Antiikkikaksintaistelu 10.10 Eränkävijät 10.40 Ruoka-Suomi 11.25 Ulos luontoon: Kevätseuranta 11.55 Syke (12) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Paksut pariskunnat 13.45 Huuto tuuleen (S) 14.40 Luontotuokio 14.45 Talviunelmia 15.15 Weggen huimapäät Lofooteilla 15.45 Luottomies 3 (S) 15.56 Pirjo (S) 16.00 Gilmoren tytöt (S) 16.45 Itse valtiaat (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Egenlandin matkakohteet 18.10 Syke (12) 19.00 Modernit Miehet (S) 19.25 Pirjo (S) 19.30 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 20.00 Vikin ja Köpin matkailuohjelma 20.45 Luottomies 3 (S) 20.56 Pirjo (S) 21.00 Pohjoisen tähti (12) 21.45 Jope ite (S) 23.15 Tukahduttava rakkaus (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Huimat huushollit 13.00 Selviytyjät 14.00 Suomen kaunein koti: Kesämökit 15.00 Puutarhat uusiksi 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale. Yllätyskilpailija mullistaa pelin ennätyksellisellä voittoputkellaan! Jaksopalkinto on kuitenkin uhattuna, kun uusi haastaja astuu esiin. 21.00 Burgerimiehet Välimerellä 22.00 Tulossa: Savotta 22.05 Diili 23.40 Rosvopankki. Wegelius etsii pankilleen markkinoita Neitsytsaarilta. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Love Island Suomi 23.35 Roba 00.35 MasterChef Suomi 02.00 Atlantan plastiikkakirurgit (7) 02.50 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 03.45 Poliisit UK: Ajojahti 04.45 Joonas Nordman Show NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.25 Smurffit (7) 06.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.10 LEGO Ninjago 07.25 LEGO Ninjago 07.35 S.M.A.S.H! 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 10.00 Maryn helpot kokkailut 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Haluatko miljonääriksi. Valokuviin perustuva lyhytdokumenttielokuva Suomen sisällissodasta lasten silmien kautta nähtynä. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.35 Love Island Suomi 00.35 Musta valo 01.30 Tämä on tämä 02.25 Olivia Attwood vs trollit 03.25 Unelma-asunto Espanjassa 04.20 Unelma-asunto Espanjassa NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.25 Smurffit (7) 06.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.10 LEGO Ninjago 07.25 LEGO Ninjago 07.35 S.M.A.S.H! 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 Huvila & Huussi parhaat remontit 09.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 10.00 Lomakoti auringon alta 11.00 Haluatko miljonääriksi. Käsien avulla pystymme hienomotorisiin taitoihin kuten esim. huhtikuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 16.4. Eläköön välimerellinen ruokavalio! Uusi kausi alkaa. neuvovat tällä kertaa kuinka suhtautua faijavitseihin. 12.00 Tähtiarpa 15.00 Poliisikoira Rex (12) 16.05 100 Places to Be 16.10 Tähtiarpa 16.15 Syke (7) 16.50 Syke (7) 17.20 Diili 18.55 Huvila & Huussi 19.55 Tulossa: Savotta 20.00 Burgerimiehet Välimerellä. Alaskan matka alkaa Anchoragesta, mutta ensin käydään läpi selviytymisja erätaidot
Bach: Johannes-passio 21.00 Yle Uutiset 21.05 Outopodcast: Merenneito vaanii rantavedessä 21.35 Kalle Haatanen 22.25 Tuuli Saksalan keidas 23.30 Kulttuurin kulmilla YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Napapiirin sankarit 4. Tähtivalmentajilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, mutta katsojien ääniä tarvitaan. (S) 21.05 Sohvaperunat 21.55 Hiljainen todistaja (12) 22.45 Kipupiste (12) 23.45 Synti dokumentti jokapäiväisistä rikoksista. YLE TV1 07.30 Suomi juhlii: Pääsiäinen 08.26 RSO & Diandra: Romanssi 08.30 Puoli seitsemän 09.00 Ankarista ankarin 09.54 Tarinoita järviltä 10.00 Jumalanpalvelus 10.55 Yle Uutiset alueeltasi 11.45 Yle Oddasat 11.50 Luontoretkellä 12.05 Kulttuuricocktail Kirjat 12.35 Murha paratiisissa 13.30 Kaivopuiston kaunis Regina (7) 15.10 Elävä arkisto: Tämä on Iisalmea 15.27 Saimaa järvimatkailun helmi 15.40 A-Talk 16.20 Elossa 24h 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.07 Murha paratiisissa 18.00 Yle Uutiset 18.10 Se on niin kuin se on (S) 18.27 Kovan viikon ilta: Kaikki muut uutiset 18.30 Herrasmiehiä ja huijareita 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 19.54 Pieni suuri maailma 20.00 Elossa 24h 20.29 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Periaatekysymys. Sää Reetta Arvila 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Pääsiäinen Radio Suomessa 07.50 Merisää 07.53 Pääsiäinen Radio Suomessa 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Pääsiäinen Radio Suomessa 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Pääsiäinen Radio Suomessa 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Pääsiäinen Radio Suomessa 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pääsiäinen Radio Suomessa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Pääsiäinen Radio Suomessa 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Pääsiäinen Radio Suomessa 12.15 Viimeinen ateria: Sarjakuvataiteilija Ville Ranta & vorschmack ja hyvä viini 12.40 Pääsiäinen Radio Suomessa 12.45 Merisää 12.55 Pääsiäinen Radio Suomessa 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 14.00 Yle Uutiset 14.02 Pääsiäinen Radio Suomessa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Pääsiäinen Radio Suomessa 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Pääsiäinen Radio Suomessa 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Pääsiäinen Radio Suomessa 18.00 Yle Uutiset 18.02 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Puhelinlangat laulaa jatkot 21.50 Merisää 21.55 Pääsiäinen Radio Suomessa 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Club Millennium 23.00 Yle Uutiset 23.02 Club Millennium 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Kansanradio 02.47 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pekka Laineen Ihmemaa 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila YLE RADIO 1 06.30 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Marko Gustafssonin vieraana toimittaja, kirjailija Roman Schatz 11.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäki 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Ihminen vs. 22.00 Erikoisjoukot 23.30 Mies ja alaston ase 01.20 The magnificent seven. 21.00 Supernanny Suomi. Kovaotteisessa toimintaelokuvassa turvallisuusalan asiantuntija Ray Breslin lähtee pelastamaan alaistaan pakovarmasta vankilasta nimeltä Hades. 21.00 Naiset ensin 21.30 Keikalla Vilma Jää 22.25 Maestro Ennio Morricone (12) MTV SUB 07.00 Kaisu Kuu 07.10 Muumilaakson tarinoita 08.00 Elämää luonnon armoilla 09.00 Ulosottomiehet 10.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 11.00 Huutokaupan metsästäjät 11.30 Bob’s Burgers 12.00 Salatut elämät 12.30 MasterChef Suomi 14.00 Ultimate Police Interceptors 15.00 Huutokaupan metsästäjät 16.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.00 Tämä on tämä 18.00 Frendit 20.00 Love Island Suomi 21.00 Wallander: Pimeys 22.50 Elokuva: Book Club Väreileviä lukunautintoja 00.50 Ultimate Police Interceptors 01.50 Huutokaupan metsästäjät 02.50 Elämää äärirajoilla: Alaska 03.50 Ulosottomiehet MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Tiny House Hunting 07.00 Lemmen viemää 08.00 Rempalla kaupaksi 08.30 Tiny House Hunting 09.00 Unelma-asunto auringon alta 10.00 Remontilla rahoiksi 11.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 12.00 Emmerdale 12.30 Love Island Suomi 13.30 Ensitreffit alttarilla AUS 15.00 Hudson & Rex 16.00 Unelma-asunto auringon alta 17.00 Kotoisa 18.00 Maajussille morsian 19.00 Murhamysteeri merellä 21.00 Love Island Suomi 22.00 Frendit 01.50 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 02.45 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset 03.40 Remontilla rahoiksi 04.45 Unelma-asunto auringon alta LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto UK 12.00 Koti koiralle Australia 13.00 Farmi Suomi 14.25 IS esittää: Sain sen videolle 14.30 Rikkaat ja rahattomat 15.30 Rikkaat ja rahattomat 16.30 Jaksa paremmin 17.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 18.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 19.00 Koti koiralle UK 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Syke 23.05 Unelmien poikamies 01.00 Kapen keittiökaappaus 02.00 Koti koiralle Australia 03.00 Remppa vai muutto UK JIM 09.00 Los Angelesin kuningas 09.30 Los Angelesin kuningas 10.00 Los Angelesin kuningas 10.30 Los Angelesin kuningas 11.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 12.00 Duudsonit tuli taloon (S) 13.00 Christoffer Strandberg Show 14.00 Farmi Suomi: Revanssi 15.30 Farmi Suomi: Revanssi 17.00 Petolliset UK 18.25 Tulossa: Savotta 18.30 Burgerimiehet Välimerellä 19.30 Suuri seikkailu 21.00 Tapahtui Vegasissa 23.05 Poliisit 2017 (S) 23.35 Poliisit 2017 (S) 00.05 Poliisit 2017 00.35 Vuorien sankarit 01.35 Muinaiset avaruusoliot 02.35 Suomen huutokauppakeisari 03.35 Duudsonit tuli taloon TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.40 Rantataloa etsimässä 07.05 Asunnon metsästäjät 07.30 Asunnon metsästäjät 07.55 Teho-osasto 09.00 Ostoskanava 09.30 Jääkiekkoa: Ruotsi-Suomi (u) 11.40 Jääkiekon naisten MM: puolivälierä (u) 13.50 Ihmeotukset ja niiden olinpaikat 16.40 Leijonastudio (m) 16.55 Jääkiekko: Ruotsi-Suomi 19.15 Leijonastudio (m) 19.35 Lainvalvojat 20.00 Mentalist 21.00 Elokuva: Babylon 00.50 Elokuva: Hohto 04.05 Arman ja viimeinen ristiretki 05.10 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Sydneyn lentokentällä 06.50 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 07.40 Made In A Day 08.10 Albert Lin ja kadonneet kaupungit 09.00 Legendojen merirosvot 10.00 Salakuljettajat satimeen 11.00 Anthony Mackie ja Meksikonlahden hairanta 12.00 Lentoturmatutkinta 13.00 112 Hätäkeskus 14.00 Elä vapaana tai kuole 15.00 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 16.00 Autojen ensiapu 17.00 Karibian rannikkovartiosto 18.00 Raamatun kadonneet aarteet 19.00 Jeesus ja kristinuskon synty 20.00 Mutanttiset sääilmiöt 21.00 Eurooppaa puolustamassa 22.00 Richard Hammondin autopaja 23.00 Noitaoikeudenkäyntien kauhut 00.00 Legendojen merirosvot 01.00 Eurooppaa puolustamassa 02.00 Richard Hammondin autopaja 02.50 Karibian rannikkovartiosto 03.40 Ihmeelliset superautot 04.30 Soturien haudoilla 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Melkein MENSA 06.45 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.30 Sampo ja kotivideot 08.00 Miehen puolikkaat 08.30 Miehen puolikkaat 09.00 Moderni perhe 09.25 Moderni perhe 09.55 Onnenpyörä VIP 10.50 Lapin poliisit 11.15 Family Guy 11.45 Family Guy 12.10 Simpsonit 12.40 Simpsonit 13.05 Sampo ja kotivideot 13.35 How I Met Your Father 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Miehen puolikkaat 15.00 Castle 16.00 Rillit huurussa 16.30 Rillit huurussa 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 18.00 Simpsonit 18.30 Simpsonit 18.55 Miehen puolikkaat 19.20 Miehen puolikkaat 19.45 Miehen puolikkaat 20.10 Rillit huurussa 20.35 Rillit huurussa 21.00 Rillit huurussa 21.30 Rillit huurussa 22.00 High Potential 23.00 Elokuva: Ota kiinni jos saat 01.45 Elokuva: Suuri puhallus 04.00 Family Guy 04.25 Family Guy 04.50 Simpsonit 05.15 Simpsonit 05.35 How I Met Your Father MTV SUB 07.00 Kaisu Kuu 07.10 Muumien maailma 07.20 Muumien maailma 08.00 Simpsonit 09.00 Ulosottomiehet 10.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 11.00 Huutokaupan metsästäjät 12.00 Bob’s Burgers 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit 13.30 Ultimate Police Interceptors 14.30 Huutokaupan metsästäjät 15.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 16.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 17.00 Simpsonit 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Frendit 19.30 Frendit 20.00 Love Island Suomi 21.00 Wallander: Veljekset 22.50 Elokuva: John Wick: Chapter 2 01.20 Ultimate Police Interceptors 02.20 Huutokaupan metsästäjät 03.20 Elämää äärirajoilla: Alaska MTV AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Tiny House Hunting 07.00 Lemmen viemää 08.00 Rempalla kaupaksi 08.30 Tiny House Hunting 08.55 Unelma-asunto auringon alta 09.55 Remontilla rahoiksi 11.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 12.00 Emmerdale 12.30 Love Island Suomi 13.30 Ensitreffit alttarilla AUS 15.20 Donal Skehan: Syödään yhdessä 16.00 Lemmen viemää 17.00 Race Across The World Suomi 18.30 Unelmia Italiassa 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 AVA Crime: Madame Blanc 21.00 Love Island Suomi 22.00 MasterChef Suomi 23.30 Unelmia Italiassa 00.00 AVA Crime: Madame Blanc 00.55 Hudson & Rex 01.50 Sullivan’s Crossing 02.45 Sullivan’s Crossing 03.40 Remontilla rahoiksi 05.05 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puutarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto UK 12.00 Koti koiralle Australia 13.00 Farmi Suomi 14.30 Lomakoti auringon alta 15.30 Maryn helpot kokkailut 16.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Sinkkuillallinen 18.00 Hintavaalit Suuri tulosilta 2025 19.00 Himohamstraajat 20.00 Koti koiralle UK 21.00 Remppa vai muutto Suomi 22.00 NCIS Rikostutkijat 23.00 Sinkkuillallinen 00.00 Lomakoti auringon alta 01.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 02.00 Koti koiralle Australia 03.05 Remppa vai muutto UK JIM 09.00 Amazing Race Suomi 10.30 Kanadan rajalla 11.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 12.00 Duudsonit tuli taloon (S) 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Burgerimiehet Aasiassa (S) 16.00 Raharemontti 17.00 Australian rajalla 17.30 Petolliset UK 18.55 Tulossa: Savotta 19.00 Burgerimiehet Välimerellä 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suuri seikkailu 22.30 Tulossa: Savotta 22.35 Diili 00.05 Poliisit 2017 (S) 00.35 Poliisit 2017 (S) 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05 Leijonan luola USA 03.05 Suomen huutokauppakeisari TV5 06.15 Rantataloa etsimässä 06.35 Rantataloa etsimässä 07.00 Kokkaushaaste 08.00 Asunnon metsästäjät 08.30 Asunnon metsästäjät 09.00 Ostoskanava 09.30 Teho-osasto 10.45 Leijonastudio (n) 11.05 Jääkiekon naisten MM: 1. (7) 10.00 Poika ja ilves (7) 11.40 Ulos luontoon: Kevätseuranta 12.10 Syke (12) 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Paksut pariskunnat 14.25 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 14.55 Jens erämaaseikkailulla 15.35 Tarinoita tuntureilta (S) 15.46 Luottomies 3 (S) 15.56 Pirjo (S) 16.00 Gilmoren tytöt (7) 16.42 Siskonpeti: Nettitreffit (S) 16.45 Itse valtiaat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Egenlandin matkakohteet 18.10 Syke (12) 19.00 Lehmän vuosi (S) 19.45 Arktinen kriisi 20.30 Kätevän emännän juhlat (S) 20.53 Pirjo (S) 21.00 Karppi (12) 21.45 Mokoma akustisesti 22.45 Stacey Dooley yökylässä 23.30 Hillo (12) MTV3 07.30 Fröbelin Palikat 08.30 Emmerdale (S) 09.00 Kauniit ja rohkeat (7) 09.30 LOVE 11.00 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Kotoisa 13.00 The Floor Suomi 14.30 Elokuva: Risto Räppääjä ja villi kone (S) 16.00 Julkkisten tietotoimisto 16.30 Tämä on tämä 17.30 Salatut elämät 18.00 Kauniit ja rohkeat (S) 18.30 Emmerdale. 21.30 Tulossa: Savotta 21.35 Erikoisjoukot 23.05 Rosvopankki (12) 00.15 Top Gear Suomi. Bach: Matteus-passio 22.17 Tosi tarina: Demokratian toivot 23.12 Radioteatteri esittää: Kerran viel’ Suomisen perhe! osa 3 23.30 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Urheiluilta 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Urheiluilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Urheiluilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Urheiluilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio toiveiden yö 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Urheiluillan keskustelu 02.45 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kissankehto Susanna Vainiola 03.54 Yöradio 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu Reetta Arvila RADIO-OHJELMAT PERJANTAI 18.4. S. 20.53 Pieni suuri maailma. Naapuruston ilmatilassa pörrää terroristi. puolivälierä 13.30 Leijonastudio (n) 14.00 Arktiset Vedet 14.30 Jääkiekon naisten MM: 2. huhtikuuta 2025 TELEVISIO-OHJELMAT PERJANTAI 18.4. (S) 23.30 Francon jälkeen Alcántaran perhe YLE TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 10.55 Yle Uutiset alueeltasi 11.45 Yle Oddasat 11.49 Oddasat 12.05 Kirjolla 12.35 Murha paratiisissa 13.30 Yrjänän emännän synti (7) 15.00 Elävä arkisto: Postiautolla Suomea pitkin ja poikin 15.12 Elävä arkisto: Kelirikkoista Lappia 15.21 RSO & Diandra: Romanssi 15.25 A-studio 16.05 Elossa 24h 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.07 Murha paratiisissa 18.00 Yle Uutiset 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Raha-Suomi. Ohjelmassa on haastateltu mm. Nyt kurkistetaan kulissien taakse ja nähdään, miten Korkeasaaren Kissojen Yö rakentuu. Seija suunnittelee käytännöllisen ja arkea sujuvoittavan kodinhoitohuoneen. Juontajakolmikko testaa, tekeekö avoautoilla Suomessa mitään. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Mestarien liiga Sirkus 23.05 Love Island Suomi 00.05 The Floor Suomi 01.30 Selviytyjät 02.25 Selviytyjät 03.20 Suomen kaunein koti: Kesämökit 04.15 Huimat huushollit NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.25 Smurffit (7) 06.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.10 LEGO Ninjago 07.25 LEGO Ninjago 07.35 S.M.A.S.H! 07.50 Sonic Boom (S) 08.00 Huvila & Huussi parhaat remontit 09.00 Kiinteistöveljekset: Oman kodin unelmaremppa 10.00 Korkeasaari 11.00 Haluatko miljonääriksi. Avoautot. Nicholas Collon, kapellimestari, Nicholas Mulroy, tenori (evankelista), Matthew Brook, baritoni (Jeesus), Christina Landshamer, sopraano, Hugh Cutting, kontratenori, Magnus Dietrich, tenori, Tomi Punkeri, baritoni, sekä Helsingin kamarikuoro, valm. Marlon Brandon tytärtä ja avustajaa. (7) 20.56 Pirjo (S) 21.00 Estradilla: Tilkkutäkki 22.20 Loppua odotellessa (7) 22.45 Rock-Suomi: Raskassarja 23.35 Hillo (7) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Myori.fi 12.00 Puutarhat uusiksi 13.01 Huimat huushollit 14.00 Unelmia Italiassa 14.30 MasterChef Suomi 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat (7) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale. Onneksi Juhis (Kari Ketonen) taitaa hybrisodan jalon taidon. TELEVISIO-OHJELMAT TORSTAI 17.4. algoritmi: Onko tekoälystä papiksi. Yksi farmilaisista pääsee yllätyksekseen nauttimaan extra-annoksen laavun rauhaa sillä aikaa, kun farmilla iloitaan piinkovan kisaajan poistumisesta. (16) 01.30 Rikospaikka 02.25 Musta valo 03.20 Poliisit UK: Ajojahti 04.15 Joonas Nordman Show NELONEN 06.00 Sunny Bunnies 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa 06.25 Smurffit 06.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 07.10 LEGO Ninjago 07.25 LEGO Ninjago 07.35 S.M.A.S.H! 07.50 Sonic Boom (7) 08.00 LEGO Friends Tarinoita Heartlakesta (7) 08.25 Angry Birds Toons 08.30 Lomakoti auringon alta 09.30 Remppa vai muutto Suomi 10.30 Remppa vai muutto Suomi 11.30 Remppa vai muutto Suomi 12.30 Remppa vai muutto Suomi 13.30 Remppa vai muutto Suomi 14.30 Remppa vai muutto Suomi 15.30 Remppa vai muutto Suomi 16.30 Remppa vai muutto Suomi 17.30 Korkeasaari. Esitys on taltioitu 21.3.2025. RADIO-OHJELMAT TORSTAI 17.4. Tällä kertaa Napapiirillä juostaan perin vaikeasti löydettävän tofun perässä. Kaikki ei ole kuitenkaan sitä, miltä näyttää, ja farmilaisten nauttiessa juhla-ateriaa pihaan pelmahtaa yllätysvieras. Rhona ja Marlon eivät ole valmiita luopumaan Ivysta. (7) 21.15 Asian ytimessä.doc: KAJ Vöyriltä viisuihin 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Love Island Suomi 23.30 Elokuva: Escape Plan 2: Hades. Lisäksi vessa, sauna ja kylpyhuone kokevat hurmaavia muutoksia. Miki Kuusi, Saku Tuominen, Alex Nieminen, Eeropekka Rislakki, Laila Snellman ja monet muut kertovat miten Suomi on kehittynyt. Marin ja Jarnon neljän lapsen arki on kaoottista, jossa riitelyn taustalla pauhaa pelikoneet. Vieraana Biisonimafian perustaja, ohjaaja ja näyttelijä Kai Rinkinen. Brando omisti Tetiaroa-saaren Polynesiassa ja siitä tuli hänelle rakas piilopaikka mutta myös mahdollisuus edesauttaa tieteellistä työtä ympäristön hyväksi. YLE RADIO 1 06.30 Aamuklassinen 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tiedeykkönen 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 09.56 Tervetuloa jumalanpalvelukseen 10.00 Jumalanpalvelus Pudasjärven seurakuntakodista 11.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Tiedeykkönen 13.00 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Taiteilijatapaaminen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Tämäkin on totta -podcast 17.35 Näistä levyistä en luovu 18.35 Salatut eläimet: Joutsen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 J. (16) 04.00 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 08.00 BUU-klubben 08.30 Maailmaa muuttavia eläimiä 08.40 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.00 Sota eläintarhoista 09.56 Mårten Mickos Otaniemestä Piilaaksoon 10.25 Team Bachstad Eurooppa sodassa ja rauhassa 11.00 Mutkatonta syvyyttä Martin Lönnebon muotokuva 12.00 Jumalanpalvelus: Kärsimysnäytelmän luku Tammisaaren kirkossa 12.55 Norjaa ristiin rastiin 13.00 Nothing Like A Dame 14.20 Eila Babushka Mummoni on toista maata (12) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Pieni pyhiinvaellus (7) 17.00 Hittinikkarit 17.25 Malory Towers (S) 17.50 Nopea katsastus historiaan 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kalastuselämää 18.58 Kalastuselämää 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Tuhka (S) 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 18.30 Farmi Suomi 20.00 The Voice of Finland. 12.00 Tähtiarpa 14.55 Maryn helpot kokkailut 15.25 Lomakoti auringon alta 16.25 Tähtiarpa 16.30 Diili 18.00 Huvila & Huussi 19.00 Remppa vai muutto Suomi 20.00 Farmi Suomi. Semifinaalissa on jäljellä kahdeksan laulajaa ja vain neljä mahtuu finaaliin. 01.45 Suomen huutokauppakeisari 02.45 Arman ja Suomen rikosmysteerit 03.45 Suomen tulli (S) YLE TEEMA & FEM 07.52 BUU-klubben 08.22 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 08.35 Team Bachstad Eurooppa sodassa ja rauhassa 09.10 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 09.20 Elämä käännekohdassa 09.50 Søren Vesterin puutarha 10.20 Minun puutarhani 11.00 Efter Nio 12.00 Historia: Esihistoriallinen lapsuus 12.45 Maailman kauneimmat junareitit 13.30 Miss Paradise Beach (7) 13.55 Kukkaloistoa 14.00 Kauppakaupunkien aarteita 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (7) 16.00 Kuningatar Ena (7) 16.57 Hittinikkarit 17.25 Lumenvalkoisia unelmia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kaikki jää perinnöksi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.54 Efter Nion parhaat 20.00 Marlon Brando ja paratiisisaari. Semifinaali. Aikaa tofun hommaamiseen on vain vähän ja muutama muukin muuttuja tuo metsästykseen omat haasteensa. 20.00 Elossa 24h 20.29 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Slovakia väkivallan kierteessä 22.55 Houkutus naapurissa (16) 23.45 Limo (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.12 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.13 Ellun kamut (7) 08.25 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (S) 08.37 Kotikadun jengi ja vihreä valo (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tiettömän taipaleen takana 09.40 Antiikkikaksintaistelu 10.10 Eränkävijät 10.40 Ruoka-Suomi 11.25 Ulos luontoon: Kevätseuranta 11.55 Syke (12) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Paksut pariskunnat 13.45 Modernit Miehet (S) 14.09 Pirjo (S) 14.15 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 14.45 Jens erämaaseikkailulla 15.25 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Kämmekät 15.34 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Päiväperhoset 15.45 Luottomies 3 (S) 15.55 Pirjo (S) 16.00 Gilmoren tytöt (S) 16.42 Siskonpeti: Jamimunkki (S) 16.45 Itse valtiaat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Egenlandin matkakohteet 18.10 Syke (12) 19.00 Modernit Miehet (7) 19.24 Pirjo (S) 19.30 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 20.00 Valioliigan tarina: Rahan mahti 20.45 Luottomies 3. puolivälierä 17.05 Lainvalvojat 17.35 Latelan Laurin hurja remontti 18.00 Latelan Laurin hurja remontti 18.30 Leijonastudio (m) 18.55 Jääkiekkoa: Ruotsi-Suomi 21.15 Leijonastudio (m) 21.30 Elokuva: Minority Report 00.35 Elokuva: Black Mass 03.10 Hurjat takaa-ajot 04.20 Pernilla Wahlgrenin maailma 05.20 Asunnon metsästäjät NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Sydneyn lentokentällä 06.50 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 07.40 Made In A Day 08.10 Albert Lin ja kadonneet kaupungit 09.00 Legendojen merirosvot 10.00 Salakuljettajat satimeen 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.00 Lentoturmatutkinta 13.00 112 Hätäkeskus 14.00 Elä vapaana tai kuole 15.00 Running Wild With Bear Grylls: The Challenge 16.00 Autojen ensiapu 17.00 Karibian rannikkovartiosto 18.00 Legendojen merirosvot 19.00 Lentoturmatutkinta 20.00 Noitaoikeudenkäyntien kauhut 21.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 22.00 Meret ilman vettä 23.00 David Blaine: Taikuuden takana 00.00 Legendojen merirosvot 01.00 Toinen maailmansota ylhäältä päin 02.00 Meret ilman vettä 02.50 Karibian rannikkovartiosto 03.40 Ihmeelliset superautot 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Lentoturmatutkinta STAR CHANNEL 06.00 Melkein MENSA 06.45 Silent Library Suomi 07.05 Simpsonit 07.30 Simpsonit 08.00 Miehen puolikkaat 08.30 Miehen puolikkaat 09.00 Moderni perhe 09.25 Moderni perhe 09.55 Onnenpyörä VIP 10.50 Lapin poliisit 11.15 Family Guy 11.45 Family Guy 12.10 Simpsonit 12.40 Simpsonit 13.05 Sampo ja kotivideot 13.30 How I Met Your Father 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Miehen puolikkaat 15.00 Castle 16.00 Rillit huurussa 16.30 Rillit huurussa 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 17.55 Simpsonit 18.20 Simpsonit 18.45 Miehen puolikkaat 19.10 Miehen puolikkaat 19.35 Miehen puolikkaat 20.00 Sampo ja kotivideot 20.30 Rillit huurussa 21.00 Moderni perhe 21.30 Moderni perhe 22.00 Moderni perhe 22.30 Moderni perhe 23.00 Family Guy 23.30 Family Guy 00.00 Simpsonit 00.30 Simpsonit 01.00 9-1-1 02.00 The Walking Dead: Daryl Dixon 03.10 How I Met Your Father 03.40 Family Guy 04.10 Family Guy 04.35 Deep State 05.35 Silent Library Suomi. Tracy päättää vihdoin avautua Natelle jäähtyneistä tunteistaan (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kotoisa. (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.4 06.52 Humps (S) 07.00 Poppelikumpu (S) 07.05 Nallen aamu 07.07 Pipsa Possu (S) 07.12 Olivia (S) 07.22 Susannan vieraat 07.29 Stella ja Sami (S) 07.41 Pikku Kakkosen posti 07.46 Tie tähtiin (S) 07.59 Kuviomaa 08.10 Retki-Roope (S) 08.23 Pikku Kakkonen 08.25 Eka & Helmi (7) 08.37 Voihan Poni (7) 08.49 Ryhmä Hau mahtavat Mahtipennut (S) 09.31 Mahtuuko luudalle mukaan. Maisemia maailmalta pieninä paketteina. Lyhytelokuva parkkipirkosta, joka janoaa rakkautta ja hyväksyntää, mutta tielle asettuu hänen oma periaatteellisuutensa. Nils Schweckendiek. Asukkaat toivovat tilojen huomioivan lasten turvallisuuden ja kasvun. Häikäilemätön liikemies Bartholomew Bogue valtaa maita villissä lännessä palkka-armeijansa avulla. 80-luvulla jupit olivat vihattuja keikareita, mutta he tähysivät ensimmäisinä länteen ja maailmalle. 12.50 Musiikkikamari 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Tuuli Saksalan keidas 18.25 Kielen päällä 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 J.S. Ohjelmassa perehdytään Marlon Brandon elämään ja uraan, mutta myös hänen tuntemattomampaan puoleensa, kiinnostukseen ympäristönsuojeluun ja Polynesiaan. Dokumentti perustuu seitsemään kuolemansyntiin. TV & RADIO Seuraavan kerran radioja tv-ohjelmat julkaistaan MT:ssä pääsiäisen vuoksi jo 16.4. Miten Suomesta tuli kansainvälisen menestyksen maa. Äidin taakkaa lisää MS-tauti, joka jää muulta perheeltä lähes huomiotta. Johann Sebastian Bach: Johannes-passio. Maaseudun Tulevaisuus 23 perjantaina 11. Helan går. Yllätykset jatkuvat areenalla. Lavalle nousevat myös Ellinoora sekä SANNI
Siekkelin Saha Oy Valkeala P. vuosien kokemuksella varaosia vuosien kokemuksella varaosia NYT ON AIKA HANKKIA MERKKAUSTIKUT PUUN TAIMILLE Oksaton keppi 10 mm TALVITARJOUKSENA: 1 m keppi 8 snt + alv. huhtikuuta 2025 PERUNANPOIMINTAKONE. Siirtäkää paperityöt meille. Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo 9. 0405408375 Rakennustarvikkeita oheistuotteineen tehtaalta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4 | 43700 | Kyyjärvi P. 0408502866 MTK Keski-Pohjanmaan ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS lauantaina 26.4.2025 klo 10:30 Ylivieskassa Ravintola Pikkuveli (Lintutie 1, Ylivieska) Kahvitus ja kokousedustajien ilmoittautuminen klo 9:30-10:30 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat. 2011, ajettu 55133km. Utacon Oy P. 064845175 Moottoriajoneuvoja Varaosia ja tarvikkeita WWW.ANONASE.COM Aseet, Erätarvikkeet, Kamerat Kiväärin nallit, Tracker UnA ja TSS. P. /kpl. Maamoottorit Olympia 1929 ja 1948. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. P. Hp. Alaterä+paripyörät P. 18000 € sis.alv. 0445631780 Traktoreita Tapahtumat Huutokaupat Itsejärjestetyn lomituksen tilat. 20002014 omaan maata louskäyttöön P. osoitteessa: kasvattajaosuuskuntalimousin.fi VALMET97 aj. Traktorit kaikki merkit, kurottajat, sekä muut maatalouskoneet. 040 823 5938 | 0400 661 379 www.taipaleenteras.. Kokouksessa pitävät ajankohtaiskatsaukset MTK:n Metsänomistajat -linjan kenttäpäällikkö Seppo Niskanen ja MTK:n sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin asiantuntija Maire Lumiaho (Etänä). Ajankohtaiskatsauksen pitää MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. P. Sonnimme on kasvatettu maltillisin päiväkasvuin tavoitteena hyvä hedelmällisyys ja jalkaterveys. 0500 517226 Ostan Valtra 4 tai 6 sylinterinen vm. Tervetuloa! Johtokunta MAN TGL 8.180 4x2 BL vm. 700h sitten vaihdettu kytkinle vy&ruisk.pump. 35000 € sis.alv. P. www.chm.fi puh. Puh. Työtilat, sesonkimyymälät, pakkausvarastot, pesuhallit Landtek Oy 14500 Iittala 0409310300 info@ Landtek.fi 24-500m2 BELLUS-LIUKUOVILAITTEET sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua. siekkelin.saha@gmail.com Hytillinen leikkuu puimuri, kuivalantavaunu, pyöröpaalisilppuri sekä muita maatalouskoneita puh. KantaHäme. 0400 187 389 | info@vakova.fi Otamme koneita myös välitysmyyntiin, tarjoa! Koneita Tervetuloa HKFoodsin sonnihuutokauppaan! NETTIHUUTOKAUPPA 25.–26.4.2025 Siitossonnien huutokauppa on täällä taas! Tarjolla laadukkaita, genomitestattuja siitossonneja neljästä rodusta: angus, charolais, hereford ja simmental. 0407122549 Puutarhaviljelyyn so veltuva maatila / yritys Kastelumahdollisuudella ja enimmillään tunti Turusta.Ilmas tollisesti edulliselta alueelta / meren läheisyydestä. 064845175 Maaja metsätaloustuotteita NURMISIEMENET ja SEOKSET MONIMUOTOISUUS SIEMENET, APILAT, VIRNAT, MAILASET, HUNAJA ja AURINGONKUKAT P.0400882090 siemenkauppaa.fi Ostetaan Toyota Hiace tai Hilux vuosimallia 19862000, katsas tamaton tai muuten edullinen. Claas, Welger, Krone, J-D paalaimet. www.maakoneet.com Suomalainen yritys, AAA-luottoluokitus. Työllistäkää lomittaja helposti ja edullisesti. 0500 933396 Ostamme ja noudamme kaikenlaiset metalliromut PohjoisPohjanmaalla. bellusoy.com P. P. 040509 2326 Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. Paimio P. Lisäksi perunatehdasprojektin esittely Antti Kuusisto ja Harri Muuraiskangas. 0400 661593 TAKRAtraktori srj no:127, toi nen varaosina. 3590 € HÄRMÄNPELTO p. 0400357998 Myydään Viemärin kuvaukset, huollot ja sukitukset 0409344450 ALLIANCErenkaat (alv. Myös varaosapuimurit / traktorit. Etukuormaaja Pehtoori ja peräs sä Patu. 02 4878 381 Kokoukset KONEHUOLTO YLILUOMA OY NH ja Case alkuperäisosat ja öljyt heti varastosta. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi PLANPAKK ® SÄKITYSJÄRJESTELMÄ, MIKÄ MUUTTAA KAIKEN • Nopea täyttää • Helppo kantaa • Siististi pinottavissa espegard.fi Säästä aikaa ja työskentele ergonomisesti! Perunankorjuukoneita, jyriä, pyö rö ja kovapaalaimia, sekä kippi kärryt esim. 1950 €. 044 0391639 VILJELYVARMAT KYLVÖSIEMENET PEDJARUOKOHELPI SYNTHIAKEVÄTRYPSI JÖGEVA118SINIMAILANEN www.naturcom.fi 08 270 7200, 02 762 6200 Pyörö ja Kanttipaalaimia sekä muita maatalouskoneita koko Suomesta, varaosakoneetkin kiinnostavat. 0443332318 myös Whatsapp sekä allux86@gmail.com Eläimiä Kiinteistöjä Ostetaan Maaja metsätaloustuotteita Fiab 680 DTH neliveto, vm81. Lisätietoa sonneista HKFoodsin uudistuneelta myyntisivustolta sonnihuutokauppa.fi Rekisteröidy huutajaksi nyt! KATTOTUOLIT kaikkiin maatalou den kohteisiin. 0400 646 200, 0500 659 678 KATTOJA SEINÄPELLIT SEKÄ ALUMIINIPROFIILIT VOLTIN PELTIKESKUS OY 020 7189 790 020 7189 795 VOLTTI RIIHIMÄKI www.voltinpeltikeskus.fi l nyt myös lukkosaumakatot l nopeat toimitukset Koiria Ostetaan harmaaleppä rankana. TM-Lomitus Oy www.lomitus.net P. Kaikille sonneille on tehty rakennearvostelu sekä selkälihasultraus – ja ultran tuloksissa rikkottiin ennätyksiä! Jos haluat kehittää karjassasi lihan syöntilaatua, löydät meiltä siihen juuri sopivat sonnit. P. 040 592 5005 www.siekkelinsaha. Maaseudun Tulevaisuus 24 perjantaina 11. 0405631114 MTK Pohjois-Karjalan ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään perjantaina 25.4.2025 klo 10.00 alkaen Rebl Group Oyj:n auditorio (ent. 040531 6903 RUOKAPERUNAA Colomba, Annabelle, Melody, Belana, Afra, Siikli ja Rosamunda 0405316903 RUOPPAUSTYÖT kelluvalla ka lustolla, kosteikkojen ja altaiden kaivuut, pitkäpuomikaivinkone työt, www.rantakuntoon.com 0503271889 Traktoreita, ehjiä ja epäkuntoisia! Nopea käteiskauppa. 0503800778 PohjPirkanmaa OSTETAAN: Leikkuupuimurit, John Deere, MF, Claas, Deutz-Fahr, Sampo Kylvölannoittimet, kiekkovantailla Kanttipaalaimet, JD, Welger, Claas, MF, Rivierre Casalis Pyöröpaalaimet, alle 10.000 paalia paalatut, hyväkuntoiset Käärijät, hinattavat, hyväkuntoiset Kverneland kanttirunkoiset sarka-aurat ja kääntöaurat Juko Maximat ja Grimme hinattavat perunannostokoneet Kivenkeräyskoneet Fiat takavetotraktorit, mallit 580, 600, 640, 680, 780 Massey Ferguson traktorit, mallit 165, 168, 175, 178, 185, 188, 240, 265, 275, 290 Zetor takaveto ja nelivetotraktorit 1980-2000 vuosimallit Ursus takaveto ja nelivetotraktorit Belarus nelivetotraktorit Ford traktorit, vähän ajetut ja siistit Deutz-Fahr traktorit, vähän ajetut ja siistit Fendt traktorit 80-90 luvulta, vähän ajetut ja siistit Siistit vähän ajetut nelivetotraktorit etukuormaajalla vuosimallia 1980-2010 Luotettava kotimainen ostaja, nopeaa kaupantekoa, suomalaiset luotettavat kuljetusliikkeet noutavat Valajärven Konevälitys Oy, Urjala p. Sanomalehti Karjalainen), osoite: Kosti-Aaltosen tie 9, 80140 Joensuu ja Teams -etäkokouksena. EuroTeli Oy, Helsinki P. www.konehuoltolaukkanen.. 040 566 9472 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. P. LUKEMISTO | SÄHKÖ JA LÄMMITYS Ruokauutisia sähköpostiisi MT.FI/uutiskirje Kestotilaus on edullisin vaihtoehto! Hevosuutisia meiltä ja maailmalta MT.FI/hevoset tai skannaa QR-koodi. Vahvaa muovitavaraa, pahvilaa tikot. P. 0400964332 MT.FI/ uutiskirje Lue näköislehtiä osoitteessa MT.FI/nakoislehti Lue lehti heti aamusta MT.FI Vain yksi lämmitysmuoto on suojassa sabotaaseilta. 0400892414 www.utacon.fi Hinat., saksalainen työmaavau nu, 3,8 m, lasikuitu, kaasu, säh kö. Vaihdettu 9600h vaihd.laatik ja pikavaiht pa kat. P. Suomen Limousinkasvattajat ry:n järjestämä Mukana useita rakennearvosteltuja eri ikäisiä sonneja! Sivustolta löydät myyjien yhteystiedot, eläinten sukutiedot, kuvat, videot sekä rakennearvostelut. 0%) 540/65R28 ja 650/65R38 4200 € 540/65R30 ja 650/65R42 4480 € HÄRMÄNPELTO p. 040736 4769 Myydään 80% traktorinrenkaat Rosava 6506538 HP 600eur +alv. Tuhti, Velsa, jne. 0%) 420/85R28 + Raju ketjuk. Toni 0505827430. 0405015789 Uusilla kulutusosilla varmistat kylvön onnistumisen ja hyvän sadon edellytykset. P.ilt 0505643318, Sastamala PURUPAALIT Valmistettu kuivatusta havusahatavarasta – Erittäin imukykyinen – Lähes pölyämätön kutterinpurupaali siekkelin.saha@gmail.com siekkelinsaha.fi 040 592 5005 Myydään ajo/metsästyslinjaisia karkeakarvaisia mäyräkoiran pentuja valiovanhemmista. Analyysit löytyy. Myös hydr.letkut mittojen mukaan. 12700h. Loppuvarasto: tynnyrit, saavit, laatikot, säilöntäsankoja ym. Oy KrsTrans Ab, 64300 Lapväärtti. 045– 8865 152 Kyseessä ei ole huutokauppa, vaan kaupat tehdään ostajan ja myyjän välillä ETT:n vastuullisen eläinkaupan ohjeita noudattaen. P. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. Puh. 0400384118 Ostetaan koko Suomi puimurit: M-F, Deutz-Fahr, Sampo, Claas, JD, Volvo leikkuupuimurit. Kuka tekisi paremmin. Limousinsonnien yhteismyynti Alkaen 14.4. Hp. Tervetuloa! Johtokunta Karkeakarvaisia mäyräkoiran pentuja, ajokäyttövalio vanhem mista.. 044 0254 789 juho.koskelainen@lomitus.net Palveluja tarjotaan Koulutus ja työ OSTAMME Kuormaautot ja moottorit. 040936 6691 Henkilöauton teliperäkärry, edullinen. Nopea toimitus! Turun Rakennustuote Oy www.turunrakennustuote.fi P. KATTOJA SEINÄPELLIT Muut tuotteet PARIPYÖRÄT Alliance (alv. 040586 0259 Ostetaan käyttökuntoinen täyttö vaunu. 2210 € 520/85R38 + Raju ketjuk. Sirmaco Oy P. Lahti Myydään sertifioitua Tattarinsiementä 600 kg suursäkeissä tai 25 kg säkeissä Sekä tehdään viljelysopimuksia satokaudelle 2025 lisätietoa sekä sopimukset: www.tattariosto.fi tai p.0500468276 Keskisen Mylly Oy Säilörehua ja säilöheinää pyörö paaleissa
Tarjous 4.6. taukotupa, sähköt, puusto 2986 m3, 225 000 €/ tarjous HEINOLA Imjärvi n. Tarj. 24 ha/2500 m³. Ville Neste 040 164 7797 Lappajärvi yht. Peltoa 6,4 ha, metsää 4 ha, sisältää perinnebiotooppeja. Tarjous 12.5. Kihniö metsät. Minna Kataja 044 377 6220 Ulvila metsät. Tarj. Haapajärvenkylässä 11,22 ha peltoa ja 6 ha metsää. Tarjous 22.4. 29,534 ha rantametsätila, ei rantarak.oikeutta, puusto 4802 m3, 230 000 €/tarjous HOLLOLA (Hämeenkoski) Pätilä 23,61 ha josta peltoa 5,9 ha ja metsää 18 ha. Jäppilässä hyvin hoidettu luomutila rantamaisemassa. Hp. 6.5. 9.5. Tarjouskauppa. Tarjoukset 17.4. Hannu Laitinen 040 032 1907 LYPSYKARJATILA ja PELTOA 75 ha, NURMES. 2,37 € / min Katso kaikki kohteet: PELTOA ja METSÄÄ 5 ha, PYHÄRANTA. 13,76 ha, metsää n. Sovelluksesta löydät verkkosisältöjen lisäksi myös tutut näköislehdet. Jukka Pusa 0400 636 113 Sastamala metsät. JD 4430 vm 78. Esa Kuoppala 0400 188 099 Isojoki metsäm-ala 3,7 ha/1050 m³. Salaojitettua peltoa 4 ha ja metsää 1 ha. 54 ha/2260 m³. Hannu Laitinen 040 032 1907 Seuraa maaseutua MT.FI Onko huomenna poutaa. Kauhajoki metsät. Tarj. 145 000 €. mennessä. Tarjoukset 9.5. 7,93 ha puusto 533 m3, 37 000 €/tarjous Kolehmainen 0500 472 090 ORIMATTILA Viljamaa 15,4 ha puusto 1722 m3, 102 000 €/tarjous Tetri 040 771 9923 HML (Hauho) Vitsiälä 14,355 ha puusto 1460 m3, 68 000 €/tarjous Mäenpää 050 592 7613 YHTEISMETSÄOSUUDET Vähä-Evon yhteismetsä 0,016600/0,979570 osuutta määräalana, 26 000 €/ tarjous ASIKKALA Kuoppainkulma 30,04 ha vanhoja rak. Sastamala metsät. Keiteleen upeassa rantamaisemassa 6,1 ha maatila 4 km Viitasaaren keskustasta. 10 ha/3330 m³. Kauhajoki metsäm-ala 20 ha/1600 m³. Tarj. Tarj. Tarjous 25.4. 4 ha, kaavoitus käynnissä. Tarjous 24.4. p.0407632552 Myydään 6 ha peltoa Kokkolas sa. 27.4. Ulvila metsät. 6,2 ha/1770 m³. 66 ha/1850 m³. 33 ha/3240 m³. Tarjous 20.4. Puusto 2208 m3, 190 000 €/tarjous HOLLOLA Kukonkoivu n. 0414368966 Mynämäki Bobcat 753 (vanha) ym. Tarj. Hp. 7,1 ha. Roope Kurki 050 306 8959 PELTOA ja METSÄÄ 67 ha, TUUSULA. Hp. Lempäälä metsät. 7,2 ha/1040 m³. Tarjous 12.5. 38 ha/3920 m³. Tarjouskauppa. 380 000 €. Alavus metsät. Tarj. Jukka Heiskanen 050 477 5522 Akaa metsät. 5.5. Tarjous 2.6. Kauhajoki metsät. Veteli metsät. 11 ha/1850 m³. Merikarvia metsät. 29 ha/3290 m³. Kauhajoki metsäm-ala 39 ha/3460 m³. Keiteleen rantaviivaa, kovapohjainen ranta. Tarjous 19.5. 50 ha/1280 m³. Suovanlahdessa 73 m 2 hirsinen päärakennus, savusauna, aitta, rantasauna ja muita rakennuksia. Siikainen metsät. Tarjous 14.4. Tarjous 16.4. Nokia metsäm-ala 12 ha/1420 m³. Tarjous 20.4. MT | Kokonaistavoittavuus 534 000 (KMT 2024) Mökki TEEMANUMERO 30.4.2025 TIESITKÖ. Tarjous 6.5. 18 ha/1620 m³. Tarjous 29.4. Tarjous 18.4. Katso kuvat! Hp 550 000 € 0400 636 113 Mynämäki Mynäjoen yht.metsäosuudet (20/796 osuus). Tarjousten perusteella, pidätysoikeudella. 40 ha/2470 m³. Hannu Laitinen 040 032 1907 Kun harkitset maaseutukiinteistön ostamista tai myymistä, ota meihin yhteyttä! Kiinteistönvälitys Oy LKV etunimi.sukunimi@proagria.fi Markku Koivisto, toimitusjohtaja 040 709 2451 maaseutukiinteistot.fi Myynnissä: MAATILA 12,4 ha, PIEKSÄMÄKI. Tarjous 28.4. Tarj. Tarjoukset 18.4. Ennustajat 0700 88877 Helle, 0700 88588 Gaia. Tarjous 1.5. Rusko metsät. mennessä. Tarj. Markku Koivisto 040 709 2451 METSÄÄ 18 ha, PEDERSÖRE. Karvia maatila 109 ha, puusto 9440 m³. 4,1 ha/690 m³. Ylämaankarja ja kalusto neuvoteltavissa. 5.5. 0400570372 Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. 14.4. Hannu Laitinen 040 032 1907 TONTTI 0,4 ha, TYRNÄVÄ. Alavus metsäm-ala 21 ha/1890 m³. 0400626518 IHANA RITA odottaa soittoasi, tehdään hyvää yhdessä! 24H. Eura metsät. metsän osuus 3,14/101,6. 16 ha/1510 m³. 5,7 ha/330 m³. Hannu Laitinen 040 032 1907 VASIKKAKASVATTAMO ja PELTOA, OUTOKUMPU. 36 ha ja purkukuntoisia rakennuksia, puusto 5217 m3, 325 000 €/tarjous Hannonen 040 7403 442 Esitteet ja kaikki kohteet: TRUKIT JA NOSTIMET SENOCO OY nettikone.com Myydään eläköitymisen johdosta Komatsu 2408 vm08 H.43teur sis alv. mennessä. Tarj. Tarj. Timo Autio 044 377 6213 Punkalaidun peltot. 14 ha/1230 m³. 29.4. Tarjoukset 11.4. Salaojitettua peltoa 28 ha sekä metsää 10 ha. Isot pyörät, siisti kone, ruostevapaa. Kauppaan kuuluu 14,7 ha peltoa, neuvoteltavissa lisäksi 80 ha ja maatilan talouskeskus. Pori metsäm-ala 20 ha/2920 m³. Tarjous 13.5. 5,3 ha/1120 m³. Mynämäki metsät. 1 150 000 €. Tarjous 16.4. Antti Rantanen 044 533 8270 Lieto metsät. Katariina Tuominen 050 595 1635 PELTOA ja METSÄÄ 18 ha, EVIJÄRVI. 2,1 ha. +m-ala 37 ha/6960 m³. Pomarkku metsät. mennessä. Hannu Laitinen 040 032 1907 RANTAKIINTEISTÖ 0,8 ha, VIITASAARI. Tarjous 14.4. Tarjous 15.4. Tarjoukset viimeistään 30.4. Tarjous 4.5. 17.4. Hp. Erkko Koivurinne 0500 812 792 Sauvo metsät. (KMT 2024) Teeman aiheita ovat mm: • Aitta kierrätysmateriaaleista • Terassi kallion laelle • Varaudu myrskytuhoihin • Lappi-kuume nousussa • Huussi sai kunttakaton • Vuoden mökkiläinen Pirkka-Pekka Petelius Hyväkuntoinen Juko 250 hinat tava kylvölannoitin, vm97. Kokonaisviljelyala 64 ha, vuokramaiden siirroista voidaan neuvotella. Ähtävällä metsää 17,89 ha. 2.5. Marita Säämäki 040 522 4322 Jokioinen metsät. Laitila metsäm-ala 74 ha/5240 m³. Tarj. 6,1 ha/1520 m³. Tarjoukset 25.4. William Berts 050 576 5517 MAATILA 6 ha, VIITASAARI. 5,7 ha/700 m³. Timo Vesterinen 050 412 3102 Valkeakoski metsät. 2.5. Timo Heikkilä 0400 167 825 Kokkola metsät. Tarjous 28.4. Valtimolla hyväkuntoinen toimiva maitotila, 1 robotin pihattonavetta, omaa peltoa 49 ha + vuokrapeltoa sekä metsää 17 ha. Luomupeltoa 26 ha, metsää 18 ha ja 11 rakentamispaikkaa Valtimojärven rannalla. Kilvakkalassa peltoa 13,38 ha ja metsää 5 ha sekä purkukuntoiset rakennukset. Eurajoki metsät. Sastamala maatila 5,1 ha. mennessä. Tarj. Inassa peltoa 10,32 ha. 49%:lla MT:n lukijoista on mökki tai vapaa-ajan asunto käytössä. Tarjous 16.5. 4,1 ha/880 m³. kylvökone. Kokkola metsät. Tarj. Toholampi metsät. Kankaanpää peltoja metsät. 255 000 €. Ketjuelevaattori 12m, 7,5 kW moot. 21.4. Tarj. 30 ha/6140 m³. Rauma metsät. Lataa Maaseudun Tulevaisuus -sovellus sovelluskaupastasi. 49,5 ha peltoa n. Tarjoukset 23.4. 17.4. Vapautuu keväällä viljelyyn. Isojoki metsät. P. 5,4 ha/1150 m³. 28.4. 6.5. Kiinteistöt ja tontit Pyhäjoen Pirttikoskella tukioi keudellista peltoa n.2,6 ha mää räalana. 5 ha/1090 m³. Ville Järvenpää 044 3200 319 Välityspalkkio 4,8%, minimipalkkio 2900 €, sis.alv / sopimuksen mukaan Tume 480 äes varpajyrillä. Mika Jokinen 0400 849 104 Kuortane metsät. 33 ha/4450 m³. Tarj. Ulvila metsät. Merikarvia maa-/metsät. 15.4. Tarjous 17.4. Aineistot sähköpostitse 25.4. Vain soitot P. Hp. Hämeenkyrö metsät. Rakennusoikeutta 300 k-m 2 . 2.5. Halsuametsät. Sastamala metsät. 7,7 ha/1540 m³. Tarj. Raskas malli, hyväkunt. 070090089 2,00 € min+pvm Rp Pl Va Henkilökohtaiset Muut MYYNTI: Lauri 045 3232 177 Jyrki 040 5560 268 www.agrok. 4,9 ha/560 m³. Tarj. 0400 636 113 Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala Katso lisää kohteita verkosta! www.metsätilat.fi Erityinen: Pori merenranta, uusi Ok-tasoinen talo + vanhempi talo, erillinen saunarakennuskin. Hp. 125 000 €. Tarj. Metsää mahdollisuus sisällyttää kauppaan sopimuksen mukaan. Tarjous 5.5. huhtikuuta 2025 Länsi-Suomen metsätilat Oy LKV puh. 18.4. Heikki Ollikainen 0400 285 292 MAATILA 21 ha, IKAALINEN. Marko Välimäki 050 4122 530 Parkano metsät. mennessä. Tarjous 28.4. 23 ha/3310 m³. 107 ha/10 810 m³. Rauno Savolainen 0400 172 121 PELTOA ja METSÄÄ 38 ha, KUSTAVI. 116 000 €. 700 000 €. Tume 2,5 hinat. 6,8 ha/700 m³. 25.4. Tarj. Tarjous 28.4. Kysy tarjous! LIETEJÄRJESTELMÄT Kuivikeseparaattorit • Uppoja pystypumput • Potkurisekoittimet • Slalom lannanpoisto • Lietekuilusekoittimet • Putkistot ja venttiilit Maatalouskoneita Työkoneita Uutta virtaa puhelimeesi MT:n sovellus helpottaa uutisvirran seuraamista puhelimella tai tabletilla. Hp. Tarjous 5.5. Katariina Tuominen 050 595 1635 PELTOA 6 ha, ORIMATTILA. Hp. 13 ha/1290 m³. Rauno Hakala 0400 124 832 Jokioinen metsät. abranueva PL 13, 00561 Hki. 150 m. Tarjous 29.4. mm. 18.4. Ostajalle loh komiskulut. Hämeenkyrö maatila 10 ha, 7,7 ha peltoa, metsä 2 ha/640 m³. Kannus metsäm-ala 58 ha/3790 m³. Sauli Kallio 044 739 3110 Teuva metsät. 12 ha/1900 m³. 570 000 €. Alavus metsät. Vimpeli metsät. charlotta.hastbacka@anvianet. fi, 0505850373, etuovi: x46238. 6,3 ha salaojitettua peltoa. Tarjous 14.4. Hannu Laitinen 040 032 1907 MAATILA 20 ha, HANKASALMI. Venekoskella kokonaisuus, jossa peltoa 9,7 ha, metsää 9,4 ha ja talouskeskus. Kannus metsäm-ala 20 ha/2400 m³. Tarj. Mika Hirvijoki 040 410 4475 MAATILA 83 ha, TOHMAJÄRVI. 6,3 ha/920 m³. Tarj. Tarjous 21.5. Tarjous 28.4. mennessä. paljon muuta! www.purkukolmio.fi Tutustu sivustoon! 0500592124 Etelä-Suomen metsätilat LKV Kansankatu 8, 15870 Hollola www.metsatilat.fi LOHJA Karnainen n. 23 ha/4060 m³. 14.4. 21 ha/1200 m³. 83 ha/2560 m³. P. Roope Kurki 050 306 8959 PELTOA 11 ha, EVIJÄRVI. Jokelan Hyökkälässä peltoa 54,1 ha ja metsää 11,2 ha. Komea kokonaisuus: Upea kivitalo ja erikoisviljelyyn soveltuvat pellot 74,3 ha. Teuva metsät. Tarjous 16.5. Nakkila metsäm-ala 2 ha/320 m³. 14 haa/950 m³. Soini metsät. MT.FI/saa. Markku Koivisto 040 709 2451 PELTOja METSÄKIINTEISTÖ, jossa ranta-asemakaava 49 ha, VALTIMO. 21.4. Kaitalassa yhdessä lohkossa n. mennessä. Tarjoukset 20.4. Jokisillalla 0,4 ha tontti. 29.4. Maaseudun Tulevaisuus 25 perjantaina 11. Vasikkajuottamo, 600 vasikkapaikkaa. 11 ha/1890 m³
Voittosumma 435 200 euroa. Sen ovat kasvattaneet Soile ja Jukka Grönfors, ja oriin omistaa Grönfors Training Oy. Aloittelijoiden joukossa voi olla vaikka Euroopan paras ravuri, josta suuri yleisö ei vielä tiedä mitään. Kevät tuo radoille myös uusien kilpahevosten ikäluokat. Parina viime vuonna V.G. Parvelan Retun velipoika oli jo viime vuonna mainio, mutta vielä kovin lapsellinen. KUVA: VILLE TOIVONEN Viimeisessä kaarteessa V.G. ”No ei jännitä”, Suuronen vastaa asiasta erikseen kysyttäessä. ”Ori on nykyisin aika varma kilpailija ja vauhtiakin on tullut paljon lisää. Raviurheilu pyörii ympäri vuoden, mutta perinteinen sykli on, että parhaat hevoset ovat talvet sivussa radoilta. Suuronen on ystävällinen, mutta ei pidä minkäänlaista mekkalaa itsestään tai hevosistaan. Kiltti se on, ja kotona rauhallinen. Kilpaillut 44 kertaa, voittanut starteistaan 27. Suomalaisyleisölle olisi mannaa nähdä V.G. Hanki omasi Lehtipisteestä. Uusi lähetys julkaistaan myös MT:n etusivulla. Kisan ykköspalkinto nostettiin pari vuotta sitten miljoonaan kruunuun, ja se on suurin yksittäinen ravilähtö kylmäverisille. Omistaja Grönfors Training Oy, kasvattajat Soile ja Jukka Grönfors. Kiuruvedeltä kotoisin olevan Jukka Grönforsin isä Vihtori Grönfors oli ympäri Suomen tunnettu kauppamies ja hevosmies. ”Ihan normaali hevonen. Grönforsin perhe on ravipiireistä tuttu vuosikymmenten ajalta. Yksi alkuvuoden kohokohdista nähtiin sunnuntaina Joensuussa. Leikkisä kaveri”, Seppo Suuronen kuvailee suojattiaan. Se hirnuu ennen kisoja, niiden jälkeen ja joskus kai lähtöjen aikanakin, on kiinnostunut kaikesta ympärillään tapahtuvasta ja keksii välillä tuijottaa omaa varjoaankin. Voitto oli kautensa avauskisassa odotetusti selvä ykkönen. Nykyisin hevonen lähtee lujaa ja pystyy vetämään lähtöä alusta loppuun. Valmentaja Seppo Suuronen on kommentoinut asiaa ”katsotaan, katsotaan” -tyyppisesti. Kohta lasketaan. Voiton valmentajan Seppo Suurosen hevosauto kaarsi Joensuun Linnunlahden tallialueella valjastushallin kulmalle, ravikuningas ilmoitti heti olevansa paikalla. Pimeän talven jälkeen radat kuivuvat ja vauhti kiihtyy, kun huippuhevoset palaavat kilparadoille. Timanttista asiaa raviurheilusta ja hevoskasvatuksesta VUOSIKUVASTO 2025 MT.FI/HEVOSET HINTA 15 € Raveista. Henri Bollström oli etukäteen ajatellut ajavansa sillä toisten takana ja panostavansa loppukiriin, mutta ori päätti itse toisin. Voitto ei tunnu ottavan ravitoimintaa liian vakavasti. Elitloppet on ravimaailman huikeimpia tapahtumia, ja kylmäveriottelut Elitkampen perinteisesti ainakin suomalaisittain yksi viikonlopun kohokohdista. Suurimmat kilpailut ajetaan keväästä syksyyn, joten huippuhevosia ei yleensä kilpailuteta talvisin. Voitto aloitti kilpailukautensa. Tallinsa suuren tähden kauden avausta valmentaja tuntui hermoilevan yhtä paljon kuin kahvin kaatamista kuppiin aamulla. Hevosella on kaikki kunnossa”, Suuronen summaa ennakkoajatuksensa. V.G. Solvallan rata on huippunopea ja vastus Elitkampenissa kovin mahdollinen. Callela Nelson lähtee myös erittäin kovaa liikkeelle ja pääsee alussa joko johtopaikalle tai kärjen rinnalle. Ne kuitenkin jäävät haastajaosastolle. Voittoa myös treeneissä, sillä hän käy kolmena päivänä viikossa Suurosen tallilla ajomiehenä. Henri Bollström ei ollut aikeissa tulla Joensuun raveihin, mutta lähti toki innolla V.G. Bollströmin mukaan se oli toisten takana niin paineissaan, että hänen oli pakko ajaa se kärkiryhmään jo alkumatkasta. Vihjeen muista varmoista Comistus alkaa näyttää sukunsa velvoittamia otteita. Voittoa ajamaan, kun mahdollisuutta tarjottiin. Voitto palasi kilparadoille kevättä rinnassaan. Voitto on ollut myös siitoskäytössä, mikä on osaltaan kuluttanut hevosta, mutta tänä vuonna kausi on pyhitetty kilpailemiseen. Paitsi taidoistaan ja meriiteistään, juvalainen tunnetaan myös esiintymisestään. Voitto tosin lopetti saapumisensa tiettäväksi tehtyään. Arkistossa on kiinnostavia vanhoja jaksoja sekä ravivisa Kari Lähdekorven vetämänä. Suuronen on ainoana valmentajana saavuttanut ravikuninkuuden kolmella eri hevosella. ”En ole koskaan nähnyt sen väsyvän”, Joensuussa V.G. MT Hevoset -ohjelma vierailee joka toinen sunnuntai eri puolilla maata talleilla ja raveissa. Bollström tuntee hevosen hyvin, sillä hän on ajanut sillä kilpailuissa neljästi aikaisemminkin. Marraskuussa 65 vuotta täyttävä Seppo Suuronen on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä valmentajia nimenomaan suomenhevospuolella. Vastus on kova, mutta omaan uskotaan. Voitto tänä vuonna myös Tukholman Solvallan Elitloppet-viikonlopun kylmäverikisassa Elitkampenissa. Voiton uran suurimmat saavutukset on ohjastanut vihtiläinen Ari Moilanen, jonka reviiriin Joensuun sunnuntairavit eivät juuri kuulu. Voiton taustalla on inkoolainen Grönforsin perhe. Leikkisä kaveri.” SEPPO SUURONEN Ravikuningas V.G. Profiili kiri Jokimaalla upeasti kakkoseksi. V.G. Voitolle ei vielä ole tullut mieleenkään, että tankki voisi joskus tyhjentyä. V.G. Bollström on ajanut V.G. VILLE TOIVONEN Yksi suomalaista raviyleisöä kuumimmin kutkuttavista kysymyksistä on, nähdäänkö V.G. VOITTO Kahdeksanvuotias suomenhevosori. Hyviltä paikoilta liikkeelle pääsevät Amazing Player, Dozen Of Oysters ja Kyle Web ovat hienossa kunnossa ja lähtevät lujaa matkaan. KUVA: VILLE TOIVONEN VILLE TOIVONEN 26 perjantaina 11. Voitto kohtaamassa pohjoismaiset huippuhevoset ja tavoitella samalla mahdollisesti jopa kylmäveristen maailmanennätystä. Voittoa kisaansa. Kinderi kamppaili Joensuussa tasapäin Vauhtiksen ja Morisonin kanssa, joten Vermon lähdöstä voi napsahtaa kauden avausvoitto. Voiton reissuun lähtemisen mahdollisuutta lisää kilpailemiseen keskittyminen. Siirin Veeti ei vakuuttanut Jokimaalla, mutta yhteen epäonnistumiseen ei kannata tuijottaa. Joensuussa V.G. Huippuhevoseksi V.G. ”Ihan hyvältä näytti. Voittanut muun muassa ravikuninkuuden, Suur-Hollolaajon, Pohjoismaiden Mestaruuden, Suurmestaruuden, Derbyn sekä Kriteriumin. Kuninkaan paluu ei jäänyt keneltäkään huomaamatta kaviouralla tai sen ulkopuolella. Sen verran vakavasti hän asiaan suhtautui, että ei ollut käytettävissä muiden hevosten ohjiin, vaikka ajokkeja olisi ollut tarjolla myös päivän muihin lähtöihin. ”Kyllä mä luulen, että Seppo lähtee” Seppo Suuronen ei ole toistaiseksi sanonut juuta tai jaata Solvallan Elitkampenin suhteen. ”Hevonen on kehittynyt paljon talven aikana sekä fyysisesti että henkisesti”, valmentaja Saku Mikkola kertoo. Ja vaikka Voitto on tuollainen reipas kaveri, se matkustaa hyvin, eikä siinäkään pitäisi olla ongelmaa.” Bollström muistuttaa myös, että V.G. Tauolta palatessaan Jukka Hakkaraisen valmentama Callela Nelson pinkaisi kyselemättä kärkeen ja lopetti ilmavasti 1.10-vauhtia. RAVIVIHJE Helsinki-ajo kierroksen kruununa TOTO75-VIHJE Lähtö 1: 3,10,8,11,9,7 (6,1) Lähtö 2: 4 Comistus (7,8) Lähtö 3: 3,4,2,11,8 (1,9) Lähtö 4: 6 Callela Nelson (3,2) Lähtö 5: 3,4,2,10,11,5,6 (8,12) Lähtö 6: 1,4,5 (2,3) Lähtö 7: 14 Arctic Emerald (1,2) 630 riviä x 0,05 euroa = 31,50 euroa JUHA JOKINEN JOENSUU Kevät on raviseuraajien kulta-aikaa. Voitto aloitti kautensa odotetun hallitulla voitolla. Vaikka ravit olivat profiililtaan eli palkintotasoltaan varsin matalat, yleisölle oli tarjolla harvinaista herkkua, kun viime vuonna vuoden hevoseksi valittu V.G. Äänekästä hirnuntaa säesti hevosautossa puolivallaton rymyäminen, jonka V.G. Kun V.G. Viimeksi se tykitti lopun kovaa ja ennätti ykköseksi. Juontajina ovat Juha Jokinen ja Lauri Hyvönen. Kolmannen kohteen idea on Jacques Hyneman. Kiltti se on, ja kotona rauhallinen. Comistus on vieläkin leikkisä kaveri, joka pystyy edelleen parantamaan otteitaan. Voitto johdatti joukkoa ravikuninkaan arvovallalla. Suvun kasvattamien hevosten V.G.-etuliite tulee hänen nimensä etukirjaimista. Voiton ohjissa olleella, Suurosen erittäin hyvin tuntevalla Henri Bollströmillä kuitenkin on selkeä käsitys asiasta. HEVOSET Tuottaja: Antti Savolainen, antti.savolainen@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus Vermossa ravataan hieno ja tasokas T75-kierros. Joensuussa haastattelijana oli Veeti Suomalainen. Maaliskuun lopun Vermon kilpailussa ruuna kiri viimeiset 700 metriä 1.10-vauhtia, mutta viimeksi juoksu meni aivan pieleen. Ennätys suomenhevosten absoluuttinen Suomen ennätys 18,2a. KUVA: VILLE TOIVONEN V.G. ”Ihan hyvillä mielin. Yksi teoria hevosen uskomattomista suorituksista on, että V.G. Voiton ohjat saanut Henri Bollström korostaa. Hyvillä mielin Vermoon lähdetään.” Viime kaudella Kriteriumissa toiseksi sijoittunut Arctic Emerald parantaa varmasti otteitaan starttien myötä ja pystyy kiertämään kaikki vastustajansa kirikierroksella. Isä Viesker, emä Niemisen Likka. ”Onhan tuo parhaita hevosia koko Pohjoismaissa, ja pitäähän sillä ajaa siellä, missä on parhaat hevoset ja isoimmat palkinnot. huhtikuuta 2025 Hevosohjelmaa sunnuntaisin MT:n nettisivuilta löytyy myös hevosohjelmia. Seppo Suuronen kommentoi tähtivalmennettavansa kauden aloitusta odotetun riehakkaasti. ”Jos kaikki on kunnossa, kyllä mä luulen, että Seppo lähtee. Kohokohta on perinteinen Helsinki-ajo, joka ravataan rivin neljäntenä kohteena. Voitto on vielä nuori. Hyvä startti.” Ravivaltakunnassa kaikki hyvin V.G. ”Ihan normaali hevonen. Rakkaudella. Myös Solvallan radan edustajat janoavat V.G. Valmentaja Seppo Suuronen, hoitaja Kaisa Tamminen. Henri Bollström, Kaisa Tamminen ja Seppo Suuronen oriin ympärillä kisan jälkeen. Uusi jakso ja vanhat jaksot löytyvät osoitteesta mt.fi/hevoset. Leikkisä lienee kuvaava termi, sillä V.G. Uusia kilpahevosia seurataan tarkalla silmällä, mutta yhtä paljon odotetaan ravi-Suomen parhaiden hevosten paluuta radoille. Ja toivon kovasti”, Bollström sanoo. Tarkista saatavuus osoitteesta: MT.FI/lehtipiste MT Hevoset Vuosikuvasto on julkaistu!. Ori on systeemin kolmas varma. Vakuuttavalla tyylillä tauolta palannut Callela Nelson saa Helsinki-ajossa varauksettoman luottamuksen, vaikka vastus on kova
Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. viestimedia.fi/tietosuoja ILMOITUSMYYNTI Puhelin: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Ilmoitusautomaatti: MT.FI/ilmoita viestimedia.fi/mainostajalle Ilmoitusten viimeiset jättöajat: • maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 • keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 • perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden suurin korvausvastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. ASIAKASPALVELU Puhelin: 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi viestimedia.fi/asiakaspalvelu Asiakaspalvelu auttaa tilauksiin, laskutukseen ja digituotteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. viestimedia.fi/hinnasto Osoitelähde: Viestimedia Oy:n asiakasrekisteri Viestimedia Oy voi käyttää tilauksen yhteydessä saamiaan yhteystietoja samankaltaisten tuotteidensa sähköiseen suoramarkkinointiin sekä asiakasviestintään. Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus sisältää painetun lehden lisäksi käyttöoikeuden kaikkiin MT.FI-sivuston sisältöihin ja palveluihin, Maaseudun Tulevaisuuden ja sen liitteiden (Kantri, MT Metsä ja Suomalainen Maaseutu) näköislehtiin sekä näköislehtien mobiilisovellukseen. Sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen voi kieltää toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos lehden lähettäminen tilaajalle keskeytyy lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi. viestimedia.fi/tilausehdot MT.FI/tilaa Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruta. Tilaus laskutetaan valitun laskutusjakson alussa kulloinkin voimassa olevalla hinnalla. Maaseudun Tulevaisuus 27 perjantaina 11. Asiavirheestä ilmoittaminen: lähetä oikaisupyyntö sähköpostilla toimitus@mt.fi PELIT & SARJAKUVAT Maaseudun Tulevaisuus 27 perjantaina 11. PALVELUNUMEROT Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). PAINO Lehtisepät Oy, Varkaus. huhtikuuta 2025 PÖYRÖÖT KALKKARO VIIVI JA WAGNER VÄINÖ FINGERPORI MUSTA HEVONEN KAMALA LUONTO VENETSIJÄRVI JULKAISIJA Viestimedia Oy Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki viestimedia.fi ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). huhtikuuta 2025 Edellisen ristikon ratkaisu
Pohjoisenpuoleinen tuuli on kohtalaista tai navakka, pohjoisessa enimmäkseen heikkoa. Käräjäoikeus piti koiranomistajan toimintaa huolimattomana, sillä koiria ei saa jättää irralleen valvomatta. EIJA VALLINHEIMO ”Kehottaisin viimeistään nyt lopettamaan lintujen ruokinnan.” JUHA KUITTINEN PERJANTAINA 11. Käräjäoikeus ja hovioikeus arvioivat, että syytetyn pihan aita on todisteiden perusteella 70 senttimetriä korkea. Koiranomistaja vapautettiin syytteistä Metsästyslain mukaan koiraa ei saa pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa toisen alueella. Idässä on monin paikoin lumisadetta, pohjoisessa paikoin lumikuuroja. Mikään säännös ei kuitenkaan lähtökohtaisesti edellytä koiran pitämistä kytkettynä piha-alueella, KKO toteaa. Käyttöön voidaan tarvittaessa ottaa myös erilaisia ääni karkottimia. Toisaalta on huomioitava, että metsästyslain mukaan koiranomistajan täytyy huolehtia siitä, ettei pihalla oleva koira ei pääse ilman lupaa toisen alueelle. Kuvan koira ei liity juttuun. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. KKO:n mukaan koiranomistaja ei ollut menetellyt huolimattomasti. Syytetty oli näyttänyt valokuvia aidasta. Hänet määrättiin korvaamaan poronomistajalle aiheutunut taloudellinen vahinko eläimen lopettamisesta. JANICA PÖRHÖNEN Suomen riistakeskus esitteli eilen Liperissä Pohjois-Karjalassa karhunkestävää roska-astiaa, joka on yksi kehitteillä oleva keino ehkäistä karhujen hakeutumista asutuksen läheisyyteen ravinnon perässä. Tarve pohtia jäteastioiden kestävyyttä johtuu siitä, että karhukannan kasvun myötä karhujen pihavierailut ja samalla roskisten ja kompostien penkominen ovat lisääntyneet. Syytetyn mukaan upottavan lumen vuoksi koirien karkaaminen aidan yli ei ollut mahdollista, ja koirien karkaamistapa olikin jäänyt epäselväksi. Oikeuskäytäntöä ohjaavassa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä todetaan, että koiranomistajalta vaadittava huolellisuus ei välttämättä edellytä pihalla olevan koiran kokoaikaista vahtimista. KKO piti arviota 160–170 senttiä korkeasta aidasta mahdollisena, sillä syyttäjä tai poronomistaja ei ollut kiistänyt väitettä. vuonna 1959 -29,0°C Sodankylä Lämpimintä 11.4. Korkein oikeus näki yksiselitteisenä sen, että koirat eivät olisi saaneet olla toisen ihmisen alueella. ”Kehottaisin viimeistään nyt lopettamaan lintujen ruokinnan”, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo. Aurinko nousee Helsingissä kello 6:17 ja laskee kello 20:27 Oulussa kello 6:00 ja laskee kello 20:40 Utsjoella kello ja laskee kello 5:32 20:58 +2 -4 +2 -4 +0 -7 -1 -10 +0 -7 +1 -4 -0 -8 -1 -9 -7 -17 -5 -13 -3 -14 +0 -6 +1 -5 +0 -7 -5 -17 5 9 11 +7 -4 +8 -4 +5 -7 -0 -10 +0 -4 +8 -2 +0 -7 -2 -9 -5 -10 -3 -16 -2 -11 +4 -6 +5 -5 +4 -4 -4 -12 7 8 12 Äärihavainnot Lämpimintä eilen klo 13 +5,3°C Emäsalo Kylmintä 11.4. Kutsumattomista vieraista eroon karhunkestävillä jäteastioilla Riista keskus testaa esimerkiksi lukollisia roska astioita. klo 13 Sadesumma 30 vrk ( mm ) Poikkeama keskimääräisestä Sääsymbolit Havaintoasema Roudansyvyys poikkeama* ( cm ) Lumikuorman poikkeama* ( kg/m ) 2 Jomala -7 Hki-Vantaa -2 Turku -8 Jokioinen -9 Utti -3 Niinisalo -3 Jyväskylä -6 Kauhava -8 Joensuu -3 Ylivieska -3 Kuhmo +2 Pudasjärvi +2 Pello +4 Salla +6 Ivalo -23 -27 -41 -26 -28 -40 -59 -51 -45 -79 -81 -75 -120 -91 -8 32 * Lähde: Suomen ympäristökeskus Ennuste luotu: 10.4. Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisunsa tapauksessa, joka käsitteli koirien karkaamista aidatulta pihalta porotarhaan. Koska aita oli tarpeeksi korkea, ei koiranomistaja voinut ennakoida, että koirien karkaaminen johtaisi poron loukkaantumiseen. Yksittäisten pihojen lisäksi myös aluekeräyspisteet houkuttelevat helposti karhuja, joten myös näille riistakeskus kehittelee lukittavia jäteastioita. Korkein oikeus päätti lopulta kumota aiempien oikeusasteiden tuomiot ja vapauttaa koiranomistajan syytteistä metsästyslain säännösten rikkomisesta ja vahingonteosta sekä vahingonkorvauksista poronomistajalle. Koiranomistaja oli jättänyt aamulla kaksi lapinkoiraansa kytkemättömänä omalle pihalleen. Riistakeskuksen testaamaan tavalliseen 240 litran jäteastiaan on kehitelty karhuille erilaisia haasteita, kuten lukko, jota karhun ei pitäisi ainakaan heti saada auki. ensi yö Helsinki -1 Turku -1 Jomala +1 Pori -1 Kankaanpää -2 Tampere -2 Jokioinen -4 Lahti -4 Kouvola -3 Lappeenranta -4 Mikkeli -8 Ilomantsi -11 Joensuu -7 Kuopio -6 Lapinlahti -7 Viitasaari -4 Jyväskylä -5 Seinäjoki -2 Kauhajoki -2 Kokkola -3 Ylivieska -4 Kajaani -7 Oulunsalo -4 Pudasjärvi -7 Suomussalmi -10 Kuusamo -11 Rovaniemi -4 Pello -4 Salla -8 Sodankylä -7 Kilpisjärvi -8 Utsjoki -7 la +7 +9 +9 +7 +7 +7 +8 +6 +4 +2 +4 -2 -1 +2 +4 +6 +8 +7 +4 +3 -2 ?0 -1 -2 -2 ?0 +1 -2 -1 -5 -3 su +9 13 10 10 10 +8 12 10 11 +9 +9 +3 +4 +6 +4 +6 +8 +9 +9 +7 +5 +3 +3 +4 +2 +1 +4 +4 +1 +3 -2 +1 ma 11 13 12 14 14 12 14 13 12 11 11 +9 10 10 +8 10 11 11 11 10 11 +9 +9 +7 +7 +7 +6 +6 +4 +5 -2 +1 ti 11 15 12 12 14 13 16 16 16 16 14 11 13 12 11 12 13 13 12 10 11 10 +8 +7 +8 +5 +7 +6 +5 +4 -3 -1 ke 11 14 11 14 13 12 14 12 13 12 12 10 11 11 10 11 10 13 13 10 12 +9 +9 +6 +7 +4 +6 +6 +5 +5 -2 +1 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. Korkein oikeus piti aidan korkeutta riittävänä toimena estämään koirien karkaaminen. Kaikki muutkin ruokahoukutukset kannattaa asiantuntijoiden mukaan poistaa pihoilta. KUVA: PASI LEINO Koiranomistaja ei ollut menetellyt huolimattomasti, korkein oikeus katsoi. Tapauskohtaiset olosuhteet voivat kuitenkin antaa aihetta toisenlaiseen arvioon. Karhu oli rikkonut muun muassa roska-astioita, lintujen ruokailupaikkoja sekä jätekaivon. Käräjäoikeus tuomitsi koiranomistajan sakkorangaistukseen. Poro jouduttiin lopettamaan. Tammikuun 2019 tapahtumat johtivat yhden poron vammautumiseen. vuonna 2009 +16,2°C Jomala Sateisinta toissa päivänä 1,5 mm Ilomantsi 5 vrk:n sääennuste 11.4.–16.4. Sade-ennuste (mm) 11.4.–13.4. Koiranomistaja piti arviota vääränä. Pihan aitaus voi usein riittää karkaamista estäväksi varotoimenpiteeksi. klo 13.27 Tänään Huomenna Luonnon lumen syvyys (cm) 10.4.2025 klo 09 Talven tilanne 11.04.2025 Keskimääräinen roudansyvyys* ( cm ) * Lähde Suomen ympäristökeskus. Koirat karkasivat läheiseen porotarhaan, minkä seurauksena porot vauhkoontuivat. Yksi poroista vammautui, kun se kompastui kuoppaan tai törmäsi aitaan. Hankasalmella poliisit joutuivat maanantaina lopettamaan karhun, joka oli käynyt havaintojen perusteella etsimässä pihapiiristä ravintoa. Viime vuonna tilastoitiin koko maassa jo lähes 900 karhun pihakäyntiä. Koiranomistaja valitti tuomiosta hovioikeuteen ja vaati sekä syytteen että korvausvaatimuksen hylkäämistä. Koirat karkasivat valvomatta naapurin poro tarhaan, ja yksi poroista vammautui. Tänä keväänä useita karhuja on jouduttu karkottamaan piha-alueilta. Lämpötila on maan eteläja länsiosassa ja +4, idässä ja pohjoisessa ja -7 asteen välillä. Ennuste päivisin klo 15. HUHTIKUUTA 2025 MAATALOUSRENKAAT AMMATTILAISILLE 050 359 5467 / Ilkka www.sktrengas.fi 20 15 10 5 2 1 100 80 60 40 20 10 1 +3 -3 yli 100 60-100 40-60 20-40 10-20 1-10 alle 1 yli 140 120-140 80-120 60-80 40-60 20-40 alle 20 Lähiajan sää Pilvisyys on vaihtelevaa, aurinkoisinta on Lapissa. Syytetty kertoi, että pihaa ympäröivä metalliverkkoaita oli ainakin noin 160–170 senttimetriä korkea ja lumen pinnan yläpuolellekin jäävä osuus riittävän korkea estämään koirien karkaaminen