Maaseudun Tulevaisuus 12.07.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Viljelijöiden etujärjestö MTK ei kuitenkaan suosittele edes yhdyskuntalietteestä tehtyjen lannoitevalmisteiden käyttöä. Ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan nykyiset puhdistusmenetelmät eivät riitä takaamaan ruuan ja maan puhtautta, ja lopulta yk- sin viljelijä on vastuussa riskeistä. Huolena eivät enää ole raskasmetallit vaan lääkejäämät ja muut kemikaalit. Pietola toivoo, että puhdistus kehittyy niin, että lietteen kasvinravinteet saadaan tulevaisuudessa palautettua pelloille. EU:ssa 40 prosenttia yhdyskuntalietteestä levitetään pellolle. Sivu 5 Viljelijä olisi valmis ottamaan pelloilleen puhdistamolietettä Kyllä 0 EOS Ei 20 Lähde: Gallup Elintarviketieto 40 60 80 100 Atria pitää Saarioisten sopimukset ennallaan Atria ja Saarioinen ovat tehneet esisopimuksen, jonka mukaan Atria ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastusja leikkuuliiketoiminnot. Saarioisten lihantuottajien sopimukset jatkuvat täysin ennal- laan, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn vakuuttaa. Gröhnin mukaan molemmat yhtiöt olivat kaupassa aloitteellisia. ?Pohdimme työnjakoa ja kummankin vahvuuksia.? Teurastamo- ja leikkaamoteollisuus vaativat isoja investointeja ja lihamääriä, joten Atrialla on siihen paremmat rahkeet. IRTONUMERO 1,50 e Ruotsin kuntien tarjoamasta ruuasta 21 prosenttia oli viime vuonna luomua. Sivu 7 Yhdyskuntaliete arveluttaa viljelijöitä Kaksi kolmasosaa viljelijöistä ei halua pelloilleen yhdyskuntalietettä. Lampaat muuttivat tilalle omenatarhan maisemanhoitajiksi. Kun yhdysvaltalais- lehmä tuottaa lähes 10?000 kiloa maitoa vuodessa, Tansaniassa vastaava luku on 240. Sivu 3 Isot erot. Sivu 17 KARI SALONEN VIIKONVAIHDE 239 kg Keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuodessa USA Tansania Biodieselille kestävyyskriteerit. Kaikki seitsemän taiteilijaa ovat sukua keskenään. PERUSTETTU 1916 . Tulevaa on pyrittävä ennakoimaan kahden vuoden päähän. ?Kasvinviljelyyn keskittyneelle päivälle on selvästi tarvetta. PERJANTAINA 12. Useampi kuin joka toinen kuluttaja epäilee, ettei yhdyskuntalietteen käyttö ruuan tuotannossa ole turvallista. Yhdyskuntalietettä ei sellaisenaan käytetä pelloilla. Pälkäneen Vuoli- joella on harvinaislaatuinen yhteisnäyttely. Sivu 18 9 680 kg Riistametsälle hoitosuositukset. Saarioinen keskittyy jatkossa pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Sivu 3 Viljelijöitä patisteltiin yrittämiseen peltopäivillä Västankvarnin peltopäivä keräsi torstaina Raaseporiin järjestäjien arvion mukaan yli 2?000 kävijää. Ruotsin Handelsbankenin maatalousjohtaja Mikael Rubin kehotti viljelijöitä olemaan entistä enemmän yrittäjiä. Markkinoita on seurattava. HEINÄKUUTA 2013 | 21 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 80 . Lietteen sisältämät kasvinravinteet sen sijaan kiinnostavat joka kolmatta, kertoo Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely. Viljelijöiden varovaisuuteen lienee kaksi syytä: kuluttajien suhtautuminen ja oma huoli. Sen todistaa tämänvuotisen peltopäivän runsas näyttelyvierasmäärä?, totesi näyttelypäällikkö Patrik Erlund ilahtuneena. Päivän teemoista nousivat esiin tietoiskut viljamarkkinoista, sänkimuokkaus ja kasvinsuojelu. Sivu 7 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tainnut arvata, miten paljon mukavia kokemuksia Kultarannan väelle kertyy kesän aikana suomenlampaista. Sivu 9 Raaseporilainen viljelijä Bjarne Örnmark tutustui peltopäivässä kasvinsuojeluruiskun suutinvaihtoehtoihin. Yrittäjien Taimikoiden Maatalous varhaishoito karsii pisteitä rästissä Euroopan biotalouteen miljardihanke Yrittäjien Maatalous tiivistää myyntipisteidensä verkostoa ja karsii noin kolmanneksen nykyisistä 29 toimipisteestään. Yritystä ei kuitenkaan olla sulauttamassa Hankkijaan, vaikka sellaisia huhuja liikkuukin. Euroopan komissio on sopinut 48 yrityksen kanssa 3,8 miljardin euron hankkeesta, jolla edistetään biopohjaista teollisuutta. Suomalaisista metsäyhtiöistä mukana ovat Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Sivu 6 Presidentti ryhtyi kesälampuriksi KARI SALONEN Suurimmassa osassa taimikoita varhaishoidon tilanne on huono. Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemän selvityksen mukaan taimikoille ei yleensä tehdä mitään viljelyn ja varsinaisen taimikonhoidon välissä. Sivu 8 Sivu 8 Kirjanpainajan toinen polvi tänä kesänä todennäköinen Sivu 8. Riistaa suosivat met- sänhoitosuositukset tulevat ensi vuoden aikana. Sivu 5 PÄÄKIRJOITUS Suomen oltava valmis 141-taistoon YLIÖ Metsälaki toisi säätelyä vapauden sijaan KOLUMNI Puuenergiaa Bio-Suomesta www.maaseuduntulevaisuus.fi Miten avaat suurpaalin? Luova suku. Mepit vähen- Henkivakuutus turvaa läheiset täisivät peltopohjaisia polttoaineita
Meillähän on koulutettu suuri joukko virattomia biologeja, ekologeja ja mitä heitä lieneekään, jotka haluavat pelastaa maailman ja samalla itselleen virkoja. Olen melko varma, että homma kaatuu ennemmin tai myöhemmin omaan mahdottomuuteensa. Aiemman dekoplaus-innon sijasta EU:ta kiinnostaa taas myös se, että tuilla saadaan aikaan toivottua tuotantoa. Luonnon monimuotoisuuden osalta Suomen suuren metsäpinta-alan huomioiminen on myönteinen mutta edelleen keskeneräinen ratkaisu. Muistan vanhan opettajani Erik Lönnrotin arvion eräästä metsänmittauskojeesta: ?laite muuten oiva on, mut metsäs aivan mahdoton?. Niin on esitetty uusi metsälakikin. Ne liittyvät metsänhoitoperiaatteiden hämärty- ?Olen melko varma, että homma kaatuu ennemmin tai myöhemmin omaan mahdottomuuteensa.? miseen. Kyllä noutajan ehtii ottaa vastaan myöhemminkin.? tehtävissä, etenkin EU:ssa. Luvassa on tietenkin myös asetuksia ja ministeriöiden määräyksiä. Lakiesitys on kaiken kaikkiaan metsätalousvastainen. Alan miehenä tekee mieleni sanoa: metsäammattilaisvastainen. Se on selvä pettymys. onkin. ?Uusia vaaleja ei vaadittaisi, ellei vaatija laskisi menestyvänsä niissä. Vaikka kysymys itsessään on vanha vitsi, se tulee silloin tällöin ajankohtaiseksi. Helsingin kaupunki purki alkuviikolla pienen, kevytrakenteisen saunan omilta mailtaan Kalasatamasta. Pienen saunan ei luulisi häiritsevän ketään . tapa muutoinkin. Perustettu 1916 Tärkein tukitaisto vasta alkamassa E U:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät kesäkuun lopulla sopuun unionin maatalousuudistuksesta. Uusiksi menee, jos ei heti niin kohta myöhemmin. tamisessa ei synny hiilidioksidia tai metaania. Ekologiset ketjut ovat lyhyitä, päinvastoin kuin tropiikissa, jossa luonto on ikivanhaa ja joka on ilmeisesti pohjoisen elämänkin kehto. Meillä luonto palautuu häirinnän jälkeen aina ennalleen. Se saattaa kestää inhimillisesti ?Suomalaisessa vapaassa maassa metsänomistajalla pitäisi olla vapaus tehdä myös pöljyyksiä.? katsoen kauan, mutta on jokseenkin varmaa. Maailmanlaajuisesti uhanalaisia lajeja meillä ei ole yhtäkään. Toimeenpanoasetusten sisällössä ja kansallisessa tulkinnassa on Suomen poliitikoilla ja virkamiehillä vielä kosolti työtä ja tuottajilla valvottavaa. EU:n päätökset eivät turvaa ruuantuotannon jatkumista Suomessa. Erikseen ovat vielä huijarit, joita niitäkin on. Epämääräistä valtaa ympäristöhallinnolle Mitä metsätoimialaan tulee, pitäisi ottaa huomioon myös vuosisatainen käytännön kokemuksemme. Suomalaisessa vapaassa maassa metsänomistajalla pitäisi olla vapaus tehdä myös pöljyyksiä. Pahinta lakiesityksessä ovat epämääräiset valtuutukset ennen kaikkea ympäristöviranomaiselle. Suomessa metsähaketta riittää ja se saadaan uutena uusiutuvana metsästä halvemmalla kuin missään. Puita hakatessa tuli kuuma eikä tuuli vilvoittanut yhtään, kun sattui olemaan tyyntä. Euroopassa uusiutuvaa energiaa haetaan kissojen ja koirien kanssa tuulesta ja auringosta. Sille ei ole mitään todellisia perusteita. Meillä luonto on jääkauden jälkeen nuorta. Esityksen perusteella lain uudistamisesta ei ole kysymys, vaan vanhan lain tarkistuksista, jotka menevät mielestäni monesti huonoon suuntaan. Metsiä uhkaa valtava byrokratia Esityksessä luvataan kaikille kaikkea. Komissiota lobbaavat 141-asiassa muutkin jäsenmaat, sillä maatalouspolitiikalla jaetaan unionissa myös ruokamarkkinoita. Huono 141-ratkaisu tietäisi tilojen ahdingon lisäksi huomattavaa ruuan tuonnin kasvua. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa. ?? Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Tarvitaan vain isompi pakkanen, että sinne mahtuu koko Suomen lyhyt kesä. SANNI AHO KESKIPOHJANMAASSA VIERASYLIÖ Hallituksen metsälakiesitys on kelvoton Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi metsälaiksi on minulle henkilökohtaisesti kiinnostava. Olin edellisen ?metsälakikomitean. Siitä kolmannes jää metsään. Vaikka keväällä hainkin polttopuut pyöreänä, on sitä metsästä viety myös hakkeena. Varsinaista tuntumaa päästiin hakemaan viikko sitten Seinäjoen Farmari-näyttelyssä, jossa vieraili komission maatalousosaston tuore johtaja, puolalainen Jerzy Plewa. Tuottajia, MTK:n johtoa ja vastuupoliitikkoja tavatessaan Plewalle tuskin jäi epäselvyyttä 141-asian merkityksestä Suomelle. Minä käytän paperienergiaa varaavan takan sytyttämiseen. Vaikka puuta ja paperia kuluu, kuluu myös sähköä, talossa maalämpöpumpun pyörittämiseen ja mökillä sähköpattereissa neljän?viiden asteen peruslämmön pitoon. Suomalainen sähkö on siitä mainio tuote, että suurimmalta osalta sen tuot- jouko.kyytsonen@ maaseuduntulevaisuus.fi Maaseutu linnun silmin Jani Frustin maatila Isonkyrön Tervajoella on raidoitettujen peltolohkojen ympäröimä. Kuvan otti ilmasta käsin tilan entinen isäntä Asko Frusti, joka aloitti varjoliitoharrastuksen kolme vuotta sitten ollessaan kuusikymppinen. Entinen maidontuottaja nauttii, kun saa liidellä ilmassa ja katsella vehmaita viljelyksiä. KOLUMNI: JOUKO KYYTSÖNEN Olen kevään aikana jalostanut kotimaista energiaa pyöreästä kulmikkaaseen muotoon. Ei siellä tiedetä suomalaisen hallintotavan kieroutta eikä osata erottaa oikeata, virkavastuulla työskentelevää valtiosihteeriä poliittisesta syöttiläästä.? Jukka Viitaniemi pohtii Hämeen Sanomissa ministerien avustajakunnan kasvua. ?Ensin olivat poliittiset sihteerit, myöhemmin erityisavustajat ja nyt keskeisillä ministereillä on valtiosihteeritkin. Se oli jo saksalaisten klassikkojen Judeichin ja Presslerin lopputulema. Sen jälkeen tehtäväksi jää määritellä, mitä on metsämaa ja se, milloin se on metsää kasvava. Mitä sitä äänestäjien tuomiota kiirehtimään. Koko maan kaava-asioita ohjailee hänen puoluetoverinsa, vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö. Sompasaunan lauteilla pohdittaisiin nyt vihreiden kaupunkipolitiikkaa, ellei lauteita olisi purettu. Metsävaramme ovat suuremmat kuin koskaan ja niiden puustot kasvamassa. Maaseudulla riittäisi, että edes omalle maalle saisi rakentaa. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS Kotoista energiaa Ydinenergialla (auringossa) kevään ja kesän kuivunut halko lämmittää somasti talvipakkasilla. Ydinenergialla (auringossa) kevään ja kesän kuivunut halko lämmittää somasti talvipakkasilla, jolloin säästyy sähköä sellaisiin paikkoihin, joihin puu ei energiaksi sovellu, esimerkiksi paperikoneiden sähkömoottoreihin. Paperi on muuten aikamoinen suomalainen energiavientituote, vaikka sitä ei sellaiseksi oikein mielletä. heinäkuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Eikö hän suoriudu tehtävistään yksin? Yleensä henkilökohtaisia avustajia on jotenkin vajaakuntoisilla, huonosaantoisilla ihmisillä, ei tasavallan tukipilareiksi uskotuilla ministereillä. Toisaalta valtiosihteeri, state secretary, on käyttökelpoinen virkanimike kansainvälisissä ovea hallituksesta tämän Kansanlähetyspäivillä pitämän puheen takia. ?Räsänen ei ole mikä tahansa ministeri, vaan hän on poliisiasioista vastaava ministeri. On perustanut jopa firmankin . Mutta niin vain rauhoitettiin Pihlajavedelläkin metsiä sen vuoksi, vaikka ei kai se metsiin nouse. Tutkimuksista osa kelvottomia Suomessa on vielä vallalla pienomistusvaltainen metsätalous, metsälön koko on keskimäärin runsaat 30 hehtaaria. Se olisi vihjannut ?raamatullisesti. 2 Perjantaina 12. Keinoja maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi on etsittävä kaikilta hallinnonaloilta, jotka ovat elinkeinon kanssa jollakin tapaa tekemisissä. Suomalaisen maatalouden ja koko ruokaalan hyväksi voidaan tehdä paljon pelkästään kotimaisilla päätöksillä. Perusteitakin tittelille toki on. Kun ministerillä parhaimmillaan on puolenkymmentä avustajaa, herää oikeutettu kysymys, osaako ministeri itse yhtään mitään. Tosin ennenaikaisten vaalien määrääminen vaatii perustuslain mukaan pääministerin perusteltua aloitetta, eikä sellaisesta ole mitään viitteitä. Koska hallitus on kitkutellut vallassa tähänkin saakka, se kitkuttelee vanhasta muistista mielellään lisää. Suomihan maksaa lähinnä Venäjälle valtavat summat öljystä, kaasusta ja sähköstä. Maallahan ongelma alkaa Luvassa säätelyä vapauden sijaan Jos hallituksen esitys menee läpi luvassa ei suinkaan ole entistä vapaampia tuulia, joita itse yritin aikoinani esittää. Niin kutsuttu viherryttäminen tuo koko EU:n maatalouspolitiikkaa lähemmäs Suomessa jo nyt toteutettua. Viljelijöiden neuvotteluasemaa Euroopan ruokamarkkinoilla uudistus ei paranna. Räsänen ei voi jatkaa tämän jälkeen muun muassa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä rikostorjunnasta vastaavana ministerinä.? Päivi Räsäsen Osaako ministeri syytä lähteä Karjalainen näyttäisi sisämiitse mitään? nisteri Päivi Räsäselle (kd.). Muistutan ja puhun kokemuksesta, että monet niistä voivat olla huonoja, suorastaan ala-arvoisia. Kuuluisa kylmätutkija Olli V. Peli on avattu, mutta varsinaiset ratkaisut syntyvät vasta syksyllä alkavien neuvottelujen tuloksena. Suomen tavoitteena on 1+6 vuoden ratkaisu, jossa ensi vuosi mentäisiin nykyisen 141-sopimuksen mukaan. Saimaannorpan, jääkauden reliktin serkku elää Laatokalla ja eläähän se Itämeressäkin. Ja niin se sattuu tuulivoimaloillekin, ne pyörivät vuodessa 3?000 tuntia. Ydin- ja vesivoimalat tuottavat sähköä yli 8?000 tuntia. Ihmetyttää, että tuulimyllyille ja niiden rykelmille, ( joita kutsutaan puistoiksi!) tungetaan syöttötariffina roimaa veronmaksajien tukea, sen sijaan maaseudun polttoaineet metsähake ja turve jäävät mopen osaan. Bio-Suomea puoltaa sekin, että Suomessa VTT, Otaniemen ja Lappeenrannat insinöörit sekä metsä- ja kattilafirmat ovat kehittäneet maailman kärkivauhdilla hakkeesta moottoreihin kelpaavaa nestepolttoainetta, esimerkkinä Lappeenrannan biodiesel. Eikä Nesteen biopolttoainekaan ole huono keksintö. On jokseenkin varmaa, että kaupunki järjestää saunalle pikaisesti luvan, lahjoittaa rakennustarvikkeet ja tuo vielä polttopuut paikalle. Jos näin käy, se on kansalaisaktivismin ansiota. Niitä tarvitaan sekä poliitikoilta että kuluttajilta. Politiikan osalta ratkaisevin vääntö joudutaan kuitenkin käymään vielä EU-komission kanssa. Leimikkosuunnittelijaakin uhkaa virheestä enimmillään kahden vuoden vankeustuomio. Käytössä ovat olleet kotimainen kirves ja peräkärry sekä ulkomainen auto ja moottorisaha. Mukavinta bioenergian tuottaminen on hyvin karsiutuneesta koivusta. puheenjohtaja. Hallituksen esitys perusteluineen oli raskasta luettavaa. Keskusta sai viime eduskuntavaaleissa pahasti takkiinsa, mutta on nyt noussut kannatusmittauksissa suosituimmaksi puolueeksi. Keskusta voisi kuvitteellisissa uusissa vaaleissa saada takaisin melkoisen osan viime vaaleissa menettämistään 16 kansanedustajan paikasta. Lakiin riittäisi yksi päälausuma: Metsämaa pitää pitää metsää kasvavana. Pelkään pahoin, että minun lisäkseni niitä vain harva on lukenut. Pienaukkohakkuiden ja eri-ikäismetsän suosiminen hieskoivuineen, vieläpä ympäristöviranomaisen valvonnassa ei lupaa hyvää Suomen metsätaloudelle. Kartanonherra Marcus Walsh on yrittänyt soveltaa ?jatkuvaa kasvatusta. Tämä on perusteltua, koska se pitäisi kansallisen tuen vuodella siirtyneen cap-ratkaisun rytmissä. Brysselissä Suomen on oltava valmis taistelemaan. Jos jotain bensaa tai dieseliä tuodaan, niin käytetään se sitten traktoreissa ruuan tuottamiseen. pikemminkin ilahduttavan. huonolla menestyksellä. Hän pärjää, mutta harva metsänomistajista on kartanon omistaja. Esitin aikoinani metsiämme koskevan lain nimeksi ?metsänhoitolaki?. Kun kyse oli kaupungin tontista, kaupunkilaiset kokivat saunovansa omalla maallaan. Sompasaunaan liittyvästä hässäkästä löytyy kiinnostavia yhtymäkohtia maaseudun rakentamisen säätelyyn. Minä otan mieluusti maalämpöpumppuuni kotimaista ydinenergiaa (Loviisa, Olkiluoto), mutta harmillisesti sitä tulee myös ulkomailta (Sosnovy Bor). Osaltaan sähkö tuotetaan ainakin pahimmilla pakkasilla kivihiilellä ja maakaasulla, jotka ovat esimerkiksi helsinkiläisten pääasiallisia energianlähteitä. Puita hakatessani tuumiskelin, että onhan kumma, ettei Suomessa päästä ulkomaisesta energiasta eroon. Esimerkkinä puuston järeysvaatimukset. Mutta ?piru on yksityiskohdissa?. Lounasmaa esitti kerran hyytävän arvion, että 90 prosenttia maailmassa julkaistusta tutkimuksesta on vähäarvoista ja virheellisenä sorastaan vahingollista, vain10 prosentilla on jotakin arvoa, ja vain 0,1 prosenttia pysyvää arvoa. Kirvestähän ei tarvitse kuin vähän näyttää, niin puu halkeaa. ELJAS POHTILA Kirjoittaja on professori ja Metsäntutkimuslaitoksen entinen ylijohtaja. PÄIVÄN KUVA Kaupunki vei saunan S aako naapurin maalle rakentaa. On täysin ennen kuulumatonta, että tässä tehtävässä oleva poliitikko tai korkea virkamies asettaa Suomen lain alisteiseksi jollekin muulle, tässä tapauksessa kristittyjen Jumalalle. Räsäsellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin erota, tai ellei hän niin tee, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tehtäväksi jää vaihtaa sisäministeri. Maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) tehtävä on vaativa, mutta tuotannon vähenemistä sekä taloudellista kriisiä ei voi komissiokaan kiistää. Valmistautuminen 141-neuvotteluihin on ollut Suomessa käynnissä jo parin vuoden ajan. Kotimainen ruoka tarvitsee ja ansaitsee suomalaisessa päätöksenteossa nykyistä painavamman aseman. Tilojen luopuminen tuotannosta sekä omavaraisuuden heikkeneminen ovat vaaran viestejä, jotka pitää ottaa vakavasti. Myöskään tiukan hallinnoinnin aiheuttamaan byrokratian taakkaan ei ole luvassa helpotusta. Uudistuksen päälinjat ovat monelta osin hyväksyttäviä, jopa Suomen toiveiden mukaisia. Uuden capin sisältö ratkeaa kuitenkin vasta päätettäessä yksityiskohdista. Se on helppo kuljettaa rankana kotiin peräkärryllä ja pätkiä sahalla. Traktorit on vaikea saada tehokkaasti pelaamaan puulla tai sähköllä. Uusiutuvan energian osuus nouseekin Suomessa nopeasti, mutta voisi kasvaa lujempaakin. Pitkälti parlamentin ansiosta politiikkaa käännetään hivenen takaisin tuotantoon sidottujen tukien suuntaan. Joku maa- ja metsätalousministeriössä muutti senkin käsittämättömäksi lässytykseksi ?kestävästä metsätaloudesta?. ASKO FRUSTI Huono 141-ratkaisu tietäisi ruuan tuonnin huomattavaa kasvua. olla se, ettei edes omalle maalle saa rakentaa. Helsingissä sijaitsevasta keskushallinnosta on helppo sanella ehtoja maalla elämiselle. Kiukkuiset hallintoalamaiset tulevat harvoin kadulla vastaan. Sompasaunan tapauksessa lupa-asian kanssa joutuu kiemurtelemaan vihreä kaupunginjohtaja Pekka Sauri. metsänomistajille, että luontoa pitää ?hoitaa ja vaalia?. Rahoituslain nimeksi ehdotin ?metsänhoidon rahoituslakia?. Entinen nimi oli ?metsänparannuslaki?. Suurille hallituspuolueille voisi tulla tappioita. Tällaiset odotukset helpottavat opposition puhetta uusista vaaleista. Hallituksen esitys on ristiriidassa sen kanssa. Hallitus on rakentamassa uskomatonta byrokratiaa muodissa olevan luonnon- ja ympäristönsuojelun varjolla. Yhteisen maatalouspolitiikan linja on nyt sovittu vuosiksi 2015?2020. Uudistus sisältää muutoksia, jotka ovat Suomenkin kannalta olleet toivottuja. Maahan on luotu kuitenkin maailmanluokan metsäteollisuutta. Luvassa on entistä enemmän säätelyä ja byrokratiaa. Esityksen henkeen kuuluu, että säännöt nostetaan lain tasolle. Se koskee Suomen oikeutta maksaa liittymissopimuksen artiklan 141 mukaista kansallista tukea Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatuotannolle. Pohjoisemman Suomen kansalliset 142-tuet ovat luonteeltaan pysyviä. EU-komission maatalousosaston pääjohtaja Jerzy Plewa sai tuottajilta 141-muistutuksen viikko sitten Seinäjoella. Perusteet 141-tuen jatkolle ovat suomalaisittain selvät, mutta komissio on jokaisella neuvottelukierroksella pyrkinyt ajamaan tukea alas. Pitäisi perustaa täysin energiaomavarainen Bio-Suomi! Ensimmäiseksi pitäisi lopettaa kivihiilen ja sähkön tuonti ja sitten loppujenkin fossiilisten aineiden. Rikoslakiakin on siinä ohessa korjailtu. Sehän on ollut nykyisen ?sateenkaarihallituksen. Metsänomistajille luvataan entistä suurempia vapauksia, mitä kannatan ja kannatin jo edellistä metsälakia säädettäessä. metsiinsä. Maallakaan ei kannata jäädä passiivisiksi. Sikäli tilanne on hyvä, että puuta kasvaa Suomessa huimat sata miljoonaa kuutiota vuodessa. Voi olla, että niitä on mennyt silmieni ohikin. Sompasaunan nimellä tunnettu hökötys oli syntynyt kaveriporukan talkoilla, ja sillä oli jopa satoja aktiivisia käyttäjiä. Ei ollut ensimmäinen, vaan peräti kolmas kerta, kun kaupunki purki saunan mailtaan. Moinen pikkumaisuus ottaa tietysti Sompasaunan ystäviä päähän. Rakennuspaikka on teollisessa ympäristössä joutomaalla meren rannassa. Metsäpolitiikkamme ei ole voinut olla kovin huonoa. Hallituksen lakiesityksessä vedotaan usein tutkimuksiin, joita en tunne, vaikka olen yrit- tänyt seurata alaani. Vika on vain siinä, että raaka-aine on palmuöljy. Aina joku toivoo vaaleja Ilta-Sanomat ei lämpene keskustan lehden Suomenmaan arviolle uusien eduskuntavaalien tarpeesta, vaikka hallituksen elo ?kitkuttelua
?Metsäteollisuuden ei pitäisi olla tästä huolissaan. Toistaiseksi jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kannastaan. Asioita mutkistavat myös samaan aikaan valmistelussa olevat kiinteän biomassan kestävyyskriteerit. Halusimme vahvistaa alueiden roolia ja mahdollistaa paikallisten toimijoiden osallistumisen ohjelmien suunnitteluun ja toimeenpanoon.? Hän harmittelee kuitenkin sitä, että alueellisen yhteistyön budjetti jää kauas valiokunnan toiveista. ?Erityisesti Suomen itärajayhteistyön vuoksi kasvu olisi ollut tervetullutta. Se tietäisi vaikeuksia esimerkiksi Saksalle ja Ranskalle, joissa bioetanoliin ja biodieseliin on panostettu paljon. ?Nyt vedetään mattoa alta biopolttoaineiden viljelijöiltä. ?Sen tunnettuus on hyvä ja se täydentää hyvin nykyistä tuotemerkkivalikoimaamme.? Gröhnin mukaan tuotemerkki oli yksi niistä asioista, jotka Atria ehdottomasti halusi sisällyttää kauppaan. Kilpailuviranomainen sanoo sanansa Kaupan toteutuminen vaatii vielä Kilpailu- ja kuluttajaviras- SAARIOINEN PÄIVÄN KYSYMYS Tuleeko tänä kesänä hunajaa? Jyväbroilertuotemerkki siirtyy Atrian omistukseen. YRITYKSET Atria Atria on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella. Liikevaihto vuonna 2012 oli 1?343,6 miljoonaa euroa. Keskimäärin 4?898 työntekijää vuonna 2012. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen: Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia. Saarioinen ton hyväksynnän. ?Lähdemme siitä, että kilpailuviranomainen tulee kaupan hyväksymään?, Gröhn sanoo. Lihamarkkina on nykyään erittäin kansainvälistä, hän korostaa. ?Sitä käydään eurooppalaisessa, osin maailmanlaajuisessa ympäristössä. Näiden liiketoimintojen palveluksessa työskentelee noin 400 henkilöä. Kaupan arvioidaan toteutuvan viimeistään ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. ?Meille on tärkeää varmistaa kotimaisen liharaakaaineen saatavuus tuotteisiin?, Mäkelä sanoo. Jyväbroiler on vahva tuotemerkki Gröhn pitää Jyväbroileria hyvänä tuotemerkkinä. Mikäli mehiläiset pääsevät lentämään ja maa on sopivan kosteaa kasveille, tulee hyvä sato. ANNIINA KESO NIKLAS HOLMBERG NIKLAS HOLMBERG Normaali tai hyvä hunajasato saadaan Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa eli alueilla, joilla on satanut tarpeeksi.. Se sai läpi tavoitteensa, ettei pieniläpimittaista puuta käytettäisi energiantuotantoon.? Pellolla kasvatettavat biopolttoaineet saisivat ympäristövaliokunnan mukaan muodostaa enintään 5,5 prosenttia EU:n kymmenen prosentin biopolttoainetavoitteesta. EU:N SISÄMARKKINAKOMISSAARI MICHEL BARNIER Atria ostaa Saarioisten lihanhankinnan ja teurastuksen Jyväbroiler-tuotemerkki siirtyy kaupan yhteydessä Atrian omistukseen. Atria ja Saarioinen ovat tehneet esisopimuksen, jonka mukaan Atria ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuuliiketoiminnot. Kaupassa Atrialle siirtyvät Saarioisten Jyväskylän teurastamo- ja leikkuuliiketoiminta koneineen ja laitteineen sekä Kangasalan Sahalahdella sijaitseva teurastamokiinteistö tontteineen. Atria jatkaa teollista toimintaa Jyväskylässä ja Sahalahdella. Myös Jyväbroiler-tuotemerkki siirtyy Atrian omistukseen. Kaupan yhteydessä yritykset tekevät yhteistyösopimuksen lihan toimituksista Atrialta Saarioisille. Saarioisten hankinta-, teurastus- ja leikkuutoimintojen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Atrian palvelukseen. ?Valmisruoka, säilykkeet ja lihavalmisteet muodostavat jatkossa yhtiön tuotevalikoiman, jolla tavoitellaan kannattavaa kasvua.? Tuottajien sopimukset säilyvät ennallaan Kaupassa siirtyy noin 25?000? 30?000 tonnin lihan hankintamäärä vuodessa, Gröhn kertoo. Siitä noin 10?000 tonnia on broileria ja lopusta noin puolet nautaa ja puolet sikaa. Atrian nykyiseen hankintamäärään verrattuna kyse on 15?20 prosentin lisästä. Tuottajien sopimukset jatkuvat täysin ennallaan, Gröhn vakuuttaa. Saarioisilla pitkäaikaista lihan toimitussopimusta Atrian kanssa pidetään hyvänä ratkaisuna. Parhaat kertoimet tulevat jätteille ja esimerkiksi merileville. Valkuaiskasvit vähenevät Ympäristövaliokunnassa istuva suomalaismeppi Satu Hassi (vihr.) on tyytyväinen valiokunnan kantaan. ?Lähes kaikki äänestykset menivät vihreiden toivomalla tavalla. Rypsidieselin ja viljaviinan piti ratkaista niin ilmastonmuutos kuin energiariippuvuuskin. Ala lähti kovaan nousuun, ja Suomeenkin piti nousta etanolitehtaita kuin sieniä sateella. Hetken päästä kuitenkin alkoi ympäristöjärjestöjen huuto siitä, kuinka biopoltto- aineet tuhoavat sademetsät ja ajavat köyhät nälänhädän partaalle. Viime syksynä EU-komissio päättikin esittää U-käännöstä. Ajetaan maissietanoli ja rypsidiesel alas ja kannustetaan tosissaan puupohjaisiin vaihtoehtoihin. Nyt parlamentin ympäristövaliokunta keksii uusia sääntöjä, joilla puun käyttö tehdään mahdollisimman vaikeaksi. Risujen ja keittiörasvojen hyötykäyttö on tietysti ihan järkevää. Monimutkaiset laskukaavat ja päästökertoimet johtavat kuitenkin siihen, että auton tankissa on jatkossa enemmän ihan perinteistä raakaöljyä. tala raja uhkaa viedä pohjan pois jo tehdyiltäkin investoinneilta?, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen sanoo. Uhkana on myös Euroopan valkuaisomavaraisuuden heikentyminen entisestään, jos öljykasvien viljely polttoaineeksi vähenee. Ympäristövaliokunnan kanta voi muuttua suuressa salissa paljon. Sen jälkeen ovat edessä neuvottelut ministerineuvoston kanssa. Ei pankkialan kriisirahaston, ei jäsenmaiden roskalainarahaston eikä yhteisten velkakirjojen muodossa?, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo tiedotteessaan. Pankkien alasajomekanismi on yksi osa EU-maiden päämiesten vuosi sitten hyväksymää pankkiunionia. Sen mukaan keskitetty pankkien alasajo vaatisi EU:n perussopimuksen muutosta. Myös esitys pankkien yhteisestä kriisirahastosta on herättänyt arvostelua. Ympäristön näkökulmasta tämä oli hyvä tulos ?, Hassi kehuu. Hänen mukaansa jäsenmaille jää päätösvalta määrittää, miten metsien kestävä hoito todennetaan. Se kasvattaa Atrian liikevaihtoa arviolta 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kauppahintaa osapuolet eivät kerro. Kumpikin keskittyy vahvuuksiinsa Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn toteaa, että molemmat olivat kaupassa aloitteellisia. ?Pohdimme työnjakoa ja yhtiöiden vahvuuksia. Myöskään pieniläpimittaista puuta ei tulisi valiokunnan torstaina hyväksymän kannan mukaan käyttää biodieselin raaka-aineena. Hakkuutähteitä ja kuorta kuitenkin voitaisiin käyttää. ?Esitys tarkoittaisi periaatteellista iskua puun käytölle ja toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitykselle?, pohjoismaisten metsänomistajajärjestöjen asiantuntija Tatu Liimatainen arvostelee. Liimataisen mukaan kestävyyskriteerejä koskevat pykälät on muotoiltu niin, että periaatteessa jokaiselta metsänomistajalta voidaan vaatia erillistä suunnitelma, jolla kestävyys osoitetaan. ?Teollisuuden kattiloissa eri puujakeet menevät joka tapauksessa sekaisin. Ma- EU-komissio haluaa päättää kriisipankkien alasajosta BRYSSEL (MT) EU-komissio julkisti keskiviikkona esityksensä vaikeuksiin joutuneiden pankkien alasajon menettelystä. Komissiolla olisi esityksen mukaan viime kädessä valta päättää kriisipankin sulkemisesta tai sen toiminnan uudelleenjärjestelystä euroalueella. Päätös edellyttäisi kuitenkin aina esitystä lautakunnalta, joka koostuisi kansallisista pankkivalvojista sekä Euroopan keskuspankin ja komission edustajista. ?Haluamme välttää viime vuosien tilanteet, joissa veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan pankkien virheistä ja huonosta hallinnosta?, sisämarkkinakomissaari Michel Barnier sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Ensisijassa tappioita joutuisivat kärsimään pankin omistajat, velkakirjojen haltijat ja suurtallettajat. Sen jälkeen vastuu siirtyisi pankkien yhteisesti keräämälle kriisirahastolle. Jos sekään ei riittäisi, pankin kotivaltio voisi maan valtiovarainministerin suostumuksella tukea pankkia. Viimeisenä puskurina toimisi euromaiden yhteinen kriisirahasto EVM. ?Kukaan ei voi täysin sulkea pois veronmaksajien tuen tarvetta, mutta yhteiset säännöt ja parempi valvonta ehkäisevät kriisien syntymistä?, komissaari muistuttaa. Saksa nihkeä keskittämiselle Erityisesti Saksa on suhtautunut nihkeästi päätösvallan keskittämiseen. Tavoitteena oli rajoittaa pellolla kasvavien niin sanottujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden osuutta ja luoda uusia kannusteita toisen sukupolven metsäpohjaisille polttoaineille. Meppien tekemät kiristykset johtavat Liimataisen mielestä kuitenkin siihen, että puun käyttö biodieselin raaka-aineena vaikeutuu. Toinen osa on EKP:n yhteyteen perustettava yhteinen pankkivalvontaviranomainen. Tulevaisuuden tavoitteena on myös yhteisen talletussuojarahaston perustaminen. Seuraavaksi komission esitys menee EU-maiden valtiovarainministerien ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Metsäteollisuuden lobbauksen tuloksena taas pidetään sitä, että pieniläpimittainen puu ohjattaisiin energiakäytön sijaan sellun ja paperin raaka-aineeksi. Eri polttoaineille säädetään esityksessä erilaisia päästökertoimia, jotka ohjaavat niiden käyttöä. Ei metsänomistaja voi etukäteen tietää, mihin käyttöön eri puut päätyvät.? Epäsuorat päästöt kuriin Lakiesityksen tavoitteena on vähentää biopolttoaineiden kasvatuksesta syntyviä epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi palmuöljyn käytön lisääntymistä on pidetty syynä sademetsien tuhoutumiseen. Ruokakasvien viljelyä polttoaineeksi taas on arvosteltu ruuan hintakriisien aiheuttajaksi. EU-komissio julkisti asiaa koskevan esityksensä viime vuo- JARI LEINO/UPM KOMMENTTI Lisää löpöä EU haluaa lisätä jätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa. Metsäyhtiö UPM:n kehittämän biodieselin (oikealla) raaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. den lokakuussa. Jos emme Suomessa pysty kehittämään rakenteita tämäntyyppisillä järjestelyillä, jäämme kustannusloukkuun?, Gröhn sanoo. ?Silloin ruuan hintaan tulisi entistä kovempi paine sen vuosi, että teollisuus ei pienten volyymien vuoksi pysty toimimaan samalla tuottavuudella kuin kilpailijamaissa?, Gröhn korostaa. SATU LEHTONEN Saarioinen on perheyritys, joka tuottaa valmisruokaa, lihaa, lihavalmisteita ja säilyviä tuotteita. Liikevaihto vuonna 2012 oli 334,2 miljoonaa euroa. Keskimäärin 1?970 työntekijää vuonna 2012. Tehtaita Kangasalla, Valkeakoskella, Huittisissa ja Jyväskylässä sekä pääosin Baltian markkinoille tuotteita tekevä valmisruokatehdas Virossa. Mepit ajavat kestävyyskriteerejä puupolttoaineelle BRYSSEL (MT) Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta haluaa kestävyyskriteerit biopolttoaineeksi käytettävälle puulle. Rahat siihen kerättäisiin kaikilta euroalueen pankeilta. ?EU-maiden ja eurooppalaisten pankkien yhteisvastuuta ei tule lisätä. Niistä odotetaan komission esitystä syksyn aikana. Uusia kriteerejä tulossa Parlamentin täysistunto äänestää lakipaketista syyskuussa. Kevät tuli tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään ja oli tavallista lyhyempi. Miten kevään ja alkukesän sääolot vaikuttavat hunajasatoon, Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä? Jos katsomme koko maan tilannetta, sato on tavallista huonompi. heinäkuuta 2013 UUTISET Haluamme välttää viime vuosien tilanteet, joissa veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan pankkien virheistä ja huonosta hallinnosta. Kasvit menivät siis kiihdytyskaistaa mehiläisten ohi. Onko sato kuitenkin parempi kuin viime vuonna? Viime kesä oli toiseksi huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen, eikä tästä niin huonoa tule. Millainen on mehiläisille paras mahdollinen sää? Lomalaisten ihannesää eli 24 astetta lämmintä, pilvipoutaa ja sadetta öisin muutaman päivän välein. Tavoitteena on, että lakitekstit voitaisiin hyväksyä parlamentin täysistunnossa lokakuussa. NIKLAS HOLMBERG EU:n biopolttoainepolitiikka on hyvä esimerkki siitä, minkälaista energiapolitiikan ei pitäisi olla. Edestakaisin poukkoileva sääntely luo epävarmuutta alalla, jossa nimenomaan tarvittaisiin vakaata tulevaisuuden näkymää. Biopolttoaineiden kymmenen prosentin käyttövelvoite ajettiin läpi kovalla tohinalla vuonna 2009. Normaali tai hyvä sato saadaan lähinnä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, alueilla, joilla on satanut tarpeeksi. Veikkaisin, että sato on koko maan tasolla 10?20 prosenttia keskiarvon alapuolella. Suurimmat syyt tavallista huonompaan satoon ovat poikkeuksellinen kevät ja kesä, jotka aiheuttivat sen, että mehiläiset alkoivat lentää noin kuukauden normaalia myöhemmin ja että luonnonkasvit kukkivat tavallista aikaisemmin ja lyhyemmin. Toukokuun helteet saivat kasvit kukkimaan kaksi viikkoa etuajassa, eivätkä mehiläispesät olleet vielä silloin valmiita keräämään mettä. Nyt, kun mehiläispesät olisivat parhaimmillaan, kasvit eivät enää kuki. Komission tavoitteena olisi saada pankkien alasajomekanismi käyntiin vuoden 2015 alusta. NIKLAS HOLMBERG Valiokunta hyväksyi EU:n aluepolitiikan BRYSSEL (MT) Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta hyväksyi keskiviikkona äänestyksissään EU:n aluepolitiikan suuntaviivat vuosille 2014?2020. Unionissa käytetään alueiden tukemiseen kaikkiaan 325 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Aluekehitysvaliokunnassa istuva suomalaismeppi Riikka Pakarinen (kesk.) on tyytyväinen tulokseen. ?Aluepolitiikka muodostaa kolmanneksen EU-budjetista, ja sen kautta pystytään panostamaan niin kasvuun kuin työpaikkojen luomiseen. Molemmat hakevat näin voimaa tuleville vuosille.? ?Teurastamo- ja leikkaamo teollisuus vaativat isoja investointeja ja ovat erittäin volyymivetoisia?, Gröhn sanoo. ?Uskomme että meillä on tähän paremmat rahkeet.? Jos Atria on vahva lihan käsit- telyssä, Saarioisten ydin taas on ruokateollisuudessa. ?Ehkä vielä enemmän kuin meidän, vaikka olemmekin entistä enemmän lihavalmistetalo.? Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä toteaa, että teurastus- ja leikkuuliiketoiminta ei ole ollut kannattavuudeltaan Saarioisten tavoittelemalla tasolla. Mäkelä kertoo, että yritys haluaa jatkossa keskittyä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa yhtiön markkina-asema on vahva. Jäsenmaiden hallituksissa rajat ylittävälle yhteistyölle ei ikävä kyllä ollut tässä vaiheessa riittävästi ymmärrystä.? Pakarinen on toiminut parlamentin raportoijana Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen sekä liberaaliryhmän pääneuvottelijana Euroopan aluekehitysrahaston osalta. Europarlamentaarikot ovat päässeet jäsenmaiden kanssa yhteisymmärrykseen pääosasta aluepolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä. 3 Perjantaina 12
Fakta: lentokone ei saastuta, kun se on ilmassa . tammikuuta tämän Kuntien tehtävien kartoitusraportin. Raportti on kaikkien luettavissa internetosoitteesta www. vm.fi. Raportin jälkeen kunnille annettu 30 lisätehtävää. Me maallikot emme aina näe kylää taloilta, suuremmista kokonaisuuksista puhumattakaan. Ensi viikon maanantaina kello 12 alkaen Honka Centerillä keskustellaan Suomi Areenassa kaavoihin kangistumisesta. Tuolloin tarkastelukulmana on vihreän kasvun ja biotalouden edistäminen energia- ja materiaalitehokkaan kaavoituksen lähtökohdista. Etenevätkö kaavat nopeammin pienissä kunnissa. Uralin taakse viedä kaikki piipertäjät... Ei nimimerkkiä Ravinnepäästöjä Valvonta toimii Mäkelän jakaus meni taas sekaisin, kun Niinistö ei kovistellut Putinia Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Rypsin ja viljan hinta tullut alas jo paljon. Ei nimimerkkiä Luomua pakosta Luomu voi olla pakkovalinta. Polttoaineesta paha nipistää, mutta kalliit keinolannat ehkä vain turha rahareikä. Ei nimimerkkiä Sunnuntailisä Koska maanviljelijät saavat pyhäpäivien töistä esimerkiksi maidon, lihan, viljan hintaan korotuksen niin kuin muilla työaloilla? Kuka asiaa veisi eteenpäin Korvamerkit Jos e-merkki on ?niin hyvä?, miksi apumerkistä poistettiin korvanumero ja tilalle tuli syntymätunnus. Hoitotöissä ja tarkastuksissa korvanumero parempi. Mikäli kuljetus- ja säilytysaika on lyhyt, lisäaineita ei tarvita lainkaan. Tällä hetkellä monia suomalaisia askarruttaa kysymys, mistä liha ja muu ruoka pöytään oikein tulevat. Dioksiini voi muodostua ongelmaksi, jos sitä saa koko vuoden. Niinistö arvasi oman tilansa, ja hyvä niin. Itse syön mieluusti kainuulaista karhunlihaa mieluummin kuin aussilammasta?, vastaa hänelle Shimo shiili. ?Lähiruokuus riippuu tosiaankin siitä mistä tuotteesta puhutaan! Meille etelän asujille Suomen Lapin porot ovat lähiporoja ja inarilaisille eteläsuomalainen vehnä on lähivehnää, vaikka kumpikaan ei siis voi ostaa oman maakunnan tuotteena. Turvallisuus, puhtaus, taattu alkuperä ja eettiset tuotantotapamme tunnustetaan muualla Euroopassa. Nämä vahvuudet pitäisi saada siirrettyä tuottajahintoihin. Kotimaisen ja lähiruuan merkityksen korostuminen ei kuitenkaan näy tuottajan kukkarossa. Ollaan huolissaan lohista, kuluttajia pelotellaan haitoista, merellä suojellaan hylkeitä ja merimetsoja, suunnitellaan tuulimyllyjä. Harvoin esillä on kalastajat ja kalastuksen tulevaisuus, joka on monin eri tavoin uhattuna. Väitetään virheellisesti, että jokilohi on monta kertaa arvokkaampi kuin merilohi. Jahtaavat maaseudun ihmisiä vaan. Sen lisäksi meidän on pystyttävä luomaan uusia keinoja tilojen kannattavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Keski-Euroopan maihin verrattuna me emme ole luoneet edellytyksiä lannan hyödyntämiselle energiantuotannossa. Kun juttelin jokin aika sitten saksalaisen maanviljelijän kanssa, hän kertoi tavoitteekseen, että puolet tilan tuloista tulee energiayrittäjyydestä. Pääkaupunkiseudulla Viro on lähempänä kuin Kainuun korvet. Miksi sitten kotimaisuusmerkki?. Paikallisia tuotteita suosimalla paikallistuotanto on monipuolisempaa, mutta toisaalta menetetään erikoistumisen tuomat mittakaavaedut ja hintakilpailukyky. Pieni mittakaava kasvattaa usein hiilijalanjälkeä.? ?Kyllä itse tuotettu ruoka on todellista lähiruokaa, kaikki muu voi olla jo aivan jotain muuta. Kansalainen voisi vakuuttaa itseään lisää, ei rahalla vaan hoitamalla terveyttään. Bonusta tuleviin sairauskuluihin voisi kerryttää kuntoilulla, painonhallinnalla, terveellisellä ruoalla, tupakoimattomuudella ja päihteettömyydellä. Terveyttä tukevilla elintavoilla kansalainen voisi alentaa tulevia sairauskulujaan, niin että hänen maksettavakseen ei jäisi sen enempää kuin nykysysteemissäkään. Terveellisten elintapojen osoittaminen ja mittaaminen aiheuttaa hiukan pähkäilyä mutta on ratkaistavissa. Käytetäänhän autojakin katsastuksessa, joten sairausmaksujen minimointia tavoitteleva kansalainen voisi käydä terveyskatsastuksissa määrävälein. Työelämässäkin hänelle voitaisiin myöntää terveysvapaita sairauspäivien sijaan. On selvää, että tällaista ehdotusta vastaan esitetään tuhat syytä, miksei sitä voisi osin nurinkurisin ehdoin. Ajatuksena hyvä, aloitetaan siirtymällä pintaalatuissa 0,1 hehtaarin tarkkuuteen, 90 prosenttia turhasta työstä säästyy. Mutta jos kasvatan itse perunat, porkkanat ja muut vihannekset sekä marjat, omenat ja kirsikat, ne ovat melko varmasti lähiruokaa, eikä suuri hiilijalanjälki rasita niitä?, havainnoi Itse kasvatellen lähiruokaa. Miten paali aukeaa? Verkkolehden uusi viikon kysymys selvittää, mikä on paras väline suurpaalin avaamiseen. KAIJALEENA RUNSTEN www.maaseuduntulevaisuus.fi. viljelijä saastuttaa, kun se on maassa?, katsoo nimimerkki Kyllä maalla on mukavaa. Vaatimalla kotikunnassa tai maakunnassa tuotettua esimerkiksi kunnan ruokapalvelujen piiriin teemme hyvän asian mahdottomaksi, painottaa Janne. ?Kuinka esimerkiksi pääkaupunkiseudun ruokapalvelut voisivat suosia lähiruokaa? Tuottajan näkökulmasta asia on kaksijakoinen. Sen periaatteena olisi, että julkishallinto maksaisi tietyn osuuden, esimerkiksi puolet, kansalaisten sairauskuluista. Taloudessa menee huonosti nyt joka puolella. Nyt on aika pistää itseämme likoon ja taistella suomalaisen ruuantuotannon puolesta. JUHA SIPILÄ on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja. juha.sipila@ eduskunta.fi Mikä on mielestäsi oikea määritelmä lähiruualle? Kaikki kotimainen ruoka. Omassa maakunnassa tuotettu ruoka. Olennaista on etäisyys kauppaan. Suoraan tuottajalta ostettu ruoka. Vain itse viljelty/kerätty/ metsästetty on lähiruokaa. % vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 Lähiruuan vaikea määritelmä M T:n verkkolehdessä tiedusteltiin, minkä lukijat mieltävät lähiruuaksi. Vaikka joka toisen mielestä maakunnan raja voisi toimia lähiruuan mittarina, keskustelu osoitti, kuinka vaikeaa termin yksiselitteinen määrittely on. Vastauksia kertyi noin 800. ?Omassa maakunnassa tuotettu on lähiruokaa. Vastanneiden mielestä kaavoitus toimi heikoimmin Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa ja parhaiten Satakunnassa ja Karjalassa. Pohjois-Satakunnassa on jo yli kymmenen vuoden ajan toiminut seutukunnallinen aluearkkitehti. A. Osa kalastajista saa korvausta, ei vahingoista vaan hyljesiedosta, Sote-uudistukseen tarvitaan kestävä ratkaisu S uomen talousnäkymät ja ennusteet tulevaisuudesta ovat niin synkät, että pikkupolitikoinnin sijaan jotain suurta pitäisi tehdä. Kaupat, Katainen ja Koskinen. Nahkurin orsilleko? Lex-Rautavaara ja nopeasti Hinnoista autavaaran kunta haluaa nopeasti voimaan erillisohjelman, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien olosuhteissa. Tehtiinhän Metropolialueelle oma erillisohjelma (Helsinki + 13 muuta kuntaa). Kunta esittää Pohjois-Savon liitolle, että liitto nimeäisi selvityshenkilön, jolle annettaisiin selkeä tehtäväksianto kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenneratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittämisestä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa. Näitä kuntia on maassamme 28. Selvityksen tulee antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Samalla haettaisiin vapautuksia valtiovallan lainsäädännön pakkopaidasta. Tarvittaessa voitaisiin säätää erillinen harvan asutuksen lainsäädäntö nimellä LexRautavaara. Kuntien pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on nyt 535 kappaletta. Suojelujen, boikottien, jasperpääkkösten vuoksi kalastaja on monta kertaa uhanalaisempi kuin hylkeet. Jos lohi- tai siikakalastusta kielletään, niin kielletään muutakin kalastusta, kielletään ammattia. Näin saadaan tarkoituksellinen tietoharha. Yhtä väärin tai oikein on väittää, että jokilohen arvo on nolla euroa, kalastaja syö kalan. Vastaavasti merilohen arvo on satoja euroja: kalastusvälineet, veneet, pyynti, lohen hinta, kalakauppa ja -jalostus, markkinointi, merimatkailukalastus tuo tuloa. Lohen terveellisyys nostetaan esille yksipuolisesti. Kuitenkin lausunnoissa pakosta varovainen Elintarviketurvallisuusvirastokin tiedottaa ?lohta ja sisävesien petokalaa voi syödä esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan?. Perämeren lohissa voi olla dioksiinia, mutta muualla sitä voi olla jopa vedessä. PJ Idea Maville Mavi kaipaa tukien yksinkertaistamista. sopia merkittävistä ratkaisuista suomalaisten elintason ja hyvinvoinnin pelastamiseksi. Ehdotan kansalaisten henkilökohtaista sairausvakuus- ja terveydenylläpitojärjestelmää, jota valtio hallinnoi. Aluearkkitehdin kädenjälki näkyy uusien ympäristöön sopivien asuntoalueiden sekä ajankohtaisten eri teemapuistojen ja ulkoilualueiden kaavoituksen nopeassa etenemisessä. Ehkä siinä on osasyy hyvään sijoitukseemme valtakunnallisesti. Samaisessa raportissa myös todetaan, että kuntien kaavoitusprosesseissa on runsaasti historiallista painolastia rutiineista: tarpeettomia asioita tehdään, koska niin on aina ennenkin tehty. Samaa taidettiin yrittää kertoa aikoinaan myös Nummisuutareiden Eskolle maailman muuttumisesta. aivan ilmaiseksi. Jouko Tikkanen Sipoo R Takarivin Taavi Hankala puolue Vihree puolue pitäs lailla kieltää. heinäkuuta 2013 MIELIPIDE Lähiruokaa eivät ole tuontilihasta tehdyt lihapullat, vaikka ne olisi valmistettu viereisellä tontilla. Se vaatii yhteisiä ponnisteluja niin kuluttajilta, tuottajilta kuin kaupalta. NIMIMERKIN RAAKA-AINE JA VALMISTUSPAIKKA TÄRKEITÄ VASTAUS VIIKON KYSYMYKSEEN Ota kantaa tekstiviestillä LUKIJALTA JAANA KANKAANPÄÄ Maatilat tehosyynissä, mutta hevosharrastajat pääsevät helpolla. Jo nettolaskutuksen käyttöönotolla biokaasulaitosten takaisinmaksuaika lyhenisi merkittävästi. Meidän päättäjien ja edunvalvojien täytyy pystyä parempaan. Tosin omankin ruuan tuottamisessa pitää olla järkeä. F. Kolmen K:n julistus Pienet pois ja köyhät kyykkyyn julistaa kolme K:ta. Vaikka olemme Suomessa monessa suhteessa edelläkävijöitä, parantamisen varaa on. Kaavoihin kangistuneita taitaa olla joka ajassa ja organisaatioissa. Lohella pitoisuus on vähentynyt, lohta saa vain pari kuukautta. Yksi totuus on, että yksi tupakka vastaa haitallisuudessa 40:tä kiloa lohta, mutta lohella on myös terveysvaikutuksia. Tornionjoen viehemies syö 15 kilon lohensa, lohen ostajaakaan ei kannata turhaan pelotella. Esitetään vaatimuksia lohien merikalastuksen kieltämisestä kokonaan. Siikaa on boikotoitu, vaikka se on tehokkaan, kestävän hoidon kohteena. Kaikki tietävät tulevasta kestävyysvajeesta, jota ei täytetä sote- ja kuntarajoja rukkaamalla. Tuleva kriisi pitäisi nähdä niin vakavana, että hallitus ja oppositio sekä työmarkkinajärjestöt voisivat kaavaillussa ?Korpilammessa. Jokilohen hintaan lasketaan matkat, bensat, viinat, viinit, oluet, ruokailut, luvat, kaikki mahdolliset ja tätä huippuhintaa verrataan kalastajan saamaan muutamaan euroon. Ennen kalastaja hävitti häirikköhylkeen, sai siitä rahaa. Nyt kalastaja elää tuho- tai suojeluhylkeiden armoilla. Pikemminkin päinvastoin. Erityisesti sika- ja siipikarjasektori ovat vaikeuksissa. Eräiden ennusteiden mukaan sianlihan tuotanto alenee tänä vuonna noin viisi prosenttia. Suunta on jyrkkä ja kertoo sikatilojen kannattavuusongelmista. Kahden viimeisen vuoden aikana tehdyt tukiratkaisut ovat leikanneet sika- ja siipikarjasektorille maksettavia tukia 50 prosenttia. Tilanne vaikeutui entisestään kesäkuun EU-neuvotteluissa, kun sika- ja siipikarjatuotanto jäivät kokonaan tuotantoon sidottujen tukien ulkopuolelle. Hallituksen on turvattava näiden sektoreiden toimintaedellytykset kansallisen tuen Harmittaa, suututtaa, ilahduttaa, ihmetyttää? Lohen ostajia on turha pelotella sen syömisen haitoista, kirjoittaa Risto Tolonen. VIERASKOLUMNI ajattelussamme? Kysymyksiä on paljon, ja toivottavasti saamme silloin myös hyviä vastauksia. Paikalla ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.), opetusministeri Krista Kiuru (sd.), kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.), professori Jukka Rintala sekä paikallinen yrittäjä Timo Rapila. Hannu Uusihonko Suomi Areena -isäntä Honkajoki jatkoneuvotteluissa komission kanssa. Hallituksen on myös syksyllä haettava jatkoa Etelä-Suomen kansalliselle 141-tuelle. Järjetöntä on, että syksyn siianpyynti joesta kielletään, kielletään siian hoidon edellytys ja siikasaaliin turvaamiseen. Nämä järjettömyydet ovat tuhoisia kalastajalle ja kalan saannin tulevaisuudelle. Kalastajalla on vaikeuksia, joita ei aiemmin ollut. Maitotuotteetkin on meille suomalaisille lähiruokaa siitä huolimatta, että naapurissa olevan lypsykarjatilan maito voidaan kuljettaa meijeriin satoja kilometrejä ja sieltä taas jakelukanavia pitkin vähittäismyyntiin?, tuumii Maajaana. ?Arvatkaapas vain, paljonko energiaa ja rahaa kuluu seitipalan matkaan lautaselle saakka! Päästökaupan hintoja junailevat ja korottavat valko- kaulukselliset herrat ja rouvat lentäessään ilmassa edestakaisin kokouksesta toiseen. Nykyisellään saksalaiset lihatilat saavat maan bioenergiatuista merkittävän kilpailuedun suomalaisiin verrattuna. Biokaasun tuotannon kannattavuuden edellytyksiä Suomessa tulisi parantaa nettolaskutuksen tai syöttötariffin ulottamisella maatilamittakaavaan. Olemmeko itse oman kehityksemme esteitä sisäänpäin kääntyvässä Unto Murto kunnanjohtaja Miksei rehutehtaat alenna rehujen hintoja. Ylijohtaja Silja Hiironniemi luovutti 17. Kun tuotteen alkuperä tiedetään, tunnetaan myös valmistusolosuhteet. Mielestäni pitäisi olla itsestään selvää, että alkuperämerkinnät löytyvät helposti ja varmasti elintarvikkeista. Täten halutaan edistää pienten kuntien Suomalaisen ruuantuotannon puolesta voi taistella Useimmat ihmiset haluavat suosia kotimaista ruokaa, joka tulee läheltä ja jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähellä tuotettu ruoka on myös tuoretta. Isot avotunkiot joen rannalla läpi vuoden. Arvaa oma tilasi... VIIKON KYSYMYS Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa lähettämällä se tekstiviestillä numeroon 173 172. Viestin enimmäispituus on 160 merkkiä ja yhden viestin hinta 50 senttiä. Viestin alkuun tunnus MT LU. Lähiruokaa Rainbow sinihomemuru: maito tuotettu EU:ssa, valmistettu Saksassa, pakattu Italiassa. Kyselin Auramurua (suomalaista), mutta ei ollut. Ei nimimerkkiä Farmaria kaikille Farmari-näyttelyitä on tärkeää pitää Porissa, Oulussa ynnä muualla eli muuallakin kuin vain Seinäjoella. Viljelijä, Seinäjoki Sipilän työt Keskustapomo uhoaa työpaikoista, vaikka automaatio on syrjäyttänyt ihmistyön monelta alalta jo ajat sitten. Kalastajien loppuminen vie kalat pöydästä L ohesta ja kalastuksesta kiistellään. Ei nimimerkkiä Kaavoihin ei ole pakko kangistua K auppakamarien laatimassa viimetalvisessa kyselyssä havaittiin kaavoituksen toimivuudessa suuria alueellisia eroja. Esityksen läpimenoa helpottaisi se, että tämä järjestelmä säädettäisiin alkamaan esimerkiksi alle 40-vuotiaista, joilla on vielä mahdollisuudet muuttaa elintapojaan ajoissa. Yllä kuvatun ehdotuksen toteuttaminen pienentäisi merkittävästi yhteiskunnan kuluja ja täyttäisi kestävyysvajetta. Parhainta siinä olisi kuitenkin se, että yksittäisen kansalaisen elämänlaatu ja hyvinvointi nousisi kohisten . Pohjoinen sijaintimme ja luonnonolosuhteet eivät ole muuttuneet sitten jäsenyysneuvotteluiden. On tärkeää, että suomalaisen maataloustuotannon kilpailukyvystä pidetään huolta, kun maailmalla on ruuasta pula ja ruuan hinta nousee. Ruokaketjusta on tehtävä entistä läpinäkyvämpi. ihmettelee Näin se vaan menee. ?Tuolla logiikalla torniolaisetkin varmasti mieluummin syövät haaparantalaista poroa ja antavat inarilaisten porojen pysyä tunturissa. Kalastajien hävittäminen vie kalat ruokapöydistä. On vihdoinkin ajateltava myös merialueen rannikko- ja jokisuukalastusta, järkevää, taloudellista, kestävää, vuosisatoja vanhaa kalastusta ja kalastusperinteitä. On vihdoin alettava suojella kalastajia, jotka tuovat kalan kuluttajille. On kuitenkin paljon enemmän syitä, miksi se tulisi toteuttaa. Tähän tarvitaan terveen järjen käyttöä päättäjiltä ja suojelijoilta. Kalan syöjät osaavat arvostaa ja syövät luonnossa kasvanutta, läheltä pyydettyä lohta ja muutakin kalaa, jos sitä on tulevaisuudessakin tarjolla. Risto Tolonen kalatalousaktivaattori Perämeren kalatalousryhmä toteuttaa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Vaatimukset alkuperämerkinnöistä ovat myös paras turva kotimaisen tuotannon säilymiselle. Jos kärsii oikein isot hyljevahingot, ei saa korvausta lainkaan. Merimetso on uhka kalaammatille, vaikka sen väitetään syövän vain simppua. WWF organisoi lohen hintaromahduksen, kalastaja menetti 35 prosenttia tuloistaan. Samaan aikaan luonnonlohen tilanne on paras vuosikymmeniin, Tornionjoki tuottaa neljä kertaa enemmän lohia kuin on uskallettu edes toivoa ja istutuskaloja tulee runsaasti. Milloin aletaan ymmärtää, että hylkeiden, merimetsojen, luonnonlohien ja muiden eliöiden lisäksi kalastajien, kalastuksen ja kalan saannin tulevaisuus on turvattava? Kalastaja alkaa olla häviävä luonnonvara. Kaavoitus tarvitsee oman vapautusliikkeensä ja mieluimmin sisältäpäin. Valtio tukee aluearkkitehdin palkkaamista alle 6?000 asukkaan kuntiin, joissa ei tarvitse lain mukaan olla omaa kaavoittajaa. 4 Perjantaina 12. Näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on kymmenen ministeriön ja keskusviraston toimesta annettu kunnille 974 kappaletta. Rahoitusvastuu on ajat sitten siirretty kuntien kukkaroille. Valtio osallistuu kokonaiskustannuksiin enää 30 prosentilla. Kaikille on selvää, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnossa. kaavoittamisen suunnitelmallisuutta paikalliset olosuhteet ja kokonaisuudet hallitsevan aluearkkitehdin avulla. Toiminta oli katkolla PohjoisSatakunnassakin runsas vuosi sitten, mutta saimme varmistettua aluearkkitehtitoiminnan Kankaanpään kaupungin avustuksella. Useissa kunnissa Suomessa ei ole käytössään arkkitehtipalveluja, ja se on alkanut näkyä kyläkuvassa negatiivisesti. Niistä tärkein on se, että nykysysteemillä Suomi on umpikujassa ja hyvinvointivaltio menetetään. Vastuuta kantavilta päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta tehdä radikaaleiltakin tuntuvia ratkaisuja
Siinä on ihmisen läpi menneestä typestä 90 prosenttia ja yli puolet fosforista. Nykyisissä puhdistuslaitoksissa ravinteet menevät lähes kokonaan hukkaan. EU:n tavoitteena on lakkauttaa lähes kaiken orgaanisen jätteen vienti kaatopaikoille vuoteen 2020 mennessä. Lietettä käytetään verrattain vähän Eniten yhdyskuntalietettä käyttävät maataloudessa EU15maat, kuten Tanska, Ranska, 50 60 70 80 90 100 Irlanti, Espanja ja Britannia. Niissä yli puolet lietteestä päätyy pelloille. EU12-maissa lietteestä hyödynnetään vastaavasti keskimäärin vain viidennes. Orgaanisia haittaaineita ei vielä osata erottaa lietteestä, Pietola sanoo. Turvallisesti lannoitetta saadaan vain tuhkaksi polttamalla. Se on kuitenkin kallista, ja talteen saadaan vain fosfori mutta ei typpeä. Ratkaisuksi virtsan kerääminen erilleen? Sinänsä on Pietolan mukaan harmi, ettei yhdyskuntalietteen ravinteiden hyödyntämistä voi toistaiseksi suositella. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, Pietola nostaa esiin yhdyskuntajätteen keräämisen niin, että virtsa kerätään erilleen hyödynnettäväksi. Fosfori sidotaan rautaan, jolloin kasvien on vaikea hyödyntää sitä, ja typpeä haihtuu. EU-maat käyttävät 40 prosenttia jätevesilietteistä maataloudessa Euroopan unionin jäsenvaltiot levittävät keskimäärin 40 prosenttia yhdyskuntalietteistään pellolle. Jätevesilietteellä lannoitettuja elintarvikkeita tuodaan mahdollisesti myös Suomeen, sillä esimerkiksi Espanja hyödyntää valtaosan lietteistään maatalou dessa. Eikä veneessä ole edes turvavöitä. Kansalaisten turvallisuuden takia veneet on varustettava lisäksi hytillä, vesivessalla, ponttoneilla, pelastuslautalla, sumusireeneillä ja paukkuliiveillä. Siitä Pietola haluaa pitää kiinni. ?Riskejä ei kannata ottaa: maalla on pitkä muisti.? Samalla hän toivoo tekniikan tulevaisuudessa kehittyvän niin, että lietteen ravinteet saadaan turvallisesti käyttöön. Yhdyskuntalietteestä valmistetaan lannoitetta myös Suomessa. Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamo Lahdessa mädättää ja kompostoi puhdistamansa lietteen. Valtaosa kompostista päätyy maatalouden käyttöön. ei kovin yhdyskuntalietettä erikseen kerättyä virtsaa kauppalannoitteita Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita Muissa maissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita 0 20 Yhdyskuntaliete ei sallittua sellaisenaan Nykyisellään yhdyskuntalietteen käyttö sellaisenaan on kielletty. 16.00 klo 12.00 klo 11.00 Valio maitojuoksu 13 km Valio maitomaili Suomen vahvin viljelijä- kisa ETKEN SÄ VIELÄ H MYYNNIS 10,- Testiryhmän mielestä pihvi maistui aidolle naudanlihalle. Tutkimus uutisoitiin kesäkuussa 2011. MT (norm. Vielä ei ole tiedossa, rajoitetaanko joidenkin aineiden käyttöä tai määrätäänkö raja-arvoja. Direktiivi edellyttää yhdyskuntalietteen käsittelyä ennen pellolle levittämistä, mutta sallii tietyt poikkeukset. Valmisteilla on lannoitteita koskevien säädösten uudistaminen. Edellisvuoteen verrattuna lisäys oli 18 prosenttia. Ruotsissa on asetettu tavoitteeksi, että neljännes julkisen sektorin tarjoamasta ruuasta olisi luomua. Romania, Slovakia ja Slovenia eivät käytä yhdyskuntalietettä ruuantuotannossa. Raportissa painotetaan, että yhdyskuntalietteen käyttö EUalueella on vähäistä verrattuna muuhun lannoittamiseen. Ihmisperäistä jätettä on orgaanisen lannoitteen joukossa alle viisi prosenttia ja sitä päätyy al- kaupungin jätevedestä. Ikedan mukaan ulosteessa on runsaasti käyttökelpoista proteiinia. Ravinteiden lisäksi siinä on maan rakenteelle tärkeää orgaanista ainetta, kuivikkeita. Maaliin on matkaa enää neljä prosenttiyksikköä. Ruotsin 290 kunnasta jo noin kolmannes on päässyt tavoitteeseen. Viranomaisten ehto on, että lietteen pöpöt ensin tapetaan kalkilla. Ennen suurin huoli yhdyskuntalietteessä olivat raskasmetallit, mutta niiden erottelu on kehittynyt. EU lähetti Suomelle asiasta nootin. Toimintaa valvomaan tarvitaan paljon uusia virkamiehiä ja osasto keskusvirastoon. Äskettäin Trafi siirsi puhelinneuvontansa Suomesta Espanjaan. Sekin vain sen takia, että lietettä kertyy vain pieniä määriä. Pisimmällä ovat Borlängen kunta 46 prosentin luomuosuudella, Lund 45,8 prosentilla ja Södertälje 44,3 prosentilla. Noin 80 prosenttia kunnista arvioi, ettei luomun osuuden kasvattaminen ole aiheuttanut lisäkustannuksia. Lietteen käytön turvallisuutta ja sopivuutta ravintokasveille tutkitaan useissa maissa. Se ei riitä Trafille ja EU:lle. Kalastus sisältää riskejä, varsinkin jos virveliin sattuu nappaamaan vähän isompi lohi. Kalastajan on käytettävä kypärää ja turvasaappaita. Soutajalla on oltava valtamerilaivan kapteenin paperit. Veneasia osoittaa, että Utsjoki on edelleen valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Edellisen kerran Helsingin herrat kiinnostuivat kunnasta vain kolmetoista vuotta sitten. Silloin ratkaistiin koko EU:ta kuohuttanut kysymys ruijannokiperhosen (Erebia medusa) levähtämispaikoista. Brysselissä oli huomattu, että Naturassa ei ollut riittävästi levähdyspaikkoja nokiperhoselle. Hollanti on kieltänyt sen kokonaan, kun taas Saksa hyödyntää lietteistä lähes kolmanneksen ruuantuotannossa. Suomessa ainoastaan muu- Lähde: ec.europa.eu Maataloudessa käytettävän yhdyskuntalietteen määrä EU-maissa Ranska UK Espanja Tanska Belgia Saksa Puola Viro Suomi Keskiarvo (27 maata) 0 10 20 30 % -osuus 40 tama prosentti yhdyskuntalietteistä päätyy maatalouskäyttöön. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on huomannut, että Tenojoella soudellaan puuveneillä, joita EU ei ole hyväksynyt. Virasto toteaa, että soutajilta puuttuu merenkulun tutkinto. Veneet ovat vaarallisia, kun niitä ei ole testattu. Veneitä Tenolla on testailtu vasta vaivaiset pari tuhatta vuotta. Kyselyn perusteella kotimaiseen menettelyyn kemikaalien hyväksymiseksi luotetaan selvästi enemmän kuin siihen, mitä ulkomailla on lupa käyttää. Näin kyselyt tehtiin Kuluttajilta kysyttiin mielipiteet huhti?toukokuun vaihteessa ja viljelijöiltä kesäkuun puolivälissä. Kunnanisät myönsivät, että suojelun kanssa on todella ongelmia. Vaikka kuinka yritti, oli vaikea lisätä suojelualueita. Kunnan pinta-alasta oli näet Naturassa jo 86 prosenttia. Ja sitä paitsi ihminenkin oli Utsjoella harvinaisempi laji kuin nokiperhonen. Tenonveneen turvallisuusprojekti avaa uusia näkymiä työllisyydelle. 20.00 Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus klo 20.00 . 00.30 Messutanssit Esiintyjinä: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir Lauantai 27.7.2013 - Suomen suurin yksityisomisteinen tila - HK-Agrin sopimustuottaja Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin ja Twitteriin - tule ja tykkää! Messut avoinna klo 10.00 . 15 ,-) atalous ymälät, K-Ma essut.fi Maidon my Myynti: Itä i info@viljelijankonem ta en ka an ak isk sa He 13 Vain 20.6.20 Japanissa tehtiin ulosteesta pihvejä Japanilaistutkija Mitsuyuki Ikeda kehitti keinon valmistaa pihvejä ihmisen ulosteesta eristetystä proteiinista. Raaka-aine kerättiin Tokion 60 kerääminen on varmasti useimmille toistaiseksi outo ajatus. Toinen peruste on virtsan ravinnepitoisuus. Sitä ennen yhdyskuntalietettä tai siitä valmistettuja lannoitteita ei voi suositella?, ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo. Kannalle on kaksi perustetta: riskit ja se, että niistä vastuun kantaa viljelijä yksin. ?Puhdasta ruokaa omasta puhtaasta maasta.. Kyselyt teetti Maaseudun Tulevaisuus. Gallup Elintarviketieto kysyi mielipiteet 1?147 kuluttajalta ja 600 viljelijältä. heinäkuuta 2013 UUTISET PÄIVÄN PUNKTI Tenonvene Karjanlanta on tosi hyvä lannoite. Otos ja vastausten painotus on tehty niin, että tulokset edustavat MannerSuomen asukkaiden ja viljelijöiden mielipiteitä. HEIKKI VUORELA ä Oletko sin SUOMEN VIN VAH JELIJÄ? VIL le viidelle prosentille pelloista. Haitallisille jäämille ei ole raja-arvoja EU ei ole asettanut lopputuotteiden haitallisille orgaanisille kemikaaleille ja lääkeaineille raja-arvoja. Helsingistä lennätettiin Utsjoelle ympäristöministeriön korkean tason valtuuskunta. Ministeriön virkamiehet tiukkasivat kunnanisiltä, miksi kunnassa ei ole varattu riittävästi suojelualueita perhosta varten. Syksyllä asiasta on keskustelutilaisuus. ?Nesteestä orgaaniset haittaaineet on helpompi erotella?, Pietola uskoo. Kuluttajatkin pitävät virtsaa hieman turvallisempana kuin lietettä, vaikka sen erikseen 40 Hollanti kieltänyt lannoitekäytön Yhdyskuntalietteen käyttö maataloudessa vaihtelee jäsenmaissa suuresti. Heistä yli puolet epäilee, ettei yhdyskuntalietteen käyttö ruuan tuotannossa ole turvallista. Viljelijät ja kuluttajat kertoivat mielipiteensä kyselyissä, jotka Gallup Elintarviketieto teki Maaseudun Tulevaisuudelle. eos www.viljelijankonemessut.fi. 5 Perjantaina 12. YMPÄRISTÖJOHTAJA LIISA PIETOLA, MTK Suomalaiset eivät halua yhdyskuntalietettä ruokapelloille KARI SALONEN Suomesta on jälleen löytynyt ongelma. Hän visioi, että sillä voidaan tulevaisuudessa lievit- tää maailman ruokapulaa. Ikedan luoma pihvi sisälsi 63 prosenttia proteiineja, 25 prosenttia hiilihydraatteja sekä hieman rasvoja ja mineraaleja. 80 100 Karjanlantaa pidetään turvallisimpana Turvallisinta lannoitetta kuluttajien mielestä on karjanlanta. Luomulannalle jäävät toiseksi kaupankin lannoitteet. Karjanlanta saa Pietolankin innostumaan. ?Hienoa, että kuluttajat arvostavat sitä! Karjanlanta on tosi hyvä lannoite. Eniten yhdyskuntalietteitä käyttää ruuantuotannossa Ranska. Tilastot ovat peräisin Euroopan komission tilaamasta ja vuonna 2010 julkaistusta raportista Environmental, economic and social impacts of the use of sewage sludge on land. EU:n 27 jäsenmaata tuottaa vuosittain kuivapainoltaan yli kymmenen miljoonaa tonnia yhdyskuntalietettä. ei lainkaan karjanlantaa Lähde: Gallup Elintarviketieto Kaksi kolmasosaa viljelijöistä ei hyväksyisi pelloilleen yhdyskuntalietettä, vaikka se olisi sallittua. Eikä se olisi kuluttajienkaan mieleen. Ravinteiden lisäksi siinä on maan rakenteelle tärkeää orgaanista ainetta, kuivikkeita.? Samassa kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien luottamusta kasvinsuojeluaineisiin. Budjetissa pysyäkseen moni kunta on vähentänyt lihan ja lisännyt vihannesten osuutta. SATU LEHTONEN Karjanlanta on kuluttajien mielestä paras lannoite. Sen sijaan yhdyskuntalietettä ei pidetä nykyisellään turvallisena. MTK ja viljelijöiden enemmistö ovat siitä samaa mieltä. Ruokamultaan ei haluta lääkejäämiä. Kuluttaja pitää turvallisena ruokaa, jonka viljelyssä on käytetty täysin melko MTK ei suosittele lannoitekäyttöä Viljelijöiden etujärjestö MTK on yhdyskuntalietteen turvallisuudesta samaa mieltä kuin kuluttajat ja viljelijät. ?Yhdyskuntalietteen puhdistusta on vielä kehitettävä. Jos lietteelle ei ole käyttöä pelloilla, siitä voidaan tehdä energiaa tai polttoainetta. KATJA KOLJONEN Raportti luettavissa: http://ec.europa.eu/environment/ waste/sludge/index.htm ukaan pian: Ilmoittaudu m alainen pp la ti. mat i.fi @jyvajemmar Rehun teon välissä ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä! Parille nopealle näytteilleasettajalle löytyy vielä paikka, toimi pian! Tutustu alustavaan messuohjemaan! Etäkohteina mm. Torstai 25.7.2013 Hingunniemen hevostalousoppilaitos Messut avoinna klo 12.00 -17.00 Perjantai 26.7.2013 - nykyaikainen rumpukompostori - eläinsairaala klo 11.00 Mikko Elovaaran Naudanlihan tuotantoyksikkö Messut avoinna klo 10.00 . Utsjoella toivotaankin nyt, että koko virasto johtoa myöten sijoitetaan samaan paikkaan. Pelkkä menolippu riittää. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Jo viidennes Ruotsin kuntaruuasta luomua Ruotsin kuntien tarjoamasta ruuasta 21 prosenttia oli viime vuonna luomua, luomualan tiedotukseen keskittyvä Ekomatcentrum kertoo raportissaan. Julkisen sektorin luomuruokahankinnat kasvavat länsinaapurissa vauhdilla. Suurimmaksi huoleksi ovatkin nousseet erilaiset kemikaalit, kuten lääkkeet ja hormonit. 16.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut klo 18.00 . Monessa maassa lietettä poltetaan energialaitoksissa. Yhdyskuntalietteen dumppaamista maahan on vähennetty. Siitä voidaan kuitenkin valmistaa lannoitetuotteita polttamalla tai mädättämällä biokaasulaitoksessa tai kompostissa. MTK ei suosittele edes yhdyskuntalietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttöä. Vain tilan oman asutuslietteen peltolevitys saa Pietolan hyväksynnän. Direktiivi ei määrää, miten liete tulisi käsitellä. Raportissa arvioidaan, että tulevaisuudessa yhdyskuntalietteen käyttöä ohjataan tietyntyyppiseen viljelyyn, kuten energiakasveille
Kestotilaaja voi hyödyntää edun vain kerran. Samalla voin hyödyntää heti oheisen kesäedun. Vielä vaaditaan kilpailuviranomaisen hyväksyntä. Heineken osti Hartwallin vuonna 2008. Se ilmoitti jo keväällä laittavansa suomalaisyhtiön myyntiin. MT Teleoperaattori DNA:n isoimmat omistajat hakevat loppuviikon aikana yhtiökokouksissaan lupaa myydä omistuksensa yhtiöstä. DNA saatetaan myydä pääomasijoittajille osittain tai kokonaan. Reutersin mukaan DNA:sta on tehnyt ostotarjouksen neljä yritystä: Apax, Bain Capital, EQT ja Providence. DNA:n muodostivat aiemmat maakunnalliset puhelinyhtiöt, sen suurin omistaja on tällä hetkellä sijoitus- ja kehitysyhtiö Finda. DNA:n liikevaihto vuonna 2012 oli 769 miljoonaa euroa ja liikevoitto 56 miljoonaa euroa.. (MM3071) Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen kestotilaushintaan 185 ?/vuosi. ?Yksi plus yksi ei olisi kaksi, vaan ehkä 1,2?, Hytönen arvelee. Yhdistämishaluja vaimentaa sekin, että Yrittäjillä on kohtalaisen laaja valikoima kone-edustuksia eivätkä ne sovi Hankkijan valikoimaan. Edustuksia on omasta takaa riittävästi. Edustuksista ei kuitenkaan haluta luopua ja antaa niitä muille, sillä mukana on useita haluttuja brändejä. ?Itävaltalainen isäntäkin totesi, että yhteydenottoja Suomesta on tullut?, Hytönen hymähtää puhelimeen. Omat konekeskukset Hytösen mukaan tarkoitus on rakentaa Yrittäjille samantapainen konekeskuksiin nojaava myyntiverkosto kuin Hankkijalla on. Auran ja Töysän esimerkit kertovat, että konekeskuksia pyritään sijoittamaan paikkakunnille, joilla ei ole entuudestaan Hankkijan toimipistettä. Kaupallisesti Hankkijan ja Yrittäjien ketjut toimivat itsenäisesti ja niillä on oma taloushallintonsa, mutta taustalla yhteistyötä tehdään laajalti. Logistiikkaa ja varaosapalveluja kannattaa rakentaa yhdessä, samoin sopimushuoltajat voivat hoitaa molempien yritysten konekantaa. Hankkija on ottamassa takaisin jälkimarkkinointia ja kaikkiin konekeskuksiin rakennetaan huoltotilat. Puhelimitse: numerosta 020 413 2277 (ark. Nyt tuotantokustannukset nousevat ja tuottajahinnat laskevat.? Merkittävän parannuskohteen Leppä näkee julkisissa ruokapalveluissa sekä ravintoloissa. Leppä sanoo keskustelujen olleen antoisia ja jatkuvan hyvässä yhteistyössä. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii blogissaan tiistaina tuontiruuan tuotannolle samanlaista laadunvalvontaa kuin kotimaiselle. ?Pelkkä tieto ruuan alkuperästä ei kerro kuluttajalle riittävästi siitä, mikä on tuotteiden ero?, Marttila muistuttaa. Teleoperaattori DNA myyntiin Tanskalainen panimoyhtiö Royal Unibrew ostaa juomayhtiö Hartwallin hollantilaiselta Heinekenilta. Hartwallin perhe palaa kaupan myötä takaisin panimoalalle. Hartwallin suvun sijoitusyhtiöstä tulee Royal Unibrew?n toiseksi suurin omistaja. Kaupan arvo on 470 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan toteutuvan vuoden loppuun mennessä. Netissä: www.maaseuduntulevaisuus.fi/etukk . Tuotteet pysyvät myynnissä, mutta tuotanto siirtyi Hivenelle. Yrittäjien Maataloutta ja viimeksi Melicaa luotsannut James Dunn lähti talosta kesäkuun lopussa. Yrittäjien Maatalous ei ole sulautumassa Hankkijaan, Ensio Hytönen vakuuttaa. VEIKKO NIITTYMAA Leppä vaatii alkuperämerkintöjä tiukemmiksi Voit tilata myös LAHJAN SAAJAN TIEDOT: KARI SALONEN Yhtiön toimipisteitä yhdistellään, mikä vähentää kolmanneksen myymälöistä. Jäljelle jää parikymmentä toimipaikkaa. Konekauppaan rakennetaan Hankkijan mallin mukaisia konekeskuksia. 00003 VASTAUSLÄHETYS Jari Leppä uskoo, että kuluttajat arvostavat kotimaista, tiukat vaatimukset täyttävää ruokaa. tavat ruokaa tiukoin asetetuin normein. Valmistuksessa käytetään ja tehdasalueella varastoidaan erilaisia kemikaaleja. Joukossa on myös terveydelle ja ympäristölle vaarallisia aineita sekä palavia nesteitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes aloittaa tutkinnan räjähdetehtaalla perjantaina. ympäristölainsäädännön menneen käytännölle vieraaseen suuntaan. ?Ympäristö täytyy ottaa maataloudessa huomioon, mutta ruuantuotannon toimintaedellytykset on säädöksissä ymmärrettävä.? Mahdollisuuksia ei saa pilata Leppä näkee maatalouden tulevaisuuden alana, muun muassa väestönkasvun vuoksi. ?Nyt ei pidä tehdä ratkaisuja, jotka veisivät pohjaa maatalouden mahdollisuuksilta. Ei nyt eikä runsaan parin vuoden päästä, kun DLA ostaa loputkin Hankkijan osakkeet. Pääkonttorit ovat samoissa tiloissa Hyvinkäällä, mutta kummallakin on oma henkilöstönsä. Yhtiöiden yhdistäminen ei yksinkertaisesti kannata. Tilojen pitäisi valmistua parin kuukauden sisällä, toteaa toimitusjohtaja Ensio Hytönen Yrittäjien Maataloudesta. Työkonevalmistajan vierailulta Itävallasta tavoitettu Hytönen toteaa, että järjestelyjä on menossa muuallakin. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ja Alavuden toimipaikat suljetaan. Savuaminen lisääntyi keskiviikkoaamuna, ja parintuhannen ihmisen asuinalue evakuoitiin. Keskiviikkoiltaan mennessä tilanne oli saatu hallintaan. Kontin lämpötila saatiin lasketuksi ja kontti pystyttiin eristämään muista noin 200 kontista, joissa myös oli räjähdejätettä. Jos kontti olisi syttynyt palamaan, palo olisi voinut levitä vieressä oleviin kontteihin ja varastoon, jossa oli 40 tonnia räjähdysainetta. Kontit mukaan lukien alueella oli kaikkiaan noin 150 tonnia räjähteitä. Mikäli kontti olisi aiheuttanut laajan räjähdysreaktion, hengenvaara olisi ollut noin 1,5 kilometrin säteellä tehtaasta. Evakuoidun alueen asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa keskiviikkoiltana. Forcit valmistaa siviili- ja sotilasräjähteitä. Yrittäjien Maatalous siirtyi DLA:lle runsas vuosi aiemmin. Omasta tuotannosta on pidettävä huolta ja lihantuotannon hiipuminen on saatava katkaistua.? Hän toivoo liha-alan vaikeaan tilanteeseen nopeaa ratkaisua, mutta toteaa, että millään yk- TUURE KIVIRANTA TUURE KIVIRANTA TALOUDESTA LYHYESTI Hartwall myydään tanskalaisille Eläimet evakuoidaan mahdollisuuksien mukaan Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia Keski-Suomen pelastuslaitoksesta kertoo, että evakuoidulla alueella ei ole sijainnut maatiloja. Hän sanoo, että jos evakuointialueella olisi kotieläimiä ja evakuointi olisi tehtävä nopeasti, eläimet täytyisi jättää. Ihmisten pelastaminen on ensisijaista. Jos aikataulu ja kuljetusmahdollisuudet sallivat, myös eläimet evakuoidaan vastaavissa tilanteissa, Kouhia kertoo. Keskisuomalainen kertoi, että useita koiria jäi keskiviikkona evakuointialueelle. sittäisellä ratkaisulla kannattavuuskriisiä ei korjata. ?Kokonaisuuden muodostavat alkuperämerkinnät, tuotantosäädökset, tukiratkaisut ja markkinahinnat sekä tilatasolla tehtävät ratkaisut.? Maa- ja metsätalousvaliokunta tapasi Farmari-näyttelyssä lihaketjun toimijoita. Annettuja nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) katsoo, että valtiovallan on otettava tiukempi linja ruuan alkuperämerkintöihin. Leppä ihmettelee, miksi teollisuus ja kauppa ovat pyrkineet hämärtämään tuodun ruuan alkuperää. Hän muistuttaa, että kuluttaja päättää, ostaako kotimaista vai tuontiruokaa, mutta kuluttajalle pitää kertoa selvästi, mitä hän on ostamassa. Merkinnät myös ravintolaruokaan Leppä on huolissaan kotimaisen lihantuotannon hälyttävässä tilassa olevasta kannattavuudesta. ?Suomalaiset tuottajat tuot- Puhelinnumero _____ - _______________________________ Haluan lahjatilauksen alkavan: heti ______________ (pp.kk.vvvv, viimeistään 1 kk:n sisällä) Yrittäjien Maatalous tiivistää myyntipisteiden verkostoaan ja karsii karkeasti kolmanneksen nykyisistä 29 toimipisteestään. Viimeksi tällä viikolla kerrottiin, että Loimaan ja Turun toimipaikat lakkautetaan ja toiminnat siirretään uusiin tiloihin Auraan. (MM3072) Minulle saa lähettää Viestilehdet Oy:n uutisia, tarjouksia ja tiedotteita matkapuhelimeeni sähköpostiini . Samaa oppia sovitetaan Yrittäjiin. Yksi ympyrä sulkeutuu, kun huolto- ja korjaamotoimintaa aletaan taas hoitaa itse parinkymmenen vuoden ulkoistamiskauden jälkeen. Hytönen on hoitanut Yrittäjien Maatalouden toimitusjohtajuutta tammikuusta saakka, jolloin tanskalainen DLA osti enemmistön Hankkija-Maataloudesta. Yrittäjillä on oma vakiintunut asiakaskuntansa ja siitä halutaan pitää kiinni. Kesäetulehdellä ei voi jatkaa voimassaolevaa tilausta. klo 8?16) Mainitse tilaustunnus MM3070 ? LAHJATILAUSKORTTI TILAUKSEN LAHJOITTAJAN (KESTOTILAAJAN) TIEDOT: Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Nimi _________________________________________________ Osoite ______________________________________________ Postinumero ___________Postitoimipaikka _____________ Sähköposti __________________________________________ Asiakasnumero (pakollinen tieto) ______________________ Löydät asiakasnumerosi lehden etukannesta nimesi yläpuolelta. MM3070 Nimi ________________________________________________ Osoite ______________________________________________ Postinumero ___________Postitoimipaikka _____________ Puhelinnumero _____ - _______________________________ VIESTILEHDET OY Sähköposti ___________________________________________ Tunnus 5015109 Info: M1 En vielä ole kestotilaaja: Tilaukseni on määräaikainen, mutta haluan jatkaa sitä edulliseen kestotilaushintaan vain 185 ?/vuosi. Samalla hyödynnän oheisen kesäedun. Lahjatilaus alkaa haluamanasi päivänä, kuitenkin kuukauden sisällä tilauksen jättämisestä. Muistathan kertoa lahjatilauksesta lahjan saajalle! Mikäli sinulla ei vielä ole kestotilausta, voit tehdä kestotilauksen alla olevalla tilauskortilla tai voit muuttaa määräaikaisen tilauksesi kestotilaukseksi samalla tilauskortilla. Uudet tilat rakennetaan Töysän kauppakeskittymän kupeeseen. Hytönen jatkaa entiseen tapaan Hankkijan toimitusjohtajana. Järjestelyjä on muuallakin DLA:n hankkimissa yhtiöissä. Kivennäisiä ja erikoisrehuja Vaasassa valmistanut Melica sulautettiin toukokuun alussa Hiven Oy:hyn, joka on Hankkijan tytäryhtiö. KANSANEDUSTAJA JARI LEPPÄ (KESK.) Yrittäjien Maatalous karsii verkostoaan ajan a Kestotil ETU Tilaa lehti ystävälle ilmaiseksi kuukaudeksi! LAHJATILAUS Kestotilaajan kesäetuna voit tilata veloituksetta Maaseudun Tulevaisuuden yhdelle ystävälle 1 kk:n ajaksi. Pääset heti hyödyntämään kestotilaajan kesäedun! . 1 lahjalehtitilaus/talous. Tarjous on voimassa 31.7.2013 asti ja se koskee uusia kotimaan tilauksia. heinäkuuta 2013 UUTISET Omasta maataloustuotannosta on pidettävä huolta ja lihantuotannon hiipuminen on saatava katkaistua. Näissä tuontiruokaa käytetään eniten eikä alkuperä ole näkyvissä. ?Valtio ja kunnat ovat julkisissa ruokapalveluissa isossa roolissa. Kempeleellä mietitään Yrittäjien siirtymistä Hankkijan toimitiloihin. Kilpailijat ovat pitäneet yllä huhuja Yrittäjien Maatalouden sulauttamisesta Hankkijaan, mutta Hytösen mukaan niin ei tule käymään. 6 Perjantaina 12. Ruuan alkuperän on oltava näkyvissä myös näissä paikoissa.? Leppä sanoo viime aikoina Savuava jätekontti johti suurevakuointiin Laukaassa Laukaan Vihtavuoressa tehtiin keskiviikkona koko taajaman laajuinen evakuointi Forcitin räjähdetehtaalla olleen räjähdysvaaran vuoksi. Räjähdejätekontin savuaminen havaittiin myöhään tiistaina. Samanlaista tiukkaa laatua olisi vaadittava myös teollisuudelta ja kaupalta.? Hän sanoo olevan epäreilua, kun ulkomailta tuodaan ruokaa, joka on tuotettu eri säännöin kuin kotimainen ruoka. Leppä toteaa kuluttajien arvostavan kotimaista tiukat vaatimukset täyttävää ruokaa. ?Vaatimusten olisi näyttävä hintatasossa
Kävijämäärä ylitti järjestäjien odotukset. Viljelijän pitää olla yhä enemmän kauppamies Handelsbankenin Mikael Rubin toivoo viljelijöiden olevan jatkossa yhä enemmän yrittäjiä. Sopimuksessa määritellään kaupantekohetki ja kauppahinta. ?Termiinikauppa ei ole taikatemppuja vaan tavallista kaupankäyntiä. Siljander-Rasin mukaan ne tarkoittavat ryhmille eri asioita, sillä kuluttajat eivät ole selvillä tuotannon arkipäivästä. Tutkijan havaintojen mukaan taloudelliset tosiasiat, ihanteet ja tutkimustieto sikojen hyvinvoinnista ovat ristiriidassa. Siksi tuotantoketjussa tarvitaan keskustelua ja rehellisyyttä. HANNA SALONEN 0 2 000 SAARA OLKKONEN Suomalaislehmät EU:n kolmossijalla Peltopäivän viljelykokeissa oli esillä yli sata lajiketta. Suurin osa tuotannon kasvusta on maissia?, hän kertoo. Viljavarastot suurenevat. - 27.7.2013 7990,- Warn RT25 -vinssi arvo 548,B.E.S.T.-käyttöturva* arvo 269,Pohjapanssari arvo 159,- + toimituskulut, sis. Paksuilta ruokamultakerroksilta voidaan ottaa olki pois. alv sh. Järkevintä energiakulutuksen mittaaminen on kuitenkin tuotannon tulosta, esimerkiksi maitolitraa, kohti?, Ek totesi. HANNA SALONEN tuotantosuuntia, MTK:n viljaasiamies Max Schulman huomautti Inkoon peltopäivässä. ?Viljan tuottajille pitää taata oma osuutensa kotimaisista maataloustuista myös jatkossa.? Suomen maatalous ei kestä sitä, että eri tuotantosuuntien tai alueiden välille syntyy epätasapaino, Schulman painotti. Hyöty laadukkaasta, kotimaisesta viljasta ulottuu pidemmälle kuin elintarviketeollisuuteen sekä myllyihin ja mallastamoihin. Kauran pitäisi olla tähkällä. Kaupasta pitää saada erilaista ja erihintaista sianlihaa. Kaikkien ketjun toimijoiden on kuitenkin saatava kohtuullinen korvaus työstään. Keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuodessa Suomalainen lehmä on EU:n kolmanneksi tuottavin, Ruotsin maataloustilastoista selviää. Tanskalaislehmät johtavat keskimäärin 8?430 maitokilolla vuodessa. Nyt pitäisi osata ennakoida viljan hinnan vaihteluita vuoteen 2015 asti. Nykyään kuluttaja näkee sikoja vain maatalousnäyttelyssä. RAASEPORI (MT) Viljaan tulisi suhtautua kuin muihinkin raaka-aineisiin, Ruotsin Handelsbankenin maatalousjohtaja Mikael Rubin korostaa. Hinnanvaihtelut ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Viljan myyjän on varauduttava vaihteluun. Yksi keinoista on termiinikauppa. Termiini on ostajan ja myyjän välinen sopimus tulevaisuudessa tehtävästä kaupasta. Nyt raaka-aine on myös logistisesti lähellä tehdasta?, perustelevat miehet. Markkina-alueena on koko Eurooppa. Ja kotieläintilat ovat lähteneet hitaasti mukaan.? Viljalle ei määritellä aloitushintaa ?Nykyään hinnat ovat koko ajan netissä, varsinaista kauden aloitushintaa ei ole?, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisioagrosta kuvaa viljakauppaa. Laurinen odottaa, että puimaan päästään viikkoa aikaisemmin kuin tavanomaisena vuonna. ?Maailman viljojen kokonaistuotannon arvoidaan kasvavan yli sadalla miljoonalla tonnilla. Kulutuskin kasvaa, mutta maltillisemmin. Nyt ne ulottuivat 20 senttimetrin syvyyteen. ?Vertailu on epäreilu. Lopuksi siitä poistetaan pöly. Tuloksena syntyy steriiliä ja hyvin imukykyistä kuiviketta, jonka käyttömäärät voidaan pitää pieninä. Kuivike on pehmeää, ja sen lämmöneristyskyky on hyvä. Juoksevalle kuivikkeelle on helppo kehittää uutta levitysteknologiaa. Kyseessä on suomalainen innovaatio, ET-Naturalia-olkikuivike, jonka kehittäjinä ovat olleet Railo Puumala ja Risto Timonen. ?Eläintautien torjuntayhdistys on ollut hyvänä apuna ja Elintarviketurvallisuusviras- 8 000 10 000 Tanska Ruotsi Suomi Portugali Iso-Britannia Espanja Hollanti T?ekki Saksa Luxemburg Viro Sveitsi Ranska Belgia Norja Itävalta Italia Slovakia Unkari Slovenia Latvia Liettua Puola Irlanti Islanti Valko-Venäjä Kroatia Ukraina Venäjä Romania Kreikka Bulgaria Moldavia Makedonia Montenegro Serbia 6 000 Kohtaamisia tarvitaan Vanhempi tutkija Hilkka Siljander-Rasi MTT:ltä sanoo sekä kuluttajien että tuottajien haluavan lisää kontakteja toisiinsa. kg/vuosi 4 000 SEINÄJOKI (MT) Kuluttajat ja sikayrittäjät kaipaavat puolueetonta tietoa tuotannosta, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja sianlihaa tarjolle monipuolisesti ja kannattavasti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Reilu sika -hanke toi kuluttajat ja sikayrittäjät yhteen pohtimaan sianlihantuotannon eettisiä periaatteita. Osapuolet haluavat, että tietoa saadaan ja jaetaan tapaamisissa. Silloin juuret voisivat olla 60 sentin syvyydessä?, professori kertoi. Energia-asiat houkuttelivat kävijöitä Svenska Lantbrukssällskapens Förbundin energianeuvoja Fredrik Ekin juttusille. Halukkaat pääsivät testaamaan taloudellisen ajon taitonsa paalien siirtotehtävässä. Traktorin hytissä oli mittari, joka mittasi polttoaineenkulutuksen ja ajoajan tai -matkan. ?Tässä pääsee kokeilemaan omia ajotapojaan. Voitot termiinikaupassa tasoittavat tappioita tavanomaisilla markkinoilla, ja päinvastoin. Rubin toteaa, että termiinikauppa toimii sitä paremmin, mitä useampi on siinä mukana. ?Viidestä viime vuodesta neljänä myyjän on kannattanut tehdä termiinikauppaa?, hän kertoo Ruotsin tilanteesta. Kuitenkin vain 5 prosenttia ruotsalaisista viljelijöistä hyödyntää termiinejä kaupanteossa. Esimerkiksi Ranskassa osuus on 60 prosenttia. ?Luulen että Suomessa, kuten Ruotsissakin, on totuttu kiintei- siin hintoihin. Alkuperämerkintöjen ja tuoteselosteiden on oltava selkeitä ja totta. Vertailussa olivat sinimailasen ja kauran juuristot. ?Jos maa on oikein tiivistynyt, se vaatii mekaanisen muokkauksen. Olki kuivuu etelämpänä hyvin. Mutta se on pikakeino. Maan rakennetta parantava kasvi on kestävä ratkaisu?, Alakukku totesi. Kerran talvehtinut sinimailanen oli kasvattanut paksun juuren suoraan alaspäin 80 sentin syvyyteen. ?Kun juuri on lahonnut, siitä jää käytävä kulkureitiksi vedelle ja ilmalle?, sanoi Alakukku. Sinimailanen on hyvä esimerkki maanparannuskasvista, sillä sen vahva juuristo menee syvälle. Lisäksi se on typensitojakasvi. ?Kesantoon laittaisin sinimai- lasta sekakasvustoon?, Alakukku suositteli. Kaura oli valittu vertailukasviksi siksi, että sillä on viljoista paksuimmat juuret. heinäkuuta 2013 MAATALOUS Jokaisen tilan on laadittava oma strategia ja määritettävä hinta, joka viljasta pitää saada. Suomessa on myös jalostettu lyhytkortisempia lajikkeita. Myös viljaa ja valkuaiskas- naan myös muut teollisuuden alat, kuten öljynpuristamot, panimot ja tislaamot. Valkuaisomavaraisuuden parantaminen kehittäisi viljasektorin lisäksi myös kotimaista kotieläintuotantoa, joka on nykyään hyvin riippuvainen EU:n ulkopuolelta tuodusta soijasta. Tuottajajärjestöt ja hallitus valmistelevat esitystä EteläSuomen kansallisesta tuesta eli 141-tuesta EU-komissiolle kesän aikana. LAURA KYLMÄMAA OUTLANDER ? T3 400 HYÖTYYN JA VAPAA-AIKAAN Kuuma Kesätarjous Kaupan päälle: Outlander t3 400 »Suomen maatalous ei kestä sitä, että eri tuotantosuuntien tai alueiden välille syntyy epätasapaino.« MAX SCHULMAN Tarjousaika: 27.5. Toisena on Ruotsi 8?340 kilolla. Tilasto perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n lukuihin. MAATALOUSJOHTAJA MIKAEL RUBIN, RUOTSIN HANDELSBANKEN KARI SALONEN ?Sianlihantuotantoon läpinäkyvyyttä ja kannattavuutta? Lähde: FAO ?Nykyään kuluttaja näkee sikoja vain maatalousnäyttelyssä. Toisaalta se ei vastaa sijoitustoimintaa. Oli tärkeää, että he pääsivät hankkeessa keskustelemaan tuottajien kanssa?, SiljanderRasi toteaa. ?Yhteinen näkemys on, että sika voi hyvin, kun omistaja voi hyvin, esimerkiksi ilman taloudellisia huolia?, Siljander-Rasi kuvailee. Tutkimukseen kuuluneella vierailulla kuluttajat yllättyivät tuotantoon liittyvästä lupa- ja säädösmäärästä ja tiloista, joissa siat elävät. Tuottajat ja kuluttajat haluavat sioille hyvää ja eettistä elämää. Peltopäivä järjestettiin neljättä kertaa. Tapahtumaa oli ensimmäistä kertaa järjestämässä Nylands Svenska Lantbrukssällskapin ja Västankvarnin koetilan lisäksi myös Pro Agria Etelä-Suomi. Kenttäkokeiden ja tietoiskujen lisäksi esillä olivat noin viidenkymmenen näytteilleasettajan pisteet. HANNA SALONEN Markkinoille tulee steriili kuivike SEINÄJOKI (MT) Markkinoille on tulossa uusi kuivikevaihtoehto. Raaka-aineena käytetään olkea, joka rikotaan hienoksi ja kuumennetaan. Miehet pyrkivät suoriin toimituksiin tilalle, jotta tuotteen hygienia voidaan varmistaa. LAURA KYLMÄMAA SAARA OLKKONEN Uudenlaista kuiviketta esittelivät Farmarissa Railo Puumala, Risto Timonen, Petri Uusitalo ja Parius Kelermanas. >> Helsingin yliopiston professori Laura Alakukku suositteli sinimailasta maanparannuskasviksi. EU:n perää pitää Bulgaria 3?650 kilolla maitoa lehmää ja vuotta kohti. Ruotsin Handelsbankenin maatalousjohtaja Mikael Rubin suosittelee myymään osan sadosta termiinikaupalla. Sinimailanen parantaa ?Osa tuista kuuluu viljalle? Kotimaisen viljantuotannon veja jalostava rehuteollisuus kustannuksella ei voida vah- hyötyy siitä. maan rakennetta vistaa muita maatalouden Viljaa käyttävät raaka-aineeRAASEPORI (MT) Professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta vietti peltopäivää maan pinnan alapuolella. Hän esitteli vajaa kaksi metriä syvässä kuopassa maan rakennetta. Se merkitsee, että viime vuosina syntynyt vaje tulee paikatuksi. Hinnat ovat laskeneet alkuvuoden ajan. ?Nyt näyttää siltä, että hinnankiinnitykset olisivat olleet kannattavia?, Laurinen toteaa. Rubin ja Laurinen puhuivat Västankvarnin peltopäivässä Raaseporissa torstaina. 9 100,- ETUSI ARVO 2 086,- *24 kk tehdastakuu ja 36 kk B.E.S.T.-käyttöturva tarjoaa yhteensä 5 vuotta huolettomia kilometrejä. Can-Am-traktorimönkijöissä on edulliset käyttökustannukset. Kysy lisää lähimmältä jälleenmyyjältäsi: www.can-am.fi SKI-DOO ® LYNX ® SEA-DOO ® EVINRUDE ® ROTAX ® CAN-AM ® brp.com. Siinä pyritään välttämään riskejä ja varmistamaan tietty hinta sadolle?, hän sanoo. ?Jokaisen tilan on laadittava oma strategia ja määritettävä hinta, joka viljasta pitää saada. Kaikki eivät voi toimia samalla tavalla.? Koko satoa ei kannata myydä termiinikaupalla. FAO:n luvut on saatu jakamalla maan kokonaismaitomäärä lehmien lukumäärällä. 7 Perjantaina 12. Siellä keskivertolehmä tuottaa vain 239 kiloa maitoa vuodessa. SATU LEHTONEN tosta on saatu ohjeita?, kiittelee Timonen. Tuotanto on kuitenkin Liettuassa, josta myös raaka-aine tulee. ?Olisi haluttu kotimainen raaka-aine, mutta käytännön syistä päädyttiin tähän ratkaisuun?, Puumala kertoo. ?Sääolojen ansiosta oljen laatu on korkea Liettuassa. Näin saatu luku on yleensä alempi kuin eri maiden itse tilastoimat tuotokset. Suomen keskituotos on tilaston mukaan 8?060 maitokiloa vuodessa. EU:n perää pitää Bulgaria 3?650 kilolla maitoa lehmää ja vuotta kohti. Oheisessa taulukossa on EUmaiden lisäksi mukana muitakin Euroopan ja lähialueen maita. Luvut ovat vuodelta 2011. USA:n keskituotokseksi tilasto kertoo 9?680 kiloa ja Kanadan 8?700 kiloa. Koko maailman keskiarvotuotos on 2?390 kiloa lehmää kohti. Tilaston pienin luku löytyy Tansanian kohdalta
Mekaaninen torjunta onnistuu polkemalla tai niittämällä heinät taimien ympäriltä. Usein taimikko kannattaa heinätä kaksi kertaa kasvukauden aikana: heinäkuussa ja syksyllä. Kemiallinen torjunta on käyttökelpoinen vaihtoehto mekaaniselle heinäykselle. päivään mennessä. Rakemaa suosittelee viemään pinot pois saman tien. SUVI NIEMI Euroopan komissio ja 48 eurooppalaista yritystä ovat sopineet yhteistyöhankkeesta, jonka puitteissa käytetään 3,8 miljardia euroa eurooppalaisen biopohjaisen teollisuuden edistämiseen. Suomalaisista metsäyhtiöistä mukana ovat Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Torjunta on tehokkainta heinäkuussa, kun heinien kasvu on kovimmillaan. Heinääminen voidaan tehdä joko kemiallisesti tai mekaanisesti. Sen avulla voi arvioida nopeasti esimerkiksi myrskytuhoja. ?Olemme testanneet menetelmää VTT:n projekteissa, ja niiden perusteella se soveltuu hyvin puulajien ja puun läpimitan mittaamiseen. Kartoitus antaa osviittaa, kuinka yleisiä tuhot ovat.? Vaikka kirjanpainajia ei olisi varta varten etsitty, tuhot olisivat Viirin mukaan tulleet ilmi. ?Kyllä tämä on laajin epide- mia miesmuistiin?, hän sanoo. Tarkastuskohteista 14 oli luonnonsuojelualueiden lähiympäristöjen vanhoja kuusikoita. Kymmenen viime vuoden aikana heinäntorjunta-ala on vaihdellut, mutta keskiarvo on pysynyt noin 6?000 hehtaarissa. Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen selvityksestä käy ilmi, että metsän viljelyn jälkeen taimikko jää yleensä oman onnensa nojaan. Keräämme nyt ilmaisen beta-version avulla kuluttajien käyttökokemuksia jatkokehitystä varten?, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Tuomas Häme.. Energiapuun korjuu luo työtä maaseutualueilla, parantaa alueen asukkaiden varallisuutta sekä tuo vuosittain merkittäviä tuloja kuntiin. 2?000 kiintokuutiota energiapuuta tuo työpaikan keskimäärin yhdelle henkilölle. Näin bioteollisuuden olisi mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja kasvua Eurooppaan. Biopohjaisilla tuotteilla korvataan yhä enemmän uusiutumattomista ja fossiilista raakaaineista valmistettuja tuotteita. Tuotteita valmistetaan muun muassa mikrofibrilliselluloosasta ja puumuovikomposiitista. Laajaan tuotekirjoon kuuluvat toisen sukupolven biopolttoaineet, biokemikaalit ja biopolymeerit kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Nyt sovittu biotalouden julkisen ja yksityisen sektorin ehdotus (public private partnership, PPP) etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston käsittelyyn. JUHA KAIHLANEN Metsäenergian käyttö tukee aluetaloutta Suomen metsäkeskuksen Energiametsä-hankkeen mukaan metsäenergian käytöllä on monia myönteisiä vaikutuksia paikallistalouteen. Valkoiset toukat ja ruskeat aikuiset kirjanpainajat ovat kuoren alla. Helsinki Lähde: Suomen metsäkeskus Vilkkaasti parveillut kirjanpainajakanta tuhoaa terveitä kuusia ja kirjanpainajat lisääntyvät metsään jääneissä puiden rungoissa ja niiden osissa. Tuhohyönteiset voivat lisääntyä myös jo kaadetussa ja pinotussa puutavarassa. ?Hyönteistuho- ja myrskyhakkuista tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten perusteella tehtiin paikkatietoanalyysi, jonka mukaan inventoitiin riskialueet. Normaalisti metsäkeskus valvoo vain, että puupinot on viety tienvarresta ajoissa?, Rakemaa kertoo. ?Hälyttävä tulos? Kirjanpainajia havaittiin kaikilla muilla alueilla paitsi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tuontienergian korvaaminen paikallisella tarkoittaa huomattavien summien jäämistä alueelle. MT Keski-Ruotsin metsänomistajajärjestö Mellanskog on kärsimässä mittavan tappion kuitulevyjä valmistaneen Karlitin konkurssista. Mellanskog on konkurssipesän viidenneksi suurin velkoja 4,6 miljoonalla kruunulla, mikä vastaa noin 530?000 euroa. Yhteensä Karlit jäi velkaa 56,7 miljoonaa kruunua. Siihen kuluu 5?6 tankillista bensaa. Yhtiön metsäpalvelupäällikön Jarmo Tuovisen mukaan taimikon varhaisperkaus jätettiin 1990-luvulla usein tekemättä. ?Viiden viime vuoden aikana AUVO RANTALA se on pikkuhiljaa yleistynyt?, hän arvioi. Tuovinen patistaa metsänomistajat perkauttamaan taimikkonsa nyt, sillä keskikesällä lehtipuun kannot vesovat vähemmän kuin alkukesästä. Perkauksia tehdään kuitenkin läpi kesän. Metsuri Auvo Rantala perkasi neljä vuotta sitten istutettua kuusentaimikkoa lehtipuusta Asikkalassa viime viikolla. SUVI NIEMI AINO ÄSSÄMÄKI Kokkola Vaasa Kuopio Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Lappeenranta Turku Kirjanpainajan valtaaman puun tunnistaa rungon pienistä rei?istä sekä niitä ympäröivästä ruskeasta purusta. Jos lehtipuuvesat kasvavat liian lähellä viljelytaimia, vesat piiskaavat havupuiden latvuksia. Havupuun taimen latvakasvain on hento ja vaurioaltis. Taimi saattaa vaihtaa latvaansa, jos latvakasvain vioittuu. Nykyiset torjunta-aineet ovat samoja, joita käytetään esimerkiksi kotipuutarhoissa ja pelloilla. Jos lehtipuuvesakon poistamiseen ryhtyy tarpeeksi ajoissa, pelkkä reikäperkaus voi riittää. Reikäperkauksessa vesakko perataan pois metrin säteeltä taimen ympäriltä. Yhtiö syytti kohtalostaan suurinta asiakastaan Swedwoodia, joka Karlitin mukaan olisi pysäyttänyt tilauksensa äkkiarvaamatta. Ikea on kiistänyt syytökset. VTT:ltä ilmainen metsäsovellus Metsänomistajat, luontoharrastajat ja muut puuston määrästä ja puulajeista kiinnostuneet voivat ladata kännykkäänsä VTT:n kehittämän metsänkartoitussovelluksen. Relasphone-sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Google Play -kaupasta ja se toimii tällä hetkellä Android-puhelimissa. VTT:n mukaan sovellus antaa käyttäjälleen tietoa valitun alueen puuston määrästä ja puulajeista. Lisäksi hankkeeseen osallistuu kemianteollisuuden yhtiö Kemira. Valtaosa eli 2,8 miljardia euroa rahoista tulee teollisuudelta. EU:n komissio rahoittaa hanketta yhdellä miljardilla eurolla. Eniten havaintoja oli Salpausselän eteläpuolella sekä viime vuosien laajojen myrskyjen tuhoalueilla Etelä-Savossa, Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Rannikon ja Etelä-Savon alueella yli puolella kohteista havaittiin kirjanpainajia terveissä puissa. Rakemaa pitää löydöksiä hälyttävänä. Myös dosentti Heli Viiri Metsäntutkimuslaitoksesta on huolestunut ja pitää kartoitusta merkittävänä. ?Näin systemaattisesti kirjanpainajien parveilua ei ole aiemmin seurattu. Jo kuolleita puita ei tarvitse kaataa, koska niistä kirjanpainajat ovat jo poistuneet?, Rakemaa neuvoo. Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta määrää, että edellisen syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois metsävarastoista elokuun 1. 8 Perjantaina 12. Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta arvioi, että vain joka kymmenennessä nuoressa taimikossa varhaishoito on tehty. Suomen metsäkeskus on selvittänyt taimikon varhaishoidon tilannetta Keski-Suomessa. Puun hyödyntämiseen perustuva teollisuus on biotalouden keskiössä, ja tämä hanke auttaa pitämään toimialan investointeja Euroopassa ja luo uusia kasvumahdollisuuksia?, sanoo Euroopan paperi- ja sellu- järjestön Cepin toimitusjohtaja Teresa Presas. Kumppanuushanke pyrkii yhdistämään biotalouden osaamista eri toimialoilta ja etsii ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseen pilottihankkeiden kautta. heinäkuuta 2013 METSÄTALOUS Kuusikoita tuhoavia kirjanpainajia on iskeytynyt terveisiin puihin joka neljännellä Etelä-Suomessa tarkastetusta riskialueesta. Alueella olevia taimikoita on käyty läpi tänä vuonna ja kolme vuotta sitten. ?80?90 prosentissa taimikoita varhaishoito jää tekemättä?, arvioi edistämispalvelujen päällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta. Heinää torjuttiin koko maassa 6?000 hehtaarilla vuonna 2011, Metsätilastollinen vuosikirja kertoo. Kaikkea myrskytuhopuuta ei aina saada korjattua Varhaishoito on tehokkainta heinäkuussa lämmintä riittää loppukesänkin. Etelä-Suomessa metsää omistavien ei kannata pantata päätehakkuukypsiä kuusikoita. ?Jos kirjanpainajia havaitaan, ainakin niiden valtaamat puut on syytä poistaa. Hakkuisiin voi hakea kemeratukea. 160?000 litraa kevyttä polttoöljyä voidaan korvata 2?000 kiintokuutiolla energiapuuta. Halvempaa on hoidattaa taimikko kahteen kertaan?, 27 vuotta metsurin töitä tehnyt Rantala toteaa. Rantala perkaa raivaussahalla noin hehtaarin päivässä. Suurimmat velkojat ovat Vattenfall kundservice Ab ja Ikean puunhankintayhtiö Swedwood. Karlit ajautui maksukyvyttömäksi viime vuonna. Rahat varataan vuosille 2014?2023. Mukaan lähtevistä yrityksistä 13 on paperi- ja selluteollisuudesta. ?Euroopan paperi- ja sellujärjestö on tehnyt paljon työtä sen eteen, että biopohjaisen teollisuuden kumppanuushanke on nyt toteutunut. Sillä estetään taimikoiden heinittyminen ja vesoittuminen. Heinäämisellä estetään taimien tukahtuminen heinien, vadelmien ja horsmien alle. Jos taimikko heinittyy, kasvatettavien taimien pituuskasvu taantuu. Heinät voivat myös taivuttaa taimia etenkin talviaikaan lumipeitteen alla. Istutuksen jälkeen metsänomistajat heräävät seuraavan kerran vasta, kun on varsinaisen taimikonhoidon aika. ?Uudistamisketjussa on viljelyn ja varsinaisen taimikonhoidon välissä eräänlainen musta aukko, mikä heikentää uudistamisen tulosta?, Nikkola kertoo. Laiminlyönnistä tappiota Nikkola arvioi, että useimmiten varhaishoito jää tekemättä, koska enemmistö metsänomistajista ei joko tiedä tai ehdi tehdä tarvittavia hoitotoimia. ?Veikkaisin myös, että kynnys ostaa palveluja on tänä päivänä vielä aika korkea.? Nikkolan mukaan varhaishoitoa ei ole tarpeeksi markkinoitu metsänomistajille, mutta tilanne on paranemassa. Taimikon varhaishoidon laiminlyönnin rahallista merkitystä on vaikea laskea tarkasti. Tappioita aiheuttavat muun muassa taimikon hidastunut kasvu ja sen vuoksi pidentyvä metsän kiertoaika, sekä kalliit kustannukset varsinaisessa taimikonhoidossa. Taimet tukehtuvat heiniin Taimikon varhaishoito tarkoittaa kilpailevan pintakasvillisuuden Taimikon varhaishoidon tarkoitus on estää taimia tukehtumasta pöheikköön. Niistä seitsemällä eli joka toisella löydettiin kirjanpainajia elävistä puista. ?Tulos osoittaa, että luonnonsuojelualueiltakin leviää kirjanpainajia?, Rakemaa sanoo. Toinenkin sukupolvi? Kirjanpainajat lisääntyvät kuusissa ja poistuvat yleensä puista loppukesällä maan pinnalle talvehtimaan. ?Alkukesä oli lämmin, joten on mahdollista, että kirjanpainajat ehtivät tuottaa vielä toisen sukupolven heinäkuun aikana?, Viiri toteaa. Toinen sukupolvi syntyy, jos Velkojat menettävät konkurssissa Lähes neljä miljardia euroa bioteollisuuden edistämiseen Kajaani Seinäjoki METSÄSTÄ LYHYESTI Metsäyhtiöt mukaan EU:n biohankkeeseen Kirjanpainajatarkastukset pystypuissa Iskeymiä ei havaittu Oulu Iskeymiä havaittiin Kuusikoita tuhoavia kirjanpainajia on iskeytynyt terveisiin puihin joka neljännellä Etelä-Suomessa tarkastetusta riskialueesta. Metsäkeskus tarkasti kesäkuun lopulla yhteensä 123 riskikohdetta Kaakkois-Suomen, Häme-Uudenmaan, Pirkanmaan, Lounais-Suomen, EteläSavon, Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Rannikon alueilla. ?Tämän tyyppistä tarkastelua ei ole tehty aikaisemmin?, kertoo metsäjohtaja Anna Rakemaa metsäkeskuksen julkisista palveluista. Hyönteistuhojen riski on suurin myrskytuhojen reunametsissä. Työn voi tehdä raivaussahalla, raivausveitsellä tai vesurilla. Lehtipuut vesovat voimakkaasti, joten ala voidaan joutua raivaamaan uudestaan viimeistään seuraavalla kasvukaudella. poistamista viljelytaimien ympäriltä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla 115 ihmis- tä työllistyy yksinomaan energiapuuharvennusten ansiosta. Metsänomistaja hyötyy energiapuuhakkuista, kun käytettävissä olevat tulot kasvavat. METSÄKESKUKSEN SELVITYS JAANA KANKAANPÄÄ Valtaosassa taimikoita varhaishoito jää tekemättä Taimikoiden varhaishoidon tilanne on huono. Latvanvaihdot näkyvät laatuvikoina kasvavissa puissa. Taimikon varhaishoidon yhteydessä kannattaa myös kartoittaa onko taimia tarpeeksi. Ensimmäisinä viljelyn jälkeisinä vuosina huonosti taimettuneet osat voidaan vielä paikata täydennysviljelyllä. EMILIA PALOJÄRVI >> Taimikonhoito on työlästä ja kallista, jos ylimääräinen puusto ehtii kasvaa ranteenpaksuiseksi. Halvempaa on hoidattaa taimikko kahteen kertaan.« EMILIA PALOJÄRVI Ilman perkausta taimikonhoito käy työlääksi ASIKKALA (MT) Stora Enson metsuri Auvo Rantala kiittää aktiivista metsänomistajaa, joka perkauttaa taimikkonsa jo varhain ennen varsinaista taimikonhoitoa. ?Taimikonhoito on työlästä ja kallista, jos ylimääräinen puusto ehtii kasvaa ranteenpaksuiseksi. Lisäksi kaatuneet taimet ja heinäinen kasvuympäristö altistavat taimet sienitaudeille ja myyrätuhoille. Vesakko piiskaa taimia Lehtipuiden taimet kasvavat alkuvaiheessa nopeammin kuin havupuiden
Ties vaikka mökkipuuhaa kaipaava linnanisäntä olisi muuten nähty viikatteen varressa. ?Jo kolmantena päivänä haasta kuului ?bää?, kun me lähestyimme.? ?Täällä yhdistyvät välimerellinen puutarha suomalaiseen metsämaisemaan ja saariston karuuteen.? Presidenttiparin koira Lennu ei olisi kerran tarhaan päästyään lähtenyt sieltä ilman pientä pakkoa. dettuun kokonaisuuteen sopivasti juurevuutta. ?Ne edustavat suomalaista käsityöläisyyttä sekä aikaamme kuuluvaa eettistä ja kestävää tuotantoa.? Katras edustaa hienosti suomenlampaan eri värejä, hän kiittelee vielä tyytyväisenä. Ystävä on ruskea, ja sen karitsoista Ellen on täysin musta ja Esterissä on hieman isältä perittyä kaksivärisyyttä. Kaksi muuta uuhikaritsaa, Kikka ja Kepponen, ovat kumpikin valkoisia. Lisää ruuan vientiä Kesälampaista ei voi puhua ilman keskustelua ruuantuotannosta. Sitten lampaat voisivat syödä sitä kuivana heinänä?, kuuluvat Salmiselta lampaiden omistajien välittämät terveiset. pistää pikkuvahdin hännänpään heilumaan innokkaasti kohti omenatarhaa. Lennun kesä taisi saada MT:n vierailun ansiosta täyttymyksensä. 9 Perjantaina 12. Mika Nikulainen fileoi taimenen muutamassa sekunnissa. Osa jätettiin lampaiden saapuessa kesäkuun alussa tarkoituksella aitaamatta niin, että loppukesäksikin riittää syötävää. Ratkaisu oli viisas: Naantalissa kärsitään poikkeuksellisesta kuivuudesta, mutta lampaita se ei pääse haittaamaan. Presidentti ei nimittäin ole ainoa katraan innokas ystävä. Timo Salmisen mukaan karitsoista on tullut koko henkilökunnan lemmikkejä, ja joukkoa johtava Ystävä-uuhi on nimensä veroinen. ?Ne saavat välipalaksi salaattia ja muuta, mitä keittiöltä ja puutarhalta jää yli.? ?Mutta kyllä niiden pääravinto on ihan saatujen ohjeiden mukaan nurmi sekä tarvittavat kivennäiset ja raikas vesi siihen päälle?, hän vielä tähdentää. Suominen listaa lampaista koituvia hyötyjä: ne syövät vasta perustetussa omenatarhassa kasvustoa puiden ympäriltä eikä kemiallista torjuntaa tarvita. Lannoituskin hoituu samalla luonnonmukaisesti, ja taimia uhkaavat jänikset pysyvät loitolla. Vain yksi miinus on havaittu: Ystävä ylettää syömään myös lehtiä omenapuiden alaoksilta. Sekin on etukäteen mietitty, että luonnollisia uhkaajiakaan Luonnonmaan ympäristö ei karitsoille tarjoa. Asuntomessuilla on aikojen saatossa esitelty pientalorakentamista sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Täällä ei siihen ole oikein mahdollisuuksia?, presidentti hymähtää vaimoonsa katsoen. Yksi on ainakin onnellinen. Mutta laidunta pitäisi niittää. Esimerkiksi Kiinassa pidetyn talousfoorumin merkittävää antia oli Niinistön mukaan Uuden-Seelannin pääministerin puhe, jossa keskityttiin kokonaan ruuantuotantoon. ?Näin siitä huolimatta että me usein ajattelemme Uuden-Seelannin modernin teknologian kehittäjäksi.? Kun Suomi tähyää Nokian jälkeiseen elämään, presidentti kannustaa etsimään mahdollisuuksia muualtakin kuin suomalaisille luontaisilta tuotantotuotteiden markkinoilta. ?Tarkasteltaessa suomalaista elintarviketuotantoa kokonaisuutena tuonnin Jenni Haukio nauttii juurevuudesta ja aitoudesta, joita lampaat tuovat Kultarannan tarkoin suunniteltuun ympäristöön. määrä on kolme kertaa vientiä suurempi. Koira pääsi tekemään oikeaa tuttavuutta karitsojen keskelle. Ehkä niitto saa myös tuoreempaa kasvua aikaan?, presidentti aprikoi. Luomua sen olla pitää Omenatarhassa on alaa liki hehtaari. se säntää johtamaan joukkoa laiturin nokkaan veneelle, ja ?lampaat. Sulkavalla ei pelkästään soudeta kämmenet verillä, vaan myös tavataan tuttuja. Sivu 10 Souduissa tavataan. Sanasta ?kala. ne siis voivat erottaa jopa kaksikymmentä eri ihmistä.? Lopulta Kultarannan isäntä taputtelee hellät hyvästit ruohikonleikkureilleen, jotka sitkeästi koettavat hamuta hänen taskuistaan vielä jotain lisää. ?Kyllä te taidatte voida melkein liiankin hyvin?, hän myöntää ja saa asiaan vahvistuksen puistomestari Timo Salmiselta. ?Hyvinvoivia ovat. Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta sen logistinen tie kuluttajien pöytiin on hitaampi kuin siihen kohdistetut odotukset antaisivat olettaa. ?Olen ollut taantumasta huolimatta huomaavinani piristymistä viljelijöiden mielialoissa. Aiemmin Lennun oli pitänyt tyytyä nenätervehdyksiin verkkoaidan raoista. Sen emäntä ja isäntä saavat yhä odottaa muutaman tovin sitä kesän parasta: puuhalomaa Porissa ja Suomusjärvellä. KAIJALEENA RUNSTEN TILA Kultaranta Kultarannan tilalla on 54 hehtaaria, josta 20 hehtaaria käsittää graniittilinnan yhteyteen aidatun muotopuutarhan ja kasvitarhat. Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan tilaan kuuluu lisäksi metsää. Tilalla on yhteensä 46 rakennusta sekä noin tuhannen neliön kasvihuoneet. Kultaranta työllistää vakituisesti kahdeksan henkeä ylipuutarhuri Matti Tuomisen johdolla, kesällä paljon enemmän. Kultaranta on kesäisin avoinna ryhmille ja kerran viikossa vapaasti vieraille, lisätiedot: www.naantali.fi Tilasta voi lukea lisää presidentinkanslian sivulta: www.presidentti.fi. Enkä ihmettele sitä lainkaan?, Niinistö sanoo. Hän kertoo törmäävänsä kansainvälisissä tapaamisissa jatkuvasti ruokaturvan kysymyksiin, minkä luulisi antavan Suomen elintarvikeketjullekin toivoa paremmasta. Päivän tuliainen, pussillinen leipää katoaa pian: ?Sauli, leivät ovat jo loppu...? ?No, annetaan vielä ämpäristä jyviä, eikö?? Jenni Haukio on tehnyt asiaan kuuluvaa taustatyötä. ?Omistajat kertoivat ennakkoon, että lampaat oppivat nopeasti tuntemaan ihmiset...? ?Juu, jo kolmantena päivänä haasta kuului ?bää?, kun me lähestyimme?, Niinistö innostuu jälleen. Vaimoa huvittaa: ?... Perheen bostoninterrierin, Lennun, elämyspiiri on laajentunut Naantalissa. Siinä olisi paljon korjattavaa.? Puuhailun kaipuuseen Vaan sitten vielä takaisin käynnin pääasiaan. Sauli Niinistö paljastaa, että hänen kotonaan oli kerran kesälammas Utti. Sille kävi, niin kuin kesälampaille yleensä käy. Kultarantaan lampaita ei odota kohtalo Mäntyniemen pakastimessa, vaan katras on tervetullut Kultarantaan ensi vuonnakin. ?Vaikka sehän ei ole meidän päätös, vaan omistajien?, presidentti muistuttaa. Kultarannassa eletään työn ehdoilla. Katiskan kokeminen ja liikunta metsäisessä saaristomaisemassa ovat sille pientä vastapainoa. Sivu 11 Kokemuksen voimalla. heinäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE Pienoismallista mallia. Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala oli juuri vieraillut vaimoineen katsomassa eläimiä. ?No, sehän on hyvä juttu. Kettuja isompia petoja ei presidentin kesälinnan puutarhaan pääse sitä kiertävän aidan läpi, saati sen yli. Juurevuutta ja kestäviä arvoja Jenni Haukio toteaa jyhkeän graniittisen linnan ja sen mahtavan puutarhan muodostavan hyvin epätavallisen miljöön. ?Täällä yhdistyvät välimerellinen puutarha suomalaiseen metsämaisemaan ja saariston karuuteen.? Suomenlampaat tuovat tarkasti hoi- KARI SALONEN Sauli Niinistö ei päässyt mukaan lampaiden tarhan niittoon, kun edessä oli valtiovierailu Ranskaan. Samalla selviää se, mikä myös kesälampaissa niin viehättää. ?Olemme molemmat tottuneet sellaiseen mökkeilyyn, johon kuuluu puuhastelu. Sivu 12 Kultarannan suomenlampaat hoitavat maisemaa ja piristävät mieltä Presidentin kesälinnassa ei ole vuosikymmeniin nähty mehiläisiä kookkaampia hyötyeläimiä. Nyt uuhi ja neljä karitsaa huolehtivat omenatarhan maisemanhoidosta. Kesälampurien tyytyväisyydestä päätellen katras saa pestilleen jatkoa. NAANTALI (MT) Presidentti antaa vilpittömästi tunnustuksen puolisolleen ideasta hankkia suomenlampaita kesän ajaksi Kultarantaan. ?Kun viime kesänä kuljettiin tuolla metsän laitaa, niin vaimo arveli, että tähän maisemaan kuuluisivat suomenlampaat?, Sauli Niinistö huiskauttaa kasvitarhat merenlahdesta erottavan mäenrinteen suuntaan. Usein jäyhän kuvan itsestään antava presidentti on ilmiselvästi lampaista yhtä otettu kuin vaimonsa, vaikka koettaakin pistää asian tämän piikkiin
Puolue on viime aikoina onnistunut lisäämään kannatustaan eniten teollisuustyöläisten ja lähiöiden ihmisten keskuudessa, joten perussuomalaisiin on sujahtanut aimo annos punaväriä. Maahanmuuttokriitikot imuroivat kannatustaan eteläisen Suomen kasvukeskuksista. Joitain niistä on alun alkaen pidetty jopa utopistisina. ?Jos ei kokeilla, ei voida oppia. Moni messuvieras tulee messuille juuri uusimpien sisustustrendien perässä. Hämeenlinnan asuntomessualueelle rakennettiin vuonna 2007 yksi öljylämmitteinen talo, joka herätti paljon keskustelua ja kiinnostusta. Mahdolliset linjariidat on tähän saakka padottu autoritäärisellä johtamisella. Maahanmuuttokriitikot ovat kerääntyneet sankoin joukoin puolueen siipien suojaan. Ennen kaikkea perussuomalaisia määrittelee sen asema protestiliikkeenä. Gallupit kertovat, että kyseessä on Suomen ylivoimaisesti inhotuin puolue. Samanaikaisesti se on kuitenkin kivunnut Ylen gallupissa jo hopealle, ohi pääministeripuolue kokoomuksen. Perussuomalaisiin suhtaudutaan useammin tunteella kuin järjellä. Monille jytkypuolue merkitsee tunkkaista tuulahdusta menneisyyden maailmasta. Ensimmäiset aurinkopaneelit nähtiin asuntomessuilla vuonna 1980, ja puukerrostaloja rakennettiin jo vuoden 1996 messuille.? Varallisuuden nousu näkyy Asuntomessuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1970 al- ajatuksia, jotka hyvää asumista edistävät.? Tarvitaan vakaa tahto Pitkäjännitteisyys onkin välttämätöntä, jotta massiivinen messutapahtuma saadaan joka vuosi pystyyn. Puoluekokouksen päätöksellä eroa eurosta ei kannateta, vaikka Soini on suunnannut kuluvalla hallituskaudella tarmonsa juuri hallituksen EU- ja eurolinjan arvosteluun. Puolue kasvaa kaupungeissa Kenties linjan hämäryys ei ole sattumaa. Rohkeat ratkaisut saavat aina vähintään keskustelua aikaiseksi. Kunnille messutapahtuma tarjoaa tilaisuuden päästä valtakunnalliseen valokeilaan ja houkutella alueelleen uusia asukkaita. Messualueelle kotinsa rakentaneille perheille kokemus on ainutlaatuinen. Alueen asukkaista muodostuu yleensä tiivis yhteisö. Tavallisen asuinalueen rakentamiseen verrattuna yksi messualueelle muuttamisen eduista on se, että alueen infrastruktuuri tehdään kerralla kuntoon. Arkkitehti Seppo Kokon suunnittelema esteetön koti sisälsi myös sisähissin. Voitonuhoa piisaa, mutta politiikan sisältö on kateissa. heinäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE Asumisen historia tehdään tässä ja nyt SIMONKADULLA Sinipunaiset perussuomalaiset Perussuomalaisista jokaisella on mielipide. Ikuinen hallituspuolue RKP saatettaisiin sysätä Soinin mahtikäskyllä vuosikymmenten tauon jälkeen oppositioon. JUKKA KOIVULA VIIKON VÄRSSY Reunalla suvisen Tattarisuon näin eilen kirkkaan vesivuon citylumi Helsingin siinä suli neste mereen juoksi, puli puli koiran kikkara, pizza pilattu juotu olut, Eestistä hilattu betonipossu, pyörän raato on ylen satoisa lumen kaato Kelpaa juurilta lumivuorten ekouskoisten vihernuorten isoon ääneen alati neuvoa farmari Anttia sekä Teuvoa ei saa merta sonnalla sotkea kaikki cityyn, on ohje notkea halvalla asuja ilolla jaksaa talvisen lumirallin maksaa JUHA AALTOILA JAANA KANKAANPÄÄ Asuntomessut alkavat tänään Hyvinkään Metsäkaltevan alueella. Tuorein messualue liittyy näin vuosi kymmenten aikana rakennettujen messualueiden joukkoon. HYVINKÄÄ (MT) Kun messuvieraat tänään astuvat Hyvinkään asuntomessualueen porteista sisään, täytettävänä on paljon odotuksia. Koskaan ei tiedetä ennakolta, mikä yksityiskohta jää elämään messualueen tärkeimpänä tai kiinnostavimpana. ?Oulussa vuonna 1976 eräs arkkitehti piirsi itselleen ja perheelleen asuntomessutalon, missä saunaan tuli iso lasi-ikkunallinen ovi. Vaikka messu alueella yleensä on kerros-, rivija paritaloja, suosituimmaksi sisällöksi nousevat aina erilaiset omakotitaloratkaisut. Asuntomessuista on kehittynyt vuosikymmenien saatossa instituutio, jota pidetään maan suosituimpana kesätapahtumana. Parhaimpina vuosina messuilla on vieraillut reippaasti yli 200?000 kävijää. Kokeileminen, kehittäminen ja uuden esittely ovat tapahtuman suola ja sokeri. Timo Soini valittiin jälleen jatkokaudelle, kuten asiaan kuuluu. Myötätuulessa olevat gallupit pönkittävät puolueen itsetuntoa. Puolue elää ja hengittää protestimielialasta, tympääntyneen kansalaisen halusta kapinoida vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ja ihmisten arjesta vieraantuneina pidettyjä perinteisiä puolueita vastaan. Politiikan sisältö häilyy Perussuomalaiset kokoontuivat pari viikkoa sitten puoluekokoukseensa Joensuussa. Perussuomalaiset julisti tavoittelevansa suurimman asemaa eduskuntavaaleissa 2015. Soinin persoonan varjossa on hiljaisempaa. Pääministeripuolueelle näyttäisi jäävän mustapekka käteen. Kokoomuksen EU:ta syleilevä linja on liikaa, mutta SDP kelpaisi kaveriksi. Perussuomalaisten nousu hallitukseen voisi olla muutenkin historiallinen asia. Sinipunaisten voimien virta perussuomalaisiin tekee puolueesta pääsääntöisesti urbaanin liikkeen. Tässä tapauksessa juuri Soinin joukot nousevat avainrooliin hallitusta muodostettaessa. Perussuomalaiset halutaan hallitukseen kantamaan vastuuta. Siitä, millaisia koteja perheillä on ollut varaa rakentaa. ?Messualueilla näkyy kiistattomasti suomalaisten varallisuustason nousu.? Silmiin pistävää on talojen kokojen kasvu. Täystiilitaloja on yhä harvemmin messuilla nähtävissä, mutta Heinolassa vuonna 2004 sellainen oli. Poreammeiden ja kylpytynnyrien lisäksi Hämeenlinnan asunto messualueelta vuonna 2007 löytyi yhdestä pihasta yksityinen golfkenttä.. Tarkemmin kysyttäessä edes puolueen varapuheenjohtajat eivät kyenneet antamaan mallille konkreettista sisältöä. Myös puolueen EU- ja europolitiikka on häilyvää. Tällä hetkellä pohdinnassa on vuoden 2017 messualueen kaavoitus Mikkelissä. ?Mietimme nyt, mikä on uutta ja ajankohtaista neljän vuoden päästä.? Vaikka messualueet rakennetaan pääsääntöisesti kuntien ja kaupunkien maille, politiikan tekemistä asuntomessujen järjestäminen ei ole. Nykyäänhän lasiovi on saunassa tavanomainen, eikä kukaan enää pidä sitä millään tavoin erikoisena.? Yksi messutapahtuman tavoitteista onkin nostaa esille tulevaisuuden asumisen innovaatioita. Lehdistö otsikoi, että nyt on asuntomessuilla seksisauna?, kertoo Osuuskunta Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. Lasioven taustalla oli perheen oma tarve ja oivallus, että saunasta olisi näin helpompi seurata pesuhuoneessa olevien lasten leikkejä. Muutamassa vuodessa pienpuolueesta isojen sarjaan jytkähtäneen puolueen kannatusrakennetta lähemmin tarkasteltaessa törmää ristiriitaisuuksiin. Kohteiden esittelyssä on pyritty tuomaan entistä enemmän esiin rakentajaperheiden tarinoita, jotta messuvieraat ymmärtäisivät, millaisia tarpeita talojen oikeilla asukkailla on. ?Kun saa tietoa perheestä, voi paremmin ymmärtää tehtyjä ratkaisuja ja miettiä, miten talo räätälöityisi paremmin omaan tarpeeseen.? STINA HAASO STINA HAASO HYVINKÄÄN MESSUT Metsäkaltevan asuinalue Asuntomessut järjestetään tänä vuonna Hyvinkäällä Metsäkaltevan alueella, jonka laajuus on vajaat 15 hehtaaria. Messualueella pääsee tutustumaan 29 messukotiin. Tulevaisuudessa alueella asuu noin 70?80 perhettä. Messujen jälkeen alueelle rakennetaan pientalojen lisäksi pienkerros- ja rivitaloja. Tonttien koot vaihtelevat 800 neliöstä 1?300 neliöön. Pientalojen neliömäärät vaihtelevat 100?250 neliössä. Hyvinkään Tyypillinen messutalo on messualueella noin 140?150 neliötä. on kiinnitetty Yleisö on tervetullut huomiota tutustumaan messuihin myös katu 11. Yhden valinta ei aina käy toiselle.? Asuntomessujen vahva perusta ovat perheet, jotka ovat rakentaneet messualueelle kotinsa. Kun 1970-luvulla tyypillinen omakotitalo oli noin 105-neliöinen, 2010-luvulla normi on 150 neliötä. ?Eikä kukaan ihmettele, jos joku rakentaa 250-neliöisen talon.? Luottamus lunastettava Pasi Heiskanen on ehtinyt vaikuttaa asuntomessujen toimitusjohtajan pestissä suomalaisen asumisen kehittymiseen jo kymmenen vuoden ajan. Silloisen Suomen Sparin automarketketjun johtajan paikalta asuntomessujen keulakuvaksi hyppääminen ei ole arkkitehtia kaduttanut hetkeäkään. Tasapainoilu yleishyödyllisen osuuskunnan johdossa vaatii herkkyyttä. ?Tätä työtä tehdään pitkällä tähtäimellä. Ne kertovat siitä, minkä on ajateltu juuri silloin olevan hyvää asumista ja elämää.? Jokainen messualue kertoo myös aikansa taloudellisesta todellisuudesta. Yksi Hyvinkään asuntomessualueen puhutuimmista kohteista tulee olemaan lehtikuusilankuilla päällystetty kivitalo?, esittelee toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. kaen. Energia-asiat kiinnostavat asuntomessuilla aina. PIENTALORAKENTAMISEN PUOLESTA Suosituin kesätapahtuma Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa vuonna 1970. Siellä pidettiin niin ikään 2000-luvun ensimmäiset messut. Tapahtuma on yksi tärkeimmistä pientalo rakentamisen puolesta puhujista. Se on Heiskasen mielestä erittäin tärkeää onnistuneen messutapahtuman takaamiseksi. ?Jotta kaikki loksahtaa paikoilleen ja onnistuneet messut saadaan järjestettyä, kunnassa pitää olla yhteisymmärrys siitä, että messut halutaan meille. Kunnan täytyy voida tehdä asiasta yksituumainen päätös ja määritellä itselleen jo siinä vaiheessa hankkeen keskeiset tavoitteet.? ?Perheiden tekemät valinnat herättävät aina keskustelua. Näin ollen sitä on mahdotonta pitää maaseudun epäkohdista kannatustaan aikoinaan ammentaneen SMP:n suorana perillisenä. Soini on tietoinen siitä, miten hajanainen joukko hänellä on johdettavanaan. Jokainen messualue on oman aikansa asumisen malliesimerkki. ?Messualueet vuosikymmenten varrelta kertovat, miten suomalainen asuminen on kehittynyt.? Vaikka messut päättyvät aikanaan, messualueet jatkavat omaa elämäänsä. ?Ne ovat eläviä historiallisia monumentteja. Puoluekokousedustajat eivät saaneet Joensuussa äänestää mistään vaan puolueeliitti päätti kaikesta. Seuraavan hallituksen avainpuolue? Lauma pysynee rauhallisena niin kauan kuin gallupkannatus on korkealla ja Soinin asema säilyy järkkymättömänä. Politiikka on kuitenkin raaka laji, ja suhdanteet muuttuvat. Kahdessa vuodessa asiat voivat olla toisin, mutta jos vaalit pidettäisiin nyt, olisivat suurimmat puolueet keskusta ja perussuomalaiset. Soinille mieluisin kumppani on keskusta. 10 Perjantaina 12. Kokoomuksen liberalismiin väsynyt kova oikeisto puolestaan pyrkii edistämään tavoitteitaan nyt Soinin joukoissa. Puolue kertoi aiemmin julkaisseensa oman kuntaohjelman vaihtoehdoksi hallituksen kuntauudistukselle. elokuuta saakka. valaistukseen. Valkeakosken asuntomessuilla vuonna 2009 kodeissa näkyi 2010-luvulla suosituksi tullut mustavalkoisen sisustuksen trendi. Jotta asuntomessut on vahva toimija myös tulevaisuudessa, meidän täytyy nauttia monen tahon luottamusta ja lunastaa odotukset joka vuosi uudelleen.? Kuntien ja rakennusteollisuuden lisäksi alan tulevaisuuden virtauksia luovat erilaiset järjestöt Invalidiliitosta Sisäilmayhdistykseen ja Omakotiliitosta Työtehoseuraan. ?Me tietysti haluamme kuulla ja toteuttaa kaikkia niitä Perheiden tarinat esille Heiskanen tunnustaa viihtyvänsä hyvin tavallisten messuvieraiden joukossa. Toimitusjohtajalle on tärkeää päästä kuulemaan tavallisten messuvieraiden kokemuksia messualueelta. ?Kun ihmiset astuvat taloon sisään, he alkavat saman tien sovitella omaa elämäänsä kyseisen kohteen raameihin. Perussuomalaiset on omintakeinen yhdistelmä demareihin tympääntyneitä duunareita, kokoomukseen pettyneitä konservatiivisia oikeistolaisia, maahanmuuttokriitikoita sekä Suomen maaseudun puolueen (SMP) perillisiä. SMP:n raunioilta mukaan on tarttunut toimijoita maakunnista, mutta vanhat vennamolaiset eivät ole kasvava kannatusryhmä. Kannattajilleen se edustaa arvoja, jotka muista puoleista ovat kadonneet. Perussuomalaiset on leimallisesti kansallismielinen, konservatiivinen ja EU-kriittinen liike. Se herätti valtavasti kiinnostusta, paheksuntaa ja jopa närää. Puolue on kauhistus monille, kavahtavathan sitä niin liberaalit, sosialistit kuin porvarit. He pohtivat, miten eri ratkaisut toimivat omalla kohdalla ja miten omat elämisen rutiinit talossa sujuisivat.? ?Yleisön kuuluukin kritisoida ratkaisuja. Kyseessä ei siis ollut mikään seksisauna, josta olisi ollut tarkoitus tirkistellä pesulla olevia kylpijöitä. ?Lasioviepisodi kertoo, miten jokin asia nousee sattumalta pinnalle
Tapa juontaa juurensa katoliseen aikaan, jolloin ennen perjantaita, paastopäivää, haluttiin tarjota tukevaa ruokaa. Tieto välitettiin Junnu Vainiolle, joka tuli muutaman tunnin kuluttua työhuoneestaan valmiin sanoituksen kanssa. Pienen viilauksen jälkeen kappaletta päästiin työstämään studiolle ja lopulta äänittämään. Elementit kohdallaan ?Tämä matkani on ensimmäinen, jolla olen aivan yksinäinen.? Vuoden 2012 lopulla julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta ilmenee, että yksinäisyys on ollut suomalaisten iskelmien kantavia teemoja jo vuosikymmeniä. Tutkimus osoittaa myös Katri Helenan ikivihreän sisältävän iskelmän keskeiset elementit. Laulujen kuvaamista tunteista kaikkein yleisin on kaipaus. Noheva viljelijä alkaa saada satoa jo heinäkuun alkupuolella. Hernemaassa lapset myös viihtyvät. Reitin voi kiertää ympäri kerralla tai osallistua retkisoutuun, jossa yövytään reitin puolivälissä. Mukana on myös lyhyempiä reittivaihtoehtoja. Soutujen ohessa voi nauttia viihteellisestä ohjelmasta muun muassa flamenco- ja zumbatuntien, päiväkaraoken sekä Laura Voutilaisen konsertin merkeissä. Vanhimmat todisteet viljellyistä herneistä ovat Turkista 8?500 vuoden takaa. Kappale on myöhemmin ilmestynyt monella Katri Helenan kokoelmalevyllä, ja hän on myös levyttänyt sen uudelleen. Junnu työsti tekstin ?Mulle kauneimmat se muistot antaa. Kesäpäivän, jolloin sain mä olla onnekkain.? Katson autiota hiekkarantaa kertoo kaipuusta kesään romanttisin sanankääntein. Laulun sanoitus syntyi, kun säveltäjä Veikko Samuli tiedusteli Katri Helenalta, mitä hänelle tuli melodiasta mieleen. ja nyt ne peijakkaat ovat hernemaassa! Kasvuikäiselle herne on hyväksi, sillä tuoreessa herneessä on proteiinia 5?10 prosenttia. Perheen pienimmät pääsevät purkamaan energiaansa perjantaina ja lauantaina ohjatussa sporttisirkuksessa. EMILIA PALOJÄRVI TAPAHTUMAN TAKANA Tiistaina kunniakirjat vielä odottivat saajiaan soutu stadionin toimistossa. Hyödyllinen herne Herne kuuluu viljelykasvien nestoriporukkaan. 11 Perjantaina 12. Jukka Hämäläinen irrottaa kirkkoveneitä trailereista. Kilpailun johtaja Heikki Joskitt (vas.) ja piäsoutaja Erkki Kauppinen haluavat kehittää tapahtumasta monipuolisen.. Hän on saanut seitsemäntoista kultalevyä, neljä platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Sinivalkoiseksi ääneksi sanottu laulajatar on vakiinnuttanut muutoinkin paikkansa iskelmätaivaalla. Viime vuodenvaihteessa tehdyssä kyselyssä suomalaiset valitsivat hänet luotetuimmaksi henkilöksi musiikin alalla. Katri Helenasta kertovaa musikaalia on puolestaan esitetty useissa Suomen teattereissa jo parin vuoden ajan. RIKU-MATTI AKKANEN KASVIMAAN KERTOMUKSIA Veli Niiranen (etualalla) ja Tapio Ikäheimo rakentavat muiden talkoolaisten kanssa tanssilattiaa, jolla soutuvieraat voivat laittaa jalalla koreasti. Sulkavan suursouduissa urheillaan ja vaihdetaan vapaalle Sulkavan soudut ei ole enää pelkkä urheilukilpailu, vaan soutujen ohessa voi esimerkiksi vatkata lanteita zumba tunnilla ja laulaa luikauttaa karaokessa. SULKAVA (MT) Sulkavan soutujen piäsoutaja Erkki Kauppinen ja kilpailunjohtaja Heikki Joskitt ovat yhtä mieltä siitä, että Sulkavan suursoutujen ympärille on rakennettava yhä monipuolisempi tapahtuma. ?Ajat ovat muuttuneet?, Kauppinen sanoo. Single kipusi jo samana vuonna listoille. Genetiikan isäksi kutsuttu Mendel teki herneillä 1860-luvulla laajoja risteytyskokeita ja totesi, että periytyvät ominaisuudet voivat olla vallitsevia tai peittyviä. Mendel huomasi, että eri ominaisuudet, kuten herneen väri ja palon siloisuus, periytyvät toisistaan riippumatta. Nykyisin tiedetään, että esimerkiksi herneen matalakasvuisuus voi aiheutua kahdesta eri geenistä. TOPI LINJAMA Soutuihin ei välttämättä tarvitse edes omaa venettä, sillä sen voi vuokrata. Kuten entinen pappi sanoi: lapset ovat Herran enkeleitä . Yksinäisyyttä koetaan lyriikoissa tyypillisesti katsellen, usein esimerkiksi autiolle rannalle. Neljätuhatta vuotta myöhemmin eräs Raamatun sankari myi hernekeitosta esikoisoikeutensa nuoremmalle veljelleen Jaakobille. Armeijassa hernekeittoa syödään torstaisin. Talkoisiin kokoontuvat vapaaehtoiset kuuden lähikunnan järjestöistä. Mukana on esimerkiksi urheiluseuroja ja eläkeläisjärjestöjä. Noin kolmenkymmenen järjestön vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pyöritetään kaikkea soutukansliasta veneentarkastukseen ja ensiapuryhmään. Monet vapaaehtoiset ovat auttaneet järjestelyissä jo useampana vuonna. ?Vanhimmat tekijät ovat olleet mukana jo ensimmäisistä souduista, vuodesta 1968 lähtien?, Kauppinen kertoo. Sarjoja on kaikille Eilen alkaneet ja sunnuntaihin saakka kestävät Sulkavan suursoudut järjestetään nyt 46. kerran. Tuleentuneessa herneessä osuus on yli viidenneksen. Myös augustinolaismunkki Gregor Mendel oli mieltynyt herneisiin. Hänen mukaansa soutukävijät toivovat tapahtumalta yhä enemmän palveluja. Joskittin mukaan soutu-urheilijoille Sulkavan soudut on vuoden päätapahtuma, mutta sillä on myös viihteellinen merkitys. ?Soudetaan kyllä kovasti ve- renmaku suussa mutta tavataan myös tuttuja?, Joskitt kertoo. Vuosituhannen vaihteen huippuvuosina Sulkavalle saapui yli 10?000 soutajaa. Kolmen soutusihteerin pesti alkaa toukokuussa ja loppuu muutama viikko soutujen päättymisen jälkeen. Talkoolaisia soutuihin saapuu yhteensä noin 650. Sulkavan soudut järjestetään paikallisin voimin. Laulaja vastasi ajattelevansa hiekkaa ja paljaita varpaita. Tukevuutta rokkaan tulee sianlihasta, makua meiramista, sipulista ja sinapista. Vanhan kansan mukaan Jaakko (25.7.) houkuttelee lapsia hernemaahan. Vainio (1938?1990). Laulajattaren haikea tulkinta hurmasi suomalaiset, ja sävelmästä muodostui nopeasti kestosuosikki. Neljän päivän aikana tapahtuma kerää paikalle noin 5?300 soutajaa. Suursouduissa on sarjoja kaikille. heinäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE SAARA OLKKONEN IKIVIHREÄT MARKKU VUORIKARI Katson autiota hiekkarantaa kertoo kaipuusta kesään. Hempeän haikeaa hiekkarannalla ?Katson autiota hiekkarantaa. Ajatukseni mun kauas kantaa. Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain.? Katson autiota hiekkarantaa on Katri Helenan vuonna 1979 levyttämä kappale, jonka sävelsi Veikko Samuli ja sanoitti kotimaisten lauluntekijöiden kärkinimiin kuulunut Juha ?Watt. Nyt soutajien määrä on lähes puolittunut. Vierumäki sport business school Finlandin kanssa on solmittu nelivuotinen yhteistyösopimus, jotta tapahtuma saadaan tuotua nykypäivään. ?Muutokset täytyy tehdä silloin, kun reki voidaan vielä kääntää?, Kauppinen sanoo. Sulkavan soutujen ympärille halutaan rakentaa soutuviikko erilaisine tapahtumineen, festareineen ja palvelupaketteineen. Talkootyöllä tehdään Piäsoutaja on tapahtuman ainoa päätoiminen työntekijä. Kaihosta huolimatta lauluihin liittyy myös ripaus optimismia. Tutkimuksessa analysoitiin sataa suomi-iskelmää 1950-luvulta nykypäivään. Suomalainen menestystarina Parhaillaan taiteilijauransa 50-vuotisjuhlakiertueella oleva Katri Helena on levyttänyt vuosikymmenten aikana 450 laulua ja tehnyt lähes 50 albumia. Perinteisen 60 kilometrin matkan voi soutaa pien- tai kirkkoveneellä taikka meloa kanootilla tai kajakilla
Par- haassa tapauksessa kala on jo illalla ravintolassa ja asiakkaan lautasella. Nikulaisen pääsaaliskalat ovat siika ja taimen. ?Taimen on mukava pyytää ja siikaa nopeampi käsitellä, koska sitä ei tarvitse suomustaa. Ammattikalastaja Mika Nikulaisen kesäpäivät venyvät 12?15-tuntisiksi. 12 Perjantaina 12. heinäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE JUHA KAUPPINEN Mika Nikulaisella on toiveenaan suurempi vene. Trooleihin Nikulainen suhtautuu negatiivisesti, sillä se ei hänen mielestään ole kestävää kalastusta. Työssä ei ole huonoja puolia ?Työssä parasta on vapaus ja se, että saa olla luonnossa. Kalan- väsytykseen ei luultavasti kyllästy ikinä?, tuumii Nikulainen. Huonoja puolia hän ei työstään keksi. Päätoimisena kalastajana Nikulainen on ollut kaksi vuotta. Kalan kanssa tekemisissä hän on ollut oikeastaan aina. Myös hänen isänsä oli kalastaja Inarijärvellä. Nikulainen on nuorena opiskellut alaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja myöhemmin työskennellyt Keravalla kalatehtaassa kuusi vuotta. Nikulainen toivoisi lisää nuoria ammattiin. Hän arvioi, että tällä hetkellä Inarijärvellä pyytää yli kymmenen ammattikalastajaa. Osa-aikaiset mukaan lukien kalastajien lukumäärä nousee 30?40:een. Saaliskiintiöitä ei Inarijärvellä ole, ja kalastuslupia on saatavilla. Kalahalli remonttiin Nikulainen kiittelee Inarin kuntaa kalahallista. Käyttömaksun maksamalla kalastaja pääsee hyviin tiloihin käsittelemään kalat. Fileeraus- ja perkaustilojen tulee myös olla erikseen?, Nikulainen selventää. Korjaus ajoitetaan keväälle, sillä silloin halli on muita vuodenaikoja vähemmällä käytöllä. ?Korjauksen myötä halliin haetaan laitoshyväksyntää, jolloin toiminta on virallista ja kalastaja saa laatikoihin FItunnuksen?, Nikulainen kertoo. Toiveena lisää keskustelua Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus kasvattaa ja istuttaa Inarijärveen kalaa, eli kyseessä on säädelty järvi. Nikulaisen arvion mukaan saalismäärät ovat pysyneet tasaisina pitkällä aikavälillä. Nikulainen kuitenkin kokee, että kalastajan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet. ?Kalan arvostus on kasvanut, kalastajan ei.? Yleisesti hän toivoo lisää keskustelua viranomaisten ja kalastajien välille, ?esimerkiksi siirtymäajoista?. ?Jokamiehenoikeuksia laajemmat oikeudet helpottaisivat ammatinharjoittajien elämää?, hän lisää. Valvonta on kuitenkin hyväksi, eikä sitä ole Nikulaisen mielestä liikaa. LAURA KYLMÄMAA. Lisäksi seinän takaa saa jäämurskan. Nyt hallia käyttää puolenkymmentä ihmistä. Kalahalliin on ensi keväänä tulossa remontti, sillä säädökset ovat kiristyneet. ?Esimerkiksi käsittelemätön kala ei saisi tulla samasta ovesta, josta pakattu kala lähtee. Pyyntipaikalle on satamasta matkaa 30 kilometriä. Osa kalastajista käy jopa 80?90 kilometrin päässä. SUDOKU Taso: Vaikea Kalalla riittää kysyntää Nikulaisen mukaan kala on kysyttyä ja sitä menisi kaupaksi RISTIKKO Sudoku-tehtävän 388 ratkaisu. Tehtävä numero 389. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk EDELLISEN RISTIKON RATKAISU enemmänkin. Muuten ostajat vaativat, että kala on fileerattu ja vakuumipakattu. Pääasiassa se menee Inariin, Ivaloon ja Saariselälle ravintoloihin. ?On tärkeää, että kala jää lähialueelle, jotta ihmisten ei täällä tarvitsisi syödä kasvatettua kalaa?, ajattelee Nikulainen. Yksityiset ihmiset hakevat jonkin verran ruotoja ja pakastavat ne koirille. ?Käsittely vähentää pyyntiaikaa, mutta paremman hinnan kalasta silloin saa.? Nikulainen pyrkii käsittelemään kalat pyyntipäivänä. Pyyntiaikaa siitä on 8?9 tuntia. Nikulainen on saapunut Juutuanjoen kalasatamaan käsittelemään päivän saaliinsa myyntikuntoon. ?Sitä ennen pitää kuitenkin vähän tienata.? Tollokin voi tuntua viisaalta sen aikaa, kun ymmärtää olla hiljaa, mutta viisaan maine pysyy vain viisaita puhumalla. PÄHKINÄ Kalastaja kaipaa nuoria apajille Inarijärven kalansaalis on riittävä, ja työ tarjoaa vapautta sekä luonnossa oloa. Kaksi vuotta ammattikalastajana ollut mies ei keksi työstään huonoja puolia. INARI (MT) Inarijärvellä eletään sesonkiaikaa. Taimenesta saa myös paremman hinnan kuin siiasta.? Syöttikaloiksi hän pyytää pientä muikkua ja reeskaa eli kääpiösiikaa. Kesällä Nikulainen pyytää pitkällä siimalla, isorysällä ja verkoilla. Vedessä hänellä on alun toistakymmentä siimaa samanaikaisesti
WSOY. Metsän kautta kauhan varteen Ravintoloitsija ja keittiömestari Jouni Toivanen on hurahtanut villiyrtteihin ja käyttää niitä myös ravintoloidensa ruokalistoilla. Jaa kasvissuikaleet folioille. Paista noin 15 minuuttia. Tarjolle laittaessasi valele kalaa uunipannulla olevalla liemellä ja ripottele päälle manteleita, jotka olet paistanut pannulla ja maustanut suolalla. KUUKAUDEN KALA Normandialainen bouillabaisse 4?6:lle noin kilon verran kokonaista kampelaa, puhdistettuna 50 g voita 100 g paloiteltuja herkkusieniä 2 rkl calvadosta tai brandyä 1 tl sahramia, morttelissa hienonnettuna ja keitetyssä vesitilkassa liotettuna 2 ½ dl kuivaa siideriä ½ l kalalientä 1 kg eläviä sinisimpukoita, puhtaaksi harjattuna ja parrat poistettuna 1 rkl vehnäjauhoja ja 1 rkl voita tahnaksi sekoitettuna 2 rkl ranskankermaa suolaa ja pippuria 1 rkl tuoreita timjaminlehtiä Fileoi kampelat tai jätä kokonaisiksi, riippuen kalojen koosta ja vieraiden kalanruotimistaidoista. Sen enempää suolaa kuin nestettäkään ei tarvita. Työnnä pannu 100-asteiseen uuniin ja anna kalan kypsyä 45?60 minuuttia tai kunnes kala on kypsää. Ota pannu uunista. 255 sivua. Kypsennä miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Margariini tai rypsiöljy ei maistu yhtä hyvältä. Yksinkertaisimmillaan kampelan voi vain keittää uunissa, mutta halutessaan siitä saa juhlavaa vierastarjottavaa. Uunissa keitetty kampela 4:lle 1?1 ¼ kg kampelaa Perkaa kampelat ja pane ne uunipannulle tumma puoli ylöspäin. Pitäisi toimia pahoissakin tapauksissa. Kotimaisia vadelmia voi syödä ilman kypsentämistä. Makuparina mansikka ja sitruunarahka.. Jätä sipulista hiukan kalojen pinnalle laitettavaksi. Pese sitruuna hyvin kuumalla vedellä. heinäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE HELLAN KULMILTA Pakastinta poskeen Jahah. en viitsi kertoakaan. Epäluulot äitipuolta kohtaan eivät laannu. ?Söisittekö vispipuuroa. Teos. Kampelan sesonki alkaa JAANA KANKAANPÄÄ Kampelan hieno maku kaipaa ympärilleen jotain jokapäiväisestä poikkeavaa. Jos näet kalatiskissä kotimaista kampelaa, on aika valmistaa romanttinen yllätysillallinen kahdelle tai kutsua ystäviä maistamaan ranskalaista kalasoppaa. Kampelan makuun voi päästä ympäri vuoden, jos ostaa viljeltyä piikki- tai punakampelaa. WWF:n kalaoppaan suosituksissa se on saanut keltaisen valon ja MSC-merkillä varustettuna jopa vihreän valon. Suosikaamme silti kotimaista kalaa, jos sitä vain on saatavilla. Kampelan liha kypsyy nopeasti ja on haurasta. Pensasmustikoille sopii metsämarja- tai valkosuklaa-limerahka. Englantilaiseen kesäherkkuun, Eton messiin, sekoitetaan marjoja, kermavaahtoa ja marengin paloja. Muista puhdistaa termoskannu joka käytön jälkeen, jotta kahvin ja teen maku pysyy virheettömänä. Pese kannu lopuksi astianpesuaineella. Käsittelyn jälkeen termarisi on kuin uusi. Jos pinttynyt ja karstainen kahvitermarisi ei millään mei- naa puhdistua, kokeile vielä yllätyskikkaa eli kuumaa maitoa. Niitä otetaan mukaan retkelle, rannalle, puistokonserttiin ja puutarhapalstalle. En arvannut, mikä riesa siitä tulisi, kun könysimme anopin perässä salaisilla sienimailla monena viikonloppuna viime syyskuussa. Sekoita jatkuvasti, kunnes salviat alkavat saada vähän väriä. Kiehauta vielä ja lisää lopuksi timjami. Kauho kermaista lientä kalan päälle lautasille. Sitruunakampelaa foliossa 4:lle n. 13 Perjantaina 12. Suikaloi kaali, porkkanat ja sipulit. Lautasella nähtiin enää epäilyttäviä limaklönttejä ja niiden piilopaikkoja etsittiin tarkasti perunoiden alta. Mutta minä en piilota, vaan olen tehnyt ihan rehellisesti sienipiirakoita, sienirisottoa, sienikeittoa, sienimuhennosta, sienikastiketta ja sienivaikkamitä . Irrota nahka veitsen terän ympäri rullaten. Tarjoa kalan kanssa voisulaa tai esimerkiksi hollanninkastiketta. Pakastin seudun Tulevaivajenee. suuden toimittaja. On vain yksi huoli: mitä jos tulee huono sieni- tai eija.mansikkamaki@ mt1.fi marjavuosi? KIRJAT Portti suklaan maailmaan Elisabeth Johanssonin Suklaata-kirja on todellinen suklaanystävän kultakaivos, sillä kirjan kansien väliin on tuhdin suklaatietopaketin lisäksi mahdutettu satakunta reseptiä, joista suurimman osan voi valmistaa myös raaka-suklaasta, tuosta tämän hetken trendiherkusta. Perinteisten mokkapalojen, mutakakkujen ja suklaamoussejen lisäksi tarjolla on hieman erilaisempia suklaasta valmistettuja herkkuja. Miltä kuulostaisi Lakritsikrokanttisuklaan esimerkiksi kaakaoinen valmistus onnistuu kotonakin. ruisleipä tai suklaasalami. Viipaloi sitruuna ja laita kasvisten päälle 1?2 sitruunaviipaletta. Odota, kunnes liekki sammuu. meille aikuisille. Nyt keksin, että sienisoosi sopii uusien perunoiden EIJA MANSIKKAkaveriksi ja korvaa hyvin MÄKI on Maakorvasienet. Tästä huolimatta iso osa resepteistä on niin nopeita, että niistä on arkiruuaksikin. Mikäli onnistuu karistamaan ennakkoluulot voikukasta, männystä tai jättipalsamista omalla lautasellaan, Toivasen ohjeilla syntyy varmasti maittavaa ja hieman erilaista ruokaa. ANNIINA KESO Jouni Toivanen: Viettelevät villiyrtit ? luonnon herkkuja arkeen ja juhlaan. Voit myös kypsentää nyytit uunipannulla 150 asteessa 15?20 minuuttia. MARIA KING VINKIT Marjoja monella tapaa Kaiken pakastamisen ja hilloamisen keskellä muistetaan syödä joka päivä tuoreita marjoja ihan sellaisenaan. Jälkiruokien ja välipalojen lisäksi ripottele marjoja salaatteihin muiden kasvisten joukkoon. Dippaa mansikoita sulatettuun tummaan suklaaseen tai vaihteeksi valkosuklaaseen. Myös maustetut rahkat sopivat marjojen kanssa, kokeile vaikka mansikoille sitruunarahkaa ja vadelmille vaniljarahkaa. 1 rkl öljyä mustapippurirouhetta alumiinifoliota Levitä kalafileet leikkuulau- Puhdista tunkkainen termoskannu raikkaaksi Kesäaikana termoskannuilla on paljon käyttöä. Käsittele kokonaista kypsää kalaa varoen, jotta sen komea ulkonäkö olisi tarjolle pantaessa edukseen. Voin maku sopii kampelaan erityisen hyvin ja siksi sitä on usein kampelaresepteissä. 600 g kampelafileitä ½ tl suolaa pala varhaiskaalia 2 porkkanaa 2?3 sipulia 1 sitruuna 2 valkosipulinkynttä n. toivotetaan kirjan takakansitekstissä, ja se eittämättä pitää paikkaansa. ANNIINA KESO Elisabeth Johansson: Suklaata. Anna sekoituksen seistä muutama tunti. 256 sivua. ½ dl mustia oliiveja Punasipuli, salvia ja voi maustavat kampelan. viipaleina n. Leikkaa foliosta neljä isoa palaa ja taita kalat kaksinkerroin. Kaikki iloitsivat saaliista. Mutta ajomatka kotiin muutti sienet ja lapset. Rullaa kampelafileet rulliksi ja jaa ne sitruunaviipaleiden päälle. Viipaloi valkosipulit. Ripottele kampelarullille valkosipulit, loppu sipuli, kaprikset ja oliivit. Lorauta päälle öljyä ja ripottele pinnalle hiukan mustapippuria. Sulje foliot nyyteiksi ja nosta grilliin. Työnnä sienet reunaan ja lisää kalanpalat. Kannun korkki voi koostua useasta osasta, ja välillä se kannattaa purkaa ja puhdistaa sisältäkin. Tunkkaisen hajuinen termoskannu puhdistuu, kun täytät sen kuumalla vedellä ja lisäät kaksi ruokalusikallista ruokasoodaa. Meillä on puolukoita.? ?Maistuuko se puolukalta. Kaada kiehuvan kuumaa maitoa kannuun, sulje ja ravistele. ½ dl vihreitä oliiveja viipaleina 2?3 rkl kapriksia n. Jos olet epävarma, voit aina pyytää kalakauppiasta fileoimaan kalat. Sulata voi isossa kattilassa ja paista sieniä miedolla lämmöllä, kunnes niistä alkaa irrota nestettä ja ne alkavat sihistä. Paista kalat vaaleanruskeiksi. Kaada kalan päälle calvados tai brandy ja sytytä alkoholi tulitikulla. Sekoita joukkoon ranskankerma sekä suolaa ja pippuria maun mukaan. Puskat pukkaavat uutta syötävää, mutta entisetkin marjat makaavat vielä pakastimessa. Pakkasen tyhjennysurakka aloitettiin meillä kyllä jo heti sen täytyttyä viime syksynä, mutta näin satokauden kaatuessa päälle myös anopit ovat päättäneet tyhjentää pakastimensa meille. ?Ainahan sitä lapsiperheessä menee, teitähän on kahdeksan.? Niin on, ja nirsoja kaikki. Joissakin ohjeissa ainelistalla on niin tavallisia tuotteita, että kauppaankaan ei välttämättä tarvitse lähteä leivontakärpäsen purressa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: mikäli ei liiemmin piittaa suklaasta, ei kannata vilkaista tämän kirjan suuntaan. Tämän kokemuksen turvin mies on koonnut kansien väliin kymmeniä suomalaisesta luonnosta löytyviä villiyrttejä sekä reseptejä, joissa niitä voi hyödyntää. Yrtit on jaoteltu irjan sivuille sen mukaan, mihin vuodenaikaan niistä voi nauttia. Täytä kannu kiehuvalla vedellä ja anna vaikuttaa hetki. dalle ja ripottele niille suola ja pippuri. Kuumilla tai kylmillä juomilla täytettyjä kannuja tarvitaan kotipihan kahvipöydässä ja riippumaton vieressä. Yöksi tai useammaksi kannuun jäänyt vanha kahvi on ikävä yllätys, kun pitäisi saada vasta suodatettu kahvi mukaan. Yritetäänpä siis muistaa puhdistaa kannut heti käytön jälkeen kunnolla, pelkkä huuhtominen vesihanan alla ei poista kahvin rasvaa kannusta. Tarkista termoskannusi rakenne, kaikkia malleja ei nimittäin voi upottaa pohjasta veteen. Nimestään huolimatta suklaasalamilla ei ole ulkomuotoaan lukuun ottamatta mitään tekemistä makkaran kanssa. Maininnan arvoista on, että jotkut kirjan ohjeista ovat vegaaneillekin sopivia. Vaikka ei omistaisikaan mitään erikoisia leivontavälineitä, saati hallitsisi suklaan temperoinnin jaloa taitoa . Pese kannu ja huuhtele. Sisältä tummunut teräksinen termoskannu kirkastuu, kun ripottelet kannuun vähän valkopyykille tarkoitettua pesupulveria. Nostele kalat ja simpukat syville keittolautasille. Kuumenna liemi uudestaan ja sekoita liemeen voi-vehnäjauhoseos, anna kuplia 3?4 minuuttia sekoittaen, kunnes liemi vähän sakenee. Voitele kala sitten voisulalla ja mausta suolalla ja pippurilla. Paista liedellä lopussa voisulassa sipulia ja salviaa muutaman minuutin. Mänty on katajaisen kansan Lisäksi jokaisen yrtin oma rosmariini. kohdalla on kuvan ohella tunnistusohjeita ja vinkkejä, millaisesta paikasta kasvia kannattaa lähteä etsimään. Jokaisen yrtin kohdalla on myös sesonkitaulukko, josta voi helposti katsoa, milloin kasvi on parhaimmillaan. Kirjan resepteillä on tarkoitus saada aikaan yksinkertaista mutta viimeisteltyä viikonloppuruokaa, niin suolaista kuin makeaa. joka kylläkin opetetaan kirjan alussa ?, löytyy kirjasta monia toteuttamiskelpoisia ohjeita. Anna kunkin syöjän maustaa kala suolalla vasta pöydässä. Uunikampela salvian ja sipulin kera 2:lle 2 pientä kampelaa tai 1 iso, puhdistettuna 50 g voita sulatettuna merisuolaa, mustapippuria 1 punasipuli, puolitettuna ja ohueksi viipaloituna iso kourallinen salvian lehtiä (1 ½ dl valkoviiniä, jos sattuu olemaan) kuorittuja manteleita Kuumenna uuni 220 asteeseen. Leikkaa veitsellä kalan molemmin puolin viiltoja 3?4 sentin välein ja nosta kala isolle uunipannulle. Lusikoi seos kalan päälle ja kaada halutessasi viiniä uunipannulle. Sitten en syö.? Ei olisi pitänyt mainita niitä puolukoita, sillä lämmin, vastavatkattu vispipuuro on ihanan vaaleanpunaista, samettisen pehmeää ja makeaa, eikä se maistu puolukalta. Kiisselit onneksi uppoavat ja osa porukasta on mieltynyt maustamattomaan jugurttiin sulatettujen marjojen kanssa. Hurraa! Kätevämpi emäntä keittäisi marjoista mehua, mutta en minä. Sitten ne sienet. ?Terve tuloa maanpäälliseen suklaaparisiin. Paitsi minä ja mies. Mutta lapset: mustikat menevät parhaiten piirakkana, mutta marjoja uppoaa torttuun niin vähän, että voi ja sokeri kumoavat toivotut terveysvaikutukset. Vatuista saisi taivaallisen hyvää rahkaa ja lämmintä kiisseliä, mutta ?niissä on siemeniä?. Mansikat ovat lötköjä, puolukat happamia ja sienet . Pikkuneideilläkin oli eväät ja korit ja oikein lystiä, ja tuloksensa toistasataa litraa (!) suppilovahveroita. Lisää sahrami liuotusvesineen, siideri ja kalaliemi. Kuumenna kiehuvaksi, asettele simpukat kalan päälle ja peitä kannella noin viideksi minuutiksi. Simpukoiden kuoret avautuvat höyryssä (heitä pois kiinni pysyneet simpukat)
Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Hevoskuiskaaja Romanttinen, koskettava draama perustuu Nicholas Evansin romaaniin. Väärä kirjavalinta on pilannut rentoutumishetken. Kesän kirjalistani on onneksi jo useana vuonna pelastanut Ylen 10 kirjaa -sarja, jonka esittelemistä kirjoista moni on päätynyt lukulistalleni. Antaa mennä vaan Mestarikoomikko Will Ferrell on kutkuttavan draamakomedian pääosassa Nick Halsey, jolle käy todella köpelösti. R: Katariina Kaitue, Heikki Hela, Mika Nuojua ja Tapio Liinoja. Merzin Spiraali. Tuolille tapahtui 1920-luvulla sama kuin sähkökitaralle 1960luvulla, sanoo Rudi Merz, joka 1960-luvulla pääsi Yrjö Kukkapuron oppiin tekemään muovituoleja. Suunn. (Jes. O: Dan Rush. Pääosissa: Kirk Douglas, Elsa Martinelli, Walter Matthau. (12) 23.30 The Wire Hätä ei lue lakia. (16) MTV3 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.05 Pokémon (7) 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Motor Forum: Jokkis SM 2013 11.35 Diili 13.25 MTV3.doc: Goldman Sachs: Pankki, joka pyörittää maailmaa 14.30 Perheleffa: Anastasia Kiehtova ja mukaansatempaava piirrosseikkailu urheasta Anasta siasta, tsaarin perheen ainoasta elossa selvinneestä tyttärestä. O: Don Bluth ja Gary Goldman. 16.20 Kauhukeittiö 17.20 Remonttimestari 17.55 Top Gear Löytöretki Kiinaan. Jappe ja Saija rakastuvat, mutta miten heidän käy, kun rakastavaiset ovat täysin eri maailmoista. Beck: Tyttö maakellarissa Nelonen 16.7. unelma-asunnot 12.15 Salmelan kesä 12.45 KIDSing 13.45 Selviytyjät 14.45 Bigfoot ja Hendersonit (7) (Harry and the Hendersons, Yhdys vallat) (106?). Ranskalainen lyhytohjelmasarja, jossa ihminen ja luonto kohtaavat. 11.50 Riskirajoilla: Ajan unohtama maa 12.45 Yle Live: Ruisrock 2013 14.00 Yleisurheilun nuorten EM 19.15 Nolojen tilanteiden mies 19.45 Sissipuutarhurit Viljele ruokaa, tutustu naapureihin ja ota oma piha haltuun keskellä Helsinkiä! Sissipäällikkö Minna Kivelä johtaa kerrostalopihan muutosta ei-kenenkään-maasta kaikkien-maaksi. (S) 20.00 Amazing Race Teetä ja taidetta Kiinasta Kalkuttaan. klo 19.30 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Kahden tulen välissä (The Indian Fighter/USA 1955) Kuukauden western vankkurikaravaania intiaanialueen halki johtavasta tiedustelijasta, joka rakastuu intiaanineitoon. Phil Keski-iän kriisi vai tekosyy? 03.35 Älypää-TV YLE TEEMA MTV3 08.00 Baby Looney Tunes (S) 08.25 Hirviöallergiaa (S) 08.55 Nakke Nakuttaja (S) 09.20 Pokémon (7) 09.50 Angry Birds Toons (S) 09.55 Beyblade: Metal Fury 10.20 Kotia kohti 11.15 Grand Designs . O: Aleksi Salmenperä. Valistunut itsevaltias ja soturikuningas Fredrik II Suuri (1712?1786) nosti Preussin yhdeksi Euroopan suurvalloista. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Suuri kiertokulku 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 10 kirjaa rikoksesta 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kirkkaalta taivaalta 3/3. N: Minna Haapkylä, Minttu Mustakallio, Kari-Pekka Toivonen. (12) 20.00 Silkkitie 30 päivässä 6/10. Useampi kirjoista on ollut sellainen, että omin päin en olisi sitä löytänyt. (12) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Tudors Uusi liitto. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . Phil Vihaiset perheenjäsenet. 02.45 Dr. Lapsena vähälle huomiolle jäänyt nuori nainen saa kuuluisan äitinsä takaisin luokseen monen vuoden tauon jälkeen. O: Pedro Almodóvar, Espanja ja Ranska 1991. heinäkuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi TV-KOLUMNI Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi JUSSI NAHKURI/YLE KUVAPALVELU Rakastan poliisia, tunnustaa näyttelijä-ohjaaja Leea Klemola (kuvassa kesk.) Timo Harakalle ja Anna Kortelaiselle. Dekkarivinkit televisiosta L Moni Moldovan maaseudun äiti lähtee paremman elämän toivossa ulkomaille siivoamaan. Kun äiti on kaukana E uroopan köyhimpiin maihin lukeutuvassa Moldovassa unelma paremmasta elämästä ajaa naisia töihin Länsi-Eurooppaan. Naiset jättävät perheensä ja maksavat salakuljetuksesta päästäkseen Itävaltaan siivoamaan. Naiset luopuvat kaikesta tarjotakseen perheelleen paremman tulevaisuuden mutta tuskin tunnistavat enää YLE KUVAPALVELU LAUANTAI YLE TV1 13.7. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Hotellien salattu maailma 08.50 Nakkikioskien historiaa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Suuri kiertokulku 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara Journalisti ja kirkkolaulaja Johanna Korhonen: ?Kyllä tässä vielä hyvin käy, Jumalalla on homma hanskassa.. (12) 22.35 Angry Boys (12) 23.05 The Wire (16) 00.00 Theroux Miamin jättivankilassa komediassa kaupunkilaisperhe tutustuu lumimiesmäiseen hirviöön. Ohjaaja: William Dear, USA 1987. Pääosissa: John Lithgow, Melinda Dillon, Margaret Langrick, Joshua Rudoy, David Suchet ja M. Michel-ravit. Phil Petoksia perheessä. 01.55 Dr. Vasta kun aurinko on laskenut, lähtee leijona SUNNUNTAI saalistamaan. Pääosissa teatterikoululaiset Kristiina Halkola ja Pekka Autiovuori. Heillä ei ole henkilöllisyyspapereita eikä sosiaaliturvaa, ja maasta karkoitus pelottaa. Moldovaan jääneet rutiköyhät perheenjäsenet näyttävät, kuinka maasta on mahdollista loikata Romanian puolelle roikkumalla junan perässä. Unelman hinta on kuitenkin kova. Alys rakentelee kasvilavaa kierrätysmateriaaleista, ja Toby ja Joe kisaavat kukkakorin rakentamisessa. 12.05 Norjan öljyjuhlat 12.35 Ensyklopedia Pietari Suuri. SARJA PALAA RUUTUUN. Nelosella ennen esittämätön kolmas tuotantokausi alkaa. Toby luo viidakon puutarhaan. Kymmenen kirjaa rikoksesta Yle TV1 14.7. Valtakuntaan valitaan uusi tangokuningas suorassa lähetyksessä Seinäjoelta. St. Monen vanhan klassikon kohdalla uteliaisuus on herännyt vasta, kun kirjaa on ruodittu televisiossa. Sarja toimii myös lukupiirinä. Juontajat Laura Ruohola ja Joanna Kuvaja, selostaja Marko Lähteenmäki. 19.00 Lomamatka 70-luvulle: Mennään mopedilla! 19.30 Avara luonto: Leijonan yö. 20.20 Villit eläinystävämme 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Tangomarkkinat 2013: Kuningasfinaali. Tiivistetty versio Robbien marraskuussa 2012 suorana nähdystä upeasta suurkonsertista Lontoon O2 -areenalla. 23.10 Rakkauden arvoitus 2/2. Siltamurhaaja astuu median kautta julkisuuteen. Carole King, Neil Young, Randy Newman, Don McLean ja Paul Simon. 21.35 Yle Live: Robbie Williams. Tuolloin kissaeläinten heimolla oli peräti kolme alaheimoa, joista yhteen kuului mitä kammottavin pitkähampainen eläin. (16) 00.40 Aina vaarassa (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.20 LIVE: Tiedä ja Voita 08.00 Start! 08.30 Start! 09.00 Eläintarhojen elämää 09.30 Guinness World Records . Vastauksia etsi tään mm. Sakari Heiskanen. 21.00 Sounds of the Seventies 6/10. Kun appiukosta tulee ministerismies, voi päästä vaikka suorittamaan keskenjäänyttä varusmiespalvelustaan. Long Ago And Far Away. Joan Armatradingia (St. N: Lari Kotro, Ville Haapa salo, Maria Heiskanen. (12) 00.15 Lost (12) 01.05 Dr. Hän pyrkii osoittamaan viiteen yhteiskunnassa piilevään epäkohtaan.(16) 23.05 Viikon rikos Kriminologian professori Leif GW Persson perehtyy murhasta tuomitun Kaj Linnan tapaukseen. YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 14.7. 07.48 Vekarat! (S) 08.13 Kikattava Kakkiainen (S) 08.19 Timpan kesä 08.42 Apina opena 09.01 Kauhutarinat 09.05 Pok ja Mok (7) 09.10 Ota banaani! (S) 09.20 Raimo (7) 09.30 Hillitön hotelli 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Elefanttiprinsessa (7) 10.50 Kesärakkaus (7) 11.15 Kesärakkaus (7) 11.40 Villit eläinystävämme Hevoskuiskaaja. klo 21.30 22.05 Silta 2/10. Talven pimeinä arki-iltoina uni vie voiton jo muutaman sivun jälkeen, ja viikonloppuisin muut harrastukset ajavat kirjojen ohi. Kesällä aikaa on enemmän. Lomalla on sallittua lojua riippukeinussa vaikka kokonainen päivä ja omistautua lukemiselle. Peltola. Yle TV1 lauantai 13.7. Silta Yle TV1 14.7. O: Kimmo Taavila. KK: Venla Mäkelä. Työn laittomuus ja ero lapsista on kovaa koko perheelle. Itävaltalaisessa dokumentissa seurataan naissiivoojia, jotka ovat olleet jo vuosia erossa perheestään. Ville Haapasalo matkaa Keski-Aasiassa, Silkkitiellä. 20.45 Lyhyesti: Tuolit puhuvat. Pesäpallossa on paljon helppoja sanavitsejä tarjolla, mutta mitä muuta laji tarjoaa komedian pohjaksi. klo 21.00 17.00 Tiededokumentti: Koodien maailma 18.00 Kino Klassikko: Pandora ja Lentävä hollantilainen (Pandora and the Flying Dutchman /Englanti 1951). O: Robert Redford. O: Asko Tolonen. Osa episodielokuvasta Tunteita. Rakkauselokuvassa legendat heräävät eloon amerikkalaisen laulajan ja hollantilaisen purjehtijan kohdatessa Espanjan rannikolla. (12) 22.35 Kristiina (Suomi 1966) Lyhyt elokuva Kristiinasta, Pekasta, keväästä ja aamupahoinvoinnista. Rakkaudesta ruusuihin. Englantilaispuutarhaa ei voi kuvitella ilman kukkien kuningatarta. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Ravisuora Mikkelin radalla lämmitellään Toto75-kierroksella sunnuntain St. N: Robert Redford, Kristin Scott Thomas, Scarlett Johansson, Sam Neill, Dianne Wiest, Chris Cooper. Ihmissilmin ei kissapedon liikkeitä voi seurata, YLE TV1 14.7. mutta uusi tekniikka erikoiskameroineen on tullut avuksi. 08.00 Yle Uutiset Avara luonto kertoo, millainen täsmäsaalistaja leijona on. 08.05 Avara luonto: Leijonan yö Yle TV1 lauantai 13.7. Harmi vain, ettei talvella tullut kirjoitettua ylös kaikkia niitä kirjoja, joihin silloin ei löytynyt aikaa. Pelkkien takakansitekstien perusteella olen liian monta kertaa mennyt hutiin. Muinaishistorian YLE KUVAPALVELU Kolme suosikkia 1. Maittavista teemauista nautitaan seuraavaksi Intian Kalkutassa, missä kilpailijat saavat huomata, että kun teen taakseen jättää, sen edestään löytää. 21.00 Kosto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu ukemiselle ei koskaan tahdo löytyä tarpeeksi aikaa. Koomikot saavat yleisökseen Vimpelin Vedon kannattajat. lapsiaan. Kotona Moldovan maaseudulla aviomiehet ja lapset toivovat, että vaimo ja äiti ei olisi lähtenyt. Ilmiö on hyvin tuttu monin paikoin köyhässä maassa. 21.00 Lapsia ja aikuisia (Suomi 2004) Komedia lapsettomuusklinikan psykologista, joka ryhtyy hankkimaan perheenlisäystä salaa mieheltään. 44: 6) 11.10 Elämää jättikaupungeissa 12.10 Lintukamerat 12.35 10 kirjaa rikoksesta 13.05 Dokumenttiprojekti: Saippuasarjojen viestit 14.35 Rakkaudesta puutarhaan 10/12. Lämminhenkisessä Aikaisempien kesien aiheina ovat olleet valta ja raha, tänä kesänä ruoditaan rikosmysteerejä. klo 22.00 Jos et jaksa lukea, Martin Beck -dekkareita näytetään kesällä myös elokuvana. 3. klo 22.05 Tanskalais-ruotsalainen laatusarja. Emmet Walsh. 16.50 Pilanpäiten 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä Osa 7/7. Elämäkertakuvauksia vuosisatojemme mahtihahmoista. Tuotanto 10Francs, Ranska. 12.45 Prisma: Uusi uljas geenitekniikka 13.35 Kukkaron herraksi 14.05 Historiaa: Fredrik II Suuri. Joe antaa umpeenkasvaneille pensaille ja nurmikentille kyytiä. Ohjaus: André de Toth. Jälkikäteen on kiinnostavaa kuulla, miten muut ovat kirjan tapahtumat ja henkilöt kokeneet. 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 C.S.I. N: Ava Gardner, James Mason. Tuotantokauden toinen jakso, vielä ehtii mukaan. AURA PILKAMA aura.pilkama@ mt1.fi lisäksi selviää myös, miten kesykissasta tuli kesy ja miksi koira tottelee ihmistä ja kissa ei. 13.25 Koiralle koti 14.30 Eläintenpelastustiimi (7) 15.00 Melissa ja Joey (S) 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Melissa ja Joey (S) 16.30 Huippumalli haussa 17.30 Neljät häät 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Vain elämää 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Neighbor for Sale . Jeremy ja James ottavat tuntumaa niin Kiinan autoteollisuuden menneisyyteen kuin nykypäiväänkin ja testaavat samalla pari lupaavinta tarjokasta The Stigin Kiinan-serkun kanssa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas Ennätystehtaan illan päävieras Jani Haavisto vaihtaa renkaita ennätystahtiin. 20.00 Syksyn sävel -retro Vuosi 1989. Michel-ajot kerää nopeimmat hevoset Mikkeliin rikkomaan ennätyksiä ja havittelemaan runsasta pääpottia. 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 21.52 Yle Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.05 Novellielokuva: Luola Uusperheessä on yhden uhrauduttava, että muut pääsisivät pahasta. (12) Dokumentissa käydään koululuokassa, jossa opettajan mukaan lähes kaikkien oppilaiden äidit ovat töissä länsimaissa. Yle TV1 maanantai 15.7. Kitts/ Britannia) lukuun ottamatta tämä on Pohjois-Amerikan jakso, tähtinä mm. Mikä voisi olla parempaa lukemista kesäiltoihin! Kenestä kuningas. Mitä rakkaus on. Kasariajan olkatoppauksia ja isoja korvakoruja. 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Korkeat korot (Tacones lejanos (High Heels), Espanja) (110?). Michel -ajoja varten. klo 20.00 Timo Harakan vakiovieraan Anna Kortelaisen ja näyttelijä-ohjaaja Leea Klemolan käsittelyssä Martin Beck -dekkari Bussimurha vuodelta 1968. 2. 14 Perjantaina 12. Pääosissa Victoria Abril, Marisa Paredes,Miguel Bosé ja Javier Bardem. (12) 23.40 Southland (16) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.50 LIVE: Tiedä ja Voita 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Unelmien talo 09.30 Koti Suomessa 10.00 Huvila & Huussi Vanha sauna saadaan toimimaan vierasmajana, kun tukitaan ovia ja tehdään niitä toisaalle lisää. Perheen ystävät tulevat juhlistamaan muutosta Meri-Tuulin järjestämiin rapujuhliin. 11.00 Matkaoppaat 11.25 Matkaoppaat 11.55 Matkaoppaat 12.25 Matkaoppaat 12.55 Eläinten ABC Kissa vieköön! Ensimmäiset kissaeläimet elivät maan päällä jo 25 miljoonaa vuotta sitten. Mikä sen merkitys on eri kulttuureissa? Puolalainen dokumentti esittelee kokoelman rakkaustarinoita eri puolilta maailma. (12) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 Elokuva: Veren kirjat (16) Synkän fantasian mestarikirjailijan Clive Barkerin kuuluisimpaan tekstiin perustuva kauhutrilleri johdattaa paranormaalien ilmiöiden erikoisasiantuntijan Mary Florescun (Sophie Ward) opiskelija Simon McNealin (Jonas Armstrong) luokse. 02.25 Turpa rullalle (7) 02.55 4D: Isäni on raskaana 03.55 Älypää-TV YLE TEEMA 17.05 Tiededokumentti: Pahuuden jäljillä 18.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 19.00 Pahuksen tytär 20.40 Kausikortti Bonus: Photoptosis 21.00 Kesäkino: Lapsellinen rakkaus Suomalaista rakkautta käsittelevässä kesäsarjassa tarinoita lasten hankkimisesta, perheen perustamisesta ja itsensä etsimisestä. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Toinen minä: Dome Karukoski 09.55 Yle Uutiset 10.00 Puhtauden paluu 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 6/13. (S) 23.05 Rakastin epätoivoista naista (S) 00.05 Sirocco (Suomi 1999) Romanttinen komedia rakkauden jalostavasta vaikutuksesta. N: Juha Kukkonen ja Maija Junno. Urakka palkitaan näköispatsaalla. 20.15 Raviurheilua: St. ja päätyi oikeuteen talous rikoksista. O: Albert Lewin. Ihmeelliset ennätysvideot 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi (7) 12.30 Eläinten ABC 13.00 Koiralle koti 14.05 Vaaleanpunainen pantteri 14.10 Melissa ja Joey (S) 14.40 Melissa ja Joey (S) 15.10 Shake It Up (S) 15.40 Huippumalli haussa 16.40 Elokuva: Martha Stewartin tarina Konnankoukkuja kahdelle -tähti Cybill Shepherd nähdään tositapahtumiin perustuvan elokuvan nimikkoroolissa amerikkalaisena superjulkkiksena Martha Stewar- tina, joka keräsi tv-töillään, lehdillään ja muilla kustannusbisneksillään satojen miljoonien omaisuuden . Hirsi seinää kaatuu kun mökistä tehdään perheen ystäville ja sukulaisille nukkumatilaa. Suorassa lähetyksessä valtakuntaan valitaan uusi Tangokuningas 2013. 23.00 Näitä maailma juo YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 13.7. 07.48 Kaapo (S) 08.13 Kikattava Kakkiainen (S) 08.18 Anniina Ballerina (S) 08.47 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi: Pippuriparrat 09.10 Kesäleiri (7) 09.20 Late lammas: Late ja leija 09.30 Dino-Dan (7) 10.00 Yleisurheilun nuorten EM 12.00 Yleisurheilun nuorten EM 13.35 Ravisuoran lämmitys 13.45 Suunnistuksen MM 16.00 Yleisurheilun nuorten EM 18.55 Yle Uutiset 19.00 Yleisurheilun nuorten EM 21.00 Naurun tasapaino Osa 5/9. Juontajina Piia Pasanen ja Mikko ?Peltsi. Panu Heikkilän novellielokuvassa neljätoistavuotias Ilari yrittää saada yhteyden kuolleeseen isäänsä. (12) Leijonan yö. Matka jatkuu teenmaistelulla Kiinassa, mutta kauaa ei maailman pisimmän muurin maassa enää luuhata. ja tot. Ranskasta, Intiasta ja Papua-Uusi-Guineasta.. O: Jarmo Lampela. Käsikirjoitus Tove Idström
(12) 23.15 70-luvun sekahaku 23.59 Teematieto TIISTAI YLE TV1 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Rebecca ja Fiona 13.45 Cherry Healey: Ennakkoluulot 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Nousu ja tuho 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 The Pacific: Sodan sankarit muistelevat (12) 21.10 Jalkapallon naisten EM: Tanska . Puutarhasta voi tehdä paratiisin muutenkin kuin kasvivalinnoilla. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Iskelmä-Suomi: Sininen ja valkoinen 22.05 Ulkolinja: Arabikevään unohdetut naiset. TaylorMade. Toimitusjohtaja Mark King on rakastanut golfausta lapsesta asti. Nyt hän soluttautuu golfvarusteita myyvän firman ruohonjuuritasolle. 16.05 45 minuuttia SuomiAreenalla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja Ryhmähengellä punnitukseen. W. Menet vain lukulaitteella osoitteeseen lukulauta.mt1.fi AN TOTILAAJ S E K I S U U ETU! Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Suomen 2. FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: RoboCop 3. Ruisrockissa Cheek esiintyy Rantalavalla. 23.55 Taivaan tulet (12) 00.45 Naurun tasapaino MTV3 06.00 Aamusää 08.00 Huomenta SuomiAreena 09.30 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Suurin pudottaja 10.55 Diili 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Erilaisia suhteita (7) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Pomo piilossa. Millainen kotiplaneettamme on rakenteeltaan. 2/3. Trump sekoittaa pakkaa lähettämällä ryhmänjohtajat lähes kahdentuhannen kilometrin päähän Orlandoon, Universalin teemapuistoon. 00.25 Viidenkympin villitys Uusille urille. O: Tay Garnett. New York (16) 23.35 C.S.I. O: Roland af Hällström. Vuoristoseudulla on valmistettu siideriä ja juustoa jo satojen vuosien ajan. He jättävät perheensä ja maksavat salakuljetuksesta päästäkseen Itävaltaan siivoamaan. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Farssi iloisesta menosta kummituskievarissa, missä tukkijätkät, hämärämiehet ja neitoset etsivät romantiikkaa ja rahalipasta. 14.10 Vuosirenkaita 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Estradilla: Muistojen polku tangokonsertti 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Suuri kiertokulku-sarjan kuvauksissa 20.00 Lomamatka 70-luvulle 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Maailma vailla loppua 2/8. Toisen maailmansodan aikaisten taidevarkauksien salattu historia. Asiaa tutkitaan niin maalauksen syntysijoilla Ranskassa kuin laboratoriossa. 22.00 Film noir: Epäilty (Cause for Alarm/USA 1951) Jännäri invalidimiehestä, joka alkaa epäillä vaimon ja lääkärin juonivan hänen päänmenoaan. (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 4/4 21.00 Tiededokumentti: Uhkana sukupuutto. (12) 01.30 Totuuden hetki NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! 13.00 Waverly Placen velhot (S) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Pihaklubi 14.30 Häähullut (S) 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Tyyliä vai ei 16.55 Vaaleanpunainen pantteri 17.00 Matkaoppaat 17.30 Leijonan Luola 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Walk Hard. Mistä sääilmiöt johtuvat. Herkkuja vierailleen tarjoilee pitkän linjan muusikko Martti Metsäketo. 20.00 Tuuri Tavarapuodin parkkipaikalla zumbataan. Millaista on Lenen elämä perheenäitinä ja työssäkäyvänä naisena Egyptissä? 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Kupliva Georgia 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Luther (16) 23.00 Yle Live: Ruisrock 2013 00.15 Novellielokuva: Luola Panu Heikkilän novellielokuvassa neljätoistavuotias Ilari yrittää saada yhteyden kuolleeseen isäänsä. 00.45 Angry Boys (12) MTV3 06.00 Aamusää 08.00 Huomenta SuomiAreena 09.30 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Suurin pudottaja 11.00 Grand Designs . Sopeutuisivatko uhanalaiset eläimet asumaan ihmisasutuksen lähellä? Japanissa on harvinaista japaniniibistä siirretty riisiviljelysten viereen. 21.50 Tabloid . Tanskalaistoimittaja lähtee 13 vuoden jälkeen kehitysvammaisten asuntolaan katsomaan, mitä talon asukkaille nyt kuuluu. 13.30 Kuningaskobran jäljillä 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Kupliva Georgia 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Riskirajoilla: Ajan unohtama maa. Ihmissilmin ei kissapedon liikkeitä voi seurata, mutta nyt on uusi tekniikka erikoiskameroineen tullut avuksi. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Historiaa: Vallankumouksen lapset. Työn laittomuus ja ero lapsista on kovaa koko perheelle. 22.25 Kotikatsomo: Kirkkaalta taivaalta (12) 23.25 Yle Uutiset 23.30 Mikrolainojen nurja puoli YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 15.7. 06.53 Nökö ja Simppa (S) 06.59 Kukasta kukkaan 07.04 Popi Kissa (S) 07.17 Norsulan perhe (S) 07.28 Musapoksi 07.32 Maltti ja Valtti (S) 07.44 Paula (S) 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Hupsis: Kassakaappi 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Unelmien puutarha 10.00 Muuttoapua uusperheelle. 3/8. N: Tauno Palo, Helge Herala, Rauni Ikäheimo, Lasse Pöysti. Teuvo Pakkalan musiikkinäytelmään perustuva tukkilaiselokuva. heinäkuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 15.7. 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jaettu kaupunki 12.00 Evan valinta 12.30 Ruskean kastikkeen maa 13.00 Kovanaama (Suomi 1954) O: Aarne Tarkas. N: Lasse Pöysti, Pentti Viljanen, Sirkka-Liisa Wilén. Vuosi 1968 nosti esiin kaksi MTV3 16.7. 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puhtauden paluu 12.05 Saksanhirven vuosi 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Kummituskievari (Suomi 1954, 70?) O: Lasse Pöysti. (Missing in Action 2: The Beginning/USA 1985). Vauhdikas toimintatrilleri sijoittuu ensimmäistä Suoraa toimintaa -elokuvaa edeltävään aikaan Vietnamin armottomiin oloihin. Kitts/Britannia) lukuun ottamatta tämä on PohjoisAmerikan jakso, tähtinä mm. Camilla Plumin keittiötarhassa kasvaa monenlaisia tomaatteja ja chilejä. Keskustelun juontaa Kari Lumikero. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles. Long Ago And Far Away. Ruokalistalla on muun muassa pinchoja eli herkullisia pieniä suupaloja. Maalta kaupunkiin. Tapa, jolla nuori satamassa työskentelevä nainen on murhattu, viittaa Paddy Doyleen . N: Loretta Young. Kuningas. RoboCopin seikkailut jatkuvat tulevaisuuden Detroitiin sijoittuvassa tieteistoimintatrillerissä, joka käynnistyy suuryritys OCP:n suunnitelmasta rakentaa kaupunkiin uusi unelma-alue Delta City. (1966) Rautaista viihdettä. Mitä mestariohjaaja Errol Morrisin dokumenttielokuva paljastaa skandaalista. Rautavaara, Tuija Halonen. Tuleeko vielä joskus jääkausia? 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Ruokamatka Espanjassa Sisämaan kaupunkien jälkeen Välimeri vetää puoleensa. Phil. 04.20 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot Merkurius on yhdeksästä planeetasta se, joka kiertää sisimmällä radalla ja lähimpänä Aurinkoa. Se on merkillinen paikka, jossa on kaksinkertaiset auringonnousut. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Ruokamatka Espanjassa Rick Steinin Espanjan-kierros alkaa Atlantin rannikolta Galiciasta, jossa maistellaan empanada-piiraita ja mereneläviä. luetuin päivälehti. Katalonialaisessa rantaravintolassa syödään kalaa paikalliseen tapaan. Harhaoppisen atrain. Phil YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Virtanen ja Kuusla 80 vuotta 17.00 Risteysasema 17.30 Loco-motion 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot Valoilmiöt. Henri haluaa muuttaa asuntoonsa ja ehdottaa Linalle, että he voisivat asua yhdessä, vaikka eivät tunnekaan toisiaan. 11.01 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Elvis elää Hudikissa 13.25 Löytöretkiä maailmaan 13.45 Camilla Plum ja yrttimaan aarteet. Musiikin johto Jaakko Salo. Ohjaajat Aarre Elo, Matti Kuusla ja Jukka Virtanen. Farmilaiset osallistuvat haasteeseen kilpaillen pareittain toisiaan vastaan, ja merkittävänä palkintona häilyy viimeinen sana viikon häätöäänestyksessä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 45 minuuttia SuomiAreenalla 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Superhulttio. 1700-luvulle sijoittuva värikäs melodraama aatelisnaisesta, joka ei alistu ajan tavanomaisiin moraali- ja naiskäsityksiin. Vuotuisten villamarkkinoiden aikaan tapahtuu kaupungin sillalla järkyttävä onnettomuus. 21.45 10 kirjaa rikoksesta 22.15 Leif GW Persson ja kesämurha 22.45 Yle Uutiset 22.50 Prisma: Valaskuiskaaja TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 16.7. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Runoja ja roskia 07.08 Timppa (S) 07.19 Kotkaperhe 07.24 Yhdessä (S) 07.30 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.41 Neppajymykerho 07.47 Pipsa Possu 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.15 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Hupsis: Lokasuoja 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) Keskustelua lapsista. Sarja palaa tauolta toisen tuotantokauden jaksoin! Viisikymppiset Terry, Joe ja Owen luovivat keski-iän tuomien rakkaus-, työ- ja terveyshuolien aallokossa. NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (7) 13.00 Waverly Placen velhot 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Pihaklubi 14.30 Häähullut 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Tyyliä vai ei 16.55 Vaaleanpunainen pantteri 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. Ruokamatka jatkuu Valenciaan, joka tunnetaan maan paella-pääkaupunkina. klo 19.30 16.00 Tyyliä vai ei Täydellinen tyylirikollinen. O: Hannes Schuler, Saksa 2006 KESKIVIIKKO YLE TV1 17.7. 06.25 Ulkosuomalaisen tarina 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Norjan öljyjuhlat 11.45 Aamusydämellä 12.25 Ulkosuomalaisen tarina 12.55 Tukkijoella (Suomi 1951, 94?). 2/4 21.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla. 22.00 Elävä arkisto: Virtanen ja Kuusla 80 vuotta 22.00 Risteysasema (1962) Musiikkipitoinen viihdeohjelma, jossa esiintyjinä mm. New York (16) 00.35 Täydelliset parit (S) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (7) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Pihaklubi.Huvilapihasta suomalais-japanilaisiin tunnelmiin. 14.30 Häähullut 15.30 Melissa ja Joey (S) 00.15 00.45 01.15 02.10 03.00 NELONEN Weeds (12) Konttori (S) NCIS Rikostutkijat (12) Dr. Porissa kokoontuvan Suomi Areenan illan teemana on lasten pahoinvointi ja kuinka siihen voi puuttua. Miksi maapallon navat ovat magneettisia. (The Jerk, Yhdysvallat) Komedia, jossa mustan perheen kasvattama aikamiespoika jättää köyhän kotitönön ja lähtee valloittamaan maailmaa. O: Aarne Tarkas. Kuu näyttää maapallolle aina saman puolen. Kierroksensa aikana Kuu näyttää myös muuttavan muotoaan. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Ruokamatka Espanjassa Sarjan viimeisessä jaksossa Rick Stein suuntaa pienen matkailuautonsa Sevillaan, jossa vieraillaan ruokatorilla ja tanssitaan flamencoa. Behind the Scenes 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Erilaisia suhteita (7) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Hännänheiluttajat 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 House Sulkemisajan jälkeen. Rikoskomedia innokkaan lehtimiehen ja kokeneemman valokuvaajan seikkailuista alamaailmassa. 14.30 Euroopan viimeiset tunturipeurat 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Näitä maailma juo 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Prisma: Valaskuiskaaja Jimmy Doherty tapaa Dominican saarivaltiossa miehen, joka väittää osaavansa kommunikoida paikallisten kaskelottien kanssa. Syksyn sadonkorjuuseen kuuluu myös siemenien kerääminen ja kuivaaminen. 14.15 Niklaksen keittiössä 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Kolmen miehen Moldova 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cherry Healey: Ennakkoluulot 23.05 Yle Live: J. (12) 22.55 Nelosen uutiset 23.05 Nelosen sää 23.10 Elokuva: Suoraa toimintaa 2 . Oslosta kotoisin oleva 24-vuotias Lene on muuttanut Egyptiin, kääntynyt muslimiksi ja avioitunut. 1/4 21.00 Taidetutkimukset. Joan Armatradingia (St. Uusimpien tutkimusten mukaan valailla on tärkeä merkitys valtamerten hyvinvoinnille. MV. 23.00 Hitlerin museo. Isä täällä. kestotilaajana saat sen maksutta! Lukulautalehden käyttö on helppoa. unelma-asunnot 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Erilaisia suhteita (7) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Kaappaus keittiössä 16.05 45 minuuttia SuomiAreenalla 16.35 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot. 5. (16) 00.25 V. Suomi 23.30 Yle Live: Editors 00.30 Kesäkumikampanja: Kumikiituridokumentti. (Person of Interest, Yhdysvallat) Sotilaan hymy. Kahden lapsen äiti Lina asuu Henrin omistamassa asunnossa Stackenissa. Valerie vaatii vastauksia ja saakin niitä, mutta ne eivät ole mieluisia (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää (S) 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (7) 13.00 Waverly Placen velhot (7) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Pihaklubi 14.30 Häähullut (7) 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Tyyliä vai ei 16.55 Vaaleanpunainen pantteri 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. (12) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää kapitalismia vastustavaa naista. Ulrike Meinhofista tuli BaaderMeinhof ryhmän johtaja ja Fusako Shigenobu perusti Japanin punaisen armeijakunnan - nyt heidän tyttärensä kertovat tarinansa. 19.55 Juuret Suomessa 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Elisabeth kohtaa: Margot Wallströmin 22.05 Herttuatar. 15 Perjantaina 12. Karjalainen Suomen rakastetuimpiin laulajalauluntekijöihin lukeutuva J. (12) 23.50 Ulkolinja: Portugalin helmikuu YLE TV2 06.51 06.52 06.53 07.05 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 17.7. Babar ja Badun seikkailut Fungi (S) Vain elämää. FBI-tutkijat (16) 22.00 Metcalfe: Kosto (16) 23.50 Nelosen uutiset 00.00 Nelosen sää 00.05 Konttori (S) 00.35 Hestonin huikeat pidot Jouluiset juhlat. Retkikunta tunkeutuu syvemmälle Papua-Uuden-Guinean sademetsän uumeniin. 21.52 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.05 True Blood (16) 22.55 Yle Live: Cheek Vain elämää -tv-sarjasta koko kansan suosikiksi noussut Cheek kiertää kesällä tiiviisti maamme festareita. O: Yrjö Norta. R: Sirkka Sipilä, Esko Vettenranta, Esko Saha. (12) 00.05 Nelosen uutiset 00.15 Nelosen sää 00.20 Konttori (S) 00.50 Californication (12) 01.25 Californication (12) 02.00 Lost (12) 02.50 Dr. Hulluna rahaa. Täydellinen auringonpimennys on yksi aurinkokunnan suurimmista spektaakkeleista. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Monteverdin kyynel 21.00 Kino: En se minä ollut! (C?est pas moi, je le jure!/Kanada 2008) Palkittu draamakomedia kaikkia terrorisoivasta pikkupojasta, jonka on veljensä kanssa vain yritettävä pärjätä kun äiti eräänä päivänä häipyy Kreikkaan. 22.45 Sounds of the Seventies. 6/10. N: Daniel Auteuil, Marie-Josée Croze. 23.35 Teematieto TORSTAI YLE TV1 18.7. 06.25 Ulkosuomalaisen tarina 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Ikiroudan geeniaarre 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Elämää jättikaupungeissa 12.35 Ulkosuomalaisen tarina 13.05 Kulkurin masurkka (Suomi 1958) 1800-luvulle sijoittuva elokuva kulkurista ja hä-nen naisistaan. Suora lähetys. MTV3 tiistai 16.7. Kasperiina on jättämässä lapsuudenkotinsa Hämeenlinnassa ja etsii ensimmäistä omaa asuntoa. 21.00 Koko totuus (Whole Truth, Yhdysvallat) Tuomarin viitta. N: Tapio. O: Zabou Breitman. John C. Reilly (Velipuolet, Talladega Nights) on riemastuttavasti piikikkään komedian pääosassa muusikkolahjakkuus Dewey Cox, jonka tarina muistuttaa erehdyttävästi supertähti Johnny Cashin urakaarta. Herkullinen komedia kolmesta neuvokkaasta, itsevarmasta ja juonikkaasta naisesta, jotka päättävät turvata tulevaisuutensa huolellisesti suunnitellulla puhalluskeikalla. (12) 23.35 Vihjeet hukassa (7) 00.35 Louie Sydän koetuksella. Yrjänän johtama CMX on ollut kasassa pian 30 vuotta. 00.10 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) MTV3 06.00 Aamusää 08.00 Huomenta SuomiAreena 09.30 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Suurin pudottaja 11.00 Amazing Race 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Erilaisia suhteita (7) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Top Chef Suomi 16.05 45 minuuttia SuomiAreenalla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 45 minuuttia SuomiAreenalla 20.00 Erilaiset äidit 21.00 Kohde. 3/4 21.00 Silkkitie 30 päivässä Ville Haapasalo matkaa Silkkitiellä. Ville tutustuu niin iskelmälaulajiin kuin hevosmakkaran tekoon ennätysluistinradalla. (Tabloid, 2010) 23.16 Onibus PERJANTAI YLE TV1 19.7. 06.25 Ulkosuomalaisen tarina 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Hurjia suomalaisia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Tervanpolttaja 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ulkosuomalaisen tarina Siellä missä pippuripuu kasvaa. Australiassa asuu vielä yli 10.000 siirtolaista, jotka ovat syntyneet Suomessa. 13.05 Keittiökavaljeerit (Suomi 1948, 98?). Biisejä jotka ovat olleet käännekohtia artistin historiassa. 00.16 Teematieto Lue lukulaudalta! Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio. Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja *Android-lukulaitteilla sekä uusimmilla iPhone- ja Android-älypuhelimilla. *4.0 käyttöjärjestelmäversiosta alkaen Ole hyvä . Koko kansan rakastama Katri Helena laittaa omana päivänään muut artistit heittäytymään improvisaation maailmaan ja istuttamaan elämää. Phil 03.40 Älypää-TV TEEMA 17.00 70-luvun sekahaku 17.45 Kansallismaisemat: Heinävesi 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot. Phil Dr. Kaupungista löytyy myös Espanjan vanhin tapasbaari. (16) 01.05 Californication (12) 01.45 Californication (12) 02.20 4D: Seksirobotti (7) 03.15 Dr. Mauran isään. Artisti tarjoilee kosketusetäisyydeltä uransa tärkeimmät biisit. Tällä kertaa brittikokki Heston Blumenthal järjestää kutsuvieraille hieman toisenlaisen jouluaterian. 01.30 Dexter (16) 02.30 Dexter (16) 03.30 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Koodien maailma 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot Maa. Pako helvetistä. T: BBC. 19.50 Euroopan tiede 20.00 Kukkaron herraksi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kun äiti on kaukana Unelma paremmasta elämästä ajaa moldovalaisnaisia töihin Länsi-Eurooppaan. Kerttu pestautuu Kolkkulan perheen kotiapulaiseksi. Teekkari Matti ja perheen poika Arvi kilpailevat Kertun huomiosta. 14.45 Arjen huimapäät: Pelastussukeltaja 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Iskelmä-Suomi: Sininen ja valkoinen 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Downton Abbey (12) 19.50 Luonnon ihmeitä 20.00 Mikä meitä lihottaa? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Hotellien salattu maailma 21.50 Estradilla: Vantaan viihdeorkesteri 22.55 Yle Uutiset 23.00 Maailma vailla loppua 23.45 USA:n varjelluin salaisuus YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 19.7. 06.53 Ariol (S) 06.56 Meillä asuu: Hämähäkki 07.03 Possu Pallero (S) 07.13 Lulu kilpikonna (S) 07.26 Tanssi tarttuu 07.27 Vepsän lapsi: Aamu 07.31 Lauri kilpa-auto (S) 07.42 Kaapo ja Late 07.48 Hupsu pikku pupunen (S) 07.55 Töötti ja Pulteri (S) 08.16 Puu Fu Tom (S) 08.38 Sohvaset (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Suhdekorjaamo 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Luontoretkellä: Vuosi Vassfaretissa 14.15 Lene, islam ja rakkaus. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen. rakkaustarina Ex-missi halusi vierottaa miesystävänsä mormoniseurakunnasta, kidnappasi tämän ja sai syytteen seksiin pakottamisesta. Matka taittuu tuttuun tapaan peukalokyydillä. 14.30 Häähullut 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Hurja remontti 16.55 Vaaleanpunainen pantteri 17.00 Vain elämää 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mad Money . (S) 14.30 Elävä kulttuurimaisema 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Leijonan yö. Vasta kun aurinko on laskenut, lähtee leijona saalistamaan. Mukana J. klo 19.30 07.14 Sanasieppari 07.26 Olivia (S) 07.37 Puut 07.40 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.54 Töötti ja Pulteri (S) 08.15 Disney esittää 08.38 Hupsis: Surffaus 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.37 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.44 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.51 Yle Uutiset Häme 09.58 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.12 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.19 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Elämäni eläimet 13.55 Enkelit ja tiede 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.30 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat 17.00 Pikku Kakkonen 17.56 Älä luovuta! 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Yleisurheilun Eliittikisat 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux ja vihatut Phelpsit 23.10 Yle Live: CMX A. Väärennökset ovat taidemaailman vitsaus. Ennen Shamaanin ja suojelusenkelinsä tapaamista hän näkee villin hevospoolopelin. 21.45 Kino: Rakastin häntä (Je l?aimais/Ranska 2009) Anna Gavaldan romaaniin perustuvassa elokuvassa eroamassa oleva nainen ja hänen appensa purkavat elämänsä rakkauksia ja kipupisteitään. Vieno Kekkonen, Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Pirkko Mannola, Pentti Siimes, Tarmo Manni ja Ismo Kallio. Tekijät: Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla. 22.30 Loco-motion. jakson kunniaksi Stacy ja Clinton etsivät muodonmuutokseen naista, joka on syyllistynyt kaikkiin mahdollisiin tyylirikoksiin. 16.55 Vaaleanpunainen pantteri 17.00 Matkaoppaat 17.30 90210 (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot Tällä kertaa saadaan ihastella saksalaisten kotivideoiden parhaimmistoa, hulluja hääkommelluksia sekä julmia käytännön piloja. 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Tyttö maakellarissa. Trilleri käynnistyy, kun viisivuotiaan tytön ruumis löytyy maakellarista Tukholman pohjoispuolelta. Phil TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Juhannusjuna 2012 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Ruokamatka Espanjassa Espanjalaisella ruokamatkalla tutustutaan myös baskikeittiön herkkuihin. (S) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Konttori (7) 23.45 Olipa kerran (12) 00.45 Olipa kerran (S) 01.40 Mad Men (12) 02.35 Mad Men (12) 03.30 Dr. Karjalaisen haastattelu. 00.05 True Blood (16) MTV3 07.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Top Gear USA 11.45 Monster Jam . YleX:n Kumikiituri kiersi viime kesänä pitkin kesäistä Suomea. MTV3 06.00 Aamusää 08.00 Huomenta SuomiAreena 09.30 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Suurin pudottaja 11.00 Hännänheiluttajat 11.30 Remonttimestari 12.05 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Erilaisia suhteita (7) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 45 minuuttia SuomiAreenalla 20.00 Kotia kohti Jakso 4. Myöhemmin Riojan alueella testataan tietysti paikallisia viinejä. 1/4. Muusikko, laulunopettaja ja poptohtori Aija Puurtinen on tottunut menemään syvälle siinä, mitä hän tekee. 20.00 Rakkaudesta puutarhaan. 11/12. Jorma Piisinen korjaa panelointien alta puuttuvat tuuletusraot ja muut saunatilojen kosteusvauriotekijät. 20.00 Pomo piilossa 21.00 Kauhukeittiö 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ray (Ray, Yhdysvallat 2004).Ray Charlesin elämästä kertova elokuva seuraa lahjakkaan muusikon traagisia vaiheita köyhästä lapsuudesta suosion huipulle. Karjalainen palasi Et ole yksin -albumin myötä amerikansuomalaisten laulujen maailmasta takaisin rockbändin keulakuvaksi. Kun arvostettu tuomari (Num3rot-sarjasta tuttu Judd Hirsch) saa syytteen murhasta, hän valitsee asianajajakseen Jimmyn, jolloin vastahakoinen Katie joutuu toimimaan syyttäjänä. Pahasti haavoittunut nainen kolkuttaa Thirteenin ovea apua pyytäen. Brittiläinen keräilijä on etsinyt todisteita Monet-taulunsa aitoudesta vuosien ajan. Maailmassa on nyt lähes 6000 eläinlajia vaarassa kuolla sukupuuttoon. (12) Amerikkalainen komediasarja menestyvästä stand up -koomikosta. NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää. 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (S) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Pihaklubi Etsintä alkaa. Helka-neiti kylvyssä. N: Sakari Jurkka, Elina Pohjanpää, Leena Häkinen, Mirja Karisto, Elina Salo, Assi Nortia. 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Suuri kiertokulku 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Hurjia suomalaisia 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Aija Puurtinen. 10/12. Katri Helenan ikivihreiden uudet tulkinnat kruunaavat upean päivän. Nelonen sunnuntai 14.7. Suomen kauneimman pihapuutarhan vuosimallia 2013 etsintä alkaa! Tommy Kilponen matkaa taas halki kesäisen Suomen etsiessään maan kauneinta puutarhaa. Naisten lanteet keinuu ja aidan toisella puolella miesjoukko nyökyttelee samaan tahtiin. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Ohjelman 250. Ohjaaja: Carl Reiner, USA 1979. Merthinin mielitietty Caris on pakotettu naimisiin Elfricin kanssa ja Gwendan isä vaihtaa tyttärensä lehmään. Carole King, Neil Young, Randy Newman, Don McLean ja Paul Simon. 23.20 Kosketuksessa: Kari Peitsamo Konsertti on taltioitu raakana, kuumana ja läheltä lähelle. N: Keira Knightley, Ralph Fiennes, Charlotte Rampling. Mukana Kai Lind, The Four Cats, Danny ja The Renegades. Arabimaiden kansannousu pyyhkäisi vanhat hallitsijat vallasta, taistelun eturintamassa oli myös naisia. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Silta (16) TV2 06.51 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 18.7. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Viikon vihannes: Pinaatti 07.04 Annin keijukoulu (S) 07.16 Katinkontti Remix 07.29 Paukkumaissi 07.33 Stella ja Sami (S) 07.45 Neppajymykerho 07.51 Pikku perunat (S) 07.57 Töötti ja Pulteri (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.39 Hupsis: Portinavain 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Suhdekorjaamo 09.30 Norjan vuonot 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Kesärakkaus (7) 12.30 Rokkia, sampoota ja traktoreita. Osa 1/2. Sauna. Takauma, 2011: Pummiutunut Reese muistelee ex-tyttöystävänsä Jessican rakastavia käsivarsia. 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili (The Apprentice, Yhdysvallat) Velhoja, jästejä ja jästipäitä
Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Jenny Lehtinen 18.00 Yle Uutiset 18.03 Ali Show 18.30 Urheiluilta: Yleisurheilun Eliittikisat, Lahti 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . Mikko Jylhä 13.50 Suunnistuksen MM, Vuokatti 16.00 Urheiluilta: Pesäpallon naisten Itä . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Jenni ja TimpYle Uutiset Kaksisen musiikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Laulavat Babitzinit. Arttu Harkki Kesäilta . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Arjen mytologiat: ihmisarvo. 12.45 Musiikki. 12.55 Romantiikan heinäkuu: Rakkauskirjeitä historian suurmiehille 5/8. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 M-studio. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Television tiiliskivet. 18.00 Tiedevartti: Ihminen ja eläin keskiajalla. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 2. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Lontoon Proms-festivaalin avajaiskonsertti. 21.05 Historian ääniä: luontoretkeily 60-70-luvuilla 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Romantiikan heinäkuun Todellisia tarinoita: Rakkauden nälkä. 22.55 Kuuluttajan vieras. 23.10 Yöklassinen. YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 pa 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Mikko Jylhä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Samuli Aaltonen Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 17.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Romantiikan heinäkuu: Wagner 200 . Mikko Jylhä 16.00 Urheiluilta: Pesäpallon miesten Itä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ihminen koneena, osa 4/9 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan heinäkuu: Wagner 200 . Samuli Aaltonen Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 14.7. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 47 ja 48. 08.20 Romantiikan heinäkuun Viikon kirja: Historiaa, romantiikkaa ja juonittelua. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Kaustislainen messu Kaustisen kirkosta. 11.00 Ortodoksinen liturgia Valamon luostarista Heinävedeltä. 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin romanttinen Maamme-kirja: Suomalainen kauneus 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Suvisäveliä 14.00 Musiikin voima: Seija Seppälä 15.00 Romanttinen Radioteatterin valiouusinta: Ihmiset suviyössä, osa 1/2. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Romantiikan heinäkuun Todellisia tarinoita: Herbert ja kapsäkki 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Aikamatkoja 70-luvulle 3/3: Tulevaisuudenuskoa 70-luvulla. 18.00 Romantiikan heinäkuun Horisontti: Herätysliikkeet ja romantiikka 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 19.55 Lähikuvassa pianisti Stephen Hough. 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 20.50 Erik Satien päärynänmuotoisia kappaleita. 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Syntisten sunnuntai 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow ? Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Kerro pieni tarina 04.52 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio: Reino Helismaa 100-vuotta. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Pop eilen . Sanna Kiiski Kesäpäivä . valtakunnan terapeutti. 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Mörönperän versot YLE KUVAPALVELU 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio: Reino Helismaa 100-vuotta. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kaikki rakastavat 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Tapio Pajunen RADIO NOVA 08.00 11.00 15.00 19.00 23.00 Enbuske ja Linnanahde Porissa Kesäpäivä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Muurahaiset ja me 3/8: Älykäs muurahainen. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan pitkä kaari, osa 3/5: Rakkautta, orkesterikylpyä ja nationalismia. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romantiikan heinäkuun Viikon kirja: Rakkaus on riskisijoitus. 18.00 Romantiikan heinäkuu: Ylpeys ja ennakkoluulo. 18.10 Kesämusiikkia 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 50. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia: Kansallisromantiikka. 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 59 Vain muutaman esineen tähden -ja vähän tieteenkin. 22.35 Kiveen hakatut 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 pa 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Kesäaamu . Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 Enbuske ja Linnanahde Porissa 11.00 Kesäpäivä . Ravitulokset 19.08 Tangoradio 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Tangoradio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Tangomarkkinat 2013: Kuningasfinaali. 21.50 Merisää 21.55 Tangomarkkinat 2013: Kuningasfinaali. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Tangomarkkinat 2013: Kuningasfinaali. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi 23.08 Novosti Yle 23.12 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio YLE PUHE 06.00 06.03 07.03 07.45 Yle Uutiset Aspekti Perheen aika Tarinoita lapsille: . Jenni ja TimpYle Uutiset Kaksisen musikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 Aamupala. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Maakuntaradio. Merisää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.37 00.00 00.05 03.40 04.02 Urheiluradio. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Urheiluradio. Sää. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Ajantasa. Yle Uutiset. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Yle Uutiset ja sää. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Merisää. Suomen radio. Yle Uutiset. Urheiluradio. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Yle Uutiset. Ajantasa. Yle Uutiset. Maakuntaradio. Veneilysää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Nummisen musiikkiohjelma: Romantiikan helmiä. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Samuli Aaltonen 23.00 Radio Novan yö. Suomi 23.30 Politiikkaradio . Maria Leppänen 11.00 Kesäpäivä . Yle Radio Suomen neljäs radio musikaali kertoo laulunlahjoistaan tunnetun perheen tarinan. Mesenaatit, osa 1/6: Juho Lallukka. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. 18.00 Romantiikan heinäkuu: Frankensteinin hirviö. 18.15 Viikon luontoääni: kyhmyjoutsen. 18.20 Radioteatteri esittää:Tapani Löfvingin seikkailut, osa 49. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Romanttinen Radioteatterin valiouusinta: Ihmiset suviyössä, osa 1/2. 19.40 Arkisto: Ula-asema Pyhätunturin laella. 20.00 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana: Kotiromantiikkaa sisustuslehdissä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 M.A. enemmän kuin toivomus. 18.00 Ehtookelloina Kangasniemen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Romantiikan heinäkuu: Lauantain toivotut levyt. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat 2013. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Romantiikan heinäkuun Kalle Haatanen: Rakkaus, intohimo ja seksi 1700-luvulla. 22.50 Romantiikan heinäkuu: Rouva Bovary. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. 05.30 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . Länsi 19.00 Maria Jungner 19.57 Miia Krause 21.00 Urheiluilta: Jalkapallon naisten EM: Suomi . Jaana Ahtiainen 19.00 Spotify Global . toiveiden yö. Luontoretki. Kantritohtorin juurihoitoa. YLE PUHE 06.00 Maria Jungner 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Maria Leppänen Kesäpäivä . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Miia Krause 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Martti Syrjä (1994) 21.33 Päivä tunnissa . 16 Perjantaina 12. Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Samuli Aaltonen Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 18.7. 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Kalle Haatanen: Eläinfilosofia 11.00 M. Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Uutiset tasatunnein Café Tropical YLE PUHE 06.00 Jenny Lehtinen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Kiveen hakatut Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Kissankehto YLE PUHE 06.00 Kalle Haatanen: Romantiikan heinäkuu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Tiina Lundberg 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Heikki Silvennoinen (1994) 21.33 Päivä tunnissa . heinäkuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 13.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 44 . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Susanna Haavisto (1995) 21.03 Urheiluilta: Jalkapallon naisten EM: Tanska . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 09.00 Tiina Lundberg 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Länsi 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . Annika Metsäketo Kesäiltapäivä Porissa . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja. Jenni ja TimpYle Uutiset Kaksisen musiikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 12. Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Saunaremontti-ilta 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 Tiina Lundberg Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Annika Metsäketo Kesäiltapäivä . Lorenz Backman 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Arttu Harkki Kesäilta . Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 11.00 15.00 19.00 23.00 Kesäaamu . Samuli Aaltonen Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 16.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Historian ääniä: luontoretkeily 60-70-luvuilla 11.00 Romantiikan heinäkuun Figaro: Romantiikkaa oopperoissa. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Elli Collan Kesäilta . Annika Metsäketo 23.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 15.7. 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 11.00 Romantiikan heinäkuun Välilevyjä: Ihan tavallisia pareja. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tapio Pajunen RADIO NOVA 08.00 11.00 15.00 19.00 23.00 Enbuske ja Linnanahde Porissa Kesäpäivä . mestarilaulajien esityksiä. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Samuli Aaltonen Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 08.15 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.57 19.7. Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää Ykkösaamu Yle Uutiset Romanttinen Muistojen bulevardi. Yle Uutiset Mikä maksaa? Musiikin voima: Alfonso Padilla. Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan klassikon esittely. 14.15 Romantiikan klassikko: Dvorákin sellokonsertto h-molli. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romanttinen Aristoteleen kantapää: Miksi kulta on rakas, mutta myös metalli? 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 1. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Mikkelin musiikkijuhlat 2013 21.30 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Jenni ja TimpYle Uutiset Kaksisen musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.50 00.00 00.05 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Anonyymit kotikiusatut Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 15. Suomi tänään Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lakatut varpaankynnet Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Kolmen soinnun yö YLE PUHE 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Topi Sorsakoski (1995) 21.33 Päivä tunnissa . Sari Seppälä ja Jussi Pohjonen 19.00 Kesäilta . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . Alma ja Aleksi Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäiltapäivä . enemmän kuin toivomus. 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 pa 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Nelson Mandela . valtakunnan terapeutti. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Mörönperän versot 11.30 Lauantai-Suomi 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Lauantai-Suomi 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Arjen mytologiat: luovuus 12.45 Chopin: Balladi nro 2 F-duuri op.38. 12.55 Romantiikan heinäkuu: Rakkauskirjeitä historian suurmiehille 4/8. 13.00 Mikä maksaa. 46. 08.30 Romanttinen Aristoteleen kantapää: Seksisanakirja. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Romantiikan heinäkuun Figaro: Verdin Macbeth. 10.05 Tienviittoja 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Kiveen hakatut 16.35 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . Nummisen musiikkiohjelma: Musiikki ja filosofia. 23.10 Yöklassinen. YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 pa 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Lorenz Backman Spotify Global . mestarilaulajien esityksiä. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romantiikan heinäkuun Epookki: Tanssi yli hautojen. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 3. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kuhmon Kamarimusiikki 2013 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Romanttinen Radioateljee esittää: Pohjajään ilo 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 pa 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Sarjassa kuullaan myös uusia versioita alun perin Babitzinien esittämistä lauluista. Yle Radio Suomi arkipäivisin klo 17.35 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 11. Suomi tänään Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Elli Collan 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Ravisuoran ennakko. Suomi tänään. Laulava Babitzinin perhe, osa 13. Suomi tänään. Yle Uutiset. Luontoilta 0203-17600. Merisää. Luontoilta 0203-17600. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Luontoilta 0203-17600. Yle Uutiset. Urheiluradio. Sää. Café Tropical. Yle Uutiset. Päivä tunnissa. Yle Uutiset selkosuomeksi. Novosti Yle. Urheiluradio. Arttu Harkki Kesäilta . Annika Metsäketo Kesäiltapäivä Porissa . Jenni ja TimpYle Uutiset Kaksisen musiikin ohjelma YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.28 23.33 00.00 00.05 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Suomen radio Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 14. Suomi tänään Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kaikki rakastavat Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Suomi tänään Yle Uutiset Aristoteleen kantapää Suomi tänään Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio. Ruotsi 23.30 10 kirjaa rikoksesta RADIO NOVA 07.00 11.00 15.00 19.00 20.00 23.00 Kesäaamu . Tapio Pajunen RADIO NOVA 08.00 11.00 15.00 19.00 23.00 Enbuske ja Linnanahde Porissa Kesäpäivä . Nelson Mandela . A. Sari Seppälä Kesäiltapäivä Porissa . Annika Metsäketo Nova Stage klubi-ilta Kesäilta . Ravitulokset. Merisää. Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. Uudenkansanmusiikki. Yle Uutiset. Kansanradio. Metsää ja luontoa. Yle Uutiset ja sää. Yöradio . Metsä sijoituskohteena. 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Romantiikan heinäkuun Välilevyjä: Lemmen tavaratalo. 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 59 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja
Pysyvän kannan syntyminen parantaisi lajin suojelua Suomessa. Onnistui myös Porvoossa Lounais-Suomessa otettiin mallia Porvooseen tehdystä siirtoistutuksesta. Vuonna 2000 Stensböleen vapautettiin 20 hedelmöitettyä naarasta. Perinteiset aidat ja portit. Asetusehdotuksen tavoitteena on vähentää metsästyspainetta sekä pesimäalueilla että muuton aikaisilla levähdysalueilla. Pohjois-Lapin pesimäalueella pyynti sallittaisiin viime vuotta aikaisemmin, 1. Nykyisiin aidanrakennustarpeisiin onkin tarjolla runsaasti tietoa. Kirja on paitsi opas nykyaitaajalle myös hieno aita- ja porttihistorian muistomerkki. MAIKKI KULMALA Teppo Korhonen: Aita. ?Aitojen runsaus olikin entisajan maiseman omi- Maa- ja metsätalousministeriö aikoo rajoittaa metsähanhen metsästystä. Siinä esitellään perustiedot riistan kannalta kestävästä metsänhoidosta ja -käytöstä, Hanhien pyyntiin tulossa rajoituksia Aitojen käyttötapa on näkynyt niiden rakennustekniikassa ja materiaalien valinnassa. Puu oli viime vuosisadalle asti ylivoimaisesti suosituin materiaali, mutta myös kiviaitoja on menneiden vuosisatojen kuluessa tehty. Puulajien valinnassa Korhonen uskoo saatavuudella olleen suurin merkitys, mutta myös kestävyyteen on kiinnitetty huomiota. Merihanhi aiotaan rauhoittaa suuressa osassa Suomea kolmeksi vuodeksi. Metsähanhen metsästys alkaisi Suomen eri osissa porrastetusti 1.9. Maan keski- ja eteläosissa metsähanhen jahdin aloitusta siirrettäisiin myöhemmäksi joko 1. välisenä aikana. Hyvissä oloissa ja kunnossa pidetty aita saattoi kestää vuosikymmeniä. Kirjassa esitetään erilaisia aitoja sekä piirroksina että valokuvina ja niitä tukevina teksteinä. Viime vuosina täplärapusaalis on vaihdellut neljän ja seitsemän miljoonan yksilön välillä. Alkuperäisiä suomalaisia jokirapuja on saatu saaliiksi miljoonasta kahteen miljoonaa yksilöä vuodessa. Suomen riistakeskus on myöntänyt kannanhoidollisia poikkeuslupia 7 karhun metsästykseen Kainuuseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. Kuhmossa voidaan metsästää viisi karhua, Sotkamossa yksi ja Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalla lupa-alueella voidaan samoin kaataa yksi karhu. Saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi on säädetty alkavana metsästysvuonna 132 yksilöä. Keski-Suomeen 16 karhulupaa Täplärapusaalis voi jäädä viimevuotista pienemmäksi, Rktl ennustaa. päivästä alkaen, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos kertoo. YMPÄRISTÖSTÄ LYHYESTI NA KA NK AA ÄÄ NP Alkukesän koeravustusten perusteella lisääntyminen on onnistunut hyvin, poikaset kuoriutuivat normaalia aikaisemmin. Täplärapujen kokojakauma oli viime syyskuussa poikkeuksellinen, alle 10 sentin mittaisia rapuja oli saaliissa vain neljännes. Etelässä pintaveden lämpötila on 18?21 astetta, Pohjanmaalla ja Kainuussa 16?20 astetta ja Lapissa 9?18 astetta. MT Kantrikuukausiliite ja Suomalainen Maaseutu -lehti 11 kertaa vuodessa. 3. 4. Lehti lukulautaan. Maaseudun Tulevaisuus lukulautaan eli iPad- ja Androidtableteille optimoitu lehti. lukulauta.mt1.fi Maaseudun Tulevaisuuden ja Kantrin näköislehdet ja arkistot netissä. 5. Internetin sääpalvelu Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla. UUSI ETU ! 6. Kännykällä käytettävä mobiilisääpalvelu. 8. Osallistut suurarvontaan, jossa vuonna 2013 voittona Hyundai i30 Wagon 1,6 CRDi, arvo n. Suositukset perustuvat raporttiin, jonka kokoaa riistanhoitomaksuvaroin koottu laaja luonnonvara-alan työryhmä. ?Raporttiin kerätään voimassa olevista suosituksista metsänhoito-ohjeita, joiden avulla metsänomistaja voi omassa metsätaloudessaan edistää riistan elinoloja?, Tapion ympäristöasiantuntija Maria Lindén sanoo. Lisäksi suosituksiin kootaan Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaan ja uusimpiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri metsänhoitotoimien vaikutuksista riistaan. Metsänhoitosuositusten lisäksi työryhmä julkaisee raportin. Niistä neljässä pintakukinta on runsas. Sinilevää esiintyy pitkäaikaista keskiarvoa vähemmän. Todennäköisin syy vähäisiin sinilevähavaintoihin on tuulinen sää, joka sekoittaa levän veteen. Meriveden pintalämpötila on Saaristomerellä sekä paikoitellen rannikolla 19?21 astetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan merialueiden pintalämpötilat ovat lähellä kymmenen vuoden keskiarvoa. Järvivesien lämpötilat ovat laskeneet hieman maan etelä- ja keskiosassa. Saalista pitäisi tulla jo pyyntikauden alusta eli heinäkuun 21. Viime kesänä uhanalainen päiväperhonen palautettiin kolmelle entiselle elinalueelle VarsinaisSuomessa. Siirrettyjen perhosten jälkeläiset aikuistuivat kesäkuun alussa. Tähän mennessä istutusniityillä on havaittu jo yli 40 pikkuapolloa. ?Erityisen hyvin istutus onnistui toisella Rekijoen kylän istutusniityistä. Tarvittaessa tutkijat välittävät voimaloille tietoa meduusaesiintymistä. Viime vuonna havaintoja ilmoitettiin noin 400 ja sitä edellisenä vuonna yli 1?700. Meduusat kuuluvat hyytelöplanktoniin. Metsästyskauden alkua lykkäämällä yritetään säästää meillä pesiviä hanhia ja suunnata pyyntiä Venäjän puolelta muuttaviin. REIJO VESTERINEN RIKU LUMIARO metsänkasvatustavan vaikutuksia riistakantoihin sekä tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän vaikutuksia riistaan. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen riistavaikutuksia esitellään vain, jos uusi metsälaki tulee voimaan. Lindénin mukaan raportti tuo esille riistan kannalta käytännössä hyväksi todetut keinot, joita voidaan perustella myös tutkimustiedoilla. Raportin koostavat Suomen riistakeskuksen, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Tapion asiantuntijat. 38 000 ?. 7. Jakelun keskeytys loman ajaksi. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusan lisäksi hiusmeduusaa. A JA Lämmin alkukesä on jouduttanut rapujen kuorenvaihtoa. Vuotuinen saalis on vaihdellut neljän ja seitsemän miljoonan yksilön välillä. REIJO VESTERINEN SAMI KARPPINEN Metsänhoitosuosituksiin myös riistaa suosiva malli Levätilanne 11.7. sisämaassa kolmeksi vuodeksi. Ministeriö on lähettänyt asetusluonnoksen lausuntokierrokselle. Normaalisti pieniä rapuja on puolet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) ennustaa, että täplärapusaaliit voivat jäädä totuttua pienemmiksi, koska talveksi jäi niukasti 8?10 sentin mittaisia täplärapuja. Kotimaisten rapujen lisäksi meillä syödään ulkomailta tuotuja makeavesirapuja, joiden kulutus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Rapujen pyyntikausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa. Ensi vuoden aikana ovat tulossa metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön ensimmäiset riistapainotteiset metsänhoitosuositukset. RKTL:N TUTKIMUS Rapukauden odotukset varovaisen toiveikkaita Meduusoista kaivataan havaintoja Suomen ympäristökeskuksen merikeskus kerää jälleen kansalaisten havaintoja meduusoista rannikolla ja avomerellä. luetuin päivälehti. ja 10.10. Kuvassa pyyn poikanen. Monena on aita ollut naispiirre?, Korhonen kirjoittaa. Aitaamista säädeltiin keskiajalla Ruotsin maalaeilla, jotka olivat voimassa myös meillä. Säädökset olivat velvoittavia ja laiminlyönneistä määrättiin sakkoja ja vahingonkorvauksia. Aitaamispakosta luovuttiin vuonna 1864, mutta vielä vuoden 1921 laissa on määrättiin tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteoilta ja säilytettiin vuoden 1864 aitausvelvoitteen pääperiaatteet. Kuusi on ollut suosituin aidaspuu. Aitoja ei tehty vain uudesta materiaalista, vaan kelvollista ainesta hyödynnettiin vanhois- ta aidoista mahdollisuuksien mukaan. Etelään suuntautuvalla rinneniityllä on merkitty kolmisenkymmentä pikkuapolloa?, kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta. ?Kahden kilometrin päässä sijaitsevalla toisella istutusniityllä perhosten kuoriutuminen on edennyt hitaammin? Rekijoen alajuoksulle istutettujen pikkuapollojen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tutustu rahanarvoisiin etuihin ja ota ne itsellesi. Kestotilaajana saat kaiken tämän: Lähde: Järviwiki/Syke Vesistöissä yhä vähän sinilevää REIJO VESTERINEN Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pyyn elinoloihin. lokakuuta alkavaksi. Merihanhi aiotaan rauhoittaa Kainuuseen lupa 7 karhun metsästykseen Joka kolmas syö rapuja Rktl:n tutkimuksen mukaan liki kolmannes suomalaisista aikuisista syö kotimaisia rapuja. Kulutuksen lisääntymisen on mahdollistanut täplärapujen runsastuminen vesistöissämme. Miehet ovat innokkaampia rapujen syöjiä kuin naiset. Viidennes suomalaisista ei söisi rapuja missään tilanteessa. Suurin syy olla syömättä suomalaisia rapuja on se, että ne eivät ole kuuluneet lapsuuskodin ruokakulttuuriin. Tottuneimmat suomalaiset rapujen käyttäjät ravustaisivat mieluiten itse tai hankkisivat ravut elävinä toisilta ravustajilta. Eläviä rapuja yleisempi myyntituote ovat tuoreet keitetyt ravut. Suomessa pyydystetty rapusaalis menee suomalaisten suihin. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. heinäkuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Viidennes suomalaisista ei söisi rapuja missään tilanteessa. Järvissä sinilevää on havaittu vähän. Nyt alueella kuoriutuu jopa tuhat pikkuapolloa kesässä. Perhosten säilyminen edellyttää niittyjen ja ketojen hoitoa. Pikkuapollon suojelu on osa Euroopan unionin rahoittamaa Luonnonhoito life -hanketta, jossa hoidetaan uhanalaista luontoa lähes tuhannen hehtaarin verran: niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia lehtimetsiä. MT www.maaseuduntulevaisuus.fi Kestotilaajana saat aina enemmän! Runsaasti Hieman Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat enemmän kuin lehden. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavanpituinen määräaikainen tilaus. Sinilevän määrä on vähäinen sekä merialueilla että järvissä. Merellä on havaittu pieniä määriä sinilevää Itäisellä Suomenlahdella ja Turun saaristossa sekä Saaristomeren eteläosassa. lokakuuta tai 10. Laki määräsi aikoinaan jopa aidan vähimmäiskorkeuden. Suomen riistakeskus on myöntänyt Keski-Suomeen poikkeusluvat 16 karhun metsästykseen. Luvat painottuvat maakunnan länsiosiin Suomenselän alueelle, missä on tällä hetkellä Suomen tihein karhukanta. Keski-Suomen riistapäällikön Jukka Purhosen mukaan lupamäärä ei pysäytä maakunnan karhukannan kasvua. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut KeskiSuomessa olevan 195?220 yli vuoden ikäistä karhua ja 45 viime talvena syntynyttä pentua. Pyyntilupia haettiin kaikkiaan 22 karhun kaatamiseen kuudella eri yhteislupa-alueella. Viime vuonna Keski-Suomeen myönnettiin seitsemän karhulupaa, jotka kaikki käytettiin. Karhun metsästys alkaa 20. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Mikko Kuussaari vapauttaa pyydystämänsä pikkuapollon tutkimisen jälkeen. Erittäin runsaasti KIRJA Kansatieteilijä Teppo Korhonen on tehnyt perusteellista työtä selvittäessään suomalaisten aitojen ja porttien historiaa teoksessaan Aita. Varhaisimmin aitoja on Korhosen mukaan käytetty petojen ja villipeurojen saalistamiseksi. Sittemmin aidoista tuli omistusoikeuden osoittajia, erämaan ja viljellyn alueen erottajia sekä suoja kutsumattomilta vierailta ja viljelyksille. Entisinä aikoina aitoja on tarvittu huomattavasti enemmän kuin nykyisin. 200 sivua. Havainnot voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla www.itameriportaali.fi. Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi olla Itämeressä niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. 17 Perjantaina 12. Maahenki. 1. 2. Lehti edullisemmin. Yhteensä havaintoja on tehty 25 kohteessa. Riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten Suomen riistakeskus järjestää verkkokyselyn, jonka kautta yhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti. Rajoituksilla ministeriö pyrkii varmistamaan, että lajeja metsästettäisiin kestävän käytön mukaisesti. Suomessa pesivien metsähanhien määrä on ministeriön mukaan vähentynyt. Saat mahtavan paketin mediaa ja palveluja eri muodoissa. syyskuuta alkaen. Raportti lähetetään alkusyksystä laajalle lausuntokierrokselle, jolla kerätään palautetta ja kommentteja. Pikkuapollon siirtoistutus onnistui Pikkuapollo on hävinnyt monelta alueelta laidunniittyjen vähenemisen seurauksena
Jotakin taakastaan on voinut jättää ja jatkaa matkaa keventynein mielin. Katso video! Niskavuori soi aidossa maisemassa HENNA VAINIO Juhani ja Loviisa -dialogit 14.7. 17:5 Helsingissä kello 4.17 ja laskee kello 22.34 Oulussa kello 3.05 ja laskee kello 23.39 Vuolijoen kylässä tehdään historiaa, kun Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä -näytelmään perustuvat Juhani ja Loviisa -dialogit saavat kantaesityksensä 14.7. Samaa voimaa hän haki myös sävellykseensä. ?Niskavuoren soivasta teemasta tuli jykevä, koska se kuvaa talon juurtumista seutuun, maahan ja ihmisiin.? Nikkilän talona aiemmin tunnetun kotigallerian 158-vuotias hirsisali oli itsestään selvä valinta konserttipaikaksi, saihan Ohls inspiraation teokseensa juuri siellä. ?On tärkeää, että konsertti esitetään aidossa ympäristössä. Nikkilän talo mainitaan myös Wuolijoen tekstissä.? 50-VUOTIAS Agrologi Sakari Iivari 23.6. Jumalan pelastushistoria oli tullut käännekohtaansa. Juuret ulottuvat Etelä-Pohjanmaalle, Alavudelle ja Kauhajoelle. ?Tämä on ensimmäinen yhteinen näyttely?, kertoo Ateljee Gallerian emäntä, joka kuuluu kumpaankin sukuhaaraan avioliiton kautta. ?Näyttelyä oli mietitty pitkään, mutta se vaati, että joku otti järjestääkseen?, Erkki YliVakkuri selventää. Suvun vanhaa esineistöä Tekijöistä tunnetuin on muun muassa Marimekolle kuoseja suunnitellut tekstiilitaiteilija Kaarina Kellomäki. asti ke?su klo 12?18 Ateljee Galleria Virpi & Orbissa. Mirja Yli-Vakkurin Metsä saa näkemään arkiset esineet uusin silmin. HARRI NURMINEN Kodikas 158-vuotias hirsisali tarjoaa kiireettömän taide-elämyksen. Erkki ja Virpi Yli-Vakkuri toteuttivat unelmansa ja kunnostivat vanhan hämäläistalon kodikseen, joka on kesäisin auki kulttuurinnälkäisille. n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. ja 21.7. Room. Täällä on hyvä olla. Meillä Jalasjärvelläkin Farmarin ja hengellisten kesäjuhlien aika näkyi tiekirkossa poikenneiden määrässä. En lainkaan muokannut dialogia, mikä tietysti asetti haasteita sävellystyölle.? Nimipäiviä Päivän sana 12.7. Hän otti mukaansa kolme opetuslastaan, Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin, ja meni heidän kanssaan vuorelle yksinäisyyteen. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jyväskylä. Vastaanotto Järviniemessä 27.7. Se, mitä he kokivat, ei selittynyt järjellä, eikä sillä ollut vertailukohtaa mihinkään ennen koettuun. Vähän ajan kuluttua Pietari kuitenkin sanoi: ?Herra, on hyvä, että me olemme täällä.. Espoo. Agrologi Aimo Maaranen 13.7. Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. Matt. Vuolijoelle hän on tuonut sekatekniikkatöiden ja kierrätyslasista tehtyjen taide-esineiden lisäksi ympäristötaideteoksen, jota yleisöllä on mahdollisuus jatkaa omin käsin. Mirja Yli-Vakkurin esinekoosteissa suvun vanhat esineet ja kirpputorilöydöt käyvät vuoropuhelua menneisyyden ja nykypäivän välillä, usein humoristisestikin. Virpi Yli-Vakkurin veistoksista löytyy maan pehmeyttä ja pyöreyttä. Tero ja Elina Ahlqvist, Siiri ja Lauri Ahlqvist sekä Teemu Kellomäki solmivat omat lankansa Kaarina Kellomäen Päivänsäde ja menninkäinen -ympäristötaideteokseen, joka antaa yleisölle luvan luovuuteen. Luovuuden ilo kukkii sukulaistaiteilijoiden näyttelyssä Ammattilaisten ja harrastajien yhteisnäyttely korostaa, että jokaisella on lupa olla luova. PÄLKÄNE Värien voima ja valoisa elämänasenne näkyvät sukulaistaiteilijoiden yhteisnäyttelyssä, joka on esillä Ateljee Galleria Virpi & Orbissa Pälkäneen Vuolijoella. Luovuuden ilo on saanut kukkia vapaasti Virpi & Orbin tämän kesän näyttelyssä. Kirkonmäellä oleva sankarihautausmaa saa myös monen kulkijan hiljentymään. Patsaan jalustassa on teksti: ?Paikka, jossa seisot, on pyhä maa.. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ?Nouskaa, älkää pelätkö.. On mukava katsella uusia paikkoja tai käydä verestämässä muistoja vanhoissa tutuissa paikoissa. Tiedän paljon ihmisiä, joilla on tapana poiketa myös kirkoissa. RAIJA LEHTINEN SANA SUNNUNTAIKSI -PALSTALLA 12.07.13 Aurinko nousee VIRPI YLI-VAKKURI tava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ?Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!. 18 Perjantaina 12. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Ateljee Galleria Virpi & Orbissa. Klassisen konsertin solisteina laulavat sopraano Inga Sulin ja baritoni Taisto Polvi säestäjänään Maila Böhm. ?Tämä on todennäköisesti ensimmäinen laajempi, Wuolijoen tekstiin sävelletty teos?, säveltäjä Petter Ohls arvioi. ?Teos on tehty sataprosenttisesti Wuolijoen tekstiin. 17: 1?8 Täällä on hyvä olla K esällä moni matkustaa. 12:17?18 13.7. Heidän edessään oli kirkastettu Kristus. Tämä ihmeellinen kokemus jäi syvälle heidän sydämiinsä. He muistivat tapahtuman koko elämänsä. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ?Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Pietarin vielä puhuessa lois- Tänään perjantaina: Hermanni, Herkko, Herman Huomenna lauantaina: Joel, Ilari, Lari Ylihuomenna sunnuntaina: Aliisa, Alisa Mietelause Toiveet ovat totta, mutta toteutumattomina ne muuttuvat fantasioiksi. Kari Hotakainen MERKKIPÄIVIÄ 75-VUOTIAS 70-VUOTIAS Valtiotieteiden maisteri Jukka Knuuti 14.7. klo 14 alkaen. SANA SUNNUNTAIKSI Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. 28:8?9 14.7. Siellä he saivat olla rauhassa. Raija Lehtinen Kun he olivat siellä, heille ilmestyivät Mooses ja Elia ja taivaasta kuului Jumalan ääni: ?Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.? Jeesuksen kasvot loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin valo. Opetuslapset olivat peloissaan. Myös värit ovat todella tärkeitä?, Virpi YliVakkuri arvioi. Ammattilaisten ja harrastajien yhteisnäyttely korostaa, että kaikilla on lupa luovuuteen. Edes vakava sairaus ei estä taiteen tekemistä ja siitä nauttimista. ?Anna-Maija Yli-Vakkuri maalaa MS-taudistaan huolimatta, koska taide tuottaa hänelle paljon iloa ja hyvää oloa.? Rohkeaa elämänvoimaa Taiteellisuuteen ei löydy yhtä syytä. ?Tässä suvussa riittää ener- gisyyttä, elämänvoimaa ja rohkeutta, joten ehkä luovuuskin kumpuaa niistä?, Virpi YliVakkuri pohtii. ?Jos ajattelee vaikkapa Kaarinaa, hän on valtavan tuottelias seitsemänkymmenen vuoden iästä huolimatta.? Esimerkin voimaa ei myöskään voi kiistää, vaikka kaikki ovat työskennelleet omilla tahoillaan. ?Jokainen on raivannut omaa tietään rohkeasti?, summaa Virpi & Orbin emäntä, joka itse heittäytyi keski-iässä kuvataiteilijaksi ja pienyrittäjäksi. HENNA VAINIO Luovuuden ilo -näyttely avoinna 25.8. Matt. Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva. Viimeisen leposijansa on saanut yli 500 sankarivainajaa. Kirkastussunnuntain evankeliumi kertoo Jeesuksesta ja hänen vetäytymisestään hetkeksi lepäämään. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.? Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ?Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Se kantoi heitä eteenpäin. Kirkossa piipahtaessamme myös me voimme kokea, kuinka kiire hetkeksi väistyy ja rauha täyttää mielemme. Hiljaisesta rukouksesta voimme saada uutta voimaa matkan tekoon. Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Tapahtui jotakin, jota he eivät voineet käsittää. heinäkuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Kirkossa piipahtaessamme myös me voimme kokea, kuinka kiire hetkeksi väistyy ja rauha täyttää mielemme. Ps. Heidän oli hyvä olla, koska he saivat kokea siinä hetkessä Jumalan läsnäolon. Opetuslapset näkivät sieltä vuorelta kauas. Pelasta kansasi ja siunaa omiasi, kaitse ja kanna heitä nyt ja aina. Virpi Yli-Vakkurilla oli joulu keskellä kesää, kun puoliso Erkki Yli-Vakkuri toi taiteilijoiden teoksia. ?Nauraa hykertelin, kun avasin paketteja, että taas tuli tällainen, ihanaa.? Poikkeuksellista on, että kaikki seitsemän taiteilijaa ovat sukua keskenään. He näkivät taaksepäin pelastushistorian tapahtumiin. klo 19 Ateljee Galleria Virpi & Orbissa Pälkäneellä Taiteellisuus kulkee suvussa. Kirkot ovat taas kesän ajaksi avanneet ovensa, jotta ohikulkijat voivat poiketa hetkeksi levähtämään. Moni astuu sisään kirkon ovesta ja toteaa: täällä on ihanan viileää ja rauhallista. Siitä todistivat Mooses ja Elia. Kuulkaa häntä!. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Värit hehkuvat räiskyvimmin Arvo Heikkilän öljyvärimaalauksissa, mutta Anna-Maija Yli-Vakkurin akryylitaulut eivät jää myöskään varjoon. Lahjakkuus näkyy niin ikään Liisa Heinosen klassisissa maalauksissa ja Aino Karilaksen akvarelleissa. Vakava sairaus ei estä Erilaisista tekniikoista huolimatta sukulaisilla on paljon yhteistä. ?Heillä kaikilla on paljon tekemisen iloa. Tuusula. Perhepiirissä. Nikkilän talo mainitaan tekstissä Wuolijoen verevä draaman kaari teki jämsäläiseen säveltäjään suuren vaikutuksen. Opetuslapset saivat katsella myös sitä, mitä on edessäpäin. He edustivat lain ja profeettojen todistusta Messiaasta
19 Perjantaina 12. ?. Jousilukitus . 040 51177. PETKUS viljanlajittelija. P. -85, 6.000?. Keski-Suomi, p. ?. 0400 596423. VALTRA T190 Hi-tech, -05 4100 h pakokaasujarru, jouset, 50 km/h ym. alv. Toimitus heti. Jyrki Akkanen AGCO Suomi Oy Kaupinkatu 26 Kouvola P. Ammattikäyttöön. ?. Towine (2, 3) 5. ?. 12000h, telat+ketjut+mittas. Vähänkäytetty Naarva reikäperkaaja Pentti Häihälä, 0400 546307. MOTOJA TIMBERJACK 1070/754, vm. 0400 383271. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. Kunnossa olevat tai korjattavaksi. P. ?. AL 5000 kg:n taotut trukkipiikit + VOLVO teline . +alv. heinänniittop. eläköitymisen vuoksi. P. 040 8765516. Sampo 500 Isme-ohjaamolla tai pelkkä ohjaamo. H. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. Hyväkuntoiset. 20,3a 20,2a 20,7a 21,0a 20,6a 20,2a 20,9a 20,9a 21,1a 21,2a 279 578 516 564 292 040 239 400 172 370 475 820 130 810 71 250 77 175 145 240 2/23,5a 1/22,9a 9/27,3a 8/22,2a 2/23,6 6/22,5a 1/25,5 3/21,0a 1/23,9 9/26,8a 1/20,5a 5/23,9a 1/25,0a 4/21,0a 2/20,6a -a hpl 3/24,6 7/23,7a 6/25,5x 2/25,1ax 4/23,5a 1/24,4 8/23,7a 1/22,9a 5/23,6a 1/22,4a 1/23,6 1/24,1a 5/21,1a 2/24,5 2/24,9a 2/25,9 10/26,5 3/21,9 4/22,0 5/23,6 4/25,3 1/20,9a 2/23,2a 5/25,3 5/16,7a 6/17,7 3/14,0a 2/15,2a 1/13,8a 1/15,0a 1/15,1a 3/13,2a 7/16,8a 6/12,1a 2/15,9a 2/12,5a MF 135 tai 148 MultiPower vaihteistolla, edullisella rahoituksella. Tarjoukset iltaisin klo 18-20. P. ?. 0107684703 Nivala Lisää hyviä vaihtokoneita osoitteessa: www.agrimarket.fi/vaihtokoneet Hammaspyörävetoinen 185H lieriöniittokone . SAMPO/KETO 51 vm. lukuun. Asko Arvo Oy, 0400 485516. V) (SIS. kuljetuslukitus ja hydraulinen kääntö 2.280,- (alv0%) + toim.kulut K-MAATALOUS HETI VARASTOSTA! Elho hinattava kaksoissilppuri. Myydään pyörillä oleva mökki/varasto, 25 m²+ entisöity kirkkoreki. P. ?. lähtö: 6 Tähti-Tino (5, 12) 3. Ponsse Wisent vm. 11,8a 12,3a 12,2a 11,9a 12,6a 14,4a 12,4a 11,2a 12,7a 11,9a 12,5a 13,6a 108 879 62 650 90 338 75 190 95 142 45 313 106 272 71 498 96 731 99 522 84 536 51 698 2/13,9a 1/12,3a hyl 3/16,1a 7/19,7 -a hll 6/14,3a 2/11,2a 5/16,1a 4/13,4a 1/13,0a 9/16,0ax 7/16,3a 10/12,7a 1/14,2a 3/15,2a 3/19,5 0/17,3ax 5/12,4a 1/13,7a 11/15,0a 0/13,1a 7/13,7 3/13,9a 5/14,6a 2/14,0a 9/15,7a 4/14,2a 9/15,0a -a hll -a hpl 2/15,7 5/13,9a 0/11,9a 3/14,2a 2/17,3a 5/15,4a 1/13,6a hll 1/12,3a 5/14,3a 6/14,9a 5/14,1a 6/13,9a 9/14,2a 2/15,1a 9/12,9a 6/16,2 -01 ml. lähtö: 6 Arctic Hurricane, 8 Armchair Warrior, 4 Red Diamond Via, 9 Callela Colibri, 2 R.R. sis alv JF GX2800 niittomurskain vm.-99 Hinta 6900 . sis. 2000 ja Säätötulen 20kW pikkustokeri. ?. Turvallinen kauppa, parempi hinta. -90, kall. ?. 040 8253296. New Holland 8040 -85, 12?, siisti, renkaat 600/60-38 Trelleborg. loimitraktori.fi, p. 0500 662640. HEINÄKONEITA POHJANMAALTA HYVÄ VALIKOIMA VAIHTOKONEITA, VARAA HETI! TAOTUT TRUKKIPIIKIT ERIKOISERÄ SAKSALAISTA HUIPPULAATUA! . ?. P. suorakylvökone 130 kylvövantaan etuleikkurit runkoi neen. 0400 649 678 jyrki.akkanen@valtra.com Deutz-Fahr 135 Agrotron etukuormaajalla Q970, 50 km/h, ilmast., j.venttiili, hp. 6400 h, ek sovite, ilmastointi, 50 km/h, turbiini, Jake 800 sovite Kronos 5000 -09, pohjapanssari, ym. 0107684967 Nivala Kuusinen Tapio P. 040 9009503. ml. ?. 1986-2006. traktori etukuormaajalla, hinta n. Myös ei kats. Kaikenk. ?. rehu-, olki- ja puupelletin tekoon. 13,5a 12,6a 13,5a 14,0a 13,9a 12,5a 13,1a 13,7a 14,1a 13,9a 13,4a 13,7a 21 393 23 418 24 590 30 023 32 389 31 130 33 278 17 834 24 180 26 240 20 695 24 222 5/14,8a 2/13,2a 8/15,2a 4/16,8 -a hll 2/19,7 4/16,0a 1/16,9a 6/17,0 6/15,4a 4/15,6a 5/14,9a 1/15,9a 5/13,8a 1/14,5 3/17,0x 1/15,4a 2/13,8a 8/16,0a -a hll 2/17,2 2/13,9a 4/14,3a 1/13,7a 5/14,2a 10/12,6a 11/15,2a 1/14,8 7/14,7a 2/14,7a 8/15,4a 2/14,3a 2/17,0a 4/17,0a 1/14,8a 6/15,4a T 9.7. 7/20,0a 7/14,7a Ko 8.7. 9/16,8a 1/14,6a 1/15,9a 6/16,5ax 8/16,7a 4/15,9 Tk 8.7. 4/13,8ax 5. 0400 126869, 040 8470724, 050 5919979. JOHN DEERE 2254 vm. n. ?. ?. P. ALV ) Harjupellontie 13, 31640 HUMPPILA Puh. Tarjoa! P. ?. 10.000? Loimaalla 040 5431728. Clayson 1520 -79, puintikuntoinen, hp. 040 8658011. Sampo Rosenlew 2065 -01 ml. H. sis alv Kysy myös edul. -04 aj. alv. Valmet 6400 Mezzo + ek. ?. Varaa lomasi: www.vaaranloma-asunnot.fi P. Soita 040 7291644. Komatsu 210 LC -07 ml. 55.900 . sis. ?. 0500 742297 Oripää. Hyvä Clayson 1520. P. ?. 0400 663438. Nettikone id.1062068. Viljakkala 040 8318560. NIITTOMURSKAIMET: Hinattava Elho 320 HNM, nostolaitekone JF2800. ?. 040 5528283. Lämminilmakuivuri Arska 115 hl. P. P. P. 0400 527955. TRAKTORIVETOINEN TELILAVETTI 15T edestäajettava, jarrut, järeä. 0400 320889. JF-tarkkuussilppuri FC 850 vm. -95 Junkkari hapotin 200 l pullolle. lähtö: 4 Flying Dutchman, 6 Juan Pablo Point, 1 Broadway Soprano, 5 C?mon Laukko, 7 BWT Hellion, 9 Play Like Devil, 10 E.V. 0107684651 Kokkola Strand Ove P. Towine/Veli-Pekka Toivanen 11 Iris Mic (SE)/Kari Venäläinen 12 Graciös Southwind (SE)/Niko Jokela 1609 ?. 4800 ? +alv. 0500 177572. Myyd. Suurmestaruus antaa varmasti joitakin vastauksia. Ykkösradalle arvottu Pihlajan Aaroni laitetaan matkaan niukkana suosikkina. P. Päälähtönä ajetaan useita maailmanennätyksiä tuottanut kansainvälinen St Michel. Sitä ennen ratkaistaan lauantaina viikon oikea T75-rivi. Suurmestaruus on ensimmäisen kilpailupäivän kohokohta. Suomenhevosten huipulla on tällä hetkellä tuulista, ja kaikki on Kuninkuusravien alla vielä mahdollista. Toimivia, korjattavaksi sekä varaosiksi. P. ?. lähtö: 1 Pihlajan Aaroni, 2 Erikasson, 4 Boker (9, 3) 6. -07 Meiltä edullinen ja joustava Valtra rahoitus 1590 ? Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. 040 7564364 Savonlinna. Erä uusia Kosiarka lierioniittokoneita! Työleveydet 1.65, 1.85 ja 2,10 m, hammaspyöräveto, 2 lieriötä, vapaakytkin, jousilaukaisu, kuljetusasento taaksekäännettynä tai hydr. H. 29.000 . 16,1a 14,7a 16,2a 14,6a 14,5a 15,8a 16,7a 15,7a 16,1a 14,6a 17,0a 16,1a 3 710 4 030 2 450 2 100 3 550 3 850 2 650 3 128 3 590 3 790 5 000 4 460 2/19,5 1/18,0a 9/17,5a 1/14,6a 3/17,4a 4/17,6ax 2/18,4 0/16,1a 6/19,3 2/16,7a 2/19,4 4/17,5a 3/19,1a 4/19,3a 1/17,7 1/16,5a 9/15,3a 1/15,8a 1/17,3 4/16,5a 1/18,2a 2/16,7a -a hpl 2/16,1a 1/17,0a 1/17,1 6/16,2a hpl 1/18,9a 2/18,7a 9/16,7a 9/15,7a 3/16,6 1/17,2a 5/17,0a 1/18,1a 2/16,1a 2/14,7a 5/16,9a 8/18,2ax 7/14,5a 1/16,7a 5/17,0 1/16,0a 2/16,1a 6/14,6a 2/21,6a 8/18,5a 7. 0500 876788, Sipoo. 2/14,6 1/12,6a 8/15,6a 5/14,3a 6/15,2ax 2/15,0a 7/15,5a 10/13,0a 4/15,1a 4/14,7a 6/14,4a 6/14,0ax 6. ?. lähtö: 5 Astrid Wibb, 2 Titillation, 4 Don Maurizio (8, 3) 2. 13,3a 11,8a 13,0a 13,5a 10,7a 14,0a 12,9a 11,8a 13,1a 12,1a 13,7a 12,5a 46 120 41 350 32 200 45 510 44 008 48 673 37 260 49 005 35 180 30 420 46 000 41 825 3/15,3a 4/11,8a 7/15,3a 2/15,0a 1/14,0a 1/16,3 hpl 2/11,8a 1/15,3a -a hpl 5/15,1a 1/12,9a 2/15,3a 5/14,3a 4/13,0a 1/17,4 1/10,7a 6/14,7a 2/13,8a 1/14,7a 1/16,6 7/13,6a 1/15,9 7/14,9a 2. Siemenviljelytilalta. P. 48.000 . ?. Myös rikkoutuneet huomioid. 0400 442860. Tehoa toistolla! Alennus -20 % Heti kät. ISO 9001 -normit täyttävät . ?. P. H. ?. 040 9011993. VAMMAS MAJORIIN perä, laatikko ja muunnin. 0400 281503. P. sis alv Claas 255RO pyöröpaalain vm.-07 Hinta 14900 . P. Säädettävät . alv. Hinta 52.800 . P. vaunuk. Tarjoa noin 60-100 hv. ?. DeLuxeohj. 0400 649 678 jyrki.akkanen@valtra.com New Holland TC54 -05, 13?, siisti kone, 830 h. 044 5228406. Vähän käytetty eläinkuljetusauto, puoliperävaunu tai karjakori. ?. 050 4650203. Sampo 2065 vm. -92 hyväkunt. ?. 50 kW aggregaatti. ?. ot.1989 693 h, hyvä sisällä säilytet. Vipotiina/Pertti Puikkonen 7 Turon Myrsky/Tero E Mäenpää 8 Camri/Tuomas Pakkanen 9 A.T. kauha, puskulevy 050 5612340, Nilsiä. Puoliperävaunu -96, 3-aks, alum. kippilavalla. P. 050 5716900 Eurajoki. MF 20 puimuri käyt. 0400 201810. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. ?. lähtö: 4 Beatasine, 1 Ginger Belle (11, 2) 4. 0400 895174. Tuhti ja Junkkari telikärryjä Kverneland sarka-auroja Kverneland 16. ?. 0500 966514. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Molemmat käytön jäljiltä ja hyväkuntoisia. P. 040 5083556. 5.000?. Jousilukitus Hinta ny t 995,(SIS. 1578, 4-veto, HD-kela, ilmastointi, puintitappiomittari, 42 hl viljasäiliö, 3.9 m pöytä, peruutuskamera ym. 040 7690805. Putkikastelulaitteet tai sadettimia. P. tela-alustainen kaivinkone Kobelco SK 210 vm. Oulun lääni 044-2918548. Traktori vm. Sijainti Siikalatva. Hp. P. ?. + alv. 0400 664386. PELLETTIPURISTIMIA, 7.5-30 KW mm. 0400-491436/Mikke. KUIVURIUUNI ARSKA 4000. P. sis. 24,9a 23,6a 26,2a 25,1a 27,0a 24,3a 26,2a 23,3a 24,0a 24,9a 24,1a 22,4a 30 410 40 774 36 393 31 885 22 825 44 299 30 680 33 210 49 010 27 340 33 550 45 535 6/27,9 7/27,0a 8/28,0a 2/27,0a 1/27,4 1/27,0x 2/29,6 4/27,3a 10/24,8a 5/25,8a 1/25,4a 3/24,5a 7/26,0 8/27,4a 9/24,7ax 1/24,1a 4/27,6x 4/25,8 hlo12/27,8a hpl 7/28,1x 1/26,5 hlo7/26,2a 1/25,8a 4/27,5a 9/29,8 5/27,0 3/25,7 2/24,9a hpl 8/28,4x 2/25,9a 9/24,1a 5/24,5a 3/28,8a 1/22,4a 1/27,4 7/25,2a 3/27,2a 5/27,5 4/26,3 1/24,3a 4/27,4x 1/23,3a 4/25,1a 5/25,1a 6/27,3a 2/24,5a 3. sis. P. -95-00. P. ?. 6500. Indexator, rasvari, webasto. Puh. Esa Holopainen on ajanut sillä takarivistäkin aggressiivisesti, eikä hän luovuta keulapaikkaa Pihlajan Aaronille ilman reilua kamppailua. Rodun kakkossarjassa kilpaileva Tähti-Tino kelpaa tuoreimpien näyttöjen perusteella varmaksi. P. ?. ?. ?. ?. 040 5271016, Halikko. Alkuperäinen talonpoikaiskaappi, mopo Honda Monkey vm. ?. 2010 aj. 0400 351565. Claas 46 rotocut, Claas 250 rotocut, www.maatalouskoneet.fi P. k-autot ja moottorit. + alv. As. Sekä vähän käytetyt vyörenkaat: 18.4x34 ja 14.9x24. Katso kuvat www.jarviseudunkone.fi Perunannostokone JUKO MAXIMAT, lajittelija, harjakone ja kaatosuppilo. P. 44.000 ?. sis. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. P. 040 3739327. aj. P. 0107684022 Pyhäsalmi Palola Jari P. lähtö: 2 Order By Boss (8, 3) 3 x 1 x 2 x 7 x 3 x 5 x 1 = 630 riviä = 31,50 euroa TERO SIPAKKO 1. ?. ?. 5400 h, 50 km/h, etunostolaite, ek-sovitteet, jousitukset, ym. Hinta 69.850 . ?. On melkoinen ihme, mikäli joku lähtee vastaamaan, kun suosikki etenee onnistuneen startin jälkeen rinnalle kyselemään kärkipaikkaa. Order By Boss on vihjesysteemin toinen yksinäinen merkki. Sillä on vastassa muutama tasaveroinen kilpakumppani, mutta asetelma puoltaa voimakkaasti Tommi Kylliäisen ajokkia. Eturivin muista hevosista Mr Exquisite on riittävän nopea haastamaan Order By Boss kiihdytyksessä, mutta kasiradalta yritys maksaa varmasti liikaa. On vaikea kuvitella Tapio Perttusen sortuvan toista kertaa peräkkäin samaan virheeseen. Tammatähdestä odotellaan Risto Airaksisen tallin triumfia. Yli satatuhatta tämän kauden aikana ravannut Beatasine on selvä suosikki, mutta Airaksisen itsensä ajama Ginger Belle on äärimmäisen vaarallinen etenkin siinä tapauksessa, että se saa käsikirjoituksen mukaisesti juosta johtoon säntäävän tallikaverin peesissä. Astrid Wibbin epäonnistuminen Kaustisella aiheuttaa sen, ettei tammasta ole avauskohteessa varmaksi asti. 525 h, pöytä 420, renkaat 600/65-34 ja 550/45-22,5. ?. P. Myös korjattavaksi. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Amber Diablo (SE)/Kari Venäläinen 2 Order By Boss (US)/Tommi Kylliäinen 3 One Love* (IT)/Roberto Vecchione 4 Victory Lane/Hannu Torvinen 5 Orgoglio/Pekka Vehviläinen 6 Idonette* (US)/Antti Teivainen 7 Alone Hope/Janne Soronen 8 Mr Exquisite (US)/Tapio Perttunen 9 Elora Hanover (US)/Ari Moilanen 10 Rehn Sisu* (SE)/Mika Forss 11 Bluehill?s Hero/Harri Koivunen 12 Hillbilly Dolly/Marika Parviainen 1609 ?. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maatalouskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. 540 h. -74. P. -01, 12500 h. sis alv. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Mikkeli 1 Joivi/Kai Kulhoranta 2 Raisu Jussi/Hannu Kamppuri 3 Turponi/Peter Lindroos 4 Liekin Eko/Kaarlo Partanen 5 Hevirokki/Juha Utala 6 Tähti-Tino/Paavo Lappi 7 Virin Santeri/Timo Toiviainen 8 Vauhti-Mona/Juha Länsimäki 9 Ukko-Iikoni/Esa Holopainen 10 Tosi-Jänkä/Juha-Matti Paavola 11 Vektorin Maine/Jukka-Pekka Kauhanen 12 Vilkkaan Virke/Teemu Okkolin 2100 ?. ?. ?. Puh. 0500 176243. NIITTOMURSKAIN 3,2 m leveä, hyväkuntoinen. 0400 156805. Claas Dominator 48 -85, hytillä, h. P. ?. Hyväkuntoinen. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Milady Leader/Hannu Hietanen 2 Titillation/Esa Holopainen 3 Funny Farm/Mika Forss 4 Don Maurizio/Timo Leivo 5 Astrid Wibb* (SE)/Ari Moilanen 6 Madame Sisu (SE)/Harri Koivunen 7 Saichania/Antti Teivainen 8 Super Frido/Markku Nieminen 9 Rockabilly Ace/Tommi Kylliäinen 10 Cyrus Duo/Henri Bollström 11 Robin Maguire/Seppo Markkula 12 Tagline/Mika Taittonen 1609 ?. 044 7308113. Multivan korotuskasetti TMR 150. P. ?. 0400 895174. HAMM 2-valssi täryjyrä vm.-07, aj 1250 h, paino 2600 kg. P. 0400 864491. Kuivaheinälle noukintavaunu telillä. 0400 126869, 040 8470724, 050 5919979. SAMPO 2035 vm.-98. traktoreita ehjiä/epäkuntoisia työkoneineen. AL Remu tr.käyttöinen Välppä soraseula, 11 m kuljetin, hyväkuntoinen. 1159 h Yrma Pornainen P. 70-85 tai varaosiksi. heinäkuuta 2013 RAVIT Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. 0500 876788, Sipoo. DEUTZ-FAHR 33.60 vm. Hyvä ja siisti. Myyd. ?. 045 6787936. Quicke etukuormain US type, aisaleveys keskeltä 90 cm, alle 85 hv traktoriin. My Press (3, 1) 7. ?. P. ?. 050 4003412. JF FCT 900. ?. 2000, hp. 36500 . 2000 . 14 t . Se hävisi viimeisimmän kilpailunsa suursuosikkina Halsualla, ja samoin kävi Erikassonille Riihimäellä. Tämän vuoksi ainakin Boker on hyvä nostaa kaksikon lisäksi kupongille. + alv. P. 0400 106226. AJO TM tai Hitec n.1,5m lev. ?. ?. ilt. Q45, 2200 h, palarenkaat, h. P. sekä n. ?. -98, aj. 1100 h, työlev.4,85, pöytävaunu. P. 5.000 . -02, hyvä. P. Tarjous 8.500 . -01 aj. sis. 300kW vm. KETJUPURKU HAKEKÄRRY 45 m³, nettikone id.1185671, Viljakkala 040 8318560. Ford 5000 MICHELIN RENKAAT 13.6R38, VANTEINEEN. P. (SE)/Tuomas Pakkanen 9 Play Like Devil/Henry Ala-Korpi 10 E.V. ?. 1600 h, 10`. ?. Sähkötoiminen torven ja lipan käyttö. 040 9009548. ETUKUORMA SOVITTEINEN! 00 kg 0 kg us 200 Kantavuus 25 u Kantav 449,- 499,V) (SIS. 040 5639496. Massey Ferguson 35 -61 ml 2200 Pirkanmaa p. Sisältää telineen, jossa sovitteet paikallaan Volvo 180E -02, aj. 050 3259015. AgronicXL paalisilppuri, AL Alpro ruok.automaatti, väki- rehusiilo P. loimitraktori.fi p. Täysin toimiva tarkkuussilppuri. 0500 176243. Ost. 0400 734081. KOVA- sekä PYÖRÖPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Rivierre Casalis, MF. ?. LH 500, peruutuskamera, suurtehosilppuri. 0440 795139. Mepu tai vast. ?. 0400 756321. John Deere 6410 SE vm.-00. ?. ?. Täyttävät ISO 9001 -normit . ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Mikkeli 1 Ice Insanity/Markus Dahlström 2 R.R. sis alv. Keskiraskas ajokone vm. Euro-Teli Oy, Hki p. ?. Arvo Korhonen 0400 274051. Maatilakaivurit: Esa 2000 Valmet 405 sovitteet ja Esa 2300 IH sovitteet www.maatalouskoneet.fi P. Ranjia Oy, Pori. Massey Ferg. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Pihlajan Aaroni/Akseli Lahtinen 2 Erikasson/Harri Koivunen 3 Frans/Ari Moilanen 4 Boker/Esa Holopainen 5 Franko/Antti Teivainen 6 I.P. 12000 h. (03) 437 8801 Ponsse Beaver vm. Siisti kone. 0500 177572. KONETYYPPI Paalainkäärin Silppuri Niittomurskain Käärin Silppuri Pyöröpaalain Silppuri Silppuri Päälainkäärin Paalainkäärin Noukinvaunu Niittomurskain Niittomurskain Noukinvaunu Niittomurskain Niittomurskain Niittomurskain Käärin Pyöröpaalain Niittomurskain Paalainkäärin Pyöröpaalain Niittomurskain Niittomurskain Noukinvaunu Pyöröpaalain Paalainkäärin Niittomurskain Noukinvaunu Noukinvaunu Niittomurskain Suurkanttipaalain Pyöröpaalain Pyöröpaalain Paalainkäärin Pyöröpaalain Paalainkäärin Paalainkäärin Noukinvaunu Noukinvaunu Niittomurskain MERKKI AGRONIC JF ELHO MALLI 1302 JF FCT 850 EXAKTHACK NM240 1520 AGRONIC JF FC80 JOHN DEERE JD575 JF 850 TAARUP 480 SILPP. NEW HOLLAND 548 COMBI AGRONIC 1302 PAALAINKÄÄRIN CLAAS 5500S KRONE 243CV NIITTOMURSKAIN JUNKKARI NM320 NIITTOMURSKAIN KRONE 6XL GL, 800 MM RENKAAT KRONE KRONE 2800 NIITTOMURSKAIN JF GX3205 NOSTOL JUNKKARI JUNKKARI 320NM AGRONIC AGRONIC 1022 JOHN DEERE JD 644 JOHN DEERE 735 VICON 1601 3D COMBI VICON 1601 ELHO 320 KRONE EASY CUT 280CV KRONE ZX450 GD KRONE 1250MC CLAAS CLAAS 455 ROLLANT COMBI ELHO 320C CLAAS 4700P KRONE ZX 450 GL KRONE AMT 323 CV KRONE BICK BACK 1290 KANTTIP. JOHN DEERE 578 CLAAS 255 JOHN DEERE JD-678 COMBI JOHN DEERE 644 PREMIUM PYÖRÖPAALAIN AGRONIC ACC JOHN DEERE 744 KRONE XXL-GL KRONE 54GL ELHO 320 SOITA MEILLE Korhonen Eero P. 0400 895174.. 050 5430112, Punkalaidun. PUIMUREITA: Massey Ferguson, Volvo, John Deere, Fahr, Claas ja Sampo 500 ja 580. 0400 611949. Metsäkärri + kuormain, ulott. 5-7,5 m. Myös ei katsastetut. P. 0400-646200, 0500-659678. Mikkelin aika Kaksipäiväisistä ravitapahtumista on vuorossa monen suosikki Mikkeli, jossa on lämmön helliessä aidon urheilujuhlan tuntua. 0500 721839 Mepun hake/öljypannu n. P. nosto! Hinnat alkaen 1590 . alv. JOHN DEERE 6430 vm. 045 77340112. Sampo 600H vm. 040 5430834 Alajärvi. ELHO HNM 320c niittomurskain vm.-07 Hinta 13500 . ?. 0400 661593. Ostet. 17 tuh., uudet renkaat, aisan jousto, jousticohjaus, rasvari, kamera ja vaaka. Kysy tarjous 0500 177572. Puutavarakuormain Hakki 3970 -02 ja metsäkärry 8 tn, Pakolan tekemä. ?. 0107684571 Kokkola Muhonen Vesa P.0104027903 Nivala MYYJÄ KUUSINEN TAPIO STRAND OVE KORHONEN EERO KORHONEN EERO KUUSINEN TAPIO KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO LEHTOLA MATTI KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO KORHONEN EERO KOMU JUHANI STRAND OVE KOMU JUHANI KUUSINEN TAPIO RUOKOJA MIKKO KOMU JUHANI KUUSINEN TAPIO STRAND OVE KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO PALOLA JARI KORHONEN EERO KORHONEN EERO KORHONEN EERO STRAND OVE KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO LEHTOLA MATTI KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO STRAND OVE KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO KUUSINEN TAPIO KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO KUUSINEN TAPIO MUHONEN VESA KUUSINEN TAPIO KORHONEN EERO HP alv0 17702 3952 2008 6371 2718 11460 1855 31411 24194 17000 13500 3548 5242 51532 9758 10444 6790 15710 24113 19758 34000 20081 8831 6048 58871 7984 35887 9597 33532 52419 9597 133065 23790 9274 39113 36988 44000 43952 27581 38871 13786 Lehtola Matti P.0107684946 Haapavesi Ruokoja Mikko P.0107684678 Kokkola Komu Juhani P. 0400 763201, Ilmajoki. pohjamaanylijaamatuote.fi SADETUSKALUSTO Kari Pusa, p. konerahoitusta Nämä koneet rahtivapaasti (manner-Suomi) Olli Nykänen p. 040 8765516. Toyota, Hiace, Hilux, Dyna MB310. H. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Broadway Soprano (US)/Antti Teivainen 2 Caesar De Veluwe/Janne Soronen 3 Candy Rappson/Akseli Lahtinen 4 Flying Dutchman/Hannu Torvinen 5 C?mon Laukko/Ari Kela 6 Juan Pablo Point/Ari Moilanen 7 BWT Hellion/Esa Holopainen 8 Citrus T.T. Säädettävät . 050 5055335, Salo. Klapikone Hakki Pilke 1x37 vm.08, lähes käyttämätön. 045 1106695. Asiakkaan lukuun: Sampo-Rosenlew 2045 vm.-92, aj. + alv. 0400 801959. 2100 ?. Visku/Arto Hammar 10 Tähen Tuuri/Terho Rautiainen 1609 ?. ?. 0400-792268 Mepu M 205 K vaunukuivuri, esittelykäytössä ollut, 60 t kuppielevaatorilla sekä 400 kW uunilla. Yrma, Turku/Kimmo Raininko p. yht. 10.500 . 02 6374777 tai 0400 300290. -08 Jyrki Akkanen AGCO Suomi Oy Kaupinkatu 26 Kouvola P. Noud. 044 5876100. ?. ?. 64.000 ?, alv 0%. Ystävämme SH Pamu kuoli 24v. Etsimme SH ratsutammaa/ ruunaa lypsytilalle, tytöille ratsastukseen ja isännälle kalakaveriksi. Hyvä luonne ykkösasia. P. My Press/Seppo Markkula 3 Ganador/Hannu Torvinen 4 Red Diamond Via/Antti Teivainen 5 Icy Winds/Isto Kuisma 6 Arctic Hurricane/Mikko Niemistö 7 Time Iron/Ari Kela 8 Armchair Warriors* (US)/Roberto Vecchione 9 Callela Colibri/Ari Moilanen 10 Pio Patrik/Marko Heikari 11 Lightning McQueen/Kari Venäläinen 12 Valley Va Bene (SE)/Hannu Hietanen Valtra 6850 HT nettikone.com/1188305 VALMET 702, vm. lisäsiipiä Alajärvi p. 12,6a 13,4a 12,9a 10,5a 12,8a 13,0a 11,9a 12,7a 13,5a 13,1a 12,0a 11,8a 97 266 123 400 62 340 300 362 96 706 21 970 96 988 74 080 65 932 41 030 153 793 123 534 3/14,3a 4/17,7a 8/14,8a 2/12,3a 7/14,6a 1/13,3a 5/15,9a 4/14,3a 4/17,0a 1/13,1a 2/13,5a 1/18,0 7/14,2a 2/16,4a 4/16,1a 1/13,1a 5/12,8a 1/14,9a 2/14,4a 8/16,3 3/14,0a 5/13,1a 3/13,5a -a hpl 1/13,4a 8/15,5 2/14,9 1/10,5a 4/14,5a 5/13,0a 1/14,3a 4/15,3a 1/14,2a 2/16,7 9/12,0a 2/14,1a 4/12,6a 4/14,7a 1/14,9a 1/13,9a 5/13,8a 8/17,2a 3/15,1a 3/13,1a 4/15,5 5/14,8 6/14,6a 2/14,5a 4. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Ginger Belle (DE)/Risto Airaksinen 2 Nice Brozo (SE)/Kari Venäläinen 3 Tilde Småbo/Harri Koivunen 4 Beatasine/Juhani Tapani 5 Potenza OM* (IT)/Roberto Vecchione 6 Petitchanson Bigi* (IT)/Harri Rantanen 7 Dance Photo* (US)/Mika Forss 8 Zoogin?s Day/Pertti Puikkonen 9 Michelle Perry* (SE)/Tommi Kylliäinen 10 What is Love/Ari Moilanen 11 Alien Lady/Tuomas Korvenoja 12 Pandora Girl (SE)/Antti Teivainen 1609 ?. huom. 0400 132723. Sampo 2065 puimurin PYSTYTERÄ. ?. Lähtölaukan jälkeen Ari Moilasella tuskin on kanttia satsata tosissaan alkuun, eikä juoksun onnistumisesta ole tässä tilanteessa takeita. Mukana on muitakin nopeita ja kuntonsa todistaneita hevosia, joilla voi ajaa lyhyellä matkalla rohkeasti. Lämminveristen alemmat sarjat vaativat runsaamman rastituksen, sillä kysymysmerkkejä on juoksunkulusta alkaen. Avauspuolikkaan ratkaisut vaikuttavat suuresti loppuhetkienkin tapahtumiin. Vihjesysteemi: 1. alv. P. ?. P. Käteism. Paavo Lapin 11-vuotias ruuna on esiintynyt niin vakuuttavasti, että täydellä matkalla tappio olisi selvästi suurempi yllätys kuin voitto. 0500 269944, Jalasjärvi. Tela-alustainen Lännen T214BC vm. alv. Valtra T171 ADV OSTETAAN REHU- / RIISTAHERNETTÄ noin 20.000 kg. PIENETKIN ERÄT KIINNOSTAA. P
2,90 m. 300 ? Lame pyöröharava lev. Hyvä sijainti ja hyvät tuontantotilat. P. 0,6 ha rantatontti. ROVANIEMI Lakkapää Oy, puh. TURKU Turun Konekeskus Oy, puh. (02) 727 5600, YRMA puh. (02) 722 1133 . 040 900 9508. Tieverkosto vajavainen. Hintanäkemys 60 000 ?. Tarj. NIVALA YRMA, puh. klo 15 mennessä. Tuotteet saatavilla hyvin varustetuista rautakaupoista ja Meltex-myymälöistä. p. (03) 7554 700. HALSUA YRMA, puh. 230 ?/kpl Piensiemenkuivuri heinänsiemenelle ja kuminalle. 500 ? 2 kpl Mitas 14.5-20. 044 751 3585 . ISOJOKI Isojoen Maatalouspiste, puh. 0500 656 125 . 4.850? 580/70 R 38 (toin.95%) yht. (08)425 250 Rumpuputket PHWVDWLODW IL PUINTIA! www.grenenoramaa.fi Ahtaan tontin ja selvän säästön UUSIA EDULLISIA TRELLEBORG-RENKAITA Leikkuupuimurin Hinnat alv 0% Mepu 300 hl vaunukuivuri vm. -98 kuljetusvalm. H. Ei hoitamattomia uud. velvoitteita. klo 15 mennessä. HEINÄVESI Sarvikumpu Sulkavajärjen rannalla 8,0 ha metsätila, jossa 37 m2 hyväkuntoinen hirsimökki. KEMPELE PP-Traktori Oy, puh. 180 ?/kpl 1 kpl käyttämätön Belshina 22.0/70-20. 3.500? Hinnat sis.alv. 044 5182671 www. 040 900 9540 . 6.900 ? Schäffer 222 vm-05 15.500 ? Kuhn GA4121GM karhotin vm-05 ......... 0400 634322. yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy VOLVO V-70 Summum 2,4 D vm. 2010 aj. työsyvyys jopa 15 cm . / tarj. H. H. 220 ?. Haukka jauhosiilo jaloilla tilav. 040 1350115. MYÖS MUITA KONEITA JA LAITTEITA, SOITA JA KYSY! Maatalouskonekauppa Heikki Kuuskoski Puh. LAPPFJÄRD Rosenbacks Butik, tel. (02) 523 4400 . 0500 164290. Kaivukoneauto Sisu SM 300 8x2 vm. 0400 686050. Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 VILJALAPIO Kevyt, lasikuitu/muovi Lehtimitta 34 cm, kokonaispituus 114 cm 1710183605 17,- TARJOUS TILAATHAN SCHUMACHER TERÄPAKETIT HYVISSÄ AJOIN ENNEN PUINTIA! 12,- PUIMURIN SIVUTERÄ ZIEGLER Saatavana sähkö- tai hydraulikäyttöisenä 38501005 1875,Sähkökaapelisarja 38501050 110,Yleiskiinnike HELPOTA ÖLJYKASVIEN 38501750 409,- Uutuus! Jita Kombi Erillisviemäröinnin edelläkävijyyttä yhdessä paketissa. Umpisäiliön sisällä erillinen saostussäiliö harmaille vesille. H. OULU Lakkapää Oy, puh. Hp.18900 ?,Laadukas auto. 0500 671898.. OULAINEN Ojan Rauta Oy, puh. 9 400 m3, josta tukkia n. klo 15 mennessä. LEPPÄVIRTA Haapamäki 42,9 ha. Puustoa n. (peltoa 14 ha). Lypsykarjaa 36 + nuorkarja, ym. eläimiä. 200 ?. Rehuleikkuri Varmo. -12, tarpeettomana. Puh 0400 324929 Laitila. TRIMMERIPÄÄ ERASURE MINI -Yli 25 cm³, sopii 20 ja 25,4 mm akselille -Hydrauliletkulla 2990HPS310100 64,90 Letkupaketti 7 kpl 2990HPS310007 39,90 ELEVAATTORI -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN www.halikonkumipalvelu.fi Salaistentie 652, 24240 Salo p. P. Pori puh. As. Pajulampien rantaa n. Hakekattilan tieltä pois! 10000+alv. P. Tällä hetkellä lyhytaikaisessa vapaa-ajankäytössä. Pihapiirissä sauna, kellari, navetta sekä maatalouden tuotanto- ja varastorakennuksia. KANKAANPÄÄ Hydropojat Oy, puh. 02 7216666, fax. RAJAMÄKI Suomen Käyttökone Oy, puh. Metsät nuoria hoidettuja talousmetsiä. Vesi omasta lähteestä. 275 tkm 100% huoltohistoria, omasta ajosta, täysin kunnossa. H. 106 tkm, kats., 2 renk., tarpeettomana, 1250?. 7.8. 040 5739684. Kivijärvenyhteismet. huoltoauto. VW Polo Classic SDI. 2,80 m. 0440 850 875 . H. 050 5979450 Lammi. Kylmäilmapuhallin ø1 m, 7.5 kW moottori. H. 040 900 9527 . 300 ?. Joustoäes Antti Sampo 2,40 m. KOUVOLA YRMA, puh. 250 ?/kpl kotimainen, luotettava ja saat myös tulevaisuudessa korvaukset ympäristölakien muuttuessa Myös vanhempia ja erikoisimpia kokoja. Netissä melko kattava luettelo. Maailman johtavalta Yritysnumeroiden hinnat lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min Fiskars KH kyntöaurat 5x14-16 autom., hinattava. 4000 m2, jossa 50-luvun jälkipuolella valmist. (02) 469 3041 Puoleen hintaan rajoitetusti! ILMALÄMPÖPUMPPU Toshiban inverter teknologia. 399 ? (n. H. 1400 ?. 19.8. klo 15 mennessä. Tuupovaara. 150 ? Pyöröharava asiakkaalla YLÖ 320 AUTOTALLIOVIMYYNTI Tammimäenkatu 6, Raisio (Tulikivi-talo) puh. 500 ?. Antti kuivurin uuni. 4.500 ? Lely Rotonde 510 CD karhotin vm- 03 ........ 900 ?. Nostolaitejyrät työlev. SYSMÄ YRMA, puh. ripeä ajonopeus Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. 050 5828805. Esim. 0400 464065. RST-säiliö pystymalli jalustalla. 35 400 m3, heti hakattavissa n. 3 550 m3, josta heti hakattavissa n. H. läheisyydessä. 300 ?/kpl 2 kpl Danubiana 14.9 R38 H. 1998, RKP 3-aks. 130 ?/kpl 2 kpl 20x20 Continental. (016) 310 252. + alv. Puustoa n. 900 . H. 1350 m3. HUITTINEN Konehuolto Kaitanen Oy, puh. P. Miksi? Säästät aikaa ja rahaa! . 2 400 m3, heti hakattavissa n. 650 m3. sis. alkaen) Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Peruuntuneiden kauppojen takia Jolkkosen alkuperäiskarjatila jälleen myynnissä. Kaikki hinnat verollisia hintoja Rak. 020 743 9930. TORNIO Lakkapää Oy, puh. H. P. 020 743 9943, YRMA, puh. 1 100 m3. Hp. 050 411 2240, YRMA, puh. LAITILA YRMA, puh. 1 m3. kaiv. P. H. LOIMAA Loimihuolto Oy, puh. 250 ?. Sorminiittokone AROS. TENALA Frimans Diversehandel, tel. H. H. 0400 900 9541 . 1,90 m. 0440 850 893 . 26.900 ? Pöttinger 8600 + 306 perhos niittokone mattoperällä vm-07 Welger 235 Suomi paalain vm-04 ......... 041 4589118. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. 045 230 6869 . nopea asennus . 2.600? 600/65 R 28 yht. klo 15 mennessä. JOROINEN Kollinmäki 19,4 ha. -91. Katsastus voimassa 3/14 asti. 7.500. 7.8. 2 kpl 23.5-25 Brigdestone. PARKANO Sorvaamo Eero Aalto, puh. Kaikkiin puimurimalleihin. P. H. VÖRÅ Vörå Maskin och Traktor, tel. (06) 384 4600 . 0400 378722. Ford Sierra 2,0 IS 5D vm.-90 kats., varusteineen, toimii. Hp. EURA YRMA, (02) 865 1345 . Tarj. 2010 kuivattu 800 h. HÄRMÄNPELTO OY 06-4845175, www.harmanpelto.fi Audi A6 Avant 2.0 Tdi -09 aj. 10,2 m syvyydellä valitsemallasi pituudella Huom! Hinta sis. 040 7735670, Lapinjärvi. KATTAVA VALIKOIMA LAADUKASTA REXNORD RULLAKETJUA esim. H. -02, aj. 11/2 ?kerroksinen okt, n. Ilmansuunta lähes suoraan etelään. Ei rantarakennusoikeutta. Hintanäkemys 65 000 ?. Tarj. 450 ?. Nostolaitejyrä työlev. 0500 650 725. 044 799 7280. kasetti. (09) 276 4550 . P. 0440 512318. METSÄKIINTEISTÖ Sotkamossa. Hyvä sijainti tiestön ym. LAHTI MKH-Keskus Oy, puh. H. 7/13, soralava. P. (018) 230 22. H. 0400 446232. Pakettiauto Opel Vivaro 1.9 D, 5100 . 045 341 6990 (29.7. 4 400 m3, taimikoita hieman yli 1/3 pinta-alasta, rehevät maat; maatalousmaata n. Tarjoukset 7.8. 020 745 9704. 127 000 ?. P. 2 kpl 16.9R-24. P. molemmat tuloputket samassa kaivannossa säiliölle Kapasiteetti 750 l/vrk! 650/65 R 38 yht. /kpl ? Rengasliike Oy K. NÄRPES AB När-Power Oy, tel. 1300 ?. Fiskars KH kyntöaurat 3x14-16 autom. Kohteessa yht. 3 palstaa, joita tiet halkovat, 5 tilaa, yhteispinta-ala kiint.rek. H. 17500 ?, ei vaihtoa. P. 10 m³. 5.400? 480/70 R 30 yht. 020 4551 642. H. 1 100 m3. ympärystäyttöhiekan vähäinen tarve . Hyvät hoidetut talousmetsät. Tieverkosto tyydyttävässä kunnossa. Hepolammen rantaa n. H. -7216655 Seppo Mairinoja Konefarmi Kouvola p. 044 261 4602 . 0400 324929 Laitila. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Fiat Punto vm. järeä männikkö, jossa sekapuuna kauniita rauduskoivuja. Puustoa n. Mäntyvaltaiset metsät, koko tila khl 2 tai 3. -98, aj. n. 24.300 ? Welger 235 Profi paalain vm-08 .......... 7800 m3, heti hakattavissa n. takalasi, ylempi tummennettu joka sopii NH TL ja MF +60 sarjan malleihin 260082005316 115,95 Puimurien seulat. kehät, kiinnikkeet ja katto sekä seinäpellit. Perustukset, pystytys, puutavara ja ovet eivät sis. 12 500 m3. Polttoainejakajia huoltoasemakäytöstä. Myös vaihto. alv. MARIEHAMN Ab Lantbruk, tel. 650 ?. Joustoäes Potila lev. 3.200? 580/70 R 42 (toin.95%) yht. Asemakaavassa 2 kpl okt -tontteja. myynti@meltex.? Kuvassa lisävarusteita. TILAA KONEKATOS NYT, saat sen vielä syksyksi! Laadukkaat Tuhti-konekatokset NYT erikoishintaan! Edullista säilytystilaa! . 1 755 m3, erinomainen tiestö, hyvä arvokasvu tulevina vuosina. Hintanäkemys 65 000 ?, tarj. 2.000 ?) Tilausjärjestyksessä nopeimmille. Markkinoiden energiatehokkain! Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com Teräshallit, konekatokset, edullisesti suoraan valmistajalta. Raahen Teräsrakenne Oy p. Hintanäkemys 65 000 ?. Uusi. klo 15 mennessä. LEPPÄVIRTA Kohmansalo Kuolemanlahdella Suvaksella n. 700 ? 3 kpl Nokia GRS 17.5 R25. 850 ?) Kotiin, konttoriin, autotalliin 130 m2 asti. Huippu-uutuus! AURINKO- ILMALÄMPÖPUMPPU Ultimate Solar Inverter Kohteisiin 10-140 m2. Katso heti ja varaa omasi. 1. 198? (n. 1900 m3. käyt. Hp 50 000 ?. VARKAUS Turjanvirta 36,7 ha. 150 ?. Vihtori vaaka 300 kg. Hinnat 70000 . 03 3634008, 0400 625373. - kantoharat PUIMURIN RENKAAT 5 kpl Nokia 14.9-24. 1200 ?. Traktorimylly Haukka. 450 ?. Mylly Puukkojunkkari moottorilla. 0500-223053 Estre 185 lieriöniittokone, hp. 1.480 . Tieverkosto heikohko. Hintanäkemys 1 050 000 ?. Tarj. H. YLIVIESKA Ojan rauta Oy, puh. SALO Salon Maatalouspalvelu Oy, puh. 20 Perjantaina 12. + alv. Asko Arvo Oy, 0400 485516. www.peuraosa.com PURKUOSIA Mitsu Pajero -93, rek. Kauniissa hiekkaniemessä savonrannalla. + alv. KARVIA Rauta-maatalous Lastula , puh. 2 100 m3, heti hakattavissa n. varaosia. P. Tied. Toisessa Cat 950 vanne 12 pulttinen. PORI AGCO Suomi Oy, puh. 0400 365 521. 18900 ?,p. 0500 382 821 MEPU 500 kW kuivuriuuni + poltin, vm. Hp. LAPUA Lakeuden Kone- ja maataloustarvike, puh. (06) 433 6500. P. 0400-997188 Käyttökuntoinen Jaakko 180 kuivurinuuni Satakunnassa. Hp. 0400 445851. lähes kaikkiin merkkeihin. Kysy tarjous! Kiitos Farmarinäyttelyssä osastollamme vierailleille! HEINÄVESI Pilppa 65,4 ha määräala. Maapohjat reheviä, valtaosin lehtomaista tai tuoretta kangasta. (016) 332 0600. 2 ha, pihapiiri n. 10 ha. 040 900 9512 . Puusto n. (09) 239 8067. URJALA YRMA, puh. 0400 846680. Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 Sorayhdistelmä Sisu B14K, 6x4, vm. 040 8225879. KOHLINLAAKEREITA Volvo FM 8 x 2 vm. 470 m. Hp 155 000 ?. JOROINEN Kollinjoki 297,5 ha. Puustoa n. lukuun. Tarjous 29.500. Ei rantaa eikä hoitamattomia uudistamisvelvoitteita. Hintanäkemys 280 000 ?. (08) 430 311 ?ALAVUS Seinäjärven Rajala, puh. 0400 440 891. (03) 312 27600 . (03) 6533 946 . Loivalla kangasmaan rinnetontilla harvahko n. - 91, kantavuus 26 tn. Puh. TOIVALA LH-Osa Oy, puh. P. H. perävaunu autom. 450 ?. Joustoäes Kronos lev. 750 ?/kpl 2 kpl Goodyear 480/70 R38 H. 19.8. 7.8. (06) 2288 411. ankkurointi molemmille säiliöille samalla kertaa . 123 m2 (kuntotark.raportti), kunnostustarvetta (!). (08) 220 780. JOENSUU LH-Osa Oy, puh. 33.000 ? HETI SAATAVANA Muutama sarja Welger AP 41 männän ohjainpuita, poistohinta 150?/sarja. 87,2 ha. Hintanäkemys 375 000 ?, tarj. Pystykarsittuja metsiköitä n. 0400 534887 Salo Edullisia! P. 040 721 6399 . Koottava elementeistä 4x5. 0500 164290. - erilaisille liittimille ? Euroja omasta karjanlannasta ? Levitä karjanlanta tasaisesti nurmelle hyötykäyttöön ? Omalla Jeantil -vaunulla levität karjanlannan Sinulle sopivimpaan aikaan Lapiomuokkain IMANTS 45 DRH 290 SX-terät, 7 riviä. P. (06) 434 0064 . 300 ?. Lautasniittokone NOKKA lev. PÖYTYÄ Jarmo Lalli Oy, puh. IISALMI LH-Osa Oy, puh. 044 085 0872. 0400 732556. Tr. 3000 ?. 3.900 ? McHale F550 paalain vm-08 ......... 10 i KS Tuht 13,5 m x 10,2 m ,0 5 3 . 7 %) (alv 0 lut .ku +toim K-MAATALOUS YT KYSY N IA V MALLIO ERIKOIS ! A EHDOLL Tutustu sivuillamme: www.metsatilat.fi/jarvisuomi ALAVIESKA Auto- ja konekorjaamo Marjakangas Oy, puh. (02) 569 938, YRMA (02) 565 005 . 900 tkm kats. n. VIITASAARI Viita-Kone Oy, puh. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Kysy lisää 03 475 6100 Laitetaan yhdessä hommat putkeen! www.jita.fi Uutuus! Tutustu myös kompaktin kokoiseen, helposti asennettavaan Jita Harmaavesisuodattimeen, joka soveltuu sakokaivon jälkeisten jätevesien käsittelyyn. Sora-auto Sisu 8x2 vm. 020 7479 020. 3 m. Kohde myydään yhtenä kokonaisuutena, mutta osatarjouksetkin otetaan huomioon. PIEKSÄMÄKI Surnumäki metsäinen määräala, oma itsenäinen palsta, n. KUUSAMO Kuusamon Osuusmeijeri, puh. 2.8. 0400 355 303. 450 ?. Kverneland aurat 4x14 autom. P. 041 7102005, Helsinki. JCB 3C trakt. H. klo 15 mennessä. Eristetyt putket Jätevesijärjestelmät Petri Soikkeli 040 866 7508 (29.7.2013 alkaen) PIEKSÄMÄKI Vanaja metsämaata n. ja 150000 ?. HÄMEENLINNA YRMA, puh. 3.500?. P. 040 5472552. Kaksi metsäpalstaa: 10,5 ja 17 ha Lapinjärvellä. 2.8. P:050 5973 911. KARTANOTYYPPINEN LYPSYKARJATILA Haapavedellä, hyvällä paikalla, 40 lehmää, peltoa 84 ha. 040 5639496. LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. 0400 596423. MAATALOUSKONEITA P. 020 777 0010 . P. 900 m. Tieverkosto kunnossa. Hintanäkemys 155 000 ?. Tarj. P. Hp 105 000 ?. JOROINEN Kaitainen 39,4 ha. Maapohjat valtaosin lehtomaista tai tuoretta kangasta. Paussu 41120 Puuppola 014 3751719 ja 0400 241027 klo 9-17. KAUHAT HEFTATTUNA RENKAITA 4 kpl COUNTRY King Nokia 710/50 R26.5. 300 ? 1 kpl Nokia 14.00 R20. 1750 ?. Avosorminiittokone Wärtsilä. Pilpantie tilan läpi. Puustoa n. Tuhti konekatosten edullisuus suhteessa monipuolisiin käyttötarkoituksiin ja sen toimivuuteen on erinomainen! . KAUHAVA YRMA, puh. 230 tkm. H. Ranta hiekka/kivipohjainen ja nopeasti syvenevä. Tontti rajoittuu hyväkuntoiseen metsätiehen ja sähkölinja on tien vieressä. Metsästysoikeus 760 ha. 3,50 m. 0440 850 877. 250 ?. Kylvölannoitin Juko Optiser 2,5 m raskashinattava. (019) 476 780? RANUA Ranuan Meijeri, puh. 020 743 9960. 950 m3, heti hakattavissa 850 m3. 22,9 ha. käytetyt tubeless renkaat: 2 kpl 18.4R-38. 040 5061610. Puutavaraliike ja höyläämö EteläPohjanmaalla. klo 15.00 mennessä. JOROINEN Lahnalahti 18,9 ha. Puustoa n. 0400 516 274 . paalaimiin ja muihin korjuukoneisiin 80001911BX 3/4?, UUTUUS! 12B-1H, 80002517B 1?, 16B-1H, 80003220 1 1/4?, 20B-1, vahv. vahv. 36,30/m 69,60/m 75,60m MYÖS ASA STANDARDIN MUKAISET KETJUT TRAKTORIN HYTIN LASIT Todella kattava valikoima traktorin hytinlaseja ! Esim. H. 0400 668 624 TEHDASERIÄ VANERIA ERI LAATUJA, SUOJAPEITEKANGASTA RULLISSA EIKALA OY TUUSNIEMI p. 0400 200132, Satakunta. Palmse 15 tn maansiirtokärry vm. 0400 899 979. 82,8 ha, puusto n. 1,50 m. 0400 790698. SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Claas Liner 650 Twin karhotin vm-02 ......... 4800 m3 josta heti hakattavissa n. 040 707 8531. (08) 443 877 . Työkonerenkaat, tubeless: 2 kpl 20.525 Michelin. MIKKELI YRMA, puh. H. Järvimaisema luoteesta itään. putkirunko. hintaan. Tarjous voimassa 30.8.2013 saakka, toimitukset 16.9.31.12.2013. www.k-maatalous.fi Ari Sapattinen 0400 271 000 Savilahdenkatu 5?7, Mikkeli p. Puustoa n. Toisen palstan rannalla ls-alue. Osuus/kesämökki. SIBBO Paipis Centralbod, tel. 040 5458002. VAIHTOKONEET KOUVOLASTA Hanki sinäkin tasainen levitys . agri-broker.de KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. H. 100-v. 16.950 ? Welger RP 420 Master paalain vm-04 ........ 1,80 m. H. H. H. 250 . vuosi -09, 18 heht. 250 ?/kpl 2 kpl uudet Taurus levikepyörät 13.6/12-38. heinäkuuta 2013 TYÖKONEITA EDULLISESTI Suuri valikoima KÄYTETTYJÄ- ja halpoja uusia RENKAITA. Lantavaunut Murskaavaa ylivoimaa - kaikki kauhamallit - myös tilaajan mitoilla - liitinlevyt TBE-S 250 ammattilaisille -HTehokasHsilputusroottori -HKestävä,HlujaHrakenne -HHyväHulottuvuus -HNopeaHajettava -HLaukaisumekanismi Jeantil lantavaunujen suosio ei ole sattumaa! ? Ylivoimainen levitystarkkuus ? Pieni voimantarve ? Varaosapalvelu lähellä Sinua Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL www.kjellman.fi SoitaH0424720H600 VIELÄ MUUTAMA VAUNU HETI TOIMITUKSEEN Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Röberg Orginal Petkus lajittelija priörillä 10+10 seulaa, h. H. 200 ?. Kippaava peräkauha lev. Hlinna. Hp. 0400 809 0600, YRMA, puh. H. Kysy lisää p. 500 ?. Viljakaira 2 kpl. LEMPÄÄLÄ Farmilaite Oy, puh. KANNUS YRMA, puh. 200 ?. Ketjuharava Farendlöse 2 m. RAAHE Hakalan Konekliniikka Oy, puh. 150 ? 1 kpl Barum 18.00-25. kaivannon pieni koko ja syvyys (säiliön matala rakenne) . NURMIJÄRVI YRMA, puh. 0400 620 765. VIRRAT Virtain Konetarvike, puh. VÄÄKSY MKH-Keskus Oy, puh. 0400 164 715, YRMA puh. JYVÄSKYLÄ Jyväs-Maatalous Oy, puh. (02) 851 800
040 5218019. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden pumppujen jne. (sis.alv. Lisätied. mika.berg@lantec.fi 0400 856436 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Kuljetukset ja rahoitus. No mikäs, kyllähän sitä poikamies aina kortteerin löytää. . P. Tied. SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. Jaha, itse johtaja on poikennu iltasumpille. P. Nyt myös erä sisäeristykseen sopivaa sekundaelementtiä alk. Vastaat niinkun tosta korjaamopuolesta ja löpön jakelusta sillon kun mulla on muuta menoo. Minähän siitä nytkin vastaan. . Morjens ny! Hakkarainen katseli ovi-ikkunan takana loittonevaa haalarinselkämystä ja tuhahti: . A. P. Mitäpä sitä hämärässä hirvien keskellä ajelemaan, kun on hyvä kortteeri valmiina. . Priimaa ja 2-laatua edullisesti. 03 7775914, 0400 713905. VESIKASVIEN NIITTOA. Keräävä kone. Niin, olikos sinulla Kiiski tarkoitus yöpyäkin Tampereella? . pent. P. Susta tehdään, tota. Emä käyttövalio, isä ykköstä vaille käyttövalio. P. Jaa miten niin. Aktivoi tilauskaavake kohdasta: Tilauksen voi tehdä ensisijaisesti netissä. Herrat nyökkäilivät ystävällisen huolellisesti kaikille paikallaoleville. 0400 283808 Pudasjärvi. Pyreneittenkoiranpentuja rek. No kun yötä vasten liikenteeseen. . Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? PÖYRÖÖT . 044 2798455. BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. Teillä sitä vaan piisaa kiirutta, Turpeinen sanoi. . Tuliko muuta? . Ollaan menossa Tampereelle molemmat, mutta eihän sieltä saa yhtä hyvää kahvetta kuin Tuulian pannusta. . 040 4826341. Metsästykseen kettuver. Turpeinen oli sijoittunut niin, että saattoi seurailla Tuulian liikehdintää tiskin takana, eikä hän jäänyt ilman vastakaikua. 040 7323411 Kangasniemi. Kerro tapahtumasta SUOVILJELYSYHDISTYS Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Tohmajärvellä, Suotalolla keskiviikkona 31.7.2013 klo 16.00. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen käsiteltäviksi määräämät asiat. JOHTOKUNTA Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 Haetaan karjanhoitajaa Tila sijaitsee Nurmossa, 10 km Seinäjoen keskustasta. Tilalla on kolmen lypsyrobotin nykyaikainen pihatto. Sinulta odotetaan - ahkeraa ja itsenäistä työotetta - oppimishalukkuutta - maatalouden työkokemusta tai koulutusta 1,90 ?/min+pvm. Fia. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Heikki Luoma Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Tied. viljan tai lietteen säilytykseen. alv. Sopiiko, että istutaan samaan pöytään? Hakkarainen veti lupaa odottamatta tuolin loitommas ja levittäytyi pöydän ääreen. PL 359, 00121 Hki. Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. Ari Teppo, Nurmonjoentie 65, 60550 Nurmo tai ari.teppo@jippii.fi. Annan mielelläni lisätietoa tehtävästä puh. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. (sis.alv. MARK TRAIL EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. Hinnat sisältävät alv:n. Luovutus viikolla 33. P. 020 7639640 www.metehe.fi Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Erä erikoisvahvoja 9 ja 13,5 m merikontteja, esim. Mikäs musta tehdään. Mahoton mies tekemään töitä toi Valtsu. Hakkaraisen ilme vääntyi happamaksi: . Lisät: projektipäällikkö ossi.sippola@ekokem.fi 050-589 5107 PYÖRÄALUSTAISEN / TELAKONEEN KULJETTAJA JA PERÄMIES (käsimies) saa paikan. Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. 10 e/m². 0400 251546. Sisältää pääsyn kivimeijeriin. Tervetuloa! www.makilantraktorimuseo.fi fi www.sso-rmp. METSÄSTÄJÄT ! Nyt ketulle ja jänikselle kyytiä. Tee tilaus netissä. Olisko V. Joo, joo, Valtsu, mitäs tykkäät jos sinusta rykästään meille korjaamoja jakelupäällikkö. 050 5498200. Newfoundlandinkoiran pentuja. P. 08-3113133, 040 5085833. Haetaan KARJANHOITAJAA lypsy-/robottilalle Saarijärvelle. P. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. 0400 201810. KALANRUOTOLYPSYASEMA Westfalia 2x7 purettuna. P. (sis. 0700-9-4466 N.N. heinäkuuta 2013 Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. 2.4 i: käyttövalio, e: VOI2. www.spinone.fi P. Tartteekin mennä kohta, runnataan Valtsun kanssa tilaa nosturille. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa 136 Kello näytti vartin yli kahtakymmentä. Rekisteröityjä ja sirutettuja. Samalla hetkellä kun Turpeisellakin alkoi raksuttaa ja raksutus näkyä korvien punoituksena, astui Hakkarainen baariin Kiiski kannoillaan. JT 04600 MLÄ. Sinulle tarjotaan - kevyehkön työn nykyaikaisessa robottipihatossa - säännöllisen ja yhtäjaksoisen työajan 7,5 h/pv Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. 044 5946697 Kuopio. OL´ HOLLIL LA 20.7.2013 klo 10-17 Mäkilän TRAKTORIMUSEOLLA Somerolla Käriläntie 10, 31530 Pyöli PÄÄJUHLA klo 12 Linnustukseen spinone synt. He olivat raivanneet Valtsun kanssa korjaamon rasvamontun ympäristöä vapaaksi, sillä kohtapuolin piti tuleman uusi nosturi. navetta, pihatto, halli (lämmin) noin 500-700 m², hinta 12400 ?. 040 7774457. P. 050 5185122. NOSTO-OVET asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Villaelementtejä. Emällä Sertti ja avoimen 1. P. Sanon, että Turpeinen. Turpeisella ei sytyttänyt, mutta Tuulia heitti Valtsua sokeripalasella. Tämä nappasi huolettoman kopin ja pisti suuhunsa. Yhteisten asioiden vuoksi täytyy jaksaa. . Pari rekkamiehen näköistä karpaasia oli poistunut juuri heidän tullessaan. Venäjänajokoirapennut luovutus VK 30. P. Ei muuta, kiitos. Tilaa heti, niin varmistat noudon vielä kesän 2013 kuluessa. Juu, juu, mutta pannaan oikein nimitys pitäjänlehteen. Mulla sitä on aina vaan toi oma lehmä ojassa. Taitaa vaatia kaks riviä. laumanvartija varattavissa luov. HELGE . rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. Turpeinen. . PL107 Hki52. Vapaamuotoiset hakemukset tulee jättää 26.07.2013 mennessä os. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. 045 1330756. AB-hiehoja siemennysikäisiä. P. Kympin rivi-ilmotus, vai? . jauheina ja rouheina ? ? Saatavilla myös luomuna! Lindfors Foods Oy puh. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Työt pääkaupunkiseudulla. Seulaverkko 3.100 cm x 2.80 cm. Paksuus 4mm, silmäkoko 30 x 30 mm Askola p. 02 5391639. Hakekatu 5, 70800 KUOPIO Käämityö 0400 173 120 www.kaamityo.. MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU maksaa edelleen vain 85 ?/ tonni + alv. Sanos Valtsu mikä tosta Tuuliasta tehdään? . Kiiski istuutui varovaisemmin, mutta otti kuitenkin ystävällistä katsekontaktia sekä Valtsuun että Turpeiseen. Virpiä ei enää näkynyt pihassa, eikä retkipyörääkään. 9. Turpeinen ja Valtsu istuivat kahvitauolla Tuulian baarissa. P. Pauli Antero tunsi lähes sulavansa puoleensa heitetyistä lempeistä katseista, mutta oli hänellä hiki jo ennestäänkin. Rakenna esim. Turpeisen korjaamoja jakeluvastaavaksi nimitetty autonasentaja Valtsu Ookkerlund?» . ja til. p. Kokemus maidontuotannosta välttämätön. Ookkerlund vakuuttavampi? . »Asennusyritys P. Tuulia kysyi ja katsoi Turpeista iloaan pidätellen. . 23%) Siporex-halli purettuna. 23%) 11 kW moottori 480. vko 30. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Mitä? . 0400 660 991 info@lindforsfoods.com www.lindforsfoods.com PUNA-APILA kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. Karjalankarhukoiran kohta luovutusikäisiä pentuja. Ei mikään käsinveivattava kippi-ihme vaan hydraulinen peli, joka toimisi nappia painamalla. Turpeinen tunsi olevansa elämänsä vedossa ja se näkyi, mutta Valtsu piti fiilikset omina tietoinaan. . 0400 516234 / Paulus. NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. 2?/min+pvm. ilmoituksella. p. Kiitos. 21 Perjantaina 12. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 045 2308270. KARJANHOITAJAN äitiysloman sijaisuus robottipihatossa EteläKarjalassa. Mitähän se tuokin tarkoitti. jatkuu. Hän laskeutui portaat tukevin askelin, kävi hakemassa huoneestaan asiakirjasalkun ja paremman takkinsa ja kiirehti autolleen. paitti jos lyhentelis. Hakkarainen kysäisi. . 23%) 2,2 kW moottori 190 . Pl 107 Hki52 Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. VIIVI JA WAGNER . 040 5039825, Kemijärvi. VAIHTOLAVAKARJAKORI vaijeri/ koukku, alumiini/rosteri, 250x860, hissi omalla hydrauliikalla, VAK. P. Hakkarainen veti kookkaan lompsan povestaan uhoten: . 0400 231437, Rääkkylä. mehuna kokonaisina marjoina . PL107 Hki52 Naapurin Belaruksen Junkkariohjaamo vaihdetaan Nuffin PM4petroolimottiin tai kanoottiin. Kaupat Kiuruveellä 25.-27.7 www.viljo.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Valtsu löi lakin päähänsä ja poistui istunnosta. 0400 456182. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. VÄINÄMÖINEN . Pikkukupit kahveeta, minä maksan. Minun hommissa se oli kyllä lievästi sanottuna melko loivaliikkeinen mies. . Ihmisen tarttee saara vastuuta, se se pistää yrittään. 050 4100072. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. Mitäs sanot? . Isä käyttö- ja muotovalio. korjaus ja käämitys: 1,5 kW moottori 150. 040 5969868, Vaala. Myydään Suomenajokoiran narttu- pentuja. 0400 565 366, 045 859 3201 PAJUREEN SYNTY DVD-FILMI Reen nikkarointi perinteisin menetelmin ja työkaluin. Netissä myös lisää ohjeita. www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 10.4. Hakkarainen hörppäsi kulauksen ja näytti muistavan jotain tärkeää: . 040 5494846. Vain metsästäjille. Myydään TYRNIÄ tukkuerissä Juhlapuhe maa- ja metsätalousministeri JARI KOSKINEN 10 Liput ? lapset ilmaiseksi Karjalankarhukoiran pentuja, synt. Puolelta oli oltava Kiisken kanssa sovitussa paikassa. suomenajok./amerikankettuk. OUTO VALO . Tä
Niitä ei voi enää torjua. Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on vahvojen kasvustojen vuoksi paikoin suuri. Talvituhoista kärsineiden kasvustojen uudet versot voivat nyt olla terveempiä kuin edellisenä vuonna. Vihannespunkki voi avomaallakin vielä helteisen sään vaikutuksesta lisääntyä haitallisesti, etenkin jos pyretroidivalmisteita on käytetty tuholaisten torjuntaan. Kausihuoneissa biologisella torjunnalla petopunkkien avulla voidaan pitää vihannespunkki kurissa. Myös vatunäkämäpunkkiin petopunkit vaikuttavat ainakin jossain määrin. AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Valkuaiskasvit Hernekääriäisen lento alkaa jo hiipua Etelä-Suomessa. Valmisteiden varoaika on 35 vuorokautta. Hyväkuntoisessa kasvustossa ylälehtien ja tähkän suojaaminen on ajankohtaista ja merkittävä turva sadon muodostukselle. Jos tähkän tai röyhyn esiin tullessa on ollut sateista, riski Fusarium-sienten aiheuttamille punahomeille on suurempi kuin poutasäässä. Ensimmäiset oireet näkyvät tähkässä jyvän värimuutoksena rusehtavaksi. Auran jälkeen kaivuri tasoittaa kaivumaat ojan penkkaan ja esiin nousseet kivet painetaan tienpuoleiseen penkkaan. Rosenqvistin mukaan elykeskus toimittamissa tiedoissa näkyvät tienpitoon liittyvät esteet kuten tien alittavat rumpuputket, mutta ei esimerkiksi ojan luiskassa olevia salaojakaivoja, jotka ovat maanomistajan vastuulla. Valtio on muutaman vuoden ajan pakkolunastanut maanteiden varresta maata ja leventänyt tieuraa niin, että vähintään metri maata pellon puolella kuuluu Vadelma Vadelman sadonkorjuun yhteydessä tarkkaillaan vattukuoriaisen vioituksia ja arvioidaan näin kuoriaistarkkailun (valkoansat) toimivuutta ja torjunnan tehoa. Lounais-Hämeen havaintojen mukaan vattukuoriaista on ansoissa ja kasvustossa esiintynyt vain vähän. Vatunäkämäpunkin ja sen yhteydessä esiintyvän vadelman lehtiläiskäviruksen vioitusoireita esiintyy Glen Amplen lisäksi myös muun muassa Ottawalla. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, kello 21?6. Hernekirvaa esiintyy paikoin, ja lämpimässä se lisääntyy nopeasti. Pahkahomeriskiä lisää taudin esiintyminen lohkolla tai sen lähietäisyydellä jonakin neljästä edellisestä kesästä. Näppärällä kuormaajalla pääsee liikkumaan ahtaissa tiloissa ja korvaamaan raskasta käsityötä. Näihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi. Tähkä-ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Päivälämpötila on 18?25, Lapissa 12?20 asteen välillä. Myös salaojituksia ja kaivoja on tärveltynyt, kertoo maanomistaja Juha Kyrö Orimattilasta. Maanteiden kunnossapitoa Päijät-Hämeessä urakoiva NCC on ottanut käyttöön auraavan kaluston, kun se kunnostaa sorateiden ojia. Kemiallinen torjunta on tarpeen, jos oireilevia kasveja esiintyy laajemmin kuin pieninä pesäkkeinä. Vain mielikuvitus on rajana mitä Avantilla voi tehdä! www.avant.fi. Ensimmäiset vioitukset omenalla ovat nähtävissä heinäkuun alusta alkaen. Hedelmäpuupunkki ja omenankellastajapunkki lisääntyvät nopeasti lämpimän sään vallitessa. Kirvat tulee torjuttua mahdollisen hernekääriäistorjunnan yhteydessä, jolloin erillinen torjunta ei välttämättä ole tarpeen. Alue laajenee ja vähitellen siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla varoajat huomioiden. Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. Sateet jäänevät kuitenkin vähäisiksi. Farmaritarjoukset Vasikkaliivi 49,Karjaharja 2095,Te r v e t u l o a F a r m a r i i n ! Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi KASVUKAUSI Ilmatieteen laitoksen Viljat Hukkakauran röyhyt ovat nousseet viljakasvustojen ylle ja ensimmäiset siemenet ovat itämiskykyisiä. Herukansilmukoin esiintymisen seurantaa feromonipyydyksillä jatketaan, pyydyksiin tulee myös isompia ruostekääriäisiä, joiden toukat vioittavat lehtiä loppukesällä. Herukanvarsisääsken vioittamia, lakastuvia oksia voi poistaa ja hävittää toukkineen. Kaali Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan pikkukaalikärpänen aloittelee toista lentoaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa. Porkkana Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan porkkanakärpänen aloittelee vähitellen toista lentoaan Kaakkois-Suomessa. Lämpösumma Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 9. Tiheissä kevätvehnäkasvustoissa esiintyy härmää. Lohkoilla, joilla kasvitautitorjuntaa ei ole vielä tehty tai se on tehty rikkakasviruiskutuksen yhteydessä, on havaintojen tekeminen nyt ajankohtaista. Sen sisällä pysytään, Rosenqvist sanoo. Maanomistajan kuuluu merkitä tiealueella olevat kohteet niin, että ne voidaan havaita tietä kunnostettaessa. Kyrön mukaan elykeskus tai urakoitsija ei ole tiedottanut tieojien kunnostamisesta, jolloin kohteet olisi voinut käydä merkitsemässä. Maanomistajat ja NCC neuvottelivat asiasta torstaina, jolloin sovittiin, että auran esiin nostamat kivet kuopataan tienpuoleiseen luiskaan. Varsinkin kosteissa oloissa pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret lakoontuvat ja mätänevät helposti. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Avant kuormaajalla on paljon töitä myös kasvinviljelytiloilla. Punkin vioittamat kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa on havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Nyt on kiire tehdä ensimmäinen hukkakaurankitkentäkierros ja myös tarkastaa hukkakaurantorjuntakäsittelyjen teho. Ohran verkkolaikku on edennyt voimakkaasti vähäsateisillakin alueilla. Kaalikoin torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla varoajat huomioiden kukinnan jälkeen, jos litujen vioitusriski on suuri. Maanomistajat ovat tyytymättömiä, kun ojan varten saattaa jäädä kaivutavan takia palle, joka haittaa viljelyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin sääski kuutta tähkää kohti, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä sääski kolmea tähkää kohti. Etelä-Suomessa esiintyy syysviljoissa ruosteita, joiden siirtyminen kevätviljoihin voi poutasäässä olla hyvin nopeaa. Kemiallinen torjunta on mahdollista tähkälletulon alkuvaiheeseen ja punahometorjunnassa kukinnan alkuun saakka. Tähkälletulovaiheessa tehty tautitorjunta suojaa kevätvehnän ruostetartunnalta. aikaan ensimmäisten terälehtien varistessa. vuorokautta niin kauan kuin perunan kasvu on nopeaa. Kumina Pahkahomeen oireet kuminassa alkavat näkyä. Kirvatorjunnan kynnysarvo ylitetään, jos kirvoja on kukinnan aikana 10 prosentissa versoja ja keskimäärin 5?10 kirvaa saastunutta versoa kohti. Rehevissä härkäpapukasvustoissa esiintyy suklaalaikkua. Mikäli oireita esiintyy ja kasvusto on hyväkuntoinen voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla. punkkien leviämistä kasvustossa. Ennakoiva biologinen torjunta petopunkkien avulla on paikallaan jos oireita ei vielä näy. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä. Omena Omenakääriäisen munintalento on mantereella ohi ja toukkien alkuvioituksia on nähtävissä. Myös pikkuhedelmäkääriäisen vioitusta voi esiintyä. Sateisilla seuduilla sopiva ruttoruiskutusten uusintaväli on noin 7 Mansikka Mansikan sadonkorjuun lopulla tarkkaillaan kasvustosta mansikkapunkin vioitusoireita. Etenkin nuorilla istutuksilla on kannattavaa torjua mansikkapunkki tehokkaasti jo ennen Made in Finland Herukka Herukoilla pysyvästi elävät lehtikirvat, etenkin ojukkakirva mustaherukalla ja karviaiskirva karviaisella ja herukoilla ovat hyötyneet lämpimästä kasvukaudesta. Karviaispistiäisten toisen sukupolven toukkia esiintyy nyt lehtiä syömässä. heinäkuuta Jokioisilla 704 päiväastetta. MTT Kasvinsuojelupalvelu www.mtt.fi/kasper Joka tilan yleiskone Valintakone Tieojaa kaivettiin juhannuksen jälkeen Orimattilassa. myös tiehen. Ruttoruiskutuksista on syytä huolehtia. Paras sääskien havainnointija torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Viljojen tähkissä ja röyhyissä voi paikoin esiintyä viljakirvoja. Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys on yli kymmenen kirvaa kortta kohti, ja kemiallinen torjunta on erittäin harvoin tarpeen. Öljykasvit Kaalikoin ja puiden perhostoukkien tarkkailu öljykasveilla on edelleen ajankohtaista. Lähipäivinä sää on etelässä poutaista ja aurinkoista mutta lauantaina paikallisia sateita tulee jo pohjoisessa. Suuren nostovoiman ansiosta Avantilla pystyy käsittelemään myös raskaita taakkoja, kuten suursäkkejä ja jopa yli 1000 kg:n kuormalavoja. Myös kivien keräyksessä ja rakennustyömailla Avant on oiva apuri. Menetelmä on ikivanha, mutta on ollut poissa käytöstä vuosikymmeniä. Auraus soveltuu tietynlaisiin kohteisiin ja on nopea ja taloudellinen, toteaa työmaapäällikkö Jari Rosenqvist NCC:ltä. HEINÄKUUTA 2013 Syysvehnät ruosteessa VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ MARJA JALLI Kasvitautien riski on pysynyt suurena. Sateen ja poudan vaihtelu on nostattanut rehevissä viljakasvustoissa lehtilaikkutaudit ylöspäin, alttiissa lajikkeissa jopa lippulehdelle ja tähkään asti. Sää lämpenee vähän KOSTEUSTILANNE SÄÄ EILEN SUOMEN YLLÄ OLEVA korkeapaine väistyy viikonlopun aikana itään ja sää muuttuu epävakaiseksi. Pellon puolella ne saattaisivat haitata viljelyä, Kyrö sanoo. Kun tiealueen levennyksestä ja pakkolunastuksesta kerrottiin, elykeskuksen edustajat lupasivat, ettei lunastus vaikuta millään tavalla viljelyyn, Kyrö sanoo. VEIKKO NIITTYMAA Uutuus Avant 640 Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Torjuntavaiheessa pahkahomeen oireet eivät vielä ole nähtävissä. Pahkahomeen torjunta on vielä mahdollista myöhemmin kylvetyissä kasvustoissa. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Torjunta tehdään täyden kukinnan Tieojien kaivusta närää Orimattilassa Maanteiden ojien kunnostuksesta on närää Orimattilassa. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 12. Kaalikoin torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti. Liduissa on paikoin havaittu litusääsken ja rapsikärsäkkään toukkia. Yön alin lämpötila on aluksi 4?10 asteen välillä, viikonlopusta alkaen pääosin 10?15 asteen välillä. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ ON maan eteläosassa 0?2 milliä, maan keski- ja pohjoisosassa 2?10 milliä. Pohjois-Lapissa ja Kainuussa voi sataa runsaammin. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää jatkuu melko lämpimänä mutta epävakaisena. Raakileiden vioitusriskin vuoksi öljypitoisten ruiskutteiden käyttöä on vältettävä etenkin helteisen sään vallitessa. Jos lehdissä on rupilaikkuja, torjunta on tarpeen kosteissa oloissa. Peruna Perunaruttoa on havaittu yksittäisillä ruiskuttamattomilla perunapelloilla eri puolella Suomea. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Pihlajanmarjakoin lento on myös pääosin ohi, muninta on pysynyt pihlajilla siellä, missä pihlaja marjoo kohtalaisesti tai runsaasti. Lisäksi kuminassa voi olla versolaikkua, joka on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa. Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa oletettua vähemmän. Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin NRO 80 . Viikon vaihtuessa sadekuurojen todennäköisyys kasvaa myös etelässä. VIIKONLOPPUNA SÄÄ LÄMPENEE hieman koko maassa. Vanhemmissa kasvustoissa mansikkapunkin runsas vioitus on hyvä syy uudistaa lohko. Syysvehnässä esiintyy runsaasti ruskearuostetta