Suurimmat
haitat tulisivat hiilidioksidipäästöistä.
?Vaikka kuinka ottaa haittoja
huomioon, kaivostoiminta on erittäin kannattavaa. PERUSTETTU 1916 . Sivu 10
Tutustu
kestotilaajan
etuihin:
Kuriton
käsi. Esimerkiksi Talvivaarassa
kustannus nousisi 620 miljoonaan
euroon 47 vuodessa. SYYSKUUTA 2014 |
75
www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 106 . Sotkamossa ja Kolarissa vastustajia
on noin neljäsosa.
Sivu 5
Siikalatvan Kestilässä asuva Tuukka Tervonen haluaa asua maaseudulla
myös tulevaisuudessa.
Nuorten unelma:
Talo maaseudulla
Sivu 8
PENTTI VÄNSKÄ
Kylä elää koulustaan
Pieksämäen Peiposjärvellä koulusta
on tullut elinkaarikeskus, jota
kehitetään yhteisvoimin. IRTONUMERO 1,50 e
Ruokakäyttöön päätyi
75 miljoonaa kiloa kauraa
viime satovuonna. Matkailijamäärä voi puolittua, jos kaivos
perustetaan.
Matkailijakyselyn mukaan maisema menisi lopullisesti pilalle,
jos kaivos rakennetaan.
Kuusamossa puolet matkailuyrittäjistä vastustaa kaivosta. Rehun hinnan
voi sopia kuukausia ennen
toimitusta Hankkijan uudessa
termiinimallissa. Taiteilija
maaseuduntulevaisuus.fi
Kalervo Palsasta
tehty elokuva
on sekopäinen
seikkailu.
Sivu 20
Sivu 6
Ruotsin vaalitulos voi merkitä
heikkoa kruunua ja vaikeuksia
Suomelle.
Vaalitulos
voi heijastua
Suomeen Sivu 7
Sivu 3
Aleksi
Puustinen
on jakkarassaan
hyödyntänyt
vanhoja
skeittilautoja.. Sivu 9
Vaikea palapeli.
EU:n päätöksenteko
metsäasioissa on
pirstaleinen. Sivu 12
Monet pakkaukset ovat hankalia
nivelreumaa sairastaville
henkilöille, lapsille ja vanhuksille.
Palkittu
pakkaus on
helppo avata
Hyvä pakkaus on helppo avata
ilman veistä, saksia ja hampaita.
Esimerkiksi kelpaa Atrian uusittu
leikkelepakkaus, jolle Lihastautiliitto on myöntänyt kunniamaininnan.
Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista
kärsii Reumaliiton arvion mukaan käden huonosta toimintakyvystä. Taavi Valtonen,
Elina Leikas, Jaana Huttunen
ja Kaisa Kauranen aloittivat
syyslukukauden innoissaan. Vuoden toisella
neljänneksellä myönnettiin
lainoja 9 prosenttia
vuodentakaista enemmän.
Hinnat kiinni. Sivu 20
Kaivosten palkkahyöty
ylittää matkailun tappiot
PEKKA FALI
PTT laski kaivostoiminnan vaikutuksia aluetaloudelle
Kaivos voi hyödyttää aluetaloutta
miljardeilla euroilla, jos se toimii
kymmeniä vuosia, Pellervon Ta
loustutkimus PTT laskee.
Talvivaara tuo sen 47 toimintavuoden aikana noin 4,9 miljardia
euroa enemmän palkkahyötyä
kuin mitä paikkakunnan matkailuala menettää.
Kolariin suunniteltavan Hannukaisen kaivoksen tuotto olisi
14 vuoden aikana 507 miljoonaa
euroa.
PTT laski myös ympäristöhaittoja. Joukkoon kuuluu kasvavassa määrin vanhuksia.
?Hyvä pakkaus helpottaa kaikkien arkea?, Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth sanoo.
Sivu 11
VIIKONVAIHDE
Sivut 11?15
Tuoli on
tupakkaa
vaarallisempi
Sivu 14
Kasvien
tuhoriskit
laskettavissa
Suomessa kehitetty malli arvioi
kasvintuhoojien riskiä.
Mallin tuottaman tiedon avulla
voidaan vaikuttaa parhaillaan uudistettavaan kasvinterveyttä koskevaan EU-lainsäädäntöön.
?Mikäli haluamme saada läpi
vaatimuksiamme, perusteluna pitää olla tieteellistä tietoa?, sanoo
Eviran osastonjohtaja Pia Mäkelä.
Aiemmin Suomi on saanut ehtojaan läpi muun muassa salmonellan valvonnassa.
Sivu 9
LIEVEN CREEMERS/EU
Irlantilainen Phil Hogan on uusi
maatalouskomissaari.
Irlanti sai
maatalouden
EU-salkun Sivu 3
Kuntaliitosaalto jää
näkemättä
PS hylkäisi
jätevesiasetuksen
Vanhasta
syntyy
uusi tuote
Vireillä olevat kuntaliitosselvitykset eivät johda liitosaaltoon,
arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski.
?Hallituksella pitäisi olla selvempi visio, mihin kuntasektorilla ollaan menossa.?
Selvityksiä on tekeillä 38 ja niissä on mukana 180 kuntaa.
Kunta hakee kumppania, mikäli sisäiset paineet ovat kovat ja
talous heikko, Koski kertoo.
Perussuomalaiset vaatii puolueetonta laatuarviota myytävistä
haja-asutusalueiden jätevesisuodattimista.
Lisäksi puolue säätäisi jätevesi
asetuksen kokonaan uudelleen.
Puoluesihteeri Riikka SlungaPoutsalo odottaa, että Suomen
ympäristökeskus ja ympäristöministeriö julkistavat tehdyt yrityskohtaiset CE-testit maasuo
dattimista.
Vanha, alkuperäisestä käytöstä
poistettu materiaali ei ole roskaa,
vaan sen voi hyödyntää moneen
uuteen tuotteeseen.
Habitare-messuilla on uusien
sisustustuotteiden rinnalla tänäkin vuonna trash-osasto, josta
voi käydä katsomassa vinkkejä
omaan ?jätemuotoiluun?.
Esimerkiksi pienille muoviesineille on löytynyt uusi käyttö lampunvarjostimissa tai jätelaudoille
istuimissa. Hyötyjen suhde
haittoihin on noin kahdeksan suhde yhteen?, PTT:n toimitusjohtaja
Pasi Holm summaa kaivosalaa.
Kuusamoon suunnitellun Juo-
Palkat kaivoksen toiminta-aikana
Miljoonaa euroa
Lähde: PTT
+4 967 +4 920
Matkailualan palkkatulot
Kaivoksen palkkatulot
Nettovaikutus
14 vuotta
10 vuotta
+97
+513 +507
47 vuotta
+14
?6
?83
Kolari: Hannukainen, Ylläs Kuusamo: Juomasuo, Ruka
?47
Sotkamo: Talvivaara, Vuokatti
masuon kaivoksen palkkahyöty
ei kuitenkaan ylittäisi matkailun
kärsimiä tappioita. Takasivu
PÄÄKIRJOITUS Osa komissaareista jää salkutta
YLIÖ Luottamus hevostalouteen on palautettava
KOLUMNI Kriisitilanteessa päähineellä on väliä
www.maaseuduntulevaisuus.fi Riittävätkö poliisit?
93
mrd e
85
mrd e
A
T TO
LU O
3
902
1 58
12 8
A
1 34
T T IL
525
KO R
NE
AAR
kesäkuu
2013
kesäkuu
2014
Luottoa löytyy. PERJANTAINA 12
Jyrki Kataisen (kok.) ja
Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus
kiinnitti huomiota kaupan keskittymiseen. Tämä muutos voidaan katsoa markkinointitoimenpiteeksi tämän päivän peleistä kiinnostuneille ihmisille.
Kivijalkamyynnin parantamiseksi vaaditaan entistä helpompi tuote uusasiakkaille ja
samanaikaisesti asiamiespisteiden määrän raakaa karsimista jäljelle jäävien pisteiden
yrittäjien menestyksen turvaamiseksi.
Myös asiamiespalkkioita tulee
tarkastaa ns. inflaatiomuutosta, eivät tehdyt resurssoinnit/investoinnit ole millään
muotoa tuottaneet siten kuin
niiden pitäisi. Naisia komissaareista on yhdeksän.
Suurin muutos edelliseen komissioon
verrattuna on, ettei kaikille komissaareille
löytynyt omaa salkkua.
Salkuttomat komissaarit ovat komission
varapuheenjohtajia. Eri asia
on, miten Katainen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi tulevan talouskomissaarin, ranskalaisen Pierre Moscovicin tekemisiin. syyskuuta 2014
Päätoimittaja
Lauri Kontro
Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . pienien häntärahojen leikkaukset.
Näillä toimenpiteillä negatiivinen mieliala saadaan pysäytettyä, palkintoja korotettua
sekä rakenteiden murtuminen
estetään. Osakeyhtiön
palkkakustannukset ovat nousseet tasaisesti jo pidemmän aikaa selvästi inflaatiota tai yleistä palkkakehitystä kovempaa
vauhtia.
Lehden teossa voi hyödyntää
lukuisia alalla toimivia freelancereita, jotka tekevät paikallisesti artikkeleita minimaalisin kustannuksin, joten
tehostusmahdollisuuksia on
olemassa.
Suomalainen
hevosmiestaito
ei ole kadonnut.
Fintoton otettava
pää pois pensaasta
Fintoto Oy:n toiminnan onnistuminen on lukujen valossa
erittäin merkittävässä roolissa
koko alan kannalta. Yhtenäisyyttä koettelee myös Britannia, joka on
uhkailut EU:sta eroamisella. Kaikki ovat
olleet yksimielisiä tavoitteista, nyt kaivataan
myös päätöksiä.
Päivän kuva -ehdotuksia
voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen
lukijankuva@
maaseuduntulevaisuus.fi.
Julkaistuista kuvista
maksetaan palkkio.
LEHTIKATSAUS
Hatut ja myssyt
1730-luvulla Ruotsissa muotoutuneen
myssypuolueen vahva mies.
Myssyjen politiikan ytimessä oli rauhanomaisuuden ja varovaisuuden korostaminen Ruotsin kuningaskunnan, jonka maakunta Suomi tuolloin oli, Venäjä-suhteissa.
Myssyjen vastavoimana olivat riuskempia ulkopoliittisia otteita vaatineet hatut.
Hattupuolueen mielestä Hornin edustama
ulkopolitiikka oli saamatonta ja torkkuvaa,
josta johdettiinkin termi ?yömyssy?.
Hatut ja myssyt eivät olleet puolueita
sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan
pikemminkin löyhiä yhteenliittymiä, jotka
kokosivat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen.
1730-luvun lopulla hatut onnistuivat
syrjäyttämään myssyt vallasta. Varapuheenjohtajat tulevatkin pienistä jäsenmaista. Suomen lisäksi uuteen tehtävään esitetään Latvian,
Slovenian, Viron ja Bulgarian komissaareja.
Hollannin komissaarista Frans Timmermannista tulee ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Jyrki Kataisesta (kok.) on tulossa yksi
Euroopan komission varapuheenjohtajista.
Ruotsi ja Tanska saivat painavat salkut.
Nykyisestä ruotsalaisesta sisämarkkinakomissaarista Cecilia Malmströmistä tulee kauppa
komissaari ja Tanskan varapääministeristä
Margrethe Vestagerista tulee kilpailukomissaari. Tähän asti tehdyt strategiset valinnat ja
ns. Nykyinen eläkejärjestelmä ei kykene tulevaisuudessa suoriutumaan tehtävistään ellei eläkemaksuja koroteta.
Työeläkejärjestelmä Suomessa on työmarkkinajärjestöjen käsissä. Käytännössä kuitenkin valmistelutyö on ulkoistettu järjestöille.
Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ihmettelikin taannoin, miten kolmikannasta on voinut
yhteishankintojen ja sopimusten kautta sekä myös henkilöstön yhteiskäytön osalta. 2
Perjantaina 12. Suomen tekemisiä ohjaa yksi tosiasia: Suo-
Ei pidä
antaa periksi
Nuorisotakuun takkuilusta
huolimatta Savon Sanomien
mielestä ei pidä antaa periksi.
?Nuorisotakuu lupaa, että jokainen alle 25-vuotias ja alle
30-vuotias vastavalmistunut
saa opiskelu-, harjoittelu- tai
kuntoutuspaikan tai pääsee töihin kolmen kuukauden kuluessa
työttömyyden alettua.
?Tavoitteet eivät ole toteutuneet, koska talous on heikossa
jamassa. Malmströmin tehtävänä ovat muun
muassa EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut.
Romanialainen maatalouskomissaari Dacian
Ciolos¸ vaihtuu irlantilaiseen Phil Hoganiin.
Hoganilta voi hyvällä syyllä odottaa ymmärrystä syrjäisten ja pienten maiden maatalouden
ongelmille.
Uudella komissiolla on edessään kova työ.
Euroopan talouskasvu ei toiveista huolimatta
ole lähtenyt merkittävään kasvuun ja erityisesti nuorisotyöttömyys on entistä suurempi
ongelma. Juncker esittää valittavaksi kuusi varapuheenjohtajaa.
Komission kokonpanon muokkaaminen on
ymmärrettävää, koska kaikille komissaareille
on ollut vaikea löytää merkittäviä tehtäviä. Jos ratojen
sponsorituotot nousevat vaikka
10 prosenttia, tai joku rata kerää muutaman euron sisäänkirjoitusmaksua, ne eivät näyttele kovin suurta roolia kokonaisuudessa mikäli Fintoton alalle
hankkima kate sukeltaa.
Yhtiön tulos paranee yksinkertaisesti myyntiä lisäämällä
ja kuluja karsimalla. Erot eivät
ole välttämättä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiä vaan myös SAK ja Akava kiistelevät
keskenään.
Alinta eläkeikää ollaan nostamassa 63:sta
65 vuoteen. Hänen mielestään
on vaikea kuvitella mielenkiintoisempaa,
vaikeampaa ja innostavampaa työtä.
Varapuheenjohtajien tehtävän painavuudesta kertoo kuitenkin jotakin se, ettei tehtävä
kiinnostanut suuria jäsenmaita. Oman hevosen voitosta luettu raportti auttaisi jaksamaan pitkään myös ?kuivina
kausina?.
Lehti on saatava toimituksellisesti pikaisesti alaa paremmin palvelevaksi ja menetetyn
lukijakunnan luottamus palautetuksi.
Osakeyhtiön talous on läpikäytävä tarkasti ja toimintoja
tehostettava myös henkilöstöresurssien osalta. Korissa ovat
eläkeikä ja eläkkeiden laskusäännöt. Tuore 3-vuotiaiden
Euroopan mestaruus osoittaa
myös, ettei suomalainen hevosmiestaitokaan ole kadonnut.
Luottamuksen palauttamiseksi ollaan tilanteessa, jossa
vaaditaan laajoja ja välittömiä
toimia.
Suomen Hippos
ja lehti kuntoon
Mielestämme Suomen Hippos
ry:n toiminta on saneerattava.
Henkilökunnan tehtävät on läpikäytävä ja päivitettävä vastaamaan tämän päivän tarpeita.
Tämä vaatii organisaatiojohtamista ja talousosaamista.
Yhteistyömahdollisuudet
välttämättömien tehtävien hoitamiseksi on kartoitettava alan
hevosjalostusliittojen ja raviratojen kanssa ja hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan
myös oppilaitosten resursseja
entistä enemmän.
Yhdistyksen säännöt on päivitettävä ja päätöksenteko saatava tehokkaammaksi ja nopeammin muuttuviin tilanteisiin
reagoivaksi.
Hevosurheilu-lehti on alan
toimijoille erittäin tärkeä motivaattori. Uudistuksen seurauksena saattaa kuitenkin olla
byrokratian lisääntyminen, koska komissioon
tulee monen kerroksen väkeä. Konsulttiselvityksessä havaittuja
asioita tulee viedä pikaisesti
eteenpäin.
Kilpailupäivien vähentämisen, kausiluontoisemman kilpailutoiminnan myötä yhdessä kesäratojen paremman hyödyntämisen kautta säästöjä on
varmasti saavutettavissa niin
kilpailusihteerien, toimitusjohtajien kuin myynnin saralla.
Aluepelin kehittämisen siirtäminen ratojen vastuulle mahdollistaa myös henkilöstön tehtävänkuvien tarkastamisen tätä
päivää vastaavaksi.
Ratojen hallitusten on hyväksyttävä realiteetit ja löydettävä toimivan johdon kanssa muitakin tehostamiskeinoja
kuin sisäänkirjoitusmaksut tai
ns. Heidän tehtäväkseen on
suunniteltu salkullisten komissaarien työn
valvontaa ja ohjaamista. Ulko
maalainen verkkokauppa vie
työpaikkoja ja pitkän päälle
köyhdyttää yhteiskuntaamme.?
Suomi ei ole
puolueeton
mi kuuluu Euroopan unioniin ja
vaikuttaa päätöksiin yhteisissä
eurooppalaisissa pöydissä.?
Kalevan muistuttaa, että EU:ssa
on ajettava omia näkemyksiä,
mutta päätöksiin pitää sitoutua.
?Muutamat asiantuntijat ja tutkijat ovat arvelleet Suomen maineen, EU-kelpoisuuden ja luotettavuuden menneen. MIRJAMI SAARINEN KAUPPALEHDESSÄ
VIERASYLIÖ
Uudella komissiolla Luottamus hevostalouteen palautettava
kova työ edessä
E
uroopan komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker esitteli keskiviikkona uuden komission kokoonpanon ja organisaation.
Uudet komissaarit aloittavat työnsä
todennäköisesti marraskuussa sen jälkeen,
kun Euroopan parlamentin on hyväksynyt
komission kokoonpanon.
Komissioon tulee 28 jäsentä. Lisäksi tulee tehdä rankat saneeraustoimet myös
TV-puolelle.
Asiakashankintaan tulee
mennä hevonen eikä peli edellä
hyödyntäen alan vahvuuksia ja
verkostoitumismahdollisuuksia.
Fintoton kulut muutamassa isoimmassa kulusegmentissä
(palkka, myynti, tv, tietoliikenne,
muiden kulujen muut kulut, ajoneuvo-, laitteisto- ja matkakulut
ovat julkisten tilinpäätöstietojen
perusteella kasvaneet vuodesta
2006 vuoteen 2012 noin 8,5 miljoonaa euroa eli kaksinkertaistuneet 16,72 miljoonaan euroon.
Tämä kulujen kasvu olisi vaatinut yli 40 miljoonan euron lisämyyntiä, jotta tällaiseen olisi ollut varaa. Talouspolitiikan suunnasta on jäsenmaissa hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Samalla on sovittava, miten
eläkkeet lasketaan.
Tuntuisi järkevältä, että viimeisten vuosien
eläkekertymä olisi edelleen korkeampi kuin
alkuvuosien. Sitä pidettiin ongelmana. Samaan aikaan huoltosuhde eli työssäkäyvien määrä suhteessa
koko väestöön pysyy paikallaan tai jopa laskee.
Väestörakenteen muutos merkitsee eläkemenojen jatkuvaa kasvua. Koetaan, ettei kenttää ymmärretä siitäkään huolimatta, että laaja harrastajapohja ja vahva ammattimainen
osaaminen yhdessä on alamme
vahvuus ja voimavara, jota voisi hyödyntää nykyistä voimakkaammin muun muassa uusasiakashankinnassa.
Esimerkiksi raviliiga on osoittanut, että kiinnostus hevostaloutta kohtaan ei ole suinkaan
kadonnut. Suomi on eläkeasioissa
hyvin korporatiivinen maa, ehkä yksi viimeisistä Euroopassa. Vaikka osa tästä
kulujen kasvusta on ns. Tästä asiasta SDP ja SAK tekivät
viimeksi kynnyskysymyksen, joka vaikutti
jopa hallitusohjelmaan. Eläkeiän nosto yksin
ei kuitenkaan riitä. Lopputuloksena syntyi
päätös, jossa EU sopi yksimielisesti pakotteiden lisäämisestä.
Suomi ei ole menettänyt uskottavuuttaan EU:ssa, mutta epäluottamusta ja epäluuloa lietsovaan ilmapiiriin ei nyt ole varaa.
Suomen hallituksen maanantainen toiminta ei tässä mielessä
ansaitse täysiä pisteitä.?
?Vaikka Suomella on huomattavia taloudellisia etuja puntarissa Venäjän-politiikassa, emme
ole puolueeton maa. Lisäksi Ukrainan
kriisi ja Venäjän talouspakotteet koettelevat
EU-maiden yhtenäisyyttä.
EU:n tavoitteena on ollut jo pitkään olla
maailman kilpailukykyisin talousalue. Eli luottamus palautetaan!
Suomen Hevosenomistajien
Keskusliitto ry:n ja Suomen Ravivalmentajat ry:n puolesta.
hatut ja myssyt eivät ryhmittyneet perinteiselle oikeisto?vasemmisto-janalle.
Kekkosen valtakaudella pitkään oppositiossa ollut kokoomus on kannattanut innokkaimmin länsi-integraatiota ja myös tiukkaa
suhtautumista Venäjään.
Toisaalta tannerlaiset sosiaalidemokraatit
ovat hakeneet yhteistyötä lännestä siinä,
missä demaripuolueen vasemmistosiipi on
varonut astumasta venäläisten varpaille.
Maalaisliitto-keskusta edusti Kekkosen
puolueena vuosikymmenet myöntyväisyyslinjaa, joskin Neuvostoliiton hajoamisen
jälkeen länsisuuntauksen kannatus on puolueessa selkeästi noussut.
Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli hyvin
tiiviisti kiinni Neuvostoliitossa.
Suomettumisen käsite leijuu yhä kotimai-
sen poliittisen keskustelun yllä.
Erityisesti voimallisen länsi-integraation
ja Nato-jäsenyyden kannattajat käyttävät
mieluusti suomettumis-termiä, lähinnä
leimakirveenä perinteistä ulkopolitiikka ja
Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta
kannattavista.
Ukrainan kriisin myötä länsimaiden ja
Venäjän välit ovat kiristyneet enemmän
kuin miesmuistiin.
Samalla vanhat, suomalaisen yhteiskunnan sisäiset jakolinjat pulpahtelevat uudelleen pintaan.
Vielä vuonna 2014 voi kysyä itseltään, istuuko omaan päähän paremmin hattu vai
myssy?
Kotimaisuus
työllistää
Keskisuomalainen kehottaa
suosimaan suomalaista niin
tuotteissa kuin kaupassakin.
?Maassamme on kaksi vahvaa
kaupparyhmittymää, S- ja Kryhmä. Nuorten työttömyys saattaisi ilman sitä olla huonommassa jamassa kuin nyt.
Keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi on kuitenkin tehostettava ja niitä on myös kehitettävä
lisää.?. Puhutaan Paasikiven-Kekkosen-linjasta Suomen kansallisen
selviytymisen kulmakivenä.
25 vuotta Suomen presidenttinä olleen
Urho Kekkosen ystävällisiä ja tiiviitä suhteita Neuvosto-Venäjään korostanutta politiikkaa alettiin ajan saatossa kutsua suomettumiseksi.
Sotien jälkeisessä Suomessa oman aikansa
jukka.koivula@
maaseuduntulevaisuus.fi
Syysillan
valopilkku
Traktori valaisee iltaa
?syysmöyhennyksillä?
Iitin Kausalassa.
KOLUMNI: JUKKA KOIVULA
Suomalaissyntyinen Arvid Horn oli
Puheenjohtaja Seppo RantaRuona, varapuheenjohtaja
Markku J. Työmarkkinajärjestöt
käyttävät valtaa, joka viime kädessä kuuluu
eduskunnalle.
Uutta eläkemallia valmistellaan ainakin
muodollisesti kolmikannassa, järjestöjen ja
valtiovallan yhteistyönä. Heistä 14
edustaa keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää,
sosialisteja on kahdeksan, liberaaleja viisi ja
ECR-ryhmästä yksi komissaari. Jos tarkoitus on pidentää työuria,
siihen pitää löytää myös porkkana. Perustettu 1916
Toimituspäälliköt
Jussi Martikainen
Tiina Taipale
Oman näkökannan puolustaminen itselle tärkeässä asiassa on osa
normaalia politiikkaa, myös EU-politiikkaa. Keskittyminen nostaa hintatasoa ja heikentää tavarantoimittajien sekä tuottajien asemaa.
Todellinen yhteiskunnallinen
riski on tulevaisuudessa toisaalla.
Jos ulkomaalaiset verkkokaupat
ja kauppaketjut valtaavat markkinat, se on pois kaikilta suomalaisilta.?
?Kotimainen kauppa ansaitsee
kuluttajien luottamuksen. Kataisen vastuualueeseen kuuluvat
työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky.
Periaatteessa Kataisen tehtävänä on valvoa
kahdeksan komissaarin työtä.
Kataisen vastuualue on keskeinen. Sen
sijaan, että tavoite olisi saavutettu, on se karannut entistäkin kauemmaksi.
Uuden komission on hallinnoimisen sijaan
löydettävä ulospääsy talouden näivettymis
kehityksestä ja haettava unionille uusi suunta.
??
Tässä kirjoituksessa sanotaan
ääneen se, mitä laajasti puhutaan kulisseissa, muttei ehkä kovin suoraan ole aiemmin ääneen
lausuttu.
Hevosenomistajilla, valmentajilla ja kaikilla alalla toimivilla on yhteinen huoli hienon lajimme vallitsevasta tilanteesta.
Olemme sillä kipupisterajalla,
että pikaiset muutokset alan sisällä ovat välttämättömiä ja päätöksenteko tarvitsee johtajuutta
ja koviakin ratkaisuja.
Valmentajien asiakkaat eli hevosenomistajat vähenevät, työpaikkoja katoaa, kasvatus näivettyy ja toimijoiden aika menee pitkälti tilanteen surkutteluun. Kovin paljon parempia
talouden näkymiä ei ennusteta
ensi vuodellekaan, joten saattaa
käydä niin, että tavoitteisiin ei
silloinkaan päästä.?
?Olisi lyhytnäköistä tuomita
takuu tarpeettomaksi uudistukseksi. Valtiosta on tullut äänetön
yhtiömies.
Sopua uusista säännöistä järjestöjen kesken
ei ole toistaiseksi saavutettu. Jääskeläinen, hallituksen jäsen Simo Jalava ja toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa
SHKL
Puheenjohtaja Tuomo Ojanperä,
hallituksen jäsen Ari Hartikainen
ja toiminnanjohtaja
Tuomo Pekonen
Ravivalmentajat ry
PÄIVÄN KUVA
Ratkaisua odotellaan
S
uomen kansa harmaantuu ja kansalaisten
elinikä nousee. Tavoitteeksi
otettiin Ruotsin suurvalta-aseman palauttaminen.
Ruotsin ja Venäjän väliset jännitteet
kiristyivät nopeasti, ja niin kutsuttu
hattujen sota puhkesi 1740-luvun alussa.
Sota päättyi Ruotsin murskatappioon ja
Venäjän joukot miehittivät Suomen.
Venäjän autonomiassa 1900-luvun tait-
teessa Suomi jakaantui myöntyväisyys-
Toisen maailmansodan jälkeisen
itsenäisen
Suomen
ulkopolitiikka
määrittyi, jälleen
kerran, pitkälti
suhteessa itään.
miehiin sekä aktivisteihin.
Kun ensimmäisen sortokauden aikaiset
venäläistämistoimet vyöryivät Suomen yli,
osa kansasta pyrki välttämään vastarintaa.
Radikaalimpi siipi vaati näkyviä vastatoimia.
Toisen maailmansodan jälkeisen itsenäisen Suomen ulkopolitiikka määrittyi, jälleen
kerran, pitkälti suhteessa itään.
Arvaamaton punainen jättiläinen ahdisti
sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Suomea
ahtaaseen nurkkaan.
Myöntyväisyyssuuntaus suhteessa Neuvostoliittoon pääsi voitolle. valmispelien osalta.
Kun tuote on hyvä myyntityö on
motivoivaa sekä yrittäjiä palkitsevaa, niin myyntiä myös saavutetaan ja myyntipäätteiden käytön hallinta volyymien kasvaessa paranee.
Aluepeli tulee siirtää ratojen
vastuulle välittömästi ja tämän
johdosta myynti- ja markkinointiorganisaation koostumus tulee tarkastaa. Moscovicin
mukaan varapuheenjohtajan tehtävä on tyhjä
kuori.
Katainen on kuitenkin tyytyväinen valinnastaan varapuheenjohtajaksi. tiedolla johtamisen tie on
jo nähty.
Fintoton on nostettava pää
pensaasta ja lopetettava kilpipuolustus ja innovoitava uusia
tehokkaita toimintamalleja.
Esityksemme on seuraava:
Pelaajien luottamus yhtiötä
kohtaan on palautettava ja siihen pääkeinona on helppojen
pelimuotojen peliehtojen parantaminen. Syynä on se,
että Suomi oli mukana ilmeisesti
8?10 muun EU:n jäsenmaan joukossa, jotka halusivat viivästää
lisäpakotteita Ukrainan herkän
tulitauon vuoksi.?
?EU:n arvopohjaan kuuluu,
että erilaiset näkemykset ja mielipiteet tuodaan keskusteluissa
esille. Miten työnjako
ja valtasuhteet toimivat sektorikomissaarin ja
varapuheenjohtajien kesken?
Yhdeksi varapuheenjohtajaksi Juncker esittää Suomen entistä pääministeriä Jyrki Kataista
(kok.). Huoli ja epävarmuus ovat
voimakkaasti läsnä arjessa.
Luottamus ja usko päättäjiin
on mennyt. Tiettyjä johtopäätöksiä olisi syytä tehdä heti.
Ratojen lisättävä
yhteistyötä
Ratojen tulee löytää ehdottomasti yhteistoimintamalleja,
JAAKKO LINTUKANGAS
Kaikille komissaareille ei löytynyt
omaa salkkua.
tulla kaksikanta
Kasvuun ja työllisyyteen liittyvissä asioissa tiimiä
vetää Katainen.
?Kyse on johtamisesta. syyskuuta 2014
UUTISET
Virkamiehet ovat uhkailleet lakipykälillä ihmisiä. Nähtäväksi jää mitä
hän saa aikaan.
NIKLAS HOLMBERG
Suomalainen
ei luota
venäläiseen
Suomalainen luottaa ulkomaalaisista eniten ruotsalaiseen.
Sen sijaan venäläiseen ei juuri
luoteta.
Venäläisen mielestä suomalaiset ovat kylläkin luotettavampia kuin useimpien muiden
kansojen edustajat.
Kansojen välistä luottamusta
tutki laajalla kyselyllä Valitut
Palat.
Toiseksi eniten suomalaiset
luottavat sveitsiläisiin ja saksalaisiin. Pitää
saada aikaan tiimihenkeä. Paprikoissa tukea on
haettu yli 60 prosentille Puolan
vuotuisesta tuotannosta.
125 miljoonan euron tukiohjelmalla oli tarkoitus tukea
Venäjän tuontikiellosta kärsiviä viljelijöitä. laatua kustannustehokkaasti. Häntä on
moitittu sovinismista.
Ruotsin kansanpuoluetta
edustava Cecilia Malmström
vastaa kauppaneuvotteluista
Yhdysvaltojen kanssa.
EC-GEORGES BOULOUGOURIS
EC-GEORGES BOULOUGOURIS
Jyrki Kataisen (kok.)
mukaan kasvusta
vastaavan vara
puheenjohtajan
tehtävä ylitti hänen
odotuksensa.
Kataisen suurin
haaste on mobili
soida 300 miljardia
euroa julkista ja
yksityistä inves
tointirahaa lähi
vuosien aikana.
Jyrki Katainen (kok.) visioi ravinteiden
kierrätyksestä EU:n uutta kasvumoottoria.
Junckerin komissiossa pienet maat
saivat varapuheenjohtajuuksia.
Isoille räätälöitiin painavia salkkuja.
BRYSSEL (MT)
EU-komission talouskasvusta
ja työllisyydestä vastaavaksi
varapuheenjohtajaksi esitetty
Jyrki Katainen (kok.) pitää
maataloutta Euroopan uutena
kasvualana.
?Maataloustuotannossa ja
biomassan käytössä on paljon
kasvumahdollisuuksia. Aurat ovat tunnettuja kestävyydestään,
muunneltavuudestaan erilaisiin olosuhteisiin, laadukkaasta työjäljestä,
sekä erinomaisesta tehokkuudesta.
www.y-agro.net
Lisätietoja lähimmältä Y-Agro myyjältäsi.
Aura
Huittinen
Joensuu
Kempele
Kouvola
Kimmo Raininko
Tomi Aaltonen
Heimo Kankaanranta
Jorma Paavilainen
Esko Puustinen
Teemu Holappa
Heikki Ellilä
Eino Taskinen
040
044
040
040
040
044
040
044
900
755
900
900
900
335
900
085
9514
5378
9525
9532
9538
0434
9537
0872
Lahti
Laitila
Nurmijärvi
Salo
Seinäjoki
Tuuri
Ylivieska
Esko Saari
Mikko Lehto
Rauli Komi
Esa Heikola
Olli-Heikki Niemi
Oskari Vuorisalmi
Antti Uotila
Asko Lahtela
Pasi Staudinger
Ville Mattila
040
040
040
040
040
040
040
040
040
040
900
900
900
900
900
900
900
900
900
900
9505
9507
9506
9530
9529
9502
9511
9534
9540
9515. Oikeistolaiset talouskurin
vahtijat ovat ykköspaikoilla.
Liberaalit vetävät kauppa- ja
kilpailupolitiikkaa.
Jotain kertoo myös se,
että nykykaudella vahvaksi
noussut ympäristökomissaari
yhdistettiin kalastussalkkuun
ja tehtävä annettiin Maltan
entiselle turistiministerille.
Ilmastokomissaarin pesti
taas yhdistettiin energiaan ja
molempia hoitamaan pantiin
umpikonservatiivinen Espanjan ex-maatalousministeri.
Paremman sääntelyn komissaari on mielenkiintoinen
kokeilu. Tarjolla oli kauppojen
ylijäämäaineksista tehtyä kasviskeittoa, leipää ja avokadotahnaa.
Miltä maistuu soppa, Helsingissä lounaalla piipahtanut
Juha Saarela?
Tämä on hyvää kasviskeittoa.
Osuin sattumalta paikalle.
Lentääkö taloudessasi ruokaa roskiin?
Kyllä sitä joskus menee roskiin, mutta onneksi vähän. Par-
Miltä maistuu
hävikkisoppa?
toimivat hänen mandaatillaan.
Junckerin komissiossa näkyy
talouden ja kilpailukyvyn
nouseminen EU:n kärkiaiheiksi. Alan asiantuntijana
puolueelle on toiminut yrittäjä
Esa Mäkinen. Omiin aisteihin tulisi
luottaa ja opetella haistamaan
ja maistamaan myös parasta
ennen päiväyksen ylittäneitä
tuotteita.?
?Yhden kinkkusiivun päätyminen roskiin aiheuttaa suuremman ympäristökuorman
kuin kinkkupakkaus.?
KATJA LAMMINEN
KOMMENTTI
Jyrki Kataisen (kok.) saamaa
salkuttoman varapuheenjohtajan paikkaa on jo arvioitu
monelta kantilta.
Kokoomuslaisten mielestä
hän sai yhden komission tärkeimmistä tehtävistä. Niistä upposi reilu
viidennes Saksaan, kun Venäjän
osuus jäi kuuteen prosenttiin.
Edulliset elintarvikkeet pönkittäisivät Puolan kilpailukykyä
myös Hongkongin laajentuvalla
erityistalousalueella.
?Joka tapauksessa pakotepolitiikan jatkuminen voi pudottaa
maataloustuotteiden viennin
arvon 2015 miinukselle, viiden
suotuisan vuoden jälkeen?, Kalicki uumoilee.
NIKLAS HOLMBERG
MATTI HOVISEPPÄ
Kuluttajien huomio käännettiin torstaina ruokahävikkiin
jakamalla lounasta ilmaiseksi
Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Komissio epäilee osaa hakemuksista
perusteettomiksi.
VARSOVA
Ei edes Venäjän asettama pakoteviidakko estä Puolan elintarvikeviennin arvon kasvattamista miljardilla eurolla tänä
vuonna.
Vuoden 2013 yli 20 miljardista jäädään kuitenkin kauas.
Maatalouden vientikaupan
johtaja Andrzej Kalicki heikentäisi zlotyn arvoa euroon
nähden. Ehdokkaiden kuulemiset
parlamentin valiokunnissa alkavat todennäköisesti syyskuun
lopulla.
Perinteisesti parlamentti on tiputtanut joukosta ainakin yhden
ehdokkaan.
Esimerkiksi Unkarin Tibor
Navracsicsisia on arvosteltu
yksinvaltaisista otteista oikeusministerinä, Espanjan Cañete
taas on saanut huutia naisia
halventavista kommenteistaan.
Myös maatalouskomissaari Hogan voi olla tulilinjalla.
Lehtitietojen mukaan hän on
kotimaassaan puuttunut sosiaaliviranomaisten toimintaan
ja estänyt kulkuriperhettä saamasta asuntoa kannattajiensa
naapuritalosta. Hän myöntää, että
ruokaa lentää joskus roskiin.
EU:n maatalouskomissaarik
si nousee irlantilainen vete
raanipoliitikko Phil Hogan.
Liettuan terveysministeri
Vytenis Andriukaitis vastaa
ruuan turvallisuudesta.
EU-ETIENNE ANSOTTE
EU-LIEVEN CREEMERS
Miguel Arias Cañete vastaa
EU-komissiossa ilmasto- ja
energiapolitiikasta. 3
Perjantaina 12. Tämä
muistuttaa aika paljon erästä
aikaisempaa tehtävääni?, expääministeri muotoilee.
Varapuheenjohtajilla on mahdollisuus käyttää kaikkien omaan
alaansa kuuluvien pääosastojen
virkakuntaa. Silloin tällöin joku tuote homehtuu tai alkaa haista.
Moniko kävi lounaalla,
asiantuntija Elina Ovaskainen Saa syödä -tapahtumaa
järjestävästä Motiva Oy:stä?
Annoksia jaettiin noin 5?000,
joista 3?000 Helsingissä.
Mitä kuluttaja voi tehdä
hävikin vähentämiseksi?
?Ruokaa on turha ostaa varastoon. Käytännössä
komissio sitoutui ostamaan
hedelmiä pois markkinoilta
tiettyyn pohjahintaan, jos ne
jaetaan hyväntekeväisyyteen
tai tuhotaan.
Esimerkiksi omenoiden
osalta komission päättämä
rahallinen katto tuli täyteen jo
muutamassa päivässä. Valikoima on erittäin laaja, kattaen
useita auramalleja sekä kokoja erilaisin siivin. Pahimmillaan
hänestä tulee pelkkä puheiden
pitäjä ja PR-mies, kun isojen
jäsenmaiden komissaarit
junailevat asiat keskenään.
Lopputulos riippuu paitsi
hänestä itsestään, myös
komission puheenjohtajasta
Jean-Claude Junckerista.
Kaikki varapuheenjohtajat kun
Hedelmien
tukiostoohjelma
keskeytettiin
Puola
sinnittelee
pakoteviidakossa
BRYSSEL (MT)
EU-komissio on keskeyttänyt
pilaantuvien hedelmien tukiosto-ohjelmansa. Heillä on lisäksi
oikeus pysäyttää oman alansa
lakihankkeen eteneminen. Myös kuntien
ja valtion ympäristöviranomaiset ovat muistuttaneet rikosseuraamuksista, Putkonen
sanoo.
?Virkamiehet ovat uhkailleet lakipykälillä ihmisiä?, hän
toteaa.
Slunga-Poutsalo totesi torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolueettoman tahon pitää nyt testata
myynnissä olevat jätevesisuodattimet.
Myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ympäristöministeriön on julkistettava
yrityskohtaiset testit maasuodattimista, hän linjaa.
Vastuu on aina ostajalla
Perussuomalaisten mielestä
ongelmallista on, että jätevesiasetuksen noudattamisessa
vastuu pysyy aina puhdistamon
ostajalla. Muista
puolueista on tullut happamampia arvioita salkuttoman
salkun painavuudesta.
Kataisen tehtävän tärkeyttä
on vielä vaikea arvioida. Kyselyssä yli 80 prosenttia kertoi luottavansa paljon
ruotsalaisiin, kun taas vastaava
määrä ilmaisi epäluottamusta
venäläisiä kohtaan.
MT
Hinta alkaen esim.
XM 850 ST HD
4-teräinen
11 689 ?
Hinta ALV 0%
Korkovapaa ja
lyhennysvapaa
rahoitus
31.12.2014
saakka!
VOGEL & NOOT . Lordi Jonathan Hill pääsee
säätelemään Lontoon pankkimaailmaa.
Saksan Günther Öttingerin
digitaalisen talouden salkku
lienee EU:n mahtimaalle pettymys.
Espanja saa yhden tulevan
kauden keskeisimmistä tehtävistä, kun ex-maatalousministeri
Miguel Arias Cañete vastaa jatkossa sekä ilmastonmuutoksen
torjunnasta että energia-asioista.
Liberaaleina tunnetut pohjoismaat ottivat tärkeät salkut.
Ruotsin Cecilia Malmström
Perussuomalaiset vaatii
jätevesiasetusta jäihin
Perussuomalaiset vaatii toistamiseen haja-asutusalueita
koskevan jätevesiasetuksen
toimeenpanon keskeyttämistä.
?Koko haja-asutusalueiden
jätevesilaki on laitettava uusiksi?, esittää puoluesihteeri
Riikka Slunga-Poutsalo.
Puolueen työmies Matti
Putkonen sanoo, että asetuksella Suomeen luotiin erilaisten puhdistamoiden myötä
?käsittämättömät markkinat?.
Hän katsoo, että pian ?uhkailulla höpötettiin ottamaan
ylisuuria ja toimimattomia
puhdistamoja?. Priorisoin kuitenkin
ehdottomasti tätä tehtävää?,
Katainen sanoo.
Timmermans
kyttäämään byrokratiaa
Uusi salkku on myös paremman
säätelyn komissaari. Eri lainsäädäntöasioita
varten perustetaan komissaarien
?tiimejä?. Muodollisesti kaikki komissaarit ovat
kuitenkin tasa-arvoisia. Epäselvyyksiä
liittyy myös hänen alaisuudessaan toimineen Irlannin valtiollisen vesiyhtiön maksamiin
konsulttipalkkioihin.
NIKLAS HOLMBERG
Luxemburgin ex-pääministeri
Jean-Claude Juncker pani
komission rakenteen
uusiksi.
Ympäristökomissaarin salkku
yhdistettiin kalastukseen.
Sitä hoitaa Maltan Karmenu
Vella.
Kevyt vai raskas salkku?
haimmillaan hän voi vaikuttaa
melkein kaikkiin EU:n lakihankkeisiin. Hän on myös
samalla Junckerin kakkosmies ja
sijainen.
Timmermansin tehtävä on
valvoa sitä, ettei EU puutu turhiin asioihin ja haittaa bisnestä.
Hänellä on oikeus panna stoppi
minkä tahansa lain valmistelulle.
?Haluan näyttää, että EU
keskittyy isoihin asioihin ja
jättää pikkuasiat vähemmälle?,
Juncker perusteli uutta tehtävää.
Muut varapuheenjohtajat ovat
entisiä pääministereitä. Hän on selvittänyt laatumerkin ja -testin välistä
yhteyttä.
Kansanedustaja Teuvo
Hakkarainen (ps.) on jättänyt
kirjallisen kysymyksen pienpuhdistamoiden CE-merkinnöistä
ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.).
Hakkarainen haluaa tietää,
millä perustein pienpuhdistamojen toimivuudet on hyväksytty ja varmistettu, kuka valvoo
puhdistamoiden toimivuutta,
ja kuka myöntää CE-merkinnät
niille.
Nyt valmistajat käyttävät yleisesti Syken kaupallisesti tuottamia CE-testejä laadun takeena.
Hakkarainen epäilee, että
ympäristöministeriö tai Syke
on vahvistanut CE-merkinnän
käytön jollekin sellaiselle pienpuhdistamolle, joka ei täytä vaadittuja asetuksia.
JANNE IMPIÖ
nousee kauppakomissaariksi
ja hoitaa muun muassa Yhdysvaltojen kanssa käytäviä vapaakauppaneuvotteluja. Syynä on liian
suuri kysyntä, jonka taustalla
komissio epäilee olevan perusteettomia hakemuksia.
MT:n luotettavasta lähteestä
saamien tietojen mukaan lähes
90 prosenttia tukihakemuksista
on tullut Puolasta.
Esimerkiksi kurkkujen osalta
puolalaistuottajat ovat hakeneet
tukea viisi kertaa koko EU:n
Venäjän-vientiä vastaavalle
määrälle. Ravinteiden kierrätykseen perustuva
teknologia ja tuotanto olisi valtava uuden kasvun moottori?,
Katainen sanoi keskiviikkona
Brysselissä.
Hänen mukaansa EU:n maatalouspolitiikka voisi tukea ravinteiden kierrätykseen perustuvaa
tuotantoa.
Varapuheenjohtajilla
veto-oikeus
Komission puheenjohtaja JeanClaude Juncker on pannut
komission rakenteen uusiksi.
Puheenjohtajan alapuolella on
nyt neljä salkutonta varapuheenjohtajaa, jotka koordinoivat
eri komissaarien ja pääosastojen
toimia.
Kataisen vastuulla on kahdeksan pääosaston toiminnan koordinointi. ASKELEEN EDELLÄ
Vogel & Noot . Latvian
Valdis Dombrovskis valvoo
euromaiden talouskuria, Viron
Andrus Ansip digitaalisia sisämarkkinoita ja Slovenian Alenka
Bratu?ek energiapolitiikkaa.
EU:n ulkopolitiikan johtoon
valittiin jo aiemmin Italian Federica Mogherini.
Kauppakomissaari
Ruotsiin
Junckerin komissiossa pienten
maiden ex-pääministerit saivat
varapuheenjohtajien paikkoja.
Suurille maille taas räätälöitiin
painavia salkkuja.
Talouskomissaariksi nousee
Ranskan valtiovarainministeri
Pierre Moscovici. salkun saa
Hollannin ulkoministeri Frans
Timmermans. Varapuheenjohtajien valta on lainassa
komission puheenjohtajalta.
?Jos olisin halunnut, niin myös
tavallinen salkku olisi ollut mahdollinen. ?Byrokratian vastaisen. Laitteen myyjä ei ole
vastuussa mahdollisesta ympäristölle aiheutuvasta haitasta tai
ympäristörikoksesta.
Myös Syke linjaa antamassaan
lausunnossa, että ?pienpuhdistamon myyjä ei ole vastuussa
asetuksen noudattamisesta?.
Putkosen mielestä vastuutonta on, että sekä Syke että
ympäristöministeriö sälyttävät
vastuun ympäristörikoksesta
?puhdistamon ostajalle, eikä
puhdistamon tehneelle yritykselle tai myyjälle?.
Vastuun tulkinta on Putkosen
mielestä aivan päinvastainen
kuin EU-komission.
Ministeri vastaa
Syke on linjannut, että pienpuhdistamoiden on täytettävä
jätevesiasetuksessa säädetyt
puhdistusvaatimukset.
Pienpuhdistamolla voi olla
CE-merkintä, vaikka varsinaisen asetuksen vaatimukset eivät
täyty.
Tuotestandardissa ei ole
annettu vaatimustasoja pien-
puhdistamoiden toimivuudelle
vaan riittää, että puhdistamo on
testattu standardin mukaisesti.
Perussuomalaiset katsookin,
että pienpuhdistamojen CEmerkintä on vastoin EU-rakennusasetusta. Tanskan
Margrethe Vestager taas vastaa
kilpailuasioista.
Meppien syyni
edessä
Maatalouskomissaariksi nousee
odotetusti Irlannin ympäristöministeri Phil Hogan.
Ympäristöasiat yhdistetään
kalastussalkkuun joka menee
Maltan turismista vastaavalle
ministerille Karmenu Vellalle.
Ruokaturvallisuus, kuten gmasiat taas kuuluvat Liettuan
ex-terveysministerille Vytenis
Andriukaitikselle.
Euroopan parlamentin täytyy
vielä vahvistaa komissaarinimitykset. ?Se loisi perustan
vientiponnisteluille Euroopan
unionin maissa ja myös Atlantin
toisella rannalla.?
EU:n mahtimaat, Saksa,
Ranska ja Britannia, ostivat
tammi?kesäkuussa viime vuotta runsaammin puolalaisten
viljelijöiden ja puutarhureiden
tuotteita. Jäsenmaiden
talouksien syynäämisen lisäksi
Moscovicin salkkuun lisättiin
vero- ja tulliasiat.
EU-kriittistä Britanniaa lepytellään rahoitusmarkkinasalkulla. TYÖMIES MATTI PUTKONEN, PERUSSUOMALAISET
Varapuheenjohtaja Katainen nostaa
maatalouden Euroopan kasvualaksi
JUHA ROININEN / EUP-IMAGES
PÄIVÄN KYSYMYS
EU-LIEVEN
LIEVEN CREEMERS
EU-ETIENNE ANSOTTE
Juha Saarela pistäytyi kas
viskeitolla Helsingin Narink
katorilla
Monet
kunnon kansalaiset saavat
aavistamattaan kokea olevansa ihmisten henkiä uhkaavia
vaarallisia rikollisia.
Kun lakimuutoksia tehdään,
alan todellisten asiantuntijoiden antama palaute on otettava
vakavasti. Lisäksi uuteen lakiin on
tulossa pykälä 64 a § . nimimerkki harrikkakuski kommentoidesaan viikon kysymystä
VIERASKOLUMNI
lukijalta
Salkuton komissaari ?
tolkuton jäsenmaksu
Aselain tulkintoja pitää selkeyttää
A
selain muutokset ovat
puhuttaneet paljon niin
julkisessa keskustelussa kuin eduskuntatyössä.
Valitettavan usein keskustelua käydään voimakkaiden
tunnereaktioiden ja väärien
mielikuvien pohjalta.
Mahdollisuuksia ase- ja metsästysharrastuksen toteuttamiseen Suomessa on jo nyt liikaa
rajoitettu.
Myös eduskunnasta löytyy
erilaisia suhtautumisia aselainsäädäntöä koskeviin muutoksiin. Suomessa ja erityisesti
Varsinais-Suomessa on vahva
alkutuotanto ja menestyviä
elintarvikeyrityksiä, jotka
yhdessä työllistävät kymmeniä
tuhansia suomalaisia.
Näinä aikoina omavaraisuudesta on entistä tärkeämpää
pitää huolta. Nämä asiat olisi
palautettava takaisin entiselle
tasolle.
Vihreät vainoavat erityisesti turpeen käyttöä energian
tuotannossa. Kukaan ei puhu
takinkäännöstä mitään.
Skotlannissa on kansanäänestys itsenäistymisestä. Voisi
olla tehokas keino palauttaa
rikollisia kaidalle tielle.
>>
Katkaistaan
sähköt ensin
pulan aiheuttaneita
vihreiltä.
Ei nimimerkkiä
Pellon hinta
Kysyin yli 500 euron vuokraa
pelloistaan vaativalta, maksaisitko itse yli 200 euroa. Ne ovat
suurimpia syyllisiä meidän
sähköpulaan.
Kaikki minulle
Nato
Jos EU on epäonnistunut, onko
se nyt syy mennä Natoon. Hyvä Soini.
Pasi
Kotimaista
Lidlistä ei suomalaista kukkakaalia. VTV on todennut muun muassa suhteellisuusvertailun puutteelliseksi,
todellisuudessa se puuttuu
kokonaan.
Uusi laki ei pyrikään kor-
YYA ja itsenäisyys
jaamaan vertailun puutetta,
vaan jatkaa ja pyrkii hallinnon
kannalta laillistamaan oikeudetonta tilaa monen maanomistajan kohdalla.
Suojeluperusteista vallitsevan erimielisyyden vuoksi,
maanomistajan maata voi olla
toimenpidekiellossa, mutta
korvauksia tästä omaisuuden
menetyksestä tai käytön rajoituksesta ei ole saatu. Suomi
sulkee synnytyssairaaloita, leikkaa lapsilisiä, jättää alempiasteisen tieverkon rappeutumaan,
mutta maksaa tuplasti enemmän
EU-Moolokin kitaan. ei hätää, sinä
maksat!
Mitä järkeä tässä on. Viljat
on puitu, metsissä ja
puutarhoissa loppusato kypsyy
lähiviikkoina, juurekset ovat
maukkaimmillaan ja tattivuottakin on kuvattu erinomaiseksi.
Suomalaisilla on edelleen
paljon tehtävää kotimaisen
ruuan maineen rakentamisessa, eritoten maailmalla.
Kaikki alkaa kuitenkin meistä
itsestämme.
Viime aikoina on kampanjoitu suomalaisen työn ja ruuan
puolesta, mutta jokainen meistä tekee lähes päivittäin valintoja kaupan tiskillä: ostammeko kotimaista vai ulkomaista.
Moni ajattelee, että kysymys on hinnasta. Jos
ollaan EU:ta, parannetaan sitä.
Pohjoismaita ollaan de facto.
Pohjan Akka
Turvesuolle
Maatalouselinkeinoja ja koko
Suomen vientiteollisuutta alas
ajavat vihreät turvesoille töihin. Tässä lehdessä julkaisimme
ilmoituksen Kyproksen Kaleeri
ennen maankuulua Helsingin
Sanomien etusivua. En
varmasti, oli vastaus.
tehneet tarmokasta työtä oman
sähkötuotannon lisäämistä
vastaan.
Varsinkin ydinvoimaa nämä
ovat vastustaneet raivokkaasti.
Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa sähköä suuressa mitassa.
Tuulivoima on vihreiden
lempilapsi, mutta sillä tuotetaan sähköä vain marginaalisesti. Samoin
muita vesialtaita rakentamalla
voidaan lisätä sähköntuotantoa.
Vihreän ympäristöministerin aikana metsähakkeen
ja turpeen energiakäyttöä on
heikennetty vero- ja tukipolitiikan kikkailulla. Niin on etenkin
talviaikaan, kun lämmitys ja valaistuskustannukset ovat Suomessa korkeita. Naisen ei tarvitse kuin vihjaista, että mies
on uhannut aseella, niin mies
on aseeton ainakin vuoden ja
syksyn metsästykset ovat vain
kadonnut haave.
Tietysti kaikkiin todellisiin
uhkailuihin on suhtauduttava
äärimmäisellä vakavuudella.
Silti tulee muistaa, että vääriä
ilmiantoja voi käyttää hyväksi
perheriitatapauksissa.
Tällöin aseet otetaan talteen
liian helposti pitkäksi aikaa, jos
joku väittää aseen omistaneen
henkilön olleen väkivaltainen.
Jos aseet ollaan valmiit
keräämään pois näin helposti, samanaikaisesti tulee
nopeuttaa asian tutkintaa.
Aiheettomaksi todetut aseiden
poisviennit pitää voida perua
nopeasti. Jotain sekin kertoo
taloustoimittamisesta tässä
maassa.
Simo Salminen lauloi aikanaan, että ensin meni salkku ja
sitten meni tolkku ja sitten meni
mukavasti muuten vaan. Viranomaiset
eivät useinkaan ohjeidensa
varjossa voi edes tietää teon
sosiaalista vaikutusta. Tänä kesänä
olemme joutuneet tuomaan
Ruotsista ennätysmäärän
sähköä.
Mitä sitten tehdään, jos ensi
talvesta tulee Pohjois-Eurooppaan kylmä ja pitkä. Tietoa
on ja sitä tuotetaan. 44 prosenttia taas
vastusti Venäjälle kohdistettuja
pakotteita.
Omaa vastaustaan kommentoivat vain jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat. Suosittelen julkisen
asiakirjan lukemista.
Kun alueiden valintaperusteet eivät täytä direktiivin
edellytyksiä, uusi lakikin on
rakennettu väärille perusteille.
Otan esimerkin. ?Pakotteilla ei ole mitään
merkitystä Venäjälle, mutta
meille suomalaisille maidontuottajille on.?
Hän esitti kommentissaan
pakotteista päättäneille poliitikoille kysymyksen, mitä nämä
sen jälkeen syövät, kun Suomen
maito- ja lihatalous on pakotteiden vuoksi ajettu alas.
?Ai niin, saahan sitä ulkomailta bulkkieriä, jotka ei muualle
kelpaa.?
Artsi pohdiskeli, että pakotteet koituvat suomalaistuottajien nilkkaan myös toista kautta.
Sille ?suurin osa Suomen kansasta naureskelee kaupoissa?.
?Mutta mitä kroonisemmaksi
tämä muodostuu, sitä enemmän
se verottaa Suomessa monelta
kantilta.?
Nyt kysytään poliiseista
MT:n verkkosivuilla voi ensi
torstaihin asti kertoa mielipiteensä poliisitilanteesta. Mikäpä
hätä pakotteiden laatijoilla?,
totesi nimimerkki ap.
Samoilla linjoilla on Pohjan
Akka. Syyttömiä ei ole.
Entinen pääministeri Jyrki
Katainen on nyt salkuton komissaari. Lakiesitys
ei herätä minussa kunnioitusta
EU:ta eikä myöskään osin lakia
valmistelevaa suomalaista
virkakuntaa kohtaan.
Voimaan tullessaan laki
lisää kansallista byrokratiaa
ja aiheuttaa kustannuksia
julkiselle sektorille samoin
kuin rajoittaa muun muassa
metsätalouden ja metsästyksen edellytyksiä.
Lakiesitys on lausunnolla
maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja siitä antaa lopullisen
mietinnön ympäristövaliokunta.
Lausunto on pyydetty myös
perustuslakivaliokunnalta.
Lakia ei tule hyväksyä
esitetyssä muodossa, sillä alun
alkaen Natura 2000 -direktiiviä ei ole implementoitu
kansalliseen lainsäädäntöön
ollenkaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi murskaavan
tuomion Natura 2000 -suojeluohjelman valmistelusta
tarkastuskertomuksessa
140/2007. Euro sai kaikista
huonoimmat pisteet neljästä eri
vaihtoehdosta.
Suomessa tämä vaiettiin
täysin. Isketään alkutuotantoon.
Lukitkaa navetan kaikki ovet
sekä hankkikaa erilaisia hälyttimiä. Se on sitä
vastuunkantoa! Rahankantoa se
on, toisten laskujen maksamista.
Vanhat puolueet ja niitä
myötäilevät korporaatiot ja
media ovat moneen kertaan
julistaneet, että eurokriisi on
ohi. Onneksi
muissa on ja lähellä kasvaneita.
Ei nimimerkkiä
Törkeää
Viljelijä itse ei saa päättää, onko
tullut satovahinkoa vai ei.
Inspehtoori
Ovet lukkoon
Miten saadaan Suomi polvilleen. Eikä tilanne saa olla,
että lähtökohtaisesti aseita ei
saa vuoteen takaisin.
Usealle miehelle metsästyksessä on kyse vuoden tärkeimmästä asiasta. Sitten meillä voi
olla sähköpula edessä. Siis
potti nokkiin . Nämä luvut
ovat valtiovarainministeriöstä
virkavastuulla annettuja. Jokainen meistä
voi kantaa kortensa kekoon
kotimaisen leivän puolesta,
valitsemalla ja kehumalla
kotimaista.
Sanna Vauranoja
(kok.)
Kaarina
Helsinki. Liian usein
ulkomaisia elintarvikkeita saa
halvemmalla. Kommentoijat
katsoivat pakotteiden haittojen
kohdistuvan venäläisten sijaan
ennen muuta suomalaisiin.
?Näyttävät nämä pakotteet
paljolti sattuvan enemmänkin
syyntakeettomiin tavallisiin ihmisiin puolin ja toisin. Totuutta
kansalle.
TIMO SOINI on
kansanedustaja ja
perussuomalaisten
puheenjohtaja.
timo.soini@
eduskunta.fi
viikon kysymys
Mitä mieltä olet EU:n Venäjälle asettamista
talouspakotteista?
Nykyiset talouspakotteet ovat
sopiva painostuskeino.
Vastapakotteet haittaavat omaa taloutta.
Pakotteista on luovuttava oman edun vuoksi.
Putin ei piittaa talouspakotteista.
EU:n pitää käyttää voimakkaampia keinoja.
Venäjän ja Ukrainan asioihin ei pidä
sotkeutua. Eikä tuulivoima luo
pysyviä työpaikkoja toisin kuin
metsähakkeen ja turpeen käyttö energiatuotantoon.
Meillä käytetään yli 900
miljoonaa euroa tuulivoiman
tukemiseen. Mahtaa
olla ripitystä! Se ei kuitenkaan
estänyt Ylen Brysselin ?asiantuntijaa. Onko EU enemmän osa
ongelmaa kuin ratkaisua?
Silti, Venäjä anasti väkivallalla
uhaten Krimin rikkoen kansanvälistä oikeutta ja Ukrainan
suvereniteettia. Kauan kestäköön
lama.
Maailma pelastuu
Vastaus
Nimimerkki ?Väinö. Ei
se siitä ikävä kyllä miksikään
muutu. metsästyksen. Nyt
on luvassa 1?150 miljoonan
euron jättilasku. Minä olen väittänyt vastaan.
Hyvin perustein ja ollut oikeassa. Niissä
todetut asiat ovat pitäneet
täysin kutinsa ja yritetty vaieta
kuoliaaksi.
Viikko sitten eduskunnan
EU-valiokunnassa hyväksyttiin
Kyproksen neljäs maksuerä. Kukapa olisi vuosi sitten uskonut,
mikä Ukrainan tilanne on nyt
tai että maailmassa on ainakin
väliaikaisesti Islamilainen
valtio, kalifaatti?
Mikäli Britannia lähtee, se
on nykymuotoisen EU:n loppu.
Suomen on tuettava Britannian
linjaa toimivaltojen palauttamiseksi ja EU-sääntelyn ja
budjetin karsimiseksi.
Perussuomalaiset ovat David
Cameronin pääministeripuolueen kanssa samassa ryhmässä
EU-parlamentissa. Tottakai se olisi lisännyt meidän
energiatuotantoamme. Vapaakauppasopimukset estänevät
kuitenkin tämän.
Päivittäisten valintojen ohella kysymys on arvostuksesta ja
tarinoista, joita oman maamme
ruuasta eteenpäin kerromme.
Tarjoammeko kodeissa ja
koulussa nuorille kiireessä
ruokaa, jonka alkuperästä ei
enää kukaan ole selvillä, vai
nautimmeko lähellä tuotettuja
herkkuja, joiden keräämiseen
ja valmistukseen ovat nuoret
itsekin saattaneet osallistua?
Kerrommeko ylpeinä
paikallisista herkuistamme
ulkomailla tai ulkomaalaisille
vieraillemme. Niin minäkin teen.
Pekka Puranen
Lapinjärvi
Ei tule
selvyyttä Naturasta
duskunnan käsittelyssä
on parhaillaan esitys
luonnonsuojelulaiksi HE
77/2014 vp, jolla on tarkoitus
viimeistellä Suomen Natura
2000 -aluevalinnat. Natura
2000 -alueen heikentämiskielto, jollaista ei ole muun muassa
Tanskan ja Ranskan vastaavissa säädöksissä.
On kyseenalaista, tarvitaanko sitä Suomen lainsäädännössä, sillä moni laki jo säätää
luonnonsuojelusta.
Moni maanomistaja ja
viranomainen on hämillään
siitä, mitä kaikkia säädöksiä on
ympäristön- ja luonnonsuojelua varten.
Turhista, väärin perustelluista ja ylimitoitetuista suojeluohjelmista on rasite koko
kansantaloudelle. Pekalla on
15 vuoden kuluttua miljoona ja
Vesalla on käytetty sikala.
Rahaton
Takuulla
Takuulla nuorisotyöttömyys
tuplataan.
Opiskelija
Onnellista?
Taantuma vaivaa, tämä on
tulevaisuutta. Susanna Turusta
leimaamasta Juha Sipilän ja
minun epäilyäni Kataisen
salkuttomuuden saavutuksesta
huuhaaksi. Vaikka Skotlanti
jäisi Britanniaan, Britannia voi
erota Euroopan unionista. Näin on siitä
huolimatta, että pahimmillaan
esimerkiksi tomaatteja kuljetetaan tuhansia kilometrejä.
Olisi kätevää, jos vaikka-
>>
Olisi kätevää,
jos arvonlisäveroa voitaisiin
porrastaa etäisyyden mukaan: lähellä
tuotetuilla tuotteilla
olisi alhaisempi
arvonlisävero kuin
kaukaa tuodulla.
pa arvonlisäveroa voitaisiin
porrastaa etäisyyden mukaan:
lähellä tuotetuilla tuotteilla
olisi alhaisempi arvonlisävero
kuin kaukaa tuodulla. Kuoreen
tai faksiin merkintä ?Lukijalta?.
Sähköpostitse kirjeet lähetetään
osoitteeseen
lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi.
vastaan, niin myös oppositioon
palannut Paavo Arhinmäki.
Hän hyväksyi Kyproksen
paketin, mutta vastusti sen yhtä
maksuerää... Lakien sisällön
lisäksi huomio on kiinnitettävä
myös virkavallan ohjeistukseen ja lakien tulkintaan.
Metsästyksen sekä ampumaurheilun ja reserviläistoiminnan edellytyksistä on
huolehdittava.
Eeva-Maria Maijala
kansanedustaja, varatuomari
(kesk.)
Pekka Fali
Vihreiden
energiapolitiikka
käsittämätöntä
V
ihreiden varapuheenjohtaja Krista Mikkonen
käytti totuutta varsin
valikoivasti (MT 8.9.).
Jos Vuotoksen allas olisi rakennettu, jokaiseen Kemijoen
voimalaitokseen olisi voitu
lisätä yksi turbiini lisää. Sen
yhteydessä on tehty Financial
Timesissa laaja kysely talousasiantuntijoiden keskuudessa,
mikä valuutta Skotlannin
pitäisi ottaa käyttöön, jos erosta
tulee totta. Kakku
on lähes kaksinkertaistumassa.
Viimeinen nettomaksusumma
oli 604 miljoonaa euroa. Silloin
Ruotsi ja Venäjä tarvitsevat
sähkönsä itse. Salkuttomia komissaareja
on kaiken kaikkiaan seitsemän.
Kaikki pienistä maista.
Katainen nyt muka valvoo
ranskalaista talouskomissaaria
ja virolainen komissaari saksalaista digikomissaaria. Olen saanut
paljon palautetta metsästystä
harrastaneilta ja nyt aseettomilta miehiltä. Poliisit ovat vieneet heidän metsästysaseensa.
Yleensä syynä on ollut naisen
ja miehen eroon liittyvä riita.
Liian usein nainen on ottanut riidassa käyttöön miehen
tärkeimmän harrastuksen
. Arvostammeko
itse kotimaista ruokaa ja makujamme?
Suomalaisesta teollisuudesta puhuttaessa pitäisi
muistaa myös elintarviketeollisuus. Tähän on tultu,
totuus on ensimmäinen uhri.
Tsaari on kaukana, Jumala on
korkealla, mutta EU on lähellä ?
suoraan sinun taskullasi.
Ennakkotiedot Suomen
EU-nettojäsenmaksuista tälle
vuodelle ovat hyytävät. Eli olkaamme
onnellisia. 4
Perjantaina 12. Käsittämätöntä
ja edesvastuutonta, kun valtio
velkaantuu kaiken aikaa hurjaa
vauhtia
Jos puolet tuosta summasta
käytettäisiin metsähakkeen
ja turpeen tuotannon käytön
lisäämiseen, saataisiin tuhansia
uusia tuotannollisia työpaikkoja talouskriisissä kärvistelevään maahamme.
Jos meitä kohtaa sähköpula
ja sähköä joudutaan säännöstelemään, kenen sähköt katkaistaisiin ensin?
No vihreiltä tietysti. syyskuuta 2014
mielipide
Muutaman venäläisen pankkitilien jäädyttämisellä ei ole hölöpölön
merkitystä tässä jutussa. Jokainen poltettu
turvekuutio lisää energiaomavaraisuutta.
Meillä on tehty valmiiksi 13?000 hehtaaria turpeen
nostoa varten. Siitä
saamme kiittää suuresti vihreitä, jotka ovat vuosikymmeniä
E
Eino Uusitalo ehdotti aikoinaan, että siirretään itsenäisyyspäivä YYA-sopimuksen
solmimispäivään.
Peltomies
Venäjä
Laittakaa nyt hyvät viljelijät
Venäjän apulannat pakotelistalle. (MT 8.9).
Älä ole katkera.
Nico
10
20
30
40
Syyttömät kärsivät
Venäjä-pakotteista
M
T:n verkkosivujen
viikon kysymykseen
vastanneet jakautuivat
tällä kerralla varsin tasan, kun
jakolinjaksi otetaan suhtautuminen EU:n pyrkimyksiin
puuttua Venäjän toimiin
Ukrainassa.
49 prosenttia vastaajista
katsoi, että Venäjän toimintaan
pitää puuttua joko pakottein
tai joillain voimakkaammilla
keinoilla. On hölmöläisten
hommaa, että jätetään investoinnit käyttämättä.
Meidän energiaomavaraisuutemme on vain 50 prosenttia tarpeestamme. Ukrainan kriisin
ovat syyt ovat monimutkaisemmat. Eipä
olisi uskonut, että hupiralliin
sisältyi syvä tulevaisuusprofetia,
joka on täyttä totta tänään.
Naurattaisi vielä enemmän, jos
rahat olisivat taskussa tallessa.
Euroopan unionin ja euron
ongelmat johtuvat valuviasta.
Poliittinen valuutta ei voi
tuottaa tervettä taloutta.
Kyllä Suomessa naurettiin, kun
Neuvosto-Karjalassa kynnettiin
ja kylvettiin samaan aikaan kuin
mustan mullan sosialismissa.
Vieläkö nauru maittaa, kun
eurolla yritetään samaa tulosta
pohjoisen ja etelän kesken?
Maailmassa tapahtuu ihmeellisiä asioita. Faksinumero toimitukseen on (09) 694 3717. Mikään
laki ei tätä turvaa.
Kyseessä on melkoinen
maaomaisuuden sosialisointi. Me tuottajat olemme
teidän palkanmaksajia.
Missä EU, siellä ongelma. Onko
poliiseja riittävästi, tunnetko
olosi turvalliseksi, uskotko
saavasi tarvittaessa virkavallan
paikalle?
Vastaa viikon kysymykseen ja
kommentoi vastaustasi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi.
JUHANI REKU. Ja Faba voisi lopettaa
hiehokauppansa sinne myös.
Kyllästynyt
Ulkoistus
Vankien hoito voitaisiin ostaa
EU:n ulkopuolelta, sieltä mistä
edullisimmin saataisiin. Ja omaa
metsääkin olisi joskus mukava
käyttää vaikkapa saunapuun
hankintaan.
En voi hyväksyä lakia, joka
legalisoisi sellaisenaan aiemmin tehdyt lainvastaisuudet,
siksi että uudella lailla mahdollistettaisiin Natura 2000
-suojeluohjelmaan valittujen
alueiden valintaperusteiden
täydennys.
Pirkko Mattila
kansanedustaja (ps.)
Ei nimimerkkiä
Leikkaus
Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon kotimaisen leivän puolesta, valitsemalla ja
kehumalla kotimaista, Sanna Vauranoja kirjoittaa.
Kotimaista leipää pöytään
S
adonkorjuuaika on
parhaimmillaan. Ei aina voida
kuluttaa, saarnaavat muun
muassa vihreät. Mitään pakotteita ei tarvita.
Jotakin muuta mieltä.
Tasapuolista
Lukijalta-osasto
Lukijalta-kirjoitukset voi toimittaa Maaseudun Tulevaisuuden
toimitukseen postitse, sähköpostitse, faksilla tai tekstiviestillä.
Toimituksen osoite on Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101
Kymmenen prosentin palkanalennus koskemaan kaikkia
valiolaisia, myös kokouspalkkioita. Sitä
ei uutisoitu missään! Perussuomalaiset ja keskusta äänestivät
En osaa sanoa.
Hintahissi
% vastaajista 0
Yara huomasi tukien maksun
alkaneen, hinnat nousivat heti.
Maataloustuet sinne minne ne
kuuluu?
Maajussi
Työhyvinvointi
Eikö se ole henkistä väkivaltaa,
kun viljelijät elävät jatkuvassa
epävarmuudessa?
Ei nimimerkkiä
Sijoittamista
Vesa panee 600?000 euroa
sikalaan ja Pekka saman
verran rahastoon. Tämä kävi ilmi muun
muassa viime maaliskuussa,
kun eduskunnan hallintovalio-
kunta muodosti kantaa Euroopan komission ampuma-aseita
koskevasta tiedoksiannosta.
Valiokunta joutui äänestämään asiasta. Taas erottuivat
tutut linjaukset: yhtäällä
ampumaharrastuksen toimintaedellytyksiä painottava linja
ja toisaalta tiukkoja rajoituksia
painottava linja.
Eräs vähän keskusteltu
aselakeihin liittyvä ongelma on
väärien ilmoitusten käyttö perheriitatilanteissa. Ei kestänyt kauan kotimaisen liputtaminen. Rauhan Nobelisti EU
on kaulaansa myöten Ukrainasuossa
Toteutuessaan louhos olisi
kahdeksan kilometrin päässä
Ylläksen matkailukeskuksesta.
Kolarilaisista matkailuyrittäjistä neljäsosa vastustaa ja
viidesosa kannattaa kaivosta. Yhdistelmä
on ensimmäinen laatuaan koko
maailmassa. Kaivoksen tuoma
taloudellinen hyöty voi olla
miljardeja euroja, jos kaivos toimii kymmeniä vuosia, kertoo
Pellervon Taloustutkimus PTT.
Sen sijaan Kuusamoon
suunniteltu Juomasuon kaivos
tuottaisi kymmenen toimintavuoden aikana suurin piirtein
saman verran kuin matkailu
menettää.
Kansantalouden kannalta
kaivokset siis kannattaa rakentaa, mutta paikallisesti asia
nähdään eri tavalla.
?Rukalla yksityiset matkailuyrittäjät ovat investoineet lähes
miljardi euroa. 5
Perjantaina 12. Se menisi vastaajien mukaan lopullisesti pilalle,
jos kaivos rakennettaisiin. Myös heidän
varansa jäädytetään. Nyt investoinnit
siellä ovat jäissä. Esimerkiksi
Talvivaaran arvioidun
47 vuoden toiminnan aikana
ympäristöhaittojen arvo on
noin 620 miljoonaa euroa.
Hiilidioksidin päästöjen
arvo Talvivaarassa oli
9,5 miljoonaa euroa vuonna
2012. TOIMITUSJOHTAJA TIMO LAPPI, MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT RY
Kaivokset tuovat aluetalouteen
miljardien eurojen hyödyt
Kaivosta vastustetaan kiivaimmin siellä,
missä se tuo vähiten hyötyä. Hän kehottaa
Suomea tekemään yhteistyötä
muidenkin EU-maiden kanssa.
?Suomen päättäjät eivät
ole ottaneet huomioon sitä,
että vaikka Saksa menee tietyn
aikaa yhteen suuntaan, jossain
vaiheessa Saksa tekee Ranskan
kanssa kuitenkin diilin, jota
komissio usein pohjustaa?, hän
arvioi Ulkopolitiikka-lehden
haastattelussa. Presidentti Vladimir
Putinin avustajan mukaan Venäjä on jo laatinut lisää vastapakotteita. Kuusamossa kaivosta ei
hyväksytä sitten millään.
Kolariin suunnitellaan
Euroopan suurinta avolouhosta
Hannukaisten rautamalmikaivosta. Eiväthän
kaivoksen tuotot edes ylitä
matkailualan menetyksiä.
Ylläs
Hannukainen
Ruka
Juomasuo
Vuokatti
Talvivaara
AIMO VAINIO
Nyt on kysyntää
pihvivasikoille!
Pellervon Taloustutkimus
PTT tutki kaivostoiminnan
vaikutuksia matkailuun Kolarin,
Sotkamon ja Kuusamon
kunnissa.
Kolariin suunnitellaan
Hannukaisten avolouhosta,
josta saataisiin rautamalmia
ja Kuusamoon Juomasuon
kultakaivosta. MT
kävi Kuusamossa maaliskuussa,
eivätkä matkailuyrittäjät halunneet leimautua kannattajiksi.
Vastustajien painostus on niin
suuri.
Kuusamossakin suojakaista
lisäisi kaivoksen hyväksymistä, mutta vain viidennes
voisi kääntyä hyväksyjäksi. Venäjän ulkoministeriö sanoo, että vastatoimet ovat
suhteessa EU:n pakotteillaan
aiheuttamaan vahinkoon.
Uutistoimisto RIA Novostin
mukaan vastatoimet voisivat
kohdistua muun muassa käytettyjen autojen ja tekstiilituotteiden tuontiin Venäjälle.
Ei ulkomaalainen matkailija tiedä, mitä vihreä kaivostekniikka Suomessa on. Rahoituskielto koskee myös kolmea
suurta puolustusalan yritystä ja
kolmea energia-alan yritystä.
Matkustuskielto laajenee
koskemaan 24:ää uutta henkilöä, joukossa venäläisiä poliitikkoja ja oligarkkeja. Hän näkee
vain haitallisen mielikuvan kaivoksesta. Puolet Kuusamon matkailuyrittäjistä vastustaa Rukan
lähelle suunniteltua Juomasuon kaivosta.
Sotkamon Talvivaarassa ja
Kolariin suunniteltavassa Hannukaisen kaivoksissa hyödyt
ylittävät matkailua-alan kärsimät tappiot. Ja
suojakaistaleen pitäisi olla 39
kilometriä leveä.
Johtopäätös on, että Kuusamossa yhteiselo tuskin
onnistuu. Talvivaarasta on
Vuokatin noin 20 kilometriä,
Juomasuon kaivos tulisi
lähimmillään neljän kilometrin
päähän Rukalta.
Hannukaisen kaivokselta olisi
noin kymmenen kilometriä
Ylläkselle.
PTT tutki myös kaivosten
ympäristöhaittoja. Suurin
osa niistä tulee hiilidioksidipäästöistä. Myyntiin tulevat vaunukuivurien ja kiinteiden
viljankuivurien lisäksi myös
siilot, kuljettimet ja muut Mepun valmistamat ja edustamat
viljankäsittelytuotteet.
Yhteistyön taustalla yhtiöt
kertovat olevan tavoite palvella
maatalousasiakkaita kehittämällä uusia ratkaisuja.
?K-maatalouden kattavan
myyntiverkoston ja laajan tuotetarjonnan osana Mepun tuotteet
ovat aiempaa paremmin asiakaskunnan saatavilla?, Mepun
toimitusjohtaja Jari Virtanen
kertoo.. Pakotteet
astuvat voimaan huomenna.
Vastapakotteet valmiina
Venäjä aikoo ryhtyä vastatoimiin, kertovat venäläiset uutistoimistot. Viisi
prosenttia vastaajista arvioi, että kaivoksen erämainen luonne
voisi palautua toiminnan lakattua.
65 prosenttia arvioi kaivoksen läheisyyden heikentävän
kansallispuiston arvoa selvästi.
Kyselyyn vastanneet eivät usko kaivostekniikan olevan niin
korkeatasoista, että ympäristöriskit pystyttäisiin hallitsemaan.
AIMO VAINIO
VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ
MT?STT
TALOUDESTA
LYHYESTI
Rehn varoittaa
peesaamasta
Saksaa
EU-parlamentin varapuheenjohtajan Olli Rehnin (kesk.)
mukaan Suomen tulisi harkita,
kuinka tiukasti Saksan perässä
pysytellään. Mitä se tekniikka
voisi olla, on Juomasuolla ja
Hannukaisissa vielä epäselvää.
Hankkeille ei ole tehty ympäristönvaikutusten arviointia.
Siksi yhteiskunnan määräämää
rimaa, joka vihreällä tekniikalla
voitaisiin ylittää, ei vielä ole
asetettu.
Lappi on nihkeä vihreälle
tekniikalle.
?Matkailu perustuu täysin
imagoon ja Suomen Lappi
kilpailee tuhansien kohteiden
kanssa. Matkailijamäärät tulevat vähenemään
Rukalla, jos Juomasuon kaivos
valmistuu?, Matkailu- ja ravintolapalveluiden Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
PTT:n matkailijoille tekemän
kyselyn perusteella matkailijamäärä Kuusamossa voisi puolittua, jos Juomasuon kaivos
perustetaan.
Matkailu tuottaa
kaivoksia kauemmin
Kuusamon matkailuyrittäjistä
puolet vastustaa kaivosta, Sotkamossa ja Kolarissa vastustajia
on noin neljäsosa.
Kolarissa ja Sotkamossa noin
puolet matkailuyrittäjistä voisi
kannattaa kaivosta, jos ympäristövaikutuksia rajataan.
Yksi keino olisi suojavyöhyke
kaivoksen ja matkailun välillä.
Yrittäjien mielestä suojavyöhykkeen pitäisi olla Kolarissa
13 kilometriä, Kuusamossa 39 ja
Sotkamossa 36 kilometriä.
Toinen keino hakea hyväksyntää voisi olla vihreämpi kaivostekniikka. syyskuuta 2014
UUTISET
EU:lta lisää
pakotteita
Venäjää
vastaan
EU on julkistanut lisätietoja
Venäjälle määrättävistä uusista
pakotteista.
EU muun muassa kieltää
rahoituksen viidelle valtioomisteiselle pankille. Tulos
Kolarissa oli, että kaivoksen
pitäisi olla 13 kilometrin päässä.
Johtopäätös on, että matkailun ja kaivostoiminnan voi
sovittaa yhteen sijoittamalla
kaivos viisi kilometriä kauemmas. Puolet ei missään
tapauksessa hyväksy kaivosta
ja ne vastustajat, jotka voisivat
hyväksyä, haluavat sen sinne,
minne kultasuoni ei enää yllä.
PTT:n tutkimus lyö vettä
vastustajien myllyyn. Arvo laskettiin
37 euron päästön tonnihinnalla.
Kaivoksen hiilidioksidipäästöt
olivat noin puolet pienemmät
kuin ympäristövaikutusten
arvioinnissa (yva) arvioitiin.
Ota yhteyttä jo tänään!
Raimo Murtoniemi 0400 664 714
Matti Myllylä 0400 281 832
Antti Arola, 040 669 4994
Juha Ryhänen 040 848 9907
Elina Juutinen, 040 358 3628
Susanna Vehkaoja 040 750 5167
www.atrianauta.fi
Hyvä emotila,
AtriaNauta ostaa pihvivasikkasi kilpailukykyiseen hintaan ja tukee työtäsi alan parhailla palveluilla.
Tule tekemään kanssamme Suomen parasta pihvilihaa,
joka kasvatetaan tunteella, rautaisella osaamisella ja sitoutuneella yhteistyöllä.
ideaalia
K-maatalous aloittaa Mepun viljankäsittelytuotteiden myynnin
lokakuun alussa. Matkailun
tuotot on menetetty myös kaivoksen toiminnan jälkeiseltä
ajalta.?
Matkailu ja kaivokset ovat
Lapin mukaan napit vastakkain
ainoastaan Kolarissa ja Kuusa-
60
80
100
Osuus vastaajista, %
mossa, koska niissä kaivokset
tulevat matkailulle tärkeälle
alueelle.
Sopu on säilynyt monella
paikkakunnalla.
Esimerkiksi Talvivaaran
onnettomuus vuonna 2012 ei
vähentänyt merkittävästi 21
kilometrin päässä olevan Vuokatin matkailua.
Matkailijat
kaivosvastaisia
Matkailijoille tehdyn kyselyn
tulokset olivat selkeästi kaivosvastaisia.
Tärkeintä kävijöille oli kohteen maisema. Johtopäätös on karkea,
mutta kertoo, että ehkä yhteiselo Kolarissa ei sittenkään ole
täysin mahdotonta.
Toisin on Kuusamossa.
Siellä puolet matkailuyrittäjistä vastustaa Juomasuon
kultakaivosta, jota suunnitellaan
muutaman kilometrin päähän
Oulangan kansallispuistosta ja
Rukan matkailukeskuksesta.
Yrittäjistä 27 prosenttia
kannattaa kaivosta, mutta heiltä
ei saa kommenttia helposti. Ei ulkomaalainen matkailija tiedä, mitä vihreä kaivostekniikka Suomessa on. Hän näkee vain haitallisen mielikuvan
kaivoksesta.?
Lappi muistuttaa, että tuotto-
Matkailuyrittäjien mielipiteet kaivoksesta
Vastustaa
Ei osaa sanoa
Voisi kannattaa, jos ympäristövaikutuksia rajataan
Kannattaa
Kolari
Sotkamo
Kuusamo
0
20
40
Lähde: PTT
laskelma huomioi vain kaivoksen käyttöajan.
?Matkailu tuottaa tuloja
täältä ikuisuuteen. Silloin Suomi
saattaa joutua nopeasti kauaksi
EU:n ulkokehälle.
Mepun kuivurit
K-maatalouteen
Ylistaron Terästakomo laajentaa
60-vuotista taivaltaan juhliva
Ylistaron Terästakomo Oy investoi alihankintapalveluidensa
laajentamiseen.
Lisävoimaa alihankintaan
tuo keväällä tuotantoon saatu
Amada FO-3015 II-laserlinjasto
yhdistettynä LKI Käldmanin
kehittämään poimintarobottiin
ja korkeavarastoon. 54
prosenttia matkailuyrittäjistä on
sitä mieltä, että voisi kannattaa
kaivosta, jos sen vaikutuksia
ympäristöön rajataan.
PTT kysyi myös, miten
kaukana kaivoksen pitäisi olla,
jotta sen ympäristövaikutukset
rajautuisivat riittävästi. Se olisi myös
osaksi avolouhos.
Sotkamossa toimii
Talvivaaran nikkelikaivos.
Yhteistä kaivoshankkeille
on läheisyys matkailukohteisiin. Kyseessä on miljoonan euron investointi.
Talvivaaran onnettomuuden vaikutukset matkailijamääriin vuonna 2012 jäivät vähäisiksi, koska vedet valuivat poispäin Vuokatin matkailualueilta.
KOMMENTTI
KAIVOSTOIMINTA
Voisiko Hannukaisen kaivosta siirtää?
Teollisuutta matkailualueiden lähellä
Paikallisten matkailuyrittäjien
suhtautuminen kaivoshankkeisiin vaihtelee paljon eri
paikkakunnilla.
Pellervon Taloustutkimuksen
(PTT) kysely antaa kuvan,
jossa Kolarissa matkailun ja
kaivoksen yhteiselo voi saada
enemmistön hyväksynnän, jos
kaivosta siirretään viisi kilometriä
Leikatun tabloidin kokoisesta Katalookista
löydät messujen näytteilleasettajalistat, kartat,
seminaarit, koneuutuudet, kiinnostavat ammattijutut
sekä muun näyttelyinfon.
KoneAgria-KATALOOKIn painosmäärä on 100 000 kpl.
Ole mukana omalla ilmoituksellasi!
KoneAgriaKATALOOKIn
jättipainos
100 000 kpl!
Aineistot 18.9.2014 sähköpostilla:
ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi
heti
Soita 321
3
1 2
020 4 raa
ja va laa
usti
ilmoit eestä!
itt
jättili
Kuntaliitoksia
tuskin
tapahtuu
paljon
Kuntamarkkinoilla pohdittiin
lähipalveluita. Lehden
saavat tilaajien lisäksi 20 000 suurinta metsätilaa
Väli-Suomessa. Perintöveron
poistaminen yritysten omistajilta
ei tutkimusten perusteella näytä
edistävän yritysten kasvua.?
Työn verotusta pitäisi lievästi
keventää seuraavalla vaalikaudella, jotta keski- ja pienituloisten työllisyys kohenisi.
Tuloerojen kasvuun voitaisiin järjestön mielestä puuttua.
Tähän on vaikuttanut eriytetty
verojärjestelmä. Muutosjohtamishanke on saatava nopeasti liikkeelle.?
Yleisön kommenttina kuultiin
varmasti viisas totuus: tärkeintä
on, miten kuntaliitoksen jälkeen
arkea eletään, ei kuntaliitossopimus.
Kunta- ja liikenneministeri
Paula Risikko (kok.) on aloittamassa pohdinnan, mikä kunnan
visio on vuonna 2025.
Koski arvioi, että vuoteen
2020 kuntien toimintaympäristöt ovat vielä niin epäselviä, että
tuskin useita liitoksia tapahtuu.
?Näin kävi aiemminkin, kun
kuntaliitoksissa oli 25 vuoden
tauko. Turhaa
sääntelyä purkamalla saadaan
suuria säästöjä?.
Lisää asukasdemokratiaa
Vihreiden puheenjohtaja Ville
Niinistö korosti työ- ja elinkeinoelämän muuttumista. ERITYISASIANTUNTIJA ARTO KOSKI, KUNTALIITTO
Puoluejohtajat
purkaisivat
kuntien
sääntelyä
Kuntakenttä kaipaa radikaaleja
ja konkreettisia uudistuksia. 6
Perjantaina 12. Kymmenen vuoden päästä entistä
useampi työ voidaan automatisoida.
?Kunnat ovat edelläkävijöitä
edistämässä kumppanuutta
yrittäjien kanssa. Hän
kysyi, mitkä ovat riittävät hyvinvointipalvelut, jotka takaavat
kaikille inhimillisen elämän.
?Isot rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä ja niitä
on rohkeasti tehtävä. Yhdessä kuntalaisia
kuulemalla voimme tehdä tästä
toimivan mallin.?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia tuurannut
Henna Mäntylä peräsi hänkin
normien purkamistalkoita. Vuosina 1967?1977 tehtiin
63 liitosta. Siitä luovuttiin
vuonna 2006 Matti Vanhasen
punamultahallituksen aikana.
Järjestön puheenjohtaja Antti
Palola sanoo, että palautusta
voidaan perustella verotuksen
dynaamisen tehtävän kautta.
?Laiska pääoma ei hae hyvää
tuottoa. Biokaasulla,
joukkoliikenteellä ja sähköautoilla saadaan energiatehokkuutta.?
Niinistön mukaan kunnilla
on iso rooli vaikuttaa, miten
sote-uudistus toteutuu ja sitä
on käytettävä.
?Vaikka kunnat ovat tiukoilla, oppimisesta, koulutuksesta
ja tutkimuksesta ei saa tinkiä.
Asukasdemokratiaa on kehitettävä ja on saatava ihmiset
mukaan kehittämään kuntia,
joille on annettava vapaat kädet
purkaa normeja?.
Kuntien eroja syytä tasata
Vasemmistoliiton puheenjoh-
KARI SALONEN
Kuntaliiton erityisasiantuntija
Arto Koski ei usko suureen
kuntaliitosaaltoon, vaikka kaksi
kolmasosaa maamme kunnista
tekee tai on jo tehnyt kuntaliitosselvityksen.
?Kuntaliitokset edellyttävät
valtion kuntapolitiikalta ennakoitavuutta yli hallituskauden.
Hallituksella pitäisi olla selvempi visio, mihin kuntasektorilla
ollaan menossa?, Koski moitti
nykyistä poukkoilevaa linjaa.
Jos kunnan sisäiset paineet
ovat kovat ja talous heikossa
kunnossa, yhdistymisiä tapahtuu, Koski uskoi.
Kun kuntalakia uudistetaan,
sosiaali- ja terveysministeriö on
mukana vahvasti valmistelussa.
Neuvotteleva virkamies VilleVeikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoi muutostukiohjelmasta, mikä tukee kuntaliitoksia harkitsevia kuntia.
taja Paavo Arhinmäki sanoi,
että valtion on tasattava kuntien
eroja. Mitä ne ovat?
Määritelmä on tärkeä, sillä
sote-uudistuksessa luvataan
turvata lähipalvelut.
Kuntien lausunnoissa pitää
luetella, mitä ne pitävät kuntalaisille tärkeinä lähipalveluina.
?Seuraavissa eduskuntavaaleissa ainakin kaikki ehdokkaat
lupaavat turvata lähipalvelut?,
erityisasiantuntija Antti
Kuopila Kuntaliitosta vakuutti.
Oulussa ja Kajaanissa on tehty asiakaskysely lähipalveluista
yli 75-vuotiaille ja nuorille
työttömille, jotka tarvitsevat
kuntouttavaa työtoimintaa.
Molemmat ryhmät pitivät
kolmen kuukauden aikana päi-
väkirjaa, mitä lähipalveluja he
käyttivät.
?Kela, kuntouttava työtoiminta, julkinen liikenne lähikauppa, kirpputori, apteekki,
pankki, kirkko, terveyskeskus
ja laboratorio?, kehitysjohtaja
Marita Pikkarainen luetteli
vain osan listatuista lähipalveluista.
?Sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä työelinkeinoministeriö ovat vaikean tehtävän
edessä, kun he listaavat kuntalaisten tarvitsemia lähipalveluja?, sanoi Kuntaliiton projektikoordinaattori Ville Nieminen.
Pikkarainen arvioi, ettei tulevassa sote-laissa määritellä ainakaan mitään kilometrirajoja.
SARI KESKITALO
Kehitysjohtaja Marita Pikkarainen selvitti, miten Oulussa
ja Kainuusssa kuntalaisilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeitä
lähipalveluja.
Ikäihmisten toive asua kotona
mahdollisimman pitkään ei onnistu aina ilman muutostöitä:
kynnyksiä pitää poistaa ja kylpyhuonetta remontoida.
Harva yli 65-vuotias tietää
Raha-automaattiyhdistyksen
tuella toimivasta Vanhustyön
keskusliitosta, joka auttaa maksutta muutosten suunnittelussa.
?Neuvomme, kuinka saavuttaa esteettömyys ja turvallisuus.
Meillä on 15 alueellista korjausneuvojaa?, keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka
Laakso kertoi.
Korjausneuvoja suunnittelee
tarpeelliset muutokset, alustavan kustannusarvion ja auttaa
avustusten hakemisessa. Vuosina 2005?2013
liitoksia tehtiin 80. Paikallisten ihmisten
ideoista sekä sidosryhmien ja
asiantuntijoiden kommenteista
koottu ehdotus toimitetaan ministeriöön vuoden vaihteessa.
JUKKA KOIVULA
?Yrityksiä, jotka käyttävät voitot uuteen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, on viisasta tukea
verokevennyksin. syyskuuta 2014
UUTISET
Hallituksella pitäisi olla selvempi visio, mihin
kuntasektorilla ollaan menossa. Jos varallisuudella on
verovaikutuksia, on järkevää
saada pääomista myös tuottoa.
Varallisuusveron myötä pääomille haettaisiin aktiivisempia
tuottoja, mikä puolestaan edesauttaa kasvua ja työllisyyttä.?,
hän perusteli STTK:n seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
Palolan mielestä pienten ja
keskisuurten yritysten kasvua
ja investointeja voitaisiin tukea
verokannustein.
haluaisivat pysyä ajan tasalla
siitä, missä ja milloin pantasudet
ovat liikkeellä. Ictnäkökulmaa ei ole huomioitu
tarpeeksi. Niihin on mahdollista saada avustusta.
?Merkittäviä säästöjä tulee,
kun vanhuksen ei tarvitse kodin
puutteiden vuoksi muuttaa palvelutaloon.?
Vuosittain yhteydenottoja
tulee 13?000, joista 1?200 johtaa
toimenpiteisiin.
Laakso sanoo, että jatkossa
panostetaan enemmän tiedotukseen.
SARI KESKITALO
Susikokouksissa
vaadittiin lisää kaatolupia
STTK ohjaisi laiskat
pääomat tuottamaan
KEURUU, PERHO (MT)
Suomen riistakeskus päivittää
yhteistyössä Riista- ja kalatalou
den tutkimuslaitoksen kanssa
susikannan hoitosuunnitelmaa.
Riistakeskus järjestää syyskuun kolmen ensimmäisen
viikon aikana yhteensä kymmenen alueellista työpajaa, joissa
paikalliset pääsevät ottamaan
kantaa susiasioihin.
Keuruulla keskiviikkona järjestettyyn tilaisuuteen osallistunut Keuruun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Timo
Pessinen kaipaa Keski-Suomeen
lisää susien kaatolupia.
?Kanta on täällä niin hyvä, että
susia voisi ilman muuta ampua
nykyistä enemmän.?
Vahva viesti paikallisilta oli,
että susien liikkeistä halutaan
tietää nykyistä enemmän.
?Erityisesti karjankasvattajat
Toimihenkilöjärjestö STTK
palauttaisi kiinteistö- ja osakeomistuksesta maksettavan varallisuusveron. Esimerkiksi pieni Kivijärven kunta on esittänyt tuloveroon 3,25 prosentin korotusta.
Kuntauudistus on tarpeen, jotta
syntyy tarpeeksi vahvoja kuntia.
Arhinmäki korosti sotepalveluissa julkisen sektorin
roolia, ettei julkisilla varoilla
toteutetut palveluiden voitot
mene veroparatiiseihin.
Lukuisat näytteilleasettajat
eivät innostuneet Arhinmäen
kannanotosta, sillä suuri osa
heistä oli yksityisiä hoiva- ja
terveysalan palvelujen tuottajia.
?Yrittäjät ovat aktiivisia
kuntasektorilla. Vain
tarvittavat korjaustoimet vanhus
maksaa itse. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuka sellaiset rakennuttaa ja
rahoittaa?, Pessinen taustoittaa.
Keuruulla oli koolla noin 30
henkeä, mutta median edustajia
ei päästetty seuraamaan työpajoja.
Ehdotus ministeriöön
Myös Perhossa puhuttiin susien
määrän vähentämisestä metsästämällä.
?Nousi esiin ajatus siitä, että
häirikkösusien poistamiselle
luodaan nopea menettely, jossa poliisi myöntää pikaluvan
kaatoon paikallisen riistanhoitoyhdistyksen esityksestä?,
kommentoi lestijärveläinen Kaj
Granlund.
?Virossa elää Suomea voimakkaampi susikanta, vaikka Viro
sallii susikannan voimakasta
metsästystä vuosittain?, Granlund huomauttaa.
Omaisuuden, karjan, koirien
tai oman turvallisuuden suojaaminen häirikkösusilta olivat
keskusteluissa niin ikään esillä.
?Perholaisten ehdotus kaatoluvista lähtee nyt ministeriölle?,
kertoo uudistuksesta vastaava
riistakeskuksen projektipäällikkö Mikael Luoma.
Kannanhoidollisia suden kaatolupia ei tällä hetkellä myönnetä.
Maa- ja metsätalousministeriö
päättää susien määrän sääntelytoimista. Lisäksi riistaaitojen pitäisi olla nykyistä jämerämpiä. Myös
puolueiden johdossa ollaan sitä mieltä,
että sääntelyä on tarvetta purkaa.
Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo konkreettisia
esityksiä kuntien tehtävien ja
velvoitteiden vähentämiseksi.
Kunnan roolista tulevaisuudessa tarvittaisiin hänen mukaansa
lisää tietoa, mutta vastauksia ei
ollut tarjolla Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa
Helsingissä keskiviikkona.
Pääministeri Alexander
Stubb (kok.) tunnusti kuntaosaajien keskellä olevan oman
mukavuusalueensa ulkopuolella, sillä Eurooppa on hänen
ykkösasiansa.
?Sote-uudistus, säästöt, kuntayhtymät, metropolihallinto ja
kuntaliitokset?, Stubb luetteli
asioita, joihin on panostettava.
Stubbin mukaan kuntien toimintaa sääteleviä normeja on
syytä purkaa, on löydettävä parempia tapoja toimia ja julkisen
talouden on supistuttava.
Myös valtiovarainministeri
Antti Rinne (sd.) oli valmis
tarkastelemaan vanhentuneita
normeja, jotka estävät järkevää
toimintaa.
Rinne korosti talouskasvua
ja työttömyyden voittamista.
Hän toivoi työnvälitykseen
uusia ratkaisuja, sillä kuntien
vastuulle tulee jatkossa 180?000
pitkäaikaistyötöntä.
Kunnille työrauha
Keskustan puheenjohtaja Juha
Sipilä toivoi valtion luottamuksen palauttamista kuntiin.
?Kuntapäättäjät ovat kyllästyneet valtioon ja kunnille on
annettava työrauha.?
Valtionosuusuudistuksen
myötä kuntalaisten eriarvoisuus on lisääntynyt.
Sipilä kaipasi kuntien ja kun-
talaisten aitoa kuuntelemista,
kun sote-lain sisältöä hiotaan.
?Tietojärjestelmät ovat keskeisessä roolissa ja oikeudenmukaisuuden palveluissa on toteuduttava. Kuntia on
320?, Koski kertasi historiaa.
Parhaillaan kuntaliitosselvityksiä on tekeillä 38 ja niissä on
mukana 180 kuntaa.
SARI KESKITALO
>>
Kuntapäättäjät
ovat kyllästyneet
valtioon ja kunnille
on annettava
työrauha.«
SARI KESKITALO
Vanhuksille
korjausneuvontaa
JUHA SIPILÄ
Perinteisillä
Kuntamarkkinoilla
oli tänä vuonna tavallista
painavampaa asiaa,
sillä kunnat ovat
suuressa murroksessa.
Lähipalvelujen määrittely vaikeaa
Maaseudun Tulevaisuuden ja KoneAgrian järjestäjien
KoneAgria-KATALOOKI
1.10.2014
KoneAgria-messujen suuri konekatalogi ilmestyy
Maaseudun Tulevaisuuden välissä 1.10.2014. Katalookia jaetaan myös KoneAgriamessuilla. Sen mukaisesti
pääomatuloihin sovelletaan
tasaveroa ja palkkaverotukseen
progressiivista järjestelmää.
STTK:n mielestä meillä voitaisiin palata esimerkiksi yhtenäiseen verojärjestelmään, jolloin
tuloja verotettaisiin samalla tavalla tulolähteestä riippumatta.
JANNE IMPIÖ. Jos näin ei jatku, kymmenen vuoden päästä
tuloveroprosentti on 30?, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Suomen Yrittäjistä ennakoi.
Kujalan mukaan kuntien
tuottavuus on laskenut ja julkisen sektorin kasvu paisunut
liian suureksi.
Mikä on kunnan visio 2020
?Kuntaliitolla on lähipalvelujen kehittämisohjelma, jossa
kuntalaiset ovat keskiössä
Enemminkin katsotaan, mitä Suomi tekee. syyskuuta 2014
UUTISET
Ruotsin vaaleista tulossa tiukka taisto
HEIDI HAKALA/LEHTIKUVA
Hallituspuolueet
kirivät vaalikampanjan loppusuoralla.
Pienpuolueiden kannatus on nousussa.
TUKHOLMA (MT)
Ruotsissa sunnuntaina järjestettävien valtiopäivävaalien
tulos on kaikkea muuta kuin
selvä. Moni
demari vieroksuu kuitenkin
saman blokin vasemmistopuoluetta.
Uusi hallitus saattaakin muodostua samoin kuin viimeksi:
vaikka sosialidemokraatit
olisivat suurin puolue, nykyinen
pääministeri, kokoomuksen
Fredrik Reinfeldt saa jatkaa.
Näin käy, jos punavihreästä
blokista ei muodostu suurempaa kuin porvarileiristä. Äänestäjä näkee linjaerot yhdellä
silmäyksellä. Pääministeri
Fredrik Reinfeldtin johtamaa
kokoomusta kannattaa 21 ja
Stefan Löfvenin sosialidemokraatteja 29 prosenttia kansasta.
Demarin vaalihevosia ovat
olleet ruotsalaisen koulun alennustila, koulujen ja palveluiden
yksityistämisen pysäytys sekä
työllisyys. Hän asuu Tukholmassa ja tekee toimistötöitä,
mutta on kotoisin Pohjois-Ruotsista Umeån läheltä.
Hän on äänestänyt jo ennakkoon ja antoi äänensä kuitenkin
?Minulle on tärkeää tietää, millaista linjaa hallitus aikoo vetää.
Nykyisestä porvarihallituksesta
se tiedetään, mutta punavihreän
blokin johtajan Stefan Löfvenin
linja on epäselvä. Toisaalta
Tukholman, Malmön ja
Göteborgin äänet tekevät lähes
puolet koko maan äänistä, joten
äänestäjä, joka ottaa kantaa
suurkaupunkien liikenneratkaisuihin, valitsee samalla myös
syrjäseutujen asioista päättävät.
Esimerkiksi Tukholmassa
kokoomus ajaa näyttävästi
uutta ohitustietä, vihreät taas
pienhiukkasia pois ilmasta.
Useimmat äänestävät samaa
puoluetta kaikissa sunnuntain
vaaleissa. Mutta
pärjääkö sillä small talkissa
Angela Merkelin kanssa?
Löfven myös tarvitsee tukipuolueita saadakseen riittävästi
kansanedustajia taakseen. Isompien kannattajat ovat saattaneet alkaa
tukea niitä, jotta ne eivät putoaisi valtiopäiviltä ja tekisi tilaa
maahanmuuttovastaiselle ruotsidemokraateille.
Osa äänestäjistä miettii myös,
saako Löfven muodostettua punavihreällä blokilla hallituksen.
Nykyinen hallitus voi vaikuttaa
vakaammalta valinnalta, Novustutkimuslaitoksen tutkija Torbjörn Sjöström sanoo.
Viimeiset päivät ratkaisevat
vaalit, sillä epävarmoja on lähes
kymmenen prosenttia.
Vaikutusta
Suomen vientiin
?Jos hallituksesta näyttää tulevan heikko, kruunu voi heiketä?,
sanoo Nordean pääekonomisti
Annika Winsth Tukholmasta
MT:lle.
?Heikko. Ero hallituspuolueiden
porvarillisen liittoutuman ja
punavihreän haastajablokin välillä on kaventunut. Syynä pidetään 31-vuotiaan
puheenjohtaja Annie Lööfin
onnistuneita tv-esiintymisiä.
Kannatus on yli seitsemän prosenttia eli reilusti yli vaaditun
neljän, jotta ei putoa valtiopäiviltä.
Pääpuolueiden kannatus
kuitenkin junnaa. Ainakin
Göteborgissa on vielä kansanäänestys tietulleista.
EIJA MANSIKKAMÄKI on MT:n
toimittaja.
eija.mansikkamaki
@mt1.fi
VARMISTA KUNNON SATO MYÖS
TULEVILLE VUOSILLE JA OTA
MAANÄYTTEET HYVISSÄ AJOIN*
!
VAPA ALIPPU
4
8.-11.10.201
* Kun lähetät vähintään 10 viljavuustutkimusnäytettä
SYYSKUUN AIKANA, saat pääsylipun Kone-Agria
- ammattinäyttelyyn! (Arvo 17 euroa, 1 lippu/tilaus)
Puh. Kuvituksena on
useimmiten puoluejohtajan pää.
Suomessahan ehdokkaat
levittelevät omia kuviaan ja
lupauksiaan, mutta päästyään
läpi voivat joutua unohtamaan
ne kaikki.
Ruotsissa äänestäjä menee
koppiin ja sulkee kirjekuoreen
puolueen värisen lapun ja
ruksittaa halutessaan myös
ehdokkaan. tarkoittaa nykyistä
heikompaa vähemmistöhallitusta tai vaikeuksia hallituksen
muodostamisessa tai budjetista
sopimisessa.
Budjetti tehdään viimeistään
marraskuussa, mutta kruunu
voi heiketä jo ensi viikolla. Salumin mielestä Ruotsin
vauraus perustuu pitkälti maahanmuuttajien työpanokseen.
EIJA MANSIKKAMÄKI
EIJA MANSIKKAMÄKI
Kristjan Salum
UUTISTAUSTA
Naapurissa avoimempaa kuin meillä
Lähellä viljeltyä politiikkaa.
(Keskusta)
Lapset tarvitsevat puhdasta
ilmaa. PL 500 (Graanintie 7) . Maahanmuuttajia on aivan
liikaa, eivätkä kaikki tee työtä.?
Nato
ei puhuta
Nato-jäsenyys ei näytä olevan
vaaliteema eikä yhtä herkkä asia
kuin Suomessa. Äänestäjä ei
tiedä, mitä saa.?
Näin sanoo tukholmalainen bussinkuljettaja Kristjan
Salum. Ohjelman
toimittaa Jari Mäkäräinen.
Keskustelu alkaa jo nyt osoitteessa yle.fi/uutiset/suoralinja.
Maanantaina voit ottaa osaa
suoraan keskusteluun soittamalla numeroon 0203 17600, lähettämällä tekstiviestin numeroon
16149 tunnuksella RS (välilyönti) AJANTASA tai lähettämällä
sähköpostia: ajantasa@yle.fi.
MT
?Haluamme
asuntoja?
Ruotsissa käydään vaalikampanjaa toreilla kuten Suomessakin. Hän panee nyt toivonsa
sosialidemokraatteihin.
?Tarvitsemme vuokra-asuntoja tähän kaupunkiin ja maahan, mutta kahdeksan vuoden
aikana niitä ei ole tullut.?
EIJA MANSIKKAMÄKI. (Liberaalit)
Pienemmät koululuokat vai
verot. Hän ei ole
istunut päivääkään eduskunnassa, eivätkä esimerkiksi puoluetoverit osaa kuin arvailla, että
mies puhunee englantia. Yhdellä koppikäynnillä valitaan edustajat kolmeen
paikkaan: eduskuntaan,
maakuntiin ja kuntiin. Hän muutti maahan
Irakista 16 vuotta sitten, tekee
työtä eikä ymmärrä maahanmuuton rajoituksia vaativia
ruotsidemokraatteja.
Lounaswrapeja täyttävä nainen ei halua kasvojaan lehteen,
mutta kertoo aikovansa äänestää sunnuntaina vasemmistopuoluetta, koska se on luvannut
hyvää ympäristölle, ihmisille ja
verorahojen käytölle.
Täysin toista mieltä on läheistä kahvilaa pitävä täysruotsalainen keski-ikäinen nainen.
?Äänestän ruotsidemokraatteja. (Sosialidemokraatit)
Vaalikampanjointi näyttää
Ruotsissa jotenkin reilummalta
kuin Suomessa. Jos
muodostuu, pääministeriksi
nousee Löfven.
Äänestäjä saattaa haluta
politiikan pääpaikoille uudet
naamat vaihtelunkin vuoksi.
Ruotsilla kun menee kansakun-
tana ihan hyvin.
Uutisia seuratessa pitää
muistaa, että vaalit ja teemat
näyttävät erilaisilta maakunnissa
kuin Tukholmassa. www.viljavuuspalvelu.fi
?Näissä vaaleissa moni äänestää
sossuja!?
Näin sanoo selvällä suomella
Toini Lehtelä, joka myy Tukholman keskustassa asunnottomien lehteä.
Lehtelä aikoo äänestää itsekin, ensimmäistä kertaa
valtiopäivävaaleissa, vaikka on
asunut Ruotsissa yli 30 vuotta.
?Ja aion äänestää Suomessakin ensi keväänä, sossuja sielläkin.?
Lehtelää ovat tähän saakka
tympineet tyhjät lupaukset,
mutta nyt uurnille vie porvarihallitus. 7
Perjantaina 12. 50101 Mikkeli . Myös
Ruotsi allekirjoitti hiljattain
yhteistyösopimuksen Naton
kanssa.
Venäjän ja Ukrainan tilanne
on kuitenkin aiheuttanut sen,
että palkka-armeijaan siirtyneessä Ruotsissa on alettu
haikailla paluuta yleiseen asevelvollisuuteen ja hallitus päätti hankkia viime töinään lisää
hävittäjiä ja sukellusveneitä. Koko Ruotsi
tyhjenisi, jos maahanmuuttajat
laitettaisiin pois täältä!?
Hötorgetin kauppahallissa
Lähi-idän salaatteja, lihapullia
ja muita herkkuja myyvä Rawaa Alkhamisi kokee olevansa
vahvasti osa ruotsalaista yhteiskuntaa. Hänelle tärkeää on vakaa
talous- ja finanssipolitiikka sekä
kohtuullinen verotus, ei valtion
jakamat tuet.
Se, että demarit haukkuvat
huonoista kouluista hallitusta on
hänestä huijausta.
feministiselle aloitteelle (FI).
?Jotta puolue pääsisi eduskuntaan ja ruotsidemokraateilta lähtisi valtaa. Se on Lehtelän mukaan
myynyt valtion omaisuutta ja
kylvänyt rahaa vaikka mihin.
Se on pitänyt huolta narkkareistakin, mutta on jättänyt
asunnottomat oman onnensa
nojaan. Siitä voidaan
puhua noin tunnin kuluttua,
kun muut asiat on käyty läpi,
sanoo vaaleja seurannut toimittaja.
Porvarihallituksessa löytyisi
kannatusta jäsenyydelle, mutta
punavihreässä ei, joten asialla
ei hätäillä. Ei myynnissä. Valtakunnanpolitiikka ratkaisee puolueen.
?Uskon, että valtiopäivien linja
on sama maakäräjä- kuin kuntatasollakin.?
Maahanmuuttovastaisille
ruotsidemokraateille ei heru sympatiaa. Luotan FI:n
kykyyn hoitaa minulle tärkeitä
asioita, kuten koulua, palveluja
ja ympäristöä. Så bekvämt!
Äänestäjiin yritetään ja
saa vaikuttaa Ruotsissa viime
tippaan. Henkilökohtaisilla
äänillä on kuitenkin mennyt
vain ani harva läpi eduskunta-,
maakäräjä- tai kuntavaaleissa.
Tavallisimmin mennään järjestyksessä listalta.
Ennakkoäänestänyt ruotsalainen voi muuttaa mieltään vielä
ennen vaalipäivää, jos valinta
alkaa kaduttaa. Meillä Suomessa taas saa
sakot, jos vaalihuoneiston ovelta
näkyy auto, jonka ikkunassa on
mainostarra.
Vaikuttamisella onkin
paikkansa, sillä tällä kertaa
porvarihallitusta haastavan
punavihreän blokin viesti on
ollut hämärä.
Ehkä tarkoituksellakin, koska
vaa?ankieleksi ovat nousemassa
maahanmuuttovastaiset
ruotsidemokraatit. Ne
tosin myös työllistävät.
EIJA MANSIKKAMÄKI
EIJA MANSIKKAMÄKI
Toini Lehtelä
Mitä mieltä vaalituloksesta?
Luuletko että se vaikuttaa
Suomen tuleviin ratkaisuihin?
Tulisiko yhteistä puolustusta
tiivistää?
Tule mukaan keskustelemaan
Ruotsin vaalituloksesta Ajantasan Suoraan linjaan maanantaina 15.9. Keskusta on noussut viime päivinä puheenjohtaja Annie Lööfin
avulla.
?Maakuntien palveluita
pitää puolustaa?
?Haluan
tietää talouslinjan?
?Minusta on ikävää, että keskustapuolue on hiljaa näissä vaaleissa. Käänne ei ehtinyt tapahtua kahdeksassa vuodessa.?
Salum äänestää samalla kertaa
kolmissa vaaleissa. Katujen varsia,
bussipysäkkejä ja metron seiniä
peittää julistemeri, joka huutaa
yksinkertaisia iskulauseita. Ilmanlaatu on
heikentynyt porvarihallituksen
aikana.?
Blomqvist äänestää valtiopäivä- ja kunnallisvaaleissa
feministejä, mutta maakäräjävaaleissa vasemmistopuoluetta.
?Se vastustaa vahvimmin palveluiden yksityistämistä.?
EIJA MANSIKKAMÄKI
Åsa Blomqvist
?Sosialidemokraatit pilasivat
itse koulut ollessaan 30 vuotta
vallassa. Keskus-
telussa on mukana Maaseudun
Tulevaisuuden päätoimittaja,
pitkään Ruotsin asioita seurannut Lauri Kontro. (Vihreät)
Terveydenhoito. Siitä tulee kuitenkin vaikeaa, jos esimerkiksi
hoitoa ei saa lähellä.?
Näin sanoo viisikuista Kerstiniä vaunuissa työntävä Åsa
Blomqvist. 015 320 400 . Se
tarkoittaisi, että Suomen vienti Ruotsiin vaikeutuisi ja kisa
ruotsalaisten tuotteiden kanssa
maailmalla kovenisi.
Maatalous ei näy,
ministeri tyytyväinen
Keskustan vaaliteemana on ?lähellä viljelty politiikka?, mutta
maaseutu ja ruoka-asiat ovat
vaaleja seuranneiden mielestä
jääneet taka-alalle.
Niinpä sosialidemokraatit
vaativat, että maaseudulle on
saatava työpaikkoja, siellä pitää
voida asua, ampua susia, vetää
laajakaistaa, päästä apteekkiin
vuorokaudessa, lisätä luomuviljelyä 30 prosenttiin vuoteen
2020 mennessä ja edistää hevosyrittämistä.
?Mutta he ovat tiukentamas-
sa työllistämistä haittaavaa yritysveroa ja menossa vihreiden
kanssa samaan hallitukseen,
jolloin maaseudulla kiristyvät
energia- ja liikenneverot?, vastaa keskustan valtiopäiväehdokas Hannes Hervieu.
?Me pidimme maaseutu- ja
ruoka-asioita vahvasti esillä
EU-vaalikampanjassa.?
Hervieu on keskustan opiskelijajärjestön puheenjohtaja
ja asetettu neljännelle sijalle
puolueen listalla Tukholmassa.
Läpimeno on lähellä, jos keskustan noste pitää.
MT:n kadulla tavoittama
maatalousministeri Eskil Erlandsson (kesk.) kertoo olevansa tyytyväinen kauteensa,
ja ruotsalaisella talonpojallakin
menee ihan hyvin.
?Rationalisointi etenee, mutta lisää pitää tehdä, erityisesti
oman ruuantuotannon lisäämiseksi?, hän huikkasi ennen vetäytymistään ministeriautoon.
Ruotsi tuo puolet syömästään
ruuasta.
?Jos ei meitä olisi, tässä kauppahallissa olisi vain pari myyjää,
ei ketään muuta. klo 10.03 alkaen. Mielipidekyselyitä
satelee kalkkiviivoille asti ja
puolueet saavat tyrkyttää äänestyskuponkejaan vielä vaalikopin
ovella. Heidän
kannatuksensa on tuplaantunut
neljässä vuodessa 10 prosenttiin.
Kumpikin valtablokki pyrkii
pitämään tämän joukon ulkona
?Ilman meitä
kauppahalli
olisi tyhjä?
hallituksesta.
Hämäryys voi vahvistaa hallituspuolueita, jos demarijohtaja
Stefan Löfven alkaa tuntua
mustalta hevoselta. Minusta ihmisillä
pitää olla mahdollisuus asua,
missä haluavat. Maaseutu, ruoka ja ympäristö
ovat tärkeitä. Keskiviikkona se oli enää 3,6 ja torstaina
taas 6,2 prosenttia, kun se on
ollut yli kymmenenkin.
Kokoomuksen, liberaalien,
keskustan ja kristillisten muodostamalla porvarileirillä on
nyt noin 41 prosentin ja demarien, vihreiden ja vasemmistopuolueen punavihreillä 46?47
prosentin kannatus.
Hallituspuolueista keskusta
on kirinyt tällä viikolla kovaa,
yli vuoden 2010 kannatuksensa. (Vasemmisto)
Rakennamme uutta Ruotsia.
(Kokoomus)
Feminismiä ilman sosialismia
(Liberaalit).
Äänestä kouluja. Myös porvarileiri
haluaa panostaa opetukseen,
mutta ei kivan puuhailun vaan
oppimisen edistämiseksi.
Demarit aikovat maksaa parannukset korottamalla veroja,
mikä osuisi parempituloisiin ja
teollisuuteen.
Taktikointia
ja epävarmuutta
Liittoumien pienet puolueet
ovat kasvaneet
Silti kansalaisten
turvallisuus ja poliisin toiminnalliset tulokset ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla
tasolla.?
Luottamus murentunut
Kansanedustaja Pirkko Mattilan (ps.) mielestä poliisille
kuuluvia tehtäviä ei nykyresursseilla kyetä suorittamaan
periaatteellisellakaan tasolla.
?Erityisen huolestuttavaa on,
että kansalaisen oikeusturva
vaarantuu.?
Mattila sanoo, että hallitus
on järjestelmällisesti sivuuttanut ohjelmassaan ne poliittiset
linjanvetonsa, joihin se on sitoutunut. Kyliin vetää yhteisöllisyys: naapurit ovat lähellä, elämä
on pienimuotoista ja turvallista.
Tiiviydelle punaista valoa
Kaupungissa haluaisi asua noin
22 prosenttia nuorista.
Kaupungeissa houkuttavat
säpinä ja monipuoliset elämäntapavaihtoehdot.
Yli puolet nuorista haluaa asua
lähellä palveluita ja luontoa. Nyt
yrittäjiä on 10,5 prosenttia
työllisistä.
Yrittäjyys jakoi nuoria:
siihen suhtauduttiin kielteisesti
ja myönteisesti. Se on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista mutta myös
talouspoliittisesti järjetöntä?,
Arhinmäki kommentoi.
JUKKA KOIVULA
POLITIIKASTA
LYHYESTI
Eläkeneuvottelut
edelleen kesken
Eläkeneuvotteluja käydään yhä
tiiviisti, mutta niiden valmistumisesta ei ole täsmällistä tietoa.
Palkansaajakeskusjärjestöt
miettivät vastausta työnantajan
ehdotukseen. LänsiSuomessa vetovoimaa on kaupunkien läheisellä maaseudulla,
Lapissa maaseudun keskuksilla.
?Uudellamaalla Helsinki on
käytännössä ainut iso vetovoimatekijä?, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.
Kirkonkylät eivät houkuta
Kuhmonen yllättyi siitä, että erilaisille maaseutualueille löytyi
selkeät kilpailukykyprofiilit.
Suurin osa nuorista, 54 prosenttia, unelmoi tulevaisuudesta
kaupungin läheisellä maaseudulla. Hallituksen tuore
talousarvioesitys ei tuo tilanteeseen helpotusta. syvä maaseutu nähdään
mahdollisuuksien maaksi.
Maaseudun kylissä haluaisi
asua 4,5 prosenttia ja kirkonkylissä 1,6 prosenttia nuorista
aikuisista. Järjestöjen
hallintoja ei ole vielä kutsuttu
koolle käsittelemään mahdollista valmista neuvottelutulosta.
Työmarkkinakeskusjärjestöt
valmistelevat suurta eläkeuudistusta, jonka on määrä
valmistua tänä syksynä.
Mantila
valtioneuvoston
viestintäjohtajaksi
Kalevan päätoimittaja Markku
Mantila on valittu valtioneuvoston viestintäjohtajaksi.
Virka on määräaikainen ja
kestää lokakuun 2019 loppuun.
Viestintäjohtaja toimii valtioneuvoston kanslian viestintäosaston osastopäällikkönä.
Valtioneuvosto päätti
nimityksestä istunnossaan
torstaina.
Romakkaniemi
siirtyy Brysseliin
Pääministeri Alexander
Stubbin (kok.) ykkösavustaja
Juho Romakkaniemi siirtyy
EU-komissaari Jyrki Kataisen
(kok.) kabinettipäälliköksi
Brysseliin uuden komission
aloittaessa työssään marraskuun alussa.
Asiasta uutisoi MTV:n
uutiset.
Romakkaniemen tilalle
Stubbin ministeriryhmän
erityisavustajaksi siirtyy
talouspoliittinen erityisavustaja
Joonas Turunen.. Kyselyyn vastasi 752
nuorta, jotka edustivat hyvin
Suomen 18?30-vuotiaita nuoria
aikuisia.
Selvityksen mukaan syvä
maaseutu houkuttaa nuoria
Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maaseudulla siihen on sekä pakko
että mahdollisuuksia.
Lähde: Nuorten tulevaisuuskuvat maaseudun kehittämistyön lähtökohtana. On järjestettävä
alueellinen kokeilu perustulon
toimivuudesta. ?Seurauksena on, että
kansalaisen luottamus arjen
turvallisuuteen ja toimivuuteen
on murentunut.?
JANNE IMPIÖ
Keskusta esittää perustulokokeilua
Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esittää
Suomeen alueellisia perustulokokeiluja.
?Keskustan mielestä perustulon käyttöönottoa pitää selvittää vakavasti. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen
kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277.
Suomen 2. Leikkaukset ja
veronkorotukset kohdistuvat
jälleen pientuloisiin, perheellisiin sekä tavallisiin työssäkäyviin?, toteaa välikysymyksen
ensimmäinen allekirjoittaja
Tuomo Puumala (kesk.).
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen
mukaan vasemmistoliitto ja
keskusta ovat kaksi puoluetta,
joille köyhän asia on tärkeä.
?Valitettavasti sekä hallituksen kehyspäätökset että budjettiriihen jälkeiset päätökset eivät
toteuta sitä periaatetta, että
vaikeina aikoina huolehditaan
kaikkein pienituloisimmista ihmisistä. Menet vain
lukulaitteella osoitteeseen
lukulauta.mt1.fi
Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. ?Jos maaseudun kilpailukyvystä halutaan pitää kiinni,
vanhat perusasiat, joista aluepolitiikasta kiinnostuneet ihmiset ovat puhuneet Kekkosen
ajoista lähtien, ovat edelleen
valideja: tiet, lähikauppa ja lähikoulu?, sanoo Kuhmonen.
Kymmenesosa vastasi, ettei
maaseudulla ole kiinnostavaa
tai koulutusta vastaavaa työtä.
Kuhmosen mukaan vajaa
prosentti nuorista ei halua autoa, vaan haluaa asua paikassa,
jossa töihin pääsee julkisilla
kulkuvälineillä.
Kiinteä side maaseutuun
Kotiseutuyhteys on nuorilla
aikuisilla vahva.
?Suunnilleen 70 prosenttia
on kiinnittynyt omaan synnyinalueeseen tai asuinalueeseen.
Jos alueet haluavat nuoria puhutella, oman alueen nuoriso
on paras kohderyhmä?, Kuhmonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan maalla
asuvien unelmat ovat kiinnittyneet maaseutuun, enemmän
kuin kaupungissa asuvien kaupunkeihin.
Hanketta rahoitti maa- ja
metsätalousministeriö.
PAULA LIESMÄKI
TOIMEENTULO
Nuorten unelmissa maanviljelijät eivät lopu
Vajaa kolmasosa nuorista
näki yrittäjyyden pääasiallisena
tapana toimeentulon
ansaitsemiseen. luetuin päivälehti
Pyhäntäläinen Sonja Kopola haluaa ehdottomasti asua tulevaisuudessakin maaseudulla.
?Maalla saa tehdä mitä haluaa?
PYHÄNTÄ (MT)
Pyhännän kirkonkylä odottaa
torstai-iltapäivänä vielä nuorison kokoontumisajoja.
Salen parkkipaikalta saa
kuitenkin vaikutelman, ettei
nuorilla ole hinkua suuriin
kaupunkeihin.
15-vuotiaan Sonja Kopolan
ei tarvitse kauan miettiä, missä
haluaisi asua.
?Maaseudulla!?
Miksi?
?Maalla on rauhallista ja saa
tehdä mitä haluaa.?
Kopola asuu Pyhännän
Lamujoella ja sinne aikoo jäädäkin, koska on tottunut asumaan maalla. Myös hän kertoo
muitta mutkitta, että haluaa
tulevaisuudessakin asua maaseudulla.
Tervonen opiskelee Pieksämäellä nuoriso- ja vapaanajanohjaajaksi.
?Töitä löytyy?, hän uskoo.
Pyhäntä on vajaan 1?600
asukkaan kunta PohjoisPohjanmaalla Pohjois-Savon
ja Kainuun maakuntien rajalla.
Kajaaniin ja Iisalmeen on
vajaa 80 ja Ouluun 130 kilometriä.
Viidennes kunnan asukkaista on alle 15-vuotiaita.
Naapurikunnissa lasten osuus
väestöstä on pienempi.
Pyhäntä elää vahvasti puunjalostuksesta ja elintarviketeollisuudesta.
»Haluan asua
tulevaisuudessakin
maaseudulla.
Töitä kyllä löytyy. «
TUUKKA TERVONEN
SUVI NIEMI
Ministeriö lämpeni kyläpoliiseille
Kyläpoliisitoiminnan elvyttäminen etenee, kertoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).
Poliisihallitus valmistelee
parhaillaan asiaa, eikä se vaadi
muutoksia lainsäädäntöön, ainoastaan toimintajärjestelyjä.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ehdottanut kyläpoliisien kokeilemista esimerkiksi
Itä-Suomessa, Lapissa ja KeskiSuomessa.
Kyläpoliisi valvoisi kunnan
turvallisuutta täydennyspoliisien avustuksella.
Räsänen kertoi kannastaan
keskiviikkona eduskunnassa.
Hallitus antoi keskiviikkona
vastauksen perussuomalaisten
jättämään välikysymykseen poliisipalvelujen tilasta.
Poliisien rahoja ei leikattu
Räsänen kiisti eduskunnassa
välikysymyksessä esitetyt väitteet poliisien määrärahojen
leikkauksista.
?Poliisimäärärahoja ei ole
tällä kaudella leikattu?, hän
totesi.
Vuonna 2012 tehdyllä päätöksellä ja viime budjettiriihessä
tehdyillä päätöksillä on paikattu
alenevaa kehystä niin, että määrärahat ovat pysyneet vakaalla
tasolla, hän tarkensi.
?Pyydänkin perussuomalaisia perehtymään tämän vaalikauden budjettikirjoihin, joista
voitte tarkistaa sen, millä tavalla
nuo määrärahat ovat kehittyneet.?
Räsänen myönsi, että Suomessa on edelleen kansainvälisesti vertaillen vähän poliiseja
suhteessa väestömäärään.
?Poliisin rajallisia resursseja
ei ole syytä vähätellä. Nyt alalla työskentelee 3,5
prosenttia työllisistä.
Nuoria puhuttelevat asiantuntijatyöt ja työt, joissa saa
käyttää luovuutta ja ratkoa
ongelmia. kestotilaajana
saat sen maksutta!
Lukulautalehden käyttö on
helppoa. 8
Perjantaina 12. Maatilaa heidän
perheellään ei ole.
Kopolan ystävä Tuukka
Tervonen, 18, asuu Siikalatvan
Kestilässä. Näin voidaan
nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi.?
Sipilän mielestä ehdotuksen
kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. syyskuuta 2014
UUTISET
Nuoret unelmoivat maaseudusta
mutta kirkonkylät eivät houkuta
Nuorten aikuisten
unelmissa siintää
tulevaisuus
maaseudulla,
omakotitalossa.
Yhdyskuntarakenteen
tiivistäminen
ei vastaa unelmia.
Syvällä maaseudulla
Kirkonkylässä tai kylässä
Kaupunkien läheisellä maaseudulla
Alueen keskuskaupungissa
Pohjanmaa
Itä-Suomi
Lappi
Lounais-Suomi
Sisä-Suomi
Uusimaa
0
20
40
Lähde: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Kolme neljästä nuoresta unelmoi
tulevaisuudesta maaseudulla.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on
selvittänyt nuorten tulevaisuuskuvia. Selvityksen mukaan se tarkoittaisi
kaupunkiseutujen hajaantumista.
?Yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle voi olla perusteita
kaupunkiseutujen sisällä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla
nuoret haluavat isoja tontteja,
yksityisyyttä ja omaa rauhaa?,
Kuhmonen huomauttaa.
Hän visioi talojen olevan energiaomavaraisia 20 vuoden päästä
ja liikenteen käyttävän tulevaisuudessa biopolttoaineita.
?Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei ole nuorten tavoite eikä sille ole ympäristöperusteita.
Se tuntuu hullulta politiikalta?,
Kuhmonen sanoo.
Prosentti ei halua autoa
Maaseudulla ei halunnut asua
60
80
100
Osuus vastaajista, %
23 prosenttia vastaajista.
Yleisin syy on palveluiden
puute. Monien
perheiden arki on taistelua päivästä toiseen. Teollisuus, kauppa
ja kuljetus kiinnostivat harvoja
nuoria.
Joka viides nuori ajatteli
toimeentulon rakentuvan
kahden työn varaan. Tutujulkaisuja 2/2014.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Lue lukulaudalta!
Maaseudun Tulevaisuuden voi
nyt lukea myös lukulaudalta,
joka on painetusta lehdestä
tabletille sovitettu versio.
Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja
Android-lukulaitteilla sekä
uusimmilla iPhone-, Android- ja
Windows Phone-älypuhelimilla.
TOTILA
UUSI KES
A JAN ETU
!
Ole hyvä . Sinne vetävät oma talo ja
kaukana asuvat naapurit.
Syvällä maaseudulla haluaisi asua 15 prosenttia nuorista.
Sinne houkuttavat vapaus,
eräharrastus, yrittäjyys ja maaseutumainen asuminen, sekä
Kuhmosen mukaan villin lännen
asenne . Vaikeita
tilanteita tulee varmasti kentällä vastaan. Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen
mukaan tämä kertoo, ettei
PEKKA FALI
Nuoret unelmoivat tulevaisuudesta
nuorilla ole kunnon kuvaa
yrittäjyydestä.
12 prosenttia nuorista näki
unelmatulevaisuutensa olevan
maa- metsä- tai kalatalousalalla. Kokeilualueeksi
sopisi 2?3 tarkkaan rajattua,
erilaista aluetta.
Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen
rakennemuutoksen kohteeksi
joutunut paikkakunta ja suuren
kaupungin asuinalue, jossa on
korkea työttömyys.
Suomessa on 450?000 työ-
töntä ja alhaisen toimeentulon
piirissä arvioidaan olevan noin
800?000 kansalaista.
?Suomen sosiaaliturva on
pirstaleinen, eikä se kannusta
riittävällä tavalla työntekoon.
Työtön jää helposti mieluummin kotiin kuin ryhtyy sovittelemaan pientä sosiaaliturvaa
ja työtuloa yhteen?, keskustan
tiedotteessa todetaan.
Perustulolla tarkoitetaan
kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain
maksettavaa rahasummaa.
Yhteinen välikysymys
vähäosaisuudesta
Oppositiopuolueet keskusta
ja vasemmistoliitto julkistivat
keskiviikkona yhteisen välikysymyksen koskien eriarvoisuutta, vähäosaisuutta ja köyhyyttä
suomalaisessa yhteiskunnassa.
>>
Perustulolla
tarkoitetaan
kaikille kansalaisille
automaattisesti ja
ehdoitta kuukausittain maksettavaa
rahasummaa.
Syksyn toisessa välikysymyksessä todetaan, ettei pääministeri Alexander Stubbin (kok.)
hallituksen budjetti tuonut
ongelmiin ratkaisuja, vaan leipäjonot pitenevät.
?Suomen tilanne on vakava.
Työttömyys ja ihmisten pahoinvointi lisääntyvät
Maitoa on tuotettu
EU:ssa kuluvana vuotena ennätysmäärä, kertoo myynti- ja
tuoteryhmäpäällikkö Lauri
Heimala.
Nyt tuottajahinnan alennukset ovat tuoneet alalle epävarmuutta.
Hankkijan asiantuntijoiden
mukaan maidontuotantoon
kannattaa edelleen panostaa.
?Vaikka hinta on laskenut,
maitotilat yltävät edelleen
parhaaseen kannattavuuteen
tuottamalla mahdollisimman
paljon maitoa ja maksimoimalla
ruokinnan?, Hissa sanoo.
TUURE KIVIRANTA
Virossa jo toinen
tapaus afrikkalaista
sikaruttoa
Viro on raportoinut maailman
eläinterveysjärjestölle jo toisesta
alueeltaan kuolleena löytyneestä
villisiasta, jolla on todettu afrikkalainen sikarutto (ASF).
Ensimmäinen tartunnan
saanut villisika löytyi syyskuun
alussa Latvian rajan välittömästä läheisyydestä. Esimerkiksi tulipolte, koloradonkuoriainen ja mäntyankeroinen.
Joka löytää tai epäilee
löytäneensä vaarallisia kasvintuhoojia, on velvollinen
ilmoittamaan havainnostaan
Eviran tai elykeskuksen
kasvintarkastajalle.
Hankkija on ottanut käyttöön
uuden rehujen hinnoittelujärjestelmän. alv 24%, hintoihin
lisätään kierrätysmaksut.
324 ?
252 ?
390 ?
434 ?
303 ?
576 ?
760 ?
648 ?
308 ?
396 ?
Tervetuloa
tutustumaan
tarkemmin
tuote- ja palveluvalikoimaamme!
www.vianor.f i/raskaatrenkaat
010 401 401
MA?SU klo 7?21
Lähin myyntipiste, ajanvaraus ja hinnat yhden soiton päässä!
Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. Hannunen
luetteli kysymyksiä, joihin tulevaisuuden Finnprio voisi auttaa
vastaamaan.
Sama tuhooja voi uhata
useita tuotannonaloja
Finnbriolla arvioidun 95 eliön
joukko koostuu erilaisista ja eri
tuotannonalojen kasvintuhoojista, kuten viruksista, ankeroisista ja sienistä. Sopimuksilla kustannukset ovat
tiedossa aiemmin ja viljelijä
saa hintapiikkeihin enemmän
sopeutumisaikaa.
Hintariskejä voi hajauttaa
lisää tekemällä useita termiinisopimuksia eri ajankohtina.
Viljelijä voi myös hankkia osan
rehuistaan käyttämällä termiinisopimuksia ja osan käyttämällä päivän hintaa.
Hintakiinnityksiä voi tehdä
pisimmillään vuoden päähän.
Rehujen tonnihinnoissa on viime vuosina ollut vuoden sisällä
useiden kymmenien eurojen
muutoksia.
Monessa maassa termiinit
ovat jo arkipäivää rehukaupassa. Lisäksi kasvihuoneissa
olisi syytä ylläpitää tuholaisista
vapaita tiloja.
Biologinen torjunta kannattaa,
koska silloin tuholaisten herkkyys torjunta-aineille säilyy.
Väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa tänään 12.9.
MAIJA ALA-SIURUA
Huovilainen kertoo, että kanalasta löydetty taudinaiheuttaja on Euroopassa hyvin yleistä
viruskantaa.
Harrastekanasta todettu virus
kuului samaan tyyppiin, mutta
kannat poikkesivat jonkin verran toisistaan. Suomessa
tähän on jonkin verran turvauduttu kesästä 2011 lähtien.
Evira ja Helsingin yliopiston
eläinlääketieteellinen tiedekunta ovat yhteistyössä selvittäneet
IB:n paluuta.
IB:tä ei esiintynyt Suomessa
lähes kolmeen vuosikymmeneen,
kunnes sitä löytyi Etelä-Suomesta yhdeltä munintakanatilalta ja
yhdestä harrastekanasta. Helsingissä.
Liuta kysymyksiä
auttaa arvioimisessa
Finnprio perustuu kysymyksiin,
joiden vastauksista saadaan numeroarvio tuhoojan Suomelle
aiheuttamasta riskistä. Esimerkkinä
voi mainita suomalaisen salmo-
nellavalvonnan.
Finnprio-mallin ovat kehittäneet yhteistyössä Evira, Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Metsäntutkimuslaitos Metla. Se muodostuu tuhoojan maahantulosta,
asettumisesta ja leviämisestä
sekä vaikutuksista.
Maahantulo-osiossa asian-
KARI SALONEN
JAANA KANKAANPÄÄ
tuntija pohtii muun muassa,
mitä väyliä pitkin tuholainen voi
levitä ja miten lainsäädännön
vaatimukset tähän vaikuttavat.
Asettumisen ja leviämisen
kohdalla vastataan esimerkiksi tuhoojan talvehtimista ja
lisääntymistä koskeviin kysymyksiin.
Vaikutusten osalta arvioidaan
myös sitä, miten merkittäviä
suoria taloudellisia tappioita tuholainen aiheuttaisi Suomessa
tai miten se vaikuttaisi luonnonvaraisiin kasveihin.
Menetelmä ottaa huomioon
myös tuhoojan ympäristölliset
ja sosiaaliset vaikutukset.
Kevään rehujen hinnat
voi sopia jo tänään
Arviointimenetelmä sisältää
erillisen osion, jossa arvioidaan
mahdollisuuksia hallita tuhoojan maahantuloa, asettumista ja
leviämistä sekä vaikutuksia.
?Jokaiseen kysymykseen on
tarkat ohjeet siitä, mitä kysymys
ja vastaukset tarkoittavat. Siten lehmien keski-ikää voi olla
mahdollista nostaa.
Ikää nostamalla maitotuotokset voisivat kasvaa ja uudistustarve sekä -kustannukset
pienentyä.
?Maitoa
mahdollisimman paljon?
Maidontuotanto on lisääntynyt
niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa. Niiden epäillään
olevan peräisin eri lähteistä,
mutta tuloreittiä Suomeen ei
toistaiseksi tiedetä.
IB-viruskantoja tunnetaan
kymmeniä ja niiden oireet ja
vaikutukset vaihtelevat. Viranomaiset
pystyvät arvioimaan esimerkiksi, kannattaako maahan helposti
saapuvan mutta vähän taloudellista vahinkoa aiheuttavan
tuhoojan torjumiseen käyttää
aikaa ja rahaa.
?Suomi on ensimmäisiä maita
Euroopassa, joka järjestelmällisesti käyttää kasvinterveydessä
riskinarviointimenetelmiä?,
kertoo osastonjohtaja Pia Mäkelä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
EU uudistaa parhaillaan kasvinterveyttä koskevaa lainsäädäntöä. Suomalaiseen sikalaan ei
pidä mennä ennen kuin käynnistä ulkomaisella eläintilalla
on kulunut vähintään 48 tuntia,
eikä silloinkaan matkavaatteissa
tai -kengissä.
Myös vaatteet, kengät ja
matkalaukun voi desinfioida
pitämällä niitä yli 70-asteisessa
saunassa muutaman tunnin ajan.
Sianliha ja kuumentamattomat sianlihatuotteet ovat
tartuntariski, samoin ajoneuvot
ja työvälineet, jotka ovat olleet
tekemisissä tartunta-alueen villisikojen tai sikojen kanssa.
SATU LEHTONEN
SYYSKUUN TARJOUSTUOTTEET!
Goodyear DT830 750/50R26
Trelleborg TM600 420/85R28
Trelleborg TM600 420/85R30
Goodyear DT830 900/55R32
Firestone TM600 600/65R34
Trelleborg TM600 520/85R38
Trelleborg TM600 520/85R42
Trelleborg TM800 650/65R42
Trelleborg TM900HP 710/70R42
Trelleborg TM900HP 900/60R42
1 964 ?
897 ?
975 ?
4 230 ?
906 ?
1 988 ?
2 496 ?
3 040 ?
5 494 ?
6 507 ?
RASKAAN
KALUSTON O
ER
PALVELUNUM
Malhotra 500/50-17/14 (els)
Malhotra 280/85R24 (11.2R24)
Malhotra 340/85R24 (13.6R24)
Malhotra 380/85R28 (14.9R28)
Malhotra 12.4-32/8
Malhotra 420/85R30 (16.9R30)
Malhotra 420/85R34 (16.9R34)
Malhotra 18.4-38/10
Taurus 230/95R48**** DA
Taurus 270/95R48**** DA
Saatavana rajoitetusti.
Tarjous voimassa 30.9.2014 asti
tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
Hinnat sis. 24 %)
Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. ?Ensimmäiseksi on syytä
nostaa kasvinterveyslainsäädännössä mainitut kasvintuhoojat.?
PEKKA FALI
alueella, leviää istutettavien
kasvien kautta tai luontaisesti
eikä lainsäädäntö estä leviämistä
tehokkaasti.
Metsäntuhoojat osoittautuivat eliöjoukoksi, jonka aiheuttaa
suurimmat vaikutukset tuotannolle, Tuomola kertoo.
Finnprion lopuksi laskeman
kokonaisriskin mukaan arvioitujen 95 kasvintuhoojan joukosta
vaarallisimpia ovat kasvihuonetuotantoa uhkaavat viroidit ja
virukset sekä metsäntuhoojat.
Riskinhallintaa
toivotaan mukaan malliin
Hannusen mukaan Finnprion
kehittämiseen ei ole ainakaan
vielä rahaa, mutta tarvetta kyllä.
Nykymalli ei ota huomioon
riskinhallinta, mutta arviointien
perusteella voitaisiin määritellä,
minkä lajien riskinhallintaan
kannattaisi ohjata rahaa, aikaa
ja työtä.
?Kuinka suuria vaikutuksia
tuhoojalla pitää olla ollakseen
vaarallinen kasvintuhooja?
Voidaanko tuhoojajoukosta
pudottaa pois sellaisia, joiden
leviämistä viranomaiset eivät
pysty estämään. Löytöpaikasta
on Helsinkiin linnuntietä vain
274 kilometriä.
Uudempi tapaus todettiin rajalta sisämaahan päin, Viljandin
läheisyydessä.
Afrikkalaista sikaruttoa on
Baltiassa aiemmin löytynyt Latviasta ja Liettuasta. Tiettävästi ensimmäisenä yhtiönä Suomessa se
tarjoaa pitkiä termiinisopimuksia nauta-, sika- ja siipikarjan
irtorehujen ostajille.
Termiinisopimusten ideana
on, että viljelijä voi suojautua
hintaheiluntaa vastaan tekemällä ostosopimuksen hyväksi
katsomanaan hetkenä. 9
Perjantaina 12. Samanlaisia sopimuksia on käytetty
aiemmin muun muassa viljakaupassa.
Käytännössä viljelijä sopii
kauppiaan kanssa esimerkiksi
tänään, kuinka paljon ja millä
hinnalla hän ostaa rehua, joka
toimitetaan tilalle esimerkiksi
puolen vuoden päästä. Esimerkiksi mansikan
punamätä.
Vaarallinen kasvintuhooja eli
karanteenituhooja on lainsäädännössä määritelty,
vaikeasti torjuttava tuhooja,
joka aiheuttaa merkittävää
vahinkoa maatalous-,
Sama kasvintuohooja voi uhata niin maa-, puutarha- kuin metsätalouttakin sekä luonnonkasveja.
Kaikkiruokainen
tuholainen voi levitä
kasvihuoneista
Laiton tuonti saattoi
palauttaa vaikean
kanataudin
Kasvihuoneviljely edistää ansarijauhiaisten leviämistä vieraslajiksi pohjoiseen luontoon,
selviää väitöstutkimuksesta.
Ansarijauhiaiset syövät mieluiten luonnonkasveja, mikä
voi houkutella niitä luontoon
keväisin. + 0,06 e/min (alv. Mikäli Suomi haluaa
saada uudistustyössä läpi omia
vaatimuksiaan, perusteluina
pitää olla tieteellistä tietoa, Mäkelä muistuttaa.
Eläintauti- ja elintarvikepuolella Suomi on saanut ehtojaan
läpi riskinarvioinnin tuoman
tiedon perusteella. Hankkija on hakenut
termiineistä oppia Tanskasta
DLA-kytköksensä myötä.
Rehuja pystyy edelleen ostamaan Hankkijalta myös päivän
hintaan, joka perustuu kyseisen
hetken raaka-ainekustannuksiin.
Rehuihin
hivenaineita
Vuosi sitten Suomen Rehu lupasi maidontuottajille hyvityksen,
jos sen uudet Auto-Krossi rehut
eivät nosta lehmien tuotosta vähintään 1,5 litraa päivässä.
Kehityspäällikkö Pirjo Hissa
kertoo, että yhtään hyvitysvaatimusta ei tullut.
Nyt lypsykarjan rehuja on
uudistettu lisäämällä Maito pro
-konseptin seosrehuihin orgaanisia hivenaineita: sinkkiä,
kuparia, mangaania ja seleeniä.
Suuressa osassa Suomen pelloista on heikosti hiveniä.
Riittävä hivenaineiden saanti
tukee hedelmällisyyttä, vastustuskykyä ja sorkkaterveyttä. Nyt niiden
kasvintuotannolle aiheuttamaa vaaraa
pystytään arvioimaan asiantuntijoiden
kehittämän mallin avulla.
Finnprio-malliksi nimetyn menetelmän avulla pystytään tunnistamaan Suomen kasvinterveyttä uhkaavat kasvintuhoojat
suuresta joukosta maailmalla
esiintyviä tuhoojia.
Menetelmä tuottaa vertailukelpoista, tieteellistä tietoa pää-
töksenteon tueksi. Mallia esiteltiin tiistaina 9.9. Useimmiten kanat
eivät kuitenkaan kuole tautiin.
MAIJA ALA-SIURUA
www.ett.fi/tarttuvat_taudit/
siipikarjan_tarttuvat_taudit/ib
metsätalous- tai puutarhatuotannossa.
Ei esiinny Suomessa pysyvästi
eikä sitä saa olla tuotantopaikoilla tai myytävissä,
maahantuotavissa tai maasta
vietävissä kasveissa. + 0,1717 e/min (alv. Tauti on
hyvin yleinen sekä Euroopassa
että muualla maailmassa.
Koronaviruksen aiheuttama
IB aiheuttaa hengitystietulehduksen lisäksi hedelmättömyyttä, muninnan laskua, munan
kuoren laatuongelmia ja munuaissairautta. Sopimuksen hinta pysyy, vaikka
päivän hinnat laskisivat tai
nousisivat toimituspäivään
mennessä.
?Uusi sopimusmalli ei ole lupaus halvasta hinnasta?, johtaja
Henrik Willberg Hankkijasta
sanoo.
?Hinnat elävät viikoittain
ja joskus päivän hinta voi olla
tilauksen toteutuessa termiiniä
halvempi, joskus kalliimpi.?
Sopimuksen hyötynä on, että viljelijä ja valmistaja saavat
toimintaansa ennustettavuutta
ja hintariskit pienenevät. ?Tietokannassa
on eniten hyönteisiä ja punkkeja,
joten niitä arvioitiin eniten?,
Tuomola kertoo.
Hän muistuttaa, että yksi
tuhooja voi uhata maatalous-,
metsä ja puutarhataloutta sekä
luonnonkasveja.
Nyt arvioiduista tuhoojista yli
80 prosenttia on nimen omaan
puutarhatalouden uhkana.
Tuhooja päätyy Suomeen helpoiten, kun se esiintyy laajalla
MAIJA ALA-SIURUA
SAARA OLKKONEN
KASVINTUOTANNON UHKAAJAT
Vaarallisesta kasvintuhoojasta
ilmoitus viranomaisille
Kasvintuhoojia ovat kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit.
Haitallinen kasvintuhooja
eli taimiaineistotuhooja
esiintyy Suomessa pysyvästi,
mutta sitä ei saa olla myyntitaimissa. Latviassa
tautia on villisikojen lisäksi löytynyt myös takapihasikaloista.
ETT muistuttaa, että kaikki
kontaktit Baltian, Puolan, ValkoVenäjän, Ukrainan ja Venäjän
alueen villisikoihin ja sikaloihin
saattavat aiheuttaa ASF-viruksen
siirtymisriskin myös meille.
Riskejä liittyy muun muassa
villisian metsästykseen ja sikalakäynteihin näillä alueilla.
Metsästäjien tulee ennen mat-
kaa selvittää, onko saaliin tuominen Suomeen kielletty, ETT
korostaa.
Jahtivarusteet, muun muassa
puukot ja kengät, sekä koiran
varusteet voivat toimia viruksen kuljettajina. Miten suuri
maahantulon todennäköisyys
on hyväksyttävää?. Tämä
vähentää arvioitsijan tulkinnanvaraa?, tutkija Juha Tuomola
Elintarviketurvallisuusvirasto
Evirasta kertoo.
Suomalaiset tutustuivat Finnprioa varten vastaaviin ulkomaisiin menetelmiin.
Yksikään niistä ei tyydyttänyt,
joten päätettiin kehittää oma.
MAIJA ALA-SIURUA
Tuhoojista käyty
läpi vasta pieni osa
Ei vielä johtopäätösten aika
Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran tietokannassa on noin
500 kasvintuhoojaa, joista
95:den Suomen kasvintuotannolle aiheuttama riski on arvioitu uudella Finnprio-mallilla.
Pienen joukon tuloksista ei
voida päätellä, mitkä kasvintuhoojat ovat tärkeimpiä.
?Nyt on selvillä asteikko, jota
vasten uusia tuhooja-arvioita
pystytään peilaamaan?, kertoo
tutkija Juha Tuomola Evirasta.
Erikoistutkija Salla Hannunen Evirasta painottaa arvioitujen eliöiden määrän kasvattamista. syyskuuta 2014
MAATALOUS
Hinnat elävät viikoittain ja joskus päivän hinta voi olla tilauksen
toteutuessa termiiniä halvempi, joskus kalliimpi. 24 %)
TUTUSTU
käyTeTTyjeN
reNkAideN
ToriiMMe!
Member of Nokian Tyres. JOHTAJA HENRIK WILLBERG, HANKKIJA
Uusi arviointimalli
puntaroi kasvintuhoojariskejä
Monet vaaralliset kasvintuhoojat kärkkyvät
tilaisuutta levitä Suomeen. Asia vaatii
vielä lisäselvityksiä, kertoo erikoistutkija Anita Huovilainen
Elintarviketurvallisuusvirasto
Evirasta.
Keuhkoputkentulehdusta vastustetaan rokottamalla. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin merkkejä
siitä, että ansarijauhiaiset ovat
erikoistumassa ruokailemaan
tomaatilla ja kurkulla, Suomen
tärkeimmillä kasvihuonevihanneksilla.
?Ympärivuotista kasvihuoneviljelyä harjoittavien viljelijöiden pitäisi hävittää ansarijauhiaiset sekä satokasveista että kasvihuonetiloista ennen uusien
kasvien istuttamista?, muistuttaa Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT:n tutkija
Irina Ovcarenko.
Hän on selvittänyt väitöskirjassaan ansarijauhiaisen geneettistä monimuotoisuutta ja
Laiton harrastekanojen tuonti
saattaa olla syy kanojen tarttuvan keuhkoputkentulehduksen
(IB) paluuseen Suomeen 2011.
On myös mahdollista on, että
elävä rokotevirus on muuttunut
tautia aiheuttavaksi. Sama populaatio
voi myös palata luonnonkasveilta kasvihuoneeseen, kun sinne
istutetaan syyskesällä uudet
taimet.?
Tutkimuksen mukaan ansarijauhiaisten vastustuskyky
paljon käytetylle hyönteismyrkylle, pymetrosiinille, vaihtelee
merkittävästi eri populaatioiden välillä.
Ovcarenko suosittelee, että
torjunta aloitetaan tiiviillä tarkkailulla. Tautia
on todettu myös broileriemoparvissa ja broilerikasvattamoissa.
ekologiaa Suomessa.
?Ansarijauhiaiset voivat kesällä käyttää hyödykseen useita
luonnonkasveja ja avomaan
viljelykasveja. Kun varusteet
on puhdistettu, ne on helpointa
desinfioida kuumassa saunassa.
Tartunta-alueelta tulevat
työntekijät tai vierailijat ovat
toinen mahdollinen tartuntaväylä
Kansi on helppo avata, mutta
muovikääre on liian tiukka. Sitten hän
huomaa kokeilla, sattuisiko reumalääkepurkin avaaja sopimaan mehupurkkiin. Sivu 13
Kari Salonen
Valintoja
joutuu
tekemään
sen
mukaan,
mikä toimii
ja minkä
saa auki.
Hankalimpia ovat auki repäistävät
pussit, Pirkko Hyvärinen kertoo.
Maitotölkin korkista saa otteen apuvälineellä. ?Sormilla ei kannata edes yrittää.?
Hyvärinen kaivaa jääkaapista esiin
litran maitotölkin, johon on ilmestynyt
korkki. Sopihan se.
Kevytkerman pieni korkki ei aukene
millään. Korkin halkaisija
on liian suuri mahtuakseen avaajan
renkaaseen. Korkki ei aukene kämmenelläkään, kuten Hyvärinen kaupassa
oletti.
?Onneksi mies tulee kohta kotiin?,
Hyvärinen naureskelee. Luomuliikuntaa
voi harrastaa kaikkialla. Sivu 15
Tonttujen paluu. Reumaa
sairastavia on yllättävän suuresta joukosta noin 100?000. Tavallista
hankalammaksi arki muuttuu, kun käsien lihasvoima
heikkenee sairauden tai ikääntymisen takia.
HÄMEENLINNA (MT)
Helposti avattava leikkelepakkaus yllätti
lihastautia sairastavan Aki Rantasen,
entisen rekkamiehen.
?Nyt on kerrankin tehty jotain kuluttajan kannalta oikeaan suuntaan. ?Jos asuisin yksin, tämä vaatisi
nyt veistä ja saksia.?
Hankalimpia ovat auki repäistävät
pussit. Kansi sulkeutuu tiiviisti ja helposti.
Merkitystä on pakkauksen tukevalla
pohjalla, joka pitää muotonsa hyvin. Se on
ikuinen haaste, jonka kanssa painitaan.?
Haaste suunnittelijoille
Rantanen uskoo, että elintarvikealan
yritys voi kätevän pakkauksen avulla säilyttää markkinaosuutensa tai jopa lisätä
myyntiä.
?Jos hintaero ei ole kilpailijoihin verrattuna radikaalin suuri, miksipä asiakas
ei ottaisi tuotetta, jota on kätevä ja helppo
käyttää.?
Rantanen näkee pakkauksissa vielä
paljon kehitettävää.
?Olen kuvitellut, että pakkausten suunnittelijat ovat teollisen muotoilun koulutuksen saaneita ihmisiä. Hän jatkoi
työtä sihteerinä, kirjeenvaihtajana ja
kielenkääntäjänä sillä seurauksella,
että tulehtuneet sormet vaurioituivat.
Toimivaa lääkitystä ei siihen aikaan
vielä ollut.
Tölkin tai pullon korkki saattaa
kääntyä auki kämmentä vasten. Sivu 14
Pohjolan kaprikset. Huonommin käy ruotsalaisen mehun kanssa. Sen tuloksia esitellään marraskuussa.
Pakkauksista tulee kuluttajilta palautetta eikä aina suinkaan myönteistä.
Esimerkiksi mikrossa lämmitettävät valmisruuat voivat olla hankalia avata.
Kimmo Brandt
Hyvä pakkaus
helpottaa
kaikkien arkea,
Reumaliiton
toimitusjohtaja
Maria Ekroth
muistuttaa.
Lihastautiliitto myönsi Aki Rantasen aloitteesta kunniamaininnan Atrian
leikkelepakkaukselle.
?Pakkaus pitäisi saada helposti auki ja
yhtä aikaa sen pitäisi pysyä kiinni. Etikkaan
säilötyistä pihlajanmarjoista saa
kipakan kaverin liharuuille. Ei tuotetta voi hankkia, jos pakkausta ei saa auki.?
Yksi este uudelle merkille on pakkauksen painatuspinta-alan ahtaus, Atrian
pakkauskehityspäällikkö Janne Hautala toteaa. Välillä tuntuu,
että suunnittelu on insinöörivetoista,
insinöörejä mitenkään halventamatta.?
Helppokäyttöisille pakkauksille syntyy lisää tarvetta, kun väestö ikääntyy.
Suomelle avautuu lisää mahdollisuuksia
pakkausten suunnittelussa, Rantanen
ennakoi.
?Heittäisin pallon nuorille suunnittelijoille. ?Hyvä pakkaus
helpottaa kaikkien arkea.?
TARJA HALLA
Nivelreumaa sairastava Pirkko Hyvärinen varoo poimimasta ostoskärryynsä hankalan näköisiä pakkauksia. Niiden avaaminen voi olla
terveellekin ihmiselle hankalaa.?
Pakkauksen kanteen on suunniteltu
riittävän kookas liuska, josta kansi vetäistään auki. Hän ehti
kuljettaa yhdistelmärekalla sahatavaraa
ja paperia parikymmentä vuotta. Pakollista tietoa on paljon, ja se
pitää kertoa kahdella kielellä. Terävä veitsi painuu suoraan kääreen läpi. Ensimmäinen askel on nousta tuolilta. Urajärven kartanon
satavuotiaat tontut on kunnostettu.
3D-kopiot jalkautuivat puutarhaan. Merkkejä
joudutaan valikoimaan sen mukaan, mitä viestinnässä halutaan painottaa.
Reumaliitossa on arvioitu, että jopa
1,5 miljoonaa suomalaista kärsii käden
huonosta toimintakyvystä. Jos se ei motivoi, suunnittelu on ainakin keino saada
itselle tuloja ja design-toimistolle nimeä.?
Välillä
tuntuu,
että
suunnittelu
on
insinöörivetoista,
insinöörejä
mitenkään
halventamatta.
TARJA HALLA
KESKUSTELE
VERKOSSA
Kookkaasta avausliuskasta saa otteen huonollakin motoriikalla.
Voit kommentoida juttua
osoitteessa facebook.com/
maaseuduntulevaisuus.fi
tai maaseuduntulevaisuus.fi
Suunnittelu on
keino
saada
itselle
tuloja ja
designtoimistolle
nimeä.
Reumaliitto tarjoaa pakkausmerkkiä
Reumaliitto lanseerasi kuusi vuotta
sitten Helppo avata -merkin. ?Valintoja joutuu tekemään sen mukaan,
mikä toimii ja minkä saa auki.?
Nivelreuma todettiin nuorella perheenäidillä 30 vuotta sitten. Pakkausten rakenteiden ja
muotojen muuttaminen nykyisellä konekannalla on Hautalan mukaan yleensä
liian kallista.
Avattavuutta voidaan jonkin verran parantaa käyttämällä entistä kehittyneempiä pakkausmateriaaleja.
Kunniamaininta ei yllättänyt Hautalaa
sikäli, että kehuja oli jo saatu vanhusten
ruokailua tutkivalta Seniori-Sapuskaprojektilta. Peukaloon sattuu, kun Hyvärinen aukaisee Polar-juuston pakkausta.
?Ei tarvitsisi olla kuin pikkuisen
helpommin repäistävissä, niin tämä ei
olisi ollenkaan hassumpi vaihtoehto.?
Oltermanni joutuu krouviin käsittelyyn. Viimeksi hän pyöritti pienkonekorjaamoa.
?Minun ikäisellä miehellä pitäisi olla
käsissä puristusvoimaa reilut 50 kiloa.
Tällä hetkellä sitä on jäljellä noin 14 kiloa?, 50 vuotta elokuun lopulla täyttänyt
Rantanen kertoo.
Ongelmia tuottaa myös sormien heikentynyt liikkuvuus. Pieni kevytkerman korkki
jäi avaamatta.
Korkki
kääntyy
apuvälineellä
Suomen suosituin kermajuusto saa tiukan kääreen vuoksi krouvin käsittelyn. syyskuuta 2014
VIIKONVAIHDE
Peppu penkistä. Pakkaus,
joka avautuu ja sulkeutuu helposti?,
Rantanen kehuu Atrian keväällä uusimia
leikkelepakkauksia.
Rantanen sai etenevän lihassairauden
diagnoosin viisi vuotta sitten. Sen jälkeen palasesta voi leikellä ohuita siivuja.
Hyvä pakkaus on helppo avata
Markku Vuorikari
Veitsi, sakset ja hampaat on usein pakko ottaa
avuksi, jotta saa ruokapakkauksen auki. Päivittäistavarakaupan tuotteille ja lääkkeille
tarkoitettu merkki myönnetään Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) kehittämän testin perusteella.
Merkkiä ei tällä hetkellä löydy yhdestäkään elintarvikepakkauksesta.
Ei vaikka monia elintarvikeyrityksiä
osallistui Reumaliiton laajapohjaiseen
hankkeeseen.
?Meillä ei ole ollut resursseja lähteä
markkinoimaan merkkiä yksin?, Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth
harmittelee.
Merkille uusi alku
Nyt Ekroth on käynnistänyt neuvotteluja suurten elintarvikeyhtiöiden kanssa.
Merkille halutaan uusi alku.
Helppo avata -merkki on Ekrothin
mielestä yhtä luontevaa liittää pakkauk-
seen kuin vaikkapa Valion Hyla-merkki.
?Näin kaupassa voisi turvallisin mielin ostaa tuotteita. Peukalon ja etusormen pihtiote ei toimi entiseen tapaan.
Kunniamaininta Atrialle
Lihastautiliitto on Rantasen aloitteesta
myöntänyt Atria Suomi Oy:n leikkelepakkaukselle kunniamaininnan.
?Atrian pakkaus kiinnitti huomiota,
koska pääsääntöisesti leikkelepakkaukset
ovat mitä ovat. Siksi Hyvärinen leikkaa palan juustoa pystykahvaisella veitsellä suoraan muovin läpi.
Saman tuotemerkin viipaloitu pakkaus toimii Hyvärisen käsissä hyvin.
?Juusto on siinä kuitenkin hirveän
paljon kalliimpaa kuin palana.?
TARJA HALLA. Siksi
rasia pysyy miehen otteessa eivätkä kinkkusiivut pääse putoilemaan lattialle.
Rantanen tietää, ettei ole arjen ongelmissa yksin.
?Mikä on hankalaa meille sairaille, on
hankalaa myös lapsille ja vanhuksille.?
Investointi pakkauskoneisiin
Uusi leikkelepakkaus kehitettiin yhteistyössä muotoilutoimisto Pack Design
Id:n kanssa, Atrian pakkauskehityspäällikkö Janne Hautala kertoo.
Avattavuus oli yksi kriteeri, joka suunnittelussa piti ottaa huomioon ulkonäön
ja teknisen toimivuuden ohella.
?Leivänpäälliset ovat yhtiölle tärkeä
tuoteryhmä, jota halutaan erityisesti kehittää.?
Uudistus edellytti investointia pakkauskoneisiin, jotka eivät olleet vielä
?ikäloppuja?. Suunnittelu on yksi keino saada
tähän maahan työpaikkoja. Hyvin aukeaa, todettiin
VTT:n koordinoiman projektin palautteessa. 11
Perjantaina 12. Muita ryhmiä ovat
vanhukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai lihastautia potevat henkilöt.
?Haasteita on pikkulapsista aikuisiin?, Ekroth painottaa. Valio vaihtaa tänä vuonna suuren osan perinteisistä kartonkinokista
korkkeihin.
?Tämä on niin matala korkki, ettei se
käänny kämmenen pohjaa vasten. Otteen saa huonollakin
motoriikalla ja ilman pinsettiotetta. Nyt
tarvitaan apuvälinettä.?
Korkinavaajassa onkin juuri sopivan
kokoinen rengas, joka kiertyy korkin
ympäri
Silti instituutin tutkijat osaavat vain vuoroiltoina höpöttää televisiossa, että ?Venäjä on arvaamaton?.
Arvon mekin ansaitsemme
Poliisikeskustelussa puhuttiin taas lahjakkaasti toistensa
ohi. Parhaillaan hänen poikansa on siellä
neljännellä luokalla.
?Muutapa Siikamäkeen!?
Eloranta heittää ensitapaamisella Sastamalasta tulleelle
Härköselle.
Härkönen toppuuttelee,
ettei halua omaa eskarilaista
luokkaansa ja toisekseen jääkiekkoharrastus pitää miesväen Pieksämäellä.
Elorannalta kylän markkinointi käy joka tapauksessa
luontevasti.
Hän pitää kotikylästään ja
tuntee sieltä kaikki. Nyt pitää päästä eroon
vanhoista koulupiiri- ja kuntarajajaoista ja keskittyä siihen,
mikä koulu kutakin perhettä
parhaiten palvelee?, Eloranta
selvittää.
?Kyläkoulujen kehittäminen
on mitä parhainta elinkeino- ja
hyvinvointipolitiikkaa?, hän
sanoo.
Kaupunkien välissä
Siikamäki-Peiposjärvi sijaitsee
valtatie 23:n kahden puolen
siten, että työssä käydään yhtä
lailla Pieksämäellä kuin Varkaudessakin. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja
Pertti Salolainen (kok.) oli salailusta ansaitusti tuohtunut.
Ulkoasianministeri Erkki Tuomioja (sd.) taas on
harmissaan, kun suurin toivein eduskunnan kylkeen
perustettu Ulkopoliittinen Instituutti kykenee tuottamaan
vain mielipiteitä.
Instituutin rahoitus on lähes samaa luokkaa kuin kansalaisten viimeisen oikeusturvan, eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston. Koulu on
asukkaiden elinkaarikeskus.
Se palvelee väkeä vauvasta
vaariin. Vain 84 prosenttia
peruskoululaisista saa opetusta
viiden kilometrin säteellä kotoaan. Johtajaopettaja Susanna Tourunen on ylpeä
115-vuotiaasta vanhuksesta. Tehtävässään hän näkee konkreettisesti,
miten koulumatkat pidentyvät ja
yhdenvertaisuus rapautuu.
?Itä-Suomessa perusopetuksen saatavuus on maan
huonointa. Tiedostan, miten koulun
toiminta vaikuttaa kylään ja
päinvastoin?, Tourunen kertoo.
Kärrikerho äideille
Äitien ja lasten ?kärrikerho?
kokoontuu tällä kertaa Joroisten puolella Karhuselällä Kaire ja Esko Huttusen kodissa.
Kerhon syntytarinan tietää
opettaja Susanna Tourunen:
?Raskaana ollessani meille
tuli käymään kaksi ystävääni
ja päivittelimme, että jotakin
voisi tehdä yhdessä äitiyslomalla. Ministeri Päivi Räsänen (kd.) luki poliisihallinnon
tilastoista, että kaikki on hyvin ja kansa tyytyväistä.
Perussuomalaiset, keskusta ja Markus Mustajärvi (vas.)
todistivat, että suurempien keskusten ulkopuolella poliisia
saa odottaa tuntikausia. Sanassa on pysähtyneisyyden sävyä. Viime
vuonna heitä oli 34 ja ensi
vuonna päästään jälleen yli
30:en.
Koulun siipiparakissa toimiva ryhmäperhepäiväkoti
helpottaa perheiden elämää:
lapset saa tuoda ja hakea yhdestä osoitteesta.
Keskus aamusta iltaan
Koulu ei ole pelkkä koulu ja
ryhmis, vaan siellä pidetään
kerhoja ja kokouksia iltapäivistä iltaan: on hevoskerho,
pienten koululaisten iltapäiväkerho, atk-kerho ikäihmisille,
seurakunnan perhekerho.
Kylän urheiluseura järjestää
jumppaa naisille ja liikuntakerhoa lapsille.
Kyläyhdistyksen sihteeri ja kärrikerhon perustajajäsen
Riikka Kinnunen kiiruhti kerhosta ostoksille Siikamäen
suoramyyntiin ja sieltä autolla kotiin Villelän
omakotitaloalueelle.
Viikko-ohjelmaa listaa koulun johtajaopettaja Susanna
Tourunen.
?Hyviä puolia on yhteisöllisyys. Arvo oli meidän kylän komein poika, vähintään
Eero Heinäluoman (sd.) kaliiberia. Kuten muutkin kotimaakunnan kylät kouluineen, hän
muistuttaa.
?Nyt ei ole varaa hiljaisuuteen, koska on päästy hyvään
nosteeseen.?
Eloranta esittelee Siikamäen
aseman tuntumassa sijaitsevat sahan, lemmikkieläinten
hoitolan, kuljetusliikkeen,
metsäkoneyrityksen, taksin,
raskaskonekorjaamon ja suoramyyntihallin.
Uusia taloja on parin kilo-
Peiposjärven koulu on Pieksämäen vanhin yhä toiminnassa
oleva kyläkoulu. Se on populismia
iljettävimmillään.
Syvän kansan herraviha voi olla tervettäkin. Parempi sekin kuin ei mitään, mutta
maaseudulle demarit eivät sallisi edes kyläpoliisia.
Tikku silmässä
Kehitysapu on perinteisesti tikku perussuomalaisten
silmässä. Kansanedustajiin ei luoteta, vaikka nämä
noudattavat julkistamiskieltoa naurettavan tunnollisesti.
Hyvä esimerkki oli äsken Suomen sitominen presidentin
johdolla Natoon hyvin lyhyellä liekanarulla eduskunnalta
kysymättä. Tässä luokassa leikkituokiota viettämässä
ovat oppilaat Jaana Huttunen (edessä), Elina Leikas
(keskellä) ja Jenna Pehkonen.
metrin säteelle noussut neljä.
Tontteja riittää, kun joku tahtoo oman paikkansa metsikköön raivata.
Alle kouluikäisiä lapsia kylässä on kotihoidossa peräti yli
30, heidän lisäkseen on kymmenkunta hoitolasta.
?En sanoisi, että puolustamme koulua. Jokaisen
uuden oppilaankin hän muistaa toivottaa erikseen tervetulleeksi.
Sydämen asia
Valtakunnallisen Vuoden kylä
-tittelin viitisen vuotta sitten
pokannut Siikamäki-Peiposjärvi on Elorannalle sydämen
asia. Sisälle viilettää Kaapo Ramula.
Katriina Härkönen opettaa ensimmäistä luokkaa ja
esikoululaisia. Hän on
muuttanut perheineen miehen
työn takia Pieksämäelle, ja heti
kokeneelle opettajalle tarjoutui työpaikka 20 kilometrin
päästä kodista.
?Ihanaa tulla maalle, ja koulussa vaikuttaa olevan hyvä
ilmapiiri?, kahden pojan äiti
hehkuttaa.
Etelä-Savon kyläasiamies
Tuula Elorantakin on käynyt
Peiposjärven koulua. Yhteistä äideille on ainakin se, että kaikki toivovat kyläkoulun jatkavan toimintaansa.
Puolustaminen vaihtui kehittämiseen
?Lapsen
oikeuksia
ei ajatella?
Puolustamisen
sijaan Etelä-Savossa
puhutaan nyt
koulujen ympärille
rakentuvista elinkaarikeskuksista.
Palveluja tuotetaan
itsekin, kunhan
perusrakenteet
pysyvät.
PIEKSÄMÄKI (MT)
Peiposjärven koulun uusi alkuopettaja Katriina Härkönen
hehkuu innostusta. Onko kansanedustajan puhevapaus koetuksella?
Tuskin Soukola oikeita salaisuuksia kertoi. Aloitimme lenkkeilyn
lastenvaunuja työntäen, mutta
nopeasti tapaamiset siirtyivät
sisätiloihin ja keskityimme
kahvitteluun ja ajatusten vaihtoon.?
Sittemmin kärrikerhon
aloitteesta Pieksämäellä alettiin maksaa lasten kotihoidon
kuntalisää.
Tällä kertaa Huttusilla isäntä Esko on klapitöissä ulkona,
kun tupa on täynnä naisia ja
lapsia.
?Me parannamme maailmaa?, selittävät sisarukset
Katri Huhtala ja Kaisa Piispanen.
Molemmat ovat asettuneet
omalle kotikylälleen käytyään
muualla välillä.
?Peiposjärven koulua käytiin, ja tuntuisi hyvältä, että
omat lapset saavat kouluikään
kasvettuaan käydä samaa koulua?, uuden talon kotikyläänsä
rakentanut Katri Huhtala haaveilee.
Kaikki ovat kavereita
Lapsuuden kotiinsa muuttanut
Kaisa Piispanen puolestaan
kuvaa itseään maalaistytöksi,
joka haluaa viettää aikaa Beda-
Suomessa lapsen oikeuksien sopimusta noudatetaan huonosti,
sanoo johtaja Matti Ruuska ItäSuomen aluehallintovirastosta
(avi). Lähiaikoina
lähetetään lampaita Ranskaan, Ruotsiin ja ehkä Fär-saarille.
Fiatia mainostettiin urheiluautona MT:ssä
syyskuussa
1964.
Äitien ja lasten tapaamisissa tutustutaan ja parannetaan maailmaa. Kansanedustajan, vielä vähemmän
yhteiskunnan turvaksi
asetetun poliisin
ei kuitenkaan pidä
siihen nuotioon bensaa
kaataa. Englantiin myydyt pässit
ja uuhet polveutuvat yhdeksästä lampolasta eri puolilta
Etelä-Suomea. syyskuuta 2014
VIIKONVAIHDE
Pentti Vänskä
PASSIPAIKALLA
Järkeä saisi käyttää
Puhemies ja poliisiministeri nuhtelivat konstaapeli Ismo
Soukolaa (ps.), kun tämä hölötti siviilivirkansa salaisuuksia
eduskunnan täysistunnossa. Pertti
Salolainen ja Annika Lapintie (vas.) kauhistelivat, ettei
kehitysapu voi olla vienninedistämistoimintaa.
Mutta kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) tunnusti,
että kyllä suomalaista osaamista pitää viedä. LA 12.9.
30 lammasta lentokoneella Englantiin
Ensimmäistä kertaa vietiin suomalaisia lampaita lentokoneella ulkomaille. Vasemmalla Katja Räsänen sylissään Armi-tytär, Katri Huhtala Werner-poikansa kanssa ja Kaisa Piispanen tyttärensä
Bedan kera. Koko kylä oli ylpeä
pääkaupungin poliisistaan.
Pian sitten poliisikoulusta raakatut bodarinpätkät
korvasivat Arvon. Kaksi vuotta sitten Skotlantiin ostetut
lampaat ovat antaneet hyviä tuloksia, joten ulkomaat alkavat
olla tietoisia suomalaisen maatiaislampaan hyvistä ominaisuuksista, ennen kaikkea hyvästä sikiävyydestä. Vaikka Suomi
on edelleen lintukoto, talouden ja politiikan ylimmät
päättäjät tarvitsevat ylimääräistä suojelua kaiken maailman
hörhöiltä.
Soukolan todellinen virhe oli, että hän asetti ajattelemattomasti vastakkain ministerin ja yksinhuoltajaäidin
poliisilta saaman välittömän suojelun. Päivi Lipponen (sd.) muistutti, että Saksassakin yritykset ovat kehitysavussa vahvasti mukana.
PEKKA ALAROTU
MT 50 VUOTTA SITTEN . Pentti Oinonen (ps.) arveli, että
joskus rikos ehtii vanhentua, ennen kuin poliisi vaivautuu
paikalle.
Ryhmäpuhuja Mika Kari ja monet muut sosialidemokraatit pelkäsivät vartijoiden omivan poliisin tehtävät.
Ylikonstaapeli Kalle Jokinen (kok.) myönteli virkapukuisen poliisin tuntuvan turvalliselta.
Itsekin muistan levollisen tunnelman, kun virkapukuinen
Viitaharjun Arvo 1970-luvulla saapasteli Helsingin aseman
halleissa. 12
Perjantaina 12. Muualla maassa prosentti
on 90?, Ruuska kertoo.
Kylä- ja jopa taajamakoulujen
perkaamisen hän näkee poliittisena tahtokysymyksenä, jossa ei
pysähdytä pohtimaan päätöksen
seurauksia lapsille.
?Päätöksentekoa kun miettii,
onko koulujen lakkauttaminen
edes taloudellisesti kaikkein
edullisinta??
Hän muistuttaa, että kuntien
toimintapolitiikalla on pitkälti
ratkaistavissa esimerkiksi se,
miten oppilaita otetaan toissijaiseen kouluun.
?Toivoisin, että naapurikuntien kesken yhdistämällä voimia
voitaisiin saada toimivia ratkaisuja aikaiseksi.?
LIISA YLI-KETOLA
tyttärensä kanssa niin paljon
kuin mahdollista.
Hänen äitinsä ja mummonsa
ovat myös käyneet Peiposjärven koulua, joten perinteitä
opinahjolla heidän suvussaan
riittää.
Villelän omakotitaloalueella
asuva Riikka Kinnunen on jo
kuullut epäilyjä, ettei koulun
jatkuminen olisikaan varmaa.
?Nopeasti huhut kasvavat ja
epävarmuus vaikuttaa esimerkiksi muuttoinnokkuuteen.
Kyläkoulussa parasta on se,
että lapset ovat siellä kavereita
kaikkien kanssa.?
Kärrikerhon ansiota on se,
että monet kylän lapset tuntevat toisensa jo ennen kouluun
menoa, vakuuttelee Pia Leikas.
?Tuntisimmeko mekään
toisiamme, ellei kerhoa olisi??
hän heittää hyvälle ystävälleen
Riikalle.
LIISA YLI-KETOLA. Järkeä pitää
käyttää etenkin eduskunnan pöntössä, jos
sitä sattuu olemaan.
Salailua ja höpötystä
Ulkoministeriö ja sotavoimat lyövät Salainen-leiman lähes
joka paperiin, jonka ne eduskunnan valiokunnille suvaitsevat luovuttaa. Paula Lehtomäki (kesk.) todisti ryhdikkäästi, että Suomen kaltaiselle valtiolle se kuuluu.
Mikko Savola (kesk.) ihmetteli, miksi vain yksi prosentti
kehitysavusta hyödyttää suomalaista teollisuutta. Kuntanaapurina
on Joroinen.
Jo nyt kuntarajoilta lapset
tulevat Peiposjärven kouluun,
jossa on oppilaita 27. Hänen vastuullaan on opetus- ja kulttuuritoimi. Taas he esittivät sen muuttamista vapaaehtoiseksi.
Juho Eerolan (ps.) mielestä kehitysapu ei kuulu valtion
perustehtäviin. Englantilainen kone saapui eilen aamulla
Seutulan lentokentälle lastaamaan Thornberg-Colburn
Sheep Ltd:n ostamat 10 pässiä ja 20 uuhta kuljetettavaksi
ensin Lontoon lähelle Gatwickin lentokentälle ja sieltä
Yorkshireen yhtymän maatiloille
Toisaalta
arka mies ei saa kaunista akkaa, jos on uskominen akaalaista
kansanviisasta.
Jäniksenä matkustaminen ei automaattisesti kieli
arkuudesta.
Hölmöydestä sen sijaan kielii se, jos sulkee silmät tosiasioilta eli työntää päänsä pensaaseen. syyskuuta 2014
VIIKONVAIHDE
IKIVIHREÄT
Jaana Kankaanpää
Syyslaulu (Höstvisa)
menestyi hyvin sekä
Suomessa että Ruotsissa.
Tove Jansson
sanoitti Syyslaulun
?Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy jo vie.?
Syyslaulusta (alun perin Höstvisa) tuli ikivihreä molemmilla kotimaisilla. Alueella
valmistetaan edelleen puutarhatonttuja perinteisillä menetelmillä?, hän kertoo.
Tonttuedistystä Urajärvellä
Suomen ensimmäiset puutarhatontut löytyvät todennäköisesti
Urajärven kartanolta Vääksystä.
?Historiankirjoihin ei ole
jäänyt juurikaan mainintoja
muista suomalaisista puutarhatontuista. Jos ihminen on arka kuin jänis, hän on
jänishousu, hänellä on pupu pöksyssä ja hän jänistää.
Arkuudesta voi olla hyötyä, sillä ?arka henkensä pitää,
rohkea sotaan katuu?, kuten Uskelassa tiedettiin. Joukkoon mahtuu
myös rokkari- ja zombi-tonttuja.
?Niiden tarkoitus on herättää
huomiota?, Kuurne toteaa.
LIINA NIITTYMAA. Hölmöjä ja
ihan kamalia.
Harva puutarhaelementti
jakaa mielipiteitä yhtä vahvasti
kuin puutarhatontut.
Rakastetut ja vihatut tontut
saapuivat Suomeen verrattain
myöhään, sillä Keski-Euroopassa niiden suosio syttyi jo sata
vuotta aiemmin.
Saksalainen perinne
Alun perin puutarhatonttujen
perinne on Saksasta. Tove puolestaan
sanoitti useita muumilauluja, joista osan yhdessä
Lars-veljensä kanssa.
Ankin kuuluisa tulkinta
?Skynda dig älskade, skynda att älska,
dagarna mörknar minut för minut,
tänd våra ljus, det är nära till natten,
snart är den blommande sommarn slut.?
Varsinaisen hitin Syyslaulusta teki kuitenkin laulajatar
Anki Lindqvistin (1945?2007) tähdittämä folkmusiikkiyhtye Cumulus. Jämsässä tunnetaan myös jäniksen vala: se
on vala, joka riiatessa tehdään.
Saksalaisten äärimmäinen korpi
ja erämaa on siellä, missä ?jänis
ja kettu sanovat toisilleen hyvää
yötä?.
Kun halutaan korostaa asian
erinomaisuutta, sen sanotaan olevan parempi
tai enemmän kuin sata
jänistä. Lopuksi
Toivio maalasi tonttumallit
muistuttamaan alkuperäisiä.
Kesän alussa kopiotontut vietiin takaisin paikoilleen Tonttulaan pihapuiden katveeseen.
?Palaute on ollut ilahtunutta.
Ihmiset ovat todella kaivanneet
näitä tonttuja?, Toivio sanoo.
Puutarhatonttujen maailmanvalloitus alkoi Saksasta
1700-luvulla.
Sokkitontuilla huomiota
Nykyisin puutarhatontut ovat
useimmiten muovista tai savesta tehtyä massatuotantoa.
Ne eivät aina noudata vanhoja
perinteitä ahkerista, laiskoista
tai sivistyneistä tontuista.
?Saksassa syntyi 1900-luvun
lopulla uusi ?sokkitonttujen?
trendi?, Jouni Kuurne kertoo.
Sokkitontut saattavat esimerkiksi pyllistää tai niillä saattaa
olla aseita. Niinpä jää
arvoitukseksi, kuka tai mikä on joskus ollut jäniksen selässä.
Variksen valaksi sanotaan
valaa, joka ei pidä. Alun perin tulostimet on kehitetty teollisuu-
Juha Toivio keksi käyttää 3D-printteriä tonttukopioiden
valmistuksessa.
den käyttöön. Vuonna
2009 kauhajokelaisesta autiotalosta löytyi 71 varastettua puutarhatonttua.
Urajärven alkuperäiset puutarhatontut on siirretty säiden armoilta sisätiloihin. Samalla niihin
sekoittui tonttuperinnettä ja
kaivostyöläisten hahmoja.
Perinteisillä puutarhatontuilla on erilaisia luonteita. Suomenkieliset sanat lauluun kynäili ohjaaja
Esko Elstelä.
Cumulus levytti kappaleesta myös ruotsinkielisen
version, jota myytiin länsinaapurissa yli 70?000 kappaletta.
Höstvisa pysyi niin ikään vuonna 1977 useita viikkoja
Ruotsin levylistan kärjen tuntumassa.
Laulun saaman suosion myötä yhtye pääsi esiintymään
ruotsalaisille konserttilavoille sekä Ruotsin televisioon.
Noihin aikoihin Cumulus äänitti lisäksi kaksi ruotsinkielistä
albumia.
Tovea juhlitaan maailmalla
?Syksyn tuuli mukanaan
vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan
sä kysyt minne viekään.?
Tove Janssonin syntymästä tuli elokuussa kuluneeksi sata
vuotta. He matkustelivat paljon ja keräsivät
kartanoonsa vaikutteita matkoilta?, Lehtonen kertoo.
Von Heidemanien tontut saapuivat Urajärvelle vuosina 1912
ja 1914.
?Kotona von Heidemanit
halusivat elää uudelleen matkojensa tunnelmia. Mannerheimilla taisi
olla muutamia, mutta siihen se
jääkin?, toteaa kartanomuseon
vastaava opas Petri Lehtonen.
Urajärven kartanon viimeiset asukkaat olivat sisarukset
Lilly ja Hugo von Heideman.
He testamenttasivat kartanon
Muinaismuistoyhdistykselle,
joka ryhtyi pitämään kartanossa
museota.
?Lilly ja Hugo olivat hyvin
edistyksellisiä ihmisiä. Ne sietävät sään vaihteluja huonosti.
Tonttuja 3D-tulostimella
Uudet tonttukopiot tulostettiin
3D-tulostimella. Nyt kartanon mailla seikkailee kopioita 1900-luvun alun tontuista.
Muistoja Itävalta-Unkarista
Jouni Kuurneen mukaan vain
Urajärveltä on löydetty todisteita 1900-luvun alun puutarhatontuista.
?Tontut yleistyivät suomalaisissa puutarhoissa vasta
kun matkustaminen lisääntyi?,
Kuurne toteaa.
Urajärven kartanon puutarhatontut ovat matkamuistoja
Itävalta-Unkarista. Von Heidemanit viettivät pitkiä aikoja
Karlsbadissa, nykyisen T?ekin
alueella.
Niihin painettujen leimojen
mukaan von Heidemanien tontut ovat peräisin tunnettujen ja
perinteisten tonttutehtailijoiden
Philipp Griebelin ja Johann
Marecshin keramiikkapajoista.
Urajärven kartanolla aidot
keramiikkatontut eivät ole enää
viime vuosina päässeet ulos.
?Kyläläiset ja vierailijat kaipasivat tonttuja. Toivio liimasi
irronneet kädet ja tonttulakit
paikoilleen ja maalasi tontut.
Nyt alkuperäiset tontut esittäytyvät museon sisätiloissa.
Keramiikan uusi elämä
Museon alkuperäiset tontut ovat
haurasta keramiikkaa. Kyläläiset
tukivat tonttujen paluuta sadoilla euroilla.
Toivio vastasi alkuperäisten
tonttujen restauroinnista ja uusien kopioiden valmistamisesta.
Ennen restaurointia tontuista
oli irronnut osia. Sen tarkoitus
on pelastaa puutarhoihin teljetyt
tontut ja vapauttaa ne metsään.
Suomessakin vapautusrintama on ollut vauhdissa. Uskomuksen mukaan
jänis vaaran uhatessa pistää päänsä pensaaseen ja uskoo
olevansa suojassa.
Kiireistä voidaan toppuutella ja lähtöä pitkittää sanomalla, että ei tässä olla jäniksen selässä. Suomalaisen pianistin ja säveltäjän Erna
Tauron (1916?1993) tekemään lauluun ruotsinkieliset sanat
laati Tove Jansson (1914?2001), joka tunnetaan erityisesti
muumihahmojen luojana.
Kappale sijoittui kolmanneksi Yleisradion laulukilpailussa vuonna 1965. Monet museokävijät ovat käyneet kartanolla viimeksi lapsena ja tulevat vuosikymmenten jälkeen katsomaan
uudelleen puutarhatonttuja?,
restauroija Juha Toivio sanoo.
?Tonttuja pidettiin ulkona
niin kauan, kun ne sitä kestivät.?
Museovirasto päätti kustantaa
tonttujen restauroinnin ja kopioiden tuottamisen. 13
Perjantaina 12. Tontut
voivat olla ahkeria tai laiskoja,
kulturelleja tai kuljeskelevia.
Puutarhatontut alkoivat arkipäiväistyä 1800-luvun lopulla,
kun niitä ryhdyttiin valmistamaan tehtaissa.
Kansallismuseon yli-intendentti Jouni Kuurne on tutkinut puutarhatonttujen historiaa.
?Tonttujen sarjatuotanto
alkoi 1870-luvulla Saksassa ja
läntisessä Itävallassa. Sanonta on tunnettu
jo 1940-luvulla, mutta sen alkuperä peittyy hämärään.
Vastaavaa sanontaa ei tiedetä sukulaiskielistä. Siellä
1700-luvulla aateliset ryhtyivät
koristamaan puutarhojaan pienten ihmishahmojen veistoksilla.
Pian mini-ihmisten kuvat
levisivät myös tavallisen kansan keskuuteen. Populaarikulttuuriin ovat jääneet elämään etenkin
Janssonin piirroshahmot ja kuvataide, mutta hän oli myös
tuottelias kirjoittaja.
Janssonin kirjallista tuotantoa on käännetty 45 kielelle,
mikä tekee hänestä maamme käännetyimmän kirjailijan.
Vuoden 2004 Suuret suomalaiset -äänestyksessä Jansson
valittiin sijalle 19.
Taiteilijan elämäntyötä esitellyt juhlanäyttely Ateneumin
taidemuseossa keräsi kesällä suuryleisön, lähes 294?000
kävijää.
Syksyn aikana näyttely kiertää Japanissa, jossa se on esillä
viidessä eri museossa.
RIKU-MATTI AKKANEN
KANSAN SUUSTA
Ei tässä olla
jäniksen selässä
Jänis on arka eläin. Tontut olivat
osa heidän kartanonsa satumaailmaa.?
Takaisin luontoon!
Maailmalla tontut herättävät vähintään yhtä paljon tunteita kuin
Suomessa.
Ranskalaiset ovat perustaneet
humoristisen puutarhatonttujen
vapautusrintaman. Sanonnasta
tunnetaan
myös hyb
ridiversio:
Toimii
kuin
sata jänistä
junan
vessassa.
TOPI
LINJAMA
Sata vuotta tonttujen taikaa
Markku Vuorikari
Mielipiteitä jakavat
puutarhatontut
levisivät maailmalta Suomeen 1970- ja
80-luvuilla. Laulun ensimmäisiin esittäjiin kuului
suomenruotsalainen laulaja Bo Andersson.
Erna Tauro ehti uransa
aikana säveltää myös
muumisävelmiä, joista
koottiin myöhemmin musikaali. Suomen
vanhimmat tontut
löytyvät Urajärven
kartanolta, jossa
niiden seurasta on
nautittu sata vuotta.
VÄÄKSY (MT)
Hauskoja ja söpöjä. Niillä voi kätevästi
luoda muun muassa varaosia
laitteisiin.
?Eräs saksalainen taiteilija kokeili 3D-tulostusta taiteessaan.
Ajattelin, että se voisi toimia
myös tonttujen kanssa?, projektista vastannut Toivio sanoo.
Tulostuksessa kvartsihiekkaa
lujitettiin muovilla
Istumisen tutkimus on
pompahtanut taas esiin ja tutkimuksia tehdään runsaasti:
terveysteknologialla saadaan
Jyväskylän yliopiston kampuksella luomuliikkuvan Arto Pesolan mukaan maaseudulla
on tilaa liikkua turvallisesti. 14
Perjantaina 12. Yle varusti
kesäkuussa eri ammattiryhmien edustajia askelmittarilla.
Karjatilaa ja kahta esteratsua
hoitava maatalousyrittäjä keräsi
enemmän askeleita kuin amissit, keskimäärin 24?000 askelta
päivässä.
Suositus on 10?000 askelta.
Toimistotyöntekijälle kertyy työpäivän jälkeen askelia
1?000?2?000.
Työnkuvat ovat muuttuneet
viime vuosina myös maa- ja
metsätaloudessa: koneet ovat
tuoneet kannattavuutta.
Pesola muistuttaa, että aktiivisuus arjessa tuo isoja terveyshyötyjä.
?Liiallinen aktiivisuus voi
olla myös rasittavaa. Polttoainetta ei käytetä
myöskään sähköntuotantoon
tai muihin mukavuuksiin.
Amissit ovat tutkimuksen
mukaan yhtä aktiivisia kuin
kovaa treenaavat kestävyysjuoksijat.
Yhteisön miehet liikkuvat viikossa kymmenen tuntia kovalla
teholla ja 43 tuntia keskiteholla.
Istumista on päivässä vain 3,3
tuntia.
Askelmittari paljasti, että
päivässä amissimies ottaa keskimäärin yli 18?000 askelta,
nainen 14?000 askelta.
Maatilalla monta askelta
Pesolan mukaan teknologia
vaikuttaa kovasti päivittäisen
liikkumisen määrään.
Vai vaikuttaako. Pesola heräsi jossain
vaihessa siihen, että ne eivät
kiinnosta kaikkia.
Luomuliikunnan ajatus on
madaltaa liikkumisen kynnystä.
Sitä voi harrastaa kaikkialla, eikä siinä tavoitella täydellisyyttä.
Luomuliikuntaa on kaikki
liikkuminen ja lihasten aktivointi, oli se sitten tietoista tai
tiedostamatonta.
Luomuliikunnassa suositellaan istumisajan rajoittamista
kuuteen tuntiin päivässä, istumisen tauottamista ja hien ottamista pintaan kolmesti viikossa.
Tärkeää on tehdä asioita, joista
pitää.
Arkiliikkuminen vähenee
Pitävätkö suomalaiset liikunnasta?
Työikäisistä vain kymmenesosa liikkuu riittävästi. istuminen muokkaa kehoa
Keho siirtyy lepotilaan ja alkaa
säästää energiaa tuleviin
koitoksiin.
Suuret lihakset vapautuvat
kehoa tukevasta työstä.
Etu- ja takareidet sekä pohkeet
rentoutuvat.
Verenkierto hidastuu,
verisuonet alkavat supistua.
Lihakset alkavat väsyä
hapenpuutteessa. Myös
hermojen hapensaanti
heikkenee ja niihin alkaa
kertyä kuona-aineita.
Aineenvaihdunta hidastuu.
Selän lihakset ja välilevyt
kuormittuvat, varsinkin
etukenossa.
Lihakset alkavat surkastua
ja välilevyt rappeutua yksipuolisen rasituksen alla.
Verenpaine nousee, vyötärönympärys kasvaa, sydän- ja
verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riski nousee.
Lähde: Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous. Siitä pitää
pystyä palautumaan.?
sudoku
Taso: Keskivaikea
ristikko
Sudoku-tehtävän 447 ratkaisu.
Tehtävä numero 448.
Täytä ristikko siten, että
jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla
viivoilla rajatuissa 3 x 3
laatikoissa) on jokainen
luku yhdestä yhdeksään.
Kerran ja vain kerran!
Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa:
www.sudoku.org.uk
edellisen ristikon ratkaisu
tivan myös istumisen tauottamista.
Jää nähtäväksi, määritelläänkö suosituksissa aikarajoja.
Pesola toivoo suositusten herättelevän ihmisiä.
Istuminen koskettaa kaikkia. Virallinen
terveysliikuntasuositus ohjeistaa liikkumaan useana päivänä
viikossa yhteensä ainakin 2,5
tuntia reippaasti tai 1,25 tuntia
rasittavasti ja kohentamaan
lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa.
Toisaalta 90 prosenttia
19?65-vuotiaista kertoo harrastavansa liikuntaa vähintään
kahdesti viikossa.
Se tiedetään, että suomalaiset
istuvat keskimäärin paljon. He eivät
saa ajaa autolla tai muilla polttoainetta käyttävillä kulkuneuvoilla. Pesolan lanseeraamalla
luomuliikunnalla se sen sijaan
onnistuu. Neljä viidestä suomalaisesta työskentelee
näyttöpäätteen edessä.
Toimistotyöntekijöiden on
arvioitu istuvan uransa aikana
työpaikalla 80?000 tuntia.
Lihasaktiivisuudeltaan toimistotyöntekijät ovat häkissä
pidettävien apinoiden tasolla.
Työpäivän aikana lihakset
ovat passiivisina keskimäärin
67 prosenttia ajasta, kirjoittaa
Arto Pesola Luomuliikunnan
vallankumous -kirjassa.
Pesola tekee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa istumisen
vähentämisen terveyshyödyistä.
Viholliset: auto ja tuoli
Istumisen vaaroihin ollaan vasta heräämässä.
Brittiläinen tiedelehti The
Lancet julisti viime vuonna,
että istuminen on uusi tupakka:
vähäinen aktiivisuus tappaa
maailmanlaajuisesti enemmän
ihmisiä kuin tupakointi.
Istumisen huonoja vaikutuksia ei saa nollattua kuntoliikunnalla. Pohjois-
Amissi istuu kolme tuntia
Amissien pääasiallinen elinkeino on maanviljelys. syyskuuta 2014
VIIKONVAIHDE
Luomuliikunnan sanansaattaja
haluaa suomalaiset ylös penkistä
Istuminen on joskus
ollut ihmiselle lepoa.
Nyt se hallitsee
arkipäivää.
Ei ole vakavaa, jos ei aina tiedä, kuka on.
Usein riittää, kun tietää, kuka ei ainakaan ole.
pähkinä
Suomalaiset istuvat autoissa,
tv:n ääressä, töissä. Terveyshyötyjä saa jo
istumisen rajoittamisella.
Pesola luettelee luomuliikunnan pahimmiksi vihollisiksi
tuolin, auton, television, tietokoneen, hissin, rullaportaat ja
kiireen.
Kaikki liikkuminen luomua
Syksyllä alkavat jumpat ja kuntokurssit. Pitkät välimatkat
kuitenkin ajavat käyttämään autoa.
PAULA LIESMÄKI
Istumissuositukset tekeillä
Sosiaali- ja terveysministeriössä
alettiin maanantaina laatia istumissuosituksia. Ensimmäiset
suositukset valmistuvat vuoden
loppuun mennessä.
?Jos päivän kokonaisistumisaika ylittää 6?8 tuntia, terveysriskit alkavat kasvaa kovasti?,
sanoo mukana työryhmässä
oleva Arto Pesola.
Hän arvelee työryhmän poh-
Janne Nousiainen
Amerikkaan Sveitsistä 1700-luvulla muuttanut protestanttinen ryhmä, joka elää eristäytyneenä ulkomaailmasta.
entistä tarkempia tuloksia arkiliikunnasta.
Aivan uusi asia istumisen vaarallisuus ei ole.
?1950-luvulla koulujen opetussuunnitelmissa luki, että
pitkiä istumisjaksoja tulee välttää?, Pesola sanoo.
Sen jälkeen arki on passivoitunut entisestään.
PAULA LIESMÄKI
istumisen VAIKUTUKSET
Päätä ja selkää särkee . Kolmessa vuosikymmenessä energiankulutus
on laskenut miehillä 140 ja naisilla 124 kilokaloria päivässä.
Metsästäjät kunnossa
Luomuliikunnan ajatuksena on
käyttää kehoa siihen, mihin sitä
on tarkoitettu käytettävän.
Esimerkiksi Etelä-Amerikan
metsästäjä-keräilijä-heimot
Paraguayssa ja Venezuelassa
ovat erittäin hyvässä kunnossa.
Rankkojen metsästysreissujen
vastapainona on lepoa ja juhlissa tanssimista.
Hieman lähemmäs nykyarkea
sijoittuvat amissit . Fitra 2013.. Arkiliikunta, esimerkiksi työmatkaliikkuminen, on vähentynyt.
Työkin vaatii entistä vähemmän energiaa
Se säilyy melko
hyvin pelkästään tölkkiin survottuna jääkaappilämpötilassa
oman nesteensä alla.
Miedosti sokeroitu puolukkasurvos maistuu lihan ja juuresruokien kanssa. Aina marjoja ei tarvitse kyllästää sokerilla.
Netin sosiaalinen keittokirja Soppa 365 vinkkaa tekemään
pihlajanmarjoista ?pohjolan kapriksia?. Lehdet kestävät 2?4 vuotta.
Puolukasta on jalostettu viljeltäviä lajikkeita Ruotsissa.
Sitä kasvatetaan muun muassa Alankomaissa, Britanniassa ja
Pohjois-Amerikassa.
Flavonoidit ja kuidut tekevät puolukasta erityisen terveellisen.
Suurin osa maailman rukiista viljellään Venäjällä, Puolassa
ja Saksassa.
Syyriasta on löydetty yli 11?000 vuotta vanhoja viljelyyn
jalostettuja rukiin jyviä.
Rukiin sisältämät kuituyhdisteet ja lignaani suojaavat
sydän- ja verisuonitaudeilta.. Puolukkaa kasvaa joka puolella maata ja sitä
saa ilmaiseksi metsästä. Romanttinen
kahden aikuisen sieni-iltapala kehkeytyi, koska lapset kiersivät pannulla valkosipulilta tuoksuneen metsäherkun kaukaa.
Paras kiitos oli, kun puoliso sanoi, että näin hyvää hän ei
ollut koskaan aiemmin
syönytkään.
LIISA YLI-KETOLA
Tauko.
?Paitsi Venäjän-reissulla
sienitutkijoiden tekemä
muhennos oli kyllä
vielä aavistuksen verran
parempaa.?
liisa.yli-ketola@mt1.fi
Reseptikilpailut
tempaisivat mukaan
Vuoden 2012 kotikokiksi
valittu ja lukuisia voittoisia
ruokareseptejä laatinut
ruokabloggaaja, sauvolainen Kaisa Sillanpää
on julkaissut runsaat sata
reseptiään kirjassa Reseptikuningatar.
Vuodesta 2006 lähtien eli
runsaan kahdeksan vuoden
aikana yli 60 Sillanpään reseptiä on niittänyt kunniaa
eri järjestäjien kilpailuissa.
Sillanpään reseptit ovat
kotoista ruokaa laidasta laitaan: salaatteja, alkupaloja,
kasvis-, liha- ja kalaruokia,
leivonnaisia, juomia ja
Uuniperunat on pantu
säilykkeitä. Sekoita taikinaan öljy.
Lisää sitten kauramaito ja puolukat ja sekoita vain sen verran,
että taikina on tasaista.
Nosta kahdella lusikalla nokareita muffinivuokiin. Ja voi ihmettä, perinteisen
kantarellipaikkani olivat vallanneet pienet, kiinteät ja kauniit
herkkutatit. Näistä esimerkkeinä vaikkapa savuporo kaalilaatikossa tai papaijan ja
broilerin yhdistäminen piirakan täytteessä.
Kun haluaa pöytään hiukan uusia versioita tavallisista
ruokalajeista, kannattaa vilkaista, löytyiskö Sillanpään kirjasta vinkkiä.
MAIKKI KULMALA
Kaisa Sillanpää: Reseptikuningatar. Lisää jauhoja vähitellen
ja alusta pehmeä taikina. Niinpä lähdimme lasten kanssa sieniretkelle. Palkittua kotiruokaa.
255 sivua. Soseissa
pihlajanmarjan sekaan voi laittaa vaikka porkkanaa, omenaa
tai kesäkurpitsaa.
Arktisten Aromien nettisivuilla www.arctic-flavours.fi neuvotaan maustamaan pihlajanmarjoilla myös leipiä ja kakkuja.
Liharuokien kaveriksi
Netistä löytyy pihlajanmarjojen hyödyntämiseen monenlaisia reseptejä. 1/2 kg hiivaleipäjauhoja
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Etikkaan säilötyt,
kirpeän kipakat ja
sopivan suolaiset marjat
sopivat esimerkiksi
riistan, maksapateen tai
lihapullien kanssa.
Liemen voi maustaa
sokerin lisäksi laakerinlehdellä, tähtianiksella
tai muutamalla katajanmarjalla.
Resepti avautuu nettiosoitteessa www.soppa365.fi/resepti/7054/
pohjolan-kaprikset.
KATJA LAMMINEN
Ruista ranteeseen ja puolukkaa purkkiin
Ruis on ollut suomalaisten ruokavalion
kivijalka monien sukupolvien ajan. Leivo tangoksi
ja leikkaa pikkupullan kokoisiksi paloiksi.
Pyöritä palloiksi ja kaulitse pyöreitä, halkaisijaltaan
15?20-senttisiä ohuita kuoria
karjalanpiirakan tavoin.
Levitä kuorelle puolen sentin
paksuudelta täytettä ja rypytä
reunat sentin verran sisäänpäin.
Paista 250 asteessa 15 minuuttia. Saimme pussimme täyteen ja lampsimme
tyytyväisinä kotiin.
Jälleen muistin, että loistava vuodenaika se syksykin on.
Sienissä riitti perkaamista, pesemistä ja pilkkomista pitkälle
iltaan.
Voita ja kermaa en säästellyt, kun vihdoin sain lohkot
pannulle.
Suorastaan romanttiseksi iltapalaksi loihdin tattimuhennoksella ja juustoraasteella kuorrutetut maalaisleivän siivut,
hienommin sanottuna bruschetat à la kotikokki. Kaada mehu takaisin kattilaan. Kirjan palstoille ovat päätyneet
kotijuusto ja siitä valmistettu leivitetty juusto.
Reseptit ovat kautta linjan helposti lähestyttäviä tekijän
muunnelmia kotikokeille sopivasta perusruuasta niin
arkipöytään kuin juhlavampiinkin tilaisuuksiin.
Monissa resepteissä on kekseliäitä yhdistelmiä, joita ei
ilman miettimistä ja kokeiluja olisi syntynyt. Kymmenkunta kirjassa Herkutteluunreseptiä tekijä on ryhmitel- osastoon.
lyt Herkutteluun-osastoksi.
Herkkuihin lukeutuvat niin lätyt kuin uuniperunatkin.
Monipuolisena ruuanlaittajana Sillanpää on kokeillut
myös varsinaista ruuantuotantoa. syyskuuta 2014
VIIKONVAIHDE
Hellan kulmalla
Venäläisten
sienitutkijoiden
voittanutta ei ole
Loppukesän ja alkusyksyn välimaastoon asettuu haikeus:
joko se kesä taas lämpöineen ja valoineen meni.
Parasta lääkettä siihen tarjoaa toimeliaisuus. Niiden maidosta Sillanpää on valmistanut erityyppisiä juustoja. Survo marjat kattilan pohjalla.
Lisää vesi ja kuumenna kiehuvaksi.
Keitä marjasurvosta 10?15
minuuttia. 1 dl sokeria
Sekoita jauhot, puolukkasurvos ja sokeri keskenään.
Kaada kiehuva vesi joukkoon.
Vatkaa seos kuohkeaksi.
Tarjoa kylmän maidon kanssa.
Sileä puolukkakiisseli
4:lle
8 dl vettä
1 1/2 dl sokeria
200 g puolukoita
4 rkl perunajauhoja
1 dl vettä
Mittaa vesi, sokeri ja puolukat kattilaan. Hän piti lypsäviä vuohia
lähes 15 vuoden ajan. Styroxisesta kylmälaukusta voi tehdä nykyaikaisen
heinälaatikon hauduttamiseen.
Taateli-puolukkapuuro
4:lle
12 dl vettä
250 g kivettömiä taateleita
3 dl puolukoita
3 dl ruishiutaleita
1/2 tl suolaa
Paloittele taatelit.
Kuumenna kattilassa vesi,
taatelit ja survotut puolukat
kiehuvaksi.
Sekoita ruishiutaleet ja suola
joukkoon ja anna puuron hautua noin 10 minuuttia. Laita
taikina voideltuihin leipävuokiin.
Kohota ja leikkaa leipien pintaan viillot.
Paista 200-asteisessa uunissa
30?40 minuuttia.
Rönttöset
Taikina:
1/2 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl vettä
1/2 tl suolaa
Täyte:
300 g keitettyä perunaa
3/4 dl ruisjauhoja
1 dl puolukkasurvosta
2 tl sokeria
ripaus suolaa
Soseuta perunat ja lisää jauhot. Suolamäärä tarkistetaan. Siivilöi liemi, jos haluat tasavärisen puuron.
Lisää sokeri ja mannasuurimot kiehuvaan mehuun koko
ajan sekoittaen.
Hauduta puuroa noin 15 minuuttia. Kun
puolukan ja rukiin yhdistää,
saadaan perinneruokaklassikoita, kuten ruis-puolukkapuuroa ja rönttösiä.
Ruispuolukkapuuro
4:lle
1 l vettä
3 dl puolukoita
noin 1 dl sokeria
(1/2 tl suolaa)
3 dl ruisjauhoja
Mittaa vesi, puolukat ja
mausteet kattilaan.
Lisää ruisjauhot kierrevatkaimella vatkaten kiehuvaan
nesteeseen.
Hauduta puuroa noin tunnin
ajan välillä sekoittaen.
Vinkki: Raikkaan puuron saat
lisäämällä puolukat vasta kypsentämisen loppuvaiheessa.
Lappapuuro
4:lle
4?5 dl puolukoita
1 l vettä
1 dl sokeria
1 1/2 dl mannasuurimoita
Mittaa marjat kattilaan. Tarjotaan voisilmän ja
maidon kera.
Vinkki: Pitkään haudutettavat puurot valmistuvat yön yli
haudutuslaatikossa tai aromipesässä. Keitä 15 minuuttia. Voitele lämpiminä.
MARIA KING
Itse jauhamalla saa taatusti tuoreita kokojyväjauhoja ja juuri tarvittavan määrän kerrallaan.
TIESITKÖ?
Kimmo Haimi
Kari Salonen
Puolukasta
Rukiista
Puolukkakasvi voi elää yli satavuotiaaksi. Lisää suola,
puolukka, sokeri, pähkinärouhe
ja öljy. Rukiista ja puolukasta tehdään suomalaiset superherkut.
Hapan ruisleipä on kansallinen
ylpeytemme. Voit lisätä
puolukoita leipä- ja muffinitaikinoihin tai piirakan täytteeksi.
Suomalaisia arkisia ja aina
maistuvia jälkiruokia ovat
puolukkakiisseli ja -rahka. Sekoita
välillä.
Puuro on hyvää myös kylmänä.
Puolukkaruisvaahto
4:lle
4 dl kiehuvaa vettä
2 dl ruisjauhoja
2 dl puolukkasurvosta
n. 15
Perjantaina 12. Aiemmin joka
talossa oli oma ruisleivän hapanjuurensa ja vieläkin niitä
siirretään aarteena suvuissa.
Heti sadonkorjuun jälkeen oli
tapana jauhaa uutispuurojauhot.
Järkytys on ollut suuri, kun
meille on kerrottu, että rakastamamme ruisleivän ainekset tulevatkin esimerkiksi Puolasta.
Tänä vuonna kotimainen
ruissato on ollut monin paikoin
hyvä ja myllärien kertoman
mukaan myös leivontaominaisuuksiltaan erinomainen.
Jos olet joskus tullut hankkineeksi kotikeittiöösi viljamyllyn, nyt olisi aika pyyhkiä siitä
pölyt ja jauhaa omat puurojauhot lähirukiista.
Raikas ja superterveellinen
puolukka on hyvin käytännöllinen marja. Kasvi uusii itseään
jatkuvasti. Siivilöi puolukoiden kuoret
pois. Paista
muffineja uunin keskitasolla
noin 15 minuuttia tai kunnes
ovat kauniin ruskeita.
Makea puolukkaleipä
3 leipää
1/2 l piimää
1/2 l vettä
50 g hiivaa
3?4 dl puolukkasurvosta
2 tl suolaa
1 dl fariinisokeria
1 dl pähkinärouhetta
1 dl öljyä
reilu 1 kg vehnäjauhoja
n. Kiehauta.
Peitä kannella tai kelmulla ja
jäähdytä.
Nauti sellaisenaan tai kermavaahdon kanssa.
Survottu puolukka säilyy viileässä ihan sellaisenaan
sisältämänsä bentsoehapon takia.
Ruis-marjapuuro on hautunut yön yli aromipesässä.
Jaana Kankaanpää
Puolukkarahka
4:lle
250 g maitorahkaa
1 dl vispikermaa
2?5 dl puolukoita
sokeria maun mukaan
1 tl vaniljasokeria
Vatkaa kerma vaahdoksi ja
sekoita maitorahkan kanssa.
Survo puolukoita kevyesti ja sekoita rahkan joukkoon. Sekoita välillä.
Jäähdytä puuro ja vatkaa se
kuohkeaksi sähkövatkaimella.
Uutispuuro
6:lle
2 l vettä
1/2 rkl suolaa
5 dl karkeita uutispuurojauhoja
Kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen ripotellaan uutispuurojauhot hyvin vatkaten.
Puuroa keitetään silloin tällöin
puukauhalla hämmentäen 2?3
tuntia. Sekoita perunajauhot ja
vesi.
Lisää seos ohuena nauhana
mehun joukkoon koko ajan
hyvin sekoittaen. Readme.
Viikon vinkki
?Pohjolan kaprikset?
taipuvat moneen
Pihlajanmarjasta saadaan tänä syksynä jättisato koko maassa.
Arktiset Aromit ry kannustaakin keräämään vitamiinipommeista osan talteen ja hyödyntämään ruuanlaitossa.
?Pihlajan karvaus vaihtelee, joten kannattaa valita sellaisia
puita, joissa marjat ovat makeampia?, toiminnanjohtaja Simo
Moisio vinkkaa.
Myös ensimmäiset yöpakkaset kesyttävät marjojen
karvautta.
Pihlajanmarjat sisältävät omenahappoa, runsaasti hyytelöainetta eli pektiiniä, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia
ja C-vitamiinia sekä polyfenoleja, joiden vaikutuksesta
C-vitamiini säilyy hyvin.
Useimmiten kotitalouksissa valmistetaan pihlajanmarjoista sokeroituja mehuja, hilloja ja hyytelöitä. Täysin ennen näkemättömät niillä seuduilla.
Ekaluokkalaisemme suorastaan haistoi sienet ja hyökkäili
niiden kimppuun. Anna imeltyä lämpimässä
vähintään kahdesta kolmeen
tuntiin. Mausta
sokerilla ja vaniljasokerilla.
Vegaanipuolukkamuffinit
12?18 kpl
2 dl vehnäjauhoja
1 dl ruis- tai ruissihtijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
1 rkl leivinjauhetta
1/2 dl rypsiöljyä
2 dl kauramaitoa
2?4 dl ( jäisiä) puolukoita
Kuumenna uuni 225 asteeseen.
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää puolukkasurvos,
sokeri ja suola.
Alusta taikina
Tv-elokuvan toinen osa. Pääosissa: Isla Fisher,
Hugh Dancy, Joan Cusack, John
Goodman, John Lithgow, Kristin
Scott Thomas.
23.10 SM-liigan viikkomakasiini
23.40 Nelonen Pro: Moor Gääs
00.10 Poliisit . Sami matkustaa Recifeen, monenlaisten
vaikutteiden sulatusuuniin ja runsaudensarveen.
21.00 Komeda, Polanskin säveltäjä
(Komeda, A Soundtrack for a Life,
2009). Näyttelijät:
Kari-Pekka Toivonen, Aku Hirviniemi, Minttu Mustakallio, Vesa Vierikko, Esko Salminen, Juha Muje
ja Hannele Lauri
22.00 Kymmenen Uutiset
22.10 Päivän sää
22.15 Lotto ja Jokeri
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Kiinalainen (The Chinese
Man, Saksa 2011). Onko kyseessä kosto. Ohjaus:
Tony Scott. Koripallon MM
Yle TV2 14.9. (16). Jos ottelu jatkuu klo 1935
Ryhmä Pullman jää pois
ohjelmistosta.
19.35 Ryhmä Pullman (12)
20.30 Yle Uutiset
20.50 Urheiluruutu
21.15 YleLeaks
21.30 Uutisvuoto.
Babaa tuuraa Piia Pasanen.
Vieraina ovat Salkkari-näyttelijät
Maija-Liisa Peuhu, (Ulla Taalasmaa)
ja Esko Kovero, (Ismo Laitela).
22.00 Komisario Lewis (12)
23.30 Rouva varapresidentti
YLE TV2
07.45 Pikku Kakkonen
07.46 Nimipäiväonnittelu: 13.9.
07.47 Pikku Kakkosen posti
07.56 Touhukkaat: Puhuri (S)
08.22 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S)
08.38 Babar ja Badun seikkailut (S)
09.00 Galaxi
10.00 Nuoret mestarit: Partiomestari
10.30 Tartu Mikkiin
11.20 Meille tulee koiranpentu
11.50 Peltsin Lappi
12.20 Apua, meille syntyy vauva
12.50 Retrolissun ysärit: Girl Power
13.20 Retrolissun ysärit: Aktivistit
13.50 Norjan kovin
14.30 Urheiluviikonloppu
14.45 Palloilua: Futsalia
Formaatti jakaa mielipiteitä
vahvasti, sillä kaikki eivät
kestä laulajatähtien tunteilua
ja tulkintoja toistensa hittibiiseistä.
Tällä kertaa odotukset
ovat erityisen korkealla, sillä
16.45 MotorSport
17.13 Lentopallon MM: Jatkolohkon
ottelu Suomi - Kiina.
19.10 We Want More.
Viiden bändin paluu. Pääosissa:
Jesse Metcalfe, Michael Douglas,
Amber Tamblyn. Tutkimukset vievät Roslinin Kiinaan. Sarjassa We Want More viisi aikoinaan suosittua bändiä yrittää
paluuta. Suomessa hotellinpitäjiä pistää
ruotuun Jyrki Sukula,
kun taas jenkeissä omaa
taisteluaan käy suustaan
paha Gordon Ramsay.
Neloselta kuudesti
viikossa tuleva Hotellit
haltuun keskittyy Britannian surkeimpiin hotelleihin
ja majataloihin.
Hotellifriikeille on siis
tarjolla viihdettä useamman kerran päivässä.
Onneksi Ramsayn
ohjelma kuitenkin väistää
Sukulan tieltä, sillä sarja jää
tauolle ensi torstain jakson
jälkeen.
Siispä, jos harkitset
majoituspalvelun perustamista, kannattaa tv:stä
tarkistaa mahdolliset
sudenkuopat.
Varoittavina esimerkkeinä ulkomailta toimivat
muun muassa täydellisyyttä tavoitteleva emäntä,
joka hinnoittelee kaiken
alakanttiin, bordellilta
näyttävä tuppukylän kartano sekä henkilökunnan
kanssa riitelevät sisarukset.
Kotimaassa Sukula aloittaa urakkansa Ylläsjärven
tunturihotellista ja Hotelli
Posiosta.
10.20 Suomen kaunein koti
11.20 Grand Designs
. onnistu kanssani!
(S)
08.45 Hunajapupuset (S)
08.55 Chaplin (S)
09.00 Pokémon (7)
09.25 Nakke Nakuttaja (S)
09.50 Maantiekiitäjä (S)
10.15 Loton ja Jokerin tulokset
äköjään kelvottomien ravintoloiden
haukkumisen aika
on ohi ja nyt osansa saavat
hotellit.
Kulahtaneita majapaikkoja kunnostetaan peräti
kolmessa ohjelmassa,
kolmessa eri maassa. klo 20.00
kauhun klassikossa, joka oli
Dario Argenton esikoisohjaus.
Pääosissa: Tony Musante, Suzy
Kendall. Naisten
maaottelu Suomi?Ruotsi. Thompsonista, kivikovasta lätkäpelaajasta, joka irrottaa vastustajiltaan hampaita karmeilla taklauksillaan. Dokumentti nuorena kuolleesta Krzysztof Komedasta, joka
sävelsi Rosemaryn painajaisen
unohtumattoman kehtolaulun.
Nerokasta muusikkoa muistelevat
mm. Siinä hän auttaa
erilaisia hotelliyrittäjiä saamaan
bisneksensä kannattaville raiteille.
Ensimmäisessä jaksossa vuorossa
Ylläsjärven tunturihotelli, joka on
päätynyt elämysmatkailuyrittäjien
käsiin yrityskaupan sivutuotteena.
Hotellipuolella kokemattomat yrittäjät ovat joutuneet ennen kokemattomien haasteiden eteen. Ohjaus: Peter
Strickland (12)
23.00 Kuoleman lintu (L?uccello
dalle piume di cristallo, Italia
1970). Hotellit kuntoon
Nelonen 14.9. Polanski ja Wajda.
21.55 Yle Live: Children Of Bodom.
Yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä metallibändeistä esiintyi Ruisrockin Rantalavalla
heinäkuussa 2014. (18)
00.35 Uusi Kino: Tie (S)
00.55 Uusi Kino: Kaivos numero 8
(S)
02.30 Teematieto
SANNA HÄKKINEN/ITV FINLAND/YLE
YLE TV2
MTV3
08.05 Ella Elefantti (S)
08.20 Mokon suuri maailma (S)
08.35 Paavo Pesusieni (S)
09.00 Pokémon (7)
09.25 Superpahisten liiga (S)
09.55 Eliaksen verkkoseikkailu
10.00 Cosmos . Vantaa.
17.15 Lentopallon MM: Jatkolohkon
ottelu Suomi - Bulgaria. Komedia Derek ?Hammaskeiju. Olof
Palmen murhan tutkimus avataan
uudelleen. Yhtyeen loppua
leimaa synkät tuulet Jussin itsetuhoisuuden vuoksi. Hän selvittää
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Inhimillinen tekijä
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Putkiremontti.
Uudessa sarjassa seurataan läheltä, miten putkiremontti mullistaa kerrostalon asukkaiden elämän. Madrid,
Espanja.
00.15 We Want More
01.15 Naurun tasapaino
MTV3
08.05 Ella Elefantti (S)
08.20 Mokon suuri maailma (S)
08.35 Hello Kitty . Kun teon takana tuntuu olevan hallitus
ja salainen turvallisuuspalvelu, on
Robert perheineen vaarassa. klo 21.30
Teemalauantaina esitetään
giallo-jännityselokuvia.
Lajityyppi on peräisin
Italiasta.
2. Pääosissa: Will Smith,
Gene Hackman, Jon Voight, Regina King (12)
23.45 Under the Dome (12)
00.45 Elokuva: Kill Buljo (Kill Buljo/
Norja 2007). Myös hänen oma henkensä
on vaarassa. unelma-asunnot
12.20 Vapun valtakunta
12.50 Jamie Oliverin säästöateriat
13.50 Siivoushullut
14.50 Hammaskeiju (Tooth Fairy, USA
2009). Quentin Tarantinon
Kill Bill -menestyksiä parodioiva
komedia.(16)
02.40 Hannibal (16)
03.40 Kylmäverisesti sinun
13.00 Neiti Tärkeä ja uraputki
13.50 Tiededokumentti:
Australian mantereella
14.50 Hakekaa kätilö! (12)
15.45 Donna Leon: Kasvot kuvassa
(12)
17.15 Historia:
Maailman erikoisimmat aseet
18.05 Rameau: Hippolytos ja Arikia
21.00 Matkustaja. klo 19.10
01.30 Voittostudio
NELONEN
07.40 Bubble Guppies (S)
08.05 Lego Legends of Chima
08.30 Merieläinten pelastajat
09.00 Elixir
09.30 Elixir Sport
10.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa
10.30 Arvostele mun illallinen
Suomessa
11.00 Arvostele mun illallinen
Suomessa
11.35 Arvostele mun illallinen
Suomessa
12.05 Elokuva: X Games -elokuva
(X Games 3D: The Movie/USA
2009). 16
Perjantaina 12. (16)
22.55 YleLeaks
23.10 Ykkösaamu
Bändien paluu. Mutta ei
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
10.00 Romuorkesteri
10.50 Tiededokumentti:
Tarua vai tiedettä?
11.35 Ruokaratsia
12.00 Yle Live: First Aid Kit
se haittaa. Ohjaus:
P.J.Hogan. Hän pääsee
askeleen lähemmäs unelmaansa saadessaan kolumnistin pestin saman kustantajan talouslehdestä. Huoli kodin kohtalosta varjostaa taloyhtiön pihajuhlaa.
18.45 Kriminalisti (12)
19.45 Arto Nyberg
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Tehdas
21.55 Pyhiinvaeltajan kuolema
(En pilgrims död). Kaksiosainen elokuva perustuu Henning Mankellin romaaniin. Mukana
kattauksessa ovat Toni Wirtanen, Samuli Edelmann, Paula
Koivuniemi, Paula Vesala,
Jenni Vartiainen, Elastinen ja
Vesa-Matti Loiri.
tapausta, jonka juuret näyttävät
ulottuvan Amerikkaan 1800-luvulle. Studion omituiset kuviot alkavat järkyttää miehen mieltä. Pääosissa: Julie Andrews,
Dwayne Johnson, Ashley Judd.
16.55 Koko Suomi leipoo
17.55 Maajussille morsian
18.55 Naapurit-arvonta
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.30 Pulttibois (S)
20.00 Tanssii Tähtien Kanssa
21.00 Brändärit.
Jakso 2. Elokuva perustuu Sophie Kinsellan samannimiseen
menestysromaaniin. Vantaa.
15.30 Palloilua: Salibandyä. Valokuvaaja Jón Kaldal
työskenteli valokuvaajana Reykjavikissa 49 vuoden ajan ja otti tuona aikana yli 100 000 valokuvaa.
Miten mallit ja taidehistorioitsijat
hänen persoonallisuuttaan ja saavutuksiaan arvioivat?
20.00 Sami Yaffa . Osa 1/4. syyskuuta 2014
RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT
TV1: puhelin 020 690 414
Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi
Internet:
http://tv1.yle.fi/
TV2: (03) 3456?111, 020 690 414
Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi
Internet:
http://tv2.yle.fi/
NELONEN
MTV: vaihde 010 300 300,
(09) 6224?176
Internet:
www.mtv.fi
Nelonen: vaihde (09) 45451
Internet:
www.nelonen.fi
TV-KOLUMNI
NELONEN
Keskiviikon jaksossa Jyrki Sukula herättelee Hotelli
Posion tuoretta omistajaa suunnittelemaan liiketoimintaansa tarkemmin.
Kehnoja hotelleja
joka kanavalla
N
Tällä kaudella Satulinnassa itkevät, nauravat ja laulavat Toni Wirtanen, Samuli Edelmann, Paula Koivuniemi, Paula Vesala, Jenni Vartiainen, Elastinen ja Vesa-Matti Loiri.
Nysse taas alkaa!
I
tkua, naurua, hermoilua,
lyhyitä yöunia ja ylisanoja.
Kaikkea tätä on jälleen
luvassa, kun huippusuosittu
Vain elämää -ohjelma valtaa
suomalaisten olohuoneet kolmannella tuotantokaudellaan.
LAUANTAI
YLE TV1
13.9.
08.00 Yle Uutiset
08.05 Kiehtova maailma:
Vallan kaupungit
09.00 Yle Uutiset
09.05 Ylen aamu-tv
10.00 Yle Uutiset
10.05 Ykkösaamu
10.45 YleLeaks
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Dokumenttiprojekti:
Näin unta elämästä (12)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Pisara
15.15 Vielä virtaa (S)
15.45 Prisma: Maan ydin
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Ravisuora
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Avara luonto:
Saaret meren sylissä. Selostus
Mikko Hannula.
19.35 Doctor Who (12)
20.20 Ilmojen hurjapäät.
Laskuvarjon kanssa tehtävät
taitolentohypyt ovat näyttäviä,
mutta vaarallisia.
21.07 Urheiluviikonloppu
21.30 Yle Uutiset
21.33 Urheiluviikonloppu
21.45 Koripallon MM: Loppuottelu.
Selostus Antti-Jussi Sipilä. Arto Salmisen
tekstiin perustuvassa elokuvassa
miehet ovat yrmeää kellarin väkeä
ja naiset ovelampia kuin koskaan.
Ohjaus: Taru Mäkelä. Philip ja Elizabeth tapaavat Larrickin saadakseen selville tappoiko tämä
Connorsit.
00.40 Voittostudio
keasti elävästä Rebecca Bloomwoodista (Isla Fisher), joka unelmoi työstä hohdokkaassa muotilehdessä - ja on äärimmäisen
tehokas shoppailija. klo 19.00 ja
17.9. Levy-yhtiön
teiniduoksi brändäämä Neon 2
palaa nyt bändinä. Kun
aasialaissiirtolaisia ei päästetty
maahan ja brittiläisten maahanmuuttajien määrä väheni rajusti,
oli Australia kriisin partaalla.
10.55 Rameau: Hippolytos ja Arikia
14.10 Onibus
15.45 Gran Hotel (12)
16.30 Gran Hotel (12)
17.15 Gran Hotel (12)
18.00 Kino Klassikko:
Ihmeellinen kuumatka
19.05 Kino Klassikko:
Matka Kuuhun (7)
19.20 Jón Kaldal . (S)
21.30 Vedetään hatusta
22.00 Kymmenen Uutiset
22.15 Viikon sää
22.20 MTV Sport Uutiset
22.35 Pahan ajojahti (16)
23.35 Americans.
Vaarallista seuraa. Dokumentti kesäkauden
X Games -kisoihin Los Angelesissa
valmistautuvista extreme-lajien
supertähdistä.
14.00 Hotellit haltuun
15.00 Onnea matkaan, Charlie!
20.00 The Voice Kids
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Valtion vihollinen
(Enemy of the State/USA 1998).
Vauhdikkaan trillerin päähenkilö on nuori lakimies Robert Dean
(Will Smith), joka saa sattumalta
käsiinsä todisteita korkea-arvoisen poliitikon murhasta. Menestyskomedia New Yorkissa ma-
Kolme suosikkia
1. HIFK
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Jyrki Sukulan uusi Hotellit kuntoon -sarja alkaa. Sound Tracker.
Brasilia tunnetaan sambasta ja
bossa novasta, mutta maan musiikillinen kulttuuriperintö on paljon monipuolisempi. (12)
23.50 Luther (16)
Satulinnassa nähdään todellisia
kansansuosikkeja. Barbequeteeman mukaan lavastetun keikkansa lisäksi mukana kosketinsoittaja Janne Wirmanin haastattelu.
22.45 Elokuvan tarina.
Osa 1: vuodet 1895 - 1918.Maailma löytää uuden taidemuodon.
Mark Cousinsin 15-osainen dokumenttisarja elokuvan kehityksestä
alkaa. Wroclaw,
Puola. Tulilinjalla ovat Neon 2, Miljoonasade, Don Huonot, Mascara ja Kwan.
Yle TV2 lauantai 13.9. Musiikki: Ennio Morricone. Ohjelmassa
mukana Vartiaisen haastattelu.
21.10 Kova laki: Erikoisyksikkö
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.05 Väärä alibi (Beyond a Reasonable Doubt/USA 2009). 2/3. Pystyykö bändi käsittelemään menneisyyden
yhdessä?
20.10 Yle Live: Jenni Vartiainen.
Kolmella albumillaan koko kansan kestosuosikiksi noussut laulaja-lauluntekijä esiintyi yhtyeensä kanssa Ruisrockin Rantalavalla
heinäkuussa 2014. Miesten
maaottelu Suomi?Ruotsi. TPS
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Nelonen Pro esittää:
Sport?TPS
nia kahteen kertaan täyteen
ilman ohjelman aikaansaamaa
suosiota.
Ennen joulua mainostetaan
taatusti taas Vain elämää
-kokoelmalevyä ja aloitellaan
konserttikiertuetta. salattu luonto
11.30 Salatut elämät (S)
12.00 Salatut elämät (S)
12.30 Salatut elämät (S)
13.00 Salatut elämät (S)
13.30 Salatut elämät (S)
14.00 Virran viemää
(Flushed Away, USA 2006).
DreamWorksin ja Aardman Animationsin yhteistuotantona syntynyt
valloittavan vauhdikas animaatioelokuva kertoo lemmikkirotasta
nimeltä Roddy St.James.
15.40 Nigel Marven:
Eläimet salapoliiseina
16.40 Brändärit (S)
17.10 Terve menoa! (The Great Outdoors, USA 1988) (7)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 MTV Sport Uutiset
19.30 Pulttibois (S)
20.00 Varasto.
Varasto on Taru Mäkelän rouhea
duunarikomedia. W. Tukholmassa asuva tuomari Birgitta Roslin
tajuaa omien vanhempiensa olevan uhrien joukossa. Kirjailija jäljittää psykomurhaajaa italialaisen giallo-
SUNNUNTAI
YLE TV1
14.9.
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto:
Saaret meren sylissä
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.55 Yle Uutiset
10.00 Jumalanpalvelus
10.45 Löytöretkiä maailmaan
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.15 Sarvijäärien kesäpäivä
11.45 A-studio
12.15 Kaikkea kaupan
12.45 Sydämen asialla (7)
13.35 Akuutti
14.05 Kiehtova maailma:
Vallan kaupungit
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.15 Vielä virtaa (S)
15.45 Historia: Lounas taivaalla
07.45 Unna Junná
08.00 Pikku Kakkonen
08.01 Nimipäiväonnittelu: 14.9.
08.02 Niksi-Nella (S):
Nella tahtoo perhostella
08.09 Vekarat! (S)
08.34 Katinkontti
08.46 Petteri Kaniini (S)
09.00 Galaxi
10.00 Uusi päivä (S)
10.25 Uusi päivä (S)
10.55 Uusi päivä (S)
11.25 Lapsiperhe avun tarpeessa
12.05 Pan Am (12)
12.45 Urheiluviikonloppu
13.00 Mestarien liigan makasiini.
Viimeisimmät kuulumiset Euroopan tärkeimmästä seurajalkapalloturnauksesta.
13.24 Urheiluviikonloppu
13.30 Palloilua: Salibandyä. Jännäri
lehtimiehestä, joka lavastaa itsensä murhasta epäillyksi paljastaakseen korruptoituneen syyttäjän.
Ohjaus: Peter Hyams. Rikospoliisin päällikkö
poimii parhaat tutkijat etsimään
ratkaisevaa vihjettä. Ainoa keino selvitä on paeta henkensä edestä satelliittikameroita
ja salakuuntelulaitteita. klo 20.00
Jyrki Sukula auttaa
hotelliyrittäjiä saamaan
bisneksensä lentoon.
KATJA
LAMMINEN
katja.lamminen
@mt1.fi
YLE TEEMA
10.00 Historia:Maahanmuuttajien
Australia. Kauhun ääniä
Yle Teema 13.9. Poliisi tekee
järkyttävän löydön ruotsalaisessa
Hesjövallenin kylässä: 18 kyläläistä on tapettu raa?asti. Hiihtokausi on mennyt henkilökunnan
kanssa tulipaloja sammutellessa,
Sukulan mielestä muussakin palvelutarjonnassa, ruuassa ja majoituksen tarjoamissa elämyksissä
on paljon parantamisen varaa.
20.00 Hauskat kotivideot
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Himoshoppaajan
salaiset unelmat (Confessions of
a Shopaholic/USA 2009). islantilaisten
kuvaaja. (16)
00.25 Isänmaan puolesta (12)
Kysymys herää, mikä saa
sellaiset musiikin veteraanit,
kuten Koivuniemi ja Loiri
mukaan kepeään viihdeohjelmaan. Osa 2/5.
Karibian saaristomeri. Krisse ottaa siskonsa koiran toimistolle hoitoon.
Stinde saa elämänsä allergisen
reaktion ja Aatos saa ylimääräistä
virtaa. Toisella maailmansodalla oli ratkaiseva merkitys
Australian väestöpolitiikalle. Karibianmeren saaristoon lasketaan kuuluvan yli 7000 saarta. Sarja perustuu Leif G. Loiri lauleskelemassa PMMP:n ja Apulannan
tuotoksia on kaiken hypetyksen
arvoista.
Nelonen perjantai
19.9. Toby Jones
loistaa roolissaan ääniteknikkona,
joka saapuu Roomaan tekemään
kauhuelokuvan ääniraitaa. Koira. kotihälytys (12)
01.10 NCIS Rikostutkijat (12)
02.10 Virta (12)
03.10 Eriskummalliset rikokset
03.50 Salaliittoteoriat Jesse
Venturan johdolla (S)
04.50 Ennustaja-TV
NELONEN
05.00 Ennustaja-TV
07.40 Bubble Guppies (S)
08.05 Lego Legends of Chima
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Huvila & Huussi
10.00 SM-liigan viikkomakasiini
10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs
11.00 Elixir
11.30 Elixir Sport
12.00 Merieläinten pelastajat
12.30 Hotellit haltuun
13.30 Hotellit haltuun
14.30 Suhdekoukerot (S)
15.00 Suhdekoukerot (S)
15.30 SM-liiga: Ennakkostudio
16.00 Nelonen Pro esittää:
Kärpät . Ei Cheekkikään
olisi myynyt Olympiastadio-
15.30 90210 (12)
16.30 SM-liiga: Ennakkostudio
17.00 Nelonen Pro esittää:
Sport . Trinidadin rantahiekat ovat kilpikonnien
muninta-aluetta ja saarten kukkaloisto houkuttaa puoleensa
kolibreja.
19.10 Lentopallon MM:
Jatkolohkon ottelu Suomi - Kiina.
Selostus Mikko Hannula. klo 21.45
Loppuottelu pelataan
Madridissa.
3. No, maine ja mammona
tietenkin. 11-vuotias tyttö
kohtaa ratikassa vanhan miehen,
jolla on tarina kerrottavanaan.
21.30 Teemalauantai: Kauhun ääniä.
21.30 Berberian Sound Studio
(Britannia 2012). Perssonin rikosromaaniin
(16)
23.10 The Act of Killing.
Aikoinaan he surmasivat satoja
kommunisteja raakojen elokuvien
näyttämän mallin mukaisesti. Pääosissa: Sylvester Stallone,
Jason Statham, Jet Li, Dolph Lundgren, Eric Roberts, Randy Couture,
Steve Austin, Mickey Rourke. 2012
12.20 Muuttohaukantie
13.20 Retrolissun ysärit:
Kiitos 1990?1999
13.50 Tartu Mikkiin
14.40 Totuus rakkaudesta
15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat
(12)
15.40 Doctor Who (12)
16.30 Galaxi
16.31 Nokkelikot (7)
16.44 Mimun maailma (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.45 Löytöretkiä maailmaan
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Peltsin Lappi.
Peltsi lähtee etsimään mustaa
kultaa Kutturasta, ja reissusta tulee ikimuistoinen. suomalaisia
rakkaustarinoita. Ruokaa rakkaudella
09.20 Tuhluriprinsessat
09.50 Kodikkaasti vuokralla
10.20 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Ennustaja-TV
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kodikkaasti vuokralla
13.50 Sarahin sisustusvinkit
14.20 Sikke . Olemmeko tulleet nyt käännekohtaan eli miten digitaaliaika voi
uhata nykymuotoista ihmisääntä?
20.00 MOT: 100 000 naapuria
lainassa. Miltä Tshaikovskin 1812
alkusoitto kuulostaa romusoittimilla. FBI-tutkijat
(16)
23.00 Castle (12)
00.00 Poliisit (7)
00.30 Poliisit (7)
01.00 NCIS Rikostutkijat (12)
02.00 Frasier (S)
02.30 Brad Meltzerin tulkinnat
YLE TEEMA
15.55 Simon Reeve Intian
valtamerellä
16.55 Tiededokumentti:
Mitä lihaa söisimme. Ohjaus: Ossi Elstelä.
Pääosissa: Hannes Häyrinen,
Mervi Järventaus. Uuden ajan unelmat. Miten puhut
puolisollesi. Ohjaus: Janne
Kuusi. Toimittaja:
Mirja Metsola.
22.39 Annel Nieiddat . Dokumenttielokuva tutkii mielenterveyspotilaan ja
lääkärin suhdetta. Kristiinan ja Jonin rakkaustarina alkoi seitsemän vuotta sitten myrskyisissä merkeissä,
mutta rakkaus voitti ja vahvistui
Nina-tytön synnyttyä.
20.15 The Wedding Band.
Sarja alkaa. Miten voittaa epäonnistumisen häpeä ja saada uudet unelmat lentoon. Kotimaisessa elokuvassa amerikkalaistyttö pistää Taiston ja hänen poikansa Villen elämän sekaisin.
Nelonen maanantai 15.9. Tiiviissä
kaupungissa kiinteistöjen omistajalla on valtaa. Pääosissa: Robin
Williams, Jeff Bridges. (12)
23.45 Uusi Kino: I love my job.
Neljä tarinaa työpaikalla koetuista konflikteista ja fantasioista miten ristiriidat olisi voitu ratkaista.
Ohjaus: Tellervo Kalleinen ja Oliver
Kochta-Kalleinen. Värttinä (1990) Musiikkipitoinen
dokumentti karjalaisuudesta,
karelianismista ja kanteleen soitosta. Oikeus omaan elämään.
Uusi sarja alkaa. Sound Tracker.
Missä syntyi tango. Ruokaa rakkaudella
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Himohamstraajat (S)
16.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
17.20 Frasier (S)
17.50 Hotellit haltuun
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (S)
20.00 The Voice Kids.
20.57 Keno
21.00 Hotellit kuntoon, Gordon
Ramsay
22.00 Toimintatorstai: The Expendables (USA 2010). Elintasokuilu on ajanut
Suomeen melkein joka kymmenennen virolaisen. Miljöönä on kesäisen Helsingin keskusta. (12)
22.58 Kino Suomi: Meno paluu
(1995) Kauhuelokuvassa nainen
yrittää selvittää ihmissuhdeongelmiaan television avulla, ja televisiolla onkin ratkaisut valmiina. Pääosissa:
Jason Mewes, David Keith, Brian
Hallisay, Paris Hilton. Tanskalaisen Mads Büggerin ihmeelliset seikkailut Keski-Afrikan tasavallassa. Suunnittelijoiksi Mäntsälään saapuvat Niina Ahonen ja Sebastian Sandelin.
21.00 Mentalist (12)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Pukumiehet (12)
23.35 Harryn laki (12)
00.30 Luuserit (7)
01.00 Voittostudio
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää:
Timon ja Pumba (7)
07.50 Lazy Town (S)
08.20 Waverly Placen velhot
08.50 Sikke . syyskuuta 2014
TELEVISIO-OHJELMAT
NELONEN
MAANANTAI
YLE TV1
15.9.
05.55 Jaakko ja maailmanvalloittajat
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Akuutti
10.00 Murdochin murhamysteerit
(12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Jumalanpalvelus
11.55 Löytöretkiä maailmaan
12.10 Kuningaskuluttaja
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Nuoria ihmisiä (Suomi
1943). Mark
Cousinsin 15-osainen dokumenttisarja elokuvan kehityksestä. Totuuden rakkudesta kertovat
mm. Ohjaus: Lauri Törhönen. luetu
imman
päiväle
radio- ja hden
tv-sivu
illa!
Soita heti
020 413 2321
ja varaa ilmoitustilaa!
Valittavanasi on kaksi kokoa:
2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 980 ?
3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 980 ?. suomalaisia
rakkaustarinoita
12.30 Muuttohaukantie
13.00 Muuttohaukantie
13.30 Retrolissun ysärit:
Kaikki nuoret tyypit
14.00 Ajankohtainen kakkonen
14.35 Tarinateltta
14.40 Totuus rakkaudesta
15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat
(12)
15.40 Doctor Who (12)
16.30 Galaxi
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Retrolissun ysärit:
Kiitos 1990 . 1999
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Totuus rakkaudesta
21.00 Docventures: Elokuvan esittely
21.15 Suurlähettiläs.
Väärennetty diplomaattipassi, timantteja, pygmejä, ahneutta ja korruptiota. Samaan aikaan kun
toiset tuijottivat omaan napaan,
uhkasi kasvihuoneilmiö sulattaa
napajäät.
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Totuus rakkaudesta
21.00 Black Box (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Charlien enkelit (12)
22.45 Retrolissun ysärit: Napa
23.15 Funny or Die Presents
23.40 Ironside (16)
00.25 Kimppakolmoset (12)
MTV3
05.30 Aamusää
06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi
09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin?
09.45 Kauniit ja rohkeat (7)
10.10 Emmerdale (12)
10.40 Vapun valtakunta
11.10 Lääkärit
13.35 Grand Designs
. (16)
00.10 Poliisit (7)
00.40 Poliisit (S)
01.10 NCIS Rikostutkijat (12)
02.10 Frasier (S)
02.40 Salaliittoteoriat Jesse
Venturan johdolla (S)
YLE TEEMA
15.50 Simon Reeve Intian
valtamerellä
16.50 Sami Yaffa . (7)
21.00 Tartu Mikkiin
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Muistin vanki (12)
22.45 Haven (12)
23.30 Pasila 2.5 . Brittiläisen Tesco-supermarketin oma
YLE TV2
10.50 Ennustaja-TV
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kodikkaasti vuokralla
13.50 Sarahin sisustusvinkit
14.20 Sikke . Vanginvartija
tappaa itsensä vankilassa.
00.05 Poliisit (7)
00.35 Poliisit (7)
01.05 NCIS Rikostutkijat (12)
02.05 Frasier (S)
02.35 Holmes NYC (12)
03.35 NCIS Rikostutkijat (12)
YLE TEEMA
04.00 Teematieto
15.45 Simon Reeve Intian
valtamerellä
16.45 Kuninkaittemme jäljillä
17.45 Francon jälkeen
. (7)
22.55 Kylmäverisesti sinun
00.05 Poliisit (S)
00.35 Poliisit (S)
01.05 NCIS Rikostutkijat (12)
02.05 Frasier (S)
Amerikkalainen komediasarja.
02.35 Eriskummalliset rikokset
03.15 Ennustaja-TV
YLE TEEMA
16.20 Hetkiä kaupungissa
16.40 Simon Reeve Intian
valtamerellä
17.40 Francon jälkeen
. Alcantaran perhe (7)
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Tekijänä: Aki Roukala
20.30 10 kirjaa jotka muuttivat
maailmaa
21.00 Sami Yaffa . Ruokaa rakkaudella
09.20 Tuhluriprinsessat
09.50 Kodikkaasti vuokralla
10.20 Sarahin sisustusvinkit
YLE KUVAPALVELU
Raakaa palmuöljyä. Ruokaa rakkaudella
09.20 Tuhluriprinsessat
09.50 Kodikkaasti vuokralla
10.20 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Ennustaja-TV
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Sisustuskaksoset
13.50 Sarahin sisustusvinkit
14.20 Sikke . T:
Cine Works Koskinen & Rossi Oy
22.45 Docventures: jälkikeskustelu
23.50 Retrolissun ysärit:
Kiitos 1990 . Mutta
voiko tappaja unohtaa. Neljän kolmikymppisen popparipojan hääkekkereissä soittava bändi nimeltä Morsiamen äiti saattaa saada
potkua bisneksiin, kun solisti-Tommyn entinen heila tarjoaa heille
keikkaa omissa häissään. HD (12)
22.55 Black Power Mixtape.
Harvinaisesta materiaalista ja
hienosta musiikista koottu
komea kollaasielokuva Black
Power -liikkeen noususta
-Amerikassa 1960-luvun lopulla.
Ohjaus: Hugo Olsson.
00.30 Teematieto
Hyödyn
nä
näkyvy
ys Suom
en
2. Lasinen lapsuus jättää
jäljen. valmentaja
Sakari Pietilä.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 Kenttäsairaalan sisaret
21.55 Silentium (16)
23.50 Stolberg (12)
00.50 Prisma:
Arvoituksellinen ihmisääni
01.40 Jaakko ja maailmanvalloittajat
YLE TV2
06.50 Pikku Kakkonen: Nallen aamu
09.00 Pan Am (12)
09.40 New Yorkin herkut
10.10 Lapsiperhe avun tarpeessa
10.50 Meille tulee koiranpentu
11.20 Uusi päivä (S)
11.50 Tuntematon Norja
12.20 Muuttohaukantie
12.50 Muuttohaukantie
13.20 Retrolissun ysärit: Napa
13.50 Onnea pilleripurkista?
14.50 Totuus rakkaudesta
15.20 Jaquie Brownin päiväkirjat
(12)
15.45 Doctor Who (12)
16.30 Törmäyskurssi (S)
16.31 Pok ja Mok (7)
16.37 Viidakkojytä (S)
16.43 Martine (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.45 Minun maisemani.
Professori ja lääkäri Edvin Schein
mielestä patikointi on lääkettä
keholle ja sielulle. Jaanalla on kovempi
vastustaja kuin hän tajuaakaan. Alcantaran perhe (7)
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Muinaisen Egyptin
taideaarteet
21.00 Historia:
USA:n orjuuden vastainen liike.
1/3. (S)
TORSTAI
YLE TV1
18.9.
05.55 MOT
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Puoli seitsemän
10.00 Murdochin murhamysteerit
(12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Miehen tie (7)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
16.00 Eduskunnan kyselytunti
16.55 Novosti Yle
16.57 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12)
22.05 Ironside (16)
22.45 Luck (16)
23.35 Kimppakolmoset (12)
MTV3
05.30 Aamusää
06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi
09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.35 Mitä tänään syötäisiin?
09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset
09.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (S)
11.10 Lääkärit
13.35 Neljä huonetta
14.35 Perhe pelissä (7)
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Jamie Oliverin säästöateriat
16.15 Hansin matkassa
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset
17.30 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S)
20.05 Koko Suomi leipoo
21.00 Vares 5 . (The
Story of Film: An Odyssey, 2011)
22.05 Kino: Vuosi elämästä
(Another Year, Britannia, 2010).
Mike Leigh?n elokuva vanhasta pariskunnasta, joka viettää seesteistä
elämää. Kiivas
kamppailu jätti jälkensä koko kansakunnan historiaan.
21.55 Elävä arkisto:
Maailmanmusiikkia
21.55 Maailmanmusiikkia Karjalasta
. The Spin-Off
21.00 Naurun tasapaino.
Liiasta alapäähuumorista noottia
saaneet koomikot joutuvat pahan
paikan eteen, kun seuraava tutustumiskohde on synnytyssairaala.
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää:
Timon ja Pumba (7)
07.50 Lazy Town (S)
08.20 Waverly Placen velhot (S)
08.50 Sikke . Lontoo (16)
02.10 Voittostudio
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu:
Sofia ensimmäinen (S)
07.30 Disney esittää:
Timon ja Pumba (7)
07.55 Lazy Town (S)
08.25 Waverly Placen velhot
08.50 Sikke . Ruokaa rakkaudella
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Fashion Star
16.50 Deittikamera
17.20 Frasier (7)
17.50 Hotellit haltuun
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
20.00 Vain elämää
21.55 Keno
22.00 Elokuva: Muuttohaluton
poikamies (Failure to Launch/USA
2006). Taistelua orjuutta vastaan oli
käyty USA:ssa jo vuosikymmenien
ajan, kunnes vuonna 1863 presidentti Lincoln antoi julistuksen
orjuuden lakkauttamisesta. (7)
23.35 The Good Guys (16)
00.30 Super Fun Night (S)
01.00 Voittostudio
NELONEN
05.00 Ennustaja-TV
07.00 Disneyn esikoulu:
Erikoisagentti Oso (S)
Hulluna Saraan. T: BBC.
21.00 Elokuvan tarina.
Osa 2: vuodet 1918-1928. 17
Perjantaina 12. Kuinka soivat viemäriputkista valmistetut torvet?
21.00 Fisher King (USA 1991).
Robin Williamsin muistolle taianomainen draamakomedia, jossa
tragedian yhdistämä radiojuontaja ja koditon mies etsivät Graalin
maljaa New Yorkin kaduilta. Sound Tracker
17.45 Francon jälkeen ?
Alcantaran perhe (7)
19.00 Muinaisen Egyptin
taideaarteet
20.00 Prisma Studio
20.30 Ruokaratsia
21.00 Tiededokumentti:
Australian mantereella
21.55 Kino Suomi: Kauhun millimetrit (1992). Mv.
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
15.50 MOT
16.20 Putkiremontti
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Historia: Syyskuu.
Syyskuussa 1944 saksalaiset lähtivät Tallinnasta kun puna-armeija
lähestyi kaupunkia. Ohjaus: Terry Gilliam. Ruokaa rakkaudella
09.20 Tuhluriprinsessat
09.50 Kodikkaasti vuokralla
10.20 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Ennustaja-TV
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kodikkaasti vuokralla
13.50 Sarahin sisustusvinkit
14.20 Sikke . Anne Flinkkilän vieraina kirjailija Annu Palmu, pehtori
Juha Valkamo ja eläkeläinen Pertti
Lindeman.
22.50 Yle Uutiset
22.55 Veripunainen, lumivalkoinen
(16)
23.55 Kaikkea kaupan
YLE TV2
06.50 Pikku Kakkonen
06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.9.
06.52 Kolme pientä koiranpentua
06.57 Metkat Mesiläiset (S)
07.06 Tilda ja hänen ystävänsä
07.18 Kasper ja Liisa (S)
07.29 Olipa kerran kolme
07.35 Pikku perunat (S)
07.39 Pikku Kakkosen posti
07.44 Max ja Meeri (S)
07.54 Töötti ja Pulteri (S)
08.15 Apina opena
08.33 Taikaplaneetta (S)
09.00 McLeodin tyttäret (7)
09.45 Viherpeukalo lapaset kädessä
10.15 Ilmojen hurjapäät
11.00 Jacobin rakkaudet
11.15 Mutsis oli apina
11.50 Luonnon antimia
12.20 Muuttohaukantie
12.50 Muuttohaukantie
13.20 Peltsin Lappi
13.50 Nuoret lääkärit
14.40 Elämäni eläimet:
Eläinsairaalassa
15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat
15.40 Doctor Who (12)
16.30 Ihan sama (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Satuhäät . (7)
16.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
17.20 Frasier (S)
17.50 The Voice Kids
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (7)
20.00 Huvila & Huussi
20.57 Keno
21.00 NCIS Rikostutkijat (12)
22.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula!
23.00 Kylmäverisesti sinun.
Veljensä vartija. (12)
NELONEN
06.50 Pikku Kakkonen:
Neposen ja Nallen aamu
09.00 McLeodin tyttäret (7)
09.45 Luontoretkellä:
Merenpohjaa tutkimassa
10.15 Norjan kovin
10.55 Nolojen tilanteiden mies (7)
11.20 Uusi päivä (S)
11.50 Tanskalainen maajussi
2008 . Ohjaus: Sylvester Stallone. Sami Yaffa
seuraa legendaaristen tangotaitelijoiden Carlos Gardelin ja Astor
Piazzolan jalanjälkiä Rio de la Platalle selvittääkseen Buenos Airesin ja Montevideon välisen kiistan.
21.55 Kino Klassikko: Viitta ja tikari
(Cloak and Dagger/USA 1946)
Fritz Langin ohjausten sarjan käynnistävä vakoilujännäri tiedemiehestä, joka lähetetään natsi-Eurooppaan urkkimaan tietoja saksalaisten atomipommitutkimuksesta.
Pääosissa: Gary Cooper, Lilli Palmer. Ruokaa rakkaudella
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Manhattanin äitiyskonsultti. N: Lea
Joutseno, Paavo Jännes, Liisa Tuomi, Tapio Nurkka, Pentti Saares,
Eine Laine. Ruokaa rakkaudella
09.20 Tuhluriprinsessat
09.50 Kodikkaasti vuokralla
10.20 Sarahin sisustusvinkit
10.50 Ennustaja-TV
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kodikkaasti vuokralla
13.50 Sarahin sisustusvinkit
14.20 Sikke . Alcantaran perhe (7)
19.00 Gran Hotel (12)
20.00 Taiteen maantiede:
Yhdysvallat 2/3. Ikääntyminen, yksinäisyys
ja kuolema ovat kuitenkin aina läsnä ympäröivässä maailmassa. edesmenneen Jaan Krossin
muistelmien ja haastattelun kautta.
20.00 Akuutti.
Erikoislähetys alkoholista. Pormestarin päätökset vaikuttavat miljoonien arkeen.
19.45 Löytöretkiä maailmaan
20.00 Prisma Studio.
Eläinlauma toimii tehokkaasti,
kun kaikilla on sama tunnetila.
Voiko ihminen tartuttaa tunteita
ja saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla. Missä
menee suurkuluttajan ja alkoholistin raja. 374.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Keskiviikon ravisuora
22.10 Boss (16)
23.10 Yle Uutiset
23.15 Stolberg (12)
00.15 Ulkolinja: Menetetty Irak?
YLE TV2
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 McLeodin tyttäret (7)
09.45 Elämäni eläimet:
Eläinsairaalassa
10.15 Satuhäät . Ohjaus: Ron Howard.
Pääosissa: Mel Gibson, Rene Russo, Brawley Nolte, Gary Sinise,
Delroy Lindo, Lili Taylor. 1/10. Ruokaa rakkaudella
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Himohamstraajat (S)
16.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
17.20 Frasier (S)
17.50 The Voice Kids
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (S)
19.30 Poliisit (S)
20.00 Huippumalli haussa
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Hulluna Saraan
(Suomi 2012). (16)
01.05 Eurojackpot ja Jokeri
01.10 24 . Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen lopputyö. Arjen pienistä peloista kasvaa arvaamaton ja painostava kauhu, joka voi murentaa
mielen. Lisätietoja: teksti-TV s. Huovuttajan
verstaalla loihditaan taidetta, ja
kalamiehen taivas avautuu Juutuan rannoilla. Värttinä
17.34 Annel Nieiddat . Angelin tytöt
18.00 Tekijänä: Aki Roukala
18.30 10 kirjaa jotka muuttivat
maailmaa
19.00 Historia:
Maahanmuuttajien Australia
20.00 Romuorkesteri 2/2.
Sinfoniaorkesterin ennakkoluuloton kokeilu huipentuu esiintymiseen Royal Albert Hallissa yleisön
edessä. New York.
Amerikkalaisen unelman mukaisesti menestykseen voi ahkeralla
työllä nousta kuka vain. Kuinka abstrakti ekspressionismi aikaa ilmensi. Komedia viehättävästä opiskelijasta, joka pistää miesten päät sekaisin. 1999
00.20 Silminnäkijä:
Näkymättömät pakolaiset
00.50 Kimppakolmoset (12)
MTV3
05.30 Aamusää
06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi
09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin?
09.45 Kauniit ja rohkeat (7)
10.10 Emmerdale (7)
10.40 Emmerdale (12)
11.10 Lääkärit
13.35 Kiinan kesytön luonto
14.35 Ensisilmäyksellä (S)
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Unelmakoti puoleen hintaan
16.15 Pientä mökkiremonttia
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S)
makkaramerkki on myyntimenestys, ja Jimmy Doherty ottaa selvää, mistä raaka-aineet makkaroihin saadaan.
17.45 Francon jälkeen
. Pääosissa: Jussi Nikkilä,
Ville Virtanen, Emilie De Ravin, Tiina Lymi, Jessica Grabowsky, Jussi
Lampi. Pääosissa: Matthew McConaughey, Sarah Jessica Parker,
Zooey Deschanel, Justin Bartha,
Bradley Cooper, Kathy Bates.
00.05 Elokuva: Bottoms Up.
Ohjaus: Erik MacArthur. Kannattaako ristiriitoja välttää. Mv.
14.45 Löytöretkiä maailmaan
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
16.05 Arto Nyberg
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Uutisvuoto
19.00 Prisma: Arvoituksellinen ihmisääni. Amerikkalaisen elokuvan voittokulku ja
sen ensimmäiset kapinalliset. Nyt
he tuottavat itsestään elokuvaa
ja näyttelevät myös uhreja. (S)
01.25 Teematieto
TIISTAI
YLE TV1
16.9.
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Puoli seitsemän
10.00 Murdochin murhamysteerit
(12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Hormoonit valloillaan
14.45 Löytöretkiä maailmaan
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Tänään otsikoissa
15.50 A-studio
16.20 Kuningaskuluttaja
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Kiehtova maailma:
Vallan kaupungit. Toimittaja
Matts Dumell.
20.30 Naurun tasapaino Extra
20.35 Pasila 2.5 . unelma-asunnot
14.35 Millerit
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Jamie Oliverin 15 minuutin
ateriat
16.15 Tanssii Tähtien Kanssa
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (12)
18.30 Emmerdale (S)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
20.05 Suomen kaunein koti
21.00 Kiiltokuvia.
Osa 1. Tuoreelle
yrittäjälle hotelli oli heräteostos,
ja suunnitelmat ovat tekemättä.
20.57 Keno
21.00 Under the Dome (12)
22.00 Criminal Minds . Kahden sukupolven kovimmat action-tähdet
yhdistävä toimintatrilleri palkkasoturiryhmästä, jota Barney Ross (Sylvester Stallone) johtaa raudanlujalla otteella. Ihmisääni on monimutkainen
instrumentti, jonka kehittyminen
nykyiselleen on kestänyt 200 000
vuotta. Lili Salokannel,
nelikymppinen kukkakauppias ja
kahden teinin äiti, joutuu tekemään
elämänsä vaikeimman päätöksen.
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Helppo elämä. Osa 23:
Viivan alla. (12)
PERJANTAI
YLE TV1
19.9.
05.55 Prisma Studio
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Puoli seitsemän
10.00 Murdochin murhamysteerit
(12)
11.00 Yle Uutiset
11.05 Yle Uutiset Uusimaa
11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi
11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi
11.35 Yle Uutiset Häme
11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi
11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi
12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa
12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Villin Pohjolan kulta (12)
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Yle Oddasat
15.15 Ylen aamu-tv:
Tänään otsikoissa
15.55 A-studio: Talk
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12)
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Hakekaa kätilö! (12)
20.00 Pressiklubi
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Strada
22.00 Inhimillinen tekijä.
Kolme unelmaa, kolme konkurssia. Näin syntyy hyvä riita. Studiossa on
keskustelemassa mm. Sisällissodan trauman hälvettyä Yhdysvalloissa alkoi syntyä uudenlaista taidetta, johon teollistuminen ja kaupungistuminen jättivät
jälkensä. Ulkolinja selvittää, millainen
vastuu Neste Oililla on alihankkijoista Kaakkois-Aasiassa,
jossa kaadetaan sademetsää ja käytetään lapsityövoimaa.
Yle TV1 torstai 18.9. Ohjaus:
Tom Dey. Millaisin tunnoin
tytöt katsovat tulevaisuuteen?
23.05 Hetkiä kaupungissa
23.35 Teematieto
KESKIVIIKKO
YLE TV1
17.9.
05.55 Strada
06.25 Ylen aamu-tv
09.30 Puoli seitsemän
10.00 Murdochin murhamysteerit
(12)
11.00 Yle Uutiset
12.40 Sydämen asialla (7)
13.30 Hopeakihlajaiset (Suomi
1942, 86?) O: Wilho Ilmari. kierroksen ottelu Dortmund?
Arsenal. Ohjaus: Samuli
Valkama. Joikukin alkaa sujua.
20.00 Silminnäkijä: Ruplakeitto.
Satojen miljoonien eurojen ruplanvaihtojärjestelmä työntää venäläistä rahaa myös suomalaiseen yritystoimintaan. Romanttinen menestyskomedia saattaa yhteen Sinkkuelämää-tähti Sarah Jessica Parkerin
ja vastustamattoman hurmurin
Matthew McConaugheyn. klo 22.00
20.05 Elämä lapselle konsertti.
20 vuotta täyttävä Lastenklinikoiden kummit juhlivat synttäreitään
perinteisessä Elämä lapselle
konsertissa. Esiintyjät: Värttinä, Sirmakka ja Maria Kalaniemi. Lunnaat
Mel Gibson vakuuttaa kovahermoisena perheenisänä jännitysdraamassa. Miten saamelaiskulttuuri kohtaa urbaanin
ympäristön eteläsuomalaisella
keikkapaikalla. Angelin tytöt
(1993) Dokumentti saamelaista
kansanmusiikkia esittävästä Angelin tytöt -yhtyeestä. Hän etsii mielellään vähän kuljettuja polkuja
Bergenin tienoilta.
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Retrolissun ysärit:
Kaikki nuoret tyypit
20.00 Uusi päivä (S)
20.30 Totuus rakkaudesta.
Riitelyn jalo taito. Dokumentti
kertoo kuudesta raskaasta päivästä mm. Onko Suomi
työttömien naapureiden ja sosiaalituristien paratiisi?
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.00 A-studio
21.30 Dokumenttiprojekti: Hoitajat
22.30 Kotikatsomo: Tehdas
23.20 Yle Uutiset
23.25 Putkiremontti
YLE TV2
06.50 Pikku Kakkonen:
Neposen aamu
06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.9.
06.52 Fungi (S)
07.00 Karhunpaini
07.06 Pikku Toni (S)
07.12 Nelli ja Iiro (S)
07.21 Tommin kiertävä sirkus
07.31 Maukka ja Väykkä (S)
07.42 Olivia (S)
07.55 Töötti ja Pulteri (S)
08.16 Muumilaakson tarinoita
08.40 Late Lammas (S)
09.00 Saariston pelastaja
09.45 Rannalla tuoksuu savukala
10.15 Nuoret lääkärit
11.10 Puutarhasissit
11.50 New Yorkin herkut
12.20 Muuttohaukantie
12.50 Muuttohaukantie
13.20 Mutsis oli apina
13.45 Uusi päivä (S)
14.15 Uusi päivä (S)
14.45 Uusi päivä (S)
15.15 Poliisi selvittää (S)
15.22 Koistiset lennossa (S)
15.28 Uroot (S)
15.40 Doctor Who (12)
16.30 Nuoret mestarit: Partiomestari
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 We Want More
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.20 Urheiluruutu
19.24 Yle Uutiset sää
19.30 Retrolissun ysärit: Napa.
1990-luvun hohtohetkiin kuului
naparenkaan ottaminen ja se eka
tribaalitatska. Lavalle nousevat mm.
Cheek, Jenni Vartiainen, Sini Sabotage ja lukuisat muut huippunimet.
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 Viking Lotto ja Jokeri
22.30 MTV Sport Uutiset
22.45 Kallista kipua (12)
23.40 Revolution (16)
00.40 UEFA Champions League
-huippuhetket 17.9.
01.10 Voittostudio
18.00 Yle Uutiset
18.22 Yle Uutiset alueeltasi
18.25 Yle Uutiset sää
18.30 Puoli seitsemän
19.00 Downton Abbey (12)
20.00 Kuningaskuluttaja
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio: Talk
22.00 Ulkolinja: Raakaa palmuöljyä.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Pyhiinvaeltajan kuolema
00.00 Stolberg.
Rahasta vai rakkaudesta. 3/6. Ohjaus:
Joshua Oppenheimer, Christine
Cynn. Alkoholistin tarina - viina
oli viedä kaiken. The Spin-Off
23.55 Kimppakolmoset (12)
MTV3
05.30 Aamusää
06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi
09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin?
09.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (S)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Lääkärit
13.35 Neljä huonetta
14.35 Mike & Molly (S)
15.05 Viikonvaihteen alueellinen
sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Sadan tonnin talot
16.15 Koko Suomi leipoo
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S)
18.30 Vapun valtakunta
19.00 Seitsemän Uutiset
19.10 Päivän sää
19.15 Salatut elämät (S)
19.45 Sel8nne.
Sel8nne on dokumenttielokuva
Teemu Selänteestä - kaikkien aikojen parhaasta suomalaisesta
jääkiekkoilijasta. 2/3. Huhtikuun tytöt.
Kaksiosaisessa jännärissä turkulaisbaareissa luuhaavalla Vareksella on tylsää, kunnes toimittaja
Ruuhiolla onkin joku vanha, selvittämätön juttu kolmesta kadonneesta tytöstä. Heidi Kyrön
juontamassa ohjelmasarjassa
vieraillaan riehakkaissa häissä
Salossa. Ruokaa rakkaudella
14.50 Ruotsin karmein koti
15.50 Tanssin superäidit
16.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa
17.20 Frasier (S)
17.50 Hotellit haltuun
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Poliisit (7)
19.30 Poliisit (7)
20.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula!
Hotelli Posiolla Jyrki Sukula
kohtaa kiireisen yrittäjän. O: Mats Brugge. Pääosissa: Antti Reini, Eppu Salminen, Ilkka Heiskanen, Ismo Kallio, Jasper Pääkkönen, Maria Järvenhelmi, Taisto Oksanen.
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Kuuma laki.
23.35 Pahan ajojahti (16)
00.35 Terriers (12)
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu
07.30 Disney esittää:
Timon ja Pumba (S)
07.55 Lazy Town (S)
08.25 Waverly Placen velhot
08.50 Sikke . Kari Salmelainen, Piitu Uski,
Sami Saikkonen ja Sanna Kiiski.
21.00 Ajankohtainen kakkonen
21.35 Jalkapallon mestarien liiga.
1. HD
00.16 Uusi Kino: People in white ?
valkopukuiset. Selostus Tapio Suominen.
23.50 Retrolissun ysärit:
Kaikki nuoret tyypit
00.20 Jalkapallon mestarien liiga.
Kooste ensimmäisen kierroksen
otteluista
00.50 Kimppakolmoset (12)
MTV3
05.30 Aamusää
06.00 Studio55.fi
06.25 Huomenta Suomi
09.05 Studio55.fi
09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin?
09.45 Kauniit ja rohkeat (S)
10.10 Emmerdale (12)
10.40 Emmerdale (S)
11.10 Lääkärit
13.35 Pomo piilossa
14.35 Moderni perhe (S)
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Jamie Oliverin 15 minuutin
ateriat
15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin
ateriat
16.15 Suomen kaunein koti
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7)
18.30 Emmerdale (12)
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7)
20.05 Pientä mökkiremonttia.
Mäntsälä, Valoisuutta rinnetontille.
Kuinka Mäntsälässä sijaitsevan
mökin sisä- ja ulkotilojen valoisuutta saataisiin parannettua. klo 21.00
07.25 Disney esittää:
Timon ja Pumba (7)
07.55 My Little Pony:
Ystävyyden taikaa (7)
08.20 Waverly Placen velhot
08.50 Sikke . (S)
22.00 Kymmenen Uutiset
22.20 Päivän sää
22.25 MTV Sport Uutiset
22.35 Kuukauden parhaat sekunnit
22.40 Ransom . Miten juomiseen
voi puuttua. Elokuva keksijänerosta, joka on viettänyt nuoruutensa laboratoriossa. (12)
01.55 Frasier (7)
02.25 Castle (12)
03.25 Kylmäverisesti sinun
YLE TEEMA
15.50 Simon Reeve Intian
valtamerellä
16.50 Elävä arkisto:
Maailmanmusiikkia
16.50 Maailmanmusiikkia Karjalasta
Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka
10.00 Konttori
. Pyöreä pöytä
04.02 Café Tropical
YLE PUHE
00.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
06.00
06.30
06.40
10.00
10.03
11.00
11.03
12.00
12.05
12.30
13.00
13.02
14.00
14.03
15.00
15.01
16.00
16.03
17.00
17.08
18.00
18.03
21.30
22.00
22.05
23.02
23.30
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Elävä arkisto: Kulttuuri
Elävä arkisto: Kotimaa
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
Elävä arkisto: Urheilu
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Yle Puhe esittää
Yle Uutiset
Puheen Aamu
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Politiikkaradio
Yle Uutiset
Ali ja Husu
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Urheiluilta
Puheen Aamun vieras
Yle Uutiset
Ali ja Husu
Päivä tunnissa
Politiikkaradio
RADIO NOVA
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka
10.00 Konttori
. Ile ja Matti
Yle Uutiset
Yle Uutiset
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
Etusivu
Yle Uutiset
YleX Jälki-istunto . Elli Collan
22.00 Radio Novan yö
TIISTAI
YLE RADIO 1
16.9.
06.00 Yle Uutiset
06.05 Hartaita säveliä
06.15 Aamuhartaus
06.25 Aamusoitto
06.56 Päivän mietelause
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Ykkösaamu
09.00 Yle Uutiset
09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Yle Uutiset
10.05 Sari Helin
11.00 Klassikkoparatiisi
11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Tiedeykkönen
13.00 Klassista kahteen
14.00 Radion sinfoniaorkesteri
konserttilavalla.
15.00 Yle Uutiset
15.05 Kultakuume
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
18.00 Romano mirits
18.20 Radioteatteri esittää:
Volter Kilpi: Kirkolle, osa 49.
18.30 Hartaita säveliä
18.50 Iltahartaus
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Kaiken maailman musiikkia:
Eriskummalliset soittimet
20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma.
21.15 Filmiryhmä: Äänimies kauhutehtaassa. Jussi Halli
19.00 Non Stop musiikkia
22.00 Radio Novan yö. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo
14.00 Radio Novan Iltapäivä
. Tero Liete.
23.00 Yle Uutiset
23.03 Ajantasan lauantaivieras
23.30 Suomi tänään
00.00 Yle Uutiset ja sää
00.05 Yöradio
03.15 Taustapeili
04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi
YLE PUHE
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00
04.00
05.00
06.00
06.30
06.40
10.00
10.03
11.00
11.03
12.00
12.05
12.30
13.00
13.02
14.00
14.03
15.00
15.01
16.00
17.00
17.08
18.00
18.03
21.30
22.00
22.05
23.02
23.30
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
Elävä arkisto: Urheilu
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Yle Puhe esittää
Yle Uutiset
Puheen Aamu
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Politiikkaradio
Yle Uutiset
Perttu Häkkinen
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Urheiluilta
Puheen Aamun vieras
Yle Uutiset
Perttu Häkkinen
Päivä tunnissa
Politiikkaradio
RADIO NOVA
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Ile ja Matti
Yle Uutiset
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
Etusivu
Yle Uutiset
YleX Jälki-istunto . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo
14.00 Radio Novan Iltapäivä
. Tarja Närhi
Euroopan taivaan alla
YLE PUHE
RADIO NOVA
08.00 Mamma Maria! . Samuli Aaltonen
15.00 Radio Nova liikenteessä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo
14.00 Radio Novan Iltapäivä
. vuoropuhelu
Linnan romaanin kanssa.
15.45 Radioteatterin Tuntemattoman
sotilaan tunnelmia: Minttu Mustakallio
ja Tommi Eronen, osa 2/2.
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.05 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.15 Suomi jatkosodassa 5/10: rauha.
18.00 Salon adventtiseurakunnan
Jeesuksen seurassa -tilaisuus.
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Jazzklubi
20.00 Jazzklubin illan keikka
21.00 Jazzklubin kolmas setti
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Avaruusromua
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30 YleX Jälki-istunto Remix
10.00 Uuden musiikin ratsia
11.00 Yle Uutiset
11.02 Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö
Remix
13.00 Yle Uutiset
13.02 YleX Viikonloppu
17.00 Supersunnuntai
20.00 YleX Jatkot Remix
23.00 Encore
00.00 Yöradio
YLE RADIO SUOMI
04.00 Yle Uutiset ja sää
04.02 Lempimusiikkia
04.54 Aamupala
05.00 Yle Uutiset ja sää
05.02 Aamupala
05.15 Eväsreppu
05.21 Aamupala
05.50 Merisää
05.52 Aamupala
06.00 Yle Uutiset
06.03 Sää
06.04 Aamupala
06.30 Aamukahvilla
07.00 Yle Uutiset
07.04 Suomi soi
07.50 Merisää
07.53 Sunnuntai-Suomi
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.05 Sunnuntai-Suomi
08.10 Luontoretki
08.20 Sunnuntai-Suomi
08.30 Tohtori Raimo . Viki ja Mäkkäri
Yle Uutiset
Uuden musiikin iltavuoro
YleX Jatkot
Yle Uutiset
Yle Puhe
Encore
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
05.00 Aamupala
06.30 Maakuntaradio
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Urheiluradio
07.17 Maakuntaradio
07.50 Merisää
07.53 Maakuntaradio
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Urheiluradio
08.17 Maakuntaradio
09.00 Yle Uutiset
09.05 Urheiluradio
09.10 Sää.
09.11 Maakuntaradio
10.00 Yle Uutiset
10.03 Ajantasa
10.55 Pikkujuttu
11.00 Yle Uutiset
11.03 Maakuntaradio
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.15 Maakuntaradio
12.45 Merisää
12.55 Suomi tänään
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Maakuntaradio
14.00 Yle Uutiset
14.03 Ajantasa
15.00 Yle Uutiset
15.05 Maakuntaradio
15.50 Veneilysää
15.52 Maakuntaradio
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Maakuntaradio
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Urheiluradio
17.30 Taustapeili
18.00 Yle Uutiset
18.03 We want more. Elina Kottonen
ja Samuli Väänänen
18.00 Non Stop musiikkia
22.00 Radio Novan yö
SUNNUNTAI
YLE RADIO 1
14.9.
07.00 Yle Uutiset
07.03 Kalle Haatanen
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.05 Kirjakerhon Viikon kirja:
Kirjailija Juha Hurme ja romaani
Nyljetyt ajatukset
08.45 Romano mirits
09.00 Yle Uutiset
09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta
09.55 Espoon Tapiolan kirkon kellot
kutsuvat.
10.00 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta,
Espoosta.
11.00 Horisontti
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja
13.00 Riston Valinta
14.00 Näistä levyistä en luovu:
musiikkivieraana varatuomari
Kauko Onnela.
15.00 Radioteatteri esittää:
Tuntematon sotilas . Maria Leppänen
10.00 Radiorodeo . Minna Kuukka ja Ile Jokinen
10.00 Vapun valtakunta
. Elina Kottonen ja Ile Jokinen
18.00 Illallinen . Kai Ulmanen.
04.47 Aamupala
05.00 Yle Uutiset ja sää
05.02 Aamupala
05.50 Merisää
05.52 Aamupala
06.00 Yle Uutiset
06.03 Sää.
06.04 Aamupala
06.30 Suomi soi
07.00 Yle Uutiset
07.03 Sää.
07.04 Onnen sävel
07.50 Merisää
07.53 Onnen sävel
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.05 Onnen sävel
09.00 Yle Uutiset
09.05 Sää.
09.06 Lauantai-Suomi
09.15 Minna Pyykön maailma
09.40 Lauantai-Suomi
10.00 Yle Uutiset
10.03 Sää.
10.04 Lauantai-Suomi
10.50 Tohtori Raimo . Viki ja Mäkkäri
Yle Uutiset
Uuden musiikin iltavuoro
YleX Jatkot
Yle Uutiset
Yle Puhe
Encore
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
05.00
06.30
07.00
07.15
Aamupala
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Urheiluradio
07.17 Maakuntaradio
07.50 Merisää
07.53 Maakuntaradio
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Urheiluradio
08.17 Maakuntaradio
09.00 Yle Uutiset
09.05 Urheiluradio
09.10 Sää
09.11 Maakuntaradio
10.00 Yle Uutiset
10.03 Ajantasa
10.55 Pikkujuttu
11.00 Yle Uutiset
11.03 Maakuntaradio
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.15 Maakuntaradio
12.45 Merisää
12.55 Suomi tänään
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Maakuntaradio
14.00 Yle Uutiset
14.03 Ajantasa
15.00 Yle Uutiset
15.05 Maakuntaradio
15.50 Veneilysää
15.52 Maakuntaradio
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Maakuntaradio
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Urheiluradio. vuoropuhelu
Linnan romaanin kanssa.
19.48 Radioteatterin Tuntemattoman
sotilaan tunnelmia: Minttu Mustakallio
ja Tommi Eronen, osa 2/2.
20.00 Radion sinfoniaorkesteri
konserttilavalla.
20.40 Lähikuvassa ruotsalaissopraano
Nina Stemme.
21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti
jatkuu.
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Julkinen sana
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30
06.31
08.00
10.00
10.03
11.00
11.03
13.00
13.02
17.00
17.01
19.00
22.00
22.05
23.02
00.00
Yle Uutiset
YleX Aamu . Don Huonot
18.35 Suomi tänään
18.50 Merisää
18.55 Suomi tänään
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio
19.06 Elämänmenoa 0203-17600
20.00 Yle Uutiset
20.03 Urheiluradio
20.06 Sää.
20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä
21.00 Yle Uutiset
21.03 Päivä tunnissa
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi
21.35 Novosti Yle
21.40 Urheiluradio
21.50 Merisää
21.55 Suomi tänään
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen
. Ravisuoran ennakko.
17.30 Taustapeili . syyskuuta 2014
RADIO-OHJELMAT
LAUANTAI
YLE RADIO 1
13.9.
06.00 Yle Uutiset
06.05 Hartaita säveliä
06.15 Aamuhartaus
06.25 Aamusoitto
06.56 Päivän mietelause
07.00 Yle Uutiset
07.03 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.05 Tekijä: animaatio-ohjaaja
Ami Lindholm.
08.35 Aristoteleen kantapää
09.00 Yle Uutiset
09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Kalle Haatanen
10.55 Radio 1 vastaa
11.00 Kuusi kuvaa
11.45 Musiikkikamari
11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Ajankohtainen Ykkönen
13.00 Välilevyjä
14.00 Todellisia tarinoita
14.50 Kuuluttajan vieras:
RSO:n viulisti Annika Palas-Peltokallio.
15.00 Radioteatteri esittää:
Linnunradan käsikirja liftareille,
osa 14/25.
15.50 Etnohetki
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.05 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää
17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja.Kirchnérien valtakausi lopuillaan
Argentiinassa.
18.00 Ehtookelloina Kangasalan kirkon
kellot.
18.01 Iltahartaus
18.10 Lauantain toivotut levyt
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Tämän runon haluaisin kuulla:
Luontorunoilta
21.00 Sun on mun sydämein . valtakunnan
terapeutti
08.40 Sunnuntai-Suomi
09.00 Yle Uutiset
09.05 Sää
09.06 Iskelmäradio
10.00 Yle Uutiset
10.03 Sää
10.04 Pop eilen . Berberian Sound Studio -elokuvan ohjaaja Peter Strickland haastattelussa. Susanna Vainiola.
14.00 Yle Uutiset
14.03 Ajantasan lauantaivieras
14.30 Poppikoulu
15.00 Yle Uutiset
15.03 Urheiluradio
15.10 Entisten nuorten sävellahja
15.50 Veneilysää
15.52 Entisten nuorten sävellahja
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.05 Entisten nuorten sävellahja
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.15 Jokaniemen sävelradio
18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluradio
18.08 Sekahaku . latinankielinen viikkokatsaus.
18.20 Radioteatteri esittää:
Volter Kilpi: Kirkolle, osa 52.
18.30 Hartaita säveliä
18.50 Iltahartaus
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Helsingin kaupunginorkesterin
konsertti.
20.00 Väliajalla vieraina konsertin
taiteilijoita.
20.20 Helsingin kaupunginorkesterin
konsertti jatkuu.
21.15 Musiikkia
21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Radioateljee esittää:
Matemaatikko joka kuoli nälkään
. 140 merkkiä
Yle Uutiset
Urheiluilta
Puheen Aamun vieras
Yle Uutiset
Minna Marsh
Päivä tunnissa
Politiikkaradio
RADIO NOVA
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Kai Ulmanen.
21.00 Yle Uutiset
21.03 Poppikoulu
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi
21.35 Novosti Yle
21.40 Urheiluradio
21.50 Merisää
21.55 Suomi tänään
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Koe-eläinpuisto
23.00 Yle Uutiset
23.03 Koe-eläinpuisto
00.00 Yle Uutiset ja sää
00.05 Yöradio
03.15 Poppikoulu
YLE PUHE
00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
06.00 Yle Uutiset
06.03 Aspekti
07.03 Perheen aika
07.45 Tarinoita lapsille:
Fedja-setä, kissa ja koira
08.00 Yle Uutiset
08.05 Puheen Aamun viikko
. Elina Kottonen ja Ile Jokinen
18.00 Illallinen . 18
Perjantaina 12. Tarja Närhi
Merisää
Suomi tänään
Yle Uutiset ja sää
Urheiluradio
Metsäradio
Yle Uutiset
Urheiluradio
Sää.
Bluesministeri Esa Kuloniemi
Yle Uutiset
Päivä tunnissa
Yle Uutiset selkosuomeksi
Novosti Yle
Urheiluradio
Merisää
Suomi tänään
Yle Uutiset ja sää
Jake Nyman
Yle Uutiset
Taustapeili
Illan vieras
Yle Uutiset ja sää
Yöradio
Levylautakunta
Kissankehto . Elli Collan
22.00 Radio Novan yö
PERJANTAI
YLE RADIO 1
06.00
06.05
06.15
06.25
06.56
07.00
07.15
07.45
07.50
08.00
08.15
09.00
09.05
10.00
10.05
11.00
11.57
12.00
19.9.
Yle Uutiset
Hartaita säveliä
Aamuhartaus
Aamusoitto
Päivän mietelause
Yle Uutiset ja sää
Aamusoitto
Hartaita säveliä
Aamuhartaus
Yle Uutiset ja sää
Ykkösaamu
Yle Uutiset
Muistojen bulevardi
Yle Uutiset
Leikola ja Lähde
Riston Valinta
Päivän mietelause
Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Tiedeykkönen
13.00 Klassista kahteen
14.00 Kantapöytä
15.00 Yle Uutiset
15.05 Kultakuume
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Kulttuuritunti: Kirjakerho
18.00 Musiikkikamari
18.15 Nuntii Latini
. Elina Kottonen ja Ile Jokinen
18.00 Illallinen . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka
10.00 Konttori
. Viki ja Mäkkäri
Yle Uutiset
Uuden musiikin toiveshow
Parasta ennen!
DJ Orion
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
05.00 Aamupala
06.30 Maakuntaradio
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Urheiluradio
07.17 Maakuntaradio
07.50 Merisää
07.53 Maakuntaradio
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Urheiluradio
08.17 Maakuntaradio
09.00 Yle Uutiset
09.05 Urheiluradio
09.10 Sää.
09.11 Maakuntaradio
10.00 Yle Uutiset
10.03 Ajantasa
10.55 Pikkujuttu
11.00 Yle Uutiset
11.03 Maakuntaradio
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.15 Maakuntaradio
12.37 Anonyymit kotikiusatut
12.42 Maakuntaradio
12.45 Merisää
12.55 Suomi tänään
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Maakuntaradio
14.00 Yle Uutiset
14.03 Ajantasa
15.00 Yle Uutiset
15.05 Maakuntaradio
15.50 Veneilysää
15.52 Maakuntaradio
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Maakuntaradio
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Urheiluradio
17.30 Taustapeili
18.00 Yle Uutiset
18.03 Puhelinlangat laulaa
18.50 Merisää
18.55 Puhelinlangat laulaa
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio
19.06 Puhelinlangat laulaa
20.00 Yle Uutiset
20.03 Urheiluradio
20.06 Sää.
20.07 Puhelinlangat laulaa
21.00 Yle Uutiset
21.03 Päivä tunnissa
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi
21.35 Novosti Yle
21.40 Urheiluradio
21.50 Merisää
21.55 Suomi tänään
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Lakatut varpaankynnet
. Maria Leppänen
11.00 Radiorodeo . toissapäivänä
11.00 Yle Uutiset
11.03 Jake Nyman
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.05 Sunnuntai-Suomi
12.06 Kansanradio
12.40 Sunnuntai-Suomi
12.45 Merisää
12.55 Sunnuntai-Suomi
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Kissankehto . Susanna Vainiola.
YLE PUHE
00.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
06.00
06.40
10.00
10.03
11.00
11.03
12.00
12.05
12.30
13.00
13.02
14.00
14.03
15.00
15.01
16.00
16.03
17.08
18.00
18.03
21.30
22.00
22.05
23.02
23.30
Elävä arkisto: Kulttuuri
Elävä arkisto: Kulttuuri
Elävä arkisto: Kotimaa
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
Elävä arkisto: Urheilu
Elävä arkisto: Kulttuuri
Yle Puhe esittää
Puheen Aamu
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Politiikkaradio
Yle Uutiset
Minna Marsh
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Puheen Iltapäivä. klo 14.03
12.45
12.55
13.00
13.03
13.06
14.00
14.03
15.00
15.05
15.50
15.52
16.00
16.15
17.00
17.20
17.30
18.00
18.03
18.50
18.55
19.00
19.03
19.06
20.00
20.03
20.06
20.07
21.00
21.03
21.30
21.35
21.40
21.50
21.55
22.00
22.05
23.00
23.03
23.33
00.00
00.05
03.02
04.02
Merisää
Suomi tänään
Yle Uutiset
Urheiluradio
Maakuntaradio
Yle Uutiset
Ajantasa
Yle Uutiset
Maakuntaradio
Veneilysää
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Urheiluradio
Taustapeili
Yle Uutiset
Sekahaku . toissapäivänä
22.56 Suomi tänään
23.00 Yle Uutiset
23.03 Taustapeili
23.33 Minna Pyykön maailma
00.00 Yle Uutiset ja sää
00.05 Yöradio
03.15 Taustapeili . Elli Collan
22.00 Radio Novan yö
KESKIVIIKKO
YLE RADIO 1
17.9.
06.00 Yle Uutiset
06.05 Hartaita säveliä
06.15 Aamuhartaus
06.25 Aamusoitto
06.56 Päivän mietelause
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Ykkösaamu
09.00 Yle Uutiset
09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Yle Uutiset
10.05 Brysselin kone
10.50 Kuuluttajan vieras:
toimittaja Mikko Kekäläinen.
11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Julkinen sana
13.00 Klassista kahteen
14.00 Kantapöytä
15.00 Yle Uutiset
15.05 Kultakuume
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää.
17.45 Tekijä
18.20 Radioteatteri esittää:
Volter Kilpi: Kirkolle, osa 50.
18.30 Hartaita säveliä
18.50 Iltahartaus
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti.
19.55 Jonathan Biss ja kamppailulaji
nimeltä musiikki.
20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti
jatkuu.
21.05 Baritoni George Londonin äänitteitä.
21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja.Kirchnérien valtakausi lopuillaan
Argentiinassa.
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Ajassa soi
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30
06.31
10.00
10.03
11.00
11.03
13.00
13.02
17.00
17.01
19.00
22.00
22.05
23.02
00.00
Yle Uutiset
YleX Aamu . Tarja Närhi
18.50 Merisää
18.55 Suomi tänään
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio. Ile ja Matti
Yle Uutiset
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
Etusivu
Yle Uutiset
YleX Jälki-istunto . Ile ja Matti
Yle Uutiset
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
Etusivu
Yle Uutiset
YleX Jälki-istunto . Susanna Vainiola
14.00 Yle Uutiset
14.03 Pääministerin haastattelutunti.
Haastattelijoina ovat politiikan toimittajat Mari Haavisto MTV3:lta, Tommi Parkkonen Iltalehdestä ja Hilkka Säävälä Yle
uutisista. Elli Collan
22.00 Radio Novan yö
TORSTAI
YLE RADIO 1
18.9.
06.00 Yle Uutiset
06.05 Hartaita säveliä
06.15 Aamuhartaus
06.25 Aamusoitto
06.56 Päivän mietelause
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Ykkösaamu
09.00 Yle Uutiset
09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Yle Uutiset
10.05 Mikä maksaa?
11.00 Valkoista valoa:
Rautakaupan kansaa.
11.45 Valomusiikkia
11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Ajankohtainen Ykkönen
13.00 Klassista kahteen
14.00 M-studio
15.00 Yle Uutiset
15.05 Kultakuume
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä
18.00 Arvassalo ry
18.20 Radioteatteri esittää:
Volter Kilpi: Kirkolle, osa 51.
18.30 Hartaita säveliä
18.50 Iltahartaus
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Syksy soi!
21.00 Musiikkia
21.15 Brysselin kone
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Todellisia tarinoita
22.55 Kuuluttajan vieras:
toimittaja Mikko Kekäläinen
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30
06.31
10.00
10.03
11.00
11.03
13.00
13.02
17.00
17.01
19.00
22.00
22.05
23.02
00.00
Yle Uutiset
YleX Aamu . Susanna Vainiola.
23.00 Yle Uutiset
23.03 We want more. toiveiden yö
03.40 Luontoretki
04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä
YLE PUHE
00.00
01.00
02.00
03.00
04.00
05.00
06.00
06.30
06.40
10.00
10.03
11.00
11.03
12.00
12.05
12.30
13.00
13.02
14.00
14.03
15.00
15.01
16.00
16.03
17.00
17.08
18.00
18.03
21.30
22.00
22.05
23.02
23.30
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Elävä arkisto: Kulttuuri
Elävä arkisto: Kotimaa
Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
Elävä arkisto: Kotimaa
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Yle Puhe esittää
Yle Uutiset
Puheen Aamu
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Yle Uutiset
Puheen Päivä
Politiikkaradio
Yle Uutiset
Docventures
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Puheen Iltapäivä
Yle Uutiset
Urheiluilta
Puheen Aamun vieras
Yle Uutiset
Docventures
Päivä tunnissa
Politiikkaradio
RADIO NOVA
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Italia ja Ranska osa 1
13.00 Klassista kahteen
14.00 Näistä levyistä en luovu:
musiikkivieraana yrittäjä Juha Toivonen.
15.00 Yle Uutiset
15.05 Kultakuume
15.55 Yle News
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Faunin iltapäivä
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Arvojen löytöretkellä, osa 4/10.
17.40 Kulttuurin huumehistoria:
Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa.
18.00 Kolmannen maailman puheenvuoroja.Kirchnérien valtakausi lopuillaan
Argentiinassa.
18.20 Radioteatteri esittää:
Volter Kilpi: Kirkolle, osa 48.
18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti.
18.50 Iltahartaus
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Radioteatteri esittää:
Tuntematon sotilas . tenorit
laulavat.
21.25 Lontoon Proms-festivaalin 2014
viimeinen ilta.
22.35 Haastateltavana Sakari Oramo
22.55 Proms-festivaalin viimeinen ilta
2014 jatkuu.
00.50 Yöklassinen
YLE X
06.30
10.00
11.00
11.02
13.00
13.02
17.00
20.00
22.00
00.00
YleX Aamu Remix
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
YleX Himotuimmat
Yle Uutiset
YleX Viikonloppu
YleX Toiveet
YleX Himotuimmat (u)
Parasta ennen! (u)
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
04.00 Yle Uutiset ja sää
04.02 Hajatusmusiikkia . Viki ja Mäkkäri
Yle Uutiset
Uuden musiikin iltavuoro
YleX Jatkot
Yle Uutiset
Yle Puhe
Encore
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
05.00 Aamupala
06.30 Maakuntaradio
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Urheiluradio
07.17 Maakuntaradio
07.50 Merisää
07.53 Maakuntaradio
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Urheiluradio
08.17 Maakuntaradio
09.00 Yle Uutiset
09.05 Urheiluradio
09.10 Sää.
09.11 Maakuntaradio
10.00 Yle Uutiset
10.03 Ajantasa
10.55 Pikkujuttu
11.00 Yle Uutiset
11.03 Maakuntaradio
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.15 Maakuntaradio
12.45 Merisää
12.55 Suomi tänään
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Maakuntaradio
14.00 Yle Uutiset
14.03 Ajantasa
15.00 Yle Uutiset
15.05 Maakuntaradio
15.50 Veneilysää
15.52 Maakuntaradio
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.15 Maakuntaradio
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.20 Urheiluradio
17.30 Taustapeili
18.00 Yle Uutiset
18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää
18.28 Suomi tänään
18.50 Merisää
18.55 Suomi tänään
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio
19.06 Suomi tänään
19.15 Vieraalla maalla radioarkiston
matkassa. Vappu Pimiä
15.00 Radio Nova Liikenteessä
. valtakunnan
terapeutti
21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja
21.15 Lentopallon MM, ehdollinen
22.00 Yle Uutiset
22.05 Kalle Haatanen
23.00 Mikä maksaa?
20.00
20.03
20.08
20.09
21.00
21.03
21.30
21.35
21.40
21.50
21.55
22.00
22.05
23.00
23.03
23.45
00.00
00.05
03.02
04.02
RADIO NOVA
00.00 Elävä arkisto: Kotimaa
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Urheilu
05.00 Elävä arkisto: Kotimaa
06.00 Yle Uutiset
06.03 Brysselin kone
07.03 Puheen Iltapäivän viikko
07.45 Tarinoita lapsille: Fedja-setä, kissa
ja koira.
08.00 Yle Uutiset
08.05 Viikon kansanedustajat
09.15 Leikola ja Lähde
10.00 Yle Uutiset
10.03 Minna Marsh
11.00 Yle Uutiset
11.02 Perttu Häkkinen
12.00 Puheen Viikonloppu
13.00 Yle Uutiset
13.02 Puheen Viikonloppu
14.00 Yle Uutiset
14.03 Puheen Viikonloppu
15.00 Yle Uutiset
15.02 Puheen Viikonloppu
16.00 Yle Uutiset
18.00 Urheiluilta: jalkapallokierros
18.30 Politiikkaradion viikko
20.00 Kalle Haatanen
21.00 Aspekti
22.00 Koripallon MM-kisojen finaali
08.00 Mamma Maria! . Pyöreä pöytä
18.00 Yle Uutiset
18.03 Luonto-Suomen teemailta:
Katoavat metsäpolut 0203-17600.
18.50 Merisää
18.55 Luonto-Suomen teemailta:
Katoavat metsäpolut 0203-17600.
Studiossa asiaa pohtivat ja kokemuksistaan kertovat metsänhoitaja Markku
Meriluoto ja professori Pekka Laaksonen, toimittajina ovat Juha Blomberg ja
Asko Hauta-aho.
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio
19.06 Luonto-Suomen teemailta:
Katoavat metsäpolut 0203-17600.
20.00 Yle Uutiset
20.03 Urheiluradio
20.06 Sää
20.07 Café Tropical.
Kantritohtori Havannassa.
21.00 Yle Uutiset
21.03 Päivä tunnissa
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi
21.35 Novosti Yle
21.40 Urheiluradio. Elina Kottonen ja Ile Jokinen
18.00 Illallinen . Pyöriikö keskustelu Ukrainan ympärillä vai
ehtiikö tapahtua jotain muutakin merkittävää?
Yle Radio Suomi sunnuntai 14.9. Samuli Aaltonen
15.00 SPOTIFY TOP 100 . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo
14.00 Radio Novan Iltapäivä
. Jussi Halli
19.00 Non Stop musiikkia
22.00 Radio Novan yö
MAANANTAI
YLE RADIO 1
15.9.
06.00 Yle Uutiset
06.05 Hartaita säveliä
06.15 Aamuhartaus
06.25 Aamusoitto
06.56 Päivän mietelause
07.00 Yle Uutiset ja sää
07.15 Aamusoitto
07.45 Hartaita säveliä
07.50 Aamuhartaus
08.00 Yle Uutiset ja sää
08.15 Ykkösaamu
09.00 Yle Uutiset
09.05 Muistojen bulevardi
10.00 Yle Uutiset
10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja
11.00 Välilevyjä
11.57 Päivän mietelause
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Yle Uutiset ja sää.
12.15 Historiasarjoja: Latinalaiset
sisarukset . Ile ja Matti
Yle Uutiset
Uuden musiikin aamuvuoro
Yle Uutiset
Etusivu
Yle Uutiset
YleX Jälki-istunto . SYRJÄÄLÄN SANOMAT
KARI SALONEN
10.00 Yle Uutiset
10.03 Docventures
11.00 Yle Uutiset
11.02 Ali ja Husu
12.00 Puheen Viikonloppu
13.00 Yle Uutiset
13.02 Puheen Viikonloppu
14.00 Yle Uutiset
14.03 Puheen Viikonloppu
15.00 Yle Uutiset
15.02 Lindgren & Sihvonen
15.30 Urheiluilta: pesäpalloa ja
jääkiekkokierros.
20.00 Alivaltiosihteerin viikko
20.22 Pressiklubi
20.50 Tohtori Raimo . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka
10.00 Konttori
. Toimittajana JP Pulkkinen.
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Radioteatteri esittää:
Linnunradan käsikirja liftareille, osa
14/25. Don Huonot
23.35 Suomi tänään
00.00 Yle Uutiset ja sää
00.05 Yöradio
02.15 Anonyymit kotikiusatut
YLE PUHE
00.00 Elävä arkisto: Kotimaa
01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
02.00 Elävä arkisto: Kotimaa
03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri
05.00 Elävä arkisto: Kotimaa
06.00 Yle Puhe esittää
06.30 Yle Uutiset
06.40 Puheen Aamu
10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset
11.03 Puheen Päivä
12.00 Yle Uutiset
12.05 Puheen Päivä
12.30 Politiikkaradio
13.00 Yle Uutiset
13.02 Lindgren & Sihvonen
14.00 Yle Uutiset
14.03 Puheen Iltapäivä
15.00 Yle Uutiset
15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset
16.03 Puheen Iltapäivä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluilta
21.30 Puheen Aamun vieras
22.00 Yle Uutiset
22.05 Lindgren & Sihvonen
23.02 Päivä tunnissa.
Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa
päivän uutisia ja puheenaiheita.
23.30 Politiikkaradio
RADIO NOVA
06.00 Perjantaiperjantai!
. Ohjelman on toimittanut
Inkeri Kuisma-Tarpila ja Yle Arkiston
asiantuntijoina ovat olleet Marika
Penttinen ja Heidi Strömmer.
19.45 Suomi tänään
20.00 Yle Uutiset
20.03 Urheiluradio
20.06 Sää.
20.07 Euroopan taivaan alla
21.00 Yle Uutiset
21.03 Päivä tunnissa
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi
21.35 Novosti Yle
21.40 Urheiluradio
21.50 Merisää
21.55 Suomi tänään
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Pop eilen . valtakunnan
terapeutti.
11.00 Yle Uutiset
11.03 Levylautakunta
12.00 Yle Uutiset ja sää
12.15 Lauantai-Suomi
12.45 Merisää
13.00 Yle Uutiset
13.03 Urheiluradio
13.06 Lakatut varpaankynnet
. Viki ja Mäkkäri
Yle Uutiset
Uuden musiikin iltavuoro
YleX Jatkot
Yle Uutiset
Yle Puhe
Encore
Yöradio
YLE RADIO SUOMI
05.00
06.30
07.00
07.15
07.17
07.50
07.53
08.00
08.15
08.17
09.00
09.05
09.11
10.00
10.03
10.55
11.00
11.03
12.00
12.15
Aamupala
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Urheiluradio
Maakuntaradio
Merisää
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Urheiluradio
Maakuntaradio
Yle Uutiset
Urheiluradio
Maakuntaradio
Yle Uutiset
Ajantasa: Suora linja
Pikkujuttu
Yle Uutiset
Maakuntaradio
Yle Uutiset ja sää
Maakuntaradio
Ukraina tapetilla. Ravitulokset.
21.50 Merisää
21.55 Suomi tänään
22.00 Yle Uutiset ja sää
22.05 Uudenkansanmusiikki
23.00 Yle Uutiset
23.03 Kansanradio
23.37 Suomi tänään
00.00 Yle Uutiset ja sää
00.05 Yöradio . Puhetta johtaa Jari Niemelä.
Suora lähetys Kesärannasta.
15.00 Yle Uutiset
15.03 Urheiluradio
15.08 Tähtisumua
15.50 Veneilysää
15.52 Sunnuntai-Suomi
16.00 Yle Uutiset ja sää
16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen ?
Tero Liete
17.00 Yle Uutiset ja sää
17.15 Sunnuntai-Suomi
17.30 Luontoretki
17.40 Suomi tänään
18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluradio
18.08 Sää
18.09 Kadonneen levyn metsästäjät
0203-17600
18.50 Merisää
18.55 Kadonneen levyn metsästäjät
0203-17600
19.00 Yle Uutiset ja sää
19.03 Urheiluradio
19.08 Kadonneen levyn metsästäjät
0203-17600
Yle Uutiset
Urheiluradio
Sää
Lähikuvassa Matti Mikkola
Yle Uutiset
Taustapeili
Yle Uutiset selkosuomeksi
Novosti Yle
Urheiluradio
Merisää
Suomi tänään
Yle Uutiset ja sää
Levylautakunta
Yle Uutiset
Tähtisumua
Suomi tänään
Yle Uutiset ja sää
Yöradio
Sekahaku . Tieteiskuunnelma, Douglas
Adamsin romaanista Radioteatterille
suomentanut ja dramatisoinut Pekka
Markkula.
22.55 Etnohetki
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30
06.31
10.00
10.03
11.00
11.03
13.00
13.02
17.00
17.01
19.00
22.00
22.05
23.02
00.00
Yle Uutiset Uutiset
YleX Aamu . Tällä kertaa pääministeriä haastattelevat suorassa lähetyksessä MTV3:n, Iltalehden ja Ylen
toimittajat. Ravitulokset
19.08 Lempimusiikkia
20.00 Yle Uutiset
20.03 Urheiluradio
20.08 Sää.
20.09 Hajatusmusiikkia . ja hämmensi maailman.
23.10 Yöklassinen
YLE X
06.30
06.31
10.00
10.03
11.00
11.03
13.00
13.02
17.00
17.01
20.00
22.00
00.00
Yle Uutiset
YleX Aamu
Toukkavaihe kestää
pari vuotta, jonka aikana
korento luo nahkansa
keskimäärin 12 kertaa.
Ukonkorennot eivät ole ihmiselle vaarallisia, eikä niissä ole myrkkyä.
YMPÄRISTÖSTÄ LYHYESTI
Kotkan näyttelyssä piirrettyjä kaloja
Tenojoen lohilla monia elintapoja
ta voitaisiin suojella.
Tutkimusryhmässä olevat
norjalaiset kehittivät menetelmän, jolla lohien perimä saadaan selville.
Primmerin mukaan perimätekijät ovat yhteydessä
meri-ikään ja ehkä siten myös
kasvuun, ympäristötekijöiden
ohella. Myös
ukonkorennon toukka on petohyönteinen. 19
Perjantaina 12. Se voi myös
lentää taaksepäin, pörrätä paikallaan ja liikuttaa molempia
siipiparejaan toisistaan riippumatta. Piirtäjän mielestä on.
REIJO VESTERINEN
Itämeren happi
tilanne parantunut
Taiteilija Sakke Yrjölä on
erikoistunut kalojen piirtämiseen ja maalaamiseen.
LEHTEMME RESEPTIT
NYT KIRJANA
US
O
J
R
A
T
A
J
LUKI
Toinen erä peto
korvauksia maksuun
Maaseutuvirasto korvaa petoeläinvahinkoja toistamiseen
11.9. Riskiä lisäävät
sääolot, väsymys, kova ajonopeus ja lyhyet turvavälit.
Hirven tullessa tielle väistöliike kannattaa tehdä sen takaa.
Loukkaantunutta eläintä ei saa
lähestyä.
TILAUSKORTTI
. Se syö vedessä
eläviä pikkueläimiä, kuten vesikirppuja, matoja, äyriäisiä ja
sääskentoukkia. syyskuuta 2014
luonto ja ympäristö
Loppukesän hyönteisvaltiaat
Yhä lennossa olevat ukonkorennot ovat
pikkueläinten kuninkaita niin aikuisina
kuin toukkinakin. Niitä voi nähdä hyvinkin
monenlaisissa ympäristöissä, kuten pelloilla ja hakkuuaukeilla.
Ne palaavat kuitenkin aina ve-
G. (ovh. Haluttuja reviirejä ovat
erityisesti rantakaistaleet. alkaen. Niiden lentotaito
hakee vertaistaan.
Ukonkorennon lento on majesteettista liitelyä. asti.
Limainen tulokaslaji
saapui Suomeen
30?
Tarjoaa!
Vuoksen vesistöalueella on
havaittu sammaleläimiä.
Tulokaslaji Pectinatella magnifica elää tuhansien yksilöiden
hyytelömäisissä yhdyskunnissa, jotka voivat kiinnittyä
laiturirakenteisiin. Oikea elinaika on
useita viikkoja.
Toukat elävät vedessä,
josta ne pystyvät ottamaan
happea. Syöksyn jälkeen
se pitää uhriaan vahvojen raajojensa muodostamassa korissa ja
aloittaa aterian edelleen lentäen.
Isompi riista, kuten heinäsirkka,
vaatii kuitenkin laskeutumisen.
Ukonkorento voi oppia seuraamaan luonnossa liikkuvaa
ihmistä, joka on sille hyödyllinen ravinnonhoukutin. elokuuta. Voit tilata kirjan myös Maahengen verkkosivuilta www.maahenki.fi.
Kirjoita verkkokaupan hakukentään MTlukija1.
. Näitä
>>
Mitä kauemmin lohet
viettävät merellä,
sitä suurempina
vonkaleina ne
nousevat jokeen.
lohia voitaisiin valita tuki- ja
palautusistutuksiin.
Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta Primmerin ryhmä on tehty yhdessä riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen
(Rktl) kanssa.
REIJO VESTERINEN
Tornionjokeen nousi 100?000 lohta
Tornionjokeen nousi tänä kesänä ennätysmäärä lohia, yli
100?000 yksilöä.
Sadantuhannen lohen määrä
ylittyi 22. Missä
on ihmishikeä, sinne hyttyset,
kärpäset ja paarmat kerääntyvät.
Ukonkorentoja tavataan koko
maassa. Aitosudenkorennot ovat taitavia lentäjiä,
toisin kuin hentosudenkorennot.
Suomessa on tavattu
55 sudenkorentolajia, koko
maailmassa noin 5?700 lajia,
joista suurimman siipien
kärkiväli noin 20 senttiä.
Suurimman koskaan
eläneen sudenkorennon
kärkiväli on ollut 70 senttiä.
Suomen suurin sudenkorento on 12-senttinen
isoukonkorento, pienin
2,5-senttinen kääpiötytönkorento.
Toisin kuin luullaan, sudenkorennot eivät elä vain päivän
tai pari. Trafi muistuttaa, että
hirven havainneen autoilijan
pitää varoittaa muuta liikennettä valoja väläyttämällä. Maailmalla
laji tukkii vedenottoputkia.
Suomen ympäristökeskus
pyytää ilmoittamaan vieraslajeista verkossa www.vieraslajiportaali.fi.
Lajitunnistusakvarelleista on tekeillä kirja.
Näyttelyssä kävijä voi omin
silmin todeta, onko esimerkiksi
härkäsimppu kaunis kala. Pimeällä
suurin riski törmätä hirveen on
juuri ennen tai jälkeen vastaantulevaa autoa. Ne voivat tehdä silmukoita, pysähtyä täydestä
vauhdista yhtäkkiä sekä kiihdyttää hetkessä huippunopeuteensa
30-40 kilometriä tunnissa.
Otusten siivet vaurioituvat
reviirikamppailussa, mutta tarvittaessa lento onnistuu jopa
kolmella siivellä.
Paritellut korentonaaras
munii munansa veteen. syyskuuta.
Esillä on Sakke Yrjölän piirtämät 40 kalalajia.
Yrjölä kertoo hurahtaneensa
kaloihin jo lapsena.
?Mummolassa järven rannalla isovanhempien kanssa
kalastettiin ja tutkittiin saalista.?
Akvaarioharrastuksen,
snorklauksen ja laitesukelluksen avulla Yrjölä on tutustunut
eksoottisiinkin kalalajeihin.
Kotoiset kalalajimme tuppaavat jäämään värikkäiden eväkkäiden varjoon.
Yrjölän mielestä lajien erikoistuminen erilaisiin elinympäristöihin on muokannut
Suomen kaloista persoonallisia. Hintaan lisätään postituskulut.
. Mitä
paremman reviirin ukonkorento
löytää, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kohdata naaras ja
päästä parittelemaan.
Reviiritaisteluissa ukonkorennot ottavat rajusti yhteen ja törmäilevät toisiinsa. Reseptien pääosassa ovat kotimaiset raaka-aineet. Tolkieh
ENTOMART
den ääreen lisääntymään. Kyllä kiitos! Tilaan
MAAHENKI
maksaa
tilauksen
postimaksun
kpl Maaseudun Tulevaisuuden Keittiössä
kirjaa hintaan 30 . Primmerin mielestä tämä
on yllätys.
Useita vuosia merellä viettävät lohet ovat vähentyneet
kaikkialta maailmasta. Toukat elävät
vesikasvien seassa tai pohjassa.
Täysikasvuinen toukka nousee
ylös vedestä kuoriutumaan aikuiseksi. Lisärahaa myönnettiin viime vuoden poro-,
viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamiseksi liki
80-prosenttisesti.
Toukokuussa korvattiin jo 44
prosenttia vahingon määrästä.
Korvauksia on myönnetty noin
7,25 miljoonaa euroa.
MAASEUDUN TULEVAISUUDEN KEIT
KEITTIÖSSÄ esittelee noin
200 herkulliseksi todettua ruokaohjetta, jotka
on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden
ruokasivuilla. Ukonkorennot viihtyvät erityisesti
seisovien vesien äärellä, kuten
lampien ja suojaisien lahdenpoukamien rannoilla.
Ruskoukonkorentoa sanotaan värinsä vuoksi myös
ruosteukonkorennoksi ja
suklaakorennoksi.
Rajut reviiritaistelut
Ukonkorennot tulevat sukukypsiksi viimeistään kahden viikon
ikäisinä. Aiempi vuoden 2012 ennätys koheni peräti
40?000 lohella.
Riista- ja kalatalouden tut-
kimuslaitoksen (Rktl) mukaan
kutulohien määrän kasvu Tornionjoessa on ollut tosi voimakasta. Aurinkoisena päivänä
ukonkorennot lentävät lähes
aamusta iltaan.
Ukonkorennoilla on pyöreät ja pullottavat verkkosilmät,
jotka koostuvat lähes 30?000
kartiomaisesta pikkusilmästä.
Niiden ansiosta otus näkee joka
suuntaan ja havaitsee saaliinsa
kaukaa.
Ukonkorennoilla on kyky
erottaa ravinnoksi kelpaavat
lentiäiset ja ne osaavat arvioida
etäisyyksiä tarkasti. Kaksi vuosikymmentä
sitten jokeen nousi alle 10?000
lohta vuodessa.
Simojokeen nousi tänä kesänä lähes 4?000 lohta. U. Määrä on
aiempia vuosia suurempi, mutta
ennätys ei rikkoutunut yhtä komeasti kuin Tornionjoessa.
Rktl toteaa, että lohennousu
on tältä vuodelta ohi. Hyönteisvaltiaille kelpaavat kaikki niitä
pienemmät lentiäiset, kuten kärpäset, paarmat, perhoset ja sääsket. Suurin osa sudenkorennon
ajasta kuluukin saalistamiseen.
Voi seurailla ihmistä
Hyökätessään ukonkorento kiitää saaliinsa kimppuun kuin pieni hävittäjä ja pyydystää sen vahvoilla leuoillaan. Vuodenkiertoa seuraavan
jaottelun sijaan kirjan reseptit kulkevat lukijan
askelin maalla, luonnossa, kotona ja vapaa-ajalla.
Säilömiselle, leipomiselle, säästämiselle ja oppimiselle on omistettu omat lukunsa.
KEITTIÖSSÄ opastaa sanoin
MAASEUDUN TULEVAISUUDEN KEITT
ja kuvin valmistamaan ruokia ja ruokalistoja
sekä lisäämään kotimaisten raaka-aineiden tuntemusta. Koiras valitsee reviirin,
jota se puolustaa muita koiraita
vastaan. Ruokaohjeita ja luettavaa on yhtä hyvin
taitavalle kokille kuin vasta-alkajalle.
Itämeren pääaltaan etelä- ja
keskiosan happitilanne on
parantunut, selviää tutkimus-
alus Arandan havainnoista. Kaikuluotauslaitteistoa puretaan varastoon ensi kesää varten.
REIJO VESTERINEN
Suomen kauneimmat kalat -niminen näyttely avattiin Kotkan
Maretariumissa 1. Voit tilata kirjan myös puhelimitse soittamalla numeroon 09-7512020.
TÄYTÄ, LEIKKAA IRTI JA POSTITA!
Tenojoen lohista osa viettää
joessa kaksi vuotta, osa jopa
kahdeksan, Turun yliopiston
tutkimus paljastaa.
Lohien meri-ikä vaihtelee yhdestä viiteen vuoteen. Varsinaista kotelovaihetta ukonkorennolla ei ole.
TUOMO KOMULAINEN
Kirjoittaja on harrastanut hyönteisiä
vuodesta 1991 lähtien.
Lähteet:Karjalainen Sami:
Suomen sudenkorennot,
Sandhall Åke: Ötökät
LAHKO
Sudenkorennot
Sudenkorennot jaetaan
kahteen alalahkoon: aitosudenkorentoihin (Anisoptera)
ja hentosudenkorentoihin
(Zygoptera). Mitä kauemmin lohet viettävät merellä,
sitä suurempina vonkaleina ne
nousevat jokeen.
?1970-luvulla noin puolet Tenon lohista vietti merellä useita
vuosia, nyt näiden pitkään kasvavien kalojen määrä on alle
viidennes?, akatemiaprofessori
Craig Primmer Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo.
Primmerin mielestä on tärkeää selvittää elinkiertojen
perimäperusta, jotta sekä luonnonkalojen että kalanviljelylaitosten lohien monimuotoisuut-
Sari Saukkonen
ETUNIMI
SUKUNIMI
LÄHIOSOITE
POSTINUMERO
POSTITOIMIPAIKKA
PUHELIN
SÄHKÖPOSTI
Kyllä kiitos! Haluan saada Maahenki Oy:ltä uutisia, tarjouksia tai tietoa uutuuksista sähköpostitse.
Maahenki Oy
Tunnus 5010879
00003
Vastauslähetys. Jatkossa tutkijat yrittävät selvittää, miten vahvasti
meri-ikä periytyy ja mikä on
ympäristön osuus.
Tulokset viittaavat siihenkin,
että kaikki samalla alueella elävät lohet eivät lisääntyisi keskenään. Niiden ulkomuoto on tarkoituksenmukainen.
Kolmannen polven taiteilija
Yrjölä on nyt kuvittamassa
kalojen lajintunnistuskirjaa,
joka ilmestyttyään esittelee
kaikki 71 Suomessa esiintyvää
kalalajia.
Yrjölän maalaamia lajintunnistusakvarelleja ja niistä
tehtyjä pigmenttivedoksia voi
nähdä Kotkan Maretariumissa
31.10. Myös toukka on
peto. 45 ?) kpl. Sen
sijaan Suomenlahden avomeren syvien pohjien happitilanne on edelleen heikentynyt
alkukesästä.
Happi on kulunut loppuun
pohjan läheisissä vesikerroksissa koko läntisellä Suomenlahdella.
Suomenlahden ulko- ja
sisäsaaristossa happitilanne on
valtaosin hyvä, tutkimusalus
Muikulta todetaan.
Itäisen Suomenlahden fosforikuormitus on vähentynyt
selvästi vuosikymmenessä Pietarin jätevesien puhdistamisen
ja Fosforitin lannoitetehtaan
päästöjen leikkauksen ansiosta.
Varoita muuta
liikennettä hirvestä
Hirvet ovat liikkeellä syyshämärässä
kerran järjestettävässä Habitaressa on mukana
lähes 500 näytteilleasettajaa
eli vähän enemmän kuin vuosi
sitten. www.habitare.fi
Muotoilualan yrittäjien odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat optimiset.
Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tulevana vuonna ja lähes
yhtä moni arvelee kannattavuutensa paranevan. Mukana on muun muassa huonekaluja ja valaisimia.
EcoDesign-tunnustuspalkinto
jaettiin viiden suunnittelijan
kesken. Lähes puolet toimialan yrityksistä ilmoitti,
että liikevaihto on kasvanut
edellisen vuoden aikana. Ruuan halutaan tukevan sekä ihmisten että
eläinten hyvää elämää ja kantavan tarinoita.
Lähiruokaravintola on kuluttajalle helppo valinta. 3:10?11
13.9. Moni
lähiruuan tuottaja tai välittäjä
kamppailee kannattavuuden
kanssa tai tekee työtä talkoilla.
Torimyynti ja suoramyynti
tilalta vaativat sitä, että kuluttajat oppivat saapumaan paikalle.
Myynti vähittäiskauppaan tai
suoramyynti markettien tiloissa lisäävät kustannuksia mutta
tuovat lähiruuan useampien
ulottuville.
Internet ja sosiaalinen media
tarjoavat uudenlaisia jakeluka-
navia. Ravintolan voi olla vaikea löytää sopivia tuottajia. Näyttelyssä
käsitellään myös maiseman
muutosta ja nimistöä kylähistorian näkövinkkelistä. Kartat
ovat pääosin Loimaan seudulta,
mutta tieto on yleispätevää.
Viidestä seinälle ripustettavasta teksti- ja kuvakoosteesta
muodostuvan näyttelyn kiertuekalenterissa on jo kuusi paikkakuntaa.
MT
Keinutuolit ovat klassikoita, myös uudet mallit.
Nyt otetaan tila haltuun
Muotoilualalla
kasvuodotuksia
Kodeissa,
työpaikoilla,
julkisissa tiloissa
ja rakennetussa
ympäristössä
kuumin ilmiö on
tilan ottaminen
haltuun.
Parhaillaan esillä olevassa huonekalu-, sisustus- ja muotoilutapahtumassa Habitaressa tilan
haltuun ottaminen on tapahtuman teemana.
?Olemme merkittävän kaupunkikulttuurisen muutoksen
äärellä. Lähiruuan tuottaja voi
olla kiinnostunut laadusta tai
siitä, että suurempi osa tuotteen
hinnasta jää tuottajalle.
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksen, Aaltoyliopiston, Helsingin yliopiston
ja Turun yliopiston yhteisessä
Forefood-hankkeessa tutkittiin
lähiruuan ostajien ja lähiruuan
tuottajien sekä myyjien toimintatapoja, toiveita ja huolenaiheita.
Kuluttajat toivovat helposti
saatavilla olevaa, kohtuullisen
hintaista ruokaa. Ps.
30:6, 12
14.9. Neljän
sisustus- ja muotoilualaa opiskelevan seurassa pääsee perjantaista sunnuntaihin tasatunnein
kierroksille, joille on poimittu
kiinnostavia näytteilleasettajia,
ohjelmia ja osastoja.
Habitaren värimaailmassa näkyvät vaaleat sävyt, mutta myös
sinistä ja jopa räväkkää violettia
pilkahtaa. syyskuuta 2014
PÄIVÄSTÄ TOISEEN
Vaikka muotoilualan yrityksillä on työllistämistarpeita, eivät yrittäjät uskalla
ottaa työllistämisen riskiä. Serpolan Trefoilvalaisin palkittiin parhaana myös
Luminord-valaisinsuunnittelukilpailussa.
Opiskelijoiden Habitaresuunnittelukilpailussa suunniteltiin tällä kerralla kesäisen
piknikin rakenteita ja esineitä.
Viidestä finalistista voiton otti
Samuli Helavuo työllään Havina.
Helsingin messukeskuksessa
on Habitaren ohella viikonvaihteessa myös valaistusalan ValoLight -tapahtuma sekä vanhojen
tavaroiden Antiikki- ja nykytaiteen ArtHelsinki-tapahtuma.
MAIKKI KULMALA
Habitare, ArtHelsinki, Antiikki ja
ValoLight.Habitare ovat avoinna yleisölle pe klo 10?19, la?su
klo 10?18. Matt. lokakuuta asti.
Kilpailussa tehdään näkymättömästä kulttuuriympäristöstä
näkyvää ideoimalla oman lähiympäristön kohteeseen merkityksellistä toimintaa.
MT
www.rakennusperinto.fi
?Porno-Kallen?
surrealistiset seikkailut
Taiteilija Kalervo Palsa (1947?
1987) on saanut kaiketi omannäköisensä elokuvan.
Siinä seikkaillaan unenomaisissa tunnelmissa Kittilässä ja
hieman ulkomaillakin. Ja klassinen puu puhuttelee aina suomalaisia.
Romumuotoilun TrashDesign-osastolla esitellään, miten
romusta ja kierrätysmateriaalis-
Tarmo Luiskin ?töpselinokkia?.
Kaarle Hombergin tuoli ja
pöytä taittuvat laukuiksi.
1960-luvun naula- ja lankatekniikka on taipunut uuteen
muotoon Länsi-Uudenmaan
koulutuskuntayhtymän
tekstiiliosastolla.
Pesukoneiden rummut ovat Willem Heefferin käsissä
löytäneet uuden käytön valaisimina.
ta voi itse tehdä uutta, millaista
romuista jalostettua esineistöä
on mahdollista ottaa jopa sarjatuotantoon ja mitä aineksia romu
tarjoaa taiteilijoille.
Suomalaisten ja Suomessa
toimivien muotoilijoiden areena
Protoshop esittelee innovatiivista nykymuotoilua ja etsii tuotteille valmistuskanavia.
Eco Designissa
mietitään elinkaarta
Kuudetta kertaa järjestetyn Eco
Design -kilpailussa eri materiaa-
leista toteutetuissa 65 esineessä
on mietitty tuotteen elinkaarta
valmistuksesta käyttöön ja kierrätykseen. Sitten ihmetellään, miksi muut tavarat
eivät mahdu minnekään ja
ammattijärjestäjiä huudetaan
apuun.
Nyt pikkukotien huonekaluja etsitään kirpputoreilta ja
vintage-kaupoista, sillä esimerkiksi 1950-luvun lopun ja vielä
60-luvunkin huonekalut olivat
siroja nykyisiin verrattuna.
Suosittelen, että suunnittelijat kiireen vilkkaa hakevat
mitoituksilleen esikuvia tuolta
kaudelta. Jeesus sanoi: ?Teille on opetettu: ?Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa
vihamiestäsi.. Ihmiset määrittelevät
uudelleen kaupunkitilan käyttöä, jopa radikaalilla tavalla?,
summaa yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisestä
yliopistosta.
Lehtovuori muistuttaa, että
kaupunkitila on ollut jäykkää ja
monumentaalista. Vajaa
kolmannes kertoi, että liikevaihto oli supistunut.
Vain neljännes vastanneista
ilmoitti palkkaavansa uutta työvoimaa.
?Vaikka yrityksillä on työllistämistarpeita, eivät yrittäjät uskalla ottaa työllistämisen riskiä?,
sanoo Heinänen.
Suomalaisten muotoilualan
yritysten liikevaihto on Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan 3,37 miljardia euroa.
Muotoilualan yritykset työllistävät maassamme 22?100 henkilöä.
MT
KOMMENTTI
Miten sisustat
pikkukodin möhkäleillä?
Habitaren uusia sisustustrendejä nuuhkiessa nousi väistämättä mieleen: mihin nämä
isot huonekalumöhkäleet on
tosielämän kodeissa tarkoitus
sijoittaa?
Yhä useampi asuu sinkkutaloudessa pienessä yksiössä tai
kaksiossa, eikä maalaiskodeistakaan rakenneta hulppeita
kartanoita. Ja sängytkin ovat isoja,
mutta kun nukkumismukavuudesta ei kannata tinkiä, niihin
en ota kantaa.
Siis kerrassaan, huonekaluvalmistajat ja -kauppiaat: Eikö
pitäisi hiukan katsoa, millaisiksi nykykodit on mitoitettu ja
muistaa, että pieneen pintaalaan tarvitaan edes näennäistä
väljyyttä, vaikka siellä kaikki
toimivan kodin elementit
olisivatkin?
Kamalat sohvanmöhkäleet
omivat helposti pienasunnon
koko oleskelutilan. Myyntiryhmäpäällikkö
Santeri Salminen pitää saavutusta ajan huomioon ottaen jopa
hieman yllättävänä.
Uutta messuilla ovat maksuttomat teemakierrokset. Myös Porno-Kallena
ja markiisi de Palsana tunnettua
taiteilijaa näyttelee ansiokkaasti Janne Reinikainen.
Vaikka syrjäänvetäytyvä olikin, Palsa opiskeli kuvataidetta
Helsingissä vuosina 1969?1978
ja matkusteli jonkin verran
maailmalla. Kylät on merkitty lähes kaikille kartoille aina
1900-luvulle asti.
Erilaisia pitäjänkarttoja on
JAANA KANKAANPÄÄ
piirretty 1600-luvulta alkaen.
Yksityiskohtaisesti yksittäisiä
kyliä kuvaavat tiluskartat, isojakokartat sekä rajankäyntien
seurauksena syntyneet kartat.
Näyttely esittelee karttaaineistoja ja sitä, miten ne kylien
historiaan liittyvät. TOIMINNANJOHTAJA SALLA HEINÄNEN, TEOLLISUUSTAITEEN LIITTO ORNAMO
12.09.14
Aurinko nousee
Helsingissä kello 6.40
ja laskee kello 19.51
Oulussa kello 6.30
ja laskee kello 19.57
Utsjoella kello 6.12
ja laskee kello 20.02
Päivän sana
12.9. Osa kuluttajista
ajattelee, että lähiruoka on liian
kallista, osa on valmiita maksamaan erikoispalvelusta.
Kaupungeissa lähiruualla on
usein kysyntää enemmän kuin
tarjontaa. Tämä ei käy, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä
pulppua makeaa ja karvasta vettä.
Jaak. Mutta minä sanon
teille: rakastakaa vihamiehiänne
ja rukoilkaa vainoojienne puolesta,
jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.. Mukavuutta voi
ammentaa pitkin harppauksin
edenneestä ergonomiatutkimuksesta.
Jos kotien koko otettaisiin
paremmin huomioon, voisi
huonekalukauppaankin löytää
tiensä entistä useampi kiinnostunut ja jopa ostava asiakas.
MAIKKI KULMALA
Lähiruoka houkuttelee, hinta mietityttää
Lähiruoka tarkoittaa tutun viljelijän perunoita, omassa maakunnassa kasvanutta pihvilihaa
tai vaikka käsityönä tehtyjä säilykkeitä naapuriläänistä.
Se voi olla suvun ruokaperinteen kunnioittamista tai
erikoistuotteita ja jännittäviä
makuja. Lopulta hän kuitenkin palasi lautamökkiinsä
Kittilään, jossa kuoli lopulta
keuhkokuumeeseen.
KATJA LAMMINEN
Kalervo Palsa ja kuriton käsi elokuvateattereissa 12.9. Jakeluautot ja tuotteiden
noutopisteet helpottavat sekä
kuluttajan että tuottajan elämää.
Tuottajien pitää oppia kysymään, kuka on maksava asiakas,
ja kuinka hänet tavoitetaan.
Asiakkaan kanssa kannattaa
keskustella palveluista ja niiden
kehittämisestä.
REA PELTOLA
Tilan on markkinoitava
suoramyyntiä, jotta
kuluttajat oppivat
tulemaan paikalle.
KIMMO HAIMI. Tiedot käyvät
ilmi Teollisuustaiteen Liitto
Ornamon tuoreesta suhdannekyselystä.
?Suunnittelualan rakenteellinen haaste on työn tuottavuudessa, liiketoiminnan kannattavuudessa ja kotimarkkinoiden
pienuudessa?, sanoo toiminnanjohtaja Salla Heinänen.
Suomalainen suunnittelu
suuntaa yhä enemmän palveluihin, joissa sen lisäarvo on
useimmiten aineetonta: asiakaslähtöisyyttä, brändejä ja palvelukonsepteja.
Käynnissä olevan Helsinki
Design Weekin toimitusjohtaja
Kari Korkman luonnehtii alan
yrityksiä pieniksi ja ketteriksi ja
pitää startup-hengen leviämistä
alalle positiivisena.
?On äärimmäisen tärkeää
tukea näiden pienten yritysten
kasvua, joka edellyttää panostamista kansainvälistymiseen.
Muotoiluintensiivisille tuotteille täytyy rakentaa jakelutiet ja
suunnittelupalvelujen myynnille
suhdeverkostot?, hän sanoo.
Viime vuoteen verrattuna
muotoilualan kehitys näyttää
jakautuneen kahtia. Moni taulu käsitteli kuolemaa
ja perversioita.
Kylähistorian näyttely
kiertää Suomea
Suomen maatalousmuseo Sarassa kesän ajan esillä ollut Kylien
kertomaa -näyttely vie kylähistorian lähteille nyt ympäri maan.
Kylien historia näkyy maisemassa, soljuu tarinoissa ja on
piirtynyt erilaisiin karttoihin.
Kylien historia kiinnostaa ihmisiä. Sinä muutit itkuvirteni
karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Ohjelmassa onkin
useita esihistoriaa ja historiaa
esitteleviä tapahtumia.
Teemaan liittyy lapsille ja
nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu,
joka jatkuu 15. Sen ovat osoittaneet muun
muassa maatalousmuseon
suositut kyläkeskiviikot, joiden
innoittamana museo kokosi
näyttelyn Kylien kertomaa.
Kartat ovat antoisia kylähistorian lähteitä. Välillä
taiteilijan käsi napsahtaa poikki
ja lähtee omille teilleen neitojen
hameenhelmoihin.
Runsaan tunnin mittainen
pätkä keskittyy taiteilijan unimaailmaan, himoihin, alkoholismiin ja tietenkin maalauksiin.
Monessa kohtauksessa Palsa
ratsastaa maailmalla lyömättömän Tex Willerin hahmossa.
Sen verran sekopäistä meno
on, että elämystä voi suositella
lähinnä vilkkaan mielikuvituksen omaaville surrealismin
ystäville.
Keuhkokuume vei voiton
Ohjaaja Pekka Lehdon teos
kertoo myös kipeästä yksinäisyydestä ja lähipiiristä, joka ei
ollut valmis Palsan ronskille
taiteelle. Juri Karinen, Kari
Leppälä, Rudi Mertz, Mikko
Paakkanen ja Esa Vesmanen
palkittiin kukin 1?000 euron palkinnolla. Liikevaihdon
kasvuodotuksista huolimatta
yritykset ovat varovaisia yrittäjyyden riskeille. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä
tuhansia.
Suomessa päivien teemana
on tänä vuonna Näkymätön
kulttuuriympäristö.
Teemalla halutaan tuoda
esille niitä kulttuuriympäristön
puolia, joita ei ensi vilkaisulla
huomaa, kuten menneisyyttä,
arjen ympäristöjä ja maiseman
tarinoita.
Tapahtumat järjestetään
paikallisin voimin, ja niihin on
useimmiten vapaa pääsy. ?Se muuttuu
inhimilliseksi ja eläväksi, kun ihmiset ottavat tilan haltuun?, hän
totesi keskiviikkona Habitaren
avajaislehdistötilaisuudessa.
Näyttelyn kansainvälisellä
Ahead!-muotoilualueella kuullaan viikonloppuna teemaan
liittyviä puheenvuoroja ja kannustetaan katsomaan, mitä tilan
haltuun ottaminen tarkoittaa esimerkiksi kodeissa. Maalla kuluttajia
voi olla vaikea tavoittaa. 5:43?45
Nimipäiviä
Tänään perjantaina: Valma, Vilja
Huomenna lauantaina: Orvo
Ylihuomenna sunnuntaina: Iida
Mietelause
Lapsen läheisyys on luonnollista,
aikuisen ihmisen läheisyys on aina
ihme.
Maila Pylkkönen
Näkymätön kulttuuriympäristö tutuksi
viikonvaihteessa
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään viikonvaihteessa 12.?14.9.
jolloin eri puolilla Suomea
järjestetään kymmeniä tapahtumia. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. 20
Perjantaina 12. alkaen.
MALLA HUKKANEN
Kalervo Palsa teki aikaansa edellä olevaa taidetta
lautamökissä Kittilässä. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista.
Mukana on tänä vuonna esimerkiksi retki Laanilan kultareitille
Inarissa, tarinankeruutapah-
tuma Raumalla ja tapahtumia
Korteniemen perinnetilalla
Tammelassa.
Viime vuoteen saakka tapahtuma järjestettiin Suomessa
nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät.
Uusi nimi laajentaa kulttuuriympäristöpäivät myös arkeologista kulttuuriympäristöä ja
kulttuurimaisemia käsitteleviin
tapahtumiin. Voittajat valitsi näyttelyn kuraattori, arkkitehti Marco
Casagrande.
EcoDesign-näyttelyn yhteis-
työkumppani Lexus Finlandin
Lexus Creating Amazing -palkinto jaettiin kahdelle suunnittelijalle, Simo Serpolalle ja Shogo
Tamuralle. Illalla on vieraana itku mutta
aamulla ilo. Myös ammattilaisilta saa apua muun muassa
valaistukseen, sisustuspulmiin ja
kodin tilojen järjestämiseen.
Näytteilleasettajia
viime vuotta enemmän
Tänä vuonna 25. Silti yleisilme
huonekalutarjonnassa edelleen
on isokokoisia nojatuoleja ja
sohvia
?. 0500 660106.
hydrauliosat, taittopyörät, vetopalkit, kaapimet,
kelkkakaapimet, virtsaritilät, vetonaru ym.
AKOMIT OY p. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Oulu
1 Vapperi/Harri Kotilainen
2 Säihkeen Säpinä/Antti Teivainen
3 Taruntuuli/Esa Holopainen
4 Kihisee/Eero Laitinen
5 Petroli/Jouni Kaan
6 Pertturi/Juha Länsimäki
7 R.R. lähtö: 3 EL Catwalk (4, 2)
9 x 1 x 6 x 4 x 4 x 1 x 1 = 864
riviä = 43,20 euroa
TERO SIPAKKO
Ypäjällä huudetaan tänään varsoja
Tänään perjantaina kaupataan
Ypäjällä kotimaassa kasvatettua
1-vuotiasta ravurivarsaa syksyn
perinteisessä hevoshuutokaupassa. 0400 221175.
Layland 344 vm.-71, Hydromaster kaivuri. alkaen.
Otus
YTM, HTM Laura Valkeasuo on nimitetty Opiskelun ja
koulutuksen tutkimussäätiön
(Otus) toiminnanjohtajaksi.
Hän johtaa säätiön tutkimustoimintaa vastaten erityisesti säätiön henkilöstöstä ja taloudesta.
Suomen Keskusta
FM Hanna-Maija Kause on nimitetty viestintävastaavaksi 22.9.
alkaen eduskuntavaaleihin asti.
Toimenkuvaan kuuluvat muun
muassa viestinnän suunnittelu
ja toteutus sekä mediasuhteet.
Hall. TARJOA.
P. k-autot ja
moottorit. + alv.
P. tarj.
?.
?.
2120
?. 1998.
P. Maksetaan haettaessa.
P.
16,1
17,0
16,5
18,1
17,5
16,0
16,2
17,1
15,2
15,6
15,7
15,8
15,9
15,4
16,0
16,7
13
16
17
19
16
18
17
17
18
18
41
21
37
22
20
28
310
334
013
960
152
755
850
630
073
631
801
197
455
454
445
435
2/15,0a
7/15,5a
2/13,5a
2/14,4a
6/18,3
2/16,1a
1/17,6a
9/14,0a
2/17,2
2/16,8a
2/15,0a
1/16,3
1/19,9
1/13,0L
4/15,2a
1/17,8
1/16,7a
1/16,0a
6/17,8
5/14,8a
2/15,1a
6/15,2a
-a k
8/15,8a
1/15,9a
4/16,7a
6/15,4a
3/16,2a
2/15,3a
1/13,3a
8/17,0
5/18,1
3/15,6a
10/16,9a
1/17,3
1/16,2a
1/14,9a
10/17,1
2/15,0a
1/15,6a
3/13,9a
1/16,8
1/13,4a
2/15,1a
4/13,9a
2/13,2a
5/15,5a
2/16,4a
4/16,1
2/13,0a
8/14,2a
1/12,9a
3/16,5a
1/16,0
9/14,3a
1/15,1a
9/15,2
5/15,6
1/14,4a
1/15,8
3/15,1a
11/14,7ax
1/16,6a
3/15,7a
4. huom. lähtö: 4 Mokomani (2, 7)
3. Kaikenkuntoiset käy. -96, 4x4
etukuormaajalla, takalana, 5200
h.
?. Käteism. Kivelä jatkaa
lisäksi työtään projektipäällikkönä.
Datanomi Maarit Oittinen on
nimitetty Office
Manageriksi.
Hänen vastuullaan ovat taloushallinto,
matkajärjestelyt ja hankinnat.
?. 040 5069976.
AGCO SUOMI OY, Pirkkala
P. 99 varsasta kahdeksan on
suomenhevosia, muut lämminverisiä.
Varsat saapuvat hevosopistolle kello 12?14, minkä jälkeen
niihin voi tutustua karsinoissaan.
Ypäjä-hallissa pidetään kahdelta tilaisuus, jossa selostajana
tunnettu Lauri Hyvönen haastattelee eläinlääkäri Jukka Houttua
sekä ravialan ammattilaisia Ilkka
Korpea, Rainer Björkrothia ja
Pekka Yli-Houhalaa. Aiemmin Kauhanen toimi Bitcompilla Test Managerina.
Ostetaan PUIMURI MF 430 tai
vastaava Sampo sekä toinen
varaosiksi. 0400 558535.
Ost. Suuremmalla
ykköspalkinnolla ajettava lämminveristen kisa tuo viimeisen
merkinnän riviin, josta muodostuu melkoisen varmasti useimmille pelaajille liian vaikea.
Lämminveristen karsintalähdöistä kaksi ajettiin Oulussa
ja kolmas päivää myöhemmin
Vermossa, jossa Ruotsissakin
menestynyt Winter?s Iceman
oli selvästi kilpakumppaneitaan parempi. Hellström työskentelee
nykyisin Evirassa neuvottelevana virkamiehenä.
Nordea
KTM Petteri Änkilä, 43, on
nimitetty suuryrityksiksi vastaavaksi johtajaksi Suomessa
1.11.
?. Hänen vastuullaan
on uusasiakashankinta sekä
uudet liiketoiminta-alueet.
Aiemmin Heikkilä on toiminut
Bitcompilla tuotepäällikkönä.
FM (informaatioteknologia)
Lassi Hietala
on nimitetty
kehityspäälliköksi. Dixie Beat voitti
1-vuotiaiden lämminveristen luokan viime vuonna.
tiaat lämminveri- sekä 1- ja
2-vuotiaat suomenhevosvarsat.
Valtakunnalliseen näyttelyyn on
valittu parhaat alueellisista varsanäyttelyistä.
Lämminveriravurivarsoja on
12, 1-vuotiaita suomenhevosia 26
ja 2-vuotiaita suomenhevosia 29.
Lauantaina arvostellaan 1- ja
sunnuntaina 2-vuotiaat. P. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. syyskuuta 2014
PÄIVÄSTÄ TOISEEN
RAVIT
Osumat kortilla
Oulun kierroksella
Neljä vuotta sitten syntyneen
suomenhevosikäluokan ja
vuotta nuorempien lämminveristen Oulu Express -kilpailut
erottavat Oulun Äimärautiolla
ratkaistavan T75-kierroksen
normilauantaista. P.
2120
?. 050 5293196.
Pakettiauto, pickup lava-auto
max.
27,6a
25,5a
25,8a
25,4a
25,8a
29,1a
26,4a
29,6a
26,4a
29,0a
26,5a
30,2a
20
20
17
24
5
3
6
5
4
2
2
800
350
050
810
835
330
590
500
260
930
850
670
1/27,8
1/28,7a
1/30,7a
3/30,8a
4/31,3a
8/38,4x
2/30,7a
6/32,6
2/28,8a
1/33,6
1/30,4
4/30,2
1/25,9
1/25,5a
3/25,8a
2/25,5a
4/25,8a
3/30,5
6/26,4a
3/35,1x
5/26,4ax
2/30,3
8/28,7ax
5/31,7
3/27,6a
1/28,1
2/26,8ax
1/26,7a
3/29,3
1/30,2
2/28,4
2/34,2
6/28,2ax
1/30,0a
4/28,6
1/33,9
2/28,5a
1/27,8a
1/28,4a
3/28,8a
3/29,0a
4/29,1a
5/29,3ax
6/29,6a
2/28,7a
4/29,0a
5/29,6a
6/30,2a
6.
?. lähtö: 14 Vixen, 1 TuplaTimo, 12 Tuikun Poju, 10 TähtiTino (3, 4)
5. 0400 661593.
Ostamme käteisellä: M-B, Man,
Volvo, Scania, ym. sis.alv. -94, 3-m leikkuupöytä,
Claas-ohj., ml. 040 5139734.
FIAT 80-90 NOPEA MALLI,
vain hyvä. 6 t. P. 0400 533662.
Riviviljelypyörät, Valmet 05 sarjaan. alv:n.
Puh.nro.
?.
?.
?. Samu/Veli-Erkki Paavola
8 Vika Haaste/Niko Jokela
9 Vitter/Jalmari Svart
10 Aaprahami/Santtu Raitala
11 Valtran Pimu/Janne Ranta-Krenkku
12 Ivori/Mauri Jaara
2100
?.
?. 040 8765516.
vm. 5000 . P. 34000 . 050 5964232, tarjoa!
Claas Mercator varaosiksi, 6-karainen 3/4.
?.
14,2a
14,3a
13,2a
11,6a
15,8a
12,9a
16,4a
15,1a
9
9
50
88
9
10
8
16
740
900
900
033
220
760
919
810
1/15,0a
1/16,4a
1/13,2a
2/13,9a
1/17,4a
2/13,9a
2/16,7a
2/16,8
6/14,4a
-a hpl
1/16,2a
2/13,4a
1/17,0
8/14,4ax
3/16,9a
1/16,6a
2/14,9a
1/15,4a
1/15,3a
1/11,6a
2/15,8a
7/12,9a
-a hpl
2/15,6a
2/15,3a
1/14,3a
1/15,9a
1/14,6a
2/16,0a
3/15,6a
4/16,4a
4/16,2a
7/17,0a
12/17,8x
5/14,6a
2/18,5
10/19,5x
2/20,3
1/17,2
1/18,0a
7/17,9ax
3/16,2ax
3/16,1a
4/15,7a
16,2a
16,1a
14,6a
3 125
5 932
2 225
Viljelyn lopettamisen vuoksi
suoraan puinnista
NEW HOLLAND 804
Tavanomaisesti viljeltyä
HÄRKÄPAPUA /
HERNETTÄ
P. 050 5336326.
Volvo Buster 320 vm.-62, etukuormaaja, pikkuvika, 2200 ?.
P. 050 5165381.
Tilatankki WEDHOLMS 1200 l,
vm.
?.
?.
?.
11,8a
11,9a
13,1a
12,5a
11,8a
11,5a
11,3a
9,9a
11,8a
12,6a
11,5a
10,4a
201
57
65
209
85
157
141
600
126
165
227
170
345
594
324
159
465
745
689
152
523
163
716
135
2/12,9a
2/13,6a
3/14,9a
4/15,1
13/19,1
10/13,3ax
3/15,0a
9/11,2a
2/11,8a
1/15,3a
1/m14,8a
3/10,9a
2/12,5ax
1/11,9a
2/14,7a
5/14,9
4/15,6a
1/12,8a
1/14,8a
2/11,5a
4/15,2a
5/13,4a
1/m13,6a
1/14,3a
6/15,1a
1/13,0a
1/13,7a
3/15,2
1/14,4a
1/14,7a
-a hll
8/11,7a
1/15,0a
4/15,0a
9/12,2ax
1/11,3a
3/14,6a
2/14,4a
2/13,8
1/13,5a
S 9.9.
2/13,0a
2/15,1a
2/13,5a
1/11,8a
10/17,4a
7/12,7a
1/12,0a
7. P. Se on parhaimmillaan
selkäjuoksulla, ja sillä taktiikalla tarvitaan myös tuuria,
mutta pieni peliosuus kattaa
riskin.
Lämminveristen lähtölista on
hienoa katseltavaa. P. Aiemmin Hietala on toiminut Bitcompilla tuotepäällikkönä.
LitM, insinööri
AMK Janne
Kivelä on nimitetty Test Manageriksi.
?.
?. Hakala toimii tällä hetkellä
Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajana.
Valio Oy
Tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri
ELL
Kristiina Sarjokari on nimitetty terveydenhuoltoeläinlääkäriksi Valion
Alkutuotantoon.
Hänen tehtäviinsä kuuluu muun
muassa Valion maidontuottajilleen tarjoamien eläinten terveydenhuoltoon liittyvien asiantuntijapalveluiden kehittäminen.
Valtori
FM Kari Pessi on nimitetty Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) vakinaiseksi toimitusjohtajaksi.
Y-Agro Oy
Tomi Aaltonen, Antti Uotila,
Teemu Holappa ja Oskari Vuorisalmi on nimitetty tuotepäälliköiksi. 050 5588401.. Mokomani otti innokkuuttaan pahan laukan ja
tavoitti pääjoukon vasta toisessa
kaarteessa.
Jukka-Pekka Kauhanen ajoi
loppumatkan ylimääräisiä metrejä vältellen, eikä loppuhetkillä
löytynyt vapaata väylää.
25,8
27,1
25,2
27,0
25,7
26,6
26,4
25,3
24,7
23,4
24,5
25,0
23,8
25,6
24,2
36
33
23
28
34
34
26
41
46
65
61
55
42
72
65
900
115
430
065
100
400
540
065
890
549
920
300
230
570
240
8/30,3x
3/29,0a
3/25,2
4/28,1a
5/26,7
6/23,0ax
4/27,0
1/24,7a
14/25,8x
1/23,8
hpl
6/25,1x
8/23,2a
1/25,6
4/24,1a
2/25,2a
2/27,1a
-a hpl
3/27,2
9/29,6
3/23,8a
6/24,3a
1/26,4
8/27,9
7/27,8
hll
1/24,6a
8/26,7a
9/27,0ax
12/29,5
5/27,9
8/28,7x
1/27,0
2/27,3x
4/27,4x
5/26,6
1/26,4
10/26,3
8/25,1a
-a hpl
hll
2/26,1
4/27,1
1/27,4
5/25,8
4/25,8
4/27,4
3/25,4
1/27,8x
3/27,5
2/26,1a
3/29,4
Jo 8.9.
7/26,2a
Jo 8.9.
10/30,6x
2/24,9a
4/25,0a
5/25,2a
11/27,1
5. Elit/Esa Holopainen
10 Leemark?s Ambrose/Tapio Kalaja
11 Ettan/Ari Kela
12 Wice Star/Jani Ruotsalainen
13 Petitchanson Bigi (IT)/Marko Hakkarainen
14 Justine?s Joy/Veli-Erkki Paavola
15 Keen Kemp (SE)/Mauri Jaara
16 Shes so Lovely U.S* (US)/Ari Moilanen
2100
?. Hitsauskone Esab LHF 630.
Polttoainesäiliö 4000 litraa sähköpumpulla. sis. 044 3351254.
CLAAS 48 S Dominator
Bitcomp Oy
0400 120 001
0400 203 499
0400 120 001
Myös suoraan yhteisöostona Virosta, laivoittainkin.
24 h WWW.ERKKISAARI.FI
Kuorma-auton alustoja traktorin
perävaunuksi, eri varusteilla.
Akselistoja, runkoja, ym.
?. -03 etunostolaite
+palapinta renkaat. 040 8765516.
LANNANPOISTOLAITTEET / VARAOSAT
POMO / MERIVIRTA
New Holland 6640 vm.
?. yo Jirka Hakala on
nimitetty puoluetoimistoon poliittiseksi sihteeriksi 30.4.2015
saakka.
2120
?. 5000 ?.
Kiuruvesi, p. info@y-agro.net
PAKKAUKSIA VAILLA?
Rasioita ja laatikoita
kaikille marjoille ja sienille.
Meiltähän niitä saa, kysy lisää!
HL-VIHANNES OY, 09 27468840.
Big Duchman liemiruokkija.
Nipere mylly. P.
?.
?. venttiilipöytä, vanha
JD tr.kaivuri/osia.
?. P. 1504 h.
P.
?.
?.
?.
?. Hän vastaa Bitcompin
tuotteista ja
niiden tuotekehityksen koordinoinnista sekä
tuotteiden roadmapeista. 0400 338996.
TRAKTORI, ALLE 100 hv, vm. Tappio tuli sitten
arvonnassa, jolla määriteltiin
lähtöratojen valintajärjestys.
Tammojen kärkinimi, tämän
vuoden kaikki seitsemän kilpailuaan voittanut EL Catwalk
pääsee 2?100 metrin matkalle
Winter?s Icemanin sisäpuolelta.
Heikki Korhosen suojattia ohjastava Mika Forss pitää kiihdytyksessä huolen siitä, ettei paras
vastustaja pääse etupuolelle. leikkuup.
?. 040 5498891.
Traktoreita työkoneineen purkuun
ja kunnostukseen. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Oulu
1 Ask Me Out/Tommi Kylliäinen
2 Marion West Fox (SK)/Tuomas Pakkanen
3 Felicia Factor/Jonny Länsimäki
4 Magical Annie/Mika Forss
5 Luna Lady/Santtu Raitala
6 Bone?s Quick Girl/Iikka Nurmonen
7 Emmahall Laukko/Tapio Perttunen
8 BWT Gamble/Hannu Hietanen
9 S.S. metalliromut. Euro-Teli Oy, Hki
p. Breedloven
saama ysirata on sille loistopaikka, sillä Lauri Evijoen
suojatti elää kirivoimallaan eikä
sillä voi ajaa muiden edeltä.
?. 16.000 ?.
?. 0400 759346.
Belarus 4-vetotraktori, myös epäkuntoinen.
?. 7500 h.
P. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Oulu
1 Order by Koffe* (SE)/Esa Holopainen
2 Callela Longshot/Janne Soronen
3 Special Promise/Kari Alapekkala
4 Tamilphoto (SE)/Antti Teivainen
5 Victory Lane/Santtu Raitala
6 Dresscode (SE)/Jarmo Saarela
7 Lillen Sisu* (SE)/Petteri Joki
8 Oracle (SE)/Mika Forss
9 Breedlove (SE)/Mauri Jaara
10 Mombasa Bee (DK)/Ahti Antti-Roiko
11 Pitch Command (SE)/Hannu Torvinen
12 Bret Boko (SE)/Ari Moilanen
2100
?.
?. 040 8702504
PUIMURI John Deere, Massey
Ferguson, Volvo, Claas, Fahr,
Sampo 500 tai 580. Päivät
päättyvät viiden finalistin esiintymiseen yhdessä.
Näyttelyn järjestävät Hämeen- ja Varsinais-Suomen hevosjalostusliitot.
MT
Huutokauppaluettelo:
hevoshuutokaupat.fi -> hevoset
1.
?. Ykköskierrätys Oy
P. 0400 160937.
Heti kät. 040 7515331.
Suokone OJAKAIRA 1.3 m.
P. Ilmainen arviointi. Hän
vastaa tuotekehityksen ja asiakasprojektien
testauksen
koordinoinnista sekä testauksen kehitystyöstä. EL
Catwalkin rinnalta tämän lyöminen on liikaa vaadittu.
Suomenhevosten kisassakin
juoksupaikoilla voi olla ratkaiseva merkitys, kun tasoerot
parhaiden välillä eivät ole isoja.
Kolmen sisimmän radan osallistujat lataavat ensimetrit täysillä,
joten myös laukat saattavat astua kuvaan.
Pelaajien täytyy tehdä tällä
kertaa rohkeita ratkaisuja, sillä
tasaisissa lähdöissä voittajaeh-
dokkaita riittää eikä suosikkikaan löydy jokaisessa kohteessa
tuosta vain. 1500 h, siisti,
puintikunnossa.
H: 18.900 . Keskustelussa katsellaan esimerkkihevosista, mitä kolmikko edellyttää
varsan rakenteelta ja luonteelta
ostopäätöstä tehdessään.
Varsinainen huutokauppa alkaa Ypäjä-hallissa kello 18.
Sekä iltapäivän keskustelua
että huutokauppaa voi seurata
myös Toto-tv:stä suorana lähetyksenä. 13800 ?.
P. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Oulu
1 Minto?s Starman/Mauri Jaara
2 Christopher Star/Jukka Torvinen
3 Tir Du Caux* (FR)/Antti Ojanperä
4 Bite The Bullet/Ari Moilanen
5 Finn Joska/Jaakko Jylhä
6 Dark Viper/Raimo Niskanen
7 Count Response/Tapio Kalaja
8 Archie Dream/Heikki Mikkonen
9 Casper Downhill/Antti Teivainen
10 Amazone d?Inverne* (SE)/Niko Jokela
11 Barcelona F (SE)/Jarmo Saarela
12 Steel Robo/Veikko Tolkkinen
13 Pendolino Man/Petteri Joki
14 Quo Vadis Lavec (SE)/Iikka Nurmonen
15 Les Amigos/Jani Ruotsalainen
16 Star Of Everwood/Mika Forss
2100
?. P. He toimivat myös myyjinä
tuotepäällikön tehtävien ohella.
Jussi Verho on nimitetty
huoltopäälliköksi.
Kestotilaajana käytät sääpalvelua
veloituksetta.
maaseuduntulevaisuus.fi
SUOMALAISEN VILJELIJÄN
TARPEISIIN VALMISTETTU
ZÜRN- RYPSITERIÄ Sampo,
Claas, Claas-taittopöytä!
P. -04,
ilmastointi, 6200 h, hyvät renkaat.
Hp.
?. Sampo 2000-sarjan puimuri.
P. 700 . Ranjia Oy, Pori.
Ost. 050 3396194.
Valmet 500 -70, etuk., lumik., takap.
?.
?. 2000 kg,
jänneväli 18-20 m.
?. alan tavaraa. Katsominen on ilmaista, mutta se vaatii kirjautumisen
pelitilille.
Parhaat varsat näyttelyssä
Viikonloppuna Ypäjällä Haimihallissa valitaan parhaat 1-vuo-
NIMITYKSET
Kierros 37 Toto75
PIRJE PAANANEN
Ypäjällä palkitaan myös parhaat varsat. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Oulu
1 Tupla-Timo/Hannu Hietanen
2 Keiman Pislari/Harri Silakka
3 Vinkan Hovi/Tommi Kylliäinen
4 Saketti/Mauri Jaara
5 Krossi/Hannu Torvinen
6 Virin Camilla/Tuomas Pakkanen
7 I.P. lähtö: 9 Breedlove (8, 12)
7.
?. 0500 252528.
Valtra T120-4 HiTech, vm. -84 alkuperäinen, 1-om, aj. Ritiläpalkkeja.
Muovilankkukarsinoita.
?. P.
?. Myös
korjattavaksi.
?. 050 5293755, Kuopio.
Siltanosturi nostokyky n. 0500 592548 Rauma.
Överum automaattiaura 5- tai
6-siipinen valukärjillä.
P. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Oulu
1 Elias Intomieli/Tuomas Pakkanen
2 Tähen Topelius/Pauli Raivio
3 Suivikas/Terho Rautiainen
4 Mokomani/Jukka-Pekka Kauhanen
5 Yllin Kyllin/Teemu Okkolin
6 Tapsan Tahti/Tapio Perttunen
7 Virijori/Jorma Naumanen
8 Pauskeri/Iikka Nurmonen
9 Siirin Älli/Ahti Antti-Roiko
10 Vislakka/Tommi Kylliäinen
11 Martsa/Heikki Karjula
12 Marat/Jarmo Saarela
2100
?.
?.
?.
?.
?. P. 6200 h,
kattokuormaajalla, teli-metsäkärryllä.
?.
?. Porsitushäkkejä.
Kippihäkkejä. 0400 602971, Huittinen.
?
Ostamme jatkuvasti metallia:
autot, traktorit, maatalouskoneet
ym. Mo-
lemmat päivät alkavat varsojen
mittauksella klo 8.00. alkaen. 045 1308999.
NEW HOLLAND TC5050 vm.
?. 0500 180 671
akomit.oy@gmail.com
MF 690, vm.1983, 5900h, 83 hv.
Siisti, hyväkuntoinen ja näppärä.
Hinta 9500 . Kät.
?.
?. H. Tehtävä on osa-aikainen.
?. -72
FORD 4000 traktori, hp. Turvallinen kauppa, parempi hinta. P. Aj. ilt.
?. P.
?. +alv 24 %.
Soita ja Kysy!
12. 0440 474613.
JÄREITÄ MÄNTYPYLVÄITÄ
kilpailukykyiseen hintaan pääasiassa Kaakkois-Suomi, Päijät-Häme ja Uusimaa. H. -99, huolto tehty helmik.
Toukokuussa pois käytöstä.
H.
?. Hänet on nimitetty
myös Nordea Pankki Suomi
Oyj:n varatoimitusjohtajaksi
sekä suuryrityksistä ja pääomamarkkinoista vastaavan liiketoiminta-alueen pohjoismaisen
johtoryhmän jäseneksi.
Olli-Petteri Lehtinen, 53, on
nimitetty pohjoismaisen suurasiakasliiketoiminnan johtajaksi
1.11. Myös ei kats.
Kaikenk.
?.
?. 050 5455196.
Valmet 6400 vm.-96 Quicke
etukuormaaja.
?. 0400 132723.
MF 8220 vm. 0400-646200, 0500-659678.
MMM Jani
Heikkilä on nimitetty myyntijohtajaksi. Sankari/Ahti Antti-Roiko
8 Mikko Mania/Jarkko Kervinen
9 Tosi-Jänkä/Juha-Matti Paavola
10 Tähti-Tino/Paavo Lappi
11 Bokalle/Teemu Okkolin
12 Tuikun Poju/Jukka-Pekka Kauhanen
13 Mian Mari/Jarmo Saarela
14 Vixen/Iikka Nurmonen
15 Turon Pilkku/Niko Jokela
2100
?. 0500 657253.
Fiat 680-4 vm.-82, aj. + alv.
P. Aiemmin Oittinen on toiminut Bitcompilla talouspäällikkönä.
Tradenomi,
AMK Milla Jokinen on nimitetty tiiminvetäjäksi.
?.
?. 041 4935914.
PUUNKUORINTAKONE
polttopuiden/latopuiden/aitatolppien kuorintaan. Jotta merkkejä voi
tarvittavissa paikoissa levittää
reilummin, pitää vastapainoksi
valita riittävästi varmoja.
Vihjesysteemissä luotetaan
EL Catwalkin lisäksi kultadivarissa kirikykyään esittelevään
Breedloveen sekä suomenhevosten avoimessa lähdössä
todellisena riskihakuna kuningatar Mokomaniin.
Jukka-Pekka Kauhanen hioi vauhdikkaasta Mokomanista
timantin juuri oikeaan aikaan.
Yhdentoista vuoden ikään varttunut tamma nosti tasoaan kauden päätapahtumassa ja selvitti
vaativan kolmen kilometrin
koitoksenkin kunnialla.
Porin jälkeen tuli ansaittu
huilijakso, joka päättyi kuun
alussa Oulun arki-illan tasoitusajossa. Varaa
omasi heti! Retronik 050 5210082.
Hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset
Kasi-ruiskut löydät Y-Agrolta.
Kysy lisää!
Kasi-ruiskut mukana myös Konemessuilla.
www.y-agro.net .
??
?.
?. P.
?. P.
?. 0500 152109, Valkeala.
KALKKIA
PUHDASTAKIN PUHTAAMPAA
Muru kalkki:
SALO
PORVOO
Älykäs kalkki: SÄKYLÄ
?
TRAKTORI, EPÄKUNTOINENKIN
KIINNOSTAA. vm.-89, aj.
?.
?. lähtö: 4 Bite The Bullet, 2
Christopher Star, 7 Count Response, 9 Casper Downhill, 1
Minto?s Starman, 11 Barcelona
F (6, 8)
4. Hän
jatkaa samalla työtään projektipäällikkönä.
Korkeasaari
ELT Sanna Hellström on
valittu eläintarhan johtajaksi
Helsingin kaupunginvaltuustossa. Oy Finprofile LTD
Ville Vähäkoski p. P-Karjala. 040 5735132, A. 050 3522281.
Valmet 505-4, vm. Myös
vaihto johonkin.
22,1a
21,1a
21,7a
22,0a
21,5a
21,5a
21,0a
22,7a
21,2a
22,0a
22,9a
21,2a
106
97
106
128
120
128
208
92
136
98
89
106
070
800
469
540
010
200
570
750
450
020
220
183
5/23,6a
1/21,5a
1/25,3
2/24,2a
7/26,2a
3/24,5a
2/22,0a
5/28,6
3/23,5a
10/27,4a
4/25,6a
hlo5/29,4x
11/24,3a
1/24,1a
4/21,7a
1/22,0a
8/25,4
10/22,2a
6/24,9a
1/26,4
3/21,2a
8/22,0a
hpl
5/26,2
9/22,7a
12/23,1a
2/23,5a
6/25,7a
3/23,7a
8/24,0ax
5/23,0a
1/26,2
2/23,7
3/23,7a
hpl
3/25,5
9/25,7a
3/24,3a
8/22,3a
4/26,8x
6/21,5ax
11/23,1ax
4/21,2a
1/26,4
6/21,9a
4/24,3a
6/26,9
3/26,5
3.
?. 0500 660106.
Nuffield DM4 tai 460 kylmäkosken kertojalla.
?. P.050 5738898.
URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA
kuormaajalla tai ilman. 040 5249626 tai
Lasse Kokko p. 050 5619290.
LAMMASKALUSTEET pässihuutokaupassa 13.9 Ilmajoella. 21
Perjantaina 12. Uudenveroinen! P. 0010.
?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Oulu
1 Victory Pilot/Tommi Kylliäinen
2 Aragorn Hoss/Hannu Torvinen
3 El Catwalk/Mika Forss
4 Winter?s Iceman/Ari Moilanen
5 Midnight Hour/Santtu Raitala
6 Freezing Duo/Hannu-Pekka Korpi
7 Vanilla Shark/Antti Teivainen
8 Forsberg/Jukka Hakkarainen
9 Poissa
10 Chic Flick/Mikko Niemistö
11 Hot Samba/Mikael Östman
12 Carlos La Renta/Kari Venäläinen
2100
?. 0400 790342.
Valtra Valmet 6800 vm. Marttila
Sairaalaelektroniikan insinööri, AMK Pia
Kauhanen on
nimitetty projektijohtajaksi.
Hänen vastuullaan on Bitcompin projektit
sekä resurssit.
?. P. 050 5879208.
TRIONALIN KASVATUSHÄKIT,
käyttökuntoiset,
12.000 ja 8.000 kanalle.
Marko Haavisto, p. Nopeat avaajat hakevat mieleisiä
juoksuasemia pitkään, eikä kovimmille haastajille ole luvassa
helppoja reissuja.
Vihjesysteemi:
1. 3500 Tmi: Ismo Aittamäki
P. Kärjen
tuntumaan luovinut Mokomani
näytti maaliin tullessaan vielä
hyvävoimaiselta.
Mokomani on auton takaa
niin nopea, että päässee ensin
johtoon. lähtö: 2 Säihkeen Säpinä, 1
Vapper, 3 Taruntuuli, 4 Kihisee
(9, 5)
6. lähtö: 7 Emmahall Laukko, 1
Ask Me Out, 4 Magical Annie, 15
Keen Kemp, 5 Luna Lady, 3 Felicia Factor, 6 Bone?s Quick Girl,
16 Shes So Lovely U.S., 8 BWT
Gamble (13, 14)
2.
?.
?. Yhdessä tai erikseen.
H. Ym.
?. -12,
123 h, 13 jalk. 0500 660106.
Keräilijälle/entisöijälle vm.
?.
?. viljaa, ohraa, kauraa ja vehnää. Noud.
044 5876100. Lisäksi
hän ottaa vastuulleen sisäisen ja ulkoisen
viestinnän.
?.
16,0
15,6
16,2
16,9
16,1
16,2
15,2
16,8
16,3
17,1
16,2
14,7
14,1
14,5
15,8
18,3
9
12
11
10
13
8
12
11
13
7
9
14
33
25
43
40
715
420
090
330
250
800
880
560
913
396
550
050
870
430
365
171
3/12,7a
4/16,1a
1/18,1
1/15,7a
k
2/18,9a
2/15,2a
8/17,0
4/16,3
3/16,7a
8/16,8
3/16,9a
1/13,5a
10/15,3a
hpl
4/12,7a
2/13,3a
2/16,8a
4/16,8a
1/16,5a
5/14,0a
1/13,4a
2/14,0a
10/17,3a
3/14,9a
7/18,1a
4/17,7L
5/16,0a
3/14,1
3/15,5
5/14,0Lx
10/15,7a
11/16,0
8/18,9
11/21,7x
3/17,7
1/16,1
2/16,2
3/15,2
1/15,3a
2/16,3a
9/18,0a
3/17,2a
6/14,7x
-a hpl
4/16,2a
1/14,5a
3/14,5a
8/15,5a
4/m19,9a
3/16,9a
hlo6/15,7
4/19,7a
hpl
3/15,7a
5/18,1
5/17,2
1/14,4a
1/17,3
2/15,5a
6/13,9a
9/15,4a
5/13,9a
6/13,9a
2
autom.,
hp. 0400 763201 Ilmajoki
RUNKO-OHJAUS
FARMA-merkki tunnetaan vaunuina, jotka ovat erittäin mukautuvia
metsässä runko-ohjauksen ansiosta. -98, peruskunnostettu,
EDULLISESTI. 3.590,-
MATENG
KK
K
-s3shydraulimoottoria
-sJopas500smsletkulla
-sHydraulinenspuomisto
-s5smäntäinensvesipumppu
KKK
K
mateng BCR200
www.kjellman.fi
Soitas0424720s600
tervetuloa messuille
KoneAgria 8.-11.10.2014
Jyväskylä, os.nro B-220!
myynti: Iisalmi 040 681 5508 . Ylivieska
040 484 8192 . -90
3-siip. 0400-763201 Tero Talvitie,
Ilmajoki. 044 3090986.
tasainen levitys
työsyvyys jopa 15 cm
. 0400 861903.
E-mail: merivirta@merivirtaoy.fi
Puh. 0500 366117.
10 kpl sarka-auroja Överum
V-malli, Kverneland variomat ym.
Hinnat alk. Turku 020 7459 700 . Jyväskylä 0400 164 716
Katso jälleenmyyjät nettisivuiltamme.
www.turunkonekeskus.fi
Kestävät ja laadukkaat
kyntöaurojen
MUOVISIIVET
Hinta alk. sis.alv.
P. 500 ha,
37500 . Lahti 0400 350 170 ?
Laitila/Huittinen 050 381 5452 . P. Kouvola
0400 997 188 . 050 360 9632.
FARMA G2 on puutavaravaunusarja, jonka mallisuojattu runko koostuu kahdeksankulmaiseksi särmätystä keskiprofiilista. 750. Kaikki
tehtaalta lähtevät tuotteet on läpikotaisin hiekkapuhallettu.
Kaikki maalataan 2-komponenttimaalilla, joka antaa tuotteelle kestävän kiillon ja maalipinnan.
AKANASEULA viljan ja piensiementen puhd. 22
Perjantaina 12. 0400 123055.
SYYSKYLVÖILLE Väderstad
Rapid 300C -kylvökone, vm. 0500 164290.
ÖVERUM sarka-aura vm. alv:n 24%.
Y-AGRO AURA/AALTONEN
P. Ford 550 4x4 kaivuri
-83. . sis. 040 8230530.
Kimmo Raininko 040 9009514.
Vähän käyt. pultit, sis. 0500 592548.
Y-Agro Oy Aura
Muutamaan Fahr 600 ja 660 puimuriin KOHLINLAAKERIT poistohintaan 30?/kpl. Remetin harjakone
(700 mm), lajittelit. vm.
-04, vähän kynnetty, huippukunt.
H. alv.
Pohjanmaanylijaamatuote.fi
p. 0500 382 821
SAATAVANA VIELÄ TÄLLE SYKSYLLE
Työleveys Ulottuvuus
ZMTE2000 204 cm 320 cm
ZTE2300
225 cm 327 cm
ZHE2500
UUTUUS!
250 cm 367 cm
Ferri ZmtE2000
OVH alk. Lietepumppu, traktorikäyt., h. P. Seinäjoki 0400 232 190, 050 364 9506 . alv.
innovator jankkuri
Markkinoiden edullisin,
Suomessa valmistettu
3.500 ?, alv 0%
- rautaiset kulutusosat
- purkuosat
- sarka- ja paluuauroja
- maatalouskoneita
P. 2800 . Se edustaa askelen
edellä olevaa innovatiivista suunnittelua ja teknistä kehitystä. Kankaanpää 050 340 0704 ?
Kiuruvesi 050 353 0864 . 0500 656125.
Paluuauroja Kverneland 4x14
muovisiivillä, hp. Tolpat
on kiinnitetty ruuveilla vaunuihin.
FARMA Generation 2 perustuu käyttäjien kokemuksiin. P.050 3417912.
Dondi RHP jankkuri
06 4847150
0500 263400
www.tapiopirttinen.fi
TAITTUVA
ETUSERMI
Ei ole salaisuus, että G2-vaunujen
kehitykseen on haettu inspiraatiota nykyisistä kuormatraktoreista.
Mallit T14 ja T16 on varustettu hydraulisesti taittuvilla etusermeillä
helpottamaan vaunun taakse pääsyä ja parantamaan näkyvyyttä.
Kultivaattori: PÖTTINGER 3000
SYNCRO.
Kääntöaurat: Kverneland 4x16,
Överum 4x12-16, Agrolux 3x1216, Agrolux 4x12-16.
Sarka-aurat: Kverneland A8
4x16, Kverneland AD 4x16-20.
Puolihinattavat: Överum V 6x1216, Överum V 8x12-16.
P. Tre-Pirkkala
0400 157 623 . Myös lähetetään.
www.pohjanmaanylijaamatuote.fi
myynti: Iisalmi 040 681 5508 . 0400 602760
ANTTI-TEOLLISUUS OY
Koskentie 89
25340 KANUNKI
puh. loimien pesuun.
www.officer.fi P. 5000 . syyskuuta 2014
Huippulaatua järkevään hintaan!
TigerXL
?
?
?
?
?
Sääd. -03. 0400 685090.
AS FORS MW
FARMA Generation 2
G2-kuormaimet kuuluvat markkinoiden huolellisimmin suunniteltuihin ja edullisimpiin kuormaimiin. 050 5575333.
Fors MW on viime vuosina investoinut Pohjois-Euroopan
nykyaikaisimpaan puhallus- ja maalauslaitokseen. Kouvola 0400 997
188 . Alavus 0500 929 200 . lautaskulma,
keskusvoitelujärjestelmä,
610 mm lautaset vakiona,
monipuolisilla säädöillä.
Alk.
?
?
?
?
?
Tigerin ?pikkuveli?. Tarkkuussilppuri Ylö-Junkkari. 7.900
?. 06-3844600
Ingvald: 044-0366675
Daniel: 050-5276588
Fax. lantakärry.
Oulun seutu p. 050 3680770
K-Maatalous Huittinen.
Tume 3800
hinattava lapiorullaäes, kumipakkerilla ja jälkiharavalla, vm. Nostovoima ja liikegeometria ovat omaa
luokkaansa. + alv
P. P. Vankkarakenteinen vaunu väistää
viistoista pinnoista johtuen paremmin esim. Tärkeät osat,
joihin kohdistuu voimakas kulutus, on valmistettu suurlujuusteräksestä käyttäjän turvallisuuden varmistamiseksi.
Maansiirtokärry 2-aks. 4.300 ?. -10, aj. 050 3417912.
Korte Pellet 300 pelletöinti linjasto, vm. Tornio
010 7557 250 . Kokkola 0500 561 265 . kääntöaura. 045 1705960.
KULTIVAATTORI Lemken Smaragd 400 KÜA. 17.10.2014
Kampanja voimassa
vuoden loppuun.
Toimitus sopimuksen
mukaan.
Myynti:
www.merivirta.fi
Tilaukset ja tarjouspyynnöt:
Lantakärry ESKO-8500. Maatalouskäyttöön
mm. 0400 299565.
8?KULMAINEN KESKIPROFIILI
Kaikki Generation 2 -sarjan tuotteet ovat käyneet läpi kattavan laskennan ja rasitustestit, joissa tuotteita ei ole säästelty.
Teräslaadun ja paksuuden suhdetta on harkittu. Pirkanmaa p. työsyvyyden säätö, paljon
pakkerivaihtoehtoja.
Bison
Ennakkomyyntikampanja!
Nostolaitemallit alk.
?
?
?
?
Hinattavat alk.
6.300 ?+alv 17.300 ?+alv
?
18.900 ?+alv
Nyt ANTTI vaunukuivurit
sekä pyöreät varasto- ja
tuuletussiilot kampanjassa
SYYSEHDOLLA!
Lautasmuokkaimet
Isoilla lautasilla ja järeällä
putkipakkerilla, hydr.
työsyvyyden säätö.
U740/1 alk.
5.490 ?+alv
?
?
?
?
OULU Puh. Hinnat sis. alv 0%.
P. 115 ?/kpl
sis. P. Tynnyrihapotin Ylö-Junkkari, Welger Noukinvaunu. FARMA G2
merkitsee päivitystä sekä tuotteiden että muotoilun osalta, mutta myös
tuotemerkin jatkokehitystä uusilla toiminta-aloilla. -04.
JF 900, purettuna 2 kpl Kivi-Karhu
jäykkä, IH 454 -72 hyvä, YLÖ 900/
12m test Mepu 130 hl -84, JF
3202 3m hina, p. Takavalot on upotettu alustaan ja suojattu vaurioille altistavilta
metsätöiltä.
SIIRRETTÄVÄT PANKOT
Uusi vaunusarja on varustettu useammalla siirrettävällä pankolla, joiden paikan voi säätää kuljetettavan puutavaran pituuden mukaan. 8.400 ?.
Kverneland E 160 4x14, h. sis. Seinäjoki 050 364 9506 ?
Tre-Pirkkala 0400 157 623 . P. Velsa 10
teli, 10 tn. tähden.
H. P. 050 5539970.
www.agrosec.fi
VM 300 SK vm. Runko kestää sen ansiosta paremmin iskuja
kuin normaali suorakaideprofiili. Kuopio 046 656 1572 . Laitila/Huittinen
050 381 5452 . Kankaanpää 050 340 0704 ?
Kiuruvesi 050 353 0864 . Tasaiset pinnat
jäävät näin pienemmiksi. alv 0%. Jyväskylä 0400 164 716
: Oulu 010 7557 313 . 500 ?.
Antti automatic 10 kuivurin pannu,
h. 0400 830447, Pirkanmaa.
Cabe TENSUPER
kesantosilppuri
06 4847150
0500 263400
www.tapiopirttinen.fi
alalta ja globaali ostotiimimme tarjoavat edellytykset kattaville varustemahdollisuuksille ja kilpailukykyisille hinnoille. G-malli, h. alv 24%,
myös vaihto. 040 5400022, klo 16.30 jälk.
Överum 4-siip. 040 5269838 Päijät-Häme.
Täydellinen juurestenpesulinja.
P. 06-3844640
vora.maskin@netikka.fi
www.voramaskin.fi
Mecanil Oy Ab
Tel: + 358 (0)19 661 2600
(0) 400 458 810
Fax: + 358 (0)19 616 643
mecanil@mecanil.fi
www.mecanil.fi
Hinnat alkaen, ALV 0%
Varaamme oikeuden
tehdä muutoksia
tuotteeseen ja hintaan!. ja rullapöytä.
Edullisesti. Alavus 0500 929 200 . ja lajittelu.
akanaseula.com, p. 7.900 ?.
Agrolux MRT 4-siip., hp. kannot, joiden yli ajetaan.
Letkujen veto keskiprofiilin sisällä suojaa niitä vaurioilta metsässä. 044 744 6000
SEINÄJOKI Puh. Sama laatu
kuin kaikkien arvostamassa
Tigerissä! 610 mm lautaset,
Hydr. Ylitornio 010 7557 151 Lisää jälleenmyyjiä nettisivuillamme.
www.parko.fi
www.turunkonekeskus.fi
Kylvölannoitin Juko 4000, työlev.
4 m, jyräpyörät, h. ripeä ajonopeus
?
PIENNARTEN jA KESANNON
NIITTOON AMMATTIKONEET
VahVat italialaiset
piennarmurskaimet
Malli
?
LIETEVAUNUT
MULTAUSLAITTEET
PUMPPUKUORMAIMET
Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. Tarpeettomana.
Hp.15000 . 0400 609262 Pöytyä.
18m3 lietevaunu + 6 m kiekkomultain + pumppukuormain +
paljon muuta!! 45 t. P. P. 050 5406556.
Potila KULTIVAATTORI KK 13.
P. 6.350,-
tehokkaat
ketjumurskaimet
Malli
Työleveys Ulottuvuus
M160
hihnaveto
160 cm 374 cm
OVH alk. 7.840,edulliset piennarmurskaimet
ITU
TOIM
Malli
Työleveys
BCR200
200 cm
OVH alk. Turku 0400 820 193, 0500 829 832 . 0400 763201 Ilmajoki
Telit alk.1350 ?
telit.fi
P. 13500 ?. Kuormaimen osat on valmistettu
huolellisesti ja hyvin suojattu.
Salaojien
kunnossapitoon
EK
TILAAKSEEN
Optimal m1650
hinattava lautasäes T-pakkerilla.
OHJAUSNIVEL
*)
M1650
165 cm 420 cm
kardaaniveto
*) 319-429 cm lisävarusteena
Dalbo AXR 500
PERUNAN NOSTOON GRIMME
75-40 v. Rovaniemi 010 7557 450 . 02 774 4700
www.antti-teollisuus.fi
AGROLUX MRT 3x12-18 hyväkuntoiset paluuaurat. -05,
disc-varustus. 4500 ?
tai tarj. Kokkola 0500 561 265 . Ylivieska
040 484 8192 . Kuopio 046 656 1572 . Näyttävä muotoilu yhdessä materiaalivalinnan kanssa varmistaa pienen omapainon.
Hyvä kuormauskyky, tasapaino ja kestävyys. P. FARMA Generation 2 on metsäalan ammattilaisten
metsäalan ammattilaisille kehittämä.
TERÄSLAATU, JOKA
POIKKEAA EDUKSEEN
TEHDAS
info@forsmw.com
www.forsmw.com
Jälleenmyyjät
Merivirran syyskuun tarjoukset!
Toimi nopeasti,
ota yhteyttä
myyjään heti.
FARMA G2 -kuormaimia on saatavana malleina: C 3,8/C 5,3/C 6,3/C 7,0/C 8,5
FARMA G2 -vaunuja on saatavana malleina: T10/T12/T14 4WD/T16 4WD
Yrjö Tenkanen Oy
Metsä-Säämänen Oy
Salo
Pertti 0500373420
Yrjö: 0400 825 424
pertti@metsa-saamanen.fi
Pauli: 044 5211420
www.metsa-saamanen.fi
yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi
www.yrjotenkanen.fi
Vöyrin Kone ja Traktori Oy
Puh. G2:ssa otamme askeleen
pidemmälle ja käytämme kahta
vaununohjaussylinteriä,
jotta
saisimme tasaisen vääntövoiman
vetoaisaan.
TAKAVALOT
G2-vaunuissa on valot vakiovarusteena
oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi. 150 ?. Lahti 0400 350 170 . Hyvä kunto, omasta
käytöstä, viljelyn lopettam. 044 099 9905
Kylvökone Tume HKL 2500 hinattava malli. Puutavaravaunuissa on suuri maavara.
KESTÄVÄ MAALIPINTA
Kääntöaura Agrolux RSD 497 FK.
Hyväkuntoinen, vähän kynnetty.
P. 3200 ?. G2kuormaimet on varustettu nosto- ja siirtopuomin
välisellä, optimaalisen liikekaavion tarjoavalla
ohjausnivelellä. 045 150 5700
?Maatalouskalusteita yli 40-vuoden vankalla kokemuksella.?
Hevoskarsinat
-10 %
Verkkokaupasta
kaikki pienosat
-2o%
30.9.2014 asti!
Vasikkakarsinat
-15 %
Merivirta-säätöparret navettaan
- 15 %
Lietesäiliön verkot, tolpat, jalat
- 15 %
Katso lisätiedot www.hstarvike.fi
Maatalouden
investointitukien
neljäs (viimeinen)
hakuaika on
1.9. 044 7555378.
Käytettyjä ja uusia laitospesukoneita 7-12 kg. Agrolux RT 4-siip. Autamme parantamaan
työsi kannattavuutta. P. 1300 ?.
Pohjanmaanylijaamatuote.fi
p. 044 5242270.
Juha Leivo
050 379 9992
Markus Lehtimäki
050 447 7818
Petteri Kivistö (Lahti) 044 766 5010
Kankaanpääntie 554 Honkajoki
Belarus 7 tn, 2-aks. Pitkä kokemuksemme
Kverneland AD85 kumipyörällä,
2 muovi- ja 2 terässiipeä, säätöviilu 12-20?. H
6900 ?
marg.vero. Yhdessä tai erikseen.
Tarj. 040 5068738.
Imupainevaunun kompressorin
LAMELLIA. 040 5688567
Rundbue Peltihallit
Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m
Kuvan Tuulisuojahalli hintaan:
3590 e alv 0 %
Hinta alv:n kanssa: 4451,60 e
Toimitus sisältää kaikki tarvittavat
kiinnitystarpeet ja RAHDIN.
Toimitus vapaasti auton päällä.
www.bila.ax
P. 19.10.
Sastamala, Peevola, 19 ha/2300 m3.
Tien varressa. Hirsinen as.rak. 200 m3. 0400 848962, Lohja.
Tienhoitoauto aurausvarustein
MB 3246 Euro 3 -04, koukkulaite
ym varusteita. 29,2 ha.
Puustot pääasiassa hyvässä kasvukunnossa olevia taimistoja ja nuoria
metsiä. Taimikoita n. P. 110 000 ?.
Tarj. 0457 3439 730
NOSTO-OVET
asennettuina (myös moottorilla).
Laadukkaat, toimivat, takuulla.
Projektimyynti 044 9677078,
Seinäjoki 0400 564282, Lahti
0500 843468, Vaasa (17-21)
också på svenska 040-564 2425
www.ovimestari.com
EDULLISTA
ERISTEVILLAA !
Kysy lisää: 0400 621233
www.ursaeriste.fi
VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/
kovavilla/pelti). Ilmastointi
. Tarj. 750 m3, rehevät maat,
taimikoita, kasvatusmetsiä.
Hp. klo 16.30?18.00
Lisätiedot: www.urjala.fi/myytavakoulu
Kevytmuokkarin vantaat+varaos.
Retronik p. 28.9.
Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681
Laitila 6 ha/190 m . 175 000 ?.
Tarj. 2150 m3.
Nykypuuston kasvu n. Tarj. 7000 m2. Tarj. Vanha päärakennus.
Sähköliittymä. 5 900 m3, tuoreet maapohjat enemmistönä, puustolla hyvä
arvokasvu. Tarj. 0400 181082.
Kaivinkoneen kanto/kiviharoja
ja laikkumätästimiä.
P. Molemmille
tiloille hyvät tieyhteydet.
Puusto n. 1979 k-a 880 m². P. Apumiehen istuin ym.ym
Hyvä valikoima käytettyjä ja huollettuja sähkö-, kaasu- ja dieseltrukkeja. Metsätilakokonaisuus, jonka pinta-alasta
melkein 70 % kasvatusmetsää.
Maapohjat todella hyväkasvuisista
kangasmaista kuivankankaan soihin.
Tilat osin erilaisten metsänhoitotöiden, hakkuiden ja kunnostuksen
tarpeessa. 24 %).
PELTOJA JA MAATILOJA.
P. löytö.
Satak p. 117 ja 158hv Iveco 6,7L 6-syl.
Tier3 päästötasolla
. 6 200 ?
Tarjoukset 30.9.2014 klo 15.30
mennessä Pieksämäen kaupungin
kirjaamoon osoitteella: Pieksämäen
kaupunki/Tekninen lautakunta, PL 125
(Pertinkuja 1), 76101 PIEKSÄMÄKI.
Kuoreen merkintä ?Metsäkiinteistöjen
ostotarjous. Puustoa n. Lh 250 000 ?
Kokemäki, Piilijoenmaa, 23 ha/1850
m3. Hp. 66 000 ?
(rajoittuu edell. Soiden osuus
pinta-alasta reilu 20 %, joista n.
10 % on avosuota. Vapaita ruskaensilumi- ja kevät viikkoja.
Soita ja kysy P. Maapohjat ja puusto
pääosin VT -männiköitä. Jousitettu akselisto . Puimureiden osat
Kauppa ja luettelot netissä
www.konekorjaamo.fi
P. 9500 ?
+alv. Tarj. Korkeavuorenkatu 19, Terijoen huvila. 0400 791688
www.savottakamppa.com
PURKUOSIA
yli 200:n eri traktorimalliin
DEEREN
VARAOSAT
045 1331221, 1331222 Pälkäne.
Konehuolto T. -01, aj.
183 tkm, 2 renkaat, lavakaukalo
ja -peite, ruosteeton, hp. 11,8 ha, hyvin
kasvavaa, järeytyvää eri-ikäistä
kasvatusmetsää, puusto n. 0400 636 113
etunimi.sukunimi@metsatilat.fi www.metsatilat.fi
Vapaa-ajan asunto/pysyvä asunto Killinkoskella, rantatontilla.
3 ha metsää. Mahd.
vaihto. 29,7
ha, 2 palstaa, rautatie välissä,
molemmille palstoille tiet, puusto
n. Rakennukset 1940-luvulta. 7.10. 0,3 ha:n palsta, puusto n. Tarj. Puustoa n. Myös
muita kokoja. 214 000 ?.
Tarj. Ilmaistuin
. Hp. 044 744 6000
SEINÄJOKI Puh. Kahdesta tilasta ja
kolmesta erillisestä palstasta muo-
Osta oma, idyllinen kyläkoulu maaseudun
rauhasta!
Mahdollisuuksia ja tilaa moneen
tarkoitukseen!
Urjalan kunta myy tarjousten perusteella Halkivahan
koulurakennukset tontteineen. 1160 m3, rehevillä
rinnemailla hyvä kasvu, järeytyvä
puusto, nuorella puustolla hyvä
arvokasvu, hoitotöitä jonkin verran.
Taimikoissa ja nuorissa metsissä energiapuukohteita, joitain ns. klo 16.30?18.00
Kultivaattorin kärjet, piikit, ym.
RETRONIK p. kami perälauta . 18000 h,
8-p. 24000 . 115 000 ?,
tarj. Mek. (1923),
kivinavetta 210 m2. klo 15 mennessä.
Petri Soikkeli 040 866 7508
MYYTÄVÄNÄ KAKSI KOULUKIINTEISTÖÄ
UUSIA JA KÄYTETTYJÄ
RENKAITA JA PARIPYÖRIÄ.
RAJU/APV.VANTEISTOT.
Suursäkkinostin 295 ?, putkipiikit 335 . Sijainti
10 km Urjalan kk:sta, 60 km Tampereelta ja 100 km
Turusta (os. Kysy tarjousta.
P. 7 h + keittö + verannat.
Talo on terve. klo 15 mennessä.
VIITASAARI Kymönkoski n. 405 000 ?, tarj. Hinta 128000 . 500/60-22,5 renkaat
. Loput STARK tuotteet
poistohinnoin.
Kysy tarjouksiamme!
Hinnat alv 0 %
TOYOTA HILUX 4x4, vm. 29.000 kpl, p. Laidat 8 mm
suoraan Japanista mm. 60 km säteellä
Sauvosta. Reheviä taimikkovaltaisia maita.
Tarj. 30.9.
Mänttä-Vilppula Hongonselkä
m-alatontti, rak.oik. Edullinen, rahoitus järjestyy. Tarj. Iso lampi
lähellä Helsingintietä.Tarj. Päärakennus n. 0400 452649 Vantaa.
Volvo FL 612 umpikaappi perälaitanosturi. Hp. 15.9.
Kihniö, Nerkoo, 34 ha hyväkasv.
nuoria metsiä. Tarj. 15 ha sekä
3 kpl, 0,5 ha tonttia.
Tiedustelut p. 37,5 ha, puusto n. 0400 765128.
EDULLINEN RAHOITUS
www.konefarmi.fi
Seppo Mairinoja
p. Tiloista voi tarjota myös erikseen.
Hp. 30.9.
Kannus, Perälahti 4 ha/325 m3.
Hn 7000 ?/tarj. Kaupungilla on oikeus
hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset.
Lisätietoja:
Ari Sapattinen 0400 271 000
PIEKSÄMÄKI Järvikylä, metsätila- ja tonttikokonaisuus n. Ym, ym
Esim. 14,5 ha.
Hp. Hyvä kohde aktiiviselle
metsäsijoittajalle! Hp. klo 15.00?16.30,
Esittely la 13.9. 1 250 m3. 7,9 m3/ha/v.
Hintanäkemys 60 000 ?.
Tarj. Museotark. Hp. 0400 514846
Paripyörät 710/70R42, 650/65
R42, 520/85R42, 540/65R30,
460/85R30, 520/85R38, 420/85
R28, 540/65R28, 18.4R38,
20.8R 38. jarrut 4-pyörässä . Tarj. 0400 744283
www.mattirantti.fi
Nyt rajoitettu erä monipuolisia
peruskoneita järkevään hintaan.
Pyydä raju tarjous!
12 tonnin tosi
järeä vaunu
Tuomme käytettyjä
TRUKKEJA
. Astinlauta
. Metsäarviot vuodelta 2014. käsijarru
. Takalokasuojat . 26.9.
Janne Savilahti 044 760 7788
Parkano 5ha/920 m3,
keskustan lähellä. Myynnin perusteena
on paras hinta. Senoco Oy,
p. 43 000 ?.
Surnumäki n. Tarj. 13,6 ha,
Suonenjoentien molemmin puolin,
kasvatusmetsiä, järeytymisen myötä
arvokasvu hyvä (!), puusto n. Lisätiedot EtuOvi.Com/maatilat.
Esittely sunnuntaina 14.9. 590.000 ?.
Tila voidaan myydä myös osina. nostotehot 1-7 tn.
Myös isoja sähkö- ja dieseltrukkeja.
Hyväkuntoisia käytettyjä trukin
akkuja!! Myös irtokennoja!
Yli 30 konetta, rahoitusmahdollisuus.
Ei välikäsiä, edulliset hinnat.
Matti Rantti KY
P. Hp. 65.000 ?.
P. 0500 164290
RENKAAT MAATALOUSKONEISIIN
FIATAGRI-VARAOSAA
Varastosta ja pikana Italiasta.
www.vv-kone.fi
P. Hp 90 000 ?
Sastamala, Kiimajärvi, 17,7 ha/940
m3. 040 5832844, 0400 800002.
Omakotitalo Kotkan saarella,
os. 0400 668624.
BELLUS-liukuovilaitteet 25 vuotta!
sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua
025391639 bellusoy.com 0440391639
SÄILYTYKSEEN, RAHTIIN,
VILJA- TAI LIETEVARASTOKSI.
Uusia ja käytettyjä kontteja
erittäin edulliseen hintaan kaikkialle Suomeen. Tarj. 040 8206450, Rovai.
24.900 ?+alv
OULU Puh. viljalle
Raumalla ja Kouvolassa. Kohde edellisen kohteen
välittömässä läheisyydessä.
PIEKSÄMÄKI Tihusniemi, metsätila
n. Hydr. klo 12 mennessä
Antti Tiihonen 040 513 1717
MIKKELI Haukivuori, kolmen tilan
kokonaisuus, yht. klo 12 mennessä
HIRVENSALMI Lelkola, metsätila
17,00 ha, puustoa n. Tie palstalle. Hydr.takalaita . Tarj. 045 150 5700
Katso lisätiedot www.hstarvike.fi
NÄILLÄ KULKEE!
Vaunuja rajoitetusti.
Toimi heti!
Metal-Fach T730/3
. 1 ha. 3.10.
Lempäälä, 8 ha/520 m3. 5800 h. Tarj. Astinlautasarja
13.900 ?+alv
Pronar T679
Ovh. 7.10. 15.9.
Sastamala, Putajantie, 18 ha/1560
m3. 282 000 ?
Maavesi (Siikamäki) n. 050 3451858.
Tr.vetoinen rumpuhakkuri omalla
moot.Hp.26000+alv.0400210954
www.purkuporssi.fi/katso kartta
VARAOSAT TRAKTOREIHIN
. 18 tn, 30 m3
Japa sirkkeli hydraulihalkojalla ja
kuljettimella. Puustot tukkivaltaisia
havupuumetsiä, puustoa n. 040 5026021.
Etsimme työssä käyvää tai vanhempaa naishenkilöä vuokralaiseksi juuri saneerattuun kaksioomme Hyvinkäällä.
P. Isompi erä koivuklapia. 040 9001905.
Metsätila, Sonkajärvi 124 ha.
Puustoarvio tehty.
P. 4500. Hn 83 000 ?/tarj.8.10.
Kaustinen, Köyhäjoki 21 ha/2600
m3. Lavan pohja 10 mm
. 1.10.
Punkalaidun, 30-luvun hirsimökki
ja talousrakennuksia 1,6 ha tontilla.
Tarj. Taimenkosket lähellä. 3.10.
Lempäälä, Tikinmaantie 7,5 ha/325
m3. Tarj.
Timo Vesterinen 0500 812 792
3
Salo 8 ha/470 m3, eri-ikäisiä puustoja. Hp 100 600 ?/tarj.
Kihniö, Nerkoo 22 ha metsätilat, yli
puolet varttunutta kasvatusm.
Hp 95 000 ?/tarj.
Jämijärvi, Kovelahti, metsät.
16 ha/1000 m3. 0400 868595 Marko.
Savilahdenkatu 5?7, Mikkeli p. hakea ympäristötukikohteita. Kohde seuraavan kohteen
välittömässä läheisyydessä.
PIEKSÄMÄKI Järvikylä, metsätila n.
27 ha, puusto n. Hp. -86, pikakiin. Mika 0500 407444.
Maksetaan hyvä hinta hyvästä
pellosta. Koulukulmantie 3, Nuutajärvi)
Esittely la 13.9. 02 2570150, 0400 829299.
Konehallit, konekatokset ja myös
muut teräsrakenteet. Hp.
55 000 ?. Etelärinteestä erittäin
hyvä hinta. P. 0500 269944, Jalasjärvi.
CAT D6C puskutraktori ja hirsihöylä sekä listahöylä Wainic.
P. 3 ha:n
tontilla. 5,1 m3/
ha/v, puustosta heti hakattavissa n.
2250 m3. 6200 ?.
P. Hp 75 000/
tarj. 2014 klo 13-15. 044 744 6000
SEINÄJOKI Puh. P. Tod. 045 150 5700
Katso lisätiedot www.hstarvike.fi
MONIX-SALAOJITIN ja
SORASTUSKASETTI
Kuorma-auto Scania 144
-99, katsastettu vuodeksi,
automaattivaihteet, turvelava,
ketjupurku. Lisäksi navetta, puori, kuivuri, aitta ja suuli. 115 000 ?.
Tarj. peltoa
9,4 ha. 26.9.
Mynämäki 14 ha/1800 m3. 1500 m3. 0400 452649 Vantaa.
Dumpperi-kärry huippuvarustein
Metal-Fach T935
Sisäkäyttöön sopiva sähkötrukki
Mitsibishi FB25, vm. 0500 164290.
MIKKELI Harjumaa, rantametsätila
35,98 ha Ylimmäisenlammen rannalla.
Hp. Erittäin rehevät maapohjat, hyvin hoidetut nuoret kasvuisat
metsiköt, puustoa n. metsälakikohteita, varttunuttakin metsää
on. 30.9.
Kannus, Mustajärvi 25 ha/2090 m3.
Hn 50 000 ?/tarj. 040 7461642.
Timberjack 1110 6-pyöräinen vm.
-97, koneessa kuormainvaaka.
Myös vaihto. 1850 ?+alv. Jousitettu akselisto . 7.10 klo 15 mennessä.
Juha Sydänmaa 0400 549 129
PIHTIPUDAS Säkkärämäki 211 ha.
Puusto 18 897 m3. 0440 660341
9 m merikontteja esim. 3 ha:n palsta, puusto
n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai
hylätä tarjoukset. Hp. Arvio 7500 ?/ha. Rak. Hp 12 000 ?
Sauli Kallio 044 739 3110
Toholampi 27 ha/1280 m3.
Hn 29 000 ?/tarj. 120 000 ?.
Tarj. tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@pieksamaki.fi
TAI Järvi-Suomen Metsätilat Oy/Ari
Sapattinen os. alv. 040 9333778 Juha
P. 1 ha:n pikkutila, Peiposjärventiellä, rehevät maat,
nuoret metsät, polttopuuta.
Hp. 0,2 ha:n
pikkutila, mäntyä, koivua.
Hp. klo 10.00?11.30,
to 18.9. 03 7153181 posti/mh.. 30.9.
Rauno Hakala 0400 124 832
Eurajoki rinnakkaiset m-alat yht.
70 ha/5650 m3. 040 7461642.
Patruuna 860 kuormain -97 ja
tukkikärryt 7tn -95, yhteishinta
11.500 ?. 045 341 6990
Poikkea kun käyt Keskisellä! jari.latvala@jarilatvala.com 63610 Tuuri.
Päivystys Keisala 0400 368 332, myös ilt. ja takopiikit 545 ?
HÄRMÄNPELTO Oy 06 4845175
Rantatontti kannattaa ostaa nyt, KYSY!
Sastamala, 2,4 ha/890 m3. 2 400
m3, kitumaata n. Hoidettuja kasvatus-metsiä.
Hyvä tieyhteys. Myös osissa. 8.10.
Kokkola, korkeatasoinen merenrantahuvila 54,5 m2 + 24 m2 ja autokatos 42 m2. Hydr.seisontatuki
. Hp 173 000 ?
Perho upea rantapalsta Korpijärvellä. 16.9.
Salo rantayleiskaavatontti 5860 m2,
puustoa 190 m3.Hp 10 000 ?/
tarj. kohteeseen)
Vehmaskylä ?kylän pinnassa?
n. 74 000 ?, tarj. 775 m3, heti hakattavissa n. -77, nostokorkeus 3 m, nostopaino 2500 kg,
omapaino 3920 kg, hinta 1700 ?.
Loimaa p. -11. P. konttikauppa.fi
P. 160 m2.
Hn 47 000 ?/tarj. n. 30.9.
Perho, Kokkoneva 28 ha/1400 m3.
Hn 41 000 ?/tarj. 6,4 ha, Haapakoskentien molemmin puolin, nuorta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää,
puusto n. Tarj. P. Hydr.jarruventtiili
. 94,9 ha.
Puusto n. 150 m ilman
rantarakennusoikeutta. 19.9.
Mynämäki 10 ha/1500 m3. P. 113,4
ha, Sorsaveden rantamailla 2 tilaa
yht. Lokasuojat . Hn 55 000 ?/
tarj.3.10.
Mänttä-Vilppula, Kuorenniemi
15 ha/1400 m3, lammen rannalla.
Hn. 20.9.
Sastamala, Suodenniemi
43 h/4400 m3. 8 m3/ha.v.
Puustot nuoria tai varttuneita
mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä.
Aluslammen rantaa n. Tien varressa. Hp 108 000 ?/tarj.
Parkano, Kovesjoki, m-alarantatontti
5000 m2. 46 000 ?, (rajoittuu seuraavaan
kohteeseen)
Surnumäki määräala n. 10.10.
Kangasala, Kuhmalahti, rantatontti
Enonselkä. Ei hoitorästejä, vaan
taimikot (osuus pinta-alasta vajaa
20 %) kauttaaltaan hoidettu ja hyvässä kunnossa. Metsäjärven rannalla.
Hp 40 000 ?
Kihniö, Myllykylä ok-tontti m-ala
n. 0500 660106.
dostuva metsätilakokonaisuus, jossa
ravinteikkaat kasvupohjat.
Kokonaisalasta noin puolet varttunutta taimikkoa, josta osa taimikonhoidon tarpeessa. 69 500 ?.
LEPPÄVIRTA Unnukka Tiheäsalon
saaressa 13,7 ha metsätila.
Maapohjat keskihyviä tuoreita
kankaita. 30.9.
Jukka Pusa 0400 636 113
Harjavalta, Koirakorpi, 6,3 ha/1400
m3. Hydraulinen
työntövarsi
. Taimikonhoitoa
ja polttopuuta. 30.9. + ALV.
P. 7.10.
Veteli, Räyrinki 18 ha/2200 m3.
Hn 48 000 ?/tarj. 040 8327530.
Purettavaksi 2000 m²:n KASVIHUONEEN 41 LIIMAPUUKAARTA. 22.9.
Sastamala, Suodenniemi, m-ala
14,5 ha/1460 m3.tie palstalla. Rak. Siis ja toimiva.
h. Hp. Hp. 0405456210
lehtokiito@tamperelainen.org
Erä uusia pulsaattoripesukoneita
lingolla Heinolasta Kodinkone Puolakalta. 018 32850
P. Seunalantie 1, 76850
Naarajärvi tai s-postilla:
ari.sapattinen@metsatilat.fi
Tarjous voi olla myös yli tai alle pyydetyn hinnan. 045 2317109.
Ponsse Ergo-H73 -06, 9800 h.
P. 050 5949266.
HYVÄ TILAISUUS! Logman 801 F
vm. 16.10. 41 tkm myydään huoltoautovarusteineen + mahdollista
ostaa liiketoiminta. alv
Metsä-ja peltotila Kankaanpäässä. 040 5480 830, 03 3716 994, www.asuntori.fi
(välityspalkkio 2,48% velattomasta kauppahinnasta, minimipalkkio
2480 ?, sis.alv. 8200 h.
Koneessa vaihtomootori aj. 1,1 ha, puusto
n. Laukkanen Oy
02 4875965 - 0500 226028.
www.konehuoltolaukkanen.fi
SUODATTIMIA
Fiatagri, New Holland, Same
www.vv-kone.fi p.03 3634008
Traktoreiden varaosat ja
tarvikkeet verkkokaupasta
www.TRAKTORIMIES.fi
Purkupojat Oy
Maatila 96 ha Viljakkalassa.
Alalempi-tilalla 62 ha metsiä, 24 ha peltoa ja talouskeskus n. Hp 35 000/tarj. Lisälaidat
. 25.9. 0400 753596.
www.tuurinkoski.com
puh. H. 10
ha, järeytyvää kasvatusmetsää 25,5
ha, hyvä arvokasvu. tarj. klo 15
mennessä. P. 1 käyntiovi, teräslattia, 5 lastausluukua
katossa. 3-7 m. Pressusarja
. 112 000 ?
Surnumäki n. P. 1950, k-a 436 m².
Sijainti 20 km Urjalan kk:sta ja 60 km Tampereelta
(os. P. 1 500 ?
Pyhitty, Naakkiman suunta n. 16000
h, hakkuupää 350 -08, aj. 19.9. 11 m3/ha/v.
Tieyhteydet kunnossa. Tarj. Kiinteistöjen myynti tapahtuu tiloittain. 26.9.
Himanka 15 ha/1070 m3 Pöntiöntien
varressa. Yht.11,570 ha, josta 3,7 ha
peltoa. 50 000 ?/tarj. 151 tkm,
hopea, PARIOV, huoltok., 2 renk.,
m-lämm., alv-väh. Lisätietoja:
Etuovi kohde a66446.
Pukkilassa PELTOA myytävänä
määräala n. Hp. 15,7 ha, 2 palstaa, puusto n.
900 m3, uudistuskypsää metsää, eri
ikäisiä taimikoita. Kaavatontti ja kovapohjaiset
ranta-alueet. 30.9. Hydr. 0400 830129.
Letukka Styleline vm.-52. 15.9.
Jämijärvi, Tykköö, 1,9 ha/450 m3.
Tarj. Kasvatusmetsät
pääosin varttuneita ja kasvukunnossa. sis. 30.9.
Kari Jeskanen 0500 335 526
Ruovesi, Pohja 21 ha/1200 m3,
hyvät tiet, uusi MTS. 0400 407560, myös ilt. Tarj. klo 15 mennessä.
Jussi Miekkavaara 0400 345 212
PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN alueella
seuraavat kaupungin omistamat
metsäkiinteistöt:
Kirkonkylä (Liperomäki) Mataramäentie, n. 29 000 ?
Suontientaipale, Hietakyläntien
varressa, pikkutila n. P. 0400 753596.
VW Transporter vm.-10.
VW Crafter huoltoautoksi varusteltu vm.-12, vähän ajettu. 30.9.
Sastamala, Kaltsila 7 ha/400 m3.
Tarj. Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland,
DB, Same, JD
. Hp. 63 000 ?
Kirkonkylä (Haapakoski), n. alv 0%
15.600 ?+alv
Tarjous
Rajoitetusti.
Toimi heti!
Isot Metal-Fach
14-18 tonnin
kärryt.
Säteisporakone MK-4, vaaka 1m,
pysty 1,5m, kuutiopöytä, 2 penkkiä, 25-1560 RPM. 0400-997188 Kouvola
Tuomo Pullinen
p. ja vkl.
Kuvan traktori erikoisvarustein
OULU Puh. 0400 933356 Saarijärvi.
VARASTOSSA VIELÄ PUIMURIN
KOHLINLAAKEREITA
Fahr, Sampo, MF, JD, Volvo, CL.
EDULLISIA. 31 500 ?.
HEINÄVESI Timonmäki 16,4 ha
metsätila. Nostokyky 1-5 tn ja
nostokork. Hyvät, tuottoisat maapohjat.
Yhdellä tilalla 60-luv. 23
Perjantaina 12. 5,1 ha.
Hp. 52,6
ha, erillinen n. Tarj.h. 2 rakennusta:
rv 1901, k-a 260 m² ja rv. Toyota,
Nissan, Yale, ym. Ajettu n. 0440 490990.
40 kg venttiilisäkkejä
n. P. klo 15 mennessä.
LEPPÄVIRTA Haapamäki 45,5 ha
metsätila. Nykypuuston kasvu n. 10,8 ha, erillinen n. 2007. 91 000 ?.
HEINÄVESI Varistaipale 5,2 ha hyvin
hoidettu metsätila. P. Hp. 17 500 . 19.9.
Virrat 8,6 ha/320 m3.
Hn 23 000 ?/tarj. Runsaspuustoinen, hakkuukypsä tila hyvän
tien varressa. 200 m,
maapohjat tuoretta ja lehtomaista
kangasta ja vast., mahd. 21.10. Vapaa tila
12 m x 14 m x 6,5 m. sis alv.
P. Priimaa, 2-laatua
ja sekundaa. Hintanäk. 044 5377272.
HUOLTOAUTO VW Crafer vm.
2012, aj. Tarj. Lisälaidat . 200 m3. Tiestö on kohtuullisessa kunnossa, mutta tila vaatisi
myös tieverkoston lisäämistä ja osin
kohentamista. 26.9 klo 15 mennessä.
KEURUU Pohjaslahti 20,4 ha. 4 000 m3, järeytyvää kasvatusmetsää, taimikoita n. Hp. Raahen
Teräsrakenne Oy, p. 1700 m3.
Hp 65 000 ?.
Tarj. Hyvä vaihtoehto
syysviljoille. Hyvin hoidettu
ja kasvavassa kunnossa (inventointipuuston kasvu 6,8 m3/ha/v) oleva
metsätila, jonka pinta-alasta yli
40 % varttunutta kasvatusmetsää.
Tila rajoittuu Iso-Ihkajan turvetuotantoalueeseen. Maapohjat tuoreita ja
lehtomaisia kankaita. -05, aj. Tee
tarjous!
Lempäälä, Tikinmaantie, 6 ha/900
m3. klo 15 mennessä.
ÄÄNEKOSKI Kalaniemi 57,5 ha.
Puusto 3309 m3. 0400 740479.
Fiat 780 vm.-83, 4-veto.
Nisula 200 energiakoura, hyvä.
Myös vaihto. 3120 m3. 16.9.
Mynämäki 7,9 ha/1100 m3. 1946, k-a 539 m² ja rv. puusto n. 08-430 311, fax 08-430 323
UUDET JA KÄYTETYT PUIMURIEN OSAT
EDULLISIMMIN SUOMEN SUURIMMALTA
KAUHAT HEFTATTUNA
- kaikki kauhamallit
- kantoharat
- myös tilaajan mitoilla
- erilaisille liittimille
- liitinlevyt
SALAOJITIN
- LEVYLEIKKAUS
Tuurinkoski-yhtymä Oy
0400661205
KULTIVAATTORIN
KÄRKIPALAT
Maan laajin valikoima
Kaikki merkit ja mallit
www.mvagent.com
MV-Agent, Kärsämäentie 49
20360 Turku, p. Aisajousitus
. 26.9. Hakkuumahdollisuuksia
jonkin verran heti ja 5-10 v päästä
runsaastikin. 70 m2 hirsitalo ja navetta.
Rakennuksiin on sähköliittymä ja
omat kaivot. rakennettu talo
2h+ k lisäksi varastoja, aitta ja sauna.
Tästä tukikohta metsätöihin
tai lomapaikaksi ja metsäpalsta
kerralla omaksi. Hyvä puuhapalsta
omaa polttopuumetsää etsivälle. Tontteja yleiskaavassa 12
kpl. Hn 68 000 ?/tarj. 0400 565 366, 045 859 3201.
Betoninen hallin runko kattotuoleineen, noin 2000 m2. Kaanaantie 64.
Opastus Viljakkalantieltä, tie no: 276.
Asuntori Lkv, Hämeenkyrön Tili- ja Kiinteistöpalvelu Oy,
puh. klo 12 mennessä.
HIRVENSALMI Pöyry, metsätila
13,239 ha, puustoa n. 050 5210082.
Nuffield - Leyland - DB - BMC
varaosia. Hp. P. 117 000?.
Kimmo Asikainen 0400 156 022
SAARIJÄRVI Vihanninjoki 36,8 ha.
Kaksi erillistä tilaa. P. 28.9.
Huittinen, Sampu, maatilan talouskeskus keskustan reunalla.
2 as.rakennusta ja talousrakennuksia
1,1 ha tontilla. Työkoneiden osat
. 3800 h. Kaksi
erillistä tilaa. 0400-350170 Lahti
PETA-METALLI OY
Valmistaa ja myy:
Betonin tasosekoittimia
Lietepumppuja
Lietteenlevitysvaunuja/
vaihtolava
Potkurisekoittimia
06 5256301/0400 907004
www.peta-metalli.fi
Moto Valmet 911.3 -05, aj. ja vkl. 3.10. 30.9. Os. 15.9.
Parkano, Kuivasjärvi maatila, metsää 21 ha, peltoa 4,9 ha. 23.9.
Nousiainen 98 ha/9000 m3. 130 000 ?.
Tarj. P. Tarj. Hp 90 000 ?
Oiva Vierikka 040 580 3144
Ikaalinen, Varpee, tukikelp. 23.9.
Salo 7,4 ha/2270 m3 uudistusikäisiä.
Hp 108 000/tarj. 1 200 ?
Neuvola Haukivuorentie, n. Hp. P. 0500 373332.
!
Huipputarjous
. 30.9. 4250
m3. Hn 20 000 ?/tarj. klo 15
mennessä. 12.10.
Juha Rantoja 0400 164 161
Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala, puh. Rehevät maapohjat, puustoa n. P. 2.10.
Perho, Patanajärven tie 35 ha/2800
m3. klo 15 mennessä.
KEURUU Liesjärvi 11,6 ha. Vehmaantie 288, Halkivaha)
Urjalan kunta myy tarjousten perusteella Nuutajärven koulurakennukset tontteineen. 8 900 m3, tie perille, rajoittuu
Haapajärven, ei rantarak.oik., hyvä
ikärakenne, hakkuumahdollisuudet
ok, taimikoita n. 14.10.
Timo Heikkilä 0400 167 825
Palkkio 4,5% (sis.alv)/sopimuksen mukaan, minimi 2000 e sis. oik. 1500 m3.
Nykypuuston kasvu n. 515 000 ?.
Tarj. Hannu Suominen
040 5005176.
MERIKONTTEJA
Tutustu kohteisiin: www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
PELTOA 10-200 ha.
Ähtäri m-ala 35 ha/3000 m3.
Myydään kolmena määräalana tai
kokonaisuutena, yhdellä palstalla
lampi. Suojatut valot
. VW
Tiguna vm.-13. Hydraulinen
kaltevuudensäädin
. Hydrauliikkatuotteet
. 0103221462
KÄYTETTYJÄ
LUMIAUROJA
Stark Nivelaura 2800 vm-10
Rote 4000 Alueaura vm-08
Rote 3000 Alueaura vm-07
Rote 300 Perhosaura vm -06
Rote 2400 Nivelaura
Soukkio 2800 vm-02
Nyt meiltä SNOWEK lumiaurat ja
hiekoittimet. P. -05, aj. P. 35,6 ha
määräala. Ajovoimanotto vakiona
. 31.10.
Karvia m-ala 9,2 ha/1300 m3.
Hp 37 500 ?
Siikainen 11 ha/900 m3.
Hp 39 000 ?
Marita Säämäki 040 522 4322
Kangasala, Kuhmalahti maatila 7,6
ha, asuinrak, talousrakennuksia,
Hp 83 000 ?
Kangasala, Kuhmalahti, maatilan tal.
keskus 1,5 ha. 040 7046573.
PUUPELLETIT
Tehoa toistolla!
Alennus -20 %
Pyydä tarjous
www.pelletti-briketti.fi
P. 3.650 ?. 30.9.
Ypäjä m-ala 5,4 ha/1580 m3 reheviä
uudistusikäisiä puustoja. H. Hyvä
sijainti Sorsakoskentien molemmin
puolin, lammen rantaa n. syyskuuta 2014
EDU
VOIMLALINEN
KONE!
G-MAX 125 ja G-MAX 165
RAJOITETTU ERÄ
. 0400 671510.
Pyöräkuormaaja Volvo 4600B,
vm. 3000
h, pumppuremontti 20.2.2014.
Myös vaihto. Tie on. P. 7 ha. 30.9.
Kannus, Korvenkylä 5,4 ha/270 m3.
Hn 11 000 ?/tarj. 5-hydrauliikan lohkoa
. Tilalla iso vankka hallirakennus
lähellä Helsingintietä. P. 03 3634008, 0400 625373.
Nokian Forester metsärenkaat
14.9.28, 18.4.38 Valtran vantein.
H. 3450 m3 josta
heti hakattavissa n. 600 m3.
Nykypuuston kasvu n. 044 5382025.
Luostolla palv.lähellä tunnelmallinen hirsimökki. 050 5210082.
PHWVDWLODW IL
HEINÄVESI Polvijärvi n. Lisäksi vapaa-ajan käyttöön
sopiva n. 8.10.
Kaustinen, Köyhäjoki 47 ha/3900
m3. 150 m2.
Hp 84 000 ?/tarj. Hp. 050 9222270.
Yhdistelmäkaivuri VALTRA 615M-2
(kone vika), aj. 1 900 m3.
Hp. 270 m2, jossa
8h+k+s. Puusto
n.3580 m3. Hp. 54+18 3-portainen
PowerShift vaihteisto
Todella kattava varustetaso mm.
. Hakkuumahd. Tien varressa. 2 rakennusta:
rv. 8300 m3. Uudistuskypsää metsää
n. Hn 51 000 ?/tarj. P. 040 8488759.
JD 1110D, vm. klo 15 mennessä.
Ari Sapattinen 0400 271 000
ke 17.9. 050 3402508.
TOYOTA HIACE 2,5D-4D 90
4OV, pitkä, vm. 31.10.
Karvia m-ala 66 ha turvesuota, pelloksi tai metsitykseen. 12000 ?. 2980 m3. 28.9.
Huittinen, Nanhia, 8,4 ha/1800 m3.
Tarj. Hp.
30 000 ?. Sähköliittymä valmiina,
osuuskunnan vesi lähellä. Tarj.17.9.
Rusko 6 ha/1090 m3. Hydr.jarrut joka pyörässä
Hallaa voi
esiintyä maan pohjois- ja
keskiosassa.
JAKSON ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ on
0?5 milliä.
SEURAAVAN VIIDEN
VUOROKAUDEN aikana Suomen yllä on korkeapaine ja sää on poutaista ja lämmintä.
Kahukärpäsiä on liikkeellä
edelleen, ja poikkeuksellisen
lämmin sää lisää vioitusriskiä
syysviljoilla.
Yleensä syyskuun puolella
kylvetyt syysviljat välttyvät
kahukärpäsiltä, mutta korkeat
päivälämpötilat ja yöpakkasten
puuttuminen muuttavat tilannetta. Viikonloppuna korkeapaine
vahvistuu Suomen ylle
ja sää on laajalti poutaista ja osin aurinkoista. Tuote-erää on myyty
elokuun alun ja syyskuun 3. Egypti kiinnostaa
Arlaa erityisesti siksi, että maa
ostaa valtavia määriä maitopulveria maailmanmarkkinoilta.
Lue lisää www.suomenrehu.fi
Sektori
ransuco.fi. SYYSKUUTA 2014
02-484 080
Viime vuoden viljasadosta
vietiin viidennes
VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ
KARI SALONEN
Kauran käyttö
ruokapöydässä
lähenee jo rukiin
käyttömääriä.
Viikonloppuna
korkeapaine
vahvistuu
Suomeen
KOSTEUSTILANNE
SÄÄ EILEN
Viime vuoden neljän miljardin
kilon viljasadosta puolet jäi
maatiloille omaan käyttöön tai
varastoon ja toinen puoli siirtyi markkinoille. päivän välisenä aikana Prismoissa
ja yksittäisissä S-marketeissa.
Takaisinvedettävässä
erässä on parasta ennen päiväys
01/2016 ja tuotantopäivä eli
erätunnus 12.6.14. Kahukärpänen lentää ja
munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Valtaosa siitä käytettiin
tilasekoituksiin maatiloilla.
Teollisiin rehuihin kului runsas 600 miljoonaa kiloa viljaa.
Lämmin sää lisää kahukärpäs- ja etanariskiä
PERJANTAINA MAAN
KESKIOSAN yli liikkuu
hajanainen sadealue. Öisin syntyy monin paikoin
sumua. Polttoöljyä läheltäsi.
? Kotimaista, korkealuokkaista lämmitysöljyä paikallisesti
? Joustavat maksuajat ja nopea toimitus
? Maksuton tilauspalvelu netissä
? Tilaukset myös SEO-lähikauppiaaltasi
? Tue paikallista yrittäjyyttä ja työllisyyttä
? Lähes 200 sinivalkoista SEO-asemaa
Tarkista päivän
hinta ja tilaa
www.seo.fi
Osa suomalaista
talouselämää vuodesta 1978.
Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO)
Viipurintie 11, 15150 Lahti. Puh. Arviolta kaksi kolmannesta
ruisleivän rukiista oli ulkomaista alkuperää.
Suomi on Euroopan toiseksi suurin kaurantuottaja.
Puolet sadosta rehuksi
Kotieläinten ruokintaan käytettiin noin kaksi miljardia viljakiloa. Yön alin lämpötila on enimmäkseen 2?12
asteen välillä. Viime
satovuonna kolmannes koko
kaurasadosta, 382 miljoonaa
kiloa, meni vientiin.
Myös ohraa vietiin enemmän
kuin vuosiin eli 273 miljoonaa
kiloa.
Vehnän vienti on viime vuosina kasvanut. Kauraa päätyi
ruokakäyttöön enemmän kuin
vuosikymmeniin eli 75 miljoonaa kiloa.
Viljataseen tiedot satovuodelta 1.7.2013?30.6.2014 ovat
vielä ennakollisia ja tarkentuvat
myöhemmin.
SATU LEHTONEN
SEO. Pakkauksen
koko on 1,3 kiloa.
Markkinoija pyytää hävittämään tuotteen sekajätteenä.
Ostos hyvitetään etikettiä
vastaan. 03 883 060, office@seo.fi
antaa enemmän
ERJA HUUSELA-VEISTOLA
Maaseudun
Tulevaisuuden
kestotilaajana saat:
TÄYDELLISEN
SÄÄPALVELUN
Paikkakuntakohtainen sääennuste
Lue lisää eduista Maaseudun
Tulevaisuuden nettisivuilta
www.maaseuduntulevaisuus.fi
KASVUKAUSI
Aikuinen kahukärpänen on pieni, 2?3 milliä pitkä,
kiiltävänmusta kärpänen, jolla on kellertävät jalat.
MAATALOUDESTA LYHYESTI
Pakastekanasta
löytyi salmonellaa
Belgialaisen Pluvera-tuotemerkin kanasta on löydetty salmonellaa. Tarjous ei ole sitova
mutta julkinen, koska Arab
Dairy on pörssiyhtiö.
Kaupan toteutuessa Arlasta
tulisi Egyptin viidenneksi tai
kuudenneksi suurin meijeri
yhtiö 13?15 prosentin markkina
osuudella. PARSINAVETAN KORJAUKSEEN KALUSTEET JA KORJAUSOSAT
NRO 106 . Virheellisen tuotteen
etiketti pyydetään postittamaan
palauttajan yhteystietojen
kanssa maahantuojalle osoittee-
seen PNM Pan Nordic Meat Oy,
Päiväläisentie 2, 00370 Helsinki.
Arla ostamassa
meijerin Egyptistä
Meijerijätti Arla on tehnyt
ostotarjouksen egyptiläisestä
Arab Dairy Products Company
-yhtiöstä, kertoo Jordbruksaktuellt. PERUSTETTU 1916
PERJANTAINA 12. Toukan kehitys
jatkuu lämpötilan ollessa yli 12
astetta.
Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat edelleen
ajankohtaisia lohkoilla, joilla
syysviljat ovat juuri orastuneet.
Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä
vuorokaudessa puolikkaan
A4-arkin kokoista kelta-ansaa
kohti.
Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo
viljan ollessa 1,5?2-lehtiasteella.
Kestotilaajana saat
aina enemmän!
Syysrapsissa vioitusta
Etanat ovat paikoin vioittaneet
pahasti syysrapsikasvustoja.
Näillä alueilla myös syysvilja-
AJANKOHTAISTA
KASVINSUOJELUSTA
kasvustojen etanatarkkailu ja
mahdollinen torjunta on tarpeen.
Tarkkailua voi tehdä niin sanotuilla etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin
tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin.
Kyntö on tehokas etanoiden
torjuntakeino. Markkinoille
päätyneestä viljasta noin kolmasosa eli 790 miljoonaa kiloa
meni vientiin.
Tiedot ovat peräisin satovuoden 2013?2014 viljataseesta, jonka ennakkotiedot Tike
(Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) julkaisi
torstaina.
Suomi on Euroopan toiseksi
suurin kaurantuottaja. Sää jatkuu lämpimänä.
PÄIVÄN YLIN LÄMPÖTILA on 12?22, Pohjois-Lapissa 6?15 asteen
välillä. Viime satokaudella
vehnää vietiin yli 130 miljoonaa
kiloa.
Kotimainen ruissato ei kata
kulutusta, joten ruista jouduttiin tuomaan 62 miljoonaa kiloa. Kemialliseen
torjuntaan voi käyttää rautafosfaatti-valmistetta.
Etanoiden vaatimaa kosteutta
on syksyllä yleensä riittävästi ja
lämmin sää lisää vioitusriskiä.
Öiden kylmetessä etanoiden
aktiivisuus vähenee.
MTT Kasvinsuojelu
www.mtt.fi/kasper
Vehnä tärkein ruokavilja
Ruokakäyttöön päätyi reilu
kymmenesosa eli lähes 440
miljoonaa kiloa koko viljasadosta.
Vehnä on edelleen tärkein vilja suomalaisissa ruokapöydissä.
Vehnän kulutus on noin 255
miljoonaa kiloa, ruista käytämme lähes 90 miljoonaa kiloa.
Kauran kulutus on nousussa, ja se lähenee jo rukiin
käyttömääriä