Maaseudun Tulevaisuus 16.08.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suosikkimakkara on kulkenut suomalaisten mukana eväsleivissä ja ollut ruokapöytien vakiovieras niin höyryävissä kastikkeissa kuin vastustamattoman herkullisena uunimakkaranakin. HK Sininen Lenkki® kiittää luottamuksesta ja juhlii syntymäpäiväänsä ruokapöydissä kautta maan. Kansallismakkaralla on hellitelty makuaistia ja nujerrettu nälkää lukuisin eri tavoin: Sininen on ottanut väriä pintaansa niin nuotion loimussa kuin saunan kiukaallakin. Perjantaina 16. IRTONUMERO 1,50 e SUOMALAISTEN SUOSIKKI 50 VUOTTA. HK SININEN LENKKI® on maistunut suomalaisille jo 50 vuoden ajan. Lisäksi juhlavuottaan viettävän lenkin historiaa ja mestarikokkien parhaita reseptejä esittelevä ?Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit? on nyt kirjakaupoissa. Vuonna 1963 HK:n lenkkimakkaran kuoreen painettiin ensimmäisen kerran sinisellä, mustikasta saadulla värillä sana ?Lenkkimakkara?. Kauppiaat alkoivat pian tilata suosittua lenkkiä nimellä HK:n Sininen.. elokuuta 2013 | www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 95 . PERUSTETTU 1916
Esimerkiksi vehnän tuonti on kolminkertaistunut parissa vuodessa. Lisääntynyt kulutus on johtanut siihen, että kiinalaiset ovat myös hankkineet viljelysmaata muun muassa Afrikasta. Maailman viljapörssien heiluminen ennusteiden perässä osoittaa, kuinka herkästä asiasta ruuan tuotannossa on kysymys. ei ole aiheeton. Periaatteellinen ongelma syvenee nyt taloustaantuman aikana, kun moni kuluttaja haluaa valita nimenomaan kotimaisen tuotteen. Tulevien viikkojen säät ratkaisevat sadon määrän ja laadun. Suomi on molempien mittarien mukaan maailman kärkikastia yhdessä esimerkiksi Sveitsin, Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Samoilla linjoilla on OECDmaita tutkinut Harvardin yliopiston taloustieteen Philippe Aghion. Luottamus on osa hyvää kansalaiskulttuuria ja hyvä kansalaiskulttuuri yhdessä maltillisen sääntelyn kanssa synnyttää yrittäjyyttä. hyvään tai huonoon onneen. SEL:n mukaan leipomotuotteita myydään kotimaisuusmielikuvilla, vaikka tuote olisi alkuperältään ulkomainen (MT 12.8.). Leipuriliiton mukaan tuonnin osuus leipomotuotteiden markkinoista on jopa 20 prosenttia. Sitä ei kuluttaja kaupassa helposti huomaa, sillä valtaosa tuotepakkauksista on varustettu tunnetun kotimaisen leipomobrändin logolla. Menettelyssä ei ole sinänsä mitään väärää. Suurilla leipureillamme on omia leipomoita erityisesti Baltiassa, josta tietyt tuotemerkit on vaivatonta kuljettaa myös Suomen kauppoihin. Järjestely on yleisesti tiedossa. Periaatteellinen ongelma syntyy siitä, ettei sen paremmin leipomo kuin kauppiaskaan katso tarpeelliseksi valmistajan lisäksi myös alkuperämaan mainitsemista. FAO:n mukaan ruuan maailmanmarkkinahinnat laskivat heinäkuussa kaksi prosenttia kesäkuuhun verrattuna. Ruuan maailmanmarkkinahintojen tilapäisestä laskusta huolimatta, FAO on ennakoinut ruuan hinnan nousun jatkuvan. Ne jotka voivat, siirtävät rahansa verottajan ulottumattomiin. Se syntyy motivoimalla kaikkia ihmisiä työhön ja tekemiseen. Nykyisin suomalainen yhteiskunta on kankea ja tuhlaileva.? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on osoittautunut korvistaan huolimatta täysin kuuroksi kuntauudistajana ja saanut otsaansa leiman, joka ei ihan pienellä pesemisellä lähde.? Kaikki ei olekaan hyvin Jos se kuulee, miksi se ei opi? Punamulta tekee paluuta Päätoimittaja Pekka Mervola arvioi Keskisuomalaisessa, että yhteiskunta tarvitsee muutoksia. ?Suomessa ei todellakaan kaikki ole hyvin. Jokaisen terveen aikuisen pitäisi elää työnteolla. Esimerkiksi viime syksy oli vaikea, koska runsaat sateet häiritsivät puinteja. Jotta tähän päästään, pitää hyväksyä matalapalkkaisiakin ammatteja. Hinnat kävivät alimmillaan kolmeen vuoteen. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennusti heinäkuussa, että maailman viljasato nousee tänä vuonna seitsemän prosenttia viime vuotista satoa suuremmaksi. Kansalaiset tulisi saada unohtamaan tulevaisuus ja yritykset uskomaan, että hallitus ja keskuspankki eivät olekaan niin vakavissaan kuin uskottelevat olevansa. Suomen tapauksessa uhkien ja mahdollisuuksien cocktail on erityisen jäsentymätön, ja samalla todellinen uhka talouden toimijoiden pitkän aikavälin suunnittelulle ja strategiatyölle. Tilanne on kaukana järkevästä päätöksenteosta, jossa valittaisiin sopivimmat keinot haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan satoarvio tulee alenemaan, koska kasvustot eivät ole niin hyviä kuin vielä kesällä näytti (MT 14.8.). Sato-odotukset vaihtelevat maan eri osissa. Etelä- ja Lounais-Suomessa heinäkuun sademäärä jäi viidennekseen normaalista. ? ?Kokoomuksen besserwissermäisyyteen ollaan kuitenkin muissa puolueissa niin kypsytty, että jos se ei pidä suurimman puolueen asemaansa, kutsuu sitä vaalien jälkeen oppositio ja maahan tehdään punamultahallitus. Ja mikäpä siinä: kun punamultapohjalla on tämä maa ja sen valtaisa julkinen sektori rakennettu, lienee ihan kohtuullista, että se sama koalitio saa myös siivota sotkunsa.?. Nyt tarvitaan poutaa, jotta sato saadaan korjattua laadukkaana ja kuivatuskustannukset pysyvät kurissa. Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Suomi on tehnyt suuren virheen, kun kilpailukyvyn ongelmiin ei ole tartuttu ajoissa. Hänen mielestään 3?4 vuoden kuluttua tarvitaan uusi maatalousreformi, jonka lähtökohdaksi otetaan ruuan saatavuuden turvaaminen. Maailman vehnäsadon ennakoidaan nousevan historiallisen suureksi. Kotimaisesta viljasadosta ennakoidaan keskinkertaista. POHJALAINEN PÄÄKIRJOITUKSESSAAN VIERASYLIÖ Ahkeruudessa ja yhteistyössä ovat avaimet talouden nousuun Talouden taantuma, ikuiselta näyttävä hitaan kasvun kausi ja odotuksia muokkaava eurokriisitietoisuus ovat puuduttaneet suomalaista talouskeskustelua. Keskustelussa ei käännetä sivua, vaan pysytään vanhoissa aiheissa. Tilanne on, kuten Paul Krugman totesi 1990-luvulla nollakasvuun jumittuneen Japanin tapauksesta: tavanomainen talouspolitiikka ei toimi ja monet talouspolitiikan hyveet ovat muuttuneet paheiksi ja päinvastoin. elokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Pörssihinnat kääntyivät heti nousuun. Vaikka ennusteet ennätyssadosta toteutuisivatkin, viljaa ei riitä varastoihin, koska kulutus kasvaa edelleen tuotantoa nopeammin. Perustettu 1916 Viljaa ei riitä varastoitavaksi S atoennusteet heiluttelevat maailman viljapörssejä samaan tapaan kuin huhut ja ennusteet muitakin pörssikursseja. Myös tässä kuluttajan valinta voi usein perustua virheelliseen käsitykseen paikallisesta tuotteesta. SEL on oikealla asialla muistuttaessaan, että kuluttajan kannattaa kaupassa kysyä tuotteen alkuperää. Juuri näissä asioissa Suomellakin on vahvuutensa, jotka tulisi saada käyttöön taantumasta nousemisen avaimiksi. Kamreereita on Suomessa aina rakastettu. Jos tulot kasvavat, velan suhde tuloihin ei kasva vaikka velka kasvaa. Kun mitään ei uskalleta tehdä, valitaan näivettymisen tie. synny yrityksiä ja rikkaita motivoimalla. Kiina on lisännyt viljahankintojaan nopeasti. Kehitys on ollut huimaa 60 vuodessa. KOLUMNI: JOUKO RÖNKKÖ Moottoritiellä ohitseni suhahtaa auto toisensa perään, vaikka itselläni on navigaattorin mukaan nopeutta muutama kilometri yli sallitun. Ruisala onkin tänä vuonna EU-ajan pienin. Puinnit ovat lähdössä käyntiin. Järjestön laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet 70 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012. Yhdysvaltojen maatalousministeriön (Usda) alkuviikosta julkistaman sato- ja varastoraportti muistutti, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Maissi- ja soijasadot ovatkin Yhdysvalloissa jäämässä ennakoitua pienemmiksi. SEL:n syyte leivän ?kotimaiseksi pesemisestä. Valinnassa ei ole mitään baltteja vastaan, vaan sitäkin ideoiden luominen, riskinsietokyky, innovatiivisuus ja taito organisoida. Jatkossa merkintä halutaan . Reipas poliisimies tai -nainen hankkisi täällä kuukauden palkkansa päivässä sakkolappuja kirjoittelemalla. Liikennevaloissa punaisia päin ajaa aina vähintään pari autoa. Uskotaan, että hallinnossa riittää turhia paperin pyörittäjiä. Kamreerien työn tulos näkyy jo. Töiden johtaminen ontuu. Jos puolue olisi ottanut lupauksensa mukaisesti opiksi kuulemansa, nämä kaksi suurta uudistusta olisi hoidettu aivan toisella tavalla, vähemmistöä vähättelemättä. Päätoimittaja Pasi Koivumaa epäilee Karjalaisessa, että SDP:ssä ja keskustassa viriää halu hallituskumppaneiksi. Tähän viittaa myös torailu nykyhallituksessa. ?Eduskuntavaaleihin, saati sitten ennenaikaisiin sellaisiin, on vielä pitkä aika, ja aina ennenkin hallituspuolueiden sanailu on kiihtynyt ennen budjettiriihtä. Se kertoo, että kolme vuotta sitten tehty ratkaisu siirtää aikuisten Jopojen valmistus takaisin Suomeen oli onnistunut. Yhtiö perustelee päätöksiään kustannuseduilla, jotka syntyvät toimitusvarmuudesta, laadusta, logistiikasta, suomalaisesta osaamisesta sekä uudenlaisen tekniikan hyödyntämisestä. Helkama Velox -esimerkki konkretisoi suomalaisen kulttuurin ja talouden vahvuuksia. Ahkeruus, osaaminen, luottamus ja hyvä kansalaiskulttuuri ovat yrittäjyyden, yhteistyön ja innovatiivisuuden keskeisiä edellytyksiä. PÄIVÄN KUVA SEL on oikealla asialla S uomen elintarviketyöläisten liitto SEL kehottaa kuluttajia tarkkuuteen kaupan leipähyllyllä. Tähän liittyy korkea verotus, jonka avulla pidetään yllä turvaverkkoa, joka suo turvaa huonon onnen kaltoin kohtelemille. Vastaavasti yhdysvaltalaisessa mallissa ihmiset uskovat, että ahkeruus johtaa menestymiseen. 2 Perjantaina 16. Kun tarpeeksi moni kysyy, kyllä kauppias alkaa sen myös tuotetiedoissa kertoa. LEHTIKATSAUS Suomessa kamreerien työ on tuhoisaa, sillä toimiva hallinto on meille kilpailuetu. Poliisi hankkisi risteyksissäkin lisätuloja valtiolle. Menot pienenevät, kun kaikki tekeminen lopetetaan. PohjoisSuomessa sen sijaan satoi heinäkuussa tavanomaista enemmän. Viljasatoa koskevat ennusteet ovat kuitenkin vain ennusteita. Märkä syksy vaikeutti myös lannan levittämistä ja syysviljojen kylvöä. Tuoreus tavallisesti edellyttää, että leipä tulee lähileipomosta. Muutamat suuret kauppaliikkeet ovat perustaneet myymälöihinsä omia leipomoja. Poliisin menoja pitää vähentää, vaikka se vähentäisi myös valtion tuloja. Helkaman esimerkki kertoo vahvuuksista Kevään 2013 uutisen mukaan Helkama Velox siirtää Jopolastenpyörienkin valmistuksen Taiwanista takaisin Hankoon. Päätös on merkittävä. Velan suhde tuloihin tosin kasvaa, mutta mitäpä siitä. Eihän velkaa kuitenkaan kyetä maksamaan. Kreikkalaiset tulevat toimeen myös kamreerien kanssa. Opiskelupaikkoja vähennetään ja kummastellaan, miksi nuoret eivät opiskele. Kataisen hallitus on kamreerin toiveuni. Maailman viljasadosta on ennakoitu tulevan ennätyksellisen, joten pörssihinnat ovat olleet laskussa. Osa sadosta jäi kokonaan korjaamatta. Monet rouvat arvelevat, että samalla poistuu myös köyhyys ja sairastavuus, koska lopetettaviksi joutuvat juuri ne kunnat, joissa asuu eniten köyhiä ja sairaita. Elvytys on kauhistus kamreerille. Poikkeuksia sentään tehdään. Siitä huolimatta kamreereilla on paljon kavereita. Jos vähennetään menoja hallinnosta, kaikki nyökyttelevät. Yrittäjyys puolestaan asuu sekä varsinaisissa yrittäjissä että kenessä tahansa kansalaisessa. Yrittäjyyteen liittyy uusien ESKO HÄMÄLÄINEN ?? Maailman ruokahuollossa eletään edelleen kädestä suuhun. enemmän Suomen talouden ja suomalaisen työn puolesta. Alkuperämaan merkitseminen tuotepakkauksiin saisi kuluttajien mielestä olla nykyistä selkeämpi. Kuten tiedetään, tä- Maat, joissa luottamus on vahvaa, menestyvät sekä innovaatio- että onnellisuusmittareilla. hän yhdysvaltalaiseen malliin liittyy alhaisempi verotus. Suomi ei kuitenkaan istu Alesinan ja kumppaneitten malliin. Suomi oli ainakin 2000-luvun puolivälissä työhön liittyviltä arvostuksiltaan kuten Yhdysvallat, mutta verotukseltaan tyypillinen pohjoiseurooppalainen maa. Tutkimusten mukaan suomalaiset nimenomaan kannattavat tulonsiirtoja enemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Luottamus ihmisiin parantaa tuloksia Olisiko Suomen hyvä pitää yllä ahkeruuden merkitystä korostavaa kulttuuria? Edellä mainitun ylläpitäminen tarkoittaisi palkan, työllistymisen, työntekijöiden valinnan ja kohdentamisen eri tehtäviin riippuvuutta ahkeruu- desta. Yhteiskunnassa on arvostettava työllä ja yrittämisellä hankittua toimeentuloa. Pienten tulojen verotusta olisi laskettava lähelle nollaa, jotta työn tekeminen olisi motivoivaa ja kannattavaa pienemmälläkin palkalla. Yksilöiden ja yhteiskunnan välinen vastuusuhde pitää ymmärtää uudelleen. Talouspolitiikassa ei ole muuta linjaa kuin juustohöylän linja. Vaihtoehtoja on. ja siihen ehkä jopa velvoitetaan . Tukiyhteiskunta on tuhonnut tavallisen työn. Samalla on tunnustettava, että yhteiskunnan kilpailukyky ei Savon Sanomat pohtii kokoomuksen tilannetta puolueen ministerien kokoontuessa Kuopioon. ?Mainonnassaan kokoomus sanoo kuuntelevansa kansaa ja myös ottavansa opiksi.? ?Pelkkä kuuntelu ja pään nyökyttely eivät kuitenkaan riitä politiikassa. Tike ennusti vajaa kuukausi sitten, että viljasadosta on tulossa 300 miljoonaa kiloa viime vuotista suurempi. myös kaupan pakkaamattomissa tuotteissa. Tuore leipä on kaupalle myyntivaltti. Eläkkeelle siirtynyt valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) on päässyt viisaan miehen kirjoihin leikkauslistoja laatimalla. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) saa espoolaisrouvien kannatuksen kuntia karsimalla. Näiden lisäksi ovat yleistyneet myös paistopisteet, joilla lämpimän leipomotuotteen lisäksi saadaan myymälään sen houkutteleva tuoksu. Asian varjopuoli on, että puolivalmiit, myymälässä paistettavat leivät ovat usein tuontitavaraa. Talouden pysyvät ?oikeat ongelmat. Jopa elvytysvelkaa voitaisiin huoletta ottaa, jos olisi varmuus siitä että rakenteita pystytään uudistamaan ja kilpailukykyä parantamaan. Ahkeruus avaa ovia, johtaa urakehitykseen ja näkyy tilipussissa. Samalla parantuisi liikenteen turvallisuus. Mutta poliiseja ei näy, koska kamreeri ei osaa laskea muuta kuin vähennyslaskua. Vaikka kokoomus vakuuttaa ottavansa opiksi, vaikuttaa yhä enemmän siltä, ettei puolue ole tosissaan.? ?Toinen iso pettymyksen aihe ovat olleet kunta- ja sote-uudistukset, joita kokoomus on ajanut kuin käärmettä pystyyn. Onkin hyvä muistaa, että jonain päivänä tulevaisuudessa eurokriisi, hidas kasvu tai pitkittynyt taantuma eivät ole enää ongelmia. Rahan menon lisäksi ongelmana on demokraattisen valvonnan puute. Tähän on tultu, koska valtionhallintoa tehostetaan tuottavuusohjelmalla, samalla ohjelmalla, joka kieltää palkkaamasta poliisia kirjoittamaan sakkolappuja. Kamreerit hallinnoivat myös Kreikan taloutta. liittyvät työntekoon sekä yhteistyöhaluun ja yhteistyötaitoon. Yhdysvalloissa luotetaan, että ahkeruus palkitsee Harvardin yliopiston taloustieteen professori Alberto Alesina tutkimusryhmineen on tarkastellut 2000-luvun alusta lähtien Euroopan ja Yhdysvaltain taloudellisen käyttäytymisen ja näiden talouksien menestymisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tarkastelu on oivaltavaa, mutta myös jatkokehittelyä kaipaavaa. Alesina puhuu erikseen eurooppalaisesta ja yhdysvaltalaisesta mallista. Eurooppalaisessa mallissa ihmiset eivät usko, että ahkeruus vie menestykseen; päinvastoin eurooppalaisille on ominaista ajatella, että yksilön menestyminen tai menestymättömyys perustuu sattumaan . Usdan arvion mukaan esimerkiksi vehnän kulutus on 1,5 miljardia kiloa enemmän kuin tuotanto. Maailman vehnävarastot supistuvat jo neljättä vuotta peräkkäin. Kiinan merkitys myös maailman viljamarkkinoilla on kovassa kasvussa. Maailman ruokahuollossa eletään edelleen kädestä suuhun, eikä merkittäviä varmuusvarastoja ole missään. Maailman ruokaturva on heikoissa kantimissa. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro moittikin keväällä EU-komissiota ruokaturvan unohtamisesta maatalousuudistuksen yhteydessä. Heille huono hallinto on tuttua. Loputkin työntekijät tekevät työnsä pimeästi. jouko.ronkko@mt1.fi Traktori ja sen esi-isä Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. Kamreerit vallan kahvassa Talouspolitiikassa ei ole muuta linjaa kuin juustohöylän linja. TIMO TAMMI Kirjoittaja työskentelee yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella Joensuussa. Antti Hauhia Kärkölän Koukunmaalta (vanhan Valmetin pukilla) ja Jouni Laine ihan rajan takaa Mäntsälästä vertailevat traktoreittensa ominaisuuksia. Viljasadon määrä ja laatu ovat selvillä vasta sen jälkeen, kun sato on korjattu laariin. Voidaan heittää viisisataa miljoonaa yrityksille Kela-maksun poistona tai omistajille osinkoverojen kevennyksenä. Mutta ne muutamat miljoonat, jotka tarvittaisiin koululuokkien pienentämiseen, teiden kunnostukseen tai vaikka toimivaan mielenterveyshuoltoon, niitä leikataan. Kunnat eivät osaa ostaa palveluja, kun ammattilaiset on karsittu. Konsulteille maksetaan tolkuttomia summia selvityksistä, jotka kunnan virkamies olisi tehnyt pienemmällä palkalla ja kunnan etua puolustaen. Valtion hallinnosta konsultit keräävät sadoissa miljoonissa liikkuvan euromäärän vuodessa. Kuuleman perusteella on kyettävä myös todellisiin toimiin. Muutoin on vaarana, että väärät ihmiset ovat töissä ja väärät työttöminä. Ahkeruuden arvostamisen lisäksi toinen Suomen erityispiirre on ihmisten vahva luottamus toisiin, myös entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin. Kyseessä on sosiaalinen luottamus, joka opitaan sekä kulttuurin että omien kokemusten kautta. Italialaisen taloustieteen professorin Guido Tabellinin mukaan vahva sosiaalinen luottamus selittää yhteistyön onnistumista ja tuloksellisuutta. Maat, joissa luottamus on vahvaa, menestyvät sekä innovaatio- että onnellisuusmittareilla
Sopimuksen ratifiointi jakaa myös poliittisia puolueita. Näkyvästi sitä ovat tukeneet RKP ja vihreät. SDP:n varapuheenjohtaja Eero »Vaikka sopimus ratifioitaisiin, maan omistusoikeuksia ei siirretä. Varsinainen pää- tös Vapon valituksesta annetaan myöhemmin. Vapon aluejohtajan Mika Säynäjäkankaan mukaan hallintooikeuden ratkaisu on erittäin hyvä myös luonnon kannalta, sillä nyt vesiä voidaan kierrättää rakennettujen kosteikkojen kautta. Sivu 8. Oma elintarviketeollisuus on kehitettävä vientikuntoon. EU:n maatalousuudistuksessa Kola on pettynyt byrokratian määrän kasvuun, vaikka tarkoitus oli vähentää sitä. Elokuun alussa Helsingin yliopiston rehtorina aloittanut Kola haluaa pysäyttää yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen venymisen. ?Pitkittyminen ei ole kenenkään etu, ja sillä on suoranaisia kansantaloudellisia haittavaikutuksia?, hän toteaa. Sivu 6 Sateet osuivat huonoon aikaan Viikon puolivälin rankkasateet osuivat hankalaan hetkeen, kun ensimmäiset viljat alkoivat olla puintikunnossa. ELOKUUTA 2013 | 51 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 95 . Saamelaisten aseman parantaminen ei tarkoita muiden aseman heikentämistä.« Vainio vaati viime viikolla Suomea ratifioimaan sopimuksen. Henriksson kiistää sopimuksen herättämät pelot. ?Liikkeellä on väärinkäsitys, että maata otettaisiin joltakin ja annettaisiin jollekin. Siihen on tarjolla internetistä ladattavat ohjeet ja lomakkeet. Kalleinta metsänhoitoa on huonosti tehdyn työn paikkaaminen. Aluillaan olevissa EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluissa on Suomen taloudelle mahdollisuus, jota ei pidä hukata, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo. ?Olisi todella tärkeää saada neuvottelut läpi. Sopimuksella olisi suuri taloutta elvyttävä vaikutus. Sivu 7 PÄÄKIRJOITUS Kasvava kulutus nielaisee ennätyssadon YLIÖ Ahkeruudella ja yhteistyöllä talous kääntyy nousuun KOLUMNI Kamreerit johtavat taloutta www.maaseuduntulevaisuus.fi Miten säilöt kesän maut? Yhteistyö toimii. PERJANTAINA 16. PERUSTETTU 1916 . Laatutappioita alkaa tulla, jos sateet eivät pian väisty. ?Hometoksiinit saattavat lisääntyä kaurassa ja aikaiset kevätvehnät ovat herkkiä sakoluvun laskulle, jos sää pysyy kosteana useita päiviä?, asiantuntija Hannu Lehtikangas toteaa Pro Agria Etelä-Suomesta. Keskiviikkona satoi runsaasti lähes koko Etelä- ja Keski-Suomessa. Omistusoikeuksia ei siirrettäisi, eikä muiden asemaa heikennettäisi?. Sivu 7 ANNA-MAJA HENRIKSSON KARI SALONEN Metsätyöhön laatua valvonnalla Näyttely esittelee puun käyttöä jalkineissa, tässä Riikka Seppäsen taidonnäyte. Sivu 20 PUUTARHA-ALAN AMMATTILAISEN OMA LEHTI www.puutarhakauppa.fi Uusi rehtori: Kauppasopimus olisi Suomen etu Oikeusministeri kumoaa ILO-sopimuksen väärinkäsityksiä Hallituspuolueet joutuvat vielä kuluvan vaalikauden aikana ottamaan kantaa kiisteltyyn ja vuosikymmeniä valmisteltuun saamelaisia koskettavaan ILO-sopimukseen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Tutkijoiden mukaan pelkkä tieto valvonnan olemassaolosta riittää parantamaan työn laatua. Työn laatuun voi vaikuttaa myös omavalvonnalla, jossa omaa suoritusta verrataan tavoitteeseen. Lisää sateita on luvassa viikonlopuksi. Sivu 9 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Sivu 10 Biojalostamo ei pärjää ilman tukea Suomeen on rakenteilla ja suunnitteilla kymmeniä bioneste- ja biokaasujalostamoja. Rakentaminen edellyttää investointitukea valtiolta. ?Ilman tukea biopolttoaineet eivät pärjää halvoille fossiilisille polttoaineille?, Pasi Torri Bioenergia ry:stä sanoo. Suurin rakenteilla oleva laitos on UPM:n 150 miljoonan investointi Lappeenrannan biodieseliin. Laura Männistö (vas.) ja Satu Pura tutustuivat luomuruislajike Voimaan Jussi Kujalan pelloilla Ylivieskassa. Ruis taltuttaa hyvin kestorikat Sivu 8 Koneet kiinnostavat Lepaalla Takasivu Sivu 9 JANNE NOUSIAINEN Kekkonen tulee elokuviin Sivu 21 Vapo piti Keuruun Kalmunevalla avoimet ovet tilaisuuden torstaina. Juho Pöyhönen esittelee vesinäytteitä kosteikon ala- ja yläpuolisilta mittauskaivoilta. VIIKONVAIHDE Elokuva Kekkonen tulee! ammentaa entisen presidentin lähes myyttisestä hahmosta. Itse Kekkosta ei elokuvassa juuri näy. Oikeus kumosi Kalmunevan kiellon Sivut 11?15 Koukussa Katariina Willberg hoitaa 4H-yrittäjänä lemmikkejä yrittämiseen Salossa. Sivu 5 Metsätöiden suurin ongelma on tekemättömyys, mutta myös tehdyn työn laadussa on välillä toivomisen varaa. IRTONUMERO 1,50 e Suomessa on 51 pienteurastamoa, joista viisi on pannut alulle yhteisen yhdistyksen. Nuorten yrittäjyys on kovassa kasvussa. Sivu 13 Turvetuotanto Keuruun Kalmunevalla saa jatkua toistaiseksi. Vaasan hallinto-oikeus kumosi torstaina Keski-Suomen elykeskuksen hallintopakkopäätöksen, joka olisi keskeyttänyt Vapon työt Kalmunevalla tänään perjantaina. Hallinto-oikeuden ratkaisu on välipäätös. aikoo esitellä asian hallitukselle, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen seuraavia vaaleja. Henriksson myöntää, ettei vielä Pula-ajasta nykypäivään. hallituksen olevan toimintakykyinen, vaikka sanailu on kovaa ja hallituksen kaatumistakin veikataan. Lahden itäpuolella mitattiin monin paikoin yli sadan millin sademääriä. Pääministeri vakuutti +14,4 % Tuotantovälineiden hinnat Tuottajahinnat Tuottajahinnat hypähtivät. Tuottajahinnat nousivat 14,4 ja tuotantovälineiden hinnat 4,3 +4,3 % prosenttia toisella neljänneksellä. Saamelaiset eivät saa omistusoikeutta maihin oikein tiedetä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta ratifiointi olisi mahdollista. ILO-sopimukseen suhtaudutaan etenkin Ylä-Lapin kunnissa kriittisesti. Suomi on viennistä riippuvainen maa.? Kola sanoo, ettei mahdollista elintarvikkeiden tuontia Yhdysvalloista Suomeen kannata liikaa pelätä
Ajatukset ja haaveet olivat hyvin samanlaisia. Oli ihanaa suunnitella yhteistä elämää ja samalla huomata, että tuloksia alkoi näkyä. Poika alkoi puhua siitä, että tyttö muuttaisi taloon. Kauraa heitti lakoon eiliset (8.8.) sateet, vaikka on kasvunsääteet ja muut herkut annettu. kevytmaito, tavalliset piimät ja jugurtit. Kaikenlaiset einekset ja kaupan leivät ja leivonnaiset pysyivät myös kaupan hyllyllä. Teemme kaiken mahdollisen ruuan itse perusraaka-aineista, mieluiten lähi- ja luomutuotteista. Ja mikä onkaan sotani tulos? Paino on pudonnut ilman mitään kuureja ja vippaskonsteja reilut kymmenen kiloa. Lääkkeiden mukana katosivat myös oudot säryt. Ellei ulkopuolista asioiden järjestäjää löydy, nuoret eivät jaksa. Isän ryhti suoristui, omahyväinen ilme vahvistui. Luopujia ja luovuttajia olivat ne kaksi, jotka uskoivat tulevaisuuteen ja elämään. Rakas kummipoikani kasvoi isän käden alla. Hän oli pääsemässä siihen, mihin oli koko ajan pyrkinyt. Tämä jää Suomen valtion ja EUkomission väliseksi asiaksi. Mutta tässäkin annan kaiken tuen mitä voin. PETRI SARVAMAA on europarlamentaarikko (kok.). petri.sarvamaa@ europarl.europa.eu VIIKON KYSYMYS Maatiloille tarvittaisiin luopumiskoulutusta T ämä on surullinen kertomus tästä päivästä. elokuuta 2013 mielipide Ei hyvältä näytä! Elokuussa satanut tähän mennessä 139 millimetriä, kaurat täysin laossa viimeisten sateiden (45 mm) jälkeen ja osa vehnää laossa. Reilun parin viikon kuluttua alkavista neuvotteluista tulee kuitenkin vaikeat. Kesäkuun lopussa parla mentin, neuvoston ja komission kesken syntynyt capsopu tuo lohtua märehtijöille vuoden 2015 alusta lukien, mutta niidenkin tukemiselle pitää löytää ensi vuodeksi jonkinlainen malli. Oman parlamenttiryhmäni maatalouskonkari Albert Dess ajaa mallia, joka toisi tuotantoon sidotut runsaat tuet käyttöön jo ensi vuonna. Sen kyvyn vanhempi voi omilla valinnoillaan houkutella esiin. Lihan tuottajahinnat ovat kummallakin yhtä huonot. Ei nimimerkkiä Ruista Mäki-Reinikka Fazer Myllystä perää rukiinviljelijöitä. 4 Perjantaina 16. Hän tiesi paljon ja opiskeli lisää. Nuoret olivat halukkaita parantamaan laatua ja eläinten hyvinvointia. Milloinkaan pojan ei annettu ymmärtää, että hän olisi taitava ja osaava. Joka päivä isä edelleen hiippaili tilalle, teki töitä niin kuin halusi, kunnioittamatta muita. Kiusaaminen jatkui. Mitään ei tapahtunut. Me ulkopuoliset läheiset mietimme, olisiko mitään tahoa, mikä auttaisi. Kun hän siivosi tiloista vanhaa romua, ne haettiin roskista takaisin ja levitettiin. Eläimet olivat nuorille hyvin rakkaita. Isä alkoi vähitellen kiusata myös niitä. Vehnää saa ruveta ensi viikolla puimaan ja kauraa sitä seuraavalla. ei kannata edes puida, taidan tehdä ilmoituksen satovahingoista. ?Kasvustot niin kirjavia, että varmaan saa odotella jouluun, ennen kuin valmistuvat. Miten voi opettaa toista oppimatta itse. Se kannattaa rajata pituudeltaan alle 2 000 merkkiin. Tämän kirjoituksen pituus on 590 merkkiä. Toimitus. Rakkaus tietää vastuun, se on elämän suurin voima. ei vielä sentään täysmaitoa vaan . Komission puolelta on muistutettu jo vuosien ajan, että kaikki loppuu aikanaan ? kun niin kerran sovittiin. Jännitysnäytelmässä on meidän suomalaisten kannalta muutamia mukavia puolia: Komissiossa tiedetään, että tuen jatkamiselle on Suomen kannalta välttämättömiä edellytyksiä. Kyyti tulee olemaan kohta tosi kylmää. Sarvikuonojen maa Jäljet vain jää Tuoreet traktorin jäljet melkein valmiissa vehnäpellossa. Ihan kuin ruiskutettu, mutta millä aineella suoraan tähkään. Lukija Lisää holhousta Veneilykortit ovat holhousta. Sitä on riittävästi muutenkin. Koulut ja media antakoot vesiliikenneopetusta kansalle. Maalaisjärkeä Puun tuonti Minkä vuoksi Suomeen tuodaan ulkomaista puuta tilastojen mukaan jopa kalliimmalla kuin omasta maasta saisi? Maalaispoika Pekka Rajala: ?Me tuomme sellaista puuta, mitä Suomesta ei riittävästi saada, eli koivukuitua.. He ovat onnistuneet aiemminkin. Eikä voi väheksyä senkään merkitystä, että komissio tiedostaa koko Suomen viljelijöiden seisovan yhtenä rintamana tuen jatkamisen takana. Komissio on ilmoittanut olevansa valmis neuvotte luihin. Siitä tuli asia, mikä johti jokaista päivää. Tytön energiasta meni iso osa siihen, että hän yritti vältellä isää, hän pelkäsi, mitä löytää, hän yritti selittää pojalle. Poika-parka yritti puolustella isäänsä, yritti ymmärtää tyttöä, yritti uskoa parempaan. Nyt näimme jokainen, että nuorten yhteinen tulevaisuus oli heikoilla. Oikeasti hän oli ahkera, ei ollut muuta elämää. Tuli päivä, jota isä ei osannut yhtään odottaa. Sovittiin vuosi, milloin muutto tapahtuisi. Ei ole valmis maksamaan käypää hintaa? Ei nimimerkkiä Valta pois Lapin järkevät asukkaat oivaltavat varmaan, että ympäristöministeriö/vihreät tekevät kaikkensa saadakseen Lapissakin luonnon pois paikallisten hallinnasta. Ei nimimerkkiä johdolla ja valtiosihteeri Risto Artjoen kokemuksella erittäin kova tiimi. Nyt tuon 60 miljoonan maksamisen jatkamiseen täytyy löytää keinot, tai liian monen sika- ja siipikarja farmarin käteen jäävät tulot kuihtuvat olemattomiin. Vuosien kuluessa keskustelu 141-tuesta ei ole muuttunut paljoakaan. Lopetin kolesterolilääkkeiden syönnin. Painokin piti sitkeästi kiinni saavutetuista eduista. Lääkkeiden mukana heitin romukoppaan myös kaiken ?keveyden?. Poika jäisi tilalle yksin, isä tuntisi läsnäolonsa välttämättömäksi, poika huolehtisi hänet hautaan . Rakkaus on syntymälahja. Sitä vahvistetaan rakastavalla kasvatuksella. Rakkaus on toivoa paremmasta. Yritykset kaatuivat kamalaan huutoon, josta seurasi täysin hallitsemattomat sanomiset. Nuoret väsyivät, mielialat olivat matalalla. Pojalla kädet roikkuivat kylkiä pitkin pidempinä ja raskaampina kuin koskaan. Paperit pantiin kuntoon, poika lunasti tilan. Meistä lähellä olijoista moni huomasi vuosien varrella, että isä ei osannut tai halunnut vahvistaa koskaan pojan itsetuntoa. Lapsi pitää opettaa rakastamaan totuutta kaikissa sen muodoissa. Arvot koskettavat ihmisen sisintä, ja sen vuoksi niihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Vilpittömyys ja rehellisyys ovat kasvattajan avainarvot. Kotikasvatus on kaiken lähtökohta, jotta lapsen henkisyys ja elämän arvot voivat vahvistua. Oikea ja väärä, hyvä ja paha, opitaan kotona. Minä olen sen huolella kasvattanut. Ei nimimerkkiä Menoratkaisu Maatalousyrittäjältä taas palkkaa pois ja muille velkarahalla lisää. Isä varoitti poikaa rakentamasta mitään tulevaisuutta tai elämää tytön varaan. Isä alkoi kiusata tyttöä. Hukkakaura on jostain kumman syystä häipynyt eikä juolavehnääkään ole ollut yhtään niin paljon kuin edellisinä vuosina. Tarina on päättynyt. Eiväthän Suomen tuotanto-olosuhteetkaan ole muuttuneet. Mutta miten Suomen käy tällä kertaa. NÄIN PÄIJÄNTEEN ITÄPUOLELLA -NIMIMERKIN VASTAUS VIIKON KYSYMYKSEEN VIERASKOLUMNI lukijalta Taas on se aika Suomalaisen maatalouden ehkä tärkein numero yhdistelmä on taas kaikkien alan ihmisten huulilla. Vaikka korrenlyhentäjää laitettiin vehnälle niin silti on lähestulkoon metrin mittainen korsi. Toivotaan, että pysyis vielä muutaman päivän pystyssä?, kirjoitti Osmo toiveikkaana viikko sitten perjantaina. Samana päivänä kuvasi tilannetta S-H.H: ?Vuokramiehen viljakasvustot pihapiirissämme harvinaisen tasaiset ja ripsevät. ?Öljykasvit meni ihan... Miten olla vilpitön, jos omasta elämästä puuttuu totuus. Liity MTK:n jäseneksi. Sysää vastuun kannattavuudesta jalostuksen piikkiin. Yksineljä-yksi. 141-tuki on EU:n luvalla maksettava kansallinen tuki Etelä-Suomen alueelle. Kasvattajan arvoista haastavin on rakkaus. Kun hän toi ruokintaan uusia puhtaita astioita, ne rikottiin. Se ei päättynyt niin kuin sadut yleensä, onnelliseen loppuun. Kyse oli sukupolvenvaihdoksesta. Ja ennen kaikkea: antakaa meille ruokarauha! RitMari Toivonen Kotitarvekokki Karkkila Rakkaus on arvoista tärkein V anhempien tulee kasvattaa lapsiaan uskoon, toivoon ja rakkauteen. Siemen itää, kun sitä kastellaan. Kasvuun tarvitaan vaalimista, hienovaraista huolenpitoa ja hoivaa. Sivulla käydään vilkasta mielipiteidenvaihtoa monista tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Kaikkia tarjottuja kirjoituksia ei pystytä julkaisemaan. Mutta luopuja ei ollut se, jonka olisi pitänyt. Pojalla ei ollut voimia eikä rohkeutta tehdä sitä mitä vielä olisi voinut tehdä, ajaa oma isä tilalta pois. Yksinäisyys, häpeä ja syyllisyys ovat varmasti aina läsnä. Nyt isä muistaa muistuttaa: ?Mitä minä sanoin.? Ihmettelen tosissani, ettei maataloudessa ole olemassa luopumiseen valmistavaa pakollista koulutusta. Se on meidän edunvalvontajärjestö. Ei nimimerkkiä Virkamiehiä Suomalaiset viljelijät elättävät hirmuista virkamiesarmeijaa. Euroopassa vain puolet siitä mitä meillä, mutta viljelijät saavat tuplatuet meihin verrattuna. Ei nimimerkkiä Palautetta Aika runsaasti saa SDP nykyisin Maaseudun Tulevaisuudessa palstatilaa. Ei nimimerkkiä Hieno juttu Jarnosta ja tilasta. Kyllä koulutuksella ja muulla työllä oppii näkemään asioiden mittasuhteita. Istumatyö ja käsityöyksinyrittäjän loputtoman pitkät työpäivät eivät juurikaan jättäneet aikaa liikunnalle, ja paino hivuttautui hiljalleen ylös. Mutta eipä hätää, onhan keksitty kevyttuotteet! Kyllä rupeaa paino laskemaan, kun koko ajan tarkkailee, mitä syö, ja syö vain kevyttä, kevyttä ja kevyttä. Vaan kuinkas sitten kävikään. Vettä satanut niin paljon, että kasvustoja laossa vaikka miten, onneksi omat viljat lähes kaikki pystyssä korrenvahvistajien ansiosta. Jos olis poutaa, niin ehkä tästä vielä jotain tulis.? ?Ikinä en oo nähnyt kasvustoa niin hyvänä kuin tänä vuonna. Tunnelma heijastui suoraan päivän töihin ja tietenkin myös suhteeseen. Isä löysi vihdoin paikan, >> Nuoret väsyivät, mielialat olivat matalalla. Tunnelma heijastui suoraan päivän töihin ja tietenkin myös suhteeseen.« mihin muutti. Rajat ovat rakkauden perusta. Joskus lapsi voi luistaa totuudesta, silloin rakkaus antaa kyvyn korjata suunta. Rakkaus on arvokasvatusta, jonka perustana on vanhemman oma esimerkki. ?niin kuin tässä suvussa on tehty?. Tyttö lähti. Älä ota, jos et pysty hoitamaan. Vettä tuli niin paljon pienellä aikaa, 34mm! Vehnää menee rehuksi, kun joukossa paljon jäämäviljaa viime vuoden puimattomissa lohkoissa. Kuka myy oikein halpaa makkaraa. Uu- den näkökulman löytäminen ja aiheen ajankohtaisuus johtavat useimmiten kirjoituksen julkaisuun. Neuvottelijamme ovat ministeri Jari Koskisen Tuulimyllyistä Tuulimyllyalueille tiedoksi. Joko ne myllyt ja energiantuotanto reservaatti, tai toimiva metsäekosysteemi. Karjanhoidossa tehtiin monia parannuksia. Koko ajan heille tuli selvemmäksi se, että he haluavat tehdä tätä yhdessä. Lauseestasi puuttui sana ilmaiseksi. Puut pesään Edunvalvontaa Hyvä maitotilallinen, joka valitit tuotteiden hinnoista. Olo on kevyt, eikä vaivana ole ainainen nälkä, kuten kevyttuotteita syödessä. Tavallinen hallintoalamainen elää kaiken aikaa ruuan suhteen valtavassa epätietoisuudessa: yksi arvovaltainen taho huutaa yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota ja toinen huutaa vielä lujempaa jotakin toista vielä parempaa. Eläimet, maa, viljely ja luonto olivat sitä, minkä keskellä haluttiin elää. Poika sai kuukausien aikana isän suostumaan siihen, että tyttö osallistui maatilan töihin. Tyttökin oli ahkera. Ja miksi olisikaan muuttunut. Tuen suuruus vaihtelee eläinmäärän mukaan. Myös kasvihuonetuotannolle se on varsin olennainen tuki. Etelä-Suomen tukeen menee noin 60 miljoonaa euroa. Samoin kirjoittajan esiintyminen omalla nimellään nimimerkin sijasta. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka kannanotto MT:n lukijoille tärkeään aiheeseen. Jostakin käsittämättömästä poika keksi tytön. Tässä hankkeessa olen tietenkin hanakasti mukana. Varsinainen puristus on siis cap-tuen ulkopuolelle jääneen sika- ja siipikarjan sekä puutarhapuolen hoitaminen kunniallisella tavalla. Kun tyttö hankki sovitusti uusia puhtaita välineitä, ne katosivat. Vanhemman rakkaus vie tätä päämäärää kohti joka päivä. Jokaiseen ihmiseen kätkeytyy kyky rakastaa. Molempia ei voi olla. Ei nimimerkkiä Lisää lakeja Vapaavuoren hallitus voisi säätää asetuksella myös helteet ja hyvät puintikelit elokuulle koulujen kesälomia rukatessaan. Viljelijä JUKKA PASONEN Vasikan hinta Eikö lypsyrotuinen lehmävasikka kelpaa. Koska se sovittiin ja saatiin alunperin vain määräajaksi, on sen jatkamisesta täytynyt neuvotella EU:n kanssa. Nyt on jälleen tuon väännön aika. Paino ei pudonnut mihinkään, ja joitakin vuosia sitten todettiin kohonneet kolesteroliarvot. Eipä sitten muuta kuin lisää RitMari Toivonen vaihtoi voihin ja voi nyt hyvin. kevyttä, kevyttä ja kevyttä ja lisäksi kolesterolilääkitys. Lääkkeistä sain tuskallisia, vaeltavia lihassärkyjä. Kolmannen kokeillun lääkkeen jälkeen totesin noin puolitoista vuotta sitten, että enpä enää suostu olemaan lääketehtaiden maksavana koekaniinina. Kaikki näytti valoisalta. Elämän arvot olivat samanlaisia. Tuo kaikki oli sydäntä särkevää. Poika uskoi tytön puheita. Isälle oli kuitenkin täysin turhaa yrittää puhua. Se muutti kaiken. Nuoret olivat ihmeissään, mutta onnellisia. Ei nimimerkkiä Neuvonnasta Maitotilaneuvonta heikkeni lopullisesti uudistuksen myötä. Tilallisen on vaikea saada haluamaansa palvelua valmiista paketeista. Ei nimimerkkiä Halpaa makkaraa HK:n Suomen tulos -0,8 miljoonaa euroa, Atrian tulos +14,1 miljoonaa. On selvää, että tilan jatkamiseen kuuluu usein kumppanin löytäminen ja perheen perustaminen, vanhojen on tehtävä nuoremmille tilaa. Jokaisella tilalla ei ole fyysisesti tilaa kahdelle sukupolvelle, ja kaikkien kanssa ei vain voi elää. Surullinen kummitäti Rasvasota ruohonjuuritasolta nähtynä V ajaat parikymmentä vuotta sitten aloitin oman rasvasotani. Säät suosineet ja ilmeisesti edellisvuoden rypsi antoi maahan lisäpotkua. Arvelisin tulevan erinomaisen viljasadon, jollaista harvemmin näissä pelloissa vuosien varrella korjattu.? Torstaiaamuna päivityksen tehnyt Näin Päijänteen itäpuolella kertoi jo aiemmin, että kasvustojen kirjavuus haittaa ja myöhästyttää puinteja. Isä pitäisi saada luopumaan, ja nuorten pitäisi päästä omaan alkuun. Isä antoi kaikkien ymmärtää, ettei tuollainen tyttö pitkään tuollaista poikaa ja tuollaisia olosuhteita katsele. Se on uskoa hyvään. Vanhemman rakkaus on olemista lasta varten, uuden elämän kasvattamista. Rakkaus takaa sen, että lapsen sisimmässä piilevä siemen, rakkaus, saa hyvän maaperän itää. Jaana Uolamo Akaa Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta-sivu yksi lehden luetuimmista osastoista. Aloin uudelleen käyttää voita maltillisesti, ruuanlaitossa vaihdellen eri öljyjen kanssa, leivän päällä ja leivonnaisissa. Kevytkermat kumppaneineen saivat väistyä oikean kerman tieltä, ja kevyet kumijuustot vaihtuivat rasvaisempiin juustolaatuihin. Rasvaton maito sai poistua. Tilalle tuli . Vanhemman rakkaus on välittämistä; lapsen asettamista omien etujen edelle. Vanhemman rakkaus on kosketusta, kiireetöntä läsnä- Miltä näyttää kesän viljasato? Erinomaiselta, kunhan korjuu onnistuu Hyvältä, kunhan korjuu onnistuu Kuivuus haitannut huomattavasti Liialliset sateet haitanneet huomattavasti En viljele viljaa % vastaajista 0 10 20 30 40 50 Viljasadon näkymissä suurta hajontaa V iljasadosta odotti vielä kuluneen viikon aikana liki puolet vastaajista hyvää, mikäli korjuu onnistuu. Kasvukauden suuret vaihtelut näkyvät verkkolehden viikon kysymyksen vastauksissa: joka neljäs kertoo kasvustojen kärsineen kuivuudesta, joka kymmenes puolestaan märkyydestä. Viikon varrella kertyneistä sateista ei vielä ehtinyt tulla juurikaan tietoa sivun ylälaidan kommenttia lukuun ottamatta. Vastauksia kertyi vajaa 750. Viljatilallinen totesi, että kiirettä ei vielä ole. Lisänsä soppaan tuovat vielä kaiken maailman humpuukimaakarit toinen toistaan ihmeellisemmillä dieeteillä. Pieni pyyntö täältä arkitodellisuudesta ruohonjuuritasolta: Hyvät, rakkaat, arvoisat ja arvostetut ravinto-oppigurut, yrittäkää nyt ihan totta päättää yhdessä jotenkuten mallikkaasta ruokavaliosta. Ohra toistaiseksi parhaiten, kun vaan pääsee puimaan.? Miten säilöt? Uusi viikon kysymys haarukoi, mitä säilöntäkeinoja MT:n lukijakunta käyttää puutarhan ja luonnon antimien taltioimiseen talveksi. KAIJALEENA RUNSTEN www.maaseuduntulevaisuus.fi Kirjoita napakasti oloa, pysymistä lapsen vierellä. Rakkaus on arjen voimavara. Sen avulla lapsi löytää oman elämän, rakkauden, kyvyn elää toiset huomioiden. Sikatalouden sekä kananmuna- ja siipikarjan lihan tuotannon kannalta 141 on erittäin tärkeä, suoranainen kohtalonkysymys. Isä voisi alkaa etsiä uutta kotia. Puheen asteella asia oli ok, mutta meni kuukausia ja mitään konkreettista ei tapahtunut. Kaikki oli melko hyvin niin kauan, kuin poika antoi ymmärtää jatkavansa isiensä kyntämän maan viljelyä, vanhan karjan kasvattamista, vanhojen rakennusten asuttamista. Sovittiin omistuksen vaihdosta. Kun vuosi oli meneillään, sovittiin kuukausi. Se tehtiin niin, etteivät muut sitä näe
Ei, jos Urpilainen todella tekee uu distuksia ja saa omat taakseen. Vihreiden tai vasemmisto liiton lähtö ei kaataisi koko hallitusta. Sade kohtuullisina an noksina on hyvä asia, kunhan ei ole pilvistä ja sateista viikkotol kulla. Lehtiä syöville toukille sa teesta on vielä enemmän hyötyä kuin mettä imeville aikuisille. Monesti toukkien ravintokasvit alkavat loppukesällä kuivua, jolloin toukkia kuolee. Kaaliperhonen on sen lähilaji, vaellusperhonen, joka ei meillä talvehdi. KATJA SAHLSTEDT Lisää tapahtumasta www.lepaa.fi Koneet . Vasemmistoliitolle voi olla liikaa työurien pidentä minen opintoetuja leikkaamalla ja eläkeikää nostamalla. Urpilainen on määrännyt virkamiehensä valmistelemaan kahden viikon päähän budjet tiriiheen rakennetoimia, jota toteutetaan jo tänä vuonna. SDP:tä eivät uudet vaalit houkuta, sillä sen kannatus on vajonnut jo nyt. Se on vähän enemmän kuin kesäkuussa, jolloin vuosimuutos oli 1,4 pro senttia. ?Inflaatio on Suomessa nyt erittäin matala?, toimitusjohta ja Pasi Holm Pellervon talous tutkimus PTT:stä sanoo. PÄIVÄN KYSYMYS häntä etäältä, vaikka mahdol lisuutta kättelemiseen tai kes kusteluun tarjottiinkin. Joensuulainen Hilkka Malinen oli sattumalta käymässä kauppakeskuksessa ja harkitsi pääministerin puheille pyrki mistä, mutta jätti sen kuitenkin väliin. ?Mitään en olisi politiikasta sanonut, vaan että koita sie py syä terveenä.? Torstaina kokoomuksen mi nisterit jatkoivat kesäkokous taan Kuopiossa. SARI PENTTINEN Minkälainen perhoskesä tänä vuonna on ollut, tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta? Edellistä parempi, mutta keskimääräinen. Nyt näiltä järjestöiltä kysytään vastuuta käyttää tätä valtaa Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kysyjille hän va kuutteli asioiden sujuvan. Demarit ovat soimanneet ko koomusta tiedon panttauksesta tärkeiden päätösten alla ja ko koomuksesta on teilattu SDP:n puheenjohtajan, valtiovarain ministeri Jutta Urpilaisen toiminta budjettivalmistelussa. Demarien mielestä Urpilaista on potkittu sivusta, oppositio arvelee hallituksen hajoavan. Puolueiden äänitorvina ovat olleet eduskuntaryhmän pu heenjohtaja Jouni Backman (sd.) ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok.). Katainen ja Urpilainen ovat vakuuttaneet hyvää suhdettaan ja Tujunen kehotti kaikkia ? myös omiaan . Muu euroalue nousi kesäkuussa 0,7 prosentin kas vuun. Pellervon taloustutkimus en nustaa keski-inflaatioksi tänä TIMO HARTIKAINEN/STT-LEHTIKUVA Amiraaliperhosen voi nähdä vielä lokakuussakin. Vieläkö perhosia voi nähdä? Sää suosi kokoomuksen ministereitä enemmän torstaina Kuopion torilla kuin keskiviikkona Joensuussa. Alkoholi ja tupakka kallistuivat. Keskuspan killa ei ole nyt tarvetta korottaa ohjauskorkoa. EKP tarkastelee ohjaus korkoa, kun se määrittelee yleisen inflaation ja inflaatioodotusten lisäksi niin sanottua pohja-inflaatiota. Neuvontaa. PÄÄMINISTERI JYRKI KATAINEN Katainen puhui pehmeitä, vaikka sanailu on kovaa Poliittinen keskustelu on viime päivinä leiskunut tulisena, mutta päähallitus puolueen puheen johtaja tyytyi pitämään pehmeän linjapuheen. Keskiviikkona odoteltiin ko koomuksen vastaiskua villeinä velloviin kysymyksiin halli tusyhteistyön sujumisesta tai tulevien budjettineuvottelujen sisällöstä. Pääministeri Jyrki Katainen ei kuitenkaan ottanut niihin kantaa puhuessaan ministe riryhmänsä kesäkokouksessa Joensuussa. Viime kesä oli varsin huono. Miten viime päivien sateet ovat vaikuttaneet perhosiin? Mesikasveja on paremmin tarjolla nyt, kun saadaan vettä. Maasto alkoi olla jo vähän liian kuiva. Suomi ei tarvitse nyt poliittista puutaheinää, vaan selviytymissuunnitelman.? Voiko hallitus kaatua? Kataisen mielestä ihmiset tarvitsevat muuttuvassakin maailmassa turvallisuutta ja luottamusta politiikkaan. Lisäksi Urpi lainen varoitti maanantaina työmarkkinajärjestöjä kaapin paikasta, jos työmarkkinaneu vottelut eivät etene. lopettamaan pikkupolitikoinnin. SDP:stä kii rehdittiin selittämään, että hän tarkoitti varmaankin Elinkei noelämän keskusliittoa EK:ta, ei ay-järjestöjä. Vanhan vallan murenemises ta puhui myös Katainen, joten kokoomus ja SDP näkevät asioi ta myös samoin eivätkä pelkäs tään riitele. EIJA MANSIKKAMÄKI Katainen: Rakenneuudistukset vievät koko syksyn Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen arvioi torstaina hallituksen suunnittelemien rakenneuu distusten vievän koko syksyn. Sopiva takaraja voisi olla mar raskuun loppu. ?Hallitus asettaa määrälliset tavoitteet sille, kuinka suuri osa kestävyysvajeesta katetaan julkista taloutta sopeuttamalla, työuria pidentämällä ja työlli syysastetta nostamalla, julkista sektoria tehostamalla sekä ko konaistuottavuutta nostamal la?, Katainen sanoo. Hän ei Kuopiossajärjeste tyssä kokoomusministereiden kokouksessa halunnut arvioida, millaisia rakenteelliset uudis tukset olisivat. Rakenneuudistusten lisäksi hallitus päättää budjettiriihessä kasvua ja työllisyyttä tukevista ratkaisuista. Kunta- ja soteuudistukset menevät päin sei nää. Kataisen mukaan ei ole tehty päätöksiä siitä, onko Yle-indeksi kiveen hakattu. Nuorisotakuun rahoista väännetään budjettiriihessä Nuorisotakuuseen kuuluvan koulutustakuun rahoitus jää hallituksen budjettiriiheen, kerrotaan opetus- ja kulttuuri ministeriöstä. Kyse on siitä, miten meillä on riittävästi rahaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, jotta voimme oikeasti osoittaa nuorille paikkoja, kertoo kans liapäällikkö Anita Lehikoinen. Myös homekoulujen korjauk set jäivät auki. ?Edellytyksiä keskitetylle ratkaisulle on? Toimihenkilökeskusjärjestö STTK arvioi, että keskitetyn työmarkkinaratkaisun edelly tykset ovat olemassa. Arvon lisäveroa ja valmisteveroja on nostettu. Ravintolapalvelut, liikenne, asumispalvelut ja vuokrat ovat nousseet vuoden takaisesta. Lainojen korot ja matkaviestin hinnat sen sijaan alenivat. Tilastokeskuksen haastatte lijat keräävät kuluttajahintain deksiä varten lähes 500 tavaran hintatiedot. Kuukauden puolivälissä haastattelijat käyvät 2?700 liik keessä. JUHANI VIITALA Kataisen mukaan merkit tävin Suomen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on lähivuosien palkkaratkaisu. elokuuta 2013, Lepaa, Hattula Kesäkukkia. mahdollisiin uusiin kannattajiin. Keskustan kansanedustaja Kimmo Tiilikainen oli puhee seen pettynyt. Suhdannetilannet ta lievitetään lisätalousarviolla. vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Holm arvioi nyt, että luvut laskevat. ?Talouskasvu ei ole käynnis tynyt odotetusti.? Jokin aika sitten Suomen inflaatio lähenteli kolmea pro senttia ja vastakin sen arvioi daan olevan reilusti yli kaksi prosenttia. Ruohonleikkureita. Nyt näiltä järjestöiltä kysytään vastuuta käyttää tätä valtaa Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi.? MT?STT Kokoomus kiersi Itä-Suomen toreja JOENSUU (MT) Kokoomusministerit pitivät keskiviikkona kesäkokoustaan Joensuussa, missä pääminis teri Jyrki Katainen vakuutti hallitusyhteistyön sujuvan ja vain yksittäisten ihmisten sa nailevan. Linja-auto jätti kokoomus väen autiolle ja sateiselle Joensuun kauppatorille keski viikkoaamuna, eikä paikallista väkeä näkynyt. Muun muassa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, sosiaa li- ja terveysministeri Paula Risikko sekä maa- ja metsä talousministeri Jari Koskinen saivat olla rauhassa oman väen keskuudessa puolueen tori telttojen ja sateenvarjojen alla. Pääministeri Kataista sääs teltiin sateelta viemällä hänet torin laidalla sijaitsevaan kauppakeskukseen tapaamaan ihmisiä. Alkuihmetyksen laannuttua kauppakeskuksessa liikkuneet paikkakuntalaiset innostuivat jututtamaan pääministeriä. Osa tyytyi vain katselemaan Matala inflaatio helpottaa palkkamalttia Kuluttajahintojen vähäisen nousun uskotaan helpottavan tulosopimusten tekoa syksyllä. Yritysten kilpailukyky janoaa maltillista ratkaisua. Heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mu kaan 1,6 prosenttia. syyskuuta. Illallisen tarkoituksena on vahvistaa Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden kumppanuutta. Keskusteluaiheita ovat ulko poliittinen yhteistyö, globaali talouskasvu sekä puhdas energia ja ilmastonmuutoksen torjunta. Obama perui viime viikolla tapaamisensa Venäjän pre sidentin Vladimir Putinin kanssa sen jälkeen kun Venäjä oli ilmoittanut antavansa turva paikan tietovuotaja Edward Snowdenille. Kataisen mielestä Ylen rahoitusta pitäisi miettiä Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä Ylen rahoituk sen määrää olisi syytä pohtia heikon taloustilanteen vuoksi. ?Median murros vaatii miet timään, mitä pitää tehdä, että tiedonvälitys ei monopolisoidu liikaa.? Ylen ensi vuoden määräraha on nousemassa budjettiarvion mukaan indeksikorotuksen ansiosta 12 miljoonaa euroa yhteensä 512 miljoonaan euroon. Hänen mukaansa Katainen on päätynyt kahden vuoden sumussa seilaamisen jälkeen ulapalle ilman suuntaa. ?Suomi on talous- ja työttö myyskriisissä. Kasvit . Hallituksen toimintakyky on olematon. Euroalueen inflaatio jäi heinäkuussa 1,6 prosenttiin. Suomessa inflaatio oli samoilla mittareilla mitattuna 2,5 pro senttia. Holm uskoo matalan kor kotason säilyvän ainakin ensi kevääseen saakka. Ka taisen arvioitiin tällä tähtäävän nuoriin ja kyseenalaistaviin ihmisiin . Ryhmään on koottu kaivannaisteollisuuden eri intressiryhmät yhteen ja se tekee uusia aloitteita kansalli sista toimenpiteistä ja järjestää keskustelutilaisuuksia. Talouskriisi hillitsee kuluttajahintojen nousua. ?Yrittäjillä ei ole varaa nostaa hintoja.? Autokauppa hiipuu ja kes tokulutustavaroiden myynti vähenee. Vähittäiskauppakin epäilee mahdollisuuksiaan työllistää entiseen malliin. Matala korkotaso jatkuu kevääseen Euroopan keskuspankki kaitsee inflaatiota alle kahteen pro senttiin. elokuuta 2013 UUTISET POLITIIKASTA LYHYESTI Niinistö sai kutsun Obama-tapaamiseen Tukholmassa Presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman yhdessä pohjoismaisten päämiesten kanssa. Vael tavia perhosia, kuten amiraalia, voi nähdä lokakuulle asti. Mikä on Suomen yleisin perhonen? Yleisimmin ihmiset näkevät lanttuperhosta, josta usein pu hutaan kaaliperhosena. Hän toivoo työ markkinajärjestöiltä sovintoky kyä. ?Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa merkittävä määrä valtaa. Suomessa teollisuuden tuotanto supistui vuodessa 5,9 prosenttia. Lant tuperhonen on valkoinen, jota näkee paljon pihoissa ja puutar hoissa. Työkaluja. Tarvikkeet . Po liitikkojen tulee kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä. ?Voimme kehua pitäneemme vaalilupauksistamme kiinni, mutta silloin ei synny päätök siä.? SDP:n vaalilupaus oli olla nostamatta eläkeikää. Apteekit ko rottivat hintoja, kun joidenkin lääkkeiden saanti Suomeen vaikeutui. Elintarvikkeiden hintojen kallistuminen jatkui. Pääministeri Jyrki Katainen tapasi kansaa. >> Suomi ei tarvitse nyt poliittista puutaheinää, vaan selviytymis suunnitelman.« KIMMO TIILIKAINEN enää annettuja totuuksia. Siinä ei oteta huomioon korkojen ja kulutus verojen muutoksia. Tilastokeskus mukaan hei näkuun inflaation lievä kiihty minen johtui reseptilääkkeiden kallistumisesta. 5 Perjantaina 16. Tapaaminen järjeste tään Tukholmassa 4. Mikäli näin käy, seuraavana kesänä on vähemmän perhosia. Millainen on päiväperhosen unelmasää? Sellainen, että aurinko pais taa useampana päivänä, mutta muutaman päivän välein on vähän sateista, jotta kasvilli suus pysyy vihreänä ja kukkia on tarjolla. Vieläkö perhosia voi nähdä? Päiväperhosia näkee vielä syyskuussa, mutta elokuussa ne alkavat jo vähentyä. Kasvikierroksia? Lepaalta löytyy! Tervetuloa tutustumaan komeassa kartanoympäristössä olevaan näyttelyyn. Puutarha&kauppa-lehden näyttelyoppaasta lisää tietoa puutarha-alasta ja tapahtumasta. Nähtävää koko päiväksi ! PUUTARHA-ALAN AMMATTILAISEN OMA LEHTI www.puutarhakauppa.fi. Maidon hintaa nostivat viranomaismää räykset Valiolle. Yhteiselo hallituksessa on kuitenkin sä röillyt, kun esimerkiksi sote- ja yhteisöveropäätöksistä on kiis telty jälkikäteen. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) on epäillyt hal lituksen kestävyyttä ja päämi nisterin otetta hallitukseensa. Kataisen mukaan kukaan ei kai halua tulla johdetuksi nyrkillä. Hallitusrintama saattaa kui tenkin tiivistyä, kunhan myös oppositiojohtajat Juha Sipilä (kesk.) ja Timo Soini (ps.) pää sevät vauhtiin. ?Poliittista puutaheinää? Kataisen keskiviikkoinen puhe oli irti päivänpolitiikasta, en nemminkin katsaus maailman menoon. Pääministeri arvioi, että yh teiskunta on muuttunut niin väestön iän, työmarkkinoiden, kuntien kuin EU:nkin suhteen. Muutokset näkyvät asenteissa ja ikärakenteen muutos ennen kaikkea työvoiman, eläkkeiden, palveluiden ja alueelliseen tasaarvon suhteen. Auktoriteetit ovat murentu neet, koska ihmiset ovat fiksuja, koulutettuja, verkottuneita, kansainvälisiä eivätkä niele Kulutustaso säilyy 15 euron korotuksin Holm laskee, että 3?000 euron kuukausipalkkaa olisi korotet tava 15 eurolla, jotta työntekijä säilyttäisi palkkansa osto voiman nykyinflaation oloissa. Kansantalouden kannalta on Holmin mukaan sitä parempi mitä isompi joukko säilyttää työpaikkansa ja ostovoimansa. Suuret palkankorotukset vievät irtisanomisiin. Yritykset tarvitsevat palkka malttia. Tätä hirt täytymistä on jo kummasteltu omienkin joukoissa. Voiko hallitus siis kaatua. Järjestö katsoo, että neuvottelut on saatava käyntiin nopeasti. Pallo neuvotteluiden aloit tamisesta on sen mukaan nyt Elinkeinoelämän keskusliitolla. Ostovoiman ja kotimark kinoiden voimistamiseksi tarvitaan STTK:n mielestä yleiskorotus kaikille palkansaa jaryhmille. TALOUDESTA LYHYESTI ET: Voimalaitos verolle ei perusteita Hallituksen kaavailema, päästöttömälle kotimaiselle tuotannolle kohdistettu voi malaitosvero on perusteeton, Energiateollisuus ry (ET) arvos telee lausunnossaan verosta. Voimalaitos- eli windfallvero heikentäisi kotimaisten toimijoiden investointiedel lytyksiä, on EU:n ilmastopoli tiikan vastainen ja se kohtelee tuottajia epätasa-arvoisesti, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo. Fazer investoi Lappeenrantaan Fazer investoi Lappeenrannan makeistehtaalle suklaarakeis tamon tuotantolinjan sekä lakritsituotantolinjan, joka nousee tehtaalle ensi vuonna. Lappeenrantaan tehdään yli kahden miljoonan euron investoinnit. Virtanen vetää kaivostyöryhmää Suomi kestävän kaivannais teollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelman ohjausryh mä kokoontui ensimmäisen kerran torstaina. Lihan hintaa korotettiin ja sesonki nosti vi hannesten hintoja. Holm laskee heinäkuun in flaatiosta puoli prosenttiyksik köä valtion piikkiin. Ryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kanslia päällikkö Erkki Virtanen. Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa merkittävä määrä valtaa. Tekniikka . Syyskuussa voi vielä nähdä aikuistalvehti joita, nokkosperhosta, neitoper hosta ja sitruunaperhosta. Palvelut LEPAA 2013 15.?17
Kyseessä oli kuitenkin kaupunginjohtajan esitys. Koulun rakentamista puoltava esitys voitti äänestyksen kaupunginhallituksessa äänin 9?2, ja ekokoulun rakentaminen jatkuu. ?Kaupunginjohtajan esityksessä ollutta lisämäärärahaa ei tarvita, vaan puuttuva summa katetaan lahjoituksina ja talkootyönä?, kertoo koulutyöryhmän vetäjä Arto Hyytiäinen. MT. Nuorten parissa on ollut aina mukavaa.? Kola on kotoisin entisestä Lappeen kunnasta maitotilalta. Hänen veljensä on jatkanut tilanpitoa. TUURE KIVIRANTA ?Byrokratia kasvanut liikaa? ?Mitä muuta elinkeinoa säädellään ja valvotaan näin tarkkaan? EU:n maatalouspolitiikkaa olisi nyt tehdyssä uudistuksessa oikeasti pitänyt saada yksinkertaisemmaksi?, maatalouspolitiikan professori Jukka Kola toteaa poliitikkojen epäonnistuneesta yrityksestä yksinkertaistaa maatalouden byrokratiaa. Kola sanoo, että julkisen tuen käyttöä on tietysti valvottava, mutta hän ihmettelee tarvitaanko valvontaa ja sääntelyä todella niin paljon kuin nykyisin. ?Viljelijällä pitäisi olla enemmän päätösvaltaa, kuinka tilansa pidon järjestää.? ?Kaikilta aloilta voi ryhtyä yrittäjäksi? Heikko työllisyystilanne kurittaa etenkin humanistisia aineita opiskelleita. Kaikilla aloilla työllisyystilanne ei kuitenkaan ole huono. Esimerkiksi tuoreet lääkärit ja juristit löytävät töitä edelleen hyvin. Myös maataloustieteitä opiskelleet ovat työllistyneet kohtalaisen hyvin. Kola muistuttaa, että kaikilta aloilta voi ryhtyä valmistuttuaan myös yrittäjäksi. Kun niitä on riittävästi, muissa asioissa riittää yhtä hyvä kuin muilla. ?Ole ykkönen! Ellet ole, luo itsellesi oma sarja, jossa olet?, markkinointigurut Al Ries ja Jack Trout ovat opettaneet. Johnston muistutti, että tyytyväiset työntekijät ovat tärkeitä brändin ja yrityksen maineen viemisessä suusta suuhun yleisölle. Pitää päästä kuluttajan pään sisään Brändäämisen vaikeus on, ettei asiakkaan mielikuva ole yhtä kuin yrityksen usko. Pitää päästä ?kuluttajan pään sisään?. Ratsastushallin katto sortui helmikuussa. Turmassa kuoli 10-vuotias tyttö. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan katolla oli lunta. Sitä oli kuitenkin niin vähän, että kelvollisen katon olisi pitänyt se kestää. Maneesin rakennesuunnittelu oli jaettu kahdelle suunnittelijalle. REHTORI JUKKA KOLA, HELSINGIN YLIOPISTO Taloustilanne heijastuu opintoaikoihin MARKKU VUORIKARI Helsingin yliopiston uusi rehtori tahtoo pysäyttää opintoaikojen venymisen ja kannustaa opiskelijoita yrittäjiksi. Helsingin yliopiston uusi rehtori, maatalouspolitiikan professori, Jukka Kola haluaa pysäyttää yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen venymisen. ?Opintojen pitkittyminen ei ole kenenkään etu, ja sillä on suoranaisia kansantaloudellisia haittavaikutuksia.? Yliopisto voi vähentää opintoaikojen venymistä lisäämällä opintojen ohjausta, rehtori sanoo. ?Opiskelijan tekemä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka vastuuopettaja hyväksyy, on avain opintojen suunnitelmalliseen etenemiseen.? Lisäksi yliopiston pitää Kolan mielestä saada koukutettua opiskelijat omakseen. ?Yliopiston on pystyttävä luomaan opiskelumotivaatio ja saamaan opiskelija tuntemaan yliopisto omakseen heti ensimmäisen viikon, viimeistään syksyn, aikana.? Opintojen etenemistä saattaa tulevaisuudessa myös nopeuttaa suunnitteilla oleva järjestelmä, jossa kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriohjelmiin pitäisi erikseen hakea. Tiistaina sanoja siteerasi Pi-johtamiskoulun kesäfoorumin tähtivieras Malcolm Johnston. Brändi on kuluttajan kokemus ja eräänlainen aura, Johnston määritteli. Liitto arvioi, että valtiolta jää arvonlisäverojen lisäksi saamatta 57 miljoonaa euroa alkoholiveroa ja 1,8 miljoonaa euroa virvoitusjuomaveroa. Panimoliiton mukaan syynä laskeneeseen kulutukseen on juomien tuominen etelänaapurista. ?Koska veronkorotukset ohjaavat kuluttajia hakemaan juomansa Virosta, on panimoiden lähdettävä entistä kovemmin taistelemaan Tallinnan sataman markkinaosuuksista. 6 Perjantaina 16. Siihen eivät riitä tavalliset kyselytutkimukset, toimitusjohtaja Teija Andersen varoitti. ?Kuluttaja ei sano, mitä ajattelee, eikä tee mitä sanoo?, mainosguru David Ogilvy on sanonut. Lisäongelmana on, ettei kuluttaja itsekään tiedä, mikä saa hänet ajattelemaan niin kuin ajattelee. ?Teemme kosmetiikkaa mutta myymme toivoa?, kosmetiikkajätti Revlonin perustaja Charles Revson on sanonut. Luotettavinta tietoa saa kuluttajia kuulemalla ja ennen kaikkea havainnoimalla, Andersen korosti. Suomeksi: tuotemerkki ja maine luovat tuotteelle ja palvelulle sädekehän. Yliopisto aikookin panostaa enemmän yrittäjyyden opettamiseen ja tutkimiseen. Brändistä huolehtiminen on arvon luomista.« Laukaan maneesi oli suunniteltu huonosti Jukka Kola on huolissaan byrokratian kasvusta maataloudessa. Pidä huoli brändistä, se pitää huolen sinusta ?Jos tämä yritys hajoaisi, sinä saat kaiken muun, kunhan minä saan pitää brändin . Valio voi MT:ssä uutisoitiin keskiviikkona (MT 14.8.) virheellisesti, että Forssan ekokoulun rakentaminen keskeytettäisiin. Fazer OIKAISU Forssa saa ekokoulunsa 3. Yksiöiden hinnat nousivat yli viisi prosenttia, kaksioiden ja kolmioiden hinnat vajaat kolme prosenttia. Kiinteistövälitysyritys Asuntoverkon mukaan hinnat nousivat lähes kaikissa maakunnissa. Etelä-Savossa, Satakunnassa ja Uudellamaalla hinnat kohosivat 8?10 prosenttia. Hinnat laskivat Jyväskylässä ja Vantaalla. MT 1. Vertailuissa yliopisto yltää 50?100 parhaan joukkoon maailman 15?000 yliopistosta. ?Hyvä tutkimus takaa, että opetuksessa annetaan opiskeli- joille uusin tieto ja valmistuttuaan opiskelijat vievät uudet opit yhteiskunnan hyväksi.? Heikko taloustilanne on kuitenkin vähentänyt Suomessa tutkimukseen suunnattuja rahoja. Ei kannata tehdä samoja tuotteita, joita muut tekevät, vaan on haettava lisäarvoa. Kuormalaskennasta syntyi väärinkäsityksiä, joiden vuoksi kattorakenteesta tuli selvästi heikompi kuin rakennusnormit edellyttävät. Rakennus oli Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kaiken kaikkiaan toteutettu puutteellisilla suunnitelmilla, osin jopa ilman suunnitelmia. Merkittäviä puutteita on ollut koko rakennusprosessissa: suunnittelussa, työn toteutuksessa, valvonnassa ja kokonaisuuden hallinnassa. Väliraportissa arvioidaan, että sortuma lähti liikkeelle todennäköisesti ratsukoiden käyttämän sisäänkäynnin läheltä. Instituutin omistavat MTK ja PellervoSeura. HEIKKI VUORELA EU:n maatalousuudistuksen myötä tuotantoon sidottujen tukien osuus lisääntyy. Selostuksen on määrä valmistua tämän vuoden lopulla. MT?STT Panimojuomien myynti laski Opinto-ohjauksen lisääminen lyhentää opiskeluaikoja, rehtori Jukka Kola sanoo. ?Kandit kilpailisivat samoista työpaikoista ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kanssa.? Yliopisto ja opiskelijat eivät yksin voi ratkaista opiskeluaikojen venymistä, vaan siihen vaikuttaa muukin yhteiskunta, rehtori toteaa. ?Heikko työllisyystilanne saa opiskelijat pysymään kirjoilla yliopistossa, vaikka tutkintoon vaadittavat opinnot olisi kokonaan suoritettu.? Valtion budjettineuvotteluissa keskusteluihin on noussut opiskelijoiden opintoraha. 80 prosenttia taloussuklaasta syötiin sellaisenaan. Uusiudu mutta säilytä menestynyt Andersen korosti, että brändien johtaminen on pitkäjänteistä työtä. Se voi kostautua tulevaisuudessa. ?Muissa pohjoismaissa tutkimukseen on panostettu huonoinakin vuosina, koska siinä nähdään pitkän aikavälin hyödyt. Niitä ei saa jättää mainostoimistojen kikkailun eikä vastanimitettyjen tuotepäälliköiden uudistusten temmellyskentäksi. Tärkeää on säilyttää menestyvän brändin henki. ?Uusia ideoita pitää olla jatkuvasti, jotta kiinnostus säilyy. Mutta muutoksia ei saa tehdä kevyesti.? Thomas Enholm Boardmanista korosti, että nimenomaan yrityksen ylimmän johdon pitää johtaa brändiä. ?Yrityksen maine ei ole vain suuri mahdollisuus, vaan jokapäiväinen riski?, hän muistutti. Seminaarin järjesti Pi-johtamiskoulu, joka on Pellervo-instituutin uusi brändi. Ilman vientiä Suomi on pulassa.? Kola toteaa, että elintarvikkeita voisi sopimuksen myötä alkaa tulla myös Yhdysvalloista Suomeen. Sopimuksella olisi suuri taloutta elvyttävä vaikutus. Tehokkain keino matkustajatuonnin hillitsemiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi olisi verojen lasku?, liiton toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo. MT Asunnot kallistuivat heinäkuussa Vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat nousivat heinäkuussa noin neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Fazerin Sininen 2. elokuuta 2013 UUTISET Elintarvikkeita pitää kehittää vientiin, eikä ainoastaan tuijottaa kotimarkkinoita. Joutsenlippu 4. Tällöin suosituimpiin ohjelmiin mukaan mahtumisesta täytyisi kilpailla. Lähtökohtana Kola pitää, että opintoja ei lopeteta kandidaatin tutkintoon, vaan jokainen jatkaa maisteriksi. koska se on parempi osa.? Quaker Oatsin pääjohtaja John Stuart sanoi näin viime vuosisadan alkupuolella. Emme mekään bulkin myynnillä tule pärjäämään.? Rehtori pitää tärkeänä, että Suomeen saadaan tutkijoita ja opiskelijoita ulkomailta, koska he tuovat mukanaan uusia tuulia. Keinot houkutella tutkijoita >> MALCOLM JOHNSTON ovat kuitenkin tiukassa, kun samaan aikaan myös maailman muut yliopistot haluavat parhaat tutkijat itselleen. ?Haikeaa lopettaa luennointi? Kola on vuodesta 1992 lähtien hoitanut Helsingin yliopiston maatalouspolitiikan professo- rin tehtävää, vuoteen 1999 asti viransijaisena ja siitä lähtien vakinaisena. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaanina hän toimi 2004?2009 ja yliopiston vararehtorina 2010?2013. Rehtorina hän aloitti ensimmäinen elokuuta. Teräskehän niin sanottu olka- tai kainaloliitos petti. Tutkintaryhmä jatkaa tapauksen selvittämistä. Sitä ei kuitenkaan hänen mukaansa kannata säikähtää, koska sopimus avaisi Suomen elintarviketeollisuudelle suuret markkinat. Vientimahdollisuuksien parantamiseksi tuotekehitykseen olisi panostettava Suomessa enemmän. ?Elintarvikkeita pitää kehittää vientiin, eikä ainoastaan tuijottaa kotimarkkinoita. Rehtori ei usko, että opintorahan leikkaaminen parantaisi valtion taloutta tai lyhentäisi opintoaikoja. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta Helsingin yliopisto olisi valmis perimään lukukausimaksuja. Laukaan sortunut maneesi oli suunniteltu puutteellisesti, kertoo Onnettomuustutkintakeskus väliraportissaan. Suomi on viennistä riippuvainen maa. Samalla päättyi maatalouspolitiikan kursseilla luennointi ja opinnäytetöiden ohjaus. ?Haikeaa jättää opetus. Tämän on sanottu tuovan politiikkaa askeleen taaksepäin edellisten uudistusten markkinalähtöisyydestä. ?Vaikka tukea maksetaankin tuotantoon sidottuna, tuotteet on saatava silti myytyä kannattavaan hintaan?, Kola muistuttaa markkinalähtöisyyden säilymisestä maataloudessa edelleen. ?Kauppasopimus elvyttäisi taloutta? Aluillaan olevissa EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluissa Kola näkee Suomen taloudelle mahdollisuuden, jota ei pidä hukata. ?Olisi todella tärkeää saada neuvottelut läpi. Ei kannata tehdä samoja tuotteita, joita muut tekevät, vaan on haettava lisäarvoa.? TUURE KIVIRANTA Suomen arvostetuimmat brändit Lähde: Markkinointi&Mainonta Panimojuomien myynti laski tammi?kesäkuussa prosentin eli vajaat neljä miljoonaa litraa viime vuodesta. Fiskars 6. Kun hän oli Fazerilla, yrityksen yllätti se, etteivät taloussuklaan ostajat käyttäneetkään sitä vain leivontaan . Joutsenmerkki 5. Helsingin yliopiston syyslukukausi alkaa toinen syyskuuta. Tutkimusmäärärahoja vähennetty Tutkimuksen tason Kola toteaa Helsingin yliopistossa olevan kilpailukykyistä. Se vaikuttaa ostopäätöksiin. Brändäämisessä korostetaan tuotteen tai palvelun paremmuuksia. Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia juotiin vajaat 380 miljoonaa litraa. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilastojen mukaan kotimaanmyynti on supistunut puolessatoista vuodessa yli 55 miljoonaa litraa
Olen kuitenkin toiveikas, että keksitään uusia keinoja korvata neonikotinoideja.? Heikko sato nosti kustannuksia Apetitin liikevaihto huhti?kesäkuussa oli 98,4 miljoona euroa. Yhtiö kasvatti ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaikkien segmenttien liikevaihtoa, ja kasvu oli vahvaa erityisesti kala- sekä vilja- ja öljykasviliiketoiminnoissa. Konsernin liiketulos ilman kertaeriä oli huhti?kesäkuussa 2,4 miljoonaa euroa. Sen ajatellaan vahvistavan saamelaisia kansana.? Sarivaaran mukaan ongelma on ennemmin se, että monet saamelaiset eivät halua olla saamelaisia. Samat ongelmat meillä kaikilla on?, perustelee yhdistyksen sihteeri Kaarin Knuuttila Muhniemen Lahtivajalta. ?Puhutaan lähiruuasta ja kotimaisesta ruuantuotannosta, mutta pienteurastamoilla on suuret haasteet toimia. e Tulos ennen veroja, milj. On tärkeää, että ruuantuotannon läpinäkyvyyttä lisätään, sillä meillä Suomessa ei ole mitään peiteltävää.? Hartikaisen mukaan vieraat olivat kiinnostuneita tilojen toiminnasta ja ruuan tuottamisesta sekä esittivät hyviä kysymyksiä ja keskustelivat. ?Toimittajien on hyvä nähdä kotieläintuotantoa ja ennen Hannes Uusitalo esittelee mielellään luomukananmunia tuottavan luomutilansa toimintaa vieraille. On hienoa, että pystyy oikaisemaan käsityksiä ja kertomaan, miten asiat oikeasti ovat.? ANNIINA KESO Tilaa kuivuritäyttö. Nyt. MPÖ2 Premium on käytössä edullisin moottoripolttoöljy. 7 Perjantaina 16. Silloin näkee käytännössä, miten ruoka tuotetaan. Ihmisillä on erilaisia mielikuvia siitä, millaista elämä maatilalla on. Valtio omistaa 90 prosenttia saamelaisten perinteisistä poronhoitoalueista. Artikla 14 edellyttää, että alkuperäiskansalle palautetaan oikeus alueensa maihin. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n entinen vanhempi neuvonantaja Lee Swepston huomauttaa, ettei se tarkoita automaattisesti omistusoikeuden siirtoa. ?Maiden hallinta- ja käyttöoikeus sekä se, mitä alueita ne koskevat, tulee määritellä tapauskohtaisesti.? Liikkeellä on väärinkäsitys, että maata otettaisiin joltakin ja annettaisiin jollekin. ?Omistusoikeuksia ei siirrettäisi, eikä muiden asemaa heikennettäisi?, Henriksson selventää. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä käsittelee metsähallituslakia, joka sisältää myös sen, miten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan Metsähallituksen omistamilla alueilla. ?Hallituksessa pyritään siihen, että saamelaisten oikeutta osallistua valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon parannetaan.? ?Keskeisin asia on se, miten osallistumisoikeus päätöksentekoon ratkaistaan niin, että myös ILO-sopimuksen edellyttämät vaatimukset toteutuvat.? Norjalla oma malli Swepston muistuttaa, että sopimuksen hyväksyminen olisi sekä kansallisesti että kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että saamelaisia kohdellaan Suomessa yhdenvertaisesti ilman syrjintää. Tromsön yliopiston tutkijan Mattias Åhrénin mielestä Suomessa toteutetaan jo ILOsopimuksen keskeisimpiä kohtia: oikeutta itsemääräämiseen ja oikeutta maihin, jotka ovat perinteisesti olleet alkuperäisväestön käytössä. ?Ratifiointia ei tulisi nähdä dramaattisena muutoksena. Muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomikin on sitoutunut, taataan jo paremmat oikeudet alkuperäiskansoille.? Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat ratifioineet sopimuksen. Norjalla on oma malli ratifioinnin yhteydessä. Esimerkiksi Helsingissä alkaa ensi syksynä saamenkielinen päivähoitoryhmä.? Biaudet?n mielestä olisi aika alkaa keskustella käytännön malleista ja tavoista, miten sopimus laitetaan toimeen. Maiden omistusoikeuksia ei siirretä Saamelaisten maaoikeudet ja perinteisen elinkeinon turvaaminen ovat yksi ratkaistava ongelma. Vuosi sitten se oli 0,3 miljoonaa euroa. Pakasteliiketoiminnan ja vilja- ja öljykasviliiketoiminnan liiketulos ilman kertaeriä oli vertailukautta heikompi. ?Viime vuoden heikohko peruna- ja porkkanasato nosti raaka-ainekustannuksia, koska kuljetuskustannukset kasvoivat?, Karppinen sanoo pakastetoiminnasta. Pakasteissa Apetit kotimainen -tuoteperheen myynti kasvoi 13 prosenttia vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla vertailukauteen verrattuna. ?Viljaa toimitettiin vähemmän, mutta korkeammalla hinnalla kuin vuosi aiemmin. Kasviöljytuotteita myytiin vertailujaksoa enemmän?, Karppinen kertoo. Apetit-konsernin vilja- ja öljykasvitoiminnasta vastaavat Avena Nordic Grain sekä Mildola. Kalaliiketoiminnan liiketulos ilman kertaeriä oli yhtä suuri kuin vertailukaudella. ?Kalatoiminnan liikevaihtoa nosti muun muassa tuorelohituotteiden myynti Suomessa?, Karppinen toteaa. Muut toiminnot -segmentin liiketulos oli vertailukautta huomattavasti parempi. Osakkuusyhtiö Sucros teki hyvää tulosta. Kielen mukana kulttuuri on vaarassa hävitä. ?Kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia on vaikeinta taata saamelaisalueen ulkopuolella asuville saamelaisille?, huomauttaa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (r.). ?Eteenpäin ollaan kuitenkin menossa. MUNANTUOTTAJA HANNES UUSITALO, LOPPI Apetitin tulos tammi?kesäkuu 1?6/2012 1?6/2013 170,5 ?0,2 ?0,4 ?0,8 71,3 198,4 3,8 3,3 2,0 73,1 Liikevaihto, milj. Joillekin oli yllätys, että luomukanalatkin voivat olla näin isoja?, kertoo Hannes Uusitalo, jonka kanalassa on 10?000 kanaa. ?Paljon puhetta herätti myös se, mitä kanoille tapahtuu sen jälkeen, kun ne lopettavat muninnan. Inarinja kolttasaamelaiset ovat vaikeimmassa asemassa, koska he ovat vähemmistön vähemmistöä. Suomessa on noin 9?000 saamelaista. e Liiketulos ilman kertaeriä, milj. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskuntaan niin, että asiasta ehditään tämän hallituskauden aikana päättää?, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) MT:n haastattelussa. Alkuperäiskansan oikeudet olivat esillä myös toissapäivänä alkaneessa Boahttevuohta . Pohdittiin, voisiko niitä hyödyntää jotenkin ihmisten ruokana sen sijaan, että ne syötetään minkeille.? Isäntä kertoo, että kysymyksistä kävi ilmi, ettei vierailla ollut juurikaan tietoa tuotannosta tai kanasta. ?Aika samanlaisia ihmiset kyselevät aina. Järjestelyistä vastasivat MTK ja Pro Luomu, ja mukana oli toistakymmentä toimittajaa. ?Paikan päälle pääseminen on paras tapa tutustua ruuantuotantoon. Pykäläviidakon noudattaminen on kallista ja tulkinnat erilaisia eri alueilla.? Tiedottamisen ja vaikuttamisen lisäksi yhdistys auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan. ?Kysyntää pienteurastamoille olisi. Saamelaiskäräjälain mahdollinen uu- distaminen tapahtuu syyskuun loppuun mennessä. Luettelosta hylätty 1?500 Varsinaisia tilastoja ei statuksettomien saamelaisten määrästä ole. Nykytilanteessa osa saamelaiseksi itsensä kokevista on jäänyt kansallisuuden ulkopuolelle. Saamelaiskäräjien mielestä saamelaiskulttuuri ja -kielet katoavat, jos saamelaiseksi pääsevät kaikki halukkaat. Erika Sarivaara on määritellyt väitöskirjassaan statukset- toman saamelaisen henkilöksi, joka polveutuu saamelaisesta suvusta, mutta joka ei kuulu syystä tai toisesta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Oikeusministeriön asettama työryhmä pohtii saamelaiskäräjien uudistamistarpeita. Tilavierailut ovat silmiä avaavia, koska silloin todella näkee, mitä tilalla tapahtuu?, MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen perustelee. ?Hienoa, että tuottajat avaavat ovensa kuluttajille. Heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75?000. Se ylittää markkinoilla olevien perinteisten moottoripolttoöljyjen ominaisuudet puhtaana pitävien ja pesevien tehoaineiden ansiosta. Norjassa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus.? Päätösvaltaa halutaan lisää Biaudet?n konferenssissa vetämässä työryhmässä viesti oli, että saamelaisten päätösvaltaa omissa asioissaan tulee edelleen lisätä. Lisäksi lainsäädännössä tulisi huomioida paremmin saamelaisten elinkeinojen harjoittamisen ehdot. Ensin mainittu edellyttää riippumattoman valvonnan järjestämistä lisääntyvälle itsehallinnolliselle vallankäytölle. Tällainen järjestely voisi olla oikeusasiamiestä vastaava tehtävä, työryhmässä ehdotettiin. Yhteispohjoismainen neuvottelu voisi olla se konteksti, jossa tätä pohditaan. Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta jatketaan. Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. MT ei tavoittanut saamelaiskäräjien edustajia haastatteluun. LAURA KYLMÄMAA Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Eniten saamelaisia on Norjassa. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisellä oppilaalla on oikeus saada saamenkielistä opetusta. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuneiden, mutta siellä hylätyksi tulleiden, määrä on vajaat 1?500 henkilöä. henkilöt, jotka kokivat saamelaisuutensa tärkeäksi, kertoivat identiteetin hylkäämisen olevan kivulias prosessi, koska kulttuurinen identiteetti on iso osa henkilön minuutta.? Perusihmisoikeuksiin kuuluu, että ihmisellä on oikeus identiteettiin. ?On mukavaa oikaista vääriä mielikuvia?, mies perustelee. kaikkea sitä, että tuotanto on vastuullista?, Hartikainen perustelee. Vierailu paikkasi aukkoja tiedoissa Vierailulla käytiin kahdella eri tilalla, joista toinen oli Hannes ja Tanja Uusitalon luomukananmunia tuottava tila Lopen Vojakkalassa. Se tuo laskupainetta hintoihin. Karppinen arvioi, että tuholaisten torjuntaan käytettävien neonikotinoidien kielto voi vaikuttaa öljykasvien viljelyhalukkuuteen jatkossa. ?Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuneiden, mutta siellä hylätyksi tulleiden määrä on vajaat 1?500 henkilöä?, kertoo Sarivaara. Saamelaiskäräjien vaalilauta- kunta ei ole hyväksynyt metsäsaamelaisia ja osaa inarinsaamelaisista vaaliluetteloon. ?Paradoksaalista on, että saamelaisuus määritellään kielen kautta, vaikka valtio ja kirkko ovat harjoittaneet toimia, joilla saame on kitketty.? Ruotsissa metsäsaamelaiset on tunnustettu ja heillä on oma puolue saamelaiskäräjillä. ?Tutkimukseni mukaan ne erillinen kansansa ja yhteisönsä?, kehottaa Åhrén. ?Poronhoito on erityistä saamelaisille. Isäntä oli tyytyväinen vieraisiin ja heidän kysymyksiinsä. ?Keskustelimme paljon siitä, miten luomutuottaminen eroaa tavallisesta. Lisäksi hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Käytössä on kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame. Riita Sucroksesta Nordic Sugarin kanssa on edelleen kesken. TUURE KIVIRANTA >> Varaudumme toiminnassamme öljykasvien viljelyalan laskuun.« MATTI KARPPINEN ILO-sopimuksen tiellä vielä monta mutkaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointi ei tarkoita maan omistusoikeuksien siirtämistä saamelaisille tai valtaväestön aseman heikentämistä. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi eli voimaan saattaminen on kirjattu Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan. ?Vielä ei oikein tiedetä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta ratifiointi olisi mahdollista. Myös alkuperäiskansasopimukset ja -julistukset peräävät oikeuksien toteutumista. Statuksettomat saamelaiset jäävät kaikkien saamelaisoikeuksien ulkopuolelle. ?Norjassa ajatellaan, että mitä enemmän saamelaisia on, sen parempi. Finmarkenin alueella on lähellä autonomiaa oleva erityisalue, jota säätelee oma laki. Norjan valtio rahoittaa suurimmat maaoikeutta koskevat oikeustapaukset. Norjassa saamelaiset on eroteltu valtaväestöstä selvästi. ?Suomessakin olisi hyvä korostaa, että saamelaiset ovat oma Saamelaisten määritelmää käsittelevä keskustelu on tulenarka ja päätynyt umpisolmuun. Yhdessä eteenpäin -konferenssissa Inarissa. Kieltä ja kulttuuria tuettava ILO-sopimuksen perusajatus on saattaa saamelaiset yhdenvertaiseen asemaan muun väestön kanssa. ?Kyse on vähemmistön suojasta, kun suojalle on tarvetta?, Henriksson täsmentää. ?Saamelaiset ovat jo perus- tuslain nojalla yhdenvertaisia valtaväestön kanssa, mutta pienen alkuperäiskansan kieli ja kulttuuri ovat haavoittuvia.? Saamen kielet ovat uhanalaisten kielten listalla. Erilaisia eläinlajeja on SAAMELAISET Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Lappeenranta Turku Helsinki Lähde: Evira Kanta-Hämeessä Lopella järjestettiin toimittajille tarkoitettu luomutilavierailu eilen torstaina. Suuttimet ja ruiskupumppu pysyvät puhtaina ja optimaalisissa säädöissä. Tiedotus kulkisi myös toisin päin kerralla kaikille. Liikevaihtoon vaikuttavat merkittävästi vilja- ja öljykasvimarkkinoiden hintamuutokset ja kaupan aktiivisuus. Toimitusjohtaja Matti Karppinen sanoo sato-odotusten olevan niin viljoilla kuin muillakin kasveilla hyvät. elokuuta 2013 UUTISET On hienoa, että pystyy oikaisemaan käsityksiä ja kertomaan, miten asiat oikeasti ovat. e Liiketulos, milj. e Omavaraisuusaste, % Apetit paransi liiketulostaan Yhtiö varautuu öljykasvien viljelyalan laskuun Apetit kasvatti liikevaihtoaan runsaat 8 prosenttia huhti?kesäkuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan kasvavan viime vuotta suuremmaksi. Isojen teurastamojen kannattaa teurastaa massaa. Esimerkiksi alkuperäisroduissa on sama työ kuin muissakin, mutta vähemmän lihaa, joten niistä saadaan vähemmän rahaa?, kertoo Knuuttila. Hänen mukaansa lihan markkinoinnin voi tehdä sovittaessa joko tuottaja tai teurastamo. Knuuttila määrittelee pienteurastamon sellaiseksi, jossa omistajat tekevät itse työtä. ?Yksityiset tai maatilojen yhteydessä toimivat, ei pörssiyhtiön yhteydessä?, Knuuttila kuvailee. Yhdistyksen perustamiskokouksessa huhtikuussa olivat kouvolalaisen Muhniemen Lahtivajan lisäksi mukana Vainion teurastamo Orimattilasta, Polson Lammas Toholammilta, Kuvalan Liha Mäntyharjulta ja Roinilan Liha Kangasniemeltä. Metsästäjäliitto tekee töitä, että sinulla ja jälkipolvillasi säilyy mahdollisuus eränkäyntiin. Metsästäjäliitto on suurin metsästäjien edunvalvoja. Jäseninämme on jo yli 2 600 metsästysseuraa ja niiden lähes 158 000 metsästäjää. Huolehdi, että metsästysseurasi liittyy jäseneksi. Pääset liiton monipuolisten jäsenetujen piiriin ja voit vaikuttaa metsästyksen tulevaisuuteen. www.metsastajaliitto.fi HANNA SALONEN Teurastamot 2013 MTK:n ja Pro Luomun järjestämälle luomutilavierailulle osallistui toistakymmentä toimittajaa ja valokuvaajaa. ?Tuleeko munia ilman kukkoakin?? = teurastamo = pienteurastamo Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Kuopio Seinäjoki Jyväskylä Pori Kolme kieltä Statuksettomat vailla minkäänlaisia oikeuksia Pienteurastamot perustavat yhdistyksen Suomen pienteurastamot ovat perustamassa omaa yhdistystä. Yhdistys on rekisteröitävänä Patentti- ja rekisterihallituksessa nimellä Suomen Teurastamoyrittäjät ry. ?Yhdistys on yhtenäinen linkki teurastamoyrittäjiltä virkakoneistoon. Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjälain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena. Öljykasveista on ollut niukkuutta jo ennen kieltoa. ?Varaudumme toiminnassamme öljykasvien viljelyalan laskuun. Tällä kertaa kysyttiin, tarvitaanko kanalassa kukkoa vai tuleeko munia ilmankin.? Hannes Uusitalo pitää tärkeänä, että tämänkaltaisia tilaisuuksia järjestetään. ?Mielestäni on hyvä, että kysytään, sillä ei kysyjä ole tyhmä, hän ei vain tiedä asiasta. ?Tämä johtuu luultavasti suomalaistamisen historiasta.? LAURA KYLMÄMAA KIMMO HAIMI Haluatko metsästää myös tulevaisuudessa? tullut. Säästöä polttoainekulutukseen ja huoltokustannuksiin. Teho Opti Premium on puolestaan käytössä edullisin polttoöljy lämmityslaitteisiin ja se sopii myös erinomaisesti kuivurikäyttöön. Teho Opti Premium pitää suuttimet ja palopinnat puhtaampina sekä puhdistaa aiemman lian. Säästöä lämmitys- ja huoltokustannuksiin. Tilaa netistä www.st1.fi tai soita 0800 166 266.
Eniten sairastuneita on laajan Pohjanmaan alueella, Kristiinankaupungista Kuusamoon. Investointipäätöstä odotetaan ensi vuonna. JOUKO KYYTSÖNEN. Se tuottaa dieseliä lähinnä ulkomaisesta palmuöljystä mutta aikoo lisätä mäntyöljyteollisuuden tähteen, mäntyöljypien, käyttöä. Pienemmistä jo käynnissä olevista hankkeista suurin (150 miljoonaa euroa) on ensi vuonna Lappeenrantaan valmistuva Kartassa olevien kohteiden lisäksi Suomessa on lukuisia muita esimerkiksi maatiloilla ja kouluilla toimivia bioneste ja -kaasulaitoksia. Biopolttoaineiden jalostamoita toimija UPM Fortum Stora Enso Gasum paikkakunta R R R R T T St1 T S T T T T Biovakka T T Green Fuel Nordic R S Gasum S Lappeenranta Joensuu Kotka Lahti Kouvola Espoo Hamina Kajaani Hämeenlinna Jokioinen Lahti Vantaa Vehmaa Turku Iisalmi Savonlinna Joutseno Helsingin Energia Metsä Fibre Taaleritehdas T Huittinen Vapo R Kuopio R Honkajoki 2-4 suunnitteilla S Kemi Neste Oil T Porvoo T = toiminnassa R = rakenteillaa S = suunnitteilla lla investointi tuote 150 milj. Myyrät, hiiret ja muut jyrsijät voivat kantaa taudin aiheuttajaa. Jänisruttoa aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri. Nylund neuvoo, ettei kuolleita eläimiä saa käsitellä paljain käsin tai kovakouraisesti. Jänisruttoon auttaa antibiootti. Voi viljelijälle olla ammattitauti Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen ei ole tänä kesänä ilmoitettu jänisruttoon sairastumisia. Viljelijöillä sairaus voidaan korvata ammattitautina. ?Tämä on näyttökysymys?, yksikön päällikkö Jaana Laine korostaa. Jänisrutto pitää osoittaa työssä aiheutuneeksi, jotta sen saa vahvistetuksi ammattitaudiksi. Viljelijät liikkuvat luonnossa sekä työssä että vapaa-ajalla. Ammattitauteja viljelijät ilmoittavat usein vasta satokauden jälkeen loppusyksystä. Haava muodostuu kraaterimaiseksi. Gasum syöttää Kouvolassa maakaasuverkkoon Biovakan biokaasua. Biovakka tuottaa kaasua ja sähköä myös Vehmaalla ja Turussa. Metsä Fibre, Gasum ja Helsingin Energia suunnittelevat 200 megawatin tehoista biokaasujalostamoa Joutsenoon Metsä Fibren sellutehtaan yhteyteen. Kaasu tehtäisiin metsähakkeesta ja kuoresta ja siirrettäisiin kaasuputkea pitkin Helsinkiin, mikä vähentäisi Helsingin hiilipäästöjä. elokuuta 2013 UUTISET Biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa merkittävä talouden moottori. BIOENERGIA RY:N BIONESTE- JA BIOKAASUVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA PASI TORRI, GASUM Turvetuotanto saa jatkua Vapon Kalmunevalla toistaiseksi Vaasan hallinto-oikeus kumosi torstaina Keski-Suomen elykeskuksen hallintopakkopäätöksen, joka olisi keskeyttänyt Vapon turvetuotannon Keuruun Kalmunevalla tänään perjantaina. JUHA KAIHLANEN tie n ve Keuruu Iso Kivijärvii Martinjärvi entie Ympäristöluvasta päätös ensi vuonna Vapo jätti ympäristölupahakemuksen viime vuoden marraskuussa. Ympäristöneuvos Satu Ahola Länsi- ja Sisä-Suomen avista sanoo Kalmunevan olevan poik- Suojärvi keuksellisen monimutkainen tapaus. Aholan mukaan tavoitteena on päättää ympäristöluvasta ?joskus vuodenvaihteen jälkeen?. ?Siksi valtion tuet ovat elintärkeitä.? Alan tutkimus on Suomessa vahvaa, mikä lisää hankkeiden määrää. Torrin mukaan investointeihin kannustavat myös öljyn korkea hinta sekä laki liikennepolttoaineiden bio-osuudesta. Vuoteen 2014 asti osuus on kuusi prosenttia ja nousee tasaisesti 20 prosenttiin vuonna 2020. ?Biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa merkittävä talouden moottori ?, Torri sanoo. Satojen miljoonien eurojen investoinnit Investoinnit pieniin ja keskisuuriin biopolttoainehankkeisiin nousevat lähivuosina satoihin miljooniin euroihin. Niiden lisäksi vireillä on Vapon suuri biojalostamohanke Kemiin, jolle myönnettiin EU:sta teknologiatukea 88,5 miljoonaa euroa. Kotimaista tukea hanke ei saa. Suurin suomalainen biojalostamo on Neste Oilin Porvoon NexBtl-bioöljytehdas. Varaston tyhjennystarjouksia, kysy mallit ja varusteet konemyyjältäsi John Deere 1365 hinattava niittomurskain 3,0 m 19 500,- alv. Päätä särkee ja vointi on huono. ? 20 milj. Porissa sairautta ilmeni alkukesästä. ?Jänisrutto on yleensä loppukesän tauti?, erikoistutkija Minna Nylund Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta sanoo. Hyttyset ja muut hyönteiset imevät verta ja levittävät tartuntoja, joita tavataan lähinnä lämpiminä vuodenaikoina. Metsäjänikset ja rusakot sairastuvat herkästi jänisruttoon. Ne kuolevat pian tartunnan jälkeen. Kuume nousee yli 38 asteen. Tauti voi olla kivulloinen, ja yleensä se vaatii lääkärissä käynnin. Puolivalmiste puhdistetaan Haminan jalostamossa valmiiksi. Turvetuotanto Kalmunevalla alkoi 1982. jär lke Va mä Mylly Hallinto-oikeussihteeri Maria Ingerströmin mukaan torstainen ratkaisu on vain välipäätös. Varsinainen päätös Vapon valituksesta annetaan myöhemmin. ?Työt Kalmunevalla voivat jatkua toistaiseksi?, Ingerström sanoo. Vapon aluejohtajan Mika Säynäjäkankaan mukaan hallinto-oikeuden päätös on erittäin hyvä myös luonnon kannalta, sillä nyt vesiä voidaan kierrättää rakennettujen kosteikkojen kautta. ?Bakteerit ja virukset voivat levitä.? Suomessa jänisruttoon sairastuneita on vuosittain muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin. Tutkimuksen näytteet otettiin keväällä 2012. ? biokaasu 500 milj. ? 32 milj. Määrä vaihtelee hyttyskannan sekä jänisten ja myyrien määrän mukaan. Jänisruttoon sairastunut kärsii kuumeesta ja turvonneista imusolmukkeista. Mela korvaa vuosittain muutamia jänisruttoon sairastumisia. Vapon aluejohtaja Mika Säynäjäkangas (oik.) esitteli Kalmunevan turvetuotantoaluetta yleisölle torstaina. JUHANI VIITALA Biopolttoainelaitoksia tulossa kymmenittäin John Deere -nurmikoneet . 0% Kysy kova tarjous! John Deere 735 hinattava molemmin puolin niittävä niittomurskain 3,5 m 24 500,- alv. Puremakohta punottaa kipeästi. ? 16 milj. Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. GTK:n väliraportin mukaan Iso Kivijärvessä sedimentin paksuuskasvu on ollut samaa luokkaa kuin Martinjärvessä. GTK:n johtava tutkija Tommi Kauppila sanoo, ettei turvetuotannolla näytä olevan ainakaan dramaattisia vaikutuksia. ?Ei sinne ainakaan kymmeniä senttejä, puhumattakaan metreistä, ole tullut tavaraa turvetuotannosta johtuen?, Kauppila tulkitsee tuloksia. GTK tutki, millä syvyydellä T?ernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama cesium 137 -laskeuma on järvien pohjasedimenttinäytteissä. T?ernobylin onnettomuus sattui keväällä 1986. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? biodiesel bbioöljy biojalostamo bio biokaasu yht. Toimintakielto olisi koskenut myös vesiensuojeluun liittyvää pumppaamista. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) teki heinäkuun alussa hallintopakkopäätöksen, jonka mukaan turvetuotanto Kalmunevalla pitää keskeyttää 16. elokuuta. Vapo valitti elykeskuksen päätöksestä Vaasan hallintooikeuteen ja pyysi kumoamaan toimintakiellon. Hallintopakkopäätöstä elykeskus perusteli toteamalla, että ?toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa vain kieltämällä Vapo Oy:tä jatkamasta turvetuotantoa Kalmunevalla sekä estämällä kuivatusvesien pääsy alapuoliseen vesistöön?. Keski-Suomen elykeskuksen johtajan Kari Lehtisen mukaan kiellolla haluttiin varmistaa, ettei syksyn sateiden aikana pääse vesistöön merkittävää kuormitusta. Elykeskuksen kielto olisi kestänyt siihen asti, kun Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) päättää Kalmunevan turvetuotantoa koskevasta Vapon ympäristölupahakemuksesta. Kalmuneva Jänisrutto yleistyy loppukesästä 2 km Kalmunevan veden laatua seurataan mittauskaivojen avulla. JANNE NOUSIAINEN Vaatetus ja tehokas suojautuminen hyttysiltä auttavat välttämään jänisruttoa. 70-90 milj. Jos virasto sallii turvetuotannon, se asettanee tiukat vaatimukset vesiensuojelulle. Ympäristöluvan noudattamista valvoo elykeskus, joka on esittänyt luvan antamista vain määräaikaisena vuoden 2016 loppuun. GTK tutkii kerrostumia Viime viikolla Geologian tutkimuskeskus GTK julkisti väliraportin Keuruun Martinjärven ja Iso Kivijärven pohjasedimenttien eli maa-aineksen kerrostumisesta. Tutkimuksessa selvitetään turvetuotannon vaikutusta vesistön pohjasedimenttiin. Martinjärvi ja Iso Kivijärvi ovat vierekkäiset järvet, joista Martinjärven valuma-alueella on sekä metsätaloutta että turvetuotantoa. Hakuaikaa on syyskuun loppuun saakka. Ilman tukea biopolttoaineet eivät pärjää fossiilisille, Bioenergia ry:n bioneste- ja biokaasuvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Torri Gasumista sanoo. tehokkuuden ja luotettavuuden yhdistelmä Myymme kesän esittely- ja mallikoneet pois houkuttelevin hinnoin. Kysy tarkemmin Konemyyjältäsi. John Deere 644 Premium paalain ja 744 Premium käärivä paalain Kysy kova tarjous! . 8 Perjantaina 16. Hyttyset levittävät tautia. Tänä vuonna jänisruttoon sairastumisia on ilmennyt jo jonkin verran. ? (EU-tuki) ? bio biodiesel investoinnista Kiinaan paperitehtaaseen. etanoli biokaasu su bioöljy Kemi biokaasu (teho 200 MW)) Kajaani Iisalmi NExBTL palmuöljy Kuopio Joensuu Honkajoki Huittinen Hämeenlinna Savonlinna Joutseno Lappeenranta Vehmaa Lahti Turku Jokioinen Porvoo Vantaa Espoo UPM:n biojalostamo. Fortum on investoinut 20 miljoonaa euroa bioöljylaitokseen Joensuussa. Stora Enso kertoi heinäkuussa 32 miljoonan euron investoin- Kouvola Hamina Kotka nista biojalostamoon Kotkaan Sunilan sellutehtaalle samalla, kun se ilmoitti yli 700 miljoonan St1 tekee etanolia sahanpurusta Kajaanissa St1 on rakentanut VTT:n kehittämän keksinnön avulla kuusi jätteistä bioetanolia valmistavaa tehdasta. Tuorein St1:n tehtaista on tulossa Kajaaniin, jossa etanolia valmistetaan sahanpurusta. Myös Green Nordic Fuel ja Taaleritehdas rakentavat tai suunnittelevat useita biopolttoainetehtaita. Uuteenkaupunkiin suunniteltu isohko, vehnästä etanolia ja rehua tuottava tehdas on ollut vastatuulessa varsinkin sen jälkeen, kun EU pienensi peltopohjaisten biopolttoaineiden tavoiteosuuden viiteen prosenttiin koko polttoainemäärästä. Polttonesteiden lisäksi biokaasun tuotanto lisääntyy. Gasum ja Kujalan Komposti rakentavat Lahteen biojätettä käyttävän biokaasulaitoksen. 0% John Deere -nurmikoneet Agrimarketeista kautta maan. Katso lisää: www.agrimarket.fi John Deere 131 -etunostolaiteniittomurskain 3,0 m Suomeen on suunnitteilla, rakenteilla tai toiminnassa kymmenittäin laitoksia, jotka tuottavat bionestettä tai biokaasua liikennekäyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut tälle vuodelle biolaitosten investointitukea 90 miljoonaa euroa. Sen tarkemmin hän ei aikataulua arvioi. Avi ratkaisee, jatkuuko turvetuotanto Kalmunevalla
Sääennusteet lupaavat viikonlopuksi lisää sateita, mutta ensi viikon puolivälissä pitäisi poutaantua. ?Nyt ollaan vasta elokuun puolivälissä. Siellä elokuun kokonaissademäärä on jo 130 millimetriä. Keskimäärin etelä- ja itäosassa maata sataa elokuussa 70?90 millimetriä ja länsi- ja pohjoisosassa 50?70 millimetriä. JUHANI REKU Sateet jarruttaneet puintien etenemistä Puintikausi näyttää käynnistyvän varsin tavanomaisessa aikataulussa. Viljoista eniten on puitu syysruista. Jallin mukaan aikaisin kylvetyt viljat alkavat tuleentua, kauran ja ohran lisäksi myös aikaisilla kevätvehnillä lämpösumma alkaa täyttyä. Jyvät ovat kuitenkin sateiden takia märkiä ja tarvitaan yksi poutapäivä, jotta puinteja voidaan jatkaa. Luomuviljelyä olen harjoitellut nyt parikymmentä vuotta, enkä vieläkään ole oikein oppinut?, lohkaisee luomuruista Ylivieskassa kasvattava Jussi Kujala. Kujalan mukaan maanviljely on siitä kiintoisa työ, että jokainen vuosi on aina erilainen. ?Erityisesti luomuviljely on haasteellista hommaa. Erityisen kovin sateet ovat koetelleet eteläisintä rannikkoa, Lahden seutua ja Joensuun Tuupovaaraa. Oheisessa kartassa näkyvät Ilmatieteen laitoksen havaintopisteissä mitatut sademäärät viime sunnuntaista keskiviikkoon. Sadetutka osoitti eilen iltapäivällä, että Suomen yllä pyörivä matalapaineen keskus toi torstain vastaisen yön ja torstaipäivän aikana sateita edelleen samoille alueille, joilla on satanut runsaimmin alkuviikon aikana. Eiliset sateet olivat kuitenkin määriltään pääosin heikkoja tai kohtalaisia. Kun teet yhden virheen, niin sitä saattaa joutua korjaamaan seuraavat viisi vuotta.« taudin- ja talvenkestävyyteen ja satotason parantamiseen tähtäävät tavoitteemme palvelevat myös luomua.? Puran mukaan hybridirukiin talvehtiminen ei ole pohjoisessa erityinen ongelma. ?Suurempi haaste on oikeaaikainen kylvö. Paikan päälle on kutsuttu myös asiantuntijoita puhumaan?, avaa projektikoordinaattori Laura Männistö Pro Ruis ry:stä. Männistö uskoo, ettei lähiruuan nouseva suosio ole ohimenevä trendi vaan se on tullut jäädäkseen. ?Ruispuolellakin satotasot ovat nousseet tasaisesti vuosi vuodelta. Etelässä viljaa puidaan sadekuurojen välissä, pohjoisessa puinteja ei ole vielä edes aloitettu, kertoo Lantbruk. com-verkkolehti. ?Puimaan pääsee elokuun lopussa?, kertoo lehden haastattelema maatalousneuvoja Hulda Wirsén Norrbottenin maakunnasta. Kesän voimakkain yksittäinen sadekuuro, 89 millimetriä, osui viime sunnuntaina Söderhamniin Keski-Ruotsiin. Sunnuntaina rajut sadekuurot osuivat puolestaan Skåneen, jossa satoi 75 millimetriä. Elintarvike- ja rehuviljasadon kasvattaminen voisi vähentää maataloustuotannon aiheuttamia kasvihuonepäästöjä seuraavan vuosikymmenen aikana. Tärkeintä on maataloustuotannon tehostaminen kehitysmaissa, arvioi CGIAR, kansainvälinen maatalouden vaikutuksia ilmastonmuutokseen selvittävä tutkimusyhteistyöelin. Kasvihuonepäästöjä kutistetaan tehokkaimmin, kun edistetään sekä kestävää maankäyttöä että kohtuullista keinolannoitteiden käyttöä. Ruotsissa Taalainmaalla on kärsitty tänä kevänä niin kovasta kuivuudesta, että monilla tiloilla karjaa on jouduttu ruokkimaan jo talven rehuvarastoista, kertoo Lantbruk. com-verkkolehti. Ensimmäinen rehusato oli lehden mukaan ravitsemukselliselta laadultaan hyvä, mutta seuraavissa oli jo toivomisen varaa. Varsinkin kolmas sato näyttää jäävän heikoksi. ?Kannattaa ehdottomasti pitää huoli suojautumisesta torjunta-aineiden ruiskutustyön aikana?, Kallioniemi muistuttaa. Esimerkiksi Australiassa viljelijät tekevät paljon itsemurhia, kun etenevä ilmastonmuutos, maataloustuotteiden kaupan globalisoituminen ja maatalouspolitiikan vaikutukset ajavat heitä ahdinkoon. Toinen, kesällä 2007 kerätty laadullinen tutkimusaineisto koostui MAATALOUDESTA LYHYESTI Ylivieskan pellonpiennarpäivillä rukiinviljelijät tutustuivat luomuruispeltoihin. kymmenestä haastattelusta ja työn havainnoinnista maidontuotantotiloilla. Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa keskimäärin nelikymppisistä maitotilan naisista halusi olla ammattinimikkeeltään maatalousyrittäjä. Kallioniemen mukaan vanhat ajattelumallit vaikuttivat yhä arkeen, ja naisten ammatillinen asema on usein määrittelemätön tai väärin ymmärretty, vaikka he tekivät tiloilla pitkää päivää erilaisissa työtehtävissä eläinten hoidosta kirjanpitoon ja konetöihin pellolla. MAIJA ALA-SIURUA MMM Marja Kallioniemen väitöskirja Työhyvinvointi maatiloilla, Stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla tarkastetaan 31.8. klo 12 Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. TÄSMENNYS Sateet piinaavat myös Ruotsissa Kasvihuonepäästöt Rehua ei riitä kuriin isoilla sadoilla karjalle Ruotsissa Sateet haittaavat viljankorjuuta Suomen tavoin myös Ruotsissa. Tutkimuksissa on todettu torjunta-aineiden olevan kytköksissä henkiseen pahoinvointiin ja masennukseen, Kallioniemi kertoo. Vähemmän stressiä kuin muilla Tutkimuksen perusteella päätoimiset viljelijät kokivat vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Arkea kuormittavia asioiden määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, kuten hintavaihtelut, poik- keukselliset ilmasto-olosuhteet ja kasvaneen maatilakokonaisuuden hallintaan liittyvä osaamistarve. Eniten kuormittavat tilan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, erilaiset maatalouden harjoittamiseen liittyvät säännöt sekä hallinto ja maatalouspolitiikka, sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristöön liittyvät vaarat, Kallioniemi täydentää kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Työhyvinvoinnin ongelmiin puuttumista ja niiden korjaamista vaikeuttavat pitkät välimatkat, perinteinen omavaraisuutta ja -voimaisuutta korostava ajattelumalli sekä henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvät ennakkoluulot ja leimautuminen. Kallioniemen väitöstutkimus koostuu vuonna 2004 tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1?200 päätoimista viljelijää. Kun sateella kylvää, saa poudalla puida?, hän nauratti kuulijakuntaa. Rukiinviljelijät sekä aihepiiristä kiinnostuneet tahot kokoontuivat keskiviikkona Ylivieskaan Kujalan tilalle pellonpiennartapahtumaan. Etelässä ja idässä vettä tullut runsaasti Sadesumma 10.?14.8.2013 Vaikka viljelijän työhyvinvointi ei näy suoraan kuluttajalle, se on tärkeä osa ruuantuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä. Kuormittavuudesta huolimatta viljelijät pitävät luonnonläheistä työtään antoisana. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan noin joka neljäs viljelijä kokee voimattomuutta ja väsymystä. Nykyiset lajikkeet sekä VEIKKO NIITTYMAA hykkeellä itärajan tuntumassa. Vaikka elokuu on Suomessa normaalistikin vuoden sateisin kuukausi, tiistain ja keskiviikon aikana satoi maan eteläosassa harvinaisen runsaasti, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä satoi vuorokauden aikana 43,3 milliä, mikä on neljänneksi suurin vuorokautinen asemalla elokuussa mitattu sademäärä viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Elokuun alkupuoliskolla on muutenkin satanut tavallista enemmän. Kerrotut hinnat olivat arvonlisäverottomia (alv 0%). MT KESKUSTELE ESKU E ESKUSTELE ES S SKUSTELE SK SKU SKUS SKUST KUS KUSTELE KU UST USTELE S STELE TELE TELE LE VERKKOLEHDESSÄ VE ER ERKKOLEHDESSÄ RKKOLEHDESSÄ KKOLEHDESS KKOLEHDESSÄ KOLEHDESS Voit kommentoida juttua Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehdessä osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi.. Muun muassa Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa rukiin puinnit ovat edenneet yli puolen välin. Syysvehnien ja aikaisten ohrien puinteja on myös aloiteltu ja joitakin kaurapeltojakin on puitu. Näin kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) keskiviikkona julkistama puintiseuranta. Kuluneella viikolla puintien edistymistä on häirinnyt epäva- kainen ja sateinen sää. Sään poutaantumista toivotaan. Lakokasvustoja on ainakin toistaiseksi hyvin vähän ja viljat ovat pääosin pystyssä. Kuumalla ja kuivalla säällä sakoluku nousee korkealle, mutta myös laskee herkästi, jos sateita jatkuu useita päiviä. Enemmänkin Jalli on huolissaan syyskylvöistä ja rukiista. Viileässä sakoluku jää alemmas, mutta se kestää sateita hellevuosia paremmin. Lähde: Ilmatieteen laitos sata milliä, kertoo palvelupäällikkö Timo Mallinen Pro Agria Etelä-Suomesta. Mallinen asuu Nastolassa, missä mittariin kertyi vuorokaudessa runsaat sata milliä. ?Moni lähiseudun viljelijä on kertonut samanlaisia lukuja.? Elokuun sateet ehtivät vielä kuivua. Jonkin verran viljaa painui lakoon, mikä hidastaa Yli 100 milliä päivässä Keskiviikon rajuimmat sateet saattoivat osua Lahden itäpuolelle. Noin joka viides puolestaan kärsii nukahtamisvaikeuksista ja unettomuudesta. Molemmat oireet ovat lisääntyneet vuoden 1992 seurantatutkimukseen verrattuna. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että yli kahden viikon pituinen torjunta-aineiden ruiskutustyö on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin oireisiin, kertoo tutkija Marja Kallioniemi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty yhteys torjunta-aineille altistumisen ja viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin oireiden välillä. Monin paikoin vettä tuli yli Sateet vioittavat kauraa, jos ne käynnistävät hometoksiinien lisääntymisen. Hyvillä käytänteillä rukiinviljely on kannattavaa >> Erityisesti luomuviljely on haasteellista hommaa. elokuuta 2013 MAATALOUS Nyt ollaan vasta elokuun puolivälissä. Ruis on hyvä viljeltävä niiden taltuttamisessa?, Mäkinen sanoo. ?Virna ja ruis ovat hyvä yhdistelmä kestorikan torjumisessa?, Mäkinen vinkkaa. Luomuviljelijä Kujala puolestaan painottaa viherlannoituksen ja pikakesannoinnin merkitystä. ?Hybridiruis talvehtii hyvin? Markkinointipäällikkö Satu Pura kertoo Boreal Kasvinjalostus Oy:n keskittyvän paraikaa rukiin jalostukseen, mutta kuivumista. Asiantuntija Hannu Lehtikangas Pro Agria Etelä-Suomesta toteaa Kymenlaakson säästyneen pahimmilta sateita, vaikka keskiviikkona satoi yleisesti 60 milliä, mutta sateet näyttävät jatkuvan. Rehupula voi pakottaa viljelijöitä vähentämään karjan määrää, arvioi lehden haastattelema neuvoja Kicki Markusson. Urakointi ilman alvia Keskiviikon lehdessä (MT 14.8.) käsiteltiin puinnin ja viljan kuivauksen urakointihintoja. Kirjoituksesta ei käynyt ilmi sisälsivätkö kerrotut hinnat arvonlisäveron. Mallinen ei usko, että peltojen kantavuudessa tulee ongelmia. Poutapäiviä on varmasti tulossa. Torstaina satoi tavan takaa. Lehtikankaan mukaan normaaliin aikaan kylvetyillä viljoilla lämpösummat alkavat täyttyä ja viljat tuleentua. Ohralla ja kauralla ei ole isoa hätää, elleivät hometoksiinit ala lisääntyä kaurassa. Eniten hän on huolissaan kevätvehnistä, joista ensimmäiset alkavat olla puintikunnossa. Sakoluvut putoavat herkästi, jos sää jatkuu kosteana vielä kolme neljä päivää eivätkä kasvustot ehdi välillä kuivua. Ilmatieteenlaitoksen keräämän havaintoaineiston perusteella runsaimmat sateet ovat viimeisen viikon aikana osuneet Salosta Tampereen ja Jyväskylän kautta Lieksaan kulkevan linjan eteläpuolelle. Kun teet yhden virheen, niin sitä saattaa joutua korjaamaan seuraavat viisi vuotta?, kolmatta viisivuotiskauttaan luomurukiin kasvatuksessa lopetteleva mies kertoo. ?Luomussa on omanlaisiaan lainalaisuuksia. 9 Perjantaina 16. Rankkoja sateita kello 15:een mennessä oli havaittu ainoastaan hyvin pienellä vyö- VÄITÖS Rukiinviljelijät kohtasivat pellonpiennarpäivillä YLIVIESKA (MT) ?Aloitin viljelijänä nelisenkymmentä vuotta sitten. Paikoin kuiva kasvukausi voi olla tähän osasyynä. Rankat sade- ja ukkoskuurot ovat kuluneella viikolla voineet lakouttaa joitakin kasvustoja, ryhmän katsauksessa todetaan. TUURE KIVIRANTA Uupunut viljelijä ei jaksa tuottaa turvallista ruokaa ruisilloissa viljelijät jakavat kokemuksiaan. Jos ohria ei päästä pian korjaamaan, ruista ei saada kylvöön. Kevätvehnien sakoluvuissa ei toistaiseksi liene ongelmia, mutta tilanne muuttuu, jos sateet jatkuvat, Jalli toteaa. Kasvukausi vaikuttaa siihen, miten hyvin vehnien sakoluku kestää sateita. Poutapäiviä on varmasti tulossa.. Syyssäät vaikuttavat kylvöjen onnistumiseen.? Pohjoisemmilla rukiin viljelyalueilla myös lumihomeriski kasvaa. JUSSI KUJALA Rukiin satotasot nousussa Pellonpiennarpäivien tarkoituksena on parantaa kotimaisen rukiinviljelyn edellytyksiä. Ylivieskan tapahtuma järjestettiin Ympäristö Agron sekä Pro Ruis ry:n toimesta. ?Pellonpiennarpäivillä sekä luomurukiille ei erikseen ole omaa ohjelmaa. ?Ruismarkkinat ovat aika pienet. Torstaihin mennessä eniten oli satanut Joutsassa. Paikoin sadekuurot ovat olleet rankkoja. Monin paikoin puinteja ei ole vielä aloitettu, koska kasvustot eivät ole vielä täysin tuleentuneet puintikuntoon. Oikeilla viljelykäytänteillä rukiinviljely on kannattavaa?, Männistö toteaa. Ylivieskan Pellonpiennarpäivät olivat järjestyksessään kuluvan kesän viidennet ja viimeiset. Aiemmat tapahtumat on pidetty Isossakyrössä, Pöytyällä, Hollolassa ja Siilinjärvellä. JUKKA KOIVULA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ ?Kestorikkakasvit otettava vakavasti? Agronomi Timo Mäkinen Naturcom Oy:sta kehotti luomuviljelijöitä ottamaan kestorikkakasvit huomioon. ?Ne täytyy ottaa vakavasti ja niiden torjunnan on oltava asioiden tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Viljoilla ei ole vielä isoa hätää, mutta lisää sateita ei kaivata. TUTKIJA HEIKKI JALLI, MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Aikaiset kaurat alkavat ränsistyä runsaiden sateiden takia KARI SALONEN Aikaiset ja aikaisin kylvetyt kaurat näyttävät kärsineen eniten tämän viikon rankkasateista, ja herneet ovat pahan näköisiä. Millimetriä yli 60 40?60 30?40 20?30 10?20 5?10 1?5 alle 1 Jos sateet jatkuvat edelleen, alkaa viljojen laatu alkaa heiketä. ?Kovin huolissani en silti vielä ole?, toteaa tutkija Heikki Jalli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Maan lounaiskolkka säästyi pahimmilta sateilta tällä viikolla, vaikka viikon sademäärä hipoo sataa milliä
Taimikkoon jätetyt nopeakasvuiset lehtipuut alkavat nopeasti varjostaa havupuita.? Omavalvonta Laatu kohdalleen Työntekijä voi valvoa itse työnsä laatua. Omavalvonnan ohjeet keskittyvät työlajien ongelma kohtiin. Se on jatkunut taantumasta huolimatta. Jaatisen mukaan kotimaan tuotantoa on pystytty pitämään yllä ja jopa kasvattamaan yritysten tekemillä tuotannon tehostamistoimilla. Uusimmat talousluvut ennakoivat parempaa myös Euroopalle. Metsien vaikutuksia ilmastonmuutokseen arvioitaessa tarvitaan luotettavaa tietoa metsävaroista, jolloin metsien arvioinnin ja kartoituksen merkitys korostuu, linjauksessa sanotaan. Onnistumiset ottavat aikaa Suomen kehitysyhteistyö ja uusi metsälinjaus saivat järjestöiltä ja kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä tiistaina kiitosta, mutta yleisenä huolena pidetään sitä, etteivät jalot tavoitteet päädy aina käytäntöön. Kehitysmaissa ongelmana on usein hyvän hallinnon puuttuminen ja korruptio, mutta niihin keskitytään nykyään aiempaa pontevammin, korostaa ulkoministeriön metsäneuvonantaja Vesa Kaarakka. Lainsäädännön parannuksia seurataan tarkasti ja ne on asetettu myös hankkeiden tulostavoitteisiin. ?Jatkorahoituksen saamisen ehtona saattaa olla konkreettisia hallinnon parantamiseen liittyviä seikkoja, kuten naisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen hallinnossa tai eri ihmisryhmien maaoikeuksien vahvistaminen?, Kaarakka kertoo. Laosissa saatiin esimerkiksi viime vuonna aikaa lakimuu- tos, joka takaa metsissä ja niiden läheisyydessä asuville ihmisille aiempaa suuremman siivun metsistä saatavista hakkuutuloista. ?Elintason nouseminen vähentää jo itsessään metsäkatoa, kun mahdollisuudet muihin elinkeinoihin lisääntyvät, eikä metsää tarvitse raivata maatalouteen?, Kaarakka huomauttaa. Onnistuminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä. Suurin ongelma on kuitenkin töiden jääminen rästiin. Metsänhoidon laadun seuranta parantaa työjälkeä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa työlaadun seuranta lähes kaksinkertaisti hyvien kuusen istutustaimikoiden osuuden. Etelä-Pohjanmaalla hyvien männyn kylvötaimikoiden osuus nousi vastaavasti 30:sta 76 prosenttiin. ?Laadun seuranta ja sen perusteella käyttöön otettavat hyvät menettelyt tuovat kaivattua ryhtiä metsänhoitoon. Pelkkä tieto metsänhoitotöiden laadun seurannasta parantaa työjälkeä?, tiivistää tutkija Lauri Haataja. Samalla Haataja muistuttaa, että metsänhoidon suurin ongelma on töiden tekemättä jättäminen. Laosissakin työtä on tehty jo 15 vuotta. Metsiin liittyviin hankkeisiin käytetään vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Uusi metsälinjaus ei puutu käytettävän rahan määrään, mutta ohjaa uusien hankkeiden suunnittelua. tutkija lauri haataja, metsäntutkimuslaitos Tieto laadun seurannasta parantaa hoitotyön jälkeä Kari Salonen Pelkkä tieto metsänhoitotöiden onnistumisen seurannasta riittää parantamaan työn jälkeä. Kun rakentaminen on lamassa, sahata- varaa ei tarvita. Alkuvuonna sahatavaran vienti Eurooppaan jatkoi laskuaan. Samalla mahdolliset poikkeamat voi korjata välittömästi. K1 2) Metsien inventointi osaamista maailmalle Suomi tekee kahdenvälistä metsäyhteistyötä kolmella mantereella, muun muassa Keniassa, Tansaniassa, Vietnamissa ja Laosissa. Siksi aiheen luulisi kiinnostavan myös metsänomistajia. ?Tavoitteena on, että lopputulos vastaa tavoitteita. Huonosti tehdyn työn paikkaaminen on kalleinta metsänhoitoa.? Omavalvontaa kokeillaan vuoden loppuun asti viidessä metsänhoitoyhdistyksessä. Sen lisäksi yhtiöt käyttävät vastaavia menetelmiä. ?Omavalvontaan on ohjeet ja lomakkeet netissä. Myös meneillään olevia hankkeita voidaan suunnata uudelleen esimerkiksi väliarviointien yhteydessä. AURA PILKAMA. Jos se epäonnistuu, metsuri joutuu istuttamaan osan taimista muokkaamattomaan maahan. Kustannusten nousu vaikeuttaa kuitenkin kannattavuuden parantamista. ?Metsäteollisuus ei kestä jatkuvaa kotimaisten kustannusten nousua?, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Jaatisen mukaan kustannusten nousu on jatkunut taantumasta huolimatta. Uusia osoitteita sahatavaralle on kuitenkin löytynyt Pohjois-Afrikasta ja Japanikin on saanut talouteensa vauhtia. Sahatavaran ja vanerin vienti kasvoi siksi alkuvuonna viitisen prosenttia. Metsäviennillä viidenneksen osuus Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on pysynyt viidenneksessä. Etenkin Saksa on pääsemässä vähitellen takaisin jaloilleen. Puumarkkinat.fi -sivustolla on kesän aikana ollut tarjolla teollisuuden viikko-ostoja suurempi määrä puuta?, toteaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. JARMO PALOKALLIO Laadun seuranta ja sen perusteella käyttöön otettavat hyvät menettelyt tuovat kaivattua ryhtiä metsänhoitoon. Korruptoituneissa kehitysmaissa varat valuvat usein hallinnon ja suuryritysten taskuihin. luetuin päivälehti Painosmäärä 106 000 kpl 0 00 19 59 3 2 rä ää i 83 am vikk j i k Le Lu / 11 TS (KM 11) 0 /2 (LT Omavalvonta takaa laadun Yksi vaihtoehto työn laadun parantamiseen on omavalvonta. Egyptin levottomuudet taas huolestuttavat sahoja. JARMO PALOKALLIO Kustannusten nousu kismittää Metsäteollisuus on pystynyt lisäämään tuotantoaan taantumasta huolimatta. Metsässä on tehtävä töitäkin eikä pelkästään mitattava laatua.? Metsänomistajan etujen mukaista Metsänhoitotöiden laadun parantaminen on metsänomistajien edun mukaista. Se on oiva keino korvata perinteinen laadunvalvonta. ?Omavalvonnassa kiinnitetään huomioon onnistumisen kannalta tärkeimpiin asioihin. Työntekijä mittaa siinä työnsä jäljen ja vertaa sitä tavoitteisiin.? Omavalvonta on jatkuvaa, joten virheet on mahdollista korjata välittömästi. Samalla maastosta kertyisi valtava määrä arvokasta mittaustietoa, jota voitaisiin hyödyntää monella eri tavalla. Maanomistajan kuviotiedot voidaan esimerkiksi päivittää ajan tasalle ja ne näkyvät esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa. JARMO PALOKALLIO LAURA IHALAINEN Metsien merkitys kehityspolitiikassa kasvaa, sillä oikein hoidettuna ne ovat uusiutuva ja ehtymätön luonnonvara, totesi kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) ulkoministeriön kehityspoliittisen metsälinjauksen julkistamistilaisuudessa keskiviikkona. Tuore metsälinjaus on päivitetty vastaamaan Suomen viime talvena uudistettua kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, joka antaa suuntaviivat myös metsiin liittyvälle työlle. Tärkein tavoite kehitysyhteistyössä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Metsäyhteistyössä tuetaan kestävää ja demokraattista hallintoa ja edistetään metsistä saatavien hyötyjen jakautumista paikallisyhteisöille. MA 26.8.2013 LiSÄjAkELU www.maaseuduntulevaisuus.fi Siltä osin tilanne on kuitenkin parantunut. ?Taimikonhoidossa yleinen virhe on jäävän puuston liian suuri tiheys. Jokaisella työlajilla on omat ongelmansa ja työjälki vaihtelee myös alueellisesti. ?Muokkauksessa ongelmana on riittävä muokkausjäljen määrä. Lisäksi Suomi tukee YK:n ja Maailmanpankin metsäohjelmia, kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja suomalaisia kansalaisjärjestöjä. Hautalan mukaan suomalaisella metsäosaamisella on paljon annettavaa kehitysmaille, erityisesti ilmastokestävyydessä, joka on kehityspolitiikan tärkeä painopiste. ?Olen pitänyt aivan käänteentekevänä saavutuksena esimerkiksi suomalaista metsäinventointia ja -kartoitusta, jota voidaan edistää myös kansainvälisessä kehitysyhteistyössä?, ministeri totesi. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, >> Elintason nouseminen vähentää jo itsessään metsäkatoa, kun mahdollisuudet muihin elinkeinoihin lisääntyvät, eikä metsää tarvitse raivata maatalouteen.« vesa kaarakka Metsäalan kehitysyhteistyössä Suomi painottaa metsistä saatavan hyödyn jakautumista paikallisille yhteisöille muun muassa pienyritysten kautta. Jokaisesta työlajista on nostettu esiin muutama näkökohta, mihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon oma valvontamallit löytyvät Metlan ja Metsäkeskuksen sivuilta. Kylvön, varhaisperkauksen ja nuoren metsän harvennuksiin on tulossa ohjeet. Ohjeiden avulla voi seurata oman tai vieraalla teettämänsä työn laatua. Kehitysyhteistyössä tuloksia ajan kanssa METSÄ PLUS-teema ? MetsäPlus-teemanumeron painosmäärä on huikeat 106 000 kpl Omavalvontalomakkeella voi seurata metsänhoitotyön onnistumista. Lehden saavat tilaajien lisäksi 22.8. 20 000 suurinta metsätilaa Väli-Suomessa ? Lukijamäärä 319 000 (KMT S11/K12) Hyödynnä suositun teeman huomioarvo ja ole mukana omalla ilmoituksellasi. Aineistopäivä 22.8. Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Metsä Plus -teema 26.8.2013 Suomen 2. Ja ennen kaikkea taimikonhoitojen viivästyminen tai kokonaan tekemättä jättäminen. ?Jos taimikot jäävät hoitamatta, ne riukuuntuvat ja mahdollisesti erinomainenkin uudistamistyö valuu hukkaan.? Metsänhoidon laatu kohdalleen Rästityöt ovat siis suurin ongelma, mutta sen jälkeen tulevien metsänhoidon tärkeimpien parannuskohteiden nimeäminen on hankalaa. Metsänomistaja voi käyttää niitä myös oman työnsä tukena tai sitten hän voi printata sitä varten paperit metsurille, jonka kanssa hän voi urakan jälkeen varmistaa työn laadun onnistumisen?, Haataja sanoo. Valvontaa tarvitaan Omavalvonnassa työn suorittaja allekirjoittaa täyttämänsä valvontalomakkeen. 10 Perjantaina 16. Haatajan mukaan omavalvonta karsii ääritapaukset pois, mikä tasoittaa metsänhoitotöiden laatua. ?Mukaan on otettu muutama tärkein tekijä. Järjestön mukaan metsäteollisuus ei voi valittaa ainakaan huonosta puun tarjonnasta. ?Puun tarjonta on ollut harvinaisen tasaista. Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna lähes yksitoista prosenttia ja sellun tuotanto yli neljä prosenttia. Sahaus kasvussa Eurooppaa näihin päiviin asti vaivannut sitkeä taantuma on purrut myös sahoihin. Silloin lopputuloksen mahdollinen epäonnistuminen ei ole hänen vikansa.? Istutustyössä virheitä voi tapahtua istutussyvyydessä. Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa teemanumerosta! Num ilmesty ero y 26.8. Aineist opäivä . Se on pakottanut yritykset jatkuvaan toiminnan tehostamiseen. Etenkin paperitehtailla ja sahoilla on ollut vaikeuksia kannattavuuden kanssa. Paperin osalta ongelmat johtuvat Eurooppaa vaivaavasta ylitarjonnasta. Sahoja rassaa rakentamisen väheneminen, vaikka sahat ovat kasvattaneet tuotantoaan Euroopan ulkopuolisten tilausten turvin. Puukauppa käy Sellun tuotannon ja sahauksen kasvu ovat pitäneet puukaupan vauhdissa. elokuuta 2013 metsätalous Metsäteollisuuden tuotannon muutos Tammi?kesäkuu 2012/2013 +10,9 % Kartonki Sahatavara Vaneri Sellu ?3,8 % +5,0 % +5,0 % +4,4 % Lähde: Metsäteollisuus ry Paperi Paperitehtaiden ahdinko jatkuu Paperitehtaiden ahdinko ei ole vieläkään hellittänyt. Myös työn tekijöiden oma valvonta tuo ryhtiä työhön. Kantohinnatkin nousivat muutamalla prosentilla. ?Metsäteollisuuden lopputuotteiden hintoihin nähden puun hinta on korkealla. Suomessa niiden tuotanto laski vajaalla neljällä prosentilla. Ylituotannon takia paperin hinnankorotukset ovat epäonnistuneet. Lähes kaikkia papereita myydään nyt selvästi halvemmalla kun vuoden alussa. Paperiteollisuuden onneksi kartonki ja sellu ovat käyneet hyvin kaupaksi ja pitäneet siksi hintansa. Tässä pitää muistaa, ettei laadun tarkkailu saa viedä liikaa aikaa. Alkuvuonna puukauppa kävi selvästi aiempaa ripeämmin. Se lisää metsäteollisuuden kustannustaakkaa ja heikentää yritysten kilpailukykyä?, valittaa Jaatinen. MTK sen sijaan on tyytyväinen puukauppaan. Se toimii kuittina hyvin tehdystä työstä. ?Lomake on mukavampi allekirjoittaa, kun tietää tehneensä työnsä hyvin.? Aivan pelkän omavalvonnan varaan järjestelmää ei silti voi rakentaa. Allekirjoituksen lisäksi tarvitaan kevyt kontrolli. ?Tieto tarkistusmahdollisuudesta varmistaa, että lomakkeelle ei voi täytellä ihan mitä vaan.? Haataja toivoo, että omavalvonta leviäisi kaikkeen metsänhoitotyöhön. Kuva on Mosambikista. ja metsäkadon pysäyttäminen on oleellista hiilidioksidipäästöjen saamisessa kuriin. Metsäteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Timo Jaatinen on huolissaan kustannusten noususta. Ylituotanto vaivaa etenkin Eurooppaa, Yhdysvalloissa paperin kulutus on jo lähtenyt kasvuun. Metsäteollisuus ry:n mukaan sanoma-, aikakauslehti- ja toimistopapereiden kulutus laski Euroopassa vuoden alkupuoliskolla kuusi prosenttia
Ne ovat Maretariumin ainoat kalat, joita saa ruokkia. Luokkaretkien ajaksi pussit saatetaan tosin piilottaa. Vesiliskot, rantakäärmeet ja sormenpään kokoiset pikku sammakot viettävät talvet horroksessa kellarissa, mutta pääsevät kesäksi pakoilemaan uteliaiden katseita terraarioiden kasvillisuuden sekaan. Äkkivilkaisulta rupikonnien asumus näyttää tyhjältä, mutta hetken päästä aluskasvillisuuden seasta erottuu kolme pallosilmäparia. Naapurissa lihava konna möllöttää keskellä terraariota elämäänsä kyllästyneen näköisenä. Aulaan palatessa pulskat karpit tuijottelevat edelleen laiskasti ohikulkijoita. Kassalta saa euroa vastaan pellettejä, joita niille voi heitellä. Kuvaajaa ne kuitenkin kavahtavat ja jäävät kiertämään altaan toista laitaa. Kyse ei ole siitä, että kalat olisivat kamerakammoisia. Saukkosen mukaan vedenlaatu on onneksi parantunut muutaman viime vuoden aikana. Uhkana ihminen tai lajitoveri Haukialtaan pinnan tuntumassa mököttää yksinäinen hauki. Lapset voivat pukeutua kalakierrokselle vaikkapa sammakoksi tai merenneidoksi. ?Niin moni aikuinen on yrittänyt pukuja päälle, että meidän täytyy varmaan teettää suurempia kokoja?, Saukkonen nauraa. Kala-Suomi pienoiskoossa Ensimmäisenä vastassa on Suomenlahden allas, jossa ui valtavia siperiansampia. Suodatuksen jälkeen se saapuu altaisiin ja kiertää uudelleen suodatukseen. 11 Perjantaina 16. Tarjolla on jokaiselle jotain: rehupellettejä, katkarapuja, simpukoita sekä pakastettuja pikkukaloja. Iso kala ui kiemurtelemaan suoraan sukeltajan kasvojen eteen. Hän pukee päälleen sukellus varusteet, kiipeää altaan reunalle ja pudottautuu veteen. Kerrosta alempana yleisö katselee lasiseinän läpi, kuinka Mikkola laskeu- Mateen tunnistaa helposti sen litteästä päästä. tuu altaan pohjalle. Kalat tietävät, mitä on tulossa. Pienempien altaiden lämpötila vaihtelee kahdeksasta asteesta 19:ään. Suodatuksesta huolimatta levää kasvaa altaisiin kovaa vauhtia. Luonnossa eläviin verrattuna nämä metriset kalat ovat pieniä. Syypää on kuvaajan punainen sukelluspuku. Sivu 14 Uudisraivaajan koti. Liian pulskia ei karpeista saa tulla. KATJA SAHLSTEDT Sukellusnäytökset elokuun loppuun saakka joka päivä kello 15. Seuranaan karpeilla on toista tuhatta kalaa. Talossa on yli 600?000 litraa vettä, ja näissä litroissa uiskentelee noin 60 suomalaista kalalajia.. Saukkonen kertoo, että oppaat joutuvat ohjailemaan yleisöä, etteivät innokkaat aikuiset rynnisi eturiviin ja peittäisi lasten näkymää. Ruokien jakamisen jälkeen Mikkolan täytyy vielä harjata levät irti akvaarioaltaan ikkunoista ja imuroida pohjalle kasautuva irtolevä pois. Ne lipuvat verkkaisesti pikku maailmassaan ja mulkoilevat ohikulkijoita niin kuin vain kala voi mulkoilla. Seuranaan karpeilla on toista tuhatta muuta kalaa eri puolilla Maretariumia. Talossa on yli 600?000 litraa vettä, ja näissä litroissa uiskentelee noin 60 suomalaista kalalajia. Kierros alkaa paikan päänähtävyyden, seitsemän metriä syvän Itämeri-altaan kupeesta. Vierailijat etsivät itselleen istumapaikat, ja opas aloittaa esitelmänsä altaan asukkaista. Ylimmässä kerroksessa akvaristi Roosa Mikkola valmistautuu ruokintaan. Lahjat pulahtaa tietysti tuomaan itse pukki. Kalan sisälmyksiä kouluvierailulla Maretariumissa käy vuosittain noin 45?000 vierailijaa. Se kyttää ruokapussia kärsimättömänä, ja kun Mikkola vihdoin ojentaa sille herkkupalaa, se nappaa sen suoraan kädestä. Altaaseen sukelletaan noin 200 kertaa vuodessa, joten kalat ovat tottuneet vieraisiin. Se nimittäin muistuttaa kaloja niiden pahimmasta pelosta . Sivu 13 Poniravit Porissa. Kesällä, kun vesi on lämmintä, akvaristit joutuvat harjaamaan altaiden ikkunoita päivittäin. Altaissa on toista tuhatta kalaa ja yli puoli miljoonaa litraa vettä, kaikki Itämerestä. KOTKA (MT) Kotkan Maretariumissa haisee kala. Elävä kala, ei mikään kalatiskin lemahdus. Aulassa vierailijaa on vastassa altaallinen pulleita karppeja. Ilman siirtoistutuksia ankerias olisi luultavasti hävinnyt Suomesta kokonaan tai olisi ainakin äärimmäisen uhanalainen. Haukialtaan jälkeen päästään meriteatteriin, jossa aukeaa kaksikerroksinen koko seinän näkymä Maretariumin kruununjalokiveen, Itämeri-altaaseen. Saukkosen mukaan se on maailman syvin akvaarioallas, jossa taivas on kattona. Pukin vierailu ei kaloja juurikaan miellytä, katsojia kyllä. Maretariumin henkilökunta joutuu pakastamaan silakat bumerangin muotoon, jotta ne laskeutuisivat altaassa kauniisti kieppuen eivätkä vain vajoaisi elottomina pohjaan. Kannibaalihauen kanssa altaan jakaa joukko ankeriaita. Suurin Suomesta saatu sampi oli 177-kiloinen. Kierroksella on 20 eri allastyyppiä, joiden kalat edustavat joko eri seutuja tai eri ympäristöjä. Salon petsitterit on 4H-yrittäjien duunirinki, joka palvelee lemmikkieläinten omistajia. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Hoitoa tarjolla. Joulupukista. Joka vuosi joulun alla altaaseen viedään kuusi koristeineen sekä vedenalaisia kemiallisia valoja. Sivu 12 Kimmo Haimi Haukialtaan pinnan tuntumassa mököttää yksinäinen hauki. Sillä oli ennen kaksi kaveria, mutta se söi ne. Itämeri-altaan ikkunassa on syvennys, josta kaloja pääsee tarkkailemaan läheltä. Akvaariossa kuhisee Kotkan Maretarium on eväkkäiden Suomi pienoiskoossa. Suomenlahti-altaan jälkeen vuorossa on Kymijoen kalo- ja, yläkerrassa on esimerkiksi joki- ja lampialtaat. Kaikki Maretariumin vesi tulee Kotkan edustalta ja on siis Itämeren murtovettä. Koverasta akryyli-ikkunasta sisään tähyillessä altaan asukit näyttävät todellista pienemmiltä. Rauno Virtanen muutti maalle, veisti lähimetsän hirsistä talon ja opiskeli sepäksi. Takaisin Atlantille kutemaan pyrkivät ankeriasaikuiset ylittävät matkallaan maanteitä ja niittyjä, ja rakennettu ympäristö tekee liikkumisesta vaikeaa. Nämä 38-vuotiaat yksilöt ovat alunperin kotoisin Britanniasta, josta ne on aikoinaan tuotu Asikkalan Vesijärveen. Ankerias hengittää osin ihonsa kautta ja selviää jonkin aikaa kuivallakin maalla. Vesi lyhentää välimatkoja, joten 500?000-litraisen akvaarion halkaisija näyttää kymmenen metrin sijaan vain seitsemältä. Kurkistuksen jälkeen on aika jatkaa matkaa. Ponikuninkuusraveja ja Satakunnan maaseutunäyttelyä järjestää melkein sata talkoolaista. Koko seinän näkymä Itämerialtaaseen aukeaa myöhemmin. Toimitusjohtaja Sari Saukkonen esittelee vaatetelineessä roikkuvia naamiaispukuja. Kesäisin työpäivästä vähintään tunti kuluu veden alla. Akvaristit sukeltavat myös meressä keräämässä kaloja tai sisusteita akvaarioihin. Kuhalle maistuvat pienemmät kalat. Akvaristi Roosa Mikkola ruokkii kalat ja harjaa ikkunat. Maretarium Rupikonna viettää talvet Maretariumin kellarissa. Punainen on pelon väri Kello lähestyy kolmea, ja kaloilla on pian ruoka-aika. Sillä oli ennen kaksi kaveria, mutta se söi ne. Kymmenkiloiselle otukselle ei kuollut ruoka tahdo kelvata. Viikossa vedestä vaihtuu noin kymmenen prosenttia. Koska vettä ei lämmitetä, sen lämpötila mukailee meriveden lämpötilaa. Itämeri-altaassa on tällä hetkellä 17 astetta, talvisin vain 2 astetta. Sargassomerellä lisääntyvän ankeriaan poikaset eivät enää vaella Suomen sisävesiin entiseen tahtiin, joten niitä istutetaan. Kaloja ihailemaan tulee paljon koululuokkia, ja varsinkin toukokuussa päivät ovat usein täyteen varattuja. Koulut haluavat yhdistää vierailun kalojen opiskeluun, joka biologiantunneilla tulee kaikilla vastaan keväällä. Kotkalaiset koulut osaavat onneksi järjestää luokkaretkiään pitkin vuotta. Kalakierroksen lisäksi Maretariumissa pidetään luontokoulua, jossa koululaiset tutustuvat kalan anatomiaan avaamalla kuolleita kaloja. Kierroksella ovat viimeisenä vastassa kesälomalaiset
Virtanen halusi sepän oppiin. Hän hyödynsi koulun tilat ja takoi minkä ehti. Viikonloput kuluivat Hartolan kodin ja pihan töissä. Irtisanomisen jälkeen työkään ei sitonut. Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan löytynyt; tarjolla oli joko pelkkiä tilasta lohkottuja taloja pikku tontteineen tai suuria, nykyaikaisia maatiloja. Niinpä piti aloittaa metsästä. Hartolasta löytyi 13 hehtaarin tila, jossa oli sopivasti tukkipuuta pystyssä ja miellyttävä rakennuspaikka aukeaksi hakatulla alueella. Aurinko paistaa tähän koko päivän, iltaisin vain laskeutuu tuonne kuusten taakse.? Hirret hangesta Ensin oli kaadettava puut. Virtanen ehti huhkia viisi päivää metsurina isänsä kanssa metrisessä hangessa, kun lähiseudulle ilmestyi sattumalta hakkuukone. Niin käsillä tekemisen ystävä kuin Virtanen olikin, apu kelpasi. luopuivat ruiskutuksista todettuaan, ettei siemenrikkaruohoja tänä vuonna ilmaantunut peltoihin niin runsaasti kuin tavallisesti, kertoo toht. Lisäksi kakkostyypin diabetes muuttuu kansantaudiksi. Nälkää nähdään silti myös kehittyvissä ja vauraissa maissa. Surullista on, että useampi kuin kaksi maailman kolmesta nälkäisestä asuu maaseudulla . Samalla omat, terveellisemmät täysjyväviljat tai juurekset jäävät syrjään, tuttua sekin. Vaikka kaloreita saadaankin periaatteessa tarpeeksi, jopa liikaa, ihmiset voivat kärsiä puutoksista. Omaa sepänpajaa ei vielä ole, joten hän takoo toistaiseksi sysmäläisen Jocke Stjernvallin pajassa. Töitään Virtanen on tehnyt tutuksi työnäytöksissä, esi merkiksi Kurun perinnepäivillä. ?Sain sieltä ihan hyvän määrän tilauksia syksyksi.? Tulikoura-nimellä tuotteitaan markkinoiva seppä on ehtinyt toimittaa monenlaista rautatavaraa: puukon teriä, kokonaisia puukkoja ja saranoita. Lisäksi Virtasen käsistä on lähtenyt pihtejä terästehtaan käyttöön. Myönteinen palaute kannustaa jatkamaan. Syksyksi on kertynyt lupaava määrä tilauksia. viikon värssy Viimeinen valssi jurttimaan tuoksun kantaa pehmeä utu saisinpa hengittää sen yhdessä toisen kanssa JUHA AALTOILA MT 50 VUOTTA SITTEN . Niin köyhät kuin rikkaat ovat siis tasavertaisia. Rauno Virtanen viettää neljättä vuotta uudistilallaan. riisistä, maissista ja vehnästä . Oli hirveä hinku päästä tekemään jotain fyysistä.? Virtanen yritti ensin purkaa tekemisen vimmaa urheilemalla neljä kertaa viikossa, mutta pelkkä rasitus ei oikein tyydyttänyt. 12 Perjantaina 16. ?Netistä löytyy tänä päivänä kaikki, mutta kriittinen pitää olla.? Netistä maatalon neuvot Kun talo oli valmis, vuorossa oli uuteen elinympäristöön sopi- Sepän ura alussa Virtanen valmistui Mikkelistä keväällä. etenkin pahimmilla pouta-alueilla . Työn, rahan, jopa ruuan pitkään jatkunut puute suurkaupungeissa on sen sijaan toiminut tyytymättömyyden moottorina. Kun ensimmäinen demokraattisesti valittu hallitus ei saanut maan taloutta uudelleen käyntiin, vahva oma elintarviketuotanto on taantunut ja ruokamarkkinoiden normaali toiminta estynyt. Sitä lähdin hakemaan, ja sitä olen saanut.? HENRIK SCHÄFER. Autolla pääsee liikkeelle. ?En koe itseäni yksinäiseksi. Kun on paljon mielekästä puuhaa, niin viihtyy. Talon paikka näkyi heti. Tosin rikkaruohoruiskujen kysyntä jatkui keväällä ja alkukesästä erittäin vilkkaana, mutta tultua ajankohtaisiksi monet viljelijät . siis siellä, missä pitäisi olla mahdollisuus ruokkia itsensä ja perheensä. Afrikka ei ole päässyt Aasian ja Latinalaisen Amerikan tapaan köyhyyskuopasta: vain kaksi sen maista on onnistunut puolittamaan nälkäisten määrän. Siksi esimerkiksi Tansania päätti viime vuoden lopulla rajoittaa sijoittajien maanvuokrausta. Pahimmillaan väestön häädöt kodeistaan hajottavat perheitä ja yhteisöjä, kun väkeä virtaa suurkaupunkien slummeihin. Niihin pakkaa jo muutenkin parempaa huomista etsiviä nuoria. ?Vaikka teen kohtuupitkiä päiviä, se tuntuu hyvältä.? Hyvät, pahat suurviljelmät Monissa raporteissa on hoettu, että kasvavan maailman väestön ruokkiminen vaatii satsauksia perheviljelmien kehittämiseen ja kestävään ruuantuotantoon. LA 17.8. Rikkaruohoja tavallista vähemmän Rikkaruohojen torjuntakausi muodostui tänä vuonna poikkeuksellisen edulliseksi. Hiffasin, ettei tämä ihan mahdotonta ole.? Peltikaton talo sai ylleen seuraavan vuoden kesäkuussa. Puhelimella ja sähköpostilla saa yhteyden, kun haluaa. Sen oli sijaittava Etelä-Suomessa, jossa asuivat lapset, vanhemmat ja ystävät. Elämäntilanne salli muuton kutsumuksen mukaan. Piti päästä tekemään käsillä. Sopivaa ei löytynyt Virtanen suunnitteli hankkivansa vanhan maatalon, jota alkaisi kunnostaa. Tarvitaan esimerkiksi kyläpankkeja ja mikroluottoja, joilla pienviljelijät voivat kehittää pelloilleen kastelua ja kompostointia sekä hankkia siemeniä. Samaan aikaan viiden viime vuoden aikana Afrikasta on myyty Ranskan kokoinen pläntti ulkomaisille sijoittajille ruuan ja biopolttoaineiden tuotantoon. Vaikka jättiviljelmät tuovat työtä ja toimeentuloa, ne eivät välttämättä juuri edistä paikallista ruuan omavaraisuutta. Päinvastoin: niillä tuotettu ruoka päätyy vientiin. ruokavalion perustana. Ystävät, lapset ja vanhemmat käyvät toisinaan kylässä. Hartolassakin on syntynyt yhteyksiä neljän vuoden aikana. Emännän Virtanen kelpuuttaisi rinnalleen, jos sopiva löytyy. Läheiset ovat ihmetelleet elämänmuutosta, kuka ihaillen, kuka kadehtien tai naljaillen. Vilkkaan kyläilyviikonlopun jälkeen tuntuu taas hyvältä olla yksistään. Aikuiset lapset olivat omillaan, puolisostaan Virtanen oli eronnut jo aiemmin. Se pahentaa ongelmien kierrettä. Afrikan runsaimman virran eli Niilin varrella, vilja- ja vihannesaitassa, eletään sisällissodan partaalla. KAIJALEENA RUNSTEN Rauno Virtanen takoo rautaa Jocke Stjernvallin pajalla Sysmässä. Kolmansien yt-neuvottelujen päätteeksi vähän päälle nelikymppinen oli menettänyt työpaikkansa pääkaupunkiseudulla tietoliikenneyrityksen myynnin johdossa. Uuden työpaikan hakemisen sijaan Virtanen päätti järjestää elämänsä kokonaan uusiksi. ?Jotenkin vain kävi niin, että tuli tunnit täyteen siinä hommassa. Aikaa nimittäin on vuoteen 2015. Vielä paremmin on edetty 18 maassa, joissa nälkäisten todellinen määräkin on puolitettu. Jotain asioita on tehty oikein, kun tähän on päästy väestön samaan aikaan lisäännyttyä. Afrikka jatkaa nälkäkuopassa Nälkäisiä on 870 miljoonaa, eli joka kahdeksas ihminen kärsii aliravitsemuksesta. Kaksi vuosikymmentä sitten heitä oli yli miljardi, noin joka kuudes pallon asukas. Maaseudun ja slummien köyhät näyttävät silti juuttuneen huonompaan asemaan. Talouskasvu tuo harvassa maassa pötyä heidän pöytäänsä. Varsinkin suurissa nousevissa talouksissa Kiinassa ja Brasiliassa on harjoitettu systemaattista politiikkaa, minkä ansiosta köyhyys on vähentynyt. Nälkäisten suhteellisen osuuden pudottaneita on kahdeksan, joten kankkulan kaivon pohjalla ei olla kaikkialla. Ruoka-apua tarvitsee nyt 34 maata; niistä neljä viidestä (27) on Afrikassa. Lihavuus, yhteinen ilomme Nälän rinnalle myös kehitysmaihin on tullut uusi ilmiö: kansalaisten ylipaino. Moto teki neljässä tunnissa savotan loppuun. Olen saanut tehdä fyysistä työtä. Ruiskutettu peltoala lisääntyi jälleen, mutta ei niin paljon kuin ?valtakunnallisen rikkaruohosodan. Elämäntyyli on ihan eri kuin huippupalkkaisilla.? Yksinäisyys ei vaivaa Virtanen ei vietä erakon elämää, vaikka asuu yksin. puitteissa oli odotettu. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Kari Salonen Simonkadulla Ruokaturva joutuu hitaasti Paljon puhuttu tavoite nälänhädän puolittamisesta maailmassa on toteutunut paremmin kuin yleisesti ajatellaan. 20 valtiota on onnistunut puolittamaan nälkää näkevien kansalaistensa määrän suhteellisen osuuden 1990-luvun alun jälkeen eli etuajassa. Hampurilaisketjujen ruoka on samalla tavalla muotia ja tavoiteltavaa kuin se on ollut meillä, ja kaupan ketjuista löytyy monia tuttuja bulkkituotteita. Myös kehitysmaissa maaseudulle on levinnyt ihanne vaaleista jauhoista . Kipinä syttyi viikonloppuisin käydyillä taontakursseilla. Yksinyrittäjä-sepillä ei ollut mahdollisuuksia kouluttaa Virtasta oppisopimuksella, joten hän opiskeli artesaaniksi Mikkelissä Etelä-Savon ammattiopisto Esedussa. Ainoa rakennus oli pahoin painunut savusauna. ?On sattumien summaa, että olen Hartolassa. Kesä on kulunut postinjakajana, sepän töissä ja omaa pihaa rakentaen. Tänä kesänä pihaan on ilmestynyt lampaita. Eläinsuojaa rakennetaan parhaillaan. Kun syntyjään vantaalainen ei ole osannut jotain maatalossa tarpeellista taitoa, apu on löytynyt internetistä. Esedu myönsi stipendin omaa pajaa varten ja lahjoitti työkaluja. Talon rakentamisessa karttunutta hirsiosaamistakin Virtanen aikoo myydä. Toivo kääntyy herkästi levottomaksi turhautumiseksi. Syntyy sosiaalisia ongelmia, jopa poliittisia ruutitynnyreitä. Maan alla on betoniantura, sen päällä luonnonkiviperustus, jonka päällä lähimetsän kuusihirsistä veistetty talo seisoo. Nälkää Niilin vilja-aitassa Egypti on tästä hyvä esimerkki, vaikka ulkomaisia suuryrityksiä suosiva maapolitiikka ei ollutkaan Mubarakin hallinnon räikeimpiä eriarvoisuuksia. Hän halusi pientilan, johon kuuluisi hieman maata ja metsää. Kivinen metsämaa muuttuu pikkuhiljaa perinnemaisemaksi. Virtanen on ehtinyt kunnostaa vanhan saunan ja kaivaa lammen, jossa ui karppeja. Kanaparvi tepastelee verkko aitauksessaan. Sydänmuurinkin Virtanen muurasi itse, ammattilaiset tilattiin vain putki- ja sähkötöitä varten. van ammatin valinta. Virtanen pääsi kuorimaan jäisiä puita tulevan kotinsa hirsiksi. Kesällä hän teki perustukset. Kuoritut kuusitukit kuivuivat marraskuuhun asti, jolloin rungon veistäminen alkoi. Rakennustöistä Virtasella oli jonkin verran kokemusta, hirrenveistosta ei. ?Kävin kahden viikon veistokurssin Kurussa. Sateet eivät olleet esteenä ruiskutuksille kuten edellisenä vuonna. Jaakko Mukula Maatalouden tutkimuskeskuksesta. Torjunta-aineiden myyntilukujen perusteella laskettuna ruiskutettu viljapeltoala oli tänä vuonna 310?000 ha eli 29 % viljanviljelyalasta oltuaan viime vuonna 300?000 ha (28 %). Kanaparvi tepastelee verkkoaitauksessaan talon pihapiirissä. Vanha savusauna on tilan ainoa alkuperäinen rakennus. Ovessa näkyy ajan patina. Uudisraivaajan onni on tehdä käsin Kaipuu ruumiilliseen työhön toi Rauno Virtasen pääkaupungista uudisraivaajaksi ja sepäksi Hartolaan. HARTOLA/SYSMÄ (MT) Neljä vuotta sitten Rauno Virtaselle riitti. Yhdysvaltalainen keräilijä on kiitellyt puukkoja. Hän on jäsenenä heinolalaisessa osuuskunta Lähitaitajissa, joka auttaa sekä markkinointikanavana että helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Toistaiseksi elanto on vielä pitänyt hankkia palkkatöistä. Tänä kesänä Virtanen on jakanut postia. ?Se täällä maalla asumisessa on hyvä puoli, että tulee vähällä toimeen
Toinen elementti oli laajan maaseudun talonpoikainen väestö, joka koulutti lapsensa tasavaltaisen valtion rakentajiksi. Jos kielivalinnan nimissä peruskoulun ruotsin kielestä tulisi valinnainen, se tarkoittaisi, että sen jälkeen valtion viroissa ja muilla korkeilla paikoilla työskentelisi vain ruotsinkielisten, kaksikielisten ja akateemisesti sivistyneitten eteläsuomalaisten kaupunkilaisperheiden kasvatteja. Tämä sama suuri sisämaan suomalaisväestö, jonka kielelliseen alemmuudentuntoon keskusteluissa vedotaan, syrjäyttäisi itse itsensä korkeimmasta valtionhallinnosta. Kesäpossut vaihtuneet lemmikkieläimiin Entistä useampi nuori haluaa kokeilla siipiään 4H-yrittäjänä niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Hän hoitaa lemmikkien ohella myös lapsia ja kuuluu myös Salon babysitterien duunirinkiin. Nykyaikaan istuva yritysmalli lanseerattiin viitisen vuotta sitten, 4H-liiton toimitusjohtaja Seppo Hassinen kertoo. 4H-yrittäjä toimii pitkälti samoin pelisäännöin kuin muutkin yrittäjät. ?Työelämässä ei ole erikseen nuorten sarjaa, lainsäädäntö on sama kaikille. Sitä perua ovat sekä Aurajoen että Eurajoen nimet. Eikä ihme, sillä venäläiset jos ketkä taitavat maitohappokäymiseen perustuvan säilönnän, jolla saadaan hapankaalia ja suolakurkkua. Meillä kurkkua on kasvatettu vuosisatoja, mutta vasta sotien jälkeen sen viljely yleistyi. Kurssin on tähän mennessä suorittanut 20?000 nuorta. Järjestöön kuuluu lähes 70?000 jäsentä. Tämänkö lähtökohdan sortovuodet läpi elänyt kansakunta kieltäisi jäseniltään? Ruotsinkielisten pelot kielensä katoamisesta ymmärtää, sillä sadassa vuodessa ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on pudonnut kolmella prosenttiyksiköllä. Joka kerta kun lehtiotsikot tai yleisönosastot puhuvat ?pakkoruotsista?, puhuja on luopunut sivistyneestä kansalaisuudesta ja asettunut JUHA KUISMA propagandan äänitorveksi. on kylien liike?Pakkoruotsi. Kurkkua voi myös grillata tai käyttää kasvissosekeittoihin. 13 Perjantaina 16. ?Todennäköisesti ryhdyn tekemään myöhemmin maalarin töitä yrittäjäpohjalta.? Jonna liittyi 4H-yhdistykseen kolmisen vuotta sitten, kun hän innostui kerhonvetäjän koulutuksesta. Ja venäjää voi Itä-Suomessa opiskella juuri siten kuin haluaa ja ymmärtää. Lisäksi kurkun sanotaan edistävän hiustenkasvua ja vahvistavan kynsiä. TOPI LINJAMA Duunirinki yhdistää saman alan 4H-yrittäjiä SALO (MT) Salon 4H-yhdistys on ryhtynyt kokoamaan samasta alasta kiinnostuneita nuoria yrittäjiksi duunirinkeihin. Koirat- Duunirinkien perustamisesta vastaavat Salon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Janina Mäkinen (vas.) ja hanketyöntekijä Anna Laakkonen. kin ovat kaikki omia persoonia?, Lenita Mullonen, 18, tiivistää. Lisää duunirinkejä on luvassa. Hankkeen tavoitteena on perustaa kaikkiaan kymmenen duu- nirinkiä ensi vuoden loppuun mennessä, Mäkinen kertoo. Petsitterit kävivät sekä 4H-yrityskurssin että lemmikkieläinten hoitoon opastavan kurssin, toiminnanjohtaja Janina Mäkinen kertoo. Yhdistyksen toimistolla opeteltiin yksi jos toinenkin rupeama yrityksen kirjanpitoa ja muita paperihommia. Sanna Korhonen, 16, löysi jo alkukesästä paljon asiakkaita. ?Kaikki työt ovat olleet tosi kivoja. Tämä kolmen nuoren rinki on vasta aloittelemassa toimintaansa. ?Olen tosi kiinnostunut yrittämisestä?, rakennusten pintakäsittelyä opiskeleva Jonna kertoo. Apua saa 4H-yhdistykseltä sekä tukihenkilöiltä. Jokaisella ringin yrittäjällä on vapaaehtoinen aikuinen yritysohjaajana. Avun tarvetta on jo ilmennyt. ?Kysyin neuvoa tukihenkilöltä, kun asiakkaan koiralla oli kauhea eroahdistus. Suomen maakuntakäräjiin perustuva itsehallinto oli alkuaankin samaa kuin Ruotsissa ja saattoi 1100-luvun jälkeen jatkua osana Ruotsin valtakuntaa. Nykyisen Suomen valtion synnyssä oli kaksi vahvaa elementtiä. Uusia mahdollisuuksia esitellään syksyn mittaan paikkakunnan kouluissa. TARJA HALLA. Sieltä kurkku levisi Kiinaan, joka nykyisin on ylivoimaisesti maailman suurin kurkuntuottaja. Lähi-idässä kurkuntaimet rönsyilivät viimeistään seitsemännellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Historioitsija Pliniuksen mukaan Rooman keisari Tiberius piti kovasti kurkusta. Hänellä tuli olla kurkkua ruokapöydässä kesät talvet. Pahantuulisen ja erakoituneen keisarin talvikurkut kasvatettiin alkeellisissa kasvihuoneissa. Euroopassa kurkku perinne mielletään itäiseksi. Joka tätä ei tunne, ei tunne Suomea eikä Suomen historiaa. 4H-yrittäjien duunirinkinä toimii Salon babysitterit. kelee Turun normaalikoulun kansainvälisellä linjalla..?Olen vähän miettinyt, että oma yritys voisi olla vaihtoehto tulevaisuudessa.? Lapsia ja lemmikkejä Jonna Heikkinen, 17, toimii duuniringin yhteyshenkilönä, jolle palveluja hakeva asiakas voi soittaa. Nämä opit kantavat edelleen.? Valmiutta nuorten työllistämiseen olisi Hassisen mukaan selvästi nykyistä enemmän, mikäli yhteiskunnan tukea saataisiin matalan kynnyksen työpaikkojen luomiseen. Tässä se eroaa edukseen monista eurooppalaisista sisarjärjestöistä. ?Ne ovat jääneet esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa maaseutujärjestöiksi, joiden jäsenmäärä ja suhteellinen merkitys yhteiskunnassa on ehkä kymmenen prosenttia siitä, mitä meillä on?, Hassinen sanoo. Maaseudulla on kuitenkin edelleen tärkeä merktys Suomen 4H-toiminnassa, hän korostaa. Valtavirtana palkkatyö Yrittäjämäistä asennetta halutaan Hassisen mukaan opettaa nuorille, olivatpa he töissä omassa yrityksessä tai toisen palveluksessa. ?Varmasti se valtavirta nuorten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa on työllistyminen toisen palvelukseen.? Järjestön kautta työllistyi viime vuonna noin 8?500 nuorta, mikä edustaa järjestön historiassa huippulukuja. ?Kun Suomessa elettiin 1990-luvun alun lamaa, meidän organisaatiomme oppi työllistämään. Mediassa saatiin näkyvyyttä, kun nuoret pitivät oman lehdistötilaisuuden. Nuorten itse suunnittelemat kotisivut, facebook, käyntikortit, julisteet ja hupparit tekevät osaltaan palvelua tunnetuksi. Kurssien kautta Palveluja ei lähdetty tarjoamaan kylmiltään. Se nukkui mun vieressä. Se tuhosi kaikkea mahdollista, kun omistajat eivät olleet paikalla?, Sanna Korhonen kertoo. Petsitterit ovat mielestään pärjänneet mainiosti lemmikkien hoitajina. Kun vuonna 2009 yrittäjiä oli koko maassa vajaat sata, viime vuonna heitä oli jo yli 300. Tänä vuonna perustetaan 100? 200 uutta 4H-yritystä, Hassinen ennakoi. Yritysten toimialoja ei ole kattavasti tilastoitu, mutta verkossa toimiva yritystori kuvaa tilannetta. 4H-yhdistyksiä on 245. 4H-liiton hallitus ja valtuuskunta edustavat monipuolisesti suomalaista yhteiskuntaa ja sen poliittista kirjoa. toimii kaupungissa tai taajamassa. Ruotsia on täällä puhuttu 3?000 vuotta. Sen villiä lähisukulaista kasvaa sekä Himalajan etelärinteillä että Intian eteläosissa. on hertoiminta-asiamies. jaustermi, joka osoittaa, ettei kannanottaja tajua pohdittavan asian perusasetelmaa. KASVIMAAN KERTOMUKSIA Kurkku oli keisarin herkku Sanna Korhonen hoitaa asiakkaiden lemmikkieläimiä Salon petsitterien 4H-yrittäjänä. Heillä on perustuslain ja oikeudentunnon pohjalta oikeus tulla tärkeissä asioissa ymmärretyksi omalla kielellään. Toinen oli ruotsia puhuva yläluokka, joka fennomanian puitteissa vaihtoi kotikielensä suomeksi ja työskenteli maan itsenäisyyden puolesta. Oma tulkintani on, että tämäkin näennäisesti valinnanvapauteen tukeutuva aloite on todellisuudessa vahvasti ruotsin kielen vastainen. Ruotsin kieli kuuluu Suomeen. Perinteisesti kurkusta on tehty salaattia, jossa ohuet kurkkuviipaleet maustetaan suolalla, sokerilla, etikalla ja tillillä. Ensimmäisenä oman rinkinsä perusti huhtikuussa kuusi lemmikkieläinten hoidosta innostunutta nuorta. Salon petsitterit aloitti heti palvelujen aktiivisen markkinoinnin. Aloite tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Suhtautuminen ruotsin kielen opiskeluun on ikuisuus aihe, josta keskustellaan noin viiden vuoden välein. Sinne ilmoittautuneista yrittäjistä moni on erikoistunut kotipalveluun, vanhusten auttamiseen, lastenhoitoon tai lemmikkien hoitoon. Joukossa on maahantuonti firmoja, kesäkahvilan ja kioskin pitäjiä, käsityöyrittäjiä ja graafisen suunnittelun taitajia. Entistä useampi 4H-yrittäjä 100 0 2009 2010 2011 2012 2013* 4H-JÄRJESTÖ Harjaannusta ja hyvinvointia 4H-järjestön arvopohjasta kertoo neljä H-kirjainta. Ne muodostuvat sanoista harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi. Omaa yritystä pyöritti viime vuonna yli 300 4H-nuorta. Järjestön kautta työllistyi noin 8?500 alle 29-vuotiasta. Ajokortti työelämään -kursseja järjestetään yhteis- työssä koulujen kanssa. ?On tosi kiva, kun saa tavata paljon erilaisia ihmisiä. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE PERJANTAIVIERAS Ruotsin kielen asema koulussa Vapaa kielivalinta ry on organisoinut kansalaisaloitteen ruotsin kielen aseman valinnaisuudesta. Tuosta ajasta lähtien ruotsi on vaikuttanut Suomen kielen sanastoon ja kielioppiin. Ruotsia puhuva väestö Suomessa ei ole valloittajien jälkeläisiä vaan yksi osa kansakuntaa. Valtiolla on kaksi kieltä Oli Suomen onni, että tulimme historian voimatasapainojen heilahdellessa osaksi Ruotsin valtiota. Itäinen vaihtoehto tai maan pirstoutuminen eri valtioiden kulmamaakunniksi tarkoittaisi, ettei Suomessa puhuttaisi eikä kirjoitettaisi suomea. Järjestö haluaa tarjota ratkaisuja nuorisotakuun toteutukseen. ?Me olisimme valmiita työllistämään tuhansia nuoria omassa organisaatiossamme. Kannanotoissa on paljon tiedostamatonta monikerroksisuutta. Moni muu 4H-yrittäjä hankki jäsenyyden vasta yrittäjäkurssien myötä. Apua saa aikuisilta 4H-yrittäjien ei tarvitse ratkoa ongelmia yksin eikä edes ringin voimin. Kunnat voivat järjestää opetusta ilman lainmuutoksia. on herjapuhetta Englanti on tällä hetkellä kansainvälisen kanssakäymisen yhteinen kieli. Kesäpossut ja lahjavasikat ovat pitkälti vaihtuneet lemmikkieläinten hoitopalveluihin. 4H-yritykset * ennuste Lähde: 4H 600 500 400 300 200 Kasvatus yrittäjyyteen on kokenut 4H-järjestössä melkoisen muodonmuutoksen. Talutushihnassa oma lemmikki, valkoinenpaimenkoira Chiro. Kurkku on kotoisin Intiasta. Omistaja oli tosi tyytyväinen, kun vielä leikkasin koiran kynnet.? Sanna on ehtinyt hoitaa koirien lisäksi lampaita ja kaneja. Hän vetää myös yhdessä toisen 4H-yrittäjän kanssa lemmikkikerhoa. Kotonakin on monta lemmikkiä: kaksi koiraa, kuusi marsua, viisi kanaa, kukko ja akaatti kotiloita. Duuniringin yrittäjä opis- Linda Lönnqvist (vas.) ja Suvi-Tuulia Turunen tarjoavat lastenhoitopalveluja. Maalla voi vielä valita kaupungista poikkeavan yrittämisen saran ja erikoistua esimerkiksi taimikonhoitopalveluihin. Mukana muutoksessa Ennen vanhaan yrittämistä harjoiteltiin tyypillisesti maatilalla. Nuoret kasvattivat kesäpossuja tai tuottivat vihanneksia kerhopalstalla. 4H-järjestö on kaupunkilaistunut samaa tahtia yhteiskunnan muutoksen kanssa. Siksi yritysmallin kehittelyssä on haluttu olla aika tarkkoja.? Hankkeen päärahoittajana on toiminut alusta lähtien Yksityisyrittäjäin säätiö. Monia toimialoja Yritysten lukumäärä on kasvanut vauhdikkaasti, 30?40 prosentin vuositahdilla. Mulla oli esimerkiksi pieni yorkshirenterrieri viikon kotona hoidossa. He voisivat tehdä nuorisotyötä 4H-yhdistyksissä, vetää kerhoja ja kouluttaa muita nuoria.? TARJA HALLA Kari Salonen ?Pakkoruotsi. Siis siitä asti, kun Gotlannista tuli pronssikautisia maanviljelijöitä Länsi-Suomeen. Ruotsi ja venäjä eivät ole edes Itä-Suomessa vaihtoehtoisia tai toistensa esteitä. Mitä nuorempina lapset oppivat eri kieliä, sen helpompaa se heille on. Kannattaa ajatella myös ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeuksia. Niin ikään kylmää kurkkukeittoa kannattaa kokeilla. Sijansa kurkulla on kauneudenhoidossakin. Silmäpussit kaikkoavat ja kasvojen iho virkistyy, kun naaman päällystää varttitunniksi kurkunviipaleilla. ?Kaikki on mennyt tosi hyvin?, kehuu ringin nuorin, 13-vuotias Katariina Willberg. Työstä tienaa ainakin taskurahat ja ennen kaikkea hyvän mielen
Ensimmäisen kerran asiaa kokeiltiin viime vuonna Kouvolassa. ?Poniurheilu on raviurheilun sisäänheittotuote. Ensimmäinen osalähtö ajetaan lauantaina ja toinen sunnuntaina. Poniravilähtöjä ajetaan lauantaina kaikkiaan kymmenen ja sunnuntaina yhdeksän. Nuorimmat poniohjastajat ovat kymmenvuotiaita. Porin raviradan toimitusjohtaja Hannu Myöhänen pitää ponikuninkuusravien järjestämistä hyvänä harjoituksena ensi vuoden kuninkuusraveja varten. Se tarkoittaa ehkä 400:aa ihmistä?, laskeskelee Myöhänen. Raviradan keskikenttä on varattu maaseutunäyttelyn oh jelmalle. Tapahtumaa pyörittää kah deksan vakiohenkilökuntaan kuuluvaa ja noin sata tilapäis työntekijää. ?Tämä on hyvä harjoitus ensi vuoden kuninkuusraveja var ten?, Myöhänen toteaa järjeste lyistä. On aikoja, jolloin on edullista olla JOKU ja on aikoja, jolloin on parasta olla ei kukaan. pähkinä Intohimosta poneihin Vakituisen väen lisäksi tapah tumaa järjestää kymmenisen ammattilaista määräaikaisessa työsuhteessa. Hän toivoo ehtivänsä seurata näitä, vaikka epäileekin tapahtumapäivien kuluvan juos tessa paikasta toiseen. ?Talkoolaiset hoitavat tapah tumat niin, että minulle tulee vain tieto, joka merkitään aika tauluun?, tapahtuman projekti päällikkö Marjaana Vilponen sanoo. HANNA SALONEN Raviurheilu Ponien kuninkuusravit sudoku Shetlanninponien parhaat kruunataan ponikuninkuusraveissa ponikuninkaaksi ja -kuningattareksi. Isommat B-ponit kilpailevat poniruhtinaan ja -ruhtinattaren titteleistä. Paremmuus ratkaistaan kahden lähdön yhteisajan Taso: Keskivaikea Sudoku-tehtävän 393 ratkaisu. Tehtävä numero 394. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu perusteella. Talkoolaisia on noin 90. Osa heistä tekee työtä täysin vastikkeetta. Talkoolainen on mukana intohimosta poneihin. PORI (MT) Yhdeksännet ponikuninkuus ravit ja Satakunnan maaseutu näyttely järjestetään viikon lopppuna Porissa. 14 Perjantaina 16. ?Jos sää on armollinen?, Myöhänen lisää. Ponikuninkuusravien lähdöt ajetaan iltapäiväkahdesta eteen päin, mutta maaseutunäyttely on auki aamukymmenestä. ?Tallialueella on 200 ponia per päivä. Maaseutu näyttelyllä saadaan uusia nuoria tutustumaan poniurheiluun?, Myöhänen kuvailee. Järjestäjät odottavat viikon lopuksi yli 10?000:ta kävijää. Tapahtumaa on valmisteltu vuoden verran, kertoo Porin ravien toimitus johtaja Hannu Myöhänen. Suunnittelu aloitettiin talou desta, sanoo Myöhänen: ?Pelkil lä poniraveilla tapahtuma ei olisi kannattava.? Maaseutunäyttelyn yhdistä minen ponikuninkuusraveihin tuo tapahtumaan reilusti lisää yleisöä. ?Onneksi. Tähän kuluu monta tuntia päi vässä.? Eniten aikaa on kulunut mai nostamiseen sekä mahdollisille osallistujille että katsojille. ?Lisäksi on tehty kirjallisia töitä, jotta asiat pysyvät hallin nassa. Osa ansaitsee rahaa urheiluseuralleen. Talkoolaisia on kaikenlaisis sa tehtävissä niin tallialueella ponikuninkuusravien puolella, Jussi Partanen Tapahtuman takana järjestysmiehinä kuin maaseu tunäyttelyn ohjelmaakin teke mässä. Jälkimmäisten puuhista vas taa Tea Hietanummi. ?Welshponien rotunäyttely, ratsastusluokat, mini- ja junior handler ja myyntiponit?, Hieta nummi luettelee asioita, joista on työparinsa kanssa vastuussa. Hietanummea motivoi into himo poneihin: ?Kuulun Welsh poni ja cob -yhdistykseen. Tämä on hyvä tapa saada yhdistystä ja welshponeja esiin.? Hietanummen kesäloma osuu tapahtuman järjestelyjen suu rimpaan ruuhkaan. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Ponit tuovat nuoret raveihin Ponikuninkuusraveja ja maaseutunäyttelyä tehdään sadan hengen voimin. Tuomareiden ja sihtee rien kanssa on pidetty palave reja. ?Jos ei näiden järjestämistä ota tosissaan, ei ota kuninkuusravienkaan järjestelyjä.?. Käytäntöjä on tarvinnut suunnitella, esimerkiksi sitä, mi ten ponit kulkevat keskikentälle ennen raveja ja niiden aikana?, Hietanummi kertoo. Erityisesti Hietanummi odot taa itävaltalaista tuomaria, joka tulee pitämään ponien esittämis kurssia ja rakennearvostelukou lutusta
Koristele muutamalla marjalla ja lopulla keksillä. Omenatrifle 1 annos 1/2 dl mysliä 2 rkl vaniljakastiketta 1 pienehkö omena 1/2 prk raejuustoa 2 rkl rusinoita Koristeeksi kanelia Pane mysli jälkiruokakulhon pohjalle. Trifle on myös mainio välipala. Triflen pohjalla on sokerikak kua tai keksejä, jotka kostuvat meheviksi päälle tulevista ker roksista. Täysjyväkeksin tai hapan korpun päälle kerrostellaan hedelmiä, marjoja, vaniljakasti ketta, jugurttia, maustettua rah kaa ja/tai kermavaahtoa. Juusto, maito, muna, lihaleikkele ja pähkinät ovat hyviä välipaloja proteiinin saannin kannalta. Pizzavoileipä 1 annos 1 pyöreä ruisleipänen 1 tomaatti 2 viipaletta pippurikalkkunaa 2 juustoviipaletta pari lehteä tuoretta basilikaa Viipaloi tomaatti valmiiksi rasiaan. Levitä ruisleivälle tomaat ti- ja kalkkunaviipaleet. Valitse puuro ainekset ja leivät täysjyväisinä vaihtoehtoina. vadelmakeittoa (sokeria) Pinnalle 2 rkl mysliä Mittaa piimä ja keitto kor keaan lasiin. 128 sivua. Kerrostele päälle raejuusto ja rusinat sekä loppu omenaraaste. Moni puolinen noutopöytä tarjoaa kasviksia, riisiä, pastaa ja lihaa mitä erilaisimpina ruokalajeina. Nauti mai don kanssa. Helppo välipalajuoma 1 annos 1 dl rasvatonta piimää 1 1/2 dl mansikka- tai Marjatrifle 1 annos 2 täysjyväkeksiä 2 dl maustamatonta jugurttia tai vaniljajugurttia 1 dl herukoita 1 rkl hunajaa Murustele jälkiruokakulhon pohjalle keksi. Saat siitä kuusi grammaa proteiinia. Liha. ja eiköhän sama sanonta päde lapsiinkin. Niitä onkin hyvä syödä päi vittäin, sillä kotimaiset marjat ovat todellista superruokaa Talvella puuroannoksen päälle lusikoidaan marjasosetta tai pakastemarjoja hillon kera. Myös marjakeitot tuovat vaih telua. Aterioiden täydentäjät Kun koululounaasta on kulunut muutama tunti, niin energia loppuu ja ajatus harhailee. Silloin haukottelee eikä jaksa keskittyä. Jaksamisen kannalta on hyvä syödä tasaisin väliajoin. Terveelliset välipalat ovat erityisen tärkeitä kasvavalle lapselle. Kana ja kalk kuna ovat hyviä proteiinin läh teitä. Pähkinät ja siemenet. Pähkinät ja siemenet ovat vähän käytettyjä, mutta h yviä proteiinin lähteitä muusta ruuasta saatavan proteiinin lisänä. Laita toiselle viipaleelle salaatinlehti, jauhe lihapihvi, ketsuppia, tomaattija sulatejuustoviipaleet. Sen voi syödä kylmänä tai lämmittää mikrossa. Tapana on, että useampi tilaa puolen litran olutpullon ja jakaa sen seurueessaan. Erityisenä herkkuna karpaloita ja kinuskia.? TARJA HALLA Lisää vinkkejä: www.arktisetaromit.fi KIRJA Kirjan kuvitusta Vaihtoehto iltalenkiksi. Nauti ravitsevana välipalajuomana voileivän kera. Lempeä aamupuuro on keitetty neljän viljan puurohiutaleista. pakkauksen ohjeen mukaan mikrossa. Paahda leipäviipaleet lei vänpaahtimessa. Kaada puolet jugurtista päälle. S en sisältämä proteiini on hyvin imeytyvää. Yllättävin resepti lienee suklainen makkarakonvehti. Lenkin peruskäyttö on silti säilyttänyt perinteensä: jääkaappikylmänä suoraan paketista tai saunankiukaalla tiristeltynä se edelleen maistuu monelle ja on perusainekse na uunimakkaraan, kastikkeisiin ja keittoihin. Kiehtovan monipuolisia käyttötapoja ovat keittiömestarit lenkille kehittäneet. Ja muuten: kansallista lenkin päivää vietetään tänään perjantaina, 16.8. MAIKKI KULMALA Markku Haapio: Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit. Välipalojen ansiosta energian saanti pysyy tasaisena aterioiden välillä, eikä veren sokeritaso pääse laskemaan liiaksi. Aikuisten tulisi huolehtia, että lapsilla on mahdollisuus monipuoliseen välipalaan, sillä lapsi ei vielä osaa välttämättä tehdä oikeanlaisia valintoja. Varaa kotiin aineksia, joista koululainen voi itse koota ilta RAKENNUSAINETTA Proteiinia päivittäin Proteiinit ovat yksi elimistömme tärkeimmistä rakennusaineista. ?Itse poimittuja karpaloita, ne mehuksi, josta lasillinen aamuisin ja kuoret puuron sekaan. Suosi vähärasvaisia leikke leitä leivän päällä. Kierroksia saa tehdä niin monta kuin vatsa antaa periksi. Näin ateriavälit eivät pääse venähtä mään liian pitkiksi. Virtaa aamupuurosta Lautasellinen lämmintä puuroa ja lasillinen maitoa takaavat vatsalle lempeän herätyksen. Maukkain puuro kiehuu täys jyvävalmisteista. Niissä on myös eniten ki vennäis- ja hivenaineita, vita miineja sekä ruuansulatukselle tärkeää kuitua. Puurotarpeissa on runsaas ti valinnanvaraa; on jauhoja, suurimoita, rouheita, hiutaleita yksin ja sekoituksina. Kiireinen keittää puuronsa esikypsytetyistä hiutaleista. Riittävä kypsennysaika takaa herkullisen ja aromikkaan lop putuloksen. Puuroa voi rikastaa marjoilla. Vielä on tuoreiden marjojen ai ka. Missään asiakkaan ei tarvitse itse kantaa käytettyjä astioita tarjoilu vaunuihin. Aamiaiseksi syödään vaaleaakin vaaleampia sämpylöitä. Niitä myydään uunituoreina niin kulman leipämyymälässä kuin suuremmissa ruokakaupoissa. Tarvitsemme niitä päivittäin. Koululainen tarvitsee proteii nia 60?90 grammaa riippuen energiatarpeesta. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpää Hellan kulmilla Kilopaikka ei kerrytä kiloja Perheemme lomaili heinäkuussa kaksi viikkoa Brasiliassa. Kotiin palasimme monta ruokamuistoa rikkaampina. Kahviloissa myydään kahvia, jonka aromina ei ollut pannunpohja. Eläinperäiset proteii nit sisältävät runsaastikaik kia elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Maitovalmisteiden lisäksi kala, liha ja vilja ovat tärkeimmät proteiinin lähteet. Valuta päälle vanilja kastike. Pähkinöitä ja siemeniä voi napsia välipaloina. Jälkiruokavaihtoehtojen paljous hämmentää. Asiakas kokoaa lautaselleen mitä haluaa ja käy punni tuttamassa annoksensa. Lisää pinnalle loppu jugurtti. Leivän jälkeen maistuu marjatrifle, joka on kerrosteltu valmiiksi jääkaappiin. Hyvä välipala pitää nälän kurissa Hyvä päivä alkaa kunnon aamupalalla. Riittävän aamiaisen ansiosta pystyy keskittymään sekä työpaikalla tai koulutunnilla. Maito ja voileipä, maito ja puuro tai maustamaton jugurtti ja mu rot ovat nopeita, mutta loistavia aamupaloja. Sekä aikuisten että lasten päivään olisi hyvä kuulua aa mupalan ja pääaterioiden lisäk si terveelliset välipalat. Alkoholi on ennen kaikkea seurustelujuoma eikä humalaa pidetä tavoittele misen arvoisena olotilana. Lounastimme usein niin kutsutuissa kilopaikoissa. Pähkinöissä on paljon energiaa, m utta nii den sisältämä rasva on pääosin terveellistä. Täysjyväviljoissa on yllättävän paljon p roteiinia. Runsaasti urheilevan nuoren proteiinin tarve kasvaa. Maitoon mainio palautusjuoma harjoituksen jälkeen. Tiimiin pääsee mukaan kun lupaa syödä kaksi desilitraa marjoja päivässä. Kurkataanpa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vinkki. ?Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta . Lapsi osaa tehdä itselleen monipuolisen välipalavoileivän. Rasvaton maito tai piimä on lapsen ruokajuoma, mutta väli palalla voi juoda hyvin vaikka mukillisen kaakaota. Trifle on englantilainen, monesta kerroksesta koostuva jälkiruokavanukas. Koristele kaneliripauksella. Hapankorppu-marjatrifle 4 annosta 2 viipaletta hapankorppua 2 dl vadelmakeittoa 4 dl mustikoita 2 rkl hunajaa tai vaaleaa siirappia 1 prk (200 g) raejuustoa Murskaa hapankorput karke aksi ja jaa annoslasien pohjalle. Laita mustikat ja raejuusto päälle. Lisää pinnalle hunaja. ANNELI PESSALA. Siellä asiakas saa ensimmäiseksi käteensä lautasen ja kuitin. Pala kypsytettyä juustoa on proteiinia tiiviis sä muodossa. Itsepalvelua ei ole, vaan kahvi tilataan yleensä tiskiltä. 15 Perjantaina 16. Makkara muuntuu moneksi keittiömestareiden käsittelyssä. Sininen lenkki juhlii uusilla resepteillä Suomalaisten nykyinen suosikkilenkkimakkara, HK:n Sini nen lenkki sai alkunsa Helsingin Kauppiaitten Sörnäisten tuotantolaitoksilla vuonna 1963. Nyt lenkki on juhlavuoden kunniaksi saanut jo toisen keittokirjan. Kaikille heille taitaa maistua makeimpana marjapuuro. Proteiineja on hyvä nauttia moni puolisesti eri ruoka-aineista, sillä elintarvikkeiden proteiinit täydentävät toisiaan. Juusto. Kukaan ei kauhis tele, miten vaalea leipä levittää takamukset ja syöksee kansakunnan rappioon. Iltaisin väki kokoontuu ravintoloihin syömään ja juomaan. Varaa pakkaus valmiita juustoviipaleita välipala leipää varten. Kananmuna on mainettaan parempi proteiinin lähde. Hieman paremmissa paikoissa kahvi tarjoillaan pöytiin. Keitä muna val miiksi pienelle koululaiselle. päiväpalansa. Koululaisen ikä ja taidot on hyvä ottaa huomioon välipalojen suunnittelussa. Mikro on lasten lämpimien lei pien ja kaakaon valmistamiseen liettä turvallisempi. Hanki jääkaappiin valmiita juusto- ja lihaleikkeleviipaleita sekä levitettä. Varaa myös täysjyväleipä paloja sekä aseta pestyt ja pil kotut kasvikset tai hedelmät esille. Ripottele marjat ja valuta pinnalle hiukan hunajaa. Pikku vinkkinä: vaihtelun vuoksi sen voi valmistaa myös punaisista viinimarjoista taikka karpaloista.? Kansanedustaja Anne Kalmari järjestelee perheelle naposteltavaa telkkarin eteen. ?Ota marjat sulamaan vähän ennen kuin istahdat sohvalle. Marjat on mukavia naposteltavia sellaisenaan vähän jäisinä tai vaikkapa jäätelön kanssa. Pavut jauhetaan asiakkaan odottaessa. Paikalliset juovat sitä vähän, mutta sitäkin vahvempana. Otava. Kolmasluokkalainen Aarni kokoaa koulun jälkeen pizzavoileivän. Hinta muodostuu punnitusten perusteella eli maksetaan vain syödystä määrästä. Edullisesta hinnasta ja valikoiman laajuudesta huolimatta paikalliset eivät mätä lautasiaan kukkuroilleen ja ahmi kuin viimeistä päivää. Revi salaatti ja leikkaa tomaatista viipaleita. Kuumenna jauhelihapihvi unaleikkurilla sen viipalointi M onnistuu myös lapselta, joka ei vielä ole tottunut käyttämään terävää veistä. Maidon proteiini on laadukasta, sillä sen pää asialliset proteiinit, kaseii ni ja heraproteiini, sisältävät runsaasti kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Nauti lasillinen maitoa välipala leivän kanssa. Sekoita lusikalla. Makeuta halutessasi sokerilla. Ripota pinnalle mysliä. Aina riittää aikaa syödä rau MAIJA hallisesti ja keskustella ALA-SIURUA vierustoverin kanssa. Ainoat huomattavan ylipainoiset, joita mat kalla kohtasimme, olivat maija.ala-siurua@ mt1.fi yhdysvaltalaisia turisteja. Marjavati sopii telkkarin eteen Marjojen käyttövinkkejä löytyy kätevästi Arktiset Aromit ry:n marjatiimin verkkosivuilta. Markku Haapio on tunnettujen keittiömesta reitten kanssa päivittänyt lenkin 40-vuotisjuhlan kunniaksi kymmenen vuotta sitten ilmestyneen, ajat sitten loppuun myydyn keittokirjan. Keittiömestarit ovat päivitettyyn kirjaan melkein kaikki vaihtuneet. Raasta pesty omena ja laita puolet raasteesta vanilja kastikkeen päälle. Nosta päälle toinen leipä. Reseptien määrä on kasvanut ja ne ovat vuo sikymmenessä kehittyneet aiempaa kansainvälisempään suuntaan. Nyt Sinistä höystävät niin meksikolaiset kuin itämaisetkin maut. Lisää juustoviipaleet sekä mausteet pinnalle. Nauti kylmänä tai kuumenna leipä mikroaaltouunissa täydel lä teholla (600 W) noin minuu tin ajan. Paahtishampurilainen 1 annos 2 viipaletta ruispaahtoleipää 1 rapea salaatinlehti 2?3 viipaletta tomaattia 1 valmis jauhelihapihvi 1 rkl kurkkusalaattia 1 rkl ketsuppia 1 sulatejuustoviipale Huuhdo ja valuta salaatti ja tomaatti. On mukava maistella erilaisia marjoja kuten mustikoita, mansikoita, lakkoja, karviaisia ja viinimarjoja.? Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas on karpalon ystävä
3/5. 18.00 Kino Klassikko: Rouvani sulhanen. (16) 00.35 Purjehdusta: 49er Grand Prix Viides osakilpailu, Tallinna. NELONEN USA:n kodittomat lapset. Mihinkään ei osata keskittyä viittä sekuntia pidemmäksi ajaksi. Koukuttajia voi vastustaa valitsemalla ohjelmatiedoista sen mitä katsoo. klo 22.00 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Unelmien talo 10.00 Koti Suomessa Oulu. Usassa, Saksassa ja Australiassa. 21.00 Kesäkino: Rakkaus ja kuolema 21.00 Menolippu Mombasaan Elokuva matkasta kohti aikuistumista ja ystävyyden voimasta. (Suomi 2002) Ohjaus: Hannu Tuomainen (12) 22.24 Rosso Italialainen palkkamurhaaja saapuu Suomeen etsimään ainoaa ihmistä, joka hänelle jotain merkitsee. Työviikolla TV:n kiusaus taas vahvistuu. TV-ohjelmien tuottajat tietävät, millaisessa ympäristössä he kilpailevat. (Suomi 1985) Ohjaus: Mika Kaurismäki. Tutkijat sukeltavat kuurojen maailmaan, kun tärkeä professori murhataan. 23.40 Southland Torstai. Toby pulahtaa puutarhaaltaaseen ja poimii ideoita pienen pihan vesiaiheeseen 12.10 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen. klo 19.30 Välillä on hyvä nauraa. Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala antoivat kasvot tälle huumorille, jota nykyään moni yrittää kopioida. 2. Vieraina muusikot Esa Kuloniemi ja Ufo Mustonen. (S) 19.28 Avaruuskansiot 19.40 NEO 20.00 Salman Rushdien vuosi kymmenen pakomatka Äärimuslimien tappouhka ajoi Salman Rushdien vuosikymmeneksi maan alle. Veijarikomedia nykyJEZZA NEUMANN / YLE KUVAPALVELU hannemaailmassa median käyttäjät päättävät itse, mitä katsovat, lukevat tai kuuntelevat. Todellisessa maailmassa avataan telkkari ja surffaillaan. Perheiden elämää sävyttivät laajat lakot, sähkökatkokset ja vesipula. Kolmekymppinen Eki elää pidennettyä nuoruutta. Pulttibois MTV3 18.8. elokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI YLE KUVAPALVELU Nauraminen tekee hyvää. Vuonna 2010 islantilaisen Eyjafjallajökullin tulivuoren purkaus aiheutti kaaoksen lentoliikenteessä, mutta tutkijoiden mukaan saaren tulivuorissa kytee vielä isompia uhkia. Vilpittömille on helppo nauraa, mutta Waltari ei jätä asiaa siihen. Muhoslaiset Marita ja Keijo suunnittelevat muuttoa Ouluun, lähemmäs työpaikkoja ja harrastuksia. 10.30 Huvila & Huussi Jyrkän rinnetontin terassi ja kulut rantaan rakennetaan uudestaan. 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Matkaoppaat 13.30 Matkaoppaat 14.00 Eläintenpelastustiimi (7) 14.30 Eläintenpelastustiimi (7) 15.00 Konttori (S) radio-ohjelman, joka saa kilpailla telkkarin kanssa. Kirja pärjää telkkarille onneksi aika usein. Kolme suosikkia 1. jos makua ollenkaan. Kesällä kanavapujottelu ja tyhjän katsominen jäävät kuin itsestään vähemmälle. Mökille ei telkkaria ole tuotu eikä toivon mukaan tuodakaan. Neljännen tuotantokauden päätösjaksossa konstaapeli Sherman painiskelee vaikeiden valintojen edessä. Viimeiset kuulumiset paikan päältä. 12.20 Ihmistornin rakentajat Espanjan Kataloniassa ihmispyra midien rakentamisella on pitkät perinteet. 13.20 Matkapassi: Tanska ja Ruotsi 14.15 Yleisurheilun MM Miesten maraton. 16.55 Yleisurheilun MM Naisten korkeuden finaali, naisten 100 m aitojen välierät, miesten keihään finaali, naisten 5 000 m finaali, naisten 100 m aitojen finaali, naisten 4 x 400 m finaali ja miesten 200 m finaali. 19.30 Taivaan tulet Me Tarzan You Jane. Hän ymmärtää niin huijaria kuin huijattaviakin. 13.35 Kukkaron herraksi 10/12. (7) 17.05 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma. (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Ravisuora Joensuu tarjoaa jännittävän Toto75-kierroksen. 18.45 Avara luonto: Böömin kosteikolla. Toimittajana J.P. Euroopan sydämessä, lähellä Prahaa, on laaja järvien ja hitaasti virtaavien jokien muodostama alue, joka keväisin kaikuu pesivien lintujen äänistä. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ylikomisario Banks (16) 22.45 Näitä maailma juo 6/6: Pullovesi. BBC:n dokumentti seuraa läheltä neljän lapsen elämää. Yle TV1 torstai 22.8. kauden päätösjakso. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 C.S.I. Caster Semenya joutui keskelle mediahöykytystä vuonna 2009, kun hänen alettiin epäillä olevan mies. 12.05 Eläintenpelastustiimi (7) 12.35 Eläinten ABC 13.05 Koiralle koti 14.10 Onnea matkaan, Charlie! (S) 14.40 Prom Queen 15.40 Huippumalli haussa 16.40 Martha Stewartin tarina Cybill Shepherd nähdään tosi tapahtumiin perustuvan elokuvan pääroolissa amerikkalaisena super julkkiksena Martha Stewartina, joka keräsi tv-töillään, lehdillään ja muilla kustannusbisneksillään satojen miljoonien omaisuuden . tehtävä Afganistanissa 14.45 Yleisurheilun MM 16.15 Yleisurheilun MM 18.00 X-games 18.52 Extremen maailma 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Sissipuutarhurit Ikäihmisten kerrostalon piha kaipaa kukkia, yhteistä viihtymistilaa ja eläväistä meininkiä! 20.00 Kettu (12) 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 21.51 Yle Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.05 Novellielokuva: Monte Rosso. Radio soi harvoin. Emma Väänäsessä on lämpöä vaikka muille jakaa. Ennen kaikkea iloitkaamme siitä, että elokuvalla on kun- 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas 20.00 Syksyn sävel -retro Syksyn säveliä vuosilta 1994?95. 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Tappajahai Kaikkien aikojen jännityselokuva pienen amerikkalaiskaupungin lomarantoja väijyvästä jättiläishaista ja paikkakunnan poliisipäällikön taistelusta sen tuhoamiseksi. Uusia tuulia. 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Myrkky tappaa . Dokumenttisarja suosituimmista alkoholittomista juomista 23.40 Eristyssellissä Eristysselliä pidetään tehokkaana rangaistusmuotona, mutta toisaalta se luokitellaan myös psykologiseksi kidutukseksi. YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 17.8. 07.48 Kaapo (S) 08.13 Muista laulaa 08.20 Anniina Ballerina (S) 08.48 Babar ja Badun seikkailut (S) johon tämä Valentin Vaalan ohjaus vuodelta 1951 pääsi. Onhan tämä vähän jäykkää, enemmän elokuvattua teatteria kuin oikeaa elokuvaa, mutta unohtakaamme se. Jackin leirin rantaan ajautuu ruumis. Benin viholliset hyökkäävät Locken joukon kimppuun. Uutena restauroituna versiona nähtävä kolmas Beatles-elokuva vuodelta nollinen juoni. Stephen Fry tutustuu myös kaksimielisyyksien ja kierto ilmauksien käyttöön, kun suorapuheisuus ei aina maistu. 16 Perjantaina 16. (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Elämän mahti 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 19.50 Pölynimurin historiaa 20.00 10 kirjaa rikoksesta 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Ylikävely (12) 22.05 Silta (16) 23.05 Viikon rikos YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 18.8. 07.48 Lauri kilpa-auto: Ripan kiireinen päivä (S) 08.00 Vekarat! (S) 08.23 Musapoksi: Värejä Yle TV1 torstai 22.8. klo 22.00 Maailmaan syntyy 130 miljoonaa vauvaa vuodessa. Tulevaisuuden odotukset ovat hyvin erilaiset niillä, jotka syntyvät Kambod?assa, Sierra Leonessa tai Yhdysvalloissa. JOUKO RÖNKKÖ jouko.ronkko @mt1.fi 15.30 Konttori (S) 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Neljät häät 18.00 Hauskat eläinvideot 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Paha päivä (Changing Lanes/USA 2002). Toiminnallinen draama ohjaa törmäyskurssille komean ja suositun asianajajan (Ben Affleck) sekä lastensa huoltajuudesta taistelevan vakuutusasiamiehen (Samuel L. Intiimi kuvaus nuoresta ja palvotusta trubaduurista maailmankiertueella 1972. Norjalaisessa tiedemakasiinissa perehdytään kotkien aiheuttamiin tuhoihin. 12.40 Prisma: Islanti ja tulivuorten uhka. Pienessä pariisilaiskeittiössä leivotaan kakku yllättävistä raakaaineista. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tarinateltta 15.20 Tarinateltta 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Ylämaan kettu Ei pelkkää peliä. Seikkailuelokuva sijoittuu kirjailija C.S.Lewisin luomaan maagiseen ja ajattomaan maailmaan.(12) 23.50 Nelosen uutiset 00.00 Nelosen sää 00.05 Intohimon iltapäivä (16) Brendan Fraser esittää psykologisen trillerin pääosassa tyhjän päälle jäänyttä nuorukaista Darkly Noonia, joka päätyy metsän keskellä asuvien rakastavaisten Callien (Ashley Judd) ja Clayn (Viggo Mortensen) hoivattavaksi. 02.05 Turpa rullalle (12) 02.35 4D: Maailman nuorimmat vanhukset (S) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.10 The Beatles: Magical Mystery Tour. Osa 2/3. Kuolemanjälkeinen elämä. 18.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla. Köyhyys . (S) 23.20 Nelosen uutiset 23.30 Nelosen sää 23.35 Tudors (16) Kipupisteitä. Miksi ihmiset kiroilevat, siksikö että se todella lievittää tuskaa. (12) 20.57 Keno 21.00 Marley ja minä (Marley & Me/USA 2008). Komedia onnellisesti yhdessä elävistä Jenniferistä (Jennifer Aniston) ja Johnista (Owen Wilson), joiden elämä mullistuu uuden perheenjäsenen Marleyn myötä. Se kaipuu on vilpitöntä ja sen vuoksi helposti väärinkäytettävää. SUNNUNTAI YLE TV1 18.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Böömin kosteikolla. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä Sotaorvot.Talvisota vei Liisa Saarnilta molemmat vanhemmat ja Paavo Kohtalalta isän. 09.45 Nykyajan ihmeet Hassan II:n moskeija. 09.55 Yle Uutiset 10.00 Eläinten hautausmaalla Tanskalaisella eläinten hautausmaalla moni rakas lemmikki on saanut viimeisen leposijansa, ja monet palaavat hautausmaalle muistelemaan ystäväänsä. 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 11/13. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . (12) 20.20 Maailman matkailuaarteet Kathmandun laakso 20.30 Jopet-show (7) 21.00 Boss 1/8: Chicagon pormestari Tom Kane on vallan huipulla.(16) 21.57 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.10 Kepeät mullat, herra Ripley. Patricia Highsmithin romaaniin perustuva musta jännityskomedia huijarista, joka lyö rahoiksi tehtailemalla jo kuolleen taiteilijan maalauksia.(12) 23.50 The Wire (16) MTV3 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.00 Pokémon (7) 10.25 Pilanpäiten 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Motor Forum: Vetomies Ralli 11.35 Diili Tytöt tahtoo tehdä radiomainoksen. Cyndi Lauperin taidot pääsevät oikeuksiinsa, kun ryhmät laativat radiomainokset kolmelle eri yhtiölle. 13.25 Esittelyssä: Erilaiset äidit 13.30 Pilanpäiten 13.55 Perheleffa: Veli Kanin seikkailut (USA 2006). Byron Vaughns taikoo valkokankaalle Joel Chandler Harrisin eloisat eläinsadut, joissa päätähtenä seikkailee ovela Veli Kani. Käsikirjoitus sen ratkaisee, mitä elokuvasta tulee, kuten professori Matti Kassilakin äskettäin kirjoitti. Kun käsikirjoitus on hyvä, se kestää aikaa ja kantaa aina 1967 kertoo siitä, mitä kaikkea kummallista sattuikaan bussi matkalla Etelä-Englannissa. Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala eivät tätä keksineet, mutta he antoivat sille kasvot: Pulttibois. Kesällä TV nukkuu I Kristiina Anger (Emma Väänänen, vas.), Gabriel Vihervuori (Tarmo Manni) ja Ulriika Anger (Salli Karuna). Gabriel, tule takaisin! M ika Waltarin näytelmä viettelijästä, joka on iskenyt silmänsä kahteen vanhapiikasisarukseen, kiertää edelleen Suomen teattereita. Harva esitys yltää sille tasolle, LAUANTAI YLE TV1 17.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Madagaskarin makit Suurisilmäiset maki-apinat ovat sukupuuton partaalla. 08.50 Villit eläinystävämme 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Elämän mahti 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 9/10. klo 13.00 08.27 Sasu (S) 08.40 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.15 Onks noloo 09.20 Late lammas: Noutopitsat kaikille (S) 09.25 Hillitön hotelli: Mato mörkönä (7) 09.55 Ötökät (S) 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Kesärakkaus (7) 12.00 Villit eläinystävämme 12.10 Kohtauspaikka: Ysiluokka 12.37 Kohtauspaikka: Ysiluokka 13.04 Kohtauspaikka: Ysiluokka 13.32 Kohtauspaikka: Ysiluokka 14.00 Norja sodassa . Tarmo 09.02 Galaxi 09.05 Karvinen (7) 09.20 Ota banaani! (S) 09.25 Galaxin mestari: Partiomestari 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Luontoretkellä: Glomtunturin salaisuudet. Televisiota ymmärtää parhaiten radion kautta. 3. Neljäs tuotantokausi. Sen vuoksi ohjelmat rakennetaan muutaman sekunnin pätkiin. Itse yritän löytää ainakin yhden Helsingistä. ja päätyi oikeuteen talousrikoksista. Ihmeelliset ennätysvideot 10.00 Hurja remontti 11.00 Liian nopea naiseksi. 1970luvulla monet äidit menivät töihin ja isät jäivät huolehtimaan koti askareista. (The Awful Truth, USA 1937) Yksi kaikkien aikojen komediaklassikoista kertoo eroamassa olevista puolisoista. Television tiiliskivet Yle Radio 1 22.8. Kuinka koville vanhemmat 1970-luvulla oikein joutuivatkaan? 19.00 Philip Glassin maailma Scott Hicksin intiimi dokumentti kuuluisasta nykysäveltäjästä, amerikkalaisesta Philpp Glassista. Hicks seurasi Glassin elämää hyvin läheltä 1,5 vuoden ajan eri puolilla maailmaa, mm. Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Narnian tarinat: Velho ja leijona. miksi? Yle Fem 22.8. (12) Kaksi rouva Grissomia. Luonto kuvaaja Tom Edvinsen lähtee tyttärensä kanssa samoihin sadunomaisiin maisemiin, joissa hän itse seikkaili lapsena. 12.05 Ravisuoran lämmitys Pohjustus illan Ravisuoraan. Kuninkaan uusi uskonoppi ajaa Cromwellin ahtaalle, ja kaikilla tuntuu olevan oma suosikkinsa uudeksi kuningattareksi. 00.40 Lost Tulevaisuus muotoutuu. (16) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Maagisen Beatles-filmin tarina Dokumentti siitä mitä tapahtui, kun John, Paul, George ja Ringo sekä bussilastillinen ihmisiä lähtivät Lontoosta länteen syyskuussa 1967. 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta. ja parantaa Eläimillä on käytössään myrkkyjä, jotka voivat sekoittaa ihmisen aivosähkökäyrät ja lamaannuttaa lihakset. 12.00 Elämä maalla 12.30 10 kirjaa rikoksesta 13.00 Kun näätä hunajan löysi Näätää ei monikaan metsässä liikkuja pääse näkemään, mutta sen voi houkutella esiin laittamalla tarjolle rusinoita ja hunajaa. 13.30 Dokumenttiprojekti: Kaksi kulmaa kouluun 13.30 Disco 14.00 Perukka Kuhmon perukoissa kyläraitit ovat hiljentyneet. klo 17.20 Treme. Kestää kaikenlaisia kopiointejakin. Ihmisen kaipuusta toisen luo on kysymys tässäkin tarinassa. (16) 22.45 The Wire (16) 23.40 Theroux ja autistit Louis Theroux vierailee autististen lasten kuntouttamiseen erikoistuneessa koulussa. MTV3 08.05 Baby Looney Tunes (S) 08.30 Hirviöallergiaa (S) 09.00 Nakke Nakuttaja (S) 09.25 Pokémon (7) 09.50 Angry Birds Toons (S) 09.55 Beyblade: Metal Fury (7) 10.20 Kotia kohti 11.20 Grand Designs . 1/2. (USA 1975) Ohjaus: Steven Spielberg (16) 00.50 Näin tehtiin elokuva White House Down 01.05 Jälkiä jättämättä (16) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.20 LIVE: Tiedä ja Voita 08.00 Start! 08.30 Start! 09.00 Eläintarhojen elämää 09.30 Guinness World Records . (S) 15.20 Kauhukeittiö Omat menut. 16.20 Kauhukeittiö Herkullinen hummeri ja kaviaari kestit. 17.15 Remonttimestari Vieraina Juhani Merimaa ja Mari Perankoski. 17.50 Top Gear Taistelu Britanniasta. 19.00 Seitsemän Uutiset Mannia parempaa Gabrielia ei ole tainnut vielä syntyä. Avoimessa doku mentissa Rushdie läheisineen kertoo, miten he selvisivät, vaikka edes perhe ei aina tiennyt missä kirjailijaa piiloteltiin. 21.00 Leonard Cohen: Bird on a Wire. O: Markku Heikkinen. 14.30 Pieni keittiö Pariisissa 3/6. (S) Caster Semenyan tarina. unelma-asunnot 12.25 KIDSing 13.55 Selviytyjät 14.55 Esittelyssä: Erilaiset äidit 15.00 Beethovenin kolmas Vauhdikkaassa koko perheen komediassa lomareissulle suuntaava perhe saa elämänsä yllätyksen, kun heidän täytyy ottaa mukaansa myös sukulaisten jättimäinen bernhardinkoira Beethoven. (12) 23.38 Teematieto uusiin tulkintoihin. (S) 16.55 Pilanpäiten 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 18.00 Riemuloma Kanarialla 18.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Pulttibois Paras ohjelma tähän aikaan tällä kanavalla. Neljäkymmentä kylä koulua on suljettu. (12) 22.50 Yle Live: The Killers Yhtye ponnisti maailmanmaineeseen vuoden 2004 esikoislevyllään. Syyskuussa 2012 jenkkiyhtye juhlisti neljännen albuminsa julkaisua klubikeikalla. 23.56 Teematieto. Kaunista ja rumaa. Jackson). Yhdysvalloissa elää noin 16 miljoonaa lasta köyhyysrajan alapuolella, moni heistä kodittomana. Lievästi kehitysvammainen 30-vuotias Tytti opettelee taloudenhoidon kautta ottamaan askelia itsenäisempään elämää. 14.05 Historiaa: Kuinka Nero pelasti Rooman? 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Löytöretkiä maailmaan 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Ylämaan kettu Kohtalo, osa 1. Mukana Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. 20.00 Amazing Race Kuumutta ja caipirinhaa Brasiliassa. 21.00 Amazing Race Miamissa merenneitojen mailla. 18. Sitten ehkä juututaan katsomaan jotain, mistä jää vain tympeä maku . Pulkkinen. Jokaisen pätkän pitäisi napata surffaaja kiinni ja jähmettää hänet ruudun ääreen. Ilkeimmät sanovat, että kerronnan pätkiminen viiden sekunnin jaksoiksi on muuttanut ihmisten ajattelun samanlaiseksi pätkäsarjaksi
NIvAlA . Crémieux löytää piilopaikan Marien luota. 4/5. 18.00 Ranskalainen kylä (12) Suuri tehtävä. KOKKOlA . FBI-tutkijat (16) 22.00 Puuta, heinää ja muutama vesiperä (Lock, Stock and Two Smoking Barrels/Britannia 1998) Jason Statham loistaa yhdessä pääosassa komedialla maustetussa toimintatrillerissä, joka kertoo neljästä oikotietä onneen etsivästä pikkurikollisesta. Jorma Piisisen ohjeilla kodin tuuletus sujuu. 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Hännänheiluttajat 20.00 Pomo piilossa 21.00 Kauhukeittiö Halpaa ja hyvää. (12) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Poliisit 23.55 Olipa kerran (12) 00.55 Olipa kerran (12) 01.55 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 02.55 Dr. Ilkka Ruuhijärven ja Ulla Turusen dokumentti kuvaa 1985 koulunsa aloittaneen luokan elämää 20 vuoden ajan. (16) 23.35 C.S.I. Phil (S) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Juhannusjuna 2012 Osa 8/10. Tässä jaksossa brittikokki Heston Blumenthal liikkuu 1970-luvun tunnelmissa. 02.00 Dexter (16) 03.05 Dr. (S) 14.05 Merihirviöiden hautausmaa 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Mursut murkinalla 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Prisma: Minä, ihminen. Ainutlaatuisen 13 tuntia kestäneen suoran lähetyksen tunnelmia Oulun asemalta aamulla viiden jälkeen, musisointia ja paljon muuta yöttömän yön juhlintaa. 18.00 Ranskalainen kylä Karkulainen. Trondheimin sataman vanha merikylpylä perustettiin jo vuonna 1858. 14.45 Teemestarin opissa Norjalainen Eivind Austad asui Japanissa yli vuoden ja perehtyi teeseremonian saloihin. 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux ja pornotyöläiset Theroux lähtee tapaamaan 15 vuotta sitten haastattelemiaan aikuisviihteen ammattilaisia. Tanskalaisdokumentissa tuuletetaan naisvartalon paljastusnäytöksiä. 21.00 Kino: Goodbye, Lenin! (Saksa 2003). Ohjaus: Wolfgang Becker. 23.00 Leonard Cohen: Bird on a Wire. (S) 21.00 Kauhukeittiö Jäljellä on kuusi parasta kilpailijaa, joiden on vakuutettava Ramsay. 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta Sana leviää. 2/3 Kauneudesta on tullut myyntituote, ja uusia kauneusklinikoita perustetaan ennennäkemätöntä tahtia. 23.05 Seksiministeriö 23.35 Boss (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.40 Top Gear USA 11.40 Monster Jam . Kaikesta. 2/2. New York Kosteat bileet. Ohjaaja Ewa Cederstam päättää selvittää, mitä hänen elämässään tapahtui ja miksi hän ei muista. 22.30 Kotikatsomo: Ylikävely (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Göringin salaisuus Herman Göringin veli Albert pelasti ihmisiä. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.8. 06.52 Mohvelit (S) 06.57 Kukasta kukkaan: Tunturin kukkia 07.03 Popi Kissa (S) 07.15 Norsulan perhe (S) 07.26 Oiva-nallen oivallukset 07.34 Satuja Soitosta 07.44 Paula (S) 07.54 Dinojuna (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Luokkakuva 09.30 Unelmien puutarha 10.00 Muuttoapua uusperheelle 11.00 Matkakassi 13.50 Tanskalainen maajussi 14.15 Niklaksen keittiössä 14.50 Apua, meille syntyy vauva 15.20 Ääliö ulkomailla 16.05 Luksusristeilyä merikajakilla 16.30 Galaxi 16.31 Galaxin mestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kauneuskupla. Koulun tilanne huononee: juutalaislapset aiotaan erottaa vanhemmistaan, mikä herättää voimakkaita tunteita Villeneuven väessä. Sote, kuntauudistus, täsmäelvytys, työttömyys, eläkkeet ja valtion velka. 09.30 Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.40 Hännänheiluttajat 11.10 Remonttimestari 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 50 parasta ravintolaa 12.25 Pilanpäiten 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kalahari 20.00 Kotia kohti Jakso 9. Behind the Scenes 11.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Sitruuna-parmesaanipastaa. 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe Yökyöpelöintiä. 33-vuotias Aleishe menestyy urallaan, mutta hänen itsetuntonsa on pohja mudissa. Romaani Elsa-leijonasta ja sitä kasvattaneesta Adamsonin pariskunnasta ilmestyi vuonna 1960 ja siitä tehtiin myös suosittu elokuva. 20.00 Tosi tarina: Rajaton vapaus Serkukset Else ja Olav syntyivät Salmijärven vastakkaisilla rannoilla. Sota sulki heidän järvensä. 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Elisabeth kohtaa: Kim Han Solin 22.05 Mielen lukot (16) 23.05 Yle Uutiset 23.10 Ulkolinja: Intian ylipainoiset lapset. Dokumentti ihmismäisten robottien kehittelystä ammentaa mm. Toiminnantäyteinen seikkailu marssittaa kameran eteen Lara Croftin (Angelina Jolie), Indiana Jonesin ja James Bondin huippukunnossa olevan risteytyksen. Ylivieska?Oulu. Kate Humble matkaa pippurin jäljillä Intian mausterannikolle ja Sri Lankaan, kanelin kotimaahan. (16) 23.45 Ratsastuksen EM 00.40 Taivaan tulet (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.40 Diili 14.00 Alueellinen sää-ennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Pomo piilossa 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Hansin matkassa Jakso 8. Ohjaaja: John Moore. 00.40 V (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma MERJA HANNIKAINEN/YLE KUVAPALVELU 21.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma. (12) 23.10 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) 00.00 Ihmistornin rakentajat MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.40 Amazing Race 11.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.15 50 parasta ravintolaa 12.20 Pilanpäiten 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Jamie Oliverin Amerikan herkut Louisiana. Koti kiireellä. (12) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 Poliisit 00.55 Lost (16) 01.55 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 02.55 Dr. Millaisia ovat tanssijoiden poliittiset ja femi nistiset viestit. Yksi kokin työn perusedellytyksistä on taloudellisuus, joten kaikki saavat ostoksiin kympin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 MM-ralli: Saksa . Elämän tarkoitus. Nina etsii aikuistuvan tyttärensä kanssa uutta kotia Vantaalta. 21.00 Koko totuus (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Juurikasmaalla satonäkymät ovat hyvät, kunhan rikkaruohoista päästään eroon. 14.30 Näin Norjassa Eidangerin vuonolla Telemarkissa on käynnissä mittava kaivoshanke. 14.45 Kesäperho tunturien maassa 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.29 Galaxi 16.30 Sutaistu sankari Roy (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Ratsastuksen EM 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Luther (16) 23.05 Poliisi-tv 23.30 Novellielokuva: Monte Rosso (16) 00.10 Live: Jenni Vartiainen MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Suurin pudottaja 10.40 Grand Designs . Phil (S) 03.50 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 70-luvun sekahaku 17.48 Kansallismaisemat: Eteläpohjalaiset lakeudet 18.00 Ranskalainen kylä (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 19.55 Kreikkalainen hutunkeitto Hieman tragikoominenkin dokumentti Kreikan baseball-joukkueen kokoamisesta Ateenan olympialaisiin vuonna 2004. 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Luokkakuva 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 McLeodin tyttäret (7) 11.35 Vaeltajan matkapäiväkirja 12.00 Metsänhaltijan valtakunnassa 12.30 Uusi päivä (S) 12.56 Uusi päivä (S) 13.30 Elämäni eläimet 14.00 Tanskalainen maajussi 2/10. KIImINKI . 17 Perjantaina 16. (12) Intiimi kuvaus nuoresta ja palvotusta trubaduurista maailmankiertueella 1972. Ohjaaja Tony Palmer työsti kadonneeksi luullun, vuosien myötä legendaksi muodostuneen elo kuvansa uudelleen kokoon. 00.46 Teematieto www.HHsport.fi www.facebook.com/HHsport.fi en Aktiivisen ihmöiss eräkauppa my netissä! sa! stumas tu Käy tu mme löydät Verkkokaupasta aseita, laajan valikoiman starvikkeita, sty tsä me a, ka optiik teita us -as ja a eit erävaatt ! sekä paljon muuta www.hhsport.fi HUOM! Meiltä laaja valikoima varusteita vesilintujahtiin! HHsport-myymälät seuraavilla paikkakunnilla: AlAhärmä . Pariisi - Kira Poutanen. Kahden Michelin-tähden huippukokki Hans Välimäki matkustaa kirjailija Kira Poutasen vieraaksi. 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Vihollisen keskellä (Behind Enemy Lines, USA 2001). Sotatrilleri, jossa nuori suunnistaja ammutaan alas vihollisalueella Bosniassa. Kylmän sodan aikana KGB:n vakooja, koodinimeltään Farewell, vuoti asiakirjoja Neuvostoliitosta. 22.00 Ulkolinja: USA:n kodittomat lapset 22.55 Yle Uutiset 23.00 Silta (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.8. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.58 Hertan maailma (S) 07.01 Annin keijukoulu (S) 07.12 Katinkontti Remix 07.25 Ystävät (S) 07.31 Stella ja Sami (S) 07.43 Neppajymykerho 07.49 Pikku perunat (S) 07.54 Dinojuna (S) 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Luokkakuva 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 McLeodin tyttäret (7) 11.35 Minun maisemani 11.50 Luontoretkellä: Valaita näkyvissä! 12.30 Uusi päivä (S) 13.30 Ratsastuksen EM 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 16.31 Kesäleiri (7) 16.50 Ystäväni hevonen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut 16.00 Tyyliä vai ei Supersöpö muodonmuutos. 29-vuotias lentoemäntä Denise peittyy mielettömän meikkikerroksen ja kimaltelevien asusteiden alle. 17.00 Matkaoppaat 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi Ennen tähtitornina toiminut upea rakennus remontoidaan perheen nuorison omaksi mökiksi. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Ääliön viimeinen matkakohde on Machu Picchu. 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.40 Martine (7) YLE KUVAPALVELU YLE TEEMA Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta. klo 21.00 17.00 Pikku Kakkonen 17.54 Älä luovuta! 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga 23.40 Urheilukatu 2 00.05 Jalkapallon mestarien liiga MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi Mikä politiikassa puhuttaa? Vieraana Anja Snellman. N: Peter Sellers. PERJANTAI YLE TV1 23.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Rautavesi 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Manageri 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ulkosuomalaisen tarina 13.05 Taape tähtenä (S) 14.15 Mursut murkinalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Myrkky tappaa . Tom Cruise on nuori ja kunnianhimoinen Brian Flanagan, joka unelmoi pörssimeklarin urasta mutta päätyy baarimikoksi. Unettomuus uhkaa Jayta, kun Glorian ex-mies saapuu yllättäen yökylään. Phil (7) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Maahanmuuttajien Australia. Kolmiosaisessa sarjassa tarkastellaan, kuinka monikulttuurinen Australia oikein syntyi, sillä vuonna 1901 perustetun liittovaltion tavoitteena oli luoda tasa-arvoinen kansakunta vain valkoihoiselle väestölle. Ovatko naiset parempia kuljettajia kuin miehet. (12) 23.20 70-luvun sekahaku 00.05 Teematieto TIISTAI YLE TV1 20.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Aurajokilaakso 11.00 Yle Uutiset 11.05 Aamusydämellä 11.45 Palanen: Muistot Diane Järvi on syntynyt ja asuu USA:ssa, mutta kantaa mukanaan suomalaista identiteettiä, joka on vanhemmilta peritty. 12.00 Juuret Suomessa 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Kaks. Ruotsin suurin vanhusten hoiva-alan yritys Carema lupaa korkea tasoista hoitoa ikääntyneille. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 Vihjeet hukassa Joulumieltä. Solmiokolmikon vitsit on kenties jo kuultu, mutta ainakin ne kerrotaan hauskasti. Alivaltiosihteerit Pasi Heikura (vas.), Jyrki Liikka ja Simo Frangén. Yle TV1 perjantai 23.8. Mv. 1/2. Millaisia elintoimintoja ihmisessä on käynnissä jatkuvasti ja miltä ne mikroskooppisilla kameroilla kuvattuina näyttävät? 19.45 Euroopan tiede 20.00 Kukkaron herraksi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Uskaltaa muistaa. Stephen Fry perehtyy tänään kirjoitettuun kieleen, joka on yksi ihmiskunnan suurimpia keksintöjä. Missä on Godwyn ja hänen kähveltämänsä aarre? 23.40 Turha maakaasu? Öljyntuottajayhtiöt päästävät tuotannon yhteydessä arvokasta, mutta saastuttavaa kaasua suoraan luontoon. 00.35 Eurojackpot YLE TV2 Alivaltiosihteerin juhlat. Viiden päättäväisen naisen tarinoista piirtyy kuva kamppailusta. 21.55 Elävä arkisto: Rajatietoa III 21.55 Täysi kuu 23.32 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 21.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina Kiikkerän kiven päällä. Se näkyy myös hänen pukeutumisessaan. 17.00 Matkaoppaat 17.30 90210 (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Hiljainen huuto (Beck: Det tysta skriket/Ruotsi 2007). ja parantaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Downton Abbey (12) 19.50 Kahvin historiaa 20.00 Mikä meitä lihottaa? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Luupin alla: Koulujen sisäilmaongelmat 21.30 Strada 22.00 Estradilla: Alivaltiosihteerin juhlat 22.50 Yle Uutiset 22.55 Maailma vailla loppua (16) 7/8. Ohjaus: Rudoph Maté. (S) 14.20 Palanen: Joukko-opin tie 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Soramonttuprinsessat 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Jopet-show (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Viimeinen yhteys: The Dead Zone (The Dead Zone, USA 1983) Jännityselokuvassa koomasta heräävä mies saa telepaattisia kykyjä ja käyttää niitä mm. Nuolenpääkirjoituksesta on päädytty tietokonekoodeihin. Entä mitä Twitterin jälkeen. Phil (S) 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pieni keittiö Pariisissa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vakooja, joka järisytti maailmaa 1/2: Myyrän alkutaival. (12) 18.48 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Suuri Modigliani-huijaus Huima tosielämän veijaritarina kolmesta kaveruksesta, jotka keksivät hyvän pikku jekun ja aiheuttivat suuren kansainvälisen taideskandaalin Livornossa kesällä 1984. 21.00 John Irvingin maailma 21.55 Film noir: Kuollut saapuessaan (D.O.A., USA 1950) Rikoselokuvan klassikko myrkytetystä miehestä, jolla on vain muutama päivä aikaa löytää oma murhaajansa. Ohjelmassa tapaamme taas kolme sympaattista Paraguayn viidakkosuomalaista. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Imatrankoski 11.00 Yle Uutiset 11.05 Utsjoen Beckhamit Kertomus nykypäivän saamelaisuudesta, utsjokilaisen Laitin perheen kolmen sukupolven kokemuksin kerrottuna kolmen vuoden ajalta. 12.20 Arjen huimapäät: Pintapelastaja 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Tervetuloa aamukahville Vuoroin taivaassa ja maan päällä etenevä komedia, jossa nuori nainen ja yksityisetsivä joutuvat pulaan. (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Astroboyn aika Kodinhoitorobottien arkipäiväistymiseen on japanilaisia valmistanut Osamu Tezukan sarjakuva Astroboy. elokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 19.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina: Suomi sydämessä. Trilleri saa alkunsa, kun veturinkuljettajan tavallinen iltavuoro muuttuu painajaiseksi.(12) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Weeds (12) 00.50 Poliisit 01.20 NCIS Rikostutkijat (12) 02.15 Dr. Totuus on toisenlainen. Yle Fem torstai 22.8. (S) 15.05 Minuuttipeliä 16.05 Hännänheiluttajat 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 House Riskinottoa. Sukupuolierot näkyvät onnettomuustilastoissa. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Maailma vailla loppua (16) 21.45 10 kirjaa rikoksesta 22.15 Leif GW Persson ja kesämurha 22.45 Yle Uutiset 22.50 Prisma: Minä, ihminen 23.35 Bahrainin mykkä huuto Vuonna 2011 Bahrainia hallitseva sunni-vähemmistö vaiensi demokratiaa vaatineen shia-enemmistön mielenosoitukset rajuin ottein Saudi-Arabian tuella. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Luokkakuva 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 McLeodin tyttäret (7) 11.35 Luksusristeilyä merikajakilla 12.00 Niklaksen keittiössä 12.30 Uusi päivä (S) 13.30 Rebecca ja Fiona 13.43 Rebecca ja Fiona 14.00 Herdalenin metsänneito 14.45 Norjalaisperhe muuttaa Qatariin Dalenin perheen isä sai työpaikan Qatarista, eikä näin upeaa tarjous ta äidin mielestä voinut jättää käyttämättä. 15.15 Ääliö ulkomailla 7/8: Peru. (7) Shawn vesittää oikeusjutun. 00.30 Work It. Ammattitappaja surmaa kolme näennäisesti toisiinsa liittymätöntä henkilöä. (16) 00.35 Täydelliset parit (S) NELONEN 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut 16.00 Tyyliä vai ei Surullinen kondiittori. Kuningatar. Mitä yhteiskunta tältä sukupolvelta vaati, mitä antoi? 22.55 Kino: Hiiri, joka murisi (The Mouse That Roared/Englanti 1959) Hilpeässä komediassa eurooppalainen pikkuvaltio julistaa sodan Yhdysvalloille vain heti antautuakseen ja päästäkseen käsiksi jälleenrakennusrahoihin. O: Jack Arnold. (Suomi 1952). unelma-asunnot 11.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.15 50 parasta ravintolaa 12.20 Pilanpäiten 14.00 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.05 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Kaappaus keittiössä 16.05 Harjakaisen & Piisisen talkoot 10. 1/3. 18.00 Ranskalainen kylä Tuhat ja yksi yötä. Ilmanvaihto. (7) Lukupiiri NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (S) 16.00 Hurja remontti 17.00 Matkaoppaat 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Cocktail (Cocktail/USA 1988). Richard Dawkins matkaa Las Vegasin kasinoilta Himalajan munkkien pariin etsien vastausta elämän suureen kysymykseen. 21.50 Sukupolvi Osa 2/2. Juutalaislasten kohtelusta tuohtunut Daniel irti sanoutuu pormestarinvirasta. Jean kohtaa omantunnon kysymyksen: kumpi painaa enemmän, ammattiylpeys vai sydämenasiat? 28/36. (16) 00.15 Nelosen uutiset 00.25 Nelosen sää 00.30 Poliisit 01.00 Hestonin huikeat pidot 1970-luvun pidot. 27/36. tavallista Lahtista (S) 14.20 Arkistokuvia: Koulupojat jätkien jäljillä (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Ilta Iskelmä-Suomessa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Madagaskarin makit 19.45 Luonnon ihmeitä 20.00 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen. IIsAlmI . Intia taistelee vakavan ylipainoongelman kanssa. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Luokkakuva 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.30 Uusi päivä (S) 12.55 Uusi päivä (S) 13.30 Haussa uudet mallit 14.00 Ajankohtainen kakkonen 14.35 Näin Norjassa Merikylpylä. Soturin tie (16) (The Foot Fist Way/USA 2006). Särmikäs, hyvän maun rajoja herkullisesti koetteleva vauhti komedia taekwondo-salia pyörittävästä Fredistä (Danny McBride). 01.20 Poliisit 01.50 Poliisit 02.20 4D: Tulin äidiksi 70-vuotiaana (7) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.20 Elävä arkisto: Rajatietoa III 16.20 Täysi kuu* (1992) Studiossa keskustelevat lääkäri, ufotutkija Rauni-Leena Luukanen, filosofi Esa Saarinen ja sairaalapastori Harri Helle uskonnosta, oudoista voimista, horoskoopeista ja kristillisyyden ryvettymisestä. 18.00 Ranskalainen kylä (12) Daniel yrittää auttaa laskuvarjolla alas tullutta vapaan Ranskan puolesta taistelijaa. 18.45 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Voiko striptease olla taidetta? Miten sosiologi tarkastelee striptease-esitystä. rAAhe. FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Lara Croft: Tomb Raider (Lara Croft: Tomb Raider/BritanniaUSA-Saksa-Japani 2001). rikostutkimuksissa. RalliExtra 22.45 Formula 1: Vapaat harjoitukset 23.15 Kuukauden parhaat sekunnit 23.20 Riddickin aikakirja (16) 01.35 Totuuden hetki 02.35 MM-ralli: Saksa NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Hauskat kotivideot 20.50 Tulossa: The Voice Kids Hyväntuulisessa koko perheen ohjelmassa 8-14-vuotiaiden laulajalupauksien uskomattomia esityksiä. 20.57 Keno 21.00 Scream 4 Kauhutrillerisarjan tuorein osa. Ohjaus: Wes Craven (16) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Foot Fist Way . sarjakuvasta. 21.00 Historia: Äänioikeus naisille! Englannissa suffragetit taistelivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä katkerasti naisten äänioikeuden puolesta. Pääosissa: Tarmo Manni, Emma Väänänen, Salli Karuna, Ansa Ikonen. Ranska 2011). 23.43 Teematieto TORSTAI YLE TV1 22.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Olavinlinna 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Turha maakaasu? 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Gabriel, tule takaisin! (Suomi 1951, 78?) O: Valentin Vaala. Suuren perheyrityksen johtaja on päättänyt siirtää liiketoiminnan Kiinaan, mutta pari päivää ennen virallista päätöstä hänelle tulee näköhäiriöitä. Outi Karanko-Pap muutti 1970-luvun alussa Unkariin. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Hämeenkyrö 11.00 Yle Uutiset 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Tanssi yli hautojen (7) 14.40 Vuosirenkaita 14.50 Arkistokuvia: Täyttyviä toiveita (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Böömin kosteikolla 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Historiaa: Elsa-leijonan perintö. Hurjasta Porsche-kuskista, joka uhmasi poliiseja ja sitä kautta innosti kansaa yksinvaltias Titoa vastaan. 21.00 Maustekauppiaiden jäljillä Pippuri ja kaneli. Onko jokainen oman onnensa seppä, myös elämän tarkoitusta etsittäessä. 3/3. 2/3. 22.00 Kino: Kilimanjaron lumet (12) (Les neiges du Kilimandjaro. Jamie haluaa nähdä, millaista ruokaa tavallisten amerikkalaisten keittiöissä kokataan. 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon Salosten jalkapallo-perhe riitelee jatkuvasti. Marie ja Lucienne tekevät kaikkensa pelastaakseen Hélènen koulun juutalaisleiristä. 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Belgradin aave Dramatisoitu tarina vuonna 1979 entisessä Jugoslaviassa eläneestä ?Aave?-legendasta. klo 22.00 22.35 Diili 00.20 UEFA Champions League -huippuhetket: Keskiviikko 21.8. 00.50 Viidenkympin villitys (S) NELONEN 07.00 Disney esittää: Timon ja Pumba 07.25 Disney esittää: Stitch! (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle Lynn on Etelä-Carolinassa poimimassa persikoita. 15.00 Häähullut 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Miten mauste kauppa on muovannut maailman kuvaamme, ja kuinka kaukana pippuri kasvaa. New York Tyylikäs tappaja
Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luontokontakti 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Luontokontakti 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luontokontakti 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa 0203-17600 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 03.15 04.02 Yle Uutiset Urheiluradio Sää Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 06.00 Tiina Lundberg 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Haastattelu on uusinta kesäkuusta 2013. 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner Vieraana on tänään terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. elokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 17.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 19?21 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Richard Straussin Daphne 10.05 Syntymäpäiväsankari: Kimmo Tiilikainen 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa. Juho-Pekka Rantala etsii vastauksia tavallista kansalaista askarruttaviin talouden kysymyksiin. 11.00 Musiikin voima: Petteri Kaukoranta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ihminen koneena, osa 9/9 13.00 Klassista kahteen 14.00 Verdi 200 . Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä Iltapäivän vieras. Ravitulokset 19.08 Lavalauantai 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Hitin kaava 21.23 Suomi tänään 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Hitin kaava YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 09.00 Tiina Lundberg 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 21.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Verdi 200 . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Kerro pieni tarina 04.52 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Pop eilen . Tapio Pajunen RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 19.00 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Jenny Lehtinen Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio . Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 22.05 M.A. Tapio Pajunen RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . mestarilaulajien esityksiä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 26 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kuhmon Kamarimusiikki 2013 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Raimo Tyykiluoto 15.00 Yleisurheilun MM, Moskova Selostajina Jarmo Lehtinen ja Ilkka Palomäki, asiantuntijana Tuomas Raja ja haastattelijana Nina Vanhatalo. 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Kiveen hakatut 16.35 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Raimo Tyykiluoto 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . Hyvinvointivaltio. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Katolinen messu Pyhän Marian kirkosta Helsingistä 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Tampereen Sävel: Yhtyelaulukilpailun päätöskonsertti 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Festarikesä 2013 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Jussi Halli 19.00 After Work . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Maria Leppänen 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Raimo Tyykiluoto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . 18 Perjantaina 16. Tommy Huovinen Kissankehto YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 Kalle Haatanen Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset 20.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Historian ääniä: Koulumaailman muutoksia 11.00 Figaro: Puccinin Turandot 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Muurahaiset ja me 8/8: Yhteisöllinen muurahainen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 25 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 71: Elämän eväät 22.35 Kiveen hakatut 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo ??Ennen sanottiin, että totuus ei pala tulessakaan. Jussi Halli 18.00 Musaa ja sporttia . Onervan monologi. Käsikirjoitus: Hannu Mäkelä. 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.50 00.00 00.05 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Anonyymit kotikiusatut Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lakatut varpaankynnet Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio YLE PUHE 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner Vieraina ovat liiketaloustieteen professori Alf Rehn ja kansanedustaja Mikael Jungner. 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa . Nummisen musiikkiohjelma: Musiikillisia kontrasteja 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Television tiiliskivet 18.00 Tiedevartti. Opettaja Sandelin päättää 1930-luvulla kirjoittaa elämä kerran Talas-Eerasta, myyttisestä kainuulaisesta voimamiehestä. Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Vappulandia 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä . latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 28 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Porvoon Suvisoitto 2013 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Yrtit tummat. Verkkokauppa vie, kivijalkaputiikki vikisee? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 71: Elämän eväät 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja 18.00 Ehtookelloina Noormarkun kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Turun musiikkijuhlat 2013: Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Lähikuvassa ranskalaissopraano Natalie Dessay 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Yösoitto Antonín Dvorákin tapaan 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 05.30 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . valtakunnan terapeutti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Lauantai-Suomi 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Lauantai-Suomi 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kaikki rakastavat Yle Uutiset Urheiluradio Sää Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Esa Katajavuori Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Mesenaatit 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria 18.00 Kootut selitykset: ikoni 18.15 Viikon luontoääni: kotisirkka 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 24 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Voimamies, osa 1/2 19.45 Arkisto: Teatterista ja teatteritaiteesta 20.00 Jazzradio 20.25 UMO Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Raimo Tyykiluoto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Nummisen musiikkiohjelma: Suuria solisteja, kaunista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Alma ja Aleksi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . valtakunnan terapeutti 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää 18.09 Leevi & The Leavings 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Leevi & The Leavings 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Leevi & The Leavings 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Leevi & The Leavings 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kaikki rakastavat 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.02 Sekahaku 04.02 Euroopan taivaan alla 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 19.00 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Radioteatterin valiouusinta: Voimamies, osa 1/2. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Mitä enemmän opettaja mieheen tutustuu, sitä ristiriitaisemmaksi hanke käy. Yle Radio 1 sunnuntai 18.8. mestarilaulajien esityksiä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Viikon taiteilija: teatterineuvos, näyttelijä Kyllikki Forssell 18.15 Nuntii Latini . Jenni ja Timppa 17.00 Yle Uutiset 17.01 Kaksisen musikin ohjelma 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 Aamupala. Raimo Tyykiluoto 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Alma ja Aleksi 08.00 Yle Uutiset 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Kesäiltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 22.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 M.A. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . L. Maria Leppänen 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . Tapio Pajunen Uusinta päivältä RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Täsmälääketiede 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 27 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Lontoon filharmonikot ja Ryan Wigglesworth 21.05 Historian ääniä: Koulumaailman muutoksia. Hellsten tuli tunnetuksi jo vuosia sitten teoksellaan Virtahepo olohuoneessa. Raimo Tyykiluoto Yle Uutiset Ali ja Husu Yle Puhe esittää Politiikkaradio . Miten koulu on muuttunut 70-luvusta tähän päivään? Erityisopettaja Hannele Tallqvist ja toimittaja Minna Korhonen arkiston aarteiden jäljillä. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Kesäaamu . Millaisia aikuisia kasvoi niistä lapsista, joiden lapsuutta virta hepo varjosti? 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Raimo Tyykiluoto 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Raimo Tyykiluoto 16.55 Yleisurheilun MM, Moskova 19.15 Radiomafian Kohtaamisia RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Suorassa studiohaastattelussa selvitetään ajan ilmiöitä. Kommentoi aihetta Shoutboxin kautta. 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jalkapallokierros 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Raimo Tyykiluoto . Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . klo 15.00 MAANANTAI YLE RADIO 1 19.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Historiasarjoja. Tapio Pajunen Yle Uutiset Ali ja Husu Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Miia Krause Radiomafian Kohtaaminen Yle Puhe esittää Päivä tunnissa . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 18.8. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 22 ja 23 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Haapaveden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Haapaveden kirkosta 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Suvisäveliä 14.00 Musiikin voima: Yonca Ermutlu 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Voimamies, osa 1/2 15.45 Arkisto: Miten minä sen tekisin. toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 06.00 Maria Jungner 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio. Juha Blomberg Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio HÅKAN SANDBLOM/YLE KUVAPALVELU Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Maria Pettersson Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Tiina Lundberg Radiomafian Kohtaaminen Yle Puhe esittää Päivä tunnissa . Nykyaikana sama kuuluu: vahvat ajatukset kestävät vinoilua ja viisastelua.?? 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 23.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Tapio Pajunen Päivän kansanedustajana Aila Paloniemi (kesk). Mikko Jylhä Yle Uutiset Maria Pettersson Puheen Aamun parhaat Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
Marko Svensberg (vas.), Juha Siekkinen, Pertti Rinta-Nikkola, Timo Orava, Jarkko Nurmi ja Risto Lautamaja vierailivat alueella tiistaina rustamisella luodaan vesilinnuille elinympäristöjä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Menneinä vuosikymmeninä suolle oli pyritty kasvattamaan metsää, laihoin tuloksin. Kohde on eräs riistaa reunoilta -hankkeen pilotti, jota kehitetään riekkojen elinympäristöksi. ?Riistakolmiolaskelmissa on ilmennyt, että riekkokanta on Suomessa päässyt notkahtamaan. 19 Perjantaina 16. Hanke on käytännössä aika halpa.? metsäasiakaspäällikkö Pekka Björkbacka. Perhon Piililammen ennallistaminen toteutetaan Kokkolan kaupungin metsänhoidon yksikön sekä Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. JUKKA KOIVULA Suomen lohikiintiö Pohjanlahdelle on täyttynyt aiemmin arvioitua hitaammin, minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriö kumoaa heinäkuussa voimaan tulleen lohen kalastuskiellon. Esimerkiksi Lahden Vesijärvessä sinilevä loistaa poissaolollaan. Runsaita tai erittäin runsaita kukintoja on havaittu vain Varsinais-Suomen Littoistenjärvellä, Tuusulan Rusutjärvellä, Pohjois-Karjalan Suuri-Onkamossa sekä Heinosen järvellä Keski-Suomessa. Järvet ovat melko pieniä lukuunottamatta Suuri-Onkamoa. Pintakukintojen pieni määrä johtuu järviveden viilenemisestä ja epävakaisesta säästä, Suomen ympäristökeskus arvioi. Rannikko- ja avomerialueilla havaittiin vain vähäisiä määriä sinilevää. Kukintariski pysynee lähivuorokausina samalla tasolla >> Eipä siitä vuosia jatkuneesta pahanteostakaan turpeennostossa haittaa ollut, kun luonnolle ei ole pahasti käynyt.« VÄITÖS Passiivisuus ja paastoaminen kuuluvat supikoiran talvehtimisstrategiaan. Supikoira valmistautuu talveen lisäämällä voimakkaasti rasvakudoksensa määrää hormonien ohjaamana. Lapin elykeskus ja Kemijoki Oy ovat sopineet Pelkosenniemellä sijaitsevan alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelualueena. Kemijoki Oy:n omistukseen jäävä alue on kooltaan vajaat 8?000 hehtaaria. Supikoirat käyttivät talven aikana kahdesta viiteen lepopaikkaa. Väitöskirjatyössä havaittiin, että tarhatut supikoirat käyttä- Väitöstutkimus suosittelee tarhattujen supien talviruokinnan rajoittamista. SARI PENTTINEN Erittäin runsaasti Runsaasti Hieman Lähde: Järviwiki/Syke Pohjanlahdella, mutta vähenee etenkin läntisellä Suomenlahdella. MT SUVI NIEMI Jonkin verran sinilevää esiintyy muun muassa Pälkäneen Mallasvedellä. Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat enemmän kuin lehden. Melatoniini käynnistää talvehtimisen fysiologisia muutoksia ja säätelee muun muassa karvankasvun nopeutta ja lisääntymishormonien kiertoa. Filosofian maisteri Juha Asikainen tutki väitöskirjassaan villien luonnonvaraisten supikoirien talvehtimisfysiologiaa ja talviaikaista aktiivisuutta Pohjois-Karjalassa. Asikaisen väitöstyö tarkastettiin perjantaina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Supikoirat siirtyvät paastovasteelle marraskuussa. Tutustu rahanarvoisiin etuihin ja ota ne itsellesi. Kestotilaajana saat kaiken tämän: JUKKA KOIVULA vät aineenvaihdunnan polttoaineena pääasiassa rasvakudostaan, kun ne paastoavat. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. Kosteikko puhdistaa alueen maa- ja metsätalousvesiä ja palvelee ihmisiä virkistyspaikkana. Paikallisten osallistuminen ratkaiseva Kotiseutukosteikko Life -hankkeen projektipäällikkö Juha Siekkinen näkee paikallisten maanomistajien ja asukkaiden roolin ratkaisevaksi kosteikkojen onnistumisen kannalta. ?On tärkeää, että maanomistajat kokevat alueen omakseen. Nyt puolivälissä oleva hanke on edennyt hyvin, mutta kun se on ohi, jää jälkihoito täysin paikallisten vastuulle.? Talkooväestä on suuri apu paitsi käytännön töissä, myös kustannuksia ajatellen. ?Kurjennevan kosteikko maksaa suunnitteluineen noin 15?000 euroa. Paastotessa eläinten paino putosi noin 50 grammaa vuorokaudessa. Ilman lämpötilan laskiessa alle ?10 celsiusasteen supikoirien ruokahalu ja aktiivisuus laskivat. Talvipaasto on supikoirilla turvallinen sopeutuma, eikä aiheuta ongelmia eläinten terveydelle tai lisääntymismenestykselle. Keskitalven ruokinnan vähentämistä ja yhteensä jopa 6?8 viikon mittaisia paastojaksoja voisi suositella myös turkistuotantoon. Supikoira on kotoisin ItäAasiasta, mutta siirtoistutusten myötä se on levittäytynyt viime vuosikymmeninä Eurooppaan. Suomessa kanta on nykyisin vahva ja hyvin lisääntyvä aina napapiirille asti. Levätilanne 15.8. www.maaseuduntulevaisuus.fi 1. 2. Lehti edullisemmin. Ennallistetulla suolla kanta pääsee elpymään. Elinkeinokalatalouden saalisrekisteriin oli 12.8. mennessä tallennettu noin 28?000 pyydettyä lohta, joka on noin 80 prosenttia sallitusta kiintiöstä Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on tyytyväinen päätökseen rauhoittaa pysyvästi Kemihaaran soiden Natura 2000 -alue. Ennallistetulla suolla kanta pääsee elpymään?, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta kuvailee. ?Kuntatalouden realiteetit eivät olisi antaneet myöten tämänkaltaiselle projektille, mutta onneksi riistaa reunoilta -hanke mahdollisti tämän. Muualta maasta ennallistamishankkeista on saatu rohkaisevia esimerkkejä?, toteaa Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä. Vaihettumisvyöhykkeet tärkeitä riekolle Erityisen tärkeitä riekkokannalle ovat vaihettumisvyöhykkeet, eli kahden erilaisen ekosysteemin reuna-alueet. Eipä siitä vuosia jatkuneesta pahanteostakaan turpeennostossa haittaa ollut, kun luonnolle ei ole pahasti käynyt?, Lautamaja veistelee. Kurjennevan kosteikon pe- Pohjanlahden lohestuksen tauko kumotaan Kantrikuukausiliite ja Suomalainen Maaseutu -lehti 11 kertaa vuodessa. 3. 4. Lehti lukulautaan. Maaseudun Tulevaisuus lukulautaan eli iPad- ja Androidtableteille optimoitu lehti. lukulauta.mt1.fi Maaseudun Tulevaisuuden ja Kantrin näköislehdet ja arkistot netissä. 5. Internetin sääpalvelu Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla. UUSI ETU ! 6. Kännykällä käytettävä mobiilisääpalvelu. 8. Osallistut suurarvontaan, jossa vuonna 2013 voittona Hyundai i30 Wagon 1,6 CRDi, arvo n. Viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen piiriin kuuluva Kurjennevan suo on yksi yli kolmestakymmenestä kosteikkohankkeesta eri puolilla maata. Vuonna 2007 turvetuotannosta poistetun alueen omistaja, turve-alan yrittäjä Timo Orava Vaskiluodon Voima Oy:sta sekä Kurjennevan puuston konetyöhakkuusta ja kaivinkonetöistä vastannut Risto Lautamaja Etelä-Pohjanmaan turve Oy:sta ovat olleet aktiivisesti mukana kosteikon rakentamisessa alusta saakka. ?Olen tästä hankkeesta ihan ylpeä, tämä on suon uusi syntymä. Talvinen elinpiiri oli yhtä laaja kuin kesäinen. luetuin päivälehti. Ai- emmin ojitettujen soiden ojat täytetään umpeen, jolloin vesi nousee ylemmäs. ?Vesistönsuojelu sekä riista- ja maisema-asiat ovat tätä päivää, joten yhtiönä olemme tämän kaltaisessa hankkeessa mieluusti mukana?, toteaa JUKKA KOIVULA Seinäjoen Kurjennevan entisestä turvesuosta tehtiin lintukosteikko. Lohenkalastus on jälleen sallittu 14.8.2013 alkaen. Kiintiöt asetetaan vuosittain EU:n neuvoston asetuksilla, joita EU:n jäsenvaltioiden tulee noudattaa. Villeillä supikoirilla todettiin pinnallista talviunta, jonka kesto ja katkonaisuus vaihtelivat 2?9 viikkoon joulu?maaliskuussa. Niinistö iloitsee Kemihaaran soiden rauhoituksesta Sinilevä loistaa poissaolollaan Seinäjoen turvesuo muuntui kosteikoksi SEINÄJOKI (MT) Seinäjoen Kurjennevan entiselle turvetuotantoalueelle rakennettiin vuoden 2012 lopulla kosteikko vesilintuja silmällä pitäen. 38 000 ?. 7. Jakelun keskeytys loman ajaksi. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. elokuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Riekkokanta on Suomessa päässyt notkahtamaan. ERIKOISSUUNNITTELIJA MARKO SVENSBERG , SUOMEN RIISTAKESKUS Perhon Piililampi ennallistetaan riekkosuoksi YMPÄRISTÖSTÄ LYHYESTI JUKKA KOIVULA Kaksivuotisessa riistaa reunoilta -hankkeessa metsätaloudellisesti vähätuottoisia suoalueita ennallistetaan vesilintukosteikoiksi, riekkosoiksi ja riista nisäkkäiden laidunmaiksi. PERHO (MT) Perhon Piililammen suolle palautetaan alkuperäisen kaltaista suoelinympäristöä. Suomelle sallittu lohenkalastuskiintiö Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella on tänä vuonna yhteensä 35?103 lohta. Haitallinen levä jopa väheni viime viikosta, kun yleensä määrä on tähän aikaan kesästä suurimmillaan. Suomessa on paljon järviä, joissa levää ei havaittu lainkaan tai sitä oli vain hieman. Alue tunnetaan etenkin sinne suunnitellusta Vuotoksen tekoaltaasta, jota ei koskaan rakennettu. Neuvottelut Kemijoki Oy:n maiden suojelusta luonnonsuojelualueena aloitettiin Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin elykeskus) ja Kemijoki Oy:n välillä vuonna 2007. RISTO LAUTAMAJA Supikoirien passiivisuuteen vaikuttivat eläinten ikä, painoindeksi, ulkoilman lämpötila ja lumen syvyys. Eläinten ruumiinlämpö laski keskimäärin vain 1,4?2,1 celsiusastetta talviunen aikana. Hyvä paastoaja Talvella supikoirat olivat aktiivisimpia iltayöstä ja passiivisimpia aamupäivästä. Kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaavanpituinen määräaikainen tilaus. Supikoira paastoaa ja on passiivinen JAANA KANKAANPÄÄ Sinileväkukintoja on tällä viikolla havaittu järvillä tavanomaista vähemmän. Saat mahtavan paketin mediaa ja palveluja eri muodoissa. Pii- ?Vesi nousee suolle, kun kaivinkone täyttää umpeen nevaa halkovan ojat?, projektipäällikkö Juha Siekkinen havainnollistaa. lilammen tapauksessa kyseessä ovat suomaan ja metsän välissä sijaitsevat matalan kasvuston alueet. ?Nyt täällä Piililammella metsän ja ennallistettavan alueen välinen raja on jyrkkä. Välimaastoon rakennetaan laajempi vaihettumisvyöhyke, jolla kasvaa koivupuuta sekä aluskasvustoa, jotka tarjoavat riekoille suojaa petolinnuilta?, Svensberg taustoittaa. Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat niin ikään ravintoa, jota linnut tarvitsevat. ?Ensi vuonna täällä on jo kahdesta kolmeen riekkoparia?, hän toteaa luottavaisena. UPM:n koneet suolla töissä UPM:n kaivinkoneet urakoivat ennallistettavalla suolla
Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ?Effata.. elokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN 16.08.13 Aurinko nousee 18.8. Mutta synti usein estää meitä tekemästä niin. Jalkineteollisuus teki pula-aikana puusta kaikkea mahdollista. Kenkäsuunnittelijat ovat innostuneet puusta taas 2000-luvulla. ANNA-MAARIT HEINONEN LAHTI (MT) Hämeen ammattikorkeakoulussa jalkinemuotoilua opiskeleva Anna-Maarit Heinonen on huolissaan kenkäteollisuuden häviämisestä Suomessa. Hän on koonnut lahtelaiseen Pro Puu -galleriaan näyttelyn jalkineista, joissa on käytetty puuta tavalla tai toisella. ?Suomalaiset saavat olla ylpeitä muotoilusta ja käsityöstä Suomessa. Taitoa on tärkeä tuoda esille?, Heinonen sanoo. Näyttelyssä on esillä huippumuotoilijoiden ja alan opiskelijoiden korkokenkiä, hollannikkaita, työkenkiä, buutseja, aaltopahvikenkiä ja tuohivirsuja. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Karoliina Korpimaa löysi inspiraation vanhojen satukirjojen synkistä tarinoista. Korviketta kenkään Tuohesta tai raa?asta niinestä tehdyt virsut olivat yleisesti käytössä keskiajalta 1900-luvun alkuun. Synneistä nuhteleminen ja parannuksentekoon kehottaminen ovat viestejä, joita on hyvä kuunnella erityisen tarkasti. Jeesus on parantajamme. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Virsuja hävettiin, niitä pidettiin köyhän kenkinä. Myös uusia materiaaleja löytyi: muovi osoittautui halvaksi ja helpoksi. >> Suomalaiset saavat olla ylpeitä muotoilusta ja käsityöstä Suomessa. Kaikki riemastuivat ja kertoivat tapauksesta eteenpäin, vaikka Jeesus kielsi heitä tekemästä niin. Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää. pohja on koivua ja päällinen parkkinahkaa. kin puu kiinnostaa: puukenkiä tehdään ainakin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki innostui koivusta teh- Lähteinä myös: Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo, Pohjois-Pohjanmaan museon Pula-aika-näyttely 2012. Puusta jalkoihin -näyttely 31.8. Jumala etsii, puhuttelee ja lähestyy meitä ehkä juuri sairauden tai muun vastoinkäymisen kautta, jotta pyytäisimme häneltä armoa ja nöyrtyisimme parannukseen. Kun omatunto herää, kuuluu sydämelle ilahduttava sanoma: saa uskoa omat synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Tänä aikana, kun maailmallinen meno pyrkii estämään meitä kuulemasta Jumalan ääntä, tahtoo Jumala avata korviamme kuulemaan hänen sanaansa ja julistamaan evankeliumin ilosanomaa. Jeesus voi kuitenkin antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Siksi kannattaa uskoa evankeliumi ja tehdä sen voimalla matkaa sinne, missä vajavuus lakkaa ja alkaa ikuinen kiitos. Katso video! Nahka meni sotilaiden saappaisiin. Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Puusta tehtiin kaikkea, mitä voi. 20 Perjantaina 16. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Se merkitsee: aukene. Mark. 7:31?37 Jeesus, parantajamme J eesus tapasi Galileanjärvellä kuuron miehen, joka oli melkein mykkä. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ?Effata.. Kauniilta se näyttää. PAULA TAIPALE Vaate- ja jalkinemuotoilija Marita Huurinaisen korkokengässä ei ole perinteistä korkoa. 106:2) Meidät on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Hän toimi tilanteessa toisin kuin odotettiin: otti miehen väkijoukosta erilleen, paransi hänen kuulonsa ja puhekykynsä. asti, Pro Puu -galleria, Satamakatu 2, Lahti. Avoinna ma?pe klo 10?17, la klo 10?14. Jalkinemuotoilua Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Sonja Antosalo on saanut inspiraation kolibrista. n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. (Ps. Näin Jeesustakin pyydettiin tekemään. oli sota-aikana yleinen iskulause. Paperinarusta päällinen Puuta käytettiin kengänpohjassa, paperinarusta kudottua kangasta päällisessä, tuohta pohjallisissa ja päällisissä. ?Nahka meni sotilaiden saappaisiin. Mark. Hän valmisti meille tien taivaaseen. Vihmo minut puhtaaksi iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi. Suosio toistemme silmissä hivelee mieltämme. Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut. Humppila. Muualla- Markku Rudangon ?puutsien. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ?Hyvin hän on kaiken tehnyt. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Kenties merkittävin aikakausi puun käytössä oli 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla pula-aikana. Pula-aika vaikutti oleellisesti puukengän syntyyn. Jalkineteollisuus oli tuolloin suurissa vaikeuksissa, sillä se sai käyttönsä vain puolet normaalivuosien vuotamäärästä. Jalkineiden tuotanto putosi neljäsosaan entisestä. 51:12?13 Tänään perjantaina: Aulis Huomenna lauantaina: Verneri Ylihuomenna sunnuntaina: Leevi Mietelause Jos hinta on sama, valitsevat ihmiset yleensä mieluummin hyvän kuin huonon, ellei se ole hengentuote. Samuli Paronen MERKKIPÄIVIÄ 95-VUOTIAS 85-VUOTIAS Agrologi Kaarlo Lahti 19.8. Mielemme taipuu herkemmin kiittämään toistemme tekoja kuin kohottamaan kiitosta Jumalalle. 1960-luvulla Suomen ensimmäinen teollinen kenkätehdas Korkeakoskella aloitti puukenkätuotannon Erkki Pekkarinen on tehnyt maailman suurimmat ja pienimmät virsut. uudelleen Ruotsista tulleen muodin myötä. Tänä päivänä puu on Heinosen mukaan muotikengissä arvostettu materiaali. Koivu on kova materiaali 2000-luvulla huippubrändin muotinäytös nosti puukengän uudelleen pinnalle. Tavallisesti sairaan puolesta rukoiltiin ja laitettiin samalla käsi hänen päälleen. Ps. 7:33?34 Helsingissä kello 5.36 ja laskee kello 21.11 Oulussa kello 5.06 ja laskee kello 21.36 Utsjoella kello 4.15 ja laskee kello 22.13 Nimipäiviä Päivän sana 16.8. JALKINEMUOTOILUN OPISKELIJA ANNA-MAARIT HEINONEN Pula-ajan korvikkeesta huippumuotoilijoiden käsiin PAULA TAIPALE Puu pulasta pelastaa, sanottiin sota-aikana. Taitoa on tärkeä tuoda esille.« dessään Lontoossa lopputyötään. Korot valmistettiin Suomessa käsityönä visakoivusta. Ihmissilmä Tero Saapunki näkee sairauden helposti vajavuutena, vaikka kyseessä saattaa olla Jumalan työ meitä varten. Siviiliväestö käytti siitä ja paperikankaasta tehtyjä korvikejalkineita. ?Puu pulasta pelastaa. Se merkitsee: aukene. 51:9?10 17.8. Perhepiirissä. SANA SUNNUNTAIKSI Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Jumalan sana on totta ja meiltä kysytään kuulevia korvia sen uskomiseen. Puusta tehtiin kaikkea, mitä voi?, Heinonen kertoo. Raaka-ainepulan hellittäessä puun käyttö kengissä väheni. Jeesuksen ihmeteot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Sairaudet ja vammat koskettavat meitä. Kun yksi jäsen kärsii, kärsii silloin koko ruumis. Suurin osa kengistä meni armeijan käyttöön. Puuta oli kuitenkin saatavilla. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Puu saatiin taipumaan Alvar Aallon menetelmällä. Muotivirtaukset keikuttavat puukenkää. Elävä pinta syineen kiinnosti. Pölkki alkoi käyttää puuta vuonna 2006. Nyt kotimaisesta koivusta ja Ala-Vetelissä tehdystä kasvisparkitusta nahasta valmistettuja kenkiä myydään Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa. Ensi kesänä Pölkki esittelee uuden puisen kengänpohjan muodon. Pölkin puukengät valmistetaan Myrskylässä, nahkakengät Portugalissa. Koivu on Pölkin mukaan kevyt ja kova, kestävä materiaali, joka ei kellastu tai tummu, kuten mänty. Kovuus myös jakaa ihmisiä: toiset pitävät kovaa pohjaa terveellisenä, toiset turhankin kovana. Hamina. Lähipiirissä. Agrologi Reino Ketonen 19.8. Ps. Jos sekä kuulo- että puhekyvyt puuttuvat, ovat ihmiselämän keskeiset toiminnot vammautuneet
?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Joensuu 1 Aristoteles/Mauri Jaara 2 Seppälän Narri/Jani Ruotsalainen 3 Räjähdys/Tero E Mäenpää 4 Miikkulainen/Mika Forss 5 Gilmor/Kaarlo Ahokas 6 Onskatar/Markus Dahlström 7 Veeran Linkki/Hannu Torvinen 8 Välkyn Tuisku/Janne Räisänen 9 Mikko Mania/Jyrki Tuomela 10 Hissun Katti/Jukka-Pekka Kauhanen 11 Pirttilän Helmi/Tuomas Pakkanen 12 Viinun Tuuri/Esa Holopainen 2140 ?. Clark (US)/Hannu Torvinen 5 Mitico Milar* (IT)/Antti Teivainen 6 Felix Pro/Jarmo Saarela 7 Order by Koffe* (SE)/Esa Holopainen 8 Sunrise Lover/Kari Venäläinen 9 Surprise Lord/Iikka Nurmonen 10 Je T?aime (SE)/Mika Forss 2140 ?. alkaen vastuualueenaan ammattimessut. ?. ?? ?. Rahasarjat eivät ole sen nykyisellä voittosummalla liian vaativia. Holger Ehlert on siirtämässä toimintaansa Italiasta Pohjoismaihin. Hän siirtyy tehtävään Näkkileivät ja hapankorput -liiketoiminta-alueen johtajan tehtävästä. Verkkosivulla on myös koko maan kattava keikkakalenteri. Sivustoa ylläpitää Suomen Jazzliitto. Maxwell Mayday jäi Suur-Hollolassa taakse, mutta ruuna ei tainnut olla tuona viikonloppuna myöskään aivan parhaimmillaan. ?. ?. ?. Äyräväinen on myös yhtiön osakas ja hallituksen jäsen. Satu Rutanen on nimitetty Nokka-Yhtiöiden talouspäälliköksi. Sylvi haaveilee pääsevänsä pois tappavan tylsästä kotikylästään. Kekkonen tuo Wilma Rosenqvistin valkokankaalle Tradenomi Matti Henriksson on nimitetty tytäryhtiö Nokka Oy:n vientipäälliköksi 15.4. alkaen. Kekkonen tulee! on nuoren näyttelijän ensimmäinen elokuva. Marja Pyykön ohjaama ja Pia Pesosen romaaniin perustuva Kekkonen tulee! saa ensiiltansa perjantaina. ?. ?. Ainakin minulla on kokemusta sellaisesta?, Rosenqvist hymyilee ja mainitsee kysyttäessä Johnny Deppin ja Spice Girlsin. Rooli ristesi oman elämän kanssa Rosenqvistin ensimmäiset mielikuvat Kekkosesta liittyvät alaasteen opettajaan. ?Hän oli ihana opettaja, jonkin sortin Kekkos-fani. 0207 850 850 ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-21 Hinta lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh. LÄHTÖ Ryhmäajo 2640 m Joensuu 1 Orderly (SE)/Hannu Hietanen 2 Green Pepper/Jani Ruotsalainen 3 Deep Insight/Pasi Tikkala 4 Theo de Villeneuve* (SE)/Ville Tonttila 5 Owen Croft/Mauri Jaara 6 Zoltan/Ari Kela 7 Emilio Jet/Jarmo Saarela 8 Glitter/Jarkko Kervinen 9 Hoboken (SE)/Mika Forss 10 Bisquit Laukko/Martti Pellikka 11 Nevada Ors* (IT)/Antti Teivainen 12 Amazing Sunrise/Ari Moilanen 2640 ?. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2640 m Joensuu 1 Piispalan Santeri/Jani Ruotsalainen 2 Termeli/Miika Tenhunen 3 Ponnen Aatos/Veli-Erkki Paavola 4 Vislakka/Mika Forss 5 Virin Santeri/Tapio Perttunen 6 Hiskin Muisto/Esa Holopainen 7 Santeriina/Ari Moilanen 8 Tatsia/Jyrki Tuomela 9 Hilkkerman/Markku Taskinen 10 Histuli/Henri Bollström 11 Mutrin Jehu/Antti Teivainen 12 Luvisan Lento/Matti Nissinen 2640 ?. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1640 m Joensuu 1 Tiptopper/Jarkko Kervinen 2 Oro Fks* (IT)/Antti Teivainen 3 All In/Jani Ruotsalainen 4 One Love* (IT)/Esa Holopainen 5 Cover Capital/Seppo Vaakanainen 6 Naja D?hilaire (FR)/Ville Tonttila 7 Alone Hope/Janne Soronen 8 Mystery Velvet/Heikki Räisänen 9 Archie Ride/Tuomas Korvenoja 10 Glenwood (SE)/Kari Venäläinen 11 Pay Back Runner/Arto Komulainen 1640 ?. ?. Lauantain kohteissa on mukana useita tuntemattomia hevosia, joiden todellisia mahdollisuuksia on vielä hyvin vaikea arvioida. Kesän pääasiassa tauolla ollut Hoboken teki viime viikolla vahvan juoksun Vermossa ja on vastaavana voittoa avauskohteessa. Keskipitkä matka suosii. Vihjesysteemin varmoiksi tulevat kuitenkin Forssin suo- menhevosajokit Pulun Pilke ja Vislakka. Hän jatkaa johtoryhmän jäsenenä. DI Sari Hakkarainen, 40, on nimitetty hankintajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10. alkaen. lähtö: 2 Maxwell Mayday, 1 Aaron de Veluwe, 9 Surprise Lord (8, 5) 3 x 5 x 5 x 5 x 1 x 1 x 3 = 1125 riviä = 56,25 euroa TERO SIPAKKO Kierros 33 Toto75 1. ?. ?. Saman päivän aikana saattoi sataa, paistaa ja tulla vielä räntääkin. Tekemistä puoliautioituneessa Lapissa riitti. ?. Lähtö tuli, kun Kallion ilmaisutaidon lukio kutsui. Makkaranpaistoa Lapin tuntureilla Pohjalaisten juurien takia Lapin murre taipui Rosenqvistiltä helposti. ?Poljenta löytyy omasta takaa, se on se vaikein juttu. Siellä Ida oppii herrasväen huushollin pitoa. Juhlia ja vieraita riittää, sillä kuuluisan satusedän tyttäret ja muu suku vierailee ahkerasti. Vahvimmillaan kerronta on tytön navettapiika-vaiheissa. Mutta oma kulttuurihistoriallinen viehätyksensä on Topeliuksen viimeisten vuosien kuvauksessa. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. lähtö: 7 Veeran Linkki, 9 Mikko Mania, 3 Räjähdys, 11 Pirttilän Helmi, 6 Onskatar (10, 1) 3. ?. Hän aloittaa tehtävässä syyskuun alussa. siellä missä aurinko paistaa! KATJA SAHLSTEDT Kotimainen jazz sai omat sivut Suomalaisen jazz-kansan iloksi on avattu uusi kotimainen verkkosivusto. ?. ?. Kuvausryhmän hotelli sijaitsi järven rannassa, ja vaeltamaankin pääsi. ?Tunturin nokkaan paistamaan makkaraa?, Rosenqvist tarkentaa. Yleisradio FM Riku Saaranluoma on nimitetty Yle TV2:n ohjelmapäälliköksi. ?. ?. Haasteita riit- tää niin töitten kuin ruotsin kielenkin suhteen. lähtö: 9 Hoboken, 1 Orderly, 2 Green Pepper (11, 3) 2. Turolii/Antti Teivainen 2140 ?. lähtö: 5 Pulun Pilke (1, 8) 6. ?. lähtö: 3 All In, 9 Archie Ride, 7 Alone Hope, 10 Glenwood, 2 Oro Fks (11, 5) 5. ?. ?. ?. Enni Mustonen osaa luoda eloisaa ajankuvaa dokumentteja hyödyntäen. Nuoreksi neidoksi varttunut Ida on Topeliuksen kuoleman jälkeen saamassa paikan Sibeliuksen perheessä. ?. Viime vuoden voittoa puolustava Maxwell Mayday on niukka suosikki, mutta Aaron de Veluwe sekä kesän aikana epäonnisista juoksunkuluista kärsinyt Surprise Lord kuuluvat myös kaikkiin peleihin. Sisäradalle arvottu Aaron de Veluwe on nykykunnossaan vaikeasti lyötävissä, jos Tuomas Korvenoja onnistuu pitämään sen kanssa johtopaikan. 16,8a 14,5a 17,0a 16,9a 16,6a 15,1a 16,1a 17,0a 17,8a 14,8a 16,1a 16,7a 2 4 3 4 2 4 2 4 2 3 4 3 480 890 850 740 900 020 940 260 400 780 460 790 2/20,5a 1/20,5a 3/17,0a 5/16,9a 2/16,6a 4/17,1 1/16,3a 2/19,5a 4/20,0a 11/18,4 1/18,1a 2/20,0a -a hpl 3/14,5a 5/17,9 6/18,1 1/18,7 -a hpl 3/20,1a 3/20,3a 1/20,1 3/17,6 8/18,5a 5/17,2ax 3/17,4a 13/19,4x -a hpl 3/17,3 2/17,3a 1/16,4a 1/16,1a 2/18,6a 1/18,4a 1/m18,2 10/17,2a 1/19,6 6/18,6a 1/18,8a 2/17,6ax 1/17,6a 3/19,0a 5/15,1a 1/17,2a 2/17,1a 1/17,8a 1/14,8a -a hpl 3/16,7a 4. ?. ?. Mutta Ida on poikkeuksellisen reipas ja oppivainen. Romaani Paimentyttö on tavallaan kaksivaiheinen. Käännekohta on Idan pääsy onnettoman mutta onnelliseksi kääntyvän sattuman kautta kirjailija Zachris Topeliuksen pikkupiiaksi. ?. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2140 m Joensuu 1 Rikelme/Kari Rosimo 2 Herttelin Toivo/Marko Heikari 3 Ekoloki/Heikki Mikkonen 4 Kirmon Vire/Jorma Matalamäki 5 Pulun Pilke/Mika Forss 6 Dominik/Jani Ruotsalainen 7 Rapin Aatos/Hannu Hietanen 8 Virijori/Tero E Mäenpää 9 Juppe Hoo/Tapio Perttunen 10 Suikun Rilla/Henri Bollström 11 Camri/Tuomas Pakkanen 12 Poissa 13 B. Otava. Kuvauksissa Rosenqvist nautti Enontekiön rauhasta. Lapin syksy oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen Mika Forssin taktiikka on yksinkertaisen selkeä, sillä Vislakka on osoittanut menevänsä hyvin vapaalta radalta eikä tavallista pidempi matka ole sille minkäänlainen haittatekijä. Suomenhevosille on kolmaskin lähtö, jossa kotiradan kyvykäs Mikko Mania saa venyä parhaimpaansa kukistaakseen muun muassa Teivossa laukan jälkeen hurjan juoksun tehneen Veeran Linkin. 24,1a 26,4a 24,1a 24,0a 24,9a 23,9a 26,8a 24,8a 24,8a 26,0a 27,4a 22,3a 32 19 31 42 30 46 26 25 36 19 26 34 220 790 630 870 680 030 033 360 389 470 600 175 hlo4/26,6 5/28,8 1/25,2x 7/25,3a 9/29,8 8/23,9a hll 3/26,4 2/28,1 1/28,0 2/26,2 2/27,1 1/26,1a hll 3/24,7a 11/24,5a 4/27,4x 8/26,8x hpl/m- 3/27,7 8/25,9ax -a hpl 2/28,4 2/24,6a 3/25,6x 5/26,0 1/25,6 2/26,5a 7/24,9a 11/25,4a 7/36,0x 1/27,2a 10/26,9x 4/27,3 6/29,3 10/22,7a 7/25,9ax 3/28,2 1/25,2a -a hpl hlo7/26,0a 3/25,8a H 14.8. 10/27,0a 8/27,9x 2/28,1 M 16.8. 9/26,2a 7. ?. Se saa opetus- ja kulttuuriministeriön tukea. Verkkosivusto palvelee sekä suomen että englannin kielellä. Palvelu on jo avattu, mutta virallisesti se lanseerataan syksyllä. Verkkosivuston siivittämänä suomalaiset jazz-vaikuttajat haluavat herätellä keskustelua alansa tulevaisuudesta. ?. ?. 24,1 24,8 25,0 24,4 24,1 24,2 23,9 22,1 24,4 23,7 23,9 58 53 64 73 67 63 74 156 112 86 96 210 320 340 770 470 230 500 470 165 714 050 4/26,3 3/27,8x 1/25,1 7/26,2a 1/23,5a 4/24,6a 2/25,4 2/23,6a 9/22,8a 8/22,5a 8/21,9a hpl 4/24,9 11/28,8 8/26,3a 1/24,1 6/23,8a 9/24,8ax 3/23,7a 3/25,8 9/25,3 1/23,4a 1/27,8 4/25,3a 8/25,6a 2/24,9a 8/26,0x k 7/27,8 5/28,3 1/25,0a 1/23,1a 3/21,0a 7/25,9x 2/23,9 1/26,1 4/22,3a 4/26,1a hlo6/24,9ax 6/24,2a 4/24,0a 3/25,0a 3/22,3a 5/26,3a 23,4 199 155 4/25,1a 5/23,6a 10/28,0a 2/21,2a 6. + 17 snt/min, myös jonotus.. Tehtävä ei ole missään tapauksessa helppo, mutta Pulun Pilke pystyy kukistamaan myös tämänkertaiset vastustajat, kunhan startti voltin vitosradalta sujuu ongelmitta. Vislakka epäonnistui viime lauantaina. ?. ?. Jazzfinland. fi-sivustolla julkaistaan muun muassa uutisia. Se toimii tietopankkina, johon on koottu kotimaisen jazzin toimijoita ja julkaisuja. ?. Hän on toiminut aiemmin yrityksen projektipäällikkönä. Vaasan-konserni KTM Tuomas Mantere, 44, on nimitetty Leivonnaispakasteet-liiketoiminta-alueesta vastaavaksi johtajaksi 16.9. alkaen. ?. ?. + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. Kyläläisten kotkotuksiin ja pikkukylän pysähtyneisyyteen kyllästynyt Sylvi vastustaa intohimoisesti äitinsä yrityksiä saada tytär soittamaan Kekkoselle viululla Finlandia-hymnin. ?Temperamenttia löytyy molemmilta.? Oulaisista kotoisin oleva Rosenqvist on roolihahmonsa tavoin muuttanut nuorena pois kotoa. alkaen. ?. ?. lähtö: 4 Vislakka (1, 3) 7. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Joensuu 1 Löten?s Nobody/Mika Forss 2 Xanthene Kemp/Jani Ruotsalainen 3 Johnny Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 4 One Hour Photo/Markku Elfving 5 True Classic/Seppo Vaakanainen 6 Jessi Classico/Mikko Jääskeläinen 7 Reckless Ray/Pasi Vaittinen 8 Rim Bay Quebec/Iikka Nurmonen 9 East Star Glide/Pekka Vehviläinen 10 Stone Capes Lord/Antti Teivainen 11 Valley Va Bene (SE)/Ari Kela 12 Elite Of Vice/Tapio Perttunen 2140 ?. Edellisellä on puhdas taulu, eli viisi peräkkäistä ykköstä. Isä on kuollut aiemmin ja tynkäperhe on muuttanut Alavudelta ruotsinkieliselle Uudellemaalle. Äiti on saanut paikan kartanon lypsäjänä. ?. Sitä pohditaan syksyllä myös alan seminaarissa. STT http://jazzfinland.fi 7 KENTÄLTÄ TURKKIIN: OULUSTA 31.8.26.10.2013 JOENSUUSTA 23.8.-20.9.2013 VAASASTA 30.8.-25.10.2013 KUOPIOSTA 2.9.-14.10.2013 JYVÄSKYLÄSTÄ 27.9.-11.10.2013 KAJAANISTA 21.10.2013 HELSINGISTÄ - 9.11.2013 Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä P. 10,9a 10,4a 13,0a 10,2a 11,4a 12,4a 11,8a 11,3a 10,0a 11,9a 240 397 116 282 213 179 164 130 157 199 138 140 380 752 375 017 693 705 800 165 1/12,7a 4/13,3a 1/15,2a 7/12,0a 1/12,3a 4/16,0ax 9/12,8a 4/14,7a 1/12,7a 8/14,4ax 2/13,1a 4/12,2a 6/17,5x 1/16,8 1/14,8a 5/12,6a 4/11,8a 5/14,4a 7/12,5a 9/14,1x 2/12,2a 4/10,4a 2/14,2a 3/13,0a k 4/15,9a 2/13,7a 1/12,0a 2/10,3a 3/12,2a 2/10,9a 2/12,4a 2/13,7a 10/13,5a 1/13,5 3/15,5 2/13,7a 3/11,4a 4/11,5a 4/12,9a 4/15,6 8/15,1a 5/13,5a 9/13,0a 3/16,9 9/14,6a 7/14,9a 7/16,0a 1/12,4a 3/12,7a 1/12,9a NIMITYKSET HK Scan Oyj KTM Sari Palokangas, 49, on nimitetty Away from Home -liiketoiminnan johtajaksi Suomessa ja HK Pron ( jatkossa HKScan Pro) johtajaksi on 12.8. ?. ?. Aaron de Veluwe on mainettaan parempi avaaja, ja sisältä alkuun on pakko satsata, sillä Maxwell Mayday ei ole välttämättä se hevonen, joka on ensimmäisenä tarjoamassa selkää eteen. Aaron de Veluwe oli SuurHollola-ajossa hyvä toinen, ja sama sijoitus sille tuli myös kuukautta myöhemmin Jägersrossa, missä se kiri lopun tehokkaasti. Hän on toiminut aiemmin yrityksen projektipäällikkönä. Mervi Oksanen on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi 5.8. alkaen vastuualueenaan kuluttajamessut. ?. Hän siirtyykonserniin Terveystalosta. Pikkukylän jo valmiiksi verkkainen meno pysähtyy, kun Kekkonen tulee. hänen ansiostaan.? Roolihahmoonsa Sylviin Rosenqvist pystyi eläytymään vaivatta. Hän olisi hyväksikäyttäjien armoilla, ellei kohtaisi hyviä ihmisiä, jotka ottavat suojelukseensa. Pian Ida pääsee kartanon navettapiiaksi. ?. St Michelistä tuli Lahden tapaan nelossija, ja viime lauantaina Ari Moilanen ajoi Womanizerin takaa voimia kuluttamatta varman kakkosen. Mika Forssilla on useita hyviä voittosaumoja. ?. ?. elokuuta 2013 päivästä toiseen Solar Films / Marek Sabogal RAVIT Avagro Oy Reijo Pitkänen Kannuksesta on nimitetty Kokkolan toimipisteeseen aluemyyjäksi ja tuotepäälliköksi 1.8. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Joensuu 1 Aaron De Veluwe/Tuomas Korvenoja 2 Maxwell Mayday/Ari Moilanen 3 Minto?s Romeo/Mauri Jaara 4 P.J. ?. 21 Perjantaina 16. ?. ?. Hän on aikaisemmin toiminut Pitkäsen Peruna Oy:n toimitusjohtajana. Mika Forssin suomen hevosajokit varmoiksi Joensuu-ajo päättää lauantain T75-kierroksen. 15,4a 11,8a 13,6a 13,5a 13,6a 11,8a 13,8a 13,4a 14,2a 13,5a 12,3a 12,5a 46 43 33 37 14 49 30 34 28 38 42 45 858 080 860 016 750 760 560 614 759 080 984 090 6/15,5 8/16,8a 5/14,9a 9/13,5a 3/17,4 2/16,6 5/13,8a 5/13,4a 8/16,5ax 2/17,0 -a hll 3/12,5a hll 5/11,8a 2/14,9a 6/16,0a hpl/m-a 4/11,8a 8/15,9a 5/15,8 6/19,5a 3/14,3a -a hll 2/12,8a 2/15,4a 1/12,6a 4/13,6a 10/15,5a 6/m18,9x 6/13,4a 2/14,2a 9/16,7x 6/15,0a 7/13,6a -a hll 2/12,6a 2/15,7a 8/14,4a 11/15,7ax 2/14,3a O 12.8. 3/15,9a 8/15,6a 5/16,8a 3/14,4a 2/17,6 2/15,3a 3/15,1a 2. ?. ?. ?. Hän vastaa HK Pron johtamisesta, myynnistä ja kannattavuudesta sekä Away from Home -liiketoiminnan asiakasstrategian kehittämisestä. Nokka-Yhtiöt Oy KM Hanne Äyräväinen on aloittanut muuramelaisen perheyrityksen, Nokka-Yhtiöiden henkilöstöjohtajana. Päähenkilö on fiktiivinen, vuonna 1880 syntynyt Ida Eriksson. Avausosassa 13-vuotiaan Idan äiti kuolee keuhkotautiin. Elokuva ei kerro itse presidentistä, vaan Kekkoseen kulminoituvasta myyttisestä kaipuusta johonkin parempaan. Se sijoittuu 70-luvun Lappiin, jossa tieto Kekkosen pistäytymisestä pikavisiitille pistää tuppukylän sekaisin. Päätähti Wilma Rosenqvist pääsee elokuvan myötä ensimmäistä kertaa valkokankaalle. Teatteria entinen pohjalainen on harrastanut aiemminkin. Rosenqvistillä ei ole omakohtaista kokemusta Kekkosesta, mutta presidentin kansassa aiheuttama hurmos aukenee hänelle helposti. ?Se on tavallaan fanitusta. Kaikkihan ovat jotakin joskus fanittaneet ihan sekoamispisteeseen asti. lähtö: 6 Jessi Classico, 7 Reckless Ray, 10 Stone Capes Lord, 1 Löten?s Nobody, 9 East Star Glide (12, 4) 4. ?. Kekkonen hiihti paljon, sen tiedän Tampereen Messut Oy Jani Maja on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi 5.8. Tyttö paimentaa naapurin lehmiä. Enni Mustonen kuvaa 1890-luvun ankarat olosuhteet riipaisevasti. Sisäradan lähtöpaikka tiedettiin hankalaksi, eikä laukka tullut erityisen isona yllätyksenä. Omistajanvaihdoksen myötä Tomi Saariselle siirtynyt Vislakka jatkaa kunnossa, ja asetelma on ehdottomasti viime kertaa parempi. Hevoset ovat pärjänneet Italiassa, mutta viimeisimmistä kilpailuista on kulunut tovi ja niillä on takana raskas kuljetus läpi mantereen. Vihjesysteemi: 1. Eturivissä on vain tasaisia avaajia, joiden välistä Vislakalla on erinomainen mahdollisuus selvitä ravilla matkaan. 12,8a 12,1a 12,7a 12,2a 12,3a 13,4a 11,9a 12,6a 11,8a 11,6a 12,8a 79 92 69 90 118 129 112 70 122 149 34 851 879 271 338 210 140 022 020 794 238 380 4/12,8a 3/15,4a 8/14,3a 1/14,2a 6/15,9a 6/15,0a 2/12,2a 7/13,3a 7/16,5a 4/12,5a 1/13,0a 3/15,6a 7/15,4 2/14,1a 1/12,1a 2/14,7a 5/14,6a 9/15,7a hll 3/16,3 1/16,6 5/16,6ax 7/17,3x 6/11,9a 1/14,0a 7/16,0a 3/19,2a 9/16,8a 2/16,0a hlo3/15,6a 8/12,0a 2/17,1 4/12,8a 5. Ida sinnittelee aikuisten töissä ja varjelee äidiltään perimäänsä kirstua, ainoaa omaisuuttaan. Arveltavasti teossarjan seuraava osa seuraileekin säveltäjämestarin kotielämää. ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN Enni Mustonen: Paimentyttö. 363 sivua. ?. Heikki Torvisen valmentamalla Veeran Linkillä olisi ollut sanansa sanottavana Derbyssäkin, jonka karsinnat ajettiin torstaina Jyväskylässä. ?. alkaen vastuualueinaan Miedema- ja Allround -tuotteet. 2160 ?. 28,1a 27,4a 26,3a 25,2a 25,7a 28,2a 26,8a 27,1a 27,0a 29,3a 24,3a 24,7a 8 11 13 10 13 8 11 12 11 9 12 14 225 320 680 720 690 530 470 660 200 670 370 440 6/30,6 8/28,8ax 5/28,4ax 11/34,2 2/28,7a 1/30,3 hll 2/30,4x 2/29,6 1/29,5 -a hpl 8/27,8ax 1/28,6 2/28,0a 2/28,2ax 7/30,1a 3/25,7a 7/30,9 4/26,8a 1/27,6a 1/27,9 1/28,1 1/27,8a -a hpl 8/29,5a 3/30,8a hll 12/30,2 -a k 2/28,2a 1/30,1a 5/27,5 1/26,0 hpl 2/25,1a 4/27,1a 4/28,1a hlo5/28,5a 1/27,0a 6/25,2a 9/30,6a 2/28,4a 2/27,1x 4/26,7 1/28,6 2/29,3 3/24,3a 3/25,5 3. Ei tosin yhtä dramaattisesti kuin Sylvi. ?. Ei tuottanut vaikeuksia lisäillä väliin mietä ja sietä.? KIRJA Paimentytöstä kulttuurikodin piiaksi Suosittu kertojanimi Enni Mustonen on aloittanut uuden historiallisen sarjan Syrjästäkatsojan tarinoita
k-autot ja moottorit. 040 505 3145. GREAT PLAINS CP 1000 F suora- kylvökone, syyskylvölle. FAHR 66. 1300 ? Kverneland 4x14 automaatti, putkirunko, 1150 ? Juontokoura uusi, hydraulikäännöllä, 1350 . 80-90. 49 MAA/ METSÄTILA/ MAATILAN PIHAPIIRI Kaarina, Piikkiö, Paimio, Sauvo ja Salon seutu ensisijainen. 0400 250111. RAKENNUSTEEMA -erikoisnumero VIELÄ TÄLLE SYKSYLLE Myös yksikköpaalaimia heti toimitukseen! Maailman johtavalta Murskaavaa ylivoimaa Maatalouskonekauppa Heikki Kuuskoski Kankaanpää p. 5 kpl TractorCam peruutuskameroita (Arvo 499,-) Ostetaan maitokiintiö C2 alueelta. Myydään levikepyörät 18.4/38. P. 040 8465354. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. Kunnossa olevat tai korjattavaksi. P. Hp. -04. Hausjärvi, p. sis. Kysy edull. 0457 3439 730 Claas Quantum 5500P, edull. puunkuorimakone Kuorin Juho tai vastaava tai pyöröhirsisorvi. P. 0500 532535. Taarup 4032 hin. Euro-Teli Oy, Hki p. Noud. 044 5876100. hinatt. 0400 175694. Ruokintahäkki, naudoille. Uusimaa/Häme. 0400 465738. Ei enää arvailua mikä teuraseläimesi tilityshinta on kilolta, sillä maksamme teuraastasi kiinteän takuuhinnan (ei rasvaeikä luokkavähennyksiä) myös pihvi- ja luomueläimet. Ost. 40 km Turusta. P. Max. lisäsiipiä Alajärvi p. 0400 527433, Alahärmä. Piennarmurskain Maschio Giraffa 210 -02, vähän käytetty, hyväkuntoinen. 0400 461918.. P. 0500 223053. AMAZONE perunanlajittelija kaato-, syöttö- ja harjalaitteella sekä kuljettimilla. Tiedustelut Juhani Torkkomäki, p. 195 cm, 45 cm koroke (rullapeite) Lavan sisämitat 228 x 800 cm Multiva TR 190 Farmer ? ? ? ? Kantavuus 15 tn, lavan tilavuus 19 m3 Koko vaunun rakenne laadukasta Ruukin terästä 2-napajarrut ja hydr. P. huom. koneita ja laitteita. Myydään www.tapiopirttinen.fi P. alv. Puimuri Sampo 360, 1150 ? ym. 0400 895174. Tuhti ja Junkkari telikärryjä Kverneland sarka-auroja Kverneland 16. -05-10. 0400 527433, Alahärmä. Myydään maatalouslaitteita esim. perunannosto-ja istutuskone, vältti, vinssi, traktori, lana. 3-akselinen alusta Hydraulinen puomijousitus 6-napa jarrut, 560/60-22,5 renk. Laidan sisäkork. Kone Salossa. Katso lisää www.kjellman.fi Kysy lisää 0424 720 600 14.550,- K-MAATALOUS Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012). Levikki 81 774 (LT 2012). McHale F550 paalain -08 Welger RP420 paalain -04 Welger 235 Profi paalain -08 Welger 235 Suomi paalain -04 Patruuna 10+ metsäperävaunu -12 Patruuna 4580 kuormain (sähk. 4,6 m-8.2 m. Maaseudun Tulevaisuus on Suomen 2. karitsoita, lampaita, hevosia kilp.kyk. 4.3, alustana, päällir., sora-aurausvarust. vm. 044 2232475. TEHOA SYYSMUOKKAUKSEEN! KYSY TARJOUS! ? Vakiona putkipakkeri. ? Jousitoimiset laukaisulaitteet suojaavat teriä. JANKKURIT KYSY TARJOUS! Kokoluokat 2,0 m ja 3,0 m ? Kuohkeuttaa tiivistyneen maan. ? Ehkäisee pellon liiallista kuivumista ja vettymistä. ? Putkipakkeri vakiona. LAUTASMUOKKAIN KYSY TARJOUS! ? Kokoluokat 3,0 m, 3,5 m ja 4,0 m ? Vakiona joustava varpajyrä. ? Kuvassa näkyvä hinausvarustus lisävarusteena. TILAA OMASI NYT, ETTET JÄÄ ILMAN! Kysy tarjous myyjältäsi: Kouvola Imatra Isojoki Juva Jyväskylä Kauhava 020 743 2041 045 206 6236 0400 899 979 040 568 6787 0400 164 716 0500 567 969 Kempele Kitee Kuopio Lempäälä Loimaa Mikkeli 040 779 1454 040 037 3879 044 088 1931 050 443 0934 0500 257 280 0400 636 973 K-MAATALOUS Rovaniemi Sotkamo Tornio Virrat Ylitornio Ylivieska 010 7557 452 046 882 4712 010 7557 253 0400 236 588 010 7557 151 040 515 1361 Kaupinkatu 4, 45130 Kouvola. Varaosat: 020 743 2045. www.agrikymi.fi John Deere puimuri varaosiksi. P. 4.800?. -87, vähän ajettu. P. P. 1000 . 040 8765516. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. P. 040 5535797. + alv Cat 4D -67, 5000. -7216655 NAUTARITILÄT EDULLISESTI!! Valmistanne ne mustana tai kuumasinkittynä. 100 ha. Läh. sis. P. 06 4847150, 0500 263400. Grimme SE 75-55 -07 hydraulinen pyöräveto, katos, hyvin varusteltu. Grimme Roland 0400 433231. MEPU 85 vm.-90, 2420 h. 0. alv. P. 6.500. tarjousta!!! GREYSTONE Paddock Vac LANTAIMURI 2.500?. 050 3236965. Kokoluokat 3,0 ja 3,8 m -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN Myydään SUURSÄKKEJÄ nostolenkeillä, pohja-aukolla, 900 . . 040 5657368. KULTIVAATTORIT ELEVAATTORI KARJANOMISTAJAT Ostetaan Ostan tai vuokraan paikan järven rannalta rakennuksilla tai ilman. Tie perille ja sähköt saatavilla. Et. Kotkasta alle 300km. 050 5626851. ? LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET 4-vetotraktoreita alle 4000 h kuormaimella tai ilman. 0400-646200, 0500-659678. PUIMUREITA: Massey Ferguson, John Deere, Volvo, Fahr, Claas ja Sampo 500 ja 580. 0400 150165. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. 0400 581315. Mepu M180K vaunukuivuri Kohtuuhintaisia työkoneita Kyntöaurat: Fiskars KH 5x14-16 automaatti, hinattava. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. 040 5359852. Merikontti ja Kverneland 4-siipinen kääntöaura P.0500 343515. 9 Patentoitu paalinsiirto 9 Puhdistuksen ja huollon helppous 9 Suomenkielinen käytönohjain 9 Vakiona automaattinen Lincolnkeskusvoitelujärjestelmä 9 Korkea tehokkuus myynti: Huittinen 050 381 5452 | Iisalmi/Kainuu 040 681 5508 | Jyväskylä 040 825 8230 | Kankaanpää 050 340 0704 | Kokkola 0500 561 265 | Konnevesi 040 500 7509, 0400 544 594 | Kouvola 0400 997 188 | Lahti 0400 997 188 | Laitila 050 381 5452 | Seinäjoki 0400 232 190, 050 364 9506 | Tre-Pirkkala 0400 157 623 | Turku 0400 820 193, 040 725 2526 | Ylivieska 040 484 8192 | Alavus 0500 929 200 | Joensuu 050 311 2071 | Kuopio 044 088 1931 | : Oulu 010 7557 313| Rovaniemi 010 7557 450 | Tornio 010 7557 250 | Ylitornio 010 7557 151 Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. 0500 176243. Metsäkärri + kuormain, ulott. 5-7,5 m. 045 1106695. Etsitään aluetta varpuluuta aineksien kerättäämistä varten kovausta vastaan. 0500 176243. in okkih ta 0,- 14 95 Sh alv 0 % Jeantil puree myös jäiseen paaliin ! Suomi talvivarustepaketti kaupanpäälle Sähköinen hallinta pohjakuljettimelle Hardox lietso Hardox repijäterät Vahva pohjakuljetin alennusvaihteistolla Multiva TR 350 UUTUUS! Huima 35 m tilavuus 3 Numero ilmestyy 4.9 Varaukset 28.8. P. Vasikka- ja tuotantoeläinvälitys, tuottajapalautukset, nopeat kuljetukset koko Suomen alueella. Kysy lisää, se kannattaa. P. Tarjoa noin 60-100 hv. elokuuta 2013 OSTA NY T! Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. 0400-535756. Grimme 75-40 Loistokunnossa, 40 920 e sis alv www.bila.ax Jomala P. alv. P. 040 5251465. 0400 776481. ZETOR 25A 1955 ajok. Tilavuus korokerullapeitteellä 21 m3 TR190 Raj.erä! alv 0% +toim.kulut Osta nyt TR190 viljavaunu puintikaudelle . Tarpeettomana. H. Myös ei kats. Kaikenk. Koneella nostettu juurikasta vain n. Toimivia, korjattavaksi sekä varaosiksi. P. takalaita vakiona 550/45-22,5 -renkaat (kuvan vaunu eri renkailla) LISÄETUNA rullapeite 1.430 ? . 040 8765516. Ostet. 1000 l ja 1200 l, 6 ?. P. Tarjoa! P. muk. niittomurskain -06, tl 3.2 m, siisti, hyväk. Loimitrakori.fi 0400 126869. Kverneland UN7556 paalinkäärin. Hyväkuntoinen. 4.107 tai 4.108 tai 3.152 tarjoa. sis. hinnat alv0%. P. 0400 629504. Ostetaan tuoretta rehuviljaa. Juankoski p. 0500 240136. -cJäreäckestäväcrakenne -cHydr.csivusiirtoc45ccm -cEtu-ctaictakanostolaite cckiinnitykseen -cTyöleveydetc280-303ccm -cVakionackannatusrulla www.kjellman.fi Soitac0424720c600 Kääntöaurat Kverneland 80200-8 EG, rullaäes Hankmo 320, keskipakolevitin Amazone ZA-X Perfekt, www.maatalouskoneet.fi P. Ypäjä, p. 1986-2006. Kauhajoki P. maksa vasta joulukuussa 2013! McCONNEL SR-sarja 4,2 m ja hin. P. Myös korjattavaksi. 0400-997188 Fiat 4-veto esim. 0400 895174. Öljynpuristimet, moniöljypolttimet ja esteröintilaitteet. Www.biottori.fi 044 7168000. NOSTOHAARUKAT Euro, Trima, Vila, Volvo www.mikanumminenky.fi p. P. 22 Perjantaina 16. ripeä ajonopeus ? Juko 100 juurikkaannostokone. Joko varaosiksi tai nostoon. P. alv. Kylvölannoitin Simulta 3 m hinattava, 1150 ? Kilpi pyöröpaalileikkuri, 900 . 040 5731978. 4 ha PELTOTUKIOIKEUKSIA A-alueelta. alv. P. P. mennessä Aineistopäivä 2.9. Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi TEEMANUMEROSSA ilmoituksesi huomataan. ? ? ? ? ? 24 tn kantavuus, hydraulijousit. P. 0400 663438. 8200,- ALV 0%. 0500 534173, Uusikaupunki. I-H 674 -79, 3200. Hyvä. P. 018 32850 P. Hinta 4.700. 2 seulaa. Loimitraktori.fi 0400 126869. Kverneland PHB tasojyrsin 3m. Hinta 5.200. erikoisritilät yms. Tarjoa! 0400 261843. SORAVÄLPPÄ/SEULA maatilakäyttöön. P. P. 0400 993893. Ostetaan MAITOKIINTIÖ C1- ja C2 alue. alv. 0500 820404. Heti kät. Turvallinen kauppa, parempi hinta. P. Hinta alle 80.000?. P. Juko 100 valm.nro 9Y15667, varust. automaattiohjauksella. 0400 942950. Perkins moott. Ranjia Oy, Pori. KOVA- sekä PYÖRÖPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Rivierre Casalis, MF. karjanhankinta.fi TILAA LANNOITTEET NYT ! taArvonnnot palki ika-matka echrvno 1100?) t i r g A (A orCatm t c a r ia T 5 kplutuskam9e?r)o peru (Arvo a. tapiopirttinen.fi 06 484 7150 l 0500 263 400 Traktorin peräkärry Kire -08, 15 m³, hydr. hinnoin. + alv. Paljon eri malleja. sis. 040 5498891. Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa teemanumerosta! Ketjumurskaimia VAIHTOKONEET KOUVOLASTA Sipulin verkkopussituslaite. P. Turvallinen ja helppo käyttää (Uuden TR190 ostajalle.) . 040 5304900. kiintiöitä Yaran syyskuun lannoitetoimitusten kesken arvomme: . 0400 299715. Vaihtolava kärryt, vaijerilaite Volvon telialusta, patakippi, hinta 10.000. Kontiolahti. P. 0400 165665. www.halikonkumipalvelu.fi Salaistentie 652, 24240 Salo p. -01 Överum 6 siip. 040 3739327. Volvo FH, FM-12 rautajouset 6x2, manual vaiht, av. sis. 0500 532535. OSTETAAN PUIMUREITA PURKUUN. 045 6787936. FORD 5610, 6610 tai H 4830 vm. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maatalouskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. paluuaura JF 9500 lantavaunu vaakakela Seko Sam apevaunu -03, hieno Blizzard 8611 lumiaura 5000 ? + alv -08 Claas Uniwrap 255 -06 Guy Snellman 0500-561265 Kokkola www.konefarmi.fi Esittelykäytössä ollut 40 tn ketjuelevaattorilla ja 250 kW uunilla. YRMA TURKU Kimmo Raininko 0400 320889. BPR mallit eteen tai taakse JYRY - alkuperäinen salaoja-aura ja suodatinkankaan kietoja www. luetuin päivälehti. Ilmestymispäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Soita 020 413 2321 ja kysy lisää! Viherlannoituksen hoitoon. Nurmen puhdistusniittoon. 050-4103603 ekotjanst.fi 045 8962992 0500 567611 Tarpeettomana hyväkunt. Käteism. + alv P. 1 kpl Agritechnika-matkan (Arvo 1100,-) sekä . alkup. osat. esiohjaus) -13 Väderstad Rapid A600C 6 m kylvölannoitin Seppo Mairinoja Konefarmi Kouvola p. 042 490 011 www.konefarmi.fi Paalisilppurit Ostimme erän Jeantil PR 2000 paalisilppureita Traktori vm. 02 7216666, fax. Täysin automaattinen. Hp. 0400 995597. Heti toimitukseen tasainen levitys työsyvyys jopa 15 cm . 050 3405811 Hartola. Mepu Major 2000 lajittelija -03, huippusiisti. + alv Nokka 29H&kärry -91 6800. Nopea käteiskaup. Myös mitt. Katso kuvat www.jarviseudunkone.fi Koukkuvaihtolavat 18,5m³, 3.100?, 15m³ avattavat alumiinilaidat, 4.900. 0400 527433, Alahärmä. LAUTASMUOKKAIN Tume CultiPack 3000, vm. 0500 382 821 puh. Matti Tenhunen, p. 040 5796381, sähköposti pekka.karhu@karjanhankinta.fi, www. jarrut, viljalaidat, hp. 050 3029960. Kverneland AD 85 4 siip.aurat kumipyörällä
050 5621194, Huittinen. MF-165Mp-69 1.om. P. 20 ha. Kohdenro 7518348. Esittely ja myynti: Lammin Kiinteistökeskus Ky Mommilantie 6, 16900 Lammi Puh: 0400 482 225 erkki.vilen@lamminkiinteistokeskus.fi MYYNNISSÄ METSÄTILOJA n. oik. P. Kysy! Ab Tomas Kjellman Seppo Tuominen 0500-224406 Telakaivuri Doosan DX140LC vm. 4.800?. -84 ei hyttiä, hp. P. 1430 m3 , uudistuskypsää metsää n. H. Scoda Octavia 2.0 4D vm.-07. Näyttö su. vm. Tehokas ja silti kompaktin helppokäyttöinen . 70.000 e n. 0400 364 465 tai Pasi Lähdetie, puh. 045 8005058. OMAKOTITALO ja min. 040 5032548 Lohja. JOHN DEERE 955-935 puimurin käytettyjä varaosia. 050 5455499. PURETTUNA PUIMURIT: Sampo 360-600, MF 86-520, Fahr 66-750. P. sis. + alv. Halerpalvelut Oy, Lahti, 0440 490990. 50 )? 72 (alv 0 % Ajamattomat puimurin tai traktorin pyörät 650/75X32 vantein. Kipa 120 viljakärryt. Sarkinmaantie 89, 38600 Lavia. Tiedustelut: 044-5405792 (Eero) tai 044-5910998 (Juha) Lisätietoja: www.etuovi.com Myyjä pitää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Kauhavalla 2 metsätilaa 49ha. Myydään tarjousten perusteella Rn:o 233:403:29-1 ja 4-199. Pentti Kivimäki, p. 150.000 ?/kpl. Tee tarjous! Soita! PONSSE BEAVER vm.-08, hakkuupää H60. P. 3000 m2, rantaviivaa molemmissa n. Iltaisin klo 18 jälkeen p. 0440 895174. MF 535 ohjaamolla ja silppurilla vm.-86. -04 www.konekauppias.fi 040 5943100 / Pasi 040 5397735 / Jouni Legendaarista Claas-laatua ja kestävyyttä . P. P. 1700 ? + alv. Kysy 0400 525370 ja tarjoa 31.8. + alv. P. 0400 126869, 040 8470724. Sisu E 12 8x2 vm. 0400 865024. ale je n m uk aisesti). e hto ah o aa ss a3 0.9 . 1500h, h. 1.700?. AC YM HYVÄ, ISOT RENKAAT KUNNOSTETTU, ISOT RENKAAT KAVUOHJAAMO VYÖRENKAAT ISOT RENKAAT YM 4 WD, HIENO 4 WD, HIENO PÖYTÄAUTOM. viljasäiliön tilavuus 4200 litraa - kantavuus 23,5 tn - hyvä, katsastettu - lähtöhinta 500,00 Lisätiedot, kuvat ja huudot: Nyt uud en Avero 16 0ostajalle puimurin koroton ta maksua ika 16.12.20 a 13 saakka! nr Claas Avero 160 www.laitetori.com P. 40 m. 040 8487794. Nettiasunto.com id:65601. METSÄTILA Tohmajärvellä 172 ha; hinta-arvio 325.000 ?. 12.000 m2. -13. P. 1000 h www.maatalouskoneet.fi P. Kohteen esittely (os. alv. 050 5283867, ilt. SAMPO 2055 -94, 2200 h. Hieno hydrokone, 26500. Vaihto mahd. P. 0500 164290 myös ilt. 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 DEEREN VARAOSAT www.peuraosa.com HYVÄ VALIKOIMA RENKAITA JA PARIPYÖRIÄ Raju/APV-vanteistot, Trelleborg, Mitas, Alliance ja Continental renkaat. Työleveys 300 cm, h. Huippuunsa hiottu käytön mukavuus ja helppous,mukana sekä uusinta että parhaaksi koettua teknologiaa . 5500 . Nopealle sopuhinnalla. Tarj. tai myös vaihto etukuorm. 0400 478364, Turku. Koneenkuljetusauto Volvo F12, hyvä, 15.000?. Määräalatonttien pinta-ala n. klo 12-15. Tie perille. -88, huollettu, erittäin siisti. P. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Audi 4D Sedan A4 Quattro 2.8, B5 4x4/261, vm. Hyväkuntoiset. P. 0400 233248, Ylöjärvi. Siistit puimurit JD 952-1042, Sampon pyöriä. Hyvä kuntoinen. 49.000 . 0500783997 Salossa. DEUTZ FAHR 33.60 vm. PÖYTÄVAUNU YM KUIN UUSI, RUNSAIN VARUSTEIN SAMPO ROSENLEW 2065, KUNNOSTETTU HD KELA YM LAONNOSTAJAT, PIENSIEMENSEULA ISOT RENKAAT YM,YM ISOT RENKAAT YM HYTTI, TOIMIVA PELI RENKAAT 18.9R34 JA 500X17 ISOT RENKAAT YM ILMASTOINTI, YM HIENO 600 RENKAAT, ILMASTOINTI YM ISOT RENKAAT YM hinta alv 0% 9596 24390 7400 36290 32439 36300 44355 87900 5200 66100 66600 70900 80488 71700 6000 29800 13000 39900 26600 22500 9900 12823 12100 19300 138900 137900 90300 144300 5200 37900 6850 25806 76000 44300 5500 8500 37398 20900 56800 41500 76600 paikkakunta Kouvola LAHTI YLIVIESKA LAHTI YLIVIESKA Porvoo KOUVOLA PORVOO SEINÄJOKI OULU HUITTINEN PORI OULU VAASA SEINÄJOKI SEINÄJOKI KOUVOLA TURKU SEINÄJOKI SEINÄJOKI HUITTINEN KOUVOLA Lahti KOUVOLA SALO HUITTINEN HUITTINEN HUITTINEN PORI SEINÄJOKI KOUVOLA LAHTI HUITTINEN LAHTI TURKU Porvoo OULU SEINÄJOKI PORI PORI SEINÄJOKI Halkoja käsinkoskematta. Halkomaxi.com 0400 808552. -20 % Hyödynnä 20 %:n toistoale kun ilmoitus toistetaan samanlaisena kahden viikon aikana Varaa heti! 020 413 2321 PURKUOSIA Fahr, Sampo, MF, JD, Volvo, CL. Loput laakerit halvalla. Huolla puimurisi kuntoon. yli 200:n eri traktorimalliin P. 5 ha. alv0% p. 040 7254069. Puutavarakuormain Hakki 3970 -02 ja metsäkärry 8 tn, Pakolan tekemä. 2011 www.konekauppias.fi 040 5943100. 0400 830129. Ojakauha NTP-10, hyvä, h. H. 2007. P. 050 360 9075. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. Mikkelintie 441, Pieksämäki) keskiviikkona 4.9. Turun seutu. p. 15.6 ha Puumala Rokansalo Puustoa n. 040 7254177. Volvo S60 vm.-03, erittäin siisti. Aj. Vaihto mahd. P. +alv. Kaikki huom. P. Valikoimassa myös teräsportaita, -askelmia, ritilälevyjä sekä hoitotasoja. Kysy lisää! Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Kauhakuormaaja-kaivukoneet JCB 4C super 4x4x4 vm.-08 engcon+robot, rasvari, eberi, kauhat. Siisti! Hp. 040 5641137. Vaihtokoneet Sampo Comia C6, UUSI Toisto i PETA-METALLI OY ma vo www.lakkapaa.com Volvo 150 pyöräalustainen kone, Erittäin siisti kone. Syyshinta 18.000. 0400 438315 Kirkkonummi. Sampo Rosenlew 580 vm. 02-5460195, 0400 591152. John Deere 935 vm. aj. www.harmanpelto.fi Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Purkupojat Oy Transporterit vm.-07-09 (halpa vero). alv. Retronik p. 3.200 ?. 1000 . 4500 . Hydrauliikkatuotteet . Ajokone TIMBERJACK 1110C, vm. 0400 535883. Ostetaan imuvaunu. Welger RP220 Profi pyöröpaalain Mynämäki. P. Rak. klo 12:00. Lisätietoja Ralf Rehnberg, puh. -82, siisti, hyväkuntoinen. 050 5210082. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Kesannot, pientareet ja ympäristöt kuntoon! Lisävarusteena sivusiirto ja veitsisarja Varaosia edullisesti toiminnan lopettamisen vuoksi. 046 5770161, Länsi-Uusimaa. NH 8030 -92, ml.1554 h. VALMET 705, vm.-89, hp 10.000 . 0400 357083. Käyt.peräk. Talouskeskuksessa on mm. 08-430 311, fax 08-430 323 KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. 7.700?. P. tai tarjouksen mukaan. Os. 50 m. Ohjaamosta erinomainen näkyvyys Tarkista puimurisi kohlimet! KOHLINLAAKEREITA it us www.metsakoneet.fi . 0400 864863. Lantavaunu ANNABURGER hts 14 repijäkelat/lautaset -10, teli, isot renkaat. 18000 . -97 www.konekauppias.fi P. Caterpillar 420D 4x4 BMC vm.-05, jatkopuomi, automaatti, kauhat. 0500 825372. MF 6270 -02, 5400h., 27.800 . 03 3634008, 0400 625373. 4,2 m pöytä, 4-veto, ilmastointi, renk 750/65 R26 ja 550/45 R22,5, tasausp. lukko, kamera, ajotietokone LH500, jne. Nettohinta ilman vaihtoa, 114 000 ?+alv 24%. P. moottoriteho 158 hv, Tier3 . 0400 567784. Sampo 680 hytti -85, hyväkuntoinen, vyörenkaat, huollettu. P. Mh. 5 km. Hp. 03 3682174. Ferguson 20/1956 diesel toimiva traktori. 20 13 m e nne ssä te hd yille k a ill up o e( no rm Kysy lisää myyjältäsi! FORSSA HUITTINEN HÄMEENLINNA JOENSUU JYVÄSKYLÄ KOKKOLA KOKKOLA KOUVOLA KUOPIO LAHTI LAPPEENRANTA LOHJA LOIMAA MIKKELI OULU Pasi Rasimus Seppo Vänniä Isto Parikka Jouni Näykki Tuomo Pöntynen Petri Kivioja Peter Mattas Kim Tyskas Heikki Rissanen Marko Suuronen Kim Tyskas Clas-Göran Westerlund Pasi Rasimus Matti Gröhn Mikko Ylitalo 050 372 4851 050 502 3598 050 387 2528 050 387 2537 0500 242 351 0500 437 805 050 387 2532 0500 255 947 0500 374 414 050 449 9516 0500 255 947 0500 893 592 050 372 4851 0500 257 914 0400 984830 PORI Juha Setälä 050 592 3352 PORVOO Clas-Göran Westerlund 0500 893 592 ROVANIEMI Kauko Kestila 040 527 2487 SALO Olavi Laine 0500 730 953 SAVONLINNA Matti Gröhn 0500 257 914 SEINÄJOKI Peter Waxlax 050 576 2991 SEINÄJOKI Esko Pajuranta 0500 363 642 TAMPERE Isto Parikka 050 387 2528 TURKU Antti Eura 0500 893 590 VAASA Peter Mattas 050 387 2532 VANTAA Clas-Göran Westerlund 0500 893 592 YLIVIESKA Petri Kivioja 0500 437 805 ÅLAND / AHVENANMAA Magnus Björkman 044 778 8134 etunimi.sukunimi@kesko.fi Puimuri CLAAS 48 CLAAS 48S CLAAS 48S CLAAS 58S CLAAS 58S CLAAS 58S DOMINATOR CLAAS 68S CLAAS AVERO 240 CLAAS CONSUL CLAAS DOMINATOR 140 H CLAAS DOMINATOR 140H CLAAS DOMINATOR 150 H CLAAS DOMINATOR 150 S CLAAS DOMINATOR 150H CLAAS DOMINATOR 38 H CLAAS DOMINATOR 58S CLAAS DOMINATOR 76 CLAAS DOMINATOR 88 SL CLAAS DOMINATOR 88S CLAYSON 8030 CLAYSON 8030 DEUTZ-FAHR 1080 DEUTZ-FAHR 1080 JOHN DEERE 1155 JOHN DEERE 9580 WTS JOHN DEERE 9640 WTS JOHN DEERE W1450 CWS JOHN DEERE W550 LEIKKUUPÖYTÄ 350 MASSEY FERGUSON 23H MF 430 NEW HOLLAND 8030 NEW HOLLAND TC54 NEW HOLLAND TX30 SAMPO 600 H SAMPO 680 SAMPO ROSENLEW 2045 H SAMPO ROSENLEW 2045M SAMPO ROSENLEW 2065HT SAMPO ROSENLEW 2065HT SAMPO ROSENLEW 3065 vm 1983 1988 1980 1992 1993 1999 1996 2009 1981 2006 2006 2006 2010 2008 1983 1995 1984 1993 1987 1992 1982 1988 1984 1990 2006 2006 2007 2012 2006 2000 1984 1989 2007 1993 1982 1987 1999 1997 2003 2006 2003 ajotunnit 2490 1350 2000 1412 pöytä cm 300 2300 700 750 700 140 300 360 360 360 390 430 300 360 390 420 420 390 240 360 390 420 390 360 300 300 300 300 600 620 540 485 1700 345 1400 1520 747 590 795 200 585 1900 3000 2000 2900 2400 1980 2750 2470 250 1735 2000 1350 1860 555 1700 1080 460 400 275 300 345 310 350 420 480 lisätietoa HYTTI LAKOPIIKIT, LUO'ON JAKAJAT RENKAAT 23.1R26 RENKAAT 620/75R26 JA 14,5R20 KOROTETTU VILJASÄILIÖ PERUUTUSKAMERA, KUNNOSSA, HYTTI, SILPPURI ISOT RENKAAT YM HIENO ISOT RENKAAT, ILMASTOINTI YM PT-VALVOJA ILMASTOINTI, TAPPIOVAHDIT YM KUNNOSSA, HYTTI, ISOT RENKAAT YM HYVÄ KUNTO RYPSIPÖYTÄ, PÖYTÄV, AKANAL. 0400 541445 / Ranta. Claas Consul -72. Uutta vastaavissa hallirakennuksissa 200 m² lämmintä ja 400 m² kylmää, korkeaa hallitilaa, joka on helposti muunneltavissa monenlaiseen yrittämiseen. Hinta: 195.000 . 150.000 ?/kpl. Lammin keskusta n. lukulauta.mt1.fi OPTIMAL M160 ketjumurskain FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. laatudiesel, vetok., ml. 544tkm. P. 23 Perjantaina 16. 0400 485516, www.askoarvo.fi Lantavaunu TYTAN 18 repijäkelat/lautaset -09, teli, isot renkaat. Aj. 0400 283157. Traktorin turvekärryjä, mallit: Jakki ja KYP. 044 2783640. Ab Tomas Kjellman Seppo Tuominen 0500-224406 Ponsse Ergo-H73 -06, 9500 h. P. 0400 952592. Kuhn FC 313 niittomurskain -02 H. Lännen C 20 -89, tarjous 9.990 . 8075 m3. Hakkuukypsää n. alv 0 P. Työkoneiden osat . Vuokra-aika: heti - marraskuun loppu. 37. P. TRAKTORIT: MF, Leyland, Nuffi, DB, IH. P. Hp. P. 600 . 0500-684462, 0500-684463 SAMPO 2035 Hydro -06 Ml. + 0 alv. P. 050 5233765, V-S/Muurla. Valmet 605-2-Glox-84 pikav., hyvä. -02. P. 0500 660106. Harmaa Fergu bensa/petrooli -51, asiallinen kunto, rekisterissä. P. Puimureiden osat Kauppa ja luettelot netissä www.konekorjaamo.fi P. 050 3086676. Kestotilaajana saat aina enemmän! LEYLAND 245, vm.-76, hp. Yhtenäinen 9,3 ha tila koostuu 2,2 ha suuruisesta pihapiiristä rakennuksineen (8 kpl) sekä 3,5 ha suuruisesta pelto- ja 3,6 ha metsäalasta. tarktoriin tai hyvään starttihevoseen. P. 3500 . H. 0400 864863, HML. Salaojakoneen käytettyjä ketju Maran kaivuteriä ja ketjupyöriä. Viinikellarin tekijöille100 mm tiili salaojaputkia. Soita! Ab Tomas Kjellman Seppo Tuominen 0500-224406 Toiminnan lopettamisen vuoksi METALLINTYÖSTÖKONEITA. Levyleikkuri, särmäri, sorvi, jyrsinkone, pora, metallisaha, ym. P. 0400 299715. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. -95. Rak. oik. 98.000+alv. Rahoitus/Vaihto, 050-4114017 MF 240 vm. Komatsu WB 97S-5 4x4x4 vm.-08, jatkopuomi, sivunsiirto, kauhat. Tie perille. 5,4 m . 0400 388098, Suomussalmi. Ajokone Lokomo 909 Turbo, hyvä, 20.000. 040 8244360, Laitila. He-Va Nurmen täydennyskylvökone 6m, vm. 2568h alkup. 2004, koukkulaite, liuku+taitto, soralavalla. P. P. 0400 624712. Projekti Zetor A25 vm.-56. Antiikki kirjoituspöytä 1900-luvun alusta. Kohdenrot 6956091 ja 6956096 Lammi, Sankola. Kokoluokassaan markkinoiden hiljaisin, mukavin ja ergonomisin ohjaamo . 0400 865024. Atlas Copco paineilmavaunukompura 9,5 m³, h. renkaita 8.25x16, 8.25x20, 9.00x20, 10.00x20, 11.00x20. 040 5397735 / Jouni ja Nuottasaarentie 4, 90400 Oulu Puh. 2400 . luetuin päivälehti Iso valikoima hyväkuntoisia hihnakuljettimia ja niiden osia. P. Tarjoukset 15.10.2013 mennessä osoitteella VikingGenetics Finland Oy/PMK kiinteistö, PL 95, 15871 Hollola tai sähköpostilla ralf.rehnberg@ kiarto.?. + alv. P. Vm. 3 HEVOSEN TALLI. Saimaan rantaa, ei rantarakennusoikeutta. +alv. P. Mh. Myyjä pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä tehdyt tarjoukset. Lisää kohteita www.puumalanlkv.fi 044-5766 205 Rantatontti (kaavassa) Tornionjokivarrella sekä metsäpalsta n. 8 ha lähietäisyydellä. P. Os. Riihiniementie 37, Parikkala. P. voimassa. Puustoa n. Chevy G 20 osia. 040 5397735 / Jouni. Konehuolto T. Loimitraktori.fi P. pitkät kohlimet 390 cm, lisäksi tehokohlimet . Matalahko ranta. 040 7464250. Halutaan vuokrata yhden lavan kuorma-auton VAIHTOLAVAPERÄVAUNU. -03 kelatunnit 1264 h, pöytä 17?. 600 h. H. P. sähköpostiin: esa.lavonen@co.inet.fi Halutaan vuokrata peltomaata 10-25 ha Pirkanmaa tai Ylöjärvi alue. 1926 museorekisterissä. 040 2444344. Ford Mondeo 2, 0TDCi farmari 2007, aj. Pinta-alat 4065 m2 ja 4115 m2. www.konekauppias.fi P. 42,5 ha Puumala Haapasaari Lyhyt venematka. 0500 376598 Oiva. MF 4260 -99, 3400 h, Valmet 602-2 -78, Valmet 6400 -86 + vl 630 ek, Valmet 502 -73, MF 165 -74. 0500 269944, Jalasjärvi. Pyöräkuormaaja VOLVO BM 641-4. 315.000 e /tarjous n. ja viikonl. Suomen 2. Kaksi runsaspuustoista rantatonttia Kuohijärven pohjoispäässä. Soita! International 745 XL -85 etukuormaajalla, pientä laittoa. + alv. leikkuuleveydet 3,7 . P. 040 7539413. Sampo 410 vm. Puusto hoidettua koivu- ja mäntymetsää. toimistorakennus, kaksi navettaa oheistiloineen, autokorjaamo, varastorakennuksia ja nykyaikainen hakelämpökeskus. Vaihdetaan Elhon paalikäärijään. + alv. 95.000 e / Tarj 15.9.13 mennessä. 2890 m3. elokuuta 2013 Antti A 20 kuivuriuuni Bentone 2 liekkipolttimella, h. 050 5177897. Myyd. 0400 778151, Nummi-Pusula. NH Cx 780 vm. Mh. Tilalla on 54 ha peltoa ja 5 ha muuta maata. 191 tkm. P. + alv. P. P. 170 tkm. 050-5205595 simo@kktoy.? lie Sisu SM 340 4WD trippeli -92 Nettihuutokaupalla su 18.8. Eläkkeelle jäädään! 3 kpl Valtra traktoria, 5 kpl kumitelakaivink., 2 kpl Bobcat pyöräk., peräkärryjä, etulumilinko, perälevy pyörillä, auroja + hiekoitin ym. Konehuolto Reijonen Oy p. ja torstaina 5.9. 0400 824858 roopenkone.com Harvesteri JD 1070 D -08/754 -10, 12500 h. 0400 221175. VARAOSAT TRAKTOREIHIN . -78, aj. 140 krsm2. 21.2 ha Puumala Kitula TILA MYYNNISSÄ LAVIASSA Tarjolla EU-kelpoinen tilakokonaisuus. 0400 720051. Sisu 3-akselinen 20 tn multilift vaihtolavalaitteella, kats. Trukkipiikit alk. 335 . 040 7539413. MEPU EKI 120S ÖLJYLÄMMITIN. Laitila p. omasta käytöstä Honda telamönkijä. 050 5508539. Fordson Major 6-Trader vm. -85, puitu n. P. Kiinteistöjen kerrosala on n. P. Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, DB, Same, JD . 040 5397735 / Jouni. Telakaivinkone New Holland E135 SR -07, 4900 h, levyllä, h. 58.000 . 045 674 9626 p an (Manner-Suomen alueella) Ka m NYT RAHTIVAPAASTI Minikaivinkone JCB 802, 12.000?, vm. Puustoa n. 182 tkm, ilmast., vebasto kellolla, 2 renk., yms 1isäntä. Varsinais-Suomi, p. Traktorilavetti 1-aks./paripyörät, h. Kuljetinrullia, -hihnaa, veto- ja taittopäitä, jakosuppiloita... Rantaviivaa molemmissa n. 050 5568914 KYNTÖ/kevytmuokkarin vantaat, siivet, maapuolet! Heti varastosta. Päivystys Keisala 0400 368 332, myös ilt. www.konekauppias.fi P. 0%. P. 5700 . 18.8. Härmänpelto Oy 06 4845175. -07, 3600h, 34.900. 040 766 05. mukaan. NTP-20 liitin (hydraulinen), h. 150 krsm2. alv. 0%. 0400 686050. www.purkuporssi.fi/katso kartta Euroopan Ykkönen LAA JAN ETU! UUSI KESTOTI UUDET JA KÄYTETYT PUIMURIEN OSAT EDULLISIMMIN SUOMEN SUURIMMALTA Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto POLIISIAUTOJA 6 kpl. jari.latvala@jarilatvala.com 63610 Tuuri (kun käyt Keskisellä)tuuri.fi Keskus 06-539 5500. 050 5489100. LAUTASMUOKKAIN, 3.0-3.5m länsim. + alv. P. 050 5696085. AINUTLAATUINEN KIINTEISTÖ- JA MAATILAKOKONAISUUS PIEKSÄMÄELLÄ VikingGenetics myy Pieksämäellä sijaitsevan kiinteistö- ja maatilakokonaisuuden. 0500 139084 / Jouko. M-B E200 CDI -04 ilmastoitu ja kats. 0500 730795, Alastaro. Puimurin pyörät Michelin Mega XBIB 750/65r26, uudet edullisesti. Sopii NH tai vast. P. Myyjä pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Tarkemmat tiedot löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.vikinggenetics.?. RANTATONTTEJA Pälkäne, Kuohijoki. -56 2.200?. 040 9638304. Viljakansaarentien varressa. 0400 242450. Ford T vm. 040 7055072. Itsekulkeva seosrehuvaunu Kuhn SE 18 vm. Kaksi etelään aukeavaa Lammin Porkkalassa Ormajärven kulttuurihistoriallisella alueella. 06 4331950. Maaseudun Tulevaisuus lukulautaan eli iPad- ja Android-tableteille optimoitu lehti
018 32850 P. Isokyrö, p. 03 7775914, 0400 713905. MYYDÄÄN Haluatko työllistää itsesi ja olla oman itsesi herra? Pienyrityksen perustamisesta kiinnostunut, ota yhteys ! Jofatekniikka Oy, puh 0400 322 386 / Fagerroos jorma.fagerroos@jofatekniikka.fi www.jofatekniikka.fi. Priimaa ja 2-laatua edullisesti. P. Mangaanin Radonin . 0440 490990 www.halerpalvelut.com Erä erikoisvahvoja 9 ja 13,5 m merikontteja, esim. (sis.alv. lattiat, seinät, katot, pakkaus.... Muista myös edulliset poisto/hävitys erät!!!!! Nyt myös levyt määrämittaan sahattuna näpäkästi!!! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!!! P. P. viljan tai lietteen säilytykseen. 02 5391639. Probiotic Oat Snacks Luomutuotteita Leipomot EDULLISTA ERISTEVILLAA ! EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. kanttikone lev 5 m, levyleikkuri Scöder 2,5m, hydraulinen putkentaivutuskone, monitoimileikkuri IMS, erilaisia pyörö- ja vannesahoja, pylväskääntönostureita, Kemppi- ja Esab hitsauskoneita, suuri määrä erilaisia paineilmak. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 045 2308270. UUSIA JUUSTOKATTILOITA 50-500 L JA PIENJUUSTOLATARVIKKEITA. Aktivoi tilauskaavake kohdasta: Tilauksen voi tehdä ensisijaisesti netissä. P. 0400 840229. Varattavissa pohjanpystykorvan pentuja. Nyt myös erä sisäeristykseen sopivaa sekundaelementtiä alk. toimistot, varastot, navetat... Havuvaneria 12-30mm!!! Esim. 0400 183 969 Raudan . P. PL107 Hki52. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. PL107 Hki52 Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 Empaattinen, luotettava selvänäkijä Raija Oja 0700 86880 ratkoo ongelmasi, ihmissuhteet, itsetunto, raha, työ. 0400 138733 anita.makipelto@mtk.fi Puh. rek., el.lääk.tark., h. lapsille Muutokset mahdollisia. LATOKUIVATTUA HEINÄÄ pikkupaaleissa n. 400 ?, hyvät vanhemmat. 044 2971008. 5 kpl nupoja tiineitä ay-HIEHOJA, poikivat 25.10-3.1. 0440 880405 www.jukkolasystems.fi/ranch NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. Lapset 7-12 v 2 ?. Traktoreilla ja museoajoneuvoilla vapaa pääsy näyttelykentälle! Kysy lisää 020 413 2321 Tervetuloa elämysmatkalle vanhaan aikaan! Tied: Erkki Jokela 0400 152858, Tuulikki Jokela 044 0220846, Jani Jokela 0400 315757 kotisivu: www.jokelanmuseo.info, sähköposti: museo@jokelanmuseo.info Hevostrailerimyynti Pekka Tissari Tapahtuman sponsoreina on Ponsse, Harvestia, Loviisan Sanomat, Erikssonin Putki, Agri-Market Kouvola Konekeskus John Deere, Gulf-Baari Sami Lassila, Kymen Seudun Osuuskauppa Ruotsikylä, Mike´s Garage, Elimäen Varaosa Sähkömoottoreiden, generaattoreiden pumppujen jne. Pl 107 Hki52 Heti valmiina, suoraan tilaajalle toimitettuna. Kultajyvä OY Hämeenlinna 050-3208270, 050-3434170 Kohdenro: 49557 Macea Machinery 1,90 ?/min+pvm. Fia. P. P. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. 050 3545807. MESSURAVINTOLA 2 v. 050 5185122. Luomupalsta Lastentarvikkeita LASTENTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE Laatua ja palvelua jo vuodesta 2004 ODOTUS . rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. JA MAATALOUSMESSUT Messuilla mukana mm. Kuiviketurvetta Etelä- ja Keski-Suomen alue. P. PL 359, 00121 Hki. Syysviljojen siemenet, Reetta bor-ruis ja SW Magnifik-vehnä. kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. Kohdenro: 49531 Maaseudun Huutokaupat www.mehuasema.fi Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810470 / Myyntimestarit Oy. SYYSRYPSI Kohdenro: 48877 JN-Kiinteistöt JCB 802,7, kaivinkone Fiskari, vm 1972, Riihimäki vm 2005, Lahti P. Tilaukset: 050 5052424. SYYSÖLJYKASVIEN, RUKIIN, SYYSVEHNÄN SIEMENIÄ. Junttilan Tila, Vammala p. Ei varauksia. Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com NOSTO-OVET asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. 040 7506251 (Kainuu). Pyöröpaalirehua v. Tervetuloa! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tiina From, p. (sis.alv. NTM -1 - +9 Kasvaneet makuuparsipihatossa ja laitumella Salossa, 040 5146383. huutokaupat.com 10.00 Maamoottoreita käynnistellään, työnäytöksiä pitkin päivää 11.00 Pirkka-Hämeen jätkäperinne esiintyy 12.00 Erikoisesittelyssä: - Takra-traktori - Elonleikkuukone - Cletrac - Field Marshallin käynnistys 12.30 Traktoriparaati 14.00 Pirkka-Hämeen jätkäperinne esiintyy 15.00 Perunan nostoa Lisäksi: Höyrykoneita, Pärehöylä, Kämppäkauppa Hartsu-Herran Puoti, Moottorisahataiteilija, Kiessiajelua,Traktoriajelua Zetorilla, Poniratsastusta, Lampaita, Myyntipöytiä, Rompetori, Viljan puintia, Cadillac näyttely, Hevosilla työnäytöksiä Puuhapaikka lapsille, uutuutena ?lentokone. 0400 565 366, 045 859 3201 www.luomuinstituutti.fi Luomukanalat Luomuliitto Soskuantie 91, 53400 Lappeenranta Satu-Anne Kuorttinen 0400 250 437 Yritys, tuottaja, kuluttaja ? liity ja tilaa Luomulehti! www.luomuliitto.fi p. Tilaa heti, niin varmistat noudon vielä kesän 2013 kuluessa. 0400 777192. Harmaanorjanhirvik. 10 e/m². Kuljetukset ja rahoitus. hioma- ja porakoneita. kanadalainen Hereford alkiosonni. 8 vko. 23%) 11 kW moottori 480. 020 7639640 www.metehe.fi Luomukauravälipalat SUOMEN SUURIN realisoitavan omaisuuden kauppapaikka PALJON ULOSMITATTUA OMAISUUTTA JA KONKURSSIPESIÄ Keskiviikkona 28.8.2013 Ravintola Myllynkiven Vihreässä salissa (Kivenhakkaajantie, Säkylä) Ohjelma Klo 9:00?9:30 Aamukahvi Klo 9:30?10:00 Tero Tanner, Sucros: Aumaus ja peitteet Klo 10:00?10:45 Hans Nurmi, Sucros: Juurikkaan laatu ja sen merkitys Klo 10:45?11:30 Markus Sjöholm, SjT: Aumauskokeiden tuloksia Klo 11:30?12:00 Juha Wikström, viljelijä: Puhdistuskuormaajat Klo 12:00 Lounas Ilmoittaudu viimeistään 22.8.2013. alv. Emä käyttövalio, isä ykköstä vaille käyttövalio. P. P. 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) Linja-autokoritehtaan tuotantolinjan koneiden ja työkalujen HUUTOKAUPPA Torstaina 22.08.2013, alk. Osta heti. korjaus ja käämitys: 1,5 kW moottori 150. 0400 487964, mansikkapusu.fi REHUPAALIA, vuoden -13 satoa. Kuljetus järjestyy. Netissä myös lisää ohjeita. www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet. 0400/0500 333666. ENGLANNINSPRINGERSPANIELI uros ja narttupentu, luovutusikäiset, terveet ja palkitut vanhemmat. 0400 649502. Tule tekemään löytöjä. Kohdenro: 49061 JN-Kiinteistöt Ruokaa, kahvia, pullaa ja virvokkeita SERTIFIOIDUT SIEMENET Rukiit: Walet ja Reetta bor SW Magnifik syysvehnä Peräniityn tila Huttinen p. (sis. 0457 3439 730 Vain nopeille jopa -90 % POISTOJA! LÖYTÖJÄ! 2-laatuja . Tee tilaus netissä. 0400 251546. Ajokoiran tyttöpentu. 040 5609169, Ilvesjoki. Karjalankarhukoiran luovutusikäisiä pentuja. 2500 kpl sekä TILATANKKI 1500 L + PESURI. P. 040 5294652. Tupeensatattua koivua ja lankkua. Uraanin Arseenin - Humuksen poistoon sekä veden Neutralointiin LÄHTÖHINTA 0? LÄHTÖHINTA 0? Tuoremehun valmistus Luomumansikoita KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET YHTEISTYÖKUMPPANIMME ESITTELEVÄT: LÄHTÖHINTA 0? Paikallinen ja itsenäinen luomu tuotanto Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. 040 5168004. Syyskuunlopulla poikiva AY-HIEHO. 0400 218720 Hakekatu 5, 70800 KUOPIO 0400 173 120 www.kaamityo.. Käämityö MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU maksaa edelleen vain 85 ?/ tonni + alv. 040 8478014 Sanna, Kennel Sanfames. 48599 Kohdenro: pat Tuotetta myy: Huutokau Paranko Huoltoasema kiinteistöineen ja irtaimistoineen, Pylkönmäki Kohdenro: 49558 Macea Machinery MUITA ILMOITTAJIA: 0? LÄHTÖHINTA Merellinen omakotitalo- / vapaa-ajantontti Kemiönsaaressa LÄHTÖHINTA 0? Takeuchi TB 125 Kaivinkone, vm 2005, Lahti Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. ÄITIYS www.villiankka.fi 040?5650 841 Siementuotantoa Luomulihaa ja lähiruokaa Pohjois-Satakunnassa www.wihtis.com 100 % kasviperäinen Soijaton Maidoton Luomuinstituutti www.luomusiemen.fi KIVIJÄRVEN PAKKAAMO Virallisesti tarkastetun siemenen tuotantoa jo yli 40 vuotta. Soita 0400 663 442 tai tutustu netissä www.kivijarvenpakkaamo.net omamaa.fi Luonnonmukaista rakentamista Luonnonmukaisempaa rakentamista!? www.luomura.com Villaelementtejä. satoja erilaisia myyntikohteita. Tarkemmat tiedot ja kuvat osoitteessa www.huutokaupat.com Tiedustelut kiinteistönhoitja Arto Lehtinen 0400 817 511, Käteismaksu, muut myyntiehdot alussa. lämpöpumppuja . 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Mietitkö julkisivun parannusta? Me maalaamme ja teemme kirvesm.työt puolestasi edull. Alueena Etelä- ja Keski-Suomi! 044 9497858. AMMATTITYÖVOIMAA Virosta maatalous- ja rakennustöihin. ESTREK OY / Tomi Oksa 0400 703079 www.estrek.fi Raivausjyrsintä & kaivinkonetyöt Päijät-Hämeen alueella. Konepalvelu Pärhä, 040 5817394 METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Tarjolla kahvia ja suolaista purtavaa Tilaisuuden järjestävät: MTK Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke YmpäristöAgro II -hanke Mukana päivässä: A-tuottajat Kinnusen mylly MTT Ruukki Naturcom Tokki Oy Ekotjänst Valio Ely-keskus MTK ProAgria Oulu Lisätiedot: anna-leena.vierimaa@proagria.fi Puh. 2?/min+pvm. tu värillä! o r E Kenttälippu: Aikuiset 10 ?. Sähkötrukki Caterbillar. 041?4586 411 Pöytyän Mehuasema HONKALOMAT Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin LÄHTÖHINTA 0? Kerrostalokolmio 70 m2, Jyväskylä Tuoremehun puristusta omenoista satokaudella ja marjoista ympäri vuoden. Mahdollisuus myös pastörointiin. Luomumansikkaa suoraan kuluttajille ja luomusipulia Mäntyharjulla. www.honkalomat.fi p. + pvm/min, Telefon Tre. Näkijä Kirsti 0700 85655 Empaattinen näkijä, kaukoparantaja vuosien jälkeen palannut linjoille. 2,34 min+pvm, Telefon Tre. Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. aggregaatteja . Lisät: projektipäällikkö ossi.sippola@ekokem.fi 050-589 5107 Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. pentuja. Geenitestatut, terveet vanhemmat Emä haukkuu karhua. P. 040 5793952, Kuru. Limousin hiehoja ikä n.15kk sekä lehmävasikoita luomu. P. 0400 534003 Tuore luomuvalmisruoka Katso lisää tuoreista luomuvalmisruokaherkuista osoitteesta www.kruunuherkku.fi Löydät meidät myös facebook.com/KruunuHerkku Lähiruokaa KYSY TARJOUS! QVI r JOGP!BLWBêMUFS ê +PVUTB r XXX BLWBêMUFS ê Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810 470/ Myyntimestarit Oy Erikoiserä 9 m ja 13,5 m Bulkmerikontteja käyntiovella, teräslattioilla. 08-3113133, 040 5085833. VANHAN AJAN PÄIVÄT Jokelan kotiseutumuseolla La ja su 24.-25.8.2013 klo 10-17 info@kultajyva.com Turkkilantie 39, 07990 Ruotsinkylä, Loviisa METSÄ. 040 7243035. Harmaanorjanhirvikoiranarttu 5 v., käyttövalio, pennun hinnalla. P. P. 0400 977108. kiintiöitä Maitokiintiö 273270 L C2 alue. Tarjoa 040 5060329. Eläimelle uusi koti? ulosottoviranomaiset |konkurssipesät | puolustusvoimat | poliisi | metsähallitus ilmoita@huutokaupat.com puh. IMETYS . 040 581 4443, tiina.from@sjt.? Luomumaatilapäivä Keräsen tilalla Muhoksella Aika: ke 21.8.2013 klo 12 Paikka: Rantatie 51, Muhos Tervetuloa tutustumaan Keräsen luomumaidontuotanto ja emolehmätilaan. Täysin uutta sukua Suomessa. 2013 satoa. P. 045 11 22 444 SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS JÄRJESTÄÄ KOULUTUSTAPAHTUMAN SOKERIJUURIKKAAN AUMAUKSESTA KARJALANKARHUKOIRAN PENT. näyttelytuotteita ? protoja ym. 24 Perjantaina 16. Sopii viljalle, lietteelle. P. Tervetuloa ! TP-Tuotantoautomaatio Oy Eturuskonkatu 2, 33720 Tampere, Rusko Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. P.0400 695108. Myydään Fincandy Oy SÄILÖREHUPYÖRÖPAALEJA. Pohjois-Savo. Varastoautomaatteja, jätepaalaimia ym. saunan kehikoita . 23%) 2,2 kW moottori 190 . . 2,34 . 040 1489745. Bernhandinkoiran pentuja, pk. P. 0700-9-4466 N.N. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. 050 3440334 Puhtaat, hyväsukuiset aberdeen angus karjan emolehmät. Konnevesi p. varaavia takkoja . 08 447015 www.vaneria.fi Rundbue Peltihallit Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: 3250 e alv 0 % Toimitus suoraan pihallesi www.bila.ax Jomala P. 23%) VAPAA PÄÄSY, KESKUSTASTA BUSSIKULJETUS Tiedustelut: Tuula Heikkilä, p. klo 14:00 os. Eturuskonkatu 2, TAMPERE Myydään mm: Särmäyspuristin Safan 80-3100, Hyd. elokuuta 2013 huutokaupat.com Filmivaneria runsain määrin, melekeen joka lähtöön ja makuun!!! Filmivanerit 6,5-30 mm!! Edullista valkeaa vaneria 6,5-12 mm!!! Esim. 050 3065261. POHJANPYSTYKORVAN UROSPENTUJA MUURAME. P
Mahtaako tällä tiellä päästä lainkaan ympäri. Jos nimittäin Valma tahtoo palata Kuusniemelle? . Hän on tehtävänsä tehnyt, ja tehnyt sen hyvin, juonut viisi kupillista kahvia seurakuntasalissa, hyvästellyt entiset seurakuntalaisensa ja laittautunut tienpäälle. Jos rovasti niin tahtoo. Autoon istuuduttuaan ei rovasti heti käynnistä. 0400 529897. 10.9.2013 - 30.10.2014 Ammattitaitoinen kaivinkoneenkuljettaja saa vakituisen paikan sopimuksen mukaan. Ei kehnolainen irtoa. VIIVI JA WAGNER . Edellytämme hyviä yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä valmiutta ohjeistuksen laadintaan ja kouluttamiseen. Vihkiseremonian tunnelma pitelee häntä edelleen vallassaan. . Hänestä tuntuu että enkelitkin hymyilevät tänään, tänään ei kukaan voi olla surullinen, ymmärtämätön, kova. Rovasti ajaa nyt vaan. Poutiainen katsoo Valmaa, tajuaa sanojen sisältämän lupauksen, hymyilee. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Matias kysyy kuohuksissaan. . Ohjeistat ja koulutat mm. HELGE . 040 9112602. Osaavalle JD ajokone-/mototöitä Etelä-Karjalassa. Mitä se aikoi. Toivomme hakemusta ensisijaisesti verkkopalvelun kautta. Hakemuksen voi toimittaa myös kirjaamoomme (Alvar Aallon katu 5 / PL 405, 60101 SEINÄJOKI). Hakuaika tehtävään päättyy perjantaina 30.8.2013 kello 16.15. HAEMME Salon seudulle Maatalouden talousasiantuntijaa Tehtäviin kuuluu alueemme kehittävien maatilojen tukeminen liiketoiminnan ja talouden suunnittelulla sekä seurannalla. Sinulla on vähintään ammattikorkeakoulututkinto sekä alan työkokemusta. Mihin Valma on lähdössä? . näkee kapsäkin ja valkoiset käsineet, uhkean rinnanseudun ja alaspäin suuntautuneet kasvot, korean hatun. . Hinnat sisältävät alv:n. 0400 168 647. Soita 020 413 2321 Asiantuntijajoukkoamme vahvistaaksemme Maaseutuvirasto (Mavi) toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Saanko tarjota Valmalle kyydin? . jotain tutunomaista, hyvä tavaton. VÄINÄMÖINEN . Rovasti pelästyy ja survaisee jarrua. Rovasti antaa katseensa nousta sääriä ylöspäin. Dyytyttydyy, daadattadaa? Äkkkiarvaamatta kuuluu auton alta jumalaton rämähdys, joka muuttuu kirskuvaksi rahnutukseksi. 045 1527611. www.sakky.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. OUTO VALO . Rahina yltyy, mutta heti perään kuuluu autoa hytkäyttävä rämähdys ja hälyääni lakkaa. Hän silittää ohjauspyörää siroilla sormillaan, katsoo sitten Valmaa suoraan silmiin. . P. Jotain harmaata siellä häämöttää, jotain jossa on numeroita kuin kirkon virsitaulussa äsken? . Hän tarttuu poikamaisen riehakkaasti vaihdetankoon, tyrkkää suuremman pykälän ja painaa kaasun pohjaan. Tehtävässä osallistut maatalouden sekä poro- ja luontaiselinkeinotalouden investointituen, nuorten viljelijöiden aloitustuen ja viljelijöiden varhaiseläkejärjestelmien toimeenpanoon. 25 Perjantaina 16. Hallitset kokonaisuuksia ja haluat olla mukana vastaamassa kehittyvien maatilojen ja maaseutuyritysten käytännön haasteisiin. Viime hetkellä Valmankin luonto pettää ja hän tekee äkkinäisen loikan. Valma. 044 3002944. Lisätietoja www.sakky.fi -> tutustu ja ilmoittaudu aikuisten alkaviin koulutuksiin. Etsin KARJATILALTA TYÖTÄ. On kokemus. Tela-alustainen kaivinkone. MARK TRAIL ProAgria Keski-Pohjanmaa hakee Johtavaa ruokinta-asiantuntijaa ProAgria Keski-Pohjanmaa ry on maatilojen ja maaseutuyritysten asiantuntijapalveluita sekä maaseudun kehittämispalveluita tarjoava noin 40 henkilön asiantuntijaorganisaatio. minulla on ollut kovin yksinäistä siellä Kylmäkoskella. . P. Hän pitelee hatustaan ilmavirran nostellessa hameenhelmoja. Matias näkee peruutuspeilistä miten neidin suu aukeilee. . Rovasti nousee autosta, riisuu mustan puolitakkinsa ja asettaa huolella etupenkille, nostaa paidanhihoja ylemmäs ja kumartuu katsomaan auton alle. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. elokuuta 2013 PÖYRÖÖT . Olkoon siellä. Valma nostaa silmänsä rovastiin, anovat, täynnä kaihoa ja tuskaa olevat silmät, joiden reunat punoittavat kuin itkun jäljiltä. . Eivät osaa keittää edes kunnollista kahvia. Rovasti käynnistää ja nostaa varovasti kytkimen. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Heikki Luoma Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Alkaa olla samantekevää. Rovasti kohoaa pystyyn hiljaa ähisten, selkä ja reidet ovat puutuneet vaikeassa asennossa. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa 151 Matias kyyristyy ohjauspyörän taa ja todella painaa kaasun pohjaan. Valma ei väistä keskitieltä, mutta Matias ravauttaa ohi ojan ja neidin välistä. Auto pysähtyy vinosti keskelle tietä vanhan ladon kohdalle. Metallinen rahnutus voimistuu samassa suhteessa kuin vauhti kiihtyy. . Mavi vastaa Suomen kansallisten tukien ja EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. 040 5849 550 ja kotieläinagronomi Anna-Riitta Leinonen, anna-riitta.leinonen@proagria.fi, p. Taivaalle kiitos! Minä jo luulin ettei se heltiä koskaan. LOPPU. Olemme osa ProAgria-yhtymää. www.proagria.fi/kp kehittävien nautakarjatilojen neuvontatehtäviin sekä edistämään keskipohjalaisten kotieläinasiantuntijoiden osaamista. Arvostamme - vahvaa nautojen ruokintaosaamista lypsyjärjestelmien ja ruokintateknologian hyvää tuntemusta tehtävään sopivaa korkeakoulutasoista koulutusta kokemusta maitotilojen kanssa tehdystä yhteistyöstä hyviä koulutus- ja vuorovaikutustaitoja kiinnostusta maitotilojen kilpailukyvyn kehittämiseen valmiuksia uuden tutkimustiedon hankintaan. EROTU MUISTA! Tarjoamme - haasteellisen ja monipuolisen työn maatilojen kehittämistehtävissä mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen tiimiorganisaatiossa toimivien muiden asiantuntijoiden tuen ProAgrian monipuolisen osaamisen, tukipalvelut ja yhteistyöverkoston. Kysy meiltä lisää. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen 4.9.2013 mennessä sähköpostilla ritva-liisa.nisula@proagria.fi tai osoitteella Keski-Pohjanmaa/Hallitus, Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola. Lisätietoja työtehtävästä antavat johtaja Ritva-Liisa Nisula, p. Valma! . Hän sanoo vain. . 0500 665 918. Lisätietoja tehtävästä antaa yksikönjohtaja Markus Lounela (020 7725 579) tai maatalousylitarkastaja Kari Ojala (020 7725 689), sähköposti: etunimi.sukunimi@mavi.fi. Lampuri (maatalousalan pt) www.mavi.fi Ammattitaitoinen pyöräkoneenkuljettaja/yrittäjä talvikaudeksi lumitöihin Varsinais-Suomeen. P. Tarjoamme sinulle haastavan, monipuolisen ja mielenkiintoisen työtehtävän kehittyvässä asiantuntijayhteisössä. ProAgria Länsi-Suomi toimii maaseutualueiden yrittäjiä palvelevana asiantuntijaorganisaationa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Lisätietoa: www.proagria.fi/lansi Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 30.8.2013 mennessä sähköpostilla: timo.junnila@proagria.fi. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Junnila, p. Vuorovaikutustaitosi ovat hyvät ja tulet hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Rovasti katsoo auton alitse miten naisen jalat kulkevat etuja takapyörän välisen matkan, kiertyvät peräpuolelle ja pysähtyvät rinnatusten lähituntumaan, kiiltävät matalakorkoiset vaaleansiniset kengät. Perin tiukassa on, pahalainen. Rovasti kääntyy jäykästi katsomaan taakseen ja näkee keskelle tietä jääneen puskurin, joka kutistuu kaiken aikaa. . Arvostamme joustavaa ja kehittävää työotetta. Ahtautunut auton alapohjaan. Rovasti kiertää auton peräpuolelle, jossa haitta näyttää enemmänkin olevan, laskee kyynärpäänsä tiehen ja tarttuu toisella kädellä esineeseen. Se liikkuu, mutta ei irtoa. . Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Minä tulin ladosta. . Mitä Herran tähden rovasti tekee? . Maakuntamme on tunnettu vahvasta nautakarjataloudesta ja kehittyvistä maitotiloista. ELY-keskuksia ja teet niissä hallinnon ohjauskäyntejä. Työskentelemme moderneissa toimitiloissa Seinäjoella ja hyödynnämme nykyaikaisia työvälineitä ja tekniikkaa. Panostamme henkilöstöömme ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Haemme maaseutu- ja rakenneyksikköön YLITARKASTAJAA vakinaiseen tehtävään 14.10.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. 0400 344447. HAETAAN METSÄKONEEN KULJETTAJAA Etelä-Pohjanmaan alueelle osa-aikaiseen tai vakituiseen työsuhteeseen. P. Ajatella, kenenkähän kulkuneuvosta lienee? Rovastin ähkinään ja leppoisaan yksinpuheluun sekoittuu vaimeita rasahduksia, askeleita. Katsomme eduksi EU:n maaseudun kehittämisohjelmien tuntemuksen ja käytännön kokemuksen toimeenpanotehtävistä maataloushallinnossa. Koko hakuilmoitus on luettavissa osoitteessa www.valtiolle.fi (työavain 400-104-13). Valmistelet toimeenpanomateriaalia, laadit selvityksiä rakennetukijärjestelmistä ja osallistut rahoitustukitietojärjestelmän kehitystyöhön. Odotamme sinulta kokemusta maataloushallinnosta ja maatilainvestointien rahoituksesta sekä soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Onko se puskuri. Mavi toimii yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kanssa. Yritti pelastaa sinut viime hetkellä hääyön kauhuista! Suvi ja Matias puhkeavat riemukkaaseen nauruun. Rovasti Poutiainen ajaa valkoisella Volkkarilla samaa tietä vain puolta tuntia myöhemmin. P. Pahalaisen kehnoko siellä on. Hän katsoo Valmaa lempeästi, tämä katselee kapsäkin kädensijaa hiplaavia sormikkaitaan. . Pilvistäkö sinut siihen pudotettiin? . Ruosteinen puskurinromu takertui auton alapohjaan
Yön alin lämpötila on 6 ja 15 asteen välillä. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ ON enimmäkseen 10?30 milliä. Näytteilleasettajia on 167. Yleisesti sadekuuroja KOSTEUSTILANNE SÄÄ EILEN VIIDEN LÄHIVUOROKAUDEN AIKANA Pohjois-Euroopassa on laaja matalapaineen alue. Sumuruiskulla riittää 500 litraa.? Sumumaisena pisarat tun- Italialaiset valloittamassa Suomea Piha- ja puutarhakoneisiin erikoistunut italialainen Grillo- yhtiö osallistuu Lepaan näyttelyyn ensimmäistä kertaa. ?Tavoitteena on löytää jälleenmyyjä isoille koneillemme?, kertoo Frank Wepers. Sadekuuroja sekä mahdollisesti myös ukkosta esiintyy useana päivänä - lauantaina sade voi olla jatkuvaa. LÄMPÖTILA ON ENIMMÄKSEEN 15 ja 20 asteen välillä, sateessa on hieman viileämpää. Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin NRO 95 . Sateen kuuroluontoisuudesta johtuen kertymässä on suurta paikallista vaihtelua. MARKKU VUORIKARI Puutarhatuotannon ja viher rakentamisen töihin on tarjolla entistä erikois tuneempia koneita. Säiliö ja turbiini ovat kiinteät, mutta Jättimäinen McCloeskeyn seula herätti ihmetystä. Jakson loppupuolella ylin lämpötila voi käväistä selvästi yli 20 asteen lukemissa. vai nostaako? Nurmikolla seisova lähes 30 000 tonnin painoinen yleisseula ei ensimmäisenä yhdisty mielessä puutarhakoneisiin. ?Moni on luullut sitä perunannostokoneeksi?, kertoo vuokrauksesta ja myynnistä vastaava Markus Lehtimäki Rentti-yhtiöstä. Seula tuotiin tänne lähinnä ihmeteltäväksi, Lehtimäki kertoo pilke silmäkulmassaan. Yhtiön osastolla pääosassa ovat muun muassa maanrakennukseen ja maataloustöihin vuokrattavat koneet, kuten kaivinkoneet ja traktori. Yleinen talouden alamäki on heijastunut konevuokrausalalle, vuokra-ajat ovat lyhentyneet mutta toisaalta koneita vuokrataan jonkin verran enemmän, Lehtimäki kertoo. Sumu pureutuu lehtien alapinnalle ?Sumuruisku on laajasti käytössä muualla Euroopassa vihannes- ja puutarhaviljelmillä. Suomessa tekniikka on vielä suhteellisen tuntematonta?, kertoo Ari Uotila kasvinsuojeluruiskuja maahan tuovasta Agropoint-yhtiöstä. Sumuruisku ruiskuttaa kahta riviä kerrallaan. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 16. Seisomme laatutaimiemme takana?, kertoo yhtiötä Lepaa 2013 -näyttelyssä edustanut Joost Henselmans. Hän vakuuttaa, että yhtiön tuottamat taimet ovat vapaita kasvitaudeista kuten mansikan punamädästä. Uutuudet ja erikoisuudet esiteltiin torstaina Lepaalla. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää jatkuu epävakaisena etenkin maan pohjoisosassa. Sitä on luultu muun muassa perunannostokoneeksi, kertoo Markus Lehtimäki. Henselmans-yhtiö tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden seurata varaamiensa mansikantaimien tuotantoa webbikameran kautta, kertoo Joost Henselmans. Sumuruisku ei ole sen kalliimpi kuin perinteinen ruisku, kertoo Ari Uotila Agropoint-yhtiöstä. Paolo Zani esitteli Lepaan näyttelykentällä Grillon ruohonleikkureita. Kauko-ohjattavan helikopterin ottamaa ilmakuvaa voi käyttää apuna esimerkiksi pihasuunnitelman teossa, kertovat Jouko (vas.) ja Tapio Antere. Kopterin ottama kuva Lepaan näyttelyalueesta on tämän sivun ylälaidassa. keutuvat lehtien alapuolelle eikä jää vain pinnalle. ?Sumu kulkeutuu myös hyvin tiheässä kasvustossa, kuten puutarhavadelmariveissä?, Uotila selittää. suuttimia pystyy säätämään kasvuston mukaan. Muodostuvan pisaran koko on perinteistä kasvisuojeluruiskua pienempi. ?Menetelmä vaatii huomattavasti vähemmän vettä perinteiseen verrattuna?, Uotila kertoo. ?Esimerkiksi perinteinen mansikan punahomeruiskutus vaatii noin 1?500 litraa vettä hehtaari kohden. Henselmansin lisäksi Lepaalla mansikan taimituotantoa esitteli ainakin neljä muuta yhtiötä. ?Tervetaimituotanto kiinnostaa? ?Tämä on poikkeuksellisen paljon ja kertoo siitä, että mansikoiden tervetaimituotanto kiinnostaa ?, kertoo Kauppa- ja Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen. MAIJA ALA-SIURUA. Lämpötila on lähellä keskimääräisiä arvoja, aivan pohjoisessa vähän keskiarvojen alapuolella. Tu r v a l l i s u u t t a syksyyn Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Kytkyet kuntoon! Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Kytkyet cowcomfort teemavkot 33-36.indd 19.8.2013 13:34:35 Ilmatieteen laitos KASVUKAUSI Puutarha-ala tekee töitä yhä suuremmilla koneilla HATTULA (MT) Lepaan perinteikkäässä puutarhanäyttelyssä on tänä vuonna esillä monipuolisesti muun muassa järeitä ja erikoiskoneita. ?Puutarha- ja viherala ei ole niin suhdanneherkkä kuin monet muut. Hän uskoo, että kontakteja syntyy, vaikka torstaiaamupäivä vaikutti hiljaiselta. Webersin mukaan Grillo on Euroopan johtava jyrkille rinteille soveltuvien keräävien ruohonleikkureiden valmistaja. Koneella pystyy ajamaan turvallisesti kaltevuudeltaan jopa 18-asteista rinnettä. MAIJA ALA-SIURUA www.lepaa.fi Musta petunia Black Ray on ensi kevään uutuuksia Schetelig Oy:n valikoimissa. Hollantilaisyhtiö markkinoi laatua mansikanviljelijöille Hollantilainen Henselmansperheyhtiö haluaa voittaa suomalaisten mansikanviljelijöiden luottamuksen. ?Suomi on meille uusi markkina-alue. Puistot ja golfkentät on hoidettava ja ihmisten syötävä taloustilanteesta huolimatta?, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori. Edellisiin vuosiin verrattuna viherpuoli on laajentunut. ELOKUUTA 2013 PUUTARHAVIDEOT/TAPIO ANTERE VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Pohjoismaiden vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin puutarha-alan ammattinäyttely avasi ovensa Lepaalla torstaina. Olemme perheyritys, jonka omissa käsissä on mansikoiden taimituotanto alusta loppuun. Lauantaihin jatkuvan tapahtuman arvioidaan kiinnostavan noin 8 000:ta kävijää. Kiveä ja kalusteita on enemmän kuin muutaman vuoteen. Vaikka koneet tekevät raskaat työt, vihreää peukaloa tarvitaan koko ajan, näyttelypäällikkö Vuori muistuttaa. Esimerkiksi sallittujen kasvinsuojeluaineiden valikoima supistuu jatkuvasti, joten osaamisen merkitys korostuu. Jättiläinen nostaa perunaa