Maaseudun Tulevaisuus 18.07.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Käytännössä minimipituus voi johtaa siihen, että järeää puuta myydään ohuen puun hinnalla?, Kainulainen arvostelee. Metsä Groupilla, Stora Ensolla ja UPM:llä ei ole vielä päätöksiä uuden hinnoittelun käyttöönotosta, mutta rungon osien läpimittoihin perustuvaa hinnoittelua ryhdyttäneen kokeilemaan puukaupoissa ensi syksyn ja talven kuluessa. Suomen suurimpiin itsenäisiin sahaajiin lukeutuvan Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio suhtautuu epäillen rungonosahinnoitteluun. Sivu 8 Hyvä lannoite vedetään vessasta alas Ihmisvirtsa on tutkitusti käypä lannoite. Taivaalta erottuivat viljelykset, metsät, pirunpellot, vesistöt ja kotitilat.. Vessat voidaan kuitenkin rakentaa siten, että virtsa saadaan kerättyä niistä talteen. Sivu 7 UUSI HINNOITTELU Katkonta ei vaikuta myyntituloon Rungonosahinnoittelussa puun runko jaetaan läpimitan perusteella osiin, jotka hinnoitellaan erikseen. Ostaja katkoo rungon parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta katkonta ei vaikuta myyjän saamaan tuloon. Menestystä maalle! KIMMO HAIMI >> Laitan pääni pantiksi siitä, että 50 vuoden päästä on kehitetty kestävä ravinnekierto.« BIOLANIN PÄÄOMISTAJA PEKKA KARINIEMI Tiedonsiirto etäluennan pullonkaula Koko Suomi siirtyi viime vuonna sähkön etäluentaan. Uusi järjestelmä on pannut teleoperaattorien ja sähköyhtiöiden yhteistyön sujuvuuden testiin, arvioidaan teknologiaa valmistavassa Aidon Oy:ssä. Sivu 5 Leader toi 1?400 työpaikkaa Suomeen syntyi 1?400 uutta työpaikkaa Leader-ohjelmarahoituksen avulla vuosina 2007?2013. Rahoitusmuotoon ollaan maaja metsätalousministeriössä tyytyväisiä. Sivu 6 Soten rahat yhdestä kanavasta Sote-uudistuksen rahoituksesta tulee yksikanavainen, entinen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) kertoo. Kaikki julkinen rahoitus ohjataan järjestäjälle eli sote-alueelle. Muuten rahoitusmalli on aivan auki. Sivu 3 Näkyykö hukkakauraa? Luvassa niukkoja rapusaaliita Sivu 17 Heinäkuussa ovat liikkeellä sekä hukkakauran kitkijät että tarkastajat. Eviran tarkastaja Jari Poikulainen kiikaroi kasvustoa tiistaina Laitilassa. Toisaalta samaan aikaan kansainvälinen kilpailu ruuantuotannossa kiristyy?, Tynkkynen sanoo. Sivu 3 VIIKONVAIHDE Soini esittää kolmen suuren hallitusta Sivu 4 MISKA KORPELAINEN Ilta liidellen kotimaisemissa Maaseutunuorten Erika Koivumäki ja Juha Tenho haastattelevat Oras Tynkkystä ja Kimmo Tiilikaista nuorten tuottajien tulevaisuudesta. Tiilikaisen mukaan tilanne on ristiriitainen. Valtimolaiset päättivät lähteä Avoimet kylät -teemaviikolla lentelemään kuumailmapallolla. Kotipihat ja naapuritilat hivelivät silmää kauniin vehreinä ja vesistöt kimaltelevina. ?Mukavaa olla hetki taivaan lintusena?, kiitti 30-vuotispäiväänsä juhlinut Niina Huusko. Sivu 9 Valtimolaiset keksivät tehdä kuumailmapallomatkan kirkonkylän ylitse. Sivu 5 Viikonvaihteen pesäpallo klassikossa kohtaavat tytöt ja pojat sekä naiset ja miehet. Sivu 7 ja takasivu VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Aurinkoa ja pilviä nuorille tuottajille Maaseutunuorten haastattelemat kansanedustajat Oras Tynkkynen (vihr.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) toteavat, että nuorten tuottajien tulevaisuudennäkymissä on pilviä ja aurinkoa. ?Ilmastonmuutos parantaa Suomen kilpailukykyä. MTK varoittaa, että vaatimukset minimirungon ja minimitukin pituuksista saattavat romuttaa koko hinnoittelumallin. Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ehdotti kesäkuun lopulla, että puukaupassa siirrytään rungonosahinnoitteluun. MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen pitää rungonosahinnoittelua lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena. Minimipituudet ovat kuitenkin järjestelmän kannalta turhia ja hämmentävät suotta metsänomistajia. ?Minimipituudet ovat liian pitkiä. Sivu 18 Microsoft irtisanoo. Sivu 5 Kiista tukin minimipituudesta varjostaa uutta hinnoittelua Kiista tukin vähimmäispituudesta varjostaa uuden hinnoittelumenetelmän käyttöönottoa puukaupoissa. Sivu 8 PÄÄKIRJOITUS Suomi Areena antaa tilaa keskustelulle YLIÖ Lannan levitystapa vaikuttaa ammoniakkipäästöihin KOLUMNI Kaahailu ei kiihota ketään www.maaseuduntulevaisuus.fi Miten säilöt marjat? 1,05 mrd Liikevoitto huhti-kesä 2013 0,935 mrd Liikevoitto huhti-kesä 2014 Nordea nuupahti. Itä-Länsi Seinäjoella. Nordean liike voitto heikkeni 11 prosenttia. PERUSTETTU 1916 . Ohjelmisto yritys aikoo vähentää Suomesta noin 1?100 työpaikkaa. Eniten kärsii Oulun toimipiste. Sen hyödyntämistä puoltavat monet asiantuntijat. Tällä hetkellä virtsa ei ole virallinen lannoitevalmiste, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Vesivessojen laaja käyttö vaikeuttaa ravinteiden laajaa kierrätystä, jonka mallimaaksi Suomi on sitoutunut. HEINÄKUUTA 2014 | 273 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 82 . PERJANTAINA 18. IRTONUMERO 1,50 e Äänekosken biojätti tarvitsisi päivittäin puuta 273 autokuormaa
Vauhdin hurmaa saa niin monesta muustakin asi asta. En tarkoita, että pitäisi ajaa hissunkis sun alinopeutta. Aluksi kaksipäiväisenä alkanut tapahtuma on kasvanut koko viikon kestäväksi, 150 erilaista tapahtumaa käsittä väksi keskusteluviikoksi. Vaikka päättäjät ovat Porissakin pääosissa, ovat kaikki tilaisuudet avoimia, ja myös tavalli set kansalaiset voivat osallistua keskusteluun. Suomi Areena on vahvistanut huomattavasti suomalaista keskustelukulttuuria ja yhteis kunnan eri alojen vuoropuhelua. Pienen maan vahvuus on yhteinen ymmär rys. Ne ovat pääsääntöisesti eristettyjä lämpimiä rakennuksia. Myös pihatot ovat pääosin lämpimiä. Jos ne ovat liian tylsiä harrastuksia, niin kesä huutaa kokeilemaan suppausta, boulde rointia tai frisbeegolfia. Jos tarkoitus on tehdä vaikutus naisiin, ihmettelen suuresti, keitä ovat nämä nai Kimalaisen lento Kimalainen nautti maanantaina Lemillä aurinkoisesta kesäpäivästä keräämällä ravintoa. Ravinnonkeruumatkoilla kimalaiset lentävät kilometrien päähän pesästään. Kokeissa kimalaisten on havaittu osaavan takaisin pesälleen jopa 13 kilometrin etäisyydeltä. KOLUMNI: SUVI NIEMI Oli valoisa myöhäisilta, kun muutin kesäkuun alussa Ouluun. Perustettu 1916 Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Meihin sisukkaisiin suomalaisiin on istutettu periksiantamattomuuden lahja. Saa käyttää, mut ei ol pakko. heinäkuuta 2014 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Jopa tuhat päiset joutsenparvet ovat paikoin kohtuuton haitta viljelijöille. ongelman ratkaise miseksi. Maanantaina MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola esitti Helsingin Sanomien kir joituksessaan (HS 14.7.), että laulujoutsenten metsästys pitäisi jälleen sallia. Se on luon nollisesti huomattavasti alhai sempi kuin kesäkeskiarvoluku, joka Teyen tutkimuksessa oli 50 g NH3/eläin/vrk, eli noin 18 kiloa NH3/eläin/vuosi. Vuosikeskiarvoluku on suunnilleen noiden kahden lu vun puolivälissä, ja sitä lukua olisi laskelmissa pitänyt käyt tää. Kolmanneksi, Teye toteutti mittauksensa vuonna 2008 tai aiemmin, jolloin nautojen tuo tostasot ja siten myös lannassa erittämän typen määrä olivat pienemmät kuin nykyään. Aina ei ennen päätöksentekoa ole ollut varmaa tietoa niiden kannattavuu- Ilkka on ilahtunut kotimaisen mansikan suosiosta. ?Jopa jonkinasteista mansikkapulaa ennustetaan jo viikonlopulle, sillä vähäluminen talvi vähensi satoa jonkin verran. Eikö päämäärä tön kaahailu ole joku muinaisharrastus? Olenko palannut 90-luvulle? JUHA GRÖNROOS Kirjoittaja on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija. PÄIVÄN KUVA Hanhi ja joutsen V oiko eläimen rauhoituksen perua. Tämä on oikea ver tailuluku kirjoituksessa esite tyn vajaan yhdeksän kiloton nin sijasta. Vaikka esitetty laskelma oli muiltakin osin hyvin karkea ja tarkoitettu vain osviittaa anta vaksi, on kuitenkin syytä nos taa esille muutama lisähuomio. Päästömittaustulosten soveltamisessa ongelmia Teye mittasi ammoniakki päästöjä lypsykarjanavetoissa Suomessa ja Virossa. Yliökirjoituksessa laskeman sa päästöeron syyksi kirjoitta jat epäilivät sitä, että Teye oli mitannut päästöjä pääasias sa kylmissä navetoissa, mutta Suomessa ylivoimaisesti suuri osa eläimistä on edelleen läm pimissä eläinsuojissa. Tämä on totta. Kiivaimmat vastustajat taas löytyvät niistä, jotka eivät ole lintujen kanssa juuri missään tekemisissä. Joutsenen, karhun, suden tai ahman aiheut tamat mittavatkaan vahingot eivät kaupunkien näkökulmasta vähennä lajien suojeluarvoa. Itsepäistä uhoa tihkuva kuski on no lo ilmestys. Uutiset nuorten kuolonkolareista ovat surullisia ja turhauttavia. Soratiellä tekee varmasti mieli kokeilla, miten vanha Toyota Corolla kääntyy kur veissa ja löytyykö lainamersusta vääntöä. Mutta miksi pitää vaarantaa paitsi oma myös kaverin henki? Miksi täyden peräkärryn kanssa kyllä osataan ajaa varovasti, mutta täysi mat kustamo ei tunnu niin tärkeältä? Ovatko huonekalukuorma tai talven polttopuut tärkeämpiä kuin ystävät ja perheenjäsenet? Liikenneturvan tilastojen mukaan 18?24-vuotiaiden henkilöauton kuljetta jien kuolemanriski on kaksinkertainen koko väestöön verrattuna. Yleisin syy kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen on suistuminen tieltä liian suuren tilannenopeuden takia. Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat seuraavan hallituksen ykkösteemaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen lisäksi velkaantumisen taittamisen. Tai rauhoitettujen eläinten kantoja perus tellusta syystä harventaa? Pääkaupunkiseudulla moni näkee valko poskihanhet jo riesana. Tieyhdistyksen mukaan tarvittaisiin vielä ainakin 200 miljoonaa euroa lisää, että edes nykytaso tiestöllä saataisiin säilymään. Osaa määrärahoista odotetaan myös kohdennettavaksi pääteiltä seututeille. Tieyhdistys on kritisoinut valtion uusimpien hankkeiden keskittymistä etelän suurimpiin asutuskeskuksiin. Jemenissä toissa talvena pant tivankina ollut kapteeni Atte Kaleva puhui islamista. Maaseutunuoret tenttasivat päättäjiä muun muassa lähiruuasta ja uusiutuvasta energiasta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjoh taja Kimmo Tiilikainen ja vihreiden kansan edustaja Oras Tynkkynen sanoivat suosivansa lähiruokaa ja kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tynkkysen mielestä kotimainen turve on vä hemmän huono vaihtoehto kuin ulkomainen kivihiili. Huolimatta siitä, että entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja pääministeri Alexan der Stubb (kok.) ovat puhuneet aktiivisesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, olivat Porissa paikalla olleet puoluejohtajat sitä mieltä, että ensi kevään eduskuntavaalit ovat talousvaalit. Samaan tulokseen oli päätynyt myös Kun nallisalan kehittämissäätiön julkaisema kyse lytutkimus. Harva muistaa, että mansikassa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Kotimainen mansikka tarjoaa sesonkiaikaan työtä jopa yli 10?000 poimijalle.?. Kuoleman tapauksista lähes puolet tapahtuu kesä? elokuun aikana, viikonpäivissä piikkinä ovat lauantait. Jotain edistystäkin on tapahtunut. Nuorten liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantumisten määrä laskenut viidenneksellä viimeisen kym menen vuoden aikana. Ehkä liikenneonnettomuuksien vä heneminen kielii siitä, ettei kaahailu ole enää niin hohdokasta kuin se joskus oli. Nuoriso viisastuu. Omilla käsillään tekevä ja aivoillaan ajatteleva tyyppi on kuuma. Siitä eläinsuojassa vapautuu noin kolmannes, alle seitsemän kilotonnia. Myös huvikseen hitaili jat ovat rasittavia. Ajaminen ja autossa matkustaminen on mukavaa, jos ei tarvitse koko ajan kytätä ohituspaikkoja. Vetoan teihin, jotka lähdette kesäil lan päätteeksi rattiin hakemaan jänni tystä elämään: Kaahailu on noloa, van hanaikaista, tyhmää ja turhaa. Suomi Areenan lavoilla on puhuttu muun muassa puolus tus- ja ulkopolitiikasta, maatalo udesta, ruuasta, energiasta, työllisyydestä, yrittämisestä ja uskonnosta. Keskustelut ovat laaja-alaisuudessaan poi kenneet perinteistä oppositio- ja hallituspuo lueiden juupas-eipäs-väittelystä. Näin esimerkiksi oraille let kulevityksenä annetusta liet teestä haihtuvan ammoniakin määrää voidaan merkittävästi vähentää ja samalla parantaa lannan lannoitusvaikutusta. Levitykseen liittyvät toi menpiteet voivat olla jopa sel västi kustannustehokkaampia kuin päästöjen vähentäminen lantaloita kattamalla. Tuttuja asioita vuosien takaa Lannasta ammoniakkina haih tuva typpi oli ennen teollisten lannoitteiden valtakautta suu JARMO OKKO sästys on hyvä kesäpuheenaihe. Suuri mer kitys on sillä, kuinka nopeas ti virtsa saadaan erotettua tii viiseen säiliöön tai imeytettyä kuivikkeisiin. Rikkihappo estää haihtumista Vierasyliössä muistutettiin, et tä ammoniakkipäästöjä voi daan vähentää muun muassa ruokinnallisin keinoin ja katta malla lantavarastot. Sen sijaan kirjoituksessa ei käsitelty lainkaan lannan levittämisen aikana ja jälkeen tapahtuvia päästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Lietteen ja virtsan sijoituslevi tys ja pinnalle levitetyn lannan nopea multaus maahan ovat näistä esimerkkejä. Uusin menetelmä on liete lannan happamoittaminen rik kihapolla levityksen yhteydes sä. Tiken tilasto jen ja lannankäsittelykyselyn (Syke & MTT 2013) aineiston mukaan noin puolet lypsyleh mistä on parsinavetoissa. Yhteistä tahtotilaa ei löydy, ellei asioista keskustella laajasti ja avoimesti. Silti kokonaissadon lasketaan kipuavan tänäkin vuonna yli 10 miljoonaan kiloon. Vaikka ruokatrendit vaihtuvat nykyään tiuhaan, kotimainen mansikka näyttää säilyvän suomalaisten ikisuosikkina. Tämä kesäherkku on myös terveellinen. Vielä. Valkopos ket ovat vallanneet ja sotkeneet Helsingissä puistoja, uimarantoja ja viljelyksiä. Lannankäsittely kyselyn aineiston mukaan Suomessa pihatoissa olevista lypsylehmistä yli 60 prosent tia on lämpimässä ja 30 pro senttia puolilämpimässä. Niissä riski ammoniakin haihtumisel le on jopa suurempi kuin liete lantajärjestelmässä. Omalla takapihalla suojelu ei enää olekaan arvossaan. Maaseudulla ei ole noussut suurta meteliä Helsingin valkoposkihanhien puolesta. Mielipiteitä riittää laidasta laitaan. Merkillepantavaa on kuitenkin, että kannan harvennusta esittävät ne, joiden elämänpiiriä ylisuuret lintukannat koskettavat. Niin ei listä. Rauhallinen ja ennakoiva ajo on uusi musta. Hain ensitöik seni vessapaperia ja leipää vielä auki ole vasta Raksilan Salesta. Ensimmäinen kulttuurishokki oli kaupan parkkipaikalla rallia ( jonka etu liite painokelvoton) ajava lauma nuoria miehiä. Kumi kärysi ja moottori ulvoi. Tunsin myötähäpeää. Idean yhteiskunnallisesta kesätapahtumasta keksi MTV3:n uutispääl likkö Esa Nieminen. Näin kävi myös Toholammin molemmissa on nettomuuksissa hiljattain. Erityisen vaarallisia tilastojen valossa ovat kesäviikonloppujen yöt. Jopa keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikenne ontuu. En kuitenkaan ymmärrä, miksi autol la pitää ajaa huvikseen ja täysiä. Ulosteiden sotkemilla pelloilla lokaantuu myös kansallislintumme uljas maine. Rauhoitettujen hanhien ja joutsenten met ri ongelma, sillä typen haihtu minen heikentää lannan lannoi tusvaikutusta. Jos kaivaa minkä tahansa viime vuosisadan alkupuolen maatalouden käsikirjan esiin, löytää ohjeita hyvästä lannan hoidosta: lantakasat on tiivis tettävä, niiden pinta-ala on mi nimoitava ja virtsa on johdetta va nopeasti tiiviiseen säiliöön. Levitetty lanta on välittömästi mullattava. Ja mi tä enemmän typpeä, sitä suu rempi on typpitappion riski. Samat asiat pätevät edelleenkin. Ruokinnalla voidaan vai kuttaa siihen, kuinka paljon lantaan päätyy typpeä. Tulevan hallituksen pitää keskittyä myös Suomen talo uteen ja työllisyyteen. Puolustuspoliittiseen keskusteluun osallis tui puolueiden edustajien lisäksi myös puolus tusvoimien tuleva komentaja Jarmo Lindberg. Vaikka keskustelussa puolustusministeri Carl Haglund (r.) oli selkeästi Nato-jäsenyyden kannalla, olivat kaikki samaa mieltä, että oma vahva puolustus on kaiken perusta. Keskustelun perusteella voi päätellä, että Suomi Areenan energiakeskustelu veti salin täyteen. puolustusvoimat saa ensi vaalikaudella leikka usten sijaan lisää rahaa. Ulkopolitiikka on ulkoministeri Erkki Tuo miojan (sd.), ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan (kok.) ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan murrosvai heessa, jonka tekee vaikeaksi Venäjän tilanne. Tuomiojan mielestä Suomen ulkopolitiikan tavoite on pelastaa maailma. Se ei ole ihme, sillä he käyttivät nautojen tilastoituna pääs tölukuna 30 kilotonnia (kt), mikä kuitenkin on koko ko tieläintaloudelle raportoitu päästöluku ja siis väärä lähtö kohta vertailulle. Nautojen osuus kotieläin talouden päästöistä on noin 20 kt. Tyyni kuski on kiehtova. Nopeusmittarin koettelun sijaan kan nattaisi kisata keskikulutuksen pienuu della. Näin saatua tulosta he vertasivat Suomen viralliseen nautojen päästöar vioon. Tulokseksi he saivat viral lista tilastoitua arviota pie nemmän päästöluvun. Toivakalle ulko politiikassa tärkeintä on kauppapolitiikka ja Haavistolle Suomen rooli rauhantekijänä. Suomi Areena järjestettiin tänä kesänä yh deksännen kerran. Suomi Aree nasta on yksi tärkeä osa tätä keskustelua. ?? Myös tavalliset kansalaiset voivat osallistua keskusteluun. Maatalouden ammoniakki päästöt ja niiden vähentämi nen ovat olleet kevään ja kesän mittaan esillä tämän lehden sivuilla useaan otteeseen. Viimeksi (MT 7.7.2014) Hel singin yliopiston Jukka Aho kas, Mikko Hautala ja Laura Alakukku kirjoittivat vierasyli össä haihtumiseen vaikuttavis ta luonnonlaeista, päästömal linnuksesta ja päästöjen vä hentämistavoista. Kirjoitus oli pääosin hyvä, mutta vaatii muutaman täy dennyksen ja korjauksen. Vierasyliössään kirjoittajat käyttivät Frederick Teyen väi töskirjan (2008) tuloksia las kiessaan Suomen nautakarjan eläinsuojassa vapautuvia am moniakkipäästöjä. MTT:n tutkimukset osoittavat, että nuorilla nau doilla se on vain harvoissa ta pauksissa taloudellisesti kan nattavaa. Valkuaislisän poisjättämisel lä parannetaan typen hyväksi käyttöä ja vähennetään ammo niakkipäästöjä, mutta kohen netaan myös tilan taloutta. Myös lypsylehmillä valkuais täydennyksen poisjättäminen lisää typen hyväksikäyttöä, mutta alentaa maitotuotosta. Nykyisillä hinnoilla säästöt rehukustannuksissa näyttäisivät kuitenkin vähintään kompen soivan menetetyt maitotulot. Ihmettelen suuresti, keitä ovat nämä naiset, joita auton ratissa urpoilu sytyttää. suvi.niemi@ maaseuduntulevaisuus.fi set, joita auton ratissa urpoilu sytyttää. Kaasujalan esittely lähinnä kyllästyt tää. Näin ollen Teyen lehmäkohtaisia päästölukuja ei tältäkään osin voida suoraan soveltaa nyky hetken lehmille, kuten yliö kirjoituksessa oli tehty. Neljänneksi voisi vielä mai nita erot lannankäsittelyjär jestelmissä. Teyen tutkimuksessa muka na olleet navetat olivat ilmei sesti kaikki lietelantajärjestel mässä. Hän tuskastui siihen, että yhteiskunnallinen keskustelu loppui kesän ajaksi kokonaan. Jo 1990-luvun alussa kiinnitettiin huomiota liialliseen valkuais ruokintaan, joka tarpeettomasti lisää ammoniakkipäästöjä. Valkuaislisäruokinta on ny kyään yleisesti käytössä nau doilla. Eikö tosi aan? Missä vaan voi pyöräillä, pelata, kuva ta, kiipeillä, samoilla, saunoa ja uida. Maaseudulla kasvanut laulujoutsenkanta aiheuttaa tuhoja viljelyk sille. Helsingin hanhiongelmaan (MT 30.6.) halusi puuttua lintumiehenäkin tunnettu kan sanedustaja Pertti Salolainen (kok.). Sillä mitataan ajotaitoa. Kotimainen Tierahoitus pitää pintansa saatava kuntoon Itä-Savo muistuttaa, että kehno tiestö kampittaa talouden kasvua. ?Tämän vuoden budjetissaan hallitus on varannut perustienpitoon 560 miljoonaa. Ehkä maalla ajatellaan, että tehkööt hanhiensa kanssa, minkä parhaaksi näkevät. Ei olisi huono kulttuurin muutos, jos paikal lista näkemystä arvostettaisiin laajemminkin. Oman takapihan tapahtumat koskettavat, ja niihin olisi myös mukava pystyä vaikuttamaan. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS destakaan.? ?Maakunnissa sitä vastoin tiedetään, ettei yrityksistä ainoakaan pärjää, jolleivät kuljetusreitit ole kunnossa.? Kaahaus on noloa En ymmärrä perusteluja, että kylil le lähdetään kaahailemaan, koska nuo rilla ei ole muuta tekemistä. Vuonna 2013 noin 60 prosenttia Suomen lypsyleh mistä ja noin 30?40 prosenttia muista naudoista oli lietelanta menetelmän piirissä. Muissa navetoissa lanta käsiteltiin kuiva-, kuivike- tai kuivikepohjalantana. Autoonsa juurtunut vässykkä ei. Hyvä itsetunto ei vaadi hevosvoimia ympärilleen. Maaseudulla auto on hyödyllinen ka pistus. 2 Perjantaina 18. Ne kun eivät omaa elämää häiritse. Kaupunkialueelle tullut karhu puolestaan nimetään city-karhuksi, joka on vaarallisena poistettava. JUHA VUORINEN ILTALEHDESSÄ Suomi Areena antaa Ammoniakkipäästöihin voidaan tilaa keskustelulle vaikuttaa myös lantaa levitettäessä VIERASYLIÖ P orissa on viikon ajan käyty poikke uksellisen laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Salolainen pohtisi ?kaikkia keinoja. Lo put ovat kylmissä pihatoissa. Kyselyn otoksen ja kyselyyn vastanneiden tilakokojakauma oli hyvin lähellä koko maan tila kokojakaumaa, joten tuloksen pitäisi olla edustava. Vaikka uudet navetat ovatkin nyky ään pääosin kylmiä, lämpimien osuus säilyy suurena vielä pit kään. Toiseksi kirjoittajat olivat erehdyksessä käyttäneet lypsy lehmän keskimääräisenä am moniakkipäästölukuna talvi keskiarvolukua (24 grammaa NH3/eläin/vrk, eli noin 9 kiloa Vanhoista maa talouden käsi kirjoista löytyy ohjeita hyvästä lannanhoidosta. NH3/eläin/vuosi). Toki sotesta ja taloudesta esitettiin erilaisia tulkintoja, mutta poliitikkojen lisäksi keskusteluun ovat osallistuneet monet muutkin yhteiskunnalliset toimijat arkkipiispasta maaseutunuoriin. Esimerkiksi keskiviikkona arkkipiispa Kari Mäkinen, entinen kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto, rokkari Kari Peitsamo ja keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen keskustelivat uskosta, teologian opiskelusta ja Jumalasta
Tehdään aivan eri uudistusta?, Pernaa teroittaa. ?Toivon, että aiemmasta mallista kyetään aidosti irrottautumaan ja resurssit suunnataan nykyisen eteenpäin viemiseen.? JUKKA KOIVULA Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski (vas.), kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko, kansanedustaja Annika Saarikko ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa ruotivat kuntakentän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaa keskiviikkoisessa paneelikeskustelussa. Sote-rahoituksesta tulee yksikanavainen PORI (MT) Koko sote-uudistuksen rahoitusmalli on vielä keskustan kansanedustajan Tapani Töllin mukaan pitkälti auki. Entinen kuntaministeri on mukana sote-uudistuksen parlamentaarisessa ohjausryhmässä. ?Sen verran voin sanoa, että järjestelmästä on tulossa yksi- kanavainen?, Tölli kertoo. Yksikanavaisessa rahoitusjärjestelmässä kaikki julkinen rahoitus ohjataan palvelujen järjestäjälle eli sote-alueelle. ?Soten rahoituksessa tulee ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet ja palvelut, jotta sen lähtökohta on oikeudenmukainen?, Tölli toteaa. Hänen mukaansa kuntien tehtävät ja resurssit eivät ole tasapainossa. Uudistamisen tarpeesta on laaja yksimielisyys. Kysymys on nyt siitä, mitä säi- lytetään ja miten ne organisoidaan. Kuntien erilaisuus on Töllin mielestä otettava paremmin huomioon, kun uutta kuntalakia puuhataan. ?Kuntien on pystyttävä paikallisesti soveltamaan valtion antamaa tehtävälistaa.? Hänen mukaansa kunnilla ei tällä hetkellä ole riittävästi va- pauksia hoitaa asioitaan, vaan muotoseikat menevät lopputuloksen edelle. Parlamentaariseen käsittelytapaan Tölli on tyytyväinen. ?Näin isossa asiassa vaaditaan laaja yksimielisyys. kerta. Kuntien tehtäviä on karsittava, mutta kyse ei ole rasti ruutuun -lottoamisesta. Hanke tulee kestämään pitkään. Bioenergian kautta on mahdollista luoda paljon uusia työpaikkoja maaseudulle. Tänä vuonna puolimatkan osallistujamäärä täyttyi 22 tunnissa. Minkälainen organisaatio on tapahtuman takana? Meillä on yksi täysiaikainen työntekijä ja 15 hengen ydinporukka, joka on talkoohengellä mukana. On järkevää, että mahdollisimman moni asuu kaupungeissa.? Sipilä puolestaan kannattaa hajautettua yhteiskuntaa. ?Keskusta tekee kaikkensa, jotta elämisen edellytyksiä on jatkossa myös kaupunkien ulkopuolella. Hallituksen poliittiset toimenpiteet ovat valitettavasti lisänneet kivihiilen tuontia?, Sipilä toteaa. ?Älykkäät sähköverkot ja hajautettu energiantuotanto ovat lähitulevaisuutta. Puolimaraton juostaan kolmena kierroksena Joroisten kylällä. Kotimaisella ruualla ja energialla työtä nuorille tuottajille PORI (MT) Kansanedustajat Oras Tynkkynen (vihr.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) pohtivat keskiviikkona Maaseutunuorten Kesäkissa-traktorin lavalla nuorten tuottajien tulevaisuutta. He totesivat, että alan tulevaisuudennäkymät ovat ristiriitaisia. Ruuan ja uusiutuvan energian tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kansanedustaja Annika Saarikko hämmästelee kokoomusministerin tapaa lähestyä kunta- ja sote-asioita kuntakylki edellä. PORI (MT) Tuore liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) haluaa nostattaa avointa keskustelua siitä, mikä on kuntien rooli Suomessa kunta- ja soteuudistusten jälkeen. ?Kuntalain parlamentaarisen seurantaryhmän on syksyllä uskallettava keskustella siitä, mikä on ylipäätään tulevaisuuden kunta?, Risikko toteaa. Ministeri ilmoittautuu niin kutsutun vahvan peruskunnan kannattajaksi. Kuntayhtymiin pohjautuvat mallit ovat Risikon mukaan byrokraattisia hallintohimmeleitä. ?Olen henkeen ja vereen kuntapohjaisen järjestelmän kannattaja. Nyt kunnilta ollaan ottamassa pois puolet tehtävistä. Mitä enemmän sävy on muuttunut valtiovallan ylhäältä saneluksi, sitä kauemmas tavoitteista on jääty.? Kumpia enemmän, joroislaisia vai teräsmiehiä? Aiempi uudistus kuopattiin Pernaan mielestä on ymmärrettävä, että Kataisen hallituksen ajama kunta- ja sote-uudistus on kuollut ja kuopattu. ?Se malli, joka perustui vahvoihin peruskuntiin, jotka hoitaisivat myös sote-palvelut, ei mennyt maaliin. Kotimainen turve luo työtä Suomeen ja on siten aina parempi vaihtoehto kuin ulkomainen kivihiili?, Sipilä kuittaa. PORI (MT) Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Euroopan unionin on kyettävä nostamaan ulkopoliittista painoarvoaan. ?Venäjän-kriisi osoittaa erityisen hyvin, että Venäjä ei halua nähdä EU:ta kokonaisuutena vaan käy neuvotteluita erikseen yksittäisten jäsenmaiden kesken?, Haglund sanoo. Haglund ei usko, että talouspakotteet ratkaisevat kriisiä. ?EU:n on kuitenkin tärkeää jotenkin reagoida Venäjän toimiin ja osoittaa, ettei Ukrainan valtiollisen koskemattomuuden loukkaaminen ole hyväksyttävää.? Oma itsenäinen ulkopolitiikka Kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) mielestä Suomella on jatkossakin oltava liikkumavaraa ulkopolitiikassaan. ?EU:n on oltava nykyistä vahvempi suurissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten rauhan rakentamisessa. Kuntoilijat pääsevät kokeilemaan rajojaan joko pikamatkalla tai puolimatkan ikäluokkasarjoissa. Monettako kertaa tapahtuma järjestetään, tapahtumapäällikkö Juuso Kutvonen? Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1983, 90-luvun lamassa pidettiin muutama välivuosi. Nyt on 29. Rajat ylittävällä yhteistyöllä on ollut myönteinen vaikutus Itä-Suomen aluekehitykseen.? JUKKA KOIVULA Finntriathlon kerää triathlonin ammattilaiset ja harrastajat tänä viikonloppuna Joroisiin. Matkoja on lasten triathlonista aina SM-lähtöön asti. Sotea käytettiin Kataisen hallituksessa keppihevosena kuntauudistukselle?, Saarikko toteaa. ?Harmittaa, että hallitus aikaili parlamentaarisen työryhmän perustamisessa. Kokonaiskävijämäärän arvellaan liikkuvan 15?000 paikkeilla kolmen päivän aikana. LIIKENNE- JA KUNTAMINISTERI PAULA RISIKKO, KOKOOMUS Kuntaministeri Risikko uskoo yhä vahvaan peruskuntaan PÄIVÄN KYSYMYS VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Ministeri Paula Risikon mukaan kuntien on oltava riittävän suuria, jotta ne pystyvät tuottamaan palvelunsa. heinäkuuta 2014 UUTISET Vastustan pakkoliitoksia, mutta ymmärrän senkin, etteivät pienimmät kunnat pysty vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Tunteet lämpenivät paneelissakin. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) hämmästelee Risikon kuntapuheita. ?Parlamentaarinen sote-ryhmä on nimenomaan linjannut, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen irrotetaan kuntarakenteesta. On hyvä, että oppositio on mukana valmistelemassa sote-uudistusta.? LIINA NIITTYMAA Energiapolitiikan tulevaisuus piilee älykkäissä sähköverkoissa PORI (MT) Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä kotimainen energiapolitiikka on tyydyttävässä kunnossa. ?Suomalainen energiaverkko on kohtuullisen luotettava ja sen hinta kestää kansainvälisen kilpailun. Siltä osin nuorten tuottajien tulevaisuus näyttää positiiviselta. Toisaalta byrokratia ja valvonta tekevät työstä henkisesti raskasta. ?Sukupolvenvaihdoksia tehdään vähän, koska nykyisin nuoren tuottajan elämä maaseudulla vaatii uskallusta?, Tiilikainen sanoi. lun kymmenen vuoden päästä yli puolet Suomen energiasta olisi kotimaista?, Tiilikainen kertoi. Suomalainen energia etusijalla Maaseutunuorten Juha Tenho ja Erika Koivumäki tenttasivat päättäjiä tulevaisuuden energiaratkaisuista. Kunnilta karsittaville tehtäville täytyy löytyä tekijät. ?Kaikkia nykyisiä palveluja ei voida säilyttää. Tämä ei poissulje sitä, että Suomella on jatkossakin oltava oma itsenäinen ulkopolitiikka, jossa pohjoinen sijaintimme ja itäinen naapurimme huomioidaan.? ?EU:n pakotteet vahingoittavat Suomen taloutta merkittävästi enemmän kuin EU-maita keskimäärin?, Puumala muistuttaa. Rajayhteistyötä ei sanktioida EU päätti keskiviikkona lisäpakotteiden asettamisesta Venäjälle Ukrainan kriisin pitkittymisen johdosta. Tämä tukee myös maaseutuasumista?, Sipilä sanoo. Energiapolitiikkaa käsiteltiin Suomi Areenassa keskiviikkona. ?Energiaratkaisuissa uudistuttava? Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Naukkarinen us- koo älykkäiden sähköverkkojen ja energiaratkaisujen mullistavan ihmisten arkea. ?Kun kodinkoneet alkavat kommunikoida tehokkaasti verkossa, ei ihmisten tarvitse välttämättä käydä enää itse ruokakaupassa. Osittain Suomen vaatimuksesta pakotteita ei ulotettu JUKKA LEHTINEN SUOMI AREENASTA LYHYESTI Ahtisaari haluaa YK:n järjestävän vaalit Syyriassa JUKKA KOIVULA Kansanedustaja Oras Tynkkynen, Maaseutunuorten Erika Koivumäki ja Juha Tenho sekä kansanedustaja Kimmo Tiilikainen kokoontuivat keskustelemaan Kesäkissa-traktorin viereen. EU:n ulkopoliittinen arvovalta ei vakuuta Venäjää EU:n ja Venäjän väliseen raja yhteistyöhön. 1990- ja 2000-luvuilla europarlamentaarikkona toiminut nykyinen kansanedustaja Riitta Myller (sd.) pitää rajayhteistyön merkitystä suurena. ?Kyseessä ovat sellaiset konkreettiset ohjelmat ja hankkeet, joilla lisätään luottamusta ja kansalaisten välistä yhteistyötä yli rajojen. Keskusteluyhteyden säilyttäminen Euroopan sekä Venäjän välillä on nyt ensisijaisen tärkeää.? Rajayhteistyöllä on myös aluepoliittista merkitystä. ?Olin aikoinani EU-parlamentissa laittamassa alulle kyseisiä ohjelmia. Bioenergian käyttöä pitäisi kuitenkin lisätä merkittävästi. Kuntien on oltava riittävän suuria, jotta ne pystyvät tuottamaan palvelut.? Sote-uudistusta työstetään paraikaa parlamentaarisessa työryhmässä, jossa on edustus kaikista eduskuntapuolueista. ?Sote oli keppihevonen? Kunta-aiheinen paneelikeskustelu käytiin helteisessä säässä Porin Suomi Areenassa keskiviikkona. Joroisissa on reilu viitisentuhatta asukasta, joten väkeä riittää. Pari vuotta sitten tehtiin Savonia ammattikorkeakoulussa matkailututkimus tapahtumaan liittyen, jossa seudulle laskettiin kertyvän matkailutuloja noin kaksi miljoonaa euroa. Missä puolimatkan kilpailureitti kulkee tänä vuonna? 1,9 kilometrin uinti on Valvatus-järvessä, 90 kilometrin pyöräilyreitti lähtee Joroisten kylältä ja käy Rantasalmen keskustassa kääntymässä. Varsinaisena kisapäivänä lauantaina on töissä 400 vapaaehtoista. Paljonko väkeä kerääntyy Joroisiin viikonloppuna? Osanottajamäärä on yhteensä noin 1?800 henkilöä. Tuuli-, bio- ja ennen muuta aurinkoener giasta löytyy ratkaisu globaaliin energiakriisiin.? Keskittäminen vastaan hajauttaminen Soininvaaran mukaan energiaja muuta tehokkuutta lisätään tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. ?Ihmisten liikkumistarpeeseen vaikuttaa suuresti se, missä he asuvat. Jos haluamme hyödyntää koko maan resursseja ja luonnonvaroja, on koko Suomi pidettävä asuttuna?, hän linjaa. Sipilä ja Soininvaara ovat eri mieltä myös turpeesta energiamuotona. ?Pidän investointeja turpeeseen erittäin lyhytnäköisinä. Ilmastonmuutoksen kannalta se on jopa kivihiiltä vahingollisempaa?, Soininvaara painottaa. ?Turve on ylimenokauden ratkaisu. Tynkkynen ja Tiilikainen kannattavat Suomen energiaomavaraisuuden lisäämistä. ?Vihreiden tavoite on, että vuosisadan puolivälissä kaikki Suomessa käytettävä energia olisi kotimaista ja uusiutuvaa. Kotimainen turve on vähemmän huono vaihtoehto kuin Ruuan vienti vetämään Tiilikaisen mielestä ruuan vienti ja tuonti pitäisi saada tasapainoon. ?Suomeen tuodaan tällä hetkellä ulkomaista ruokaa 4,5 miljardin euron arvosta. Nyt asioissa on päästy eteenpäin, kun Kataisen hallitus ensin kerta toisensa jälkeen epäonnistui.? Team Kolmoisatleettien Matti Ranta ja Ilmari Pirkkamaa osallistuvat Joroisten puolimatkalle myös tänä vuonna. Pakkoliitoksille kannatusta Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa ilmoittautui pakkoliitosten kannattajaksi. ?Nykypäivän kuntakenttä ei enää mitenkään vastaa ajan tarpeita. Enää ei voida katsoa vain lähelle?, Tuomioja sanoo. ?Yhteistyö koituu kaikkien hyväksi. On siirryttävä pois ajatuksesta, että maailmanpolitiikka on nollasummapeliä, jossa jonkun menestys on toiselta pois.? Tuomiojan mukaan esimerkiksi Ukrainan kriisissä Suomen on ensisijaisesti seisottava EU:n rinnalla.. 3 Perjantaina 18. Vienti on siitä murto-osan.? Tärkeintä on saada vientiyritykset yhteistyöhön. ?Jos Venäjän markkinoilla onnistutaan, se voi tuoda Suomeen 10?000 uutta työpaikkaa.? ulkomainen kivihiili?, Tynkkynen totesi. Keskustan tavoitteet ovat maltillisempia. ?Suomalaisen metsähakkeen on oltava yhtä kilpailukykyistä kuin ulkomaisen kivihiilen. Keskustan tavoite on, että rei- LIINA NIITTYMAA Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan neljättä vuotta jatkuvaan Syyrian sotaan pitäisi etsiä pikaista poliittista ratkaisua. Ahtisaari ehdottaa, että YK järjestäisi Syyriassa vaalit. Vaalien järjestäminen tosin edellyttää tulitauon aikaansaamista maahan nopealla aikataululla. ?Enää ei pitäisi antaa ihmisten tappaa toisiaan. Minusta on järkyttävää, kuinka kykenemätön kansainvälinen yhteisö tämmöisissä asioissa on?, Ahtisaari sanoo. Tuomioja: Politiikka ei ole nollasummapeliä Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toteaa, että käsitys kansallisesta edusta on muuttunut. ?Globaalit megatrendit vaikuttavat myös Suomeen. Kuntarajat on piirrettävä uusiksi, tarvittaessa pakolla.? Risikko ymmärtää myös pakkoliitosten kannattajia. ?Vastustan pakkoliitoksia mutta ymmärrän senkin, etteivät pienimmät kunnat pysty vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin.? Saarikko on eri linjoilla. ?Vierastan pakkoa. Esimerkiksi jääkaappi voisi laatia ja lähettää automaattisen ruokatilauksen.? Vihreiden kansanedustajan Osmo Soininvaaran mielestä energiaratkaisuissa olisi kyettävä uudistumaan. ?Meillä on yksi maailman parhaista 1980-luvun energiajärjestelmistä, mutta huono valmius siirtyä uuteen
oikein kunnolla, kun lähtivät seikkailemaan yksityi sinä maitomarkkinoille. heinäkuuta 2014 MIELIPIDE Nostan hattua kaikille, ketkä meille vielä jaksavat maitoa tuottaa. varsin kin elintarvikealan keräily- ja jalostuslaitoksia . Mut ta silloin edelleen LSO pysyi ja pystyi vielä ottamaan muitakin liikkeitä siipiensä suojaan. Lihanjalostusteollisuus on vaikeuksissa, koska keskusliik keet tuovat lihaa ja jalosteita Euroopasta ja aina Etelä-Ameri kasta asti. Kansalle uskotellaan, että pankkiunionit ynnä muut suitsivat tulevia kriisejä. Minä toimin niin, että tähän maahan saadaan vankan enemmistön hallitus, joka tekee ja pystyy päätöksiin ilman takiaispuolueiden hinta lappuja joka paidan reunassa. Hallituksen kiskopaketti, jossa kaikki raha jäykistettiin ratakiskoihin jättämällä tieverkko, myös se alempi asteinen, rapautumaan oli virhe. Tuotantoon on kehitetty reaktoreita, jotka ovat ominai suuksiltaan korkeaa kansainvä listä tasoa, mutta niiden käyttö ei ole päässyt yleistymään. Biokaasua poltettaessa ei synny pienhiukkasia, ja pala misjätteenä syntyy lannoit teeksi kelpaavaa jätelientä, josta hajuhaitat ovat poistu neet. Niin kuin raviradalla. Sepelikentän alla on hiekkapatja, jossa varsinaisesti tapahtuu puhdistava bakteeri toiminta ja fosforin kiinnitty minen hiekkakiteisiin. Niin sen pitää olla. niin kuin nyt Valiota siitä, että se yritti ?häätää. Itse asiasta minulla on mielipide, eikä se muutu päivittäisten korvasyy hyjen mukaan. RKP ja vihreät pyrkivät tekemään itsestään korvaamat tomia apupuolueita. on ollut parhaiten tuottajien omissa käsissä liki 2000-luvulle asti. Meillä Suomessa oli monta pienempää valiolaista meijeri liikettä, mutta kuluttajien mielestä se ei ollut oikein. Näil lä pienemmillä tiloilla (25?35 lehmää) ihmiset pärjäävät kyllä ja ovat onnellisia ja ylpeitä tekemästään työstä. Syyt löytyvät aivan muualta. tuttiin siinä osittain. Monet pienemmät meije rit jättivät Valion ja päättivät ?rikastua. Nämä takiaispuolueet on lähetettävä vaihtopenkille. Ympäristöministeriötä ei saa luovuttaa vihreiden läänityk seksi. Kolmen korvapuusti korvatkoon kahden kaupan ja takiaispuolueet. Kansanvallan kannalta on välttämätöntä, että oppositio on todellinen ja uskottava. Kotikunnista renkikuntia: ei perustuslaillista päätösvaltaa järjestämisestä eikä rahoituksesta. Käy kerto massa, mikä on sinun mielestä si paras keino osoitteessa www. maaseuduntulevaisuus.fi. ANNI-SOFIA HOPPI. Perussuoma laiset tähtäävät vaalivoittoon, jotta talous saadaan kasvuun ja Suomi nousuun. Mikä on suomalaisten elintarvikkeiden tuottajien ja jalostajien tulevaisuus? Heikki Niittymäki Masku Pako kysyä, mitä tarkoitusta varten koirasusia kasvatetaan? Eikö koira voi olla koira ja susi susi? Kertokaa Kapteeni Hyvät Valion tuottajat. Sinipunan virheet eivät sinipunapuolueiden kainalossa kummene. Siis kolmen korvapuusti. Muun muassa Kiinan metsäpinta-ala on viime vuosikymmeninä lähes kaksinkertaistunut. Eteläinen puolisko on vielä miinuksella. Professoriryhmän suosi tus on varteenotettava. ja samalla on aiheutettu kuntalaisille ylimääräisiä kustannuksia. Mikä Suomessa meni pie leen? Lain ja asetuksen tarkoi tus on ollut hyvä, mutta sen toteutuksen ovat pilanneet lain tulkitsijat. Sitä tarvitaan. Myös kuntien sisällä. Otanta ei ole suuri, mutta oman mielipiteeni tuon kuitenkin julki. Jos pelaat väärin, maksat pois. Kokemuk seni lehmistä ja navetoista pe rustuu täysin tietämättömyy teen, eli vain siihen mitä näen ja koen normaalilla järjellä varustettuna. Hieno uudehko pihatto navetta robottilypsykoneineen oli elämys, mutta ei positiivi sessa mielessä. Mikäli ravinnontuotantoa halutaan jatkaa, on ravinteiden kierrätys ainoa mahdollisuus. Puulle on kehitetty kaasu tusmenetelmä, joka on lähes saasteeton. Parhaassa tapauksessa tarvitaan 12?15 metriä imeytys putkea, kuorma pestyä sepeliä ja sopivaa hiekkaa, suoda tinkangasta ja puolipäivää kaivurityötä. Kokonaan uusi maaperä käsittelyjärjestelmä maksaa 3?000?5?000 euroa ja käyttö kustannukset ovat 100?150 euroa vuodessa. Suomalaisessa keskustelussa on täysin sivuutettu tärkein asia, hygieenisyys. Vielä 1980- ja jopa 1990-lu vulla hyväksyttiin järjestelmä, jossa kahden betonikaivon . ja myös asiat me nevät tietysti niin, että ?väärin sammutettu?. Jos muutkin poliitikot olisivat yhtä osaavia ja asioihin paneutuvia, niin hyvä olisi. Ei näitä maaseudun asioita oikeasti ajavia edustajia liikaa ole, joten annetaan tukea ja kannustusta Sarvamaalle. pakko laskea vä hittäismyyntihintoja ja tietysti se ajan kuluttua heijastui myös tuottajahintoihin. Jäin asiamiehentyöstä eläk keelle 1993. Jyrki Kataisen valtio varainministerikautta jatkoi hänen pääministerikautensa ja pieleen meni. Uudistumista ei tapahdu tarvittavassa määrin ilman, että molemmat menevät hallituk seen. Hallitus puolueiden puheenjohtajien suurin huolenaihe näyttää olevan homoliitot. Ja näin se pitäisi olla, minun mielestäni. Nato on illuusio Tukea Sarvamaalle Suurin osa ihmisistä elää erillisyyden harhassa. Kun seuraavaa kyläkou lua ollaan laittamassa liskuun, on hyvä mitata se matka kylältä keskustaan ja keskustasta kylälle ja huomata, että saman pituinen se on, mutta muut päätösten seuraukset eivät ole saman suuruisia. Perussuomalaiset eivät myyneet nahkaansa EU-tuki paketeissa. Kyllä. Ja moraalisesti kestävää. Kolmen korvapuusti on parempi kuin kahden kauppa takiaispuolueilla. Se on illuusio. Mielestäni ei ole mitään syytä lähteä moittimaan Petri Sarvamaata (kok.) maatalous valiokuntapaikoista EUparlamentissa. Sarvamaa on todella hyvin perehtynyt maatalousasioihin ja hoitanut suomalaisten vilje lijöiden ja maaseudun asioita tarmolla. Olin todella tyytyväinen kun Sarvamaa nousi parlamenttiin. Kun yhteisiä asioita hoidetaan, puoluepolitiikka pyrkii sotke maan asioiden hyvän hoidon. Maaseutu on perinteisesti kuulunut keskustan peli kentäksi ja nyt sattuu olemaan niin, että Petri Sarvamaa on niin sanotusti ?väärästä puolueesta. Tunteeko hoitaja kaikki eläimet ja niiden tavat ja käytöksen? Jotenkin jäi fiilis, että yritetään volyymia kasvatta malla saada paljon liikevaihtoa, mutta lopulta viivan alle ei jää kuitenkaan mitään ja ihmiset palavat loppuun. Jo nyt olisi kuitenkin käytettävissä menetelmiä, joissa perustyö on tehty. ydinvoimaakin tarjotaan uusiutuvan veroisena ratkaisuna, sillä uraanin varas toja pidetään ehtymättöminä. Kymmenhenkinen profes soriryhmä korvaisi tuonti energian kotimaisella uusiutu valla energialla, joka tarjoaisi nopeimman ratkaisun Suomen talousahdinkoon (MT 28.2.). Kansantalouden säästö olisi 8,5 miljardia euroa, ja tuolla sum malla tappiollinen taloutemme tasapainottuisi. Kotimaisen energian tuo tanto toisi maahamme vuoteen 2030 mennessä 50?000 uutta työpaikkaa. Tuore maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) nosti bio talouden julkiseen keskuste luun hallitusremontin yhtey dessä ja vaati puheiden lisäksi tekoja. Yleisesti arvioidaan, että uusiutuvan energian käytös sä saadaan tuloksia vuosi kymmenen kuluttua. Se oli kova päätös, jota kunnioitetaan, vaikka toista puhutaan. Siinä käytetään kos teaa puuta, josta saatava kaasu on puoleksi hiilimonoksidia ja puoleksi vetyä. Vedyn vaikutuksesta ener giansaanto on jopa kolman neksen suurempi kuin puuta poltettaessa. Pelloistamme voitaisiin ottaa 20 prosenttia energiakäyttöön, ja tältä alalta energiasaanto olisi 15 terawattituntia eli sama kuin suuren ydinvoimalan vuosituotanto. Energiauudistuksessa pitäisi käyttää myös sahojen tarjoa mia mahdollisuuksia. Sellainen huokuu lä pi, sitä ei voi näytellä. Siihen mennessä olivat lopettaneet toimintansa OK-liha ja OTK:n hankinta - ja lihajalostusteollisuus. Helsingin Kauppiaiden ?juu rivesa. Ja pelaamaan pää set taas, kun sinulla on omaa rahaa. Suurin ongelma hygieenisyysmielessä on kuitenkin se, että jätevesi sisältää runsaasti erilaisia haitallisia bakteereja, jotka eivät häviä sakokaivosäiliökä sittelyssä. Maaperäkäsittely on ylivoi maisen tehokas ?bakteerien tappaja?. Maaperäkäsittelyssä jätevedet johdetaan sakosäi liön kautta putkistoa pitkin sepelikenttään, jonka tehtävä nä on levittää jätevesi laajem malle pinta-alalle samalla sitä hapettaen. Jätevesi puhdistuu ja vajoaa pikkuhiljaa pohjavedeksi. Maasuodatuksessa hiekka kentän läpi puhdistunut vesi kerätään ja johdetaan putkistoa pitkin sopivaan purkupaik kaan, ei kuitenkaan suoraan vesistöön. Maaperäkäsittelyn toimi vuudesta ja käyttöiästä on erilaisia käsityksiä, mutta oi len saanut kunnian vie railla viimeisen kolmen vuoden aikana sekä pihattonavetassa, että kahdessa parsinavetassa. jotka ovat tuottajien omassa hallinnas sa. Ympäristöhallinnon määräyksin eläimet syövät hanhien ulostetta. Ei nimimerkkiä Kokemusta on Kataisellahan on kokemusta miten talousasiat saadaan kuralleen. Ihmettelevä Sailas On se hyvä, että valtakunnassa on edes yksi henkilö, joka ym märtää, missä päin mennään ja mitä pitäisi tehdä. Asialle vain metsämiehet, jotka ampuvat tarkasti ja varmasti. Ei nimimerkkiä Joutsen on Suomen kansallis lintu, nyt pitäisi sekin ampua. Voi hyvä L. Eikö suun nittelijoilla nykyisin ole enää mitään käsitystä näyttävyydes tä ja maisemaan sopivuudesta? Jotakin näköä Eri laki? Toiset ne vaan päästää kai kenlaisia paskoja ja myrkkyjä vesistöihin. jos aikoi myydä lihaa . Us kon että se koituu viljelijöiden ja maaseudun hyväksi. Veijo Jääskeläinen Varpaisjärvi Ota kantaa tekstiviestillä Harmittaa, suututtaa, ilahduttaa, ihmetyttää? Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa lähettämällä se tekstiviestillä numeroon 173 172. Viestin enimmäispituus on 160 merkkiä ja yhden viestin hinta 50 senttiä. Viestin alkuun tunnus MT LU. Maitonaama Erkki J. Kumpi on fiksumpi nyt kun viljan hinta laskee? Säästöpossu Saa tulla pesemään Kuormainkoura siirtää hakkuutähteitä haketuspaikalle. Viimeksi näin ei käynyt. Sarvamaa yllätti myönteisesti. Emäntä Karhu, joutsen ja hanhi Aloittakaa karhujen metsästys ensin ja sitten vasta joutsenten, jos on pakko. Jouduin siksi olemaan keskellä kilpailutilannetta. Kuten Kässi kirjoitti, maito ? juuri Valion ansiosta . Kun otetaan käyttöön uusimmat rat kaisut niin puun kuin muunkin kasvimassan käytössä, päästään energiauudistuksessa jo hyvään vauhtiin. Muut innovaatiot tulevat käyttöön sitten aikanaan, vuo sien kuluttua. Erkki Raudaskoski agronomi, maataloustoimittaja Rovaniemi Yhteiskunta sorsii tuottajien omia liikkeitä n kummallista varsinkin suomalainen yhteiskunta sorsii ja yrittää kaikella tavalla kammeta niitä . Niillä on ollut kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa ja siksi, että päähallituspuolueet ovat olleet heikkoja. Tänä keväänä Arlakin ilmeisesti havaitsi, että kotimai nen maito on helpompi mark kinoida ja lopetti ruotsalaisen maidon tuonnin. Lihakaupassa yksityissektori ja sen myymäläketjut laskivat markkinoille jonkin verran isoja eriä varsinkin naudanlihaa, joka markkinoitiin tappiolla. Timo Kässi kirjoitti tästä osuvasti Mölinää meijeritiellä -kolumnissaan ( MT 9.7.). Markkinaoikeus tuomitsi Valiolle raskaat sakot, koska väitettiin Valion myyvän kulu tusmaitoa alennuksella. Naisille rentou tuminen on sen sijaan erilaista tekemistä kuin mitä muutoin tekisi päivittäin. ?On ihan tutkittu juttu, että aktiivisen lomapuuhastelun jälkeen ihmiset tuntevat ole vansa paljon virkeämpiä kuin löhöilyloman jälkeen.? Mikä on paras tapa säilöä marjat? Onko paras säilöntätapa kui vata, pakastaa sellaisenaan vai säilöä alkoholissa. Niiden tuotannossa syntyy runsaasti sivutuotteita, sillä tukista saadaan 45 prosenttia valmista varaa ja 55 prosenttia sivutuot teita. Orpon sote Mepit Mitä S-L Anttila sai aikaa meppinä. Se rallattelee vaaleihin asti ja nauttii ministeripäivistä sekä valokuvaa itseään. Aluepolitiikka ei ole kuollutta. Ostan maitoni suoraan tällaiselta parsinavettatilalta ja toivottavasti saan sen tehdä jatkossakin. Volyymin kasvatus ei välttä mättä tuo onnea tai rahaa. Perusarvot pidetään moraalisena pohjana. Dynaaminen talouspolitiikka vaatii onnistuakseen perus arvoista perhepolitiikkaa. Tälle linjalle on suomalaisten enemmistön kannatus. TIMO SOINI on kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja. timo.soini@ eduskunta.fi VIIKON KYSYMYS Millaista mökkeilyn kuuluu olla? Jyväjemmari Rentoa lomailua Sote Ahkeraa puurtamista Soten järjestäminen ja palvelu tuotanto eriytyy. Maaseudullako pitäisi muka tehdä järjetön puhdistamo. Höpö, höpö Kysymys Viron isot viljelijät hyödyntävät uutta tekniikkaa ja pienet säästävät. En usko. Tyni Santakumpu Taivalkoski Rumaa Miksi nykyisin rakennetaan niin rumia taloja. 4 Perjantaina 18. Ainoa oikea tapa on, että se, joka ottaa riskin maksaa sen. Joko han nyt kunnissa tajutaan, että kyläkapan tai kyläkoulun lakkauttamien myös puolittaa sen kulmakunnan asuntojen hinnat. Rakenteellinen ongelma ei ratkea rakenteisiin puuttumatta. Tämä hallitus ei tee enää mitään merkittävää. Sekä perussuomalaiset että keskusta ovat virkeämmässä kunnossa kuin hallituspuo lueet. Miten syvällä ollaan? KM Aktiviteettien täyttämää % vastaajista 0 20 40 60 80 Mökillä ollaan kuin Ellun kanat L ähes kolme neljäsosaa Maaseudun Tulevaisuu den viikon kysymykseen vastanneista haluaa mökkeilyn olevan rentoa lomailua. Kysymykseen vastasi yli 400 henkilöä. Vajaan 20 prosentin mielestä mökkeilyn kuuluu olla ahkeraa puurtamista. Noin 10 prosenttia haluaa mökkiajan olevan aktiviteet tien täyttämää. Harrikkakuskilla on useampi mökki, mutta kesällä ei ole töi den puolesta aikaa mökkeilylle. ?Talvella on kyllä aikaa, mutta silloin olen ulkomailla lämpimässä. Muutamat joutuivat lopettamaan, kun rahkeet eivät kestäneet. Omasta mielestäni Arla aloitti maitomarkkinoiden ?sodan? aloittamalla ruotsalaisen ylijää mämaidon tuonnin Suomeen. Sillä oli helppo polkea maidon kuluttaja- ja samalla suomalai sen tuottajahintaa. Monet kunnatkin sortuivat ostamaan kouluihin ja muihin laitoksiinsa Arlan halvempaa maitoa. Tämä on to siaan vain minun näkemykseni asiasta. Vierailut kahdessa parsina vetassa olivat todella positii visia! Eläimet olivat tyytyväi senoloisia, puhtaita ja rentoja. Molemmissa lypsy tapahtui ihmisen toimesta, samoin ruokinta. Näki jo eläimen naamasta, onko sillä kaikki ok, ja ennen lypsyä testattiin maito tuleh duksen varalta. Niin ryhdyttiin lyömään kiilaa mai tomarkkinoihin ja jopa onnis Naakat tanssii lehmien läjissä ja lentävät sitten juomakup peja likaamaan. Tulisiko Ville Niinistö pesemään? Suojatit pahanteossa Koirasudet Suunta kohti kotoista energiaa V iime aikoina on puhuttu runsaasti uusiutuvasta energiasta. Mikäli sahat pääsisivät mukaan energiantuotantoon, niiden sivutuotteista saataisiin niin ikään 15 terawattituntia vuodessa. ?Puuta kannattaa jalostaa eikä polttaa?, kirjoitti tekniikan tohtori Jarl Ahlbeck (HS 16.6.). Käytännön ratkaisu löytynee kuitenkin siitä, että puuta sekä jalostetaan kemiallisesti että poltetaan. Kaikki elektroniikka sul jetaan. Molemmissa paikoissa eläimet pääsivät ulos heti toukokuussa ja laidunnus jatkui syksyyn asti. Ihmiset olivat todella paneu tuneet hommaansa ja nauttivat työstänsä. MAITONAAMA MIELIPIDEKIRJOITUKSESSAAN VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Kolmen korvapuusti Haja-asutusten viemäröinti ollut usein turha investointi H aja-asutusten viemäriinvestointi on ollut kallis toteuttaa, siitä koitunut hyöty ollut kyseenalainen, ja sen käyttö asukkaille huo mattavasti kiinteistökohtaista järjestelmää kalliimpaa. Kap teeninne jättää laivan, kun tuli täyslaidallinen vesirajaan. Kirjoitin jo viime vuonna tällä palstalla, että Suomeen tarvitaan toimintakykyinen hallitus, jossa on kolme neljästä suurimmasta puolueesta. Tämä hallituskausi on mennyt niin sanotusti täysin puluille. Taloutta ei ole saatu kasvuun eikä Suomea nousuun. Hallituskokoonpanon rat kaisee vaalitulos. Kirjoittajan mukaan Suomessa riittää puuta sekä polttamiseen että kemialliseen jalostukseen. O Olen seurannut ruuanjalos tusta yli kuusikymmentä vuotta. Lihapuolen tunnen mielestä ni parhaiten, koska palvelin LSO:ta, nykyistä HK:ta, kolme kymmentäviisi vuotta asiamie henä. Vaihtoehtoja on paljon: tuuli, vesivoima, au rinkoenergia . Kuunnellaan luonnon ääniä ja hengitetään raikasta ilmaa syvälle keuhkoihin.? Maija Mainion mukaan mo nien miesten mielestä rentou tuminen on pelkkää olemista ja laiskottelua. Eläimet olivat silminnähden likaisia, eivätkä päässeet ulos ollenkaan, vaan jaloittelivat kesät-talvet piha ton uumenissa. Eläimiin ei saanut koskea eikä mennä lähellekään, koska saattavat pelästyä. Miten tällaisessa navetassa huomaa, milloin eläimellä on esimerkiksi utaretulehdus tai muu sairaus. Asian monimutkaisuudesta johtu en kunnan päättäjiä on ollut helppo ?jymäyttää. Yksinkertaista. Lihayhtymäkin joutui lopettamaan toimintansa. Eläkeläinen Raimo Sailas. Osuus teurastamojenkin oli . Sii nä on hallitukselle jo nimikin. Vaalit käydään kuitenkin ensin ja niiden tulos ratkaisee. Tällä hetkellä näin on. Pietola, eikö ole muuta tekemistä? Ehdotus hävettää Hanhien paskoman pellon syyssadon rehupaalit home laikkuisia jo keväällä, muualla priimaa. Samaan hö pötykseen meni mutkan kautta mukaan jo luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. On luettu lain kir jainta, mutta ei ole ymmärretty tai haluttu toimia sen hengen mukaisesti. Taustamuistiosta käy ilmi muun muassa, että hyväkuntoi set sakosäiliöt voidaan hyö dyntää. Kun perään asennetaan maasuodatuskenttä, niin lain kirjainkin täyttyy. Kyseisessä tapauksessa investointikustannus jää edul lisimmillaan alle tuhanteen euroon. Ei me pahemmin stressata, ja minäkin hoidan vain pakollisia työtehtäviäni. Muuten vain olemme.? Maija Mainion mukaan luon non ääniä voi kuunnella, vaikka samalla jotain tekisikin. Hän menee aamuisin ulos jo ennen auringon nousua ja istuu terassilla syöden omate koista kotiviiliä, mansikoita ja luumuja. ?Katselen miten aurinko hivuttautuu ylös. Raaka-ainetta riittää molempiin. Pohjoisen pallonpuoliskon puuvarat ovat kasvussa. kilpailijan pois maitomarkkinoita. Pentti Tikkanen asiaan paneutunut eläkeläinen Jita Oy:n ex-toimitusjohtaja VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Pieni parsinavetta teki vaikutuksen O kein tehtynä ja käytettynä sen keskimääräiseksi käyttöiäksi on USA:ssa todettu 27 vuotta. USA:ssa maaperäkäsittelyä on käytetty ja tutkittu yli 60 vuotta, joten mistään uudesta keksinnöstä ei ole kysymys. Keskusteluissa typpi ja fos fori ovat näytelleet pääroolia, mutta empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että Itämeri ei saastu, eikä ole saastunut haja-asutusalueen tai mökkiläisten jätevesistä. Jos totoat oikein, korjaat potin. Emme ole erillään toisista, emmekä mistään, mikä on olemassa. Kaikki on yhtä. Mitään Natoa ei edes ole olemassakaan. Lypsäviä oli noin 200 ja navetassa haisi virtsan ja paskalietteen käry. Sonta liiskaantui tehden lat tian liukkaaksi. Kyllä aina löytyy syitä, mistä syyttää . Lehmistä tykätään! Nostan hattua kaikille, ketkä meille vielä jaksavat maitoa tuottaa. Se muuten nousee huomattavasti nopeam min kuin perheen miehet.? Hän näkee joka aamu Jal mari-kimalaisen, joka pörrää paikalle aina samasta suunnas ta auringon ollessa puolittain näkyvissä. ?Lintujen konserttia on nautinto kuunnella, vaikken ainuttakaan niistä osaa nimetä. Mutta eihän nuottejakaan tarvitse osata ja voi silti nauttia musiikista täysin palkein.? Aktiiviloma virkistää Nimimerkki Jussi Juonio ha luaa rentoutua mökillä ja olla kuin Ellun kanat. ?Ei pipo kiristä eikä puhelin pirise. Jotkut siinä onnistuivat. Niin sen demokratiassa pitää olla. Puolueiden johtajilla pitää olla linja siitä, mikä on toivottavaa ja mikä ei ole. Pikemminkin sen kautta annetaan viesti, että pankit lopulta aina pelastetaan veronmaksajien rahoilla. toinen oli parhaassa tapauk sessa jaettu kahteen osastoon . kautta jätevedet johdettiin putken kautta avo-ojaan. Varsinkin kesäisin purkuput ken tienoilla ilmeni epämiel lyttäviä hajuhaittoja. Kyseessä on jokseenkin saasteeton tuotantomenetelmä. Samalla kun kaasutuksessa kierrätetään energiaa, kierräte tään myös kasvinravinteita. On muistettava, että lan noitteissa käytettävä fosfori on loppumassa maaperästä. Kun vaalitulos on radikaa listi toisenlainen, on politiikan oltava myös. Ei siitä sen enempää, koska jätin tuon ajelehtivan laivan jo ajat sitten, enkä vilkuile taakseni kuin Lootin vaimo. Heitä ei ole kiin nostanut lukea lain valmis telun taustamuistioita, jossa on kerrottu lain tarkoitus ja päämäärä. Jotenkin on hir teishumoristista, että talous komissaari Katainen joutuu käsittelemään vanhaa tuttuan sa Portugalia heti alkusyksyyn. Eurokriisi ei ole ohi, eikä mene, ennen kuin toimimaton euro jommasta kummasta suunnasta saneerataan
Alueen väestöä terrorisoivat pyssymiesten joukot, jotka väittävät toimivansa kansan edun nimissä, mutta jotka eivät todellisuudessa tottele ketään, eivätkä ole vastuussa kenellekään. JARMO MÄKELÄ on ulkomaantoimittaja. Luonnonvaraisia marjoja saa myydä verovapaasti, jos marjat kerätään ravinnoksi ja myydään itse, Verohallinto kertoo. Marjojen poiminnasta palkaksi saatu tulo on sen sijaan veronalaista. Hän totesi, että yhtiön on tunnettava yhteiskuntavastuunsa. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) muistutti Microsoftin ilmoittaneen Nokia-kaupan yhteydessä olevansa sitoutunut Suomeen ja kehittämään täällä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaansa. Rinne vaati, että Microsoft antaa nyt irtisanottaville vähintään samantasoiset mahdollisuudet siirtyä työstä työhön kuin mitä Nokia antoi Bridgeohjelmallaan. Peräti 95 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytyväinen viimeiseen käyntiinsä apteekissa. Myös apteekkien määrä Suomessa tyydyttää. Palvelu kuuluu sähköyhtiöillä liittymän hintaan. ?Ihmettelen, jos ihmiset eivät ala seurata energian kulutusta?, Heinänen sanoo. Hänen mukaansa kerrostaloasuja tuskin saa kovin suurta muutosta aikaan, mutta maatiloille, sähkölämmittäjille ja kesämökeille voi syntyä selvääkin säästöä siitä, että säätää esimerkiksi lämmitystä luentatietojen perusteella. Automaattisesti energia ei kuitenkaan säästy. Heinänen löytää vertailukohdan liikenteestä: ?Jos hankit auton, joka kuluttaa vähän, mutta oma ajotyyli on edelleen sellainen, että kulutus on suurta, ei hyötyä synny.? KAIJALEENA RUNSTEN Myrskykatkot lyhyemmiksi? Vaikka Suomi on etäluentaan siirtymisen kärkimaita kansainvälisesti, Aidonissa nähdään, että kokonaisuutena uuden teknologian käytössä ollaan vielä kehityspolun alussa. Seuraava askel on, että järjestelmään yhdistetään perustoiminto, joka ilmoittaa asiakkaalle suoraan, jos sähkönkäytössä on jotain poikkeavaa, Petteri Heinänen sanoo. Lisäksi yhteistyö tiedonsiirtoa hoitavien operaattorien ja sähkön jakeluyhtiöiden välillä toivon mukaan tiivistyy. Yksi esimerkki on matkapuhelinmastojen varavoima. Se tarvitaan, jotta myrskyn katkoessa sähkön masto pystyy edelleen välittämään puheluita ja dataa. Myrskyvaurioiden suhteen etäteknologia tuo vain osit taisen avun. Mutta venäjäksi ei Feltrinelli uskaltanut kirjaa julkaista. Korkeatasoista keskustelua Nyt kuvaan tuli CIA. 20 kilovoltin keskijänniteverkon häiriöt pitää ensin paikantaa ja korjata. Sen jälkeen paikallisen 400 voltin pienjänniteverkon häiriökohdat pystytään paikantamaan etämittareilta saatavan tiedon perusteella. Asentajat löytävät siten tiensä oikeaan paikkaan linjan useiden haarojen varrella. KAIJALEENA RUNSTEN YRITYS Aidon Oy Sähkönmittauksen etäteknologiaa valmistava yritys perustettiin Jyväskylässä 2004. Toimipaikat pääkonttorin lisäksi Askerissa Norjassa ja Täbyssa Ruotsissa sekä laitteistojen kokoonpanopiste Vantaalla. Työllistää 45 henkeä, joista noin 30 työskentelee Suomessa. Liikevaihto elää etäluentaan siirtymisen mukaan: 32 miljoonaa euroa vuonna 2012, 16 miljoonaa 2013. Suomen 3,3 miljoonasta etäluentapisteestä 800 000 on Aidonin valmistamia. Niitä löytyy etenkin Lapista, Oulun seudulta, Savon Voiman alueelta, Koillis-Satakunnasta sekä useiden suurten kaupunkien alueilta. Pääomistaja on viime vuodesta alkaen cleantechiin erikoistunut ruotsalainen sijoitusrahastoyhtiö Alder. Muut omistajat ovat Teollisuussijoitus, norjalainen 2VK Invest sekä toimiva johto. UUTISTAUSTA Zivago, Pasternak ja CIA Helsingin kaupunginteatterissa on jonkin aikaa esitetty ajankohtaista näytelmää, joka perustuu Boris Pasternakin Nobelilla palkittuun teokseen Tohtori Zivago. Teoksesta tuli uudelleen ajankohtainen, kun Venäjällä julkaistiin vuonna 2009 kirja, jossa paljastettiin, että sen länteen salakuljetetun venäjänkielisen käsikirjoituksen julkaisemisen junaili Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA. Toimittaja Ivan Tolstoin kirjan nimi ?The Laundered Novel. antoi ymmärtää, että CIA oli myös näpelöinyt kirjan sisältöä. Tolstoin paljastus CIA:n osallisuudesta oli totta. rauhaan. Kirjailija palasi aiheeseen vasta vuonna 1946. Suomeen ulkomailta tulleet marjanpoimijat ovat yleensä nimenomaan työsuhteessa poimivia. Verohallinnon tiedotteen mukaan viljeltyjen marjojen keräämisestä ja myynnistä saatu tulo on aina veronalaista. Verotettavaa tuloa on sekä itse kasvatettujen että muiden viljelemien marjojen keräämisestä ja myynnistä saatu tulo. MATTI RIITAKORPI Nordean kevät viimevuotista heikompi Finanssikonserni Nordean liikevoitto heikkeni huhti?kesäkuussa 11 prosenttia 935 miljoonaan euroon. Taas Pasternakia varoitettiin: hänen työtoverinsa ja rakastajattarensa Olga Ivinskaja tuomittiin viideksi vuodeksi leiriin ?neuvostovastaisesta poliittisesta toiminnasta?. Ivinskaja pääsi leiriltä ja teos valmistui vuonna 1954. Alkuvuodesta 1956 Pasternak tarjosi teosta kahdelle neuvostokustantajalle. Järkyttynyt kirjailija puhui niin sekavia, että kun diktaattori myöhemmin sai eteensä teloitettavien listan, jossa oli myös Paster nakin nimi, Stalin käski jättää sen ?siunatun hullun. Kerran tunnissa laite ottaa talteen kulutuksen, ja vuorokauden välein lukemat siirtyvät sähköyhtiölle, haja-asutusalueella siis yleensä kännykkäverkon kautta. Sähkön jakeluyhtiöt ovat alkaneet hyödyntää etäluentaa myös niin, että ne siirtävät asiakkaiden kulutuslukemat verkkopalveluun. Näin asiakkaat pääsevät seuraamaan sitä, mistä sähkön kulutus taloudessa syntyy. työpöydälleen 135 CIA:n dokumenttia, joista kävi ilmi, mistä operaatiossa oli ollut kysymys. Yksi asiakirjanipun vastaanottajista oli elämäkertakirjoistaan palkittu New York Review of Booksin avustaja Michael Scammell, joka kertoo tapauksesta lehden uusimmassa numerossa. Lisäksi Microsoft Oy:llä on noin 300 muuta työntekijää Suomessa. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) harmitteli pää- >> Pasternakin kirja on yhä ajankohtainen, koska sen käyttäminen informaatiosodan välineenä kertoo paljon tämän päivän Kremlistä. kirjansa ?The Zhivago Affair? julkaisivat saman aineiston pohjalta Peter Finn ja Petra Couvée. Puhelu Stalinilta Pasternak tarttui Zivagon teemaan ensi kertaa vuonna 1932. Hän sai kuitenkin pian puhelun Josef Stalinilta, joka kysyi hänen mielipidettään pidätetystä runoilijasta Osip Mandelstamista. Ilman niitä tulos olisi parantunut. Pankki aikoo jatkaa tehostamisohjelmaansa, joka merkitsee runsaita työvoiman vähennyksiä. Koko konsernin työntekijämäärä on kuitenkin kasvanut viime vuodesta. Suomessa henkilökunnan määrä on vähentynyt. yllättäen ja pyytämättä . Häntä ennen Nokian matkapuhelintoiminnot ostanut ohjelmistoyritys Microsoft aikoo vähentää Suomesta noin 1?100 työpaikkaa. Maailmanlaajuisesti Microsoft vähentää 18 000 työpaikkaa eli 14 prosenttia henkilöstöstään. Yritys lopettaa Oulun toimipisteensä. Niin sanotun nollajohtimen katkeaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita. Se tuottaa tunneittain tietoa kodin sähkönkulutuksesta. >> Haja-asutusalueilla on tavallista, että sähkön laatu vaihtelee. Yhtiöt voivat nyt seurata verkon kapasiteetin riittävyyttä eri tilanteissa. Lisäksi sähköyhtiöt voivat ajaa liittymiin ohjelmistopäivityksiä ilman, että kaikkialla tarvitsee käydä paikan päällä. Oleellista on niin ikään turvallisuuden kohentuminen. Samoin järjestelmä kertoo, onko liittymissä käytössä kaikki kolme vaihetta vai toimiiko jonkun sähkönsyöttö vajaana. Vikojen korjaus siis nopeutuu. Haja-asutusalueilla on tavallista, että sähkön laatu vaihtelee. töstä torstaina ja sanoi sympatioiden olevan irtisanottavien puolella. ylitarkastaja Janne Myllymäki kertoo. Marjat on myös myytävä itse. Myllymäen mukaan poimija voi myydä marjat esimerkiksi torilla tai tienvarren levähdyspaikalla, kunhan toiminta on harrastelijamaista ja satunnaista. Myös työministeri Lauri Ihalainen (sd.) toivoo Microsoftilta vastaavia toimenpiteitä. Kalevan haastattelema Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kertoo, että Microsoftin lähtö maksaa Oululle miljoonia. Talousuutissivusto Market Watch uutisoi vähennysilmoituksen jälkeen Microsoftin osakkeen olevan korkeimmillaan 14 vuoteen ennen New Yorkin pörssin aukeamista. MT-STT Harrastaja voi myydä marjoja verottomasti Petteri Heinäsen käsissä on Aidonin energiapalvelulaite. Tavoitteena on vähentää kustannuksia viisi prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Pankki onnistui alkuvuonna houkuttelemaan 45?600 uutta asiakasta. Toimitusjohtaja Christian Clausen korostaa, että tuotot pysyivät vakaina luottojen vaisusta kysynnästä ja matalasta korkotasosta huolimatta. MT-STT Apteekeille hyvät arvosanat Apteekit saivat hyvät arvosanat kansalaisilta Apteekkariliiton tilaamassa kyselyssä. Viime vuoden lopussa Suomessa töissä oli 3?949 henkeä, nyt 3?864. Ohjelmaan kuuluu myös konttoreiden sulkemisia. Palveluita siirretään verkkoon ja matka puhelimiin. Tehostamisohjelman tarkoitus on tuoda tulosta myöhemmin. Sellaisen sattuessa valvomoon lähtee hälytys ja samalla laite voi katkaista sähkövirran automaattisesti. Oma kulutus seurantaan Etäteknologia mittaa kodin sähkönkulutusta koko ajan. Asialle pantiin silloinen Komsomol-johtaja, joka kertoi, että Pasternakia oli verrattu sikaan, mutta että tämä oli sikaa kohtaan väärin, ?koska sika ei paskanna sinne, missä se syö, toisin kuin Pasternak?. Viljellyistä marjoista, kuten mansikoista, saadusta tulosta on maksettava veroa. Tuloverolaissa määritellään, ettei jokamiehen oikeudella poimittujen marjojen myynnistä saaduista tuloista tarvitse maksaa veroja, jos marjat myydään ravinnoksi tai lääkkeeksi. ?Verovapaus edellyttää, ettei marjoja ole jatkojalostettu eli esimerkiksi survottu, makeutettu tai pakastettu,. Syyskuussa 1956 tuli KGB:n tarkistama vastaus: Kirja oli ?epätodellinen. Marjat voi myydä verovapaasti myös suoraan ravintolalle tai tukkuostajalle. Ylitarkastaja Kaj Hoffren Verohallinnosta kertoo, että asiaa käsitellään lähinnä tapauskohtaisesti. ?Harrastamisen ja ammattimaisen marjamyynnin välille ei ole vedetty tarkkaa euromääräistä rajaa. Heidän toimiinsa puututaan vasta, kun kaupasta saadut tulot ovat huomattavia?, Hoffren toteaa. Työsopimuksessa marjoja poimivan on maksettava verot ansiotulon veroprosentin mukaan. Se oli saanut venäjänkielisen käsikirjoituksen briteiltä, jotka kuitenkin edellyttivät, ettei kirjaa Pasternakin turvallisuuden vuoksi julkaistaisi Yhdysvalloissa. Monien möhläysten jälkeen kirjasta otettiin hätäisesti Hollannissa 1?160 kappaleen painos. LIIKETOIMINTAYKSIKÖN JOHTAJA PETTERI HEINÄNEN, AIDON OY Sähkön etäluennan hyödyt vielä osaksi näkemättä Microsoft vähentää 1?100 ex-nokialaista JANNE NOUSIAINEN Sähköverkon etäluentaa arvostellaan kalliiksi. Veroja maksamattomat marjakauppiaat eivät ole yleinen ongelma. Sen hyödyt ovat kuitenkin vielä paljolti ottamatta käyttöön niin kodeissa kuin sähköyhtiöissäkin. JYVÄSKYLÄ (MT) Sähkönjakelu on muuttunut oleellisesti sen ansiosta, että kaikki Suomen 3,3 miljoonaa sähkömittaria muutettiin etäluentaan viime vuoden loppuun mennessä. Uuden järjestelmän todellisia hyötyjä on silti vaikea todentaa, sillä sen käyttö on kokonaisuutena vasta tiensä alussa. Etäteknologiaa tuottavan Aidon Oy:n liiketoimintayksikön johtaja Petteri Heinänen haluaa katsoa palvelun luotettavuutta loppuasiakkaan eli sähköliittymän omistavan kotitalouden ja yrityksen kannalta. Joka taloudessa tarvitaan paitsi luotettava sähkönsaanti myös luotettava tietoliikenneyhteys, jotta etäluenta onnistuu. Etäluentaan siirtyminen onkin Heinäsen mukaansa osaltaan korostanut tietoliikenneverkon roolia peruspalveluna varsinkin haja-asutusalueilla. ?Olen kuullut havaintoja, että ?viimein alkoi meilläkin matkapuhelin toimia kunnolla, kun tuli tuo sähkön etäluku?.? Vaikka 3g-verkot ovatkin kehittyneet, kaikilla etäluenta ei ole onnistunut ilman suunta-antennin asentamista pihapiiriin. Häiriöt havaitaan nopeasti Aidonissa tiedetään, että etäluentaan siirtyminen koko maassa oli iso investointi niin sähköyhtiöiden kuin sähköstä maksavien kotien ja yritysten näkökulmasta. ?Kun laitteet ovat monipuoliset, niistä pitäisi saada mahdollisimman monipuolista apua?, Heinänen sanoo. Aidonissa käytetäänkin laitteista nimitystä energiapalvelulaite etämittarin sijaan. Sähköyhtiö pystyy näkemään järjestelmän ansiosta heti, ovatko kaikki liittymät mukana verkossa vai eivät. Vuosi sitten liiketulos oli 1,05 miljardia euroa. Tulos heikkeni tehostamisohjelman 190 miljoonan euron kustannusten vuoksi. Kiire johtui siitä, että kirja haluttiin jakoon syksyn 1958 Brysselin maailmannäyttelyyn, missä sitä sittemmin jaettiin ilmaiseksi venäläisille näyttelyvieraille Vatikaanin paviljongissa. Vasta kun kirja loppuvuodesta 58 sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon, virallinen Neuvostoliitto reagoi asiaan julkisesti. 5 Perjantaina 18. Oulun lisäksi Microsoftin irtisanomiset koskevat suurelta osin Espoon pääkonttorin tukipalveluita. Puhelinliiketoiminnan insinöörityö keskitetään Tampereelle ja Saloon. Oulussa on tehty edullisempien puhelinmallien kehitystyötä. Microsoftin markkinointijohtaja Tuula Rytilän mukaan Oulusta irtisanottaville saattaisi löytyä töitä Tampereelta tai Salosta, mihin aiotaan palkata lisää työntekijöitä. Yhteensä entisiä Nokian työntekijöitä Microsoft Mobilen palveluksessa on Suomessa noin 4?700. heinäkuuta 2014 UUTISET Ihmettelen, jos ihmiset eivät ala seurata energian kulutusta. Asuinpaikka ei juuri vaikuta vastaajien käsitykseen apteekkien määrästä. 92 prosenttia on sitä mieltä, että apteekkeja on riittävästi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat jonotus tai hidas palvelu. Ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä haluaa ostaa ruokakaupasta vain 35 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 1 001 suomalaista. MT. Pasternak ei uskaltanut ottaa palkintoa vastaan ja kuoli keuhkosyöpään vuotta myöhemmin. Pasternakin kirja on yhä ajankohtainen, koska sen käyttäminen informaatiosodan välineenä kertoo paljon tämän päivän Kremlistä. Tarkemmin kuin yksikään uudempi kaunokirjallinen teos se myös kuvaa samanlaista henkistä ja aineellista todellisuutta, joka nyt vallitsee Itä-Ukrainassa. Ei siis ihme, että pian kirjan ilmestymisen jälkeen eräät luotetut amerikkalaiset kirjoittajat saivat . Sen varjolla voitiin lukijalle uskottavasti syöttää myös tarkkaan harkittuja vääriä tietoja. Mikään ei kuitenkaan enää voinut kirjailijaa pysäyttää. ja ?neuvostovastainen?, eikä sen julkaiseminen tulisi kuuloonkaan. Pasternak toimitti käsikirjoituksesta neljä kopiota salaa länteen ja sopi julkaisusta italialaisen kommunistikustantajan Giangiacomo Feltrinellin kanssa. Neuvostoliiton kirjailijaliitto ahdisti ankarasti Pasternakia ja Italian kommunistit Feltrinelliä, mutta painostuksesta huolimatta italiankielinen laitos julkaistiin marraskuussa 1957 ja englannin-, ranskan- ja saksankieliset käännökset keväällä 1958
Möhköä koskettavia, yhteensä useitten satojentuhan- sien eurojen hankkeita on ollut useita: teatteritoiminta saatiin niillä alkuun, kun oli palkattuna tuottaja. 6 Perjantaina 18. Leader on onnistunut hallinnoinnissa hyvin. heinäkuuta järjestettävässä yleisten asioiden neuvoston kokouksessa. Liettua täyttää kaikki euron käyttöönoton vaatimukset, mitä parlamentin jäsenet pitävät myönteisenä. Ramirent tunkeutuu tunneliin Suomalainen konevuokraamo Ramirent aikoo osallistua Tanskan ja Saksan välille rakennettavan moottoritie- ja rautatietunnelin rakentamiseen. Tarkoitusta varten on perustettu yhteisyritys saksalaisen konevuokraamo Zeppelin Rentalin kanssa. Paavo Väyrynen pyrkii ulkoministeriksi TUUNAA JA VOITA JOPA 25 000 ?:n RANTATONTTI www.bonvesta.fi/tuunaatontti Suomen parhaat rantatontit. UPM BONVESTA Veteraanipoliitikko haluaa uudistaa EU:n kehityspolitiikkaa STRASBOURG (MT) Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) haluaa ulkoministeriksi Suomen seuraavaan hallitukseen. ?Intohimoni on aina ollut vaikuttaminen ja haluan työskennellä siellä missä voin vaikuttaa eniten?, EU-parlamentissa työtään aloittava Väyrynen sanoi keskiviikkona Strasbourgissa. Keskustan veteraanipoliitikko ilmoitti jo ennen eurovaaleja olevansa ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Jos Väyrynen ei pääse ministeriksi, hän aikoo jatkaa meppinä EU:n kehityspolitiikan uudistamista. ?Se on ollut täällä laiminlyöty politiikan ala. Lopullisen hyväksynnän odotetaan tulevan 23. EUmaiden johtajat eivät päässeet keskiviikkona sopimukseen nimityksistä. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan nimityksiä lykättiin, koska niistä halutaan sopia yhtenä pakettina. Myöhään illalla päättyneissä neuvotteluissa oli alun perin tarkoituksena löytää nimi ainakin EU:n ulkoministerin tehtävään. Pestiin on kaavailtu Italian ulkoministeriä, keskusta-vasemmistoa edustavaa Federica Mogherinia, mutta monet Keski- ja Itä-Euroopan maat vastustavat häntä. EU:n kehitys NIKLAS HOLMBERG politiikkaa pitää uudistaa, jotta se vähentää tehokkaasti köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä.? Maatalous avain köyhyyden vähentämiseen Väyrynen sanoo olevansa tyytyväinen paikkaansa kehitysyhteistyövaliokunnan varapuheenjohtajana. Mepeillä on nyt enemmän valtaa kuin hänen ollessa edellisen kerran meppinä vuonna 2007. ?Vastustin EU-parlamentin vallan kasvattamista, mutta nyt kun tilanne on tämä, niin pitää yrittää vaikuttaa asioihin sisältä käsin.? Väyrysen mukaan tärkeä virstanpylväs on ensi syksy, jolloin Paavo Väyrynen oli ensimmäisen kerran meppinä 1995?2007. Sen jälkeen hän siirtyi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. YK:ssa hyväksytään uudet maailmanlaajuiset kehityspolitiikan tavoitteet. ?EU:lla pitää suurimpana maksajana olla enemmän sananvaltaa kehityspolitiikassa. On myös tärkeää, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on yhteinen näkemys.? Maataloudella ja maaseudun kehittämisellä on Väyrysen mielestä ratkaiseva rooli köyhyyden vähentämisessä ja liiallisen kaupungistumisen hillitsemisessä. Hän aikoo myös selvittää miten EU voisi tehokkaasti tukea AgriCord-järjestöä, joka edistää maataloustuottajien järjestäytymistä kehitysmaissa. ?EU on kopio Yhdysvalloista? Keskustameppi jatkaa EU:n liittovaltiokehityksen arvostelua. ?Liittovaltiokehitystä on ajettu jo 1950-luvulta alkaen. Toisekseen raudan sulatuksessakin hankevetäjä sai palkkaa?, kertoo museonjohtaja Ulla Vartiainen, joka on kirjoittanut useita hankehakemuksia. ?Viimeisimmäksi olemme kunnostaneet museon puutarhan ja kehittäneet museokaup- patoimintaa, molemmat ovat pysyviä parannuksia.? Kymmenen vuotta sitten raudansulatusnäytöksiä pidettiin kesässä yli kymmenen kertaa, nykyisin on enää yksi ruukkipäivä vuodessa. ?Se on niin iso ponnistus, että kerran kesässä riittää?, Vartiainen perustelee. Ilomantsissa kunta maksaa korotettua hankeaikaista lainaa, mikä helpottaa tekijöitä. ?Ilomantsi on kuntana hyvin oivaltanut Leader-hankkeiden käytön ja niiden merkityksen asukkaille.? ?Möhkö on saanut paljon myönteistä julkisuutta, ja kaikki talot ovat edelleen asuttuja?, Vartiainen iloitsee. LIISA YLI-KETOLA Torvalds biopoltto ainemietinnön raportoijaksi Europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP) on valittu biopolttoainemietinnön, niin sanotun ILUC-mietinnön, raportoijaksi. Hän arvioi, että suomalaisten kuten muidenkin länsimaisten yritysten halu sijoittaa Venäjälle vähenee pakotteiden myötä selvästi. Yhdysvaltain määräämät sanktiot koskevat esimerkiksi öljy-yhtiö Rosneftia, kaasuyhtiö Gazpromia ja asevalmistaja Kalashnikovia. EU:n listan yrityksistä ja ihmisistä, joihin uusia pakotteita kohdistetaan, on määrä valmistua kuun loppuun mennessä. TALOUDESTA LYHYESTI Telia Sonera antoi tulosvaroituksen Ruotsalaisen teleoperaattorin Telia Soneran tulos on heikentynyt. Mietintö luo raamit biopolttoaineiden kehitykseen tulevaisuudessa. ?Mietintö on äärimmäisen tärkeä Suomelle, joka on edelläkävijä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämisessä, mutta myös teknisesti hyvin haastava?, Torvalds summaa. Medvedev: Pakotteet eivät auta Ukrainaa Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin mukaan länsimaiden uudet pakotteet Venäjää vastaan ovat ?pahoja?. Medvedevin mukaan pakotteet nostattavat vain amerikkalaisvastaista tunnelmaa Venäjällä MT-STT mutta eivät auta Ukrainaa. Hänen mukaansa Venäjä joutuu nyt kiinnittämään enemmän huomiota puolustusmenoihinsa. Pakotteet vaikuttavat myös Suomen talouteen Yhdysvaltain ja EU:n julkistamat uudet Venäjän-vastaiset sanktiot vaikuttavat Suomenkin talouteen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ PEKKA TAHVANAINEN, POHJOIS-KARJALAN ELYKESKUS ?Leader on poikinut lukuisia hienoja yrityksiä? ?Moni hyvä hanke olisi jäänyt aloittamatta.? Näin kiteytetään maa- ja metsätalous ministeriössä sekä elykeskuksessa yhteisö rahoitus Leaderin merkitystä Suomessa. Aktivointi, paikallisuus, helppous, matala kynnys, pienuus ja koko maan asuttuna pitämisen ihanne ovat sanoja, jotka toistuvat, kun liki 20 vuotta Suomessa käynnissä olleita Leader-hankkeita arvioidaan. ?Näillä hankkeilla haetaan eteenpäin menemisen henkeä. Jaettavaa ei ole paljon, mutta pienistä aluista on poikinut lukemattomia hienoja yrityksiä. Ja mikä tärkeintä, toimijat itse ovat olleet tyytyväisiä, sanoo maatalousneuvos Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä. Samanlaista tyytyväisyyttä tunnetaan neljännen ohjelma- kauden alussa Pohjois-Karjalan elykeskuksen maaseutu- ja energiayksikössä. ?Moni hyvä hanke olisi jäänyt aloittamatta, jollei tätä rahoitusmuotoa olisi ollut?, kiteyttää yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen. ?Olen kritisoinut hankkeita liiallisesta vanhan säilyttämisestä, mutta kun juuri kävin Höljäkän kunnostetussa nuorisoseuran talossa, en voinut kuin kunnioittaa talkoolaisia?, Tahvanainen sanoo ja vertaa Leaderia nykyajan nuoriso- ja maamiesseuroihin. Samaa mieltä yhteyshenkilö Tuomo Hämäläinen, jonka mukaan tärkeä onnistumisen edellytys on ilmapiirin myönteisyys ja ihmisten välisen yhteishengen kasvu. Suomi on mallioppilas Leader ei sinällään toimi kylillä, mutta mahdollistaa toimintaa, vaikkapa sen, että kunnostettuihin tiloihin saadaan kansalaisopiston ryhmiä. ?Leaderin suosio osoittaa, että kylissä vielä on ihmisiä ja toimijoita. Mogherinia on myös arvosteltu liian kokemattomaksi. ?Aika vahvoja puheenvuoroja pidettiin muun muassa Italian ulkoministerin puolesta, eikä kukaan ainakaan tuolla salissa häntä vastustanut?, Stubb sanoi kokouksen jälkeen. Stubbin mukaan näyttää selvältä, että EU:n ulkoministeri tulee olemaan sosialisti. Katainen vielä esillä? Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimen pyörittely on Stubbin mukaan jäsenmaille hyvin vaikeaa myös suljettujen ovien takana. Syynä on Italian nihkeä suhtautuminen Venäjä-pakotteisiin. EU on kopio Yhdysvaltojen järjestelmästä sillä erolla, että komissiolla on enemmän valtaa kuin USA:n hallituksella?, Väyrynen sanoo. Federalistina eli liittovaltiokehityksen kannattajana hän pitää myös EU-komission uutta puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria. ?Varmasti hän on ihan pätevä, mutta järjestelmä tuottaa sen, että komission puheenjohtajan täytyy olla federalisti?, Väyrynen sanoo. Hän ei paljasta, äänestikö parlamentissa Junckerin nimityksen puolesta. Liberaalien europarlamenttiryhmä oli virallisesti Junckerin valinnan takana, mutta vaali pidettiin suljettuna lippuäänestyksenä. NIKLAS HOLMBERG. Lisäksi EU:n rahoitus Venäjän julkisiin projekteihin aiotaan jäädyttää. Mitä saatu aikaan 2007?2013? POLITIIKASTA LYHYESTI Vuoden 2013 loppuun mennessä Leaderin kautta on syntynyt 1 400 uutta työpaikkaa. Säilytettyjä työpaikkoja 2?500. Hanketuen keskiarvo 38?000 euroa. Yritystuen keskiarvo 11?000 euroa. Hankkeiden aikana tehty noin 1?300 henkilötyövuotta. Mikroyrityksiä perustettu 280. Aloittaville 960 yritykselle tukea. Matkailuinvestointeja tuettu 110 kappaletta. Uusia palveluja syntynyt 8?200. Toimia rahoitettu yhteensä lähes 7?700 kappaletta. Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksissa 93 000 osallistujaa. Lähde: MMM Leader-rahoituksen turvin rakennettiin Möhkön kylään harkkohytti ja opiskeltiin talonpoikainen menetelmä pelkistää järvimalmista taottavaa rautaa. Matti Laakso (vas.), Jorma Lemmetyinen ja Urpo Parviainen tunteja kestäneen raudan synnytyksen huippuhetkellä: hehkuvan rautamötikän tiivistystaonnassa viime sunnuntaina. Möhkössä onnistuttiin elävöittämään ruukkimuseo ILOMANTSI (MT) Yli kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Ilomantsin itäisimmässä kylässä Möhkössä alettiin Leader-tuen turvin kehittää paikkakunnan ylpeyttä, omaa ruukkimuseota. ?Tavoitteeksi otettiin pysyvän ohjelmapalvelun rakentaminen, ja nythän tätä on voitu seurata, miten ruukkipäivä on vakiin- tunut vuosittainen matkailu tapahtuma täällä. Stubbin mukaan Kataisen valintaa huippuvirkaan ei edelleenkään voi sulkea pois. EU-maat kokoontuvat uuteen huippukokoukseen todennäköisesti 30. Myös liikevaihto laski. Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan liikevaihtoa heikensi laitemyynnin lasku. Osavuosituloksensa yhteydessä TeliaSonera antoi myös tulosvaroituksen. Liettua euromaaksi Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan se kannattaa euron käyttöönottamista Liettuassa tammikuussa 2015. heinäkuuta 2014 UUTISET Leaderin suosio osoittaa, että kylissä vielä on ihmisiä ja toimijoita. Monet tehtävään povatut nimet ovat virkaa tekeviä pääministerejä. ?Jos joku asettuu ehdolle, ja sitten ei valita, psykologisesti se näyttää erittäin huonolta kotimaassa.? Pääministeriydestä luopuneen Jyrki Kataisen (kok.) nimi oli käytäväkeskusteluissa esillä, vaikka viime aikoina häntä ei ole juuri nimispekulaatioissa mainittu. Yhtiön tulos ennen veroja putosi huhti?kesäkuussa yhdeksän prosenttia 540 miljoonaan euroon. Sitä ennen kaikkien jäsenmaiden tulisi nimittää komissaariehdokkaansa. Venäjä-pakotteet laajenevat EU-johtajat päättivät myös laajentaa venäläisiin yrityksiin ja ihmisiin kohdistuvia sanktioita. Jäsenmaiden on määrä listata kuun loppuun mennessä yritykset ja ihmiset, joita uudet sanktiot koskevat. EU-johtajat pyytävät EU:n investointipankkia pidättäytymään lainan antamisesta Venäjälle. Kokonaisuudessa Suomi tunnetaan Euroopassa malliop- pilaana. elokuuta. Kunnat ovat niukoista ajoista huolimatta hanakasti varanneet rahoitusosuuksia juuri Leader-hankkeille?, Tahvanainen kertoo. Kunnissa on nähty, että pienellä sijoituksella saadaan 80 prosenttia ulkopuolista rahaa. Rohkeutta ja huimuutta Joensuun seudun pitkäaikainen Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen korostaa kahta asiaa: hyvissä hankkeissa on paljon ihmisiä mukana ja niihin liittyy rohkeus ja huimapäisyys. ?Iso merkitys on silläkin, että Leader-hankkeet ovat kouluttaneet yksistään PohjoisKarjalassa 3?000 ihmistä nykyaikaiseen hankemaailmaan. Paperityöt on vain opiskeltava, jotta voi elää mukana hankkeiden aikakaudella?, Lehikoinen kiteyttää. LIISA YLI-KETOLA Päätökset EU:n huippuviroista siirtyvät elokuun loppuun MIKÄ LEADER? Tukirahasto paikalliseen aktivointiin Alun perin Leader oli Euroopan yhteisön aloiteohjelma. Termi tulee ranskasta ?Liason Entre Actions de Developpement l?Economie Rurale?. Suomennettuna se on ?yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä?. Suomi on ollut yksi Euroopan aktiivisimmista Leader-varojen käyttäjistä. Rahastosta voidaan tukea yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa EU-ohjelmakaudelle 2014?2020 tehtiin Suomessa 54 hakemusta Leader-ryhmiksi. Päättyneellä kaudella toimi 56 Leader-ryhmää. Ryhmät eli alueelliset yhdistykset tekevät omat kehittämisohjelmansa, auttavat hakijoita byrokratiassa ja valitsevat hankkeet. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut 300 miljoonaa euroa ohjelmakaudelle 2014?2020. Lisäksi tarvitaan kuntien rahaa ja toimijoiden omaa rahaa. Ryhmiin voi kuulua asukas, yhteisö, julkinen toimija ja yritys. 2,5 miljoonan suomalaisen arvioidaan olleen tai olevan mukana Leader-toiminnassa. Lähteet: Maa- ja metsätalous ministeriö, Leadersuomi.fi, Maaseutu.fi LIISA YLI-KETOLA LEADER SUOMESSA Päätökset EU:n huippuviroista lykätään elokuun loppuun. Sadat ihmiset tulevat seuraamaan talonpoikaista raudanvalmistusmenetelmää?, iloitsee ensimmäisten hankkeiden vetäjä, harkkohytin palkeista nytkin tavoitettu Jorma Lemmetyinen. Paikallisen sepän Urpo Parviaisen ideasta museon läheisellä kentälle rakennettiin Leader-hankerahoituksella harkkohytti vuodelta 1794 säilyneiden ohjeiden mukaan. Aktiiviset kyläläiset opettelivat keräämään järven pohjasta järvimalmia ja pelkistämään siitä taottavaksi kelpaavaa rautaa. ?Kyllä Leader-rahoista on ollut hyötyä. Suuntaus on entistä enemmän pienyrittäjyyden alkuun tukemisessa?, Tahvanainen painottaa. Ministeriössä kehutaan Pohjois-Pohjanmaata erityisen aktiiviseksi Leader-rahoituksen käyttäjäksi, mutta PohjoisKarjalan elykeskuksessa ollaan oman maakunnan Leader-ryhmiin tyytyväisiä. ?Viime kaudelta rahoja ei jäänyt käyttämättä täällä lainkaan
ja eläin . Vuosi sitten luku oli vain 3 prosenttia. ?Tämä osoittaa, että Tanska on siirtymässä taloudelliseen nousuun. Monesti jäähdyttelevä vanha isäntä ei ongelmasta paljon piittaa, mutta sukupolvenvaihdoksen jälkeen hukkakaura häädetään pelloilta määrätietoisesti. Laitilassakin tilanne on paljon parempi kuin kymmenen vuotta sitten, Poikulainen kertoo. Hukkakauran torjunta vaatii suunnitelmallisuutta, ennakointia ja huolellista tarkkailua, hän toteaa. ?Monesti kysyn isänniltä, eikö heillä olisi heinäkuussa muutakin tekemistä kuin kiertää kaikki pellot kahteen?kolmeen kertaan läpi. « RIIKKA PYLVÄNEN TUULIKKI VIILO Virtsa pärjää teollisille lannoitteille Ihmisvirtsassa on paljon ravinteita, mutta sen käyttö lannoitteena on vähäistä. ?Silloin alkaa tapahtua.? Ellä muistuttaa, että ongelman syynä voi olla myös ajan puute. Tässä asiassa naapuriapu toimii?, Poikulainen hymähtää. Huussi ry:n projektikoordinaattori Karoliina Tuukkanen koe istui Kekon Luomu urea -seminaarissa Tampereella. Tanskalaisyrityksillä työvoimapula KIMMO HAIMI TEHOKAS LEVIÄJÄ Hukkakauran leviämistapoja Tarkastamaton siemen. Linnut, peurat, kauriit ja muut villieläimet. Tulvat. Yhteiskoneet. Halvalla ostettu epä määräinen rehuvilja. heinäkuuta 2014 MAATALOUS Meiltä loppuu ruoka, mutta vielä sitäkin pahempaa on se, että maanviljelijät ovat loppumassa. Hukka kauran siemen säilyttää itävyytensä jopa märehtijän mahojen läpi kulkiessaan. Tämä hukkakaura on todennäköisesti peräisin tiellä ajaneesta viljakuormasta, Jari Poikulainen arvioi. on erinomainen separaattori jo itsessään. Muutaman metrin päässä on toinen ja tuolla kolmas. Poikulainen on tullut seuraamaan, miten hukkakauran torjunta on edennyt Laitilassa. Samalla hän avustaa maataloustoimen kesätyöntekijää Enni Ellää, jonka kaikki kollegat ovat kesälomalla. Juuri nyt on se aika, jolloin hukkakaurajahdin pitäisi olla kiivaimmillaan, Poikulainen sanoo. Hukkakauran röyhylletulosta saattaa mennä vain kolme viikkoa siihen, että siemenet varisevat. Se on viranomaismääräys, jota tulee Kahdesta siemenestä kasvoi tällainen hukkakauranippu. noudattaa. Nykyisillä aineilla, oikeaan aikaan ja oikealla määrällä tehtynä ruiskutus on varmin keino.? SATU LEHTONEN Maatalouden koneita tekevät yritykset kärsivät työvoimapulasta Tanskassa, kertoo ruotsalainen ATL. Pätevien työntekijöiden puute rajoittaa tuotantoa jo 17 prosentissa yrityksissä. Ihmisten ympäristövastuullisuus ja -tietoisuus on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana niin, etten ikinä olisi sitä silloin uskonut.? TUULIKKI VIILO Jäämät pois Virtsan sisältämien hormoni- ja lääkejäämien päätyminen peltoon on MTK:lle huolen aihe. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pitää haitta-aineiden hajoamista maaperässä tutkimattomana alana. Toisaalta nykyisin jäämät päätyvät Pietolan mukaan vesistöihin. ?Pietarin ja Helsingin edustalta merestä on löydetty huumausaine- ja lääkejäämiä, jotka ovat häirinneet esimerkiksi kalojen kehitystä?, Pietola sanoo. ?Olen puhunut EU-komission virkamiehen kanssa, ettei nykyinen teknologiamme ole kestävällä pohjalla.? Huussi ry:n puheenjohtaja Mia O?Neill huomauttaa, että lääkejäämät ovat yleisen ymmärryksen mukaan harmittomampia pellolla kuin vedessä, sillä lääkejäämät todennäköisesti hajoavat maaperässä nopeammin. ?Tutkimustyötä lääke- ja hormonijäämiin liittyen tehdään jatkuvasti?, O?Neill mainitsee. TUULIKKI VIILO MAATALOUDESTA LYHYESTI Hukkakaurajahti kiivaimmillaan LAITILA (MT) Etsii, etsii, eikä soisi löytävänsä . Luomun pitäisi perustua ravinteiden kiertoon?, painottaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. Virtsan lannoitetehoa on verrattu kaupallisiin lannoitteisiin kasvatuskokeissa. Kuopion yliopiston kokeessa kaali kasvoi virtsalla lannoitettuna jopa paremmin kuin keinolannoitteella. Ravinnekierron kehittäminen ei ole vain Luomuliiton tavoite. Ennen sitä yksilöt on kitkettävä, sullottava ehjään muovisäkkiin ja poltettava. Jos kitkeminen ei onnistu sataprosenttisesti, edessä on ongelmia. Poikulainen näyttää kädessään hukkakauranippua, jossa kypsyy tuhatkunta siementä. Seuraavana vuonna moni päätyykin kemialliseen torjuntaan. Tällä hetkellä torjuntasuunnitelmia on Suomessa 300 tilalla. Jos torjuntasuunnitelmakaan ei auta, tilalle määrätään sanktioita. Kunta voi myös määrätä pahasti saastuneen kasvuston hävitettäväksi. Mitä tehdä naapurin hukkakauralle? Tarkastajat saavat joskus viljelijän vihat päälleen. Vanhentaminen eli virtsan säilyttäminen 20 asteen lämpötilassa noin kuuden kuukauden ajan ennen käyttöä nostaa virtsan pH:ta, mikä vuorostaan tappaa bakteereita. O?Neill ja Huussi ry:n perustajajäsen Raini Kiukas painottavat virtsan olevan oikein käsiteltynä steriiliä ja tasalaatuista. ?Astronautitkin juovat avaruuslentojen aikana suodatettua pissaa. ?Ne kun saisi kuntoon, oltaisiin jo aika pitkällä.? Hänen mukaansa suhtautuminen hukkakauraan on tiukentunut. Erillis keräyksellä virtsan ravinteet saadaan talteen. Kiinnostus virtsan lannoitekäyttöä kohtaan on kasvussa. Tuottajajärjestö MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kannattaa sen erilliskeräystä ja jalostamista lannoitteeksi. Erilliskeräys tarkoittaa, että virtsa otetaan käymälässä talteen erilliseen säiliöön. Tällainen käytäntö on Ruotsissa: Länsi-Göötanmaalla Tanumin kunnassa uusiin taloihin rakennettavat käymälät ovat erottelevaa mallia. Suomessa pilottikokeiluja on tehty esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Virtsan ravinnesisältö on pääosin typpeä, mutta virtsa sisältää myös valtaosan jätösten fosforista. Kiinnostus fosforiin kasvaa, koska fosforin hinta on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun alusta, eivätkä uudet esiintymät riitä täyttämään tulevaisuuden lannoitetarpeita. Huussi ry:n puheenjohtaja Mia O?Neill tähdentää, että virtsan lannoitekäytön suunnittelussa on kyse pääasiassa lähilannoitteesta. Koko nippu on peräisin vain kahdesta itäneestä siemenestä. Lainsuojaton kasvi Hukkakaura on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lainsuojaton kasvi. AMERIKKALAINEN SIJOITTAJA JIM ROGERS Keko ottaa kesäjuhlijoiden tuotokset talteen Erottelevan kuivakäymälän ja ravinnekierrätyksen sanomaa levittävä Keko-käymälä on kiertänyt tänä kesänä ahkerasti Suomea. Kuolinsyyksi todettiin viranomaisten tutkimuksissa afrikkalainen sikarutto. Yhteensä 12 villisikaa on kuollut Puolassa taudin takia. Seuraa naapurin puinteja verkossa Viljelijät voivat ilmoittaa sadonkorjuun edistymisestä HIR Malmöhusin tekemään verkkopalveluun Ruotsissa, kertoo Lantbruk. Viljelijät kirjaavat palveluun satokasvin, puintikosteuden ja hehtaarikohtaisen sadon. Palvelun avulla viljelijät ja muut kiinnostuneet voivat seurata alueensa puintien edistymistä helposti yhdestä paikasta. Palvelu löytyy osoitteesta www.hirmalmohus.se/?p=31315. Erikoistuotantoa juustomaidolle Ruotsalainen Lundin yliopisto havaitsi tutkimuksissaan osan lehmistä tuottavan maitoa, joka sopii keskimääräistä paremmin juuston valmistukseen. Tulevaisuudessa saattaakin olla juustomaidon tuotantoon erikoistuneita lehmiä, arvioi ruotsalainen Jordbruksaktuellt. ?Saamani tulokset osoittavat, että geenit vaikuttavat juoksettumisominaisuuksiin ja että ne vaihtelevat niin lehmärotujen välillä kuin saman rodun yksilöidenkin välillä?, Frida Gustavsson kertoo. Suursijoittajalla huoli viljelijöistä Amerikkalainen sijoittaja Jim Rogers on erittäin huolissaan maanviljelyksen ja ruuan tuotannon tulevaisuudesta, kertoo Uusi Suomi. ?Meiltä loppuu ruoka, mutta vielä sitäkin pahempaa on se, että maanviljelijät ovat loppumassa?, Rogers kirjoittaa blogissaan. Rogersin mukaan maanviljelys on ollut ?kammottavan huonoa. mutta siellähän niitä on. Erilliskerättyä virtsaa ei pidä sekoittaa kiinteän ulosteen läpi valuneeseen suotonesteeseen, jossa saattaa olla mukana sonnan bakteereja?, Kiukas huomauttaa. Rakeistamalla käyttöön EU:n kaavailema ammoniakin päästökatto rajoittaisi virtsan lannoitekäyttöä sellaisenaan. Kun virtsan pH säilytyksen seurauksena nousee, kasvaa myös ammoniakin haihdunta. ?Virtsaa pitäisi jalostaa rakeistamalla, jotta lannoite saadaan sijoitettua maahan eikä ammoniakin haihdunta muodostuisi ongelmaksi?, Pietola ehdottaa. Vesivessakulttuuria Suomen suurimman kuivakäymälävalmistajan Biolanin pääomistaja Pekka Kariniemi uskoo, että erilliskeräys voisi toimia lähellä kaupunkeja, missä keräilykustannukset ovat alhaisemmat. Haja-asutusalueilla kompostoiva kuivakäymälä olisi ravinteiden kierrätyksen kannalta paras ratkaisu. Taloudellisesti muutos on Kariniemen mukaan perusteltavissa, sillä kompostoivan kuivakäymälän ja harmaavesisuodattimen kokonaiskustannukset jäisivät alle runkoverkkojen asentamismaksun. Pietola korostaa, että ihminen . 7 Perjantaina 18. ?Ei ole mitään mieltä kuljettaa virtsaa sellaisenaan ympäri maata.? Kaalille kelpaava lannoite Virtsan lannoitekäyttö kiinnostaa myös Luomuliittoa. ?Uusiutumattoman fosforin käyttö on luomuketjun ongelma. Viimeisin visiitti oli Saariston kestävät ratkaisut -messuilla Paraisilla. Kekon suunnittelijan, Riikka Pylväsen, haaveena on muuttaa tapahtumien käymäläkulttuuria ympäristöystävällisempään suuntaan. ?Mobiiliversio erottelevasta kuivakäymälästä tuntui tehokkaalta keinolta tehdä ravinnekierron mekanismia näkyväksi ja tarjota kävijöille mukavia käymäläkokemuksia.? Tapahtumanjärjestäjät ovat olleet alun ihmettelyn jälkeen valmiita myös maksamaan saadakseen ekologisemman ja hajuttomamman kuivakäymälän paikalle. ?Oikein toteutettu ja huollettu kuivakäymälä on tuoksultaan vesivessaakin raikkaam- pi?, Pylvänen kertoo. Vaikka tapahtumista kerätty virtsa kävisi lannoitteeksi, sen käyttöönottoon oli vaikeaa löytää keinoja. ?Lannoitestatuksen puuttumisen vuoksi virtsan levitys peltoon ei laajemmassa mittakaavassa ollut mahdollista. Vuonna 2010 Suomi sitoutui ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Tuolloinen hallitus linjasi, että ravinteiden kierrätykseen liittyvästä erityisosaamisesta tulee vuoteen 2020 mennessä kansainvälinen vientituote. Astronauttien janojuoma Ihmisvirtsaa ei ole vielä rekisteröity lannoitevalmisteeksi. Virtsan lannoitekäytön kannattaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran entinen ylitarkastaja Arja Vuorinen kuitenkin huomauttaa, että eikaupallinen käyttö esimerkiksi omalla tilalla tai kotipuutarhassa on mahdollista. Muualla käyttöön tarvitaan toistaiseksi ympäristölupa. Vaatimuksena lannoitekäytölle on virtsan asianmukainen käsittely. ?Silloin yritän selittää, että olemme täällä auttamassa ja neuvomassa eikä kyttäämässä?, Poikulainen kertoo. Usein viljelijät myös valittavat, että naapurin pelloilla rehottaa hukkakaura eivätkä viranomaiset tee mitään. Joskus se voi Poikulaisen mukaan pitää paikkansakin. Maaseutusihteeri on viljelijöiden tuttu ja luotettu, eikä hänen ole aina helppo tarttua hankaliin asioihin. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä elykeskukseen, Pokulainen neuvoo. Vihdoin löysimme sopivan paikan Tampereen Nekalan siirtolapuutarhasta, jossa on keskitetty kompostointialue.? >> TUULIKKI VIILO Oikein toteutettu ja huollettu kuivakäymälä on tuoksultaan vesivessaakin raikkaampi. Riskinä on, että työvoiman puute tyrehdyttää kasvun?, Landbruk & Fødevarerin pääekonomisti Thomas Søby sanoo. Puutetta on muun muassa sähkömiehistä, hitsaajista ja insinööreistä. Puolassa sikaruttoa Puolassa on todettu uusi tartunta afrikkalaista sikaruttoa. Viranomaiset vahvistivat maan neljännen sikaruttotapauksen viime viikolla. Kuollut villisika löydettiin Puolan koillisosasta. Eviran tarkastaja Jari Poikulainen kahlaa ohrapeltoon ja merkitsee rehevän hukkakaurayksilön punaisella nauhalla. liiketoimintaa 30 viime vuoden ajan. Tämän takia kukaan ei enää halua maanviljelijäksi ja viljelijöiden keski-ikä on kohonnut huolestuttavasti.. Kun sellaisen löytää, asiasta pitää ilmoittaa kunnan maaseutuviranomaiselle. ?Jos viljelijä ei itse ilmoita hukkakaurasta, kyllä naapuri soittaa. Sen jälkeen tilanne raportoidaan viljelijälle ja hän saa torjuntaohjeet. Jos viljelijä ei noudata torjuntaohjeita ja tilanne pahenee pahenemistaan, tilalle tehdään hukkakauran torjuntasuunnitelma, Poikulainen kertoo. ?On turhaa sekoittaa virtsan ravinteet jäteveteen ja sitten erotella jo kerran konsentroituja ravinteita.? Suurin tarvittava muutos on Kariniemen mukaan kulttuurissa. ?Kun johonkin tottuu, siitä on vaikea luopua. Moni kunta on heinäkuussa kokonaan kiinni, eikä tarkastuskäynnin tekijää kerta kaikkiaan ole. Nuoret tarttuvat ongelmaan Tilastojen mukaan Suomen peltoalasta 17 prosenttia on hukkakauran saastuttamaa. Vakavasti saastunutta alaa on 10?000 hehtaaria, Poikulainen muistuttaa. Kuvauspaikaksi valittu esimerkkilohko ei kuulu ongelmatapauksiin. Kun ilmoitus tulee kuntaan, viranomainen kirjaa sen ylös ja lähtee tarkastamaan tilanteen, Ellä kertoo. Kun mennään 150 vuotta taaksepäin, kaupungeissakin oli kuivakäymälät. Sonta kompostoitiin, käytettiin lannoitteena ja näin ravinteet palautuivat peltoon.? Vaikka vesivessakulttuurin muuttaminen vaikuttaa työläältä täyskäännökseltä, Kariniemi uskoo tulevaan. ?Laitan pääni pantiksi siitä, että 50 vuoden päästä on kehitetty kestävä ravinnekierto
Puutavara-autoilla siitä tulisi 13 600 kuutiometriä. pi- ja lajikohtaisia selvityksiä. Kauempaa hankinta-alueelta riittää Mikkosen mukaan kar- keamman tason yleisarviointi. ?Metsänkäsittelyn sertifikaatit ja ennen kaikkea luonnon- suojelulain ja metsälain noudattaminen ovat tärkeimmät asiat.? Metsä Fibre ei yllättynyt Metsä Fibrelle elykeskuksen lausunto ei ollut yllätys. kuitu 50 dm 2 1 pikkutukki 34 dm Rungosta katkaistaan kolme tukkia, yksi pikkutukki ja yksi kuitupuupölli. 4 Tuskin toista kirjan painajapolvea 1 2 kuitu 38 dm 1 1. Näin tehdas voisi aloittaa toimintansa vuonna 2017. Nykyinen tehdas puretaan Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaisi ensi vaiheessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta pitkäkuituista havusellua 800?000 tonnia ja lyhytkuituista koivusellua 500?000 tonnia. Havusellu menisi lähinnä vientiin. kuitu 50 dm Tyypillinen perusratkaisu rungosta, josta katkaistaan kaksi tukkia ja kaksi kuitupuupölliä. 4 2 3 1. Etelä-Suomen kuusista jopa viidennes on tyvilahon vikaannuttamia. Juurikääpätuhoja rajoitetaan nykyisin välttämällä kesähakkuita, kantokäsittelyillä, kannonnostolla ja vaihtamalla puulajia saastuneilla mailla. Karihaaran saha kiinni Kemissä Metsä Wood sulkee lopullisesti Kemin Karihaaran sahan ja irtisanoo sahan jäljellä olevat viisi työntekijää heinäkuun aikana. Karihaaran saha on seisonut ja työntekijät olleet lomautettuina jo toukokuusta 2009 lähtien. Syyksi yhtiö on ilmoittanut sahan heikon kannattavuuden. Karihaarassa on sahattu puuta vuodesta 1874 lähtien. Metsäteollisuuden päästöt vähenivät Viime vuonna massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan vähenivät 11 prosenttia tuotantoon suhteutettuna, kertoo Metsäteollisuus ry. Veteen kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Hyvän kehityksen taustalla ovat investoinnit entistä tehokkaampiin savukaasuja puhdistaviin laitteistoihin. Lisäksi metsäteollisuusyritykset sijoittivat kaatopaikalle 23 prosenttia vähemmän jätettä kuin edellisvuonna. Etujärjestön mukaan se kertoo entistä paremmasta sivuvirtojen hyödyntämisestä. Salamat sytyttivät maastopaloja Salama sytytti Sallan Hautajärvellä maastopalon tiistaina. Palossa tuhoutui noin hehtaari mäntymetsää, kertoo Lapin Kansa. Savukosken Tanhuan kylässä syttyi niin ikää tiistaina maastopalo, joka paikallisen pelastuslaitoksen mukaan sai alkunsa salamasta. Alueella jatkunut rankkasade sammutti kuitenkin palon ennen kuin palomiehet ehtivät paikalle. Käytännössä minimipituus voi johtaa siihen, että järeää puuta myydään ohuen puun hinnalla?, Kainulainen sanoo. Minimipituudet ovat Kainulaisen mielestä järjestelmän kannalta turhia ja hämmentävät suotta metsänomistajia. Metsä Group on jo kokeillut Rungonosahinnoittelu ei ole aivan uusi asia. tukki 1. tukki 49 dm 2. YLITARKASTAJA ESA MIKKONEN, KESKI-SUOMEN ELYKESKUS Uusi hinnoittelu vaatii vielä hiomista ja opettelua Rungon osien läpimittoihin perustuva hinnoittelu puukaupoissa vaatii vielä hiomista. Yva-ohjelma on eräänlainen työsuunnitelma, jonka mukaan edetään ympäristöä koskevissa arvioissa ja ympäristölupakysymyksissä. Biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista nyt laadittu selvitys on elykeskuksen ylitarkastajan Esa Mikkosen mukaan pääosin riittävä. MTK varoittaa, että nyt esitetyt minimirungon ja minimitukin pituusvaatimukset saattavat romuttaa koko mallin. Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ehdotti kesäkuun lopulla, että puukaupassa siirrytään rungonosahinnoitteluun. tukki 52 dm 1. Tällä perusteella myös alle 3,7 metrin tukkeja tultaneen todennäköisesti katkomaan aina tilanteen mukaan?, Nieminen sanoo. JUHA KAIHLANEN Elykeskus haluaa Äänekosken biojätistä lisää selvityksiä Vesikuormituksesta ja puunhankinnasta tehtävä laajempi arvio SAMI KARPPINEN Metsä Fibren biotuotetehdas käyttäisi puuta 6,5 miljoonaa kuutiota Lajike Haketta Havukuitupuuta Koivukuitupuuta Puuta yhteensä vuodessa 1000 m³ 1 330 Autolla 1 330 Junalla 0 3 110 2 100 6 540 1 910 1 600 4 840 1 200 500 1 700 Kuljetuspäiviä vuodessa 355 Vuorokautiset määrät Kuljetusyksikön koko / m³ m³ / vrk Autoja tai junia vuorokaudessa Pyöreää puuta autolla Haketta autolla 50 50 9 887 3 746 198 75 13 634 273 4 857 18 491 3 Autolla yhteensä Junalla Puuta yhteensä / vrk 1 400 Lähde: Metsä Fibre Oy Biotuotetehtaalle suunniteltu tuotanto vuodessa Ensi vaiheessa: Havusellua Koivusellua Mäntyöljyä Tärpättiä 800 000 tonnia 500 000 tonnia 45 000 tonnia 2 000 tonnia Tuotekaasua sellutehtaan meesauunin polttoaineeksi voidaan valmistaa kaasuttamalla kuorta ja puutähteitä. Biokaasua voidaan tuottaa mädättämällä biolietettä. Myöhemmässä vaiheessa vaihtoehtoisia tuotteita voivat olla lisäksi: Bioöljyä Bioetanolia Biohiiltä 100 000 tonnia 20 000 kuutiometriä 150 000 tonnia Keski-Suomen elykeskus haluaa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristövaikutuksista vielä lisää selvityksiä. Elykeskus antoi keskiviikkona lausunnon biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (yva). / kuutiometri (viikko 28) Mäntykuitu 16 Kuusikuitu 17 Koivukuitu 16 Mäntypikkutukki 22 Kuusipikkutukki 24 Mäntytukki 56 Kuusitukki 56 Koivutukki 42 Järeimmät tukit muutama euro tavallista tukkia kalliimpi hinta, Metla ei tilastoi METSÄSTÄ LYHYESTI Katkoviiva osoittaa katkaisukohdan ja yhtenäinen viiva hinnoittelurajan. 4 3 2 1 1. Ehdotetussa menetelmässä runko jaettaisiin läpimitan perusteella luokkiin, jotka jokainen hinnoitellaan erikseen. Uudessa järjestelmässä ei puhuttaisi enää nykyisen puutavaralajittaisen hinnoittelun mukaisesti tukista ja kuitupuusta. Puun ostaja voisi katkoa rungon parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta katkonnalla ei olisi merkitystä puun myyjän saamaan myyntituloon. kuitu 2. Tarkennuksia elykeskus haluaa vielä lähinnä vesistökuormituksesta ja puunhankinnasta. Vesistökuormituksen arviointi pitää ulottaa PohjoisPäijänteelle asti, lausunnossa todetaan. Keitele Group on käyttänyt puukaupoissa runkohinnoittelua jo viitisen vuotta ja ostaa tarvitsemastaan puusta runkohinnoin 10?20 prosenttia. UPM:n Länsi-Suomen integraattialueen johtaja Tero Nieminen pitää mahdollisena, että UPM aloittaa jo syksyllä kokeilut rungonosahinnoittelusta. Kiistellyn minimitukkirungon mitat voisivat Niemisen mukaan hieman elää, mutta käytännön toiminnan kannalta minimimitta olisi hyvä pitää mahdollisimman vakiona. ?Tukkien pituudet määräytyvät sahatavara-asiakkaiden tarpeiden pohjalta sekä sahaustekniikan asettamissa rajoissa. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan yhtiö kokeili rungonosahinnoittelua jo yli viisi vuotta sitten. Päätöksiä kokeilujen uudelleen käynnistämisestä ei Metsä Groupissa ole tehty. ?On kuitenkin ihan selvää, että tulemme jatkamaan kokeiluja ja pyrimme edesauttamaan kehitystä niin, että rungonosahinnoittelu saataisiin yleistymään käytännössä.? Metsä Groupilla ei aiemmissa hankkeissa ollut erillistä mi- Rungon osien hinnoittelu ja katkonta Luokka Rungon osan alaja yläläpimitat, cm 1 6?13 2 13?18/20 3 4 18/20?25 25 ? Metsäntutkimuslaitoksen tilaston puutavaralajeittaiset hinnat . Vastaavanlaisen prosessin Valmet on myynyt jo aiemmin Domtarille Yhdysvaltoihin. JUHA KAIHLANEN Kirjanpainajan parveilu tämän vuoden touko?kesäkuussa oli voimakasta, mutta kesäkuun jälkipuoliskon poikkeuksellisen viileä sää hillitsi kirjanpainajan parveilua, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Koleus vähensi myös kirjanpainajan toukkien kehitystä, minkä seurauksena toisen sukupolven kehittyminen tänä kesänä on epätodennäköistä. Lämminneet säät ovat uudestaan voimistaneet kirjanpainajan parveilua, joten kirjanpainajien uudet iskeytymät ovat vielä mahdollisia. Metsäntutkimuslaitoksen www-sivuilta löytyy uusi palvelusovellus, jonka avulla voi arvioida kirjanpainajan kehitystä eri osissa maata. Virus torjuu juurikääpää Juurikääpiä tuhoava virus voi tulevaisuudessa torjua juuri- ja tyvilahoa, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metsälehden mukaan. Tutkimuslaitoksen kokeissa ulkomailta kerätyt ja suomalaiseen juurikääpään istutetut juurikäävän partitivirukset hidastivat sienen kasvua. Rungonosahinnoittelua ryhdymme varmaan kokeilemaan ainakin pilotinomaisesti.? Pilottihankkeista saadun palautteen perusteella voidaan Ojalan mukaan kehittää kauppatapaa ja mahdollisesti laajentaa uuden hinnoittelun käyttöä. Myös Ojala korostaa rungosta saatavan parhaan mahdollisen jalostusarvon merkitystä. ?Rungonosien hinta pitää perustua aina jalostusarvoon.? Minimitukkirungon pituusvaatimusta hän pitää perusteltuna. ?Lyhyen ja ohuen tukin jalostusarvo on aivan eri luokkaa kuin yli neljän metrin tukkien.? Ojala huomauttaa, että nykyisiä tukin ja pikkutukin hintoja sekä tulevia rungonosien hintoja vertailtaessa pitää muistaa, että nykyinen tukin hinta sisältää sekä alle 25-senttiä että yli 25-senttiä paksut tukit. Palossa tuhoutui noin kolme aaria metsää. Savukosken palosta kertoi sanomalehti Kaleva. Varas vei metsä koneen ketjut Sotkamon Suovaarantiellä on varastettu satojen kilojen painoiset metsäkoneen ketjut, kertoo Kainuun Sanomat. Ketjut on viety viime viikon torstain ja maanantain välisenä aikana. heinäkuuta 2014 METSÄTALOUS Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. kuitu Keskellä runkoa on vika, joka alentaa osan rungosta luokasta 3 luokkaan 2. 3. Samoin pikkutukin nykyisessä hinnassa on mukana järeämmän tukin hintaa. JUHA KAIHLANEN Keitele Group epäilee hyötyjä Suomen suurimpiin itsenäisiin sahaajiin lukeutuvan Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio suhtautuu epäillen rungonosahinnoitteluun. ?En oikein tiedä, onko tästä nyt kamalan paljon hyötyä kenellekään. Biokaasua olisi mahdollista tehdä mädättämällä jätevesipuhdistamon biolietettä. Toisessa vaiheessa, kun vanha sellutehdas on saatu purettua ja näin tilaa tehdastontille, biotehtaalla voitaisiin ryhtyä tuottamaan joko bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä. Merikallio pitää todennäköisenä, että bioöljyä, bioetanolia tai biohiiltä tekisi joku kumppaniyhtiö, ei Metsä Fibre itse. Myös ligniinin jatkojalostaminen kiinnostaa Metsä Fibreä. Stora Enso investoi Sunilan sellutehtaalle Kotkaan ligniinin erotusprosessiin. Huonossa leimikossa pitää harkita tarkemmin.? Keskustelussa olisi Mäntylän mukaan hyvä muistaa, että uusi hinnoittelujärjestelmä auttaa saamaan rungosta irti parhaan mahdollisen jalostusarvon. ?Nykyisessä menetelmässä hinnoittelu ohjaa katkontaa. Nyt esitetyssä järjestelmässä ei sovita katkontaa, vaan sovitaan rungon arvosta?, Mäntylä sanoo. Stora Enso valmis pilottiin Stora Enson ostojohtajan Esa Ojalan mukaan yhtiössä on jo tehty laskelmia rungonosahinnoittelusta, mutta päätöksiä sen käyttöön otosta ei vielä ole. ?Olemme olleet mukana työryhmässä ja haluamme löytää uusia hinnoittelutapoja puukauppaan. tukki 43 dm vika 3 2 3. 8 Perjantaina 18. tukki 49 dm 2. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu PohjoisPohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti?, Mikkonen kuvaa. Äänekoskelle suunniteltu biojätti tarvitsee puuta vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Nykyinen tehdas nielee vuosittain 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Tehtaan lähistöllä puunhankinnan luontovaikutuksista vaaditaan tarkkoja luontotyyp- Metsä Fibren uusi biotuotetehdas nielisi vuorokaudessa puuta ja haketta yhteensä 18 500 kuutiometriä. Se on ympyrä, jonka säde ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle Kalajoelle ja etelään melkein Helsinkiin asti. Koivusellu myytäisiin kotimaan tehtaille. Jo ensi vaiheessa sellun valmistuksen yhteydessä tuotettaisiin myös mäntyöljyä ja tärpättiä. Kuoresta ja puutähteistä valmistettaisiin tuotekaasua tehtaan omaan käyttöön. tukki 2. Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikallio sanoo, että lausunto oli hyvin odotusten mukainen. Viranomaisten kanssa on Merikallion mukaan pystytty keskustelemaan projektin suunnittelun aikana avoimesti ja rakentavasti. Metsä Fibren on tarkoitus antaa varsinainen yva-selostus yhteysviranomaisena toimivalle elykeskukselle elokuussa. Yva-menettelyn toivotaan päättyvän elykeskuksen lausuntoon lokakuussa. Yva-menettelyn rinnalla etenee ympäristölupahakemus, jonka Metsä Fibre jättää aluehallintoviranomaiselle. Ympäristölupa rajoittuu lähinnä teollisuustontille, kun taas yva-menettely kattaa hyvin laajan alueen. Merikallion mukaan Metsä Fibren tavoitteena on saada biotuotetehtaan koko luvitusprosessi valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä. Varsinainen investointipäätös pyritään tekemään ensi keväänä. Arvoa niillä on yli tuhat euroa. Sotkamon poliisi kaipaa asiaan liittyviä havaintoja numeroon 0295?416520.. tukki 37 dm 3 2 2. kuitu Lähde: Puumarkkinatyöryhmä, Metla nimitukin pituusvaatimusta. Mäntylä arvioi, että tarve ottaa vaatimus osaksi hinnoittelujärjestelmää vaihtelee ostajittain. ?Minimitukin määrittelyn tarve riippuu myös leimikosta, koska kysymys on riskin jaosta. Hyvässä leimikossa pieni riski on helppo jakaa. Ei tämä ainakaan kaikkiin leimikoihin sovellu?, Kylävainio sanoo. Runkohinnoittelua Kylävainio pitää parempana kuin nyt esitettyä rungonosahinnoittelua. Viruksen avulla voitaisiin näin ehkäistä juurikääpätuhojen leviämistä. Juurikäävät ovat sieniä, jotka aiheuttavat havumetsiin vuosittain jopa 50 miljoonan euron vahingot. Se tarkoittaa, että tehtaan päästämien jätevesien vai- Ligniiniä voidaan erottaa sellunvalmistuksen yhteydessä ja jalostaa siitä erilaisia tuotteita. kutuksia on tutkittava tehtaan alapuolisessa vesistössä 40?50 kilometrin päässä Jyväskylän alueella. Mikkosen mukaan jo nykyisenkin tehtaan tarkkailuohjelmissa seurataan PohjoisPäijänteen tilaa. Puuta puolesta Suomesta Elykeskus edellyttää lisää tietoa myös uuden tehtaan puunhankinnan vaikutuksista luontoon. ?Puunhankinta-alue kattaa puoli Suomea. Hakkuukone laskisi rungon tilavuuden ja hinnoittelisi sen läpimittaluokkien mukaan. MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen pitää rungonosahinnoittelua lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena. Kainulaisen mielestä puumarkkinatyöryhmän esitykseen sisältyvät pituusvaatimukset minimirungolle ja minimitukille pilaavat kuitenkin mallin ja haittaavat todennäköisesti järjestelmän yleistymistä käytännön puukaupassa. Esitetyssä hinnoittelumallissa minimirunko on määritelty niin, että rungosta on pystyttävä katkaisemaan vähintään yksi 2,7 metrin pituinen pölkky, joka täyttää ainespuun vaatimukset. Minimitukkirungon vaatimus täyttyy vasta, kun rungosta voidaan katkaista vähintään yksi saha- tai vaneritukki, joka on vähintään 3,7 metriä pitkä. ?Minipituudet ovat liian pitkiä
Leikkimökin kesäkutsuilla maistuu mansikka sekä kääretortussa että jäätelöannoksessa. Molemmat ryhtyivät heti toimeen, kun pallo oli tulossa koti seudulle. ?Pidän elämyksistä ja kokemuksista, kuten tästä, että saan olla hetken kuin taivaan lintunen. Nyt hän osti lennon miehelleen Jari Timoselle 40-vuotispäivälahjaksi. Viimeksi pallossa juhlittiin Virpin isän 60-vuotispäivää, jolloin Jari ei päässyt töidensä takia mukaan. ?Ei tuo ainakaan venäläistä helikopte ria pahempi paikka voi olla?, Jari Timo nen tuumailee ennakkoon ja on selvästi tyytyväinen synttärilahjaansa. Virpi kuulutteli muut lähtijät mukaan Avointen kylien -teemaviikon ohjelma esitteen kautta, ja sieltähän kuuma ilmapallolento tietenkin pomppasi esiin perinteisten kylätanssien ja kirpputorien joukosta hurjimpana. ?Tuo pitää kokea?, ajatteli Valtimon Verkkojoelta kotoisin oleva Reino Kukkonen ja innosti vaimonsa Mirjan mu kaan. ?Hetkeksi lintuseksi? Niina Huusko kiirehtii välillä pellon laidalle asuntoautoon imettämään kol mekuista kuopustaan ja iloitsee täysillä 30-vuotislahjaksi saamastaan elämyspa ketista. Mummo hoitaa vauvaa sillä välin, kun muu Huuskon perhe liitelee ilmojen halki. Utua on sen verran, ettemme Venäjälle saakka näe, vaikka ei se kaukana ole. Paikallinen sade väis tyi alkuillasta, ja aurinko saa tehdä tilaa täysikuulle iltataivaalla hehkuen. Kuumailmapallolennolle matkaajien jännitys alkaa hellittää tai tiivistyä, kun lähtöhetki iltakahdeksalta lähestyy. Kyytiin en varmasti lähtisi, sen verran minulla on korkean paikan kam moa?, isäntä Juha Janttonen juttelee ka mera kaulassaan pellolle kiiruhtaessaan. Samaan aikaan pallomiehet levittävät 25-metrisen polyesterikankaansa Jant tosen heinämaalle. ?Keväällä tuli rehua niin paljon, ettei enää ole väliksi sen kasvusta?, Janttonen myhäilee. Ei ihme, että pilottimme Olli Muhonen muistaa Pohjois-Karjalasta nimen omaan ystävälliset ihmiset. ?Kieltävää vastausta laskeutumiselle tai nousulle ei ole tullut koskaan?, seitse män vuotta yleisöä lennättänyt Muhonen kertoo. ?Tuo pitää kokea? Lentoidean äiti Virpi Määttä-Timonen Valtimon pohjoisesta Rumon kylästä on matkustajista ainut, jolle lentokokemus on viime kesältä tuttua. Olemme Valtimon Nuolijärvellä aivan Eino Roinisen talon vieressä. ?Minä jo kuuntelin, että sataako siellä. Ääni oli vähän kuin ukkosen huminaa, ja sitten ikkunasta näin ison pallon?, Roininen astelee ulos hyväntuulisena yhdentoista maissa illalla yleisöjoukon jatkeeksi. Joku soittaa vielä naapuripellon omis tajalle Kejosen Sepolle, jolta saadaan lupa läväyttää pallo heinikkoon. Ryhmäkuvauksen jälkeen alkavat lopputyöt: pallo kasaan, kori autoon ja lopulta on aika ranskalaisten esikuvien tapaan poksauttaa kuohuviinipullo auki ja onnitella niin syntymäpäiväsankareita kuin kukin itseämme: saimme nauttia ai nutlaatuisen kappaleen kauneinta kesäSuomea. LIISA YLI-KETOLA Viisivuotias Jonne Huusko pääsi vanhempiensa mukana korkeuksiin, lähes kahteen kilometriin. Paperitehtaan pesula heräsi henkiin kahvilana. Esillä on pienoismalleja. Niina kuvaa oloaan kuin huvipuistolaitteen jälkeisek si huteruudeksi, vaikkei kori juurikaan heilahtele. Kurkotella ei saanut, mutta onneksi maisemat avautuivat korin aukosta. MISKA KORPELAINEN VANHIN LENTOVÄLINE Kuumailmapallo Jari Timonen sai 40-vuotispäivälahjaksi vaimoltaan Virpi Määttä-Timoselta ainutlaatuisen lentoretken kotiseutumaisemissa. Tilavuudeltaan 6 000 kuution pallo laskeutui Valtimon Nuolijärvelle ja keräsi heti yleisöä lähitalosta. Keksijöinä pidetään ranskalaisia Montgolfierin veljeksiä. Mummoa varmaan pelot taa?, kuuluivat Jonnen kommentit. Niinalle kuumailmapallolento on ollut pitkäaikainen haave, josta tiesivät sekä isosisko Katja Timonen että puoliso Hannu Huusko. Esikoinen Jonne Huusko on vasta viisivuotias, mutta täysillä lähdössä len nolle. ?Pallo on järkyttävän iso. Tiputanko lippikseni?. Katselemme erivärisiä lampia, erotamme levät, kivi kot, vihreyden sävyt ja vesien sinisyydet. Lentotuntimme hupenee. Ensimmäinen lento tehtiin Pariisissa 21.11.1783. Pohjoismaiden ensimmäinen lento toteutettiin Oulussa 29.8.1784 kuningas Kustaa III:n kunniaksi. Kori eli gondoli on punottu rottingista. Polttoaineena käytetään propaanikaasua, jota poltetaan muutaman sekunnin sykäyksinä. Ennen kuumennusta pallo täytetään moottorikäyttöisellä puhaltimella kylmällä ilmalla. Polttimen avulla täytetty pallo nostetaan pystyyn, minkä jälkeen matkustajat astuvat kyytiin ja asettuvat korissa neljän hengen lokeroihin. Suomessa toimii seitsemän kuuma ilmalentoyritystä. Iskä, mihin Suomi päättyy. viisaavat puoliso Hannu ja sisko Katja sormilla tiuhaan osoitellen. ?Mihin Suomi päättyy?? Pilotti Olli Muhonen suhauttelee kaa suliekkiä palloon niin tiuhaan tahtiin, että hiki nousee päähän. Uudesta jäätelö- autosta saa ulkomaisia jäätelöitä ja kotimaista pullaa. ja löytyyhän sellainen. ?Ennen ei ole tällaista kulkupeliä täällä näkynyt. Noin 4?000 suomalaista osallistuu vuosittain kuumailmalennoille.. Hän kertoo, että meidän pitää lentää vähän tavallista kor keammalla ilmavirtausten takia. Matalalla tuulet suuntaisivat pallon poispäin Valtimon kirkolta, jonka kuiten kin seurueemme haluaa nähdä. Jonne pohdiskelee ja saa äidiltään tiukan vas tauksen: ?Nyt et tiputa sinne mitään etkä yhtään kurkottele reunan yli!? ?Kuin ukkosen huminaa? Ajan taju ilmassa katoaa. ihastelee Reino, kun olemme hetken malttaneet olla taivastelematta avaruutta, lämpöä, aurinkoa, pikkuruisia veneitä järvellä, pirunpeltoja ja muita asioita. ?Ihan hitsisti on maailmassa puita! Montako niitä on. Sisältä ihan kuin jäähalli. Sivu 13 Herkut tiellä. Yrit täjäkaksikko on ajanut pallonsa kanssa Suomen halki Oulusta Valtimolle. Porukalla lähdetään sopivaa peltoa etsimään etelästä Jokikylän suunnasta, jotta päästäisiin kirkonkylän päälle len tämään . Sivu 11 Eloa Voikkaalle. Korvat menevät lukkoon nou sussa ja laskussa. Erään talon savupiippu tuntuisi olevan hipaisuetäisyydellä, samoin pihakoivu, jonka vierestä kaarramme kylätietä kohti. Ovesta kurkistava lomalaisten joukko vaihtaa jalkapallon MM-loppuottelun kuumailmalennolta palaavien laskeutu misen seuraamiseen. Sivu 10 Tuolla on meidän pihatto! LIISA YLI-KETOLA Kotiseuturakkaita huimapäitä on koolla, kun kuumailmapallo nytkähtää pehmeästi ilmaan Nurmeksen ja Valtimon rajamailta. heinäkuuta 2014 VIIKONVAIHDE Mansikkaiset kekkerit. Benji-hypyn tein jo, joten ehkä seuraavaksi suuntaan lasku varjolla hyppäämään?, Niina paljastaa, kun olemme jo sujahtaneet 800 metrin korkeuteen. Parasta Katjalle on se, kun tuttu maise ma alkaa erottua. ?Tuossa näkkyy meidän pihatto! Leh mätkin ovat tuolla?, sisarusten kotitilalla nautakarjan kasvatusta jatkava Katja hihkuu, mutta Niina ei kiintopistettä maisemasta heti hahmota. ?Antin talo on tuolla, tässä on Haa pajärvi, Naurisniemi on tuossa, tuo on Peltolantie, katso kolmionmuotoista pel toa ja keltaista kattoa!. Nyt halutaan seikkailla ja nähdä tutut maisemat yläilmoista. Äiti ja poika Niina ja Jonne Huusko ihastelivat Niinan kotipitäjää Valtimoa ilmalennolta. Jonne mietti sitäkin, missä Suomi päättyy ja miten paljon puita maailmassa kasvaakaan. VALTIMO (MT) Etelästä käy vienoinen tuuli, mutta muuten sää on ihanteellinen kuuma ilmapallolennolle. Upeat vesistöt ja paljon maatiloja peltojen saartamina. ?Tämä on hiljaista menoa!. 9 Perjantaina 18. Ja näem mekin: urheilukentän, kirkon, koulukes kuksen sekä Jonnen mummin ja ukin talon
Parkkinen teki tarjouksen. Pääasiassa astiat, joiden koko on 1?30 litraa, toimitetaan Ahvenanmaalle, mutta pieni määrä menee myös Vaasan seudulle. Yrittäjä ei kuitenkaan toimi vain joh- tajana: kädet käyvät pullataikinassa joka aamu. ?Leipominen kai kuuluu karjalaiselle jo äidinmaidossa.? Virtakiven sauna on yhä myös sauna. Rahvaan sauna on remontoitu kahvilaksi, mutta entinen herrojen puoli lämpiää tilauksesta. Parkkinen järjestää ja houkuttelee jatkuvasti monenlaista toimintaa taloonsa ja tontilleen. Tarkoitus on, että erilaiset tapahtumat ja yritykset tukisivat toisiaan. Mahtaisiko edes Urho Kekkonen päästä, jos olisi hengissä. Liikasen kellarisauna Ei silti aivan masennuta. Viime kerralla Suomi sai vahingossa melkein huippuviran, kun Rehnistä tehtiin talouskomissaari. Myöhemmin UPM tarjosi harrastetiloja puutöitä ja mattojen kudontaa varten. Aloite johti kauppoihin. ?Se oli kymmenen minuutin päätös. Tämä on voikkaalaisille tärkeä paikka?, Parkkinen toteaa. ?10 minuutin ostopäätös? Parkkisella on kahvilan pitäjänä pitkä kokemus. Tässä talossa on kuitenkin emäntä, joka uskoo Voikkaaseen. Pihanpuoleinen kyltti kertoo kahvilasta. Talo edustaa paljon muutakin, ainakin sen tunteville. ?Tätä kutsutaan nimenomaan Virtakiven saunaksi?, tähdentää Eija Parkkinen. Tärkeä paikka asukkaille Kymiyhtiölle, nykyiselle UPM:lle kuulunut rakennus on alunperin tehty yhtiön työntekijöitä varten vuonna 1925. Paikalla pyöriskeli kiinteistövälittäjä. jäänne menneisyydestä sekin. UPM sulki paperitehtaan vuonna 2006, mikä oli ?okki muillekin kuin työpaikkansa menettäville. Nyky-Voikkaan ilme vahvistaa usein toisteltua tarinaa. Lautasantenni on muuntunut kukkaalustaksi, jota reunustavat kiuaskivet. Liikenneympyrästä alkaa pitkä raitti, joka on reunustettu tyhjillä, rapistuvilla liikkeillä. Aivan kylän perällä, Kymijoen rannassa seisoo jyhkeä, kolmikerroksinen tiilitalo . LA 18.7. Uusi kärpässumute tappaa kärpäset nopeasti tai pitää ne loitolla, mainostettiin MT:ssä 50 vuotta sitten. Muovi syrjäyttää tynnyrintekijät Muovi ja liikevaihtovero ovat lopettaneet Merikarvialla puualan kotiteollisuusammatin lähes kokonaan. Talon rannassa on ongittu ja pesty mattoja iät ja ajat. ?Ihmiset tuovat hyvät muistonsa tänne. Päivittäin valmistuu noin 60 astiaa, joten tuotanto kokonaisuudessaan jää alle 5?000 tynnörin. Suurteollisuus tuottaa nykyisin pelti- ja muoviastioita, joita ostava yleisö pitää helpommin käsiteltävinä, vaikka suolasilakan maku ei niissä säily yhtä hyvänä kuin kuusipuisissa astioissa. Ehkä sittenkin Katainen EU:n presidentiksi, vai voisiko Jutta Urpilainen (sd.) yllättää. Mutta kun ei niin ei. Ei päässyt Paavo Lipponen (sd.). Se ei lähtisi alta.? Parkkinen kuvitteli perustavansa uuden paikan minne tahansa muualle kuin Voikkaalle. Vanhan teollisuustaajaman maine on vaihdellut suhdanteiden mukaan hurjan ja ankean välillä. Ennakkoluuloistaan huolimatta Parkkinen kävi Voikkaalla ystävänsä kanssa. Se on puun uittoa varten rakennettu vesiväylä, joka yhdistää Kymijoen Päijänteen vesistöön. Mistä me sitten kirjoittaisimme tyhjänpäiväisiä analyyseja kuukausi toisensa jälkeen? Kolumni kolumnin perään asettelemme omia poikiamme milloin millekin paikalle. Uusia yrityksiä on syntynyt paperitehtaan tontille. Tyhjiä taloja on, mutta kyse on osaltaan siitä, että ne eivät ole kaupan. ?Omistajilla on Voikkaa-rakkaus. Meillähän olisi tarjolla pätevä demarinainen, joka on sentään suoristanut USA:n presidentin kravattia! NIKLAS HOLMBERG MT 50 VUOTTA SITTEN . Reitti on painettu paperille, ja taukopaikoista saa ?pyöräilykorttiin? leiman. Ei ole ollenkaan helppoa, mutta ei pidä vain luovuttaa.? Ensi kesäksi Parkkinen kaavailee yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa. Jyrki Katainen (kok.) konservatiivien kärkiehdokkaaksi, Alexander Stubb (kok.) kauppakomissaariksi, Olli Rehnistä (kesk.) euroryhmän puheenjohtaja tai ulkoministeri. ?Toivottavasti ei ikinä tarvitse lähteä täältä pois.? Sattumoisin talo oli tulossa myyntiin. Kanavan kunnostamiseksi veneiden kuljettavaksi on valmiit suunnitelmat. ?Kanava olisi tämän alueen maaseutumatkailussa tosi iso juttu.? Kouvolan kaupunkia Parkkinen kiittelee yksinkertaisesta mutta toimivasta pyöräilyohjelmasta. Pyöräilijöille on suunniteltu reitti, jonka varrella on erilaisia pysähdyspaikkoja. Parkkinen toivoo paikkansa kehittyvän julkiseksi olohuoneeksi. ?Ihmiset saisi tulla vaan aurinkoa ottamaan, vaikkei kävisi kahvillakaan.? Pihasta on tullut suosittu juhannusjuhlapaikka kokkoineen. Joulun alla talossa oli ?joulumaa?: käsityömyyjäiset, pipareiden leivontaa, poniajelua sekä tuhat tonttua, joita eräs kotkalainen on kerännyt elämänsä varrella. Pienempiä tapahtumia riittää julkisesta jumppatuokiosta erilaisten yhdistysten kokouksiin. Kesän ajaksi keskimmäisen kerroksen tilan on vuokrannut kirpputorin pitäjä. Toisaalta tilaisuuksia voi järjestää joustavasti, kun työmatka on yläkerrasta alakertaan. Syksyllä kahvila hiljenee, ja Parkkinen toimii pitopalveluyrittäjänä. Tulevaisuuden toivo matkailussa Kahvilan sisustus on täynnä kierrätettyä tavaraa. Tuottavan käsiteollisuushaaran tyrehtymisen syynä voidaan pitää kahtakin seikkaa. Saunan kohdalla hän pysähtyi. ?Jarrut löin pohjaan ja kysyin, mikä tuo on.? Eija Parkkinen avasi kahvilan ja muutti Voikkaalle kolme vuotta sitten. Mukavaahan se on tavata tuttuja heti lomien jälkeen. Suurin työllistämishaaste on ulkopoliittisen edustajan löytämisessä. Italian tarjokas Federica Mogherini on kuulemma liian ymmärtäväinen Venäjää kohtaan eli suomeksi sanottuna suomettunut. 10 Perjantaina 18. Parkkinen kaavailee kunnostavansa taloon lisää vuokrattavia asuntoja. Hän asuu itsekin rakennuksessaan. Oli kiva kertoa kotona, että kävinpä ostoksilla... ?En osaa järjellä pelata. Bussilla liikkuvat ryhmät toivovat ruokailupaikakseen jotakin muuta kuin huoltoasemia. Suuria toiveita kohdistuu Kimolan kanavaan. Yläkertaan on asettunut vuokralle yrittäjä, joka tarjoaa voimavarakoulutusta ja energiahoitoja. Entisen patjan jousikiekurat roikkuvat katosta koristeina ja tilanjakajina. Se on kivan näköistä, mutta myös taloudellista realismia. ?Onhan tämä hurja projekti, jossa voi käydä huonostikin. Paperiyhtiö uudisti kansalaissodan jälkeen tehtaitaan, mutta pyrki samalla rakentamaan koko yhdyskuntaa siten, ettei levottomuuksiin olisi enää aihetta. Virtakiven sauna on osoitus patruunoiden ajattelusta. Talossa on toiminut pesula, saunoja ja paakari, johon naiset ovat tulleet leipomaan. Tässä pöydässä on uushopeaesineitä. Tyhjänpäiväisiä analyyseja Suomalaisilla ei EU:n virkaruletissa ole mitään mahdollisuuksia Me politiikan kommentaattorit emme kuitenkaan suostu sitä uskomaan. Paperiyhtiön työntekijöilleen tekemän rakennuksen tarina jatkuu kesäkahvilana. Kuusankoskelaiset Pekka ja Ilmari Jäppinen poikkesivat keittolounaalla läheiseltä maalaustyömaaltaan. Kahvila entisen tehtaan varjossa VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Virtakiven sauna Voikkaalla on jäänne ajasta, jolloin yhtiöt pitivät työn tekijöistään huolta. Kahvilayrittäjä Eija Parkkinen on tuonut taloon uutta elämää. KOUVOLA (MT) Voikkaa on taajama, joka on tullut suomalaisille tutuksi kuihtumisestaan. Luotin tunteeseen täysin.? Julkinen olohuone täynnä tapahtumia Parkkisen kiireet jakaa yksi vakituinen työntekijä. He ovat ylpeitä kotiseudustaan.? HENRIK SCHÄFER. Silakka-astiain valmistaminen ei sovi yhden miehen yritykseksi, jolloin valmistajat joutuvat liikevaihtoveron alaisuuteen. Virtakiven saunan ovat suunnitelleet arkkitehdit Bertel Liljequist ja Armas Lindgren, joiden kädenjälkeä tehdaspaikka kunnalla on runsaasti. Hän piti Kouvolan vanhinta kahvilaa, kunnes kiinteistön omistajalta tuli häätö kolme vuotta sitten. Perinteikkään Mannerin kahvilan tilalle rakennettiin S-market Tornionmäki. ?Tiesin, että seuraavaksi haluan oman paikan. Se ei koviin puheisiin tottuneille itäeurooppalaisille kelpaa. Puola haluaa paikalle oman ulkoministerinsä Radoslaw Sikorskin, joka taas on vähän liiankin suorasukainen Putinin suuntaan. Ismo Hänninen myy Virtakiven saunalla kesän ajan vanhoja sisustustavaroita. Se tekee yrityksestä elämäntavan, mikä vaatii puolisolta paljon. Valintaa tehtäessä sitä ei vielä pidetty ihan huippuna, mutta tukipaketti toisensa perään salkku kohosi arvoasteikossa. Ja Erkki Liikanen (sd.) sentään rakennutti saunan komission kellariin. Saadaanhan me nytkin Kataiselle raskas salkku komissioon. Miten olisi vaikka instituutioiden välisten suhteiden komissaari tai kulttuurin ja monikielisyyden komissaari? Ehkä Suomi voisi periä Kreikalta kalastuskomissaarin salkun. Molemmathan ovat pieniä ja taloudeltaan heikkoja jäsenmaita, jotka pärjäävät huonosti euroviisuissa. Kravatti suorassa Suomalaiset voivat lohduttaa itseään sillä, että EU:ssa on kymmeniä muitakin maita, jotka eivät koskaan ole saaneet huippuvirkaa. Virkoja on viisi ja niitä jaetaan aina viiden vuoden välein. Asukaslukuun suhteutettuna Suomen pitäisi saada huippuvirka viimeistään 2090-luvulla. Jos oletetaan, että Suomessa on vaikka puolet keskimääräistä enemmän huippuvirkaan päteviä ja kotimaan politiikkaan turhautuneita ex-pääministereitä, voi huippuhetki koittaa jo 2040-luvulla. Eikä vielä heitetä kirvestä kaivoon. Eurooppa-neuvoston johtoon etsitään naista, jolla on demarien jäsenkirja. Presidenttipörssiä johtavan Tanskan pääministerin Helle Thorning-Schmidtin suurimpana ansiona pidetään USA:n presidentin Barack Obaman kanssa otettua selfie-kuvaa. Hetkinen. Toinen tekijä on liikevaihtovero. Merikarvialainen liikemies Urho Salmi kertoo STT:lle, että vanha kalastuspitäjä Merikarvia oli aikoinaan tunnettu siitä, että siellä valmistettiin silakka-astioita lähes koko maan tarvetta varten, ennen sotaa oli tässäkin kotiteollisuusammatissa vakinaisesti työssä 25?30 miestä, ja vuosituotanto oli noin 220?000 astiaa. heinäkuuta 2014 VIIKONVAIHDE KOMISSION KULMILLA Huipputöitä tarjolla EU:n johtajien tavoitteena on luoda työpaikkoja 25 miljoonalle työttömälle. Komission kulmilla kysytään, miten ihmeessä, jos pääministerit eivät pysty työllistämään edes kahta ihmistä kovapalkkaisiin EU-virkoihin. Keskiviikon huippukokouksessa ei päästy sopuun ulkoministeristä eikä presidentistä. No elokuussa uusi yritys. Virtakiven kahvila on yksi kohteista, jonne polkijat johdatetaan. ?Välillä yritysten tukeminen on liibalaabaa, mutta tämä oikeasti toimii. Nykyisin valmistaa vain kaksi miestä kolmen kesäkuukauden aikana koko tilatun tuotannon. Niiden koko vaihteli yhdestä litrasta 120 litraan. Pyöräilijöitä on tullut enemmän kuin viime vuonna.? Parkkinen uskoo Voikkaan tulevaisuuteen. Entinen yli 200?000 silakkatynnyrin tuotanto on nykyisin supistunut vajaaseen kahteen prosenttiin entisestä
Taistelussa pahaa vastaan kirjoittaja kehottaa pukemaan ylleen Jumalan taisteluvarustuksen, joita ovat muun muassa vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja pelastuksen kypärä. Jousi ja keihäs puuttuvat . Siitä tulee mieleen lapsuus?, Niskanen kertoo. Ensi vuonna Turkuun ja Tampereelle? Jätskiauto suunnittelee jo laajennusta. heinäkuuta 2014 VIIKONVAIHDE IKIVIHREÄT SEPPO SAMULI Oskar Merikannon Kesäillan valssista on tullut yksi suosituimpia häävalsseja. Valssaten Suomen suvessa ?Oi, lennä, lennä pääskynen, tuo riemu rintaan ihmisten, ja kanna tuuli kaipauksein iltapilvellein!? Oskar Merikannon (1868?1924) säveltämä Kesäillan valssi on yksi Suomen soitetuimmista häävalsseista. Ikimuistoinen kappale sai alkunsa Merikannon nuoruusvuosien sävellyksestä Grande Valse, jota säveltäjä työsti eteenpäin. Kesäillan valssin Merikanto omisti silloisen asuinpaikkansa, kantahämäläisen Tyrvännön neidoille ja kauniille maisemille. Ensimmäisen kerran laulun levytti instrumentaalina Aleksei Apostolin johtama Helsingin Torvisoittokunta vuonna 1904. Se on kuvaava ilmaus toiminnalle, joka tapahtuu kulisseissa ja julkisuuden pinnan alla. Etenkin amerikkalaisessa puheenparressa taistelulla on vahva sija. Oulunkylän omakotialueella asukkaat palailevat kotiin töistä ja uimarannalta. Kulman takaa kurvaa sininen auto, jonka kaiuttimista soi uudistunut jätskiautomelodia. Jäätelöauto on palannut Suomen kaduille. Jäätelöä myy kuusi yrittäjää Jätskiautoa edeltänyt Kotijäätelö ehti toimia Suomessa 20 vuotta. Se on myös Eric Niskasen suosikki. ?Erityisesti mansikkavene on minusta paras. Valinnanvaraa autossa riittää 30 tuotteen verran. Jäätelöt myydään 4?20 jäätelön perhepakkauksissa. Jäätelöt ja autot ovat kaikkialla samanlaisia.? Toiminta oli helppoa aloittaa, sillä Kotijäätelö oli tehnyt pohjatyön valmiiksi. ?Kun melodia soi pakettiautosta, ihmiset tietävät, että jäätelöauto on pihassa?, Tumppila kertoo. Jätskiauton kuljettajalla kiire hellepäivinä Helsinkiläinen Eric Niskanen ajaa jäätelöautoa ensimmäistä kesää. ?Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Ensi vuonna toimintaa laajennetaan. Niillä lähetettiin vihollisen niskaan 600 kiloa rautaa. Lehtien mukaan täyslaidallisen ovat viime aikoina saaneet ainakin Stubbin hallitus ja Brasilian jalkapallomaajoukkue. Torpedointi viittaa nykyaikaisempaan merisodankäyntiin. Toistaiseksi kaikki myytävä jäätelö on ulkomaista. Tarjolla on toistaiseksi vain ulkomaista jätskiä. Näille alueille etsitään yrittäjää Rovaniemi Helsingissä lämpömittari näyttää 28 astetta. Ensi vuonna määrä kasvaa?, Tumppila kertoo. LIINA NIITTYMAA Jäätelöauton kulkureittejä voi etsiä postinumerolla osoitteessa www.jatskiauto.com.. Melodia pannaan Vaasa Seinäjoki Pori Tampere Ulvila Turku Niina Salminen osti mansikkapuikkoja jäätelöautosta. Nestlé ei suostunut myymään tuotemerkkiä eteenpäin, joten aloitimme Jätskiautonimellä?, kertoo Seppo Tumppila Etelä-Suomen Jäätelöstä. Jätskiauto toimii franchising-periaatteella. Jokainen yrittäjä tekee työtä omalla alueellaan itsenäisesti, mutta konseptista vastaa Jätskiauto. ?Tällä hetkellä yritys on löyhä yhteistyöketju. Tällä hetkellä autoja on 31, mutta Tumppilan mukaan ensi vuonna aloittaa 15 uutta autoa. ?Tänä kesänä työllistämme 60?70 autokuskia. Se tulee Virosta, Belgiasta, Hollannista ja Saksasta. ?Suomalaista jäätelöä on tulevaisuudessa mahdollista saada myyntiin?, Tumppila toteaa. Jätskiauto on laajentanut tuotevalikoimaansa Kotijäätelön vuosista. Meillä on kuusi yrittäjää eri puolilla Suomea. Satuin sopivasti paikalle?, Salminen hymyilee. Jäätelöautot ajavat noin 200 kilometrin säteellä kaupungeista. soimaan juuri ennen uutta pysähdystä. Jätskiautoihin voi nyt törmätä kaikkialla muualla Suomessa paitsi Lapissa ja osassa Länsi-Suomea. ?Neuvottelut Turun ja Tampereen alueesta ovat jo käynnissä?, Tumppila sanoo. Lopullinen tavoite on saada jäätelöauton melodia soimaan koko Suomessa. Jäätelövene pitää pintansa Jäätelövalikoima uusissa autoissa on samanlainen kuin vanhoissa. Töissä on mukavinta lämpimällä ja aurinkoisella säällä, kun on paljon asiakkaita?, Niskanen kertoo ja hyppää autosta ulos. Monesti asiakkaat odottavat jo tutun reitin varrella. ?Pysäkeillä viivytään vähemmän kuin viisi minuuttia, joten monesti lapset juoksevat auton perässä?, Niskanen hymähtää. Kun kaikki halukkaat ovat saaneet jäätelönsä, Niskanen napsauttaa luukut kiinni, hyppää rattiin ja ajaa seuraavalle pysäkille. Viimeiset kierrokset sen reiteillä ajettiin elokuussa 2013. Maaliskuussa uuden Jätskiauto Oy:n puikkoihin hyppäsivät entisen Kotijäätelön työntekijät. ?Me vanhat kotijäätelöläiset päätimme jatkaa liiketoimintaa. Sanoitettu versio kappaleesta äänitettiin vasta vuonna 1950, jolloin laulun tulkitsi tamperelainen Nekalan tyttökuoro. Sanoituksesta vastasi kuoron johtaja Antti Jussila. Myöhemmin myös Kauko Käyhkö teki lauluun oman sanoituksensa. Uudet jäätelöautot tunnistaa edelleen sinisestä väristä. Jätskiautonkuljettaja Eric Niskasen kesäillat kuluvat pakettiauton ratissa. VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Lempi leiskui valkokankaalla ?Ilo sentään olla suvivainiolla kesäpääskyn lailla huolta, tuskaa vailla.? Kesäillan valssi soi lisäksi vuonna 1951 julkaistussa samannimisessä elokuvassa. ehkä kristittyjen ei pitäisi käydä hyökkäyssotaa. TOPI LINJAMA Nooa Marjanen tuli äitinsä Anu Marjasen kanssa ostamaan ostamaan mansikkajäätelöä. Vastustajana on milloin köyhyys tai huumeet, milloin terrorismi tai rintasyöpä. Myös uuden testamentin efesolaiskirjeen kirjoittajan retorisessa pakissa oli sota-aseita. Nykyisin myynnissä on myös Myllyn Parhaan pakastepullaa ja pitsaa. Vuodesta toiseen suosituimpana tuotteena on pysynyt jäätelövene. Oskar Merikannon musiikista ammentavassa filmissä kuullaan yhteensä viisitoista säveltäjän kappaletta. Melodramaattisesta musiikkinäytelmästä on sittemmin tullut eräs kesäteattereiden kestosuosikeista. Melodista ja kepeää Merkittävimpiin suomalaissäveltäjiin lukeutuvan Merikannon syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 145 vuotta. Hänen tuotantonsa helmiä ovat Kesäillan valssin ohella muun muassa Mä oksalla ylimmällä ja Nälkämaan laulu. Merikannon sävellyksille ovat ominaisia melodiset sävelkulut, ja ne ovat rakenteeltaan kepeämpiä kuin vaikkapa samoihin aikoihin vaikuttaneen Jean Sibeliuksen teokset. Vahva kulttuurisuku Saksassa musiikkia opiskellut Merikanto ehti uransa aikana toimia pitkään Johanneksen kirkon urkurina Helsingissä. Hän oli lisäksi mukana perustamassa Kotimaista Oopperaa, josta tuli myöhemmin Suomen Kansallisooppera. Lehtimiehen työtä Merikanto teki Päivälehden (myöh. Helsingin Sanomat) musiikkikriitikkona. Oskar Merikannon poika Aarre oli hänkin säveltäjä. Hänen poikansa Ukri Merikanto taas oli arvostettu kuvanveistäjä. RIKU-MATTI AKKANEN KANSAN SUUSTA Täyslaidallinen Otetaan kuvitteellinen tilanne: Erikoissairaanhoidon tilanne on eskaloitumassa ja eläkepommi uhkaa räjähtää. Mutta ministerin esikunnalla on strategia: keskitetään, panostetaan ja yritetään saada edes torjuntavoitto. Kuvitteellinen tilanne voisi jatkua tähän tapaan: oppositio antaa täyslaidallisen, ampuu esityksen alas ja torpedoi uudistuksen. Täyslaidallisella tarkoitettiin tilannetta, jossa laivan kaikilla saman puolen tykeillä ammutaan samanaikaisesti. 1700-luvun linjalaivoissa tämä saattoi merkitä viittäkymmentä tykkiä. 11 Perjantaina 18. 1900-luvun alkuun sijoittuva draama kertoo senaattorin tyttärestä ja köyhästä musiikinopettajasta, jotka saavat toisensa juhannuksena. Suuret yleisömäärät keränneessä elokuvassa pääosia esittivät Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. ?Jäätelö on hyvää ja olen käynyt kesällä paljon uimassa?, Nooa toteaa. Jätskiauto kurvaa jälleen pihaan Jäätelöautot ehtivät jo kadota Suomen katukuvasta, mutta tänä kesänä uusi yritys on ottanut alan haltuunsa. ?Tämä on ensimmäinen kerta, kun osti jätskiautosta
Sama trendi on havaittavissa baareissa laajemmin koko maassa.? Työntekijöille maksettavat palkat sekä eläkevakuutusmaksut kuormittavat baariyrittäjän kukkaroa entisestään. ?En voi suoraan sanottuna suositella kenellekään baarin perustamista, koska tilanne on niin epäkannustava juuri nyt. Suomessa olisi tehtävä lakimuutoksia, jotta ala alkaisi taas kannattaa. ?Ihmiset säästävät kaikesta. Monet käyvät nyt kerran kuussa, kun ennen käytiin joka viikonloppu. Viime kesänä maksupäätteen kanssa oli ongelmia, ja joiltakin asiakkailta laskutettiin kerralla isoja summia, jotka olivat kertyneet viikkojen aikana menemättä aiemmin maksuun. Vika ei ollut baarin päässä, mutta asiaa sai selitellä joillekin ihmisille pitkään?, Yilmaz havainnollistaa. län ainoa pubi, eikä lähimailla ole vastaavaa paikkaa.? Toisaalta asiakaspalvelun on syytä olla moitteetonta, sillä pienellä paikkakunnalla sana leviää nopeasti. Pitseria- ja baariyrittäjä Kun Yilmaz saapui Suomeen 2000-luvun alussa, keskitti hän vuosien ajan tarmonsa omistamaansa pitsapaikkaan. ?Aivan aluksi kävin Kokkolassa yhdeksän kuukauden mittaisen kielikurssin, jotta hallitsen suomen kielen riittävän hyvin. Sen jälkeen pidin seitsemän vuoden ajan pitseriaa Ylivieskassa.? Yrittäjä perusti myöhemmin ruokaravintolat myös Heinolaan ja Perhoon. Nyttemmin yritystoiminta keskittyy Ylivieskan pitseriaan sekä Perhon yökerhoon. Kokemusta baarityöstä Yilmazille oli karttunut Turkista. ?Ennen Suomeen tuloa olin 12 vuoden ajan töissä Alanyassa Crazy Horse -nimisessä paikassa. Joissakin lähialueen kunnissa on pieniä baareja, mutta yhdessäkään ei ole yökerhoa, joten asiakkaita saadaan houkuteltua tänne hieman kauempaakin?, Yilmaz toteaa. Baariyrittäjä on tyytyväinen vastaanottoon, jonka anniskeluravintola on saanut paikkakuntalaisten sekä lähikuntien ihmisten keskuudessa. ?Minut ja Crazy Horse ollaan otettu hyvin vastaan. Nimi tuntui kotoisalta, KOTOISAT KUPPILAT Sarjassa esitellään kansankuppiloita ja muita kohtaamis paikkoja eri puolilla Suomea. ja päätin nimetä Perhon paikan samoin. Terveisiä vain sinne päättäjien suuntaan.? JUKKA KOIVULA. Perhossa asukkaita on 2 900. Mies Crazy Horsen takana on Mehmet Yilmaz Turkista. ?Baariprojekti lähti liikkeelle vähän yllättäen. Baarin tyylin ja sisustuksen suunnitteluun sekä toteutukseen kului aikaa vuoden päivät.? JUKKA KOIVULA Baariyrittäjä moittii alkoholipolitiikkaa PERHO (MT) Yökerhoa pitävä Mehmet Yilmaz on pettynyt suomalaisen alkoholipolitiikan nykytilaan. Alkoholia koskevat verotukselliset toimenpiteet ajavat hänen mukaansa baariyrittäjät ahtaalle ja kiihdyttävät entisestään Viron viinarallia. ?Yrittäjillä on Suomessa vaikeaa, erityisesti baarialalla. heinäkuuta 2014 VIIKONVAIHDE Yökerho maalla sai paikallisten suosion Rumakin saadaan näyttämään kauniilta ? pitää vain valita sopiva tausta. PÄHKINÄ PERHO (MT) Ainoa baari keskipohjalaisessa Perhon kunnassa on 600-paikkainen Crazy Horse -yökerho, jossa järjestetään viikonloppuisin musiikkiesityksiä sekä muuta ohjelmaa. Tällä hetkellä toiminnassa on vain yökerho. Kävijöitä riittää naapurikunnista Crazy Horsen menestys perustuu yökerhon vetovoimaan Perhoa laajemmalla alueella. Vierailijat saapuvat pääasiallisesti lähiseudun kunnista Kinnulasta, Kivijärveltä, Kyyjärveltä, Halsualta, Alajärveltä ja Vimpelistä. ?Halusin perustaa seudulle erilaisen baarin. 12 Perjantaina 18. Baarin pitäminen ei enää kannata, kiitos alkoholilainsäädännön?, Yilmaz summaa. Valtakunnallinen heikko taloustilanne haastaa baaribisnestä entisestään. Hanke on kantanut hedelmää, sillä yökerho houkuttelee asiakkaita naapurikuntia myöten. Crazy Horse -yökerho Perhossa imuroi asiakkaansa lähiseudun kunnista. Mehmet Yilmaz tunnetaan paikallisten keskuudessa paremmin nimellä ?Memo.? ?Satunnaisellakin huonolla asiakaspalvelulla on usein seurauksensa. Alun perin aikomuksenani oli perustaa Perhoon Jyväskylän valtatien varteen ainoastaan ruokaravintola Perhonkulma?, kertoo 13 vuotta Suomessa asunut baariyrittäjä. Ravintolabisnes käynnistyi Perhossa vuonna 2010, ja Crazy Horse avattiin 2012. Kävijät ovat asiallisia ja ongelmia on ollut harvoin.? SUDOKU Palvelun merkitys korostuu maalla Yilmazin mukaan baarin ja erityisesti yökerhon pitämisessä maaseudulla kilpailijoiden vähyys on valttia. ?Plussaa on, että tämä on ky- Taso: Helppo Sudoku-tehtävän 439 ratkaisu. Tehtävä numero 440. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk EDELLISEN RISTIKON RATKAISU ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Mehmet Yilmaz päätti perustaa Crazy Horse -yö kerhon maakunnan reunalla sijaitsevalle pienelle paikka kunnalle
heinäkuuta 2014 VIIKONVAIHDE JAANA KANKAANPÄÄ HELLAN KULMALLA Piapoa poskeen! Jos sattuu pitämään piaposta, kyllä helteillä ruuanlaitto on helppoa, halpaa ja nopeaa. Mitä ihmeen piapoa, usea kysyy. Sekoi ta vaahtoon marjasose, rahka ja liivateseos. Nosta toinen puo likas päälle. Atena. VIIKON TAPAHTUMA RIITTA MUSTONEN Piiroo vaalii ja uudistaa pohjoiskarjalaista piirakka perinnettä. Piiroo kaipaa uusia makuja Ilomantsissa etsitään uusia makuja ja muotoja pohjois karjalaiseen piirakkaperinteeseen, EU-direktiivin hengessä tietenkin. Piiroo 2030 -kilpailun kekseliäin ja maukkain resepti vali taan Piiroovestivaalissa 19.7. Mökkisii lin piikit katoavatkin nopeasti kaalinpäästä nälkäisiin suihin. Juomaksi varataan esimer kiksi sokeroimatonta omena täysmehua. Vatkaa joukkoon rahka ja tomusokeri. Kuumana kesäpäivänä kannattaa huoleh tia niin lasten kuin aikuistenkin riittävästä nesteen saannista. Vesi on hyvä janonsammuttaja. Sen joukkoon voi laittaa sitruu naviipaleita, mansikanlohkoja tai sitruunamelissan lehtiä raikasta maan makua. Whoopiet noin 25 kpl 100 g voita 1 1/4 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1/4 tl suolaa 2 munaa 1 prk (200 g) lime-valkosuklaa rahkaa 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Täyte 1 dl kuohukermaa 1 prk (200 g) lime-valkosuklaa tai kuningatarrahkaa 1 rkl tomusokeria 2 dl vadelmia Pinnalle tomusokeria Tähtimuoteissa paistetut pikkumuffinit sopivat leikkimökkikutsuille. Vaahdota pehmeä voi, sokerit ja suola. Niissä pitää olla sopivasti savun tuoksua ja riittävän karkeita, mikä näkyy tummuutena Ennen piapoa syötiin heinäpellollakin, kun ei välillä lähdetty pois. Anna hyytyä jääkaa pissa noin kolme tuntia. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Jäähdytä. Täytä whoopiet juuri ennen tarjoilua. Lapsen on helppo koota valmiiksi pilkotuista aineksista suolaisia tikkupaloja. Silloin saat kuohkean massan rakenteen. Koristele palat sokerilla maustetulla kermavaahdolla, mansikoilla sekä mansikanleh dillä. Kesäleivokset noin 20 annosta Pohja 4 munaa 2 dl sokeria Kulmittain leikatusta kääretorttupalasta saat nopeasti näyttäviä leivoksia. 1 1/4 dl ruisjauhoja 1/2 dl perunajauhoja 2 tl leivinjauhetta Täyte ja päällys 2 liivatelehteä 3 dl mustikoita 1 dl sokeria 1 1/2 dl kuohukermaa 1 prk (200 g) vaniljarahkaa Koristeluun nonparelleja Vatkaa munat ja sokeri pak suksi, vaaleaksi vaahdoksi. Kuohuvaa historiaa sopii ahmia lomatunnelmissa riippukeinussa köllötellen. On vain varottava, ettei toisessa kädessä lepäävä huurtei nen läiky. Suositusolut kullekin luvulle Lukuhetkiin kannattaa varautua hankkimalla jääkaappiin jokaiseen lukuun liittyvät oluet. Gefilius-piimä SARI KESKITALO lisää vastustuskykyä. A-piimässä puolestaan on vatsaa tasoittavia maitohappobakteereja. Ja eikun piapoa maiste sari.keskitalo@mt1.fi lemaan! Tai talkkunaa. KIRJA Oluen historiaa Sandelsista Hitleriin Oluen ystäville on nyt tarjolla herkullista tietoa. Lusikoi taikina voi deltuihin pieniin leivos- tai muffinivuokiin. Ne ovat tavallaan kuin makeita pikkusämpylöitä. Ulkonäkö tosin muistuttaa täy tettyä pikkuleipää. Tarkista makeus. Jaa kääretorttulevy puoliksi. Levitä puolet täytteestä toiselle puolikkaalle. Vii paloi persikanpuolikas ja laita annosten päälle. Halkaise vohvelit ja nosta pys tyyn koristeeksi. ANNELI PESSALA. Tällä hetkellä jatkuu vielä mansik kakausi, joten niitä löytyy sekä kääretortusta sekä jäätelö annoksesta. Whoopiet ovat lähtöisin Amerikasta. Piapo tai piepo tun netaan Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Mausta sose sokeril la. Kohta vieraat voivat saapua. Tervetuloa leikkimökin kesäkutsuille Lapset rakastavat touhuamista leikkimökissä. Pieni herkkuhetki kavereiden kanssa kuuluu kesäpäivän ohjelmaan. Mökissä tarjoillaan myös naistenviikon päiväkahvit äidille, mummolle, tädille. NÄIN ONNISTUU Kääretorttu leipurin vinkit Sokeri- ja munavaahdosta syntyy pohja kesän kääre torttuihin ja leivoksiin. Käytä huoneenlämpöisiä munia. klo 12?16. Lisätiedot www.parppeinvaara.fi Rasmus viimeistelee kääretorttuleivokset mansikanlehdillä. Sekoitustyylejä on yhtä useita kuin on syöjiä. Se on pantu Baijerissa vuonna 1516 solmitun puhtaussäännön mukaan. Ne keitetään isossa padassa ja mukaan ripaus suolaa. Älä vaivaa. Pursota taikinasta noin 50 kpl nokareita (halkaisija noin kol me senttimetriä) leivinpaperin päälle uunipellille. Jätä väliin tilaa. Soseu ta mustikat. Vatkaa joukkoon munat. Lisää rahka. Yh distä kuivat aineet ja lisää siivilän läpi vaahtoon varovasti sekoitta en. Tarjoa jäähtyneinä. Mökkisiili varaa jokaiselle 5?8 piikkiä puolikas keskikokoisesta kesäkaalista Piikkeihin kermajuustoa nakkeja (ilman nitriittiä valmistettuja) pieniä lihapullia mansikoita kirsikkatomaatteja kurkkua paprikaa cocktail- tai pitkiä hammas tikkuja Leikkaa juusto kuutioiksi. Pilko nakit suupaloiksi. Kesäksi saattaa riittää yksi, tai kaksi puolen kilon piapopussia. Riippuu paljolti säästä, miten kesäruoka maistuu. On piapo ainakin terveellisempää kuin grillimakkara. Kaura alentaa koleste rolia. Täyt teenä voi olla jäätelöä ja marjoja tai hilloa, mutta yleisimmin käy tetään rahkaa ja tuorejuustoja. Kesälläkin maistuu suolainen välipala. Kokoa en muista. Laiska emäntä tuppasi tarjoamaan isännälle liian usein piapoa. Sekoita joukkoon vehnäjauho-leivinjauheseos ke vyesti nostellen. Paina pintaa jauhotetulla sormella tai lusikalla matalam maksi. Paista 175 asteessa uunin kes kiosassa noin 15 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun. Paista 225 asteessa 6?7 mi nuuttia. Levitä seos torttupohjalle ja kääri rullalle pidemmältä sivulta. Leikkaa kahdeksaan osaan. Leikkaa palat kulmittain kolmi oiksi. Ei mitään muuta. Talkkunajauhoja voidaan tehdä ohrasta tai rukiista. Keitetyt kauran jyvät valutetaan ja kuivataan savusaunas sa. Kuumenna 1/2 dl soseesta. Liuota siihen liivatelehdet. Vatkaa kerma vaahdoksi. Parppeinvaaran Runokylässä. Viime vuonna samaisilla festivaaleilla leivottiin maailman suurin piiroo. Tällä kertaa luvassa on Piirookimara, jossa valmistetaan näytösleivontana herkkuja paikallista piirakkaperinnettä mukaillen. Ilomantsin Marttayhdistysten Piiroomestaripajassa siirretään sorminäppäryyttä nuoremmille sukupolville. Luvassa on myös heinänniittoa ja Piirooviesti Ilomantsin kylien kesken. MT Piiroovestivaalit Parppeinvaarassa Ilomantsissa 19.7. Kumoa kypsä pohja so kerilla sirotetulle leivinpaperille. Irrota pohjapaperi. Suikaloi kurkku ja paprika. Pujota vuorotellen aineksia tikkuihin ja paina tikut kesäkaa liin. Jäätelöherkku 2 annosta 1/2 dl mansikkasurvosta 1 rkl sokeria vaniljajäätelöä 1 persikanpuolikas 2 vohvelikeksiä Mausta mansikkasurvos soke rilla ja laita annoskulhojen poh jalle. Nosta päälle jäätelöpalat. Kirjassa käydään läpi niin sotamarsalkka Sandelsin kuin Carlsbergin panimon tarinat. Sandels oli suuri herkkusuu, joka ei tehnyt merkittäviä päätöksiä nälkäisenä. Nykyään Sandelsin nimeä kantaa Olvin Iisalmessa panema lager. Sääntö sallii olutta pantavan vain mallastetusta ohrasta, vedestä ja humaloista. Kuohuvan historiassa sukelletaan myös venäläisen Baltika-panimon vaiheisiin, Irlannin mustan kullan, Guin nesin, syntytarinaan ja siihen, miten Václav Havel ponnisti panimolta T?ekkoslovakian presidentiksi. Yksi kappaleista muistuttaa, ettei tiedemies Louis Pasteur kehittänyt pastörointimenetelmää suinkaan maidon kiilto silmissään. Taikina on huomattavasti kevyempi kuin pikkuleipien murotaikina. Kumoa levy soke roidun leivinpaperin päälle ja irrota pohjapaperi. 13 Perjantaina 18. Vaahto on tarpeeksi paksua, kun siitä voi muotoilla vatkaimen avulla kahdeksikon. Siivilöi jauhot taikinakulhoon, jotta niihin sitoutuu ilmaa eikä jää paakkuja. Käytä kääretorttupohjaan noin puoli desiä vähemmän jauhoja kuin sokerikakkuun. Sekoita jauhot taikinaan nuolijalla tai puuhaarukalla, ei vispilällä. Älä sekoita liikaa kuohkeuden säilyttämiseksi. Levitä tasaisesti uunipannulle leivinpaperin päälle. Kumoa kypsä levy sokeroidulle paperille ja irrota pohjapaperi. Voit käyttää sokerin tilalla korppujauhoja, seesamin siemeniä tai kookoshiutaleita. Kostuta pohjaa, jos torttu ei ehdi vetäytyä täytettynä. Vadelmatäytteiset whoopiet yllättävät keveydellään. Leikkimökin pöytään katetaan vanhempien avustuksella val mistettuja leivonnaisia. Mehun voi vielä laimentaa vedellä. Sitä valmistetaan noin viiden kilometrin päässä Koljonvirralta, missä Sandels otti maineikkaimman voittonsa. Puhtaussääntö vuodelta 1516 Hitler aloitti pahamaineisen uransa pitämällä palopuheita müncheniläisessä Bürgerbräukellerissä. Tarinaan tutustuessa sopii maistella oluttuvassa tarjoil tua Löwenbräun lageria, joka on yhä saksalaispanimon myydyin olut. Kun emäntä hoputti taas kerran isäntää syömään, isäntä ärähti: ?Älä hosu, ei piapo jäähry!? Nykyajan maalaislapsista harva on piapon ystävä. Anna hyytyä ja jaa 20 leivokseksi. Hän halusi parantaa oluen säilyvyyttä ja poistaa makuvirheet. KATJA LAMMINEN Mika Rissanen & Juha Tahvanainen: Kuohuvaa historiaa ? Tarinoita tuopin takaa. Li sää mustapippuri, suola, munat ja ruokakerma joukkoon. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Laita täytettä ja va delmia kahden leivonnaispalan väliin. Koristele siivilöimällä päälle tomusokeria. Mansikka kääretorttuleivokset 16 annosta 4 munaa 1 1/2 dl sokeria 1 dl vehnäjauhoja 1/2 dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta Kostutus 1/2 dl maitoa Täyte 2 dl mansikkahilloa 2 dl mansikoita Pinnalle 2 dl kuohukermaa 2 rkl sokeria tuoreita mansikoita sitruunamelissan- tai mansikan lehtiä Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita munavaahtoon. Koristele nonparelleilla. Puutarhurin muffinit 15 kpl 5 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 1/2 dl aurinkokuivattua tomaat tia 1/2 dl tuoretta basilikaa 1/4 vihreää paprikaa 1/4 tl mustapippuria 1/4 tl suolaa 3 munaa 1 prk (2,5dl) sinihomejuuston makuista ruokakermaa Sekoita jauhot, leivinjauhe, hienonnetut aurinkokuivatut to maatit, basilika ja paprika pienen pieninä kuutioina keskenään. Anna pohjan jäähtyä. Liota liivatelehtiä viisi mi nuuttia kylmässä vedessä. Kostuta levyn reunat maidolla. Sekoita mansikkahillo ja survotut mansikat. Vaahdota täytteen kerma. Jokunen ripauttaa vielä päälle hieman sokeria. Oikeaoppinen piapo tehdään kaurasta. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipan nulle. 246 sivua. Levitä loppu täyte pintaan. Paista 200 as teessa uunin keskiosassa noin 17 minuuttia. Melkein joka maalaistalossa tehtiin itse piapo jauhot, sillä niitä kului kesässä säkillinen. Muualla se on talkkunaa. Piapojauhot sekoitetaan piimään. Ja jauhatetaan karkeaksi jauhoksi myllyssä
Pääosissa mm. Lontoo (16) 23.45 Maria Wern Poika katoaa, osa 2/2. Kadonneiden poikien arvoitus ei ota ratketakseen.(16) 00.45 Labyrintti (12) NELONEN 08.00 Unelmamökki 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Lentokenttä (S) 09.30 SM-liigan viikkomakasiini: Kesäextra 10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs Kolme suosikkia 1. Sarja palaa ruutuun. O: Rob Reiner. kuningasidea 13.30 Tulossa: Kiiltokuvia 13.35 Keidas 14.05 Pilanpäiten 14.15 Fievel matkalla villiin länteen (American Tail: Fievel Goes West, USA 1991) Fievel jättää kurjan vuokratalon ja suuntaa villiin länteen tullakseen samanlaiseksi lainvalvojaksi kuin sankarinsa sheriffi Wylie Burp. Chalky perustaa oman YLE KUVAPALVELU Lööppien kuningas. New York Sour. Nucky hieroo sovintoa Masserian kanssa. Somerjoki (1983) Baddingin henkilökuva todistaa suomalaisen tangon ja mustan rockin olevan samaa inhimillistä sukujuurta. Jalkapallot on pelattu ja tilalle tarvitaan unettomien myöhäisiltojen varalta jotakin. Vaikka kuinka onkin kesä, koko ajan ei jaksa olla ulkoilemassa tai lukemassa kirjaa. Huomasin, että iltojeni pelastukseksi TV:stä tulee jopa kolme vanhaa suosikkielokuvaani. Soturi (The Brave/USA 1997) Sysimusta jännitysdraama elämän pahanpäiväisesti kolhimasta intiaanista Raphaelista (Johnny Depp), joka päätyy vankilasta vapauduttuaan äärimmäiseen ratkaisuun. Ehkäpä joskus vuodenvaihteessa uskaltaa taas mennä yksin ollessaan suihkuun ja sulkea silmänsä. klubin. Pää osissa: Nathan Lane, Lee Evans, Vicki Lewis, Maury Chaykin, William Hickey. O: Thomas Balmès. Koiraguru Justin auttaa lieventämään ylisuojelevan koiran aggressiivisuutta. 14.25 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.55 Vaihdokkaat (S) 16.55 Taste Kärsästä saparoon. O: Cary Fukunaga. (7) 16.55 Duudsonit tuli taloon 17.55 Suuret setelit 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Pulttibois (S) 19.55 Tulossa: Kiiltokuvia 20.00 Tuubi 21.00 Kosto Veri. (16) 01.20 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 01.25 Hannibal (16) 02.20 River (12) 03.10 Kylmäverisesti sinun YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.35 Hakekaa kätilö! (12) 17.30 Donna Leon: Oman käden oikeus (12) 19.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista Puolan kalastajaliiton väki kävi Brysselissä vaatimassa kiellon kumoamista. klo 21.00 Alfred Hitchcockin kuuluisin kauhuelokuva syrjäisessä motellissa yöpyvästä naisesta. 3. N: Carly Schroeder. (12) 23.45 Valkoinen kuningatar YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 19.7. 07.48 Touhukkaat: Kadonneet steppikengät (S) 08.11 Hommat hoituu 08.21 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.36 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 10.00 Nuoret mestarit: Koiramestari 10.30 Yle Alueuutiset 11.30 Tartu Mikkiin 12.20 Tulli 12.48 Tulli 13.17 Tulli 13.50 Teinipomo 14.50 Lastenohjelmien Kalastaja Marcin Cholo winski on jäänyt alalle kielloista huolimatta. Pääosissa: Johnny Depp, Marlon Brando, Marshall Bell, Elpidia Carrillo, Frederic Forrest, Luis Guzman. Ohjaus: Johnny Depp. (7) 22.00 Ylikomisario Morse Jumalten tuomiopäivä. Arviointien vieraana Suvi West. (12) 17.30 Purjehduksen EM 18.00 Uudet lajit: BMX-pyöräily 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Prinsessan ryöstö (The Princess Bride/USA 1987) Seikkailukomediassa merirosvo yrittää pelastaa siepatun prinsessan. (U) 20.00 Historia: USA:n 1930-luvun pölymyrskyt 21.00 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina 21.45 Yle Live: Pet Shop Boys 23.15 Paluu 80-luvulle. (U) (12) 23.25 Rupert Murdoch, lööppien kuningas YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 20.7. 07.47 Vekarat! (S) 08.12 Kimmo Kuu (S) 08.32 Sasu (S) 08.45 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 10.00 HulaHula 10.55 Satuhäät 11.45 Teiniäidit 13.10 Cherry Healey: Tuhlaajat 14.10 Erätulilla 14.40 Frisbeegolfin European Masters 16.30 Yleisurheilun Eliittikisat 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: USA:n itärannikon keskiosat 20.05 Haaste merellä 1/4. klo 22.05 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä Iso valliriutta. N: Cary Elwes, Mandy Patinkin, Chris Sarandon, Robin Wright, Peter Falk.(12) 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kova laki: Rikollinen mieli Toinen kerta. (16) 00.25 Isänmaan puolesta (16) NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 08.00 Elixir Sport 08.30 Eden 09.00 Lentokenttä (S) 09.30 Lentokenttä (S) 10.00 Matkaoppaat 10.30 Matkaoppaat 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Dr. HD(16) 23.40 The Wire (16) 00.40 Uutisikkkuna MTV3 08.10 Chuggington (S) 08.25 Professori Balthazar (S) 08.35 Paavo Pesusieni (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Eliaksen verkkoseikkailu 09.30 Superpahisten liiga (S) 09.55 45minuuttia SuomiAreenalla 10.55 SuomiAreena Special 11.55 Kiihdytysajot: Power & Speed 2014 12.30 Pitch . Käsikirjoitus ja ohjaus Peter von Bagh. (U) HD 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Suomen tie jatkosotaan 12.05 Kysymyksiä luonnosta 12.35 Sydämen asialla (7) 13.30 Dokumenttiprojekti: Median hauras maine 14.30 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Viimeistä päivää (12) 15.40 Tarinateltta 15.55 Prisma: Katastrofin kynnyksellä 1/3. heinäkuuta 2014 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI NELONEN Amerikkalaiskirjailija (Peter Coyote) ja ranskalaistyttö (Emmanuelle Seigner) rakastuvat kohtalokkain seurauksin elokuvassa Katkera kuu. Klassikkoelokuvia iltojen iloksi M Euroopan unionin rajoitukset ajavat puolalaiskalastajat epätoivoon. Logan ja Wheeler tutkivat sankariksi nousseen poliisialokkaan murhaa, jonka sankaruuden taustalta paljastuu koskettava tragedia. 14 Perjantaina 18. Rotuennakkoluulot nostavat rumaa päätään, kun Samin vierastalossa majaa pitävä perheensä ja poikaystävänsä hylkäämä yh-äiti murhataan, ja syylliseksi leimataan heti lapsen värillinen isä. Sankari rakastuu hemaisevaan kaunottareen, joka osoittautuu saksalaisten vangitseman tiedemiesneron tyttäreksi. HD 18.00 Kino Klassikko: Niagara (USA 1953) Marilynin läpimurtoelokuviin kuuluva jännäri Niagaran putouksilla lomailevista pariskunnista, uskottomuudesta ja murhajuonesta. Pääosissa: Krister Henriksson, Johanna Sällström, Ola Rapace. Tänään valmistetaan ruokaa ruhonosista, joita pidetään yleensä teurasjätteinä. 17.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Vain elämää 20.57 Keno 21.00 Tulikärpäsiä puutarhassa (Fireflies in the Garden/USA 2008) Taylorin perheen pinta näyttää kadehdittavan kiiltävältä. Pamela Tola ja Pihla Viitala näyttelevät pääosia omassa ohjauksessaan. 16.40 Vauvat (Babies, 2010) Neljän vauvan ensimmäinen vuosi syntymästä ensiaskeliin. Lajityypiltään se on kaiketi eroottinen trilleri. Tunnelma on ahdistava ja kutkuttava. Tunnettu sotakuvaaja pitää näyttelyn Ystadissa. HD 21.57 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.15 Fresh Meat 2/8. Psyko Yle Teema 25.7. Huippusalaista (Top Secret!/USA 1984). HD 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tehdas 2/18: Altavastaaja. Poika palaa kotiin. 21.55 Foylen sot Rotukysymys. Atlantic City saa uuden lainvartijan, onko hänessä ainesta tehtävään. Pinnan alla piilee kuitenkin salaisuuksia, jotka yllättävä tragedia pakottaa pintaan. Se oli rangaistus vuosien liikakalastuksesta. Käytännössä maalla on pieni kiintiö, joka ylitetään aina jo alkuvuodesta. LAUANTAI YLE TV1 19.7. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Armfelt ja Kustaa III 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Saksa 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Kartanon vuosi 3/3. Euroopassa on maita, jotka rikkovat EU:n määräyksiä järjestelmällisesti. Yle TV1 torstai 24.7. Ohjaus Saara Cantell. 22.30 Kesäkino: Punatukka (Suomi 1969) Elokuva nuoren helsinkiläisnaisen elämän käännekohdista. Kapellimestarina Christoph Eschenbach. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 24 . (S) 15.50 Kiinan kesytön luonto Taivaalliset vuoret. Katkera kuu Nelonen 25.7. HD 20.53 Kerrostaloelämää (7) 21.00 Boardwalk Empire Uusi 4. Huippusalaista. Muistan siitä ulkoa monta kohtausta, jotka jaksavat naurattaa vielä aikuisenakin. Taattua hepulimateriaalia. Toinen lemppari on Roman Polanskin Katkera kuu. (S) 23.50 Kesäkino: Elma ja Liisa (Suomi 2011) Kahden ystävyksen ilotteluretki saa matkan aikana yllättäviä käänteitä, ja ystävykset joutuvat pohtimaan mitä elämältä haluavat. Ohjelmassa esitetään yleisökysymys; auttakaa vihtiläisiä ja asiantuntijoita tunnistamaan vekotin, joka on tuotu arviointipaikalle Taidetalo Siirilään Vihdissä. N: Marilyn Monroe, Joseph Cotten, Jean Peters. Phil (7) 13.25 Koiralle koti 14.30 Eläintarhassa tapahtuu 15.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.30 Onnea matkaan, Charlie! (7) 16.00 90210 (7) 16.55 Neljän tähden illallinen 17.25 Neljän tähden illallinen 17.55 Neljän tähden illallinen 18.25 Neljän tähden illallinen 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Pomo haussa 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Top Secret . Michel-ajo Puolan taistelu turskasta on ilmiönä kiinnostava. HD 22.55 Becky ja Steve (12) 23.25 Väärät miehet (12) 23.55 The Wire (16) 10.30 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 10.35 Neljät häät 11.35 Dr. Veljenpoika Willie tukeutuu Nuckyyn. Solistina pianisti Lang Lang. Selostaja Lauri Itäkannas. 21.00 Kesäkino esittää 21.10 Kesäkino: Kohtaamisia (Suomi 2010) Palkittu elokuva kohtaamisista, mahdollisuuksista ja valitsemisen vaikeudesta sekä naisista, jotka oppivat nousemaan siivilleen. klo 23.00 Roman Polanskin ohjaama eroottinen trilleri. KATJA LAMMINEN katja.lamminen @mt1.fi YLE TEEMA 16.00 Kesäkino: Elma ja Liisa (Suomi 2011) Kahden ystävyksen ilotteluretki saa matkan aikana yllättäviä käänteitä, ja ystävykset joutuvat pohtimaan mitä elämältä haluavat. (12) 23.05 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.35 SM-liigan viikkomakasiini: Kesäextra 00.05 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 00.10 NCIS Rikostutkijat Meriselityksiä 01.00 Virta (12) 02.00 Ennustaja-TV MTV3 08.05 Chuggington (S) 08.20 Professori Balthazar (S) 08.30 Katti kaiken tietää! (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Nakke Nakuttaja (S) 09.50 Tom ja Jerry (S) 10.15 Loton ja Jokerin tulokset 10.20 Grand Designs ? unelma-asunnot 11.20 Hännänheiluttajat 11.50 Meidän safkaa 12.20 Hansin grillibileet 13.20 Purjehdusta: 49er Grand Prix 13.50 Sydänjää (7) 14.50 Tulossa: Kiiltokuvia 14.55 Pilanpäiten 15.00 Hiiri jota ei saatu hengiltä (Mouse Hunt, USA 1997) Slapstick-komedia kahdesta epäonnisesta veljeksestä, jotka ilokseen perivät ruhtinaallisen talon. Talo pitäisi vain saada kaupaksi. Ohjaaja: Gore Verbinski. (16) 21.43 Kerrostaloelämää (7) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ei nimeä (Sin nombre/Meksiko/USA 2009) Palkitussa elokuvssa hondurasilainen teinityttö ja omaa väkivaltaista rikollisjengiään pakeneva nuori pyrkivät siirtolaisjunassa Meksikon halki Yhdysvaltojen rajalle. kausi, 1/12. klo 21.00 Mies ja alaston ase -elokuvien tekijöiden tilannekomiikkaa pursuava iloittelu. 2. Phil (S) 12.25 Eläintarhassa tapahtuu 12.55 Eläintarhassa tapahtuu 13.25 Manhattanin koirat. Puhutko koiraa. Tutkijoiden mukaan Itämeren turska on vaarassa kuolla ylikalastukseen. Kreisikomedia kertoo amerikkalaisesta rock-muusikosta (Val Kilmer), joka ajautuu hankaluuksiin kiertueellaan Itä-Saksassa. Rikkaan punaniskan McCarthyn (Marlon Brando) johtama joukkio haluaa kiduttaa Raphaelin hengiltä, ja luvassa on runsaskätinen korvaussumma Raphaelin perheelle. Sekavan vyyhdin salaisuus osoittautuu piilevän kaukana Ruotsista. Ohjaus: Jonas Grimås, Ruotsi 2005 (90?). ?Varsovasta ei kyllä määrätä, mitä meillä saa tehdä?, hän toteaa. Kalastuspaatti ohjataan merelle yön pimeydessä. Australian rannikolla sijaitsevaa Isoa valliriuttaa ympäröivät vedet ovat niukkaravinteisia, silti sen eliömaailma on poikkeuksellisen rikas. 18.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Antiikkia, antiikkia. 8/12. Kartanon ylläpitäminen työllistää satoja ihmisiä, joista moni on työskennellyt Chatsworthin tilalla jo vuosikymmenten ajan. Osalle työntekijöistä se on jopa koti. Kapteeni syntymäpäiväjuhla 15.35 Ruohonjuuritasolla (7) 15.55 Gracie (USA 2007) Valloittava elokuva teinitytöstä, joka päättää ottaa edesmenneen veljensä paikan jalkapallojoukkueessa vaikka poikien, koulun ja isän mielestä ei kuulu sinne. Campuksella sattuu sarja mukilointeja, josta myös Howard saa osansa. Kuinka vaikutusvaltainen mediamoguli Rupert Murdoch päätyi itse skandaalilehdistön lööppeihin? Yle TV1 sunnuntai 20.7. Koettelemusta varten on oltava huippukunnossa. Ne on varmasti näytetty telkkarissa tuhanteen kertaan, mutta edellisistä katsontakerroista on kulunut vähintään tuhat vuotta. Yksi lapsuudensuosikeistani on auttamattoman hölmö kreisikomedia Top Secret . Tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja hirmumyrskyt uhkaavat joka vuosi satojen miljoonien ihmisten elämää. 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuora 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat Floristi Pasi Jokinen-Carterilla on elegantti kukkakauppa Lontoossa. 18.45 Avara luonto: Norsujen taipaleelta. Tansaniassa, Ngorongoron kraatterissa, norsut elävät perhekunnittain liki paratiisimaisissa oloissa. Petojahan sielläkin on, mutta Selousin kansallispuistossa norsujen rauhaa pahiten häiritsee ihminen. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.10 Karjalan kunnailla Osa 34/36: Ensi-iltajännitystä ja kieroja suunnitelmia. (U) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Viimeistä päivää (12) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Kuningatar Elisabetin anoppi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Ravisuora: St. Heikki kertoo tänään portaiden rakentamisesta. Leena ja Heikki Luodon pihalle ovat tervetulleita myös luonnonkasvit ja -eläimet. Josien mielestä Heather on turhankin vikkelä käänteissään. Top Secret - Huippusalaista Nelonen 19.7. Pamela Tola ja Pihla Viitala näyttelevät pääosia omassa ohjauksessaan. 00.35 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: 20.7. Kalastajat eivät myöskään usko, että turskakanta olisi kärsinyt katoa, sillä kalaa nousee merestä väkisinkin. O: Davis Guggenheim. Anneli Sauli ja Jenni Banerjee. Sichuanin vuorilla ja bambuviidakoissa Nigel tutustuu jakkeihin, erikoisiin lintuihin ja sammakkoeläimiin, villikissoihin ja apinoihin, etsii pikkupandaa ja painii isopandojen kanssa. 16.50 Top Gear 18.00 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Selviytyjät Huutokauppaa ja hankaluuksia. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri on useimmiten humalassa, mutta silti vastuussa kaikesta. EU on pyytänyt Puolaa puuttumaan ryöstökalastukseen. Silti Puolan kalastusasiainministeri lupasi televisiossa, ettei kalastajia rankaista mitenkään. 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Valokuvaaja (Wallander: Fotografen, Ruotsi 2005). Usein kampelaverkot ovat pullollaan myös turskaa. Ulkolinjan dokumentti Norsujen taipaleelta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Palanen: Venezuelan missiakatemia 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Huuhkaja ? pahan onnen lintu? 11.35 Kekäläisen kesäduuni 12.05 Kaikuja tuonpuoleisesta 12.35 Sydämen asialla (7) 13.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 14.00 Järviemme helmet 14.30 Puutarhaunelmia: Remix Runsaan sadon. (12) 22.50 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 22.55 The Brave . Udellakseen lisätietoja Emilyn aikeista Victoria vierailee vankilassa vanhan tuttavan luona: Mason Treadwell ei kuitenkaan pukahda ilman merkittäviä lahjuksia, ja myös Stevie käy Emilyn puolesta Masonin pakeilla varmistamassa miehen vaitiolon. Ainutlaatuinen dokumenttielokuva on kuvattu San Franciscossa, Tokiossa, Mongoliassa ja Namibiassa. Maailman rankin maailmanympäripurjehdus Volvo Ocean Race on perinteisesti ollut miesten hallitsema kilpailu. He uskovat, että isot troolarit vievät kalat kalastajien nenän edestä, ja että kiellon takana piilee jonkinlainen salaliitto. Wienin filharmonikkojen perinteinen ulkokonsertti Wienistä. O: Henry Hathaway. T: HBO. Tykkään erityisesti Polanskin vaimon Emmanuelle Seignerin roolisuorituksesta epätoivoisena, hauraana ja sekopäisenä naisystävänä. Leffakimaran viimeistelee klassikoiden klassikko, Alfred Hitchcockin Psyko vuodelta 1960. (S) 19.25 Lähikuvassa Rauli ?Badding. Nyt mukaan kootaan vain naisista koostuva joukkue. klo 23.25 einasin jo ruveta marisemaan, miten kesällä ei tule mitään hyvää telkkarista. Uusintoja, uusintoja, uusintoja. Avajaisissa on myös amerikkalainen nainen, joka löytyy aamulla kuolleena. Vodilla on taskussa reikä, ja hänen on pakko hankkiutua töihin. Kalastajien mielestä kanta kestää kalastusta. Turskan pyyntikiintiöt paukkuvat Puolassa V uonna 2007 EU kielsi turskanpyynnin Puolassa
Tuomas tutustuu purettavaksi tuomittuun Paloheinän kirkkoon. HD (12) 22.50 Naurun tasapaino. 3/9. Olemmeko yksin vai emmekö kiinnosta muita. Phil (12) 02.20 Dr. Toimittaja Hannele Valkeeniemi. 23.35 The Wire (16) MTV3 06.00 Onnensoitto 07.45 Aamusää 08.00 Menestyksen takana 09.00 Farm Kings 10.00 Suurin pudottaja 10.30 Lääkärit 12.55 Saaristoruokaa 13.25 Unelmakoti puoleen hintaan. Ullakko käyttöön. Thompsonit lähtevät Lornan leski-isän syntymäpäiville. Kuka hoitaa virolaiset. klo 22.35 joutuu painajaisen keskelle. (S) 02.35 Ennustaja-TV YLE TEEMA 16.45 5 kulmaa kosmologiaan: Missä kaikki ovat? Maailmankaikkeudessa on miljardeja maailmoja, mutta kukaan ei ole ottanut meihin yhteyttä. Perhe. (U) 23.40 The Wire (16) 00.35 Ei nimeä (16) MTV3 07.45 Aamusää 08.00 Uranuurtajat 09.00 Samaa sukua (S) 10.00 Suurin pudottaja 10.30 Lääkärit 12.55 Mun perhe 13.25 Neljä huonetta 14.25 Kaappaus keittiössä. Voiko seniori vielä vallata keittiön? 15.25 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 15.30 Mike & Molly (S) 15.55 Mike & Molly (S) 16.20 Pilanpäiten 16.30 Hansin grillibileet 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Remonttimestari. Remonttimestari huoltaa ilmanvaihtokoneen ja vaihtaa vanhan oven. 20.00 Suurin pudottaja. Joukkuepunnitus. Tien varrelle kerääntyneet lähitalojen asukkaat kertovat näkemästään ja kuulemastaan, mutta Janen huomio kiinnittyy puhelinta kiivaasti näpräävään mieheen. (U) 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Järviemme helmet. Inarijärvi. Pienen haasteen voittajat joutuvat tekemään joukkuejaon, johon Lola ilmoittaa tunteita herättävän käänteen. 20.00 Pomo piilossa. Trukkeja ja tunarointia. 21.00 Klikkaa mua. Osa 11. O: Nicolas Roeg. Tanskalaistoimittaja Anders Lund Madsen tapaa ihmisiä, jotka tietävät pian kuolevansa. Tilanne muuttuu todella henkilökohtaiseksi, kun yhtälöön sotkeutuu myös Jamien upea kihlattu Belisa (Amber Valletta). (S) 14.35 Ylös tunturiin 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 15.55 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kuningas Alkoholi. Juhani Seppäsen vieraina Villa Salinissa Essi Avellan, Hannu Alho ja Eeropekka Rislakki. Hansin apulaisina Aallon aamuistakin tutut Tuomas Enbuske, Minna Kuukka ja Aki Linnanahde. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Frost/Nixon (Frost/Nixon, USA 2008) (Frost/ Nixon) Tiivistunnelmainen draama alkaa vuoden 1974 tulenarasta tilanteesta, jossa Richard Nixon jätti Valkoisen talon häpeällisten skandaalien saattelemana. Phil. Naisopettajan ja oppilaan suhteen jälkinäytös. Esko Valtaojan vieraina geodeetti Markku Poutanen ja kuvataiteilija Jyrki Siukonen. Hankolainen Vahlan perhe on umpikujassa. Isä on menettänyt luottamuksen poikiinsa, jotka ovat ajautuneet pahoille teille. HD 22.05 Kino: Joulupukki valloittaa Marsin (Santa Claus Conquers the Martians, USA 1964) Antennikypäriin ja vihreisiin sukkahousuihin sonnustautuneet marsilaiset kidnappaavat joulupukin hellyttävän höperössä kultti-iloittelussa. O: Nicholas Webster. Toimittaja Inari Tilli. 21.10 Tiededokumentti: Tekisinkö geenitestin? Huntingtonin tauti on perinnöllinen keskushermoston sairaus, joka pystytään nyt geenitesteillä toteamaan. Musiikki Olli Kortekangas. O: Petri Kotwica. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ei oikea raiskaus? Kun teinityttö joutuu raiskauksen uhriksi, tekijä on usein joku samanikäinen kaveripiiristä. 23.05 Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen. Suomi ulkoisti lääkäripulansa Viroon. Poliisi Kurt Wallander selvittelee Ystadissa kuolleen amerikkalaisnaisen taustoja elokuvassa Valokuvaaja. MTV3 lauantai 19.7. HD 23.15 Yle Uutiset 23.20 Kotikatsomo: Tehdas 00.10 Kannabiskysymys YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.7. 06.52 Leijulaakso (S) 07.12 Pikku Toni (S) 07.17 Nelli ja Iiro (S) 07.27 Oiva-nallen oivallukset 07.35 Herra Heinämäki (S) 07.45 Kuminakuja 19 (S) 07.55 Anniina Ballerina (S) 08.21 Lauludiplomi 08.41 Late Lammas 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Rannalla tuoksuu savukala 09.30 Matkapassi: USA:n itärannikon keskiosat 10.20 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 11.25 Summeri (7) 12.00 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 12.30 Annen espanjalaisherkut 13.00 Väärä ovi (12) 13.30 Teinipomo 14.30 McLeodin tyttäret (7) 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.25 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät. Meri-Porissa asuvat Tarja ja Markku ovat olleet aviopari miltei 40 vuotta. (12) 23.35 24 . Ilmaista viinaa tarjoillaan erilaisissa tilaisuuksissa. Vartija ammutaan kadulle. Bremner palaa äitiyslomalta hermot herkillä ja huomaa monen asian muuttuneen. Riglerit haluavat ullakolleen lisää asuintilaa, ja laajennuksen suurin motiivi on perheen isän kovaääninen kuorsaaminen. 14.25 Kadonneen jäljillä UK 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Ensisilmäyksellä (S) 16.00 Ensisilmäyksellä (12) 16.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja. Voitontahto. Liittyykö tapaus ryöstösarjaan, jonka kohteeksi rakennusfirma oli joutunut. (12) 22.30 Kahden keikka (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Prisma: Katastrofin kynnyksellä 19.30 Suurin pudottaja. Eron hetki. Shari ja Victor Patero ovat pariskunta, jonka on vaikea luopua mistään. 17.25 Dr. Mv. Uusi tulokas, lipevä ja häikäilemätön Jamie (Brendan Fraser) haastaa timanttisilla taidoillaan newyorkilaisen myyntitykin Ted Rykerin (Michal Keaton). Minkä verran yleisöstään voi olettaa. Ennakkoluulot joutuvat koetukselle, kun ohjelmassa kisaavat koomikot valmistautuvat naurattamaan itähelsinkiläistä baariyleisöä. Miksi. Juha. N: Janet Leigh, Anthony Perkins, Vera Miles. HD (12) 22.45 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina. Osa 6/11: Thrash metal. Kapellimestari Hannu Lintu. Isältä pojille. HD 22.20 Kino: Kauhunkierre (Don?t Look Now/Britannia 1973) Daphne Du Maurierin tarinaan perustuva mosaiikkimainen trilleri pariskunnasta, joka Venetsiassa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Annen espanjalaisherkut 09.30 Yle Alueuutiset 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 11.25 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.28 Uusi päivä (S) 12.55 Cherry Healey: Tuhlaajat. Cherry Healey selvittää, miksi raha on niin yleinen riidanaihe parisuhteessa. 13.55 Tulli 14.25 McLeodin tyttäret (7) 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 16.25 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.49 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen. Osa 2/2. 1980-luvun brittipopin kapina Margaret Thatcherin kylmää yhteiskuntaa vastaan. Pääosissa mm. luetu imman päiväle radio- ja hden tv-sivu illa! Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 980 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 980 ?. Kadulta löytynyt naisen ruumis saa rikostutkijat epäilemään, että neljä vuotta sitten toiminut kolmoismurhaaja on palannut vanhoihin kaavoihinsa. 00.00 Frasier (S) 00.30 Red Widow (12) 01.30 Dr. Ohjaus Peter von Bagh. N: Mervi Järventaus, Edvin Laine, Esko Vettenranta, Maire Suvanto. O: Richard Fleischer, Kinji Fukasaku, Toshio Masuda. Phil (S) 03.25 Ennustaja-TV YLE TEEMA 16.55 Suojele minua! Minna pääsee maistamaan makuja lähes sadan vuoden takaa Kastun talossa Salossa. (7) 23.30 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 25.7. 06.25 Kekäläisen kesäduuni 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Tiettömän taipaleen takana 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Avara luonto: Saksa 12.00 Antiikkia, antiikkia 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Anna-Liisa (Suomi 1945, 74?) Minna Canthin näytelmään perustuva elokuva kihloissa olevasta naisesta, jota menneisyys ei jätä rauhaan. Vierailijana Anika Noni Rose (Dreamgirls). 23.00 Kylmäverisesti sinun 00.00 Frasier (S) 00.30 NCIS Rikostutkijat (12) 01.25 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 01.30 Holmes NYC (12) 02.30 Dr. Uusi alku (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia. Rakkaus koetuksella. (12) 00.25 The Wire (16) MTV3 07.45 Aamusää 08.00 Cosmos . Viimeisen sadan vuoden aikana maamme on noussut köyhästä takapajulasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon. (U) 19.30 Yleisurheilun Eliittikisat 20.55 Väärät miehet (12) 21.25 Cuckoo. 4/6. (7) 14.45 Syvä hengitys sisään (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Maailman kauneimmat puutarhat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Tuomas Enbuske ? Sivistyksen käsikirja. Suomen historia. (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.7. 06.53 Possu Pallero (S) 07.03 Yhdessä (S) 07.09 Raa Raa, leikkisä leijona 07.20 Lilli ja kukkaisystävät 07.31 Popi Kissa (S) 07.42 Neppajymykerho 07.51 Anniina Ballerina (S) 08.17 Disney esittää: Mainio Manu (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 09.30 Yle Alueuutiset 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.28 Uusi päivä (S) 13.00 Tartu Mikkiin 13.50 Tulli 14.20 McLeodin tyttäret (7) 15.05 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Suurin voitto. Tour de France on maailman suurin pyöräilykilpailu, ja tanskalainen Brian Holm on yksi menestyvimmistä valmentajista. Mv. O: Ville Salminen. (16) 01.40 Frasier (S) 02.10 Castle (12) 03.00 Kylmäverisesti sinun 04.00 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.25 Tähtien tarina: Hannes Häyrinen. Hannes Häyrisen elokuvallinen ura ylimääräisestä kulissimiehestä näyttämöiden Vanhaksi Vihaiseksi Mieheksi. Kilpailijat nousevat ensimmäistä kertaa vaa?alle yksin ja hävinnyt joukkue joutuu äänestämään yhden omistaan pois. 21.00 Mentalist. Kiristyksen avulla. Ella saa kauniin viestin Juhalta, kolmen lapsen isältä ja leskeltä, joka löytyy lähempää Ellaa, kuin tämä arvaakaan. (7) 00.30 Monk (12) NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Waverly Placen velhot 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.50 Himosiivoojat New Yorkissa. Tuulahdus 80-luvulta. Jamie ja Jimmy saavat kuppilaansa vieraaksi Sienna Millerin, joka opettelee laittamaan ankka-ragua ja picipastaa. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Hansin grillibileet. Hansin grillibileissä ollaan Italian tunnelmissa. (12) 23.00 Katkera kuu (Bitter Moon/Ranska-Britannia 1992). (12) 00.00 Pomo haussa 00.55 Under the Dome (12) 01.50 Under the Dome (12) 02.45 Frasier (7) 03.15 4D: Maailman lyhyin mies (7) 04.15 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.05 Fjodor Dostojevskin elämä (12) 17.00 Tunne minut 17.45 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe. Osa 219. Perusteellinen dokumenttisarja metallimusiikin synnystä, kehityksestä ja alalajeista. (Mv.) (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Antiikkia, antiikkia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kuningas Alkoholi. Viina on valtaa. (12) 23.25 Yle Uutiset 23.30 Ulkolinja: Itämeren toinen saasteaalto YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 09.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 09.30 Yle Alueuutiset 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä (S) 12.28 Uusi päivä (S) 12.55 Ajankohtainen kakkonen 13.45 Tulli 14.15 McLeodin tyttäret (7) 15.00 Doctor Who ? Hyökkäys jouluna (12) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Alamaailma. Osa 1/3. heinäkuuta 2014 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 21.7. 06.25 Järviemme helmet 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningas Alkoholi 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pääskysestä ei päivääkään (S) 12.00 Kysymyksiä luonnosta 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Köyhä laulaja (Suomi 1950, 70?) Musiikkikomedia laulajasta ja säveltäjästä, jotka pääsevät menestyksen makuun alkaessaan esiintyä kahvilassa. Dokumentissa matkataan Euroopan upeimmalla erämaajärvellä kaikkina vuodenaikoina: dokumentaristi Petteri Saario tapaa 72 vuotta kalastaneen Aslakin, syö kalapottua ja sukeltaa rautujen ja taimenien maailmaan. Juhani Seppäsen vieraina Villa Salinissa ovat Anki Pulliainen, Kalle Isokallio ja Jukka Relander. Lontoo (24: Live Another Day, Yhdysvallat) 18.00-19.00. Lisäksi hän tarjoaa turvapaikan ongelma- YLE KUVAPALVELU nuorille. 15 Perjantaina 18. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua. Alkoholimainonta jakaa mielipiteet. Jarkko tekee laulun tyhjänä kumisevalle Röykän sairaalalle. 17.45 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe. Osa 217. Vierastuomarina Ismo Leikola. (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 20.00 Ratsumies ooppera. Savonlinnan Oopperajuhlilla 2005 taltioitu Vilppu Kiljusen uudelleenohjaus Aulis Sallisen oopperasta Ratsumies. Eroottinen trilleri käynnistyy, kun Hugh Grantin ja Kristin Scott Thomasin esittämä brittipariskunta kohtaa laivamatkalla omaperäisen avioparin. HD 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Murtuva maailma. 5/5 Louisin kuva on sanomalehtien kansissa, häntä etsitään syytettynä murhasta. Sallisen Kullervo-ooppera, ohjaus Kari Heiskanen, kapellimestari Hannu Lintu. Kartanot ja maalaistalot. 21.00 Uhka (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Helppo elämä. Osa 15. O: Sam Dunn & Scot McFadyen, Kanada 2011. 23.30 Teematieto Hyödyn nä näkyvy ys Suom en 2. klo 23.05 venta con freno y marcha atrás). (7) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Mozartin Requiem. Upeassa Kerimäen kirkossa Soile Isokoski,Lilli Paasikivi, Jorma Silvasti & Nicholas Söderlund Helsingin barokkiorkesteri sekä Savonlinnan Oopperajuhlakuoro esittivät Mozartin Requiemin 20.7.2014. O: Ralf Rubin. N: Airi Honkaniemi, Tauno Majuri, Mirja Karisto, Kalevi Hartti ja Jalmari Parikka. Toimittajat Inari Tilli & Janne Koskinen. HD 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tora! Tora! Tora! (USA/Japani 1970) Pearl Harborin yllätyshyökkäyksestä joulukuussa 1941 kertova realistinen sotaelokuva seuraa tapahtumia sekä amerikkalaisten että japanilaisten silmin. Ohjaaja: Ron Howard (12) 00.55 Monk (12) 01.50 Onnensoitto NELONEN 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Shake It Up (S) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.50 Himosiivoojat New Yorkissa 17.55 Eden 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Suomen kaunein mökki. Punkarjulla vierailemme Saimi Hoyerin luona ja kuulemme miten hänen mökistään tuli kakkoskoti tai jopa ykköskoti. 20.57 Keno 21.00 Sekavia suhteita (Because I Said So/USA 2007). Romanttinen komedia kolmen tyttärensä elämästä huolta kantavasta Daphnesta (Diane Keaton), joka saa aikaan todellisen sotkun puuttuessaan kuopuksensa Millien (Mandy Moore) ihmissuhdekiemuroihin pelätessään tämän jäävän täysin ilman elämänkumppania. Uuden kauden ensimmäisessä erikoisjaksossa käydään läpi perheenjäsenten 10 viimeisen vuoden tapahtumia. (16) 21.55 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 True Blood (16) 23.10 Alamaailma (16) 00.00 The Wire (16) MTV3 06.00 Onnensoitto 07.45 Aamusää 08.00 Menestyksen takana 08.55 Samaa sukua (S) 09.55 Viking Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Suurin pudottaja 10.30 Lääkärit 12.55 Keidas 13.25 Neljä huonetta 14.25 Pomo piilossa 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Middle (S) 15.55 Middle (S) 16.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy. Sienna Millerin ragu. Ernst Jünger on mukana Sommen taistelussa ja joutuu kestämään yhtämittaista pommitusta viikon ajan. Mv. 14.30 Viimeiset lohitilalliset 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Norsujen taipaleelta 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Kuningas Alkoholi 19.00 Historia: Suuruudenhullu Führer-kultti. Hitler rakennutti Nürnbergiin natsivaltakuntansa mahtipontisen juhlanäyttämön. Asianajaja Tomasin elämässä kaikki on sekaisin ja hän sotkeutuu rikollisuuteen. Jyrki Sukula kohtaa ravintolan jossa asiakkaita ei ole tarpeeksi, päivät venyvät liian pitkiksi ja ruokalistalta löytyy vitsikkäästi viron pottuja. 22.00 Criminal Minds ? FBI-tutkijat (16) 23.00 Castle (12) Kolmoismurhaajan paluu. (12) 20.00 Tiettömän taipaleen takana. Ole Arnold Bönå on palannut Vistenvuonon rannoille Helgelandiin ja ryhtynyt jatkamaan tilanhoidon ohella myös vanhempiensa perustamaa leirikoulutoimintaa. (U) 19.00 Maailman kauneimmat puutarhat. 20.00 Kuoleman edessä. Viimeinen ehtoollinen. Päärooleissa Juha Uusitalo ja Johanna Rusanen. N: Tarja Nurmi, Esko Salminen, Ville-Veikko Salminen. O: Orvo Saarikivi. (16) 23.10 Kylmäverisesti sinun 00.10 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 00.15 Frasier (S) 00.45 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 01.40 Dr. (U) 20.00 Puutarhaunelmia: remix. Välitystoimistot tekevät Suomeen tulon helpoksi. N: Julie Christie, Donald Sutherland. (U) 17.45 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe. Osa 216. (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Saksa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Estradilla: Valkea Ruusu 18.50 Downton Abbey. Downtonin jokavuotinen krikettiottelu kuumentaa tunteita samoin kuin kartanon ylläpidon uudet tuulet. Kymmenen vuotta (Diez años y un día). (U) 19.00 Prisma: Katastrofin kynnyksellä 20.00 Kauneuskirurgian varjot 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ensin tulee rakkaus. Aikuisen naisen omakohtainen kertomus sinkkuäidin elämästä New Yorkissa. Lakimies. Onko Duudsoneistakaan enää apua? 21.00 Klikkaa mua. Osa 12. Presidentti Heller on tehnyt päätöksensä ja toivoo sen pysäyttävän terrori-iskujen sarjan. HD (16) 00.00 Teematieto TIISTAI YLE TV1 22.7. 06.25 Kauneuskirurgian varjot 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningas Alkoholi 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 11.50 Luontohetki: Erikoisia ekosysteemejä 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Vaivaisukon morsian (Suomi 1944, 107?) Pohjanmaalaisen hurmosliikkeen aikoihin sijoittuva elokuva nuoren Anna-neidon uskonnollisesta herätyksestä. (U) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kekäläisen kesäduuni. Pelastavatko tuttujen ihmisten nuoruuden duunipaikat hylätyn hotellin. (16) 00.35 Monk (12) 01.30 Onnensoitto NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Waverly Placen velhot 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.50 Himosiivoojat New Yorkissa. Suurperheen suursiivous. 17.55 Eden. 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Big Stan (Big Stan/USA 2007). Mutta vielä tärkeämpi kuin taistelu kilpailutuloksista on hänen taistelunsa syöpää vasten. Viimeinen jakso ensi torstaina kello 22. (12) 22.15 Monroe (12) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Voikkaa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.7. 06.52 Sirkus Temppula 06.58 Matikkahirviöt (S) 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.21 Tarinoita maailmalta: Roska-Ripsa: Kitara (S) 07.23 Kasper ja Liisa (S) 07.34 Pikku perunat (S) 07.37 Iinan aamu 07.40 Max ja Meeri (S) 07.51 Anniina Ballerina (S) 08.16 Apina opena 08.33 Taikaplaneetta (S) 08.50 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Veneillen pitkin Norjan rannikkoa 09.30 Iso Poika (S) 10.20 Näin Norjassa 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 12.00 Nuoret mestarit: Koiramestari 12.30 Elämäni eläimet 13.00 Koiramies kiertää Islantia 13.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 14.00 Erätulilla 14.30 Kaia ja Sigvart ? saariston lapset 15.10 Doctor Who (12) 16.00 Summeri (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Teinipomo 20.30 Väärä ovi (12) 21.00 Tartu Mikkiin. Toiveuusinnassa (es. Mukana mm. Jarvis Cocker, Richard Hawley ja runsaasti arkistomateriaalia. 21.00 Kino: Psyko (Psycho, USA 1960) Alfred Hitchcockin ehkä kuuluisin ohjaustyö, kauhuelokuvan genren mullistanut klassikko syrjäisessä motellissa yöpyvästä naisesta. Pääosissa: Michael Keaton, Brendan Fraser, Amber Valletta, Daniel Stern, Richard Kuhlman. Ohjaus: Michael Caleo. Pääosissa: Rob Schneider, David Carradine, Sally Kirkland, Jennifer Morrison, Scott Wilson, Richard Kind. Ohjaus: Roman Polanski. Staten Islandilla asuvan Magnusin perheen talo on muuten siisti, mutta kellari ja perheen tyttärien huoneet ovat kaaoksen vallassa. 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi. Metsittyneellä tontilla ei juuri ole oleskelutilaa. 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat. Hädässä ystävä tunnetaan. 21.55 Neste Oil Ralli Helsinki Battle 22.00 Holmes NYC. Pienempi paha. Mitä hemmettiä me sitten olemme. Ella vastaa Tiian innostamana hiukan itseään nuoremman miehen hauskaan ja realistiseen netti-ilmoitukseen (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Harryn laki (Harry?s Law, Yhdysvallat) Munuainen myynnissä. Elokuva kotoaan karkaavan nuoren naisen elämänkohtalosta. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Diili: All Star 00.25 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Monk (12) 01.25 Onnensoitto NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Shake It Up (S) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Eläinten ABC 16.20 Himosiivoojat New Yorkissa. Sekava kotkanpesä. Mutta haluaako joku tietää olevansa geeninkantaja? Millaisia vaikeita pohdintoja geenitestaus aiheuttaa. N: Pia Zadora. Sanavalmis nuorukainen palkkaa Harryn avukseen saadakseen luvan ostaa itselleen uuden munuaisen. HD 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Valkoinen kuningatar. 8/10. (16) 00.25 Teematieto TORSTAI YLE TV1 24.7. 06.25 Puutarhaunelmia: remix 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningas Alkoholi 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Aamusydämellä 11.45 Ruotsin salaiset huoneet 12.00 A-studio 12.30 Sydämen asialla (7) 13.20 Jengi (Suomi 1963, 97?) O: Åke Lindman. Soutaa ja huopaa (Una Lähtö tehtaalta. TV-ohjaus AnnaKaarina Kiviniemi. Puoluepäiville kokoontui toista miljoonaa ihmistä, miten mukanaolijat muistelevat yli viikon kestäneiden juhlien ilmapiiriä. Pari järjestää yhteisten vuosikymmenten kunniaksi talvisen hääjuhlan. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) 22.45 Eastbound & Down (16) 23.15 True Blood (16) 00.15 The Wire (16) MTV3 06.00 Onnensoitto 07.45 Aamusää 08.00 Cosmos . Ohjaus: Rob Schneider. (12) 22.20 Keskiviikon ravisuora 22.25 Kahden keikka. Elinkautinen vainajalle. Tunnettu ja upeaääninen jazz-laulajatar Sarah Vaughan on kovassa vedossa Helsingissä hotelli Hesperiassa järjestetyssä konsertissa. 23.40 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 23.7. 06.25 Kuoleman edessä 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningas Alkoholi 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla 11.58 Jaakko ja maailmanvalloittajat 12.25 Sydämen asialla (7) 13.15 Kasvot kuvastimessa (Suomi 1953, 68?). Ohjaus Michael Baran ja Anna Kelo. Päätöksiä (Las grandes y pequeñas decisiones). Tommi Hakala, Tuija Knihtilä, Ville Rusanen. O: Toivo Särkkä. (7) 23.00 River. Osa 7/8: Tutkimusten tulos. Tero törmää isäänsä jatkuvasti ja kun vaimon entinen mies ilmaantuu lähistölle alkaa Tero suunnitella asunnon ja kaupungin vaihtoa. Libretto Paavo Haavikko, kapellimestari Ari Rasilainen. 22.00 Elävä arkisto: Kesäjazz 22.00 Nancy Wilson Helsingissä (1979). Elokuva Voikkaan paperitehtaan sulkemisesta vuonna 2006. Kilpailu on edennyt semifinaaliin, jossa kokkien tehtävänä on valmistaa viettelevää lemmenruokaa. 20.57 Keno 21.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Kotkan Ravintola Santalahti on paikka jossa töitä tehdään paljon mutta tulosta vähän. salattu luonto 09.00 Farm Kings 10.00 Tanskan kaunein koti 10.30 Formula 1: Saksan osakilpailu 12.50 Tulossa: Kiiltokuvia 12.55 Suurperhe Bates 13.25 Diili: All Star 15.15 Pilanpäiten 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Isän tyttö (7) 16.00 Isän tyttö (S) 16.30 Upeat skandikodit 17.00 Upeat skandikodit 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (S) 18.30 Salatut elämät (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää 19.30 Suurin pudottaja 20.00 Suomen kaunein koti. Jakso 5. Monen ihmisen elämä muuttui. Yle TV1 perjantai 25.7. Phil (7) 03.15 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.35 Historia: Suursodan päiväkirjat. 5/8. (U). 22.15 Kino: John Rabe (Saksa 2009) Kun japanilaiset hyökkäsivät 1937 Nanjingiiin, natsi ja liikemies John Rabe pelasti yli 200.000 kiinalaista joukkomurhalta. Ilkka. (U) 17.25 Elävä arkisto: Kesäjazz 17.25 Nancy Wilson Helsingissä 18.10 Sarah Vaughan 19.00 Historia: USA:n 1930-luvun pölymyrskyt 20.00 Kun rytmi oli laki (The Beat is the Law, ohjaus Eve Wood, Britannia 2010.). (U) (7) 19.00 Sallisen Kullervo-ooppera. Suora Savonlinnan oopperajuhlilta: A. Vieraana näyttelijä-rokkari Jussi Lampi, ex-respa. 21.30 Kultainen noutaja. 2/3. N: Henry Theel, Aku Korhonen, Sirkka Sipilä, Siiri Angerkoski. Täydellinen tuho. Muille kilpailijoille selviää yhden parin tekemä joukkuejako eivätkä kaikki ole iloisia. 20.00 Duudsonit tuli taloon. Jakso 7. Libretto Michael Baran ja Olli Kortekangas. (U) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Monroe. 2.kausi 7/12. (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Kallista kipua (Royal Pains, Yhdysvallat) Yksi, kaksi, syö! Sarja jatkuu neljännen tuotantokauden jaksoin. 23.40 Noitapiiri (12) 00.35 Monk (12) 01.35 Onnensoitto NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Shake It Up (S) 14.50 Merieläinten pelastajat 15.20 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.50 Deittikamera 16.20 Deittikamera 16.50 Himosiivoojat New Yorkissa 17.55 Eden 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Taste. Lemmenruokaa. Cecchini ilmoittaa Tommasin radiovisailuun, jonka aihe on ylivääpelin oma henkilöhistoria. 20.00 Isän tyttö. Lähihistoriasta kertova Isän tyttöooppera Savonlinnan oopperajuhlilta 2007. Amerikkalainen jazzlaulaja Nancy Wilson esiintyy orkestereineen Hesperian yökerhossa Helsingissä. 22.45 Sarah Vaughan (1978). 2.11.2012) laulamassa Jean S -bändistä Antti Paavilainen ja Timo Kärkkäinen vastassaan Timo Salmenkivi ja Mica Ikonen. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Muistin vanki. Oliko nuoren miehen kuolema rakennustyömaalla onnettomuus? Pojan olisi kuulunut olla yliopistossa, mutta perhesyistä opinnot vaihtuivat työhön. Phil (S) 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Viimeinen kerta (The Last Time/USA 2006). Mestarikoomikko Rob Schneider esittää itse ohjaamansa hulvattoman toimintakomedian pääosassa kiinteistövälittäjä Staniä, joka jää kiinni petoksesta ja saa kolmen vuoden vankilakakun. salattu luonto 09.00 Farm Kings 10.00 Suurin pudottaja 10.30 Lääkärit 12.55 Teknavi 13.25 Amazing Race 14.25 Selviytyjät 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Moderni perhe (S) 16.00 Moderni perhe (S) 16.30 Unelmakoti puoleen hintaan 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (S) 18.30 Salatut elämät (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 MTV Sport Uutiset 19.25 Päivän sää MTV3 Ruotsalaista laatua. Mv. N: Ansa Ikonen, Eino Kaipainen, Tauno Palo. Kuoleman pitäisi olla yhtä luonnollinen tapahtuma kuin syntymä, mutta moni ei miellä asiaa niin. Kotimainen elokuva helsinkiläisestä sakilaisnuorisosta. Kun uusperheen isä surmataan, kuuluuko lapsi biologisen äitinsä luo vai naiselle, joka kasvatti hänet. Kauan eläköön kuningas. 22.05 Ulkolinja: Puolan taistelu turskasta. Euroopan unionin rajoitukset ajavat puolalaiskalastajat epätoivoon. 23.05 Yle Uutiset 23.10 Kahden keikka. Isin tyttö. HD 17.30 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe. Osa 218. Tankkien, lentokoneiden ja sukellusveneiden käyttöönotto tekee sodasta julmaa teurastusta
Osa 7: Baddingin nimi tulee säilymään. 17.50 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . Minna Kuukka ja Aki Linnanahde 20.00 Lauantain Non Stop 23.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 20.7. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Naisen heinäkuu ja Kalle Haatanen: Kauniita naisia, kokotteja ja kurtisaaneja 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Eeva Luotosen kirjahistoria 08.45 Romano mirits 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Rantsilan kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Rantsilan kirkosta, Siikalatvan seurakunnasta. 11.00 Naisen heinäkuun Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Naisen heinäkuun Tienviittoja: Ekobetonin keksijä Aino Heikkinen pärjää miehisellä alalla 13.00 Naisen heinäkuun Musiikin voima: Ivanka Capova. 14.00 Naisen heinäkuun Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana kapellimestari Dalia Stasevska. 15.00 Naisen heinäkuun Radioteatteri: Ruuhkavuosi. 15.40 Arkisto: Kuuntelitteko nämä. Hänestä nähdään myös henkilökuva Teemalla. Yle Radio Suomi 21.?25.7. Jere Pehkonen 16.00 Urheiluilta: pesäpalloa, yleisurheilua, jalkapallokierros 21.00 Yle Uutiset 21.03 Ali Show 22.00 Yle Uutiset 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Aspekti RADIO NOVA 08.00 Novan matkassa 10.00 Kesäkolli . Jenni ja Tommi Yle Uutiset Lyömättömät Remix Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Suomen radio 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi 11.33 Suomen radio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Suomen radio 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi 12.32 Suomen radio 12.37 Anonyymit kotikiusatut 12.42 Suomen radio 12.45 Merisää 12.55 Suomen radio 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Suomen radio 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi 13.32 Suomen radio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.28 Suomi tänään 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 10/20. 17.50 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lakatut varpaankynnet . Mahdoton haastattelu. 18.15 Viikon luontoääni: tervapääsky 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 9. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Naisen heinäkuun Radioteatteri: Ruuhkavuosi. 19.45 Arkisto: Visulahden kaivaukset. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 21.00 Hienostelua: Åminnen kartano. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Julkinen sana. Musta orkidea ja kerronnan haasteet. 22.50 Naisen heinäkuu: Otteita suomalaisten elämästä. 23.10 Yöklassinen. YLEX 06.30 06.31 08.00 10.00 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Somerjoesta. Pirita ja Timppa Yle Uutiset Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäjälkkä . Jenni ja Tommi Yle Uutiset Lyömättömät YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.10 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 Aamupala. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Maakuntaradio. Merisää. Maakuntaradio. Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Urheiluradio. Maakuntaradio. Yle Uutiset. Ajantasa: Suora linja. Pikkujuttu. Yle Uutiset. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Yle Uutiset ja sää. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Merisää. Suomen radio. Yle Uutiset. Urheiluradio. Suomen radio. Yle Uutiset maakunnastasi. Suomen radio. Yle Uutiset. Ajantasa. Yle Uutiset. Maakuntaradio. Veneilysää. 15.52 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 6/20. 17.50 Suomi tänään. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Sekahaku . Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkia. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Naisen heinäkuun Viikon kirja: Meri Kuusisto: Amerikkalainen 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 10. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia: Villit pillit. 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 21.15 Elokuvamusiikin mestareita: John Williams 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Majuri Marras purjehtii 6/6. 22.40 Naisen heinäkuun Etnohetki 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Kesäaamu . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Susanna Vainiola. 23.00 Yle Uutiset 23.03 80-luvun musiikin yö 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 80-luvun musiikin yö YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jorma Uotinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: Veltto Virtanen (1994) 20.15 Yle Puheen ihanat naiset 21.15 Puheen ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jorma Uotinen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 Novan matkassa . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedekesä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Säveltäjä vieraalla maalla . Jenni ja Tommi Yle Uutiset Lyömättömät YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI Laulajan taival. Tero Liete. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Lähikuvassa Harri Saksala 23.54 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 7/20. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 07.02 09.02 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 17.00 17.01 18.00 21.00 22.00 22.05 23.02 23.30 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Yle Puhe esittää Puheen Aamu Ali Show Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Petteri Sihvonen Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Yle Uutiset Ali Show Urheiluilta: pesäpalloa Puheen Aamun vieras Yle Uutiset Petteri Sihvonen Päivä tunnissa Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 13.00 18.00 23.00 Janne Virtanen Elli Collan Sanna Kiiski Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause 23.7. 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Naisen heinäkuun kuuluttajan vieras: työterveyshoitaja Maarit Aalto. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Oopperan lyhyt historia. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Äidit. 14.50 Kuuluttajan vieras: Yle Etelä-Karjalan toimittaja Ani Malmi. 15.00 Radioteatteri esittää: Majuri Marras purjehtii 6/6. 15.35 Naisen heinäkuun Etnohetki. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Faunin iltapäivä: Naisen heinäkuu. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 18.00 Ehtookelloina Pihlajamäen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. 18.10 Naisen heinäkuun Lauantain toivotut levyt. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 George de Godzinsky 100 vuotta: lauantain taiteilijailta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Arvolataamo. 16 Perjantaina 18. Näöttipään mato jalakasak (sanonta kautta rantain). 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kaupunkirakentamisen historia, osa 2/5, Ruutukaava valtaa kaupungit 18.00 Kesäjuhlaradiointi valtakunnallisesta Evankeliumijuhlasta 2014. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi: Pori Jazz 2014 Special. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 23.00 00.00 YleX Kesäjälkkä Remix Uuden musiikin ratsia Yle Uutiset Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö Remix Yle Uutiset YleX Viikonloppu Supersunnuntai Remix YleX Jatkot Remix Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Uudenkansanmusiikki 04.57 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Tohtori Raimo 08.40 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Pauli Hanhiniemi ilman paitaa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jake Nymanin mökkiradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Kissankehto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Naisen heinäkuun Tiedekesässä Lii- sa Keltikangas-Järvinen 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Oopperan lyhyt historia. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria. 18.00 Musiikkikamari. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 13. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Euroradion konsertti-ilta. 21.20 Musiikkia 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Naisen heinäkuun Radioateljee: Lola . Pirita ja Timppa1 Yle Uutiset Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäjälkkä . Ravitulokset 19.08 Lavalauantai 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Levynpyörittäjän rokkileiri . heinäkuuta 2014 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 19.7. 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset. 07.03 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Naisen heinäkuun Tekijä: Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo. 08.35 Naisen heinäkuun Aristoteleen kantapää: Naisvoimistelusta zumbaan 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Naisen heinäkuun Historian ääniä: Vauvan hoitoa vanhaan aikaan 10.55 Radio 1 soi. 11.00 Naisen heinäkuun Kiveen hakatut. 11.30 Musiikkikamari. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jussi Halli 20.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 21.7. 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Naisen heinäkuun aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Naisen heinäkuun aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Ryysyrannan runoilija 11.00 Vaeltava kisälli. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kai Ulmanen. 21.00 Yle Uutiset 21.03 Hitin kaava 21.23 Suomi tänään 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Hitin kaava YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 06.03 07.03 07.45 08.00 08.05 09.00 10.00 10.03 Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Yle Uutiset Aspekti Perheen aika Tarinoita lapsille: Yle Uutiset Puheen Aamun viikko Ali Show Yle Uutiset Juuso Myllyrinne . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kimasen kvartetot: Béla Bartók ja Leos Janácek. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Naisen heinäkuun Aristoteleen kantapää: Miten naisille puhutaan 17.45 Naisen heinäkuun Tekijä: Rap-artisti Rauhatäti 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 11. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat 2014. 21.00 Musiikkia 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 11.00 11.02 12.00 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.02 16.00 19.00 20.00 20.30 21.00 21.03 22.00 22.05 23.00 23.48 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 5/20. 04.02 Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Tommi Liimatta Puheen Viikonloppu Yle Uutiset Puheen Viikonloppu Yle Uutiset Puheen Viikonloppu Yle Uutiset Puheen Viikonloppu Urheiluilta: pesäpalloa Petteri Sihvonen SuperMaxPro Maanperijät Yle Uutiset Ali Show Yle Uutiset Kalle Haatanen Mikä maksaa? YLE PUHE RADIO NOVA 08.00 Novan matkassa 10.00 Kesäkolli . Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Pirita ja Timppa Yle Uutiset Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäjälkkä . klo 19.25 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Suomen radio 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi 11.33 Suomen radio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Suomen radio 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi 12.32 Suomen radio 12.45 Merisää 12.55 Suomen radio 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Suomen radio 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi 13.32 Suomen radio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.28 Suomi tänään 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 7/20. Toinen Ruanda. 22.55 Naisen heinäkuun kuuluttajan vieras: työterveyshoitaja Maarit Aalto. 05.00 Aamupala. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 07.53 Maakuntaradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Suomen radio. 11.33 Suomen radio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Suomen radio. 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 12.32 Suomen radio. 12.45 Merisää. 12.55 Suomen radio. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 13.06 Suomen radio. 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 13.32 Suomen radio. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 15.50 Veneilysää. 15.52 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 17.28 Suomi tänään. 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 9/20. 17.50 Suomi tänään. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.06 SF-tähtiä ja tähdenlentoja - Uuno Laakso. 19.51 Suomi tänään. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Pauli Hanhiniemi ilman paitaa. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Minna Pyykön maailma. 23.28 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 9/20. 04.02 Café Tropical. YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 07.02 09.02 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.01 18.00 21.00 22.00 22.05 23.02 23.30 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto: Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Puheen Aamu Ali Show Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Juuso Myllyrinne Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Ali Show Urheiluilta: yleisurheilua Yle Puhe esittää Yle Uutiset Juuso Myllyrinne Päivä tunnissa Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 13.00 18.00 23.00 Janne Virtanen Nova ja DBTL Turussa Sanna Kiiski Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 25.7. 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Naisen heinäkuun Mikä maksaa? Naisten pankki. 11.00 Naisen heinäkuun Musiikin voima: Anna-Maria Helsing. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Radioteatteri esittää 20-osaisen kuunnelman Rauli ?Badding. Pirita ja Timppa Yle Uutiset Yle Uutiset Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäjälkkä . Tarja Närhi. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jake Nymanin mökkiradio. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 23.30 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 6/20. 04.02 Kissankehto. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kotimaa 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Venla Kokkonen ja miehet 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: Frederik (1992) 20.15 Yle Puheen ihanat naiset 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Venla Kokkonen ja miehet 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 13.00 18.00 23.00 Janne Virtanen Elli Collan Sanna Kiiski Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 22.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Naisen heinäkuun 10.00 Yle Uutiset 10.05 Naisen heinäkuun Kiveen hakatut. 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Tarja Närhi 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Jenni ja Tommi Yle Uutiset Lyömättömät YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio YLE KUVAPALVELU 23.10 Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Jaana Ahtiainen 10.00 Kesäkolli . Naisen kuvia. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Kesäaamu Remix Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Jokaniemen sävelradio 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Lauantai-Suomi 10.50 Tohtori Raimo 11.00 Yle Uutiset 11.03 Lauantai-Suomi 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Lauantai-Suomi 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lakatut varpaankynnet 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Lauantai-Suomi 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.10 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Jokaniemen sävelradio 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sekahaku . ja punaiset ajorattaat Votiv-kirkon luona. 23.10 Yöklassinen. YLEX 06.30 06.31 10.00 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Kesäaamu . Samuli Aaltonen 15.00 Nova Pori Jazzeilla . Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova Kesäliikenteessä . Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Jussi Halli 20.00 Nova ja DBTL Turussa 23.00 Radio Novan yö. toiveiden yö 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 8/20. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Tommi Liimatta 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenni Pääskysaari 19.00 Radiomafian Kohtaaminen: Topi Sorsakoski (1995) 20.15 Yle Puheen ihanat naiset 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Tommi Liimatta 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 13.00 18.00 23.00 Janne Virtanen Elli Collan Sanna Kiiski Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 24.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen: Perhesurmien julma todellisuus. 11.00 Hienostelua: Pekkalan kartano 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.15 Naisen heinäkuu 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio: Kuorojen heinäkuu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Elokuvamusiikin mestareita 18.00 Naisen heinäkuu 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Naisen heinäkuu: Tunteen paloa Urkuyö ja aaria -festivaalla Espoossa. 20.30 Musiikkia 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Naisen heinäkuun Todellisia tarinoita. klo 17.35 Yle Teema sunnuntai 20.7. Pirita ja Timppa Yle Uutiset Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Kesäjälkkä . Yle Uutiset ja sää. 12.15 Kaupunkirakentamisen historia osa 3/5, Isoviha tuhoaa kaupungit 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Naisen heinäkuun Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana viulisti-kapellimestari Jaana Haanterä. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Naisen heinäkuun Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Naisemme maailmalla, osa 4/7: kirjailija Maaria Päivinen, München 17.40 Kulttuurin huumehistoria. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Naisen heinäkuu 13.00 Vaeltava kisälli. 14.00 Naisen heinäkuun Todellisia tarinoita. Tero Liete. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kiveen hakatut: Mirja (Kierros) Lehtonen. 17.45 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa Harri Saksala 21.00 Yle Uutiset 21.03 Suomi tänään 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio 23.00 Yle Uutiset 23.03 SF-tähtiä ja tähdenlentoja 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 09.00 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Venla Kokkonen ja miehet 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jorma Uotinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Jenni ja Tommi Yle Uutiset Lyömättömät YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Suomen radio 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi 11.33 Suomen radio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Suomen radio 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi 12.32 Suomen radio 12.45 Merisää 12.55 Suomen radio 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Suomen radio 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi 13.32 Suomen radio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.28 Suomi tänään 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding, osa 8/20. 17.50 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen ötökkäilta 020317600. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen ötökkäilta 020317600. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luonto-Suomen ötökkäilta 0203- 17600. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio
Ihon rikkoutuminen altistaa lohen vesihomeelle. Jokaisessa hän on metsästänyt yli 40 vuoden aikana. Kokoelmassa on yli 200 trofeeta lähes 90 eläinlajista ja alalajista. Eurooppalaiset, amerikkalaiset, aasialaiset ja afrikkalaiset trofeet ovat eri seinustoilla. ?Pohjoismaisissa museoissa ei ole vastaavaa. Selviytyneiden kalojen määrä on laskenut 1990-luvulta asti?, toteaa Lehtonen. ?Istutuksiin ohjatut miljoonat pitäisi suunnata muihin kohteisiin, kuten kalateiden >> Suomalaisista ja ruotsalaisista täpläravuista on löydetty uusi sairaus, naaraiden pyrstöjalkatauti. kittävin Suomen sisävesikalatalouden tauti. Joen nikkelipitoisuus on jo alentunut, sillä saastunut vesi on ajautunut mereen. AIMO VAINIO. Kukaan ei ole pyörtynyt videosta?, museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto sanoo. Läheisessä huoneessa voi kuunnella kertomuksia ja mielipiteitä metsästyksestä, sekä puolesta että vastaan. Koivisto sanoo museon yhden tehtävän olevan oikean tiedon jakamisen perinteen keräämisen ja tallentamisen ohella. Määrä on noin neljäsosa 20 vuoden takaisista luvuista. WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen iloitsee kalastuskiintiöiden pienentämisestä. ?Monet Itämeren villit lohikannat olivat 1990-luvulla tuhon partaalla jokien patoamisen ja liikakalastuksen takia.? LIINA NIITTYMAA REIJO VESTERINEN Jos lohi rasittuu, se voi kuolla hapenpuutteeseen. ?Pyydystä ja päästä -kalastusta ei pitäisi lämpimän veden aikaan harrastaa?, Koivisto sanoo. Moni vieheeseen iskenyt lohi pääsee irti aikansa rimpuiltuaan. Sellainen kala on vaarassa menehtyä. Lisärasitukseen joutuvat myös ne lohet, jotka ihmisvoimin siirretään voimalapatojen yläpuolelle. Nikkeli on raskasmetalli, mutta sen ei tiedetä kertyvän kaloihin. Elykeskus on aloittamassa koekalastuksia, mutta päästön lopullisten tuhojen selvittäminen vaatii pitkän ajan seurantaa. ?Kalat saavat nikkeliä ruuan kautta, joten vaikutukset näkyvät hitaammin.? 66 tonnia nikkeliä pääsi Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta jokeen reilu viikko sitten. 17 Perjantaina 18. Viimeisimpiin metsästysmuistoihin kuuluu viime vuonna Namibiasta ammuttu ruskohyeena. Ojanperä on syntynyt vuonna 1939 Alastarolla. Myös Ruotsin puolelta Tornionjoesta on löytynyt kuolleita lohia. ?Vähintään kymmeniä, ehkä 100?200?, Koivisto haarukoi kuolleiden lohien määrää. Yhtenä syynä kuolemiin Koivisto pitää lämmintä jokivettä. Museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto esittelee Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaa, johon kuuluu gepardi. Betoniin valettu paimenkoira tervehtii museoon tulijaa. VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ esteenä on rahoitus. Lohen istutuksesta ei tulla luopumaan nopeasti, mutta tulevaisuudessa täytyy pyrkiä luonnonlisääntymiseen ja kalateiden kehittämiseen?, kertoo elinkeinokalatalouden yksikön päällikkö Risto Lampinen Porin Suomi Areenassa. Lampisen mukaan tällä hetkellä kalateiden rakentamisen Ravustuskausi alkaa maanantaina 21. Niiden on täytettävä samat määräykset kuin aseliikkeiden. Kuolleita kaloja ei ole löytynyt. ?Joesta on löydetty heikkokuntoisia simpukoita. Täplärapu on nykyisin todettu taudinkantajaksi, vaikka se ei itse tautiin välttämättä kuole. Jokiravulle rapurutto on kohtalokas. Ojanperän saavutus on kansainvälisten kokoelmien luokkaa. Puhdistamiseen on useita keinoja; noin 10 minuutin keittäminen, 5?6 tunnin saunottaminen 60?80 asteessa, muutaman vuorokauden pakastaminen tai väkiviinassa tai formaliinissa uittaminen. Ravustuksessa käytettävät syöttikalat tulisi pyytää siitä vesistöstä, jossa ravustetaan. Mätimunat eivät enää pysy kiinni pyrstön alla, eikä poikasia synny. Jussilan mukaan tauti näyttäisi iskevän rapuruton heikentämiin täplärapunaaraisiin. Museossa on nähtävillä tämä jykevä yli 300-vuotias kuusipölli. Museosta löytyvät kaikki maassamme olevat riistanisäkkäät ja suuri osa linnuista. 1900-luvun alussa kartanoiden herramiesmetsästäjillä oli sorsastustynnyri. Metsästysmuistoja 68 maasta Rakennusmestari Jaakko Ojanperän lahjoittama trofeeeli metsästysmuistokokoelma on saanut oman näyttelytilansa. Ojanperä on asunut 68 maassa. Se elää 3?000 metrin korkeudessa Keski-Aasian vuoristossa. Toinen harvinaisuus on todennäköisesti viimeinen ItäAfrikassa laillisesti ammuttu suippohuulisarvikuono. Kokoelman vanhimmat trofeet ovat koto-Suomesta MUSEO Saharauskun leuka Jaakko Ojanperän kokoelmasta. Urho Kekkonen ja Nikita Hru?t?ov jahdissa. Esillä olevat näyttelyt Älä siirrä rapuja vesistöstä toiseen Kalatalouden keskusliitto korostaa, ettei rapuja saa siirtää vesistöstä toiseen. Ero on siinä, että hän on kerännyt kokoelman sitkeänä harrastajana ajan kanssa, ei millään safariretkillä. Merrat ja muut ravustusvälineet pitää puhdistaa hyvin, jos niitä siirtää vesistöstä toiseen. Museo sopii hyvin biologian ja maantiedon opetukseen. heinäkuuta 2014 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Ojanperän saavutus on kansainvälisten kokoelmien luokkaa. Esillä on Kitusen karhupyssy, jolla hän ampui 193 karhua. Myös ampumasimulaattori on rakenteilla. SARI KESKITALO Tornionjoesta sekä Iijoesta ja Livojoesta on löytynyt poikkeuksellisen paljon kuolleita lohia. Lapin elykeskukselle ilmoitettiin Tornionjoesta Kolarin ja Tornion väliltä kymmenistä kuolleista isoista lohista. Talvella puolestaan yhdistykset retkeilevät. Kävijämäärä on vaihdellut 14?000:sta 18?000:een, mutta tänä vuonna Koivisto uskoo päästävän isompaan kävijämäärään. Ensi vuonna museossa avautuu uutena asenäyttely, jonka vuoksi turvajärjestelmiä tehostetaan. Syksyllä 2013 talvehtimaan jääneestä kannasta suurin osa oli nuoria rapuja. Liitto muistuttaa jälleen kerran rapuruton torjumisen tärkeydestä. Jokaisen karhun verta Kitunen kaatoi kotikuusensa juurelle. Ero on siinä, että hän on kerännyt kokoelman sitkeänä harrastajana ajan kanssa, ei millään safariretkillä?, Koivisto sanoo. Ojanperä on onnistunut saalistamaan marcopolonlampaan, joka on maailman vaikeimmin metsästettävä suurriistalaji. Kemijoesta rutto romahdutti jokirapukannan Vanttauksen kohdalta. Hämeenlinnan Kokkijärvestä, Kiteen Pyhäjärvestä ja Lopen Särkijärvestä löytyi viime kesänä ruton tappamia täplärapuja. Myrskylän Syväjärven täplärapukannan rutto tuhosi. Toimivan kalatien rakentaminen on kallista, ja toistaiseksi Suomen ainoa kalatie on Oulujoessa. Lohen istutus ei kannata Tänä vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on istuttanut 220?000 lohenpoikasta. Kalatalouden professori Hannu Lehtosen mielestä istutukset ovat hukkaan heitettyä rahaa. ?Lohien istutus ei ole kannattavaa. Aivan vielä ministeriössä ei olla valmiita luopumaan lohen istutuksista. ?Meidän täytyy lähteä siitä, että vesivoima on tullut jäädäkseen Suomen jokiin. Turkiksilla maksettiin veroja sekä ostettiin suolaa, takotuotteita tai muuta tarpeellista. Yhtä arvokkaita olivat kaksi näädän- tai ketun-, 12 kärpäntai 80 oravannahkaa. Maamme kuuluisin karhunkaataja on Virroilla asunut Martti Kitunen. Suomesta tautia on löytynyt jo ainakin viidestä täplärapukannasta. Ruotsissa tauti on romahduttanut jo monen järven täplärapukannat. REIJO VESTERINEN Lapin joista löytynyt useita kuolleita lohia Sorsastuksessa on käytetty muinoin tynnyriä. Kalatiet kaatuvat ministeriön rahapulaan PORI (MT) Maa- ja metsätalousministeriössä halutaan tukea lohien luonnollista lisääntymistä istutusten sijaan. Viraston asiantuntija tulee tänään tutustumaan tilanteeseen. REIJO VESTERINEN Kokemäenjoessa kuoli uhanalaisia simpukoita Kokemäenjoessa kuolleiden simpukoiden joukosta on löydetty myös uhanalaista ja rauhoitettua vuollejokisimpukkaa. Sukeltajat ovat raportoineet, että paikoin kuolleita simpukoita on 10?20 prosenttia kannasta. Vuotopaikan lähellä kuolleita simpukoita oli kuitenkin enemmän. Osa löydetyistä simpukoista on henkitoreissaan, joten kuolleita simpukoita voi löytyä myöhemmin vielä lisää. Simpukka on ensimmäinen joka reagoi, koska se suodattaa ravinnon vedestä?, Varsinais-Suomen elykeskuksen suunnittelija Suvi Kiviluoto sanoo. Kokemäenjoen simpukkakantaa ei ole aiemmin juuri tutkittu. ?Vaikuttaa olevan hyvä sim- pukkajoki, koska raakkua lukuunottamatta löytyi kaikkia suursimpukoita.? Keskiviikkona Porin kaupunki varoitti, että joen kalan syömistä tulisi välttää, kunnes tutkimustulokset kaloista on saatu. Kalastuskielto on varotoimenpide. Kesäisin poikkeaa paljon lapsiperheitä. Jos syötit ovat muusta vesistöstä, ne tulisi pakastaa vähintään kaksi vuorokautta -20 asteessa. rakentamiseen ja kalakantojen hoitoon.? Valtio myönsi Kymijoen Kor- keakoskea varten viime vuonna enintään 1,6 miljoonaa euroa kalatien rakentamista varten. Kalervo Aska Tornio-Muoniojokiseurasta, Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä ja vapaa-ajankalastaja Jasper Pääkkönen totesivat yksissä tuumin, että kalojen luonnollista lisääntymistä tulisi tukea ja istutuksia vähentää. Muita kalateitä ei ole suunnitteilla. ?Viime vuonna tehdyssä lohistrategiassa määritellään Suomen kalatalouden suuntaviivat. Niitä ovat kalastajakohtaiset lohikiintiöt, hallinnon keventäminen, kalastusrajoitukset ja kantakohtaisen kalastuksen helpottaminen?, Lampinen kertoo. Lohikiintiöt pienenevät Tällä hetkellä Itämerellä saa kalastaa 116?000 lohta vuosittain. Tänä vuonna Suomen osuus tästä on 32?000 lohta. Opastetuilla kierroksilla puheeksi nousee usein salametsästys. Oravannahoista karhunkaatoon Suomalainen metsästysperinne avautuu vanhassa perusnäyttelyssä 1500-luvun turkiskaupasta lähtien. Pyyntikauden alussa ravut voivat vielä piileskellä koloissaan kuortaan vaihtamassa. Runsaimpia saaliita odotetaan vasta elo-syyskuussa. Saalismääräksi keskusliitto veikkaa 8?10 miljoonaa rapua. Määrästä suomalaista jokirapua olisi 2?3 miljoonaa, valtaosa täplärapua. Jokirapusaaliista odotetaan hieman runsaampaa kuin viime vuonna. ?Yksi lohi on alustavasti tutkittu Evirassa Kuopiossa, vesihomeen merkkejä kalasta ei tavattu?, Lapin elykeskuksen kala-asiantuntija Kare Koivisto kertoo. Koiviston mukaan lohia on löydetty kuolleina jo pari viikkoa sitten, ennen veden lämpenemistä. Vuosina 1893?2013 Suomesta löytyi yli 1?200 ruttotapausta 951 erillisestä vesistöstä. Rktl arvioi rutosta koituneen 90 vuoden aikana ainakin 630 miljoonan euron menetykset. Ilmoita Eviraan ruttoepäilyistä Rapuruttoepäilystä on viipymättä ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Rapuja ei saa säilyttääkään muussa kuin pyyntivedessä edes lyhyttä aikaa. Siirtäminen tai säilyttäminen muussa vesistössä kuin pyyntivedessä vaatii aina elykeskuksen kalatalousyksikön erillisen luvan. Rapurutto leviää herkästi rapuistukkaiden mukana. MUSEOPALVELUPÄÄLLIKKÖ ILJA KOIVISTO, SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Koirat ja trofeet metsästysmuseossa näyttävästi esillä Ravustuskauden alussa niukkoja saaliita KARI SALONEN Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä on käynyt alkuvuonna tavanomaista enemmän tutustujia. heinäkuuta kello 12. Ensimmäisten pyyntien saaliit voivat olla niukkoja kylmän alkukesän takia. Viileä ja sateinen alkukesä on viivyttänyt rapujen kuorenvaihtoa, Kalatalouden keskusliitto tiedottaa. Karjalan karhukoiralla on tutka ja kamera kaulapannassa. Videoscreeniltä voi seurata, miten hirvenkaato tapahtuu suolistuksineen ja paloitteluineen. ?Haluamme esitellä metsästyksen todellisuuden. Lämpimän veden aikaan siirtoja vältetään. Kuolleita lohia on tavattu myös Iijoessa ja Livojoessa. Koiviston mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitetaan lisää näytteitä. Ilja Koivisto uskoo koirateeman ja Jaakko Ojanperän uusitun trofeekokoelman houkuttelevan väkeä. RIIHIMÄKI (MT) Ensi kertaa metsästysmuseossa käyvä yllättyy, kuinka paljon siellä on nähtävää ja koettavaa. Jahdin lumo -näyttely esittelee nykypäivän hirvenmetsästystä. Tietoa rutosta sekä näytteiden lähetysohjeet löytyvät sivustolta www. evira.fi. Tänä kesänä Leppävirran Lapinjoen ravuista on löydetty rapuruttoa. Viime kesänä rapuruttoa löytyi muun muassa Oulujärven ja Kiiminkijoen jokiravuista. Rakennusmestariksi valmistuttuaan vuonna 1964 hän muutti Amerikkaan ja on sen jälkeen kiertänyt ympäri maailmaa. Ensi vuoden uutuus asenäyttely Tänä vuonna museon yhtenä vaihtuvana näyttelyaiheena ovat koirat, joiden Koivisto uskoo tuoneen museoon tutustujia. Su o m e n Ke n n e l l i i t o n 125-vuotisjuhlanäyttelyn nimi on Hyvää elämää koiran kanssa. Ulkona museoon tulijoita tervehtivät Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän tekemät koiraveistokset. Toukokuussa museossa kävi koululaisryhmiä. Suomen jokirapusaalis on ruton takia romahtanut noin kymmenesosaan parhaiden vuosien saaliista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan rapurutto on taloudellisesti mer- Uusittu trofeekokoelma, Jaakko Ojanperä. Haukkua halki historian, koirat kautta vuosisatojen. 125 vuotta -hyvää elämää koiran kanssa, Suomen Kennelliiton juhlanäyttely. Koirapuisto, Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely. SM-palkintopuukot Fiskars 2014. vuonna 1960 ammutut teeri ja kanahaukka. Lohjan Hiidenveden, Kuhmon Lentuanjärven ja Ähtärinjärven täpläravuistakin ruttoa todettiin. Täpläravuilla uusi sairaus Suomalaisista ja ruotsalaisista täpläravuista on löydetty uusi sairaus, naaraiden pyrstöjalkatauti, hankekoordinaattori Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta kertoo. Tauti iskee vain täplärapunaaraisiin, joiden pyrstön alla olevat sukaset syöpyvät pois
Siinä on mukana teologista tie tämystä. Simon Pietari vastasi: ?Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.. ?Kuka minä teidän mielestänne olen?. Kyseessä on heinäperhosiin lukeutuva tesmaperhonen, joka on Suomen yleisimpiä perhosia ja lentää myös pilvisellä säällä. TUOMO KOMULAINEN Hohtosinisiiven koiras on sininen, naaras ruskea oransseine kuviointeineen.. Pää töspäivänä estradille astelevat B-pojat sekä miehet. ?Katsomoon mahtuu reilut 5?000 ihmistä. Toisin sanoen olla esillä, aktiivinen ja nauttia yhteisön arvostusta. Mutta tälläinenhän ei ole edes kaikille mahdollista. Terävimpänä älykkönä tuntuu loistavan kalastaja Pietari, joka muotoilee Jeesuksen merkityksen niin loisteli aasti, että myöhemmät kirkolliskokouksetkin kalpenevat sen rinnalla. Tämä kertomus on aina vaivannut minua. Mies uskoo sen syntyneen juniorivuo sien hiihtotreeneissä. ?Ne olivat aika yksinäistä hommaa. Olemme teh neet tapahtumaa varten muun muassa mittavan katsomolaa jennuksen sekä rakentaneet uusia aitioita. ?Entä te?. Suuremmat, siipiensä kärkiväliltä viisisent tiset ovat ketohopeatäpliä ja orvokkihopeatäpliä. Isot hopeatäplät ovat voimak kaita lentäjiä mutta pysähtyvät hetkeksi pelto- ja huopaohdak keiden kukille. Mikäli pääsee näkemään nii den siipien alapinnat, ymmärtää heimon nimeämisperusteen: takasiivissä on vieri vieressä ho pealle hohtavia, mosaiikkimaisia kuvioita. Suomen suurin hopeatäplä on harvinainen keisarinviitta. Runsain niittyjen perhoslaji on ruskea lepattelija, joka las keutuu apilalle siivet supussa paljastaen täplikkäät alapintan sa. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Teemme mielel lämme hommia tällaisen ta pahtuman puolesta. Tai miten työssään uupuvat pienten lasten vanhem mat jaksaisivat vielä olla aktiivisia ja toimeliaita. Simon Pietari vastasi: ?Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.? Jeesus sanoi hänelle: ?Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. He vastasivat: ?Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.. Huipulle pääsy vaatii todella paljon raakaa työtä ja harjoittelua. ?Kuka minä teidän mielestänne olen?. Osoite: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merk kipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai sähköpostilla merkkipaivat@ maaseuduntulevaisuus.fi SANA SUNNUNTAIKSI Itä-Länsi-huuma tuo pesäpallokansan lakeuksille Pesäpallon Itä-Länsi-tapahtuma käynnistyy tänään Seinäjoella. Kauden aikana se ei ole oikein muutoin mahdollista.? Hurjalta Itä-Länsi-uraltaan lukkarilla on kaksi muistoa yli muiden. ?Ensimmäisen Itä-Länteni yh teydessä oli paikalla presidentti Martti Ahtisaari, joka kätteli pelaajat. On kuitenkin selvää, että kaikki lähtee pelaajasta itsestään. Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä saatuamme ta pahtuman Etelä-Pohjanmaan sydämeen. Kirkkovuorentie 600, Kannusjärvi. Julkaisemme vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merk kipäivätietoja. Tuolloin Länsi korja si voiton juoksuin 11?4. Sel laisina ne ovat ylimääräisiä taakkoja, jotka pahimmillaan muodostavat ihmisille esteen taivasten valtakunnan eteen. Seurakunta ei ole meidän ihmisten varassa. klo 14 kotiimme os. Viljanen ennakoi, että paikalle saapuu nyt paljon myös tuolloin mukana olleita ihmisiä. ?Yksi Itä-Lännen hienoja asioita on muistella menneitä tapahtumia ja peilata niitä meneillään olevaan. Palsta on maksuton. Tiedon tulee olla perillä viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Muistamme sitä kah dentoista miehen joukkoa, jonka Jeesus valitsi ja lähetti julistamaan sanomaa. Päivän teksti on juhlava. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Tämän lisäksi vaatimuksena on, että pitäisi ehtiä tekemään monenlaisia hyviä tekoja. Ps. Kirjallisesti lähetet tävissä tiedoissa tulee olla merkki päivän viettäjän nimi, ikä, merkki päivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Matt.16:13?19 TOMI OLLI Sotkamon Jymyn Toni Kohonen pelaa Seinäjoella uransa kahdek sannentoista Itä-Länsi-ottelun. Tilastokärki esiintyi arvoottelussa ensimmäisen kerran Hyvinkäällä vuonna 1997. Yhdenkään hän ei anna joutua hukkaan. Tähän laumaan on hyvä kuulua ja siinä on turvallista olla. Tässä laumassa meillä jokaisella on oikeus itsemme näköi seen elämään. ?Kiitos, Isä, että saan kasvaa hoidossasi. Kolmi päiväinen urheilujuhla tarjoaa viisi huippuottelua ja paljon oheisohjelmaa. SEINÄJOKI ?Itä-Länsi-viikonloppu on pe rinteisesti todella iso asia pe säpalloväelle. Kutsumme sukulaiset, ystävät ja tutut juhlimaan 2.8. Naisten ensimmäinen mittelö koet tiin vuonna 1961 Kuopiossa. Avausvoitto kirjattiin Lännelle juoksuin 7?2. Ottelut ovat vuosien saatossa olleet tasaisia. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.. Emme halun neet kasvattaa kapasiteettia sen suuremmaksi, sillä lä pilyönneille on oltava tilaa. Tasainen historia Ensimmäinen miesten ItäLänsi-ottelu pelattiin vuonna 1932 Helsingissä Hesperian Talkoolaiset Jorma Hotakainen (vas.) ja Kimmo YliKortesniemi viimeistelivät stadionin puitteita. kentällä. Lauantaina vuorossa ovat B-tytöt sekä naiset. Nimittäin päivän ai heen äärellä pohditaan myös sitä, mikä on minun oma paikkani seurakun nan jäsenenä. 2:5 19.7. Siihen on oltava val miina, mikäli haluaa menestyä ja olla tulevaisuuden Itä-Länsi -pelaaja.? TOMI OLLI Lukkarilegenda Toni Kohonen toivoo viikonlopun peleistä runsasjuoksuisia. Ritariperhonen on kukkaniittyjen kuningas Luonnontilainen kukkaniitty palkitsee perhosista kiinnostu neen, kun ritariperhoset, sini siivet ja hopeatäplät pysähtyvät juomaan kukkien mettä. Värikkäät kukat, kuten hii renvirna, niittyleinikki ja punaapila, houkuttavat niityn siivek käitä seisahtumaan aterialle. Imutorvet työntyvät kukintoihin ja siivet avautuvat auringolle, jolloin tarjoutuu mahdollisuus tunnistukseen. Niittyjen näyttävimmäksi perhoseksi voi sanoa ritariper hosta, joka tuo Suomen lajistoon eksoottista väriloistoa. Ritariperhosen tunnistaa taka siipiensä komeista kannuksista ja majesteettisesta lentotyylistään. Ritari viihtyy koiran- ja karhun putkea kasvavilla kosteikoilla, sillä sen toukka syö putkikasveja. OIKAISU Maalaismaraton Pihtiputaalla jo lauantaina 19.7. Pihtiputaan Muurasjärven maalaismaraton juostaan jo lauantaina 19.7. Hän on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä. Myös nais ten puolella Itä johtaa niukasti 25?24. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Room. Ajallisen kirk kolaivan pää on Jeesus Kristus. Kuvaksi käy mustavalkotai värikuva. Tasatuloksia on kerty nyt kolme. Seinäjoki on pelipaikkana historiallinen, sillä kaupunki isännöi vuoden 1943 tapahtu maa ensimmäisenä Helsingin ulkopuolisena pelipaikkakun tana. Nyt järjestettävä Itä-Länsi -tapahtuma on kaupungille jo seitsemäs. Edellinen pesäpallojuhla koettiin kaupungissa vuonna 2002. Luvassa onkin taatusti monenlaisia mu kavia keskusteluja?, Viljanen hymyilee. TOMI OLLI ?Arvostan tapahtumaa todella paljon? Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ?Kuka Ihmisen Poika on. Turvan, jota tarvitsen, mi nullekin annat, päästät alta syntien, sanallasi kannat.? Virsi 507:3 Kaakkolahden ja Mauri Pyhä lahden rinnalle. Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Eikö lapsen luottamus ja usko riitä, vaikka hän ei osaakaan sanoit taa sitä. Miesten otte luissa Itä johtaa voitoin 36?33. Tasatulokseen on päädytty kymmenen kertaa. alk. 18 Perjantaina 18. Hamina. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Lisäksi Kohonen siirtyi alkukaudesta pesispörssin kär kipaikalle. ?Tärkeimpiä saavutuksia ovat kultamitalit, sillä ne ovat tulleet yhdessä joukkueen kanssa. Lisäksi alueella on mahdollisuus tavata pelaajia. ?Tapahtumatori on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä siel lä voi viettää aikaa vaikkapa 300:n hengen ravintolassa jutustellen ja tuttuja tavaten. Meille on tärkeää tarjota kävi jöille myös ilmaisia elämyksiä. Kaikki on Seinäjoella valmista urheiluntäyteistä ja lämmin henkistä viikonloppua varten?, Viljanen iloitsee. rakas laji. Mui ta meriittejä ehdin muistelemaan aikanaan kiikkustuolissa.? Kohonen pitää Itä-Länttä yh tenä kauden kohokohdista. ?Arvostan tapahtumaa paljon. Se tarjoaa myös mahdollisuuden nähdä muita pesäpalloilijoita pidempään. Sitä eivät tuonelan portit voita. heinäkuuta 2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN 18.07.14 Aurinko nousee 20.7. Mitä ihmiset hänestä sanovat?. Entä miten sänkyyn sidottu vanhus voisi täyttää nämä vaatimukset? Nämä kaikki ovat ihmisten keksimiä vaatimuksia. On myös selvää, että tehtyjen uudistusten ansiosta stadion tarjoaa huip puolosuhteet useita vuosia eteenpäin.? Innoissaan tapahtumasta ovat aktiiviset talkoolaiset Jorma Hotakainen ja Kimmo Yli-Kortesniemi. ?Pesäpallo on meille todella Itä-Länsi-yhtymän jäsen Ossi Viljanen odotteli pelien alkua uudessa sivukatsomossa. Kokonaisuudessaan tavoit teemme on päästä 17?000 kat sojaan?, Viljanen laskee. Itä-Länsi tarjoaa myös il maista iloa, sillä stadionin viereen on rakennettu tapah tumatori, missä jaetaan tie toiskuja lajista sekä nautitaan musiikista. Sosiaalisuus onkin yksi talkootyön hyvistä puolista?, miehet pohtivat. Nähtävää riittää Seinäjoen Ilkka-areenalla näyteltävän Itä-Länsi-koko naisuuden avaa tänään per jantaina pelattava A-poikien ottelu. Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Niiden siivet ovat metallinhohtoisen siniset, kul lanhohtoiset tai ruskehtavat. Sukupuolet poikkeavat värityk seltään toisistaan. Isoin ja väritykseltään haa lein on hopeasinisiipi. kysyi Jeesus. Toinen ikimuistoinen hetki oli vuonna 2012 Sotkamos sa, kun nousin pelimäärässä Eino Herran hoidossa E nsi sunnuntaina kirkot puetaan punaiseen väriin. Juhlimme apostolien päivää. Suljet suojaan rakkaimpaan seurakunnassasi. JÄSEN OSSI VILJANEN, ITÄ-LÄNSI-YHTYMÄ si oli erheellisesti ilmoitettu sunnuntai. Toimitus pahoittelee virhet tä. MT Sinisiipiä on kymmeniä lajeja Suomessa Pienet ja vallattomasti viipotta vat siniset perhoset ovat sinisii piä, joita tunnetaan Suomessa noin 30 lajia. 16:15?16 Helsingissä kello 4.28 ja laskee kello 22.24 Oulussa kello 3.25 ja laskee kello 23.20 Nimipäiviä Päivän sana Tänään perjantaina: Riikka Huomenna lauantaina: Sari, Saara, Sara, Salla, Salli Ylihuomenna sunnuntaina: Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta 18.7. Olemme eläkkeellä, eli tähän on aikaa.? Talkooaskareissa viihtymi sessä merkittävä rooli on muil la ihmisillä. ?Meillä on ollut rakennus hommissa mahtava porukka. Töitä tehdessä on riittänyt mo nenlaista tarinaa. kello 12 alkaen. Keskiviikon Maaseudun Tule vaisuudessa tapahtumapäiväk Yksi Itä-Lännen hienoja asioita on muistella menneitä tapahtumia ja peilata niitä meneillään olevaan. Itä-Länsi on tällä kertaa Seinäjoen JymyJussien, kaupungin sekä satojen talkoo laisten voimannäyte?, sanoo Itä-Länsi-yhtymän jäsen Ossi Viljanen. ?Uskallan väittää, että Sei näjoella on Suomen toimivin pesäpallostadion. Matt. Jos pidämme Pietarin Jouni Viirimäki osaamista kirjaimellisesti esimerkkinä, ei ole mikään ihme, että tavalliset ihmiset kokevat itsensä kristittyinä huonoiksi ja riittämättömiksi. Valitettavan usein ajatellaan, että ollakseen hyvä kristitty ihmisen täytyy osata käyttää uskonnon kieltä. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. 13:6 Mietelause Jos käki kukkuu kreetanpäivän jälkeen, tulee lämmin ja pitkä syksy. Vanhaa ajantietoa Anjalasta MERKKIPÄIVIÄ 50-VUOTIAAT Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Maanviljelijät Ismo Ronkainen 5.7. ja Jaana Metsola 26.8. Hyvän paimenen tavoin hän pitää huolta laumastaan. Kaakkolahdesta saimme ikävä kyllä muutama viikko sitten suruviestin hänen poisnukkumisestaan.? Kovaa työtä Kohonen tunnetaan hurjasta luonteestaan, mikä on valtava valttikortti kotipesässä. Uskon, että nuoruuden kova treeni sekä luonne ovat muovanneet minusta henkisesti vahvan.? Jymyläinen jakaa oppejaan eteenpäinkin, sillä hän toimii Sotkamon B-junioreiden pelin johtajana ja valmentajana. ?Siirrän mielelläni oppimaani eteenpäin. Pietari vaikuttaa liian viisaalta. Jos Pietari todella ymmärsi Jeesuk sen merkityksen näin syvällisesti, miten sitten oli mahdollista, että hän myöhemmin täysin kielsi tuntevansa Jeesuksen? Apostolien päivän aihe voi aiheuttaa meille paineita. Hieman pienempi mutta kirkkaamman sininen on hohtosinisiipi. Sekä hopeasinisiivellä että hohtosinisiivellä on siipiensä ENTOMART HANS BISTER Ritariperhonen on kukkaniittyjen komistus. Tesmaperhosen tunnistaa takasiipiensä alapintojen silmätäplistä. PEKKA OJALAINEN alapinnoilla oransseja laikkuja, toisin kuin niittysinisiivellä, jolla on harmaalla pohjalla mustia täpliä. Hopeatäplät tunnistaa siipien alapinnasta Vauhdikkaita sinisiipiä verk kaisemmin lepattavat pienet hopeatäplät, joissa on oranssilla pohjalla mustia kirjailuja. Tyypillisiä heimon edustajia niityillämme ovat angervoho peatäplä, niittyhopeatäplä ja pursuhopeatäplä. Sen jälkeen mies on kuulunut Idän joukkueeseen joka vuosi. 38-vuotiaan lukkarin meriit tilista on muutoinkin huikea: neljätoista SM-mitalia, joista kahdeksan kultaista, kaksin kertainen vuoden pesäpalloilija sekä kymmenkertainen vuoden lukkari
P. Yhtenä päivänä he kokkaavat kotimaidensa ruokia, joita tarjoillaan illalla kyläläisille. lähtö: 2 Malkin (3, 5) 7. lähtö: 9 Pikkukahveli, 3 Passiton, 6 Tähti-Tino, 1 Piispalan Santeri, 12 Välkyn Tuisku, 7 Herttelin Toivo (2, 11) 2. huom. P. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Ermite/Heikki Repo 2 Jaguar Point/Ari Moilanen 3 Sundsvik Chamsin/Tapio Perttunen 4 Donna Linda/Heikki Pellikka 5 Boy Staunton/Antti Teivainen 6 She Wolf (DK)/Santtu Raitala 7 White Excel/Kim Åkerlund 8 Tir Du Caux* (FR)/Antti Ojanperä 9 Jamas King Arthur/Panu Ahonen 10 Rikke Blåbjerg (DK)/Juha Länsimäki 11 Vilar Lake/Henri Bollström 12 Passion Dream/Mika Forss 1609 ?. ?. ?. 12,9a 12,0a 13,6a 12,7a 13,2a 12,7a 12,0a 13,4a 12,5a 13,3a 13,2a 12,7a 40 30 44 28 37 29 32 32 49 42 30 37 165 180 094 030 021 490 210 222 041 399 435 865 1/12,9a hlo6/13,2a 5/15,3a 3/12,7a 2/16,1a 11/15,9a 2/13,2a 7/15,0a 4/14,6a 3/14,7 1/16,0a 1/15,5a 6/14,1ax 3/15,2a 1/17,5 2/14,9a 6/14,0a 1/16,6a 1/14,9a 2/15,3a 4/14,9a 2/17,1 1/16,3 4/14,5a 4/14,2 2/12,7a 3/15,3a 3/14,8a 1/14,6a 1/13,5a 2/12,7a 1/16,6a 4/12,5a 8/14,0 3/17,3 4/14,3ax 14/17,9 1/13,5a 2/13,6a 9/17,8a 1/13,2a 6/17,6 11/15,9a 5/14,1a 1/15,0a 3/13,6a 5/15,1a 2/14,0a 7. ?. perusteella! P. ?. P. ?. 19 Perjantaina 18. ?. Joskus sanan alkuperäinen merkitys unohtuu, tai sana saa uuden merkityksen. Tuuma/Reijo Borgström 10 Tärpätti/Eero Laitinen 11 Simelius/Ari Moilanen 12 I.P. 17,2a ?. Kaikenkuntoiset ja verovikaisetkin käy purkukäyttöön. ?. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Dance Photo* (US)/Hannu Torvinen 2 Hilight Kemp (US)/Tapio Perttunen 3 Xtra Hot Kemp/Esa Holopainen 4 Magical Queen/Pekka Korpi 5 Petitchanson Bigi (IT)/Tuomas Pakkanen 6 Absolut Newport (NL)/Risto Airaksinen 7 Dojana Komp (SE)/Ari Moilanen 8 Millstone?s Lissom/Ari Kela 9 Poissa 10 Bosses Lily/Antti Teivainen 11 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 12 Global Ocean (SE)/Miika Tenhunen 1609 ?. 0500 511350. JD 6320 -05 etukuormaajalla, aj. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Turoveli/Hannu Hietanen 2 Camri/Tuomas Pakkanen 3 Boker/Esa Holopainen 4 Virijori/Jani Ruotsalainen 5 Köppinen/Ari Moilanen 6 Hullumies/Seppo Sarkola 7 Saaga S/Matti Nisonen 8 Tapsan Tahti/Tapio Perttunen 9 Siirin Älli/Ahti Antti-Roiko 10 Rikelme/Harri Koivunen 1609 ?. ?. Naapurikyläs- laispoika ja neljänneksi Anna ja Elma. Leikin taustalla on maataloudesta ponnistava historiamaatalous ja siihen sisältyvät työt, jotka useimmille ovat jo melkoista eksotiikkaa. ?. tukijalat, miell. ?. Käteism. Antti Teivaisen ajokki on vihjeen ensimmäinen näkemysvarma. Toinen löytyy heti seuraavasta kohteesta. 16,9a ?. -76, hara, ketjut. P. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Piispalan Santeri/Jani Ruotsalainen 2 Tähti-Valtti/Antti Teivainen 3 Passiton/Hannu Torvinen 4 Krimori/Janne Räisänen 5 Tuli-Karkelo/Tapio Kukkonen 6 Tähti-Tino/Paavo Lappi 7 Herttelin Toivo/Ari Kela 8 Tosi-Jänkä/Juha-Matti Paavola 9 Pikkukahveli/Esa Holopainen 10 Setelisottiisi/Teemu Okkolin 11 Hurmuri-Humu/Matti Nisonen 12 Välkyn Tuisku/Pauli Raivio 1609 ?. ?. 050 5601080. Metsäp.vaunun sammakkom. ?. ?. 1 1 3 2 3 3 4 4 3 4 950 550 830 210 430 310 630 540 860 640 hll hlo2/21,0a 3/19,8 2/17,9 6/20,1a 2/19,9 5/17,3a 6/18,2a 2/17,3 4/16,8a 1/20,0a hyl5/23,7x -a hpl 1/16,9a 7/18,7x 2/16,9a 6/15,0a 3/17,7 1/18,4 1/17,4a 5/17,5a 1/20,2 1/20,8a 1/15,8a 1/18,6a 3/18,8 1/16,5a 4/15,5a 1/18,8a 5/16,8a 8/19,7 1/17,3a hlo4/17,7a 6/15,0ax 1/17,6a 8/18,3a 1/17,5 3/15,0a 2/15,6a 1/17,7a 5. 044 2748807. Hinatt. 0400 824858 roopenkone.com FORD 4000, vm. 0500 343515. Heti kät. ?. 21,0a 20,9a 21,0a 22,2a 20,8a 21,0a 22,7a 21,5a 23,5a 22,9a 159 109 300 176 276 162 86 116 127 94 730 644 400 770 880 380 310 800 350 910 11/29,8a 7/24,0a 3/22,3a 4/24,0 1/23,8 1/24,3a 2/24,7 -a hll 8/26,2 1/25,4 5/25,6a 8/24,1a 2/22,1a 5/21,1a 4/26,1x 7/24,3a 2/22,2a 2/23,5a 6/23,1a 1/23,4a 1/22,4a 10/24,2 4/25,1a 1/23,7a hml5/22,8a 3/23,7 2/24,8 2/25,1ax 2/24,0a hlo2/25,8 ta loppuun. 15,6a ?. Myös ei kats. Kaikenk. 041 4935914. TAARUP lautasniittokone tai vastaava. ?. 0400 333569. Mopo/osakasa/raato -50 -80- luvulta, Satakunta / Pirkanmaa. P. 0400 454330. Valmet 903 turbo vm. ?. 15,0a ?. Hp. ?. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenien kesken vastuut on jaettu päivittäin?, kertoo Erkki Martikainen. Leiriläisten ohjelmassa on työnteon lisäksi muun muassa tutustuminen Koliin ja karjalanpiirakan paistamista. MT Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. ?. ?. -81, hyvä. Tarj. ?. P. ?. ?. ?. 050 4094559, 358 504094559. VALMET/VALTRA + EK n. Suurmestaruusajo päättää T75-kierroksen tiukkaan mailin pyrähdykseen, jossa suosikkeja riittää moneen makuun. Kisan mielenkiintoisin nimi on viime vuonna rodun valtikkaa pitänyt Turoveli, jolle tämä vuosi on ollut vaikea. ?. 14,9a ?. 0400 471448. www.maaseuduntulevaisuus.fi Lue lukulaudalta! Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio. Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja Android-lukulaitteilla sekä uusimmilla iPhone-, Android- ja Windows Phone-älypuhelimilla. N OTILAAJA T S E K I S UU ETU! Ole hyvä ? kestotilaajana saat sen maksutta! Lukulautalehden käyttö on helppoa. Pronssidivari on erittäin tasaisen oloinen lähtö, jossa Iikka Nurmosen luotsaamalla Malkinilla on paikka hallita tapahtumia alus- Kierros 29 Toto75 1. hpl hlo7/25,3a 7/27,3 5/24,5a 11/26,0ax 2/26,4 4/25,0x 3/24,7 -a hll 4/24,4ax 6/25,4a 2/24,5a 12/26,7ax 6/29,4 4/24,5a 7/26,4a 10/32,8x 2/26,1 9/26,1a 7/26,8 1/24,1a 7/31,6 10/29,9 2/24,1a 3/26,1 3/27,2 2/24,3a 10/25,9a 2/26,6 3/25,7 2/26,0a 4/24,4a 1/24,9 4/27,2 2/25,1a 1/23,2a Ps 18.7. 6/26,1a 2/24,2a 8/25,5a H 16.7. 3/23,4 k 12/25,0 10/25,2ax Ps 18.7. 7/24,6a 8/25,0 10,7a 127 387 11,6a 80 297 11,7a 34 586 10,9a 322 300 12,9a 33 870 12,3a 116 143 12,4a 86 229 13,5a 41 630 5/10,7a 3/13,0a 9/14,2a 8/15,4a 2/12,9a 1/13,1a 2/12,4a 1/14,6a 4/14,2ax 5/11,6a 4/13,5a 9/15,5a 5/15,6a 5/15,3a 9/14,7a 7/15,0a 1/12,7a 3/13,1a 1/12,7a 4/13,2a 1/13,5a 6/13,9 -a hpl 4/16,7a 8/13,5a 2/13,5a 4/14,9a 7/12,0a 3/14,1 1/12,3a -a k 10/17,4ax 11,7a 127 350 10,2a 202 980 13,0a 41 235 1/11,7a 4/14,2a 7/17,3x 1/13,6a 2/13,1a 1/13,5a 7/12,6a 3/12,8a 3/16,7a 4/12,9a 5/11,6a 1/16,2 14,0a 12,7a 13,6a 15,7a 14,4a 14,0a 14,7a 13,5a 12,9a 13,1a 14,3a 14,4a 8 19 15 18 16 11 15 16 16 17 18 15 425 730 255 100 435 495 950 213 910 740 500 370 1/16,1a 6/14,1a 2/16,4ax 1/15,7a 10/14,5a 1/16,5a 3/16,1a 5/16,0a 2/16,5a 12/18,1 6/16,7a 2/15,0a 8/17,1a 2/15,9a 1/14,9a 2/15,7 1/16,0a 1/14,0a 3/15,7a 1/16,3a 7/17,2x 2/15,7a 1/14,3a 8/16,7a 1/14,0a 1/13,1a 7/17,0 1/14,6 1/15,0 2/14,5a 1/14,7a 2/14,6a 1/13,9a 2/14,3 2/14,9a 2/14,5a 3/15,1a 7/12,9a 2/13,6a 1/16,3a 10/14,4a 5/17,5 3/14,8a 2/13,5a 1/12,9a hpl 1/16,1a 1/14,4a 4. Tämä palsta seikkailee sanojen elävässä maailmassa. Afrikan vientiin Toyotan henkilöja pakettiautot. 040 5015789. NIMITYKSET Tonest Oy Uusi palsta alkaa Kieli, elämä ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan, mutta joskus eri tahtiin. lähtö: 2 Camri, 3 Boker, 10 Rikelme, 1 Turoveli, 9 Siirin Älli, 5 Köppinen (6, 4) 6 x 3 x 2 x 6 x 1 x 1 x 6 = 1296 riviä = 64,80 euroa >> TERO SIPAKKO Sisimmillä radoilla on monta tulisesti avaavaa tammaa, jotka takaavat kovan tempon. Polvijärvellä kruunattiin uudet tonkkakuninkaalliset Kyläyhdistys innostui kansain välisestä työleiristä Eläinlääkäri Titta Kokkonen ja tutkija Simo Leppänen Polvijärven Martonvaarasta ovat Polvijärven tämän vuoden tonkkakuninkaalliset. Heidät kruunattiin keskiviikkoiltana leikkimielisen kisan voittajina. 2500 h. ?. 24,1a 26,1a 23,4a 24,1a 25,9a 24,2a 23,3a 23,4a 24,1a 24,3a 22,7a 23,2a 2. Voittaminen vaatii Malkinilta täydellistä onnistumista, mutta kun vaihtoehtona on lähes kaikkien osallistujien rastiminen, tarjoaa varmaksi jättäminen ison houkutuksen. Vihjesysteemi: 1. 040 5786356, ei viestejä. MINIKAIVURI 1-1,5 tn, PUIMURI NEW HOLLAND 8030 tai vast. P. ?. 0500 535306. Klapikone giljotiini-malli kuljettimella. P. ?. ?. 0400-646200, 0500-659678. JUHA NEVALAINEN MMM agronomi Anna Setälä Laitilasta on nimitetty Tonest Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6. alkaen. Climate Leadership Council Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Mikko Kosonen, varapuheenjohtaja, Antti Herlin, Tapio Kuula, Matti Lievonen, Mika Anttonen ja Henrik Ehrnrooth. Toiminnanjohtajaksi nimitettiin Jouni Keronen, joka aloittaa uudessa tehtävässä 1.9. Traktori VALTRA A-sarja. ?. 17,5a ?. ?. ?. 2 x 6-2 x 8. P. Viikoksi viisi nuorta saapuu Englannista, Espanjasta, Irlannista, Tshekistä ja Japanista kyläaktiivien perhemajoitukseen. Tavoitteena on, että nuoret pitävät kylän lapsille kaksi päiväleiriä koulun kentällä. ?. 25,7a 22,8a 23,6a 21,9a 24,5a 22,4a 22,9a 25,1a 25,0a 23,1a 24,3a 25,2a 31 34 36 33 30 36 37 29 27 33 31 20 780 040 840 490 070 720 770 900 850 220 550 340 1/26,4a 5/25,3ax 6/25,2a 5/26,0a 2/28,3 2/28,6a 5/25,1a 1/25,5 4/26,0a 1/24,5a 8/26,7a 3/25,2a 5/28,4a 4/24,2a 2/23,6a 1/28,2a 2/25,2 3/22,4a 4/27,8 1/27,0 3/25,0ax 1/28,6a 11/27,7a 3/28,7a 3/25,7a 5/22,8a 10/29,0x 2/21,9a 1/25,9a 3/25,4 6/22,9a 1/25,3 10/27,4ax 9/27,6 1/24,5 1/25,6a 2/26,4a 10/26,1 1/25,2 1/23,5a 2/24,5ax 11/25,4x 5/25,5 1/26,6 hll 14/27,7 9/24,3a 9/35,7ax 6. 050 5142701, Kerimäki. Telivetoinen auto + sorapuolikas. P. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Vietteli/Risto Tupamäki 2 Nopsan Vauhti/Ari Kela 3 Jottei/Mika Forss 4 Humun Humu/Antti Teivainen 5 Sohvin Valle/Jani Ruotsalainen 6 Härmän Aurora/Tapio Perttunen 7 Nahkaparturi/Arto Hammar 8 Mikko Mania/Jarkko Kervinen 9 B. Huurre edull. 17,0a ?. Se oli pullamössöä, jossakin päin Suomea mosoa, ja varmasti nimiä oli enemmänkin. Sitten nämä lapset kasvoivat aikuisiksi, ja seuraava sukupolvi vaihtoi pullamössön maissilastuihin, riisimuroihin, sämpylöihin ja ties mihin. Mutta sana jäi elämään. P. kantavuus. ?. P. ?. Menet vain lukulaitteella osoitteeseen lukulauta.mt1.fi sä Ohvanassa pitää uimarantaa kunnostaa talkoilla. ?Pidimme tällaisen leirin jo viime vuonna, ja kokemukset olivat hyviä. 040 7309698. Ostetaan luomuruista jauhatukseen. P. työmaakoppi ha-koukulla esim. heinäkuuta 2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN RAVIT KIELEN KIPINÖITÄ Humun Humu vetää pitkälle Pullamössöä Kaksipäiväisten ravitapahtumien sarja saa tällä viikolla jatkoa Mikkelissä, jossa päälähtönä on maineikas St Michel -ajo. Sunnuntaina ajettava pääkilpailu koki tosin ikävän takaiskun jo etukäteen, kun ykkösnumerolle arvottu ruotsalainen Joke Face joutuu jäämään pois. Mukana on siten seitsemän hevosta kamppailemassa 70?000 euron ykköspalkinnosta. Lauantaina pääosassa ovat suomenhevoset. ?. 15,0a ?. 3.700 ?. ?. Ranjia Oy, Pori. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. Tapani Huopanan suojatti parantaa ja on vaativasta vastuksesta huolimatta pelihevosia. Lämminveritammojen mailille osallistuva Absolut Newport saattaa kerätä kierroksen kovimmat kannatusluvut, mutta vihjesysteemiin tulee sen lisäksi kaksi muuta kilpailijaa. Absolut Newportin lähtöpaikka on aika ulkona, eikä mieleisen juoksupaikan löytyminen ole yksinkertaista. Sisimmillä radoilla on monta tulisesti avaavaa tammaa, jotka takaavat kovan tempon. Tuomariston mukaan kisa oli hyvätasoinen ja tiukka. Voittajat arvioivat pelkistetyn linjansa purreen tuomaristoon. Toiseksi kisassa tulivat Irma ja Pauli Vaittinen, kolmanneksi Kaupunkilaistyttö ja Maa- Joensuun eteläisessä Nivan kylässä kyläyhdistys järjestää heinäkuun lopussa kansainvälisen työleirin. ?. Se hyödyttää takariviin arvottuja Bosses Lilya ja Amazing Soulia, jotka saavat säästää kiriruutinsa loppuun. Mikko Mania on yksi päivän seuratuimmista hevosista. Matti Heikura on kilpailuttanut 9-vuotiasta oria kotiseudulla Pohjois-Karjalassa, mutta kaikki tämän vuoden kuusi starttiaan voittaneen vieskerläisen maineteot ovat kiirineet kautta maan. Kun se nyt uskaltautuu korkeammalle tasolle, niin tuuria ei ollut ainakaan ennakkoon. Kasirata lyhyen matkan ryhmässä on aina ikävä, ja nyt selvästi paremmista asemista pääsee matkaan huippuvireinen Humun Humu, jolla Antti Teivainen pyrkii pitämään vauhdin ennätyslukemissa. Mikko Mania pystyy parantamaan ennätystään sekuntitolkulla, mutta Humun Humun lyöminen tämän ulkopuolelta tuntuu turhan haastavalta. 15,0a ?. 040 5679063. Valmet 702 vm. ?. ?. ?. Kolme yritystä eivät ole tuottaneet vielä yhtään totosijaa. Viime kuussa Turoveli starttasi Härmässä, jossa tuloksena oli loppuvaiheen laukan rasittamana neljäs sija. P. ?. Noud. 044 5876100. Ilmiö katoaa, mutta sitä kuvaava sanonta jää. ?. ?. Alle 25 t?, käteistarjous. -73, ohj.tehostin. 3. Turvallinen kauppa, parempi hinta. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Mikkeli 1 Poissa 2 Mack Smiley/Juha Länsimäki 3 Mon Amour/Jani Ruotsalainen 4 Callela Falcon/Pekka Ruuth 5 Bad Boy Press/Arto Laaksonen 6 Corbin Web/Tapio Kalaja 7 Zelle?s Escalade/Tarja Länsimäki 8 Herakles/Tapio Perttunen 9 Duquesa/Ari Kela 10 Miraz/Juha Utala 11 General Heel/Matti Halonen 12 Poissa 2600 ?. Ensimmäiset tonkkakuninkaalliskisat pidettiin Polvijärvellä vuonna 2002. Tonkkakuninkaallisten valinta on osa Polvijärvi-viikkoa, joka jatkuu sunnuntaihin. MT 4/25,7x 6/24,3a 3/21,8 4/22,5x 1/23,5 8/22,9 3/23,3a 5/22,7 3/23,5a 1/22,9a Suuret ikäluokat lähtivät aamuisin kansakouluun hyvin mielenkiintoisen aamupalan voimin. Terveyspommi koostui vehnäpullasta, kahvista, maidosta ja sokerista. lähtö: 6 Absolut Newport, 11 35 33 57 58 41 56 67 46 54 41 37 42 370 405 430 990 690 799 230 640 360 845 260 830 Amazing Soul, 10 Bosses Lily (1, 4) 3. 040 5669472. 5-6-siipiset puolihinattavat kääntöaurat. ?. ?. 040 5320213. Traktorilavetti 10-20 tn. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. luetuin päivälehti. Luomutila Muhonen Oy. P. ?. k-autot ja moottorit. 0400 453405. Belarus takavetoinen, kaikenkuntoiset kelpaa. ?. ?. 0500 343515. Claas 38 RENKAAT 18.4 R26 2 kpl. ?. Lennotar/Hannu Hietanen 1609 ?. Euro-Teli Oy, Hki p. 17,6a ?. P. patunsov. lähtö: 5 Bad Boy Press, 10 Miraz, 12 Rocking Love, 3 Mon Amour, 9 Duquesa, 8 Herakles (6, 11) 5. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Mikkeli 1 Prince Wind* (IT)/Pietro Gubellini 2 Malkin/Iikka Nurmonen 3 Callela Longshot/Janne Soronen 4 Sing For Ever/Antti Ojanperä 5 Shes so Lovely U.S* (US)/Mika Forss 6 Stepping Gigolo (SE)/Ari Moilanen 7 Osmo Cosmos/Matti Nisonen 8 Reborn Excalibur (SE)/Janne Lukkari 9 Top Dreamcatcher (SE)/Kari Venäläinen 10 Pigtails (SE)/Hannu Torvinen 11 Phaedra Club (IT)/Tommi Kylliäinen 12 Cankus Que/Esa Holopainen 1609 ?. -09 2000 h. P. 0500 343515. www.konemyyntikauppinen.com Kevyt ajokone PONSSE 15. P. lähtö: 2 Jaguar Point, 5 Boy Staunton (9, 4) 4. ?. 044 7706132. NH T6040 + EK vm. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. ?. Itse pullamössöä syönyt sukupolvi alkoi käyttää sitä pilkkanimityksenä nuoremmista, jotka siis eivät kyseistä herkkua edes tunteneet. Vanhempiensa mielestä liian helpolla elämästä selviävät nuoret saivat nimen pullamössösukupolvi. HALUTAAN OSTAA KÄYTETTY LYPSYASEMA. ?. lähtö: 4 Humun Humu (8, 3) 6. 100 hv. P
2020 n. 940 m . 13,1 ha:n metsätila. n. Hp. 12.8. tai ilmajarrut . pellettik. sis. Uudistamisvelvoitteet tiedustelut 28.7. 041 4418025, Salo. Erittäin hyväkuntoinen 115 hl Arska kuivuri, kuivattu n. museorek. 2007, siisti ja hyväkuntoinen. Nykypuuston kasvu n. aj. 1000 h, pöytä 3.90, pitkä tyhjennysputki, delux ohjaamo, vaihtom. P. Soita ja kysy lisää! P. alkaen on hoidettu. -91. Puustoa n. alv:n. Täysperävaunulavetti 4-akselinen Siimet vm. +alv. 0440 851071, Laitila. 9 m merikontteja esim. 26,4 ha:n metvapaa-ajankäyttöön. 70 kW, hp. 6,9 m3/ha/v Maapohjat valtaosin loppuun). Aisajousitus 500 e + ALV 24% -s3shydraulimoottoria -sJopas500smsletkulla -sHydraulinenspuomisto -s5smäntäinensvesipumppu KKK K www.halikonkumipalvelu.fi Salaistentie 652, 24240 Salo p. 1175 h, työlev. Hp 160 000 ?/ tarjous. 0400 804770. NOSTO-OVET Myyd. 0500 660106. JCB 4CN 4x4x4 vm. 500 m3 HIRVENSALMI Lahnaniemi heti hakattavissa. Käyt Pellettiruuvi Janfire 3,1 m , 2 kpl. Tuhkalaatikko n. P. Tieoikeudet- ja yhteydet kunnosperille. ADR jousipakoilla jousitettu teli . 040 1825488. KASSAKAAPPI. P. 0400 824205, Turku. Suzuki Vitara vm.-95, 2xrenkaat, webasto. 7. hydr. 14.500 . 0500 255947 Sampo Rosenlew -77, todella siistikuntoinen, 1 omistaja. Puitu n. 1 m3 Käyt.kattila Arimax 380 Bio. Antti siiloelem. P. 350 ?. Hyvä 2 sijainti maantien varrella. P. 0400 769854. KOHLINLAAKEREITA Fahr, Sampo, MF, JD, Volvo, CL. Loput laakerit halvalla. Huolla puimurisi kuntoon. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. Antti mega 420 hl, vm. -01, pannu Antti 400 elevaattori, roskasynklooni, sähköt, vaakaanturit. Puustoa noin Hp 55 000 ?/tarjous. 2100 m3, josta heti hakattavissa n. PUUMALA Ryhälä noin 24,3 ha. 1400 m3. 280 m2, yht. 0400 185600. PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. 0400 664444. Salaojien kunnossapitoon Sampo 2055 hydro -97, aj. 0400 484743. Tehoa toistolla! Alennus -20 % M-B Sprinter 319 CDI vm. Puustoiilman rakennusoikeutta. nen metsätila. Uudenveroinen! P. 200 m . 5800 paalia vm. 12 ha/v. Hp. Puustoa on kaavan mukaisesti. 8.8.2014 mennessä. 3 Katso esitetiedot www.metsatilat.fi , n. 040 5153674, Savonlinna. ITUK TOIM ELEVAATTORI -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN PTL-12 15m3 12 tn Hinta: 12 600 e + ALV 24% + TK PTL-16 20,2 m3 16 tn Hinta: 16 500 e + ALV 24 % + TK KK K Kattava vakiovarustevalikoima!! Vakiona mm.: . 010 217 6777 Hitsauskone Esab 315 + kaasupullo, hp. m leikkuuleveys. Konekesko Oy Huittinen, Vänniä. P. Valmisteilla Rakennusoikeus 150 k-m . Hintanäkemys 162 500 ?. 040 7296046. Hytillinen Sampo 500 vm. 28,9 ha. runsain varustein! Vaihtoon käy traktori, työkone, asuntoauto. P. 0400 525154. Tilaa hevostarvikkeet edullisesti verkkokaupastamme www.ravikirppu.fi SR. Nuoria tai varttuneita mäntyvalt. Tieoikeudet tarjous. 2013 K-A, aj.18 tkm, rek 3+3 hlö, tehdastakuu, voimassa 06/2015 asti. Hp. Hp. sis. 1250 m3, josta heti hakattavissa on tarj. Tarjoukset 21.7. 35,6 ha:n metsätilan määräala. 1998 Profi 500 vm. -05 aj. 100 000 ?. HEINÄVESI Viitalahti, Uskin-järven rannalla 39,38 ha:n metsätila, jolla on yksi rantarak.paikka. -84, aj. sis. 24 900 . -58 bens. 6 syl. 040 7250065. Sampo 2055 Hydro vm. 2012 Koneen tunniste: 930-3924-1 Koneen sijainti: Turku, Konekeskus Vain 2,8 m 7 14 70 545 Hinattava ruisku, GPS, ProfiFolding, DistanceControl, ym. Hyväkuntoinen. P. Nettiasunto ID: 73340, p. -02, 1200 h kompressori, ilmastointi, pt-mittari , renkaat 1050/32 hp. 044 2590396, 0500 788241. Lämminilmakehitt. Lähtöhinta 44 000 euroa/ osin kallioiden rikkomia. Puusto arvion mukaan n. www.ekoesko.fi Soita ja kysy lisää: 0440 597150. EKOESKO, 25340 Kanunki,Salo Perint. toinen pääty avoin. P. 5,5 ha (vuokrattu v. n. -82. Puomimurskain, sorakauha. P. sis. 3300 m3. sa. 044 744 6000 SEINÄJOKI Puh. 560/60R22,5 Alliance renkaat Lisävarusteena: . P. Hp. 1.350 . Rantaviivaa n. Pukkilassa peltoa n.15 ha Hommantien varressa R:no 1:29 Tied. -89, 3 m pöytä, aj. ruisku, kultivaattori, vaakatasojyrsin. P. Nykypuuston kasvu n. -85, hytti, silppuri, siisti. 500 m3 JUVA, Vuorenmaa, maatila n. viljalle Raumalla ja Kouvolassa. vaihteisto. P. 1998 Ponsse Ergo vm. ?Löytö?. P. Rullattava pressu 900 e + ALV 24% . 1996 Valmet 801 Combi vm. Nykypuuston kasvu noin Hyvällä sijainnilla taimikkovaltainen 6,0 m3/ha/v. 1530 h. 3000 m . -08, Engcon 10 robolla, rasvari, eberi, kauhat, automaatti, uudet renkaat. Vaihto/rahoitus. 040 7046573 / Matti Anttila. LAUTASNIITTOKONEET Työleveys 2,1 m Lautasten lkm 5 Terien lkm 10 Tehontarve hv 50 Paino kg 475 Maa- ja metsätilojen Aka-auktorisoidut kiinteistöarviot, vakuusarvioihin, perintö- ja lahjaverotukseen, perinnönjakoihin jne. juha.ohrankammen@provinssi-lkv.fi P. Hp. Konekesko Oy Pirkkala, Vänniä. alv. P. Yhteydenotot: J.Seppä, Lavia, p. 0400 803966 / Johan Pieni Antti-kuivuri, n. 0400 430328. Hytillinen MF 20 vm. P. 2300 h. Hp. 6900 ?. Siisti ja vuosittain huollettu kone valmiina puinneille. Tieoikeudet ja -yhteydet Kimmo Asikainen 0400 156 022 kunnossa. Hp. Hintanäkemys 45 000 ?. Rehevät maapohjat. Puustoinen ja hyvin hoidettu Mäntyvaltaista puustoa n. 1500 m3. sis. 050 5210082. Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. Överum 3-siipiset paluuaurat, hp. Nykypuuston kasvu 3 24,53 ha, puustoa n. -98, 1670 h. P. -04, aj. 215 000 ?. RYMÄTTYLÄ 25,5 ha hyvää peltoa, kuivaamo ja konehalli n. 8,5 ha, vanhat heikkokuntoiset maatilan rakennukset, Lylyjärven rantaviivaa noin 1 km. -7216655 Tilaa heti! Maahantuonti ja Jälleenmyynti: Kivilän Kone Ky 050?9100 321/Aki Laaksonen aki.laaksonen@kivilankone.fi www.kivilankone.fi www.kjellman.fi Soitas0424720s600 Viljank. 37 000 ? alv 0. Toimintakuntoinen, huollettu. 03 3634008, 0400 625373. Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi EKOESKO 25 v. P. 1 käyntiovi, teräslattia, 5 lastausluukua katossa. Vanhat maatilan 5.8.2014 klo 15.00 mennessä. LEPPÄVIRTA Haapamäki, Tihviäisen rakennukset, soveltuvat lähinnä metsätien varrella n. Kultivaattori Cultus 13, 3.0 m. uusi käsinveist. mennessä. Juha Jokinen 0400 358 587 Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi SUODATTIMIA Fiatagri, New Holland, Same www.vv-kone.fi p.03 3634008 Kevytmuokkarin vantaat+varaos. Retronik p. Myös ruiskulaatua. 6 kpl teht.pak. Käyt Antti puhallin 11 kw. Siuntio p. Nevajärven aurinkorantaa n. 050 5023598. CLAAS DOMINATOR 48S vm. 010 76 83553 vesa.aalto@agrimarket.fi 2,5 m 6 12 60 500 Muuttaisitko Kouvolaan palveluiden lähelle. 2004 ProSilva 810 vm. Heti toimitukseen. Alk. 6.990 ?+alv S nive isältää lak s elin ! Kysy myös niittomurskaimia! Kemijärvellä rantametsätila 22.7 ha, hyvä kulkuyhteys, tie perille, hakattavaa. 3100 m3 josta heti Kiinteäkammioinen, 120x125 cm paalikoolla. Automaattinen ketjujen ja laakerien voitelu SAMPO 600, vm. 040 7061049. KARHOTTIMET TUA A L E KON Muuttuvakammioinen pyöröpaalain, paalattu n. Nettikone ID 1305834. P. Puusto n. Hp. heinäkuuta 2014 Leikkuupuimuri MF 530 S vm. Puusto n. 040 5339386, Luvia. Sampo-Rosenlew 2065, vm. -05, 13 jalan pöytä. 0400 743255, Loimaa. PHWVDWLODW IL EK TILAA SEEN MF 240 vm. P. Tarjoukset ja metsää noin 45 ha, puustoa n. 5.8.2014 klo 15.00 mennessä. 2700 m3. 0400 824858 roopenkone.com Kaivinkone Åkerman 7MBC vm. Hp. Tarj.h. 90 hl, itse purkaen. Mäntyvaltaista puustoa n. 2000 h, h. Peltoa n. 045 341 6990 Monster 770 Cut Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Kovan luokan paalain. Paalikoko säädettävissä 80-170 cm välillä KARSTULA Pääjärvi n. klo 12.00 mennessä nalla 46,45 ha:n metsätila jolla on Antti Tiihonen 040 513 1717 yksi rantarak.paikka. 3.6 m., hyväkuntoinen. TarjoukHp 295 000 ?/tarjous. set 5.8.2014 klo 15.00 mennessä. SULKAVA Lohilahti noin 21,80 ha. LEPPÄVIRTA Laitilanniemellä Hyvin hoidettu taimikkovaltainen Kilpikosken metsätien varrella oleva 3 määräala. 040 5467487. NEW HOLLAND TC5050 vm. 4200 m3 josta n. 4 m tasokuljetin, hp. P. -89, hinta 8000 . 28.000 ? Helmi CLAAS DOMINATOR 150 vm. Varaaja Jäspi GTV 270-35, uusi teht.pak. 450 ?. 3 RA-paikkaa Saimaan Uudistettavia hakkuuaukkoja n. Tero Talvitie. CabinPlant sauvalajittelija juuresten ja perunan kokolajitteluun, hinta 8.680 . 040 5190448. P. 1,2 rannalla. 2002 Valmet 860.1 vm. 0400 763201. 44 ha. heti hakattavissa. P. Eri kokoja. Myös isot HALLINOVET ja automatiikka. lisävarusteita. Koneen tunniste: 930-4419-1 Koneen sijainti: Turku, Konekeskus oheistuotteineen HARDI MASTER TWIN 1000L/15M Koneen tunniste: 930-4224-1 Koneen sijainti: Turku, Konekeskus KESÄTARJOUS 7 800,- Kaikki hinnat alv. (06) 488 5016. uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. OULU Puh. 277 000 euroa, HEINÄVESI, Uskin-järven rantarj. 040 1825488. Marjalaatikot, rasiat & kopat ZYMOTEC OY p. Myös muita kokoja. 040 5348209, Hämeenkoski. Puimuri 2020, ruisku 900 l, renkaita, lannanlevitin. 88 000 ?/tarjous. LEPPÄVIRTA Tuppurinmäki, 20,51 SULKAVA, Lohilahti 33,2330 ha. ha:n metsätila. Hp. 11 800 ?. 044 7730002. BELLUS-liukuovilaitteet 25 vuotta! sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua 025391639 bellusoy.com 0440391639 HALPAA valkeaa karjansuojalevyä, vaneria, RST-putkia. P. Tarjoukset 5.8.2014 Petra Huupponen 044 742 2353 klo 15.00 mennessä. Petri Soikkeli 040 866 7508 HEINÄVESI Polvijärvi, Jylhäntien varrella n. 62 000 . 1100 h, mek. 0400 485516, askoarvo.fi. FORD TRADER 40 vm. 3100 ?. P. 2065 hydro turbo -08, 114 kW, aj. Tarjoukset oleva yleiskaava mahdollistaa alueen monipuolisen käytön. Metsää n. sauna tai erämaja. P. alv. P. 12.8. -88, huollettu, hyväkuntoinen. 0400 358501. Pihavajat, aitat ja mökit kuljetuksella: www.finnpeak.fi Kestotilaajana käytät sääpalvelua veloituksetta. maaseuduntulevaisuus.fi Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. 2003 Logman 801 vm. alv. työleveys. 320 000 ?. P. 0% Katso lisää maan parhaita vaihtokoneita: www.agrimarket.fi Edulliset Majorvaakatasoleikkurit - kaikki kauhamallit - kantoharat - myös tilaajan mitoilla - erilaisille liittimille - liitinlevyt SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS SUORAAN pellolta Agronig Accpulse verkko / muovi sidonta, vm. 0400 331552. UUT PAALAIMET KARSTULA Vastinki maa- ja metsätila. Hp. 645 h, pöytä 4,2 m. Rehukahmari, kauha, takapainot. 8 m3/ha.v. Aluslammen rantaa n. Hinta 500 000?, n. Tied. 050 3043088, hehtaariporssi.fi Hämeen Maatilakiinteistöt LKV NIITTOKONEET Erä 3.0 ja 3,4 m laadukkaita Pronar-niittokoneita. Toimi nopeasti. vain 68 tkm vetolava, kaarikippi, uusi lava. 045 150 5700 Avant 320 + vm. 0440 490990. UPPOPUMPPU, voimavirta. P. 42 000 . Antti 140A kuivuriuuni. Pyöreä viljasiilo n. 65 t . 040 4147355, Pori. Työkoneita varastosta HETI TOIMITUKSEEN! UA AAT L U PP AN HUI UORA N! S HI TÖI een! imituks Heti to aju tarjous! P y yd ä r ! Tutustu sivuillamme: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Savilahdenkatu 5?7, Mikkeli p. 250 m, rantarak.oikeus sätilan määräala. Hoidetut taimikot ja tie ha. sis. Nykypuuston kasvu Peltoa n. p. 600 hl purkuja täyttöruuvein. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Tuurinkoski-yhtymä Oy KESANNON HOITOON MYÖS OFFSET-KONEET! Taipaleen Teräs Oy Purettuna oleva BEST-HALLI konesuojaksi koko 24.1x 24.6 m. vapaa korkeus 5.9/8.1 m. 36 ha, tukioikeudellista peltoa n. Hp. 0400 440981. MAASTOAJONEUVO ATV MULE 3010 ajettu vain 98 t. 87.000 ? Kysy lisää koneista ! Konekesko Kouvola Jarno Sakkara, p. 1.800?. 36 ha, puusto kivistä tuoretta kangasta. yli 9000 m3, runsaasti heti hakattaTieoikeudet ja -yhteydet kunnossa. vaa hyvälaatuista havutukkia. 050 3846660. Huippu siisti CASE 110 MULTICONTROLLER vm -13, 150 h, kysy tarjous! PUINTIIN TEHOA ! JOHN DEERE 1450 CWS vm. 96 000 ?, tarjoukset 29.7. kivistä tuoretta kangasta. klo 12.00 mennessä. Tieoikeudet ja -yhteydet kunnossa. JOUTSA Mieskonmäki 61,77 ha, Rak.oikeus 150 k-m2. tukioikeudellista peltoa 15,14 ha Hintanäkemys 157 500 ?. 6.0 m3/ha/v. 0400 844737 Koski TL. Maalatkaa TERVAMAALILLA mökit, saunat, aitat, kodat! Paras suoja hometta ja pilkkuja vastaan! Soita ja tilaa 050 3833330. Se aito ja oikea tervamaali! Erä NOSTO-OVIA edullisesti. Lievä II-laatu. Mäntyvaltaista puustoa n. 6.500 ?. -06, 990 h, pöytä 3,9m hp. 1400 m3. rantametsätila. sis. P. alv. Sampo 2065 Hydro vm. 046 5770161, Länsi-Uusimaa. Tarkista puimurisi kohlimet! Nokka 190 Hydro lautasniittokone vm. 0440 950166 Pronar ZKP-800 kaksiroottorinen, 11 vartta/roottori. 2005 Valmet 6400 tr. vm. -12, 123 h, 13 jalk. Työleveys 7/8 m. Vielä muutamia koneita heti toimitukseen. leikkuuleveys, vm. -81, hyväkuntoinen. 640 m SULKAVA Kaipola. sis alv. www.nettikone.com:id1317435 P. 2007 Logman 801 vm. P. piiluhirsikehikko harjaan, et.+ terassi. 600 m3. Trj. alv. P. Toimi nopeasti! MCHALE V660 hakattavissa n. 02 7216666, fax. 41 900 . P. P. Etelä-karjala soitot 18-21. 165 m, Saarijärven reitin varr. 040 7532673, Salo. SAMPO ROSENLEW 2045 vm. -93, 3,1 m. 2001 Lisätiedot: Leppinen 0400?669 611 Rajaniemi 0400?262 654 Sirkka 040?530 8773 www.logman.fi asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com 14,4 h metsäp. Hp. klo 16 ja -yhteydet kunnossa. 044 4252247. Vielä ehdit hankkia loppukesän töihin! UUS Tuareg 525 Cut SAMPO 500, AJETTU 1150 H, SIISTI. 0400 485516, askoarvo.fi. Seulakauha NTP-10/ 70 mm. P. 050 4003412. Lämpökanaali Uponor, 2*63/200, 50m. Hp. P. 9,0 m3/ha/v. 150 m ilman rantarak.oikeutta. BMW farm. Qashqai + 2, 1.5 D. Arobas Oy, p. 040 5555280. KATTO- JA SEINÄPELLIT 15.200 ?+alv AMAZONE UX3200/28L KESÄTARJOUS 28 000,- KESÄTARJOUS 54 500,- Myynti: Vesa Aalto p. 0500 721839, Kari Pusa. 2 kpl Newtec G30 porkkananpakkauskoneita ja vesielevaattori. P. Paljon varttuneita ja Hintanäkemys 50 000 ?. P. Maapohjat vaihtelevia, määräala. 0500 164290 myös ilt. Varmo pyöröpaalinhalkaisija. Siisti. 5,5 ha, hirsitalo 4h+k+s+ph+khh+et vlta 2001, navetta/lampola -80 luv. ym. 18 000 h, 8-pyöräinen, 1 paritela, siisti, hyvä työkunto. P. kasvatusmetsiä. P. H. 019 419428. Siemenet syksyn kylvöille RUIS HYBRIDIRUIS ReettaBOR EvoloBOR, BrasettoBOR Palazzo VEHNÄ Olivin, ArktikaBOR Ceylon, UrhoBOR ÖLJYKASVIT Thorin pk, Alabaster*, Vectra*, Largo* * myös peittaamattomana www.tilasiemen.fi p. 045 1477645. Katso jälleenmyyjät osoitteesta www.hstarvike.fi KAUHAT HEFTATTUNA ORSI murskaimet tienvarsien ja kesantomaiden hoitoon, työleveydet 130 - 250 cm. Katso lisätietoja: www.temtuote.com P. Rak.alaa 17,25 m². Metsää n. 3.000 ?. Tilalla on erittäin rehevät maapohjat. -06. 0400 824205, Turku. M-B E320 CDI farm. -08, 3.9. 27 ha. P. 0500 592548 Rauma. MF 16, täydessä työkunnossa. Nettikone ID 1313975. Sastamala, p. 20 Perjantaina 18. Lisäksi KS. 040 5925570. Tilaa nyt Laumetris perävaunut syksyn puinneille! Sampo 680 vm. Tarj. 23 ha rantatila, rv. Hyvä paritalohuoneisto 141m² ja 2 autotallia. Kysy lähemmin. 2010 n.19 000 paalia ajettu, vaaka on. Hintanäkemys mennessä. 63 000 ?. -07, siisti. -90, 2300 h Edullisesti hieno kone hp. 1750 ?+alv. Täytä varastot syksyksi nyt kesähinnalla. Tilaukset ja tiedustelut: P. alv. Katso nettiauto ID: 6490807. 3-kajuuttainen sisäperämoottorivene BELLA 685 Dies. 0440 851071. Moottori- ja lämmityspolttoöljyt TILA A IKUIVUR A! EHDOLL Kysy myös Neste Oil -yrityskorttia! K-MAATALOUS www.k-maatalous.fi. Punamulta keittomaalit ja tiilkattomaalit. 2700 m , n. 105.000 ? CLAAS DOMITAROR 140 hydro vm. Puusto 5.8.2014 klo 15.00 mennessä. 3 n. 050 5169703, Säkylä. Antiikkivalaisimien kuuppia, öljylamppujen varaosia, ym. Tiedustelut 0400 847780, www.oljylamppu.net/maailmalla KOTIMAISTA LAATUPELLETTIÄ irto- ja säkkitavarana. 0500 442809. SAMPO 2045 vm. 0400 137582. EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Akpil Saturn hinnat alk. 3,2 m 8 16 80 590 Logman 811H vm. Tarjoukset nuoria kasvatusmetsiä. -89, 2027 h. Viljelyn lopettamisen johdosta. P. -94, 14 jalan pöytä. Laihia. 040 8235938, 0400 661379. 4.390 ?+alv PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi JOHN DEERE 1110 D vm. 0400 524410. 0400661205 DF 33.60 vm. pöytä, aj. 4350 m3 josta n. leikkuup. P. 040 5123150. CLAAS DOMINATOR 140 hydro 3.9 m. Maapohjat valtaosin Hp. 050 5023598. Huippusiisti ja hyvä Fahr 66 S, hp. 1.950 ?
1,98 ?/min Argonavis Oy, PL 124, 04401, Jpää. ROHKEAA SEURAA. Juusonen oli meillä joskus ylikonstana, Kaatio kertoi. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Minä luovutan. Hinnat sisältävät alv:n. Puukottaja oli aluksi vienyt vain satasen verran, mutta pienen kovistelun jälkeen Raattamoinen oli tunnustanut menettäneensä kaikki kaksikymmentätuhatta euroa. 040 5796381 ja 044 5817723. pekka.karhu@karjanhankinta.fi. Sh-ruuna, 7-v. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. Yrittäköön Kaija jos haluaa. Kaatio ei saanut sanaa suustaan. Ei auta muu kuin etsiä uusi linjaus. . . Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Myyjä pidättää oikeuden joko hylätä/hyväksyä tarjouksen. - ruisku Amazone 1801 24m SuperS Amatron Plus -07 - lautasmuokkain Amazone 5500 -07 - kananlannan tarkkuuslevitin 17m³ täysin hydraulinen -10 - koukkulavakärryt 2kpl 20t ja 12t - traktorin peräkärryjä 4kpl 10-21m³ - imupainevaunu 6m³ - traktori JD 2850 n. 040 5544578. p. Tunnen vastuuni ja tiedän milloin on aika heittää pyyhe kehään. Kaatio ja Simo nyökyttelivät päätään osoitukseksi miten suunnattomasti he arvostivat Ullan jaloa ja epäitsekästä ratkaisua. ja vkl. www.metallixoy.com Suoritetaan kuivalannan siirtoajoa. 16203 h Limnell Krisse Tmi ilmoita@huutokaupat.com 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) p. P. P. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 208 ? 6 kk 113 ? 3 kk 67,60 ? 1 kk 34 ? Kestotilaus 196 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Tarkemmat tiedot ja kuvat tori.fi, Pirkanmaa Martti Soininen, p. Ryöstäjästä hän oli antanut erittäin epämääräiset tuntomerkit, Vasili se ei ainakaan ollut, eikä missään tapauksessa nainen. tai 10 %, loppu maksettava ennen noutoa. Myös muita liharotuja. VÄINÖ . Se sai nimismiehen paikan jostain Savon sydänmailta. Ulla ei malttanut olla lisäämättä: . 020 413 2321, fax (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi LAUMANVARTIJAKOIRAN PENTUJA! P. Hyvä ettei kaverit lusi siellä vieläkin. Koskinen nosti kämmenen tanaan merkiksi ettei sanaakaan enää siitä aiheesta. jatkuu. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 6,55 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2014 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Kustantaja: KARISTO OY Osa 30 Niin ei käynyt. . Et lähde mihinkään! Ulla katsoi parhaaksi totella. P. Isä Apassi, emä 25-aikainen, kiltti, peruskunto ajettu, raviin tai ratsuksi. P. Suksitaan sumpille! He rupesivat tekemään jo lähtöä, mutta pysähtyivät kuin palveluskoirat kun Koskinen korotti uudelleen ääntään: . HELGE . Sinä olit ihan oikeassa. 040 5219030 tai paavo.kuisma@kuismansuku.fi Lisätietoja www.kuismansuku.fi HUUTOKAUPPA Su 27.7. -96 Omapaino 13,8tn, ml. JT 04600 MLÄ. Villiä menoa kesämisuilla: SOITA HETI 0700 393939. P. VIIVI JA WAGNER . Ai tännekö ne karkasivat? Kaatio kiirehti kertomaan uutisen heti tuoreeltaan: . 104 8271055. Puffetti. Tää meidän Sakarikin oli kerran mukana ja reissu venähti vähän pitkäksi. 015 467563. Simmental hiehoja, lehmiä, sonneja. vaalean rautias. 040 7564449. Löydä uusi ura täältä. AJOKONEEN KULJETTAJA (T) Työt Saksassa. Muut huutokauppaehdot huutokaupan alussa. Tiedustelut: Toni Kanasuo p. Myyjä pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä huudon. Jälkimmäisen vaihtoehdon Raattamoinen oli halunnut sulkea ehdottomasti pois. Koskinen lopetti selontekonsa siihen ja jäi odottamaan alaisiltaan kommentteja. 040 5796381. 050 5441523. Kerro tapahtumasta ilmoituksella. Islanninhevostalli Forsnäs myy islanninhevosia ja shetlanninponeja. 9000h Janvas Oy Kohde 80417 M-B C 320 CDI A, vm. 03 7775914, 0400 713905. 70+ NAISET 0700-414907 50+ NAISET 0700-414963 CrOy, PL 396, 00121 Hki. 2,34 ?/alkava minuutti. Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. STL. Se siitä sitten. . Ei tässä talossa naiset ääniä saa. 0500 670154 tai 045 1253662. 2-4 elosyyskuussa poikivaa nupoa ay-hiehoa. Kun nyt kerran olette kaikki paikalla niin mitä jos puhuisimme ihan pienen hetken työasiaakin. Ulla nousi pöydänkulmalta ja haukotteli: . MARK TRAIL Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Kohde 79081 Täydennyskalkitus rehunurmille. SYYSRYPSI SYYSRAPSI kylvösiementä. www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. Kohde 80201 AO-tontti ja lähivirkistysalue Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy Kohde 80261 Jätä oma ilmoituksesi Hyundai Robex LC 130-3, vm. Takuu 2 vuotta. Ostetaan pumppuja 20 ?/kpl Metallix Oy Pieksämäki, 040 5157117, myös ilt. Mutta toimintaa on mahdollista jatkaa myös sen sijaintipaikassa. Tarkemmat tiedot ja kuvat osoitteessa www.lainvoima.com ( kiinteistöt ja yritystoiminta ) Tehokoivu Oy:n konkurssihallinto c/o Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy, Linnankatu 11 b, 20100 Turku, 2 AY hiehoa pian poik. Sähköposti: pekka.karhu@karjanhankinta.fi Puupuristelaitos ja Irtaimisto myydään pois siirrettäväksi. hyvistä emistä, kasvaneet parsinavet., nyt laitumella. Et kai sinä ole fundamentalisti? Koskinen ihmetteli mitä Ulla sillä tarkoitti. min + Lsa. Hän ei kuitenkaan lähtenyt asiaa setvimään, vaan ehdotti teatraalisen lempeästi: . Kuka oven takana sitten seisoikin, hän oli sentään ensimmäinen joka osasi koputtaa. Ulla ehti hihkaista Koskisen puolesta: . Soitin illalla Juusoselle. Ullalle ja Kaatiolle Juusonen oli tuttu mies, mutta Simo vaati tarkennusta: . 050 5451514, Karvia. Kark.karv. / min + pvm, iira.fi PL 84 Oulu 50. www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 80 754 kpl (LT 2013) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 319 000 (KMT 2013) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. -08 Pohjois-Karjalan Autoja yrityspalvelu Kohde 80119 Kramer-Allrad 340-1, vm.-06 +2 kauhaa, puomi, piikit Kristian Mustajoki Tmi Daewoo Solar, vm. Suksi sisään sieltä! Simo kurkisti epätietoisena oven raosta. 040 4160036. Kohde 80442 Vapaa-ajan tontti Kurtakko, Kolari Suupohjan Osuuspankki Tehokoivu Oy:n konkurssipesä myy PUUPURISTEEN TUOTANTOLAITOKSEN Toimintavalmis puupuristeen tuotantolaitos, jonka prosessissa valmistettu puupuriste korvaa täysin perinteisen puuklapin. Tapasin eilen Juhani Raattamoisen. Koskinen teki nopean yhteenvedon sairaalan kahviossa käymästään keskustelusta. Soita 0700 16645, 2,53. Toimitukset koko Suomen alueelle. P. 050 3386906. SUORITETAAN PELLON RAIVAUSTA JYRSINMENETELMÄLLÄ. Ajetaan risut ja kannot pois. Kone on Hinnerjoella. P. Minulla on menneisyys, Ulla sanoi haudanvakavana. 5000h -90, siisti - kylvökone Juko HT 4000S -97 - peltojyrsin Maschio 3,5m - ruisku Hardi 15m 1000l sähköohjaus - traktori Ford 4000 2kpl - traktori 35 Massey Ferguson - puimuri MF 440 10jalkaa 4WD, hyvä - henkilönostin Volvo/Nummela 14-2, määräaikaistarkastus voimassa 2020 - levyleikkuri 3000mm/10mm - särmäri 2500mm/100t - CNC-polttoleikkauskone 1200/3000mm - pylväsporakoneita mk4 ja mk3 - hitsauskoneita - agrikaatteja - sähkö- ja vaihdemoottoreita PALJON - traktorikompressori 2kpl - hiekkapuhalluslaitteita 2kpl - vaihtolavoja 2kpl - järeä Gehl vasaramylly, vähän käytetty - uusi rypsiöljypuristin - rosterisäiliö 5,5m³ pystymalli - Mepu viljanlajittelija - järeitä viljaruuveja - kanalatarvikkeita - puutavaraa niputtain - rautaa - auton peräkärryjä 4kpl - Nissan PickUp 4x4 -03 160tkm - mönkijä TGB 425 liikennemalli - ja paljon muuta tavaraa? Puffetti. Maksu käteisellä. Silti Simo oli kummeksuvinaan: . Ne olivat vähätteleviä. . 040 5962271. BEAGLEN PENTUJA. P. Sitten sillä niksahti nupissa ja se luki itsensä oikeustieteen kandiksi. -99 81 kW, 13900 kg, ml. Hän aavisti että homma karkaisisi kohta käsistä mikäli keskustelu jatkuisi vielä hetkenkin. . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Seppo Jokinen Hiirileikki 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2014: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,80 ?/pmm, 4-väri 4,45 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 4,10 ?/pmm, 4-väri 4,75 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,85 ?/pmm, 4-väri 4,45 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,95 ?, 4-väri 5,15 ?) (Koulutus mustavalkoinen 3,15 ?, 4-väri 4,85 ?) Rivi-ilmoitukset 8,50 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Olipa tänä aamuna trafiikkia. Yli 1000 . Silti se ei ottanut sulkeutuakseen. Koskinen oli yhtä yllättynyt. Kenelle? . 21 Perjantaina 18. Puupuristeen etuina ovat pienempi tilan tarve, helpompi käsiteltävyys sekä raaka-aineen edullisuus. Voidaan valmistaa puuteollisuuden tai sahalaitosten hukkamateriaaleista, sekä turpeesta. Syyspoikivia AY- ja HOL-hiehoja. Ostetaan liharotulehmävasikoita. P. heinäkuuta 2014 PÖYRÖÖT . . Miksi ihmeessä? . Nyt se politiikanteko saa riittää! Ulla kääntyi hämmästyneenä: . Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 0400 933738 METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. Anna Kaatio anteeksi se viimekertainen, Ulla sanoi hiljaisella äänellä. OUTO VALO . mäyräkoiran, hyväsukuisia pentuja. huudoista käsiraha vähintään 1000 . P. PL 211, 00531 Hki. ENSAM? Ring våra flickor. www.ewline.org Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. Minä kipaisen hakemassa ensin kahvia. Kysy lisää. Mutta Koskinen tunsi Ullan, ja hän tiesi että tämä syötti miehille taas tavallista paksumpaa pajunköyttä. klo 12 Vihalaidantie 405, 31900 Punkalaidun. Eristelevyä kuorma-autolastillinen, kylmiön ovia + muita tarvikkeita, erä kylmälaitteita. 0400 925585. SUURI MAATALOUS- JA METALLINTYÖSTÖKONEIDEN HUUTOKAUPPA Somerolla lauantaina 2.8. alkaen klo 10, näyttö klo 9. Tasalantie 31, 31400 Somero Kuisman sukuseura ry vuosikokous ja juhla 10.8.2014 klo 10.00 Noormarkun klubi, Laviantie 14, Noormarkku. Ilmoittautumiset 1.8.2014 mennessä Paavo Kuisma puh. P. Leveä suu venyi virneeseen ja mies astui peremmälle. . 040 8258667 STUBBENINCUVAC.NET. FACEBOOK.COM/STUBBENIN. S.PYSTYKORVAN pentuja, hyv. suvut. Lempeän rooli loppui siihen. . Ulla luopui ehdokkuudesta. Sokeakin olisi nähnyt miten hyvää se tieto teki. Juusosella on vuokravene Rodoksella. . Ovelta kuului koputus ja hän hämmästyi siitäkin. Hän kertoi miten Raattamoinen oli jäänyt valheesta kiinni. SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. Olen ryvettynyt. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . 0500 839 306. MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU Ekokemin maatalousmuovien noutopalvelu MTK:n jäsenetutarjouksena jatkuu 85 e/t (Ei jäsen 90 e/t) hintaan + alv. Pyydä lisätietoja ossi.sippola@ekokem.fi tai tee noutotilaus osoitteesta: www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet > tee tilaus tästä Huolletut vesipumput käyttöön tai varalle Makot, Iskut, Tourut, Ratkot. Pumppupaketit. Kolmikko vaikeni tuijottamaan komisariota ja tämä pääsi viimeinkin asiaan: . 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Edullista KUIVIKETURVETTA! P. Kesyjä. Istukaa! Hän laski itsekseen viiteen ja jatkoi sitten: . P
PARSINAVETAN KORJAUKSEEN KALUSTEET JA KORJAUSOSAT NRO 82 . Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Pyyntisaaliin perusteella tehdään tarvittaessa torjuntakäsittely toukkiin vaikuttavilla valmisteilla. Pihlajanmarjakoin toukkien kuoriutuminen alkaa LounaisSuomessa viikolla 30, lämpimillä paikoilla Kaakkois-Suomessa jo tämän viikon lopulla. Kasvitautioireet ovat parhaillaan hyvin tunnistettavissa. Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia. Lehtilaikkutaudit etenevät rehevissä kasvustoissa, jotka eivät kärsi kuivuudesta tai liiasta kosteudesta. Pahkahomeen torjunta on mahdollista täyskukinnan alkuun asti siihen hyväksytyillä valmisteilla: Rovral 75 WG, Proline, Prosaro, Amistar, Basso ja Juventus sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet. Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää vain myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Vadelman sadonkorjuun alkaessa havainnoidaan vattukuoriaistoukkien esiintymistä. Toukkien määrän tarkemman arvioinnin voi tehdä useaan Kaalikasvit. Punahomeongelma . Myös omenanratamokirvasta on tehty havaintoja. Mansikka. Myöhemmin lehtilaikku erottuu tummemman, jopa lilanpunaisena. 90 000 kpl 01 T2 (KM ) 3 0 0 0 T 201 (L Suomen 2. Versolaikku on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa. Kuminanrengaspunkin vioittamat kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina. Laitoksen mittaushistorian vuorokausiennätys on 40?000 salamaa, joka kirjattiin 29.6.1988. Salamatiheys oli Lapissa tiistaina poikkeuksellisen rajua. Kittilän Pokassa salamatiheys oli 97 maasalamaa sadalla neliökilometrillä. Sateen kuuroluonteisuudesta johtuen sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. SEURAAVAN viiden vuorokauden aikana sää jatkuu lämpimänä ja pääosin poutaisena. Viljat. Viljan laatu ja kysyntä . Laikkua ympyröi vaaleampi kehä, josta taudinaiheuttaja on saanut nimensä. Kauran bakterioosi saattaa oireiltaan sekoittua kauranlehtilaikkuun tai mangaaninpuutokseen. Kasvustoruiskutukset eivät tehoa kehälaikkuun. Kostea ja lämmin sää edistää Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Oireet tulevat esiin tähkässä, jossa yksittäisiin jyviin ilmestyy muusta jyvästä erottuva alue. Oire näkyy ohrassa usein tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena. Alue laajenee ja vehnässä MARJA JALLI kertaan sadonkorjuun aikana, vertailemalla vioitusta ansojen kuoriaissaaliiseen voidaan tarkentaa kynnysarvoja ja arvioida torjunnan tehoa. Kesäkuun viileän jakson aikana pölytys saattoi jäädä puutteelliseksi mikä voi näkyä etenkin ensimmäisten marjojen pienenä kokona ja epämuotoisuutena. Vatunäkämäpunkin esiintymistä tarkkaillaan ja arvioidaan syksyyn ajoittuvien ruiskutusten tarpeellisuutta. Nyt on kiire, hukkakaura on röyhyllä ja siemenet alkavat varista. siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6?7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1?3 tähkää. Vastauksia verrattiin lainsäädännön velvoitteisiin ja taloudellisiin kannustimiin. Lainsäädäntö ei juuri velvoita tai kannusta ruokaketjun toimijoita ympäristövastuullisuuteen, toteaa professori Ari Ekroos Aalto-yliopistosta. Maatiloilla lainsäädäntö ohjaa lannan levitystä ja kasvinsuojelua. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla viljan kukinnan aikaan varoajat huomioiden. Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. PERUSTETTU 1916 ransuco.fi PERJANTAINA 18. Kukkakaalimaisesti epämuodostuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä. Omena. luetuin päivälehti 9 31 9 rä 3 25 ä ä 8 am ki kij evik u L L 3). HEINÄKUUTA 2014 02-484 080 Hukkakauran kitkennällä on kiire VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ HEIKKI JALLI Hukkakaura on röyhyllä ja varisevat siemenet ovat itämiskykyisiä. Kitkennällä on kiire. Sää jatkuu lämpimänä ja epä vakaisena KOSTEUSTILANNE SÄÄ EILEN JAKSON alkupuolella sää jatkuu lämpimänä ja epävakaisena. Herukanrataspunkkien vioitusta esiintyy yleisesti, rikkilannoitteella lehdille ruiskutettuna on sivuvaikutus punkkeihin. Lämmin jakso toi härmän reheviin ohra- ja vehnä peltoihin. Mikäli oireita esiintyy jo kukinnan alkuvaiheessa ja kasvusto on hyväkuntoinen, voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla. Kumina. Alttiissa ohra- ja kevätvehnälajikkeissa esiintyy paikoin härmää. Pahkahomeen ja versolaikun oireet näkyvät kuminakasvustoissa. Lehti myös säilytetään pitkään. Hyödynnä suositun teeman huomioarvo ja ole mukana omalla ilmoituksellasi. Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa teemanumerosta! Aineistopäivä 6.8. Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi Viljateema 13.8.2013 Painosmäärä n. Pikkukaalikärpänen on aloittelemassa toista lentoaan eteläisimmässä Suomessa. MTT Kasvinsuojelu www.mtt.fi/kasper MARKO KÄMÄRÄINEN Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Lukuoikeuden Maaseudun Tulevaisuuden ja Kantri-kuukausiliitteen näköislehteen ja arkistoon Lukuoikeuden Maaseudun tulevaisuuden lukulautaan lukulauta.m1t.fi UUSI ETU VILJA-teema ilmestyy 13.8. ! Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Maasalamat ovat näyttäviä ja vaarallisia sähköpurkauksia. Ilmatieteen laitos Ruokaketju hoitaa ympäristö vastuunsa vapaaehtoisesti Viljelijät kokevat ympäristölainsäädännön toisinaan kahlitsevaksi. Mansikkapunkin oireita tarkkaillaan poiminnan aikana mahdollisen sadonkorjuun jälkeisen kemiallisen torjunnan tarpeen arvioimiseksi. Etenkin uudemmilla istutuksilla mansikkapunkkia esiintyy usein pesäkkeittäin, joihin kemiallinen torjunta voidaan kohdistaa ja säästää samalla petopunkit muualla pellossa. Lehtipistiäisten toisen sukupolven toukkia voi olla tarpeen torjua sadonkorjuun päätyttyä jos alkukesällä havaittiin toukkien vioitusta. Porkkana. ?Pitääkö lainsäädäntöä tiukentaa ympäristöstä huolehtivaan suuntaan, keskittyä muunlaisiin kannusteisiin vai olisiko vapaaehtoisuus sittenkin paras keino lisätä ruokaketjun vastuuta ympäristöstä?? VEIKKO NIITTYMAA KESKUSTELE VERKOSSA Voit kommentoida juttua osoitteessa facebook.com/ maaseuduntulevaisuus.fi tai maaseuduntulevaisuus.fi ? Satonäkymät . Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on sateiden ja vahvojen kasvustojen vuoksi edelleen suuri. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella. Valkuaiskasvit. Runsassateisilla alueilla kasvustot kellastuvat juurten hapenpuutteeseen. Kaikilla viljalajeilla on havaittu myös satunnaisia ruiskutusvioituksia ja ympäristöstä sekä kasvurytmistä aiheutuvia fysiologisia oireita. Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Kitketty alue on tarkastettava vielä myöhemmin uusien röyhyllisten kasvien varalta. Sateen ja poudan vaihtelu on suosiollista viljojen sienitaudeille. Torjunta ei kuitenkaan ole yleisesti tarpeen. Omenankehrääjäkoin seittikudoksia esiintyy paikoin, mutta toukat ovat osittain jo koteloituneet eikä torjunta enää ole ajankohtaista. Omenakirvaa esiintyy paikoin runsaasti, esiintymispesäkkeisiin kohdistettu torjunta on usein riittävä. Pilvisyys vaihtelee ja sade- ja ukkoskuurot ovat koko maassa mahdollisia. Sunnuntaina sää alkaa poutaantua idästä alkaen ja ensi viikon alku on koko maassa pääosin poutainen ja monin paikoin selkeä. PÄIVÄN ylin lämpötila on enimmäkseen 20 ja 26, yön alin 12 ja 17 asteen välillä. JAKSON ennustettu sademäärä on 10?30 milliä, maan etelä- ja itäosassa pääosin 2?10 milliä. Tuotantokustannukset Kesän salamaennätys syntyi tiistaina Viime päivien aikana on ukkostanut lähes koko maassa. Kuluvan kesän salamaennätys meni Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan rikki tiistaina, kun salamoita paikannettiin vuorokauden aikana noin 13?600. Suurin koskaan mitattu vuorokautinen sademäärä, 198 millimetriä, on mitattu Espoossa 21.7.1944. Heinäkuun alkupuolisko on ollut suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kuluvan kesän korkein lämpötila, 31,1 °C, mitattiin maanantaina 14.7. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Viljakasvustoissa on paikoin tuomi- ja viljakirvoja. Vähitellen laikun keskiön vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai rusehtavaksi. Ympäristötuki on merkittävin taloudellinen kannustin. Viljelijät nostivat tärkeimmiksi ympäristötoimiksi oikeat lannoitusmäärät sekä maan kasvukunnosta ja kuivatuksesta huolehtimisen. Ekroosin mukaan suureen osaan alkutuotannon ympäristövastuullisista toimista ei liity julkisen vallan asettamia velvoitteita tai edistämiskeinoja. Elintarviketeollisuus ja kauppa korostivat energian säästämistä, kierrätystä ja kaikenlaista toiminnan tehostamista. Määräyksillä säädellään vain jätteiden synnyn vähentämistä, kierrätystä ja pakkausmateriaaleja. Tutkimus nostaa kuluttajan lainsäätäjän rinnalle. Kuluttaja voi vaatia ja valita ympäristölle edullisia tuotteita, mikä pitää ottaa huomioon jo ruokaketjun alkupäässä. Tutkimuspäällikkö JuhaMatti Katajajuuri MTT:ltä miettii jatkoa. Tuore selvitys osoittaa, että ruokaketju hoitaa ympäristövastuunsa suurelta osin vapaaehtoisesti. MTT:n ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksessa kartoitettiin viljelijöiden, teollisuuden ja kaupan näkemyksiä ympäristöstä huolehtivasta ruokaketjusta. Hernekääriäinen on lennossa Etelä-Suomessa ja paikoin torjuntakynnykset ovat ylittyneet. Etelä-Suomen rannikkoalueilla esiintynyt keltaruoste on runsastunut alttiissa kevätvehnälajikkeissa ja leviää tuulen mukana edelleen uusille alueille. Paikoin kaurakasvustoissa on näkynyt voimakkaita rusehtavanpunaisia oireita, jotka saattavat olla bakteeritaudin, kehälaikun, aiheuttamia. Kehälaikun ensioireet ovat pieniä vaaleanvihreitä soikeita laikkuja, usein kolmannessa tai neljännessä kasvulehdessä ylhäältäpäin. Suuria arvoja havaittiin ympäri Länsi-Lappia. Tilastollisesti heinäkuu on vilkkain ukkoskuukausi. Keskiviikkoon mennessä on heinäkuussa paikannettu noin 30?000 maasalamaa, mikä on puolet heinäkuun pitkän jakson keskiarvosta. Paikallisista rankkasateista huolimatta heinäkuun alkupuo- VILJA-teemAssA AIheenA mm.: lisko on suurimmassa osassa maata ollut tavanomaista vähäsateisempi. Eniten sadetta tuli tiistaina Kittilän Pokan havaintoasemalla, jossa vuorokautinen sademäärä kohosi 53,5 millimetriin. Pokassa mitattiin tiistaina myös suurin tuntisademäärä 38,3 millimetriä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Oulussa Pellonpään havaintoasemalla. Hellepäiviä on heinäkuussa ollut keskiviikkoon mennessä 10 kappaletta. MT num ilmesty ero y 13.8. Aineist opäivä 6.8. Teemanumero on monipuolinen ja kattava kokonaisuus viljasta ja viljankorjuusta. Puhtaasti siemenlevintäisiin kasvitauteihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi. Kasvitautien lisäksi oireita aiheuttavat myös muut tekijät. Kaurassa ja ohrassa esiintyy paikoin voimakkaita mangaaninpuutosoireita. Viljojen tultua tähkälle torjuntakynnys on yli 10 kirvaa kortta kohti ja torjunta harvoin tarpeen. Öljykasvit. Kääriäisen torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötarkoituksen mukaan. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-ajankohta määräytyy lohkokohtaisessa feromoniansaseurannassa havaitun aikuisten kääriäisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21?6 välisenä aikana. Härkäpapukasvustoissa esiintyy paikoin suklaalaikkua. Herukat. Lehti- ja kilpikirvojen aiheuttama mesikaste voi pilata satoa herukoilla etenkin jos sää on kuiva ja lämmin. Karviaispistiäisten toisen sukupolven toukkien runsas määrä voi aiheuttaa ongelmia sadonkorjuun yhteydessä, tarvittaessa torjunta voidaan vielä tehdä kahden viikon varoajalla. Herukansilmukoita on tullut pyydykseen niukasti ainakin Lounais-Hämeessä. Viljelykierto . Porkkanakärpäsen lento on loppunut pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Vadelma. Pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret katkeavat vioituskohdista ja varren sisältä voi löytyä jo rihmastopahkoja. Alkukesän viileys suosi myös näiden taudinaiheuttajien esiintymistä. Omenakääriäisiä on edelleen saatu pyydyksiin mutta muninta on käytännössä ohi. Hukkakaurat kerätään tarkasti juurineen ja versoineen muovisäkkiin ja poltetaan. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21?6)