SYYSKUUTA 2022 NRO 103 PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,00 €. PERJANTAINA 2
TIMO FILPUS E uroopan komissio hyväksyi keskiviikkona Suomen osalta seuraavia kuutta vuotta koskevan kansallisen CAP-suunnitelman osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Ne eivät ole halpoja. Uhkaavat pelimerkit olivat selvästi pöydällä jo viimeistään viime syksynä, kun puhuin parlamentissa energiakriisin vaarasta, moneen otteeseen ja monelle taholle. Keskustelu siitä, miten energiaa kulutetaan ja säästetään tulee asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Uusi kausi alkaa ensi vuoden alussa. Muidenkin tuotantopanosten hinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Venäjän propaganda-koneiston Suomea kohtaan esittämät väitteet ovat sitä luokkaa, ettei armeijan tarpeista haluta nyt tinkiä. Jos markkinatalous ei pysty kantamaan vastuuta, seuraavan hallituksen on keksittävä toimia, joilla omavaraisuudesta huolehditaan ja suomalaiset ruokitaan kaikissa olosuhteissa. Suomen kansallisessa suunnitelmassa korostuvat ruokaturva, maatilojen kilpailukyky sekä erittäin kunnianhimoiset ympäristöja ilmastotavoitteet. Myös lannoitteiden raaka-aineissa sekä Venäjällä että sen liittolaisella ValkoVenäjällä on huomattavan vahva asema, jolla ne kiristävät koko läntistä maailmaa. Kaikkialla Euroopassa sitä ei saada (MT 30.8). Energiakriisi on paitsi Venäjän aiheuttama, myös itse aiheutettu. On suorastaan irvokasta nostaa tikun nokkaan vartin sijaan puoli tuntia suihkussa viettävä teini, kun syy-seuraussuhteet ovat alusta asti olleet aivan muiden tahojen käsissä. syyskuuta 2022 Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Päätoimittajan sijainen: uutispäällikkö Niklas Holmberg Toimituspäällikkö: Stina Haaso Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. Toivon vakaasti, että näitä ratkaisuehdotuksia myös kuullaan, kun komission saksalainen puheenjohtaja Ursula Von der Leyen pitää vuosittaisen State of the Union -puheensa. On yhä perustellumpaa kysyä, saadaanko lannoitteita enää myöskään Suomen markkinoille. Luvut ovat keskimääräisiä, mutta inflaatio kohtelee ihmisiä ja toimialoja eri tavalla. Tämä on kohtuutonta muutenkin talousvaikeuksissa olevia kotieläintiloja kohtaan. Kaikille pitäisi olla selvä asia, että ruokaturvan ehto on kannattava ruuan alkutuotanto. Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja. Jos lannoitelasku tiloilla on noussut parissa vuodessa kolminkertaiseksi ja muutkin kustannukset kasvaneet kymmenillä prosenteilla, sähkölaskun nousua ei olisi kaivattu. TOIMITUKSELTA Sota on julmaa ja sähkökauppa raakaa JOUNI KEMPPAINEN jouni.kemppainen@mt.fi PÄÄKIRJOITUS T iistaina se tapahtui. Täyteen lentoon sloganit eivät lähteneet, mutta bilekohuistaan eteenpäin pyrkivä pääministeri oli oikealla uralla. Yksikään ruokaketjun porras ei voi nykyisessä tilanteessa elämöidä hyvällä kannattavuudella. Silti Yaran Suomen yksikkökään ei välttämättä ole tilanteeseen tyytyväinen. Sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuville korotus saattaa olla jopa 1 000 euroa kuukaudessa. Lapsiperheille suunnatut ostovoimaa kohentavat hankkeet ovat sinänsä perusteltuja, vaikka niihinkään valtiolla ei ole varaa. Kaikesta huolimatta yhden reunaehdon on toteuduttava: Venäjälle ei pidä antaa millimetriäkään periksi, sillä kyse on historiallisesta hyökkäyksestä koko länttä vastaan. Sähkön hintojen korotukset merkitsevät useilla tiloilla kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannusta tilanteessa, jossa nykyisiäkään kustannusnousuja ei ole saatu eteenpäin teollisuuden, kaupan ja lopulta kuluttajien maksettaviksi. Nyt jatkosta ei tiedä kukaan. Vaikka tuottajahintoihin on saatu korotuksia, ne eivät ole riittäneet korvaamaan rajusti kohonneita tuotantokustannuksia. Totuuden puhumista ja ikävienkin asioiden rehellistä esille tuomista suomalaiset ovat kuitenkin arvostaneet. Toivottavasti tässä ei kuitenkaan käy samalla tavalla kuin päättymässä olevan ohjelmakauden eläinpalkkioiden kohdalla. Ei saa missään nimessä käydä niin, että sähkömarkkinoita uudistettaessa me Pohjoismaissa joutuisimme kompensoimaan muiden EU-maiden sähkölaskuja. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) epäkiitollisena tehtävänä on yrittää pitää talous pyörimässä ja ihmiset töissä. Kun asema markkinalla on äärettömän vahva, näin on mahdollista käyttäytyä. Maataloudessa inflaatioluvut ovat moninkertaiset keskimääräisiin lukuihin verrattuna. Vaikka asiasta on puhuttu jo kuukausia, vasta yhtiöiltä saadut uudet tarjoukset ovat saaneet kuluttajat ymmärtämään, minkälaisesta järistyksestä tässä asiassa on kysymys. Yaran myynti loppui iltapäivällä yhtä äkisti, kun se alkoikin. Toivoa sopii, että myös Saksassa päättäjät ymmärtävät perua päätöksensä sulkea maan loput ydinvoimalat. Tällä hetkellä komissiossa ollaan keskitytty liialti massiivisiin pitkän aikavälin hankkeisiin, josta RePowerEU-suunnitelma on oiva esimerkki. Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergn mukaan kilpailuviraston pitäisi jo ryhtyä selvittämään asiaa, jotta myös maataloustuottajien ja koko ruokaketjun asema lannoitekaupassa toteutuisi. Tiistain aikana lannoitekaupassa tapahtui toinenkin kummallisuus. On hyvä, että suunnitelma hyväksyttiin, koska hallinto tarvitsee oman aikansa sopeutua muutokseen. Ilman kunnon lannoitteita koko tuotannon taloudellinen mielekkyys joutuu vaakalaudalle. Jos ruokaketju eurooppalaisen sodan takia olennaisesti häiriintyy, myös poliittisen päättäjän on pystyttävä puuttumaan asiaan. Tämä merkitsee kansalaisten ostovoimaan isoa lovea. Muillekin suomalaisille sähköyhtiöiltä saadut tarjoukset aiheuttavat helposti usean sadan euron lisämenon. Tarvitsemme myös kunnon keinoja tukea kansalaisia energiakriisin edessä. Norjalaisomisteinen lannoiteyhtiö Yara käynnisti kaupan syksyn eristä. Ongelmana on kuitenkin, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituspäätös on vanhentunut jo ennen kuin sitä ryhdytään edes soveltamaan. Hänen mukaansa tämä hinta yhtiön pitää kuitenkin tuotteesta saada, jotta lannoitetta yleensä saadaan markkinoille. Maailmanmarkkinat vetävät tällä hetkellä hyvin ja yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet tehdä siellä voittoa. Periaatteessa komission hyväksymä CAP-suunnitelma on kohtuullinen. Suurin syyllinen eurooppalaisten riippuvuudesta venäläiseen energiaan on Saksa, eikä EU voi sivuuttaa tätä tosiseikkaa itsesensuurilla. Julkaisija: Viestimedia Oy Pääkirjoitukset: Heikki Tuuri, Juhani Reku, Jouni Kemppainen ja Niklas Holmberg Energiakriisi ei tullut yllättäen puun takaa. Tätä muun muassa pääministeri Marin tavoitteli budjettiriihessä viittauksillaan sotatalouteen. Saksan on kannettava vastuunsa. Riskit olivat selviä ja tunnistettavissa jo vuosien ajan. Positiivisempiakin uutisia on kuultu: Suomessa Olkiluoto 3:n testaukset ovat edenneet hyvään vaiheeseen. Yaran asema horjuttaa Suomen ruokaketjua Kun asema markkinalla on äärettömän vahva, näin on mahdollista käyttäytyä. PÄÄKIRJOITUS Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 2. Suomessa on asiat hoidettu hyvin, sillä olemme rakentaneet energiansaannin useamman energialähteen varaan ja muun muassa tämän ansiosta sähkö on ollut Suomessa verrattain halpaa. Silti sotatilanteen vallitessa, liian suuri voitto nostaa kiukkua kaikkialla. Puolustusmenojen osalta sekä nykyinen että seuraava hallitus ovat samaa mieltä. Energiassa ja aika monessa muussakin asiassa on siirrytty sotaajan hintoihin. Maataloudessa inflaatioluvut ovat moninkertaiset keskimääräisiin lukuihin verrattuna. Niukkuuden jakaminen ja jonkinlaisen oikeudenmukaisuuden aikaansaaminen kansan köyhtyessä olisi hallitukselle oikea tavoite. Samalla läntisen Euroopan on mahdollista tylsyttää Venäjän energia-ase jopa lopullisesti. Kun kansakunta on kriisissä, silloin on tehtävä kriisiajan toimia. Suomen kannalta tärkeä päätös tehdään myös muutaman viikon päästä parlamentin täysistunnossa, kun päätetään, onko metsäenergia kestävää. Ilmojen viiletessä kansalaisten huoli epävarmasta energiatilanteesta ymmärrettävästi kasvaa. Ymmärrys siitä, mihin kaikkeen yhteiskunnassamme tarvitaan sähköä, tuntuu avautuvan meille kaikille pala palalta. Myös tarvittavat satotasot uhkaavat jäädä Suomen osalta liian pieniksi tilanteessa, jossa ruuasta on tulossa yhä niukkeneva hyödyke sodasta kärsivässä Euroopassa. Jälki tulee olemaan pahimmassa tapauksessa äärimmäisen rumaa, jos tähän tilanteeseen päätymistä ei arvioida riittävän rehellisesti. Nyt jos koskaan EU:lla on paikka olla suunnannäyttäjänä. Lannoitteiden hinnat ovat parissa vuodessa jopa kolminkertaistuneet. EU:lta on syytä odottaa myös vahvempaa johtajuutta energiakriisin ratkaisun suhteen. Taloudellisen tuloksen maksimoiminen on yrityksille luonnollinen tavoite. Energiakeskustelussa riittää syyttäviä sormia. Lannoitteita ei riittänyt kaikille. Euroalueen inflaatio oli Eurostatin julkaiseman alustavan tilaston mukaan elokuussa 9,1 prosenttia, Suomen inflaatio oli 7,6 prosenttia. Samalla on syytä muistaa, ettei korotus ole ainutkertainen. Viljelijät ja ruokaketjun muut toimijat ihmettelevät Yaran toimintaa. Myös hinta on olennainen asia ruokaturvan kannalta. Vastuu on ennen kaikkea elintarviketeollisuudella, jonka on nyt pystyttävä siirtämään kustannukset kaupalle. Epäluulon ja arvostelun kohteena oleminen ei ole miellyttävää. Ennestäänkin huippulukemissa oleviin lannoitteiden hintoihinsa yhtiö lätkäisi päälle rajun 200 euron korotuksen tonnilta. Yaran toiminta on viime vuosina ollut erittäin kannattavaa, kun maataloustuottajat ja elintarviketeollisuus ovat kamppailleet ankarissa taloudellisissa ongelmissa. Yli puoli miljoonaa suomalaista kotia lämmitetään sähköllä – luku on kylmäävä. Saattaa olla, että edes Yaran Uudenkaupungin tehtaalla ei tiedetä, milloin kotimaahan kannattaa taas lannoite-eriä suunnata. Kevään vaalien edellä mikään puolue ei vielä uskalla tälle tielle lähteä. Venäjän hyökkäyksen ja sitä seuranneen markkinahäiriön pitkittyessä eri maat joutuvat uudelleen etsimään ratkaisuja lannoiteomavaraisuuden palauttamiseksi. Komissio hyväksyi Suomen eläinpalkkioiden maksamiseen käyttämän järjestelmän ensimmäisen kerran vuonna 2014. Venäläisestä fossiilisesta energiasta on päästävä irti mahdollisimman nopeasti, mutta myös kuluttajien tueksi tarvitaan EU:lta lyhyen aikavälin ratkaisuja. Lannoitteiden hintojen nousu ei toki johdu pelkästään Yarasta. Kun tähän lisätään vielä koko ajan lisääntyvät vaatimukset tuotannolle, karkaavat Suomen keskeiset tavoitteet ruokaturvasta ja maatilojen kilpailukyvystä aina vain kauemmaksi. Kun alan kannattavuus on heikko, ruokakriisi uhkaa sekä globaalisti että kotimarkkinoilla ja kansalaisten ostovoimaa pyritään uhkaavan taantuman ja inflaation oloissa tukemaan ylimääräisillä lapsilisillä, pystyy lannoiteyhtiö ilmoitusluontoisesti nostamaan hintoja lähes 30 prosenttia. Nyt jokainen alaa seuraava katsoo tarkasti, kuinka suurta voittoa norjalaisyhtiö markkinoilla tekee. Harvoja myönteisiä puolia sähköpulassa on energian säästön välttämättömyys. Kun markkinatalouden pitäisi sota-ajan oloissakin toimia, tämä tarkoittaa ruuan hinnan kallistumista vielä nykyisestäkin. Jo ennestään ahtaalla olevat viljelijät ovat korotuksesta tuohduksissaan. Ensi talvesta on kuitenkin selvittävä. Myös muut ruokaketjussa toimivat nurisevat hiljaa itsekseen. Näin voi käydä myös meillä. Ensi talven sähkölaskut tulevat olemaan tavallisille suomalaisille kova paikka. Ydin-, tuulija aurinkovoiman merkitys korostuu myös Suomessa. Kun kesäkuussa hinta oli noin 700 euroa, nyt vastaavasta määrästä pitää pulittaa 900 euroa. Komission valvonnoissa ei esitetty siihen muutostarpeita ennen kuin 2021. Viimeistä vuotta koskeneen muutoksen seurauksena eläinpalkkioiden maksu siirtyy joulukuusta ensi vuoden puolelle. Kun ilmastonmuutos etenee ja Eurooppa käristyy kuumimmilleen satoihin vuosiin, välttämättömät säästötoimet edistävät nyt vihreää siirtymää pakolla. Tavallinen kuluttaja ei ole energiakriisin syypää, eikä vastuuta lähestyvästä kriisistä voida vyöryttää kansalaisten harteille. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Vahvaa vaikuttamistyötä tarvitaan, koska huomattavan suuri osa suomalaisesta sähköstä on peräisin metsäenergiasta. Tämän seurauksena kaasusta ja muusta energiasta on tullut koko Euroopassa huutava pula. Pääsyy tilanteeseen on Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan. Esimerkiksi lannoitteiden osalta hintojen nousu on satoja prosentteja. Kannattava tuotanto on ruokaturvan ehto. Suomalaisten on oltava kärppänä EU:ssa, kun sähkömarkkinoita uudistetaan energiakriisin jälkimainingeissa. VIERAILIJA Saksan on kannettava vastuunsa energiakriisissä PETRI SARVAMAA petri.sarvamaa@ europarl.europa.eu Sähkön hinta iskee nyt suomalaisia vastaan miljoonan voltin voimalla. Turve ja bioenergia nousevat taas esille kansallisina selviytymiskeinoina sähkön rinnalla. Sen sijaan huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta ei vieläkään puhuta niin suoraan kuin pitäisi. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.). Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg myöntää korotuksen kovuuden
Heinä–elokuussa Ahvenanmaan koetilalla kerättiin ensimmäinen aprikoosisato. ”Varastoperunan nostot aloitetaan yleensä syyskuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Marin ja erityisesti Orpo ovat parantaneet asemiaan viime vuoden lokakuusta. ”Kohu pääministerin juhlimisesta ei ole vaikuttanut Marinin henkilökohtaiseen suosioon näiden tulosten valossa”, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. ”Järkyttävä”, hän tiivistää perunapeltojensa tilanteen. SÄÄ | Sivu 31 Puun vientihalut heräsivät Suomessa UUTISET | Sivu 8 SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) on ylivoimaisesti suosituin seuraavaksi pääministeriksi. UUTISET | Sivu 7 Sukupolvi voi vaihtua sujuvastikin Keitele Groupin sukupolvi vaihtuu, Ilkka Kylävainion jälkeen johtoon tulevat Matti (vas.) ja Mikko Kylävainio. Parhaana vaihtoehtona häntä pitää 27,3 prosenttia suomalaisista. UUTISET | Sivu 4 Timo Filpus Lähde: Kantar TNS Agri Oy 5 10 15 20 25 30 Petteri Orpo Riikka Purra Sanna Marin Kuka puolueiden puheenjohtajista olisi paras henkilö toimimaan seuraavana pääministerinä. Kohu Marinin juhlimisvideoista ja -kuvista alkoi 17. LUKEMISTO | Sivut 17–18 Sähköauton lataus kallistunut roimasti JARKKO SIRKIÄ Sähköllä ajaminen on pysynyt sähkön kallistumisesta huolimatta polttomoottoriautoilua edullisempana. 19,0% 5,8% 27,3% Marin ja erityisesti Orpo ovat parantaneet asemiaan. Niillä ei ole enää mitään tehtävissä. Jokainen vähänkin isompi sade lykkää noston aloitusta viikolla.” Ensi viikolla pitäisi päästä nostamaan varastoitavaa perunaa, Yli-Hannula sanoo. ”Tällä pellolla perunasato on menetetty ainakin 30 metrin matkalta kokonaan. Sadon hyvä laatu yllätti. Se on kolminkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. UUTISET | Sivu 5 Suomalaisen ruuan juhla sunnuntaina SUOMALAINEN RUOKA | Sivu 13 LIIKENNE | Sivu 9 Valtio varautuu tilojen kriisiin Hallitus varautuu tukemaan tarvittaessa maatiloja lisää sähkön ja lannoitteiden hinnannousun aiheuttamassa kriisissä. Yara keskeytti jälleen myynnin Yaran päätös sulkea lannoitteiden myynti muutaman tunnin jälkeen lietsoo MTK:n mielestä paniikkia. Raju energiahintojen nousu on korottanut myös sähköautoilun kustannuksia jopa moninkertaisiksi. Oikealla olevassa perunassa näkyy valkoisia korkkihuokosia. Elokuussa Karijoella satoi 207,3 millimetriä. Kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa kannattaa pääministeriksi 19 prosenttia ja perussuomalaisia luotsaavaa Riikka Purraa 5,8 prosenttia suomalaisista. Marin on edelleen selvästi suosituin pääministeriksi JOHANNES TERVO Veli Yli-Hannula käveli 150-metrisellä lohkolla tiistai-iltana Karijoella. ”Tarvitaan kahden tai kolmen viikon pouta ennen kuin voidaan ajatellakaan sadonkorjuun aloittamista”, Ilkka Hautaviita kertoo. Nyt satoa mätänee läpimärkiin peltoihin. MT:n gallup tehtiin 26.–31. Pellossa on kaatoa sen verran, että tämä alaosa on kaikkein vettyneintä.” Ruokaperunasatoa mätänee peltoihin Perunat mätänevät märkiin peltoihin, Veli Yli-Hannula näyttää. Keitele Groupissa ja sieviläisessä Koneyhtymä Känsälässä sukupolvi vaihdettiin suunnitelmallisesti. SYYSKUUTA 2022 NRO 103 PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,00 € Tavataan joka päivä MT.FI Lupaava aprikoosi. Satoa ei saada”, karijokelainen ruokaperunanviljelijä Veli Yli-Hannula sanoo. ”Lisäsateita pellot eivät siedä enää yhtään. Tänä vuonna ei varastoperunaa ole nostettu lainkaan.” Tilanne on sama Hautaviidan mailla. Ankarat sateet ovat koetelleet Suupohjaa, joka on ruokaperunan päätuotantoalue Suomessa. Myös hän viljelee ruokaperunaa Karijoella. Purraa kannatti 8,1 prosenttia. elokuuta. Silloin Marinia kannatti MT:n gallupissa 26,6 ja Orpoa 16,6 prosenttia suomalaisista. UUTISET | Sivu 6. elokuuta. ”Ei ole nostettu kiloakaan.” Hän arvioi, että pelloille ei ole asiaa ainakaan kahteen viikkoon. ”Varovaisenkin arvion mukaan noin 20 prosenttia peruna-aloista alkaa olla menetetty. PERJANTAINA 2
Marin ja Purra näyttävät vahvistaneen asemiaan maaseudulla. Välitä viljelijästä -hyvinvointityö on koko maan kattava. Päätös jäsenten siirtymisestä ja kansalaispuolueen purkautumisesta tehtiin kansalaispuolueen ylimääräisessä yleisessä kokouksessa sunnuntaina 28.9.2022. Agronomiliitto aloittaa uuden toiminnanjohtajan rekrytoinnin. Ihmiset rupeavat ymmärtämään, että pääministerikisa käydään näiden välillä”, Grönlund sanoo. ”Näen Agronomiliiton tärkeänä osana suomalaista ruokaketjua kokoamassa yhteen akateemisia osaajia ja tarjoamassa heille ammattitaitoisia jäsenpalveluja. Tehtävän nykyinen haltija MMM, agronomi Ilkka Pekkala on siirtynyt pois liiton operatiivisista tehtävistä maanantaina 29.8. PAULA LIESMÄKI Välitä viljelijästä -työn rahoitus jatkuu Maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan tämän kauden viimeisen budjettiriihen merkittävin saavutus oli Välitä viljelijästä -työn rahoituksen jatkaminen vuodella. On olennaisen tärkeää, että maatalousala pysyy kilpailukykyisenä ja että maaseutualueiden houkuttelevuutta lisätään, edustuston tiedotteessa sanotaan. Ohisaloa kannattaa pääministeriksi 1,9 prosenttia suomalaisista. elokuuta. Nuorten viljelijöiden erityistuki on näkyvästi esillä jokaisessa hyväksytyssä suunnitelmassa. ”Suomalaisen ruokaketjun merkitys ymmärretään yhteiskunnassamme aiempaa paremmin ja muun muassa huoltovarmuus on yhä korostuneemmin esillä. HARRI KALLIO-KURSSI Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona ensimmäiset seitsemän kansallista cap-suunnitelmaa. Suomen ohjelmassa tämän rahoituksen määrä on 88,7 miljoonaa euroa. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023. ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN Agronomiliiton johtaja vaihtuu Agronomiliiton toiminnanjohtaja vaihtuu. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 4 perjantaina 2. Grönlund on esittänyt, että Suomen vaalijärjestelmää muutettaisiin niin, että olisi mahdollista äänestää pelkkää puoluetta. ”Marin on ylivoimaisesti suosituin, erityisesti naisäänestäjien keskuudessa, sitä ei mikään ole hetkauttanut”, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa kannattaa 19 prosenttia, MT:n gallup kertoo. Hän uskoo, että muutos nostaisi äänestysprosenttia muutaman prosenttiyksikön. Komissio hyväksyi Suomen cap-suunnitelman Komissio on arvioinut, edistääkö kukin suunnitelma capin kymmentä päätavoitetta, jotka liittyvät yhteisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöä ja taloutta koskeviin haasteisiin. Uusi maatalouspolitiikkan ohjelmakausi on määrä alkaa 1. Gallup: Kenestä seuraava pääministeri Gallup: Luottamus KOK SDP KESK VIHR PS VAS RKP KD Muu PKS Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Puoluekannan mukaan Asuinalueen mukaan 20 40 60 80 100 % % 5,3 1,8 0,5 1,7 2,3 0,5 0,9 1,8 1,6 1,2 1,4 0,8 1,0 1,5 1,3 75,5 3,4 35,0 60,1 7,3 34,4 33,5 5,7 16,2 72,2 5,4 3,0 3,3 3,1 2,2 4,0 5,5 5,7 5,3 1,8 3,6 2,9 2,2 6,8 18,2 9,7 17,1 10,1 43,9 41,4 3,0 8,1 22,6 20,9 10,5 50,5 10,2 23,8 Sanna Marin (sdp) Annika Saarikko (kesk.) Maria Ohisalo (vihr.) Li Andersson (vas.) Riikka Purra (ps.) Petteri Orpo (kok.) Anna-Maja Henriksson (rkp) Sari Essayah (kd.) Harry Harkimo (liik.) Ano Turtiainen VKK Kyllä En En osaa sanoa 20 40 60 80 100 60,2 56,0 51,7 46,7 9,1 10,5 12,4 10,6 30,7 33,5 35,9 42,8 Juhlimiskohu ei näy Sanna Marinin kannatuksessa pääministeriksi 55,5 prosenttia suomalaisista luottaa Sanna Marinin kykyyn hoitaa tehtäväänsä. Silloin Marinia kannatti MT:n gallupissa 26,6 ja Orpoa 16,6 prosenttia suomalaisista. ”Kansalaispuolueen jäsenet ovat olleet aiemmissa vaaleissa sitoutumattomina KD:n listoilla ja tämä on jatkumo jo tehdylle yhteistyölle”, kristillisdemokraattien järjestöpäällikkö Mikko Rekimies kertoo. Näin ehdokkaiden vertauslukujen pohjana toimisi ehdokasja puolueäänten summa listan sisällä. ”Suosittu puoluejohtaja voi toki nostaa ja ei-suosittu laskea puolueen kannatusta, mutta ehdokasasettelu vaalipiireissä vaikuttaa siihen, miten hyvin puoluejohtajan suosio voidaan mobilisoida ääniksi.” Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon matala kannatus pistää tuloksissa Grönlundin silmään. ”Ensi vuoden budjetissa hankkeelle on varattu 2 miljoonaa euroa, mikä turvaa toiminnan jatkon vuoden 2024 loppuun asti. Timo Filpus Lähde: Kantar TNS Agri Oy Kuka seuraavista puolueiden puheenjohtajista olisi mielestäsi paras henkilö toimimaan Suomen seuraavana pääministerinä. Projektia rahoitetaan sosiaalija terveysministeriön myöntämin varoin. Kansalaispuolueen puheenjohtajana toimi Sami Kilpeläinen. Tai netissä: koneviesti.fi/lehti. Television vaalikeskustelut ja kampanjointi keskittyvät puolueiden puheenjohtajien ympärille, mutta heitä voi äänestää vain yhdessä vaalipiirissä. PAULA LIESMÄKI Kansalaispuolue lopettaa toimintansa Kansalaispuolue lakkautetaan ja sen jäsenet siirtyvät kristillisdemokraatteihin, puolue tiedottaa. elokuuta. Suomalaisista 55,5 prosenttia luottaa Sanna Marinin kykyyn hoitaa tehtäväänsä. Marinin suosio ei tarkoita, että SDP olisi automaattisesti eduskuntavaaleissa isoin puolue, Grönlund painottaa. Seuraavana perässä tulevat perussuomalaisia luotsaava Riikka Purra (5,8 prosenttia), vasemmistoliiton Li Andersson (4,6 prosenttia) ja keskustan Annika Saarikko (4 prosenttia). Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Sukupolvenvaihdokset on tulevina vuosina yksi Euroopan maatalouden suurimmista haasteista. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.Kantar TNS Agrin tekemään kyselytutkimukseen vastasi 1 021 suomalaista satunnaisotannalla. Eniten Mariniin luotetaan pääkaupunkiseudulla, missä 60,2 prosenttia ihmisistä kertoo luottavansa hänen kykyynsä. ”Se voi haitata jonkun verran Purraa ja perussuomalaisia. Tähän sisältyvät riippuvuuden vähentäminen synteettisistä lannoitteista ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen elintarviketuotantoa heikentämättä sekä kestävien tuotantomenetelmien käytön edistäminen. Puolueen perusti ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Paavo Väyrynen (kesk.) vuonna 2016. Suurin osa äänestäjistä haluaa ehdokkaan, joka vastaa omia arvoja. tammikuuta 2023. Perussuomalaiset voi vielä nousta mukaan kisaan, Grönlund sanoo. Orpo on selkeä kakkonen”, Grönlund sanoo. MT:n gallup tehtiin 26.–31. Toiminnanjohtajan tehtävät hoidetaan siirtymäkautena tilapäisjärjestelyin. Projektissa työskentelee kaksitoista Melan hyvinvointityöntekijää kentällä ja lisäksi MTK:n tuottajaliittojen alueellisissa hankkeissa on seitsemän hyvinvointiosaajaa. Kun jäsenmaat laativat kansallisia suunnitelmiaan, niillä oli valittavanaan useita EU:n tason tavoitteita, jotka ne räätälöivät ja kohdensivat omiin erityistarpeisiinsa ja paikallisiin olosuhteisiinsa. Suunnitelmien tulisi olla EU:n lainsäädännön mukaisia, ja niillä olisi edistettävä komission Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian mukaisia EU:n ilmastoja ympäristötavoitteita ja eläinten hyvinvointia. Puolueiden saamat äänet eivät vaikuttaisi henkilökohtaisia ääniä saaneiden ehdokkaiden järjestykseen, mutta puolueen saamat äänet tulisivat niiden päälle jokaisessa vaalipiirissä. Tarjous on voimassa 14.09.2022 asti kotimaassa. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan. Muutos suosisi kuitenkin tunnettuja ehdokkaita erityisesti Helsingistä ja Uudeltamaalta. Hän jatkaa yhä Agronomitalon peruskunnostushankkeen parissa marraskuulle 2022. Ennen budjettiriihtä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan vetämän Välitä viljelijästä -toiminnan rahoitus oli varmistettu vuoden 2023 loppuun. ”Ei ole nähtävissä, että Marin olisi kärsinyt tästä kohusta. Seuraavana olivat Annika Saarikko (4,4 prosenttia) ja Harry Harkimo (3,4 prosenttia). Orpon ja Saarikon kannatus puolestaan on laskenut maaseutumaisissa kunnissa.Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja menevät virhemarginaalin sisään, Grönlund sanoo. Siirtymäkaudella Agronomiliiton hallituksen puheenjohtaja Jyrki Isotalo työskentelee liitossa osa-aikaisesti. Marin ja erityisesti Orpo ovat parantaneet asemiaan viime vuoden lokakuusta. TERHI PAPE-MUSTONEN ”Suomen vaalijärjestelmä asettaa aika paljon vaatimuksia äänestäjälle”, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Heistä 20,8 prosenttia kannattaa nyt Marinia seuraavaksi pääministeriksi, kun viime lokakuussa kannattajia oli 24,5 prosenttia. Agronomiliitolla ja agronomiliittolaisilla on tässä yhteiskunnalle paljon annettavaa”, Pekkala jatkaa. Projektin vakinaistaminen jää ensi vaalikaudelle”, Kurvinen sanoo. ”Suomi laaja maa, vaalipiirein on haluttu taata alueellinen edustavuus.” Voisiko Suomessa äänestää pelkkää puoluetta. Marinin kannatus on notkahtanut hieman 50–64-vuotiaiden miesten keskuudessa. Komissio on arvioinut, edistääkö kukin suunnitelma capin kymmentä päätavoitetta, jotka liittyvät yhteisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöä ja taloutta koskeviin haasteisiin. ”Koko äänestäjäkunnassa Marinin kannatus pääministeriksi on pikemmin noussut kuin laskenut. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti. 1 / 12 | Koneviesti 2021 K K K K Hiluxin korotus • Lepaan uutuudet • Turve lämmöntuotannossa Urakointihinnoissa nousupainetta Salaojat kuntoon! PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI NRO 12 | 29.8.2022 | 12,90 K Kompakti kone tarkkaan työhön KUBOTA U56-5 K KÄYTETTY TRAKTORI URAKOINTIIN KANNATTAAKO. Tilaa lähettämällä tekstiviesti: TILAUS KAV2004 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 13526. Itselleni nämä vuodet ovat olleet merkityksellisiä toimiessani ruoka-alan näköalapaikalla akavalaisessa ja perinteikkäässä ammattijärjestössämme”, Pekkala kertoo. Nyt on pakko äänestää ehdokasta avoimen puoluelistan sisällä. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. ”Äänestämättä jättäminen on Suomessa yleistä. Maaseutumaisissa kunnissa luottamusta on vähiten: 46,7 prosenttia ihmisistä luottaa Marinin kykyyn hoitaa tehtävänsä. 113,40). Kohu pääministerin juhlimisesta ei ole vaikuttanut Marinin henkilökohtaiseen suosioon näiden tulosten valossa.” SDP:n äänestäjäkunta on keskimääräistä iäkkäämpää. Normaali tekstiviestin hinta. Suomen strategian kulmakiviä ovat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, erittäin kunnianhimoiset ympäristöja ilmastotavoitteet sekä elinvoimaiset maaseutualueet. Äänestysikäisistä naisista 31,4 prosenttia pitää Marinia parhaana vaihtoehtona. Vaalitutkimusten mukaan yksi syy on se, etteivät ihmiset löydä sopivaa ehdokasta”, Grönlund sanoo. Pääministeriehdokasta voisi tavallaan äänestää suoraan, jos koko maa olisi yksi vaalipiiri. 34 prosenttia ei luota Marinin kykyyn hoitaa tehtäväänsä ja 10,5 prosenttia ei osannut sanoa. Välitä viljelijästä -hankkeen avulla maatalousyrittäjät saavat luottamuksellista apua taloudellisiin ja henkisen hyvinvoinnin haasteisiin. ”Tällä hetkellä Orpo on vahvimmillaan.” Puolueiden kannatusmittauksissa SDP ja kokoomus ovat kärjessä lähes tasalukemissa. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja meneillään olevan perushyödykkeiden hinnannousun vuoksi komissio kehotti jäsenmaita hyödyntämään kaikkia capin strategiasuunnitelmien tarjoamia mahdollisuuksia maatalousalan häiriönsietokyvyn vahvistamiseen niin, että elintarviketurvaa saadaan edistettyä. ”Kiitän toiminnanjohtaja Ilkka Pekkalaa hänen tekemästään työstä Agronomiliiton ja sen läheisten säätiöiden hyväksi, Agronomitalon mittavassa peruskunnostushankkeessa sekä haastavassa työelämän murroksessa, jonka keskeinen vauhdittaja on ollut covid-19-pandemia ”, toteaa Agronomiliiton hallituksen puheenjohtaja MMM, agronomi Jyrki Isotalo. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 72,1. Viljelijöiden yhteydenotot projektityöntekijöihin ovat tänä vuonna lisääntyneet. Kohu Marinin juhlimisvideoista alkoi 17. ”Jos ei halua, ehdi, jaksa etsiä ehdokasta mutta on löytänyt puolueen, puoluetta voisi äänestää ilman ehdokkaan valitsemista.” Puolueen äänestäminen suoraan vaatisi vaaliliittojen kieltämisen, Grönlund sanoo. ”Hän ei ilmeisesti vakuuta, jopa Harry Harkimo on suositumpi.” Vihreiden koulutetut äänestäjät ymmärtävät, että näillä kannatusluvuilla vihreiden puheenjohtaja ei nouse pääministeriksi, Grönlund tulkitsee. Purraa kannatti 8,1 prosenttia. Työstä on saatu hyviä tuloksia tilanteissa, joissa viljelijän henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit joutuvat koetukselle. Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi. Kyseessä ovat Espanjan, Irlannin, Puolan, Portugalin, Ranskan, Suomen ja Tanskan strategiasuunnitelmat, kertoo Euroopan komission Suomen-edustusto. Sen tarkoituksena on edistää Euroopan maatalousalan muotoutumista kestävämmäksi, selviytymiskykyisemmäksi ja nykyaikaisemmaksi. Vihreiden äänestäjistä Marinia kannattaa 60 ja Ohisaloa 17,1 prosenttia, vasemmistoliiton Li Anderssonia 6,8 prosenttia. Juhlimiskohulla ei selvästi ollut vaikutusta Marinin kannatukseen vanhempien ikäluokkien keskuudessa, Grönlund sanoo. 3 /2 2 2 Ke vä än työ ko ne ita : Am az on e, Kv ern ela nd ja Po tila , Lie te va un ut Ka rko LV 17 ja Ga rc ia Trit on , W eid em an n 13 90 Hin att av at ja no sto lait ek iin nit te ise t ka sv ins uo jelu ru isk ut Selkateksti_0322.indd 1 Selkateksti_0322.indd 1 12.2.2022 17:20:27 12.2.2022 17:20:27 27,3 prosenttia suomalaisista pitää SDP:n puheenjohtajaa, pääministeri Sanna Marinia parhaana henkilönä Suomen seuraavaksi pääministeriksi. syyskuuta 2022 Uutispäällikkö Niklas Holmberg, toimitussihteerit Juhani Reku, Jarno Mela, Leila Nurminen ja Pirjo Loiskekoski TILAA KONEVIESTI ITSELLESI! UUSIN LEHTIPISTEISSÄ NYT! S U O M E N K O N E U S K O T T A V I N A M M A T T I L E H T I Tutustumistarjouksena kestotilauksen 1.jakso 6kk 89,40 € (norm. Luotatko pääministeri Sanna Marinin (SDP) kykyyn hoitaa tehtäväänsä. TUURE KIVIRANTA PEKKA FALI
Pohjois-Karjala 4167€ 8. Pirkanmaa 5000€ 11. Osassa aluevaltuustoista tukea on päätetty tältä vuodelta maksaa vain 10 kuukaudelta. Tuella on tarkoitus auttaa valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja kannustaa niitä edistämään aluedemokratian toteutumista. Ne, jotka nyt ostivat lannoitteita, maksoivat niistä paljon enemmän kuin ennen. 10. Siitä lähtien kauppa oli kiinni koko loppukesän tämän viikon tiistaihin asti, jolloin hinnat nousivat 200 euroa. Suurin osa päätöksensä tehneistä hyvinvointialueista maksaa noin 4 000 euroa per valtuutettu. Tapauksen esitutkinta on valmistunut ja asia siirtynyt syyttäjälaitokselle syyteharkintaan, tiedottaa Itä-Suomen poliisi. Hyvinvointialueet ovat määritelleet ehtoja, minkälaisiin asioihin valtuustoryhmät saavat kyseistä tukea käyttää ja minkälaisiin eivät. ”Tällä hetkellä monilla markkinoilla on niukkuutta, joka vaikeuttaa saatavuutta ja nostaa hintaa”, Virtanen sanoo. Suurimpiin ryhmärahan saajiin kuuluu Länsi-Uudenmaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmä, joka saa ryhmän puheenjohtajan Mervi Kataisen mukaan tukea 135 000 euroa tänä vuonna. 8. Pohjois-Savo * 7. Tällöin ensi vuoden ryhmäraha on nykyistä suurempi. Asia selviää EteläSuomessa kesällä 2021 tehdyistä tutkimushavainnoista, joita on verrattu vuosien 1985, 1986 ja 1995 tilanteeseen. Tapausta on tutkittu törkeänä metsästysrikoksena ja törkeänä eläinsuojelurikoksena. Kärkipäähän kuuluvat myös Pirkanmaan, Keski-Uudenmaan, Etelä-Savon sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet, joissa valtuutettua kohti ryhmille maksetaan 5 000 euroa. Pahimmassa tapauksessa viljelijät laittavat pillit pussiin”, Marttila sanoo. Kymenlaakso 4166€ 20. Yara avasi lannoitekauden 16. Vaalityöhön rahaa ei saa käyttää. Ryhmärahasta päättäneiden hyvinvointialueiden osalta ryhmärahan keskiarvo valtuutettua kohti on noin 4 200 euroa, joka tekisi koko Suomessa 1 379 aluevaltuutetulla yhteensä vajaat kuusi miljoonaa euroa. SARI PENTTINEN Mustikka menestyy entistä paremmin Mustikan vähentyminen on pysähtynyt ja laji on jopa runsastunut. Etelä-Karjalassa ryhmäraha on 2 500 euroa valtuutettua kohti. Valtuutettua kohti ryhmärahat vaihtelevat tuhannesta kuuteen tuhanteen euroon. Kanta-Häme 4167€ 12. Länsi-Uusimaa 6000€ 16. Etelä-Karjala 2500€ 21. Kauppaa tehtiin kuitenkin vain tiistai-iltapäivään. Päijät-Häme 3580€ 19. ”Ennusteen mukaan esimerkiksi puolukan varvikot taantuvat Etelä-Suomessa, mutta vuonna 2021 eteläisimmässä Suomessa inventoitujen koealojen perusteella taantumista ei näy. Yaran lannoitteita on kuluvalla kaudella pystynyt tilaamaan kesäkuussa kahdeksana arkipäivänä ja elokuussa yhtenä. ”Eli ryhmärahan käytöstä ei ole vielä suunnitelmia.” Kaikki ryhmät eivät ole tarttuneet ryhmärahaan, vaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä kieltäytyi rahasta. ”Onko tämä määräävän markkina-aseman hyödyntämistä – luodaan paniikkitunnelmaa, jotta lannoitteita ostetaan mihin tahansa hintaan seuraavalla kerralla, kun Yara taas avaa myynnin”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kummastelee. Kokonaistilanne on Marttilan mielestä mahdoton – nyt pelataan kansalaisten ruokahuollolla. Vantaa ja Kerava 5000€ Aluevaltuustojen ryhmäraha (per valtuutettu) vuonna 2022 *ryhmärahasta ei ole vielä päätetty tai se on vasta valmistelussa SANTERI NOUSJOKI Yara avasi tiistaiaamuna lannoitekaupan yli kahden kuukauden tauon jälkeen. 18. ”Tämä varmasti näkyy myös muussa metsäkasvillisuudessa”, arvioi valtakunnan metsien inventoinnista vastaava johtava tutkija Kari T. ”Soisin, että ryhmärahan käyttö dokumentoitaisiin avoimesti, eikä sitä valuisi vaalityöhön.” Miljoonia jaossa puolueille aluevaltuustoissa 1. Hinnat olivat tuolloin tuotteesta riippuen 700 euron molemmin puolin. Maanmuokkauksen keventyminen on edistänyt mustikan elpymistä. Kainuu * 4. 28. Kaikista hyvinvointialueista Keski-Suomessa tukea maksetaan vähiten, vain 1 000 euroa valtuutetulta. ”Mustikka väheni voimakkaasti 1950-luvulta 1990-luvulle. ”Valtion vastuulla on selvittää, miten markkinat toimivat. Hänen mielestään valtion tehtävä on katsoa, että lannoitteet eivät karkaa ulkomaille. Susi loukkaantui ja se jouduttiin lopettamaan. 3. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville-Veikko Elomaa sanoo, etteivät he keksineet rahalle järkevää käyttökohdetta, joten he eivät hakeneet sitä. Ryhmärahalla tarkoitetaan aluevaltuustoryhmille maksettavaa tukea valtuutettujen lukumäärän perusteella. 2. Inflaatio kiihtyy. 11. 21. Eikä tule kaihtaa koviakaan toimenpiteitä, että suomalaiset saavat lannoitteensa.” Marttilan mukaan maatalouden kriisi pahenee päivä päivältä. 16. 7. Noin 50-vuotiaan miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle Pohjois-Konneveden jäällä Rautalammin kunnan alueella kevättalvella 2022. Metsäkasvien levinneisyysalueet ja runsaus muuttuvat ilmaston lämpenemisen seurauksena. Etelä-Savo 5000€ 9. Yaran myynnissä olevat lannoitteet -verkkosivulta löytyy tällä hetkellä metsälannoitetta, muutama orgaaninen kierrätyslannoite sekä YaraMila HeVi -lannoitteita. Keski-Suomi 1000€ 6. Mahdollisuus ryhmärahan antamiselle on määritelty hyvinvointialuelaissa. Nyt tavallisten peltolannoitteiden myynti on jälleen tauolla. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 5 perjantaina 2. ”Tuo ryhmällemme suunnattu raha on hyödyllisemmässä käytössä hyvinvointialueen sisällä.” Elomaan mielestä budjetoidun ryhmärahan suurin ongelma on sen suhteettoman suuri koko todelliseen tarpeeseen nähden. 12. Koko heinäkuun ja lähes koko elokuun tavallisten peltolannoitteiden tilausten vastaaonotto oli kiinni. Rahaa käytetään ryhmän sihteerin ja hyvinvointialueuudistuksesta kertovien yleisötilaisuuksien kuluihin. Nyt kuivia juttuja on kertynyt niin paljon, että ne on koottu videoiksi, joiden aiheet vaihtelevat turpeen riittävyydestä sekakäyttöön, pöpöjen kohtaloon ja imukyvyn testaamiseen. Kilpailuvalvonnan johtaja Valtteri Virtanen Kilpailuja kuluttajavirastosta ymmärtää, että tilanne on viljelijöiden kannalta vaikea. Jutta Mykrä Lähde: Hyvinvointialueet 5000-6000€ 4000-5000€ alle 4000€ ei päätetty 1. Epäillyltä löydettiin lisäksi esitutkinnan aikana luvaton ampuma-ase. Lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan maakaasun hinta on tällä hetkellä Euroopassa erittäin korkea, ja Yara on joutunut pysäyttämään tuotantoa Euroopan ammoniakkitehtailla. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ei halunnut kommentoida lannoitemarkkinaa MT:lle torstaina. Susi loukkaantui vakavasti yliajon seurauksena ja suurriistavirka-apu lopetti sen myöhemmin. Keski-Pohjanmaa 4000€ 5. TÄMÄ ON KUIVA TOTUUS Talvella aloittaneet hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat suurimmilta osin päättäneet ryhmärahoista kesän aikana. Vielä kun päälle laitetaan sähkön hurja hinta, on tilanne maatiloilla äärimmäisen vaikea. Toisena ongelmana hän pitää ryhmärahan käytön valvontaa. Päijät-Hämeessä maksetaan valtuustoryhmille valtuutettukohtaisen 3 780 euron lisäksi ryhmäkohtainen 4 000 euroa. ”Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä katsotaan kuitenkin olevan tiettyjä erityisvelvoitteita, jotka kieltävät kohtuuttoman hinnoittelun.” Kohtuuttomuuteen voidaan puuttua, mutta mikä sitten on kohtuuttomuutta, se edellyttää huolellista tutkintaa. Pohjanmaa 4000€ 13. Nyt tilausten vastaanotto on jälleen suljettu. Esimerkiksi Etelä-Savon keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Arto Seppänen kertoo ryhmänsä käsittelevän asiaa syyskuun lopussa seminaarissa. Lisäksi Katainen kertoo, että Länsi-Uudellamaalla on tehty periaatepäätös 30 päivän ”vaalikaranteenista”. Nykyisin niitä kevyempi mätästys on selvästi yleisin maanmuokkaustapa.” Sitten 1990-luvun puolivälin metsät ovat tihentyneet. 13. Puuston määrä on 25 vuodessa lisääntynyt 25 prosentilla, ja 1950-luvun alkuun verrattuna 50 prosentilla. syyskuuta 2022 Vapon kuivikkeet pitävät jutut ja paikat kuivina. Metsien käsittelyllä on suuri merkitys”, Mäkipää kertoo. 5. Epäilty tekijä on ollut esitutkinnan aikana pidätettynä ja hän on esitutkinnassa suoritetuissa kuulusteluissa myöntänyt ajaneensa kyseisen suden päälle maastoautollaan. 15. kesäkuuta. Pohjois-Pohjanmaa 4166€ 3. HERTTA-MARI KAUKONEN. Korhonen. ”Todettiin vielä erikseen, että aluevaltuustoryhmien rahoilla ei voi järjestää tilaisuuksia tai mainostaa ehdokkaita tai muitakaan poliittisia toimijoita vaalikaranteenin aikana.” Jokaisella ryhmärahaa saavalla aluevaltuustoryhmällä ei ole vielä selvillä, kuinka he aikovat rahaa käyttää päätettyjen perusteiden mukaisesti. 19. Lappi * 2. Satakunta 4167€ 14. Tuottajajärjestö MTK pitää Yaran kaupankäyntitapaa pelaamisena kansalaisten ruokahuollolla. Etelä-Pohjanmaa * 10. ”Marraskuun toimitukset on myyty mineraalipeltolannoitteiden osalta”, kertoi MT:lle Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg keskiviikkona. Tällaisia hyvinvointialueita ovat muun muassa Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Pirkanmaa. TUURE KIVIRANTA ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN ”Ei tule kaihtaa koviakaan toimenpiteitä, että suomalaiset saavat lannoitteensa.” JUHA MARTTILA PASI LEINO Suden yliajon esitutkinta valmistui Miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle järven jäällä viime kevättalvella Rautalammin kunnan alueella. 4. Ruokaviraston lausunnon mukaan kyseessä oli hyväkuntoinen urossusi, kerrotaan poliisin tiedotteessa. Luvattoman aseen osalta hänen epäillään syyllistyneen ampuma-aserikokseen. ”Uudistusalan laikutus ja äestys olivat vallitsevia maanmuokkaustapoja vielä 1990-luvulla. Mitä nopeammin ne vakautetaan, sen parempi. Taustalla oli metsien tiheytyminen, avohakkuut ja maanmuokkaus”, kertoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa. ”Tarjoaako Yara kotimaan markkinoille yhtä paljon lannoitteita kuin ennen vai viekö yritys ne ulkomaille ja nostattaa kotimaista hintaa myymällä niukkuutta”, Marttila kysyy. Jos olet valmis totuuteen, kohtaa se osoitteessa kuivatotuus.fi Myyntipalvelu: ma–pe klo 8–16 Suomeksi 020 341 400 • På svenska 020 341 300 Myynti: Hankkija, Lantmännen Agro ja kauppa.vapo.fi TILAA HETI. kesäkuuta Yara keskeytti uusien tilausten vastaanoton, koska kesän ja alkusyksyn toimitukset myytiin viikossa. Vähiten ryhmärahaa maksetaan Päijät-Hämeessä, EteläKarjalassa ja Keski-Suomessa. 14. 17. Keski-Uusimaa 5000€ 17. Itä-Uusimaa 6000€ 18. Eniten tukea maksetaan Länsija Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla, joissa kummassakin valtuustoryhmät saavat 6 000 euroa jokaista valtuutettua kohti. Vain Lapissa, Kainuussa, EteläPohjanmaalla ja PohjoisSavossa päätös asiaan liittyen on tekemättä tai se on vielä valmistelussa. Keväällä maatiloilla joudutaan miettimään, paljonko kylvetään, lannoitetaanko peltoja ollenkaan vai ollaanko vain kylvävinään. ”Näillä kustannuksilla ei pystytä tuottamaan ruokaa, eikä lannoitevarastoja ole paljon. Varsinais-Suomi 4167€ 15. Yara sulki tilausten vastaanoton muutama tunti avaamisen jälkeen MTK:n Juha Marttilan mielestä valtion tehtävä on katsoa, että lannoitteet eivät karkaa ulkomaille. 9. 6. Se voi olla vaikea myös Yaran kannalta, jos varmuutta tuotantotekijöiden saatavuudesta ei ole. 20. Tähän ryhmään kuuluvat sekä suuret hyvinvointialueet Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa että Keski-Pohjanmaa
euron pysyvät säästöt Budjetissa vahva panostus kokonaisturvallisuuteen Helpotusta sähkön hinnan nousuun Lapsiperheitä tuetaan Eläkeläisten ostovoimaa turvataan • liikenneja viestintäministeriö 112 milj. Tämän kehityksen Tennilä haluaa pysäyttää. Kansainvälinen kasvu on Tennilän mukaan ollut hyvää kaikissa yhtiön toimintamaissa. • Ikääntyneiden työnteon kannustimia parannetaan. Tehdas käyttää vuosittain yli 200 miljoonaa kiloa ohraa, mikä on noin 15 prosenttia sa dosta. Ha luan kuulla varautumisen sel vityksen ministerityöryhmässä maatalouden kokonaistilan teesta nyt satokauden päät tyessä. euroa • Perheille maksetaan 23.12.2022 ylimääräinen lapsilisä, jota ei huomioida tulona toimeentulotuessa. Suu rin on HOKElanto 650 000 jäsenellään. eurolla – 1.8.2022 alkaen. Vält tämättä ne eivät sitä aina ole. Noin 200 miljoonan euron tuista ke väällä pantiin maksuun 45 mil joonaa euroa. Keinoina ovat määräaikainen sähkövä hennys kotitalouksille (arvio 300 miljoonaa euroa), määrä aikainen sähkötuki pienituloi sille kotitalouksille (arvio 300 miljoonaa euroa), sähkön ar vonlisäveron laskeminen nykyi sestä 24 prosentista 10 prosent tiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun sekä asumistuen läm mitysnormin korottaminen (vaikutus 6 miljoonaa euroa). UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 6 perjantaina 2. Uusien osuuskuntien määrä laski jo kahdeksatta vuotta, ja niitä perustettiin vain 78. Vakuutusehdoissa on suo jeluohjeita ja rajoituksia, jotka koskevat omaisuuden säily tystä ja silmälläpitoa. Hän odottaa hintojen laskevan alle 400 euroon ton nilta mutta olevan merkittä västi yli 160–170 euroa tonnilta. Valtiovarain ministeri Annika Saarikko (kesk.) oli otsikoinut esityksen sä ”Turvaa talven yli”, kun hän ja hallitusviisikko esittelivät ensi vuoden valtion budjetin. euroa • Sähkön arvonlisävero alennetaan 10 prosenttiin 1.12.2022–30.4.2023, reilut 200 milj. Määrä on 34 prosenttia vuoden takaista enemmän. Lisäksi hallitus kohdensi joukon määräaikaisia tukitoi mia perheille. Kotimaisesta ohrasta valmis tettu viljaviina on Anoran omien alkoholijuomatuotteiden sekä Finlandia Vodkan raakaaine. Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli alijäämän kas vua varautumisella poikkeuk sellisessa tilanteessa, Ukrainan sodan ja presidentti Putinin aiheuttamalla kriisillä energia markkinoilla. Anora ennakoi ohran halpenevan MAIJA ALA-SIURUA 299,2 31,9 10,7 16,3 0,09 2,4 158,5 20,1 12,7 12,4 0,15* 0,2 Liikevaihto, milj. Kronoksen metsätuotteet nyt myös Hankkijalta Puoliautomaattiset tukijalat 100 YEARS OF WORLD CLASS MACHINERY Monipuolinen yhdistelmä. ”Ainahan polttoainevar kauksia on ollut, mutta nyt tuntuu siltä, että ammattimai sempi porukka on liikkeellä.” Hän kertoo tapauksesta, jossa poliisikin kävi paikalla. Silloin joudutaan tapauskoh taisesti miettimään, mikä vai kutus suojeluohjeen laimin lyönnillä on ollut vahingon syntyyn.” ”Kannattaa siis pitää sekä täyttöaukko että tankkauspis tooli lukittuna.” SATU LEHTONEN Jämsä 1.-3.9. Se on saanut markkinoilla Ten nilän mukaan hyvän vastaan oton ja paljon julkisuutta. Pohjoissavo lainen PeeÄssä maksoi myös suurimmat bonukset, 320 euroa. Eläkeläisten ostovoimaa turvaavat automaattisesti ko rottuva taitettu indeksi ja sote verouudistus vuoden vaih teessa. Budjetissa hallitus lievittää kotitalouksille sähkön korkean hinnan vaikutuksia. euroa • muut yhteensä 35 milj. verkko sivuillaan ostavansa ohraa 300 euroa tonnilta Koskenkorvan tehtaalle toimitettuna. • Työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan noin 24–45 euroa lapsiluvusta riippuen. Päätös kokonaisuudessa me toteamme varautuvamme myös tarvit taessa liennyttämään yrityksille ja maatalousyrityksille koituvia kohtuuttomia tilanteita. euroa • työja elinkeinoministeriö 29,5 milj. ”Suojeluohjeissa säiliöt käsketään pitää lukossa. Anoran ilmoittaa 1.9. Säiliö on tyhjä, kun sinne aamulla tulee ja kuvittelee tankkaavansa trak torin tai puimurin tai pistä vänsä kuivurin tulille.” Maataloustuotteet ja tar vikkeet on yleensä maatiloilla vakuutettu täydestä arvos taan, ja polttoaineet kuuluvat tähän kategoriaan, Raininko toteaa. euroa v. euroa. Jäseniä osuustoimintayri tyksissä on 7,5 miljoonaa. Se on korkean lisäarvon premiumtuote, josta Anora kantaa ylpeänä suoma laisuuden ja paikallisuuden lei maa.” Viime joulukuussa yhtiö lan seerasi Koskenkorva Climate Action Vodkan, joka on maail man ensimmäinen uudistavasti viljellystä ohrasta tislattu vodka. Ilmeisesti he pumppaavat polttoaineen omalla pum pulla farmarisäiliön täyttö aukon kautta. Alijäämästä noin puolet on lisäyksiä puolustusmenoihin. Osana sähköpakettia halli tus aloittaa valmistelun wind fallvoittojen verotuksesta huomioiden puhtaan ener gian investointiedellytykset. Venä jän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset iskevät erityisesti itäiseen Suomeen. Niin ikään hallitus suosittaa, että kunnat ohjaavat omista miaan energiayhtiöitä hillitse mään hintojen nostoja, ja että energiayhtiöt myöntäisivät ta vanomaista pidempiä maksuai koja. • Keskivertoeläke (bruttona 1 600 e/kk) nousee arviolta 102 e kuukaudessa v. Kotimaisen ohran jalostami seen nojaava Anora Industrial on Tennilän mukaan pärjännyt hyvin. Parhaiten menestyivät OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group, jotka kaikki takoivat 400–500 miljoonaa euroa edellisvuotta kovemman liike tuloksen. Sen suurin maksuosuus tulee maksuun syksyn alkaessa. Budjetin alijäämä kasvaa valtiovarain ministerin ehdotuksesta 1,7 miljardilla eurolla 8,1 miljar diin euroon. 2023 alussa. /agro • viljavuuspalvelu@euro ns. Valmiina syksyn maanäytteenottoon. Hallitus varautuu auttamaan myös maatiloja sähkölaskuissa Budjetin alijäämä nousi riihessä 8,1 miljardiin euroon. Ener giakustannusta huomattavasti suurempi menoerä on kuiten kin suomalainen ohra, joka on Koskenkorvan tehtaan tärkein raakaaine. Tällä on tarkoitus korvata tuontilannoitteiden osuutta. ”Näyttäisi siltä, että varkailla on parin tuhannen litran säiliö todennäköisesti pakettiauton perävaunussa. Toinen merkittävä kokonai suus on tuki lapsiperheille in flaation ja kustannusten nous tessa. euroa v. Varsinaisella tankkauspistoolilla homma olisi paljon hitaampaa.” ”Nyt varkaudet eivät siis ole enää sitä, että joku käy tankkaamassa vanhan diesel mersunsa ilmaiseksi tai pöllii tynnyrillisen. EIJA MANSIKKAMÄKI Tilaa lukuoikeus näköis lehteen MT.FI/nakoislehti Hallitus tuo valtion ensi vuoden tulo ja menoarviossaan hel potusta kotitalouksille sähkön hinnan nousuun. euroa • Määräaikainen sähkötuki pienituloisille kotitalouksille, arvio 300 milj. ”Koskenkorvan menestysta rinassa suomalaisella ohralla on merkittävä rooli. Osuuspankeista parhaat eli reilun satasen bonukset jäsenilleen maksoivat nau volainen Nagu Andelsbank, Lehtimäen OP ja Pietarsaaren Seudun OP. Perheille maksetaan 23.12.2022 ylimääräinen lapsi lisä, jota ei huomioida toimeen tulotuessa. • Yksityisen hoidon tuki nousee 100 eurolla kuukaudessa. euroa – % liikevaihdosta Tulos ennen veroja, vert. Sianlihan ylituotanto Euroopassa laski tuottajahin toja ja ruokatalojen oli sopeu tettava tuotantonsa nopeasti koronarajoituksista johtuviin kysynnän muutoksiin”, ker too Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen. Maatiloille ja yrityksille säh kön arvonlisävero on vähennys kelpoinen kauttakulkumeno. Koko Sryhmässä on 2,47, OP Ryhmällä 2,1 ja Lä hiTapiolaryhmällä 1,6 miljoo naa jäsentä. ”Kyllä se on kasvamaan päin oleva ongelma.” Asiaan alettiin kiinnittää huomiota kevään korvalla, Raininko kertoo. Hallitusviisikko esitteli valtion ensi vuoden budjetin riihen päättyessä torstaina. Suomen liiketaloudellisesti menestyvin osuuskauppa on Kokkolan, Pietarsaaren, Yli vieskan ja Vaasan alueilla toi miva KPO. Budjetin loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Tennilä toivoo hienon yh teistyön viljelijöiden kanssa jat kuvan ja että ohrantuotantoon luodaan yhdessä pitkän aikavä lin näkymää. Huoli kohdistuu tule vaan kesään, kun lannoitteiden hinnat ovat monin paikoin jopa kolminkertaistuneet – puhu mattakaan muista kustannuk sista”, Saarikko vastasi MT:n kysymykseen. Keskivertoeläke, 1 600 euroa kuukaudessa, nousee arviolta 102 euroa kuukaudessa. Ylipäätään hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävillä vil jelytavoilla tuotetuille tuotteille on valtava potentiaali maail malla, Tennilä sanoo. ”Kulunut vuosi oli silti erit täin poikkeuksellinen ja haas tava. Sähkölaskun kallistuminen sekä lannoitteiden hintojen mo ninkertaistuminen painaa maa tilojen kannattavuutta edelleen ensi satokaudella. Niin ikään energiaveron pa lautusta tuplattiin kuluvalle vuodelle ja kiinteistöveroa huo jennettiin maatalouden talous rakennuksille. Sähkömarkkinat ovat ennennäkemättömässä kriisissä ja hinnat ovat monin kertaistuneet”, pääministeri Marin aloitti hallituksen tiedo tustilaisuuden johdannolla. Varhaiskasvatuksessa päivä hoitomaksuja alennetaan py syvästi 70 miljoonalla eurolla jo tämän vuoden elokuusta al kaen. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto kas voi kahdeksalla prosentilla yli 35 miljardiin euroon ja liiketu los paisui liki 90 prosentilla 3,2 miljardiin euroon, selviää Pel lervon tiedotteesta ja tuoreesta OTvuosikirjasta 2022. Ilmoitusten määrä on hänen mukaansa seurannut aika tarkkaan polt toaineen hintakehitystä. • Määräaikainen sähkövähennys kotitalousvähennyksen yhteyteen, arvio 300 milj. Luonnonvarakeskus Luke arvio vuoden ohrasadosta on 1,4 miljardia kiloa. euroa Osakekohtainen tulos, euroa Nettovelka/vertailukelpoinen käyttökate 1–6/2021 1–6/2022 Anoran tulos tammi-kesäkuu Timo Filpus Lähde: Anora *H1 21 pro forma: 0,16 euroa ”Koskenkorvan menestys tarinassa suomalaisella ohralla on merkittävä rooli.” PEKKA TENNILÄ OIKAISU Porkkana on sarjakukkainen eikä ristikukkainen, kuten MT:ssä (22.8.) virheellisesti kerrottiin. euroa Liikevoitto, vertailukelpoinen, milj. /agro Pohjoismaisen alkoholikonsernin Anora Group Oyj:n tammi–kesäkuun tulos oli 6,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi hieman vuoden takai seen verrattuna 299,2 miljoo naan euroon. Paras pankki liiketoimin naltaan oli suurimpien sarjassa pohjoispohjalainen Suomense län Osuuspankki, keskisuurista JärviSuomen Osuuspankki ja pienistä Maaningan OP. • Lääkekattoon ei tehdä vuodelle 2023 hintatarkistusta eli katto ei korotu hintojen nousun mukana.. euroa • maaja metsätalousministeriö 40 milj. 2023 (8,9 mrd. euroa • 7 500 poliisin määrä turvataan. ”Riihen erityisteemana on ollut energia. Kovaa käyttöä varten. • Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 milj. Toisena tulee PKO PohjoisKarjalasta ja kolman tena Ok PeeÄssä. Ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) muis tutti myös ympäristöminis teriön syksyllä jaettavasta 45 miljoonan euron ravinteiden kierrätykseen ohjattavasta tu esta. 2022). Konsernin toimitusjohtaja Pekka Tennilä on tyytyväi nen liikevaihdon kehitykseen toisella neljänneksellä. syyskuuta 2022 Polttoainevarkaudet tiloilta lisääntyneet Maatiloilta tulee selvästi ai empaa enemmän ilmoituksia polttoainevarkauksista, Lähi Tapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko kertoo. Tilaa näytteenottotarvikkeet helposti kotisivuiltamme www.euro. Hän painottaa koti maisen ohran olevan yhtiölle strategisesti tärkeä. • Budjetin alijäämä on 8,1 mrd. • Kokonaisveroaste alenee ensi vuodelle arviolta noin 0,5 %-yksikköä. euroa • ulkoministeriö 40 milj. kelpoinen, milj. • Verojen jälkeen tulot kasvavat hintojen nousua mukaillen arviolta 75 e/kk ja noin 900 e vuodessa. KIMMO LUNDÉN LAURI HEIKKINEN Timo Filpus Lähde: Valtiovarainministeriö Otteita valtion talousarvioesityksen muutoksista Talousarvioesityksen loppusumma 80,5 mrd. EUkomissiolle hallitus tekee aloitteen sähköpörssin tar joushintojen enimmäishinnan alentamisesta EU:ssa. Samalla alueella vietiin muu taman päivän sisään toisesta säiliöstä 2 000 litraa ja toisesta 1 500 – enempää jälkimmäi sessä säiliössä ei ollut. Myös Valio, HKScan ja Atria, onnistuivat kasvattamaan lii kevaihtoaan ruuan hinnan nousun mukana. Mark kinoiden normalisoituminen jatkui, anniskelu ja matkus tajamyynti elpyivät koronan jälkeiseen aikaan verrattuna ja markkinavolyymit monopoli kanavissa palasivat pandemiaa edeltävälle tasolle. Onko sähköpaketissa jotain, mikä helpottaa myös maatilojen kustannusten nousussa, minis teri Annika Saarikko. ”Luultavasti sama porukka on ollut asialla”, Raininko arvioi. Anoralla on toimintoja yhdek sässä maassa ja se vie alkoholi juomia yli 30 maahan. ns.. • Huoltovarmuutta, puhtaita teknologioita ja energiaomavaraisuutta vahvistetaan 220 milj. euroa • valtioneuvoston kanslia 2 milj. Osuustoiminta takoi 3,2 miljardin tuloksen Suomalaiset osuustoimintayritykset porskuttivat viime vuonna ennätystahtia. euroa • ympäristöministeriö 6,5 milj. euroa • valtiovarainministeriö 48 milj. Satonäkymiä Tennilä pitää hyvinä. Metsä Groupin liike vaihto kasvoi peräti 960 mil joonalla eurolla. Ministeri muistutti, että hal litus teki jo keväällä tukikoko naisuuden maatalousyrittäjille. Talouskasvua budjetissa tue taan tutkimus ja kehitys vero vähennyksellä vuoden alusta. ”Sähköpaketissa pääviestinä on varautuminen kotitalouk sien vaikeaan talveen. Muun muassa tärkke lystä sekä teknisiä etanoleja ja liuottimia valmistava Industrial on pystynyt hyvin ”taklaamaan” hintojen nousua. Kuluvan vuoden alijäämä lisätalousarvioineen on 8,9 miljardia euroa. Energian kallistumiseen Anora on Tennilän mukaan varautu nut hintojen korotuksin. Lähivuosina näkymiä hä märtää epävarmuus energian, raakaaineiden ja muiden tuo tantopanosten suhteen. eurolla. Hallitus panee toimeen 370 milj. OLEMME MUKANA MESSUILLA! OSASTO 28 Puhelin 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • Puhelin 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu www.euro ns. • Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden perusosa nousee 10 prosenttia. ”Näkymä on hyvä”, toimitus johtaja kiteyttää ja toivoo, että usko tulevaisuuteen tarttuu vil jelijöihin. Kasvua siivittivät vahva ky syntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen. Itäisen Suomen elinvoimaa budjetissa vahvistetaan. Suomen ohra-ala on vuosi vuodelta pienentynyt. Toiseksi anteliain oli Kymen Seudun Osuuskauppa KSO (262 euroa) ja kolman neksi KPO (252 euroa)
”Varastoperunan nostot aloitetaan yleensä syyskuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. On aloja, joilla vahingot ovat todella isot. Kun myytävää ei ole, se on kaikki tilojen tulopuolesta pois. Nyt saadaan ylös korkeintaan 50 000 kiloa päivässä.” Tällä tahdilla perunaa nostetaan vielä marraskuussa, hän sanoo. ”Säätely on sovitettu yhteen tukijärjestelmien kanssa niin, että hyödyllisistä toimista, kuten maanäytteistä, voidaan edelleen maksaa, vaikka perussäätely tehdään säädöstasolla.” Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan nykyisellä tukikaudella hieman yli 10 prosenttia tiloista on ollut ympäristösitoumuksen ulkopuolella. ”Varovaisenkin arvion mukaan noin 20 prosenttia Suupohjan peruna-aloista alkaa olla menetettyjä. Lisälannoitus ei tepsi, jos ohra hukkuu veteen tai pH on raa’asti punaisella.” Asetusluonnos ja lausunnot siirtyvät seuraavaksi valtioneuvoston käsiteltäväksi. Märkyys on vahingoittanut kaikkia peruna-aloja, Hautaviita kertoo. ”Marginaali on leveä. Hänen mukaansa tutkittu tieto ei osoita, että esitetyt fosforin lannoitusrajoitukset johtaisivat satotasojen laskuun. ”Niitä on sellaisillakin paikoilla, joilla ei ole ollut avovettä ollenkaan. Myös Eurofins Viljavuuspalvelu nostaa lausunnossaan esille huolen kasvukunnon kehityksestä. Jokainen vähänkin isompi sade lykkää noston aloitusta viikolla.” Pellot ovat niin läpeensä vettyneitä, että kasvustot tukehtuvat hapenpuutteeseen. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen karjanlannan fosfori huomioitaisiin täysimääräisesti lannoituksessa. Näistä hieman alle 30 oli tuottajajärjestöjen, maatalousalan yritysten ja maatalouden neuvontajärjestöjen antamia. Unnaslahti kertoo, että ympäristökorvaus tulee sisältämään kiertotalouden edistämisen toimenpiteen. Sitten on lohkoja, jotka ovat kärsineet vähemmän.” Vahinkojen kartoittaminen on toistaiseksi hankalaa, Hautaviita sanoo. ”Uusi asetus pakottaisi käytännössä hankkimaan lannankäsittelylaitteita, jotta uusissa lannoitusrajoissa pysyttäisiin ja levitys olisi mahdollista. syyskuuta 2022 Uusi maatalouden fosforinkäyttöä koskeva asetusluonnos keräsi yli 40 lausuntoa. ”On hyvä uutinen, että viimeisimpien tietojen mukaan maan fosforiluvut ovat olleet laskusuunnassa. ”Ne menivät suoraan myyntiin.” Varastoon nostettavien perunoiden kohtalo huolestuttaa Yli-Hannulaa eniten. Maataloustoimijoiden puolella viljavuusluokkien lasku huolestuttaa. ”Lisäsateita pellot eivät siedä enää yhtään. ”Koko luonnos tehtiin poikkeuksellisesti virkamiestyönä ilman tuottajajärjestöjen osallistamista. ”Mitä niille tapahtuu. Molempien ministeriöiden edustajat näkevät, että karjanlantapoikkeuksen poistuminen on linjassa aiempien politiikkamuutosten kanssa. Lannan prosessointi ja tarkempi käyttö voi myös tuoda säästöä tiloille, ei pelkkiä kuluja”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen. Torjuntaruiskutukset eivät onnistu läheskään kaikilla aloilla, sillä pehmenneet pellot eivät kanna kalustoa. Perunat on istutettu kalliilla tuotantopanoksilla.” Sadonkorjuusta lankeaa iso lasku niiltäkin lohkoilta, joilta perunaa saadaan. VIKKE SCHILDT Monille tiloille pääasiallinen syy olla sitoutumatta ympäristö korvaukseen on ollut sen sisältämä fosfori sääntely. MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen näkee tämän aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia viljelijöille. Veli Yli-Hannula tiivistää ruoka peruna-alojensa tilanteen yhteen sanaan: ”Järkyttävä.”. He kertovat lausunnossaan, että Suomen peltojen keskimääräinen viljavuusfosfori on laskenut lähes 25 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös hän on karijokelainen ruokaperunanviljelijä. Mikäli asetus menee sellaisenaan läpi, ympäristökorvauksen ulkopuolisia tiloja koskisivat nykyistä ympäristösitoumusta vastaavat fosforirajoitukset, mutta tästä ei maksettaisi korvausta. Eurofinsillä nähdään, että fosforimäärän lasku pelloissa heikentää merkittävästi kasvukuntoa ja vaarantaa myös muiden ravinteiden ottoa. Oikealla olevassa perunassa näkyy valkoisia korkkihuokosia. ”Sellaisesta, josta koituu sekä laatuettä määrätappioita.” Pelloissa on jo nyt täysin pilaantuneita ja mädäntyneitä perunoita. Häntä mietityttää myös se, onko kustannusarvioissa huomioitu ostolannoitteiden hinnannousua ja lannankäsittelylaitteiden saatavuutta. Yli-Hannulan mukaan Suupohjan perunapeltojen tilanne on järkyttävä. Tämä huoli jaetaan suuressa osassa lausuntoja. Monille tiloille pääasiallinen syy olla sitoutumatta ympäristökorvaukseen on ollut sen sisältämä fosforisääntely. Hautaviidan mukaan tarvitaan kahden tai kolmen viikon pouta ennen kuin ”voidaan ajatellakaan sadonkorjuun aloittamista”. Se, että kaikki viljelijät tulevat fosforirajoitusten piiriin, on osa CAP:lta vaadittua ympäristökunnianhimon nousua,” Unnaslahti kertoo. ”Sadosta huomattava osa on pilalla. Tavoitteita pidetään hyvinä, mutta toteutusta osittain epätarkoituksenmukaisena. Silloin nostot on nostettu.” Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hinnat ovat nousseet, mutta ruokaperunasta tuottajalle maksettava hinta ei ole juuri muuttunut. Jokainen perunaerä on kärsinyt hapenpuutteesta enemmän tai vähemmän.” Tilojen taloudelle tämä on karmea tilanne, Yli-Hannula sanoo. Iso osa ruokaperunasadosta menetetään Suupohjassa Perunat mätänevät peltoon, Veli Yli-Hannula näyttää. MTK:n Virtanen ei ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että kustannukset saataisiin kompensoitua viljelijöille täysimääräisesti tai että kaksi vuotta riittäisi sopeutumiseen. Tiukennusten vuoksi tilat joutuisivat myös peltoviljelyssään korvaamaan lannan kasvuravinteita keinolannoitteilla. Emme saaneet tavata valmisteluryhmää pyynnöistämme huolimatta. Säädösvalmistelu on tehty virkamiesyhteistyössä ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön välillä. Syynä ovat kesän ja etenkin elokuun runsaat sateet. Asetusluonnokseen kirjattu karjanlantapoikkeuksen lopettaminen on toinen lausunnoissa ilmenevä huolenaihe. Tänä vuonna ei varastoperunaa ole nostettu lainkaan. Maahan on kuitenkin varastoitunut vettä niin paljon, että etenkin syvimmällä olevat mukulat ovat kärsineet hapenpuutteesta.” Yli-Hannulan mukaan pohjavesikin voi olla paikoin jo niin korkealla, että maat vettyvät sen vuoksi. ”Esitys vaatisi kotieläintiloilta huomattavasti nykyistä suurempaa lannanlevitysalaa, minkä hankkiminen on useimmissa tapauksissa hyvin vaikeaa. ”Virkamiehiä huolettaa enemmän se, että onhan ojitus, kalkitus ja muu perustekeminen ihan varmasti kunnossa, kun tavoitellaan kovia satoja. Niillä ei ole enää mitään tehtävissä. Sadonkorjuu onnistuu vain osalla lohkoista, Yli-Hannula kertoo. Hänen mukaansa tämä ei estä ympäristönsuojelusta maksamista isossa kuvassa. Valmiin asetuksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Karijoen lisäksi Suupohjan perunakeskittymään kuuluvat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva. ”Märkä maa on paikoin täysin hapetonta, vaikka irtovesi olisikin saatu pelloilta pois”, Hautaviita kertoo. Lausuntojen perusteella kokonaiskuvaksi muodostuu tyytymättömyys. Asetuksen aikaansaamia rasitteita pidetään liian suurina, erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa. Satoa ei saada.” Varmaankin kaikki ruokaperunapellot ovat kärsineet jonkinasteisesta märkyydestä, hän sanoo. Hautaviita kertoo sadonkorjuutilanteen 60 hehtaarin ruokaperuna-aloiltaan: tähän mennessä on nostettu vain puolentoista hehtaarin perunat. Tutkimustiedon valossa fosforilannoituksella olisi saatavissa sadonlisää lähinnä alhaisissa fosforiluokissa.” MMM:n Unnaslahti kertoo peltojen kasvukunnon aiheuttavan huolta ministeriössä. ”Säädöksellä asetetuista vaatimuksista ei voida maksaa tukea. Tämä tarkoittaisi, että poikkeusta hyödyntävien tilojen tulisi lisätä levitysalaa, jotta kaiken lannan saisi levitettyä luvallisesti. Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä aiheutuvia fosforipäästöjä pintaja pohjavesiin sekä maaperään. ”Elokuussa Karijoella satoi 207,3 millimetriä. Ympäristökorvauksen erilliset lannoitusrajoitteet poistuvat, jolloin toimitaan lainsäädännön puitteissa.” ”Tähän saumaan tarvitaan fosforille oma säädös, jossa annetaan rajoitteet. Hallinnon puolelta viesti on toisenlainen. Tämän tarkoituksena on edistää lannan vastaanottohalukkuutta niillä tiloilla, jolla ei lantaa ole, sekä korvata lietelannan levityskustannuksia. Siirtymää on tapahtunut kohti heikompia viljavuusluokkia, ja näytteiden osuus painottuukin nykyään ’välttävä’ tai sitä huonompiin luokkiin. ”Normaalioloissa perunaa pystytään nostamaan noin 200 000 kiloa päivässä. Kuinka ne säilyvät. ”Näin pahaa tilannetta ei aikaisempina vuosina ole ollut elokuussa, jolloin perunaa pitäisi päästä nostamaan." ” Viljelyn lopettaminenkin on tänä vuonna tullut mieleen.” VELI YLI-HANNULA ANTTI KANTOLA JOHANNES TERVO Juha Mäki-Ketola levitti perunaruton torjunta-ainetta tiistai-iltana Karijoella. Samalla kalliiden ostolannoitteiden tarve vähenee. Tämä ei kuitenkaan johdu fosforin riittämättömyydestä. ”Varastoitavaa perunaa ei ole nostettu kiloakaan.” Hän arvioi, että ruokaperunaa kasvaville pelloille ei ole asiaa ainakaan kahden lähimmän viikon aikana. ”Esitys vaatisi kotieläintiloilta huomattavasti nykyistä suurempaa lannanlevitysalaa, minkä hankkiminen on useimmissa tapauksissa hyvin vaikeaa”, sanoo MTK:n Mika Virtanen. ”Vielä en pysty arvioimaan, kuinka isolta alalta sato tuhoutuu kokonaan.” Suupohja eli Etelä-Pohjanmaan eteläisin osa on ruokaperunan päätuotantoalue Suomessa. Yhteydenpito tuli hoitaa sähköpostitse.” Kolmas mielipiteitä jakava kysymys on perustavanlaatuinen: Maatalousmaan fosforitasojen laskun hallinto ja ympäristöjärjestöt näkevät myönteisenä. ”Ne perunat nostetaan kalliilla polttoaineella.” Kuluja kertyy lisää, koska korjuu on hidasta. Ensi viikolla pitäisi päästä nostamaan varastoitavaa perunaa, Yli-Hannula sanoo. Pyykkösen käsityksen mukaan investointitukia on saatavilla lannan käsittelyyn ja varastointiin myös tulevan kauden CAP-suunnitelmassa. Uusi fosforiasetus nostattaa kiistaa Uusi asetus sitoisi ympäristö sitoumuksen ulkopuoliset tilat nykyistä korvaus järjestelmää vastaaviin ravinne rajoituksiin ilman korvausta. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 7 perjantaina 2. Valmisteluun osallistunut MMM:n Antti Unnaslahti kertoo uuden asetuksen olevan osa uuden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaatimuksia. Se on kolminkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.” Ruokaperunasadosta iso osa menetetään, Yli-Hannula sanoo. Se on perusperiaate,” Unnaslahti sanoo. Lannoituksen enimmäisrajat toimivat niin, että pellon fosforilukujen lasku siis käytännössä mahdollistaa suuremman lannoituksen. Sama viesti on Ilkka Hautaviidalla. Tuottajahinta oli heinäkuussa 23,26 euroa sadalta kilolta. ”Nykyisen kaltainen satotasokorjaus on myös säilymässä. ”Ei ole kuitenkaan tavatonta, jos lokakuun alussa on jo kunnon pakkaset. Mikäli näin käy, laitteistojen hinta ja riittävyys nousevat ongelmaksi.” Virtanen antaa pyyhkeitä koko valmisteluprosessille. Heinäkuussa 2021 vastaava hinta oli 18,30 euroa, joten tuottajalle maksettava kilohinta on vuodessa noussut viitisen senttiä. ”Huonojen olosuhteiden vuoksi kustannukset nousevat hyvinkin kolminkertaisiksi.” Yli-Hannula kertoo esimerkin omalta tilaltaan. ”Tavoitteena on jo pitkän aikaa ollut, että lannan prosessointi lisääntyisi, lannan ravinteita käytettäisiin yhä tarkemmin. Nyt ruokaperunapitäjissä pelätään katastrofia. Tästä aiheutuisi nykytilanteessa kohtuuttomia lisäkustannuksia.” Ravinteiden kierrätystä koskeva poliittinen ohjaus voisi tuoda myös säästöjä tiloille. ”Suomi on laatinut kansallisesti CAP-suunnitelman, johon tämäkin asia liittyy. Toinen asia on se, kuinka paljon viljelijät katsovat tarpeelliseksi käyttää fosforia, kuinka paljon kasvit todella tarvitsevat ja mikä on taloudellinen optimi,” YM:n Pyykkönen kertoo. ”Kun huokonen aukeaa, maassa olevat bakteerit pääsevät perunaan.” Yli-Hannula on isännöinyt tilaansa 13 vuotta. Eikä vähään aikaan nostetakaan.” Tilanne on sama Hautaviidan mailla. Maat ovat läpimärkiä. MARJA SEPPÄLÄ ”Uusi asetus pakottaisi käytännössä hankkimaan lannankäsittely laitteita." MIKA VIRTANEN KARIJOKI Veli Yli-Hannula viljelee ruokaperunaa Karijoella, joka on osa Suupohjan ruokaperunakeskittymää. ”Ja Yara julkisti juuri uudet, rajusti korotetut lannoitteiden hintansa.” Yli-Hannula summaa tilannetta
”Ostajat, jotka tarvitsevat lisämääriä markkinoilta, kääntyvät ensin Baltian suuntaan, jossa omaa käyttöä ei niin paljon ole. Koneurakointiyritysten joukossa hakeyritysten kannattavuus parani 2021 eniten ja kuluva vuosi lupaa näkymien jatkuvan myös hyvänä. ”Se ihmetyttää, että maksuhalukkuus ostajilla on todella iso niistä kuutioista mitä Baltiasta on saatavilla. Kotimaassa koivutukista maksettava hinta ei kuitenkaan houkuttele Helanderia myymään. Hakkuut nousisivat kestämättömiksi, jos teollisuuden tarpeet katettaisiin pääosin sekapuuna kasvavalla, suomalaisella koivulla (MT 29.8.). Mietitään, löytyisikö muita vaihteoehtoja puulle kuin sen myyminen kotimaisille ostajille.” Koivutukin ohella kuitupuun, varsinkin koivukuidun, hintaero Suomen ja Baltian maiden välillä on revennyt niin suureksi, että osa metsänomistajista lykkää harvennuksia paremman hinnan toivossa. Tällä hetkellä viennissä painottuu koivukuitu. ”Ainakin meiltä kuitupuun tarjontaa pystytään lisäämään merkittävästi. Herättää ihmetystä, miten moninkertaista hintaa kannattaa maksaa Baltiassa, kun puuta olisi aivan tehtaiden lähellä.” Helander etsii nyt aktiivisesti puunostajaa ulkomailta. Heikkilän mukaan Baltian maissa kuitupuun vientikauppa on nopeatempoisempaa kuin Suomessa. ”Jos Suomessa maksettaisiin vanerikoivussa kantohintaa 100 euroa motti ja kuidussa 50, saman tien saisi tulla hakemaan ja olisi vielä puolet halvempaa kuin Viron puu. Puuta tarvitaan metsästä noin 15 miljoonaa kuutiometriä lisää. Yritys välittää vientiin metsänhoitoyhdistysten ja yksityisten sahojen kuitupuuta. Meidän toimitusrytmissä hankinta on paljon hitaampaa.” Suomalaisen kauppatavan seurauksena vientikuidun hinta ei vaihtele yhtä jyrkästi kuin Baltiassa. Energian hinnan nousu ja metsäenergian hyödyntämiseen liittyvät uudet koneet kiinnostivat myös yleisön joukossa. Beck näkisi mieluiten, että kotimaan markkina alkaisi toimia, eikä vientiin tarvitsisi ryhtyä. Jukka Helander kertoo, ettei ole ainut, joka etsii uusia vaihtoehtoja. Metsäteollisuuden hintatilaston mukaan Kymi-Savossa on maksettu koivusta päätehakkuilla viime viikkoina noin 55 euroa kuutiolta. Pellettisäiliö on täynnä, mutta kevään saatavuus huolettaa”, kihniöläinen Jukka Valli sanoi. Uudet koneet kiinnostivat, mutta hankintapäätös on kaukana. Tavoite on päästä parhaimpien vuosien tasolle muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Erittäin mielellään haluttaisiin myydä kotimaahan, mutta jos vientikaupasta saatava hinta on merkittävästi korkeampi, tätäkin vaihtoehtoa harkitaan.” Kuljetuskustannus sulkee syvällä sisämaassa sijaitsevat metsät viennin ulkopuolelle. Pystykarsitussa vanerikoivikossa moinen kuulostaa uskomattomalta, mutta sellaista energiakriisi on. Lähimmille vaneritehtaille on täältä noin 30 kilometrin matka. Aarin metsänomistaja-asiakkaiden joukossa on eläkeyhtiöitä, säätiöitä ja yhteismetsiä. ”Keskustelu metsänomistajien kesken on ollut erittäin aktiivista. Vuoden alussa hinta oli 50 euron hujakoilla. ”Ymmärrykseni mukaan tienvarsihinta nousee selvästi yli neljänkympin. Kevättalvella sodan myötä ja Venäjän tuontirajoitteiden vuoksi kysyntä alkoi nousta selvästi. ”Pieniä viitteitä kysynnän kasvusta oli jo syksyllä, kun energian hinnat Euroopassa alkoivat nousta. HENRIK HOHTERI SAARA LAVI Lukijoita 255 000 (KMT 2021) + näköislehti • metsänomistusjärjestelyt • sukupolvenvaihdos • puukauppa • metsänhoito • koneasiaa • metsästys ja kalastus Mainostaja, kysy lisää ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321 Suomen johtava metsäalan media MT Metsä nro 8 ilmestyy 3.10. Kuitupuun vienti Keski-Eurooppaan vaihtelee enemmän suhdanteiden mukaan. Naapuri lämmittää taloa suoralla sähkölämmityksellä, mutta puuta palaa myös. Esimerkiksi Latviassa koivukuidun satamahinta oli heinäkuussa 110 euroa ja havukuidun 78 euroa kuutiolta (MT 24.8.). ”Hakkuut olivat viime vuonna historian toiseksi korkeimmat, mutta kustannustason nousun vuoksi se ei ole näkynyt yritysten tuloksissa”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoi Finnmetkossa. ”Klapien saatavuus on huono. Kuitupuuta seilaa nyt Itämeren altaalla ristiin rastiin Suomen, Ruotsin ja Baltian välillä.” Hintaero baltialaisen ja suomalaisen kuitupuun välillä on revennyt historiallisen suureksi. Venäjältä koivua tuotiin noin 4 miljoonaa kuutiota. Toisaalta puupulan pitäisi olla pahin juuri Itä-Suomen tehtailla, jotka ovat saaneet ennen puuta Venäjältä, Beck pohtii. Heikko taloustilanne heijastuu myös yrittäjien motivaatioon. Yritykset eivät ole saaneet siirrettyä kohonneita kustannuksia hintoihin kuin osittain, mikä näkyy kannattavuuden heikkenemisenä. Vaikka Viron hinnat sisältävät puunkorjuukustannukset ja rahdin satamaan, ero on selvä. 6–7 Ikiaikainen perinne Jokamiehenoikeudet kuumentavat tunteita. Olemme hakeneet kumppaneita, jotka ovat mukana myös silloin, kun kysyntä ei ole niin kuumaa. Nyt kauppoja ohjataan päätehakkuukelpoisiin havuleimikoihin. Koronan vuoksi säästöliekillä 2020 toteutettu näyttely avautui tostaina edellisten vuosien volyymillä ja kävijöitä riitti avajaispäivänä pitkiksi jonoksi asti. Beck nostaa esiin viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin tulokset, joiden mukaan koivun kasvu oli 19,01 miljoonaa kuutiota vuodessa ja markkinahakkuut noin 10 miljoonaa kuutiota. Uskomme että tarjontaa riittää, jos hinta on kohdillaan.” Jukka Helanderin 50-vuotias, taimikkovaiheessa pystykarsittu koivikko olisi kypsä hakattavaksi. Parkanon-Kihniön Metsänhoitoyhdistyksen retkellä matkaan lähteneet naapurukset suuntasivat avajaispäivän aluksi klapikoneosastolle. Nousua siis on nähty, mutta korotus tuntuu pieneltä Baltian puun hintoihin verrattuna. Jos koivun hinta tulee kohdalleen, pystymme kohdentamaan leimikoita koivuvaltaisiin harvennuksiin. ”Lämmitän itse omakotitaloa pelleteillä ja kalpeilla. Urakoinnin kannattavuus huolettaa Finnmetkossa Polttopuu kiinnostaa nyt. Valli tekee itse klapeja Hakki-Pilke Evo 35-koneella. Matkalla puhuttiin, että nyt ei enää kysytä mitä motti maksaa, vaan saako klapeja”, Matti Törmä sanoi. 8–9 N:O 3 | 2019 Sota Ukrainassa on lisännyt suomalaisen kuitupuun vientikysyntää, kertoo Family Timber Finlandin toimitusjohtaja Juuso Heikkilä. Viron valtionmetsistä huudettiin elokuussa koivukuitueriä yli 130 euron kuutiohintaan. Viron valtion metsistä vastaavan RMK:n huutokaupassa koivutukkia myytiin elokuussa yli 200 eurolla kuutio. 16–20 Äärilaidoilla Puolueiden metsä tavoitteissa on isoja eroja. ”Seuraamme tarkasti tavaralajikohtaisia hintoja. Tähän asti kumppanimme ovat puhtaasti kuitupuun käyttäjiä.” Vakain ostajakunta on Ruotsin metsäteollisuudessa. Tuomme markkinoille niitä leimikoita, joista maksetaan näkemyksemme mukaan käypää markkinahintaa.” Beck kertoo käyneensä keskusteluja kuitupuun vientimahdollisuuksista useiden eri toimijoiden kanssa. syyskuuta 2022 Kerimäkeläisen Jukka Helanderin koivikon luulisi houkuttavan ostajia. Se on rajallinen määrä, kysynnän pitäisi toivon mukaan kohdistua Suomeenkin ja miksei myös Ruotsiin.” Heikkilän mukaan suomalaista puuta kysyvät nyt uudet toimijat, joiden kanssa Family Timber ei ole aiemmin käynyt kauppaa. Virolaisesta ja latvialaisesta puusta on nyt niukkuutta. Puun laivaaminen pitkin poikin Itämerta on ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti katsoen hölmön hommaa. Helander ihmettelee, miksi metsäteollisuus maksaa korkeaa hintaa Baltian maissa, kun puuta olisi saatavissa tehtaiden läheltä. Syksyn toimitusten puita hankitaan parhaillaan. Family Timberin viimeisen viiden vuoden vientimäärät ovat vaihdelleet 50000 ja 200000 kuution välillä. Beck arvelee, että jo muutaman euron korotus kuitupuun hintaan lisäisi kotimaan tarjontaa selvästi. Mielenkiinnolla odotan, löytyykö Baltian maista puuta ja kuinka pitkäksi aikaa, vai joutuvatko ostajat katsomaan myös Suomen vientimarkkinaa.” Suomalaisen kuitupuun vientikysyntä kasvanut HENRIK HOHTERI JÄMSÄ Huoli metsäurakoinnin heikosta kannattavuuskehityksestä puhalsi pilviä konetyöalan suurnäyttelyn Finnmetkon ylle. ”Suomessa neuvotellaan sopimuksia ostajien kanssa ja ruvetaan hankkimaan puuta. Energiapuutakin kysellään, mutta toistaiseksi yritys on keskittynyt kuitupuun vientiin. MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEH TI METSÄSTÄ MT.FI/METSÄ Huippuhommissa Konekuskin itsenäinen työ kiehtoo Anastasija Raudivea 10–11 Katkonta hiertää Kumpi ratkaisee: myyjän vai ostajan etu. Esillä on useita energiapuun korjaamiseen tarkoitettuja ratkaisuja sekä keskeiset kotimaiset pilkekoneiden valmistajat, jotka esittelevät laitteidensa toimivuutta työnäytöksissä. Koivukuidun hinnannousu kannustasi metsänomistajia juuri koivuvaltaisten metsien harvennusrästien purkamiseen.” Beckin mukaan leimikoiden korjattavuus ja puun laatu ovat vieläpä paremmat Suomessa kuin Baltian maissa. ”Toistaiseksi pärjään vanhalla, mutta hinnat ja alan kehitys kiinnostavat”, Valli pohti. Puut vientiin, ellei makseta käypää hintaa Metsänomistajat etsivät vienti mahdollisuuksia, kun monien puu tavaralajien hintaero Suomen ja lähimaiden välillä on revennyt historiallisen suureksi. ”Tilastollisesti koivua on Suomessa riittävästi kattamaan teollisuuden tarpeet. Metsänomistajana Helander seuraa aktiivisesti puun hintoja kotimaassa ja lähialueilla. Saksassa pinokuutiometri koivuklapia maksaa polttopuukauppiaiden verkkosivujen mukaan tällä hetkellä yleisesti yli 300 euroa kuutiolta. Baltian huippuhintojen Beck ei usko rantautuvan Suomeen. ”Vain joka kymmenes metsäkoneyrittäjä on jäsenkyselyn perusteella tyytyväinen yritystoimintansa kannattavuuteen", Jaakkola sanoo. Nousuvaraa on silti reilusti. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 8 perjantaina 2. Aineistopäivä 21.9. ”Markkina on vientiä tukeva, ellei kotimaan kuiduttava teollisuus syksyllä paranna hintatasoaan”, Heikkilä toteaa. Nyt neuvotellaan loppuvuoden toimitusten hinnoista ja kartoitetaan ensi talven määriä. Keskustelujen perusteella vienti voisi kannattaa, jos leimikolta on satamaan enintään 100–150 kilometrin kuljetusmatka. Jäsenistölle tehtyjen kyselyiden ja tilinpäätöstiedoista laadittujen analyysien perusteella tukalimmassa asemassa ovat puunkorjuuyritykset, joiden maksuvalmius oli jo ennen polttoaineen kallistumista laahannut vuosia alamaissa. Yrityksellä on hoidettavana yli 70000 hehtaaria metsää. ”Ollaan pyritty viennissä pitkäjänteiseen toimintaan. Baltiassa puuerä on satamassa odottamassa ja eniten tarjoava sen saa. ”Tämä on aihe, jota jatkossa on syytä jäsenistöltä kysyä.” Työt metsässä eivät ole loppumassa, siitä pitävät huolen puun tuonnin katkeaminen Venäjältä ja metsäteollisuuden uudet isot investoinnit. Oma lukunsa on puupolttoaineiden kysynnän kasvu, mikä tietää työtä muun mussa hakeyrittäjille ja pilkkeiden valmistajille. Yksi mahdollisuus on, että koivikko päätyy polttopuuksi. ”Nyt ei enää kysytä mitä motti maksaa, vaan saako klapeja.” MATTI TÖRMÄ PASI JAAKKONEN PETTERI KIVIMÄKI Suomen suurimpaan konetyöalan näyttelyyn Finnmetkoon on saapunut yli 330 näytteileasettajaa.. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoi MT:n haastattelussa yhtiön ostavan koivukuitua Baltiasta, koska sitä ei kasva Suomessa tarpeeksi. Alan vahva myötäinen näkyy valmistajien läsnäolossa Metkossa. Lupaavien yleisönäkymien varjossa koneyrittäjien näkymiä synkistää konetyöaloilla parinkymmenen prosentin vauhdilla laukkaava inflaatio. Erityisesti polttoaineen hinnannousu kurittaa konepuolta. Suomessa teollisuus on maksanut koivukuidusta keskimäärin hieman alle 20 euroa kuutiolta pystyssä ja noin 38 euroa hankintakaupoissa. Kihniöläiset naapurukset Matti Törmä ja Jukka Vallli suuntasivat ensimmäisenä klapikoneosastolle, jossa tungosta riitti muutenkin Finnmetkon avajaispäivänä. Tukkikokoiset koivut on pystykarsittu oksattomiksi. ”Kun jäsenistöltä kysyttiin yrittämisen tunnelmista, niin metsäalalla tunnelmat työn motivaatiolle, kannattavuudelle ja myös sisällölle olivat negatiivispainotteisia.” Jaakkolan mukaan arvoitus on, miten julkisuudessa esillä oleva ristiriitainen ja kielteissävytteinen keskustelu metsien hyödyntämisestä vaikuttaa metsäalan yrittäjien kokemukseen työnsä arvostuksesta. ”Tällä hetkellä emme myy tai kilpailuta puhtaita harvennusleimikoita”, sanoo Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck
Huippuvarusteltu erikoismalli nyt ennakkotilattavissa Korko 1,99 % + kulut Erikoismallissa on asennetta. JARMO PALOKALLIO JARKKO SIRKIÄ Ladattavien autojen osuus on tänä vuonna lähennellyt 40:ää prosenttia uusien autojen kaupasta. Kun uusien autojen kauppa on hidastunut, vaihtoautoja ei ole tullut myyntiin, Rissa selittää. Tässä on käytetty 2,30 euron litrahintaa, mutta paikoin 95E-bensiinin hinta on painunut jo alle kahteen euroon. ”Uuden auton ostopäätöksessä kannattaa ottaa huomioon korkojen nousu ja inflaatio. CO 2 -päästöt 31 g/km. Huoli on ymmärrettävä, sillä lataukseen liittyvät asiat ovat monelle uusia, toteaa Ifin ajoneuvovakuutusjohtaja Eero Färkkilä. kulutus 1,4 l/100 km, CO 2 31 g/km. Rahoitusesimerkki: auton hinta 49 990 €, käsiraha €, rahoitettava osuus 50 089 € (sis. TUCSON Black ladattavan hybridin toimintamatka on sähköllä 62 km ja kaupunkiajossa jopa 74 km (WLTP). Korkeajänniteakun takuu on 8 vuotta tai 160 000 km, kumpi ensin täyttyy. Käynnissä olevat hurjat myllerrykset saattavat siirtää uuden auton hankintapäätöstä”, ennustaa Rissa. Tänä vuonna energian hinta on noussut rajusti, mikä on kurittanut kaikkia autoilijoita. Sähköauton alhaisten käyttövoimakustannusten ansioista latauspiste maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Yksityiselle ostajalle kynnys vaihtaa täyssähköautoon on yhä korkea. Lopputulokseen vaikuttavat auton kulutuksen lisäksi esimerkiksi ajotapa ja omat latausmahdollisuudet. Kysyntää olisi ollut, mutta autojen saatavuus on jarruttanut toimituksia. Joissakin tapauksissa lataus voi edelleen olla ilmaista tai sitten hinnat ovat lähellä kotilatauksen hintoja. ”Uusien autojen tilauskannat ovat poikkeuksellisen korkealla. Sitä kautta niitä tulee tarjolle myös käytettyinä. ”Yhä useampi työsuhdeauto on ladattava auto. ”Jos et ole varma, uskaltaako vanhasta pistorasiasta ladata, kannattaa lataus hoitaa esimerkiksi kauppakäynnin aikana julkisella latauspisteellä”, sanoo Färkkilä. Mikäli kotoa tai vapaa-ajan asunnolta löytyy niin sanottu voimavirtapistoke, on siitä lataaminen selvästi nopeampaa. Toistaiseksi ensirekisteröintitilastojen notkahdus selittyy lähinnä uusien autojen pitkillä toimitusajoilla. Vastaavasti esimerkiksi Volks wagen-konsernin merkkien rekisteröinnit ovat vähentyneet. Kotilatausaseman hankinta on siksi myös paloturvallisuuskysymys”, sanoo Färkkilä. Esimerkiksi 6,5 litraa sadalla kilometrillä kuluttavalla bensiiniautolla tuo ajomäärä maksoi noin 1 900 euroa, kun bensiinin hinta oli 1,70 euroa litralta. JAANA KANKAANPÄÄ Kotilatauspiste asennuksineen maksaa yleensä 1 000–2 000 euroa. Vuoden päästä rahoitus voi olla kalliimpaa ja auton hinta korkeampi, kuin mitä se on nyt”, Rissa kannustaa. Lue lisää erikoismallista hyundai.fi/tucson #HyundaiAsenne TUCSON Black -mallisto alk. Nyt energian hinnan raju nousu on iskenyt myös sähköautoilijoiden kukkaroon. Kauppa räjähti käsiin koronan takia, kun ihmiset alkoivat välttää joukkoliikennettä”, kertoo Rissa. Keskimääräisellä 17 000 kilo metrin ajomäärällä sähkö maksoi tuolla yhtälöllä 380– 540 euroa. Ero sähköautoilijan hyväksi on kuitenkin säilynyt. 54 648,58 €. Siirtymää on ollut etenkin dieselautoista, joiden osuus uusien autojen kaupasta on pudonnut alle kymmenekseen. ”Lämpötolppia tai muita koti talouspistorasioita ei tulisi käyttää säännöllisen lataukseen, sillä niitä ei ole rakennettu kestämään jatkuvaa suurta virtaa. Ne rahoittavat autokaupat useimmiten osamaksulla. Kotipistorasioiden tilapäistä käyttöäkin varten on syytä hankkia paikalle ammattilainen tarkistamaan kytkentöjen kunto. Kuvan auto erikoisvarustein. Uusien autojen kauppaa jarruttaa komponenttipula. Jokainen tapaus on tietenkin erilainen. Luottokustannukset 4 669,58 €, luotto ja luottokustannukset yht. Ladatun auton polttoaineen kulutus alhaisimmillaan 1,4 l/100 km. Toyota on selvästi hyötynyt siitä, että sen mallisto on polttomoottoripainotteista. ”Dieselautoja on parjattu syyttä. JARMO PALOKALLIO Yritykset ovat siirtyneet vauhdilla ladattaviin autoihin. ”Jatkossa autokauppaan vaikuttaa myös yleinen taloudellinen epävarmuus. Sähköautoilun hintaan vaikuttaa myös julkisten latauspisteiden suuri hintahaarukka. Ladattavat autot lyövät läpi markkinoilla Yksityiset ostajat suosivat edelleen polttomoottoreita sähköautojen kalleuden takia. Laskelmia tehtäessä pitää muistaa, että sekä sähkön että polttoaineiden hinnat vaihtelevat suuresti. Autokauppaa on käyty tänä vuonna erikoisessa tilanteessa. Maksimi luoton määrä 60 000 €. Ekologisuus ja edulliset käyttökustannukset ovat kannustaneet ihmisiä sähköautoiluun. Vuoden aikana entistä useampi ostaja on päätynyt ladattavaan autoon. Yllätyksiä voi tulla vastaan pikalatauspisteillä, joihin auto unohtuu turhan pitkäksi aikaa seisomaan. Jos käyttää esimerkiksi mökki reissussa tavallista pistorasiaa lataukseen, on suositeltavaa laskea lataustehoa, ettei polta sulakkeita. Moni sähköautoiluun siirtymistä pohtiva nostaa isoimmaksi huolenaiheekseen latauksen ja kotilatausaseman. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 9 perjantaina 2. Rekisteröinnit laahaavat noin neljänneksen viimevuotista jäljessä. Niitä on myyty vähemmän kuin täyssähköautoja. 2 000 eurolla on suuri merkitys yksityiselle auton ostajalle. Nyt käytettyjen autojen kaupassa on havaittavissa tasaantumista. 42 990 € | TUCSON Black Plug-in Hybrid 1.6 T-GDi 265 hv 4WD 6AT 49 990 € Hinnat sisältävät toimituskulut. Tehtaat eivät kykene puolijohdepulan takia tuottamaan myytävää tarpeeksi nopeasti”, toteaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta. Tällä hetkellä omakotitaloasujalle tarjotaan sähköä 40 sentin hinnalla. ajotapa, sää, tien kunto ja renkaat. Topi Puntala esitteli Renault Arkanan hybridimallia Autoverkkokaupassa viikko sitten. Siinäkin tapauksessa on syytä varmistaa pistokkeen kunto ja käyttää vain asianmukaista adapteria ja latauskaapelia. Rissa pitää tärkeänä, että valtio jatkaa sähköautojen hankinta tukia. Heinäkuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 16 prosenttia oli täyssähköautoja ja 21 prosenttia ladattavia hybridejä. Yksityisille kuluttajille uudet täyssähköautot ovat vielä kalliita”, Rissa tiivistää. ”Käytettyjen autojen kaupassa on takana kovia vuosia. syyskuuta 2022 Tuottaja: Jarmo Palokallio, jarmo.palokallio@mt.fi AUTOT JA LIIKENNE Latausta kotipistorasiasta kannattaa välttää Kodin tai vapaa-ajan asunnon kotitalouskäyttöön tarkoitettuja pistorasioita ei kannata käyttää sähköauton jatkuvaan lataamiseen. Kotilatauspisteitä koskevat omat säännöksensä ja turvallisuusvaatimuksensa, joten oman sähköauton voi jättää latautumaan kotilatauspisteelle turvallisin mielin. Pitkien toimitusaikojen takia osa uuden auton kyselijöistä on hankkinut tehdastuoreen auton tilalle vähän ajetun käytetyn tai jatkanut ajamista vanhalla. Niiden hinnoittelu perustuu usein minuutteihin kilowattituntien sijaan. Viime vuonna sähköautoilun kustannukset jäivät 2,25–3,75 euroon sataa kilometriä kohti, kun kilowattitunnin hinta oli 15 senttiä. Todellinen vuosikorko 2,4 %. Osuus on kasvanut vähän viime vuodesta. Ladattavien autojen osuus on kasvanut etenkin yritysautoissa, mutta myös kotitalouksien kiinnostus niihin on kasvanut. Etu voimassa 30.9.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin. Polttoaineiden hintojen raju nousu keväällä antoi lisäpotkua ladattavien kauppaan. Pikalatauspisteiden hinnoittelu perustuu usein minuutteihin kilowattituntien sijaan. Vuoden ehdoton voittajamerkki on Toyota, joka on jyrännyt muut tieltään myyntitilastojen kärkisijoilta. Kotilatauspiste helpottaa sähköauton omistajien arkea, kun virtaa omaan ajoneuvoon saa helposti omasta pihasta. Tulossa erä huippuvarusteltua TUCSON Black -erikoismallia mustilla somisteilla, toimi nyt ja varaa omasi. Tänä vuonna ensirekisteröidyistä autoista hieman yli 40 prosenttia on ensirekisteröity yritysten käyttöön. perustamiskulun 99 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 1,99 %, kuukausierä 559 €, viimeinen suurempi erä 14 967,01 €. Dieselautojen osuus jäi alle 10 prosenttiin. Sillä lataamalla sähköauton kustannukset sadalle kilometrille nousevat 6–10 euroon. Polttomoottoriauton tankkaustauot samalle kilometri määrälle tulivat monta kertaa kalliimmaksi. Toimintamatkaan vaikuttaa mm. Tucson Black Plug-in Hybrid EU-yhd. Myyntitilastojen perusteella vaikeudet eivät ole kohdelleet automerkkejä ja -malleja tasapuolisesti. TUCSON Black Plug-in Hybrid.. Vaikka niiden osuus uusista autoista laskee, käytetyt dieselautot pysyvät käyttökelpoisina vielä vuosia”, sanoo Rissa. Bensiiniautolla köröttelevällä polttoaine on maksanut sadan kilometrin rupeamalta noin 15 euroa. Energian hinnan nousu iskee rajusti myös sähköautoiluun JARMO PALOKALLIO Sähkön hinnan raju nousu on pistänyt sähköautoilun kustannuslaskelmat uusiksi. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitusja kaskovakuutuksen. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Sähköautot kuluttavat tyypillisesti sähköä 15–25 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Kotilatauspiste asennuksineen maksaa yleensä 1 000– 2 000 euroa. Kotitaloudet rahoittavat autokaupan useimmiten osamaksulla. Kotitaloudet suosivat edelleen edullisia bensiiniautoja
Kulmala löi kuitenkin taannoin kiinni ikimuistoisen autokaupan. ”Rakennutimme silloin myös uudet ja aiempaa isommat toimitilat Tampereelle, ja tässä olemme tehneet kauppaa siitä saakka.” Samaan aikaan mukaan liittyi automyyjänä todellinen alan konkari, Janne Kulmalan isä Jari Kulmala. Huomattavan vähän, eli alle 5 000 kilometriä vuodessa, ajaa 11 prosenttia kaikista vastaajista. syyskuuta 2022 AUTOT JA LIIKENNE Pyöräliitto ry kannustaa lapsia ja nuoria pyöräilemään koulumatkat. ”Liivit tulisi sijoittaa autoon niin, että ne ovat tarvittaessa nopeasti kuljettajan ja matkustajien saatavilla, ei siis tavaratilan välipohjaan, matkatavaroiden alle”, Vesalainen muistuttaa. Korona-aikana käytettyjen autojen kysyntä on kasvanut, joten niiden hankinta on laajentunut myös Suomeen. Heijastin, heijastinliivi tai muu heijastava asuste on siksi tärkeä turvavaruste kaikkialla ulkona teitä pitkin liikuttaessa. ”Myös maaseudulla varastetaan pyöriä, mutta se näkyy tilastossa harvinaisempana. ”Huoltajien on hyvä muistaa, että pyöräily on nykyään paljon turvallisempaa kuin se oli heidän omassa lapsuudessaan”, Koistinen sanoo. Nyt on aika ottaa heijastin käyttöön Syksy tuo tullessaan yhä aiemmin hämärtyvät illat, minkä lisäksi sateet heikentävät näkyvyyttä entisestään. Kulmala uskoo dieselautojen silti pysyvän edelleen myydyimpänä ajopelinä. ”Uskon niiden kysynnän kasvavan yhä, sillä polttoaineen hinta on lähtenyt laskusuuntaan. ”Urheiluseuroissa tapahtuva liikunta painottuu pitkälti teholliseen treeniin, ja samalla harrastajilta puuttuvat niin sanotut pohjat”, Perälä toteaa. Koistinen ja Perälä ovat huolissaan lasten ja nuorten liikunnasta. Pyörävarkaudet ovat arkipäivää etenkin suurissa kaupungeissa. Ajonopeus tulee sovittaa sillä ajatuksella, että liikenteessä on aina myös ilman heijastinta liikkuvia jalankulkijoita ja valottomia pyöräilijöitä. Vähän ajavissa naiset ovat selvä enemmistö ja heidän osuutensa näyttäisi edelleen kasvavan. Lisäksi lähes joka kymmenenneltä oli viety pyörän osia tai lisävarusteita. Silloin paikalle saapui ostohousut jalkaansa vetänyt torimyyjä hieromaan autokauppaa. ”Kannustan kouluja suosittelemaan, ettei lasta tuotaisi autolla kouluun. Suhteutettuna suoritemääriin koulumatkapyöräilyssä loukkaannutaan huomattavan harvoin verrattuna vaikkapa jalkapalloon, yleisurheiluun ja lasketteluun. Maaseututaajamassa tai haja-asutusalueella pyörävarkaus sattuu kohdalle harvemmin. Yleensä ostettava auto on etsitty valmiiksi internetin kautta. Nuorimmista vähän ajavista kuskeista ajamista pelkäsi peräti 12 prosenttia. ”Tutkimusten mukaan pyörällä tai kävellen tehty koulumatka voi muodostaa jopa puolet lapsen päivittäisestä ripeästä liikunnasta. Sähköpyörien varkaudet ovat lisääntyneet, ja varastetut pyörät ovat myös entistä arvokkaampia. ”Auto saattaa seisoa liikkeessä pisimmillään useamman viikon. ”Arkipyöräily on perusliikunnan kannalta erittäin tärkeää. Heidän osuutensa on hitaassa kasvussa. Kun asiakas sitten lähtee ajamaan sillä, saattaa auton tietokone sytyttää jonkin vikavalon.” ”Koska autoa ei ole tarkoitettu seisontaan, tulee tällaisia reagointeja. Varastomme ei ole ollut niin suuri kuin olimme ajatelleet, mutta myytävää on silti ollut riittävästi.” Kulmala painottaa, ettei laadukkaiden käytettyjen autojen saanti ole tällä hetkellä itsestäänselvyys. Kyselyssä 29 prosenttia suomalaisista kertoi menettäneensä pyöränsä varkaille. Moni kokee dieselauton olevan edelleen järkevin vaihtoehto.” Kulmala omistaa Autolähde Oy:n yrityskumppaninsa Henri Mäkelän kanssa. Tilanne näkyy käytettyjä autoja myyvässä tamperelaisessa Autolähde Oy:ssä. Hyvistä käytetyistä pientä pulaa Polttoaineiden hintojen lasku on palauttanut dieselautot vaihtoehdoksi. ”Kaikki helposti irrotettavat varusteet on syytä ottaa mukaan, kun pysäköi pyörän”, Määttänen muistuttaa. Vähäisiin kilometreihin syynä on useimmiten muiden liikkumistapojen käyttö, mutta joskus kyseessä on myös rattipelko. Uusien autojen pitkät toimitusajat ovat piristäneet vähän käytettyjen autojen kysyntää. Tuolloin oli lauantai-iltapäivä, ja hän mietti jo ovien sulkemista. Vuodessa yli 30 000 kilometriä ajavia on noin kuusi prosenttia. Heijastinliivin käyttäjä erottuu tien varressa pitkälle. Vastauksissa olikin suurta hajontaa vastaajan asuinpaikkakunnan perusteella. Vaikka kauppa on käynyt hyvin, on esimerkiksi Ukrainan sota tuonut joidenkin ihmisten ostokäyttäytymiseen varovaisuutta.” Hybridija sähköautojen kysyntä on kasvanut. Kulmala ennustaa autokaupan jatkuvan vilkkaana. Siksi kalliita pyöriä säilytetään kodin sisätiloissa. Arkiliikunta on tarpeen myös aktiivisesti liikuntaa harrastaville lapsille ja nuorille. ”Liikenteessä pyritään lähtökohtaisesti välttämään kontakteja, riskejä ja onnettomuuksia. Nyt onkin aika kaivaa heijastimet käyttöön. Aktiivinen koulumatka parantaa fyysisen kunnon lisäksi lasten keskittymiskykyä ja oppimistuloksia”, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. Autosta ulos tultaessa kuljettaja ja matkustajat muuttuvat jalankulkijoiksi. LähiTapiolan vastaus pyörävarkauksien aiheuttamaan haasteeseen olisi rekisteri, joka tekisi varastettujen pyörien myymisestä huomattavasti hankalampaa. ”Myyjiä on paljon, ja kysyntää laadukkaille autoille riittää. Koivun mukaan uusien autojen apujärjestelmät auttavat epävarmoja kuljettajia. Liikenteessä vaanii vaara, sillä autoilija ei välttämättä erota hämärässä ilman heijastimia liikkuvaa jalankulkijaa taustasta, vaikka tämä liikkuisikin valaistulla väylällä. Myös asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Tuon jälkeen rahoitusmahdollisuudet alkoivat parantua, ja nyt autoliikkeiden tarjoamat rahoitusvaihtoehdot ovat täysin toista luokkaa.” Nykyään autokauppaa ei juurikaan tehdä käteisellä. Saattoliikenne on suuri turvallisuusriski ja se vähentää aktiivisia koulumatkoja”, Koistinen sanoo. Yleisimmät syyt siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, ovat Likesin tekemien oppilaskyselyjen mukaan matkan pituus, kyydin saaminen ja viitsimättömyys. Lähes joka kolmannelta suomalaisesta on varastettu polkupyörä. On myös huolehdittava, että oman ajoneuvon valot toimivat ja ovat puhtaat. Pysäköintiä helpottaa peruutuskamera ja pysäköintitutka. Naisista lähes joka viides kuuluu jo nyt tähän ryhmään, miehistä vain 6 prosenttia. Varsinaista rattipelkoa poti vähän ajavista miehistä 3 prosenttia ja naisista 7 prosenttia. Yrityksen omistajiin kuuluva Janne Kulmala kertoo, että autoja on riittänyt, vaikka kaikki ei ole mennyt aivan toivotusti. Taloyhtiöilläkin on paljon parannettavaa pyörien säilytystiloissa. ”On luonnollista, että kokematonta kuskia saattaa jännittää lähteä tien päälle. Suurimmat kilometrit kertyvät 35–44-vuotiaille autoilijoille. Nyt liikkeessä asiointi on selkeästi vähäisempää, sillä ostopäätös tehdään usein netin kautta.” Käytetyistä autoista reklamoidaan jonkin verran, merkittävin aihe Kulmalan mukaan liittyy autojen tietokoneiden antamiin signaaleihin. Osaa nuorista vaivaa rattipelko JARMO PALOKALLIO On luonnollista, että kokematonta kuskia saattaa jännittää lähteä tien päälle. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa pyörien varastaminen on yleistä, ilmenee LähiTapiolan kyselystä. ”Maailmantilanne vaikuttaa paljon. Sen ansiosta kulkija on helppo havaita hyvissä ajoin”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa. Todennäköisimmin pyörät lähtevät varkaiden mukaan suurissa kaupungeissa, erityisesti Turussa ja Tampereella. Kamuxin tuoreen selvityksen mukaan noin puolet suomalaiskuskeista ajaa vuosittain 5 000–15 000 kilometriä. Varkauksien yleisyydestä kertoo, että reippaasti yli miljoona suomalaista aikuista ja teiniä on joutunut sellaisen uhriksi. ”Vanhempien kannattaa näyttää tässä esimerkkiä ja opastaa aktiivisiin koulumatkoihin ja samalla polkea itsekin työmatka tai osa siitä. Menekkiä on lisännyt, että joidenkin uusien autojen toimitusajat ovat olleet varsin pitkiä.” Autolähde on hankkinut myymänsä menopelit muun muassa Ruotsista ja Saksasta. ”Hänelle löydettiin sopiva kulkupeli, minkä jälkeen siirryttiin maksuasioihin. Kannattaa kuitenkin tarttua rohkeasti rattiin ja pyrkiä selättämään ajopelko mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Koivu sanoo. Mökkimurtojen yhteydessä katoaa muun tavaran lisäksi myös polkupyöriä, varsinkin jos ne ovat yhtään arvokkaampia.” Maaseudulla varkauteen tarvitaan yleensä pakettiauto tai vastaava, kun kaupungissa pyörän voi ajaa helposti piiloon, kun lukko on murrettu. Pyöräilyn trendit näkyvät varkauksissa. Myös autolla liikkeelle lähdettäessä on syytä varautua märkään ja pimeään. Pyöräliitto muistuttaakin, että päätösvalta oppilaan koulumatkan kulkemisesta on aina juridisesti huoltajalla. Autosta tulisikin löytyä heijastinliivit kuljettajan lisäksi jokaiselle matkustajalle. Yllä on silti myös uhkakuvia. JARMO PALOKALLIO Autoteollisuuden komponenttipula on edelleen heilutellut autokauppaa. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 10 perjantaina 2. Näen vahvuutena, että autokaupassa on eri-ikäisiä myyjiä, sillä asiakkaatkin ovat eri-ikäisiä”, Jari Kulmala sanoo. ”Veri veti takaisin autokaupan pariin. Perälän mukaan nykyään tilanne on monella liikunnan harrastajalla toisinpäin: peruskuntoa kehittävää liikuntaa on vain viidennes tai vähemmän. Polkupyörien rekisteröinti hillitsisi varkauksia JARMO PALOKALLIO LähiTapiola ehdottaa polkupyörien rekisteröintiä, mikä tekisi niiden varastamisesta ja edelleen myynnistä vaikeampaa. Alun perin vuonna 2010 MM Auto Center -nimellä aloittanut yritys muutti nimensä nykyiseksi vuonna 2018. LähiTapiolan asumisen turvallisuuden palveluiden kehityspäällikkö Antti Määttänen kertoo, että pyörävarkauksia tapahtuu siellä, missä on paljon ihmisiä ja pyöriä. Lenkkeilijöiden on hyvä huomioida nopeasti hiipivä pimeys. Koulumatkojen pyöräily parantaa oppimistuloksia JARMO PALOKALLIO Suhteutettuna suoritemääriin koulumatkapyöräilyssä loukkaannutaan huomattavan harvoin. Rekisteri toimisi käytännössä autorekisterin tavoin niin, että pyörän alkuperän voisi aina selvittää rekisterinumeron avulla. Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Laskennan päätyttyä kello oli ehtinyt jo iltaseitsemään, ja toimiston pöytä oli täynnä kolikkopinoja”, Kulmala nauraa. Jari Kulmala myi ensimmäisen autonsa vuonna 1971 Porissa isänsä omistamassa autoliikkeessä. Sellaisia ovat esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmät, kuolleen kulman varoittimet, kaistavahdit ja hätäjarrutusjärjestelmät. JARMO PALOKALLIO Vain muutama tuhat kilometriä vuodessa ajavien naiskuskien määrä on nousussa. Vähän autoilevien osuus kasvaa iän myötä. Vanha sääntö on, että 80 prosenttia liikunnasta pitäisi olla peruskestävyyttä edistävää liikkumista ja 20 prosenttia tehollista liikuntaa”, sanoo urheiluja hyvinvointitestausta tekevän SportTest Oy:n Timo Perälä. ”Huomiovärinen heijastinliivi on erinomainen lenkkeilijän varuste valoisaan aikaan, pimeästä puhumattakaan. Se on turvallinen ja helppo tapa lisätä liikuntaa arkeen. ”Kun meikäläinen oli takavuosina aloittamassa parta huurussa työviikkoa talvisena maanantaiaamuna, oli oven takana jo ihmisiä odottamassa. Kun tietokone sitten nollataan, kaikki on kuitenkin yleensä kunnossa.” Jari Kulmalan mukaan autokaupan rahoitus on muuttunut, tuskin kukaan käyttää enää käteistä. 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista. TOMI OLLI RAMI MARJAMÄKI Jari ja Janne Kulmalan mukaan eri-ikäiset myyjät ovat autokaupan vahvuus. Pelkkä lukitus ei aina pelasta varkailta. Vaikka iltalenkille lähdettäessä olisikin vielä valoisaa, tulee hämärä ja sitä seuraava pimeä tähän vuodenaikaan yllättävän nopeasti. ”Jos asiakas ei saanut pankista rahoitusta, oli tarjolla autoliikkeen vekselirahoitus, jossa korko oli peräti 24 prosenttia. Mies kaivoi esille useita muovipusseja, joissa oli rahaa.” ”Saimme lopulta laskettua pusseista 12 000 euron kauppahinnan, summasta noin kymppitonni oli kolikoita. Seitsemääkymppiä lähestyvistä kuljettajista joka viides autoilee vain vähän. Vuosien varrella hän teki reilut kymmenen vuotta muita töitä, mutta autokauppa on aina ollut rakkain leipäpuu. ”Niin sanottujen ruuhkavuosien vaikutus näkyy selvästi ja näyttää siltä, että autoa käytetään jälleen entiseen malliin niin töihin kuin omiin ja lasten harrastuksiin kulkiessa”, sanoo Kamuxin Suomen maajohtaja Jani Koivu. Autoilijoiden pitää ottaa huomioon, että matka saattaa yllättäen keskeytyä esimerkiksi teknisen vian tai liikennevahingon vuoksi. Yleensä ostettava auto on etsitty valmiiksi internetin kautta. Vähän autoilevat suosivat kävelyä tai pyöräilyä tai sitten joku muu perheenjäsen hoiti ajamisen heidän puolestaan. Sähköpyörät ovat erinomainen vaihtoehto myös lapsille ja nuorille jos koulumatka on pidempi”, Koistinen vinkkaa. ”Varsinaista pulaa autoista ei ole ollut, mutta pieni hiki on asian merkeissä ollut päällä. Vaihtoautokauppa käy vauhdikkaasti myös syksyllä ja talvella. Lenkkeilijöiden on hyvä huomioida nopeasti hiipivä pimeys.. ”Autot ovat olleet juttuni nuoruudesta lähtien, sillä kasvoin erityisesti isäni kautta alalle.” Rahoituksen muuttuminen 1980-luvulla oli yksi merkittävimmistä alan käänteistä, autokauppaa useilla vuosikymmenillä tehnyt Kulmala kertoo. Onkin hyvä opettaa lapselle, ettei liikenne ole kilpailun, näyttämisen tai oikeassa olemisen paikka, vaan tärkeintä on kaikkien turvallinen perille pääseminen.” Vaikka kouluun pyöräilyn kieltävät säännöt ovat vähentyneet, erilaisia suosituksia ja rajoituksia on edelleen kouluissa
Pienpakettiautot ovat suuressa suosiossa kaikkialla Euroopassa. Pelkällä sähköllä kulkevan Niro EV:n hinta alkaa 43 489 eurosta. sääja ajo-olosuhteet, akkukapasiteetti, kuljettajan ajotapa, ajonopeus ja auton kuormaus. Niron ajettavuus on kunnossa. Active-varustuksella auton lähtöhinta on 31 597 euroa. Vetokykyä täyssähköllä on 750 kiloa ja muilla 1 300 kiloa. Pidemmällä kopalla Proace City kurottaa kantavuudessa niin kutsuttuun tonniluokkaan. Etelä-Saksan vuoristoteillä täyssähköversion kulutti koeajossa siististi ajamalla 16–17 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Ladattava hybridi kulkee sähköllä parhaimmillaan 65 kilometriä. Uutuus on kasvanut aiemmasta maltillisesti. Lyhemmän version kantavuus jää 560 kiloon. Ladattavan hybridin varustukseen kuuluu 5,5 kilo watin tehoinen PTC-vastus, joka mahdollistaa sisätilojen lämmittämisen ilman polttomoottorin käynnistämistä. Se ottaa silti töyssytkin vastaan ilman turhia lullauksia. JARMO PALOKALLIO. Feel Pack -varustetasosta alkaen näyttö on kymmentuumainen ja sitä on nykytrendin mukaisesti käännetty hivenen kuljettajaa kohti. Uuden Kia Niron hinnat alkavat Niro Hybrid -mallin 31 324 eurosta. Niron ulkonäköä hallitsevat Kian uudistunut tiikerikeula ja uudet etuvalot. Samalla tilankäyttö on kuitenkin mietitty uusiksi, joten Niro tuntuu sisältä aiempaa tilavammalta. 73.215 € (350 BEV 135 kW/184 hv automaatti Trend L2H2 RWD, WLTP-toimintamatka 260 km). Kuljettajan näkymää hallitsevat kaksi 10,25-tuumaista näyttöä, jotka ovat nykytrendin mukaisesti saman pinnan alla. E-Transitin toimintamatka on 240–317 km, sähköenergiankulutus on 21,5–28,3 kWh /100 km CO2-päästöt g/km (tiedot ilmoitettu WLTP-mittaustavalla). Uudistuneen C5 Aircrossin tunnistaa parhaiten keulasta. Viime vuonna Niro oli Kian kolmanneksi myydyin malli Euroopassa. Kuljettajaa avustaviin ja turvajärjestelmiin Niro tarjoaa kattavan paketin. NYT TILATTAVISSA. ford.xx 1Ford E-Transit Van 390 BEV L2H2 Trend RWD, jossa ajonopeudenrajoitin 90 km/h (N2). Houkuttelevin vaihtoehto on lataushybridi, josta irtoaa 225 hevosvoimaa tehoa. Sen saa joko 100tai 130hevosvoimaisena. Takana led-valot ovat saaneet lisää kolmiulotteista ilmettä. Myös liitettävyys on kunnossa. 3Ford-takuu 5 vuotta / 150 000 km (tai 2 vuotta ilman km-rajaa), korkeajänniteakun ja -osien takuu 8 vuotta / 160 000 km. Aircrossin valttina on mukavuus. 2ProPower Onboard 2,3 kW. Todelliseen toimintamatkaan ja sähköenergian kulutukseen vaikuttavat mm. Uuden Niron voimalinjoiksi on tarjolla täyssähköisen version lisäksi tavallinen ja ladattava hybridi. Toisaalta akusto nostaa auton pohjaa, mikä heikentää pitkäkoipisten takamatkustajien istuma-asentoa. Proace Cityn pieni koko palkitsee taloudellisuutena. Sisällä keskikonsoli on pistetty uusiksi ja autoon tehty myös joitakin ergonomiaparannuksia. Peruutusvaihteen korvaa sähkömoottori, jonka voimalla peruutus tapahtuu. Vanhahtavalta tuntuvan perinteisen vakionopeudensäätimen tilalle on tarjolla nykyaikainen mukautuva vakionopeuden säädin sekä kuolleen kulman varoitin. Toyota esitteli silloisen PSA-konsernin pohjalle rakennetun Proacen vuonna 2012. Voimanlähteenä on joko 135 kW/184 hv tai 200 kW/269 hv. Tavaratila vaihtelee lataushybridin 460 litrasta dieselin 720 litraan. Tavaratilaa on 324–495 litraa mallista riippuen. Maahantuoja odottaa, että noin 40 prosenttia ostajista päätyy Suomessa täyssähköiseen versioon. Rinta-Jouppi • LAHTI: FordStore Nelipyörä Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Auto-Kilta • OULU: Wetteri Oulu • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen Porvoo • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto • SASTAMALA: FordStore Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Auto-Kilta • SEINÄJOKI: J. syyskuuta 2022 AUTOT JA LIIKENNE UUSI, TÄYSSÄHKÖINEN E-TRANSIT. Kojelautaa hallitseva kosketusnäyttö on sijoiteltu aiempaa paremmin. Maavaraa on 23 senttiä, mikä mahdollistaa mökkija metsäteillä etenemisen. Keskinäytön logiikka vaatii totuttelua. Se nousi nopeasti suosikiksi. Täyssähköisen Niron WLTPmittauksen mukainen toimintamatka on 463 kilometriä. toim.kulut 600 €. JARMO PALOKALLIO Mukavaa kyytiä tarjoava Citroën C5 Aircross on saanut kevyen ulkonäköpäivityksen. Sähköiset voimalinjat kuuluivat jo Niron ensimmäisen sukupolven valikoimiin. Pieni puute on, ettei etuistuimiin saa istuinosan pituuden säätöä ja takana jalkatila on aikuiselle aavistuksen niukka. Hinta ilmoitettu 25.8.2022 hinnaston mukaan sis. Tuolla yhtälöllä auton kulutus 100 kilometrillä jää 1,4 litraan ja CO2-päästöt 32 grammaan kilometriä kohti. Auton virallinen WLTP-mittaustavan mukainen kulutus jää selvästi alle 6 litran 100 kilometrillä. Pienin tavaratila on ladattavassa hybridissä, suurin täyssähköisessä versiossa. Edullisimman bensiiniversion alkaen hinta jää 37 894 euroon. Käsivaihteistoa autoon ei ole tarjolla. JARMO PALOKALLIO Toyotan Proace City on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin toimiva vaihtoehto erilaisiin kuljetustarpeisiin. Tutustu E-Transitiin osoitteessa ford.fi & tilaa omasi Ford-liikkeessä! ESPOO: FordStore Laakkonen Espoo • HELSINKI: FordStore Laakkonen Helsinki; FordStore Autokeskus Konala • HYVINKÄÄ: Nelipyörä Hyvinkää • HÄMEENLINNA: Nelipyörä Hämeenlinna • JOENSUU: Autotalo Hartikainen • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Auto • KAJAANI: Wetteri • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Automaa Kokkola • KOTKA: Nelipyörä Kotka • KOUVOLA: Nelipyörä Kouvola • KUOPIO: J. Se korvasi tuolloin suositun mutta vanhentuneen Hiacen. Eurolavoja kumpikin malli vetää kaksi kappaletta. Aktiivisia turvallisuusvarusteita on mallista riippuen saatavilla törmäysjärjestelmästä, liikennemerkkien tunnistuksesta, kaistavahdista ja kuljettajan vireystilan valvonnasta automaattisiin kaukovaloihin ja kaistallapitoavustimeen. E-Transitiin saa 3 x 230 V pistokkeet2, joista voi ottaa virtaa työkoneille ja -välineille. Hauska erikoisuus on, että täyssähköversio antaa mahdollisuuden virran ulosottoon 3,6 kilowattitunnin teholla. Laajasta E-Transit-mallistosta on Suomessa saatavilla lähes 50 eri malliversiota. Ladattavan hybridin hinnat alkavat 46 546 eurosta. Takamatkustajien jalkatilaa on lisätty etuistuimia ohentamalla. Täyshybridissä polttomoottorin apuna on 32 kilowatin ja ladattavassa hybridissä 62 kilowatin sähkömoottori. Toisaalta lyhemmän version vetokyky on parempi, 1 350 kiloa, kun pidemmän vetokyky on 1 200 kiloa. Esimerkiksi putkia tai listoja mahtuu lyhyen korimallin kyytiin 3,1 metrin ja pitkään korimalliin 3,4 metrin pituudelta. Niron ensimmäinen sukupolvi näki päivänvalon vuonna 2016. Se koskee etenkin etupenkkiläisiä. Käsivaihteiseen takapariovelliseen malliin se on saatavilla 830 eurolla. Se on 10 prosenttia aiempaa enemmän. Auton alusta on viritetty matkakäyttöön sopivaksi. Ratkaisu on toimiva. Sivulta katse kiinnittyy takapilariin, johon on mahdollista valita tehosteväri. Lataus riittää 55 kilometrin matkalle WLTP-normin mukaisesti. Konepellin alta löytyy perinteinen 1,5 litran dieselkone. Tiedot vaihtelevat mallin ja akun mukaan. JARMO PALOKALLIO Täyssähköversio antaa mahdollisuuden virran ulosottoon 3,6 kilowattitunnin teholla. Akkujen kapasiteetit ovat hybridissä 1,32, ladattavassa hybridissä 11,1 ja täyssähköisessä 64,8 kilowattituntia. Sillä on saavutettu 2,3 kilon painonsäästö. Hyödynnettävissä myös mahdollinen sähköautojen hankintatuki. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Laakkonen Varkaus • YLIVIESKA: Wetteri Ylivieska FORD TAKUU vuotta tai 150 000 km 3 Kia pistää syömähampaisiinsa kuuluvan Niron täysin uusiksi. Tavaratilan koko on 3,3 tai 3,8 kuutiometriä. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 11 perjantaina 2. Autosta löytyy myös tavallinen 220 voltin pistoke. Koeajon perusteella noihin lukemiin on mahdollista päästä myös käytännössä. Viime vuonna Euroopasta myydyistä Niroista useampi kuin joka toinen oli täyssähköinen. Hybridimalleissa autoa liikuttaa 1,6 litran bensiinimoottori. Sähköistä kuljetukset! Uusi, täyssähköinen E-Transit on suunniteltu älykkäästi. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Niron automaattivaihteistosta on poistettu peruutusvaihde. Sen tuotanto alkoi vuonna 2019. Cityä on saatavilla kahdella pituudella: tavaratila on joko 1,8 tai 2,2 metriä pitkä. Proace City on mallin pienin versio. Sähkömoottori korvaa Niron peruutusvaihteen Perinteinen polttomoottori antaa tilaa kolmelle sähköiselle voimalinjalle: täyssähkölle, tavalliselle ja ladattavalle hybridille. Niiden menekkiä ovat kasvattaneet taloudellisuus ja hyvä käytettävyys. Sen sijaan kiitosta saavat olennaiset asiat, kuten tuulilasiin heijastava HUD-näyttö sekä keskusnäytön alta löytyvät ilmastoinnin säädöt. MT koeajoi tehokkaamman version automaattivaihteistolla. Kuormatilaakin on enimmillään jopa 15,1 m3 ja käytettävissä oleva 68 kWh:n akkukapasiteetti tarjoaa päästöttömän kuljetuskyvyn sekä jopa 317 km:n1 toimintamatkan – vain yhdellä latauksella. Nelivetoa autoon ei kuitenkaan ole tarjolla. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Autokeskus Tampere, Hatanpää • TURKU: FordStore Laakkonen Turku • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Uuden Kia Niron ladattava hybridi kulkee sähköllä parhaimmillaan noin 65 ja täyssähköversio yli 460 kilometriä. Perusmallin voimalinjana on joko 130-hevosvoimainen bensatai dieselmoottori ja automaattivaihteisto. Ladattavan Aircrossin akun koko on 13,2 kilowattituntia ja sen saa täyteen parin tunnin latauksella. Ohjaamo on pelkistetty ja hienostelematon. Täyssähköinen Ford E-Transit Van alk. Se kiihdyttää auton 100 kilometrin tuntinopeuteen reilussa 8 sekunnissa. Auton käytettävyys on silti hyvällä tasolla. Autoon on jatkossa tarjolla kolme sähköistettyä voimalinjaa. Proace City hoitaa pienet kuljetustarpeet JARMO PALOKALLIO Proace City tarjoaa näppärän ja taloudellisen ratkaisun pieniin kuljetustarpeisiin. Sähkö-Niron akun lataus 10 prosentista 80 prosenttiin kestää pikalatauksella 43 minuuttia. Pistokehybridin vetokyky on 1 300 kiloa. Automaattiversion pienenä puutteena oli peruutuskamera. Citroen C5 Aircrossin valttina mukavuus JARMO PALOKALLIO Kevyesti uudistuneen Citroën C5 Aircrossin ladattava versio kulkee 55 kilometriä pelkällä sähköllä. Kylmillä säillä latauskykyä parantaa akuston esilämmitysmahdollisuus. Auton etähallinta Kia Connectin kautta toimii sekä Androidettä Apple-puhelimissa. Tavaratilan käytettävyyttä parantaa ohjaamon puolelle tuleva lastausluukku. Kuvan auto erikoisvarustein. Niiden kompaktit mitat sopivat hyvin myös kaupunkiliikenteeseen
KARI LINDHOLM Rovaniemen eteläpuolella tehdyn pistokokeen perusteella vain yksi ajoneuvo 200:sta noudatti nopeusrajoitusta. Buzz 150 kW PRO Business, akku 77 kWh alk. 586 €/kk ID. ensierä 3 000 €, leasinghinta esim. Volkswagen ID.4 Pro 128 kW, akku 77 kWh alk. ”Keskinopeusvalvonta kitkee ylinopeuksia. 611 €/kk ID.4 Älykäs ja innovatiivinen Alk. 54 310 € tai esim. Eikä ihme, sillä Elvig on korostanut käyrän toimivan ai noastaan silloin, kun missään muussa kuin liikenteen keskino peudessa ei tapahdu muutoksia. ID.4-malliston yhd. Väyläviraston mukaan tieosuudella liikennöi 4800 ajo neuvoa vuorokaudessa. Sen on mahdollistanut liikenneval vonnan määrän romahtaminen Liikkuvan poliisin lakkauttami sen jälkeen. ”Tarvittaisiin sellaista ajo tavan, ajokunnon ja kuor mauksen valvontaa, jota näh tiin Liikkuvan poliisin aikana. Nopeudet mitattiin Stal kerpistoolitutkalla yhteensä 200 ajoneuvolta hiljaisen ilta liikenteen aikana, jolloin jonou tuminen ei enää rajoita ajono peuksia. Volkswagen ID.3 Pro Performance 150 kW FastLane, akku 58 kWh alk. Ylikilometriveloitus 0,22 €/km. Buzz Ennenkokematon design Alk. ”Jos käyrä toimisi käytän nössä, onnettomuudet ja liiken nekuolemat olisivat kääntyneet laskuun, kun kameravalvontaa on merkittävästi lisätty. Suositusvähittäishinnasto 17.8.2022 (WLTP). Näyttöä ei ole saatu, että Elvigin käyrä toimisi käytän nössä. ensierä 3 000 €, leasinghinta esim. Poliisi hallitus silti vakuuttelee auto maattivalvonnan säästävän jopa kymmeniä ihmishenkiä vuosit tain”, Liikkuvan poliisin perin neyhdistyksen puheenjohtaja, komisario evp. Kuvan autot erikoisvarustein. Haapalan mukaan merkittävä parannus Suomen liikennetur vallisuuden heikkoon tilaan saadaan vasta, kun tien päällä tapahtuvaan oikeaan liikenne valvontaan ryhdytään panosta maan. Väitteet siitä, että peltipoliisit lisäisivät liikenneturvallisuutta, ovat jääneet osin vaille katetta. Suositusvähittäishinnasto 20.5.2022 (WLTP). Volkswagenin jälleenmyyjät ovat Autotalo Lohja, Bifa, Jyväskylän Autotarvike, Käyttöauto, Pörhön Autoliike, Savilahden Auto, Traktoauto ja K Auto Volkswagen. Suurin mitattu nopeus oli 96 kilometriä tunnissa. ID.5-FastLane-malliston yhd. Yksityisleasing ensierä 3 000 €, leasinghinta esim. ”Jos tarkoitus olisi pelkästään liikenneturvallisuuden paran taminen, silloin jokaisen kame ran etupuolelle pitäisi asentaa sekä valvonnasta että nopeus rajoituksesta kertova liikenne merkki.” Haapala oudoksuu sitä, ettei Suomessa käytetä kameroita keskinopeusvalvontaan, kuten Norjassa. *Lähde: Liikenneja viestintävirasto Traficom, sähköautojen ensirekisteröinnit 1-7/2022. syyskuuta 2022 AUTOT JA LIIKENNE Maanteillä tehdään tavallisesti matkaa 10–20 kilometrin yli nopeudella. Suositusvähittäishinnasto 17.8.2022 (WLTP). Peltipoliisien keskinäinen välimatka on 1,3 kilometriä ja kuudenkympin aluerajoituksen osuus – jossa nopeuksia tark kailtiin – koskee noin 500 met rin mittaista tieosuutta Hirvaan kyläkoulun kohdalla. Volkswagen ID.5 Pro FastLane 128 kW, akku 77 kWh esim. Suositusvähittäishinnasto 17.8.2022 (WLTP). Volkswagenin Suomen maahantuoja on K Auto Oy. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 12 perjantaina 2. Automaattivalvonta on viime vuosina jakanut sakkoja Suo messa keskimäärin yli 300 000 kertaa vuodessa. Peltipoliisia lähestyttiin yleensä 92–95 kilometrin nope udella, josta useimmat hölläsi vät vauhtinsa 85–88 kilometriin tunnissa peltipoliisin kohdalla. KARI LINDHOLM KARI LINDHOLM Kameravalvonta ei pure vauhtiin Käsitys tienpäällä vallitsevista ylinopeuksista sai vahvistusta Rovaniemen eteläpuolella Hir vaalla suoritetussa ajonopeuk sien tarkkailussa. 727 €/kk. Sisältää valtion sähköauton hankintatuen 2 000 €. Sitten mittauspiste siirrettiin toisen peltipoliisin taakse kah deksankympin alueelle, jotta nähtäisiin, hidastavatko autoi lijat nopeuttaan ennen auto maattivalvontapistettä. Norjassa määrä on reilusti alle 100 000. Yksityisleasing: sopimuskausi 48 kk/40 000 km, kuukausihinta sisältää toimituskulut 600 €, kesäja talvirenkaat, rahoituskustannukset, sopimukselle määritetyn ajo-oikeuden, katsastuksen, määräaikaishuollot ja tekniset korjaukset. Ylikilometriveloitus 0,22 €/km. EU-kulutus 15,7-15,9 kWh/100 km, CO2-päästöt g/km. 727 €/kk, hinta sopimuskaudelta 37 896 €. Yksityisleasing ensierä 3 000 €, leasinghinta esim. ID.3-FastLane-malliston yhd. EU-kulutus 16,5 kWh/100 km, CO2-päästöt g/km. 51 030 € tai esim. ”Jarrutusten ja kiihdytysten autojonoon tekemä haitariliike ei lisää liikenneturvallisuutta, eikä tällainen ole myöskään ekologista”, Autoliiton koulu tuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo. Sitä ei voi vältellä, kuten pistemäistä kameraval vontaa, johon meillä on upotettu satoja miljoonia euroja.” Norjan tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 90 ihmistä, kun Suomessa junnataan peltipolii sien rajusta lisäämisestä huoli matta noin 250 liikennekuole man vuositasolla. Jos tyhjä peltipönttö riittää liikenneturvallisuuden nos tamiseen, kannattaako niihin upottaa satoja miljoonia euroja. Peltipoliisin jälkeen kaasujalka painaa Ylinopeuksista tuli maan tapa sen jälkeen, kun Liikkuva poliisi lakkautettiin. 42 930 € tai esim. hinta 54 310 € CO2-päästöillä g/km. ”Jos peltipoliiseja asennetaan paikkoihin, missä ne tuottavat parhaiten tuloja, silloin ollaan hakoteillä.” Automaattivalvonnasta vastaava poliisi kutsuu peltipoliiseja liikenneturvallisuuskameroik si. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. 66 130 € tai esim. Yksityisleasing esim. Molemmat peltipoliisit vah tivat liikennettä kahdeksan kympin rajoitusalueella. Peltipoliisin koh dalla jarrutetaan, mutta kun valvova silmä jää taakse, pelti lehmät piiskataan aiempaan nopeuteen. 51 030 € CO2-päästöillä g/km. Ylikilometriveloitus 0,22 €/km. Lain koura ei siis ulottunut peltipoliisin kuorta pidem mälle, sillä jo puolen kilometrin päässä olevalla kuudenkympin tarkkailualueella vallitsi ajono peuksissa täysi anarkia. Suuri osa käytössä olevista kameroista ottaa kuvan vasta, kun nopeusrajoitus ylite tään 24 kilometrillä tunnissa. ”Sitä ei korvaa mikään. Tulevaisuuden ikonit Suomen suosituimmat sähköautot* Tutustu Volkswagenin täyssähköiseen ID.-perheeseen | volkswagen.fi ID.5 FastLane jopa tämän vuoden toimitukseen ID.3 Edelläkävijä Alk. Liikennevaliokunta lausui uuden tieliikennelain säätämi sen yhteydessä, että kameraval vontaalueilla nopeusrajoitus ten ilmoittamista tulee tehostaa merkittävästi. 586 €/kk, hinta sopimuskaudelta 31 128 €. Mitattujen ajoneuvojen kes kinopeus oli 72 kilometriä tun nissa eli 12 kilometriä yli salli tun. 418 €/kk ID.5 FastLane Sporttinen ja tilava Alk. EU-kulutus 16,6–17,9 kWh/100 km, CO2-päästöt g/km. Ylikilometriveloitus 0,17 €/km. 66 130 € CO2-päästöillä g/ km. 418 €/kk, hinta sopimuskaudelta 23 064 €. Jyrki Haapala kritisoi. Jatkuvalla ylinopeudella aja misesta on tullut maan tapa. Kamera tolpista ei ole siihen.” Vesalaisen mukaan Autoliitto ei vastusta kameravalvontaa, jos sitä sijoitellaan järkevästi lii kenneturvallisuuden kannalta strategisiin kohtiin, kuten vaa rallisten risteysten ja koulujen tuntumaan. Ka meravalvonta ainoastaan täy dentää ihmisen tekemää valvon taa”, Haapala sanoo. Tutkauksen tulokset karmi vat selkäpiitä, sillä ainoastaan yksi ajoneuvo 200:sta noudatti nopeusrajoitusta täsmällisesti muiden ajaessa ylinopeudella. Saatavilla rajattu erä autoja. 611 €/kk, hinta sopimuskaudelta 32 328 €. Haapalan mukaan valio kunnan kehotus jätettiin vaille huomiota, eikä sitä huomioida uudessa Väyläviraston ohjeessa kaan, joka koskee automaattisen liikennevalvonnan asentamista tiealueelle. 42 930 € CO2-päästöillä g/km. Usko kameratolppien kes kinopeuksia laskevaan vai kutukseen ja sitä seuraavaan onnettomuuksien määrän vä hentymiseen perustuu norjalai sen liikennetutkijan Rune Elvigin laatimaan käyrään. Toinen niistä katseli Rovaniemen suun taan, toinen Kemiin päin. Lukema sisältää kolmen kilo metrin teknisen varmuusvähen nyksen. Volkswagen ID. Ylinopeuksien ohella tämä epätietoisuus aiheuttaa Teppo Vesalaisen tarkoittamia turhia jarrutuksia peltipoliisin koh dalla. Volkswagen Yksityisleasing tuotteen rahoittaa K Auto Leasing Oy. Yksityisleasing esim. Tilanne on se, että kamerat näkyvät huonosti, eikä autoi lija ole aina selvillä, mikä on nopeusrajoitus ennen kame raa. Automaattivalvonnan puuttumiskynnystä nostettiin päi väsakkorajalle monin paikoin viime kesänä. Kameratolppa saa autoilijat pudottamaan hetkellisesti nopeutta. Tarkkailupiste sijoitettiin Nelostielle kahden peltipoliisin väliselle alueelle, jossa nopeus rajoitus on 60 kilometriä tun nissa
Tätä mieltä olivat erityisesti yli 35-vuotiaat ja pienemmillä paikkakunnilla asuvat. Julkisuudessa näkyy enimmäkseen kärjekäs keskustelu, joissa tuottajat ja kauppa vääntävät hinnoista, kertoo Syväniemi. Kyselyyn vastasi touko–kesäkuun vaihteessa reilu tuhat 18–85-vuotiasta suomalaista ja sen toteutti Aula Research Ruokatieto Yhdistyksen toimeksiannosta. Ruokatietoyhdistyksen järjestämän ja Hyvää Suomesta -alkuperämerkin allekirjoittaman päivän tavoite on nostaa kotimaisen ruuan arvostusta ja vaikuttaa kulutustottumuksiin. ”Tarvitseeko kaikkea olla kaiken aikaa saatavilla?” Syväniemi haastaa pohtimaan. Mukaan pääsee niinkin helposti kuin julkaisemalla ruokajuttuja sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #SuomalaisenRuoanPäivä tai #HyvääSuomesta. Hyvää Suomesta -merkillä yritykset allekirjoittavat kotimaisen tuotteen, jossa sekä työ että raaka-aineet tulevat Suomesta. Yleisimmin huolettavat ruuantuottajien toimeentulo ja jaksaminen. Vaikka yksin niillä ei suomalaista ruokaa pelasteta, ruuan arvostus nousee, kun ihmiset näkevät tuottamiseen ja säilöntään vaadittavan työn ja taidon määrän. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousi esiin paikallisuus. ”Kotimaisen tuotannon ja tuottajien tukeminen nähdään vastuullisena, koska maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt näkyväksi sen, etteivät huoltovarmuus ja ruokaturva ole itsestäänselvyyksiä niinkään vakaassa maassa kuin Suomi”, Niva kommentoi. on huomannut, kuinka kotitarveviljely ja perinteiset taidot, kuten säilöntä, ovat lisänneet suosiotaan. Suomalaisen ruoan päivä o n ennen kaikkea tiedotuskampanja, jolla pyritään lisäämään kotimaisten elintarvikkeiden arvostusta. Yhdistys toimii terveellisen, turvallisen ja kestävästi tuotetun ruuan eteen. Suomalaisen ruoan päivää voi jokainen juhlistaa mutkattomasti: porukalla pöytään ja nauttimaan oman maan parhaista antimista! KARI SALONEN LAURI HAURU Juhlapäivä neljännen kerran JAANA KANKAANPÄÄ ”Tarvitseeko kaikkea olla kaiken aikaa saatavilla?” ANNI-MARI SYVÄNIEMI ”Paikallinen ruokajärjestelmä on kestävin tapa tuottaa ruokaa.” ANNI-MARI SYVÄNIEMI. Peräti 73 prosenttia vastaajista eli lähes kolme neljästä pitää tärkeänä, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen ja mahdollisimman lähelle. Hän on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta. Kotimaisen ruuan arvostus kohoaa pienten asioiden voimasta. Naudanlihassa ruoho jalostuu kustannustehokkaasti hyväksi proteiiniksi, muistuttaa Anni-Mari Syväniemi. Yli puolet eli 60 prosenttia luottaa siihen, että suomalaiset viljelijät tekevät parhaansa ruuan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Myös maatalouden työntekijöiden työhyvinvoinnista kannettiin huolta. Jos maatalouden kriisi pahenee, on riski, että Suomessa ei kohta ole enää tuottajia. syyskuuta 2022 Tuottaja: Riitta Mustonen, riitta.mustonen@mt.fi SUOMALAINEN RUOKA ® www.helsinginmylly. Erityisesti naiset ja nuoret korostavat näitä asioita. Vain kolmannes vastaajista tiesi – tai arvasi – sen olevan noin kolmannes eli 34 prosenttia. ”Kun ruuasta puhutaan niin paljon, toivoisin, että arvostus tuntuisi tuottajan rahapussissa ja sydämessä.” Suomalaisen ruoka on erityisen tärkeää juuri nyt – neljännen kerran järjestettävänä Suomalaisen ruoan päivänä – kestävyyden vuoksi, korostaa Syväniemi. /perhe Suomalaisen ruoan päivää juhlitaan sunnuntaina 4.9. Hän on harmissaan esimerkiksi nautavastaisuudesta, sillä naudan historiallinen merkitys hengissä pysymiselle on merkittävä ja nautakarja jalostaa ruohon hyväksi proteiiniksi kustannustehokkaasti. Kysymys kannustaa kuluttajia ja ruokahuollosta vastaavia tahoja ratkaisuihin, joilla valtaosa elintarvikkeistamme tuotettaisiin lähialueilla. Luonnonolot mahdollistaisivat nykyistä suuremman ruuantuotannon, ja se tulisi hänen mukaansa hyödyntää. LAURI HAURU LARI LIEVONEN Sunnuntaina kannustetaan kokoontumaan yhteiseen pöytään syömään suomalaista ruokaa. Sitä kautta suomalaisen ruuan asema on uhattuna. Vajaa puolet eli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista on huolissaan jostain ruokaketjuun liittyvästä asiasta. Kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta arvioi, että talouteen ja toimeentuloon liittyvät näkökulmat vastuullisessa ruuantuotannossa nousevat esiin erityisesti nyt, kun ruuan hinta nousee ja taloudellinen epävarmuus on suurta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät helleaaltoina maailmalla, mutta iso osa suomalaisten vesijalanjäljestä muodostuu tuontituotteista. Nuoret eli 18–35-vuotiaat suhtautuivat viljelijöiden ympäristötekoihin epäilevimmin. Vaikka maatalouden kustannusongelmat ovat kärjistyneet suoranaiseksi kriisiksi, Syväniemen mukaan kotimaista ruokaa riittää edelleen, sillä omavaraisuusasteemme on korkea. Nimikkopäivä nostaa vastuullisesti tuotetun kotimaisen ruuan arvostusta Suomalaisen ruoan päivään kutsutaan mukaan kaikki. 61 prosenttia arvioi osuuden olevan puolet tai enemmän. Kampanja kannustaa yksittäisiä ihmisiä, järjestöjä ja yrityksiä juhlimaan kotimaista ruokaa. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa syömällä hyvin. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 2. Tärkeintä vastuullisuudessa on, että eurot jäävät omalle alueelle RIITTA MUSTONEN Eläinten hyvinvointi on tärkeä osa vastuullisuutta erityisesti nuorille ja naisille. Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Hänen mukaansa ruokaketju pelaa kuitenkin kokonaisuutena yhdessä. Hän ohjaa pohtimaan, miten puhumme kotimaisesta ruuasta. Ruokatieto Yhdistykseen kuuluu suomalaista ruokaketjua edustavia yhteisöjä teollisuuden, kaupan ja maatalouden alalta. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan, mikä on ruuan osuus kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Pääviestinä on ”Me ruokaketjun ammattilaiset katamme pöytäsi oman maan antimilla”, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Tuotteita tuodaan myös alueilta, joilla vettä ei ole riittävästi. Syväniemi ei siis ole kieltämässä appelsiinien ja kahvin ostamista. Ravintolat voivat esimerkiksi kertoa tuotteidensa alkuperästä. Ruokatieto Yhdistyksen tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset ymmärtävät ruuan vastuullisuuden laajasti. Syväniemen mukaan paikallinen ruokajärjestelmä on kestävin tapa tuottaa ruokaa. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta korostaa eläinten hyvinvointia osana ruuan vastuullisuutta ja lähes yhtä monelle ruuan turvallisuus on vastuullisuuden mittari. Selvä enemmistö vastanneista eli 78 prosenttia pitää suomalaista ruokaketjua tärkeänä osana koko Suomen taloutta
Kennohunaja on hunajaa, jota ei ole lingottu pois mehiläisvahakennoista, vaan jota voi syödä kennoineen. syyskuuta 2022 SUOMALAINEN RUOKA Ruoka-alan tulevaisuus tehdään yhdessä Ruoka-ala on kannatellut suomalaista yhteiskuntaa poikkeusaikoina. Tätä suomalaista kidesokeria pussitetaan Kirkkonummella Dansukker Taloussokeriksi ja siitä valmistetaan myös esimer kiksi suomalaiset Dansukker Hillosokeri ja Minihillosokeri. Tällä vuosituhannella hu najankulutus on lähes kak sinkertaistunut, ja nykyään suomalainen nauttii hunajaa keskimäärin vajaat 800 gram maa vuodessa. ”Ennen ainoana vaihto ehtona oli leipoa piiras itse alusta alkaen perusraaka aineista – mikä toki yhä on mainio tapa”, Kettula huomauttaa. ”Muualla maailmassa on to tuttu hyvin monipuolisiin ta poihin käyttää hunajaa”, Aalto nen kertoo. Osan kauppalistalla hunaja ei lue ikinä, mutta hekin saattavat haarukoida esimerkiksi hunaja marinoitua broileria. Tänä vuonna juurikkaan vil jelyala jäi tavanomaista pie nemmäksi. Hillojen ja mehujen keitossa sokeri tekee kauppansa. Suomalainen Dansukker Taloussokeri on markkinoi den ainoa täysin kotimaisesta juurikassokerista valmistettu kidesokeri, kertoo Suomen So keri Oy:n vähittäismyynti ja markkinointipäällikkö Inari Kettula. ”Jos edullista raakaainetta on saatavilla, suuri osa suo malaisista innostuu säilömään marjoja ennen kaikkea pakas tamalla mutta myös hilloamalla. Lingottua hunajaa myydään kolmessa muodossa: juokse vana, pehmeänä ja perinteisenä eli lohkeavaksi kiteytyneenä. Ruokoraakasokeria puhdis tetaan Kirkkonummella. Kotimaisuus ratkaisee monen kuluttajan ostopäätök sen sokerihyllyllä, Kettula jat kaa. Suomen ainoa juurikas sokeritehdas sijaitsee Säkylässä, jossa juurikkaisiin kasvukauden aikana varastoitunut sokeri erotetaan ja puhdistetaan kide sokeriksi. Toinen puoli Suomessa myy tävästä hunajasta on tuonti tavaraa, ja elintarviketeollisuus käyttää Aaltosen mukaan mel kein pelkästään ulkomaista hu najaa. Nyt on meidän vuoromme turvata Suomen ruoka-alan tulevaisuus. Mehiläiset ovat tärkeitä paitsi hunajan tuottajina myös kasvien pölytyksen onnistumisen kannalta. Juhlitaan ylpeinä Suomalaisen ruoan päivää ja varmistetaan, että juhlimme sitä tulevaisuudessakin! www.etl.fi Hunaja maistuu suomalaisille vuosi vuodelta paremmin, ker too Suomen Mehiläishoitajain Liiton viestintäasiantuntija Virpi Aaltonen. Vaikka kotimainen vaihto ehto ei olisi aina hinnaltaan edullisin, se on silti markkinoi den ostetuin. Sokeria ostetaan paljon myös jälkiruokien valmistamiseen, juomien makeuttamiseen ja säilöntään. Kuluttajat ovat ylipäätään alkaneet viime vuosina kysellä hunajasta uudella tavalla, Aal tonen kertoo. Hunaja taipuu paitsi leivon taan, smoothieihin, salaatinkas tikkeisiin ja marinadeihin myös ruuanlaittoon. Minihillosokeri on kehitetty vähemmän sokeria sisältävien marjahillojen valmistukseen. Suomalainen hunaja on ainut laatuista, Aaltonen muistuttaa. Tahtoa meiltä ei varmasti puutu. Joulu, pääsiäinen, äi tienpäivä taas saavat ihmiset tutkailemaan aikaavievempiä reseptejä. TEEMA Maaseudun Tulevaisuus 14 perjantaina 2. Kettula huomauttaa, että vaikka monen mielestä on mu kavaa laittaa ruokaa ja leipoa alusta asti itse, yleinen trendi on, että ruokaa ostetaan raaka aineiden sijaan entistä valmiim pana. Kun leivontasormia syyhyt tää tai kesän marjat huutavat hilloamista, ratkaisun tarjoaa sokeri. Suomalaisten tavallisin hu najankäyttötapa on lisätä sitä teehen tuomaan makeutta. Suomen Mehiläishoitajain Liiton kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset suosivat erityisesti pehmeää ja juokse vaa hunajaa, sillä niitä pidetään helpoimpina käyttää. Tarvitaan kaikkia ketjun toimijoita, tarvitaan päättäjiä ja tarvitaan ratkaisuja. Ja pitämään meistä huolta tiukan paikan tullen. Vain elinvoimainen ala pystyy kehittämään tuotteita, investoimaan ja työllistämään. Kotimainen hunaja tekee kauppansa Aaltosen mu kaan erittäin hyvin, ja kotimai nen sato myydään käytännössä kokonaan kuluttajille. Osa ostaa purkkitolkulla pelkästään kotimaista hunajaa. Hyvät marjaja omenavuodet näkyvät aina hillosokerien myynnissä. Siihen kukaan ei pysty yksin. Tällöin sokeri on tummempaa ja siinä on ruokosokerille ominainen maku ja aromi. Vielä kun saisimme loputkin us komaan, ettei hilloaminen ole vaikeaa”, Kettula naurahtaa. Silloin suomalainen tarttuu todennäköisesti useim miten kotimaiseen sokeripak kaukseen. Olemme viime vuosina saaneet vastata pöly tykseen liittyviin kysymyksiin aivan eri tavalla kuin ennen.” Aaltonen huomauttaa, että kotimaisella hunajalla on paitsi työllistävä vaikutus myös laa jempi merkitys, sillä pölytyk sen onnistuminen on tärkeä tuotanto panos hyönteispölyt teisten kasvien viljelyssä. Helppoja perusreseptejä, kuten pannukakun ja kääre tortun ohjetta, haetaan ympäri vuoden. Hajonta on kuitenkin valta vaa. Suomen Sokerin tutkimus ten mukaan sokeria kuluu ko titalouksissa eniten leivontaan. Esimerkiksi marjapiirakan voi nykyään ostaa kaupasta val miina mukaan tai leipoa sen val mispiirastaikinasta ja käyttää täytteeseen esimerkiksi maus tettuja rahkoja. Vielä viime vuosituhannella myynnissä saattoi olla vain yhtä hunajasorttia, nyt niitä on monia erilaisia. TUOVI MÄKIPERE ”Hilloa voi valmistaa vaikka litran kerrallaan ja kokeilla samalla uusia makuyhdistelmiä.” INARI KETTULA JAANA KANKAANPÄÄ Inari Kettulan mukaan helppoja reseptejä haetaan ympäri vuoden, kun taas juhlapyhät saavat ihmiset tutkailemaan aikaa vievempiä reseptejä. Suomalaisen ruoan tuottajat ja valmistajat – yrittäjät ja työntekijät ovat työllään, venymisellään ja intohimollaan varmistaneet, että meillä on ollut valittavanamme kotimaista ruokaa, joka päivä. Kun huolehdimme ruoka-alan elinvoimaisuudesta, huolehdimme yhteiskunnan hyvinvoinnista. Tällä hetkellä Suomen So kerin liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee teollisuus myynnistä ja 25 prosenttia vä hittäismyynnistä. Juurikassokeri sen sijaan puhdistetaan aina kokonaan, sillä juurikkaan sisältämässä melassissa on ihmisen makuais tille ikävä maan maku. Pitkän ajan kehitys kuitenkin on, että elintarviketeollisuu delle myytävän sokerin osuus kasvaa ja vähittäismyyntiin suunnattujen sokerituotteiden osuus vähenee. Suomi ei ole sokerin suhteen omavarainen, kotimainen tuo tanto kattaa vain vajaa puolet tarpeesta. Suomen Sokerilla tiedetään, että erilaisten reseptien hake minen noudattaa vuodenkier toa. Erityisen paljon säi lömisohjeet kiinnostivat vuon na 2020, kun koronapandemia alkoi ja samaan saumaan sattui hyvä marja ja omenavuosi. Kiinnostus kotimaiseen huna jaan näkyy valikoiman laajene misena, Aaltonen huomauttaa. Hunajan kulutus lähes kaksinkertaistunut Suomessa markkinoilla olevasta hunajasta noin puolet on kotimaista. Makeannälkä talttuu kotimaisella sokerilla Eniten suomalaiset käyttävät sokeria leivontaan. Osalle kuluttajista tuntuu jääneen lapsuudesta muisti kuva, että vanhemmat tai iso vanhemmat hikoilivat keitti össä koko päivän ja hillosivat suu viivana ämpäritolkulla mar joja, hän jatkaa ”Hilloahan voi oikeasti val mistaa vaikka litran kerrallaan ja kokeilla samalla uusia ma kuyhdistelmiä, vaikka mustik kavilliorvokkihilloa tai omena rosmariinihilloa.” Kotimainen sokeri maistuu suomalaisille hyvin vuodesta toiseen. TUOVI MÄKIPERE Suomalainen hunaja on ainutlaatuista, Virpi Aaltonen kehuu. Loppu tuloksena on läpinäkyvä, mutta lumen tapaan valkoiselta näyt tävä kidesokeri, jossa on jäljellä sokerin puhdas makea maku ilman mitään sivumakuja. ”Hunajan, mehiläisten ja kasvien pölytyksen yhteys on ymmärretty. Suomessa markkinoilla ole vasta hunajasta noin puolet on kotimaista. Sokerijuurikkaan viljelyala on vaihdellut viime vuosina 10 000:n ja 12 000 hehtaarin välillä. MIIKA KAINU TARJA OLLIKKA JAANA KANKAANPÄÄ MT Ruoka maistuvaa maalta Nyt löydät kaikki MT:n herkulliset reseptit yhdestä paikasta! MT.FI/ruoka. ”Ruuasta ei ole tarkoitus tehdä makeaa, vaan antaa hu najan korostaa esimerkiksi to maattipohjaisten ruokien, kalan ja kasvisten omaa makua”, Aal tonen tiivistää. Pienten piirien hunajahi fistelyäkin on Aaltosen mu kaan havaittavissa, sillä osa kuluttajista osaa kysellä erilai silla toreilla, markkinoilla ja verkko kaupoissa hyvinkin yk sityiskohtaisesti tiettyjen laji hunajien perään. Myös kennohunaja on al kanut pienessä määrin tehdä kauppansa. So keriruo’on melassi on hyvän makuista, minkä vuoksi sitä voidaan ruokosokerin puhdis tuksessa jättää sokeriin. Yli puolet tuodaan juurikassokerina Euroopasta tai ruokoraakasokerina maail malta. Hu naja on kuitenkin monipuoli nen raakaaine. Uuden toimiala sopimuksen ja ensi vuodelle tehtävän historiallisen suuren hinnankorotuksen uskotaan nostavan viljelyalan taas totu tulle tasolle, Kettula kertoo. Teollisuusmyynnin asiak kaita ovat esimerkiksi kotimai nen makeis, juoma, säilyke ja leipomoteollisuus. Hunajan maku ja koostumus muodostuvat aina sen alkuperä kasveista, eivätkä ne ole missään samanlaisia
Anne Tolvanen professori Luonnonvarakeskus Savolaista päästö kompensointia H istoriansa suurimpia voittoja tekevä metsä teollisuus maksaa ennätyksellisiä hintoja myös tuontipuusta. Pentti Jormanainen Mikkeli Baltian hinta pilkkaa metsänomistajaa K aivosteollisuus ry:n Pekka Suomela maa laili kaunista kuvaa omavaraisesta raakaaine tuotannosta (MT 28.8.). Siitä kuitu puun osuus oli 53 prosenttia. Tärkeintä on päästöjen vähentäminen, joka pienentää myös kompen sointivelkaa. Hiilikompensaation on myös oltava pysyvää eli hiilen on oltava pois ilmakehästä yleensä vähintään sata vuotta. Hänhän tunnusti Suomen puolueettomuuden. Kiristyvässä maailman tilanteessa olisikin erityisen sinisilmäistä antaa kenen tahansa tulla kaivamaan maata jalkojemme alla ja jättämään pahimmillaan vuosisatojen sotkut jälkeensä. Pu tinista imperiumin menetys oli katastrofi ja heikkoudesta johtunut virhe, jota piti ehdot tomasti paikata. Olennaista on kompensoin nin perusperiaatteiden ym märrys. On hyvä, että vähintään 0,5 hehtaarin linjahakkuista hanketoimijalta vaaditaan metsäkeskukselle tehtävä metsänkäyttöilmoitus kullekin hankkeen kiinteistölle. Onkin hämmästyttävää, että kaivos lain perusteellista uudistusta ei olla vieläkään saatu aikaan, vaikka sille olisi erittäin laaja tuki kansalaisten keskuudessa. Jos kuusikon tilavuus on 300 kuutiometriä hehtaarilla ja metsään hakataan viisi metriä leveä ja 100 metriä pitkä linja käytävä, ja puut kaadetaan nurin maastoon, on 15 kuution lisääntymispesäke kirjan painajille valmis. Moni muistaa myös puhe lun Mobira Citymankänny källä hotelli Kalastajatorpalla. Käytännössä THL:n seu rannan mukaan tuhannet van husten ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon rekry toinnit ovat kuitenkin epäon nistuneet.” ”THL:n johtava asiantun tija Sari Kehusmaa toteaakin raportissa, että mitoituksen nostamiseen seitsemään tar vitaan lisäaikaa, koska erito ten lähi ja sairaanhoitajien rekrytoinnit eivät ole onnis tuneet. Kesäajan hakkuissa pitäisi vaatia asianmukainen juuri käävän torjunta. Äärimmilleen pelkiste tyn laskelman tulkinnat vaihte livat epäuskosta kritiikin kautta uusintalaskelmien pyyntöihin, ja kompensoinnin vaikeuden pohtimisen kautta vauvanteon syyllistämisen pelkoon. Kirjanpainajan ja juurikäävän torjunta on yhteinen haaste. Kompensointia ei ole aukon hakkaaminen metsään ja uusien taimien istutus. ”Historian valossa Gorbat shovin suuruus oli siinä, että hän ymmärsi Neuvostoliiton eläneen valheen varassa. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. Kritiikin mukaan Gorbatshovin olisi pitänyt varjella Neuvostolii ton suurvaltaasemaa uudis tusten kustannuksella, mutta kävi päinvastoin. Jos ennätyslöysää kaivoslakiamme hiukan korjataan, sen ei pitäisi ajaa pois ainakaan vastuulli simpia yrityksiä. Jos metsänkäyttö ilmoitusta ei tee tai ymmärrä tai muista tehdä, voi maan omistaja saada sanktiot. No ei saakaan 20 euron kuutio hinnalla. Koettakaa päättää. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Suo mella ja suomalaisilla on Gor batshovista mukavia muistoja. Kompensaatio ei siis ole ratkaisu hiilineutraalisuuteen, vaan täydentävä keino. ”Gorbatshov yritti uudistaa konkurssikypsän ja korruptoi tuneen Neuvostoliiton, mutta diktatuurin reformointi oli tietenkin mahdoton tehtävä. Mutta puunkorjuu jää siis maanomistajan vastuulle. Taina Susiluoto toimitusjohtaja Suomen Olympiakomitea Riku Tapio pääsihteeri Suomen Työväen Urheiluliitto Liikunnan lisääminen mahdollistaa miljardien säästöt Nyt olisi tärkeää estää liikunnan muuttuminen hyväosaisten etuoikeudeksi. Kannattavampaa investointia on vaikea kuvitella. Tämäkin tulisi ottaa huomioon. Samalla metsäntuholain velvoitteet jäävät maan omistajalle. Nyt kolme suurinta metsäjättiä, UPM, Stora Enso sekä metsänomis tajien Metsä Group, tuovat kuitupuuta maahan lähinnä Virosta, Latviasta ja Liettuasta yli kolminkertaisella hinnalla kotimaassa maksettuun verrat tuna (MT 26.8.). Vakava ja ratkaisu keskeinen keskustelu suoma laisten liikkumisjalanjäljestä on käynnistettävä heti, jotta voimme kääntää liikkumatto muuden liikkeeksi. Esimerkiksi keskisessä Suomessa kuusipuuvarastot on vietävä pois tienvarsilta 24.7. Yli 10 kuution osalta myrsky ja lumi tuhopuut korjataan ajoissa pois maastosta säädösaikojen puitteissa, kuten puutavara varastotkin teiden varsilta. Toisin kuin Suomela pelot telee, kaivosala ei vaikuttaisi olevan kuristumassa hengiltä vaan takoo ennätysvoittoja. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Arvoapteeraus saattaa unohtua tai termiä ei tunneta. Me suomalaiset Pääministeri Pääministerin vapaahetkien pitoon en osaa antaa ohjeita, mutta kummeksuttaa, miksi pääministerin työtiloihin on pääsy henkilöillä, joilla ei ole turvaluokitusta. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. HANNELE KOUKKARI V altionvarainministeriö esittää valtion vuoden 2023 talousarvioon liikunnan ja urheilun määrä rahoihin 2,8 miljoonan euron leikkausta. Liikuntabudjetti pienenisi siten jo kolmatta vuotta peräkkäin. Lisäksi uuden ”avohakkuun” osalta linjan reunapuut voivat altistua stressin myötä myrs kyille ja kirjanpainajille nekin. Jopa Uk rainan sota menee nyt hänen syykseen.” Toisten sankari, toisten konna Viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov oli Helsingin Sanomien mielestä viime vuosisadan merkkihenkilöitä. Joissain hankkeissa on voitu sopia, että maanomistaja toteuttaa puunkorjuun ennalta tiettyyn aikaan mennessä. Se on kaksoislaskentaa eikä täytä vaatimuksia. Samoin jäljet maastossa siistittiin huolellisesti. Lisäksi toimijat tulisi vel voittaa noudattamaan metsä tuholain säädöksiä ja ohjeita. Pienemmät linjahakkuut tulisi kuitenkin suorittaa linjakkaammin. Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puun istutus on aina hyvä juttu, vaikkei sillä elinikäisiä päästöjään saisikaan kompensoitua. Liikunnan ja urheilun yksi tyisen rahoituksen mahdollis tamiseksi voimme pyrkiä myös madaltamaan niitä rajaaitoja, joita liikunnan tukemiselle on olemassa. Viime aikoina muun muassa sähkölinjojen maakaapeloinnit ovat yleis tyneet sähkönjakelun huolto varmuuden turvaamiseksi. Myöskään liikuntalakiin määri tellyt hyvät arvot eivät toteudu, jos unohdamme terveysliikun nan kokonaishyödyt hyvin voinnillemme. Ei nimimerkkiä Ilotulitusten järjestäjien pitäisi korvata kotieläinten omistajille aiheutuneet kustannukset. Aseriisunnasta ei puhuta. Palveluntuottajia ei voida laissa eikä markkina taloudessa kuitenkaan määrätä. Onko oikein. Liian vähäisestä liikkumi sesta syntyy yhteiskunnalle vuosittain vähintään kolmen miljardin euron kustannukset. Vain ne voivat aidosti taata omavaraisuutemme. Kaikenlainen vapaus on Putinista epäilyttä vää ja valtiolle vaarallista.” ”Gorbatshovin saavutukset olivat muutenkin sulaneet. Mitä siis tarkoitimme. Näin voisimme kokonaisuudessaan turvata liikunnan ja urheilun toiminta edellytyksiä. Risto Lauhanen MMT SeAMK Kesäajan hakkuissa pitäisi vaatia asian mukainen juuri käävän torjunta. Se on osa normaalia metsänkasva tusta eikä täytä kompensaation lisäisyysvaatimusta. Ja kuten savolainen seniori Kari Mielikäinen toteaa (MT 27.8.), yksi keino vähentää päästöjä on tupruttelevan nykysuku polven poistuminen, jolloin kompensointitarve pienenee. syyskuuta 2022 OHJEET Lähetä mielipide Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. MIELIPIDE Maaseudun Tulevaisuus 15 perjantaina 2. Kompensointia ei ole myös kään maan vuokraus toiselle istutettavaksi niin, että mo lemmat laskevat toteutuneen hiilensidonnan hyödykseen. Myös juuri kääpä on leviämässä ilmaston muutoksen myötä. Hävetkää LEHTIKATSAUS Hoitajamitoitus tarvitsee lisäaikaa K a u p p a l e h d e n m i e l e st ä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seuranta vanhuspalveluiden tilasta on karua luettavaa. Lisäksi pieniksi yhtiöitettyjä isoja tuulivoimahankkeita tuntuu olevan paljon vireillä. Puun myyjien ja aluetalouden näkökulmasta ei ole yhden tekevää, kuinka suuresta kuitu määrästä ostajat maksavat. Olisi hyvä, jos metsätuhojen torjuntaa koskevissa säädök sissä kirjanpainajan ja juuri käävän leviämisen estämiseksi vaadittaisiin, että erilaiset toisen maalla operoivat hanke toimijat aliyrittäjineen velvoi tetaan aina tekemään asian mukainen puunkorjuu, jossa pölkyt tuodaan hanketoimijan kustannuksella tienvarsivaras tolle omiksi puutavaralaji kohtaisiksi varastopinoikseen. Esimerkiksi Fingrid Oy:n toiminta oli puunkorjuun osalta onnistunutta Ahonkylä– Tuovilan 400 kilovoltin linja hankkeen osalta. Tärkeintä on päästöjen vä hentäminen, joka pienentää myös kompensointivelkaa. Omavaraisuuden kannalta on ihan nurinkurinen tilanne, jos ulkomainen kaivosyhtiö havittelee malmeja esimerkiksi pohjavesialueillamme. Näin meillä Nyt maatilat kilvan aurinko paneeleja hankkimaan. Kirjoi tuksessa jäi mainitsematta, että uusia malmilöydöksiä ja siten kaivoksen paikkoja Suomessa etsivistä valtaosa on ulkomaisia yrityksiä: globaaleja jättiyhtiöitä ja pienempiä seikkailijoita niin Intiasta kuin Venäjältäkin. Minulle uutinen oli šokki, vaikka tiedän, että rahalla ei ole kotimaata, eikä ahneudelle määriteltyä ylärajaa. Niistä saataisiin ehkä kovalla etsinnällä kolmannen vuoden kompensaatio, ja siihen paljas joutoalue loppuisi. ”Jotta vanhuspalvelut pää sivät ensi keväänä uuteen laki sääteiseen mitoitukseen seit semään hoitajaan kymmentä vanhusta kohden, vanhusten ympärivuorokautiseen hoi toon tarvittaisiin ensi huhti kuuhun mennessä 3 400 hoi tajaa lisää. Suurissa voimalinjahankkeissa kantaverkkoyhtiöt ovat hoitaneet hakkuut mallikkaasti yhteismyynteinä esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten kanssa. Toisinaan metsänomistajalle jäävät puut voidaan katkoa miten vain, jolloin metsän omistajalle aiheutuu taloudel lisia tappioita. Kremlin ja lännen välit ovat huonommat kuin kylmän sodan vuosina.”. Perinteisesti ostava teol lisuus vetoaa siihen, että se ei saa ostettua tarvettaan vastaa via määriä puuta kotimaasta. Yrityksille tulisi tarjota verovähennysoikeus lahjoituksista liikunnan ja urheilun hyväksi, koska siten saisimme julkisen rahoituksen lisäksi yksityisen sektorin investointeja liikkeeseen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Toivoisin tulevaisuudessa näkeväni enemmän paikallis omisteista raakaaineiden tuotantoa mutta ennen kaikkea siirtymistä näistä uusiutumat tomista luonnonvaroista enemmän esimerkiksi puu pohjaisten tuotteiden käyttöön sekä lannoitteiden osalta ravinteiden kierrätykseen. Ei nimimerkkiä Me sähköä säästävät ja ahkerat puulla lämmittäjät jäämme tuen ulkopuolelle. Terveyskeskuksen vuodeosas tolla makaavalle etämetsän omistajalle tilanne tuntuu kohtuuttomalta. Kirjoita viestin alkuun tunnus MT LU (huomaa välilyönnit). Lähetä korkeintaan 160 merkin viesti numeroon 173 172. Kokonaisvaltaista metsätuhojen ennaltaehkäisyä tarvitaan. Kustannusten nousu kurittaa erityisesti pienituloisia kotitalouksia. Timo Korhonen Kuopio Omavaraisuus vaatii järkevää luonnonvarapolitiikkaa Toisin kuin Suomela pelotte lee, kaivosala ei vaikuttaisi olevan kuristumassa hengiltä vaan takoo ennätys voittoja. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Uusavuttomia sähkön haaskaajia tuetaan. Suomesta löytyy kuitupuuta yli tarpeeksi, kunhan maksatte saman hinnan kuin ulkomaille. Tuhlaajat hoitakoot loput itse. Ei olla tyhmiä Viisumit Venäjän urheilijat ovat poissa kisoista. Ei tuota usko kukaan. Väistämättä metsänomistajille on aiheutunut tuhoista vaivaa ja rahallisia tappioita. YLIÖ Linjahakkuisiin linjakkuutta tuhojen estämiseksi M aaseudun Tulevai suudessa on viime aikoina kirjoitettu metsissä yleistyneistä kirjan painajatuhoista. Liitä mukaan yhteystietosi. Metsätaloudessa puunkorjuu tarkoittaa metsänhoidollisesti tehtyä hakkuuta ja pölkkyjen tuontia tienvarsivarastoille puutavaralajikohtaisiksi varastokasoiksi. Metsähygieniasta huoleh timinen on osa kirjanpainaja tuhojen torjuntaa. Tasapuolisuus Eikö elinkeinoministerin teh tävä ole hoitaa valtakuntaan riittävä sähköntuotanto, eikä jakaa valtion verotukea 300 neliön asuinlinnan sähkö lämmittäjälle. Tällä hetkellä inflaatiovauhti on kova. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuleva polvi kuluttaa meitä vähemmän tai että heitä on meitä vähemmän. Pitkäaikaisten puutuotteiden käyttö on siis eduksi. Vaarana on, että liikunta muuttuu harvojen etuoikeudeksi eikä säily koko väestömme perusoikeutena. Työt hoituisivat mallikkaasti esimerkiksi metsänhoito yhdistysten yhteismyyntien ja korjuupalvelujen kautta kuten kantaverkkohankkeissakin on voinut olla. Lopuksi metsitettäisiin vanhat teollisuusalueet, hylätyt kai vokset, kaatopaikat ja muut jät tömaat. Liitoorava paikat ja viitasammakon paikat kierrettiin ja lajeja suojeltiin. Lisäajan tulee olla vä hintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta esimerkiksi kou lutuspaikkoja lisäämällä ehdi tään parantaa.” Gorbatshov kaatoi Neuvostoliiton Tiistaina kuolleen Neuvos toliiton presidentin Mihail Gorbatshovin politiikka kaa toi Savon Sanomien mukaan Neuvostoliiton. Osalle sähkö, data tai tieyhtiöistä puunkorjuu voi tarkoittaa puiden kaatamista kaivinkoneella metsään niin sanotun giljotiinikouran kanssa. Hallitus ei ole vähäosaisten asialla. Uudistettavan kaivoslain muutokset ovat jäämässä kuitenkin heikoiksi. Suomi on niin mitätön maa, maapallon ilmaston pelastamme. Ensiksi metsitettäisiin hylätyt pellot, joita riittää vuoden tarpeisiin. Ei tämmöistä pitäisi tänä päivänä tapahtua. TEKSTIVIESTIT Ilotulitus Venetsialaisjuhlien ilotuli tukset pitäisi kieltää koti eläintilojen läheisyydessä. Näin säästetään hankkeiden kustannuksissa, kun urakat on kovin kilpailu tettuja. Neuvostoliitto kaatui, impe riumi hajosi, rautaesirippu nousi ja kymmenet miljoonat ihmiset saivat vapauden. Meillä vielä paljon neitoja nokkosperhosia liitelee kukkien yllä Siikalatvan Rantsilassa”, kertoo kuvan ottanut Hannele Koukkari. Muuten olemme pian uudelleen samassa pinteessä, kun kaivettavaa ei yksinkertaisesti ole enempää. Rahalla ei ole kotimaata, eikä ahneudelle määriteltyä ylärajaa. Metsätaloudessa asiat ovat lähtökohtaisesti kunnossa. Maanomistajien ja muiden asianosaisten oikeusturva pitää ehdottomasti myös saada kuntoon. mennessä. Kaiken huipuksi myös metsänomista jien Metsä Group on mukana toiminnassa, jonka avulla sekin pyrkii pitämään kurissa omis tajilleen maksettavan hinnan. Tie dämme jo Suomesta ja muista maista, millaiseen katastrofiin sähköverkon tai vesivarojen yksityistäminen voi johtaa, kun kansallista etua ja pitkän ajan vastuullisuutta enemmän painavatkin sijoittajien etu ja pikavoittojen tavoittelu. Gorbatshov oli ihmeissään, kun hän saattoi puhua lait teella varaviestiministeril leen.” ”Gorbatshovin arvostelu Venäjällä alkoi välittömästi kuolinuutisen tultua. Haasteena jatkossa on myös se, jos metsäsäädösten ja ohjeiden velvoitteita koitetaan sopimuksissa siirtää maan omistajille. Tuo puumäärä on yli metsätuhosäädösten rajan. Tarjotut hinnathan ovat myyjille lähinnä pilkan tekoa Baltian maissa maksetta vien rinnalla. Suomen metsissä lojuu suuret harvennushakkuurästejä odottamassa ostajaansa kunnon hinnoilla. Osa pienemmistä yhtiöistä voi sopia hoitavansa hankkeiden puunkorjuun, ja sopimuksissa puut jäävät metsänomistajalle. Sähkö ja data yhtiöt voivat tehdä yksittäisiä sopimuksia yksittäisten maan omistajien kanssa. Ei nimimerkkiä Pieni suuri maa Globaalikapitalistifirman ei tarvitse palvella asiakasta eikä kääntää käyttöohjeita suomeksi. Mikäli haluamme pienentää liikkumattomuudesta ja liial lisesta paikallaolosta aiheu tuvia kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia haittoja, tulee liikuntaan kohdistettuja määrärahoja leikkausten sijasta nostaa. Tietoa vailla Kun Saksa polttaa kivihiiltä kaasun sijaan, Suomi maksaa sen päästö kaupan kautta korkeina sähkönhintoina. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Jos joka vuosi tarvitaan satatuhatta hehtaaria paljasta maata tai mien istutukseen, maa loppuu parissa vuodessa. Leikkaus kohdistettaisiin esityksen toteutuessa kokonaisuudessaan liikuntapaikkarakentamiseen. LUKIJAN KUVA ”Perhoskesä jatkuu vielä kiivaana. Ympäristökin kiittää Yara Yaran toiminta on täyttä kuttuilua. Tilanteet siis vaihtelevat. Metsänomistajien mielestä he eivät nyt saa puistaan sitä hintaa, joka on johdettavissa sellutuotteiden korkeista maailmanmarkkina hinnoista ja selluyhtiöiden miljardituloksista sekä sen tuomasta maksukyvystä. Osalla näistä yrityksistä on erittäin kyseen alainen maine ulkomailla. Eläinten kärsimyksiä ei voi korvata. Viime vuonna yksityis metsistä hakattiin puuta 54,7 miljoonaa kuutiota. Pandemia ja kokonaisuudessaan yleinen ke hitys polarisoivat kansaa, ja nyt olisi tärkeää saada turvattua kaikkien perusoikeus liikuntaan ja estää liikunnan muuttuminen muutoinkin hyväosaisten etu oikeudeksi. Sama käytäntö myös kansalaisiin eli ei viisumia. Ei nimimerkkiä Sähkö Sähkötuki tulisi olla vain 500 euroon asti kaikille. Toisaalta on myös tilanteita, joissa asiat on tehty ammatti taitoisesti kuten metsätalou dessakin. A nnoimme savolaisit tain kompensointia koskevan artikkelimme (MT 24.8.) lukijoiden tulkitta vaksi, ja keskustelu oli odotetusti vilkasta. Näin muun muassa turvataan metsälain 10 pykälän noudat taminen ja arvokkaita luonto kohteita sekä lajeja suojellaan metsissä. Viime vuonna minulle maksettiin kuitupuusta 20 euron kantohinta. Tilanne on myyjien näkö kulmasta kestämätön, eikä uutinen yli kolme kertaa parem mista hinnoista tuontipuille tue innostusta puukaupoille. Seuraavaksi metsitettäisiin suonpohjat, jos siis turvetuo tanto lopetettaisiin heti ja koko alue soveltuisi metsitettäväksi. Niitä ovat kritisoineet muun muassa MTK, useat kunnat ja maakuntien liitot. Perin kummallista olisi, jos linjahankkeissa hankkeiden metsänkäyttö ilmoitusten teko ulkoistettaisiin ”pienellä präntillä” maan omistajille. Viestin hinta on 50 senttiä. Ei nimimerkkiä Puun hinta Tiedoksi UMP:n herroille. Johtaako tätä maata sähkö yhtiöt vai hallitus
”Tietysti unelmoimme kisan voitosta ja siihen pitäisi olla hyvät mahdollisuudet. Maailmanennätys on ruotsalaisen Honey Mearaksen 12,8a. Dusktodawn Boogie juoksi heinäkuussa Eskilstunassa kolmanneksi sijoittuessaan matkan aikaan 12,1a, mutta koska maailmanennätykseksi hyväksytään vain voittoaika, Dusktodawn Boogie ei saanut ME:tä nimiinsä. Suomeen Kenneth Danielsen tuli perheensä mukana. ”Ei tamma ihan parhaimmillaan ollut. ”Derby on hieno lähtö, jossa on kovia vastustajia. Danielsen ei kuitenkaan myönnä olevansa erityisen hankala ihminen. Uusi lähetys julkaistaan myös MT:n etusivulla. ”Fantastista, että saimme molemmat hevoset finaaliin. ”Absolut”, Danielsen vastaa kysymykseen siitä, onko hän käynyt Vermossa hiittireissuilla. Danielsenilla ja hänen puolisollaan Päivi Pihlgrenillä on 14ja 10-vuotiaat lapset, ja perhe on asunut Suomessa reilut kymmenen vuotta. ”Minä ajan Dusktodawn Boogiella eteenpäin, ja toivottavasti pääsemme johtopaikalle. ”Asiaa puhuen olemme tosi tyytyväisiä täällä. Dusktodawn Boogie on eräänlainen tuhkimotarina, sillä Danielsen hankki tamman yksivuotiaana Ypäjän huutokaupasta vain 2 000 euron vasarahinnalla. TOTO75-VIHJEET Lähtö 1: 8, 5, 3, 9, 13 (7,1) Lähtö 2: 10, 3 (1,5) Lähtö 3: 7, 5, 6, 10 (4,12) Lähtö 4: 3, 1, 4, 6, 7, 9 (2,10) Lähtö 5: 1, 3, 2, 5, 12 (9,14) Lähtö 6: 8 Parvelan Retu (1,2) Lähtö 7: 3 Dusktodawn Boogie (2,4) 1 200 riviä x 0,05 euroa = 60 euroa ANTTI PYLKKÄNEN RAVIT Lauantaina Vermossa ajetaan Suomen vuoden suurin ravikilpailu, kun Suomessa syntyneet nelivuotiaat lämminveriset kilpailevat Derbyssä 120 000 euron ykköspalkinnosta. Hannu Torvinen ottanee alun maltilla, ja kun laukan kannalta kriittiset vaiheet on ohitettu, hän laskenee pedon irti. O 7 IKEIN O 7 IKEIN Yhteistyössä: Ravilauantai joka lauantai suorana MT26 -kanavalla. Ohjelmassa mukana muun muassa: SUURI SUOMALAINEN DERBY! Boogie on Derbyssä pysäyttämätön Lauantaina jahdataan suurta suomalaista raviunelmaa ja 120 000 euron ensipalkintoa neljävuotiaiden lämminveristen merkittävimmässä lähdössä Derbyssä. ”Kunhan on hyviä hevosia, niin tietysti viihtyy”, Danielsen nauraa. Suomalaiset hevosihmiset ovat perinteisesti työskennelleet ympäri maailmaa, mutta ulkomailta Suomeen tulleet raviammattilaiset ovat harvassa. Nelivuotiaiden tammojen derbymatkan Suomen ennätys on Mascate Matchin juoksema 13,4a, josta Dusktodawn Boogie jäi karsinnassaan kymmenyksen. Kahden valmennettavan saaminen derbyfinaaliin on kova saavutus kenelle tahansa, ja varsinkin kahdeksan hevosen valmennustallille saavutus on huikea. Turun ravirataan kyllästyminen ei ollut Danielsenin ensimmäinen konflikti. Dusktodawn Boogien odotan kamppailevan voitosta, ja jos kaikki menee nappiin, Speedy Norwegian voisi olla jopa neljän parhaan joukossa.” Vaikka Danielsen luottaa omaan hevoseensa, hän ei lähde Dusktodawn Boogien kanssa matkaan takki auki. ”Haluan, että kaikilla valmentajilla on radalla samat oikeudet ja mahdollisuudet. Dusktodawn Boogie on osoittanut olevansa derbyvoittajatason hevonen. Meillä on kiva koti ja hyvät puitteet tehdä hevoshommaa.” Aikaisemmin Kenneth Danielsen kiersi enemmän tekemässä kiropraktisia hoitoja hevosille, mutta viime aikoina painopiste on siirtynyt ravivalmennukseen. ”Toivottavasti lauantaina olisi lämmin sää. Pekka Korpi juhli viime vuonna Derby-voittoa Magical Princessin kanssa. HEVOSET Maaseudun Tulevaisuus 16 perjantaina 2. Se oli saanut olla helpommalla kesän kovien starttien jälkeen”, Korpi valaiseee. Nelivuotiskauden syksy on ikäluokkaravureille tärkeää aikaa, sillä muutaman kuukauden sisällä ajetaan monta isoa kisaa. Viime talvena Dusktodawn Boogie kilpaili Ranskassa kolme kertaa. Viime talvena hän suuttui Vermolle Uudenmaan Upein -kilpailun osallistumisoikeusasioista niin, että vei Dusktodawn Boogien Ranskaan kilpailemaan. Dusktodawn Boogien voittoaika jäi vain kymmenyksen ikäluokan tammojen Suomen ennätyksestä. Yhteen iskevät ikäluokan kuumimmat nimet Dusktodawn Boogie ja Shackhills Twister sekä Timo Nurmoksen laittelema haastaja EL Jetpack. Arkistossa on kiinnostavia vanhoja jaksoja sekä ravivisa Kari Lähdekorven vetämänä. Jos on 20 astetta lämmintä, Dusktodawn Boogie menee mielestäni vähintään Suomen ennätyksen, tarvittaessa mahdollisesti maailmanennätyksenkin”, Danielsen arvioi. Derbyyn Kenneth Danielsen sai komeasti kaksi valmennettavaansa, kun tallikaveri Speedy Norwegian sijoittui Dusktodawn Boogien voittaman karsinnan kakkoseksi. MT Hevoset ohjelma vierailee joka toinen sunnuntai eri puolilla maata talleilla ja raveissa. Kenneth Danielsen on suomalaisessa raviurheilussa harvinaisuus, sillä hän on lähtöisin Norjasta. Kenneth Danielsen on jättikisan alla rauhallisen toiveikkaana. Tamma haki tallikaveriltaan Speedy Norwegianilta keulapaikan ajoissa haltuunsa, ja loppu oli leikintekoa. ”Paljon pahempaa on vain seurata, mutta kyllä senkin kanssa pärjää”, Kenneth Danielsen kuvailee. Taustalla oli tyytymättömyys kotiradan tarjoamiin valmennusoloihin. Alkuerien valovoimaisin voittaja oli vihjeen varmaksi nouseva Dusktodawn Boogie. Tähtihetki oli tammikuun alkupäivinä Pariisin Vincennesissä ajettu arvostettu Prix Charles Tiercelin -kilpailu, jossa Dusktodawn Boogie pesi Ranskan ikäluokan kärkikaartia. Kun Dusktodawn Boogie kilpailee Ranskassa, Kenneth Danielsen seuraa sitä tavallisen hevosenomistajan roolissa. Perheen tukikohta on Turun kupeessa Liedossa. Se on menestynyt kansainvälisen tason lähdöissä ja osoittanut olevansa kilpailijana lähes täydellinen kokonaisuus. Derbyyn oli kuukausi aikaa, ja pidin aika mahdottomana valmistautua kisaan sillä tavalla.” Kotirata on vaihtunut Turusta Vermoon paitsi paperilla, myös treenaamisen suhteen. Valmiina Suomen ennätykseen – tai maailmanennätykseen Dusktodawn Boogie ja Kenneth Danielsen tavoittelevat lauantaina jätti pottia yhtenä Derbyn suosikeista. Yksi kisan suurimmista suosikeista on Kenneth Danielsenin ohjastama ja valmentama Dusktodawn Boogie, joka lähtee finaaliin yhtenä kuudesta karsintavoittajasta. Jos en pääse keulaan, sitten ajetaan johtavan rinnalta. MT26 -kanava näkyy antennitalouksissa. Turussa en saanut selvää, minä päivinä rata tulee olemaan hyvässä kunnossa ja koska hoitamatta. Uusi jakso ja vanhat jaksot löytyvät osoitteesta mt.fi/hevoset.. Jos kaikki menee hyvin, niiden jälkeen tamma lähtee viime talven tavoin Jean-Michel Baziren talliin Ranskaan. ”Run for Royaltyn pitäisi olla nyt parempi kuin viimeksi Tampereella. Danielsen kertoo viihtyneensä Suomessa hyvin. Siinä on muutama kova vastassa. Tänä vuonna hänen edustajansa on edellisen pikkusisko Magic Madonna, joka taipui karsinnassa keulasta kakkoseksi. Derbyn jälkeen Dusktodawn Boogiella tähdätään Villinmiehen Tammakilpailuun ja Kasvattajakruunuun. Antero Tupamäen tähteä voi kokeilla vaativasta lähtöradasta huolimatta varmanakin. Matkaa Turun raviradalle on reilut kymmenen kilometriä, mutta Danielsen vaihtoi muutama viikko sitten viralliseksi kotiradakseen Vermon, jonne matkaa on reilut 150 kilometriä. Voitosta maksettiin 54 000 euroa. Dusktodawn Boogie menee hyvin siitäkin, ja jos jäämme johtavan rinnalle, ainakaan keulahevonen tuskin voittaa lähtöä.” Päivi Pihlgren, Kenneth Danielsen ja Dusktodawn Boogie elävät jännittäviä aikoja. Tähtisprintterissä luotetaan Parvelan Retuun kuin vuoristoradan turvakaareen. Finaalista tulee mitä tulee, ja tärkeintä olisi, että hevonen olisi oma hyvä itsensä”, Danielsen kuvailee. Olen tyytyväinen, jos olemme viiden parhaan joukossa”, Pekka Korpi lausuu. Olen tosi tyytyväinen siihen, miltä hevoset tuntuvat. Parhaat saumat ovat viimeksi mainitulla, eikä SuurHollolaja St Michel-sankaria kannata sivuuttaa peleistä. Jännä kisa siitä tulee, ja varmasti moni hevonen parantaa karsinnasta finaaliin”, hän uskoo. Tuuria ohjastavalla Iikka Nurmosella tuskin on mitään sitä vastaan, että Parvelan Retu ottaa vetotyöt hoitaakseen. Tilanne on erikoinen raviurheilijalle, joka on tottunut olemaan perillä hevosensa kaikista käänteistä. ”No en ainakaan omasta mielestäni”, hän nauraa. Tallikaveri Speedy Norwegian oli peesistä toinen. H.V. SM-kisan selvä suosikki on sykähdyttävän paluun tehnyt Atupem. Lauantaina Dusktodawn Boogielle on mahdollisuus hankkia ostohintansa kerralla 60-kertaisesti takaisin. VILLE TOIVONEN VILLE TOIVONEN Dusktodawn Boogie lasketteli derbykarsinnassa ylivoimavoittoon vain kymmenyksen SE:stä jääneellä tuloksella. Lauantain asialistalla ovat myös Suomen mestaruus ja Tähtisprintteri. Dusktodawn Boogie on alusta asti kuulunut ikäluokkansa kärkiravureihin. klo 13.00 alkaen Menossa mukana asiantunteva ravistudio. Norjalainen viihtyy Suomessa hyvin VILLE TOIVONEN Hevosohjelmaa sunnuntaisin MT:n nettisivuilta löytyy myös hevos ohjelmia. Danielsenin valmennuslistalla on kahdeksan hevosta ja siitostammojen ja varsojen kanssa pihassa on yhteensä 16 hevosta. Juontajina ovat Juha Jokinen ja Lauri Hyvönen. syyskuuta 2022 Tuottaja: Antti Savolainen, antti.savolainen@mt.fi • Suuri Suomelainen Derby Finaali • Kylmäveristen Tähtisprintteri • Lämminveristen Suomen Mestaruus • Ragnar Moringin Muistoajo Tule MT26 -kanavalle la 3.9. Korvella on viivalla peräti kolme edustajaa: hallitseva Suomen mestari American Hero, Hotshot Luca ja Run for Royalty
Tätä on suunniteltu jo niin pitkään, ja pojat ovat olleet johdossa mukana jo vuosikaudet. Ilkka Kylävainio perusti puuteollisuusteknikkona Keiteleen Teollisuussaha Oy:n 35-vuotiaana vuonna 1981. Sujuvasti sukupolvelta toiselle ”Tätä voi pitää jopa oppikirja esimerkkinä suunnitelmalli sesta sukupolven vaihdoksesta.” ILKKA KYLÄVAINIO KEITELE GROUP Keiteleelle sukupolvenvaihdos ei ollut ongelma. Ilkka Kylävainio (oik.) mittasi sahatavaraa poikansa Mikon kanssa vuonna 2005, jolloin nuorempi polvi oli jo yhtiön töissä. Lisäksi jään edelleen hallitukseen.” Kun ensimmäinen 40 prosenttia yrityksestä siirtyi pojille vuonna 1992, Matti oli 18vuotias ja Mikko 15-vuotias. Yhtiön liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa vuodessa. Vetovastuun ottavat pojat Matti ja Mikko Kylävainio. Esimerkiksi Versowoodin johtajaveljekset Pekka ja Ville Kopra riitautuivat keskenään ja Luvian saha myytiin tänä vuonna itävaltalaisille. Nyt yhtiö työllistää suoraan yli 500 henkilöä ja välillisesti yli 1 500 henkilöä. Matti Kylävainion mukaan jo nuoruudessa oli melko selvää, että hän jatkaa yrityksen johdossa, ”vaikka ei sahateollisuuden johtaja mikään kutsumusammatti ole, vaan siihen kasvetaan”. Jatkuu seuraavalla sivulla. Keitele Groupilla on puutuotelaitokset Pohjois-Savon Keiteleen lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Lapissa Kemijärvellä. ”Me toimitamme juuri sellaisia mittoja ja sellaista laatua kuin asiakas haluaa.” Miltä tuntuu jäädä pois vastuusta noin pitkän ajan jälkeen, kun pojista tulee toimitusjohtajia syyskuusta alkaen. Yhtiö tuottaa täysillä toimiessaan miljoona kuutiometriä sahatavaraa sekä liimapuuta ja höylätavaraa satoja tuhansia kuutiometrejä vuodessa. Yhtiön perustaja, 76-vuotias teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio jättää tänä syksynä toimitusjohtajan tehtävän ja hallituksen puheenjohtajuuden. He omistavat yhtiön tasaosuuksin. Ensimmäiset 40 prosenttia siirtyivät Ilkalta pojille vuonna 1992, toiset 40 prosenttia vuonna 2009 ja loput 20 prosenttia tänä kesänä. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat Aasiassa, Eurooppaan jää neljännes tuotannosta. Ilkka Kylävainio, 76, hoitaa vielä investoinnin Keiteleen pienpuulinjaan loppuun yhtiön hallituksessa. Tänä kesänä Keiteleen lisäksi Alajärvellä ja Kemijärvellä toimivan puutuoteyhtiön omistus siirtyi kokonaan Matille ja Mikolle. Tärkein vientimaa on Japani, jonne menee paljon laadukasta liimapuuta. Hän oli vaihto-oppilaana Saksassa, opetteli kieliä ja teki opinnäytetyönsä Keiteleen vientimahdollisuuksista USA:n markkinoille. Kuva vuodelta 2013. Emoyhtö Keitele Forest Oy:n ja Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtajaksi Ilkan jälkeen tulee vuonna 1977 syntynyt Mikko ja sahausyhtiö Keitele Timber Oy:n toimitusjohtajaksi 1974 syntynyt Matti. Nykyinen asiaintila ei yhtiössä paljon muutu, sillä Matti ja Mikko hoitavat samoja töitä jo nyt liiketoimintajohtajina. Matti ja Mikko jatkavat Ilkan työtä ja omistavat yrityksen tasaosuuksin. ”Sukupolvenvaihdosta on tehty samaan aikaan, kun pojat ovat kasvattaneet ammattitaitoaan ja yhtiötä on laajennettu”, Ilkka kertoo. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 17 perjantaina 2. ”Tätä voi pitää jopa oppikirja esimerkkinä suunnitelmallisesta sukupolvenvaihdoksesta”, Ilkka Kylävainio sanoo. Rajuin kasvu tapahtui 2010-luvulla, jolloin pojat olivat jo vahvasti yrityksen johdossa mukana. Keiteleen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Avainsanat ovat olleet asiakaslähtöisyys ja vienti. Ilkka Kylävainio perusti Keiteleelle sahan vuonna 1981. Keitele Group on yksi Suomen suurimmista sahoista ja suurin puutavaran jalostaja. Sen sijaan Keitele Groupin omistajien Kylävainion suvun vaihdos sujui kuin tanssi, mutta sitä valmisteltiinkin vuosikymmenien ajan. Kylävainiot tekivät sen yhtä aikaa laajentamisen kanssa. Ilkka on johtanut yhtiötä 41 vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Yhtiön omistajuus jakautuu tasan puoliksi Matin ja Mikon kesken. Matti lähti lukion jälkeen Turkuun kauppakorkeakouluun kansainvälisen kaupan alalle, joka antoi hyvät mahdollisuudet vientiyritystoimintaan. ”No ei se tunnu paljon miltään. syyskuuta 2022 JOUKO KYYTSÖNEN Perheomisteisten sahojen sukupolvenvaihdokset eivät yleensä ole helppo nakki. Mikko ja Matti Kylävainio ovat olleet yhtiön johdossa mukana jo pitkään. Ilkka Kylävainio jää edelleen yhtiön hallitukseen hoitamaan tuoreinta 16 miljoonan euron pienpuulinjainvestointia Keiteleen tehtailla
Puunmyyjät ovat Keiteleelle erittäin tärkeitä. Muuten ei firmaa olisi olemassa.” ”Työnjako Mikon kanssa määräytyi sen mukaan, milloin tultiin yhtiöön mukaan. Tavoitteet pohjautuvat yritysten tutkimuksissa kertomiin ajatuksiin. Vuodessa puuta käytetään yli kaksi miljoonaa kuutiota. Sukupolvenvaihdoksen sujumiseen hyvin on vaikuttanut pitkän ajan suunnitelma. ”Usein vika on siinä, ettei yritys ole tarpeeksi hyvässä taloudellisessa kunnossa, jotta ostaja ja rahoittaja olisivat kiinnostuneet siitä, vaikka yritys olisikin avoimesti kaupan”, Haavisto sanoo. ”Voimavarat pitäisi suunnata maihin, joissa metsää häviää, siellä saadaan paras hyöty. Ruotsissa ei perintöja lahjaveroa enää peritä lainkaan. Nykyisin veljeksillä on 45 prosenttia ja isällä 10. Hiljainen tieto siirtyy, kun luopuva sukupolvi on toiminnassa mukana. Kopran sahasuvusta kertovan kirjan mukaan suvun veljekset Ville ja Pekka riitautuivat Versowoodin johdossa veljesten isän Keijo Kopran toimiessa vaa’ankielenä yhden prosentin omistuksella. Yrityksen myyminen perheen ulkopuoliselle ostajalle voi olla hyvä vaihtoehto. Pienet yritykset eivät verosta juuri kärsi, koska huojennukset vetävät veron usein olemattomaksi. ”Nyt on meidän vahtivuoro, jatkoa pitää huolella suunnitella. Japanilaiset ostajat käyvät Suomessa tutkimassa tuotteiden laatua, jota esittelevät Mikko ja Matti Kylävainio. ”Isä on ollut vaativa esimies ja halunnut, että työhön sitoudutaan. Lupaavaa on, että esimerkiksi niissä tuhannessa yrityksessä, joiden omistajanvaihdoksessa Finnvera on mukana, yli 40 prosenttia muuttuu kasvuyrityksiksi. Kaikkiaan yhtiö hoitaa kymmenen koneketjun urakointia. Koneyhtymä Känsälällä on liikevaihtoa neljän miljoonan euron verran vuodessa ja omia moton ja ajokoneen ketjuja kolme. ”Nyt näyttää siltä, että omistajanvaihdosten määrä jää selvästi tavoitetta pienemmäksi ja yrityksiä lopettaa enemmän.” Kaikkiaan Suomessa on noin 300 000 yritystä, joista alle kymmenen henkilön yrityksiä on 93 prosenttia. Toisessa vaiheessa omistusta muutettiin siten, että isällä ja molemmilla veljeksillä oli kullakin kolmannes yhtiöstä. Joonas tekee huoltoja sekä ajaa ja siirtää koneita, missä tarvitaan. syyskuuta 2022 Sievissä toimivan Koneyhtymä Känsälän sukupolvenvaihdos on edennyt suunnitelmallisesti osissa. ”Vaihdos on pystytty tekemään niin, ettei yhtiön taloudellinen asema ole vaarantunut ja Suomen säädösten mukaan on toimittu.” Kaikkialla sahateollisuudessa ei sukupolvenvaihdos ole käynyt yhtä helposti kuin Keiteleellä. Omistajanvaihdokset ovat merkittävä liipaisin kasvuun. Hiljainen tieto yrityksen toiminnasta siirtyy koko ajan.” Pasin ja Joonaksen välillä on myös selkeä roolijako. Pasi tekee paperityöt ja siirtää koneita leimikoille. Tavoite on, että näistä runsaassa tuhannessa tehtäsiin vuosittain sukupolvenvaihdos kymmenen vuoden ajan, projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä kertoo. Suomen säädösten mukaan on toimittu.” MIKKO KYLÄVAINIO ”Ei saha teollisuuden johtaja mikään kutsumusammatti ole, vaan siihen kasvetaan.” MATTI KYLÄVAINIO KEITELE GROUP. Investointivelkaa ei yhtiöllä ole lainkaan, kaikki laitokset ovat erittäin hyvässä kunnossa, kun uusin pienpuulinja Keiteleellä saadaan tänä vuonna valmiiksi.” Mikko Kylävainio kertoo, että työura Keiteleellä näyttää jälkeenpäin varsin selkeältä, ”vaikka varmasti opiskeluaikana muitakin ajatuksia päässä liikkui”. Yksi isojen yritysten sukupolvenvaihdosta hidastava tekijä on perintöja lahjavero, joka voi joskus jopa vesittää omistajanvaihdoksen. Jotta yrityskauppa voisi tapahtua, pitää nämä osaamiset olla erotettuina. ”Olin Keiteleellä töissä opiskelujen jälkeen vuonna 2002, kun siirryin yhtiön lähettämänä Japaniin EU-komission 18 kuukauden koulutusohjelmaan. Minä hoidin sahatavaraa, kun sitä laajennettiin ensin ja Mikko myöhemmin jatkojalostuspuolta.” Matti pitää omistajuuden ja johdon jakamista puoliksi veljensä kanssa voimavarana. ”Meillä on roolit olleet selvillä koko ajan ja on voinut keskittyä siihen, mitä on osannut.” Mitä seuraa jatkossa. Omistajavaihdosten tahti turhan hidas ”Omistajan vaihdosta harkitsevan yrittäjän pitäisi toimia niin, että tekee itsensä tarpeettomaksi firmassa.” MIKA HAAVISTO ”Myyntitehtävät sopivat hyvin, kun nuorena halusi nähdä maailmaa ja tutustua asiakkaisiin. ”Sukupolvenvaihdosta on pohdittu suunnitelmallisesti ja siten, että yrityksen perustajien elämäntyötä on arvostettu”, Pasi kertoo. Silloin Keitele oli investoimassa liimapuun valmistukseen ja lähdin selvittämään vientimahdollisuuksia. Polttoainekustannusten nousu on ollut tänä vuonna rajua, mutta niitä tasaa niin sanottu polttoaineklausuuli, jossa kustannusten nousu siirtyy taksoihin. Niillä olisi tyytyväiset asiakkaat, hyvät palvelut, osaava henkilöstö ja toiminta olisi kannattavaa.” Suomessa tarvittaisiin lisää keskisuuria 50–250 henkilön yrityksiä, joita esimerkiksi Saksassa on paljon. Toinen syy kauppojen vaikeuteen on, että yrityksen ja yrittäjän osaaminen on yhtä kiinteää kokonaisuutta. JOUKO KYYTSÖNEN ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Yli tuhannessa yrityksessä tulisi tehdä sukupolvenvaihdos vuosittain, mutta nyt jäädään sen alle. ”Me olemme perheyhtiö ja tässä on ollut 45 vuoden ajan veli mukana, jonka kanssa on pystynyt asiat jakamaan ja suunnittelemaan. ”Kotimainen puu on ekologista sekä vähentää saatavuusriskiä.” Yhtiö hankkii itse puusta kolme neljännestä. Ei tämä vaikeaa ole ollut, en ole kokenut suhdetta hankalaksi”, Matti Kylävainio kertoo. Satakuntalaisen Luvian sahan omistanut Huhtamaan perhe myi sahan tänä kesänä itävaltalaiselle HS Timber Groupille. Vuonna 2008 Lassen pojat Pasi ja Joonas Känsälä ostivat 50 prosentin osuuden yhtymästä sedältään Arilta ja Lasse jäi yhtymään puolikkaan osuudella. EU:lla oli tavoite saada kauppataseen alijäämä tasapainoon ja se sopi Keiteleelle.” ”Se oli varmaan uran tiukimpia paikkoja, kun 25-vuotiaana esittelin arvokkaille japanilaisjohtajille liimapuuta, jota ei ollut olemassa, kun ei tehdas ollut vielä valmis.” Japanin reissu sujui kuitenkin hyvin, Mikko puhuu sujuvasti japania ja kauppa käy. Yhtymän perustivat vuonna 1973 veljekset Ari ja Lasse Känsälä. ”Vielä 20 vuotta sitten yritys yksinkertaisesti lopetti, jos jatkajaa ei löytynyt perhepiiristä. Kaupan teknisiä yksityiskohtia Kylävainiot eivät halua tarkemmin avata, vaikutusta on ollut muun muassa lahjaja perintöverolla sekä muilla veroja osakeyhtiölailla. ”Tukin saanti on meille olemassa olon perusta ja puun käyttö hyödyttää molempia osapuolia”, Matti sanoo. Pasi kehottaakin sukupolvenvaihdosta suunnittelevia yrittäjiä pyytämään apua ja käymään koulutuksissa, sillä ”sieltä saa hyviä vinkkejä”. Tehtaat ovat keskellä suuria metsäalueita. Myös muita ulkomaalaisia on viime vuosina tullut Suomeen sahaamaan. Sen jälkeen yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi. ”Investoinnit päätetään yhdessä ja työt ovat sujuneet tällä porukalla hyvin.” Yhtiön töissä on mukana nykyisin myös kolmas sukupolvi, Pasin 23-vuotias poika Jimi. ”Tällä hetkellä Venäjän hyökkäyksen vuoksi kauppa ei ole kasvussa sinne eikä oikein mihinkään muuallekaan, mutta suurta laskuakaan ei välttämättä ole tulossa”, Mikko arvioi. Yli kolme tuhatta yritystä tulisi vuosittain myydä perheen ulkopuolelle ja yrityksiä lopettaisi 2500. Niiden saatavuuskin on tiukassa.” Metsäkoneyhtiö vaihtaa sukupolvea vähän kerrallaan Koneyhtymä Känsälä teki hakkuita viime viikolla Ylivieskassa. ”Jos ostaa toiminnassa olevan yrityksen, saa lentävän lähdön liiketoimintaan ja välttää alkavan yrityksen kuolemanlaakson, jossa on kuluja, muttei niitä vastaavia tuottoja.” ”Yrityksen ostamisesta on alettu puhua yhä enemmän ja se onkin lisääntynyt”, Haavisto kiittelee. Monilla sahoilla ei jatkajan löytäminen suvusta ole aina helppoa. Voittoa yhtiölle jää parinsadantuhannen euron verran vuodessa. Suuri ongelma on, ettei ostajaa tahdo löytyä. ”Poikkeuksellista on tänä vuonna ollut muiden kustannusten, esimerkiksi voiteluaineiden ja varaosien, todella kova nousu. Suomessa on yli 70 000 yritystä, joiden omistajat ovat yli 55-vuotiaita. Yhteistyö on erittäin hyvää.” Miten työt ovat sujuneet isän johtaessa yhtiötä. Nyt tilanne on onneksi muuttunut .” ”Omistajanvaihdosta edesauttaisi se, että yritykset olisivat aina myyntikunnossa. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 18 perjantaina 2. ”Yhtiön taloudellinen asema ei ole vaarantunut. Yhtiö hakkaa puuta Stora Ensolle Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja Haapajärven ympäristössä HASAn sahalle. Töissä on omistajien lisäksi kymmenkunta henkilöä. Vasemmalta koneenkuljettaja Pekka Kiiskilä, sekä omistajat Lasse, Pasi ja Joonas Känsälä. Keitele hankkii puunsa Suomesta, eniten Savosta, Keski-Suomesta, Pohjanmaan maakunnista ja Lapista. Yhtiö käyttää tilitoimistoa apunaan kirjanpidossa ja myös sukupolvenvaihdoksissa tilitoimistosta on ollut apua. Hän on käynyt myös Turussa kauppakorkean veljensä tavoin. ”Vaihdos kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja käyttää aikaa ja asiantuntija-apua, jotta verot, huojennukset ja eri lakien säädökset saadaan otettua järkevästi huomioon”, Pasi painottaa. ”Omistajanvaihdosta harkitsevan yrittäjän pitäisi toimia niin, että tekee itsensä tarpeettomaksi firmassa.” Haavisto painottaa myös, että yrittäjäksi aikovan tulisi miettiä mahdollisuutta ostaa olemassa oleva yritys eikä pelkästään aloittaa puhtaalta pöydältä niin kuin nyt useimmiten tehdään. ”Vahva vienti Aasiaan ja oma jatkojalostus tuo vakautta.” Mikon mukaan yhteistyö veljen kanssa sujuu erinomaisesti ja firman kehittämisestä on ollut koko ajan yhteinen näkemys. Kasvavat metsät pystyvät imemään suuren osan hiilidioksidista, siihen pitää satsata kansainvälisesti.” ”Kaikki puutuotteet ovat erinomaisia ilmastonmuutoksen kannalta, puu pelastaa maailman”, Ilkka uskoo. ”Lasse on edelleen koko ajan mukana hallilla, osallistuu huoltoihin ja teroittaa teräketjut. Sen oppi, että asiakkaita on kuunneltava ja tehtävä niitä tuotteita, mitä halutaan. Ilkka Kylävainion mielestä poliittisten päättäjien pitäisi toimia pitkäjänteisemmin Suomessa, jossa metsiä hoidetaan hyvin ja myös ekologisesti. Maata pitäisi metsittää Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa
Tämä johtuu siitä, että valtion fiskaaliset intressit ovat niin vahvat, että ne ajavat jopa jaloimpien oikeusperiaatteiden yli. Suhde Jeesukseen ei ole suhdetta tekstiin, vaikka hänestä kirjallisesti kerrotaankin. Kiuru on opettanut juristeiksi opiskelevia Lapin yliopistossa Rovaniemellä jo vuodesta 1988, joten suomalainen oikeuskulttuuri puutteineen tuli tutuksi jo ennen EU-jäsenyyttä. Jos metsästäjä ampuu epähuomiossa karhuemon tai vuotta nuoremman karhunpennun, valtio on käsi ojossa. ”Kyse on ulkoparlamentaarisesta toiminnasta, jossa ei kunnioiteta demokraattisen oikeusvaltion pelisääntöjä.” Kansalaisten oikeustajua koetteleva ulkoparlamentarismi realisoitui kuluvan syksyn karhunmetsästyksessä, kun luontojärjestö Tapiola valitti Suomen riistakeskuksen myöntämistä kannanhoidollisista karhunmetsästysluvista. Toisaalta pitää muistaa, ettei täydellistä järjestelmää olekaan. Valituksen seurauksena hallinto-oikeus määräsi luvat toimeenpanokieltoon. Valtion maksamat korvaukset ovat minimaaliset vahingon todellisiin euromääriin verrattuna. ”Syyte tulisi törkeästä metsästysrikoksesta ja melko varmasti tuomiokin. Saksassa se on jalostettu ehkä kaikkein pisimmälle.” Pienten puolella Suomalaisen oikeusjärjestelmän kulmakivenä pidetään kansalaisen perusoikeuksiin liittyvää erinomaista oikeusturvaa. Lainkäytön asiantuntija Jarmo Kiuru on oikeusturvasta toista mieltä. ”Kun valtio on korvauksen saajana, ovat korvausarvot jopa kohtuuttomia.” KUKA. Jeesus oli sikälikin mielenkiintoinen persoona, että hän ei harjoittanut kirjallista vaikuttamista. ”Tästä huolimatta silloinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti puhui suomalaisen oikeusosaamisen viennistä ulkomaille. Armeijassa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.” Metsien arvo, etenkin luontoja virkistysarvot ovat olleet Kiurulle itsestään selviä. Suomen varmasti tunnetuin unissakävelijä on Mauri Kunnaksen lastenkirjoista tuttu Herra Hakkarainen, jonka yöt kuluvat milloin minkäkin aktiviteetin parissa. Kun kansalainen kärsii yhteiskunnan suojelemien luonnoneläinten tekemistä vahingoista, on korvauksien haku tehty vaikeaksi. Unissakävely on ihmisestä riippuen vaihteleva urheilusuoritus: osa vain nousee sängystä, osa talsii pitkiäkin matkoja. Kiurun viimeisin teos Hirvenmetsästysoikeus käsittelee hirvenmetsästykseen kytkeytyvää monitahoista juridiikkaa. Kuulluksi tuleminen on siinä välissä. Ja vaikka usko ei olekaan suhdetta lauseisiin vaan persoonaan, kristillinen usko on sellainen viisaustraditio, josta on paljonkin kiinnostavaa kirjoitettavaa. ”Mutta silloin, kun valtio on korvauksen saajana, ovat korvausarvot jopa kohtuuttomia”, Kiuru vertaa. Vahingon peruuttamattomuus edellyttäisi sitä, että lajin viimeisiä yksilöitä oltaisiin tappamassa. Huhtinen otsikoi kirjoituksensa Minuus on puhelimen kamerassa ja päättää napakkaan loppunousuun: ”Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen ohittaa luetuksi tulemisen.” On kutkuttavaa ajatella, että joku ”tulee luetuksi” samaan tapaan kuin kuulluksi tai nähdyksi. ” Korvausarvo näyttäisi olevan kytketty rangaistuksen osaksi, mikä ei ole hyväksyttävää.” KAI TIRKKONEN. Kirjoittaja on emerituspiispa. Mitä ajattelu merkitsee, siitä he eivät ole kiinnostuneita.” Ehkä kiksit eivät korvaakaan ”tekstin ääressä tapahtuvaa merkitysten pohdiskelua”, vaan lukemamme avaa meille oven siihen, miksi on perusteltua luottaa ja kehen. Kun jonkun pitempi puheenvuoro tai pysyvämpi fundeeraus noteerataan, sen myötä otetaan vastaan hänet itsensä. Työskentelee Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtorina. ”Korvausarvo näyttäisi olevan kytketty rangaistuksen osaksi, mikä ei ole hyväksyttävää.” Jos susi tappaa metsästäjän koiran, on valtio korvannut koirasta keskimäärin 3 500 euroa. Jos tunnen, samastun ja pidän arvossa, saatan joskus jopa jaksaa lukea enkä vain katsella kuvia. Korvauksia maksetaan vain, jos koiralla on jalostusarvoa eli menestystä käyttökokeissa ja näyttelyissä. Tai jopa uteliaana, silmät ja korvat auki. Tästä seuraisi sakkoja, korvauksia rauhoitetun lajin tappamisesta ja metsästyskieltoa. ”Mutta Suomessa tämäkin onnistuu.” Kaakkois-Suomessa korvattiin kahden vuoden takaisia hanhivahinkoja 165 000 eurolla 1 040 hehtaarin alalta, joten korvaussummaksi jäi 158 euroa hehtaarille. Unija valvetilaan liittyvät oireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: unettomuuteen, poikkeavaan väsymykseen ja uneen liittyvään poikkeavaan liikehtimiseen, käytökseen tai tuntemukseen. Oikeusturva ei Kiurun kokemuksen mukaan läheskään aina toteudu sellaisena kuin laki edellyttäisi. ”Sekarotuisesta metsästyskoirasta ei yleensä korvata euroakaan, olipa se kuinka pätevä hyvänsä.” Metsästyksen Kiuru aloitti alle viisitoistavuotiaana. Hän huomauttaa, ettei moninkertaisen rangaistuksen langettaminen tulisi olla oikeus valtiossa edes mahdollista. Luulenpa hänen olevan oikeassa. Siltipä vain jäin hänen kirjoitustaan miettimään. Innokas metsästäjä. Lisäksi mainekin menisi salametsästyksen takia”, Kiuru luettelee. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 2. Jarmo Kiuru on 60-vuotias varatuomari Oulusta. Unen ja valveen rajamailla esiintyy monenlaisia häiriöitä. Varatuomari Jarmo Kiurun mielestä hallinto-oikeudet ovat ottaneet tehtäväkseen selittää hallinnon toimia ja vääriäkin päätöksiä lain mukaisiksi. Metsästyksen lisäksi tärkeimpiä harrastuksia ovat kalastus, ampumaurheilu, purjehdus sekä radioamatööritoiminta (OH8JK). Ps. ”Sillä seurauksella, etteivät viranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset ja muutoksenhaut useinkaan menesty hallinto-oikeuksissa.” Tämä näkyy ratkaisuissa etenkin, jos yksityisen kansalaisen tai yrityksen vastapuolena ovat valtio ja varsinkin verohallinto. Jos hanhituhoihin kyllästynyt maanviljelijä päättäisi suojella satoaan ja ampuisi rauhoitettuja hanhia pelloltaan, huonosti hänelle siinä kävisi. Kysyä sopii, mihin tähtitieteellinen summa perustuu. Esimerkkinä näistä Kiuru mainitsee valkoposkihanhet, jotka ovat monena kesänä syöneet paikoin jopa 80 prosenttia nurmirehusadoista Itä-Suomessa. Tietokirjailija. Paitsi että Huhtisen mielestä sellaista tapahtuu entistä vähemmän. Usko on luottamussuhde, joka avaa silmät ja korvat ja saa näkemään maailman ihasteltavana ja kuulemaan elämän äänet raikkaina. ”Jos asiat eivät ole edenneet virkaportaissa lakien mukaan, on kansalaisella ja yrityksellä huonot mahdollisuudet saada korjausta niihin hallinto-oikeuksissakaan.” Jarmo Kiuru on syvästi oikeudentuntoinen. R e h u s a d o n a r v o o n 1 300–1 500 euroa hehtaarille, joten käypä korvaussumma saataisiin, kun edellä mainitut luvut lasketaan yhteen. Ainakin pitäisi ensin tulla nähdyksi, jotta ehkä voisi tulla myös luetuksi. HENGÄHDYSPAIKKA KAARLO KALLIALA kaarlo.kalliala@gmail.com KALENTERI Nimipäivät 2.9.–8.9. Netti ja somemaailma vahvistavat ilmiötä, mutta ei se ole uusi. 8:6,8). Metsästys on Kiurun rakkain harrastus, josta hän on myös kirjoittanut kirjoja. ”Kouluaikoina joskus haaveilin metsäalan ammatistakin. Unissakävely on esimerkki havahtumishäiriöistä (arousal disorders), jotka esiintyvät unijakson ensikolmanneksen aikana ja alkavat syvästä unesta. Maatiloille koituneet tappiot voivat olla helposti kymmeniä tuhansia euroja tilaa kohti, mutta korvaukset ovat mitättömät. Pelkkä nurmipellon perustaminen muokkauksineen, lannoituksineen, kylvöineen ja kasvinsuojeluaineen levityksineen aiheuttaa maatilalle 2 300–2 500 euron hehtaarikustannukset. Aseet tuomittaisiin valtiolle ja hänet erotettaisiin metsästysseurasta. ”Jos verovalitusta koskeva juttu siirtyy Suomesta EU-tuomioistuimen käsittelyyn, siellä asian ratkaisevat ylikansalliset oikeusviranomaiset. Unissakävelijä saattaa intoutua tekemään kaikenlaista muutakin, kuten hypistellä esineitä, kaivella kaappeja, syödä tai jopa lähteä ajelemaan autolla. Filosofisesti koulittu ortodoksinunna Maria Normanbyläinen murahti jo viitisenkymmentä vuotta sitten ja siis ennen nettiä ja somea: ”Ihmiset haluavat pelata pelejään ja olla kiinnostavia. Sanomattakin on selvää, että kömpelösti liikkuva ja kaiken lisäksi unissa oleva henkilö on melkoisen tapaturmaaltis. Se värittää sen, mitä sanotaan. Aikuisen karhun korvausarvo on 8 200–15 500 euroa. Yleensä nukkujan kävelytuokiot kestävät alle vartin, eikä hänelle jää tekosistaan muistikuvaa, eikä näihin episodeihin liity unennäköä. Niille on tyypillistä vireyden heikentynyt palaaminen ja se, että henkilö reagoi herätysyrityksiin hitaasti tai joskus vihamielisestikin. Kiuru huomauttaa, että kyseessä on luonnonvarainen eläin, jonka kasvun hyväksi ihminen ei ole tehnyt juuri mitään. Metsätilan isäntänä hän on perehtynyt metsiin myös metsätalouden näkökulmasta. Vaikka Jeesus ei olekaan teksti, juuri hänestä on kirjoitettu erityisen paljon. Siitähän ei ole kyse, sillä Suomen karhukanta on kasvanut jo vuosikausia eikä se ole lainkaan uhanalainen”, Kiuru selittää. Naimisissa, perheessä puoliso ja kaksi lasta. Hän ei ”tullut luetuksi”, koska meidän tietojemme mukaan hän ylipäätään kirjoitti vain kerran ja silloinkin hiekkaan (Joh. Pitäisi ensin tulla nähdyksi, jotta ehkä voisi tulla myös luetuksi. Kiuru kokee erityisen hämmentäväksi sen, että ulkopuoliset tahot voivat ilman mitään vastuuta vahingoittaa metsätalouselinkeinon harjoittajia inventoimalla metsäomistajien metsien suojeluarvoja sekä pelotella metsänostajia kielteisellä julkisuudella uhkaamalla. syyskuuta 2022 Ketä lukea ja miksi luottaa Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen totesi tuoreessa kolumnissaan (HS 16.8.), että ”informaatiovirroista saatavat kiksit korvaavat tekstin ääressä tapahtuvan merkitysten pohdiskelun”. ”Suureksi osaksi mielikuva hyvästä oikeusturvasta perustuu viranomaisten ja tuomioistuinlaitoksen itsekehuun, jota harva kansalainen rohkenee tai edes osaa kyseenalaistaa”, Kiuru sanoo. Menestyksen mahdollisuudet ovat silloin paremmat, koska ratkaisu on riippumaton suomalaisesta oikeuskulttuurista.” Kiuru on havainnut, että hallinto-oikeudet ovat ottaneet tehtäväkseen selittää hallinnon toimia ja vääriäkin päätöksiä lain mukaisiksi. TUOVI MÄKIPERE Lähteet: Duodecim: Parasomniat, Sleep Foundation: Parasomnias Unen rajalla tapahtuu kummia TIESITKÖ KARI LINDHOLM Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtorina työskentelevällä varatuomari Jarmo Kiurulla ei ole kovin ruusuista kuvaa suomalaisen oikeusturvan tasosta. 51: 12–13 Ihminen on joko hereillä tai unessa – vai onko. Parhaiten näistä parasomnioista tunnetaan unissakävely, unissapuhuminen ja painajaisunet. Kuka ja millainen sanoo, on yhä olennaisempaa. Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Huomioon ei oteta sitä, mitä kasvattaminen ja koulutus on maksanut vuosien varrella. Verovalitukset menevät Kiurun kokemuksen mukaan varsin usein nurin muutoksenhakuportaissa, vaikka valittaja olisi asiassaan oikeassa. Hän toimii mielellään oikeuksien puolustajana varsinkin niissä tapauksissa, joissa ”pieni ihminen” eli kansalainen on kärsinyt vääryyttä: jäänyt huonon hallinnon ja viranhaltijoiden jyräämäksi. Järjestö perusteli valitustaan sillä, että metsästys aiheuttaisi karhuille peruuttamatonta vahinkoa. Sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, Suomen valtio sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia tuomiota lyhyessä ajassa kuin muut pohjoismaat yhteensä saivat 50 vuodessa. Perjantai: Sinikka, Sini ja Justus Lauantai: Soile, Soili ja Soila Sunnuntai: Ansa Maanantai: Roni ja Mainio Tiistai: Asko ja Felix Keskiviikko: Miro, Arho, Arhippa ja Milo Torstai: Taimi Viikon sana Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Miellyttävää persoonaa ja luotettavaa ihmistä on aina katsottu ja kuunneltu myötäsukaisesti. ”Luontodirektiivin ensimmäisen artiklan tarkoittaman suojelun kohteena ovat nimenomaan eläinlajit eivätkä yksilöt
Engel. Ortodoksiset rukoushuoneet juontavat juurensa kristinuskon varhaisiin aikoihin. Yleisö lyö rytmiä seisaallaan. Kun kirkollinen elämä alkoi vakiintua 1200-luvun tienoilla Suomessa, kyläkirkot muuttuivat hallinnollisesti piispan ja hiippakunnan alaisuudessa oleviksi seurakuntakirkoiksi, Knuutila jatkaa. Metsä on Puralle erittäin tärkeä paikka, ja se muistuttaa häntä maanviljelijävanhemmistaan ja isovanhemmistaan. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 20 perjantaina 2. Murrosiän kuohuissa suurperheessä seilataan keskeytyksettä vielä pidempään. Työtä perheen arjen pyörittämisessä oli vuosikymmeniä sitten enemmän kuin tänä päivänä. Palataan Tammelan metsään, hiljaisuuden keskelle. Suurperheen elämää ihmettelevällä on pienet lapset. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.), suurperheen äiti ja metsänomistaja. Saarnastuoli on tehty yli 300 vuotta vanhasta kylän männystä. Mummolassa maito lypsettiin lehmistä. Tsasouna on kuin pienoismalli karjalaisesta kodista, jossa on perheenjäsenten ikonit ja lampukat eli niiden edessä poltettavat öljylamput, hän jatkaa. Musikaali laulaa vähemmistöjen ja suvaitsevaisuuden puolesta, mutta vakava sanoma ei tee kokonaisuutta piiruakaan synkäksi tai ahdistavaksi. Maksuton koulutus, päiväkoti ja peruskoulu kouluruokailuineen mahdollistavat minulle työn kodin ulkopuolella. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ainoa herraskartano, Orisbergin kartano Isossakyrössä valmistui vuonna 1831, ja sen kellotapulin suunnitteli arkkitehti Carl. 1950-luvulla 16 prosentilla perheistä oli vähintään neljä lasta, nyt vain viidessä prosentissa. Tarinassa Lauri Mikkolan esittämä Tick päättää tavata poikansa. Oman kirkon pystyttämiseen liittyy usein jokin omakohtainen tarina. Näytelmän pohjana oleva samanniminen hittielokuva 1990-luvulta on monille valmiiksi tuttu muttei kuitenkaan puhki kaluttu. Yleisön rytmikkäät taputukset käynnistyvät jo ensi tahdeista. Yksityisten ihmisten rakentamia kirkkoja löytyy Suomesta 15 kappaletta, kertoo harrastevalokuvaaja Paavo Kotkavaara, joka on kuvannut 955 kirkkoa Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Muistutan hänelle, että kaikki lapsemme eivät ole yhtä aikaa vauvoja, eivätkä uhmaikäisiä. Yksityiskirkkoja löytyy miltei kaikista maakunnista. Vauvaikä menee jokaisen lapsen kohdalla hämmästyttävän nopeasti ohitse. Yhdeksän tai useamman alaikäisen lapsen perheitä on Suomessa alle 900. Monet ortodoksiset rukoushuoneet ovat myös ortodoksisten seurakuntien rakennuttamia, joita löytyy kirkon vierestä tai hautausmaalta. Haminasta löytyy puolestaan pariskunta Minna ja Kari Torniaisen kirkko, jonka he rakensivat todistukseksi rakkaudestaan ja menivät siellä naimisiin. Risto Kaskilahti tekee takuuvarman suorituksen Bernadetteen ihastuvana autonkorjaajana ja ylittää riman myös laulajana. Saarnastuolina toimii 300 vuotta vanha männynkanto, jonka vanhin poika on hankkinut ystävältään. Taisin kuulla väärin”, toinen heistä kuuluu sanovan kumppanilleen. Ison perheen arki on erityistä. Se on entisen maaja metsätalousministeri Martti Puran rakentama kirkko, jonka seinät hän on louhinut oman tontin kivistä. Se tapahtuu samaan aikaan ruumiissa ja sielussa.” Rukoukselle pyhitetty paikka omassa pihassa Ortodoksiset rukoushuoneet Suomessa ovat useimmiten puurakenteisia, kuten lohjalainen tsasouna Kalervo Kaarteen kotipihalla. Kalervo Kaarre on rakentanut sen yksityisvaroin vuonna 2017 ja se on siunattu käyttöön lokakuussa 2019. Kirkon ovella valvoo enkeli. Kattiloiden kokoakin kysellään. ”Vaikka pieni osa kirkoista on kyläyhteisön omistuksessa, niissä vietetään tavallista evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää”, kertoo professori Knuutila. Muun muassa avioliittoon vihkimisiä ja joulumessuja on pidetty Puran kirkossa, jonka ovet ovat joka päivä avoinna. Kun kristinuskosta tuli Rooman sallittu ja sitten virallinen uskonto, alkoi syntyä myös valtavia basilikarakennuksia, Bastubacka kertoo. Hän pesi pyykit pulsaattorilla ja keitti astianpesuveden puuhellalla. Mies on väistänyt tähän saakka velvollisuudet, koska hän pelkää pojan karsastavan mekkoihin ja miehiin tykästyvää isäänsä. Erilaisia perheitä ja muuttunutta arkea. Olen pohtinut äitiyttä ja sen muutoksia. Niissä arkielämä ja uskonnollisuus kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa, maallisella ja pyhällä on vain hento raja. Ystävä veisti kirkkoon visakoivusta ristin, joka kuvaa Golgatan kumpua. 200-luvulla Lähi-idässä tavallisissa roomalaisissa taloissa kokoontui seurakuntia. syyskuuta 2022 Suomalaisten pihat ja metsät kätkevät sisäänsä helmiä, joista harva tietää. Porukka kiinteytyy, kohtaa ennakkoluuloja ja rakastuu myös yli totuttujen rajojen. Osa kirkoista on herätysliikkeiden omistuksessa. Esimerkiksi itäisestä Syyriasta tunnetaan tällainen ”kotikirkko” kastekappeleineen. Iso perhe ei herättänyt 1950-luvun maaseudulla samalla tavalla huomiota kuin 2020-luvun Helsingissä. Tällöin oli mahtisukuja, jotka omistivat enemmän maata. Kirkon tunnelmaa värittävät kynttilät ja taulut. Murrosikäinen voi osoittaa pienemmille hellyyden tunteita silloinkin, kun aikuiset tuntuvat olevan aina väärässä. ”Viime viikollakin tuli veteraaniryhmä Kokemäeltä vierailemaan kirkossa. Hän kysyi syytä, miksi rakensin keskelle metsää tällaisen kirkon. Kun mies astuu estradille Adamin roolissa ja vetää Venuksen, yleisö suorastaan räjähtää. Kodin pihapiiristä ortodoksinen rukoushuone löytyy esimerkiksi Lohjalta. Tämä on niitä harvoja teatteriesityksiä, jonka voisi katsoa heti uudelleen – samaan tapaan kuin suosikkilevyn laittaisi samantien soimaan uudelleen. Pikkutyttöjen voimat eivät riittäneet nostamaan papan keittämää muttia täynnä olevaa kattilaa puuhellalta pöytään. Kyläyhteisöt huolehtivat kirkkorakennuksen ylläpidosta, vaikka Kotkavaaran mukaan seurakunnat voivat avustaa kirkkojen korjaustöissä. Vauvalle löytyy aina seuraa ja syliä. Monet polttopuut on tullut sahattua siellä ja yksin samoiltua metsän rauhassa. Matkalle hän houkuttelee ystävänsä, dragkuningatar Adamin ja transtaustaisen Bernadetten ( Clarissa Jäärni). Ylen artikkelissa kerrottiin puolestaan tarina edesmenneestä maanviljelijästä Kalevi Jutilasta, joka joutui luopumaan työstään sydänvaivojen takia. Luku on kuitenkin suuntaa-antava, sillä aihe on jäänyt harmaalle alueelle tutkimuksessa. ”Ennen vihkimistilaisuutta Huovinen tuli käymään kirkossa. KOLUMNI TERHI PELTOKORPI terhi.peltokorpi@gmail.com Vuoden odotetuin musikaali ei petä It’s Raining Men käynnistää Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla-musikaalin. Työn jättämää aukkoa hän alkoi paikata rakentamalla esimerkiksi kirkon sukunsa omistamalle maalle. Yhdeksän tai useamman alaikäisen lapsen perheitä on Suomessa alle 900. Yli 3 000 ihmistä on käynyt tähän mennessä kirkossa, johon mahtuu istumaan noin 20 ihmistä. Suurperheen vanhempi on tottunut vastaamaan ostettavien maitolitrojen, eteisessä lojuvien kenkäparien ja viikoittain pestävän pyykin määriin. Ensi-ilta 25. Yksityiskirkkoihin lukeutuvat myös kartanoiden kirkot, joita löytyy Suomesta edelleen neljä, arvioi harrastevalokuvaaja Kotkavaara. elokuuta. Teatterin edellinen musikaali Kinky Boots räjäytti pankin, ja Priscilla tuskin jää huonommaksi. Näin syntyi mystinen ”Kummituskylän” kirkko Särkyneen silppurin farmille Alavieskassa. Niitä löytyy esimerkiksi Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Uudeltamaalta. Toivottavasti Priscilla lähtee kiertämään ruuhka-Suomesta myös hieman väljemmille vesille, kuten Kinky Boots aikoinaan. Mikä saa pystyttämään oman kirkon, kun niitä löytyy kylistä ja kaupungeista. Miten te pärjäätte, kun minä en aina pärjää kahdenkaan kanssa?” Keskustelukumppanini huudahtama, minulle tutuksi tullut kommentti saa viereisessä pöydässä istuvien päät kääntymään. ”Ortodoksisen ajattelun mukaan ihminen on luomakunnan pappi. Lattia on ikivanhaa peruskalliota ja katto rakennettu puusta. CAROLINA HUSU Jotkut rakentavat kirkon kotipihalle tai metsäpalstalle. ”Yhdeksän lasta. Hautausmaalla sijaitsevat rukoushuoneet voivat olla myös yksityisvaroilla rakennettuja. Perheen vanhimman lapsen painaessa päähänsä valkolakin nuorin ottaa haparoivia ensiaskeleitaan. Kodinkoneet tekevät monesta kotityöstä helpomman. Uusperheiden yleistyttyä on tavallista, että suurperheen vanhemmalta kysytään, onko kaikilla lapsilla sama isä tai ovatko kaikki lapset omia. Mutta mitään palvontaa en halua”, Martti Pura tähdentää. On hyvä pyhittää paikkoja rukoukseen”, Bastubacka sanoo. Piispa Eero Huovinen vihki kirkon vuonna 2016. Martti Puran kirkko sijaitsee Tammelassa lähellä Forssaa. ”Ortodoksinen spiritualiteetti eli hengellisyys on hurjan visuaalista ja materiaalista. Eläköitynyt kansanedustaja Martti Pura rakensi kivikirkon omaan metsään. Meillä on koronan jälkeen krooninen vaje hyvälle viihteelle, jossa aivot voi laittaa narikkaan ja nauttia hymy huulilla taidokkaasta tanssista, laulusta ja lavastuksista suosikkisävelten tahtiin. L. Kattiloilla ja leipätiinuilla oli totisesti kokoa. Vesi oli pitänyt ensin kantaa keittiöön, ja käydä välissä navetalla ja kasvimaalla. Aivan vasta hoksasin ensi kertaa, että myös mummollani oli yhdeksän lasta. Ortodoksista rukoushuonetta kutsutaan tsasounaksi, joka tulee venäjän kielestä ja merkitsee hetkeä tai tuntia. Samalla käy selväksi, että tässä esityksessä näyttelijöiden ei tarvitse taistella tietään suosioon. Finaali-kappale päättää osuvasti loistavan musikaalin. On syöpädiagnoosin saaneita ihmisiä, jotka ovat päättäneet viimeisinä elinaikoinaan rakennuttaa oman kirkon. Draivi pysyy loppuun saakka. Yksityisomistuksessa olevan kirkon historia ulottuu Suomessa 1100-luvulle. Tsasounat ovat rukousta varten. Tsasouna on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen juhlalle, jota vietetään aina 6. Roadmovie-genressä liikkuva tarina on tällä kertaa sopivan löyhä kudelma, joka antaa tilaa loistokkaille musiikkiesityksille. Ortodoksisia rukoushuoneita on rakennettu niille paikkakunnille, missä asuu ortodoksista väestöä. Vanhin tällainen yksityiskirkko sijaitsee Ravattulan Ristimäessä, josta on löydetty kirkon jäänteitä, kertoo eläköitynyt käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Esitykset jatkuvat keväällä 2023.. ” Eemeli vastasi kyllä.” ”Tulevat sukupolvet muistavat minut kirkon kautta sitten, kun minua ei ole enää olemassa. Matkalla läpi Australian Priscillaksi ristityllä bussilla tapahtuu kaikenlaista. Varakkaat mahtisuvut kääntyivät ensimmäisinä suomalaisina katoliseen kirkkoon – joka oli siihen aikaan valtauskonto Euroopassa – ja perustivat kirkkoja itselleen. Lapsista kysymykset ovat hämmentäviä, jos niitä esitetään heidän kuultensa. Kenkäpareja jokaisella lapsella oli yksi. Isossa perheessä eletään samanaikaisesti erilaisia elämänvaiheita. Minusta suomalaisilla olisi paljon enemmän aihetta kiitollisuuteen kuin ainaiseen valittamiseen.” Siitä syntyikin kirkon nimi, Kiitollisuuden kirkko, joka on syntynyt Puran omistamalle 10 hehtaarin metsäpalstalle. Arvio JARMO HANKIVAARA jarmo.hankivaara@mt.fi Priscilla, aavikon kuningatar -musikaali, Helsingin Kaupunginteatteri. Tämä on ymmärrettävää. Yksi tällainen helmi löytyy Tammelan Portaan kylästä. Isossa perheessä sitä voidaan kuitenkin elää toistakymmentä vuotta. Rukoushuoneessa maallikot voivat viettää hetkijumalanpalveluksia määrättyinä tunteina vuorokaudesta tai juhlapyhinä ortodoksisen papin johdolla saatetaan viettää eukaristiaa eli ehtoollista, kertoo käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka Helsingin yliopistosta. Vastasin, että kiitoksena hyvästä elämästä. Maatila työllisti mummon. Maalaiselämää parodioiva numero Oon maajussi iloinen on suorastaan hulvaton ja soisi tulla nähdyksi maakunnissakin. Ne olivat usein kyläkirkkoja. Martti Puran kirkon siunaustilaisuudessa Eero Huovinen kysyi Puran pojanpojalta, ottaako hän vastuun isona vastuun kirkosta, kun pappa ei jaksa enää hoitaa sitä. Nykyisin seurakunnat omistavat noin 800 kirkkorakennusta sekä kappeleita ja rukoushuoneita. elokuuta, sillä se on yksi kahdestatoista suuresta ortodoksisesta juhlasta. Lisäksi täällä käy paljon kyläläisiä ja retkeilijöitä”, Pura kertoo. Yksityinen kirkko kertoo tarinan Yksityisvaroin rakennettuja kirkkoja on ainakin 15 ja niitä löytyy lähes joka maakunnasta. Kyläkirkkoja eli kyläyhteisöjen rakentamia kirkkoja on Suomessa nykyisin ainakin 11, arvioi Kotkavaara. Päärooleissa oleva kolmikko onnistuu hienosti, mutta valovoimaisimmaksi nousee teatteritaiteen maisteriksi 2021 Tampereella valmistunut Niki Rauténin. JANICA PÖRHÖNEN CAROLINA HUSU Suurperhe hämmästyttää ”Ai kauhea, yhdeksän lasta. Rukoushuoneessa on Teija Kaarteen tekemiä mosaiikki-ikoneita ja ikonimaalaus. Työmäärä ei kasva suoraan viidellä kerrottuna. JANICA PÖRHÖNEN Ortodoksisessa kulttuurissa pihoille rakennetut pyhät rakennukset ovat yleisempiä kuin luterilaisessa kulttuurissa
Ihmisten on arvioitu hengittävän tai nielevän vuosittain 120000 mikromuovihiukkasta. Se on Turkki. HERMANNI HÄRKÖNEN TIMO FILPUS Vuonna 2015 Tampereelta löydettiin tien varresta hyvin nuori kettu, jonka emo oli jäänyt auton alle. ”Se on tottunut siihen, että ihmiset ovat hyviä eikä heitä tarvitse pelätä.” Katso video kesyyntyneestä ketusta osoitteessa mt.fi. Skaala on kuitenkin laaja alaspäin. Punasoluihin niiden tiedetään tarttuvan ja häiritsevän muidenkin elimis tön solujen toimintaa. Huomattava asutustyö toteutumassa. Jäljellä olevasta seitsemästä maastakin kantaansa panttaa vain yksi. Sillä on Naton toiseksi suurin armeija, joka on myös kalustoltaan suorituskykyinen. Periaatteessa ei mikään, kertoo Turkki-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Prosessi on edennyt hämmästyttävän nopeasti ja sopuisasti. Turkissa on vallalla sellainen ajatus, jossa on totuuspohjaa ehkä hivenen, että Ruotsi on PKK:n päämaja Euroopassa ja sillä on siellä hyvät toimintavalmiudet”, Alaranta arvioi. Liittoon maa hyväksyttiin yhtä aikaa kiistakumppani Kreikan kanssa 1952. ”Kylmän sodan aikana se oli itäisen Välimeren merkittävä puskurivaltio Neuvostoliittoa vastaan.” Alun perin Turkilla oli Neuvostoliittoon hyvät suhteet, mutta naapurin aggressiivisuus ajoi sen lopulta liittolaisuuteen lännen kanssa. Niiltä se odottaa aina herkkupaloja ja rapsutuksia. Itsenäistyttämistoimenpiteet edistyvät Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan ripeästi ja on maanmittaustoimitus jo niin pitkällä, että uusien tilojen rajat tulevat syyskuun aikana käydyiksi. Käytännössä ei kuitenkaan ole yllätys, että muiden soutaessa vastaan huopaa nimenomaan Turkki. Turkki ei myöskään ole mikään merkityksetön Nato-maa. Turkin ja Kreikan nähtiin olevan Välimerellä avainasemassa. Siitä on toistaiseksi vain vihjeitä. 1921 tuotti siian kalastus Pyhäjärvessä noin 3 milj. Mikähän meitä odottaa. Kalanviljelyksen hyöty. ”Itsenäisyyssotaa käyvä Turkki sai vuonna 1919 nuorelta bolševikkihallinnolta aika ratkaisevaakin aseapua ja sen takia suhdetta Neuvostoliittoon pidettiin tärkeänä.” ”Näin se olisi Turkin puolesta varmaan jatkunutkin, mutta Stalinin aikaan alettiin esittää suoria aluevaatimuksia, eli vaatimaan Turkin itäisiä maakuntia.” Samaan aikaan Yhdysvalloissa tuli voimaan niin kutsuttu Trumanin oppi, eli Neuvostoliiton patoamispolitiikka. Turkkia asian pitkittäminen ja Naton ulospäin näyttäytyvä eripuraisuus haittaa huomattavasti muita jäsenvaltioita vähemmän. Yhdysvaltoja ei ole juurikaan kiinnostanut millainen Turkin sisäinen regiimi on, kunhan yhteistyö on toiminut”, Alaranta sanoo. syyskuuta 2022 Suomen Natojäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut 23 yhteensä 30 jäsenmaasta. Ei vain ympäristössä vaan myös meissä ihmisissä on tut kimuksissa löytynyt mikromuoveja. ”Näin asia nähdään myös Turkissa. Olemme pullollaan mikromuovia LÄÄKÄRIN PALSTA JUTTA MYKRÄ Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 2.9.1922 muun muassa kalanviljelyksen hyödyistä satakuntalaisjärvessä. Koska kettu on hyvin kesy, siitä huomataan myös helpommin, jos sillä on jokin vaiva. Orpokettu Mariah rakastaa rapsutuksia Mariah-niminen kettu on tottunut ihmiseen jo nuoresta iästä lähtien. ”Viime kädessä lasken tämän strategiseksi yhteistyöstä kieltäytymiseksi. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin jäsenneuvottelujen lomassa on muistutettu Turkin panoksesta Natossa”, Alaranta sanoo. Niistä mikromuovia irtoaa kulumisen tai pesujen kautta ilmaan ja vesistöihin. Eläintarha sijaitsee Inkoon Degerbyssä Länsi-Uudellamaalla. Mikromuovin lähteinä ovat esimerkiksi muovipullot ja astiat, synteettiset tekstiilit, kuten fleecet, maalit ja auton renkaat. HEIKKI ARVILOMMI Kirjoittaja on lääketieteen tohtori. Näitä hiukkasia löytyy nykyään kaikkialta maapallolta: meristä, Himalajan huipuilta ja Etelämantereen vasta sata neesta lumesta. TUOVI MÄKIPERE Siianpoikasten istutus onnistui MT 100 VUOTTA SITTEN. ”Mariah ei vierasta ihmisiä ollenkaan. Kettu on saanut ison aitauksen Lomamäen lemmikkipuistossa, jossa se voi kaivaa, kiipeillä puunrunkojen päällä ja juosta kalliolla sekä kasvillisuuden seassa, McArthur-Mortell kertoo. Luonnossa mikro muovi on hajoamatonta, mutta pilkkoutuu yhä pienemmiksi hiukkasiksi, jopa nanokokoon eli tuhannesosa millimetrin kokoisiksi. Se tykkää ottaa makupaloja kämmeneltä. ”Turkki on ollut vähän erilainen Nato-maa kaikki nämä vuosikymmenet, mutta kaksinapaisessa maailmassa se ei niin korostunut. Se on meille merkki siitä, että eläimellä on kaikki hyvin”, Eläintenhoitaja Emma McArthur-Mortell sanoo. Lomamäen Lemmikkipuiston omistajille soitettiin ja kysyttiin, haluaisiko eläintarha ottaa ketun. Sinänsä ratifiointi on Nato-maiden sisäinen asia, ja jokainen niistä voi käydä siitä oman sisäisen pohdintansa. ”Täällä se voi harjoittaa lajinomaista käyttäytymistään”, kertoo McArthur-Mortell. Toki Venäjään on jotain riippuvuuksia esimerkiksi maataloustuotteissa, mutta epäluottamusta on paljon.” Suomi ja Ruotsi ovat siis eräänlaisia sijaiskärsijöitä kahden suurvallan ja suurvallaksi haluavan Turkin keskinäisessä juonittelussa. Talvisin se kasvattaa upean muhkean turkin itselleen, joka lähtee kesäksi pois. Tulehduksellista suolistosairautta potevien ulosteissa on myös todettu tavallista runsaammin mikromuoveja. Se on keino tuoda Turkin intressit pöytään ja osoittaa, että he eivät ole tyytyväisiä.” Lännelle taas Turkin intressit ja tavoitteet erityisesti PKK:ta vastaan Pohjois-Syyriassa eivät käy. Suomi pääsee Natoon kun Turkki kokee saaneensa tarpeeksi Turkki tasa painottelee idän ja lännen välillä eikä luota kunnolla kumpaankaan. Hiukkasia on myös oluissa, kananmunissa ja kaloissa. Jotkut taudinaiheuttajat kuten rota virukset tarttuvat muovihiukkasiin ja pysyvät niissä elävinä ja desinfektiomenetelmiltä suojassa. Mistään rakkausavioliitosta ei ollut missään vaiheessa kysymys. Entä ovatko mikromuovit terveysriski ihmisille. Siunaus Suomen ja Ruotsin Natojäsenyydelle tullee sitten, kun Turkki kokee saaneensa riittävästi tavoitteitaan läpi. Huolena on tietysti mikromuovien vaikutus maapallon luontoon ja eliöstöön. Vierailijoita se tulee aina katsomaan ja moikkaamaan, mutta suurin yhteys sillä on kuitenkin hoitajiinsa. Lähes kaikissa pullovesissä on todettu mi kromuovia, vesijohtovesissäkin. Maa ei pohjimmiltaan luota länsivaltojen sille antamiin turvatakuisiin, eikä yhtenäinen liittouma välttämättä edes sen intresseissä. Kuten tunnettua lienee, päätti valtioneuvosto viime joulukuussa ostaa vapaaherra A. Joskus se ääntelee innostuneesti kimeänkovalla äänellään. Mariah-kettu on sekasyöjä, jonka lempiruokiin kuuluu kananmunat, kanankoivet, jauheliha, kuivamuona sekä marjoista erityisesti pensasmustikat. Kalastusta onkin harjoitettu sangen suuressa mää rässä ja erittäin hyvällä tuloksella. ”Se on tottunut siihen, että ihmiset ovat hyviä eikä heitä tarvitse pelätä.” EMMA MCARTHUR-MORTELL JANICA PÖRHÖNEN EMMA MCARTHUR ”Turkkia kiinnostaa sellainen Nato, joka hyödyttää sitä.” TONI ALARANTA Mikromuoviksi luokitellaan alle viiden millimetrin muovi palat. Jotkut katsovat Turkin lunastaneen paikkansa Natossa verellä osallistuttuaan suurin panoksin Korean sotaan 1950-luvun alussa. Tavoitteena oli palauttaa se takaisin luontoon, mutta kettu kesyyntyi hyvin nopeasti ihmiseen. Kettu oli heikossa kunnossa tullessaan eläintarhaan. ”Turkkia kiinnostaa sellainen Nato, joka hyödyttää sitä”, Alaranta tiivistää. Kettu on saanut nimekseen Mariah. ”Turkki pyrkii Venäjän avulla hakemaan omaa etuaan ja itsenäisyyttä myös suhteessa länteen. Eräässä tutkimuksessa niitä löydettiin verinäytteistä reip paasti yli puolelta terveistä ihmisistä. ”Turkki yrittää esittää sen taisteluna terroristeja vastaan, mutta ei toisaalta anna Kurdeille mahdollisuutta parlamentaariseen vaikuttamiseen”, Alaranta sanoo. He eivät epäröineet hetkeäkään vaan lupasivat ottaa ketun hoiviinsa. Köyliön kartanon alustalaisten itsenäistyminen. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 21 perjantaina 2. Viisi vuotta sitten arvioitiin ihmisen tuottaneen pitkälti yli 6 miljardia tonnia muovijätettä ja vauhti taitaa vain kiihtyä. Liittolaisuus muodostettiin yhteisten strategisten tavoitteiden johdosta. ”Toki on Suomea ja Ruotsia kohtaan myös oikeita asioita. Koeeläimissä mikro muovi pääsee verestä aivoihinkin, mutta ihmisillä siitä ei ole vielä näyttöä. Edelliset ovat peräisin tekstiileistä tai juomapulloista, jälkimmäiset vaikkapa sipsipakkauksista tai juomapilleistä. ”Ketusta huomaa, että se rakastaa hoitajiaan. ”Turkilla on jo pitkään ollut strategisia erimielisyyksiä muun Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa”, Alaranta selittää. On aivan uskomatonta, miten villieläin voi tottua ihmisiin tällä tavalla ja rakentaa yhteyttä meihin. ”Turkissa on myös aika laajasti sellainen ajatus, että kylmän sodan jälkeen syntynyt yksinapainen maailma ajaa ensisijaisesti länsimaiden etua. Cedercreutzilta Köyliön sukukartanosta 5,200 ha:n alueen palstoitettavaksi kartanon alustalaisten kesken. Mikä tekee Turkista niin mahtavan toimijan, että se voi pompottaa mielihalujensa mukaan koko muuta Natoa. Nato on varsinkin viime aikoina halunnut keskittyä enemmän Venäjän uhkaan, kun taas Turkilla on ollut omat intressinsä erityisesti Pohjois-Syyrian kurdien suhteen. Keuhkoissa on todettu erilaisia versioita, yleisimmin polyetyleenipohjaisia tai polypropyleenihiukkasia. Se rakastaa rapsutuksia ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Turkki puolestaan ei pohjimmiltaan luota länteen. Näin ainakin teoriassa infektioriskit kasvavat mikromuovien mukana. Se käyttäytyy melkein kuin koira”, eläintenhoitajat Arttu Marjamäki ja Cajsa Nummelin sanovat. Erdo?anin aikana on vielä vahvistunut näkemys, että Turkki on länsimaisesta maailmasta irrallisen Islamilaisen sivilisaation tähti.” Nykytilanteessa maa on alkanut peluuttaa länttä ja Venäjää toisiaan vastaan, mutta syvää ymmärrystä sillä ei ole Venäjänkään kanssa. Välimeren pohjukassa sijaitsevan yli 80 miljoonan asukkaan valtion johtaja Recep Tayyip Erdo?an on aiheuttanut harmaita hiuksia Suomelle ja koko Natolle. Samaten päättynee alueella toimitettava metsänluku lokakuun alkuun mennessä. ”Turkki on perinteisesti ollut melko vaikutusvaltainen jäsen ja erityisesti Yhdysvaltojen näkökulmasta tärkeä liittolainen ja astinlauta Lähi-Itään”, Alaranta selittää. Se sai ruokaa, hoivaa ja sen vointia seurattiin. Suolesta ne pääsevät vereen. Pyhäjärven siika on erittäin hyvää ja haluttua, joten sen hinta on verrattain korkea. Niinpä v. Tämän valtion vapaan, lunastamislain ulkopuolella olevan, asutustoiminnan kautta tulee 230 vuokraaluetta itsenäiste tyksi. markkaa, mihin summaan ei lasketa paikkakunnalla käytettyä siikamäärää, joka sekin oli huomattavan suuri. Turkki on jäsenmaa siinä missä muutkin. Kävi selväksi, ettei luontoonpalautus tule onnistumaan. Noin 15 vuotta sitten istutettiin metsänhoitaja Harald Borgin toimesta Satakunnassa olevaan Pyhäjärveen kahtena vuonna perättäin 200,000 siianpoikasta. Mariah kulkee ketterästi, jopa balettimaisesti ja pitää puunrunkojen päällä kiipeilemisestä. Kun menee katsomaan kettua aitauksen ulkopuolelle, se tulee usein luokse heiluttaen pöyhkeää häntäänsä. Mainitussa järvessä oli siika voimassaolevan kalastussäännön mukaisesti rau hoitettu 6 vuotta, minkä jälkeen sen kalastus on ollut jälleen luvallista. Vaikka mikromuovin suorat vaikutukset terveyteen eivät ole vielä selvillä, tuoreet tutkimukset viittaavat mahdollisiin epäsuoriin vaikutuksiin
syyskuuta 2022 Muotoile lindströminpihvit vaihteeksi pyöryköiksi. Paista 200asteisessa uu nissa 35–40 minuuttia. Muotoile taikinasta pyöry köitä. nyt neljännen kerran. Painele paloitellut tomaatit tasaisesti pintaan. Ruuan kotimaisuutta voidaan määritellä monin eri tavoin. Lemppareiden listoilla keikkuvat vuodesta toiseen perinteiset ruokalajit, ja vaihtelu on melko pientä. Kaada mukaan vesi ja anna kiehahtaa. Sekoita neste ja korppu jauhot kulhossa. Siitä ollaan ylpeitä, ja se on oman merkkipäivänsä ansainnut. RUOKA Maaseudun Tulevaisuus 22 perjantaina 2. Hienonna kaprikset. Suomalainen ruoka on yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. neljännen kerran. Tuotepakkauksissa eri alkuperämerkeillä onkin omat kriteerinsä, vaikka ne näyttävät viestivän samaa asiaa. Raasta punajuuret karkealla terällä. Kokeile MT Reseptipalvelua MT.FI/Ruoka tai oheisella QR-koodilla. Merkin käyttäjän on oltava Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsen. MT Reseptipalvelusta löydät kotikeittiössä testatut reseptit arkeen ja juhlaan. LINDSTRÖMIN LIHAPULLAT noin 40 kappaletta 1 sipuli 1 rkl rypsiöljyä 250 g kypsiä punajuuria (keitettyjä ja/tai etikka liemeen säilöttyjä) 2 rkl kapriksia 1 dl lihalientä tai kevytkermaa ½ dl korppujauhoja 1 pkt (400 g) naudan jauhelihaa 2 kananmunaa 1¼ tl suolaa ½ tl mustapippuria Päälle 1 rkl persiljaa silputtuna Kuori ja silppua sipuli. Kun liha-makaronilaatikon valmistaakin pätkäspagetista ja ilman sipulia, saa tekijä varmat kiitokset lapsilta. Kaada spagetti jauhelihaseos yhteen isoon tai pariin pienempään voideltuun uunivuokaan. Juhlista päivää valitsemalla raaka-aineeksi kotimaista ja kokkaamalla suosikkiruokia. Palvelusta voit hakea reseptejä esimerkiksi teemoilla, raaka-aineilla tai ruokatyypillä – kokeile ja nappaa herkullisimmat talteen. Merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9. Anna turvota hetki. Lisää pätkä spagetti ja anna kiehua viitisen mi nuuttia. Jälkilämmitys kannattaa tehdä pannulla voissa pyöräyttäen, niin pyö rykät saavat ruskean ja rapean pinnan. Se kertoo ruokatuotteen suomalaisesta alkuperästä. Kuullota se öljytilkassa. Punajuuriraasteen lisäksi mureketaikinaan lisätään kaprissilppua. Kypsennä uunilohi vaihteeksi paloina värikkäällä kasvispedillä ja raasta majoneesikastikkeeseen pitkään kypsytettyä emmentaalia. Ripottele pyöryköiden pääl le persiljasilppua. HELENA SAINE-LAITINEN Saisiko olla kotiruokaa sesongin suosituimmista raaka-aineista. LEMPEÄ LIHASPAGETTILAATIKKO 8 annosta 800 g jauhelihaa 1 rkl rypsiöljyä ¾ dl tomaattipyreetä 1 tl suolaa 1 lihaliemikuutio ½ tl mustapippuria 1½ l vettä 350 g pätkäspagettia 250 g sulatejuustoa (Valio Koskenlaskija) ½ rs (125 g) kirsikka tomaatteja Ruskista jauheliha kevyes ti öljyssä isossa kattilassa. Kypsennä 225 asteessa noin 15 minuut tia. Arkiruokasuosikit syntyvät helposti yksinkertaisista ja edullisista raaka-aineista. Nosta ajatuksissasi lippu salkoon ja kutsu kaveritkin pöytään. SANNE KATAINEN Oman maan anti kunniaan Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9. Suomenlipulla somistettu joutsen uiskentelee sinivalkoisessa Hyvää Suomesta -merkissä. Raakaaineet ja työ ovat kotoisin omasta maasta, tekijät ja tuotantoketju tunnetaan. Erilaiset jauheliharuuat ovat hyvin edustettuina lihapyöryköistä makaronilaatikkoon. Sekoita korppujauhoi hin sipuli, punajuuriraaste, kaprikset, jauheliha, munat ja mausteet. Lihapyörykät lainaavat lindströminpihveiltä punajuurija kaprislisää, ja lämpimiin voileipiin sujautetaan pizzahtavat maut tuplaherkun varmistamiseksi. Tässä ruokaketjun yhteistyössä ovat mukana maatalous, teollisuus ja kauppa sekä pienet ja suuret yritykset. Tarjoa lisänä perunasosetta ja piparjuurella, suolalla ja pippurilla maustet tua kermaviiliä. Mutta vaihtelu virkistää, ja tuttuja ruokia on lupa tehdä välillä vähän toisin. Vinkki: Uunissa pyöry kät kypsyvät vahtimatta ja käryttömästi. Hyvää Suomesta -merkin lisäksi yleisimpiä vapaaehtoisia alkuperämerkkejä ovat Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu ja Kotimaisten Kasvisten Puhtaasti kotimainen -Sirkkalehtilippu. Lohko sulatejuusto pie nimmiksi paloiksi ja liuota ne seokseen. Nostele ne leivinpaperin päälle uunipellille. Sen kunniaksi on hyvä suosia kotimaista, kokata lempiruokia ja nauttia niistä yhdessä läheisten kanssa. Lisäksi keskusliikkeillä on käytössä kaupan omia symboleita viestimään tuotteen kotimaisuusasteesta. Sekoita jauhelihan joukkoon tomaattipyree ja mausta seos suolalla, lihaliemikuutiolla ja mustapippurilla. Yli 350 valmistajaa tarjoaa meille 12 000 Hyvää Suomesta -merkittyä ruokaja juomatuotetta. Suomalaisten suussa sulavat myös uunikala ja kalakeitto, kaalilaatikko ja munakas sekä lämpimät leivät, pizza ja tortillat. Lempeästi maustettu liha-makaronilaatikko on lasten ikisuosikki. Suomalaisten suosikkiruokia kartoitetaan silloin tällöin niin gallupein kuin ruoka-alan yritysten omilla tutkimuksilla
Vierailupäivänä kahvilassa tarjottiin lounaaksi sianlihakastiketta ja perunamuusia sekä kananugetteja riisin kera. Torkkeli käyttää mieluummin termiä ”ruokatyö” kuin ”ruuanlaitto”, sillä ruuanlaiton käsite on häilyvä. Harva asia turhauttaa yhtä paljon kuin huonosti maustettu karjalanpaisti. Paista leipiä 225-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia, kunnes juusto on saanut hieman väriä. Tutkimusten mukaan miehet nauttivat tätä koukuttavaa valkoista ainetta päivittäin 10 grammaa, mikä on tuplasti yli päivittäissuosituksen. Kuori sipuli ja leikkaa lohkoiksi. syyskuuta 2022 LOHI-KASVISPELTI 4 annosta noin 600 g lohitai kirjolohifileetä 1 tl suolaa ½ tl valkopippuria myllystä Pellille 200 g perunoita 200 g porkkanaa 200 g kukkakaalia 200 g varsiparsakaalia 1 sipuli 2 rkl rypsiöljyä 1 rkl hunajaa ½ tl suolaa ripaus mustapippuria Kastike 1 dl majoneesia 1 dl ranskankermaa 1 dl mustaleimaemmentaaliraastetta 1 rkl kokojyväsinappia 1 rkl sitruunamehua ja 1 tl kuoriraastetta ripaus suolaa Kuivaa lohifilee talouspaperilla ja mausta se suolalla ja pippurilla. Ruuan ei siis ole tarkoitus maistua suolaiselta, vaan suolan on tarkoitus saada ruoka maistumaan. TUOVI MÄKIPERE JUSSI PARTANEN ”Perheenä ruokailu sisältää hiljaista taivuttelua, ja sen pyrkimyksenä on perheharmonian ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.” KAISA TORKKELI Ruokapöydän suurennuslasi Suomalaiset ovat suolainen kansa. Perheen yhteinen ruokatyö sisältää erityisesti hoivaa ja kasvatusta. Pöyhi kasvikset hyvin sekaisin. Etelän maissa ruoka saa makua esimerkiksi herkullisen ja terveellisen oliiviöljyn avulla. ”Eli jos lapsi ei kerta kaikkiaan syö härkispastaa, hänelle kaivetaan kalapuikkoja pakastimesta, jotta lapsi ei jää nälkäiseksi”, Torkkeli kuvailee. Vai onko näin. Vuoden 2012 aineistossa erottui piikki myös niinkin myöhään kuin kello 21–22. Tee pellille tilaa kalapaloille ja nosta kalat pellille. Tila vaikuttaa siistiltä ja henkilökunta ottaa ruokailijan ystävällisesti vastaan maksukortin lievästä temppuilusta huolimatta. Oliiviöljy on etenkin kalaruokien suhteen syrjäyttänyt suolan kuningaspaikalta. ”Suomalaisten yhdessä syöminen liittyy erityisesti lounaaseen ja päivälliseen, mutta lounas syödään yleensä työtai koulukaverien kanssa ja päivällinen perheen parissa.” Yhteisistä ruokailuhetkistä on vain vähän tutkimusta. Yhdessä syömiselle onkin paljon muita kuin biologiaan liittyviä syitä. Syitä yhteisten päivällisajankohtien myöhäistymiseen voi arvailla, mutta yksi syy saattaa piillä siinä, että perheen yhteistä ruokailuhetkeä pidetään niin tärkeänä, että siitä pidetään kiinni, vaikka kello olisi jo suhteellisen paljon. Maltillisesti käytettynä se syventää ruuan makua. Näitä ideaaleja vastaan puskee kuitenkin arki. Mikään makukokemusten aallonharja kyseessä ei ole, mutta currymajoneesin kanssa ne maistuvat varmasti etenkin perheen pienimmille. Kotimaan kamaralle palattuani olen pyrkinyt hyödyntämään kroatialaisten oppeja myös omassa keittiössäni. Leikkaa kala neljäksi annospalaksi. HELLAN KULMALLA RASMUS MONTONEN rasmus.montonen@mt.fi Ruuan ei siis ole tarkoitus maistua suolaiselta, vaan suolan on tarkoitus saada ruoka maistumaan. Levitä täytteet tasaisesti leiville. Tietenkin ruokaa pitää syödä myös hengissä pysymiseksi, mutta biologisesti on aivan sama, syökö ihminen hernekeittonsa yksin vai seurassa. Erityisesti arkipäivinä lounas syödään varsin yhdenmukaisesti kello 11:n ja 12:n välissä. Kokonaan suola ei tietenkään ole hyllyn perukoille jäänyt. Yhdessä ruokaileminen on perheissä monella tapaa järkevää, Torkkeli huomauttaa. Nugetit täyttivät oman roolinsa kunnialla. Huuhtele kaalit ja paloittele ne. Suolaa saadaan monesta lähteestä. Ennen perheet söivät yhdessä isosta soppakattilasta, mutta nykyään kaikki vain mutustavat pikaruokaa itsekseen, kun ehtivät. Ruokakulttuurissa se on keskeinen osa useita perinteikkäitä reseptejämme. Monesti erilaiset kastikkeet ovat lounasravintoloissa joko liian ohuita tai paksuja. Leikkaa kasvikset ohuiksi lohkoiksi. Ripottele päälle oreganoa. Kypsennä lohipeltiä 200asteisen uunin keskitasolla 15–20 minuuttia, kunnes kala on mehevän kypsää. Naisilla lukema on sentään hiukan parempi, noin 7 grammaa. Elämme ruuan tarjonnan ja ruokaan liittyvien valintojen suhteen yltäkylläistä aikaa, joten kaikenlaisia aineksia pitäisi osata käyttää monella tapaa. Suomalainen ruoka on yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta. Itselleni herätys oli, kun lääkäri kehotti vähentämään suolan käyttöä kohonneen verenpaineen vuoksi. Vuosina 1997 ja 2012 päivällisen ajankohdissa näkyivät piikit kello 17–18 ja 20–21. Arjessa ruokatyön on oltava joustavaa ja mukauduttava eri perheenjäsenten elämäntilanteeseen ja makumieltymyksiin. RUOKA Maaseudun Tulevaisuus 23 perjantaina 2. Kumoa kasvikset leivinpaperin päälle uunipellille. Vuosina 1997 ja 2012 Pohjoismaissa toteutettiin tutkimus, josta on mahdollista saada kattavaa dataa. Hiljalleen kuitenkin sain puskettua härmäläisyyteni hetkeksi taka-alalle, ja huomasin, miten suolan vähäisyys sai ruuan maistumaan tuoreemmalta ja raikkaammalta. Pese perunat ja kuori porkkanat. Reissun loppupuolella suolaa ei oikein enää osannut edes kaivata. Murustele päälle homejuustoa ja levitä lopuksi juustoraaste kaiken päälle. Sillä on vieläkin tärkeä osa ruokapöydän suurennuslasina. Torkkeli nostaa esimerkin omasta väitöskirjastaan: eräs äiti oli omien sanojensa mukaan ”tietoisena riskinä” tehnyt härkispastaa, vaikka ajatteli jo etukäteen, ettei se välttämättä maistu jälkikasvulle. Uunilohi kypsennetään nyt paloiteltuna ja kasvisten kanssa samalla pellillä. Tärkeintä on oppia ajattelemaan ruuasta niin, että kappas, jos otan tämän ja tuon, voimme syödä ne näin.” Perheiden ruokahetkiä pidetään edelleen tärkeinä Yhteiset ruokahetket ovat perheelle myös yksi hetki tehdä kasvatustyötä. RASMUS MONTONEN Lounaskahvila Katariina, Savonmäentie 1, 40800 Vaajakoski Maittavaa mahantäytettä Katariinalta SÖIN TÄÄLLÄ. Siksi vanhemmat siirtävät ruokailutottumuksiaan lapsilleen ja kyselevät kuulumisia.” Torkkeli kuvailee, että perheen ruokailutuokioihin liittyy kaksi vastavoimaa, eli normatiivisuuden ihanne ja käytännön joustavuus. Päivittäistavarakauppojen hyllyt puolestaan notkuvat monen laisia suolaisia herkkuja sipseistä poppareihin. ”Ruokahävikkiä ei ratkaista perheessä tai yhteiskunnassa sillä, että keksitään hävikkireseptejä, sillä eihän hävikkiä pysty ennustamaan etukäteen. Valmista kastike sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Lisää öljy, hunaja ja mausteet. Suolaa oli juuri sopivasti, mutta ehkä pippuria olisi voinut olla hiukan enemmän. Suomalaisessa aineistossa päivällisen ajankohta sen sijaan vaihtelee. Aterian sai alle kympillä, mikä ei ole nykyään mikään itsestäänselvyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on käsitys siitä, että ruokatyötä kannattaisi tehdä säännöllisemmin, suunnitelmallisemmin, terveellisemmin, taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin. PIZZAHTAVAT LÄMPIMÄT LEIVÄT 4 annosta Pohja 12 palaa paahtoleipää Kastike 2 dl tomaattimurskaa 2 rkl tomaattipyreetä 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1½ rkl sokeria 1 rkl öljyä 1 rkl punaviinietikkaa 1 tl pizzamausteseosta ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria pari tippaa tabascoa Täyte 5–6 viipaletta palvikinkkua 3–4 herkkusientä 3 tomaattia viipaleina 2 dl homejuustoa murusteltuna 4 dl juustoraastetta Päälle tuoretta oreganoa Sivele leipäpalat kevyesti tomaattikastikkeella ja lado ne tiiviisti vierekkäin uunivuokaan tai leivinpaperille pellille. Lasten on hyvä opetella syömään monenlaisia eri ruokia. Todellisuudessa suomalaisperheissä on edelleen vahva yhdessä syömisen kulttuuri, kertoo kasvatustieteiden väitöskirjatutkija Kaisa Torkkeli Helsingin yliopistosta. Katariinassa sianlihakastike oli sen sijaan juuri sopivan paksuista. Kirjoittaja on MT:n toimittaja. Silppua kinkku, viipaloi herkkusienet ja tomaatit. ”Perheenä ruokailu sisältää kaikenlaista hiljaista taivuttelua, ja sen pyrkimyksenä on perheharmonian ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Ei siis ihme, että suolanhimo saa tämän tarjonnan keskellä niskalenkin meistä. Ensinnäkin se säästää ruokatyöhön eli kaupassakäyntiin, raaka-aineiden valmisteluun, ruuanlaittoon ja tiskien järjestelyyn kuluvaa aikaa. Lomaillessani Kroatiassa muutama kuukausi takaperin suolan vähäisyys ruuassa aluksi ihmetytti ja hiukan ärsyttikin. Torkkeli korostaa, että joustava ajattelu on ruokatyössä avainsana. Maustaminen oli myös onnistunut hyvin. Sianlihakastike sen sijaan teki isomman vaikutuksen. Mukaan kuuluu myös salaattipöytä, leivät, kahvi sekä makeisia jälkiruuaksi. Yli 350 valmistajaa tarjoaa meille 12 000 Hyvää Suomesta -merkittyä ruokaja juomatuotetta. Voidaan pohtia, ovatko esimerkiksi lämpimät voileivät tai erilaisista valmiiksi pilkotuista komponenteista kootut salaatit ruuanlaittoa. Lounaskahvila Katariinassa Vaajakosken keskustassa istuu päivällisaikaan monta tyytyväisen oloista ruokailijaa, mikä on yleensä lupaava merkki. Suolan liiallisen käytön terveysvaikutukset ovat kuitenkin kansanterveyden kannalta vakavia. Yhdistämällä lämpimät voileivät ja pizzamaut saat tuplasti ihanat iltapalat. Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielistä kansaa lounaan ajankohdasta, Torkkeli kertoo. Kuvituskuva
Samalla tuhannet Australian asevoimien sotilaat eroavat vuosittain palveluksesta ja monet heistä kärsivät mielenterveysongelmista, päihderiippuvuudesta ja kodittomuudesta. Brodie on kouluttanut yli 500 ravihevosta ja järjestänyt parisenkymmentä kurssia, joihin on osallistunut 190 veteraania. Asiantuntijat Janne Lahtinen ja Jaakko Ojaniemi. Australialaisella Barrancamaatilalla toteutetaan kuntoutusta, jossa itsekin kovia kokeneet ihmiset pääsevät kuntouttamaan fyysistä ja henkisistä ongelmista kärsiviä hevosia. Alkoholiongelmista ja itsetuhoisuudesta kärsivät veteraanit eivät puhu kuntoutusohjelmassa ongelmistaan. Lande 16.55 Kyllä nolottaa (7) 17.30 Kyllä nolottaa (12) 18.00 Hypoteesi UK 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 Tulosruutu 19.30 Tanssikupla 20.00 Masked Singer Suomi 21.30 Jarkko Tamminen Show – Livenä lavalla. 15.30 Sub. Toipuvat ihmiset ovat joutuneet näkemään työssään hirveyksiä tai jopa joutuneet itse julmien rikosten uhriksi. Monet hevosista päätyvät kurjiin oloihin ja traumatisoituvat. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 24 perjantaina 2. Väite tuntuu uskomattomalta, koska koulutusohjelma kestää vain viisi päivää. Sekä ravihevoset että sotilaat, sotilaspappi ja poliisi ovat joutuneet venymään urallaan äärimmilleen: he ovat edenneet kilpailullisella urallaan pitkälle, mutta lopulta murtuneet. Hot Sea tilla istuu myös hurmaava elämäntapacowboy, joka tavoittelee suuria unelmia. Poikkeuksellisessa tosi-tv-sarjassa koukuttaa tuttuus, sillä ohjelma pääsee hyvin lähelle tavallisia katsojia ja heidän reaktioitaan televisiotarjonnasta. 22.00 Kymmenen uutiset 22.10 Lotto ja Jokeri 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Beck: Uusi elämä (16) 00.30 Billions (7) 01.35 MTV3Doc: Syytettynä poi kansa murhasta: Steven Clarkin tapaus (12) 02.45 True crime: Takapihalle haudatut (12) 03.45 True crime: Kuoleman vaaralliset kultit (12) 04.45 Kuutamolla NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 CoComelon (S) 06.30 My Little Pony: Pony Life (S) 06.40 Kindi Kids (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.10 Pyjamasankarit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.55 Angry Birds Blues (S) 08.00 LEGO City Adventures (7) 08.10 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 08.35 Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan (S) 08.50 Angry Birds Stella (S) 09.00 LEGO Jurassic World: Kaksinkertainen ongelma (7) 09.55 Angry Birds Stella (S) 10.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 11.00 Tulossa: Vain elämää 11.05 MasterChef Australia 12.15 MasterChef Australia 13.30 Välimeren unelmakodit 14.35 Tulossa: Big Brother Suomi 14.40 Tulossa: Vain elämää 14.45 Suomen huutokauppakeisari 15.45 Superpesis LIVE: 19.00 Selviytyjät Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Haluatko miljonääriksi. Hän saa molemmat rentoutumaan. Ohjelman parasta antia on nähdä kuntoutusohjelmaa vapaaehtoisesti vetävän Scott Brodien taito käsitellä hevosia ja siinä sivussa ihmisiä. JAANA KANKAANPÄÄ HERTTA-MARI KAUKONEN DIGIPAIMEN HERTTA-MARI KAUKONEN hertta-mari.kaukonen@tm.fi Sohvaperunoissa koukuttaa tavallisuus Rakastuin Sohvaperunoihin jo kuutisen vuotta sitten ja olen katsonut sarjaa siitä asti. Voisivatko hevoset auttaa. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.02 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamu hartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset 07.05 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Minne Rinne vie: Kevyen liikenteen sovittelua autoteille 08.30 Muistipeli 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Rytmikamari 11.00 Näistä levyistä en luovu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Tiedetrippi: Vihreän kullan kimallus osa 2 – Puupeltojen luvattu maa 13.00 Grandes Välilevyjä 14.00 Olavi Seppänen ja maailman kielet: Saamen kielet – häviämisen partaalta kohti uutta nousua 15.00 Radioteatteri esittää: Pitkät jäähyväiset 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Miia Krause: Mitä kaikkea näyttelijänä voi tehdä, Krista Kosonen. tuotantokausi alkaa taas uusin jaksoin perjantai-iltana. Sen sijaan he keskittyvät tekemiseen. 22.05 Tulossa: Big Brother Suomi 22.10 Elokuva: 007 Spectre (12) 01.05 Elokuva: Fighting with My Family (12) 03.20 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.00 Superapulaiset 08.30 Pieni eläinsairaala 09.00 Koukussa: Antiikkituolit 09.30 Unelmakoti 10.30 Ystävä sä lapsien 11.00 Luontomatkalla 12.00 Berlin Ku’damm (12) 12.45 Berlin Ku’damm (12) 13.40 Berlin Ku’damm (12) 14.25 Berlin Ku’damm (12) 15.10 Michael Palin: Elämäni matkat 15.55 Afrikan mestariväittelijät (S) 17.25 Minä ja koirani 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Från jord till bord 19.00 Orkesteri (12) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.50 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Modiglianin salaisuudet 20.50 Aaltodialogit (S) 21.00 Ennen elokuvaa: Paris, Texas 21.05 Kino: Paris, Texas (S) 23.25 Enemmän elokuvasta: Paris, Texas 23.45 Luonto sisälläni (S) SUB 07.00 Masked Singer USA 09.00 Suomen surkein kuski 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (12) 12.30 Simpsonit (12) 13.00 Koiralle koti 13.25 Tilt Esports 13.30 Joonas Nordman Show 14.30 Pitääkö olla huolissaan. syyskuuta. Miljonäärijahdin lomassa Antti Holma kutsuu itsensä kilpailijan pyöreille synttä reille, ja juhlasuunnitelmat lähtevät lapasesta. Television aukaistessaan jo odottaa, mitä esimerkiksi Soilelle ja Jormalle kuuluu. Veteraanien päässä toistuu jatkuvasti traumaattiset tapahtumat, joista he eivät ole päässeet yli perinteisemmissä terapioissa. 1/3. Yle TV2 perjantai klo 20.00 Hevoset ja veteraanit toipuvat yhdessä ”Veteraanit sanovat, että tämä on pelastanut heidän henkensä.” SCOTT BRODIE Koskettava dokumentti näyttää, miten traumatisoituneet ihmiset ja hevoset auttavat toinen toisiaan. 06.53 Tik Tak (S) 06.59 Pipsa Possu (S) 07.04 Viiru ja Pesonen (S) 07.17 Fluugalaiset (S) 07.28 Dinofarmi (S) 07.41 Kaarle (S) 07.53 Onneli ja Anneli (S) 08.06 Leikitään Pikku Kakkosta 08.42 Ystäväni Marlon (S) 09.00 Galaxi 09.01 Kulman kunkut (S) 09.11 Kun olin ikäisesi (7) 09.23 Dronettajat (7) 09.45 Athleticus 09.48 Kotikadun jengi ja vihreä valo (7) 09.56 Tipu Touhukas (7) 10.00 Suuri ompelukisa 11.00 Dok: Sunnmøren kiipeilyperintö 12.00 Golfin LET 15.00 Peltsin TOP 5: – Nappaa iso kala! – Vältä v*tutus! – Näin onnistuu talviretkeily –Näin selviät viikon ilman suihkua ja vessaa – Kaikki irti Lapin lomasta – Beautyvinkit – Näin onnistut pilkillä – Suosikkikalat 15.50 Koripallon EM, FIN – POL 17.00 Rallin SM: Mikkeli 17.35 Sportliv 17.45 Yleisurheilun RuotsiSuomi maaottelu Helsingin Olympia stadionilla. Katsoja saa jännittää loppuun asti, ketkä ovat lopussa niin hyvässä kunnossa, että heidän kuvaamisensa jatkuu. Suomen naiset eivät ole koskaan pelanneet MM-kisoissa. Kuvituskuva. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. Dokumentti seuraa kuitenkin päähenkilöitään kuntoutusohjelman jälkeenkin, jolloin heille tarjotaan vuorostaan mahdollisuutta ottaa osaa uusien ihmisten kuntoutukseen vapaaehtoisina auttajina. Helmarit on karsintalohkossaan kolmantena Irlannin takana. Dokumentin mukaan Australiassa hylätään vuosittain tuhansia ravihevosia, kun ne loukkaantuvat tai eivät kestä enää kisojen paineita ilman käyttäytymisongelmia. Paranemisprosessi on mielenkiitoinen, koska veteraanien ja ravihevosten ongelmien yhtymäkohdat ovat yllättäviä mutta kuitenkin ilmeisiä. Imagoa rakentamassa. Jukka Pojasta, Maija Vilkku maasta sekä Ville Haapa salosta. Menetelmä pakottaa veteraanit toimimaan rauhallisesti, kärsivällisesti ja määrätietoisesti, koska hevoset eivät muuten tottele heitä. Ohjelman alussa sekä hevosten että veteraanien olemus on hermostut ja molemmilla on vaikeuksia elää siviilielämässä. Lohkojen toiseksi sijoittuneet jatkavat lokakuussa pelattaviin Euroopan MM-jatkokarsintoihin, joissa on jaossa kaksi kisapaikkaa. kilpailupäivä. Naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit pelaavat MM-karsinnan päätöskamppailut Tampereella Ruotsia vastaan 6. Sää 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Lauantaitalkoot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Radio Suomen Lauantai talkoot 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Lauantaitalkoot 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Poppikoulu 12.38 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.02 Levylautakunta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Suomen Viikonloppu 18.00 Yle Uutiset 18.02 Sekahaku – Tarja Närhi 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.20 Poppikoulu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Suomirock – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Levylautakunta 02.00 Yle Uutiset 02.02 Veli Kauppinen uuden äärellä 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Jokaniemen sävelradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 18.00 Urheilua 21.45 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT LAUANTAI 3.9. syyskuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT LAUANTAI 3.9. Se selviää, kun suosikkisarjan 14. Eiväthän he ole jääneet pois ohjelmasta. Samalla kun hevoset saavat hoitoa, ihmisten traumat lievittyvät, kun he oppivat uudestaan itseluottamusta, tunteiden hallintaa ja mielen tyyneyttä. Eläinterapia, kuten hevosterapia, voi olla yllättävänkin tehokasta. ”Veteraanit sanovat, että tämä on pelastanut heidän henkensä”, Brodie sanoo. 1. Sarjan osallistujat ovat rohkeita, kun antavat taltioida omista kommenteistaan ja ilmeistään nekin, jotka eivät ole kovin edullisia heille itselleen. Lohkoa ylivoimaisesti johtava Ruotsi on varmistanut jo paikkansa. Selostajat Kimmo Porttila ja Mikko Hannula. doc: QAnon: Salaliittojen kultti (7) 16.35 Suurmestari Ruotsi 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 19.00 Frendit (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: John Wick: Chapter 2 (16) 23.35 Subleffa: American Assassin (16) 01.50 Suur mestari Ruotsi 03.10 Baywatch (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Koko Suomi leipoo 07.30 Koko Suomi leipoo 09.30 Doc: Maailman karmeimmat aviomiehet 10.30 TTK: Tähtiopettajaa etsimässä 11.30 Tanssii Tähtien Kanssa 13.00 Britannian ökyhotellit 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 Unelmaasunto auringon alta 16.00 Unelmaasunto auringon alta 17.00 Ruoan alkulähteillä 18.00 Next Level Chef 19.00 Next Level Chef 20.00 Doc: Madame Tussauds: Vaha kabinetin salaisuudet 21.00 Elokuva: Suuri puhallus 2 (12) 23.25 NCIS: New Orleans (12) 00.25 NCIS: New Orleans (12) 01.20 Killing Eve (12) 02.15 Killing Eve (12) 03.10 The Obesity Myth 04.10 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Remppa vai muutto UK 10.00 Remppa vai muutto UK 11.00 Huikeat kakkutaiturit 12.00 Huikeat kakku taiturit 13.05 Rempalla tuloja 13.35 Liv D: Dianan haastattelu: Prinsessan kosto (S) 14.40 Sinkkuillallinen 15.40 Sinkkuillallinen 16.40 Liv D: Öky rikkaiden ostoskatu 17.40 MasterChef Australia 18.50 MasterChef Australia 20.00 Save The Date Suomi 21.00 Rikkaiden & kuuluisien Beverly Hills 22.05 Tulossa: Big Brother Suomi 22.10 Elokuva: Rough Night (16) 00.20 Sugar Babies 01.20 Remppa vai muutto UK 02.20 Remppa vai muutto UK 03.20 Orange Is the New Black (12) JIM 09.00 Suomen huutokauppakeisari 10.00 Jaksa paremmin 10.30 100 Places to Be 10.35 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 10.40 Tankkaustarinat 11.10 Tankkaustarinat 11.40 Tankkaustarinat 12.10 Tankkaus tarinat 12.40 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 12.45 Leijonan luola USA 13.45 Leijonan luola USA 14.45 Tulossa: Vain elämää 14.50 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 15.50 Tulossa: Big Brother Suomi 15.55 4D: Pieleen menneet dieetit (S) 16.55 4D: Shokeeraavat vartalot (12) 17.55 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Amerikan kovimmat keräilijät 20.00 Alaskan jäälentokenttä 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Tulossa: Big Brother Suomi 22.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.05 Raskaan kaluston pelastajat 00.05 Raskaan kaluston pelastajat 01.05 Rajavalvojat (S) 01.35 Rajavalvojat (S) 02.05 Stand Up! ALFATV 08.00 Kansan TeeVee 09.00 Koiran paras ystävä 09.30 Sielunrauha: Graafikko Erik Bruun 10.00 Café Finland 11.00 Jukka Laaksonen Show – kauden parhaat 12.00 Lasten sairaalan syke 12.30 Aarteenetsijä Hellevaara 13.00 Mayn keittiö 13.30 Ristiin rastiin rannikkoa 14.00 Frisbeegolf: European Pro Tour, Viro 15.30 Vapaasukellusta miekkavalaiden kanssa 16.00 Valitut Palat Collection 16.15 Valitut Palat Collection 16.30 H.E.T.K.I. Dokumentin esittelemä hevosterapian metodi on yksinkertainen. Vieraina: Fatim Diarra, Iikka Forss, Jani Toivola, Marko Keränen & Niina Kurkinen. Imitaattori Jarkko Tamminen tuo lavalle imitaatioita niin urheilun, poilitiikan kuin viihteenkin saralta. Se ei ole mikään ihme, sillä ainakin osaa entisistä ravihevosia on kohdeltu kaltoin. Lisää uusia solisteja pääsee ääneen! 22.15 Komisario Lewis (12) 23.45 YleXPop 2018: Reino Nordin YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 3.9. VIIKON VALINTA Naisten jalkapallojoukkue Helmareilla on nyt näytön paikka. 18.00 Ehtookellot: Muuramen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sävel on vapaa / 09–144 800 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Arktisten sotien kaiut: Sodan arvet 22.45 Yksi on hyvää seuraa 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhais aamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 22.00 Lentopallon EMkarsinta ISL – FIN 23.30 Kino Suomi: Harjunpää ja pahan pappi (16) MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Monchhichi (S) 09.00 Zig & Sharko (S) 09.10 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 10.30 Viisi miestä viikossa 11.00 Viisi miestä viikossa 11.30 Viisi miestä viikossa 12.00 Elokuva: Space Dogs (S) 13.45 Pilanpäiten 14.00 Penn & Teller: Naruta meitä (7) 15.00 Kuutamolla 16.00 Stadi vs. YLE TV1 07.00 Antiikkikaksintaistelu 07.28 Antiikkikaksintaistelu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Prisma: Syötävät hyönteiset 09.00 Yle Uutiset 09.05 Historia: IranContraskandaali (12) 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Yle Alueuutiset 11.15 Yle Oddasat 11.19 Oddasat 11.35 Sarpaneva Sarpanevasta 12.30 Pisara 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.10 Syötävät sävelet: Madame Bénédictine 13.20 Eränkävijät 13.47 Eränkävijät 14.15 Eränkävijät 14.45 Koripallon EM, FIN – POL 16.00 Rakkaudesta puutarhaan 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Flinkkilä & Kellomäki 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Mantereiden planeetta 19.45 Harakkamurhat (7) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Elämäni Biisi Jälleen arvuutellaan Katja Ståhlin johdolla. Jaksossa nähdään imitaatiot mm. saaristossa 17.00 Uutiset 17.05 Fillaripäiväkirja 17.30 Xmeal Asfalttimestaruus 2022 18.30 Ratamoottoriveneilyn SMsarja 19.30 Uutiset 19.35 Retrotanssit 20.05 Tanssi kanssain 21.00 Lavalla: Dallapéorkesteri 22.30 Jukka Laaksonen Show – kauden parhaat 23.30 Uutiset 23.35 Filminurkka 23.50 Ohjelmatietoja 00.00 Xmeal Asfalttimestaruus 2022 01.00 Ratamoottoriveneilyn SMsarja 02.00 Uutiset 02.05 Retrotanssit 02.35 Tanssi kanssain 03.30 Lavalla: Dallapéorkesteri 05.00 Ohjelma jatkuu klo 07.30 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Inside: Kokaiinisodat 06.45 Pohjoisen valtatien pelastajat: Kaaosta valtateillä! 07.30 Pohjoisen valtatien pelastajat: Kaaosta valtateillä! 08.15 Tri K:n eksoottiset eläimet 09.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 09.50 Villi Peru: Andien taistelukentät 10.40 Saari ilman lakeja: Alaska 11.30 Lentoturmatutkinta – erikoisraportti 12.25 Lentoturmatutkinta 13.20 Food Factory USA 13.45 Food Factory USA 14.10 Food Factory USA 14.35 Food Factory USA 15.05 Food Factory USA 15.35 Food Factory USA 16.05 Australian rajalla 16.30 Australian rajalla 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 112 Hätäkeskus 20.00 Hylkyjen salaisuudet Viikinkien nousu ja tuho 22.00 Salakaupan julmat kasvot 23.00 Maailma muurien takana 00.00 Raja sota 00.55 Viikinkien nousu ja tuho 01.45 Yhdessä loppuun asti 02.35 Australian rajalla 03.00 Pohjoisen valtatien pelastajat 03.45 Katastrofin todistajat kooste 04.30 Science of Stupid 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Moderni perhe 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.50 Simpsonit 08.10 Simpsonit 08.30 Simpsonit 08.55 Simpsonit 09.15 Simpsonit 09.40 Simpsonit 10.05 Simpsonit 10.30 Onnenpyörä VIP 11.30 Ensisilmäyksellä 12.00 Ensi silmäyksellä 12.30 Ensisilmäyksellä 13.00 Miehen puolikkaat 13.30 Miehen puolikkaat 14.00 Miehen puolikkaat 14.30 Family Guy 15.00 Family Guy 15.30 Family Guy 16.00 Family Guy 16.30 Family Guy 17.00 Moderni perhe 17.30 Moderni perhe 18.30 Moderni perhe 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Robin – täydellinen ilta 21.00 Elokuva: KaupunkiCowboyt 23.15 Solar Opposites 23.45 Solar Opposites 00.15 Simpsonit 00.45 Simpsonit 01.15 Simpsonit 01.45 CSI: Miami 02.45 Family Guy 03.45 Family Guy 04.25 Miehen puolikkaat 04.45 The Orville: New Horizons 05.45 Simpsonit Dokumentti Yhdessä ehjäksi (The Healing, Australia 2021) näyttää traumatisoituneiden ravihevosten ja armeijan sekä poliisivoimien pudokkaiden yhteisen toipumismatkan. Ruotsinkielinen selostus Niklas Henrichson, asiantuntija Mikael Ylöstalo. Se on vapauttavaa! Vuosien varrella Sohvaperunoiden kestotähdet ovat tulleet tutuksi. Kisat ovat kiinnostavat, koska Suomella on periaatteessa vielä mahdollisuus selviytyä MM-kisoihin. 2/10. Ja miten käy 23 ravikisan jälkeen lopettaneen Bazaconihevosen, jonka suuret silmät tuntuvat heijastavan hänen ympärillään olevien ihmistenkin hätää. Yle Teema & Fem tiistai klo 18.45
Ohjaus: Jon Watts. Pääosissa: Paddy Considine ja Jodie Whittaker. TELEVISIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 4.9. 21.55 Kaikki hänen salaisuutensa (12) 22.40 Ulkolinja: Hylätty Afganistan (12) 23.40 Ykkösaamu YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 4.9. Louis heittäytyy mukaan Floridan multimiljoonia pyörittävään, kaoottiseen rapskeneen. 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Maria Kallio (12) 23.35 Masked Singer Suomi 01.00 Alastiklubi 02.00 Mökkireissu 03.00 MTVDoc: Maailma hukkuu muoviin 04.15 True crime: Kuolemanvaaralliset kultit (12) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 CoComelon (S) 06.30 My Little Pony: Pony Life (S) 06.40 Kindi Kids (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.10 Pyjamasankarit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.55 Angry Birds Blues (S) 08.00 LEGO City Adventures (7) 08.10 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 08.35 Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan (S) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Koti koiralle 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia 12.25 Välimeren unelmakodit 13.30 Välimeren unelmakodit 14.30 Tähtikokkien Bocuse d´Or 15.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 16.30 4D: Haluan näyttää julkkikselta (12) 17.30 Save The Date Suomi 18.30 Haluatko miljonääriksi. Ohjaus: Paddy Considine. (12) 01.55 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.00 BUUklubben 08.30 Julian eläinystävät 08.45 Julian eläinystävät 09.00 Munch muuttaa 10.00 Egenland 10.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 11.00 Kadonneet perijät 12.00 Kino: He ratsastivat yhdessä (12) 13.45 Enemmän elokuvasta: Paris, Texas 14.10 Kino Suomi: Aliisa (S) 15.30 Syötävät sävelet: Pitelemätön Beethoven 15.40 Currentzis, Waltz ja Beethoven Delfoissa 16.20 Rakkaus ja kuolema: Enrique Granados 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.50 Sportliv 20.00 Farmarit (12) 20.45 Jahtikumppanukset Lotta ja Leif 21.00 Murha Sandhamnissa 22.30 Only the Devil Lives Without Hope (12) 23.30 Vaikuttajien miljoonabisnes SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Horseland – heppajengi (S) 08.35 Daltonit (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Nuori MacGyver (12) 15.00 Ulosottomiehet 16.00 Duudsonit tuli taloon 17.00 Dog patrol 18.00 Suurmestari UK 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (12) 20.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Elämältä kaiken sain (12) 23.05 Hävyttömät (12) 00.15 Hävyttömät (12) 01.25 Tilt Esports 01.30 Poliisit UK: Ajojahti (12) 02.30 Baywatch (12) 03.30 Forensic Files (12) 04.30 Vaimot vaihtoon USA AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Suomen kaunein koti 11.01 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale (S) 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Grand Designs – unelmaasunnot 14.00 Tanhupallon oma extra 14.05 Nigella: Kokataan ja nautitaan 14.45 Sort Your Life Out 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 MasterChef VIP 18.00 Ruoan alku lähteillä 19.00 Next Level Chef 20.00 Next Level Chef 21.00 Maajussille morsian 22.00 Maria Kallio (12) 23.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.00 Doc: Madame Tussauds: Vahakabinetin salaisuudet 01.00 The Obesity Myth 02.00 Sarjamurhaaja Dennis Nilsenin tarina (12) 02.55 The Real Housewives of Orange County 03.50 The Real Housewives of Orange County 04.45 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Nyt jos koskaan (7) 10.00 Remppa vai muutto Suomi 11.00 Rempalla tuloja 12.00 Liv D: Dianan haastattelu: prinsessan kosto (S) 13.00 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Rikkaat ja rahattomat 15.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 16.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 17.00 Huvila & Huussi 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 20.00 Remppa vai muutto UK 21.00 Greyn anatomia (12) 21.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 22.00 Save The Date Suomi 23.00 Sinkkuillallinen 00.00 Remppa vai muutto UK 01.05 Sugar Babies 02.05 Rakkauden FAQ JIM 09.00 Tähtikokkien Bocuse d´Or 10.00 Amerikan kovimmat keräilijät 11.00 Haapasalo ja kaverit (S) 11.55 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Suomen huutokauppa keisari 14.00 Tankkaustarinat 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Hyvät ja huonot uutiset 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Arman Pohjantähden alla (7) 19.00 Poliisit 2020 (7) 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 21.05 Alaskan jäälentokenttä 22.05 Rajavalvojat (S) 23.05 Raskaan kaluston pelastajat 00.05 Poliisit 2020 (7) 01.05 Amerikan rajavartijat 02.05 Arman Pohjantähden alla (7) 03.05 Poliisit (S) 03.35 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Sanna Ukkola Live 08.45 Uutiset 09.00 Pyöräily: Tour of Hellas, 5. etappi 09.30 Ratamoottoriveneilyn SMsarja 10.30 Valitut Palat Collection 10.45 Valitut Palat Collection 11.00 Jukka Laaksonen Show – kauden parhaat 12.00 Mayn keittiö 12.30 Valitut Palat Collection 12.45 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Meil kans! 14.30 Kaasujalka 15.00 Valitut Palat Collection 15.15 Valitut Palat Collection 15.30 Koiran paras ystävä 16.00 Sanna Ukkola Live 17.00 H.E.T.K.I. RADIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 4.9. 2/3. Videoillaan alalle pyrkivät nuoret ihan noivat väkivaltaa, aseita ja huumeita ja monille laittomuudet ovat myös tosielämää. (12) 01.00 Save The Date Suomi 02.00 Arman ja Suomen rikos mysteerit (12) YLE TEEMA & FEM 08.00 Hevoset muuttivat elämän 08.30 Luontoretkellä: Sherpojen rakentamat polut 09.30 Sisustusarkkitehdin kotona 10.00 Unelmakoti 11.00 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 11.29 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 12.00 Paul Weller Royal Festival Hallissa 14.05 Enemmän elokuvasta: Paris, Texas 14.30 Baletti on kivaa! 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Ihanan Elisan tytär (12) 17.05 Maajussin luontokuvat 17.45 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Ystävä sä lapsien 19.00 Hisingenistä Casablancaan – matkalla eläkkeelle 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Spotlight 20.25 Siivoojat 20.53 Luontotuokio 21.00 Efter Nio 22.00 Ohuella langalla (12) 22.55 Ohuella langalla (12) YLE TV1 07.00 Kadonneet perijät 08.00 Avara luonto: Mantereiden planeetta 09.00 Perjantaidokkari: Häpeän Venäjää 09.10 Flinkkilä & Kellomäki 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Mikaela & Thomas 11.15 Joanna Lumley: Euroopan metropolit 12.15 Komisario Lewis (12) 13.45 Dokumenttiprojekti: Citizen Love 14.45 Elämäni Biisi 16.00 Kaikki hänen salaisuutensa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Sanditon (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Rakkaudella Liana Kaarina 19.05 Ikimuistoinen: Carola 19.30 Syyttäjä 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Helsinkisyndrooma 1/8. 06.54 Nappulat 07.06 Hyrräpäät (S) 07.18 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.24 Apina Apunen, asentajaapina (S) 07.30 Robo ja riiviöt (S) 07.35 Osku (S) 07.43 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.58 Barbapapa (S) 08.10 Oktonautit (S) 08.23 Ryhmä Hau (S) 08.45 Jarin ja Karin kesäloma (S) 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Haukku ja Poku (7) 09.23 Keltainen Lumimies (7) 09.35 Merten syvyyksissä (7) 09.57 Tipu Touhukas (7) 10.00 Uusi päivä (S) 10.52 Uusi päivä (S) 11.55 Valaiden pelastusoperaatio 12.45 Yleisurheilun Ruotsiottelu 16.48 Sportliv 17.00 Koripallon EM, ESP – BEL 19.15 Kohteessa Kolkata 20.00 Blind Channel YleXPopissa 20.45 Luottomies 3 (7) 21.00 Journeyman (IsoBritannia 2017) Nyrk keilyn keskisarjan mestari Matty Burton puolustaa maailmanmestaruuttaan rankassa ottelussa ja hänen puhe ja liikuntakykynsä sekä muistinsa romahtavat. YLE TV1 05.55 Ulos luontoon 06.25 Ylen aamu 09.30 Susia vai ei, siinä pulma 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.55 Pisara 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Roskasta ruoaksi 12.30 Sydämen kutsumus (7) 13.10 Vain laulajapoikia (S) 14.38 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Ylen aamun parhaat 15.45 Prisma: Syötävät hyönteiset 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (7) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Idän ja lännen lapset (12) 20.00 NatsiSaksa ja Suomi: Pienempi paha 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Astudio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset UutisSuomi 22.00 Helsinkisyndrooma 22.50 Oddasat 23.05 Paperittomat Suomessa, enemmistön nä kymättömissä, elää ihmisiä, joiden arki on täynnä näkö alattomuutta, epävarmuutta ja pelkoa huomisesta. (12) 22.30 Theroux: Amerikan somesoturit (16) 23.30 Siskonpeti (7) MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Monchhichi (S) 09.00 Zig & Sharko (S) 09.05 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 09.35 Oggi ja torakat (7) 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Ensitreffit alttarilla 13.00 Pitääkö olla huolissaan. saaristossa 17.30 Mahdottoman tavallinen Jorma Laine 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Ristiin rastiin rannikkoa 19.30 Uutiset 19.45 Sanna Ukkola Live 20.30 Aarteenetsijä Hellevaara 21.00 Kuninkaalliset kimpassa 21.30 Matkalla Miss Suomeksi 22.00 Viikon Parkkonen 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 H.E.T.K.I. N: Tom Holland, Michael Keaton, Robert Downey Jr., Jacob Batalon, Laura Harrier, Marisa Tomei, Jon Favreau. Tutkiessaan nuoren kuristetun naislääkärin murhaa yhdessä työparinsa Koivun kanssa, Maria Kallio huomaa, miten hyvin hän tulee työkaverinsa kanssa toimeen. 19.30 Selviytyjät Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 23.05 Tulossa: Vain elämää 23.10 Elokuva: SpiderMan: Homecoming Hämähäkkimies Peter Parker (Tom Holland) on kyllästynyt auttamaan vain oman naa purustonsa asukkaita. Sää 07.00 Yle Uutiset 07.03 Radio Suomen Viikonloppu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Viikonloppu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radio Suomen Viikonloppu 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Radio Suomen Viikon loppu 08.30 Minna Pyykön maailma 08.55 Radio Suomen Viikonloppu 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheilu radio 09.10 Tarja Närhin Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pekka Laineen Ihmemaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Laiskanlinna – Tero Liete 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Kansanradio 12.40 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomen Viikonloppu 13.15 Blomiksen luonto 13.20 Radio Suomen Viikonloppu 13.45 Viikon luontoääni: Valkoposki hanhi 13.50 Radio Suomen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.10 Huippuurheilun DNA 15.45 Radio Suomen Viikonloppu 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Radio Suomen Viikonloppu 16.30 Sunnuntaivieras 16.53 Radio Suomen Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 020317600 18.00 Yle Uutiset 18.02 Kadonneen levyn metsästäjät 020317600 18.50 Meri sää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheilu radio 19.07 Kissankehto – Susanna Vainiola 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Veli Kauppinen uuden äärellä 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Maailman politiikan arkipäivää 21.42 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio 01.10 Juha Laaksosen luontoretki 01.22 Yöradio 01.30 Minna Pyykön maailma 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Tarja Närhin Iskelmäradio 02.51 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 13.00 Urheilua 16.45 Yle Areenan parhaat podcastit ja puhe ohjelmat 23.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT MAANANTAI 5.9. (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 MTV3doc: Ghislaine, prinssi Andrew ja pedofiili (12) 23.40 MTV3doc: Myyränä PohjoisKoreassa (S) 01.00 Kova laki (12) 02.00 Ulosottomiehet 03.05 Siskot 04.00 Suurmestari UK 05.00 Suurmestari UK NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Arpo (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 10.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Lauantai. Harmin paikka. 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 14.55 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Kaija Koosta, Waltteri Torikasta sekä VesaMatti Loirista. syyskuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI 5.9. etappi 11.30 Frisbeegolf: European Pro Tour, Viro 13.00 Xmeal Asfalttimestaruus 2022 14.00 Kaasujalka 14.30 Amos Anderson ja Söderlångvik 15.00 H.E.T.K.I. N: Tom Cruise, Jon Voight, Emmanuelle Beart, Henry Czerny, Jean Reno, Kristin Scott Thomas, Vanessa Red grave. Uusi sarja alkaa, kun omistautunut perheenisä Elias Karo (Peter Franzén) kaappaa poikkeus ajan jälkimainingeissa neljä toimittajaa paljastaakseen, miten pankki vei hänen perheeltään 90luvulla omaisuuden. 14.00 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! 15.00 TTK: Tähtiopettajaa etsimässä 16.00 Tanssii Tähtien Kanssa 17.30 Masked Singer Suomi 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.25 Tanssii Tähtien Kanssa 21.30 Jarkko Tamminen Show – Livenä lavalla. Minkä laista on näiden ihmisten todellisuus, miten rakentaa elämää maassa, jossa sinua ei virallisesti ole edes olemassa. saaristossa 00.30 Mayn keittiö 01.00 Tanssi kanssain 02.00 Ristiin rastiin rannikkoa 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.30 Aarteenetsijä Hellevaara 04.00 Kuninkaalliset kimpassa 04.30 Matkalla Miss Suomeksi 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Tonnikalan saalistajat 07.30 Saari ilman lakeja 08.15 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 09.00 Meret ilman vettä 10.00 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 10.30 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 11.00 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Hirviökala 14.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.00 Food Factory 15.30 Food Factory 16.00 Kadonneet kaupungit: Vedenpaisumusmyytit 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Running Wild With Bear Grylls 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Autojen ensiapu 22.00 New Yorkin uusin jättilentokenttä 23.00 Huumebisnes Oy 01.00 Autojen ensiapu 02.00 New Yorkin uusin jättilentokenttä 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Facto ry 04.05 Food Factory 04.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Bless This Mess 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Onnenpyörä VIP 09.30 Ensi silmäyksellä 10.00 Simpsonit 10.30 Simpsonit 11.00 Family Guy 11.30 Family Guy 12.00 Simpsonit 12.30 Miehen puolikkaat 13.00 Huutokaupan metsästäjät 13.30 Huutokaupan metsästäjät 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Ihmemies MacGyver 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 The Orville: New Horizons 21.20 Solar Opposites 21.50 Solar Opposites 22.20 Miehen puolikkaat 22.50 Miehen puolikkaat 23.20 Miehen puolikkaat 23.50 Miehen puolikkaat 00.20 Family Guy 00.50 Family Guy 01.20 Simpsonit 01.50 Simpsonit 02.20 Miehen puolikkaat 02.50 Miehen puolikkaat 03.20 Criminal Minds: Beyond Borders 04.10 CSI: Miami 04.50 Ihmemies MacGyver 05.35 Family Guy SUB 07.00 Masked Singer USA 09.00 Suomen surkein kuski 11.00 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 13.00 Koiralle koti 13.30 LEGO Masters Suomi 15.00 ESPN dokumentti: Serena vastaan tuomari 16.05 UEFA Champions League: Viikkomakasiini 16.35 Suurmestari Ruotsi 18.00 Poliisit UK: Ajojahti 19.00 Subleffa: Äkkilähtö (12) 21.00 Subleffa: Vares – Yksityisetsivä (16) 23.00 Forensic Files (12) 23.30 Forensic Files 00.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 01.00 Suur mestari Ruotsi 02.20 Baywatch (12) 03.20 Schitt’s Creek (S) 03.45 Schitt’s Creek (7) 04.10 Schitt’s Creek (S) 04.35 Schitt’s Creek (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Koko Suomi leipoo 07.30 Koko Suomi leipoo 09.30 Salatut elämät (7) 10.00 Salatut elämät (12) 10.30 Salatut elämät (7) 11.00 Salatut elämät (S) 11.30 Salatut elämät (S) 12.00 Doc: Maailman karmeimmat avio miehet 13.00 Britannian ökyhotellit 14.00 Doc: Madame Tussauds: Vaha kabinetin salaisuudet 15.00 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä 16.00 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä 17.00 Tanhupallon oma extra 17.05 Nigella: Kokataan ja nautitaan 17.45 Sort Your Life Out 19.00 Murha Helsingörissä (12) 20.00 Murha Helsingörissä (12) 21.00 Elokuva: Swingers (12) 22.50 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 23.50 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.45 Tinder: saalistajan leikkikenttä (7) 01.40 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä 02.35 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä 03.30 The Obesity Myth 04.30 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Remppa vai muutto UK 10.00 Remppa vai muutto UK 11.00 Huikeat kakkutaiturit 12.00 Huikeat kakku taiturit 13.00 Rikkaat ja rahattomat 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Sinkku illallinen 16.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 17.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.00 MasterChef Australia 20.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 20.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 21.00 Elokuva: The Hustle – Ammatti huijarit (S) 22.55 Tulossa: Vain elämää 23.00 Rikkaat ja rahattomat 23.55 Remppa vai muutto UK 00.55 Orange Is the New Black (12) JIM 09.00 Suomen huutokauppakeisari 10.00 Suomen huutokauppakeisari 11.00 Tankkaustarinat 12.00 Tankkaus tarinat 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 16.00 4D: Himohamstraajan sikolätti 17.00 Suomen huutokauppakeisari 17.55 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Amerikan kovimmat keräilijät 20.00 Alaskan jäälentokenttä 21.00 4D: Seksikäs somea varten (7) 22.00 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 22.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.05 Raskaan kaluston pelastajat 00.05 Raskaan kaluston pelastajat 01.05 4D: Miehet koukussa kauneus leikkauksiin (12) 02.05 Stand Up! ALFATV 07.30 John Ankerberg vastauksia etsimässä 08.00 Kosketuskohta 08.30 Jussin kalajutut 09.00 Vapaa sukellusta miekkavalaiden kanssa 09.30 iRaportti 10.00 Astu Tarinaan 10.30 Jerusalemin uutislinja 11.00 Pyöräily: Tour of Hellas, 4. saaristossa 15.30 Suunnitellaan häät 16.00 Mayn keittiö 16.30 Sielunrauha: Kuvataiteilija Äni Jaatinen 17.00 Uutiset 17.05 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 18.00 Jussin kalajutut 18.30 Ajassa 19.00 Ristiin rastiin rannikkoa 19.30 Uutiset 19.35 Sanna Ukkola Live 20.30 Grillimestarit Ripe & Teresa 21.00 Lavalla: Dallapéorkesteri 22.30 Vapaasukellusta miekkavalaiden kanssa 23.00 iRaportti 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Uutiset 00.05 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 01.00 Jussin kala jutut 01.30 Ajassa 02.00 Ristiin rastiin rannikkoa 02.30 Uutiset 02.35 Sanna Ukkola Live 03.30 Grillimestarit Ripe & Teresa 04.00 Lavalla: Dallapéorkesteri NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alamaailma Oy 06.45 Autojen ensiapu 07.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol 08.15 Running Wild With Bear Grylls 09.00 Tonnikalan saalistajat: Parhaat palat 09.50 Egyptin kadonneet aarteet 10.40 Eurooppa ylhäältä päin 11.30 112 Hätäkeskus 12.25 Lentoturmatutkinta 13.20 Yukonin kultamaat 14.15 Yukonin kultamaat 15.10 Yukonin kultamaat 16.05 Yukonin kultamaat 17.00 Yukonin kultamaat 18.00 Yukonin kultamaat 19.00 Viimeiset vonkaleet 20.00 Lentoturmatutkinta – erikoisraportti 21.00 Eurooppa ylhäältä päin 22.00 Pelastamassa Alppeja 23.00 Narco Wars: The Mob 00.00 Meret ilman lakeja 00.55 Eurooppa ylhäältä päin 01.45 Autojen ensiapu 02.35 Australian rajalla 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Moderni perhe 07.05 Bless This Mess 07.25 Bless This Mess 07.45 Miehen puolikkaat 08.05 Miehen puolikkaat 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Miehen puolikkaat 09.10 Miehen puolikkaat 09.40 Moderni perhe 10.05 Moderni perhe 10.35 Robin – täydellinen ilta 11.30 Simpsonit 12.00 Simpsonit 12.30 Simpsonit 13.00 Simpsonit 13.30 Simpsonit 14.00 Simpsonit 14.30 Simpsonit 15.00 Ensisilmäyksellä 15.30 Ensisilmäyksellä 16.00 Ensi silmäyksellä 16.30 Ensisilmäyksellä 17.00 Ensisilmäyksellä 17.30 Ensi silmäyksellä 18.00 Miehen puolikkaat 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Miehen puolikkaat 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Elokuva: Gangsterin heila 23.00 CSI: Miami 00.00 Castle 00.55 Criminal Minds 01.50 911 02.45 911 03.35 War of the Worlds 04.25 Ihme mies MacGyver 05.10 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 25 perjantaina 2. Imitaattori Jarkko Tamminen tuo lavalle imitaatioita niin urheilun, politiikan kuin viihteenkin saralta. 15.55 Puutarhan pelastajat 16.55 Onnenarpa 17.00 4D: Himohamstraajan sikolätti 18.00 MasterChef Australia 19.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.35 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 22.40 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (Mission Impossible/USA 1996) Tom Cruise esittää pääosaa toimintaseikkailussa, joka käynnistää huippusuositun neljän elokuvan sarjan. Pitkän kuntoutuksen aikana myös yhteiselämä vaimon ja pienen tyttären kanssa joutuu uhatuksi. O: AnnMari Leinonen ja Sampsa Huttunen (U) 23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.9. Hän tahtoo todistaa kykynsä Tony Starkille (Robert Dow ney Jr.) päästäkseen osaksi isompia sankarikuvioita. 18.00 Radiogalleria: Kahden maailman kirjeet 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.07 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Epäilyttävän uutta 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhais aamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. (16) 21.40 Koripallon EM, SRB – FIN MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (S) 10.00 Kauniit ja rohkeat (7) 10.30 Younger (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Hudson & Rex (12) 13.30 Hudson & Rex (12) 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Ensitreffit alttarilla 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (7) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Maria Kallio 2/10. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maammekirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiaa: Amerikankirjeitä Pöljänkylälle: Paluu Pulasteelle 13.00 Politiikka radio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Luomiskertomus: Tommi Kinnusen viides romaani kuvaa opettajan työtä sodanjälkeisessä Suomessa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. 06.53 Kuu ja minä (S) 07.15 Rikke (S) 07.22 Kuminakuja 19 (S) 07.32 Robo ja riiviöt (S) 07.39 Ryhmä Hau (S) 08.05 Galaxi 08.06 Salainen museo (S) 08.18 Voihan Poni (7) 08.30 Unna Junná 08.44 Pikku perunat (S) 08.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voima 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Asvalttiviidakot 10.45 Meidän maamme – Vårt land 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Suunnittelun jättimokat 12.45 Näin Norjassa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 14.00 Pelastetaan villieläimet 14.40 AIKUISET (12) 15.01 AIKUISET (12) 15.30 Unelmakoti 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.57 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 Suunnittelun jättimokat 18.45 Minun maisemani 19.00 Sohvaperunat 19.50 Elämämme Galapagossaarilla 20.40 Theroux: Amerikan somesoturit 2/3. Striimaavat räppärit. Täynnä tarkoitusta, öljyä 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Lukulamppu 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Ilta hartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radiogalleria: Kahden maailman kirjeet 20.00 Keinuva talo: Etnon euroopanmestarit – Suomi 21.00 Sydänjuurilla: Syys sävelin, syyssävelin 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja 23.00 Ilta hartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhais aamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Meri sää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheilu radio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 15.50 Veneily sää 15.52 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alue radio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas 18.08 Urheiluhullut 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheilu radio 22.08 Bluesministeri Esa Kulo niemi 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjan tähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Laiskanlinna – Tero Liete 03.00 Yle Uutiset 03.02 Sekahaku – Tarja Närhi 03.50 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset 07.02 Maisteri Lind grenin musiikkiesitelmä: Pyhä taide ja paha kaupallisuus 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa matkailuyrittäjä Saimi Hoyerin elämästä 08.50 Yksi on hyvää seuraa 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Riston Valinta 10.00 Jumalanpalvelus Kajaanin kirkosta 11.00 Baptistiseurakunnan jumalanpalvelus Kokkolasta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 12 diktaattoria: Suuri seuraaja Kim Jongun 13.00 Arkea mullistaneet keksinnöt: Yhteiskuntakriitikko Lizzie, 38, ja Monopolipeli 13.40 Musiikkia 14.00 Kevyet mullat: Boheemitaiteilijat 15.00 Horisontti 15.50 Viikon luonto ääni: Varpushaukka 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Dokumentti: Miten minusta tuli murhaaja. O: Brian De Palma. Jaksossa nähdään imitaatiot mm
00.10 Volodymyr Zelensky: A Hero Rises 01.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) YLE TEEMA & FEM 08.00 Erämaan armoilla 09.00 Efter Nio 10.00 Ystävä sä lapsien 10.30 Hisingenistä Casablancaan – matkalla eläkkeelle 11.00 Spotlight 11.30 Siivoojat 12.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 13.00 Historia: Kauneudenhoito kautta aikojen 14.00 Arkistojen salat 14.30 Baletti on kivaa! 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Ihanan Elisan tytär (12) 16.55 Design 3000 ja Kasper Strömman 17.30 Malory Towers (7) 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Ötökkätalli (S) 18.35 Sportliv 18.45 Fifan jalkapallon naisten MM2023 karsinta FIN – SWE 19.47 Yle Nyheter TVnytt 19.59 Fifan jalkapallon naisten MM2023 karsinta FIN – SWE 21.00 Historia: Sivilisaatioiden salaisuudet 21.50 Kino Suomi: Onnentyttö (12) 23.20 Luonto sisälläni (S) SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumi laakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Possu ja Kärpänen (S) 08.35 Daltonit (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit (7) 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 14.00 Nuori MacGyver (12) 15.00 Ulosotto miehet 16.00 Kuutamolla 17.00 Dog patrol 18.00 Suurmestari UK 19.00 Simpsonit (12) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Kaappaus raiteilla (16) 23.05 Subleffa: Suuri puhallus 2 (12) 01.30 Suurmestari UK 02.30 Vaimot vaihtoon USA AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Maajussille morsian 11.00 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Puutarhat uusiksi 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 George Clarke’s Amazing Spaces 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Suomen kaunein koti 18.00 Puutarhat uusiksi 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Hudson & Rex (12) 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 23.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.00 Hudson & Rex (12) 00.55 True crime: Tappajan motiivi (12) 01.50 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 02.45 The Real Housewives of Orange County 03.40 The Real House wives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 All Together Now Suomi 11.30 Annan herkulliset leivonnaiset 12.00 Uusi elämä etelässä 13.00 Huikeat kakku taiturit 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Huvila & Huussi 16.00 Remppa vai muutto UK 17.00 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Uusi elämä etelässä 20.00 Remppa vai muutto Vancouver 21.00 DOC 22.00 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 22.05 Rikkaiden & kuuluisien Beverly Hills 23.10 Sinkku illallinen 00.10 Remppa vai muutto Vancouver 01.10 Uusi elämä etelässä 02.10 Rakkauden FAQ JIM 09.00 Tankkaustarinat 10.00 Amerikan kovimmat keräilijät 11.00 Haapasalo ja kaverit (S) 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Tankkaustarinat 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Hyvät ja huonot uutiset 17.00 Suomen huuto kauppakeisari 18.00 Arman Pohjan tähden alla (7) 19.00 Panttilainaamo 19.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suorinta reittiä 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.00 Raskaan kaluston pelastajat 00.00 4D: Paisetohtorit 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30 Amerikan rajavartijat 02.00 Arman Pohjantähden alla (7) 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Viikon Parkkonen 08.45 Uutiset 09.00 Ajassa 09.30 Pyöräily: Tour of Hellas, 5. 23.30 AIKUISET (12) 23.50 AIKUISET (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (12) 10.30 Younger (12) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Hudson & Rex (12) 13.30 Ensitreffit alttarilla 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Suomen kaunein koti 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kummit Live: Elämä lapselle konsertti 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hypoteesi UK 5/6. syyskuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 7.9. Houkutus. Koripallon EM, alkulohkon ottelu Unkari – Saksa. saaristossa 14.30 Mayn keittiö 15.00 Valitut Palat Collection 15.15 Valitut Palat Collection 15.30 Meil kans! 16.00 Sanna Ukkola Live 17.00 Lastensairaalan syke 17.30 Mahdottoman tavallinen Jorma Laine 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 19.30 Uutiset 19.45 Viikon Parkkonen 20.30 Pyöräily: Tour of Hellas, 5. 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. O: Arto Halonen. 23.35 Suomen kaunein koti 00.35 Maajussille morsian 01.30 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä 02.35 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! 03.35 Ulosottomiehet 04.40 Ulosottomiehet NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Arpo (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 23.40 Poliisit 2022 (7) 00.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 01.40 Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 02.40 El Chapo (16) YLE TEEMA & FEM 08.15 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.35 Merimiehet 09.00 Tunturien ihmisiä 09.40 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.10 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 10.20 Maajussin luontokuvat 11.00 Strömsö 11.30 Koukussa: Urheilukengät 12.00 Ihmemaa (S) 13.00 Mua kuuluukin lyödä 14.00 Arkistojen salat 14.30 Baletti on kivaa! 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Ihanan Elisan tytär (12) 16.55 Design 3000 ja Kasper Strömman 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Kadonneet perijät 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Berlin Ku’damm (12) 21.00 Michael Palin: Elämäni matkat 21.45 Kino: Shoplifters – perhesalaisuuksia (12) 23.40 Billie (12) YLE TV1 05.55 NatsiSaksa ja Suomi: Pienempi paha 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Yle Alueuutiset 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (7) 13.10 Orpopojan valssi (S) 14.20 Ikimuistoinen: Georg Malmsten 14.50 Ikimuistoinen: Romantiikan helmiä 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 Astudio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (7) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ruoanlaiton anatomia 20.00 Akuutti: Leiki itsesi luovaksi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Astudio 21.30 Perjantaidokkari: Yön sudet 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset UutisSuomi 22.00 Maailma liekeissä 4/7. 2/12. Helin kukkaruukut päätyvät Markun tuunauspisteelle uusiokäyttöön. Köln, Saksa. Kuulen ääniä. YLE TV1 05.55 Akuutti: Leiki itsesi luovaksi 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Yle Alueuutiset 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (7) 13.10 Tytön huivi (S) 14.15 Ikimuistoinen: Danny 14.45 Ylen aamun parhaat 15.40 Astudio viittomakielellä 16.10 NatsiSaksa ja Suomi: Pienempi paha 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (7) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: IranContraskandaali (12) 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Astudio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset UutisSuomi 22.00 Takaisin valoon (Suomi 2018) Dramatisoitu dokumenttielokuva nuoresta suomalaisnaisesta, joka kaapataan ulkomailla. Brittiläinen humoristinen visailuohjelma, jossa julkkis vieraat keksivät ratkaisuja hullunkurisiin hypoteettisiin tilanteisiin. Selostus Jouko Vuolle, lajiasiantuntijana Ilpo Rantanen. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 26 perjantaina 2. Tahdon olla sun. 06.53 Humps (S) 07.03 Touhukkaat (S) 07.29 Piikki ja Siiri (S) 07.35 Puuharit (S) 07.47 Oravametsä 07.51 RetkiRoope (S) 08.02 Askarrellaan 08.09 Ruso ja rihmalat (S) 08.23 Galaxi 08.24 Tipu Touhukas (7) 08.25 Eksynyt Ozissa (7) 08.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Asvalttiviidakot 10.45 Meidän maamme – Vårt land 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Holby Cityn sairaala (12) 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Luontoretkellä: Tunturihirven jäljillä 14.00 Pelastetaan villieläimet 14.40 Suunnittelun jättimokat 15.25 Näin Norjassa 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Koripallon EM, FIN – CZE 20.40 Luottomies 3 (7) 20.50 Luottomies 3 (7) 21.00 Kohtaamiset ja erot 1/21. Topi ja Nadja Sukarilla on paku täynnä huonekaluja. etappi 21.00 Vuosisata kuvanauhalla 22.00 Sanna Ukkola Live 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Lastensairaalan syke 00.30 Retrotanssit 01.00 Soiva postikortti 02.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 02.30 Viikon Parkkonen 03.15 Uutiset 03.30 Pyöräily: Tour of Hellas, 5. Varovaisetkin ensitunnelmat vaihtuvat juhlaan, kun häähumu vie mukanaan ja asiantuntijat saapuvat kuokkavierailulle. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Timantteja ja ruostetta 18.00 Minne Rinne vie 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sibeliusfestivaali: Premiääri 1927 20.25 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa matkailuyrittäjä Saimi Hoyerin elämästä 22.50 Kielen päällä: turhaa englantia 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alue radio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheilu radio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 15.50 Veneilysää 15.52 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.02 LuontoSuomen teemailta 020317600 18.50 Merisää 18.55 LuontoSuomen teemailta 020317600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 LuontoSuomen teemailta 020317600 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Metsäradio 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Meri sää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Pollari. TELEVISIO-OHJELMAT TIISTAI 6.9. Ma rissa taistelee henkensä ja ihmisyytensä puolesta. (U) (12) 23.20 Oddasat 23.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.9. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. Rocketsivä 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kissankehto – Susanna Vainiola 03.55 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klasariparatiisi: Hovijuutalaisen jälkeläiset 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: viemäreissä väijyvät kulkutaudit ja käyttämämme huumeet 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Nanosekunnin tarkkuudella: Jos taivaalta sataisi rahaa 14.50 Kielen päällä: turhaa englantia 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuri ykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.05 Romano mirits. Katutaiteen puolesta. Harry joutuu Belgiaan, mutta onko hän liian herkkä sotimaan. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Billions 23.40 Seduced: NXIVMkultin tarina (12) 00.55 Taxi Driver (16) 02.20 Ulosottomiehet 03.20 Jahti 04.20 Suurmestari UK NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Arpo (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (S) 07.20 Smurffit 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 10.00 Rempalla tuloja 10.30 Jaksa paremmin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Romanielämää 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Pitkät jäähyväiset 19.27 Yksi on hyvää seuraa 19.30 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.25 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10 Yö klassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 15.50 Veneilysää 15.52 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alue radio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Liikenneilta 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Liikenneilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Liikenneilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta 20.20 Alasti 20.40 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 7.9. Kuulen ääniä. Nancy havainnoi natsien aikeita, ja hänet halutaan vaientaa. Heimojen parhaat neuvottelijat ottavat mittaa toisistaan uudella saarella ja pääsevät käsiksi isoon houkutukseen. Sinkut tapaavat puolisonsa ensi kertaa ja sanovat toisilleen tahdon. (U)(16) 23.00 Oddasat 23.15 Dokumenttiprojekti: Citizen Love 00.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.9. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. etappi 10.00 Lastensairaalan syke 10.30 Valitut Palat Collection 10.45 Valitut Palat Collection 11.00 Soiva postikortti 12.00 Koiran paras ystävä 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Kansan TeeVee 14.00 Retro tanssit 14.30 Meil kans! 15.00 Valitut Palat Collection 15.15 Valitut Palat Collection 15.30 Sielunrauha: Kuva taiteilija Äni Jaatinen 16.00 Viikon Parkkonen 17.00 Aarteenetsijä Helle vaara 17.30 Mahdottoman tavallinen Jorma Laine 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Suunnitellaan häät 19.30 Uutiset 19.45 Se on Soini. etappi 04.00 Vuosisata kuvanauhalla 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Tonnikalan saalistajat 07.30 Saari ilman lakeja 08.15 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 09.00 Meret ilman vettä 10.00 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 10.30 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 11.00 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Hirviökala 14.00 Alaskan lentopelastajat 15.00 Food Factory 15.30 Food Factory 16.00 Kadonneet kaupungit Albert Linin kanssa – parhaat palat 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Viikinkien nousu ja tuho 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Running Wild With Bear Grylls 22.00 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 23.00 Huumebisnes Oy 01.00 Running Wild With Bear Grylls 02.00 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 03.00 Lento turmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Ensi silmäyksellä 09.05 Ensisilmäyksellä 09.30 Ensisilmäyksellä 10.00 Simpsonit 10.30 Simpsonit 11.00 Family Guy 11.30 Family Guy 12.00 Simpsonit 12.30 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.30 Ensisilmäyksellä 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Ihmemies MacGyver 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Robin – täydellinen ilta 21.00 Robin – täydellinen ilta 22.00 Criminal Minds: Beyond Borders 23.00 Elokuva: Gangsterin heila 01.05 Family Guy 01.35 Family Guy 02.05 Simpsonit 02.35 Simpsonit 03.05 CSI: Miami 03.55 Ihmemies MacGyver 04.40 War of the Worlds 05.30 Family Guy 05.50 Family Guy. 03.15 Uutiset 03.30 Ristiin rastiin rannikkoa 04.00 Tanssi kanssain 05.00 Ohjelma jatkuu 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Tonnikalan saalistajat 07.30 Saari ilman lakeja 08.15 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 09.00 Meret ilman vettä 10.00 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 10.30 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 11.00 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Hirviökala 14.00 Alaskan lentopelastajat 15.00 Food Factory 15.30 Food Factory 16.00 Kadonneet kaupungit Albert Linin kanssa – parhaat palat 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Eurooppa ylhäältä päin 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Narco Wars: Chasing the Dragon 22.00 PohjoisKorea: Diktaattorin mieli 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Hetki ennen tuhoa 01.00 Narco Wars: Chasing the Dragon 02.00 Pohjois Korea: Diktaattorin mieli 03.00 Lento turmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.50 Moderni perhe 09.10 Moderni perhe 09.40 Ensisilmäyksellä 10.10 Simpsonit 10.35 Simpsonit 11.00 Family Guy 11.30 Family Guy 12.00 Simpsonit 12.30 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.30 Ensi silmäyksellä 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Ihmemies MacGyver 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 911: Lone Star 22.00 Criminal Minds 23.00 The Orville: New Horizons 00.20 Family Guy 00.50 Family Guy 01.20 Simpsonit 01.50 Elokuva: Kaupunki Cowboyt 03.55 Ihmemies MacGyver 04.40 911 05.20 911 SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumi laakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Horseland – heppajengi (S) 08.35 Daltonit (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (12) 14.00 Nuori MacGyver (12) 15.00 Ulosottomiehet 16.00 Selviytyjät 17.00 Dog patrol 18.00 Suurmestari UK 19.00 Simpsonit (7) 20.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Kaappaus merellä (16) 23.05 ESPN dokumentti: Legendaarinen Eddie Aikau 00.45 Poliisit UK: Ajojahti 01.45 Suurmestari UK 02.45 Baywatch (12) 03.45 Vaimot vaihtoon USA AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Ensitreffit alttarilla 11.00 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale (S) 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Britannian öky hotellit 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 George Clarke’s Amazing Spaces 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Maajussille morsian 18.00 Puu tarhat uusiksi 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Hudson & Rex (12) 21.00 Suomen kaunein koti 22.00 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 23.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.00 Hudson & Rex (12) 00.55 True crime: Tappajan motiivi (12) 01.50 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 02.45 The Real Housewives of Orange County 03.40 The Real House wives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 All Together Now Suomi 11.25 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 11.30 Annan herkulliset leivonnaiset 12.00 Liv D: Dianan haastattelu: prinsessan kosto (S) 13.00 Huikeat kakkutaiturit 13.30 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Sinkku illallinen 15.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 16.00 Remppa vai muutto UK 17.00 Huvila & Huussi 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Uusi elämä etelässä 20.00 Remppa vai muutto UK 21.00 Elokuva: 22 Jump Street (12) 23.20 Tulossa: Vain elämää 23.25 Sinkkuillallinen 00.25 Remppa vai muutto UK 01.30 Uusi elämä etelässä 02.30 Rakkauden FAQ JIM 09.00 Tankkaustarinat 09.30 Tankkaus tarinat 10.00 Amerikan kovimmat keräilijät 11.00 Haapasalo ja kaverit (S) 11.55 Tulossa: Suorinta reittiä (S) 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Tankkaustarinat 14.30 Tankkaus tarinat 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Hyvät ja huonot uutiset 17.00 Suomen huutokauppa keisari 18.00 Arman Pohjantähden alla (7) 19.00 Poliisit 2020 (7) 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 23.00 Raskaan kaluston pelastajat 00.00 Poliisit 2020 (7) 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30 Amerikan raja vartijat 02.00 Arman Pohjantähden alla (7) 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Sanna Ukkola Live 08.45 Uutiset 09.00 Sielunrauha: Kuvataiteilija Äni Jaatinen 09.30 Amos Anderson ja Söderlångvik 10.00 Fillaripäiväkirja 10.30 Valitut Palat Collection 10.45 Valitut Palat Collection 11.00 Ristiin rastiin rannikkoa 11.30 Matkalla Miss Suomeksi 12.00 Retrotanssit 12.30 Valitut Palat Collection 12.45 Valitut Palat Collection 13.00 Soiva postikortti 14.00 H.E.T.K.I. 06.52 Pusse (S) 07.03 Kasper ja Liisa (S) 07.17 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.41 Rossi ja Rymy (S) 07.53 Rytmimunashow (S) 07.57 Minirekat (S) 08.04 Kallen keittiö (S) 08.17 Galaxi 08.18 Hullabalooba (7) 08.23 Mimun maailma (7) 08.36 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Asvalttiviidakot 10.45 Meidän maamme – Vårt land 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Holby Cityn sairaala (12) 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Rakastamme kalliita kelloja 14.30 Siskonpeti (7) 14.55 AIKUISET (12) 15.20 AIKUISET (12) 15.40 Elämämme Galapagossaarilla 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Mahtavimmat sotalaivat 18.50 Lentopallon EMkarsinta CZE – FIN 20.40 Luottomies 3 (7) 20.50 Luottomies 2 (7) 21.00 Luottomies 2 (7) 21.15 Koripallon EM, HUN – GER. Puuposti sekoittaa selkeät suunnitelmat ja toisessa heimossa ollaan pakkovoiton edessä. 15.55 Poliisikoira Rex (12) 16.55 Onnenarpa 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Suorinta reittiä 18.55 MasterChef Australia 20.00 Save The Date Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.35 Tulossa: Vain elämää 22.40 Suomen huutokauppakeisari 9/10. Tulilinjalla. RADIO-OHJELMAT TIISTAI 6.9. 15.55 Onnenarpa 16.00 Poliisikoira Rex (12) 17.50 4D: Pieleen menneet dieetit (S) 18.50 MasterChef Australia 19.55 Tulossa: Vain elämää 20.00 Suorinta reittiä 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 22.35 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 22.40 Selviytyjät Suomi 2/15. Kutsumaton vieras. Sinne päätyy sattumalta myös Inkeri matkalaukkuineen. Kärttämän kylä itärajan pinnassa elää ja hengittää omaa tahtiaan. 20.30 Ristiin rastiin rannikkoa 21.00 Tanssi kanssain 22.00 Café Finland 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Aarteenetsijä Hellevaara 00.30 Kuninkaalliset kimpassa 01.00 Kansan TeeVee 02.00 Suunnitellaan häät 02.30 Se on Soini. (U) (7) 22.00 AIKUISET (12) 22.24 AIKUISET (12) 22.45 Game of Thrones (16) 23.35 Avoimena MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (S) 10.00 Kauniit ja rohkeat (7) 10.30 Younger (7) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Näin tehtiin Pelle Hermanni elokuva 13.00 Masked Singer Suomi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Maajussille morsian 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat (12) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ensitreffit alttarilla. Anti semitismi nostaa päätään Pariisissa
Rocketsivä 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT PERJANTAI 9.9. 10.00 Australian rajalla 10.30 Australian rajalla 11.00 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Hirviökala 14.00 Alaskan lentopelastajat 15.00 Food Factory 15.30 Food Factory 16.00 Tutankhamonin aarteet: Kultaiset faaraot 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 New Yorkin uusin jätti lentokenttä 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Hetki ennen tuhoa 01.00 Uskomaton eläin lääkäri Pol 10 02.00 Yukonin kulta maat 03.00 Alamaailma Oy 03.45 Pohjoisen valtatien pelastajat 04.30 Veriset tarinat: Lontoon Tower 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Bless This Mess 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Huutokaupan metsästäjät 08.25 Miehen puolikkaat 08.50 Moderni perhe 09.10 Moderni perhe 09.40 Moderni perhe 10.10 Simpsonit 10.35 Simpsonit 11.00 Family Guy 11.30 Family Guy 12.00 Simpsonit 12.30 Miehen puolikkaat 13.00 Moderni perhe 13.30 Ensi silmäyksellä 14.00 Ensisilmäyksellä 14.30 Ensisilmäyksellä 15.00 Miehen puolikkaat 15.30 Miehen puolikkaat 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 CSI: Miami 22.00 Elokuva: Kaupunki Cowboyt 00.15 Elokuva: Gangsterin heila 02.20 Family Guy 02.50 Family Guy 03.20 Simpsonit 03.45 Simpsonit 04.10 Family Guy 04.30 Family Guy 04.55 Solar Opposites 05.15 Solar Opposites 05.40 Lapin poliisit SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumi laakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Oggi ja torakat (7) 08.35 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Schitt’s Creek (7) 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit (7) 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 14.00 Nuori MacGyver (12) 15.00 Ulosottomiehet 16.00 Suurmestari UK 17.00 Stadi vs. 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Koti koiralle 15.55 Puutarhan pelastajat 16.55 Onnenarpa 17.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.00 Suorinta reittiä 19.00 Haluatko miljonääriksi. 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Vuonna 2013 ensiiltansa saanut doku mentti vauhditti selvitystä. Salasalapoliisi. RADIO-OHJELMAT TORSTAI 8.9. Flowlavoilla Gorillaz, Florence + the Machine, Burna Boy, Vesta, Sigrid, Kit Sebastian, Pehmoaino, UMO & Jimi Tenor ja Freddie Gibbs. 06.52 Kim ja Kai (S) 07.00 Isot koneet 07.06 Remi ja Ubu (S) 07.19 Tipo (S) 07.26 Pikku Kakkosen posti 07.32 Tie tähtiin (S) 07.46 Martta puhuu (S) 08.10 Emmi ja Kuru (S) 08.24 Galaxi 08.25 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.37 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7) 08.50 Jumppahetki: Venyttely ja rentoutus 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi päivä (S) 11.35 McLeodin tyttäret (12) 12.20 Holby Cityn sairaala (12) 13.20 Tanskalainen maajussi 13.50 Pelastetaan villieläimet 14.30 AIKUISET (12) 15.15 Siskonpeti (7) 15.40 Panttilainaamotarinoita 16.30 Syödään ja nautitaan 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Mahtavimmat sotalaivat 18.45 Minun maisemani 19.00 Kohtaamiset ja erot (7) 20.00 Yhdessä ehjäksi 21.00 Sohvaperunat 21.50 Rallin MM: Kreikka, huippuhetket 22.20 Flow Festival 2022 Parhaat palat Flow Festiva lilta, joka palasi Helsingin Suvilahteen elokuussa 2022. Moninainen suku puoli, 2/5 14.50 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivän kuunteli joiden toiveita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Mielimaisema 18.15 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikko katsaus 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20 Iltasoitto 21.40 Kuosmanen Tulen kantajien jäljillä: Manifestien aika 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ruben Stiller 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 15.50 Veneilysää 15.52 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alue radio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Jokaniemen sävelradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Suomirock – Jorma Hietamäki 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pekka Laineen Ihmemaa YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Virtasen taloushistoria 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Perttu Pölönen 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kidutuksen historia: Eläinkidutuksen piti loppua Darwiniin 12.50 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Kuosmanen Tulen kantajien jäljillä: Manifestien aika 14.50 Kuuluttajan vieras: Toimittaja Marko Gustafsson 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Tuuli Saksalan keidas 18.00 Nano sekunnin tarkkuudella: Jos taivaalta sataisi rahaa 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Kansainvälinen säveltäjärostrum 2022 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Dokumentti: Miten minusta tuli murhaaja. TELEVISIO-OHJELMAT TORSTAI 8.9. Tapsa on luvannut Annalle jättää etsivänhommat majatalo loman ajaksi. 15.55 Puutarhan pelastajat 16.55 Onnenarpa 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Remppa vai muutto Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi 5/85. Kim Dogi haluaa kostaa murhan, mutta uhrin isä uskoo poikansa vielä löytyvän elossa. (16) 00.10 Viisi miestä viikossa 00.40 Viisi miestä viikossa 01.10 Viisi miestä viikossa 01.40 Tolpalla 02.35 Vaimot vaihtoon UusiSeelanti 03.35 Suurmestari UK 04.35 Ulosottomiehet NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Arpo (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Yhdys valtojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on kolmen vuosikymmenen ajan ollut maansa politiikan keskiössä, alkuun ainoana naisena. Oona lähtee Arttua miellyttääk seen Vantaalle hakemaan itselleen uutta pyörää Pesson kanssa ja päätyy hengailemaan tämän kanssa koko päiväksi. Uudella Big Brother kaudella peli on kovempaa kuin koskaan! Talo täyttyy uusilla asukkailla, jotka viet tävät 12 viikkoa eristäyty neenä muulta maailmalta. etappi 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ratamoottori veneilyn SMsarja 14.00 Kansan TeeVee 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Mayn keittiö 16.00 Se on Soini. 23.20 AIKUISET (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Schitt’s Creek (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Tanssii Tähtien Kanssa 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Koko Britannia leipoo 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Posse 21.30 DikDek: Majatalo Outolempi 1/7. 17.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 17.30 Mahdottoman tavallinen Jorma Laine 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Fillaripäiväkirja 19.30 Uutiset 19.45 HJALLIS – Lisää rahaa! 20.30 Koiran paras ystävä 21.00 Soiva postikortti 22.00 Se on Soini. YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Vaunullinen unelmia 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Yle Alueuutiset 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (7) 13.10 Valkoiset ruusut (7) 15.05 Ylen aamun parhaat 16.00 ATalk 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (7) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Foylen sota (12) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Dokumenttiprojekti: Varastettu lapsuus Väkivalta ja eristysrangais tukset ovat osa koulukotien historiaa. 22.35 Tulossa: Vain elämää 22.40 Red Bull Lentopäivä 2022 23.40 Volodymyr Zelensky: A Hero Rises 01.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.10 El Chapo (16) 03.10 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.15 Hisingenistä Casablancaan – matkalla eläkkeelle 08.45 Tanskalainen maajussi 09.15 Riistametsällä 10.00 Erämaan armoilla 11.00 Efter Nio 12.00 Miriam Margolyes Australiassa 13.00 Rahavirrat (S) 14.00 Historia: Sivilisaatioiden salaisuudet 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Ihanan Elisan tytär (12) 16.55 Design 3000 ja Kasper Strömman 17.30 Tom Sawyer (7) 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Luontomatkalla 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Berlin Ku’damm (12) 21.00 Olipa kerran.Shoplifters 21.55 Buddy Guy: The Blues Chase the Blues Away (7) 23.20 Hitchcock/Truffaut (12) SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Trollz (S) 08.35 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 08.55 Tilt Esports 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Vaimot vaihtoon USA 12.00 Koiralle koti 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit (12) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Penkinlämmittäjät 15.01 Ulosottomiehet 16.00 Suur mestari UK 17.00 Stadi vs. (U) 21.55 Yle Uutiset 21.59 Urheiluruutu 22.03 Yle Uutiset UutisSuomi 22.10 Syntinen (16) 22.55 Oddasat 23.10 Intruder – Kutsumaton vieras (12) 23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.9. 23.25 Oddasat 23.40 Hiljainen todistaja (16) 00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.9. 6/85. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ruben Stiller 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Kaisa Pulakan aikamatkat. (7) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: The Post (7) 00.50 Kova laki (12) 01.50 Myyränä PohjoisKoreassa (S) 03.15 Suurmestari UK 04.15 Ulosottomiehet NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Arpo (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. (U) (12) 22.08 AIKUISET 6/10 (12) 22.30 Lea (12) 23.15 Invisible Demons – Tuhon merkit (7) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Schitt’s Creek (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kuutamolla 13.30 Younger (7) 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Koko Britannia leipoo 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Asian ytimessä 21.45 Laulu rakkaudelle: VesaMatti Loiri 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Taxi Driver 11/16. Kotimainen reality ohjelma. 20.11.2016 Suo men valtio esitti virallisen anteeksipyynnön kaltoin kohdelluille. 22.55 Ääni tarina. Kiistoista ja kol huista huolimatta hän on saavuttanut valtaaseman ja onnistunut puolustamaan demokratiaa Donald Trum pin ja hänen liittolaistensa hyökkäyksistä huolimatta. Lande 18.00 Poliisit UK: Ajojahti 19.00 Joonas Nordman Show 20.00 Masked Singer Suomi 21.30 Subleffa: Beck: Raivohuone (44) (16) 23.25 Frendit (S) 00.25 Frendit (S) 01.25 Dog patrol 01.55 Dog patrol 02.25 Dog patrol 02.55 Baywatch (12) 03.55 Vaimot vaihtoon UusiSeelanti AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Kokkisota 11.00 The Real Housewives of Beverly Hills 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Puutarhat uusiksi 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 George Clarke’s Amazing Spaces 16.00 Lemmen viemää 17.00 Ensi treffit alttarilla 18.00 Puutarhat uusiksi 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Sort Your Life Out 21.15 Frendit (S) 22.15 Frendit (S) 23.15 Frendit (S) 00.15 Frendit (S) 01.10 Tanssii Tähtien Kanssa 03.05 The Real Housewives of Orange County 04.00 The Real Housewives of Beverly Hills 04.55 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Mysteeri laulajat – I Can See Your Voice Suomi 11.25 Tulossa: Vain elämää 11.30 Annan herkulliset leivonnaiset 12.00 Uusi elämä etelässä 13.00 Rempalla tuloja 13.30 Sinkkuillallinen 14.30 Rikkaat ja rahattomat 15.30 Remppa vai muutto Vancouver 16.30 Jaksa paremmin 17.00 Tulossa: Vain elämää 17.05 MasterChef Australia VIP 18.55 Tulossa: Vain elämää 19.00 Sami Kurosen makumatka PohjoisKarjalassa 20.00 Lomaile kuin ökyrikas 21.00 Remppa vai muutto Suomi 22.00 Save The Date Suomi 23.00 Kumman kaa (7) 23.30 Kumman kaa (S) 00.00 Rikkaiden & kuuluisien Beverly Hills 01.05 Remppa vai muutto UK 02.10 Rakkauden FAQ JIM 09.00 Tankkaustarinat 10.00 Amerikan kovimmat keräilijät 11.00 Kanadan rajalla 12.00 4D: Pieleen menneet dieetit (S) 13.00 Suomen huutokauppa keisari 14.00 Tähtikokkien Bocuse d´Or 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Rajavalvojat (S) 19.00 Tulossa: Vain elämää 19.05 Poliisit 2020 (7) 20.00 Poliisit 2020 (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Pantti lainaamo 23.00 Alaskan jäälento kenttä 00.00 Alaskan jäälentokenttä 01.00 4D: Paisetohtorit 02.00 Raja valvojat (S) 02.30 Rajavalvojat (S) 03.00 Poliisit (7) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 08.45 Uutiset 09.00 Soiva postikortti 10.00 Aarteenetsijä Hellevaara 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 12.00 Fillaripäiväkirja 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 14.30 Suunnitellaan häät 15.00 Valitut Palat Collection 115.30 Jussin kalajutut 16.00 Lastensairaalan syke 16.30 Frisbeegolf: 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Kuninkaalliset kimpassa 19.30 Uutiset 19.45 Sanna Ukkola Live 20.30 Matkalla Miss Suomeksi 21.00 Jukka Laaksonen Show 22.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Filminurkka 00.00 Frisbeegolf: 01.30 Aarteenetsijä Hellevaara 02.00 Kuninkaalliset kimpassa 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.30 Matkalla Miss Suomeksi 04.00 Jukka Laaksonen Show 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Tonnikalan saalistajat 07.30 Saari ilman lakeja 08.15 Mustat faaraot: Uponneet aarteet 09.00 Meret ilman vett. 06.53 Nipa ja Pete (S) 06.58 Kimmo Kuu (S) 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.30 Kujeilevat eläimet (S) 07.37 Kari Kiituri (S) 07.51 Enni ja Roi (S) 08.04 Q Putti 5 (S) 08.20 Galaxi 08.21 Late Lammas (S) 08.28 Taruvaeltajat (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Jumppahetki: Voimaa reisiin 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Asvalttiviidakot 10.45 Meidän maamme – Vårt land 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Holby Cityn sairaala (12) 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 AIKUISET (12) 13.50 AIKUISET (12) 14.15 Siskonpeti (7) 14.40 Koripallon EM, FIN – NED 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Mahtavimmat sotalaivat 18.45 Koripallon EM, FIN – NED 19.45 Rallin MM: Kreikka, ennakkotunnelmat ja EK 1 21.00 Panttilainaamotarinoita 21.45 AIKUISET 5/10. Kuulen ääniä. 02.00 Yukonin kultamaat 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Elämää äärirajoilla: Alaska 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Bless This Mess 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Huutokaupan metsästäjät 08.25 Miehen puolikkaat 08.50 Moderni perhe 09.10 Moderni perhe 09.35 Ensisilmäyksellä 10.05 Simpsonit 10.35 Simpsonit 11.05 Family Guy 11.30 Family Guy 12.00 Simpsonit 12.30 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.30 Ensi silmäyksellä 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Ihmemies MacGyver 16.00 Miehen puolikkaat 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Ensisilmäyksellä 21.30 Ensisilmäyksellä 22.00 Ensi silmäyksellä 22.30 Ensisilmäyksellä 23.00 Ensisilmäyksellä 23.30 Ensi silmäyksellä 00.00 Family Guy 00.30 Family Guy 01.00 Simpsonit 01.30 Simpsonit 02.00 Criminal Minds: Beyond Borders 02.55 Criminal Minds 03.45 911: Lone Star 04.25 Ihme mies MacGyver 05.10 Family Guy 05.30 Family Guy 05.50 Lapin poliisit. 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 00.30 Meil kans! 01.00 Ratamoottori veneilyn SMsarja 02.00 Fillaripäivä kirja 02.30 HJALLIS – Lisää rahaa! 03.15 Uutiset 03.30 Koiran paras ystävä 04.00 Soiva postikortti 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Tonnikalan saalistajat 07.30 Saari ilman lakeja 08.15 Mustat faaraot: Kultainen valtakunta 09.00 Meret ilman vettä 10.00 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 11.00 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Hirviökala 14.00 Alaskan lentopelastajat 15.00 Food Factory 15.30 Food Factory 16.00 Albert Lin ja kadonneet kaupungit: Kultakuume 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 19.00 112 Hätäkeskus 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Hitlerin viimeinen taistelu 22.00 Yukonin kultamaat 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Hetki ennen tukapteeni Jack Lee ja majuri Josef Gangl suojelevat ranskalaisia vankeja Waffen SS joukoilta. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 27 perjantaina 2. Kuulen ääniä. syyskuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT PERJANTAI 9.9. 20.00 Vain elämää: Saapuminen Satulinnaan 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Big Brother Suomi. 08.45 Uutiset 09.00 Retrotanssit 09.30 Jukka Laaksonen Show – kauden parhaat 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Matkalla Miss Suomeksi 11.30 Kuninkaalliset kimpassa 12.00 Pyöräily: Tour of Hellas, 5. O: Ari Lehikoinen. 22.35 Elokuva: SpiderMan: Homecoming (12) 01.20 Elokuva: 22 Jump Street (12) 03.40 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.20 Egenland 08.50 Spotlight 09.20 Siivoojat 09.50 Minä ja koirani 10.20 Blackribbon – pimeyden runoilijat 11.15 Riistametsällä 12.00 Currentzis, Waltz ja Beethoven Delfoissa 12.43 Rakkaus ja kuolema: Enrique Granados 13.45 Hitchcock/Truffaut (12) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.55 Ihanan Elisan tytär (12) 16.55 Design 3000 ja Kasper Strömman 17.25 Sisustusarkkitehdin kotona 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Superapulaiset 18.30 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 18.58 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti 22.15 Ennen elokuvaa: Psyko 22.20 Kino: Psyko (12) 00.05 Enemmän elokuvasta: Psyko 00.20 78/52 – Psykon salaisuudet (12) YLE TV1 05.55 Kulttuuricocktail Live 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.50 Yle Alueuutiset 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (7) 13.10 Suomisen taiteilijat (S) 14.45 Arkistokuvia: Pori, meren kaupunki (S) 15.00 Astudio 15.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.45 Yle Oddasat 15.50 Novosti Yle 15.55 Yle Uutiset viittomakielellä 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (7) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Joanna Lumley: Euroopan metropolit 20.00 Tosi tarina: Kaikkea hyvää 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 ATalk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset UutisSuomi 22.00 Ulkolinja: Nancy Pelosin voima. Kuulen ääniä. Täynnä tarkoitusta, öljyä 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alue radio 07.50 Merisää 07.53 Alue radio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 15.50 Veneilysää 15.52 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alue radio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 18.10 Susanna ja Pekka puhuvat popmusiikista 18.45 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 18.50 Meri sää 18.55 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.20 Sanojen takana 20.40 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Pyöreä pöytä 02.45 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pollari. Kang Hana tutkii oletettua murhaa, jonka ykkösepäilty kuuluu Kummitädin po rukkaan. Kaikkien aikojen ihmiskoetta seurataan jälleen syksyllä 24/7 Ruudussa sekä uudiste tussa BBpodcastissa Suplassa. Arttu löytää täydelliseltä vaikuttavan työhuoneyhteisön. Hän yrittää kuitenkin selvittää Majatalo Outolemmessä kadonneen huumediilerin kohtalon ilman, että puoliso huomaa. Lande 18.00 Amazing Race 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Häjyt (16) 23.10 Subleffa: Vares – Yksityisetsivä (16) 01.10 Suurmestari UK 02.10 LEGO Masters Suomi 03.35 Vaimot vaihtoon USA AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Yökylässä Maria Veitola 11.00 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Puutarhat uusiksi 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 George Clarke’s Amazing Spaces 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Suomen kaunein koti 18.00 Puutarhat uusiksi 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Hudson & Rex (12) 21.00 Doc: Kodissani on 106 koiraa! 22.00 Botched: Mokatut kauneus leikkaukset (12) 23.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.00 Hudson & Rex (12) 00.55 True crime: Tappajan motiivi (12) 01.50 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 02.45 The Real Housewives of Orange County 03.40 The Real Housewives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 All Together Now Suomi 11.30 Annan herkulliset leivonnaiset 12.00 Uusi elämä etelässä 13.00 Huikeat kakku taiturit 13.30 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Huvila & Huussi 16.00 Remppa vai muutto Vancouver 17.00 Sami Kurosen maku matka PohjoisKarjalassa 17.30 Sami Kurosen makumatka PohjoisKarjalassa 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Uusi elämä etelässä 20.00 Remppa vai muutto Vancouver 21.00 Tulossa: Vain elämää 21.05 Save The Date Suomi 22.05 Greyn anatomia (12) 23.05 Tulossa: Vain elämää 23.10 Sinkkuillallinen 00.10 Remppa vai muutto Vancouver 01.10 Uusi elämä etelässä 02.10 Rakkauden FAQ JIM 09.00 Tankkaustarinat 10.00 Amerikan kovimmat keräilijät 11.00 Haapasalo ja kaverit (S) 11.55 Tulossa: Remppa vai muutto Suomi 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Suomen huuto kauppakeisari 14.00 Tankkaustarinat 14.30 Tankkaustarinat 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Arman Pohjantähden alla (S) 19.00 Panttilainaamo 19.55 Tulossa: Vain elämää 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Alaskan jäälento kenttä 22.00 Panttilainaamo 23.00 Raskaan kaluston pelastajat 00.00 Rajavalvojat (S) 00.30 Rajavalvojat (S) 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30 Amerikan rajavartijat 02.00 Arman Pohjantähden alla (S) 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Se on Soini. Uudella Big Brother kau della peli on kovempaa kuin koskaan! Kaikkien aikojen ihmiskoetta seurataan jälleen syksyllä 24/7 Ruudussa sekä uudistetussa BBpodcastissa Suplassa. Pyöräreissu. Murha ilman ruumista
P. P. METSÄÄ Länsija muu Suomi. 160€ 299€ KYLPYLÄLOMA Kallion ja kivien soramurskausta. leikkuupuimuri Claas/ NH 3.65.4m Kaikki huomioidaan. 0400 864863 VARMA NÄKIJÄ 0700-51040 1,98€/min+pvm Starius Pl 85 Tre. sopimuksen mukaan järkevällä korolla. maatalouskoneet. Euro-Teli Oy, Helsinki P. Ostajana Suomalainen yritys, jolla AAA luottoluokitus Oy KrsTrans, 64300 Lapväärtti Puh. Vast tlk nimim. alustaapu.. , 0400 840 602 Osaajia maaseudulle Töitä Suomesta Oy auttaa maaseudun yrityksiä löytämään ja sitouttamaan osaavia ammattilaisia Haluatko työpaikkailmoituksesi tähän. P. Soita! P. suunnistaja etsii nuorekasta emäntää Suomesta. Siisti ja huollettu. työavain nro 462166 tai www.pyhajarvi.. OTA YHTEYTTÄ! p.0201 323 215* hannu.luhtala@ikh.fi Purkamo ark. Myös kuolinpesät. Maaseudun Tulevaisuus 28 perjantaina 2. Vieraile osoitteessa www.toitasuomesta.fi/palvelut/tyopaikkailmoittaminen Lisätiedot https://jobs.toitasuomesta.fi/ Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala etsii METSÄSUUNNITTELIJAA OSTAMME Kuorma-autot ja moottorit. Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela 044 7476 560 • kunnonpaikka.com Syyslomapaketti perheille Vesipuistoradalla kiipeillen, virtuaalipeliseinällä seikkaillen, minigolfia pelaillen! Kylpyläloma kahdelle Tanssien, saunoen ja buffet tarjoiluista nautiskellen! Kylpyläloma Kallaveden kauniissa rantamaisemissa! Koko perheen voimin vai ihan vain kahdestaan. 040 5860259 www.iskuri.net Aikuisten deitti AIKUISTEN KOHTAUSPAIKKA 0700 11 111 2 € / alkava min +pvm STl Oy, PL 211 Hki 53 *Puh.hinta lankapuhelimesta ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. pantit löytyy tai muu sopimus. 040 575 3641 Metalliromut kaakkoon! Noudetaan. puh.0449230497. 0700-90089 1,98€ min+pvm Rp Pl6 Va Kuulutukset Kirjeenvaihto Tilaa maksuton uutiskirje MT.FI/uutiskirjeet Tilaa lukuoikeus näköislehteen MT.FI/nakoislehti. Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna www.museomilitaria.. p.0414879489 Ostetaan käytetty Betox 55-lämpöpuhallin. Plussaa jos Hydro, isot renkaat, tappiomittari puh.0400 227976 Nuorekas 59 v. Vasarointia, porausta ja louhintaa. Whatsapp +370 6723 1991 ostaamaatalouskoneet@gmail.com VALMET 502 VARAOSIKSI. 040 593 6913 Jukka-Pekka Hoffren ..040 845 4999 Perttu Koivuharju ..........040 544 8025 Juha Niinistö ..................040 450 6484 Pekka Kaartinen ............040 450 6482 tumeagri.fi pel-tuote.fi TUME SUPERENNAKKO 30.9.2022 SAAKKA Titan 3000/4000, JC4000, HKL2500 koneita saatavilla RAJOITETTU ERÄ! Kysy superennakkotarjous lähimmältä myyjältäsi! KATTAVA VARUSTELU • 4-pyöräjarrut • Jousitettu keinuteli • Ohjautuva taka-akseli • 34” Nokian renkailla • Painonsiirtojärjestelmä • Tehokas sekoitus vakiona • Mekaaninen määrärajoitus • Pumppukuormainvalmius • Työkonerunko vakiona • Ym! Livakka Light 14m 3 Toimi nopeasti! 44.900€ alv 0% SYYSTÖILLE: Suoraan suomalaisilta yrityksiltä suomalaisille viljelijöille! HYVÄÄ SUOMALAISEN RUUAN PÄIVÄÄ! Lähtisitkö rahoittamaan yritystä noin vuodeksi, 120 tonnia. 0415720635 Pienkuormaaja esim. 220 lev. p.0414879489 OSTETAAN Hyvä laatuista Kotim.kuusen ja männyn havua sekä myös serb.(omorika) kuusen havua Havupuu Heikki Puputti oy heikki.puputti@havupuu.fi p.0400-456865 Zetor ja Ursus traktoreita ostetaan! Huonokuntoiset käyvät myös. Ostetaan traktorit, kaivinkoneet, kuormaajat yms. Raitis mies ruokapalkalla. Avant, bensiinikäyttöinen. 0400 713905 Lumilinko n. voidaan harkita myös yhteistyötä ym. Toimi heti, tarjoushintaisia huoneita rajoitettu määrä! Varaa: p. Katso tarkemmat tiedot sekä hakuohjeet sivuilta farma.fi kohdasta ajankohtaista Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 040 720 7981 / Myyntimestarit Oy Syyslomalle MUSEOT TIEDEKESKUS TIETOMAA Syysretki museoon! Täällä viihtyy koko perhe. vaikka ensin textiä tai soita. edullinen! P. 045–8865 152 OSTETAAN MAATALOUSKONEITA! • Leikkuupuimurit • Kiekkovannas kylvökoneet • Aurat • Äkeet • Kippikärryt • Etukuormain varusteet Tarjoa myös kaikkea muuta! Maksamme käteisellä. 0400 771197. 044 7476 560 tai myynti@kunnonpaikka.com Tutustu tarjouksiimme kunnonpaikka.com/tarjous 2vrk/hlö/ 2hh Kahdesta an Perheelle 2 aikuista + 1–2 lasta /2 vrk alk. Luottamuksellisesti. 0400 646 200, 0500 659 678. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi Harrasteauto tai moottoripyörä 50-70-luvulta. 040 5271848 Pyhäjärven maaseutulautakunta etsii MAASEUTUASIAMIESTÄ Pyhäjärven toimipisteeseen vakituiseen virkaan. 045 157 4599 NAINEN etsii mies seuraa! Soita 0700-399161 (2€/min) Heliad Oy, PL 396 00121 HKI Ostetaan Hakkeella toimiva lämmityskontti n. Ehjä tai kunnostuskelpoinen. Ostan Delaval/Westfalia lypsyaseman Maitotankki 1600-10000L 0465451102 Claas 130, noin 1000h max. syyskuuta 2022 Myydään Maatalouskoneita Palveluja tarjotaan Traktoreita, ehjiä ja epäkuntoisia! Nopea käteiskauppa. Puh. Lisätiedot ja haku: www.kuntarekry.. kuusi2022@gmail.com 044 9457773 Torninosturi harrastekäyttöön P. ”Tasavertainen parisuhde” Koulutus ja työ Työpaikat ja virat Maaja metsätaloustuotteita Koneita Henkilökohtaiset IHANA RITA odottaa soittoasi, tehdään hyvää yhdessä! 24h. 8–17.00 Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI OSTAMME traktorisi tai koko konekantasi! Meiltä traktorin Meiltä traktorin purkuosat yleisimpiin purkuosat yleisimpiin traktorimalleihin traktorimalleihin Ostetaan M-F, Sampo, Claas, John-Deere, Volvo, Deutz-Fahr, N-H leikkuupuimurit, Claas, Welger, Krone paalaimet, Zetor, Belarus, Valmet traktorit, myös muut merkit, Kverneland aurat ym. 0400 661593 Kiinteistöjä Ostetaan Muut Ostetaan leikkuupuimureita! Mallit M.Ferguson, Claas, Deutz Fahr, J.Deere, Volvo, Sampo. olethan luotettava kuten minäkin. 0500 685884 Metsäraiviot pelloksi jyrsinmenetelmällä! P. P. P. 0400 801959 MYYNTI Olli Lönnroos ............. 50-100 kW. 0500 618 037 Ostetaan kääntöaura Kverneland tai Överum 3-5 siipinen p.0500343515 JULITA 24 h/vrk 0600-551555 Roy pl 168 Hki 2,39/min+pvm NAISIA 18-66v 0700-41966 1,92 € /min+pvm HR Pl 168 Hki ProAgria Farman säätiö julkistaa haettavaksi apurahoja ja avustuksia Varsinais-Suomen maatalouden hyväksi tehtävään tutkimukseen tai hankkeeseen
SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS JÄRJESTÄÄ SORVI-PELLONPIENNARTAPAHTUMAN • Aika: to 15.9. 18.9. 18 ha/960 m3 + kaksi rantatonttia. 2053 saakka sekä soranottoalue. Käytettyjä työmaakoppeja Lahdessa, Urjalassa Parkanossa ja Hämeenlinnassa. Katso tarkemmat ?edot www.sjt.. Myydään 3,5 ha kiinteistö rakennuksineen Vantaalla lentokentän läheisyydessä. Kokemäki metsät. Kiteen keskustaan 7 km. Sijoitukseen, yrittämiseen, kerhotoimintaan tai varikoksi hyvät tilat! Katso kuvat ja tee tarjous osoitteessa: konkurssihuutokauppa.fi (Pielavesi) Huutokauppa päättyy: 4.9.2022 Tiedustelut Willanen 045 787 114 31 Kiinteistöt ja tontit Työkoneita Maatiaiskananuorikoita 2-4 kk, 10-12,50 € P. P. Tarj. , p. Hp 252 000 € Sastamala metsät. 745 000 €. 7,6 ha/1050 m3. Tarj. k ja Igloo Syysohra: Kosmos Saatavana myös ilman peittausta. 19.9. 20.9. Todella komea kokonaisuus! Hp. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com, kohde nro 3652633. Tarj. 16.9. Kihniö metsät. Kangasala kiviaineksen ottoalue 10 ha. Tarj. Kts. 20.9. Siekkelin Saha Ky Valkeala P. Tarj. www.chm.. 29.8. 010 583 1880 myynti@konttitukku.. Tarj. Kohdenumero: 3672315 Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti www.tilasiemen.fi Pakkaamot 010 217 6777 Myyntipalvelu 010 217 6776 Rukiit Vehnät Ruisvehnä SU TOPPUS DANKOWSKIE AGAT, REETTA BOR KWS SPENCER, CEYLON Kysy myös: CREATOR, INFORMER, RGT KILIMANJARO, STINGER Syksyn kylvöille! KAIVINKONEEN kanto / kiviharoja, salaojakaapeliojaja kuokkakauhoja ym. Rivakka G7 450€ / kk SÄÄSTÄ RAHAA HIERREVALSSITEKNIIKALLA VAHVA KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLINEN RAKENNE, ROSTERI NIELULLA. Hp. Mahdollisuus ostaa runsaasti lisäpeltoa maatilan talouskeskuksineen. Masku peltom-ala 8,7 ha, peltoa 8 ha. Kankaanpää metsät. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. 3 ha ja metsää n. Tarj. Hp 88 000 € Urjala peltometsät. 19 ha, peltoala 7,46 ha, metsä 11,3 ha/1830 m3. 044 0391639. Hannu Laitinen 040 032 1907 MARJATILA VUOKRATAAN/MYYDÄÄN, KITEE. 16.5.2022. Parkano metsät. 0400 121 762 ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu kiinteistö (204-403-23-86) sillä sijaitsevine rakennuksineen Kaavilla. Hinta varustelun mukaan 5000€ +alv. Akaa metsäm-ala 7,6 ha/1730 m3 isoon tiehen rajoittuen. 41 ha. Tiedustelut puh. Peltoa 44,5 ha ja metsää 21,4 ha. 9 ha/590 m3 + 0,33 ha peltoa. 1,20 m. 040 580 3144 Virrat metsät. 13 ha/1100 m3 + siisti Ok-talo. kauhoja sekä laikkumätästimiä. 22.9. 2022 n. Tarjouskauppa. 2,5 ha/510 m3. Hp. 050-4335609 PRONAR nivelaurat, lev. Kohdenumero 20975639 Upealla paikalla maatilan talouskeskus ja 5 ha peltoa 15 km Joensuun keskustasta. Remontoidussa päärakennuksessa kaksi asuntoa. 25.9. Kestotilaajana hyödyt eniten! MT.FI:hin QR-koodin kautta Löydät MT:n myös verkosta.. Runsas emolehmätuotantoon soveltuva rakennuskanta. Tarj. Rakennuskantaan kuuluu mm. Tarj. P. Tarj. 20.9. Ulvila Kullaa, metsät. Marko Välimäki 050 4122 530 Pälkäne metsät. Hannu Laitinen 040 032 1907 MAATILA 49 HA, TEUVA. Janne Savilahti 044 760 7788 Ilmajoki metsät. Kohdenumero 21417691 Korvauskelpoista peltoa 3 ha Siikajoen Revonlahdella. 0500 660106. KONEHUOLTO YLILUOMA OY NH ja Case alkuperäisosat ja öljyt heti varastosta. 5 ha, herukkaa n. Aleksi Saukko 040 546 4989 Toholampi metsäm-ala 30 ha/2150 m3. 43 ha/1530 m3. Masku Ok-talo 100 m2, 2007 valm. Henriikka Jaatinen 043 826 9463 MAATILA 8 HA, JOENSUU. www.tlatvala.. Pintakarkaistua pyöröterästä myös kromattuna. eld Leyland David Brown varaosia. Hp. Tarj. Tarj. 050 545 7564 Maataloustarvikkeita Varaosia ja tarvikkeita Maaja metsätaloustuotteita Koiria Rakennustarvikkeita Muut tuotteet Eläimiä ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu metsäkiinteistö, jolla rakennuksia Kaavilla. Tarj. 3,5 ha/239 m3. 29.9. Pyöräkuorm. 29.9. Tarj. Ilmajoki metsät. Sauli Kallio 044 739 3110 Sastamala hieno hevostila 4,1 ha. 26.9. 2,6 ha(440 m3. 78 ha/4200 m3. Rauno Hakala 0400 124 832 Mynämäki metsät. 14.9. Tarj. www.konehuoltolaukkanen.. 2,5 ha/570 m3. Tarj. + peltoa. Minna Kataja 044 377 6220 Pori maatilan talouskeskus Vaasantien varressa 3 ha tontilla. Tarj. Tarj. hirsitalo ja vaatimukset täyttävä talli + paljon muuta. Laitila hyvä tontti 5407 m2, Ok-talon tai isommankin rakntamiseen. Tarj. Lappajärvi metsät. BELLUS-LIUKUOVILAITTEET sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua. Kohdenumero 20662237 Luomutuotannossa oleva 72,2 ha emolehmätila. 040 592 5005 www.siekkelinsaha.fi Soita nyt! siekkelin.saha@gmail.com KATTOJA SEINÄPELLIT SEKÄ ALUMIINIPROFIILIT VOLTIN PELTIKESKUS OY 020 7189 790 020 7189 795 VOLTTI RIIHIMÄKI www.voltinpeltikeskus.fi l nyt myös lukkosaumakatot l nopeat toimitukset Ven-eur LAIKAN pentuja. P. Hp 69 000 € Nakkila metsät. Hyvä kunto. valmiina. Samuli Hyry 043 827 2998 Kun harkitset maaseutukiinteistön ostamista tai myymistä, ota meihin yhteyttä! Kiinteistönvälitys Oy LKV etunimi.sukunimi@proagria.fi Markku Koivisto, toimitusjohtaja, 040 709 2451 maaseutukiinteistot.fi Nu också på svenska lantbruks fastighet er.fi Upea 8 ha:n hevostila Kymenlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä EteläSuomen kilpatalleista ja raviradoista. ja runsaasti talousrak. 8 ha/670 m3. Kohdenumero 21677894 Pienen maatilan talouskeskus kylän parhaalla paikalla mäen päällä. 2,8 ha. Tarj. Asuinrak. 12.9. 16 ha/2390 m3. Ilmoi?audu mukaan viimeistään to 8.9. 3.10. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com. Marita Säämäki 040 5224 322 Jämijärvi metsät. William Berts 050 576 5517 MAATILAN TALOUSKESKUS 1,3 HA, ILMAJOKI. syyskuuta 2022 Autokorjaamo myytävänä Pielaveden keskustassa! Myydään nettihuutokaupalla: täydellinen autokorjaamo omalla isolla tontilla, kaikki työkalut, nosturit, maalaamo ym. Eurajoki metsät. 31 ha/3850 m3. Parkano metsät. Kohdenumero 21576920 Lihakarjatila, jossa 89 ha peltoa talouskeskuksen läheisyydessä. 12 ha/260 m3. 040 581 4443 Tarviiko kukaan pellavia, sillaa, sillalankaa, rohdinlankaa. Kokemäki metsäm-ala 7,2 ha taimikoita. 10.10. Hp 50 000 € Nakkila peltom-ala 8,3 ha. 17 ha/2340 m3. Kohdenumero 21270925 Lypsykarjatila, jossa peltoa 72,66 ha. 19.10. P. Taukotupa ym. Kihniö metsäm-ala 56 ha/3600 m3. 010 289 3000 www.nipere.fi Myös rahoitus! Esim. Puh. Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti. 7,2 ha/1360 m3. 595 000 €. Hp 45 000 € Rauma metsät. 6 ha/1110 m3 + vapaa-ajan asunto. 040 4177 292, 0400 777 192 Huutokaupat Tiibetinmastiffi Rekisteröity vahdiksi maalle 040-5082448 KULTAJYVÄ OY Syysviljojen siemenet Vehnät: SW Magni. Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti SIEMENET JUNTTILASTA! IBARRA-SYYSVEHNÄ, UUTUUS! SKAGEN-SYYSVEHNÄ HYBRIDIRUIS KWS JETHRO POPULAATIORUKIIT GRANAT SEKÄ REETTA MYÖS LUOMUNA JUNTTILAN TILA, SASTAMALA P. Ullava metsät. Tarj. Jussi Yli-Hannuksela 0400 361 349 Isokyrö metsät. 30.9. P. Asuinrakennus v. 5.9. Kiinteistön lämmitys päivitetty ilma-vesi lämpöpumppuun. Jarmo Lahdenmaa 040 521 9104 Ähtäri saaressa metsät. Lupa 792 000 m3. Tarj. 14.9. Tarj. Tarj. P. 0400 636 113 Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala Salo peltotila 19 ha, peltoa 16,44 ha Uskelanjoen varressa. Tarj. Kohdenumero 21725044 Maatilakokonaisuus Jalasjärven Jokipiissä, peltoa 13 ha ja metsää 6 ha. www.auraosa.. PRONAR PUD-S43 alueaura. 0400 781762. 32 ha/3140 m3. Tarj. asuinrakennus, parsinavetta, konehalli. 5.9. arto.lehtiniemi@auraosa.. Kohdenumero 20745809 Maatilakokonaisuus, jossa peltoa n. 3.10. Hannu Laitinen 040 032 1907 MAATILA 20 HA, KURIKKA. Hyvännäköistä vihreää, kuivaa luomuhernettä. Hp 55 000 € Ville Neste 040 164 7797 Lappajärvi metsät. Lihanautakasvattamo v. 26.9. P. 18.9. Hp. Tarj. talo rauhallisella maaseudulla. Kankaanpää maatila ilman rakennuksia. 7.9. 22.9. Sään salliessa strip-?llagemuokkausnäytös. Hannu Laitinen 040 032 1907 MAATILA 73 HA, II. 0500 269 944 JALASJÄRVI ALENNUSLAATIKKO Major. Kohdenumero 21591570 Hyvää tulosta tekevä 600 vasikkapaikan kasvattamo, liikevaihto v. 040 829 6919 Putki-, kaivoja säiliöeristeet, suoraan valmistajalta. Hannu Laitinen 040 032 1907 MAATILA 72 ha, RÄÄKKYLÄ. 24 ha/2150 m3. Kei?olounas. Tarj. Hp 38 000 €. Kohdenro 21579236 Hyvin hoidettu täydessä tuotantokunnossa oleva marjatila. 3.10. Tarj. Timo Heikkilä 0400 167 825 Katso lisää kohteita verkosta! www.metsätilat.fi WWW.ANONASE.COM Aseet, Erätarvikkeet, Kamerat Kiväärin nallit, Ultracom UnA ja TSS Latausvermeet 0400-384118 08-821337 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. kevytmuokkauksesta, välikasveista ja hiiliviljelystä. Iso päärakennus, uusittu talli 4+6 hevoselle, valaistu iso ratsastuskenttä, hyvät maastot ymt. 15.9. 5,7 ha/270 m3. Mansikkaa n. Tarj. Kohdenro 20274305 Komea kartanomainen päärakennus kauniissa pihapiirissä. 745 000 €. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com, kohdenumero: 3659502 Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu omakotitalo Juankoskella. Anbud senast 30.9.2022. 2007. 8,7 ha/770 m3. p. 20 ha/4210 m3. Tarj. 14 ha, josta peltoa 5,8 ha. 0400 756321 Länsi-Suomen metsätilat Oy LKV puh. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Erkko Koivurinne 0500 812 792 Ulvila metsät. ?ina.from@sjt.. 0400 778 696 ynge.johansson@sulo.. 665 000 €. 2,5 ha/250 m3 + 51 m2 hirsimökki ja 24 m2 sauna. 18 ha/2320 m3. 30 lehmän karja sekä tarvittava konekalusto. Perinteinen hyväk. Tappeja ja holkkeja kaivink. Hp 280 000 € Jukka Pusa 0400 636 113 Sastamala metsät. 3.10. Hirvelle/karhulle. Toimi heti, nopea toimitus! NYT ON AIKA HANKKIA MERKKAUSTIKUT PUUN TAIMILLE Oksaton keppi 10 mm, kork. , puh. Tarj. Tarj. klo 10?13 • Paikka: Paistanojan?e 330, Nousiainen Asiaa mm. 480 000 €. P. Parkano metsäm-ala 74 ha/14390 m3. 12.9. SÄNKIÄKEEN JOUSIPAKETTI Väderstadin lisäksi nyt myös Potila ja Tume äkeisiin. Etuovi.com: 20924246. mv.agent.com p. Henriikka Jaatinen 043 826 9463 VASIKKAKASVATTAMO 1 HA, OUTOKUMPU. 0440 851 071 APEVAUNUJEN JA MATTORUOKKIJOIDEN REHUKULJETINHIHNAT EDULLISESTI www.halikonkumipalvelu.fi 02 721 6666 Salaistentie 652, Salo 02 637 6445 Eteläväylä 34, Pori Jämtlanninpystykorvan pentuja synt. Kausala 20 km, Kouvola 40 km, Lahti 50 km, Lpr 120 km, Mikkeli 150 km, Helsinki 150 km. Huittinen metsät. Hämeenkyrö metsäm-ala 13 ha/2370 m3. Kurikka metsät. Vakiintunut henkilökunta ja toimivat markkinat. www.sulotek.. 044 271 9227 • info@akvafilter.fi 19650 Joutsa • www.akvafilter.fi NYT ON PUHTAAN VEDEN AIKA! AKVA FILTER ® kotimaiset painesäiliösuodattimet Raudan Mangaanin Humuksen Radonin Uraanin Arseenin Hajuja makuhaittojen poistoon Happamuuden neutralointiin • Varmatoiminen laatua takuulla • Suuri suodatusteho • Automaattinen tai manuaalinen vastavirtahuuhtelu • Helppo huoltaa harvat huoltovälit • Materiaali ruostumaton teräs • Korvaa tarvittaessa vanhan painesäiliön PYYDÄ TARJOUS! Omakotitaloihin Maatalouteen Vesiosuuskunnille Kesämökille ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu kiinteistö (921-403-3-89) sillä sijaitsevine rakennuksineen Vesannolla. Kauppahintaan sisältyvät myös karja ja maatilan koneet. 320 000 €. Hp. yms. Tarjouskauppa. 660 000 €. Kysy tarjousta: info@kultajyva.com tai 050-3208270 Kultajyvä OY Hämeenlinna Tapahtumat MT.FI/metsapalvelu Toistolla tehoa MT.FI/ilmoitus MT.FI/SAA Onko huomenna poutaa. Hp 190 000 € Lieto metsät. Suuri näyttävä asuinrakennus ja tilavat ulkorakennukset. Tilat voidaan myös vuokrata edullisesti. Heikki Ollikainen 0400 285 292 MAATILAN TALOUSKESKUS 0,5 HA, KITEE. 0,8 ha/250 m3. 2,8-4 m. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com, kohde nro 3652852. 040 531 9224 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI RIVAKKA TRAKTORIKÄYTTÖISET HIERREVALSSIMYLLYT BAGGERILLA TAI PURKURUUVILLA SOITA JA KYSY LISÄÄ Seppo 050 593 8622 Jorma 050 432 5007 Tony 050 521 0690 RIVAKKA GREENMAKER G7, G8 & G10 Puh. Timo Järvilehto 040 7057 166 Seinäjoki peltoa ja metsää 20 ha, peltoala 9,18 ha, metsä 11 ha/1170 m3. 2013, jossa 220 loppukasvatuspaikkaa. Vuokrauksen sijaan/jälkeen myös myynti mahdollinen. bellusoy.com P. 050 3029418. Myös vanha hirsirakennus. 18.9. tai p. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com, kohdenumero: 3659162 Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti Myydään Joulukuusia tuuheita, leikattuja, nopeat syö hitaat, käy merkkaamassa kuuset ja hae joulukuussa 0500473236 Tilaa netissä tai soita 0400 451 900 • Paljon kokoja -helppo asentaa! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää VETELI GRIPX Jääketjut Traktoreihin, kuormaajiin, mönkijöihin, metsäkoneisiin, kuljetusautoihin jne! Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut • • • TILAA KETJUT AJOISSA HYVÄN SÄÄN AIKANA! ÅKERMARK 7 HA KRONOBY, Objektnummer 20752946 Påras, åker 6,72 ha och 0,5 ha avverkningsmogen skog. 044-5631780 Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä omakotitalo Tervossa. Asuinrakennus v. PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.. Tarj. Myös hydr.letkut mittojen mukaan. Kivitaskun kennel. Hannu Laitinen 040 032 1907 PELTOA 3 HA, SIIKAJOKI. Toimitamme suoraan tilaajalle. 040 5452675 Puh. 0400 514846 Turku Nuf. 25.9. 050-4335609, Seppo SRH MAATALOUSRENKAAT.FI P. Puh. Hp. Ella Harju-Kivistö 043 825 6323 MAATILA 100 HA, JUUKA. 1978. 20 ha/700 m3. Maaseudun Tulevaisuus 29 perjantaina 2. 12.9. Tarj. Kankaanpää metsät. 2 ha/490 m3. Vanhat rak. 6.10. 26.9. Tarj. Tuulivoimala, josta vuokrasopimus v. 5.9. 349 000 €. Puuta 910 m3
Tilaamisesta ja hinnoista saat tietoa osoitteessa MT.fi/tilaa. Asiakaspalvelu osoitteessa viestimedia.fi/asiakaspalvelu. Osoitelähde: Viestimedia Oy:n asiakasja markkinointirekisteri. Lehti ei ole korvaus velvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Maksullinen palvelunumero: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Ilmoitusten viimeinen jättöaika: maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Maksullinen palvelunumero: 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus sisältää verkkopalvelut osoitteessa MT.fi: uutispalvelun, näköislehdet ja arkistot sekä sääpalvelun. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. syyskuuta 2022 JULKAISIJA Viestimedia Oy Verkko-osoite: viestimedia.fi Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. PALVELUNUMEROT 0204-alkuiset numerot ovat maksullisia. Sehän on vanaha tuttu! Son aina leveelemäs sen asioolla! Miten nii. ILMOITUSMYYNTI Ilmoituksia voi jättää itsepalveluna osoitteessa mt.fi/ilmoitus. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta www.viestimedia.fi. PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2022. PÖYRÖÖT KALKKARO VIIVI JA WAGNER VÄINÖ FINGERPORI MUSTA HEVONEN KAMALA LUONTO VENETSIJÄRVI RISTIKKO Edellisen ristikon ratkaisu Meniksä kutsumahan sen Köppääsen meille?. Tilaus laskutetaan laskutusjakson alussa voimassa olevalla hinnalla. ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelusta saat apua ja vastauksia liittyen tilauksiin, laskutukseen ja digituotteidemme käyttöön. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. PELIT & SARJAKUVAT Maaseudun Tulevaisuus 30 perjantaina 2. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Rekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruuteta. fi. Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Sehän on mukava miäs! Justihin antoo ystävällisesti sulleki ohojeeta miten säki voisit rikastua! w w w .p ö yr ö ö t
Koeviljelyssä on seitsemän eri lajiketta, joiden alkuperä on Tšekissä ja Ranskassa. toukokuuta. Viikon puolivälissä on ensimmäisen kerran mahdolli suus sille, että lännestä saadaan lämpenevää”, Korpinen kertoo. ”Aprikoosi saa herkemmin talvivaurioita kuin luumu. Pak kanen voi aiheuttaa rungon hal keilua ja mahlavuotoa, minkä seurauksena taudit voivat iskeä puuhun.” Viime helmikuussa elohopea laski Finströmissä 20 astee seen monena yönä. ”Viikonlopulla ei ole näh tävissä lämpenevää trendiä, ja vielä alkuviikolla on viileää. Pellettiuuneja läm mitettiin kolmena neljänä yönä. Aurinkoiset aprikoosit saattavat päästä Ahvenanmaalla ammattiviljelyyn viiden vuoden sisällä. Ahvenanmaan saarimaakunnassa kasvatetaan 76 prosenttia Suomessa myytävistä kotimai sista omenista ja 80 prosenttia päärynöistä. Sunnuntaiyönä hallan toden näköisyys on suurin maan poh joisosissa. Yöhallojen seu rauksena kukissa on esiintynyt halla vaurioita. ANNE JOUTSENLAHTI-LANKINEN. Itärajan tuntumassa ja Lapissa pilvisyys on runsaampaa ja paikoin tulee sadekuuroja. ”Olemme lämmittäneet puu pellettiuuneja, joita on kehitetty varta vasten kukinnan aikaiseen hallantorjuntaan. Lajikkeiksi valikoitui tšekki läisten hyväksi kokemia, sikä läisissä oloissa talvenkestäviksi osoittautuneita lajikkeita. Myös luumun ammattiviljely on kasvussa. klo 14.47 Tänään Huomenna Pinnan alin lämpötila 1.9.2022 Kasvukauden tilanne 02.09.2022 Tehoisa lämpösumma ( °Cvrk ) MT SÄÄ Tavataan joka päivä MT.FI V Vaah hvvu uu utteen naa ssaakkssaallaaiin neen n tteekkn no ollo og giiaa Valitse ensiasennusrenkaaksi pomppimaton ja talvellakin pitävä traktorinrengas. ”Kun tuulten virtaussuunta käy koillisesta mantereen yli, il mamassa ehtii kuivua. Maanantaina koettu jyrkkä lämpötilan lasku ei ole tavan omaista, muttei täysin poikkeuk sellistakaan. Vastaavanlaisia muutoksia koetaan kerran kym menessä vuodessa. Kukin nasta satoon kului siis noin 70 päivää. Vastaavanlai sia uuneja käytetään KeskiEu roopan viinitarhoilla.” Pellettiuunien avulla lämpö tilaa saatiin korotettua kaksi as tetta, millä pystyttiin torjumaan parin asteen halla ja pelastettua osa kukista. Myös vihan neksia ja hedelmiä kauppoihin toimittavan Ålands Trädgårs hallenin (ÅTH) mielestä apri koosi oli hyvä lisä hedelmäva likoimaan”, Gabrielsson sanoo. Silloin me netettiin useampi puu – kuori halkeili ja mahla virtasi halkea mista. Aurinko nousee Helsingissä kello 6:16 ja laskee kello 20:22 Oulussa kello 5:59 ja laskee kello 20:35 Utsjoella kello ja laskee kello 5:30 20:51 12 +6 13 +1 10 +6 11 +5 11 +2 12 -2 +9 +2 10 +3 +5 -0 +7 +3 +9 +2 11 -0 13 +4 11 +1 +7 +3 13 +6 14 +2 10 +6 +9 +4 11 +5 11 +3 +9 +4 +7 +5 +4 +1 +7 +3 +7 +3 10 +2 12 +5 10 +4 +6 +3 Äärihavainnot Lämpimintä eilen klo 13 +15,9°C Mäkiluoto Kylmintä 2.9. Lämpötila on 7 ja 15 asteen välillä. Se kertoo, että kasvukau den pituus riittää aprikoosille, eikä sato jää valmistumatta vii leinäkään kesinä”, Gabrielsson sanoo. Ahvenanmaalla aprikoosin viljelyssä päänvaivaa on tuot tanut myös kasvin hyvin aikai nen kukintaajankohta 10.–15. Heinä–elokuussa Ahvenanmaan koetilalla Finströmin Västan träskissä kerättiin ensimmäi nen aprikoosisato vuonna 2020 istutetuista puista. PERJANTAINA 2. ”Vieraat olivat sitä mieltä, että aprikoosin viljely voisi on nistua Ahvenanmaalla siinä missä Tšekissäkin. ensi yö Helsinki +7 Turku +4 Jomala +8 Pori +3 Niinisalo +3 Tampere +5 Jokioinen +2 Lahti +4 Kouvola +4 Lappeenranta +5 Mikkeli +5 Ilomantsi +5 Joensuu +6 Kuopio +6 Lapinlahti +3 Viitasaari +4 Jyväskylä +6 Seinäjoki +6 Kauhajoki +5 Kokkola +6 Ylivieska -0 Kajaani +5 Oulunsalo +5 Pudasjärvi +5 Suomussalmi +6 Kuusamo +5 Rovaniemi +5 Pello +3 Salla +4 Sodankylä +4 Kilpisjärvi +1 Utsjoki +3 la 14 14 14 13 12 12 12 13 14 12 11 +9 10 +9 +9 11 11 12 11 10 10 +8 11 +9 +8 +7 +9 10 +8 +9 +4 +6 su 13 14 14 14 13 12 13 12 13 11 12 11 11 11 +9 11 12 12 12 11 11 10 11 10 10 +8 10 10 +9 +8 +5 10 ma 14 14 14 13 13 12 13 12 13 12 12 11 11 11 11 11 12 13 11 13 12 11 13 11 11 10 13 12 11 12 +6 +9 ti 16 16 16 16 15 15 15 15 14 13 14 11 12 13 13 13 14 15 15 14 13 12 13 11 11 +9 12 12 +9 10 +6 +8 ke 14 15 15 14 13 13 14 13 13 12 12 10 11 11 11 11 11 12 12 12 11 10 11 +9 +9 +7 10 10 +7 +8 +4 +6 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. ANNE JOUTSENLAHTI-LANKINEN PERNILLA GABRIELSSON Ilmatieteen laitos varoittaa hallanvaarasta lähiöinä ”Tämän viikon kaltaisia läm pötiloja nähdään yleensä vasta syyskuun loppupuolella”, sanoo päivystävä meteorologi Anniina Korpinen Ilmatieteen laitokselta. Itäisellä Atlantilla oleva kor keapaine ei pääse Suomeen tällä hetkellä. Ennuste päivisin klo 15. Aprikoosin ensimmäinen koesato yllätti – hallaöinä kukkia lämmittivät uunit Ensimmäinen koesato antoi uskoa aprikoosin mahdollisuuksiin, mutta ammattiviljelyyn on vielä matkaa. Punnitessa saimme yhden hedelmän pai noksi 50–60 grammaa. ”Hedelmät alkoivat kypsyä jo heinäkuun puolivälissä. SYYSKUUTA 2022 NRO 103 20 15 10 5 2 1 +3 -3 yli 1500 alle 900 900–1000 1000–1100 1100–1200 1200–1300 1300–1400 1400–1500 yli 140 120-140 80-120 60-80 40-60 20-40 alle 20 Lähiajan sää Pilvisyys vaihtelee ja sää on enimmäkseen poutainen, maan länsiosassa on melko aurinkoistakin. Gabrielssonin mukaan vil jelijät ovat kiinnostuneita ap rikoosista, mutta tarvitaan vielä ainakin kolme vuotta lisää viljely kokemuksia ja kannatta vuuslaskelmia, ennen kuin apri koosin viljelymahdollisuuksista osataan sanoa varmuudella. Sääennusteissa hallan esiin tymisen todennäköisyys on huomioitu tiistaista lähtien Länsi ja PohjoisSuomessa. Siksi hal laa voi esiintyä myös etelässä.” Perjantain ja lauantain välisenä yönä koillisvirtaus helpottaa ja hallan uhka pienenee. vuonna 1963 +28,7°C Kouvola Sateisinta toissa päivänä 15,0 mm Lappeenranta Lepola 5 vrk:n sääennuste 2.9.–7.9. Luvassa on vilpoista säätä erityisesti öisin. Viikon alussa voimistuvat tuulet heikentävät hallan mah dollisuutta, ja tulossa on matala painevoittoisempaa säätä. Puut kasvavat samantyyppi sesti, ja aprikoosia vaivaavat samat taudit ja tuholaiset kuin luumua. Gabrielssonin mukaan ap rikoosin viljely muistuttaa su kulaiskasvinsa luumun viljelyä. Myös Uudellamaalla on ollut pieni hallan mahdollisuus. Myös MeriLapissa ja Uudellamaalla on pieni hallan mahdollisuus, jos olosuhteet tukevat sitä eli tuuli tyyntyy ja taivas on pilvetön. Toden näköisintä sen esiintyminen on EteläPohjanmaan ja Varsi naisSuomen välisellä vyöhyk keellä. Idea apri koosin viljelystä syntyi vuonna 2019, kun ryhmä tšekkiläisiä viljelijöitä ja tutkijoita oli vierai lulla Ahvenanmaan koetilalla. vuonna 2007 -7,5°C Kittilä Lämpimintä 2.9. Sadon hyvä laatu yllätti. Myös maku oli hyvä ja täyteläinen”, sanoo Ahvenanmaan talous seuran hedelmien ja marjojen viljelyneuvoja Pernilla Gabrielsson. ”Aprikoosit olivat todella iso kokoisia ja kauniita. Aprikoosi olisi hyvä lisä hedel mätarhojen viljelyvalikoimaan. Sade-ennuste (mm) 2.9.–4.9. Pohjoistuuli on enimmäkseen kohtalaista. klo 13 Sadesumma 30 vrk ( mm ) Poikkeama keskimääräisestä Sääsymbolit Havaintoasema Lämpösumman suhde vertailuarvoon* % Sadesumman suhde vertailuarvoon* % Jomala 112 60 Hki-Vantaa 107 68 Turku 108 88 Jokioinen 108 74 Utti 108 58 Niinisalo 110 108 Jyväskylä 108 104 Kauhava 108 138 Joensuu 113 105 Ylivieska 106 116 Kuhmo 112 112 Pudasjärvi 115 124 Pello 121 108 Salla 122 125 Ivalo 131 125 * vuosien 1991–2010 keskiarvo Ennuste luotu: 1.9
/businessline. Ajoneuvon käyttöön liittyvät suositukset, ominaisuudet ja rajoitteet on eritelty tarkemmin käyttöohjekirjassa. SYYSKUUTA 2022 NRO 103 ŠKODA SUPERB BUSINESSLINE skoda. ŠKODA SUPERB BUSINESSLINE -malliston CO -päästöt (WLTP) 24–191 g/km ja yhdistetty WLTP-kulutus 1,0–8,4 l/100 km. *Katso BusinessLine-malliston tarkempi varustetasokohtainen sisältö osoitteesta: skoda. Tarkempia tietoja osoitteesta skoda. Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda. 1 540 € Varusteja hintaetu alk. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. (1.4 TSI PHEV Ambition iV BusinessLine DSG Autom.) ŠKODA SUPERB BUSINESSLINE -mallisto alkaen 35 685,16 €, CO -päästöllä (WLTP) 137 g/km ja yhdistetyllä WLTP-kulutuksella 6,0 l/100 km. Kulutukset ja päästöt määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, kelija ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan autot erikoisvarustein. . PERJANTAINA 2. Sen hienostunut muotoilu, nerokkaat yksityiskohdat ja ajonautinnon viimeistelevät teknologiat tarjoavat ylellisyyttä vaativampaankin makuun. ŠKODA SUPERB COMBI BUSINESSLINE -mallisto alkaen 37 811,97 €, CO -päästöllä (WLTP) 141 g/km ja yhdistetyllä WLTP-kulutuksella 6,2 l/100 km. Todellinen kulutus saattaa poiketa ilmoitetusta arvosta. /huolenpitosopimus. /businessline TODELLISTA ARJEN YLELLISYYTTÄ ŠKODA SUPERB tekee vaikutuksen asioilla, joilla on aidosti merkitystä. Tutustu huippumallimme nerokkaasti varusteltuun* BusinessLine-mallistoon sekä malliston ladattaviin hybrideihin lähimmällä ŠKODA-jälleenmyyjälläsi