Maaseudun Tulevaisuus 22.03.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Siksi etsimme lisää Kunnon tuo ajia tekemään yhteistyötä kanssamme. Tarjolla on menestyksen eväät liha-alan arvostetuimman tuotemerkin parissa (TNS Gallup 2012) . Tervetuloa Kunnon tuo ajaksi! Jätä hakemus: anelma.snellman.fi VÄHEMMÄN LISÄAINEITA, SIKSI LUONNOLLISEMPI.. Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 | www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 35 . PERUSTETTU 1916 . Nyt on käynyt niin, e ä suomalaiset söisivät sitä ja muita tuo eitamme enemmän kuin meillä on raaka-aine a valmistaa. IRTONUMERO 1,50 e Me suomalaiset haluamme tehdä asiat kunnolla. Tarvitsemme lisää Kunnon tuottajia. MAITOTILA Oleko kuullut Kunnon maitotila -ohjelmastamme? Ota yhtey ä! Suomen kansa o i Kunnon lenkkimakkaran omakseen. Se on todiste siitä, e ä kunnolla tehdylle tuo eelle on aina kysyntää
Hyvään ja osaavaan porukkaan kel paa uusienkin jäsenten liittyä. Metsien käyttöön ja metsänomistajan oi keuksiin kohdistuu nyky-Suomessa monia paineita. Ainakaan ulkomaista. Ennen siis syötiin, mitä saatiin. Eräs vastaaja kuvaili, miten tähtitaivas kaukana kaupungin punaheh kuisesta valohunnusta tuntuu siltä ?kuin psyykettä hunajalla voitelisi?. Pimeyden kaipuu luo lupaavia mahdollisuuksia maa seutumatkailulle. Silti omilta pihoilta, lenkkipoluilta tai jopa kaupunkien keskustoista löytyy miellyttäväksi koettuja hämäriä taskuja. Noin viisi prosenttia vastaajista ilmoitti pystyvänsä nauttimaan hämäryydestä koti pihallaan. Likaista vettä saadak seen ei tarvitse mennä edes ulkomaille. Tuoreet uutiset kertovat, että suoma laisten ravintoloiden jääpalalaitteet ovat varsinaisia bakteerikasvattamoja. Lähes kaikkien ravintoon liittyvien ongelmien lähtökohta on kuluttajien halu halpaan ruokaan. 2 Perjantaina 22. Summa on lähes yhtä suuri kuin valtion viime vuonna ottaman lisälainan määrä. Vaikka Hautala on moneen kertaan pyytänyt virhettään anteeksi, jupakka seuraa Hautalaa pitkään ja heijastuu hänen omaan puolueeseen sa sekä valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin kannanottojen tulkintoihin. Hyvää Hautalan tapauksessa on, että sen seurauksena yleiseen keskusteluun nousivat pienten töiden teettämisen ja työllistämisen vaikeudet. Velvoite mhy-jäsenyy teen poistuu. Sauna ja makuuhuone olivat yleisimmin mainitut yksittäiset sisätilat. Ongelmia on myös työntekijöiden kannalta. Yhtä suuri joukko ilmaisi, että pimeyden kokeminen on mahdollista vain etäällä asutuskeskuksista. Kyselyn perusteella luontaista pimeyttä arvostetaan myös sisä tiloissa. Ja syödään mah dollisimman hyvin ja monipuolisesti. Raivauskielto onneksi nurin Satakunnan Kansa kiittelee, että EU:n parlamentista löytyi ryhtiä puolustaa pohjolan talonpoikia komission ehdotta maa turvemaiden raivauskiel toa vastaan. ?Mitä Suomen hallitus teki raivauskiellon torjumiseksi? Ei mitään. Onneksi ei tarvitsekaan. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS Älä syö mitään Ilman kotimaista tuotantoa ja sen laatuketjuja olisimme hukassa. Joku aika sitten suosiossa ollut karp paaminen meni monelta ylitse. Siksi, että Kyproksella ei ole juuri muuta varallisuutta kuin talletuksia.? Blogi huono tiedotuskanava Kalevan mielestä verkkoblogi ei ole ministereille sopiva kanava virkatiedon välitykseen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) oli ker tonut blogissaan, minne aikoo sijoittaa Luonnonvarakeskuk sen johto-organisaation. ?Tieto kieltämättä oli avoin ja kaikkien niiden saatavilla, joilla on tietokone käytössään. Talletuspako ajaisi sellaiset pankit kriisiin, mistä seuraisi nopea ketjureaktio. Miksi talletuksiin sitten ylipäätään pitää puuttua. Onneksi hanke näyttää nyt kaatuvan, sillä myös neuvostossa käytettiin järjen ääntä.? 100?000 euroa on hyvä raja Savon Sanomat puolustaa pankkien yleistä talletussuo jaa. ?Koko EU:n alueella on ollut viime vuoden alusta lähtien yleinen talletussuoja 100?000 euroa pankkitalletuksille. Ärsyttävät koristevalot, auton häikäisevät ajovalot ja taivaalle sojottavat ulkovalaisimet ovat yleisiä valosaasteen lähteitä. Keinovalon käyttö lisääntyy nopeasti maailmanlaajuisesti. Suomessa valaistus lisääntyy kasvavissa taajamissa ja yhä paremmin varustelluilla kesä mökeillä. Palkka. fi-lomakkeen lisäksi pitää huolehtia muun mu assa vakuutuksista sekä tehdä pitkään erilaisia ilmoituksia. Helsingin Sanomissa kirjoittajat olivat toimi neet lomakkeen täytössä ohjeiden mukaan, seu rauksena oli ollut karhukirjeitä eläkeyhtiöistä ja verottajalta. Tähti harrastajat ovat tosin jo vuosi kymmeniä valittaneet valo saasteen peittävän tähtien tuikkeen näkyvistä. Valosaaste on mitä tahansa keinovalaistusta, josta voi koitua haittaa ihmisille tai luonnolle. Se on valoa, joka on päällä tarpeettomasti, suuntautuu väärään paikkaan, on liian voimakasta tai aallonpituu deltaan haitallista. On tärkeää, että metsänomistajien edustajat ovat niissä pöydissä, joissa metsien käytöstä ja muusta metsäpolitiikasta päätetään. Jos metsänomistajat eivät ole kattavasti jär jestäytyneet, päätökset tehdään jonkun muun tahon ehdoilla. Raakaa voimaa vaativat metsätyöt eivät olisi onnistuneet ilman sian kylkeä. Kenttäkeittiön toiminta oli ratkaise va tekijä, joka auttoi suomalaisia sotilaita kestämään talvisodan koettelemuksia. Kansakunnan tuolloisesta ravitsemus tilasta kertoo, että sotakesien marjanpoi mintaennätykset ovat voimassa edelleen. Ei ihme, että nälkäiset suomalaiset muistivat aiemmin siunata leipänsä. JARI LYYTIMÄKI Kirjoittaja on Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija. Kyselyraportti ?Vaivaako valosaaste? Verkkokyselyn tulosten yhteenveto on saatavilla www.ymparisto.fi/ julkaisut -sivustolta. päivän kuva Porukan ääni kuuluu M etsänhoitoyhdistyksiä koskeva lain muutos muuttaa historiallisella tavalla metsänomistajien järjestäytymistä vuodesta 2015 alkaen. Ei tajuta, että puoli-il mainen ruoka ei voi olla kovin laadukasta. Oikotietä onneen ei ole. Keskiviikkona Helsingin Sano mien mielipidesivuilla kaksi henkilöä kertoivat omista kokemuksistaan. Kirjoittajien mielestä työllistäminen on työn ja tuskan takana. Kyse ei ole mistään pikkusummista, koska harmaan talouden koon arvoidaan olevan Suomessa 10?14 miljardia euroa. Ei siis varmuuden vuoksi syödä nautaa. Ongelmaksi tulee se, että aniharva tietää ministeri Koskisen blogista, jota kaiken kukkuraksi on päivitetty vain harvakseltaan. Menettely ja välineen valinta oli harkitsematon ja yllättävä. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) puolestaan piiloutui remonttiskandaalissaan joksikin aikaa bloginsa taakse ja kieltäytyi suorista kommenteista. Maamme peltoala supistui viime vuonna edellisvuodesta noin 7 500 hehtaaria.? ?Suomi uskalsi vastustaa turvemaiden raivauskieltoa vasta, kun Euroopan parlamentti oli sanonut painavan sanansa. Hautala jatkaa ministerinä, koska hä nellä on sekä vihreiden että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tuki. Harmaan talouden torjuminen on Kataisen hallituksen yksi keskeinen tavoite. Ohjelmassa on grillausta, ihailevia huokauksia ja väentungoksessa vaeltamista. KOLUMNI: JARMO PALOKALLIO Tämä maa on raivattu ruisleivän voi min. KESKISUOMALAINEN vierasyliö Pimeydestä maaseudun valonpilkku Keinovalaistuksen lisääntyminen on muokannut maisemia enemmän kuin mikään muu ympäristömuutos viimeisen sadan vuoden aikana. Ihminen ei päivänäköisenä eliönä pysty aistimaan vähäisiä valoisuuden muutoksia. Halvan ja helppo käyttöisen led-tekniikan yleis tyminen voi lähitulevaisuudessa lisätä valolähteitä rajustikin. Luontaisen pimeyden häviä minen on vakavasti otettava ympäristöongelma, sillä niin ihminen kuin useimmat muutkin eliöt ovat evoluutiossa sopeutu neet säännönmukaiseen pimeän ja valoisan ajan vaihteluun. Osa eliöistä elää pysyvässä pimeydessä vesistöjen pohjissa tai maaperän sisässä. Ehkä siitä johtuvat erilai set ruokaan liittyvät kommervenkit. Järkevän tekemisen puuttuessa huo mio kiinnittyy syömiseen. Järjestely turvaisi kuitenkin sen, ettei metsänomistajien yhteinen ääni yhteis kunnassa hetkeksikään katoa. On epäilty, että osa kaupunkilaisista met sänomistajista vierastaisi MTK:n jäsenyyttä. Tarve omistusoikeuden ja omaisuutta koske van päätösvallan turvaamisesta ei kuitenkaan katso asuinpaikkaa. Valtaosa MTK:n nykyisistä jäsenistä on myös metsänomistajia ja järjestön asema valtakunnan johtavana metsäedunvalvojana kiistaton. Metsäpolitiikkaan haluavat vaikuttaa muun muassa teollisuus, ay-liike, luontojärjestöt, Euroopan unioni ja maailman ilmastopäättäjät. Järjestäytyneen metsänomistuksen tur vaamiseksi harkitaan mallia, jossa metsän hoitoyhdistykset liittyisivät MTK:hon. Mepeistämme Sirpa Pietikäinen (kok.) Satu Hassi (vihr.) ja Tarja Cronberg (vihr.) äänestivät raivauskiellon puolesta. Nämä naiset voisivat olla huolissaan siitä, kuinka paljon varsinkin Etelä-Suomen parhaita, vähäpäästöisiä kivennäismaita katoaa joka vuosi teiden ja rakennusten alle. Noin 1?700 vastaajaa nimesi yhden tai useamman tällaisen paikan. Mieliinpainuvaa pimeyttä oli löydetty niin vuorilla ja kalliolla kiipeiltäessä kuin veden pinnan Luontaisen pimeyden häviäminen on vakavasti otettava ympäristöongelma. alta yösukelluksella. Koko ajan valaistuun ympäristöön sen sijaan mikään laji ei luontaisesti ole sopeutunut. Pienikin lisävalo voi muuttaa luonnonpimeisiin oloihin sopeutuneen eläimen maailman täydellisesti. Sen jäl keen ruokaturvallisuuden panostettiin to sissaan. Silti paljastui, että jobbarit ovat syöttä neet meille hevosta nautana ties kuinka pitkään. Se ei anna oikein hyvää kuvaa valvon nasta. Itse Hautala ei aio erota muusta kuin harmaata taloutta torjuvasta ministerityöryh mästä. Erilaisilla ih medieeteillä haetaan huomiota ja sisäl töä elämään. jarmo.palokallio@ maaseuduntulevaisuus.fi Tervetuloa kevät Vasta muutama kirsikkapuu availi kukkiaan Shanghain suurimmassa puistossa Century Parkissa viime viikolla. Japanissa hanami eli kirsikankukkien katseleminen on merkittävä kansanjuhla. Kiinassakin puistot täyttyvät väkijoukoista. Gucun Parkin kirsikankukkafestivaali alkaa tänään perjantaina. Niistä voi saa da hepatiitin. Taitaa mennä nesteravinnoksi. Toisaalta virvotusjuomat ne vasta pa hoja on. Ne, joita jäsenyys ei miellytä, voisivat siitä saman tien luopua. Näin niiden jäsenistä tulisi myös MTK:n jäseniä. usein kyse ylivalaisun välttämi sestä ja valaistuksen sovittami sesta kulloiseenkin tarpeeseen. Jotkut vastaajat painottivat sitä, että hämärässä näkemiseen tarvitaan vain pysähtyminen hetkeksi. Netistä löytyy Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden ylläpitämä pienille yrityksille ja kotitalouksille tarkoitettu palkkalaskentaohjelma palkka.fi. Sen käyttäminen on kuitenkin osoittautunut satunnaiselle käyttäjällä vaikeaksi. Tämä on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Valon lisääntymistä pidetään yleensä hyvänä asiana ja varsinkin kaupungeissa ihmiset ovat tottuneet yöt läpeensä valaistuun ympäristöön. Lyhytaikaista työtä ei kannata ottaa vastaa, koska tukileikkaukset tekevät sen talou dellisesti kannattamattomaksi. Monet ovat omakohtaisesti saaneet kokea, kuinka vaikeaa työnantajavelvollisuuksien hoitaminen on. niin paikallisella, valtakunnallisella kuin EU:n tasollakin. Tällaisesta työstä ei yksikään metsänomista ja selviä yksin. maaliskuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Uudistukset ovat liian usein muuttaneet hallintoa entistäkin byro kraattisemmaksi. Pienen ja lyhytaikaisen työn tarjoaminen pitäisi pystyä tekemään niin yksinkertaiseksi ja helpoksi, ettei työllistäminen kaadu ainakaan liian monimutkaiseen byrokratiaan. Harmaan talouden torjuminen on tärkeää. Tehokas keino siinä on, että helpotetaan taval listen ihmisten mahdollisuuksia toimia oikein. Pienetkin työt ovat tärkeitä työn tarjoajalle, työn tekijälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. ?? Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Hautalan uskottavuus on mennyt. Hän on harmaan talouden merkkipaalu hallituksessa. Vika ei ole karhukirjeiden lähettä jän, vaan liian monimutkaisen järjestelmän. Hallinnon ja siitä seuraavan byrokratian pur kamisesta on puhuttu paljon, mutta teot ovat jääneet aika pieniksi. On gelma on kääntynyt toiseksi, kansa elää pitkään mutta lihoo varhain ja voi huo nosti. Ruuan eteen ei tarvitse tehdä töitä en tiseen malliin. Esimerkiksi mökkimatkailua on totuttu pitämään kesäkauden huvina, mutta kyselyvastauksissa painottuivat pimenevien syys iltojen hämärän hetket mökeillä. Talvimatkailulle vaikkapa yö hiihto järven jäällä voisi tarjota uusia mahdollisuuksia. Pimeä maaseutu voi olla myös positiivinen asia. Kotimaassa kaiken pitäisi olla hyvin. Paitsi, että iltapäivälehtien nettisivuilla li hatiskien myyjät kertovat totuutena, mi ten vanhaa jauhelihaa on sekoitettu su rutta tuoreen sekaan ja lopulta vanhat si ankyljet ja kalat grillataan ja savustetaan. Ei siis syödä lihaa, kun siitä ei voi tietää. Vaan ei ole helppoa kasvissyöjälläkään. Kasviksia kannattaa välttää etenkin ulko mailla, jos ei halua ehdoin tahdoin vatsa tautia. Viime päivinä sama ongelma on todet tu pakastetuista tuontimarjoista, joiden puhtaudesta ei ole takeita. Nälkä on voitettu. Samalla jokainen metsänomista ja joutuu harkitsemaan omat edunvalvonta- ja neuvontatarpeensa uudelleen. Metsät ovat koko Suomen kannalta niin tärkeä kysymys, että myös niiden omistaji en organisaatioiden on oltava kunnossa. Emme myöskään näe ultraviolettisäteilyä tai valon polarisaatiota, joiden avulla monet hyönteis- ja lintulajit maailmaa tutkailevat. Pimeyttä kaivataan Ihmisten toiveita valaistuksen kehittämisestä on tutkittu perusteellisesti, mutta pimeyden merkitys ihmisten hyvinvoin nille tunnetaan heikommin. Suomen ympäristökeskus selvitti vuosi sitten ihmisten suhtautumista keinovalon käyttöön ja valosaasteeseen. Kyselyyn tuli kaikkiaan yli kaksi tuhatta vastausta. Jos arvio pitää paikkan sa, valtiolta jää vuosittain saamatta veroja ja maksuja 4?6 miljardia euroa. Samalla hän on saanut huomata, että poliitikoilta ja erityisesti ministe reiltä odotetaan puheita vastaavia tekoja. Pimeää työtä muutama vuosi sitten teettänyt Hautala on itse esiintynyt aktiivisesti moraalin vartijana. Virallinen Suomi on päinvastoin myötäillyt komissiota, lusmuillut ja vetkutellut ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan painostuksen alla. Työn teettäminen on tehty niin vaikeaksi, ettei kirjoittajien mielestä edes kan nata yrittää maksaa lakisääteisiä velvoitteita. Työllistäminen uhkaa jäädä byrokratian alle. Jotakin on yritetty asialle myös tehdä. Luonnon suojelualueen, kansallispuiston tai erämaan mainitsi vain noin neljä prosenttia vastaajista, vaikka näiltä luultavasti löytyy maamme parhaimmat pimeyden nautiskelupaikat. Hämärässä viihdytään Monien on vaikea löytää häiriintymätöntä pimeyttä arki ympäristöstään. Raa dettiin ja kuoltiin nuorena. Nyt on toisin. Eniten vastauksia saatiin suurista kaupungeista ja korkeakoulu tetuilta. Verkkokyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, millaisissa paikoissa ihmiset ovat kokeneet pimeyden tai luontaisen hämä ryyden miellyttäväksi. Leivän ja viljan välttely sai suorastaan fanaattisia piirteitä. Kovimmat karppaajat todistivat oman tiensä autuaaksi tekevästä vaikutukses ta ja käännyttivät muita samaan uskoon maallikkosaarnaajan kiihkolla. Heidän intonsa käänsi leivän ja peru nan kulutuksen laskuun. Voi ja kananmunat nousivat kielletty jen listalle jo vuosikymmeniä sitten. Saunominen liittyi erityisesti mökki- ja savu saunoihin, joissa sähkövalot tomuus on tärkeä tunnelman luoja. Keinovalon pääsyn estäminen makuuhuoneisiin on tärkeää unen saannille ja eräissä vastauksissa kaivattiin myös mahdollisuutta herätä luonnon valoon. Miellyttävä hämäryys ei välttämättä tarkoita kaiken keinovalaistuksen poistamista. Jotkut vastaajat löysivät miel lyttävää pimeyttä tai luontaista hämäryyttä esimerkiksi maltil lisesti valaistuilta hautausmailta tai tunnelmallisesti kynttilöillä valaistusta ravintolasta. Kuin psyykettä hunajalla voitelisi Hyvässä valaistuksessa on Paula Taipale Työllistäminen on työn ja tuskan takana. Malli ei pakottaisi ketään jäsenyyteen. Alan on kyettävä valvomaan etujaan maalla, merellä ja ilmassa . Hautala muistaa varmasti jatkossa, ettei pidä heitellä kiviä, jos itse seisoo lasikaa pissa. Erityisen ongelmalliseksi Hautalan teon tekee se, että hän istui itse harmaata taloutta torjuvassa ministerityöryhmässä. Hautalan tulevaisuus ministerinä on vih reiden puheenjohtajan ympäristöministeri Ville Niinistön ja puolueen eduskuntaryhmän käsissä. Miltei yhtä moni mainitsi yleisesti maa seudun ja noin 15 prosenttia luonnon tai metsän. Selvää on, että ilman kotimaista tuotantoa ja sen laatu ketjuja olisimme hukassa. Pidetään niistä kiinni. Poliitikko voi käyttää blogia myös välttelyyn, kun ei halua asettua alttiiksi kysymyksille.?. Muutama vastaaja kertoi muuttaneensa rauhalliseen ja pimeänä pysyneeseen paikkaan, ja sitäkin useammat harmittelivat tarpeettomana pidetyn valais tuksen lisääntymistä asuin paikallaan. Vastaukset osoittivat selvästi, että koskemattomien erä maiden sijaan miellyttävää hämäryyttä etsitään ensisijas sa ihmisen muokkaamista maa seudun luonnonmaisemista. Yli viidesosa vastaajista mainitsi kesämökin. Niissä on joko sokeria ylenmäärin tai sitten sokeri on korvattu muilla aineilla, joiden haittavaikutuksia voi vain arvailla. Ja kaikki tietävät, ettei vesikään ole tur vallinen vaihtoehto. Juuri nyt ne taitavat tosin olla pannasta vapai na, mutta onko siihen luottamista. Mitä tässä oikein uskaltaa enää syödä? Muistoissa on hullun lehmän tauti, jo ka herätti pelkoa valtiotasolla asti. Ilmoittipa eräs ilmeisen leikkimielinen vastaaja viihtyvänsä pimeässä komerossa. Maaseutu nousi esiin yli voimaisesti suosituimpana paikkana, jonne liikaa valon vilskettä paetaan. Siitä on viisasta pitää lujasti kiinni Kyproksella ja kaikkialla EU:ssa, puheissa ja teoissa, etteivät tavalliset kansalaiset hätäänny ja hae rahojaan pankeista pois. Esimerkiksi Espanjassa on aluepankkeja, joiden varainhankinta perustuu lähes kokonaan talletuksiin. Perustettu 1916 Pienet työt, suuret ongelmat K ehitysyhteistyöministeri Heidi Hau tala (vihr.) on saanut parin viime viikon aikana tuntea henkilökohtai sesti, miltä tuntuu olla kohun kes kipisteenä. Luonnonvalokin voi riittää, kun silmälle annetaan hieman aikaa kehittää hämärä näkö. Vastauksissa pimeys liitettiin hiljaisuuteen ja kiireettömyy teen. Kaupungistuvassa, yhä kirkkaammin ja räikeämmin valaistussa ympäristössä eläville pelkkä pimeys voi olla unohtu maton kokemus
Sivu 13 Tavoitteena kääntää energiankulutus laskuun Vuosikulutus, terawattituntia 400 Lähde: TEM 300 Tavoite 200 100 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Puu korvaa kivihiilen vuonna 2025 Hallituksen päivittämässä energia- ja ilmastostrategiassa luvataan edistää metsäpohjaisen biomassan käyttöä niin, että kivihiilen poltto voimalaitoksissa syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Suomessa pyritään vähentämään energian käyttöä siten, että vuonna 2020 kulutus on enintään 310 terawattituntia. Vuonna 2010 kulutus oli 323 terawattituntia. Sivu 5 Fazer petrasi tulostaan Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Fazer pärjäsi viime vuonna odotettua paremmin. Konsernin liikevaihto kasvoi liki 1,7 miljardiin euroon ja liikevoitto 69 miljoonan euroon. Konsernijohtaja Karsten Slotte näkee, että erittäin vakavaraisella yhtiöllä on nyt hyvät edellytykset jatkaa kasvuaan. Sivu 10 Hevosenlannan Matti-Esko Jämsän Hirvikartanon komein uroshirvi Matti-Esko tykkää perunoista. Niitä solmittiin melkein 600, mikä on lähes viidenneksen edellisvuotta enemmän. Kauppoja tehtiin vilkkaimmin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Peltomaa halpeni kaksi prosenttia, hehtaarin keskihinta oli 7?500 euroa. Tänä vuonna niitä arvioidaan perustettavan jo nelisenkymmentä. Viime vuonna oy-maatiloja oli Suomessa 616. Yhtiömuotoisten tilojen osuus tuotannosta on huomattavasti suurempi kuin tilamäärästä, sillä ne ovat selvästi keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi Atrian sikatiloista 11 prosenttia on osakeyhtiöitä. IRTONUMERO 1,50 e Rapsia viljelyyn. ?Onko yrittäjäperheellä henkinen valmius siirtää ehkä ikiaikainen sukutila osakkeilla hallittavaksi aikaisemman suoran omistuksen sijaan?. Arvonlisäveroja ei nosteta. Säästöjä tehdään 300 miljoonaa muun muassa kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista. MTK:n mukaan hallitus muisti teollisuutta mutta unohti maaseudun kasvumahdollisuudet. Maa- ja metsätalouden leikkaukset jäivät melko pieneksi maaja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan. Maatilojen energiaveron palautusta pienennetään 18 miljoonaa euroa ja pienpuun energiatukea 5 miljoonaa euroa. »Nyt satsataan uusiin työpaikkoihin, työhön ja tulevaisuudenuskoon. Työllisyys on avainsana.« PÄÄMINISTERI JYRKI KATAINEN (KOK.) Sivu 7 Pönttöjä tekemään. Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä on huomenna pönttöpäivä. Sivu 15 Sivu 12 JAAKKO KILPIÄINEN Pitkät puunkuljetusmatkat rassaavat metsäteollisuutta. Kesla esitteli koneitaan työnäytöksessä Joensuussa tiistaina. Lähipuu kiinnostaa teollisuutta Pelto ja metsä kävivät kaupaksi Lähellä tehtaita kasvava puu kiinnostaa metsäteollisuutta, sillä kuljetuskustannukset ovat nousseet parissa vuodessa 15 prosenttia. Metsänomistajille lähipuun kysyntä suo hakkuumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä nukkuvia metsänomistajia yritetään herätellä tilansa hoitoon ensi vuoden loppuun jatkuvan hankkeen avulla. Tilakoon kasvu vauhditti peltokauppoja viime vuonna. Kesko Maatilatalouden harjoittaja maksoi pääomaveroa keskimäärin 3?864 euroa vuonna 2011. VIIKONVAIHDE energiakäyttö Sivut 15?19 helpottuu perso perunoille Niitä se ottaa vaikka kartanon emännän Susanna Partion suusta. MAALISKUUTA 2013 | 3864 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 35 . Takasivu Farmari uudistuneena Seinäjoella, vahvalla alkutuotantoalueella. www.farmari.net Yhtiömuotoiset tilat lisääntyvät Osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä on viime vuosina noussut parinkymmenen kappaleen vuosivauhtia. Ohran siemenet ovat vähissä. 44 JANNE NOUSIAINEN prosenttia Atrian ketjussa välitettävistä porsaista tuotetaan oytiloilla ja sianlihasta 32 prosenttia tulee tällaisilta tiloilta, A-Tuottajien ja A-Rehun rahoituspäällikkö Leena Lampinen kertoo. Yhtiöittäminen vaatii perusteellista ajattelutavan muutosta. Arvoja on mietittävä tarkkaan, yrityskonsultti Martti Kolehmainen korostaa. Kalleimmat hehtaarit maksoivat lähes 12?100 euroa. Sivu 14 Metsäkauppojen määrän nousu taittui viime vuonna, mutta niitä solmittiin silti keskimääräistä enemmän. Metsämaa kallistui kolme prosenttia. Uudenmaan pienten puuhapalstojen hehtaarihinta nousi yli 6?000 euroon. Sivu 6 Peltokauppoja tehtiin viime vuonna 575 kappaletta. Kotimainen valkuainen voisi korvata tuonnin Maaseudun Tiede, sivu 16. Maahanmuut- to kasvatti Suomen 5,4 miljoonan hengen väestöä tammi? helmikuussa selvästi eniten. Nettomaahanmuutto Kehysriihestä teollisuudelle tuntuvia verohelpotuksia Maaseudun kasvun edellytykset vähäiset Hallitus pudotti torstaina kehysriihessään yhteisöveron nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ja alensi energiateollisuuden windfall-veroa 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Alkoholi-, makeis-, tupakka- ja sähköveroja korotetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Sivu 10 PÄÄKIRJOITUS Työllistämisen kynnystä on madallettava YLIÖ Maaseudulta löytyy vielä luontaista hämäryyttä KOLUMNI Hyvää halvalla? www.maaseuduntulevaisuus.fi MT kysyy kaavoituksesta kannustaa viljelijöitä öljykasvien viljelyyn. Sivu 13 2 418 Syntyneet ? kuolleet 340 Väestö kasvaa. PERJANTAINA 22. PERUSTETTU 1916
Sen sijaan luomutilat ovat vapaita viherryttämisestä ja silti oikeutettuja täyteen tukeen. Parlamentin mielestä tuotantoon sidotut tuet voivat olla suorista EU-tuista jopa 15 prosenttia. Jätelain mukaan jätteiden käsittely syntypaikalla on suositeltavaa. Kaiken lisäksi kotitalouksien jätehuoltokustannukset ovat nykymallissa alhaisempia kuin kuntien järjestämässä, verrattuna esimerkiksi Pirkanmaahan. Jämsässä lajittelu ja prosessointi tuottaa 95 prosentin hyötykäyttöasteen, joka on ympäristölainkin asettama suunta ja vastaa parhainta keskieurooppalaista tasoa. Jätehuollossa on katsottava eteenpäin. Onko aiemmassa edunvalvonnassa onnistuttu? Missä olisi parantamisen varaa? Jos asioita hymistellään liikaa MTK:n nykyisen tiedotuslinjan mukaisesti, on seurauksena joukkopako metsänhoitoyhdistyksistä.? Vaikeuttaako kaavoitus elämää? Uudessa viikon kysymyksessä tiedustelemme, onko kaavoitus aiheuttanut harmia elinkeinonharjoittamiselle tai rakentamiselle maaseudulla. Käy vastaamassa MT:n verkkosivuilla. ANTTI HIRSAHO. Kun uskaltauduin sisälle, sytytin kaikki valot ja yritin tähyillä sutta ulkoa. Lisäksi kasvua ja työllisyyttä koskevaa otsaketta kasvatettiin muun muassa vuoden 2008 budjetin käsittelyn yhteydessä, jossa Galileo-paikannusjärjestelmän rahoittamiseksi sitä korotettiin 1 600 miljoonaa euroa. Siksi neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä olivat hyvin ennustettavissa. Perustana on konsulttitoimiston tekemä selvitys, joka ei tunnista lainkaan jämsäläistä kestävän kehityksen jätehuoltomallia ja asiakastyytyväisyyttä. Konsultti suosittaa kunnallista järjestelmää, joka lisäisi myös kunnan henkilöstöä, ja kuljetukset voisi hoitaa vaikkapa virolainen yritys. Selvityksessä ei huomioida paikallisen sopimusperustaisen jätehuoltoyrittäjän kekseliästä ja jätelain mukaista mallia, jossa seutukunnan jätteiden jalostus työllistää jopa 30 henkilöä ja on myös ympäristötehokas. Hyvä niin. Ilman MTK:ta mikään muu taho ei aja metsänomistajien etuja.? ?Edunvalvonta puun juurelta Brysseliin tarkoittaa juuri tätä yhtenäisyyttä. Mikä tulee muuttumaan? Lopulliset neuvottelut ovat vielä käymättä, joten varmoja vastauksia kysymyksiin ei vielä voi antaa. Osakesijoitukselle odotetaan kertyvän muhkeat osingot, ja nämä poliitikot ovat myös Talvivaaran omistajia. Kuten olet varmasti huomannut, miksi poliitikot eivät puhu kaivostoiminnan verottamisesta, mutta heitä kyllä juoksee katsomassa miten Talvivaara voi. Menot liittyvät erityisesti rakennerahastoihin, mutta myös mm. Mhy ja MTK ovat samaa ketjua. Oli oikeastaan aivan selvää, että se ei hyväksynyt ehdotusta sellaisenaan. Yrittäjä valitsee itse palveluntuottajan. Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia, kun maatalousyrittäjällä on myelvakuutus. kuka muu sitä tekee?, säestää Jonkunlainen. Nimimerkki Mtk:n torjuntavoitot tiedetään on toista mieltä: ?En tule missään nimessä liittymään MTK:n jäseneksi ja sama on myös mhy:n kanssa. En näe mitään hyötyä, että moisiin kannattaisi liittyä. Toinen neljännes pitää molempiin kuulumista hyvänä vaihtoehtona ja hieman pienempi osuus ei halua kuulua kumpaankaan. 14 prosenttia ilmoittaa, että haluaa kuulua metsänhoitoyhdistykseen, muttei MTK:hon. Nimimerkki A M-L kannattaa molempiin kuulumista: ?Metsänomistajilla ei ole muita edunvalvojia kuin mhy ja MTK, joten jäsenyys molemmissa on hyvin tarpeellinen. Yhdellä jäsenmaksulla metsänomistajan tulee olla kokonaisuuden jäsen. Jos MTK nostaa metsällistä profiiliaan niin se on koko maaseudun etu. Vuoden alussa EU:lla oli maksamattomia sitoumuksia 217 miljardia, ja määrä kasvannee tänä vuonna 230 miljardiin euroon, eli lähes kahden vuoden budjetin suuruiseksi. Myös ihminen, jonka elinpiiriin susi yhtäkkiä ilmaantuu, saattaa kokea jäävänsä yksin ja vaille ymmärrystä ongelman kanssa. Samaa mieltä tuntuvat käytävillä olevan useimmat asiantuntijat. Nautoja vähemmän, viivan alla enemmän. Kauppa vie kaiken, verottaja vain osansa. Pekka S. Mattila ihmettelee, miksei Suomessa ole lainkaan kaivosveroa. eli kassavirtaan. Ainainen kiistan aihe on rahoituskehyksen sitovuus. Varojen siirtäminen kehyksen sisällä on erittäin hankalaa. Yhdellä politiikan lohkolla säästyneitä varoja ei voi siirtää toisaalle, vaan sitomatta jääneet varat peruuntuvat. Tämä tekee budjettihallinnosta joustamattoman. Hän sanoi avoimesti, että tällaista ei ole tapahtunut missään toisessa maassa ja sanoi lisäksi, että kaikki ulkomaalaiset kaivosyhtiöt tulevat Suomeen. Tämä on suurten mahdollisuuksien maa ja kun verotuskin on vielä nolla. Miksi kaivostoimintaa ei veroteta. Televisiossa on pyörinyt ohjelma Suomen Kongosta, joka johtuu varmasti siitä, että Kongossa kaivostoimintaa verotetaan alle yhden prosentin ja Suomessa ei ole kaivosveroa ollenkaan. Samassa ohjelmassa ulkomaalaiset asiantuntijat kertoivat mielipiteitään aivan kuin auttaakseen Suomen poliitikkoja, minkä suuruinen Suomen kaivosverotuksen tulisi olla. Monet ehdottivat 40 prosentin verotusta, mutta muistutettiin kuitenkin myös, että Australiassa verotus kaivostoiminnassa on yli 60 prosenttia ja sen se pitäisi olla myös Suomessa. Erään ulkomaisen kaivosyhtiön edustaja ihmetteli sitä, että kun he tulivat Suomeen, niin Suomen valtio antoi rahaa ?taskuun. vaik- ka muistaisikin, että susi on tappanut ihmisen viimeksi 1800-luvulla. Itse ajoin moottorikelkkani suoraan navettaan ja juoksin suojaan karjakeittiöön. Etämetsänomistajakin tarvitsee yhtä lailla edunvalvontaa EU:n hullutuksia ja kiinteistövero/metsämaksu vyörytystä vastaan . NIMIMERKKI ESTEETIKKO TEKSTIVIESTIPALSTALLA VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Mitä tuli tehtyä Harmaan suden taakka O len kerran joutunut silmätysten suden kanssa. Kun tulin illalla moottorikelkalla kotiin Polvijärvellä, susi tuijotti minua ajovaloissa muutaman metrin päässä. Olen yrittänyt rakentaa tämän kohtaamisen ympärille iltasadun lapsenlapsilleni, mutta koska susi taisi olla aiheena liian pelottava, olen sittemmin vaihtanut iltasadun aihetta. Karhu on paljon vaarallisempi petoeläin kuin susi, mutta tutkijoiden mukaan ihmiset pelkäävät sutta enemmän. Susien pelko on inhimillistä. Se herää erityisesti, kun sudet saapuvat sellaisille alueille, joissa niitä ei ole nähty vuosikymmeniin. Eikä sutta tarvitse nähdä omassa pihapiirissään, että se alkaisi huolestuttaa. Silloin viimeistään tarvitaan ratkaisuja, jotka perustuvat kestävään lajitteluun ja jatkoprosessointiin. Kaikki polttava malli ei ole valmis, koska tuhkaongelmaa ei ole ratkaistu. Esko Järvenpää Jämsän Seudun Omakotiyhdistyksen pj., kaupunginvaltuutettu M etsänomistajien automaattinen MTK-jäsenyys metsänhoitoyhdistysten kautta saa varovaista kannatusta lukijoiden keskuudessa. Aiemmin uutisoitu suunnitelma keräsi huomattavan määrän vastustavia kommentteja, joten tulosta voi pitää yllättävänä. Neljännes vastaajista on MTK:n jäseniä jo entuudestaan. Jos tämä mahdollisuus annetaan jäsenvaltioille, niin silloin hallituksen ehdoton tehtävä Suomessa on pitää huoli siitä, että mahdollisimman monta elinkelpoista, mutta halpatuonnin kourissa kamppailevaa lihatilaa pelastetaan. Tällaisen valtuutuksen Euroopan parlamentti siis myönsi viime viikolla neuvotteluryhmälleen, ja tältä pohjalta yhteisen maatalouspolitiikan uudistus etenee jatkoneuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan susi pitäisi ehkä luokitella erittäin uhanalaiseksi pelkän uhanalaisen sijaan. Juuri kannan pieneneminen saattaa itse asiassa olla syy siihen, miksi sudet liikkuvat alueilla, jotka eivät kuulu niiden normaaliin reviiriin. Yhtäältä pitkä talousraami aiheuttaa joustamattomuutta. Vihreiden ja useiden sosialistien mielestä kävi juuri päinvastoin, eli parlamentti vesitti komission hyvät aikeet maatalouden muuttamisesta ympäristöystävällisemmäksi. Itse olen sitä mieltä, että äänestysten tulos oli Suomen maatalouden kannalta varsin hyvä, paikoin jopa erinomainen. maaliskuuta 2013 MIELIPIDE Harventakaa ja raivatkaa metsän reunat puskista ja rangoista. Saadaan valoa ja kauniit isot puut esille. myös ne paljon puhutut luonnonvara-alat. 5 10 15 20 25 30 MTK ei saa tyrmäystä arvioitavana metsänomistajilta Jämsässä on Jätehuollon liikelaitos virkamiestyönä laittanut kotitaloudet jälleen valinnan eteen. Johtajan- sa menettänyt lauma tavallisesti hajoaa, ja sen jäsenet voivat ravinnonpuutteessa tunkeutua pihoihin. Yksinjääneeltä sudelta puuttuu lauman tuoma saalistustuki. On syytä kerrata, mitä kansanvallan mukaantulo tähän monimutkaiseen prosessiin toi. Ensimmäiseksi pitää todeta vanha viisaus: kaikki on suhteellista. 4 Perjantaina 22. leveyspiirin poikkeus, joka saatiin lopputulokseen allekirjoittaneen esityksestä. Myös alueja rakennepolitiikka vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut parlamentin toimikautta vastaavaa rahoituskehystä, koska muuten seuraava parlamentti joutuu istumaan valmiiseen pöytään, rahat on jo sidottu. Kauden lyhentämistä jäsenmaat ovat aina tiukasti vastustaneet. Asialla on puolensa. Tuen saamiseksi on toteutettava viherryttämistoimet täysimääräisenä . Saadaan valoa ja kauniit isot puut esille. Esteetikko Joko nyt? Onko Valiolla vara nostaa tuottajahintaa ja milloin? Vielä tuotettaisiin Uutta matematiikkaa Ennen uskonto 10 ja laskento 4, nykyään toisinpäin. Siksi kehyksen lyhentämiselle seitsemästä viiteen vuoteen ei ole parlamentissakaan jakamatonta tukea. Suurin ongelma huippukokouksen nyt esittämään rahoituskehykseen liittyy kuitenkin maksumäärärahoihin Järkeä? Mitä järkeä on pakolla ajetuista riitaisista peruskunnista? Ei toimi Kriisissä Aamu TV:ssä Kontro kauhisteli, että jos nyt vaalit, niin Soinista tulisi pääministeri! Valtaeliitin pallit tutisevat! SDP:n, kokoomuksen ja keskustan uskottavuus kriisissä. KM Raivaamaan Harventakaa ja raivatkaa metsän reunat puskista ja rangoista. Toisaalta kehys muuntuu eriasteiseksi lainsäädännöksi. Esimerkiksi viisivuotinen maatalouden tukijärjestelmä olisi varsin lyhyt ja aiheuttaisi lisää epävarmuutta ammatin harjoittamisessa. Myös varojen siirtäminen seuraaville vuosille on hankalaa. Kun tuntee EU:n pikkumaisen ja hitaan byrokratian, MTK:n uudistusta Euroopan parlamentti oli viime viikolla ensimmäistä kertaa pelintekijän paikalla yhteisen maatalouspolitiikan 50-vuotisessa historiassa. Kun vielä seitsemän vuotta sitten kannan kooksi arvioitiin 250, nyt susia on enää 120?135. Pahimmassa tapauksessa sudesta on tullut symboli kaikelle sille, mikä maailmassa on pielessä: byrokratialle, kasvottomalle hallintokoneistolle ja tunteelle siitä, että omaa lähipiiriä koskeviin asioihin ei voi vaikuttaa. Siinä on sudelle raskas taakka. Olisi sekä ihmisen että suden kannalta tärkeää, että susikeskustelussa keskityttäisiin ongelman kaikkia osapuolia tyydyttäviin, konkreettisiin ratkaisuihin eikä ryhdyttäisi rakentamaan kansalaisten ja viranomaisten välistä taistelua. Meillä on jo keinot todellisten häirikkösusien karsintaan, ja niiden kaatamiseen on mahdollista saada lupa. Lisäksi suden tappamaa koiraa koskevasta omavastuusta luovuttiin vuonna 2009, mikä oli tärkeä parannus, vaikka raha ei koskaan voikaan korvata menetettyä lemmikkiä tai metsästyskaveria. Mutta Suomen luontoon se kuuluu. Tarja Cronberg Euroopan parlamentin jäsen (vihr.) Pannat pannaan Petoeläinten pannoitus kiellettävä, kuin myös lintujen rengastaminen, loppuu ainakin niiltä osin eläinrääkkäys. Ei nimimerkkiä Miksi Luontoliitto ei vastusta karhujen ja susien pannoitusta, vaikka eläin siitä kärsii? Ihmettelevä RKTL:n Ruusila ja Kojola kertovat, että suurpetojen pannoitusten ansiosta saadaan tärkeää tietoa. Yhtä pahalta voi tuntua pelkkä ajatus siitä, että varjossa hiiviskelee näkymätön saalistaja . Yleisten kaatolupien määrän lisäämistä Suomen susikanta ei kerta kaikkiaan kestä. EU-komissio on patistanut Ruotsia tiukkasanaisesti susien tehokkaampaan suojeluun, ja Ruotsi on joutumassa susipolitiikastaan EU-oikeuteen. jätehuolto Lukijalta-osasto Lukijalta-kirjoitukset voi toimittaa Maaseudun Tulevaisuuden toimitukseen postitse, sähköpostitse, faksilla tai tekstiviestillä. Toimituksen osoite on Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Täyspakosta puolipakkoon. Fantastista tyrkyttämistä. Ei nimimerkkiä EU:n rahoituskehys etenee uroopan parlamentti määritteli kantansa Eurooppa-neuvoston laatimaan seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Onkohan se tieto salaista koska emme näe tuloksia missään. Tietoa jakoon Jos kerran pannat aiheuttavat pedoille kärsimystä, niin entäs sitten metsästäjien koirille, jotka räkyttävät pihoissa ketjun jatkeena panta kaulassa 24/7? Ei nimimerkkiä Talvivaara on Suomen kansalle todellinen vaara A llekirjoittanut ja varmasti monet Suomen kansalaiset ihmettelevät miksi kaivostoimintaa ei Suomessa veroteta. Kun näytämme, että kykenemme itse eri ryhmiä ymmärtävään, rakentavaan keskusteluun varmistamme sen, ettei komissio puutu Suomen susipolitiikkaan jatkossa. Suomalaisen susikannan suojelussa ja kannansäätelyssä olisi otettava nykyistä joustavammin huomioon paikallisten asukkaiden huolet. Tärkeintä olisi, että susivahinkoja pyrittäisiin ennaltaehkäisemään pelkkien seurauksien korjaamisen sijaan. Vahinkoja voidaan ehkäistä esimerkiksi rakentamalla kotieläimille erityisiä susiaitoja tai -suojia, pihojen tyhjentäminen muusta susia kiinnostavasta kuten eläintenruoasta tai jätteistä, pitäminen riistaruokintapaikat kaukana asutuksesta sekä teräsverkkoisten aitausten rakentaminen koirille. Koska ennaltaehkäisytyö on kallista, valtion tulisi tukea sitä selvästi nykyistä enemmän. Susi ei kuulu ihmisten pihoille. Mikä parasta, parjattu EU ei tälläkään kertaa tuhonnut kotimaista maataloutta vaikka pitkin matkaa piruja seinille maalailtiinkin. PETRI SARVAMAA on europarlamentaarikko (kok.). petri.sarvamaa@ europarl.europa.eu VIIKON KYSYMYS Miten toimit, jos metsänomistaja voi liittyä vuonna 2015 samalla mhy:n ja MTK:n jäseneksi? Hyvä asia, haluan kuulua kumpaankin, jos mhy-jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi Haluan olla metsänhoitoyhdistyksen, mutta en MTK:n jäsen Olen metsänomistaja, mutta haluan liittyä MTK:hon muuten kuin mhy:n kautta En halua olla kummankaan jäsen Asia ei koske minua, koska olen viljelijä ja joka tapauksessa MTK:n jäsen Asia ei koske minua, koska en omista metsää % vastaajista 0 Jämsän Vastaus nimimerkille ?Epäkohdat huomioon. vihreä. Faksinumero toimitukseen on (09) 694 3717. Mitä tulee MTK:n onnistumiseen edunvalvonnassa, niin se ei ole ainut osapuoli neuvottelupöydissä, eikä täten ole mitenkään mahdollista saada kaikkia ajamiaan asioita läpi haluamallaan tavalla. Parlamentin äänestystuloksen pohjalta muutama keskeinen asia näyttää nyt seuraavanlaiselta. Monivuotisen hakemuksen teko tulee mahdolliseksi. Viljelijän paperityöstä johtuva taakka kevenee, kun hakemukseen tarvitsee tehdä tarpeen vaatiessa vain asianmukaiset muutokset. Viherryttämisvaatimukset tiukkenevat ja tulevat ainakin osittain pakollisiksi. Tämä on törkein poliittinen kähmintä, mitä Suomessa on koskaan ollut! Mikäli kaivosvero asetettaisiin, niin tuotto Talvivaaran osaketta kohden romahtaisi. Tämän näen olevan ainoana syynä, miksi poliitikot vaikenevat kaivosveron asettamisesta, aivan kuin sitä ei olisi olemassakaan, ja tämän kaiken he tekevät henkilökohtaisten etujensa tähden. Mikäli poliittiset kähminnät ja tämä mieletön rahankääntöyritys Suomen kansalle paljastetaan poliisitutkinnan kautta, niin Suomen valtio voi alkaa rakentamaan aitoa hyvinvointiyhteiskuntaa, ja aloittaa massiivisten valtion velkojen maksamisen, jotka ovat syntyneet Euroopan unionin ja rahaliiton aikana. Poliitikot on irrotettava Talvivaaran omistamisesta! Tämä mahdollistaa kaivosverotuksen määräämisen Australian tasolle. Olen jättänyt tutkintapyynnön poliisille asian johdosta. Pekka S. Mattila Helsinki E sitoumuksia jää tekemättä. Seitsemän vuotta on lisäksi sen verran pitkä aika, että vaatimuksia täydellisesti vastaavaa rahoituskehystä on mahdoton laatia. Toinen ongelma on rahoituskehyksen kesto. Kun vuonna 2006 päätettiin rahoitus vuosille 2007?2013, parlamentti vaati ja sai muutoksia neuvoston esitykseen. tutkimusmäärärahoihin. Nyt hyväksytyssä kehyksessä maksumäärärahat ovat 50 miljardia euroa pienemmät kuin sitoumukset. Mitä tämä uudistus lopulta tarkoittaa viljelijän kannalta. Siksi, että suomalainen poliittinen eliitti on katsonut Talvivaaran olevan tuottoisa PENTTI VÄNSKÄ sijoituskohde. (MT 18.3.2013) kysyy mielipidesivulla Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälältä, miksi hän ei maatalousyrittäjänä enää saa työterveyshuollon korvauksia, kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Maatalousyrittäjät voivat halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon ja saada siihen Kelasta korvauksia. Toisten mielestä parlamentin äänestystulos oli ?liian. Julkisia palveluntuottajia velvoittaa kansanterveyslaki ja terveydenhuoltolaki, joiden mukaan terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tulee järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille työterveyshuoltopalveluita. Liisa Hyssälä Kelan pääjohtaja KIMMO HAIMI Kyösti Virrankoski Kauhava Helsinki. Siitä ei näkynyt merkkiäkään. Se, että nykyään yhä useampi kertoo susikokemuksistaan, ei johdu ainakaan siitä, että susien määrä olisi kasvanut, päinvastoin. Samalla uudistuksen kattavuudesta ja vaikeaselkoisuudesta heräsi myös paljon kysymyksiä. Helpotuksen suomalaisille tuo 62. Vaarana on, että EU seuraa velkaantuvien jäsenmaittensa jälkiä, eli maksurästit kasvavat. Kysymys on erittäin arka Englannille, joka sisäpoliittisista syistä on rajusti vaatinut EU:n budjetin pienentämistä. Sillä on jo nyt pysyvä maksuhelpotus jäsenmaksussa, tällä hetkellä noin 3,5?4 miljardia euroa vuodessa, jota Suomikin maksaa noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi pääministeri David Cameron pelaa uhkapeli kansanäänestyksellä eurokielteisten puoluetoveriensa painostamana. Siksi neuvotteluista parlamentin ja neuvoston välillä voi ennustaa vaikeita. Laskuoppia N imimerkki ?Epäkohdat huomioon. Joka kerta, kun olen ostanut uuden metsätilan, on mhy ollut niissä osilla jäsenmaksunsa kanssa ja mitä minä olen saanut maksun katteeksi, en sitten niin yhtään mitään! Mhy:n kalliita palveluja käyttäessäni olen silti maksanut niistä viimeisen päälle ja mitä olen sitten saannut, täysin pieleen tehdyt arviot leimikoista. Mtk on ollut etujärjestönä niin hampaaton, että niiden torjuntavoittojen kanssa on pitänyt elää ja sinnitellä.? Parempaa tiedottamista perää nimimerkki Pohjanmaalta: ?MTK:n kannattaisi tulla vikkelästi kertomaan mitä uusi tilanne tarkoittaisi. Se tarkoittaa sitä, että suoran viherryttämistuen saamiseksi riittää kaksikin viljelykasvia suurin piirtein Tampereen korkeudelta ylöspäin. Kakkospilarin tukea saavat tilat saavat edelleen kakkospilarin tukea, mutta eivät vapaudu viherryttämisvaatimuksista. Mitä etuja olisi? Mihin hintaan. Parlamentti äänesti täysistunnossa oman näkemyksensä siitä, millaista maatalouspolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan tämän vuosikymmenen loppuun asti. neljä miljoona euroa. Maatalousyrittäjän eläkelain (myel) mukaan vakuutus koskee 18?67-vuotiaita maa- ja metsätaloutta, kalastusta ja poronhoitoa itsenäisesti harjoittavia, vakuutusehdot täyttäviä yrittäjiä. Jos maatalousyrittäjä jää vanhuuseläkkeelle 63?68-vuotiaana, hän voi saada korvausta työterveyshuollosta, jos hän maksaa vapaaehtoista myel- maksua ja työskentelee tilalla. Kelan maksamien työterveyshuollon korvausten rahoitus tulee työtulovakuutuksesta. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajan sosiaaliturvamaksulla sekä palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla sekä valtion suorituksilla. Tästä syystä työterveyshuollon korvaamisen edellytyksenä on, että palveluita saavalla yrittäjällä on voimassa yel- tai myel-vakuutus. Kelan maksama työterveyshuollon korvaus on siis yhteydessä vakuuttamiseen eikä työterveyshuollon palveluntuottajan yritysmuotoon. Vaadittava ala kasvaa viiteen prosenttiin vuonna 2016 ja seitsemään prosenttiin vuonna 2018, jos komission tutkimus niin edellyttää. Tähän päälle tulee vielä pysyvän nurmen ylläpito ja kolmen kasvin kierrätys yli 3 hehtaarin tiloilla. Vuonna 2016 kaatopaikan penkkaan ei saa enää haudata jätteitä. Kehystä väljennettiin noin neljän miljardin euron edestä. Kuoreen tai faksiin merkintä ?Lukijalta?. Sähköpostitse kirjeet lähetetään osoitteeseen lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia, kun maatalousyrittäjällä on myel-vakuutus. Niitä pitää olla vuonna 2015 yli 10 hehtaarin viljelyalasta 3 prosenttia
?Metsähakkeen tuen leikkaukset ja turpeen verokiristykset on lopetettava, ja pitemmällä aikavälillä kotimaisten polttoaineiden rasitteista olisi päästävä kokonaan eroon.? JUHA KAIHLANEN TALOUDESTA LYHYESTI Suomalaiset suuryritykset arvioivat kasvavansa pääosin ulkomailla. Vakiokorvaus voisi olla vuodessa enintään 2?000 euroa. JUHA KAIHLANEN vastaajista. Nyt arviota on laskettu 94 terawattituntiin. Viime vuonna sähköä kului 85,2 terawattituntia. Suomi tarvitsee edelleen sähköä naapurimaista etenkin kylminä talvikuukausina. rauhallisia ja kaikille ystävällisiä. SUVI NIEMI 99588 ulkomaanpuhelu Soita maailmalle vaikka heti! Valitse 99588 + ulkomaan maanumero + vastaanottajanumero USA 0,08 ?/min Espanja 0,09 Kanada 0,09 ? /min in Sveitsi 0,09 ?/m ?/min ? Australia 0,09 /min Viro 0,09 ?/min 9 ?/min koskevat Sulkavan ja Kiteen tehtaiden ja niiden yhteydessä toimivien myymälöiden henkilöstöä. Uutena tavoitteena on yhdeksän terawattituntia vuonna 2025. Tuulisähkön nykyisillä takuuhinnoilla tuulivoimaa tuettaisiin verovaroista vuonna Uusi sähkömarkkinalaki on nostamassa sähkön siirtohintaa metsäisillä haja-asutusalueilla useita kymmeniä prosentteja vuoteen 2028 mennessä. Hinnankorotukset vaihtelevat eri puolilla maata riippuen siitä, kuinka paljon johtoja on jo kaapeloitu maan alle tai kuinka metsäisten alueiden läpi ilmajohdot kulkevat. Hallituksen eduskunnalle lähettämän sähkömarkkinalakiesityksen mukaan jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava niin, että myrskyn tai lumikuorman seurauksena syntyvät sähkökatkot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Vuoden 2028 lopulla sähkökatko saisi kestää vain kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 PÄIVÄN KYSYMYS 2020 Viime vuonna metsäteollisuus käytti sähköä 20,1 terawattituntia. Vaasan irtisanoo 37 työntekijää Leipomokonserni Vaasan Oy irtisanoo 37 työntekijää. Energiamäärään tarvitaan metsähaketta 13 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna metsähaketta paloi Metsäntutkimuslaitoksen ennakkoarvion mukaan yhteensä 8,2 miljoonaa kuutiometriä, josta pientalojen osuus oli 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Metsästä korjattavan biomassan käyttöä hallitus lupaa edistää niin, että puu syrjäyttää kivihiilen voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. Kotimaisesta puusta valmistetulla kaasulla pitäisi korvata 10 prosenttia nykyisestä maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoiman tavoite nousee Hallituksen päivittämässä energia- ja ilmastostrategiassa nostetaan tuulivoiman tuotantotavoitetta. Edellinen hallitus asetti tavoitteeksi tuottaa vuonna 2020 tuulivoimalla sähköä kuusi terawattituntia. Myös yritysten alihankintojen ennustetaan kasvavan ulkomailla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Marimekko harkitsee kahden tehtaan sulkemista Marimekko aikoo vähentää jopa 60 työpaikkaa Suomesta. Yhtiö kertoi torstaina aloittavansa yt-neuvottelut, jotka Hallitus lupaa edistää puun käyttöä kivihiilen korvaamiseksi niin, että kivihiili syrjäytyy voimalaitoksissa vuoteen 2025 mennessä. 70 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Metsäteollisuuden sähkönkulutus oli korkeimmillaan 28,1 terawattituntia v. Kivihiiltä on jouduttu polttamaan voimalaitoksissa tänä talvena, kun turpeen noston kannalta kehno viime kesän sää ja tuskaisen hitaasti edistyvä turvesoiden luvitus ovat johtaneet turvepulaan. ?Luvitusjärjestelmä on pistettävä kuntoon niin, että se oikeasti toimii?, Vapaavuori sanoi keskiviikkona. Lainsäädäntö takkuaa Vapaavuoren mielestä nyt pahasti. Opaskoirat vaikuttavat rauhallisilta mutta ovat usein todella vilkkaita, kun valjaat otetaan pois. Luvitusjärjestelmän perkaaminen vaatii hänen mukaansa laajaa pohdintaa ministeriöiden kesken. Viime vuosina turvetta on palanut keskimäärin 23 terawattituntia. Vantaalla toimivan Opaskoirakoulun lisäksi niitä kouluttavat ainakin yksityisyritykset Kuopiossa ja Seinäjoen Munakassa. Mitä opaskoirien koulutukseen kuuluu? Koulutus kestää puoli vuotta ja se aloitetaan, kun koira on 1?1,5-vuotias. Vaatimukset eivät koske saaristoa, minne ei ole siltaa tai maantielauttaa. Uuden lain edellyttämien investointien arvioidaan maksavan 3,5 miljardia euroa 15 vuoden aikana. Suoraan sähkön hintaan siirrettynä se olisi 1,2 senttiä kilowattitunnilta. Kotitalouksille tämä merkitsisi keskimäärin 16?22 prosenttiin korotusta sähkön siirtohintaan ja 8?10 prosentin korotusta sähkön kokonaishintaan. Yhtiökohtaiset hinnankorotukset voivat olla keskimääräistä selvästi suurempia. Metsäisillä alueilla kulkevia ilmajohtoverkkoja on erityisesti Itä-, Etelä- ja Keski-Suomessa. JUHA KAIHLANEN Energia- ja ilmastostrategia arvioi sähkönkulutuksen kasvavan 94 terawattituntiin 2020 mennessä. 85 Bioenergia-ala varoittaa turpeen syrjimisestä Turpeen käytön vähentäminen uhkaa johtaa Bioenergia ry:n toimitusjohtajan Jyrki Peisan mukaan tuontienergian käytön kasvuun. ?Kivihiili on vallannut alaa Suomessa hallituksen omien tavoitteiden vastaisesti. vuosi 2007) vuoden 2020 loppuun mennessä. Terawattituntia 100 Lähteet: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö 95 Strategiaan sisältyy yhteensä 120 linjausta, jotka koskevat mm. OP-Pohjolan kyselyn mukaan kasvua haetaan etenkin Venäjältä, mutta myös Euroopasta. Silloin ennakoitiin 75 irtisanomista. Kotkan leipomon yksi tuotantolinja ja Espoon leipomon tuotanto- ja lähettämötoiminta siirtyvät Vantaalle vuoden loppuun mennessä. Miten kasvatetaan opaskoira? Yli 8?000 fania on seurannut Facebookissa opaskoiranpentu Lennin koulutusta. uusiutuvan energian lisäykseen, kuluttajien ohjaukseen, sähkönhankinnan omavaraisuuteen ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä. Lenni on lopulta kypsynyt tehtäväänsä erinomaisesti. Miten Lenni on suhtautunut tulevaan käyttäjäänsä? Heillä synkkaa erittäin hyvin. He ovat samanluonteisia . vuosi 1990), lisää uusiutuvien energialähteiden osuuden 38 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia (vrt. Vuonna 2010 kulutus oli 323 terawattituntia. 80 Suomen tavoitteena on kasvattaa energiateknologian vuotuinen vienti 20 miljardiin euroon ja cleantech-vienti 38 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Korvaus nousisi portaittain katkon pidentyessä. Sähkön suhteen omavarainen Suomesta tulee vasta, jos Teollisuuden Voiman Olkiluodon rakenteilla oleva kolmas ydinvoimala sekä periaatepäätösluvat saaneet Olkiluodon neljäs ja Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimala valmistuvat. Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja on Suomessa yli 100?000 kilometriä ja pienjännitejohtoja yli 190?000 kilometriä. Lakiesityksessä ei ole kaapelointipakkoa. 2006. tuntia. Irtisanottavista 19 on osa-aikaisia työntekijöitä, kertoo Yle. Neuvottelujen piirissä oli alun perin lähes 230 työntekijää. Liiketoiminnan arvioidaan vähenevän yleisimmin euroalueella, Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. 1?2 kuukautta ennen koiran luovutusta opetusta räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Minkälaisia ominaisuuksia opaskoiralta vaaditaan? Koiran täytyy olla terve ja riittävän energinen, että se jaksaa työskennellä. alv. Ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryhtiöt katsovat sen sijaan vahvimmin Aasian markkinoille. Moni yritysjohtaja uskoo kysynnän vähenevän kotimaassa. Suomesta saatavaan kasvuun uskoo vain alle viidennes 2020 noin 200 miljoonalla eurolla, jos tuulivoiman kuuden terawattitunnin tavoite täyttyy. Merituulivoiman koehankkeille on varattu 20 miljoonan euron erillistuki vuodelle 2015. Hallitus ei linjannut, millaisin tukijärjestelmin tuulivoiman lisäys yhdeksään terawattituntiin aiotaan saavuttaa. Vapaavuoren mukaan tässä vaiheessa ohjauskeinoja ei ole syytä määritellä, koska tuulivoimateknologia kehittyy ja kustannukset laskevat. 75 Sähkö kallistuu eniten metsäisellä maaseudulla Suuryritykset hakevat kasvua ulkomailta KALLE SÄRKKÄ Metsähake korvaa kivihiilen Hallitus pitää ennallaan tavoitteen lisätä metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa 25 terawattituntiin vuonna 2020. Verkkoyhtiöt voivat hyödyntää varavoimaloita tai rakentaa ilmajohtoja teiden varsille. Asiakkaille sähkökatkoksista maksettavia vakiokorvauksia korotettaisiin. Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tehtäisiin 10 prosentin vähennys 12 tunnin sähkökatkon jälkeen. (+pvm/mpm) Asiakaspalvelu (09) 2289 100 Yritysmyynti (09) 2289 1026 www.globetel.fi Ranska 0,09 ? /min Italia 0,09 ?/m in Ota puhelinliittymä 0,059 ?/min. Ilman korjaavia toimenpiteitä energiaturpeen määrä jää jopa hallituksen energia- ja ilmastostrategian laskevista määristä?, Peisa sanoo. Turpeen syrjiminen uhkaa Peisan mukaan 3?200:aa työpaikkaa. Yhtiön mukaan tuotantolaitosten toiminta mahdollisesti lakkautetaan. Yt-neuvotteluissa selvitetään, voidaanko osa vähennyksistä hoitaa esimerkiksi eläkejärjestelyin tai konsernin sisäisin siirroin. maaliskuuta 2013 UUTISET Kivihiili on vallannut alaa Suomessa hallituksen omien tavoitteiden vastaisesti. 5 Perjantaina 22. Koira ei saa pelätä yllättäviä asioita eikä lähteä eläimen perään. Miten Lennin koulutus sujui? Ensimmäisen vuotensa Lenni eli tavallista koiran elämää hoitoperheessä Helsingissä, jonka jälkeen se saapui soveltuvuustesteihin Opaskoirakoululle. Lennin tulevaisuus näytti ensin synkältä: Se hyväksyttiin koulutukseen, mutta joutui tarkkailuluokalle heikon keskittymiskykynsä vuoksi. TOIMITUSJOHTAJA JYRKI PEISA, BIOENERGIA RY Turpeen käyttö vähenemässä kolmanneksen 2025 mennessä Turpeen energiakäyttöä aiotaan vähentää kolmannes vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, ettei turvetta korvata kivihiilellä. Kivihiilen polton pitäisi loppua voimalaitoksissa vuonna 2025. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan huoli turpeen korvautumisesta kivihiilellä on aiheellinen. Marimekko työllisti viime vuoden lopussa 535 henkilöä, joista 432 työskenteli Suomessa. Tehtaiden työntekijät marssivat ulos saatuaan tiedon yt-neuvotteluista. Vilkkaasta pikku-Lennistä kasvoi rauhallinen herrasmies. Ruotsi 0,06 ?/m Iso-Britannia 0,0 in /m Venäjä 0,09 ? in Saksa 0,09 ?/m in Hinnat alkaen, sis. Nyt Lenni valmistuu ja muuttaa Kemiin tulevan käyttäjänsä Sirkka Holmin luokse. Kuinka monta opaskoiraa Suomessa on, Näkövammaisten keskusliiton Opaskoirakoulun johtaja Riitta Liimatainen? Opaskoiria on Suomessa noin 200. Hallituksen tavoitteeksi asettama kolmanneksen leikkaus vähentäisi käytön noin 15 terawattituntiin vuodessa. Nykyiset voimalaitokset tarvitsevat turvetta seuraavan 10?20 vuoden aikana vuosittain vähintään 11?13 terawattituntia, sillä kyseistä turvemäärää ei voida korvata metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella. Lisäksi tarvitaan 6?8 terawattitunnin ylivuotinen turvevarasto sääriskien varalta. Viime vuonna metsähaketta paloi Metsäntutkimuslaitoksen ennakkoarvion mukaan yhteensä 8,2 miljoonaa kuutiometriä, josta pientalojen osuus oli 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Suomen sähkönkulutus 2000?12 ja arvio 2020 Energia- ja ilmastostrategia Strategialla pyritään varmistamaan, että Suomi vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia (vrt. Se edellyttää uusiutuvan energian ja cleantech-alan 12 prosentin vuosittaista kasvua. Sähköä pitää tuoda vielä pitkään Vuoden 2008 strategiassa sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin vuonna 2020 olevan 98 terawattituntia. Eduskunta saa strategian päivityksen selontekona. 90 Energian käyttöä vähennetään niin, että vuonna 2020 kulutus on enintään 310 terawattituntia
Johdettavana on yli kolmellekymmenelle paikkakunnalle hajautettu organisaatio eli sujuvat liikenneyhteydet Viikistä eri puolille Suomea ovat tärkeä etu, Koskinen perustelee. Johdon työhön kuuluu yhteydenpito yhteistyökumppaneihin, joista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. JOUKO KYYTSÖNEN Sisäänjättöaika Ke 27.3. To 28.3. Ke 3.4. metsäkauppojen keksikoko oli noin 19 hehtaaria. Kainuussa myytyjen palstojen keskikoko oli yli 36 hehtaaria. klo 16.00 MAIJA ALA-SIURUA JARMO PALOKALLIO Mikä on mediaani? Keskiluku on yleisnimitys havaintoarvojen keskimäärää kuvaaville tunnusluvuille keskiarvo, mediaani ja moodi. Keskiarvo kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä suuruutta. Siellä hinnat nousivat ripeästi, mediaani eli suman keskimmäinen palsta kallistui neljänneksellä. Halvinta metsä oli Lapissa, jossa hehtaari maksoi keksimäärin 1?350 euroa. Levikki 81 774 (LT 2012) Saarioinen sai tuomion teurasjätejupakassa Elintarvikeyhtiö Saarioinen tuomittiin torstaina menettämään 300?000 euroa valtiolle niin kutsutussa teurasjätejupakassa. Saarioisten Jyväskylän-teurastamolta päätyi naudansuolia turkiseläinten rehuksi lähes kymmenen vuoden ajan yrityksen alihankkijan toimien takia. Suolet olisi pitänyt hävittää polttamalla. Kyseinen mediaanihinta nousi tasan viidenneksen edellisvuodesta. Hinnoissa näkyi selvästi koon vaikutus. Myös metsätilojen kauppa jatkui vilkkaana. Pellon mediaanihinta maakunnittain Metsän mediaanihinta maakunnittain Metsämaa kallistui edelleen Metsäkauppojen määrän kasvu taittui viime vuonna, mutta kauppoja solmittiin silti tavanomaista vilkkaammin. Metsämaan hintakin pysyi nousussa. Hännänhuippuina ovat Ahvenanmaa kahdella ja Kainuu yhdellä peltokaupalla. Suurimmat yksittäiset kaupat tehtiin Keski-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa kaupan kohteena oli keskimäärin runsas 17 hehtaaria peltoa. Pelto oli kalleinta VarsinaisSuomen maakunnassa, lähes 12?100 euroa hehtaarilta. klo 16.00 To 28.3. 2010 v. Peltokauppojen määrän muutos johtuu tilakokojen kasvusta, arvio tilastot koonnut johtava asiantuntija Juhani Väänänen. Peltokauppoja tehtiin 575 kappaletta. Se saadaan jakamalla havaintoarvojen summa niiden lukumäärällä. Mediaani on arvo, jota pienempiä (ja suurempia) on puolet havaintoarvoista. Esimerkiksi joukon {2, 2, 3, 8, 14} mediaani on 3. Moodi eli tyyppiarvo on tyypillisin havaintoarvo eli se muuttujan arvo, joka esiintyy aineistossa useimmin. Luonnonvarakeskuksesta selvitys Valtion alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maa- ja metsätalousministeriöltä lisäselvitystä Luonnonvarakeskuksen sijaintipaikasta sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) esitti viime viikolla, että keskuksen johto sijoitettaisiin Helsingin Viikkiin. Luonnonvarakeskuksen lisätarkastelussa mukana ovat kaikki sijoittamisselvityksen paikkakunnat eli Helsingin lisäksi Joensuu, Jokioinen, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi ja Turku. Alueellistamisen koordinaatioryhmä toivoo maa- ja metsätalousministeriön selvittävän ?erityisesti johtamisen kannalta keskeisiä tekijöitä. Se on lähes 400 kauppaa tavanomaista enemmän?, kertoo Väänänen. Edellisvuotisesta metsäkauppojen määrä laski vajaalla kymmeneksellä. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1?550. Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala v. 020 413 2321 Aineistot: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) . eikä ma 1.4. Ilmoitusvaraukset: p. hyväksytään toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2012. Maataloustuottajain yhdistysten johtokunnat Viime vuonna peltohehtaarista maksettiin keskimäärin 7?500 euroa ja metsähehtaarista 2?550 euroa. Peltokauppojen määrä kasvoi Tilakoon kasvu vauhditti peltokauppoja viime vuonna. Edellisvuodesta nousua kertyi 22 prosenttia, jo- Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Päijät-Häme Viime vuonna peltokauppoja solmittiin 19 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peltomaa halpeni 2 prosenttia, ja koko maan keskihinta viime vuonna oli 7?500 euroa hehtaarilta. Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, johon on koottu viime vuoden tiedot kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Maatalousmaan kaupassa on nähty pientä piristymistä jo muutaman vuoden ajan. Uudenmaan pienistä, alle 10 hehtaarin puuhapalstoista maksettiin keskimäärin yli 6?000 euroa hehtaarilta. Myös Kanta-Hämeessä metsäpalstoista maksettiin keskimäärin yli 5?000 euroa hehtaarilta. 2012 Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kainuu Lappi Lappi Euroa/hehtaari 0 Lähde: Maanmittauslaitos 1 000 2000 3 000 4 000 Euroa/hehtaari 0 Lähde: Maanmittauslaitos 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 5 000 6 000 KESKILUKUJA ten myös Lapissa metsäpalstoja myytiin entistä kalliimmalla. Kovassa nousussa olivat myös metsäpalstojen hinnat Pohjanmaalla. Eläinlääkäri tiesi päätöksestä?, Puttonen kertoo. Länsi- ja Itä-Savon mukaan tarkastuseläinlääkäri Auli Koponen arvioi, että tarkastuksissa toimittiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Koponen ei halunnut torstai- Tutkinta kestää kesään Poisvietyjen eläinten lukumäärää kommentoi Länsi-Savossa tutkintaa johtava komisario Harri Hauhia Etelä-Savon poliisista. Uutisen mukaan Hauhia arvioi, että Puttosten maatilaa koskeva rikosepäily etenee syyteharkintaan kesään mennessä. Maaseudun Tulevaisuus ei tavoittanut Hauhiaa torstaina. Kuolleita ei ehditty viedä Aarno Puttosen mukaan eläinsuojelurikosepäily johtui jo alunperin väärinkäsityksistä. Tilan harrastelammaslauma on sisäsiittoinen ja sairaalloinen. Lampaita oli lopetettu ennen tammikuun tarkastusta, mutta niitä ei oltu ehditty viemään pois. Tilalta löytyi aitauksesta kuolleena myös iso sonni, jota ei ollut ehditty viedä pois. Koko maan Pääsiäisajan ilmoitusaikataulu Perinteinen Maaseudun Tulevaisuuden värikäs ja runsas pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 28.3.2013 Ilmestyy Ma 25.3. Keskiviikkoiltana lehdet olivat oikaisseet tietoja Puttosen yhteydenoton jälkeen. ?Eläinlääkäri ei ole määrännyt täältä yhtään eläintä lopetettavaksi?, Puttonen totesi Maaseudun Tulevaisuudelle torstaina. Puttosen ja hänen poikansa yhteistilaa epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Puttonen on vetäytynyt epäilyn vuoksi pois MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävistä. na kommentoida asiaa MT:lle, sillä ?tiedotusvastuu on siirtynyt poliisille?. ?Lantakone rikki? ?Täältä lähetettiin etuajassa teurastettavaksi kymmeniä nautoja sen vuoksi, että lantakone oli mennyt rikki eikä nautoja pystytty pitämään korjauksen vuoksi karjasuojassa. Palstat kallistuivat 3 prosenttia. ?Viime vuonna tehtiin 2?990 yli kahden hehtaarin metsäkauppaa. Siellä palstat ovat halventuneet jo usean vuoden putkeen. Palstojen keskikoot vaihtelivat suuresti. asiantuntijaorganisaatiossa, eri sijoitusvaihtoehtojen kustannuksia sekä pohtivan muita jatkokehittämismahdollisuuksia. Keskus koostuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Sen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alussa. Johdon henkilöstömäärä on noin 20 henkilöä. Luonnonvarakeskuksen koko henkilöstömäärä on noin 1800 henkilöä, joista kolme neljännestä työs- kentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Koskinen arvioi blogissaan viime viikolla esityksensä olleen pettymys maakunnille. Hänen mukaansa tärkeintä on keskuksen taloudellisuus ja toiminnallisuus. 2010 v. Pohjanmaalla peltohehtaarista maksettiin keskimäärin 10?000 euroa. 2012 Pohjois-Savo Pohjanmaa v. Ne luetaan riskimateriaaliksi hullun lehmän taudin vuoksi. Syyttäjä vaati valtiolle menetettäväksi lähes 400?000 euroa. Tämän verran luvattoman menettelyn arvioitiin tuoneen taloudellista hyötyä. Käräjäoikeus päätti kohtuullistaa tuomiota. Sen mukaan alihankkijan toimista aiheutui Saarioiselle kielteistä julkisuutta. ?Olemme tyytyväisiä päätökseen, emmekä aio valittaa siitä. Meidän työntekijöitämme ei syytetty mistään?, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä. MT-STT KESKUSTELE ESKU E ESKUSTELE ES S SKUSTELE SK SKU SKUS SKUST KUSTELE KUSTELE KU UST US S STELE TELE TELE LE VERKKOLEHDESSÄ VE ER ERKKOLEHDESSÄ RKKOLEHDESSÄ KKOLEHDESS KKOLEHDESSÄ KOLEHDESS Voit kommentoida juttua Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehdessä osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi. Ydinvoimaosaajista pian pulaa Ydinvoima-alalle kaivataan nuorta osaamista Suomessa. Tiedossa on sukupolvenvaihdos, kun nykyiset asiantuntijat jäävät eläkkeelle ja uudet laitoshankkeet etenevät. Nykyisen kansallisen ydinturvallisuusohjelman yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on nostettu uusien ammattilaisten kouluttaminen. Yhden kaupan kohteena oli keskimäärin 9,6 hehtaaria viljeltyä maata. Vilkkaiten kauppoja tehtiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vähiten pelto vaihtoi omistajaa Lapissa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. 6 Perjantaina 22. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan alalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 2?400 uutta ihmistä. Espoossa alkoi torstaina kaksipäiväinen SAFIR2014-ydinturvallisuusohjelman seminaari. Ohjelma maksoi viime vuonna kymmenen miljoonaa euroa. Pääsiäisviikon neljän päivän myynti on noin 35 prosenttia normaalia 6-päiväistä viikkoa korkeampi. Litroissa myynnin kasvu on noin 622?000 litraa, Alko arvioi tiedotteessaan. Erityisesti menekkiä on punaviinillä, jonka myynti nousee 63 prosenttia 835?000 litraan. Valkoviinejä myydään pääsiäisen alla noin 510?000 litraa eli 38 prosenttia tavallista arkiviikkoa enemmän. 2011 v. klo 16.00 Ti 26.3. Väkevistä viinoista eniten kasvaa maustamattomien vodkien ja viinojen myynti. Pääsiäisviikolla Alkon myymälöissä käy vajaat 1,2 miljoonaa asiakasta. MT Maataloustuottajain yhdistysten KEVÄTKOKOUKSET pidetään 25.-31.3.2013 maataloustuottajaliitoittain seuraavasti VARSINAIS-SUOMI Pertteli 26.3. klo 18.00 Antti-Teollisuus Oy:n tilat Koskentie 89, Kanunki Kokouksissa käsitellään sääntöjen 10 § kevätkokoukselle määräämät asiat; mm. Myytyjen palstojen keskimmäisestä maksettiin 5?300 euroa hehtaarille. Puttosen mukaan on normaalia, että isossa laumassa kuolee ja sairastuu eläimiä. Tilan isäntäväki ei ole vielä ollut poliisikuulustelussa, jossa Puttonen uskoo tilanteen lähtevän oikenemaan. JOUKO KYYTSÖNEN SARI PENTTINEN SUVI NIEMI Alkoholin myyntiin luvassa roima piristys Pääsiäisviikko kolminkertaistaa Alkon asiakasmäärän. Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tilojen koko jäi 10?11 hehtaariin. Lehti ei ilmesty pe 29.3. Lapissa myydyistä metsäpalstoista keskimmäisen hehtaarihinta jäi 950 euroon. Keskimäärin metsähehtaarista maksettiin 2?550 euroa. Kalleinta metsämaa oli Uudellamaalla, missä kauppoja solmittiin keskimäärin 5?630 eurolla hehtaarilta. maaliskuuta 2013 UUTISET KIMMO HAIMI Puttonen kiistää lehtitiedot lopettamismääräyksestä Aarno Puttonen kiistää lehtitiedot, joiden mukaan eläinlääkäri olisi määrännyt Puttosen tilalta 37 nautaa teurastettavaksi ja poliisi toimittanut pois 11 nautaa ja 7 lammasta. Asiasta kertoivat eteläsavolaiset sanomalehdet Itä-Savo ja Länsi-Savo keskiviikkona (20.3.). Vastaavasti Varsinais-Suomessa metsäpalstat halpenivat 16 prosentilla. 2011 v. MT
4550,-. 7 Perjantaina 22. Akava piti kehnoa palkankorotusesitystä nöyryyttävänä. ?Niin huonoa sopimusta emme voi tehdä, että palkansaajat eivät saa sopimuksesta yhtään mitään?, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa. EK puolustautuu sillä, että se haluaa ensisijaisesti varmistaa työpaikat. ?Työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva maltillinen työmarkkinaratkaisu olisi antanut maan hallitukselle vakaammat olosuhteet tehdä päätöksiä tässä vaikeassa tilanteessa?, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Vaikea liittokierros Akava ennakoi syksyn liittokierroksesta vaikeaa. maaliskuuta 2013 UUTISET Yritysvero 20 prosenttiin, säästöjä ja veroja 300 miljoonaa JAANA KANKAANPÄÄ Hallitus teki budjetistaan teollisuusmyönteisen alentamalla yritysveroa. Yhteiseen tiedotustilaisuuteen osallistuivat Carl Haglund(r., vasemmalla), Ville Niinistö (vihr.), Jutta Urpilainen (sd.), Jyrki Katainen (kok.), Paavo Arhinmäki ja Päivi Räsänen (kd.). Energiaveron palautus ja pienpuutuki supistuvat KEHYSRIIHESTÄ SANOTTUA Keskuskauppakamari tyytyväinen yhteisöveroaleen MTK: Maaseudun kasvu unohdettiin Juuri päättyneessä hallituksen budjettiriihessä ei tullut suuria maaseutua koskevia kiristyksiä, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoo. Hänen mukaansa se johtuu siitä, että alalla oli tehty runsaasti säästöjä jo hallituskauden alussa. Pienpuun energiatukea pienennetään 5 miljoonaa euroa vuonna 2015. Maatilojen ja kasvihuoneiden saamaan energiaveron palautusta pienennetään 18 miljoonaa euroa. Säästöjä etsittiin 300 miljoonaa muun muassa kuntien valtionosuuksista ja kehitysyhteistyöstä. Alkoholi-, sähkö- ja makeisveroja korotetaan. Hallitus päätti kehysriihessä noin 600 miljoonan euron sopeutuksesta, joka toteutetaan puoliksi veronkorotuksina ja puoliksi menoja leikkaamalla. Neuvotteluissa päätettiin valtion budjetin kehyksistä vuosille 2014-2017. Yritysveroa laskettiin 4,5 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Korotuksia on tulossa alkoholi-, makeis-, tupakka- ja sähköveroon. Mitään arvonlisäveroja ei nosteta. Hallituksen kehysriihestä koituu kunnille noin 90 miljoonan euron lasku. Kuntien valtionosuuksia leikataan 190 miljoonaa euroa, mutta samalla niiden tuloja lisätään. ?Toimettomuudellaan hallitus kannustaa siirtämään tuotantoa ja työpaikkoja pois Suomesta?, toteaa Teknologiateollisuuden johtaja Mika Nykänen. Etujärjestön mukaan rikkidirektiivin kilpailuhaitat pitäisi kompensoida täysimääräisesti, mutta nyt valittiin passiivisuuden tie. Elintarviketeollisuudessa nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa huhtikuuhun 2014. Käytössä on kaikkiaan viisi eri toimialakohtaista sopimusta. Slotte toivoo, että vuoden päästä vältyttäisiin vuoden 2010 kaltaiselta lakkokeväältä. ?Sen jälkiä on nähtävissä yhä tänä päivänä, joten kotiläksyt on tehtävä tulevalla kierroksella paremmin?, hän toteaa. ?Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen pitää alkaa valmistautua tuleviin neuvotteluihin hyvässä hengessä ja rakentavasti. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille ja kiinteistöveron korotuksilla kunnat saavat noin 100 miljoonan euron lisätulot. Kehitysyhteistyövarat supistuvat 29 miljoonaa euroa ja erilaisia maaseuturahoja vähennetään 23 miljoonaa euroa. Helpotuksia yrityksille Kaikki osingot muuttuvat verolliseksi, mutta uusi veromalli on kasvua ja yrittäjyyttä kannustava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Kevyemmin verotetun osingon enimmäismäärä 60?000 euroa poistuu. Yrityksiä helpotetaan huojentamalla EU:n rikkidirektiivin vaikutuksia ja alentamalla windfall-veroa alunperin perittäväksi suunnitellusta 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon, kasvattamalla kuljetuskaluston mittoja ja tukemalla tietotekniikkaa Kotitalouksia kannustetaan työllistämään nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 2?000 eurosta 2?400 euroon. Nuorten aseman parantamiseksi vahvistetaan oppisopimusjärjestelmää ja nuorisotakuuta kohennetaan. Palkansaajien ostovoima kuitenkin heikkenee, sillä tuloverotus ja välillinen verotus kiristyvät. STTK on erittäin tyytymätön Kärcher Professional. Harmaa on varmaa. Ruokateollisuus valmis liittokohtaisiin neuvotteluihin Elintarviketeollisuudessa ei jäädä harmittelemaan työmarkkinaneuvottelujen kariutumista. ?En koe sitä huonona, että nyt siirrytään liittokohtaisiin neuvotteluihin, vaikka ne sinänsä ovat raamia haastavampia?, Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja Karsten Slotte sanoo. Slotten mukaan liittokohtaiset neuvottelut pitää nähdä mahdollisuutena. ?Raami olisi merkinnyt yleistä kompromissia lähinnä rahasta, mikä helposti veltostuttaa alan liittoja. Kaiken tämän tunnistat nyt tyylikkäästä ja kovaa käyttöä kestävästä antrasiitinharmaasta väristä ja Kärcherin-keltaisista käyttökytkimistä. Kärcher Professional - Jatkuvaan, kovaan ammattikäyttöön. VertailuVoittaja Koneviesti 12/2012 HDS 8/18 CX . Työllisyys on avainsana?, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi. JOUKO KYYTSÖNEN Hallitusryhmien puheenjohtajat kehuivat torstaina kilpaa onnistunutta kehysriihtä. Parannuksina työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee käyttöön uusi joustava hoitoraha ja päivähoitomaksut porrastetaan käytön mukaan. ?Nyt satsataan uusiin työpaikkoihin, työhön ja tulevaisuudenuskoon. Se povaa myös rajuja lakonuhkia ja kehottaa yrityksiä varautumaan budjeteissaan lakkoihin. Puheenjohtajat otaksuvat, ettei EK:ta kiinnosta ennustettavuus eikä työrauha, jotka palkansaajapuolen laaja työmarkkinaratkaisu olisi tarjonnut. ?Vain palkansaajat ovat osoittaneet kiinnostusta Suomen pelastamiseen?, palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat arvioivat. Hyvänä puolena neuvotteluissa palkansaajajärjestöt näkevät niiden keskinäisen yhteistyön tiivistymisen entisestään. EK perää palkansaajajärjestöiltä vastuuta syksyn liittokierroksille. TIINA TENKANEN/UP TT: Rikkidirektiivin haittojen korvaus vaisua Teknologiateollisuus on hyvin pettynyt, kun rikkidirektiivin haittojen korvaaminen jäi siihen, että kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen jäi voimaan. ?Myös tällä on vaikutukset työmarkkinoiden sopimusneuvotteluihin?, Kostiainen toteaa. ETL: Makeisvero lisää tuontia Hallituksen päätös nostaa makeisveroa rokottaa yritysten työllisyyttä, Elintarviketeolisuusliitto toteaa. ?Nouseva verotus vähentää kysyntää ennestäänkin vaikeilla markkinoilla ja siirtää sitä edullisempiin tuontituotteisiin. Tämä heikentää kotimaisten yritysten mahdollisuuksia investointeihin ja vaarantaa valmiudet vientiin?, sanoo toimitusjohtaja Heikki Juutinen. STTK:ta kismittää kilometrikorvaukset STTK:n mielestä hallituksen valitsema työllisyyttä tukeva talouslinja on perusteltu. sh. Meidän yhdessä pitää varmistaa, että alan kilpailukyky säilyisi tuontiyrityksiä vastaan.? TIINA TAIPALE Tarvitsetpa kuumavesipesuriksi järeän tykin tai tiukan kompaktimallin, moninkertainen testivoittaja Kärcher on aina varma valinta. 2995,- www.karcher.fi VertailuVoittaja Käytännön Maamies 11/2012 HDS 12/18 SX . 180 bar, 800 l/h . Palautusta nostettiin niin sanotun maaseutu-tupossa vuosiksi 2012 ja 2013. Kansallisen maataloustuen säästöjen 15 miljoonan euron purkua lykättiin vuodesta 2014 vuoteen 2015, joten kansallista tukea maksetaan 15 miljoonaa aiempaa enemmän vasta vuonna 2015 eikä vuonna 2014. Maaseutuohjelman rahoitus toukokuussa Maaseutuohjelman rahoituksesta vuodelle 2020 asti päätetään erikseen toukokuun loppuun mennessä. MTK:n mukaan hallitus päätti budjettiriihessään laajasta teollisuuden tukipaketista, mutta unohti maaseudun kasvumahdollisuudet. Järjestö kiittelee sitä, että hallitus ei hyväksynyt SDP:n ja SAK:n ajamaa kiinteistöveron laajentamista metsämaalle tai muuta metsätiloille kohdistuvaa maksua. Maatilojen energialasku nousu nollaa parin vuoden takaisen maaseutupaketin ja MTK vaatii hallitukselta korjaavia toimia ensi syksyn budjettiriihessä. Hyvää ratkaisussa oli se, että hallitus lopetti maanviljelijöiden sosiaaliturvan heikentämisen, tosin sitä on heikennetty jo aiemmilla päätöksillä. MTK muistuttaa, että hallituksen tähänastiset maataloutta koskevat leikkauspäätökset vaarantavat jo EU:ssa valmisteltavan maaseudun kehittämisrahoituksen hyödyntämisen. Järjestö odotti hallitukselta jo tehtyjen leikkauspäätösten perumista, mutta sitä ei tullut. JOUKO KYYTSÖNEN Akava povaa syksyksi lakkoja Palkansaajakeskusjärjestöt syyttävät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta työmarkkinaneuvotteluiden kariutumisesta. EK olisi halunnut palkankorotuksien sijaan alentaa jo sovittuja työeläkemaksuja. Liittokohtaisissa neuvotteluissa puhutaan rahan lisäksi monista alojen omista erityiskysymyksistä.? Keskuskauppakamari pitää hallituksen päätöstä yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosenttiin hyvänä ratkaisuna. ?Tämä parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia investoida ja luoda lisää työpaikkoja?, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Terhi Järvikare. kehysriihessä ?olemattoman vaisuksi?. Kärcher merkitsee edistyksellistä tekniikkaa, työtehoasi parantavia ratkaisuja ja ensiluokkaista käyttövarmuutta. sh. 180 bar, 1200 l/h . Palkansaajajärjestöjen mukaan työeläkemaksun alennukset olisivat tulleet palkansaajien ja nuorten maksettaviksi. STTK kertoo palkansaajapuolen tuoneen pöytään maltillisia esityksiä, joissa otettiin huomioon nopeasti heikentynyt taloustilanne ja kasvava työttömyys. Akavan hallituksen mukaan EK haluaa heikentää ostovoimaa kieltäytymällä palkankorotuksista
taas kerran . Mutta silloinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet ei sitä halunnut?, torstaina Brysselissä puhunut Ilmarisen toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoo. Viime kesänä Trichet´n seuraaja Mario Draghi lopulta antoi lupauksen ostaa rajoittamattomasti kriisimaiden lainoja. 8 Perjantaina 22. Molempien esitykset antaisivat kuitenkin esimerkiksi Suomelle mahdollisuuden maksaa tätäkin enemmän. Käytännössä kyse on kuitenkin Suomen suorien tukien potin jakamisesta eri sektoreiden ja alueiden kesken. Moskovasta on osoitettu mielenkiintoa Kyproksen rannikolta löytyneitä kaasuesiintymiä kohtaan. Niiden oikeuksista voisi konkurssikypsä valtio saada uutta rahaa. Moskovassa tunnetaan Kyproksen suuntaan lämmintä mielenkiintoa, koska Nikosian pankeissa kiertää merkittäviä summia myös venäläistä valtiollista rahaa. JORMA MATTILA on Berliinissä asuva ulkomaankirjeenvaihtaja. Venäjän kortti IMF on asettanut oman Kyproksen pelastusosuutensa ehdoksi maan velkataakan olennaisen vähentämisen. euron alta. Nyt eletään tilanteessa, missä Kyproksen pankkeja ei uskalleta avata lainkaan talletusten paon pelossa. luetuin päivälehti EKP uhkaa katkaista Kyproksen hätärahoituksen Saarivaltiolla maanantaihin asti aikaa hyväksyä tukipaketti. Sen enempää EU.lla kuin jäsenmaillakaan ei ole keinoja Integraatio tiivistyy Vihriälän mukaan kriisi johtaa väistämättä euroalueen integraation syvenemiseen. Todennäköisin vaihtoehto on nykyisten talouskurisääntöjen tiukempi valvonta ja pankkiunionin toteuttaminen. Seuraava vaihe olisi jäsenmaiden budjettivaltaan puuttuminen ja jonkinlainen rajallinen yhteisvastuu veloista. Kolmas ja epätodennäköisin vaihtoehto olisi liittovaltio, jossa keskushallinto tasaisi eroja eri alueiden välillä. ?Jossain vaiheessa Suomenkin pitää pohtia, haluaako se olla mukana tässä kehityksessä?, Vihriälä ennustaa. NIKLAS HOLMBERG KESKUSTELE ESKU E ESKUSTELE ES S SKUSTELE SK SKU SKUS SKUST KUSTELE KUSTELE KU UST US S STELE TELE TELE LE VERKKOLEHDESSÄ VE ER ERKKOLEHDESSÄ RKKOLEHDESSÄ KKOLEHDESS KKOLEHDESSÄ KOLEHDESS www.maaseuduntulevaisuus.fi Voit kommentoida juttua Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehdessä osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi. BRYSSEL(MT) Euroopan keskuspankki on ilmoittanut katkaisevansa Kyproksen pankkien hätärahoituksen maanantaina, ellei se hyväksy EU:n ja IMF:n tarjoamaa apupakettia. Likviditeettirahoituksen katkaisu kaataisi maan pankkisektorin ja ajaisi talouden kaaokseen. Kyproksen pankit ovat olleet suljettuina koko viikon. Viikko sitten sovittu 10 mil- jardin euron apupaketti joutui vastatuuleen, kun Kyproksen parlamentti hylkäsi siihen kuuluvan talletusveron. Torstaina maan hallitus vielä vahvisti, että vajaan 6 miljardin euron talletusvero ei voi missään tapauksessa tulla kysymykseen. Kyproksesta ennakkotapaus Tilanne vaikuttaa hankalalta sillä eromaiden puolesta tukineuvotteluista vastaava Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Djisselbloem taas sanoi torstaina, että talletusveron täytyy olla mukana tukipaketissa. Kyproksella etsittiin kuumeisesti korvaavaa suunnitelmaa. Yksi esillä ollut vaihtoehto oli lehtitietojen mukaan eläkerahojen käyttäminen pankkien tukemiseen Maa yrittää myös neuvotella tukilainaa Venäjältä. Parlamentti taas vahvisti oman cap-kantansa täysistunnossaan viime viikolla. Eroavaisuuksia neuvoston ja parlamentin välillä on varsinkin niin sanotussa viherryttämisessä ja sokerikiintiöiden jatkossa. Parlamentti ajaa kiintiöiden jatkoa vuoteen 2020 asti, kun neuvosto lopettaisi ne jo vuonna 2017. Viherryttämisessä jäsenmaat hyväksyisivät sen, että samasta toimenpiteestä maksettaisiin sekä viherryttämistukea että ympäristötukea. Siksi Nikosian hallituksen hätäratkaisu, venä- mattila.press@ gmail.com Parlamentti ja neuvosto neuvotteluihin cap-uudistuksesta Näkemykset eroavat varsinkin sokerikiintiöissä ja viherryttämisessä Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Suomen 2. Missä meni vikaan? Pankkiunioni vaarassa Rahaliiton tärkein hanke tällä Ilmoita ajankohtaisessa ja monipuolisessa Aiheena mm.: teemanumerossa ? maalaistalon piharemontin suunnittelu viimeistään 5.4.! ? kesän perennauutuudet ? puutarhurin parhaat pikkuapulaiset . Euroopassa energian hintaa taas on poliittisilla päätöksillä jopa nostettu. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä jakaa näkemyksen, että rahaa painamalla kriisimaiden taloussyöksy olisi voitu välttää. ?Silloin paine rakenneuudistusten tekoon olisi kuitenkin loppunut. Neuvosto taas antaisi jäsenmaiden itse päättää, ottavatko ne tukikaton käyttöön. Tuotantotuki nousussa Tuotantoon sidottua tukea molemmat instituutiot ovat valmiita korottamaan nykyisestä 10 prosentista. Lisärahaa esitykset eivät tuo. Trilogineuvottelut on määrä saada valmiiksi kesään mennessä. Korot laskivat välittömästi, vaikka lupausta ei ole vielä lunastettu. Halpa energia auttaa Kiander vertaa euroalueen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa talous on jo lähtenyt hyvään kasvuun. Amerikkalaisten lääke on ollut löysä talouspolitiikka. Korot on pidetty nollassa ja säästötoimet on lykätty tulevaisuuteen. Konkurssikypsät pankit saneerattiin nopeasti. Samalla keskuspankki on painanut rajattomasti uutta rahaa, mikä taas on laskenut dollarin kurssia ja tukenut vientiteollisuutta. Yhdysvaltain apuna on ollut myös uusien kaasuesiintymien tuoma halpa energia. Kyproksen ylimitoitettu pankkisektori houkuttelee maahan ulkomaisia sijoituksia selvästi muita euromaita korkeammilla koroilla. Suuret tuotot edellyttävät suuria riskejä. Schäublen hyvien aikomusten lopuksi koko eurokriisi ampaisi jälleen uuteen vauhtiin. maaliskuuta 2013 UUTISET PATRICK BAZ/AFP PHOTO/LEHTIKUVA Tutkijat: EKP olisi voinut estää kriisin Yhdysvallat on saanut talouden kasvuun rahaa painamalla BRYSSEL (MT) Suomalaistutkijat uskovat, että euroalueen kriisistä olisi selvitty vähemmin vaurioin, jos Euroopan keskuspankki olisi heti kriisin alussa luvannut painaa rajattomasti rahaa. ?EKP olisi voinut painaa kriisimaiden korot alas jo aiemmin. Puolueen eduskuntaryhmä päätti asiasta torstaina. Talletuspaon pelossa Kyproksen pankit ovat olleet suljettuina koko viikon. Neuvosto tyytyisi 12 prosenttiin. Mikä merkitsisi pankkien varmaa konkurssia. Nyt finanssimaailmassa ihmetellään, miten EKP:n lausuntoihin pitää suhtautua Espanjan ja Italian kaltaisten suurten-, taatusti enemmän systeemirelevanttien maiden tapauksissa. läisiin lainoihin tukeutuminen, ei ratkaise kriisiä. Venäläinen vaihtoehto vilahtaa Kyproksen kriisissä silti toista kautta. Maan pankeissa on venäläisiä talletuksia yli 20 miljardin euron edestä. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi Kyproksen tukipaketista tulevan merkittävä ennakkotapaus. ?Jos pankkien omistajien ja suurtallettajien vastuu ei toteudu Kyproksella, ei se toteudu koskaan missään?, Vihriälä sanoo. NIKLAS HOLMBERG UUTISTAUSTA Puheenjohtaja Timo Soini haluaa, että koko asia selvitetään suomalaisille perinpohjaisesti. Ja samaan hengenvetoon antoi ristiriitaisen uhkavaatimuksen lopettaa ensi maanantaihin mennessä Kyproksen pankkien ELA-hätärahoituksen maksamisen. Sen jälkeen sekä parlamentin että ministerineuvoston täytyy vielä muodollisesti siunata neuvotteluiden tulos. NIKLAS HOLMBERG. Seuraavaksi tilien tyhjentyminen uhkaa levitä Kreikkaan. Jopa liittokansleri Angela Merkel on joutunut rauhoittelemaan saksalaistallettajia. ?Kyproksen kaaos uhkaa jo koko euroaluetta?, sanoi euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem. EKP sekoittaa itse itsensä Euroopan keskuspankki on viime kuukausina ylittänyt euromaiden hiljaisella suostumuksella rahapoliittisen mandaattinsa. EKP ottaa hintavakauden tavoitteen lisäksi itselleen finanssipoliittisia tavoitteita ja hakee asemaa euromaiden budjettitasapainon kontrolloijana. Tuleva pankkivalvonta sijoittuu EKP:n yhteyteen. EKP julisti Kyproksen kriisin ns. Ihmiset ovat kuitenkin tyhjentäneet tilejään pankkiautomaateilla. 2) BRYSSEL (MT) Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva neuvosto aloittavat kolmen viikon päästä neuvottelut cap-uudistuksen lopullisesta sisällöstä. Kolmantena osapuolena niin sanotuissa trilogineuvotteluissa on EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos ¸. Jäsenmaiden maatalousministerien puolesta neuvotteluita käy puheenjohtajamaa Irlannin ministeri Simon Coveney. Parlamentin puolelta neuvotteluita vetää maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro yhdessä cap-asetusten esittelijöiden ja poliittisten ryhmien edustajien kanssa. Kolme kasvia vain Etelä-Suomeen Maatalousministerit sopivat yhteisestä näkemyksestään myöhään tiistai-iltana. Parlamentti ajaa mahdollisuutta maksaa tuesta 15 prosenttia tuotantoon sidottuna. kirpat kasvien kiusana ? kotimaiset valmiit salaattisekoitukset haastavat tuonnin Aineistopäivä 5.4. Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi 1 20 MT (K 2) 0 00 LT 201 ( 3 32 4 rä 1 77 ä ä 8 am ki kij evik u L L hetkellä on Euroopan pankkiunioni. Uskottavuuden matto vedettiin . Yksi vaihtoehto on eläkevarojen käyttö pankkien tukemiseen. Perussuomalaisilta välikysymys Kyproksesta Perussuomalaiset jättää välikysymyksen Kyproksen tilanteesta. Pitää myös muistaa, että aina joku joutuu maksamaan, jos ilmaista rahaa tarjotaan?, Vihriälä muistuttaa. Inflaation kiristyessä laskun MARKKU VUORIKARI Jaakko Kiander Vesa Vihriälä maksaisivat kaikki euroalueen tallettajat. Vihriälä mukaan pitää myös muistaa, että EKP:n säännöt kieltävät rahan painamisen. Erityisen tiukasti säännöstä ovat pitäneet kiinni saksalaiset, joiden mallin mukaan koko EKP on perustettu. estää yksityisen pääoman virtaa ylijäämämaista alijäämämaihin.? Yksityinen velka ongelma Euroalueen kriisiä on yritetty taltuttaa kiristämällä EU:n talousvalvontaa ja pakottamalla kriisimaat leikkaamaan menojaan. Kianderin mukaan edessä voi olla pitkään jatkuva taantuma, kun sekä yksityinen että julkinen sektori vähentävät kulutustaan samaan aikaan. ?Esimerkiksi Italiassa säästölinja on hidastanut talouskasvua, minkä vuoksi valtion velkasuhde kasvaa samaa tahtia Kreikan kanssa.? Julkisen velan syynääminen ei Ilmarisen toimitusjohtajan mielestä välttämättä auta, koska monet nykyisistä kriisimaista olivat ennen lamaa käytännössä velattomia. ?Enemmän kriisi johtuu yksityisen sektorin velkaantumisesta. Sen keskeinen periaate, 100?000 euroon ulottuva talletussuoja oli murrettavissa yhdessä yössä. Ehdotus talletussuojan rikkomisesta ei tullut Schäublelta. Omassa parlamentissa sittemmin kaatuneen aloitteen takana oli Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades. Euroalueen maineelle oli kuitenkin keskeistä, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP sekä euroryhmän ministerit olivat yhdessä aloitteen takana. Varsinkin euroalueen ulkopuolisten sijoittajien keskuudessa levisi pelko, että euroalueella tapahtua mitä tahansa. Parlamentti taas tyrmää niin sanotut tuplamaksut. Kolmen kasvin vaatimuksessa molemmat ovat samaa mieltä 30 hehtaarin alarajasta ja poikkeuksesta 62 leveyspiirin pohjoispuolisille alueille. Ekologisten kesantojen osalta ministerineuvosto esittää poikkeusta kuntiin, joissa metsä-alaa on vähintään kolme kertaa niin paljon kuin pelto-alaa. Neuvosto tekisi nuorten viljelijöiden erityistuesta jäsenmaille vapaaehtoisen, kun meppien mielestä sen pitäisi olla pakollinen koko EU:ssa. Parlamentti ajaa tilakohtaista 300?000 euron tukikattoa. systeemirelevantiksi tilanteeksi. Välikysymys tehdään, ta- pahtui tilanteessa mitä tahansa. Välikysymys jätetään pääsiäisen jälkeen. Puutarha- ja vihannesviljely 10.4.2012 Painosmäärä 86 000 kpl MT Puutarha- ja vihannesviljely- teemanumero ilmestyy 10.4. Rahaliitto ampui omaan jalkaansa EMU:n pelastamisen ristiriitaisimmat virheet on kivetty hyvillä aikomuksilla. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli se Kyproksen pelastuspaketin neuvottelijoista, joka ehdottomasti vaati saarivaltion omaa 5,8 miljardin euron osallistumista pankkien pelastamiseen. Periaatteessa oikeudenmukainen ja hyvä ajatus
Näinhän ei todellakaan ole asianlaita. Siinä vaiheessa hallituksen julkinen totuus Suomen maksimivastuista oli: ?ne voivat nousta muutaman miljardin luokkaan?. tarvitsee yli 17 miljardin euron kokonaisoperaation . Pankkitaseet ovat historiallisesti 8-10 -kertaiset maan kansantuotteeseen verrattuna. Perjantaina näin tapahtuikin. Mutta se ei voi olla oikein, että jos omia veroja ei alhaisen veroasteen takia kerätä, EU:n oppien mukaa rahat otetaan sitten sieltä missä veroja vielä maksetaan. juuri niin kuin ei pitänyt tapahtua. Samalla tavalla yritetään nyt Kyprospaketin kohdalla luoda mielikuvaa, että nyt jos on saatu edes pieni sijoittajavastuu, meidän on ehdottomasti lähdettävä pelastamaan veroparatiisin pankkeja ja rahanpesijöitä. Kuten Jutta Urpilainen kokoukseen osallistuneena varsin hyvin tietää, IMF:n alkuperäinen esitys oli leikata suurtalletuksia paljon suuremmalla prosenttiosuudella. sillä on valtava positiivinen vaikutus, ja siksi toivotan teille kovasti onnea,. sijoittajavastuun ulkopuolelle. Yhtenä esimerkkinä ovat varmaan illat kun kävimme läpi Suomen eurokriisin vastuita joulukuussa 2011. Pinnan alla liekehtii Euroopan laajuinen puolueiden ja poliitikkojen valtapeli Paljonko Paloi: 100 % kansantaloudesta? Kypros on ollut Euromaana aika tasan viisi vuotta, ja sinä aikana sen pankit ovat polttaneet euroja nopeammin kuin kukaan pystyy laskemaan. Kuten Der Spiegel -lehden mukaan Saksan tiedustelupalvelu (BND) raportoi troikalle: ?Venäläisillä liikemiehillä on talletettuna Kyproksella 26 miljardia euroa ja venäläiset oligarkit ja mafiat tulevat hyötymään eniten tulevasta pelastuspaketista... Magnitskyn kohtalolle ja rahanpesulle Kyproksellahan ei ole vielä tehty yhtään mitään. Huipussaan, finanssija pankkiala vastasivat yli kahta kolmasosaa koko kansantulosta. Sijoittajille päätös oli helppo, Kyproksen yhteisövero on Euroalueen alhaisin, vain 10 %, kun se esimerkiksi Suomessa on 24,5 %. aika tarkkaan 100 % sen vuotuisesta bruttokansantuotteesta. moraalikato. Alun perin näillä houkuteltiin erityisesti laivanvarustajia, ja myöhemmin myös finanssisijoittajia sekä holdingyhtiöitä. Todellinen muutos tapahtui vuonna 2004 kun Kyproksesta tuli EU:n jäsen, ja varsinkin vuonna 2008 kun maa liittyi Euroon. (Der Spiegel, 5.11.2012). Puheet ovat halpoja kun niitä ei tarvitse lunastaa? On myös vaikea yhdistää ministeri Jutta Urpilaisen lausuntoa tukirahoituksesta: ?Tuemme Kyprosta, vaikka siellä pestäisiin rahaa?, (HS, Taloussanomat 6.3.2013) ja ministeri Jan Vapaavuoren lausuntoa tukirahoituksesta: ?Valtiolla on ollut ainakin 1990-luvun lamasta saakka linjaus, että valtio ei lähde ongelmissa olevien yritysten pääomittajaksi millään tavalla.. (Guardian 26.1.2012) Asiasta on vielä mustempiakin esimerkkejä. 9 Perjantaina 22. Lauseen kiteytyksiin. (Tämän lisäksi olemme tukeneet lainaohjelmia Islannissa, Latviassa, Romaniassa, Unkarissa.) Nämä kaikki ovat sen EU:n omien sopimusten vastaisia, johon me vuonna 1995 liityimme. Laskimme asiat läpi - pitkän kaavan mukaan - ja tulimme aivan toisenlaiseen johtopäätökseen - kuten plokistani voi lukea. Muutama päivä myöhemmin, jopa Helsingin Sanomat julkaisi uudet laskelmansa. Vaikka kuuleman mukaan presidentti Anastasiadis prosenttiosuudet neuvotteluissa yömyöhällä valitsikin, se oli varmaankin virheellinen lopputulos. On myös hyvin mielenkiintoista, että Kyproksen pankkien ?senior debt?, joka yleisesti on Eurooppalaisten pankkien hallussa, nähtävästi jätetään nk. (Joillekin ehkä mieleen tulevat ministerit jotka istuvat harmaan talouden ministerityöryhmissä, ja samaan aikaan maksavat palkkoja pimeästi, mutta se on toinen juttu). Ehkä kysymyksenä tutkivalle journalismille pitäisikin olla, mistä muusta Limassolissa keskusteltiin. Siis Kyproksen sijoitukset Venäjälle ovat yli kuusinkertaiset verrattuna sen koko talouden kokoon. En ole Venäjää ja sen laillista taloutta vastaan missään muodossa . Omalta osaltani kerron, ettei tämä ei todellakaan tarkoita sitä etteikö taustojen selvittelyyn olisi tehty todella paljon työtä. Pitkiä iltoja olen avustajieni kanssa viettänyt, markkinameklareita ja asiantuntijoita kuunnellut, opiskellessani eurokriisin eri puolia. Yleensä puhumme maista, joihin kuuluu pankkijärjestelmä - Kyproksessa puhumme pankkijärjestelmästä johon kuuluu maa. Tappiot sinällään tulivat liiketoiminnan kahdesta pääkohteesta, kiinteistölainauksesta ja Kreikka-sijoituksista. Lisäksi 6 mil- ? ...pankkien pelastamisestahan tässä on kyse... jardia tarvitaan Kyproksen valtionlainojen takaisinmaksuun (joista puolet palautuu jälleen pankeille jotka ne omistavat), ja vain 1,5 miljardia budjettivajeen paikkaamiseen. Eli jälleen kerran, veronmaksajat ottavat kantaakseen EU pankkien vikasijoituksia 10:n miljardin edestä. ja samaan aikaan nostamassa kotimaisia veroja ja leikkaamassa palveluita (kotimaisen talouselämän kehittämisestä puhumattakaan). Samoin oli laita ?Urpilaisen erinomaisten vakuuksien. Kyproksen budjetti ei ole ollut -20 % alijäämäinen viimeisen viiden vuoden aikana. (Kyproksen budjettivaje, vaikka se suuri onkin, on vain 5.3 % bkt:stä.) Kyproksen pankithan nämä tappiot tekivät ja pankkien pelastamisestahan tässä on kyse, kuten muuten euron pelastuspaketeissa aina tähänkin asti. Tämä näkyy suoraan Kypros-paketin osista. veronmaksajien rahalähetys teoissa. ?nYt Pelastetaan jo veronkiertäjät ja venäläiset rahanPesijätkin? (sorrY vain sinne turun telakalle, teillä on väärä toimiala) Toinen syy Kyproksen pankkien suosiolle oli kohteliaisuus olla kyselemättä liian paljoa ? Miten voidaan puolustaa suomalaisten verorahojen käyttäminen maihin, jotka eivät omia verotulojaan hanki? sinne sijoitettavien rahojen alkuperistä. Tällä hetkellä alkuperäiset laskelmat 8 miljardin euron pankkituesta ovat kasvamassa 10 - 12 miljardiin, kun mukaan otetaan pienemmät säästökassatkin. Kyproksen pankeilla oli myös lähes 29 miljardin euron sijoitukset Kreikkaan. Pelkästään Kreikan valtion velkasaneerauksen yhteydessä, Kyproksen pankit joutuivat tekemään 70 % alaskirjaukset 4.2 miljardin euron sijoituksilleen. Tämä ei ole edes ensimmäinen tukipaketti joka Kyprokselle annetaan, se sai ensimmäisen, 2.5 miljardin laina-avustuksen Venäjältä vuonna 2011. Kataisen otti Limassolissa vastaan Kyproksen parlamentin oppositiojohtaja, konservatiivipuolueen Nikos Anastasiadis, joka kisaa presidentin virasta helmikuun vaaleissa. Kuten vuoden journalistipalkinnon saanut toimittaja Jan Hurri jälleen niin osuvasti tiivisti: ?Riski kasvaa, että moraalinen selkäranka napsahtaa poikki . Varsinkin yksittäisten poliitikkojen asemasta Barroson presidenttikauden loppuessa vuonna 2014? ei hätää, sinä maksat Kypros on siis jo viides seitsemästätoista euromaasta, joka hakee pelastuspakettia siis lähes joka kolmas. Vaikka Kyproksen ja Venäjän välinen keskinäinen kauppa on alle 50 miljoonaa euroa vuodessa, pieni Kypros on maailman suurin ulkomainen sijoittaja Venäjälle - siis suurempi kuin Saksa, Hollanti, Yhdysvallat tai mikään muu maa. Eli pankkien hieman yli 10 % tappioista tulee saman tien kansantalouteen 100 % tappiot kun ne veronmaksajan kontolle kaadetaan. Tämä on suoraa ulkomaista pankkitukea, jota ei pitänyt antaa 3. Nikosian yliopiston apulaisprofessori totesi suorasukaisesti the Guardian lehdelle: ?Puhumme Venäläisestä rahasta jota pestään Kyproksen kautta. Kuten Irlannin ja Portugalin kohdalla on tekeillä, ensin lainojen takaisinmaksuaikoja pidennetään, ja sitten jossain vaiheessa ne tullaan leikkaamaan tai antamaan anteeksi. Samoin ne pankkiirit jotka Kyproksen valtionlainoilla ovat spekuloineet, pääsevät kuin koira veräjästä. Samaan tahtiin kasvoivat pankkien taseet. Helsingin seudun kokoinen maa . Tästä kaikesta nouseekin se eurokriisin ja Kyprospaketin kaikkein suurin ongelma . (Aamulehti 6.3.2013) Global Financial Integrity säätiön raporteista voi lukea vielä syvällisempää kuvaa, jos lukijaa kiinnostaa. Ei siis liene aivan yllätys, että kyproslaisten pankkien rahoituksesta, yli 90% tulee talletuksista (eikä osakepääoma tai velkarahoituksesta kuten länsimaissa pankeissa yleensä). joten sorry vain sinne Turun Telakalle, mutta teillä on väärä toimiala, tai ehkä väärä maa?) kokoomuksen ePP, ei Potkuja Pankkiireille? Tämä poliittinen - ja poliitikkojen - pinnan alla tapahtuva vääntö onkin se viides kova pala Kyproksen pakettiin liittyen. Sen jälkeen, ainakin markkinoilla ja Kyproksella, on ollut aika selvää että tukipaketti solmitaan. Yhtiöt jotka näin sinne houkuteltiin, eivät muutoin Kyprokselle olisi varmasti sijoittuneet. kanssa, jotka olivat niin erinomaisia että ne piti salata. Tosiasiassahan saimme vain osittaisen prosentti-swapin eli tuottovaihdon, joka kattaa vain pienen osan Suomen kokonaisvastuista. Koska nämä asiat ovat mutkikkaita, on selvää että niistä voi saada todellisen kuvan vain perehtymällä. Maa on jo pitkään ollut veroparatiisina tunnettu. Kaikkein valitettavinta onkin se että kansalaisilla - joiden rahoista tässä lopulta on kysymys - on hyvin vaikea saada asiakokonaisuudesta syventävää tietoa. Keneltäkään ei myöskään jäänyt huomaamatta se avoin ja suora tuki, mitä annettiin Kyproksen EPP ryhmään kuuluvalle presidenttiehdokkaalle, Nikos Anastasiadikselle. Muuan muussa The Wall Street Journal huomioi lainaten Jyrki Kataista: ?Kyproksella on Suomen täysi tuki näinä taloudellisesti vaikeina aikoina?, Suomen pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti perjantaina. Nimellisesti Kypros täyttää kaikki EU lait rahanpesusta, mutta ongelmana on niiden täytäntöönpano. Kokonaistarve on siis 17,5 - 19,5 miljardia, joista 13 - 15 miljardia kiertää pankkien holveihin. Kysymykseen miten pankit ovat voineet hävitä näin paljon rahaa näin lyhyessä ajassa, on helppo vastata: Kyproksen pankkisektori on aivan uskomattoman suuri maan kokoon verrattuna. Vuosina 20092011 Kyproksen suorat sijoitukset Venäjälle olivat $130, $180 ja $129 miljardia, ja vastavuoroisesti Venäjän sijoitukset Kyprokselle $120, $154, ja $122 miljardia (Global Financial Integrity, February 2013). Tosiasiahan on se, etteivät nämä 17 miljardia tavallisten kyproslaisten taskuihin vilahtaneet, emmekä me heitä tässä ole pelastamassa. Vaikka julkisesti vielä toisin väitetään, käytännössä tämä merkitsee sitä että Kyproksen (kuten Kreikankin) mahdollisuudet maksaa velkansa ajallaan takaisin ovat kovin pienet. Pelastamme hyvin kyseenalaisia rahojen lähteitä, rahanpesua 5. ?title-deed scandal?. Siis laittomia perusartikloiden 123 ja 125 mukaan. Kypros voi allekirjoittaa kaiken, luvata paljon, mutta pitää harvoja noista lupauksista.. Eli pienikin tulo oli parempi kuin ei mikään. Sergei Magnitskyhan oli asianajaja joka paljasti veropetosvyyhdin, mutta joutui kiinniotetuksi juuri niiden virkamiesten toimesta, joita vastaan hän todisti. Tässä on tietysti se vaara, että asioista jää helposti pinnallinen kuva. Maan valtion- ilmoitus velka alkuvuonna 2013 oli jo 89.7 % bruttokansantuotteesta, ja uuden tukipaketin myötä vastuut vain kasvavat. ja väki tuumaa Suomea myöten, että kohta tässä unionissa veroja maksavat vain hyväuskoiset hölmöt.. Suhteutettuna Suomen mittakaavan tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2008 alusta olisimme puhaltaneet 170 miljardia euroa ? suunnilleen 32 000 euroa per kansalainen, vauvat ja vanhukset mukaan lukien. päinvastoin. Mikä minusta on väärin, on sen laiton osa, ja se että Suomalainen veronmaksaja joutuu rahanpesijöitä pelastamaan. Suomalaisin verovaroin tuemme veroparatiisia, joka ei kerää omia verojaan 4. Samoin Kyprokselta Venäjälle maksetut korot on 0%- verokantaisia, rojaltit 0% ja osingot 0%. Täten venäläinen bisnesmies voi omistaa yrityksensä kyproslaisen holding-yhtiön kautta, kotiuttaa sen enemmän tai vähemmän lailliset voitot veroparatiisin, ja jälleen sen kautta sijoittaa ne EU maasta Venäjälle. Tämän kiertokulun suosio näkyy suoraan keskuspankkien raporteista. Kuten Irlannissa ja Espanjassa, pankit rahoittivat kiinteistökuplaa, joka Kyproksella sai lisäväriä suurimuotoisesta huudatushuijauksesta nk. Yleensä, pahimmatkin pankkikriisit, kuten Suomessa 1990 luvun alussa, ovat harvoin paljoa yli 20 % kansantuotteesta. Tarvittavat rahamäärät ovat siis Kyproksen taloudelle aivan valtavia. Kyproksen paketti on sormenheristelykokous veroparatiiseista puhuttaessa . Hallitus ei edes suostu tuomaan asiaa eduskunnan suuren salin käsittelyyn. EU:n Olli Rehn on tunnustanut saman ongelman: ?Hallitus Nikosiassa on jo muuttanut lakinsa (rahanpesuun liittyen). On myös mielenkiintoista panna merkille, että pienen Kyproksen pankeilla on 10 % osuus paljon suuremman Kreikan koko lainamarkkinoista. Vastaus taas siihen, miten Kyproksen pankkisektorista voi ylimalkaan kehittyä näin valtava, löytyy kahdesta tosiinsa melko läheisesti liittyvistä taloudellisesta ratkaisusta . (Taloussanomat 17.3.2013) Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Ilmoituksen maksaja: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Timo Soini ilmoitus. Turismin lisäksi maalla ei ole muita luonnollisia talouden toimialoja, ja siksi alkuperäinen päätös alhaisesta veroasteesta oli varmasti melko helppo tehdä. päivänä kyproslaiset ää- nestivät oikein - ja Nikos Anastasiadisista tuli Kyproksen presidentti. maaliskuuta 2013 ilmoitus ilmoitus Kyproksen kaleeri Ei hätää: Kaleeri upposi, mutta airo löytyi. Kysyntä sen palveluille kasvoi räjähdysmäisesti. Siitä arvioidut tappiot ovat noin 3-6 miljardia euroa. Mutta meidän täytyy nyt varmistaa että lakeja myös noudatetaan. Tunnen ongelman.. Siinä vaiheessa tosin nykyiset päättäjät ovat jo ihan muissa toimissa kantamassa vastuuta. Yleensä Puhumme maista, joihin kuuluu Pankkijärjestelmä - kYProksessa Puhumme Pankkijärjestelmästä johon kuuluu maa Toinen todella suuri epäkohta on se, että Suomen tukirahat menevät taas suoraan ulkomaiseen pankkitukeen . Kyproksen paketin jälkeenhän kansalaisten luottamus Euroalueen 100 000 euron talletussuojaan on vähintäänkin kyseenalainen, eivätkä uutiset Kyproksen pankkiautomaattijonoilta paljoa lisää sitä EU:n peräänkuuluttamaa ?luottamusta joka kriisin lopulta ratkaisee?. Laiton veronkierto ja rahanpesu ovatkin ne moraalisesti vastenmielisimmät asiat mitkä Kyproksen pakettiin liittyvät, ja jo sinällään syy niistä poisjäämiselle. Kyproksen rahanpesun juuret liittyvät sen veroparatiisiasemaan, tai tarkemmin sen verosopimuksiin eri maiden kanssa. Esimerkiksi Kyprokselle rekisteröityneiden yhtiöiden määrä kasvoi vuoden 2004 125 000:sta vuoden 2012 269 000:n. Ennen kaikkea siksi, että siihen liittyy viisi pääkohtaa, jotka tekevät tästä moraalisesti, taloudellisesti, ja poliittisesti hyvin vastuuttoman hankkeen: 1. (Verkkouutiset 8.1.2013). Viesti lienee selvä . 840 000 asukasta . Suomen pääministeri totesi Anastasiadisille. Helmikuun 24. Esimerkiksi vuonna 2011 taseet olivat 150 miljardia euroa, kun Kyproksen koko bruttokansantuote oli 18 miljardia. Eli miten voidaan puolustaa Suomalaisten verorahojen käyttäminen maihin, jotka eivät omia verotulojaan hanki? Harvoin ovatkin sanat ja teot tosin niin kaukana toisistaan kuin hallituksen lupauksissa veroparatiiseja ja niiden verokikkailua vastaan käytävästä taistelusta. Markkinameklareiden pöydissä asiaan kiinnitettiin selvästi enemmän huomiota. Mukana olivat muiden mukana Euroopan komission José Manuel Barroso, Saksan Angela Merkel, Unkarin Viktor Orban, Kreikan Antonis Samaras ja tietysti Suomen Jyrki Katainen. Yhdestäkään Suomen valtamediasta ei kattavaa taustatietoa löydy, vaikka kuinka etsisi. Käykäämme siis tässä läpi nämä tulevan Kyproksen paketinkin taustat . Hän kuoli tutkintavankeudessa, kyseenalaisissa oloissa. Asiasta on Suomessakin puhuttu paljon, ja siitä on tehty hiljattain eduskunnassakin kirjallinen kysymys (KK 667/2012 vp - Pia Kauma /kok ym) Onkin mielenkiintoista nähdä millaisen omantunnonpäätöksen esimerkiksi Pia Kauma ja muut 16 allekirjoittanutta tekevät Kyprospaketista . Sen lisäksi useat ulkomaisille tarkoitetut yritystoiminnot ovat 0 % verokannan alaisia - esimerkiksi arvopaperikaupoista, osingoista ja koroista saadut voitot ovat useimmiten verovapaita. Eli Kyproksen finanssi- ja pankkijärjestelmän kautta oli helppoa alentaa veroastettaan, olemalla silti EU:n sisäpuolella. En ota tässä Kyproksen veroasteeseen sinällään kantaa, se on itsenäisen maan itsenäinen päätös. The Telegraph raportoi 2.12.2012 Kyproksen virkamiesten kieltäytymisestä tutkia rahanpesua Sergei Magnitsky-tapaukseen liittyen. Eli Kyproksen paketti pitkän kaavan mukaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä P äivänpolitiikan teossa on se vaikeus, että joudun tiivistämään monimutkaisia asioita lyhyisiin yhteenvetoihin. Kymmenen sekunnin uutispätkään ei paljoa mahdu. Asiapöydällä oli keskustelua monivuotisesta talousraamista (MFF) ja puolueen suunnitelmista vuoden 2014 EU vaaleihin. Venäjän mafia käyttää Kyprosta laajasti.. pitkän kaavan mukaan. (Reuters, 11.1.2013) Pankkivaltuuston puheenjohtaja Ben Zyskowicz totesi vielä suorasukaisemmin: ?Kypros on kelluva rahapesula Välimeressä. Kyproksen pankkisektorin suhteellinen koko on siis kolminkertainen euroalueen keskiarvoon verrattuna (330 % mikä jo itsessään on korkea), ja todella suuri esimerkiksi Suomeen verrattuna. veroparatiisista ja kohteliaisuudesta olla kyselemättä liian paljoa rahojen alkuperästä. suomalaisten veroeurojen lähettäminen veroParatiisiin, jossa omia veroja ei kerätä Ensimmäinen syy pankkien uskomattomaan kasvuun, oli Kyproksen alhainen veroaste. Suomen lehdistössä ei paljoa raportoitu Yleis-Eurooppalaisen EPP:n (European People?s Party) ylimääräisestä puoluekokouksesta, joka pidettiin Kyproksen Limassolissa tammikuun alussa. Suomen maksimivastuiden koko olikin yllättäen jopa yli 50 miljardia euroa. On aivan selvää että me suomalaiset olemme pelastamassa veroparatiisin pankkeja ja rahanpesijöitä . ?Hänen ehdokkuutensa saattaa osoittautua hyvin ratkaisevaksi pienelle saarivaltiolle, joka haluaa varmistaa ristiriitaisen tukipaketin eurokumppaneiltaan ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta?, Katainen sanoi. Ne jotka sopan ovat keittäneet maistelevat sitä sokerilusikalla, samaan aikaan kun veronmaksajia pakkosyötetään paloruiskulla - hieman maustettuna viikunanlehdillä. ?Haasteet ovat todella suuret, mutta olen luottavainen sen suhteen, että jos ja kun maa saa uuden, vahvan ja sitoutuneen johdon. Summat ovat Kyproksen kansantalouteen verrattuna valtavia 2. Jotenkin vuoden 2010 jälkeen on hivuttamalla pystytty luomaan sellainen julkinen mielikuva, että meillä olisi laillinen pakko ja velvollisuus näihin osallistua. Vaikka osa tästä toiminnasta on varmasti aivan laillista, niin valitettavasti Kyproksen kohdalla näin ei ole aina, tai edes yleisesti. Esimerkiksi Venäjän verosopimuksen kautta kaikki Venäjältä Kyprokselle maksetut korot ovat 0% -verokantaisia, rojaltit 0% ja osingot 5%
luetuin päivälehti Marjojen alkuperä kannattaa tarkistaa Evira kehottaa kuluttajia ja elintarvikealan toimijoita tarkistamaan hankkimiensa pakastemarjojen alkuperän ja ruokamyrkytysten välttämiseksi käyttämään ulkomaiset marjat vasta riittävän kuumentamisen jälkeen. Ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat tulee joko keittää 2 minuutin ajan tai ainakin pitää kuumana vähintään 5 minuutin ajan 90 asteessa. Evira muistuttaa, että elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava pakkauksessa, jos alkuperämaan pois jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Pakastetut ulkomaiset marjat voivat olla Suomessa pakattuja, eikä pelkkä pakkaajan nimen tarkistaminen riitä ilman alkuperämaan tarkistamista. Epäillään, että virukset pääsevät marjoihin saastuneen kasteluveden välityksellä. Ruispuikula nousi Suomen myydyimmäksi leiväksi. Myös kauppojen tiloissa sijaitsevien Fazer Leipomoiden myynti lisääntyi. Ja kaikki 323 000 lukijaamme yhtyvät varmasti onnittelijoiden joukkoon! Suomen 2. Leivänmyynti kasvoi Suomessa yhteensä 9,3 prosenttia. Fazer osti loppuvuonna Kraft Foodsin keksituotannon Suomessa. Selvityksen mukaan vain 13 prosenttia kunnista on tähän mennessä tehnyt luomun lisäämistä koskevan strategisen päätöksen.? Luomun ongelmaksi julkisissa ruokapalveluissa koetaan hinta. Toiseksi suurimpana esteenä pidetään saatavuutta. ?Tällä hetkellä ei ole riittävästi saatavilla kotimaisia luomutuotteita ja saatavuutta paikataan tuontituotteilla?, Arolaakso sanoo. Ruotsissa poliittiset päätökset ovat lisänneet luomuruuan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Vuonna 2006 osuus oli 5 prosenttia. Myyntimme kasvoi, vaikka kokonaismarkkinat taantuivat?, Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte kertoo. Slotten mukaan tuloksentekoa vauhdittivat muun muassa merkkituotteiden menestys ja hyvät uutuustuotteet. ?Onnistuimme myös raakaaineiden ostoissa.? nen nykyisillä alueilla, mutta samalla meidän pitää olla avoimia myös uusille bisneksille ja maantieteelliselle laajentumiselle.? Fazer on jo nyt yksi Euroopan suurimmista leipomoista, joka jatkossa voisi suuntautua esimerkiksi Pohjois-Saksan tai Puolan markkinoille. MARKKU VUORIKARI Fazerin tulos Kasvulle hyvät edellytykset Fazer vahvisti asemiaan päämarkkinoillaan eli Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Liikevaihto kasvoi eniten makeisliiketoiminnassa Suomessa ja Ruotsissa, mutta kasvu oli hyvää myös Suomen ja Ruotsin leipomo- sekä Norjan ja Ruotsin ruokailupalvelutoiminnassa. Venäjällä leivän kulutus väheni, mutta markkinoille saatiin aiempaa parempikatteisia uutuustuotteita. Myynnin kasvun ohella liikevaihtoa siivittivät myös Ruotsin kruunun ja ruplan vahvistuminen euroon nähden sekä yritysostot. Kauppaan sisältyivät muun muassa Jyväshyvä-, Carneval- ja Hangon-tuotemerkit. Slotte arvioi keksikaupan alkaneen hyvin. Ruotsin hallitus asetti silloin tavoitteen kasvattaa osuuden 25 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Osuus nousi lähes 20 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Suuri osa ruotsalaiskunnista on asettanut omat tavoitteensa luomun lisäämiselle. TUURE KIVIRANTA. Etenkin luomuviljatuotteita, -kasviksia ja -marjoja kaivataan lisää. Euroopassa tartuntavaara on keskisuuri Turkissa, Itä-Euroopan maissa, myös Baltiassa ja Balkanilla. Virusta erittyy runsaasti ulosteeseen jo viikko ennen sairauden oireita ja noin viikon ajan keltaisuuden alusta. Tartunnasta ensioireisiin on 15?50 vuorokautta. 47?110 kuolinpesää kohti maksettavaa kertyi 2?138 euroa. > > Maatilatalouden harjoittajien muita suurempi pääomavero selittyy pitkälti puun myyntitulon verotuksella. Puiden myynnistä paljon verotettavaa Maatilatalouden harjoittajien muita suurempi pääomavero selittyy pitkälti puun myyntitulon verotuksella. Maito, vehnä ja ohra ostetaan kaikki Suomesta ja rukiistakin liki puolet. ?Haluamme olla omavaraisia myös rukiissa, mutta tänä talvena kotimaisen rukiin saatavuus on ollut poikkeuksellisen huono?, hän sanoo. ?Ruisraaka-aineen turvaaminen vaatii uusia toimia myös meiltä esimerkiksi hintavaihtelujen tasaamiseksi.? Fazer arvioi, että viime vuoden heikot sadot pitävät viljan hinnan korkealla myös tänä vuonna. Yli 50?000 euron pääomatuloista vero on 32 prosenttia. Vielä vuonna 2011 pääomaveroprosentti oli 28. Pääomatuloja ovat korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinko-tulo, vuokra, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, maa-aineksista saadut tulot sekä kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutusvoitto. Pääomatuloa on myös muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Lähde: www.vero.fi. Fazer menestyi yli odotuksien Yhtiö kasvatti myyntiään ja liikevoittoaan vaikeassa taloustilanteessa. Leipomo- ja makeistuotteista sekä ruokapalveluista tunnettu Fazer menestyi viime vuonna ennakko-odotuksia paremmin. Konsernin liikevaihto kasvoi liki 1,7 miljardiin euroon ja liikevoitto 69 miljoonan euroon. ?Monista uhkakuvista ja haasteista huolimatta vuosi oli meille hyvä. Heidän maksamansa veron määrä oli runsaat 827 miljoonaa euroa. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja. Lähde: THL jälkeen sellaisenaan tai ainoastaan niitä lievästi kuumentaen, eivät virukset tuhoudu. tehtyjä tuotteita on runsaasti yritysten varastoissa?, Moisio kertoo. Suomalaisyritykset vievät metsämarjoja vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kiloa muihin Euroopan ja Aasian maihin. ?Mielellään marjoja haluttaisiin myydä lisää kotimaahan, jos meillä tuontimarjan osuutta korvattaisiin kotimaisella marjalla?, Moisio toteaa. Kotimaiset marjat turvallisia Toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktisista Aromeista muistuttaa tiedotteessaan, että kotimaiset marjat ovat turvallisia syödä niitä kuumentamatta. ?Kotimaisia pakastettuja marjoja ja kotimaisista marjoista MAIKKI KULMALA Julkisissa ruokapalveluissa vähän luomua Suomessa noin viisi prosenttia julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista on luomua. Yhtiössä ei uskota, että kaikkia kustannusnousuja pystytään siirtämään myyntihintoihin. Liikevaihdon odotetaan kuitenkin kasvavan ja kannattavuuden säilyvän vuoden 2012 tasolla. TIINA TAIPALE Fazerin konsernijohtaja Karsten Slotte täyttää kesällä 60 vuotta ja jättää nykyisen pestinsä tämän vuoden aikana. Ulkomaisista pakastemarjoista saattaa levitä hepatiitti A:ta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa välttämään ulkomaisten pakastemarjojen käyttöä kuumentamattomina mahdollisen hepatiitti A -tartuntavaaran vuoksi. Tanskassa epäillään pakastemarjojen levittäneen hepatiitti A-virusta. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Evira selvittävät yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa kotimaassa saatuja hepatiitti A-tartuntoja. Potilashaastatteluissa kuumentamattomat pakastemarjat ovat nousseet esille mahdollisena tartunnanlähteenä myös Suomessa. Lokakuun alusta lähtien THL:n tietoon on tullut 12 hepatiitti A -tapausta, joista kuusi on kotimaassa saatuja tartuntoja. Tapausten oireet ovat alkaneet tammikuun lopun ja maaliskuun alun välisenä aikana. Eri puolilla maata on aikaisemmin myös esiintynyt useita norovirusepidemioita, joiden epäillään aiheutuneen ulkomaisista pakastevadelmista. Sprintti sujui kun soitto ja nyt uusi 100 m MM on 12,98. Maaseudun Tulevaisuus onnittelee hiihtäjää, jonka menestystä olemme olleet tukemassa. 10 Perjantaina 22. euroa Liikevoitto, milj. Iho ja silmän kovakalvot muuttuvat keltaisiksi muutaman päivän kuluttua ensioireista. Pienillä lapsilla usein täysin oireeton. Maksajia oli kaikkiaan 962?280. Maatilatalouden harjoittajia pääomaveron maksajista oli 103?838. Vakavan maksatulehduksen riski lisääntyy iän kasvaessa; tauti johtaa erittäin harvoin kuolemaan. Tauti parantuu itsestään, mutta aikuisella toipuminen voi viedä kuukausia. Eniten luomusta valmistettua ruokaa tarjoillaan päiväkodeissa ja kouluissa, joissa luomua on noin seitsemän prosenttia raaka-aineista. Vähiten tai ei lainkaan luomua saavat syödäkseen vanhustenpalvelujen asiakkaat. Tiedot käyvät ilmi Portaat luomuun -ohjelman Taloustutkimus Oy:llä teettämästä selvityksestä. Kyselyyn vastasi 185 julkista ammattikeittiötä. ?Kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä noin 40 prosenttia haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Maksajaa kohti veron määrä oli hieman runsas 2?400 euroa. Elinkeinonharjoittajien pääomaverokertymä oli liki 135 miljoonaa. Yhtiö aikoo tänä vuonna vallata noin 15 prosentin markkinaosuuden ja neljänneksen markkinoista jatkossa. ?Keksiliiketoiminta tarjoaa meille mahdollisuuksia hyödyntää tunnettuja makeismerkkejämme uusissa yhteyksissä ja tulevaisuudessa myös muilla markkinoilla.? Makeisissa Fazer kasvatti markkinaosuuttaan ja vahvisti asemaansa Suomen markkinajohtajana. euroa Omavaraisuusaste 31.12., % Ruispuikulasta Suomen myydyin Fazerin leipomot kasvattivat myyntiään kaikissa tuoteryhmissä kotimaassa. maaliskuuta 2013 UUTISET Viljelijän pääomavero tuplasti muita suurempi Maa- ja metsätalouden harjoittaja maksoi vuonna 2011 pääomaveroa lähes kaksi kertaa enemmän kuin muuhun väestöryhmään kuuluva henkilö. Verohallinnon tilaston mukaan vuonna 2011 pääomaveroa kertyi 1,9 miljardia euroa. Sairaus alkaa äkillisesti, yleensä ensimmäisinä oireina ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Sairastuneella on myös kuumetta ja vatsakipua. On myös mahdollista, että tartunta johtuu poimijoiden huonosta käsihygieniasta. Pakastaminen säilyttää virukset hengissä ja tartuntakykyisinä. Jos marjat käytetään sulatuksen JAANA KANKAANPÄÄ Pakastemarjojen alkuperä on painettu pussiin. Kotimaisissa marjoissa hepatiitin vaaraa ei ole. HEPATIITTI A Viruksen aiheuttama maksatulehdus Vanhalta nimeltään tarttuva keltatauti. Yleinen huonon hygienian maissa. Fazer osti muun muassa Ruotsin puolustusvoimille ruokapalveluita tarjoavan yrityksen. Slotte näkee, että erittäin vakavaraisella Fazerilla on nyt hyvät edellytykset jatkaa kasvuaan. ?Lähtökohtana on nykyisten liiketoimintojen vahvistami- 1?12/ 2011 Liikevaihto, milj. Pääomavero maksetaan puun myyntitulojen ja -menojen erotuksesta. Vuonna 2011 viljelijät saivat puunmyyntituloa yli 412 miljoonaa euroa, palkansaajat vain kymmenesosan tästä. Ammattiryhmä muut oli toiseksi suurin puunmyyjä, tuloa kertyi 96 miljoonaa. Eläkeläiset myivät puuta 5,5 miljoonan euron edestä, elinkeinonharjoittajat yli 35 miljoonalla. Kuolinpesien osuus vuoden 2011 puunmyyntitiloista oli noin 46 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilasto on tuorein virallinen verotustilasto. REIJO VESTERINEN PÄÄOMAVERO Viime vuodesta 30 prosenttia Vuodesta 2012 alkaen pääomatulovero on ollut 30 prosenttia. He maksoivat pääomaveroa kaikkiaan 401 miljoonaa. Maksajaa kohti pääomaveron määrä oli 3?864 euroa. Palkansaajista pääomaveroa maksoi 344?548. Yhtiö säilytti markkinajohtajuuden myös ruokapalveluissa. Kotimaisen rukiin saanti turvattava Fazer investoi uuteen tuotanto- www.maaseuduntulevaisuus.fi 1?12/ 2012 1 575,5 54,2 58 1 676,4 68,6 57 kapasiteettiin kaikkiaan liki 70 miljoonan euron arvosta viime vuonna. Toukokuussa valmistuu 14 miljoonaa euroa maksava uusi suklaalinja Vantaan tehtaalla ja kesäkuussa liki seitsemän miljoonan euron kauramylly Lahteen. Slotten mukaan Fazer pyrkii käyttämään kotimaista raakaainetta aina, kun se on mahdollista. Sairastunut ei jää koskaan taudin kantajaksi. Hepatiitti A:han ei ole täsmälääkitystä. Rokotus antaa hyvän suojan. Matkoilla kädet kannattaa pestä aina wc:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Kypsentämättömän ruuan ja erityisesti raakojen äyriäisten syömistä kannattaa välttää. Pullotettu juomavesi on hyvä ostaa kaupasta. Luomumaitotuotteiden käyttöä haluisi lisätä noin 35 prosenttia ammattikeittiöistä?, hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta kertoo. Luomun osuuden kasvattaminen julkisissa ruokapalveluissa on Suomen hallituksen asettama tavoite, joka on kirjattu luomualan kehittämissuunnitelmaan. ?Luomun käyttö julkisissa ruokapalveluissa ei lisäänny ilman poliittisia päätöksiä. Kun maksajia tässä ammattiryhmässä oli yli 57?000, maksettavaa kertyi 2?352 euroa henkilöä kohti. Yli 279?000 eläkeläiseltä valtio peri pääomaverona lähes 283 miljoonaa, vähän yli tuhat euroa eläkeläistä kohti. Tulonsaajaryhmään muut kuului vuonna reilut 130?000 veronmaksajaa vuonna 2011. Heidän maksamansa pääomavero oli hieman yli 250 miljoonaa euroa, noin 1?900 euroa henkilöä kohti. Kuolinpesät maksoivat pääomaveroa hieman yli sata miljoonaa euroa
Ne tosin eivät koske elintarvikkeita. Isompia eriä tai kokonaisuuksia voi päästä tarjoamaan solmimalla alihankintasuhteita saman alan yrittäjien kanssa, Marin neuvoo. Myös yleistyvä ulkoistaminen luo tuottajille mahdollisuuksia. Niistä voi saada apua. Lisäksi hankintailmoituksista kertoo Hilma-sivusto, joka tunnetaan harmillisen huonosti. Materiaalit kuntoon Ennen tarjouksen tekemistä yrityksen kannattaa vahvistaa teknistä osaamista ja valmistella materiaalia, jota voi käyttää tarjouksen liitteenä. ?Etenkin pienhankintojen tarjouskilpailut toteutetaan usein nopealla aikataululla.? Osaamiseen sisältyvät esimerkiksi sähköposti, verkkosivut ja sähköinen laskutus. Siihen sisältyy talon kunnon tarkastus ja huolto kaksi kertaa vuodessa. Talot rakennetaan kokonaan sisätiloissa Talo rakennetaan valmiiksi tehtaalla sisätiloissa ja siirretään paikalleen maanteitse. Lasse Ojanen kehaisee, että sisätiloissa rakentaminen on ekologista ja tehokasta. Vain yksi kapseli päivässä. Vaikuttava aine serenoa repens. Meillä pitäisi olla tuontia ja tukku, jotta voisimme jättää tarjouksen.? Sesonkiaikaan paikallinen olisi hinnaltaan kilpailukykyinen, mutta sillä ei ole merkitystä. ?Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta mahtaako se toteutua kuin joskus edustustarjoiluissa.? Kaupat ovat Rissasen mukaan lisänneet suoraan tuottajalta ostamista. 11 Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 UUTISET Tämä on yksi keino pitää maaseutua asuttuna. SISUSTUSSUUNNITTELIJA HEIDI KARLSSON LOTTA-TALOSTA Lähiruoka voi myös hyötyä kilpailutuksesta JAANA KANKAANPÄÄ Kilpailutusta lisäävää hankintalakia voi käyttää lähiruuan eduksi. Paljon riippuu päättäjien osaamisesta. LAPPEENRANTA (MT) Hankintalaki koetaan edelleen esteeksi paikallisten tuotteiden suosimiselle julkisissa hankinnoissa. ?Ei se niin ole, lakia ei vain osata hyödyntää?, toteaa luumäkeläinen maaseutuyrittäjä Helena Liiri. Hän osallistui viime viikolla Lappeenrannassa pidettyyn Kestävät hankinnat -hankkeen valmennukseen. Liiri on paneutunut aiheeseen kotikunnassaan kartoittamalla hankintatapoja ja tarjontaa. Hän uskoo, että lähiruuan painoa on mahdollista lisätä kohentamalla päättäjien osaamista. ?Hankintalakia voi käyttää myös lähiruuan eduksi. Kilpailutus vaaditaan, jos rahoituksesta yli puolet on julkista.? Marin vinkkaa myös, että työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuja sekä markkinaoikeuden päätöksiä kannattaa seurata. Myöhemmin koulun voisi siirtää sinne, missä tarve olisi suurempi. ANTTI HIRSAHO. ?Se on kaikille osapuolille paras tapa esimerkiksi tuoreuden kannalta.? Aina kannattaa kertoa Omaa tarjontaa ja tuotteita kannattaa esitellä julkisille keittiöille, vaikka tarjouskilpailua ei olisikaan käynnissä. ?Pienhankinnoissa, joita hankintalaki ei koske, henkilökohtaiset asiakassuhteet ovat tärkeitä?, hankinta-asiantuntija Pekka Marin Eko Centriasta kertoi. Pienhankinta tarkoittaa alle 30?000 euron hankintaa. Hankintojen pilkkomista ei sallita, mutta hankintayksikkö voi pienentää kokonaisuuksia sesonkijaksojen määrittelyllä. Marin kertoi, että myös puitesopimusten sivusta ostetaan paljon. Tapa voi olla pienille tuottajille etu. Alihankinnasta tukea Yksi keino päästä tarjoajaksi voivat olla kuntien palvelusetelit. Jokaisella talolla on aluekartta, josta selviää sään ja lainsäädännön puolesta sopiva rakennusalue. Kaavoitus ei tunne talojen siirtelyä Kaavoituksen kankeus herättää vielä epäilyjä talotehtaalla. Yksi keino pitää maaseutu asuttuna ?Tavoitteenamme on tukea seniorien asumista kotona?, valottaa sisustussuunnittelija Heidi Karlsson. ?Tämä on yksi keino pitää maaseutua asuttuna. Taloja voitaisiin sijoitella lähekkäin ja varustella palveluasumisen tarpeisiin. Taloon voidaan asentaa valvonta- ja turvatekniikkaa, jolloin apu on lähellä omakotiasujaa. Lotta-talon esittelyä seurannut maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Kuntaliitosta myöntää, että rakentaminen ei välttämättä ole vielä yksinkertaista. ?Kun kaupungilta ostaa tai vuokraa tontin, sinne velvoitetaan rakentamaan talo. Lisätietoa www.curbisal.fi. Markkinoija Cederroth Oy. Talot siirretään tehtaalta maantiekuljetuksina. Talo muuttaa asukkaan mukana PERNIÖ (MT) Teijo-talot tuo markkinoille siirrettävän talon. Jälkimmäiseen saa apua pankista. Usein tarjouksen liitteeksi pyydetään laatujärjestelmä tai vastaava. Ennen itsehoidon aloittamista on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Saatavana apteekeista. Kun ikääntyneille tulee enemmän tarvetta palveluasumiseen, talon voi siirtää taajamaan. Pienen Lottatalon voi aluksi vuokrata käyttöönsä ja myöhemmin lunastaa omaksi. Lotan mahdollinen kohderyhmä ovat sukupolvenvaihdosta tekevät tilat. Tuotteita kannattaa tarjota esimerkiksi yritykselle, jolle kunnan ruokapalvelua on ulkoistettu. ?Yksityinen yritys voi kuntaa helpommin ostaa ilman kilpai- Julkisiin hankintoihin lukeutuvat myös sellaiset, joiden rahoituksessa julkisen sektorin osuus on puolet tai enemmän. Hankintalaki ei koske pienhankintoja, joiden arvo on alle 30?000 euroa. Lähde: Eko Centria lutusta. Entä sitten, jos se talo siirtyykin sieltä myöhemmin pois?? Perniön Teijo-Talon johtaja Lasse Ojanen kertoo, että Yhdysvalloissa valmistalorakentaminen on standardoitu Suomea pidemmälle. Jos väestöpohjan kehityksestä on epävarmuutta, paikalle voitaisiin tuoda koulu vaikka viideksi vuodeksi. Taloa tarjotaan yhtälailla ensiasunnoksi nuorelle parille tai vanhemman sukupolven eläkepäivien viettopaikaksi. Kun asuinpaikkaa vaihdetaan, talon voi ottaa mukaansa. Yhtiö on suunnitellut myös eritasoisia palvelukonsepteja tuotteen ympärille. Valmistalojen rakentamis- ja turvallisuusstandardit on määritelty niin sanotuilla HUD-laeilla. Valmistalojen myöhempi siirtely jopa osavaltioiden rajojen yli on täysin mahdollista. Jätettä ei kerry paljon, eikä rakenteisiin jää vahingossa kosteutta. Teijo-Talojen liiketoiminnanjohtaja Mari Ojasen mukaan Sisustussuunnittelija Heidi Karlssonin mukaan talon voi varustella asukkaan tarpeiden mukaan. Lotta-talo sopisi myös suurten lähiötonttien täydennysrakentamiseen. Hän tarjoaa siirrettävää ratkaisua vaihtoehdoksi koulurakennuksiin. Kun ikääntyneille tulee enemmän tarvetta palveluasumiseen, talon voi siirtää taajamaan.? Omakotitalojen vuokraaminen aloitetaan malliston pienimmällä Lotta-talolla, mutta sitä saatetaan laajentaa myöhemmin muuhunkin mallistoon. 48 asuinneliön talon kuukausivuokra on 800 euroa. Kun ensin luodaan markkinoita, niille voi rakentaa tuotantoa. Ei kukaan halua kylvää kolmea hehtaaria porkkanaa miettiäkseen syksyllä, mihin sen myisi?, Liiri sanoo. Yrittäjä muistuttaa kuntia, että kyse on verotuloista. ?Myös maaseutuyrittäjyyden pitää kiinnostaa.? ?Sesongeille painoa? Samoilla linjoilla Liirin kanssa on Minna Rissanen Aurinkotarhat-puutarhalta Kouvolasta. ?Koulutusta pitäisi suunnata ensin päättäjille ja hankintayksiköihin, sitten vasta tuottajille.? Aurinkotarhat pystyisi Rissasen mukaan toimittamaan DIREKTIIVI Julkinen hankinta Suomessa noudatetaan julkisissa hankinnoissa EU:n hankintadirektiiviä. Hankinta on julkinen kun hankintayksiköitä ovat valtio, kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat sekä niiden omistamat yhteisöt tai organisaatiot. > > Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta mahtaako se toteutua kuin joskus edustustarjoiluissa.« MINNA RISSANEN Monet vanhempainyhdistykset ovat toivoneet lähiruuan osuuden lisäämistä päiväkotiruokailussa. kurkut ja tomaatit koko Kouvolan tarpeisiin, mutta tarjouskilpailu ei mahdollista sitä. Paikallisia kasvihuonetuotteita syödään vain nuorisokeskuksessa, joka voi tehdä erillisiä hankintoja. Kaupungille tehtävän tarjouksen pitäisi kattaa koko vuosi. ?Se onnistuisi, mutta kau- punki ei pysty maksamaan kotimaisesta talvella. Se voi olla esimerkiksi omien toimintatapojen kuvaus, joka voi pohjautua omavalvontasuunnitelmaan. ?Lyhytkin kirjoitelma laadusta kelpaa, kunhan se on sähköisessä muodossa.? Marin muistutti myös, että kokeilemaan kilpailutukseen ei kannata lähteä. ?Jos tarjous menee läpi, eikä sitä pysty toteuttamaan, voi joutua korvausvastuuseen.? TERHI TORIKKA KARI SALONEN Helpotusta lieviin eturauhasvaivoihin Tiheät WC-käynnit, heikko virtsasuihku sekä vaikeudet tyhjentää rakko kunnolla vaivaavat useimpia yli 50-vuotiaita miehiä. Syynä on usein hyvänlaatuinen, suurentunut eturauhanen. Curbisal on kasvirohdosvalmiste lieviin eturauhasvaivoihin miehille
vielä. Kevään aikana MTT käynnistää tutkimuksen forssalaisella hevostallilla. Hollantilainen Rabobank Hevosenlannan energiakäyttö liikahti eteenpäin Marita Waenerberg Helmikuussa voimaan tullut uusi jätteenpolttoasetus saattaa helpottaa hevosenlannan käyttöä energiaksi. Suomessa hevosenlantaa on voinut polttaa ainoastaan laitoksissa, joissa on päästöjä jatkuvasti seuraava laitteisto. Mittauslaitteisto on niin kallis, että niitä on vain suurissa jätteenpolttolaitoksissa. Kuivuus leikkaa tuotantoa tärkeässä vientimaassa Uudessa-Seelannissa. Uusiseelantilainen maitojätti Fonterra huutokauppaa maitotuotteita kahden viikon välien. Tiistain huutokaupassa hinnat nousivat 14,8 prosenttia. Yhteensä ne ovat tänä vuonna nousset noin 38 prosenttia. Viime kesän pohjahintoihin on tullut 70 prosenttia lisää. Maitomarkkinoista kertoi Agrimoney-nettilehti keskiviikkona. Markkinat ovat hermostuneita, sillä ostajat ovat huolissaan kuivuuden ohella maitotuotteiden riittävyydestä. Jotkut siivoavat tarkemmin?, sanoo Åberg. Lantaa Åbergille kertyy vuo- sittain noudettavaksi 20?30 tallilta noin 2?500 kuutiota. Tuubikompostointi mahdollistaa myös kutteripurua kuivikkeena käyttävien tallien lannan kompostoinnin. Aiemmin Åberg kuljetti vastaanotetun purulannan Ämmässuon kaatopaikalle. SATU PITKÄNEN Vapaiden kanojen munien suosiminen kiukuttaa tuottajaa Ruotsissa yhä useampi julkinen keittiö on määritellyt käyttävänsä vain vapaiden kanojen munia. Maan suurin kananmunantuottaja haluaa nyt selvittää, onko tällainen hankintojen rajoittaminen luvallista, kertoo ATL. Aniagra Produktions AB vaatii viranomaisia tarkistamaan, mitä laki sanoo julkisista hankinnoista ja niiden kilpai- luttamisesta. Kiina todennäköisesti vähentää ostojaan keväällä talven runsaiden kauppojen jälkeen, mutta kysyntä on vahvaa muualla, mikä paikkaa Kiinan vetäytymisen. VEIKKO NIITTYMAA Hintojen nousu ei muuttanut maidon kulutusta Maitotuotteiden kuluttajahinnat olivat helmikuussa runsaat viisi prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Nestemaitojen kuluttajahinnat olivat Tilastokeskuksen mukaan nousseet kokonaisuudessaan kevytmaidossa 22 prosenttia ja rasvattomassa maidossa 14 prosenttia. Hintojen noususta huolimatta maitojen kulutus on kasvanut hieman ja maitotuotteiden valmistus säilynyt entisellään. Tiukka talous ajaa lehmien vientiin Myös maidon tuottajahinnat ovat useissa EU-maissa, kuten Britanniassa ja Espanjassa nousussa, kertoo MTK:n kotieläinasiamies Marjukka Manninen Brysselistä. Ranskassa tuottajahinta on kuitenkin nyt viimevuotista alempi ja myös Italiassa ja Portugalissa ennakoidaan hinnan alennusta. Ongelmia tiloille aiheuttavat edelleen korkeat rehukustannukset. Esimerkiksi Slovakiassa tuotantokustannukset ovat olleet noin 39 senttiä kilolta. Rehun korkea hinta sekä heikko saatavuus ja laatu ovat johtaneet elävien eläinten Lanta kipataan koneeseen, joka pakkaa sen muovituubiin. Åberg kompostoi lantaa muovituubiin Inkoolainen maanviljelijä Karl Åberg aloitti kaksi vuotta sitten hevosenlannan vastaanoton kirkkonummelaisilta talleilta. Ainakin Englannissa on sa- manlainen kone, joka on lannan kompostointikäytössä. Lantaa riittää Kirkkonummella Kirkkonummella on liki 90 hevostallia. Kuivuuden takia karjaa on teurastettu 45 prosenttia enemmän kuin edellisvuosina. Uuden-Seelannin vientituloihin povataan yli miljardin euron lovea. Näkymät ovat vaisuja myös pohjoisella pallonpuoliskolla. Hollantilainen osuuskunta Friesland Campina ennusti viime viikolla, että maidontuotanto alenee liki prosentin Euroopassa ensimmäisellä vuosipuoliskolla tiukkojen jalostusmarginaalien sekä rehupulan takia. Yhdysvalloissakin tuotannon odotetaan kasvavan vain nimeksi tänä vuonna. Hinnat korkealla ainakin syksyyn Hollantilainen Rabobank arvioi keskiviikkona, että maitotuotteiden hinnat saattavat pysyä korkealla ainakin syksyyn. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä maitotuotteiden tarjonta jatkuu tiukkana. Tiukka markkinatilanne voi helpottua vuoden lopulla, jolloin hinnatkin voivat laskea lievästi. Pankin mukaan maitotuotteita vievien maiden tuotanto alenee alkuvuonna. Ne sijaitsevat Kirkkonummella, Inkoossa ja Siuntiossa. ?Yhden kuution pyrolyysireaktorissa katsotaan, mitä hevosenpaskasta tulee ulos?, Järvenpää kertoo. SATU LEHTONEN Markku Vuorikari Maitotuotteiden ja etenkin maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat lähteneet rakettimaiseen nousuun alkuvuonna. Alkuviikolla maitojauheen hinta pomppasi korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Hevosenlantaa noutaville yrittäjille on kysyntää, ja Åberg halusi lannoittaa peltojaan kompostoidulla hevosenlannalla. Åbergillä on peltoja noin 300 hehtaaria. Fonterra ennustaa parhaassakin tapauksessa parin prosentin kasvua tälle vuodelle. Vaikka laitumet toipuisivat pikaisesti, tuotanto ei palaudu heti. maaliskuuta kello 8?12. Viime vuonna kauden ensimmäiset Vikentomaterin tomaatit maksoivat 120 euroa kilo. Yritys sijaitsee Etelä-Ruotsin rannikolla noin 17 kilometriä Helsinborgista pohjoiseen.. Ulos tulee energiaa ja hiilidioksidia.? Kaasutus ja pyrolysointi ovat molemmat hapettomia Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat harppoivat prosesseja. Nyt on toinen ääni kellossa. Hän viljelee viljaa, heinää, rapsia, kuminaa ja mansikkaa. Åberg on nyt hankkinut hevosenlannan käsittelyä varten koneen, joka pakkaa talleilta noudettua lantaa kompostoitumaan muovituubiin. Lantaseos kompostoituu osin jo tallin omassa lantalassa, ennen kuin Åberg noutaa sen tuubiin pakattavaksi. ?Kone työntää tuubin keskelle salaojaputkea, joka varmistaa lantaseoksen ilman saannin ja nopeuttaa kompostoitumista. Putki saattaa jäätyä talvella, mutta prosessi lähtee taas keväällä käyntiin. Tallit ovat riippuvaisia yrittäjistä, jotka huolehtivat Karl Åberg lannoittaa peltojaan kompostoidulla hevosenlannalla. lannan noutamisesta, tai ainakin ottavat vastaan lantaa. Varsinkin pienemmillä talleilla on usein vain siirtolava, johon lantaa kerätään. ?Mikäli lantaa syntyy alle 20 kuutiota vuodessa, ei tallin yhteyteen tarvitse rakentaa lantalaa?, sanoo Kirkkonummen kunnan ympäristötarkastaja Paula Luomala. Suurin osa suomalaisista hevostalleista käyttää kuivikkeena turvetta tai kutteripurua. Nyt molempien saannissa on ongelmia. maaliskuuta 2013 maatalous Maitotuotteiden hinnat saattavat pysyä korkealla ainakin syksyyn. Jos talli on kuivitettu kutteripurulla, saattaa kompostoitumiseen mennä parikin vuotta?, kertoo Åberg. Vastaavia muoviputkeen lantaa pakkaavia koneita on rakennettu vain kymmenkunta, ja niistä osa on myyty ulkomaille. Jäätyminen riippuu seoksen kosteudesta. Jos tuubi on pakattu liian täyteen, seos alkaa herkästi mädäntyä?, sanoo koneen valmistajan edustaja Risto Aarnos. Tuubi jää pellolle odottamaan kompostoitumisen valmistumista. vientiin Venäjälle, Turkkiin ja Puolaan. Pohjoisen tukeen tiukempi seuranta Maidontuotannon tulevaisuuden kannalta katseet ovat nyt tiukasti tulevien tukien neuvotteluissa. MTK:n maitoasiamiehen Sami Kilpeläisen mukaan maidon pohjoisen tuen esitys on saanut komissiosta positiivisen signaalin. ?Tuen perusteena ovat jatkossakin tuotetut litrat, mutta komissio on entistä tiukempi kokonaismäärän seurannasta. Paineita on, että jatkossa useamman vuoden jatkuva rajoitteen ylittäminen johtaa tulkintaan ?rakenteellisesta ylituotannosta??, Kilpeläinen kirjoittaa maitokatsauksessaan. Tämä tarkoittaisi, että tukea sanktioitaisiin raskaammin niiltä alueilta ja tuottajilta, jotka ylittävät rajoitteen. MTK:n ja maitovaltuuskunnan tavoite on, että tuleva tilakohtainen rajoite pohjautuisi kiintiöihin. Prosessissa syntyneen kaasun polttamiseen puolestaan ei uuden asetuksen mukaan sovelleta jätteenpolttodirektiiviä. Tunnustelujen perusteella on kuitenkin Kilpeläisen mukaan varauduttava siihen, että kiintiö ei sellaisenaan välttämättä tule tukioikeuden perusteeksi. TERHI TORIKKA MAATALOUDESTA LYHYESTI Kissat kemikaaleja pahempi uhka luonnolle Kissat ovat maataloudessa käytettäviä kemikaaleja suurempi uhka luonnon monimuotoisuudelle, toteavat yhdysvaltalaisen Smithsonian Instituten tutkijat. He ovat arvioineet, että kissat tappavat vuodessa useita miljardeja pikkulintuja ja pieniä nisäkkäitä, kertoo Land. Eniten vahinkoa aiheuttavat villiintyneet kotikissat, joita kukaan ei omista. Kone työntää tuubin keskelle salaojaputkea, joka varmistaa seoksen ilman saannin. ?Turvekuivitetuilta talleilta tuleva lanta kompostoituu puolessa vuodessa. Tämä helpottaa hyötykäyttöä.? Maatiloille ja hevostalleille sopivaa lannan kaasutus- tai pyrolyysiteknologiaa ei Järvenpään mukaan ole Suomen markkinoilla . Lisäpaineita tuo Kiina, joka on viime kuukausina kasvattanut roimasti ostojaan. Uutta-Seelantia koettelee pahin kuivuus yli 30 vuoteen ja koko pohjoinen saari on julistettu kuivuusalueeksi. Toivon, että tätä mahdollisuutta lähdetään nyt hevosalalla selvittämään tosissaan.? Forssassa alkaa koe kevään aikana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää tarkentaa, että kaasutuksessa ja pyrolyysissä ei ole kyse polttamisesta. ?Polttaminen on prosessi, jossa happi yhtyy poltettavaan materiaaliin. Yhtiön mukaan vaatimus vapaiden kanojen munista sulkee julkisten keittiöiden ulkopuolelle kolmasosan ruotsalaisista kananmunan tuottajista. Suosikkitomaatit myydään Facebookissa Ruotsalainen Vikentomater viljelee yli 80 tomaattilajiketta. Tomaatit ovat niin suosittuja, että yhtiö on päättänyt myydä kauden ensimmäiset kaikille avoimessa huutokaupassa Facebookissa, kertoo ATL. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä, jotta kaikilla on mahdollisuus osaa tomaattejamme, perustelee tuottaja Mats Olofsson. Huutokaupan kohteen on 1,5 kiloa tomaatteja, joita voi yrittää ostaa itselleen perjantaina 22. Maidontuotanto alkoi laskea helmikuussa laitumien kuivumisen ja vaihtoehtoisten rehujen kalleuden takia. Uuden-Seelannin maidontuotanto on kasvanut nopeasti pari vuotta ja näkymät olivat valoisia vielä tammikuussa. Erilaiset kuivikepelletit valtaavat alaa. ?Eri talleilta tulevan lannan mukana on kuiviketta eri määrä. 12 Perjantaina 22. Useimmilla näistä ei ole omia peltoja, joille hevosten tuottaman lannan voisi sijoittaa. Pyrolyysissä suurin osa hiilestä jää biohiileen eikä vapaudu ilmakehään kuten poltossa. ?Uusi asetus tulkitsee aivan oikein, että lannan kaasutuksessa tai pyrolysoinnissa ei ole kyse lannan poltosta, koska happea ei ole mukana. Hevosyrittäjän ulottuvilla sellainen ei ole. Uuden asetuksen mukaan jätteenpolton vaatimuksia ei enää sovelleta kaasutus- ja pyrolyysilaitoksiin, jos jätteen lämpökäsittelyssä syntyvä kaasu puhdistetaan niin, ettei sen polttaminen aiheuta suurempia päästöjä kuin maakaasun polttaminen. Hevosen kuivikelanta voitai- siin siis jatkossa käsitellä kaasutus- tai pyrolyysilaitoksessa, puhdistaa kaasu ja polttaa se ilman jatkuvaa päästömittausta. Hevosenlannan energiakäyttöä pitkään ajanut kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) on tyytyväinen uuteen asetukseen. ?Sen myötä hevosenlannan polttaminen helpottuu ja olisi jatkossa mahdollista myös pienemmissä yksiköissä suurten jätteenpolttolaitosten sijaan?, hän toteaa. Heinonen toteaa, että Ruotsissa käsitellään jo hevosenlantaa laitteistoilla, jotka toimivat kaasutusperiaatteella. ?Tekniikka on olemassa, ja Ruotsalaisella Häggebylundin tallilla kuivikelanta kaasutetaan ja kaasu poltetaan. tällaisten voimaloiden käyttö pitäisi olla mahdollista nyt Suomessakin, jos muut ehdot täyttyvät.? Heinosen mukaan kaasutusperiaatteella toimiva voimala on 15?20 prosenttia kalliimpi kuin tavanomainen hake- tai pellettivoimala mutta selvästi edullisempi kuin erityinen jätteenpolton vaatimukset täyttävä voimala. ?Tämäkään ei vielä koko hevosenlannanpolttokysymystä ratkaise, mutta on ehdottomasti iso ja merkittävä askel eteenpäin
Pohjoiseen rapsi ei kuitenkaan sovellu, ja siellä on syytä pysyä rypsissä. Jacobsson toteaa huomattavan osan ruotsalaisviljelijöistä siirtyneen rypsistä rapsiin paremman kannattavuuden vuoksi. Siemeniä löytyy vielä Tuotelinjajohtaja Antti Korpinen kertoo, että Keskolta löytyy vielä kevään kylvöille vehnän, kauran, öljykasvien ja nurmen siementä. maaliskuuta 2013 MAATALOUS Navetta on ensisijaisesti työpaikka, joten työkavereiden kanssa on tultava toimeen. ?Ajatellaan, että osakeyhtiön rahat ovat vähän kuin omia rahoja.? Hankaluuksia syntyy myös, jos yhtiöön sijoitetaan liian vähän alkupääomaa. Lampinen varoittaa, että tilojen yhdessä perustamiin yhtiöihin saatetaan haalia mukaan liikaa osakkaita, jolloin päätöksenteosta tulee hajanaista. Ongelmia on luvassa, jos yhtiön toimintaan ei suhtauduta samalla vakavuudella ja into- seurataan perinteiseen tapaan kerran vuodessa verotilinpäätöksen yhteydessä.? Kvartaaliajattelu on tulossa myös maatalouteen. Sianlihasta 32 prosenttia tulee tällaisilta tiloilta. Atrian nautatuottajista vain prosentti on osakeyhtiöitä, mutta naudanlihasta kuusi prosenttia tulee oy-tiloilta. Kolmivaihekasvatukseen liittyvissä välikasvattamoissa yhtiömuoto on yleinen. Näin voi käydä varsinkin, jos osakkailla on rinnalla omaa maataloutta. Likapyykkiä ei levitellä Valion kehityspäällikkö Jaana Kiljunen analysoi, mitkä asennetekijät tukevat useamman perheen yhteisen maitoosakeyhtiön onnistumista. Luottamus, samansuuntaiset tavoitteet ja samankaltainen työn jälki ovat oleellisia asioita. Navetta on ensisijaisesti työpaikka, joten työkavereiden kanssa on tultava toimeen, hän muistuttaa. Johtajuusasioiden on oltava selvillä. Työnjako ja osakkaiden roolit sovitaan etukäteen. 13 Perjantaina 22. HG-aluetta koskevat määräykset säilyttävät kuitenkin siemenen uusinnan pakollisena tällä alueella, vaikka tuki on päättynyt koko Suomessa. HG-alueella ruokaperunantuotannossa käytettävä siemen on uusittava joka vuosi käyttäen vähintään laatuluokan E3 siemenperunaa. Näin voi käydä varsinkin, jos osakkailla on rinnalla omaa maataloutta. MAIJA ALA-SIURUA ?Navetan suunnitteluun varattava vähintään kolme vuotta? Navettalaajennusten suunnitteluun käytetään meillä usein liian vähän aikaa ja rahaa, Valion kehitysjohtaja Jaana Kiljunen sanoi PI-johtamiskoulun yhtiömaatalouden koulutuksessa viime viikolla. Hänen mielestään suunnitteluun on varattava aikaa vähintään kolme vuotta. ?Kenelläkään ei ole oikeaa vastausta joka asiaan.? Epäonnistumisista pitää oppia ja asioista keskustella. Mikäli E3 siemenluokan perunaa ei ole saatavana, voidaan poikkeuksellisesti käyttää testattua ja sertifioitua A-siemenluokan perunaa. MT Mehiläisiä ei saa kuljettaa Ahvenanmaalle Tilitoimistolla kovat haasteet Yhtiömaatilan taloushallinto on vaativaa, joten avuksi tarvitaan osaava tilitoimisto. Ohrat ovat vähissä. Korpinen kannustaa viljelijöitä ottamaan öljykasveja mukaan viljelykiertoon. ?Sadon markkinoinnin kannalta on hyvä ottaa öljykasveja viljelyyn. maaliskuuta, että kansallisen perunantuotannon tuen päätyttyä tuen ehtona ollut siemenen uusintavelvollisuus on poistunut. ?Se aika tarvitaan jo eläinaineksenkin takia.? Kehittyvien tilojen tiimiä vetävä Kiljunen kertoi tilaisuudessa navettarakentamisesta sekä useamman perheen yhteisten maito-osakeyhtiöiden perustamisesta. Hän korosti, että jo nykyisel- lään maidontuotannon on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta se kannattaisi esimerkiksi tuplata. Heti laajennuksen suunnittelun alkuvaiheessa on otettava mukaan meijeri, oma pankki ja oma terveydenhuoltoeläinlääkäri, Kiljunen muistutti. Navetan suunnittelun kulmakiviä on neljä: eläinten hyvinvointi, työn tehokkuus, kustannukset ja muunneltavuus. Rakennus kannattaa hänen mukaansa aina suunnitella niin, että tuotantoa on helppo laajentaa. On myös mietittävä, mitä lehmäpaikka saa maksaa, jotta se pystytään maksamaan maidontuotannolla suunnitellussa ajassa.? Yhteinen navetta rakennetaan logistisesti sopivimmalle paikalle mutta ei kenenkään pihapiiriin. Kiljunen suosittelee, ettei uutta navettaa koskaan rakennettaisi paikkaan, jossa laiduntaminen ei ole mahdollista. ?Kuluttajat haluavat lehmien pääsevän laitumelle, ja tähän meidän on tulevaisuudessa vastattava.? KUN KAIKKI MENEE HYVIN ® Tuotantomenetelmä Kevätrypsille Aurea CL Parasta yhtiömuotoisessa yhteistyössä Aurea CL on ainoa Clearfield-tuotantomenetelmään jalostettu kevätrypsilajike. Menetelmässä yhdistyvät aikainen ja satoisa Aurea CL-rypsilajike ja erittäin laajatehoinen Clamox-rikkakasvien torjunta-aine. Käytännön viljelykokemukset menetelmästä ovat olleet erinomaisia. Siemen, torjunta-aine ja kiinnite myydään pakettina ja saat sen nyt myös Peltosiemen-pakkaamoilta. Tarjouskampanja on voimassa maaliskuun loppuun, joten toimi heti. Katso pakettia myyvät pakkaamomme: www.peltosiemen.fi Vapaa-aika lisääntyy Luotettava lomitus Työtaakka kevenee Riskit ja vastuut jakautuvat Työhuiput helpottuvat Osaamispääoma kasvaa Yksikkökustannukset alenevat, tehokkuus kasvaa Lähde: Valion kehityspäällikkö Jaana Kiljunen SATU LEHTONEN Rautakesko jatkaa lajikeyhteistyötä Ohran siemenet vähissä mutta vehnää, kauraa ja öljykasveja löytyy MARITA WAENERBERG Rautakesko uusi lajike-edustussopimuksensa ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin kanssa tällä viikolla. Uusitulla sopimuksella Kesko pyrkii tulevaisuudessakin turvaamaan satoisten ja laadukkaiden lajikkeiden saatavuuden SW Seedin lajikevalikoimasta. Lantmännenin kansainvälisten toimintojen johtaja Bengt Jacobsson kertoo, että Suomi on tärkeä markkina-alue kevätviljojen, kevätöljykasvien ja nurmen siemenille. SW Seed jalostaa kasveja niin Keski-Euroopan kuin myös Pohjoismaiden kasvuoloihin. Kesko ja SW Seed ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmeniä. mioidaan vilja- ja karjatalouden keskittymisen ja tilakokojen muutoksien tuomat haasteet?, tutkija Marjo Serenius koetilalta kertoo. Tutkimuksen painopisteitä ovat nurmiviljelyn tehostaminen, vientiviljakaupan mahdollisuuksien kehittäminen sekä kotimaisen valkuais- ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen. ?Tulevaisuudessa laatuparannuksia on luvassa kauraan, ohraan ja rapsiin?, Serenius lupaa. K-maatalous testaa SW Seedin uusien lajikkeiden soveltuvuuden Suomen oloihin koetilallaan Hauholla sekä 2?3 koepaikalla eri puolilla Suomea. K-maatalouden koetila täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Etelä-Suomessa voitaisiin siirtyä rypsin viljelystä parempisatoiseen rapsiin, Marjo Serenius sanoo. Laatuparannuksia luvassa ?K-maatalouden koetilalla tutkimus- ja koetoiminnassa huo- Rapsi sopii etelään Öljykasveista Jacobsson nostaa esiin uuden SW Seedin Majong- hybridirapsilajikkeen, joka on satoisuudessaan ja öljypitoisuudessaan vanhoja lajikkeita huomattavasti parempi. Serenius sanoo, että EteläSuomessa voitaisiin siirtyä ryp- sin viljelystä parempisatoiseen rapsiin. 44 prosenttia Atrian ketjussa välitettävistä porsaista tuotetaan oy-tiloilla. Varroatoosi on luokiteltu ilmoitettavaksi eläintaudiksi koko maassa, mutta Ahvenanmaalla tauti on lakisääteisesti vastustettava. Punkki loisii mehiläisissä ja ilman torjuntatoimia johtaa mehiläispesän kuolemaan. Suomi on hakemassa myös EU komissiolta varroa-vapaata asemaa Ahvenanmaalle ja esittää, että koteloiden ja mehiläisten tuonti kiellettäisiin Ahvenanmaan maakuntaan sellaisilta Suomen ulkopuolisilta alueilta, joille ei ole myönnetty virallista varroa-vapaata asemaa. Mehiläistautien leviämisen estämiseksi kaikki mehiläisten ja kimalaisten pitopaikat on rekisteröitävä. Ongelmia voi syntyä, jos yhtiön toimintaan ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin omissa nimissä olevaan yritykseen. ?Pelkkä tuloslaskelma ja tase eivät riitä, vaan tarvitaan seurantatietoa edellisiltä vuosilta, tunnuslukuja sekä vertailutietoa muista vastaavista yrityksistä.? Lisäksi tarvitaan toimintolaskentaa eli tietoa siitä, miten talous kytkeytyy tuotantotoimintaan, ja syy-seuraussuhteiden esittämistä. himolla kuin omissa nimissä olevaan yritykseen. 36 prosenttia Atria-ketjun ternivasikoista myydään osakeyhtiömuotoisille tiloille. Ajattelu uusiksi Yhtiöittäminen vaatii perusteellista ajattelutavan muutosta. Jos siinä ei onnistuta, edessä on ongelmia. Arvoja on mietittävä tarkkaan, yrityskonsultti Martti Kolehmainen korostaa. Onkin syytä miettiä, haluaako heti kaikki herkut. ?Tuotannon käynnistämiseen täytyy olla varaa. KEHITYSPÄÄLLIKKÖ JAANA KILJUNEN, VALIO Suomessa yli 600 osakeyhtiömaatilaa ?On mietittävä tarkkaan, onko yrittäjäperheellä henkinen valmius siirtää ehkä ikiaikainen sukutila osakkeilla hallittavaksi?, konsultti sanoo. Yhtiöittäminen on tullut maatalouteen jäädäkseen, PI-johtamiskoulun yhtiömuotoisten tilojen taloushallintoa käsittelevässä koulutuksessa todettiin viime viikolla. Tiken mukaan Suomessa oli viime vuonna 616 yhtiömuotoisia maatilaa. Varustelu maksaa, Kiljunen sanoi. huhtikuuta alkaen. Kiellon tavoitteena on estää varroapunkin leviäminen Manner-Suomesta Ahvenamaalle. Punkki leviää elävien mehiläisten ja toukkien välityksellä. Sen levittämää tautia kutsutaan mehiläisten varroatoosiksi. Viljamarkkinat eivät aina välttämättä vedä kunnolla.? TUURE KIVIRANTA S! U JO R TA 50% - LÄMPPÄRIT, KUIVAIMET JA HENKILÖNOSTIMET Voimassaolevasta hinnastosta lämmittimet ja kuivaimet 31.5.2013 ja henkilönostimet 30.4.2013 saakka. Alennuksen saat koodilla MT0313. Lue lisää kotisivuilta www.ramirent.fi tai tule www.ramirent.fi suoraan toimipisteelle!. ?Tulos lasketaan 3?4 kertaa vuodessa?, Nopanen suosittelee. Hänen mukaansa tilitoimistolta vaaditaan rautaista ammattitaitoa. Tänä vuonna niitä arvioidaan tulevan nelisenkymmentä lisää. A-Tuottajien ja A-Rehun rahoituspäällikkö Leena Lampinen kertoo, että Atrian sikatiloista 11 prosenttia on osakeyhtiöitä. Ne ovat keskimääräistä huomattavasti suurempia. Kaikilla toimistoilla ei ole maatalous alan osaamista, Lampinen muistuttaa. ?Tai jos maatalousosaamista on, yhtiöosaamisessa saattaa olla puutteita.? Pro Agria Lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen korostaa yhtiön talouden jatkuvaa ja tarkkaa seurantaa. ?Ei riitä, että uudessa tilanteessa taloutta johdetaan ja Viranomaiset kieltävät mehiläisten ja niiden koteloiden kuljettamisen Ahvenanmaalle 1. Kaikkien on osattava perusjutut, jotta toisten lomittaminen sujuu. Kiljusen mukaan on muistettava, että ihmisten vahvuudet ovat erilaiset. ?Vaikka itse olisi satavarma, ettei meillä ikinä laajenneta.? Laajennuksen saattaa tehdä seuraava sukupolvi tai navetan ostaja. Myös sitä on syytä miettiä, mitä muuta tiloissa voi tehdä, jos maidontuotanto loppuu. Muutenkin kaikki ikävimmät vaihtoehdot kannattaa käydä läpi jo suunnitteluvaiheessa ? jos joku niistä sattuu kohdalle, selviäminen on helpompaa, kun on varauduttu. Kaikki herkut heti? Lehmähallien hinnoissa ei ole suuria eroja. Likapyykki pestään kotona, ja bisnes on ulospäin yksimielistä. Ajattelutapa on muutettava omaan työhön keskittymisestä prosessien johtamiseen. ?Onko yrittäjäperheellä henkinen valmius siirtää ehkä ikiaikainen sukutila osakkeilla hallittavaksi aikaisemman suoran omistuksen sijaan?? Lampisen mukaan yleinen virhe on, ettei ymmärretä osakeyhtiön olevan oma taloudellinen yksikkönsä. Tämä on Kiljusen mukaan usein helpompaa niille, jotka ovat ehtineet olla töissä muuallakin kuin maatilalla. SATU LEHTONEN HG-alueella perunan siemen pitää uusia vuosittain Perunan High Grade -alueella Tyrnävällä ja Limingalla ruokaperunantuottajien tulee uusia ruokaperunantuotannossa käytettävä perunan siemen joka vuosi. HG-alue on erityisen korkealaatuisen siemenperunan tuottamiseen tarkoitettu. MT uutisoi 8
Otava ihmettelee sitäkin, miksei VR tarjoa rautatiekuljetuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Versowoodin Otavan sahalta Mikkelissä päinvastoin purettiin rata vuonna 2011. Versowood tarvitsee päivittäin noin 170 rekallista puuta. Määrä voi kasvaa noususuhdanteen aikana. ?Olen sitä mieltä, että tukkia kannattaisi kauemmilta alueilta kuljettaa junalla?, Otava sanoo. Hanke aktivoi nukkuvia metsänomistajia Otava puhui Elinvoimaa metsistä -hankkeen tiedotustilaisuudessa Padasjoella tiistaina. Metsäkeskuksen vetämän neuvontahankkeen tarkoituksena on kannustaa Päijät-Hämeen metsänomistajia aktiivisuuteen. Ensi vuoden loppuun kestävän hankkeen ajaksi Metsäkeskus on palkannut kolme neuvojaa, jotka opastavat metsänomistajia. Siihen tietoon olisi hienoa päästä kiinni?, Tahvanainen pohtii. ?Olennaista on joka tapauksessa asiakkaista huolen pitäminen ja hyvä maine.? Paikalliset tarpeet Keslan liikevaihdosta vain 35 prosenttia tulee Suomesta. Yhtiö teki viime vuonna noin 40 miljoonan euron liikevaihdolla runsaat 400?000 euroa liikevoittoa. Yhtiön tilauskanta oli tilikauden 2012 lopussa korkeampi kuin vuonna 2011 vastaavaan aikaan. TTS käynnistää esiselvityksen metsäalan koulutuksesta. Näin ei kuitenkaan ole tehty?, kertoo Tahvanainen. Tieliikennelainsäädäntö on yksi tekijä, joka aiheuttaa eroja. Esimerkiksi Suomessa voi traktorin perässä vetää lähes mita vain, mutta Saksassa vedettävässä pitää olla tyyppihyväksytyt jarrut. Tuotekehityksen on oltava aina valppaana, uutuuksia ja uudistuksia tulee kohtuulliseen tahtiin. Edellä ovat vain Veikkaus ja Fortum?, pääjohtaja Jyrki Kangas kehuu. Koko konsernin liikevaihto oli 377,9 miljoonaa ja kasvua 9 miljoonaa. Vuotuinen puunmyynti on vakiintunut 6 miljoonan kuution tasolle. 14 Perjantaina 22. Kertyneiden varantojen purkaminen mahdollistaisi muutamaksi vuodeksi jopa 50 prosenttia nykyistä korkeammat hakkuut, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Päijät-Hämeen maaseutukuntien taloudelle metsien hyödyntäminen on elintärkeää. ?Mutta ei uusita vain uusimisen vuoksi?, Tahvanainen muistuttaa. Hakkurit kaupaksi Keslan myyntipäällikön Janne Sinkkosen mukaan sekä autoettä traktorihakkurit käyvät tällä hetkellä kaupaksi. ?Valinta auto- ja traktorihakkurin välillä tehdään sen perusteella, miten laaja reviiri yrittäjällä on ja millaisia asiakkaita hänellä on. Sinkkonen uskoo, että huono turvekesä omalta osaltaan vauhditti hakkurikauppaa. Pitkään jatkuneen epävakaan taloustilanteen takia nyt on alkanut purkautua myös patoutunutta kysyntää. ?Hakeurakointi soveltuu erinomaisesti maatalousalan koneurakoitsijoille. Tarvittaessa metsänomistajia neuvotaan myös suojelukohteiden valintaan. ?Silloin ollaan epäonnistuttu, jos metsänomistaja ei tiedä mahdollisuuksiaan.? Hanketta rahoittavat pääasiassa EU ja metsäteollisuusyritykset. Kustannuksia kuvaava puutavarayhdistelmäindeksi on noussut vuodesta 2010 noin 15 prosenttia. ?Kuljetuskustannusten nousu pakottaa hankkimaan puut entistä lähempää sahoja?, toteaa Versowoodin hankintapäällikkö Pauli Otava. Versowood on jo supistanut hankinta-aluettaan, eikä yhtiö laajenna sitä mielellään uu- delleen, jos puuta vain läheltä löytyy. ?Melko lailla 100 kilometrin säteeltä pyrimme hankkimaan puut.? Helpotusta haetaan rekkojen painorajojen nostosta. Kohderyhmä ovat passiiviset, kauniimmin sanottuna tietämättömät metsätilalliset. ?Metsätalous on tämän hankkeen fokus, mutta omista- Puutavarayhdistelmän kustannusten kasvu Indeksi, v. Iso osa markkinoista on muualla, siksi tuotteita on sopeutettava paikallisten tarpeiden mukaan. ?Osa malleista eroaa jopa niin paljon Suomessa myytävistä, että ne voisi nimetä omiksi mal- leikseen. 2010 = 100 120 107,2 100 114,2 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 Lähde: Skal ja määrittää tavoitteet?, korostaa hankkeen projektipäällikkö Kaj Lindh. Yksi kävijä tuo alueelle 10 euroa jokaista retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa Tuoreilla mailla se tarkoittaa ojitusmätästystä, kuivilla mailla männyn kylvöä. HENRIK SCHÄFER Matti Kärkkäisellä on yli 1?300 hehtaarin metsää. JAAKKO KILPIÄINEN kohti?, Kangas esitti. Vaikka luontopalveluista on taloudellistakin hyötyä, niiden tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kangas kertoi olevansa hieman huolissaan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksista suojelun lisääntyessä. ?Rajoitusten asettaminen ei ole väärin, mutta voidaan kysyä, onko reilua vaatia pitämään nykyinen korkea tuloutustaso?, hän pohdiskeli. Lisätuloja kiinteistökaupasta Maaomaisuuden myynti on metsätalouden jälkeen toiseksi suurin Metsähallituksen tulonlähde. Tulos kipusi 115,1 miljoonaan euroon. Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuva selvitys tuottaa ehdotukset metsäalan määrälliseen, sisällölliseen ja markkinoinnilliseen kehittämiseen eri koulutusasteilla. Tulevaisuus tuo tullessaan lisää epävarmuutta, mutta myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi biotaloudessa. 1990-luvulle asti Päijät-Hämeen metsät kasvoivat huomattavasti hakkuita enemmän. Puurakentamisen lisääminen kasvattaa myös sahauksessa syntyvien energiajakeiden määrää. SUVI NIEMI Metsäalan koulutus selvitetään Matti Karvinen, Juha Herranen, Hannu Turtiainen ja Kari Hassinen tutustuivat Keslan energiapuukouraan Joensuun Pyhäselässä järjestetyssä metsäpäivässä tiistaina. Hän kutsuisi Helsingin päättäjät oppiin Pudasjärvelle. ?Helsingissä kerätään parhaillaan rahaa uutta Lastensairaalaa varten. Myynnin ehtona on, että myyminen on kannattavampaa, kuin palstan pitäminen valtiolla. ?Palstojen keskikoko on 25?30 hehtaaria. Selvitystyön vetäjä, yliopistonlehtori Mika Rekola Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta painottaa, että hanke pyrkii vaikuttavuuteen. ?Tuotetaan muutakin kuin raportteja, joilla on paha tapa jäädä pölyttymään hyllyyn. Taimitarhat ovat vanhentuneita ja vaatisivat suuria investointeja. Karjalan tasavallan metsätalouden kehittämisohjelmassa vuodelle 2015 on varattu rahaa vanhojen taimitarhojen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Metsäalan erityishaasteena ovat vetovoiman ja mielikuvien parantaminen, koulutuksen laadun ja sisältöjen kehittäminen sekä työelämäyhteyksien kohentaminen. ?Tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, missä esimerkiksi koulutetut metsäkoneenkuljettajat työskentelevät. Tuloksen parantuminen on syntynyt toiminnan tehostamisella. ?Ansaintalogiikkamme on poikkeava. Toimitamme tasaisesti suuria määriä puuta suoraan tehtaille, jolloin tulosta syntyy vaikeissakin markkinatilanteissa?, Kangas kertoo. PADASJOKI (MT) Puuta jalostava teollisuus haluaa puunsa yhä lähempää tehtaita, sillä kuljetuskustannukset ovat nousseet nopeasti viime vuodet. Haemme olemassa olevat hyvät käytänteet esiin ja pyrimme muodostamaan tuoreita kehitysideoita?, Rekola kuvailee. Työn rahoittaa Metsämiesten säätiö. HANKINTAPÄÄLLIKKÖ PAULI OTAVA, VERSOWOOD Kuljetuskustannusten nousu kääntää katseet lähipuuhun Metsähallitus paransi tulostaan reilusti Päijät-Hämeessä metsänomistajia yritetään kannustaa omaisuutensa hoitoon. Muuten kunnista uhkaa tulla Lahden nukkumalähiöitä, korostaa kuntia hankkeen ohjausryhmässä edustava Pekka Salonen. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät Päijät-Hämeessä vuonna 2010 suoraan 3?000 työntekijää ja välillisesti 2?000. HENRIK SCHÄFER Tehokas puuntuottaja uudistaa ja perkaa säntillisesti PADASJOKI (MT) Määrätietoisella metsänhoidolla arvokkaan tukin osuus hakkuista saadaan suureksi. Keinoja tähän esitteli professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen. Kärkkäinen on kartuttanut 1970-luvulta alkaen yli 1?300 hehtaarin metsäomaisuuden. Hakkuutulot hän on käyttänyt uusien metsien ostoon. Kärkkäisen metsien hoidon perusta ovat ajallaan tehdyt hoitotyöt. Esimerkiksi säilörehukontti soveltuu myös hakekontiksi. Lähipuu kiinnostaa seudun teollisuutta, sillä kuljettaminen kaukaa on yhä kalliimpaa. Metsähallitus kasvatti viime vuonna tulostaan jopa liikevaihtoa enemmän. Karjala pystyy tyydyttämään taimitarpeet aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Myös Karjalan vieressä sijaitsevalla Arkangelin alueella on puutetta sekä hyvälaatuisista siemenistä että noin 13 miljoonasta taimesta. Kasvua toissa vuodesta oli 11,3 miljoonaa. Liikelaitos tuloutti valtiolle vielä tulostaankin enemmän, 120 miljoonaa euroa. ?Valtionyhtiöistä ja liikelaitoksista tuloutamme kolmanneksi eniten rahaa. Valtion kassaa se kerrytti 35 miljoonalla eurolla. Kiinteistökaupoista vastaavan Laatumaan maakauppapäällikkö Tapio Kytövuori kertoo, että etenkin pienet palstat menevät kuin kuumille kiville. ?Niitä kysytään kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin käyttötarkoituksiin.? Laatumaa jatkaa palstojen myyntiä edelleen. maaliskuuta 2013 METSÄTALOUS Melko lailla 100 kilometrin säteeltä pyrimme hankkimaan puut. Säntillinen perkaus nostaa aikanaan harvennusten kannattavuutta. ?Tiedän, että moni ajattelee, että nämä ovat niitä, mihin raha menee. Mutta ne turvaavat tulevaisuuden tulot.? Uudistaminen saa maksaa, mutta onnistua pitää kerralla. ?Ei voida ajatella, että palkkatyövoimaa käytettäessä parsitaan ja uusitaan.? Kärkkäinen suosii uudistamismenetelmiä, joissa maan pintaa rikotaan mahdollisimman vähän, jotta lehtipuun siemenet eivät saisi kasvualustaa. Luontopalvelut keräsivät hyvin rahoitusta Tuloslaskelmia esitellyt pääjohtaja iloitsi myös Metsähallituksen luontopalvelujen kohentuneesta rahoitustilanteesta. Luontopalvelujen rahoitus kasvoi 64 miljoonaan euroon. ?Sieltä saadaan merkittävä kerrannaisvaikutus. Kärkkäisen uudistamissa metsissä taimikoita ei ole tarvinnut heinätä, sillä uudet taimet istutetaan tai kylvetään heti uudistamista seuraavana kasvukautena. Tehokas varhaishoito turvaa tulot Kärkkäinen perkauttaa taimikot useimmiten kahteen kertaan ja havupuita poistamatta. Myös asiakkaat ovat usein samoja, joille urakoidaan, sillä isoissa tilakeskuksissa lämmitetään usein hakkeella.? SARI PENTTINEN LUVUT Vientiin yli puolet Konepajakonserni Keslan vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli viime vuonna yli 50 prosenttia ja metsäkoneryhmästä yli 60 prosenttia. Työtehoseurassa. MT METSÄSTÄ LYHYESTI Karjalassa puute hyvistä taimista Karjalan tasavallassa on puute hyvälaatuisista taimista, Idän metsätieto kertoo. Heitä kun on paljon muuallakin kuin metsässä?, TTS:n tutkija Eila Lautanen kertoo. Hanke selvittää ensimmäistä kertaa metsäalalla toimivien ammattilaisten urapolkuja Tilastokeskuksen rekistereistä. Sijoittumisselvitys kertoo, missä alan koulutuksen suorittaneet ovat töissä. Jos sairaala rakennettaisiin ekologisesti kotimaisesta puusta, hyötyisivät sekä lapset, ilmasto että kansantalous.? Tiirola muistuttaa tiedotteessaan, että puun käyttö tuo työtä ja hyvinvointia sinne missä metsät ovat. Työtä tehdään Helsingin ja Itä-Suomen yliopistossa sekä TTS . Lisäksi selvitetään minkä muun alan koulutuksen suorittaneita työskentelee metsäalan ammateissa. Luvassa on myös konkreettisia kehitysideoita. Tähän mennessä tasavalta on sijoittanut omaa rahaa metsäsektorin kehittämiseen vähiten kaikista Luoteis- Venäjän alueista. Hankkeen puitteissa markkinoidaan vasta avattua Metsään.fi-palvelua, jossa metsänomistaja voi tarkastella tilansa tietoja sähköisesti. Varttuneiden metsien suma voitaisiin purkaa Päijät-Hämeessä metsien käyttöaste on jo verrattain korkea verrattuna muuhun EteläSuomeen. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella hakataan vuosittain noin 1,7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Se on hieman alle hakkuusuunnitteen verran, eli puuston määrä vuosittain kasvaa vielä nykyisellä hakkuutahdilla. Hakkuita olisi kuitenkin mahdollista lisätä uudistamalla varttuneita metsiä. Tilanne on hälyttävä, koska markkinoilta on löytynyt halpoja kiinalaisia siemeniä. Yhdeksi ongelmaksi on noussut heikko yhteistyö alueiden välillä: jotkin alueet tuottavat taimia yli oman tarpeen mutta eivät myy niitä edelleen.. Tukin kasvatuksessa harvennukset ovat tärkeitä ja metsänlannoitus hyvin kannattava lisäkeino. Nopea uudistaminen vähentää työlään taimikonhoidon tarvetta. Keslan markkinointijohtaja Mika Tahvanainen (pikkukuvassa) on tyytyväinen yhtiön alkuvuoteen. Keslalla nousujohteinen alkuvuosi JOENSUU (MT) Keslan tilauskanta on elpynyt kaikissa tuoteryhmissä alkuvuoden aikana, kertoo yhtiön markkinointijohtaja Mika Tahvanainen tyytyväisenä. ?Tänä vuonna saatamme myydä esimerkiksi harvesterikouria jopa ennätysmäärän. Keskimäärin kouria on myyty 200 kappaleen molemmin puolin vuosittain ja edellisenä ennätysvuonna niitä myytiin 250 kappaletta?, Tahvanainen sanoo. Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat Keslalla metsä- ja kierrätysteollisuuden nostureiden myyntiin. ?Toiveissa tietysti olisi, että bioenergiaan juhlapuheissa kohdistetut tavoitteet muuttui- sivat uusyrittäjyydeksi ja kalustohankinnoiksi.? Viime vuonna markkinat notkahtivat ja tytäryhtiön perustaminen Saksaan söi Keslan tulosta. Tahvanainen muistuttaa, että Kesla on maailman suurin harvesterikourien valmistaja, joka ei itse tee harvestereita. Työnäytös kiinnosti Kesla järjesti tiistaina työnäytöspainotteisen metsäpäivän Joensuun Pyhäselässä Metsä Groupin ja metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa. Vaikka hakkuita tehdään kiivaasti, tapahtumaan ehti osallistua yhteensä noin 500 alan ammattiurakoitsijaa, isäntälin- jan tekijää ja metsänomistajia. ?Emme tarkkaan tiedä, mitkä tekijät saavat asiakkaan valitsemaan juuri Keslan tuotteen, sillä koneet myydään jälleenmyyjien kautta. Pieniä puuhapalstoja löytyy ympäri Suomea, mutta pohjoisessa on tulossa myyntiin jopa yli 100 hehtaarin aloja?, Kytövuori valaisee. ANTTI HIRSAHO ?Helsinki ottakoot oppia Pudasjärvestä? ?Puurakentaminen on parasta ilmastopolitiikkaa?, sanoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Pudasjärven metsäpäivien avauspuheessa torstaina. Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan vaikuttaa aluekehitykseen ja ympäristön tilaan. Liian usein päätökset tehdään kuitenkin pelkän hintakilpailutuksen perusteella, Tiirola totesi. Hän nostaa hattua Pudasjärven päättäjille. Päätös korvata homeinen betonikoulu hirsisellä, 10?000 neliön koulukeskuksella on Tiirolan mukaan valtakunnallisesti merkittävä päänavaus. Suomessa kunnallisia rakennuksia täytyy korjata ja rakentaa uudelleen yli viiden miljardin euron edestä homevaurioiden takia. Tiirola hämmästelee, että pääkaupungissa pidetään kovaa meteliä ekologisuudesta ja ilmastoystävällisyydestä, mutta siellä rakennetaan betonista ja lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla
Ennen hirvien tuloa Partiot työskentelivät ruotsalaisessa hirvitarhassa. Samalla otetaan myös uudenlaisia sarvipäitä, mutta talonväki ei vielä kerro, mitä ne ovat. REIJO VESTERINEN Valttina maailman suurin savusauna LAUKAA (MT) Matkailuyritys Laukaan Tupaswilla on valtaväyliltä syrjässä, omassa rauhassaan Vinninlammen rannassa. Perjantaina paikalla ovat Laukaan kaikkien koulujen viidesluokkalaiset, 300?400 oppilasta. Perinnepäivillä on tarjolla muun muassa päreenhöyläystä, katontekoa, tervanpolttoa, maalinkeittoa, metsätöitä vanhaan malliin sekä vanhojen esineiden tunnistamista. Hirvet tulevat Rovaniemeltä, karhunliha Itä-Suomesta. Venäläinen vaatii mutta maksaa Ulkomaalaisista asiakkaista valtaosa tulee Venäjältä. Lehtikerppuja ostetaan sopimustekijöiltä. Tarhan komein hirvi on viisivuotias Matti-Esko. Järeämmistä koneista harvinaisimpiin kuuluu vuosimallin -52 amerikkalainen dumpperi, jollaisia on Suomessa vain kolme. Kauppisella itsellään on parikymmentä vanhaa traktoria. Keskiaikamarkkinat pidetään tänä vuonna kesäkuussa. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE Ääni kuuluviin. Ortodoksisten kirkkojen kelloja voidaan soittaa pääsiäisenä ympäri vuorokauden. Myötätunto-näytelmä shokeeraa, sillä se kertoo todellisuudesta. Maatumisaste ratkaisee.? Rikkoutunutta polveaan Kauppinen hoitaa turvehauteella silloin kun tarvetta ilmenee. Koneita ja keskiaikaa Syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Tupaswillassa järjestetään perinnepäivät. Mutta hinta ei saa olla yli 15 euroa, muuten tuliainen jää hyllyyn. Majoitustilaa ei ole. Siinä ja päärakennuksessa järjestetään paljon perhejuhlia, häistä hautajaisiin, ristiäisistä syntymäpäiviin. Tupaswilla on avoinna vain tilauksesta. Yritysasiakkaat ulkomaisine vieraineen ovat suurin ryhmä. ?Jyväskylän yliopisto tuo vieraita paljon?, Kauppinen sanoo. Ruuhka-aikaa on kevät ja joulun seutu. Talvi on hiljaisempaa. Saunomista ja turvehoitoja Pienet saunat kävivät ahtaiksi, jos pihaan tuli yksi tai kaksi bussilastillista vieraita. Niinpä Kauppinen rakensi savusaunan, jonka lauteilla on enimmillään löylytellyt 150 vierasta. ?Olemme tuotteistaneet saunaa ensimmäisenä Keski-Suomessa?, Kauppinen arvelee. Kuusan Kanavateatteria Kauppinen oli perustamassa 1990-luvun alussa. ?Olen ohjannut 25 vuotta ja väliin näytellytkin.? Miehen tavaramerkki vilttihattu on seurannut mukana ensimmäisistä teatteriesityksistä lähtien. Hirvien ruokinta työllistää kaksi kesätyöntekijää. Ne painavat yhteensä 25 kiloa. Henkilökunnasta osa hallitsee venäjän kielen. Päärakennuksen hirret löytyivät Hartolasta, missä rakennus toimi apteekkina, hammaslääkärin ja nimismiehen toimitiloina sekä asuinrakennuksena. Vanhoilla huonekaluilla kalustettuun päärakennukseen mahtuu noin 80 ihmistä ruokailemaan. Sivu 17 Kaunis kananmuna. Lisäksi yritys on painattanut esitteitä venäjäksi, mistä on tullut kiittävää palautetta. ?Matkamuistoissa pitää olla Suomen lippu, silloin se lähtee turistin kassissa Venäjälle?, Partio on huomannut. Matkamuistoja yritys myy vuosittain pienen erikoisliikkeen verran. Keittiö on remontoitu palvelemaan suuriakin vierasjoukkoja. Päärakennuksessa on 80 asiakaspaikkaa, kahdeksan metriä korkeassa kodassa 25 lisää. Kesäisin lisätilaa on terassilla ja tanssipaviljongissa. Hirvikartanossa tarjoillaan konstailematonta maalaisruokaa. eli kylpytynnyriin. Turpeesta on tutkittu lähes sata alkuainetta, joilla on terveysvaikutuksia. Tupaswillan savusauna on rakennettu jyhkeistä hirsistä. Löylyissä on ollut enimmillään 150 ihmistä yhtä aikaa. ?25 vuotta olen ohjannut ja väliin näytellytkin?, Tupaswillan isäntä Erkki Kauppinen sanoo. Sivu 18 Seinäjoelle teatteriin. Hiljaista aikaa ovat kesäkuu sekä syys?lokakuu. Partiot ovat tiukasti pitäneet kiinni myös omasta lomastaan, koko perheen voimin irtaudutaan oman yrityksen ympyröistä joka vuosi. Liiketoimintaa synnyinkodissa Vuonna 1860 nykyiselle paikalleen siirretty hirsitalo on Susanna Partion synnyinkoti. Huopahattu on ollut miehen tavaramerkki 1970-luvulta lähtien. Tupaswillan saunassa on joogattu ja zumbattu. Pohjanmaalla tehdään voimaannuttavaa teatteria. Sarjaa kuvattiin neljä vuotta ja Yle TV2:ssa sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona katsojaa. REIJO VESTERINEN jatkuu seuraavalla sivulla Olemme olleet onnekkaita, vaikka olemme toimineet taantumassa koko ajan. Olemme pystyneet työllistämään itsemme ja vieraita.. Ympärivuotisesti palkkalistoilla on kaksi henkilöä keittiössä. Himoksen kanssa yritys vaihtaa työntekijöitä, jos tarvetta ilmenee. ?Olemme olleet onnekkaita, vaikka olemme toimineet taantumassa koko ajan. Neljän tuulen kansa -niminen musiikkinäytelmä esitetään talvisessa luonnossa, lammen rantamilla. ?Esityksessä on noin 50 ihmistä, muutama porokin pitäisi saada?, Kauppinen kertoo. Teatterissa Kauppinen on näytellyt ensimmäisen kerran vuonna 1973. Luonnonkaunis paikka kiinnosti Erkki Kauppista jo pikkupoikana. Kymmenessä vuodessa lammen rantaan on noussut hirsinen päärakennus, saunoja, perinnetupa, paja ja varastorakennuksia. Hattu oli päässä myös suositussa kotimaisessa televisiosarjassa Pirunpelto, missä Kauppinen näytteli Asseria. ?Idea Pirunpellosta syntyi Tupaswillan saunassa viisi vuotta sitten?, Kauppinen paljastaa. Jyhkeä kiviuuni on alkuperäisessä asussaan. Heillä on lisäksi kokemusta maatalouslomittajan ammatista, eniten Norjasta. Kesäaikaan hirvet syövät 40 kiloa pajua päivässä. Mökkeihin viedään valmisaterioita säännöllisesti. Kiivain sesonki on kevättalvella. Kuuden kilometrin päässä on 4?000 petipaikkaa, se riittää. Hirvikartanon päärakennus on pystytetty nykyiselle paikalleen vuonna 1860. Kotaan mahtuu ruokailemaan yli 20 ihmistä. Tuohivirsut ovat saaneet paikkansa tuvan seinältä. Tarhassa neljä hirveä Tarhassa on neljä kesyä hirveä. Silloin sepät takovat ja muut käsityöläiset tekevät tuotteita puusta, luusta, nahasta, savesta ja villasta. Teatteria ja Pirunpeltoa Kuluvan vuoden kolmas iso yleisötapahtuma Tupaswillassa on luontoteatteri, uudenvuodenaattona. Tarhan perustaminen vaati kahdeksan kuukauden paperisodan, jonka tuloksena syntyi ainakin kolme hyllymetriä mappeja. ?Vaikka hirvi on märehtijä, sen hoito poikkeaa täysin nautakarjan hoidosta?, Partio sanoo. 15 Perjantaina 22. Olemme pystyneet työllistämään itsemme ja vieraita?, Partio sanoo. Susanna Partiolla ja hänen miehellään on vahva keittiö- ja matkailualan tausta. Himoksen mökit ovat merkittävä ravintolan työllistäjä. Erilaiset munat kuuluvat erottamattomana osana pääsiäiseen. ?Turpeesta on tutkittu lähes sata alkuainetta, joilla on terveysvaikutuksia. Sivu 19 Matkailuverkosto toimii erinomaisesti Jämsässä JANNE NOUSIAINEN Hirvikartanon matkailutila hyötyy Himoksen hiihtokeskuksen läheisyydestä. JÄMSÄ (MT) Hirvikartanolle läheinen hiihtokeskus ei ole kilpailija vaan kumppani. ?Kun asiakas saadaan Himokseen, hän käy varmasti meilläkin?, jämsäläisen Ravintola Hirvikartanon emäntä Susanna Partio sanoo. Asiakkaista ei tapella myöskään muiden jämsäläisten ravintoloiden kanssa. Todelliset kilpailijat ovat kauempana, esimerkiksi Tahko Nilsiässä. Viime vuonna Hirvikartano maksoi palkkaa yhdeksälle työntekijälle. Himosienestäjäksi tunnustautuva emäntä poimii sienet lähimetsistä, marjoja ostetaan. ?Lähikala on ongelma?, emäntä sanoo. Sitä ei säännöllisesti ole saatavilla, vaikka melkein vieressä on Päijänne, yksi Suomen suurimmista järvistä. Riistaa ravintolaan ostetaan noin 30?000 eurolla vuodessa. Löylyjen jälkeen on tarjolla pulahdus lammen veteen tai ?kannibaalipataan. Sen viimeisimmän sarvi kruunun kärkiväli oli 1,32 metriä ja sarvilla painoa ainakin 25 kiloa. Ensi kesänä tarhaa laajennetaan. Oma keittiö tarjoilee maistuvaa perinne- ja lähiruokaa. Uuteen 200 neliön perinnetupaan mahtuu jopa 150 ihmistä. Naiset kehräävät, kutovat, huovuttavat. Kauppisen mukaan oppilaat ovat ta vattoman innostuneita päästessään näkemään vanhoja koneita ja työtapoja. Koneista esillä on museoautoja ja vanhoja traktoreita, maamoottoreita ja puimakoneita. Partion mielestä venäläinen asiakas on vaativa, mutta hän käyttää reilusti rahaa. Esimerkiksi konjakilla höystetty koskenlaskijan karhukeitto on kallein alkuruoka, mutta venäläisten mieleen. Susanna Partio esittelee viisivuotiaan tarhahirven Matti-Eskon jättösarvia. Turvekylvyt ovat tavanomaisempia tapahtumia. Turpeeseen Kauppinen hurahti päästyään käymään Saksassa ja Itävallassa Geologian tutkimuskeskuksen suojaoston mukana
Esimerkiksi tällä viikolla valiokuntaan lähetettiin massiivinen esitutkintalain korjausesitys, vaikka Braxin tekele astuu voimaan vasta 2014. Veteraaniedustaja Ben Zyskowicz (kok.) käytti varmaan yhden tämän vaalikauden loisteliaimmista puheenvuoroista runtatessaan sekä Braxin esitutkintalain että nykyisen ministerin Anna-Maja Henrikssonin (r.) korjausesityksen. Zyskowiczin mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta on antautunut liikaa muutaman asiantuntijaprofessorin vietäväksi. Esimerkiksi hoivayrittäjät voisivat osallistua esteettömän matkailun palveluihin. Nyt tarvitaan työkaluja yrityksille, jotta ne voivat verkostoitua ja tarjota tuotteitaan netissä. puolustavat enemmän rikollisten kuin rikoksen uhrien ihmisoikeuksia. Eduskunnan jämerä poliisisiipi piti erityisen vaarallisena, että rikolliselle on ilmoitettava hänen joutuneen kiinni vasikoinnin tai poliisin peitetoiminnan kautta. Vastakohtana voidaan pitää esimerkiksi Italiaa. ?Kaikki tietävät, että Italialla on lämmin, kuuma brändi. Mikään ei toimi, mutta maa on täynnä suurta tunnetta ja draamaa?, Helenius maalailee. Jotkut maat ovat onnistuneet yhdistämään lämpimän ja kylmän. Nämä ?perusoikeusfundamentalistit. Tunnustuksia työstä ovat muun muassa Maakuntien parhaat ja Laatutonni. Sen tietää Italian maaedustaja Maija Loikkanen Yhteistyöllä ja laadulla eteenpäin Martikainen näkee mahdollisuuksia toimialat ylittävässä kylätason yhteistyössä. Lisäksi matkailuyrityksille halutaan luoda laatustandardit. Aivan, kuten puutavarallakin jo on. Esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä on parannettavaa taajamien ulkopuolla. ?Asiakaspalvelun sujuvan hoitamisen kannalta toimivat yhteydet ovat perusedellytys. Ongelmana on, että operaattorit tuntuvat keskittyvän enemmän uusien palvelujen myyntiin kuin yhteyksien parantamiseen?, kritisoi Suomen maaseutumatkailuyrittäjien puheenjohtaja Ari Hyvölä. Lisäksi hän vaatii pitämään matkailussa tarvittavat maastoreitit ja tiet hyvässä kunnossa sekä sallimaan tienvarsiopasteiden käytön. Väkivallan asiantuntijat totesivat, että se merkitsee todellisuudessa kidutuksia ja kuolemantuomioita, ei rikollisille vaan ilmiantajille ja peitepoliisin perheenjäsenille. Arvaamaton valiokunta Nykyisten poliisiedustajien eturivi, ylikomisario Kari Tolvanen (kok.), komisariot Markku Mäntymaa (kok.) ja Tom Packalen (ps.) sekä ylikonstaapeli Kalle Jokinen (kok.) ovat aivan toista maata kuin edellisen eduskunnan mukavat poliisit. Toisaalta päähallituspuolue kokoomus saa kerrankin elämöidä rauhassa, kun se ei ole asiasta vastuussa. PEKKA ALAROTU viikon värssy Pakkasilta, jäinen latu suksen kulku kuten satu puron notkon kuusen nila kehon elo, mielen tila pellon reunan vanha raita latvas. Asiakkaan täytyy saada sitä, mitä tilaa ja mielellään mahdollisimman vaivattomasti. ?Melontaretken varaamisen pitäisi olla yhtä helppoa ja selkeää kuin hotellihuoneen varaaminen?, Martikainen suunnittelee. Matkailun markkinoinnissa on erotettava, haluaako kohderyhmä ehdottomasti matkustaa juuri Suomeen, vaiko kenties meloa rauhallisessa luonnossa maasta riippumatta. ?On huomattavasti helpompi tavoittaa harrastajia heidän omia kanaviaan pitkin kuin markkinoida koko Suomea vaikka bussin kyljessä Saksassa. Siksi kannattaa etsiä valmiita kohderyhmiä. LA 23.3. Lv-veroesitys vilkastuttanut maatalouskonemarkkinoita Rahan niukkuus on pakottanut maanviljelijöitä turvautumaan tänä vuonna tavallista enemmän lainapääomaan ja osamaksusopimuksiin maatalouskoneiden hankinnoissa. Alkuvuodesta maatalouskoneiden myynti oli normaalia pienempää ja vasta jokin aika sitten tapahtui myynnissä huomattava vilkastuminen. Matkailuyrittäjät toivovat, että yhteiskunta varmistaa elinkeinon toimintaedellytykset maaseudulla. Millä muulla tavoin voimme erottua matkailumaana? Asiantuntijat korostavat elämyksiä ja luovaa hulluutta. varten on sovittavissa monenlaisia toiminta- ja rahoitusmalleja. Maaseutumatkailuyritykset hakevat kasvua ja kehittävät toimintaansa. Myös matkakohde on tunnepitoinen valinta. Kaupungissa halutaan kahvihetkelle tavalliseen kotiin?, Vesterinen kuvailee. ?Tutkimukset osoittavat, että kirja valitaan usein kannen perusteella. Mona Sahlin oli silloin median lemmikki ja pääministerikisan ylivoimainen suosikki. Sitä kannattaisi hyödyntää matkailupalveluiden markkinoinnissa enemmänkin. Se on 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Osuus on suurempi kuin pankkisektorin tai elintarviketeollisuuden. Matkailuala työllistää 132?500 henkilöä.Työpaikoista kymmenes on maaseudun pienissä matkailuyrityksissä, joita on arviolta 5?000. Maatiloja, joissa on majoitustoimintaa, on noin 1?700. Matkailijamäärät ovat kasvaneet. Mona Sahlinkin (sd.) suklaapatukan takia. Suklaapatukka katkaisi kamelin selän, mutta emme tiedä mitä kaikkea muuta selkään oli kertynyt. Nykyään ministerit valitsee ja erottaa puolueen puheenjohtaja, kuten esimerkiksi Suvi Linden (kok.) ja Ilkka Kanerva (kok.) ovat havainneet. Vinkkejä laadun kehittämiseen voi kysyä Pro Agrian sekä Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvojilta. Käynnissä on lukuisia julkisesti tuettuja matkailunkehittämisohjelmia. Saappaanheiton, suopotkupallon ja savusaunojen maa tarjoaa matkailijalle lukuisia elämyksiä. Tarpeen olisi myös erottua naapurista. ?Ruotsin brändi on niin hieno ja voimakas, että jos Suomi saa Nobelin rauhanpalkinnon, se sekoittuu pian ihmisten päissä niin, että se meni Ruotsiin.? Heleniuksen mielestä Suomen tunnettuuden eteen pitäisi paiskia huomattavasti enemmän töitä. Kasvaakseen elinkeino tarvitsee yhteistyötä sekä alan toimijoiden että yhteiskunnan kanssa. Yritysten toimintaa ohjaavat erilaiset matkailun laatuohjelmat, omavalvonta sekä toimialakohtaiset ohjeistukset ja lainsäädäntö. Lähes kolmannes heistä oli venäläisiä. Lähteet: MEK, MT Parhaiten koulutettu maa (Pisa-tutkimukset, 2000?2009) Maailman vapain lehdistö (Press Freedom Index, 2012) Maailman paras maa (Newsweek, 2010) Maailman onnellisin maa (World Happiness Report, 2012) Vähiten epäonnistunut valtio (Fund for Peace Failed States Index, 2012) Maailman kolmanneksi kaunein luonto (Future Brand 2012) Kylmää Suomea markkinoidaan elämyksillä. Palveluiden paikallisuus kiinnostaa nyt matkailijoita.. Stereotypia jäyhistä suomalaisista karisee pois.? Ehkä hieman yllättäen italialaisturistit ylistävät myös suomalaisten ystävällisyyttä ja palvelualttiutta. Marjanpominta on eksoottista Loikkasen mukaan elämys- matkailussa kestohittejä ovat talviset poro-, koira- ja moottorikelkkasafarit. Lomaan sisältyy suuria odotuksia, halutaan kenties erottua muista. Matkailupalveluja kehittäessä on pohdittava, miten lisäämme niiden elämyksellisyyttä?, pohtii toimitusjohtaja Kristiina Helenius lobbausyhdistys AmChamFinlandista. Hän istui jokunen vuosi sitten Suomen maabrändivaltuuskunnassa, jossa Suomi-kuvaa pohdittiin myös matkailun kannalta. Tajuttiin, että Suomen maabrändi on kylmä, toimiva insinööriyhteiskunta. 16 Perjantaina 22. Kesäisin turistit vetäytyvät mökkeilemään. Ruotsia ja Tanskaa myydään kaupunkikohteina, Suomea ja Norjaa alkuvoimaisina luontokohteina.? Suomi ei ole räiskyvä, eikä täällä ole suuria korkeuseroja, jotka muodostaisivat erityisiä postikorttimaisemia. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) erotti itsensä hivenen ennen kuin eduskunta olisi antanut hänelle epäluottamuslauseen. Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) saa jatkaa toistaiseksi, koska vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.) niin päättivät. Makeat huijaukset Kaikkien puolueiden kansanedustajat julmistelevat, että Hautalan olisi pitänyt erota. Esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Australiassa turistit näkevät molempia elementtejä. ?Kirjan kansi ei ole kunnossa? Suomella on yksi erinomainen piirre, joka erottaa sen muista: eksentrisyys eli tuttavallisemmin luova hulluus. Reittien kunnostustöitä > > On hyvä, että olemme hyvällä tavalla omituisia ja osaamme nauraa itsellemme. Stereotypia jäyhistä suomalaisista karisee pois.« Maailmalla tiedetään, että Suomessa on puhdas luonto ja korkealuokkaista teknologiaa. Koko Suomen brändin rakentaminen on suurempien toimijoiden päänsärky?, Martikainen maalailee. ?Uskon, että maaseutumatkailulla on kasvumahdollisuudet. Sadan vuoden kuluttuakin voitto selitetään suklaapatukalla, koska kansa rakastaa makeita huijauksia. Vasikat hengenvaarassa Edellisen oikeusministerin Tuija Braxin (vihr.) jäljiltä syntyi harvinaisen paljon sekundalakeja. aukee nokka kaita ensisoolo mustarastaan riemuin ota kevät vastaan JUHA AALTOILA Kylmän maan luova hulluus houkuttelee turisteja maija loikkanen Myös hyvinvointimatkailu on nostattanut uudenlaista kysyntää. Vapaa-aikaan käytetään yhä enempi maailmalla rahaa. Nyt on vain jaksettava puurtaa ja lisätä ammattimaisuutta.? Matkailun edistämiskeskuksen VisitFinland-verkostosta. ?Avainsana on elämyksellisyys. Miksi he eivät itse mittauta Hautalan luottamusta täysistunnossa, kuten oikeassa parlamentarismissa tapahtuu? Vedotaan Ruotsiin, jossa ministerit kuulemma eroavat pienimmästäkin rikkeestä. Esimerkiksi niistä Vesterinen nostaa lomakesäaktiviteetteja esiin tuovan Outdoors Finland -ohjelman. Myös venäläisille suunnattu markkinointi on kantanut hedelmää, sillä venäläisturistien määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. KATJA KOLJONEN maailman paras maa houkuttelee Ulkomailta yli 7 miljoonaa turistia Monia tunnustuksia Suomen matkailutulo vuonna 2011 oli 13,8 miljardia euroa. Silloinkin he kaipaavat lomaansa innovatiivista sisältöä. ?Ihan pelkkä marjanpoiminta tai sienestys sykähdyttävät tai käynti juustotilalla.? Luukkasen mielestä tarvitaan vielä kehittämistyötä, jotta matkailupalveluista saadaan helposti saavutettavia kokonaisuuksia. Sekin meni väärin. Kansanedustajat valitsee Suomen kansa. Se on silti eduskunnan arvaamattomimpia toimielimiä. Niiden markkinoinnissa auttaisi, jos kaikilla alueilla, kuten maakunnilla, olisi yhteinen nimittäjä. ?Suomi on tulevaisuuden kohde, jonka potentiaalia ollaan nyt vasta kunnolla löytämässä?, Loikkanen uskoo. Japanilaiset tähyävät taivaalle Matkailualan asiantuntijoita jututtaessa käy pian selväksi, mikä on tämän hetken kovin vetonaula: revontulet. Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen kertoo, että Saariselälle tulvii porukkaa Japanista asti nähdäkseen taivaan liekehtivän. Näin on käynyt jo useampana talvena, vahvistaa matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kehitystyö kantaa hedelmää Nina Vesterisen mielestä kotimaan matkailupalvelut ovat jo kehittyneet paljon. Se kootaan joka vaalikausi lähes puhtaasti ensikertalaisista. Onneksi valiokuntaa johtaa entinen sisäministeri Anne Holmlund (kok.), joka on moneen kertaan osoittanut kylmähermoisuutensa. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE PASSIPAIKALLa Puoluejohtaja päättää Kun keskustan puheenjohtaja, pääministeri Esko Aho vuonna 1992 määräsi ministeri Kauko Juhantalon eroamaan hallituksesta, presidentti Mauno Koivisto suuttui. Presidentin mielestä ministerin epäluottamuksen toteamisen piti olla eduskunnan asia. Myöhemmin eduskunta kyllä erotti äänestyksen jälkeen Juhantalon kansanedustajan tehtävistä. Lisäksi paikallisuus ja suomalaisten arki kiinnostavat. ?Halutaan piipahdus maaseudulle: syödään paikallista ruokaa ja liikutaan luonnossa, leivotaan leipää. On kiitelty, että suomalaiset uskaltavat olla erilaisia, itseironisia ja moderneja.? Loikkanenkin korostaa luovaa hulluutta: ?On hyvä, että olemme hyvällä tavalla omituisia ja osaamme nauraa itsellemme. Yrittäjät toivovat, että ohjeiden ja lakien tulkinnat saadaan yhtenäisiksi maan eri osissa. Hyvölä vaatii myös säilyttämään maaseutumatkailuyritysten investointitukien tason riittävänä. MT ?Niistä on tullut paljon myönteistä palautetta. 2010?2011 hotelliyöpymiset suomessa lisääntyivät 4 prosenttia, ulkomaalaisten 10 prosenttia. 2011?2012 ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat yli 5 prosenttia. Suomi on noussut korkealle useilla kansainvälisillä rankinglistoilla. Maailman korruptiovapain maa (Corruption Perceptions Index, 2012) Toiseksi paras maa dynaamiselle liiketoiminnalle (Global Dynamism Index, 2012) Kolmanneksi kilpailukykyisin maa (World Economic Forum, 2012) Maailman paras koulumaa (Kansainvälinen oppimateriaalivalmistaja Pearson, 2012) Matkailu Suomeen on kasvanut hieman enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Vuonna 2012 Suomessa vieraili 7,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Eduskunta ei ole itseään valitseva elin kuten on monen suuren pörssiyhtiön hallitus. Esko Ahon ratkaisusta kuitenkin muodostui uusi käytäntö. Sen sijaan tarjolla on sitäkin enemmän rauhaa ja sielukkaita hetkiä. Loikkasen mukaan Suomea markkinoidaan tällä hetkellä mustavalkokuvilla, jotka korostavat tunnelmaa. Yritykset kärsivät huonoista yhteyksistä MT 50 VUOTTA SITTEN . Kokeneet kansanedustajat karttavat työlästä lakivaliokuntaa kuin ruttoa. Sillä Suomi erottuu italialaisten mielissä jopa muista Pohjoismaista. Puolueteknikko Göran Perssonilla (sd.) ei tasamaalla ollut hänen kanssaan mitään mahdollisuuksia. Niin vain Göran Perssonista tuli pitkäaikainen sattumapääministeri. Oikeusministeri Henriksson kehotti heitä tuomaan rohkeasti näkemyksensä esille lakivaliokunnan käsittelyssä. Zyskowicz tosin epäili, ettei lakivaliokunnalle jää paljon mahdollisuuksia, kun perustuslakivaliokunnan 2?4 asiantuntijaa taas sitovat sen kädet. Lakivaliokunta käsittelee yhteiskunnan toiminnan kannalta aivan keskeisiä asioita. Hän huomasi sen vietettyään kuusi vuotta Washingtonissa lehdistöneuvoksena. ?Meren takana huomasi, ettei Suomi näy maailmalle juuri mitenkään.? ?Jollei kirjan kansi ole kunnossa, kirjaa ei koskaan valita. Tällä hetkellä Suomi-kirjan kansi on turhan kylmä ja ehkä hieman kotikutoinen?, Helenius palaa valitsemaansa vertauskuvaan. Toki siitäkin on vetoapua, että Suomi tunnetaan fiksuna paikkana, jossa on maailman johtava koulutusjärjestelmä. Alkuvoimaista luontoa ja hulluutta Miten kylmää Suomea sitten markkinoidaan kuumille italialaisille
Vielä sotien jälkeen Ranskassa puhdistettiin sairaalan huoneita polttamalla niissä rosmariinia ja katajanmarjoja. Huoneilma raikastui, kun samoja kasveja laitettiin kuumalle liedelle. Tähän aikaan keväästä rosmariinin siemenet kylvetään ikkunalle, mutta ne itävät harmillisen epätasaisesti ja hitaasti. maaliskuuta. Kerrotaan, että niiden tuoksun voi tuntea kilometrien päässä rannikosta. Meillä rosmariini jää polvenkorkuiseksi. Toivotaan, että bussi jäisi pysyväksi palveluksi.? Voimaannuttamista tukee yhteisöteatteri, johon panostetaan Verstasteatterissa. Epäkohtaa tasoitti Kansallisteatterin kiertuenäyttämön monologi Entä jos?, jota Kotkaniemi esitti vanhainkodeista vankiloihin. Teatterikorkeakoulusta viime keväänä valmistunut näyttelijä toivoo, että voisi jatkaa laitoskiertueita tulevaisuudessakin. ?Siinä jos missä tajuaa, että tällä duunilla voi saada muutoksen aikaan, kun elinkautisvanki sanoo esityksen jälkeen, että ?kyllä nyt taas hetken aikaa jaksaa?.? Käydään teatterissa Lapsi ei saa olla lapsi ?Kyllä se poika osasi näytellä hienosti?, katsoja kehuu Myötätunnon esityksen jälkeen. Erehdys todistaa, että Saara Kotkaniemen roolityö menee täydestä. Vanhemmat uskovat, että poika pärjää omillaan, mikä on oikeasti traagista?, Kotkaniemi analysoi. ?Näytelmässä lapsille ei anneta tilaa olla lapsia, koska aikuiset ottavat heidän paikkansa.? Todellisuus rajumpaa Kiitetty ja kauhisteltu Myötätunto ei jätä kylmäksi. ?Varsinkin 20?30-vuotiailta nuorilta aikuisilta on tullut paljon hyvää palautetta.? Suurin kohu velloi ensi-illan aikoihin. ?Koululaisryhmiä peruttiin, koska näytelmää pidettiin liian rajuna 14?15-vuotiaille.? K-14-ikärajaa aiheellisena pitävä Kotkaniemi huomauttaa, että joskus voi olla hyvä kohdata ahdistavia asioita taiteen keinoin. ?On mielestäni erikoista ajattelua, jos aikuiset pitävät lähtökohtaisesti pahana sitä, että nuori voi ahdistua teatterissa.? Nuorten näkemä materiaali saattaa olla tosielämässä paljon järkyttävämpää kuin näytelmässä. ?Toiseen samastuva ihminen ei riehu kadulla lyömässä ja potkimassa?, Vesa Tapio Valo ja Saara Kotkaniemi uskovat. Jukka Kontkanen/seinäjoen kaupunginteatteri KOMMENTTI HENNA VAINIO Myötätunnon esitykset jatkuvat 26.4. Me taas tuemme sairaalaklovnien työtä.? Empatiakyky kehittyy Empatiakyvyn kehittäminen on yksi teatterin peruslähtökohdista. ?Samastuminen toiseen ihmiseen on perustaito, jota esitys aina välittää. Alkukappaleesta, keväästä aukeavat kukinnot ilmesKevät ylsi tyvät puihin ennen lehtien tuloa. sijalle 237. Rocktoimittajat puolestaan arvostivat vuonna 1998 sävellyksen Suomen kymmenenneksi parhaaksi rocklauluksi. Naisrockin tienraivaajat Seinäjoen kaupunginteatteri antaa voimaa katsojille Seinäjoen kaupunginteatterissa uskotaan teatterin parantavaan voimaan. Yksittäinenkin esitys voi kasvattaa empatiakykyä ja antaa toivoa kovia kokeneelle. SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa Tapio Valo aloitti työnsä Kauhajoen koulusurmien vuosipäivänä. ?Sanoin silloin, etten halua ainakaan lisätä tuskaa, vaan meidän pitää antaa voimaa ihmisille. Rosmariini toimii etenkin liharuuissa, mutta sitä kannattaa kokeilla myös perunalle, kalalle ja kurpitsoille. Rosmariinin on uskottu parantavan muistia. Jos taimikasvatus ei innosta, kaupan tuoreosastolta ostetun rosmariinin voi istuttaa ruukkuun sellaisenaan tai ottaa siitä pistokkaat. TOPI LINJAMA Mitä on myötätunto. Harvoin näytelmä herättää näin rajusti. HENNA VAINIO Jukka Kontkanen/seinäjoen kaupunginteatteri Opiskelijakavereiden perustama Tavaramarkkinat syntyi vuonna 1982, jolloin se osallistui myös rockin SM-kisoihin. Kilpailun voitti myöhemmin kulttimaineeseen noussut 22-Pistepirkko, ja Tavaramarkkinat jäi neljänneksi. Tilikirja-esikoislevynsä vuonna 1983 tehnyt, alkujaan punk-henkinen ryhmä avasi tietä naisartisteille tuolloin vielä hyvin miehiseen rockmaailmaan. Yhtyeen hajottua sooloartistiksi lähtenyt Liisa Akimof ehti 1980?90-luvuilla toimia myös Yleisradion toimittajana. Perustipa laulaja oman tuotantoyhtiönkin. Akimof muistetaan lisäksi muun muassa Kotikatu-televisiosarjan tunnusmusiikista. Oikukkain vuodenaika Vuodenajoista kevät on Suomessa kaikkein arvaamattomin ilman lämpötilan vaihdellessa 20 asteesta kirpeään pakkaseen. Pohjoisen pallonpuoliskon kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena, joka tänä vuonna ajoittui keskiviikkoon 20. Valoisassa ja viileässä paikassa rosmariini saattaa selvitä talven yli, ja jos on oikein onnekas, sen voi saada puhkeamaan keväällä kukkaan. Tuoreen rosmariinin neulasmaisissa lehdissä on pihkainen maku. Opettaja sentään yrittää, vaikka jää polvihousujaan myöten keskenkasvuiseksi. Pikkuvanha Henry tehtailee järkyttäviä videoita, mutta hellyttää herkkyydellään. Kevääksi määritellään yleensä maaliskuusta toukokuuhun ulottuva ajanjakso. RIKU-MATTI AKKANEN yrttimaan tarinoita Sisäilma raikkaaksi rosmariinilla Välimeren rannoilla rosmariini on monivuotinen ja se kasvaa parimetriseksi pensaaksi. Sitä kasvatetaan yksivuotisena, sillä se ei siedä pakkasta. Henryn uravanhemmat pyörivät oman napansa ympärillä. Opiskelijat antiikin Kreikassa saapuivat oppitunneille rosmariiniseppele päässään. Rosmariinin tuoksun puolestaan ajateltiin karkottavan ruttoa ja muita tauteja. Ihminen, joka samastuu toiseen, ei riehu kadulla lyömässä ja potkimassa.? Voimaannuttaminen ei tarkoita rankkojen aiheiden välttelemistä. ?Ihmisiä voi käsitellä kovakouraisestikin, mutta katsojaa ei saa jättää heitteille?, Valo painottaa. Tämä pätee myös ohjelmistossa pyörivään Myötätuntoon, joka luotaa väkivallan ja välinpitämättömyyden kyllästämää nykymaailmaa. ?Sokeeraavaksi näytelmän tekee se, että se lähtee siitä todellisuudesta, joka on olemassa nuorille esimerkiksi internetissä, vaikka sitä ei halutakaan myöntää.? Juha Harju Elinkautisvangin kiitos Kaikilla ei ole lainkaan mahdollisuutta nähdä teatteria. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE ikivihreät Kevättä ilmassa ?On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa kevät . Vakuuttavia ovat muidenkin roolityöt. Riko Saatsin ohjaus viimeistelee Veikko Nuutisen kirjoittaman näytelmän painavuuden. Myötätunto ei tarjoa helppoja vastauksia. Aikuiseksi kasvanut Henry joutuu painiskelemaan yhä koulutehtävänsä parissa: mitä on myötätunto? ?Tunnen syyllisyyttä siitä, etten tunne syyllisyyttä?, Henryn isä tunnustaa. ?Vaatteet ovat minulle aina hirveän oleelliset roolin löytämisessä.? Kun Kotkaniemi puki hupparin ja reisitaskuhousut päälle, myös 12-vuotias Henry hahmottui. ?Vaikka Henry yrittää olla iso ja välillä kovempi kuin on, hän on tosi herkkä ja haavoittuvainen. 17 Perjantaina 22. Kappaleen lauloi puolestaan Elisa Korjus, joka liittyi ryhmään yhtyeen loppuaikoina. Taustalla tosielämä ?Sinä tarjosit salmiakkia, minä olin hölmö, panin peliin koko elämän, vaikka tarjosit vain salmiakkia, minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.? Helsingin Hakaniemen rantaan sijoittuva kaihoisa rakkauslaulu perustui osin tosielämään. Kappale nousi nopeasti yleisön suosikiksi, ja vuonna 1986 levystä tehtiin uusintapainos. Kevät on päätynyt useille kokoelmaalbumeille ja pärjännyt hyvin myös äänestyksissä. Kun Radiomafian kuulijat äänestivät vuonna 1995 kaikkien aikojen parhaasta Pajunkissa on pajun kukinto, jota pidetään kevään merkkinä. Lähdimme rakentamaan ohjelmistoa, josta katsoja lähtee voimaantuneena kotiin.? Kokenut dramaturgi-ohjaaja uskoo teatterin parantavaan vaikutukseen. ?Sri Lankassa kun joku sairastuu, kotiin tilataan nukketeatteri. Syksyksi on kaavailtu yhteistyötä kehitysvammaisten kanssa. ?Verstasteatteri vastaa entistä kiertueteatteria?, Valo kuvailee. ?Mielestäni nykyaikaa ei ole, että lähdetään viemään isoja esityksiä muualle, vaan että tehdään yhdessä eri ryhmien kanssa.? Teatterin resurssit ovat kuitenkin rajalliset. ?Toiveissani onkin, että Pohjanmaan taidetoimikuntaan saataisiin kuraattori, joka tekisi yleisötyötä ja yhteisöteatteria.? HENNA VAINIO. Kuivattuna maku on karvaampi, joten sitä on syytä käyttää varoen. Mykkä hahmo tuntuu kysyvän, välitätkö? Myötätunnon aikuisilla ei ole välittämisen kykyä. Saara Kotkaniemi on omaksunut hienosti 12-vuotiaan pojan olemuksen ryhtiä ja puhetapaa myöten. Yleisö kohtaa alussa enkelin, joka tarttuu kädestä kiinni. Lapsena saatu kotitehtävä ei jätä rauhaan aikuiseksi kasvanutta Henryä (Saara Kotkaniemi). Bussi tuo yleisöä maakunnasta Etelä-Pohjanmaa on teatterimaakunta, mikä näkyy Seinäjoen kaupunginteatterin katsojaluvuissa. ?Katsojia oli viime vuonna yli 62?000, kun Seinäjoella on asukkaita 59?000?, yli kolme vuotta teatteria johtanut Vesa Tapio Valo vertaa. Taloudessa ei ole moittimista. ?Teatteri on tehnyt positiivisen tuloksen ja selvinnyt näinä vaikeina aikoina hyvin.? Oopperasta karaokeen 50-vuotias teatteri juhlii riskejä pelkäämättömällä ohjelmistolla. ?Emme ottaneet varman päälle, vaan tilasimme esimerkiksi oopperan 12 vuoden tauon jälkeen.? Mozartin Ryöstö Seraljista -oopperasta tuli pohjalaisen lib- reton myötä Ryästö Lakeurelta. ?Epäilijöitä riitti, mutta yleisö yllätti ja sitä esitettiin kaikkiaan 16 kertaa.? Valo nostaa esiin myös Peer Gyntin uuden sukupolven tulkinnan ja Johannespassion, joka toteutetaan pääsiäisenä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Syksyn ensi-illat ovat herättäneet kiinnostusta jo etukäteen. ?Silloin nähdään katsojien tarinoista tehty ja Paula Koivuniemen musiikkiin perustuva ?maailman suurin karaoke? Härmä-karaoke sekä aivan uusi Mannerheim-tulkinta.? Toiveissa kuraattori Juhlavuoden kunniaksi kyyditetään yleisöä bussilla teatteriin. ?Huomasimme, että julkinen liikenne on vähentynyt ja kunnat järjestävät aiempaa harvemmin teatterimatkoja. Uraansa keskittyvä äiti (Leena Rousti) ei näe poikansa yksinäisyyttä ja aikuisen kaipuuta. Seinäjoen kaupunginteatterin Myötätunto koskettaa, fyysisestikin. asti Verstasteatterissa. Myötätunto koskettaa Pikkuvanha Henry (Saara Kotkaniemi) tehtailee raakoja videoita pahuudesta. Pystynkö mitään enää antaan, konkurssin koin, en haluu enää maksaa.? Klassikoksi muodostunut Kevät ilmestyi Tavaramarkkinat-yhtyeen viimeiseksi jääneellä singlellä vuonna 1985. Seuraavana vuonna Suomen ensimmäinen levyttänyt tyttöbändi lopetti toimintansa. Kevään sävelsi ja sanoitti suomirockin monitoiminainen Liisa Akimof. Sanat jäävät kummittelemaan takaraivoon. Esityksen jälkeen mietin, mitä voisin tehdä
paljastaa kirkon isännöitsijä Heikki Häyhtiö. STINA HAASO. Hattunen kuvailee ihmisääntä Jumalan luomaksi soittimeksi. Kuoron tehtävä jumalanpalveluksessa on keskeinen. ?Kuoro ei ole esiintymässä eikä avustamassa, vaan se on osa laulettua jumalanpalvelusta. Ortodoksisen jumalanpalveluksen voi kuvailla perustuvan ihmisen ääneen, joka on itsessään soitin.? Hattusen mukaan kaikki kirkon opetus on mukana lauluissa. Tällainen musiikki kuuluu pääsiäiseen. ?Tämä oli lankalauantain eli ortodokseille suuren lauantain tropari?, esittelee Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttori Heikki Hattunen kirkkokuoron hiljennyttyä. Ollaan Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa, joka tamperelaisittain tunnetaan Tampereen ortodoksisena kirkkona. Nykyään Suomen ortodoksisissa kirkoissa lauletaan pääasiassa suomeksi. Uutta musiikkia tehdään jatkuvasti, mutta suurin osa Suomessa käytössä olevista lauluista on venäläisiä kirkkolauluja, jotka on sovitettu suomeksi. ääneen, kirkosta kuuluu myös toisenlainen ääni: kirkonkellot. ?Pääsiäisenä saa kirkonkelloja soittaa yötä päivää vaikka koko viikon!. Meidät on otettu sydämellisesti vastaan.? Kuorolaiset ovat mukana samankaltaisista syistä. ?Minulle tämä on mielen- rauhan vahvistamista?, Riitta Hietala pohtii. ?Kun laulaa, teksti alkaa elää. Sen ymmärtää ihan toisella lailla ja palveluksen sisältö syvenee?, Sirpa Häyhtiö pohtii. Vaikka ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu ihmis- Kaukainen perinne Venäjän kautta Suomeen Alun perin ortodoksiset kirkkoveisut on kirjoitettu kreikaksi. Kaikkihan me tiedämme, mitä tapahtui pitkänäperjantaina ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Tänään kuorolaisista ovat mukana altto Riitta Hietala (vas.), sopraano Emma Pitkäsalo, basso Rauno Arvola, basso Pekka Kamaja sekä tenori Sirpa Häyhtiö. neja. Vanhimmat ovat peräisin 300-luvulta. Vanhimmat melodiat ovat bysanttilaista kirkkolaulua, joka on yksiäänistä, syntynyt ensimmäisellä vuosituhannella ja on edelleen käytössä Kreikassa. Moniäänisyys on tullut ortodoksiseen perinteeseen Venäjällä 1600?1700-luvuilla. Suomen kielellä jumalanpalveluksia on toimitettu vuodesta 1865. Iho nousee kananlihalle. Sanoista ei ihan saa selvää mutta sanomasta kyllä. Lisäksi muskari on tärkeä osa toimintaa?, Heikki Hattunen luettelee. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluminen ei ole välttämätöntä kuoroon pääsemiseksi. Tamperelainen Riitta Hietala on laulanut Tampereen ortodoksisen kirkon kuorossa yli 20 vuotta, vaikka on itse evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen. ?Meitä on useita, jotka emme kuulu ortodoksiseen seurakuntaan mutta haluamme laulaa kuorossa. Silti äänet leijailevat kirkon joka kolkkaan. Kuoron tehtävä on keskeinen Musiikki on olennainen osa ortodoksista jumalanpalvelusta. ?Kuoron ydintehtävä on laulaa jumalanpalveluksissa. Hengellisyyttä ei voi perustella, se tulee sydämestä?, pohtii jo 1960-luvun lopulla kuorotoiminnassa mukana aloittanut laulaja Rauno Arvola. Kuoro laulaa ilman mikrofo- sudoku Taso: Helppo Sudoku-tehtävän 373 ratkaisu. Tehtävä numero 374. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu Kanttori Heikki Hattunen johtaa kuoron lauluun. Kirkon kuoro on yksi Suomen aktiivisimmista. ?Me olemme Suomen syvällisin kuoro. Viime vuonna palveluksia oli noin 150 ja laulajia oli paikalla keskimäärin seitsemän per palvelus.? Ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu vain ja ainoastaan ihmisääneen. Kuoroon pääsee mukaan vaikkei kuuluisi ortodoksiseen seurakuntaan. Lampukat on sytytetty palamaan. TAMPERE (MT) Neliääninen kirkkolaulu jyrisee syvyyksistä ja kohoaa korkeuksiin. 18 Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE Vain ihmisääni soi ortodoksikirkossa Kari Salonen Omaan yltäkylläisyyteen turtuu suunnilleen yhtä helposti kuin kaverin kurjuuteen. pähkinä Ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu neliääniseen kirkkolauluun. Äänet kuplivat iloa ja odotusta. Mutta lauluissa kerrotaan myös siitä, mitä tapahtui siinä välissä.? Sydämellisesti mukaan Tampereen ortodoksiseurakunnan kuoroon kuuluu reilut parikymmentä aktiivilaulajaa. Se harjoittelee kerran viikossa. ?Lapsille ja nuorille on myös aktiivista toimintaa. Laulut ovat sepitettyä kirkkorunoutta. ?Esimerkiksi pääsiäisen aikaan joka päivälle on omat laulunsa, joissa kerrotaan kunkin päivän tapahtumista. Seurakunnalla on poikakuoro sekä juuri aloittanut tyttökuoro
Kypsennä vesihauteessa uunissa. JAANA KANKAANPÄÄ VIIKON VINKKI Moni juo nälkäpalkalla tehtyä viiniä Jopa puolet Suomessa nautituista viineistä tuodaan Chilestä, Etelä-Afrikasta ja Argentiinasta. Karamellivanukas kumotaan tarjolle ylösalaisin, jolloin vuoan pohjalla ollut sokeri jää pehmeäksi kerrokseksi pinnalle. Viileät ranskalaiset Ranskalainen jälkiruokaklassikko, Crème brûlée tunnetaan myös paahtovanukkaana. Kaavi sen sisus (siemenet) leikkuuveitsen hamarapuolella. Vaatimuksena on, että viinin maahantuojat kantavat vastuunsa maatyöläisten ihmisoikeuksista siten kuin kansainvälinen työjärjestö ILO on ne määritellyt. Suomesta kampanjassa ovat mukana Eettisen kaupan puolesta ry, Kalevi Sorsa -säätiö, Palvelualojen ammattiliitto ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus. Reilun kaupan sertifikaatteja ovat Reilu kauppa - Fair trade ja Fair for life. KATJA KOLJONEN www.reilutrypaleet.fi Koko lammas herkkupöytään Ruotsalainen kokki Rune Kalf-Hansen on kirjoittanut monipuolisen lampaaseen keskittyvän keittokirjan. Nosta levyltä ja anna maustua hetki. Lisää kiehuva vesi (varo höyryä) ja sekoita tasaiseksi. Keitä, kunnes seos on siirappimaista. Sitä varten Reilut rypäleet -kampanja kokoaa yhteen ammattiliittoja ja järjestöjä Etelä-Afrikassa, Chilessä, Argentiinassa, Suomessa ja Ruotsissa. Näin nämä klassikkojälkiruuat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Suomalainen pullavanukas Isoäidin pullavanukas on kaikille tuttu mutta välillä unhoon jäänyt kotoinen jälkiruokamme. Hiukan kuivahtaneista pullaviipaleista tehty vanukas hyytyy munamaidon ansiosta pehmeäksi. Makuaineeksi voi lisätä pullaviipaleiden väliin erilaisia hilloja, marja- tai hedelmäsoseita. Ota uunista, kun massa alkaa olla hyytynyttä, mutta ei vielä kovaa. Anna jäähtyä jääkaapissa 2?3 tuntia tai seuraavaan päivään. Ripottele juuri ennen tarjoilua pinnalle ruokokidesokeria. Siirrä uuniin. Vanukas hyydytetään pienessä, matalassa ja valkoisessa annosvuoassa. Ennen tarjoilua pinnalle ripotellaan paahdettua sokeria tai sokeri paahdetaan nopeasti kaasupolttimella. Tarjoa vadelmakeiton ja kermavaahdon kera. ? Mummon pullavanukas 6?8 annosta 10 pullaviipaletta 2 dl puolukkahilloa 1 dl puolukoita tai iso omena kuutioituna Munamaito 5 dl maitoa 2 munaa 1 rkl vaniljasokeria 2 rkl sokeria Pinnalle 2 rkl fariinisokeria 1/2 tl kanelia Tarjoiluun vaniljakastiketta Leikkaa pullaviipaleet kahteen osaan. Uunista otettaessa tokkosiin ripoteltiin hiukan tavallista kidesokeria ja mämmi jäähdytettiin, ennen kuin sitä pääsi maistamaan. Suolaa ja pomeranssikuorta tai siirappia en ole ikinä mämmiin lisännyt. Suurin haaste oli jo silloin tokkosten löytäminen. MAIKKI KULMALA Ne oli hankittava ennen on Maaseudun maltaitten ostoa, koska Tulevaisuuden saatavuudesta ei ollut vartoimittaja. muutta. Sekoita koko ajan hyvin. Nosta annosvuoat syvälle uunipannulle. Astian peittelin paksujen pyyhkeiden alle lämpimään vähintään tunniksi, mieluummin pariksi. Toisessa vaiheessa kuumensin seuraavat kaksi litraa vettä. Imellyksen päällä lämmenneet jauhot sekoittelin imellykseen, minkä jälkeen lisäsin veden ja pinnalle uuden jauho- ja mallaserän. Kolmannen vesierän lämmitin tunnin, parin kuluttua. Jauhot ja maltaat sekoitin imellykseen ja lopuksi lisäsin veden. Mämmiseoksen piti olla paksun vellin vahvuista, kun imeltämistä jatkettiin ainakin tunnin verran. Imeltynyttä seosta en keittänyt, vaan vein sen ulos jäähtymään. Kannustimikseen hän mainitsee sekä hyvän luomulihan että lampaan makuun kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämisen. Lampaan ohella Kokonainen lammas vartaassa. lautasille nostetaan runsaat määrät kasviksia. Paahda jälkiruokiin karamellimainen, rapea pinta kaasupolttimella tai ripottele murskattua, paahdettua sokeria. Sokerikuorrutus pitää lisätä vasta välittömästi ennen tarjoilua, muuten kuori pehmenee jääkaapissa. Paahdettu sokerimurska Sulata desilitra tavallista hienoa sokeria paksupohjaisessa teräskattilassa keskilämmöllä. Annostele vanukasseos sokeriliemen päälle. Aineksiksi riittää kilo mämmimaltaita, saman verran ruisjauhoja ja kuusi litraa vettä. Imelsin kolmessa vaiheessa. 19 Perjantaina 22. Ne huuhdeltiin kylmällä vedellä ennen mämmin lisäämistä. Espanjalainen perheenäiti taitaa vanukkaan valmistamisen omalta äidiltä perityllä, salaisella reseptillä. Murskaa kovettunut sokerilevy leivinpaperin välissä pieniksi muruiksi nuijaa käyttäen. Valmista muuten kuten edellä.? Karamellivanukas (crème caramel) 6 annosta Paahdettu sokeri 2 dl sokeria 1/2 dl kiehuvaa vettä Vanukas 1 vaniljatanko 4 dl maitoa 2 dl kuohukermaa 1/2 dl sokeria 2 munaa 4 keltuaista 1/4 tl suolaa Koristeeksi herukoita Mittaa sokeri puhtaalle, kylmälle paistinpannulle tai kattilaan. Tuoreet omenapalat yhdessä hillon kanssa antavat rapsakkuutta. ? Paahtovanukas (crème brûlée) 6 annosta 1 prk (3,3 dl) kuohukermaa 1 dl laktoositonta maitojuomaa 4 keltuaista 1/2 dl sokeria tai fariinisokeria puolikas vaniljatankoa Pinnalle ruokokidesokeria tai paahdettua sokerimurskaa Halkaise vaniljatangon puolikas. Ota vaniljatangon puolikas pois. Yhdistä kulhossa keltuaiset ja sokeri, vatkaa niitä hetkisen kevyesti. Jaa paahtunut sokeriliemi annoskuppien pohjalle ja kääntele astiaa, jotta seosta tarttuu myös reunoille. Sen aineksia ei pidä vatkata liikaa, jottei pinta kuoretu kypsennyksen aikana. Pehmeä lopputulos syntyy vesihauteessa, missä vanukasta kypsennetään niin kauan, että se juuri ja juuri hyytyy. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE HELLAN KULMALTA Nuoruudessani olin mämmintekijä Muinaisessa nuoruudessani olin perheemme mämmintekijä. Kuumenna sekoittamatta, kunnes sokeri sulaa täysin ja paahtuu hiukan. Annoksesta tuli noin 15 tokkosellista, juuri sopivasti senaikaiseen sähköuuniimme. Mämmiä paistettiin hiukan yli sadassa asteessa vähintään neljä tuntia, jopa yli yön. Levitä seos pullaviipaleiden päälle. Peitä pullaviipaleilla. Ne eivät sisällä kuitenkaan elinkustannukset kattavaa palkkaa. Työolot kohenevat parhaiten nostamalla palkkaa ja sallimalla työntekijöille järjestäytymisoikeus. Kypsennä 175 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes saa väriä. Äiti ei töiltään ehtinyt, ja olin sitä mieltä, ettei pääsiäistä ole ilman mämmiä. Se maistuu aidolle vaniljalle. Koristeena valkoherukoita.? Paahdettu sokeri maustaa vanukkaat Ranskalaiset vanukasklassikot ovat helppoja valmistaa. Sekoita munamaito ja kaada astiaan. Myös kuluttajat voivat kantaa kortensa kekoon vaatimalla valikoimiin reilun kaupan viinejä ja kyselemällä viinien tuotanto-olosuhteista. Ripottele jälkiruokien pinnalle ennen tarjoilua. Crema Catalana puolikkaan sitruunan mehu ja kuori 1 tl kanelia Mausta kermamaito raastetulla sitruunan kuorella, sitruunamehulla ja kanelilla. Kevään resepteissä hiukan vieroksuin karhunlaukan runsasta esilläoloa, koska sitä ei juuri ole Suomesta saatavissa. Kalf-Hansenin ohjeista saa hyviä vinkkejä lampaanlihalla, joka ansaitsee tulla tarjoilluksi muulloinkin ja muissa muodoissa kuin paistina pääsiäispöydässä. MAIKKI KULMALA Rune Kalf-Hansen: Lammasruokakirja. 100 ohjetta arkeen ja juhlaan. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljakastikkeen kera. ANNELI PESSALA. Kaada uunipannulle kuumaa vettä niin, että se ulottuu annosvuokien puoliväliin. Kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa 20?25 minuuttia. Jos kuppi on hyvin kylmä, lämmitä kupin pohjaa levyllä hetki ennen kumoamista. Koristele annokset pakastemarjoilla tai kermavaahtoruusukkeilla. MUNA Hyydyttää, antaa makua ja väriä sekä kuohkeuttaa Hienoimmissa jälkiruuissa käytetään hyväksi munan saostavaa vaikutusta. Lisäksi munalla saa pehmeän rakenteen, makua ja väriä. Saostamiseen käytetään joko koko munaa tai keltuaisia. Väri ja maku tulevat ensisijaisesti keltuaisesta. Keltuainen ei juoksetu yhtä herkästi kuin koko muna. Muna saostaa noin 85 asteessa, joten sitä ei pidä lisätä kiehuvaan nesteeseen. Vanukkaat kypsyvät tasaisesti uunissa vesihauteessa. Keltuaisilla suurustettaessa jää valkuaisia, joista kannattaa kuivata marenkeja. Raejuustovanukas 6?8 annosta 5 munaa 1 dl sokeria 1/2 dl mantelirouhetta 500 g raejuustoa 2 1/2 dl maitoa 3/4 dl vehnäjauhoja 1 1/2 rkl vaniljasokeria Tarjoiluun vadelmakeittoa ja kermavaahtoa Vaahdota munat ja sokeri. Valitettavasti kaukaisilla viinitiloilla nälkäpalkat, epävarmat työsuhteet, lapsityövoima, altistuminen kemikaaleille ja naisten sekä siirtolaisten syrjintä ovat arkipäivää. Olin varmaan 11-vuotias, kun keittokirjan ja hiukan äidinkin ohjeilla tein mämmiä ensimmäisen kerran. Mämmin tekeminen on helppoa, tosin aikaavievää. Harva tietää, millaisissa olosuhteissa viinitiloilla työskennellään. Reilut rypäleet -kampanja herättää keskustelua viinintuotantoon liittyvistä ihmisoikeusrikkomuksista ja kannustaa Alkoa ongelmien kitkemiseen. Sekoita koko ajan hyvin, mutta älä vatkaa liikaa, jottei pinnalle muodostu vaahtoa. Kaada seos siivilän läpi noin 2 desilitran annosvuokiin. Jäähtynyt vanukas kumotaan tarjolle, jolloin paahdettu sokeriliemi muodostaa vanukkaan ympärille kastikerenkaan. Koristeeksi voi ripotella esimerkiksi herukoita. Flan on espanjalainen karamellivanukas. Jaa seos uuninkestäviin, noin kahden desin suorareunaisiin kulhoihin tai kahvikuppeihin. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia on kirjoittajan mukaan tulevaisuuden ruokakulttuuria. Kirjan reseptit on jaoteltu vuodenaikojen mukaan. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Osalla viinitiloista on maakiistoja pienviljelijöiden ja alkuperäisasukkaiden kanssa. Alko on viime vuonna ottanut käyttöönsä yhdessä muiden Pohjoismaiden alkoholimonopolien kanssa eettiset periaatteet, joihin tavarantoimittajien on sitouduttava. Älä vatkaa liikaa, jottei pinnalle muodostu vaahtoa. Sopivan isossa astiassa sekoittelin veden ja kolmasosan maltaista ja jauhoista. Seoksen päälle ripottelin kolmanneksen jauhoista ja maltaista. Ripottele pinnalle fariinisokeria ja kanelia. Ensin kuumensin kolmanneksen vedestä poreilevaksi, en kiehuvaksi. Anna sokerin sulaa ja saada aavistus kullanruskeaa väriä. Kaada sula sokeri leivinpaperille, levitä se heti teräslastalla ohueksi levyksi. Tokkosten puuttumiseen mämmin tekeminen maikki.kulmala@ mt1.fi aikanaan loppuikin. Laita sokeri keoksi paistinpannulle. Laita siemenet ja tanko kattilaan yhdessä kerman ja maidon kanssa. Kuumenna seos hitaasti kiehumispisteeseen. Yhdistä kulhossa munat, keltuaiset ja sokeri, vatkaa niitä hetkinen kevyesti. Kaada lämmin kermamaito munamassan joukkoon ohuena nauhana. Kaada uunipannulle kuumaa vettä niin, että se ulottuu annosvuokien puoliväliin. Kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa noin puoli tuntia. Ota uunista, kun massa alkaa olla hyytynyttä mutta ei vielä kovaa. Anna jäähtyä jääkaapissa 2?3 tuntia tai seuraavaan päivään. Irrota veitsellä vuoan reunoista ja kumoa tarjolle. Hän hyödyntää lammasta kokonaisvaltaisesti, jopa mahasta hän on italialaisesimerkkiä seuraten kehittänyt pyttipannureseptin. Hienoa, että Kalf-Hansen on paneutunut asiaansa seikkaperäisesti. Nämä munalla saostettavat jälkiruuat sopivat hyvin pääsiäiseksi. Paahtovanukkaassa on rapeaksi paahdettu sokeripinta ja se tarjotaan vuoastaan. 150 sivua. on Crema catalana. Tämä jälkiruoka maustetaan sitruunalla ja kanelilla. Crème caramel eli karamellivanukas on yksi suosituimmista jälkiruuista. Laita voideltuun uunivuokaan kerros leipäviipaleita. Sekoita puolukat ja puolukkahillo. Silloin ei vielä ollut isoja jääkaappeja. Kun mämmi-imellys jäähtyi, kokosin paistoa varten kartonkiset tokkoset. Kaada seos siivilän läpi annosvuokiin. Nosta annosvuoat syvälle uunipannulle. Kuumenna hiljalleen, kunnes sokeri paahtuu vaalean ruskeaksi. Itse vanukasmassa jää kylmäksi, ainoastaan pinnan sokeri lämpenee. Rapea pinta on herkullinen kontrasti pehmeälle, kermaiselle vanukkaalle. Vanukkaan espanjalainen ?serkku. Anna jäähtyä täysin ja kovettua. Leivitä seosta tasaisesti kulhon pohjalle ja reunoille kuppia kallistelemalla. Siirrä uuniin. Jos seos jähmettyy liian nopeasti, lämmitä seos uudelleen juoksevaksi. Halkaise vaniljatanko. Tammi. Sokeriliemi muodostaa makean kastikerenkaan vanukkaalle. Boikottiin ryhtymistä kampanja ei suosittele, koska siten työntekijöiden olosuhteet eivät kehity. Viime vuonna Alko myi yli 20 miljoonaa litraa Chilessä, Etelä-Afrikassa ja Argentiinassa tuotettuja viinejä. Kaavi sen sisus (siemenet) leikkuuveitsen hamarapuolella. Laita ne ja tanko kattilaan yhdessä kerman ja maidon kanssa. Kuumenna seos hitaasti kiehumispisteeseen. Kaada kuuma kermamaito munamassan joukkoon ohuena nauhana
(7) 00.30 Hyvässä uskossa (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.50 LIVE: Tiedä ja Voita 08.30 Elixir 09.00 Start! 09.30 Koirakouluttaja Tanja Karpela 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Eläintarhojen elämää 13.00 Eläinten ABC 13.30 Eläintenpelastustiimi 14.00 Salattu teinielämä (S) 15.00 Waverly Placen velhot (S) 15.30 Teinielämää (S) 16.00 Suhdekoukerot 16.30 Matkaoppaat 17.00 Matkaoppaat 17.30 Matkaoppaat 18.00 Matkaoppaat 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Fort Boyard . Ainakin kerran Yle TV1 26.3. Ihmeelliset ennätysvideot Tänä iltana vuorossa mm. (S) 18.25 Kino Klassikko: Kauriin merkeissä (S) 20.15 Iskelmä-Suomi: Show must go on. Pääosissa: Adam Sandler, Christopher McDonald, Julie Bowen, Frances Bay, Carl Weathers. Ohjaaja: Hayai Miyazaki, Japani 1988. Ei ihme, että jopa talouden huippuasiantuntijat ovat keinoista erimielisiä 22.35 Wimbledon Kolmekymppisen Peter Coltin ura tenniksen huipulla on hiipumaan päin. O: Dennis Dugan, USA 1996 (88?). Eric Burdon. 22.15 Yle Live: Ed Sheeran 23.05 Italoiskelmän kulta-aika 00.05 Teematieto. Tbilisi, Georgia. Romanttisen komedian tenniskommentaattoreina nähdään John McEnroe ja Chris Evert. Lasten äiti Jackie (Susan Sarandon) ei voi ymmärtää Isabelin arvomaailmaa. Sotshi, Venäjä. 16.50 Tanssiurheilua Vakiotanssien MM-kilpailut 2012. Selostus Riikka Smolander. Melbourne, Australia. 17.45 MotorSport 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Matkapassi: Bangladesh. Antiikkia Pietarsaaresta. Asiantuntijat Tuija Peltomaa, Johanna Lindfors ja Hans Tritzschler arvioivat mm. Amanda herää ja katsoo haikein silmin Jackin onnellista isyyttä, ja Emily puolestaan kohtaa äitinsä tämän hakiessa anteeksiantoa Amandalta. Miten pilleri on muuttunut viiden vuosikymmen aikana? 16.00 Keisareittemme jäljillä: Aleksanteri I 17.00 Kino Klassikko: Alamäkeen (Downhill/Englanti 1927) Alfred Hitchcockin unohdettu varhaisteos osoittaa tulevan mestarin kokeilunhaluisena tyylittelijänä melodraamassa nuoren englantilaismiehen hurjasta alamäestä maailman turuilla. Kumarrammeko nöyrästi ja myönnämme virheemme? Toimittaja Vesa Toijosen raportti on (taas kerran) hyvä YLE TV2 00.00 Silminnäkijä: Rakkaus vai raiskaus 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 24.3. 08.03 Lauludiplomi 08.23 Puu Fu Tom (S) 08.46 Sohvaset (S) 09.00 Galaxi 09.05 Pok ja Mok (7) 09.15 Galaxin Soundi 09.30 Galaxi: Bofori (7) 10.00 Vili Vilperi 10.25 Pakko tanssia 11.25 Juoksukoulu 11.35 Mäkihypyn SM 13.25 Pikaluistelun MM 14.10 Mestareiden liigan makasiini 14.35 Nyrkkeilyä 15.00 Pikaluistelun MM 15.45 Yhdistetyn SM 17.00 Maastojuoksun MM 18.00 Painin EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2 Ultrajuoksija Jukka Viljanen aikoo juosta Grönlannin halki. Ehkäisypillereiden tulo markkinoille mullisti vuosi satojen kuluessa kehittyneen yhteiskunnallisen ja uskonnollisen normijärjestelmän. Iskelmä-Suomen vertailukohdaksi ilta täynnä ?musica leggeraa?: dokumentti italoiskelmän kulta-ajasta sekä John Turturron musiikkielokuva Passione - Napolin lauluja. 21.00 Italoiskelmän kulta-aika Dokumentissa perehdytään Italian 1960?70-lukujen rakastetuimpiin laulajiin ja muistellaan ihanimpia lauluja. klo 22.00 18.00 KIDSing 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Uuno Turhapuro . Magdeburg, Saksa. 00.20 The Wire (16) MTV3 08.00 Smurffit (S) 08.25 Inside Grand Prix: Malesia 09.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 09.30 Kasper (S) 09.55 PopPixie 10.15 Pokémon (7) 10.40 Esittelyssä: Kotia kohti 11.15 Jokakoti.fi 11.45 Salatut elämät (7) 12.15 Korkojen kera 13.15 Perheleffa: Naapurini Totoro Valloittava koko perheen Animéseikkailu sisaruksista Satsukista ja Meistä. Lehdistötilaisuuden siivittämänä Kara Clarke astuu kuvioihin ja pistää Graysonien pasmat sekaisin, kun juonittelijat säikähtävät salaisuuksiensa nousevan pintaan. 11/13. Esiintyjäkvartetissa Minttu Mustakallio, Riku Nieminen, Aku Hirviniemi, Jaakko Saariluoma. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Lotto ja Jokeri määräämiin lääkkeisiin. Helppoja ratkaisuja ei ehkä ole tähänkään kriisiin, mutta kovin vaikealta vaikuttaa valittu tie. Samalla hänen pahimmat vastustajansa alkavat punoa suunnitelmaa sankarin lopulliseksi tuhoamiseksi. Hymyillä saa, mutta kuunnelkaapa, miten paljon italialaiset ovat vaikuttaneet aikamme musiikkiin (eikä nyt edes puhuta oopperasta). Frendit matkaavat Nummelaan fanien järjestämään diskoon. 18.45 Avara luonto: Villi Pohjola. klo 21.00 HBO tuottaa maailman parhaita tv-sarjoja. Eläimille on kehittynyt omalaatuisia kykyjä, joiden avulla ne selviävät luonnossa. Ruotsi. (S) 16.50 Formula 1: Malesian osakilpailu. Pitkä kuivuus ja toistuvat pölymyrskyt aiheuttivat 1930luvulla Yhdysvalloissa Keskilännen preerioilla valtavan ekokatastrofin. ja myös EU:n komissio saa kritiikkiä. Suomalaisille näyttää riittävän useimmiten ?ei meidän rahojamme pankkien pelastamiseen?, mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia Miten sen kokeneet aikaa muistelevat ja kuinka valtiovalta koetti tilannetta lievittää? 18.20 Sairaan kaunis elämä (12) 19.10 Alexander Toradzen tapaan 20.10 Kausikortti: Sallisen 5 naismuotokuvaa 21.00 Teemalauantai: Laulujen Italia. 20 Perjantaina 22. Muutos vaikuttaa myös persoonallisuuteen. Tietoa on tarjolla enemmän kuin ehdimme omaksua. Ohjelma voi päättyä aikaisemmin, mikäli nyrkkeilyottelu pääsee alkamaan aikaisemmin. 23.20 Nyrkkeilyä Michael Sprott (Iso-Britannia) - Robert Helenius. (7) 23.30 Nelosen uutiset 23.40 Nelosen sää 23.45 Totuuden miekka 00.45 Elokuva: Resident Evil: Tuho (16) 02.35 Perhe on pahin 03.10 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 15.10 Japania Erinin kanssa 15.35 Yle Live: Example 16.25 Tiededokumentti: Koodien maailma 1/3. This is my Life 20.00 Selviytyjät Suomi Jakso 10. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta (16) 23.40 Ilman johtolankaa 00.40 Jokakoti.fi NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.45 LIVE: Tiedä ja Voita 08.25 Hurja remontti aisi olla Groucho Marx (se koomikko, ei marxilaisuuden isä Karl) joka tokaisi kuolemattoman lauseen: ?Olen huomannut television varsin kehittäväksi. Aina kun joku avaa vastaanottimen, menen toiseen huoneeseen ja luen kirjan.? Aikanaan pätevä määritelmä on vanhentunut. Facebookin, muun somen ja tietokonepelien aikana tv-ohjelmat ovat usein keskimääräistä parempaa ajankulua. Iskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Kansainvälisen viihde-estetiikan ja kotimaisen tanssilavatodellisuuden yhdistäminen ei suju kivuttomasti. 21.15 Britannian bluesvallankumous Nuoret brittimuusikot löysivät 1960-luvulla amerikkalaisen bluesin ja muokkasivat siitä omat tulkintansa. Kaupungin tunnetuimmat artistit tulkitsevat tarinoita rakkauden tuskasta, elämän iloista ja suruista. 23.28 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 24.3. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Pohjola 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Kuvakirjeitä maailmalta 09.55 Yle Uutiset 10.00 Kun ikä ei paina 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.10 Jens Christian Hauge . Tutustutaan kaupungin historiaan. 18.45 Tosi tarina: Sijaisperhe. 19.15 Luontohetki: Eläintarinoita. klo 21.00 Dokumentissa perehdytään Italian 1960?70-lukujen suosituimpiin laulajiin ja muistellaan makeimpia lauluja. Brittirockin ja svengaavan Lontoon syntyä muistelee mm. (S) 15.00 Junioriliiga 2013 16.00 Formula 1: Malesian aika-ajot. Aspen, Yhdysvallat. 15.35 Pikaluistelun MM Selostus Christer Sarlin. maaliskuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI YLE KUVAPALVELU Uusi HBO-sarja Newsroom alkaa, tiistaina osa 1/10. TV kehittää T Mitä kansa tästä hyötyy, kysyivät Lissabonin kaduilla marssivat portugalilaiset. klo 18.45 Alla olevista suosikeista yksi on kirjan lukemista varten. Kolme suosikkia 1. Fred tarvitsee lopulta myös Jennyn ja sisarten apua. Peggyn veli, Frank on vakavasti sairas, mutta hän kieltäytyy menemästä sairaalahoitoon. Fred taas aikoo ansaita omaisuuden pekonilla. Hakekaa kätilö! Yle TV1 29.3. Heidän vastauksensa on: ei mitään. Ulkolinja: Portugalin helmikuu P ortugalin hallitus juhli helmikuussa, kun maa palasi lainamarkkinoille. Mitä kansa siitä hyötyy, kysyivät Lissabonin kaduilla marssivat portugalilaiset. Ruokaa rakkaudella Keväinen puutarhamenu ja silakoita. N: Ivor Novello. Itsenäisen yksineläjän Emma Swanin elämä mullistui, kun hänen ovelleen ilmestyi kymmenvuotias Henry, hänen adoptoitavaksi antamansa poika. Henry uskoo vakaasti, että Emma on tosiasiassa Lumikin ja tämän prinssin kadonnut tytär. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Spider-Man 3 Huikean toimintaseikkailutrilogian päätösosa käynnistyy, kun Peter Parker (Tobey Maguire) on vihdoin löytänyt tasapainon sankarin roolinsa ja rakkauden kohteensa Mary Janen (Kirsten Dunst) välillä. Tilanne alkaa monimutkaistua, kun Peterin Spider-Man-asu muuttuu sysimustaksi ja lisää hänen voimiaan. Linnake Luvassa on erittäin tiukka kisa, kun Räppärit kohtaavat Poliisit. Kuinka ketterästi Linda Roine puikkelehtii lasereissa, ja pysyykö Pyhimys pystyssä kahvimyllyssä? 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Aina vierelläsi Julia Roberts esittää koskettavassa draamassa itsenäistä uranaista Isabelia, joka yrittää parhaansa mukaan ottaa paikkansa myös miesystävänsä Luken (Ed Harris) lasten elämässä. Papukaijojen kuningas. Selostajana Oskari Saari, asiantuntijana Mika Salo. 17.00 Selviytyjät Suomi 18.00 Selviytyjät Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 KIDSing 20.30 Vedetään hatusta Neljän näyttelijän huikea improvisaatioshow. Viihde on halutessamme niin korkeatasoista, että ilman televisiota sen näkijäksi pääseminen ei tavan ihmiselle onnistu. Vieläkään TV ei pärjää kirjalle eikä edes radiolle, mutta tarjonta on hyvää. Kaikki riippuu meistä itsestämme. Kysytte ehkä, onko kaiken aina oltava kehittävää? Ei tarvitse. Napolin lauluja (Passione, Italia/USA 2010) John Turturron ohjaama musiikillinen seikkailu Napolin sensuellissa laulukulttuurissa. 3/6. Haiden ja alligaattorien kyvyt ovat niin hyviä, että ne ovat pitäneet lajit elossa jo satojen miljoonien vuosien ajan, ja myös kamelien paksuilla huulilla on elintärkeä tehtävä. 11.55 Koiralle koti 13.00 Eläintenpelastustiimi 13.30 Melissa ja Joey (S) 14.00 Melissa ja Joey (S) 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Frasier 16.00 Frasier 16.30 The Voice of Finland 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Guinness World Records . harmaa eminenssi 13.00 Prisma: Syö, paastoa ja elä pitempään 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: Neuvosto-Venäjän nälänhätä 15.25 Rosamunde Pilcher: Syyskuu (7) 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia. 11/15. Tilanne muuttuu, kun Jackie sairastuu vakavasti: Isabelin on otettava toisenlainen rooli perheessä ja Jackien on hyväksyttävä tämä. Huom. Selostajana Oskari Saari, asiantuntija Mika Salo. 17.50 Formula 1: Extra Yle TV1 torstai 28.3. Lucio Dalla ja Paolo Conte. (Musica leggera: Les chansons italiennes, Ranska 2010) 22.00 Passione . Holly Morris suuntaa yhteen maailman köyhimmistä ja väkirikkaimmista maista. Bangladesh yllättää vieraanvaraisuudellaan ja kulttuurillaan. Paikallisilla on yllättäviä keinoja selviytyä aluetta vaivaavista tulvista. 20.30 Pakko tanssia 21.30 Kerran viikossa 21.55 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Painin EM Selostus Pekka Viinikka. Joka toinen on vaarassa pudota LAUANTAI YLE TV1 23.3. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Amerikan valtatie 66 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Stream 12.30 Totuus rakkaudesta 13.00 Dokumenttiprojekti: Senna 14.45 Strada 15.15 Maailman matkailuaarteet 15.25 Rosamunde Pilcher: Syyskuu (7) 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Hakekaa kätilö! 5/15. klo 19.00 Lue, miksi tämä on suosikkini! 3. Aikamatka iskelmän avulla Yle Teema 23.3. Uudet pikkuporkkanat ja vuohenjuustoa, paistetut silakat kaprisvoilla ja raparperi-manteli kakku. 10.55 Elixir 11.25 Eläinten ABC Omalaatuisia kykyjä. kaupungin arvokkaimman taulun sekä Elviksen nimmarin. Kamppailu laukkaradan omistuksesta kovenee länsi rannikon derbyn lähestyessä. Urheilukatu 2 pääsi seuraamaan valmistautumisharjoitusta Lappiin ja kysyi mikä saa Viljasen ryhtymään valtavaan haasteeseen? 19.30 Kettu (12) 20.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä ?Pitäsköhän mun olla jo pitemmällä tässä surussa?. Nuolenkantaman päässä. Hän harkitsee jo lopettamista, kunnes törmää Wimbledonissa nousevaan amerikkalaistähteen Lizzie Bradburyyn, joka innostaa veteraanipelaajan uuteen taistoon mitaleista - ja nuoren kaunottaren sydämestä. Selostus Sami Saarenpää. Mukana mm. (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 6/8. (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Girls (16) 22.35 How to Make it in America (12) 23.05 The Wire (16) MTV3 07.55 Chuggington (S) 08.05 Looney Tunes Show (S) 08.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 09.00 Katti kaiken tietää! (S) 09.30 Angry Birds Toons 09.35 Gumballin mieletön maailma 10.05 Pientä pintaremonttia 11.05 Top Chef Suomi 12.05 Salatut elämät (7) 12.35 Salatut elämät (7) 13.05 Sydänjää (S) 14.00 Neljä keskustelua Jörn Donnerin maailmasta 15.00 Happy Gilmore . Suomalais-amerikkalainen Frostin perhe otti kotiinsa sijoituslapsen, jonka äiti on kuollut eikä isä voi huolehtia pojastaan. Ilmenee monenlaisia ongelmia. Yle TV1 sunnuntai 24.3. Numeroiden taikaa. 17.25 Historia: USA:n 1930-luvun pölymyrskyt. 1/4. Ei haittaa, jos pönäkän tyylin italianot vähän huvittaisivat. Kati Luoma menetti veljensä Lohjalla vuonna lisä puheenvuorojen sarjaan, jossa Euroopan lamaa pyritään katsomaan tavallisten ihmisten tasolta. 2007 tapahtuneessa betonirekan ulosajossa. 21.00 Luck 8/9. Mukana myös Paolo Conte. 2. Ammattilainen Komedia epäonnistuneesta jääkiekkoilijasta, joka satsaa kaikkensa golfiin pelastaakseen isoäitinsä talon. Talvi on juhlan aikaa. Millainen on sen aito elinympäristö? 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Missä kuljimme kerran (16) 21.55 Hiljainen todistaja (16) 23.40 Ykkösaamu kuin mielellämme olettaisimme. Entä jos sama kohtalo iskee suomalaisiin. tiukin taskuunperuutus, raivokasta keittiövälineen rusikoimista sekä puhutteleva pähkinöiden särkemistaito omasta takaa. 19.30 Hauskat eläinvideot 20.00 Olipa kerran Kumottu kirous (12) YLE KUVAPALVELU Tosi tarina: Sijaisperhe. Yhdistyminen alkaa jo kangastella heimojen mielessä. Koskemattomuuskisassa tarvitaan monenlaisia taitoja ja Harimaulla on tiukka paikka päättää, kenet se jättää kisan ulkopuolelle. Vilautetaanko heimoneuvostossa jo koskemattomuuskolikkoa? 21.00 Kosto Anteeksianto. Puna-ara on leikkisä ja värikäs papukaija. (12) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 00.00 Holmes NYC (12) 01.00 Mad Men (12) 02.00 Lost (16) 03.00 Perhe on pahin 03.35 Älypää-TV YLE TEEMA 13.25 Alexander Toradzen tapaan 14.25 Kausikortti: Sallisen 5 naismuotokuvaa 15.15 Tiededokumentti: Ehkäisypilleri. Mutta kaiken ei pidä aina olla vihdyttävääkään. Väitän, että viihdeähky iskee meihin helpommin ja useammin kuin tietoähky, josta monet varoittelevat. 09.25 Jaksa paremmin 09.55 Unelmien talo 10.25 Sikke . Niinpä myös Newsroom täytyy katsoa ainakin kerran. JOUKO RÖNKKÖ jouko.ronkko @mt1.fi Toinen tuotantokausi alkaa. Sekä amerikkalais- että suomalais katsojat hurmannut Disneyn draamasarja tuo satuhahmot nykypäivään ja meidän arkimaailmaamme. Euroopan ensimmäinen luonnonpuisto, arek, perustettiin yli 100 vuotta sitten Ruotsiin. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto Vieraiksi saapuvat tv-juontaja Sampo Marjomaa ja jalkapalloilija Annika Kukkonen. 22.00 Rouva varapresidentti 22.30 Komisario Frost (16) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 23.3. 07.48 Kaapo (S) 08.12 Pikku Kakkosen posti 08.18 Anniina Ballerina (S) 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.02 Mimosan kummitustarinat: Kauhutarinoita (S) 09.05 Kesäleiri (7) 09.19 Late lammas (S) 09.29 Galaxi: Koiramestari 10.00 Pikkukarhun tarinoita 10.25 Heikot jäät 10.30 Haavi auki 10.45 Tartu Mikkiin 11.35 Yle Uutiset Uusimaa 11.45 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 12.05 Yle Uutiset Häme 12.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.45 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.55 Oddasat 13.10 Ravisuoran vihjeet köyhyyteen, työttömiä on enemmän kuin koskaan, ja nuoret pakenevat ulkomaille. Portugal on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle ehkä siksi, että siellä hallitus on tyytynyt melkein mukisematta EU:n 13.20 Erätulilla 13.50 Pressiklubi 14.20 Peliuutiset 14.40 X-games Moottorikelkkailun Speed&Style -kilpailu sekä miesten lumilautailun Big Air -kilpailu
Ensitestissä Samsungin uusi lippulaivapuhelin, neljännen sukupolven Galaxy S. Usko tieteeseen ja taiteeseen valoi kuitenkin uskoa kansalaisiin. Jännityselokuva kahden veljeksen välisistä ristiriidoista. Merkurius on yhdeksästä planeetasta se, joka kiertää sisimmällä radalla ja lähimpänä Aurinkoa. Miami (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Lumotut sisaret. Neiti Neuvokas (S) 14.30 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.35 Minuuttipeliä 15.35 Parisuhteellista (7) 16.05 Selviytyjät Suomi 17.05 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Hjalliksen kanssa 20.00 Korkojen kera 21.00 C.S.I. Muovija kosmetiikkateollisuuden käyttämät kemikaalit voivat muuttaa kehomme soluja ja altistaa lihomiselle. tähtäimessä täydellisyys 02.45 Perhe on pahin 03.20 Älypää-TV YLE TEEMA 10.00 Junalla Trondheimistä Bodöhön. Marcus du Sautoy kertoo niistä ja näyttää kuinka peukalon avulla voi mitata rakennuksen korkeuden. Antonio Banderas nähdään fantasiaelementeillä maustetun jännittävän seikkailun pääosassa kotikaupungistaan Bagdadista karkotettuna Ahmed Fahdlanina. syntynyt kirjailijaksi. 21.50 Ilta Iskelmä-Suomessa. Elokuva näyttää meille yhteiskunnan, jossa erilaiset todellisuudet kulkevat rinnakkain. (Suomi 1955, 80?) O: William Markus. N: Pirjo Vaasti, Åke Lindman, Eino Kaipainen, Marjatta Kallio, Pentti Siimes, Pentti Irjala. N: Anneli Sauli, Åke Lindman, Arvo Lehesmaa, Ilmi Parkkari. Se on merkillinen paikka, jossa on kaksinkertaiset auringonnousut. 20.30 Tanskalaisarkkitehtien koteja 21.00 Iskelmä-Suomi: Mä joka päivä töitä teen. Suomalaista iskelmää on aina tehty ylpeän ammattilaisen etiikalla. Erikoislähetys sydänterveydestä. St. Haim ryhtyy penkomaan Amielin vaiheita. 4/4, 12/4, 18/4 ......................... FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Shoot ?Em Up (16) 23.50 Nelosen uutiset 00.00 Nelosen sää 00.05 Frasier 00.35 Pirunkaupat 01.35 Lost (16) 02.35 Perhe on pahin 03.10 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Iskelmä-Suomi: Mä joka päivä töitä teen 18.00 Tanskan kuohuva 1800-luku (12) 18.40 Peter Lund Madsen opintomatkalla 19.00 Candlefordin postineiti 19.50 Sininen sana 20.00 Prisma Studio 20.30 Ruokaratsia 20.55 Iskelmä-Suomi: Löytöretki iskelmän sieluun 21.00 Tiededokumentti: Koodien maailma. (1992) Haastateltavana mm. Neljä kilpailijaa, kolme lentolippua. Päivän päätteeksi kahdella kisaajalla on liput Italiassa pidettäviin semi-finaaleihin. Nuoret kevyen musiikin sanansaattajat Yona, Sansa, Kanerva ja Ville Leinonen saapuvat kisaamaan. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta (12) 23.05 Poliisi-tv 23.30 Lennetään! (12) 00.30 Fresh Meat (16) MTV3 07.05 Aamusää 08.00 Smurffit (S) 08.25 Dibitassut (S) 08.55 Daltonit (S) 09.20 Studio55.fi 09.45 Tunteita ja ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Luontodokumentti. Siperianjokilohi on maailman suurin lohilaji. Jakso 8. Viinissä on totuus. Rio de Janeiron Kristus-patsas. O: Aarne Laine. Jakso 7. O: Tuija-Maija Niskanen. MV. Hellä muotokuva Maggiesta, joka vie meidät humoristiselle ja surulliselle matkalle läpi ruotsalaisen arkipäivän. Surun syntymäpäivä. Markku Alén & Mercedes-Benz SLS Roadster Arabian auringon alla. Jekaterinburgissa Ville osallistuu sotilaalliseen voitonpäivän paraatiin ja tapaa kommunistinuoria. Ville pääsee myös maistamaan Jekaterinburgin yöelämää paikallisen moottoripyöräjengin johdatuksella. 1/6: Hyvä tahto. Finchin listan kärkeen nousee nainen nimeltä Zoe Morgan. Hänellä on hyvät sääret, hyvät hiukset ja hyvä asunto Manhattanilla. Pohjautuu Vivica Bandlerin nuoruusmuistoihin. Osa 1/10. intialainen pukeutuu merirosvoksi, täti vetää 18 metriä letkua nenästä ja japanilaisella on pesäpallo-patoutumia. 20.00 The Voice of Finland. The Voice of Finlandin kolmas jännittävä live-lähetys suoraan Turun Logomosta. 21.55 Keno 22.00 Elokuva: 13. (16) 00.05 Nelosen uutiset 00.15 Nelosen sää 00.20 Elokuva: Perfect . Vessapelastus ja lintuparvi. 12/12. Virtuaalinen maailmankaikkeus. Tietokonesimulaatioiden avulla voimme tarkkailla aurinkokuntien liikkeitä miljoonien vuosien jaksoilta ja arvioida vaikkapa pimeän aineen vaikutuksia maailmankaikkeudessa. 18.53 Kalevala nyt 19.00 Donna Leon: Myrskyjen meri (12) 20.30 Aikuisuuden kynnyksellä 21.00 Venäjän halki 30 päivässä. 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Benidorm (12) 19.48 Nykyajan ihmeet. Alan miesten ja naisten veri on aina punnittu tien päällä, koska siellä on soittajan leipä, pieninä murusina. 22.00 Sodan vangit. (Mv.) (S) 14.45 Arkistokuvia: Kuitulevy, talonne lämmin villapaita (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Itse asiassa kuultuna Heikki Siren 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Jamie Oliverin kotona 14.45 Jamie Oliverin helpot herkut 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) 15.50 45 minuuttia 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Selviytyjät Suomi 21.00 Pahan jäljillä (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hjalliksen kanssa 23.05 Maissilapset. 1980-luvun kauhuklassikon uudelleenfilmatisoinnissa riitaisa pariskunta Burt ja Vicky päätyvät syrjäiseen nebraskalaiskylään, joka aluksi vaikuttaa autiolta. Ohjaaja: Donald P . Kaksi nuorta kertoo, miten masennuksen mustasta aukosta voi nousta. klo 19.00 08.00 Inspector Cartoons 08.05 Inspector Cartoons 08.15 Vanessa ja pikkuväki 08.45 Niki viinitilojen keittiöissä 09.20 Juhlasuunnittelijat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Eden 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Eden 14.20 Niki viinitilojen keittiöissä 14.55 Salattu teinielämä (S) 15.55 Häähullut 17.00 Eläinten ABC 17.30 Leijonan luola 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 . Luonnon rakennuspalikat. (Suomi 1955, 70?). Uusia tuulia tyyliin. Eeva, Tomi ja Riia saapuvat Vihdin Otalammelle pohtimaan miten kaksikerroksisen omakotitalon tyylin saisi lähemmäs nykypäivän vaatimuksia. 21.00 Top Chef Suomi. Tuore dokumentti seuraa Sofi Oksasen uraa Pariisin kirjamessuilta Viron maaseudun lapsuusmaisemiin ja entiseen KGB:n vankilaan Tallinnassa. T: BBC 22.00 Kino Suomi: Jäähyväiset. (Avskedet, Suomi-Ruotsi, 1981) Suomenruotsalaisen pankkisuvun tytär hakee sukupuoli-identiteettiään ja vanhempiensa hyväksyntää. 1/8: 1800 - 1814. Tanskassa oli 1800-luvun alussa suuria myllerryksiä: Kööpenhaminaa pommitettiin ja Englanti otti haltuunsa Tanskan laivaston. Marjo Moilanen ja James Ochieng vihitään Keniassa. Kolme viikkoa ennen häitä Oulusta Keniaan rakkaansa luo muuttaneen Marjon uusi elämä alkaa rytmikkäissä häissä. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 22.35 Fresh Meat (16) 23.15 Latela 23.45 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syö- täisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 14.05 50 parasta ravintolaa 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Itämeri 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Isän tyttö (S) 15.50 Selviytyjät Suomi 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Diili. Hjallis on vaikean ratkaisun edessä. 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Helppo elämä (12) 23.35 Tulilinjalla (16) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi. tämän hetken tuolla puolen. Rasituskoe kertoo sydäntaudin ennusteen. 2/4. Viisumivapaus edellyttää minibussilipun ostamista varauksen yhteydessä (hinta 25 ?/hlö). Varaukset: www.nfc.fi 09-2510 2025 | stpeterline@nfc.fi Nordic Ferry Center Oy. (16) 22.50 Uusi Kino: Maggie in Wonderland. Alcantaran perhe (7) 20.20 Avaruuskansiot. Uri ja Nurit rakentavat yhteistä kotia. Luonto on täynnä säännöllisiä geometrisiä muotoja, niitä pitää vain osata etsiä. (1985) Mustan huumorin höystämä scifi-jännäri virkamiehestä, joka unelmoi paremmasta maailmasta. O: Terry Gilliam. (12) 00.00 Girls (16) 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.3. 06.52 Possu Pallero (S) 07.04 Noksu (S) 07.08 Lulu kilpikonna (S) 07.22 Lauri kilpa-auto (S) 07.33 Rytmireissu 07.41 Hupsu pikku pupunen 07.45 Pikku Kakkosen posti 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.15 Maikki ja pelottava Pontso (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Annilotan ja Henrin seikkailut (S) 09.30 Amalia ja kevät (S) 10.00 Viinitilan keisari (7) 10.45 Luontoretkellä: Kauriinvasa 11.05 Sydänmailla (7) 11.50 Heidi (S) 13.30 Yle Live: Glastonbury 2011 14.30 Strömsö 15.10 Satuhäät 16.00 Hehku 16.30 Galaxi 16.31 Velhot, jätit ja susihukkaset (7) 16.44 Karvinen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.10 Tarinateltta 19.20 Hetkiä Kalliossa: Janna 19.25 Erätulilla 20.00 Oscar Pistoriuksen tragedia. Olympiavoittaja Oscar Pistorius on maailman menestynein vammaisurheilija. Risto Virtasen ajotestissä joka nurkasta raapiva BMW M135. 23.05 Myytinmurtajat. Perheen pelinrakentaja (S) 12.50 Elokuva: Keikalla (S) 15.10 Elokuva: Tanssin voima 17.00 Suhdekoukerot 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Nelosen uutiset 18.40 Nelosen sää 18.50 Vaaleanpunainen pantteri 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records ? Ihmeelliset ennätysvideot. Ilmassa on jo ratkaisun makua ja tuoksua, kun viisi kilpailijaa janoaa mahdollisuutta jatkaa taistelua Suomen Top Chef -tittelistä. Osa keittiöön tulleista apureista ottaa itse komennon ja yksi haastaa Tomi Björckin maistelussa. 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (7) 22.00 Elokuva: Salainen ikkuna. Stephen Kingin romaaniin perustuva psykologinen trilleri. / hlö . Linnake 04.00 Teematieto 17.00 Hitlerin museo 17.55 Elävä arkisto: Disco 18.15 Unelmien rivierat: Daytona Beach 19.00 Pilvikadun talo (12) 19.55 Iskelmä-Suomi: Löytöretki iskelmän sieluun 20.00 Tanskan kuohuva 1800-luku. Sarja alkaa. Laser - Tilkka. Kilpailijat pääsevät ohjaajan pallille tv-mainos-maailmassa. (12) 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknari. Pitkä kuivuus ja toistuvat pölymyrskyt aiheuttivat 1930-luvulla Yhdysvalloissa Keskilännen preerioilla valtavan ekokatastrofin. 21.55 Elävä arkisto: Rockvi-deoista valistaen 21.55 Rockstop: Videoraati. Päivän paritehtävässä kilpailijat saavat avukseen yllättävät apurit. 21 Perjantaina 22. Kuningaskuluttaja testasi - ruokapakkausten päivämäärät hämäävät. Testissä verkon tv-palvelut Netflix, HBO ja Viaplay. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Portugalin helmikuu. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Monk (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.3. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Meidän vauva 07.04 Jessin kanssa (S) 07.16 Katinkontti Remix 07.32 Stella ja Sami (S) 07.44 Herää pahvi: Taikakone 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.16 Milli ja Molli (S) 08.40 Late lammas 08.50 Viinitilan keisari (7) 09.35 Yle Uutiset alueilta 10.55 Oddasat 11.10 Sydänmailla (7) 12.05 Matkapassi: Bangladesh 13.00 Menestyksen hinta 13.30 Sportmagasinet 14.00 Iloa puutarhasta 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Latela 16.30 Galaxi 16.31 Raimo (7) 16.41 Pikku Nikke (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hehku 20.00 Silminnäkijä: Hiljaiset sankarit. 20.50 NHL-kiekkoilija Lennart Petrell luottaa Saabiin. Suomen menestynein nykykirjailija innostui kirjoittamisesta saatuaan kuusivuotiaana päiväkirjan. Viihdyttäminen on työn, ei taiteen tekoa. Toimittaja Tiina Merikanto. 20.30 Lennetään! (12) 21.00 Kerran viikossa 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 22.55 Hehku 23.25 Maan mitta (12) 00.15 Game of Thrones (16) 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Vanessa ja pikkuväki 08.40 Nigellan uudet herkut 09.20 Juhlasuunnittelijat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Eden 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Eden 14.20 Nigellan uudet herkut 15.00 Suomi-tytöt New Yorkissa 16.00 Häähullut 17.00 Melissa ja Joey (S) 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi. Helsingin Tavastia-klubilla taltioidussa Iskelmä-Suomi -konsertissa Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani johdattaa kuulijat kaihomusiikin maailmoihin. Märän t-paidan salaisuus. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Newsroom (7) 22.10 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina (16) 23.05 Yle Uutiset 23.10 Prisma: Kemikaalitko meitä lihottavat? 23.55 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.3. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Timppa (S) 07.14 Me Peltiset (S): Pulmalliset puvut 07.18 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.32 Seitsemän suosikkia 07.39 Pipsa Possu: Pannukakut (S) 07.44 Neppajymykerho 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.15 Milli ja Molli (S) 08.39 Late lammas (S) 08.50 Viinitilan keisari (7) 09.35 Yle Uutiset alueilta 10.55 Oddasat 11.10 Sydänmailla (7) 11.55 Piha kuntoon 12.30 Aistit avoinna Italiaan 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 14.00 New Yorkin herkut 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Pakko tanssia 16.00 Latela 16.29 Galaxi 16.30 Galaxi: Koiramestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapalloa 23.20 Latela MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 50 parasta ravintolaa 14.10 Alueellinen sää-ennuste 14.15 Harryn laki (7) 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Erilaisia suhteita (7) 15.50 Diili 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Pientä pintaremonttia. Jakso 9. Oikeat sanat, oikea tavara. / hlö Paikkoja rajoitetusti. Yksi matka - neljä vuodenaikaa Norjan vuono- ja tunturimaisemissa. O: Max Färberböck. Terveellinen pääsiäisateria. 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Treme (12) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Hakaristin aamunkoitto 23.55 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.3. 06.53 Hanna Ankka (S) 07.03 Ystävykset (S) 07.10 Sana-Arkku: Jekkujuttu 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.33 Ika Oka (S) 07.43 Neppajymykerho 07.50 Muumilaakson tarinoita 08.15 Milli ja Molli (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Viinitilan keisari (7) 09.35 Yle Uutiset alueilta 10.55 Oddasat 11.10 Sydänmailla (7) 12.30 Aistit avoinna Italiaan 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Urheilukatu 2 14.00 Tanskalaisten lempikakut 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.10 Ajankohtainen kakkonen 15.45 Tarinateltta 16.00 Latela 16.30 Galaxi 16.31 Roni Neutroni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Maan mitta (12) 21.50 Yle Uutiset 23.30 Kino: Filmin kulissien takana. (The Big Knife, USA 1955) Suosittu näyttelijä joutuu tekemään katkeria valintoja uransa, avioliittonsa ja moraalinsa suhteen ankarassa Hollywood-kuvauksessa. O: Robert Aldrich N: Jack Palance, Ida Lupino (12) PERJANTAI YLE TV1 29.3. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Pöllöjä pussissa 08.30 Tosi tarina: Sijaisperhe 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sydämen asialla (7) 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Pispalan koulun Ristin Juhla 11.00 Yle Uutiset 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio: Talk 12.35 Vanha suola janottaa (S) 13.05 Kaivopuiston kaunis Regina. (Suomi 1941, 101?). O: Toivo Särkkä. laulajat Joey Tempest ja Phil Collins. Raati arvostelee Ressu Redfordin, Waltarin, Gruppa Djunan, Moonin, Ne Luumäkien ja Nikke T:n videot. 22.55 Sodan vangit (16) 23.45 Teematieto 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Ääliö ulkomailla 22.55 Latela 23.25 Luck (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Smash (7) 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Miehen paikka (S) 15.50 Pientä pintaremonttia 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 45 minuuttia 21.00 Kohde. Kummallakin on kolme tonnia rahaa ja 30 päivää aikaa ostaa ja rakentaa esittelyauto. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki. Vieraina Ismo Alanko sekä realitysarja Latelan tekijöitä. 21.00 Satuhäät. Tänä iltana mm. 2/4. Adam ja Jamie kokeilevat Mel Gibsonin tähdittämässä elokuvassa Tappava Ase 2 (1989) nähtyä temppua, jossa vessanpönttöön on asennettu pommi, joka räjähtää heti istuimelta noustessa. 00.10 Fringe . Siinä voi olla yksi syy lihavuusepidemiaan. Yle TV1 maanantai 25.3. Kaksi autotallia lyö vedon, kumpi rakentaa hienomman auton. (S) 00.01 Teematieto TIISTAI YLE TV1 26.3. 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kuningaskuluttaja 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Kun ikä ei paina 12.05 Karhusaaren ilmastotutkija 12.35 Vanha suola janottaa 13.05 Rakkaus kahleissa. Nyt hän on syytettynä tyttöystävänsä murhasta ja hänen asunnostaan väitetään löytyneen urheilussa kiellettyjä aineita. 21.00 Tartu Mikkiin. N: Pirkko Nurmi. Sitä ennen heidän pitää selvitä taitotestistä ja kokata perinteisiä ranskalaisia annoksia. Pääosissa: Alexa Nikolas, Austin Dreher, Daniel Newman. (7) 14.25 A-studio 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Tosi tarina: Sijaisperhe 16.25 Toisenlaiset frendit 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Amerikan valtatie 66. N: Nina Hoss (16) 23.51 Teematieto TORSTAI YLE TV1 28.3. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio 12.35 Vanha suola janottaa (S) 13.05 Rakas lurjus. (Suomi 1955, 98?) O: Toivo Särkkä. Top Chef-kilpailijat sukeltavat viinien maailmaan valmistaessaan annoksia, jotka sointuvat yhteen jumalaisten juomien kanssa. maaliskuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT YLE KUVAPALVELU MAANANTAI YLE TV1 25.3. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki 10.00 Sydämen asialla (7) 10.53 Pisara 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Arto Nyberg 12.25 Vanha suola janottaa 12.55 Nukkekauppias ja kaunis Lilith. 25,00 . Kertomuksia ihmisten elämän suunnan muuttaneista tapahtumista. 21.00 Historia: USA:n 1930-luvun pölymyrskyt. Yle TV1 perjantai 29.3. 12,50 . alk. Yhden kilpailijan pelaaminen osuu omaan nilkkaan. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Osa 3/8. 21.45 Kino: Nainen Berliinissä. (Anonyma: Eine Frau in Berlin, Saksa 2009) Todelliseen päiväkirjaan perustuva elokuva naisesta, joka yrittää selviytyä toisen maailmansodan lopusta venäläisten valtaamassa Berliinissä. Mv. New York (16) 23.35 Kallista kipua (7) 00.30 30 Rock (S) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Inspector Cartoons 08.20 Vanessa ja pikkuväki 08.50 Niki viinitilojen keittiöissä 09.20 Juhlasuunnittelijat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Eden 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Eden 14.20 Nigellan uudet herkut 15.00 Suomi-tytöt New Yorkissa 16.00 Häähullut 17.00 Fort Boyard . rajamailla (16) 01.05 30 Rock (S) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Inspector Cartoons 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Vanessa ja pikkuväki 08.40 Nigellan uudet herkut 09.20 Juhlasuunnittelijat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Eden 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Juhlasuunnittelijat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.50 Eden 14.20 Nigellan uudet herkut 15.00 Suomi-tytöt New Yorkissa 16.00 Häähullut 17.00 Melissa ja Joey (S) 17.30 MasterChef Suomi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Leijonan luola 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier 23.45 Pirunkaupat 00.45 Totuuden anatomia (12) 01.40 Perhe on pahin 02.15 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Myyntimiehen niksit 17.55 Iskelmä-Suomi: Löytöretki iskelmän sieluun 18.00 Prisma Studio 18.30 Ikkunoita avaruuteen. 1850-luvun Helsinkiin sijoittuva romanttinen kertomus kalastajantyttärestä, joka rakastuu nuoreen upseeriin. 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2012 16.05 Kiehtova maailma: Amerikan valtatie 66 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.15 Löytöretkiä maailmaan 18.30 Kimmo Ohtosen norppauinti. PS:n luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ui Savonlinnasta Lappeenrantaan saimaannorpan vuoksi. Norppauinti keräsi ison potin WWF:n suojelutyöhön. 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Totuus rakkaudesta 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.50 Sofi Oksanen . Kuuraketti (16) 23.25 Nelosen uutiset 23.35 Nelosen sää 23.40 Frasier 00.10 Olipa kerran (12) 01.10 Totuuden miekka 02.10 Perhe on pahin 02.45 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Historia: Rakkautta hakaristin varjossa 17.55 Kalevala nyt 18.00 Hitlerin museo 18.53 Kalevala nyt 19.00 Francon jälkeen . (12) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Frasier 00.45 Start! 01.15 Panttilainaamo 01.45 Panttilainaamo 02.15 Perhe on pahin 02.50 Älypää-TV YLE TEEMA Kemikaalitko lihottavat. (12) 20.40 Peter Lund Madsen opintomatkalla. Yhdysvaltalainen lyhytohjelmasarja esittelee ihmeellisimpiä ihmiskäden luomuksia ympäri Maapallon. 20.00 Kuningaskuluttaja. Vierailevana tuomarina kahden Michelin-tähden ravintola Chez Dominiquen sommelier Pekka Koiranen. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Sarja alkaa. Louisissa Billy Connelly tutustuu Eero Saarisen suunnittelemaan muistomerkkiin ja syö soulfood-ravintolassa. Raamattuvyöhykkeellä vietetään sisällissodan muistopäivää. 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Prisma Studio. Uusi sarja alkaa. 23/3, 25/3, 27/3, 31/3 .............. N: Ansa Ikonen, Joel Rinne. Mika Waltarin näytelmään perustuva komedia naisesta, joka pukeutuu mieheksi päästäkseen kahden vanhanpojan alivuokralaiseksi. Selkeät visiot ottavat yhteen taiteellisten näkemyksien kanssa. Sydänlapsen elämää. (S) 14.10 Kunniataulu 14.25 MOT 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv 16.00 Avara luonto: Villi Pohjola 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Göringin salaisuus. Herman Göring oli Saksan kansallissosialistisen puolueen johtohahmoja, mutta hänen veljensä Albert valitsi toisen tien. Hän pelasti sodan aikana monia ihmishenkiä käyttäen röyhkeästi veljensä asemaa hyväkseen. 19.55 Akuutti. 2/3. N: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Ester Toivonen, Siiri Angerkoski. Kummitustarina vanhan sukukirouksen verkkoon joutuneista kaunottarista. Ohjaaja: Griffin Dunne, USA 1998 Pääosissa: Sandra Bullock, Nicole Kidman, Dianne Wiest (12) 00.40 Miami Medical (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Inspector Cartoons 08.05 Inspector Cartoons 08.15 Ihmisen paras ystävä 08.45 Elokuva: Pingviinien matka (S) 10.35 Elokuva: The Game Plan . Kiinalaisessa nyrkkeilyssä on paljon pelissä, niin nyrkkeilijöillä kuin heidän valmentajallaan Qi Moxiangillakin. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kotikatsomo: Missä kuljimme kerran (16) 23.55 YleLeaks 00.10 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.3. 06.53 Popi Kissa (S) 07.05 Lentokone 07.08 Metkat Mesiläiset (S) 07.17 Melkein mestari 07.25 Jussin matkat (S) 07.37 Humps (S) 07.44 Neppajymykerho 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.16 Milli ja Molli (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Viinitilan keisari (7) 09.35 Tanskan rannikoilla 10.35 Julkkis lapsenvahtina 11.15 Piha kuntoon 11.45 Luontomatkalla Australiassa 12.30 Aistit avoinna Italiaan 13.00 Yötyössä 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 Uusi päivä (S) 15.00 Uusi päivä (S) 15.30 Uusi päivä (S) 16.00 Erätulilla 16.29 Galaxi 16.30 Galaxi: Bofori (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela. Borchers, USA 2009, 85?. O: Jack Witikka. Eläinterapiaa ja mielekästä tekemistä. N: Martti Katajisto, Hillevi Lagerstam, Heikki Savolainen. Vierailioina Markus Allan, Yona ja Suora lähetys. 22.50 Newsroom (7) 00.00 Eurojackpot YLE TV2 Syntynyt kirjailijaksi. Juna kulkee Trondheimistä Bodöhön läpi pimeän talven, vehreän kevään, kesän keskiyön auringosta aina värikkääseen syksyyn. 10.01 Junalla Trondheimistä Bodöhön 10.45 Junalla Trondheimistä Bodöhön 12.10 Junalla Trondheimistä Bodöhön 13.15 Junalla Trondheimistä Bodöhön 14.30 Junalla Trondheimistä Bodöhön 15.35 Junalla Trondheimistä Bodöhön 16.45 Junalla Trondheimistä Bodöhön 18.05 Junalla Trondheimistä Bodöhön 19.10 Junalla Trondheimistä Bodöhön 19.55 Kalevala nyt 20.00 Venäjän halki 30 päivässä 20.45 Musiikin muisti 21.00 Iskelmä-Suomi 21.05 Keisareittemme jäljillä: Nikolai I 22.05 Kino: Brazil . Tarina diktatuurivaltiossa asuvasta nukkekauppiaasta, jonka epäillään kätkevän pommeja nukkeihinsa. 14.05 Kontti 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv 15.55 Antiikkia, antiikkia 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Kemikaalitko meitä lihottavat? 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kiinalainen nyrkki. Tämä Euraasian joissa elävä terävähampainen saalistaja saattaa kasvaa parimetriseksi ja lähes sadan kilon painoiseksi. 12.35 Kit Kittredge . alk. Miltä haiset? Onko totta, että haju vaikuttaa kumppanin valintaan. (16) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita YLE KUVAPALVELU KESKIVIIKKO YLE TV1 27.3. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Antiikkia, antiikkia 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Aamusydämellä 12.20 Ensyklopedia 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Kukonlaulusta kukonlauluun. (Suomi 1955, 71?) Elokuva maatalon pojasta, joka jättää lemmittynsä Eliinan ja muuttaa kaupunkiin kesävieraana olleen Lailan perään. N: Jonathan Pryce, Robert De Niro, Ian Holm, Bob Hoskins. 00.25 Britannian bluesvallankumous Ota uusi suunta Itämerellä: Sano Pietarille Päivä Pietarissa -risteily 12,50 ? alk. hlö . Rytmihäiriöitä ja rintakipuja - missä kunnossa sydän on. soturi
Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Pyöreä pöytä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kylä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Toimittajana Jari Vaara. Yle Puhe maanantai 25.3. Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Levylautakunta Kissankehto YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Kalastus vie geenitkin. Sari Seppälä 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää 27.3. 21.00 Erkki Kantolan (1946-2013) viulusooloja. 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Prix Italia -kilpailun satoa. 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Mikko Jylhä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Pohdintaa muun muassa siitä, miten kalakantojen romahtaminen vaikuttaa. Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä -Miia Krause Yle Uutiset Urheiluilta: Jääkiekkokierros Päivä tunnissa Yle Uutiset Maria Pettersson Puheen Aamun parhaat Politiikkaradio 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa: mummo pankissa 0203-17600. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Miia Krause. Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen optiikkailta 020317600. Ravitulokset 19.08 Lempimusiikkia 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Tuoretta tutkimustietoa. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Jussi Halli 19.00 Illallinen . maaliskuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 23.3. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Elsa, osat 28 . toissapäivänä. 11.00 Yle Uutiset. 11.03 Nousevan auringon talo. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Sunnuntai-Suomi. 12.06 Kansanradio. 12.40 Viikon luontoääni. 12.45 Merisää. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 13.06 Iskelmä-Suomi. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Urheiluradio. 15.08 Tähtisumua. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Sunnuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Suomi tänään. 17.20 Aristoteleen kantapää. 17.45 Suomi tänään. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 00.00 00.05 03.02 04.02 Puheet ja teot. Yle Uutiset ja sää. Yöradio. Sekahaku. Euroopan taivaan alla. YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa? 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 22 Perjantaina 22. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.57 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.02 04.02 Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Studiossa kysymyksiin on vastaamassa Mikko Kataja. Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 11.00 Pitkäperjantain päivä . Jussi Wistrand Yle Uutiset Puheen Päivä . Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Jussi Wistrand Politiikkaradio Yle Uutiset Maria Pettersson Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri 17.00 Uuden musiikin iltavuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Tänään pitkäperjantaina 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tänään pitkäperjantaina 08.10 Luontoretki 08.20 Tänään pitkäperjantaina 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauluja maasta taivaisiin 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Leirinuotiolla Edu Kettunen 11.00 Yle Uutiset 11.03 Tänään pitkäperjantaina 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Kevään ja valon säveliä 12.45 Merisää 12.55 Tänään pitkäperjantaina 13.00 Yle Uutiset 13.03 Tänään pitkäperjantaina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Kiveen hakatut 14.55 Tänään pitkäperjantaina 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tie on pitkä ja pölyinen 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Tänään pitkäperjantaina 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Tänään pitkäperjantaina 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Puhelinlangat laulaa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lakatut varpaankynnet 22.47 Suomi tänään 23.00 Yle Uutiset 23.03 Taustapeili 23.33 Maailmanpolitiikan arkipäivää 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Radioteatteri esittää: Rikosromaani. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Mikko Jylhä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian Bachin Matteus-passio. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE RADIO 1 28.3. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Katolinen messu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä. 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puheet ja teot Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . klo 10.03 26.3. 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 03.15 04.02 Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 19.30 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Jari Sarasvuo Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 25.3. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja, Amerikankirjeitä Pöljän kylälle, osa 6/6. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Epookki 18.15 Viikon luontoääni: telkkä 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, osa 33. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Huvinäytelmän jälkeen 20.00 Jazzradio 20.45 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Valkoista valoa 22.50 Valomusiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Toimittajina ovat Paula Jokimies ja Juha Laaksonen. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen optiikkailta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Puheen Päivässä Tieteen taustapeili ja Jussi Wistrand. Sanna Kiiski 15.00 Radio Nova Stage 22.00 Radio Novan yö. 30. 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro 10.05 Syntymäpäiväsankari 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 90: Pieni tulitikkutyttö. 15.25 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.00 Ehtookelloina Muuramen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat Parasta ennen! Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Levynpyörittäjän kylä 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 9/36. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Levylautakunta 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Taustapeili . Mikko Jylhä 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros . Mikko Jylhä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset TIISTAI YLE RADIO 1 KARI SALONEN 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Eve Mantu 11.00 Figaro 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, osa 34. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 90: Pieni tulitikkutyttö. 22.30 Taiteilijaelämää 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Virallinen ohjelma. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: TARVITTAESSA Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Lempimusiikkia. 04.54 Aamupala. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 05.15 Eväsreppu. 05.21 Aamupala. 05.50 Merisää. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. 06.04 Aamupala. 06.30 Aamukahvilla. 07.00 Yle Uutiset. 07.04 Suomi soi. 07.50 Merisää. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Sunnuntai-Suomi. 08.10 Luontoretki. 08.20 Sunnuntai-Suomi. 08.30 Radioteatteri esittää: Rikosromaani. 08.45 Sunnuntai-Suomi. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 10.04 Pop eilen . Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Vieraina suorassa lähetyksessä Li Andersson (vas) ja Wille Rydman (kok). 20.30 Taustapeili 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Miia Krause. Katsaus urheiluiltaan, 17.15 Teemana tunne-elämä ja ihmissuhteet, 17.40 Alivaltiosihteeri. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Kiikarin, kaukoputkenja kameran kanssa liikkuu nykyään niin nuoret kuin vanhat. Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Ohjelmasarjassa käsitellään kattavasti lapsiperheiden asioita, 16.30 Populaarikulttuurin ilmiöitä. 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Luonto-Suomen optiikkaillassa annetaan kiikareiden, kaukoputkien ja jalustoiden valintaan liittyviä neuvoja ja vinkkejä. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Marko Miettinen Puheen ilta Päivä tunnissa Yle Uutiset Jari Sarasvuo Puheen Aamun parhaat Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Miia Krause Yle Uutiset Urheiluilta . Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Sarjan viidennessä osassa matkataan vesireittien ja rautatien varrelle Pöljän kylälle. Juuri hyvät liikenneyhteydet mahdollistivat sen, että Pöljän kylältä on aina lähdetty maailmalle. 18.00 Horisontti 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 19.55 Tarkastelussa Stefan Mosterin romaani Nelikätisen soiton mahdottomuus. 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Suorana: Virtanen 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Mikko Jylhä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu. Ali ja Husu ottavat rasismin vastaisen viikon kunniaksi kissan pöydälle. SYRJÄÄLÄN SANOMAT 20.00 20.22 20.50 21.45 22.00 22.05 22.30 23.15 Alivaltiosihteerin viikko Pressiklubi Roman Schatzin Maamme-kirja Harpo puhuu Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Brysselin kone Julkinen sana RADIO NOVA 08.00 Paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Ile ja Matti 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Miten ikäihmiset selviävät pankkiasioidensa hoidosta, kun pankkikonttorien palveluja supistetaan, palvelumaksut ovat huimia ja kaikille suositellaan sähköisiä palveluja. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Hienostelua: Vieraillaan Valamon konservointilaitoksessa. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, osa 37. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 19.50 Tarkastelussa kirjaklassikko ??Igor Stravinsky . Maria Leppänen 15.00 Spotify Chart Show Global . Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 08.00 Pitkäperjantain aamu . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 07.00 07.03 08.00 08.05 09.00 29.3. Yle Uutiset Pitkäperjantain aamusoitto Yle Uutiset ja sää Pitkäperjantain aamukonsertti Yle Uutiset 09.05 Pitkäperjantain aamukonsertti 10.00 Pitkäperjantain jumalanpalvelus Espoon tuomiokirkosta. 11.00 Riston Valinta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Hienostelua: Vieraillaan Valamon konservointilaitoksessa. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Pitkäperjantain erikoisohjelma. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Hiljaisen viikon musiikkia 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kulttuuritunti: Kirjakerho 18.00 Ortodoksinen suuren lauantain aamupalvelus Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Johann Sebastian Bachin Johannes-passio. 21.00 Eroica-kvartetti esittää Robert Schumannin jousikvartettoja. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Pääsiäinen 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Aamu . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Jussi Wistrand Yle Uutiset Puheen Päivä . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Radio Novan Music Only! 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 24.3. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Elsa, osat 31 ja 32. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Imatran Imatrankosken kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Imatran seurakunnan jumalanpalvelus Imatrankosken kirkosta. 11.00 Ortodoksinen liturgia Kristuksen Taivaaseen astumisen kirkosta Vantaalta. 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Radioateljee esittää: Ailu Ailusta Ailuun. 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Huvinäytelmän jälkeen 15.35 Arkisto: Radio-, televisio- ja näytelmäkirjailija. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja, Amerikankirjeitä Pöjän kylälle, osa 5/6. Ketkä ovat Alin ja Husun mielestä rasisteja? Onko sellaisia olemassa. Perheen aika. keskusteluja Robert Craftin kanssa?? 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 19.06 Luonto-Suomen optiikkailta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: TARVITTAESSA Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Jani Rajalin 18.00 Spotify Chart Show Global . Maria Leppänen 15.00 Musaa ja sporttia
Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. 25.4. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. Maatalousmuseo Saran koti sivuille on avattu museon histori an ensimmäinen verkkonäyttely. Akateemikko Nils Wester marckin 1930- ja 1940-luvuilla ottamat kuvat ihastuttivat mu seokävijöitä vuoden vaihteessa esillä olleessa näyttelyssä. Koko maailma juoksee hänen perässään.? Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. kymmenen sentin päästä. Edes kehyksiä ei saa pyyhkiä kostealla. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.? Joh.12:12?24 Ihaa ja ahaa P almusunnuntain kertomus Jerusalemiin aasilla ratsastavasta Jeesuksesta voidaan nähdä vertausku vana hengellisen elämän lainalaisuuksista. Hänen työtään ohjasivat keskustalainen aate sekä usko yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, vapau teen ja demokratiaan. Kotitila oli hänen elämänsä keskipiste, mutta hän oli vuo sikymmeniä myös VarsinaisSuomen vaikutusvaltaisimpia keskustalaisia. Suomenmaa-lehden levik ki- ja markkinointipäällikkönä Helander toimi kolmella vuo sikymmenellä eläköityen 1987. Sivuelinkeinona hän myi muun muassa kodinkoneita, viljaa, maatalouskoneita ja lannoittei ta. Helanderin vuosikymmeniä kestäneet luottamustehtävänsä alkoivat kotikylän koulun ja urheiluseura Kemiön Kiilojen johtokunnista. Hän oli syntynyt 1.10.1923. Hän oli kolmilapsisen vil jelijäperheen keskimmäinen. Nuoruudenunelmissa oli la kimiehen tai arkkitehdin ura. Työpanosta kuitenkin tarvittiin kotitilalla, eikä rahaakaan ol lut opintielle maamieskoulua enempää. Hänen elämänsä kolme pe ruspilaria olivat talonpoikai suus, keskustapuolue ja yhteis kunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin, eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Jerusalemilaiset pettyivät Jeesukseen, joka ei vastannut heidän messiasodotuksiaan. Hän rukoi lee puolestamme sanattomin huokauksin. Toiseksi hänellä on vahva selkä. Hän tuo meille suuria säkillisiä hen gellisiä hedelmiä ja vie pois säkkikau palla syntejämme. Kolmanneksi hänellä on lyhyet ja lat. Mikään ei auta. Niinpä kuninkaan valtaistuimelle aiottu tuomittiin rikollisena ristille. Palmusunnuntain kertomus kutsuu meidät tutkimaan sisäistä jerusalemiamme. Niin monen päivän perästä kuin varvut ovat hiirenkorvalla, niin monen viikon perästä ovat metsässä puut hiirenkorvalla. Vanhaa ajantietoa Kangasniemeltä MERKKIPÄIVIÄ 70-VUOTIAS Maanviljelysneuvos Esko Jokiniemi 26.3. Usein mo lemmista syistä.? Vanha vaikutelma esiin Tutkija-konservaattori Päivi Kyllönen-Kunnas Oulun taide Sarka kokosi ensimmäisen verkkonäyttelynsä KUOLLUT Kunnallisneuvos Pentti Helander Isäni, kunnallisneuvos Pentti Helander asui monista saira uksistaan huolimatta kotonaan Kemiössä ja menehtyi lähes 90-vuotiaana 18.2.2013. Osoite: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai sähköpostilla merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi SANA PALMUSUNNUNTAIKSI Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. 23 Perjantaina 22. Tiedon tulee olla perillä viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Siitä jatkui 32 vuotta kunnan, seurakunnan, maakunnan ja valtakunnan ta son luottamustoimissa. Helanderille myönnettiin useita kunniapuheenjohtajuuk sia, ansiomitaleja ja kultaisia kunniamerkkejä. TUTKIJA-KONSERVAATTORI PÄIVI KYLLÖNEN-KUNNAS, OULUN TAIDEMUSEO 22.03.13 Aurinko nousee PEKKA FALI nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu: ?Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee! Hän ratsastaa nuorella aasilla.. Aluksi jerusalemi laiset toivottivat Jeesuksen terve tulleeksi hoosiannaa huutaen ja palmunoksia heiluttaen. sen, joka oli Galilean Betsaidasta . Osaammeko iloita Jeesuksesta vai olemmeko pettyneitä häneen? Palmusunnuntain evankeliumissa kerrotaan, että ihmiset juoksivat Jeesuksen perässä ymmärtämättä, mihin hän oli menossa. ja sanoivat: ?Me haluamme tavata Jeesuksen.? Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille. Se on kutsu ristintielle. Jeesus sanoo: ?Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.? Kopio Kleinehin teoksesta Jäämurtaja Murtaja on saanut uutta ilmettä osittaisessa puhdistuksessa, tutkija-konservaattori Päivi Kyllönen-Kunnas Oulun taidemuseosta näyttää. Kiire ei sovi konservoijalle Välineet kehitty vät huimaa vauhtia, mutta käsityölle jää aina tärkeä osa. OULU (MT) Vanhojen esineiden tutkimus menetelmät ja välineet kehitty vät kovaa vauhtia. He olivat valmiita korottamaan hänet kuninkaakseen. Vähän myöhemmin hoosianna-huudot vaihtuivat ristiinnaulitse-huutoihin ja palmunoksien heiluttelu ruos kaniskuihin. Ensin näkin hänellä on suuret korvat. . Tästä saa hyvän käsityksen osittain nitsi politiikan, vakuutustyön, Suomenmaan myynnin ja po liittisen kirjallisuuden. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: ?Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!? Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu: ?Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee! Hän ratsastaa nuorella aasilla.? Opetuslapset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet tätä, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, he muistivat, että hänestä oli näin kirjoitettu ja että hänelle myös oli tapahtunut niin. Ne, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana, kertoivat, miten hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista. Tämän vuoksi, kuultuaan millaisen tunnusteon Jeesus oli tehnyt, ihmiset lähtivät joukolla häntä vastaan. Hän kuitenkin tottelee ratsas tajaansa. Tällöin Jerusalem voisi kuvastaa meidän sisimpäämme ja aasi voisi kuvastaa Pyhää Henkeä. Pyhän Hengen tehtävä on kantaa Kristus sydämeemme niin kuin aasi kantoi Jeesuksen Jerusalemiin. Pyhällä Hengellä on tiettyjä aasimaisia piirteitä. maaliskuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Vanhoja maalauksia voi puhdistaa itse pölyhuiskulla . Kaikuvatko sen kaduilla hoosian na-huudot vai ristiinnaulitse-huudot. Hän kävi 1970-luvulla Mensan älykkyystestissä ja sai huippuälykkyydestä kertovan tuloksen, ÄO 172. Helander oli niitä pyyteettö miä yhteisten asioiden ajajia, joiden varassa suomalainen kansanvalta ja uutteruus loivat sodan runtelemasta maasta hy vinvointivaltion. Fariseukset puhuivat keskenään: ?Näettekö. Hän kuulee hiljaisimmatkin kuiskauksemme ja salaisimmatkin ajatuksemme. Hänen muis tonsa elää kauan läheisten ja muidenkin hänet tunteneiden mielissä. OILI HELANDER-PURANEN Kirjoittaja on Pentti Helanderin tytär. puhdistetusta taulusta, jonka vasemman reunan pintaa Kyl lönen-Kunnas on puhdistanut. Osasta teoksesta on vain poistet tu ja ohennettu lakkaa. Esimerkiksi 3D-kuvaus on pian arkipäivää tutkijoiden työssä. 3D-kuvaa voi pyöritellä ja tarkastella tietokoneen näy töllä. Nyt hänen otoksiaan voi tutkailla verkkonäyttelyssä. Westermarck toimi Helsingin yliopiston maanviljelystieteen professorina vuosina 1949?1973 ja maatalousministerinä kahteen otteeseen, vuosina 1953?1954 ja 1970. Kuviinsa Westermarck on tallentanut muun muassa maa talousnäyttelyitä, karjanjalos tustoimintaa, viljelyskokeita ja maatalouskoneiden koetuksia, maatalouden uutuuksia ja alan kehitystä. Näyttely löytyy osoitteesta www.sarka.fi ->näyttelyt ->verk konäyttely. MT Onko sinun perheessäsi paikka tukea tarvitsevalle lapselle? Turun kaupunki etsii sijais- ja tukiperheitä tällä hetkellä ensisijaisesti koulu- ja murrosikäisille lapsille. Lapsi voi tarvita juuri Sinun perhettäsi! Ota yhteyttä ja kysy lisää: sijaishuolto Turun kaupungin hyvinvointitoimiala perhehoito p. 02 262 6417, 044 907 4741, 040 157 8326 sote.perhehoito@turku.fi Tutustu: www.turku.fi/perhehoito. Huolellisella tutkimuksella saatiin selville kuolleen ikä, hänen päällään olleiden vaatteiden laatu (kas viskuitua) ja hautaustapa (luul tavasti käärinliinaan kiedottuna ilman arkkua). Kaulassa ollut risti oli Suo messa harvinainen mutta Venä jällä yleinen. ?Voidaan olettaa, että Iin seu dulta oli tiiviit yhteydet itään. Ihaa-elämystä seurasi ahaaelämys. Palmusunnuntain evankeliumi kutsuu meitä perässä juok semisen sijasta aitoon seuraamiseen. Ohjelmistot kehittyvät ja laitteet halpenevat nopeasti, iloitsee esinekonservaattori Jari Heinonen Oulun yliopiston arkeologian laboratoriosta. Vaikka tekniikka kehittyy, käsityölle ja kärsivällisyydelle täytyy varata paljon tilaa kon servoinnissa, Heinonen myön tää. Vastaanotto kotona Viinijärvellä klo 14?19. Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Julkaisemme vain päivänsankarin suos tumuksella lähetettyjä merkkipäivätie toja. Hän oli vanhan ajan kenttätyöntekijä, jonka ko kemuksia ja näkemyksiä myös puoluejohto kuunteli. Harrastuksikseen hän mai museosta sanoo konservaattorin tarvitsevan restauroijan taitojen lisäksi kemian, fysiikan ja histo riatieteiden tuntemusta. Restaurointi voi palauttaa esimerkiksi taide-esineen al kuperäisen vaikutelman. Hän on lähellä niitä, jotka syystä tai toisesta ovat maahan painettuja. Neljänneksi hän on itsepäinen. Emme kykene hallitsemaan häntä, vaan hän vaikuttaa missä ja miten tahtoo. Onko ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista. 113:5?6 24.3. kym menen sentin päästä?, KyllönenKunnas sanoo. Hän perusti Kemiöön Maalaisliiton paikal lisosaston ja valittiin kunnan valtuustoon 1960. Pääosa maalauksesta on vielä pintalian ja kellastuneiden lakkakerros ten alla. Puhdistettu alue hohtaa me ren ja valon tuntua, kun puh distamaton on harmaan kalvon alla. ?Vanhoja maalauksia voi puh distaa itse pölyhuiskulla . Puo luekokousedustajana Helander oli yli 50 vuotta. Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Kuvaksi käy mustavalko- tai värikuva. Palsta on maksuton. Kunnallisneu voksen arvonimen hän sai 1993. Keskustan puolue-elimissä hän toimi vuosikymmeniä. Room. 9:6?7 23.3. Jopa opetuslapsetkin oivalsivat Jeesuksen päämäärän vasta jälkeenpäin. Jeesus sanoi heille: ?Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Nämä menivät Filippuksen luo . Hän kirjoitti vuosien ajan Antsun pakinat -sarjaa, jota julkaistiin Rannikkoseudussa 1970-lu vulla. Joh. Liperi. Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän Tänään perjantaina: Vihtori Huomenna lauantaina: Akseli Ylihuomenna sunnuntaina: Palmusunnuntai, Gabriel, Kaapo, Kaapro, Kaappo Mietelause Palmusunnuntaina, kun haetaan pajunkissoja palmuiksi tupaan, tuodaan myös pieniä rauduskoivun oksia vesilasiin. Esimerkiksi Iin kalmistossa ruumiit 1200?1300-luvuilta oli vat vain noin sentin paksuisena kerroksena maassa. Esine kertoo tarinaa Iin Vanhan Haminan kaivaus töiden yhteydessä löytyi myös noin 40-vuotiaan naisen ruumis. Häntä oli suojellut kaulassa ol lut pronssiristi. ?Pronssista tulee maaperään yhdisteitä, jotka tappavat ha jottajabakteereja?, Heinonen selventää. Ilman konservaattoria niin risti kuin sen ympärille jääneet materiaalit olisivat kuitenkin tuhoutuneet. Se tiedetään että jokisuulla oli vil kas kauppapaikka?, Heinonen sanoo. Vanhat aineet arvossa Konservaattori arvostaa vanho ja materiaaleja ja menetelmiä. Tutkija-konservaattori Marja Halttunen sanoo, että esimer kiksi öljymaalin käyttäytymises tä on tietoa hyvin pitkältä ajalta. Halttunen esittelee 1930-lu vulta olevaa kipsipatsasta, jonka hän on palauttanut palasista entiseen asuunsa. Kipsipatsaan liimaus kesti kolmatta viikkoa. Samantapaista kärsivällistä työtä teki aikoinaan myös esi neen korjaajien ammattikunta. ?Esimerkiksi posliinilautasia Posliiniesineet olivat arvokkaita, ja niitä korjattiin yleisesti. Kipsipatsas 30-luvulta oli mennyt palasiksi mutta on taas ehjä. korjattiin joko siksi, että muita ei ollut tai siksi että esineet oli vat niin arvokkaita. Edes kehyksiä ei saa pyyhkiä kostealla. JOUKO RÖNKKÖ Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto täyttää 50 vuotta. Sen kunniaksi PohjoisPohjanmaan museon infotilaan on pienoisnäyttely 19.3. Hän on Jeesuksen Kristuk sen henki. Jerusalem kuvastaa ailahtelevais Jouko Ala-Prinkkilä ta sisimpäämme. Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa mutta näkee alas maan syvyyksiin. Ei ole taivaassa, ei maassa ketään hänen vertaistaan! Ps. 12:14?15 Helsingissä kello 6.16 ja laskee kello 18.40 Oulussa kello 6.11 ja laskee kello 18.40 Utsjoella kello 6.02 ja laskee kello 18.38 Nimipäiviä Päivän sana 22.3
Veli/Teemu Okkolin 8 Suivikas/Terho Rautiainen 9 Poissa 10 Turbo-Urpo/Kari Rosimo 11 Tixa/Kari Venäläinen 12 B. Tuuma/Ari Moilanen 10 Multi Tella/Harri Sulku 11 Baletin Salama/Iikka Nurmonen 12 A.L. ?. lähtö: 11 Tixa, 5 Pyrypolun Dumdum, 2 Keisar (3, 4) 7. ?. Kuva kuuluu tsetseenipakolaisista kertovaan kuvasarjaan Älkää haudatko minua tänne. ?Yksinkertainen, klassisella tavalla kaunis ja ikoninen kuva, jolla on vahva tarina ja joka kunnioittaa kohdettaan?, kiittää tuomaristo. Koutaniemi kuuluu Echokuvatoimistoon ja kuvaajakollektiivi 11:een. ?. ?. Brad de Veluwe pinkoi Vermossa kaksi ratakierrosta 1.16:n lukemiin, ja toinen kilometri sujui selvästi tuota vauhtia nopeammin. Vaikka toiveissa oli hiekkapintainen kesäbalanssin mahdollistava rata, Brad de Ve- > > Arpa antoi Brad de Veluwelle kaiken lisäksi kakkosradan, sen voitto vaikuttaa päivänselvältä. luwella ei pitäisi olla ongelmia. Tässä lähdössä ei tarvitse löytyä vielä aivan huippuvauhteja. Sunrise Lover on vihjesysteemin toinen yksinäinen merkki. Petri Parkkosen silmäterällä on pienen tauon jälkeen alla kilpailu paikallisraveista, eikä esitys jättää sijaa moitteille. Mikäli tuttu lainakuski Esa Holopainen saa Sunrise Loverin totutun liukkaasti liikkeelle, valjakolla on mainio sauma hallita tapahtumia maaliin saakka. Viime vuoden voitokkain suomenhevonen Vieskerin Taiga aloitti kauden kärkipään sijoituksilla, mutta Vermossa se taipui kuolemanpaikalta ja viime kerralla sillä ajettiin tarkoituksella vähän passiivisemmin. Tämänkertainen lähtö on vähän kevyempää tasoa, ja nelosradalta kiihdyttävä Vieskerin Taiga edennee mielipaikalleen keulaan. Tuuma pilasi Kouvolassa laukkaan ja antoi lopussa vielä vähän periksi. ?. ?. 13,5a 13,9a 13,3a 13,4a 14,7a 13,1a 14,6a 15,3a 13,8a 13,7a 13,9a 14,3a 38 32 33 41 47 45 39 36 25 41 40 39 770 666 747 690 238 720 390 260 576 490 890 810 1/20,7 10/19,0x 6/15,7a 1/16,0a 1/16,9 1/14,8a 1/18,0a 6/16,0a 6/17,0a 7/16,2a 1/17,5a 6/16,7a 2/16,4a 1/15,5a 3/15,7a 1/17,0a 1/16,1a 7/15,8a 1/16,1 8/17,2a 3/15,4a 10/17,7 5/15,6a 3/17,8 2/13,5a 3/17,4 4/16,1a 2/15,0a 9/17,2 3/13,6a 3/15,5a 1/16,7a 6/17,0a 4/17,7a 9/19,5a 2/17,5a -a hpl 3/16,9a 1/16,2a 9/16,7a 1/15,9a 2/16,4a 3/17,1a 3/16,6a 9/17,1 4/16,6a 9/17,4a 6/16,7a 6. ?. Minua kiinnosti nimenomaan tsetseenien tilanne. Siitä ei paljon meillä puhuta?, Koutaniemi kertoo voittoisan kuvan synnystä. RAVIT Brad de Veluwen paluu tositoimiin on tämän viikon kuuma puheenaihe ravialalla. Puhuimme heidän kanssaan elämästä Suomessa. Kuvaaminen tuli paljon myöhemmin. ?. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Helsinki 1 Predator Icon/Jani Hautaviita 2 Piast K.A./Timo Keto 3 Lightning McQueen/Pekka Korpi 4 Bobby Star/Hannu Hietanen 5 Symppis Poika/Lauri Turunen 6 Rainbow Betulina/Tapio Perttunen 7 Deco Lin/Peter Lindroos 8 Guapita C/Esa Holopainen 9 Un Euro (SE)/Risto Väre 10 Dats B.G. ?. ?. ?. ?? ?. maaliskuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Tärkeintä, että lukijat ovat tyytyväisiä. ?. lähtö: 4 Sunrise Lover (1, 6) 2. ?. ?. Hän sai myös seuraavat palkinnot: vuoden lehtikuvaaja, vuoden ulkomaan reportaasi ja vuoden multimedia. ?. ?. VALOKUVAAJA EETU SILLANPÄÄ, POHJALAINEN JA ILKKA Koutaniemi teki historiaa vuoden lehtikuvat -kisassa Kuvia eri puolilta maailmaa Vuoden henkilökuva -luokassa kunniamaininnan sai freelancer Hannu Lindroos kuvastaan, joka kertoo voitonpäivän juhlista Viipurissa. Vuoden ulkomaan reportaasi -tunnustus Koutaniemelle tuli kenialaista Elisabethia kuvaavasta sarjasta. ?. lähtö: 9 B. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Helsinki 1 Einar Celeber (SE)/Hannu Torvinen 2 Brad De Veluwe/Mika Forss 3 Piece By Piece/Juha Utala 4 Carmel (SE)/Mauri Jaara 5 Kamikaze Comery/Hannu-Pekka Korpi 6 Daniel Palema* (SE)/Risto Airaksinen 7 Je T?aime (SE)/Antti Teivainen 8 Poissa 9 Antonio Duo/Pekka Korpi 10 Beatasine/Juhani Tapani 11 Express Type/Seppo Markkula 12 Poissa 1609 ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Helsinki 1 Sekottaja/Mika Forss 2 Herttelin Toivo/Kari Venäläinen hlo7/29,7a 3 Wisler/Tuomas Pakkanen m33,4x 4 Vieskerin Taiga/Timo Tuominen 5 Poken Viasko/Tapio Perttunen 6 Rapin Aatos/Esa Holopainen 7 Nauriskydön Veto/Jukka Kauppinen 8 Turmaliini/Seppo Markkula 9 Poljento/Jukka Kolkka 10 Euro-Turo/Ari Moilanen 11 Topper/Terho Rautiainen 12 Krimori/Harri Koivunen 11,8a 11,9a 12,3a 13,2a 13,0a 13,4a 13,5a 11,8a 11,8a 13,3a 12,5a 12,5a 5. ?. lähtö: 1 Predator Icon, 2 Piast K.A., 7 Deco Lin, 5 Symppis Poika, 11 Super Silvia, 8 Guapita C (9, 12) 4. ?. Sitä voi harkita varmaksikin. Lämminveristen alin divisioona on kerännyt taas täysin uudet hevoset, joiden keskinäisten voimasuhteiden arvioiminen on hankalaa. ?. ?. ?. ?. 27,0a 26 010 10/30,1x -a hll 1/30,6 1 ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? 26,0a 25,4a 25,9a 26,3a 27,1a 23,2a 27,1a 26,3a 25,0a 44 28 24 40 35 47 33 45 43 655 995 080 590 508 060 410 540 740 1/27,8a 3/29,6 3/27,8a 1/28,0 12/31,6 10/28,2a 1/27,5a 7/27,0ax 6/27,5a 2/27,4a 8/28,3 5/28,6a 9/27,1a 5/29,9x 3/24,8 1/27,3 4/29,5ax 3/26,3a 8/27,0a 6/28,1 3/29,6x 3/29,4a 2/28,9 7/25,9 7/28,5a 5/28,2a hlo5/28,1a 4/28,0a 10/31,1 Tk 22.3. 1/29,0 4/28,1 S 18.3. H 20.3. -a hpl 3/27,4a 3. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Helsinki 1 El Kevin (CA)/Peter Lindroos 2 Theo de Villeneuve* (SE)/Ville Tonttila 3 Ula Belle Hoss/Juhani Tapani 4 Brave Eight/Kari Rosimo 5 Nike Di Girifalco (IT)/Harri Koivunen 6 Armstrong Transs R (DE)/Ari Moilanen 7 Westcoast Spider/Mika Forss 8 Gunrunner/Mikko Niemistö 9 Ray Lloyd/Tommi Kylliäinen 10 William Step/Ari Kela 11 Amazing Sunrise/Antti Teivainen 12 Cecilia Duo/Pekka Korpi Vuoden lehtikuvat 2012 -kilpailussa palkittiin muun muassa lehtikuvaajat Timo Pyykkö (vas.), Eetu Sillanpää, Meeri Koutaniemi, Aapo Huhta, Aleksi Poutanen ja Jenni Gästgivar. presidentinvaalikampanjoinnin aikaan Radio Suomipopin aa mushow?n suorassa lähetyk- -kilpailussa kymmenkunta tunnustusta. ?Tärkeintä, että lukijat ovat tyytyväisiä. Lisäksi Koutaniemi voitti vuoden lehtikuvaaja -yleisöäänestyksen. Koutaniemen voittoisa kuva esittää venäläistä journalistia, joka on joutunut jättämään maansa työnsä vuoksi. ?. ?? ?. ?. 2100 ?. Eikä sekään haittaa, että pomot ovat tyytyväisiä. Nämä tunnustukset ovat sitä bonusta. Rajoitettu valmistuserä. Tee tilaus osoitteessa: http://kantri.ideshop.fi Tilaa huippusuosittu -collegetakki 59,00/kpl +toimituskulut MAIKKI KULMALA ?. Samassa luokassa kunniamaininnan sai helsinkiläinen freelancer-kuvaaja Laura Vuoma Britanniassa kuvatusta teiniäideistä kertovasta Kasvukipuja-sarjasta. Vuoden multimedian Koutaniemi on ryhmineen kuvannut neljällä kuvausmatkalla maaliskuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana Conkalissa Meksikossa. Vuoden uutiskuva -palkinnon sai Iltalehden valokuvaaja Jenni Gästgivar kuvastaan, jossa Varmat alkuun sekä loppuun JAANA KANKAANPAA Helsinkiläinen freelancer-valokuvaaja Meeri Koutaniemi voitti vuoden lehtikuva 2012 -palkinnon lisäksi kilpailun viisi muuta luokkaa. Kaiken kaikkiaan tunnustuksia jaettiin kymmenen. Meeri Koutaniemi sai voittoisalla vuoden lehtikuvallaan myös vuoden henkilökuva -tunnustuksen. Brad de Veluwen osallistuminen on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, eivätkä kaikki parhaiden hevosten taustavoimat halunneet lähteä sen kanssa samalle viivalle. Kun arpa antoi Brad de Veluwelle kaiken lisäksi kakkosradan, sen voitto vaikuttaa päivänselvältä. Reilun viiden kuukauden tauko aiheuttaisi melkeinpä minkä muun tahansa hevosen kohdalla varauksen, mutta Brad de Veluwe on paljon keskimääräistä ravuria parempi ja Korvenoja on sitä paitsi valmistellut sitä hyvin. Korvenoja on itse sairauslomalla loukattuaan solisluunsa, ja hän luovuttaa tähtioriin ohjat Mika Forssille. ?. ?? 12,1a 9,7a 11,8a 11,2a 11,7a 12,3a 11,9a 787 755 260 922 478 888 015 9/16,1a 1/14,8a 2/18,6 3/15,5a 7/14,5a 3/15,0a -a hll 11/17,0 1/12,4a 3/15,8a 1/14,9a 3/14,0a 2/15,4a hll/m- 3/16,0a 1/13,9a 4/16,1a 5/16,8a 7/16,1a 3/16,0 -a 8/18,3 2/13,5a 2/15,2a 4/15,5a 9/16,5a 2/15,5a 1/15,8 12,0a 196 380 11,4a 246 062 10,5a 286 051 7/17,0a 1/13,2a 1/15,3 5/15,8a 1/13,8a 5/15,9x 8/15,7a 1/15,2a 12/17,2x 11/20,4 1/13,9a 1/16,4a 150 928 166 263 140 271 193 0 /. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Helsinki 1 Pandora Girl (SE)/Antti Teivainen 2 Like Di Poggio (IT)/Risto Airaksinen 3 Willy Birdland/Ari Kela 4 Sunrise Lover/Esa Holopainen 5 Victor Fog/Hannu Torvinen 6 Nice Brozo (SE)/Kari Venäläinen 7 Brave Duo/Pekka Korpi 8 Archie Ride/Mika Forss 9 Amber Diablo (SE)/Tapio Perttunen 10 Vincent Van Kemp/Harri Koivunen 11 Kundun Östervang (DK)/Tommi Kylliäinen 12 Eyesee (US)/Hannu-Pekka Korpi Vuoden lehtikuvaaja 2012 on Meeri Koutaniemi. kunniamaininnan sai helsinkiläinen Elvi Rista Studio Fotonokasta Tansanian metsien hävittämisestä kertovasta kuvastaan. 2100 23,7a ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Helsinki 1 Helmen Vili/Iikka Nurmonen 2 Keisar/Hannu Torvinen 3 Elmoori/Tommi Kylliäinen 4 Viksanteri/Antti Teivainen 5 Pyrypolun Dumdum/Arto Hammar 6 Juppe Hoo/Jouko Tarvainen 7 A.T. ?. ?. Vilunki/Ari Moilanen sessä tatuoitiin Sauli Niinistön kuva kannattajan takapuoleen. Vuoden uutiskuva -luokan Ohikiitäviä tilanteita Vuoden urheilukuva -luokan voitti Apu-lehden valokuvaaja Timo Pyykkö kuvallaan, jossa Michael Phelpsin kädet puhkaisevat vedenpinnan en simmäisenä 200 metrin sekauinnin lähdössä Lontoon olympialaisissa. Kunniamaininnan sai Pohjalaisen ja Ilkan valokuvaaja Eetu Sillanpää Wasa Football Cupissa kuvaamastaan tilanteesta, jossa pieni pelaaja on loukannut itsensä ja erotuomari kirjaa tapahtunutta. Maaseudun Tulevaisuudessakin työskennellyt Sillanpää laskee vuosien kuluessa saaneensa vuoden lehtikuva COLLEGETAKKI KOVAAN KÄYTTÖÖN Huom! Osoitteen eteen ei tule www-etuliitettä. 2. 27,1a 27,2a 26,6a 28,2a 29,4a 25,9a 27,1a 28,8a 26,1a 28,0a 24,6a 28,5a 12 11 15 12 9 14 13 14 15 12 12 9 920 180 000 660 060 430 750 750 000 580 900 970 4/29,9 8/29,8a 1/m29,4 3/29,0a 1/30,0 11/30,2 2/29,2 1/30,3a -a hpl 6/30,1ax 8/29,1ax 1/30,3ax 6/30,0 6/31,0a 1/m32,5 7/30,5a 10/30,9 3/27,6 2/28,3 1/29,3a 1/30,7x 9/28,5 9/31,3ax 1/29,3a 5/29,6 1/27,2a 1/31,6 -a hpl 2/29,4a 5/29,6 -a hpl 3/31,1a 1/29,2x 7/28,0ax 11/32,6x 9/30,4x 4/27,1a 6/29,4 1/m30,3 8/33,0 5/30,5a 1/30,5a 9/31,0 2/28,8a 10/28,9ax 7/32,4x 1/31,3x -a hpl 2600 ?. ?. 16,3a 16,3a 18,7a 18,7a 18,1a 17,5a 17,6a 17,2a 17,3a 17,9a 16,3a 16,9a 4 4 3 3 2 4 4 3 3 2 4 4 770 690 500 501 750 770 090 470 863 790 630 265 1/17,1a 1/19,6a 2/33,5 3/19,0a hpl 6/18,3a 7/18,8ax 5/20,0a 1/18,7a -a hpl 9/23,0a 2/20,5a 5/17,3a 1/20,6 4/23,6x 1/20,7a 2/19,2a 2/19,3a 2/18,7 3/19,9 10/19,9ax 7/18,3a -a hpl 1/20,0a 3/18,4a 2/19,9a 3/18,7a 1/21,1x 1/18,5a 2/18,4a 1/17,8a 2/18,7a 2/20,3 2/17,9a 1/16,3a 2/17,1a 4/16,3a 2/18,1 2/19,4 2/18,7a 1/18,1a 5/18,0a 3/17,6a 1/17,2a 1/19,9 2/17,9a 4/17,7a 2/17,9a 4. ?. ?. 22,4a 90 980 23,7a 84 080 23,8a 91 970 22,9a 72 160 24,1a 97 260 20,8a 111 215 23,2a 87 360 22,8a 82 449 2/25,7 1/25,3a 1/26,5a 12/29,7a 2/29,4a 3/23,3a 6/26,4 3/28,1x hpl 2/25,9a 3/25,5a 3/27,3 5/27,4a 11/29,5a 3/27,1a 6/26,8a 6/27,5a 4/24,5a 7/27,9a 3/26,2x 3/25,1 1/32,6 8/27,2 1/31,8 7/27,0 3/23,7a 14/27,7 9/28,0 Tk 22.3. 6/30,5a 5/25,9a 1/28,1a 23,8a 83 720 24,1a 88 820 21,9a 100 730 1/26,9x 9/28,0a hpl 2/27,0 3/25,4a 6/26,0ax 1/28,0 1/25,3a 10/26,9 8/26,1a 1/29,3a 3/26,4 7. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Helsinki 1 Tupla-Roope/Tapio Perttunen 2 Viinun Tuuri/Esa Holopainen 3 Suvelan Tähti/Harri Koivunen 4 Aprillipila/Teemu Okkolin 5 Sirkan Sakari/Hannu Kamppuri 6 Passiton/Antti Tupamäki 7 Xero/Mika Forss 8 Vektorin Maine/Jukka-Pekka Kauhanen 9 B. ?. Tuomas Korvenojan valmentama ikäluokkatähti aloittaa aikuisten hevosten kilpailuissa suoraan huipulta, mutta on silti suuri suosikki. Mailin ryhmänä ajettava Helsinki-ajo päättää Vermon lauantaisen kierroksen. Mitä enemmän lähtöön pystyy laittamaan tavaraa, sen turvallisempi sitä on lauantaina seurata. B. ?. Viri/Antti Teivainen 2100 ?. Forss ajoi hevosella viime viikolla jo reippaamman harjoituksen. ?. Hänen henkilökuvansa on osa kollektiivi 11:n Suomi-projektia. ?Olin tsetseenipakolaisten mielenosoituksessa ja tapasin Leenan. lähtö: 5 Nike di Girifalco, 1 EL Kevin, 4 Brave Eight (6, 3) 6. ?. Tuuma, 8 Vektorin Maine, 3 Suvelan Tähti, 6 Passiton (10, 11) 5. Nyt se pääsee liikkeelle ysipaikalta, josta laukkariski ei ole niin iso. Vihjesysteemi: 1. ?. 24,5a 112 106 109 99 126 119 99 118 105 72 121 106 984 344 220 205 270 060 475 794 129 933 940 898 1/15,1a 0 10/20,9a 2/15,2a 6/16,0a 4/15,9a 10/15,3a 6/15,0a 7/14,9a 6/17,9 10/14,2a 9/14,0a 1/18,4 8/18,3 2/15,8 1/16,0a 4/16,7 3/16,1a 5/16,8a 5/15,1a 2/16,6a 2/15,6a 5/18,1a 8/15,2a 4/16,0a 6/17,7 1/16,4a 9/14,0a 2/16,7a 1/15,7a 9/16,6a 4/14,0a 6/16,3a 6/16,2a 8/16,1a 4/16,8 6/16,9 2/19,4 15/17,3 1/18,4 T 19.3. 3/15,4a H 20.3. 7/16,5a 6/15,8a 4/18,1 12/m18,6 5/14,8a 46 065 45 020 5/29,1 7/26,4a 9/29,1x 6/29,1ax 9/29,7a 8/27,9 7 / 3 0 , 5 a Huolella suunniteltu ja laadukkaasti valmistettu collegetakki parhaista materiaaleista kestää kovaakin käyttöä. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. lähtö: 4 Vieskerin Taiga, 10 Euro-Turo, 7 Nauriskydön Veto, 11 Topper, 9 Poljento (12, 6) 3. ?. lähtö: 2 Brad de Veluwe (10, 11) 1 x 5 x 6 x 4 x 3 x 3 x 1 = 1080 riviä = 54 euroa TERO SIPAKKO Kierros 12 Toto75 1. ?. ?. ?. ?. ?. Luokassa sai kunniamaininnan Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäinen sarjastaan Puolitoista sataa talvea raiteilla. Vuoden kuvaesseestä palkittiin freelancer-kuvaaja Aapo Huhta lapsuuden ja aikuisuuden välisestä A Bird in a Cage -sarjastaan. Vuoden lehtikuva on valittu vuodesta 1962 alkaen. 2100 ?. (SE)/Antti Ruokonen 11 Super Silvia/Tuomas Pakkanen 12 Isak Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 2100 ?. Eikä sekään haittaa, että pomot ovat tyytyväisiä. Nämä tunnustukset ovat sitä bonusta?, Sillanpää toteaa. Vuoden kotimaan reportaasista palkittiin freelancerkuvaaja Aleksi Poutanen suomalaisia My Little Pony -sarjan faneista kertovasta sarjastaan Brony. 24 Perjantaina 22
Amerikansuomalaisia eränaisia Michiganista 1900-luvun ja 2000-luvun alusta. Lännen hunttareista nettidokumentti Suomen Metsästysmuseo on julkaissut amerikansuomalaisten metsästyskulttuurista kertovan viisiosaisen netti-TVdokumentin, joka on kuvattu museon Lännen hunttarit -näyttelyssä. Dokumentti esittelee amerikansuomalaisten historiaa ja metsästyksen merkitystä Yhdysvalloissa Michiganin, Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioiden suomalaisalueilla. Dokumentin ensimmäisen osan nimi on Suomalaiset metsämiehinä Yhdysvalloissa. Se taustoittaa suomalaisen amerikansiirtolaisuuden syitä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä esittelee metsästyksen merkitystä ensimmäisten suomalaissiirtolaisten elämässä. Toisessa osassa tutustutaan turkismetsästykseen ja kuullaan muun muassa ote vanhan suomalaislähtöisen turkismetsästäjän haastattelusta Wisconsinista. Painettu kirja säilyy Hyttinen kertoo, ettei ole huolissaan paperille painettavan kirjan tulevaisuudesta, vaikka sähköinen kirja on tullut paperisen rinnalle. 1950-lukua vanhemmat ovet, ikkunat, uuninluukut, huonekalut, irtaimistot Oulusta 250 km säteellä. Purettava tai purettuna. 550/45-22,5 renk. . P. Kirjasarjalle onkin luvassa jatkoa. ?En kaipaa tunnustusta enkä ole linssilude, mutta en myöskään kieltäydy, jos vaikka media on kiinnostunut tekemisistäni.? Saarivaaran saloilla vaimonsa sekä karjalankarhukoira Jessican ja pohjanpystykorvan Jyryn kanssa viihtyvältä sanasepältä löytyy suorasukaisuutta: ?Elämäntarinani on sellainen nälkähistoria, ettei siitä kannata paljon lauluja tehdä.? Luonto-Liiton perinteinen kevätseuranta käynnistyi viime viikonloppuna, mutta keväisiä lajihavaintoja tehtiin niukasti. Esimerkiksi laulujoutsenia tavattiin vain muutamia yksilöitä aivan eteläisimmässä Suomessa. ?Seurattavia lajeja havaittiin selkeästi vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan?, kertoo tapahtumasta vastaava Jenni Hämäläinen. ILPO PAANANEN Hyttisen lempilapsi luutnantti Lötjönen jatkaa seikkailuaan uusimmassa teoksessa Lötjösen sissit motittavat. Heti kät. Kylvölannoitin Simulta Junkkari 2500 NL + hl-laite. Hinattava jyrä Vaski 500. P. 0400 635797. Mersun vaihdelaatikko 1313 tai vastaava. Tarjoa! P. 0400 533656 LAITILANKANATARHA.FI MUNAX.FI TUME 200 heinäns.laite tai koko kone. P. 0400 895174. www.maatalouskoneet.fi Suorakylvökone 2,5 ja 3 m, kesantomurskain, auton iso teliperäkärry, NPK- ja urealannoitteita. P. alv. 0%. Kotimainen maansiirtovaunu . Ranjia Oy, Pori. PYÖRÖPAALAIMIA Claas ja Krone sekä KOVAPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Rivierre Casalis. 0400 534410, Kurikka. 4-vetotraktori alle 4000 h kuormaimella tai ilman. alv. 0%. hinnalla. Karitsoita ja lampaita. Välitämme poikivia hiehoja, lehmiä, koko karjoja, siitoseläimiä, vasikoita ja lampaita. Eläinten kuljetuksia tuottajille alueena koko Suomi. P. 0400 162993. Ostetaan IMUPAINEVAUNU. P. 0500 853816. ekotjanst.fi 0500-567611 045-8962992 050-4103603 . Euro-Teli Oy, Hki p. 040 5796381 pekka.karhu@karjanhankinta.fi Seurannan tämän vuoden teemana on maa, vesi ja ilma. Siihen liittyen havaittiin maastossa ensimmäiset pälvet eli lumettomat kohdat. Tapahtumassa kerätään havaintoja 42 vakiolajin lisäksi elottoman luonnon ilmiöistä. Ensihavaintojen lisäksi tarkkaillaan lajien runsastumista. STT KYLVÖKONEET LAITILASTA KAJAHTAA! Ostetaan hinattava jyrä 6-12 m. Pienpaalaimia John Deere ja Welger. 045 6787936. PUIMUREITA: MF, Fahr, John Deere, Claas, Volvo ja Sampo 500 ja 520. Kukaan minulle käsikirjoituksensa laittanut ei ole halunnut kirjan julkaisemista sähköisenä.? Hyttinen kertoo itsekin lukevansa mahdollisimman paljon muiden teoksia. P. 0440 656900. Metsäkärryt kuormaajalla tai metsäkone, epäkuntoinenkin käy. P. Kaikki huomioin. Hl. 7595, 8-12 jalk. P. (alv 0%) +toim.kulut. Asennettuna. Vertaa ominaisuuksia, laatua ja hintaa! www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS Uuden veroinen Multiva Optima 500 hinattava äes. Käteismaksu! P. Kverneland 5300, kastelulaite Tuikomat, kuorintalinja ppm kuorimakoneella. 040 8279392. Ostetaan päivän hintaan Scania: 1 1 0, 1 1 1 ,1 1 2, 1 1 3, 1 42, 1 43 ym. Volvo: F, N, FH, 7, 1 01 2, 1 6. M-B ja Sisu kuorma-autoja vm.1 970 - 2002. Kaiken kuntoiset. k-autot ja moottorit. Hyvä kansi myy.? Kolmannen osan nimi on Metsäkämpiltä kyttäyskoppiin. Siinä selvitetään metsästystapojen muutoksia Amerikan suomalaisalueilla siirtolaisajoista nykypäivään. Neljäs ja viimeinen suomenkielinen osa käsittelee Yhdysvaltojen Keskilännen takametsäidentiteettiä ja suomalaisten siirtolaisten vaikutusta siihen. Dokumenttisarjan huomenna torstaina julkistettava viimeinen osa on englanninkielinen tiivistelmä Lännen hunttarit -näyttelystä. Hyvä hinta. Soita heti. 0500180671. Pöttinger 8600&306 niittomursk. yhdistelmä -08. 050 5233765, V-S/Muurla.. 1986-2003. VELI-MATTI HYTTINEN, POLVIJÄRVI Kustantaja vapaasta tahdostaan ILPO PAANANEN Suomen kirjallisuus tuntee koko joukon menestyneitä korpikirjailijoita, mutta polvijärveläisen Veli-Matti Hyttisen kaltaisia korpikustantajia on harvassa. POLVIJÄRVI Liperissä syntynyt ja kasvanut Veli-Matti Hyttinen asui perheineen Outokummussa 1990-luvun puoleen väliin asti. Outokummusta Hyttisen tie vei kymmeneksi vuodeksi Enoon. Kirjoittamisen Hyttinen aloitti kyllästyneenä pitkien työttömyysjaksojen toimettomuuteen. Edullinen Fiat 4-v. 110-90. P. 040 8765516. Ostetaan Åkerman, uud.hyttinen 7 tai 9 teloilla, vain kunnolliset kiinnostavat. etuk. kaikki huom. 0400-646200, 0500-659678. Nosto-ovi tai sen lamellit, Crawford ym. 046 5324452. KARJANOMISTAJAT Teurasnautaa kiint. 0400 692317. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. 0400 637248. Pome nivelaura tr-kiinnike, hyväkuntoinen. P. 040 3739327. ?Ihmiset ostavat ja lukevat perinteisiä kirjoja. Jälkiharalla. Hyttisen mukaan kansien kuvitus on tärkeä osa julkais- Ostan messinkivalaisimia, joissa pieniä reikiä ja pöytä- ja jalkalamppuja rottinki- ja nahkapunosvarrella. 0500 176243. Vanhat mopot, mopo-osakasat, perämoottori. huom. 0400 157623 / Luomahaara. John Deere 578 MaxiCut -05, 8000 paalia. -90, hyväkunt. P. 0400 837112. Puimurin pöytävaunu 4.300. Kuivuri. P. Asennus myös etunostolaitteeseen tai -kuormaimeen alv. 041 4382989. Myyd. Soita: 0400-95481 4 Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. 0400 345021. Traktori 80-luvulta mökkikäyttöön, miel. 0400 880365. Valmet / Valtra vm.-88-06, 60110 hv. Lautasniittokone käy myös rikkinäiset. Nouto. Myös korjattavaksi. P. Lava kokonaan Ruukin Optim erikoisteräksestä Koroke 70 cm 1.800, Uuden vaunun ostajalle. Myös ei kats. Kaikenk. 02 7481953, iltaisin. NELIVETO traktori miel. Äestetty n. sekä PYÖRÖPAALAIMIA. liikkuvat varret . P. P. perunanistutusk., 4-riv. 0500 517226. Ostetaan AJO-OPASTIN. P. P. Nopea käteiskauppa. sis alv. 040 3739327. OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ (02) 858 3400 MUNAX@MUNAX.FI. OSTAMME KANANMUNIA JA TEEMME TUOTTAJASOPIMUKSIA. Hyväkuntoiset metsäkoneen telat 700/26.5. 0400 185996, Iisalmi. Nelivetotraktori. Käsikirjoituksia pienkustantamolle tulee viikoittain useita kappaleita. ?En tiedä, onko sitä unelmien toteuttaja vai enemmän pettymyksen tuoja, kun joutuu tyssäämään toisten toiveet.? Hyttinen kertoo, että nykyaikaisen tietotekniikan kehittymisen ansiosta käsikirjoituksen saaminen painokuntoon käy joutuisasti. ?Jos käsikirjoitus on valmista tekstiä, se saadaan kuukaudessa painoon.? Oman kirjallisen tuotannon ja taiton lisäksi Hyttinen taitaa myös kirjan kansien kuvittamisen. Voimassa 30.4.2013 saakka. K-MAATALOUS Lautasmuokkain Unia Ares 3.5 TLR, -11. Turvallinen kauppa, parempi hinta. Patentoidut, vap. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. 2009. Eho peitauslaitteella, nostok. 0400 207101. Harmaa Fergusonin -50-55 moottorin runko tai koko Fergu. P. Useamman omakustanteen jälkeen Hyttiselle on kertynyt julkaistuja teoksia viitisentoista. Hyttisen luomista hahmoista tunnetuin lienee luutnantti Lötjönen, joka jatkaa seikkailujaan jo viidennessä teoksessa. ?Kustannustoiminta oli mielessä jo 2005, kun vaimon kanssa muutettiin tänne Polvijärven Saarivaaran mökkiin.? Hyttinen kertoo päätöksen kustannusyrittäjäksi ryhtymisestä kypsyneen pitkien työmatkojen aikana. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. Tampere-Pirkkala P. P. P. 0400 982672. HARMAALEPPÄ MASSAPUUTA. P. vm. 050 4126240. Puimurin pöytävaunu 4.300. Omiin teksteihin kyllästyy julkaisukuntoon väsätessä. ?Tietokoneella saa istua ihan tarpeeksi ja on mukavaa istahtaa nojatuoliin lukemaan kirjaa. Se on hyvää vastapainoa omalle kirjoittamiselle.? Hyttinen kertoo jääneensä koukkuun kirjoittamiseen Lötjösen seikkailujen myötä. 4-veto. Käteism. P. 050 5233765, V-S/Muurla. OSTA SUORAAN PANKEILTA eurotuonti.com Trima +6.0 etukuormaimen aisat, käyttämättömät. Tarjoa! 0400 261843. TOYOTA HIACET vm. 0500 977688. Amerikan erämetsät eivät vetäneet puoleensa vain metsämiehiä. P. P. P. Noud. 044 5876100. Sekä irtomoottorit ja vaihdelaatikot. TMI HM Korhonen 77700 Rautalampi. (alv 0%) +toim.kulut. Lavalle pakattuna. Rehukoroke 4.200, Kevät Y T! s, N tarjou , 0 9 9 . 12 lut oim.ku t + ) (alv 0% Uuden vaunun ostajalle. 0% + toim.kulut 990, Raj.erä. P. Dokumentti on tuotettu yhteistyössä Järviradion kanssa. Dokumentti on katsottavissa Järviradion nettisivuilla osoitteessa www.jarviradio.net. Lännen hunttarit -näyttely on avoinna Suomen metsästysmuseossa maaliskuun loppuun saakka. ELHO JM2 paalihaarukka Edulliset viskanmalliset piensiemenkylvökoneet 1.290,ja pneumaattiset 3.300,-. Raju vaunutarjous! MULTIVA TRM 150 Farmer . Hp. 12 400. 045 1390384. MT Kevätseuranta alkoi talvisäässä Karjalan karhukoira Jessica on Veli-Matti Hyttisen jokapäiväinen lenkkikaveri. tavan teoksen kokonaisuutta. Kannet laaditaan kirjoittajan mielipiteitä ja toiveita kuunnellen. ?Kannet ovat kirjan näkyvin osa. 0400 157623/Luomahaara. Simulta KH-2500 kylvölannoitin, vm. 0400 192740. PUIMUREITA, TRÖSKOR vm. 5-10000 ?. 050 3402508. Uudehko viljankuivankoneisto 300-450 hl. Kunnossa olevat tai kunnostettavat. P. 0400 611942. Käytetty hinattava apulannan keskipakolevitin 2:lla lautasella Sulky Burel DPX Prima, tilavuus 1900 kg. P. 040 5272270, Nurmes. POMO Lantakoneiden varaosia: köysikoneen vetonaru, kaapimet, vetopalkit, kp-männänvarret, ks-puristusmännät, hyt.sylinteri Akomit Oy P. 200 ha. maaliskuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Jos käsikirjoitus on valmista tekstiä, se saadaan kuukaudessa painoon. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän toimi Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatinohjaajana Varkauden yksikössä. ?Tämä kustannustoiminta oli jo kerran katkolla, mutta Lötjösen menestys pelasti ja sai jatkamaan.? Unelmia ja pettymyksiä Hyttinen kertoo joutuvansa hylkäämään suurimman osan yritykselleen Kustannuskynnykselle tulevista käsikirjoituksista ja runokokoelmista. P. Huollettu, hyvä kunto. 25 Perjantaina 22. P. leveys 3-6,5 m. Kukin osa on noin kymmenen minuutin mittainen. 040 7336192. Kuorma-auton puoliperävaunu, ketjupurku
ja la sekä su. Laadukkaat KTS Metsävaunut Lumijoentie 8 . + alv. 2 vuoden takuu. Hinta: 215 ? Kysy lisää 0424 720 713 Pasi Ahonen UUTUUS! JUSSI-SIILONPOHJAN TYHJENNYSRUUVI - Edullinen ratkaisu siilon lopputyhjennykseen. - Toimii uudessa ja vanhassa tasa-, tai kartiopohjaisessa siilossa. - Lisävarusteena saatavilla uuden siilon valuun upotettava metrin pituinen ja noin 30 senttiä syvä pohjakartio, jonka avulla loppulapioiminen jää minimiin. - Esiasennetun pohjakartion avulla tyhjennysruuvin asentaminen onnistuu helposti vaikka vasta siilontyhjennysvaiheessa. - Ruuvia voidaan säilyttää kokoajan siilossa sen ollessa täynnä, tai tarpeen mukaan siirtää siilosta toiseen. - Saatavilla eri pituisina siilonhalkaisijan mukaan. - Muista myös Jussi- tasokuljettimet, viljakanuunat ja viljaruuvit M150 ja M200. JUSSI-TUOTE Alatie 15, 28200 PORI 02-639 3177 www.jussi-tuote.fi VM 300 SK AITOSUORAKYLVÖKONEET Kevään esittelykoneet edullisesti SCS ?Klippo? Kysy lisää 020 413 2321 Halkaisee nopeasti ja tehokkaasti yhdellä toiminolla. Täydellinen niin vaativalle harrastelijalle kuin metsäurakoitsijalle. Sahamoottori: 3 kW (380V / 16 A, 3-vaih.) Hydraulimoottori: 4 kW (380V / 16 A, 3-vaih.) 2 vuoden takuu Hinta: 2 850 ? ? ? ? ? ? ? ? www.tapiopirttinen.fi Puh. Kiinteä pohja. UV suojattu. 100 kpl 25 kg valkoisia, muovisia idätyskoreja. P. 0400 720623, Turku. BM-Volvo 400 Buster -68 3800 ? Fiat 415 -68 4600 ?. P. 2 vuoden takuu. Moottori: 4,7 kW (380V / 16 A, 3-vaih.) Hinta: 1 800 ? SCS Kombi Tuote Tuotekoodi Hinta Big Bag FW5001 13,90 ? Ilmastoitu suursäkki, 1.5 m3. -82, Siikkalatva 0400 757623. Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Konekuljetukset Kuljetusliike Ari Saukko. P 0400 800134. MF 185, vm. 0424 720 600 www.kjellman.fi Kylvölannoitin Överum Tive CD 1525 elektronisella valvontalaitteella, lannoitesäiliö 920, siemensäiliö 590. 050 3701603 Loimaa. PORKKANAN / PUNAJUUREN / LANTUN KYLVÖKONE Gasbardo V20 vm.-01. P. 040 5030638. Nokka 900 2 950,JF ST 9500 H 4 900,Tempo PTU 10 5 900,Tempo PTU 10 6 900,JF ST 9500 4 pystyk. 040 5594110. Potila-äes 290. sis. alv. Hae K-Maatalous ! Kevätkampanja alkoi. Varastossa olevat nyt kampanjahintaan. Kysy kampanjatarjoukset. 0500 567969 Veljekset Pirttinen Oy www.veljeksetpirttinen.fi Komatsu 160 täydellinen puomisto. Micael: 040 18 33 635 . P. Varusteet: lumikauha, hiekkakauha. P. Paino 1000 kg, aj. P. sivulohkot edessä ja takana varpajyrät, hp. Kone Laviassa 040 7375234. Trakt.sovitt. 0400 203499, Malmberg Tumen käyttämättömät kiekkovantaat viljapuolelle. trukkilavanostin ja käsikäytt. Jalusta ja sylinterin pituudensäätö vakionna. Halkaisuvoima: 5T. 040 8206450. Ponsse H60 koura -03 siisti, ei hitsattu, käyt. 23.000?. 2800 ?. 0500 263 400 Kourakuormain Farmi 4067, ulottuvuus 6,7 m, vahva koura, riipukejarru + 9 t vaunu, valosarja. Esittelypaketti. Ferme Agri Oy, Porvoo P. 0500 876788, Sipoo. Massey Ferguson 2620 vm. 9000 ?. P. 0400 569564 Kauhava. -01 7 900,Jeantil 1310 14 900,Samson 1210 16 900,Samson SP9 19 900,Samson SP12 -08 26 900,Jeantil EVR 16-12 -09 27 900,Kaikki hinnat alv 0% Siisti VALMET 6400, -92, vähän ajettu, hyvin huoll., 4-veto, etuk., muk.2 kauhaa+hyd.perälevy. Hp. -76, siisti, 5414 h. P. 040 3222211 Valmet 6300 vm. Tied. alv. Käyttä useita kertoja. BigBag 20 kpl FW5001 240,00 ? Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Muokkaimet alk. ? 6.250 +alv Metal-Fach U740 3,0m muokkain: ? Erittäin järeä rakenne ? Jälkihara ? Isot 560mm lovetut ja kuperat lautaset ? Oikea lautaskulma, entistä tehokkaampi ? Käännettävät uloimmat lautaset ? Hydraulinen työsyvyydensäätöVAKIONA! ? Kumijousitetut lautaset ? Voideltavat kartiolaakerit ? Irrotettava vetokarttu-helpottaa koneen kytkentää ? Oikea painojakauma-Parempi työnjälki ? Pitkän runkorakenteen johdosta kone pysyy vakaasti maassa eikä pompi ? Iso 600mm putkipakkeri tai 500mm haineväpakkeri ? Max.työsyvyys jopa 20cm. Volvo F6 S -84, kaapin sisätilat 8,3 x 2,35. alv. P. 044 9445860. SIMULTA KYLVÖLANNOITTIMIA Alajärvi 0400 663438. p. Potila joustopiikkiäes 360 hydr. 350 h. (06) JO 30 VUODEN KOKEMUKSELLA ntuva ) NYT tur lv 0% 500 eu on (a lisäetu tteisiin Mepun tuo ikaupan r vaunukuivu ! yhteydes3s1.ä3.2013 asti ja (voimassa uppoja) ain uusia ka koskee v Kubota 3680 4-veto pienoistraktori. Joroinen. Kimmo Raininko (Turku) - 0400 320 889 Yrjö Kyösti (Tampere) . 0400 524566. Junkkari A-mix 9 apevaunu, -98. Peruskunnostettu -13. P. Retronik 050 5210082 Uusi lämpökenno 167cm x 201cm + ilmakanavat. 0400 790945. Pyöröpaalihäkit lampaille! Tiheämpi malli. Uudet tietokoneet ja renkaat! Edullinen, hyvä ja varma kone. Edullisesti. P. ja energ. puulle. Överum Tive 2,5 m, hinattava, 12.4x28 renk., hp. 040 900 9528 Heikki Ellilä (Kouvola) . -84, John Deere 2040 2 WD vm. 2000, aj. Tarjoa. P. 0400 012049. ? Euroja omasta karjanlannasta ? Levitä karjanlanta tasaisesti nurmelle hyötykäyttöön ? Omalla Jeantil -vaunulla levität karjanlannan Sinulle sopivimpaan aikaan Jeantil lantavaunujen suosio ei ole sattumaa! Valtra 6650 vm. kapasiteetti noin 18 m3 / työpäivä. 0% 500 . 050 5385252. MF375 -89 erittäin siisti, vähän ajettu loistoyksilö. Topi tasausäes 6,5 m, nostolaite, hydr. vain 540 tuntia, kuin uusi. P. TILAA HETI. NH TM 115 -01 SS, 19.800 ?, MF 6180 -95, 17.900 ?, MF 6270 -02, 29.500 . P. 2010, aj. Katso kuvat www.jarviseudunkone.fi BigBag teline UM2100 270,00 ? Älä epäröi ottaa yhteyttä . Huonetermost. Hytitön/hydr.veto, vm. 2008 kuin uusi, h. a 4 Metsäperäkärryjä 6-10 t, myös mönkijöihin. Pyydä tarjous! p. sivulohkot, hp. Kylvetty n.120ha. P. 0400 335983. JAPA 375 EXPERT + 6 tn syöttöpöytä, kuin uusi. 600/55/26,5 renk.p.vanteilla, 1 uusi. Hinta 1.500. 750 ?. Käyttä useita kertoja. BigBag 20 kpl FW5002 190,00 ? Kaikki hinnat ALV 0% Kysy lisää: ? Halkaise ja leikka yhdellä kertaa. sis. 0400 946282.. 460h. JCB 523-120 -04, hyväkuntoinen tassullinen kurottaja. sis alv. 040 5950227. Sami rumpulajittelija, hp. Thermo King kylmäkone, hyvät renkaat. Hp. (02) 275 4444 | mepu@mepu.com | www.mepu.com Pohjois-Suomen myyntikiertue Laadukkaat rehunkäsittelytyövälineet ? ? ? ? ? Esittelemme Jeantil PR 2000 Paalisilppuri Jeantil EVR 13-10 tarkkuslannanlevitysvaunu Stoll etukuormain Homburg salaojahuuhtelulaita Vreten Kivitalikko Tilaa heti edulliseen hintaan - Monitoimikauhat - Rehuleikkurit, ym. Puh. -94 + etuk., 21.600 . P. 040 7545015. tu värillä! o r E Maanantaina 25.3. 9.00 Neste Liminka Liminganportti 12.00 Neste Pudasjärvi 15.00 Shell Rovaniemi Teollisuustie 1 18.00 Neste Sodankylä Jäämerentie Tervetuloa PUUNKÄSITTELY SCS halkaisukone Vankka halonhalkaisukone turvallisella kahden käden käyttömekanismilla. 050 5233765, V-S/ Muurla. Hyviä vaihtolannanlevitysvaunuja MEPU OY | Mynämäentie 59 | 21900 Yläne | Puh. 02 6331400, Pori. Plantex -64 kennoja edullisti n. 1100 kpl. Pakastehuone etunurkassa 2,3 x 1,5 peränostolaite, huoltokirjat. 26 Perjantaina 22. Tarjoa! Porche Super 308 -58 + Master osia h. Lyhyellä toimituksella nopeimmille. 040 900 9537 Fae raivausjyrsimet Dondi ojajyrsimet Jaguar paalisilppurit King Cobra paalileikkurit muovinpitimellä Jyry salaoja-aurat Bugnot kivenmurskaimet Cabe kesanto- ja vesakkomurskaimet Alpine-ketjumurskaimet Big Bag FW5002 10,50 ? Ilmastoitu suursäkki, 1.5 m3. 040 1948191, Itä-Suomi. TIMBERJACK 1270B -99 /746c Moto Hyvä kone harv. -82 6-moottori, 4-veto. 041 4590261 (Heinola). ? Ylivoimainen levitystarkkuus ? Pieni voimantarve ? Varaosapalvelu lähellä Sinua Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL Valtra N141 -12, uudenveroinen etuaks./hytti jousitus, aj. SCS AB, Yritystie 1, 21230 Lemu . Puh. Täydellinen sarja myydään tarpeettomana todella halvalla 1450 . H. 0400 221351 myös ilt. alv.24%. P. 4000 ?. Reniton Oy, Harjavalta P. 9400 h, huollot tehty ajallaan. 0500 660106. +alv. Kone Espoossa. P. 0400 299715 VIELÄ MUUTAMA VAUNU KEVÄÄN TOIMITUKSEEN. Avattava pohja. UV suojattu. kaapelilla, Oilon poltin. P. 15000 . 1300 . Stefan: 050 38 73 122 . Leikkuu, imurointi, harjaus- ja aurausvarusteet. 044 296 2892 lnasennuspalvelu@surffi.net 1500 kg Hinta 390,sis. P. 1800 ? + alv. Tasojyrsin Mashino Dominator 3,5 m, hp. www.hstarvike.fi Netti palvelee myös ilmoitusasioissa. Jätä rivi-ilmoitus helposti Online-lomakkeella: maaseuduntulevaisuus.fi UUTUUS KOUKKUVAAKA lv. 90400 Oulu . 0%. P. Hp. 33.500 ?. www.scsab.fi PETA-METALLI OY KATSO HINTAA! TOTEA LAATU! Öljylämmitin Mepu Eki 125 kW 3 kW puhallin, päältä puhallusmahdollisuus kanavointiin. 044 744 6000 . 050 5943405. Lisää koneita löydät KoneAreenasta: koneareena.fi JOHN DEERE 6430 vm. 2.500?. maaliskuuta 2013 VAUNUKUIVUREIDEN EDELLÄKÄVIJÄ Lantavaunut Fiat 110-100 + ek vm.-03 Valtra 95A + ek vm.-03 Valtra 865 + ek vm.-97 NH TS 100 + ek vm.-99 Valtra 6400 + ek vm.-96 MF 4260 vm.-99 Valtra 455 vm.-90 P. 050 5166002. Fiatagri 80-90 4 WD vm. 050 3775147. www.autotyokalut.fi erikoistyökalut korjaamolle. pinoamisvaunu. P. 040 5348209, Hämeenkoski. Siemu pienkylvölinjasto, Kausi kasvihuoneen met.kaaret 8x30 m Plantek kasvatuslaatikoita no 25 ja no 64. 550 ?. 050 5731935
Kant.1260 kg. 0400 514846 Kotiin, konttoriin, autotalliin 130 m2 asti. Tilausjärjestyksessä nopeimmille. Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com NOSTO-OVET Härmänpelto Oy PARIPYÖRÄT 650/65R38, 520/85R38, 20.8R38, 520/70R38, 420/85R28. pohjatyhjennys (T138) . Hp. 0400 864863, HML. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja, routapiikit, piikkimateriaalit 400. P. 040 5604330. Kuorma-auton asfalttikuuppalavoja Jorpe, eristettyjä, hydraulipressulla, tosi hyväkuntoiset. P. 7.000? 1.8 tn Toyota ........................ Uutta vastaavat TEE TARJOUS. P. P. Hyvä hinta! Lisätietoja: P. 8.800? 1.5 tn Linde .......................... 3900 . Uraanin Arseenin - Humuksen poistoon sekä veden Neutralointiin Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin Polar E30 KYSY TARJOUS! 2399,00 QVI r JOGP!BLWBêMUFS ê +PVUTB r XXX BLWBêMUFS ê p. Koiran koulutus . P. 321 tkm. Hp. n.340x310, 200?/kpl. Siilo Espoossa, h. 29,80 ? . 210 tkm. Kuljetus mahdollisuus koko maahan. verkkosäkkiteline (T235) . 0400 763332 ja retkeilyyn varusteet meiltä mm. 02?868 3000, av. 0400 682055. Siilonpohjat, teräsrungot, kuivureiden ja hallien pystytykset. www.asikkalanmetallirakenne.fi P. Myyd./vaihdetaan pienenpään, h. Alueella on asemakaava, kaavamerkintä AL, asuin-, liike ja toimistorakentamisen alue, tontin tehokkuusluku 0,40, rakennusoikeus 752 m2. Tontilla sijaitsee purkukuntoinen varastorakennus. HAPA-juontokourat www.espegard.fi www.kaukomarkkinat.fi Tarjoukset pesänhoitajalle sähköpostitse elina.saari@urtti.fi, faksilla 014-614 382 tai postitse: Asianajotoimisto Erkki Urtti, PL 479, 40101 Jyväskylä. 4.500? Hyvä valikoima pinoamisvaunuja, tukipyörä-ja työntömastotrukkeja. Elevaattori Antti 50 tn/h, vähän käytetty, pituus 12 m. P. -06, aj. umpipohjalla (T136) . 040 3704740. Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. ja la sekä su Myydään maastureiden käytettyjä osia. 32,90 ? . 335. 040 3222211. VAIHTOLAVOJA erikokoisia noin 20 kpl + merikontti. P. 0400 278930, P-Savo. . 3.500? 3 tn Clark ............................. 050 3072314. www.sasta.fi AUTOJEN VÄLITYSTÄ Italiasta ja Saksasta vuosien kokemuksella. Automyynti Uusi-Kerttula, p. 5.500? 2.5 tn Still............................. 040 5604074. Myydään KULJETUSYRITYS/ TRE Kuorma-auto Volvo FM-9, 4x2 vm. ja vaihtoaseet Smidt&bender, Leupold, Apel, Mak,ym. www.retkeilysoppi.fi Käynti tai matkahuoltotoimitus Keräilyaseet Yli 30v kokemuksella palveluksessasi Tutustu nettisivuihin ja soita Eräastiat Matti 0500?526 008 Aseiden äänenvaimentimet SILENTUM & NOISE STOPPER VAIMENTIMET Myynnissä alkuperäisiä aseita (keräilykappaleita) sta? kemu OKKA) ttäko R ?Ken YLKÄS ( MI P A J L I V PALVELEVA KIIKARI- JA KAUKOPUTKILIIKE Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki Puh. 0400 864863, HML. K-a vetokita ilmaservolla, vähän käytetty. 040 5513543. E T S M Ä A S J TY S Ä R E Aseet ja ampumatarvikkeet M-B ML 350 V6 173 kW, -03. Aj. 0400 923718, Turku. VW Transporter 103 kW, pitkä malli -07/12, takuu voimassa, sis. alv, runsain lisävarustein tarpeettomana. 168 e Ammunnan ABC naisille 13.7. (013) 896862, 0500 925066 p. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 2,8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. mennessä osoitteella: VikingGeneticsFinland Oy, PL 60, 76101 Pieksämäki Tarvittaessa lisätietoja; 040-3115800 Peltokangas. P. 040 5068738. 399 ? (n. Erävarusteet . säädin. P. 2.500? 1.2 tn Yale ............................ 0400 233477. HERBST PALATURPEEN LEVITYSVAUNU Doosan Solar 55V Plus vm.-05, kumitelakaivuri. 55 km. P. 0400 910759. Käytetyt JCB 530 -98 17.900 e Manitou 523 -02 22.900 e JCB 535 -04 29.900 e DIECI -12 aj. 40 ha monivuotista nurmea. Kirjalliset tarjoukset 3.4. www.mvagent.com Turku. Koirapaikannus . vaihtokin. PALAX S 90M KLAPIKONE sekä PALAX PUHDISTUSRUMPU. 2004, koukkulaite, liuku+taitto, soralavalla. P. n. alv. VikingGeneticsin sonniasemalla kasvukaudeksi 2013. Pellot tukioikeudellisia (lisäosallista n. 27 Perjantaina 22. alv Täydellinen yhdistelmä-asevarasto www.finnenterprise.fi Finn Enterprise Oy, Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki Puh. Aseet ja tarvikkeet. Katso rajanase.com Rajan Ase Lieksa 100% Natural www.teuvolouhisola.fi Turuntie 33, Huittinen 045 1128 622 l myynti@digimesta.com Riista- ja kalaruokaa SUOMEN TUNNETUIN HAUDUTUSPATA Tekee hyvää ruokaa ilman valvontaa. puh. Etón Aurinkokenno radiot, aurinkokenno/bluetooth musiikkisoittimet ja vara-akut. 044-7700 278 KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan . 050 3833330.. pikkudiesel jokapäiväisestä ajosta, juuri kats., aj. 0400 314947, Tuusula. TUOTTEITA ELEKTRONIIKASTA METSÄSTYKSEEN Kiikareita Leirit ja kurssit Riistakurssi 17.?20.6. 09-135 44 55, 09-135 13 58 Asekorjaamoja Yksilölliset aktiivikuulosuojaimet Myydään tr.pyörät 480/65.28 mis. Pyöröpaaliheinää muoviin käärit P. 0400 012049. VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/kovavilla/pelti) 2-laatuna edullisesti. P. Jousiaseet ASESEPÄNLIIKE BR-TUOTE OY LADA 1500 S-2105 -95 650 ? M-B 200 D -89 automat 1200 ?. P. 0400 752050, 040 7301303 www.eu-globaltrading.com WWW.TRUKKEJA.FI P. Kela- ja tasojyrsimiin. 4.000? 1.5 tn Mitsubishi .................. 0400 686050. Köykäntie 3, 8-tien laidalla, p. Mangaanin Radonin . alk. 050 5282 355 www.soluarinat.fi TAIMITOMPPA TAIMENSUOJA suojaa taimesi, varmista kasvu. Edullisesti tehtaalta. tojapak.com 0400 608047. LÄMMINVESIKIERUKKA / UUSI / VALMIS. sijainti. P-tutka edessä ja takana. 6 sähköikkunaa, automaattiilmastointi ja -lämpö yms. Vaihdossa farkku tai vanhempi maasturi. P. 044 2788865, ilt. Mökki / eräpaikka Rovaniemeltä n. metallisorvi ja levyleikkuri. P. Kirjalliset tarjoukset viimeistään 15.4. KSM Multistoker TUXEDO 10 - 125 kW ProAgria Häme Oy LKV ? automaattinen tuhkanpoisto ? automaattinen konvektiopintojen nuohous ? lambda-ohjaus ? selainpohjainen etävalvonta XL mallisto 145-360 kW XXL mallisto 350-999 kW Juho Halme, p. Johtajan yksityisauto, saa vetää 3280 kg. 4 -veto autom., vakionop. P. 0400 533267. Aseseppiä ja tarvikkeita M-B-300 TDT 4-matic vm.-92 320 tkm, kaikilla var., täysin kunnossa. SOG monitoimityökalut, veitset ym. Yhdistelmäaseita DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 675 . 0400 547032, E-P. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. P. 050 3068452. Telakaivinkone Case 1288 LC -93. 47 tkm. 09-135 44 55, 09-135 13 58 Kaikki mitä tarvitset aseesi vaimentamiseen SUOMEN JAHTIVARUSTE KY www.jahtivaruste.fi Hästöntie 432, 25500 Perniö gsm 0400?842 196 e-mail: silentum@luukku.com www.finnenterprise.fi Messut Finn Enterprise Oy, Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki Puh. 0400 407560, Vantaa. Junkkari kasvinsuojeluruisku 900/12 m -00, vaahtomerkitsin, erittäin hyvä, h. 050 5282 355 SOLU-ARINAT p. P. 150 km säteellä Hyvinkäältä. P. 6.500? 1.7 tn Toyota ........................ P. 850 ?) Yli 60v pariskunta haluaa vuokrata kesämökin kesä-elokuulle mukavuuksilla. keittimet, riippumatot, tarpit? Deaktivoidut KP31, KP44, Pk27 FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. 48 t. Käyt. 06 5281 203 muutostyöt. 06 4845175 www.harmanpelto.fi JYRSIMIEN TERÄT. P. maaliskuuta 2013 Sähkötrukit p. 24.500 ?+alv. P. 0400 182492, Pudasjärvi. Timberjack 1110 vm. 0400 170 626 www.patakunkku.com Ase- ja erätarvikkeita Retkeilyvarusteita Aseet, kiikarit ja sepäntyöt KEVÄT 2013 LEVIKEPYÖRÄTARJOUKSIA CULTOR KOKO VRP DUO500 13,6R24/340/85R24 1295:14,9r247380/85R24 1660:13,6R28/340/85R28 1650:14,9R28/380/85R28 1745:16,9R28/420/85R28 2070:- 3465:16,9R30/420/85R30 2415:- 4060:16,9R34/420/85R34 2580:- 4300:18,4R34/460/85R34 2810:- 4520:16,9R38/420/85R38 2700:18,4R38/460/85R38 2990:- 4275:20,8R38/520/85R38 3620:- 5515:20,8R42/520/85R42 4990:- 6600:VRP-Vanteen vapaakiinnike 12:-/kpl CONTINTENTAL VRP DUO500 1795:1970:1920:2045:2460:- 3675:2795:- 4400:- CONTINTENTAL 2960:- 4675:3400:- 5095:3015:- 4900:3465:- 5330:4586:- 6440:6255:- 7785:CULTOR VRP-VAPAAKIINNIKE Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Konehuolto T. 50 ha). Vuokraajan sitouduttava LFA- ja ympäristötukiehtoihin. Pelloista n. 4200 ? sis.alv. n. 040 135 0375 TILAA NYT. Toimitukset koko maahan. P. Tee nyt ennakkovaraus syksyn toimituksiin. Kaiva turve vaunuun ja levitä vaikka eri kentälle kuivumaan. Refleksivaimentimet ja BR-kiikarinjalat. sis. 2.7-5.5m vaakapalkit 2.33.4 m. 0400 451572. AITO TERVAMAALI on varma puunsuoja-aine. sis. 0500/0400 266940, Tervajoki. Renaut Burstner Delphin D686 3l, vm. alk.37e Metsästyskurssi naisille 20.?22.9. 040?8396 350, www.metsakartano.com Tarvikkeita MP-MYYMÄLÄ ARMEIJATUOTTEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ MAANPUOLUSTUSYHTIO.FI PUH: 09-4056 2014 EMAIL: MP-MYYMALA@MAANPUOLUSTUSYHTIO.FI TP-STORESTA LAATUA VAPAAAIKAAN WWW.TP-STORE.FI Overboard vesitiiviit reput, laukut, elektroniikka suojat ym. 187.000 km. 0400 407560 MAATILAKUROTTAJAT Alkaen 599,-/kk leasingrahoitus ? Lyömättömiä etuja! ? Käyttömukavuutta Maatilan ? Monipuolisuutta uskomaton ? Runsas monitoimi työvälinevalikoima kone! Tutustu ? Markkinoiden pienin Diecin polttoaineen kulutus etuihin! ? Pitkä kokemus maatilakurottajista! 500 kg Toyota ...................... Ps. Hp. 97, 8p siisti. P. P. Liikenneketjut piikki 12,9 x 24, h. 02 2721199. Käyt. 040 546312. Metsästysalueita Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Hyvä paketti yrittäjälle. trakt. 2008, vaihtolavat ym. autotallin metalli/ lasiovia, 2 kpl 4-leht. 10.500? 1.6 tn Toyota ........................ 0400 209010. Suomen suosituin kiväärivaimennin on myös maailman suosituin. P. 0500 269944, Jalasjärvi. pienille ja vaikeasti hyödynnettäville soille. 1000 ?. 13.000 . Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Myydään piikkiketjut 16,9 x 30, h. 500 ?. P. 040 5072474, Keski-Suomi. TRAKTORIKAIVURI New Holland B110 1000h, -09, h. 18.500 ?. Reniton Oy, Harjavalta P. 040 9009548. VESAKKOMURSKAIN Slagkraft 150 melkein käyttämätön. P. 040 7463882. Kestotilaus on aina edullisin. asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com KUORMALAVAHYLLYÄ, Kasten, kork. Riistakamerat . 0400 225620, Salo. Erävaatteita Asekaapit Volvo S40 1.9 Diesel -03, vähäruok. sis.alv Vantaa, p. Maakauha Vilan sovitteilla, h. 8?17 KETJUJA Traktoreihin,metsäkoneisiin ym. KONKURSSIPESÄ MYY Joutsan keskustasta kaksi kiinteistöä rakennuksineen (Joutsan kunnan Jousan kylä), tontin yhteispinta-ala on 1.880 m2. 0400 870445. Myyd. P. 3.500? 1.6 tn Tae woo...................... 37.500?. P. vain 100h Hinnat alv 0 % Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720600 Aggregaatit suoraan valmistajalta. Heti varastosta 5.6-10 kW. Tilauksesta 15-1500 kW. P. 050 5185122. Uusia muovisia viemärikaivoja n. 2.3 m³. 3.800? 1.4 tn Linde .......................... www.brtuote.fi 80170 J:suu. 0400-157701, 0400-895174 www.maatalouskoneet.fi KAUHAT HEFTATTUNA www.proagria.fi/hame > ProAgria Häme Oy LKV Myyd. P. 0400 565 366, 045 859 3201. Kaukomarkkinat Oy Rautatienkatu 16, 38700 Kankaanpää Puh: 0400 594 975 KAT IN SO H ! TAA Allmat F 1990,90 . 218 ? Myös muita hyviä tarjouksia! www.espegard.fi 044-7700 277 . 050 4012481. Erävarausteet Transit vm.-97 Turbo, avolava 2,1x3,5. 0500 486364 (Tammela). VOITELUAINEET VERKKOKAUPASTA varaosakauppa.fi MAATALOUSRENKAAT www.rengasjatarvike.com P. 040 8206450. P. 06 4331950. VRP-MÄKELÄ OY VANNE- JA RENGASPALVELU DEEREN VARAOSAT Perunanviljelijät HUOM! Hinattaviin nostokoneisiin hydraulinen apuveto. Pajero 2,5 2,8 myös 3,2 joitakin moottorin osia. Maasturipurkaamo M&M Ollila P. 4.500? 1.6 tn Caterpillar ................ (09) 6859 0800 www.fotofennica.fi Lahjatavaroita Kuksat, Puukot, taskumatit, kossupiiput ja muut pahkatyöt. Pahkataide Oy www.pahkataide.fi 0400?589 603 DigiMesta.com Asepajoja www.ahtihuvila.fi Asekorjaukset, huollot ja Sisu E 12 8x2 vm. 400 ?. 5.500? 1.8 tn Nissan ........................ Max. 045 1236669. KEVÄT-ALE i Uussto i l l ma PELTOA NASTOLAN UUDESSAKYLÄSSÄ Myydään peltoa 11,6 ha, josta salaojitettua 7,7 ja avo-ojissa 3,9 ha. 3900 ?. 500 ?. ark. Leppävirralla rantametsäpalsta 5,9 ha, sileä hiekkaranta, tie palstan halki. 040 7061049. Tehoa toistolla! Alennus -20 % Nyt myös kotimaiset konttiratkaisut! - kaikki kauhamallit - kantoharat Puoleen hintaan rajoitetusti! - myös tilaajan mitoilla ILMALÄMPÖPUMPPU - erilaisille liittimille Uusin Toshiba teknologia. - liitinlevyt SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS PELTOA PIEKSÄMÄELLÄ 54 ha Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 TAPIO JÄÄNASTAKETJUT Uusia ja käytettyjä RENKAITA ja PARIPYÖRIÄ. TRUKKIPIIKIT alk. 2005, nosturi vm. P. 365x350, 500?/kpl, 2 kpl 2-leht. 0400 953523. Kiinteistöhuollon hiekkasiilo, jaloilla seisova, tilavuus 7-9 tn, toimiva, siisti. 0400 221351 myös ilt. Siisti. Aj. 03 3634008, 0400 625373. kaikki tynnyrit toimitetaan ilmaiseksi ONNISTUNEESEEN VAELLUKSEEN www.asetalvitie.fi Aseet, patruunat, tähtäimet, sepäntyöt Krieghoff, Baikal, Browning, Thompsoncenter, breda, Rössler,ym. alv 0. P. P. sis.alv. Sami-lajittelija, uusi, h. Konkurssipesä pidättää oikeuden hyväksyä/ hylätä saadut tarjoukset. Lisätiedot kohteesta saa osoitteesta: www.urtti.fi VERKKOSÄKKI Myydään rantatontti Juvalla, puhdasvetisen järven rannalta. Rauhall. P
osana tilan tulonmuodostusta Turkka Rantanen, Kasvattajaosuuskunta Limousin Lähde mukaan monipuoliselle opintomatkalle, jossa mm. selvitetään megawattikokoluokan tuulivoimapuistojen lisäksi myös pienemmän kokoluokan tuulimyllyjen mahdollisuuksia. Maarianhaminassa tutustutaan tuulivoimapuiston lisäksi uusiutuvaan energiaan asiantuntijoiden opastuksella ja mm. hakelämpölaitokseen, jolla tuotetaan myös sähköä. Englanninsetterin pentuja. mennessä. Etusijalla ovat Hämeen alueelta tulevat osallistujat. Hovawartin pentuja terveistä, palkituista vanhemm. Postimaksu on maksettu puolestasi. ! HYÖDYNNÄ TOISTOALENNUS! Saat ilmoituksestasi 20 %:n toistoalennuksen, kun toistat sen samanlaisena enintään 2 viikon välein. ????. 040 5600424. SÄILÖREHUA, 2000m³ aumaa &800 paalia. 35 mm=96,25 ? Pienin milli-ilmoitus on 20 mm. Valtuustosali p. Lounas omakustanteinen. 040 5068738. Otavan koulutila, Mikkeli www.esedu.fi ke 27.3.2013 Saarijärvi, Saarijärvisali, Sivulantie 11 markku.rimmi@saarijarvi.fi, 044 459 8245 KUIVAA OLKEA pyöröpaaleissa. P. Oulussa ja Ylivieskassa. 1. P. 040 5031990 Torstai 4.4.2013 Ulla-Maija Leskinen, luomukotieläintalouden asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa Katso tarkempi ohjelma osoitteesta oamk.fi/bioelogia, ja ilmoittaudu mukaan 5.4. 040 999 9999 TERVETULOA! Opintomatkan järjestää Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hanke Monta tapaa jättää ilmoitus . LÄHETÄ POSTITSE ilmoitustekstisi sekä mahdolliset kuvat ja logot osoitteella: Maaseudun Tulevaisuus, Ilmoitukset, PL 440, 00100 Helsinki Ilmoittautumiset seminaariin 28.3.2013 mennessä nostettanaaraista@gmail.com Seminaari on osa Lisätiedot: Markku Lappi, ProAgria Etelä-Suomi (p. -12 satoa. Kuljetus! P. Loppi, p. ?????????. 20.2. Myös luomuviljelyyn. Toimimme Pälkäneellä katso www.humuspehtoori.fi/maatalous/tuotteet tai soita 0400 236 145 tai 0505 384 007 Kevään 2013 MAATALOUSTUKI-INFOT Keski-Suomessa Raiviontie 170 77600 Suonenjoki info@marjalaatikko.fi Puh. Nimimerkki-ilmoitukset otamme vastaan vain käteismaksulla. MANSIKANTAIMIA 0,20 ?/kpl, 1 000 kpl erät 0,14 ?/ kpl. 050 5394934. Loppuseminaari Alkaen 12.30 mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun, Ahlman ruokala Kapusta 13.30 Tervetuloa ja seminaarin avaus 13.35 Näin syntyi Limousin a la carte® 14.15 Luomuemolehmästäkö kuluttajalle luomulihaa? Polttolaitteiden energiatehokkuus . sähkönkulutuksen teemapäivä 2. ?????????????? ???????????????????????? Tilakohtainen energiankulutus, ja miten saada eurot sähkölaskusta säästöön Tutustu tuulivoimaloihin Ahvenanmaalla 17.?19.4. Korjaus ilmoitukseen: Juva 28.3 Mikkeli 4.4. 9.4. . Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero (24 %). Kasvattajaosuuskunta Limousin hallinnoimaa kehittämishanketta ja se on maksuton. Kerro tapahtumasta ilmoituksella. klo 10.00 Haukivuori, Haukivuori-talo klo 12.00 Lähemäki-Sali, Lähemäki-talo Harjumaassa ei ole EU-tukikoulutusta tänä vuonna! . 040 7408555, Lapinlahti. N. mennessä: 010 272 3896, ritva.imppola@oamk.fi. Jämtlanninpystykorvan pentuja, käyttövaliovanhemmat. P. 0400 813 549. it täjille a maaseutuyr iCt-koulutust on maaseu- www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200 Ylivuotista heinää noin 700 paalia sekä kauran olkea pikkupaaleissa noin 300 paalia. Hämeenkyrö, p. LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi . 0500 776542, Kokkola. kiintiöitä Mynämäki, Käsi- ja taideteollisuusopisto, Vehmaantie 111 ke 3.4. klo 9:30 Rymättylä, OP, Viluntie 3 ke 3.4. klo 18.00 Uusikaupunki, Kulttuurikeskus Crusell (** to 4.4. klo 17:30 Pöytyä, Elisenvaaran Oppimiskeskus, Kyröntie 16 (** to 4.4. klo 18:00 Tarvasjoki, Palvelukeskus, Hämeenhärkätie 623 ma 8.4. klo 17:30 Oripää, Kunnantalo (** ti 9.4. klo 17:30 Loimaa, Evankelinen Opisto (** ke 10.4. 040 7483039 Heinää pienpaaleissa Sipoossa. P. *lomakkeet, sähköinen tukihaku, kartat * ympäristötuki * tilaneuvontajärjestelmä * täydentävät ehdot * luonnonmukaisen tuotannon tuet * muuttuneet kasvinsuojelusäädökset ja vesistömääritelmät * eläinten hyvinvointituki, merkintä ja rekisteröinti * ajankohtaista eläintukiasiaa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. päivä 13:15 ???????????????????????????????????????? Sähkön- ja lämmönkulutus kuriin . (Sis. klo 18:30 Koski Tl, OP, Hämeentie 14 HUOM! (* = kouluttajana toimii Jarmo Pirhonen, (** = kouluttajana toimii Anna Setälä Ruotsinkieliset tilaisuudet: klo 13-16 ti 2.4. Tervetuloa! ????????????????. 0400 497 638, markku.lappi@proagria.fi) VILJELIJÖIDEN TUKIHAKUKOULUTUKSIA ETELÄ-SAVOSSA 2013 klo 10-14 A la carte tuotannon vaikutus Hankkeessa mukana olevien puheenvuoroja Ohjelma: www.proagria.fi/hame => tapahtumat, jossa myös ilmoittautuminen 30.3. alv. P. 0400 320288. ti n mahdolsä tarjoaa joustava lis ke ik M ila ut ul utkinto. Otavan ko viljelijän ammattit lisuuden suorittaa ssa lähiopintoja jo , to-opiskeluna uo im on M : us ut tote n. säilörehua pyöröpaaleissa. klo 18:30 Rusko, Kunnantalo, Vanhatie 5 to 11.4. Alleviivaa otsikko. klo 12-15 Salo ??. Parainen, kaupungintalo ja to 4.4. P. Koulutukset järjestetään 15.?25.4. Postita kuponki. P. 3 tyttöä ja 1 poika. P. KÄYTÄ VIEREISTÄ PALVELUKORTTIA mikäli ilmoituksellasi ei ole kiire. Näkyvimmän milli-ilmoituksen saat lihavoidulla otsikolla. 041 4433565. SÄILÖHEINÄÄ pyöröpaaleissa, hyvä laatuista ja melko kuivaa. Kuljetus myös mahdollinen. Pirkanmaa 050 5298900. amis täydennä osa ti 2.4.2013 Pihtipudas, valtuustosali, Keskustie 9 asta.herranen@pihtipudas.fi, 014 459 6835 tai 044 459 6835 Esikuiv. Tee tarjous. P. Rivi-ilmoitus (min 2 riviä, max 5 riviä) Maaseudun Tulevaisuus maksaa postimaksun ? . P. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi I L M O I T U S PA LV E L U KO R T T I Valitse: . 044 711 5486 ti 9.4.2013 Hankasalmi, Revontulisali, Revontulentie 1 maaseutu@laukaa.fi, 014 267 5196 Muutamia Hereford hiehiehoja. P. 040 7524458. A-alueen peltotukioikeuksia 35.03 ha eniten tarjoavalle. P. 0400 222820. Klo 13.30-16.30 15.00 Islanninpaimenkoiran pentuja. Synt. P. 0400 637248. Myydään hyvää esikuivattua säilörehua pyöröpaaleissa (satoa -12). 0400 161634. Marja-Suomen Laatikkopalvelu Ky 20 Vuotta. etelä-savon ammattiopisto Puhelin , 3 0 . Puh. 040 5962277, Iisalmi Aiheina mm. 30?/kpl+alv. P. P. SOITA ilmoitusmyyntiin 020 413 2321 MANSIKANTAIMIA 0,20 ?/kpl, 1 000 kpl erät 0,14 ?/ kpl. 050 5050235. SINIMAILANEN MAISSI kylvösiementä TUKILOMAKEINFOT VARSINAIS-SUOMESSA tasi mat titutkin viljelijän am ma 8.4.2013 Karstula, valtuustosali, Virastotie 4 seija.heinonen@karstula.fi, 044 459 6616 P. 0400?670 868 SINIMAILASET, VIRNAT, HERNEET, HÄRKÄPAPU, APILAT, NURMIKASVIT, VILJAT ja ÖLJYKASVIT. Junttilan tila, Vammala 0400 777192, 044 5130009. REHUHERNEEN JA VIHANTAHERNEEN KYLVÖSIEMENTÄ! Toimitukset kaikkialle Suomessa! 0400-882090 Hyvälaatuista Hulda hernettä. Tilaisuudet pidetään klo 9-14.30, ilmoittautuminen viikkoa ennen tilaisuutta. Perunaa, Nicola ja Melody, koko 25-40 mm. Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero (24 %). T A Osoite Allekirjoitus Huom! Alle 18-vuotiailta holhoojan allekirjoitus 5 Julkaisupäivät Nimi ? 1 x 20 mm = 55 ?+ alv. Huom! Hinnat koskevat vuoden 2013 ilmoituksia. ?????????? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) BioE-logia-hanke järjestää Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyrittäjille suunnatun pienryhmäkoulutuksen Myydään 2 vuotias tiibetinspanieliuros. energiatehokkuudella euroja MAREMMANO-ABRUZZESEN pentuja vahtikoiriksi. Luovutus toukokuun alussa. Kennel Juppsguard/Anne Juppi. P. Lahti, 0400 354589. LUOMUHEINÄÄ (apila, timotei) pyöröpaaleissa. JÄTÄ RIVI-ILMOITUS NETISSÄ www.maaseuduntulevaisuus.fi . 28 Perjantaina 22. 045 2634359, Tuusula. Maakunnan kotieläintuotanto maatalouspolitiikan muuttuessa toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, MTK-Varsinais-Suomi Toiminnanjohtajan vastausvartti vastaajana tj. 040 7686 117 ja Susanne Rehnström, p. + alv. Huom! Hinnat koskevat vuoden 2013 ilmoituksia. Milli-ilmoitus (min 20 mm) . FAKSAA ilmoitustekstisi numeroon (09) 694 4766 MILLI-ILMOITUSMALLI: HINTA ESIMERKKEJÄ: Erittäin makeita, heti toimitettavia 20 mm=55 ? 25 mm=68,75 ? JONSOK, ZEPHUR ja SENGANA 30 mm=82,50 . ???????. klo 17:30 Ypäjä (Humppila ja Jokioinen), Hevosopisto/auditorio (** to 11.4. P. ????????? VILLISIKOJA, eri ikäisiä. P. maaliskuuta 2013 toimittaa kipsituotteita ja humustason parantamiseen puukuiduista valmistettuja tuotteita. 040 5729920 Koski Tl. Synttäritarjouksena StoraEnso Marjaltk 5 Kg 0,50 Eur/Kpl (Alv 0% ) 3000 Kpl rahtivapaasti. Kysy myös tarjous taimista. Kuivaa heinää pyöröpaaleissa v. 040 999 9999 Tunnus 5002596 Info: M428 Kirjoita näin: M A N S I K O I Osasto RIVI-ILMOITUSMALLI: HINNAT: Erittäin makeita, heti toimitettavia 2 riviä=16,60 ? JONSOK, ZEPHUR ja SENGANA 3 riviä=24,90 ? VIESTILEHDET OY 4 riviä=33,20 ? 5 riviä=41,50 ? Pienin rivi-ilmoitus on 2 riviä. 5 riviä = 41,50 . 040 7616798. 15.45 Hinta: 170 e/hlö. 0400 569564 Kauhava. Esikuivattua heinärehupaaleja, vuoden 2011 ja 12 satoa. P. Paavo Myllymäki Aikaa keskustelulle Kotieläintuissa ajankohtaista tarkastaja Henna Ekman, ELY-keskus Varsinais-Suomi Eläinten hyvinvointituki ja sitoumukset, sitoumusten jatko 2013 tarkastaja Hanna-Leena Järvinen, ELY-keskus Varsinais-Suomi Tilaisuus päättyy Tilaisuus on kaikille avoin, kuluista vastaavat tarmokas-hanke ja ELY-keskus, koulututustilat tarjoaa Salon kaupunki. ????. Paljon ajettu, ei ratsastettu. päivä 13:45 Paikka: Ahlmanin kartano, päärakennus Selinin Sali, ?????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????? Pienryhmäkoulutuksesta saa vinkkejä maatilan energiankulutuksen hallitsemiseen. / k g 00003 VASTAUSLÄHETYS. 050 5925187. Säilörehua McHale pyöröpaaleissa, v-arvot 670-700 ja ka 350500, analyysit on. Iloinen ja virkeä kaveri. OPPIA JA TUKEA BIOENERGIA-ALAN MAASEUTUYRITTÄJYYTEEN :: 2.4. KOTIELÄINTUKIEN AJANKOHTAISKATSAUS keskiviikkona 3.4. Soita heti! Puh. Kemiö, Villa Lande. Mera information: Dina Häyry, p. Sotkamo (Kainuu) 050 3299552. Tervetuloa Terhi Löfstedt, MTK-Varsinais-Suomi, Tarmokas 12:00 15:00 ??????? ??????????????? ????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????? ???????????? uusi koti? 12:00 12:45 ??????????????????????????????????????? oamk.fi Eläimelle klo 19:00 os. Myös osamaksu. 600?. alv, bussi- ja laivakuljetukset, hotellimajoitus 2 hh ja aamiaiset, retkikohteet ja asiantuntijapuheenvuorot.) Myydään Ruhojen hintakehitys . Tilaisuudet järjestää Kasvi-idea Keski-Suomessa/ProAgria Keski-Suomi yhteistyössä kuntien maaseutuyksiköiden, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja MTK Keski-Suomen kanssa. klo 18:00 Marttila, Kuokantalo, Marttilantie 18 ke 10.4. 4 pv/kuukausi mukaan. 3 tai sopimuksen aloitus: 12.4.201 ä, ss ne en m : 5.4.2013 Hakeutuminen u ak sh tu lu ou sk ui www.esedu.fi/aik ja Kalevi Tirkkonen ta lisätietoja: Opet kalevi.tirkkonen@esedu.fi , 45 57 1 71 4 04 puh. 3 kpl 2012 syntyneitä HC-lehmävasikoita. 040 5853176. MAITOKIINTIÖ C2-alue. P. SH-TAMMAVARSA, pirteä, ajolle opetettu ihana Piikan Minttu. Soita ja tarjoa p. 040 5812167. Nostetta Naaraista! Hallilantie 24, 33820 TAMPERE Ohjelma: NEGAWATTI . 050 5396513, Miehikkälä. Kuivaa heinää pyöröpaaleissa, 57 kpl, hinta 25?/kpl sis. H. 0400 516725, Jn. Asterix, Ariel, Annabella ja Siikli PERUNAA. lämpö-energian teemapäivä 3. Örninkatu 15, Innomo B-osa Ohjelma: ??????????????????????????????????? BIOE-LOGIA . 0400 842360, Tervakoski. HEINÄÄ pyöröpaaleissa sekä ESIKUIVATTUA SÄILÖHEINÄÄ tuottajalta. 0400 635797. to 4.4.2013 Petäjävesi, Miilu, Miilutie 4 paivi.lehtomaki@keuruu.fi, 0400 542 220 pe 5.4.2013 Jämsä, Auvilan auditorio, Auvilantie 81 niina.vilen@keuruu.fi, 040 848 3791 WWW.SUOMENLEIJONA.FI SUOMEN VAAKUNA kotiintoimistoon lahjaksi-palkinnoksituliaiseksi. klo 18:00 Paattinen, OP, Seuravuorenkatu 2 to 11.4. TERVETULOA! ??. päivä Kultaisennoutajan urospentu terveistä ja palkituista vanhemmista. Näyttöön, käyttöön tai seuraksi. P. 040 7050331. 6-vuotias sh-tamma Dollar Hanna rek.no 2119-07, sk 1,63. Väri soopeli (vaaleanruskea), jossa vähän mustaa. 5600 kg REHUKAURAA. (heikko laatu). 0400 928236. to -Sav ke kouluttaa Etelä Maatila-ICT -han öisten palvelujen hk sä ja an iik kn tuyrittäjiä tietote käyttäjiksi. i Jorma Flinkman w.maatilaict.fi ta sedu.fi lisätietoja: ww an , jorma.flikm @e puh. Katso ja tilaa HETI. 3 v
Mitä sä oikein puhut? Raineri lusikoi keittoa naama peruslukemilla, eikä nähnyt Suvin ilmettä tai ei uskaltanut katsoa sitä. . Matias pöllämystyi niin, ettei ehtinyt käsiään nostaa. Mitä meinaat? . Se laskee aina molemmat piiput tyhjiksi. Suvi ei kiinnittänyt laukauksiin tai Matiaksen toteamukseen enempää huomiota, vaan jatkoi suunnitelmansa selostamista: . HELGE . Maanrakennus T. PL 359, 00121 Hki. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. Ei riitä syyksi, Suvi naurahti. Tekee, jos minä pyydän. Suvi hymyili itsevarmasti, mutta Matias epäili: . Toimistomme sijaitsee Vantaan Tikkurilassa. 0700 11 111 Salaisesti kahdenkesken! Puh. 0600-9-6611 1,97 ?/min+ppm. N.N. Ei, minähän olen veepeessä. Matias istuutui samalle kivelle ja ryhtyi kuuntelemaan sujuvasti mitä hänen tulisi artikkeliinsa kirjoittaa. 043 824 9639 tai ulla.sonninen@proagria.fi tai www.proagria.fi/ks > Tapahtumat. Sinä kirjoitat Kuusniemen Sanomiin ja kerrot mitä todella tapahtui viime yönä. P. Ei sitä tiedä. vaikka kerrankos sitä sattuu ettei osaa pitää varaansa. . Sehän oli perätön juttu, täyttä potaskaa. . Kylmälehto, Matias sanoi. . 040 587 3245. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi/ MaitoPisnes-hanke AMMATTITYÖVOIMAA Virosta maatalous- ja rakennustöihin. ESTREK OY / Tomi Oksa 0400 703079 www.estrek.fi Energiapuun korjuuta ja pellon ja teiden pientareiden raivausta Satakunnassa. P. mennessä Ulla Maija Leskiselle p. min + Lsa. Mutta minä toimitan aineistot painotaloon. 044 2746445. www.pintaykkönen.fi maaseuturahasto Sähkömoottorit sekä aggregaatit huolto ja korjaus (käämintä) nopeasti ja edullisesti takuutyö. Nouto ja palautus. P. 2?/min+pvm. KESKUSTELUA erillislaskutuksella! MIES, SOITA MEILLE SUORAAN! Lähetämme siitä erillisen laskun! 02 65161312 Hinta 0,99 . Mutta löytyy kuitenkin. VÄINÄMÖINEN . Niin, siitä lehtijutusta vaan, josta oli eilen hirmuset reklaamit Jortikan kaupan ovessa. Suvi oli viemässä lusikkaa suuhunsa, mutta palauttikin sen lautaselle: . VIIVI JA WAGNER . 040 504 5591, ulla-maija.leskinen@proagria.fi Luomutukisopimus edellyttää yhteensä viiden kurssipäivän käymistä huhtikuun loppuun mennessä. Katso tarkempi ohjelma: www.proagria.fi/ep Olosuhteiden ja käyttäytymisen vaikutus lehmän syöntiin ja maitotuotokseen Koulutuksen hinta 50 e/hlö + alv 24 %, hankealueen ulkopuolisille 70 e/hlö + alv. Ilmoittautumiset 26.3. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi Tarjoamme KUITUVERKON MAAN- RAKENNUS töitä koneryhmille. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . Starius PL 85, Tre Täydellinen sääpalvelu KESTOTILAAJALLE netissä ja kännykässä Miten voitan tarjouskilpailun? URAKKA- HANKE JÄRJESTÄÄ KONE- JA MAASEUTUYRITTÄJILLE Edelleen USKESTOTILA ETU! Yksityis- ja julkishankintojen koulutuspäivän torstaina 4.4.2013, klo 13.00 . auttaja/ennustaja, myös unien tulk. Enhän minä, kun se lehti. . Ei se mene läpi. Myydään myös yksittäin. 0700-988-15 1,97 ?/min+ppm. N.N. lehmähavainnoilla lisää hyvinvointia ja kestävyyttä Vielä mahdollisuus suorittaa PÖYRÖÖT . P. Ja valtuuston tonttipäätöksestä on tehtävä valitus ja kerättävä nimiä sen alle. Matias pysähtyi ja katsoi Suvia, jonka posket hehkuivat innostuksesta. Hänestä tuntui mahtavalta, että he laativat tässä Suvin kanssa yhteistä strategiaa, olivat samalla puolella. . Tarkoitan, ettei Hakkarainen päätoimittajana päästä niitä juttuja lehteensä. . Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 osa 92 6. Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Kun pappilan suunnalta pamahti laukaus ja heti perään toinen, olivat Suvi ja Matias ehtineet jo rantaan. . Niihin ei monta allekirjoitusta löydy. . Mäkelä Oy. P. kuuden vuorokauden alue- ja kuntakohtaiset ennusteet, animoidun säätutkan sekä ennusteen sadealueiden liikkeistä. Lisätietoja: www.uusimaaseutu.fi Ilmoittautuminen tilaisuuteen 26.3.2012 mennessä: Eerikki Kaila, TTS - Työtehoseura, 044 7143 693, eerikki.kaila@tts.fi, Martti Mäkelä, MTK . Mitä sä sanoit? . Voivalin saa siihen mennessä verikokeen tuloksen ja se voi julkaista oman lausuntonsa. . maaliskuuta 2013 Opi näkemään enemmän - Lehmähavainnoilla lisää euroja! tiistaina 2.4.2013 klo 9.30?15.00, Hotelli Mesikämmen, Karhunkierros 149, Ähtäri Lehmähavaintoja-menetelmän kehittäjä ja eläinten hyvinvoinnin maailmankuulu huippuosaaja, hollantilainen Joep Driessen luennoi (tulkkaus suomeksi) aiheista: n n Look, think, act! . 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi tai www.proagria.fi/ep > Tapahtumat. Keski-Suomi p. Totta kai suostun. . alv. 17.00 Kiljavantie 6, (TTS:n tiloissa) Rajamäki Päivä on osallistujille ilmainen! Monipuolinen sääpalvelu tarjoaa mm. 99599372900-448822 1,97 ?/min+ppm N.N. Hinnat sisältävät alv:n. Tervetuloa! Lisätietoja: Tiina Soisalo p. JT 04600 MLÄ. Yksinäinen ikäpoikamies kaipaa naisseuraa 60-75 vuotiaista. Mietitään sanamuotoja yhdessä. Ihanaa, sä olet. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. PL107 Hki 52 Juttuseuraa aikuisille Pitkäaikaisen toiminnanjohtajamme siirtyessä eläkkeelle syksyllä 2013, haemme hänelle seuraajaa. Etsimme Maa- ja kotitalousnaisten Keskukselle tehtäviinsä sitoutuvaa toiminnanjohtajaa jolla on järjestökokemusta, hyvät sidosryhmäverkostot sekä edellytykset johtaa valtakunnallista keskusjärjestöä. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työtehtävän lisäksi ainutlaatuisen näköalapaikan kehittyvässä järjestössä. Tarkempi hakuilmoitus www.maajakotitalousnaiset.fi Maa- ja kotitalousnaiset on yksi Suomen suurimmista naisjärjestöistä, joka tarjoaa ruokaan ja sujuvaan arkeen, maiseman- ja luonnonhoitoon ja yritystoimintaan liittyviä neuvontapalveluja sekä monimuotoista järjestötoimintaa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen keskusjärjestö, jossa työskentelee 9 asiantuntijaa eri neuvonta-aloilla ja KOTI-lehdessä. /min + pvm /mpm KESKUSTELUA 24 h. UC PL 256 Hki 12 SABINA AUTTAA 0600 302022 CrOy, pl369, Hki12, 2,75 min+pvm. Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. www.ewline.org Maalaistyttö etsii puhelinseuraa keskustelun merkeissä. Vai onko sinulla muuta tekemistä? . 050 5601080. NAVETTAPESUT YMPÄRI SUOMEA. Ei muuten, mutta kun lupasin näyttää Mathiakselle kalapaikat, ja nyt en uskalla käskeä sitä tänne. jatkuu. OUTO VALO . Varmat työt sulan maan ajalle 2013-14. Ja sinä uskot kaiken minkä joku paskalehti kirjoittaa! Saisit hävetä! Raineri luimisteli sivuilleen ja kallisti sitten lautastaan, jonka kulmassa oli vielä lientä. . 040 1949077, koko maa. 2 kpl Laukaan Peurunkagolf Oy:n A ja E -sarjan osaketta, sisältää aikuisten ja junioripelioikeuden. Voi tarjota! 1.500 ?/kpl. sä olet sittenkin mies. Suvi astahti äkkiä kiinni Matiakseen, nosti kätensä tämän niskan taa ja antoi nopean pusun keskelle suuta. Kun lehti on ilmestynyt on samantekevää mitä Hakkarainen sanoo. . Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 044 2929759. Jätä ilmoitus p. Vast. tlk Hki nim.?Maaseudun poika?. AITO-VARMA-NÄKIJÄ: 0700 51040 2?/min+pvm. Siis mitä sattuu? . Tekisiköhän Voivalin sen? . PL107 Hki52 Ring våra flickor. P. PL107 Hki52. 1,90 ?/min+pvm. Fia. Mistä tiedät? . P. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. No, että erehtyy parin keppanapullon perästä rattiin. 0400 344518. Etsimme traktoriurakoitsijoita sekä kuljettajia kesän töihin. Maaselän Turvetuotanto Oy Reisjärvi. MARK TRAIL LUOMUPERUSKURSSI Ma 8.4., ti 9.4., ke 10.4., ma 15.4., ti 16.4. Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki Kurssin hinta 320 e sis. . 29 Perjantaina 22. SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. mettätiellä vallankin ja yöllä. . 040 8440127. ENSAM? Kahdenkesken tyttöjen kanssa! Ota rohkeasti yhteyttä! Soita 24h/vrk! P. Lisäksi minä aion vaatia Kiiskeltä, että Urmaanlinnan urakkatarjoukset on asetettava julkisesti nähtäväksi. Sinä voit saada potkut. . 0400 885672. Koneurakointia kaivinkonetyöt, energiapuunkorjuu traktorityöt, rehunkorjuuta, maanajot, lietteen levitystä yms. 0400 518664. MAATALOUSMATKA AUSTRALIAAN 11.10-25.10.2013 P. Meinaan vaan, että? . Suostutko? . 040 502 5590 tai Irene Mäkinen p. Johdonmukaiseen ajatustoimintaan hän ei juuri nyt kyennyt. 7. Samana iltana, kun Raineri ja Suvi istuivat illallispöydässä, rupesi Raineri jahkailemaan: . Uusimaa, 0400 871 622, martti.makela@mtk.fi Käytä etusi heti osoitteessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Heikki Luoma Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. mennessä: Etelä-Pohjanmaa p. Ilmoittaudu 3.4. Oli se hävytön tapaus se mikä Mathiaksesta oli painettu lehteen. Etusivulle ja mahottoman isoilla kirjaimilla. Suvi lusikoi Rainerin tekemää kalakeittoa ja lueskeli siinä sivussa Aku Ankka-lehteä, tapa jonka Raineri muisti sillä olleen jo pikkulikkana. Mistähän se oli tuon vanhan lehden löytänytkin? . Suvi otti vyölaukustaan pienen rengasvihon istahtaen rantakivelle.
Toisaalta niiden ympärille kertyy happea kuluttavaa lietettä. Vesilintujen metsästysaika lyhyemmäksi? Turun seudun riistanhoitoyhdistys ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri esittävät vesilintujen metsästysajan lyhentämistä kuukaudella. Suomessa on sallittu 17 vesilintulajin metsästys. Sen tehdessään ne parantavat näkösyvyyttä ja poistavat ravinteita. Ne voivat jopa tukkia vedenalaisia putkia ja haitata veneliikennettä. Virolahden pohjakivet ovat paikoin kokonaan vaeltajasimpukoiden peitossa. Paikalliset kalastajat kertovat, että made on lakannut kutemasta simpukoiden valtaamilla alueilla. EU-lainsäädäntö antaa myös mahdollisuuden harventaa häiritsevän suureksi kasvanutta petokantaa metsästämällä. Komissio on laatinut luonnonvaraisen eläimistön suojelua ohjaavan direktiivin lisäohjeet. Haahkat näyttävät runsastuneen, sillä simpukka on tärkeää haahkojen ravintoa. Vaeltajasimpukat siivilöivät ruuakseen vedessä olevia hiukkasia. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on luvannut auttaa asiassa. Vaeltajasimpukka on valloittanut Suomen itäisimmän rannikkokunnan Virolahden lahtivesiä. Simpukka luokitellaan maailmassa sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon, EteläSuomen merikalastajain liiton toiminnanjohtaja Teemu Tast kertoi Virolahden meriakatemiassa. Vaeltajasimpukkaa esiintyi alunperin Kaakkois-Euroopan järvissä. TulosTäysrehuEH . Museonäyttelyihin pääsee puoleen hintaan. Pönttöpäivä oli riihimäkeläisen Paloheimo Oy:n perinne, jossa kaupunkilaisille jaettiin pönttötarpeita sahan varastosta. PERUSTETTU 1916 Nurmiviljelyn ykköset PERJANTAINA 22. TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN + Lukuoikeuden UUSI ETU näköislehteen ja arkistoon + ideaalia DeLaval Mikrokuitu-utarepyyhe 48 pyyhettä nyt erikoishintaan! 18-vuotiaista suomalaista. Kun kyselyssä tiedusteltiin, tulisiko Saimaan nieriä tai meriharjus rauhoittaa väliaikaisesti kaikelta kalastukselta, 87 pro- UUSI ETU Lukuoikeuden Kantri-kuukausiliitteen näköislehteen Käytä etusi heti ja kirjaudu osoitteessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu jäsenvaltiot voivat myöntää tappolupia pedoille. Takkula kiittelee pyrkimyksiä karkottaa suurpedot asutuksen liepeiltä mellakantorjunta-aseilla. Marjastus, sienestys ja virkistäytyminen luonnossa ovat uhattuina petopelon takia. Vanhempien täytyy voida päästää lapset huoletta ulos leikkimään sekä kulkemaan turvallisesti kouluun. Viljelijöitä velvoitetaan laiduntamaan nautoja kesäaikaan eläinten hyvinvoinnin takia. Laiduntamiskynnys kasvaa, jos lähistöllä liikkuu susia ja karhuja. Jos peto tappaa naudan, vuosien jalostustyö menee hukkaan. Sitä ei rahalla korvata. ?Pedot kuuluvat luontoon Saimaannieriöitä enää kymmeniä WWF:n mukaan lisääntyviä saimaannieriöitä on jäljellä vain muutamia kymmeniä. ?Äärimmäisen uhanalaisilla kalalajeilla ei ole nykyisin laajaa taloudellista merkitystä. LypsyTäysrehuEH . Näin vakuuttaa europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.). Takkula kertoo tehneensä EU-komissiolle jokin aika sitten kirjallisen kysymyksen, miten EU-linjausten mukaan voidaan hoitaa Suomessa suurpetojen aiheuttamaa turvallisuusuhkaa. Komission vastauksessa korostetaan, etteivät suurpedot ole ihmistä tärkeämpiä. TuottoTäysrehuEH www.a-rehu.fi tai 020 472 7060 Myymme, ostamme, välitämme, palvelemme . Metsästysmuseo herätti tapahtuman uudelleen henkiin keväällä 2010. Vaeltajasimpukka valtaa Virolahtea mutta eivät ihmisasuntojen läheisyyteen?, MTK-Perho korostaa ja edellyttää valtiolta uskottavaa suurpetopolitiikkaa ja toimivaa yhteistyötä, jotta asiat saadaan oikeille raiteille. Istutettu metsäpeurakanta on kasvanut liian suureksi ja on omalta osaltaan lisännyt suurpetojen määrää alueella, tuottajayhdistys muistuttaa. nen kalastuslaki tuntuu olevan saimaannieriän suojelun este. WWF on vedonnut sekä edelliseen että nykyiseen maa- ja metsätalousministeriin uhanalaisten kalalajien rauhoittamiseksi. Ministeri Jari Koskiselle (kok.) vetoomus postitettiin tammikuussa. monipuolisuus on valttimme. sä li Kevään parhaat rEHukaupat tEHdään nyt! aa LUMITILANNE senttia vastaajista vastasi kyllä. Viisi prosenttia oli rauhoitusta vastaan, kahdeksan prosenttia ei ollut puolesta eikä vastaan. Kalastuksen harrastajat olivat yhtä valmiita rauhoituksiin kuin kalastusta harrastamattomat. Savitaipaleen Kuolimolla paikallinen kalastusalue päätti kieltää saimaannieriän pyynnin. Ammattikalastaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sai luvan jatkaa nieriänkin kalastusta. A Tavanomaista kylmempää Saimaannieriä ja meriharjus ovat Suomessa niin uhanalaisia, että ne pitäisi rauhoittaa pyynniltä toistaiseksi. Laivojen mukana se on levinnyt eri puolille maailmaa. Simpukat kiinnittyvät merenpohjan kiviin ja rakenteisiin tiiviiksi ryppäiksi. Suurpetojen suojelua säätelevässä direktiivissä nimenomaan mainitaan yleinen turvallisuus yhdeksi syyksi, jonka perusteella SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää jatkuu vuodenaikaan nähden kylmänä. Talvitarjous! Rahanarvoiset edut kestotilaajalle! t 4 pk 50,- Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajaetuna saat: . EU ei ole esteenä. Vaarantuneiksi niistä on luokiteltu jouhisorsa, heinätavi, punasotka ja tukkasotka. Silmälläpidettäviä lajeja ovat metsähanhi, haahka, tukkakoskelo ja isokoskelo. Uhanalaisuusarvio on tehty vuonna 2010. Maitotilan EHdottomat suosikit kilpailukykyiseen hintaan Elävä hiiva -tuotteet jatkavat voittokulkuaan. Kaikki lypsylehmien suosikit sisältävät nyt elävää hiivaa. a h o i t u ks el la Täysrehutarjontamme lypsylehmille: -R . jps-mainos.fi www.peltosiemen.fi NUUTTIBOR TENHOBOR INKERIBOR NRO 35 . Pohjoisenpuoleinen tuuli lisää jakson alussa pakkasen purevuutta. SÄÄ ON LAAJALTI poutaista ja osaksi aurinkoista. Järjestön teettämään kyselyyn vastasi lähes 2?200 yli ?Suomi voi itse ratkaista suurpeto-ongelmat? Ratkaisu Suomen suurpetoongelmiin löytyy suomalaisten omista toimista. Lähinnä maan pohjoisosassa pilvisyys on runsaampaa ja jakson aikana heikot lumikuurot ovat mahdollisia. PÄIVÄLÄMPÖTILA ON ENIMMÄKSEEN 1 ja -8 asteen välillä. Yölämpötila on -10 ja -25 asteen välillä. LUNTA KERTYY JAKSON aikana 0?3 senttiä, Lapin koillisosassa paikoin vähän enemmän. Luontojärjestö WWF Suomi vaatii rauhoittamaan kalastukselta uhanalaiset suomalaiset kalalajit. TeknoTäysrehuEH . maaliskuuta. Pönttöpäivänä museon pihamaalla voi naputella itselleen linnunpöntön Versowood Oy:n lahjoittamasta sahatavarasta. Pöntönrakennuksessa opastavat Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön nuorten työpajan valmennettavat sekä Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen vapaaehtoiset asiantuntijat. Tapahtumaan on vapaa pääsy. MAALISKUUTA 2013 VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ KARI SALONEN WWF:n mielestä harjus pitäisi rauhoittaa kalastukselta toistaiseksi. WWF: Uhanalaiset kalat pitää rauhoittaa SÄÄ EILEN TAVANOMAISTA KYLMEMPI SÄÄ JATKUU. Niissä korostetaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta huolehtia ihmisten tarpeista suurpetoalueilla myös petoja kaatamalla. Lisäohjeet on laadittu KeskiEuroopan tilanteen mukaan. Takkulan mielestä sitä on voitava soveltaa myös muilla alueilla. ?Ohjeistus suorastaan suosittelee, että metsästämällä supistetaan asutuksen liepeillä liikkuva petokanta piehemmäksi kuin alueella voisi menestyä, jotta voidaan välttää petojen ja ihmisten väliset ristiriidat?, Takkula korostaa. Takkulan mukaan EUkomissio ymmärtää, että ristiriitojen aiheuttama petoviha johtaa salametsästykseen. Sopivalla petokantojen karsimisella voidaan edistää suurpetojen suojelun pitkäaikaistavoitteita, Takkula uskoo. REIJO VESTERINEN MTK-Perho: Petopelko vaarantaa hyvinvoinnin Lauhtuuko Lapualla kiristyykö Kiteellä Paikkakuntakohtainen täsmäsää www.maaseuduntulevaisuus.fi MTK-Perhon kevätkokous vaatii sekä MTK:lta että valtiolta toimia epäonnistuneen suurpetopolitiikan oikaisemiseksi. Yhdistyksen mielestä ihmisten täytyy saada kulkea luonnossa ilman pelkoa suurpedoista. Rauhoitus edesauttaisi kantojen voimistumista ja loisi mahdollisuuksia niiden kestävälle pyynnille tulevaisuudessa?, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo. Luukkosen mielestä nykyi- REIJO VESTERINEN REIJO VESTERINEN LUONNOSTALYHYESTI Pönttöpäivä metsästysmuseolla Suomen metsästysmuseo järjestää Pönttöpäivän lauantaina 23. Tätä mieltä on lähes yhdeksän kymmenestä WWF Suomen haastattelututkimukseen vastanneesta. ä m ik aksua Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella maksat joustavasti kaikki A-Rehulta ostamasi tuotteet. Korko on tällä hetkellä 2,08 %.
Suklaakakun seurana voi tarjota miedosti makeutettua kermavaahtoa. Täyte/kuorrute 200 g leivontasuklaata tai taloussuklaata 200 g oivariinia tai dellariinia 2 kananmunaa 6 dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää siihen kaakaojauhe hyvin sekoittaen ja kiehauta vielä niin, että seos sakeutuu. Kaakaolla on tulehdusta lieventäviä vaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa positiivisesti sydämen ja verisuonten terveyteen. Pääsiäinen on joulun ohella suklaan myynnin sesonkiaikaa. Suklaadippi hedelmien ja marjojen kera on ihana jälkiruoka. Viime kesänä aikaiset lajikkeet toivat tuotantovarmuutta. Oikuttelevat säät varjostivat viime kasvukautta Sivu 3 vät lajikkeet, jotka kylvetään kasvihuoneisiin. Itse risteytys on yksinkertainen tapahtuma mutta työläs: siitepölyä töpötetään käsityönä hedelmöitettävän kasvin emiin. Ongelmat tuleentumisessa eivät välttämättä aiheuta korjuuvaikeuksia. keita markkinoille. 20 Suussa sulavan suklaakakun voi koristella makeisilla. Sivu 20 RAIJA TAHVONEN Ruisleipäviljassa satoisuutta on haettu hybridilajikkeista. Jos haluat kuorrutuksesta sileän, voit yrittää tasoitella sitä lämpimällä veitsellä. Koristeeksi sopivat suklaamakeiset tai sulatetusta taloussuklaasta valutetut raidat. S. Lisää tomusokeri ja vaniljasokeri ja vatkaa seosta, kunnes se alkaa sakeutua. Toisaalta korkealaatuisessa tummassa suklaassa kaakaokuiva-ainepitoisuus saattaa olla yli 70 prosenttia. Kreikan kielessä theo tarkoittaa jumalaa ja broma ruokaa. Älä kuumenna liikaa. Vatkaa kananmunat vaahdoksi ja lisää jäähtynyt oivariini-suklaaseos vaahtoon hitaasti kaataen ja samalla vatkaten. Maitosuklaaseen lisätään nimensä mukaisesti maitoa. 029 5317502 Pirjo Mattila, Raija Tahvonen, MTT edistäviä vaikutuksia. Tarkkailua ei kuitenkaan kannata unohtaa. Sivu 8 Tuomikirvat vähissä keväällä SEPPO SAMULI Sivut 10?11 Koko 2000-luku on ollut poikkeuksellisten säiden aikaa kuivuus- ja hellejaksoineen. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sitten sooda hyvin sekoittaen. Mikäli kaakaomassaa nautitaan suklaan muodossa, hyvillä vaikutuksilla on myös kääntöpuolensa. Yleensä jalostustyön lähtökohtana on esimerkiksi viljaa jalostavan teollisuuden esittämät toiveet siitä, millaisia ominaisuuksien yhdistelmiä lajikkeisiin toivotaan. Sen jälkeen jalostaja valitsee risteytettäTAPIO TUOMEL A/MTT Ennen kuin uusi kasvilajike on edennyt jalostajan ideasta viljelyyn, taustalla on kymmenen vuotta työtä ja valtava määrä sen aikana tuotettua numerodataa. Suomalainen Boreal Kasvinjalostus tuottaa vuosittain useita uusia viljelykasvilajik- Uusia lajikkeita kehitetään risteyttämällä haluttuja ominaisuuksia perimässään kantavia lajikkeita toisiinsa. Käytännössä se tehdään siirtämällä siitepölyä kukinnosta toiseen. Kumppani tositarkoituksella Jalostustyöntekijä Sari Jaaksi on poistanut rypsin kukasta sen siitepölyä sisältävät heteen. EU-lainsäädännön mukaan tummassa suklaassa kaakaokuiva-aineen pitoisuus tulee olla vähintään 35 prosenttia. Viime kasvukaudella ongelmia tuotti sateinen sää, ja sateet katkaisivat kylvöt pariksi kolmeksi viikoksi. Suklaalle tyypillisiä polyfenoleja ovat katekiinit, epikatekiinit ja prosyanidiinit. Suklaalle on omistettu lehtiä, kirjoja sekä erilaisia tapahtumia ja messuja. Tutkimuksissa on löydetty myös tieteellistä perustaa kaakaon ja suklaan terveysvaikutuksille. Syntisen hyvä suklaa ei ehkä olekaan niin syntistä 20 Sulata voi ja suklaa varovasti mikroaaltouunissa tai vesihauteella. Kaakao saattaa myös vähentää diabeteksen riskiä ja parantaa immuunipuolustusta. Sekoita välillä huolellisesti. Yleensä kakku kohoaa keskeltä korkeammaksi ja se kannattaa jäähdyttää niin, että muoto säilyy. Levitä osa täytteestä kakun kerrosten väleihin ja säästä reilu kolmannes kuorrutukseen. PIRJO MATTIL A KAAKAOKO SUPERFOODIA? Kaakaon polyfenoleilla ja muilla bioaktiivisilla yhdisteillä saattaa olla useita terveyttä TUMMEMPI ON TERVEELLISEMPÄÄ Suklaa tunnetaan parhaiten lähinnä herkku- ja hemmottelutuotteena. Nämä kaakaon polyfenolit antavat tummalle suklaalle tyypillisen kitkerän maun, ja mitä tummempi suklaa, sitä enemmän se sisältää näitä yhdisteitä. Suklaassa on paljon rasvaa ja energiaa, ja sen runsas nauttiminen aiheuttaa painonnousua. Kuorrutus jähmettyy helpommin, jos täytetty pohja on kylmä. Tavoitteena on yhdistää siitepölyssä oleva perimä siemenen kasvattavan kukan perimään. Liite 1/2013 | 22.3.2013 Paikallisiin olosuhteisiin sopivat lajikkeet ovat sadon onnistumisen tae. Viralliset lajikekokeet auttavat viljelijöitä tekemään oikeita valintoja. Varmuutta viljelyyn uusilla lajikkeilla. Vuonna 1753 Carl von Linné antoi kaakaopuulle tieteellisen nimen, Theobroma cacao. Sekoita pehmeä oivariini ja sokeri sähkövatkaimella. Luonto elvyttää -teemakierros. Sen perusaineosat ovat kaakaovoi, maito ja sokeri. Lisätiedot: pirjo.mattila@mtt.fi, puh. Shanghaihin Kiinaan on rakennettu jopa kokonainen suklainen teemapuisto ?Suklaan Onnenmaa?. Vaikka Kiinaan on perustettu suklaapuisto, kiinalaiset syövät suklaata vähiten maailmassa (0,12 kg/hlö/v), kun taas Irlannissa vuosittainen kulutus on noin 12 kg/hlö. Suomalaiset sijoittuvat suunnilleen välimaastoon 7 kg:n kulutuksellaan. Valkosuklaa ei sisällä lainkaan kaakaomassaa. Erilaisissa ihovoiteissa kaakao saattaa suojata ihoa esimerkiksi auringon ultraviolettivalolta. Kaakaolla on myös suotuisa vaikutus mielialaan, kognitiivisiin toimintoihin ja kylläisyyden tunteeseen. Teemana leipä - Jokioisten leivän 30-vuotisjuhlakierros Kesän tapahtumia Elonkierrossa JUMALTEN RUOKAA Kaakaopapuja on osattu hyödyntää erilaisina ruokina ja juomina jo ennen ajanlaskumme alkua. Anna kakun jäähtyä hyvin ja halkaise se sitten kolmeen kerrokseen. Taikina 150 g oivariinia tai dellariinia (voilla tulee kovempi rakenne) 4,5 dl sokeria 3 kananmunaa 1,5 dl vettä 1 dl kaakaojauhetta (Van Houten tai vastaava, ei kaakaojuomajauhetta!) 1,5 tl ruokasoodaa 2 dl piimää tai maustamatonta jogurttia 6 dl vehnäjauhoja (voit käyttää täysjyväjauhoja halutessasi) SUUSSA SULAVA SUKLAAKAKKU Reseptit Kaakaon polyfenolit voivat edistää terveyttä. Kuumenna 2 dl kermaa kattilassa ja sulata siihen 200 g suklaata. Sen jälkeen hän töpöttää sitä vasten toisen rypsilajikkeen kukkaa. Valkoisessa suklaassa näitä yhdisteitä ei ole lainkaan. massaa, kaakaovoita ja useimmiten myös sokeria kaakaomassan kitkeryyden vähentämiseksi. Nimi tarkoittaa siis jumalten ruokaa. Kaakaopavut ovat kaakaopuun hedelmän fermentoituja siemeniä. 14 Laboratoriomestari Leena Puura haluaa selvittää, miten fosforia voitaisiin kierrättää tehokkaammin. Sivu 18 Osa elämän kiertokulkua MTT:n laboratorioissa tutkitaan monenlaisia näytteitä. OLGA PIHLMAN/MTT Rehuissa käytetty tuontivalkuainen voidaan tulevaisuudessa korvata kokonaan kotimaisella tuotannolla. Sivu 16 Valkuaista kokonaan kotimaisin voimin Taudinkestävyyden saavuttaminen on kilpajuoksua taudinaiheuttajia vastaan. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Sivu 15 Jalostuksella saadaan kestävyyttä Tattarin viljelyn suosio on kasvanut noin kolminkertaiseksi muutamassa vuodessa. Satovaihtelut ovat vielä suuria. Sivu 9 Tattarin suosio kasvaa Suomessa Syksyn munalaskenta ennustaa pientä tuomikirvakantaa kevääksi. Toisaalta suklaan rasva (kaakaovoi), vaikka tyydyttynyttä rasvaa onkin, on terveellisempää kuin esimerkiksi maitorasva runsaan steariinihappopitoisuutensa vuoksi. Sitten vaan dippailemaan! Suklaan suosio kasvaa maailmalla, ja etenkin tummat suklaat ovat lisänneet suosiotaan. Eläimellistä menoa -tapahtuma 15.8. Steariinihappo ei nykytietämyksen mukaan nosta veren kolesterolipitoisuutta. Aiemmin sitä kuitenkin käytettiin moniin erilaisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Mukana hoiva-alpakka Börje 27.7. Lisää kananmunat yksi kerrallaan ja vatkaa voimakkaasti joka lisäyksen jälkeen. Lisää jauhoja, piimää ja kaakao-soodaseosta vuorotellen varovaisesti sekoittaen (noin neljänä annoksena . 5 Jo ensimmäinen vuosi vaikuttaa kuminan satoon. Tumman suklaan valmistuksessa käytetään kaakao- Suklaasta on tullut viinien kaltainen nautiskelu-, maistelu- ja ylellisyystuote. S. Viime vuosina kaakaota ja suklaata koskevissa tutkimuksissa on löydetty myös tieteellistä perustaa terveysvaikutuksille. Kaakao sisältää runsaasti flavonoidityyppisiä antioksidantteja (polyfenoleja). MTT:llä tehdyn tutkimuksen mukaan kaakaojauhe sisälsi noin 150 tutkitusta kasviperäisestä elintarvikkeesta toiseksi eniten näitä yhdisteitä. Jäähdytä kakkua ensin vuoassa ja kaada sitten ritilälle jäähtymään. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että kohtuullisella kaakaon tai tumman suklaan nauttimisella on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. www.mtt.?/elonkierto Ojaistentie 44, Jokioinen Avoinna kesäkuusta syyskuun puoliväliin 26.6. S. aina osa jauhoista ja nesteestä yhtä aikaa). Kaada taikina voideltuun korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa 1 t 15 min
Samalla FinE-logo sai uuden muodon. Pensasvalikoima sai huomattavan lisän Suomessa jalostetuista alppiruusuista ja atsaleoista. Viljelijät hyödyntävät kasvukauden aikana kertyneen kokemuksen seuraavan vuoden viljelypäätöksien teossa. Sääilmiöihin reagointi näkyy, vaikka yleiset viljojen markkinanäkymät vaikuttavatkin suuresti eri lajien viljelyhalukkuuteen. Kisälliperinteen muututtua kustannustehokkuuden kilpajuoksuksi ei laadusta ole kukaan välittänyt juuri mitään pitkään aikaan. Lyhyen kasvuajan kokeessa Ruukki tulee kevätvehnällä uudeksi koepaikaksi. 2 70. Siemenen saatavuus heikentänee kuitenkin viljelijän valintamahdollisuuksia. Toisaalta viljelijät suosivat myöhäisiä kauralajikkeita, jos lämpösummaa kertyi edellisenä kesänä runsaasti ja korjuille päästiin aikaisin. Ohran sekä aikaisten kaura- ja vehnälajikkeiden voi olettaa olevan suosiossa tulevana kasvukautena. Olihan korjuukausi 2012 varsin haasteellinen siementavaran laadulle. Uusien lajien ja lajikkeiden viljelyyn ottaminen on eräs keskeisimpiä keinoja monimuotoistaa viljelyä ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Valko- ja mustaherukoista on tulossa uusia lajikkeita. Lisätietoa FinE-kasveista on osoitteessa www.mtt.fi/fine risoninruusu William?s Double Yellow. Puulajipuiston eli arboretumin ja puiston alueelta löydät yli 200 puuvartista lajia. Myös tulevaisuudessa viljelijöiden käytössä tulee olla eri aikaisuusluokan lajikkeita tasapainoiltaessa hyötyjen ja riskien välillä. Tarkastelu lajien ja lajikkeiden vaihtamisherkkyydestä täydentää aiempia MTT:n tekemiä tutkimuksia viljelijöiden muutosvalmiudesta. Huutokaupat.compalvelusta ostamani maansiirtokärryn kippi ruiski öljyä ja kärryn myyjä, Macea oy, vähät välittää, kunhan kauppa käy. Vastuunkanto ei sovi kaikille, mutta silti. arkisin klo 8?15, ryhmät sopimuksesta. Harventunutta koepaikkaverkkoa paikattiin ulkoistamalla kokeita neuvonnan ja liikelaitosten koetiloille. VUODEN 2012 ALUSSA lajikekokeiden suorittamisesta perittävää korvausta korotettiin 30 prosenttia, jotta lajikekokeet eivät olisi muodostuneet MTT:lle voimakkaasti tappiollisiksi. Michel. Atsaleat ovat alppiruusujen sukulaisia, mutta ne varistavat lehtensä talveksi, eivätkä ole yhtä herkkiä kevätahavalle kuin ikivihreät alppiruusut. Myöhäisyyden suosiminen näkyi myös vehnällä ja kauralla, joskin ohraa lievempänä. Alppiruusuja on 20 lajiketta, tosin kaikkia ei ole vielä myymälöissä. Punaviolettikukkainen kevätatsalea on kestävin, keltakukkaisia kaunottaria edustaa gentinatsalea Kullannuppu. Tärkeätä on haalia keikkoja, oikaista siellä, missä se ei heti näy ja venyttää aikataulupinnaa äärimmilleen. Ammattiylpeys on kadonnut yhtä hyvin kuin laadulla ja taidolla kilpailu. SOSIAALI- JA TERVEYSALA kokonaisuudessaan on murroksen kourissa. Keskeneräiset tuotteet myydään tilaajalle hymyssä suin tietäen, että päivitykset työllistävät myyjää koko tuotteen elinkaaren. on vaikea ymmärtää, miten järjestäytynyt, epärehellinen, suomeksi rikollinen, toiminta on osana jotain näinkin arkipäiväistä. Seuraava Maaseudun Tiede -liite ilmestyy kesäkuussa 2013 KOLUMNI Aapo Korkeaoja aapo.korkeaoja@gmail.com Huijareiden Suomi SUOMALAISET OVAT hyviä jankkaamaan itseensä liittyviä tosiasioita: syntymälahjaksi saadun lottovoiton jälkeen suomalainen rehellisyys on vertaansa vailla, koska talvisodan hengessä ei veljeä jätetä vaan painetaan sisulla läpi harmaan kiven. Atsaleoita tulee FinE-valikoimaan lisää. PERUSLAJEJA JA ERIKOISUUKSIA Peruslajeista kuusamat, jasmikkeet, hortensiat, pensasangervot ja uudemmat tulokkaat pensashanhikit Goldteppich ja Tervola, varmistavat kukinnan kesäkuusta syksyyn. Törmättyäni viimeisen vuoden aikana suoraselkäisiin huijareihin ja jouduttuani kohtaamaan liian monta matalan moraalin muka-ammattilaista on aika päivittää suomalaisuuden kuva: olemme petollisia, laiskoja ja omaa etua tavoittelevia juntteja. RAKENNUSALA on hyvä esimerkki. Suuret hinnankorotukset olisivat lopulta johtaneet viljojen ja nurmien lajikekokeiden tilausten loppumiseen Suomessa, kuten oli käynyt jo aiemmin avomaan vihannesten lajikekokeiden kanssa. LAJIKEKOKEIDEN KUSTANNUSTEN alentamiseksi MTT:llä Piikkiössä tehtävät lajikekokeet loppuvat ja siirtyvät Boreal kasvinjalostukselle. Nyt tehdyillä järjestelyillä pyritään saamaan 15 prosentin alennus tilaajilta perittäviin testausmaksuihin. Osasta MTT:n koeasemia jouduttiin luopumaan 1990- ja 2000-luvulla kiinteiden kustannusten alentamiseksi. vuosikerta ISSN 1796-8763 (painettu) ISSN 1796-8771 (verkko) www.mtt.fi/julkaisut/ maaseuduntiede/haku.html TOIMITTANUT: Johanna Leppänen, MTT YHTEISTYÖSSÄ: Lisätiedot: antti.laine@mtt.fi, puh. Vai oliko se päin mäntyä. Ensimmäinen virhe on itsepetos, jota ei tarvitse kaukaa hakea. ÄRSYTTÄVINTÄ nykysuomalaisuudessa on selkärangattomuus. Löytöruusuja saa nyt myös myymälöistä. Katseenvangitsijaksi pihalle voi valita japaninmagnolian Vanha Rouva, jonka suuret valkoiset, tuoksuvat kukat aukeavat ennen lehtien puhkeamista. Molemmat ovat vain noin metrin korkuisia. Korkeiksi kasvavat muun muassa P.M.A. Tigerstedt ja St. Pörssiyhtiö vastaa tuloksestaan omistajilleen, ja kaikki muu on turhaa. 050 408 2960 19 OMA KOKEMUKSENI ON, että maahanmuuttajat ovat ainoa ryhmä, jolla on vielä tarve näyttää että täältä pesee. Tämä saattaa hillitä kiihkeintä intoa lisätä uusien lajien ja myöhäisten lajikkeiden viljelyä. Kasvinviljely on kohdannut 15 viime vuoden aikana monia ilmastonmuutokselle tunnusomaisia sääilmiöitä. Lisäksi viljelijät ovat siirtyneet 2?3 päivää myöhemmin tuleentuviin ohralajikkeisiin. Tämä selvisi, kun MTT:n virallisten lajikekoeaineistojen lajikkeiden aikaisuuseroja kuvaavat tiedot kytkettiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen viljalajien ja -lajikkeiden viljelyn alueellisiin yleisyystietoihin. Sateinen tuleentumis- ja korjuukausi lisäsivät seuraavan vuoden ohra-alaa, kuten myös aikaisimpien vehnälajikkeiden suosiota. Neuvonnallisten lajikkeiden mukanaolo parantaa koesarjojen luotettavuutta ja koetulosten käyttökelpoisuutta viljelijöiden ja neuvonnan tarpeisiin. vat jakautumaan lyhyen ja pitkän kasvuajan kokeisiin. Makea Vilma ja hapokkaampi Venny korvaavat aikaisemman Vertti-viherherukan. Punaherukoiden happamuutta vierastavan kannattaa istuttaa vanhoja punaherukkalajikkeita makeampi Punahilkka. Lääkäriliiton masinoima lääkäripula ja yksityiseen hoitoon suunnattu Kela-korvaus ovat rappeuttaneet perusrakenteen. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Yltöisten Arboretumissa voi tutustua myös FinE-kasveihin. EEVA-MARIA TUHKANEN Alppiruusut ja atsaleat ovat FinE-kasvien uutuuksia LAMPAITA Rusopäivänlilja Sirkku on ensimmäinen FinEperenna. Lisätiedot: sirkka.juhanoja@mtt.fi Sirkka Juhanoja, MTT MAKUA JA TERVEYTTÄ MARJOISTA Viherherukka on suomalainen C-vitamiinipommi. Tutustumista helpottavat nimikyltit, opastaulut ja toimistosta lainattava helppokäyttöinen mp3-soitin, josta voit kuunnella selostusta viitoitetun polun varrella. Avoinna 15.5.?15.9. Onneksi pikkuveljen valvontamekanismit kehittyvät koko ajan ja esimerkiksi verkkopalvelu puskaradio.net jakaa tietoa kuluttajakokemuksista. MAANVILJELIJÄTKIN ovat oppineet, ettei paperille kannata kirjoittaa sitä, mitä pellolla hommaillaan, koska EU on jotain hahmotonta jossain muualla, ja toimeentulon riippuessa kirjoittajanlahjoista ei itse asia aina kiinnosta tarpeeksi. Muutenkin it-ala on suomalaisen rappiokulttuurin pesämuna. Persoonattomassa prosessissa, kuten nettikaupassa tai alihankintaketjussa katoaa kuittien lisäksi myös vastuu. Kilpailuttaminen on kasvattanut ahneutta, joka on johtanut arviointikyvyn pettämiseen. Kun pienet toimijat karsitaan alalta saavuttamattomien sertifikaattien tai liian isojen urakoiden myötä, häviää samalla yritysten yhteiskuntavastuu. Saattaa olla, että uussuomalainen rasismi johtuukin turhautumisesta: Jos musta mies on tarpeeksi rohkea tarttuakseen mopin varteen, pitäisi valkoisenkin harkita paikkaansa sohvalla sosiaalipalveluiden nojassa. Huijareiden maa, perkele. MIKÄ SUOMEA VAIVAA. Valkokukkainen paratiisiomenapuu Ranetka Purpurovaja ja purppuraomenapuut Marjatta ja Rixi varmistavat myös omenapuiden pölytystä. FinE-kasvit ovat Suomessa tuotettuja ja tutkittuja, kestäviä puutarhakasveja. FinE-valikoima laajeni viime vuonna, ja siinä on nyt lähes 200 koriste- ja hyötykasvia. Alkanutta kehitystyötä jatketaan kuitenkin vielä tulevina vuosina. JOTTA LAJIKKEESTA olisi uusia koetuloksia saatavilla, neuvonnallisia lajikkeita yritetään saada takaisin kokeisiin virallisia lajikkeita 30 prosenttia alhaisemmalla testaushinnalla. Rapsin testaus keskittyy enemmän I- ja II-vyöhykkeille ja III-vyöhykkeen koe jää pois. Lajikekokeiden koepaikkaverkko muuttuu VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN koepaikkaverkko muuttuu vuonna 2013. Maaningalla jatkavat nurmikasvien lajikekokeet. Niiden mukaan viljelijät ovat muun muassa taipuvaisia aikaistamaan kevätkylvöjä termisen kasvukauden aikaistuttua erityisesti 2000-luvulla sekä vähentämään syysvilja-alaa pahojen tuhotalvien jälkeen. Fakta Vaikka viljelykasvivalikoimamme on rajallinen, viljelijät vaihtavat ketterästi aikaisista myöhäisiin viljalajeihin ja -lajikkeisiin tai päinvastoin edellisen kasvukauden kokemusten perusteella. Viljelijöiden valmius muuttaa viljelykäytäntöjä on tärkeää sopeuduttaessa ilmastonmuutokseen. 029 531 7610 Pirjo Peltonen-Sainio, Lauri Jauhiainen, MTT leentumiseen. Lajit on varustettu nimikyltein. Pienille pihoille sopivat parhaiten matalat tiiviit alppiruusut Elviira, Kullervo, Vieno, Kaino ja Venla. Alhainen sertifioidun siemenen käyttöaste osaltaan jarruttaa muutosherkkyyttä. AIKAISET LAJIKKEET JA OHRA SUOSIOSSA Vehnän viljelyala on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana, kun taas ohra- ja kaura-alat ovat hivenen pienentyneet. Tiedustelut 029 5300 700. www.mtt.fi/puistot (Arboretum Yltöinen) Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Lisätiedot: eeva-maria.tuhkanen@mtt.fi, puh. Valppaudella voidaan parhaiten hyötyä ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista, mutta välttää siihen liittyvät mittavat riskit. Kasvilajivalikoiman ennakoidaan monipuolistuvan, kun kasvukausi pitenee. Toisaalta kasvukausillemme tyypilliset säävaihtelut voivat entisestään yleistyä ja äärevöityä. Kookas japaninmagnolia on kestävä Keski-Suomessa saakka. Hoivapalveluiden kilpailuttaminen on paljastanut radikaalin ristiriidan laadun ja tehokkuuden välillä: miten mitata välittämisen ja huolenpidon laatutekijöitä? NETTIKAUPASSA pelisäännöt ovat vielä täysin hakusessa. 029 531 7431 ANTTI LAINE, MTT ULKOPUOLISELLA hankerahoituksella tehtäväksi suunniteltuja pilottikokeita uusilla koepaikoilla ei pystytä näillä näkymin aloittamaan keväällä 2013, sillä lajikekokeiden kehittämistyö on jäänyt ilman hankerahoitusta osana suurempaa hankekokonaisuutta. Sopivalla lajikevalinnalla alppiruusujen kukinnasta saa nauttia toukokuun lopusta juhannukseen. Mahdollisia uusia MTT:n ulkopuolisia kokeita ovat myös Borealin järjestämät rypsikokeet Oulun ja Jyväskylän seudulla. Kevätvehnän ja kauran kokeet tule- Liite 1/2013 Viljelijöillä hyvä valmius sopeutua ilmastonmuutokseen ULL A JAUHIAINEN/MTT Lisätiedot: pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi, puh. Pensasruusuvalikoimassa on juhannusruusun ja sen vaaleanpunaisten sukulaisten lisäksi valamonruusu sekä kestävin keltakukkainen, ha- Kukoistavat perennat ja kestävät puut Perennoista, koristepensaista ja puista kiinnostuneen kannattaa suunnata Yltöisten Arboretumiin ja puistoon Kaarinan Piikkiöön. EU-rahoitteinen DEVEPARK-hanke toi kasviaarteet esille. Perennanäytemaalla kokokesäisen kukoistuksen takaavat 130 erilaista, tutkitusti kestävää, tervettä ja hyväkasvuista perennaa. Viljalajikkeiden testaus loppuu Mikkelissä, ja Maaningalta ne siirtyvät Jyväskylän seudulle Boreal Kasvinjalostuksen tekemiksi. Jotta lajikekokeiden jatkuvuus voidaan turvata, kokeiden kenttätöistä yhä suurempi vastuu siirtyy MTT:n ulkopuolelle. Ohran osuus alasta kasvoi vehnän kustannuksella myös, jos edellisellä kasvukaudella kului paljon päiviä kylvöistä tu- MAASEUDUN TIEDE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Humppilantie 9 A 31600 Jokioinen 029 5300 700 www.mtt.fi Lajien ja lajikkeiden aikaisuuserot parantavat viljelyn riskienhallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. TOIMITUSKUNTA: MTT: Jyrki Aakkula, Markku Järvenpää, Juha-Matti Katajajuuri, Johanna Leppänen, Pekka Uimari, Hilkka Vihinen Maaseudun Tulevaisuus: Heikki Vuorela MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Maaseudun Tiede -liite kertoo MTT:n ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista
1980-luvulla näytteitä kerättiin ympäri maailmaa, ja nyt näytelaatikoita lähetetään tutkittavaksi Keniaan, missä paikalliset voivat verrata niitä vastakerättyihin näytteisiin. Laboratoriomestari Leena Puuran uran kohokohtia on ollut työskentely Egypti-hankkeessa. Tuntuu, että ympyrä on sulkeutumassa. Puuran mukaan fosfori on tulevaisuudessa suuri kysymys: louhittavan fosforimalmin on arvioitu loppuvan 50 vuodessa, mikä voi ro- Maanäytteitä täynnä olevia pahvilaatikoita on hyllymetreittäin. Aineisto: MTT Viralliset lajikekokeet 1970-2012 Ohra Kaura Vehnä Kevätvilja Päivien lukumäärä Kevätviljalajikkeilla on merkittäviä eroja kasvuajassa kylvöstä tuleentumiseen. Aineisto: MTT Viralliset lajikekokeet. Aikaisten lajikkeiden viljely on eräs tärkeimpiä riskienhallinnan keinoja lyhyen kasvukauden oloissa. Näytteiden vastaanottohuone on Laboratoriumin alakerrassa, MTT:n laboratorioiden tiloissa Jokioisilla. Pohjanmaalla päästään kerran kymmenessä vuo- Lisätiedot: pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi, puh. Pääsin Suomessa ja Egyptissä kouluttamaan tutkijoita laboratoriotöihin. Viralliset lajikekoeaineistot kuitenkin paljastavat, että viivästys kylvöissä ei keskimäärin kostaudu viivästymänä tuleentumisessa. Kesällä 2012 ei esiintynyt puintikypsyyteen jouduttavia lämpöjaksoja. Myöhäisten lajikkeiden aika koittaa ilmaston yhä lämmetessä. Tuleentumattomia ja myös tuleentuneita kasvustoja jäi puimatta. Lisäksi hän on mukana kunnallispolitiikassa: Puura on Jokioisten mahduttaa satotasot. Säät oikuttelivat eivätkä kasvustot käyttäytyneet totutulla tavalla. Maan eteläosissa kertyy kahdesti vuosikymmenessä 1200 asteen lämpösumma kylvöistä syyskuun puoliväliin. Kahdesti on tyytyminen 900 asteeseen. Lajikkeen myöhäisyys on riskitekijä, mutta tuotanto-olomme ovat muuttumassa. Virallisten lajikekokeiden mukaan aikaisimmat ohrat kypsyvät 83 päivässä, kun myöhäisimmillä kypsyminen kestää lähes 20 päivää pidempään. Myöhäisten lajikkeiden suosio on kasvanut. Haluan vaikuttaa työympäristöön. Näyte punnitaan, useimmiten muokataan liuokseksi uuttamalla tai keittämällä apuaineen avulla, suodatetaan, otetaan talteen ja mitataan jollain härvelillä, Puura tiivistää työnsä kulun. Neljän kohdan luettelo kuulostaa yksinkertaiselta, mutta MTT:n laaja tutkimuskenttä edellyttää hyvin monenlaisia mittauksia ja laitteiden tuntemusta. Välillä olen ollut itsepäinenkin ja halunnut kehittää työtä, löytää uutta. MTT:n laboratorioissa tutkitaan maanäytteitä. Verkkolaikkua hyvin kestävässä lajikkeessa taudinaiheuttaja tartuttaa kasvin, mutta oireet jäävät altista lajiketta pienemmiksi. Siemenlevintäinen verkkolaikku etenee voimakkaammin kuin kasvijätteestä tai ilmasta tullut tartunta. 18 FOSFORI SYKÄHDYTTÄÄ Kemia kolahti heti keskikoulun ensimmäisellä oppiaineen tunnilla. . Ensimmäisen kerran 2000-luvulla kylvöjen myöhästyminen kostautui yhä suurempana tuleentumisen viivästymänä. Ennen MTT:lle tuloaan vuonna 1982 hän työskenteli Kemiralla fosforin parissa. . Todennäköisyys tuleentua 92 päivän kuluessa kylvöistä on aikaisilla ohrilla suuri (79?100 % kylvöajasta riippuen), myöhäisillä ohrilla kohtuullinen (30?76 %), aikaisilla vehnillä vähäinen (17?22 %) ja myöhäisillä vehnillä olematon (4?5 %). Aikaisuus on viljelyvarmuuden turva 1970- 1979 1980-1989 1990-1990 2000-2012 1987 Poikkeama kylvöjen käynnistymisessä (päiviä) 0 2012 ja myöhäisten lajikkeiden käytön tuloksena vai siksi, että viimeiset 20 vuotta ovat tuudittaneet meidät kärsivällisesti odottelemaan puintipoutien ilmaantumista. 029 531 7261 Marja Jalli, MTT SUURIN OSA kauralajikkeista on kenttäkestäviä. Koko 2000-luvulla on koettu ilmaston lämpenemiselle tyypillisiä piirteitä, kuten helle- ja kuivuusjaksoja mutta myös puintipoutia. Sateiset ja viileät olot pitivät kasvustot vihreinä. Viime kasvukausi oli poikkeus 2000-luvulla, muttei laajemmassa tarkastelussa. Vuosi 1987 on lähihistorian pahin katovuosi. Laboratoriotyöt Puura aloitti 17-vuotiaana. Nyt olen MTT:llä mukana hankkeissa, joissa tutkitaan ravinteiden ja myös fosforin hyötykäyttöä. Toisaalta 1970- ja 1980-luvuilla alle viidennestä vuosista voitiin luonnehtia korjuuoloiltaan ongelmattomiksi. Vehnällä ja kauralla viivästymä korjaantuu ohraa vähemmän. Mitä enemmän kylvöt viivästyvät, sitä lämpimämmissä oloissa kasvustot kehittyvät. Sateet katkaisivat kylvöt 2?3 viikoksi. Tuleentumisaika vaihtelee enemmän kuin kylvöjen ja tähkälle tulon ajoittuminen. Tuleentumisen viivästyminen ei väistämättä johda korjuuongelmiin, joskin se lisää riskejä. Olen hirveän kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy työhön. 029 5317610 Pirjo Peltonen-Sainio, Lauri Jauhiainen, MTT dessa 1100 asteen kertymään, kun taas 800 asteen kertymä koetaan keskimäärin kahdesti. Laji- ja lajikevalinnalla on merkitystä tuleentumisen varmistamisessa. Kun aloitin Kemiralla, fosforia alettiin saostaa jätevedestä. Taustalla lienevät kaikki nämä syyt yhdessä. -40 -20 -20 0 20 40 2 palstaa Mitä enemmän kylvöt viivästyvät, sitä lämpimämmissä oloissa kasvustot kehittyvät. Lehtilaikkutauteja esiintyy hieman vähemmän Sertori-, Epos-, Wellamo-, Demonstrant-, Bombona-, Amaretto- ja Puntari-lajikkeissa. 029 5317 610 Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen, MTT 20 83?91 91?98 96?102 Aikaisin kolmannes 96?102 102?106 104?110 Myöhäisin kolmannes 784?866 872?921 932?973 Aikaisin kolmannes 913?961 952?991 990?1050 Myöhäisin kolmannes Tehoisa lämpötilasumma (°C) Viime kesän kylvöt käynnistyivät pitkän keskiarvon mukaisesti, joskin 2000-luvulla totuttua myöhemmin. Juuri sateet ja niiden jakautuminen tekivät kasvukaudesta haasteellisen, ja haasteet kasvoivat korjuukautta kohti. -10 10 Lisätiedot: pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi, puh. MTT:ssä tutkittua Lisätiedot: marja.jalli@mtt.fi, puh. Ympäristön hyvinvoinnista kiinnostunut Puura ei ole mikroskooppiin tuijottaja. Aikaisuuden tuomaa tuotantovarmuutta ei ole kuitenkaan tarvittu merkittävässä määrin muina 2000-luvun kesinä . Hän työskenteli Kemiralla, kun seleeniä alettiin lisätä lannoitteisiin. Työ oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, koska sain jakaa tietoa, jota meillä on. Erittäin hyvin rengaslaikkua kestävät Propino ja Quench. Liian vähän näemme laboratoriossa, mikä on työmme tarkoitus ja mihin kokonaisuuksiin se kuuluu. UUDEN ETSIMISTÄ . Hän katsoo maailmaa avaruusperspektiivistä ja haluaa olla mukana elämän kiertokulussa. Läpimurtoa etsimässä 3 MYÖHÄISTEN LAJIKKEIDEN AIKA TULOSSA Aikaisuus olisi ollut kiistaton valttikortti viime kesänä. Puuralle työn laaja, yhteiskunnallinen näkökulma on tärkeää. Hän liikkuu tottuneesti näytehuoneesta tutkimustiloihin, ohi argonkaasusäiliöiden ja hiilidioksidipommin. Tutkimushuoneen lasikaapeissa pulputtavat harmaanruskeat näytteet. . Suurin osa lajikkeista kestää verkkolaikkua melko hyvin, jolloin taudin voimakas leviäminen edellyttää verkkolaikulle suotuisia olosuhteita usean kerran kasvukauden aikana. LAJIKKEEN taudinkestävyys on osa viljelyvarmuutta, ja se ilmenee lajikkeissa eri tavoin. Seuraan ruokaan ja ihmisten terveyteen liittyviä asioita. Vuosikymmenet eroavat suuresti toisistaan, kun tarkastellaan tuleentumisen jälkeisiä oloja virallisten lajikekoeaineistojen perusteella. Esimerkiksi kauralla suuria korjuuongelmia ilmeni reilulla kolmanneksella 1970ja 1980-luvun vuosista, mutta ainoastaan kahdesti 2000-luvulla ja kerran 1990-luvulla. eikä itse asiassa 1990-luvullakaan. Äärimmäistä myöhäisyyttä tulee kuitenkin näin pohjoisissa tuotanto-oloissa kavahtaa, varsinkin vehnällä. Lannoitteena tarvittavan fosforin irrottaminen jätevedestä sen haaskaamisen sijasta ja fosforin tehokkaampi kierrättäminen ovat ratkaisuja ruoan riittävyyden turvaamiseksi. Toinen Puuraa kiinnostava aihealue on seleeni. Kauralla ja vehnällä pelivara jää pienemmiksi, noin 15 päivään. Kasvukauden pituus vaihtelee alueelta toiseen, mutta myös alueen sisäiset vuosivaihtelut ovat suuria. Muilla ohrilla tartunnan voimakkuutta ohjaa kasvitautipaine. Rengaslaikkutartuntaa on tarkkailtava, jos ohra on usein lohkon viljelykierrossa ja sää on sateinen. VIRALLISISSA LAJIKEKOKEISSA verkkolaikkutartunta on ollut keskimääräistä alhaisempi Conchita-, Grace-, JB Maltasia -, Edvin-, Elmeri-, Fairytale- ja Toria-lajikkeilla. Lämpösummaa kertyi keskiarvojen mukaan, mutta ilman 2000-luvulle tyypillisiä helteitä. Kylvöt käynnistettiin tavanomaiseen aikaan, joskin 2000-luvulla kylvöille on yleensä päästy hyvin aikaisin. Olen saanut tehdä MTT:llä hyvin monenlaisia töitä, ja useaan työpäivään mahtuu uuden oppimista tai ongelmien ratkeamista. Puura on MTT:n johtokunnan jäsen. Laikkutautien etenemistä on seurattava kaikissa vehnälajikkeissa. EUROOPPALAINEN kevätvehnän jalostus on keskittynyt härmän- ja ruostekestävyyden kehittämiseen. Parhaiten härmää kestävät Bombona, Demonstrant, Amaretto, Zebra, Puntari, Wappu, Bjarne ja Epos. Ruosteiden kestävyydestä Suomessa on toistaiseksi vähän tietoa. Ruoste- ja härmäkestävyys murtuu lehtilaikkuresistenssiä nopeammin, ja tarkkailu on suositeltavaa kaikilla vehnälajikkeilla. YHÄ USEAMMASSA ohralajikkeessa on mlo-härmänkestävyysgeeni. Tämä turvaa lajikkeiden puhtauden. Härmälle suotuisissa olosuhteissa härmätartunnalle voivat muita herkemmin altistua Jyvä, Polartop, Pilvi, Einar, Kunnari, Tiril, Aukusti ja Wolmari. RENGASLAIKUNKESTÄVÄ lajike voi olla lähes oireeton. Yhteiskunnallinen aspekti on aina mukana siinä, mitä teen. Egyptissä on yliopistoissa laajaa tutkijakoulutusta, mutta käytännön laboratoriokoulutus puuttuu. OLGA PIHLMAN Laboratoriomestari Leena Puura toivoo, että fosforia voitaisiin kierrättää paremmin. Toiminta ammattiyhdistyksissä erilaisissa luottamustehtävissä ja työsuojelussa ovat luonteva osa hänen työtään. Peittaus on tehokas kauranlehtilaikun torjuja. Tämä viivästytti tuleentumista. Tilanne oli kuitenkin hankalin, jos sateet katkaisivat kylvöt. Tietysti sillä on merkitystä, mihin työ liittyy. On vaikea sanoa, syntyikö ongelma kylvöjen myöhästymisen EI AINA KORJUUONGELMIA Tuleentumisessa ilmenee suurta vuotuista vaihtelua riippuen lämpötilasta, muista säätekijöistä sekä viljelytoimista. Kesän 2012 oloissa lajikkeiden aikaisuuserojen merkitys korostui pitkästä aikaa. Viime kasvukausi oli poikkeus poikkeusten joukossa Poikkeama tuleentumisessa (päiviä). 2000-luvulla niitä oli reilu kolmannes ja 1990-luvulla liki puolet vuosista. VUOTUISET POIKKEAMAT OVAT SUURIA Kylvöjen siirtyminen myöhemmäksi voi viivästyttää puinneille pääsyä. Sinne tuodaan kaikkea maan ja taivaan väliltä: kasveja, elintarvikkeita, maa- ja vesinäytteitä. Ensikertalainen eksyisi rakennuksen sokkeloisilla käytävillä ilman opasta. Se helpottaa joskus yksitoikkoisilta tuntuvien työvaiheiden suorittamista. . Perusruoka-aineita seurataan koko ajan, ja tarpeen mukaan lannoitussuosituksiin tehdään muutoksia. Koululukseltaan laboratorioteknikko, työskentelee MTT:llä Jokioisilla laboratoriomestarina. Asuu Jokioisilla. Harrastaa sulkapalloa, ulkoilua, hiihtämistä, suunnistusta, sienestystä ja marjastusta. Olen kehitysmaakauppa-aktivisti: ?Reilun kaupan tuotteet kuuluvat arkipäivääni.? Leena Puura Johanna Leppänen kunnanvaltuuston varavaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen. . Peittaus tehoaa myös tyvi- ja punahomeita aiheuttaviin Fusarium-sieniin, joiden kestävyydestä on vasta vähän tietoa. YLEISIN KAURAN LEHTIÄ vioittava kasvitauti on siemen- ja lehtilaikkulevintäinen kauranlehtilaikku. Kauranlehtilaikkua kestävät hyvin Rocky-, SW Ingeborg -, Steinar-, Mirella Iiris - ja Belinda-lajikkeet. TÄYSIN LAIKKUTAUTIEN kestäviä kevätvehnälajikkeita ei Suomessa ole viljelyssä. Tämä antaa kylvöjen myöhästymistä anteeksi, mutta sato voi jäädä pienemmäksi. Vuosi 2012 oli poikkeuksellisten haasteiden kasvukausi, jota erityisesti sateet varjostivat. Laboratoriomestari Leena Puura on työskennellyt MTT:llä yli 30 vuotta. Jos ohran kylvöille päästään viisi päivää myöhässä, kasvusto on puintikypsää neljä päivää jälkijunassa. Tämä antaa kylvöjen myöhästymistä anteeksi, joskin sadosta tinkien. Vuotuiset poikkeamat ovat kuitenkin suuria eikä viime kesä mennyt keskimääräisten nuottien mukaan. MTT osallistuu seleenitutkimukseen ja sen pitoisuuksien seurantaan Suomessa
Yhteistyössä oli mukana myös Lappi luo II -työohjelma, jota rahoittaa EU:n maaseuturahasto Lapin ELYkeskuksen kautta. Fakta Lisätietoja: anu.raty@mtt.fi, puh. Horeca tarkoittaa elintarvikekaupan suurasiakasryhmää, joka sisältää hotelleja, ravintoloita ja muita ruokapalveluyrityksiä. Siemenen koko on molemmilla erittäin suuri ja tautienkestävyys hyvä. Kasvuaika vrk 93 93 94 95 95 96 96 96 96 97 98 98 99 100 101 101 102 102 102 102 102 103 103 103 jike. Brady-lajikkeen kokonaissato kasvukausilla 2011?2012 oli noin 80?50 tonnia hehtaarilta tutkimuspaikkakunnasta riippuen. Paradox-lajike kesti hyvin kypsennyksen. Laadultaan lajike on keskimääräinen. Kaalilla arvioitavana oli raaka ja höyrytetty raaste sekä kaalikääryle. Jokaisesta lajikkeesta ja tuotteesta arvioitiin maku, tuoksu, rakenne, väri, lajikkeen soveltuvuus kyseisen ruokalajin valmistukseen sekä Horeca-käyttöön. Sen hehtolitran paino on korkea ja kuori ohut. Lajike soveltuu rehu- ja tärkkelysohraksi. Aikaisiin kaksitahoisiin kuuluva ruotsalainen SW Mitja (2012) on kaksi päivää Saanaa myöhäisempi. Näiden lisäksi on nimetty joukko kaksi- ja monitahoisia lajikkeita suosituslajikkeiksi. Myöhäiset lajikkeet ovat satoisampia, mutta silloin myös riskit sadonkorjuun epäonnistumiselle ja laadun heikkenemiselle lisääntyvät. Viime vuonna viljellyimmät lajikkeet olivat Belinda, Fiia, Veli, Eemeli ja Peppi. Korren lujuus on lujakortisimpia heikompi. Myös uudet, viljelyarvotestauksissa olevat linjat antavat viitteitä hyvän kehityksen jatkumisesta. Kasvilajikelautakunta hyväksyi vuosina 2011?2012 kaksi monitahoista ja seitsemän kaksitahoista lajiketta kansalliseen lajikeluetteloon. Se on Vildeä kolme päivää myöhäisempi rehu- ja tärkkelystuotantoon soveltuva lajike kaikille maalajeille. Kaikki mallasohrat soveltuvat tärkkelysteollisuuden raaka-aineiksi. Valkuaispitoisuus on korkeampi, jyvä suurempi sekä kuori erittäin ohut. Rocky (NS, Saksa 2012) on sadoltaan ja kasvuajalta Belindan tasoa. Lajikkeen laatu on erinomainen. Lajike on tasaisen satoisa kaikilla maalajeilla. Haga (Graminor, Norja 2012) on kasvuajaltaan Roopen luokkaa, mutta satoisuudeltaan parempi. Porkkanalajikkeista Maestro arvioitiin parhaaksi. KEITTIÖMESTARIT ARVIOINTITYÖSSÄ Aistinvaraisen arvioinnin suorittivat Lapin keittiömestarit ry:n neljä ravintolakeittiöiden ammattilaiskeittiömestaria Saamelaisalueen Koulutuskeskuksen opetuskeittiön tiloissa Ivalossa. Luettelossa on moni- ja kaksitahoisia ohralajikkeita yli 70. Kaalilla lajikkeet Brady ja Paradox erottuivat selvästi muista lajikkeista. Niistä kymmenen viljellyintä lajiketta vastaa yli 60 prosenttia koko maan ohra-alasta. SATOISAT UUTUUDET Ragna (2012) ja Toria (2011) ovat norjalaisen Graminorin jalostamat lajikeluettelon myöhäisimmät monitahoiset ohrat. Tautienkestävyys on hyvä, ja se sopii hyvin rehu- ja tärkkelystuotantoon. ETELÄISEN SUOMEN VILJAVILLE KIVENNÄIS- JA SAVIMAILLE Tanskalaisen Sejet Plant Breedingin Columbus (2012) on satoisuudeltaan ja kasvuajaltaan Fairytalen luokkaa. Sen tautienkestävyys on hyvä. Sunshine (2011) on lujakortinen, satoisuudeltaan ja kasvuajaltaan Harbingerin juudeltaan se on Roopea parempi, Belindan luokkaa. Näistä Maestro-lajike oli raadin mielestä myös tuoksultaan paras. Nämä lajikkeet saivat korkeimmat pisteet mausta raakana 2 palstaa Viljelykokeet olivat osa MTT Sotkamon vetämää Vihannesviljelystä vahva elinkeino Poh-joisSuomeen -hanketta. Tautienkestävyydessä ei ole heikkouksia. Grace (2011) on kaksi päivää NFC Tippleä aikaisempi. Silvanolajikkeella myös maku voimistui kypsennettäessä. Sen sijaan Brady-lajikkeella väri vaaleni muuttuen hailakaksi, ja osan mielestä myös maku häipyi kypsennettäessä. Kaalilajikkeista Paradox ja Brady olivat parhaita valmiina tuotteena eli kaalikääryleinä sekä soveltuivat raadin mielestä parhaiten myös Horeca-käyttöön. Molemmat lajikkeet menestyivät myös MTT Sotkamon, Ruukin ja Rovaniemen viljelykokeissa. 029 531 7247 Merja Högnäsbacka, MTT LAJIKE KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN Suurin osa ohralajikkeista palvelee rehukäyttöä, ja osa menee mallas-, entsyymi- ja tärkkelysohriksi. 4 Satoisia ja lujakortisia ohralajikkeita viljelyyn kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 0 1000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 86 89 89 Sato 89 89 90 90 91 Sato 91 92 92 92 7000 6000 5000 4000 3000 2000 0 1000 Sato Merja Högnäsbacka, MTT Mirella (Boreal 2011) on korrenlujuudelta ja satoisuudeltaan Belindan tasoa, vaikka se on kaksi päivää aikaisempi. Se soveltuu elintarviketeollisuuteen muun muassa ohuehkon kuorensa ja hyvän betaglugaanipitoisuutensa ansiosta. Flocke (Alter, Saksa 2012) on Belindaa päivän aikaisempana ja yhtä satoisana erityisesti I?III-vyöhykkeille soveltuva elintarvikekaura. Lujakortinen lajike on menestynyt hyvin III-viljelyvyöhykettä myöten kaikilla maalajeilla. Laadukkaan raaka-aineen tuottaminen eri käyttökohteisiin huomioidaan jo jalostajien jalostusohjelmissa. alhainen. Jyväkoko on isompi kuin aikaisemmilla lajikkeilla, ja ydinsato on korkea. Scrabble on näistä satoisampi ja hehtolitran painoltaan parempi lajike. Lajikkeen tautienkestävyys on hyvä. Syngentan jalostamat Propino (2011) ja Scrabble (2012) ovat myöhäisiä lujakortisia lajikkeita. Saksalaisen Noordsaat Saatzuchtin jalostaman lajikkeen laatu ja tautienkestävyys ovat erit- 0 Kasvuaika vrk 84 85 85 85 Uudet ohralajikkeet ovat satoisia ja lujakortisia, mikä lisää niiden viljelyvarmuutta. Kustakin lajikkeesta valmistettiin vakioreseptillä arvioitavat tuotteet. Kauran viljely on ollut yhtä suosittua viimeksi vuonna 2008. SEITSEMÄN LAJIKETTA LUETTELOON Vuosina 2011 ja 2012 lajikeluetteloon hyväksyttiin seitsemän satoisaa kauralajiketta. Wilhelmiina (Boreal 2012) on kasvuajaltaan Fiian luokkaa oleva, merkitsevästi satoisampi lujakortinen lajike. Erittäin lujakortinen Ragna polveutuu Vildestä ja on sitä merkittävästi satoisampi. Vinger on Belindaa pitempi, mutta korrenlujuudeltaan samaa tasoa. MAGNUS SCHARMANOFF täin hyviä. Posada (2011) on saksalaisen Ackerin jalostama NFC Tippleä reilun päivän aikaisempi ja satoisampi lajike, jonka valkuaispitoisuus on alhainen. Rockyn sadon laatu on myös erinomainen, Belindaa parempi. Myöhäisten kauralajikkeiden viljely lisää sadonkorjuun epäonnistumisen riskejä. Lisätiedot: merja.hognasbacka@mtt.fi, puh. Haga pärjää kaikilla maalajeilla. Ydinsato on korkea, myöhäisempien tasoa. Vinger (Graminor, Norja 2012) on neljä päivää Belindaa aikaisempi ja yhtä satoisa la- Aikaisuus on kauran viljelyssä valttia Aikaisuus ja lujakortisuus ovat tärkeitä tekijöitä valittaessa kauralajikkeita maan keski- ja pohjoisosiin. Valkuaispitoisuus on alhainen ja jyväkoko suuri. Paradox-lajikkeen kokonaissato vaihteli noin 70?40 tonnia hehtaarilta kaudella 2011. Keittiömestarit testasivat porkkana- ja keräkaalilajikkeita säilyi hyvin kypsennyksen aikana. Lisäksi sen rakenne arvioitiin sekä raakana että kypsennettynä parhaaksi. Lajikkeilla Extremo, Maestro ja Silvano väri Aistinvarainen arviointi valkokaali 4,0 2,0 2,0 1,5 1,5 3,5 4,0 3,8 3,5 4,0 Tuoksu 2,8 3,8 3,8 2,3 3,0 2,3 3,8 3,8 2,0 2,5 2,3 3,0 3,8 4,0 2,3 3,8 3,0 3,3 3,5 3,5 1,8 2,8 3,3 2,3 3,5 3,0 1,5 2,3 3,8 2,5 4,3 4,0 1,8 3,5 3,8 3,3 3,8 3,0 3,5 2,5 3,0 2,3 2,3 2,0 2,5 2,3 1,5 2,0 Amazon Attraction Brady Consul Lennox Paradox Sting F1 Tekila 3,8 3,8 3,3 Väri raakana Maku Aistinvarainen arviointi porkkana 3,3 3,8 1,5 4,0 2,8 4,8 Carboli Exelso Extremo Maestro Merida Morelia Namdal Silvano 3,0 2,8 3,0 3,5 3,8 3,8 Maku 3,3 4,3 2,3 Väri kypsänä 3,3 Tuoksu 4,0 2,8 3,8 4,8 2,0 Rakenne raakana Rakenne kypsänä 3,3 4,3 2,8 4,0 3,5 2,8 3,8 2,3 3,5 4,8 3,3 2,3 Valmis tuote 3,0 2,3 3,3 4,0 2,8 3,0 3,0 4,0 2,5 2,3 3,5 3,0 2,5 3,0 2,1 3,5 Soveltuvuus HORECA-käyttöön 3,3 3,3 2,5 3,7 3,3 2,3 2,8 2,3 3,0 3,0 2,8 3,5 3,5 3,1 3,5 3,2 2,5 Pisteiden keskiarvo 2,8 3,8 2,0 3,0 2,5 11,9 3,8 24,3 3,8 10,0 2,8 19,5 2,5 8,8 3,2 9,2 2,0 16,7 2,5 12,2 3,8 Raakahävikki % 3,6 3,7 2,9 7,4 2,7 12,5 21,0 7,7 17,9 7,7 20,1 6,8 38,0 4,0 20,1 5,9 21,4 6,4 27,4 Kypsennyshävikki % 36,9 Rakenne raakana Rakenne kypsänä Väri raakana Väri kypsänä Valmis tuote Soveltuvuus HORECA -käyttöön Pisteiden keskiarvo Raakahävikki %. Porkkanalajikkeista parhaiten Horecakäyttöön soveltuivat Extremo, Maestro ja Silvano. Osalla lajikkeista raakahävikit ovat suuria, johtuen lähtöpainossa mukana olleista pienistä ja käyristä porkkanoista. Syysvalkokaalilajike Bradyn väri ja maku hälvenivät kypsennyksessä, mutta esimerkiksi kaalikääryleihin se sopii mainiosti. Kaali- ja porkkanalajikkeiden maussa, rakenteessa, tuoksussa ja käyttöominaisuuksissa on eroja. Lapin keittiömestarit ry arvioi MTT Rovaniemen Apukassa kasvatettujen porkkana- ja valkokaalilajikkeiden soveltuvuutta ammattikeittiökäyttöön aistinvaraisten ominaisuuksien perusteella. Lajike menestyy erinomaisesti pohjoisemmillakin vyöhykkeillä. Maestro lajikkeella rakenne säilyi hyvin kypsentämisen aikana. Satoisuudessa ja laadussa se kilpailee myöhäisten lajikkeiden rinnalla. Korrenlu- ANU RÄTY Kasvukaudella 2011 Maestro-lajike oli kokonaissadoltaan paras Sotkamossa ja Ruukissa noin 90?70 tonnia/hehtaari. Ragnan verkkolaikun- ja härmänkestävyys on hyvä, mutta rengaslaikulle se on alttiimpi. Monitahoisten satoisin ja suurijyväisin lajike Toria on Ragnaa vajaan päivän myöhäisempi, ja sen taudinkestävyys on erittäin hyvä. Lisäksi kaksi mestaria valmisti tuotteet ja ruokalajit. Porkkanasta ja kaalista oli molemmista arvioitavana kahdeksan eri lajiketta. Porkkanalla arvioitavat tuotteet olivat raaka ja kypsennetty kuutio sekä porkkanatimbaali. Se menestyy parhaiten karkeilla kivennäismailla. Sen maku parani ja väri voimistui kypsennettäessä. Se on lajikeluettelon satoisimpia Streifin ja Fairytalen ohella. Hävikkien määrittämiseksi kustakin tuotteesta mitattiin alkupaino, käsittelyn jälkeinen raakapaino sekä kaalilla myös paino kypsennyksen jälkeen. PORKKANALAJIKE MAESTRO MENESTYI Porkkanoista varastolajike Maestro sekä teollisuuslajikkeet Extremo ja Silvano saivat arvioinnissa lähes samat kokonaispisteet. Neljänneksi tuli varastolajike Namdal. Maultaan parhaimmiksi arvioitiin Maestro, Namdal ja Silvano. Sen siemenkoko on erittäin suuri ja muukin laatu on hyvä. Se on ollut III-vyöhykkeellä ja karkeilla kivennäismailla satoisampi. Niitä viljeltiin puolella koko Suomen kaura-alasta. Kauraa viljeltiin viime vuonna 352 600 hehtaarilla. 029 531 7704 17 Anu Räty, Jussi Veijola ja Kaisa Soppela, MTT sekä rakenteesta raakana ja kypsänä. Propinon valkuaispitoisuus on Kasvuaika vrk 91 92 93 94 94 94 94 94 95 95 95 95 95 95 96 96 96 96 96 96 96 96 97 97 98 98 luokkaa oleva saksalaisen Saatzucht Josef Breun jalostama lajike. Mallasohraksi viljellystä alasta vain osa täyttää mallasohralle asetetut laatuvaatimukset. Kaksi viljellyintä mallasohralajiketta ovat Barke ja NFC Tipple, ja uusimmat mallasohrat ovat Harbinger ja Fairytale. Kaudella 2012 satotasot laskivat ollen noin 49?40 tonnia/hehtaari. VALKOKAALISSA KAKSI YLITSE MUIDEN Arvioinnissa parhaiten pärjäsivät talvilajike Paradox ja syyslajike Brady. Lajikkeella on iso jyvä, korkea hehtolitran paino ja erittäin ohut kuori. Charly (NS, Saksa 2012) on sadoltaan ja kasvuajaltaan Belindan tasoa. Namdal-lajiketta luonnehdittiin makeutensa ansiosta hyväksi raasteporkkanaksi. Raadin mielestä porkkanatimbaali onnistui parhaiten lajikkeista Extremo ja Maestro. Aikaisena se menestyy hyvin IV-viljelyvyöhykettä myöten. Hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta
Korrenpituudeltaan Caspian on Evoloa pidempi, mutta korrenlujuudelta merkittävästi parempi. Herneenviljely nähdään silti vaativana lajina, ja viime vuosina puhtaan herneen viljelyala on jäänyt noin 5000 hehtaariin. Lisäksi on mahdollista edistää palkoviljojen viljelyä huomattavasti. LänsiSuomessa III-viljelyvyöhykkeellä sen sato on ollut huomattavasti Evoloa korkeampi, eikä siinä ole ollut talvituhoja merkittävästi enempää. Kasvuajaltaan Brasetto vastaa täysin Evolon kasvuaikaa. Hehtolitrapaino on lajikkeiden korkein. Valkuaispitoisuudelta ja sakoluvultaan lajike on hyvin Amaretton kaltainen. Kevätvehnä Seance on Plantanovan edustaman t?ekkiläisen Selgenin jalostama satoisa lajike. Haitta-aineet rajoittavat jossain määrin härkäpavun käyttöä sikojen ja siipikarjan ruokinnassa. Lajikkeiden kasvuaikaa pyritään samalla lyhentämään. Merkittävimpänä harppauksena voitaneen lähivuosina nähdä härkäpavun sisältämien haitta-aineiden poistaminen kasvinjalostuksen avulla. Kasvinjalostuksella on tärkeä rooli tavoitteeseen pääsemi2 palstaa sessä. SATOTASOT YLÖS, HAITTA-AINEET ALAS Kotimaisen lisävalkuaisen tuotanto on tällä hetkellä pääosin rypsin ja rapsin varassa. Näiden kasvien viljelyä voidaan vielä selvästi lisätä. Meillä viljeltävä Kontu-lajike on muutoin viljelyvarma eikä lakoontuminen ole ollut ongelma. Aminohappokoostumus härkäpavulla on hernettä vastaava. Lajikkeiden välillä satomäärissä ei ollut suuria eroja. Syysvehnistä Jannen valkuaispitoisuus on lähes Urhon luokkaa. Lähivuosina markkinoille tulevien, satoisempien lajikkeiden odotetaan kuitenkin lisäävän herneen kiinnostavuutta. Viljelyssä on tavoiteltu ensisijaisesti ruokahernelaatua vihreäsiemenisillä lajikkeilla, mutta rehuvalkuaisen tuotantoon uudet keltasiemeniset lajikkeet tuovat lisää vaihtoehtoja. Lajikkeella on myös hyvä kesto härmää, ruosteita ja lehtilaikkutauteja vastaan. Märän ja kylmän kevään takia istutus venyi pitkälle kesäkuuhun. Dracon korrenpituus on samaa tasoa kuin Amaretton, mutta laonkestävyys virallisissa lajikekokeissa on ollut huomattavasti parempi. Poikkeuksena herneeseen lajilla on kuitenkin haitta-aineita, joista merkittävimmät ovat visiini ja konvisiini. Kasvinjalostuksella haitta-aineita voidaan vähentää ja tulevaisuuden lajikkeet ovatkin haitta-aineettomia. 98,4 98,3 98,4 97,7 Kasvuaika Tsp pv g teenlaskettu pinta-ala on noussut noin 15 000 hehtaariin, mutta nykyisten palkoviljojen alan voisi viljelykierto huomioiden moninkertaistaa. Draco on satoisuudeltaan Amaretton luokkaa, mutta kasvuajaltaan vuorokauden myöhäisempi. Suurimolekyylisten gluteiiniosien johdosta sen sitko soveltuu hyvin leivontaan. Kevätvehnä Draco on Nordic Seedin edustama, saksalaisen Secobra Saatzuchtin jalostama lajike. Lajikkeen sakoluku on keskitasoa, mutta sakoluvun kestävyys on lähes parhaiden lajikkeiden luokkaa. Merkittävä härkäpavun viljelyä rajoittava tekijä on pitkä kasvuaika. Kotimainen Suomessa toimitaan rehuvalkuaisen suhteen tuontisoijan sekä tuotavan rapsin ja rapsirouheen varassa. Lisäksi kausihuoneessa päästiin taimien istutukseen ja saatiin ensimmäinen sato aikaisemmin kuin avomaalta. Lue Maaseudun Tieteet juttuarkistosta www.mtt.fi/julkaisut/maaseuduntiede/haku.html 5. Härkäpapu tuottaa herneen veroisia satoja, mutta korkeamman valkuaispitoisuuden (noin 30 prosenttia) ansiosta lajin valkuaissatopotentiaali on suurempi. Brasetto on korrenpituudeltaan Evolon luokkaa ja laonkestävyydeltään rukiiden huippuluokkaa Waletin kanssa. Tuhannen siemenen paino on lajikkeiden korkein. 029 531 7704 Anu Räty, Vesa Järvelin, Janne Ylijoki, Hanna Kekkonen ja Kaisa Soppela, MTT Kausihuoneen tuuletus osoittautui haasteelliseksi säiden takia. Borealilla uskotaan, että tulevaisuudessa rehuherneen viljely yleistyy uusien lajikkeiden tullessa markkinoille. Keltaiset herneet markkinoille 21,5 22,4 ** 254 *** 23,6 *** 242 *** 20,8 *** 240 *** 295 Valk.% 758 765 794 675 Valk.sato kg/ha * ** *** Kotimaisten palkokasvien herneen ja härkäpavun viljelyä voidaan lisätä huomattavasti. Herneen kohdalla jalostustyö kohdistuu satoisuuden ja valkuaispitoisuuden nostamisen ohella laonkestävyyden parantamiseen. Lisätiedot: pertti.parssinen@boreal.fi, puh. Jyvien tuhannen siemenen paino on Amarettoa merkittävästi suurempi. Sadon kuivuminen on nopeaa niin pellolla kuin kuivurissakin ja samalla myös siemenen rikkoutumisriski pienenee. Lajikkeen valkuaispitoisuus on yleisesti suurempi kuin hybrideillä, mutta pienempi kuin populaatiolajikkeilla. Sen siemen on pienikokoinen, mistä on etua oloissamme. Kehitys johtaa vääjäämättä valkuaisen ajoittaiseen niukkuuteen maailmanmarkkinoilla. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on härkäpavun sisältämien haittaaineiden poistaminen kasvinjalostuksen avulla. BOREAL KASVINJALOSTUS OY 4309 4236 10 10 12 JermuBOR RocketBOR HuldaBOR 105 120 122 100 *** *** Borealin rehuherneen jalostusohjelmasta ensimmäisenä lajikkeena markkinoille tuodaan satoisa keltasiemeninen Jermu-lajike. Se tuottaa jopa 20 prosenttia suurempia satoja kuin nykyiset herneenviljelyn valtalajikkeet. Jermu on kasvuajaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan hyvin Suomen oloihin soveltuva lajike. Satokausi jatkui syyskuun puolelle. Kausihuoneen taimet kylvettiin 23. toukokuuta ja avomaataimet 6. Kausihuoneessa taimet tuettiin pystyasentoon. MTT:n tutkimusasemilla Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä verrattiin avomaankurkun kasvatusta kausihuoneessa ja avomaalla. Kokeessa oli mukana kaksi partenokarppista lajiketta, Corentine ja Monolit. Kausihuoneessa kasvatettu avomaankurkku tuotti huomattavasti suuremman sadon kuin avomaalla kasvatettu. Viljelyvarmuutta herneelle on tuonut nykylajikkeiden suhteellinen aikaisuus ja parantunut laonkestävyys. Brasetton sato on jäänyt keskimäärin hieman alle Evolon satotasoa. Käytännössä 1000?1200 kg/ha valkuaissadot ovat normaaleja. Lajike on haettu lajikelistalle rehuvehnänä. Uusissa leipäviljalajikkeissa satoisuutta on haettu rukiilla erityisesti hybridilajikkeista ja vehnillä kasvuajaltaan keskimääräistä myöhäisemmistä keskieurooppalaisista lajikkeista. Herneellä on pitkät perinteet kotimaisena valkuaiskasvina, ja sen viljely osataan. Hyvä pölytys lisää satoa ja vähentää rukiilla torajyväriskiä. Kapitänin korsi on lyhyt ja laonkestävyys on lajikkeessa hyvä, samaa luokkaa kuin Waletissa. Härkäpavulla jalostuksen odotetaan tuovan nopeitakin parannuksia erityisesti satoisuuteen. Lajike on Amarettoa hieman satoisampi, mutta kasvuajaltaan vuorokauden aikaisempi. Hyvän lumihomeenkestonsa ansiosta lajike soveltuu viljeltäväksi hyvin myös Sisä-Suomen lumisille alueille. Jermun valkuaispitoisuus on satoisalle lajikkeelle tyypillisesti melko alhainen, mutta korkean satotason ansiosta valkuaisen tuotto hehtaaria kohti on korkea. Omien hernelajikkeiden rinnalle Boreal toi pari vuotta sitten markkinoille tanskalaisen rehuherneen Rocketin. Valkuaispitoisuus jää muiden satoisien hybridirukiiden tavoin populaatiolajikkeita alhaisemmaksi. Kurkut istutettiin mataliin mustalla kurkkumuovilla katettuihin penkkeihin. MTT:n OMAVARAhankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan ala pystyttäisiin vuosisadan puoleenväliin mennessä jopa kymmenkertaistamaan ja nykyisin tuotava soijavalkuainen korvaamaan teoriassa kokonaan kotimaisella valkuaisella. Herne ja härkäpapu ovat tärkeimmät palkoviljamme. Täällä viljellyt saksalaiset ja ruotsalaiset hybridilajikkeet ovat osoittautuneet satoisiksi ja talvenkestäviksi. Uudet leipäviljalajikkeet rantautuvat Suomeen Uusissa leipäviljoissa satoisuutta on haettu hybridilajikkeista ja keskieurooppalaisista, myöhäisistä lajikkeista. YRJÖ TUUNANEN MTT:ssä tutkittua Lisätietoja: anu.raty@mtt.fi, puh. kesäkuuta. Valkuaissadon määrä on lajikkeissa uudella tasolla ja valkuaisen laatu korkea. 3708 3526 33 Karita Sato Suhdekg/ha luku kpl Lajike Herneen viralliset lajikekokeet 2005-2012, mittari Karita Kotimainen valkuaistuotanto kattaa ainoastaan runsaat 15 prosenttia kotieläintuotantomme täydennysvalkuaistarpeesta. Sen sakoluku on korkea Syysruis Brasetto on Boreal Kasvinjalostuksen edustaman KWS:n jalostama hybridiruis, jonka kylvösiemeneen on lisätty pölytystä parantavaa populaatiolajiketta. Satoerot kausihuoneessa ja avomaalla johtuvat osaksi koleasta ja märästä kesästä. Ensimmäinen sato saatiin kaikilla paikkakunnilla eri istutusajasta huolimatta lähes samaan aikaan, kausihuoneesta heinäkuun puolenvälin jälkeen ja avomaalta elokuun alussa. 029 5317 431 Antti Laine, MTT vähäistä. Sen korsi on lyhyt, mutta lajikkeista herkimmin lakoutuva, joten korrensääteen käyttö voi olla suotavaa. Lajikkeen sakoluku on hyvä, mutta jää Evolon sakolukua selvästi alhaisemmaksi. SYYS- JA KEVÄTVEHNÄLAJIKKEET Syysvehnä Janne on Limagrainin Saksassa jalostama ja Boreal Kasvinjalostuksen edustama talvenkestävä, korkean satopotentiaalin lajike, jonka lumihomeen kesto on erinomainen. Tuhannen siemenen paino ei ole korkea, mutta suurempi kuin kotimaisten populaatiolajikkeiden. Kasvuajaltaan lajike on vuorokauden myöhäisempi kuin satoisin populaatiolajike Reetta. Kastelut ja lannoitteet annettiin tihkuletkujen kautta. Myös lupiinin ja linssin viljelyä tutkitaan. Sotkamossa ja Ruukissa kausihuoneesta saatiin yli kolminkertainen sato avomaahan verrattuna. Hybridi- ja synteettisistä ruislajikkeista ei ole markkinoilla suomalaisia jalosteita. 040 540 9195 Pertti Pärssinen, Boreal Kasvinjalostus Oy Uusimmat ruokintakokeet osoittavat, että suuri osa soijavalkuaisesta voidaan korvata herneellä ja aminohappotäydennyksellä. Härkäpapu on noin 10 000 hehtaarin viljelyalallaan noussut tärkeäksi palkoviljaksi Suomessa. Rovaniemellä kausihuoneessa päästiin lähes kaksi kertaa suurempiin satoihin kuin avomaalla. Caspianin talvenkestävyys ja sato ovat Brasetton luokkaa ja kasvuaika lähes vuorokauden Evoloa aikaisempi. MTT:n laskelmien mukaan tuontisoijavalkuainen pystyttäisiin tulevaisuudessa korvaamaan teoriassa kokonaan kotimaisella valkuaisella. Ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista soijantuotantoalueiden kuivuusongelmien lisääntymiseen eivät suinkaan asiaa helpota. KASVUNVARAA ON Viime vuosina herneen ja härkäpavun yh- kasvinjalostus on ymmärtänyt keskeisen asemansa valkuaisomavaraisuuden parantamisessa ja lähtenyt entistä vahvemmin jalostamaan hernettä ja härkäpapua. Herneellä työ kohdistuu satoisuuden ja valkuaispitoisuuden nostamisen ohella laonkestävyyden parantamiseen. Caspian viihtyy voimaperäisessä viljelyssä savimaalla. Syysruis Kapitän on Plantanovan edustama ja saksalaisen Saatzucht Diekmannin jalostama synteettinen ruislajike. Kausihuonekasvustoon ilmestyi satokauden lopussa pahkahometta. Parhaana satoaikana satoa korjattiin 2?3 päivän välein. Lajikkeelle tyypillistä on erittäin lyhyt korsi, minkä lisäksi lakoutuminen on ja sakoluvun kestävyys lajikkeiden keskitasoa. Lajikkeen tuhannen siemenen paino on Amarettoa pienempi ja hehtolitrapaino samaa luokkaa kuin Amaretton. Haitta-aineiden poistaminen yhdessä muun lajikekehityksen ja viljely- ja ruokintatutkimuksen kanssa edistävät tulevaisuudessa kotimaisen rehuvalkuaisen käytön läpimurtoa sekä valkuaisomavaraisuuden turvaamista. Härkäpavun jalostuksessa panostetaan satoisien ja kasvuajaltaan Suomeen soveltuvien lajikkeiden kehittämiseen. Rehuvalkuaisen tuotannon lisääminen ja valkuaisomavaraisuuden kohottaminen ovat kotimaisen tuotantoketjun keskeisiä tavoitteita. Väestönkasvun ja elintason kohoamisen myötä rehuvalkuaisen maailmanlaajuisen kysynnän on arvioitu kasvavan noin 50 prosenttia kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Nyt keskitytään herneen ja härkäpavun satoisuuden lisäämiseen. Kotimainen tuotanto korvaamaan tuontivalkuaista 16 RUISLAJIKKEET Syysruis Caspian on Rautakeskon edustaman ruotsalaisen Lantmännenin jalostama hybridilajike, joka myydään ilman pölyttävää populaatiolajiketta. Tuhannen siemenen ja hehtolitran painolta Caspian on hieman Evoloa pienempi. Talvituhoja Kapitänissa on kotimaisia populaatiorukiita enemmän, noin 25 prosentin luokkaa. Lisätiedot: antti.laine@mtt.fi, puh
Ne tuottivat sateisena ja viileänä kesänä 2012 paremman sadon kuin lämpimänä kesänä 2011. Tulevaisuudessa entistä taudinkestävämmät lajikkeet tulevat valtaamaan markkinoita, kasvinjalostaja Reino Aikasalo Borealilta uskoo. Taudinkestävyyttä parannettaessa ei kuitenkaan ole tarvinnut tinkiä muista tärkeistä lajikeominaisuuksista, vaan samaan aikaan lajikkeiden satotasoja, korrenlujuutta ja laatua on pystytty kehittämään merkittävästi. Valitsemalla viljelyyn lajikkeen, jolla on hyvä taudinkestävyys, viljelijä panostaa myös sadontuottokykyyn. Kestävyyden aikaansaaminen on pitkäjänteisen työn takana. Näin säästetään työtä ja rahaa, ja viljelyn kannattavuus paranee. Lisätiedot: anna.perttu@boreal.fi, puh. Rovaniemellä varasto- ja teollisuuslajikkeiden tuloksia ei saatu 2012. VIILEÄ KESÄ KASVATTI KAALISATOJA Ruukissa kaalilajikkeilla Campra, Farao ja Amazon kokonais- ja kauppakelpoinen sato olivat korkeampia 2012 kuin 2011. Rovaniemellä varhaislajikkeilla Campra ja Farao kokonaissato oli viime kaudella pienempi kuin 2011, mutta huonoja esiintyi vähemmän, ja käytännössä kauppakelpoisen sadon määrä nousi. Kolmanneksi ylsi myös lila Sabadrome. Kokeet olivat osa MTT Sotkamon vetämää ja EU:n maaseuturahaston Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta rahoittamaan Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hanketta. VIILEÄ SÄÄ SUOSI KUKKAKAALEJA Myöhäiset kukkakaalilajikkeet menestyivät Rovaniemellä. 040 356 1778 Anna Perttu, Boreal Kasvinjalostus Oy - Työ on kilpajuoksua taudinaiheuttajia vastaan, Marja Jalli kuvaa. Wolmari (2010) Lajikkeiden alttius härmätartunnalle % 25 20 15 10 5 0 tautipainetta ja tautilajisto runsastuu. Mutta kaudella 2012 lajike ei pärjännyt, vaan satoisimmaksi osoittautui Sotkamossa ja Ruukissa Napoli. Sen jälkeen, takaisinristeytysten kautta, saadaan tulokseksi nykylajiketta vastaava uusi linja, jolla on taudinkestävyys perimässään. Kestäväkin lajike saa tautioireita riittävässä tautipaineessa, mutta tauti etenee kasvissa varsin hitaasti eikä välttämättä haittaa kasvua satoa alentavasti. salo muistuttaa. Kestävien lajikkeiden viljely on ympäristöystävällistä tautien torjuntaa, ja samalla hillitään torjunta-aineresistenssin kehittymistä. Wolmari (2010) Ohra on Suomen tärkein viljelyskasvi, ja sen taudinkestävyysjalostuksessa on keskitytty erityisesti verkkolaikkuun. Taudinkestävyys on muuttuvissa ilmasto-oloissa entistä tärkeämpi kasvinjalostuksen osa-alue ja viljelijöiden lajikevalinnan kriteeri. Määrätietoisen jalostuksen ansiosta lajikkeiden taudinkestävyys on parantunut, ja markkinoille tuotavat lajikkeet kestävät entistä paremmin tauteja. Satoisimmat lajikkeet vaihtelivat eri kasvukausilla. kasvoivat reilusti vuodesta 2011, ja ne olivat hyvälaatuisia. Kasvukaudella 2011 Rovaniemellä ja Ruukissa aikainen lajike Pharos oli ykkönen ja Sotkamossa kolmas. Takaisinristeytysten määrää on voitu vähentää, sillä nykyteknologioiden avulla jälkeläisiä pystytään tarkastelemaan DNA-tasolla ja vertaamaan entistä paremmin vanhemmaislajikkeisiin. PAIKALLISET OLOSUHTEET Kuten kasvinjalostuksessa aina, myös taudinkestävyysjalostuksessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Kasvuaika kävi koleana kesänä lyhyeksi ja kerät jäivät pieneksi. PARSAKAALI PHAROS MENESTYI Rovaniemellä parsakaalilajikkeiden sadot Nozomi Farao Campra F1 70,6 52,3 46,6 69,8 ? ? Sotkamo 2011 2012 58,8 ? 60,3 62,8 59,8 72,0 74,0 86,7 49,8 37,7 50,6 40,3 65,8 70,9 84,0 46,0 49,2 43,7 33,1 22,1 42,4 39,1 39,5 70,2 70,9 44,8 54,1 50,9 28,6 16,7 26,4 25,1 60,1 58,0 67,9 Rovaniemi 2011 2012 64,4 60,3 Amazon 58,3 74,4 103,1 69,5 55,4 71,3 65,9 Ruukki 2011 2012 51,6 57,5 Tekila Brady Concul Attraction Sting F1 58,2 80,8 89,5 46,1 27,6 43,0 39,1 Lennox 2 palstaa Paradox Parsakaalin lajikekoe, satotulokset (tn/ha) 2011-2012 8,4 4,1 2011 8,9 2012 Rovaniemi 9,0 2011 Ruukki 5,1 2012 Sotkamo 7,0 2011 2012 67,6 75,3 108,5 66,6 51,4 78,5 69,9 Keräkaalin lajikekoe, satotulokset (tn/ha) 2011-2012 3 palstaa 0,26 0,56 Kuivatut kg/m² Aleksandra 0,40 0,50 0,70 Cledor Printanor 0,93 0,97 Sabadrome 0,45 Siperialainen kanta 0,26 Flavor Suomalainen kanta Kainuun kanta Arno Kanta Valkosipulin lajikekoe, satotulokset, Sotkamo 2012 1 palstaa Lisätietoja: anu.raty@mtt.fi, puh. Sotkamon valkosipulikokeissa parhaiten pärjäsivät kainuulainen ja siperialainen kanta. Sotkamossa ja Rovaniemellä sen koko sato oli kauppakelpoista. Myöhäinen Monaco sai hyvän kokonaissadon, mutta huonoja esiintyi paljon etenkin vuonna 2011. Viileä kesä suosi kaaleja Rovaniemellä, ja porkkanat kasvoivat parhaiten Ruukissa. Ohran taudinkestävyysjalostuksessa on keskitytty erityisesti verkkolaikkuun, joka on oloissamme merkittävin ohran tauti. Ohra on Suomessa tärkein viljakasvi, ja sen merkitys säilyy myös tulevaisuudessa suurena. Kun lajike tunnistaa taudinaiheuttajan iskeytymisen, se puolustautuu tautia vastaan. 6 Erilaiset kesät näkyivät pohjoisen sadossa Morelia Exelso Carboli Jerada Norwalk Napoli Circeo 70,4 59,6 63,3 61,9 49,9 77,2 47,9 56,3 60,8 51,5 2011 41,9 50,8 40,8 44,9 45,7 39,1 25,9 49,5 46,5 59,7 35,4 45,6 2012 110,4 ? 93,6 90,5 91,9 89,8 65,6 109,8 69,1 81,3 67,2 64,6 79,3 86,1 64,2 48,7 56,1 59,3 66,5 32,4 60,4 63,7 92,1 61,1 63,9 66,5 ? 55,4 ? 47,0 47,9 57,4 57,7 45,6 59,2 40,7 44,5 58,2 43,5 2011 ? ? ? ? ? ? ? ? ? 29,7 23,4 30,0 20,1 31,2 2012 ANU RÄT Y Lähes kaikki porkkanalajikkeet saivat viime kasvukaudella pienemmän kokonaissadon kuin 2011. Paras porkkanasato tuli Ruukissa molempina vuosina. Kasvukaudella 2011 varhaislajikkeista Jerada sai suurimmat kokonaissadot Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä. Lisäksi korjaamatta jääneet kasvustot sekä muokkaamattomien lohkojen pinnalle jääneet kasvustojätteet lisäävät tautien esiintymisriskiä tulevana kasvukautena olennaisesti. BOREAL KASVINJALOSTUS OY Lajikkeiden taudinkestävyys vaatii vuosien työn Rolfi (1997) Lajikkeiden alttius verkkolaikkutartunnalle % 25 20 15 10 5 0 TYÖSARKAA RIITTÄÄ Tulevaisuuden olosuhteet ovat osittain vielä hämärän peitossa. Selvimmin lajikkeiden väliset kestävyyserot ilmenevät voimakkaassa tautipaineessa. - Viljelijän on tunnettava viljelemänsä lajikkeet, niiden ominaisuudet; vahvuudet ja heikkoudet, Marja Jalli sanoo. Hän muistuttaa, että taudinkestävyys ei yleensä tarkoita immuniteettia taudinaiheuttajan tartuntaa vastaan. Syyslajikkeilla kokonaisja kauppakelpoiset sadot olivat 2012 lähes yhtä suuria tai suurempia kuin 2011. Sotkamossa syyslajikkeista Brady kasvatti kokonaissatoaan, ja sen koko sato oli kauppakelpoista 2012. Sattumalta ei tätä ominaisuutta lajikkeisiin saada. - Vaikka nykymenetelmillä jalostusprosessia on saatu nopeutettua, aikaa tarvitaan edelleen jopa yli kymmenen vuotta, jotta uusi taudinkestävyysperimä saadaan istutettua uuteen viljelylajikkeeseen, erikoistutkija Marja Jalli MTT:stä kertoo. Työssä lähdetään liikkeelle kestävyyslähteiden eli geenien metsästyksestä. Porkkanan, kerä-, kukka- ja parsakaalin lajikkeita kokeiltiin MTT:n pohjoisilla tutkimusasemilla kasvukausina 2011?2012. 2 palstaa Merida ? ? ? 2012 Isokyntinen, lila valkosipulikanta oli lajikekokeiden toiseksi paras. Maestro 78,8 42,5 116,5 2011 Porkkanan lajikekoe, satotulokset (tn/ha) 2011?2012 Namdal Rosalie Rovaniemi Silvano ? ? Ruukki Extremo 78,2 Sotkamo Olimpo 2 palstaa Kukkakaalin lajikekoe, satotulokset (tn/ha) 2011?2012 17,2 2012 Fellow Rovaniemi ? 2011 Ruukki 20,7 2012 18,0 25,7 2011 12,1 8,5 2012 18,5 34,4 2011 Sotkamo Helsinki 19,7 ? 10,7 ? 23,5 ? Pharos ? 9,1 7,7 8,3 4,2 3,9 12,6 11,7 11,6 4,3 6,0 7,0 10,2 13,3 13,5 9,2 13,5 11,5 22,4 Maybach 8,0 Batavia Oviedo 18,1 11,2 8,1 Kechua 7,4 6,1 21,9 27,8 15,9 8,3 17,3 23,3 16,8 17,8 31,7 8,5 5,4 35,4 35,5 28,3 57,7 Monaco Ironman 49,8 26,3 21,3 23,4 26,8 38,5 66,1 50,2 56,0 16,9 Chamonix 63,1 Altamira Jeraz Bor07533 (2013) Rolfi (1997) Bor07533 (2013) 15 Huolellinen viljelykierron suunnittelu, taudinkestävät lajikkeet ja terveen, peitatun siemenen käyttö ovat tehokkaimmat tautien hallintakeinot. Tautiriskin hallinta on kasvukaudella helpompaa ja taudintorjuntaruiskutuksissa voidaan siirtyä rutiininomaisesta käsittelystä tarpeenmukaiseen käsittelyyn. Tekila-lajikkeella kauppakelpoinen sato nousi, vaikka kokonaissato laski. Talvilajikkeiden sadot laskivat kaikilla paikkakunnilla 2012. 029 531 7704 Anu Räty, Vesa Järvelin, Janne Ylijoki, Hanna Kekkonen ja Kaisa Soppela, MTT SADE PIISKASI VALKOSIPULEITA Valkosipulilajikekokeessa kokeiltiin yhdeksää kantaa. Kaudella 2012 Pharos saavutti kaikilla paikkakunnilla parhaimman tuloksen. Eri tautien kestävyysgeenejä voidaan etsiä maatiais- tai villilajikkeista tai jo olemassa olevista lajikkeista. - Pitää varmistua myös siitä, että taudinkestävyysgeenit toimivat meidän oloissamme esiintyviä taudinaiheuttajia vastaan, Jalli lisää. Kun oikeat geenit on löydetty, ne siirretään risteytyksen keinoin olosuhteisiimme sopeutuneeseen lajikkeeseen tai jalostuslinjaan. Vaikka kestävyys jonkin taudinaiheuttajan osalta olisikin löydetty, se saattaa murtua, jolloin tarvitaan taas uusia lähteitä. Fakta Taudinkestävyydellä eli resistenssillä tarkoitetaan kasvin kykyä puolustautua taudinaiheuttajaa vastaan. Tautien hillitseminen Erityisesti viime kesän jäljiltä maassa on runsaasti taudinaiheuttajia, koska tautipaine oli kova. Taudit kehittävät uusia rotuja, ja aiemmin meillä harmittomien taudinaiheuttajien merkitys kasvaa. Resistenssilähteitä etsitään koko ajan lisää meillä ja muualla. Myös rengaslaikun ja härmän osalta tehdään entistä enemmän töitä. - Kotimaisen tutkimuksen ja lajikejalostuksen yhteiset, pitkäaikaiset panostukset ohran taudinkestävyyden parantamisessa näkyvät uusissa kotimaissa lajikkeissa. Sadekesä lakastutti naatistoa jo elokuun alussa. Rovaniemellä Exelso sai parhaimman sadon. Lajikkeet vaihtuivat 2012, ja Sotkamossa paras oli Namdal ja Ruukissa Exelso. Samalla tautitorjunnan aine- ja työkustannukset alenevat, mikä osaltaan parantaa viljelyn kustannustehokkuutta. - Mahdollisimman hyvin tautihyökkäyksiä sietävän kasvuston yhteyttäminen ja ravinteiden käyttö on tehokasta, jolloin lajikkeeseen jalostettu sato- ja laatupotentiaali ovat parhaiten hyödynnettävissä, Aika-. Lajikkeilla Altamira ja Jerez kokosato oli kauppakelpoista. Varhaislajikkeista ei saatu kunnon satoa, mikä johtui luultavasti epäonnistuneesta taimikasvatuksesta. Sotkamossa ja Ruukissa myöhäislajikkeissa selvää ykköstä ei esiintynyt. Poikkeuksena oli Napoli, joka kasvatti satoaan vuonna 2012. Tulevaisuudessa taudinkestävyyden merkitys kasvaa entisestään. Kasvinjalostus, myös taudinkestävyysjalostus, perustuu kasvien geenivarojen hyödyntämiseen. Sato korjattiin elokuussa ja se kuivattiin. Parhaimman sadon kasvatti kainuulainen, lievästi lilasävyinen kanta, jonka alkuperä ja oikea nimi eivät ole tiedossa. Toiseksi tuli lila, isokyntinen ja rotevakasvuinen siperialainen kanta. Tätä linjaa käytetään edelleen vanhempana uusiin lajikkeisiin tähtäävissä risteytysohjelmissa. Haasteet ovat kuitenkin jo hyvin tiedossa, sillä ilmastonmuutos lisää TUNNE LAJIKKEESI Taudinkestävyys on lajikeominaisuus. Sipulit istutettiin lokakuussa 2011, ja rivivälinä oli 50 cm. Rovaniemellä myyrät tuhosivat osan sadosta vuonna 2011. Varastolajikkeista Maestro oli paras vuonna 2011 Sotkamossa ja Ruukissa
Kylvövuoden syksyllä juuret olivat usein suurempia muokkaamattomassa maassa, vaikka näytteet oli otettu samasta kasvitiheydestä. TAIMETTUMISEN VÄHENEMINEN on tuttu ilmiö toistakymmentä vuotta eri kasveilla jatkuneissa savimaan suorakylvökokeissa. Lidar on tanskalaisen DLF-trifoliumin jalostama norjalaista alkuperää oleva lajike. Siemenkoko on selvästi muita lajikkeita suurempi, ja sadon öljypitoisuus on erittäin korkea. Myös siementen homehtuminen itämisen yhteydessä väheni kosteusprosentin laskiessa. Aikainen tai jopa kohtuullisen myöhäinenkin korjuu saattaa siis johtaa siihen, että siemenen itävyys voi jäädä alhaiseksi. Se on menestynyt hyvin myös II-viljelyvyöhykkeellä, mutta pitkän kasvuajan vuoksi viljelyn riskit ovat suuret. MTT:ssä tutkittua Lisätiedot: hannu.kankanen@mtt.fi, puh. Ero johtui muokkaamattoman maan vähäisemmästä taimettumisesta. SUORAKYLVETYN KUMINAN keskimääräinen siemensato vuonna 2012 oli noin 1500 kg/ha, lähes sata kiloa suurempi kuin muokatussa maassa. Redun ja Karolinan sula- 22,7 23,4 21,7 23,5 23,3 % Kevätrapsilajikkeiden satoisuus ja sadon laatu virallisissa lajikekokeissa vuosina 2007?2012. Sato Kasvuaika Valk.Öljy Lehtivihreä viljelyvyöhykkeittäin Lisätietoja: markku.niskanen@mtt.fi Markku Niskanen, MTT vuudet ovat parempia kevätsadossa, mutta syyssadossa lajikkeiden erot sulavuuksissa tasoittuvat. Valtteri ja Klaara ovat kotimaisia nurminatalajikkeita, ja SW Minto on uusi ruotsalainen lajike. Vastaavasti sen valkuais- ja öljypitoisuudet ovat hyvää keskitasoa. Syysrapsin ja syysrypsin viljely lisääntyy rannikkoalueella, mutta syysöljykasvien talvehtiminen on epävarmaa. Myös uudet, laadukkaat ja satoisat nurminatalajikkeet haastavat ruokonatoja. Uusilla nurmilajikkeilla satoa ja laatua HYVÄSATOISIA HYBRIDILAJIKKEITA Trapper on satoisa hybridilajike. Swajin talvenkestävyys on kotimaisten lajikkeiden Redun ja Karolinan tasoa. Saksalainen Smilla on myös aikainen hybridilajike. Lapissa sen satotaso on kuitenkin ollut muita lajikkeita pienempi. Nurmilajikkeista on tarjolla tulevina vuosina uusia satoisia lajikkeita. Aikaisella korjuulla välttyy varisemistappioilta mutta myöhemmin korjattaessa sato ehtii tuleentua ja siemen on itävämpää. Volhouden Volhouden Sylvia Rekord Prochan Niederdeutcher Konczewicki Gintaras Sylvia kukkivat kukkimattomat 31.7.2012 8.8.2012 15.8.2012 Marjo Keskitalo, MTT Volhouden Sylvia Record Prochan Niederdeutcher Konczewicki Gintaras EROJA JUURTEN PAINOSSA Kukkivien yksilöiden juuret todennäköisesti kevenevät tuleentumista kohti mentäessä, jolloin vararavinto siirtyy varsistoon ja kehittyviin siemeniin. korjuu) ja Record (1365 kg/ha, 3. Idätyspaperilla tehdyn testin perusteella siemenen lähelle mahdollisesti jäävä lannoiterae ei haittaa kuminan itämistä. SUORAKYLVÖN TAIMITIHEYS jäi kolmasosaan muokatusta maasta. Osasyy voi olla kuukauden koleus kylvön jälkeen. Kahden viikon kuivuus ja kuumuus tämän jälkeen saattoi johtaa vastaitäneiden yksilöiden kuolemaan. SUURIMMAT SADOT tuottaneisiin kasvustoihin tarvittiin kylvösiementä 20?25 kg/ha muokkaamattomassa ja 10?15 kg/ha muokatussa maassa. Lidarin ja hieman myöhäisemmän Rhonian kevätsadon sulavuus on hieman Grindstadia parempi. 102 113 105 115 96 99 107 = 100 = 100 102 2690 2200 II-vyöhyke UUDET NURMINADAT OVAT LAADUKKAITA Swaj on ruotsalainen ruokonatalajike. Lajikkeiden maanpäällisessä kasvustossa on havaittu eroja muun muassa satoisuudessa, varisemisherkkyydessä sekä siementen laatutekijöissä. MTT:n kuminan lajikekokeessa selvitettiin mahdollisia eroja myös maan pinnan Kuminalajikkeiden juurissakin on eroja MYÖHÄISELLÄ KORJUULLA ITÄVÄMPÄÄ SIEMENTÄ Ensimmäisen ja toisen korjuun itävyydet olivat kaikilla lajikkeilla hyvin alhaiset ja vasta viimeisen korjuun siemenistä osa iti yli 50 prosenttia. Sadon lisäksi lajikkeista määritettiin itävyydet heti puinnin jälkeen ennen kuivaamista. heinäkuuta sekä 8. Varsinkin timotein sato on nousussa. 029 531 7397 Marja Kujala, MTT virallisista lajikekokeista eikä lajikkeita kasvilajikeluettelossa. ja 15. Klaaran kevätsato on korkein. Muokkaamattoman maan paras kasvitiheys oli 110?130 kpl/m2, ja tätä tiheämmässä siemensato jo pieneni. KUTEN ÖLJYKASVIT, kumina korvaa kasvullaan harvempaa kasvitiheyttä. Myös SW Minton talvenkestävyys on hyvä. Savimaan kokeessa suorakylvetyn kuminan ensimmäinen siemensato oli hieman suurempi kuin muokatun maan, vaikka taimettuminen oli vähäisempää. 14 0 2 31.7.2012. Korjuuaika Record 15.8.2012. Prochan 8.8.2012. Niederdeutcher Lisätiedot: marjo.keskitalo@mtt.fi Marjo Keskitalo, MTT na voi olla jonkinlainen itävyyslepo, mikä tarkoittaisi itävyyksien paranemista jonkin ajan kuluttua korjuusta. Mistä sitten erot eri puintiaikojen välillä johtuvat. Kevätsato on suurempi kuin Koralla, mutta jälkikas- MAJONG TAMARIN CAMPINO SMILLA TRAPPER I-vyöhyke 115 115 113 112 112 pv 44,5 42,1 42,6 41,9 42,5 % 23 22 32 20 16 ppm vukyky ei ole yhtä hyvä. Joka tapauksessa kuminan korjuun ajoitukseen näyttäisi tulevan uusi tekijä. korjuu) hyötyivät aikaisesta korjuusta. Puintikosteudet laskettiin 40 C° asteessa kuivatetuista siemeneristä. Vuonna 2012 kumina tuleentui sateisen kesän takia poikkeuksellisen myöhään. Muut lajikkeet paitsi Prochan (1220 kg/ha, 2. Kevätrapsi säilyttänee sijansa eteläisten viljelyalueiden öljykasvina. Kevätrapseissa hybridilajikkeiden suosio kasvaa 7. Trapperiin verrattuna sen sa- Lajikeluetteloon on saatu paljon uusia, entistä satoisampia lajikkeita, kun öljykasvien viljelyala on laajentunut. Juuret pestiin ja kuivattiin. Tuloksista nähdään, että juuren painoon vaikuttavat sekä lajike että kasvin kehitysvaihe (kukkiva/kukkimaton). Jatkossa onkin pohdittava, mitä sadolta haluaa. Sen kokonaissato on muiden ruokonatalajikkeiden tasoa, keskimäärin yli 15 prosenttia suurempi kuin nurminadoilla. Korjuut ajoitettiin tuleentumisvaiheisiin, jotka olisivat myös käytännössä järkeviä korjuuaikoja. Jo ensimmäisessä korjuussa siemenet olivat Rikkakasvien torjunta on keskeinen ensimmäisen vuoden sadon vakuudeksi tehty toimenpide. Tämän hetken viljellyimmät kevätrapsilajikkeet Trapper, Campino ja Tamarin ovat olleet luettelossa vasta muutamia vuosia. Parhaiten itivät Niederdeutcher ja Gintaras ja heikoimmin Volhouden, Record ja Prochan. Kevätrapsia viljellään erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä jonkin verran Hämeessä. Valtteri ja Klaara ovat satoisia, SW Minto on hieman Kasperia heikkosatoisempi. Kaiken kaikkiaan melko heikoksi jääneiden itävyysprosenttien taka- ruskean puintikypsiä. Majong muistuttaa ominaisuuksiltaan paljon hybridilajike Brandoa. Campino on yleisimmin viljelty tavanomainen lajike. Sen jälkikasvukyky ei ole aivan Valtterin tasoa, joten Valtterin kokonaissato on suurempi. SW Minton ensimmäisen niiton sato on alhainen, mutta sen jälkikasvukyky on hyvä. Valtteri ja Klaara ovat talvenkestäviä lajikkeita, jotka menestyvät hyvin koko nurmiviljelyalueella. Joinakin vuosina saatavilla on ollut siemeneriä, joiden itävyydet ovat olleet vain noin 50 prosentin luokkaa. Kylvö hyvin heikosti itävällä siemenellä on epävarmaa ja tuo merkittäviä lisähaasteita heti alkumetreillä. Tutkittavia lajikkeita oli seitsemän, joista jokaisesta nostettiin heinäkuun alussa 10 kukkivan ja 10 kukkimattoman kasvin juurta. Suorakylvetty kasvusto peitti maata yhtä hyvin kuin tiheämmässä kasvava muokatun maan kumina. Rakel on luettelon lajikkeista satoisin. Uusimmat listalle hyväksytyt lajikkeet ovat satoisat hybridit Smilla ja Majong. Öljykasvien taimettuminen on useissa kokeissa vähentynyt lähes puolella. KYLVÖ SINÄNSÄ onnistui molemmilla tavoilla. Vuonna 2012 lajikeluetteloon hyväksytyt Smilla ja Majong vaikuttavat etenkin II-viljelyvyöhykkeellä selvästi edeltäjiään satoisammilta. Syysrapsin ja syysrypsin viljely lisääntyy rannikkoalueella, mutta syysöljykasvien talvehtiminen on epävarmaa. Suorakylvettykin maa mureni, eivätkä edeltävän viljan oljet haitanneet. Niistä ei myöskään ole tuloksia Kevätrapsilajikkeiden kasvuajoissa on selviä eroja. YRJÖ SALO/MTT Lisätiedot: marja.kujala@mtt.fi, puh. Lajikkeiden satomäärät olivat 700 (Volhouden), 1110 (Konczewicki), 1145 (Niederdeutcher), 1220 (Sylvia), 1260 (Gintaras) kg/ha. Väärästä korjuuajasta johtuvat satotappiot olivat 170?455 kg/ha lajikkeesta riippuen. Korjuuajan vaikutus kuminasiementen kosteuteen (%) MTT:n lajikekokeessa Jokioisilla vuonna 2012. 0 10 20 30 40 50 60 70 Gintaras Konczewicki 8 2 PALSTAA 125 3 PALSTAA 190 6 4 PALSTAA 5 PALSTAA 4 10 12 14 2 PALSTAA 125 3 PALSTAA 190 4 PALSTAA 5 PALSTAA JANNE LEHTINEN VÄÄRÄ KORJUUAIKA TUO SATOTAPPIOITA Mistä kuminansiemenen itävyyserot voivat johtua. Se sato on korkea pohjoista Suomea myöten, jossa se menestyy Koraa paremmin. Sekä kevät- että syyssadossa Swajin sulavuus on matala. Rubina ja Rhonia ovat kotimaisen Boreal Kasvinjalostus Oy:n uutuuslajikkeita. Rakelin, Rubinan ja Rhonian kokonaissato on Grindstadin tasoa. 029 5317 413 Hannu Känkänen, MTT MUOKATUN MAAN suurin ensimmäisen satovuoden siemensato saatiin, kun kasviyksilöitä oli 180? 240 neliömetriä kohti. On tärkeää tietää, millaisia kuminan juuret ovat, jotta voidaan paremmin ymmärtää juurten ja maanpäällisen kasvuston riippuvuutta sadon muodostuksessa. Sen kasvuaika on kaksi viikkoa myöhäisiä kevätrypsilajikkeita pidempi, mutta silti sadon lehtivihreäpitoisuus on ollut melko alhainen. Sadon öljy- ja valkuaispitoisuus ovat lajikevalikoiman keskitasoa. KEVÄTRAPSILLA VANKKA ASEMA Kevätrapsin viljelyala on pysynyt viime vuosina vakaasti noin 15 000 hehtaarissa, samalla kun kevätrypsin pinta-ala on vaihdellut voimakkaasti. Sadon laadussa se ei poikkea merkittävästi Trapperista, mutta satotaso on ollut parempi varsinkin eteläisessä Sisä-Suomessa. Ruotsalainen Majong on erittäin satoisa hybridilajike. Erojen saamiseksi korjuut tehtiin viikon välein 31. Sen rinnalla ehkä vähemmän huomiota saanut tekijä on kuminansiemenen itävyys, jolla on myös merkitystä tasaisen kasvuston aikaansaamiseen. Se, mistä näinkin suuret erot juurten painoissa johtuvat ja mikä merkitys juurten koostumuksessa on kuminan kasvuun, tullaan selvittämään jatkossa. alapuolelta. Rakelin ja Switchin sulavuus ei poikkea Grindstadista ensimmäisessä sadossa yhdenaikaisessa korjuussa. Vielä ei tiedetä, johtuuko heikko itävyys siemenen vioittumisesta puinnin yhteydessä tai jostakin muusta tekijästä. Valkuaispitoisuus on ollut keskitasoa. Puintikosteudet laskivat odotetusti korjuuajan viivästyessä ensimmäisestä korjuusta (30?45 prosenttia) kolmanteen (12?13 prosenttia). Toistaiseksi kevätrapsi siis säilyttänee sijansa eteläisten viljelyalueiden öljykasvina. Timoteilajikkeet Switch ja Rakel ovat ruotsalaisen SW seed AB:n jalosteita. Trapperia viljelläänkin jopa III-viljelyvyöhykkeellä. Rakelin ja Rubinan kevätsato on korkea. Sen kasvuaika ja sadon lehtivihreäpitoisuus ovat nykyisen lajikevalikoiman alhaisimmat. Lidarin ja Switchin sadot ovat hieman Grindstadia pienemmät. Molempien jälkikasvukyky on Grindstadin luokkaa, mutta kevätsato on selvästi Grindstadia pienempi. Virallisissa lajikekokeissa sadon lehtivihreäpitoisuus on ollut melko alhainen. Taimettuminen oli hidasta etenkin kylmemmässä suorakylvetyssä maassa. Sato riippui kevään 2011 kylvösiemenmäärästä, ja molemmissa kylvötavoissa päästiin parhaimmillaan noin 1700 kg/ha siemensatoon. KUMINA KASVAA hyvin muokkaamattomassa maassa. Tätä puoltaa kuiva-aineissa havaittu ero kukkivien (18 prosenttia) ja kukkimattomien (35 prosenttia) välillä. Voisikin olettaa, että aikaisten lajikkeiden (Gintaras, Konczewicki ja Niederdeutcher) kohdalla kukkivien yksilöiden juuret olisivat olleet jo heinäkuussa kukkimattomia kevyempiä, mutta tulokset osoittavat juuri toisinpäin. Asiaa selvitettiin vuonna 2012 MTT:n meneillään olevassa Ylivoimainen kuminaketju -hankkeessa, jossa tutkittavat seitsemän lajiketta korjattiin kolmessa vaiheessa. Hitaasti ja epätasaisesti taimettuneen kasvuston rikkakasvien torjunta on myös erityisen haasteellista. Kuminan sato määräytyy jo perustamisvuonna, ja alussa tehdyt toimenpiteet vaikuttavat seuraaviin vuosiin. Aikainen korjuu vaarantaa kuminan itävyyden Siementen itävyys % totaso ja sadon öljypitoisuus ovat samaa luokkaa, mutta sadon valkuaispitoisuus on selvästi alhaisempi ja lehtivihreäpitoisuus korkeampi kuin Trapperilla. Tamarin on erittäin myöhäinen tavanomainen lajike. Suurimmat erot havaittiin kukkivien yksilöiden juurissa, ja Konczewicki-lajikkeen juuret olivat yli kaksi kertaa painavampia kuin Volhouden-lajikkeen. Korjuuajan vaikutus kuminasiementen itämiseen (%) MTT:n lajikekokeessa Jokioisilla vuonna 2012. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kukkivien ja kukkimattomien kuminalajikkeiden 2 PALSTAA 125kuivat 3 PALSTAA 190 juurenpainot 4 PALSTAA (g/10 juurta) heinä5 PALSTAA kuun alun mittauksissa vuonna 2012. Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuotena paalujuuren, joka määrää kasvin talvehtimiskyvyn sekä kukintaan virittymisen. elokuuta. Uutuuksien satopotentiaali hyödynnetään parhaiden kolmessa korjuussa, ja ne ovat satoisia koko maassa. Rakel, Switch ja Lidar ovat samaa aikaisuusluokkaa Grindstadin kanssa
Summista vähennetään todennäköinen kuolleisuus, joka vaihtelee SisäSuomen 55 prosentista PohjoisPohjanmaan rannikkoalueiden 90 prosenttiin. Muita satoisia lajikkeita olivat Aino ja Siro. Lajikkeiden kehittyminen tuo viljelijälle jatkuvasti huomattavia lisätuottoja ja kustannussäästöjä. 029-5317228 Fakta MTT:n Lajikekokeet Pohjois-Suomessa MTT on testannut vadelmalajikkeita Sotkamossa ja Rovaniemellä vuodesta 2008 alkaen sekä Ruukissa vuodesta 2009 alkaen. Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät . Kilpailu markkinoillamme on kuitenkin kovaa. Suurimarjainen North Blue tuotti satoa, mutta kärsi heikosta marjanlaadusta. Paras pensasmustikkalajike Jorma tuotti kesällä Sotkamossa lähes 1,5 kg/pensas, ja kauppakelpoisen sadon määrä oli noin 7000 kg/ha. Jorma-lajikkeen sato vastasi jo lähes Etelä-Suomen satomääriä ja oli muihin lajikkeisiin verrattuna ylivoimainen. Hyvän sadon tuottivat myös Aino ja Siro, joilla satoa kertyi noin 800 g/taimi ja kauppakelpoista satoa noin 3700 kg/ha.. Pohjoisella rannikkoseudulla Ruukissa norjalaisten lajikkeiden satokehitys oli lupaavaa, mutta hitaampaa kuin Sotkamossa. Norjalaiset uutuudet Stiora, Borgunn, Orion, Balder ja keltainen Varnes ovat vielä tuntemattomia lajikkeita Suomessa. Perunan ilmastovaikutukset . Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä . Näiden asiakastarpeiden tunnistaminen ja hyvä yhteistyö sekä viljelijöiden että teollisuuden kanssa on tuottanut hyviä tuloksia, uusia entistä parempia lajikkeita. Markku Äijälä Toimitusjohtaja Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTUS ETENEE pienehköin, mutta varmoin askelin. Uusimpien lajikkeiden ominaisuudet, kuten satoisuus, korrenlujuus, taudinkestävyys sekä sadon laatu, ovat aivan eri tasolla kuin esimerkiksi kymmenen vuotta vanhojen lajikkeiden. Oksat leikataan sopivalta tarttumakorkeudelta. Fakta Ennuste tuomikirvojen aiheuttamasta tuhoriskistä vuonna 2013 Onko tuomikirvakanta hiipumassa? Kotimainen tuomikirvakanta on syksyllä tehdyn munalaskennan perusteella koko maassa hyvin vähissä tänä keväänä. Vuonna 2012 Glen Ample - ja Vertödi venusz -lajikkeiden satotasot kuitenkin romahtivat Ruukissa. Oksia kerättäessä on varmistettava, että puu on tuomi ja että oksat ovat tuoreita. Lohtajan tulos oli 13,6, mutta sekin pysyttelee pienimmän tuhoriskin (15 munaa/100 silmua) sisällä. Irmeli Markkula, MTT Lisätiedot: irmeli.markkula@mtt.fi, puh. Siksi paikallisen viljelyn tarpeisiin kohdistuvan lajikejalostuksen merkitys on erityisen suuri. KOTIMAISILLA BOREALIN jalostamilla lajikkeilla viljellään noin 2/3 kaikista Suomen pelloista. Jos kevät tällä kertaa on lämmin ja mukavan kostea, pienikin kirvamäärä lisääntyy nopeasti orailla varsinkin, jos ne jätetään huomiotta. Tämä varmistaa monipuolisen viljelyn edellytysten kehittymisen vastaisuudessakin. Viime kesäksi ennuste lupasi runsaasti kirvoja, mutta kesän viileä sää ja sateet lannistivat kirvat. 8 MIELIPIDE Markku Äijälä Lajikejalostus tuo lisäarvoa elintarvikeketjuun KASVINJALOSTUS ja sen tuottamat uudet lajikkeet ovat elintärkeä tekijä maamme kasvintuotannolle ja sen myötä koko elintarviketuotannon menestymiselle. Munamäärä 1?15 tarkoittaa pientä tuhoriskiä, 15?40 mahdollisia tuhoja ja yli 40 suurta tuhoriskiä. Ennuste tehdään laskemalla kunkin paikkakunnan 3?5 tuomesta kustakin puusta sadasta silmusta munien lukumäärä ja näistä keskiarvo. Lohtajan arvoa lukuun ottamatta kaikki tulokset olivat välillä 0?3,49 munaa/100 silmua. Biokaasulaitosten lopputuotteet lannoitevalmisteina . Lajikkeiden todellinen kestävyys ja satoisuus pohjoisessa varmistuvat kuitenkin vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen. Satoisimpia olivat Stiora, Borgunn ja Orion. Sotkamossa suurimarjainen Stiora talvehti paremmin kuin Glen Ample ja oli myös sitä satoisampi. Oraitakin voi tutkiskella ja kurkata myös oraan tyveen maan sisään, jos kevät on kuiva. On myös mahdollista, että tuomikirvoja kulkeutuu kaukaakin ilmavirtojen mukana. Kaikenlaisia hyönteisiä tulee meille vaihtelevin määrin koko kasvukauden ajan. Joillakin seuduilla kirvoja tosin tavattiin yli kynnysarvojen meneviä määriä. Ennuste lupasi kasvukaudelle 2012 reippaasti tuomikirvoja lähes koko maahan. Suuren tuhoriskin (40 munaa/100 silmua) ylittäneitä munamääriä löytyi yhdeksältä paikkakunnalta eri puolilta maata. Suurimarjaisia ja satoisimpia niistä olivat Stiora ja Borgunn. Varnes tuotti melko vaatimattoman sadon, mutta oli makea ja kauniin oranssinkeltainen sekä talvenkestävyydeltään parempi kuin keltainen vadelma Fallgold. VANHAT LAJIKKEET VARMOJA Vuosina 2010?2012 lajikkeet Ottawa, Jenkka, Maurin makea ja Muskoka tuottivat varmimmin satoa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muskoka oli satoisampi Ruukissa ja Ottawa Sotkamossa. Keltaiset liimapyydykset ovat viljelijän paras ystävä viljojen orastuessa. Teollisuus puolestaan tarvitsee eri käyttötarkoituksiin ja erilaisiin valmistusprosesseihin soveltuvia raaka-aineita kilpailukykyiseen hintaan ja mieluiten mahdollisimman läheltä tuotantolaitoksia. Sotkamossa sato laski jonkin verran vain Glen Amplella. ÄKÄMÄPUNKKI KIUSANA Äkämäpunkki aiheutti eniten oireita lajikkeille Glen Ample, Vertödi venusz, Heisa ja Ville. Useat toimijat tarjoavat viljelyyn lajikkeita sekä muista Pohjoismaista että Keski-Euroopasta. Melko vähän oireita oli Borgunnilla ja Orionilla. Tuorevihannesten tuotantoketjun tavoitteena turvallinen tuote: Tuorevihannesten hygienia: raaka-aineet, tuotteet, vesi ja jätteet. Maitotilalle kilpailukykyä tuottavuutta ja tehokkuutta kehittämällä. 040 551 7561 Julkaisut MTT:n Raportti-sarjassa on ilmestynyt talven ja kevään aikana muun muassa: . Paikalliset erot olivat silti suuria. Näiltäkään alueilta tulleissa tuomenoksissa ei talvimunia kuitenkaan ollut. ITKU PITKÄSTÄ ILOSTA Tuomikirvat eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Paras hyöty lajikejalostuksesta saadaan, kun uudet lajikkeet otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. PANOSTUS TEHOKKAASTI toimivaan kasvinjalostukseen on hyvin kannattava sijoitus viljelijälle, elintarviketeollisuudelle ja koko kansantaloudelle. LAJIKEJALOSTUKSEN elintarvikeketjuun tuomat hyödyt ovat hyvin suuret. Ilman jo yli sata vuotta toiminutta kotimaista kasvinjalostusta eivät maamme kasvinviljely ja elintarviketuotanto olisi pystyneet kehittymään nykyiselle tasolleen, joka kattaa monipuolisesti kuluttajien tarpeet. MTT jatkaa kirvaseurantaa imupyydyksillä ja keltaisilla liimapyydyksillä. Muissa lajikkeissa ei ollut äkämäpunkin oireita nähtävissä. Vadelma on haastava viljelykasvi pohjoisessa. Jonkin verran talvivaurioita ja satovaihtelua ilmenee aina myös kestävimmillä lajikkeilla. Vuodet 2010?2011 olivat vadelmien kannalta suotuisia ja useat lajikkeet tuottivat Pensasmustikka Jorma oli satoisin Sotkamossa. ONKO SINESTÄ AINON HAASTAJAKSI? Sine paransi satoaan lupaavasti. Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke . Mukana on ollut yhteensä 24 lajiketta, joista osa on ollut vain havaintoruutuina. Rovaniemellä talvivaurioita esiintyi vadelmilla niin paljon, että lajikekokeet lopetettiin jo vuonna 2010. Koepaikoista Sotkamo on pohjoista Järvi-Suomea, runsasluminen, sekä talvehtimisen kannalta helppo. Ruukki on vähälumista pohjoista rannikkoseutua, missä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin Sotkamossa. Taimet istutettiin mustaan muoviin 50 cm taimivälillä ja tavallista tiheämmällä 2 m rivivälillä. Orion tuotti myös hyvän sadon, mutta oli maultaan vaatimattomampi. Balder oli sadoltaan keskinkertainen ja maultaan melko hapan. Sato oli osin huonolaatuista, sillä marjat pehmenivät liian nopeasti pensaissa. Pensasmustikat yllättivät satoisuudellaan Sateisesta kesästä huolimatta MTT:n uusin pensasmustikkalajike Jorma tuotti Sotkamossa erinomaista satoa. Vaihtelevat talvet aiheuttavat aina riskin vadelman talvehtimiselle. Uudellamaalla, EteläKarjalassa ja Turun seudulla tuomikirvoja oli paikoin liiaksikin. Jenkka oli hieman satoisampi, mutta maultaan Maurin makea oli makeampi ja marjakooltaan suurempi kuin Jenkka. Muista lajikkeista skotlantilainen Glen Ample, unkarilainen Vertödi venusz ja venäläinen Kolokolsik olivat ensimmäiset vuodet satoisia ja talvehtivat hyvin. - TUOVI -hankkeen loppuraportti Julkaisut löytyvät osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut Uudet, satoisat vadelmalajikkeet tulevat Norjasta huippusatoja. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi: terveys ja kestävä kehitys politiikka-asiakirjoissa . Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta: Loppuraportti . Vuonna 2012 Ruukissa vadelmalajikkeiden satotasot kuitenkin romahtivat kaikilla muilla paitsi norjalaisilla lajikkeilla. Sotkamossa yleistä notkahdusta lajikkeiden sadoissa ei ollut havaittavissa. Kati Hoppula, Vesa Järvelin, Janne Ylijoki, Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, Kaisa Soppela, MTT Lisätiedot kalle.hoppula@mtt.fi, puh. Sato oli myös laadultaan lajikkeiden parhaita. Perunan sadetuksen hallinta . Vakavista talvivaurioista kärsivä Patriot kykeni vain hyvin heikkoon sadontuottoon. Kokeet olivat osa marjahanketta, jota rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskusten kautta. 2012 2011 2010 KATI HOPPUL A Norjalaiset vadelmalajikkeet tuottivat Sotkamossa erittäin hyvän sadon vuonna 2012 ja lupaavan sadon myös Ruukissa. Kokeissa käytettiin tihkukastelua ja kastelulannoitusta suositusten mukaisilla lannoitustasoilla. Jonkin verran oireita oli myös Stioraja Balder-lajikkeilla. Suuri osa tulijoista on viljelykasveille vaarattomia, kuten monet perhoset tai sääsket. Koivukirvaa on tullut huomattavan suuria määriä, mutta viljoille ne eivät ole haitallisia. Tuomikirvaennuste antaa melko hyvän kuvan tulevan kesän kirvatilanteesta, mutta vallitseva sää on aina ratkaisevassa asemassa. Syksyllä saatiin näytteitä 41 eri kohteesta. Useita näytteitä saattoi olla samalta paikkakunnalta niin läheltä toisiaan, että kartalla ne on yhdistetty. Se on siivittänyt kotimaisen jalostajan kehittämään jatkuvasti toimintaansa. NYKYÄÄN KOTIMAISESTA lajikejalostuksesta vastaavan Borealin jalostusohjelmat kattavat kaikki merkittävät peltoviljelymme kasvilajit. Tarkkailuun pitää edelleen varautua ensi keväänä. Maaseudun palvelut valinkauhassa - markkinoiden toimivuus ja SGEI . 029-5317228 13 Kati Hoppula, Kalle Hoppula, Vesa Järvelin, Janne Ylijoki, Sirkka Luoma, Hanna Kekkonen, Kaisa Soppela, MTT riittävästi harrastekäyttöön. Alvar ja Arto olivat heikkosatoisia ja liian myöhäisiä Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Jatko näyttää, onko siitä Aino-lajikkeen haastajaksi. Puolikorkea Saani ja varpumustikat Hele ja Tumma olivat pienisatoisia, mutta koristearvoa ja kestävyyttä niillä olisi kuitenkin Siro oli laadultaan jonkin verran Aino-lajiketta parempaa. Suurimarjainen North Blue tuotti Ruukissa noin 700 g/taimi, mutta Sotkamossa sen satomäärät jäivät heikoiksi. Suomen viljelyolot poikkeavat merkittävästi muista maista jopa lähimmistä naapureistamme. Hometta ja tuhoeläimiä torjuttiin kemiallisesti. Lajiketestaus oli osa marjanviljelyhanketta, jota rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskusten kautta. 2 PALSTAA 125 3 PALSTAA 190 4 PALSTAA 5 PALSTAA Ottawa-lajike oli satoisa Sotkamossa. kg/ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 Sotkamo Lisätiedot: kalle.hoppula@mtt.fi, puh. Vaikka lajikkeiden maahantuojia on markkinan koko huomioiden suhteellisen monta, on kovasta kilpailusta myös hyötyä. Viljelijän tavoitteena on saada mahdollisimman suuri ja laadukas sato mahdollisimman pienin tuotantokustannuksin ja -riskein. Siivellisten tuomikirvojen tuomilta orasmaille siirtymisen aikaan vallitsi kuitenkin viileä ja sateinen sää, joka haittasi kotiutumista oraille. Kirvojen esiintyminen oli yleensä vähäisempää kuin ennuste oli luvannut eikä torjuntaa juurikaan tarvinnut tehdä. Ennustekartta ja tarkkailun tulokset ovat nähtävissä osoitteessa www.mtt.fi/kasper. Oksia ovat toimittaneet MTT:n toimipaikat, eräät koetilat ja maatalousalan koulut, muutamat ProAgrian neuvojat ja viljelijät. Jokioisilla oksat pätkitään sopivan kokoisiksi ja munat lasketaan mikroskoopin avulla. Nykyisten lajiketarpeiden lisäksi arvioidaan koko ajan, antavatko ilmastonmuutos, viljelyn kehittyminen tai esimerkiksi kuluttajien tarpeet aihetta ottaa ohjelmiin mukaan meille uusia kasvilajeja tai lajiketyyppejä. BOREAL MÄÄRITTELEE lajikkeidensa jalostustavoitteet asiakkaidensa, suomalaisen viljelijän ja satoa käyttävän teollisuuden, tarpeiden mukaisesti. Täysin talvenkestävää lajiketta Pohjois-Suomeen ei ole vielä löytynyt
Myös Kora ja Panda ylsivät vuonna 2012 verrannetta parempaan satoon. Kasvutavaltaan se on pystykasvuisempi kuin Öjebyn. Mortti Valk.Suom. Mustaherukka Marski sopisi suurimarjaisuutensa vuoksi tuoremyyntiin. Emme suosittele niitä viljelyyn enää Pohjois-Suomessa. Viherherukat Venny ja Vilma ovat pystykasvuisempia kuin vanha Vertti, mutta lamoavampia kuin uudet mustaherukat. Monien muiden vaihtoehtokasvien tapaan tattarin satovaihtelut voivat olla suuria. Huomioitavaa on se, että suurimman lannoitemäärän saaneet ruudut lakoutuivat, mikä todennäköisesti vaikutti sekä sadon määrään että kasvuston ravinteiden ottoon. Tattarin ravinteiden käytössä tuleekin olla varovainen, sillä ylimääräiset ravinteet siirtyvät varsistoon, mikä ei hyödytä päh- Marjo Keskitalo ja Timo Niemelä, MTT kyläsatoa. Nämä lajikkeet menestyvät oli myös talvenkestoltaan hieman parempi. Valkoherukoiden uusimmat lajikkeet Lehyvin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Venny kykeni kuitenkin kohtalaiseen sadonpaan Valkea ja Piikkiön Helmi eivät kyenneet Lapissa Valkoinen suomalainen kykenee saMarski myös Mortti Valk. Valkoherukoilla vanhat lajikkeet olivat selvästi uusia satoisampia. Devyatka Dykyl Karmen Kora Panda Viljelty tattarikanta 0- 0 - 0 Viljelijät tuntevat tattarin kasvina, joka menestyy pienellä lannoitemäärällä. Näistä Valkoinen suomalainen lienee Sotkamossa ja Rovaniemellä vuodesta 2008 Rovaniemi alkaen sekä2010 Ruukissa vuodesta 2009 alkaen. SATOTASOT 9000 PAIKKAKUNNITTAIN 2010?2012 Mukana ovat olleet uutuudet Marski, Mika2011 el, Kristin, Håkan, Venny, Vilma, Piikkiön kg/ha 2012 Valkea. Tämä on huomioitava erityisesti runsasmultaisilla maalajeilla, joille tattari soveltuu hyvin, mutta joilta myös liukenee kasvukauden aikana luontaisesti ravinteita. Näillä maalajeilla pellon omat ravinnereservit riittävät osaksi tattarin lannoitusta, jolloin ei turhaan kohoteta maaperän ravinnetilaa. Lannoituksen (N-P-K) vaikutus tattaripähkylöiden ja varsien fos- Lannoituksen (N-P-K) vaikutus tattaripähkylöiden ja varsien forinmäärään (kg/ha) runsaasti humusta sisältävällä maalajilla. 029 5317 341 Typpeä varsissa kg/ha Typpeä pähkylöissä kg/ha Marjo Keskitalo ja Timo Niemelä, MTT kannalta olisikin erityisen tärkeää saada näitä lajikkeita pikaisesti Suomeen. Suomen oloihin sopivat tattarilajikkeet voisivat taata tasaisen sadon. PIXMAC läsadoksi saatiin 1185 kg/ha, ja lannoitusta saaneiden koejäsenten sadot olivat 322 kiloa (32?4,2?39,2) ja 200 kiloa (62?8,4?78,4) suurempia. Erityisesti varsisato kasvoi lannoituksella, sillä lannoitetuissa ruuduissa varsisato oli 1374 kg/ha (32?4,2?39,2) ja 1335 kg/ ha (62?8,4?78,4) suurempi kuin nollaruuduissa (2124 kg/ha). Kypsät marjat ovat hieman punertavia. Holl. Vilma Öjebyn Håkan Kristin kuinVenny Piikkiön mutta on muita herukoita hertuottoon Rovaniemellä. enää Pohjois-Pohjanmaalla heikkoon Lepaandontuottoon, kg/ha Valkea Helmi Sotkamo Viherherukoista Pohjois-Suomen päälasadontuottoon. Kainuussa uutuuslajikkeita ei kempi talvivaurioille. 2010 15000 jikkeeksi suositellaan Vilmaa varmemman ollut kokeissa mukana. 2011 sadontuottonsa vuoksi. Suomessa ja muissa länsimaissa tattarin suosio kasvaa, mutta satovaihtelut ovat suuria. Nollaruutujen pähky- N - P - K -lannoitus 32 - 4,2 - 39,2 64 - 8,4 - 78,4 Fosforia varsissa kg/ha Fosforia pähkylöissä kg/ha 0 10 20 30 40 50 60 70 0- 0 - 0 Typpeä kg/ha me viljellyn tattarikannan. Mikael 0 2000 4000 6000 8000 10000 kg/ha 0 3000 6000 9000 12000 15000 kg/ha 12 9 Valk.Suom. Mikael Hedda Öjebyn Vilma Venny 2012 2011 2010 0 2000 4000 6000 8000 kg/ha 10000 0 3000 6000 9000 12000 Mikael kg/ha 15000 0 3000 Ola Mortti Mikael Marski Ola Sotkamo Vilma Marski Öjebyn 2010 2011 2012 Venny Hedda Vilma Marski Rovaniemi Öjebyn Venny Mortti Valk. Suom. 2010 2011 2012 Mortti Valk. MTT selvitti kenttäkokeilla, kuinka paljon tattari sitoo typpeä ja fosforia kasvustoonsa. Vähäinen NPK-lannoitus (32?4,2?39,2) paransi sadon määrää nollaruutuun verrattuna, mutta suuremmalla lannoitemäärä sadonlisä oli pienempi. Mikael Hedda Öjebyn Vilma Venny Håkan Kristin Suom. Ola Ola Hedda Mikael Marski Mortti Valk. Sopivia lajikkeita on hankala saada ulkomailta viljelyyn, sillä tattaria jalostetaan hyvin vähän. Ruukki on vähälumista pohjoista rannikkoseutua, missä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin Sotkamossa. Syitä vaihteluihin on tutkittu MTT:ssä. Suurissa tuottajamaissa, kuten Venäjällä ja Kiinassa, tattarin tuotanto on romahtanut lähes puoleen. 029 531 7228 Kalle Hoppula, Kati Hoppula, Kaisa Soppela, Hanna Kekkonen, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT vinsuojelua käytettiin vain Ruukissa. Vilma sopii ammatValkoherukoista Pohjois-Suomessa suosiKOLME KOEPAIKKAA, 14 LAJIKETTA tiviljelyyn Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuutellaan pitäytymään vanhoissa lajikkeissa ValMTT on testannut suomalaisia ja norjalaisia 2012 12000 ta myöten ja Etelä-Lappiinkin, jos hyväkkoinen suomalainen ja Valkoinen hollantiherukan uutuuslajikkeita Pohjois-Suomessa sytään mahdolliset talvivauriot ja niiden lainen. ´Vilma´ on lajikkeista satoisampi ja talvenkestävämpi. typenmäärään (kg/ha) runsaasti humusta sisältävällä maalajilla. 0 2 4 6 8 Tattari - mainio kasvi multamaille Tattarin lajikekokeen satotulokset suhdeluvuin ilmoitettuna. 0 0,2 0,4 2011 0,6 Anita 2012 10 12 14 Fosforia kg/ha selvästi, sillä 2011 lajikkeiden hehtaarisadot ruutusadoista laskettuna jäivät 150?414 kiloon, kun taas vuonna 2012 eri lajikkeista saatiin satoa 780?1020 kiloa. Parhaat sadot tuottivat venäläiset Dykul ja Devyatka sekä alun perin valkovenäläiset Anita- ja Karmen-lajikkeet. Kasvutavaltaan ne ovat pystyjä. Vilma aiheuttamat satotappiot. viljelyvarmempi. Verranteina ovat olHelmi ja Lepaan Ruukki 6000 leet vanhat valiotaimituotannossa olevat la15000 jikkeet Öjebyn, Mortti, Hedda, Ola, Valkoinen suomalainen ja Valkoinen hollantilainen. 12000 2010 3000 Taimet istutettiin mustaan muoviin tihey2011 dellä 5600 tainta/ha. Sateisena kesänä ne ovat myös alttiita harmaalaikulle ja varistetaudille. Mikael on hyvänmakuinen ja marjakooltaan keskinkertainen. Suhdeluvuin ilmaistuna näiden sadot olivat 1,17?1,68 kertaa suuremmat kuin yleisesti maassam- 0,8 1 1,2 1,4 1,6 Sadon suhdeluku 1,8 PAREMPIA LAJIKKEITA SUOMEEN Lajikkeita testattiin vuosina 2011 ja 2012 Jokioisilla tehdyissä kenttäkokeissa. Sotkamossa se on ollut uusista lajikkeista pystykasvuisin ja satoisin. Molemmat viherherukat voivat saada ankarina talvina jonkin verran talvivaurioita. Mustaherukat Kristin ja Håkan ovat uusia suurimarjaisia, norjalaisia lajikkeita. Ristipölytteisenä kasvina siemenmateriaali ei siten ollut lajikeaitoudeltaan puhdasta. Lisäksi maat, joissa jalostusta harjoitetaan, ovat ilmastollisesti hyvin erilaisia kuin Suomi. Melkoisen työn takana oli saada MTT:n kokeisiin venäläiset lajikkeet Dykul ja Devyatka, joiden kuljettamiseksi Suomeen jouduttiin kirjoittamaan useampikin paperi. Verranteeksi saatiin aiemmin testatut Koraja Panda -lajikkeet Puolasta. Sen sijaan valkovenäläisten Anita- ja Karmen -lajikkeiden saannissa ei onnistuttu, vaan kokeissa käytettiin vuoden 2007 lajikekokeen satoja. Tutkimustuloksia asiasta on kuitenkin ollut vähän saatavilla. Se tuottaa vielä Rovaniemelläkin lähes 10 tn/ha sadon. Mikael sopii ammattiviljelyn päälajikkeeksi pohjoisimmille viljelyalueille sekä esimerkiksi vähälumisuuden vuoksi talvehtimisen kannalta vaikeille kasvupaikoille. Marski sopii tuoremarjamyyntiin sekä pääla2 PALSTAA 125 Järvi-Suomeen ja talvehjikkeeksi pohjoiseen 3 PALSTAA 190 timiseltaan varmemmille kasvupaikoille. Mustaherukat Mikael ja Marski sekä viherherukka Vilma tuottivat erinomaisen sadon pohjoisessa. Ruukissa ja Rovaniemellä satotaso on ollut Mikael-lajiketta pienempi, mutta vanhoja lajikkeita parempi. Lajiketestaus rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskusten kautta. Koepaikoista Sotkamo edustaa pohjoista Järvi-Suomea, ja se on runsasluminen ja talvehtimisen kannalta helppo. Kokeissa käytettiin tih9000 2012 kukastelua ja rakeista lannoitusta suositusten mukaisilla lannoitustasoilla. Rovaniemellä Mikael oli selvästi Marskia kestäRuukki 2 PALSTAA 125 vämpi ja satoisampi. 3 PALSTAA 190 Mikaelia ja Marskia suositellaan 4 PALSTAAPohjoisSuomessa uusiksi mustaherukan päälajik5 PALSTAA keiksi. Vilma Öjebyn Håkan Kristin Venny Lepaan Piikkiön Holl. Valkea Helmi Marski Håkan Kristin KALLE HOPPUL A Lisätiedot: kalle.hoppula@mtt.fi, puh. Marjat ovat väriltään vihreämpiä kuin Vilma-lajikkeella. Pohjoiseen sopivat lajikkeet takaisivat tasaisen sadontuoton. Uusilla herukkalajikkeilla Lajikejalostuksen puute uhkaa huippusatoja Pohjois-Suomessa tattarituotannon kehittymistä 2 PALSTAA 125 3 PALSTAA 190 4 PALSTAA 5 PALSTAA. Myllytysominaisuuksiin 2 PALSTAA 125 PALSTAA 190 vaikuttava siemenen koko oli3muiden paitPALSTAA si Pandan ja Anitan kohdalla 4 verrannetta 5 PALSTAA suurempi. Tulokset ovat selvä osoitus siitä, että tattarista on mahdollista saada parempia satoja uusilla lajikkeilla ja tuotannon kehittymisen 64 - 8,4 - 78,4 N - P - K lannoitus 32 - 4,2 - 39,2 Lisätietoja: marjo.keskitalo@mtt.fi, puh. Taimien ikään suhteutettuna sadot ovat lupaavia, mutta lajikkeet tarvitsevat vielä seurantaa. Lajikkeita ei myydä Suomessa. Mustaherukka Mikael on lajikkeista talvenkestävin. Molemmat lajikkeet ovat pohjoisessa heikkosatoisempia kuin vanhat lajikkeet. Kristin ja Håkan istutettiin kokeisiin muita lajikkeita vuotta myöhemmin ja pienemmistä taimista. Vilma tuotti hyvän sadon vielä Rovaniemellä. Rehevästä kasvutavasta johtuen tattarissa on runsaasti ravinteita vie- lä korjuuhetkelläkin, ja kasvuston kokonaistypestä (41?61 kg/ha) ja fosforista (9?13) kg/ha noin puolet oli varsissa. Verranteena oli pirkan2 PALSTAA 125 maalaisilta viljelijöiltä saatu ja yleisesti Suo3 PALSTAA 190 messa viljelty kanta. 4 PALSTAA Syynä Venäjän ja Kiinan tuotannon romahtamiseen voivat olla kuluttajien asenteet, jotka ovat muuttuneet suosimaan länsimaiden tavoin vehnästä tehtyjä tuotteita. Samalla Suomessa ja muualla länsimaissa kiinnostus uusvanhoihin viljelykasveihin on herännyt sekä viljelijöillä että kuluttajilla. Tattarin viljelyn suosio onkin kasvanut noin kolminkertaiseksi verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, ja viime vuosina viljelyala on ollut noin 1300?1400 hehtaaria. Marski on erittäin pystykasvuinen. Marski-lajiketta suositellaan Mikaelin kanssa pohjoisille kasvualueille. VALKOISISTA VANHAT PAREMPIA Viherherukoista Vilma oli Venny-lajiketta satoisampi kaikilla koepaikkakunnilla. Kemiallista kas6000 0 Uudet mustaherukkalajikkeet Mikael ja Marski tuottivat huippusatoja Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan korkeuksilla. Tutkittavat vuodet erosivat keskisatojen suhteen 5 PALSTAA SOPIVAT LAJIKKEET VÄHISSÄ Meille hyvin sopivat lajikkeet olisivat yksi keino taata tasaisempi sadontuotto. Venny on sadoltaan keskinkertainen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kohtalainen vielä Lapissakin. Rovaniemen Apukka on etelälappilaisittain karu kasvupaikka, ja siellä talvehtimisen suhteen jyvät karsiutuvat akanoista. Valkoherukat Piikkiön Helmi ja Lepaan Valkea ovat pystykasvuisia ja kooltaan melko pieniä
Vasta sen jälkeen kun ne ovat läpäisseet viralliset lajikekokeet, ne voidaan hyväksyä kansalliseen lajikeluetteloon. Tullakseen hyväksytyksi luetteloon uuden lajikkeen pitää täyttää kolme sille asetettua ehtoa: lajikkeen pitää olla selvästi aiemmista lajikkeista erottuva, sen ominaisuuksien pitää olla pysyviä ja sen eri yksilöillä pitää olla keskenään yhtenäiset ominaisuudet. Kun lajike on hyväksytty, vuorossa on siemenlisäys ensin Borealin omilla sopimusviljelmillä, sen jälkeen lajikkeen valikoimiinsa ottavan siemenedustajan sopimusviljelmillä. JUHANI REKU Kasvi on nyt pölytetty. vuosi Heteiden poistamisen jälkeen kukintoon töpötetään siitepölyä sen kasvin kukasta, jonka kanssa kasvi halutaan risteyttää. lajikekokeisiin. Viljelijät puolestaan odottavat lajikkeilta satoisuutta ja viljelyvarmuutta. Tavoitteiden perusteella jalostajat kar- Valittuja lajikkeita kasvatetaan kasvihuoneessa ja ne risteytetään keskenään. Lajikkeen tie jalostajan ideasta kylvökoneeseen 1. Kasvit kylvetään Borealin kasvihuoneisiin, ja niistä kasvatetaan sukukypsiä yksilöitä. Niitä risteyttämällä halutut ominaisuudet pyritään yhdistämään uuden lajikkeen perimään. 2. Jokaisen kasvin tuottamasta siemensadosta kylvetään oma linjarivi. Hän näyttää, miten kukasta tippuu keltaista siitepölyä hänen kämmenselkäänsä. Nopeasti Jaaksi töpöttää kukalla paljaaksi nypittyä kukintoa. vuosi Siitepölystä kasvatetaan laboratoriossa uusia kasviyksilöitä. Osa lajike-ehdokkaista karsiutuu vielä tässä vaiheessa. 7.?8. Niistä valitaan jälleen osa jatkoon, loput karsiutuvat. Laatuominaisuuksien selvitys laboratoriossa. 3. Ketju jatkuu aina siihen asti, kun noin kymmenen vuoden kuluttua valmiina on uusi, lajikeluetteloon mahdollisesti hyväksyttävä rypsilajike. Normaalioloissa rypsikasvusto hoitaisi lisääntymisensä omin päin pölyttäjien avulla. Kukkien heteiden siitepöly hedelmöittäisi emin, jonka jälkeen hedelmöittynyt emi alkaisi tuottaa siemeniä. Siemenillä olisi samankaltainen perimä kuin emokasvilla. Jotta saadaan uusia uusia lajikkeita, Borealin kasvihuoneessa luodaan uutta perinnöllistä muuntelua kasveja risteyttämällä. Siinä tarvitaan ihmisen apua. IHMINEN PÖLYTTÄÄ RISTEYTETTÄVÄN KUKAN Kasvinjalostustyöntekijä Sari Jaaksi nyppii pinseteillä rypsin kukasta heteet irti. Otteet ovat varmat ja nopeat. Myös viljelijöiden kokemuksia kuunnellaan, Veteläinen kertoo. Esimerkiksi rehuteollisuus saattaa kaivata vaikkapa uutta ohralajiketta, joka vastaa eläimen ruokinnallisia tarpeita. ja 3. Emokasvinsa perimää kantava siitepöly on kulkeutunut kasvista toiseen. Lopuksi hän peittää hedelmöitetyn kukinnon pussilla, jotta se ei saa siitepölyä naapurikukinnoilta. IDEAT SYNTYVÄT ASIAKKAIDEN TOIVEISTA Vaikka Jaaksin töpöttäessä siitepölyä kukasta toiseen ollaankin vielä aivan uuden lajikkeen syntytarinan alkumetreillä, alkupisteeseen päästäkseen täytyy astua vielä pari askelta taaksepäin. Uusien lajikkeiden tie kohti niitä viljeleviä maatiloja alkaa yleensä jalostajan ja esimerkiksi viljelykasveja käyttävän teollisuuden keskusteluista. Lisäksi heti koeruutuviljelyn ensimmäisestä sadosta lähtien tehdään laatuanalyysejä, joilla selvitetään esimerkiksi leivonta-, mallastus- tai rehun ruokinnallisia omaisuuksia, Veteläinen luettelee. Nurmikasveista tutkitaan erikseen myös niiden biomassan koostumus. Joka kesä Borealilla on 30 000?40 000 koeruutua. vuosi Aina uuden lajikkeen kehittäminen ei vie jalostajalta kymmentä vuotta. Siinä ei ole aikaa ruveta miettimään, mitä mihinkin pannaan, Veteläinen toteaa. Jokaisen kokeen jokaisen ruudun siemenet punnitaan grammalleen ja ne pakataan omiin pusseihinsa. Koko kasvinjalostuksen parissa työskentelevä joukon on noudatettava tarkkaa vuosikelloa, jotta kaikki asiat valmistuvat ajallaan ennen seuraavaa työvaihetta. . sukupolven perussiementä (B2 ja B3). 11.?13. vuosi VIRALLISET LAJIKEKOKEET PÄÄTTÄVÄT VUOSIEN TYÖN Kun lajikekandidaatit ovat käyneet läpi monivaiheisen ja vuosia kestävän prosessin ensin kasvihuoneissa ja sen jälkeen pellolla, jäljellä ovat enää kaikkein tiukimman seulan läpäisseet lajikekokelaat. . Eri data-analyysien avulla kasvinjalostaja pystyy tekemään valintoja eri kandidaattien välillä. KYLVÖILLÄ KAIKEN SUJUTTAVA VIRHEETTÖMÄSTI Paraikaa Borealin siemenhallissa pakataan kiireellä siemenpusseja runsaan kuukauden päästä alkaville kylvöille. Pian jäljellä on vain kukan paljas keskusta, emi. Hede on kasvin koiraspuolinen lisääntymiselin, ja sen poistamista kutsutaan emaskuloinniksi, kertoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen. Emaskuloinnin jälkeen Jaaksi nappaa kukan toisesta kasvista, joka on eri lajiketta kuin hedelmöitettävä kasvi. Jotta kasvin oma siitepöly ei pääse leviämään kukkaan, se suojataan pussilla. JUHANI REKU 14. Hyvä esimerkki siitä on Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtajan Merja Veteläisen mukaan härkäpapu. Kiinnostus härkäpavun viljelyyn heräsi kolmisen vuotta sitten, kun tuontivalkuaiselle haluttiin kotimainen vaihtoehto. Koska härkäpavun kysyntä oli ollut pientä, meneillään ei ollut myöskään uusiin la- Joskus aikaa voidaan säästää Jalostusjohtaja Merja Veteläinen tarkastaa rypsin risteytyksen onnistumista. Ennen risteytettävän kasvin pölyttämistä kukinnosta nypitään pois sen omat heteet. Kymmenen vuotta jalostajan ideasta lajikkeeksi KUVAT: SEPPO SAMULI DATAMÄÄRÄ ON VALTAVA Kasvinjalostuksessa jalostajien ja heidän apunaan kasvihuoneissa, koeruuduilla ja laboratorioissa ahertavien työntekijöiden lisäksi tärkeässä roolissa on Veteläisen mukaan data. Kokeet tuottavat valtavan määrän numeromuodossa olevaa dataa, jota jalostajat hyödyntävät erityyppisten tilastoanalyysien avulla. . Kahtena peräkkäisenä vuonna uusia lajikkeita verrataan muihin kilpaileviin uutuuslajikkeisiin ja markkinoilla jo oleviin lajikkeisiin eri puolilla maata sijaitsevilla koeruuduilla. Uusi kotimainen lajike saattaa olla virallisissa lajikekokeissa jo ensi vuonna, Veteläinen arvelee. JUHANI REKU Lajike viedään viralliseen lajikekokeeseen. Kaiken pitää sujua sutjakasti ja virheettömästi, kun kylvöt alkavat. . Jälkeläiset kylvetään kokeisiin, joista jalostaja valitsee parhaat jatkoon. Sen avulla voitiin kuitenkin hitaasti karsia kasvista joitain ominaisuuksia ja vahvistaa toisia. Vähitellen valintajalostuksen tilalle alkoi tulla risteytysjalostus. Jokaisesta korjatusta näytteestä tehdään useita analyysejä. vuosi jikkeisiin tähtääviä jalostusohjelmia. Borealin geenipankissa oli kuitenkin varastoituna härkäpavun aiempien jalostuslinjojen siemeniä, joiden avulla pystyttiin uusien lajikkeiden jalostuksessa hyppäämään monta vuotta yli. Ne kasvatetaan kasvihuoneessa. Pussit puolestaan pakataan laatikoihin etukäteen tarkasti suunnitellussa järjestyksessä sen mukaan kuin ruudut kylvetään. Kylvöjen lisäksi kaikki muutkin työt ovat tarkkaan suunniteltuja. vuosi Ensimmäinen satotesti kahdella koepaikalla. Useille koepaikoille kylvetään koeruutuviljelmät. 5.?6. Jokaista 30 000-40 000 koeruutua varten tehdään oma siemenpussi, jossa on tarkasti punnittu määrä testattavan lajikkeen siementä. toittavat sellaisia lajikkeita ja jalostuslinjoja, joissa on kaivattuja ominaisuuksia. Kasvukauden aikana jalostaja valitsee ominaisuuksien perusteella ne linjarivit, joiden sato korjataan talteen. Muut hylätään. LABORATORIOTUTKIMUS KARSII VÄÄRÄT PERIMÄT Lähes jalostusohjelman alusta asti jalostettavalle aineistolle tehdään erilaisia analyysejä laboratoriossa. Varhain aloitettavilla laboratorioanalyyseillä pyritään karsimaan pois ne kas- Tämän kevään koeruutukylvöjen valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. vuosi Tavoitteellista kasvinjalostusta on harjoitettu Suomessa sadan vuoden ajan. Hankkijan kasvinjalostuslaitos perustettiin sata vuotta sitten vuonna 1913, ja Maatalouden tutkimuskeskuksen (tuolloin MTTK) kasvinjalostuslaitos 1924. Kun Hankkija ajautui konkurssiin, sen hallussa olleet lajikkeiden geenivarat pelastettiin perustamalla uusi kasvinjalostusta harjoittava yritys, Boreal, vuonna 1994. Siihen yhdistettiin Hankkijan lisäksi myös MTTK:n ja Jokioisten siemenkeskuksen toiminnot. Alkuun kasvinjalostus oli valintajalostus- Jalostajayritys viljelyttää uutta lajiketta kantasiemeneksi omilla sopimusviljelijöillä. 10. vuosi Lajike voidaan hyväksyä kansalliseen lajikeluetteloon. 9. Vaikka osa ruuduista hylätään jo ennen sadonkorjuuta, vuosittain tehtävien laboratoriokokeiden määrä on suuri. Boreal Kasvinjalostuksen kasvihuoneessa tuoksuu samalle kuin rypsipellon laidalla lämpimänä heinäkuisena päivänä. Jokaisesta kasviyksilöstä korjataan siemenet erikseen. Geeniperimän selvitys laboratoriossa. Niiden tuottamista siemenistä kasvatetaan uusi sukupolvi, josta korjataan siemensadon sijaan talteen jo siitepöly. vit, joiden perimään haluttu ominaisuus ei ole siirtynyt. . 10 4. vuosi ta: maatiaislajikkeista valittiin parhaat yksilöt viljelyyn. Valinnalla ei vielä saatu kehitettyä kokonaan uusia lajikkeita. vuosi Kolmannesta polvesta (B3) tuotetaan ensimmäinen sertifioitava siemensukupolvi (C1). Viljelijä ostaa ja kylvää sertifioidun siemenen. 11 15. Esimerkiksi linjariveille kylvettävien siemenien on ehdittävä kypsyä kasvihuoneissa ajoissa ennen kylvöjä. Korjattujen linjarivien tuottamista siemenistä kylvetään ensimmäiset koeruudut. Vastassa on lavoittain kukkivia rypsikasvustoja, jotka on erotettu toisistaan muoviseinillä. JOKIOINEN (MT) Maaliskuisten rypsikasvustojen ei ole tarkoitus tuottaa kotikeittiöön öljyä eikä helpottaa rehutehtaiden valkuaispulaa. Kasvuston tehtävänä on tuottaa jälkeläisiä. Vuosittain kustakin jalostettavasta kasvilajista muutama päätyy MTT:n virallisiin Keväällä siemensato kylvetään ulos. Siinä eri lajikkeiden yksilöitä pölytetään toistensa siitepölyllä. Näin voidaan kehittää kokonaan uusia kasvilajikkeita, joilla joko on tai ei ole aiempien lajikkeiden ominaisuuksia. Lajikejalostusta tehty Suomessa sata vuotta Siemenliikkeet viljelyttävät kantasiemenestä ensimmäisen sukupolven perussiementä siemenluokka (B1). Seuraavina vuosina siitä tuotetaan 2. vuosi Esimerkiksi teollisuus esittää jalostajalle toiveen uutuuslajikkeesta. Jalostaja päättää haluttujen ominaisuuksien mukaan risteytettävät lajikkeet.