Maaseudun Tulevaisuus 23.01.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 1,50 e Keitele ostaa 300 eurolla nastoja kuntalaisten kenkiin. ?Tulen ääreen kokoonnutaan ennen jahtia ja sen jälkeen.? Tulilta peurajahtiin Vaskiolla Vaskion metsästysmajalla Salossa tulet sytytetään aina ennen jahtia. Monelle metsästäjälle yhtä tärkeää kuin ampumaan pääseminen on metsässä liikkuminen ja yhdessäolo. Tänä metsästyskautena Vaskiolla on kaadettu yli 30 peuraa. Vaihteleva sää on tehnyt etenkin ajokoirajahdista haastavaa. Mökkimurtojen määrä on pudonnut noin 1?200:sta alle 700 murtoon. Luvuissa ovat mukana varkaudet, törkeät varkaudet ja niiden yritykset. Maaseudulla murtoja ovat vähentäneet asukkaiden varautuminen ja valppaus. ?Outoihin kulkijoihin osataan kiinnittää huomiota. Peppi seikkailee Helsingin kaupunginteatterissa. Sivu 7 v. Sivu 19 Sokeri sovitteluun. ?Kuinka kauan tahkoa pyöritetään ennen kuin huomataan, ettei siinä ole kiveä?? Haikoselta peritään kolme euroa tukia Kuhmoislaiselta Matti Haikoselta peritään pinta-alavirheen takia takaisin tukia vuosilta 2007?2014 ? yhteensä kolme euroa. TAMMIKUUTA 2015 | 300 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 9 . Esimerkiksi Kangasalle voi tupsahtaa 7?000 evakkoa. Viikonvaihde, sivu 11 SAARA OLKKONEN Unto Suominen ja Jorma Lötjönen nauttivat nuotiosta Salossa ennen metsästystä. Niiden kanssa pärjätään, sillä ne eivät ole pyrkineet ihmisten pihoihin. Sen sijaan Toholammilla susista on aiheutunut häiriöitä. Sivu 10 Sivu 8 Jalasjärveläinen Juuso Filppula on toisen polven metsämies ? vanhemmat Jari ja Teija valitsivat perhetilan tuotantosuunnaksi metsän. >> Viidessä vuodessa Suomi siirtyy hyvin nopeisiin yhteyksiin 4g:n ansiosta.« Siviiliväestöä voidaan joutua siirtämään, jos sota uhkaa Suomea. Jokaisella kunnalla täytyy olla selvät suunnitelmat väenpaljouden vastaanottamiseksi. 2015 Asuntomurrot vähentyneet maaseudulla kolmanneksen Kiuru: Laajakaista vasta ensi vuonna kaksimegaiseksi Asunto- ja mökkimurrot ovat vähentyneet maaseudulla kymmenessä vuodessa 35 prosenttia. Kaupungeissa ne ovat vähentyneet 2004?2014 kuusi prosenttia ja taajaan asutuissa kunnissa 25 prosenttia, poliisiammattikorkeakoulun tilastot osoittavat. Vuonna 2004 maaseutukunnissa tehtiin reilu 800 asuntomurtoa, viime vuonna ennakkotietojen Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) ei luovu lupauksestaan nopeuttaa laajakaistayhteyksiä. ?Ehdottomasti tästä päätetään pian. Hän arvioi, että summan perimiseen johtanut prosessi on maksanut hallinnolle tuhansia euroja. ?Lohkojen pinta-alat ovat maanviljelijän vastuulla, mutta todelli- suudessa hallinto määrää alat. PERUSTETTU 1916 . Mökkiä ei 1 000 500 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Sivu 3 Sikala vaihtui metsätalousyrittäjyyteen Sivu 9 KRISTA KIURU BART VAN OVERBEEKE JUHA SORRI Sivut 11?15 Juukaan noussut 30-metrinen jääkupoli on tuhansien talkootuntien huima tulos. Kaikki on valmista lauantaina, silloin katedraalia verhoaa lumivalkoinen pinta. Itse määräävät, itse muuttavat määräämäänsä ja sitten sanktioivat maanviljelijää.? Maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) vakuuttaa byrokratian maataloudessa kevenevän vielä tällä hallituskaudella. Koiran kanssa peuroja on ammuttu viisi. Sivu 10. 2014 www.lahitapiola.fi/ bonus Investoinnit kasvussa. Elintarviketeollisuuden +15,2 % investoinnit kasvoivat viime vuonna. Sivu 20 PÄÄKIRJOITUS EKP antoi euromaille sopeutumisaikaa YLIÖ Vaikeina aikoina tarvitaan johtajuutta KOLUMNI Paikallislehdet tekevät tärkeää työtä www.maaseuduntulevaisuus.fi Halpeniko kauppalaskusi? Peppi räväyttää. Peppi Pitkätossu on uuden musiikkinäytelmän pääroolissa yhtä iki-ihana kuin aina ennenkin. Myös valvontakamerat ovat yleistyneet viime vuosina mökeillä?, kertoo rikoskomisario Kari Pasanen PTRrikostiedustelukeskuksesta. Viime vuonna murtoja tehtailtiin enemmän kuin vuonna 2013. Eniten lisääntyivät kaupunkien asuntomurrot. VIIKONVAIHDE Juuan jääkatedraalin avajaiset lauantaina Sivu 6 Asunto- ja vapaa-ajanasuntomurrot* maaseudulla 2004?2014 2 500 * varkaudet ja törkeät varkaudet ja niiden yritykset 2 000 Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu 1 500 ennakko mukaan vajaa 600. Juurikkaanviljelijät Tarkista, miten saat meiltä S-Bonusta: pyytävät valtiota sovittelemaan viljelijöiden ja Sucroksen jumiutuneita toimialasopimusneuvotteluita. Sivu 3 +28,4 % v. Yhden megan raja nousee kahteen ensi vuodesta.? Lokakuussa hän oli vielä toiveikas, että nosto olisi tullut voimaan jo tänä vuonna. Sianlihan vienti EU:sta Venäjälle avautumassa EU ja Venäjä ovat lehtitietojen mukaan päässeet alustavaan sopuun sianlihan tuontikiellon purkamisesta. Suomi ei ole niiden maiden joukossa, jotka voivat pian saada luvan viedä sianlihaa Venäjälle. Sivu 3 EKP:lta elvytysrahaa odotettua enemmän Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa talouden elvyttämisen ostamalla valtioiden velkakirjoja. Ostojen määräksi ennakoitiin 50 miljardia euroa kuukaudessa, mutta EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti summan olevan 60 miljardia. Sivu 7 Avenan öljykasvitavoite 100?000 hehtaaria Suomen ainoa iso öljykasvien jalostaja, Avena, asettaa tämän kesän viljelytavoitteeksi 100?000 hehtaaria öljykasveja. enää pidetä lintukotona, vaan arvokkaat tavarat viedään pois. Sivu 5 Perhon sudet Sodan alla kuntaan voi pysyvät olla tunkua metsässä Susikäräjistä tunnetussa Perhossa asustaa kahdeksan suden lauma. PERJANTAINA 23. Sivu 13 Kuhmoislainen Matti Haikonen pitää maatalousbyrokratiaa järjettömänä
Esimerkiksi Suomen ja Saksan valtionlainojen korot ovat osin lähellä nollaa, mutta pk-yritysten lainansaanti on vaikeutu nut myös Suomessa. Päätösvalta on palautettava eduskunnalle. Lähihistoriasta otettava oppia Lopultakin on aloitettava liial lisen hallinnon ja byrokratian purku. Niitä, jotka ovat kyllin rohkeita esittämään mielipi teitään julkisesti, kannattaa pyytää mu kaan päätöksentekoon. Kuntaliitokset tuovat paikallislehti en taipaleelle uudenlaista nimismiehen kiharaa. 2 Perjantaina 23. Veropoli tiikka on keskeinen osa talous politiikkaa, ja tässä kannattaa kuunnella järjestöjen perus teltuja ehdotuksia. Perustettu 1916 EKP:n voimat eivät yksin riitä VIERASYLIÖ Vaikeat päätökset on tehtävä heti E uroopan keskuspankin (EKP) neu vosto päätti eilen aloittaa massiivisen elvytysoperaation. Malliksi voisi ottaa kauppakamarien ehdotukset. SINIKKA KUJALA >> nousevat kulut voivat langeta maanomistajalle. Tuulivoimasta on viime vuosina paitsi puhuttu myös päätetty paljon. Melko nopeasti tiede tään, onko mitään opittu ny kyisen hallituksen kompuroin nista. Uusi hallitus aloittaa vai keassa tilanteessa: ongelmia on keräytynyt massakaupalla. Opetusministeriksi on vihdoinkin valittava osaava ammattilainen, sillä ministeriö ratkaisee tulevaisuuden kehi tyksen. Valtion tukipolitiikka sekä yrityksille että kansalaisille on arvioitava uudestaan. Suuri osa poliitikoista puhumattakaan kansalaisista ei tiedä, mitä pal velut maksavat. Määritellään tavoitteet ja lyhyesti se, mitä tehdään. Kaiken tulee perustua talou den tilan realistiseen arvioon. Hallituksessa olevien puoluei den on luotettava toisiinsa ja heillä tulee olla yhteiset tavoit teet. Viisikymmentä vuotta sitten ruoka menojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli kutistunut neljännekseen. Ruuan hinta on turvallinen kitinän aihe myös keskiluokalle, jolle elintarvikkeisiin uhratut rahat ovat pois lähinnä perheen lomamatkoista, harrastuksista ja yleisestä itsensä toteuttamisesta.? Luottamus horjuu pahoin Pohjalainen kommentoi uutista jonka mukaan suoma laiset eivät luota eläkkeiden riittävyyteen. ?Työeläkejärjestelmä rahastoi jatkuvasti osan eläkemaksuista ja sijoittaa ne turvallisesti ja tuottavasti. Jos paikal lislehti ei tätä työsarkaa hoitaisi, tavalli sen kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa asioihin katoaisi lähes tyystin. Mukavien ja ikävien päätösten seura ukset vain kävisivät vähitellen ilmi. Devalvaatio ei paranna kilpailukykyä loputtomasti. Valtioiden vähäinen elvytysvara on käytettävä tuotannollisiin investointeihin. Paikallistelevisiota kymmeniä vuosia tehnyt työn sankari pettyi kar vaasti, kun kunta päätti rahapulassaan leikata lähetysten budjettia. Useimmat euromaat ovat niin velkaantuneita, ettei niillä ole varaa elvyttää omaa talouttaan. Tällä haavaa työeläkevaroja on yli 170 miljardia euroa. Yhtä suuret eläkerahastopuskurit ovat maailmalla harvinaisuus. Jos luottamus tuleviin eläkkeisiin on näin hataraa, on jokaisen viisasta ryhtyä kokoamaan itse omaa eläkepuskuriaan säästämällä esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin tai sijoitusasuntoihin.?. EKP:n deflaation vastaisten toimien uskotaan nyt auttavan myös talouskasvussa, koska inflaatio halventaa euroa ja lisää näin kilpailukykyä. EKP:n päätösten taustalla on pääjohtaja Draghin pari vuotta sitten antama lupaus, että EKP tekee euron suojelemiseksi kaiken, mitä se suinkin vaatii. LAPIN KANSA PÄÄKIRJOITUKSESSAAN DANIEL ROLAND EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on luvannut puolustaa euroa kaikin keinoin. Sellaiset saavat edullista lainaa, jotka eivät sitä tarvitse. Lisäksi EKP on aikaisemmin luvannut lainata pankeille todella edullisesti rahaa niin paljon kuin ne tarvitsevat. EKP:n tähänastisten toimenpiteiden heikkoon vaikuttavuuteen on monia syitä. Pankit ovat tästä syystä nos taneet lainojensa marginaaleja ja kiristäneet lainanottajien oman pääoman vaatimuksia. Tilanne on tällä hetkellä erikoinen valtioi den, yritysten ja kuluttajien lainoituksessa. Jos korkeita myllyjä pitää kauniina eikä myllyjen aiheuttama meteli häiritse, tuulivoima sopii pohjoisen luontoon. tammikuuta 2015 Päätoimittaja Lauri Kontro Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Niitä on käytettävä, kun uudistetaan keskushallintoa. Maa-ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö voidaan yhdistää luonnonvara ministeriöksi. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi määritteli takarajaksi vähintään syyskuun 2016. Ostoilla halutaan lisätä liikepankkien likvi diteettiä ja mahdollisuutta lisätä lainanantoa. Operaation perimmäisenä tavoitteena on, EKP:n tehtävän mukaisesti, hintavakauden turvaaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitus neuvos Anja Liukko puolestaan pitää keskus telua tuulivoimaloiden purkukuluista ennen aikaisina, koska voimaloita vasta rakennetaan (MT 21.1.). Maanomistajan kannalta on kuitenkin oleellista tietää, odottaako häntä mahdollisesti 20?30 vuoden kuluttua jättilasku. Tarkoituksena on ostaa ensi kuun alusta lähtien euromaiden valtiolainoja 60 mil jardilla eurolla kuukaudessa niin kauan, että inflaatiotavoite saavutetaan. Moni luottaa vankasti Facebook-ryhmiin. Nyt korot ovat lähellä nollaa, mutta siitä huolimatta rahaa on tarjolla lähes rajattomasti. EKP:n ilmoitusta on odotettu markkinoilla ja poliittisten päättäjien keskuudessa kuin el vyttävää kesäistä sadetta. Korkeiden virkapaikkojen täyttämisessä on luovuttava poliittisista ni mityksistä kautta linjan. Siitä ilosta maksan mielelläni lehden tilausmaksun . Valitettavasti kunnanvaltuuston kokoukset tuskin ovat niitä paikkoja, joista tubettajat eniten in nostuvat. SAMPSA SARALEHTO Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja dosentti. PÄIVÄN KUVA Tuuli tuo, tuuli vie? K eskellä kiihtyvää tuulivoiman raken tamisbuumia on noussut esille tärkeä kysymys. vaikka vähän nykyistä korkeamman. Viina vie teho-osastolle Kaleva pohtii suomalaisten persoutta viinalle. ?Tunnettu tosiasia on sekin, että alkoholi työllistää terveydenhuoltoa koko ajan enemmän. Sen sijaan vähemmän on tiedostettu, että viinan kirot näkyvät selvänä piikkinä etenkin kalliissa tehohoidossa. Tarkkaa ja kaiken kattavaa tutkimustietoa asiasta ei ole. Useiden sairaaloiden arvioiden mukaan ainakin neljänneksellä, mahdollisesti jopa suuremmalla osalla teho-osastojen potilasta vamma liittyi tavalla tai toisella alkoholiin. Tyypillinen tehoosaston potilas on kaatunut päissään ja saanut vakavan vamman päähänsä. Ja mikä huolestuttavinta, alkoholiin liittyvät tehohoitojaksot ovat kasvussa. EKP antoi jäsenmailleen hieman lisää sopeutumis aikaan. Eduskuntavaalit ovat sunnun taina 19.4.2015 ja tulokset tie dämme muutaman tunnin kuluttua vaalihuoneistojen sulkeutumisesta. Tämän jälkeen alkaa poliit tinen vääntö uudesta hallituk sesta. Asiasta pitää saada selvyys nimenomaan ennen voimalan rakentamista. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS Sinnittele, paikallismedia! Kunnankin näkökulmaa on helppo ymmärtää. Tilaajien ja mainostajien rivit harvenevat, lehtien ta loudellinen kannattavuus hiipuu. Kuntalaisten ja myös kunnan kannalta paikallislehdet tekevät arvokasta työtä. Useimmat kuntalaiset saavat tiedon itse ään koskevista tärkeistä asioista ainoas taan paikallislehden kautta. Yrityslainojen ja inves tointien sijaan halpa raha on nostattanut osakekursseja. Usein unohdetaan, että EKP:n tehtävänä ei ole reaalitaloudesta huolehtiminen eikä talou den elvyttäminen, vaan ne ovat muiden EU:n toimielinten ja jäsenmaiden vastuulla. Edun valvontaan on panostettava ja eri tahot saatava tekemään yhteistyötä. Kolmikannan harjoittamaa konsensuspolitiikkaa on mo dernisoitava ja päästävä uuteen konsensukseen. Valtio ei olla työmarkkina järjestöjen laskujen maksaja. SAK, Akava, STTK ja EK ovat ottaneet valtaa hallitukselta ja eduskunnalta. Erittäin huono asia on, että velkojen reaaliarvot kasvavat ja vakuuksien arvo alenee. Tämä koskee samalla tavalla yrityksiä kuin tavallisia kuluttajiakin. Valtioiden lainojen ostaminen on EKP:n työkalupakissa viimeinen väline. Toimintojen kus tannuksilla on myös ohjaava vaikutus. Vaikeina aikoina tarvitaan johtajuutta, ei pelkuruutta. Toivottavasti vaalien jälkeen aloittava hallitus ottaa opiksi lähihistoriasta ja tekee tarvit tavat uudistus- ja leikkauspää tökset heti. Suurella todennäköisyydellä kansa saa sellaisen eduskunnan ja hallituksen kuin se ansaitsee. sempaa selvästi huonommin tietoa siitä, mitä kunnassa tapahtuu. Vähintään yhtä suuri huoli liittyy pai kallislehtien pärjäämiseen. Hallintomalleista on vihdoinkin päästävä toiminta mallien ja -tapojen käsittelyyn. Suomen on EU:n jäsenenä otettava aktiivinen rooli, tehos tettava asioiden hoitoa. En tiedä, kuinka näistä muutoksis ta on liitoskunnissa selvitty. Käytännössä se tarkoittaa, että lisäämällä rahan määrää euroalueen inflaatio kasvaisi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin. Viisi vuotta kestänyt talouskriisi ei ole aikai semmista operaatioista huolimatta hellittänyt otettaan, vaan joulukuussa euroalue vajosi deflaatioon. Vaikka deflaatio merkitsee hintojen alentu mista, ei ilmiö ole positiivinen. Halpakaan raha ei auta, jos sitä ei sijoiteta järkevästi. Osan asioista voivat päättää virkamiehet, koska kaikkea ei tarvitse viedä ministereille päätettäväksi. Seuraavan hallituksen mi nistereiden määrää on vähen nettävä nykyiseen verrattuna. Paikkoja ei voi antaa pienille apupuolueille vain sen takia, että ne ovat hallituksessa. Myös poliittisista valtiosih teereistä on lopultakin luovut tava. Etlan ta louspoliittinen muistio antaa hyvät lähtökohdat hallitus ohjelmalle. Koulutuksen, opetuksen ja tieteen on saatava hallituksessa eritysasema, pelkät puheet eivät riitä. Pankki on nyt tehnyt kaiken voitavansa. Jos kuntakeskus on sadan kilo metrin päässä, oman asuinseudun asioi den selvittämisessä alkaa olla haastetta. Kuka päättää ja missä? Isojen liitosten jälkeen vaaditaan jo kunnaltakin hyvää tiedotusta, jotta kaik kien periferioiden asukkaat pysyisivät jollain lailla kärryillä siitä, mitä tapah tuu. Asuminen, lii kenne ja infrastruktuuri ovat myös toimiva kokonaisuus. Keskushallinnon uudistusta on jatkettava. Hyvinvointivaltiota koske vissa keskusteluissa mainitaan aina ilmaispalvelut, ikään kuin ne tulisivat taivaasta. Kehysbudjetteja on syytä jatkaa, niissä voidaan lin jata tulevaa kehitystä ja menoja. Samassa yhteydessä on myös arvioitava tehtyjä päätöksiä sekä tarvittaessa täsmennettävä hallitusohjelmaa. Hallituksen työskentelyssä on otettava aktiivisesti käyttöön ?hallituksen iltakoulut?, joissa ministerit voivat avoimesti ja luottamuksellisesti ilman avustajien armeijaa keskustella asioista ja linjoista. Meillä vasta jännityksellä odotellaan, millaiseen po rukkaan lopulta päädymme. Toki painetulle sanalle ja viralliselle viestinnälle on nykyään olemassa mui takin vaihtoehtoja kuin perinteinen he vosmiesten tietotoimisto. On erikoista, ettei tuulivoimalajätteen loppusijoittamista ole ajateltu käytännössä lainkaan. MT:n haastattelema hallitussihteeri Erja Werdi ympäristöministeriöstä pitää asiaa uutena ja kertoo, ettei siitä kukaan ole aiemmin kysellyt. Pääministerin tehtävä on johtaa hallitusta, ei pitää halli tusta kasassa. Hallituksen iltakoulut aktiiviseen käyttöön Ohjelman on oltava joustava ja sitä on arvioitava hallituskauden kuluessa. Mitä tapahtuu sitten, kun tuulivoimala on tullut käyttöikänsä loppuun? Vaikka kysymys muuttuu ajankohtaiseksi vasta vuosikymmenten päästä, se on syytä ratkaista jo voimaloiden rakentamisvaiheessa. Voimalatontin ennallistaminen on kallista, minkä vuoksi laskun maksaja on hyvä olla tiedossa etukäteen. Vallitseva toimintatapa näyttää olevan, että tuulivoimayhtiöt tekevät voimala-alueesta vuokrasopimuksen maanomistajan kanssa. Vastuu voimalan purkamisesta sovitaan taval lisesti voimalan omistavalle yhtiölle. Ongelma on ilmeinen, jos kyseinen yhtiö onkin varaton. Liikepank kien keskuspankkitalletusten korot ovat jo miinusmerkkisiä. Ih meteltäisiin suljetun oven takana, mik si kirjastossa tai neuvolassa ei enää ole ketään. Kunnallisen demokratian kannalta paikallisella medialla on myös sellainen myönteinen vaikutus, että esimerkiksi yleisönosastoilta voi löytyä potentiaali sia uusia päätöksentekijöitä. Tällä vuosituhannella ruoka on nielaissut Tilastokeskuksen mukaan reilut kymmenen prosenttia suomalaisen kulutusmenoista. Vaikka suomalaisilta jää ruokamenojen jälkeen käteen selvästi enemmän kuin taka vuosina, valitus ruoan hinnasta ei ole vähentynyt. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Jos lä hetyksiä ei enää ole saatavilla tai ne siir tyvät verkkoon, osa asukkaista saa aikai Useimmat kuntalaiset saavat tiedon itseään koskevista tärkeistä asioista ainoastaan paikallislehden kautta. hanna.lensu@ maaseuduntulevaisuus.fi Aurinko luo valokukkasia Sinikka Kujala kuvasi kauniin valoilmiön Utajärvellä. Vaikka aurinko ei loista korkealta, tuo se tarpeellista valoa hämärään tammikuiseen metsikköön. Samalla pakkasen ja valon yhteisvaikutus rauhoittaa metsässä liikkujan mielen. Halpakaan raha ei yksin auta. KOLUMNI: HANNA LENSU Paikallislehdessä kerrottiin surul lista tarinaa oman kunnan televisiolähe tyksistä. Asian tuntemus on vihdoin asetet tava kunniaan ja hallituksen esitykset on valmisteltava pa remmin. Ilmaisia palveluja ei ole olemassa Ministeriöiden rakennetta on muutettava vastaamaan nyky aikaa. Julkisen talouden tulojen on oltava suuremmat kuin menot. Seuraavan hallituksen ohjel man on oltava lyhyt, selkeä ja strateginen. Samalla on syytä kehittää muutenkin halli tuksen työskentelymetodeja: kaikkea ei tehdä gallupeja ja julkisuutta varten. Nykyinen siilomaisesti työs kentelevä malli on purettava ja päästävä yhdessä tekemiseen, keskusteluun. Tar vitaan kovia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotta talous saa daan oikealle uralle. Hallituksen on ratkaistava heti aluksi kaksi asiaa: ohjelman sisältö ja toiminnan rakenne. Miten saadaan hallituksen työstä tehot ulos heti alussa? Hallituksen on linjattava olennaiset tavoitteensa selkeästi ja niihin on kaikkien hallituk sessa olevien puolueiden ja ministereiden sitouduttava. Talouskasvu on perustavoite: se lisää työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Rahaa on pakko säästää. Paikallistelevision kohdalla vahinko on siinä mielessä iso, että osa kuntalai sista on seurannut päätöksentekoa eli valtuustoa television välityksellä. Tämä kertoo osaltaan naisten ja nuorten alkoholinkäytön yleistymisestä. Vaikka viinan kirot tunnetaan, paljon monimutkaisempi kysymys liittyy siihen, miten ne voitaisiin torjua ennakolta ja kulutus saada pysyvästi lasku-uralle.? Mitä ruoka saa maksaa? Mikko Metsämäki kirjoittaa Kauppalehdessä ruuan hinnasta. ?Kun keskimääräinen suomalainen sai sata vuotta sitten tilipussin käteensä, pussin sisällöstä puolet hupeni ruokaan. Kokemukset työminis teriön ja kauppa- ja teollisuus ministeriön yhdistymisestä alkavat olla saatavissa. Jos tarve vaatii, voidaan paljon EU-asioita käsitteleviin ministeriöihin nimittää kakkos >> Vaikeina aikoina tarvitaan johtajuutta, ei pelkuruutta. ministeri, joka on samasta puo lueesta kuin ykkösministeri. Ministerit tarvitsevat avus tajia, mutta määrän tulee olla rajallinen. Yksi varma paikka on Vauva-lehden keskustelupals ta, sieltä löytyy vastaus kaikkiin kysy myksiin. Itse toivoisin, että saisin lukea kun nallisista asioista jatkossakin paperille painetusta paikallislehdestä. Tukipoli tiikkaan tarvitaan tehoa, mutta myös uutta asennetta. Valtio ei voi olla kaiken mahdollisen tukija, yhteiskuntaan on saatava markkinataloutta. Hallituksen kokoonpano pe rustuu demokraattisiin vaalei hin. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenmaiden julkinen velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bkt:stä. Huolimatta siitä, että lähes kaikki euromaat ovat sopimusta rikkoneet, euromaiden johtajat päättivät heinäkuussa, ettei muutoksia sopi muksen sisältöön tehdä. Vaikka EKP on luvannut pankeille lähes rajattomasti halpaa luottoa, jäsenmaat ovat samaan aikaan kiristäneet pankkien vakavarai suusvaatimuksia. Ehkä pieni toi vo on kuitenkin olemassa youtube-su kupolvessa, joka suurella innolla kuvaa videoita mitä ihmeellisimmistä asioista ja julkaisee niitä verkossa. Lainojen viitekorot ovat jo melkein nollassa. Tällöin voimalan purkamisesta aiheutuvat, jopa satoihin tuhansiin euroihin Yritysten hallinnollista taakkaa on kevennettävä. Kun hallitusohjelmaa val mistellaan, jokainen taho ajaa omia tavoitteitaan. Saattaa olla, ettei sekään riitä, vaan myös jäsenmailta tarvitaan järeitä toimia elvytyksessä, rakenteiden uudistami sessa ja säätelyn purkamisessa. Jos teho- hoitoon aikaisemmin joutuivat yleensä keski-ikäiset tai iäkkäämmät miehet, joukossa on nyt yhä enemmän naisia ja nuoria. Kun on teh nyt työtä vuorokaudenajoista ja pyhäpäi vistä piittaamatta, ei tunnu kovin reilul ta, että vaatimaton rahallinen korvaus kin vähennetään minimiin. Päätöksen jälkeen on erittäin vaike aa löytää työlle jatkajaa. Tarvi taan nykyistä parempaa edun valvontaa EU-asioissa. Ilmaisia palve luita ei ole, aina joku maksaa. Seuraavan hallituksen on määrätietoisesti aloitettava sel vittämään julkisten palvelujen kustannus asiakaskohtaisesti. Joka kerta kun käyttää palve lua, on asiakkaalle annettava hintatiedot. Kasvu edel lyttää hyvää kilpailukykyä ja uudistuvia rakenteita. Asioiden valmiste luissa on palautettava virka miehet kunniaan. Deflaatiotilan teessa yritykset ja kuluttaja lykkäävät osto jaan, koska hintojen halpenemisen odotetaan jatkuvan
Viestintävirasto arvioi, että lähes kolmella neljästä tietoverkon käyttäjästä on jo vähintään kahden megan nopeus. Tulossa rivakka kuulemiskierros Kiuru aikoo lähipäivinä käynnistää nopean kuulemiskierroksen laajakaistan yleispalvelun nostosta. Uusien työpaikkojen syntyminen monille seuduille on niin ikään kiinni siitä, että toimivat nopeat yhteydet saadaan rakennettua. EU-direktiivin edellytys yleispalveluvelvoitteen nostolle täyttyy ministerin mukaan jo nyt. Raja voidaan vetää liittymänopeuteen, joka on käytössä kansalaisten enemmistöllä. Euroopan komissio on antanut Venäjälle luvan valita maat, jotka saavat luvan viedä sinne ruokaa, EU-Observer -lehti kertoo. Se on investointi, joka kantaa seuraavinakin vuosikymmeninä.? Kuituverkkoja on rakenteilla valtion tuella eri puolilla maata, jotta vuonna 2007 linjattu tavoite saattaa suurin osa maasta laajakaistan piiriin toteutuu. PÄIVÄN KYSYMYS » Moni on kertonut, että on saanut laajakaista liittymästä hyötyjä, joita ei osannut edes odottaa. Jo kuukauden sisällä tästä syntyy päätös.? Taajuuspäätös tärkein saavutus Valtio huolehtii Kiurun mukaan luonnollisesti osuutensa viime vuosikymmenen lopulla aloitettujen kiinteiden kuituverkkojen rakentamiseen. ?Ne paikat, joihin verkko on järkevä rakentaa, ovat kutakuinkin tiedossa.? Operaattorit rakensivat ensin kilpaa mobiilia 3g:tä, sitten 4g:tä. Kaiken aikaa minimipalvelun ulkopuolelle tahtoo jäädä sama viitisen prosenttia väestöstä, joka asuu haja-asutusalueilla. Liikenne- ja viestintäministeriö onnistui kolmisen vuotta sitten sopimaan Venäjän kanssa 800 megahertzin verkon käytöstä mobiililiikenteeseen. 4g-verkkoa on sen turvin päästy laajentamaan koko maahan. Tätä Krista Kiuru pitää ehkä monen yllätykseksi ministeri- ?Kiinteä liittymä kannattaa ostaa? Ministeri Krista Kiuru (sd.) kannustaa ehdottomasti liittymään kiinteään laajakaistaverkkoon kaikkialla, missä se on mahdollista. ?Tiedän, ettei panostus ole vähäinen, mutta on tärkeää suhteuttaa se myöhempiin kustannuksiin. Suomi ei ole niiden maiden joukossa, jotka voivat pian saada luvan viedä sianlihaa. Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan lähimpänä vientilupaa ovat Ranska, Hollanti, Tanska ja Italia. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan Suomi puuttuu listalta, koska meillä on maarajaa maiden kanssa, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa. ?Aiomme neuvotella asiasta kahdenvälisesti ja olla mukana ensimmäisessä ryhmässä, kun Venäjä purkaa pakotteet.? Ranska ehti jo ilmoittaa alkuviikosta tehneensä Venäjän kanssa periaatepäätöksen elävien sikojen ja teurasjäämien viennistä. Vientilupa edellyttää Venäjän hyväksymää todistusta lihan laadusta ja eläinten terveydestä. Muut maat voivat saada myös luvan, mutta niissä työ todistuksen saamiseksi voi kestää pitkään. Venäjä on kuitenkin kiistänyt tiedon. Vientilistalla olisi joitakin maito- ja lihatuotteita, perinteisiä tuotteita sekä erikoisuuksia, joita Venäjältä ei saa. Myös sianliha on listalla ja vientimarkkinoista noin 40 prosenttia voi palautua, Euroopan li- hakauppiaiden järjestön UECVB arvioi. Se, mihin ja kuinka nopeasti 700 megahertzin verkon käyttö suunnataan, siirtyy seuraavalle hallitukselle. ?Yleispalveluvelvoitteen nopeuttaminen on kiinni uusien taajuuksien saamisesta hajaasutusalueiden käyttöön?, Kiuru sanoo ykskantaan. Tätä painotti myös Viestintävirasto raportissaan. Kansainvälisesti estettä ei enää ole. 3 Perjantaina 23. tammikuuta 2015 UUTISET Aiomme neuvotella sianlihan viennistä kahdenvälisesti ja olla mukana ensimmäisessä ryhmässä, kun Venäjä purkaa pakotteet. Kutsun tapaamiseen saavat etujärjestöistä ensimmäisinä Kuluttajaliitto, joka on kiinnittänyt huomiota laajakaistayhteyksissä vallitseviin isoihin eroihin sekä maaseudun tilanteen tunteva MTK. KUKA? Kolmen pestin ministeri Krista Kiuru on toisen kauden kansanedustaja Porista, jossa hän vaikuttaa myös kaupungin valtuustossa. Lukion opettajan töitä tehnyt valtiotieteen maisteri toimi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa ensin asuntoja viestintäministerinä. Siirtyi opetusministeriksi demarien ministeri kierrätyksen jälkeen keväällä 2013 ja sai viestintäasiat uudelleen kontolleen viime huhtikuussa. Maaseutu on tullut hänelle tutummaksi, kun hänen äitinsä avioitui parikymmentä vuotta sitten viljelijän kanssa. Krista Kiuru on uudelleen ehdolla eduskuntaan Satakunnasta. Paikallisten laajakaista verkkojen synty on ollut opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle mieleen. ?Niihin kannattaa liittyä, vaikka investointi onkin iso?, hän kannustaa. Teleoperaattoreitakin kuullaan, mutta Kiurun kärsivällisyyttä näyttää syövän ?kepillä paimentaminen?, jota hän joutuu harjoittamaan haja-asutusalueiden palveluiden takaamiseksi kuituverkon osalta. Tavoite on tällä hallituskaudella varmistaa, että nykyinen yhden megan yleispalveluvelvoite tuplaantuu ensi vuoden alusta, vaikkei se topakkaa poliitikkoa tyydytäkään. Sucros on perustellut viljelijöille hinnan laskua valkosokerin EU-markkinahinnan alenemisella. Sokerijuurikkaan lisät määräytyvät valkosokerin myyntituottojen mukaan, mutta vilje- lijät eivät saa mistään tietoonsa Suomen valkosokerin hintaa. Viljelijät saavat ainoastaan tiedot EU:n keskimääräisestä valkosokerin hinnasta ja nekin tiedot muutaman kuukauden viiveellä. Juurikasvaliokunta katsoo, että Sucros on menneinä vuosina pystynyt kasvattamaan varallisuuttaan. Viljelijöiden mielestä Sucros voisi viime vuosien voittojen avulla pitää juurikkaan hinnan ennallaan talouttaan vaarantamatta. TUURE KIVIRANTA Pyydä kasvinsuojeluainetarjous! etunimi.sukunimi@berner.fi. Tähän asti ne ovat olleet pääosin televisioliikenteellä. KAIJALEENA RUNSTEN Murtumat ovat tavallisimpia liukastumisvammoja. Paljonko maksaa kaatuminen? Liukkaus voi tehdä tepposet jalankulkijalle. Syksyllä sovittiin monen väännön jälkeen, että kaikissa maanosissa 700 mega hertzin taajuudet siirretään matkapuhelinyhteyksiin. Kunnat päättävät itse, peritäänkö maksuja enimmäismäärän mukaan vai sitä vähemmän. Suoraan potilaan maksettavaksi jää vain murto-osa kuluista, loput katetaan verovaroilla. Onko hoito kallista? Kunkin sairaanhoitopiirin hinnoista voi päätellä sen toiminnan tehokkuutta. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ JAANA HUSU-KALLIO, MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maaseudun laajakaistaa varten tarvitaan lisää taajuuksia JARKKO SIRKIÄ Yleispalvelu velvoitetta pitää voida kiristää, mutta haja-asutusalueiden 4g-verkolle pitää ministeri Krista Kiurun mukaan myös osoittaa lisää taajuuksia. Viestintävirasto painoi joulun alla jarrua opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) aikeelle nopeuttaa yleispalveluvelvoitetta jo tänä vuonna. Virasto oli lausuntoa sorvatessaan kuullut teleoperaattoreita, jotka panostavat kovaa kyytiä 4g-verkkoon. ?Viidessä vuodessa Suomi siirtyy hyvin nopeisiin yhteyksiin 4g:n ansiosta?, uskoo ministerikin. Television katselu samoin kuin monien muiden yleisesti käytössä olevien palvelujen käyttö edellyttää ennemmin kymmenen kuin viiden megabitin tiedonsiirtonopeutta. Euroopan komissio arvelee, että perunan vienti voi alkaa pian. Euroopan komission ja Venäjän eläinlääketieteen viranomaiset ovat neuvotelleet tuonti kiellon purusta viime viikolla Berliinin Vihreällä viikolla. Venäjä kielsi sianlihan tuonnin viime vuoden tammikuussa, koska Baltian maista ja Puolasta löytyi villisikoja, joilla oli afrikkalainen sikarutto. NIKLAS HOLMBERG AIMO VAINIO Valtiota pyydetään sovittelemaan sokeririitaa MTK:n sokerijuurikasvaliokunta ja juurikassokeria Suomessa tuottava Sucros eivät löytäneet sopua toimialasopimusneuvotteluissaan torstaina. Valiokunta pyytää maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoa asettamaan sovittelijan ratkaisemaan sopimusneuvotteluja. EU:n lainsäädännön mukaan valtion on tultava sovittelemaan sokerin toimialasopimusneuvotteluja, jos teollisuus ja viljelijät eivät pääse sopimukseen riittävän aikaisin. ?Siementilauksia voidaan kui- tenkin jo tehdä, koska Sucros on viljelijäkirjeensä mukaisesti luvannut, että tehdyt siementilaukset voi vielä myöhemmin perua, jos tuleva sopimus ei viljelijää miellytä?, MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki ja varapuheenjohtaja Jussi Hantula kertoivat neuvottelujen jälkeen. Hinnasta suuri erimielisyys Syyskuusta asti jatkuneissa neuvotteluissa viljelijöillä ja teollisuudella on ollut hyvin erilainen näkemys juurikkaan hinnasta. Myllymäki sanoo, että viljelijät eivät voi hyväksyä teollisuuden ehdottamaa jyrkkää hinnan laskua, koska se vaarantaisi riittävän raaka-ainemäärän varmistamisen Säkylän tehtaalle. ?Viljelyhalukkuuden säilyminen on molempien osapuolten huolenaihe.? MTK vaatii, että hinta pidetään ennallaan. Jos taas vertaa suomalaista järjestelmää vaikkapa Yhdysvaltoihin, siellä keskihinta esimerkiksi umpilisäkkeen poistolle on 30?000 dollaria, kun meillä hinta on noin 1?500 euroa. JUKKA LEHTINEN TUTUSTU UUTEEN LAAJENNETTUUN TUOTEVALIKOIMAAN: VILJELIJÄNBERNER.FI Osta suoraan asiantuntijalta! JARMO AHO Haapajärvi 0500-289 078 KENNETH ASP Maalahti 040-579 3042 Även på svenska RONNY HOXELL Kristiinankaupunki 040-591 4071 Även på svenska BENGT ASPELIN Sipoo 040-579 2513 Även på svenska KARI ERKKILÄ Nokia 0500-958 300 KALLE ERKKOLA Sipoo 050-341 4848 Även på svenska MIKA ISOKÄÄNTÄ Salo 040-579 0994 Även på svenska JUHA-PEKKA KLASILA PÄIVI KOIVUSALO Tyrnävä Isokyrö 040-579 3714 0500-158 427 JUHA KUUSISTO Seinäjoki 040-579 3567 JAAKKO LAURINEN Loimaa 040-189 6523 LASSE MATIKAINEN KRISTIAN MIKOLA Hyvinkää Laitila 0500-302 066 040-574 7387 ANTTI MÄKELÄ Huittinen 040-579 1890 KYÖSTI NISSI Helsinki 0400-973 773 Även på svenska MICKEL NYSTRÖM Parainen 040-77 55 830 Även på svenska JUSSI PELTONEN Kirkkonummi 040-776 9729 Även på svenska PETTERI PERTTOLA Pornainen 040-579 2462 PASI PULKKANEN Nurmijärvi 040-579 2645 MATIAS RÖNNQVIST Vaasa 0400-590 057 Även på svenska ASMO SAARINEN Somero 0500-703 420 Även på svenska ELINA SEPPÄ Helsinki 040-579 4174 ASKO SEPPÄNEN Siilinjärvi 040-579 3866 Även på svenska KYÖSTI SKIPPARI Kouvola 0500-193 163 PERTTI TAMMINEN Somero 0500-320 543 MIMMI VALKONEN Joroinen 040-579 4115 SAKU VÄTTI Säkylä 040-631 6170 SEPPO VÄTTI Säkylä 040-660 5970 KAIJALEENA RUNSTEN Ruuan vienti Venäjälle avautumassa BRYSSEL (MT) Ruuan vienti Venäjälle on avautumassa. Sairaanhoitopiirin palveluhinnastosta löytyy hinta esimerkiksi ranteen murtuman korjaamisesta, joka on toimenpiteen kestosta riippuen noin tuhannesta eurosta ylöspäin. Paljonko jää potilaan vastuulle? Potilailta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaan. Osa kaatumisonnettomuuksista vaatii käyntiä päivystyksessä. Jos vahinko käy, paljonko siitä kertyy kustannuksia, viestintäpäällikkö Paavo Holi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä? Hoidon kustannukset riippuvat tietenkin vamman vakavuudesta. Postia on kolahtanut niin kirjeinä kuin sähköisesti ympäri maata niiltä, joilla on mokkulan kautta pääsy niukin naukin yhteen. ?On myönnettävä, että minulla oli halu päättää alarajan nostosta jo nopeammin?, hän sanoo. ?Asiantuntijaselvitys viivästyi, mutta ehdottomasti nyt toimitaan. ?Liikutuksen kyyneleet siinä tuli silmiin.? kautensa tärkeimpänä tekona ohi Yle-ratkaisun vaikeiden karikoiden. Häntä tuntuu harmittavan, että savotta jää kesken. « KRISTA KIURU Se kuitenkin edellyttää, että ihmiset liittyvät paikallisverkkoon eivätkä jää odottamaan 3g-verkon nopeutumista. Teleoperaattorien maaseu- dun kiinteitä verkkoja kohtaan tunteman nihkeyden vastapainoksi Kiuru on seurannut hyvillä mielin paikallisten verkkoyhtiöiden syntymistä. ?Ihmiset ovat olleet aidosti ilahtuneita siitä, mitä he ovat omin yhteisponnistuksin saaneet aikaan.? ?Moni on kertonut, että suhtautui liittymisen kalleuteen varauksella mutta on saanut hyötyjä, joita ei osannut edes odottaa.? Kiuru kertoo vierailusta yhteen Kauhajoen kylistä, jossa hän näki vanhemman pariskunnan ilon luotettavasta tiedonsiirrosta
retoriikasta huolimatta . Lukio- sekä ammatillinen opetus on turvattava maanlaajuisesti. Digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen kattavassa järjestämisessä. Digitalisaation hyödyistä olemme ylipäätään nähneet vasta maistiaisia. elvyttävää! Neuvoston suhtautuminen valtion talouden tasapainottamismekanismiin on sekin erikoista. Se riittäisi, että saataisiin kunnot ladut aikaiseksi etelässäkin. Lumitöitäkään en kaipaa, isossa pihassa kun on monta ovenedustaa puhdistettavana.? Nimimerkki Nyt kastuu metässä on huolissaan metsätuhoista. ?Etelä-Pohjanmaan järviseudulla pahin tykkylumitalvi miesmuistiin. Päättäkää ottaa kaupoilta etukortit pois, koska niistä on kuluja asiakkaille. Äly Neuvojat Mistä saa tietoa tulevista neuvojista, joilta saa ilmaista neuvontaa. Tämä puskuri vaimentaa tuulia ja ohjaa ne osin latvusten yläpuolelle pienentäen tuulikaatoja. Kirkollisverolla katetaan myös kastajaisten, rippikoulujen, häiden ja hautajaisten pitopaikkojen ja henkilökunnan kustannukset, edellä mainittuja palveluja käyttävät myös kirkkoon kuulumattomat. Vaikka kirkon ensisijainen tehtävä on julistaa Raamatun sanaa, on se vain pieni osa kirkon monipuolista toimintaa. Jos itse olisin kaikkia kirkon Raamatun oppeja vastaan, maksaisin silti kirkollisveron, koska tiedän kirkon perinteikkään, hyvin organisoidun vapaaehtoistyön olevan halvempi ja tehokkaampi tapa tehdä ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä, kuin kuntien, kaupunkien ja valtion oma toiminta. Lisäksi evankelisluterilaisella kirkolla on ollut iso merkitys, kun 1800- ja 1900-luvulla rakennettiin suomalaista hyvinvointivaltiota tuoden mukanaan yhteisöllisyyden, välittämisen ja ihmisarvon kunnioittamisen. Jarno Strengell kirkkovaltuutettu pääluottamusmies Mikkeli A män puuntuottajan näkemykseen. Esimerkiksi vapaa-ajan asunto pitäisi voida muuttaa ilmoitusmenettelyllä vakituiseksi asunnoksi. Tähän tähtää myös eilen julkistettu Keskustan eduskuntaryhmän työ, miten Suomi saadaan kuntoon koko voimallaan. Tarvitsemme kestävää ja työllistävää kasvua koko maahan. Ja tietty joulun aikana. tammikuuta 2015 mielipide Harvennuksissa reunametsiin kannatta jättää 5?10 metrin kaista, joka jätetään käsittelemättä ja annetaan kasvaa tiheäksi puskuriksi. Perkaavat taimikot huolella. Tosiasihan on, että politiikka on edelleen . 90-luvun jäljet pelottavat. Pro Suomi -mitali myös Kokkolan Hätäapukahveille (MT 16.1.). Voit kertoa, näkyykö kohuttu ruuan hinnan aleneminen omassa kauppalaskussasi. Nyt kun tulee jäsenmaksu metsänhoito yhdistyksiin luulisi tilanteen paranevan. Tulevat metsänhoitoyhdistysvaalit ovat mielestäni tärkeät siksi, että valittaisiin sellaisia valtuutettuja, joille metsäasiat ovat etusijalla. Valitettavasti joukkoon on valittu henkilöitä, joille hirvet ovat etusijalla. Nämä työntekijät ovat lapsi-, perhe-, vanhus- ja avustustyöntekijöitä, joukossa on myös päihde- tai mielenterveystyöntekijöitä, joiden ansiosta moni suomalainen välttää 50 000. Kaksi hyvää pätkää: Kinnulassa perheitä autetaan ajoissa (MT 9.1.) ja Turku tuplaa perheiden kotiavun (TS 17.1.). Sekä maalais- että kaupunkilaisjärjellä ymmärrettynä paras tapa on huolehtia asioista etukäteen, ei jättäen ihmisiä kasautuvien ongelmien pariin kuten 90-luvun alun suuren laman jäljiltä vaan tarttuen toimeen hyvissä ajoin ja ongelmia ennalta ehkäisten. Pienestä maitotölkin korkista nousee moinen polemiikki. Tavoitteet saavutetaan tuhlaamatta niukkoja resursseja. Tästä selviäminen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttävät koko Suomen voimavarojen käyttöönottamista. Kyllä mieli menee murheelliseksi, kun näkee hirvien tuhonneen täysin hyvän taimikon. Hätähuuto suomalaisen sahateollisuuden tulevaisuuden puolesta; vain laatupuulla on kunnon hinta vientimarkkinoilta. Vesa Isoaho Koska MT:n mielipidesivu on yksi lehden luetuimpia sivuja voitaisiin ne kirjoitukset jotka eivät mahdu mielipidesivulle julkaista esimerkiksi MT:n verkkosivuilla. Myös paperilehden mielipidesivua voitaisiin uudistaa niin että koko sivu olisi vain lukijoiden kirjoituksia. Vaalit kun on tulossa niin tavallisten jamppojen kirjoitukset pääsevät yhä vähemmän esille. Tavallinen Jamppa Neuvostolta synninpäästö hallitukselle T alouspolitiikan arviointineuvoston 13.1. Ei tarkastajia, ei valvojaa eikä stressiä. Mutta osaapa hyvin ulkomuistista SDP:n iskulausekokoelman. Ei nimimerkkiä Nurmet Pysyvän nurmen asetuksesta ei saa Suomessa puhua eikä tiedottaa? Onko näin? Sima Grüne Woche (MT 21.1.). Näyttää, että kansanedustajienkaan taholta Päivi Manninen Helsinki, Sauvo Lisää tilaa lukijoille Hirvivahingot liian suuria inakin Pohjamaalla hirvet ovat metsätalouden suurin uhka. Maapohjat kun ovat paljolti viljavuudeltaan vaan männylle kelvollisia. Varmaankin tämän talven jäljiltä tulee olemaan männyn syötyjä rankia jäljellä, ja jos jokin oksa on jäänyt jäljelle, tuleeko niistä tukkipuuta? Hirvivahinkoarviomiehen mielestä tulee. Jospa syntyy kaivattua kilpailua? Laatu nousee? Reunametsät hyödyllisiä Veikko Knuutila Salo Valvonta Nokian mies Olavi Ala-Nissilä KHT-tilintarkastaja eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Toistuvista myrskytuhoista huolimatta on unohtunut halvat ja hyvät keinot pienentää tuhoja. Ajallaan tehtävät toistuvat harvennukset vahvistavat juuristoa pitämään puut pystyssä. Harvennuksissa reunametsiin kannatta jättää 5?10 metrin kaista, joka jätetään käsittelemättä ja annetaan kasvaa tiheäksi puskuriksi. Miljoona kävijää. Ei nimimerkkiä Kierrekorkki Ei voi kuin ihmetellä. Tarvitsemme konkreettisia toimia kotimaisen ruoantuotannon ja maaseudun muiden elinkeinojen turvaamiseksi. Lintujen parimäärä on suoraan verrannollinen reunametsien määrään. Tällaisen kaistan jättämisellä ei ole kuitenkaan merkittävää kielteistä vaikutusta metsän tuottoon. Osuuskunnat Jotakin pitäisi tehdä. Tehokas hallinto on sitä, että päätöksentekoprosessit ja päätösten toimeenpano tuottavat tuloksia, jotka vastaavat yhteiskunnan tarpeita käyttämällä resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Olin ennen näitä lumisateita tekemässä metsässä taimikonhoitoja ja nuoren metsän kunnostusta, niitä töitä tämä lumi jo alkaa haittaamaan. Hyvässä hallinnossa ei voi korostaa liikaa päätösten tehokasta toimeenpanoa. Niin julkinen kuin yksityinen hallintokin vaativat paljon osaamista yhä nopeammin muuttuvassa, monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Toinen ehdotus on se, että kaavajärjestelmään otetaan käyttöön kevyt kyläkaava, jonka avulla haetaan 20 - 30 rakennuspaikkaa kylästä. Toinen esimerkki konkreettisista toimista on koulutuksen turvaaminen koko Suomessa. Maamme aiempi vaurastuminen on perustunut alueellisesti kattavaan eri asteiden koulutukseen. Esimerkiksi S-kaupan työntekijät tulospalkkaisia eli tärkeintä on voiton maksimointi. Ei nimimerkkiä Vakuusarvo Onko uusi metsälaki metsän vakuusarvojen laskun todellinen syy. Kyllä on pipo tiukalla. Hallinnon isot uudistukset vaativat myös paljon hallinnon osaamista. Kyse on good corporate gover- nancesta, hyvästä johtamista ja hallinnosta. Hallitukselta on kaivattu päätöksiä talouskriisin voittamiseksi. Päätöksiä on syntynytkin. Ongelma on siinä, että päätökset ovat vaikeassa tilanteessa riittämättömiä tai toteuttamiskelvottomia ja ennen kaikkea siinä, että päätöksiä ei saada tehokkaasti täytäntöön. Esimerkiksi kuntarakenneuudistuksesta tuli katastrofi. Sote-uudistus pyöri aivan paikallaan kolme vuotta. Säästöpäätöksiä, kuten kuntien tehtävien vähentämisestä, ei saada oikein eteenpäin. Esimerkiksi valtiovarainministerin tehtävässä törmää heti eurooppalaisen finanssisektorin ongelmiin tai valtion omistusohjausyksiköstä vastaavan ministerin työtehtävä liittyy muun muassa pörssiyhtiöihin ja strategiseen valtion omistukseen. Eikä byrokratiakaan vähene. Nykyisen hallituksen ministerit ovat nuoria. julkaistu raportti on herättänyt ristiriitaisia reaktioita . Kuvassa on Sodankylän uusi kirkko. Tuetta. Veikko Knuutila VIERASKOLUMNI lukijalta Suomi on täynnä mahdollisuuksia Ministereille hyvän hallinnon koulutusta T ehokkaan ja toimintakykyisen julkisen hallinnon elementtejä ovat osaava hallitus, toimiva parlamentti, valpas tarkastusvirasto, tehokkaat oikeusistuimet ja eloisa siviiliyhteiskunta. Tämä koskee myös Suomen hallitusta. Traktorillakin meinasi jäädä jo pohjasta kiinni. Keväämmällä varmasti 120 cm ylittyy?, Lumeen tympääntynyt vastasi verkon kysymykseemme sopivasta lumen määrästä. Ilahtuneita eivät olleet kaikki muutkaan. ?En tykkää yhtään lumesta. Minulle riittäisi 10 senttiä, että ympäristö olisi valoisampi. Nyt elintarvikkeiden kauppataseen vaje on noin kolme miljardia. Tavoitteena pitää olla, että ruoan kauppatasetta käännetään miljardilla eurolla seuraavan vaalikauden aikana. Kyllä se siitä! metsäasioihin ei kovin paljoa ole kiinnostusta. Aktiiviset metsänomistajat mielellään tekevät hyvää metsänhoitoa. Vastaa osoitteessa www. maaseuduntulevaisuus.fi. EIJA MANSIKKAMÄKI. Suuret ruoka- ja maatalousmessut myös Pariisin SIMA?messut helmikuun lopussa. En hiihdä enkä laskettele, joten pärjäisin ilman lunta. Raportin kovin myötäsukainen tapa kohdella valtiovarainministeriön (VM) äärimmäisen huonosti osuneita ennusteita ja arvioita hallituksen toimien vaikutuksista, vahvistaa tätä vaikutelmaa. Toisaalta puhuminen siitä, että suhdannevaihteluita ei saa kärjistää, viittaa siihen, että nykyistä lamaa tulkitaan suhdanneluoteiseksi, eikä pitkän aikavälin rakenteelliseksi ongelmaksi. Raportista ei mitenkään ilmene, miten talouden tasapai- noon päästään 2017/2018, eikä se, mitä tapahtuu, jos tasapainoon ei päästäkään. Hiihto on erinomainen kuntoilumuoto, joka sopii lähes kaikille!? Myös Cowboyn mielestä lumisade on parempi tammikuussa kuin kesäkuussa. Kevenikö kauppalasku? Uusi kysymys liittyy viikon puheenaiheeseen. Maaseudulla elämistä ei pidä hankaloittaa enää yhtään. Pääministerin tehtävä hallituksessa on katsoa keskeisten hallitusohjelman uudistusten toteuttamisen etenemistä ja puskea niitä eteenpäin ja täytäntöön. Tämä ei ole hyvin onnistunut. Hyvän hallinnon ja johtamisen (good corporate governance) puutteita voi osoittaa niin yrityksistä, kunnista kuin valtion hallinnosta. Finanssikriisi tarjosi myös lukuisia esimerkkejä huonosta hallinnosta. Kohta 100-vuotias Suomi tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Valtaosalla ministereistä politiikan ulkopuolinen työkokemus on ohut. Keino ei tietenkään sovi teiden varsille näkyvyyden takia. Riistaeläimet viihtyvät myös tällaisissa tiheiköissä ja metsässä pesivistä noin 90 lintulajista valtaosa pesii juuri reunametsissä. Koulun penkiltä ei kuitenkaan tule valmista hallinnon osaajaa. Kahden ministerin lähdön hallituksesta voi nähdä liittyvän oman hallinnon alan ja julkishallinnon osaamisen ja kokemuksen riittämättömyy- teen. Täällä pohjoisessa lumi on tietenkin tarpeen, ettei pakkanen painu kovin syvälle. Eko-tuotteet viedään käsistä tuottajan asettamaan hintaan. Markkinarako Meijerit Nyt on meijereillä kovat piipussa. Jatketaanko entiseen malliin elvytystä, kunnes valtion velka on täysin kestämättömällä tasolla. Biotalous, matkailu, kaivannaisteollisuus, puhdas ruoka ja vesi, turvallinen elinympäristö, hyvinvointi sekä tietotekniikan soveltaminen ovat lupaavimpia aloja luoda uusia työpaikkoja. Selvitysten mukaan biotalous voi parhaimmillaan luoda 100?000 uutta työpaikkaa seuraavan 15 vuoden aikana. Biotaloudelle on luontaiset mahdollisuudet Suomessa. Meillä on asukasta kohden maailman neljänneksi suurimmat luonnonvarat Näille toimialoille on myös globaalia kysyntää. Metsäprofessori Matti Kärkkäisen mielestä ei. Minä ainakin uskon enem- Usko päättäjiin palailee kuin Uuno Turhapuron muisti, pätkittäin. Paikallis- ja aluetalouksista ponnistavat vahvuutemme täytyy hyödyntää täysimääräisesti. Hajautetusta yhteiskunnasta voidaan tehdä Suomelle pysyvä kilpailuetu. Nykyisen teknologian huimat mahdollisuudet tehdä hajautetusti työtä, koulutusta, hallintoa, palvelua, energiaa ja elintarviketuotantoa pitää saada paremmin käyttöön. Nopeat laajakaistayhteydet pitää vihdoinkin ulottaa koko maahan. Hajautettuun yhteiskuntaan siirtyminen vaatii ainakin alkuvaiheessa rohkeita kokeiluita ja pilotointia. 100 000 euroa vuodessa maksavan laitoshoidon. Kirkollisvero on noin yksi prosentti Suomen kaikista verotuloista. Työntekoa se hidastaa ja vaikeuttaa ja yöllä käynyt tuisku sekoittaa päiväohjelman takuuvarmasti?, tuumii Pöllö. Maajaana on samoilla linjoilla. ?Kun perheessä ei ole hiihtoja pulkkamäki-ikäisiä lapsia, ei runsasta lunta kaipaa. Vaikka saankin rahaa lumitöistä, en silti lunta juuri kaipaa. Me kaikki voimme itsekin kantaa lisäkortemme kekoon, kunhan lopetamme marisemisen ja laitamme hyvän kiertämään. Tuhot näillä alueilla ovat olleet vallitsevia jo pitkään. Paljon on mennyt männiköitä hirvien vuoksi uusintakuntoon. Korvauksethan ovat vahinkoon nähden pilkantekoa. Mielestäni näillä alueilla tilanne on ajautunut vikasuuntaan pitkän aikaa. Hirvilaskennat ovat olleet alakanttiin. Muuten raaka-aineet, tuotteet ja tieto eivät liiku. Maaseutuelinkeinoja, maaseudulla elämistä ja maaseudulle rakentamista hankaloittavaa byrokratiaa on vähennettävä. Hintojen alennuksilla ja kilpailuviraston tuella Valio polvilleen. Ei nimimerkkiä Ruokamenot Heikko on valtiovarainministeriön valtiosihteerin ymmärrys pienituloisen ruokamenoista, sekä alv:sta. Mutta hyvän julkisen hallinnon ja johtamisen periaatteet pitää tuntea. Tuhoja nuorissa metsissä jo nyt runsaanlaisesti. Toivon todella, että vähän sulattaisi ja tuulisi.? >> Vaikka saankin rahaa lumitöistä, en silti lunta juuri kaipaa.« entinen nautafarmari Lumi mietitytti metsän kannalta myös Entistä nautafarmaria. ?Kyllä minulle olisi riittänyt vähempikin lumi. Aikaisempaa kokemusta johtavista tehtävistä julkisessa hallinnossa tai yritysjohdossa politiikan ulkopuolella ei paljoa ole. Kyllä Tuohinon sonnin hylkäys osoittaa, että hullun lehmän tauti on siirtynyt ihmiseen. Hyvän hallinnon vaatimuksiin ei voi suhtautua kevyesti. Ne on nyt otettava tosissaan. Osakeyhtiössä osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenten kelpoisuus ja osaaminen ovat tärkeitä. Siksi ministereille pitää ensi töiksi antaa tiivis hyvän hallinnon koulutus. Kirkkoon kannattaa kuulua E vankelisluterilaiseen kirkkoon liitytään ja siitä erotaan tasaisesti ympäri vuoden, tällä hetkellä evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 75 prosenttia suomalaisista. Viime vuosina eropiikkejä on syntynyt yksittäisen ministerin, piispan tai televisio-ohjelman kannanoton johdosta. Viimeisin joukkoero tapahtui eduskunnan äänestäessä joulukuussa 2014 tasa-arvoisesta avioliittolaista, tuolloin yhden viikon aikana kirkosta erosi noin 20?000 ihmistä. Jokaista evankelisluteri laisesta kirkosta eroavaa 150 työssäkäyvää kohti, kirkko joutuu säästämään menoistaan tai erottamaan yhden työntekijän. Joulukuun 2014 eropiikin johdosta, kirkko irtisanoo tai lakkauttaa 130 työpaikkaa. Niihin on vain tartuttava. JUHA SIPILÄ on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja. juha.sipila@ eduskunta.fi Viikon kysymys Viime aikoina lunta on tupruttanut eri puolilla maata Joko lumentulo riittäisi? Kyllä, se haittaa ulkotöissä Kyllä, lumi on jo nyt aiheuttanut vahinkoja Ei, sakeimmat lumisateet eivät ole osuneet kotiseudulleni Ei, nautin lumesta % vastaajista 0 10 20 30 40 50 Ei enempää lunta, kiitos! ?T äällä Kainuussa alkaa vastata sauvakon sompaan tökkäsi kummin päin vaan. Edellä siteerattu kohta, jossa puhutaan ?valtion menojen leikkaamisesta tai verotuksen kiristämisestä? kuulosta pahaenteisen samanlaiselta kuin Kataisen hallituksen 50/50 politiikkaa verojen ja leikkausten suhteen. Leikkauksista raportista ei puhuta, mutta kylläkin veronkorotuksista. Päätösten täytäntöönpanoa pitää myös johtaa. Nauttikaa elämästä ilman marmatusta. Ukko Hirvet Hirvet on kasvatettu maanomistajien pelloilla ja metsissä. Koska euromääräinen hehtaarivuokra. Sään ja ilmojen mukaan täällä maalla on aina töitä tehty ja lumi kuuluu talveen, joten tehdään jotain muuta, jos lunta tulee vielä lisää. Kirjanpito ja veroilmoitukset työllistävät, niihin töihin ei lumi vaikuta. Vain Toukotiina katselee avoimen toiveikkaana taivaalle: ?Toivoisin vielä vähän lisää lunta. Se tekee paljolti tyhjäksi neuvoston roolin jonkinlaisena VM:n vahtikoirana. Tästä reseptistä ei kannata tinkiä. Oikeampi syy on puukartellin aiheuttama puuraaka-aineen arvon lasku. Todellinen syy Sotkuja Muistan siivoojan kommentin: koskaan en ole nähnyt roskaa niin paljon kuin luonto-leirin jäljiltä. Jäljet jää Hyvä Kinnula ja Turku! ?Evankelisluterilaisella kirkolla on ollut iso merkitys, kun 1800- ja 1900-luvulla rakennettiin suomalaista hyvinvointi valtiota?, Jarno Strengell kirjoittaa. Tiestöstä ja muista yhteyksistä on huolehdittava. Ilmankos valtiovarainministerillä ei ollut mitään poikkipuolista sanottavaa raportista. Matti Virén taloustieteen professori Turku Meillä on käsissämme vakava taloustilanne. Miksi ei siis maan hallituksessa? Ministeri ei ole toimitusjohtaja. Korvausta odottava Etukortit pois Poliitikot. Kokeilujen avulla saadaan käytännön tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaiset uudistukset toimivat käytännössä. Elinvoimainen maaseutu on tärkeä edellytys käänteen onnistumiselle. 4 Perjantaina 23. 10-15 senttiä eli tämänhetkinen lumitilanne riittää minulle, koska se takaa talviset maisemat. Jos tulee lisää, alkaa haitata rankametsähommia kun joutuu kahlaamaan ja rankapinot jäävät lumen sisään. Mielestäni on tehty näin tahallaan, tarkoituksena pitää korkeaa hirvikantaa. Tulevaisuuteen ainoa toivo ovat metsätalouden toimijat metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset. Korkean verotuksen hyvinvointitappioiden sijaan kannetaan huolta julkisten palveluiden tason heikkenemisestä. Neuvoston roolin kannalta ongelmallista on se, että analyysit tukeutuvat niin vahvasti VM:n näkemykseen. Se on yksi keskeinen kriisin syy eri maissa, esimerkiksi Kreikassa. Pekka Fali Isot osuuskunnat eivät toimi alkuperäisen ajatuksen mukai sesti. Verotuksen rakennetarkastelussa suositellaan kaikissa kohdissa joko verotuksen kiristämistä tai ennallaan pitämistä. Erityisesti neuvostoa vaivaa ruoan alennettu arvonlisäverokanta, koska absoluuttisesti mitattuna suurituloiset hyötyvät alennetusta verokannasta enemmän kuin pienituloiset! Tutkimustieto ei taatusti tue Kataisen hallituksen 50/50-säätöä ja siksi täysin kritiikitön asenne noudatettuun politiikkaan vaikuttaa omituiselta. Edellä esitettyä taustaa vasten ei ehkä ole yllättävää se, mitä raportissa ei ole. Siinä ei puhuta esimerkiksi kilpailukyvystä, palkkaratkai- suista, julkisen sektorin koosta, julkisen sektorin tuottavuuden laskusta tai työ- ja hyödykemarkkinoiden huonosta toiminnasta. lähinnä siksi, että neuvosto lykkäisi julkisen talouden saneeraustoimet hamaan tulevaisuuteen, eli ?talouspolitiikan arviointineuvosto ei suosita finanssipolitiikan kiristämistä jo tehtyjen päätösten lisäksi vuosina 2015 tai 2016. Julkisen talouden lisäsopeutukset ovat välttämättömiä, mutta ne pitää pyrkiä ajoittamaan niin, että finanssipolitiikka ei kärjistä suhdannevaihteluita. Arviointineuvosto suosittaa ohjelmaa, jossa julkisia menoja leikataan tai verotusta kiristetään vuosina 2017 ja 2018, jolloin talous on ennusteiden mukaan lähempänä tasapainoa. Suosituksen voi tulkinta niin, että hallituksen tähänastiset päätökset riittävät, eli hallitus onkin tehnyt kaiken mahdollisen. Maailman vesi-, ruoka- ja energiapula sekä ilmastonmuutoksen torjuminen voidaan kääntää uusiksi suomalaisiksi vientituotteiksi vahvistamalla osaamista ja tutkimusta sekä yritysten kasvua. Kysymys on käänteen aikaansaamisesta
Itse määräävät, itse muut- lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi HLJ-Akatemia kehittää hallintokulttuuria malliesimerkki siitä, kun EU:sta nousee vaateita, jotka voivat heikentää hyvää suomalaista käytäntöä.? Lisäksi ministeriössä on puututtu muuttuviin peltolohkoihin. ?Peltolohkorekisteriselvitys on hyvässä vauhdissa, ja se valmistuu aikataulun mukaisesti helmikuun lopussa.? Siipikarjanlihan pienimuotoisen myynnin valvontaa ollaan keventämässä. ?EU-säädöksissä ei ole määritelty pienimuotoisen toiminnan rajaa, joten asia voidaan hoitaa valtioneuvoston asetusta muuttamalla, jonka jälkeen siitä lähetetään tiedoksianto komissioon.? Myös eläinsuojien ympäristölupamenettely kevenee. ?Muutos mahdollistaa aiempaa suurempien yksiköiden perustamisen ilman lupavelvollisuutta.? Byrokratiaa puretaan maatalousministerin mukaan myös luopumalla ympäristölupien automaattisesta tarkastusmenettelystä sekä yhdistämällä maa-ainesluvan ja ympäristöluvan käsittelyprosessit. SATU LEHTONEN den Voima perusteli pari viikkoa sitten alkaneita yt-neuvotteluja. Energiateollisuuden toimitusjohtajan Juha Naukkarisen mukaan kotimaiseen sähköntuotantoon täytyy tilanteesta huolimatta tehdä uusia investointeja. ?Niitä tarvitaan paitsi omavaraisuus- ja huoltovarmuussyistä, myös korvaamaan käytöstä poistuvaa kapasiteettia.? Vanhoja hiilivoimaloita suljetaan, ja Loviisan nykyiset Kolme euroa on takaisin perinnän alaraja Sodankylässä tehtiin 50?000:s sääluotaus keskiviikkona 21. tammikuuta kello 1.30. Seuraavana päivänä kilpailija eli Kesko juhli vuosipäiväänsä. helmikuuta Vantaalla. Akatemia pohtii, tarvitaanko yritykseen hallitusammattilaisia vai onko parempi valita oman osuuskunnan tai omistajasuvun jäseniä, ja miten suhteita jäsenomistajiin hoidetaan. Tynkkynen sanoo, että päätöksen kilpailun perumisesta teki hallitus. Järjestö julkisti pilapiirroskilpailunsa Ranskan terroriiskujen jälkimainingeissa. OlEMME vARAUTUNEET SESONKIIN Kotimaisen turpeen käytön lisäämistä kannatetaan energiaomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja työpaikkojen vuoksi. Huoli turvetuotannon vesistöpäästöistä on vähentynyt. Bioenergia ry teetti kahden vuoden välein tehtävän bioenergiabarometrinsä TNS Gallupilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 3?680 suomalaista. SAAT UUdEN FMG-AURASI HETI TOIMITUKSEEN! KATJA LAMMINEN . Kilpailijan uutiset jäivät alennusuutisen varjoon. Ruuan hinta on tärkeä asia. Ruuan hinnasta on myös jokaisella mielipide, jota ei ole helppo horjuttaa. Kuvitellaan, että tuotannossa on 17 prosenttia soista, kun oikea luku on 0,7 prosenttia. Virheellisestä mielikuvasta huolimatta yli puolet suomalaisista lisäisi turpeen energiakäyttöä tai pitäisi sen ennal- Sodankylässä tehty 50?000 sääluotausta ydinvoimalayksiköt ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Valtion tukien ansiosta investointeja on tehty tuulivoimaan, jonka tuotanto kasvoi viime vuonna yli 40 prosenttia. Viime vuonna sähköä kulutettiin Suomessa 0,8 prosenttia toissa vuotta vähemmän, yhteensä 83,3 terawattituntia. Eikä alkuperästäkään ole aina takeita. Kuluttajan ja tuottajan liitto Suomessa toimii edelleen. Suomeen on myös rakennettu liiketilaa paljon yli todellisen tarpeen. Samalla kotimaisen ydinsähkön tuotannon kannattavuus heikkenee. Tuskinpa missään toisessa EU-maassa syödään niin paljon kotimaista kuin Suomessa. ?Eikö vastineen voisi tehdä itse itselleen joku, joka pinta-alan on määrännyt ja sitten muuttanut mieltään.? Mitään muuta tukiseuraamusta Haikoselle ei eläissään ole tullut. Yritystä ei ole puuttunut. ?Yhtenä syksynä meillä tarkastettiin kolmeen kertaan samat asiat. 5 Perjantaina 23. VILJELIJÄ MATTI HAIKONEN Orpo: Maatalousbyrokratia kevenee kevään mittaan >> Muun muassa pysyvään nurmeen, muuttuviin peltolohkoihin ja eläinsuojien ympäristölupiin liittyviin ongelmiin haetaan ratkaisuja vielä kuluvalla hallituskaudella. Maatalouden byrokratian karsiminen etenee käytännössä vielä alkuvuoden aikana, kokoomuslainen maa- ja metsätalous ministeri Petteri Orpo vakuuttaa. ?Käynnistin syksyllä ministeriössä työn kansallisen byro kratian ja sääntelyn vähentämiseksi?, Orpo kertoo. Ensimmäisenä pöydällä on pysyvän nurmen määritelmä. ?Tähän akuuttiin ongelmaan haetaan ratkaisua. Kauppaa odottaakin rakennemuutos ? millainen, se nähdään sitten joskus. Ruoka-ale ei silti ole yleinen ale. Ensimmäinen luotaus tehtiin 1.10.1949. Luotauksen avulla ilmakehästä mitataan ilmanpainetta, lämpötilaa, kosteutta ja tuulia. Sääluotaukset tuottavat ennustemalleille ja meteorologeille tärkeää tietoa koko siitä ilmakehän osasta, jossa sääilmiöt esiintyvät. Sääluotauksia tehdään kaksi kertaa päivässä, kolmella luotausasemalla: Jokioisissa, Sodankylässä ja Tikkakoskella. Luotauksessa radiosondi nousee vetykaasulla täytetyn pallon avulla ylös noin 30 metrin mittaisen kiinnityslangan varassa. Pallon halkaisija on lähdössä reilu metri, mutta nousun loputtua ennen pallon rikkoutumista jopa useita metrejä. Luotauksessa radiolähettimellä varustettu luotaussondi kerää tietoja ilmakehän oloista. Mittauksia saadaan koko matkalta maan pinnalta jopa yli 30 kilometrin korkeuteen saakka. Jokainen luotaus on riippuvainen vallitsevasta säätilasta, joka vaikuttaa siihen, kuinka korkealle sääpallo nousee. MAIKKI KULMALA POLITIIKASTA LYHYESTI Niinistö ei näe linjakysymystä Viron harjoituksessa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei näe erimielisyyttä tai linjaeroa presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan keskusteluissa Suomen osallistumisesta Viron ilmaharjoitukseen. Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan Brysselissä, että Yhdysvalloilta halutaan lisää tietoa harjoituksesta. Järjestettävän harjoituksen luonne näyttää uudenlaiselta, mikä hänen mukaansa selittää tiedontarpeen. SDP: Yritysten alv-velvollisuuden raja ylemmäksi SDP lupaa, että yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan, jos puolue on seuraavassa hallituksessa. Puolue linjasi talouspolitiikkaansa tänään puoluehallituksen kokouksessa. Yritys joutuu nykyisin maksamaan arvonlisäveroa, jos sen liikevaihto on yli 8?500 euroa tilikaudessa. SDP ehdottaa myös, että yrittäjien mahdollisuutta alvhuojennukseen laajennettaisiin. PS-nuoret peruivat pilapiirroskilpailun Perussuomalaiset nuoret on perunut islamaiheisen pilapiirroskilpailunsa. SUOSITUT alueaurat . Viime vuonna nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi ennätykselliseen 21,6 prosenttiin. Pohjoismaiden hyvän vesitilanteen vuoksi markkinasähköä saa nyt halvalla muun muassa Ruotsista. Järjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kertoo, että hänellä ei ole asiaan mitään lisättävää. Tässä oli yksi syy sekä S-ketjun että Keskon muutoksiin. Kaupassa katteet ovat olleet kohdallaan. MONIKÄYTTÖISET perhosaurat . Taantuman ohella käyttöä vähensi normaalia lämpimämpi sää. MT?STT NYT KOKO FMG-AURAMAllISTOSSA > TERvETUlOA AURAKAUPOIllE! vAlTRA-MYYjÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. helposti irrotettavat, ruuvikiinnitteiset sovitteet. YOUR WORKING MACHINE. Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia vähentäisi turpeen energiakäyttöä jonkin verran tai tuntuvasti. Suomalaiset arvioivat, että turpeen osuus maamme energiankulutuksesta lähentelee 12 prosenttia. Valtaosan mielestä osuuden pitäisi olla noin 14 prosenttia. Viime vuosina noin 5 prosenttia Suomen energiankulutuksesta on katettu turpeella. kumpuaa sisäsyntyisesti Euroopan unionista. ?On hyvä asia, että byro kratian purkaminen EU-tasolla on nyt saatu komission listalle. Maatalouskomissaari on saanut tehtäväkseen sen purkamisen maatalouden osalta.? ?Uuden ohjelmakauden sääntelyä käydään läpi vielä jälkikäteisesti.? EU:n maatalouskomissaari, irlantilainen Phil Hogan saapuu maaliskuussa vierailulle Suomeen. ?Käymme silloin maatalous komissaari Hoganin kanssa keskusteluja, joissa korostamme Suomen omia lähtökohtia.? ?Myös suomalaisille tuottajille ja tuottajajärjestön edustajille tarjotaan tuolloin mahdollisuus keskustella maatalouskomissaarin kanssa?, Orpo lupaa. Jos liikaa tai virheellisesti maksettuja tukia peritään viljelijältä takaisin, alarajana on kolme euroa. Sitä pienempiä määriä ei peritä takaisin, kertoo Maaseutuviraston (Mavi) jatkotoimenpideyksikön johtaja Riitta Tevaniemi. Alaraja koskee ohjelmakaudelta 2007?2013 maksettavia tukia. Tilanne muuttuu, kun siirrytään uuden ohjelmakauden tukiin eli tukiin, joita haetaan huhtikuussa maatalouden päätukihaussa. Tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus on, että alaraja nousee sataan euroon. Tarkkoja soveltamiskäytäntöjä uuden ohjelmakauden takaisinperinnöistä ei Tevaniemen mukaan vielä ole lyöty lukkoon. Tevaniemen mukaan Suomi on saanut tarkastusviranomaisilta vuosia sitten huomautuksen siitä, että liikaa tai väärin maksettuja tukia on jäänyt perimättä takaisin ?huomattavia määriä?. Tuolloin tukien takaisinperintöihin oli määritelty nykyistä kolmea euroa korkeampi alaraja. ?Takaisinperinnät riippuvat kansallisista ja EU-säädöksistä. Niiden periaatteena on ollut, että kaikki perusteettomat tuet peritään takaisin.? Tukien maksatuksissa tuen vähimmäismäärät ovat huomattavasti korkeammat. EU:n kokonaan rahoittamat tuet ja palkkiot maksetaan, jos niiden yhteissumma ylittää 200 euroa. Ympäristötuessa, luonnonhaittakorvauksessa, kansallisissa tuissa sekä useissa muissa tuissa alaraja on 100 euroa tukimuotoa kohti. tavat määräämäänsä ja sitten sanktioivat maanviljelijää.? Haikoselta pyydetään vastinetta takaisinperintäkirjeeseen kuun loppuun mennessä. Se voi olla esimerkiksi 28 senttiä. Halpaketju ei olisi halpaketju, ellei se myisi halvemmalla kuin muut. Kotimaisen asema hyllyssä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Hinta muuttuu vain pienessä osassa tavaroita. tammikuuta 2015 UUTISET PÄIVÄN PUNKTI Ruoka-ale S-ryhmä teki vuoden markkinointiteon. Viesti tuli sunnuntaina, jolloin on vähän uutisia. Tuontiruoka on usein halvempaa kuin suomalainen, vain maku voi olla erilainen. Maaseudulla muuttuu tuskin mikään. Tuottajat pelkäävät myös, että laskevat hinnat tarttuvat tuottajahintoihin. Sillä Teollisuu- JUKKA KOIVULA JUHANI REKU Suomalaiset haluavat lisätä turvetuotantoa laan. Se voi olla esimerkiksi 28 senttiä.? Hänen mielestään vastineen teko ei edes kuulu hänelle. Silti on vaikeaa sanoa, onko ruoka kallista vai halpaa. Suomalaisten perheiden budjetista menee enää keskimäärin 12 prosenttia ruokaan. Kyseessä on Osuuskunnan ja perheyrityksen hallintokulttuuri on aiheena PIjohtamiskoulun HLJ-Akatemiassa 3.?4. MTK:n omistama Viestilehdet julkaisee Maaseudun Tulevaisuutta. MT www.johtamiskoulu.fi ?Byrokratia yritys toiminnan esteenä? Syyskuussa Seinäjoella järjestettiin MTK:n viljelijäkuu- lemistilaisuus, jossa viljelijät purkivat turhautumistaan kohtuuttomaksi koetusta sääntelytaakasta. Ministeri Orpo lupasi tuolloin, että pahimpiin epäkohtiin puututaan. ?Viljelijätilaisuuksissa syksyllä nousseet kysymykset on kirjattu ylös ja niihin ollaan paneuduttu. Tämä on keskiarvo, ei koko totuus. Kun Lidl tuli Suomeen, sen hyllystä löytyi pääasiassa muita kuin suomalaisia tavaramerkkejä. Halpoja tuotteet kyllä olivat ja kaupparyhmä tekikin vuosikausia tappiota. Siperia kuitenkin opetti, ja myös Lidl alkoi myydä kotimaista. Tämäkin on mahdollista, mutta ei varmaa. Jos kilpailu kiristyy oikeasti, on se sekä tuottajan että kuluttajan etu. Mutta kiristyykö kilpailu todella, se onkin jo toinen juttu. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. Jos en reagoi, minua sanktioidaan koron kanssa. Sitä hän ei aio tehdä, vaan hyväksyy rangaistuksen rikkeestä, jota ei ole koskaan tehnyt. ?Jos en reagoi, minua sank tioidaan koron kanssa. Vuosien saatossa on rakennettu järjestelmä, joka on raskas paitsi viljelijöille, myös koko elintarvikeketjulle.? Pahimmillaan byrokratia on suoranaisena esteenä yritystoiminnan kehittämiselle. ?Byrokratia vie liikaa aikaa tiloilla ja jalostuksen puolella. Valvontaa ja sääntöjä on oltava, mutta monessa kohdin on menty liian pitkälle.? Käänne parempaan on odotettavissa, kun ympäristöhallinnon lupaprosesseja sujuvoite- On hyvä asia, että byrokratian purkaminen EU-tasolla on nyt saatu komission listalle.« PETTERI ORPO taan, Orpo uskoo. ?Asiassa ollaan viime aikoina edetty hyvässä yhteisymmärryksessä ympäristöministeriön kanssa.? EU:n maatalouskomissaari Suomeen Ministeri katsoo, että merkittävä osa maatalousbyrokratiasta JUHA SORRI Matti Haikoselta peritään takaisin kolme euroa Matti Haikonen Kuhmoisista alkoi syksyllä saada lippua ja lappua toisensa perään. ?Ensin ristiintarkastuslappu pinta-aloista ja hetken päästä kirje, että pinta-alat ovat muuttuneet.? Lopulta tuli ilmoitus tukien takaisinperinnästä: pinta-alojen pienentymisestä johtuen Haikoselta peritään vuosilta 2007? 2014 takaisin kolme euroa. Kun Haikonen alkoi miettiä, miten paljon aikaa, vaivaa ja rahaa hallinnolta on kulunut moisen summan takaisinperintään, hänellä alkoi keittää. ?Syksyllä virkamiehet sanoivat, etteivät pysty maksamaan maanviljelijöille tukia tänä vuonna, koska henkilökuntaa on liian vähän ja töitä liian paljon.? ?Mavi sai 600?000 euroa lisää, jotta pystyisi hoitamaan työnsä. Ja sitten sitä aikaa ja työvoimaa käytetään tällaiseen.? ?Ei Suomella ole varaa tällaiseen? Haikonen arvioi, että kolmen euron perimiseen johtanut prosessi on maksanut hallinnolle tuhansia euroja. ?Ei Suomella ole varaa tähän.? Hänen mielestään tukijärjestelmä on älyttömän raskas, byrokraattinen ja mielivaltainen. ?Lohkojen pinta-alat ovat maanviljelijän vastuulla, mutta todellisuudessa hallinto määrää alat. UUdET zoom-aurat Sähkön tuonti kasvoi ennätykseen Suomen riippuvuus tuontisähköstä on Energiateollisuuden mielestä noussut jo huolestuttavan korkeaksi. Mitään huomauttamista ei tullut.? Haikosella on ?keskiverto viljatila, alle sata hehtaaria peltoa?. Lisänä harjoitetaan maatilamatkailua ja muutamaa muuta liitännäiselinkeinoa. Kun uusi tukijärjestelmä nyt laskee tukia huomattavasti, Haikonen leikittelee ajatuksella, voisiko koko EU-maataloudesta irtisanoutua. ?Kun valvonnasta pääsisi eroon, olisi vapaat kädet pyörittää tuotantoa miten haluaa. Kun kannattavuus on mennyt jo aikaa sitten, miksi pitää vielä kärsiä?? Matti Haikonen kokee saaneensa rangaistuksen rikkeestä, jota ei ole koskaan tehnyt. Bioenergia ry:n kyselyn mukaan suomalaiset haluavat lisätä turvetuotantoa, vaikka he luulevat, että siihen on jo valjastettu valtavasti enemmän soita kuin mitä todellisuudessa on. Alustajina on useita hallitustyön ammattilaisia. Lisäksi aiheena ovat mediasuhteet ja kriisiviestintä, joista alustaa ex-pääministeri Matti Vanhanen. Osuuskunnilla ja perheyrityksillä on paljon yhteistä: pitkäjänteinen omistajuus ja arvot, PIjohtamiskoulun toimitusjohtaja Kari Huhtala perustelee niiden yhdessä käsittelyä. HLJ-Akatemia on maksullinen. Mitä pienemmät tulot, sen suurempi osuus kuluu ruokaan. Suomalainen suosii edelleen suomalaista. Osanottajat ovat yleensä yritysten ilmoittamia. PI-johtamiskoulu on Pellervo-Instituutin koulutuskeskus. Pellervo-Instituutin omistavat Pellervo-Seura ja MTK. Osuuskaupan viesti ruuan alennetusta hinnasta meni kuin veitsi voihin. Kaikki oli harkittu viimeisen päälle. Lidl myi. Vaikka Lidlin markkinaosuus on alle kymmenen prosenttia, sen vaikutus alkoi tuntua. Isojen talojen piti alkaa miettiä omia liikkeitään
Kasvintuotanto. Mikkola Jussi ja Susanna. Pälkäne. Hankkijan asiakaspalvelu ottaa ottaa puhelimitse yhteyden spv-kaupasta ilmoittaneisiin. Lähetä jatkajien tai yrittäjien nimet, mielellään myös iät, osoite, puhelinnumero, tilan nimi, sijaintikunta ja päätuotantosuunnat sekä jatkamisen tai yrittämisen aloituspäivämäärä osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, Jatkajat, PL 440, 00101 Helsinki/ sähköposti: anita.munter@maaseuduntulevaisuus.fi.. Polvijärvi. Pienivaaran tila. Alitalon tila. Mutta mitä jos oltaisiin herätty ja huomattu, olisiko meille käynyt jotain?? Samana yönä murtauduttiin myös parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan tilausravintolaan. 1.1.2015. Herralan maatila. Jatkajapariskunta saa noutaa setit (2 settiä/jatkajapariskunta) mistä tahansa Isku-myymälästä (ei Kuopion eikä Vaasan ?Vepsäläinen Isku. Pyhäntä. Kankaan tila. Hirvelän tila. Vierulan marjaja vihannestila. Emolehmätuotanto. Karsikas Tiina ja Markus. Kaupungeissa ne ovat vähentyneet kuusi prosenttia ja taajaan asutuissa kunnissa 25 prosenttia. Maaseudulla murtoja on vähentänyt asukkaiden varautuminen ja valppaus, kertoo Pasanen. Kaupungeissa rikoksenteki- Murtotyypit 2004?2014 Törkeä varkaus Törkeän varkauden yritys Vapaa-ajanasuntomurrot Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu Kaupungit Varkaus Varkauden yritys Asuntomurrot 5 000 4000 4 000 3000 3 000 1000 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 1 000 2000 1500 Uusia yrittäjiä 2 000 0 Taajaan asutut kunnat ennakko kaudet, törkeät varkaudet ja niiden yritykset. Kalajoki. Multia. Markkulan marjatila. 1.1.2015. Naudanlihantuotanto. Mäki Emma-Maria ja Enbuska Antero 23 ja 26. Pello. Vakuutus ei korvaa ainakaan tallin omaa kalustoa, koska satulahuoneessa ei ollut lukkoa. Lähealan tila. 1.1.2015. Naudanlihantuotanto. Kokkala Tuomas 27. Porsastuotanto. Lammi Ville 26. Maidontuotanto. Kohonen Tiina ja Mikko 25 ja 28. 1.1.2015. Maidontuotanto. Ilomäki Merja 31. 1.1.2015. Maidontuotanto. Huotari Jani ja Päivi 33 ja 30. Kuhmo. Kangas-Putaalan tila. + alv 24 % Muista ammattikirjavähennys verotuksessa! Autamme ammattilaisia menestymään. 236x130_maatilaverotus_maaseudun tulevaisuus.indd 1 21.1.2015 16:16:18 Ovet eivät tallirosvoja pidättele. Lopulliset tilastot valmistuvat helmikuun alussa. Asuntomurrot 5000 JATKAJAT 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vapaa-ajan asuntomurrot 5 000 1000 Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu 4 000 500 0 2500 3 000 2 000 ennakko Asuntomurtoja tehtiin viime vuonna maaseudulla vähiten suhteessa asukaslukuun. Isojoki. Mäntsälä. Seinäjoki. Ilomäen tila/Maatilamatkailu Ilomäki. Ovatko hevostilat nyt sitten sellainen kultakaivos?? HENRIK SCHÄFER Esko Kiviranta MAATILAVEROTUS Kaikki maatilaverotuksesta! Maatilaverotus on maa- ja metsätalouden verotusta koskeva verkkopalvelu. Kinnula. Heikkilän tila. Muiden murtojen määrä nousi 800 tapauksella. Automurtojen määrä väheni 400:lla. Luvuissa ovat mukana var- Törkeän varkauden yritykset lisääntyneet Kaikkiaan murrot ovat vähentyneet vuodesta 2004 vuoteen 2014. 1.1.2014. Emolehmä- ja lihantuotanto. Hilli Jarmo 30. 1.1.2015. Koivulan tila. 1.1.2015. Palvelu päivittyy neljä kertaa vuodessa ja sisältää perustiedot kaikista verotuksen keskeisistä osa-alueista. Tilaa nyt fokus.talentum.fi/maatilaverotus Maatilaverotus on päivittyvä verkkopalvelu. Tilaa nyt! Käyttöoikeus 12 kuukautta 160 . Mitään ei toistaiseksi ole kuulunut. Varkaat veivät satulahuoneesta noin 20 000 euron arvosta tavaraa, kertoo ratsastusyrittäjä Nina Heikkola. Ovatko hyvät neuvot tarpeen? Fokus maa- ja metsätalouden verotukseen. Tavaran voi uusia, turvallisuutta ei Varkaat veivät tavaraa noin 20?000 euron arvosta. ovat vähentyneet autokannan uusiutuessa. Asuntomurrot, mökkimurrot, liikemurrot ja muut murrot ovat vähentyneet vuosikymmenessä 6?200 tapauksella. Myös varkauden yritykset ovat vähentyneet. Emolehmä- ja naudanlihatuotanto ja metsätalous. Herrala Antti 24. Nina Heikkola aikoo hankkia vahtikoiria vastaisuuden varalle. Heikkilä Juuso 27. Teuva. Puutarha/kasvihuonetuotanto. Haalarit, peitto ja tyyny -setit sekä alennus Tänä vuonna sukupolvenvaihdoksen tekevät tai aloittavat maatalousyrittäjät saavat haalarit. Saamisen ehto on, että sukupolvenvaihdos tehdään tai yritystoiminta aloitetaan tänä vuonna ja että siitä ilmoitetaan Maaseudun Tulevaisuuden tai Landsbygdens Folkin Uusia yrittäjiä -palstalla. Ilmoitus on maksuton. Lisäksi ehtona on, että jatkaja tai yrittäjä on MTK:n jäsen. Rakennuksen päädyssä on automaattivalot, mutta sen varkaat olivat irrottaneet. 1.1.2015. Mäkitalon tila. Maaseutukunnissa tehtiin 0,73 murtoa tuhatta asukasta kohti, poliisiammattikorkeakoulun tilastot kertovat. Kaupungeissa asuntomurtoja oli suhteessa eniten, 0,83 tuhatta asukasta kohti. Asikkala. Heikkilän tila. Mietityttää, millaista maalla on, kun ei ollakaan turvassa?, pohtii ratsastustallin yrittäjä Nina Heikkola. Heikkola asuu perheineen 20 metrin päässä tallista, johon kuljetaan talon puoleisesta ovesta. Isäntäväki soitti myös raja-asemalle tiedottaakseen tapauksesta, jotta tekijät mahdollisesti havaittaisiin rajalla. -myymälöistä). Peitto&tyyny -settejä noutaessa jatkajan on esitettävä MTK:n jäsenkortti, MT:n Uusia yrittäjiä -palstalla ollut ilmoitus ja henkilöllisyystodistus. Hankkija Oy myöntää tänä vuonna sukupolvenvaihdoksen tekeville MTK:n jäsenille ja Uusia yrittäjiä -palstalla ilmoittaville sadan euron alennuksen verkkokauppaostokseen. Ei sitä vieläkään ihan tajua. Purmojärvi. Hautapuron tila. 1.1.2015. Maidontuotanto ja kasvintuotanto. Kontiainen Teemu ja Tero. Pälkäne. Kasvinviljely/ koneyrittäjä. Lepola Antti. Urjala. Kasvinviljely. Heikkinen Katri-Maija. Viljanviljely ja maatilamatkailu. Johansson Roger ja Sari 47 ja 41. Maidontuotanto. Kiili Iiro 24. Viljanviljely. Korpi Heikki ja Maria 38 ja 35. Kauhava. Murrot ovat herättäneet seudun asukkaat todellisuuteen, ettei eletäkään lintukodossa jossa ovet voi jättää auki. Heikkola kertoo seuraavaksi hankkivansa ?vasikan kokoisen koiran?, joka toivottavasti pitää ei-toivotut vieraat loitolla. Heikkola ei tiedä omalla kylällä aiemmin sattuneen vastaavaa, mutta ratsastuskoulujen murtovarkaudet tuntuvat hänestä yleistyneen kollegoiden kertoman perusteella. Esimerkiksi Somerolla on murtauduttu samalla tavalla satulahuoneeseen. Korven tila. Hämeenlinna. Marjojen ja vihannesten viljely. Koivisto Ville ja Hangas Miia 26 ja 23. 15.11.2014. 30.12.2014. 6 Perjantaina 23. RATSASTUSTALLIYRITTÄJÄ NINA HEIKKOLA 0 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 1000 * varkaudet ja törkeät varkaudet ja niiden yritykset jöitä on enemmän eikä heihin kiinnitetä vilkkaammassa ympäristössä huomiota. 31.12.2014. Marjanviljely. Helenius Ville 36. Myös otollisia rikoskohteita löytyy Pasasen mukaan helpommin. Pasanen muistuttaa, että tavaraa ei anasteta tarpeeseen tai puutteeseen, vaan myyntiin. Päiväsaikaan asunnoista vie- dään nopeasti koruja ja käteistä. Mökiltä taas voidaan viedä viikolla rauhassa isompikin kuorma: tyypillisesti moottorisaha, perämoottori ja aseita. Varkaat myös seuraavat aikaa. Keväällä anastetaan maastopyöriä ja kesärenkaita. PAULA LIESMÄKI ARI NAKARI Neljässä maakunnassa kaikki murrot vähentyneet Kaikki murrot ovat 2004?2014 vähentyneet KantaHämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Asuntomurtojen määrä on kasvanut Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Mökkimurtojen määrä on noussut Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Liikemurtojen määrä on kasvanut Pohjois-Savossa, Öiset varkaat järkyttivät ratsastustilalla Tammikuun 10. Erityisesti automurtojen määrä on pudonnut rajusti. Vuonna 2004 niitä tehtiin noin 27?100, viime vuonna enää 8?300. Syynä on ajonestolaitteiden tulo pakolliseksi henkilöautoissa 1998, kertoo rikoskomisario Kari Pasanen poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin PTRrikostiedustelukeskuksesta. ?Huviajelut. Kuulialan tila. Ylitornio. Toivolan tila. 1.1.2015. Poliisi ehti paikalle hieman ennen yhdeksää. Naudanlihantuotanto. Hoffren Erkki 25. Taajaan asutuissa kunnissa luku oli 0,81. Mökkimurrot puolestaan keskittyvät maaseudulle, jossa ovat mökitkin. Maaseutukunnissa mökkimurtoja oli oli 0,86 tuhatta asukasta kohti, kaupungeissa 0,20 ja taajaan asutuissa kunnissa 0,44 tuhatta asukasta kohti. Kunnat on jaettu kaupunkeihin, taajaan asuttuihin kuntiin ja maaseutukuntiin Tilastokeskuksen tilastollisen kunta ryhmityksen 2014 mukaan. Kaupungeissa asui viime vuonna 3,8 miljoonaa suomalaista, taajaan asutuissa kunnissa noin 885?100 ja maaseutukunnissa 811?700 ihmistä. Asunto- ja vapaa-ajanasuntomurrot* 2004?2014 ennakko Mökkimurtoja on suhteessa eniten maaseudulla, asuntomurtoja kaupungeissa. ennakko Turvallisuus tulee asettaa yhdeksi päätavoitteeksi sekä uusia rakennuksia että korjaustöitä suunniteltaessa. Näin esittää opetus- ja kulttuuriministeriön koulurakennusten turvallisuutta pohtinut työryhmä. Työryhmä käsitteli raportissa oppilaitosrakennusten turvallisuutta, esteettömyyttä, suojautumista, poistumisturvallisuutta sekä muita turvallisuuden parantamistarpeita. Työryhmä luovutti esityksensä torstaina opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle (sd.). Turvallisuutta tulee työryhmän mukaan tarkastella niin arjen toimintojen kannalta kuin häiriötilanteidenkin varalta. Työryhmä jatkoi sisäasiainministeriön Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapausten johdosta asetetun oppilaitosten turvallisuustyöryhmän raportissa esitettyjen koulurakennusten turvallisuutta koskevien suositusten kehittämistä. Työryhmä suosittelee, että oppilaitoksille laaditaan selkeät ohjeet opasteista, paikannus- ja muista merkinnöistä päivittäistä toimintaa ja häiriötilanteita varten. Eri ministeriöiden yhteistyönä tulee laatia valtakunnallinen kokonaisselvitys oppilaitosrakennusten varustamisesta joko osittain tai kokonaan automaattisella sammutusjärjestelmällä ja sen kustannuksista ja taloudellisuudesta. Työryhmä ehdottaa myös, että koulupihojen suunnittelua varten laadittaisiin ohjeet. Maaseudulla suhteessa vähiten asuntomurtoja 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 1 000 Maaseutumaiset kunnat 0 2000 1500 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 MAAKUNNAT 500 ennakko Oppilaitosten turvallisuutta halutaan parantaa Mietityttää, millaista maalla on, kun ei ollakaan turvassa. 1.1.2015. Maidontuotanto. Kemppainen Elina 29. 1.1.2015. Tuusula. Pellikan puutarha. Poliisi pitää mahdollisena, että tekijät ovat samat. ?Sosiaalinen media huutaa hiippareista. päivän aamuna virolahtelaisen Ravijärven hevostilan isäntäväkeä odotti kamala yllätys. Ratsastustallin satulahuoneesta olivat yön aikana kadonneet satulat ja suitset, käytännössä kaikki rahan arvoinen irtaimisto. ?Se tuntui ihan uskomattomalta. 1.1.2015. 1.1.2015. 31.12.2014. Maisilan tila. 30.12.2014. Kasvinviljely. Kallinen Tuomo. Mäntyharju. Peurajärven tila. 1.1.2015. Haapavesi. Siilinjärvi. Itälahden tila. Naudanlihantuotanto. Pellikka Marika. Mty Kontiainen Teemu ja Tero. Kortesuon tila. 1.1.2015. Ylihärmä. 21.12.2014. tammikuuta 2015 UUTISET JUKKA LEHTINEN Leaderryhmät valittiin Vuosille 2015?2020 on valittu 54 Leader-ryhmää, jotka kehittävät maaseutua kaikkialla Suomessa, kertoo maa- ja metsätalousministeriö tiedotteessaan. Leader-ryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä, jotka rahoittavat alueensa yrityksiä ja erilaisia kehittämishankkeita. Ryhmien työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, jonka varoista noin viisi prosenttia on Leader-työlle. Ryhmät saivat yhteensä 300 miljoonan euron rahoituksen, joka koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista. Varoja kohdistettiin erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Vuosina 2007?2013 Leaderrahoituksella syntyi yli 2?000 uutta työpaikkaa, ja yli 800 uutta yritystä sai aloitustukea. Kehittämishankkeita toteutettiin yhteensä yli 8?000. Maaseudun kehittämisen tuet tulevat haettaviksi kevään 2015 aikana. Niitä voi tiedustella paikallisesta Leader-ryhmästä tai oman alueen elykeskuksesta. JUKKA LEHTINEN Viime vuonna vain automurrot vähenivät Viime vuonna murtoja tehtailtiin koko maassa enemmän kuin vuonna 2013. Poliisiammattikorkeakoulun ennakkotietojen mukaan asuntomurtoja oli viime vuonna noin 4?400, kun 2013 niitä oli 3?800. Isoin kasvu oli kaupunkien asuntomurroissa. Mökkimurtoja tehtiin muutama kymmenen tapausta ja liikemurtoja 200 enemmän kuin vuonna 2013. Vilppulan tila. Toimintatapa kertoo kokeneista tekijöistä. ?Ei olla kuultu mitään, eivätkä jostain syystä koiratkaan kommentoineet.? Murto huomattiin puoli seitsemältä. Valtran edustaja ottaa puhelimitse yhteyden ja sopii haalarien toimittamisesta. Isku lahjoittaa Uusia yrittäjiä -palstalla vuonna 2015 sukupolvenvaihdoksesta ilmoittaville peitto & tyyny -setit (vain jatkajille). Luomumaidontuotanto. Kinnunen Pauli ja Lotta 23 ja 20. Törkeän varkauden yritykset taas ovat lisääntyneet kaikissa murtotyypeissä paitsi mökkimurroissa. Törkeän varkaudesta tekee esimerkiksi se, että se kohdistuu asuttuun asuntoon, tai anastetun omaisuuden arvo ylittää 8?000 euroa. Asunnosta koruja, mökiltä moottori Asunto- ja mökkimurrot ovat vähentyneet maaseudulla 2004?2014 eniten, 35 prosenttia. 31.12.2014. Selvitettävänä Esko Kiviranta varatuomari, agronomi, kansanedustaja, Eduskunta Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muut murrot ovat lisääntyneet Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois- Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, PohjoisPohjanmaalla ja Lapissa. Mukana ovat varkaudet, törkeät varkaudet ja niiden yritykset. on, voisiko yrityksen vastuuvakuutus korvata jotakin satulansa menettäneille asiakkaille. Kotivakuutukset eivät auta, koska ne kattavat vain kotona säilytettävät harrastusvälineet. Tavaroiden menetys tuntuu Heikkolasta kuitenkin toissijaiselta turvattomuuden tunteeseen verrattuna. ?Satuloita ja muita tavaroita saa aina uusia. 1.1.2015. Viljanviljely. Laitinen Arttu. Utajärvi
Tuomivaara on Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja. Se työkalu on jo käytetty, sillä korot ovat lähes nollassa. ?EKP työntää lainojen myyjille rahaa ja myyjät joutuvat miettimään, mitä rahoille tekevät. Valuutta on heikentynyt vientiä tukeviin pohjalukemiin, energia on halpaa ja korot lähes nollilla. AIMO VAINIO Tietoverkko tuo kyliin mahdollisuuksia Yara lopettaa lannoitteiden valmistuksen Harjavallassa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi löi parhaatkin talousennustajat ällikällä. Euroopan talous- ja rahaliiton historian suurimman lainaohjelman suuruus ja kesto yllätti koko finanssimaailman: 60 miljardia kuukaudessa syksyyn 2016 asti. Pääoman kulumista ne eivät korvaa. Kylätalo on yhteistä tilaa kuten keskusaukiot Euroopassa. ?Kylätaloja kehittämällä voimistuu kylän yhteisövoima.? Naapuri huomioidaan kylässä, sillä hänet kohdataan huomennakin. TALOUDESTA LYHYESTI Yara Suomi Oy lopettaa lannoitteiden valmistamisen Harjavallassa maaliskuun lopussa. Yhtiö on käynyt koko 50-henkisen henkilöstönsä kanssa ytneuvottelut, jotka saatiin päätökseen torstaina. Ulkomaille investoinnit vähenevät. Teollisuus aikoo investoida 3,8 miljardia euroa. Tuotannon laajennuksiin satsataan 37 prosenttia. ?Laajennusinvestointien viriäminen on myönteistä pitkän heikon kauden jälkeen?, johtava ekonomisti Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta näkee. epäsuorasti näiden maiden talouspolitiikkaa ja auttaa niitä velkaantumaan lisää. Nämä myyvät lainapaperit edelleen EKP:lle. Pääjohtaja Draghin elvytysteorian mukaan pankit siirtävät tässä kaupassa saamansa rahan edelleen yritysten luotottamiseen. SEY:n toiminnanjohtaja on Kati Pulli. mattila.press@ gmail.com Hallitus esittää, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saisi ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Esitetyllä muutoksella lyhennettäisiin yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista. Tarkoituksena on saada sopijapuolina olevat yritykset nykyistä laajemmin kiinnittämään huomiota pitkiä maksuaikoja koskeviin sopimusehtoihin. Suomen Yrittäjien mukaan maksuaikojen kohtuullisuus on kaikkien etu. Fortumin Kuula jää eläkkeelle OIKAISU JORMA MATTILA on Berliinissä työskentelevä ulkomaankirjeenvaihtaja. JUHANI VIITALA Muutos maksu ehtolakiin STT tuotantoa sekä romahduttavan Keinottelijat voitolla kiksi Espanjassa merkittävää investoinnit ja työllisyyden. Kun keskuspankki pumppaa roolia. Eniten velkaa öljyntuottajamaiden ylituotan- on miltei ilmaista. on Italialla ja Ranskalla. Yara jatkaa valtaosan kanssa keskusteluita siirtymisestä muihin tehtäviin yhtiön toisille toimipaikoille. Tähän mennessä kuusi henkilöä on siirtynyt muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Matalien korkojen takia tilanne poikkeaa. ?Venäjän tilanne ja kuluttajien heikko luottamus vaikuttavat kielteisesti.? Venäjän talous vajoaa syvään taantumaan ja rasittaa Suomen vientiä. Euroopassa rahapolitiikka on ollut kireää?, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari sanoo. Pahimpia jarruttajia on ollut Saksa. ?Se on saksalaista inflaation pelkoa. IlmanTeagle öljyn hinnanalennusEurokriisin käynnistymiseslitsevat kahdestaan miltei puolta ta olisi euroalueen inflaatio 0,6 sä näytteli kiinteistöarvojen koko euromaiden lainakannasta. prosenttia plussalla. kuplan paisuminen esimerItalialainen Drahi tukee Kirjailijat arvostelevat päätöksenteon sokeutta nähdä loppua fossiilisten polttoaineiden aikakaudelle. Yhtiön mukaan Yaran Suomen toimipaikoilta vapautuu kahden vuoden aikana yhteensä noin 40 työpaikkaa. UUTISTAUSTA tätä kautta euroalueen talous kääntyy kasvuun. Kriitikot ovat kyselleet, mihin oikeastaan tarvitaan Draghin jättimäinen lainaoperaatio. Euroalueella on jo nyt klassisen elvytyspaketin eväät käytössään. Ostot jatkuvat Draghin mukaan vähintään syyskuulle 2016. Markkinoilla päätöstä on odotettu jo pitkään. ?Päätös olisi pitänyt tehdä ajat sitten, kuten Yhdysvalloissa on tehty. 2 100 ? alv. 890 ? alk. Käytännössä eurovaltiot lainaavat rahat yksityisiltä pankeilta, sijoittajilta ja rahastoilta. Ne halTomahawk -paalisilppurit . Ja siellä on huoli, että joku valtio ei maksa velkoja takaisin?, Huovari sanoo. Velkakirjojen osto-ohjelman pitäisi tuoda Euroopan markkinoille rahaa 500?1?000 miljardia euroa, Huovari arvioi. Inflaatio nollassa Velkakirjojen ostaminen eli uuden rahan luominen oli EKP:n ainoa jäljellä oleva keino kääntää inflaatio ja talous kasvuun. Keskuspankin tavanomainen keino kääntää inflaatio nousuun on laskea korkoa. Vuonna 2011 EKP antoi pankeille halpakorkoista lainaa. Ruotsin ja Venäjän valuutat heikkenevät vielä enemmän. En- 0,1 ?0,3 0,5 0,0 ?3,4 1,0 8,7 2015e 2016e Määrän muutos, % 1,0 0,9 3,0 0,5 ?1,7 0,2 8,8 1,7 2,5 4,0 0,8 2,0 0,6 8,7 nätysmatalana vuonna 2013 se investoi 3,1 miljardia. Puolet investoinneista suunnataan nyt korvaavaan tuotantoon ja rationalisointiin. Tai ainakin inflaation pörssit ampaisivat nousuun ja kuitenkaan ole vähentäneet odotukset kasvavat. kiinteistöjen hinnat vahvistuiostamista. Reaalitalouden kannalta vat. Rakenteellisesta ja pitkäjää Draghin valtiolainamalSpekulatiivisen talouden aikaisesta deflaatiokierteestä lissa huomiotta se tosiseikka, työllistävä vaikutus on kuitenei euroalueella ole millään että luottojen korot ovat jo kin kovin rajallinen. muotoa kysymys. nyt alempana kuin koskaan Hinta-indeksejä painaa ennen. Toivottavasti ne päätyvät reaalitalouteen ja investointeihin, eikä nostamaan yritysten osakkeiden arvoja?, Huovari sanoo. Juuri muuta keskuspank- ki ei voi tehdä. Lisäys oli 28 prosenttia. Osa korvasi vanhentunutta tuotantoa. Ruuan vientiä on ponnisteltu etenkin Kiinaan, Saksaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan. Maailmantalouden kasvu hidastuu ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä 3,3 prosenttiin. Inflaatio jää olemattomaksi, mikä vahvistaa kotimaista ostovoimaa. Markkinoiden reaktiot Kuluttajien luottamusta markkinoille 1?140 miljardia euosoittivat, minne suuntaan mittaavien kyselyjen mukaan roa rahaa, niin epäilemättä sen EKP:n lainaosto-operaation kansalaiset esimerkiksi arvo laskee ja seuraa inflaation ensimmäiset hyödyt valuvat: Saksassa ja Suomessa eivät kasvu. Arvio on 616 miljoonasta eurosta, mistä suuri osa lisää tuotantokapasiteettia. ?Luotamme vahvasti tulevaisuuteen?, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta sanoo. Viime vuonna elintarviketeollisuus investoi 534 miljoonaa euroa. Valtion velkakirjoja on paljon ja niitä on kaikilla mailla.? Euron arvo laskee Päätös hyödyttää Suomen vientiteollisuutta, sillä euron odotetaan heikkenevän dollariin nähden. Tosin euro on heikentynyt jo päätöstä odotellessa. ?Ihan viime vuoden loppupuolella euron arvo on laskenut kymmenen senttiä. Kauppalehden mukaan Einesten lihan alku perä halutaan esille BRYSSEL (MT) Einesruuissa käytettävän lihan alkuperä pitäisi merkata pakkauksiin, linjaa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta. Merkinnällä tavoitellaan elintarvikeketjun läpinäkyvyyden paranemista ja kuluttajan luottamuksen palautumista. Mepit perustelivat päätöstä sillä, että 90 prosenttia kuluttajista pitää tietoa tärkeänä. Lisäksi alkuperän kertominen vaikeuttaa epärehellisten ruokayritysten toimintaa. Arviolta 30?50 prosenttia vienti todella hyötyisi, jos yksi euro maksaisi yhden dollarin. Rahan työntäminen markkinoille eilen ei ole ainutlaatuinen teko EKP:ltä. 0% rajoitettu erä! alv. Pohjille pudonneen eivät kuitenkaan ole virkistyvaltiolainoja yhteensä 7?178 inflaation tärkein tekijä on siis neet, vaikka rahan lainaaminen miljardia euroa. Silloin lainaa annettiin noin 1?000 miljardia. ?Sitten pankit alkoivat saada markkinoilta halvalla lainaa ja ne maksoivat velkaa pois. Se oli vähemmän joustavaa, eivätkä pankit halunneet olla keskuspankin apuohjelmassa mukana?, Huovari muistelee. Rahaa on virrannut poispäin markkinoilta, joten osto-ohjelmaa tarvitaan jälleen. EKP on ostanut myös muita kuin valtioiden velkakirjoja. ?Hyviä ei ollut kovin paljoa, joten se ei ollut tehokasta. Valtiot voivat parantaa talouden rakennetta ja käynnistää julkisia investointeja. Viime aikoina inflaatio on painunut nollaan ja rahoitusmarkkinoilla on ollut nihkeää. Molemmat näivettavat taloutta. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatio. Suomelle olisi hyvä, jos euro heikkenisi vielä lisää. Kulutus kasvaa hieman. OP:n suhdanne-ennuste 2014?2016 2014e Bruttokansantuote Tuonti Vienti Kulutus Investoinnit Kuluttajahintojen muutos, % Työttömyysaste,% Säästäminen lisääntyy huonoina aikoina. Ruuan vientiä haetaan Kiinaan ja Baltiaan Teollisuus lisää investointejaan kuusi prosenttia tänä vuonna, kertoo EK:n torstaina julkaisema investointitiedustelu. Kruunu heiluu reunavaluuttana. Heiskanen haarukoi euron asettuvan vuodessa 1,10?1,05:n välille suhteessa dollariin. Kustannuksien selvittäminen pitää tehdä yhdessä kuluttajajärjestöjen kanssa, jotta se ei hidasta lakiehdotusten valmistelua, mepit korostavat. Valiokunta äänesti asiasta eilen. Loppu on valtioiden vastuulla. tammikuuta 2015 UUTISET Kylät ovat tulevaisuudessa Suomen yhteiskuntarakenteen välttämätön ja olennainen osa. Venäjän vienti väheni viidenneksen. JUHANI VIITALA Tarjous! Fransgård G-250L -takalana Tarjous! Fransgård V-220H -lumilinko alk. Tehokkuudesta mantraa keskittämisestä toistetaan. ?Uudet innovaatiot ovat jo pitkään syntyneet autotalleissa.? Kuntia ja valtiota vaaditaan tunnistamaan kylien mahdollisuudet. ruokintaan ja kuivitukseen to. Niiden yhteisövoimaa jää käyttämättä. V-lingot ovat isäntälinjan linkoja, kun taas S-lingot sopivat loistavasti urakointiin. TAKALANAT Fransgårdin lanamallistossa on sopiva takalana moneen käyttötarkoitukseen ja eri traktorikokoluokille aina pienistä mekaanisista raskaisiin hydraulilanoihin. Saatavana myös etunostomallit. www.y-agro.net Kysy lisää lähimmältä Y-Agro myyjältäsi: Aura Huittinen Hämeenlinna Joensuu Kempele Kouvola Kimmo Raininko Tomi Aaltonen Heimo Kankaanranta Jorma Paavilainen Heikki Hakamäki Esko Puustinen Teemu Holappa Heikki Ellilä Eino Taskinen 040 044 040 040 040 040 044 040 044 900 755 900 900 900 900 335 900 085 9514 5378 9525 9532 9523 9538 0434 9537 0872 Lahti Laitila Nurmijärvi Salo Seinäjoki Tuuri Ylivieska Esko Saari Mikko Lehto Rauli Komi Esa Heikola Olli-Heikki Niemi Oskari Vuorisalmi Antti Uotila Asko Lahtela Pasi Staudinger Ville Mattila 040 040 040 040 040 040 040 040 040 040 900 900 900 900 900 900 900 900 900 900 9505 9507 9506 9530 9529 9502 9511 9534 9540 9515. 0% rajoitettu erä! LUMILINGOT Fransgårdilla on kaksi lumilinkosarjaa: V-linko, sekä poikittaisruuvilla varustettu kaksivaihelinko, S-linko. V-linkojen teho on 8-16 m3/min ja S-linkojen 9-16 m3/ min mallista riippuen. Kuula on toiminut Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009. Fortumin hallitus on käynnistänyt seuraajan hakuprosessin, jossa läpikäydään hakijoita sekä yhtiön sisältä että ulkopuolelta. Talousjohtaja Timo Karttinen hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä tänä aikana. LUMELLE KYYTIÄ FRANSGÅRDIN LUMIKONEILLA! Suomi jää kokonaisinvestointien määrässä jonkin verran jälkeen muuta Länsi-Eurooppaa. Teknologia ja kemianteollisuus toteuttavat valtaosan suunnitteilla olevista investoinneista. Elintarviketeollisuus lisää 15 prosenttia investointejaan viime vuodesta. Ensi vuonna talous kasvaa 1,7 prosenttia. ?Riskejä on molempiin suuntiin, ylös tai alas?, pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo. Uskoa parempaan virittävät tiedot prosentin kasvusta jo loka?marraskuulta. Tämä tukee Suomen ulkoista tasapainoa. Ennakkotiedot kertoivat 50 miljardin euron kuukausielvytyksestä. Nyt on euromaiden hallitusten vuoro toimia. Tuomivaara johtaa Animaliaa Perjantain 16.1. Vaihtotase tasapainottuu. Mallilaskelmat antavat Heiskasesta liian ruusuista kuvaa, sillä öljyn käyttö vähenee. Vientimarkkinat ovat piristymässä, mitä heikko euro tukee. Sellu ja puutavara hyötyvät tilanteesta Suomi hyötyy euron heikkenemisestä vain viiden prosentin luokkaa. 7 Perjantaina 23. lehdessä Salla Tuomivaara oli mainittu virheellisesti Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n toiminnanjohtajaksi. Sen sijaan, että velkaiset maat palaisivat noudattamaan vakaussopimuksen kannusteita uudistaa talouden ja työmarkkinoiden rakenteita. EKP ei poistanut itse ongelmaa. EKP pelkää deflaation supistavan kulutusta ja Heikko euro ja halpa öljy vauhdittavat orastavaa talouskasvua Finanssikonserni OP:n ekonomistit nostavat Suomen tämän vuoden kasvuennustetta yhteen prosenttiin 0,6 prosentista. Euro oli jo lähes 1,4 dollaria, mutta on laskenut jo 1,15 euroon?, Huovari kertoo. Pääkaupunki ja maakuntakeskukset eivät ole tavallisia kyliä arvokkaampia, koska tietoverkkojen kehittäminen purkaa paikkahierarkiaa. Näin väittävät kirjailijat Juha Kuisma ja Matti Mäkelä Kylien tulevaisuus -pamfletissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi uuden kirjan. ?Kylät ovat tulevaisuudessa Suomen yhteiskuntarakenteen välttämätön ja olennainen osa?, kirjailijat toteavat. Kuisma ja Mäkelä kirjoittavat yhteiskunnan olevan väärässä, jos se olettaa kylien kuolevan ja maaseudun autioituvan. ?Kyse on poliittisesta valinnasta, jos näin käy.? AIMO VAINIO Draghi rikkoi kaikki ennätykset Deflaatiokierre Virallinen selitys on deflaation eli hintojen laskun torjunta. Joulukuussa kuluttajahintojen vuotuinen kasvu eli inflaatio kääntyi 0,2 prosenttia negatiiviseksi. KIRJAILIJAT JUHA KUISMA JA MATTI MÄKELÄ Euroopan keskuspankin elvytys raha kääntää inflaation kasvuun Elvytyksen koko on odotettua suurempi. Saksa on vastustanut rahaelvytystä. Suomen vienti teollisuus hyötyy päätöksestä. BRYSSEL (MT) Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti eilen ostavansa valtioiden velkakirjoja 60 miljardilla eurolla kuussa. ?Keskuspankki jatkaa ostoja niin kauan, kunnes inflaatio kohenee kestävästi?, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoo. Elvytyksen koko on odotettua suurempi. Yritysluottojen määrä Velkaa velan päälle voimakkaasti alentunut öljyn ja tuotannolliset investoinnit Euroalueen 19 jäsenmaalla on hinta. Sen perusteella komissio jatkaa vuonna 2013 aloitettujen lakiluonnosten valmistelua. MT Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula jää työkyvyttömyyseläkkeelle helmikuun alussa. Uusiutuneen syöpäsairauden takia pörssiyhtiön toimitusjohtajana jatkaminen ei ole enää mahdollista. Yritykset investoivat, palkkaavat lisää työvoimaa ja lihasta käytetään eineksiin. Suurin osa eineslihasta on jauhelihaa. Merkintä tuottaa ruuan valmistajille ja tuottajalle kustannuksia. Tämä edistää sellun, puutavaran ja perusteollisuuden näkymiä. ?Maakunnissa suhdannetilanne ei merkittävästi eroa.? Öljy halpenee ja tukee vientimarkkinoita
Poikkeuksiakin silti löytyy. ?Hyvä suhde eläimen ja ihmisen välillä on oleellisen tärkeä eläimen hyvinvoinnille?, hän sanoo. Aine ruiskutettiin kymmenen päivää ennen puintia. Aineet paransivat satoa jonkin verran. Gunnarsonin mukaan liimaaineen kustannus on 20?25 euroa hehtaarille, ja lisäksi kertyy tallaustappiota. nyt sitä arvioidaan kasvavan 3?500?4?000 hehtaarilla. Gunnarson korosti, että 80 prosenttia syysrapsin sadosta tehdään syksyllä. Poikkeuslupia on myönnetty Suomen lisäksi ainakin Romaniassa, Virossa ja Latviassa, kertoo Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön ylitarkastaja Satu Rantala. EU kielsi neonikotinoidivalmisteiden käytön toukokuussa 2013, koska niiden käyttöä epäillään osasyyksi mehiläisten joukkokuolemiin. Jäsenmaan kemikaaliviranomainen voi kuitenkin myöntää EU-lainsäädännön perusteella 120 vuorokauden poikkeusluvan kielletyn valmisteen käyttöön. Sen seurauksena Ruotsin kevätöljykasviala putosi alle kolmannekseen edellisvuoden lukemista. Näin kertoi Svensk Raps -järjestön koetoiminnasta vastaava Albin Gunnarson Avenan järjestämässä öljykasviseminaarissa Loimaalla tiistaina. EU-komissio kielsi keväällä 2013 neonikotinoidipeittauksen mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäiltiin aiheuttavan mehiläiskuolemia. EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa arvioi myöhemmin tämän vuoden aikana, onko käyttökieltoa syytä jatkaa. Jos käyttökielto jatkuu, öljykasvien tuholaistorjuntaan on löydettävä muita vaihtoehtoja, Rantala toteaa. Vaikka neonikotinoidivalmisteiden käyttö voidaankin sallia jäsenmaissa poikkeusluvalla, pysyväksi ratkaisuksi siitä ei hänen mukaansa mitenkään voi olla. Vaihtoehtoja voisivat olla paitsi uudet valmisteet myös viljelykierron hyödyntäminen, integroidun kasvinsuojelun viljelymenetelmät tai kestävien lajikkeiden jalostus. JUHANI REKU JOKIOINEN (MT) Öljykasvien peittaukseen on tulossa uusi, nykyiset neonikotinoideja sisältävät aineet korvaava valmiste lähivuosina. Hybridilajikkeella kasvutiheys saa olla enintään 50 yksilöä neliöllä. ?Paijaajien. Se on ollut riskinä myös suomenvuohella. Pro Agria Keskusten liitto, Pro Agria Etelä-Suomi ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaa keräsivät vuohitiloilta suomenvuohien polveutumistiedot ja veivät ne talteen yhteiseen tietokantaan. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Samalla vuohitiloille luotiin Webvuohi-ohjelma, jolla tilan eläinten tietoja voidaan ylläpitää. Kasvi on kylvettävä aikaisin, jotta se ehtii kasvaa vahvaksi. Kilpailua ei saa olla, ettei kasvupiste nouse liian korkealle ja tuhoudu talvella. Niitä viljellään laajasti vain Suomessa ja Kanadassa, muualla syyskylvöiset öljykasvit hallitsevat. Avenan kunnianhimoisena tavoitteena on, että öljykasviala nousisi tänä vuonna 100?000 hehtaariin. ?Stressaantunut lehmä erittää hormoneja, jotka heikentävät maitotuotosta ja hedelmällisyyttä.? Hoitajan levottomuus tekee lehmästäkin levottoman. Viime vuonna öljykasveja korjattiin meillä 43?000 hehtaarilta. Öljykasvit tuntuvat kiinnostavan viljelijöitä, sillä Avenan tiistain seminaariin oli ilmoittautunut toista sataa kuulijaa. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mutta myöhäisille kyselijöille jouduttiin kertomaan salin olevan täynnä. Kevätrapsin uskotaan säilyvän Ruotsissakin Ruotsin kevätrapsiala putosi viime kesänä edellisvuoden 51?000 hehtaarista 14?700 hehtaariin ja kevätrypsiala 2?750 hehtaarista 1?200 hehtaariin. Koska peittausaine puuttui, noin tuhat hehtaaria viime kesän alasta jouduttiin kylvämään uudestaan kirppavioitusten takia. Syysrapsi on jo vuosia sitten ohittanut kevätöljykasvit Ruotsissa. ?Olen nähnyt kokeet ja voin sanoa, että toimii.? Tähän mennessä valmistetta on testattu vasta syysrapsilla. Ensi kesänä testaukset laajenevat Suomessa kevätöljykasveille. Valmiste vaikuttaa useaan kohtaan tuholaisessa. PUHEENJOHTAJA PENTTI ERVASTO, MTK:N ÖLJYKASVIJAOSTO Peittauskielto vei 70 prosenttia Ruotsin kevätöljykasvialasta PASI LEINO Syysrapsi on jo vuosia sitten ohittanut kevätöljykasvit Ruotsissa. Nyt sellainen on laadittu. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) muutama vuosi sitten kokoamien tietojen mukaan puhtaita suomenvuohikuttuja oli 4?900 ja pukkeja 750. Vähiin huvenneiden rotujen ongelmana on usein elinvoimaa heikentävä sisäsiittoisuus. Rikkakasvit on torjuttava tarkkaan. Ruotsissa syysrapsin paras typpimäärä syksyllä olisi 70 kiloa. Eri käyttäytymisvaihtoehtoja oli 17. Kun viljelijöille vasikoiden käsittelyn jälkeen kerrottiin, että heidän käyttäytymistään oli arvioitu, kaikki antoivat luvan käyttää tuloksia tutkimuksessa. Neljä ihmistyyppiä Tutkijat jakavat karjanomistajat neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä paijaa ja koskettelee eläimiä. Toiseen ryhmään kuuluvat kärsivälliset ja rauhalliset ihmiset. Kolmas ryhmä kattaa hallitsevat, äkkinäiset, aggressiiviset ja meluisat hoitajat, jotka usein pakottavat eläimet tottelemaan. Neljäs ihmistyyppi on epävarma ja hermostunut eikä pidä eläinten käsittelystä. Vasikat reagoivat näihin hoitajatyyppeihin eri tavoin. Tuloksena voi olla lisääntynyt voimankäytön tarve. Näistä poikkeusluvista jäsenmaan pitää ilmoittaa komissiolle. Suomessa Tukes myönsi viime vuonna poikkeusluvan Kun hoitaja viihtyy työssään, eläin voi paremmin Poikkeusluvat eivät ole pysyvä ratkaisu Neonikotinoidien haitallisuudesta pölyttäjille on paraikaa meneillään useita tutkimuksia eri puolilla Eurooppaa. Peitattuja siemeniä oli tuolloin varastossa runsaasti. Tänä vuonna poikkeuslupa on annettu kahden valmisteen käytölle öljykasvin siementen peittauksessa. Erikseen ainetta ei hänen mukaansa kannata ajaa. Ruotsissa kevätrapsikasvuston saa tuleennuttaa glyfosaatilla. Liima-aineen ruiskuttaminen yhdessä Roundupin kanssa saattaa olla kannattavaa, jos rapsin hinta on korkealla. Syysrapsin sato tehdään syksyllä Syysrapsi on Ruotsissa tärkein öljykasvi. ?Se saa eläimen tuntemaan olonsa turvalliseksi ja helpottaa sen käsittelyä.? Ellingsenin mielestä eläimen käsittely pitäisi ottaa entistä vahvemmin mukaan maatalousalan koulutukseen. SATU LEHTONEN KALLE SÄRKKÄ Pukin valinta kutulle helpottuu, kun eläinten polveutumisesta on aiempaa kattavampaa tietoa. Pöytyäläisen Vihervakan rypsiaseman hoitaja Eetu Rantanen (vas.) ja työnjohtaja Tero Kulju tutkivat torstaina peitattua Cordelia-kevätrypsiä. Tilaa öljykasvien siemen 16.3. Öljypitoisuus ei noussut. Koska kevätrapsi varisee herkästi, kokeiltiin myös kahden varisemista estävän ?liima-aineen? käyttöä. Siksi yhä useampi ruotsalainen karjatila viljelee kasvia. Gunnarson kertoi, että kokeissa on myös syysrypsilajikkeita. Ne saattaisivat sopia rapsia paremmin Suomen vaikeisiin talvehtimisoloihin. SATU LEHTONEN neonikotinoidivalmisteella jo aiemmin peitattujen siementen käyttämiseen. Peittausainekielto vauhditti kehitystä entisestään. LOIMAA (MT) Suomessa oli viime vuonna voimassa poikkeuslupa, jonka turvin voitiin käyttää neonikotinoideilla peitattua öljykasvien siementä. eli ohjeen mukaan käytettynä sillä ei ole haittavaikutuksia pölyttäjiin. JUHANI REKU Suomenvuohen sukutiedot nyt rekisterissä Suomenvuohen kasvattajat ovat jo pitkään kaivanneet eläinrekisteriä, josta eläinten sukulinjat pystyisi tarkistamaan. Neonikotinoidit ovat olleet öljykasveilla käytännössä yksinomaisia peittausaineiden tehoaineita 1990-luvulta lähtien. Saarinen tähdentää, että Lumiposa ei ole neonikotinoidivalmiste. Viime vuonna kahdella neonikotinoidivalmisteella peitattua siementä sai käyttää Suomessa poikkeusluvan turvin. Viime kesän kokeissa muun muassa havaittiin, ettei aiemmin suositeltu kylvö lämpimään maahan ole hyvä vaihtoehto. ?Voidaan päätyä noidankehään.? Tutkittiin 110 tilalla Tutkijat tarkkailivat eläinten ja niitä hoitavien viljelijöiden vuorovaikutusta 110 maitotilalla Etelä-Norjassa vuosina 2006?2008. Viljelijöille ei kerrottu, että tekeillä oli käyttäytymistutkimus, sillä se olisi voinut vaikuttaa heidän toimintaansa. Eläinten hoitajaa pyydettiin mittaamaan viiden vasikan rinnanympärys, mikä on tavallinen tapa arvioida eläimen paino. Tutkija tarkkaili vasikan kehonkieltä ja arvioi, onko eläin esimerkiksi tyytyväinen, rauhallinen, levoton, aggressiivinen, apaattinen tai sosiaalinen. Kirpat eivät tulleet pelloille tietyn lämpösumman kartuttua vaan siinä vaiheessa, kun sää lämpeni. Jos peittausongelma saadaan ratkaistua, kasvi säilyy valikoimassa. Kevätrapsia tutkitaan Ruotsissa koko ajan. Kiellon tarpeellisuutta on määrä tarkastella uudelleen tämän kevään aikana. Jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos tuholaisten torjunta ei onnistu muilla kohtuullisilla keinoilla. Suomessa lupa oli voimassa viime vuonna, ja Tukes myönsi poikkeusluvan kahden neonikotinoideja sisältävän valmisteen käyttöön myös täksi kevääksi. Peittaus on tarpeen etenkin kevätkylvöisillä öljykasveilla. Sato kasvoi selvästi. Kuolemantapauksia sattuu keskimäärin yksi vuodessa.. Lisäksi Romaniassa poikkeuslupa myönnettiin auringonkukan ja maissin kasvinsuojeluun. Rantala puhui EU-maiden peittaustilanteesta Kasvinsuojeluseuran järjestämässä kasvinsuojelupäivässä tiistaina Jokioisilla. oli Tukesilta iso vastaantulo?, rapsi-hankkeen vetäjä Petri Lintukangas sanoo. Du Pontin kehittämää Lumiposavalmistetta testataan paraikaa Euroopassa, kertoo Asmo Saarinen Berneriltä. Saarisen mukaan valmisteen tehosta kirppoja vastaan on jo nyt hyvää kerrottavaa. Projektin teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Maatalouden laskentakeskus. Webvuohi on toteutettu Weblammas-ohjelman pohjalta. Se sisältää Eviran eläinrekisterin tietojen tallennuksen (osto, poisto, siirto ja vohlimiset), eläinten sukutiedot sukupuumaisessa muodossa sekä listauksia eläimistä (kutut, pukit ja kilit). Sovellukseen kuuluu suku siitoslaskuri. Apua alkuperäistuen hakuun Suomenvuohesta voi saada alkuperäisrotutukea. Tukea hakenut tila tarvitsee listan tukeen oikeuttavista eläimistä sekä vuonna 2014 tai sen jälkeen syntyneistä eläimistä polveutumistodistukset. Lista ja todistukset on mahdollista saada Webvuohesta, jos tilan tiedot ovat siellä ajan tasalla. Kaksi erillistä tietokantaa Webvuohen tiedot sijaitsevat omassa tietokannassaan, tilan viranomaisrekisterin tiedot taas Eviran tietokannassa. Rekisterien välille on rakennettu rajapinta, jossa tilan tietojen haku ja lähetys Eviran rekisterin ja Webvuohen välillä toimii. Ohjelman käyttöönoton alussa on tärkeää, että tila tarkistaa eläintensä tiedot ja ilmoittaa virheistä Maatalouden laskentakeskuksen tukeen, tuki@mloy.fi. SATU LEHTONEN MAATALOUDESTA LYHYESTI Keski-ikäiset ratsastajat alttiita onnettomuuksille 45?54-vuotiaille ratsastajille sattuu Ruotsissa eniten tapaturmia, ATL-verkkolehti kertoo. Valtaosa ratsastuskoulujen asiakkaista on alle 14-vuotiaita. Heille sattuu vain kymmenesosa tapaturmista. Tiedot perustuu Agriavakuutusyhtiön tilastoihin. Yhtiölle ilmoitetaan noin 500 hevosiin liittyvää onnettomuutta vuodessa. onko hän määrätietoinen vai epävarma, puhuuko hän vasikoille. ?Nyt viljelijöillä on näytön paikka?, hän kannustaa viljelysuunnitelmien tekijöitä. ?Rehuviljasta saa noin satasen, ja sitä ovat kaikki paikat täynnä?, öljykasvijaoston puheenjohtaja Pentti Ervasto muistuttaa. Poikkeusluvan saaneet valmisteet ovat Elado FS 480 ja Cruiser OSR, joilla peitattua siementä saa kylvää 3.3.?31.6. Suomi on Rantalan mukaan ensimmäinen poikkeusluvan tänä vuonna myöntänyt EU-maa. Hän kuitenkin uskoo, että tänä vuonna poikkeusluvan myöntävät ainakin samat maat kuin viime vuonna. Mahdollisesti poikkeusluvan myöntävät myös Saksa ja Ranska. Suomen tavoin myös Viro, Latvia ja Romania myönsivät viime vuonna poikkeusluvan neonikotinoidivalmisteiden Työstään nauttivan, rauhallisen ja lempeän hoitajan lehmät voivat hyvin ja tuottavat paremmin. Näin kertoo Science Nordic -verkkosivusto Norjan eläin lääketieteen laitoksen tutkimuksen tuloksista. ?Kun viljelijä on kärsivällinen ja taputtelee ja koskettelee eläimiään, se heijastuu positiivisesti myös eläinten käyttäytymiseen?, tutkija Kristian Ellingsen sanoo. Eläimen hyvä olo voi parantaa tuottavuutta, hän sanoo. Suomessa ympäristökorvaus sallii 50 kiloa. Lanta sopii syysrapsin lannoitteeksi hyvin. Eri luonnehdintoja oli kolmisenkymmentä. Samalla arvioitiin eläimen käsittelijää . Ruotsissa vastaavaa lupaa ei ollut. Lumiposalla peitatun kasvin lehteä haukattuaan kirppa kuolee, eli aine vaikuttaa toisin kuin tähän asti käytetyt neonikotinoidit. Saarinen esitteli uutta valmistetta Kasvinsuojeluseuran kasvinsuojelupäivässä tiistaina Jokioisilla. Hyvä ympäristöprofiili Kirppojen torjunta hankaloitui kevätöljykasveilla huomattavasti sen jälkeen, kun EU kielsi peittauksessa käytetyt neonikotinoidivalmisteet runsas vuosi sitten. Peittausainekielto vauhditti kehitystä entisestään. Gunnarsonin mukaan kevätrapsiin kuitenkin uskotaan Ruotsissa edelleen. vasikat ovat ystävällisiä, iloisia ja sosiaalisia. Hiljaisten ja rauhallisten hoitajien vasikat ovat nekin tyytyväisiä ja sosiaalisia, mutta eivät samassa mitassa kuin paijaajien. Hallitseva ja aggressiivinen hoitaja tekee vasikoista hermostuneita ja turhautuneita. Epävarman hoitajan vasikat ovat apaattisia, välinpitämättömiä ja ikävystyneitä. Oikea käsittely luo turvan tunnetta Ellingsenin mukaan useimmat viljelijät ovat taitavia eläinten käsittelijöitä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt poikkeusluvan kahdella valmisteella peittaamiseen myös täksi kevääksi. Lumiposalla on Saarisen mukaan hyvä ?ympäristöprofiili. tammikuuta 2015 MAATALOUS Rehuviljasta saa noin satasen, ja sitä ovat kaikki paikat täynnä. Sen sijaan öljykasvien menekki on rajaton. Se kiinnostaa Suomessakin . päivään mennessä. Tukes on myöntänyt täksi kevääksi poikkeusluvan kahden neonikotinoideja sisältävän peittausaineen käyttöön. Tilaukset tarvitaan ajoissa, jotta siementä osataan peitata oikea määrä. Peitattua siementä ei voi jättää varastoon, sillä mikään ei takaa, että neonikotinoideja saisi käyttää ensi vuonna, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman korostaa. ?Poikkeusluvan myöntäminen >> Poikkeuslupia on myönnetty Suomen lisäksi ainakin Romaniassa, Virossa ja Latviassa. käytölle öljykasveilla. Aikaisin kylvetyt rapsit olivat hitaammasta alusta huolimatta jo silloin ehtineet kasvaa kirppatuhoja kestäviksi. Peittauksessa rypsin siemen värjäytyy siniseksi. Liima-ainetta varisemisen estoon Viljelijöiden kokemukset viittaavat siihen, että kevätrapsi puidaan Ruotsissa usein liian aikaisin. ?Sen sijaan öljykasvien menekki on rajaton.? Schulman muistuttaa, että öljykasvien hinnoittelu on avointa ja läpinäkyvää ja antaa mahdollisuuksia riskien hallintaan. Avena julkaisee syksyn termiinihintansa ensi viikolla, toimitusjohtaja Kaija Viljanen kertoo. SATU LEHTONEN Uusi peittausaine jo testivaiheessa Neonikotinoideille poikkeuslupa useissa EU-maissa JOKIOINEN (MT) Ainakin neljässä EU-maassa myönnettiin viime vuonna poikkeuslupia neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käyttöön. Sadon määrä ja öljypitoisuus kehittyvät pitempään kuin on arveltu. Viime kesän kokeissa puintia myöhennettiin normaalista viikolla ja kahdella. mennessä MTK:n öljykasvijaosto ja Elintarviketeollisuusliiton öljynpuristamoyhdistys toivovat, että viljelijät tilaavat kevätrypsin ja -rapsin kylvösiemenen maaliskuun 16. 8 Perjantaina 23
Toki kasvupohjalla on suuri merkitys palstan arvolle.? Metsät sijaitsevat tilan ympärillä enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä kotoa. Ilvesjoen maastoissa on rämepohjaisia palstoja, joiden ensiharvennukset Filppula mielellään tekee itse. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka kestää noin 1,5 vuotta. Eläinten hoidolta hän ei ehtinyt tekemään metsätöitä niin paljon kuin mieli olisi tehnyt. Laskelmat näyttivät, ettei sikatalous tuonut riittävästi euroja. ?Laskeskelin, ettei se ole kovin iso lovi, mikä sikojen jälkeen pitäisi täydentää.? Kuntoon ja tuottamaan Filppulalla on nyt pari vuotta takana kokopäiväisen metsämiehen uraa. Näin turpeen ja hakkeen kilpailukyky ei toisiinsa nähden muutu. Tuen rajaus on kytketty ensi vuoden alkuun suunniteltuun lakimuutokseen, joka palauttaisi haketuen ja turveveron vuoden 2012 tasolle. Metsäkoneiden kustannukset laskivat joulukuussa 2,3 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Metsäkoneiden kustannusten laskuun vaikutti erityisesti polttoaineen halpeneminen vuoden aikana. Hirvien talvilaitumien jälkiä on masentavaa katsella.? Työpäivät metsässä ovat vierähtäneet hoitotöissä ja ensiharvennushakkuilla. Nyt katseet on suunnattu kelirikkoaikaan ja kevään sekä kesän leimikoihin.? Hinnat lähes ennallaan Yksityismetsistä ostettiin puuta viime vuonna 33,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kahdek- Puun hinnat 22.12.2014?18.1.2015 Alue Mäntytukki Kuusitukki Lähde: Luonnonvarakeskus Koivutukki Mäntykuitu Euroa/m3 (alv 0 %) Kuusikuitu Koivukuitu Kantohinnat, päätehakkuut Etelä-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu-Pohjanmaa Lappi Koko maa 56,6 57,0 55,3 57,1 56,7 52,3 47,8 55,9 ? ? ? ? ? ? ? ? 55,6 55,0 53,5 55,5 54,7 50,6 47,8 55,0 ? ? ? ? ? ? ? ? 41,4 42,6 43,9 44,7 ? ? ? 42,9 ? ? ? ? ? 16,5 17,4 16,7 17,0 18,2 17,9 16,3 17,3 ? ? ? ? ? ? ? ? 18,3 18,1 16,7 18,0 17,9 17,2 18,2 17,9 ? ? ? ? ? ? ? ? 16,7 17,9 17,1 17,5 17,8 17,2 16,2 17,3 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 15,1 14,9 14,0 15,0 14,8 ? ? 14,8 ? ? ? ? ? 14,4 13,6 14,0 14,2 14,6 13,3 ? 14,0 ? ? ? ? ? ? 29,6 29,8 30,2 29,6 28,0 29,3 28,0 29,5 ? ? ? ? ? ? ? ? Kantohinnat, harvennushakkuut paitsi ensiharvennukset Etelä-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu-Pohjanmaa Lappi Koko maa 48,6 47,4 46,0 49,2 47,2 ? 43,5 47,6 ? ? ? ? ? 48,5 46,1 44,9 47,5 ? ? ? 46,8 ? ? ? ? ? ? ? ? 37,4 ? 38,2 ? ? ? ? 37,1 ? 14,5 14,2 14,0 15,0 14,7 12,1 12,0 14,2 ? ? Hankintahinnat, kaikki hakkuut Etelä-Suomi 61,7 ? Keski-Suomi 56,8 ? Savo-Karjala 55,7 ? Kymi-Savo 54,7 ? Etelä-Pohjanmaa 54,3 ? Kainuu-Pohjanmaa 54,4 ? Lappi 53,7 ? Koko maa 56,7 ? Hintojen muutos jaksolta 3.?30.11.2014: 57,2 ? 44,3 ? 29,0 ? 30,8 ? 55,2 ? 46,7 ? 29,0 ? 30,2 ? 54,2 ? 45,4 ? 28,9 ? 28,1 ? 53,3 ? 47,0 ? 28,8 ? 28,7 ? 51,7 ? ? 27,6 ? 28,2 ? 51,6 ? ? 26,6 ? ? 48,6 ? 26,7 ? ? 54,3 ? 46,0 ? 28,2 ? 29,6 ? . Viime vuonna määrä oli 2,1 miljoonaa kuutiota. Maan suurimpiin metsänhoitoyhdistyksiin lukeutuvan EteläSavon mhy:n toiminnanjohtaja Petri Pajunen sanoo, että kuitupuun kysyntä jatkuu vaisuna. ?Kuitupuun tarjonta ylittää kysynnän, eikä kaikelle puulle ole ostajaa löytynyt.? Pajusen mukaan Etelä-Savossa toiveita kaupan vilkastumisesta kuitenkin on, kun UPM:n Kymin sellutehtaan laajennus Kouvolassa ja Stora Enson Varkauden investointi alkavat vaikuttaa yhtiöiden puunhankintaan. ?Kyllähän odotuksia paremmasta syksyä kohti on, mutta kevät näyttää heikolta.? Talven korjuukelit ovat Pajusen mukaan nyt parhaimmillaan. Pakkaset ovat kovettaneet teiden pohjat ja lunta on saatu kohtuullisesti. Kolmen hehtaarin kuvio on parempi kuin hehtaarin ala, kun suunnitellaan päätehakkuuta.? Metsätalouden yksi parhaista puolista on Filppulan mielestä se, että siellä tuotantopanosten arvo säilyy hyvin. ?Monella alalla tuotantovälineiden arvo putoaa tosi nopeasti. Esimerkiksi sikalasta ei saa juuri mitään myytyä.? Entisenä sikalayrittäjänä hän haluaisi antaa vinkin rakentajille ja suunnittelijoille. ?Jättäkää yksi elementti pois, jotta siihen saa vaihdettua leveän nosto-oven, jos rakennusta pitää muuntaa toiseen käyttöön.? HANNA LENSU Metsätilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria. Näin puut saadaan ajettua kevyellä kalustolla pois metsästä. Jos asiat tehdään hyvin ja huolehditaan kasvutekijöistä, tulos on hyvä.« JARI FILPPULA Filppulan tilalla tulevaisuuden osaaminen on taattua, kun 18-vuotias Juuso (vasemmalla) valmistuu pian metsurin ammattiin. = laskenut . Sikala työllisti Jarin sekä Teija-vaimon vuoteen 2013 asti. Nyt isäntä vetää aamuisin metsurin haalarit ylleen, Teija on palannut alkuperäiseen ammattiinsa leipomoon. Vielä vuonna 2007 Filppulat suunnittelivat 500 sian tuotannon kolminkertaistamista, mikä olisi merkinnyt isoa rakennushanketta ja lainaa. Ilman polttoainetta kustannukset nousivat 1,1 prosenttia. Metsätraktoreiden kustannukset laskivat 2,3 ja hakkuukoneiden kustannukset 2,2 prosenttia vuodessa. Isä-Jari ja Juuso käyvät yhtä matkaa savotalla. Tukin ostomäärä supistui edellisvuodesta 10 ja kuitupuun viisi prosenttia. Joulukuussa puun kantohinta oli reaalisesti 0,8 prosenttia alempi kuin vuonna 2013 keskimäärin, Luke kertoo. Joulukuussa puun kantohinta säilyi keskimäärin ennallaan verrattuna marraskuuhun, vaikka tukin hinta hieman laski ja kuitupuun hinta nousi edelliskuukaudesta. JUHA KAIHLANEN Kiistellystä haketuen rajauksesta on määrä sopia hallituksen raha-asiainvaliokunnassa keskiviikkona. Näin lakiesitys saataisiin valtioneuvostoon aikataulun mukaisesti tammikuun aikana ja edelleen eduskunnan päätettäväksi ennen vaaleja. Lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on tällä viikolla täydennetty esityksen perusteita ja vaikutusarvioita. TEM esitti joulukuussa lakimuutosta, jolla rajataan metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea puuston järeyden mukaan. Nykyisessä laissa järeys ei vaikuta tuen määrään. Lähes kaikissa esityksestä annetuissa lausunnoissa vastustetaan rajausta, jota on vaatinut metsäteollisuus. Metsäyhtiöt pelkäävät, että haketuen vuoksi sellutehtaille kelpaavaa puuta menee entistä enemmän energiakäyttöön. Metsäyhtiöiden mielestä tukea pitäisi maksaa vain hakkuutähteistä, kannoista tai nuorten Jari Filppula viihtyy mainiosti metsässä. METSÄSTÄ LYHYESTI Metsäkoneiden kustannukset alas metsien pienpuusta tuotetulle hakesähkölle. Lausuntoja pyydettiin esityksestä, jonka mukaan järeästä puusta tuotetulle hakesähkölle maksetaan tukea vain puolet siitä, mitä pieniläpimittaisesta puustosta peräisin olevalle hakesähkölle. Järeäksi katsotaan kaikki uudistushakkuilta kertyvä puu. Kasvatushakkuilla ratkaisee läpimitta. Tukea saisi täysimääräisesti, jos hakkuun jälkeen kasvamaan jätettävän puuston keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudelta alle 16 senttimetriä. tammikuuta 2015 METSÄTALOUS Tässä näkee työn jäljen ja pystyy vaikuttamaan omilla päätöksillään tulokseen. Tuotto on vakaa, vaikka pieni. Kolmen ensimmäisen viikon aikana puukauppoja tehtiin 1,4 miljoonaa kuutiometriä. = noussut . Toki puun hintakin merkitsee paljon.? Lisätuottoa hän hakee muun muassa huolehtimalla metsän ojituksista ja lannoituksista. Hän pyrkii myös siihen, etteivät kuviot ainakaan omilla toimilla pienenisi. ?Kun haetaan parasta kannattavuutta, kuviokoolla on merkitystä. Metsänomistajia on yli 300?000, mutta päätoimena metsätalous on vain muutamalla tuhannella henkilöllä. Ylivoimaisesti suurin metsänomistajien ammattiryhmä on eläkeläisten joukko, kertoo viimeisimmän Suomalainen metsänomistaja -tutkimuksen aineisto vuodelta 2010. ?Usein metsätalousyrittäjäksi on siirrytty maataloutta vähentämällä tai lopettamalla?, sanoo varttunut tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (aiemmin Metsäntutkimuslaitos). Siat vaihtuivat metsään Jalasjärveläinen Jari Filppula lukeutuu tähän joukkoon. METSÄNOMISTAJA JARI FILPPULA, JALASJÄRVI Päätoiminen metsätalousyrittäjä on usein entinen viljelijä MIRJA KOIVISTO Metsässä näkee oman työnsä jäljen ja pystyy vaikuttamaan omilla päätöksillään tulokseen, listaa Jari Filppula metsäyrittäjyyden hyviä puolia. JALASJÄRVI (MT) Metsätalousyrittäjyys ei ole suomalaisille kovin houkutteleva uravaihtoehto. Päätös ei häntä kaduta. ?Tässä näkee työn jäljen ja pystyy vaikuttamaan omilla päätöksillään tulokseen. Talvileimikoiden ostoaika sen sijaan jäi lyhyeksi, kun teollisuudella oli varastossa viime talvelta jääneitä kohteita. ?Tämän talven puut on teollisuudella jo ostettu. Puukaupoissa sopimuskumppanina on UPM ja yhteistyötä tehdään myös metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Eurot ohjaavat työtä Filppula viljelee metsätöiden ohella edelleen peltoja. Näin arvioitiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa Pekka Sikasen opinnäytetyössä vuonna 2013. Esimerkkilaskelman tuore kangasmetsä sijaitsi Joroisten kunnassa. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on noin 18?000 kappaletta, viitisen prosenttia tilojen kokonaismäärästä. Jos metsänomistaja tähtää palkansaajan keskiansioon (runsaat 3000 euroa kuukaudessa, noin 36?000 euroa vuodessa), metsää pitäisi olla esimerkiksi Etelä-Savossa 250 hehtaaria. Yli 25 vuotta kestäneen sikalayrittäjyyden jälkeen tilan päätuotantosuunta vaihtui metsään. 9 Perjantaina 23. Hanke pantiin kuitenkin jäihin. Jari oli ollut nuorukaisesta lähtien kiinnostunut metsätöistä. Vastustavissa lausunnoissa rajauksen katsotaan lisäävän byrokratiaa ja kustannuksia. Routa on nykyään harvinainen vieras Etelä-Pohjanmaalla, joten metsäpohjan kantavuus on heikkoa. ?Teen hakkuut lauhalla kelillä ja pakkasten aikana ajan puut pois.? Myöhemmät harvennukset ja päätehakkuut Filppula myy pystykauppana. Puutavara-autojen kustannukset laskivat 2,8 ja hakkurien 4,2 prosenttia vuodessa. Kustannusten laskua hillitsi työvoimakustannusten nousu. JUHA KAIHLANEN Eteläpohjalaisia rakennusalan Erotusmenetelmä vaikuttaa massaan Sellun valmistuksesta voidaan saada uusia sivutuotteita, jos valmistusprosessia kehitetään. Diplomi-insinööri Esa Saukkosen väitöstutkimuksen mukaan kemiallisen massan ominaisuudet ja sivutuotteena saatavien hemiselluloosien rakenne ovat riippuvaisia käytettävästä erotusmenetelmästä. Väitös on tehty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Eteläpohjalaisille puurakennusoppia pk-yrityksiä on koulutettu puukerrostalojen rakentamisen saloihin Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen yksikön ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Puu-Hubi-hankkeessa. Koulutuksen tärkein aihe on ollut paloturvallisuus. Osallistujia on perehdytetty muun muassa palokatkojen ja -räystäiden tekoon, sammutusjärjestelmiin ja poistumistielaskelmiin. Metsä Fibre tarjoaa oppia sellutehtailla Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden prosessinhoitajakoulutuksen sellutehtailla toukokuussa. Koulutukseen voi hakea 2.2. saakka. Metsä Fibre kouluttaa 20 henkilöä selluntuotannon ammattilaisiksi. Byrokratia on kohtuullisen pientä ja toivottavasti pysyykin sellaisena. Tuotto on vakaa, vaikka pieni. Koulutukseen valitut henkilöt palkataan Joutsenon, Kemin, Rauman ja Äänekosken tehtaille. ?Oppisopimuskoulutus on tämän päivä tapa rekrytoida. Koulutus suunnitellaan aina tarpeiden mukaisesti, jolloin osaaminen voidaan kohdentaa juuri niihin asioihin, jotka ovat tehtaiden kannalta tärkeitä?, sanoo rekrytointikoulutuksista vastaava Metsä Groupin henkilöstön kehityspäällikkö Hannu Tolonen yhtiön tiedotteessa.. Energiateollisuus arvioi hakkeen kilpailukyvyn heikkenevän kivihiileen nähden. Metsäteollisuus perustelee vaatimustaan kuitupuun kasvavalla tarpeella. Metsäpinta- LASKELMA Paljonko hehtaareita pitää omistaa? alaa on ostettu lisää, kun sopivia kohteita on tullut myyntiin. ?Kiinnostavimpia ovat yleensä sellaiset kohteet, joissa on heti hoidettavaa. = pysynyt ennallaan (±1 %) Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä viime viikolla 692 561 kuutiometriä. san prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) eli entinen Metsäntutkimuslaitos. Viime vuoden puukaupoista 15,4 miljoonaa kuutiometriä oli tukkia ja 17,2 miljoonaa kuutio- metriä kuitupuuta. Kun keskiläpimitta kasvaa 16 senttimetriin, tuki puolittuisi. Tuen rajausta ryhdyttiin valmistelemaan, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti viime lokakuussa palauttaa turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä kivihiileen verrattuna. Tämän vuoden alussa turpeen vero aleni ja hakesähkön tuki nousi. Turvevero ja haketuki muodostavat niin sanotun kiikkulaudan: turveveron laskiessa haketuki nousee. Ei tule yllätyksiä. Metsän laskennalliset tuotot ja kustannukset perustuivat Tapion metsänhoitosuositusten mukaiseen metsänhoitoon. >> Uskon, että metsäpuolella toimii sama kaava kuin pellolla. Ei tule yllätyksiä.? Työn ikävimmäksi puoleksi Filppula toteaa hirvivahingot. ?Kannan säätelyn pitäisi olla joustavaa. Juuson työmaa on osa työharjoittelua. Haketuen rajauksesta ratkaisu ensi viikolla Kuitupuun kysyntä jatkuu vaisuna Metsäteollisuuden puunostot yksityismetsistä ovat jääneet tämän vuoden alussa pienemmiksi kuin aiempina vuosina. Viljely ajoittuu sopivasti lomittain metsäurakoihin ja tuo mukavaa vaihtelua. Kannattavuus on Filppulan metsänhoidossa tärkein tavoite. ?Uskon, että metsäpuolella toimii sama kaava kuin pellolla. Jos asiat tehdään hyvin ja huolehditaan kasvutekijöistä, tulos on hyvä
Tällainen ele parantaisi luottamusta viranomaisten ja tavallisten kansalaisten välillä. ?Edes muodon vuoksi mukaan voitaisiin kutsua joku paikallinen henkilö.? KANTA-ARVIO Suurin osa valkohäntäpeuroista ammutaan kyttäämällä SALO Valkohäntäpeura istutettiin Suomeen 1930-luvulla. Tavoitteena on osua ämpärinpohjan kokoiselle alueelle. Sen jälkeen lunta on tullut niin paljon, että se on haitannut metsästystä?, kertoo Unto Mäkinen ja Väinö Koli vetävät juuri ammutun peuran ruhoa kohti autoa. Välillä eläimet ovat fiksumpia. Puheenjohtaja Väinö Koli, Vaskion eränkävijät Sitkeys palkittiin Vaskion eränkävijöiden peurajahdissa Saara Olkkonen Vaskion eränkävijöiden metsästysmajalle Saloon on tiistaiaamuna kokoontunut kahdeksan kokenutta metsästäjää. Majan keskellä rätisee tuli. kerran. esikuva on saatu Tapahtumassa Britanniasta, missä tarkkaillaan tunnin sikäläinen Birdlife on ajan lintuja omalla yli 30 vuoden ajan järpihalla tai muulla jestänyt Big Garden paikalla joko lauBirdwatch -tapahtuantaina 24.1. Se vapautetaan vasta, kun se saa vainun tai maassa näkyy tuoreita jälkiä. ?Normaalisti koira vapautetaan heti, mutta nyt yritämme säästää sen voimia.? Susien naapuri turhautuu helposti Keski-Pohjanmaalla on reilun viikon ajan sulateltu paikallisen käräjäoikeuden päätöstä susikäräjiltä. Vain koiran haukunta täyttää lumisen metsän. Saalista saadaan lopulta ?Tällaista tämä metsästys on. Välillä eläimet ovat fiksumpia?, Koli toteaa majalla. Miehet ovat jo valmiita lähtemään kotiin. tuomittujen mielestä koirasutta . Jos ampuu toisen, liha annetaan sellaiselle, joka ei vielä ole peuraa saanut.? Ruho nyljetään kolmen miehen voimin käden käänteessä. Valkohäntäpeuran metsästys jatkuu kuun loppuun. Lehmät sisään karmit ryskyen Halsualaisen Arsi Kanalan lypsykarjatilalla sudet ovat olleet usein vieraisilla. Perhossa on riistatutkijoiden tuoreimman arvion mukaan kahdeksan suden lauma ja Toholampi?Lestijärvialueella kuuden suden lauma. Perhon susien kanssa pärjäillään hyvin, kertoo yksi kunnan suurpetoyhdyshenkilöistä. Viime vuoden helmikuussa susia arvioitiin olevan 140?155, joten määrä on noussut merkittävästi. SAARA OLKKONEN Kyttäämällä saalista tulee varmimmin. Kunto Lintula on tyytyväinen yksivuotiaan Nero-koiransa saavutukseen. RIISTAPÄIVILTÄ LYHYESTI Dna-tutkimus sopii petoseurantaan Eräkummit vievät lapsia metsään alueella, jonka jälkeen sitä laajennetaan koko maahan. Havainnot pian mobiili-Tassuun Dna-tutkimusta voidaan hyödyntää suurpetojen seurannassa, sanoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Ilpo Kojola riistapäivillä Oulussa. Skandinaviassa sata henkilöä etsii maastossa susien ulosteita ja kerää niistä näytteitä dnatunnistusta varten. Kojolan mukaan sisäsiittoisuus on vaivannut Skandinavian susia. Koira lähtee liikkeelle omistajansa kanssa. ?Suden geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin parempi meillä kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.? Vuosien 2001?2013 aikana Venäjältä siirtyi Skandinaviaan 19 sutta. Metsähallitus on huolissaan lasten luontosuhteen katoamisesta. Eräkummi-hankkeessa Metsähallitus pyrkii rakentamaan koko maan kattavan verkoston, jossa kalastus- ja metsästyskummit opastavat omalla paikkakunnallaan lapsia ja nuoria eränkäyntiin liittyvissä aiheissa. Metsästyskummin johdolla käsitellään muun muassa lajintunnistusta, hyviä metsästyskäytäntöjä ja jokamiehen oikeuksia. Tänä talvena mus- 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on lintuhavaintotarastaita näyttää olevan enemmän kuin koskaan aiemmin. Lupia saimme 55, joista on käytetty 31.? Ajokoirametsästyksellä on saatu viisi peuraa ja loput on metsästetty kyttäämällä tai jahtaamalla. ?Meillä on 52 ruokintapaikkaa. Mäyräkoira on kovilla. Keskusteluista saatiin arvokasta tietoa asetuksen valmisteluun. Esille nousi esimerkiksi hauen ja kuhan kalastuksen sääntely. joko tumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta Birdlife Suomen nettisivuilla tietoa maamme talvisesta linnus- www.birdlife.fi/lintuharrastus/ tosta, kuten lintujen kannanvaih- pihabongaus olevalla verkkolomakkeella tai postikortilla osoitteluista. ?Joka talvella on omat erityis- teella Birdlife Suomi, Annankatu piirteensä. 10 Perjantaina 23. Ruho kuljetetaan lahtivajalle ja Jukka Kivilähde soitetaan hakemaan itselleen lihat. ?Metsästäjä saa ensimmäisen ampumansa peuran lihan itselleen. Jokaiselle on määrätty oma huollettava paikka, jolta saa myös ampua ruokailemaan tulevan peuran.? Nykyinen susimäärä käy, kunhan ne pysyvät luonnossa, sanoo halsualainen Arsi Kanala Jos arvioon lisätään itärajan molemmilla puolilla liikkuvien laumojen sudet, saadaan susien yhteismääräksi 240? 268 (viime vuonna 150?170). Susilaumojen määrä kasvoi viime vuoden 16 laumasta 27 laumaan. Toholammin kaatolupa jäi käyttämättä Toholammilla yritettiin tammikuussa metsästää pihasutta, mutta jahti jäi tuloksettomaksi. Häirikkösuden kaatolupa oli voimassa kolme viikkoa. Se umpeutui viime sunnuntaina. Lupaa haki Sykäräisen metsästysseura. Alueella on liikkunut kuusi sutta, jotka ovat kulkeneet kotieläintilojen pihoissa. ?Ennen loppiaista jahtia päästiin yrittämään kerran, mutta se ei onnistunut. Oikeus tuomitsi kaksitoista miestä ehdolliseen vankeuteen ja neljän vuoden metsästyskieltoon tapauksesta, jossa kolme sutta . Hirvet metsästettiin miesvoimin, koirat jätettiin kotiin.? Susikäräjistä on paikkakunnalla toki keskusteltu, puolesta ja vastaan. ?Nyt on nähty, etteivät ne olleet viimeiset elukat.? Pian metsän laitaan ilmestyy kaksi naaraspeuraa. Pakkanen on lauhtunut ja lumi muuttunut painavaksi. Tosin kuluvana talvena on ollut poikkeuksellisen hiljaista edellisvuosiin verrattuna. Kanalan tila sijaitsee syrjässä. Hän on huomannut laiduntavista lehmistä, jos sudet pyörivät lähistöllä. ?Lehmät villiintyvät, menevät aidoista läpi ja ryntäävät navetan ovesta joukolla sisään.? SAARA OLKKONEN Susikäräjille voi tulla jatkoa Perhon susikäräjille voi tulla vielä jatko-osa hovioikeudessa. Syyttäjä on ilmoittanut, ettei valita päätöksestä, mutta tuomitut metsästäjät ilmoittivat olevansa tyytymättömiä päätökseen. Heillä on harkinta-aikaa 15.2. saakka. Yhdysvaltoihin muuttaneet amerikansuomalaiset metsästäjät halusivat lahjoittaa uuden kotimaansa kauneimman riistaeläimen suomalaisille. Laji sopeutui hyvin EteläSuomen alueelle syrjäyttämättä muita lajeja ja kannasta muodostui tiheä. Vaskion alueella elää noin kymmenen valkohäntäpeuraa tuhatta hehtaaria kohti, metsästysseuran puheenjohtaja Väinö Koli kertoo. ?Metsästysalueemme pintaala on 11?500 hehtaaria. Peurasta valmistetaan myös makkaraa. Toholammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Honkonen. Lupaan sisältyi vaatimus, jonka mukaan poistettavan suden lähtöjäljen on oltava korkeintaan sadan metrin päässä asutuksesta. Nyt toholampilaiset ovat hakeneet kannanhoidollista lupaa yhden suden kaatamiseen. ?Toivottavasti poistolla olisi se vaikutus, että ne ymmärtäisivät pysyä poissa asutuksen läheltä.? HANNA LENSU Lintuja bongataan viikonvaihteessa Eläin nostetaan autoon yhteisvoimin. Sen verran mediamyllytys on vaikuttanut, ettei hän halua nimeään julkisuuteen. ?Sudet eivät ole pihoille tulleet, eikä kukaan päästä enää koiria irti. Ne loikkivat nopeasti pellon yli kaukana passipaikoista. ?Peura voi tehdä neljän metrin loikan. Passipaikat vaihdetaan nopeasti ja taas odotetaan. Peuroja ei kuitenkaan näy eikä kuulu. Lisäksi pohdittiin, miten istutuksiin ja luonnonkantoihin kohdennettua kalastusta säädellään siten, että sivusaaliskuolleisuus pysyy kurissa rajoittamatta kuitenkaan liikaa istukkaiden kalastusta. Uuden kalastuslain ja -asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. MT Birdlifen suojelu- ja Birdlife Suomi järtutkimusjohtaja Tero jestää pihabongaToivanen. uksen tänä talvena Pihabongauksen jo 10. Päätetään lähteä uudestaan. Tällä kertaa alkaa tapahtua. Peura ilmestyy näkökenttään kymmenen minuutin päästä ja pian kuuluu laukaus. Unto Mäkinen on ampunut parivuotiaan naaraan. He keräävät ja varmistavat kansalaisten petohavainnot ja syöttävät ne Tassu-järjestelmään. Unto Suominen seisoo passipaikallaan tarkkaillen maisemaa Väinö Kolin suunnatessa kodalle sytyttämään tulia. ?Kalastusasetuksessa paljon korjattavaa? Maa- ja metsätalousministeriö on kuullut järjestöjä kalastusasetuksen luonnoksesta. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan asetuksessa on vielä paljon parannettavaa. ?Erityisesti on pohdittava, mitkä asiat tulee säädellä asetuksella ja mitkä jäävät paikallisesti säädeltäväksi käyttö- ja hoitosuunnitelmien perusteella. Suomi on pitkä maa ja on vaikea tehdä säännöksiä, jotka sopivat koko maahan?, ministeri toteaa. Viime viikolla ministeriön edustajat keskustelivat sidos- ryhmien kanssa kalastusasetusluonnoksesta. Me suomalaiset olemme metsästäjäkansaa?, Kari Salonen toteaa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pelkästään ruuan takia ei metsälle lähdetä. ?Halvemmalla saa kaupasta?, moni sanoo. Toisaalta riistaliha on luonnonmukaista ruokaa, jota ei voi ostaa valmiissa paketissa. Harrastus on kallis. Toimintaa kokeillaan aluksi pääkaupunkiseudulla kahden riistahoitoyhdistyksen Yhdyshenkilöille koulutusta Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan mobiili-Tassujärjestelmää. Petohavainnot voisi sen avulla syöttää Tassuun älypuhelimelta jo maastossa. Kansalaiset voivat nyt seurata petojen liikkeitä riistahavainnot.fi-sivulla. Se näyttää Tassu-järjestelmään kirjatut petohavainnot ruutuina, jotka vastaavat luonnossa sadan neliökilometrin aluetta. Palvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan kerrotaan, minkä ruudun alueella havainto on tehty. Petoyhdyshenkilöjärjestelmä vaatii kehittämistä, sanoi Luken tutkija Samuli Heikkinen. ?Yhdyshenkilöiden pitäisi olla riippumattomia tutkimuksen avustajia?, hän totesi. Koulutusta ja perehdytystä pitäisi lisätä, jotta heiltä saataisiin vain tarkkoja ja varmistettuja petohavaintoja. Petoyhdyshenkilöinä on noin 2?000 vapaaehtoista. tai maa. sunnuntaina 25.1. Pihabongauksessa Siihen voi osallistua tunnistetaan ja laskuka tahansa. ketaan, kuinka monta Pihabongauksen yksilöä kutakin lajia päätarkoitus on on enimmillään näsaada yleisö mu- Tarkkaile lintuja kyvissä yhtaikaa. kaan tarkkailemaan viikonloppuna. Tunnistetut lajit ja talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnos- niiden maksimimäärät ilmoitetaan viimeistään 30.1. Joku haluaa metsästää vain koiran kanssa ja joku kytikseltä.? Myös ampumistaidot ja ihmisten luonteet ovat erilaisia. Toinen on arka ampumaan hyvästäkin paikasta ja toinen ottaa riskejä. ?Kun tunnen ihmisten luonteen, olen oppinut, mihin passipaikkaan kukin sopii?, 20 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Koli toteaa. Kanalalle sopii nykyinen susikanta, kunhan pedot pysyvät luonnossa. ?Jos ne tulevat häiriköimään, niitä pitäisi pystyä poistamaan. Nyt tilanne on sellainen, ettei niille saa tehdä mitään.? Samanlaisen palautteen lähetti Keski-Pohjanmaan tuottajaliitto lausuntokierroksella olleeseen susikannan hoitosuunnitelmaan. ?Suden tarpeiden tulee väistyä, mikäli ne ovat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa?, liitto totesi. Se toivoi myös viranomaisilta aiempaa ripeämpää toimintaa ongelmien ratkaisussa. ?Ihmisten turvallisuudentunteen parantamiseksi susikannan pienentäminen ja susien karkotus ovat ongelma-alueilla keskeisiä toimenpiteitä.? Kanalan toiveena on, että tulevaisuudessa virallisiin selvitysryhmiin pyydettäisiin mukaan ihmisiä, jotka elävät susialueilla. Odotamme aina, että peura pysähtyy hetkeksi sopivaan asentoon, ennen kuin ammumme?, Koli selventää. Laukausta ei kuulu ja peurat katoavat kuusikkoon. Miehet laskevat riistalihan kilohinnan nousevan korkeaksi. Ei ammuta pukkeja Metsästysseuran puheenjohtaja Väinö Koli jakaa tottuneesti passipaikat peurojen kulkureittien varrelle ja muistuttaa, että isosarvisia yksilöitä ei ammuta. ?Yritämme tasapainottaa peurakantaa ja säästää suvun jatkamiseen parhaiten soveltuvat yksilöt.? Kova lounaistuuli rajoittaa paikkojen valintaa, pitää päästä tuulen alapuolelle. Rotua käytetään peuran ajokoirametsästyksessä yleisesti, koska sen säkäkorkeus on matala. ?Mäyräkoira menee lumessa kuin saukko työntäen lunta edellään, mikä tekee matkan teosta hidasta.? Asetumme pellon laitaan ja odotamme. ammuttiin Perhossa. Elämä susien naapurissa jatkuu Keski-Pohjanmaalla kuten ennenkin. jen lisäksi oltava havainnoitsijan Myös muita marjalintuja, tilhiä, nimi, osoite ja havaintopaikan taviokuurnia ja räkättirastaita, osoite, havainnointiajankohta ja on tavallista runsaammin hyvän havainnoitsijoiden määrä. marjasyksyn jäljiltä?, kertoo MAIKKI KULMALA. Siihen mennessä heidän on jätettävä valitus, jos he haluavat asian käsiteltäväksi seuraavaan oikeusasteeseen. HANNA LENSU Sudet ovat lisääntyneet Suomen susikannan koko on 220?245 sutta, arvioi Luonnonvarakeskus (aiemmin Rktl) 19.1.2015 antamassaan tiedotteessa. Samalla on mahdollista valita parhaiten ammuttavaksi sopiva yksilö. Joidenkin mielestä kytikseltä ampuminen ei kuitenkaan ole oikeaa metsästystä helppoutensa vuoksi. Koli itse pitää siitä, että eläin metsästetään vaanimalla sen jälkien perässä tai asettumalla sen kulkureitille odottamaan. Peuroja metsästetään Vaskiolla kaikilla tavoilla. ?Ihmisillä on erilaiset mielipiteet ja ominaisuudet. Alkamassa on valkohäntäpeuran ajokoirametsästys. SALO ?Pääsee pois kotoa, saa luomuruokaa pakastimeen, tulee lähdettyä ulos?, luettelevat kuudenkymmenen molemmin puolin olevat miehet syitään lähteä metsälle. ?Kyllä se on veren vika. Peuran lapa maistuu palvattuna ja takaosista saa paistin. tammikuuta 2015 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Tällaista tämä metsästys on. Koiran omistaja Kunto Lintula puhkuu kuitenkin intoa ja yrittää innostaa toisetkin mukaan. ?Käyn hakemassa toisen koiran kotoa?, hän yrittää. Asian ratkaisee tutulta maanviljelijältä tuleva puhelu. Hän on nähnyt maillaan monta peuraa
Määränpää on kunta X, jossa tyttö majoitetaan koulun liikuntasalin lattialle. Kohvakan mukaan suuriin evakuointeihin ryhdytään ylipäätään vain aseellisen hyökkäyksen uhatessa. Päätöksen evakuoinnista tekee val- Suomi on varautunut hyvin poikkeustilanteisiin. Suunnittelusta ja toimeen panosta vastaavat sisäministeriö, aluehallintovirastot ja pelastusviranomaiset. Kunnilla oltava selvät suunnitelmat Kuntien vastuulla ovat evakuoitujen majoittaminen ja huolto. Wihersaari arvelee, että evakot tulisivat todennäköisesti pääkaupunkiseudulta. Heinäveden kunnanjohtaja Riitta A. Tilus ei osaa äkkiseltään kertoa tietoja kunnan evakuointisuunnitelmasta. Maaseudun Tulevaisuus kysyi muutamasta satunnaisesti valitusta kunnasta, millaisia suunnitelmia on tehty kriisitilanteen varalle. Kangasalan kunnassa on varauduttu poikkeustilanteisiin esimerkillisesti. Kehitysjohtaja Jarmo Kivineva kertoo, että valmiudet käytiin läpi viimeksi lokakuussa. Tai kenties hänet käsketään rautatieasemalle. Sivu 12 Tuominen on Juuan katedraalin monitoimimies. 11 Perjantaina 23. Silloin evakuoinnista päättää pelastusviranomainen. Tieto kulkee, vaikka netti ei toimi Mutta mitä, jos netti ei kriisitilanteessa toimi. Sen sijaan Etelä-Savon pelastusalueen pelastusjohtaja Seppo Lokka tietää, että Heinävedenkin kriisisuunnitelma on suhteellisen tuoreeltaan päivitetty. KATJA LAMMINEN Kangasalan lukiossa on hyvin tilaa.. Väki majoittuisi yleisissä tiloissa, kuten seurantaloilla, kurssikeskuksissa ja kouluissa. ?Koteihinkin on pakko majoittaa, jos tuollainen määrä tulee?, Kivineva pohtii. Oletuksena on, että evakot tuovat mukanaan petivaatteita, makuupusseja ja eväitä. Ruokaa järjestetään myös alueen kaupoista ja elintarviketehtaista. Sivu 13 Helsingin väestön vanha evakuointisuunnitelma Siikaj SSiikajoki iikajoki j ki Liminka Pyhäjoki Oulainen Himanka Haapavesi Kruunupyy Kaustinen Oravainen Mustasaari Alahärmä Kortesjärvi Kauhava Ylihärmä Vähäkyrö Isokyrö Laihia Soini Korsnäs Ilmajoki Jurva Närpiö Kuortane ne Lehtimäki Lehtimäk Nurmo Kurikka Ähtäri Alavus Alavu Peräseinäjokiki Jalasjärvi Kaskinen Kristiinankaupunki Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen alinen Juupajoki Viljakkala Lavia Suodenniemi Hämeenkyrö ämeenky Noormarkku Kiikoinen Harjavalta Kokemäki Eurajoki Kiukainen Köyliö Säkylä Ylöjärvi Tampere Nokia No Pirkkala Vammala Äetsä Lempäälä Vampula Punkalaidun Valkeakoski Toijala Kylmäkoski Pälkäne Viiala Urjala Luhanka Kuhmalahti Kuhmalah uhmaa Luopioinen Luopioin Keitele VarpaisLapin- järvi lahti Nilsiä Maaninka Juankoski Siilinjärvi Kaavi Kuopio Hirvensalmi Polvijärvi Kontiolahti Vehmersalmi Vehmers Outokumpu Pyhäselkä Heinävesi Savonranta Enonkoski Kerimäki Savonlinna Sulkava Punkaharju Mikkeli Ristiina Kesälahti Uukuniemi Saari Puumala Mäntyharju Asikkala Ruokolahti Rautjärvi Heinola Taipalsaari Jaala Savitaipale Joutseno Imatra Lemi Kalvola Valkeala Alastaro Loimaan Hämeen- Hollola Hämeenlinna nna na kunta Humppila Lahti Nastola koski Fors pilala Forssa Lappeenranta Janakkala Janakka Loimaa Kuusankoski ankosk sk k ki Luumäki Iitti Renko Jokioinen en Kouvol Ko Kouvola Kärkölä Mynämäki Tammela Ta Pöytyä Mellilä Ypäjä Orimattila Vehmaa Ylämaa Hausjärvi Artjärvi Anjalankoski Nousiainen Karinainen Taivassalo Mietoinen Koski Loppi Elimä Elimäki Vahto Aura Miehikkälä Riihimäki Somero Merimasku Askainen Lemu Mäntsälä Pukkila Vehkalahti Tarvasjoki Marttila Lapinjärvi Masku Rusko Myrskylä Hyvinkää Hyvink Hy y Lieto Kuusjoki Raisio Ruotsinpyhtää Karkkila Kotka Liljendal l Askola Virolahti Hamina Velkua Naantali Turku Piikkiö Paimio Halikko Pertteli Pyhtää Kiikala Järvenpää NummimmiNurmimiKaarina Perna Per Pernaja Pornainen Rymättylä Salo Tuu uu uusu Pusulaa järvi Tuusula Vihti Viht Muurla Suomusjärvi Kerava Porvoo Loviisa Sauvo Parainen Sammatti Sipoo Vantaa Kisko Espoo Karjalohja Lohja Perniö Kemiö Kauniainen Siuntio Nauvo Pohja Karjaa Särkisalo Kirkkonummi Västanfjärd Inkoo Eura Laitila Uusikaupunki Kustavi Brändö Geta Eckerö Iniö Saltvik Hammarland Finström Sund Jomala Maarianhamina Vårdö Kumlinge Lumparland Houtskär Sottunga Lemland Föglö Kökar Yläne Oripää Helsinki Dragsfjärd Tammisaari Hanko KATJA LAMMINEN Värtsilä Parikkala Pertunmaa Padasjoki Lammi Tuulos T Tuupovaara Kitee Rantasalmi JuJuva Kiihtelysvaara Tohmajärvi Rääkkylä Kangaslampi Joroinen oinen Hartola Sysmä Joensuu Liperi Leppävirta pävirta Varkaus arkaus Ilomantsi Eno Tuusniemi Laukaa Joutsa Lieksa Juuka Suomenniemi SSuo Hauho auho Hattula Pielavesi Tervo KartÄäne- Vesanto tula koski Sumiainen Konne- Rauta- Suonenlampi Suolahti vesi joki Kuhmoinen K Kangasala Sahalahti Vesilahti V Huittinen Nurmes Rautavaara Hanka- Pieksämäen mlk Jäppilä Petäjä- Jyväskylän mlk salmi Pieksämäki vesi Jyväskylä Jämsän- Muurame Virtasalmi koski Toivakka Kangasniemi Haukivuori Korpilahti Leivonmäki Jämsä Längelmäki ngelmäki Orivesi Mouhijärvi Kullaa Luvia Nakkila Lappi Pyhäranta Kodisjoki Mänttä Ruovesi Kuru Pomarkku Rauma Vilppula Parkano Honkajoki Siikainen Ulvila Keuruu Virrat Kihniö Karvia Isojoki Merikarvia Pori Multia Uurainen Kauhajoki Karijoki Valtimo Sonkajärvi Kiuruvesi Iisalmi Viitasaari Saarijärvi Pylkönmäki Töysä Teuva Kivijärvi KannonKarstula koski Lapua Seinäjoki Pyhäjärvi Reisjärvi Kyyjärvi Alajärvi ajärvi Ylistaro Haapajärvi Vimpeli Sotkamo Vieremä Sievi LestiVeteli Halsua järvi Evijärvi Pihtipudas Kinnula Perho Lappajärvi Vöyri Vaasa Maalahti Pedersöre Uusikaarlepyy Maxmo Vuolijoki Kärsämäki Nivala Toholampi Ullava Kuhmo Kajaani Piippola Pyhäntä Kannus Kälviä Kestilä Ylivieska Lohtaja Pietarsaari Paltamo Pulkkila Alavieska Ristijärvi Vaala Rantsila Vihanti Merijärvi Kalajoki Kokkola Hy y l i Hyrynsalmi R kki Ruukki RRaahe h Lähde: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Larsmo Ty ä ä Tyrnävä PPattijoki Pattijok Pa aattijok ttij kii (1980-luku) tioneuvosto. Ensisijaisesti asukkaat pyritään suojaamaan asuinsijoillaan hyödyntämällä esimerkiksi väest önsuojia. Jos sähköt ovat poikki, missä valmistetaan ruokaa? Monessako taloudessa on puuhella ja onko saatavilla retkikeittimiä? Evakkoja koteihin Kriisitilanteessa kuntien on otettava vastaan 25 prosenttia väkimäärästään. Tilaa esittelevät lukion rehtori Teuvo Ropo ja kunnan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva (oik.). Kangasalle mahtuu 7?000 evakkoa KANGASALA (MT) Suomen jokaisen kunnan täytyy olla valmis vastaanottamaan muualta tulevaa väkeä. Toivottavasti nykyisiä suunnitelmia ei tarvitse koskaan toteuttaa. Jäästä innostunut. Matti Suomen jokaiselta kunnalta on löydyttävä suunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Kari Salonen Kangasalan lukion ja yläkoulun ruokalan kokki Heikki Arola vääntää tarpeen vaatiessa evakuoiduille sapuskaa. Myös Pitkäjärven kouluun voidaan koota ihmisiä. Kangasalan lukion jumppasaliin voidaan majoittaa väkeä kriisin sattuessa. Siinä evakuoitujen, niin pääkaupunkiseutulaisten kuin muidenkin, sijoituspaikat on jätetty avoimiksi. Niissä valmistettaisiin myös ruokaa. Siellä odottaa myös ruokaa ja juomaa. Määränpää tuntematon Vielä 1980-luvulla oli ennalta päätetty, että tyttö lähetettäisiin Viikistä Pihtiputaalle. Kunnan valmiusjohtoryhmä harjoitteli toimintaa muun muassa kyberuhan alla. Kivinevan mukaan säännöllinen harjoittelu on tärkeää, koska esiin nousee aina ratkaistavia ongelmia. Kohvakan mukaan Suomen jokaiselta kunnalta on löydyttävä suunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Mietittynä pitää olla evakuoinnista tiedottaminen, väestön kokoaminen, kuljetusjärjestelyt, evakuoitavien rekisteröinti ja vastaanotto sekä sijoittaminen. Tiedossa täytyy olla myös toteutuksessa tarvittava henkilöstö ja evakuointien johtaminen. Suomi on jaettu 22 pelastustoimen alueeseen. Sehän on jopa todennäköistä. Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Kimmo Kohvakka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että kansalaisilla on sodan uhatessa tiedossa kokoontumispaikat ja pisteet, joista saa tietoa, jos kaikki vies tintävälineet ovat nurin. Poikkeusolot harvemmin pamahtavat päälle yhtäkkiä, vaan kansalaisilla on aikaa virittäytyä tilanteeseen ja seurata viestimiä. Kartta väestön evakuointisuunnista komeilee Helsingin Väestönsuojelumuseon seinällä. Nykyinen väestön suojaamisen strategia on vuodelta 2007. Mahdolliseen evakuointiin on varauduttu ja kenties kerätty jonkinlaista kotivaraakin. Laajamittainen evakuointi on yleensä viimeinen vaihtoehto. Kivinevan mukaan Kangasala on valmistautunut evakuoimaan omista asukkaistaan noin puolet eli 15?000 henkeä. Pelastuslaitos ajan tasalla Sivistysjohtaja Jari Wihersaari Hattulasta sanoo, että kunta saa majoitettua vaadittavat 3?000 evakkoa alueen kou- luihin, kulttuurirakennuksiin ja päiväkoteihin. Kunnan keskuskeittiöt hoitavat muonituksen. Niistä päättää tilanteen mukaan valtioneuvosto. Lisäksi poikkeusolojen suunnitelmat ovat salaisia, koska ne koskevat sotatilaa. Mittakaavaltaan pienempi evakuointi voi tulla kyseeseen jonkin suuronnettomuuden sattuessa. tammikuuta 2015 VIIKONVAIHDE Avainlippu katosi. Suomen Nestlé poisti Huoltovarmuus vakaata. väliaikaisesti Avainlipun osasta Piltti-purkkeja. Tuotantoa palautetaan nyt Turkuun. Ruuanlaitosta vastaavat muun muassa koulujen keittäjät ja vapaaehtoiset järjestöt. Kivinevan mukaan muonituksen kannalta on ongelmallista, ettei kaupoilla juurikaan ole enää varastoja. ?Ruoka kulkee rekassa pitkin maata. Aamulla tuodaan kauppaan se, mitä menee.? Toki kunnilla on suunnitelmat myös oman väestön siirtämiseen. Kangasalla se tarkoittaa 7?000:ta evakkoa. Kivinevan mukaan saapuvat ihmiset koottaisiin ensin vastaanottopisteisiin, muun muassa alueen kouluihin. Sivu 14 Tiukan paikan tullen väestö ottaa jalat alle Jos Suomea uhkaa sota, siviiliväestöä saatetaan evakuoida. Kunkin niistä on pystyttävä vastaanottamaan ihmismäärä, joka kattaa neljänneksen alueen vakinaisesta asukasmäärästä. Ensisijaisesti evakuoitavat sijoitetaan yleisiin tiloihin, mutta tarvittaessa myös asuinrakennuksiin. Myös hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, elinkeinoelämän ja tuotantolaitosten on valmistauduttava siirtymiseen sodan uhatessa. Viimeksi Suomessa on toteutettu väestön evakuointeja toisen maailmansodan aikana muun muassa Kannaksella ja Lapissa. Jokaisella kunnalla on oltava valmius ottaa väkeä vastaan ja järjestää heille katto pään päälle. Opiskelijatyttö Helsingin Viikissä avaa aamulla ensimmäiseksi tietokoneen. Pääuutinen on pelätyin mahdollinen. Suomea uhkaa sota ja osa kansalaisista evakuoidaan. Tyttö ei omista autoa, joten häntä odottaa kyyti ilmoitetussa kokoontumiskeskuksessa
Ruotsin Enator ei onnistunut sitä kaappaamaan. Silloin on epätodennäköisempää, että täkäläistä tuotantoa ajetaan alas.? Luoma korostaa kuitenkin, ettei vastusta kansainvälistymistä. ?Mutta totean vain faktan.? Huoltovarmuutta parantaa, että elintarvikkeet tehdään suomalaisista raaka-aineista ja jalostetaan kotimaassa. Luoma muistuttaa, että HVK:n perustehtävä on varautua poikkeusoloihin. ?Tällä hetkellä ei ole meneillään mitään erityisen polttavaa ongelmaa.? Ukrainan kriisillä ei ole Luoman mukaan ollut vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen. ?Sen sijaan vientiä Venäjälle se on vähentänyt.? ?Ruuan tuonti on kasvanut koko ajan. Innostuksen vastapainoksi Ritva Elomaa (ps.) muistutti, että 350?000 luottohäiriöistä ei saa pankkitunnuksia. Maatalouden verotuskomitean tehtäviin ei kuulu metsäverotuksen varsinainen tarkastelu, mutta koko maatalouden verotusta koskevassa esityksessään se tulee myös tekemään esityksen metsäverotuksen niveltämisestä varsinaiseen maatalouden verotukseen. Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on puuhannut kovasti, jotta Laitila pääsisi viemään gluteenitonta olutta. Mutta Iisalmen eli Olvin Markku Eestilä (kok.) katsoo, että kyseessä on kohdennettu yritystuki pikkukilpailijalle. Sähköistä vaalia Sähköinen asiointi eteni. Ei kenraaleille myönnetä blancona lupaa sotia vieraalla maalla, vaikka Venäjällä niin onkin. Kivuttomammin ratkesi kysymys, onko perussuomalaisten päävaaliteema muukalaisviha vai Kreikka. Oras Tynkkysen (vihr.) mukaan aurinkopaneelit halpenevat niin hurjalla vauhdilla, että aurinkosähköstä tulee Suomessakin merkittävää. Koe jouduttiin keskeyttämään aikarajojen ja teknisten ongelmien vuoksi. Kyberissä parantamista ?Suomessa on kyllä parantamisen varaa kyber- eli tietojärjestelmäturvallisuudessa, mutta emme ole kansainvälisesti mitenkään erityisen huonossa kunnossa?, Luoma toteaa. Iltapäivälehdissä on maalailtu tilanteita, joissa Suomen tietojärjestelmät voitaisiin saada 15 minuutissa polvilleen massiivisella hyökkäyksellä. Luoma ei kommentoi ?tällaisia kauhukuvia?. Tietohyökkäysten uhkaa vastaan varaudutaan koko ajan erityisesti Viestintävirastossa. ?Koko yhteiskunta on tullut hyvin riippuvaiseksi tietotekniikasta. Komitea on parhaillaan työnsä ?loppusuoralla. Vaalilaki Lauri Tarasti jyrähti taannoin, ettei nettiäänestys ole varsinainen äänestys ollenkaan vaan mielipidetiedustelu. Ainutkertainen poikkeus ruotsalaisfuusioissa. Ari Jalonen (ps.) toivoi Suomeen sähköistä äänestystä Viron malliin. Mietintönsä metsäverotusta sivuavassa osassa komitea tulee todennäköisesti ottamaan huomioon vastikään työnsä valmiiksi saaneen metsäverotuskomitean tekemät ehdotukset. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma hoitaa virastonsa asioita Helsingin Kaartinkaupungista. Ei voida tietää, kuka tunnuksilla äänestää ja missä oloissa. Jo kauan sitten Kela oli pystyttämässä kaikille kansalaisille yhtenäistä henkilötunnistusta, mutta se kaadettiin poliittisista syistä. Kelan osaaminen oli julkisella puolella ylivoimaisesti parasta. Pankit saivat tunnistuksesta bisneksen. Muutoksista ei ole merkkejä.? Öljyn hinnan alentumista Luoma pitää hyvänä, koska tuontilasku pienenee. Suomessa on purettu kaasulla ja kivihiilellä sähköä nopeasti tuottavia säätövoimalaitoksia. Energiayhtiöistä on kuulunut arvostelua siitä, että täällä ei ole tarpeeksi nopeasti aikaan saatavaa varavoimaa häiriötilanteessa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) epäilee tuoreessa tiedotteessaan, että säätösähköstä on tulossa Suomessa niukkuutta, kun säätösähköä rinnalleen tyyninä ja pilvisinä aikoina tarvitsevia tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennetaan lisää. Luoman mukaan säätösähkön puute on selvä huoltovarmuusongelma. ?Tätä asiaa selvitetään meillä ja ministeriöissä parhaillaan.? Tietoliikenne uhattuna Pahiten Suomen yhteiskunnan toimivuutta on äskettäin koeteltu hyökkäyksillä pankkien tietoliikenne- ja palvelujärjestelmiä vastaan. Parin viikon sisällä esimerkiksi Osuuspankkien verkkopalvelut häiriintyivät ja Soneran matkapuhelinverkoissa oli ongelmia. Rovaniemellä kokeiltiin syyskuussa, saadaanko erittäin laajassa sähkökatkossa sähköt palautettua Suomeen PohjoisSuomen vesivoiman avulla. Mutta ei ole HVK:n asia tehdä laajempia aloitteita yhteistyöstä jonkun ulkomaan kanssa?, Luoma toteaa. ?Joka tapauksessa Suomen täytyy hoitaa varautumisensa itse kansallisesti, vaikka tiivistä yhteyttä ulkomaihin pidetään?, hän sanoo. JOUKO KYYTSÖNEN Aune Sinkkonen Huoltovarmuus Perusta maataloudessa Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävä on maan huoltovarmuuden ylläpitäminen. Huoltovarmuusrahasto on HVK:n toiminnan perusta. Se on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Velvoitevarastoissa tuontipolttoaineita ja lääkkeitä. Varmuusvarastoissa elintarvikkeita ja energiaa. Viljan varmuusvarastossa kuuden kuukauden tarve. Elintarvikehuollon tavoite on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa normaali ravinnon saanti: 2?800 kilokaloria/vrk. Kansallinen maataloustuotanto huoltovarmuuden keskeinen perusta. LA 23.1. Ilmoitus Maaseudun Tulevaisuudessa tammikuussa 1965. Keskimääräiseen tuottoon perustuvasta arvioverotuksesta ehdotetaan luovuttavaksi Tilakohtaista tulojen ja menojen muistiinpanovelvollisuutta tulee esittämään vuoden päivät sitten asetettu osastopäällikkö Erik Törnqwistin puheenjohdolla toimiva seitsenmiehinen maatalouden verokomitea kohdakkoin valmistuvassa mietinnössään. Nyt rajoja hieman avarretaan, tosin Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä kovin vähän. Hän ei saanut nimeään koulunsa seinään, koska kaatui vain kansakoulupohjalta. PEKKA ALAROTU MT 50 VUOTTA SITTEN . Hän pitää tärkeänä, että elintarvikkeet jalostetaan Suomessa kotimaisista raaka-aineista. Huoltovarmuuskeskuksen johtaja korostaa suomalaista omistajuutta Elintarvikkeiden kotimaisuus on tärkeää. Suomalainen omistaja takaa ulkomaista varmemmin, että tuotanto säilyy täällä, huoltovarmuuskeskuksen johtaja Raimo Luoma sanoo. ?Elintarviketuotannon pysyminen suomalaisissa käsissä lisäisi Suomen huoltovarmuutta?, viime syksynä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtajana aloittanut Raimo Luoma sanoo. ?Totta kai on tärkeää, että elintarvike- ja muiden yritysten omistus on suomalaista. Koko ajan teemme parhaamme, että tällaisten hyökkäysten vaikutukset saataisiin torjuttua.? Pitäisikö torjuntaan panostaa nykyistä enemmän? ?Tämä on hyvä kysymys. Meillä on rajalliset voimavarat, mutta niiden kohdistamista mietitään ja budjettiin on jo tehty tätä koskevia muutoksia.? Tietotekniikka keskeinen Valtioneuvosto päätti vuonna 2008, että tietotekniikka on keskeinen huoltovarmuustekijä. Asian edistämiseksi HVK Kuka? Raimo Luoma Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja 1.11.2014 alkaen. tammikuuta 2015 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpää passipaikalla Ämarin aallot Tätä kirjoitettaessa ei tiedetä, kenen intresseissä oli väkisin rynnätä USA:n adjutantiksi Ämarin sotaharjoitukseen Viroon. Molemmat tietysti. Jussi Halla-aho kirjoittaa puolueelle sitovan vaaliohjelman maahanmuutosta. Elintarvikeyritykset ovat kovan paikan edessä, kun markkinat ovat avoimet.? Viljavarasto puolittuu HVK ylläpitää huoltovarmuutta varmuusvarastoilla. ja sen mietinnön tai osamietinnön arvellaan valmistuvan jo ensi kuussa. Mikko Alatalo (kesk.) painotti, että perinteinen henkilöllisyyden todistaminen on yhä sallittava. Rinnakkaistunnusta kaivataan, mutta mistä. Tarastin sana taitaa painaa enemmän kuin pääministerin. Aika velikultia Lopuksi paljastetaan vastaukset olutkuppiloissa neljä vuotta velloneeseen vaativaan tietokilpailuun: Keillä Tuntemattoman sotilaan romaanihenkilöillä on sukunimikaima nykyisessä eduskunnassa? Laila Koskela (kesk.) komppanianpäälliköksi! Sitten lähdetään. Ei Tapani Mäkinen (kok.) ollut tyttöön rakastunut, sen paremmin kuin tyttökään häneen. Kristiina Salosel (sd.) saappa ja heti! Se on kapun määräys. Juho Eerola (ps.) loppuu pian. Juha Sipilä (kesk.) oli vartiomies, jonka huomaamatta miehet varastivat keittoastian kiljuntekoon. Anne-Mari Virolainen (kok.) kaatui perääntymisvaiheessa 21 muun nimetyn sotilaan kanssa. Vaalisalaisuutta ei voi turvata. Oikeustieteen kandi daatti. Siirtyi HVK:hon valtiovarain ministeri Antti Rinteen (sd.) valtiosihteerin tehtävästä. Aiemmin toiminut pitkään työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkönä. Työskennellyt myös asian ajajana sekä Paavo Lipposen (sd.) EU-neuvonantajana. on perustanut tietotekniikan palvelinkeskuksen, jota hoitaa Suomen Huoltovarmuusdata. Se toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Palvelinkeskus on kallion sisällä, jossa tietokoneet ovat suojassa. HVK:n mukaan koneet ja konesalit ovat suunniteltu erittäin turvallisiksi ulkoisia tietoturvaja muita uhkia vastaan. Ruotsin kanssa sopimus Suomi on tekemässä Ruotsin kanssa aiempaa tiiviimpää puolustusyhteistyötä. Pitäisikö myös huoltovarmuutta pohtia yhdessä Ruotsin kanssa? ?Ruotsin kanssa Suomella on sopimus esimerkiksi tiedonvaihdosta. 12 Perjantaina 23. Presidentti Sauli Niinistö jyrähti kuin presidentti Kekkonen parhaina päivinään. EU:n maatalouspolitiikkaan tulee vaikuttaa niin, että tuotantoedellytykset Suomessa säilyvät. Timo Aalto Altian Koskenkorvan tehtaan omistus on ainakin toistaiseksi suomalaisten käsissä. Vilja alkaa virrata keväällä Huoltovarmuuskeskuksen varastoista, kun varmuusvarastot puretaan puoleen.. Myös sähkön tuonnista ollaan riippuvaisia etenkin kovina pakkastalvina. ?Toivoisin, että tuottaisimme kotimaista sähköä enemmän?, Luoma sanoo. Luoma ei kuitenkaan pidä Suomea liian riippuvaisena Venäjästä. ?Kauppasuhteet ovat olleet erittäin vakaat. Valtioneuvosto päätti vuonna 2013, että viljan varmuusvarastot vähennetään ensi vuoden loppuun mennessä puoleen nykyisestä eli kuuden kuukauden varastoiksi. ?Viljan myyntiä ei ole vielä aloitettu enkä voi kertoa tarkasti, milloin se aloitetaan.? Aiemmin HVK on tiedottanut, että myynnit aloitetaan tänä keväänä tarjouskilpailulla. Luoma ei pidä varastojen puolittamista ongelmana. ?Viljaa on maailmalla hyvin saatavilla ja puolen vuoden varasto on edelleen suhteellisen iso.? ?Kotimaasta sähköä? Suomen energiasta tulee Venäjältä pitkälti yli puolet ja maakaasusta lähes sata prosenttia, vaikka nyt nestemäisen kaasun satamia onkin tulossa. Ministeri Pekka Vennamo (maas.) runnoi valtion oman osaamisen Yhdyspankin Tieto Oy:lle. Komitean tulevassa mietinnössään esittämä tulojen ja menojen muistiinpanovelvollisuus merkitsee, mikäli esitys tulee hyväksytyksi, eräänlaista kassakirjanpitoa ja luopumista nykyisestä keskimääräiseen tuottoon perustuvasta arvioverotuksesta. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) kävi syksyllä naapurissa vakuuttamassa, että Viron tie on meidänkin tiemme. Mr. Harry Wallin (sd.) epäili, että seurauksena on siirtohintojen nouseminen. Pienpanimoiden sallittuja tuotantomääriä ei nosteta aivan mutinoitta. Puheenjohtaja Timo Soinin välikysymyksessä tiedustellaan, onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja ja onko Suomi varautunut euroalueen hajoamiseen. Pikkuiset vaalitäkyt Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) heitti vaalien alla pöytään muutaman hartaasti toivotun lakiesityksen, jotka eivät maksa paljon mutta helpottavat pullonkauloja. Tulli on tulkinnalla verottanut itse tuotettua sähköä kohtuuttomasti
Paiseniityiksi kutsuttiin alueita, jotka oli paisutettu tulvavedellä ja lannoitettu. Toinen pohjoinen erikoisuus oli eristää navetantakusen lantatunkio yltympäriinsä turpeenpaloilla, jotka pitivät talvipakkasen loitolla. Näin saatiin tavallaan katon alla olevia vankkoja haasioita, joihin muodostui heinäsuovan läpäisevät tuulitunnelit. Se paikattiin, täytettiin uudelleen ilmalla ja pykriitin ruiskutusta jatkettiin. LIISA YLI-KETOLA Karlÿn Verberne on yksi kymmenistä talkoolaisista, jotka ovat osallistuneet rakennuskokeiluun. Lumesta ja jäästä riittää ammennettavaa Pykriitti rakenteen vahvuus vaihtelee puolesta metristä kymmeniin sentteihin. mt SANOO SUOMEKSI [Pykriitti] on puukuiduista, kuten sahanpuruista tai selluloosasta, sekä jäästä valmistettu materiaali, joka on yli kolme kertaa kestävämpi kuin pelkkä jää. Ilmapalloa paikataan 15 neliön suuruisessa päätornissa 20 asteen pakkasessa. Viimeiseksi aherrusviikoksi saatiin pakkasta. Projektipäällikkö Tuula Ikonen-Graafmans ja Alina Koponen näkevät toimistostaan työmaalle, mutta eivät hermoile, eteneekö työ riittävän vauhdikkaasti. ?Meille tämä on matkailun edistämistä, ja jokainen Juuasta tyytyväisenä lähtevä ihminen on osa työmme onnistumista. Mutta sitten ruvettiin tekemään peltoa. Lumen takia Lappiin ja Itä-Suomeen tullaan?, tuoteasiantuntija Liisa Renfors matkailunedistäjä Visit Finlandista vakuuttaa. Hänen mukaansa Suomessa on laitettu liiaksi munat yhteen koriin eli luotettu venäläisten matkailijoiden tuloon. ?Nyt on korkea aika suunnata markkinointia muuallekin, erityisesti Keski-Eurooppaan. Siellä on varallisuutta, jolla halutaan hankkia nimenomaan elämyksiä igluista, revontulista, ja jääsaunoista.? Karelia Expert -matkailupalveluyhtiön toimitusjohtaja Markku Litja iloitsee, että tänä talvena Pohjois-Karjalaan odotetaan noin 100?000 katsojaa ampumahiihdon maailmanmestaruuskisoihin Kontiolahdelle. ?Jääkatedraali on erittäin hyvä lisä talvitarjontaamme. Kisavieraille markkinoimme Pohjois-Karjalan tarjontaa. Keskeistä on saada viesti läpi kansainvälisen median kautta.? LIISA YLI-KETOLA. Pian keksittiin solmia ne pienemmiksi ja täyttää sitä mukaa, kuin alaosia saadaan pinnoitettua ruskealla pykriitillä eli jään ja sahanpurun sekoitteella. Keltaiset jättipallerot ovat kuin jättimäinen taideteos. 13 Perjantaina 23. Mutta liian lähelle ei heidän mielestään pidä tuppautua: ?Hyvää huomenta naapuri . Antoni Gaudin innoittama maailmanennätyskatedraali on loppuviikon pakkaspäivinä saanut jo valkoisen lumikuorrutuksen. Mikko Makkonen Viime maanantaina työmaalla näytti vielä näin kesken eräiseltä. Hyvien naapurien luulisi nostavan asunnon hintaa. eli lämpiämään keskelle laitetulla hevosensonnalla ja sitä jatkettiin hakotukilla silputulla hakohöysteellä. Naton, Ruotsin ja Suomen liikkeitä, tässä järjestyksessä. Ymmärtääkseni tuo toiminta pyrkii ?etälukemaan. Siksi kylässä on ollut ja olisi kaiketi yhä 400 saksalaisen sotilaan hautausmaa. Lanta saatiin ?palamaan. Alakurtissa syntyneet eli ?kurttilaiset. Elanto oli lehmän varassa. Rakennusliike Puolimatka rakensi 1990-luvun alussa sotilaille ja heidän perheilleen kerrostaloja, JUHA KUISMA on lempääläinen yhteensä 600 asuntoa. ympäristökirjailija. Tästä Alakurtista on nyt kyse. Yksi sellaisista oli tapa kuivattaa niin sanottujen paiseniittyjen niitetty heinä ladoissa, joissa oli kolme ortta. Tammikuu on niin hiljaista, että tuskin kukaan yrittäjä panee pahakseen lisätyötarjouksia. Meiltä voidaan kysyä lumiammattilaisia Kolille, Tahkolle ja minne vain?, muun muassa paperikonealalla itsensä vuosikaudet työllistänyt Tuominen kertoo. Kuin näytelmä Viime talvena maailman suurin jääkupoli Juuassa notkahti pakkasten puutteen takia. Korkea muuri, tuumaa kiinalainen. Vastavuoroisuus eli vuoroin vieraissa, sanoo suomalainen. Koivistolla naapuruussopua vaalittiin kyläilemällä alituiseen: naapurissa pitää käydä seitsemän kertaa päivässä, ja viisi kertaa vihassa ollessaankin. Naapuria ei pidä narrata, sillä silloin naapurikin narraa sinua. Hänen hollantilainen puolisonsa on sattumalta tehnyt elämäntyönsä samassa Eindhovenin teknillisessä yliopistossa, josta nyt rakentamisen asiantuntijat ja tutkijat tulevat. Juukaan paluumuuttanut Ikonen-Graafmans nauttii kahdeksan maan yhteisprojektista niin, että edellinen vapaapäivä osui jouluaattoon. ?Tämähän on kokonainen jännitystarina.? Pykriittiä on työmaalla ruiskutettu lähes yötä päivää aina silloin, kun sää on sallinut. Kunnan nimi puolestaan oli vuodesta 1936 alkaen Salla. hollantilaiset ja muut talkoorakentajat sydämellisesti hoiviinsa: martat piirakkapajoineen, metsästysseurat retkineen ja isännät työkoneineen. Kolme viikkoa sitten... Parrat huurussa opiskelijanuorukaiset lumettavat keltaista muovipintaa viidentoista asteen pakkasessa. ovat tällä hetkellä vähintään 86-vuotiaita, mutta heitä löytyy yhä. Alakurtti sijaitsi Tuntsajokivarressa 40 kilometrin päässä silloisesta kirkonkylästä, jonka nimi oli Kuolajärvi. Näin karjan talvella tuottama lanta kompostoitui lähipeltojen lannoitteeksi. Sallasta Kantalahteen on joskus ollut rautatiekin, joka kulki Alakurtin kautta. Sahanpurua hankkeeseen on saatu Stora Ensolta ja lähiseudun sirkkelisahureilta. ?Aivan varmasti Suomeen mahtuu uusia jäähankkeita. Matkailijoita Suomen talvessa kiinnostaa eniten juuri lumi- ja jääosaaminen. Sananlaskuviisaus vastaa tähän tyhjentävästi. Hyvät aidat, arvelee amerikkalainen. Ihmisten sisäänpääsy piti lopettaa ennen aikojaan, mutta silti rakennus keräsi laajasti huomiota ja kävijöitä kirjattiin 2?000. Tämä talvi on ollut jäärakentajien onneksi erilainen. Nurinpäin käännetyt jäätelötötteröt eli etukupolit ovat sentään pystyssä. ?Kyse on ilmapallon puhkeamisesta, ei sortumisesta. Kovassa tuulessa muovi hankautui pykriitin reunaa vasten ja siihen syntyi 12 metrin repeämä?, projektisihteeri Alina Koponen selvittää. Idean isä, hollantilainen tekniikan professori Arno Pronk kävelee työmaalla, raaputtaa päätään ja käynnistää pian kuumailmapuhaltimella ilmapallon paikkauksen. ?Pahinta on sää, se on aiheut tanut meille paljon ongelmia. Olemme silti optimistisia, että pysymme aikataulussa?, hän juttelee. Vesi parasta Musiikki raikaa kovaäänisistä. Työhaalariin, kahteen pipoon ja lämpökenkiin sonnustautunut sveitsiläinen 20-vuotias arkkitehtiopiskelija Daniela Burger saapuu paikalle. Voit olla ystäväni ja naapurini, mutta älä tule taskulleni. Naapurit valitaan silloin, kun talo ostetaan. tammikuuta 2015 VIIKONVAIHDE Perjantaivieras Alakurtin kylä Uutiset kertoivat jokin aika sitten, että Venäjä ottaa heitteillä olleen Alakurtin sotilastukikohdan jälleen käyttöön. Uutista on ehkä turhaankin dramatisoitu, sillä sen sisältönä oli viite siitä, että tukikohtaan sijoitetaan radiotiedustelun, signaalitiedustelun ja tutkavalvonnan tyyppistä uutta toimintaa. Koskista Liekoköngäs oli hyvä lohenpyyntipaikka, oikea kojamoiden kalastamo. Tuntsajoen törmät ja laajat niityt olivat myös syy siihen, miksi asuttajat olivat paikan elinkelpoiseksi katsoneet. Epäilemättä tämä pätee myös autokauppoihin. Rovaniemellä hyvät tytöt naitiin naapuriin, pahat maille kaukaisille. siis jos luonto suo. JUUKA (MT) Kuukauden ajan Suomen Kivikeskuksen pihamaalla Kuutostien varressa Nunnanlahdessa on uurastettu maailman korkeinta jääkatedraalia espanjalaisen Sagrada Familian innoittamana. Kyse on matkailuhankkeesta, jossa hyödynnetään sitä, mitä 5?000 asukkaan Juuassa riittää: jäätä, lunta, pakkasta ja sahanpurua. Pikkutornit ovat 18?21 metriä korkeita ja pääkupoli ulottuu 30 metrin korkeuteen. Toki myös epäilijöitä on säitä uhmaavalla projektilla riittänyt. Rahalle kun olisi muutakin käyttöä kuin jäädyttää sahanpuruja. Enemmistö on kuitenkin ottanut ?niin ystävälliset ja hyväkäytöksiset. Medianäkyvyytenä urakka on jo nyt täyttänyt odotukset?, IkonenGraafmans summaa. Hänelle jäähanke on ollut mukaansatempaava matka. Alakurtin talonpoikaisasutus on tullut Kuusamon suunnasta 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Porot kuuluivat Alakurtissa myös talonpoikien elinkeinoreseptiin. Viljelymaiden mittauksessa 1906?1908 todettiin, että kurttilaisilla oli niittyjä yhteensä 890 hehtaaria ja raivattua peltoa vasta 30 hehtaaria. Sodan aikana siellä oli myös saksalaisten ylläpitämä valtiollinen vankileiri venäläissotavangeille, stalag. Kun venäläiset joukot vetäytyivät Itä-Saksasta, sijoitettiin niitä Alakurttiin. Tukikohdan suojaksi tulee pysyvä motorisoitu valmiusyksikkö, kuten rajaseuduilla tapaa olla. Mutta oletteko tietoisia, että Alakurtti oli vuoteen 1939 suomalainen kylä. Kas siinä toinen vinkki autoaan myyvälle. Naapurin ei pidä antaa nähdä nälkää, neuvovat arabit. Etäisyys, väittää iranilainen. Aurinko vasta nousee, mutta työt ovat vauhdissa. Muutamat laskevat paloletkulla vettä sisääntuloporttien reunoille. Tätä ennen viikonloppumyrsky on reuhtonut ilmapallon näköisiä kupolimuotteja irti maasta. 30 metriä korkean päätornin muovinen muotti oli puhjennut. ?En myynyt taloa, myin naapurit?, tiivistää arabeilta tallennettu sanonta. Kaikkia ei voi miellyttää, tietää sanonta Filippiineiltä. Mutta kohtelias voi olla keljullekin naapurille. TOPI LINJAMA Jäätävä Juuka Bart van Overbeeke Takaiskut eivät lannista, kun paikkakunnalla hullaannutaan hollantilaisiin huimapäihin. Pohjois-Karjalassa tavoitellaan jo toista kertaa jäärakentamisen ennätystä: huomenna lauantaina juhlitaan maailman korkeimman jääkatedraalin avajaisia . Tästä lentokentästä juontuu kylän nykyisyys sotilastukikohtana. Sotatoimissa alueella oli mukana sekä suomalaisia että saksalaisia joukkoja. Vihjeen juttuun antoi Olli Särkelä, itsekin Sallassa syntynyt. >> Alakurtti oli vuoteen 1939 suomalainen kylä. Alakurtissa syntyneet eli ?kurttilaiset? ovat tällä hetkellä vähintään 86-vuotiaita.« KANSAN SUUSTA Harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa Mikä on hyvän naapurisovun salaisuus. Tuleekohan tästä kirkko? Neljä päivää sitten... Maanantaina työmaalla oli edellistä vierailua rauhallisempaa. Toisin olisi luullut, koska avajaiset lähestyvät. Mutta Barcelonan Sagrada Familiaa nyt jo muistuttavan jääkirkon pääkupoli näyttää pahasti sortuneelta. Tietenkin seudulla asui jo sitä ennen poronhoitajasukuja. Toisen maailmansodan vaiheissa Alakurttiin rakennettiin lentokenttä, jota ehtivät käyttämään sekä venäläiset että saksalaiset. Hän tekee kirkkotyömaalla kuusituntisia työpäiviä viikon. ?Minulle tämä on hupia, en saa tästä opintosuoritusta. Kuulin idean professoriltani Zürichissä ja päätin lähteä, koska viikko maksaa vain 550 euroa. Siihen kuuluvat lennot, majoitus ja vapaa-ajanohjelmaa?, Burger kertoo. Hän on ehtinyt osallistua jo karjalanpiirakkakurssille, pilkkireissulle ja on erittäin tyytyväinen majoituspaikkaansa suomalaisessa puutalossa. ?Parasta on, että voi työskennellä veden kanssa.? Kunnon ote Juukalainen monitoimimies, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Tuominen arvelee, että siinä missä paikalliset istuvat kuppilassa päät painuksissa voivottelemassa takaiskuja, ulkomaalaiset etsivät ratkaisuja ja jatkavat töitä. ?Heillä on kunnon ote?, Tuominen kiittää, mutta ei nyt varsinaisesti moiti paikallisiakaan. ?Olemme saaneet upeasti sponsoreita ja paikkakunnalta löytyy kaikkea tarvittavaa: nostureita, auramiehiä, lumen tykittäjiä, monen alan osaajia.? Osin EU-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on matkailun piristämisen lisäksi tukea paikallista työllisyyttä. ?On syntynyt lumi- ja jäärakentamisen ammattilaisporukka. Tulivat lehmiä taluttaen, kontissa ohran ja nauriin siementä, ehkä perunaakin sekä työkalujen teräosat. Taas yksi takaisku on kohdannut kansainvälistä työmaata. sinä omillasi ja minä omillani.. Kylän sukunimet olivat sellaisia kuin Alakurtti, Hautala, Nivala, Laitila, Soppela, Kortelainen, Iivari, Klemetti, Peuna, Kallunki. Lähin kylä oli Tuntsa, joka sijaitsi Karjalan puolella. Tuntsajoen vedet virtaavat jo kohti Kantalahtea ja merta. Ennen sotia kylään saatiin jo ensimmäinen traktorikin. Olosuhteet olivat opettaneet kurttilaisille aivan omiakin maatalouden tekniikoita. Entinen turtolalainen oli huomannut, että ?harvoin naapurit hevosiaan vaihtaa?
Sosiaalisessa mediassa aihe nousi esiin viime vuoden puolella useaan otteeseen. ?Olemme saaneet jonkin verran palautetta. Olemme tiedottaneet aiheesta kuluttajille syksyllä Pilttipiirin nettisivuilla ja Facebookissa.? Kyse ei ole pikkujutusta. Kuluttajan kannalta ja etenkin Nestlén näkökulmasta täysin kotimaisen soseen valuminen Puolaan on iso imagotappio. Syy tilanteeseen löytyy lastenruokatehtaalta. sudoku Taso: Keskivaikea Sudoku-tehtävän 464 ratkaisu. Tehtävä numero 465. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu LASTENRUOKA Nestlé ja Valio kotimaisia vaihtoehtoja Lastenruokaa tuotetaan Suomessa Nestlén Turun-tehtaalla ja Valion Turengin-tehtaalla. Suomen Nestlén tuote merkkejä ovat Bona ja Piltti. Tuotteet siirtyivät konsernille 1990-luvun yrityskaupoilla. Piltti tuli tuotemerkkinä tunnetuksi yli 60 vuotta sitten. Valion tuotemerkkejä ovat ?Turun lastenruokatehtaamme tuotanto on ollut huomat tavasti jäljessä tavoitteista. Tällä ratkaisulla olemme pyrkineet takaamaan, että kaupassa on aina Pilttiä riittävästi saatavilla.? Ilmapiiristä tuotanto-ongelma Kyse ei ole ollut raaka-aineiden saatavuudesta, vaan tuotannollisista ongelmista. ?Turun lastenruokatehtaallamme oli toissa vuoden lopussa henkilöstön mielenilmauksia. Nämä vaikuttivat viime vuonna tehtaan ilmapiiriin sekä suoraan myös tuotannon määrään. Olemme käsitelleet tilannetta henkilöstön edustajien kanssa tiiviisti.? Pajukangas vakuuttaa, että Piltin tilanne on nyt palaamassa normaaliksi. ?Puolassa tuotettujen tuotteiden tuotanto Suomessa on käynnistynyt vuoden alusta.? ?Helmikuusta alkaen kauppoihin alkaa tulla vain Suomessa valmistettuja Piltti- ja Bonapurkkeja.? Onni-lastenruuat ja Tuuti- äidinmaidonkorvikkeet. Lastenruokiin kuuluvat tällä hetkellä puurot, vellit, hedelmäsoseet ja jugurtti välipalat. Valio myi lastenruokaliike toimintansa 2004 ja aloitti sen uudelleen 2012. Kotimaisena tuotteena pidettyjen pilttipurkkien kyljissä tapahtui muutoksia: avainlippu poistui joistakin tuotteista. ?Piltti Päärynää, Piltti Omenaa, Piltti Omenaa ja Mustikkaa, Piltti Omenaa, banaania ja persikkaa sekä Piltti Omenaa ja ruusunmarjaa on valmistettu alkusyksystä lähtien Puolassa?, Nestlén viestintä- ja markkinointipäällikkö Aino Pajukangas kertoo. Kuluttajat ovat huomanneet asian. Purkin kyljestä löytyy selitys: tämä tuote valmistetaan väliaikaisesti Puolassa. Siinä missä vanhuus kulkee jalka jarrulla painaa nuoruus kaasua. pähkinä Piltti palaamassa kotimaiseksi Markku Vuorikari Nestlén Turun lastenruokatehtaan tuotanto-ongelmien vuoksi Puolaan siirrettyä tuotantoa palautetaan parhaillaan takaisin Suomeen. Kauppojen lasten purkkiruokahyllyillä huomattiin viime vuoden aikana puutoksia. Sopimusviljelytilat Suomessa tuottavat muun muassa porkkanoita, perunoita ja herneitä. >> Ateriasoseista perunamuusi ja lohi alkaa hätyytellä kärkisijaa ja saattaa viedä sen merimiespadalta.« AINO PAJUKANGAS Mango pitää pintansa Suosikkimakujen lista ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Mango pitää yhä sisukkaasti pintansa. ?Purkkiruokien suosituimmat maut ovat mango, luumu ja päärynä?, kertoo Pajukangas. Uusia supersuosikkeja ei ole noussut aikoihin. ?Ei ole suosikkia, joka varsinaisesti uhkaisi mangon ykkösasemaa.? ?Ateriasoseista perunamuusi ja lohi alkaa hätyytellä kärkisijaa ja saattaa viedä sen merimiespadalta.? STINA HAASO. 14 Perjantaina 23. tammikuuta 2015 VIIKONVAIHDE Kari Salonen Kuluttajat ovat huomanneet, ettei kaikissa Piltti-purkeissa ole kotimaisesta valmistuksesta kertovaa avainlippua. Valio on ainoa lasten puurojen ja vellien kotimainen valmistaja. Kotimaista lastenruokaa valmistavat Suomen Nestlé ja Valio. Hetalle maistuu puuro, joka kuuluu Valion valikoimiin. Porkkana ja peruna kotimaasta Lastenruokahyllyjen tarjonta ei juurikaan vaihdu satokausien tai vuodenaikojen mukaan. ?Marjojen, hedelmien ja vihannesten sekä viljojen saatavuus on satokauteen sidonnaista eli silloin korjataan sato, joka käsitellään, pakataan ja varastoidaan odottamaan tuotantoa.? ?Näissä raaka-aineissa tuotannon huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o, jotta pärjätään seuraavaan satokauteen saakka?, Pajukangas sanoo. ?Lihoja ja maitotuotteita tietenkin on saatavilla ympäri vuoden.? Piltin raaka-aineet tulevat sopimusviljelytiloilta. ?Jos olemme suunnitelleet tuotantomme ja raaka-ainehankintamme oikein, meillä on riittävä määrä raaka-aineita koko vuodeksi.? Lastenruuan valmistusta säännellään tiukoin määräyksin ja valvontavelvollisuuksin. ?Valmistuksessa käytetään vain parhaita raaka-aineita, joilla on tarkat laatuvaatimukset.? Nestlén Piltti-tuotteet tehdään suomalaisista raaka-aineista niin pitkälle kuin mahdollista
Silloin on aika tarkastella arjen ruokavalintoja. Jokapäiväiset elämäntavat ja valinnat vaikuttavat eniten painonhallintaan. Ateriakokonaisuus, säännöllinen ruokailu ja kohtuus antavat raamit hyviin ruokailutottumuksiin. Pieni muutos päivittäisessä ateriassa vaikuttaa enemmän kuin harvoin syödyssä ruuassa. Kasvisten lisääminen aterioihin on painonhallinnan kannalta tärkeintä. Anna kiehua kannen alla alhaisella lämmöllä, kunnes perunat ovat kypsät. Lisää sulanut, paloiteltu kala ja kuutioitu maustekurkku. Paista sieniä ja purjoa voissa, kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut. Levitä sieni-purjoseos fileille. 15 Perjantaina 23. Kokonaisuuden kruunaa tuore leipä. Jatka kypsentämistä 2?3 minuuttia. Mausta. OP-Pohjola palkitsi Kurunmäen 500 euron arvoisella stipendillä. Stipendin luovutti johtaja Panu Kallio. RIITTA MUSTONEN Jodia merisuolaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta tiedotti syksyllä, että suomalaiset kärsivät lievästä jodin puutoksesta. Taustalla voi olla jodioimattomien erikoissuolojen eli sormi-, meri- ja yrttisuolan suosion kasvu niin koti- kuin laitoskeittiöissäkin. Ratkaisuna ongelmaan mausteyhtiö Meira lisäsi jodia espanjalaiseen merisuolaan. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada vuokaan. Kypsennä uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia. Porkkana-kaalisalaatti 4?6 annosta 500 g keräkaalia 1/2 tl suolaa 2 (200 g) porkkanaa 1 tlk (227/145 g) ananasmurskaa Kastike 1/2 dl rypsiöljyä 1 rkl sitruunamehua 1/4 tl mustapippuria ripaus suolaa Suikaloi kaali ohueksi. Yksi annos tarkoittaa kaksi desilitraa maitoa, piimää, maustamatonta jugurttia tai kahta juustoviipaletta. Proteiinia sisältävä ruoka pitää nälän poissa pitkään. Vältä juomissa turhaa sokeria. Kun makean mielit eko yllättää, rouskuta porkkanaa tai omenaa. Näin kilot pysyvät kurissa ja saat samalla hyvää kuitua ja vitamiineja. Punainen kalakeitto 5?6 annosta 1 l vettä 2 kalaliemikuutiota 5 dl tomaattimehua 2 laakerinlehteä 1/2 tl sitruunapippuria 2 sipulia 7 perunaa 400 g pakasteseitä 1 maustekurkku (suolaa, valkopippuria, tilliä) Lisää mausteet ja pilkotut sipulit sekä perunat kiehuvaan kalaliemeen. tammikuuta 2015 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpää Hellan kulmalla Kahvi, lehti ja leipä -kolmikko voi hyvin Aamukahvipöydässä ja välipaloilla saa meillä lukea lehtiä keittiön pöydässä. Ruisleivän ja puuron kuitu pitää olon kylläisenä. ANNELI PESSALA Lautasmallin avulla voi helposti hahmottaa ateriakokonaisuuden.. Vaihtoehtoja on sekä juomissa, levitteissä, leikkeleissä että ruuanvalmistustuotteissa. Pieniä herkutteluhetkiäkin tarvitaan. Kuori porkkana ja sipuli. Hauduta kypsäksi. Lisää ruokakerma ja mehuun sekoitettu maissijauho. Kuitenkin energian saanti pysyy kohtuullisena. Täydennä annosta voidellulla ruis- tai täysjyväleipäviipaleella sekä lasillisella rasvatonta maitoa tai piimää. Kotimaiset marjat ovat raikas päätös aterialle. maku muistuttaa eniten metsäsieniä. Kypsennä noin 3 minuuttia. Tarkista maku ja tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. ANNELI PESSALA Siitake on monille vieras sieni, vaikka sitä on viljelty Suomessa jo yli 30 vuotta. Kiinteämaltoinen sieni säilyy viileässä jopa kolme viikkoa poiminnan jälkeen. Paistettaessa siitakeviipaleet säilyttävät muotonsa eivätkä kutistu yhtä paljon kuin metsäsienet. Viljellyistä sienistä siitakkeen LAUTASMALLI Hahmota ateriakokonaisuus Lautasmalli auttaa tarvittaessa keventämään ruokavaliota ja sopii painonhallintaan. Täytä ensin puolet lautasesta keitetyillä kasviksilla, salaateilla ja raasteilla. Lisää kastikkeeksi ruokalusikallinen öljy-täysmehukastiketta. Toinen puoli koostuu puoliksi perunasta, riisistä tai pastasta. Loppulautaselle mahtuu annos lihaa (esimerkiksi broileria tai kalkkunaa), kalaa tai kasvisruokaa. Kun lautasella on paljon vesipitoisia kasviksia, ne tasapainottavat ateriasta saatavaa energiamäärää. Ruokaa on niin paljon, että siitä tulee kylläiseksi. Anna seoksen turvota noin 30 minuuttia. Muotoile seoksesta pyöryköitä pellille leivinpaperin päälle. Kypsennä 225 asteessa 15 minuuttia. Tarjoa raejuuston ja perunamuusin kanssa. Kalkkunastroganoff 5?6 annosta 100 g siitakesieniä 1 sipuli 1 rkl voita 400 g kalkkunasuikaleita 2 dl vettä 3 rkl tomaattisosetta 2 rkl soijakastiketta 1/2 tl valkopippuria 1 valkosipulin kynsi 1 dl appelsiinitäysmehua 1 rkl maissitärkkelysjauhoja 1 dl ruokakermaa (suolaa) Kypsennä suikaloidut sienet ja hienonnettu sipuli kevyesti voissa teflonpannulla. Kuumenna. Tarkista suola. Tarjoa keitetyn tumman pastan tai perunoiden kanssa. Sunnuntain siitake-kirjolohi 6 annosta noin 1 kg kirjolohifileetä 1/2 dl sitruunamehua 1/2 tl sitruunapippuria 2 rkl voita 1 rasia (200 g) siitakesieniä 1/2 purjoa hienonnettuna Kastike 2 dl ruokakermaa, 10 % 1 rkl vehnäjauhoja 1/4 tl mustapippuria 1/4 tl suolaa Laita fileet voideltuun uunivuokaan. Yksi suolakilo sisältää 25 milligrammaa kaliumjodidia. Jodin lisääminen suolaan Ratkaisuksi jodin puutalkoi Suomessa vuosisadan teeseen Meira lisäsi puolivälissä, minkä ansiosta jodia merisuolaan. jodinpuutoksesta aiheutuva struuma hävisi lähes kokonaan. Tällä vuosikymmenellä jodinsaanti on kuitenkin vähentynyt. Merkittävimmät jodin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat maitotuotteet, kananmunat, kala ja jodioitu suola. Suolankäyttöä ei kuitenkaan suositella lisättävän jodin saamiseksi. KATJA LAMMINEN Syö hyvin . Kastikkeen voi tarjota myös erikseen. Soija-kasvispyörykät noin 20 kpl 2 dl vaaleaa soijarouhetta SIITAKE Metsäsienen makua Pakastekalakeiton värikäs liemi maistuu tomaatille. 2 dl maitoa 3 munaa 1 pussi (250 g) pakastekasvissuikaleita 1 1/2 rkl tomaattipyreetä 1/2 tl yrttisuolaa 1 tl suolaa 1?2 tl basilikaa 1/2 dl persiljaa hienonnettuna Tarjoiluun 1 prk (200 g) raejuustoa perunamuusia Sekoita kulhossa soijarouhe ja ruokakerma. Hienonna puolijäiset kasvissuikaleet hiukan pienemmiksi paloiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Huokein ja ravitsemuksellisesti paras salaattiaines löytyy lähikaupasta. Juurekset ja kaalit ovat talvella edullisia, joten suosi niitä mahdollisimman paljon. Jos raaste tuntuu kuivalta, kostuta se lusikallisella täysmehu-öljyseosta. voit hyvin Tammikuussa moni huomaa vyötärönauhan kiristävän. Hän on aktiivinen verkostoituja ja käyttää sujuvasti sosiaalista mediaa. Lasisen Tiedonjyvä-palkinnon luovutti Maataloustoimittajien puheenjohtaja Seija Luomanperä. Lisää joukkoon suola. Anna seistä huoneenlämmössä noin tunnin ajan. Valuta irronnut neste pois. Raasta kuoritut porkkanat karkeaksi raasteeksi. Lisää porkkanaraaste ja ananasmurska kaalin joukkoon. Sekoita kastikkeen aineet ja yhdistä salaatin kanssa. Maku on selvästi voimakkaampi kuin viljellyllä herkkusienellä. Näin ollen pienikin määrä antaa metsäsienimäisen maun ruokaan. Parhaimmillaan siitake on padoissa, keitoissa, muhennoksissa, piiraissa sekä paistettuna. Säännöllinen ruokarytmi pitää nälän kurissa Syö 3?4 ateriaa päivässä eli säännöllisesti pitkin päivää: esimerkiksi aamupala, 1?2 ateriaa ja pari välipalaa. Eikä yhtään haittaa, vaikka rasvatahra osuu lehden sivulle, koska sehän on päivittäinen kulutushyödyke. Huomenna postilaatikosta tupsahtavat taas uudet jutut ja ajatukset. Omat alakoulun aikaiset parhaat muistoni liittyvät mummun leipomiin pikkukakkoihin eli hiivaleipätaikinasta meille lapsille tehtyihin pyöreisiin leipiin, jotka halkaistiin, voideltiin voilla ja syötiin lämpiminä Akuja, Nakke Nakuttajia ja Ville Vallattomia samaan aikaan nautiskellen. Jokapäiväiseen leipään liittyy paljon muistoja: Joroisissa työkaveri toi 1990-luvun alussa ensimmäisen mallasleivän tarjolle ja opasti, että sitä pitää nauttia ohuina siivuina. Mallasleipä tuli ja jäi elämääni kestosuosikiksi. Samoissa eteläsavolaisissa maisemissa sain myös ohraista röpörieskaa, jota opettelin itsekin tekemään uunipellillä. Yhtä lailla saaristolaisleipään, joululimppuun, siemennäkkileipään, tamperelaiseen rievään ja Siiskosen kauraleipään, porilaisen Sarpin sämpylöihin ja Kiuruveden sukulaisten mahtaviin ruisleipiin liittyy paitsi makumuistoja myös iloisia tarinoita . välittämisestä ja ystävyydestä. Leipähankinnoissa keskityn nykyisin klassikoiden rinnalla vaihteluun. Tiedän jo työmatkoilla, mistä kipaisen kulloinkin hankkimassa leivän tai piirakkapussin. Näin ei tule otettua liikaa. Mieti minkä päivittäin käyttämäsi tuotteen voisit vaihtaa hiukan kevyemmäksi. Jätä nahkapuoli alle. Mausta sitruunamehulla ja -pippurilla. Siirrä seos kattilaan. Paahda sitten kalkkunasuikaleet kevyesti pannulla ja lisää kattilaan yhdessä veden ja mausteiden kanssa. Elo-säätiön tavoitteena on, että suomalainen ruoka ja siihen liittyvät perinteet ja kulttuuri ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Elo-säätiö on Elo-säätiö on Seija Kurunmäen lisännyt suomalaisen johdolla lisännyt suomalaisen kouluruuan arvoskouluruuan arvostusta. tusta muun muassa järjestämällä kouluruokakilpailuja ja palkitsemalla parhaita tekijöitä. Villiruokaa, kuten marjoja, sieniä, yrttejä, riistaa ja villikalaa, on tuotu esiin lanseeraamalla villiruokalähettiläs, varuskuntien villiruokapäivä ja koulujen villiruokaviikot. Suomen gastronomisen osaamisen arvostusta on nostettu järjestämällä vuoden kokki- ja vuoden tarjoilija -kilpailuja sekä kannustamalla suomalaista osallistujaa kansainvälisesti arvostettuun Bocuse d?Or -kilpailuun. Kurunmäki on elintarviketieteiden maisteri ja toiminut aiemmin muun muassa elintarviketeollisuudessa ja perustamassaan viestintäyrityksessä. Lisää mehu, keitä noin 5 minuuttia. Lisää ruokakerma ja soijakastike. Ja jos uusia laatuja LIISA YLI-KETOLA kotileipomoihin suinkin ilmaantuu, niitä kokeillaan meillä heti. Ihan jännittää, mistä saapuu seuraava kestosuoliisa.yli-ketola@mt1.fi sikki. Keitä sieni-kasvisvokin kanssa tarjottavaksi täysjyväpastaa tai perunoita. VIIKON PALKITTU Tiedonjyvän sai Seija Kurunmäki Maataloustoimittajien yhdistys myönsi keskiviikkona vuoden 2014 Tiedonjyväpalkinnon Elo-säätiön toiminnanjohtajalle Seija Kurunmäelle. Kurunmäki on maataloustoimittajien mukaan edistänyt aktiivisesti suomalaista ruokakulttuuria toiminnassaan Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön johtajana. Säännöllinen ateriarytmi pitää nälän kurissa sekä verensokerin tasaisena. Syömistä ei kannata vähentää liikaa, koska silloin elimistö käy säästöliekillä. Lisää hiukan suolaa, jos sitruunapippuri on suolatonta. Viipaloi sienet ja hienonna purjo. Tiedän, ettei se hyvä tapa ole, mutta kiusaus on liian suuri. Aikuisten esimerkkiä seuraten lapset ovat oppineet hakemaan Aku Ankkansa pöydälle, enkä tohdi sitä kieltää, koska itse pahimpana unohtelen sanomalehtiä lojumaan ruokapöydälle, tuoleille, tasoille ja joka paikkaan. Olen ihastunut yhdistelmään, jossa painetusta sanomalehdestä luen sopivan mittaisia tekstejä hengen ravinnoksi samaan aikaan, kun suloinen kahvi virtailee virkistävästi kurkustani alas. Jos napostelet pitkin päivää, energiaa kertyy helposti kunnon ateriaa enemmän. Muista kohtuus Ota kerralla lautaselle ruokamäärä, jonka aiot aterialla syödä. hetkiä, jolloin leipä on täydellistyttänyt kokemuksen paikasta, ajasta ja ihmisistä . Leikkaa kasvikset reilun kokoisiksi paloiksi. Kääntele pilkottuja sieniä pannulla, kunnes neste haihtuu. Lisää pannulle voita ja pilkotut kasvikset. Viipale kotipullaa ja kuppi teetä tai kahvia on hyvä valinta makean nälkään. Anna hautua muutama minuutti kannen alla, kunnes kala on kypsää. Mausta tarvittaessa valkopippurilla ja suolalla sekä tillillä. Levitä ruisleivälle valkosipulilla tai pippurilla maustettua kevyttä ranskankermaa ja nauti keiton kanssa. Sieni-kasvisvokki 2?3 annosta 100 g siitakesieniä 1 rkl voita 1 porkkana 1 pieni parsakaali 1 sipuli pala purjoa 1/2 rkl inkivääriraastetta 1/4 tl mustapippuria rouhittuna 1 dl omenatäysmehua 1 dl ruokakermaa 1 tl makeaa soijakastiketta (suolaa) Viipaloi sienet. Muista myös, että alkoholi sisältää runsaasti energiaa. Nauti päivittäin vähintään neljä annosta vähärasvaista maitovalmistetta
Katsotuin kanava oli Yle TV1. Vuoden katsotuin ohjelma oli perinteiseen tapaan TV1:n Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota seurasi keskimäärin 2?147?000 katsojaa. Myös lukuisat kansainväliset urheilun arvokisat houkuttivat ruudun ääreen. Kymmenestä katsotuimmasta ohjelmasta jopa puolet oli urheilun arvokisalähetyksiä. Urheilu siivittää katselua edelleen nyt alkuvuonna. Ylen kevään talvikisaputki alkoi jo viikko sitten ja se kestää aina maaliskuun loppuun asti. Tänä aikana luvassa on ainakin kahdeksat talvilajien arvokisat. tammikuuta 2015 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU Kuinka venäläinen Suomi on? V enäjä ja venäläiset näkyvät suomalaisissa uutisissa lähes päivittäin, mutta mitä venäläisyys merkitsee meille nykyisin ja kuinka venäläisiä me olemme? Sunnuntai-iltaisin nähtävässä Suomi on venäläinen -televisiosarjassa pureudutaan Suomen ja Venäjän välisiin historiallisiin ja kulttuurisiin siteisiin sekä tutkitaan yhteisiä juuria ja sitä, kuinka ne nousevat nykyään esiin. Kymmenosaisen ohjelman juontaa tietokirjailija-kolumnisti Juhani Seppänen, joka tekee matkaa ?venäläiseen Suomeen. Oscar-palkitussa seikkailuelokuvassa sala peräinen Shanghai Lily (Marlene Dietrich) törmää junassa entiseen rakastettuunsa matkallaan sisällissodan repimän Kiinan halki. 13.10 X-games : Big Air 14.15 Urheiluviikonloppu 14.25 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajo 15.10 Urheiluviikonloppu 15.15 Freestylen MM: Skicross 15.40 Urheiluviikonloppu 15.45 MotorSport 16.15 Urheiluviikonloppu 16.25 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajo. Kauppatavaraa. HD 23.20 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina (16). Pääosissa: Russell Crowe, Jon Foster, Sophie Traub, Arija Bareikis, Michael Kelly, Laura Dern. (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Loirinuotiolla Jakso 4/10. Kuin tyhjästä taloon ilmestyvä puhuva kissa panee kaiken mullin mallin. 14.35 Rouva Ministeri (12) 16.25 Alppihiihdon maailmancup 17.25 Kingi 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986 ) Karistaakseen lopullisesti vävypoikapainajaisen niskoiltaan vuorineuvos Tuura ostaa kartanon tarpeellisen etäisyyden päästä Helsingistä . Espoo. HD 18.45 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 SuomiLOVE 20.10 Syke (12) 21.00 Lumilautailun MM: Big Air Naisten ja miesten Big Air -finaalit. Selostus Sami Saarenpää. Kreischberg, Itävalta. Sound Tracker 11.40 Talo Ranskassa 12.21 Talo Ranskassa 13.10 Beethovenia etsimässä 15.30 Arkistojen salat: De Gaulle Pariisissa 16.00 Yle Live: MØ 17.00 Kaukasia 30 päivässä 17.55 Bajadeeri 20.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 21.00 Teemalauantai: Marlene ja glamour ?Glamour on kuuman kylmää käyttöä?, sanotaan ranskalais dokumentissa. Kisaselostusten lisäksi TV2:lla nähtävä Talvistudio kertoo lähes joka päivä muun muassa alppihiihdon, hiihdon ja ampumahiihdon uutisia. Seurattavaa siis kotikatsomoissa riittää tulevat kuukaudet. klo 8.05 25.1. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Surikaattien salaisuudet 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Sydämen asialla (7) 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 13.35 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.50 Historia: Treblinkan henkiinjääneet Treblinkan tuhoamisleirillä natsit surmasivat 800 000 Puolan juutalaista vuonna 1942. N: Marlene Dietrich. Vietnam. 16.55 Kulti, kutistin kakarat (Honey, I Shrunk the Kids/USA Kolme suosikkia 1. Autonomian ajan lopussa täällä asui vain noin 6?000 venäläistä, kun nyt venäjää äidinkielenään puhuvia on jo 60?000. Aiemmin moni venäläinen muutti Suomeen avioliiton myötä, mutta nyt tänne tullaan myös muista syistä. HD 18.45 Avara luonto: Surikaattien salaisuudet Saman surikaattiklaanin elämää on seurattu 20 vuoden ajan ja tutkijat ovat saaneet kerätyksi kosolti tietoa surikaattien yhdyskunnasta. Miten kaikki alkoi ja mitä uusimmat havainnot pörröturkeista paljastavat. (12) 23.30 Panta kaulassa (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.01 Milin miljoona kysymystä (7) 09.10 Snoukkaa! 09.20 Tero hoitaa (7) 09.33 Peter Pan (7) 10.00 Kandit 10.27 Kandit 10.55 Kandit 11.25 Uusi päivä (S) 11.52 Uusi päivä (S) 12.20 Uusi päivä (S) 13.00 Urheiluviikonloppu 22.40 Johan Falk 1 . Nuorukaisella on sarjamurhaajan profiiliin istuvia luonteenpiirteitä, ja Cristofuoro uskoo vakaasti hänen tappavan vielä uudelleen. (7) 22.19 Glamour elokuvissa 23.08 Kino Klassikko: Vaalea Venus (Blonde Venus, USA 1932) Saksa lainen kabareelaulaja palaa salaa esiintymislavoille rahoittaakseen vakavasti sairaan aviomiehensä hoidot. klo 18.45, uusinta sunnuntai 25.1. (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset 3/19.3/19. Pääosissa: Bruce Willis, Radha Mitchell, Rosamund Pike, James Cromwell, Ving Rhames, Boris Kodjoe. The Cat in the Hat, USA 2003) Komedia alati riitelevistä sisaruksista Conradista ja Sallysta, jotka viettävät tylsää sadepäivää kotona. Pääosissa: Joshua Jackson, Rachael Taylor, Megumi Okina, YLE KUVAPALVELU MTV3 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Katti kaiken tietää! (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Daltonit (S) 09.50 Chaplin (S) 10.30 Pilanpäiten 10.45 MTV3.doc: Susien valtakunta Syvällä Yhdysvaltain Idahon osavaltiossa on vielä koskemattomia erämaita, joissa sudet elävät ja vaeltavat vapaasti. Koska äidin pitää hakea apua väsymykseensä? TIINA TAIPALE tiina.taipale@ mt1.fi YLE TEEMA 10.00 Sami Yaffa . Ohjaus: Masayuki Ochiai. 16 Perjantaina 23. Ohjaus: Joe Johnston. Pääosissa: Rick Moranis, Marcia Strassman, Matt Frewer, Kristine Sutherland, Thomas Brown, Jared Rushton. Pyrintö. Selostus Antti-Jussi Sipilä. T: BBC HD 19.40 Scott & Bailey 7/8. HD 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Changeling . Rachelin elämäntyyli aiheuttaa närää naisten kesken. klo 20.00 MOT ruotii ESBL-superbakteeria, jota on löytynyt myös suomalaisbroilerista. Sadattuhannet suomalaiset saattavat olla tämän antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajia. 3. Erilaisia teknisiä vempaimia rakastava Stephen Fry selvittää, millaista on tulevaisuuden teknologia. 14.45 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 15.45 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Intohimojen keisarinna (The Scarlet Empress/USA 1934) Katariina Suuren kiehtova tarina saksalaisprinsessasta Venäjän hallitsijaksi visuaalisesti hurjana Hollywood-tulkintana. N: Marlene Dietrich. O: Josef von Sternberg. Pääosassa: Angelina Jolie. Murhan uhri liittyy tiedemieheen, jonka suurin keksintö ovat koko yhteiskunnan mullistaneet ja jokaisen ihmisen elämään liittyvät sijaisrobotit. klo 11.03 Kevään ensimmäisessä jaksossa puhutaan äitien uupumuksesta. Ohjaus: John Polson. 23.10 Shutter . klo 21.00 Juontaja Juhani Seppänen johdattaa katsojat venäläisyyden saloihin punaisella Ladallaan. YLE TV1 24.1. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Dokumenttiprojekti: Tavarataivas (S) 14.30 Norjan kuninkaanlinnan historiaa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Korkki kiinni 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Prisma: Totuuksia makuaististamme 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuka kutsui Kokanderin? Jenni pääsee mukaan synnytykseen! Kiinalais-suomalainen Fang-Lihavaisen perhe kutsuu Jennin todistamaan koskettavaa syntymää ja koko Jennin perheen juhlimaan lapsen syntymän jälkeistä perinteistä juhlaa. Sarja päättyy. Millaista elämä Treblinkassa oli kahden leiriltä paenneen kertomana ja kuinka he myöhemmin jatkoivat taisteluaan natseja vastaan? T: BBC HD 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen Aiheina ovat kansanluonne ja maahanmuutto, kun Juhani Seppäsen johdolla jäljitetään venäläistä Suomea saunassa, ruokapöydässä ja kiekkokentällä. Mukana mm. Kalaharissa elävän surikaattiklaanin elämää on seurattu 20 vuoden ajan. klo 18.15 Shanghain pikajuna. Tänään Vesa-Matti Loirin vieraina tennistähti Jarkko Nieminen ja Robin. 20.57 Keno 21.00 Surrogates . (16) 00.55 Dallas (12) 01.50 Mentalist (12) 02.45 Mentalist (12) 03.40 Voittostudio NELONEN 07.50 Bumba (S) 08.00 Lego Ninjago (7) 08.15 Lego Ninjago (7) 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir Sport 10.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Matkaoppaat 13.30 Matkaoppaat 14.00 Eläinten pelastajat (S) 14.30 Eläinten pelastajat (7) 15.00 Mitä tuli tehtyä 16.00 Suomen huutokauppakeisari 17.00 Loirinuotiolla 18.00 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Olipa kerran (7) Tuuliajolla. Megan McCormickin matka alkaa Silkkitien Xi?anista. 20.00 Aleksander Gamme, etelä navan valloittaja Seikkailija Aleksander Gamme aikoo hiihtää Etelämantereen rannikolta etelänavalle ja takaisin perässään 185-kiloinen pulkka, jossa matkaavat varusteet. 21.00 The Musketeers 3/20. klo 15.30 Suomea kisassa edustaa Kiira Korpi. 2. O: Clint Eastwood. 00.20 Kova laki: Rikollinen mieli TV-KOLUMNI Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi Entinen huippu luistelija Laura Lepistö kommentoi Tukholmassa järjestettäviä taitoluistelun EM-kisoja Ylen lähe tyksissä. YLE KUVAPALVELU LAUANTAI MTV: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv.fi David Denman, John Hensley, Maya Hazen. 00.55 Deadwood (12) 02.05 Deadwood (16) 03.20 Ennustaja-TV YLE TEEMA 10.00 Sami Yaffa . (12) 21.57 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.10 SuomiLOVE 23.10 Kimmo (7) 23.35 Noin viikon uutiset uomalaiset viettivät television ääressä viime vuonna enemmän aikaa kuin koskaan, keskimäärin yli kolme tuntia vuorokaudessa. MOT: Bakteeripommi broilerissa Yle TV1 26.1. Ääneen pääsee muun muassa Suomessa 10-vuotiaasta asunut liikemies Roman Rotenberg. Kaksi asiaa yhdistää suoma laisia ja venäläisiä yhä tänä päivänä: sauna ja kirkas viina. Tosin Seppäsen mukaan ne eivät tee Suomesta vielä kovinkaan venäläistä. S Yle Teema lauantai 24.1. Ohjaaja: Ere Kokkonen. ja Uunosta. lippueamiraali Georgij Alafuzoff ja näyttelijä Ville Haapasalo. Musketti soturien tulee hakea lakeja rikkonut kauppias kuninkaan eteen nuhdeltavaksi, mutta moni muukin kantaa kaunaa kauppiaalle. Lanttulataamo Yle Puhe 28.1. kohtalon kuvat (Shutter/USA 2008) Valokuvaaja Ben (Joshua Jackson) muuttaa tuoreen vaimonsa Janen (Rachael Taylor) kanssa Tokioon työn perässä. N: Marlene Dietrich, Herbert Marshall, Cary Grant. (16) 23.40 Rouva Ministeri (12) 00.40 Rouva Ministeri 01.40 Voittostudio NELONEN 07.55 Bumba (S) 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 09.55 Tulossa: Adoptoidut 10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs 10.30 SM-liigan viikkomakasiini 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 Melissa & Joey 12.30 Melissa & Joey 13.00 Moor Gääs LIVE: Monte Carlon MM-ralli 14.00 Frasier (S) 15.00 Totuuden anatomia (12) 15.55 Gordon Ramsay maailmalla Jakso 1/4. Eri asia on, kuinka kestää penkkiurheilijoiden oma kunto. Carrie saa vihjeen Quinnin tutkimuksista. Saul pyytää palvelusta tutultaan Pakistanin armeijassa. Sen taidon Marlene Dietrich osasi. 21.00 Shanghain pikajuna (Shanghai Express/USA 1932) Seikkailuelokuvassa salaperäinen Shanghai Lily osuu entisen rakastettunsa kanssa samaan junaan matkalla sisällissodan repimän Kiinan halki. erikoisyksikkö (Johan Falk 1 - GSI, Ruotsi) Johan Falk saa uuden viran erikoisyksikkö GSI:stä viiden vuoden Europolkeikan jälkeen. Sound Tracker 10.50 Sami Yaffa . Pääosissa: VesaMatti Loiri, Marjatta Raita, Marita Nordberg, Tapio Hämäläinen, Spede Pasanen, Simo Salminen, Olavi Ahonen, Helge Herala, Marja Korhonen ja Elli Castrén. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta Monta rautaa tulessa. Finnpanelin tutkimuksen mukaan etenkin suuret urheilutapahtumat kasvattivat katseluaikaa edellisvuodesta. Ylen kanavat keräsivät 44, MTV:n 28 ja Nelonen Median 15,1 prosenttia katseluajasta. Fanien leirillä Shamar ei ole rauhoittunut ollenkaan, vaikka selvisi heimoneuvostosta ehjin nahoin, ja osa heimolaisista alkaa jo katua edellistä äänestyspäätöstään. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset YLE KUVAPALVELU Urheilu siivittää TV-vuotta Yle TV1 sunnuntai 25.1. punaisella Ladallaan. Seppänen on tuttu muun muassa taannoin nähdystä Suomi on ruotsalainen -sarjasta. Venäläisyyttä käsittelevän sarjan nyt nähtävässä toisessa osassa aiheina ovat kansanluonne ja maahanmuutto. Ohjelmassa tavataan Venäjää tuntevia suomalaisia ja Suomessa asuvia venäläisiä. Venäläisiä on Suomessa yhä enemmän. Sound Tracker 11.45 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski 12.10 Bajadeeri 14.20 Vempainmies Stephen Fry 1/6. Sotavangin paluu. Seudulla vieraillut saksalainen liikemies on surmattu. HD 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella Matti Ijäksen elokuva levottomasta Ansasta ja kolmesta miehestä. Sattuma ja oikku kuljettavat meitä useammin kuin järki ja harkinta. Pääosissa: Krista Kosonen, Sampo Sarkola, Tommi Korpela. 22.40 Arne Dahl: Verikyynel 00.10 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 25.1. 07.47 Pikku perunat (S) 07.51 Niksi-Nella (S): Työläät tiskaustouhut 07.57 Musarullaa! 08.22 Pusse (S) 08.34 Katinkontti 08.47 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.16 Late Lammas (S) 09.25 Raimo (7) 09.33 Unelmien koulukuva 10.05 Alamäkiluistelua 10.55 Urheiluviikonloppu 11.00 X-games : Big Air 11.35 Urheiluviikonloppu 11.40 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 13.15 Freestylen MM: Skicross 15.00 Urheiluviikonloppu 15.05 Palloilua: Salibandyä 16.00 Palloilua: Salibandyä 18.00 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 6/8. Painajaismainen tapahtuma ketju käynnistyy pariskunnan joutuessa mystiseen onnetto muuteen, jonka nuori uhri katoaa jäljettömiin. Vaihdokas (Changeling/USA 2008) Tosipohjainen jännitysdraama naisesta, joka kamppaili Kalifornian oikeusjärjestelmää vastaan todistaakseen että viranomaiset palauttivat hänelle väärän lapsen. O: Anders Nilsson. N: Jakob Eklund, Mikael Tornving, Joel Kinnaman, Meliz Karlge. Kilpailumatka 10 km. 17.05 Palloilua: Koripalloa Miesten ottelu Honka . Seuss. Ehkä jaksamista voisi pohjustaa esimerkiksi reippaalla hiihtolenkillä, jos siihen on mahdollisuus. 00.00 X-games : Lumilauta slope 01.05 Girls (16) 01.34 Girls (16) 02.01 Girls (16) 02.29 Girls (16) 1989) Keksijä Wayne (Rick Moranis) testaa sähkömagneettista kutistuskonettaan kohtalokkain seurauksin: hän muuttaa omat lapsensa sekä naapurin jälkikasvun muurahaistakin pienemmiksi lilliputeiksi. O: Josef von Sternberg. 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Muodin kolme vuosikymmentä 21.00 Beats, Rhymes & Life A Tribe Called Questin tarina. Dokumenttielokuva 1990-luvun omaperäisimpiin yhtyeisiin kuuluneesta hiphop-kollektiivista. O: Michael Rapaport (Beats, Rhymes & Life: The Travels of A Tribe Called Quest, USA 2011). (7) 00.40 Uusi Kino: Voima (S) 00.47 Uusi Kino: Vihreä käärme (S) 01.08 Uusi Kino: Alkofudis (S) 02.05 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 Avara luonto. Vauvaonnen sijaan osalle synnyttäneistä tulee masennusta ja ahdis tusta. Miehen poika ei tunnu isää surevan. Miksi. O: Josef von Sternberg. Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma Yle Fem 29.1. Ohjaus: Jonathan Mostow. 22.50 SM-liigan viikkomakasiini 23.20 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.50 Kuudes aisti (12) 00.50 Kuudes aisti (12) 01.50 Suomen huutokauppakeisari 02.50 Suomen Tulli MTV3 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 08.40 Hunajapupuset (S) 08.50 Pokémon (7) 09.15 Daltonit (S) 09.40 Chaplin (S) 09.50 Loton ja Jokerin tulokset 09.55 Grand Designs . unelma-asunnot 10.55 Mummomafia 11.55 Jamie Oliverin etniset herkut 12.55 Katti (Dr. (U) HD 22.35 Yle Live: Miley Cyrus (Unplugged) Huippusuosittu jenkkitähti tarjoilee pilke silmä kulmassa räväkän cowgirl-henkisen studioshow?n, jossa vierailee myös Madonna. Susitutkija Isaac Babcock on tutkinut susien elämää vuosikaudet ja toteuttaa nyt suuren unelmansa. 11.50 Salatut elämät (7) 12.20 Salatut elämät (7) 12.50 Salatut elämät (S) 13.20 Salatut elämät (7) 13.50 Salatut elämät (7) 14.20 Pilanpäiten 14.30 Näin tehtiin Viikossa aikuiseksi (S) 15.00 Alppihiihdon maailmancup Kitzbühel Kooste miesten syöksylaskusta selostajana Antti Haajanen. 16.00 Hansin matkassa 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Kingi 21.00 Selviytyjät Liittolaisten salaisuudet. Mitä uudet havainnot tästä mangustilajista paljastavat? Yle TV1 lauantai 24.1. Emma pohtii paluuta New Yorkiin, mutta Zelenan aikaportaali käynnistyy ja imaisee hänet ja Koukun. 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Tenderness (USA 2009) Eläkkeelle jäänyt poliisi Cristofuoro (Russell Crowe) huolestuu vanhempansa surmanneen Eric Poolen (Jon Foster) vapauduttua vankilasta. sijaisrobotit (USA 2009) FBI-agentti Greer (Bruce Willis) ryhtyy selvittämään uransa vaarallisimmaksi kasvavaa murhatapausta yhdessä työparinsa (Radha Mitchell) kanssa
unelma-asunnot 16.15 Koko Suomi leipoo 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Kingi 21.30 1001 Rikua 3. Monenlaiset sankarit. Linnake 15.50 Kuuluisat kuppilat 16.20 Olipa kerran (7) 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay maailmalla 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen paras leipomo Kausi 2. Y: Yann Samuell. on muitakin. jakso. O: Antti Haase. Pääosissa: Jeremy Renner, Anthony Mackie, Brian Geraghty, Guy Pearce, Ralph Fiennes, David Morse, Evangeline Lily. Ville Haapasalo tapaa T?et?eniassa vuoristokylässä kylän vanhimman. Georgiassa venäläisten vetämä miehityslinja saa Villen pohtimaan kriisin järjettömyyttä. Pohjautuu Vivica Bandlerin nuoruusmuistoihin. Kun hän joutuu demonin riivaamaksi, hänestä tulee verenhimoinen hirviö, joka syö nuoria miehiä. Ohjaaja: Ilkka Vanne. Jopa 400 000 suomalaista saattaa olla tämän antibiooteille vastustus kykyisen bakteerin kantajia. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Monsterimies. Jackson, Jamie Bell, Diane Lane. 22.50 The Hurt Locker (USA 2008) Yhdysvaltain armeijan timantinkova pommiryhmä joutuu uhmaamaan kuolemaa päivittäin rintaman etulinjassa. Mv. (12) 02.10 Teematieto 11.45 Kukkaron herraksi 12.11 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Silikonisukupolvi 13.45 Jääkauden jälkiä 14.10 Kandit 14.40 Ajankohtainen kakkonen 15.30 Uusi päivä (S) 16.00 Taitoluistelun EM: Miesten lyhytohjelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Taitoluistelun EM: Miesten lyhytohjelma 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) YLE KUVAPALVELU YLE TEEMA YLE TEEMA 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Tiededokumentti: Australian mantereella 18.00 Liian nuori kuolemaan 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Arkistojen salat: Suora lähetys Kuusta 20.30 10 kirjaa rakkaudesta 21.00 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina 4/4. Ohjaus: Kjell Sundvall. (16) 00.00 Asema 62 (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Holmes NYC (7) 02.20 MasterChef USA 03.15 Arvostele mun illallinen Suomessa 04.15 Naapurini avaruudesta YLE TEEMA 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Talo Ranskassa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Olutretki Eurooppaan 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Scifin historia 21.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 2/4. T: HBO. salattu luonto 14.35 Ensisilmäyksellä (7) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Grand Designs . HD 21.00 Kaukasia 30 päivässä Osa 4/10. Verkossa yle.fi/kioski #ylekioski. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.20 Tulossa: Adoptoidut 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia Jakso 4/24. ammattina laulaja 18.00 Arkistojen salat: Suora lähetys Kuusta 18.30 10 kirjaa rakkaudesta 19.00 Scifin historia 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 Päivä Ruotsissa 21.00 Kino: Kirjeitä lapsuudestani (L?age de raison/Ranska 2010) Komedia uravetoisesta liikenaisesta, joka alkaa pohtia elämänarvojaan kun hän alkaa nelikymppisenä saada itselleen 7-vuotiaana lähettämiään kirjeitä. Kuinka Rosien isä ottaa vauvauutisen. Mutta aikoinaan britit sotivatkin Kiinassa oopiumikaupan sallimiseksi. 21.50 Elävä arkisto: Martti Talvela 21.50 Martti Talvela KESKIVIIKKO YLE TV1 28.1. 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Läpi usvan (Suomi, 1948) Kaksi merimiestä sotkeutuu salakuljetukseen. Miksi paino on muuttunut, ja millaista uutta yksikköä kaavaillaan tilalle? Entä millainen yksikkö on mooli? T: BBC. 22.00 Kino Suomi: Jäähyväiset (Avskedet, Suomi ja Ruotsi, 1981) Suomenruotsalaisen pankkisuvun tytär hakee sukupuoli-identiteettiään ja vanhempiensa hyväksyntää. (16) 22.55 Haven (12) 23.35 Pasila 2.5 . (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. Pääosissa: Laura Birn, Karoliina Vanne, Hanna Lekander, Pertti Sveholm, Miitta Sorvali, Juhani Laitala. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kaikki yhteydet poikki (Trigger Effect, USA 1996) Ihmisten pahimmat puolet tulevat esiin, kun sähkökatkos lamaa pikkukaupungin. ammattina laulaja (1970) Ohjelmassa seurataan maailmankuulun suomalaisen oopperalaulajan Martti Talvelan arkipäivää ja kulissien takaista elämää Bayreuthissa, Berliinissä, Wienissä ja Milanossa. 22.50 Beethovenia etsimässä Beethoven . Heitä jahtaavaa USA:n valtion salaista iskujoukkoa johtaa säälimätön Roland (Samuel L. Jackson). Aseistettu ja vaarallinen. Tompan yliajajaa etsitään kuumeisesti. The Spin-Off 00.05 Luck (16) 00.49 Luck (16) 01.38 Luck (16) 02.27 Luck (16) 03.12 Luck (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmakoti puoleen hintaan 14.40 Mike & Molly (S) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pientä mökkiremonttia 16.15 Mummomafia 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Päivän sää 19.15 Salatut elämät (S) 19.45 Lupaus (Suomi 2005) Lupaus on tarina kolmesta nuoresta naisesta, jotka sodan syttyessä päättävät liittyä lottiin. (7) 01.40 Revolution (16) NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera lisälaitteista oikeasti hyötyä. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Taitoluistelun EM: Jäätanssi vapaa 23.40 Arne Dahl: Verikyynel YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.1. 06.52 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.18 Muista laulaa 07.24 Pipsa Possu: Äitipossu tekee työtä (S) 07.30 Kotkaperhe 07.36 Neppajymykerho 07.41 Sasu (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Late Lammas (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Luontoretkellä 10.15 Ylipainosta eroon leikkauksella? 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 13.45 Satuhäät 14.30 Pysäyttämätön Erik 15.30 Bored to Death (12) 16.00 Nettikiusaajat 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Euroopan porttola. HD 21.45 Kino: Junebug (USA 2005) Taidegalleristi Madeleine lähtee uuden aviomiehensä perheen luo etelään ja kohtaa vastustusta myös talliinsa etsimänsä kansantaiteilijan taholta. O: Phil Morrison. Riccardo Chailly, Claudio Abbado ja muut huippu artistit ovat mukana etsimässä säveltäjää myytin takana. (U) HD 01.00 Teematieto YLE TEEMA 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Talo Ranskassa 17.45 Päivä Ruotsissa 18.00 Tiededokumentti: Elämää metsässä 19.00 Art nouveau aikansa peilinä 20.00 Prisma Studio 20.30 Vempainmies Stephen Fry Auttavatko moottoroitu ostoskärry ja huippumoderni grilli illallisjuhlien järjestämisessä? 21.00 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 2/3. Linnake 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Fort Boyard . Ranskassa säilytettävä kilon prototyyppi ei enää olekaan kilon painoinen. Talakset järjestävät kesäjuhlat, ja Timo Eränkö viimeistelee levyään. (S) 07.05 Lasten musiikkiestradi 07.08 Max ja Meeri (S) 07.16 Sana-Arkku: Runopolku 07.27 Minun nimeni on 07.32 Samsam: Unelmien ope 07.39 Taavi-tiikerin naapurissa 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Julkkis lapsenvahtina 11.15 Kaalikimulit 00.45 Kallista kipua Kutsu jatkoille. (12) 23.30 Treme 4/10. Hyödyn nä näkyvy ys Suom en 2. T?et?enia, Georgia. Murhan tutkinta polkee paikallaan, eivätkä uudetkaan kuulustelut tuo siihen kaivattua valoa. Kooste miesten pujottelusta, selostajana Antti Haajanen. 01.00 Vihjeet hukassa (12) 01.55 Villi ja vapaa (7) 02.25 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen Tulli 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (7) 22.00 Beck: Silmä silmästä (Beck: Öga för öga/Ruotsi 1998) Pääosissa: Peter Haber, Mikael Persbrandt, Stina Rautelin, Per Morberg, Rebecka Hemse, Fredrik Ultvedt. (7) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella (12) 00.35 Suomi on venäläinen YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.1. 06.54 Oiva-nallen oivallukset 07.03 Pingu (S): Onkimassa 07.08 Totta vai taikaa: Sähkö 07.18 Tommin kiertävä sirkus 07.28 Jepu Neulanen (S) 07.42 Olivia (S) 07.56 Kaapo (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Kanan muna (S): Urheiluhullu 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.15 Merta päin! 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Riistametsällä Pohjolassa 14.00 X-games: Lumilauta slope 15.05 Kimmo (7) 15.30 Uusi päivä (S) 15.57 Uusi päivä (S) 16.25 Uusi päivä (S) 16.55 Uuden Musiikin Kilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 SuomiLOVE 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Tuhkimotarinoita Pirjo menetti toisen lapsensa, ja toisen kanssa hän taisteli aggressiivista syöpää vastaan. (16) 00.05 Deadwood (12) 01.10 Deadwood (12) 02.15 Frasier (S) 02.45 Mitä tuli tehtyä 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tehtävä Alpeilla (The Eiger Sanction/USA 1975) Clint Eastwood esittää ohjaamassaan jännityselokuvassa entistä palkkamurhaajaa, joka etsii tappajaa Sveitsin Alppien vaaralliselta Eiger-vuorelta vuorikiipeilijöiden joukosta. 00.05 Kandit MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi . Kallein aarre. Elämän karikot ovat saaneet Pirjon unohtamaan itsensä, uudelleenlöytämisessä auttaa stylisti Outi Broux. 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Girls (16) 22.26 Girls (16) 22.55 Girls (16) 23.23 Girls (16) 23.55 Kandit 00.25 Game of Thrones (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 13.35 Selviytyjät 14.35 Millerit (S) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Koiralle koti 15.40 Koiralle koti 16.10 Upeat skandikodit 16.40 Upeat skandikodit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein kuski 21.00 Rouva Ministeri Erittäin salainen. Dokumenttielokuva kolmen erilaisen veljeksen elämästä, joka on melkein ihanaa. Jakso 1/9. N: Megan Fox, Amanda Seyfried, Johnny Simmons, Adam Brody. Anna päätyy ilmavalvontaan, Mona eläinlääkintään ja Ruth kenttäsairaalaan. Millaisia ovat seuraukset? 20.30 Pasila 2.5 . (16) 21.52 Yle Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 True Detective 8/8. romanttinen, kärsivä nero vai jotain paljon mielen kiintoisempaa. Albert kertoo perheelleen sairaudestaan. Sofia joutuu poliisin ahdistelemaksi, ja Toni päättää ryhtyä toimenpiteisiin. Malese ei soisi huumebisneksen nousevan puheenaiheeksi ja on valmis vaientamaan ne, jotka puhuvat. New York (16) 23.30 Kohde (12) 00.30 Alppihiihdon maailmancup Schladming. Ohjaus: Kathryn Bigelow. 01.30 Frasier (S) 02.00 Castle (12) 03.00 MasterChef USA YLE TEEMA 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Elävä arkisto: Martti Talvela 17.00 Martti Talvela . Huumeyliannoksen ottaneita nuorukaisia joutuu sairaalaan. Mistä aine on peräisin, ja kuka sitä levittää. Tarina keski-ikäisestä miehestä hirviönaamion takana, tiestä huipulle ja sieltä alas, Tomi Putaansuun yrityksestä pitää lapsesta asti luotu mielikuvitusmaailma elossa. HD 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 1864 (16) 22.00 Valaistunut (16) 22.30 Erikoisryhmä Stuttgart Tehotiimi. 23.15 Yle Uutiset 23.20 Prisma: Totuuksia makuaististamme 00.10 Kuka kutsui Kokanderin? YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.1. 06.53 Jussin matkat (S) 07.07 Lulu kilpikonna (S) 07.20 Nuottiavain 07.30 Jääkarhu Otto (S) 07.40 Neppajymykerho 07.45 Saara ja Sorsa (S) 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.41 Late Lammas (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Luontoretkellä 10.00 Kaalikimulit 10.30 Neljä unelmaa muutoksesta 11.15 Koiranpentuja ja palvelus koiria 11.45 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 13.45 Unelmakoti 14.45 Tuhkimotarinoita 15.35 Bored to Death (12) 16.00 Kandit 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 19.00 Kandit 19.30 Kioski Kioski on uusi suora ajankohtaisohjelma. (16) 22.55 Kylmä rinki Tilien tasoitus. LaDonna huomaa, että sukulaisten luona asumisessa on omat haasteensa. TIISTAI YLE TV1 27.1. 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Musta rakkaus (Suomi 1957) O: Edvin Laine. N: Eeva-Kaarina Volanen, Jussi Jurkka, Elsa Turakainen, Aku Korhonen. (16) 23.30 Treme 3/10. 00.30 Teematieto TORSTAI YLE TV1 29.1. 05.55 MOT: Bakteeripommi broilerissa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Laitakaupungin laulu (Suomi 1948) (7) 14.20 Herko-karhu ja susityttö 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Talvisota (12) 20.00 Kuningaskuluttaja Lelujen turvallisuutta valvotaan tiukasti, mutta vastuu leikeistä jää aina vanhemmalle. Miten ihminen on muuttanut maapalloa. Kolme kovaa testaa, onko älypuhelimen suosituimmista YLE KUVAPALVELU Särkynyt sydän. Desireen äidin talo puretaan. Annien vanhemmat kuulevat tyttä rensä levysopimuksesta. Ohjaus: Phil Grabsky. 01.10 Treme 2/10. Tällaisia ?hyppääjiä. Oopiumi. (7) 14.45 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: PQ17 . The Spin-Off 21.00 Kimmo (7) 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.50 Game of Thrones (16) 23.39 Game of Thrones (16) 00.29 Game of Thrones (16) 01.18 Game of Thrones (16) 02.25 Syke (12) 03.15 True Detective (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.39 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Unelmien koti 14.35 Rikas ja rakas (7) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.15 Peter Hispaniassa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Mummomafia Elena on 21-vuotias nuori nainen, jonka ainoa tavoite elämässä on pääsy Playboy-lehden sivuille. Mummomafia paljastaa kaiken pintaa syvemmältä, vetää kurvit suoraksi ja etsii Elenan kanssa myös muita vaihtoehtoja. 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Jennifer?s Body (USA 2009) Jennifer on koulun suosituin tyttö. Saksa on laillistanut prostituution. Jakso 7/20. Kilo ja mooli. (S) 22.25 Beats, Rhymes & Life A Tribe Called Questin tarina. Dokumenttielokuva 1990-luvun omaperäisimpiin yhtyeisiin kuuluneesta hiphop-kollektiivista. Ohjaus: Michael Rapaport (Beats, Rhymes & Life: The Travels of A Tribe Called Quest, USA 2011). (U) HD 00.00 Treme 5/10. Väinö Linnan romaaniin perustuva melodraama. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 20.00 Korkki kiinni Freukkarit on alkanut luottaa solistiinsa 4 kuukauden raittiuden jälkeen. Antoine Batiste pidätetään. Kuvassa Lenita (Lena Meriläinen) ja Holopainen (Jarkko Niemi). Yle TV2 keskiviikko 28.1. kotihälytys (7) 00.00 Castle (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Asema 62 (12) 02.20 MasterChef USA 03.15 Arvostele mun illallinen Suomessa 04.15 Naapurini avaruudesta 04.45 Ennustaja-TV Sukupolvemme jalanjälki. Lappi. Rikoskomedia lehtimiehen ja valokuvaajan seikkailuista alamaailmassa. kausi alkaa, 1/10. (12) 22.00 Loirinuotiolla 23.00 Poliisit . Ohjaus: Svetoslav Draganov. 00.50 Treme 3. Sharon Tate. Seitsemännessä Ääni ratkaisee -jaksossa laulavat Sanna-Mari Titov, Anniina Timonen, Marjut ja Sonja Viinikan oja, Antti Haverinen, Noora Hakala, Juha Vennola sekä Sarah Tiainen. 20.57 Keno 21.00 Kuudes aisti (12) 22.00 Kuudes aisti (12) 23.00 Kylmä rinki (16) 00.10 Poliisit . Miten tv-sarjojen veteraanit kokevat muutoksen. N: Sophie Marceau. Skotlannissa on nykyään 50 000 huumeiden käyttäjää, ja yksi alkuperäisistä riippuvuuden aiheuttajista oli oopiumiunikko. Elokuussa 1969 Charles Mansonin kannattajat murhasivat 26-vuotiaan Sharon Taten, yhden 1960-luvun ikoneista. Millaisena aviomies Roman Polanski ja Sharonin sisar näyttelijättären muistavat. N: Pirkko Nurmi. klo 21.00 YLE TV2 04.00 1303 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.1. 06.52 Herra Nokkelo (S) 07.00 Mitä ihmettä. (16) 00.40 Kovat kaulassa (12) 01.35 The McCarthys (S) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Eläinten ABC 09.00 Fort Boyard . Dallas Campbell tutustuu maailman kunnianhimoisimpiin rakennushankkeisiin. Yle TV1 keskiviikko 28.1. Ohjaus: Doug Liman. Pääosissa: Hayden Christensen, Rachel Bilson, Samuel L. Selvitimme vaaranpaikat lastenhuoneessa ja lelulaatikoissa. kotihälytys (7) 01.10 Frasier (7) 01.40 MasterChef USA 02.40 Naapurini avaruudesta 03.10 Ennustaja-TV PERJANTAI YLE TV1 30.1. 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.12 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Yle Uutiset Häme 11.33 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.40 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.47 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Sissit (12) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Samassa veneessä 4/6. klo 19.00 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Lääkärit 13.35 Hyvästi lemmikki! 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Pilanpäiten 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pomo piilossa 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Roba Osa 2. saattue merisodassa 20.00 MOT: Bakteeripommi broilerissa. Suomalaisesta broilerista on löytynyt ESBL-superbakteeria. N: Leif Wager, Gunvor Sandkvist, Tauno Majuri ja Mirjami Kuosmanen. O: Roland af Hällström. 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 MOT: Bakteeripommi broilerissa 16.20 Suomi on venäläinen 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Sukupolvemme jalanjälki 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Pitkä matka vapauteen 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Sota joka jäätyi 21.00 Syke (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Taitoluistelun EM: Jäätanssi lyhyt 23.50 True Blood (16) 00.40 True Blood (16) 01.30 True Blood (16) 02.15 True Blood (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (7) 10.40 Emmerdale (7) 11.10 Lääkärit 13.35 Cosmos . Susanna Indren on alkanut tutkiskella sisintään. Mikä sai Cohlen palaamaan Louisianaan pitkän välirikon jälkeen. 17 Perjantaina 23. Kaikilla sama äiti, mutta eri isät. O: Tuija-Maija Niskanen. (16) 23.25 Uusi Kino: Elämä on melkein ihanaa. Moldovalaisia diplomaatteja kuljettava lento kone putoaa Venäjä-mielisten kapinallisten alueelle. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bones (12) 23.35 Isänmaan puolesta Monta rautaa tulessa. Pääosissa: Kyle MacLachlan, Elisabeth Shue, Dermot Mulroney, Michael Rooker. 00.25 Eurojackpot ja Jokeri 00.30 Uhka (16) 01.30 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Shake It Up (7) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Surkeiden kuskien autokoulu (S) 16.25 Melissa & Joey (S) 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.57 Keno 21.00 Jumper (USA 2008) Lukiolainen David Rice (Hayden Christensen) huomaa sattuman kautta pystyvänsä siirtämään itsensä yliluonnollisilla voimillaan minne tahansa maapallolla. Riku Niemisen piilokameraa ja sketsiviihdettä yhdistävä tv-show. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Bones (12) 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 18.00 Tiededokumentti: Äitiys ja ura 18.45 Löytöretkiä maailmaan Maailman suurin krokotiili. 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Liian nuori kuolemaan 4/4. Kimillä on tupa täynnä. (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Strada 22.00 Taitoluistelun EM: Miesten vapaaohjelma 23.30 Yle Uutiset 23.35 1864 (16) YLE TV2 04.10 True Detective (16) 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.1. 06.53 Metkat Mesiläiset (S) 07.03 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.14 Riku ja Rami 07.23 Kasper ja Liisa (S) 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.55 Oktonautit (S) 08.16 Reetta ja Ronja (S) 08.27 Dino-Dan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Langettavat todisteet 10.15 Aleksander Gamme, etelä navan valloittaja 11.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kioski 12.45 Hiihdon SM 15.00 Koiranpentuja ja palvelus koiria 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Taitoluistelun EM: Parit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Hiihdon SM 19.30 Kioski 20.00 Satuhäät Naapurin mökille piipahtaessaan Mia tutustui siellä grillaamassa olleeseen Klausiin, joka oli myytyä miestä ensikeskustelun jälkeen. 20.45 Taskuparkki (7) 21.00 True Detective 7/8. (16) 00.40 Roba (12) 01.40 Mind Games (12) NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.20 Tulossa: Adoptoidut 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 The Voice of Finland Kausi 4. Sykkeessä sairaalan tietojärjestelmä romahtaa ja työntekijät joutuvat käyttämään vanhanaikaisia potilaskortteja. luetu imman päiväle radio- ja hden tv-sivu illa! Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 980 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 980 ?. tammikuuta 2015 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 26.1. 05.55 Kuka kutsui Kokanderin 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Korkki kiinni 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Jumalanpalvelus 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Kovanaama (Suomi 1954) O: Aarne Tarkas. N: Lasse Pöysti, Pentti Viljanen, Sirkka-Liisa Wilén. Tvsarjojen sankarit ovat historian aikana muuttuneet humaaneiksi, oman elämänsä sankareiksi. Suomen parhaan leipomon etsintä alkaa Napapiirin pohjoispuolelta. 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Oikein kunnon orgiat (Good Old Fashioned Orgy/USA 2011) Komedia Ericistä ja hänen ystävistään, jotka vielä kolmekymppisinä elävät päivästä toiseen juhlien kuin villit teinit. HD (16) 21.55 Camorran miehet 4/8. Delmond ja Albert lanseeraavat uuden jazzalbuminsa
Elina Kottonen & Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 25.1. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Vieraana mediataiteilija ja muusikko Michiko Erkola 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 09.55 Varkauden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Varkauden kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Kama Sutra New Rebel Käsikirjoitus: Aino Lappalainen. Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . Näin tiivistää Kuluttajaliitto ostavan ihmisen vallan täyteisen elämän. valtakunnan terapeutti 08.40 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Tarja Närhin Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Tarja Närhin Iskelmäradio 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jake Nymanin Popradio Jake Nymanin Popradiossa arvostetaan ennen kaikkea tarttuvia melodioita, taitavasti kirjoitettuja sanoituksia sekä asiansa osaavia muusikoita. 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.07 Sunnuntai-Suomi 12.08 Kansanradio Kuuntelijoiden juttupaikka . Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 10.00 Konttori . latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Johtajana Sakari Oramo, sol. Tuuli Saksala 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.05 Lakatut varpaankynnet . Schindlerin lista Steven Spielbergin Schindlerin lista -elokuva oli aikoinaan suuri menestys. Millainen merkitys elokuvilla on ollut meidän kuvallemme holokaustista? Filmiryhmän vieraana dosentti Matti Myllykoski. 22.45 Matkakuume Osa 3/12 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.10 07.12 07.50 07.53 08.00 08.10 08.12 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.10 12.12 12.45 12.55 13.00 13.03 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 16.17 17.00 17.20 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.05 20.00 20.03 20.05 20.06 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.15 04.02 Melkein hereillä Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ihan pihalla Merisää Ihan pihalla Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Ihan pihalla Yle Uutiset Urheiluradio Sää Ihan pihalla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Yöradio Yle Uutiset ja sää Yöradio Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.20 07.25 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.08 17.30 18.00 18.03 21.30 22.00 22.05 23.03 23.30 00.00 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Alivaltiosihteeri Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Ali ja Husu Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Puheen Iltapäivä Mikko ??Peltsi?. (Suora lähetys Musiikki talosta). 20.00 Ulkomaisia musiikkilehtiä lukevat Janne Koskinen ja Outi Paananen 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu Jean Sibelius: Dryadi. Patricia Kopatchinskaja, viulu. Äänisuunnittelu: Mikko Lohenoja. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Minna Pyykön maailma 17.45 Musiikkikamari 18.00 Todellisia tarinoita 18.50 Radio 1 vastaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.05 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Mielijohteista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 23.00 00.00 YleX Jälki-istunto Remix Yle Uutiset Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö Yle Uutiset YleX Viikonloppu Supersunnuntai YleX Jatkot Remix Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Jokaniemen sävelradio 04.57 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Tohtori Raimo . Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Kalevi Pollari Jake Nymanin Popradio YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.20 07.25 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.08 18.00 18.03 20.00 22.00 22.05 23.03 23.30 00.00 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Alivaltiosihteeri Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Emilia Kukkala Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Urheiluilta: Hiihtoilta Puheen Ilta Yle Uutiset Emilia Kukkala Päivä tunnissa Politiikkaradio Arkisto 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.10 12.12 12.45 12.55 13.00 13.03 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 16.17 17.00 17.20 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.05 20.00 20.03 20.05 20.06 21.00 21.03 21.30 21.35 Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset Kaikki kotona Merisää Kaikki kotona Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kaikki kotona Yle Uutiset Urheiluradio Sää Kaikki kotona Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle 10.00 Konttori . SYRJÄÄLÄN SANOMAT Pelicans?SaiPa, TPS?Tappara, Lukko? Ässät. 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Arkisto RADIO NOVA 08.00 Mamma Maria! . olipa kerran tarina toistettuna 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . LuontoSuomen talviruokinta-asiantuntijana on tietokirjailija Pertti Koskimies ja toimittajana Juha Laaksonen. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen talviruokintailta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Luonto-Suomen talviruokintailta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Metsäradio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Café Tropical 23.00 Yle Uutiset 23.03 Yöradio . klo 11.03 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.02 04.02 Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Kantritohtori Teppo Nättilä Yle Uutiset Yöradio Yle Uutiset ja sää Yöradio Hajatusmusiikkia . Puheen Päivässä keskustellaan maanantaisin miesten kanssa rakkaudesta, isyydestä, työstä ja terveydestä. Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Ohjaus: Jarno Elonen. Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset YleX Toiveet Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.10 07.12 07.50 07.53 08.00 08.10 08.12 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.10 12.12 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 14.00 14.03 15.00 15.05 16.00 16.15 16.17 17.00 17.20 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.05 20.00 20.03 20.05 20.06 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 01.02 02.02 03.15 Melkein hereillä Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Anonyymit kotikiusatut Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Jokaniemen sävelradio Yle Uutiset Yöradio Yle Uutiset ja sää Yöradio Koe-eläinpuisto Koe-eläinpuisto Minna Pyykön maailma YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.20 07.25 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 14.40 15.00 15.01 16.00 16.03 17.08 17.15 18.00 18.03 21.30 22.00 22.05 23.00 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Alivaltiosihteeri Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Hiihdon SM Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Puheen Iltapäivä Taiteilijaelämää Yle Uutiset Urheiluilta: Jääkiekkokierros Puheen Ilta Yle Uutiset Lindgren & Sihvonen Arkisto RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! Ile Jokinen 10.00 Vapun Valtakunta . Ohjelma on lyhennetty versio vuodelta 2013. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 SPOTIFY TOP 100 . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa: Suora linja Osallistu keskusteluun p. Tuuli Saksala 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Sekahaku . Toimittajana Outi Paananen. Kai Ulmanen Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.20 07.25 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.08 18.00 18.03 21.30 22.00 22.05 23.03 23.30 00.00 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Alivaltiosihteeri Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Perttu Häkkinen Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Urheiluilta: Jääkiekkokierros Puheen Ilta Yle Uutiset Perttu Häkkinen Päivä tunnissa Politiikkaradio Arkisto RADIO NOVA 06.00 ELC . Rocktoimittajan illallinen 21.00 Yle Uutiset 21.03 Minna Pyykön maailma 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Levylautakunta 23.00 Yle Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 00.40 Luontoretki 03.15 Jokapaikan Reetta 04.02 Kuuntelijan lista YLE PUHE 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 10/12 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Työ & elämä 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Urheiluilta 20.00 Puheen Ilta 21.00 Kalle Haatanen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Leikola ja Lähde 00.00 Arkisto RADIO NOVA 08.00 Mamma Maria! . Béla Bartók: Viulukonsertto nro 2. Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . Richard Strauss: Kuolema ja kirkastus. 21.00 Monteverdin Nymfin valitus ja Vivaldin Uskollinen nymfi 21.35 Aristoteleen kantapää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Vanhan ajan vaikutteita . Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Tekijä: Sirkustaiteilija, akrobaatti Rauli Kosonen 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 The Tallis Scholars esiintyy 20.45 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheen vuoroja Bhopalin myrkkytragedian opetukset. Maailman pahimmasta teollisuus onnettomuudesta on kulunut 40 vuotta. Juha Kulmanen esittelee Intialaisen journalistin Sanjoy Hazarikan näke myksiä onnettomuuden syistä. Ohjelma on uusinta vuodelta 1989. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . 18 Perjantaina 23. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 26.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Muisti-sarja, osa 5/6: Etykin etupenkillä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Vieraana filosofi Esa Saarinen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Matkakuume Osa 3/12 17.40 Kesäkeiton syvin olemus: Voi 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Kama Sutra New Rebel 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konsertti lavalla 21.45 Alma Mahlerin lauluja 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa Heikki Hurstin elämästä Heikki Hurstin elämä rakentuu uskolle ja toivolle. toiveiden yö 03.02 Tero Liete . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.10 07.12 07.50 07.53 08.00 08.10 08.12 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 Melkein hereillä Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Lotta Stenroos . 0203 17600, tekstiviesti RS (välilyönti) AJANTASA (välilyönti) kommenttisi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) tai ajantasa@ yle.fi 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Yle Uutiset 18.03 Parasta aikaa 18.50 Merisää 18.55 Parasta aikaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Parasta aikaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 20.05 20.06 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.02 04.02 Urheiluradio Sää Parasta aikaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Yöradio Yle Uutiset ja sää Yöradio Sekahaku . tammikuuta 2015 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 24.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa Heikki Hurstin elämästä 08.50 Musiikkikamari 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Radio 1 vastaa 11.00 Klassikkoparatiisi: Kontrasteja 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Musiikkikamari 12.45 Kolmannen maailman puheen vuoroja Bhopalin myrkkytragedian opetukset. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee 15.15 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kiveen hakatut 17.45 Musiikkikamari 18.00 Ehtookelloina Anjalan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri: Knut Hamsunin teos Nälkä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kirjakerho 22.45 Kesäkeiton syvin olemus: Porkkana 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu Lyömättömät! Parasta ennen! (u) YleX Himotuimmat (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Euroopan taivaan alla 04.57 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Suomi-kierros 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Suomi-kierros 10.50 Tohtori Raimo . Molempia hän tarvitsee itse mutta niitä hän tarjoaa viikottain myös tuhansille leipäjonoissa seisoville. 22.50 Arvassalo ry: Onko kuninkaalla valtaa? Kansalainen kantaa kauppakassissaan maapallon tulevaisuutta. Kirjeitä Amerikasta 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Naisten lentopallon Mestarien liiga 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto RADIO NOVA 06.00 ELC . Kai Ulmanen 21.00 Yle Uutiset 21.03 Poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuuntelijan lista 23.00 Yle Uutiset 23.03 Yöradio 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 01.02 Koe-eläinpuisto 02.02 Koe-eläinpuisto 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 9/12 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00 Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arto Koskelo 11.00 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros, toimittaja Joni Piirainen. HPK?Kärpät, Ilves?Sport, JYP?KalPa, . Miesten tunnin toimittaa Jarmo Laitaneva. Yle Puhe maanantai 26.1. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Peltola Yle Uutiset Urheiluilta: Jääkiekkokierros Puheen Ilta Yle Uutiset Ali ja Husu Päivä tunnissa Politiikkaradio Arkisto RADIO NOVA 06.00 ELC . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Kalevi Pollari 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Hajatusmusiikkia . Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . valtakunnan terapeutti Valtakuntaa terapoi tohtori Raimo, joka taitaa kaikki tunnetut ja tuntemattomat tulevaisuuden terapiamuodot. 11.00 Yle Uutiset 11.03 Suomi-kierros 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Jokapaikan Reetta 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Levylautakunta 14.00 Yle Uutiset 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Urheiluradio 16.10 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Lakatut varpaankynnet . tosikoille ja veitikoille. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . Rocktoimittajan illallinen 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä Miesten tunti. Jussi Halli 19.00 Non Stop Music 22.00 Radio Novan yö. toiveiden yö 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.10 07.12 07.50 07.53 08.00 08.10 08.12 09.00 Melkein hereillä Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Suomi tänään 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen talviruokintailta 0203-17600 Kysy lintujen talviruokinnasta tai kerro millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Puheenjohtaja Leena Simonen on läheltä nähnyt suomalai sen suurjärjestön vaiheet usealla vuosi kymmenellä. 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 27.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Helin 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Erik Tawaststjernan Sibelius-sarja 14.45 Musiikkia 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Etnoillan konsertti: Rosenfinck (Kaustinen 2014) ja Buda Folk Band (EBU Folk Festival 2014) 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikki ohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Sheriffi McGee 21.45 Etnohetki 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Filmiryhmä: Holokausti elokuvissa . Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 29.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Filmiryhmä Elokuvaohjelma 18.00 Arvassalo ry 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Tekijä: Sirkustaiteilija, akrobaatti Rauli Kosonen Minna Korhonen seurasi Rauli Kososen treenipäivää vanhan makasiiniraken nuksen vetoisissa saleissa. yle.fi/kansanradio 12.40 Sunnuntai-Suomi 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Sunnuntai-Suomi 13.30 Minna Pyykön maailma 13.55 Sunnuntai-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Ajantasan sunnuntaivieras 15.30 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Urheiluradio 16.10 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.05 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Tero Liete . Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Maurice Ravel: Tombeau de Couperin. Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan Yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 28.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana Risto Kuulasmaa Ylen verkottaja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume YLE KUVAPALVELU YLE PUHE RADIO NOVA 06.00 ELC . Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 30.1. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini
Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Onhan alue tunnettu maailman suurimmista olutfestivaaleista, Oktoberfestistä. Käsityöoluet suosiossa Saksalainen nauttii vuodessa yli sata litraa olutta. Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä. Mark. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.. Joh. 4:25?26 25.1. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan. Illalla, auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luo tuotiin kaikki sairaat ja pahojen henkien vaivaamat. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä. Iskulause lukee seinällä ja paidoissa maailman suurimpien ruoka- ja maatalousmessujen Grüne Wochen pienpanimoiden osastolla. Tehtävä sijoittuu Ruralia-instituutin Seinäjoen-toimintayksikköön, ja se on yksi Etelä-Pohjanmaalla toteutettavista Epanettutkimusprofessuureista. Säästöpankki Optia Pankin hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi pankinjohtaja Kalevi Hillin. Vieläsa ! s voima LEA A MESSimUmillaan parha lö -250?/h AURINKOON! TURKKI..............alk. 1: 29?39 Jeesus auttaa J eesus paransi sairaita ja auttoi monissa vaaroissa olevia. Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. THL:n mukaan alkoholia ei silti kannata juoda myönteisten vaikutuksen takia, sillä haitat ovat tutkitusti suurempia. Tiedot perustuvat EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen. Ravitsemussuosituksissa naisten keskikulutuksen pitäisi jäädä 10:een ja miehillä 20 grammaan puhdasta alkoholia päivässä. 10 grammaa vastaa suunnilleen yhtä keskiolutta. MT?STT Olut siivittää tapahtumia Saksassa. Mutta sitä moni lapsi odottaa. Tosin tässä näytelmässä Pep- pi ei opettele kertomus- vaan kiertotaulua. Uuttakin on. Ja katja lamminen Saksalainen nauttii yli sata litraa olutta vuodessa BERLIINI (MT) ?Se ken olutta juo, tukee maataloutta.. Pienpanimot saavat oluen neljästä pyhästä raaka-aineesta, vedestä, maltaasta, humalasta ja hiivasta, esiin aivan uudenlaisia makuja, kuten hedelmää, kukkaa, vaniljaa ja mausteisuutta. Oluen ikäraja on Saksassa 16 vuotta, joka on alhainen Pohjoismaiden näkövinkkelistä. Suomessa olutta juodaan vähemmän kuin Saksassa, noin 85 litraa vuodessa asukasta kohden. Helsinki. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. Mark. 1:33?34 Helsingissä kello 8.55 ja laskee kello 16.09 Oulussa kello 9.35 ja laskee kello 15.25 Utsjoella kello 10.51 ja laskee kello 13.57 Nimipäiviä Päivän sana 23.1. 299e TUNISIA ............alk. Näyttelyn tarkoitus on tarjota museokävijöille monipuolinen annos susitietoutta ja saada näyttelyvieraat pohtimaan omaa suhdettaan suteen. Näyttelyssä on muun muassa Työväen arkistosta lainaksi saatu, susijahdista kertova lyhytelokuva Hukkareissu vuodelta 1950. Muu näyttelyn suteen ja sudenpyyntiin liittyvä esineistö on peräisin Suomen Metsästysmuseon, Satakunnan museon, Luontotalo Arkin ja Emil Cedercreutzin museon kokoelmista. Ei juhlia. Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. Siitä 70 vuotta jatkunut suosio johtuneekin. Helsingin kaupunginteatterin suuren näyttämön musiikkinäytelmässä nähdään nämä kaksi roolia yllättävän tasaväkisinä: isäänsä ikävöivä pieni tyttö ja prööt-prööt-pieruja täysillä päästelevä pieni anarkisti. Parituntisessa, ruotsalaisvoimin tehdyssä ohjauksessa ja musiikissa käydään tietenkin sirkuksessa, koulussa, mitellään pöljien poliisien ja turkulaisittain murtavien kultaraharosvojen kanssa sekä kohelletaan hienojen rouvien kahvikutsuilla. ?Et saa sanoa minua sinuksi!? hieno hatturouva toruu Peppiä. ?No miksi sitten. Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet. Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Esimerkiksi käyvät nykynuorten kielenkäyttö ja koulubussi, joka kurvailee esiin sieltä täältä ja purkaa sisuksistaan räppääviä tavallisia koululapsia. Opettajana päsmäröi mainio nutturapää (Kaisa Torkkel). Monista muistakin onnistuneista roolitöistä mainittakoon Vahva-Aadolf (Panu Vauhkonen), sosiaalitäti (Ursula Salo) sekä Peppi itse (Anna-Riikka Rajanen tai Maija Koivisto). Näyttelijöissä riittää puhtia ja ääntä hengästymättä, vaikka Peppikin kieppuu talonsa kaiteissa milloin mitenkin päin ? niin kuin lapset tekevät. Isän ikävä liikuttaa Lapsikatsojia huvittaa rintava ja pallona pihalla pyörivä sosiaalitäti rouva Ryöppyvaara, jonka nimi vääntyy Pepin ja steppaavien poliisien suussa Ryppynaamaksi ja vaikka miksi. Myös aikuiskatsojaa liikuttaa Pepin ikävöinti isänsä perään. Asiasta kehkeytyy koskettava ja jopa julma väittely Tommin ja Annikan kanssa. Peppi kertoo ison aallon huuhdelleen isänsä mereen ja tämän luultavasti seilaavan maailman merillä. Naapurin lapset arvelevat kuitenkin, että Pepin isä on varmaankin hukkunut tai joutunut hain syömäksi. ?Sellainen iso ja paksu merikarhu ei huku!. 4:13?14 24.1. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.. Silti katukuvassa näkyy enemmän humaltuneita ihmisiä kuin Saksassa. KATJA LAMMINEN Grüne Woche -messut päättyvät 25.1. THL: Pienikin alkoholimäärä on vaarallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan pienikin määrä alkoholia päivittäin lisää kuolemanriskiä. Peppi torjuu topakasti. Musiikkinäytelmästä kun on kyse, Peppi laulaa paljon ja erityisen haikeasti isästään. 849e KIERTO- Nyt alk. MATKAT 1.........alk. 89e 589e Helsingistä, alk./hlö/2hh/1vko, kauden edullisin lähtö, voimassa olevat tarjoukset huomioitu. Sitä pidetään elintarvikkeena, seurustelujuomana ja ruuan kyytipoikana. Ei ole yllätys, että Baijerin messuosastolla on riehakas meno. Taustalla raikaa maakuntien ja eri maiden musiikki. Ansio vitsin keksimisestä ja vakiintumisesta puhekieleen kuuluu ilmeisesti Väinö Albert Nuortevalle, joka nimimerkillä Olli puntaroi maailman menoa sanomalehti Uudessa Suomessa 1920?1960-luvuilla. Jumalan ihmeistä suurin on kuoleman vallan kukistuminen pääsiäisyönä. 19 Perjantaina 23. Nainen sanoi: ?Kun Messias tulee, hän ilmoittaa meille kaiken.? Jeesus sanoi: ?Minä se olen, minä, Tänään perjantaina: Enni, Enna, Eini, Eine Huomenna lauantaina: Senja Ylihuomenna sunnuntaina: Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali Mietelause Paavalina on tapana syödä papuja. Vanhaa ajantietoa Uskelasta merkkipäiviä 80-VUOTIAITA Agrologi Timo Tarkka 24.1. Vain kahvilla on suurempi menekki. Uusin trendi ovat käsityöoluet, joissa laatu ratkaisee, ei määrä. 429e KREETA...............alk. Joku toinen saattoi poimia hauskana yksityiskohtana pätkän Kokki kolmosen tunnusmusiikkia. Jokaiselle jotakin, sellainen kai on hyvä näytelmä. EIJA MANSIKKAMÄKI Susihistoriaa Cedercreutzin museon näyttelyssä Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa on parhaillaan näyttely suomalaisesta susihistoriasta. Perhepiirissä. Maanviljelijä Paavo Kämppä 23.1. Pikku muijaksiko, jolla on pulunraato päässä?? Tuttua kirjoista, välillä ehkä liiankin tuttua vuorosanoja myöten. 459e PHUKET.....(2 p)....alk. Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. asti. Pois vai päin vai poispäin? Kun joku tänään käyttää sanontaa ?ja niin päin pois?, kukaan ei korvaansa loksauta (miten muuten korvaa loksautetaan?). Ja kuitenkin sanonta on muunnelma ja vitsi. Alkuperäinen muoto on ?ja niin poispäin?. Palsta on maksuton. alkaen. KTM Marko Hollanti on nimitetty uusiin tehtäviin ohjelmistoarkkitehdiksi 1.1. Baijerin osastolla Grüne Woche -messuilla oli hilpeä meno. Sukulasta vuoden terveysvaikuttaja Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat nimenneet Jyrki Sukulan vuoden 2015 terveysvaikuttajaksi. Valitsijoiden mukaan Sukula toimii ruuan hyvän laadun ja viihtyisän syömisen puolesta. Hän osoittaa omalla toiminnallaan, että terveellisyys ja ruuasta nauttiminen kuuluvat yhteen. ?Sukula ansaitsee maininnan myös laadukkaan kouluruokailun puolestapuhujana?, valitsijat kiittävät. Toimiessaan elintarviketeollisuudessa Jyrki Sukula oli teke- mässä tuotekehitysstrategiaa, jonka tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen Sydänmerkki-kriteerit täyttävä valmisruokasarja. ?Ruuan valmistuksessa Sukula korostaa ruuan raaka-aineiden omia makuja, ohjaa maustamisen taitoihin ja suolaamisen vähentämiseen?, Sydänliitto ja Diabetesliitto perustelevat. ?Hän tekee niin kuin opettaa ja on avoimesti kertonut suolapitoisuuden vähentyneen omissa resepteissään alle puoleen.? MAIKKI KULMALA nähdään isä (Panu Vauhkonen) näyttämölläkin. Tähtitaivas ja pierutyyny Lapsikin huomaa elävän musiikin, huikeat ja monikäyttöiset lavasteet ja valot, kuten Huvikummun, merirosvolaivan ja tähtitaivaan sekä pyörivän näyttämön ja kekseliään puvustuksen: sirkuksen värikkäät vauvat, räsymattomekot, Pepin virkatun tunikan ja jopa talon ylle puetut käsityöt. Katsomossa vieressä istunutta pukumiestä naurattivat kahvikutsujen pierutyyny- ja tissijutut. Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät, näin Jeesus pyysi kuolintuskissaan ristinpuulla niille, jotka häntä kiduttivat. Rukous Rakas Jeesus. Sinä teit monia suuria ihmeitä. Sinä näytit olevasi Jumalan Poika. Helposti me unohdamme Sinut. Helposti me unohdamme, mitä kaikkea Sinä voit tehdä. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Vahvista meidän uskoamme. Auta meitä aina luottamaan sinuun. Kiitos, että olet lähellä silloinkin, kun pelkäämme. Kiitos, että kuulet rukouksemme. Me olemme sinun omiasi elämässä ja kuolemassa. Aamen. Yksin asuva Peppi (Anna-Riikka Rajanen) kauhistuttaa sosiaalitäti Ryöppyvaaraa (Ursula Salo) riehunnallaan. Esimerkiksi rintasyövän riski lisääntyy jo yhden keskioluen juomisella päivässä. Alkoholi lisää vaaraa sairastua myös pään ja kaulan alueen sekä paksusuolen syöpiin. Suurin osa ihmisistä osaa yhdistää alkoholin maksasairauksiin, mutta syöpäriski voi olla monelle uusi asia. Joissakin väestöryhmissä alkoholin on todettu liittyvän pienempään sepelvaltimotaudin ja diabeteksen riskiin. Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. Grüne Woche -messuilla hanat kiiltelevät liki jokaisella osastolla. Messuvieraat pysähtyvät tuon tuosta maistelemaan oluita pienistä laseista. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Hän oli ylityöllistetty lääkäri. Jeesus kiersi kaikkialla Galileassa ja paransi sairaita. Hänen ympärillään parveili apua tarvitsevia niin paljon, että hänen oli välillä mentävä yksinäiseen autioon paikkaan ja levähdettävä vähän: Jeesus lähti ulos ja meni paikkaan, jossa sai olla yksin ja rukoili siellä, näin Markuksen evankeliumi kuvaa päivän evankeliumissa Jeesuksen työn ja levon suhdetta. Jumala teki ihmeitä ja tekee edelleen Jeesuksen kautta. tammikuuta 2015 päivästä toiseen Paavalina on tapana syödä papuja. Vanhaa ajantietoa Uskelasta 23.01.15 Aurinko nousee Mirka Kleemola KIELEN KIPINÖITÄ joka tässä puhun kanssasi.. He sanoivat hänelle: ?Kaikki etsivät sinua.? Mutta Jeesus sanoi: ?Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Joh. Suuri ihme on vihan muuttuminen rakkaudeksi. Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. Olli tuskin aavisti tämän murjaisunsa kauaskantoisuutta. JUHA NEVALAINEN Nimitykset Gofore Oy FM Erkki Salminen on nimitetty uusiin tehtäviin kulttuurista ja osaamisista vastaavaksi johtajaksi 1.1. Näyttely myös selvittää, millainen susi on eläinlajina, ihmisen vihollisena ja ystävänä, tutkimuskohteena ja riistaeläimenä. Suomen susien historiaa on esillä pitkältä ajalta suurista susijahdeista alkaen. Vauhdikas näytelmä on Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa vain maaliskuun loppuun. Peppi päästelee täysillä Komeat lavasteet, vauhtia, pieruhuumoria ja aikuisten narutusta. Siinä eväät lasten ja aikuisten viihtymiseen Peppi Pitkätossu -näytelmässä Helsingissä. Peppi Pitkätossu on aina ollut nuori radikaali ja lohduttava hahmo samassa paketissa. Jeesus kutsuu meidät näkemään Jumalan suuria tekoja elämämme keskellä. Kristittyinä voimme uskoa ja Leena Luokkamäki luottaa, ettei kostolla, vihapuheilla eikä kuolemalla ole viimeistä sanaa, sillä Jumalan rakkaus on kaikkea suurempaa. Punkalaidun. alkaen. Palmenia TkT Marjaana Suutarinen on nimitetty Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajaksi. Ruralia-instituutti KTT Merja Lähdesmäki nimitetty vanhemmaksi tutkijaksi Ruralia-instituuttiin. Lisämaksusta 1hh. LENTOJA TURKKIIN JOPA 7 KOTIMAAN KENTÄLTÄ: Helsinki, Joensuu, Kuopio Jyväskylä, Oulu ja Vaasa! Ilman palvelumaksua 24 h detur.fi Parhaat tarjoukset netistä Puhelinmyynti 0207 850 850 ma-pe 9 - 21, la-su 10-19 Hinta 8,35 snt /puh + pvm/mpm, myös jonotus.. Jaakob ja Johannes olivat mukana. Jeesus vastasi hänelle: ?Joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Esillä on myös kaksi täytettyä sutta Luontotalo Arkin kokoelmista. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Metsästys museon kanssa. MAIKKI KULMALA Hyvä, paha susi ? Suomalaista susihistoriaa ja näkemyksiä sudesta näyttely Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa 2.4. Näin kerrotaan Grüne Wochen lehdistökeskuksesta. Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. sana sunnuntaiksi Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Se esittelee suden erilaisista näkökulmista sekä suteen liitettyjä käsityksiä eri aikoina. Näyttely kuvailee muun muassa, miten sudesta on ajateltu aikaisemmin ja miten ajattelu on aikojen saatossa muuttunut nykypäivän ihmisten näkökulmiin asti. Vaikuttavan pullokokoelman yllä kerrotaan, että Saksassa valmistetaan noin 5?000:ta erilaista olutta. Saksalaisilla on kaikin puolin mutkaton suhde olueen
?. Ihmiset eivät kaadu ja vammat jäävät syntymättä. ?Hoitokustannukset voivat olla todella suuret. ?. lähtö: 7 Amazing Soul (9, 5) 2. ?. ?. Leikkaussaleihin on ruuhkaa. LÄHTÖ Tasoitusajo 2140 m Lahti 1 Hujanhajan/Jouni Törmänen 2 Pirran Pilari/Ville Tonttila 3 Pireus/Juha Länsimäki 4 Hiskin Heppu/Iikka Nurmonen 5 K.P. ?. Puolet vierailijoista on ulkomaalaisia. Kävijöistä yhä useampi tulee Suomenlinnaan talvikaudella. Etenkin ulkomaalaiset haluavat käydä Unescon maailmanperintökohteessa vuodenajasta riippumatta. Kävijämäärät kasvoivat varsinkin sydäntalvella tammi- ja joulukuussa sekä huhtikuussa. Viime vuonna yleisölle avattiin Suomenlinnaan kuuluva Lonnan saari. ?. ?. ?. 2160 ?. ?. ?. Niitä saa ainakin rautakaupoista ja meijerin myymälöistä. Savolainen sanoo kävelyn luontuvan hyvin navetan betonilla, mutta parketilla nastoitetuin kengin askellusta kannattaa välttää. ...ja kokeili niiden pitävyyttä työmatkalla navettaan. Nastat ovat valmiina joka lähtöön. JUHANI VIITALA Kirjoita viljelijän yksinäisyydestä Viljelijän yksinäisyyttä koskevaan tutkimukseen kaivataan maatilalla asuneiden kirjoituksia asiasta. Kokemuksiaan voivat maatalousyrittäjien lisäksi kirjata ja lähettää yrittäjien puolisot, tilalla kasvaneet perheenjäsenet sekä jo eläkkeelle siirtyneet maatalousyrittäjät. Soile Kilpeläinen Helsingin yliopistosta tekee pro gradu -tutkielmaa yksinäisyyden kokemuksista maaseudulla ja erityisesti maatalousyrittäjän ammatissa. ?. ?. 13,8 28 752 15,8 27 255 14,6 71 310 12,8a 53 198 14,9 79 285 13,6 348 500 13,8 248 080 15,5 66 942 13,6 66 291 14,7 45 560 2/17,7a 3/14,7a hlo5/16,9 5/19,1a 1/14,3a 4/14,4a 1/11,0a 4/13,7a 4/15,5a 4/16,0a 11/17,4a 10/17,8a 3/16,6 5/16,3a 4/14,9 8/13,2a 6/13,9a 9/16,1ax 1/12,9a -a hpl 9/20,0a 3/16,6a 5/16,7a 1/15,3a 4/16,8 4/14,6a 3/13,4a 5/17,0 hpl 3/14,4a 3/17,0 3/16,5a H 21.1. 1/15,1a 3/17,5 9/14,0a 1/14,0a 9/16,6ax 3/15,3a 4/15,3a 2. LÄHTÖ Ryhmäajo 1640 m Lahti 1 Rapido Streamline (SE)/Ari Moilanen 2 Stone Capes Liz/Tapio Perttunen 3 Borups Ivan (SE)/Tapani Salojensaari 4 Deepa Duo/Jani Ruotsalainen 5 Armani Cates/Antti Teivainen 6 Angel Valley/Esa Holopainen 7 Love de Villeneuve* (SE)/Jarmo Saarela 8 Sahara Hotshot/Seppo Markkula 9 Amaretto Scoop (SE)/Jyrki Tammimetsä 10 Max Smith/Samuli Innanen 11 Hopeless Guy/Hannu Torvinen 12 Apache Kemp/Markku Nieminen 1640 ?. ?? ?. Sairauspoissaolot, kotihoito ja sosiaalihuollon palvelut lasketaan päälle.? ?Ylläpidämme myös asukkaittemme mahdollisuutta liikkua ulkona?, Helaste kertoo. ?Ruuvattavat parhaita? Savolainen suosittaa ruuvattavia nastoja, ne ovat kengissä aina valmiina. 25,3 25,7 25,9 25,3 25,9 23,0 25,4 24,4 24,4 22,6 22,7 22,9 23,6 21,4 23,7 24,4 45 76 61 48 49 68 63 108 120 301 113 157 108 317 115 230 910 945 750 210 125 910 015 970 090 690 682 660 971 050 020 820 4/27,1a 3/m27,8x hll 2/29,1ax 8/27,3a 2/23,0 6/25,7a 3/25,7a 8/25,9ax 5/26,9 8/27,8a 10/24,2a hpl 2/21,5a hlo2/25,3 1/25,0 3/25,4a k 6/27,2a 1/25,2a 5/28,5x 1/23,2 4/27,7a 7/28,8 3/25,8 5/26,2a 7/30,3 4/22,9a 2/33,7 3/22,5a 9/27,1a 1/24,2a 6/27,2 7/27,0 7/27,3 1/28,8a 3/28,2 4/27,2 hlo11/27,9x hpl 5/25,7a 9/27,4 8/24,2a 3/23,3 1/27,0 hpl 1/25,1a 3/26,9a 10/26,7 6/27,4a 2/28,0 5/27,2a 3/25,3a 4/27,0a 6/24,9x 9/24,5a 8/26,5 9/27,7a 4/23,8a 10/22,4a hlo3/25,2a 1/26,7a 1/27,0a 2/26,8a 6. Erotar (15, 1) 4. ?. Jyrki Tammimetsän valmennettava saa takarivistä varmuudella selkäjuoksun ja kirii lopussa kärkikamppailuun. Kahden merkin taktiikka pitää myös hopeadivarissa, josta viime lauantaina yllätystappion kokenut Magnat joutuu jäämään pois. ?. ?. ?. Amazing Soul on esiintynyt kilpasiskojaan korkeammalla tasolla ja pystyy kuittaamaan neljän tonnin voittorahat monella erilaisella juoksunkululla, kunhan menee vaan ravia. Rapido Streamline on avainasemassa toisena kohteena ajettavassa haastajadivisioonassa. Mikäli viime kerran laukka ei uusiudu, se voi hallita lyhyen matkan kisaa lähdöstä maaliin. Kaveriksi riittänee Amaretto Scoop, joka aloitti tauolta tosi pirteällä juoksulla. Lonnassa vieraili touko?syyskuun aikana lähes 20?000 kävijää. MT MT 1. ?. ?. Hiekoitus ja hyvät kengät auttavat. Tuotantotiloissa lanta, rehut ja märät lattiat aiheuttavat kaatumisia. Mela maksaa päivärahaa ja korvaa sairaanhoidon kuluja viljelijöiden työtapaturmista. Joka neljäs kaatunut Etelä-Suomessa poikkeuksellisen liukkaus on vaihdellut alkumetreillä jalkaansa pienen haavan. ?. Kiihdytyksestä saattaa tulla aika levoton, eikä Ari Moilasen ajokin tarvitse olla mukana alun kiivaimmassa rynnistyksessä. Se saa revittelemättä asemat toisen radan jonosta ja mahdollisesti hyvinkin läheltä kärkeä. Amazing Soul on kierroksen ykkösvarma. ?. ?. ?. Tutkielman ohjaaja on professori Timo Harrikari sosiaalitieteiden laitokselta. Kirjoittamisen apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia apukysymyksiä: Miten yksinäisyys näyttäytyy omassa tai läheisteni elämänta- Tapio Mäki-Tulokkaan valmennustalli on aloittanut vuoden vahvasti. 20 Perjantaina 23. Salama, 2 Pirran Pilari, 6 Veeran Linkki, 7 Kantri, 10 R.R. ?. mennessä joko sähköpostitse: soile.kilpelainen@helsinki.fi tai kirjepostilla: Soile Kilpeläinen/ Sosiaalityön toimisto, PL 16, 00014 Helsingin yliopisto. Mannerheimooppera Ilmajoelle Suomenlinnassa ennätysmäärä kävijöitä Ilmajoen Musiikkijuhlat esittää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kesäkuussa 2017 uuden kotimaisen oopperan, joka kertoo Carl Gustav Mannerheimista. Oopperan libreton kirjoittavat Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies. Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien kahdestoista itse tuottama ooppera. Teos kantaesitetään 9.6.2017. Ilmajoen Musiikkijuhlat viettää 40-vuotisjuhlavuottaan kesällä 2015 ja kantaesittää uuden kotimaisen oopperateoksen Elämälle . lähtö: 8 Hexan Voksu, 3 Pireus, 12 Teskeri, 5 K.P. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2640 m Lahti 1 Moonlight Storm/Ari Moilanen 2 Bulletproof Kemp/Markku Nieminen 3 Daisy Web/Jarmo Saarela 4 Mars Cake/Jani Ruotsalainen 5 Callela Kingswin/Kari Venäläinen 6 Tiger Mint/Ilkka Hoffren 7 Rim Bay Tallulah/Ville Tonttila 8 Lucky Tempest/Hannu Hietanen 9 Carbonado/Hannu Torvinen 10 Incredible Ironman/Antti Teivainen 11 Stone Capes Moon/Jarkko Ristimäki 12 Timeless Croft/Seppo Markkula 2640 ?. MAANVILJELIJÄ ANTTI SAVOLAINEN, KEITELE Keitele nastoittaa kuntalaisten kenkiä RAVIT Desiree Lady näkemyksenä SAMI KARPPINEN Keiteleen kunta kustantaa nastat asukkaittensa kenkiin. ?. ?. Kovemmassa sarjassa on useita hyviä taukohevosia, joista ainakin Kujanpään Jyräys ja Boker on syytä nostaa peleihin. Vihjesysteemi: 1. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Benito Kievitshof (DE)/Ari Kela 2 Invantaggio/Samuli Innanen 3 Frosty Vice/Jani Ruotsalainen 4 Phaedra Club (IT)/Seppo Markkula 5 Vind Farming* (SE)/Hannu Torvinen 6 Sign Of Victory/Jarmo Saarela 7 Global Option (SE)/Erkki-Pekka Mäkinen 8 Blame Pizzaz/Esa Holopainen 9 Bogey Wolf/Arto Laaksonen 10 Desiree Lady/Ari Moilanen 11 Calle Corvette/Jukka Torvinen 12 Fager (SE)/Ville Tonttila 2140 ?. ?. ?. ?. ?. ?. 2160 ?. lähtö: 1 Rapido Streamline, 9 Amaretto Scoop (12, 8) 3. lähtö: 10 Incredible Ironman, 5 Callela Kingswin, 12 Timeless Croft, 1 Moonlight Storm (7, 2) 5. ?. ?. Lions club -veljet ruuvasivat ne paikalleen rautakaupassa. Operaatio tehtiin marraskuun lopulla. ?Vasta vappuna ruuvaan nastat pois omista kengistäni?, maanviljelijä Antti Savolainen suunnittelee. Savolainen on koko idean isä. Hän teki aloitteen kuntaan ja paikallisille Lions-veljille. Idea toteutettiin tänä talvena toistamiseen. ?Onnistumme, jos saamme yhdenkin kaatumisvamman estettyä?, Savolainen kertoo. Ikääntyneet innostuivat Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helaste laskee, että kuntalaisten pahojen kaatumisten takia terveysmenoihin kuluu viisinumeroinen summa. Kunta sijoitti nastoihin euron kappaleelta. 2160 ?. ?. ?. Miten työ maatalousyrittäjänä vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksiin? Kirjoituksen voi laatia esimerkiksi kertomuksen muotoon. ?. Joka neljännen eteläsuomalaisen lasketaan kaatuneen alkuvuonna. Kahdeksan ruuvattavan nastan pakkaus maksaa Savolaisen mukaan 24 euroa. lähtö: 16 Diktaattori, 15 Ponnen Onni, 6 Kujanpään Jyräys, 14 Boker, 7 Aki-Vei (4, 2) 6. ?. ?. ?. ?. 11,2a 12,6a 12,3a 12,3a 13,6a 14,4a 11,5a 11,7a 11,8a 97 97 50 76 62 88 58 73 93 878 636 729 875 494 494 910 429 130 2/14,2a 4/14,4a 8/14,6a 9/18,2 9/14,8a 5/14,6a 8/13,8a 8/15,1a 9/15,0a 9/13,9a 5/13,4a 2/17,3 3/20,6a 5/15,6a 3/17,0x 2/15,8ax 3/12,5a 3/14,3a 2/14,1a 6/15,0a 7/15,9a 1/16,2a 2/17,3 1/17,4x 3/18,1 1/15,6a 5/14,4a 3/14,1a 4/14,3a H 21.1. 8/14,9a 2/17,4 H 21.1. Kt 19.1. 5/14,3a -a hpl 11,4a 124 219 5/14,6a 1/15,0a 4/13,3a 1/13,6a. ?. ?. ?. Kokonaiskävijä määrä kasvoi 30?000:lla edellisestä ennätyksestä 2013. Erotar/Tapio Perttunen 11 Aika Kiho/Pertti Puikkonen 12 Teskeri/Harri Kotilainen 13 Vinkan Hovi/Jukka Torvinen 14 Kissus/Arto Laaksonen 15 Leevi Lounatuuli/Jani Ruotsalainen 16 Suvelan Tähti/Jarmo Saarela 2140 ?. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Västerbo Mission (SE)/Hannu Korpi 2 Noisette Bar (IT)/Timo Paananen 3 Kontroll Broline* (SE)/Kari Venäläinen 4 Westcoast Spider/Iikka Nurmonen 5 Bullo Citrullo/Ari Moilanen 6 Global Kid* (SE)/Antti Teivainen 7 Bory/Hannu Torvinen 8 Naughty la Marc (DK)/Esa Holopainen 9 Green Pepper/Seppo Markkula 10 Poissa 11 Costatantisoldi (SE)/Risto Airaksinen 2140 ?. ?. ?. Salama/Kari Ahokas 6 Veeran Linkki/Kari Rosimo 7 Kantri/Niko Jokela 8 Hexan Voksu/Esa Holopainen 9 Sohvin Valle/Seppo Markkula 10 R.R. ?. ?. Niitä käytetään vain tutkimustarkoitukseen. SATU LEHTONEN Kertomukset pyydetään 1.3. ?. ?. Säästö voi olla suuri, jos kuntalainen välttyy liukkailla keleillä kaatumasta ja loukkaamasta itseään. Työnjako oli Keiteleellä sellainen, että kunta maksoi nastat kenkiin. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2140 m Lahti 1 Alvena Sonja (SE)/Antti Teivainen 2 Vivian Caramel/Juha Utala 3 Tilde Småbo/Jarmo Saarela 4 Demi De Veluwe/Erkki-Pekka Mäkinen 5 Moonlight Love/Hannu Torvinen 6 Magical Queen/Kari Venäläinen 7 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 8 Yahuu Hoss/Tapio Perttunen 9 Thula Sana (SE)/Ari Moilanen 10 Moonlight Cloud/Arto Laaksonen 2140 ?. 13,6a 16,0a 13,8a 15,1a 13,6a 13,8a 13,8a 15,0a 12,8a 14,5a 15,2a 15,9a 16 18 16 14 18 19 15 19 19 10 10 17 705 530 334 053 040 735 229 680 717 145 410 975 1/15,0a 1/16,3ax 4/14,8a 3/16,5a 9/15,4a 1/16,7a 6/18,2 3/16,9a -a hpl 7/18,5a 2/16,1a 1/16,5a 1/15,4a 1/17,3a 5/18,1 3/20,3a 4/15,2a 3/13,8a 1/15,8a 4/16,4a 7/13,8a 11/17,8a 7/16,2a 10/15,9a 1/13,6a 2/18,5 1/20,9a 3/15,3a 2/17,4a 4/17,1a 4/17,3a 3/15,0a 3/12,8a 3/19,0a hpl 4/17,2ax 10/17,6ax 3/17,5 4/15,4a 6/20,1a 7/18,2 6/17,3a 5/15,8a 1/17,3 1/16,7a 3/16,1a 6/17,6 3/17,1a 3. ?. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2140 m Lahti 1 Diporex/Peter Lindroos 2 Topper/Hannu Hietanen 3 Tuhti-Parooni/Kari Rosimo 4 Aaron Hem/Teemu Okkolin 5 Poken Viasko/Tapio Perttunen 6 Kujanpään Jyräys/Antti Teivainen 7 Aki-Vei/Iikka Nurmonen 8 Keisar/Hannu Torvinen 9 Pyrypolun Dumdum/Arto Hammar 10 Frans/Juha Utala 11 Pulun Pilke/Arto Laaksonen 12 Vieskerin Valo/Pertti Niveri 13 Rapin Aatos/Seppo Markkula 14 Boker/Esa Holopainen 15 Ponnen Onni/Ari Moilanen 16 Diktaattori/Jani Ruotsalainen 2140 ?. ?. ?. Liukuesteet voivat unohtua piirongin laatikkoon. ?Nastakengistä ja liukuesteistä on selvästi apua liukkaalla liikkuessa?, tapaturmayksikön päällikkö Jaana Laine Maa talousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) suosittaa. Liukkaalla vammautumiset eivät toistaiseksi näy Melan korvauskäsittelyssä. ?. ?. Ooppera Oskar Merikannosta. Suomenlinna houkutteli vuonna 2014 ennätysmäärän eli yhteensä 858?000 kävijää. ?. Sen voi lähettää nimettömänä. Tutkimukseen voi osallista myös ilman taustatietoja. Kaikki kirjoitukset käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti. ?. Viime vuonna kului 300 euroa. ?Sitouduimme ostamaan nastoja tarvittavan määrän.? Ikääntyvät asukkaat kävivät nastoittamassa kenkiään. Kaikkiaan 30 asukkaan kenkiin pantiin piikit. Työikäisistä ja nuorista vain harva kävi varautumassa liukkaisiin. Helaste uskoo, että investointi kannattaa erinomaisesti, joskin tarkkaa tulosta on vaikea laskea. ?. ?. Asia ei liity millään tavoin Vermon tapahtumiin, vaan Magnat oli kolhinut itseään vasta startin jälkeen kotona. Viimeksi juhlinut Costatantisoldi joutui nyt takariviin, minkä vuoksi myös ykköspaikalle arvottu Västerbo Mission on pakko olla mukana. Suomenhevosten kohteet ovat hankalasti arvioitavia tasoitusajoja. ?. Vahingosta ilmoitetaan usein vasta kuukausien viiveellä. Kaatumisesta seuraa usein raajojen venähdyksiä ja murtumia, kun liukastutaan työmatkalla. ?. 27,5 28,1 28,0 27,9 26,9 27,1 25,8 26,3 25,2 26,5 27,4 26,1 25,2 27,3 26,7 26,8 17 10 18 18 25 21 27 35 38 29 28 29 38 23 31 23 420 330 345 480 040 970 495 130 090 335 455 320 180 545 495 350 2/29,3 8/36,7x 3/29,4 6/31,3x 9/29,1x 1/29,1a 9/29,7x 3/29,0 4/28,0a -a hpl hpl -a hpl 5/29,0a 2/27,3 2/29,2x 3/34,9x 8/29,4a 3/29,3 1/28,4a 8/28,6x k -a hll 5/30,1ax 2/26,9 3/28,6a 2/27,0a 2/29,0 14/26,1x 3/27,1 3/28,2 7/30,6 7/28,1 6/28,2 11/29,9 4/28,0 11/28,9x 1/29,2x 13/31,5x 5/30,0a -a hll 13/29,0x hpl 4/28,6a 1/31,7x 9/31,7a 7/28,6x 10/28,4x 1/28,6a 3/28,7 2/28,2 6/27,9a 9/33,7x 13/31,6x 2/28,7a 3/27,6ax 1/27,3 5/29,2a 3/28,9a 6/30,3 -a hpl 11/29,0 5/27,8 3/29,7x 7/27,9a 4. 14,8a 13,8a 13,6a 13,2a 13,6a 14,4a 13,3a 14,3a 14,0a 14,3a 15,4a 15,2a 26 28 33 35 35 31 28 28 38 48 23 30 780 460 905 745 666 685 931 950 210 450 570 830 2/16,7L 6/15,6a 6/14,5a 1/14,9a 4/15,4a 4/16,5x 5/15,0a 1/14,3a 5/16,3a 1/15,3a 1/16,4a 2/15,9a 1/15,9a -a hpl 1/15,9a 13/17,7 6/14,6a -a hpl 1/15,9a 1/16,7 4/16,4a -a hpl 1/15,9a 1/17,7 2/16,1a 4/16,7a 3/13,6a 5/16,8a -a k 10/17,5x 5/14,6a hpl 2/14,0a 3/16,7a 1/16,4a 2/16,4a 2/17,3a 5/16,4a 1/16,2a 5/14,3a 1/13,6a 1/15,8a 2/15,2a 6/15,3a 4/15,5a 7/15,9ax -a hpl 5/15,5a 7. ?. Tyyli on vapaa eikä pituutta ole rajattu. Halutessaan kirjoittaja voi lähettää itsestään perustietoja, kuten sukupuoli, ikä, perhetilanne, paikkakunta, tilakoko ja tuotantosuunta. Siitä johtui poisjäänti saman viikon lauantaina. Vamma ei ollut erityisen vakava, eikä vireen katoamista tarvitse käytännössä pelätä. Suurin huolenaihe lauantaina taitaakin olla voltin viides rata, mutta pienessä lähdössä siitäkään ei pitäisi olla isompaa murhetta. lähtö: 10 Desiree Lady (3, 7) 7. Jukka Kinnusen tamma hoiti hommansa tammikuun Tammatähdessä Vermossa, vaikka polkaisi kisan >> Kirjoituksen voi lähettää nimettömänä. rinassa. Minkälaisiin elämänvaiheisiin yksinäisyys ajoittuu? Mitkä asiat yksinäisyyden kokemuksiin ovat vaikuttaneet? Minkälaisia tunteita yksinäisyys herättää? Mitä kielteisiä ja myönteisiä asioita yksinäisyyteen liittyy? Minkälaiset asiat vaikuttavat yksinäisyydestä selviytymiseen? Miten maaseudulla asuminen vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksiin. lähtö: 11 Costatantisoldi, 1 Västerbo Mission (6, 4) 1 x 2 x 8 x 4 x 5 x 1 x 2 = 640 riviä = 32 euroa TERO SIPAKKO Kierros 4 Toto76 Maanviljelijä Antti Savolainen ruuvasi nastat saappaisiin ... viikottain. 16,5a 17,1a 16,9a 17,2a 18,9a 17,1a 16,9a 16,6a 16,3a 16,8a 16,7a 16,0a 2 4 4 4 1 2 1 2 4 4 4 4 610 200 625 470 655 350 525 410 934 100 535 075 6/17,7a 2/21,1 4/18,4a 5/18,2a 3/20,6a 1/17,1a 7/18,8 13/20,2 1/17,9a -a k 2/17,1a 1/18,0a 2/18,1a 2/19,2a 1/17,3 2/18,1a 1/18,9a 2/17,2a 3/19,2 1/18,4a 6/17,6a 1/17,9a 2/18,1a 1/16,0a 1/16,5a 3/17,1a 4/17,0a 2/17,9 hyl1/18,4a 2/17,3a 4/16,9a 2/16,6a 4/17,9a 1/17,6a 2/17,8a 3/18,1a 3/17,6 6/17,4a 1/19,1a 4/17,0 1/17,7 8/18,5a 1/18,3a 1/20,2a 1/19,9 1/17,4a -a k 1/17,5a 5. tammikuuta 2015 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Onnistumme, jos saamme yhdenkin kaatumisvamman estettyä. Keskiviikon ravien jälkeen forssalaisvalmentajan saldo on kymmenen kilpailua ja niistä peräti seitsemän ykkössijaa. Viime vuoden lopulla tauolta lupaavasti palannut Desiree Lady aiheutti Turun T76-kierroksella kaksi viikkoa sitten yhden alkuvuoden harvoista epäonnistumisista laukattuaan ratkaisevasti heti lähtöauton takana. Laukan jälkeinen juoksu osoitti kunnon olevan kohdillaan. Desiree Lady osallistuu Lahden lauantaisella kierroksella tasaiseen pronssidivisioonan lähtöön, johon useimmat pelaajat uhraavat monta merkkiä. Niille on käyttöä toki muuallakin, ja vihjesysteemissä luotetaan Mäki-Tulokkaan suojatin korjaavan viimekertaisen virheensä. Kymppinumero ei heikennä Desiree Ladyn mahdollisuuksia. ?. ?
3190,- +tk 60 km. 17.900 ?+alv. P. 1200 ?. P. 1500 mm KAUHA lev. 040 7357405 Ostetaan tai vuokrataan maitokiintiötä C1-alue. 21 Perjantaina 23. 0400 997188. p. Edull. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. työmaakoppi, ha-koukku esim. sis.alv. P. H. 040 5759227 Tuomme Suomeen kuntotarkastettuja ja katsastettuja autoja. hyvä automatiikka, mm. vetovastusanturi www.autoeuroopasta.com Täytä haku tai soita 0400 342265 myös gps-ohjauksella monta kokoa Avagro Oy | 02 858 3600 Alhaisin polttoainekulutus Konemyynti puh. Lev. Takuu 2 vuotta. 4 kW, niittosilppuri Taarup. H A LVA L L A ! MT-TUKKU.FI tai soittamalla 0400?895 174 Toimitukset kaikkialle Suomessa. Diecillä säästät! NYT VINSSI JA LUMILEVY KAUPANPÄÄLLE! Finman Rally USA 250 Maasto/tieliikenne Kuorma-auton alustoja traktorin perävaunuksi, eri varusteilla. Akselistoja, runkoja, ym. 1530,-) RALLY USA CITY 1300 NYT! 8990,- 7900? Finman UUTUUS! Finman Taka-aura 400,takavinssi 490,vetokyky 1350 kg. H PYRKIJÄ E-480 Pyrkijä E500 2490,sähköskootteri 4-pyörä. 198 tkm, ruosteeton. Vastikään kytkin uusittu, startti ja akut, koko etupään jarrusysteemit, myös levyt. H. 15.900 ?+alv. P. luetu 2 n e Suom ehti! päiväl tilavuus 1,2m3 SIS.ALV. SIS.ALV. 599,-/k Nykyaikaisin tekniikka, Vario portaaton voimansiirto Hinnat sis.alv 24 % . Rahoitus/vaihto mahdollisuus kuvat www.konekesko.com Valmistettu DOMEX 650 MCD hienojakoteräksestä! Hardox 500 Huulirauta, sovitteet paikallaan, erikoisvahvistettu! ISOT LUMIKAUHAT Kysy tarjouksiamme Hinnat ALV 0 % EDULLINEN RAHOITUS www.konefarmi.fi DIECIKUROTTMAATILAAJAT AL K. Laaja mallisto, 36 maatalousmallia! 185 h KYSY TARJOUS ajettu 7400 h, etunostolaite hp 29 760 . TARJOA! +tk T NY 41 Hv TUS! TOIMI 8500? 9990,- Käsiraha 0,- loput 189,-/kk. PARAS TYÖKONE, paino 445 kg, vetokyky yli 900 kg, TAKUU maavara 30,5 cm, aito 100% 3 VUOTTA! 4-veto. MADE IN TAIWAN MOLEMPIIN TRAKTOREIHIN - 26. toimii molempiin suuntiin . 0400 779184. MB E CDI BE-10. Myös korjattavaksi. 040 2444344 VW Transporter 2.5 Tdi -02 pitkä. Aj. n. Takuu 2 vuotta. 040 8117061. Valtra ja Valmet kierrätysosat www.valparts.fi. 050 3537948. Diecillä Suomen paras huolto ja varaosat etuäes, apulannan kaukosäätö, iso pakkeri, ruiskutusurat, muistisylinteri. Murska 1400 viljamylly / tuubipakkaaja. ISME 180B -2007, tunnit vain 2950 h, Varmaa käytt. 2250 mm KAUHA lev. Nop.15 km/h. k-autot ja moottorit. Hardox400 hammasterä k Hyvistä kurottajista löydät vain huippulaadukkaat komponentit. Ne on vakiona Diecissä: Sauer Bibus, Bosch Rexroth, Danfoss Kysy nyt Tarjousta uudesta Massey Ferguson 7700 sarjasta, ennakkomyynti on juuri alkanut Koneet nyt ennakkohintaan. Mallisarjassa on runsaasti uudistuksi kannattaa kysyä nyt tarjousta. SIS.ALV. SIS.ALV. KAUHA lev. 050 3066896. CLAAS TUCANO 430-13 Ulkorehusiilo, tilav. 040 5015789. Valtra ja Valmet koneita purkuun www.valparts.fi. HYPRO-TRAKTORIPROSESSORIT monimuotoisiin metsähakkuisiin. 040 5862089. LAKA PS 120 kW. Hakekattila. P. KATSO: karjanhankinta.fi/karjanetti 790 h, kamera ilmastointi, sähköseulat pöytä 510 cm + vaunu hp 90 000 . P. Asa Lift porkkanannostokone. leveys 2,5-3 m . 0400/824858 roopenkone.com Belarus 72 4-sylinterinen, kunnostusta. 0400 531244. 6 Jättiboksi 468 x 400 px USA 250 SIS.ALV. 2500kg 2000kg Karhotin Kuhn GA8020 sivulle karhottava 8 m. 0424 720 600 Huolto/varaosat 0424 720 300 RALLY USA CITY 800 HINNAT NOUSEVAT 01.02.2015. PELTONIEMIAGRO.FI Liete- ja Kuivalantavaunut yms. Laatua kohtuu hinnalla. Dieci-kurottaja on maatilan tärkein työkone! Suomen suosituin mönkijä. (03) 437 8801 K Y Harjupellontie 13 Nestepeittaimet, viljaruuvit, viljakanuunat ja tasokuljettimet (150 ja 200 mm) sähkö- ja hydraulikäyttöisinä. Myös muita edullisia koneita. P. 040 3739327. Hinatt. 4x4 +tk. (Saa ajaa 15 v. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi KOKO MAAN KONEKAUPPA! TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. sis alv 24% SAMPO ROSENLEW 3065 -07 PUIMURI Massey Ferguson, John Deere, Volvo, Claas, Fahr, Sampo 500 tai 580. P. H. sis alv 24 % Traktori -70 / -80 luvulta, myös varust. ajomatka ajomatka 60 km. 19900?. P. sis alv 24% PUINTIIN TEHOA JOHN DEERE 1450 CWS-02 Edullisesti kiekkovannas kylvölannoitin, Murska mylly sähkömoottorilla n. traktorikortilla.) RALLY USA CITY 1500S KATSO ESITTELYVIDEO www.tgb.fi Otamme vaihdossa OHJAUSTEHOSTIN mönkijät, moottoripyörät, -kelkat... ! ym. 1490,- MODULARBOX OY P. myös Mazda, Mitsub., Mb paketti-, lava- ja kuormaautoja. alk. 050 5649738. 7 Mainosboksi 300 x 250 px TILAA NYT nettikaupastamme (arvo 980,-) HYDRAULINEN Pituus 2500mm, täyskoteloidut lukituksella OVH OVH390;390;- Traktori Valmet 502, vm.-73, aj. 4050h, h.4600?. Ei tarvitse ajokorttia, ei ei vakuutuksia. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. TILAA SUORAAN AUTOTUKUSTA iso maan irrotus- ja kuljetuskapasiteetti Volvo fl10 vm.-87 etupää.moottori, vlaatikko, hytti. sis alv Lahden koneet kysy Reijo Kiiveri puh 050 4499 516 Fiat 640 DT3 aj. Hienoin sähköpyörä, 36V 10Ah akku, iso kuljetuskori, ym. H. Euro-Teli Oy, Hki, p. 0500 223053. Vientiin käyt. 040 5042918. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. P. 0400 836941. ENERGIAPUUKOURA kaato/ kuormaus metsäkuormaimeen. P. lohko, siisti 4-veto. P. nouto ja pap. Pakettihinta 18.500 . vain 226 tkm, kats.1/15. H: 6200?. Hakki Souvari koura. 0400 160937. 1200h, kompressori, ilmastointi, pt-mittari, renkaat 1050/32 hp 79 000 . Ajomatka 80km, 28?renkaat, takuu 2v. P. Hieno johtotähti. Ml 356tkm. 040 8765516. Eläinten osto ja myynti. vanha, tarjoa! P. 050 5416499. SALAOJAN SORASTUSVAUNU. P. 2013 Esko Booster 3292 linko Ski-Doo Legend 800 moottorikelkka.............vm. Iitti. alv 0 myös vaihto. P. 5400 h, etukuormain + vetävä metsäkärry kääntyvillä pyörillä. C2- ja C1-alue. P. 0400 685051. MATKAILUAUTO, puoli-integroitu 4-6 henkilön varusteineen max noin 10-v. -09 NYT KONEET KOUVOLASTA EDULLISESTI HUIPPU SIISTI CASE 110 MULTICONTROLLER -13 Pulpettivene + 20 hv moottori. Halpa paketti. 040 5500157. Ajokone edullinen tai traktori metsä varustukselle. Säätökeskus + poltin. 045 8665044. Soita 020 413 2321 Paras TRAKTORIMÖNKIJÄ puunajoon, lumitöihin... +tk. Käsiraha 0,- loput 110,-/kk. HETI RUISKU EFI, LEDIT ym. NYT UUTUUS ENNAKKOTILAAJILLE EFI/EPS 550 Blade 2890?/3290. Ei tarvitse ajokorttia, Sähköskootteri. 10 tn. P. 0400 165568 MF 4355, vm.-02, sähk. P. 0400?580 121 Tilaa lukuoikeus näköislehteen ja arkistoon. maaseuduntulevaisuus.fi. 046 8806627. MB 412D -99 285tkm kats. 040 5833511 Etelä-Savo. JD 6900 -96 160 hv + etuk. 040 7712092 Kärsämäki. ALK. LUE URAKOINTIUUTISTEN TESTITULOS NETTISIVUILLAMME OVH 745,- p. P. 0400-350170 Ari Kärkkäinen 040-6815508 1595,- P. hydraulinen kääntö . MARKKINOIDEN HIENOIN! ta tila na ka la ai us a sa ke ta oi n n aa t o -m Ny ara M Käsiraha 350,- loput 99,-/kk. (Edun arvo YHT. P. 2000 mm 785,SIS.ALV. SIS.ALV. tilavuus 1,1m3 649,- 629,- ajettu vain 2950 h, etukuorm., siisti hp 45 260 . Tarj. 1530 mm. S! Käsiraha 0,- loput 178,-/kk. Käsiraha 0,- loput 75,-/kk. an Finm Finman IMITU O T I T E +tk PYRKIJÄ E-500 Finman auralla ja TGB mönkijällä on laskutettu 3 vuodessa yli 157000? lumitöistä 2011-2013. Finman Blade EFI 550 Käsiraha 500,- loput 99,-/kk. Sähköskootteri. 040 5598172. ERÄ TGB TRAKTOREITA! TILAA HETI 040 553 2428 449,- 499,- 895,SIS.ALV. Stanhay Singulaire 785 tarkkuuskylvökone. P. 0400 666888. Fordson Major h.1800 . Huurre. Itse purkaen, eniten tarjoavalle! P. nostol. lisähydr. H. 050 3498623. Metsäpalsta / tila Varsinais-Suomesta. P. Nop. 2008 Starutman Super Vitesse ........................vm. P. Romu. 050 3527211. Ostetaan Teijo -kuivurin lämpökenno 3-telainen. 040 5534600. Fiat 780DT vm.-80 aj.4500h ruosteeton, h.7900?. tammikuuta 2015 Junkkari Maestro 3000 vähän käytetty, vm. sis alv 24% Tästä talvihinnoin kone CLAAS DOMINATOR 48S -90 2300h, edullisesti hieno kone hp 24 000 . 15 km/h. 24.500 ?. Katso videot: www.heinila.fi p. 0400 588332. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. Kaikenkuntoiset käy. 045 2737823 MASSEY FERGUSON 6475 DYNASIF-05 kiintiöitä Väderstad NZ500-äes hydr.etuladalla. P. P. 046 6591986. REHUVILJAA OHRAA, KAURAA JA VEHNÄÄ. MAKSETAAN HAETTAESSA TAI sopimuksen mukaan, kaikki käy. P. 2011 Pöttinger 6600.............vm. 0400 544118. HY VIÄ UUTISIA TUKKURILTA: RAUTAISET TARJOUKSET! KÄYTTÖOHJEKIRJOJA traktorit, wanhat. alan tavaraa. Hyväkuntoinen. 0400 773611. MF Robur tai Ford Teg metsätraktori. 0400 531244. HUIPPULAADUKKAAT RUOTSALAISET KAUHAT: LAHDESTA !!! JOHN DEERE 6320 PREMIUM -06 2500 - 2650 mm KAUHA lev. 040 5015789. MYYDÄÄN KONEITA VM 300 DS suorakylvökone -14 Claas paalaimet (RC255, RC 250, 46 narusidonta ) McHale paalaimet Fusion3 -14 ja F 5600-12 Seko 600/203 apevaunu -04 EVI karsintakoura -08 1.600 e Tume JC 3000 -01 kiekkokone KingCat pienkuormain -03 kauha + rehupihti Nyt meiltä uudet SNOWEK lumiaurat ja hiekoittimet, alueemme edullisimmat PILKEMASTER klapikoneet, VARILA TR lumilinkoja, heti toimitukseen, hinnat alkaen 1.450 e Suomen ostetuin maatilakurottaja 2013 150h hp 84 000 . 1340,-) (Edun arvo YHT. P. 0400 533130. Nissan Navara 2.5 TDI 4x4 -00 2 x uutta vastaavat renkaat, automaatti ilmastointi ja lisälämmitin, aj. P. kuntoon. Ranjia Oy, www.ranjia.fi 045 2071005. LIVAKKA 16m LETKULEVITIN. Ylösnosevilla letkunpäillä. Mielellään pystyjakajalla. P. P. P. 0400 545344 ENITEN TARJOAVALLE SEKO SAM 2 600/180. P. 200 hl. 050 5619290. 4 kpl kierresauma viljasiiloa Isossakyrössä, til.yht. 1890,- 36V 10 Ah akku, 8 vaihdetta, 5 tehoaluetta, Renkaat Etu 22?/Taka 20. 040 5047371. SIS.ALV. SIS.ALV. SAKSALAISIA TAOTTUJA SIS.ALV. Tume Combimaster+ 3000, -01, kuin uusi, täysin peruskunnostettu, pv-jyrä, hs-laite, sitkaimet, sähköherkut, täyskiekko yms. Tee tarjous! P. Hinta max 50 t? Alv 0%. 040 5598172. Nissan King Cap 4WD -04 250tkm, siisti, uudet renk. H.9700. Toyota paketti-,kuormaja henkilöautoja. 15 km/h. 1 milj.kg. P. Kaikki huomioidaan. 3500. 050 3488292. Käärijä Elho 1010 tai Kverneland 7512-7517 sekä pyöröpaalain. P. 050 3298703. Kuivurin tehopuhdistin FABERSEULARUUVI www.akanaseula. com 0451705960. Verkkomainonnalla lisänäkyvyyttä Noukinvaunuja?.. Pöttinger 8010.............vm. P. Nop. sis.alv. Max. 0500 443602. Myös traktorina! ajettu 4850 h, etunostolaite + etu pto, siisti kone hp 48900 sis alv Ostetaan Traktori International 634. P. P. 2006 Myös rahoituksella, kysy eri vaihtoehtoja! KOTIMAINEN MONITOIMILANA 3-PISTE ADAPTERI Seppo Mairinoja (Kouvola) Tuomo Pullinen (Lahti ) Talven tuiskuihin?. SIS.ALV. SIS.ALV. . 7.500,- P. 1250 mm SIS.ALV. SIS.ALV. in . Uutuus: siilonpohjan tyhjennysruuvit. Welger RP 15 pyöröpaalain. sis alv 24 % SAMPO ROSENLEW 2045 -97 1550 h 33 000 . 0400 265280. Maitokiintiötä kaudelle 2014/15 ja tilatukioikeutta. Kaikenkuntoiset käy. 10/14. Huolt.kirj. ym. Materiaalina laadukas hiilikarkaistu booriteräs. SIS.ALV. Euro/Trima -sovite ja keinuvipulukitus Lukijoita 329 000 (KMT S2013/K2014) Levikki 80 754 (LT 2013) VARUSTELEVY 599,- Euro/Trima -sovite ja keinuvipulukitus SOPII MYÖS VANHOIHIN ETUKUORMAIMIIN! SIS.ALV. SIS.ALV. OVH 899,- 499,- TRUKKIPIIKKISARJOJA HYDRMYÖS SIV USAULISELL A IIRRO LL A ! VOLVO-sovitteisena 5000kg Kysy myös ?kasitonnisia?! TRUKKIPIIKKIPAKETTEIHIN KUULUU: teline, jossa sovitteet paikallaan ja jousilukitus JATKOPIIKIT 349,- 2,5tn. SIS.ALV. SIS.ALV. OVH OVH490;490;- 4tn. 449,- PUUKOURA TRUKKIPIIKKEIHIN 699,SIS.ALV. SIS.ALV. SIS.ALV. S U O R A A N T U K U S TA . Nopeus 15 km/h. Ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2 v. Kotimainen patentoitu Finman V-aura 800,-. 2005 Soita ja pyydä tarjous! www.maaseuduntulevaisuus.fi Kysy myös lukulautamainosratkaisuista! 1 Paraati 980 x 400 px 2 Panoraama 980 x 120 px tai 980 x 90 px 3 Jättibanneri 728 x 90 px 4 Suurtaulu 1 ja 2 140 x 350 px 5 Pidennetty suurtaulu 140 x 600 px Ruots. TESTIVOITTAJARENKAAT. KAUPANPÄÄLLE: Tukkikärry puomilla - Liikennevakuutus 44 ?/vuosi. Finman V-aura (arvo 800,-) ja vinssillä (arvo 990,-) - 100 % ALV vähennyskelpoinen. + vinssi (arvo 490,-) + vinssi (arvo 490,-) + perävaunupistoke tai + perävaunu(arvo 50,-) pistoke (arvo 50,-) Katettu sähköskootteri 31640 HUMPPILA 4990,- (5990?) varausmaksu 500? Toimitus 3/2015. 2005 Krone 5 xl....................vm. Max. vakuutuksia. HUIPPUEDULLINEN. Hp. vm. Takuu 2 vuotta. 4490,-+tk Käsiraha 0,- loput 99,-/kk. PYRKIJÄ E-300 Käsiraha 490,- loput 50,-/kk. Uutuus Pyrkijä E480 3-sähköpyörä, Lithium Uutuus Pyrkijä E300. 0400 125888. Tela-alustainen kaivinkone yli 20 tonninen. P. MF 265, vm.-80. P. Kori 4,30x2,25x2,20m. H. 0400-646200, 0500-659678. KOVA-SEKÄ PYÖRÖPAALAIMIA: John Deere, Claas, Welger ja muita merkkejä. P. P. 1800 mm KAUHA lev. P. 040 8765516. Käytetty KUIVURIKONEISTO + uuni n. RAEXIA runko . 0400-997188 FMG 3600 alueaura... sis alv MC CORMICK 140 MTX -03 tilavuus 0,8m3 tilavuus 0,6m3 tilavuus 0,8m3 529,- 479,- 439,- SIS.ALV. SIS.ALV. KONEKESKO KOUVOLA JARNO SAKKARA 0500 255 947 jarno.sakkara@kesko.fi KETJUJA Traktoreihin, metsäkoneisiin ym. alv0% p
+alv. Satakunta p. 02 4878381. VANERIA. +alv. P. Viitasaari p. P. Kitkasyöttö ja vaijeriveto. 0400 511033. Terri telamaasturin kesä- ja talvitelat, pyörästöt, vetorattaat ym. käytettyjä varaosia. 143 000 km. WWW.OIVANPOIKA.FI PURKUOSIA HIEKOITTIMET SL-malleissa: 3-piste- ja Eurosovite vakiona. Täyttösylinteri Heti toimitukseen 350.- alv 0 % Malli/ TilaPaino Hinta työleveys vuus l kg alv 0 % SL-1500 640 250 2.190,SL-2000 850 330 2.350,SL-2300 1000 380 2.490,Tammikuun tarjous toimitusmaksu 90.- alv 0% H to eti tuks imiHydraulisella käännöllä een Malli/ Levyn Paino Hinta työleveys korkeus kg alv 0 % 2500HD 52 cm 285 1.715,3000HD 63 cm 345 1.870,Tukijalakset /pari 140,Euro-soviteella Tammikuun tarjous toimitusmaksu 90.- alv 0 % He to ti tuks imieen Lisävarusteet PUSKULEVYT TAKALANAT H1 malleihin: Rungon hydr. kääntö 275.- alv 0 % Kannatinpyörät pari 345.- alv 0% *) Kannatinpyörät 260.- alv 0% Työlev. vain 26000 h, hyväkuntoinen Profi 50 -08 aj. 0400 670490. Uudet Nivelaurat -40% ale! Koot 2,6 -3m. 22 Perjantaina 23. 050-320 2222. Maaseudun Tulevaisuuden koulutusteemanumerossa julkaistu ilmoitus tavoittaa tuhannet tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret eri puolilla Suomea! Toimitus edullisesti sopimusrahdilla Myynti: puh. 020 7459 700 Katso www.turunkonekeskus.fi = jälleenmyyjät ja myyntipisteet: KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen Hyödynnä huomioarvo ja ole mukana omalla ilmoituksellasi! uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. Hevospää-puukko kaupan päälle Kysy metsäkärryä, Juontokoura Hapa Traktorin takalana Hapa katso lisää nettialkaen 1 350,- sis alv alkaen 1 050,- sis alv sivuiltamme! KPM Konemyynti 62200 Kauhava 040?848 7794 www.kpmkonemyynti.fi Autohuollon öljypumppu/mittarit, malli Alentec Orion 22561, 1 mpa, sarjanro 9040, 2 kpl. Toimii paineilmalla + letku ja kelat 2 kpl, Nederman nro 801283 max.paine 7,5 mpa. 050 5632450. KÄYTETTYJÄ PUUNTYÖSTÖKONEITA poistohinnoin. 0400 911731 Forssa. Lisätietoja 0400-789 481 tai 040-567 0628 www.tukihenkilo.fi Moto Ponsse HS10 vm.-95, ajokone Valmet 862 vm.-89. P. Vaijerikoukku. 69 000 km. 33 800 ? -07, 315CDI AT B-Kortilla 1+7p. Vågad live line. SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS www.keuda.fi Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 Keuda tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita ammatillisen koulutuksen alalla KeskiUudellamaalla. 100 ha, Salo Maatila 34 ha. Polaris Sport Touring -99 palovaurioitunut, moottorikelkan reen suksimuovit, uudet. min+pvm, pl 87 40321 Jkl www. 181 000 km. 25 200 ? Volvo XC 70 -10 Volvo XC 90 2.4 D5 A Huoltokirja,A1 Tarkastettu, Webasto,, Xenonit, Navi, Penkinlämmitin, Parkkitutka, Käsiraha 0%. 126 000 km. -06 2.4 D5 A Webasto, Huoltokirja,A1 Tarkastettu 2 x renkaat, Ilmastointi, Xenonit, Penkinlämmitin, Nahkaverhoilu, Käsiraha 0 %. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. Kestävyydelle ja toimivuudelle takuu. Paino 4,5 kg. 040 505 5911 ETELÄ-SUOMI p. 040 1722838. Omavalmiste KENTTÄSIRKKELI. Teräsrunko. P. P. P. Alviton hp 3750?. Pirkanmaa p. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Hydrauliikkasylinterit ja tarvikkeet. Toimitukset kautta maan. Keurustarvike Oy p. 20 h Kubota KX 080, ml. 0500 164290. Teemanumero KOULUTUS HÄMEEN MAATILAKIINTEISTÖT LKV 11.2.2015 Metsätila Lapualla 19,5ha. Myydään tarjousten perusteella. Etuovi.com kohde 524279. Lisätietoja p. 0500 164290 Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo Paripyörät 710/70R42, 650/65 R42, 520/85R42, 540/65R30, 460/85R30, 520/85R38, 420/85 R28, 540/65R28, 18.4R38, 20.8R 38. 050 3421915 Uusikaarlepyy. POISTO MYYNTI -työlaitteet 0400 820 193 Reijo Koskinen Yhdistelmäkaivuri New-Holland B115, ml. 0500 660106. TUNTIOPETTAJA, METSÄKONETEKNIIKKA JA KUNNOSSAPITO 1-009-15 Lisätöitä etsii itsenäinen metsuri ja rakennusmies. luetuin päivälehti Parhaat eristeet löytyy täältä: www.ERISTEKAUPPA.COM Paras on edullisin. Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Tunnetko maaseudun elinolosuhteet ja sinulla on aikaa sekä halua auttaa? Toimiva kettutarha. 11.5-15.3, 14.9-24, 12.4-32, 12.4-36, 13.6-38, 15.538, 20.8-38. 040 8325666. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.VV-KONE.FI P. 140 m2. Viljankuivaamo, navetta, varastotiloja ym. 0500 428 629 Kostean kalkin levitin Unia RCW 7500 Plus vm. 014 773009, 0400 819177. Yamaha Viikinki -98 puutteellinen myydään varaosiksi. 014 773009, 0400 819177. Kurun Metsätien toimipiste, Ylöjärvi Sampo 2035, 2045, 2065 puimuriin kohlinlaakereita (alikoko). 0400 440 407, sähköposti etunimi.sukunimi@tampere.fi Karkkilassa (Helsinkiin vain n. Nyt erä edullista itsekantavaa peltiä. Pyydä tarjousta: www.soms.fi tai p. H. 59 km) maatila n. tammikuuta 2015 Oivanpojalta autot jopa ilman käsirahaa! Palvelemme tarvittaessa vaikka iltalypsyn jälkeen! 045 124 0001 Joni Husso 045 124 000 Seppo Rytkönen Kivirannantie 4, 74130 Iisalmi Avoinna ma-pe klo 9-17, la 10-15 Toimitamme auton tarvittaessa suoraan kotiinne! Vuokraamme myös henkilö- ja pakettiautoja. 31 900 ? 19 900 ? 29 500 ? Carado A361 -10 Dodge RAM 2500 -06 Ford F250 2.4DCTi SIS.ALV! 6hlö, kasetti Siisti teho pakkaus! 2x renwc, markiisi, ilmastointi, parikaat, Xenonit, Käsiraha0% vuode, kerrossänky, Trumatic, 128 000 km. suihku, jääkaappi, 100 km/h 81 000 km. 33 900 ? 7.3 Diesel 4x4 250hv SIS ALV! Jopa ilman käsirahaa. 151 000 km. 28 990 ? 37 500 ? Mercedes-Benz C -02 -12 Mercedes-Benz ML -07 Mercedes-Benz Sprinter 250 CDI A 4Matic Avantgarde A1 tarkastettu, huoltokirja, ilmastointi, penkinlämmitin, Peruutuskamera, käsiraha 0%. 119 000 km. 320 Cdi 7G-Tronic Offroad Styling-paketti, Navi, Ilmastointi, Ortopedipenkki, Parkkitutka, s-toiminentakaluukku ym.ym. 0400 643307. Ajok. 040 5068738. Tappeja ja holkkeja, kaivink. Pyöräkuorm. Opiskelijoita on noin 7 000 ja henkilöstöä 650. EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . 670.000 ? Esa Mattila 040-8207249 Teijo, merenrantatontti 1,14 ha, rak.oik. 3400 h Claas 140 hydro, ml. P. Katso www. rawfurs.fi tai soita 0500 139084. HAE TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUKSEEN! Maaseudun tukihenkilö on vapaaehtoinen auttaja, joka tarjoaa tukea arjen paineissa ja elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Seuraava peruskoulutus järjestetään 5.-7.3.15 Espoossa Koulutukseen valitaan enintään 20 osallistujaa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 11.2. www.ewline.org Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. STL. 0400 527 991. Lisätiedot: vs. 0400 637878. Hyödynnä talousmetsäsi itse! Sampo Rosenlew 1046x -06 11500 h, hyvä kone tarpeettomana. mennessä tukihenkilo@mtlh.fi tai Maaseudun Tukihenkilöverkko/Maija Mielonen, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki Iwabo pelletti/hakeuuni, mitat n. 50x50x50, hakesäiliö n. 20-30 hieholle sop. 0400 120908. Soita h 020 41 eti 3 23 ja vara 21 ilmoitu a stila teema a numero sta! Aineistopäivä 9.2.2015 Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Happoteräsputkea purkutyömaalta koot 100-500 mm, edullisesti. Tampereella. P. -98 Komatsu PW 160-7, vm. 040 9348 320 sari.kinnunen@tiimatalot.fi Käytöstä poistettuja teräsristikkosähköpylväitä pit. 050 5632450. 0 00 29 54 3 7 ärä 80 mä ikki a j ki Lev Lu /K 13 TS M ) (K 13 20 (LT 14 ) LIIKENNELUPAKOULUTUKSET Lasia ja peiliä, monenlaista! P. Edullisesti, pikaisesti! Siilinjärvi 0400 474438. Koulutus-teema 11.2.2015 Painosmäärä 86 000 kpl Suomen 2. H. 27 ha ja metsää n. 0500 350723. reihaus@hotmail.fi Lietsoapevaunu JEANTIL 26 m³, telialusta, sähköohjaus, 2-pystyruuvit. Toimitukset kautta maan. Keurustarvike Oy p. 16500. 290/ 411 m² +pihar. Avoh. Työkunnossa, pieniä korjaustarp. P. 0400 643307. TIETERÄT JA KOVAMETALLITAPIT. 050 4390992, 040 5572185. KATTOTUOLIT kaikkiin maatalouden kohteisiin. 040 8235938, 0400 661379. Kotimaista filmivaneria 6,5-30 mm Erilaisiin käyttötarkoituksiin! Kysy lisää! 08 447015 Villaelementtejä (pelti-kovavillapelti) 1- ja 2-laatuna sekä uretaanielementtejä. Asuinrakennus n. -06 Rakennus & Maalaus Koskinen Oy Scanmont Oy SIIPILUMIKAUHAT Malli/ työ- K o h d e 125193 K o h d e 125332 K o h d e 113072 Yanmar Vio 45 +4 kauhaa, -02 Avant 528 -pienkuormaaja, -09 Lieksa, Ruunaan luontokeskus Macea Machinery Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Metsähallitus ilmoita@huutokaupat.com 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) Uudet ja käytetyt koneet ja laitteet Edustamamme Hapa-koneet ovat kaikki kotimaista laatutyötä! Toimitus koko Suomeen! Tilavuus Hinta litraa alv 0 % 730 2.990,1200 3.490,1850 3.800,3500 5.990,- leveys mm 1800-3000 2000-3450 2300-3750 2600-4600 Hyvän suomenkielen taitoinen mies vihannesviljelytilalle, erittäin hyvä kuorma-auton ja traktorin ajotaito, hyvä terveys ja raitis. Työpaikka Nummelassa. Pentti Laitinen p. 010 2547110. KOULUTUS-teemanumero ilmestyy keskiviikkona 11.2. Myydään edullisesti toiminnassa oleva emolehmätila EU-kokoinen, pikaisesti, P-S. emotila2015@gmail.com Maaseudun Tulevaisuus on Suomen toiseksi suurin sanomalehti. P. rak. Hp. Uudet vetokehät ja ketjut. P. P. h. 982 h - kerääjä, harjalaite PETA-METALLI OY -08 -07 -11 -05 -98 -11 -84 -10 -02 KUOPIO Rissanen 0500-374414 Nokka Profi 6WD -98 aj. ValonEnkeli.fi SABINA AUTTAA 0600 302022 CrOy, PL396, Hki; 2,75?/alk.min. 70+ NAISET 0700-414-907 60+ NAISET 0700-414-906 50+ NAISET 0700-414-963 CrOy, PL396, Hki; 2,34?/alk.min ENSAM? Ring våra flickor. P. nostureihin yms. Pintakarkaistua pyöröterästä arto.lehtiniemi@auraosa.fi www.auraosa.fi p.050 3029418. Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. 050 3816186. Taipaleen Teräs Oy Soita heti 020 413 2321 ja varmista näkyvyytesi! Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. 2 . P. 0400 657 773 www.terashaka.fi Klapikone Pilkemaster Evo 30 vm.-12. Osta talvella edullisesti! P. 130 cm korkea, tilav. Soita! Kjellman Pirkkala Tuominen 0500-224406 G-MAX 165 Metsäpaketti VRETEN SVR 10, 10 tn/6 m, robsonveto Kysy! Kjellman Pirkkala Tuominen 0500-224406 · 6-syl.158hv / 691nm · 54+18 vaihteisto · 520/85R38 renkain · ilmastointi · 5-hydr.lohkoa Ym, ym, ym. Huippuvarusteltu esittelykone! Pyydä raju tarjous! www.hstarvike.fi OULU p. työt SAKSASSA. SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. 050 3785305, Nurmijärvi. PELTOA Somero/lähikunnat alueelta. 11000 h, edullinen/vaihto Kysy myös muista koneista! 040-5397735 www.konekauppias.fi Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Nokka 7000 kuormain + Nokka metsäkärry 102 Kärry uusilla renkailla. Takalana Vama 300 JH 1, uudella terällä. Japa Klapisirkkeli 700, edullisesti. Rautia Sysmä Matti Heinonen p. min + Lsa. Iso komeapuustoinen tontti. 040 7393175. Kaivuri JCB 160 -97. 050 3275478 Ruohoniemi Peräseinäjoki. Toisen asteen koulutus/Ammatillinen koulutus josta peltoa n. 225.000 ?. 70 ha. Vero vain n.105e/v.! Webasto, 2 x renkaat, Aut. ilmastointi, iso dvd-näyttö, Vetokoukku, ym. JT 04600 MLÄ.. P. 0400 682055. maaseuduntulevaisuus.fi myös liikennetraktori, viikonloppukoulutuksena. Lahti 30.1. Tampere 13.3. Joensuu 27.3. Ylivieska 17.4. Ilmoittaudu heti! P. P. m². kuljettaja. 720 000 euroa. Lisätiedot: www.hehtaariporssi.fi Paineakku, tukijalat, äärivalot vakiona. VM-sarja alle 7000 kg koneisiin Toimitus edullisesti sopimusrahdilla Uusia traktorin renkaita muutamia kappaleita. 044 744 6000 SEINÄJOKI p. Päär. Pyydä luettelo. Reihaus Oy, p. +alv. P. P. P. Siihen luotetaan ja lehdessä julkaistut ilmoitukset huomataan. Superhalpa uusi OKT 142 m², Hki 50 min. P. 4500 . trakt. Terän Paino Hinta cm kääntö kg alv 0 % 210-50*) mek. 190 785,230-50*) mek. 250 890,230-50*) hydr. 250 1.085,250-63*) hydr. 350 1.490,250 H1 hydr. 600 2.190,275 H1 hydr. 650 2.225,300 H1 hydr. 700 2.255,Tammikuun tarjous toimitusmaksu 90.- alv 0% NIVELAURAT Malli/ Paino Hinta alv 0 % 410 4.650,515 5.115,535 5.185,1060 7.650,1110 8.090,1190 8.290,- siiven korkeus cm kg NYT HUUTOKAUPASSA VM-2400/80 VM-2800/80 VM-3200/82 VB-3200/110 VB-3700/110 VB-4000/110 yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Käyt. 17-25 m. Hinnat alk. 650 h MF 7485 Dyna-VT, etuk. MF 6475 Dynasiff, etuk. MF 4255, etuk.sov. Valtra N101, etuk. Valmet 604 4x4 John Deere Gator 4x4 - lämmin ohjaamo - puskulevy, vinssi Kubota F-1900, ml. Eri laatuja ja kokoja. Kotimaista koivu- ja havuvaneria. Vaalijulisteisiin 3-6 mm vaneria alk. 0400 387601 metsarentti@gmail.com Juontosaksia. 300 l. 0400 321983. LIETTEEN SEPAROINTIA www.lansisuomenseparointi.fi P. 044 2939823. Ilmoita mahdollisuuksista täällä. Jätä ilmoitus: p. 400 . 050 9192 263 www.gli.? SIRKKELISAHURIT Haluatko itse oppia kunnostamaan terät. Kokenut teräseppä opettaa p. Nopea toimitus! Turun Rakennustuote Oy www.turunrakennustuote.fi P. 0400 784444. maaseuduntulevaisuus.fi Hirsinen KOTA, poissiirto, 65 hlön. mukaan. Myydään tilasäiliö Roka 1800 l. P. P. 06 4331950. DEEREN VARAOSAT K o h d e 125668 Kunto 250 Lumilinko, uusi! Konefarmi Oy K o h d e 124294 K o h d e 123199 Bronto Skylift 35 MDT, vm. 0400 900048. Imupainevaunun kompressorin LAMELLIA. 14000 h Valmet 860 8WD -97 aj. 03 3634008, 0400 625373. Konehuolto T. Maansiirtoperävaunun alusta Sisu. P. 045 150 5700 KÄRSÄMÄKI p. 84.500 ? Heikki Tuomisto 0500-535 560 www.kiinteistokolmio.fi Vapaana hiehonkasvatuspaikkoja n. 0500 671898. Eikala Oy, Tuusniemi. HÖYLÄHIRSIMÖKIN KEHIKKO Hullun halvalla! p. 900+180 m2 128.000 ? Olli Lehti 0400-828699 Somero, Talouskeskus, tila 1,3 ha H. PL 211, 00531 Hki. Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 AIKUISOPISTO Haemme KAUHAT HEFTATTUNA - kaikki kauhamallit - kantoharat - myös tilaajan mitoilla - erilaisille liittimille KOULUTTAJAA TUOTANTOELÄINTEN HOITOON Mäntsälään Tarkemmat tehtävien sisällöt, kelpoisuusvaatimukset, haku ja yhteystiedot: www.kuntarekry.fi. Työavain 73233. - liitinlevyt HENKISET NÄKIJÄT 0700 9 8776 SIRU 0700 579 111 BRITA 0700 579 101 AIJA 0700 579 100 2,28 . -12. 0500 164290. Petkus viljanlajittelijaan kiertokangen puita. koulutuspäällikkö Mikko Kukkola, puh. 040 5454410 / Agrola 8 tn telakaivuri Åkerman h3b -88. Uusikaupunki p
Uuden paalaimen hankintaa suunnitteleville asiakkaille ma-pe 20.4.?24.4.2015 . Operaatiota oli turha enää pitkittää. Sehän on jo nähty miten vaarallinen vastus meillä on. 0440 490990. www.halerpalvelut.fi Vanha, hyväkuntoinen ja hieno KIRKKOREKI. 040 5796381. pekka.karhu@karjanhankinta.fi 1 ay ja 2 hol hiehoa. Munathan täällä jäätyy. . Tyhjänpantiksiko me sitten tänne lähdimme. Taivas oli paksussa pilvessä, ja luminen peltoaukea näytti harmaalta, sen takana seisova talo vielä haalistuneemmalta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kylmä vain kuluttaisi heidän tehokkuuttaan, eikä vilusta kankeilla miehillä tekisi mitään. . Niin on avattu monet pattitilanteet aiemminkin. . P. On meikäläisellä ollut ennenkin luotiliivit päällä. P. Viljakontteja, lietekontteja, merikontteja ja lauttavaunuja pyörillä. MARK TRAIL Lähde matkalle McHalen tehtaalle Irlantiin! McHale on maailman suurin yhdistelmäpaalainten valmistaja! Järjestämme kaksi matkaa McHalen tehtaalle Irlantiin ma-pe 30.3.?3.4.2015 . Poikii helmikuussa. Koskinen sanoi matalasti, niin että hänen ympärilleen kyykistyneet poliisit sen juuri ja juuri kuulivat: . 0440 405454. PUNA-APILA kylvösiementä. www.vaakamyynti.fi LOPPUUNMYYNTI!!! Pestyt työvaatteet (Ruotsalaiset) Alkaen 2,5 ?/kpl Kysy myös rahtivapaustarjous. Tilaukset myös iltaisin ja viikonloppuisin. P. Hän työnsi naisen hellävaroin etäämmälle ja teki uuden jaon: . P. Säkö oot sitä mieltä ettei se ole meidän hommia. Jyrinä kuului vielä jonkun aikaa, vaimeni nopeasti etäämmälle, ja kohta oli taas hiljaista. Simo purskahti nauruun. . Vaihto teuraisiin. Ostetaan nuoria lehmiä, hiehoja, koko karjoja. Siitä tulee paha keikka, Koskinen yritti perustella. Ei pienintäkään hiiskahdus- ta missään, ei edes tuulen huminaa. Maisema oli kuin alivalottunut mustavalkoinen valokuva. 045 657 2262. www.naturcom.fi 08 270 7200, 02 762 6200 RETU ruokonata siemenseoksia www.naturcom.fi 08 270 7200, 02 762 6200 Kuivaa pölytöntä olkea suurkanttipaaleissa sekä kuivaa heinää ja esikuivattua rehua. Dublinissa tutustumme Guinness-oluen valmistukseen ja saamme maistiaiset näköalabaarissa. P. Emmekä me edes tiedä ovatko Penttilä ja Luukkonen aseistettuja. Sekin oli turhaa. . Tie oli vähäliikenteinen. Äänettömyys kuulosti epätodelliselta. 0207 757 730, email: fm.ryhmat@fmt.fi Ilmoittautumiset 2.2.2015 mennessä! Tarkempi matkakuvaus löytyy verkkosivuilta: fmt.fi ja konefarmi.fi www.konefarmi.fi EROTU MUISTA! Kysy meiltä lisää. Soita 020 413 2321 ELÄINVAAKA UUTUUDET Porsaille, lampaille, vasikoille ja naudoille Edulliset ja helppokäyttöiset mallit Tervetuloa Sarkamessuille osastolle G3! Ismo Tuominen, Lahti puh. Ohjelmassa on myös kaupunkikierros ja mahdollisuus ostoksiin. H. 1-hengen huoneen lisämaksu 100 ?/hlö. Varaukset ja tiedustelut: Forssan Matkatoimisto Oy puh. 050 3579297 KONKURSSIHUUTOKAUPPA.FI WWW.HUUTOPÖRSSI.FI www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 80 754 kpl (LT 2013) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 329 000 (KMT S2013/K2014) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Aivan kuin eläinkin olisi kammoksunut hiljaisuutta ja halusi särkeä sen. 040 5796381. VSS 30 6.2.2015 puheenjohtaja.vss@gmail.com Luomu Härkäpapu-kauraseos n. Minä ja Ulla yritämme pärjätä puhumalla. Idiootti! Simo perääntyi lähemmäksi ovea. . P. 050 5489660. Lehmiä, poikivia hiehoja, nuoria hiehoja. Nykyisille McHale-asiakkaille McHalen tehtaan lisäksi vierailemme Kilbeggan viskitislaamomuseossa ja mahtavilla Moherin kallioilla. Joko talon väki nukkuu tai sitten siellä ei edes ole ketään kotona. Purnaaja oli järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli Turpeinen. Hei, en mä tosissani! hän yritti sovitella. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Koskinen kertasi vielä toimintasuunnitelman. . Tiedättekö mitä miehet pitää eroottisimpana ilmestyksenä. 040 5267039. Myydään kiintiöitä Vuokrataan maitokiintiötä 200tL, myös osissa, C-alue. Koskinen oli halunnut alun perin kuusi miestä, mutta Lepolalta ei ollut irronnut kuin kaksi kahden hengen autopartiota. Kouvola p. Itse asiassa mä luin stadissa kerran yhden tutkimuksen. . Kuljetukset koko Suomi. lennot, matkustajamaksut ja lentokenttäverot, hotellimajoitus 2hh 2 yötä Galwayssa ja 2 yötä Dublinissa, yhteisruokailut, bussikuljetukset, vierailut. Kant. Kas kun huomasit, hänen takaansa kuului tyytymätön kuiskaus. 0400 222820. AMERIKANKETTUKOIRA narttu, 8.5 kk. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 221,90 ? 6 kk 120 ? 3 kk 72,50 ? 1 kk 36,50 ? Kestotilaus 209 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Toisaalta se ei ollut pahaksikaan. P. Ulla lähtee mukaan. ? Me ollaan värjötelty jo kaksikymmentä minuuttia yhdessä ja samassa paikassa. 6tn. Punkalaidun p. 600 ?. Eikö niihin telmoihin muka tepsi perinteinen piiritys ja vanha kunnon karhukoplarynnäkkö? . 03-781 7470, gsm. 040 5293507 Outokumpu. Hyvää Apila - Timotei pyöröpaalirehua. Hän johti sitä neljän poliisin joukkoa joka oli lähtenyt Koskisen mukana Lavialle. 045 6572262. Pestyt työvaatteet. P. 40tn. Simo jää tänne yhdysmieheksi. Hän tiesi että tunteiden kuumeneminen oli aivan normaalia ylijännitteen purkautumista ja typerät heitot toimintaan latautumista. Se ajoi heidän ohitseen kohti Kullaata, pyöräytti peräänsä korkean lumipilven ja hävisi oikealle kaartuvan mutkan taakse. 040 5068738. Timo, Siikli, Ariel ja Annabelle PERUNAA. Kuljetukset koko Suomi. Viisitoista, Koskinen vilkaisi kelloaan. . Hinnat sisältävät alv:n. tammikuuta 2015 PÖYRÖÖT . Siirrytään asemiin! Turpeinen näytti edelleen tyytymättömältä. . Luomu kaura n. Tärkeämpää kuulemma taata oman kaupungin turvallisuus kuin lähettää puolet vahvuuksista vieraille tantereille temmeltämään. Koskinen oli Turpeisen kanssa samaa mieltä. 040 8475857 3-v. Asia tehtiin jo selväksi, Koskinen sanoi. Vaikka me kytättäisiin tässä pimeen tuloon saakka, me ei nähtäsi mitään. Kaatio kiertää metsikön kautta talon taakse, minä ajan Ullan kanssa pihaan ja te tulette perässä heti kun saatte meiltä merkin. 23 Perjantaina 23. 0400-197 344 info@vaakamyynti.fi Erä 12 m lauttavaunuja esim. silloiksi. Jos talosta kuuluu laukauksia tai muuta meteliä, lähdette tietysti heti hätiin. jatkuu. Ei ihan sitäkään. . Huipennuksena nautimme illallisen irlantilaisen musiikin ja Riverdance-tyylisen tanssin kera! McHale-asiantuntijamme Pekka Liimatainen on mukana molemmilla matkoilla! Ilmoittaudu mukaan unohtumattomalle matkalle Irlantiin! Matkan hinta 790 euroa, sis. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Seppo Jokinen Hiirileikki 020 413 2321 (arkisin 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2015: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,50 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 4,15 ?/pmm, 4-väri 4,85 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,90 ?/pmm, 4-väri 4,50 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,95 ?, 4-väri 5,25 ?) (Koulutus mustavalkoinen 3,25 ?, 4-väri 4,95 ?) Rivi-ilmoitukset 8,55 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 6,55 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Kustantaja: KARISTO OY SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2015 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Osa 108 . Kuljetus. . VIIVI JA WAGNER . Kohta tarvittaisiin niin itsehillintää kuin energiaakin. 33. Idästä lähestyi tukkirekka. HELGE . OUTO VALO . hf-siitossonni tai vaihto. P. Autokin pihassa oli musta. Jossain kaukana, kenties kilometrin päässä, alkoi koira haukkua. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Silloin sinulla oli tuplaliivit. Ilmeisesti hän poti vieläkin vaaleissa kokemaansa nöyryytystä ja yritti paikkailla sitä huulenheitollaan. Ilma seisoi paikallaan. Sutkaus ei kuitenkaan naurattanut ketään, ja Ullan se sai menettämään malttinsa täydellisesti: . . VÄINÖ . Naispoliisia luotiliiveissä! Ne on silloin vielä seksikkäämpiä kuin pelkissä rinuleissa. Koskinen ehti tarttua viime hetkellä Ullan ranteeseen ennen kuin kämmen olisi läjähtänyt Simon poskeen. 40 t. Siellä ei näy pienintäkään liikettä.
Tois- SÄÄ EILEN Lähes mahdoton hävittää Mycoplasma bovis -bakteeri on maa- ja metsätalous ministeriön päätöksellä välittömästi ilmoitettava, valvottava eläintauti, jonka vastustaminen on elinkeinon vastuulla. Tartunta on käytännössä mahdoton hävittää eläin populaatiosta, johon se on levinnyt. Niistä on otettu ensimmäiset hankkeeseen kuuluvat näytteet?, Tuunainen kertoo. Bakteeri leviää helposti tuontieläinten mukana, joten nau- prosenttia vasikoiden keuhkotulehduksista. Ei tartu ihmiseen. Se sallii nyt suden kannanhoidollisen metsästyksen. Ministeriö säätää asetuksella vuosittain suurimman sallitun saalismäärän, joka kannanhoidollisilla poikkeusluvilla voidaan pyytää koko maassa. Tämän vuoden saalismääräksi päätettiin 29 sutta. Suunnitelman tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. ?Susireviireillä asuvien kansalaisten terveiset olivat, että susi ja ihminen pystyvät elämään rinnakkain, jos suden häiriökäyttäytymiseen annetaan mahdollisuus puuttua?, suunnitelmaa valmistellut Mikael Luoma Suomen riis- osuuskunnat A-Tuottajat ja HK Agri, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Helsingin yliopisto. MYCOPLASMA BOVIS nonvarakeskus (entinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos) maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Ei aiheuta muutoksia lihaan tai maitoon. Eläinten tuonnissa noudatettava Eläintautien torjuntayhdistyksen ohjeita. toja ostaneet tilat voivat myös ilmoittautua mukaan. Vastaava lisätuki maksettiin maidon pohjoisen tuen yhteydessä myös loka?joulukuun tuotannolle. Kasvihuonetuotannossa pitkän, yli seitsemän kuukautta kestävän viljelyn tukitaso alenee C-alueella lähes kuusi prosenttia. Hän katsoo, että komission on päivitettävä asetustaan, koska nykyisellään asetus toimii päämääriään vastaan. EU-tuomioistuimen mukaan vähintään viisi vuotta yhtä jaksoisesti nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, vaikka ne olisikin uudistettu välillä. Valiokunnan ja eduskunnan päätöksen mukaan Natura2000-alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on aina säilytettävä. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 23. Päätös vastaa tuottajajärjestöjen kanssa loppuvuonna 2014 sovittua esitystä. C-tukialueella maksettavan pohjoisen tuen kokonaismäärä on runsaat seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Määrärahan leikkaus painotetaan pääosin yleisesti maksettaviin hehtaaritukiin. Kotieläintaloudelle pohjoinen tuki maksetaan pääosin samantasoisena kuin viime vuonna. Hevosten pohjoinen tuki pienenee kuitenkin huomattavasti, kun Etelä-Suomessa kansallista tukea ei hevosille enää tästä vuodesta lähtien makseta. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun pohjoisen tuen kokonaismäärä pienenee viime vuodesta noin seitsemän prosenttia tukialueiden välisen tasapainon vuoksi. Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 160 miljoonaa euroa maksetaan maidolle. Pohjoisen tuen täydennyksenä nen tulkinta ei voi olla lopullinen ratkaisu. ?Tähän täytyy saada järki ja ministeriön pitää antaa Maville toimintaohjeet pikaisesti. Tilanne ei saa johtaa siihen, että viljelijät turhaan kyntävät nurmiaan. ?Yhdelle hanketilalle ja yhdelle M. Tehokkaita rokotteita ei ole käytössä, ja bakteeri kehittyy helposti antibiooteille vastustuskykyiseksi. Hengitystietulehdusten lisäksi aiheuttaa nivel-, korva-, silmä - ja aivokalvontulehdusta sekä luomisia ja utare tulehdusta. Esiintyy usein yhdessä muiden hengitystietaudin aiheuttajien kanssa. Tartunta on usein oireeton. Leviää toiselle oireettomien tartuntaa kantavien kantajaeläinten välityksellä. taiseksi sitä on havaittu 27 tilalla, joista kuusi on lypsykarjoja. ETT esitteli M. boviksen taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Ulkomailla bakteeri aiheuttaa pahimmillaan tilojen konkursseja, siksi on tärkeää yrittää pitää kaikki taudit pois tilalta?, sanoo asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä. Vain osa karjanomistajista suhtautuu M. Lyhyessä (2?7 kuukautta) viljelyssä tukitaso alenee runsaat kaksi prosenttia. Puutarhatuotteiden varastointituki säilyy edellisvuoden tasolla. Työssä kuultiin muun muassa karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita sekä alueiden asukkaiden edustajia. Ruotsin jahti laajenee Ruotsissa Taalainmaan lääninhallitus on myöntänyt seitsemän sudenkaatolupaa kahdelle eri alueelle. Jahti alkaa auringon noustessa tulevana lauantaina ja päättyy viimeistään 15. Hanke-eläinlääkäri on Vera Haapala. Nyt etsitään karjoja, joissa esiintyy M. Susia oli kaadettu torstaina 26. SUVI NIEMI EIJA MANSIKKAMÄKI Hallitus vahvisti torstaina pohjoisen tuen perusteet ja yksikkötuet tälle vuodelle. bovikseen vakavasti. Pilvisyys on runsasta ja heikkoa lumisadetta tulee monin paikoin, perjantaina maan lounaisosassa myös sakeampia lumikuuroja. Viikonloppuna etelänpuoleinen ilmavirtaus voimistuu ja kireimmät pakkaset heikkenevät myös Lapissa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. bovis -tartunnasta, tila pääsee varsinaiseksi hankekarjaksi. Tilalle tehdään hankkeen kustannuksella tarkka selvitys tartunnasta sekä kirjallinen suunnitelma, miten M. Muissa pohjoisen tuen kohteissa tuki maksetaan samantasoisena kuin vuonna 2014. Hallitus vahvisti myös uudistetut kotieläintukien laskentaperiaatteet kansallisissa ja EU-tuissa. boviksen aiheuttamia riskejä hallitaan. Suunnitelma käsittää muun muassa sen, miten eläinliikennettä hallitaan, karjaa hoidetaan ja tuotantotilat pestään ja desinfioidaan, Tuunainen kertoo. Hanke-eläinlääkäri käy tilalla vähintään kaksi kertaa.Tarvittaessa hän antaa neuvoja puhelimessa. MAIJA ALA-SIURUA >> Hankkeen tavoitteena on saada mukaan vähintään 20 oireilevaa karjaa. Leppä tuohtui Maville pysyvistä nurmista Laadukkaat klapisäkit SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää on vaihtelevaa, ajoittain sataa lunEspegard Ann FIN Notsekker 12-13.indd ta. bovis -positiivisesta lypsykarjasta on mukana viisi. Jakson lopussa lännestä saapuu lumisadealue maahamme. LÄMPÖTILA KOHOAA VÄHITELLEN 0 ja -10 asteen välille, jakson alussa maan keski- ja pohjoisosassa pakkasta on 10?25 astetta. JAKSON AIKANA LUNTA sataa pääosin 1?5 senttiä. LUMITILANNE Naudoille muun muassa hengitystietulehduksia aiheuttavan Mycoplasma bovis (M. Määrittelyjä eri tukien välillä yhtenäistetään, ja esimerkiksi kunkin vuoden tukikelpoiset eläinmäärät lasketaan jatkossa kaikissa eläinperusteisissa tuissa kalenterivuosittain. SATU LEHTONEN VILJELIJÄN SÄÄSTÖPOSSU Maksuaika 31.1.2016 saakka! Autamme sinua saamaan tarvitsemasi työkoneet käyttöösi vaikka heti ja siirrämme laskun maksun jopa 31.1.2016 saakka. Saat korko- ja lyhennysvapaan maksuajan 31.1.2016 saakka NHK:n Viljelijän Säästöpossu rahoituksella. Lisätiedot:. Tähän mennessä siihen on liittynyt 71 tilaa. Karjoja etsitään mukaan tutkimuksiin Tuunainen on mukana hankkeessa, jossa selvitetään M. bovis -tartunnan esiintymistä Mycoplasma bovis tilanne 14.1.2015 Todetut 12 vasikkakasvattamoa 7 lihanautakasvattamoa 6 lypsykarjaa 2 emolehmätilaa Yhteensä 27 tilaa 4 1 Epäilyt 3 8 oireisiin ja vasta-ainetutkimuksiin perustuvaa epäilyä 3 1 10 2 2 1 1 4 2 1 Lähde: ETT Hengitystietulehduksen hoito on suomalaisissa vasikkaja lihanauta-kasvattamoissa tärkein syy antibioottien käytölle. Euroopassa M. NUUTTI BOR INKERI BOR Nurmiviljelyn ykköset NRO 9 . boviksen on arvioitu aiheuttavan 25?33 ja hallintaa suomalaisilla lypsykarjatiloilla. TAMMIKUUTA 2015 Hengitystietulehdus voi ajaa tilan konkurssiin VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ Mycoplasma bovis -bakteeri on yksi tärkeimmistä syistä naudan hengitystie tulehduksiin. Suomessa etsitään karjoja mukaan hankkeeseen, jolla selvitetään bakteerin leviämistä. Pilvistä ja enimmäkseen poutaa KORKEAPAINE VÄISTYY ITÄÄN ja pakkanen heikkenee vähitellen. Nyt niiden määrä on kuitenkin selvästi noussut viime vuodesta. Nuoria ja vahinkoyksilöitä Kannanhoidolliset luvat myöntää Suomen riistakeskus. Luvat suositellaan kohdistettavaksi nuoriin haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin susiin. bovis -epäilytilalle on tuotu eläimiä ulkomailta.? Hankkeen tavoitteena on saada mukaan vähintään 20 oireilevaa karjaa. Käytännössä koko nautaketju on mukana kolmivuotisessa M. bovis -hankkeessa: ETT, Valio, lihanhankinnasta vastaavat Hanke maksaa kustannuksia Tilan oma eläinlääkäri ottaa hankekarjasta verinäytteitä ja näytteitä kuolleista vasikoista tautitilanteen selvittämiseksi. Tuottaja joutuu maksamaan eläinlääkärin palkkion, mutta ei tutkimuksia. Niiden tulokset lähetetään kirjallisena karjanomistajalle ja eläinlääkärille. Mikäli tutkimuksissa löytyy viitteitä M. Osa ei Tuunaisen mukaan usko, että eläinten siirroilla olisi merkitystä. Suomessa M. bovista todettiin vuoden 2012 lopussa. Siitä kärsivät aivan turhaan viljelijöiden talous ja ympäristö. bovis) -bakteerin leviäminen suomalaiskarjoissa huolestuttaa niin eläinlääkäreitä kuin osaa tuottajista. Bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista. ?M. Lämpötilat ovat vuodenaikaan nähden melko tavanomaisissa lukemissa. 1 20.12.13 takeskuksesta sanoi tiistaina Riistapäivillä Oulussa. Susien määrä alkoi vähentyä vuonna 2007. Muille alueille eduskunta ei vaadi säilyttämistä takautuvien tarkasteluiden perusteella, Leppä kertoo. TUURE KIVIRANTA Ota nyt käyttöön tammi- ja helmikuun tuotannolle maksetaan 1,5 sentin lisätuki litralta Venäjän asettaman tuontikiellon vaikutusten helpottamiseksi. Päätös ei saa vaarantaa suotuisaa suojelutasoa koskevaa tavoitetta. Susikannan hoidon tavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Hoitosuunnitelman laati Suomen riistakeskus ja Luon- Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) syyttää Maaseutuvirastoa (Mavi) eduskunnan päätösten polkemisesta. ?Ennen joulua maa- ja metsätalousvaliokunta sekä eduskunta hyväksyivät aivan erilaisen linjan pysyvistä nurmista, mitä Mavi nyt vetää.? Leppä on asiasta tuohtunut. ?Mavin on noudatettava eduskunnan tahtoa.? Mavi on lähtenyt tulkitsemaan pysyviä nurmia pilkulleen EU-tuomioistuimen lokakuisen päätöksen mukaan. EU-tuomioistuin linjasi lokakuun alussa saksalaisen viljelijän tapauksessa, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, vaikka ne olisikin uudistettu välillä. Leppä sanoo, että Suomen eduskunta on päättänyt toisin. 14:43 ?Eduskunta edellyttää hallituksen neuvottelevan komis- MARKKU VUORIKARI »Maaseutuviraston on noudatettava eduskunnan tahtoa.« JARI LEPPÄ sion kanssa pysyvien nurmien osalta sellaisen ratkaisun, että tuotantosuunnan muuttaminen tai pellonomistuksen tai hallinnan siirtäminen eri tuotantosuuntaa harjoittavalle tilalle on jatkossa mahdollista ilman pysyvistä nurmista aiheutuvia lisärajoitteita.? ?Viljelijöiden, jotka ovat viljelleet nurmia osana normaalia viljelykiertoa, on aina ilman seuraamuksia voitava vaihtaa kasvilajia.? ?Mavin tulkinta ei ole lopullinen? Leppä sanoo, että Mavin nykyi- Pohjoiset tuet vahvistettiin Tänä vuonna saa kaataa 29 sutta Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi eilen torstaina uuden sudenhoitosuunnitelman. boviksen oireita. ?Kuudesta M. helmikuuta auringon laskiessa. Jo aiemmin Värmlannin ja Örebron lääneihin myönnettiin 36 susien kaatolupaa. Tilanne voi aiheuttaa rehupulan.? Leppä vaatii ministeriötä jatkamaan neuvotteluja pysyvistä nurmista EU:n komission kanssa. boviksen vastustusohjelman vuosi sitten tammikuussa